diff options
| -rw-r--r-- | 75319-0.txt | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | 75319-h/75319-h.htm | 29 |
2 files changed, 16 insertions, 15 deletions
diff --git a/75319-0.txt b/75319-0.txt index 6b16c3e..ef4bb65 100644 --- a/75319-0.txt +++ b/75319-0.txt @@ -3613,7 +3613,7 @@ uutisasukkaiden olevan huonompaa rotua kuin ympärillä olevat naapurit. Yksimielisesti tunnustavat naapurit heidän olevan voimakasta, sitkeätä ja uskomattoman tervettä väkeä. -Muuttaessan Skandinaviaan he olivat samalla sivistystasolla kuin maan +Muuttaessaan Skandinaviaan he olivat samalla sivistystasolla kuin maan muukin maalaisväestö, mutta jäivät tietysti metsiin eristettyinä muusta maailmasta takapajulle. Mutta kun pääsivät tiedoista osallisiksi, näyttäytyi ettei oltu minkään lahjattoman kansanaineksen diff --git a/75319-h/75319-h.htm b/75319-h/75319-h.htm index da75cde..28c7e4a 100644 --- a/75319-h/75319-h.htm +++ b/75319-h/75319-h.htm @@ -2227,22 +2227,22 @@ toisen ratin Ruohtia vastuxin kirjan Lehellä. </p> <div class="table"><table><tbody> - + <tr> <td> - + <p>Ei kirkko niin täys ettei</p> <p>pappi suaa sioan.</p> - + </td> <td> - + <p>Kyrkan er altrik so sull att</p> <p>icki prästen har sit rum.</p> - + </td> </tr> - + </tbody></table></div> <p class="paragraph"> Minä näyttäisin sitä kirjoa Meidän Herroille ja muille, jotka pitävät @@ -3915,7 +3915,7 @@ uskomattoman tervettä väkeä. </p> <p class="paragraph"> - Muuttaessan Skandinaviaan he olivat samalla sivistystasolla kuin maan muukin + Muuttaessaan Skandinaviaan he olivat samalla sivistystasolla kuin maan muukin maalaisväestö, mutta jäivät tietysti metsiin eristettyinä muusta maailmasta takapajulle. Mutta kun pääsivät tiedoista osallisiksi, näyttäytyi ettei oltu minkään lahjattoman kansanaineksen kanssa tekemisissä. „Opettajat @@ -3992,11 +3992,11 @@ tienoilla oli Ruotsin metsissä kaskiviljelyksen harjoittajina.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref3" id="fn3">[3]</a> Gottlundin päiväkirjasta. Näissä laajoissa muistiinpanoissa on enemmän tarinoita muutoista kuin missään muualla.</div> - <div class="footnote"><a href="#fnref4" id="fn4">[4]</a> Jos laskemme muuttaneiden luvun uutisviljelysten mukaan, joita oli 1650 mennessä n. + <div class="footnote"><a href="#fnref4" id="fn4">[4]</a> Jos laskemme muuttaneiden luvun uutisviljelysten mukaan, joita oli 1650 mennessä n. 600—800, ja viljelystä kohti noin 5—6 henkeä sekä tuohon lisäämme vielä tuhatkunta kalastuksella ja metsästyksellä eläjää, saamme muuttajain luvun niinikään suunnilleen 5 000 — 6 000. Sven Lönborg arvioi kirjoituksessaan <i>Finnmarkerna i mellersta - Skandinavien</i> suomalaiset 1600-luvun lopulla 12 000 — 13 000. (Ymer 1902 s. + Skandinavien</i> suomalaiset 1600-luvun lopulla 12 000 — 13 000. (Ymer 1902 s. 487.)</div> <div class="footnote"><a href="#fnref5" id="fn5">[5]</a> Gottlundin kuvauksesta matkaltaan 1817 — käsikirjoituksena.</div> @@ -4007,14 +4007,14 @@ anomuksessa, joka 1823 metsäsuomalaisten nimessä jätettiin hallitukselle. Konsepti tallella Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref8" id="fn8">[8]</a> P. Nordmann, <i>Finnarne i mellersta Sverige</i>, s. 69</div> - <div class="footnote"><a href="#fnref9" id="fn9">[9]</a> <i>Nyare Bidrag till kännedom om de svenska landsmålen och sv. + <div class="footnote"><a href="#fnref9" id="fn9">[9]</a> <i>Nyare Bidrag till kännedom om de svenska landsmålen och sv. folklif</i> I Bih. 1. 2, suomeksi Virittäjässä 1907, s. 19—20.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref10" id="fn10">[10]</a> M. Axelson, <i>Vandring i Vermlands elfdal och finnskogar</i> s. 86, 111.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref11" id="fn11">[11]</a> Loitsuja kirjoitti Gottlund 1817 ja 1821 muistiin 84; A. Aminoff, 11; K. Krohn muutaman; Lauri Kettunen 12 ja tämän kirjan kirjoittaja 82 kpl. Näytteet ovat tekijän muistiinpanemia.</div> - <div class="footnote"><a href="#fnref12" id="fn12">[12]</a> Ks. + <div class="footnote"><a href="#fnref12" id="fn12">[12]</a> Ks. Virittäjä 1908 s. 72—3 (Kettunen).</div> <div class="footnote"><a href="#fnref13" id="fn13">[13]</a> Gottlundin päiväkirjassa on seikkaperäinen esitys rajuutospäivistä, vihko 46.</div> @@ -4033,7 +4033,7 @@ <div class="footnote"><a href="#fnref23" id="fn23">[23]</a> Sven Lönborg. Ymer 1902, s. 500—1.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref24" id="fn24">[24]</a> Ymer, 1902, s. 501.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref25" id="fn25">[25]</a> Katso tekijän kirjoitusta - <i>Gottlundin muisto Vermlannin suomalaismetsissä</i>. Liitto IV 1905, siv. + <i>Gottlundin muisto Vermlannin suomalaismetsissä</i>. Liitto IV 1905, siv. 117—129.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref26" id="fn26">[26]</a> Nordmann, s. XX ja seur.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref27" id="fn27">[27]</a> Segerstedtin @@ -4046,7 +4046,7 @@ s. 26.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref31" id="fn31">[31]</a> Paitsi ennenmainittuja kirjoituksia huomattakoon uudemmista metsäsuomal. käsittelevistä: C. V. Bromander <i>Höslåtter och löfskörd på - Finnskogen</i>, Svenska Turistföreningens Årsskrift 1901 — suomennettu Maantiet. + Finnskogen</i>, Svenska Turistföreningens Årsskrift 1901 — suomennettu Maantiet. yhdist. aikakauskirjaan 1902. C. V. Bromander <i>Svedjebruket på Finnskogen</i>, Svenska Turistföreningens Årsskrift 1902; K. B. Wiklundin ja Sven Lönborgin havaintoja turistimatkoiltansa saman julkaisun v. 1895 ja 1901; Väinö Wallin: @@ -4056,7 +4056,7 @@ finnskogar</i>, Ymer 1907; ilmestymässä on parhaillaan Lauri Kettusen tutkimus Värmlannin suomalaisten kielestä (Suomi-kirjassa).</div> <div class="footnote"><a href="#fnref32" id="fn32">[32]</a> Land och Folk v. 1877.</div> - <div class="footnote"><a href="#fnref33" id="fn33">[33]</a> Norvegia 1902, s. + <div class="footnote"><a href="#fnref33" id="fn33">[33]</a> Norvegia 1902, s. 118.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref34" id="fn34">[34]</a> Pikkujutut ja tiedonannot ovat Segerstedtin kokoelmista.</div> <div class="footnote"><a href="#fnref35" id="fn35">[35]</a> Svenska Turistföreningens @@ -4066,3 +4066,4 @@ </body> </html> + |