NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 2139 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..2d3688a
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #69883 (https://www.gutenberg.org/ebooks/69883)
diff --git a/old/69883-0.txt b/old/69883-0.txt
deleted file mode 100644
index a161495..0000000
--- a/old/69883-0.txt
+++ /dev/null
@@ -1,2139 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook of Aamutuuli, by Viljo Kojo
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
-of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you
-will have to check the laws of the country where you are located before
-using this eBook.
-
-Title: Aamutuuli
-       Runoja
-
-Author: Viljo Kojo
-
-Release Date: January 27, 2023 [eBook #69883]
-
-Language: Finnish
-
-Produced by: Tapio Riikonen
-
-*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AAMUTUULI ***
-
-
-
-
-
-AAMUTUULI
-
-Runoja
-
-
-Kirj.
-
-VILJO KOJO
-
-
-
-
-
-Helsingissä,
-Kustannusosakeyhtiö Otava,
-1914.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-Aamutuuli.
-
-I.
-
- Kesä on tullut.
- Kevään tulo.
- Korkeille kallioille.
- Mielikuvia.
- Ikävä.
- Kesäkuva.
- Aurinko paistaa ja etelästä luulee.
- Kevät erämaassa.
- Kesäpäivät.
-
-II.
-
- Pisarat.
- Muistelma.
- Öisellä matkalla.
- Ja nyt jo on käynyt halla.
- Kuu nousee.
- Puuntaa tupa punanen.
- Kotona.
- Kuinka mä uskallan enää.
-
-III.
-
- Kuin pienoinen tähti.
- Ei se ollut siksi.
- Ero.
- Näin lauloit sinä.
- En mä tullut niinkuin ennen.
- Pirtissäni pimenee.
- Vain unessa.
- Pettymys.
- Neiti kukkia keräsi.
- Mitä annan mä sinulle?
- Enkö mä koskaan väsy sinuhun.
- Matkalla.
- Kesäyö.
- Sinä sidot seppeleen valkoisen.
- Valkeat pilvet.
- Niinkuin ennen.
- Tunnen että tulet.
- Kaipaus.
- Tuletko omakseni.
- En tiedä, muistatko mua.
- Virran rannalla.
- Jäähyväiset.
-
-IV.
-
- Elonaika.
- Pientareen kukka.
- Siellä kaukana.
- Syyskesällä.
- Sä laulun lauloit.
- Syksyllä.
- Minä rakastan.
- Syyspäivä.
- Mennyt kesä.
- Ilmalinnat.
-
-
-
-
-AAMUTUULI
-
-
-    Ylitse vehreiden metsien valahtaa
-    auringon säihkyvä, kultainen kirkkaus.
-    Ylitse niittyjen, peltojen, kylän ja veen
-    kulkevi hiljainen hyminä heräävän tuulen.
-
-    Kujien varsilla kukkivat piilipuut,
-    rinteiltä laskeupi voimakas pihkan tuoksu...
-
-    Kaukaa korpien keskeltä, suurilta soilta
-    kuuluvi heikkona pauhuna kurkien huuto
-    ja tohina synkeän salon,
-    missä on paisuvat nevat ja alankomaat.
-
-    Sieltä kuin heikkona aavistuksena saapuu
-    villin, kuohuvan elämän henkäys,
-    saapuvat salaiset äänet,
-    joit' olen melkein kyynelin halannut kuulla.
-    Taas kun ne kuulen,
-    kun nään, miten maailma puhkeaa kukkaan     ja lehteen
-    ja ulapat välkkyy, tuntuvi kauniilta kaikki:
-
-    Suru on suloista silloin,
-    ihanaks' ikävä muuttuu.
-    Tuntuu kuin elämä olisi uni,
-    lyhyt ja hyvä,
-    josta ei konsanaan — konsanaan herätä tahtois. — —
-
-
-
-
-
-
-I
-
-
-
-
-KESÄ ON TULLUT
-
-
-    Pääskynen!
-    Johan minä arvasin:
-    tänään ne tulevat,
-    tänään ne lentävät tänne
-    merten ja metsien yli,
-    kirkkaan, kuulakan ilman halki
-    harmaiden talvien,
-    valoisien kesäöiden maahan.
-
-    Ilmankos minusta tuntui,
-    kun heräsin aamulla varhain,
-    niinkuin olisi ollut pyhä,
-    sillat siivottu, ikkunat pesty,
-    ja niinkuin olisi kaiken yllä
-    levännyt hiljainen hartaus...
-
-    Auki nyt ovet ja ikkunat!
-    Helisevä lintujen laulu,
-    auringon paiste ja kukkien tuoksu
-    avaruuden täyttää.
-    Kesä on tullut!
-
-
-
-
-KEVÄÄN TULO
-
-
-    Päivät pääksytysten
-    yhtenä leimuavana auringon paisteena.
-    Uusi, uhkea elämä herää.
-    Nurmet viheriöivät,
-    puut kiireesti silmuja avaa
-    ja vanha, lakastunut lehti maassa
-    rapisee ja liikahtelee.
-    Sen alta pyrkii esiin nuori taimi
-    tai herännyt hyönteinen,
-    joka tahtoo lämmittävän auringon nähdä.
-
-    Metsät tuoksua tulvillaan
-    ja iloa ja äänekästä elämää.
-    Siellä on nakutusta ja viserrystä,
-    siellä pulpahtavat purot lirisemään,
-    virrat kohoo,
-    ja salaiset vesisuonet jymyävät.
-
-    Valomeressä kylpee kylä.
-    Talojen ikkunoilla palsamit kukkii,
-    verenpisarat umppuja aukoo
-    ja myrtit tuoksuvat tuohisissaan.
-
-    Naiset nauraen, avojaloin ja -rinnoin
-    kantavat virrasta vettä
-    kevätpesuja varten.
-    Pääskyset lennellen ristiin rastiin
-    rakentavat pesiään
-    vanhojen, tuttujen tupien räystäiden alle.
-
-    Ja koko maailma
-    on yhtenä ainoana suurena säveltulvana,
-    yhtenä herkkänä, värisevänä tunteena
-    ja kirkkaana ilon säteilynä.
-
-
-
-
-KORKEILLE KALLIOILLE
-
-
-    Korkeille kallioille,
-    sylihin suvisen salon,
-    tuuhean, pihkan-tuoksuisen metsän helmaan
-    mieleni palaa, —
-    korkeille kallioille!
-
-    Maaemon uumenet syvät,
-    synnytystuskissa huokaavat.
-    Tuskissa, joissa on ylinnä ilo
-    ja ihmeellinen aavistuksen autuus.
-    Ja vaivalla synnytetty elämä kuohuu ylös,
-    nousee ruohoon ja puuhun
-    ja puhkeamattomiin umppuihin
-    liikkuen levottomana solusta soluun
-    valkeutta kohti.
-
-    Korkeille kallioille,
-    missä ilma sinisnä siintää
-    pyhänä savuna tuoksuen,
-    sinne mä halaan, — päivänpaisteeseen
-    korkeille kallioille.
-
-    Petäjien punaisilla oksilla
-    hehkuvat heleän-keltaiset kukat.
-    Rungot hikoilevat pihkaa,
-    sulaa, kirkasta, kiiluviin pisaroihin pusertunutta,
-    lemuavaa, huumaavaa.
-    Ja siinä tuoksussa tuulahtaa elämä,
-    nuori ja voimakas,
-    villi ja vavahteleva
-    oman olemisensa riemusta.
-
-    Korkeille kallioille,
-    missä on hehkuva helle,
-    missä on voima ja terveys hinnatta tarjon,
-    sinne mä tahdon,
-    korkeille kallioille!
-
-    Metsässä tuhansin äänin
-    kaikuvi riemuisa ylistyslaulu.
-    Helskäen, kilpaa sävelet kirkkaat
-    nousevat ilmaan,
-    nousevat valkeihin pilviin.
-    Kaukana järvi oksien välistä välkkyy ja vilkkuu
-    pelmuten päivänpaisteessa lämpöisin lainein,
-    kaulaten luotoa, lokkien linnaa,
-    kallionientä ja hietikkorantaa...
-
-    Sieluni jokaiseen soppeen
-    syöksyy voimakas olemisen ilo,
-    ja minä juoksen kevyesti kuin lapsi
-    korkeille kallioille.
-
-
-
-
-MIELIKUVIA
-
-
-    Jossain suuressa kaupungissa,
-    missä kiviset muurit
-    estävät auringonpaisteen,
-    välähtää väliin sieluni ohi
-    kirkkaita kuvia
-    joiltain ajoilta elossani.
-
-    Ne eivät seuraa toisiaan.
-    Ne ovat hajanaisia,
-    ajasta riippumattomia.
-
-    Näen joskus kukkivan puun
-    pölyisen kyläntien varrella
-    ja punaisen hevosen rehevässä ruohikossa.
-    Saatan samassa nähdä sinisen lammen silmän,
-    korkean kallion ja poutapilven,
-    jonkun sammaltaneen katon ja pihamaan.
-
-    Riemastun samassa katseesta,
-    joka on joskus lumonnut sydämeni,
-    ja näen kauniin käden poimivan kukkasia.
-
-    Tai muistan ahavoituneet, ruskeat kasvot,
-    joista loistaa terveys ja ilo. —
-    Silloin tuntuu vaikealta olla.
-    Tahtoisin päästä kauas pois —
-    päivänpaisteeseen,
-    järven rannalle,
-    missä huojuu ruohikko
-    ja lämpöiset aallot kuohuu.
-
-
-
-
-IKÄVÄ
-
-
-    Korkeen kivimuurin ikkunaan
-    näkyy kaukaa vuoria ja metsää...
-    kevätmetsä! Lumettomat mäet!...
-
-    Niin on täällä niinkuin vankilassa,
-    mieli haikeana näet vain,
-    miten kevät kerkee, sulaa mäet,
-    miten aallot aukee välkkymään.
-    Aavistat vain, kuinka metsämailla
-    puiden silmut tuoksuu, purot paisuu,
-    puolanvarret, sammal paljastuu...
-
-    Päivä hiljaa iltaan kallistuu. —
-    Sitä seuraat mielin kaihoisin
-    yli kevään punertavain metsäin
-    kauas, kauas sinne, missä kerran
-    elit kevätpäivät kultaiset...
-
-
-
-
-KESÄKUVA
-
-
-    Hehkuvassa heltehessä uinuu kylä,
-    vaarat etäiset on sinisenä sauhuna ..
-    Hiljaista on...
-
-    Lintu ammoin väsyi laulamaan.
-    Käki kukkua ei jaksa,
-    vaikka silloin tällöin yrittää.
-    Tyyntyi hiljan tuulikin.
-    Järveen kuvastuvat saaret,
-    viritetty purje, rantakivet.
-
-    Yli petäjikkömäen
-    kohoo pilvi sininen.
-    Varjo liukuu yli niityn,
-    yli järven selän. — Tuuli nousee,
-    purje pullistuu,
-    puiden oksat taipuu, sade alkaa.
-    Pauhaa pauanne ja tulta valaa. —
-    ... loittonee... Hiljenee...
-
-    Päivä paistaa,
-    mutta vettä
-    pilven reuna pirottelee.
-    Järvi loivin lainein läikkyy,
-    siihen putoo pisarat.
-    Hopeaiset helmet hyppii,
-    tanssii, kiiluu, kimaltelee
-    säihkyväiset säkenet.
-
-
-
-
-AURINKO PAISTAA JA ETELÄSTÄ TUULEE
-
-
-    Aurinko paistaa ja etelästä tuulee,
-    ihmeitä ääniä ihminen kuulee
-    ylhäällä, siinnossa taivasten,
-    laulussa lainehen kultaisen.
-
-    Lämpöinen tuuli se huminoiden hiljaa
-    tuutivi peltojen kallista viljaa,
-    kulkevi päällitse kukkasten
-    helmassa heinikon pehmoisen.
-
-    Vetreät lehvät ne lehdoissa häilyy,
-    ulapoilla, salmilla päivänpaiste päilyy;
-    kalalokki loistavan valkoinen
-    lentävi kilvalla laineiden.
-
-    Eteläinen tuuli tuopi tarinoita rantaan,
-    salaisesti hautaa ne hienohon santaan;
-    työstänsä uupunut ihminen
-    illalla löytävi aarteen sen.
-
-
-
-
-KEVÄT ERÄMAASSA
-
-
-    Niin pitkät, pitkät täällä päivät on,
-    ja verkkaan hetket aurinkoiset vierii. —
-    Ei ketään tule eikä ketään lähde;
-    vain aalto aallon jälkeen rantaan kierii...
-
-    Tai lentää etelästä lintuparvi
-    kiireesti yli oudon erämaan
-    kylään ja kaupunkihin kaivaten,
-    pelloille, pihaan, puistoon laulamaan...
-
-    Ja silloin mieli ikävöiden halaa
-    ees kerran vielä mennä katsomaan,
-    mitenkä pääsky rakentaapi pesää,
-    ja miten puisto puhkee kukkimaan. —
-
-
-
-
-KESÄPÄIVÄT
-
-
-    Kiitää kirkkaat kesäpäivät
-    niinkuin purjeet valkoiset
-    sinisellä ulapalla
-    liukuu: yksi... toinen... kolmas...
-
-    Säihkyväisin säkenin
-    keinuu aallot lämpöiset
-    iäksi sun ohitsesi
-    vieden purjeen purjeen jälkeen.
-
-    Kerran tulee viimeinen...
-    Sitten yhtään tule ei,
-    vaikka kuinka odotat,
-    vaikka ikävöisit kuinka...
-
-
-
-
-
-
-II
-
-
-
-
-PISARAT
-
-
-    On ollut lämmintä sadetta,
-    koko päivän on satanut hiljaa.
-
-    Nyt lähtevät viimeiset pilvet.
-    Pääskysiä lentelee pihamaan yli.
-    Auringon viistot säteet punertavat kattoja,
-    oraspeltoja ja puiden latvoja.
-
-    Ilta saapuu...
-
-    Ja hiljaisilta lehdiltä putoilevat pisarat,
-    välkkyvät pisarat ruohikkoon...
-
-    Paimentyttö laulaa jossain kaunein äänin,
-    lapsellisin ja vienoin. —
-    Minä olen kuullut vuosia sitten
-    jossain kaukana sellaisen äänen —
-    vienon, lapsellisen äänen laulavan,
-    laulavan minulle... Hyvä Jumala... Minulle!
-
-    Ja äkkiä uppoan minä
-    vanhojen muistojen tulvaan.
-    Ne putoilevat sieluuni
-    niinkuin pisarat lehdiltä tuolla.
-
-    On ollut sateinen päivä.
-    Nyt paistaa aurinko.
-    Se on jo menossa mailleen,
-    mutta se lämmittää vielä.
-    Ja pisarat putoilevat...
-    Muistojen kultaiset pisarat.
-
-
-
-
-MUISTELMA
-
-
-    Tähän hiljaa soivahan muisteluun
-    jään aina, kun olen yksin:
-    Me alla kukkivan omenapuun
-    yön istuimme sylityksin...
-
-    Sen onnen — iäksi jäänehen
-    taa vuosien vierineiden —
-    näen orpona, tuskaa tuntien
-    läpi kuumien kyyneleiden:
-
-    — — me alla kukkivan omenapuun
-    yön istuimme sylityksin...
-
-    Tuhat tuoksua kohosi tähtihin,
-    satoi päällemme kukkaslunta,
-    kevät-yönä kun yhdessä nähtihin
-    sitä suurta ja suloista unta...
-
-
-
-
-ÖISELLÄ MATKALLA
-
-
-    Kohisten vaunu
-    kiitävi lävitse seutujen summain. —
-    Muistelen, kulta,
-    loistetta silmies rakkaiden, tummain...
-
-    Kaikesta siitä,
-    mikä toi iloa elohon mulle,
-    kesä kun meni,
-    olen mä velassa kalliissa sulle.
-
-    Ansainnut en mä,
-    että mun yöhöni sytytti tähden
-    kohtalo pyhä,
-    kauneimman, kirkkaimman kaikkien nähden.
-
-    Tietysti siksi
-    kadotin kaiken sen autuuden hienon,
-    mi oli mulla:
-    syleilyn kuuman ja kuiskehen vienon.
-
-    Vieläkö konsa
-    hentona rintaani vasten sä painut?
-    Saanenko vielä
-    tuntea syämesi sykkehen, armaani ainut.
-
-    Kohisten vaunu
-    kiitävi lävitse seutujen summain. —
-    Muistelen, kulta,
-    loistetta silmies rakkaiden, tummain...
-
-
-
-
-JA NYT JO ON KÄYNYT HALLA
-
-
-    Ihan vastahan kukkaset puhkesi
-    minun impeni ikkunalla,
-    ihan vastahan yöt oli lämpöiset,
-    ja nyt jo on käynyt halla.
-
-    Kesä-illat tuntehin tulisin —
-    ne illat ei konsana palaa —
-    sylinannanta arka ja autuas
-    ja ne suukkoset suikatut salaa.
-
-    Yhä mieleni väikkyy ja väräjää
-    suven muistoja suloisia,
-    kesäöitä ja kukkia ikkunan
-    sekä silmiä kirkkahia.
-
-
-
-
-KUU NOUSEE
-
-
-    Aurinko jo piiloon painuu,
-    päättyy päivän työ.
-    Unelmin ja lauluin armain
-    saapuu hellä yö...
-
-    Jälkeen arki-elon harmaan
-    pyhärauha on.
-    Hämärä jo pehmyt peittää
-    pellon, puistikon.
-
-    Kuu jo nousee verkkaan, verkkaan,
-    verenkarvainen,
-    näyttää mulle metsän halki
-    polun kaitaisen.
-
-    Sitä pitkin uupumatta
-    yhä kiireemmin
-    kotiin, kotiin tyhjin käsin
-    täysin sydämin.
-
-
-
-
-PUUNTAA TUPA PUNANEN
-
-
-    Puuntaa tupa punanen
-    riippakoivun alla.
-    Vieläköhän palsamikin
-    kukkii ikkunalla?
-
-    Kaikki lie kuin ennenkin —
-    sama rauha yhä...
-    Sieluuni saa hartaus
-    hiljainen ja pyhä.
-
-    Kuljen mielin nöyrtynein,
-    aroin, katuvaisin.
-    Ehkä, vaikka rikoinkin,
-    tänne jäädä saisin. —
-
-    Tuskin mua muistellaan
-    ajatuksin hyvin. —
-    Astun yli kynnyksen
-    silmin kyyneltyvin.
-
-    Kaksi vanhaa vastassain
-    tuomiotta laisin,
-    itkusilmin, hymysuin,
-    hiuksin hopeaisin...
-
-
-
-KOTONA
-
-
-    Minkätähden suljette mun enää
-    sylihinne niinkuin lasna ennen,
-    vaikka monet kauniit toiveet teiltä
-    olen kadottanut vuotten mennen?
-
-    Vaikka olen osani jo saanut,
-    vaikka tulen raskain rikkomuksin,
-    kujatielle vastaani jo käytte
-    ilomielin, aulein armahduksin.
-
-    Täällä aina löytyy pakopaikka
-    kaikki-hukanneelle, hyljätylle,
-    täällä kuumennetaan aina kyly,
-    aina tuodaan puhdas paita ylle. —
-
-
-
-
-KUINKA MA USKALLAN ENÄÄ
-
-
-    Kuinka mä uskallan enää
-    luoksesi, armahin, tulla,
-    kun olen tuhlannut kaiken,
-    sen, mi on tarjota sulla.
-
-    Pyydä en sinulta mitään,
-    poiskin sä käskeä voit mun.
-    Siinä on kyllä, kun ennen
-    silmiisi katsoa soit mun.
-
-    Vedänkö uksesi auki?
-    Käteni käskee ja epää.
-    Tummien tekojen taakka
-    raskaana rinnassa lepää.
-
-
-
-
-
-
-III
-
-
-
-
-KUIN PIENOINEN TÄHTI
-
-
-    Kuin pienoinen tähti,
-    mi tuikkii kaukana — kaukana — —
-    syvässä meressä sinisen äärettömyyden,
-    niin olet mielessä mulla
-    ensi lempeni ihana muisto.
-
-    Sä ainoa puhdas
-    ja pyhä, ainoa valkea,
-    vielä on sinulla syvällä sydämessäni
-    pienoinen kammio sentään,
-    johon ei kuulu katujen melu.
-
-    Mut elämän kovuus
-    ja lika maailman poluilta
-    tulevat päivä päivältä lähemmä sinua.
-    Ah sitä tuskaa! kun ajattelen,
-    että ne polkevat alleen sinut.
-
-
-
-
-EI SE OLLUT SIKSI
-
-
-    Ei se ollut siksi,
-    että minä kylmennyt olisin sulle.
-    Liiankin kuumana lienen mä ollut,
-    liiankin rakas sinä olit mulle
-
-    silloin kun sun petin,
-    silloin kun mä hylkäsin aarteeni parhaan,
-    häväisten lempeä syömesi herkän,
-    heikkona astuen askelen harhaan.
-
-    Vaan se oli siksi,
-    että sinut asetin itseni yli
-    niinkuin enkelin valkoisin vaattein,
-    jonka ei aukene synnitön syli
-
-    syleilyhyn minun.
-    Siksi olen luotasi eksynyt parka,
-    että mä pelkäsin syliisi jäädä,
-    että mä olin vain orjasi arka.
-
-
-
-
-ERO
-
-
-    Oli silloin syksy jo saapunut,
-    oli ollut jo hallaa monta,
-    kun viimeisen kerran me kuljettiin
-    syyslehtoa verhotonta.
-
-    Yli alankomaiden ja laaksojen
-    oli ankea kuoleman tuoksu,
-    veret sun, veret mun kävi verkalleen
-    kuni viileän virran juoksu.
-
-    Ja niin tuli erosta hiljainen,
-    tuli hetkinen kyynelherkkä:
-    ... Oli mielissä lepikko lehtivä
-    ja keväisten mäntyjen kerkkä...
-
-    En lehdosta, jossa me erottiin,
-    minä puuta pillata sallis.
-    Se on minun pyhä puistoni,
-    minun karsikkokumpuni kallis.
-
-
-
-
- NÄIN LAULOIT SINÄ
-
-
-    Ulapalla aallot välkkyy,
-    tuuli raskas suhisee. —
-    Kaukaa päivänpaistehessa
-    purjehesi vilkkuilee...
-
-    Pois sun täytyy... Tänne minä
-    ikävähän yksin jään—
-    Ikkunasta jälkees katson,
-    pieleen nojaan kuuman pään...
-
-    Enhän itke, iloitsenhan:
-    Kohta palaat takaisin.
-    Omakses mun otat silloin,
-    kihlaat kultasormuksin!
-
-
-
-
-EN MÄ TULLUT NIINKUIN ENNEN
-
-
-    En mä tullut niinkuin ennen
-    asuntoosi, armas hellä.
-    Tulin vain kuin tutun luoksi,
-    toinen oli sydämellä.
-
-    Väärin tehneeni mä tiesin,
-    vaan mun katse kaunis pauloi,
-    hellytteli heljä ääni,
-    joka lemmenlaulun lauloi.
-
-    Suren, että olin sulle
-    pitkä pilvi päivän eessä,
-    että jätin sinut yksin
-    istumahan silmät veessä...
-
-
-
-
-PIRTISSÄNI PIMENEE
-
-
-    Pirtissäni pimenee...
-    Hiillos hiipuu hiljaa — —
-    Ulkona jo kultailee
-    kuuhut kystä viljaa.
-
-    Keijukaiset notkeat
-    satuhunnun kutoo,
-    siihen puista pisarat
-    timanteiksi putoo...
-
-    Luokseen virta välkähtäin
-    vienon tähden saapi,
-    sylissänsä sylkyttäin
-    sitä tuudittaapi.
-
-    Tule, tyttö tummainen,
-    suostu syliin mulle!
-    Kullat kuun mä laulelen
-    ja tähtilinnat sulle!
-
-
-
-
-VAIN UNESSA
-
-
-    Taas näen tummat silmät edessäni
-    ja tunnen pohjatonta ikävää.
-    Vain ihanaksi haaveeksi ne jää
-    mun oudon, yksinäisen elämäni.
-
-    Vain unessa mä onnen omistan:
-    ne silmät katsoo mua rakkahasti,
-    ne näkevät mun sisimpääni asti
-    ja karkoittavat kaiken katkeran.
-
-    Ja minuun uusi kesä kirkastuu,
-    saa sävel ammoin unhotettu soimaan,
-    käy kukat kuihtunehet vihannoimaan
-    ja lehteen lakastunut lemmen puu:
-
-    Kun herään, tunnen samaa ikävää,
-    mi mieltä painaa sen, ken tietää varmaan
-    viimeisen kesän eläneensä armaan
-    ja näkee: lumen alle kaikki jää...
-
-
-
-
-PETTYMYS
-
-
-    Aamulla varhain lähden kulkemaan
-    kasteesta kosteiden niittyjen yli
-    ja pitkin teitä, joilla vielä tuntuu
-    öisen sateen uurtelemat vaot.
-
-    Taivas pilvetön ja ilma lämmin.
-    Koivunlehdet tuoksuvat ja paimenmatarat.
-    Kosteissa petäjänneuloissa säihkyy
-    nousevan auringon kultaiset säteet.
-
-    Koko ajan mietin onneani:
-    Hän on vannonut rakastavansa minua
-    ja odottavansa tuhannen vuotta!
-
-    Hän on kietonut käsivartensa kaulalleni
-    ja niinkuin notkea köynnös
-    puristautunut minua vasten.
-
-    Hän on suudellut suutani
-    ja pyytänyt kyynelsilmin:
-    Älä unhota minua!
-
-    Kuljen kiireesti aatellen kaikkea sitä
-    ja kohtaan ihmisen,
-    jolla on notkea naisen vartalo,
-    kauniit silmät ja kaunis suu.
-
-    Minä tunnen hänet ja riemastun,
-    mutta hän tervehtii kylmästi,
-    ja minä huomaan olevani
-    huonosti puettu ja kasteesta märkä.
-
-    Alan kulkea hitaasti.
-    Ajattelen, kuinka monesta ilosta
-    olen kieltäytynyt siksi,
-    että yksi on pyytänyt muistamaan,
-    että yksi on luvannut odottaa tuhannen vuotta.
-
-
-
-
-NEITI KUKKIA KERÄSI
-
-
-    Neiti kukkia keräsi,
-    oli heinien haussa.
-
-    Mitä neiti kukkasilla,
-    hempeäinen heinäsillä?
-
-    Tahtoi taikakukkasia,
-    yheksiä yrttilöitä,
-    kun oli kulta kylmentynyt,
-    armas aivan unhottanut.
-
-    Pysähtime pyytämähän:
-
-    Suotko mun, suloinen impi,
-    käydä kanssasi kedolle,
-    hakemahan heinäsiä,
-    kukkia kereämähän?
-    Tekisi minunkin mieli
-    yheksiä yrttilöitä,
-    kun ei kulta muuten muista,
-    aattele ei armahainen.
-
-    Sai neiti sanelemahan,
-    suu nauru supattamahan:
-
-    Iso näkee ikkunasta,
-    maamo maitohuonehesta,
-    miten tohtisin luvata,
-    sinut kanssani kedolle.
-
-    Mitä isosta, emosta!
-    Ison silmät ei erota,
-    emo ei mitänä virka.
-    Saanko luoksesi lähetä?
-
-    Sai neiti sanelemahan,
-    suu nauru supattamahan:
-
-    Tule kanssa kun tulenet.
-    Ei minulla myöntämistä,
-    myöntämistä, kieltämistä,
-    käynet kanssani kedolle.
-
-    Kävin kanssansa kedolle
-    keräämähän kukkasia,
-    taiten taikakukkasia,
-    yheksiä yrttilöitä.
-
-    Ahoviertä astelimme,
-    Saimme lehdon liepehelle.
-
-    Peittyi tuossa taaton pirtti,
-    peittyi maamon maitohuone
-    taakse leyhkeän lepikon.
-
-    Sai neiti sanelemahan,
-    suu nauru supattamahan.
-
-    Nostanet yli ojasta!
-
-    Nostin neitosen ylitse
-    ojan tuskin tuntuvaisen.
-
-     Katsoi neiti silmihini
-    sinisillä silmillänsä.
-    Syömessäni sylkähtihe, —
-    suutelin punaista suuta. —
-
-    Jäivät meiltä kummaltakin
-    taikakukat taittamatta.
-
-
-
-
-MITÄ ANNAN MÄ SINULLE
-
-
-    Tulit niinkuin kirkas aamu
-    sydämeeni synkeähän,
-    yksinäiseen, yöllisehen.
-
-    Tullessasi toit sä mulle
-    kesäpäivät keikkuvaiset,
-    liverrykset lintusien,
-    kultatiukuin tillitykset.
-
-    Suhisi suvinen tuuli,
-    helotteli heljä päivä
-    iloisesti ikkunasta;
-    sillalle siiat sirotti,
-    laittoi kullat lattialle.
-
-    Mitä annan mä sinulle,
-    ainokainen armahani?
-    Typö-tyhjä toinen käsi,
-    töisess' ei ole mitänä.
-    Mure yksin muistoani,
-    ange mieli aarrettani.
-
-
-
-
-ENKÖ MÄ KOSKAAN VÄSY SINUHUN
-
-
-    Enkö mä koskaan väsy
-    sinuhun?
-
-    Muut kaikki on olleet mulle
-    kuin heinälle kastehelmi:
-    yön huvitus, huomenen hely,
-    mi kiiltävi hetken
-    haihtuen tullessa tuulen
-    ja kirkkahan auringonpaisteen.
-
-    Etkö sä koskaan sielustani?
-
-    Täytyykö näin minun aina,
-    iäti istua rajalla itkun ja ilon,
-    iäti tuntea ikävän polttavan,
-    tuntea sairahan halun
-    nähdä sun sulosi ain' yhä uudestaan,
-    silmäsi samettiripsin,
-    tukkasi pehmeän, tumman,
-    käsivarttesi herkät muodot,
-    vartalon köynnösnotkeen
-    ja sulavan liikunnon rytmin,
-    joka on kuin mainingin nousu ja lasku
-    levollisen, lämpöisen — petollisen meren.
-
-    Haluun siihen mä nukun ja herään —
-    herään ja nukun —
-    ja uneni on vain:
-    nyyhkytys — nauru —
-    nauru ja — nyyhkytys
-    uneni on —
-
-
-
-
-MATKALLA
-
-
-    Monen yön ja päivän matka
-    erottaa mun armahasta.
-    Liekö mua toivotellut
-    palaavaksi kulkemasta? —
-
-    Hidas käydä outo polku,
-    tunnen kesken väsyväni.
-    Ootko mua muistanutkaan!? —
-    Tuska paahtaa sydäntäni.
-
-    Odotathan, ethän suostu
-    hyväilyhyn toisen sylin.
-    Ethän mua yksin jätä,
-    ystäväni ainut, ylin.
-
-    Käythän vastaani kuin muinen
-    pellon pientareita pitkin.
-    Monta kertaa maailmalla
-    salaa sitä aikaa itkin...
-
-
-
-
-KESÄYÖ
-
-
-    Niin, niin!
-    Kyllä minä uskon!
-    Siellä sinä valvot ja odotat —
-    ajattelet minua niinkuin minäkin sinua
-    ympärilläsi kesäyön ihmeellinen hiljaisuus...
-
-    Sinä odotat minua,
-    mutta minä en voinut tulla vielä.
-
-    Olet avannut ikkunasi.
-    Katselet järvelle puistikon läpi.
-    Järvi on aivan tyyni. —
-    Ruohikossa elää kala...
-
-    Raukeaan onneen vaipuen
-    nojaat päätäsi ikkunanpieleen.
-
-    Et ajattele mitään varmaa.
-    Sinussa vain asuu ääretön ilo,
-    kaipuun ja onnen sekainen ilo värisee sinussa
-    ja ihana tunto siitä,
-    että saat nähdä ja tuntea kaiken tämän
-    ja saat odottaa näin... hiljaisuudessa...
-
-    Tuomi ikkunasi edessä on kukkia täynnä.
-    Tuoksuvia kukkia täynnä.
-    Ja yksi valkea oksa
-    ojentuu ihan ikkunaruutuun.
-
-    Sitten on sinulle tullut mieleen:
-    — Jospa ei muistakaan minua. —
-
-    Ja sinä puret hiljaa huultasi,
-    kaunista, punaista huultasi,
-    ja katsot kiihkeästi salmelle,
-    jonka yli minun pitäisi tulla.
-    Ja sinun silmäsi kiiltävät kosteina.
-
-    Mutta nuottaladon luona
-    salmen toisella puolen ei liiku ketään.
-    Vanha hylkyvene siellä vain on kaiholla
-    ravistuneena ja mitättömänä.
-    Muutama horsma oli noussut sen raosta ylös,
-    kun kävit eilen siellä.
-
-    Sinä katsot kiihkeästi salmen yli,
-    ja kauniit silmäsi ovat kosteina —
-    tummat silmäsi kiiltävät kosteina. —
-
-    Sinunko silmäsi kosteina? — Ei... En tiedä. —
-    Minä olen ainakin itkenyt juuri
-    muistellessani sinua...
-    Nyt vasta sen huomasin.
-
-
-
-
-SINÄ SIDOT SEPPELEN VALKOISEN
-
-
-    Sinä sidot seppelen valkoisen
-    valkoisista päivänkukista
-    ja kohotat kulmilleni.
-
-    Sinun ihanat kätesi koskettavat ohimoitani
-    niinkuin vilpoisa tuuli,
-    niinkuin taivaan henkäys,
-    ja minä seison edessäsi
-    ujona ja sanattomana
-    autuaassa onnen humalassa.
-
-    Minä näen sinun silmäsi,
-    kirkkaat, ihmeelliset silmäsi,
-    suun suloisesti nauravan
-    ja hipiäsi hienon ruskotuksen
-    niin ihmeen läheltä.
-    Täydet rintasi melkein koskevat minuun —
-    Eikö minun hengitykseni
-    tunnu polttavan-kuumana otsallasi?
-
-    Miten paljon olet muuttunut, kallehin,
-    viimeisen näkemisen jälkeen!
-    Miten kypsä ja voimakas sinusta on tullut!
-    Olet niinkuin ilmestys eessäni
-    solakkana, sorjana,
-    pitkin, mustin palmikoin,
-    kaunein, kiehtovin liikkein,
-    tummin silmin ja verevin huulin.
-
-    Minä olen kuin unessa ihanassa,
-    kun kukkaniityllä kuljeskelemme:
-    Ja ruhtinas ruunuin valkoisin
-    olen valtakunnassa rakkautemme,
-    Satosaaressa untemme ulapan,
-    ilon rikkahan ihmemaassa.
-
-
-
-
-VALKEAT PILVET
-
-
-    Valkeat pumpulipilvet
-    kiitävät keveinä ylhäistä rataansa
-    puhtaina niinkuin lapsen mieli,
-    niinkuin sinun mielesi, armahin.
-
-    Miksi sinä tulit minun luokseni nyt,
-    kun minussa on hereillä se hillitön ihminen,
-    se säälitön, villi voima,
-    joka kuohuu kaikkialla ympärillämme?
-    Katso! Jokainen heinä heilimöi,
-    jokainen kukka keinuu tuulessa tuoksuen ja pölyten,
-
-    lemmenhuumasta humaltuneena.
-    Kimalaiset kiitävät teriöstä toiseen,
-    lintujen liverrys ja sirkkain sirinä,
-    tuulen humina ja laineiden laulu sulavat yhteen,
-    ja ylös taivasten äärihin
-    kiirii kirkkaana rakkauden korkea veisu.
-    Sinä tarjoat minulle kätesi
-    valkoisen, vähän vapisevan
-    ja katsot minun silmiini
-    kirkkain, avonaisin katsein.
-    Sinun povesi laajenee,
-    ja minä tiedän, miksi sä tulit.
-
-    Nurmella helottavat ja tuoksuvat tuhannet  kukat,
-    mutta ylinnä tuntuu angervon lemu
-    ja valkoisen apilaan hieno haju.
-    Sinä nojaat minuun,
-    minä tunnen ruumiisi painon käsivarrellani
-    ja annan sinun hiljaa vaipua alas
-    vihreälle, kukkivalle vuoteelle
-    päivänkakkaroiden ja sinikellojen sekaan...
-
-    Minä suutelen sinua ja katson sinuun,
-    ja sinun silmissäsi kuvastuu kaksi ihmistä:
-    onnekas nainen ja — itkevä lapsi...
-
-    Kun huumiosta herään,
-    säikähdän minä
-    ja katson sinuun.
-
-    Mutta sinusta on kadonnut se itkevä, arka.
-    Sinä katselet onnellisena haaveillen ylös,
-    ja minä häpeän säikkymistäni.
-
-    Ihana olet sinä siinä
-    punaisin poskin,
-    ruusuisin, täyteläisin huulin;
-    terve on sinulla ruumis,
-    terve sielu,
-    voimakas ja puhdas kuin kesäinen tuuli.
-
-    Laskeudun viereesi kukkasille
-    ja katselen ylös niinkuin sinäkin...
-
-    Huimaavan-sinistä avaruutta...
-    Valkeita pumpulipilviä...
-
-
-
-
-NIINKUIN ENNEN
-
-
-    Nyt on kaikki taas kuin ennen oli...
-    Sama illan tullen yksinäisyys
-    kera ikävän ja hiljaisuuden
-    niinkuin ennen...
-
-    Sillalla ei keiku kevyt jalka,
-    silmiini ei katso kirkkaat silmät,
-    eikä enää helky heljä nauru,
-    käsi kaunis kaulalle ei kierry. —
-
-    Kuinka monta kertaa aamuin tapaa
-    päivä minut yksin pirtistäni?
-    Kuinka monasti se vielä jättää
-    yksin yöksi tummenevaan tupaan?
-
-    Vähän aikaa viivyit, armahani,
-    niinkuin päivän pilke pilven alta.
-    — — —
-    Nyt on kaikki taas kuin ennen oli...
-
-
-
-
-TUNNEN, ETTÄ TULET
-
-
-    Tänään nousi päivä kirkkaana
-    yli kevätvihreen maailman.
-
-    Katson kauas pitkin järven selkää —
-    siellä tulet hopeaiset tuikkaa
-    harjanteella leikkivien laineiden. —
-    Minulla on edessäni kirje
-    kirjoittama kauniin käden.
-
-    Vaikka liekin kaikki lopussa,
-    mitä ollut meillä tähän asti
-    rakkauden luvalla on välillämme,
-    täyttää sydämeni kuitenkin
-    arka, melkein lapsellinen aavistus,
-    että tulet sentään vielä luokseni. —
-
-    Tunnen, että tulet,
-    että kaipaat vielä kerran
-    yhdessä ystävinä itkemään
-    elämän kovaa, armotonta arpaa.
-
-    Ja mä katson kauas pitkin selkää,
-    missä tuikkaa hopeaiset tulet.—
-    Oisi niinkuin yli kevätvetten
-    kimmeltävä silta välillämme. — —
-
-
-
-
-KAIPAUS
-
-
-    Ylitse auringonpaisteisten kunnaiden lentäköön
-    hehkuva kaipuuni kauas — luoksesi sun,
-    syömeni valtiatar!
-
-    Kertokoon, kuinka mä polttavan auringon alla
-    alati muistelen sinua, sinua yksin...
-    sun kauneuttasi nuorta, säihkyävää,
-    yötä sun suortuvies, syvyyttä silmiesi,
-    ääntäsi armasta, sekä kypsiä heelmiä ihanain huuliesi!
-
-    Rintani huokaus jokainen tulkohon luoksesi sinne —
-    tuoksussa tuulen ja laulussa lainehen vapaan,
-    että sä tietäisit, kuinka mä ikävöin sua,
-    kuinka mä toivon yötä, lempeetä yötä
-    laskemaan kuumalle päälleni kättänsä vilpoisaa,
-    tuudittamaan unen herttaisen helmahan mua
-    näkemään näkyä, joka on varattu katsella onnellisimman:
-    käymään kanssasi hämärää, hiljaista tietä
-    tuoksussa suurten sinisten kukkasien
-    aavistuksissa, joita vain autuas tuntee...
-
-
-
-
-TULETKO OMAKSENI
-
-
-    Ilma on lauha.
-    Väliin päivä paistaa,
-    väliin sataa vettä.
-    Räystäiltä ihan virtaavat pisarat.
-    Kevätvedet syöksyvät kallioilta,
-    purot paisuvat.
-    Jää on vihreän harmaa.
-
-    Minä avaan ikkunan,
-    suotko sä,. rakas?
-
-    Tunnetko mikä voimakas henkäily
-    käy yli metsien ja vainioiden!
-
-    Suloisesti tuoksuvat pajupensaat,
-    joita ylt'ympäri huuhtoo tulvavesi,
-    hileissä helisevä tulvavesi!
-
-    Ja minuun syöksyy ihmeellinen voima.
-    Minun suoneni paisuvat,
-    poskiani polttaa,
-    sydämeni jyskyttää
-    ja päätäni huimaa,
-    kun sinä nojaat rintaani vasten!
-    Anna-Maria! Tuletko omakseni? — —
-
-    Sinun katseesi on jossain kaukana,
-    kun sinä vastaat hiljaa:
-
-    — Kesällä vasta. —
-
-    Odotan kesää. —
-
-    Vähitellen vihertyvät kedot.
-    Sinne tänne pujahtaa kukkasia.
-    Tuomet kukkivat,
-    pihlajat kukkivat,
-    siniset syreenit kukkivat,
-    ja minun lempeni kukkii tulipunaisena!
-    Anna-Maria! Tuletko...
-
-    Minä odotan toivossa ja tuskassa,
-    sillä kesä on kohta mennyt,
-    mutta sinä katselet alas.
-
-    Kukista karisevat terälehdet.
-    Heinä on niitetty.
-    Pihlajat punaisina.
-    Tuomet mustia marjoja täynnä.
-
-    Syksy tulee, syksy tulee...
-    Puolukka punertuu kankailla,
-    vilja on valmistunut.
-    Yösumut hiipivät raskaina rantaniityillä.
-    Siellä täällä putoaa keltainen lehti...
-
-    Vilja on korjattu.
-    Lehdot kullassa kulisevat.
-    Muuttolinnut kiiruhtavat pois.
-    Viimeinen parvi
-    näkyy pienenä pisteenä enää...
-
-    Myrsky nousee.
-    Aallot pauhaavat.
-    Ilma pimenee
-    ja rankkasade alkaa.
-
-    — 80 —
-
-    Raskaat pisarat kohisevat katoilla.
-    Minun mieleni on lamassa,
-    sydän on tuskasta haljeta.
-    Anna-Maria! — —
-
-
-
-
-EN TIEDÄ MUISTATKO MUA
-
-
-    En tiedä muistatko mua.
-    En tiedä muistatko koskaan.
-
-    Minä aattelen sinua aina
-    ja unhotan kaikki muut,
-    kuin ei olis ollut ketään
-    sua ennen, niinkuin ketään
-    sinun jälkeesi tulla ei voisi...
-    niin tuntuu...
-
-    En muuta niin halaja saada
-    kuin pitää kaihoni kauniin,
-    näin olla illalla yksin,
-    näin katsella kauas, minne
-    jo aurinko yöhön sammuu —
-    ja aatella:
-
-    En tiedä muistatko mua...
-
-
-
-
-VIRRAN RANNALLA
-
-
-    Rannalla raidan lehti se putoo
-    vierivän virran viedä.
-    Raskas on tuntea rakkautta,
-    josta ei toinen tiedä.
-
-    Rannalla raidan lehti jo muuttuu
-    kullan keltaiseksi.
-    Raskas on jättää onnensa kaunein
-    iäti salaiseksi.
-
-    Rannalla raidan oksat ne kaartuu
-    lehdettä taivahalla.
-    Raskas on tyhjyys, joka jo alkaa
-    asua rinnan alla.
-
-
-
-
-JÄÄHYVÄISET
-
-
-    Yön tähdet välkkyin muistuttavat mulle:
-    — On aika lähteä jo kulkijan. —
-    Oi, tiedän, tuska sulle, kaivatulle
-    sua sieluun tulless' eron vaikean.
-    Niin hellään katsot kuni meri syvä
-    sä silmin kyynelisin, kirkkahin;
-    ne jäämään pyytää loistein suruisin,
-    ne hyväilee kuin uni lähestyvä.
-
-    Niin raskahana tuska rinnan täyttää,
-    kun, kulta, luoksesi en jäädä voi.
-    Vain kylmät tähdet mulle tietä näyttää
-    ja keltaisien kaislain laulu soi.
-    Mut painuessas parmaalleni, kallis,
-    on kaikki kirkastunut sielussain:
-    sä aina muistat mua, armahain,
-    ja lempemme et lakastuvan sallis.
-
-    Kun aamun tullen värähtelee vesi,
-    kun metsä tuoksuu, kaste kimmeltää,
-    mä muistan kyynelhelmet silmiesi,
-    ja kuvas iäks sieluhuni jää.
-    Ja kerran tähdet hellään nyökkää mulle:
-    — On aika palata jo kulkijan. —
-    Ah, ehkä jälkeen kaipuun katkeran
-    saan vielä käden ojentaa mä sulle.
-
-
-
-
-
-
-IV
-
-
-
-
-ELONAIKA
-
-
-    Aurinko hehkuu, polttaa.
-    Vilja kiiluu kullassa ja kahisee.
-    Kohta alkaa elonkorjuu.
-
-    Päivisin aurinko paahtaa
-    ja jymähtelee ukkonen jossain kaukana.
-    Hiljainen tuuli tuudittelee tähkiä.
-
-    Veräjään nojaten
-    katselen korsien sekaan.
-    Siellä on harakanhattu,
-    elokaunokki
-    ja sinisilmä lemmikki.
-
-    Minä en kaipaa mitään.
-    Olen juuri löytänyt onnen.
-    Kypsyvä vilja tuoksuu,
-    pientaren heinikko tuoksuu
-    ja rinteiltä lehahtaa lämmin tuuli,
-    jossa on metsän voimakas lemu.
-
-    Ulappa lainehtii vähän.
-    Se on ihan sininen.
-    Välistä tuulahtaa sieltä vilpoisa henkäys.
-    Se tulee saarien ja karikoiden yli.
-    Kuulen nuorten vesilintujen siukutusta.
-
-    Minä alan halata yksinäiselle selkäluodolle.
-    Kuljen valkamaan
-    ja koputan kauan venheeni peränaulaa,
-    tahallani ihan,
-    sillä minä tunnen hiljaista iloa,
-    kun kaiku kumuaa saarien ja rantojen kallioissa.
-
-    Sitten soudan ulapalle.
-    Matalat laineet lyödä rapsivat venheen laitaan.
-    Airojen lavat välkähtelevät. — —
-
-    Luodolla on yksinäistä ja autiota.
-    Laineet solisevat ja loiskahtelevat.
-    Louhien lomassa ylempänä
-    kasvaa joku punainen rantakukka,
-    joku keltainen alpi
-    ja muutama ruoko.
-
-    Riisuudun päivänpaisteeseen.
-
-    Tuuli puhaltaa lauhkeasti.
-    Jostain metsien yli
-    ja järven yli
-    kantaupi savun hajua hiukan.
-
-    Kylästä kuuluu ääniä.
-    Muutamat menevät jo pelloille.
-    Naisilla on valkeat liinat...
-
-
-
-
-PIENTAREN KUKKA
-
-
-    Oli kukkanen vieressä viljamaan
-    kevätpäivyen loihtima pieno.
-    Näki: voimia vankkoja tarvitaan,
-    kun kasvuhun saa karu tieno.
-
-    Näki kukkanen pellolla vihanteen
-    ja kun tuulonen tähkiä viersi.
-    Näki öisen hallan, mi vitkalleen
-    jääkyynelen tähkähän kiersi.
-
-    Näki kukka, kun uupunut torpan mies
-    veet silmissä katseli viljaa.
-    Näki kukka, kuin raskas on elämän ies,
-    syysmyrskyhyn nukkui hiljaa.
-
-
-
-
-SIELLÄ KAUKANA
-
-
-    Siellä kaukana —
-    suurien salojen takana —
-    siellä se vierii voimakkaana, majesteetillisena
-    elämän virta — niin sinä uneksit ennen.
-
-    Siellä ne ovat rikkaat kylät päivärinteillä,
-    lihavain laihojen keskellä.
-    Siellä, kaukana — merten rannoilla —
-    loistavat kauniit kaupungit...
-
-    Siellä säihkyvät valot,
-    siellä on tietojen aarniot auki.
-    Elämä siellä on niinkuin morsiusmarssia,
-    nuoruutta, onnea, riemua täynnä,
-
-    niinkuin ainaista elojuhlaa,
-    jossa virtaa viini
-    punaisena välkkyvä,
-    punaisista rypäleistä puserrettu.
-
-    Aattelit:
-    Sinne kun pääsisi!
-    Siellä se minunkin onneni odottaa. —
-
-          *     *     *
-
-    Nyt sinä ikävöit takaisin sinne,
-    missä oli ahdasta, pientä,
-    sinne, mistä sä läksit kerran
-    kohti niitä rikkaita kyliä
-    ja kauneita kaupunkeja — onnesi luo.
-
-    Sinne sinä ikävöit,
-    takaisin rauhan maille;
-    ikävöit väsyneenä, köyhänä,
-    tyhjänä niinkuin taivaan tuuli,
-    vähäisin kokemuksin,
-    jotka sä kalliisti maksoit
-    kadottaen herkimmät tunteesi,
-    kauneimmat unelmasi
-    pilkkaavan, julkean joukon jalkoihin,
-    markkinarahvaan anturan alle.
-
-
-
-
-SYYSKESÄLLÄ
-
-
-    Syyskesän ilta on tullut kalsea, kuulas.
-    Marjat pihlajan loistaa ja kuhilaan kulta
-    ruskossa päivän, mi painuvi kaukaisten  metsien helmaan.
-
-    Ylitse ulapan aavan kulkevat raukeat lainehet tänne.
-    Tänne... missä mä istun ja muistelen mennyttä kesää...
-
-    Muistatko, syämeni, kuinka sä uneksit suven
-    tuskahan autuaisehen pakahtuvana,
-    että sun luoksesi hiipisi askelin kevein
-    hän, jota rakastit salaa ja ylitse kaiken,
-    ylitse maallisen onnen ja taivahan riemun?
-
-    Muistatko, kuinka sä päivillä paloit ja hehkuit
-    niinkuni kesäinen aurinko?... kuinka sä hiiltyen
-    värisit lempeinä öinä...
-
-    Kaikki on ohitse.
-    Syksy on.
-
-    ... Marjat pihlajan loistaa ja kuhilaan kulta
-    ruskossa päivän, mi painuvi kaukaisten metsien helmaan...
-
-
-
-
-SÄ LAULUN LAULOIT
-
-
-    Sä laulun lauloit mulle sydämeen,
-    kun kevätkukat nousi alta mullan,
-    ja aurinko kun valoi kirkkaan kullan
-    yl' ulapoiden sinertävän veen.
-    Sen vielä muistan, vaikk' on kuolleet jo
-    ne kukat, jotka avas aurinko.
-
-    Ja nyt, kun sade pimeässä lankee,
-    ja raskas tuuli puista lehdet puottaa,
-    kun tuska mustin ratsuin mua vuottaa,
-    ja aatos kaihoisa on, mieli ankee,
-    on niinkuin päivänsäde syömessäin,
-    kun muistan lauluasi, ystäväin.
-
-    Se saattaa minut unhotettuin muistoin
-    ja unelmien kultakaupunkiin,
-    vie lapsuusaikoihini armaisiin,
-    luo tuoksuvien niittyjen ja puistoin,
-    pois, kesään yli metsäin syksyisten
-    ja läpi surullisen satehen.
-
-
-
-
-SYKSYLLÄ
-
-
-    Joka ilta nukun toivoen,
-    että yöllä taivas kirkastuu,
-    että halla maille laskeuu
-    puhtaan kääriliinan kutoen.
-
-    Mutta aamuin aina sade soi
-    pieneen, pimeähän ikkunaan.
-    Iäisesti samaa itkuaan
-    tuuli pihapuissa vaikeroi.
-
-    Aret sekä pyhät poistuu näin
-    niinkuin surusaatto hiljainen
-    kujannetta synkkäin kuusien
-    kaukaiselle kirkkomaall päin.
-
-    Mielen tahtoo maahan masentaa,
-    sitä harmaa kaipuu kammitsoi
-    niinkuin aitaus, jossa unelmoi
-    sateen samentama paljas maa.
-
-
-
-
-MINÄ RAKASTAN
-
-
-    Minä rakastan syksyisiä metsiä,
-    minä rakastan lehdettömiä puita,
-    lakastuneita ruohikoita,
-    kuihtuneita kukkia,
-    kylmänraukeita laineita rakastan minä.
-
-    Minä rakastan paljaita puistoja,
-    tyhjinä ojentuvia oksia
-    illan viimeisessä ruskotuksessa,
-    jonka ylitse kohoaa lumipilvi...
-
-    Minä rakastan surevata naista,
-    joka on elänyt elämänsä,
-    joka istuu illan hämärässä yksin.
-
-    Minä rakastan häntä!
-    Sillä hän on kaunis kuin syksyinen puisto
-    illan riutuvassa ruskotuksessa...
-
-
-
-
-SYYSPÄIVÄ
-
-
-    Ikävä on päivä syksyinen
-    yksin hämärässä istuen...
-    Hätäisesti aurinko vain pilkistää,
-    tummuu, peittyy, pilven alle jää...
-
-    Katsot pieneen, tummaan ikkunaan.
-    Näkyy harmaa pelto, salo vaan.
-    Metsäin takana on kylät kaukaiset. —
-    Niitä kaihomielin muistelet. — —
-
-    Päivät kuluu, vuodet vaihtuu niin
-    jättäin jäljet eloon, ihmisiin,
-    joiden onni on kuin päivä syksyinen:
-    kalvas hymy läpi kyynelten.
-
-
-
-
-MENNYT ON KESÄ
-
-
-    Varkain jo hiljainen hämärä luoksesi hiipii...
-    Mennyt on kesäsi kirkkahin päivin ja kukkivin kentin,
-    valoisin öin sekä lintujen liverryksin
-    mennyt on kesä...
-
-    Lehdetön puisto on aamuin hallasta harmaa...
-    Mennyt on kesäsi vihrein metsin ja tuoksuvin tuulin,
-    välkkyvin vesin ja armahin aamuhetkin
-    mennyt on kesä...
-
-    Taivaalta laskeupi valkoinen, pehmeä peite...
-    Mennyt on kesäsi rikkahin riemuin ja aatoksin armain,
-    unelmin untuvahennoin, kultaisin kuvin
-    mennyt on kesä...
-
-
-
-
-ILMALINNAT
-
-
-    Mitä siitä, jos jääkin uneksi vaan
-    kuvitelmat ja toiveet,
-    vaikka täytyykin kadottaa korkeuksien kirkkaus,
-    vaihtaa rannattomain aavojen selkeys
-    harmaaseen arki-iltaan
-    ja alkaa alusta jälleen!
-
-    Onhan edes unelmissa elänyt rikasta elämää,
-    vavissut ihanain näkemysten edessä,
-    katsellut niitä pyhällä hartaudella
-    ja tuntenut riemua rinnassansa,
-    iloa, joka värähtelee syvällä sydämessä
-    niinkuin kesäpäivänä ulapalla värähtelee
-    ja välkkyy hopeisin kipunoin kirkas vesi.
-
-    Mitä siitä, jos pettyy ja pettyy!
-    Ilmalinnat ovat kuitenkin niin taivaallisen kauniit,
-    että alati tahtoisi rakennella niitä.
-
-    Niiden tornit ulottuvat ylös
-    tapaillen huimaavia korkeuksia.
-    Niiden ovet kullassa kimaltavat,
-    ja ikkunat säihkyvät myriaadein värein!
-
-    Ne ovat kauniit sortuessaankin.
-    Kauneimmat ehkä — raunioina vasta.
-
-
-
-
-*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AAMUTUULI ***
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the
-United States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for an eBook, except by following
-the terms of the trademark license, including paying royalties for use
-of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
-copies of this eBook, complying with the trademark license is very
-easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
-of derivative works, reports, performances and research. Project
-Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may
-do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
-by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
-license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase “Project
-Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg™ License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg™ electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg™
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
-Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg™ mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg™
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg™ name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg™ License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country other than the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™ work (any work
-on which the phrase “Project Gutenberg” appears, or with which the
-phrase “Project Gutenberg” is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you will have to check the laws of the country where
-  you are located before using this eBook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
-Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg™
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg™
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg™.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg™ License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work in a format
-other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg™ website
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original “Plain
-Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg™ License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
-provided that:
-
-• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg™ works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg™ trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, “Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation.”
-
-• You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg™
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg™
-  works.
-
-• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-• You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg™ works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg™ electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
-the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
-forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project Gutenberg™
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain “Defects,” such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the “Right
-of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you “AS-IS”, WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg™
-
-Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™'s
-goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg™ and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West,
-Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
-to date contact information can be found at the Foundation's website
-and official page at www.gutenberg.org/contact
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without
-widespread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg™ electronic works
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg™ eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our website which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This website includes information about Project Gutenberg™,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/old/69883-0.zip b/old/69883-0.zip
deleted file mode 100644
index b2d3a1a..0000000
--- a/old/69883-0.zip
+++ /dev/null