Update for 77015HEADmain

4 files changed, 1554 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/77015-0.txt b/77015-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..2bdf2a2
--- /dev/null
+++ b/77015-0.txt
@@ -0,0 +1,1538 @@
+
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 77015 ***
+
+language: Finnish
+
+
+
+
+MATKAHAWANNOITA WIRON JA LIIWIN MAALTA
+
+Kirj.
+
+C. G. Swan
+
+
+Yli-painos Kirjallisesta kuukausilehdestä
+
+
+
+
+
+Helsingissä,
+J. Simeliuksen perillisten kirjapainossa,
+1870.
+
+
+
+
+
+
+      Näytetty: C. J. Lindeqvist.
+
+
+
+
+    Ma kansan näin, mi kunnian
+    Edestä kaikki koitti,
+    Nälissään palellessahan
+    Kuitenkin wielä woitti.
+
+
+
+
+Kun suuri laulajamme Runeberg näillä mutkattomilla, koristamattomilla
+wärsyillä silmiemme eteen loihtii 1808—9 wuoden sankarien kuwan, on
+hän samassa synnyttänyt kuwan semmoisen, joka ei ainoastaan osota
+niiden Suomalaisten luonnetta, joita hän kirjoittaessaan erittäin
+on ajatellut, waan koko Suomen kansan luonnetta, Suomen kansan
+historian menoa. Mutta Suomen kansalla on weli; ja jos kerskailematta
+todenmukaisesti sopii sanoa, että Suomalainen ”nälissään, palellessahan
+kuitenkin wielä woitti”, niin sopii yhtä todenmukaisesti sanoa,
+että weljessämme asuu sama kestäwäisyys wastuksissa ja waiwoissa.
+Wirolainen tosin ei ole yhtä tottunut kuin Suomalainen näkemään, kuinka
+halla yhtenä yönä hautaa koko wuoden toiweet, aitan tyhjäksi jättää;
+mutta jollei hän olekaan samassa määrässä, kuin tämä hänen pohjoinen
+weljensä, kokenut aineellista nälkää ja kylmyyttä — ei hän sentään
+siinäkään kohden ole warsin tottumaton — on hän paljoa enemmin, kuin
+tämä, kokenut toisenlaista nälkää ja kylmyyttä, joka ei suinkaan
+ole edellistä huokeampi, nimittäin henkinen nälkä ja kylmyys. Wiron
+kansa on 600 wuotta ollut ”orjan kansa, sorrettu, maahan rutistettu
+waiwainen”, mutta sortaja ei ole milloinkaan saanut häntä kokonaan
+nöyristymään ikeen alle, hän on 600 wuotta myötään, lakkaamatta
+kohoittanut niskaansa, ja hänessä kytee wielä tätä nykyä melkein
+sama itsenäisyyden tunto, kuin 600 wuotta takaperin, jolloin hän
+urhollisesti taisteli Kalparitareita ja Tanskalaisia wastaan.
+
+On paljon aikaa kulunut siitä, kuin Suomalainen äidin kodissa asui
+yhdessä Wirolaisen weljensä kanssa. Ajan kuluessa owat weljet
+wierastuneet toisistansa: ”suomensilta”, tuo kansarunouden laatima
+yhdistin, on niiden wäliltä ollut katkaistu. Mutta eipä weljet
+kuitenkaan ole toisiansa kokonaan unhottaneet. Wielä elää molemmissa,
+Suomalaisessa niinkuin wirolaisessakin, sukulaisuuden tunne; he woiwat
+wielä tutustua toinen toiseensa. Niitä Kuukauslehden lukijoita, joita
+asia miellyttänee, pyydän minun kanssani tekemään tutustumis-retken
+Tartoon Liiwin maalle, jossa, niinkuin tiedetään, tänä kesänä on
+pidetty suuri 50 wuoden riemu-juhla orjuuden lakkauttamisen muistoksi.
+Lukija suonee anteeksi, jos matkalla tuon tuostakin wähän wiiwähtelen
+ja syrjään poikkeilen sekä pikku seikkoja katselen. Kun Tartoon ei
+käy rauta-tietä, ei sowi aiwan pikaista matkaa waatia. Paitsi sitä
+tuommoiset wiiwähdykset taritsewat wähän oleentumisen aikaa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kesäkuun 26 p:nä j.p.p. astuimme matkakumppanini ja minä, höyrylaiwaan
+Alexanderiin. Kun ilma oli aiwan kaunis, ja kulku Tallinnaan
+(Rääweliin) kestää waan wähän kuudetta tiimaa, olimme ottaneet piletin
+peräkannelle, josta maksetaan 12 markkaa. Tämä erinomaisen korkea
+hinta on mahdollinen siitä syystä, että kaikki Tallinnaan menewät
+höyrylaiwat owat saman yhtiön omat; kun kilpailijoita puuttuu, käy
+mitä tahansa ottaminen. Täten onkin tapahtunut, että ”Etelä-suomen
+höyrylaiwa-yhtiön” osakkeista, jotka alkuansa owat maksaneet 400
+markkaa, nyt maksetaan 520.
+
+Pari tuntia kuljettuamme rupesi Suomen rannikko katoomaan silmistämme.
+Ainoastaan Porkkalan kauas mereen ulkonewa niemi oli wielä näkywissä.
+Samaan aikaan rupesi Wiron ranta-harju siintämään meitä kohtaan.
+Kuljettiin eteenpäin, jätettiin wasemmalle Kok-saaren walo-torni ja
+Wrangelinmaa, oikealle "Rääwelinkiwen" walo-laiwa; ilmaantui sitten
+Wulff-saari, josta muutamat huiput nousiwat korkealle taiwasta kohden.
+Me luulimme niitä ensin kuusiksi, mutta kun ne siksi näyttiwät liian
+korkeilta, rupesimme päättämään niitä torneiksi toisella puolella
+saarta. Ei kestänytkään kauan, ennenkuin Wulffin ohitse oli menty, ja
+edessämme oli nyt Tallinnan suuri lahti, sen pohjukassa Tallinna itse
+korkeine tornineen, oikealla Bomarsundin tapaiseksi rakettu linnoitus
+ja wasemmalla Catharinenthal'in puisto, wieläpä korkealla harjulla
+obseriatorioksi nimitetty walo-torni, laaksossa alla ”Die Brigitten”,
+wanhan Brigittan luostarin rauniot, ja perimpänä wasemmalla harjun
+korkeimmalla ylänteellä Wiems'in kartano puistoineen, huoneineen.
+Meren puolelta on Tallinna aiwan siewä kaupunki. Korkeat kirkontornit,
+harmaitten muurien kehästä penkerittäin nousewan kaupungin
+korkeat, suipot, punaiset tiilikatot walkeine harjoineen, — tässä
+wanhan-aikaisessa asussa on uuden-muotoisesta Helsingistä tulewalle
+matkustajalle paljon ihastuttawaa ja miellyttäwää. Wanhan-aikaisuudessa
+on toki toinenkin kohta, niinkuin pian saamme nähdä, kun kaupungin
+sisään pääsemme. Olemme nyt waan ulkomuodosta puhuneet. — Haminaan
+tultua oli tietysti matka-laukkujen katsasteleminen tulli-miesten
+puolesta ensimäinen temppu. Tämä oli kuitenkin hywin huokea, kentiesi
+tawallista huokeampi sen wuoksi, että katsastaja sai näkviinsä pienen
+laatikon, jota hän kärkkäästi tawoitti, mutta, kun awasi sen ja
+hawaitsi sen sisältäwän ainoastaan nimi-lippuni, hän siitä häwehtyi
+niin, että heti pani laukkuni kiini ja liidullansa sen päälle piirsi
+ristinsä, merkiksi että tutkinto oli loppu. Astuttiin siis maalle
+ja otettiin ajuri. Meille oli majapaikaksi ehdoiteltu ”Zu den drei
+Schornsteinen” kaupungissa, mutta me katsoimme paremmaksi majailla
+ulkopuolella kaupungin muureja ja seisatuimme sentähden muutamien
+kiwiheittojen päässä haminasta haminan-kadun warrella olewaan, ”Stadt
+Helsingfors” nimiseen rawintolaan. Kun emme olleet ymmärtäneet
+ennakolta sopia ajurin kanssa, meidän täytyi tästä lyhyestä matkasta
+maksaa 30 kopeikkaa. Kapineemme sisään tuotua ja aamullista syötyämme,
+lähdimme kaupunkiin päin.
+
+Tallinnan kaupunki on merkillinen wanhuutensa puolesta sekä sen
+waikutuksen puolesta, joka sillä on ollut Wironmaan historian suhteen.
+Kaupunkiin kuuluu nyt: 1:ksi warsinainen kaupunki, 2:ksi Tuomiopää
+ja 3:ksi esi-kaupungit. Koko wäestön paljous tekee noin 30,000
+henkeä. Wanhin osa kaupungista on Tuomiopää. Se on myöskin kaupungin
+merkillisin osa. Kaupungin lounaisella puolella kohoo jokseenkin
+korkea ja jyrkkä kumpu, jonka Wirolaisten kansantarujen mukaan Kalewin
+puoliso Linda oli luonut sen alle haudatun miehensä peitteeksi. Tämän
+kummun kukkulalle oliwat Wirolaiset pakanuutensa aikana rakentaneet
+puisen linnan, jota Kalewin puolison muistoksi nimitettiin Lindanisa
+(s.o. Lindan rinta). Keväällä w. 1219 kun Tanskan kuuluisa kuningas
+Waldemar Seier mahtawalla armeijalla ja laiwastolla kulki Wironmaalle,
+pakoittamaan tämän maan asukkaita Kristin uskoon sekä samalla
+woittaaksensa itselleen maata lisäksi, laski hän malle Harjumaan
+rannikolle, missä nykään Tallinnan kaupunki sijaitsee. Lindanisan
+linna woitettiin ja sen asemille alkoiwat Tanskalaiset rakentaa uutta
+kiwistä linnaa, joka sai _Rewal'in_ nimen. Tarun mukaan on syy tähän
+nimeen seuraawa. Kun linnaa rakennettiin oli kuningas muutamana päiwänä
+lähtenyt metsästämään ja tapasi silloin erittäin kauniin metsä-kauriin,
+jota hän rupesi takaa ajamaan. Kauris pakeni tuomiowuorelle ja
+hyppäsi, kuinkaasta pakoon päästäksensä, wuoren jyrkänteeltä alas.
+Putouksesta sen jalat katkesiwat ja kuningas sai sen käsiinsä. Tästä
+syystä hän nimitti paikan _Rehfall_ (s.o. metsäkauriin putous).
+Wirolaiset itse rupesiwat sanomaan paikkaa _Tallinna'ksi_ (s.o. Tanskan
+linna). Lewossa ja rauhassa eiwät kuitenkaan Tanskalaiset saaneet
+linnaansa rakentaa. Wirolaiset kokosiwat sotajoukkonsa, niin kutsutun
+"malewa'in" ja karkasiwat äkki-arwaamatta Tanskalaisten leiriin.
+Jo oliwat Tanskalaiset joka haaralta pakoon wiskatut, kun Rügen'in
+ruhtinaan Witslaw'in, joka slawilaisen joukon kanssa oli seurannut
+Waldemaria, onnistui saada wäkensä järjestykseen Tuomiopään pohjaiselle
+rinteelle ja siltä kohdalta sysätä Wirolaisten rynnäkkö takaisin. Tästä
+pysähtyiwät muutkin Wirolaiset ja Tanskalaiset saiwat tilaisuutta
+jälleen kokoontuaksensa. Nyt ei Wirolaisten pieni joukko, joka oli
+yhden ainoan maakunnan, Harjumaan, malewa, woinut pitkää taistelua
+Tanskalaisten suurta joukkoa wastaan kestää. Se kääntyi pakoon ja wähän
+toista tuhatta kaatui. Tässä tappelussa tapahtui tanskalaisen tarun
+mukaan se ihme, että kun kuninkaallinen lippu jo oli walloitettu,
+putosi suurimman hädän hetkenä taiwaasta uusi lippu. Se oli sama mainio
+"Dannebrog", joka wielä tänäänkin on Tanskan waltio-lippu — walkoinen
+risti weripunaisella pohjalla. Tämän ympäri kokoontuiwat Tanskalaiset
+jälleen ja saiwat sen awulla woiton. — Tappelun perästä rakensiwat
+he linnan walmiiksi ja kuningas jätti siihen, kotia purjehtiessaan,
+tarpeelliset warustus-wäen. Tämä linna oli sitten kauan aikaa se
+paikka, jota Wirolaisten monet kapinat tawoittiwat, sillä täältä
+oli heidän kukistamisensa tapahtunut, ja syystä he sitä kammosiwat
+orjuutensa synty- ja pesäpaikkana.
+
+Ajan kuluessa syntyi linnan itäisellä äärellä kaupunki, nykyinen
+warsinainen kauppa-kaupunki, joka w. 1284 tuli Hansa-liiton jäseneksi.
+Jo alkuansa se warustettiin linnoituksilla. Nyt ympäröitsee kaupunkia
+kiwinen muuri korkeine wahti-torneineen. Niitä on yli 20. Muurin
+ulkopuolella on kaksinkertainen, korkea multa-walli ja sen alla lawea
+ja sywä kaiwanne, joka kuitenkin nykyään suurimmaksi osaksi on melkein
+tyhjä wedestä. Kaupunkiin wie muurin läpi kuusi porttia, joista "die
+Schmiedepforte" (s.o. seppäportti) on mainio seuraawasta tapauksesta.
+Kun Tanskan waltakunnan mahtawuus kukistumistansa, myytiin wiimein
+w. 1346 sen Wirolaiset maakunnan Liiwinmaan saksalaisille ritareille
+noin 1 miljoonan Suomen markan hinnasta. Liiwinmaan ritarien herruuden
+loppupuolella wuoden 1535 waiheilla oli kiiwas riita noussut aateliston
+ja kaupungin porwariston wälillä, siitä syystä, että aateliset
+koettiwat tehdä ahdinkoa edellisten kaupalle. Nämä päättiwät silloin
+kaikella tapaa kostaa. Maan waltaherrat olivat kaupungin hallitukselle
+myönnyttäneet tuomiosoikeuden hengen asioissa, itse aatelistenkin yli
+tapauksessa, että nämät oliwat tehneet rikoksia kaupungin alueella
+ja siellä tawattiin. Nyt tapahtui, että eräs paroni J. Üksküll von
+Riesenberg kaupungin alueella löi yhden alustalaisensa kuoliaaksi.
+Kaupunki julisti hänen henkensä rikkoneeksi, jos hän tulisi muurien
+sisäpuolelle. Tästä julistuksesta sekä ystäwiensä waroituksista
+huolimatta hän lähti kaupunkiin. Mutta heti hänen sinne tultuansa,
+wangitsi hänet Raati ja tuomitsi hänet mestattawaksi. Tämä tuomio
+pantiin myös toimeen Sdhmiedepforte'ssa ja wieläkin nähdään sywennys
+muurissa, jossa mestatun hauta sanotaan olewan. Tämä porwarien ankara
+lain-käytäntö oli syy uusiin riitoihin, jotka wiimein ratkaistiin sillä
+suostumuksella, että Sdmiedepforte oli suljettawa ja kiinni muurattawa,
+jotta ihmisten silmistä suljettaisiin se paikka, jossa aateliswerta oli
+wuotannt porwariston oikeuden-tunnon tyydyttämiseksi. Niin tapahtuikin
+ja portti oli sillä tapaa suljettuna wuoteen 1794 asti, jolloin se taas
+awattiin.
+
+Näiden Tallinnan historiaan koskewien poikkeusten perästä palaan
+kertomukseeni. Niinkuin jo mainittiin, pyrimme kohta tultuamme
+ulkopuolella kaupungin muureja olewasta majapaikastannme kaupunkiin
+päin. Ensimäinen määrämme oli tawata ”suuren torin” wieressä asuwaa
+kauppiasta Böckleriä, jolta uuden Suomettaren mukaan tietoja saisi
+Tarton matkasta. Aikomuksemme oli siis suoraan lähteä ”suurelle
+torille”. Mutta aikomuksemme täyttäminen eipä ollutkaan niin helppo,
+kuin luulimme. Kaupungin sisään tultuamme ”pienen ranta-portin”
+kautta, olimme kerrallaan tunkeuneet semmoiseen maailmaan, joka
+meille oli aiwan uudenlainen. Me olimme silmänräpäyksellä nykyajasta
+siirtyneet puolen wuosi-tuhannesta taappäin. Kapeat, wäärät kadut,
+wanhan-aikaiset, päättö-puolellansa katua päin käywät huoneet näyttiwät
+meidän silmissämme niin oudonlaisilta, että ihmettelemisestä ja
+katselemisesta olimme unhottaa oikean aikomuksemme. Paitsi sitä ei
+ollut niin helppo asia osata suoraa tietä eteenpäin siinä labyrintissä,
+johon nyt olimme joutuneet. Wiimein tultiin kuitenkin erääsen
+epä-säännölliseen nelikulmioon, jossa harjoittiwat wilkasta kauppaa.
+Paikka oli täynnä sohisewia talonpoikia ja niiden wankkureita. Tästä
+syystä rupesimme sitä toriksi arwaamaan; mutta toiselta puolen paikka
+oli niin wähätilainen, tuskin suurempi kuin melkoinen piha Helsingissä,
+että oli waikea sitä tarwitsi katsoa. Asiasta selkoa saadaksemme
+rupesimme torin ympäri käwelemään tirkistellen, oliko nimi Böckler
+jossakin hawaittawa; ja todellakin! tässä se oli eräässä kulmassa.
+Mutta wähänpä hyötyä tästä. Kauppias ei ollut kotona. Meitä käskettiin
+tulemaan takaisin parin tunnin perästä. Me olimme aikoneet, jos
+mahdollista, lähteä Tartoon Tallinnan laulukunnan, Estonian seurassa.
+Mutta nyt ei saatu tietoa, koska se lähtisi. Paitsi sitä meillä nyt
+ei ollut ketäkään opastajaa, ei ketään tuttua, johon olisimme woineet
+kääntyä, saadaksemme tietoa, mitä kaupungissa oli katsottawaa.
+Sentähden, kun emme tienneet, kauanko joutuisimme wiipymään
+kanpungissa, päätimme käydä kumminkin tuomiokirkossa.
+
+Ei paljon epäilty, ennenkuin päätimme suurimman kirkon, jolla myös
+oli korkein torni, tuomio-kirkoksi, ja sinnepäin nyt lähdettiin.
+Sinne tultuamme oli heti mies saapuwilla kysymässä, tahdoimmeko käydä
+kirkkoa katsomassa, ja kun siihen annettiin myöntyä wastaus, hän pian
+toi awaimet, ja me astuimme summattoman tornin kautta kirkon korkean,
+majesteettisen laen alle. Korea oli todellakin tämä kirkko, wahwasti
+mieleen waikuttawa oli sen suuruus, mutta me olimme niin paljon
+kuulleet puhuttawan siinä löytywistä muistoista wanhoista ajoista,
+että olimme toiwoneet enemmän, kuin saimme nähdä. Meidän mielestämme
+oli Turun tuomiokirkko paljoa ennemmin katsottawa. Opastajamme waiwan
+25 kopeikalla palkittuamme, lähdimme taas liikkeelle, ja nyt alettiin
+tutkimis-retkeä omin neuwoin, ristin rastin. Ensiksi tuliwat kaupungin
+muut kirkot tulkintomme esineeksi. Niitä on kaupungin muurien sisällä,
+paitsi tuomiokirkkoa, 7, nimittäin: S:t Olaon kirkko, Luostari-kirkko,
+Pyhän Hengen kirkko, S:t Nikolaon kirkko, S:t Michaelin kirkko,
+Katharinan kirkko ja Wenäläinen S:t Nikolaon kirkko. Paitsi näitä on
+esi-kaupungeissa joukko kirkkoja, jotta kaikki owat wähänläntäisiä,
+paitsi S:t Johannes'in kirkko, uusi korea Wirolainen kirkko, kappaleen
+matkan päässä ulkopuolella Scdmiedepforte'a. Pari kiwen-heittoa
+Johannes'in kirkosta taas rakennetaan nykyään suurta Wirolaista
+tuomiokirkkoa, joka warustetaan kahdella tornilla. Kaikista Tallinnan
+kirkoista on ”Pyhän Hengen kirkko”, likellä kauppa-toria, wanhin. Siinä
+pidettiin ennen Wirolainen jumalanpalwelus, mutta kun Johannes'in
+kirkko walmistui, sitä ei enää käytetä. Tuon wanhuuden wuoksi olisimme
+mielellään siinä käyneet, mutta ei ollut ketään saapuwilla, jonka
+awulla olisimme woineet sisälle päästä, eikä pitkään hakemiseen ollut
+aikaa. Niin oli myös laita, kun tulimme S:t Nikolaon kirkolle, paitsi
+S:t Olaon kirkkoa suurin toko kaupungissa. Sen sisään meidän kuitenkin
+käwi tirkisteleminen, sillä owet oliwat auki, niinkuin täällä yleensä
+on tapa, ainoastaan suljetut puola-weräjällä.
+
+Kirkkoja katseltuamme rupesimme muureja ja walleja tarkkaamaan, joita
+nyt juostiin ylös alas. Kaupungin nykyiset wallit owat rakennetut 14:n
+wuosisadan alkupuolella. Ne owat, warsinkin paikottain, erinomaisen
+korkeat ja paksut, josta sopii päättää, että Tallinna aikanansa on
+ollut sangen wahwasti linnoitettu kaupunki. Sisäpuolella walleja
+käywät muurit lienewät raketut samaan aikaan, kuin wallitkin. Ne
+owat warustetut torneilla noin joka 100 sylen päästä, paikottain
+tiheämmältäkin. Molempiin, sekä muureihin että torneihin, on käytetty
+Tallinnassa sangen tawallista rakennus-ainetta, erästä tämän seudun
+wuorissa runsaasti tawattawaa kiweä, jota hywin helposti woi lewyiksi
+lohkaista. Se on waalean-harmaata, ja siitä rakennettu huone näyttää
+heti wanhan-aikaiselta. Tämä seikka waikuttaa sekin puolestansa, että
+koko kaupunki saa tuon raunion-tapaisen ulkomuodon. Muutoin rupeewatkin
+muurit paikottain raunioiksi muuttumaan. Tämä on erittäinkin tornien
+laita. Muutamien ala-kerrosta käytetään kyllä wielä asunhuoneina, mutta
+ylipäänsä owat ainoastaan ulko-seinät ja katot eheillänsä. Me koetimme
+päästä ylös pariin torniin, mutta ei päästy, pitkälle. Osaksi oliwat
+astuimet kokonansa rauenneet, osaksi oli koko käytäwä raunioita täynnä,
+että pelkäsimme yhdessä portaitten kanssa romahtawamme alas synkkään
+huoneesen tornin pohjaan, josta nenäämme tunkeutui kalmanhaju, joka ei
+suinkaan ollut wiehättää.
+
+Muurien kaikki nurkat ja pielet tutkittuamme sekä toistamiseen, waikka
+nytkin turhaan, kauppias Böckleriä haettuamme, lähdimme takaisin
+maja-paikkaamme, teillä poiketen kaupungin kirjakauppaan, josta
+Tallinnan kartta ostettiin 1 ruplalla.
+
+Jälkeen puolen päiwää lähdettiin taas liikkeelle. Böcklerillä sanottiin
+isännän jo ehtineen uudestansa kotoa lähtemään. Paitsi sitä saimme
+kuulla sen ikäwän uutisen, että Estonia laulukunta noin puoli tuntia
+takaperin oli täydellä musiikilla lähtenyt Tartoon. Kun siis emme sen
+kanssa päässeet, ei ollut muuta neuwoa kuin "postilla" (kyydillä)
+kulkea.
+
+Tämä tämmöinen matkustus, waikka paljon kalliimpi, oli meidät
+kuitenkin pikemmin perille saattawa, ja näin jäi meille aikaa wiipyä
+Tallinnassa tulewaksi päiwäksi. Täten saimme nyt tilaisuuden käydä
+Katharinenthal'issakin, parin wirstan päässä kaupungista. Me sowimme
+ajurin kanssa. Hän lupasi ajaa meidät edes takaisin sekä siellä wiipyä
+yhden tiiman — kaikki 40 kopeikan edestä, jota ei suinkaan sowi
+kalliiksi moittia.
+
+Itää päin kaupungista käy jyrkkä, luullakseni ”Lohi-wuoreksi”
+nimitetty wuoriharjanne. Yhdelle tämän penkereelle Wenäjän tsaari
+Pietari suuri w. 1714 rakennutti wähäisen huoneen itsellensä. Tätä
+nykyä paikka kokonaan on korkeitten, lehtewien puitten warjossa,
+mutta silloin ei mikään kaihtinut näky-alaa haminaan päin, ja tästä
+huoneesta Pietari katseli, kuinka hänen synnyttämänsä Wenäläisten
+laiwasto ensimäisiä liikehdyksiänsä teki. Huoneen sisusta on wielä
+melkein samassa tilassa, johon Pietari sen jätti. Muutaman kiwen-kannon
+päässä tästä huoneesta laaksossa wuoren alla rupesi Pietari w. 1718
+rakennuttamaan huwi-linnaa, jonka hän puolisonsa kunniaksi nimitti
+Katharinenthal'iksi. Kun linnaa rakennettiin, nousi Pietari itse eräänä
+päiwänä telineille, otti wasaran ja sawi-lapiaisen käteensä, ja pani
+kolme tiiltä muuriin. Tämän tapauksen muistoksi kiwet sitten jätettiin
+kalkitsematta, — Pietari alotti myös sen suuren puiston istuttamista,
+joka nyt on linna-huoneen edessä, yleisölle alttiina. Me yritimme
+huoneesen katsomaan ja käwimme sen wuoksi ala-kerroksessa, jossa joku
+wahti-mestarin perhe asui, mutta täällä saimme ensi kerran hawaita
+sen epä-sowun, joka nykyään wallitsee Saksalaisten ja Wenäläisten
+kesken Itä-meren maakunnissa. Me puhattelimme, näet, saksan kielellä
+täällä tawatuita henkilöitä, jotka kaikki oliwat Wenäläisiä, mutta
+wastaukseksi saimme äkäisen ja jäykän lauseen "emme ymmärrä saksaa",
+waikka olimme aiwan warmat siitä, että he hywin ymmärsiwät, että
+halusimme päästä sisälle. Wenäjää me emme osanneet, ja niin jäi huone
+katsomatta. Nyt kiipesimme Lohi-wuorta ylös, jonka harjanteella juuri
+yläpuolella Pietarin huonetta on tuo ennen mainittu "obserwatorio". 10
+kopeikan edestä pääsimme sisälle, ja tämän summan joutaa mielellään
+tähän käyntiin panna, sillä obserwatorion alttanilta on mitä korein ja
+lawein näky-ala kaupungin ja koko seudun yli. Tätä ihasteltuamme ja
+walo-konetta katsottuamme astuimme alas ja lähdimme taas kaupunkiin.
+Mutta matkalla oli hoksannut jotakin. Olin tarkoin tutkinut karttaa
+ja lopuksi tullut siihen päätökseen, että se kirkko, jossa ensin
+käwimme, ei ollutkaan tuomio-kirkko, waan S:t Olaon kirkko. Niin
+emme wielä lainkaan olleet Tuomiopäässä käyneet, ja tämä kuitenkin
+oli wälttämättömästi katsottawa. Sinne siis nyt. Wälillä wähän
+istahtaaksemme menimme Schmiedepforte'n ulkopuolella wallien päällä
+olewaan promenaadiin. Kun päiwä jo illasti, oli meidän tilaisuus
+täällä myös nähdä kaupungin wäestöä, joka jouto-hetkinä wetäytyy tänne
+ahtaasta ja helteisestä kaupungista. Wirwoitukseksi saa täällä olewasta
+pienestä rawintolasta pullon seltserin-wettä 10 kopeikalla ja limonadia
+20 kopeikalla.
+
+Meidän erehdyksemme S:t Olaon kirkon suhteen naurutti meitä paljon,
+mutta saapi selityksensä kirkon suuruudesta ja tornein korkeudesta
+josta pian päätimme sen tuomiokirkoksi. Että torni onkin korkea, woi
+arwata siitä, että koko Europassa on ainoastaan kaksi korkeampaa
+tornia, nimittäin S:t Pietarin kirkon Roomassa ja ”Münsterin”
+Strassburg'issa. Ett'ei muut samanlaiseen erehdytseen joutuisi, neuwon
+heitä kohta kaupunkiin tultuansa ostamaan itselleen kartan, jota on
+saatawa kirjakaupasta Buchhandlung von Kluge et Ströhm, 149 Lang
+Strasse”.
+
+Tuomiopää on kaikella muotoa katsottawa. Siihen johdattaa kolme porttia
+ulkopuolelta kaupunkia ”Dompforte” ja kaupungista toinen ajawia,
+toinen, kapea rappu, jalka-ihmisiä warten. Me astuimme tuomioportista
+sisään. Tästä tullaan ensiksi awaralle paikalle, melkein ainoa paikka,
+jota Tallinnassa sopii toriksi sanoa. Wasemmalla puolella tätä "Dom
+Markt" nimistä toria on Tallinnan linna. Se perustettiin jo Waldemar
+Seier'iltä, mutta uudistettiin w. 1775.
+
+Tässä melkoisessa huoneessa asuu siwili-kuwernöri, tässä on myös
+siwili-wirkakuntien wirkahuoneet. Wähän ylempänä torista lähtien
+on tuomiokirkko, johon emme nyt kuitenkaan päässeet. Wastapäätä
+tuomiokirkkoa on Wironmaan Ritari-huone, johon ritaristo joka kolmas
+wuosi kokoontuu waltiopäiwiksi, ja jossa ”das Oberlands-Gericht”
+(korkein tuomiokunta) istuu. Tuomiopää on oikea korkea-aatelisten pesä.
+Tuomiokirkkoa nimitetään ”ritari- ja tuomiokirkoksi”, Tuomiopäässä on
+myös ”ritari- ja tuomiokoulu”; täällä on niinikään Wiron aateliston
+”Credit-casse”, joka jotenkin wastaa meidän hypoteeki-yhtiötä ja
+jotenkin on waikuttannt saman kuin tämäkin, taloudellisen häwiön.
+Melkein kaikki yksityiset huoneet Tuomiopäässä owat aatelisten
+hallussa. Koko Tuomiopään wäestö on erityisen tuomio-oikeuden alainen.
+Aateliset kuuluwat "Das Oberlands-Gericht'in" alle ja muut Tuomiopään
+asukkaat, n.k. porwarit ja käsityöläiset, ”Der Schslossvogt'in”,
+linna-woudin alle. Mutta aateliston ei ole ollut siinä kyllä, että se
+näin on sulkeunut pois porwaristosta. Paremmaksi warmuudeksi on se
+wielä Tuomiopään rinteelle kaupunkia päin rakennuttanut korkean muurin,
+jonka kautta wahwasti warustettu portti meidät taas kaupunkiin saattaa.
+Tämän portin päälle sopisi syystä kirjoittaa: "odi profanum vulgus et
+arceo".
+
+Muutaman tunnin wielä ympäri kaupunkia käweltyämme lähdimme kotia.
+Seuraawana päiwänä, joka oli sunnuntai, käwimme ensiksi katolisessa
+jumalanpalweluksessa Katharinan kirkossa, sitte Wirolaisessa kirkossa
+ja wiimein katolisessa rukous-hetkessä tuomiokirkossa. Kirkon sisään
+mennessä astutaan ensiksi portaita alaspäin esi-huoneesen, josta taas
+portaat wiewät wielä alemmaksi itse kirkkoon. Jos S:t Olaon kirkko,
+jonka ensiksi olimme luulleet tuomiokirkoksi, tarjosi wähemmän kuin
+mitä olimme odottaneet, niin meitä täällä kohtasi melkein enemmän
+kuin olisimme woineet toiwoa. Paitsi sitä, että kirkon seinät ja
+pylwäät oliwat waakunilla peitetyt ja kuori täynnä hauta-monumenttejä,
+saimme täällä hawaita uuden astemäärän ”förnäämisyyttä”. Niinkuin
+kaupungin porwarit oliwat sulkeuneet maarahwaasta korkeitten muurein
+kautta, Tuomiopään aatelisto samaten kaupungista, niin oli itse
+aatelistossakin löytynyt niin ”förnäämejä”, ett'eiwät olleet woineet
+jumalan-palweluksessa istua muiden aatelisten kanssa, waan oli
+täytynyt näiden joukosta sulkeutua häkkeihin, tai miksi niitä sopisi
+nimittää. Kirkon seinistä ulkoni, näet, pikkusia katetuita rakennuksia,
+joihin päästiin eri, portaita myöden. Nämät häkit sisälsiwät oikein
+förnäämejä” naisia. Paha kyllä on näitä koppeja osittain täytynyt
+warustaa lasi-seinillä, että päiwän walo pääsisi sisälle. Siinä on se
+haitta, että kumminkin muiden silmät pääsewät näihin pilkistämään.
+
+Niistä, jotka kirkon kuoriin owat haudatut, owat mainittawat: Pontus
+de la Gardie, joka 1586 hukkui Narowan haminaan, josta tapauksesta
+latinainen kirjoitus hauta-monumentissä mainitsee; Kaarlo Henrikinpoika
+Horn ja mainio kreiwi Mathias von Thurn, kuuluisa 30 wuotisen sodan
+aikana.
+
+Tallinna on päästä päähän historiallinen kaupunki. Siitä syystä sen
+täytyy miellyttää wierasta. Mutta se, joka on tottunut uudenlaiseen
+kaupunkiin, ei kauan menesty sen umpisuudessa, sen wäärillä ja kapeilla
+kaduilla. Näistä owat muutamat niin kapeat, että tuskin yhdet waunut
+pääsee eteenpäin. Kuinka on tapana tehdä, kun kahdet waunut tulewat
+wastakkain, en tiedä. Kuitenkin on kaupungissa myös ”Breit Strasse”,
+lawea katu, mutta sen laweudesta ei ole paljon puhumista. — Kapein katu
+Helsingissä lienee yhtä lawea. Tästä kapeudesta tulee, että kaupungin
+ala on jokseenkin wähäinen, noin 8 à 9 Helsingin korttelia. Wiimein
+on mainittawa, että koko kaupungissa on wesi-johto, niin että melkein
+joka kortteli-kulmassa rautaphlmäästä wuotaa raitista wettä koko
+wuoro-kauden. Tähän wesi-johtoon, joka ulottuu myös etu-kaupunkiin,
+johdatetaan wettä eräästä ulko-puolella kaupunkia olewasta järwestä.
+
+Lieneehän lukija jo kyllästynyt Tallinnaan. Muitten matkustajain
+hyödyksi tahdon wielä mainita muutamia siellä käypiä hintoja:
+
+1 huone ja 1 kynttilä (wuorokauteensa) 60 kop.; 1 wasikan kotletti 25
+kop.; 1 biffi-paisti munien kanssa 30 kop.; 1 pullo oiwallista olutta
+12 kop.; 1 päiwälliseateria 40 kop.; 1 kuppi kahwia 15 kop.
+
+Niinkuin jo on sanottu, ei pääse rautatiellä Tallinnasta Tarttoon.
+Ylipäänsä ei näitä, kaukaisia seutuja yhdistäwiä kulku-neuwoja Wiron
+ja Liiwinmaalla wielä ole olemassa. [Riiasta wie kyllä rautatie
+Pietariin, mutta se kiertää kokonaan sen alan Liiwinmaata, jossa
+Wirolaiset asuwat.] Kuten tietty, rakennetaan myös par'aikaa itäisestä
+Wironmaasta Paltisinlinnasta rauta-tietä Pietariin. Tämä tie on
+menewä aiwan eteläpuolella Tallinnaa ja Tallinnasta on aikonus wetää
+siwuhaara Tarttoon ja siitä eteenpäin Riikaan. Siksi kuin se aikaan
+saadaan, täytyy käyttää tawallista maantietä näiden kaupunkien wälillä,
+Maantietä woipi täällä kulkea kahdella eri tawalla. Jos tahtoo
+huokeaan hintaan matkustaa, täytyy sopia talonpoikien kanssa, jotta
+kyyditsewät toisesta kaupungista toiseen. Mutta tällä lailla matka
+joutuu jokseenkin hitaasti. Jos siis on kiire ja rahat riittäwät,
+kuljetaan postilla, joka wastaa meidän kyytiämme. Hewoselta ei makseta
+juuri enemmän kuin Suomessa. Wironmaalla on kyytiraha, näet, 2 1/2
+kopeikkaa wirstalta joka hewosesta, paitsi kaupungista lähteissä,
+jolloin suoritetaan kahdenkertainen kyytiraha; Liiwinmaalla maksetaan
+3 kopeikkaa hewoselta, Mutta tämmöinen matkustaminen kyydillä tulee
+kalliiksi sentähden, että aina täytyy ajaa kahdella hewosella, jos
+yksinkin kulkee. Penikulmalta maksetaan siis Wironmaalla 50 ja
+Liiwinmaalla 60 kopeikkaa. Tähän tulee, että, jos riitelemistä tahtoo
+karttaa, täytyy antaa kyytimiehelle noin 20 kopeikkaa juoma-rahaa, ja
+ajokaluin edestä maksetaan 30 kopeikkaa kyytiwäliltä. Kaksi-pyöräisiä
+ajo-kaluja ei täällä yhtään käytetä. Myös työ-ajoissaan käyttäwät
+talonpojat neljä-pyöräisiä rattaita. Kyydillä ajettaessa käytetään
+katottomia trilloja; ne täytetään sitte oljilla reunoja myöden.
+Matkustaja istuu olkiin, ajaja ottaa siansa poikinpäin asetetulla
+laudalla, kehoittaa hewosta ruoskanläiskäytsellä tahi omituisella
+wipellyksellä, ja nyt eteenpäin. Kyytiwälit omat ylipäänsä hywin
+pitkät, noin 17—27 wirstaa, ehkä wirstat täällä lienewät wähän
+lyhyemmät, kuin meillä. Kyytiwälin pituudesta saapi ajaja syytä puoli
+tiessä seisattua, antaakseen hewosen puhaltaa, niinkuin matkustajaa
+koetetaan luuletella, mutta oikeastaan saadakseen poiketa maantien
+wieressä olewaan ”körtsiin” eli krouwiin. Semmoisista täällä ei
+ole puute. Wiron- ja Liiwinmaalla, niinkuin ylipäänsä kaikkialla
+Europassa, missä orjuus on ollut wallassa, on, näet, aatelistolla ollut
+yksin-omainen wiinan polttamisen ja myymisen oikeus. Aatelistolle
+on siis hyödyksi, että talonpojat käyttäwät wiinaa niin paljon,
+kuin suinkin on mahdollinen. Sen tähden aateliset owat asettaneet
+rommia kaikkialle, missä sopii arwata nauttioita oleman tarjona, siis
+enimmiten maantien warrelle. Kun kestikiewarein wälillä körtsille
+joutuu, ei tapahdu koskaan, ett'ei ajaja astu alas, ja lähestyen
+hewosten päitä ole järjestäwinänsä suitsia ja waljaita. Sillä wälin hän
+yhä tirkistelee waunuihin päin, eikö matkustaja rupee raha-kukkaroa
+aukaisemaan antaaksensa hänelle 5 kopeikkaa ryyppy-rahaksi. Pyytää,
+sitä hän ei tee, mutta hän yhä järjestelee suitsia wäsymättä, siksi
+kuin 5 kopeikkaa hänelle annetaan. Silloin hän nopeasti pistäikse
+körtsiin ja palaa sitten heti-kohta siallensa.
+
+Tallinnasta Tarttoon on 204 1/2 wenäjän wirstaa. [Niiden
+hyödyksi, jotka ehkä tulewat matkustamaan tätä tietä, panen tähän
+matkustus-ohjeen: Tallinnasta — Wait'iin 21 1/2 w.; Wait'ista —
+Kisa'an 27 w.; Kisa'sta — Mustlanöm'iin 14 1/2 w.; Mustlanöm'istä —
+Anniküll'iin 27 1/2 w.; Anniküll'istä — Maria Magdalena'an 27 w.; M.
+Magdalena'sta — Weggewa'an 19 w.; Weggewa'sta — Kurrista'an 19 w.;
+Kurrista'sta — Moisama'an 22 w.; Moisama'sta Tarttoon 27 w.]
+
+Me lähdimme matkaan Tallinnasta klo 4 jälkeen puolen-päiwää, päiwänä
+sen jälkeen kuin olimme sinne tulleet. Me olimme nyt kylläksi nähneet
+sitä paikkaa, josta Wiron-kansan orjuutuminen suureksi osaksi oli
+lähtenyt. Meitä halutti nyt nähdä itse maa ja kansa. Kun oli sunnuntai,
+luulimme että enemmän wäkeä olisi liikkeellä, kuin arkipäiwinä,
+jolloin kaikki owat askareissaan. Mutta siinä kohden petyimme. Koko
+ensimäisenä päiwänä tuskin mitään muuta eläwätä olentoa nähtiin,
+kuin muutamia hanhiparwia ja kerjäläisiä. Molemmat owat lajillansa
+omituiset. Wiime-mainittuja, kerjäläisiä, olimme jo Tallinnassa
+muutamia nähneet. Wirolainen ei mielellään suorastaan pyydä. Mutta
+hän asettuu semmoisiin paikkoihin, joissa on suuri ihmisten liike,
+kirkkojen owille, portteihin, torille j.n.e. Nojaten sauwaansa ja
+kyykistyen kaikenlaisiin surkuteltawiin asentoihin, messuaa hän mitä
+inhottawimmalla ja surkeimmalla äänellä ja nuotilla walitus-laulua,
+joka heti lakkaa, niin pian kuin pieni raha hänelle annetaan käteen,
+jolloin hän kohta tawallisella äänellä osoittaa kiitollisuuttansa;
+mutta hän rupee taas samaa walitus-wirttä weisaamaan, niin pian
+kuin hänelle käännät selkäsi. Kun ensikerran nä'in pari semmoista
+messuawaa ukkoa Schmiedepforte'ssa, luulin heitä joutuu eri uskon-lahon
+jäseniksi, jotka täten pitiwät katumuksen ja rukouksen harjoituksiansa
+ja menin siis heidän ohitsensa mitään wirkkamatta; mutta kun semmoisia
+joka paikassa ilmestyi, rupesin aawistamaan asian oikeaa laitaa ja
+koetin siis antaa yhdelle heistä 3 kopeikan rahan, jolloin asia minulle
+selkeni. Kun sitten lähdimme Tallinnasta, näimme niitä tien warrella
+istuwan ja surkeudellansa waiwaawan matkustajien korwia ja silmiä. Mitä
+noihin toisiin olentoihin, hanhiin, tulee, ne kyllä eiwät ole omituiset
+sen puolesta, että olisiwat muista tawallisista hanhista eroawaiset,
+waan niiden paljous on täällä silmään-pistäwä. Jokaisella perheellä,
+jolla on joku maan-tilkka wiljeltäwänä, on oma hanhi-parwensa, johon on
+syynä se, että arentimiehet tawallisesti maksawat kartanon omistajalle
+arenniksi muun muassa muutamia hanhiakin.
+
+Kuten jo on sanottu, kerjäläiset ja hanhet oliwat melkein ainoat
+eläwät olennot, joita meidän oli tilaisuus hawaita. Näyttää siltä kuin
+Wirolainen tahtoisi niin paljon kuin mahdollista olla erillänsä muista
+ihmisistä. Lieneekö tuo seuraus orjuudesta? Se on aiwan luultawaa.
+Muukalaisia hän ei ole tottunut näkemään toisen-muotoisina kuin
+sortajina ja semmoisia mieluisimmin karttaa. Hän ei etsi muita ihmisiä,
+siis muiden täytyy etsiä häntä, jos tekee mieli häntä nähdä. Siihen
+meillä nyt ei ollut aikaa. Tahdoimme seuraawan päiwän illalla olla
+Tartossa; sillä juhlan alkajaisten oli jo tiistaina määrä tapahtua,
+waikka warsinaisen juhlan ensimäinen päiwä oli keskiwiikkona. Ei ollut
+siis muuta neuwoa kuin waunuista katsella mitä silmiimme sattui, maata
+ja ihmis-asuntoja. Tallinnan seuduilla on maa jokseenkin yhdenmuotoista
+ja rumaa. Ajetaan suurta tasankoa myöden, jonka maan-laatu suurimmaksi
+osaksi lienee hietaa. Kohta hawaitsee, ettei nyt enää olla Suomessa,
+Suomen kukkulat ja järwet kauniine saarineen, niemineen, lahtineen,
+niitä ei täällä näe. Myös Suomen synkät, juhlalliset hongikot ja
+kuusikot owat poissa. Honkia ja kuusia kyllä täällä kaswaa, mutta
+metsät owat turmellut, ettei niitä millään lailla sowi meidän kauniisin
+metsiimme werrata, Etelään päin muuttuu maa epätasaisemmaksi ja
+waihettelewammaksi sekä myös enemmin asutuksi ja wiljellyksi. [Tässä
+en tee mitään eroitusta Wiron ja Liiwinmaan wälillä, koska raja näiden
+kahden maan wälillä ei riipu geografiallisista eikä etnografiallisista
+kohdista, waan on kokonaan mieli-waltainen.] Niin on maa itäpuolella
+Paidelinnaa (Weissensteiniä) — Etelä-Wironmaassa melkein yhtenä
+ainoana peltona, täynnänsä kartanoita, joista muutamat oat sangen
+komeasti rakennetut, että niitä melkein sopisi palatseiksi sanoa.
+Mutta sitä kurjemmalta näyttäwät kappaleen matkaa kartanosta olewat
+kylät. Wirolainen talo usein ei ole kuin yksi ainoa rakennus, jossa
+on sekä ihmisten, että eläinten asunto että aitat ja kaikki muut
+taloon kuuluwat huoneet. Nämät rakennukset tehdään melkein kaikki
+samanmuotoisiksi. Hirsistä rakennetaan noin kaksi syltää korkea
+salwos, joka aina toisesta päästä, usein molemmistakin, on leweämpi
+kuin keskipaikalta. Tämän salwoksen päälle rakennetaan sitte suippo,
+joka taholle kaltawa katon-kannatin, joka turpeilla peitetään. Huoneen
+kaidemmassa päässä on kalu-huone ja muut ulkohuoneet, leweämmässä
+päässa on asuin-huone. Katto laitetaan koko huoneelle yhtä leweäksi
+kuin rakennuksen ulkonewalle osalle ja siitä syntywää katon ulonnusta
+kannattaa muutamat pylwäät, joista huoneen edustalle tulee jonkunlainen
+weranda, jota kuitenkin paremmin sopii wajaksi kutsua. Tähän muotoon
+owat myös kaikki körtsit ja posti-huoneet (kestikiewarit) rakennetut,
+ehkä nämä owat suuremmat ja paremmat, tuin talonpoikain huoneet
+tawallisesti owat. Koska katot tawallisesti owat noin kahta wertaa
+korkeammat kuin itse huoneet, näyttää Wirolainen kylä, jonkun matkan
+päästä katsottuna, kuin joukko suuria turpeen-läjiä.
+
+Seuraawana matka-päiwänämme rupesiwat Tarttoon pyrkiwät laulukunnat
+tulemaan näkywiin. He ajoiwat pitkissä, enimmiten peitetyissä
+waunuissa, joihin mahtui noin 8—10 miestä. Mitä likemmäksi Tarttoa
+tulimme, sitä wilkkaampi oli liike. Kun kauan aikaa seurasimme
+toisiamme siten, että me kestikiewarien wälillä ajoimme heidän
+ohitsensa, ja he taas kulkiwat meidän siwutsemme sill'aikaa kuin
+posti-paikassa olimme hewoisia waihtamassa, lienewät he wihdoin
+älynneet, että me olimme Suomalaisia. Kun, näet, ajaja 59 wirstan
+päässä Tartosta seisahtui körtsille tawallisen ryypyn wuoksi, rupesi
+körtsin sisässä lepoa pitäwä laulukunta weisaamaan tuota samalla
+nuotilla kuin ”Maamme” laulettawaa laulua: ”Mo isamaa, mo õn ja rõõm,
+kui kaunis oled sa”. En luule ”maamme”? säwelten koskaan minuun
+niin sywästi waikuttaneen, kuin täällä äkki arwaamatta kuullessani
+Wirolaisten meitä niillä terwehtiwän. Me astuimme alas waunuista,
+käwimme körtsissä kuuntelemassa, ja, kun laulu oli loppunut, esitimme
+itsemme Suomalaisiksi. Wähän haasteltua he taas rupesiwat laulamaan:
+”Mo meeles seisab alati, mo hiilgav isamaa!” jota weisataan samalla
+nuotilla kuin "Mun muistuu mieleheni nyt". Tämä oli ensi kerta, jolloin
+tulimme tilaisuuteen nähdä sitä ystäwyyttä ja rakkautta Suomen kansaa
+kohtaan, joka asuu Wiron kansassa ja jota me sittemmin usein saimme
+nauttia. Kun sitte wiimeisessä posti-talossa ennen Tarttoa olimme
+sadetta pitämässä, matkusti sama laulukunta ynnä suuri joukko muita
+ohitse, iloisesti laulaen ja meitä terwehtien; paitsi sitä myöskin
+eräissä waunuissa olewa soittokunta torwillansa piti iloista musiikkia.
+
+Maanantaina klo 12 j.p.p. oltiin wiimein Tartossa. Tarton ikiwanha
+kaupunki sijaitsee Liiwinmaalla, laaksossa kummallakin puolella
+Wirtsajärwestä Peipus-järween juoksewaa Emäjokea. Se wiljawa paikka,
+johon se on rakennettu ja jota osittain ympäröitsee melkoiset mäet,
+pidetään yleiseen sangen kauniina. Myös kaupungilla itsellään on
+kauneuden maine. Pohjan Heidelberg'ksi sitä Saksalaiset sanowat.
+Sen somuuteen waikuttaa paljon se seikka, että sen sekä sisä- että
+ulko-puolella on paljon istutuksia, sekä yksityisten että yleisölle
+alttiita puutarhoja ja käwelypaikkoja. Näistä owat mainittawat:
+kuuluisat tuomiokirkon käwelypaikat kaupungin wanhoilla walleilla
+wanhan tuomio-kirkon raunioin ympärillä; käsityöläis-yhtiön puutarha,
+warustettu pienellä wesi-lammikolla sekä woimistelu-telineillä ulkona
+ilmassa; Wanemmuine-yhtiön puutarha sekä ulkopuolella kaupunkia
+”Ressource-puisto”. Kaupungissa on kiitetty yli-opisto, jonka
+obserwatorio erittäin kehutaan hywäksi. Sillä on myös suuri kirjasto,
+jonka säilytyshuoneeksi wanhan tuomiokirkon kuori on laitettu. Tarton
+nimi on muutoin Wiron historiassa hywin tuttu. Tänne kokoontui ennen
+muinoin Wirolaiset kuuntelemaan Wanemuista, joka täällä puistoissa
+wiritti kantelettansa. Sitte tämä seutu Wirolaisten kukistuksen
+aikana oli tappelu-tanterena sodissa Wirolaisten ja muukalaisten
+wälillä ja myöhemminkin on Tartto nähnyt ja kärsinyt sodan waiwoja.
+Tähän paikkaan oli nyt suuri joukko Wiron kansan jäseniä kaikista
+maakunnista kokountunut wiettämään rauhallista riemujuhlaa. Juhlan
+synty on lyhyesti sanoen seuraawa, sopii nimittää J.W. Jannsen'ia, tätä
+ihmeellistä miestä, joka perätysten on ollut paimen-poikana, kuskina,
+urkujen soittajana, lukkarina ja wiimein kansakoulun- opettajana.
+Semmoisena rupesi hän w. 1857 toimittamaan ”Pärno Postimees” nimistä
+sanomalehteä, muutti sitten w. 1864 Tarttoon, jossa hän antaa Eesti
+Postimees'tä, jonka toimitus nykyään on hänen ainoa wirkansa. Tämän
+miehen päässä nousi jo w. 1865 ajatus suurella kansallisjuhlalla
+wiettää 50:tä wuotta 1819 wuoden asetuksesta. Alku tehtiin siten, että
+ministeristöltä Pietarissa pyydettiin lupaa Wirolaisen laulu-yhtiön
+perustamiseen Tarttoon. Lupa saatiin jo w. 1865 ja laulukunta sai nimen
+”Wanemuine”. Tämä seura, johtaja etupäässä, pani sitten nyt puheena
+olewan juhlan toimeen innolla ja woimalla, joka tiesi woittaa kaikki ne
+monenlaatuiset wastukset, jotka sitä kohtasiwat.
+
+Ennenkuin ryhdyn puhumaan niistä yleisistä kohdista, jotka semmoisen
+juhlan kestäessä woiwat tulla näkymiin ja antaa syytä miettimiseen,
+tahdon lyhyesti lukialle kertoa juhlan menon ja laadun. Tiistaina
+29 p. Heinäkuussa e.p.p. ilmoittiwat kaikki laulu- ja soittokunnat
+itsensä Wanemuine yhtiön kokous-huoneessa. Ilmoitettujen luku oli:
+44 laulu-kuntaa ja 5 soitto-kuntaa. Niihin kuului: 329 kylän ja
+”kokokunnan” opettajaa; 129 talollista; 69 käsityöläistä; 59 lukkaria
+ja pitäjän-kouluttajaa; 52 työmiestä, renkiä ja palweliaa; 47
+pitäjänkoulujen oppilasta; 41 talollisten ja koulumestarien poikaa;
+28 ”perintömaan”omistajaa ja arentimiestä; 19 ”kunnan-kirjoittajaa”
+ja inspehtoria; 6 karjakartanonpitäjää ja kirjailijaa. Kello 2
+j.pp. lähtiwät kaikki laulajat pääjohtajiensa, hra Jannsen'in ja
+laulunopettajan Walgan kansakoulu-seminarissa, hra Säbelmannin kanssa
+Wirolaisten kirkkoon, ”Maarja-kirik”, jossa pää-harjoitus seuraawan
+päiwän hengellisiin laulajaisiin pidettiin. Seuraawana päiwänä oli
+juhlan ensimäinen päiwä. Tämän päiwän alku terwehdittiin tykkien
+ampumisella. K:lo 8 rupesiwat kellot P. Johanneksen ja P. Maarian
+kirkoissa yhdistämään ääntänsä tykkien jyrinään, kehoittaen Tarton
+asukkaita kokoontumaan siihen suureen jumalanpalwelukseen, jolla juhla
+oli alotettawa. K:lo 9 rupesi juhla-kulku liikkumaan Wainemuine-yhtiön
+seura-huoneesta lipuilla koristetun kaupungin läpi ensiksi Maarian
+kirkon torille, missä koraali laulettiin, johon myös soitto-kunnat
+torwillaan ottiwat osaa. Koraalin laulettua lähdettiin taas liikkeelle
+sille paikalle, jossa jumalan-palwelus oli pidettäwä, eräälle puilla
+ympäröitylle suurelle sywänteelle aiwan likellä Tuomiokirkon ihanoita
+raunioita pidettyyn jumalan-palwelukseen oli kaiken-säätyisiä ja
+-ikäisiä ihmisiä osaa ottamassa; luwultansa noin 10,000 — 15,000.
+
+Jälkeen puolen-päiwää k:lo 4 lähdettiin yllämainittuun
+Ressource-puistoon, jossa ensimäinen hengellinen konserti oli
+pidettäwä. Konserti aloitettiin puheella, jonka juhla-komitean johtaja
+konsistorialineuwos Willigerode, Wirolaisen seurakunnan pastori, piti
+hengellisestä ja erittäin lutherilaisesta laulusta. Tämän jälkeen
+astui hra Säbelmann ylös tribuniin ja warsinainen konserti alkoi.
+Kun koraali oli laulettu, nousi taas Willannin (Fellin'in) pastori
+Hörschelmann tribuniin ja puhui muutamista hengellisistä runoilioista
+ja säweltäjistä sekä lopetti puheensa muutamilla hywin onnistuneilla
+sanoilla päiwän pääjohdattajasta, hra Säbelmann'ista. Tämän perästä
+konsertia taas pitkitettiin ja kuunneltiin suurella mieltymyksellä,
+josta laulajien rohkeus enenemistänsä eneni. Eräällä pysähdys-ajalla
+oliwat laulajat terwehtineet juhlan isää, hra Jannsen'ia, kaikuvilla
+hurra-huudoilla, jonka ohessa hra Willigerode oli keskeyttänyt
+konsertin lukeaksensa pari lennätinsanomaa.
+
+Seuraawana päiwänä pitiwät laulukunnat taas pääharjoituksen
+e.pp. ja k:lo 4 j.pp. alkoi toinen, maallinen konserti, sekin
+Ressource-puistossa. Ensiksi laulettiin kolme laulua, jonka jälkeen
+hra Jannsen astui tribuniin ja piti lyhyen, mutta hywin onnistuneen
+puheen Wiron tulewaisuudesta, joka puhe wastaan-otettiin kowilla
+bravo-huudoilla ja käsien taputuksilla. Tämän jälkeen nousi hra
+Hörschelmann taas tribuniin ja lausui kääntyen hra Jannsen'iin
+päin: Edellisenä päiwänä oli hän kuulijaa puhunut runoilioista ja
+säwelniekoista, nyt oli hänen laulajana ja juhlaan osan-ottajana
+sananen sanottaa siitä miehestä, joka juhlan isänä juuri oli puhunut
+ja omistanut lapsensa. Lapsi oli nyt wasta kahden päiwän wanha, mutta
+sateen kestäessä oli se niin warttunut ja kaswanut, että se jo huusi
+woimakkaalla äänellä. Niin pulskeaa lasta ei woi katsella, luomatta
+silmät sen isäänkin, jos sitä tahtoo taikka ei. Häneen loi puhuja
+sentähden silmänsä ja muistaessaan hänen suuria ansioitansa Wiron
+kansan siwistyttämiseksi, ei hän woinut olla esittämättä korkeaa hurraa
+tälle jalolle isänmaan ystäwälle. Ei tarwinne mainita että kaikuwin
+hurra-huuto seurasi tätä puhetta.
+
+Senraawana wälihetkenä astui esiin hra lukionopettaja Hurt, jonka
+juhla-komitea oli walinnut pitämään itse juhla-puheen. Koska puhe
+monessa kohden on oloja osoittawainen, suomennamme sen tähän kokonaan,
+niin tarkkaan kuin mahdollista kääntäen puhujan kielen ja lause-parret.
+Se kuuluu näin:
+
+ Rakkaat weljet Wirolaiset, Arwoisat kuulijat!
+
+ Näinä juhlapäiwinä on jo niin paljon haasteltu, niin monta puhetta
+ pidetty, että moni ehkä liiaksi panee, kun minäkin wielä wiimein
+ teidän joukkoonne astun ja teiltä kuuntelemista toiwon. Mutta minä
+ luotan siihen, että nämät pitkät ja riemuisat juhla-päiwät minua
+ puolustawat. Sepä se jo wanha Wirolais-tapa ja laatu on, että me
+ muutoin emme paljon suutamme kuluta, monesti ei silloinkaan, kun se
+ olisi hywin tarpeellista ja hyödyllistä, mutta, kun miehet kokoontuwat
+ pitopaikkaan, kyllä silloin sydän sulaa ja kielen paulat irtautuwat,
+ niin että usein rohkeutta ja puhetta syntyy ylimäärinkin. Se kaunis
+ riemu-juhla, joka meillä nyt on käsissä, on myös minun sydämeni
+ erinomaisella tawalla sulattanut, ja monta kohmettunutta ajatusta
+ eläwäksi tehnyt, ja mistä sydän tulwaa, siitä suu mielellään puhuu.
+ Pyydän siis, että minuakin muutamaksi minuutiksi kuunnellaksenne
+ otatte. Kentiesi ansaitsee joku sana, rakkaat weljet Wirolaiset,
+ arwoisat kuulijat, teidän kuullaksenne mieleen panna, kentiesi on se
+ näiden juhla-päiwien muiston imarammaksi saattawa.
+
+ Minun olisi juhla-komitean tahdon mukaan määrä tänään pitää Teille
+ pitempi juhla-puhe. Sitä nyt älköön kenkään minulta toiwoko. Suurempi
+ osa puheesta on kokonaan weteen lionnut ja kotiin jäänyt, ainoasti
+ puheen wähin osa on tänne tullut. Mitä minä täällä esitellä woin ja
+ tahdon, on kolme toiwotusta. Minulla on kolme pää-asiaa, joita ei saa
+ olla tähdelle panematta, jos Wiron kansa tahtoo wielä eteenpäin mennä,
+ jos ne monenlaiset puutteet, jotka wielä löytywät, owat parannettawat.
+
+ Ensiksi
+
+ on aiwan suotawa, että se halu ja ymmärrys, jolla yhteistäkin
+ hywää mietitään sekä sen eduksi työtä tehdään, waiwaa nähdään ja
+ kustannuksia kannetaan, meissä wielä paljon enemmin kaswaisi ja
+ laajalle lewiäisi. Sen suhteen olen minä pian jokaisessa paikassa
+ hawainnut olewan suuren puutteen, ja jokainen ajattelewa ihminen ja
+ rakastawa sydän on minun wäitökseni todeksi arwaawa. Jos on jotakin
+ yhteistä yritystä, joko kartanon aluskunnan, pitäjän, maakunnan, tahi
+ koko Wiron kansan hywäksi, silloin suurempi joukko neuwottelijoista
+ enimmiten panee asiata wastaan, pienempi osa sitä puolustaa. Suurempi
+ osa kysyy aina wielä, mikä hyöty _minulle_ siitä on. Löytyyhän wielä
+ semmoinenkin lyhytmielisyys, että ainoastaan sitä hyödylliseksi
+ asiaksi katsotaan, josta woipi kappaleen irroittaa ja taskuhun tahi
+ suuhun pistää, eli mitä wankkurilla tahi reellä sopii kotiin wiedä,
+ silmin nähtäwänä, käsin nostettawana. Että kirjastot, apu-rahastot,
+ koulut ja muut senlaiset owat suuri rahwaan tawara ja kultakaiwos,
+ sen tietää ainoasti kaksi tusinasta. Semmoisesta kaiwoksesta tosin
+ kuohuu näkymätöin henkinen tawara, mutta se on kalliimpi kuin raha
+ tahi muu maallinen tawara. Samassa määrässä kuin kuolematoin henkemme
+ on ruumista yläwämpi, samassa määrässä on myös kaikki kaunis hengen
+ ja sydämen tawara maallista tawaraa yläwämpi. _Tämä_ woi elämän
+ myrskyissä kadota, hengen tawara ei koskaan; hengen tawara on jääwä ja
+ kestää toiselle puolelle hautaakin, — ja täällä maailman elämässä: jos
+ tuli on polttanut majamme ja omaisuutemme, tahi jos joku kurja pahan
+ hengen palwelia on meidät onnettomuuteen langettanut, woimme kuitenkin
+ Jumalaan luottaen ja urhealla mielellä uudestaan ruweta, ja onnellista
+ elämää asettaa, jos olemme panneet tallelle maan jotakin omaan päähän
+ ja omaan sydämeen. Että tämmöinen hengen tawara meidän armaasen
+ kansaamme kaswaisi, sitä warten tulee paljoa enemmän huolta pitää
+ hywien koulujen, kirjastojen ja erinäisten seurojen synnyttämisestä,
+ jotka yhdistetyillä woimilla tarkoittawat yhteistä tahi jotakin
+ rahwaalle erityistä hyötyä. Arwoisat ja säännöllisellä pohjalla
+ olewat seurat owat uudella ajalla wäkewimmät rahwaan waurastuttajat.
+ Jokaisen siwistyneen kansan seassa on tämmöisiä joukottain. Muutamat
+ seurat owat huoleksensa ottaneet sairasten hoidossa jollakin tapaa
+ olla awullisina, toiset waiwaisholhouksen paremmalle kannalle
+ asettamisen; toiset pitäwät huolta hywien kirjateosten, opetus-kirjain
+ ja sanomalehtien toimittamisesta kansalle. Että erittäinkin wiimeksi
+ mainittuihin seuroihin joka mies jokaisessa säädyssä woi woimiansa
+ myöden osaa ottaa ja yhteistä hywää kartuttaa sekä wiimein itsellensä
+ siitä hyötyä hankkia, saattaisin aiwan selkeäksi tehdä, jos aika sen
+ nyt myönnyttäisi.
+
+ Että semmoisia hyödyllisiä laitoksia, joihin olen wiitannut, woisi
+ syntyä, siihen on ainoasti yksi asia tarpeellinen: mieli ja ymmärrys
+ yhteistä hywää miettiä ja sitä kartuttaa. Jossa tämä mieli ja ymmärrys
+ on wireillä, on joka ajalla ja jokaisessa säädyssä olewa hyödyllinen
+ kansan jäsen ja waltakunnan alamainen, olkoon hänen aineellinen
+ tahi warallinen apunsa kuinka wähäinen tahansa. — Autakoon Jumala
+ meille wast'edes tätä mieltä ja ymmärrystä runsaasti. Antakoon Hän
+ meidän kaikkien ymmärtää, että kun kansan yhteinen asema, elo ja olo
+ kohoo paremmalle kannalle, jokaiselle yksityisellenkin sen kautta
+ tulee osamääränsä onnesta ja ilosta. Jos ruumis on terwe, menestywät
+ yksityiset jäsenetkin hywästi.
+
+ Tämä on minun ensimäinen toiwotukseni. Wapaus ei kiellä meitä tätä
+ täyttämästä, waan päinwastoin meitä sitä täyttämään käskee.
+
+ Toiseksi
+
+ on suuresti toiwomista, että uusi wapautemme päästäisi monta
+ yksityistä miestä Wirolaisten joukossa eräästä ilkeästä ja
+ häwäisewästä paulasta. Kielelläni par'aikaa on meidän koulutetut
+ miehet ja suuri joukko saksalaistuneita miehiä, ja suurin osa niistä
+ on sitä seuraa, josta eräs Wirolainen laulaja on laulanut, että he
+ "äkkiseltä owat Saksalaisiksi tulleet", Minun ajatukseni on tämä:
+ ei kenenkään Wirolaisen, joka talonpoikaisesta säädystä eroaa eli
+ koulunkäynnin kautta korkeammalle nousee, pidä eikä tarwitse siitä
+ syystä erota omasta kansastansa. Niistä, jotka siitä saakka, kuin
+ kylästä owat muuttaneet herraskartanoon tahi kaupunkiin asumaan ja
+ omatekoisen mustan nutun asemesta owat pukeutuneet siniseen tahi
+ muunkarwaiseen herrastakkiin eli ”palttoosen”, eiwät Wironkansaa
+ enää tunnekkaan sekä luulewat heti kohta muuttuneensa Saksalaisksi
+ ja sitten rupeewat puhumaan Saksan tai kalkkunan kieltä taikka muuta
+ renkutusta — niistä en tahdo tässä puhuakaan. Ne jo, Jumalan kiitos!
+ katoamistaan katoawat ja jolla on wähänkään ymmärrystä päässä, on jo
+ kauan semmoisia pitänyt narreina. Minä puhun tässä ymmärtäwäisemmistä
+ miehistä, semmoisista nimittäin, jotka, ollen Wirolaisten wanhempien
+ lapsia ja hywin koulutettuja miehiä, tulewat joko kauppamiehiksi,
+ käsityöläisiksi tahi maamittariksi taikka suuremmiksi maan omistajiksi
+ tahi kaupunkeihin jonkunlaisiksi ammattimiehiksi, mutta siitä asti,
+ joko heti kohta tahi aikaa woittaen, kokonaan unhottawat oman kansansa
+ ja wiimein rupeewat pitämään itseänsä Saksalaisina tahi jonakuna
+ muuna. Tämän mielipiteen kautta katookin heistä osan-otto kaikkiin,
+ mitä Wiron-kansaan koskee, sen riemuun ja suruun, sen hyötyyn ja
+ wahinkoon. Mistä tämä kansan ja esi-isien jättäminen tähän saakka on
+ tullut, myös ymmärtäwäisiinkin, ei ole waikea selittää. Wiron-kansa
+ oli orjakansa, poljettu, maahan sorrettu, waiwainen — mikä ihme siis,
+ että jokainen pyysi päästäksensä siitä erilleen, koska hänen elämänsä
+ onni sen kautta kaswoi. Nyt owat ajat ja asiat muuttuneet. Wast'edes
+ tämän ilkeän kansasta eroamisen ei sowi eikä tarwitse enää kestää.
+ Kuinka woipi kansan siwistys, walistus ja siewistäminen waurastua,
+ kun kaikki ne, jotta Jumalan awulla ja wanhempain huolella pääsewät
+ kauemmaksi tuin muut, eroawat kansasta? Kansa odottaa koulutetuista
+ miehistä itsellensä johtajia, ammatti-miehiä, apu-miehiä, wiisaampia
+ kanssaweljiä — ja ne, joihin kansa luottaa, käywät omaa tietänsä.
+ Kansan itse täytyy yhä wielä pitää huolta, siitä kuinka jokainen
+ omalla tawallansa eteenpäin tulee, ehkä moni ei tiedä huolta
+ pitääkään, waan antaa ajaa itsensä sinne, mihin tuuli puhaltaa. Ei!
+ asian ei tule eikä tarwitse semmoiseksi jäädä ja minä uskon lujasti:
+ se ei tulekkaan semmoiseksi jäämään. Ennen, kun Wiron kansa oli
+ kurjia, häwäistyjä orjia, silloin oli tämä mahdollista, waikka niin
+ ei olisi pitänyt olla — nyt, kun Wirolaiset owat wapaita waltakunnan
+ alamaisia ja suuremmaksi osaksi arwoisia talonpoikia ja siis arwoisan
+ säädyn jäseniä, koska kuuluwat waltakunnalle hywin tarpeelliseen
+ säätyyn, nyt ei woi enää niin olla eikä jaa niin olla. Wirolainen
+ jääköön Wirolaiseksi jokaisessa ammatissa, jokaisessa säädyssä,
+ sekä maalla että kaupungissa. Wirolainen weljeni! 308 olet kirkon:
+ tahi koulun-opettaja, kauppamies tahi käsityöläinen, lääkäri tahi
+ muu oppinut, lukkari tahi koulumestari, maamittari tahi kartanon
+ omistaja, — pysy uskollisesti kansasi jäsenenä, jakaa tämän kanssa
+ onnea ja onnettomuutta, riemua ja surua, katkeraa ja suloista, pyydä
+ woimiesi mukaan tehdä hywää tämän edistymiseksi, silloin olet kaikkien
+ edessä arwoisa mies, silloin olet tehnyt, mitä oikean perheen pojan
+ welwollisuus oli, illoin ei ole tulewa sukupolwi unhottama sinua
+ kiitollisuudella ja kunnioittamisella mainita. Sen wuoksi, on kaikin
+ puolin aiwan tarpeellista, ettei sinulta jää minkäänlaisia kieliä
+ eikä kirjoja oppimatta; tahi mitään wirkaa hakematta, waan mitä
+ enemmin sinä opit ja ymmärrät, sitä tarpeellisempi, hyödyllisempi,
+ kiitettäwämpi kansan jäsen sinusta tulee. Olkoon kullakin Wirolaisella
+ mikä takki hywänsä yllä tahi mikä wirka tahansa hoidettawana, jos
+ hänen sydämmessään maan on palawa rakkaus kansaa kohtaan, jos hänessä
+ maan on wakawa aikomus kansan kansa yhdessä ja sen hyödyksi Jumalan
+ pelossa työtä tehdä, silloin on hän myös todellakin wapaa Wironkansan
+ jäsen. Toiwomme siis sydämmestä, että meidän uusi wapautemme tästä
+ ilkeästä sukunsa kieltämisen ja tunnottomuuden paulasta päästäisi
+ kaikki rakkaat Wirolaisweljet, jotka wielä siinä owat, ja että he
+ siitä pääsisiwät wapaiksi, itsellensä kunniaksi, kansallensa hyödyksi.
+
+ Kolmanneksi
+
+ on sangen suotawaa, että Wironkansalle syntyisi korkeampia kouluja,
+ kuin meidän pitäjän- ja kyläkoulumme owat, ainakin yksi ensi-aluksi.
+ Tällä toiwotuksella en tahdo wähentää kylä- eikä pitäjänkouluja niiden
+ arwon, kunnon ja tarpeellisuuden puolesta, waan oikeastaan niitä
+ kaswattaa ja korkeammalle kannalle auttaa. Niin pian kuin suinkin on
+ mahdollinen, pitäisi meillä asetettaman semmoinen suurempi Wirolainen
+ koulu, jossa wironkielistä opetusta annettaisiin, ja joka olisi hywän
+ piirikunnan-koulun (Kreisschule) wertainen, ja minä tiedän, että
+ paljon Wirolaisia sen puolesta on yhdessä neuwossa minun kanssani ja
+ myöskin woimiensa mukaan owat pitäneet huolta ja nähneet waiwaa, että
+ senmoinen laitos tulisi toimeen. Semmoiset koulut, joissa opetusta
+ annetaan Wironkielellä ja, kuten tietty on, myöskin Saksan: ja
+ Wenäjän-kieltä opetetaan, owat kolmesta syystä aiwan tarpeelliset.
+
+ Ensiksi woipi oikeata, täydellistä ja todellsesti edistäwää opetusta,
+ niinkuin myöskin sekä hengen että sydämen herätystä ja siwistystä,
+ ainoasti omalla äidinkielellä ihmisille toimittaa. Sentähden owatkin
+ joka kansassa, joka pitää huolta koulujen menestyksestä, nämä kunkin
+ kansan omalla kielellä. Jos Wirolaiset pojat menewät piiri-kouluihin
+ tahi lukioihin, saawat he tosin täydellisen opetuksen, mutta ei
+ opetus moneen aikaan waikuta mitään hywää, ja pojilta kuluu paljoa
+ enemmän aikaa oppimiseen, kuin siipen olisi mennyt, jos olisiwat
+ saaneet opetusta äidinkielellään. Piiri-kouluissa ja lukioissa
+ täytyy lasten sekä ennen oppimistansa että oppiessakin hankkia
+ sitä wälikappaletta, jonka awulla woiwat tuota kallista opetusta
+ wastaanottaa, ja siis yht'aikaa panna tähdelle, ymmärtää ja wiisastua.
+ Mutta semmoinen wäli-kappaleen hankkiminen ennen opetuksen saamista
+ taikka oppimisen ajalla pidättää kuin kammitsa kaikkein taitawimmatkin
+ ja wilkkaimmatkin lapset. Sen woin minä itsekin todistaa; minä olen
+ itse käynyt kaikki koulut, joita meillä on, kylä-koulusta yliopistoon
+ saakka, ja opetan nyt itse lapsia, niiden joukossa monta wirolaistakin
+ lasta. Ihmisen on waikea, jopa hywinkin waikea, niin omaksensa
+ omistaa wieras kieli, että hän sillä ajattelee, ja oppilaan täytyy
+ kuitenkin ajatella sillä kielellä, jolla häntä opetetaan, ja ajatella
+ oppilaan kuitenkin tulee, jos hänen opetuksesta pitää hyötymän. Moni
+ Wirolainen poika taistelee piirikoulussa tuon wieraan kielen kanssa,
+ siksi kuin hän koulusta lähtee, ja kärsii siis wahinkoa muun henkensä
+ ja sydämmensä siwistyksen puolesta; jos opetuskielenä olisi ollut
+ hänen äidinkielensä, olisi opetus ollut paljoa helpompi, pysywäisempi
+ ja hyödyllisempi. Wieraasta opetuskielestä seuraa myöskin, että ne
+ koulupojat, jotka eiwät pääse piirikoulua edemmäksi, sangen pian
+ senkin unohtawat, minkä piirikoulussa owat oppineet. Pelto ei ole niin
+ kynnettty, että siemen woisi wakawammin juurtua.
+
+ Mutta, sanonee joku weikko, piiritoulussa oppiwat pojat hywin
+ saksan: ja Wenäjänkieltä ja se on sangen hyödyllistä. Hyödyllistä
+ kyllä, wastaan minä, waan ei oppimisen päätarkoitus. Muu hengen
+ ja mielen siwistys on epäilemättä tärkeämpi; kun henki ja mieli
+ owat siwistyneet, ainoastaan silloin woipi kielitaidostakin olla
+ todellista hyötyä. Jos pojat kunnollisessa Wirolaisessa konlussa
+ owat saaneet kunnollisen opetuksen, on tämä koulutus olewa paljoa
+ tukewampi, pysywäisempi ja sentähden hyödyllisempikin, ja jos ymmärrys
+ on teräwäksi saatettu ja sydän herätetty, tulewat he kyllä toimeen
+ myöskin saksan- ja wenäjän-kielellä, joille he jo omassa wirolaisessa
+ koulussa owat hywän perustuksen laskeneet, jos he jokapäiwäisessä
+ elämässä taikka ammatissaan tarwitsewat näitä kieliä. Sen ohessa ei
+ ketään kielletä menemästä piirikouluun taikka lukioon; onpa wielä
+ suotawakin, että hän wiimemainittuun pääsee, koska lukio on ikäänkuin
+ yli-opiston weräjä.
+
+ Toiseksi on meidän senkin tähden tarwe korkeampia wirolaisia kouluja,
+ ett'ei muut koulut opetuksellansa erittäin tarkoita talonpoikaista
+ kansaa ja sen oloja. Ne owat kaupunginkouluja ja niissä koulutetaan
+ kaupunkilaisia, mutta talonpoika ja talonpoikainen ammattimies
+ tarwitsee wielä paljon erityistä oppia, niinkuin tietoja pellon
+ wiljelemisestä, taikka ammattimies wielä muista asioista. Näitä ei
+ kaupunkilainen tarwitse eikä niitä siis kaupunginkoulussa suotta
+ opeteta. Joka tahtoo jäädä talonpoikais-säätyyn — ja näitä tulee
+ vast'edes olemaan enemmän kuin muualle pyrkijöitä — taikka joka
+ näiden ammatteihin tahtoo ruweta, sen tulee erittäin itseänsä siihen
+ walmistaa ja hän tarwitsee siis erityistä koulua.
+
+ Kolmanneksi, puhumme siitä waan lyhyesti, on tänkaltainen wirolainen
+ ylikoulu tuottawa suurta hyötyä niillenkin, jotka ehkä nuorella
+ iällä eiwät ole woineet päästä korkeampaan kouluun. Nämä woisiwat
+ edistymisekseen ja henkisen näkö-alansa laajentamiseksi täyttää
+ niitä kirjoja ja muita opetusneuwoja, joita koulun tarpeeksi
+ hankitaan, koska kirjat owat heidän omalla selwällä äidinkielellään.
+ Ylimalkaan on korkeammista kouluista kansan kielen wiljelemiselle ja
+ kirjalliuudelle tulewa sanomaton hyöty ja jos kansan kirjallisuus
+ kaswaa ja kukoistaa, kaswaa ja kukoistaa sen hengen waratkin.
+ Pitäkäämme siis, wapaat weljet Wirolaiset, kaikin woimin huolta
+ korkeammista ja paremmista kansankouluista; suurempaa hywää emme woi
+ tehdä itsellemme eikä jälkeisillemme. Pitäkäämme huolta kouluista, se
+ on wiimeinen sanani, weljet Wirolaiset!
+
+Herra Hurt'in puhe lienee waikuttanut hywin erilaisesti eri kuulioihin;
+kansallisessa puolueessa se ei woinut waikuttaa muuta kuin suurta
+mieltymystä ja suosiota; mutta kaikkialla maailmassa semmoisia on,
+jotka kaikin puolin tahtowat säilyttää status quo, erittäin kun muutos
+koskee heidän omaan — usein luuleteltuun — etuunsa. Kaikki Wirolaiset
+ja ymmärtäwäiset Saksalaisetkin eiwät woineet olla suomatta, että
+niin pian kuin mahdollista se aika tulisi, jolloin herra Hurt'in
+kolme toiwotusta käwisi toteen. Mutta kopeaan itse-kylläisyyteen ja
+lyhytnäköiseen politiikkiin paatuneet wanha-aateliset kartanoherrat
+eiwät woineet nähdä paljon muuta kuin häwyttömyyttä ja hulluutta siinä,
+että se suku, jota he oliwat tottuneet tallaamaan jalkojensa alle,
+rupesi puhumaan ja miettimään jotakin itsetyistä siwistystä.
+
+Konsertin päätyttyä lähdettiin Wanemuine-yhtiön puutarhaan, jossa
+juhla-syönti pidettiin. Itse syöminkiin oli noin 1000 henkilöä osaa
+ottamassa, kaikkein säätyjen jäseniä; mutta paitsi sitä oli katsojia
+ja kuulioita kokoontunut suuri joukko, Kuulioita sanon, sillä pää-asia
+syömingistä oli ne monet puheet eli maljain esitykset, joita täällä
+pidettiin. Tärkeimmät niistä oliwat maljat H.K. Majesteetillensa,
+maakuntien edustus-kunnalle, luterilaiselle kirkolle, Tarton
+Yliopistolle, koululaitoksille, kunniawieraille, Wiron kansalle y.m.
+Niistä puhuessani tahdon mainita, että myöskin Suomelle esitettiin
+lämpeä ja sydämmellinen malja, joka suurella innolla wastaan-otettiin.
+
+Seuraawana päiwänä aamu-puolella oli taas konsertti
+Ressource-puistossa, jolloin eri laulukunnat, jokainen erinänsä,
+näyttiwät laulu-kuntonsa, ja saman päiwän ilta-puolella kokoontuiwat
+juhlan jäsenet ja suuri joukko kuulioita Wanemuine-yhtiön puutarhaan
+wiimeiseen kokoukseen, kilpa-juhlaan. Tähän otti osaa 22 yhtiötä ja
+woittopalkinnot oliwat pergamentille painettuja muistokirjoituksia,
+joiden kaawa kielen näytteeksi tähän painettakoon suomennoksen kanssa.
+Ne kuuluwat näin:
+
+  Avalik au-tunnistus ja jäädav mälestuse täht,
+   Julkinen kunnian-tunnustus ja jääwä muiston merkki,
+                mis
+                 mitä
+      suurel viiskümneaastäsel
+       suurena wiidenkymmenen-wuotisena
+      Eestirahva priikslaskmise
+       Wiron kansan wapauttamisen
+      Rõõmu-pühal
+       Riemu-juhlana
+      Junni kuul
+       Kesäkuulla
+      aastal * 1869 [*Lyyryn kuwa.]
+       wuonna  1869
+         Tartus,
+          Tartossa,
+  kuhu igalt poolt Eesti-rajadelt Eestimehed
+   kuhun jokaiselta puolelta Wiron-rajojen sisältä Wiron miehet
+  kokko olivad töttanud, et vennalikus ühenduses
+   kokoon oliwat, rientäneet, että weljellisessä yhteydessä,
+  kui ühe pere pojad kiituse ja täno lauludega
+   kuin yhden perheen pojat, ylistys- ja kiitos-lauluilla
+  kalli vabaduse kingituse eest Jumalale
+   kalliin wapauden lahjan edestä Jumalalle
+  auu anda ja kaasvendi ärksamale vaimu
+   kunniata antaisiwat ja kanssaweljiänsä walppaampaan hengen
+      elole vabaduses äratada,
+       elämään mapaudessa herättäisiwät,
+      (Kursi) kihelkonna Laulu-Seltsile,
+       (Kurssin) pitäjään Laulu-seuralle
+  kes sellesama pido võido-laulmisel 20 Junnikuu
+   jota — saman — juhlan kilpa-laulannossa 20 Kesäkuun
+  pääval oma laulmisega kõigist üle käis ja
+   päiwänä laulullansa kaikkien yli käwi ja
+  hoole ja osavuse poolest laulu-harimise põllul
+   huolen ja taidon puolesta laulun-harjoittamisen alalla
+      (teisjeks) seltsiks arvati,
+        toiseksi seuraksi arwattiin,
+      Tarto Vanemuise-Seltsi poolt
+        Tarton Väinämöisen-Seuran puolelta
+  armastajast südamest, vennalikust meelest anti.
+   rakastawaisesta sydämestä, weljellisestä mielestä annettiin.
+
+      Elagu, kasvagu, õitsegu
+       Eläköön, kaswakoon, kukoistakoon
+      Eesti laul ja Eesti-laulajad!
+       Wiron laulu ja Wiron laulajat!
+      Elagu, kasvagu, õitsegu
+       Eläköön, kaswakoon, kukoistakoon
+     (Kursi) kihelkonna Laulu-Selts ja Laulajad!
+       (Kurfin) pitäjään Laulu-Seura ja Laulajat
+
+Näistä kirjoituksista oli yksi, ensimäinen palkinto, painettu
+kulta-präntillä. Sen sai Tallinnan laulu-kunta, ”Estonia”. Toisen
+palkinnon, jota oli hopea-präntillä painettu, sai, kuten nähdään,
+Kursin pitäjän laulu-yhtiö, ja kolmatta pronssi-präntillä painettua
+palkintoa jaettiin kuudelle eri laulu-yhtiölle. Konsertin kestäessä
+pidettiin joitakuita puheita sekä luettiin useita lennätin-sanomia,
+joista yksi Tallinnasta ilmoitti, että sen riemu-juhlan osan-ottajat,
+jota par'aikaa pidettiin Tallinnassa tuomiokoulun 50-muotisesta
+elosta, oliwat koonneet 3,000 ruplaa wirolaisen maanwiljelyskoulun
+perustamiseksi. Kun konsertti oli lopetettu ja palkinnot jaetut, sanoi
+herra Jannsen jäähymäiset laulajille lyhyellä, mutta erinomaisen
+kauniilla ja sydämeen salwaawalla puheella. Hän kiitti laulajia heidän
+kunnioitettawasta käytöksestään, joka oli tehnyt hänen sydämensä
+wielä lämpimämmäksi heitä kohtaan, siihen määrään lämpimäksi, että
+hän pelkäsi sen syttywän ilmi tuleen. Jos se olisi hänen woimassaan,
+ottaisi hän sydämensä powestaan ja jakaisi sen niin moneen osaan, että
+woisi antaa jok'ainoalle laulajalle yhden kotiin wietäwäksi. Sitä hän
+ei woinut, ”mutta”, lausui hän woimakkaalla, waan liikutetulla äänellä,
+”wiekäätte kotiinne kaikille tuttawillenne sulimmat terwehdykseni,
+terwehtäkäätte koko Liiwin ja Wiron maata, terwehtäkäätte koko
+maailmaa!” Wastaukseksi laulajoitten puolelta kaikui korkea hurrahuuto
+”Laulopapalle”, heidän rakastetulle johtajalle ja puolustajallensa. Herra
+Jannsen otti wielä kerran puhuaksensa, esittäen hurraa H.K.M:tillensa.
+"Ainoastaan semmoisen hallitsian aikana, kuin Aleksanderi toisen”,
+lausui hän, woi näin kaunis juhla olla mahdollinen, kaikukoon siis
+korkea hurra hänelle!" Wielä muutamia kiitos- ja jäähywäispuheita,
+jonka perästä hra Hurt esitti wiimeisen hurrahuudon Wiron kansan
+edistymiselle, ja juhla oli loppunut.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Suomessa lienee se luulo jokseenkin yleinen, että Wirolainen
+talonpoika, werrattuna suomalaiseen, on jokseenkin alhaisella
+siwistyksen kannalla. Ja eräässä kohden tämä luulo onkin oikea,
+Suomalaisen wapaammat yhteiskunnalliset ja wiimeisinä aikoina
+waltiolliset olot owat paljon lawentaneet hänen näky-alaansa sekä
+kartuttaneet hänen mieltymyksensä ja osanottonsa yhteisiin asioihin.
+Hänen tilansa wapaana talonomistajana on hänelle antanut wakaan
+itsenäisyyden tunteen. Hän tietää olewansa oma herransa. Tämän
+kautta koko hänen käytöksensä on turwallisempi, tottuneempi, kuin
+hänen Wirolaisen weljensä. Se on tietty, että ne päinwastaiset
+olot ja suhteet, joissa tämä on elänyt, paljon owat waikuttaneet
+hänen luonteesensa. Waltiollisista asioista hän aina, sitte kuin
+Saksalaiset saiwat hänet kukistetuksi, on ollut pois-suljettu, ja Hänen
+osan-ottonsa yhteiskunnallisiin asioihin on wasta alullansa. Hänen
+näky-alansa täytyy siis olla jokseenkin ahdas, hänen mieltymyksensä
+yhteisiin asioihin jokseenkin rajoitettu. Hänen omistus-oikeutensa
+epäswakaiset ja armon-alaiset seikat ww. 1819 saakka ja de facto
+suureksi osaksi wielä nytkin, owat waikuttaneet sen, ettei hän koskaan
+tunne seisowansa wakawalla pohjalla. Hän on siis arka-luontoinen
+ja ujostelewa. Mutta tämä ei kuitenkaan ole herwottomuudeksi
+eikä pelkuruudeksi katsottawa. Hän woi wihata sortajaansa ja hän
+woi miehissä wastustaa häntä, jos jonkun johtajan saa. Mutta
+hän woi myöskin rakastaa, ja innolla rakastaa sitä, joka hänen
+hyödyksensä työtä tekee. Suomalaisella on siis enemmän waltiollista
+ja yhteiskunnallista siwistystä, Wirolaisen olot owat enemmin
+patriarkalliset. Mutta jos luulee, että Wirolainen kirjallisessakin
+suhteessa on alhaisemmalla kannalla kuin Suomalainen, niin minun
+luullakseni suuresti erehtyy. Todistukseksi olkoon Wirolaisten
+sanomalehtien suuri, meidän oloihimme werraten, erinomaisen suuri
+tilaajain määrä. Niin on esimerkiksi mahdollinen, että uusi wirolainen
+kuukauskehti ”Wesilane” woi toiwoa 2000 tilaajaa. Näin suurta tilaajain
+määrää ei mikään suomalainen kuukauslehti woisi uneksiakkaan, ja
+kuitenkin on Wirolaisia ainoasti 800,000, kun Suomalaisia on toista
+wertaa enemmän. Todistukseksi olkoon myös koko ylhäällä kuwailtu
+juhla. Se on tietty, ett'ei kenenkään päähän woisi lentää ajatus koota
+kansaa, joka olisi aiwan raaka ja siwistymätön, wiettämään kansallista
+laulu-juhlaa, ja wielä wähemmin tämmöinen ajatus woisi johtua niin
+ymmärtäwäisen ja käytännöllisen miehen päähän kuin hra Jannsen'in,
+Tähän tulee että, lupaa juhlan wiettämiseen saatiin odottaa, Jumala
+tietänee mistä syistä, lähes kaksi wuotta, niin että laulu-wihot
+woitiin jakaa wasta kuusi wiikkoa, ennenkuin juhla oli pidettäwä. Että
+800 miestä, suurimmaki osaksi talonpoikaista säätyä, näin lyhyellä
+ajalla, joka wieläkin oli kylwön aika, ennätti harjaantua kelwollisella
+tawalla laulamaan ne 27 laulua, jotka wihko sisälsi, edellyttää
+jokseenkin suurta tottumusta kirjojen wiljelemiseen.
+
+Kun ensi-kerran Maariankirkon parwesta näin alhaalla kirkossa
+kokoontuneet laulajat, harmaantuneita ukkoja, täysi-ikäisiä miehiä,
+iloisia nuorukaisia, tulin heti aiwan itsestäni wertaamaan näitä
+seikkoja meidän oloihimme. Olisiko tämä mahdollista Suomessa? Ja kun
+minulta sitten kysyttiin: teistä Suomalaisista lienee tämä jokseenkin
+wähäpätöistä? niin täytyi häpeällä wastata: meillä tämä olisi aiwan
+mahdotonta. Eroitus on siinä, että meillä kansakoulu-asiat wielä
+owat aiwan alkeilla, kun sitä wastoin Wirolaisilla jo kauan on
+ollut hywä kansakoululaitos. Kansakouluja heillä on kahta laatua,
+korkeampia ja alhaisempia, tahi "kihelkonnakoolid" (pitäjänkoulut)
+ja ”kogokonnakoolid” (kartanon alueen koulut). Useimmissa, ehk'ei
+kaikissa pitäjissä on yksi kihelkonnakool ja jokaisessa, kogokonnassa
+on 1—3 alhaisempaa koulua, niin että monessa pitäjässä on niitä
+20—30. Muutamia wuosia sitten on säädetty että 500 hengen päälle
+pitää oleman yksi kogokonnakool. Näiden koulujen oppi-määrää en
+warmaan tunne, mutta, jollen aiwan wäärin muista, luetaan korkeimmissa
+kansakouluissa myöskin wieraita kieliä s.o. Wenäjän ja Saksan kieltä.
+Opettajain walmistamista warten on Walgan kaupungissa, pohjoisessa
+osassa Lättiläisten alueella, seminari, josta sekä Lättiläisten että
+Wirolaisten korkeammat koulut saawat opettajansa. Paitsi sitä on
+ainakin yksi, jollei useat pienemmät seminarit, joissa alhaisempien
+koulujen opettajiksi pyrkiwät saawat opetuksensa.
+
+Kuten tietty, ei woi kehua näiden maakuntien waltiollista eikä
+yhteiskunnallistakaan tilaa hywäksi. 1819 wuoden asetus kyllä lakkautti
+orjuuden sekä määräsi osan aateliston maata warsinaisen wäestön
+ostettawaksi. Mutta asetuksen kautta wapautetuilla orjilla tietysti
+ei ollut rahaa käsissä. Niiden täytyi siis arentimiehinä pysyä
+herrainsa mieliwallassa ja hoitaa sitä maata, jota heillä oli oikeus
+ostaa, waikk'ei siihen ollut rahaa. Kartanoherran oli Yhä wielä walta
+korkealla arennilla estää heitä rahaa kokoomasta sekä muutoin rasittaa
+ja waiwata heitä monella tapaa, niin ettei heidän tilansa ensi aluksi
+de facto tullut entistänsä paljoa paremmaksi. — Se etu heillä kuitenkin
+nyt oli, että heidän wallassansa oli muuttaa pois kartanosta, jos he
+nimittäin woiwat muulla tapaa elää. Wasta wähitellen muuttuu maa kansan
+omaksi. Wirallisten ilmoitusten jälkeen on Liiwinmaassa nykyään myyty
+maata aatelistolta rahwaalle noin 16,000,000 ruplan edestä. Tämä summa
+wastaa 24,54 prosenttia sitä maata, jonka rahwas asetuksen mukaan saa
+ostaa. Näistä 24,54 prosentista on suurempi osa, eli 28,19 prosenttia
+Wirolaisen wäestön hallussa ja pienempi, tahi 21,35 prosenttia
+Lättiläisen wäestön oma. Wironmaalla taas on aatelistolta ostettu
+ainoastaan 4 prosenttia. Syy tähän suureen eroitukseen kuulin olewan
+sen, että Liiwinmaan rappiolle joutunut aatelisto katsoo hyödyksensä
+krediitti-kassalle (Credit-Kasse) Riiasta hypotiseerata maatansa ja
+sitte myydä sen korkeaan hintaan. Riikaan laitetusta pankista saawat
+talonpojat kuoletus-lainoja, joilla maata ostetaan. Niiden täytyy
+siis ostaa maansa aiwan kalliiseen hintaan, mutta katsowat sitä
+kuitenkin paremmaksi, kuin olla ilman. Tallinnassa on myös ollut
+talonpoikais-pankki, johon wuotuisilla maksoilla talonpojilta jo on
+koottu 15,000 ruplaa. Mutta kassan asian-omaiset hoitajat rupesiwat
+pelkäämään, että maa liian suuressa määrässä joutuisi rahwaan haltuun,
+ja päättiwät sen vuoksi käyttää tämän summan jollakulla muulla tawalla.
+Wirolaisten hyödyksi se kumminkin oli käytettäwä; se siis annettiin
+Wirolaisen tuomiokirkon rakentamiseen Tallinnaan.
+
+Lukia woi arwata, että asiain näin ollessa, wirolaisen kansan ja
+saksalaisten herrain wäli ei woi olla hywä. He seisowat wastakkain
+niinkuin kaksi wihollista. Jotakin sydämen sidettä niiden wälillä ei
+ole. Toinen päästää ainoasti wastahakoisesti käsistä saaliinsa, jota
+toinen katsoo selwäksi omaisuudeksensa ja kaikella tapaa tawoittaa.
+Wirolainen kutsuu Saksalaista "lambawaras", Saksalainen käyttää
+Wirolaisista pilkallisesti sanaa "maa-rahwas". Ainoasti yksityiset
+arweluttawat waltiolliset seikat woinewat johonkin määrään saattaa
+Saksalaiset mielen-malttiin ja myöntymyksiin. Eräs saksalainen
+sanomalehti Tartossa "Neue Dörptsche Zeitung" lausui, kertoessansa
+juhlasta, wirolaisista laulajista näin: "Jos juhlaan kokoontuwia
+wirolaisia laulajoita ei juuri ollut pelätty, oli heidän tulonsa
+kuitenkin tuntunut johonkin määrin mieltä-rasittawalta Tarton
+asukkaille [Sopii kysyä: keille? Tartossa on 10,000 Wirolaista,
+9000 Saksalaista, 1,800 Wenäläistä, 160 Lättiläistä ja 315 omnium
+linguarum.] (auf die Einwohner Dorpats einen gewissen Druck ausgeübt),
+joten uusi asia tekee. Mitä on Wirolainen waatiwa? Kuinka pitää häntä
+kohdella? Mutta ainoasti riemua näkyi nyt yhtiön-huoneesen kiitäwien
+wierasten kaswoista, ja ainoasti tyytywäisyyttä heille onnea matkaan
+toiwottawien majauttajain silmistä". Nämät sanat osoittawat jokseenkin
+selwästi mielialat, toisella puolella ääretöntä ylenkatsetta, toisella
+puolella wihaa, molemmilla epä-luuloa, mutta kuitenkin saksalaisten
+puolelta myöskin koetusta luuletella ihmisiä, että keskinäinen wäli
+muka on aiwan hywä. Nämät tunteet ja tarkoitukset kyllä juhlan
+kestäessä tuliwat ilmiin. Wirolaiset kyllä oliwat hywin rauhalliset ja
+käyttiwät itsensä aiwan kunnollisesti. Myöskin riemua loisti heidän
+silmistänsä. Mutta että sywä wiha asui sydämen pohjassa, tuli myös
+ilmiin. Niin esimerkiksi kerran tapahtui, että kenraalikuwernööriltä
+Riiasta tuli saksalainen lennätinsanoma. Tämä luettiin ensin saksaksi,
+mutta, kun se sitte oli wiron kielelle käännettäwä, luettiin sitä wähän
+kankeasti, en tiedä siitäkö syystä, ettei lukia todellakaan oikein
+hywin osannut wiron kieltä, wai senkö tähden ett'ei kääntäminen käynyt
+niin nopeasti. Kuinka lienee ollutkaan, seuraus oli se, että joltakin
+taholta äkiästi huudettiin: ”kas ta ole Eestimees wõi Saksamees?”
+(Onko hän Wirolainen: wai Salsalainen?) Niin että jonkun täytyi nousta
+ylös estraadille ja wakuuttaa: ”kül ta on Eestimees” (kyllä hän on
+Wirolainen). Samassa tilaisuudessa — se oli kilpajuhlassa wiimeisenä
+juhlapäiwänä —, tapahtui myöskin, että tuli lennätinsanoma ritariston
+edustaja-kunnalta Riiasta. Muitten lennätinsanomien tullessa kaikui
+aina loppumattomia hurra-huutoja, nyt oltiin aiwan ääneti. Kuitenkin
+oli seuraawan päiwän ”Neue Dörptsche Zeitung'issa” luettawana, että
+mahdottoman jyrisewä (”gewaltig donnerndes”) hurra seurasi sen
+lukemista. Se on kunniallista walehtelemista, kuin jokainen sitä
+ymmärtää walheeksi, ja woisi meilläkin olla esimerkiksi kansallisuuden
+wastustajille.
+
+Mutta jos Saksalaiset koettawat luuletella ihmisiä, että heidän ja
+Wirolaisten wäli on hywä, on siihen syytäkin. Jokainen tietää, että
+näiden maakuntien waltiollinen tila näinä aikoina enemmin, kuin
+koskaan ennen, on ollut arweluttawalla kannalla. Muutamat wenäläiset
+sanomalehdet, Moskowskia Wädomosti ja Golos, joitten siwistystä
+sekä kaunista menetystapaa ja ystäwyyttä Wenäjään yhdistettyjä
+kansoja kohtaan mekin täällä Suomessa olemme olleet tilaisuudessa
+oppia tuntemaan, owat tehneet ankaran päällekarkauksen heidän
+maakunnallisia oikeuksiansa wastaan. Riita syttyi ilmituleen, kun
+Wenäläinen kirjailija, J. Samarin kirjassansa Wenäjän rajamaista otti
+tutkiakseen Itämeren maakuntien laillisia oikeuksia. Tähän kirjaan
+antoi hra C Schirren, Wenäjän historian professori Tartossa, hywin
+woimakkaan wastauksen, nimeltä: ”Livländische Antwort an Herrn Juri
+Samarin” (Liiwiläinen wastaus hra J. Samarinille). Molemmat kirjat
+kiellettiin, hra Schirren pantiin wiralta pois ja hänen täytyi muuttaa
+Saksanmaalle. Hänen kirjansa ei jäänyt ilman wastauksetta. Wenäläinen
+historioitsia Pogodin Moskowassa on Golos nimisessä sanomalehdessä
+julkaissut kirjoituksen, jonka tarkoitus juuri on toisistansa eroittaa
+warsinaisen wäestön ja saksalaisen aateliston edut. Tästä merkillisestä
+kirjoituksesta katsomme sopiwaksi tässä tehdä otteen, osoittaaksemme
+asiain nykyistä tilaa. Ensi aluksi, hän sanoo, olette wäärässä, kun
+nimitätte wastauksenne liiwiläiseksi. Liiwiläisillä, jotka owat
+antaneet nimen Liiwinmaalle, Wirolaisilla, joilta Wironmaa on saanut
+nimensä, ja Kuurilaisilla, Kuurinmaan wanhimmilla asukkailla, ei ole
+mitään yhteistä Saksalaisten kanssa, jotka owat teidän walituswirsienne
+esineenä. Nämät kansat owat Wenäjän wanhoja asukkaita, jotka siitä
+ajasta asti, kuin Saksalaiset asettuiwat heidän keskelleen, owat
+pitäneet ankarinta wihaa näitä kutsumattomia wieraita wastaan ja
+kaikella tapaa koettaneet wapauttaa itjenjä heidän ikeensä alta.
+Heidän täytyi antautua yliwoiman alle wasta silloin, kun Mongolit
+laskiwat Wenäläiset waltansa alle ja siis estiwät heitä näitä kansoja
+auttamasta. Mutta ei tälläkään asialla he lakanneet werisiä kapinoita
+tekemästä. Mainittakoon esimerkiksi talonpoikaiskapina Wironmaalla 1343
+kaksi sataa wiisikymmentä wuotta jälkeen teidän maahan asettumisenne.
+Semmoinen asiain laita on jatkunut tähän asti, sillä Saksalaiset eiwät
+suinkaan woine siitä kehua, että maan-asukkaat owat heihin mieltyneet;
+päin wastoin nämät ehtimiseen muuttawat pois ja jättäwät joukottain
+maan, jonka he owat hiellänsä, werellänsä kastaneet. Koko Pietari on
+kahden wuoden kestäessä nähnyt nuot jokaista jaloa sydäntä liikuttawat
+näyt, kun onnettomat Wirolaiset puolisalastomina ja nälästyneinä,
+pienoiset lapset kainalossa, tulwasiwat Pietariin hakemaan apua ja
+turwaa ystäwälliseltä kansalta, heidän luonnollisilta puolustajiltansa.
+Nämät maan-asukkaat, jotka owat Liiwinmaan oikea kansa, eiwät ole
+yhtään mieltyneet teidän työhönne, waan päin wastoin he siunaawat
+hra Samarinin nimeä, hänen, joka on koroittanut ääntänsä heidän
+puolustuksekseen. Ei teidän wastaustanne siis millään muotoa woi sanoa
+liiwiläiseksi; korkeintaan woidaan sitä saksalaiseksi nimittää. — Te
+puhutte joka paikassa Itämeren-maakunnista aivan niinkuin ne olisiwat
+yksin-omaisesti saksalainen maa, niinkuin siellä olisi ainoasti
+Saksalaisia asumassa ja hallitsemassa. Te ette ole tietäwinänne
+mitään maan ikiwanhoista herroista, Wirolaisista ja Lättiläisistä,
+aiwan niinkuin niitä ei olisi olemassakaan. Te unhoitatte, että tähän
+maakuntaan kuuluu kaksi aiwan erilaista ainetta: maanasukkaat, s.o.
+Wirolaiset ja Lättiläiset, sekä wieraat, s.o. Saksalaiset, jotka owat
+wähälukuinen wäestön osa, mutta kuitenkin owat anastaneet koko maan; te
+ette ole tietäwinänne ett'ei ole enemmän kuin 200,000 Saksalaista, ja
+sitä wastoin 2,000,000 Wirolaista ja Lättiläistä ja että te werrattuina
+muuhun wäestöön, olette kuin 1:10. Te puhutte aina omistuksesta ja
+omaisuudesta: ”me”, ”meidän”, ”meidän oikeutemme”, ”meidän maamme”,
+aiwan niinkuin te olisitte maan koko wäestö. Mutta sallikaatte minun
+kysyä, mitkä te olette? mistä ja koska te olette tulleet? Mistä syystä
+se olisi teidän maa, ja mitä oikeus teillä siihen on? Eikö Ruotsi
+samalla oikeudella woisi sanoa: me, meidän? Eikö Tanskakin, siinä
+tapauksessa, ole koroittawa ääntänsä sanomaan: me, meidän? Viimein
+Puolakin on äänekkäämmin kuin kaikki muut huutawa: me, meidän! Jopa
+wanhat saksalaiset piispatkin wiimein nousewat kiwihaudoistansa Riian
+tuomiokirkossa korkealla äänellä huutamaan: pois, kaikki tämä on meidän.
+
+Kirjoittaja tuo sitte esiin Wenäläisten ikiwanhat oikeudet
+Liiwinmaahan, sekä rupee sen jälkeen tutkimaan sitä traktaattia,
+johon Saksalaiset nojautuwat. Traktaatissa, jonka kautta Liiwinmaan
+Saksalaisille myönnytettiin heidän wanhat oikeutensa silloin kun
+he antautuiwat Wenäjän alle, on eräs klausuli, joka kuuluu näin;
+”sen mukaan kuin ne soweltuwat waltakuntamme lakiin ja asetuksiin”.
+Tämän klausulin mukaan, arwelee kirjoittaja, ei woi enää tulla
+kysymykseenkään että nämät oikeudet pidettäisiin woimassa. Jokainen
+waltakunta maailmassa on muutoksen alainen ja noudattaa omia
+edistyslakejansa. Wallan-kumous tapahtui Franskanmaalla; se ei
+ainoastaan häwittänyt kaikkien maakuntien yksityisiä etu-oikeuksia,
+waan myöskin koko maan yhteisen lain-säädännän. Woitiinko silloin
+waatia, että Elsass'in ja Lothringin läänityslaitokseen koskewat
+etu-oikeudet pidettäisiin woimassa. Ja silmiemme edessä tapahtuu
+itse Saksanmaallakin asioita, jotka kokonaan sotiwat hra Schirren'in
+waatimuksia wastaan. — Wenäjä Aleksanderi II:sen hallitessa ei ole
+sama kuin Pietari I:sen hallituksen aikana. Wenäjän hallitsia panee
+tähdellisiä muutoksia toimeen waltakunnassansa, mutta maakunnassa, joka
+150 wuotta sitten walloitettiin, pitäisi kaikki oleman samassa tilassa
+kuin sitä walloitettaessa!
+
+Se, joka ei näe, mikä on tarkoitus näissä hra Pogodin'in sanoissa,
+on sokea. Taitawasti on hän tehnyt rynnäkön kipeintä kohtaa wastaan.
+Saksalaiset owat maan-asukasten sortajat, Wenäläiset heidän
+luonnolliset ystäwänsä. Wenäjän waltakunta ei woi kärsiä, että muutamia
+tuhansia saksalaisia herroja on sortamassa 2 miljoonaa waltakunnan
+alamaisia, nojautuen ainoasti muutamiin pergamentti-kääryihin. Asema on
+sangen waikea ja waarallinen. Saksalaiset itse sen kyllä ymmärtäwät;
+he sanowat: ensin Puola, sitten ”me”, ja wiimein Suomi. Sen tähden he
+koettawat kaunistella tilaa niin paljon kuin mahdollista. Molemmat
+puolet erehtywät. ”Jos Saksalaisilla olisi wähintäkään waltiollista
+älyä, he rupeisiwat yksiin neuwoihin Wirolaisten kanssa”, sanoi
+Tartossa eräs wieras, joka oli enemmän politiikia nähnyt kuin moni muu.
+Tähän wastattiin Wirolaisten puolelta, että Saksalaiset mieluisemmin
+häwiäisiwät kuin tahtoisiwat Wirolaisiksi muuttua. Tässä on kipein
+kohta. He kamppailewat ainoastaan omien etu-oikeutensa edestä,
+maasta ja kansasta he eiwät yhtään huoli; mutta he eiwät myöskään
+ymmärrä, että he itse owat aiwan mitättömiä, jollei heillä ole tukea
+kansassa, jos nojautuwat ainoasti wanhoihin pergamentti-kääryihin. Sen
+sijaan, että heidän pitäisi wapaaehtoisesti tekemän kaikki, mitä woi,
+wirolaisen siwistyksen jouduttamiseksi, tekewät he wastahakoisesti
+myönnytyksiä sen mukaan, kuin heidän on pakko niitä tehdä. Epä-kohta
+on silmäänpistäwä. Koko maakunnassa esim. ei ole yhtäkään korkeampaa
+koulua, jossa kansan kieli olisi opetus-kielenä, Tartossa on Wirolainen
+wäestö lukuisampi kuin saksalainen, mutta että tänne laitettaisiin
+korkeampi wirolainen koulu, siitä ei liene ollut kysymystäkään.
+
+Toiselta puolen myöskin Wenäläiset erehtywät. Ensiksi he luulewat
+tahi owat luulewinansa maan-asukasten tilaa paljoa huonommat, kuin
+se todellakin on, ja toiseksi he luulewat, että kaikki, mitä täällä
+tapahtuu, on Saksalaisten tekemää. Niin he wäittäwät, että 1819
+wuoden asetus teki rahwaan tilan entistänsä huonommaksi; sillä orjuus
+maan-omistuksen kanssa on parempi kuin wapaus ilman maatta. Samalla
+tapaa he myöskin owat koettaneet luuletella maailmaa, että tämän kesän
+juhla on Saksalaisten toimeen panema. Saksalaiset muka riemuitsewat
+siitä, että kansa kokonaan pantiin pois maa-tiloiltansa ja sen wuoksi
+he nyt owat panneet toimeen "talonpoikien maalta pois-panemisen juhlan."
+
+Mutta mitä Wirolaiset itse, "maan iki-wanhat herrat", näiden
+riitojen kestäessä tuumaawat? Mihin puolueesen he kallistuwat?
+Tähän kysymykseen lienee waikea antaa oikea wastaus. Wirolainen
+talonpoika: ei ole tottunut sekaantumaan waltiollisiin riitoihin; hän
+turwaa Jumalan kaikkiwaltiaan apuun, tekee työtä ja pyrkii eteenpäin
+siwistyksen tiellä. Siwistyneet Wirolaiset taas luonnollisesti eiwät
+tahdo muuttua Wenäläisiksi eikä Saksalaisiksi. Mutta waltiollisessa
+suhteessa he pitäwät Saksalaisia wähemmin waarallisina. Saksalaisten
+kanssa he kyllä luulewat tulewansa toimeen, waarallisemmat owat
+Wenäläiset. Wiha Saksalaisia wastaan on kuitenkin niin ankara, että
+nuorempain kansallis-kiihkoisten joukossa niitäkin on, jotka kentiesi
+eiwät mielipahalla näkisi, jos Wenäläiset ajaisiwat Saksalaiset
+takaisin siihen, mistä he owat tulleet. Se olisi hywin haitallista
+Wirolaisuudelle, jos eri-mielisyys ja ehkä eri-puraisuuskin nousisi
+siinä, missä yksi mieli, yhdistetyt woimat tarwitahan paremmin kuin
+missään muualla, sillä asiain laita on todellakin waikea.
+
+Olen jo ennen tullut maininneeksi, että meistä Suomalaisia Wirolaisten
+puolelta joka paikassa ja tilaisuudessa kohdeltiin suurella, sopii
+sanoa innollisella, ystäwyydellä. Se on luonnollinen asia, että
+Wirolaisen sydämessä muisto sukulaisuudesta Suomalaisten kanssa on
+säilynyt paremmin kuin Suomalaisissa. Heidän tilansa on melkein
+aina ollut waikeampi ja epäwakaisempi kuin Suomalaisten. He owat
+aina nähneet ainoastaan wihollisia ympärillänsä; he owat siis
+wakawasti luoneet silmänsä siihen suuntaan, missä heillä on ollut
+ainoa ystäwänsä. Wirolaisten seurassa Suomalainen aina on tuntewa
+sydämensä tykkiwän lämpimämmin kuin muutoin; hän on tuntewa, että
+he owat saman äidin lapsia kuin hänkin, ja hän on rakastawa ja
+kunnioittawa kansaansa, hän on rakastawa ja kunnioittawa suomalaisuutta
+enemmin kuin sitä ennen. Lukian suosiolla tahdon mainita muutamia
+esimerkkejä, jotka kauniilla tawalla näyttäwät, että yllä-mainittu
+ystäwyys Suomalaisia kohtaan ei ole mikään waltiollinen temppu, waan
+asuu itse kansan sydämessä. Kun me Suomalaiset toisena juhla-päiwänä
+konsertin jälkeen tulimme. "Wanemuine-yhtiön" puutarhaan ottamaan
+osaa juhla-päiwälliseen, tuli meidän luoksemme kaksi Wirolaista,
+jotka edeltäkäsin pyysiwät anteeksi sitä, ettei jotain juhlallisempaa
+maljaa woitu Suomelle esitellä. Se ei woi olla waarallista teille,
+arweliwat he, mutta meille siitä woi olla waara; sillä pienin ja
+wiattominkin seikka täällä on selitysten ja wääristelemisten alainen.
+Juhlan kestäessä tapasin siwumennen hra Hurt'ia. Olkoon edes-wastaus
+minun, lausui hän, mutta minun täytyy sanoa muutamia sanoja Suomelle.
+Kotwan kuluttua hän nousikin tribuuniin ja lausui innollisen kiitoksen
+Suomalaisille, että he todellakin oliwat muistaneet heidän juhlansa.
+Kun sitte allekirjoittanut nousi tribuuniin muutamilla Suomalaisilla
+sanoilla kiittämään Wirolaisia heidän ystäwyydestänsä Suomea kohtaan
+sekä toiwottamaan heille onnea ja menestystä heidän pyrinnöissänsä,
+niin puhujan alas-astuessa jota haaralta kokoontui talonpoikia
+hänen ympärillensä, jotka molemmin käsin käteen tarttuen osoittimat
+ystämyyttänsä. Waikka he eiwät sanoja ymmärtäneet, Luulin sitte
+heidän lausuneen hra Jannsen'ille, kaikui kieli heille kuitenkin niin
+tutulta; "se tungis niin südamesse, et süda sulas sees" (se tunki niin
+sydämeen, että sydän suli sisässä). Kohta Elago-huutojen waiettua nousi
+hra Jannsen ylös penkille ja puhui wahwalla äänellänsä, lämpimästä
+sydämestänsä, muutamia sanoja, ”Eestirahwas”, lopetti hän, ”pitäkäämme
+aina yhtä Suomalaisten kanssa”. Lopuksi nousi hra Hurt wielä kerran
+tribuuniin ja käänsi suomalaisen puheeni wiroksi. Myös senraawana
+päiwänä, kilpa-juhlassa, olimme tilaisuudessa kuulla tämän ystäwyyden
+puhuwan kansan suusta, Useat laulut laulettiin suomalaisilla nuoteilla
+ja useissa lauluissa puhuttiin Suomesta. Niiden joukosta panin
+seuraawan paperille:
+
+      Oh Eestivennad tõuske üless'
+    Ja ühel healel laulgem kõik
+    M'e Eestimaale, kelle süles
+    On mie armas kodupaik,
+    Kus priius meile ammu õitseb
+    Ja tarkus hakkab kosuma.
+
+      Kas aga elab meie sugu
+    Siin üksi veikel Eesti ra'al?
+    Se oleks, sõbrad, kurblik lugu:
+    Meil on veel vennad Suomemaal,
+    Kes vanast vägev rahvas olnud;
+    Neist olema üks oksake.
+
+      Naad on meist ammu ette jõudnud
+    Eesmärgiks võivad olla meil;
+    Naad oma keelt on tõsta nõudnud,
+    Ka suurkool ehteks õitseb neil.
+    Sest venna-armastuses hüüdkem: —
+    Keel, kool ja rahvas elago!
+
+[Vennad = weljet — tõuske = nouskaatte — healel = äänellä — M'e =
+meidän — kelle = (kenen) jonka — priius = wapaus — ammu = ammoin —
+õitseb = kukoistaapi — tarkus = (tarkkuus) wiisaus— hakkab = rupee
+kosuma = (kostumaan) waurastumaan— Kas aga elab = mutta elääkö —
+veikel = wähäisessä — oleks = olisi — sõhrad = ystäwät — kurblik =
+surullinen — lugu = (luku) asia — oksake= oksanen — Naad = ne — tõsta
+= nostaa — nõudnud = (neuwoneet) koettaneet — suurkool = (suuri foulu)
+yli-opisto — ehteks = koristeeksi — sest = siitä (syystä) — armastuses
+=rakkaudessa — hüüdkem = huutakaamme.]
+
+Myös sekin todistaa kansassa elämää ystäwyyttä ja tietoa
+sukulaisuudesta Suomalaisten kanssa, että juhlan kestäessä useat
+talonpojat oliwat kysyneet, mitkä kirjat pitäisi ostettaman, että oppii
+Suomen kieltä, jonka johdosta päätettiin tilata muutamia kappaleita hra
+Aminoff'in sanakirjaa.
+
+Tässä ei ole tilaisuutta ryhtyä Wiron ja Suomen kielen wertaamiseen
+toisiinsa, eikä tutkia sitä, woisiko niistä kielistä syntyä yksi
+kieli, tahi mihinkä määrään ne olisi mahdollinen saattaa toisiansa
+lähestymään. "Minusta", lausui kuuluisa kielentutkia akadeemikko
+Hunfalvy, "minusta, joka seison ulkopuolella kumpaakin, ne owat
+ainoasti kaksi murretta, ja teidän molempien tarwitsee wälttämättömästi
+pyrkiä näiden kielten yhdistämiseen". Olkoon kuinka tahansa, warmaa on,
+että kummallenkin puolelle olisi moni etu suuremmasta hengellisestä
+yhteydestä näiden kansojen kesken, kuin niillä nykyään on. Sen tähden
+myös moni Wirolainen warmaan lähettäisi poikansa meidän yliopistoomme,
+jos tämä waan enemmin suomalaistuisi, ja meiltä kysyttiin jo tawallisia
+hintoja täällä Helsingissä.
+
+Lukia kysynee: miltä nuot wirolaiset talonpojat näyttäwät? onko heillä
+mitään tulewaisuutta? Mitä siihen wastaan? He oliwat näöltänsä ja
+luonteeltaan peräti Suomalaisia, se waan että he ehkä oliwat wähän
+wireämpiä ja että he enemmin kuin Suomalaiset owat säilyttäneet
+kansallispukujansa, jotka osittain oliwat aiwan kauniita. Kun
+kaikki 800 laulajaa lippuinensa käweliwät juhla-saatossa, oli se
+todellakin ilahuttawa näky ja telegrammi Pietariin oli oikeassa, kun
+siinä sanottiin: ”Wirolaiset joukossa tarjoowat ymmärtäwäisyyden
+(intelligens'in) kuwan”. Mitä heidän tulewaisuuteensa tulee, siitä
+ei kenkään woi mitään sanoa. Se on kaikkiwaltiaan kädessä; mutta
+toiwokaamme, että kansa, joka uuden wuosisadan kowimman orjuuden
+perästä wielä kestää, jolla silloin wielä on kansallistuntoa,
+siweydellinen woima ja wahwa halu pyrkiä edespäin siwistyksen uralla,
+että semmoinen kansa wiimein on pääsewä onnelliseen tarkoitusperään.
+
+Suomessa ja Wirossa owat monet kohdat niin yhtäläiset ja toiselta
+puolelta taas niin erinkaltaiset, että niiden wertaileminen tosin olisi
+sangen wiehättäwää. Mutta lukia woinee jo itse tehdä päätöksensä, jonka
+wuoksi jätän kaikki wertaamiset sikseen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tartosja erosin matka-kumppalistani, hän kun lähti Pietariin, mutta
+minä suoraan kotiin. Meitä oli Tartossa ylipäänsä, sekä erittäin hra
+Jannsen'in talossa, jossa meidän oli onni majailla, kohdeltu niin
+suurella ystäwyydellä, että todellakin haikealla mielellä istuin hra
+Hunfalvyn waunuihin — hän oli minulle hywäntahtoisesti: tarjonnut siaa
+waunuissansa Tallinnaan asti jättääkseni paikan, jossa olin niin paljon
+ilahuttawaa nautinnut.
+
+Paluu-matkasta ei ole paljon mainittawa. Ilma oli kurja ja, koska tie
+ei ollut posti-tietä, hinnat erinomaisen kalliit. Tartosta Willantiin —
+waihetukseksi olimme lähteneet toista tietä takaisin — maksettiin esim.
+75 wirstasta 12 ruplaa hopeassa. Willannin edustalla on lawea kenttä.
+Mielenkuwituksessani muuttui se siksi tappelu-tantereeksi, jolla
+Wirolaisten kansallis-uros Lemmitty kaatui kalpa käteen, taistellen
+kansansa wapauden edestä. Ehkä niin olikin. Hra Hunfalvyn kanssa
+käwimme matkalla wirolaista asuntohuonetta katsomassa. Se oli meidän
+huonointen pirttien laatuinen; semmoista ei nyt enää monessa paikoin
+Suomessa liene olemassa. Ikkunoita ei ollut; laattia oli multaa. — — —
+
+Tallinnasta tulin höyrylaiwalla Nikolai'lla Helsinkiin. Wiimeinen
+muisto Wironmaalta oli se, että, kun Tallinnan satamassa istuin
+laiwalla sen lähtöä wartomassa, kuulin muutamien saksalaisten
+soimauksia Suomalaisia wastaan siitä syystä, että salongissa oli
+polttamisen kielto luettawana kolmella muukalaisella kielellä, mutta
+ei suomeksi. Die Finnen sind doch sehr bescheiden”, lausuiwat he
+nauraen. — Minun täytyi malttaa mieltäni, sillä he eiwät tunteneet
+meidän olojamme, eikä siis tietäneet minkälaisia Suomalaisin laiwan
+omistajat oliwat, mutta itsekseni arwelin: ”die Finnen find doch nicht
+so bescheiden”.
+
+
+
+
+Jälkimaine.
+
+
+Tämän wihkosen ilmestymisen alku ja syy on seuraawa: wiime kewäänä
+lähetti se komitea, jonka oli johtaminen kesänä Tarton kaupungissa
+Liiwinmaalla wietettäwää riemu-juhlaa, muutamille kansallisuuden
+edustajille täällä Suomessa kutsumuksen ottamaan osaa mainittuhun
+juhlaan. Mutta, kun ei kenenkään sopinut täältä sinne lähteä,
+päätti Kirjallinen Kuukauslehti ja Uusi-Suometar ainakin lähettää
+kirjeen-waihtaja, joka näihin lehtiin ilmottaisi hawaintonsa juhlasta.
+Sillä lajilla tuli minun osakseni onni olla läsnä tässä tärkeässä
+juhlassa. Tämä wihkonen on yli-painos siitä kertomuksesta, jonka
+hawannoistani matkalla toimitin Kuukauslehdelle. Siihen, että olen
+antanut sen ilmestyä erinäisenä wihkona, on syy se, että pidän
+suurempaa henkistä yhteyttä Wiron kansan kanssa Suomalaisuudelle
+sangen hyödyllisenä sekä tarpeellisenakin. Jos tällä wihtolla woisin
+rahtuakaan enempää tietoa Wiron oloista sekä mieli-halua niihin
+lewittää yleisölle suuremmalle kuin se, joka K. Kuukausilehteä
+lukee, niin se aikomus, jota tällä kirjasella olen tarkoittanut, on
+täydellisesti saawutettu.
+
+C.G.S.
+
+
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 77015 ***
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..b5dba15
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This book, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this book outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..d35be2b
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for book #77015
+(https://www.gutenberg.org/ebooks/77015)