diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-25 12:33:10 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-25 12:33:10 -0800 |
| commit | b0f52a17d4e4feaef0cec60c20a98c7a4574bf01 (patch) | |
| tree | fdd08f8aff50dd50671f89300e02cde16193ec76 | |
| parent | b4853c1139476564bd03cd0974da0eb92a7f5b44 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/69967-0.txt | 2279 | ||||
| -rw-r--r-- | old/69967-0.zip | bin | 31164 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2279 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..b2957fe --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #69967 (https://www.gutenberg.org/ebooks/69967) diff --git a/old/69967-0.txt b/old/69967-0.txt deleted file mode 100644 index 33283f8..0000000 --- a/old/69967-0.txt +++ /dev/null @@ -1,2279 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook of Kylä ja kaupunki, by Viljo Kojo - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you -will have to check the laws of the country where you are located before -using this eBook. - -Title: Kylä ja kaupunki - Laatukuvia - -Author: Viljo Kojo - -Release Date: February 6, 2023 [eBook #69967] - -Language: Finnish - -Produced by: Tuula Temonen - -*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KYLÄ JA KAUPUNKI *** - - - - - -KYLÄ JA KAUPUNKI - -Laatukuvia - - -Kirj. - -VILJO KOJO - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1916. - - - - -SISÄLLYS: - -Omistus. -Kirkonkylässä. -Posti. -"Innon-Tuli". -Riemujuhla. -Seitsemäs päivä. -Ostoksilla. -Korkea Oikeus I. - " " II. -Vanha läävä. -Sadetta pitämässä. -Talkoissa. -Perhejuhla pappilassa. -Matkustajalaiva. -Ilojuhla rautatien kunniaksi. -Sorsajahdissa. -Vallesmanni ja poliisi. -Erokahvilla. -Kaupunki-idylli. -Lähtö. - - - - -Omistus. - - -Te veljet kalliit Ylä-Brondinissa -istutte iltapäiväkahvilla. - -Tai ehkä vaatimaton suuruspala -on teillä Kappelissa parhaillaan. - -Varjossa vanhain puiden verannalla -kyypparit teitä pokkaa, passailee -kuin Kiinan keisaria. Hhe! No niin, -en kateutta tunne. Ei! Pois se! - -Päinvastoin, kullankirkas ilo täyttää -mun sieluni, kun teitä aattelen -tietäen, miten siellä katselette -katrasta kirjavata ympärillä -silkissä sähiseväin ryökkinäin -ja rouvain, herrain kultakakkulaisten. - -Aavistan, kuinka siellä kaiken näätte -ääriltä purppuraisten onnen pilvein. -Musiikki puhaltaa, ja pimpittää -hopeakellot, huilut viheltää, -jymyää rummut, helskää tamburinit, -kilisee lasit, lautaset ja veitset, -kimmeltää kostukkeet. Tää kaikki, ynnä -sininen savu hienon sikarin -ja viisas puhe sielun virvoittaa, -kirvoittaa kielen j.n.e. - -Mut sana sanoo: Kavahtaman pitää, -kosk’ viina huokiasti meihin menee, -vaan puree niinkuin käärme kavalasti -ja pistää kuin kyykäärme. (Ajatelkaas!) - -Siks minun osani kai parhain on. -Mä eksyin tänne maalle, kirkonkylään, -apilaspeltoin unettavaan tuoksuun, -kyllähän marjan, piimän, piirakan -ja elon juoksuun tyyneen, mutkattomaan. - - - - -Kirkonkylässä. - - -Aamuisin aurinko käy akkunaani. -Puistossa laulaa linnut huomenvirttään -kilvaten kanssa kylän kukkojen. -Heinikon tuoksun tuulenhenki tuopi -ja ruoho lemahtaa jo palamalta -pitkien, painostavain poutain jälkeen. - -Tuo pulskat pullakahvit piikatyttö -sorjana valkoisessa puserossaan. -Ja talon neiti seinän takana -pimputtaa pianoa aamutuimaan, -ja poika kartanolla viheltää -kokoillen heinäntekovehkeitä. -Pajasta kuuluu takomisen hilske. -Korjataan jotain niittokoneen rautaa. -Katsokaas, heinä kukkii, heinä kukkii! - -Käyn ulos. Joudun jokiniitylle, -täys missä huojuu hunajainen heinä. -Vinkeitä viettää perhosparit häitä, -sirkat soittaa, leppälinnut laulaa, -kimalaiset kiitää mettä juoden, -pörräilee kultakärpäset ja paarmat, -maan madot rientää teitään sinne tänne, -vähinkin ryömii kammiostaan esiin. - -Ylhäältä päivä paistaa pohottaa, -savikot halkeilee ja pihka kiehuu, -tuhannet säihkyy tulikipunat -ylitse laiskaan läikkyväisten vetten. - -Jo kirkon tapulissa kukko-viiri -käännähtää eteläisen tuulen mukaan. -Kartanon vellikello linkuttaa, -käy väki joen rantaan kätten pesuun -jutellen mukavia, naureskellen. - -Hm. Täällä mä vain sitte oleilen -tappaen aikaa, kallist armon aikaa. -Käyskelen minkä missäin päivän pitkän, -maleksin maat ja metsät hiljalleen. -Muistelen: Mikäs kukka tuo nyt onkaan? -Kuuntelen: Harakat kun hatsattaa! -Ja ajattelen: Paikan paremman -jos maa päälläns kantaa kuin tää kirkonkylä, -niin on se varmaan vanha Paratiisi. - - - - -Posti. - - -Posti-illat ne on juhla-illat. - -Vanhat tulee postikonttoriin -hakemaan lehtilöitään. -Nuoret taas — tietäähän nuoret! -niill on omat saaliit, kirjeet, kortit. -Mille mistäkin on kukkakortti -tullut kera muistivärssyjen. -Toiselle kirje kaunokuoressaan, -purppuranpunaisessa, tuoksuvassa, -sisältäin lemmenvalat ikuiset -ja kaikerrukset kaihonsairaan mielen, -haikeat huokaukset, jotka on -kyhäilty "Lemmentulkin" kaavain jälkeen. - -Tää meidän talon ryökkinäkin sai -sellaisen lemuavan lemmenviestin — -kuuluu joltain majistieriltä, -vai arkitähti lienee, insenyöri — -ja nyt se vasta vorttupianoa -hakkaa hakkaamasta päästyäkin, -soittaa sotessit ja vatkaa valssit. - -Hm! ... viepi unen tässä tipo tieheen... -Puoleen yöhön siellä ujeltaa -ja soittaa pimputtaa kuin... mieletön... - -No mitäs minä! Johan minä nyt -jotakin sanoin! Niinhän se on lempi, -tulinen, taivahinen sydäntauti. -Se panee soittamaan ja ujeltamaan -sulohymyhuulin, salasurumielin, -sielussa ruusuhohde kuvertin -ja pienen, tuoksuavan paper’arkin. - -Niin, johan minä nyt tein jotakin, -kun olin ihan närkästyä siitä, -että tuolla seinän takana -asiat ovat onnenhohteessa, -ja sydän tahtoo pienen pillityksen -päästää siinä riemun rikkaudessa. - -Enkös muista: — Älkäät tuomitko, -ettei itsiänne tuomittaisi! -Enpäs tiedä, miten vielä käypi -ennen lähtöäni rauhan mailta, -onnensopukasta, miten käypi -oman sydänsykkyräisenikin, -jok on väännähdellyt — muistaakseni — -joskus maailmassa aika lailla. - - - - -»Innon-Tuli.» - - -Sunnuntai-iltana on perhejuhla -raittiusseura "Innon-Tulella". - -Koko kirkonkylä seuraan kuulunee. -Ohjelma eli tunnuslause on: -"Väkijuomat alas!" Siihen lisää -vain suurin osa: "— mutta kurkun kautta!" - -Puheenjohtajana toimii siellä -puotipalvelija Kaihorinta. -(Entinen Lemetyinen.) -Innon punatäplät poskillansa -maidonvalkoisilla, vienoisilla, -pitää puheet, runot lausuilee -suursisältöiset, ihanteelliset, -kuten esim.: — Kunnioitettavat vieraat! -Aika nyt on vakava ja vaatii -työskelykykyisyyttä jokaiselta -ja tietopuolisuutta eli mitenkä -sanoisin, sivistyspitoisuutta, -ja aateyhteyttä, innon aateluutta... - -Sellaista se poika osaa puottaa -kuin hyllyltä. Ei hevin loppune -sanat sen miehen suusta mahtavat. -Hän tietää: ei ne suuta halkase, -siks pelotta hän paukuttelee, pyyhkii -hikeä kirjavalla nästykillä -ja heittää salasilmäyksen kauniin -postiryökkinään, jok istuu liki -puhujalavaa hurmioituneena. - -Seuraa keskustelukysymys: -— Mitä on tosi-ystävyys, ja onko sitä? - -Tietysti Kaihorinta alustaa sen, -ylistää tosi-ystävyyttä, sanoen: -— Tosi-ystävyys on jotain suurta, -se on jotain korkee-ihanteista, -jotain jaloa ja kaunista! -Kaks ihmislasta tuntee tarpehen -toisilleen kaikki salat uskoa, -he ovat tosi-ystävyksiä. -Siis tosi-ystävykset keskenään -yksinpä toisens ajatukset tuntee, -ei mitään salata, ei valhetella. -Se hyväksytään, pannaan pöytäkirjaan. - -Siis aatteen ylevän on joukko tämä! -Sen ihanteet ne ovat pilvein yllä -ja kaukomailla, joita koskaan nää ei. -Mut kuka kuusen latvaan kurkottaa, -se edes katajahan kapsahtaapi. -Ja onhan sekin vähän ylempänä -niitä, jotk synnin alhoss asustavat. - - - - -Riemujuhla. - - -Viettipä tässä ihan äskettäin -mainittu seura kymmenvuotisjuhlaa. - -Jäsenet, jotka aina siitä asti, -kun seura perustettiin, siin on olleet -taistellen jalon aatteen puolesta -niin uskollisesti ja uljahasti, -saivat erityisen mitalin, -vai lienee ollut se — en tiedä varmaan — -kunniakirja kiitosmaininnalla. - -No niin, nyt myöskin "muiston" tällaisen -sai uskollinen viinamäen työmies, -pitäjän lukkari, se vanhapoika, -tuttu kaikkein mahdollisten riemuin, -halaaja piikalikkain, leskien, -jokaisen ilo-illan ylin kukko. - -Ja merkkitapausta juhlimaan -nyt kaupunkikin lähtee reima sakki: -lukkari itse, päivän sankari, -rovastin poika, jonk on koulut kesken, -pitäjän tippaherra, aputiekkar, -lihava kauppamies, se repolainen, -jonka laarit kohta yltä tulvii -jos jollain lailla hamuttua tauhkaa, -kylän vanha ylioppilas, -jonk ikää, tointa tiedä en, vaan kuulin, -ett on hän muuten vain, noin, joutessaan -isänä löytölasten lukuisien, -lisäksi kelloseppä kaljupäinen, -joka on ollut Amerikassa -ja lukeutuupi hyvin mielellänsä -tähän varsinaiseen vallassäätyyn. - -Samosi sakki tämä kaupunkiin, -noin kolmen, neljän peninkulman päähän, -Kasinon koreutta katsomaan -ja juhlimahan vaatimattomasti, -syömään krapuja ja juomaan oltta, -ryyppäämään rommia ja konjakkia -ja rupattelemaan, nää kunnon kuomat, -yhtä ja toista, sellaista kuin kuulee -sivistyneiden herrain haastavan. - -Ne haastelut ei aivan soveliaat -ois tosin olleet kuulla lapsien, -ja liian ytimekkäitä kai myöskin -painomustein paperille panna. -Siks ainoastaan puhe kellosepän, -tai oikeastaan osa, siistittynä, -voi jäädä jälkipolven nähtäväksi. -Kaikessa vaatimattomuudessaan se kuuluu: - -— Arvoisat rapajuopot lurjukset! -Muutama sana nimeen ihmisyyden -kullekin teistä, "herrat", erikseen. - -Terve, sä päivän suuri sankari, -sä suuri susi lampaan karvoissa, -kiekuva kiusaus ihmishahmossa, -yökekkerien ylivaltias, -kinkerikeisari, suur-kelmi, konna, -litkijä kirkkoviinin kellarista, -sä vanha viinamäen vuokramies, -Saaronin ruusun puna nokallasi, -ainainen irvi ikenissäsi -paits sunnuntaina, jolloin valhevaatteet -sä puet päällesi ja vetäydyt -niin ulkokultaisuuden kuoren alle -kuin etana, kuin simppu niljakas. -Terve, sä pitkäkulkku kirkon kukko! - -Maljasi, poika potran rovastin! -Morjes, sä luppakorva lurjus siinä, -sä siemen papin, raavaan rasvaisen, -sä tomppeli ja hidas sydämestä, -sä aasintamman orivasikka, -syntinen puplikaani, Sakeus, -nopia hekkumaan, et autuutehen, -riivattu Häijyltä oot palvelija, -mi kätkit leiviskäsi, kynttiläsi -piilotit vakan alle savuamaan, -sä kuiva oksa Herran viinapuussa, -ohdake Hänen nisupellossaan, -Niniven lapsi, vilistealainen, -sä vaskikäärmeen ruoka korvessa, -joutilas turuilla ja kylänteillä, -istuja pilkkaajien parvessa, -kelvoton häpäisijä isäs huoneen, -yks niistä pienimmistä, joiden tähden -rovastin kaulaan pannaan myllyn kivi -ja upotetaan meren syvyyteen. -No, terve! Malja makiata viinaa, -Ilmestyskirjan Verenkarva Peto! - -Ja sinä, roisto, roppiruhtinas, -sä tilkkatirehtyöri, tippaherra, -puoskari, poppa, yrtinkäristäjä, -sä saastaisien lienten liuottaja, -lutikkajauhon kitsas kauppias, -russakanmyrkyn myyjä, saita natku, -laastarin latsuttaja, pillereille, -sä kärpäspaperi, sä alvejauho, -haiseva haaska, pilaantunut maksa -yhteiskunnan pirtupurkissa. -Loiskis! Sä sisilisko, iilimato! - -Hip vaan! Sie ketun kaima, kauppamies, -sä liukas luikuri, sä matikka, -vanha puotirotta, sillinhirttäjä, -myöjä homehtuneen juuston, mädän kalan, -roskakahvien ja vaatteen vanhan, -koin syömän sertingin ja karttuunin, -likaisten sokerien, huonon tupakan, -haisevan sillille ja pippurille, -maistavan pirunpaskalle ja muulle -sen sellaiselle... häkälöylylle. -Maljasi, vanha varas, jonka tähden -rukkaset lautaan isäntäs löi ennen, -sä nylkyri ja veren-imijä, -itikka, inhottava hyönteinen, -mies pintakiero, koron kiskoja, -väärinpunnitsija, toisen syöjä, -loismato kaikkein lähimmäistesi, -valheen ja vilpin isä, terve sulle! - -Ryyppy ylioppilaalle, joka on -helmaväelle kai liian hetas, -liian ahne erinäisille -kostukkeille, kuten viinalle, -olvelle, konjakille, pirrulle, -riikanpalsamille, hokmannille, -pompalle, pulituurille ja vaikka mille, -mikä vain vähän haisee sinnepäin. -Näin lausun ihailuni, nuori mies, -ainoa sivistyksen siistimä -joukossa raakamaisen rahvaan täällä, -ainut oikia yl’oppinut, -oikia Helsingissä ollut herra! -Siis kunniaksi isättömäin isän -tään teinin malja, malja maisterin, -malja keltanokan keikarin, -tään sonninkuvan, muhoilevan mullin, -tään riettaan pukin, sian siivottoman! - -Maljasi, koko raadollinen joukko! - -Tää puhe laukas vasta ilon irti! -Se pidettiin näät ystävyydessä, -sulassa sovinnossa, niinkuin pyhäin sopii, -rakkaassa rauhassa ja naurusuin. - -Sitte se vasta alkoi riemun remu! -Lukkari tanssi laulain "Martin Vapun" -ja "Sepän sällin Saimaan kanavalla", -ja toiset hihkui, säesti ja nauroi, -siks kunnes pöydän alla kukin loikoi. - - - - -Seitsemäs päivä. - - -Niin ehtoosta ja aamusta saa jälleen -sunnuntai suven-kirkas, hiljainen. - -Ei edes tuulen huokausta kuulu, -peilailee järven rannat rehevät, -värisee aamu-ilma lämpöinen. - -Vain kaivonvintit tuolla täällä naukuu -piikasten nostellessa kahvivettä. -Haukahtaa halli jonkun aitan alla -vierasta miestä, maantien kulkijaa. - -Pääskyset sujahtelee joen rantaan -ja jälleen pesään, jossa siukuttaa -keltaisin nokin pienet asukkaat. - -Hyräilee harmaa kissa rappusilla -uneliaana kenties muistellen -päättyneitä riijuuretkiään. - - * * * - -Metsät kaikuu äänin miljoonin, -kukkuvat käet, huutaa palokärki, -remahtaa äkin riemun helinään -maailma avara ja autereinen. - -Nousee tapuliin jo vanha Eljas; -avaten luukut kaikkiin ilmansuuntiin -tarttuu kellon naruun arvokkaasti. - -Kaikuu juhlallinen kutsusoitto, -heläjää vaski vanhan temppelin -harvassa tahdissa ja hartahasti. -Mäikkyy mäet, vaarat vapisee, -tulvii rahvas rautaporttiloista. - -Lukkari luikkii kiirein lehterille -ääreen urkujen ja alkaa virren: -"Elomme murheen laaksossa"... Hän laulaa -värjyvin äänin, hartain naamatauluin - -kuin ikinään ei olis kuullutkaan -laulua "Martin Vapun" vallattoman -ja "Sepän sällin Saimaan kanavalla". - -Eukot yhtyy virteen kimein äänin, -ja ukot haukotellen koittavat -vängätä vastaan unen viettelystä -takana suurten vaskihela-kirjain. - - * * ** - -Illan suussa pitkin joen siltaa -mampselit, ryökkinäiset pasisteeraa -aaltoovin povin, silmin uneksivin, -ja odottavat puotipoikiansa, -farmaseuttejaan tai pehtooreitaan -kainoina viattoman seuran tekoon. - -Ah, kukkaisleningeissään mampselit, -ja puotipojat sekä herrat muut -kauluksin kovin kesähelteessäkin! -He kukin salaisuuden rintaans kätkee -kevyen, mutta, oi! niin raskaan sentään, -suloisen, mut ah! niin sentään julman! - -Hämärtyessä illan lempeän -he huokailevat, toiset onnestansa, -toiset mustan murheen murtamina. -Ja yli tyynten vetten loitoten -kurnutus vetopelin kuuluu vain -kuin hymni autuaitten asunnoista. - -Lempeään verhoonsa yö kattaa maan. -Kuu haaveileva hopeitansa tuhlaa -ulapan syliin tummansinisen. -Käy lehtoin varjoon parit käsitysten -ja yhtyy syleilyhyn salaiseen. - - - - -Ostoksilla. - - -Isännän kanssa tullaan kaupunkiin -pikkaraiseen, perin hiljaiseen, -juhannus-ostoksia tekemään. - -Kesä juuri kerkeimmillänsä. -Salmet säihkyy päivän kilossa, -rantapoppelit ja männyt tuoksuu, -tuoksuu pienet, varjoisat puutarhat, -lumenvalkoisina loistellen -omenapuineen, joiden välistä -vilkkuu siellä täällä talon pääty, -paistaa peltikatto punainen -tahi säleaita porttinensa. - -Katuvieren nurmikolla loikoo -laiskotellen ruununvoudin koira. — -Posteljooni Kilpeläisen kissa -kiivennyt on lautalaipiolle -istua kyyhöttämään päivään päin. -Kyyhkyset kauppiaiden rappuin luona -nokkivat maasta ryyninripekkeitä. -Erään puodin luona niille syöttää -sämpylätä pieni pojan telja -odotellen isää, joka juuri -paraikaa tinkii kauppamiehen kanssa: - -— Mitä se maksaisi tuo potin kulha... -tuo... emalierinkinen kaukalo? -Elä nyt... Kolme markkaa! ... Kallis on. - -Miten paljonpas sie nylkenet -tällaisesta nahkalämpsästä? -Voi pattio! On vai niin suolaista... -Tulee ne nyt nuo kengät hintaansa. -Sutkasen summan maksaa yhdet pohjat. -Siihen kun otat vielä lisäksi -satnikkanahkat sekä kappinahkat... - -Panehan vielä pötkä sikuria... -Riikan sikuria... Sokuria, -sitäkin pitäis panna kilo, pari. — -Ja mitä hitsiä ne käskivät -ottamaan vielä... niin no, tosiaankin, -onkos teillä sitä sellaista -valkaistua paitavaatetta? -Tyttö kun näät pääsee ripille -ensi pyhänä, niin sillehän se -pitäis muka liessink’paita saada. -Eihän se enää kelpaa piikkokangas -paitaan edes alasiksikaan. — — -Pitäis eräs metri pitsiäkin... -Panehan tuota... tuohan tuo nyt näyttää -vähän taniammalta, tuo ruskia. — -Sitte kun viskaat kaupantekiäiset, -niin haastetaan jo vaikka rätingistä. - -Viimein päästään mekin ostoksille. -Saadaan koriin vehnäjauhot, hiivat, -rusinat, väskynät ja riisiryynit -ja ynnämuut ja päästään lähtemään -kotiin odottamaan aattoa, -juhannuskoivuja ja -kukkasia, -tanssin lekuntaa ja kokkotulta. - - - - -Korkea Oikeus. - - -I. - -Tässä ihan naapurina asuu -Tuomas Monni, tilanomistaja, -sangen äveriäs, mutta saita. - -Kihlakunnan oikeus nyt äskettäin -antamallaan päätöksellä velvoitti -ukko Monnin korvausta maksamaan -sata markkaa Mikko Ripatille -siitä, että Monnin emakko -luvatta ja varsin röyhkiästi -oli tonkinut ja mullistellut -ryytimaata Mikko Pipatin, puutarhurin, -ynnä sitä paitsi suorittamaan -kaikki oikeudenkäyntikulut, -kuin myös vetämähän sakkoa -sata markkaa siitä, että rohkeni -kehua emakkoaan juristiksi -loukaten korkeata Oikeutta. - -Monnipä ei tyydy päätökseen. -Väittää suuttuneena: vääryys tehtiin, -tehtiin pirun putku hänelle. -Minkäs hiton hän näät sille mahtaa, -että akka tahtoo pitää sikaa, -mokomaakin rempsapössiä -kuin tätäkin, lemmon juristia, -jonka kärsäileminen vie hältä talon. - -Tähän min en tyydy, Monni ilmottaa. -Suottakaan en tyydy, käräjöin, -vaikka menis armopöytään asti! - - * * * - -Niinpä hankkii vähän vihavata -putelin uurteeseen ja lähtee sitte -valituskirjelmätä teettämään -kirkonkylän nurkkasihtierillä, -Timo Nikoteemus Saparolla. -(Saparo lienee tosin liikanimi, -jonk on irvihampaat antaneet, -mutta kosken muista enkä tiedä, -mikä olis nimi oikia, -annettaneen mulle anteheksi, -että sanon häntä Saparoksi.) - -Saparon virkahuoneesehen astuu Monni, -sanoo: — Päivää. — Päivää! vastaa Saparo, -mies kaiskerainen, sangen arvokkaasti, -katsoen tulijata rillein yli, -jotka tiipattavat latvalle -terävän, viinan punertaman nokan. -Katsoo, vilkasee vain, alkaa sitte -jälleen tongiskella papereitaan, -kellastuneita, vaan arvokkaita, -suurten juttuin rotokolliloita, -viiksenhuipukoitaan sipuillen -ruskeiksi savustunein sormenpäin. - -Monni rykäsee ja sanoo: — Tuota... -Ei Saparo vain ole tietääksensä. -Vasta pitkän hiljaisuuden jälkeen -kääntyy päin ja päänsä ylentää. -— Oisko asioita? — O-oishan tässä... -tuota... tulin vain, kun sakottivat... -häikköläinen... tuota... Enhän minä, tuota... -— Jaaha!... Onko rotokolli? Näyttäkääpäs! -Jaaha!... Hm!... Jaaha... No niin! -— Niin jotta... tuota... valituskirjelmä... -ja sitte... oishan täällä vähän... -tätäkin vihavampaa putelissa. - -Se auttoi. Saparo on toinen mies: -— Istukaa, olkaa hyvä! Siin on tuoli! -Minä teen kuin parahiten voin. - -Alkaa sitte viisas keskustelu -lakiasioista, Rikoslaista, -Naimisen Kaaresta ja vaikka mistä, -kunnes Monni on jo vakuutettu, -että niin se on, ei siinä auta, -ei vaikka olis no! Hän kyllä voittaa. -Kysyköön rahaa! Ei se siihen kuulu, -vaan asjan täytyy mennä jenkoilleen, -siitä se onkin justiin kysymys. - - - - -II. - - -Valituskirjelmää nyt laatimaan -Saparo kaikin voimin antautuu. -Ottaa aina väliin pienen napsun, -miettii sitte, penkoo lakikirjat, -kirjoittaa, korjailee, ja niinpä syntyy -nerontuote, jonka arvoista -ei kyhättäne toista ihan äsken. - -Siinä selitetään, kuinka muka: -Monnin emakko on varsin siivo, -tunnettu kunniallisesta käytöksestään, -rauhallisesta mielenlaadustaan, -kuin myöskin huohmioitettava on, -että sitä hyvin ruokitaan, -jotenka se ei millään lailla, etenkin -ja siihen katsoen kuin myöskään ei -ole ennen havaittu sen röyhkeyttä, -varsinkin kun todisteet on olleet -tois-arvoisia, eikä suinkaan tässä -voitane väittää ilkivaltaisuutta -huohmatuksi, ole voinut olla vikapää -vahingontuotantahan Pipatille, -vaan, ja kuten todistaakin voidaan, -Pipatin ryytimaa on aidattuna -kelvottomasti, ja siksi, eritoten -viitaten Lakiin Väliaidoista, -anon nöyrimmästi, että kanne, -varsinkin koska se on syntynyt -vain vihamielisyydestä ja kateudesta -ynnä voitonhimosta ja ahneudesta, -ilman mitään muuta kumottaisiin. - -Mitä taas tulee sakkoon, johonka -Kihlakunnan Oikeus on langettanut -Tuomas Monnin siitä, että tämä -nimitti, kuten tapa ollut on -kansan keskuudessa varsinkin, -kun on puhe pahantekijöistä sioista -ja rönkyjistä ynnä ruinaajista, -sikaansa juristiksi, alistan -päätöksen tarkistuksen alaiseksi -armolliselle Hovi Oikeudelle, -nimenomaan kiinnittäen huohmiota -kansan tapaisuuteen, koska kuitenkaan -ei Monni edes aavistanut ole, -että juristi on titteli -Korkean Oikeuden istujain -ynnä kaikkinaisten lakimiesten, -kuin ei myöskään tiennyt solvanneensa -tämän tituleerauksen kautta -muita kuin vain omaa emakkoaan, -joten tään sanan arvopitoisuuden -on Monni tullut alentaneeksi -parempaa tietopuolisuuttaan vasten, -eikä niin ollen millään muotoa -ole sakkoon ansiollinen, -sillä kaiketi on seikka se, -ettei Monni, joka tunnetusti -on kaikin puolin kuuliainen Laille, -tätä julkeata solvausta oisi tieten tehnyt -konsanaan, ja tuskin silloinkaan. - - - - -Vanha läävä. - - -Akkansa estelyistä huolimatta -Kykkänen möi vanhan läävänsä -räätäli Ambrosius Teperille -sadan markan kauppahinnasta. -Vastaanotto myöskin tapahtui -ilman vähintäkään viivytystä. - -Navettaa purkamaan käy neljä miestä, -Teperi itse heiluu neljäntenä, — -säestämänä kiivaan rallatuksen, -jota pitää akka Kykkäsen. -Hyökkäillen pihalla kuin raju-ilma, -tenttelehtäen kuin hyppäpieru, -hyrrä sellainen, hän huutaa, huitoo: - -— Pahanhengen rutkat, rökäleet! -Purkakaa nyt, onhan siinä katto, -hyvä olkikatto, josta saapi -räätälin rouva viinin herrashatun, -oikein olkihatun saapi siitä. - -Tottahan tuo nyt toki pitää olla -olkihattu. Ei ne muuten huoli -herrat käydä taputtelemassa, -ei ne tukkipomot muuten tykkää, -jos ei ole herrashepenissä. - -Kiveltä kivelle se akka hyppii. -Nyrkkiä lyöden paksuun reitehensä -huutaa ja sylkee, kiroilee ja noituu. - -Saa siinä rippinsä jo Kykkänenkin: - -— Kylläpä siin on miestä miehekseen -tuossakin Kykkäsessä, jukolauta! -Tulimaisen köntti, pirulainen, -hiton juhta! Siinä maalailee -höstäilee haravia elokuussa. -Nythän niitä justiin tarvitaan! -Ei oo näät muuta työtä miehellä! - -Koko kesän syö ja laiskottelee, -istuu ja imee piipun töllöään, -syljeksii lattialle, haukottelee, -kitaansa repii, maata köllöttää. -Lieneekö silmä siivollansa auki -ollut koko kesän aikana. -Ei kinttuloitaan kehtaa kohotella. -Astua jäystää niinkuin tyrikäs. -Ei puuta halki tokkaa, siksikään -ei kestä kirves miehen koprassa! - -Jo se on sitte tehty uusi läävä! -Johan tuossa olis aikaa ollut -tynätä häneen vaikka viisi läävää, -niinkuin ei joutanut ois, tosiaankin! -Kun et jo myynyt tuota hoviakin, -tuvan tölliäkin tuosta tieheen. -— — — - -No niin! No nyt se alkaa purkaminen! -Taitavat olla vähän lahot hirret! -Hups! Sillä lailla! Puettakaa vain silleen! -Tomuna ne nousee taivaaseen! -Pölynä se on koko läävän röhä, -tummanenkin homepytinki, -säkissä saatte kantaa, röttelön, -räätälin tunkiolle, ukkoparat! - -Kykkästä jo alkaa kiukuttaa. -Akkakin siinä pieksää kieltänsä, -kiehuu niinkuin rokkakattila, -härskyy siinä ihan nenän alla. -Ei, perhana! Ei tätä enää kärsi! -Kykkänen housujansa kohottaa, -muljauttaa akkaan päin ja rähähtää: - -— Nyt ala tuketa jo kitusias! -Tässä saattaa, näätsen, suuttua, -ja silloin se on hyvin paha seikka -se rallatus. Niin jotta: Hissukseen! - -Akalta loppuu oitis sananvuoro. -Tupaan puhallaikse tuulispäänä -lyöden oven mennessänsä kiinni -oikein vähän niinkuin vinkiämpään, -jotta hupa tölli huojahtaa, -tuohiläpät ikkunoista tippuu. - -Kuuluuhan sieltä vielä kotvan aikaa -kalitusta eukon kiukkuisen, -mutta kukas siitä välittäisi. -Purkajat tarjoavat Kykkäselle -tupakan. Tämä ottaa huomauttaen: -— Se muija mikä lienee... raivo... väliin. - - - - -Sadetta pitämässä. - - -Kesselin Jussin mökkiin pistäydyin -sadetta karkuun vallan kauheata. -Pistäydyin sinne valehtelemaan -kilpaa kera akan kielevän, -akan rehevän ja repsakan, -joll on sisu kirkas, aatos nopsa, -kieli kepeä kuin haavan lehti. - -Eukko heti hyppää kahvin keittoon. -Sanon: — Eihän tässä mitä huoli... -Mitäs te nyt turhaan puuhaan tässä... -Piipahdin vain poutaa vuottamaan. - -Akka: — Yy! No tämähän nyt on! -Puuha! Mitäs puuhaa tässä! -Tokihan tuo nyt pitää ryypätä -kuppi porovettä harvoin käyden... -Itsekin tässä juodaan, lapetaan. - -Mutta tuskin tuli syttynyt on, -ukkonen kuri lyö ja risahtaa, -jotta seinät ihan vapisevat. - -— Herra siunaa! — eukko hätäytyy —, -viskaa vettä lekkuavaan lieteen, -pellit sulkee vallan visusti, -alkaen ärhennellä ukkoselle: - -— Tampun koira! Siinä äräjää -ja risahtelee, jotta kauhistaa! -Koko kottulaisen päivän jauhaa -jytyää kuin mikä ryynimylly, -murnettaa kuin mulli vihainen -ja rätisee ja ruskaa. Ruskakoon nyt, -tottapahan vielä herkeää! - -Viimein tuo toki ilma asettuukin, -ja muija pyörähyttää hyvän kahvin. -Sikurin murua ei sekaan pane. -Kehahtaa itsekin: — Ne talolliset, -ne ovat sellaisia natkuloita, -saivarennylkijöitä, kurjia. -Sikurinokare vain sumpin sekaan -viskataan. Hm! Se on höröä, -sen tietää sitte... Tulee kipeäksi -mokomasta kahvin suipelista. - -Minä toki tämän kahvin keitän -sellaisen, jotta sitä kehtaa juoda. -Jos häntä sillä tehnee konkurssin, -niin tehköön! Käykää vieras ottamaan! -Tuossakin naapurissa kahvin keittää -kuin minkä pulingin se emäntä. -Pentuloitaan kyllä kouluutetaan -ja yritetään tehdä herroiksi, -mut kunnon kahvia ei raatsita. - -Tyttö se nyt tänne näkyi jääneen -ukkoa uottelemaan kotona. -Virkkailee päivät päästään nykertää -ja lukee pänttää, mitä lukenee. -Jo siitäkin mies saapi syöttilään, -kun senkin ryökkinän vain siitä korjaa! -Ei edes, polonen, saa puhtaaksi -omia riepuloitaan, hanhi, näätsen! - -No poikahan se puittos missä lienee -siellä Helsingissä soittamassa. -Porttipijanoa, kuuluu, soittaa -jossain, missä lie viilharmuonissa -vai missä tampun orkestierissä. - -Siihen ne senkin pojan koulut meni! -Siihen ne sihahti. On tää nyt virka! - -Tätä nyt soittaa osaa kouluittakin. -Tuokin reätäl-Heikin Ievertti -soittaa sirmantkaa ja viijuonia -niinkuin mikä Herran enkeli, -vaikka ei koulujakaan ole käynyt -ei päivääkään, ei kansakouluakaan. -— — — - -Ryyppää, ryyppää! Ei se niin nyt ole -ihminen kuin mikä puteli, -jotta se nyt yltä pulahtaa. -Meijän Juss se juop ku hevonen. -Väliin pannu päätyy pieneksi, -vaikka tää nyt vetää vähilleen -kupillista kaksikymmentä... -... kaksi kuppia nyt tunnu missään... - -Juon kolmannen ja neljännen, ei auta -suututtaa ylen hyvää eukkoa. -Latelen sitte suuret kiitokset, -kost-jumalat ja kaikki mitkä kuuluu, -alkaen hankkiutua lähtöhön. - -Äkin se poudaksi nyt remahtikin. -Kaukana ukkonen vain murisee, -ja näkyy pilvi synkän-sininen. -Astun ohi talon, jonka tyttö -pitsiä nypläilee ja lukee pänttää. -Neiti on kamarinsa ikkunassa -kädessä joku rakkausromaani. - -Mut nätti tyttö, totta tosiaan! -Olisin ihan varmaan... Mutta eikös -se akka pahus juuri äskettäin -herennyt haukkumasta: — Siitäkin -saa muka syöttilään, ken korjannee! -Ei edes, polonen, saa puhtaaksi -omia riepuloitaan, hanhi, näätsen. — - - - - -Talkoissa. - -Rukiinleikkuutalkoot Hovissa. - - -Kuhilailla seisoo pitkä pelto. -Ukot, akat, pojat, piikalapset -tunkeutuvat tupaan lämpöiseen, -jonka keskellä on kestipöytä, -pitkä pöytä valkoliinoineen. - -Emännät, punaiset kuin puolukat, -kantavat pöytään ruokaa sekä juomaa, -piirasta, voita, kiljunpintaa, kaljaa, -kalakukkoa ja kastiketta, -rusinarokkaa, riisihuttua, -kirnupiimää sekä kokkelia. -On siinä keittiä ja kiisseliä, -tauhkaa vaikka minkä tapaista! - -Isäntä, vääräjalka jaarikka, -jämerä äijä vielä ikäisekseen, -tarjoaa Ukkoloille ruokaryypit -pullosta kimmeltävän kirkkaasta, -kantikkaasta "parrun pätkästä". - -Syödään, viisastellaan, tupakoidaan, -suupielet hieman rasvan-kiiluvina, -kuunnellaan viritystä viijuonin, -jota sylissänsä pitelee -Ievert, poika Heikki-räätälin. - -Nyt se alkaa reima talkootanssi! -Kohta viulun liurutusten yli -kuuluu kurnutusta sirmantkan, -haikeaa halitusta harmonikan, -jolla Matilaisen Juhana -vetää oikein yli olkansa! - -Voi perhana! Ne vetää komiasti! -Ihanhan tässä jalat alta karkaa. -Karskinkin suun se vetää vehnäselleen, -tuo valssi vanha: "Morjes Amanta..." - -Mut onkos lattialla poikaa, piikaa! -Pojan jukurata, julli-niskaa, -piian lellukkata punasuuta, -uhkee-utaraista, paksureittä! -Hih! Sitä vinhaa tanssin vilskettä! -Käpälän kopsetta juur komiata! -Tytöt ne paistaa niinkuin puolukat, -pojista hiki kiehuu niinkuin pihka -mäkimäntylöistä kesäkuussa. - -Koirat ulvovat ja kissa naukuu -ovensuussa ulos päästäkseen. -Nurkkaan karkaa pojat pikkuruiset -jaloista julman tanssin jytinän. -Ämmät käkkäleuat lieden luona -säksättävät kielin ketterin -lehmäin poikimiset, kanan munat, -voin kirnuamiset ja kirkkomatkat. - - * * * - -Mutta ukot siirtyy kamariin, -totipöydän ääreen tutkimaan -raamattua neljän kuninkaan. - -Lyövät siellä ajan kuluksi -viidentoista pennin nakkia. -Maistavat kukin kupposestansa -ja riuhtasevat aina tuolloin, tällöin -roimat rynnässavut rettingistä. -Kiire ei ole eikä rahan himo. -Siksi joudetaankin jutustamaan -pitkin ja poikin monet asiat. - -Joku kehuu kalansaalistaan, -valehtelee silmät ummessa, -miten muka rantahakaan kerran -vietiin lampaat. Vuona hävisi. -Hävisi toinen. Minä vahtiin menen. -Pyssyn kanssa menen väijymään, -jotta kuka konna se ne vuonat viepi. -No mitäs, vähää ennen puoliyötä -suuri hauen rosmo yrittää -temmata vuonan, joka menee juomaan. -Kerkesin toki ampua sen rutkan, -ennenkuin ehti tekosensa tehdä. - -Arvaapas mitä painoi?... Herra tiesi! -Puntari ei päälleen ottanut! - -Toinen kehuu hyvää pyssyään: - -— On se vain putki siinä sellainen, -että en ole toista vielä nähnyt. -Sikäli kuin suinkin silmä siintää -saat tetriäkin peppuun tökätä, -ja kyllä putoaa, ja potkimatta! - -Siitä kääntyy puhe metsästykseen. -Nauretaan röhötellään herroja, -kaupungin asessyörejä ja muita, -jotka rellestävät retkillään -viikkomäärin, eväät mukana, -muhkeat eväät, vehnäpiirakat, -putelit, pulkkavaiset konjakpullot, -ja viinalekut vyöllä, hitsiläinen, -olalla jahtitorvet kiiltävät, -pyssyt kolmepiippuiset ja laukut, -sellaiset uljaat laukut! Koiran hukat -suuret kuin mitkä hiton lejoonat, -syövät vain lampaita ja vasikoita, -jäniksen hajuakaan eivät tunne. -Sen kuin lennetään suu rievallaan -ja älistään ja tehdään pilojaan. - -Toisenkin lampaan ne on sitte syöneet, -toisenkin vuonan herrat saaneet maksaa -ja mennä kotiin kontti tyhjää täynnä. -Tietäähän sen, kun siellä metsässä -ampua paahdetaan ja huudetaan, -torvilla tötötetään. Siihenhän, -siihen se justiin jänis lentääkin! - -Ja mitä sitte, vaikka lentäisikin? -Senkin riiherran, sen Riippenpierin, -jänistä muka piti ampua, -niin koiran ampui, rotukoiransa, -voilla ja vehnäsellä vaalitun. -Sitä se sitte itki tillitteli. -Taisipa oikein hautajaiset pitää. -Sanomalehteen kuului kirjottaneen -runot ja värssyt, muistokirjotukset, -ettei koko tämä roskakansa -maksa sen koiran vertaa, joka kuoli, -mutta jotta onpahan nyt saanut -sentään haudan kunniallisen, -perintötilalla, näät, kuuluisalla, -joka ei joudu moukkain myllättäväks, -kasvakoon ennen pajurämettä! - -Syntyypä siitä naurunrähinä! -Moni totikuppi kumotaan -aateliskoiran jalon kunniaksi. -Sitte mennään tupaan tanssimaan, -näyttämään kepiöitä kenkiä -tälle nykykansan nuorisolle. - - - - -Perhejuhla pappilassa. - - -Syntymäpäiväjuhla ryökkinän, -immen seitsentoistavuotiaan, -kalpeankauniin, sinisilmäisen, -tuon ihanaisen Beate-Sophien. - -Salissa loistaa kruunut, pöytälamput. -Liinat aivan hohtaa valkeuttaan. -Pöydällä välkkyy kahviastiat, -teekeittiö ja limonaadilasit, -siellä ruusut tuoksuu punaiset, -onnittelukortein sekä kirjein... - -Nurkassa röyhistelee palmut, liljat -leveinä luona vanhan pianon, -joka arvokkaana, ylpeänä -on kuin muistelisi nuoruuttaan, -menneitä, parempia aikoja, -jolloin valot paloi hämärämmin, -aatteet ja sanat sitä kirkkaammin -sädehti hienoin salaviittauksin -niinkuin jalokiven kimmellys, -joka yhtämittaa syttyy, sammuu. -Ajat ne on olleet sekä menneet... -Elämä on nyt perin harvasyistä. — - - * * * - -Vanhan kirkkoherran naama loistaa, -rouva sulaa aurinkoiseen hymyyn -lausuessaan tervetulleiksi -vieraita ainokaisens synnyinjuhlaan. -Beate-Sophie punastuu ja niijaa, -kainostellen päänsä alas painaa... - -Istutaan sitte oivaan juhlapöytään, -juodaan kahvia ja mehuvettä, -limonaadiakin nautitaan -ja hedelmiä ynnä konvehtia. — -Beate-Sophien tahdosta tää juhla -aivan raittiiksi on järjestetty. — -Myöhemmin yhteisestä pyynnöstä -päivän sankaritar soittelee -"Kultaiset langat" Tshaikovskin ja vielä -ylimääräisenä numerona: -"Tää kodin onnea ompi rauhaisaa." - -Kätten taputukset, hyvä-huudot. — -Sitte noustaan vähän katselemaan -pappilan rouvan maalailemia -ihanoita seinätauluja. - -Henkikirjurista tuntuu, että -taulumaalaukset seinillä -todistavat herkkää tunnetta -ja luonnonhavaitsemiskykyä. -Ne loihtivathan katsojalle eteen -milloin kesä-illan lämpöisen, -auringonlaskun kauniin ruskotuksen, -milloin valkopurjeet ulapalla -tyynellä, päilyvällä, seilaamassa... -Tahi haaveellisen kuutamon, -jolloin vedet vienoon värehtivät... - -— Nykyään ne taidemaalarit, — -alkaa vallasmanni, — ne on, tuota, -sellaisia töhertelijöitä. -— Niin, no, — sanoo kirkkoherran rouva, — -kun eivät osaa, niin ne tuhraavat -mitä vain sattuu, siinähän se on. -— Taidon lahjaa eivät kaikki saa, -myöntää kirkkoherra huokaisten. — -Ja toiseksi, niin vaatiihan se myöskin -intelligenssiä ja rutiinia. -— Aivan oikein! yhtyy lääkäri, — -myös riippumattomuus on mielestäni -tärkeätä taidemaalarille. -Taiteen pitää, minun luullakseni, -puhjeta kuin kedon kukkasen, -olla huolettoman hengen tuote, -huvitus ja myöskin sielun ruoka -luojallensa sekä katsojalleen. - -Ennen juhlan loppua on toki -kuultava vielä, mitä ajattelee -apupappi taideasioista. - -Hänestä se on — taide nimittäin — -hengen kuvastin ja luonnon peili. -Hän on itse joskus yritellyt... -(Tätä tunnustaissaan punastuu hän.) -maalailla öljytauluja ja silloin -huomannut, että se on tarkkaa työtä, -ja sitte luonnontuntemusta myöskin, -rakkautta luontoon, sillä taide on... -taide on — peilikuva luonnosta! - - - - -Matkustajalaiva. - - -Maanantai-iltana on lähdössä -kaupungin laiturista moottorpursi -matkustajia viemään maalaiskyliin. - -Pursi on kaikin puolin "extra prima". -Siinä on kolme eri luokkaakin, -niinkuin on hienoimmissa laivoissa -tapana pitää. Ensimäinen luokka, -jossa on penkkilöillä pehmikkeet -heinällä topatut ja koristetut -tulipunaisilla tupsuloilla, -on ihan etukeulassa, ja toinen, -jossa istuimet on muuten -kuin ensimäisessäkin luokassa, -mut ilman lankatupsukoristeita, -on peräkokassa, ja kolmas luokka -on sijoitettu konehuoneeseen. -Kolmisenkymmentä täyskasvuista -on laivan lupa ottaa kuljettaakseen. -Siks ihmiset jo saapuu laiturille -tuntia, kahta ennen lähtöä. - -Nyt juoksee ihan viime tingassa -"riätälj-mestär" Ryhänen ja tahtoo -purtehen tunkeutua liian täyteen. -Kapteeni liepeisiin käy räätälin, -tehden perinpohjin selkoa, -kuinka mont on lupa ottaa "völjyyn". -— Ei meill oo tilloo, herra riätälj-mestär. - -— Miks ei oo tilloo? Tilloo täytyy olla. -Pasissier-laivaan täytyy ottaa mukaan -pasissierit; mie oun pasissier. -Nuo jauhosäkit tuossa kannella -ne ei oo mittään pasissierilöitä. -Puottakaa ne poikkeen. Miull on asijoita -niin tärkeitä, jottei tää laiva vastoo -miun reissuloitain, jos ne hiijautuu. - -Kapteeni häkeltyy. No mitä tehdä!? -Ei uskaltaisi jättää räätäliä, -ei oikein mukaan ottaa. Mutta silloin -tulla lehestää jo poliisi. -Virkansa puolesta, ei ylpeydestä, -sekautuu asiaan ja pitää siinä -tavanmukaisen nyt kuulustelun, -jonka nojalla hän vihdoin kieltää -laivaan pääsyn Albin Ryhäseltä. -Laiva antaa heti lähtömerkin. -Kapteeni huutaa koneenkäyttäjälle: -(Molemmat tulleet tänne Savon mailta, -niinkuin "riätälj-mestär" Ryhänenkin.) -— Pannaanpas lähöks! Toinen siihen vastaa: -— Lähöks pannaan ihan paikalla, -het, kun soan toahan paperossiin tulen. - -Kapteeni hetken päästä: — Takas-päin! -Ja laiva uljahasti täristen -irtautuu laiturista. Mutta eikös -käy silloin kone hieman reistaamaan. -Mikä lie akseli vain taittunut, -mut kiusaa siitäkin on kerrakseen. - -Onneks ei jäädä tuuliajolle. -Kapteeni näet yltää vielä seipään -ojentaa laiturilla seisoville. - -Ukot ottaa vähän itseensä: -— No, mitä? Eikös sitä lähetä? -— Lähetään... ihan tuossa paikassa... -Juostaan vuan tuolla Jörkin pajalla... -Massina joinniik koipein juonittelloo... - -Noin tunnin päästä sitä lähdetäänkin, -ja lähdetäänkin ihan viivana. -Yks venemies vain pääsi sivuuttaamaan. -Kun oli säkkilöistä tehty purje, -ja vielä souti selkä kiperänä -niin voitti, tietäähän sen, vängällä. - -Keskellä selkää huutaa kapteeni: -— Mennäänkös, masunista, Hirvisaareen? -— Ka, vaikka tuonne sitte poikkeaisi... -voiphan ne ostaa limunaatia. - -Poiketaan Hirvisaaren laituriin, -lahteen parin virstan pituiseen. -— On siellä retonia, virkkaa joku -nähdessään rannan täynnä tyttölasta. -— On tuolla nuitai pojan könttilöitä, -ne likoille näät limunaativettä -pistuovoivat, tummasetkin sorsat! - -Virvoitusveden kauppa käy kuin siima! -— Tuo vielä pullo sitä punasta! -Tai anna heitä kaksi. Täss on raha! -Kapteeni hyppää vihdoin paikalleen -ja antaa lähtökäskyn, mutta silloin -huutaa joku: — Hei, hei! Älkääs menkö! -Yks pullo vielä sitä punasta! - -Ei kestänyt kuin puoli tuntia -tää kaupan teko sangen tärkeä. -Taas lähdetään, ja ihan ehjin nahoin -saavutaan viimeisehen laituriin -jo siinä vähää ennen puoli-yötä. - - - - -Ilojuhla rautatien kunniaksi. - - -Nythän ne rupeavat rustaamaan -tännekin, kuuluu, sitä rautatietä. - -Kaupungin herrat ovat juhlimassa. -Siellä on olvet, liköörit ja rommit, -lihat ja kalat, kaikkinaiset herkut. -Soittokunta siellä puhaltaa. -Herrat ryyppäävät ja huutavat: -— Eläköön! ja — Maljat pohjahan! -Maljat pohjaan radan kunniaksi! - -Ilo ois kaikinpuolin vilpitön, -mut sattuu kaksi kaveria siinä, -nokakkain, kaksi vanhaa vihamiestä. -Ja vaikka onkin päivä sovinnon, -hetki julman jubileerauksen, -niin eivät malta olla tonkimatta -toistensa vikoja taas esille. - -Sanoopa yhden kerran paukahuttaa -kelloseppä silloin maisterille, -ylen viisaalle ja koppavalle: -— Mikäs virka sinulla on oikein? - -Toiselle se on sangen arka paikka, -kun ei ole oikein mitään virkaa, -ja virattomuus täällä katsotaan -synniksi suuremmaksi varkautta. - -Eipä siis sovi kovin ihmetellä, -jos ottaa itsehensä maisteri. -Lentää punaseksi niinkuin rapu, -katsoo hetken kakkuloiden yli -ja nousee, sanoo sanat murhaavat: - -— Noin tyhmää kysymystä tähän asti -kuullut en ole vielä kertaakaan, -mut ei se sentään mikään ihme ole: -tämähän onkin mulle ensi kerta -käsityöläisten kanssa seurustella. - -Tästäpä suuttui melkein koko joukko. -Jokainen luuli, että maisteri -tarkoitti sanoillansa koko seuraa. - -Ja kiivain silloin, lehden toimittaja, -joka vasta tänä iltana -maisterille kiirein esitettiin, -huutaa ihan kohti kulkkuaan: - -— Ulos! Tämähän on sikamaista -ruveta yleisessä paikassa -kunniallisia ihmisiä -solvaamaan moisin sanoin! Ulos! Ulos! - -Maisteri kääntää silloin hävyttömän -katseensa toimittajaan sanoen: - -— En tosin tunne tätä räätäliä, -mutta luulen, etten ole velkaa -penniäkään vaatekerrastani. -Ja siksi pyydän: Älkää huutako, -kun ei teitä ole tarvittu. - -Samassa hän jo kumartaa ja lähtee. - -Eikä olis hyvä ollutkaan -viipyä viimeisien sanain jälkeen, -sillä toimittaja Pulkkinen -ylenpalttisen on paksu äijä. - - * * * - -Tämä nyt oli pieni väliremppaus -siinä jumalaisten juomingissa, -eikä sitä kohta muistetakaan. -Huomena ollaan jälleen hyvää kuomaa, -tökätään kättä maisterillekin, -kysytään: — Vieläkö on pohmelo? -ja nauretaan ja pannaan sanomiin: - -— Vaatimaton illanvietto eilen -rautatien kunniaksi vietettiin. -Mieliala toverillinen. -Rattoisassa seurustelussa -kului ilta pikkutunneille. - - - - -Sorsajahdissa. - - -Astuu tässä toissa iltana -ikkunani ohi Jurkan Tommo, -mies rehti peräti ja ponteva, -takoja tarkka, ylen selvä seppä, -astuu siitä pyssy olkapäällä, -nyökäten hyvän illan ikkunaan. - -Kysyn: — Minnepäs se Tommo nyt? -— Vohlaa menen tavottelemaan. -Kuului sorsajahti alkaneen. -Viime yönä oli järvellä -sellainen tulimaisen roikina, -jotta arvelinpa, annas olla, -jos tässä piipahtaisin minäkin -erään sorsan säkkiin pistämässä. -Tule höykkään! Onhan sillä pyssy -teidän isännällä, tietääkseni. - -Innostun siinä. — Vuottelepas vähän! -Juoksen isännältä haulikon, -uuden, uljaan kaksipiippuisen -ja lähden Tommon kera sorsajahtiin. - -Venettä vanhaa maalta lykätessään, -savista, vuotavata, Tommo sanoo: -— Eihän tää meidän moottori nyt ole -oikein komia, vaan eikö tuolla -sen verran liirattane, kuin on tarvis. - -Se näät täysimäisen loha näkyy -vuotaa pulkentavan kimmilöistään. -Vaan antaa vuotaa. Onhan tässä aikaa -naussata vettä tieheen hänestä. -Eihän tuota aina huoli olla -pyssy tötöllänsä ampumassa. - -Olehan sentään siellä vakavasti! -Tällä on, epelillä, kaikki kujeet. -Osaa se olla näet vaaruvakin -niinkuin mikä lemmon kätkyt ikään. - -Päästään Kanasaaren salmekkeelle. -Silloin lentää pieni moottori -kaupungista käsin, räklättää, -täynnä miestä kauluskulkkua -kaksipiippuisine kivääreineen. - -— Olipas onni, sanoo silloin Tommo. -Ne ne meille sorsat aristelee -ruohikoista, saatpahan sen nähdä. -Olen minä niitä ennenkin -pitänyt koirinani tässä työssä. - -Samassa kohoo pari, kolme sorsaa, -mies moottorista ampuu roiskahuttaa, -ampuu toinen. Yhtä tyhjän kanssa! -Sorsat lentää melkein meitä kohti. -Tommokin silloin torven kohottaa, -vanhan, ruosteen runteleman putken, -konstin oikein kotitekoisen. -Kiirettä ei pidä laukastessa. -Kun laukasee, niin sorsa tipahtaa, -tipahtaa niinkuin kuollut konsanaan. - -— Hitto sentään! Tommo päivittelee, -kun ei ole toista torvea -tuossa pyssyn kuvahisessa, -jotta saisi yhteen hikeen soittaa -toisenkin sorsan nurin niskojaan. - -Tarjoan hälle kaksipiippuista, -mutta Tommo viittaa kämmenellään: -— Elä luule! Käteeni en huoli -vaaprikan tekemiä pyssylöitä, -vaikka heissä oisi viisi reikää. -Omaan takapuoleenikin luotan -enemmän kuin asuun mokomaan. - -Koitan puolustella tehtaan työtä, -mutta Tommo pysyy uskossaan, -että ei tee totta tuollaiset -läpäjävät, raviertukki pyssyt. -Leluja ne on pyssyn rinnalla. - -Ja kun sitte vielä pari kertaa -ammun metsään kaksipiippuisella, -päästän sorsat muille markkinoille, -silloin Tommo vasta innostuu: - -— No, poikarukka! Enkös sanonut? -Enkös ennustanut: Ei tee totta! -Olenhan minäkin jo eläissäni -toisenkin torven tainnut tyhjentää. -Pidähän mielessäsi miehen puhe: -Sorsaakaan et puota, usko oikein, -mokomalla lelulla kuin tuolla. - -Ei se sana ihan toteen käynyt. -Puoltanut lienen toki pari sorsaa. -Mut Tommo sanoo niitä käännellen: -— Vo-voi! Ei lyö läpi höyhenistä. -Haulit karisevat, katsohan! -Vaan pökertyyhän siitä lintu vähän, -kun ihan pyrstön alta ammutaan. - - - - -Vallasmanni ja poliisi. - - -Nimismiestä ukot kutsuu täällä -rähilääksi, keljapössiksi, -tahi Pahulaisen syöttilääksi. - -Poliisia sentään sanotaan -joskus oikealla nimelläänkin, -mainitaan Malakias Pötröseksi. - -Kumpikaan ei miekkaa hukkaan kanna. -Molemmat ovat sangen innokkaita -virkansa töitä toimitellessaan. -Poliisi vain on vähän liian arka. - - * * * - -Kerran nämä samat kruununmiehet -ajavat kaupungista kotiin päin -ollen hienoisessa hiivassa. - -Törrääjän mäen päälle tultuaan, -suutari Kopperoisen mökin kohtaan, -nimismies tahtoo mökkiin kahville. - -— Juokse, kysy Kopperoiselta, -keittääkö hän meille kahvia, -maksua vastaan, ymmärräthän sinä! -sanoo poliisille nimismies. -Koputa ylös. Taitaa maata jo! - -Pötrönen juoksee. Ruutuun naputtaa. -Ei hiiren hisahdusta sieltä kuulu. -Harmaa kissa siihen ilmestyy, -Pötrösen saappaan varteen päätään muilaa, -naukua marajaa ja pökistelee. - -— Lyö nyrkillä, niin että kuulee siellä! -Puota rampkaan, jotta helähtää! -— Ei se herää, kyllä se on vissi, -vaikka tään purkais koko mökin tästä, -väittää Pötrönen. Hän tietää näät, -että suutari on sangen kiivas, -ei ole sen kotirauhaa häirittävä -melulla sellaisella ensinkään. - -Silloin hyppää itse vallasmanni, -potkasee ensin kissan lepikkoon, -laukasee sitte nyrkin ikkunaan, -niin että lasit kartanolle parskuu. - -Samassa ryöpsähtää jo Kopperoinen -kirves kohollansa ikkunaan -luullen rosmojen nyt hyökkäävän -keskellä yötä häntä nitistämään. - -— Elä elä tule, pahulainen! -huutaa suutari kuin pasuuna. -Pistänet vain ikkunahan pääsi, -niin kaksi kissankuppia teen siitä! - -— Hiljaa Kopperoinen! Minä olen... -— Olepa sinä mikä tahtonet, -mut älä komentele, hiton räähkä, -älä yhtään siinä suurentele, -tahikka minä tulen kartanolle! - -— No nyt on hyvä, miettii vallasmanni. -Kävelee jälleen kärryjensä luokse -ja käskee ajamahan helvettiin! - -Istuu, melkein loikoo, rötköttää -ja haukuskelee siinä joutessaan -Pötröstä, poliisia, pelkuriksi, -nahjukseksi, lökkäpöksyksi, -kötykseksi, ukkoraukaksi, -nököttimeksi ja vaikka miksi. - -Pötrönen kuuntelee, ei vastaan pane. -Ajaa nykyttää vain hevosta -ja koittaa pysytellä istuimellaan, -kärrien toisen likasiiven päällä. - -Viimein väsyy toki vallasmanni, -sanoo: — Haista nyt jo se ja se! - -Pötrönen rykäsee ja tavottelee -laulaa siinä jotain huomevirttä: -"Jo aurink’ armas"... mut ei riitä ääni, -ja nimismieskin siihen ärähtää: -— Ole naukumatta hänessä! - - * * * - -Mutta kotonansa Kopperoinen -ei enää unta silmähänsä saa. -Istuu pöntöllensä miettimään. -Tupakoi ja lampun sytyttää, -alkaen äkäpäissään valmistella -Mulin Matin saapasparia. - - - - -Erokahvilla. - - -Juopi tässä erokahviloita -kahdenkesken minun kanssani, -pienessä, rauhaisassa pöksässäni, -Miettis-Pekko, äijän käriläs, -ukko seitsenkymmenvuotias, -leuka valkoisella harjaksella, -ryntäät rehjallansa karvaiset. - -Viisas äijä, kalamiesten paras, -puheiltansa kovin konstikas. -Suu on aina melkein korviin asti -viisahassa virnistyksessä, -silmät tirrillänsä, kierot silmät, -joista toinen evähiä etsii -toinen kun katsoo kalaa järvestä. - -Tämän äijän kanssa sit on oltu -lullimassa tuolla järvellä -toinenkin kerta, kalastelemassa. -Koluttu joka lahden kainalo, -joka saaren ranta ratusteltu. - -Niin se ukko tiesi kalapaikat, -arvasi ahvenluodot tarkalleen, -kuin olis kirjasta vain katsonut. - -Toisenkin kerranhan se kesässä -astua jäkerteli tuohon noin, -ikkunani alle irvistämään, -sanomahan: — Hyvää huomenta! - -Nyt tässä istutaan ja turistaan, -viisastellaan minkä mistäkin, -imetään sikaria kahvin päälle -ja nauretaan, me kalaveikot vakaat, -turhalle koreudelle maailman. - -— No, sinä sitä lähdet Helssinkiin? - -— Niin pitäis mennä, vaikk’ei mieli teekään. -Hyvähän tätä olis täälläkin, -käydä kalassa ja kohta puoleen -tetrin kuvillakin kuurotella, -vetää nuottaa syksyisellä jäällä -kylän äijäin kanssa ärrittää. -Olispa toki tainaan mukava -kylmän jäykistämät jäsenensä -oikaista illoin saunan löylyssä, -kylpeä röpsytellä, syödä, juoda -ja maata pötköttää kuin pölkky ikään. - -Ukko tuosta nauraa hehahtaa -ja epäilee, jott oiskos se niin pakko -sinne Helssinklöihin tunkeutua. - -Siellä ne taitaa olla, — jatkaa sitte, — -erilaiset nuokin pykkyökset, -ja taitaa olla sinne läjäytynyt -tätäkin ihmistä ja eläjää. - -Senkö päitä ne nyt sinne oikein -täppäytyvät, mokomaankin pesään, -ja mitä siellä sitte kaikki tehdään? - -Taitaa vain suurin osa olla niitä -panksuonloilla vetelehtijöitä, -mitkä aikaansa vain tappavat, -maleksivat siellä silkkilöissään -ja kultakäätylöissään käyskelevät, -niitä, näätsen, rakkiherroja -ja niitä samet’manttel-mampseleita, -joita oli tässä eräs kesä -moniaita heitä täälläkin, -silloin, kun oli tässä lähellä -se vesivaaprikka, se kuhnelaitos. - -Oli yksi, mikä se nyt oli, -evesti vai mikä römötörjä -hän lienee ollut, enhän minä tiedä -heidän virkojaan ja säätylöitään, -oli vain aika töksäys miehekseen. -Ei kelvannut näät hyväpäiväkään. - -Tuolla se kävi Piiraskalliolla -suurta pössiänsä palvaamassa. -Kelluili siellä niinkuin mikä hyle, -kun satuin siitä sivu soutamaan. - -Rouvalla sillä oli ryntäitä! -En minä mokomia ole nähnyt. -Arvelin jo, jotta tuskin ne on -oikiata rintavarustusta, -mitä lienee turhaa toplinkia. -Mut mäne häntä tiedä. Oli tuolla -muutenkin kyllä lihaa luonansa, -pari, kolme leuan lellukkaakin. - -Se kun sitte mennä jauhatteli! -Silkissä yltä päältä kuhaji, -hepenet hatussa vain heilahteli, -ja sormiloissa senkin seitsemät -riljantit läpäji ja lehaji. - -Sitte oli eräs nälkäkurki, -mikä lie ollut leinin lyömä kutka, -käveli aina silkkihörmissä -ja kultapäinen keppi koprassa. -Kuului olleen joku vanha poika, -koroillaan eläjä ja rellestäjä -kaikenkalttaisissa kalaaseissa. -Vaan niin se sitte ennen aikojaan -loppuikin kyyti ihan yhettömään. - -Tässä pitää vielä näilläkin -vanhoilla kolvillansa hiihatella -monta kertaa paljon rivakampaan, -kuin se hipsitteli, polonen, -mies parahassa kyntö-iässä. - - * * * - -— Vai niin. Vai Helssinkiin vai menet. -Kukas se sitte minun kanssani -panee tupakaksi, turisee -tällä viisin, niinkuin tässä nytkin. -Ukko nousee ylös köpsähtää. - -— Kiire on perunoita nostamaan. -No, terveeks jäämmä! Liika leikiksi. - -Tökkää kättä silmät sirrillään, -sikarinpätkä suussa leveässä -nauraa kekettää ja ulos lähtee. - - - - -Kaupunki-idylli. - - -Ah, ajan kaunistama kaupunki! - -Kuin unessa sen vuodet vierähtivät, -sen pienet puiset talot torkkuneet -on samaa untaan sadat vuodet jo -puutarhain rehevien keskellä. - -Hän, joka tätä pientä kylää kerran -"Omenakukkain Kaupungiksi" kutsui, -lie riemumielin tuoksut tuntenut -kesäisen, punertavan illansuun, -kun sadekuuron jälkeen päivä paistaa... - -Sellainen tyynenkirkas iltapäivä -kukkiin hukkuvassa kaupungissa -on niinkuin vanha, vaalentunut satu, -jota todeks et, et valheeks usko. - -Näet, kuinka virran vesi välkkyy, -valkeat venheet liukuu, puistot kukkii, -vihreät kirkonlasit kiiltelee, — -katot vähin erin sammaltuvat... - -Heinää, jota katuvieret kasvaa, -korjaavat vanhat ukot tahi ämmät -kyyrien haalistunein puvuin siellä, -jäykin liikkein, aivan niinkuin vanhain -kuparipiirroskuvain ukot, ämmät... - -Kuulet, kuinka kirkonkellot soittaa -rauhaan jonkun eloon väsyneen, -kuulet saattojoukon veisaten -loittonevan ulos kaupungista -tykö nummen hedelmättömän, -vaivaismännikköhön matalaan -läpi kiviaidan rautaportin. — - -Kaupunki puistoinensa, pihoinensa -keskellä kukkaistulvan torkkuu vain -niinkuin paratiisi, josta näkee -autuaat unta vaivaismäntyin alla. — - -Nuoren naurun kuulet helkkävän, -näet: pari peittyy puistohon, -jossa käytävät on kaitaiset, -pensaat rehevät ja heinä sankka... - -Kaupunki katsoo virran kalvohon -hymyillen kukkealle kauneudelleen, -jota ei vuodet vähennä, vaan lisää. - - - - -Lähtö. - - -Kylläpä tässä luonto lankeaa, -kun täytyy lähteä taas täältä tieheen, -jättää mummot hyväluontoiset, -jättää herkut, puolat, sienet, piiraat -ja sisäänlämpiävän saunan löyly. - -Pois täältä siis, pois rakkauden mailta -ja yksinkertaisesta elämästä, -joka on sielulle kuin lauha sade -maan kamaralle päivän polttaman. - -Tosinhan tuo tahtoo tunkeutua -tännekin tuo tietopuolisuus, -sivistyspitoisuus, jonk etehen -Kaihorinnat intons uhroavat. -Tosinhan alkaa tulla muotihin -täälläkin simpsetit ja mansietit - -ja manihvestit tahi maniskat, -myös rekko- ynnä sivijottipuvut, -mut aina täällä sentään oleskelee -kuin maalla ainakin, ja yhä sentään -on täällä vanhaa, rehellistä juurta, -viisasta miestä alla sarkanutun. - -Siks tuntuu ero näistä eläjistä -ja näistä maista varsin vaikealta. -Jättää pellot, niityt, joet, salmet. -Syyskuulaat päivät, tuoksut riutuvat -viimeisten kukkain, kaikki jälleen vaihtaa -kaupungin kivikatuun, kolinaan. - -Ei siksi, jotteiko ne myöskin oisi -omat ilonsa taas kaupungissa, -omat nautintonsa, joiden arvo -on ihmis-elämässä tärkeä, -kuten tään talon isäntäkin sanoo. - -Ottaa nyt musikin ja maalaustaiteen, -panee gramofoonin pelaamaan -ja katsoo jotain seinätaulua, -maisemamaalausta dundeellista, -istuen topatussa sohvassa, -niin nyt on kumma, jos ei siitä nauti, -jos ei siitä sielu rikastu! - -Niin että kyllä täytyy sanoa, -jott on se sentään jotakin se taide, -on se vain niin paljon ihmiselle. - -Niin jotta, veljet, kohta tavataan -ja pannaan gramofooni pelaamaan. -Vaikka siinä sitte vielä katsoo -jotakin seinätaulua... niin että... -on se taide ihmis-elämässä... - - - - -*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KYLÄ JA KAUPUNKI *** - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the -United States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™ -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for an eBook, except by following -the terms of the trademark license, including paying royalties for use -of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for -copies of this eBook, complying with the trademark license is very -easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation -of derivative works, reports, performances and research. Project -Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may -do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected -by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark -license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase “Project -Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg™ License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg™ electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™ -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™ -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the -Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™ -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg™ License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country other than the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work -on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the -phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you will have to check the laws of the country where - you are located before using this eBook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase “Project -Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™ -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™ -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg™. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg™ License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format -other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg™ website -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain -Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works -provided that: - -• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation.” - -• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™ - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™ - works. - -• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -• You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg™ works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of -the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set -forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™ -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right -of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you “AS-IS”, WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg™ -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™ - -Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™'s -goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg™ and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West, -Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up -to date contact information can be found at the Foundation's website -and official page at www.gutenberg.org/contact - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without -widespread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine-readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our website which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This website includes information about Project Gutenberg™, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/69967-0.zip b/old/69967-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 82571ec..0000000 --- a/old/69967-0.zip +++ /dev/null |
