6 files changed, 3288 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/12178-0.txt b/12178-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..cadfef3
--- /dev/null
+++ b/12178-0.txt
@@ -0,0 +1,1426 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 12178 ***
+
+TUULI JA TÄHKÄ YNNÄ MUITA RUNOJA
+
+Kirj.
+
+Uuno Kailas
+
+
+1922.
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+Prologi
+
+  I Kaipaus
+    Kevät
+    Keskikesällä
+    Vanha mylly
+    Illan kanssa kahdenkesken
+    Nuori Hjalmar
+    Hellettä
+    Ah, anteeks anna
+    Kumpi?
+    Ruusujen alla juhannuksena
+
+ II 1 Sotatieltä
+    2 Tuokiokuva
+    Puistosta
+    Kehtolaulu
+    Syyshuokaus
+    Midas-sydän
+    Peikon lahja
+    Tuskan yö
+    Yksin
+    Resignaatio
+
+III Aika
+    Rikas Latsareus
+    Neljäs ulottuvuus
+    Kello
+    Narri
+    Mikä milloinkin
+    Eräs analyysi
+    Ihmisaivoituksen tiet
+    Futuristinen ilta-aaria
+    Käsi
+
+ IV Laulu kesäillassa
+    Vuoren vanhus
+    Pääsiäisyö
+    Tuuli ja tähkä
+    Niin moni heistä
+    Sydämet
+    Muistikirjaan
+    Nuoremmalleni
+    Pieni sana
+    Onni
+
+Finaali
+
+
+
+
+PROLOGI
+
+
+Aavistuksien linnut lentää
+sielussa levottomasti.
+Jaksatko purtesi perille soutaa
+elämän sieluun asti?
+
+Sydämen tulinen rauta on tuotu
+elämän alasimelle.
+Kuinkahan kohtalo, sydänten seppä,
+tilinsä tekee ja kelle?
+
+
+
+
+I
+
+
+KAIPAUS.
+
+Tän' iltana ken mulle soittelis,
+kun aurinko on painumassa mereen.
+Ah, aavain rauhan sanomattoman
+ken sävelissä valais kuumaan vereen.
+
+Tän' iltana ken mulle soittelis,
+kun tuuli yöksi nukkuu kaislanpäihin.
+Niin olen sairas. Sydän ikävöi
+nyt pilvien ja iltaruskon häihin.
+
+Tän' iltana ken mulle soittelis
+ja laulais mulle laulun ikävästä.
+Oi, että kimmeltävin siivin vois
+kuin muuttolintu lentää elämästä!
+
+
+
+KEVÄT.
+
+Tänään syntyi kevät.
+
+Meri suuteli rantansa jäättömiksi.
+Lokit ovat siipensä pesseet
+kaukaisten karien keskellä.
+Taivaan telttakatto oli vielä eilen harmaa.
+Joku on vetäissyt sinistä verkaa sijaan.
+Lounatuuli on oppinut puhumaan
+ja tuo viestejä ihmiselle.
+
+Repäise auki mielesi akkunat,
+joihin pahantuulen hämähäkki
+talvisaikaan kutoi verkkojaan.
+Päästä kaipauksen häkkilintu valloilleen
+ja anna sen kisailla kaukaisten karien keskellä
+lokkiparven parissa.
+
+Anna sen lentää levottomin siivin,
+kurkien keralla kauas kattojen yli
+jonnekin, toiseen maailmaan,
+vainioille, jotka odottavat,
+korpeen, jossa elämä herää.
+Lähetä tunteesi kultakiharaiset lapset
+tervehtimään kevättä,
+joka tänään syntyi
+luonnon sydämessä,
+auringon säteissä
+ja ihmisessä.
+
+
+
+KESKIKESÄLLÄ.
+
+Tähän on ihana oikaista.
+Kallion kämmenelle.
+Alastomana.
+Uimasta päästyä juuri.
+Otsalla vielä
+märkien hiusten liuta.
+
+Tässä on kesä.
+Vieressä, yllä ja eessä.
+Neilikan terissä telmien.
+Mansikan punassa posket.
+Ilojaan ilmoille huutaen
+lauluna rantarastaan.
+Kurotat kätesi vain
+ja kas--se on kesää täynnä!
+
+Tässä on ihana olla.
+Kesäkiireitä katsella muurahaisten.
+Tämä on onnea, tämä.
+Katsella.
+Aatoksitta.
+Taivas telttana yllä
+niinkuin sininen silkki.
+Katossa huikean kiiltävä kultaraha.
+
+On nyt nahka jo kypsä, on totta maarin.
+jo, jopa onkin
+oikea Luojan leivinuuni
+kallio tämä.
+
+
+
+VANHA MYLLY.
+
+Ajanharmain, sammaltunein seinin
+vasten iltataivaan ruskotusta seisot
+rantatörmälläsi horsmankukkaisella.
+Siipitynkäs tuuliin kurkoitat
+niinkuin käsivarret rukoukseen ojetut.
+
+Piennarpolkus on jo ruohottunut,
+pitkiin vuosikausiin sill' ei astujaa.
+Myllykuormat kulkee ohitsesi.
+Yksinäisenä ja hyljättynä olet
+oiva siivellisten pesäpaikka.
+
+Lehtokurpan iltaan äännellessä,
+riihen lämmitessä, lemutessa
+uudisviljan tuoksun kartanolla
+viljantuojaa turhaan vuottelet.
+
+Kurpan yksinäisen iltaan äännellessä
+on kuin hiljaa, hiljaa surisit.
+Niinkuin vanha, rujo, masennettu ihminen,
+jok' on elämästä syrjään jäänyt.
+
+
+
+ILLAN KANSSA KAHDENKESKEN.
+
+Kanervaista tietä pitkin
+illan kanssa kahdenkesken.
+Kuinka tänne uskalsitkin?
+
+Tosiaankin: vaarallista
+illan kanssa kahdenkesken
+jäädä kanervien tuoksuun...
+
+Juovut. Turhaan kilpajuoksuun
+joudut kanssa kaipauksen.
+Kullan välke kiharoilla,
+maanitellen: Kiinni ota,
+annan sata suutelota!--
+edelläs se hypähtelee
+kangastiellä, kallioilla.
+
+Tavoittelet silkkisukkaa
+kangastiellä, kallioilla.
+Saitko kiinni kultatukkaa?
+Vielä vai! Sait uuden pinteen:
+se jo alla nurmirinteen
+suunsa punaa mansikoilla,
+karkaa pois ja kämmenellään
+kahmaa vettä lähtehestä.
+
+Tätä kilpaa et, et kestä.
+Kompastuit jo ahon aitaan.
+Joka paikkaan tulet turhaan,
+niitylle ja nevan laitaan.
+Turhan turha enää jatkaa.
+Nääthän: ajatuksen verran
+kaipuullas on etumatkaa.
+
+Päivän laskevaisen luota,
+joka kahlaa rämeen rantaa,
+kaukaa viittoo se jo kättään.
+
+--Kultatukka, vuota; vuota,
+itseäni toista kertaa
+puijata en aio antaa!--
+
+Löydät soman sammalmättään.
+Istut siinä ikävässä.
+Illan kanssa kahdenkesken.
+
+
+
+NUORI HJALMAR.
+
+Ääriä käyn kotirantain,
+kaipaus sydäntä syö.
+Valkeiden kuohujen kutsuja kantain
+aallot paasihin lyö.
+
+Jos kotivuorelle nousen,
+ah, miten alhaalla oon!
+Saisinpa taattoni jäntevän jousen
+--ampuisin aurinkoon!
+
+Kun kotilaaksoja harhaan,
+kaipaus yltyy vaan:
+täälläkö, täälläkö aikani parhaan
+jäisin mä kuluttamaan!
+
+Maanala-vankilan koppiin
+kuin sydän teljetty ois!
+Ei! Ulos aavalle, myrskyjen oppiin,
+päänmenoleikkihin, pois!
+
+Tääll' olet tielläni, taatto,
+tielläni uljahat työs.
+Laakerilehvät ja sankarisaatto
+poikas on saatava myös!
+
+Taattoni tappelumiekan
+vyölleni vyöttävä oon.
+Voittajaks jään tahi jossakin hiekan
+hurmeeni punertakoon.
+
+
+
+HELLETTÄ.
+
+Rappusilla vanhan tavan mukaan
+silmäpuoli Musti loikomassa.
+Pihaportin pylväspuulla kukko
+kiekumassa, kaulaa oikomassa.
+
+Seinän puna niinkuin liekki paistaa
+päivänruusu-jättiläisten takaa.
+Kynnyskivi polttaa jalan alla.--
+Eine-untaan niittoväki makaa,
+
+kuorsaa ... niinkuin kuorsata se aikois
+aina ensi heinäkuuhun hamaan,
+vaikka Mirri ruohonpäitä purren
+ryhtyy ukonilmaa ennustamaan.
+
+Tiellä tomupilven alta pakoon
+joku ajaa jyrisevin rattain.
+Varis vaakkuu. Nousee ukonpilvet
+koillistaivaan niinkuin kaihi kattain.
+
+
+
+AH, ANTEEKS ANNA.
+
+(Anna Haavan mukaan).
+
+Ah, anteeks anna, että rakastan.
+En tohdi pyytää mitään enempää.
+Mun ainoaksi osakseni jää
+se riemu, tuska, että rakastan.
+
+Ah, anteeks anna, että rakastan.
+Jos mielit vihata, niin vihaa vaan.
+Sun luotas lähden, kärsin--kuitenkaan
+ma unhoita en, että rakastan.
+
+
+
+KUMPI?
+
+Sinäkö elät vai elänkö minä:
+toinen meistä nyt kuollut on.
+Sullako onni vai lieneekö mulla:
+toinen meistä on onneton.
+
+Haudassa toinen ja maanpäällä toinen.
+Kumpi on ehtinyt päähän tien?
+Ah minä tiedän: haudassa sinä
+--kuitenkin minä se kuollut lien.
+
+
+
+RUUSUJEN ALLA JUHANNUKSENA...
+
+Sanoisit minulle,
+onnellinen,
+sattuiko sinulle
+jossakin, joskus
+tuokio onnen täydellisen.
+
+Niin ei koskaan sattunut minulle.
+
+Nytkin tosin
+ruusujen alla juhanuksena
+vieraakseni minä onnea kosin.
+Onkin onnea kyllä,
+onnen kultia taskullinen.
+
+Sentään puuttuu yks onnen muru,
+pienen pieni, mut varsin tärkeä,
+sillä sen puutteessa kaikki puuttuu
+ja onnesta voi tulla suru.
+
+Mitä voi kaivata
+ruusujen alla juhanuksena?
+Mikä voi vaivata,
+onnen puute?
+
+Lapsia ollaan ruusujen alla.
+Siis sanon hiljaa kuiskaamalla:
+--Ei ole kättä,
+kallista kättä
+minulle ruusun taittajaksi.
+
+Pieni on puutos,--mut tarpeeksi suuri
+tekemään onnettomaksi.
+
+
+
+
+II.
+
+SOTATIELTÄ.
+
+
+
+1.
+
+UIMANÄYTÖS.
+
+Taas joukkueemme Suoju-virran luona
+on vahdiss' ollut monta tovia.
+Juur kupposista suuhun siirtyi muona
+ja haastain 'pehmeitä' ja 'kovia'
+voi kukin hetken vailla vahtihuolta
+--juur vahdinvaihtajamme palaa tuolta--
+nyt päivää paistatellen loikoa
+ja työkseen raajojansa oikoa.
+
+Niin märehtineet monta tuttua
+ja uutta oomme roimaa juttua.
+Myös eksyy joukkoon pieni ilve, ilkku:
+»On taikakonstit tällä Kallella.
+Mies reistailee, mut viel' ei ole nilkku
+ja viel' on kaikki värkit tallella.»
+
+Ja siitä luikkahasti juttu luisti.
+»Niin taistelussa hiljan», joku muisti,
+»tää Kalle kiipee hautaristille
+ja kättä viittoo bolshevistille.
+Pään ympärillä ryssän rakeet räiski,
+myös Kallen kiväärissä lukko läiski.
+Jo näytti siihen mies se tupertui,
+kun, äkkiä hän maahan kupertui.
+Mut Kalle ärjäsi, Hyi hiivattu!
+Kun ristin poikki ampui riivattu!»
+
+»On komeljanttiveri ruojalla.»
+--»Mi aatos liekään ollut Luojalla,
+kun sillä lailla lahjojaan on jaannut.»
+
+Mut Kalle, vain on ruohikossa maannut
+kuin juttu häntä liikuttais ei lainkaan.
+Kuin vihollista ei ois näillä mainkaan
+hän haukotellen tuumii: »Lähden uimaan.
+Se miestä virkistää näin aamutuimaan.»
+
+Jo ällistyimme moista käytöstä
+mies suunnittelee uimanäytöstä
+täss' ihan vihollisen nenän alla.
+--Näet tuolla vastarannan kukkulalla
+sen kenttävahti kyttää, lymyää.
+
+Hän takin, saappaat riisuu, hymyää.
+»Se yritys on arveluttava,
+voit pian olla Ahdin tuttava,
+tai ainakin saa työtä lääkäri»,
+niin varoitamme. Noituu jääkäri.
+Mut Kalle lyhyesti kiellot kuittaa:
+»Kai sentään passais vähän täitä uittaa.»
+
+--»No, ehkä siitä sisu tasaantuu,
+kun lyijyä sun pöksyys kasaantuu.»
+
+Kuin aatoksissaan, muuna miesnä Kalle
+käy sauhutellen rantatöyryn alle
+ja piipun kopistelee huolella,
+sen panee kivelle ja kahlaa jokeen.
+Tää mitä tietää: ryssän puolella
+viel' äänetöntä on...
+
+                  Tään uintikokeen
+kuin tekis itsekunkin oma veli
+mielt' ahdisti--suu pilaa yritteli:
+»Jo pitää olla kelpo kihinä...»
+
+Nyt!--Laukaus ja luotisihinä.
+Mut veitikka vain kättä huiskutti.
+Taas uusi ryöppy tulla tuiskutti.
+Hän sukelsi jo sillä hetkellä.
+--»Se mies on viimeisellä retkellä,
+kas, vesi kiehuu niinkuin rokkapata!
+Hei tulta! tulta!--ryssiä on sata!»
+
+Mut jääkärimme hoitaa kiikaria
+ja sillä tarkastelee viikaria.
+Ja ihmeellistä: tällä Kallella
+on vielä vanha kurssi tallella.
+Hän säärin vimmatusti: polskutti,
+kuin kana kaukalossa, molskutti,
+myös muisti tehdä kuperkeikkoja.
+--Se pyrki naurattamaan veikkoja.--
+Voi, varmaankin nyt luoti hipaisi:
+hän kädellänsä päätä sipaisi.
+Ja nyt hän uppoaa ... jää veden alle...
+
+Ei! jälleen sukeltanut oli Kalle.
+
+Jo alkaa ryssän pauke loppua.
+Ei nytkään pidä Kalle hoppua,
+ei lymyile, ei askeltakaan juokse.
+Kas, piippu unohtui,--taas rannan luokse.
+
+Ja niinpä nähdään, kun jo päättyy paluu:
+ei, poskillansa punan puutosta,
+ei miehess' ole muuta muutosta,
+vain niskaan. ohut verijuova valuu.
+
+Ja ensi sana häll' on--tupakka.
+
+»Täst' uhkas tulla paha jupakka.
+Pääs, ihme kyllä, viel' on tallella.
+Mut taisi sentään hiukaa sattua»,
+niin myhäellen toruu jääkäri.
+
+Mut vanha nuotti viel' on Kallella:
+»Tais luoti tutkistella hattua
+ja sille passais olla lääkäri.»
+
+
+
+2.
+
+TUOKIOKUVA.
+
+(Ruokailu kenttävahdissa)
+
+»Piru otti jo nyt! Koko moskahan saavista
+on heinille valunut kuin vesi haavista!
+Syö soppasi, kuski!»--
+
+                 »Meill' ehjää ja tivistä
+ei saavia ollut ja tiekin on kivistä.»
+
+»Kupit tänne ja ala Antti kauhalla ropsia.
+Sotamies voi heinätkin puurona popsia.»
+
+»Mitä sorttia siellä on?»--»Vanhaa tuttua.»
+»Voi pannut ja kattilat! Taas sitä huttua?
+Ei särvintä muuta. Ei leivästä tietoa.
+Tämä muona on vatsalle helkkarin mietoa.»
+
+»Pojat, kokkimme on ihan ilmiö alallaan.»
+--»Totisesti. Sen vannoisi vaikkapa valallaan.
+Syvä taiteensa tuntija, laiska ja lihava.»
+--»Mut huttunsa on vähän muikea, vihava.»
+»... kuin parhainta, makeinta marmelaatia.»
+»Kupin syötyäs huoli et toista vaatia,--
+mahan täydeltä ei näet ahmita herkkua.»
+
+»Mut katsohan juutasta, Iivari-serkkua,
+mies pullosta pulittaa puuroonsa maitoa.
+ihan Mansikin aamuista antia aitoa.»
+--»Oveluutta sen hankinta vaatii ja taitoa,
+se todistaa melkoista liikeneroa,
+näet mutsjoilta maito ei helposti eroa.»
+
+»Sata sen ja sen sarvea! Ruisku papattaa!
+Taas ryssällä halu on itsensä tapattaa.»
+--»Ylös! Ketjuun!--ei enää nyt huttua maistella,»
+»... vaan jälkiruuaksi saamme nyt taistella.»
+
+
+
+PUISTOSTA.
+
+Vanha, pikkuruinen mummo kävelyllä
+suuren, mustan rotukoiran myötä.
+
+Varmaan vanhan vaivalloinen kulku
+tuntui nuoremmasta liian verkkaiselta,
+tai lie mikä mielen puuska ollut,--
+päätä käänsi se ja ilmaa nuuski, haukkui,
+sitten lähti hölkkäjuoksuun tietä pitkin.
+Mummorukka voimattomin käsin
+ketjun kiristyvän päässä teki tenää,
+mutta vastustuksen turhaks nähden
+pian myöten antoi vanhemmalleen.
+
+Puistotietä siinä mennä vilistivät
+uljas rotukoira kiiltokarva,
+sekä vanha, pikkuruinen mummo,
+--jälkimmäinen tosin, kuten näytti,
+onnettomana ja vastahakoisena.
+
+Anteeks suotaneen, jos hymyilimme.
+Meistä muista moinen promenaadi
+oli kielttämättä hiukan hupainen.
+
+Tulin myöskin arvailleeksi syytä
+rotukoiran epähienoon käytökseen,
+--ilman syytä eihän unohtaisi
+jalosukuinen ja hyvin kasvatettu koira
+sopivan ja säädyttömän rajaa.
+Ehkäpä se tahtoi rientää tapaamaan
+jotain vanhaa, hyvää tuttavaansa.
+Mut en nähnyt muuta kunnon koiraa.
+Tosin joku ruippa, vääräsääri,
+pienen pieni piski tallusteli
+jonkun ikäneidon hameen kuuluvilla.
+Otus sellainen nyt oli sentään
+ylimyksen ystäväksi liian kehno.
+
+Silloin huomasin: nyt kevät oli.
+--Miksei kevät olis koirillakin...
+
+
+
+KEHTOLAULU.
+
+Tuuti, tuuti pulmustain,
+tuuti häkkilintustain...
+--Maailma on häkki,
+Ettet syntynyt sä vaan
+siihen siipes taittamaan,
+maammon västäräkki.
+
+Tuuti, tuuti nukkumaan.
+Etten tuutis hukkumaan...
+--Satumaailmastas
+ettet arkeen havahtais
+ettet tuskaa vavahtais,
+maammon laulurastas.
+
+
+
+SYYSHUOKAUS.
+
+Jo aikoja lähteneet ovat kurkien aurat.
+Maan pohjoisen jätti jo suvi kuin kurkien aurat.
+
+Ah! lyijynharmaina taivasta pilvet peittää.
+Maan martahan tuulet lehtien keltaan peittää.
+
+Verentummana hehkuu puistossa pihlajan puna.
+Ja akkunanruuduilla palaa ruskon puna.
+
+Öin maata valtioi suvensurma, halla.
+Syö ihmisen rintaa myös ilonsurma, halla.
+
+Veri verkkaan pulputen kiertää valtimoissa,
+kuin jäätyvä ois veri ihmisen valtimoissa.
+
+
+
+MIDAS-SYDÄN.
+
+Oon nälänkuoloon vihkinyt
+sun monin kyynelein.
+Sait, pyysit liioin. Siksi nyt
+oot köyhä, sydämein.
+
+Jo ajast' aikaan toivoton
+on Midas-kohtalos
+sun suurin onnes ollut on
+sun suurin turmios.
+
+Mit' auttaa, vaikka kyyneleen
+voit kullaks kirkastaa.
+Sun kaipaukses poltteeseen
+et lievitystä saa!
+
+
+
+PEIKON LAHJA.
+
+Sun leikkejäsi katselen--
+ja nielen kyyneleni.
+Oi tietäisitpä, lapsonen,
+mun suuren köyhyyteni.
+
+Näin lasna laumat peikkojen
+mun hiipi kehdolleni.
+Niin kaipuun, tuskan, kyynelen
+sain kumminlahjakseni.
+
+Ma tuijotin ja tutkailin,
+ja auringolta vieläkin
+nää silmät kyynel kaihtaa.
+Laps kaiken antaisin ma pois,
+sun kanssas sallimus jos sois
+mun elon arpaa vaihtaa.
+
+
+
+TUSKAN YÖ.
+
+Minä valvon illasta aamuun.
+Hetket kulkivat verkkaan ohitseni
+niinkuin mustakauhtanaiset kulkueet.
+Saattoivatko ne hautaan jotakuta?--
+
+Pimeys oli äänetön ja peloittava.
+Nyyhkikö joku orpo jossakin?
+Eikö kumahtanut arkun kansi kolmasti?--
+
+Minä valvoin vavisten illasta aamuun.
+Enkä saanut tuskaltani itketyksi yhtään kyyneltä.
+
+
+
+YKSIN.
+
+Käyn yksin. Eelläkö muista?
+Vai jälemmäksikö jäin?
+En tiedä. On kauan siitä,
+kun ihmisen toisen näin.
+
+Ehk'en minä koskaan nähnyt.
+Se on häipynyt muistostain.
+Kenties se on syntymässä
+oma äitini ollut vain.
+
+Vai lienenkö unessa nähnyt,
+sun, toisen ihmisen.
+Kenties sinut kerran löydän,
+kenties sua löydä en.
+
+Mikä viestisi lie: ilo? tuska?
+Sitä en minä tiedä lain.
+Mut, varma on: itseni löytää
+mina voin sinun kauttas vain.
+
+
+
+RESIGNAATIO.
+
+Yö, päivä, illan ruskotus, aamun koitto,
+hymy aavain tyynten ja korska myrskysää--
+se kaikki on yhtä sulle. Ei määrä loitto
+nyt enää mieltäs houkuta vilhtyvää.
+
+Myös yhtä kallis sulle on tappio, voitto.
+Mut kallein kaikesta on syvä rauha tää,
+joka raskain lainein kuin meren iltasoitto
+verenkäyntiis yhtyen nyt sinun sieluus jää.
+
+Kuin vanha aallonkyntäjä kariin juuttuin
+joka tuulelta yöksi jo suljet purjeitas.
+Muun kaiken kalliin pettäen, kaiken puuttuin
+jo tyytymys vartioi sinun porttias.
+Muun kaiken murentain sekä itse muuttuin;
+niin, aika nöyrtyvä on sinun kohdallas.
+
+
+
+
+III.
+
+
+AIKA.
+
+Aika on aluton ja loputon.
+Se yhdistää kaksi ajattomuutta.
+Se on portti kahden pimeyden välillä.
+Se on päätön rihma,
+jota tuntematon käsi kerii
+olemattomasta olleeseen
+maailmain vavistessa.
+
+Me näemme siitä kulloinkin pisteen,
+yhden ainoan
+ikuisesti etenevän pisteen,
+jonka ohi me kuljemme
+matkallamme tuntemattomuuteen.
+Siihen lankeaa valo,
+jota me nimitämme elämäksi.
+
+--Kenen on se käsi, joka kerii?
+Miksi se kerii?
+Mistä, mistä lähtee valo,
+joka lankeaa ajan rihmalle?
+Ja miksi se sitä valaisee?
+
+Tätä kaikkea on kysytty.
+Tätä kaikkea kysytään.
+Mutta hapuileva ajatus
+tapaa vain tyhjyyden,
+jonka edessä kaikki sydämet värisevät.
+
+--Eikö kukaan
+missään, milloinkaan;
+ratkaise ongelmaa,
+jonka jokin tuntematon oikku
+asetti ihmisen arvattavaksi
+piloillaan ehkä--?
+
+
+
+RIKAS LATSAREUS.
+
+Pois heitä kerjäläisen ryysyt yltäs
+ja vartes verhoo kultaan, purppuraan.
+Ei koiran pariss' oven ulkopuolla
+nyt enää paikkas sinun--kuninkaan.
+
+Käy saleihis ja anna viinis vuotaa,
+jaa vihdoin oikeutta itselles.
+Juo maljas pohjaan, pöytäs herkut nauti,
+niin liennä jano huultes, sydämes.
+
+Hääyötäs hurman sulhasena vietä.
+Ah, päätä paastos pitkä ikuisuus.
+Kuin köyhyytes, niin olkoon näännyttävä
+nyt rikkautes ylenpalttisuus.
+
+
+
+NELJÄS ULOTTUVUUS.
+
+Ken kaipauksen sydämeensä joi,
+hän tekemättömätkin tehdä voi.
+
+Niin etäällä ei voisi milloinkaan
+kaks ikuisuutta olla toisistaan,
+ma linnunrataa etten rakentais,
+mi yhdistäis ne,--etten nähdä sais,
+niill' otsillaan on kirjoitettu mitä.
+
+Ei mulle lännest etääll' ole itä.
+Ei vahvin muuri edessäni kestä,
+ei syvin kuilu askeltani estä.
+Ei salatuinkaan salaiseksi jää.
+Voin nähdä kuolemassa elämää.
+
+Voin hiljaisuuden kuulla myrskyn aikaan.
+Ja kuinka paljon ystäville saikaan
+mun suuni puhutuksi puhumatta.
+ja hengen kahleetta ja sitojatta
+ma syksyt, keväät, kesät itse luon.
+Jos tahdon, taivaan kaikki tähdet tuon
+ja auringotkin lahjaks sydämelle.
+
+Tää oikeus on suotu ihmiselle,
+tää avain salattujen ihmeiden.
+Mut ani harvat tallettivat sen.
+
+
+
+KELLO.
+
+Ihmiset elävät
+tiukasti tuntien rajoissa.
+Syövät ja nukkuvat
+kellonsa komennon mukaan.
+Tekevät työtä määrätunnit.
+Tuntien tahtiin ilonsa elävät.
+
+Minullakin kello on seinälläni,
+mutta se riippuu mykistyneenä.
+
+Vuosia sitten tahallani
+jätin sen vetämättä.
+Sen tapoihin näet
+tuiki tuskastuin.
+
+Se valehteli:
+ajan tunnein se jakoi
+tasamittaisin aivan
+--kuin muka olisi
+aika aamusta uuteen aamuun
+joka kerralla yhtä pitkä,
+kuin ei muka oiskaan
+tämä tunti tuhannen kertaa
+tuota ikuisempi.
+
+Niin valehteli kelloni mun.
+Ei valehtele enää.
+Saa riippua seinällä joutilaana.
+Saavat ruostua rattaat.
+Mitä tunneista minä!--
+
+Kai jossakin ... jollakin
+lienee tarkempi kello,
+jonka mukaan minulle
+elämäntunteja jaetaan.
+
+
+
+NARRI.
+
+Tän maisen matkani päässä
+minä naamarin riisun näin.
+Sen sinkoan matkani päässä
+nyt lauman naamoja päin.
+
+Nyt tullut on naurun loppu
+ja narrinilveitten.
+Kun tullut on naurun loppu,
+ois, tuokio syytöksen.
+
+Mut moista en lammaslaumaa
+edes ryhdy ruoskimaan.
+On ruoskana lammaslauman
+vain sääli paikallaan.
+
+--Te kuljette sokkosilla
+kanss' outojen ihmisten.
+Myös ootte te sokkosilla
+kanss' oman sydämen.
+
+Te näytätte kirkkaan kilven
+ja kuljette pöyhkeillen.
+Jok' ainoan kirkkaan kilven
+takapuoli on tahrainen.
+
+Te käytätte väärää vaakaa,
+myös punnukset väärät on.
+Niin käyttäen väärää vaakaa
+on arvokas arvoton.
+
+Kell' aina on täytenä vatsa,
+hän viisaaks kiitetään.
+Jos vain oli täytenä vatsa,
+sopi tyhjänä olla pään.
+
+Myös jokaisella ma teistä
+omat narrintiukuset näin.
+ja myös jok' ainoa teistä
+kävi niitä helistäin...
+
+
+
+MIKÄ MILLOINKIN.
+
+Simasuu, hymyhuuli--
+miten milloinkin.
+Mut huulilla vilppi.
+yhä silloinkin,
+meilt' ihminen toinen
+kun tuomion kuuli.
+
+Hyve, kunnia myötiin--
+mikä milloinkin.
+Pelitemppuja tehden
+yhä silloinkin,
+elon, kuoleman arpa
+kun pöytään lyötiin.
+
+
+
+ERÄS ANALYYSI.
+
+(Entinen kemisti pitää hourujenhuoneella tavanomaista luentoaan.)
+
+Hyvät kuulijat, nähkääs, pullo tää...
+--sen vietävät, kieltänne hillitkää!--
+niin, kemistikuningas Salomon
+tää kristallipullo täyttämä on.
+
+Hyvät, rakkaat kuulijat, katsokaa
+tätä nestettä, pullossa kimaltavaa.
+--Joka hetki se vaihtaa väriään.--
+Tämä neste on elämä nimeltään.
+
+On ollut se tieteelle arvoitus,
+on tuntematon sen kokoomus.
+Minä myös tätä nestettä tutkia koin,
+sadat yöt sitä turhaan analysoin.
+
+Sillä nähkääs: niinkuin väriltään
+se vaihdella mustaan synkimpään
+voi valkoisesta, sen kokoomus
+myös muuntuu. Turha sen tutkimus.
+
+Runoniekkojen kielellä haastellen
+se on synteesi vihan ja rakkauden,
+se on itku ja nauru ja lepo ja työ,
+ja taivaan manna ja hornan yö.
+
+Teen kokeen.--Tummempi pullo tää,
+hyvät kuulijat, kuoleman sisältää.--
+Sen toiseen pulloon tyhjensin:
+upo-uuden tein siten synteesin.
+
+Haa, näättehän: neste katoaa!
+--Hyvät, rakkaat kuulijat, rauhoittukaa:
+ei pulloissa nestettä ollutkaan,
+näköharhaa, houretta, tyhjyyttä vaan.
+
+
+
+IHMISAIVOITUKSEN TIET.
+
+(Eräälle haihattelijalle.)
+
+Salamyhkäiset,
+syvästi ihmeelliset
+ovat ihmisaivoituksen tiet.
+
+Katsokaas, miten uljaana
+se syöksyi tyhjimpään tyhjyyteen
+pyydystämään hyttysiä
+kunnianhimo-mammuttinsa ruuaksi.
+Mitä, varastiko se pyrstön riikinkukolta
+ja läksi kosimaan laakeri-neittä
+sydän povitaskussa!
+Oh, sydän!
+--Sehän unohtui aikoja sitten
+(kumarrusmatkalla)
+muutamaan avaimenreikään.
+
+Salamyhkäiset,
+syvästi ihmeelliset
+ovat ihmisaivoituksen tiet.
+
+Se on kylpevinään Hippokrene-lähteessä
+ja sukeltaakin--viilivatiin.
+Suloista on sentään sukeltaa viiliin
+ja unohtaa hometahrat turkissaan.
+Ihanaa, kolminkertaisesti ihanaa
+on nousta kylvystä
+uutena ja sileäkarvaisena
+niinkuin vastanuoltu vasikka.
+Mutta vielä, vielä ihanampaa
+on keinua, keinua,
+heilahdella edestakaisin
+kaukana ja korkealla
+sinisessä äärettömyydessä
+niinkuin lehmän häntään juuttunut takiainen.
+
+
+
+FUTURISTINEN ILTA-AARIA.
+
+Kuulitko, veliseni,
+kuinka kukko kiekui
+kolmannen ehtoorukouksensa?
+Etkö huomannut,
+kuinka ensimmäinen yöllinen unelma
+vast'ikään istahti tuuliviirin harjalle
+tekemään kymmeniä kuperkeikkojaan
+niinkuin viinissä uitettu ajatus.
+
+Tällä värisevällä hetkellä
+purjehtii huokaus minun huulillani
+valmiina ylenantamaan aurinkoja
+ja rakentamaan tomusta pyramiideja pilviin.
+
+Nyt kuiskasi joku minulle
+yhdeksän valtameren takaa
+viimeisen salaisuutensa.
+Se on vilpillinen ja ihana
+niinkuin pieni alastomuus
+naisvartalon viivoissa.
+Sieluni,
+virittikö kaipaus sinulle ansan,
+--sinulle,
+joka voit onkia tähtiä lätäköistä
+ja ripustaa ne narrien napinläpeen.
+
+Ole valmis, veliseni;
+kukonlaulun nuottiin yhtyen
+veisaamaan ilta-aariasi,
+jota tällä hetkellä
+joku rasvainen kokki keittää
+nauravia kyyneleitä hämmennellen
+hapantuneen tunteen liemeen.
+
+Tiedätkö, veliseni,
+mitä teki mies,
+joka pantiin maailmaa rakentamaan?
+Hän veisasi aariaa kukonlaulun noottiin,
+istui pankolla
+ja antoi isäntänsä yksinään
+kylvää kalliot kohdalleen
+ja puhallella pilviä taivaalle.
+
+
+
+KÄSI.
+
+Miten pelkään tuota kättä!
+On se tehnyt työtä monta
+kunnotonta, tunnotonta.
+Hyvät jätti tekemättä.
+
+Sorti, kun sen auttaa piti.
+Mit' ei myödä saisi, möi se.
+Ilman lyönnin syytä löi se.
+Kylvöstänsä kyitä iti.
+
+Pelkään kättä pöydälläni.
+Kunpa kuivettuis se heti!
+Ah, se mustan ristin veti
+yli oman elämäni.
+
+
+
+
+IV.
+
+
+LAULU KESÄILLASSA.
+
+Maa viileydellä ja tuoksulla siunataan.
+Ahoaukeilla suolaheinästä punervilla
+on vaientunut siritys heinäsirkkain.
+Joku paimen jossakin kutsuu karjojaan
+ja kaiku vastaa vuorilla kaukaisilla.
+
+Viel' aurinko, lännen ruhtinas, sätein kirkkain
+punas akkunat äsken ja puut sekä portinpatsaat.
+--On tuokion päästä jo sammunut silmä sen,
+joka hetki se veristyy yhä himmeten.
+Avaruudessa kuin surusaattona pilviratsaat
+käy tummina, verkalleen, tulenliekki-harjoin.
+
+Veet tyyntyen odattaa syvin, selvin varjoin.
+Käy tuuli vielä leyhkinä lyhkäisinä,
+pian rinnemetsiin uupuen lennostaan.
+Pajut rannalla muistelevat salamyhkäisinä,
+mitä laine kertoa ties kotarantaa kaartain
+meren kaukaisimmilta ääriltä tullessaan.
+
+Syvä rauha ja hartaus käy joka kukkulan saartain,
+meren yllekin laskeutuin sekä laaksoihin.
+Hedelmöittävä on jo sen siunaus hiljaisin.
+Tätä onnea kaipasi helteen hetkinä maa,
+joka taivasta päin ilouhrina suitsuttaa
+nyt kaste-rukouksia parahiltaan.
+
+Näin tuntenut et sinä ennen milloinkaan,
+miten rauha ja hartaus käy yli kaiken maan.
+Pois huulilta kuolee nyt joka kysymys,
+syvin kieles on pyhä äänetipysymys:
+mitä ennen ei, nyt silmäsi näkevät.
+
+Kuin ois ajan, luonnon keskipiste tässä.
+Kuin ois mua liki, kuin sydäntä kiertämässä
+suvet menneet kaikki, myös menemättömät.
+
+
+
+VUOREN VANHUS.
+
+Sammalvuoteelle majani nurkkaan,
+aamun rientäessä rinnettä alas,
+minä jään kuuntelemaan pakenevaa hiljaisuutta,
+jolla on kätköissään
+kaikkien salaisuuksien avain.
+
+Ei ole olemassa muuta kuin hiljaisuus.
+Kaikella muulla on rajansa.
+Kaikella muulla on alkunsa ja loppunsa.
+Kaiken muun voi ymmärtää.
+
+Minä olen rakentanut majan vuorelle
+ollakseni turvassa ihmisiltä,
+jotka alinomaa rikkovat hiljaisuutta vastaan.
+
+Auringottomina hetkinä
+minä tapaan istua oveni edessä
+hiljaisuutta ihmettelemässä.
+Joinakin iltoina
+on se huhuillut huipulta huipulle
+ja opettanut minulle paljon viisautta.
+
+Useina öinä
+ilmoitti se minulle unessa itsensä.
+Mutta sarastuksen ensimmäisenä hetkenä
+se jo levitti siipensä ja pakeni,
+ennenkuin ennätin oppia sitä ymmärtämään.
+
+Ei ole kuitenkaan kauan kestävä,
+ennenkuin se ainiaaksi asettuu majaani
+ja ilmoittaa minulle viimeisen ihmeensä.
+Hämmästykää silloin, ihmiset,
+sillä minä olen sanova teille salaisuuksia,
+joita jumalatkin vapisevat!
+
+
+
+PÄÄSIÄISYÖ.
+
+Tuhat yötä jo nöyrin sydämin
+Sinun merkkiäs vuotimme, Ylhäisin.
+
+Suur ollut on mielemme ahdistus.
+Monet kerrat voitti jo uupumus,
+kun näännytti helle ja rakeet löi,
+maanpiiriä pimeys ympäröi,
+rikos siitteli sirkkalaumojaan,
+viha ruttona saastutti kaiken maan.
+
+Mut tuskan hetkinä kuitenkin
+Sinun armoos luottaen, Ylhäisin,
+Sua vartoen omme valvoneet,
+Sinun tähteäs taivaalta etsineet.
+
+Me vyötimme uskolla kupehet,
+sydän-ovemme pihtipieliset
+veren lämpimän kaipuulla pirskottain.
+--Nyt antaos, Jahve, sun merkkis vain.
+
+Viel' ei Sinun tähtesi yössämme näy.
+Mut tiedämme: ihmeenä ilmi se käy.
+Tämä yö kova on Sinun kostosi yö,
+vavistuksella Pharaon huoneen se lyö;
+kenen nähdään nukkuvan vuoteessaan,
+totisesti ei vältä se tuomiotaan;
+ken soi vihan mieltänsä saastuttaa,
+hänet nielee liekkejä suitseva maa;
+oman voimansa tunnosta korska ken on,
+tänä yönä hän tuiki on voimaton.
+
+--Mut valvojat hartaat, hiljaiset
+ja, joilla on nöyrät sydämet,
+tänä yönä ne matkaan kutsutaan
+ja ihmisen kruunulla kruunataan.
+
+
+
+TUULI JA TÄHKÄ.
+
+Imit mullasta voimaa,
+vain pienin hiukoin.
+Sait hellettä paljon
+ja vettä niukoin.
+
+Karu kasvupaikkas
+kiven syrjässä mätäs.
+Koet sentään täyttää
+sun tehtävätäs.
+
+Elojuhlaa varten,
+pian lähestyvää,
+mehus tuhlaten kaiken
+loit, kypsytit jyvää.
+
+----
+
+Kiviturpeen tähkä,
+minä vapisen vuokses,
+kun koillistuuli
+käy korskana luokses.
+
+Yli vainion kiitäin
+se kiukusta puhkaa,
+raekuurolla ruoskii
+ja ulvoo ja uhkaa.
+
+Sen tahto jo taittaa
+ikimetsien hongat,
+sen tahtoon taipuu
+ukonpilvien longat.
+
+Miten monta se mursi
+sun ystävääsi!
+Alas mahtajan eessä
+jo taivuta pääsi.
+
+----
+
+Mut kulkijan korva
+mykän kuiskeen kuuli:
+Lyö, sorra ja surmaa,
+tee työtäsi, tuuli!
+
+Minut, heikon ja hauraan,
+olet murtava kyllä.
+Mut voittava tahto
+on tahtosi yllä:
+
+pyhä luomisen tahto,
+iankaikkisin, ylväin.
+Minut löit, minä kuolen
+--elon siemenen kylväin.
+
+Suven suuremman tullen
+sato kallis kerran
+on karttuva laariin
+elonkorjuun herran.
+
+
+
+NIIN MONI HEISTÄ
+
+Niin moni heistä, jotka milloinkaan
+ei kärsimystä tulleet tuntemaan;
+niin moni heistä vaikertaen kulki.
+
+Mut moni heistä, joilla tuska vaan
+ja orjantappurat on osanaan,
+ei sitä muille kuuluttanut julki,
+
+vaan moni heistä hymy huulillaan
+on käynyt kärsimyksenpolkuaan,
+--he tuskan mykkään sydämeensä sulki.
+
+
+
+SYDÄMET.
+
+Vaikenevat sydämet
+turhan melun tähden.
+Mies miestä vastaan
+saaliin nähden.
+
+Jäätyvät sydämet
+lämpöä vailla.
+Kuka voi hehkua
+auringon lailla?
+
+Kuka voi jäässäkin
+syttyä paloon?
+Sysimustat sydämet
+vihkiä valoon?
+
+Etsiä taivaalta
+eksyneen tähden?
+Kuka voi ruokkia
+nälkää nähden?
+
+Itkevät sydämet
+kuollutta lastaan.
+Kuka veisi ihmisen
+ihmistä vastaan?
+
+
+
+MUISTIKIRJAAN.
+
+Kuin lehti, jota tuuli lennättää,
+niin kalpeaks ja kuihtuvaksi jää
+jok'ainut sana, kirjoitettu tähän.
+Ja sill' on sulle sanomista vähän.
+On mykkänä se unohtuva pois.
+kuin sit' ei koskaan kirjoitettu ois.
+
+Jos ehkä kirjoittikin rivin, kaks,
+jäi vieras sulle sentään vierahaks.
+Ja sanoja et kaipaa ystävältä.
+Saat katseen kaikki ymmärtävän hältä;
+se katse sanaton jää unelmiis
+ja kieliin sydämen ja kyyneliin.
+
+
+
+NUOREMMALLENI.
+
+Niin tulvehtii veri suonissas
+kuin mahla maan kevätaikaan puussa,
+ja päivä päivältä sielustas
+kuvat nousee kuin kukat toukokuussa.
+
+Tarun haltijattaret kruunupäät
+kuin auki löis lumolinnan ukset
+yhä uusia ihmeitä tielläs näät,
+unes luo yhä uudet kangastukset.
+
+Suven leikkiä sun elos ollut on,
+kevättaivaan kuultoa, kimmellystä,
+sädesäihkyä äitimme auringon.
+--Et tuntenut outoa väristystä,
+
+joka kunkin ihmisen yllättää,
+sydänyönä varkahin hiipii rintaan,
+kun ihminen etsii eikä nää
+tien varrelle jäänyttä kallehintaan.
+
+Käyt hetkessä vieraaks itselles
+välähdyksenä sun oman sielus nähden.
+Hätäläppänä lyö sinun sydämes
+yön, tyhjyyden, elos turhan tähden.
+
+Ole mies, veli. Muista: ankkurin
+kukin heittänyt on saman rannikon luona.
+Moni hukkui, mut moni voittikin,
+moni ihminen syntyi hetkenä tuona.
+
+
+
+PIENI SANA.
+
+Ken mulle lausuikaan sanan pienen sen.
+En muuta kuullut, muuta en muistaa voi.
+  Mut niinkuin vinha tuulenpyörre
+    kauas se kiidätti sydämeni.
+
+Ken mulle lausuikaan sanan pienen sen.
+En muuta kuullut, muuta en muistaa voi.
+  Mut niinkuin ylimmäisin tähti
+    lentänyt ois ohi sydämeni.
+
+Vei laaksoon siniseen, yli vuorijään,
+vei halki merten kuohujen huimimpain,
+  vei suutelemaan otsaa taivaan
+    tuskassa polttavan kaipauksen.
+
+
+
+ONNI.
+
+Se tulee niinkuin kuiskaus,
+joka sähkönä värähtää jäsenestä jäseneen.
+Se on kohta niinkuin huikaisevan kirkas sävel,
+joka polttavana riemuna imeytyy vereen.
+Sydämen ovelle tullessaan
+se kumahtaa kuin portinkolkutin.
+Kynnyksen yli se astuu kaikuvin askelin.
+
+Ja samassa joku,
+joka siellä sisällä istui ja odotti,
+vavahtaa niinkuin täyttymyksen edessä
+ja sytyttää kaikki kynttilät palamaan
+ja panee piikansa
+vieraalle verhoksi kutomaan
+sinisintä silkkiä
+aavistusten arimmista rihmoista.
+Toisen se lähettää
+tuliaismaljaan tyhjentämään
+kaiken keväisenä mahlana kertyneen
+ihmeellisen ikävän,
+kolmannen käskee
+kaikkia ilon käkiä kukuttamaan.
+
+Mutta itse se on kynnysalla vastassa,
+syleilyvalmiina käsivarret.
+Tulijan se taluttaa sisimpään saliinsa
+varta vasten varatulle istuimelle.
+
+Ja jokainen askel
+jää vuosia kimmeltämään,
+kultaisena täplänä.
+
+
+
+
+FINAALI
+
+
+Lieneekö lauluni laatu
+luontunut mielesi mukaan.
+Joskus ei oikkuja polttavan pääni
+ymmärrä kukaan.
+
+Elämän keskellä kerran
+kaunista untani nähden.
+Nääntävin riemu ja tuska on ollut
+kauniin tähden.
+
+Ylväs on laulajan latu:
+siunaten laulua, lastaan
+astua otsin korkein
+unhoitustansa vastaan.
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja, by Uuno Kailas
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 12178 ***
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..59e3bd1
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #12178 (https://www.gutenberg.org/ebooks/12178)
diff --git a/old/12178-8.txt b/old/12178-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..5815277
--- /dev/null
+++ b/old/12178-8.txt
@@ -0,0 +1,1846 @@
+Project Gutenberg's Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja, by Uuno Kailas
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja
+
+Author: Uuno Kailas
+
+Release Date: April 27, 2004 [EBook #12178]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TUULI JA TÄHKÄ YNNÄ MUITA RUNOJA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+TUULI JA TÄHKÄ YNNÄ MUITA RUNOJA
+
+Kirj.
+
+Uuno Kailas
+
+
+1922.
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+Prologi
+
+  I Kaipaus
+    Kevät
+    Keskikesällä
+    Vanha mylly
+    Illan kanssa kahdenkesken
+    Nuori Hjalmar
+    Hellettä
+    Ah, anteeks anna
+    Kumpi?
+    Ruusujen alla juhannuksena
+
+ II 1 Sotatieltä
+    2 Tuokiokuva
+    Puistosta
+    Kehtolaulu
+    Syyshuokaus
+    Midas-sydän
+    Peikon lahja
+    Tuskan yö
+    Yksin
+    Resignaatio
+
+III Aika
+    Rikas Latsareus
+    Neljäs ulottuvuus
+    Kello
+    Narri
+    Mikä milloinkin
+    Eräs analyysi
+    Ihmisaivoituksen tiet
+    Futuristinen ilta-aaria
+    Käsi
+
+ IV Laulu kesäillassa
+    Vuoren vanhus
+    Pääsiäisyö
+    Tuuli ja tähkä
+    Niin moni heistä
+    Sydämet
+    Muistikirjaan
+    Nuoremmalleni
+    Pieni sana
+    Onni
+
+Finaali
+
+
+
+
+PROLOGI
+
+
+Aavistuksien linnut lentää
+sielussa levottomasti.
+Jaksatko purtesi perille soutaa
+elämän sieluun asti?
+
+Sydämen tulinen rauta on tuotu
+elämän alasimelle.
+Kuinkahan kohtalo, sydänten seppä,
+tilinsä tekee ja kelle?
+
+
+
+
+I
+
+
+KAIPAUS.
+
+Tän' iltana ken mulle soittelis,
+kun aurinko on painumassa mereen.
+Ah, aavain rauhan sanomattoman
+ken sävelissä valais kuumaan vereen.
+
+Tän' iltana ken mulle soittelis,
+kun tuuli yöksi nukkuu kaislanpäihin.
+Niin olen sairas. Sydän ikävöi
+nyt pilvien ja iltaruskon häihin.
+
+Tän' iltana ken mulle soittelis
+ja laulais mulle laulun ikävästä.
+Oi, että kimmeltävin siivin vois
+kuin muuttolintu lentää elämästä!
+
+
+
+KEVÄT.
+
+Tänään syntyi kevät.
+
+Meri suuteli rantansa jäättömiksi.
+Lokit ovat siipensä pesseet
+kaukaisten karien keskellä.
+Taivaan telttakatto oli vielä eilen harmaa.
+Joku on vetäissyt sinistä verkaa sijaan.
+Lounatuuli on oppinut puhumaan
+ja tuo viestejä ihmiselle.
+
+Repäise auki mielesi akkunat,
+joihin pahantuulen hämähäkki
+talvisaikaan kutoi verkkojaan.
+Päästä kaipauksen häkkilintu valloilleen
+ja anna sen kisailla kaukaisten karien keskellä
+lokkiparven parissa.
+
+Anna sen lentää levottomin siivin,
+kurkien keralla kauas kattojen yli
+jonnekin, toiseen maailmaan,
+vainioille, jotka odottavat,
+korpeen, jossa elämä herää.
+Lähetä tunteesi kultakiharaiset lapset
+tervehtimään kevättä,
+joka tänään syntyi
+luonnon sydämessä,
+auringon säteissä
+ja ihmisessä.
+
+
+
+KESKIKESÄLLÄ.
+
+Tähän on ihana oikaista.
+Kallion kämmenelle.
+Alastomana.
+Uimasta päästyä juuri.
+Otsalla vielä
+märkien hiusten liuta.
+
+Tässä on kesä.
+Vieressä, yllä ja eessä.
+Neilikan terissä telmien.
+Mansikan punassa posket.
+Ilojaan ilmoille huutaen
+lauluna rantarastaan.
+Kurotat kätesi vain
+ja kas--se on kesää täynnä!
+
+Tässä on ihana olla.
+Kesäkiireitä katsella muurahaisten.
+Tämä on onnea, tämä.
+Katsella.
+Aatoksitta.
+Taivas telttana yllä
+niinkuin sininen silkki.
+Katossa huikean kiiltävä kultaraha.
+
+On nyt nahka jo kypsä, on totta maarin.
+jo, jopa onkin
+oikea Luojan leivinuuni
+kallio tämä.
+
+
+
+VANHA MYLLY.
+
+Ajanharmain, sammaltunein seinin
+vasten iltataivaan ruskotusta seisot
+rantatörmälläsi horsmankukkaisella.
+Siipitynkäs tuuliin kurkoitat
+niinkuin käsivarret rukoukseen ojetut.
+
+Piennarpolkus on jo ruohottunut,
+pitkiin vuosikausiin sill' ei astujaa.
+Myllykuormat kulkee ohitsesi.
+Yksinäisenä ja hyljättynä olet
+oiva siivellisten pesäpaikka.
+
+Lehtokurpan iltaan äännellessä,
+riihen lämmitessä, lemutessa
+uudisviljan tuoksun kartanolla
+viljantuojaa turhaan vuottelet.
+
+Kurpan yksinäisen iltaan äännellessä
+on kuin hiljaa, hiljaa surisit.
+Niinkuin vanha, rujo, masennettu ihminen,
+jok' on elämästä syrjään jäänyt.
+
+
+
+ILLAN KANSSA KAHDENKESKEN.
+
+Kanervaista tietä pitkin
+illan kanssa kahdenkesken.
+Kuinka tänne uskalsitkin?
+
+Tosiaankin: vaarallista
+illan kanssa kahdenkesken
+jäädä kanervien tuoksuun...
+
+Juovut. Turhaan kilpajuoksuun
+joudut kanssa kaipauksen.
+Kullan välke kiharoilla,
+maanitellen: Kiinni ota,
+annan sata suutelota!--
+edelläs se hypähtelee
+kangastiellä, kallioilla.
+
+Tavoittelet silkkisukkaa
+kangastiellä, kallioilla.
+Saitko kiinni kultatukkaa?
+Vielä vai! Sait uuden pinteen:
+se jo alla nurmirinteen
+suunsa punaa mansikoilla,
+karkaa pois ja kämmenellään
+kahmaa vettä lähtehestä.
+
+Tätä kilpaa et, et kestä.
+Kompastuit jo ahon aitaan.
+Joka paikkaan tulet turhaan,
+niitylle ja nevan laitaan.
+Turhan turha enää jatkaa.
+Nääthän: ajatuksen verran
+kaipuullas on etumatkaa.
+
+Päivän laskevaisen luota,
+joka kahlaa rämeen rantaa,
+kaukaa viittoo se jo kättään.
+
+--Kultatukka, vuota; vuota,
+itseäni toista kertaa
+puijata en aio antaa!--
+
+Löydät soman sammalmättään.
+Istut siinä ikävässä.
+Illan kanssa kahdenkesken.
+
+
+
+NUORI HJALMAR.
+
+Ääriä käyn kotirantain,
+kaipaus sydäntä syö.
+Valkeiden kuohujen kutsuja kantain
+aallot paasihin lyö.
+
+Jos kotivuorelle nousen,
+ah, miten alhaalla oon!
+Saisinpa taattoni jäntevän jousen
+--ampuisin aurinkoon!
+
+Kun kotilaaksoja harhaan,
+kaipaus yltyy vaan:
+täälläkö, täälläkö aikani parhaan
+jäisin mä kuluttamaan!
+
+Maanala-vankilan koppiin
+kuin sydän teljetty ois!
+Ei! Ulos aavalle, myrskyjen oppiin,
+päänmenoleikkihin, pois!
+
+Tääll' olet tielläni, taatto,
+tielläni uljahat työs.
+Laakerilehvät ja sankarisaatto
+poikas on saatava myös!
+
+Taattoni tappelumiekan
+vyölleni vyöttävä oon.
+Voittajaks jään tahi jossakin hiekan
+hurmeeni punertakoon.
+
+
+
+HELLETTÄ.
+
+Rappusilla vanhan tavan mukaan
+silmäpuoli Musti loikomassa.
+Pihaportin pylväspuulla kukko
+kiekumassa, kaulaa oikomassa.
+
+Seinän puna niinkuin liekki paistaa
+päivänruusu-jättiläisten takaa.
+Kynnyskivi polttaa jalan alla.--
+Eine-untaan niittoväki makaa,
+
+kuorsaa ... niinkuin kuorsata se aikois
+aina ensi heinäkuuhun hamaan,
+vaikka Mirri ruohonpäitä purren
+ryhtyy ukonilmaa ennustamaan.
+
+Tiellä tomupilven alta pakoon
+joku ajaa jyrisevin rattain.
+Varis vaakkuu. Nousee ukonpilvet
+koillistaivaan niinkuin kaihi kattain.
+
+
+
+AH, ANTEEKS ANNA.
+
+(Anna Haavan mukaan).
+
+Ah, anteeks anna, että rakastan.
+En tohdi pyytää mitään enempää.
+Mun ainoaksi osakseni jää
+se riemu, tuska, että rakastan.
+
+Ah, anteeks anna, että rakastan.
+Jos mielit vihata, niin vihaa vaan.
+Sun luotas lähden, kärsin--kuitenkaan
+ma unhoita en, että rakastan.
+
+
+
+KUMPI?
+
+Sinäkö elät vai elänkö minä:
+toinen meistä nyt kuollut on.
+Sullako onni vai lieneekö mulla:
+toinen meistä on onneton.
+
+Haudassa toinen ja maanpäällä toinen.
+Kumpi on ehtinyt päähän tien?
+Ah minä tiedän: haudassa sinä
+--kuitenkin minä se kuollut lien.
+
+
+
+RUUSUJEN ALLA JUHANNUKSENA...
+
+Sanoisit minulle,
+onnellinen,
+sattuiko sinulle
+jossakin, joskus
+tuokio onnen täydellisen.
+
+Niin ei koskaan sattunut minulle.
+
+Nytkin tosin
+ruusujen alla juhanuksena
+vieraakseni minä onnea kosin.
+Onkin onnea kyllä,
+onnen kultia taskullinen.
+
+Sentään puuttuu yks onnen muru,
+pienen pieni, mut varsin tärkeä,
+sillä sen puutteessa kaikki puuttuu
+ja onnesta voi tulla suru.
+
+Mitä voi kaivata
+ruusujen alla juhanuksena?
+Mikä voi vaivata,
+onnen puute?
+
+Lapsia ollaan ruusujen alla.
+Siis sanon hiljaa kuiskaamalla:
+--Ei ole kättä,
+kallista kättä
+minulle ruusun taittajaksi.
+
+Pieni on puutos,--mut tarpeeksi suuri
+tekemään onnettomaksi.
+
+
+
+
+II.
+
+SOTATIELTÄ.
+
+
+
+1.
+
+UIMANÄYTÖS.
+
+Taas joukkueemme Suoju-virran luona
+on vahdiss' ollut monta tovia.
+Juur kupposista suuhun siirtyi muona
+ja haastain 'pehmeitä' ja 'kovia'
+voi kukin hetken vailla vahtihuolta
+--juur vahdinvaihtajamme palaa tuolta--
+nyt päivää paistatellen loikoa
+ja työkseen raajojansa oikoa.
+
+Niin märehtineet monta tuttua
+ja uutta oomme roimaa juttua.
+Myös eksyy joukkoon pieni ilve, ilkku:
+»On taikakonstit tällä Kallella.
+Mies reistailee, mut viel' ei ole nilkku
+ja viel' on kaikki värkit tallella.»
+
+Ja siitä luikkahasti juttu luisti.
+»Niin taistelussa hiljan», joku muisti,
+»tää Kalle kiipee hautaristille
+ja kättä viittoo bolshevistille.
+Pään ympärillä ryssän rakeet räiski,
+myös Kallen kiväärissä lukko läiski.
+Jo näytti siihen mies se tupertui,
+kun, äkkiä hän maahan kupertui.
+Mut Kalle ärjäsi, Hyi hiivattu!
+Kun ristin poikki ampui riivattu!»
+
+»On komeljanttiveri ruojalla.»
+--»Mi aatos liekään ollut Luojalla,
+kun sillä lailla lahjojaan on jaannut.»
+
+Mut Kalle, vain on ruohikossa maannut
+kuin juttu häntä liikuttais ei lainkaan.
+Kuin vihollista ei ois näillä mainkaan
+hän haukotellen tuumii: »Lähden uimaan.
+Se miestä virkistää näin aamutuimaan.»
+
+Jo ällistyimme moista käytöstä
+mies suunnittelee uimanäytöstä
+täss' ihan vihollisen nenän alla.
+--Näet tuolla vastarannan kukkulalla
+sen kenttävahti kyttää, lymyää.
+
+Hän takin, saappaat riisuu, hymyää.
+»Se yritys on arveluttava,
+voit pian olla Ahdin tuttava,
+tai ainakin saa työtä lääkäri»,
+niin varoitamme. Noituu jääkäri.
+Mut Kalle lyhyesti kiellot kuittaa:
+»Kai sentään passais vähän täitä uittaa.»
+
+--»No, ehkä siitä sisu tasaantuu,
+kun lyijyä sun pöksyys kasaantuu.»
+
+Kuin aatoksissaan, muuna miesnä Kalle
+käy sauhutellen rantatöyryn alle
+ja piipun kopistelee huolella,
+sen panee kivelle ja kahlaa jokeen.
+Tää mitä tietää: ryssän puolella
+viel' äänetöntä on...
+
+                  Tään uintikokeen
+kuin tekis itsekunkin oma veli
+mielt' ahdisti--suu pilaa yritteli:
+»Jo pitää olla kelpo kihinä...»
+
+Nyt!--Laukaus ja luotisihinä.
+Mut veitikka vain kättä huiskutti.
+Taas uusi ryöppy tulla tuiskutti.
+Hän sukelsi jo sillä hetkellä.
+--»Se mies on viimeisellä retkellä,
+kas, vesi kiehuu niinkuin rokkapata!
+Hei tulta! tulta!--ryssiä on sata!»
+
+Mut jääkärimme hoitaa kiikaria
+ja sillä tarkastelee viikaria.
+Ja ihmeellistä: tällä Kallella
+on vielä vanha kurssi tallella.
+Hän säärin vimmatusti: polskutti,
+kuin kana kaukalossa, molskutti,
+myös muisti tehdä kuperkeikkoja.
+--Se pyrki naurattamaan veikkoja.--
+Voi, varmaankin nyt luoti hipaisi:
+hän kädellänsä päätä sipaisi.
+Ja nyt hän uppoaa ... jää veden alle...
+
+Ei! jälleen sukeltanut oli Kalle.
+
+Jo alkaa ryssän pauke loppua.
+Ei nytkään pidä Kalle hoppua,
+ei lymyile, ei askeltakaan juokse.
+Kas, piippu unohtui,--taas rannan luokse.
+
+Ja niinpä nähdään, kun jo päättyy paluu:
+ei, poskillansa punan puutosta,
+ei miehess' ole muuta muutosta,
+vain niskaan. ohut verijuova valuu.
+
+Ja ensi sana häll' on--tupakka.
+
+»Täst' uhkas tulla paha jupakka.
+Pääs, ihme kyllä, viel' on tallella.
+Mut taisi sentään hiukaa sattua»,
+niin myhäellen toruu jääkäri.
+
+Mut vanha nuotti viel' on Kallella:
+»Tais luoti tutkistella hattua
+ja sille passais olla lääkäri.»
+
+
+
+2.
+
+TUOKIOKUVA.
+
+(Ruokailu kenttävahdissa)
+
+»Piru otti jo nyt! Koko moskahan saavista
+on heinille valunut kuin vesi haavista!
+Syö soppasi, kuski!»--
+
+                 »Meill' ehjää ja tivistä
+ei saavia ollut ja tiekin on kivistä.»
+
+»Kupit tänne ja ala Antti kauhalla ropsia.
+Sotamies voi heinätkin puurona popsia.»
+
+»Mitä sorttia siellä on?»--»Vanhaa tuttua.»
+»Voi pannut ja kattilat! Taas sitä huttua?
+Ei särvintä muuta. Ei leivästä tietoa.
+Tämä muona on vatsalle helkkarin mietoa.»
+
+»Pojat, kokkimme on ihan ilmiö alallaan.»
+--»Totisesti. Sen vannoisi vaikkapa valallaan.
+Syvä taiteensa tuntija, laiska ja lihava.»
+--»Mut huttunsa on vähän muikea, vihava.»
+»... kuin parhainta, makeinta marmelaatia.»
+»Kupin syötyäs huoli et toista vaatia,--
+mahan täydeltä ei näet ahmita herkkua.»
+
+»Mut katsohan juutasta, Iivari-serkkua,
+mies pullosta pulittaa puuroonsa maitoa.
+ihan Mansikin aamuista antia aitoa.»
+--»Oveluutta sen hankinta vaatii ja taitoa,
+se todistaa melkoista liikeneroa,
+näet mutsjoilta maito ei helposti eroa.»
+
+»Sata sen ja sen sarvea! Ruisku papattaa!
+Taas ryssällä halu on itsensä tapattaa.»
+--»Ylös! Ketjuun!--ei enää nyt huttua maistella,»
+»... vaan jälkiruuaksi saamme nyt taistella.»
+
+
+
+PUISTOSTA.
+
+Vanha, pikkuruinen mummo kävelyllä
+suuren, mustan rotukoiran myötä.
+
+Varmaan vanhan vaivalloinen kulku
+tuntui nuoremmasta liian verkkaiselta,
+tai lie mikä mielen puuska ollut,--
+päätä käänsi se ja ilmaa nuuski, haukkui,
+sitten lähti hölkkäjuoksuun tietä pitkin.
+Mummorukka voimattomin käsin
+ketjun kiristyvän päässä teki tenää,
+mutta vastustuksen turhaks nähden
+pian myöten antoi vanhemmalleen.
+
+Puistotietä siinä mennä vilistivät
+uljas rotukoira kiiltokarva,
+sekä vanha, pikkuruinen mummo,
+--jälkimmäinen tosin, kuten näytti,
+onnettomana ja vastahakoisena.
+
+Anteeks suotaneen, jos hymyilimme.
+Meistä muista moinen promenaadi
+oli kielttämättä hiukan hupainen.
+
+Tulin myöskin arvailleeksi syytä
+rotukoiran epähienoon käytökseen,
+--ilman syytä eihän unohtaisi
+jalosukuinen ja hyvin kasvatettu koira
+sopivan ja säädyttömän rajaa.
+Ehkäpä se tahtoi rientää tapaamaan
+jotain vanhaa, hyvää tuttavaansa.
+Mut en nähnyt muuta kunnon koiraa.
+Tosin joku ruippa, vääräsääri,
+pienen pieni piski tallusteli
+jonkun ikäneidon hameen kuuluvilla.
+Otus sellainen nyt oli sentään
+ylimyksen ystäväksi liian kehno.
+
+Silloin huomasin: nyt kevät oli.
+--Miksei kevät olis koirillakin...
+
+
+
+KEHTOLAULU.
+
+Tuuti, tuuti pulmustain,
+tuuti häkkilintustain...
+--Maailma on häkki,
+Ettet syntynyt sä vaan
+siihen siipes taittamaan,
+maammon västäräkki.
+
+Tuuti, tuuti nukkumaan.
+Etten tuutis hukkumaan...
+--Satumaailmastas
+ettet arkeen havahtais
+ettet tuskaa vavahtais,
+maammon laulurastas.
+
+
+
+SYYSHUOKAUS.
+
+Jo aikoja lähteneet ovat kurkien aurat.
+Maan pohjoisen jätti jo suvi kuin kurkien aurat.
+
+Ah! lyijynharmaina taivasta pilvet peittää.
+Maan martahan tuulet lehtien keltaan peittää.
+
+Verentummana hehkuu puistossa pihlajan puna.
+Ja akkunanruuduilla palaa ruskon puna.
+
+Öin maata valtioi suvensurma, halla.
+Syö ihmisen rintaa myös ilonsurma, halla.
+
+Veri verkkaan pulputen kiertää valtimoissa,
+kuin jäätyvä ois veri ihmisen valtimoissa.
+
+
+
+MIDAS-SYDÄN.
+
+Oon nälänkuoloon vihkinyt
+sun monin kyynelein.
+Sait, pyysit liioin. Siksi nyt
+oot köyhä, sydämein.
+
+Jo ajast' aikaan toivoton
+on Midas-kohtalos
+sun suurin onnes ollut on
+sun suurin turmios.
+
+Mit' auttaa, vaikka kyyneleen
+voit kullaks kirkastaa.
+Sun kaipaukses poltteeseen
+et lievitystä saa!
+
+
+
+PEIKON LAHJA.
+
+Sun leikkejäsi katselen--
+ja nielen kyyneleni.
+Oi tietäisitpä, lapsonen,
+mun suuren köyhyyteni.
+
+Näin lasna laumat peikkojen
+mun hiipi kehdolleni.
+Niin kaipuun, tuskan, kyynelen
+sain kumminlahjakseni.
+
+Ma tuijotin ja tutkailin,
+ja auringolta vieläkin
+nää silmät kyynel kaihtaa.
+Laps kaiken antaisin ma pois,
+sun kanssas sallimus jos sois
+mun elon arpaa vaihtaa.
+
+
+
+TUSKAN YÖ.
+
+Minä valvon illasta aamuun.
+Hetket kulkivat verkkaan ohitseni
+niinkuin mustakauhtanaiset kulkueet.
+Saattoivatko ne hautaan jotakuta?--
+
+Pimeys oli äänetön ja peloittava.
+Nyyhkikö joku orpo jossakin?
+Eikö kumahtanut arkun kansi kolmasti?--
+
+Minä valvoin vavisten illasta aamuun.
+Enkä saanut tuskaltani itketyksi yhtään kyyneltä.
+
+
+
+YKSIN.
+
+Käyn yksin. Eelläkö muista?
+Vai jälemmäksikö jäin?
+En tiedä. On kauan siitä,
+kun ihmisen toisen näin.
+
+Ehk'en minä koskaan nähnyt.
+Se on häipynyt muistostain.
+Kenties se on syntymässä
+oma äitini ollut vain.
+
+Vai lienenkö unessa nähnyt,
+sun, toisen ihmisen.
+Kenties sinut kerran löydän,
+kenties sua löydä en.
+
+Mikä viestisi lie: ilo? tuska?
+Sitä en minä tiedä lain.
+Mut, varma on: itseni löytää
+mina voin sinun kauttas vain.
+
+
+
+RESIGNAATIO.
+
+Yö, päivä, illan ruskotus, aamun koitto,
+hymy aavain tyynten ja korska myrskysää--
+se kaikki on yhtä sulle. Ei määrä loitto
+nyt enää mieltäs houkuta vilhtyvää.
+
+Myös yhtä kallis sulle on tappio, voitto.
+Mut kallein kaikesta on syvä rauha tää,
+joka raskain lainein kuin meren iltasoitto
+verenkäyntiis yhtyen nyt sinun sieluus jää.
+
+Kuin vanha aallonkyntäjä kariin juuttuin
+joka tuulelta yöksi jo suljet purjeitas.
+Muun kaiken kalliin pettäen, kaiken puuttuin
+jo tyytymys vartioi sinun porttias.
+Muun kaiken murentain sekä itse muuttuin;
+niin, aika nöyrtyvä on sinun kohdallas.
+
+
+
+
+III.
+
+
+AIKA.
+
+Aika on aluton ja loputon.
+Se yhdistää kaksi ajattomuutta.
+Se on portti kahden pimeyden välillä.
+Se on päätön rihma,
+jota tuntematon käsi kerii
+olemattomasta olleeseen
+maailmain vavistessa.
+
+Me näemme siitä kulloinkin pisteen,
+yhden ainoan
+ikuisesti etenevän pisteen,
+jonka ohi me kuljemme
+matkallamme tuntemattomuuteen.
+Siihen lankeaa valo,
+jota me nimitämme elämäksi.
+
+--Kenen on se käsi, joka kerii?
+Miksi se kerii?
+Mistä, mistä lähtee valo,
+joka lankeaa ajan rihmalle?
+Ja miksi se sitä valaisee?
+
+Tätä kaikkea on kysytty.
+Tätä kaikkea kysytään.
+Mutta hapuileva ajatus
+tapaa vain tyhjyyden,
+jonka edessä kaikki sydämet värisevät.
+
+--Eikö kukaan
+missään, milloinkaan;
+ratkaise ongelmaa,
+jonka jokin tuntematon oikku
+asetti ihmisen arvattavaksi
+piloillaan ehkä--?
+
+
+
+RIKAS LATSAREUS.
+
+Pois heitä kerjäläisen ryysyt yltäs
+ja vartes verhoo kultaan, purppuraan.
+Ei koiran pariss' oven ulkopuolla
+nyt enää paikkas sinun--kuninkaan.
+
+Käy saleihis ja anna viinis vuotaa,
+jaa vihdoin oikeutta itselles.
+Juo maljas pohjaan, pöytäs herkut nauti,
+niin liennä jano huultes, sydämes.
+
+Hääyötäs hurman sulhasena vietä.
+Ah, päätä paastos pitkä ikuisuus.
+Kuin köyhyytes, niin olkoon näännyttävä
+nyt rikkautes ylenpalttisuus.
+
+
+
+NELJÄS ULOTTUVUUS.
+
+Ken kaipauksen sydämeensä joi,
+hän tekemättömätkin tehdä voi.
+
+Niin etäällä ei voisi milloinkaan
+kaks ikuisuutta olla toisistaan,
+ma linnunrataa etten rakentais,
+mi yhdistäis ne,--etten nähdä sais,
+niill' otsillaan on kirjoitettu mitä.
+
+Ei mulle lännest etääll' ole itä.
+Ei vahvin muuri edessäni kestä,
+ei syvin kuilu askeltani estä.
+Ei salatuinkaan salaiseksi jää.
+Voin nähdä kuolemassa elämää.
+
+Voin hiljaisuuden kuulla myrskyn aikaan.
+Ja kuinka paljon ystäville saikaan
+mun suuni puhutuksi puhumatta.
+ja hengen kahleetta ja sitojatta
+ma syksyt, keväät, kesät itse luon.
+Jos tahdon, taivaan kaikki tähdet tuon
+ja auringotkin lahjaks sydämelle.
+
+Tää oikeus on suotu ihmiselle,
+tää avain salattujen ihmeiden.
+Mut ani harvat tallettivat sen.
+
+
+
+KELLO.
+
+Ihmiset elävät
+tiukasti tuntien rajoissa.
+Syövät ja nukkuvat
+kellonsa komennon mukaan.
+Tekevät työtä määrätunnit.
+Tuntien tahtiin ilonsa elävät.
+
+Minullakin kello on seinälläni,
+mutta se riippuu mykistyneenä.
+
+Vuosia sitten tahallani
+jätin sen vetämättä.
+Sen tapoihin näet
+tuiki tuskastuin.
+
+Se valehteli:
+ajan tunnein se jakoi
+tasamittaisin aivan
+--kuin muka olisi
+aika aamusta uuteen aamuun
+joka kerralla yhtä pitkä,
+kuin ei muka oiskaan
+tämä tunti tuhannen kertaa
+tuota ikuisempi.
+
+Niin valehteli kelloni mun.
+Ei valehtele enää.
+Saa riippua seinällä joutilaana.
+Saavat ruostua rattaat.
+Mitä tunneista minä!--
+
+Kai jossakin ... jollakin
+lienee tarkempi kello,
+jonka mukaan minulle
+elämäntunteja jaetaan.
+
+
+
+NARRI.
+
+Tän maisen matkani päässä
+minä naamarin riisun näin.
+Sen sinkoan matkani päässä
+nyt lauman naamoja päin.
+
+Nyt tullut on naurun loppu
+ja narrinilveitten.
+Kun tullut on naurun loppu,
+ois, tuokio syytöksen.
+
+Mut moista en lammaslaumaa
+edes ryhdy ruoskimaan.
+On ruoskana lammaslauman
+vain sääli paikallaan.
+
+--Te kuljette sokkosilla
+kanss' outojen ihmisten.
+Myös ootte te sokkosilla
+kanss' oman sydämen.
+
+Te näytätte kirkkaan kilven
+ja kuljette pöyhkeillen.
+Jok' ainoan kirkkaan kilven
+takapuoli on tahrainen.
+
+Te käytätte väärää vaakaa,
+myös punnukset väärät on.
+Niin käyttäen väärää vaakaa
+on arvokas arvoton.
+
+Kell' aina on täytenä vatsa,
+hän viisaaks kiitetään.
+Jos vain oli täytenä vatsa,
+sopi tyhjänä olla pään.
+
+Myös jokaisella ma teistä
+omat narrintiukuset näin.
+ja myös jok' ainoa teistä
+kävi niitä helistäin...
+
+
+
+MIKÄ MILLOINKIN.
+
+Simasuu, hymyhuuli--
+miten milloinkin.
+Mut huulilla vilppi.
+yhä silloinkin,
+meilt' ihminen toinen
+kun tuomion kuuli.
+
+Hyve, kunnia myötiin--
+mikä milloinkin.
+Pelitemppuja tehden
+yhä silloinkin,
+elon, kuoleman arpa
+kun pöytään lyötiin.
+
+
+
+ERÄS ANALYYSI.
+
+(Entinen kemisti pitää hourujenhuoneella tavanomaista luentoaan.)
+
+Hyvät kuulijat, nähkääs, pullo tää...
+--sen vietävät, kieltänne hillitkää!--
+niin, kemistikuningas Salomon
+tää kristallipullo täyttämä on.
+
+Hyvät, rakkaat kuulijat, katsokaa
+tätä nestettä, pullossa kimaltavaa.
+--Joka hetki se vaihtaa väriään.--
+Tämä neste on elämä nimeltään.
+
+On ollut se tieteelle arvoitus,
+on tuntematon sen kokoomus.
+Minä myös tätä nestettä tutkia koin,
+sadat yöt sitä turhaan analysoin.
+
+Sillä nähkääs: niinkuin väriltään
+se vaihdella mustaan synkimpään
+voi valkoisesta, sen kokoomus
+myös muuntuu. Turha sen tutkimus.
+
+Runoniekkojen kielellä haastellen
+se on synteesi vihan ja rakkauden,
+se on itku ja nauru ja lepo ja työ,
+ja taivaan manna ja hornan yö.
+
+Teen kokeen.--Tummempi pullo tää,
+hyvät kuulijat, kuoleman sisältää.--
+Sen toiseen pulloon tyhjensin:
+upo-uuden tein siten synteesin.
+
+Haa, näättehän: neste katoaa!
+--Hyvät, rakkaat kuulijat, rauhoittukaa:
+ei pulloissa nestettä ollutkaan,
+näköharhaa, houretta, tyhjyyttä vaan.
+
+
+
+IHMISAIVOITUKSEN TIET.
+
+(Eräälle haihattelijalle.)
+
+Salamyhkäiset,
+syvästi ihmeelliset
+ovat ihmisaivoituksen tiet.
+
+Katsokaas, miten uljaana
+se syöksyi tyhjimpään tyhjyyteen
+pyydystämään hyttysiä
+kunnianhimo-mammuttinsa ruuaksi.
+Mitä, varastiko se pyrstön riikinkukolta
+ja läksi kosimaan laakeri-neittä
+sydän povitaskussa!
+Oh, sydän!
+--Sehän unohtui aikoja sitten
+(kumarrusmatkalla)
+muutamaan avaimenreikään.
+
+Salamyhkäiset,
+syvästi ihmeelliset
+ovat ihmisaivoituksen tiet.
+
+Se on kylpevinään Hippokrene-lähteessä
+ja sukeltaakin--viilivatiin.
+Suloista on sentään sukeltaa viiliin
+ja unohtaa hometahrat turkissaan.
+Ihanaa, kolminkertaisesti ihanaa
+on nousta kylvystä
+uutena ja sileäkarvaisena
+niinkuin vastanuoltu vasikka.
+Mutta vielä, vielä ihanampaa
+on keinua, keinua,
+heilahdella edestakaisin
+kaukana ja korkealla
+sinisessä äärettömyydessä
+niinkuin lehmän häntään juuttunut takiainen.
+
+
+
+FUTURISTINEN ILTA-AARIA.
+
+Kuulitko, veliseni,
+kuinka kukko kiekui
+kolmannen ehtoorukouksensa?
+Etkö huomannut,
+kuinka ensimmäinen yöllinen unelma
+vast'ikään istahti tuuliviirin harjalle
+tekemään kymmeniä kuperkeikkojaan
+niinkuin viinissä uitettu ajatus.
+
+Tällä värisevällä hetkellä
+purjehtii huokaus minun huulillani
+valmiina ylenantamaan aurinkoja
+ja rakentamaan tomusta pyramiideja pilviin.
+
+Nyt kuiskasi joku minulle
+yhdeksän valtameren takaa
+viimeisen salaisuutensa.
+Se on vilpillinen ja ihana
+niinkuin pieni alastomuus
+naisvartalon viivoissa.
+Sieluni,
+virittikö kaipaus sinulle ansan,
+--sinulle,
+joka voit onkia tähtiä lätäköistä
+ja ripustaa ne narrien napinläpeen.
+
+Ole valmis, veliseni;
+kukonlaulun nuottiin yhtyen
+veisaamaan ilta-aariasi,
+jota tällä hetkellä
+joku rasvainen kokki keittää
+nauravia kyyneleitä hämmennellen
+hapantuneen tunteen liemeen.
+
+Tiedätkö, veliseni,
+mitä teki mies,
+joka pantiin maailmaa rakentamaan?
+Hän veisasi aariaa kukonlaulun noottiin,
+istui pankolla
+ja antoi isäntänsä yksinään
+kylvää kalliot kohdalleen
+ja puhallella pilviä taivaalle.
+
+
+
+KÄSI.
+
+Miten pelkään tuota kättä!
+On se tehnyt työtä monta
+kunnotonta, tunnotonta.
+Hyvät jätti tekemättä.
+
+Sorti, kun sen auttaa piti.
+Mit' ei myödä saisi, möi se.
+Ilman lyönnin syytä löi se.
+Kylvöstänsä kyitä iti.
+
+Pelkään kättä pöydälläni.
+Kunpa kuivettuis se heti!
+Ah, se mustan ristin veti
+yli oman elämäni.
+
+
+
+
+IV.
+
+
+LAULU KESÄILLASSA.
+
+Maa viileydellä ja tuoksulla siunataan.
+Ahoaukeilla suolaheinästä punervilla
+on vaientunut siritys heinäsirkkain.
+Joku paimen jossakin kutsuu karjojaan
+ja kaiku vastaa vuorilla kaukaisilla.
+
+Viel' aurinko, lännen ruhtinas, sätein kirkkain
+punas akkunat äsken ja puut sekä portinpatsaat.
+--On tuokion päästä jo sammunut silmä sen,
+joka hetki se veristyy yhä himmeten.
+Avaruudessa kuin surusaattona pilviratsaat
+käy tummina, verkalleen, tulenliekki-harjoin.
+
+Veet tyyntyen odattaa syvin, selvin varjoin.
+Käy tuuli vielä leyhkinä lyhkäisinä,
+pian rinnemetsiin uupuen lennostaan.
+Pajut rannalla muistelevat salamyhkäisinä,
+mitä laine kertoa ties kotarantaa kaartain
+meren kaukaisimmilta ääriltä tullessaan.
+
+Syvä rauha ja hartaus käy joka kukkulan saartain,
+meren yllekin laskeutuin sekä laaksoihin.
+Hedelmöittävä on jo sen siunaus hiljaisin.
+Tätä onnea kaipasi helteen hetkinä maa,
+joka taivasta päin ilouhrina suitsuttaa
+nyt kaste-rukouksia parahiltaan.
+
+Näin tuntenut et sinä ennen milloinkaan,
+miten rauha ja hartaus käy yli kaiken maan.
+Pois huulilta kuolee nyt joka kysymys,
+syvin kieles on pyhä äänetipysymys:
+mitä ennen ei, nyt silmäsi näkevät.
+
+Kuin ois ajan, luonnon keskipiste tässä.
+Kuin ois mua liki, kuin sydäntä kiertämässä
+suvet menneet kaikki, myös menemättömät.
+
+
+
+VUOREN VANHUS.
+
+Sammalvuoteelle majani nurkkaan,
+aamun rientäessä rinnettä alas,
+minä jään kuuntelemaan pakenevaa hiljaisuutta,
+jolla on kätköissään
+kaikkien salaisuuksien avain.
+
+Ei ole olemassa muuta kuin hiljaisuus.
+Kaikella muulla on rajansa.
+Kaikella muulla on alkunsa ja loppunsa.
+Kaiken muun voi ymmärtää.
+
+Minä olen rakentanut majan vuorelle
+ollakseni turvassa ihmisiltä,
+jotka alinomaa rikkovat hiljaisuutta vastaan.
+
+Auringottomina hetkinä
+minä tapaan istua oveni edessä
+hiljaisuutta ihmettelemässä.
+Joinakin iltoina
+on se huhuillut huipulta huipulle
+ja opettanut minulle paljon viisautta.
+
+Useina öinä
+ilmoitti se minulle unessa itsensä.
+Mutta sarastuksen ensimmäisenä hetkenä
+se jo levitti siipensä ja pakeni,
+ennenkuin ennätin oppia sitä ymmärtämään.
+
+Ei ole kuitenkaan kauan kestävä,
+ennenkuin se ainiaaksi asettuu majaani
+ja ilmoittaa minulle viimeisen ihmeensä.
+Hämmästykää silloin, ihmiset,
+sillä minä olen sanova teille salaisuuksia,
+joita jumalatkin vapisevat!
+
+
+
+PÄÄSIÄISYÖ.
+
+Tuhat yötä jo nöyrin sydämin
+Sinun merkkiäs vuotimme, Ylhäisin.
+
+Suur ollut on mielemme ahdistus.
+Monet kerrat voitti jo uupumus,
+kun näännytti helle ja rakeet löi,
+maanpiiriä pimeys ympäröi,
+rikos siitteli sirkkalaumojaan,
+viha ruttona saastutti kaiken maan.
+
+Mut tuskan hetkinä kuitenkin
+Sinun armoos luottaen, Ylhäisin,
+Sua vartoen omme valvoneet,
+Sinun tähteäs taivaalta etsineet.
+
+Me vyötimme uskolla kupehet,
+sydän-ovemme pihtipieliset
+veren lämpimän kaipuulla pirskottain.
+--Nyt antaos, Jahve, sun merkkis vain.
+
+Viel' ei Sinun tähtesi yössämme näy.
+Mut tiedämme: ihmeenä ilmi se käy.
+Tämä yö kova on Sinun kostosi yö,
+vavistuksella Pharaon huoneen se lyö;
+kenen nähdään nukkuvan vuoteessaan,
+totisesti ei vältä se tuomiotaan;
+ken soi vihan mieltänsä saastuttaa,
+hänet nielee liekkejä suitseva maa;
+oman voimansa tunnosta korska ken on,
+tänä yönä hän tuiki on voimaton.
+
+--Mut valvojat hartaat, hiljaiset
+ja, joilla on nöyrät sydämet,
+tänä yönä ne matkaan kutsutaan
+ja ihmisen kruunulla kruunataan.
+
+
+
+TUULI JA TÄHKÄ.
+
+Imit mullasta voimaa,
+vain pienin hiukoin.
+Sait hellettä paljon
+ja vettä niukoin.
+
+Karu kasvupaikkas
+kiven syrjässä mätäs.
+Koet sentään täyttää
+sun tehtävätäs.
+
+Elojuhlaa varten,
+pian lähestyvää,
+mehus tuhlaten kaiken
+loit, kypsytit jyvää.
+
+----
+
+Kiviturpeen tähkä,
+minä vapisen vuokses,
+kun koillistuuli
+käy korskana luokses.
+
+Yli vainion kiitäin
+se kiukusta puhkaa,
+raekuurolla ruoskii
+ja ulvoo ja uhkaa.
+
+Sen tahto jo taittaa
+ikimetsien hongat,
+sen tahtoon taipuu
+ukonpilvien longat.
+
+Miten monta se mursi
+sun ystävääsi!
+Alas mahtajan eessä
+jo taivuta pääsi.
+
+----
+
+Mut kulkijan korva
+mykän kuiskeen kuuli:
+Lyö, sorra ja surmaa,
+tee työtäsi, tuuli!
+
+Minut, heikon ja hauraan,
+olet murtava kyllä.
+Mut voittava tahto
+on tahtosi yllä:
+
+pyhä luomisen tahto,
+iankaikkisin, ylväin.
+Minut löit, minä kuolen
+--elon siemenen kylväin.
+
+Suven suuremman tullen
+sato kallis kerran
+on karttuva laariin
+elonkorjuun herran.
+
+
+
+NIIN MONI HEISTÄ
+
+Niin moni heistä, jotka milloinkaan
+ei kärsimystä tulleet tuntemaan;
+niin moni heistä vaikertaen kulki.
+
+Mut moni heistä, joilla tuska vaan
+ja orjantappurat on osanaan,
+ei sitä muille kuuluttanut julki,
+
+vaan moni heistä hymy huulillaan
+on käynyt kärsimyksenpolkuaan,
+--he tuskan mykkään sydämeensä sulki.
+
+
+
+SYDÄMET.
+
+Vaikenevat sydämet
+turhan melun tähden.
+Mies miestä vastaan
+saaliin nähden.
+
+Jäätyvät sydämet
+lämpöä vailla.
+Kuka voi hehkua
+auringon lailla?
+
+Kuka voi jäässäkin
+syttyä paloon?
+Sysimustat sydämet
+vihkiä valoon?
+
+Etsiä taivaalta
+eksyneen tähden?
+Kuka voi ruokkia
+nälkää nähden?
+
+Itkevät sydämet
+kuollutta lastaan.
+Kuka veisi ihmisen
+ihmistä vastaan?
+
+
+
+MUISTIKIRJAAN.
+
+Kuin lehti, jota tuuli lennättää,
+niin kalpeaks ja kuihtuvaksi jää
+jok'ainut sana, kirjoitettu tähän.
+Ja sill' on sulle sanomista vähän.
+On mykkänä se unohtuva pois.
+kuin sit' ei koskaan kirjoitettu ois.
+
+Jos ehkä kirjoittikin rivin, kaks,
+jäi vieras sulle sentään vierahaks.
+Ja sanoja et kaipaa ystävältä.
+Saat katseen kaikki ymmärtävän hältä;
+se katse sanaton jää unelmiis
+ja kieliin sydämen ja kyyneliin.
+
+
+
+NUOREMMALLENI.
+
+Niin tulvehtii veri suonissas
+kuin mahla maan kevätaikaan puussa,
+ja päivä päivältä sielustas
+kuvat nousee kuin kukat toukokuussa.
+
+Tarun haltijattaret kruunupäät
+kuin auki löis lumolinnan ukset
+yhä uusia ihmeitä tielläs näät,
+unes luo yhä uudet kangastukset.
+
+Suven leikkiä sun elos ollut on,
+kevättaivaan kuultoa, kimmellystä,
+sädesäihkyä äitimme auringon.
+--Et tuntenut outoa väristystä,
+
+joka kunkin ihmisen yllättää,
+sydänyönä varkahin hiipii rintaan,
+kun ihminen etsii eikä nää
+tien varrelle jäänyttä kallehintaan.
+
+Käyt hetkessä vieraaks itselles
+välähdyksenä sun oman sielus nähden.
+Hätäläppänä lyö sinun sydämes
+yön, tyhjyyden, elos turhan tähden.
+
+Ole mies, veli. Muista: ankkurin
+kukin heittänyt on saman rannikon luona.
+Moni hukkui, mut moni voittikin,
+moni ihminen syntyi hetkenä tuona.
+
+
+
+PIENI SANA.
+
+Ken mulle lausuikaan sanan pienen sen.
+En muuta kuullut, muuta en muistaa voi.
+  Mut niinkuin vinha tuulenpyörre
+    kauas se kiidätti sydämeni.
+
+Ken mulle lausuikaan sanan pienen sen.
+En muuta kuullut, muuta en muistaa voi.
+  Mut niinkuin ylimmäisin tähti
+    lentänyt ois ohi sydämeni.
+
+Vei laaksoon siniseen, yli vuorijään,
+vei halki merten kuohujen huimimpain,
+  vei suutelemaan otsaa taivaan
+    tuskassa polttavan kaipauksen.
+
+
+
+ONNI.
+
+Se tulee niinkuin kuiskaus,
+joka sähkönä värähtää jäsenestä jäseneen.
+Se on kohta niinkuin huikaisevan kirkas sävel,
+joka polttavana riemuna imeytyy vereen.
+Sydämen ovelle tullessaan
+se kumahtaa kuin portinkolkutin.
+Kynnyksen yli se astuu kaikuvin askelin.
+
+Ja samassa joku,
+joka siellä sisällä istui ja odotti,
+vavahtaa niinkuin täyttymyksen edessä
+ja sytyttää kaikki kynttilät palamaan
+ja panee piikansa
+vieraalle verhoksi kutomaan
+sinisintä silkkiä
+aavistusten arimmista rihmoista.
+Toisen se lähettää
+tuliaismaljaan tyhjentämään
+kaiken keväisenä mahlana kertyneen
+ihmeellisen ikävän,
+kolmannen käskee
+kaikkia ilon käkiä kukuttamaan.
+
+Mutta itse se on kynnysalla vastassa,
+syleilyvalmiina käsivarret.
+Tulijan se taluttaa sisimpään saliinsa
+varta vasten varatulle istuimelle.
+
+Ja jokainen askel
+jää vuosia kimmeltämään,
+kultaisena täplänä.
+
+
+
+
+FINAALI
+
+
+Lieneekö lauluni laatu
+luontunut mielesi mukaan.
+Joskus ei oikkuja polttavan pääni
+ymmärrä kukaan.
+
+Elämän keskellä kerran
+kaunista untani nähden.
+Nääntävin riemu ja tuska on ollut
+kauniin tähden.
+
+Ylväs on laulajan latu:
+siunaten laulua, lastaan
+astua otsin korkein
+unhoitustansa vastaan.
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Tuuli ja tähkä ynnä muita runoja, by Uuno Kailas
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TUULI JA TÄHKÄ YNNÄ MUITA RUNOJA ***
+
+***** This file should be named 12178-8.txt or 12178-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/2/1/7/12178/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Each eBook is in a subdirectory of the same number as the eBook's
+eBook number, often in several formats including plain vanilla ASCII,
+compressed (zipped), HTML and others.
+
+Corrected EDITIONS of our eBooks replace the old file and take over
+the old filename and etext number.  The replaced older file is renamed.
+VERSIONS based on separate sources are treated as new eBooks receiving
+new filenames and etext numbers.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+EBooks posted prior to November 2003, with eBook numbers BELOW #10000,
+are filed in directories based on their release date.  If you want to
+download any of these eBooks directly, rather than using the regular
+search system you may utilize the following addresses and just
+download by the etext year.
+
+     https://www.gutenberg.org/etext06
+
+    (Or /etext 05, 04, 03, 02, 01, 00, 99,
+     98, 97, 96, 95, 94, 93, 92, 92, 91 or 90)
+
+EBooks posted since November 2003, with etext numbers OVER #10000, are
+filed in a different way.  The year of a release date is no longer part
+of the directory path.  The path is based on the etext number (which is
+identical to the filename).  The path to the file is made up of single
+digits corresponding to all but the last digit in the filename.  For
+example an eBook of filename 10234 would be found at:
+
+     https://www.gutenberg.org/1/0/2/3/10234
+
+or filename 24689 would be found at:
+     https://www.gutenberg.org/2/4/6/8/24689
+
+An alternative method of locating eBooks:
+     https://www.gutenberg.org/GUTINDEX.ALL
+
+
diff --git a/old/12178-8.zip b/old/12178-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..0ee3f29
--- /dev/null
+++ b/old/12178-8.zip