diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 77009-0.txt | 3805 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
4 files changed, 3821 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/77009-0.txt b/77009-0.txt new file mode 100644 index 0000000..8c18dc4 --- /dev/null +++ b/77009-0.txt @@ -0,0 +1,3805 @@ + +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 77009 *** + +language: Finnish + + + + +IHMISTEN KAPINA + +Kolminäytöksinen draama + + +Kirj. + +LAURI HAARLA + + + +K.K:N juhlaohjelmakirjasia N:o 8 + + + + + +Helsingissä, +Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, +1927. + + + + +HENKILÖT. + +HUGGS, BERTHA, ROBERT, ERNST, GERTRUD, GRACIOSA, STRAUM, KARL FIILIP, +TOM, FOX, HEAD, COX. + +Työläisiä, ministereitä, liikemiehiä ja 'Catiliinan poikia'. + + +Tapahtuu eri maanosissa kolmannen vuosituhannen alussa jälkeen +Kristuksen syntymän. + + + + +ENSIMMÄINEN NÄYTÖS + + +Näyttämö. + +Huggsin työhuone, muodoltaan puolipyöreä. Vasemmalla ja oikealla on +sininen seinämä siten, että vasemman puolen muodostaa auki vedettävä +verho, jonka takaa näkyy sivunäyttämön pylväistöä. Näyttämön takaseinä +on ruskea. Mutta sen keskellä on kattoon saakka ulottuva musta verho, +jonka takana on jälleen puolipyöreä purppuranpunainen komero. Täällä +on maalaus nuoresta, viehkeästä naisesta. Kuvan alapuolella on tumma +alttari kultaisina ja kimaltelevina ornamentteineen ja tämän edessä +polvistumisjakkara. Verhon molemmin puolin oleva ruskea seinämä on +vasemmalta puolelta kapeampi kuin oikealle päin, joten myös seinämän +siniset osat ovat erilaajuiset. — Permanto kohoaa molemmin puolin +askelmittain ylemmäksi muuta näyttämöä. Oikealla seinämällä seisoo +kolme jykevää ja loisteliasta nojatuolia siten, että yksi niistä on +ylimpänä ja kaksi pienempää sitä alemmalla askelmalla. Taustaverhon +oikealla puolella on korokkeella suuri jalustalla seisova pallokartta, +jota kiertää pyrstöänsä tavoittava jättiläiskäärme. Sen vasemmalla +puolella, samoin korokkeella, on korkeahko musta pöytä, joka on täynnä +radio- y.m. koneita torvineen ja laitteineen. Vasemmalla etualalla +on pieni pöytä sohvineen. Etualalla, melkein keskinäyttämöllä, on +korokkeella Huggsin työpöytä. Katto on kupoolin muotoinen lasiholvi. +Valo tulee holvin yläosista. Mitään ikkunoita ei ole. Samoin oikealla +olevat ovet katoavat seinään. + + +I KOHTAUS + +HUGGS trustimagnaatti, istuu työpöytänsä ääressä. Hän on noin +50-vuotias, laiha, parraton ja leveäotsainen mies. Kyynärpäät ovat +painetut pöytää vasten, ja tarmokasta leukaa tukevat yhteen painetut +nyrkit. — Pari kertaa haroo käsi pehmeitä, ohentuneita hiuksia, jotka +näyttävät kerran olleen vapaasti aaltoilevat ja tuuheat. + +Hänen yllään on laaja, pitkä viitta mustine, vahvoine punontavöineen. + +Hetken hiljaisuus. Takaseinän verho avautuu hitaasti. Tämän tapahduttua +lyö jostain kello kahdeksan kertaa, kirkkaasti ja voimakkaasti. +Lyöntien kestäessä komero aste asteelta valaistuu tullen lopulta +häikäisevän kirkkaaksi. + +Huggs elostuu, hymyilee, siirtyy taka-alalle, astuu komeroon nousevalle +portaikolle, polvistuu jakkaralle ja painaa otsansa alttarin reunamaa +vasten. Sitten hän ottaa alttarin vierellä seisovasta maljakosta +vihreitä oksia ja punaisia kukkia ja sirottaa ne alttarille. Vaipuu +jälleen kuin rukoukseen. + + +II KOHTAUS + +(Oikealta ilmestyy etualan korokkeelle Bertha, Huggsin puoliso, noin +40-vuotias, piirteiltään säännöllinen, mutta hipiältään kellertävän +näivettynyt ja katkerailmeinen nainen). + +BERTHA (tukahtuneella äänellä; hieman epävarmasti). + +Hyvää huomenta. (Siirtyy alemmalle askelmalle; kylmän uhmaavasti). +Hyvää huomenta! + +HUGGS (nousee yllätettynä, katsahtaa vaivautuneena ja sammuttaa +komerosta kaiken valon, jolloin, hänen kääntyessään, verhot samalla +sulkeutuvat; jäätävän kylmästi). + +Eikö minua totella? + +BERTHA (ivalla). + +Tiedän kyllä, ettei ole sallittu kuolevaisen astua tähän kammioon, +silloin kun maailman herra suorittaa aamuhartauttaan — + +HUGGS (keskeyttäen; jäykästi). + +Juuri niin on käskyni. + +BERTHA (kiihtyen). + +Mutta eläväin hätä lienee enemmän kuin vainajasta maalattu madonnan +kuva. Tulin poikamme tähden — — (viitaten komeroon) ei tuon tuolla, +näyttelijättären, vaan meidän — + +HUGGS (keskeyttäen). + +Siihenkään ei ote sinulla lupaa. Kuitenkin — — (viittaa Berthan +istumaan). + +BERTHA (mennessään kohti vasemmanpuolista sohvaa; pysähtyy, lähestyen +Huggsia). + +Hän tuli kuin kerjäläinen, sairaana ja synkkänä (Siirtyy seuraavan +repliikin aikana sohvalle istumaan). + +HUGGS + +Niin, luultavasti — — irstailun jäljet kasvoilla. + +BERTHA + +Väärin, Ernst ei ole irstailija — — se on nuoruuden kevytmielisyyttä ja +— — + +HUGGS + +Mielenvikaisuutta. + +BERTHA + +Se on Kruppien ja von Bohlen und Halbachein ylpeätä verta, joka on +tottunut kiertämään valtoimesti — — mutta jonka sinä olet tyrehdyttänyt +— — + +HUGGS + +Hän sai kahdessa maanosassa kolme palatsia käytettäväkseen ja lauman +entisiä prinssejä ja rikkaitten isien hulttiopoikia hoviväekseen. Se +riittää. + +BERTHA + +Päästä hänet puheillesi — — + +HUGGS + +Tämänkin keskustelun aikana on tuhansien kunnon miesten kohtalo saanut +odottaa turhaan — — täyttymystä — — + +BERTHA (myrkyllisesti). + +Ja nuoruuden rakastettu huokauksia. (Kiihtyen kateellisen vihaan). Ja +hänen poikansa Robert aamutervehdyksiä, joita vievät merien taakse +laivat ja lentokoneet, kaapelit ja lennättimet — — (Nousee). Kaikki +ilmakerrokset värisevät, jotta vallanperillinen saisi joka aamu +tuoreita todistuksia isänsä rakkaudesta, (Viitaten jälleen kohti +verhoa) yhtä tuoreita kuin nuo joka-aamuiset viheriät lehvät vainajille +— — + +HUGGS (julmistuen). + +Vaikene! + +BERTHA (painuen jälleen istuimelleen; anovasti, melkein nyyhkien). + +Sano, selitä kerran, miksi Robert saa sen kaiken — — + +HUGGS (poikaansa muistaen; muuttuen kokonaan, kuin yksikseen). + +Niin, Robert — — (Painaa työpöytänsä reunamalla olevaa nappulaa; +melkein hätäisesti). Tahtoisitko poistua — — Kutsuin Foxin tänne. + +BERTHA (nousten). + +Nyt en pelkää edes Huggsin kuuluisaa varjoa. Vastaa — — (Siirtyy +työpöydän luo). + +HUGGS (jälleen kuin poissa-olevana). + +Hän on päämäärä ja täyttymys. + + +III KOHTAUS + +(Fox oikealta. Hänen silmänsä ja kulmallisensa ovat synkät ja +koleat. Kasvot ovat uurtoja täynnä. Otsa on matalahko. Tulee sangen +hermostuneen näköisenä). + +HUGGS (Foxille tähän katsomatta). + +Poikani? Yhäkö Azoreilla? + +FOX (epätietoisena). + +En luule — — + +HUGGS (katsahtaen tuimasti Foxiin). + +Mitä? Täällä ei luulla mitään, täällä tiedetään — — (Viitaten Foxia +menemään). Hae Angran aseman aamutieto. + +FOX (poistuu oikealle). + +BERTHA (on katsellut katkerin ilmein työpöydältä ottamaansa kuvaa; +äkkiä). + +Miksi ei koskaan seiso pöydälläsi Ernstin kuva tai edes Gertrudin? Mitä +hän on rikkonut? Tyttären-rakkaudellaanko? (Hysteerisen tolkuttomasti). +Niinpä kai — — silläpä kai — — aroilla lapsen-huulillaan. (Jälleen +syyttävästi). Niin, niin, hänen yksinäisyyden kalvettamat kasvonsa ja +— — Ernst raukan levoton toivottomuus syyttävät isäänsä ja siksi — — +(Laskee kuvan pöydälle kuin inhoten). + +HUGGS + +Yhdet aivot ja yksi maailma. Se on tämän vuosituhannen harmoniaa. +Maapallosta ei riitä osaa kahdelle eikä kolmelle. + +BERTHA (katkeran murheellisesti). + +Eikö sydämessä voi riittää lämpöä — — + +HUGGS (lujasti). + +Siinä riittää oikeutta. Ja siksi juuri on Robert kykenevä kerran +sanomaan: minä omistan maailman. + +BERTHA + +Oletko varma, että voit sen jokaisen leveysasteen testamenttiisi +merkitä? + + +IV KOHTAUS + +(Fox tulee oikealta). + +HUGGS (kääntyen. Foxin puoleen; melkein leikillisesti). + +Fox, sinä olentoni uskollinen varjo, todista — — (Berthalle). Katso, +olen näivettyvä vanhus, mutta mitä pitemmälle ehtii ilta, sitä +kauvemmaksi ulottuu varjoni, minun valtani rauhoittava varjo. (Kuin +näkynä). Se luikertaa rajasta rajaan ja syö kohta omaa pyrstöänsä +maapallon toisella puolella. (Viitaten pallokarttaan). Katso! +(Foxille). Onko tämä totta, Fox? (Foxin kumartaessa, lyhyesti, +rauhallisesti Berthalle). Mene. (Berthan kulkiessa oikealle, +huomattavan lempeästi). lähetä Gertrud luokseni — — tervehtimään. + +BERTHA (poistua oikealle). + +HUGGS (Foxille). + +Puhu. + +FOX (hermostuneena). + +Maissisato on korjattu — — + +HUGGS (hieman kärsimättömästi). + +Mitä Robertista? + +FOX + +Hänestä ei koko Angra ja Terceira tietänyt mitään — — + +HUGGS (kylmästi). + +Lakkoko? Kapinako? + +FOX + +Kaikki on rauhallista — — + +HUGGS (katsoo kummissaan Foxiin; taputtaen olalle, rohkaisevasti). + +Noo, parhain Fox — — vapiseeko minun oikea käteni? + +FOX + +Sisarsaarelta, Graciosalta, sain hälyyttävän uutisen — — Robert herra +oli noussut koneella Atlantille, "Huggs III:lla" nimittäin, ja mukana +oli ollut joku — — nainen — + +HUGGS (nauraen). Fox parka — — toki 30-vuotias mies saa lentää vaikka +paholaisen kanssa, saatikka naisen — — + +FOX + +Mutta perässä oli noussut ilmaan kokonainen laivue eikä ollut sen +siivissä Huggsin merkkiä, vaan _Unioonin_. + +HUGGS (hämmästyneenä). + +Unioonin koneita — — Robertilla? + +FOX + +Ja suunta on tänne! + +HUGGS (ihastuneena). + +Saapuisiko hän kotiin? (Foxille). Nopeasti. Ota yhteys. (Saattaa Foxin +konepöydän luo). Laske tarkkaan. Tahdon kuulla — — + +FOX (panee päähänsä kuulotorvet ja ryhtyy etsimään radio-yhteyttä). + +HUGGS (edeten etualalle). + +Nyt on tarpeen oikea aaltopituus — — Unioonin merkki? — (Lyhyt +vaitiolo). Nyt tiedän! Hän on vallannut Unioonin lentokonetehtaat +Lissabonissa ja Kairossa — — ja tuo tuliaislahjaksi voitetun laivaston +isälleen. (Painaen erästä työpöydän nappuloista). Mutta — — olenpa +minäkin hänelle juhlan valmistava. (Siirtyy Foxin luo, kiireesti ja +iloisen uteliaana). + + +V KOHTAUS + +(Oikealta taka-alalta tulee Cox, hiilikaivosten johtaja. Hän on puettu +tummanruskeaan työpukuun, päässä paksusankaiset ja tummakehyksiset +silmälasit). + +HUGGS (Coxille). + +Kaikissa kaivoksissa on tänään vapaapäivä. + +COX + +Ilmoitan. (Aikoo poistua). + +HUGGS + +Ja vielä: Azorien saarilla pantakoon toimeen kaikilla viljelysalueilla +juhlia poikani kunniaksi. Ja Graciosalla: jaettakoon saaren maissisato +ilmaiseksi väestölle. + +COX (kumartaa; poistuu). + +HUGGS (siirtyy istumaan työpöytänsä ääreen). + + +VI KOHTAUS + +(Tom, hovimestari, oikealta. Hän on sangen koomillinen ilmestys. Hänen +kasvoillaan on "viimeisen jälkeläisen" houna leima. Ja hän on puettuna +värilliseen hännystakkiin. Kaulassaan hän kantaa mustassa nauhassa +ylen suurta arvonmerkkiä, mitalia, jonka aiheena on maapallon kiertävä +käärme. Hänellä on kädessään laaja paperi). + +TOM (alkaen tärkeänä lukea). + +Puheille pääsyä anovat seuraavat lähetystöt ja edustajat: Pennsylvanian +öljykenttien työläislähetystö. Kansainvälisen tukkukauppiasliiton +lähetystö, Etelä-Amerikan timanttikaivosten lakkokomitea — — + +FOX (sanelee konelaitteeseen). + +Mitä tietoja antaa Robert Huggs isälleen? + +HUGGS (Tomille). + +Odota. (Siirtyy Foxin luo). + +TOM (käännähtää närkästyneenä oikealle etualalle). + +FOX (vetäytyen sivuun). + +Kuunnelkaa. + +ROBERTIN ÄÄNI (hetken hiljaisuuden jälkeen; hitaasti, kirkkaan +kuuluvasti). + +Olen matkalla isäni luokse. (Hetken vaitiolo). Tahtoni on rautaa. +Maailma muuttuu. Sen kohtalo riippuu sinusta ja minusta. + +HUGGS + +Kuulitko? Hänestä ja minusta. — Hän aikoo jotain — — (Kuin hätkähtäen). +Maailma muuttuu? Mitä hän sillä tarkoittaa? Kysy! + +FOX (siirtyy nopeasti pöydän ääreen, liikuttaa kojeita; samalla kuuluu +torvesta raikas, terveen voimakas naisäänen nauru). + +TOM (Puoliksi itsekseen; pedanttisen närkästyneesti). + +Nainen nauraa — — täällä? + +HUGGS (rehevän riemuitsevasti). Silläkö tavalla? Naisen nauru on +muuttanut maailman aina — — (Tomille). Hovimestari, tänä iltana +näyttelevät kaivosalueen teatterit vapaasti kaikille. + +TOM (kumartaen; yhä hieman närkästyneenä). + +Käskyn mukaan. Mutta — — saako jatkaa? (Jatkaa lukuaan). Italian +parlamentin puhemies, Saksan pääministeri ja Argentiinan presidentti. +— Ja tässä — — (Ojentaen käyntikortin). Erittäin suositeltava, +eurooppalaisten piirien suosikki, suuret päämäärät — — + +HUGGS (lukee kortista). + +Karl Fiilip, viimeisen keisarin jälkeläinen suoraan alenevassa +polvessa! — (Naurahtaen). Onpas siinä. Mutta — — tänä päivänä on syytä +ilonpitoon. Se herra tulkoon. Muut odottavat. + +TOM (poistua oikealle). + + +VII KOHTAUS + +(Gertrud, Huggsin tytär, tulee oikealta. Hän on sangen nuori, +heiveröinen neito. Kasvojen ilmeet vaihtuvat sairaalloisen herkkinä ja +arkoina). + +GERTRUD (lähestyen isäänsä takaapäin; arasti). + +Isä, sain luvan tulla suutelemaan — — hyvää huomenta — — + +HUGGS (suutelee iloisena tytärtään, vieden hänet vasemmalle istumaan). + +Robert tulee kotiin. + +GERTRUD (kuin muistellen, säikkyen). + +Se peloittava poika — — + +HUGGS + +Vai poika — — suuri ja peloittava, jotta sinun ei tarvitsisi koskaan +peljätä mitään. + +GERTRUD + +Koskaan? Minä saan peljätä aina. Etkö usko? Kun en illalla saa unta, +tulee sellainen paha Pelko suuripäisine poikineen, jotka kuiskivat +nurkasta nurkkaan ja tanssivat lepattavin korvin. Kun sytytän valon, +ne katoavat huoneesta, mutta vinkuvat ja kitisevät ikkunain edessä +pimeässä yössä. Sitten ne vonkuvat lankoja pitkin ja sähisevät katujen +yläpuolella sähkövalojen ympärillä. + +HUGGS (huolestuneena). + +Olet todellakin liian yksinäinen. Sinun pitää päästä matkoille. +Kukkivan agaven maahan, sinne me teemme huvimatkan! Siellä, välkkyviä +kanavia pitkin, ohi uivien puutarhojen — — + +GERTRUD + +Ei, ei, isä, ei minnekään, kaikkialla on onnettomuuksia. Minä aavistan +ne kaikki. Kyllä tiedän, mitä kaivoksissa tapahtuu — — Ja aina, joka +päivä saan peljätä Austraalian paimentyttöjen puolesta. Ne kuolevat +koska tahansa kuumuuteen ja janoon, kun dingolaumat ja heinäsirkat +hävittävät ruohon ja lähteet. — (Lyhyt vaitiolo; katsoo äkkiä isäänsä +suoraan silmiin; hätkähtäen, loitoten). Ja sinun silmistäsi osaan kyllä +lukea, koska alkaa sota, missä tahansa — — + + +VIII KOHTAUS + +(Karl Fiilip tulee vasemmalta Tomin avatessa hänelle verhoa. Hän on +puettu puoliksi fantastiseen upseerin pukuun. Rinnalla loistaa eräitä +kunniamerkkejä). + +FOX (ottaa hänet vastaan, keskustelevat taka-alalla muutaman sanan). + +HUGGS (keskeyttäen Gertrudin sanatulvan). + +Mutta kun Robert tulee, saat iloista seuraa. Hän tuo mukanaan tytön, +joka nauraa — — + +GERTRUD + +Nauraa? Onko se hänen morsiamensa? (Innostuen, lapsellisesti). Niin, +niin, sellaisia morsiamia kyllä on — — + +HUGGS + +Tottakai — ja nauraa ne osaavat kaikki — — (Nousee; kääntyy Karl +Fiilipin puoleen). Tyttäreni — Karl Fiilip. + +GERTRUD (isälleen; lapsellisen huvitettuna). + +Eikö sillä herralla ole sukunimeä lainkaan? + +KARL FIILIP (närkästyneen ylpeänä). + +Minun suonissani virtaa Hohenzollernien ja Habsburgien verta. + +GERTRUD (nousten; nauraen). + +Miten peloittavia nimiä — — (Poistuu isänsä saattamana oikealle). + +KARL FIILIP (Gertrudin mennessä hänen ohitseen; puoliksi imarreltuna). + +Ooh, neiti — — + +HUGGS (palaten; viitaten Karl Fiilipiä istumaan sohvalle; siirtyen +samalla pöytänsä ääreen). + +Entä ammatti? + +KARL FIILIP (ylpeästi). + +Olen kruununprinssi. + +HUGGS (huvitettuna). + +Minkä kruunun? + +KARL FIILIP (varmana asiastaan). + +Sen, joka — — satakunta vuotta on ollut kätkettynä maan poveen — — +minua varten, sen laillinen perijä olen minä. + +HUGGS (iroonisesti). + +Niinkö? + +KARL FIILIP + +Ettekö usko? Minulla on isäni testamentti. (Ottaa taskustaan esille +kellastuneen paperin). + +HUGGS + +Fox, miten noteeraisit pörssissä tuon kellastuneen paperin? + +FOX + +Nollalla. + +KARL FIILIP (ponnahtaa pystyyn). + +HUGGS + +Kuulitteko? Nollalla. + +KARL FIILIP + +Miten uskallatte? Minulla on takanani puolue. Wilhelm II:n ja Frans +Josefin valtakuntain valtiovalta kuuluu minulle. (Yhä innostuen). Te +voitte toteuttaa oikeutta maailmassa, jos — — + +HUGGS (kuivasti). + +Valtiota ei ole enää olemassa, nuori mies. + +KARL FIILIP + +Kuinka? Mikä sitten on, jos ei — — + +HUGGS + +Fox, selitä. (Siirtyy työpöytänsä luo ja täältä taka-alan korokkeelle +verhon luo). + +FOX (Karl Fiilipille). + +Vetoan hänen omiin sanoihinsa: 'Minä omistan ja kaikki muu omistetaan +minun kauttani', on hän joskus itse sanonut. Toisin sanoen: Hän on +valtio. + +KARL FIILIP (joutuen kuohuksiin). + +Vain aurinkokuningas kykeni kerran sellaista sanomaan — —! + +FOX + +Uusi aurinko! — Hän on tehnyt itse itsensä keisari-isienne +vallanperijäksi, niinkuin he kerran anastivat Caesarien ja augustusten +vallan. Niillä miehillä oli tahto meidän tahtoamme myöten, mutta +heikommat aivot. Caesarit panivat miekankärjen maalaispohattain +kurkulle ja ottivat rahan ja vallan. Teidän esi-isänne lennättivät +ruudilla ilmaan pikkupohatat ritarilinnoineen ja tulos oli sama. Mutta +trustimagnaatti! Hän käy päivästä päivään hyödyllistä sotaa, jota +sanotaan kaupaksi, ja ostaa voitolla työn ja raaka-aineen, kiväärit +ja myrkkykaasut, ihmishengen, maat ja meret. Ja tuloksien tulos? +Edeltäneitten maailmanvaltojen yhteenlaskettu summa, trustien trusti +(Viitaten pallokarttaan). Maapallo! + +KARL FIILIP (sopertaen). + +Sehän on kuin — — runoutta. + +HUGGS (taka-alan korokkeelta; puoliksi itsekseen). + +Se on kolmannen vuosituhannen ainoata runoutta. (Kuin väsähtyen, kuin +tahtoen peittyä mustan verhon laskoksiin). Se on niiden runoutta, +jotka saivat haudata nuorena onnensa, kuin olisivat haudanneet +suloisen rakastettunsa ruumiin ja saaneet korvaukseksi vain kamppailun +kauneuden. (Astuu portaikolta keskinäyttämölle; Karl Fiilipille, +asiallisen tarmokkaasti). Ja siksipä juuri: Tulitte vuosisadan verran +liian myöhään, Karl Fiilip. + + +IX KOHTAUS + +(Tom tulee vasemmalta). + +TOM (virallisen tärkeänä). + +Argentiinan presidentti vaatii pikaista keskustelua. Hänen maansa on +vararikon partaalla. Saksan ja Italian edustajat uhkaavat toisiaan +sodalla. Ja tukkukauppiaat vaikeroivat konjunktuurien kurjuutta. +(Kärsimättömän halveksivasti). Koko odotushuone on kuin — — +lakkolaisten Kokous! + +HUGGS + +Hyvä. Avaa verhot. + +TOM (avaa vasemmanpuolisen seinäverhon; poistuu). + +HUGGS (puoliksi itsekseen;) + +Tahdonpa tuntea vielä kerran valtani määrän, ennenkuin jätän sen +poikani käsiin — — Fox, alkakaamme. + +FOX (istuu oikeanpuoliseen nojatuoliin). + +HUGGS (Karl Fiilipille). + +Te, herra, katselijaksi. (Istuutuu ylimpään tuoliin). + +KARL FIILIP (istuu kummastellen vasemmalle sohvalle). + + +X KOHTAUS + +(Presidentti, romaaninen tyyppi, tulee vasemmalta). + +TOM (vasemmalla; presidentin tullessa). + +Argentiinan liittovaltion presidentti! + +PRESIDENTTI (kiireesti; synkästi). + +Meidän on pakko tiedustaa ehtojanne. Olemme vaikeansa asemassa. + +HUGGS (iroonisen kohteliaasti). + +Kuinka? Ja juuri puolustitte kunnialla aurinkolippuanne Chileä vastaan. + +PRESIDENTTI + +Tosin emme menettäneet rauhassa palastakaan maata — + +HUGGS + +Siitä voisitte oikeastaan kiittää minua. + +PRESIDENTTI (peitetyn katkerasti). + +Sodasta vai rauhasta? + +HUGGS + +Kummastakin. Sota käytiin ja rauha tehtiin Chilen taholta määräysteni +mukaan. + +PRESIDENTTI + +Sen tiedämme ja siksi olen täällä. Sota tyhjensi valtiorahastomme, +olemme vararikon partaalla. + +HUGGS (yhä iroonisesti). + +Heinäarojenne yläpuolella mittaavat ilmaa jättiläiskotkat, ja nyt +— — käytätte melkein piskuisen kolibrin kieltä. Eivätkö kuuluisat +järvenne tuota enää suolaa? Maanne on vilja-aitta ja hedelmäparatiisi — +vientimaa. Arvioitte tilanteen liian synkästi, luulen — — + +PRESIDENTTI + +Euroopan parlamentit ovat säätäneet viljakauppaamme vastaan +luonnottoman korkeat suojelustullit — — + +HUGGS (keskeyttäen). + +Asiamiesteni lahjomisjärjestelmä — — nerokas! Myönnättekö? + +PRESIDENTTI + +Emme kykene kilpailemaan Venäjän kanssa, joka on Saksan-liitollaan +saavuttanut edulliset kauppasopimukset. + +HUGGS + +Syy on tunnustettava, jos ei ole syytä sitä salata. Myönnän: olen +syyllinen siihenkin liittoon. + +PRESIDENTTI (ivallisen katkerasti). + +Niin, minullakaan ei ole mitään syytä salata maani vaikeata asemaa sen +aikaansaajalta. Mutta yhtä avoimesti rohkenen ilmaista senkin, ettemme +perikadossakaan myö vapauttamme. + +HUGGS (iskevästi). + +Herra presidentiltä on jäänyt huomaamatta eräs tärkeä seikka: +valtiorahastossanne on tällä hetkellä rahaa pyörein luvuin kolmesataa +miljoonaa kultapesoa. Minulla on hallussani viidensadan miljoonan +arvosta sitoumuksia, jotka voin vaatia täytettäväksi esimerkiksi — +huomenna. Mikä on silloin asemanne? Konkurssihuutokaupan vasaramies. + +PRESIDENTTI (kauhistuneena; hermostuneesti liikehdittyään). + +Mikä on tarkoituksenne? + +HUGGS + +Taivuttaa teidät järjestelmääni, jota ilman maailma sortuu. — Paavit +rakensivat kerran Pyhän Pietarin kalliolle vatikaanin, jonka valta-aate +pyyhkäisi olemattomiin Euroopan valtakuntain rajat. Nyt, herra +presidentti, askel eteenpäin: maanosien väliltä kiinanmuurit maahan, +puhumattakaan pikkuvaltioitten sammaltuneista aitauksista — — + +PRESIDENTTI + +Mitä vaaditte? + +HUGGS + +Minun asiamiehen! valtiopankkiiriksenne. Ja lisäksi: hallussani +olevia sitoumuksia vastaan luovutatte minulle Tucumanian sokerin +viljelysalueet. + +PRESIDENTTI + +Silloinhan — — Unioonin sikäläiset sokeritehtaat jäävät vaille +raaka-ainetta — — + +HUGGS (painokkaan merkitsevästi). + +Siksipä juuri.. + +PRESIDENTTI + +Ja suuret työläisjoukot leivättömiksi! + +HUGGS (persoonallisen välittömästi). + +Kuka täällä voi välttää kärsimystä — — -suuret tai pienet? Eikä ole +siihen syytäkään, se tulee kuitenkin — — Suostutteko? + +PRESIDENTTI (kumartaen; masentuneena). + +Meillä ei olle — — valinnan varaa. + +HUGGS + +Hyvä. Asiamieheni on hoitava parlamenttianne. + +PRESIDENTTI (poistuu). + +HUGGS (Foxille). + +Niin, Fox, voitpa merkitä testamenttiini yhden valtakunnan lisää. (Karl +Fiilipille). Ja te, herra, voitteko vastata, missä on valtio? + +KARL FIILIP (kumartaen; nopeasti). + +Teidän kämmenellänne, epäilemättä — — en tietenkään ole muuta +ajatellutkaan kuin tulevan hallitukseni mukauttamista niihin etuihin, +joita trustielämä edellyttää — — (Hetken epäröivä vaitiolo). Niin — — +en epäile tehdä puolestani uhrausta: tarjoan nimeni ja isieni maineen, +niin — rohkenen väittää — kruunun ja valtaistuimen tyttärellenne, +puhumattakaan ihastuksestani, jonka hän herätti ensi hetkellä — — +kauneudellaan, suloudellaan — — + +HUGGS (äkkiä). + +Osaatteko neekerimurteita? + +KARL FIILIP (silmät pyöreinä ällistyksestä). + +Mu—mu—mu — — + +HUGGS + +Matkustakaa Saharan laitamille, opetelkaa sikäläiset neekerikielet. +Katson myöhemmin, voinko käyttää teitä afrikkalaisessa +kirjeenvaihdossani. Onko selvä? + +KARL FIILIP (määrättömästi loukattuna; sammaltaen). + +Se—se—sel—vä — — (Poistuu suuttuneena). + +HUGGS (mennen työpöytänsä luo; Tomille). + +Tukkukauppiasten lähetystö. + +TOM (kutoo hetkeksi vasemmalle). + +HUGGS + +Fox, olinpa unohtaa: lähetä laivue poikaani vastaan. Sen päällikkö +ohjatkoon saapuvat vieraat kierrokselle tämän tornimme ympäri, niin +että siipien varjot lankeavat tuolta korkealta tänne seinille, +permannolle, pöydälleni — — + +FOX (poistuu oikealle). + +HUGGS (yksin). + +Tahdon, että ylitseni kulkee tänään poikani varjo, istuimeni ylitse, +itseni ylitse. Ja hetken kunniaksi räiskyköön ilma ja vaviskoon hänen +siipiensä havinasta — — (Kuin nähden suuren päämäärän täyttymisen +kätensä ulottuvilla kääntyy katsomaan maapalloa; lähestyy tätä +ajatuksissaan). + + +XI KOHTAUS + +(Ernst, Huggsin poika, kalpea, hurjannäköinen nuorukainen, tulee +vasemmalta). + +ERNST (lähestyy isäänsä takaapäin; äkkiä, irvokkaan häijysti). + +Tuo Huggsin käärme kuolee pian nälkään. + +HUGGS + +Sinä — — Ernst, kehtaat - — + +ERNST + +Sinä hetkenä nimittäin, kun se saavuttaa oman pyrstönsä. Omalla +lihallaan? Sillä ei elä mikään. + +HUGGS (siirtyy suuttuneena pöydän luo ja soittaa). + +ERNST + +Soitat lakeijaasi turhaan. Tukkuherrat tulevat ja häväistys! Siinä +olen mestari! Etkö muista? (Siirtyy vasemmalle, istuutuessaan +huolettomasti sohvaan). Sitäpaitsi: vuotan täällä nöyrästi vuoroani +erään pelastusarmeijan edustajana. + + +XII KOHTAUS + +(Tukkukauppiaitten muutamamiehinen lähetystö saapuu vasemmalta; muita +edellä Puheenjohtaja). + +HUGGS (istuutuen pöydän taakse). + +Puhukaa. + +PUHEENJOHTAJA + +Tukkukauppiaitten kartelli ei voi enää kestää Unioonin keskusjärjestöjä +vastaan. Varsinkin vienti Englantiin on kohta mahdoton, sillä Unioonin +täkäläiset tuotantolaitokset — — + +LAKEIJA (tulee oikealta etualan ovesta, jää odottavana seisomaan). + +ERNST (huolettomasti). + +Jules, sigaretteja! + +LAKEIJA (poistuu.). + +HUGGS (kärsimättömänä). + +Atlantin-tonniston rahtimaksut Unioniin nähden kaksinkertaistutetaan, +jos haluatte — — + +PUHEENJOHTAJA + +Tuo voi auttaa jotain, ei taata voittoa. Uniooni perustaa parhaillaan +laivatelakoita, vieläpä aivan Huggsin telakka-alueitten liepeille. +Meiltä luisuu aloite! + +LAKEIJA (tuo tupakkalaitteet Ernstin sohvapöydälle ja poistuu). + +ERNST (sytyttää ja tupakoi kuunnellen tarkasti keskustelua). + +HUGGS + +Aloitekyky — — se on voimakkaassa kourassa ruoska, muuten: hirttonuora +omaan kaulaan. + +PUHEENJOHTAJA + +Mutta tahtoisimme tietää — — + +LÄHETYSTÖ (yhtyen innokkaasti puheenjohtajaan). + +Niin, niin! Mitä vastakeinoja? Telakat? Laivasto! + +HUGGS (voimakkaalla varmuudella). + +Poikani Robert saapuu tänään. Keskustelen hänen kanssaan toimenpiteistä +lähemmin. + +PUHEENJOHTAJA + +Silloin olemme hukassa! + +LÄHETYSTÖ + +Vastustajamme. Luopio! Luopio! + +HUGGS (nousee). + +Korvani kieltäytyvät tajuamasta. Toistakaa sananne — — Toistakaa! +sanon, jollette pelkää seisoa sanojenne takana. — Hiljaisuus? +(Jyrisevästi). Poistukaa! + +LÄHETYSTÖ (poistuu synkän sanattomana vasemmalle). + +ERNST + +He diivat oikeassa! (Nousten). Vain minä olen suuren Huggsin oikea +poika. Katsos: minä olen järkiaviosta. Robert! Vain keuhkotautiin +kuolleesta lemmestä. (Huggsin alkaessa raivostua). So — soo — — +kuuntele: Vain minä jatkan isästäni eteenpäin! Sillä minä olen +syntyisin sinun vallanhimostasi, Kruppien ruudinsavusta ja von Bohlen +und Halbachein suurimmista nautiskelijoista — — + +HUGGS (keskeyttäen). + +Paljonko tahdot, matkustaaksesi Atlantin toiselle puolelle? + +ERNST + +Kuuntele loppuun. He puhuivat totta. Robert saattaa luopua. Hänhän on +vain ihminen — — Minussa on kaikki ne paheet ja räjähdysaineet, joilla +hallitaan maailmaa. — (Ojentaa käsivartensa). Epäihminen! + +HUGGS (vaivattuna, kuin väsyneenä). + +Paljonko? + +ERNST (röyhkeän huolettomasti). + +Palatsin Indiassa ja Sumatran tupakkaviljelykset ryöstömaakseni. + +HUGGS. + +Lähdetkö tänään? + +ERNST + +Tänään ja palaan sinä hetkenä, kun olet pelastuksen tarpeessa. Ja tuon +mukanani hävittäjäin pelastusarmeijan, "Catilinan pojat!" Tiedätkö, +mitä ne ovat? Lucius heistä on älykkäin. Sergius on kavalin, Gaius +Manlius, hän on pyöveli ja murhapolttoraivon ylimmäinen pappi. Ja minä? +Vain — Catiiina itse! + +HUGGS (on kirjoittanut määräyksen; ojentaen lapun). + +Tuossa määräys — — Foxille. + +ERNST (ottaa kohteliaasti kumartaen lapun). + +Katsos, kun kaiken-monopoolisi täyttyy, lakkaa kilpailu, (iroonisesti). +vapaa kilpailu, tuo sinun vuosisatainen sotahuutosi — — (Alkaa kuulua +ylhäältä ilmasta valtavaa lentokoneitten surinaa, se lähenee, kiertää +ympyrää palatsitornin yllä). + +HUGGS + +Lähde! + +ERNST (on noussut korokkeelle takaverhon luo). + +Silloin tarvitset meitä, joiden toivo on hävityksessä — — + +(Varjot ovat alkaneet langeta torninkatosta näyttämölle. Ensin vaeltaa +yli näyttämön pari laajaa laikkaa, sitten yhä useampia, kunnes +kokonaisen laivueen yhteisvarjo hetkeksi hämärtää näyttämön). + +ERNST + +Varjot ennustavat — — + +HUGGS (ylpeänä, suurena). + +Sinä kiusanhenki, ryömi pimeyteesi. Tahdon päästä lepoon kuin +keskipäivällä varjo. — Robert tulee auringosta. (Poistuu vasemmalle +Robertia vastaan). + +ERNST (isänsä jälkeen; ilkeästi nauraen). + +Ja hänen siipiensä varjo! (katoo verhon taakse alttarikomeroon. Hämärä +lakkaa, näyttämö tulee entiselleen). + + +XIII KOHTAUS + +(Graciosa ja Gertrud tulevat oikealta. Edellinen on tumma, romaaninen +kaunotar. Lentäjäviitta on avattu, ja sen alta näkyy kirkasvärinen +yksinkertainen puku; päähinettä ei hänellä enää ole). + +GERTRUD (tullen edellä). + +Isä! — Isä? Hän on jo lähtenyt — — + +GRACIOSA + +Sinulle tahtoi Robert minut näyttää kaikkein ensiksi. (Iloisesti +nauraen). Äijä-paha sai pitkän nenän... + +GERTRUD + +Kylläpä sinä osaatkin nauraa — + +GRACIOSA + +Kaikki maissitytöt Azoreilla nauravat aamusta iltaan, ne syövät +maissista mehevän ytimen, ne käyvät appelsiineilla sotaa. Ja illalla — +— tiedäpäs mitä silloin teemme — — + +GERTRUD + +Tulette unisiksi auringosta ja nukutte — — (Surullistuen). Niin tein +minäkin ihan pienenä — — + +GRACIOSA (keskeyttäen). + +Emmepäs — — Me haemme äitimme pienen-pienen lehmän laitumelta pois ja +lypsämme sen pihamaalla ja survomme mantelit ja sitten: etpäs arvaa — — + +GERTRUD + +Juotte maitoa ja purette mantelista pienen-pienen palasen — — + +GRACIOSA (ottaa Gertrudin syliinsä ja pyörittää ympäri). + +Sinä — — senkin. Niin teinkin ennen, mutta kun Robert tuli, otin +kulhoni salaa, panin liinani suojaan ja juoksin rautatammien varjoon. +Siellä oli Robert ja minä annoin hänen juoda — — (Nauravat, ottavat +toisiaan molemmista käsistä). + + +XIV KOHTAUS + +(Straum, voimakas, vaalea, skandinaavinen tyyppi, tulee kiireesti +vasemmalta). + +STRAUM (Graciosalle). + +Missä on Robert? Hänen isänsä on pahoillaan ja hämmästynyt — — + +GERTRUD (mennen aivan Straumin eteen; lapsellisen hämmästyneenä). + +Vaaleaverinen herra — — kuka te olette? + +STRAUM (hieman hämmästyen; hymyillen). + +Olen Straum — — Harald Straum — — + +GERTRUD + +Enpä usko — — olen nähnyt teidät monessa kuvassa. Yhden alle oli +kirjoitettu: Gånge Rolf astuu maihin Normandian rannikolla ja toisessa +seisoi: Robert Guiskard pelastaa pyhän paavin. + + +XV KOHTAUS + +(Robert, Huggsin poika, voimakas anglosaksilainen tyyppi, tulee +edellisen repliikin alkaessa oikealta. Hän on puettu lentäjä-pukuun. +Jää taka-alan korokkeelle seisomaan, toisten häntä huomaamatta). + +ROBERT (korokkeelta, nauraen). + +Mutta Harald Kaunotukka, se kai sopisi. (Astuu Gertrudin luo). +Senniminen mies eli kerran siellä korkealla vuonojen maassa. + +STRAUM + +Isäsi etsii — — + +ROBERT (käyden vakavaksi; synkästi). + +Me löydämme kyllä, vaikka pakenisimme toisiamme — — + +STRAUM (kuin vavahtaen). + +Pelkäätkö? + +ROBERT + +Joka tulee kymmenen vuoden kiduttavasta erämaasta ja pääsee keitaalle — +— (ojentaen molemmat kätensä Graciosaa kohti). Graciosa! + +GRACIOSA (lähestyy Robertia). + +ROBERT (Graciosalle, vetäen hänet lähelleen). + +Näkee ensi kerran viheriän laitumen — — + +GERTRUD + +Hän on kertonut siitä minulle — — (Unohtuu katsomaan eteensä +tuijottavaa Straumia ihailevasti). + +ROBERT (painaa Graciosan syliinsä). + +Ja saa syödä maissinydintä, puhdasta ydintä ensi kerran elämässään, +vapaana tuskallisesta aivojen painosta (kääntyen Straumin puoleen; yhä +kiihkeämmin) ilman syyttäväin katseitten hätää, joka ajoi minut kotoani +ja sitten — — maasta maahan, silloin saa voiman, joka kestää — — + +STRAUM + +Ja vielä kerran: kestätkö häpeän, luopion häpeän? + +ROBERT (puoliksi itsekseen). + +Pelastan omantuntoni vääryyden keskeltä. + +STRAUM (tutkivasti). + +Miksi pakenit isäsi vastaanottoa? + +ROBERT (hermostuneena; kuin löytäen pelastavan ajatuksen). + +Ainoa minkä tiedän: en osaa _pettää_. + + +XVI KOHTAUS + +(Fox tulee vasemmalta; aikoo ryhtyä puhuttelemaan Robertia, mutta +Graciosan kiinnittäessä häneen uteliaan huomionsa ja Robertin +kääntyessä Gertrudin puoleen, siirtyy kartellen taka-alalle). + +ROBERT (huomaa Gertrudin yhä katselevan sivusta Straumia uteliaan +ihastuneena; kuin vapautuneena, iloisessa sävyssä, Straumille). + +Katso — — camellia japonica! Hymyilevä kukka, mutta lehdet — — lumen +alla piilossa. + +GERTRUD (on kuin yllätettynä heti ensi sanoista paennut etualalle, jää +seisomaan väristen, häveten). + +ROBERT (siirtyen melkein poikamaisena Gertrudin luo; hyväillen). + +Älä pelästy. Katsos, sellainen kukka kasvaa Nipponilla, varsi vilusta +värjötellen, mutta katsellen niin suloisin silmin, että isot miehet +polvistuvat sen eteen — — (Straumille, leikillisen tarkoittavasti). +Mitäs arvelet? (Straumin hämillään vaietessa). Vai vangittu Geeshako? + +FOX (lähestyen; Robertille). + +Herra — — Robert — — + +ROBERT + +Fox, luulen — — (toisille; katkerahkosti). Huggsin varjo, sanotaan +Aasiassa saakka. + +FOX (kiusaantuneena, syvästi loukattuna; jyrkästi). + +Niin sanotaan ja mustaksi lisäksi, mutta hyvät herrat, varjoa +uskollisempi ei ole mikään. + +ROBERT (synkästi). + +Valitettavasti. + +FOX + +Vieraat odottavat konserttihallissa. Isänne ei käsitä — — + +STRAUM (naisille). + +Hyvät naiset, meidän on aika poistua — — + +FOX (Robertille). + +Tuli hämminkiä — — Saanko hakea isänne tänne? + +ROBERT (viittaa myöntävästi). + +FOX (lähtiessään). + +Alkajaissoitto? + +ROBERT (hermostuneena). + +Ei, ei! Tai — — ei ole tarpeen. + +FOX( vasemmalle). + +GRACIOSA (siirryttyään poistuvien mukana oikealle; korokkeelta). + +Anna minun jäädä. Tahdon nähdä sen maissikenttiemme jumalan — — + +ROBERT (vaivautuneena, valittavasti). + +Menkää — — + +STRAUM (ohjaa naiset pois oikealle). + +ERNST (verhon takana nauraa samassa lyhyesti, ilkkuvasti). + +ROBERT (hätkähtää, hänen huomionsa kiintyy taka-alan verhoon; kuin +pelastuksen löytäen). + +Äitini — — (Kulkee kohti verhoa, nousee korokkeelle, aikoo avata +verhon; luopuu aikeestaan, sillä Huggsin ääni kuuluu vasemmalta). + + +XVII KOHTAUS + +(Huggs vasemmalta). + +HUGGS (näkymättömistä). + +Robert! Robert! (Tullen näkyviin). Minne pakenit? + +ROBERT (arvoituksellisesti). + +Sinua _vastaan_. + +HUGGS (koettaa ymmärtää hyvin päin). + +Toki vastaan — — pitkästä aikaa. (Avaten sylinsä). Poikani! — — + +ROBERT (synkästi). + +Valtameri välillä. (Liikuttaen syvästi; äkkiä). Kuitenkin tulen — — +(Syieilevät). + +HUGGS (hyvitellen, taputellen). + +Oli, oli — — valtameri oli välillä. (Ohjaten Robertin kohti +nojatuolia). Mitäs niistä — — lätäköistä tähän maailman aikaan — - nyt +olet tullut — — + +ROBERT (pysähtyen, kääntyen vastaan; lujasti). + +Olen tullut tekemään töistäni tiliä. + +HUGGS (liikehtien etualalle; elehtien iloisena, mutta yhä vielä +epävarmana). + +Tiedän — — Louvren taideaarteet ja — — Comédie Francaise! Muistatko +aitiomme? Siitä samasta paikasta näin äitisi ensi kerran — — Niin, +niin — — Ja Sorbonnet ja Oxfordit! Moraalioppia vai finanssitieteitä +harrastit eniten? Molempia tarvitaan vai — — + +ROBERT (syyttävin sävyin). + +Kävin myöskin tehtaissamme — — + +HUGGS (keskeyttäen; nopeasti). + +Entä — — entä Downing Streetillä ja Wilhelmstrassella? Miten kumarsivat +diplomaattien niskat? Lontoossa vähän jäykkää yhä vain — — + +ROBERT + +Puhukaamme tehtaista! Reiniltä ja Elbeltä Hyphasisjoelie saakka minun +oli pakko näytellä kolmannen vuosituhannen Aleksanteria. Ja Jaavan +riisikentiltä Saharan laidoille — — + +HUGGS (peitetyn epätoivon yhä yltyessä). + +Siellä teit todellakin ihmeitä! Nubiasta pilvet, saksalaisilta +keksintö, taivas satamaan — — Ja kuivuneet uomat juoksevat taas vettä +täynnä, kolmannes Saharaa heinää ja vehnää, taatelia ja mannaa — — +meitä varten kasvaa, meitä kahta! + +ROBERT (yhä uhkaavammin). + +Mutta sitten! Hiilikaivoksissa, Afrikan poikkiradoilla, helvetissä! + +HUGGS (levottoman riemuitsevasti). + +Ja käskyni täytettiin joka paikassa. Sait vastaasi kaikkialla suuremmat +juhlat kuin Persian suurkuningas konsanaan — — + +ROBERT + +Valhetta! + +HUGGS (vakavasti, lujasti; osoittaen nojatuolia, ohjaten Robertia sitä +kohti). + +Istu valtaistuimellesi! + +ROBERT (vavahtaa kuin inhosta; tukahtuneesti). + +En koskaan — — (Loitoten isästään; nyt ehdottoman päättävästi). En +koskaan! + +ERNST (komerosta; käheästi). + +Istu — — (Huggs ja Robert hätkähtävät. Samassa alkaa vasemmalta kuulua +soitto, joka kiinnittää heidän huomionsa). + + +XVIII KOHTAUS + +(Fox kiireisesti vasemmalta). + +FOX (melkein toivottomana). + +Minun täytyi antaa alkajaismerkki! Vieraat istuvat kuin kuoleman kuvat. +Myös Tom on suunniltaan. Hän lisäsi valoja viimeiseen rajaan, ei +auttanut sekään, jostain tulee yhä kelmeätä valoa — — Ne pälyvät tänne +ja kuiskuttelevat keskenään — — + +HUGGS + +Mene. + +FOX (Robertille; hyvittelevästi). + +Soiton jälkeen — — tanssijattaret, geeshoista kreolittareihin saakka, +kansakuntain tähdet — — + +HUGGS + +Poistu! Verho. Odottakoot. + +FOX (vasemmalle; verhot sulkeutuvat, soitto lakkaa kuulumasta). + +HUGGS (siirtyy työpöytänsä luo; jyrkässä sävyssä). + +Keitä olet tuonut mukanasi? + +ROBERT + +Veljiä — — Unioonin miehiä. + +HUGGS + +Mitä aiot? + +ROBERT + +Syyttää — — sinua! + +HUGGS + +Mistä? + +ROBERT + +Siitä mitä näin, kymmenessä vuodessa. Tulin tuonne: sinun kämmenesi +painoi ihmisten mieltä; käännyin tänne: sinun jättiläiskyntesi +oli raavaissut rinnat auki ja yhteishautoja maahan. Sinun +vastaanottojuhlasi täyttivät kentät, mutta juhlivain jalkain alla nousi +fosfori tuoreista luista — — + +HUGGS + +Hiljaa! + +ROBERT + +Sinä käskit Chilen hyökkäämään Argentinan kimppuun? + +HUGGS + +Kilpailu on sotaa. + +ROBERT + +Lähetit Afrikan ratakentille sotaväkeä! + +HUGGS + +Samoin kuin huono raaka-aine, on hävitettävä laiskana lakkoileva +työvoima, muuten kalkkyylit pettävät. + +ROBERT + +Ja tiedätkö, mihin on vienyt tuo hävityksen matematiikka! + +HUGGS (melkein hymyillen). + +Tietänen senkin — — minun laskujeni loppuveto on ollut aina — voitto. + +ROBERT + +Ja muille, muille? + +HUGGS + +He elävät. Se riittää. + +ROBERT + +Mutta miten? Vailla mielen tyytyväisyyttä, jokapäiväisessä hädässä. — +Alkaako huomenna työttömyys? — Tänään, tänäänkö on vastassa työnsulku? +Vai alennetaanko palkkoja? — Parempi kuolla! Tulkoon lakko, sekamelska, +kapina! — He kiroavat. Ja sinua, juuri sinua! + +HUGGS + +Omaa saamattomuuttaan. + +ROBERT + +Mistä he saisivat kilvoittelun ilon? Sinä olet pakoittanut heidän +elävät aivonsa takomaan kuin koneet. Heitä ei hallitse jumala, vaan +joku jumalan sijainen, jolle ihmisen hätä on samaa, kuin saatanalle +rukous — — + +HUGGS + +Nyt riittää. Näen tilasi: olet myrkytetty ytimiin saakka. + +ROBERT + +Luovu kilpailusta Unioonia vastaan, tee sovinto. + +HUGGS + +Sen "yhteishyvän" nukutusaineen olen hävittävä maailmasta, +parantaakseni oman poikani sairaudesta. (Robertin aikoessa vastata). +Vaikene! Saatan sinut kuritukseni alle kuin ennen kolttosia tehneen +pojan polvilleni ja suomin isän kädestä. + +ROBERT + +Jos en voi sovittaa tai estää, olen lyövä sinut taistelulla. Ymmärrätkö? + +HUGGS (katsoo hämmästyneenä Robertiin, retkahtaen istumaan vasemmalle +sohvalle remahtaa nauramaan; osoittaen työpöytänsä nappularivistöä). + +Paina — — paina nappulaa — — Tom tänne! (Robertin painaessa). Vai sillä +tavalla. (Yhä hyvätuulisena). Poika. (Terävästi). Tyydytkö myöskin +taistelun tulokseen? Osaatko yhtyä määrättyihin taisteluehtoihin? + +ROBERT + +Tietääkseni osaan. + + +XIX KOHTAUS + +(Tom vasemmalta). + +HUGGS (iloisena). + +Kreoiittaret valmiiksi! Fanfaarit poikani saapuessa! + +TOM (vasemmalle). + +HUGGS (nousee, siirtyy työpöytänsä taakse, viittoo Robertia istumaan +sohvalle). + +Kuule siis: Aion vallata Unionin sokeritehtaat ja panna ne jälleen +käyntiin. Nyt saa Chile hyökätä uudelleen ja hävittää sekä tehtaat +että Tucumanian sokerikentät. Ja tämä vain voimani merkiksi — — +alkajaisiksi. Entä sitten? + +ROBERT + +Jatka, tämä helpottaa: viimeisetkin epäilyni hukkuvat kuin kyynel parka +Luciferin pidoissa. + +HUGGS + +Lupasin koroittaa Unioonin rahtimaksut kaksinkertaisiksi. Nyt teen +enemmän: kiellän jokaisen tonnin kantamasta naulaakaan "yhteishyvän" +rihkamaa. + +ROBERT + +Sillä et voita. Laivatelakkamme nousevat rannikolla. + +HUGGS + +Häviöksenne — — työmarkkinat määrään tällä mantereella minä. + +ROBERT + +Nostatat koko maailman itseäsi vastaan. + +HUGGS + +Estän viljanviennin Ameriikasta Eurooppaan, ostan loputkin Venäjän +viljatuotannosta, suljen varastot — — Ja tulos? Eurooppa nääntyy +työttömyyteen ja nälkään. Ameriikkalainen lämmittää vehnällä talonsa ja +pakahtuu ylönsyömiseen. — Arveletko voittavasi? + +ROBERT + +Ja jos kykenisitkin kaikkeen tuohon, ei, ei — — määrättömän rikoksen +taakka, kukaan ihminen ei sitä kestäisi. + +HUGGS + +Puhun kuin puhun vielä kuoleman takana. Minun täytyy kuolinvuoteellani +tietää, että järjestelmäni jatkuu, sillä se on ainoa mahdollisuus. +Muuten tämä maailma sortuu — ja sortukoon — — aivoja vailla. +Ymmärrätkö? Sinä olet ainoa! Voit pelastaa maanosan nälästä, jos istut +tuolle istuimelle, et muuten. + +ROBERT (äkkiä). + +Mistä tiedät, etten petä sinua. Istun istuimellesi ja — kuoltuasi — — +tuhoan järjestelmäsi, luovun. + +HUGGS + +Et voi pettää, tiedän sen. Et voi vannoa väärää valaa äitisi kuvan +edessä. (Tullen Robertin luo; hellästi). Poikani. Nouse ja rukoile +ymmärrystä — — tuolta — — + +ROBERT (nousten). + +Rukoilen — — en ymmärrystä, vaan voimaa tuhota sinut — — ennen kaikkien +tuhoa — — + +HUGGS (vaativasti). + +Vanno hänen muistonsa nimessä, että taivut isäsi tahtoon, jos kääntyy +taistelu sinulle tappioksi. Vanno. + +ROBERT (ylpeästi). + +Sen kyllä teen. Sillä hän, joka rakasti, on auttava meidät voittamaan. + +HUGGS (molempien siirtyessä taka-alaa kohti). + +Niin, niin — — Hänen lempeästä katseestaan, joka näkee sydämeeni, +olet oivaltava, että olen kova kuin elämä, mutta oikeudenmukainen +kuin kohtalo. Olet taipuva jälleen omakseni! Ja minä voin armahtaa +maailman. — Säästän ihmistä, jos sinä säästät ihmistä minussa. (Kääntyy +työpöytänsä luo, kasvot katsomoon päin). Nyt, käännä kasvosi muista. +Odota, verhot avautuvat — — Hän hymyilee — — + +ROBERT (on seisonut kasvot avautuviin verhoihin päin, niiden avauduttua +hän parahtaa tukahtuneesti, sillä pimeästä komerosta kuuluu häntä +vastaan Ernstin ilkkuva ja katala nauru). + +HUGGS (kääntyy komeroon päin, valot syttyvät). + +ERNST (välähdyttää kädessään kirkasta veistä, kylmällä hurjuudella). + +Jos liikahdatte, viillän auki nämä madonnan kasvot ja rinnat. +(Huggsille). Enkös sitä sanonut? (Robertia osoittaen). Hän on äpärä. +Minä olen poikasi. Katsokaa: seison alttarilla ja minun otsallani on +tuhon ja hävityksen kauneus. Vuosituhannen nuorin jumala! Palvelkaa +— — Mykkinä! Sanoja teillä ei riitä. (Lyhyt vaitiolo). Suuri Huggs, +minä olen kypsä kaikkien tuhoon, ei teistä kumpikaan. Olen valmis +kaikkien sotaan kaikkia vastaan. Te puolitotuuksien herrat! Minä +jatkan! Ja minun kuolemani? Se on suurempi jokaista kuolemaa. Salama +ja jättiläistimantti parittuvat sinä hetkenä ensi kerran. Minä olen +poikasi! Tunnusta — — oikea veresi. + +ROBERT (tukahtuneesti). + +Olet oikeassa — — (Melkein huutaen). Olet oikeassa! (Katsoo kauhuissaan +isäänsä, peittää kädellä kasvonsa kuin olisi saanut lyönnin +kasvoihinsa; syöksyy vasemmalle, verhot avautuvat nopeasti). + +HUGGS (on Robertin mentyä lysähtänyt pöytänsä luo istumaan). + +ERNST (lähestyy takaapäin, kädessä sama veitsi). + +Tuossa on ase. Viillä sillä tuhannen viillosta tuohon sydämesi kuvaan, +ja olet voittava minun avullani. (Vasenmalta kuuluu fanfaari). + +HUGGS (nousee; kooten koko tarmonsa). + +Menkää — — molemmat — — (Käheästi). Hävitkää — — Ja hävitköön tämä maa. +(Fanfaari jatkuu). + + Väliverho. + + + + +TOINEN NÄYTÖS + + +Unionin laivatelakka. Erään valmistumaisillaan olevan +jättiläishöyrylaivan yläkansi. Taka-alalla vasemmalla matala +koneenkäyttäjäin välihytti, jonka laidassa melkein permannon tasalla +kolme pyöreätä ikkunaa. Sen yläpuolella ylähytti, jonka seinässä on +suorakaiteen muotoisia ikkunoita. Ylhäältä näyttämölle alas riippuu +oikealla taka-alalla köysi. Taustassa: jättiläismäinen nostokraana, +jonka takana näkyy mahtavia piippuja ja mastoja. Näyttämön permanto +on täysin "rytmillinen". Ylähytin oikealla puolella ja sen edessä, +välihytin kannella, kapeahko liikkumisala. Ja muuten viettää permanto +asteittain etualaa kohti ja oikealle, päätyen täällä välikannelle +vievään leveään portaikkoon. Pääsy näyttämölle ja täältä pois tapahtuu +mahdollisimman moneen suuntaan.. + +On yö ennen aamun valkenemista. + + +I KOHTAUS + +(Ernst ja "Catilinan pojat" tulevat, yksitellen ja parittain, eri +puolilta, jokaisella sähkölamppu kädessä, puettuina mustiin viittoihin; +kerääntyvät ryhmäksi etualalle. Lamput valaisevat keskustelijain +kasvot). + +ERNST + +Kuulkaa, te myöhäsyntyiset "Catilinan pojat", jos aurinko vielä nousee, +näkee se meidät joko' kurjuudessa tai kunniassa. — Lucius, mitä sanot? + +LUCIUS + +Ukko voittaa liian helpolla. + +ERNST + +Siltä näyttää. (Hammasta purren). Hänellä on järjestelmä. + +LUCIUS + +Ja jos voittaa, voittaa tänään. + +KAIKKI + +Ja silloin? + +ERNST (inhoten). + +Mitäs muuta: ryysyissä maleksiva rauha. Kyräilevän joukon ja +pöyhkeileväin herrain ikuinen pikkusota. + +KAIKKI + +Ja meille? + +ERNST (synkästi). + +Kiristäjäin ja kerjureitten luihu elämä tai työ — — + +KAIKKI + +Työ — — + +ERNST + +Inhoittava työ — — + +KAIKKI (kuin inhosta väristen). + +Työtä — — Ei koskaan. + +ERNST + +Sinä kavala Sergius, keksi jotain. + +SERGIUS + +Jos toinen voittaa, on autettava toista, Huggs ei saa voittaa, Uniooni +ei saa voittaa. + +GAIUS MANLIUS + +Räjähdys, murhapoltto! (Alahytin kolme pyöreätä ikkunaa valaistuu +toinen toisensa jälkeen ja samalla taustalla mastovalot ja nostokraanan +kopin ikkuna). + +LUCIUS + +Tulet syttyvät! + +KAIKKI (kavahtavat hajaantuakseen). + +ERNST + +Seis. Gaius Manlius on oikeassa. Jos Huggs voittaa tänään, voittaa hän +kokonaan. Sitä ennen — — sen estämiseksi — + +GAIUS MANLIUS + +Huggsin telakat tuleen. + +KAIKKI (hyväksyvä nurina). + +ERNST + +Menkää: Gaius Manlius johtaa. Minä jään ja Lucius myös. ("Catilinan +pojat" katoavat oikealle; Luciukselle). + +Välikannelle — — Minä jatkan suunnitelmaa, sinä vuotat merkkiä — — +(Vetäytyy vasemmalle ja Lucius oikealle). + + +II KOHTAUS + +(I koneenkäyttäjä pistää päänsä esiin keskimmäisestä ikkunasta, II +koneenkäyttäjä samalla oikeanpuolisesta. Samassa syttyvät valot myös +ylähytin ikkunoihin, jolloin näyttämö tulee huomattavan valoisaksi). + +I KONEENKÄYTTÄJÄ + +Huomenta, kaverit! + +II KONEENKÄYTTÄJÄ + +Terve. + +I KONEENKÄYTTÄJÄ + +Kohta seilataan, pojat. + +III KONEENKÄYTTÄJÄ (pistäen päänsä vasemmanpuolisesta ikkunasta). + +Eipäs seilata. + +II KONEENKÄYTTÄJÄ + +Krouvista krouviin, jos ei merellä + +I KONEENKÄYTTÄJÄ + +Seilataanpas! Huomenna tämä laiva vesille ja koematka. + +III KONEENKÄYTTÄJÄ + +Vaikka ähkyisit, luuletkos änähtävän! Huggsille mennään, jos on huhussa +totta — — + +II KONEENKÄYTTÄJÄ + +Ja vaikka pojakseen ottaisi, eipä — ohoo — — Eivätpä nuo näy pysyvän +omatkaan pojat + +III KONEENKÄYTTÄJÄ + +Mitäs höyrytät — — konjunktuurit ne on köyhälistölläkin. (Nauraa +höröttävästi). + + +III KOHTAUS + +(Laivapoika on keskustelun aikana laskeutunut köyttä myöten oikealle; +päästyään maahan hän ottaa povestaan kirjeen. Samassa tulee vasemmalta +kiireisesti Gertrud laaja olkaliina verhonaan, pelokkaana, ympärilleen +vilkuillen). + +GERTRUD (huomattuaan pojan). + +Tiedätkö poika — — + +LAIVAPOIKA (nokkelasti). + +Tiedän — — (nipistäen Gertrudia korvasta). Nätti olet — — sinä peevelin +pakana! (Gertrudin kavahtaessa kauvemmaksi). Tuletko välikannelta? Vai +ruumasta asti? Kuule, älä viitsi välittää niistä lämmittäjistä. Katsos, +ne lurjukset ovat tottuneet sellaiseen pätsiin, ettei niille riitä +minkään naikkosen kuumuus — —. + +GERTRUD (on vetäytynyt välihyttiä kohti; samassa kuuluu ikkunoista +koneenkäyttäjäin karkea röhönauru; kavahtaen keskinäyttämölle; äkkiä, +käskevästi). + +Hae tänne insinööri Straum! + +LAIVAPOIKA (viheltää pitkään, juoksee ylähytin ovelle, avattuaan). +Täällä olisi kirje — — Ja kaunis tyttö, ihan enkelin mallia! (Juoksee +portaita alas, pysähtyy Gertrudin eteen; epävarmana, ihailevasti). Kuka +sinä sitten olet? sano nimesi. + +GERTRUD + +Sinä olet tuhma poika. + +LAIVAPOIKA (katupoikamaisen reippaasti). + +Olenpa niinkin. — — Mutta sinä olet kaunis. — (Katoaa oikealle). + +KONEENKÄYTTÄJÄT (katsovat ikkunoista. Valot vähitellen sammuvat. Sijaan +tulee aamuhämärä, joka nopeasti vaihtuu täydeksi päiväksi). + + +IV KOHTAUS + +(Straum tulee ylähytin ovesta, huomaa Gertrudin, kiirehtii alas +näyttämölle). + +STRAUM (ilossa ja pelossa). + +Gertrud? — + +GERTRUD (kiirehtii lähelle; kiihkeästi). + +Pelkään teidän puolestanne. Isäni on vannonut niin, se on hirveätä — — +teidät juuri hän tahtoo tuhota — — Te olette turmellut hänen poikansa, +niin hän hokee — — Olette vaarassa — — + +STRAUM + +Se on minulle ilosanoma, siksi että — — te sen toitte; ette pelännyt +vaaroja, tulitte — — (Vetää Gertrudin puoleensa). + +GERTRUD (arastaen, kääntyen poispäin, muita hymyillen onnellisena). + +Antakaa minulle — — lupaus. + +STRAUM + +Lupaan kaikki. + +GERTRUD + +Ettehän salli isälleni tapahtuvan — — mitään pahaa? + +STRAUM + +Suojelen häntä kaikella voimallani. + +GERTRUD (ilostuneena). + +Olette jalo mies! + +STRAUM (kuumasti). + +Tämä on enemmän kuin jaloutta — — + + +V KOHTAUS + +(Robert tulee ylähytistä kirje kädessä). + +ROBERT (korokkeelta). + +Katsokaa! Huggsin telakkain työläisten ja kaivosmiesten kirjelmä. He +ovat tulossa tänne, (tullen alas; Straumille). Nyt on ratkaisun päivä — +— Vihdoinkin, lue. (Kääntyy sisarensa puoleen Ihmettelevin elein). + +STRAUM (otettuaan kirjeen). + +Huggsin tarjoukset? + +ROBERT + +Lue. + +STRAUM + +Hirvittävät! (Lukee hätäisesti). "Kaivosmiesten kaikki vaatimukset +täytetään; telakoilla kaikille kaksinkertaiset palkat ja niille, jotka +saapuvat Unioonin telakoilta, kolminkertaiset --" + + +VI KOHTAUS + +(Fox vasemmalta). + +FOX + +"Mutta jos työläistemme toverit jäävät työhön Unioonin telakoille, +pannaan toimeen sekä kaivoksissa että telakoilla yleinen työnsulku". +Niin kuuluu jatko. Ja lisäksi: Trustin kaupoissa työläisille +kolmanneksen alennus. Se merkitsee: Unioonin liikevaihto lakkaa, +kapitaalimme ei riittä. + +STRAUM (synkkänä). + +Tätä kilpailua emme kestä. + +ROBERT (joka on kävellyt mietteissään edestakaisin). + +Emme, ei ainakaan pelkällä kapitaalilla. Mutta me kilvoittelemme. Sillä +minulla on ajatus, joka ei ole missään Huggsin kalkyyleissä numeroitu — +—. + +FOX + +Robert herra, jos palaatte isänne luokse, jää kaikki ennalleen. + +ROBERT + +Ennalleen? Siis kuolemaa pahemmaksi. Menkää. + +FOX + +Menen, hän itse tulee. + +ROBERT + +Tämä päivä voi olla odottamattomien sattumien päivä. Saattaa käydä +vaikeaksi vastata hänen turvallisuudestaan. + +FOX + +Hän vastaa kyllä itse itsestään. (Poistuu. Alkaa kaukaa kuulua +työläisten laulama "Ihmisten kapina"). + +Rinnasta rintahan elämän voima, naisesta lapsehen auringon riemu. — +Taakkoja kannamme kärsimystä emme. + +(Laulun alkaessa kuuluu tulevan välihytin vieritse alhaalta nousevia +portaita myöten koneenkäyttäjät; pysähtyvät kuuntelemaan, aluksi +vartalo vain osaksi, sitten kokonaan näkyvissä; poistuvat pian +oikealle). + + +VII KOHTAUS + +(Graciosa on laulun alkaessa tullut ylähytistä korokkeelle, kulkee +laulun aikana Robertia kohti). + +GRACIOSA (painautuen Robertin puoleen). Robert, kuinka peloittavan +yksinäinen hän mahtaakaan olla. + +ROBERT + +Karitsat ovat aina välttäneet petoa, ihmiset Huggsia. + +GRACIOSA + +Mitä teet, jos tuo peto kaatuu haavoitettuna eteesi? + +ROBERT (hermostuneena). + +Miksi kyselet? + +GRACIOSA + +Olet hänen poikansa. + +GERTRUD (Straumille). + +Minun täytyy lähteä. + +STRAUM + +Jääkää. Tulkoon tappio tai voitto. Te ette saa olla silloin kaukana. + +GERTRUD (Straumille). + +Niin — — jossain piilossa ja kuitenkin lähellä — — + +ROBERT (ajatuksissaan). + +Meillä Huggseilla ei ole isyyttä, ei veljeyttä ei äitiä, ei poikaa — — + +GERTRUD (Straumille; jatkaen edellistä ajatustaan). + +Se lienee onnellisinta — — + +ROBERT (jatkaen). + +Vain taistelu maailman tähden. + +GRACIOSA + +Miten tuomitset hänet? + +GERTRUD (Straumille). + +Oletteko leikkinyt koskaan piilosilla? Olla yksin ja odottaa +jännittyneenä, koska löytäjä tulee, se ihanasti pelottava — — + +STRAUM (vetäen Gertrudin voimakkaasti puoleensa). + +Vien teidät turvalliseen piiloon — — (Lähtevät kohti ylähytin portaita; +pysähtyvät portailla, kavahtavat kuin nähden pahaa ennustavan aaveen). + +ROBERT (johon Graciosa katsoo yhä kysyvästi; ikäänkuin löytäen +pelastuksen). + +Hän on noussut maailmaa vastaan, hänet myöskin tuomitkoon koko maailma, +en minä. + + +VIII KOHTAUS + +(Ernst tulee hitaasti vasemmalle, jää tuijottamaan Robertia ja +Graciosaa, jotka eivät huomaa häntä). + +GRACIOSA (Robertille; kuin löytäen innostavan ajatuksen). + +Minä tahtoisin viedä hänet maailmasta pakoon, sinne omalle saarelleni. +Jospa hän vain näkisi miten maissipellot kiertävät tulivuoren rinnettä +ja miten sininen meri hamuilee niiden liepeitä sieltä alhaalta — — +nöyrästi ja uskollisesti, vaikka onkin mahtava ja suuri. (Ilostuen). +Juottaisin maitoa kuin sinulle ja silpoisin hänen syötäväkseen +puhtaimmat ytimet — — hoitaisin kuin tytär isää — — + +ERNST (nauraen). + +Näinkö täällä taistellaan? Parittain kuin Noakin arkissa kaniinit ja +karitsat. + +GERTRUD + +Veljeni — — + +ERNST + +Veljeys on ylenyleistä tähän aikaan, ei perheenomaista. (Viitaten +Robertiin). Hän voittaa tai minä. — Ukko parka? Lopultakin vain +testamentti ja riitakapula. + +ROBERT (halveksuvasti). + +Nautiskelija, aurinko on jo korkealla, mene humaltumaan — — + +ERNST + +Menen kansaa vastaan ja hoidan sankaruutta, tosin epäprofeetallista, +mutta — — uudenmallista. Odota! (Poistuu hitaasti oikealle. Samassa +kuuluu jälleen aivan läheltä "Ihmisten kapinan" toinen säkeistö). + +Taivasten salama lyököhön maahan, hautojen tuhkasta purppuralintu. +Kuoleman kestämme, katkeruutta emme. + +(Heti laulun alkaessa Straum johtaa Gertrudin ylähyttiin ja palaa +itse takaisin. Robert johtaa Graciosan taka-alalle. Graciosa jättää +hyvästi Robertille pelokkaana ja tuskaisena, kuin eroaisi taisteluun +lähtevästä; Robertin eleet ja ilmeet osoittavat iloista uskoa voittoon; +Graciosa nousee portaita ja katoo myöskin ylähyttiin). + + +IX KOHTAUS + +(Työläiset tulevat, yhä laulaen paria viimeistä säettä, oikealta ja +levittäytyvät osaksi myös etualalle, joten syntyy vaikutelma, että +työläisjoukko ulottuu laajana armeijana näkymättömiin oikealle. Cox, +kaivosmiesten johtaja, ja Head, Huggsin telakkatyöläisten johtaja, +työläisten etunenässä). + +COX + +Kaivosmiesten on tärkeätä tietää, miten vastaa Uniooni Huggsin +tarjouksiin. + +HEAD + +Ja meille — — telakkatyöläisille on kyseessä, päästäkö herroina +yläkannelle vai ryömiäkö pohjaruumaan. Kestääkö tällä telakalla +saalingit ja raakapuut vai rysähtääkö isomasto mereen? — Siitä olisi +nyt saatava tieto. + +STRAUM (tunnustellen). + +Mitä teette, jos meidän telakkamiehet pysyvät työssään, huolimatta — — + +HEAD + +Myötäiseen vai vastahankaan, miten päätetäänkin: yhteen ne — — +-päätökset ruuvataan niin telakoilla kuin kaivoksissa. Ei ole muusta +vielä sovittu. + +STRAUM + +Mikään inhimillinen voima ei kykene nyt, yhtäkkiä, tätä telakkaa +laajentamaan nelin-, viisinkertaiseksi — — + +HEAD + +Siinä sitä ollaan — — + +COX + +Myös kaivostyö joutuu sulkuun, jos eivät täkäläiset siirry Huggsin +telakoille, älkää unohtako sitä. + +HEAD + +Jos koura sinne tai kaikki tänne, siinä on asioitten runko. Onko +Unioonilla lisätä perävannas ja ruoripuu? + +STRAUM + +Olemme varustautuneet kilpailuun, emme yli järjellisten rajojen +syöksyvää itse-hävitystä ja kaiken-hävitystä vastaan. Tämä on +ennenkuulumaton yllätys. Myönnän: tänä hetkenä on teidän käsissänne +tämän telakan kohtalo. + +III KONEENKÄYTTÄJÄ + +Ei meidän, vaan Huggsin! + +ROBERT (astuen esiin). + +Juuri teidän! (Hetken hiljaisuus). + +III KONEENKÄYTTÄJÄ + +Kylläkai — — Huggsin kourasta raha tai kurniva maha! Valitaanko, pojat? + +ROBERT + +Teidän edessänne punnitaan tänä hetkenä kahta maailmaa eikä vaan +nälkäviikkoa ja viikkopalkkaa. Valitkaa, ettekä pääse valitsemasta. Nyt +ei punnita ainoastaan teidän sydäntänne, vaan myöskin teidän aivonne! + +JOUKKO (eri huudahduksia). + +Kuulkaa! Aivot? Jokos niitäkin tarvitaan? + +ROBERT + +Juuri niitä. Ennenkuulumatonta tunnottomuutta vastaan on asetettava — +ennenkuulumaton ihmisten kapina. + +JOUKKO (valtava suosion kohina). + +ROBERT (vaimentaen lujalla liikkeellä nopeasti äänet). + +Ei, ei! — Jälleenkö kuuntelette verenne kohinaa, ette aivojenne? +Barrikaadeista ei ole nyt kysymys — — Nyt on edessänne rauhallinen +yhteisuhri. + +III KONEENKÄYTTÄJÄ + +Apostolit ovat ennenkin saarnanneet. + +I KONEENKÄYTTÄJÄ + +Ja aina on saatu itse haavat nuolla. + +JOUKKO (suosion kohinaa). + +COX + +Kuunnelkaa häntä. Te tunnette minut kaikki. Olin Huggsin palvelija. +Luovuin hänestä, koska näin, että ihminen ei syö enää leipäänsä otsansa +hiessä, vaan myrkyllä sekoitettuna. Huggs tärvelee päivästä päivään +meidän sielujamme, miehet, siitä on nyt kysymys. + +III KONEENKÄYTTÄJÄ (pilkallisesti). + +Ollaankos tässä jo viimeisellä tuomiolla! + +COX (vakavasti, lujasti). + +Ollaan, siellä juuri ollaan. + +ROBERT + +Totta on, että apostoleita on teillä ollut tähän saakka monta. He +ovat liikuttaneet teidän sydäntenne veret. Te olette syöksyneet +barrikaadeille kuin sankarien lauma sortoa vastaan. Veren kohina +ja paine oli teidän kaikkien suonissa sama, ja te hurmaannuitte +sen yhteiskohinasta. Se oli joukkosielun veriuhri. Se oli viime +vuosituhannella kaunis. Nyt ei se auta enää ketään eikä teitä. + +III KONEENKÄYTTÄJÄ + +Herra ei taida tietää, että helpompi on vuotaa verta kuin nähdä nälkää +— — + +ROBERT + +Ja olette oppineet kuitenkin toisenkin keinon. Te kestitte lakkoaikojen +nälkäviikot voittaaksenne itsellenne edes alkeelliset elämänehdot. Se +oli teille pakko. Jokaisen itsesäilytysvaisto vaati enentämään huomisen +leipää. Ei ollut silloin kysymys rikkaudesta ja nälästä, vain nälästä +ja nälän torjumisesta. Mutta nyt on. Huggs tarjoo teille kokonaisen +omaisuuden, tai — jollette taivu — nälkäviikkoja. Ja mitä varten? + +JOUKKO + +Niin, mitä varten? Selitys! Kuulkaa! + +ROBERT + +Jos tämän telakan laivat valmistuvat kaikki, jatkuu Unioonin tuotteiden +ja — ennenkaikkea — raaka-aineiden ja viljan vienti Eurooppaan, jos +eivät, tyrehtyy kaikki: sikäläiset tuotantolaitoksemme lakkaavat +pitkäksi aikaa käymästä, työttömyys ja nälkä uhkaa koko maanosaa — — + +JOUKKO + +Luonnotonta! Hullua! + +COX + +Tämän kaiken hän tekee, jotta hänen maapalloa kiertävä käärmeensä +pääsisi puremaan omaa pyrstöänsä. + +ROBERT + +Hyljätkää Huggsin tarjoama rikkaus, asettakaa lakko työnsulkua vastaan +sekä Huggsin telakoilla että kaivoksissa. Siinä on rauhallinen +yhteisuhri, joka estää Huggsin kaiken-monopoolin täyttymästä — — + +(Hetken hiljaisuus). + + +X KOHTAUS + +(Gertrud, ja hetken kuluttua Graciosa ilmestyvät taka-alan korokkeelle). + +LAIVAPOIKA (astuen esiin; katsoen Gertrudiin ihastuneena kuin +ilmestykseen). + +Katsokaa! + +JOUKKO (katsoo kirkkaassa valaistuksessa seisovaa Gertrudia vaieten ja +ihailevasti). + +LAIVAPOIKA + +Pelkäättekö, isot miehet? + +ROBERT + +Vastatkaa ja todistakaa, että joukkosielu on saanut sydämen lisäksi +myöskin aivot. + +GERTRUD (korokkeelta; saaden yhtäkkiä rohkeuden; suloisesti). + +Uskokaa veljeäni, hyvät miehet-- + +HEAD (kääntyen joukon puoleen). + +Totisesti, tämän me teemme, ja vakaalla järjellä. + +I KONEENKÄYTTÄJÄ + +Huggsin almut laidan yli mereen! + +JOUKKO (vakavasti, valtavasti). + +Sen teemme! Teemme! (Äkkiä lakkaa huuto, kaikki kääntyvät tuijottamaan +taka-alan korokkeelle). + + +XI KOHTAUS + +(Huggs, puettuna pitkään, laajaan päällysnuttuun, seisoo korokkeella. +Hetken hiljaisuus). + +HUGGS (synkästi, lujasti). + +Työläiset, teidät on petetty. + +HEAD (uhkaavasti). + +Ketkä pettävät? + +HUGGS (osoittaen Robertia ja Straumia). + +Nuo herrat tuossa. (Astuu korokkeelta, jolloin työläiset vetäytyvät +taaksepäin, niin että vain pienehkö ryhmä ja johtajat jäävät enää +näkyviin oikealle. Gertrud ja Straum siirtyvät taka-alalle vasemmalle). + +HEAD (Huggsille). + +Kuuliko herra, että työläiset päättivät ryhtyä lakkoon Huggsin +telakoilla ja kaivoksissa? + +HUGGS + +Ryhtykää, mutta sillä ette pelasta Eurooppaa. Se kohtalo, jonka nämä +herrat väittivät voivansa estää, on jo täyttynyt. Tämän he jättivät +teille sanomatta houkutellakseen teidät mielettömään tekoon. + +COX + +Meitä ei peloiteta sanoilla. + +HUGGS + +Venäjän viljavarastot on suljettu, Aleksandrian viljamarkkinoille ei +tule Saharasta tonniakaan. Täältä, Amerikasta, on kaikki viljanvienti +keskeytetty. Teuraskarjoistamme ei lähetetä Eurooppaan palastakaan +lihaa. Miten käy silloin sen inhimillisen lihan, joka Euroopassa +elää meidän armoillamme ja ylpeilee siitä ylellisyydestä, jota se +sanoo kulttuurikseen. Sillä on nyt jäljellä saksalaiset patentit, +ranskalaista shampanjaa, englantilaiset vaatteet ja rautaa, niin — — +raudan saa se pitää raadellakseen itseänsä. — Voitte muuttaa tilanteen +vain tahtooni taipumalla, kuten näette. + +STRAUM. + +Amerikan kaikki vilja ei ole Huggsin. Juuri tällä telakalla nousevalla +laivastolla saa Uniooni tyydytetyksi Euroopan viljantarpeen omista +varastoistaan. + +HUGGS (kuivasti). + +Olette myöhästyneet. Vaikka laivanne lähtisivät tänä päivänä satamasta, +eivät ne ennätä estämään sekasortoa, jota siittävät parhaillaan mieliä +kauhistavat huhut. Minä vain — päästämällä viljatulvan Venäjältä +länteen — voin tyynnyttää mielet yhdessä päivässä. Valitkaa. + +ROBERT + +Tottakin, valitkaa! Tuossa on mies, jonka järjestelmään kuuluu nälkä ja +rutto, sillä hän omistaa. Mutta me sanomme: Meidät omistetaan, meidät +omistaa se kansa, joka isoo ja janoo, vaatettaa itsensä ja rakentaa +koteja — — + +HUGGS (keskeyttäen). + +Juuri niin: minä omistan ja siksi tarjoan lisää. (Työläisille). +Kaivoksissa kaksinkertainen palkka, kolminkertainen telakkamiehille +ja täältä sinne siirtyville viisinkertainen. Kuukaudessa on teistä +jokainen pohatta koko elämänsä ajaksi. + +ERNST (ilmestyy oikealta taka-alan korokkeelle). + +Tulipalo! Huggsin telakat ovat syttyneet tuleen! Katsokaa — — (Hetken +hämmästynyt hiljaisuus). Juoskaa, pelastakaa parakeista ryysynne +ja repaleenne. (Nauraa hohottavasti, tulee näyttämölle ja katoo +vasemmalle. Joukko katoaa sekavan melun vallitessa oikealle. Robert, +Gertrud, ja Straum seuraavat joukkoa. Huggs seisoo hetken liikahtamatta +paikallaan, nousee sitten korokkeelle ja katoo oikealle). + +(Näyttämö valaistuu tulipalon voimasta vuoroin luonnottoman kirkkaaksi, +vuoroin hämärtyen, joten levoton valaistus ympäröi siellä liikkuvat +ihmiset). + + +XII KOHTAUS + +(Graciosa tulee ylähytistä, juoksee levottomana näyttämölle, aikoo +oikealle). + +ERNST (kiirehtien vasemmalta, pysähdyttäen Graciosan). + +Graciosa! (Langeten polvilleen hämmästyneen Graciosan eteen, +teeskennellen palavasti katumusta). Kuuntele minua. Voin pelastaa +veljeni ja isämme, jos autat minua. + +GRACIOSA (koettaen irtautua). + +Päästä! Enkö ole nähnyt, että kieleltäsi valuu myrkky — + +ERNST + +Jos mielen katkeruus on myrkkyä, olet oikeassa. Pelasta minut siitä, +kosketa sisaren-käsin tätä häväistyä otsaa ja sydämeni lientyy +hyvittämään, tekemään nöyriä tekoja — — + +GRACIOSA (eroten). + +Älä kosketa minuun! Pelkään sinua — — + +ERNST + +Lapsuuteni nimessä, jonka isäni myrkytti uskomalla kaikessa Robertiin +eikä missään minuun, joka teki valheesta minulle leikkikalun, sen +uhallakin: nyt puhun totta, — — nyt tunnen — — isäni olleen oikeassa; +Robert on suurempi minua — — Tahdon pelastaa hänet vaarasta. + +GRACIOSA (hätääntyen). + +Mistä? Uhkaako — — + +ERNST + +Sitä ennen: Sano, että uskot minuun, ja vaikka jäisit ainoaksi koko +maailmassa, saan minäkin uskon, että elämä on antanut minulle anteeksi. +En pyydä muuta kuin antaa itseni uhriksi — — + +GRACIOSA + +Mikä on tuo vaara? + +ERNST + +Sano, että uskot minuun! Muuten en jaksa nousta pelastavaan tekoon, +sillä kostajan pakkopaita lamaa vielä lihakseni, vaikka heräsikin +sydämessä katumus. + +GRACIOSA + +Mikä on uhrisi, sano? + +ERNST (kääntäen kasvonsa Graciosan puoleen). + +Voivatko kyyneleet valehdella? Katso — — Vuodata puolestani ainokainen +kyynel — — yhteiskyynel — — + +GRACIOSA (heltyen). + +Poika parka — — Uskonhan toki. + +ERNST (tarttuen Graciosan käteen; vetäen puoleensa; kuumasti). + +Olet kaunis kuin saalis. (Graciosan säikähtäessä; muuttautuen taas +nöyräksi). Ja suloinen kuin pyhimys — — + +GRACIOSA + +Puhu. + +ERNST + +Kuule siis: veljeni voi tulla isänsä surmaajaksi. + +GRACIOSA + +Valhe! + +ERNST (nopeasti). + +Ei hän, ei hän — — Mutta joukko hänen kannattajiaan — työläisiään on +valmis tiukan tullen Huggsin murhaan. Sama joukko pani telakat tuleen. +— Ei Robert, mutta johtajan niskoille lankee syy — — (Anovasti). Sanoit +uskovasi — — + +GRACIOSA + +Me pelastamme hänet? Autatko minua? + +ERNST (nousten; eroten). + +Vaaran käydessä uhkaavaksi me viemme hänet turvaan — + +GRACIOSA + +Minun kotosaarelleni — — + + +XIII KOHTAUS + +(Huggs ilmestyy oikealta korokkeelle, jää katsomaan yhä oikealle). + +ERNST (kuulee ääniä). + +Erotkaamme. Kukaan ei saa tietää salaisuudestamme, muuten — — + +GRACIOSA + +Ymmärrän — — + +ERNST + +Sinä saat hänet lähtemään, en minä. + +GRACIOSA (poistuu oikealle). + +ERNST (korokkeelta laskeutuvalle Huggsille; ivallisen terävästi). + +Leikkivätkö ryysyläiset Huggsin selän takana kohtaloa? + +HUGGS + +Murhapoltto ei ole minun silmissäni kohtalo. Se oli vain sattuma, joka +näytti minulle jälleen, miten hyvä on poikani Robert — — + +ERNST + +Totta kai — — + +HUGGS + +Hän yritti mahdotonta henkensä uhalla — — yritti pelastaa. (Itsekseen). +Onnellinen sattuma — — Nyt tiedän millä hänet voitan. + +ERNST + +Piru vieköön — — + +HUGGS (miettivästi). + +Ja toinen on sinun kasvojesi näkeminen. — Sinunkaltaistasi ei voi +voittaa hyvyydellä, vain voimalla. Robertia ja minua ei lannista voima, +mutta hyvyys. + +ERNST + +Mitä sanoitkaan? + +HUGGS (kääntyen oikealle). + +Mutta suuri, ennenkuulumaton sen täytyy olla. + +ERNST (nauraen melkein iloisesti). + +Isä parka — — olet oppilaani! (Noustuaan taka-alan portaikolle). Hyveen +ja katumuksen näyttelyssä olen sinua edellä! (Korokkeelta). Olen +poikasi edestä ja takaa. (Katoo oikealle). + + +XIV KOHTAUS + +(Robert ja Graciosa oikealta). + +ROBERT (isälleen). + +Oli turha yrittää. Telakka on tulimerenä laidasta laitaan. + +HUGGS + +Tule lähemmäksi. Tämä taistelu telakoista on nyt heitetty tienoheen. +Nyt en enää pakoita sinua, en uhkaa maailmaa, heitän pois kaiken, koko +voimani. Vain hyvyydellä peitän sinut ja väkesi. Poikani, tule kanssani +kotiin — — tulethan — — + +ROBERT (Graciosalle). + +Mitä tämä merkitsee? + +GRACIOSA + +Kuuntele häntä. + +HUGGS + +Tule äitisi kuvan eteen ja vanno, että hallitset testamenttini mukaan, +niin — — saat jakaa puolet koko omaisuudestani köyhille, työläisille. +Eikö riitä se hyvyyden määrä? + +ROBERT + +Asettaako hyvyyskin ehtoja? (Siirtyy vasemmalle). + +GRACIOSA (Robertille). + +Sääli häntä, etkö näe, että hänellä on ihmisen sydän. (Ohjaten Huggsia +Robertia kohti). Katso, Robert. + + +XV KOHTAUS + +(Straum ja Gertrud kiireesti oikealta; kulkevat kohti taka-alan +portaita, pysähtyvät näiden juurelle). + +HUGGS (Robertille). + +Tule, vanno. Ja puolet rikkaudestani saat siroittaa ympärillesi, sinä +vuosituhansien ainoa Kroisos. + +GRACIOSA + +Ihmeellistä — — + +ROBERT (puoliisi itsekseen). + +Sehän voisi muuttaa koko maanosan elämän — — + +HUGGS + +Niin, ne almut kantaisivat hyvän hedelmän — — + +ROBERT (punniten). + +Lopultakin — — (äkkiä). Kenelle? + +HUGGS + +Kaikille. Ne kiertäisivät — — + +ROBERT + +Ja palaisivat? + +STRAUM + +Ne palaisivat kaikki takaisin Huggsin pankkiholveihin. + +HUGGS + +Mikä kiertää, se myöskin palaa ja menee taas — — + +STRAUM + +Ja toisi uutta voittoa! + +HUGGS + +Ehkä — — jos järjestelmä on nerokas — — (Robertille, kuin huomaamattaan +innostuen; äkkiä alkaen). Se on parhain kaikista! Siroita rahaa, se +palaa, anna almuja, saat ne takaisin ja voitoksi nöyriä selkiä, myö +tavaraa, saat vielä enemmän voittoa, nuku rauhassa yösi ja kultaharkot +kasautuvat jättiläisvuoriksi. (Sairaalloisen ihastuneena). Se on +järjestelmistä nerokkain ja parhain — — (Lyyhistyy kuin väsyneenä +erästä kulmaketta vastaan). + +ROBERT (keskeyttäen). + +Olet sairas, isä parka. + +HUGGS (kavahtaen pystyyn; hetken vaitiolon jälkeen). + +Sairas? minäkö sairas? — Niinkö? Hyvyyskö sairautta? Totta kai — — + +ROBERT + +Sen tulee olla luopumista. + +HUGGS + +Kukaan ei ole tätä ennen luopunut niin määrättömistä rikkauksista — — + +ROBERT + +Et luopunut järjestelmästäsi. + +HUGGS + +Järjestelmä? — Jättiläisaivot! Maailma itsessään. Ainoa jumaluus! + +ROBERT + +Jatkakoot ne siis toivotonta takomistaan. (Kääntyy, poistuu kohti +koroketta). + +HUGGS (julmasti, kylmästi; pysähdyttäen Robertin ehdottomasti). Kyllä! +Ikuisesti. Mutta sinä jatkat vain maailmansotaan saakka, toiseen +maailmansotaan. — Sen alkaminen on vallassani. + +ROBERT (vavahtaen). + +Sanoja, sanoja — — + +HUGGS (kylmän tarmokkaasti). + +Todistan ne. Miksi uhrasin suunnattomia summia saadakseni aikaan Saksan +ja Venäjän liiton? + +ROBERT + +Heitit Saksan teollisuuden kitaan Venäjän luonnonrikkaudet, koska kone +ilman maata ruostuu, ja maa ilman konetta on marto. + +HUGGS + +Puoliksi oikein, ei kokonaan. Miksi — Sahara-kysymyksen aikana — estin +Saksan ja Italian aikoman sodan, vaikka olisin voinut sen turvin +perustaa Pohjois-Afrikkaan vasallivaltion. Nyt sensijaan annoin +puoliksi kummallekin suojelusherruuden Saharan alueisiin. Miksi? + +ROBERT (tinkimättömästi; pohjimmaltaan kauhistuneena). + +Mihin tähtäät? + +HUGGS (riemuiten). + +Englantiin! — Estin sodan säästääkseni velallisteni voimia Englantia +vastaan, jonka tylsäjärkinen kansanvalta on synnyttänyt kaiken sen, +mikä vielä estää valta-aatteeni toteutumasta — — + +GERTRUD (peittäen korvansa käsillään, valittaen). + +Isä, vaikene — — + +STRAUM (tukahtuneesti). + +Älkää vitkastelko — — + +ROBERT + +Eikä sinulla ole rajoja! + +HUGGS + +Ei, mutta teillä on. Maailmansota syntyy sinä hetkenä, jolloin Saksa, +Italia ja Venäjä saavat käskyni. — Tahdotko nähdä salaiset sopimukset? +Lähde mukaani, näytän ne — — + +ROBERT (on alkanut levottomana liikehtiä). + +En, en —'— uskon — — kaiken. (Puoliksi Straumille, puoliksi itsekseen). + +Järki? Hulluus, hulluuden nerous! Mitä tämä on, sano! + +STRAUM + +Se on nerouden mielenvikaisuutta. + +ROBERT (kärsivänä, toivottomana). + +Tämä on kaiken ihmiselämän sammumista — — + +HUGGS (katkerasti). + +Luultavasti. Eikä kenellekään vahingoksi. + +GERTRUD (kuin hätähuutona). + +Sen olen nähnyt hänen silmistään — — koko elämäni ajan. Siksi olen +vavissut hänen lähellänsä. Hänellä on se voima, hänellä on se voima — — + +GRACIOSA + +Ei, ei, älkää syyttäkö häntä. Ettekö näe, että hän on sairas. + +HUGGS (todellisella tuskalla). + +Olen poikani tähden kärsivä isä — — en sairas. + +ROBERT + +Olet Valheen isä — — + +HUGGS + +Olkoon, kunhan vain voitan sinut itselleni. Etkö näe, voit pelastaa, +maailman, mutta vain itsellesi, et muille. (Kuuluu lähenevän +kansanjoukon ääniä). Kuule, he tulevat Julista heille, että olet +Huggsin trustien ylimmäinen herra: sota estyy ja he saavat almuja minun +pöydältäni, niin että läkähtyvät. (Robertin vaietessa). Vaikenet? +(Hyvillään). No, niin — — (Puoliksi itsekseen). Se olikin viimeinen +valttini. Poikani — — (Pienehkön joukon työntyessä esiin; iloisen +ystävällisesti). Miehet, älkää huolehtiko, vahinkonne korvataan. + +HEAD (synkästi). + +Nyt pani toimeen työnsulun Jumala — — sekin näyttää olevan meikäläisiä +vastaan. + +HUGGS + +Mutta Jumalan sijainen maanpäällä on tällä kertaa puolellanne. Huggsin +telakat rakennetaan tuhasta. Työtä riittää kyllä. + +JOUKKO (ihmetyksen kohinaa). + +HUGGS + +Tuo tulipalo on vain ilotulitus! Nyt vietetään, katsokaas, juhlapäivää. +Sillä tästä päivästä alkaen on Huggsin trustien herra — ja teidän +isäntänne — mies, jota rakastatte. Tuossa hän on: Robert Huggs, poikani +— — + +ROBERT (kooten koko voimansa). + +Älkää kuunnelko häntä. Muistakaa päätöksenne. Se oli lakko. + +HUGGS (hätkähtäen). + +Mitä? Eikö vieläkään? (Hetken vaitiolo; joukolle). Hän epäilee vielä. +Mutta me yhdessä hänet taivutamme. (Äkkiä, kiihoittavasti). Etuja, +summattomia etuja saatte, jos poikani suostuu luonnolliseen isänsä +perintöön. Puolet pääomistani saa hän jakaa Huggsin työläisille yli +koko tämän maan maaosan. Taivuttakaa hänet ja samana hetkenä olette +perillisiäni kaikki — — + +HEAD + +Lakko pysyy! + +JOUKKO + +Eläköön Head, eläköön Cox! Robert! + +HUGGS (liikehtii hetken raivoissaan, pysähtyy, katsoo joukkoa synkän +päättävästi). + +Murhapolttajat — — + +HEAD + +Varokaa heittämästä väärää syytöstä! + +JOUKKO (kumeata murinaa). + +HUGGS + +Fox, Fox! — Olette oikeassa: armon aurinko tai kuoleman varjo. +(Uhkaavasti) Varjoni tulee. + + +XVI KOHTAUS + +(Fox vasemmalta). + +HUGGS + +Fox, mitä tietoja Euroopasta? Ilmoita, kaikille. + +FOX + +Venäjä, Saksa ja Italia asettaneet joukkonsa liikekannalle. Englannin +laivasto lähtenyt merelle suljetuin määräyksin. + +HUGGS + +Kuuletteko? Minäkin osaan sytyttää. Jatka. + +FOX + +Englannissa on julistettu yleinen asevelvollisuus. Sotaa pidetään +varmana. + +HUGGS + +Mutta sodanjulistukset puuttuvat. Tiedättekö, miksi? + +FOX + +Englannin ja Saksan lentolaivastot kahakoineet Pohjanmerellä. Panaman +kannaksella on Amerikan koko lentolaivasto, valmiina lähtöön. + +HUGGS + +Mutta lähtee vasta käskyni tultua. Samoin kuin sodanjulistukset. Ne +lentävät rajojen yli Huggsin määräyksestä, jonka sanamuoto on valmis. + +COX (tyrmistyneen hiljaisuuden jälkeen). + +Mitä meiltä lopultakin vaaditaan? + +HUGGS (Osoittaen Robertia). + +Koska hän ei taivu, ei itsensä tähden, ei teidän, ei maailman — — te +toimikaa: Hyljätkää hänet! Ja te — ennenkaikkea te — insinööri Straum, +antakaa hyvitys poikani turmelemisesta: hyljätkää hänet. Hyljätkää +hänet kaikki, ja Eurooppa pelastuu. + +ROBERT (siirtyen ylemmäksi, kaikille, kuin selkeyden löytäneenä). + +Nyt tiedän, veljet — — -nyt tiedän! Ei ole tarpeen kaikkien uhri, vaan +yhden. — Lähden, ette näe minua enää. Mutta en ole palaava myöskään +isäni luokse, sen vannon, ja hänen maailmansa sortuu — — (Kääntyen +Graciosan puoleen). Graciosa — — + +GRACIOSA (lähestyy, painautuen hänen lähellensä). + +ROBERT + +Me pakenemme autioimmalle saarelle — — + +HUGGS (keskeyttäen;) + +Suloista romantiikkaa. Ei auta kuitenkaan. Minulla ei ole aikaa +odottaa. Kaikkien hylkäämänä tuhlaajapoikana tai omasta tahdostasi! +Miten tuletkin, mutta tänään, tänään on sinun palattava. Muuten: +maailma syttyy, ja sinä vaikeroit saarellasi jokainen aamu ja ilta: +olisin voinut sen estää — — + +ROBERT + +Kiusaaja, lakkaa! + +HEAD + +Siinä se on lopultakin — — se ilmestyskirjan peto! + + +XVII KOHTAUS + +(Ernst ja Lucius oikealta etualalle). + +LUCIUS (Välittömästi Headin repliikin jälkeen). + +Kuolema Huggsille! + +GERTRUD (rientää isänsä lähelle, ikäänkuin häntä suojellakseen). + +STRAUM (seuraa huolehtivana). + +ERNST (hilliten Luciuksen; käskevästi). + +Vaikene. Odota. + +HEAD + +Kuka täällä huutaa murhaa? Sitä en tarkoittanut. + +HUGGS + +Joka tapauksessa turhaa. Valitettavasti ei kuolemani merkitse rauhaa, +vaan sotaa. Jos surmaatte minut, lennättää käskyni Eurooppaan Fox, jos +hän kuolee, tekee sen hänen sihteerinsä, tällä on oma uskottunsa ja +tälläkin vielä omansa Nyt ratkaistaan elämällä, ei pakenemalla. + +ROBERT (isälleen). + +Hyvä, olet saapa vastauksen, joka ei merkitse pakenemista. (Joukolle). +Miehet, neuvotteluun. + +JOUKKO (katoo oikealle ja samalla Robert, Head ja Cox). + +GERTRUD (kääntyy toivottomin elein Straumin ja Graciosan puoleen; +lähestyy isäänsä pyytävin ilmein). + +GRACIOSA (seuraa jännittyneen odottavana Ernstin aikeita). + +LUCIUS (Ernstille). + +Etkö kuullut? Hävitys alkaa, jos ukko kuolee — — + +ERNST + +Haava riittää. + +LUCIUS + +Entä veljesi? + +ERNST + +Toiset aseet. Ei lyijyllä eikä aivoihin, vaan sydämeen ja naisen +kautta. (Graciosalle yli näyttämön). Graciosa, älä pelkää, tehtävämme +alkaa. (Kääntyen vielä Luciuksen puoleen). Kun kuulet nimesi, ammu +piilosta vasempaan olkaan, sydämen ohitse. Muista. + +LUCIUS (vetäytyy oikealle). + +ERNST (levottomana lähestyvälle Graciosalle; johtaen häntä vasemmalle). + +Me pelastamme hänet. (Kuumasti). Maailma hävityksen helmaan, me +saarellemme — — (Katsoen suoraan katsomoon). Lucius, valvo! + +GRACIOSA + +Kuka on Lucius? + +ERNST (vetäen puoleensa Graciosan koko huomion). Kerron matkalla — — +veljistäni uskollisin — — + +STRAUM (on samassa kavahtaen kiinnittänyt katseensa oikealle ja +heittäytyy Huggsin eteen). + +GERTRUD (painautuu samassa Straumin suojaksi. Kuuluu laukaus. Hän +sortuu kuolettavasti haavoitettuna). + +HUGGS (horjahtaa nojalleen kulmaketta vastaan). + +STRAUM (kumartuu Gertrudin puoleen, nostaa hänet syliinsä ja kantaa +ylähyttiin). + +GRACIOSA (on kiirehtinyt Huggsin luo, tutkii haavoittunutta). + +ERNST (juoksee taka-alan korokkeelle). + +Miesten joukko juoksee tänne! + + +XVIII KOHTAUS + +ROBERT (tulee oikealta, lähestyy isäänsä kiihkeän levottomana). + +HUGGS + +Minulla ei vaaraa. Tyttäreni — — + +GRACIOSA (Robertille; osoittaen ylähyttiä). Tuolla — — + +ERNST (tullen alas korokkeelta; Robertille liikuttuneena). + +Sällithän — — Graciosa ja minä pelastamme isän — — + +ROBERT + +Nopeasti, viekää turvaan — — (Poistuu ylähyttiin). + +CATILINAN POJAT (tulevat joka puolelta). + +ERNST (pelästyvälle Graciosalle). Älä pelästy. Suojelushenkiä. +(Catilinan pojille; osoittaen Huggsia). Auttakaa. (Näiden kadotessa +Huggs mukanaan vasemmalle). Koneet käyntiin. + +GRACIOSA (kuin aavistaen pahaa). + +Minne viet meitä? + +ERNST + +Graciosan saarelle — — + +GRACIOSA + +Niin, sinne — — (Katsovat vasemmalle). + +ROBERT (tulee ylähytistä; kuin luullen äsken poistuneiden vielä olevan +entisellä paikallaan). + +Hän on kuollut! (Samassa kuuluu ilmaan nousevan lentokoneen surina; +katsoo puoliksi pelästyneenä, rientää epätietoisena näyttämölle, jää +katsomaan vasemmalle levottomana. Oikealta kuuluu lähestyvän joukon +askelten töminä). + + Väliverho. + + + + +KOLMAS NÄYTÖS + + +Näyttämö; Pihamaa Graciosan saarella. Vasemmalla taka-alalla pieni +savimaja ovineen ja porraskivineen. Majan päätypuolessa reheviä, +kukkivia hedelmäpuita, samoin oikealla. Näyttämö nousee loivasti +taka-alaa kohti. Taustalla mahtava tulivuori, jonka rinteillä kiertää +maissipeltoja. Oikealla taustalla sinistä merta. — On kirkas aamu. + + +I KOHTAUS + +(Näyttämö on hetken tyhjä. Graciosa laulaa näkymättömissä oikealla; +laulun alkupuolella tulee savimajasta Huggs, harmaantuneena, +vanhuksena, vasenta käsivarttansa kantaen siteessä, mutta kuin ilon ja +rauhan jälleen löytäneenä; kuuntelee laulua lempeästi hymyillen). + +GRACIOSAN LAULU + +Sisar pieni ja hymyilevin tuli kerran kesken hiljaisen leikin mun +luokseni askelin aroin ja katsehin lymyilevin, kuin kantaisi sairasta +lintua varoin tai sydäntä pientä itkuhun tyrehtyvää. + +GRACIOSA (tulee viimeistä säettä laulaen näkyviin oikealta puettuna +maalaismalliseen, värikkääseen pukuun ja kantaen hedelmiä koreissa ja +esiliinassa). + +ERNST (näkymättömistä; huhuillen kaukaa). + +Graciosa! Graciosa! + +GRACIOSA (joka on ehtinyt keskelle näyttämöä, vavahtaa, pysähtyy +epätietoisena). + +HUGGS (joka on loppusäkeitten aikana istunut savimajan porraskivelle, +lempeän iloisesti). + +Ernst on kuunnellut lauluasi ja kutsuu — — + +GRACIOSA + +Lauloin vain sinulle, isä. (Lähestyen; ojentaen esiliinastaan +hedelmän). Kas tässä — — ensimmäisinä kypsyneet — — (Polvistuen Huggsin +eteen, pannen hedelmän hänen käteensä). Sinä syöt ja Graciosa laulaa +laulunsa loppuun. (Laulaa). + +Oli otsalla kuutamo kuultavin, kun lyykähti polveni nojaan, oli +silmissä murheen ikuinen ihme, kun nosti ne polttavin kyynelin ja +kuiskasi, ripsillä sumea vihme: — Iso veli, lintua leikin — — katkesi +siipi. + +HUGGS (hyväillen Graciosan hiuksia). + +Kaunis on laulusi: surua alla, mutta ylinnä samankaltanen riemuitseva +ihme kuin on tullut minullekin — — pitkästä aikaa, (Nousten; puoliksi +itsekseen, puoliksi Graciosalle, joka järjestelee loputkin hedelmät +koriin). Tämä on suurta armoa. Etkö ymmärrä? Kaikkien rikoksien lisäksi +olin tehnyt kuolemansynnin. Olin taistellut nuoruudenrakastettuni +henkeä vastaan, vaikka palvoin hänen kuvaansa kuin Neitsyt Maariaa. +Syntini ymmärsin vasta sinä hetkenä, kun laskeuduimme tälle pienelle +saarelle. Heräsin kuin pitkästä kuoleman unesta. Mihin olinkaan tullut? +Niin kyselin itseltäni. Tuon tulivuoren rinteet olivat vieraita ja +tuttuja. Jokainen polku oli outo ja läheinen. Äkkiä muistin: täällä, +juuri tällä saarella olin viettänyt viikkoja rakastettuni kanssa. Sinun +saaresi oli meille kerran onnellisten saari — — Sitä muistoa vastaan +olin tehnyt kuolemansynnin — — + +GRACIOSA + +Kunpa ei kukaan ottaisi sitä meiltä pois — — + +HUGGS + +Miksi epäilet. Hän johti minut tänne kädestä pitäen ja avasi silmäni +näkemään: valta on mitättömyys. Juuri sortumiseni maahan johti +minut onneen. Tuska oli harmentanut hiukseni tällaiseksi, nousin +sairasvuoteeltani vanhuksena. Mutta hän, hän ainoa antoi minulle samana +hetkenä lapsen mielen. Siitä olen onnellinen. + +GRACIOSA (hoivaavasti; hyväillen). + +Elät kuin unessa, et ole vielä kokonaan toipunut. + +HUGGS + +Ei niin, Graciosa, koko miehuuteni ajan kamppailu on minusta kuin +hämärä uni. Vain sen alku ja päätös on nyt todellista, ainoata +todellisuutta. + +GRACIOSA (kuin purkaen kauvan kätketyn tuskallisen epäilyn). + +Mutta missä on Robert? Miksi hän viipyy? + +HUGGS (on istuutunut oikealle, penkille; lempeän varmasti). + +Hän tulee kyllä. Maailmassa on hieman järjesteltävää. Se oli sortua +minun hulluuteeni. Robert korjaa kaiken. Ja sitten — — hän tulee — — + +GRACIOSA + +Ja kuitenkin: minua peloittaa — — + +HUGGS + +Laula tuo laulusi uudelleen. + + +II KOHTAUS (Lucius tulee vasemmalta). + +LUCIUS (kiireisesti). + +Missä on Ernst? + +HUGGS (viitaten oikealle). + +Tuolla — — vuorella. Mutta — — älä häiritse häntä kauvan, hän on +nykyisin mielellään yksin — — + +LUCIUS (kumartaa, poistuu oikealle). + +HUGGS + +Miksi on Ernst muuttunut kokonaan? Se on ihmettä sekin — — Nyt on +minulla kaksi poikaa — — + +GRACIOSA + +Niin, päivät hän istuu vuoren rinteellä ja kulkee kuin nöyrä uneksija. +Mutta miksi on hänellä aina kiikari myötä? + +HUGGS (laskien leikkiä). + +Eikö sovi muka paratiisiin? + +GRACIOSA + +Mitä matkoja lentävät hänen käskyläisensä joka päivä? + +HUGGS + +Huvikseen lentelevät, nuoret miehet — — + +GRACIOSA + +Ja mistä saapuu tuonne — — länsisatamaan salaperäisiä laivoja, joihin +väestö tulvii pakokauhun vallassa? Tulevat useimmiten yöllä. Saaremme +on kohta autio — — + +HUGGS (nousten; hämmästyneenä). + +Mitä sanotkaan? Olet salannut sen — — + +GRACIOSA + +Säästin sinua, olithan sairas — — + +HUGGS (puoliksi itsekseen). . + +Tapahtuuko siis maailmassa jotain pahaa vielä? (Nousee; levottoman +tuskaisesti). Ei, ei, älä väitä, että sydämeni rauha on ollut vain +unta! Älä riistä minulta tätä armoa, joka on tullut osakseni. + +GRACIOSA (surumielisesti). + +Ja paljonko oli sinulla, isä parka, antaa armoa ihmisille? + +HUGGS + +Ihmiset? — He ovat unohtaneet minut. Minulla on unohduksen armo. + +GRACIOSA + +Se armo ei ole oikeata armoa. Se on pakenemista — — + +HUGGS + +Älä väitä. Paennut en ole koskaan. + +GRACIOSA + +Meidän on odotettava. + +HUGGS (kuin turvautuen Graciosan suojaan; kiihkeästi). + +Ymmärrätkö, Graciosa, en jaksa taistella enää. + +GRACIOSA (lohduttaen). + +Robert sanoi minulle usein, kun hänen oli vaikeata nousta isäänsä +vastaan — — hän sanoi: itsensä kanssa on taistelu vaikein! Luulen — — +sinulla on sama taistelu edessä — — se on kuin, kuin — — tuomio. Robert +puhui kerran siitäkin. + +HUGGS + +Puhuiko hän? Isänsä tuomiosta — — poikani? (Masentuen). Tottakin — — +olin jo unohtaa, että syyllä on seurauksensa. + +GRACIOSA + +Pelkään Robertin tähden — — + +HUGGS (itseiroonisesti). + +— — että minä, suuri Huggs, olen ollut ja elänyt, siinä on syytä +kylliksi. (Graciosalle; joutuen suureen tuskaan). Itke minua, +älä Robertia — — itke minua! — Tahdon — — yksikseni — — (Nojaa +heikontuneena raskaasti Graciosan olkaan). + +GRACIOSA (saattaessaan Huggsin majaan). + +Sinun on levättävä. Ehkä on turhaa koko pelko — — (Poistuvat majaan). + + +III KOHTAUS + +(Sergius tulee vasemmalta varovasti ympärilleen kurkkien; hiipii +kuulostellen majan seinämää pitkin, sitten oikealle penkin luo; kuulee +askeleita oikealta). + + +IV KOHTAUS + +(Ernst, kiikari kädessä, ja Lucius tulevat keskustellen oikealta). + +LUCIUS + +Ja pahin on sinulta kuulematta. Kaupungin radioasema on hävitetty +viime yönä perinpohjin. Ja samat salaperäiset voimat ovat rikkoneet +lentokoneet. Jäljellä on vain se ainoa, jolla Sergius on matkalla. + +SERGIUS + +Täällä ollaan. + +ERNST + +Nyt jo palannut? + +SERGIUS + +Meitä ympäröi näkymätön muuri, jonka yli ei pääse lentämälläkään. + +ERNST + +Kerro. + +SERGIUS + +Lähestyin Portugalian rannikkoa, sitä kaarteli armeija lentokoneita, +jatkoin matkaa, rannikkoasemat alkoivat syöstä tykkitulta ja koneet +ryhtyivät saartoliikkeisiin alitse, ylitse, kaikkialta — — + +LUCIUS + +Näkivät koneessasi Huggsin merkit — — + +SERGIUS + +Pakenin länttä kohti, aioin uskaltautua Ameriikan puolelle. Siellä — — +taivaan ranta paljasti määrättömän ketjun sotalaivoja, jotka alkoivat +tulen. Havaitsin — — jokaisen kannella surisi koneita valmiina lentoon. +Ei ollut mitään keinoa: palasin. + +LUCIUS + +Miten- on käynyt maailmansodan? + +SERGIUS + +Mahdotonta saada selvää — — + +ERNST + +Jo muutamana päivänä ovat hermoni värisseet: jokainen elävä voima maan +pinnalla tulvii tänne, jokainen ilmavirta kohisee tätä saarta kohti; +täällä on maapallon viimeinen näyttämö — — + +LUCIUS + +Vain pasuunat puuttuvat maailman lopusta. + +SERGIUS + +Et ole tehnyt mitään. Makailet maissipeltojen liepeillä ja haikailet — +— naistako? Olemmeko epäilleet sinua syystä? + +LUCIUS (myrkyllisesti). + +Ensi lempi — — + +SERGIUS + +Ja piru sai kaulaansa oman silmukkansa — — + +ERNST (vääjäämättömän käskevästi). + +Hiljaa, kätyrit! + +LUCIUS ja SERGIUS (väistyvät sivummalle kiertäen vähitellen istumaan +oikealle penkille). + +ERNST (itsekseen). + +Kun valhe tulee todeksi, lienee kuolema edessä — Mitä auttaa, että +nauran itselleni? Hänen esiliinansa poimut ovat täynnä hämärää lämpöä. +Hänen hiuksensa kiiltävät kuin päivässä läikkyvä meri — — Ja illalla — +— ne ympäröivät hänen kasvonsa ja huulensa kuin kiertää yö keitaan ja +keitaalla lähteen. + +LUCIUS + +Keitaita ei ole enää, veli hyvä, muualla kuin kuvakirjoissa. + +SERGIUS + +Etkö kuule, hän opettelee tavailemaan hurskaan lemmen aakkosia — — + +ERNST + +Te pienisarviset paholaiset, kuka on meistä ollut paheessa suurin? + +LUCIUS + +Se, joka nyt on menettänyt sarvistansa toisen — — + +SERGIUS (kirpeästi). + +Neitsyt Maaria ja Unicornus ruusutarhassa — —! (Nauraa ilkkuvasti). + +ERNST + +Ettekö nähneet hovissani naisten laumaa, jolla oli pukuna Indian +suloisimmat voiteet, huulilla huumausaineet ja lanteilla Veda-kirjojen +lemmentaituruus. He olivat kuumia kuin Avantin tyttäret, herkkiä kuin +dravida-naiset ja riettaita kuin eurooppalaiset kokotit. Kuka oli +meistä siinä turmeluksessa mestari? + +SERGIUS + +Täytyy myöntää: me muut — — vain jänisten luokkaa — — + +LUCIUS (myrkyllisesti). + +Pääsimme tuskin lootuskukasta kalkkunakanaan, sinä gaselleista — +elefanttiin saakka — — + +ERNST + +Muistatteko erästä kilpailua? Leikimme silloin Malatestaa, Riminin +herraa. + +SERGIUS + +Gaius Manlius surmasi naisen — — + +LUCIUS + +Ja senjälkeen sinä — — + +ERNST + +Niin, kuka yksin uskalsi rakastaa samaa naista? + +LUCIUS + +Catiliina vain ja — — sait sinä yönä arvonimeksesi "Riminin herra". + +ERNST (kuin unohtaen muut, särkevällä tuskalla). + +Ja minä luulin, että kaikki tuo: sairas itku ja irvokas nauru, +voiteissa kiiltävät naiset, tuo markkinakarja, minä luulin sen kaiken +elämän nautinnoksi. Ja minä jatkoin monin rikoksin ja luonnottomin +teoin, hakien turhaan viimeistä rajaa. (Lyhyt vaitiolo). Mutta nyt — — +nyt se on tullut vastaan — — + +LUCIUS + +Näivetystautiko? + +SERGIUS. + +Vai aivojen pehmeys? + +ERNST + +Aioin turmella veljeni naisen — — kostaakseni. — Niin, niin, naurakaa, +pienet pirut! Omatkin aivoni nauravat, mutta silmäni itkevät. Graciosa +— — Olen valmis tekemään rikoksen hänen tähtensä, en häntä vastaan. +— Hän hyörii täällä vaarasta tietämättä kuin leppäkerttu pienellä +lehdellä. Hänen silmiensä hunaja oli kuin taikalääkettä. Kun luulin +niiden edessä näytteleväni odottaessani sopivaa hetkeä, puhuinkin +totta, sydämestä saakka. Kun ojensin käteni rikokseen, ne alkoivat +vavista, kun tahdoin ryöstää, anelinkin nöyrästi almua — — + +SERGIUS + +Nyt ei ole enää aikaa haikailla. Ryöstä hänet, pakenemme etelää kohti. +Siellä päin lienee edes taivasta auki — — + +ERNST (puoliksi itsekseen). + +Hänen itsensä tahtoisin tulevan, käsivarsilleni väsyneenä, heikkona — — + +LUCIUS (myrkyllisesti). + +Mikä metamorfoosi! Krokodiilista aasiksi — muutamassa päivässä — —. + +ERNST (äkkiä, käskevästi). + +Menkää. Vartioikaa tarkasti viimeistä konetta. (Antaen kiikarin +Luciukselle). Tähystä herkeämättä merelle. + +LUCIUS ja SERGIUS (poistuvat vasemmalle). + +ERNST (siirtyy majan ovelle; kutsuen, melkein kuiskaamalla). + +Graciosa, tule luokseni — — (Vetäytyy majan seinustalle). + + +V KOHTAUS + +(Graciosa tulee majasta). + +GRACIOSA (edeten keskinäyttämölle, huomaamatta Ernstiä). + +Kuka kutsui? + +ERNST (seinustalta; intohimoisesti). + +Vain poika, jonka tämä paratiisi on humalluttanut — — + +GRACIOSA + +Hiljaa — — isä lepää tuolla, kovin väsyneenä. + +ERNST (edeten Graciosaa kohti; ojentaen anovasti käsivartensa). + +Hedelmäinkorjuu on tulossa — — + +GRACIOSA (väistyen kuin pahaa aavistaen oikealle; kylmästi). + +Raakiloita ovat vielä — — melkein kaikki — — + +ERNST (ottaen Graciosaa kädestä ja vetäen häntä puoleensa, jolloin +Graciosa irtautuessaan joutuu istuman penkille). + +Maissipellot ovat tuleentuneet. Mitä teemme niille? + +GRACIOSA + +Ne palavat ja varisevat. Autiolla saarella ei ole korjaajaa. + +ERNST (heittäytyen polvilleen Graciosan eteen, palavasti). + +Sinä olet maissintähkä ja minä olen ohdake, sinä olet kaunis ja minä +olen voimakas, sillä minä rakastan sinua. + +GRACIOSA (nousten, edeten keskinäyttämölle). + +Poistu! + +ERNST (seisoo hetken vaiti, synkkänä ja pahaa ennustavana; +tukahtuneesti). + +Ketä rakastat? + +GRACIOSA + +Veljeäsi, sen tiedät. + +ERNST + +Hän on unohtanut sinut, ei ole tullut. + +GRACIOSA + +Varo häntä, sillä hän tulee. + +ERNST + +Eurooppa on sodassa. Siihen helvettiin hän on menehtynyt, kuollut. + +GRACIOSA + +Minulle jää tehtäväni: surra häntä, halveksia sinua. + +ERNST (katkeruudesta raivoon saakka). + +Niinkö? Olkoon. Puhuin totta ensi kerran elämässäni, sain palkaksi +houkon osan. Ensi kerran pyysin ja rukoilin pelastusta turmeluksesta, +pidin maan hedelmää myrkkyä parempana — — mikä inhimillinen erehdys +näin — — epäihmiselle. Oikein. Miksi linnunnokalla piipittää, kun on +luotu raatelemaan. Miksi seurata koirana rakastetun askelten jälkiä, +kun on luotu ryöstämään. + +GRACIOSA + +Sitä et uskalla. + +ERNST (nauraen katkerasti). + +Uskallus on silloin parhain, kun ei ole enää mitään uskallettavaa. +Nyt on jäljellä vain kosto sille miehelle, joka on kaikessa minua +onnellisempi — — + +GRACIOSA (etääntyen). + +Mitä aiot? + +ERNST + +Olemme saarretut taivasta myöten pohjoisen ja lännen puolelta, vien +sinut etelään ja hautaan sinut maailmalta. + +GRACIOSA + +Isä! Isä! + + +VI KOHTAUS + +(Huggs tulee majan ovelle). + +HUGGS (nähdessään Ernstin tarttuvan Graciosaan; Ernstille). + +Mitä teet, kurja? Niin oli teeskentelyä kaikki sinun nöyryytesi. + +ERNST (katkerasti). + +Se oli liiankin totta — — Huggsin pojalle. + +HUGGS + +Luulin, että tässä paratiisissa kiusaajakin muuttuisi enkeliksi. Mutta +ei! — Herätä täytyy tästäkin viimeisestä unesta — — + +ERNST (keskeyttäen). + +Jo onkin aika. Luulitko sinä, että saisit maata hyvien tekojesi +jälkeen? Miltähän näyttävät nyt Euroopan vedenjakajat? Ne syöksevät +Välimerta ja Atlantia kohti inhimillisen kurjuuden jätteitä, tuhkaa ja +verta. Toinen maailmansota. + +HUGGS (lyötynä; Graciosalle). + +Luuletko, että — se alkoi — — + +GRACIOSA (kääntyy neuvottomana poispäin). + +HUGGS (kauhistuneena). + +Tiedättekö jotain? (Kulkee oikealle, lyyhistyy penkille). + +ERNST + +Huggsin määräyksen sanamuotohan oli valmis! Etkö muista? + +GRACIOSA + +Lakkaa, etkö näe, että hän menehtyy — — + +HUGGS + +Lyö, lyö vieläkin. Teet oikeutta ensi kerran elämässäsi. + +ERNST + +Ja Huggsin oikea poika auttoi isäänsä — — + +HUGGS + +Robert on estänyt sen, hänen on täytynyt se estää — — + +ERNST + +Oletko käynyt höperöksi, vanhus? Etkö muista: minä, minä olen poikasi. +Tässä on kaksi syyllistä ja minä otan toiset puolet, kuten pojalle +kuuluu + +HUGGS (väsyneesti). + +Sano kaikki, et liikaa sano. + +ERNST + +Tiedätkö mitä? Minun kätyrini sytyttivät telakkasi tuleen ja raivon +sinuun. + +HUGGS (kuin keventyvin mielin). + +Ei siis työväki? + +ERNST + +Minun käskystäni sait lyijyä olkaasi, jotta määräys lähtisi sitä +varmemmin. + +HUGGS + +Graciosa — — Älkää salatko minulta — — Onko Gertrud elossa? + +ERNST + +Toivottavasti. Se oli sattuman temppu, ei meidän; — Pääasia on, +että meidän laskumme ovat nyt selvät. (Graciosalle, tätä lähestyen, +tarkoittavasti). Tästä alkaen toimin vain omaan laskuun. + + +VII KOHTAUS + +(Sergius ja pian hänen jälkeensä Lucius tulevat vasemmalta). + +SERGIUS (osoittaen taivaalle). + +Katsokaa! Taivas välkkyy. Lounaisesta koiliseen kiertää taivasta +lukemattomien lentäjien ketju — — + +ERNST (katsottuaan taivaalle). + +Pilvetöntä tyhjää, en näe mitään — — + +SERGIUS + +Odota. Se on nousemassa auringon eteen kuin määrätön pilvi. + +LUCIUS (tullen taka-alalta kiikari kädessä). + +Nyt ollaan maailman lopussa tai alussa. Ilmojen laitumilla käyvät sudet +ja lampaat samassa laumassa — — + +GRACIOSA + +Isä, minä aavistan: Robert on tulossa! + +ERNST (Luciukselle). + +Mitä tiedät? + +LUCIUS + +Keskellä lentävät Huggsin koneet, vasemmalla sivustalla nähtävästi +Englannin koko lentolaivasto. + +ERNST (tempaa kiikarin Luciukselta, siirtyy taka-alalle; katsoo +kiikarilla taivaalle). + +SERGIUS (Luciukselle). + +Katso, jo näkyvät — — + +LUCIUS + +Kummallinen kurssi! Yhä ylemmäksi nousevat. Suunta ei ole tänne — — + +GRACIOSA (Huggsille). + +Kuule, kuin kaukainen soitto. + +LUCIUS (iroonisesti). + +Maapallon asujamisto taitaa muuttaa taivaaseen — — + +SERGIUS (vieden Luciuksen erikseen). + +Meidän on aika paeta. + +ERNST + +Saksan ja Italian — — kaikkien suurvaltain merkit etenevät oikealla +sivustalla. Argentiinan aurinkomerkit päättävät ketjun, ja Chilen +koneet lentävät kärkenä niiden edessä. (Katkerasti). Kansat lentävät +kuin muuttolinnut. + +HUGGS (itsekseen). + +Siis ei ole sotaa. + +ERNST (Luciukselle ja Sergiukselle). + +Pojat, kone käyntiin. (Lucius ja Sergius vasemmalle). + +ERNST (Huggsille). + +Lie sota tai rauha: viimeinen isku on vielä antamatta + +GRACIOSA (katsoen taivaalle). + +Sataa — — sataa — - kuin läikkyvät laineet auringon alla — — Punaista, +valkoista! (Vieden Huggsin keskelle näyttämöä). Katso, pienten leijojen +huikaiseva leikki — — määrätön lauma, pilvi pilven jälkeen — — + +HUGGS + +Odota, nyt saamme tietää jotain. + +GRACIOSA + +Ne leviävät saaren kaikkia rantoja kohti — — (Samassa leijailee +ylhäältä näyttämälle paljon punaisia ja valkoisia lappuja, niin että ne +muuttavat koko näyttämän pinnan kuin kukkien peittämäksi). + +ERNST + +Taitaa tulla rakkauskirjeitä morsiamelle. Tahdonpa nähdä. (Ottaa pari +lappua, ryhtyy lukemaan). + +HUGGS (ottaa lapun; yritettyään lukea, kuin sokaistuneena). + +En näe, en osaa — — + +GRACIOSA (on polvistunut maahan, kokoo lappuja pivonsa täyteen; lukee +hetken; riemastuen). + +Robertin nimi! Suurin kirjaimin Robertin nimi. Hän elää — — + +ERNST + +Kuunnelkaa. (Lukee; kylmästi, varmasti). "Kaikilla rajoilla seisoivat +vastakkain kansakuntain sotavoimat. Huggsin, ihmiskunnan vihamiehen, +viimeinen käsky saapui. Sodan julistukset värisyttivät ilmaa. Rintamat +saivat etenemiskäskyn. Kaiken hävitys oli tulossa. Silloin, ensi kerran +ihmiselämän aikana, kuului huuto armeijasta: emme taistele! Se huuto +kaikui ja nousi, se paisui, kiersi juoksuhaudat, täytti linnoituksen +holvit, se lauloi merten pohjassa, nousi pilviin ja vaiensi maailman +äänet rauhaan ja lepoon. Kaikki kansat ovat yhtyneet. Maailmassa on +rauha. Yhteishyvän tehtaissa kiiltävät koneet ja laulavat vauhtipyörät. +Ihmiset iloitsevat ylimmästä alimpaan, sillä 'minä omistan' on +paljastunut valheeksi. Huggsin orjat ovat tulleet vapaiksi. Mutta +kansakuntain tuomioistuimen eteen vaaditaan tänä päivänä Huggs, +ihmiselämän turmelija, sekä hänen poikansa Ernst, murhapolttaja, +sisarenmurhaaja, kolmannen vuosituhannen Juudas — —" + +HUGGS + +Gertrud! Viimeinen toivoni — — (Vaipuu penkille). + +ERNST (nauraa hohottavasti, antaa lapun pudota maahan). + +Oikein, Juudas. Mutta kuolee toisin. Tämä Juudas nousee pilviin +Kristus-veljensä maallisen morsiamen kanssa ja syöksyy mereen, +rakastaen toivottomasti vielä viime hetkellänsä. (Syöksyy, nostaa +Graciosan syliinsä, lähtee kantamaan häntä vasemmalle; samassa kuuluu +vasemmalta nousevan lentokoneen surina, pysähtyy, päästää Graciosan +sylistään). He lähtivät, pettivät mestarinsa. Tottakai oli suurella +Juudaksella pieniä oppilaita. (Ottaa Graciosaa kädestä aikoen viedä +häntä oikealle). Tule, hetki on tarpeeksi. + +HUGGS (nousee viimeisin voimin, asettuen tielle). + +Surmaa sitä ennen isäsi — — + +ERNST (nauraen halveksivasti). + +Isänikö? — Pois tieltä! (Aikoo lähteä).. + + +VIII KOHTAUS + +(Robert tulee taka-alalle oikealta). + +ROBERT + +Olen tullut teitä hakemaan. + +GRACIOSA (kulkee kuin viimeisin voimin hänen luokseen). + +ERNST (joka on perääntynyt vasemmalle). + +Ryysyläistenkö tuomiolle? + +ROBERT + +Ryysyläisiä ei ole enää. On vain kaikkien työ ja työstä kaikille +tulos. — Nyt kuulkaa tarkasti: Aikaa on vain muutama hetki. Ilmasta ja +laivoista tuhotaan tämä saari kaikin asein ja myrkkykaasuin, niin ettei +yksikään elävä siemen ole enää koskaan tämän sylistä itävä. Autiona +ja mustana on tämä paikka oleva varoitusmerkkinä tuleville polville +luonnottomain ihmisten luonnottomasta elämästä. Kaikki muu on maan +päällä kukoistava ja iloitseva, tämä saari vain on makaava elämättä ja +häviämättä — — martona. Tulkaa. Hävitys alkaa. + +HUGGS (kuin kirkastuneena). + +Poikani, olen valmis lähtemään — — (siirtyen Robertin luo) tuomiolle. + +ERNST (Robertille). + +Kiitos lahjasta, sinä onnellisempi. Tämä saari on oleva pyramiideista +kestävin, ja minun muumioni pitkäaikaisempi kaikkia faaraoita. Menkää. +Syököön myrkky minun silmäni ja keuhkoni, räjähtäkööt aivoni ja +reveltykööt jäseneni, ette voi olla muistamatta suurinta Juudaksista. +Menkää. + +ROBERT (resignatsionissa). + +Lähtekäämme. (Ohjaa Graciosaa ja Huggsia oikealle). + +ERNST (pysähdyttäen lähtevät). + +Graciosa! Vain kerran värähti sydämeni inhimillisesti. (Resignatsionin +ja itseironian sävyissä). Sehän taisi olla sitä autuasta +kuolemattomuutta, samaa kuin viattoman sisareni murhattu kauneus. + + Väliverho. + + + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 77009 *** diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..b5dba15 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This book, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this book outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..63a1c8f --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for book #77009 +(https://www.gutenberg.org/ebooks/77009) |