diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64389-0.txt | 8492 | ||||
| -rw-r--r-- | old/64389-0.zip | bin | 180396 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 8492 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..27b7f2b --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #64389 (https://www.gutenberg.org/ebooks/64389) diff --git a/old/64389-0.txt b/old/64389-0.txt deleted file mode 100644 index ff8155d..0000000 --- a/old/64389-0.txt +++ /dev/null @@ -1,8492 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook of Tarzanin viidakkoseikkailuja, by Edgar Rice -Burroughs - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you -will have to check the laws of the country where you are located before -using this eBook. - -Title: Tarzanin viidakkoseikkailuja - Seikkailuja Afrikan aarniometsissä - -Author: Edgar Rice Burroughs - -Translator: Alpo Kupiainen - -Release Date: January 26, 2021 [eBook #64389] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -Produced by: Timo Ervasti and Tapio Riikonen - -*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TARZANIN VIIDAKKOSEIKKAILUJA *** - - - -TARZANIN VIIDAKKOSEIKKAILUJA - -Seikkailuja Afrikan aarniometsissä - - -Kirj. - -EDGAR RICE BURROUGHS - - -8. englantilaisesta painoksesta ("Jungle Tales of Tarzan") suomentanut - -Alpo Kupiainen - - - -Kariston nuorisonkirjoja 48 - - - - - -Hämeenlinnassa, -Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, -1923. - - - - -SISÄLLYS: - - I. Tarzanin ensimmäinen rakkaus - II. Tarzan vankina - III. Taistelu balusta - IV. Tarzanin jumala - V. Tarzan ja neekeripoika - VI. Poppamies kostopuuhissa - VII. Bukawain kuolema - VIII. Leijona - IX. Painajainen - X. Taistelu Tikan puolesta - XI. Viidakkotepponen - XII. Tarzan pelastaa kuun - - - - -ENSIMMÄINEN LUKU - -Tarzanin ensimmäinen rakkaus - - -Pitkänään herkullisen mukavasti troopillisen metsän siimeksessä -tarjosi Tika kieltämättä mitä kiehtovimman kuvan nuoresta -naisellisesta suloudesta. Niin ajatteli ainakin Apinain Tarzan, joka -kyyrötti läheisen puun matalalle riippuvalla oksalla, katsellen häntä. - -Jospa vain olisitte nähnyt tuon miehen siinä veltosti venymässä -aarniometsän jättiläisen oksalla, samalla kun yläpuolelta -lehväkatoksen läpi pilkistellen pujotteleva päiväntasaajan aurinko -kirkkaasti täplitteli hänen ruskeata ihoansa, jos olisitte nähnyt -hänen sopusuhtaisen ruumiinsa ja jäntevät raajansa huolettoman sirossa -asennossa, kaunismuotoisen pään osaksi kääntyneenä mietiskelyyn -vaipumista osoittavin ilmein ja älykkäiden, harmaiden silmien -uneliaasti ahmivan hartaan ihailunsa esinettä, olisitte luullut häntä -jonkun muinaisaikaisen puolijumalan uudeksi ruumiillistumaksi. - -Ette olisi aavistanut, että hän lapsuudessaan oli imenyt -kamalannäköisen, karvaisen naarasapinan rintoja tai että hän koko -itsetajuisessa menneisyydessään, sitten kun hänen vanhempansa olivat -menehtyneet pienessä majassa maan saartaman sataman vieressä viidakon -liepeillä, ei ollut tuntenut muita tovereita kuin Kertshakin -- ison -apinan -- heimon jöröjä uroksia ja äriseviä naaraita. - -Jos olisitte voinut lukea ne ajatukset, joita risteili hänen -toimeliaissa, terveissä aivoissaan, sen kaipauksen, ne halut ja -pyyteet, joita Tikan näkeminen hänessä herätti, niin ette olisi ollut -vähääkään taipuisampi uskomaan, kuka tämä apinamies todellisesti oli. -Sillä yksistään hänen ajatuksiensa nojalla olisi ollut mahdotonta -saada selville totuutta -- että hänet oli synnyttänyt hieno -englantilainen nainen ja että hänen isänsä oli ollut englantilainen -aatelismies, jonka sukupuu oli vanha ja kunnioitettu. - -Ei tuntenut Apinain Tarzan oikeata alkuperäänsä. Siitä, että hän oli -John Clayton, loordi Greystoke, jolla oli paikka ylähuoneessa, ei -hänellä ollut aavistustakaan, ja jos hän olisi sen tiennyt, ei hän -olisi sitä ymmärtänyt. - -Niin, Tika oli todella kaunis! - -Tietystikin Kaala oli ollut kaunis -- äiti on aina kaunis lapsestaan --- mutta Tikan kauneus oli kokonaan omalaatuista; sitä ei voinut -kuvata, ja parhaillaan alkoi Tarzan sitä tajuta hyvin epämääräisesti -ja hämärästi. - -Vuosikausia olivat Tarzan ja Tika olleet leikkitovereita, ja Tika -pysyi yhä vieläkin leikkisänä, kun taas hänen ikäisensä nuoret -urokset olivat nopeasti muuttumassa äreiksi ja kärtyisiksi. Jos Tarzan -sitä lainkaan ajatteli, niin otaksuttavasti hän järkeili nuorta -naarasta kohtaan tuntemansa lisääntyvän kiintymyksen saavan -helposti selityksensä siitä seikasta, että kaikista entisistä -leikkikumppanuksista vain Tikalla ja hänellä oli säilynyt ollenkaan -halu kisailla kuten menneinä aikoina. - -Mutta istuessaan tänään katselemassa Tikaa hän älysi huomaavansa tämän -ruumiin ja kasvonpiirteiden kauneuden -- mitä hän ei ollut milloinkaan -aikaisemmin tehnyt, koska kauneudella ei ollut mitään merkitystä -siihen nähden, että Tika kykeni ketterästi kiitämään metsän alempien -tasanteiden halki, kun he leikkivät Tarzanin tuotteliaiden aivojen -kehittämiä alkeellisia leikkejä, olivat hippasilla ja piilosilla. - -Tarzan raapi päätään, upottaen sormensa syvälle mustaan tuuheaan -tukkaan, joka reunusti hänen siroja nuorekkaita kasvojaan -- hän raapi -päätään ja huoahti. Tikan vasta äsken havaittu kauneus muuttui yhtä -äkkiä hänen epätoivonsa aiheeksi. Hän kadehti Tikan ruumiin komeata -karvapeitettä. Hänen oma sileä, ruskea hipiänsä herätti hänessä inhon -ja halveksimisen sekaista kiukkua. Vuosia sitten hän oli sisimmässään -toivonut, että kerran hänkin saisi karvapuvun kuten kaikilla hänen -veljillään ja sisarillaan oli; mutta viime aikoina hänen oli ollut -pakko luopua tästä ihastuttavasta haaveesta. - -Sitten oli Tikalla vankat hampaat, ei tietystikään niin isot kuin -uroksilla, mutta sittenkin valtavan uhkeat vehkeet verrattuina -Tarzanin heikkoihin, valkeihin hampaisiin. Entä hänen tuuheat -kulmakarvansa, hänen leveä, litteä nenänsä ja hänen suunsa! Tarzanin -usein harjoittama temppu oli supistaa suunsa pieneksi ympyräksi ja -sitten puhaltaa poskensa pullolleen, samalla nopeasti räpytellä -silmiään; mutta hän. tunsi, ettei hän ikinä oppisi suorittamaan sitä -niin vastustamattoman taitavasti kuin Tika sen teki. - -Hänen sinä iltapäivänä tarkkaillessaan ja ihaillessaan Tikaa lähti -eräs nuori urosapina, joka oli ollut laiskasti kaivelemassa ruokaa -kostean ja sotkuisen, lahonneen kasvullisuuskerroksen alta lähellä -kasvavan puun juurella, kömpelösti lönkyttämään Tikaa kohti. -Kertshakin heimon muut apinat liikkuivat veltosti sinne tänne tai -loikoivat rauhallisesti päiväntasaajan viidakon keskipäivän helteessä. -Silloin tällöin oli milloin mikin heistä sattunut joutumaan varsin -lähelle Tikaa, eikä Tarzan ollut välittänyt siitä mitään. Minkä vuoksi -sitten hänen otsansa rypistyi ja hänen lihaksensa jännittyivät nyt, -kun hän näki Taugin pysähtyvän nuoren naaraksen viereen ja senjälkeen -kyyristyvän aivan likelle häntä? - -Tarzan oli aina pitänyt Taugista. Lapsuudestaan saakka olivat he -kisailleet yhdessä. Kylki kyljessä he olivat kyykötelleet veden -partaalla, vikkelät, voimakkaat sormet valmiina sujahtamaan esiin ja -tarttumaan Pisahiin, kalaan, jos tämä vilpoisten syvyyksien asukas -kiitäisi lammikon pintaan Tarzanin siihen tiputtamien hyönteisten -houkuttelemana. - -Yhdessä he olivat kiusanneet Tublatia ja ärsyttäneet Numaa, leijonaa. -Miksi siis Tarzan tunsi lyhyiden niskakarvojensa pörhistyvän vain sen -tähden, että Taug istui Tikan vieressä? - -Totta kyllä oli, ettei Taug enää ollut sama riehakas apina kuin -eilispäivänä. Kun hän murisi ja hänen jättimäiset torahampaansa -paljastuivat, ei kukaan enää saattanut kuvitella, että hän oli yhtä -hilpeällä tuulella kuin silloin, kun hän ja Tarzan olivat kierineet -nurmikolla leikkitappelussa. Nykyinen Taug oli kookas, juro urosapina, -synkkä ja peloittava. Hän ja Tarzan eivät kuitenkaan olleet koskaan -riidelleet keskenään. - -Joitakuita minuutteja nuori apinamies katseli Taugin painautuessa yhä -lähemmäksi Tikaa. Hän näki vankan kämmenen hiomattoman hyväilyn, kun -se silitti naaraksen kiiltävää olkaa, ja sitten Apinain Tarzan liukui -maahan keveästi kuin kissa ja lähestyi paria. - -Sinne mennessään hänen ylähuulensa kaareutui irvistykseen, niin että -kulmahampaat näkyivät, ja hänen laajasta rinnastaan kajahti syvä -murina. Taug katsahti häneen päin, muljauttaen verestäviä silmiään. -Tika nousi puolittain pystyyn ja silmäili Tarzania. Arvasiko hän, mikä -oli syynä tämän kiihtymykseen? Kukapa voi sanoa? Joka tapauksessa hän -oli naaras, ja niinpä hän ojensi kätensä ja raaputti Taugia pienen, -litteän korvan takaa. - -Tarzan näki sen, ja samalla hetkellä kun hän sen näki, ei Tika enää -ollut sama pieni kisakumppani kuin tunti sitten; sensijaan hän oli -ihailtava olento -- ihailtavin koko maailmassa -- ja hänen -omistamisestaan Tarzan oli valmis ottelemaan henkensä kaupalla Taugia -tai ketä hyvänsä muuta vastaan, joka rohkenisi panna hänen -omistusoikeutensa epäiltäväksi. - -Kumartuneena, lihakset pingoitettuina ja toinen mahtava olkapää -käännettynä nuoreen urokseen päin, Apinain Tarzan hiipi kylki edellä -yhä lähemmäksi. Hänen kasvonsa olivat hieman poispäin käännetyt, mutta -hänen terävien harmaiden silmiensä katse ei hetkeksikään siirtynyt -Taugin silmistä, ja sitä mukaa kuin hän eteni, kävi hänen murinansa -syvemmäksi ja voimakkaammaksi. - -Taug nousi seisomaan lyhyille jaloilleen ja pörhisti karvansa. Hänen -torahampaansa olivat paljaat. Myös hän kääntyi syrjin, pysähtyi jalat -jäykkinä ja murisi. - -"Tika on Tarzanin", sanoi apinamies, käyttäen isojen ihmisenmuotoisten -apinain matalia kurkkuääniä. - -"Tika on Taugin", vastasi urosapina. - -Thaka, Numgo ja Gunto, joiden unta näiden kahden nuoren uroksen -murahtelu häiritsi, nostivat päänsä puolittain välinpitämättöminä, -puolittain tarkkaavaisina. Heitä nukutti, mutta he aavistivat, että -oli tulossa tappelu. Se keskeyttäisi heidän viettämänsä uneliaan -viidakkoelämän yksitoikkoisuuden. - -Pitkä ruohoköysi riippui vyyhdittynä Tarzanin olalta rinnan yli; hänen -ammoin kuolleen ja hänelle tuntemattomaksi jääneen isänsä -metsästyspuukko oli hänen kädessään. Pieniaivoinen Taug tunsi suurta -kunnioitusta kiiltävää, terävää metallikappaletta kohtaan, jota -apinapoika osasi niin hyvin käyttää. Sillä hän oli surmannut hurjan -isäpuolensa Tublatin ja Bolganin, gorillan. Taug tiesi sen, ja siksi -hän läheni varovaisesti, kaartaen Tarzanin ympäri ja etsien avointa -hyökkäyskohtaa. Myöskin toinen oli varuillaan; sillä hänellä oli -pienempi ruho ja huonommat luonnon antamat aseet, ja hän noudatti sen -vuoksi samanlaista menettelytapaa. - -Jonkun aikaa näytti siltä, että tora menisi samaa latua kuin useimmat -heimon jäsenten väliset kinat ja että toinen riitapuoli lopulta -väsyisi ja lähtisi yrittämään jotakin muuta puuhaa. Niin se kenties -olisi päättynyt, jos _casus belli_ olisi ollut joku muu; mutta Tikan -itserakkautta kutkutti se huomio, joka oli keskittynyt häneen, ja se -seikka, että nämä kaksi urosta aikoivat tapella hänen tähtensä. -Sellaista ei koskaan ennen ollut tapahtunut Tikan lyhyen elämän -aikana. Hän oli nähnyt muiden urosten tappelevan muiden, vanhempien -naaraiden tähden, ja hänen pieni villi sydämensä oli kaivaten -odottanut sitä päivää, jolloin viidakon ruohikko punertuisi hänen -ihanan olentonsa tähden suoritetussa murhaavassa ottelussa -vuodatetusta verestä. - -Niinpä hän nyt istua kyyrötti herjaten puolueettomasti kumpaakin -ihailijaansa. Hän sinkautteli heille ivasanoja pelkuruudesta ja -syyteli heille halventavia nimityksiä, kuten Histah, käärme, Dango, -hyena. Hän uhkasi kutsua Mumgan kurittamaan heitä kepillä -- Mumgan, -joka oli niin vanha, ettei enää kyennyt kiipeämään, ja niin hampaaton, -että hänen oli pakko supistaa ruokalistansa melkein yksinomaan -banaaneihin ja toukkiin. - -Katselemaan jääneet apinat kuulivat sen ja nauroivat. Taug oli -vimmoissaan. Hän syöksyi äkkiä Tarzanin kimppuun, mutta apinapoika -hypähti ketterästi syrjään, välttäen hänet, ja pyörähti sitten ympäri -vikkelästi kuin kissa, juosten senjälkeen takaisin ahdistamaan toista -uudelleen. Hyökätessään hän nosti metsästyspuukkonsa korkealle päänsä -yläpuolelle ja tähtäsi tuhoisan iskun Taugin niskaan. Apina kääntyi ja -löi aseen sivulle, niin että sen pureva terä vain ohimennen viilsi -hänelle haavan hartioihin. - -Punaisen veren tulvahtaminen näkyviin sai Tikan päästämään kimeän -riemuhuudon. Ah, tämäpä oli jotakin! Hän vilkaisi ympärilleen -nähdäkseen, olivatko toiset huomanneet tämän todistuksen siitä, kuinka -hänestä pidettiin. Troijan Helena ei ollut aikoinaan hituistakaan -ylpeämpi kuin Tika sillä hetkellä. - -Jos Tika ei olisi ollut niin kokonaan kiintynyt turhamaiseen -itse-ihasteluunsa, olisi hän kenties kuullut lähellä olevan puun -lehvistön kahisevan, mikä ei johtunut tuulesta, koska oli aivan -tyyntä. Ja jos hän olisi katsahtanut ylöspäin, olisi hän nähnyt -kiiltävän sileän otuksen väijyvän melkein suoraan hänen kohdallaan ja -ilkeiden keltaisten silmien tähyilevän häneen nälkäisesti; mutta Tika -ei katsahtanut ylöspäin. - -Haavoituttuaan oli Taug peräytynyt, muristen kammottavasti. Tarzan oli -seurannut häntä, kiljuen hänelle solvauksia, ja uhannut häntä, -heilutellen asettaan. Tika siirtyi pois puun alta, haluten pysytellä -lähellä ottelijoita. - -Tikan kohdalla oleva oksa taipui ja häilyi hiukan, kun sitä pitkin -ojentautunut vaanija liikutti ruumistaan. Nyt oli Taug pysähtynyt ja -valmistautui uudelleen panemaan vastaan. Hänen huulensa olivat -vaahdossa ja sylkeä tippui hänen suupielestään. Hän seisoi pää -kumarassa ja kädet ojennettuina, toivoen äkkiä pääsevänsä käsikähmään. -Jos hän vain saisi tartutuksi valtaisen väkevillä kourillaan tuohon -pehmeään ruskeaan ihoon, niin voitto olisi hänen. Taugin mielestä ei -Tarzanin taistelutapa ollut rehellistä peliä. Tarzan ei antautunut -käsirysyyn. Sensijaan hän ketterästi hyppeli parhaiksi niin etäällä, -etteivät Taugin jäntevät sormet ulottuneet häneen. - -Apinapoika ei siihen mennessä ollut vielä kertaakaan joutunut todella -koettamaan voimiansa urosapinan kanssa muutoin kuin leikillä, eikä hän -niin ollen ollut lainkaan varma siitä, oliko hänen turvallista panna -lihaksiaan koetukselle, kun kamppailtiin elämästä ja kuolemasta. Ei -silti, että Tarzan olisi pelännyt, sillä pelkoa hän ei tuntenut -ensinkään. Itsesäilytysvaisto teki hänen varovaiseksi -- siinä kaikki. -Hän antautui vaaraan vain silloin, kun se näytti välttämättömältä, -eikä hän sitten kaihtanut mitään. - -Hänen oma taistelutapansa tuntui sopivan parhaiten hänen -ruumiinrakenteelleen ja aseistukselleen. Vaikka hänen hampaansa -olivatkin vahvat ja terävät, olivat ne hyökkäysaseina surkean kehnot -verrattuina ihmisapinain valtaisiin iskuhampaisiin. Hääräilemällä -vastustajansa ympärillä juuri parhaiksi poissa tämän ulottuvilta hän -saattoi tehdä tavattoman paljon vahinkoa pitkällä metsästyspuukollaan -ja samalla menestyksellisesti välttää niitä tuskallisia ja vaarallisia -haavoja, joita hän ehdottomasti saisi joutuessaan urosapinan kynsiin. - -Niin ollen Taug hyökkäili ja mylvi kuin härkä, ja Apinain Tarzan -ponnahteli keveästi puolelta toiselle, syydellen viidakon -häväistyssanoja viholliselleen ja vähän väliä pistäen häntä -puukollaan. - -Ottelussa sattui keskeytyksiä, kun riitaveljet läähättäen pysähtyivät -huoahtamaan, silmäillen toisiaan ja tarkastaen järki- ja voimavarojaan -uutta yritystä varten. Tällaisen pysähdyksen aikana antoi Taug -sattumalta katseensa harhailla vastustajansa taakse. Heti tapahtui -apinan ulkonäössä täydellinen muutos. Hänen kasvoistaan katosi raivo, -ja sen sijalle tuli pelokas ilme. - -Päästäen huudon, jonka jokainen heimon apina tunsi, Taug kääntyi -pakoon. Häneltä ei tarvinnut kysyä mitään -- hänen varoituksensa -ilmoitti, että apinoiden vanha vainolainen oli läheisyydessä. - -Tarzan ponnistautui etsimään turvapaikkaa kuten muutkin heimon -jäsenet, ja samassa hän kuuli pantterin karjaisun, johon sekaantui -naarasapinan hätähuuto. Myöskin Taug kuuli sen, mutta hän ei -seisahtunut, vaan pakeni edelleen. - -Mutta apinapoika menetteli toisin. Hän vilkaisi taakseen nähdäkseen, -oliko joku heimon jäsen joutumaisillaan pedon kynsiin, ja hänen -katsettaan kohdannut näky nostatti kauhun ilmeen hänen silmiinsä. - -Tika oli juuri kirkaissut säikähtyneenä lähtiessään kiitämään pakoon -vähäisen aukeaman halki sen vastakkaisella puolella kasvavia puita -kohti, sillä hänen jälkeensä hypähteli Shita, pantteri, kevein, -sulavin harppauksin. Shita ei näkynyt vähääkään hätäilevän. Se oli -varma saaliistaan, sillä vaikkakin apina ehtisi puihin sen edellä, ei -hän ennättäisi kiivetä pois sen kynsien ulottuvilta, ennenkuin se -saavuttaisi hänet. - -Tarzan näki, että Tikaa uhkasi varma kuolema. Hän huusi Taugille ja -muille koiraille, vaatien heitä rientämään Tikan avuksi, samalla -syöksyen itse takaa ajavaa petoa kohti ja irroittaen juostessaan -köytensä. Tarzan tiesi, että jos isot urokset kerran kiihtyisivät, ei -ainoakaan viidakon asukas, ei edes Numa, leijona, mielellään haluaisi -ryhtyä mittelemään torahampaita heidän kanssaan, ja että jos kaikki ne -heimon jäsenet, jotka sattuivat tänään olemaan läheisyydessä, -hyökkäsivät, niin Shita, suuri kissaeläin, epäilemättä pakenisi -henkensä edestä häntä koipien välissä. - -Taug kuuli kuten kaikki muutkin, mutta ei yksikään tullut auttamaan -Tarzania eikä pelastamaan Tikaa, ja Shita lyhensi ripeästi välimatkaa, -joka erotti sen saaliistaan. - -Apinapoika juoksi pantterin perässä, huudellen pedolle saadakseen sen -kääntymään poispäin Tikasta tai muutoin kiinnittääkseen sen huomiota -toisaalle siihen asti, kunnes naaras pääsisi turvaan ylemmille -oksille, jonne Shita ei uskalla nousta. Hän syyti pantterille kaikki -haukkumanimet, joita hänen mieleensä juolahti. Hän manasi sitä -pysähtymään ja tappelemaan hänen kanssaan; mutta Shita vain juoksi, -tavoittaen maukasta suupalaa, joka nyt jo oli melkein sen käpälien -ulottuvissa. - -Tarzan ei ollut kovin paljon jäljessä ja eteni nopeammin, mutta -välimatka oli niin lyhyt, että tuskin voi toivoa saavuttavansa -raatelijaa, ennenkuin se olisi iskenyt Tikan niskaan. Oikealla -kädellään poika heilutti juostessaan ruohoköyttään päänsä päällä. -Häntä pelotti, että hän heittäisi harhaan, koska ei ollut -viskannut näin pitkän matkan päästä milloinkaan muulloin paitsi -harjoitellessaan. Hänen ja Shitan väli oli koko hänen köytensä pituus, -mutta kuitenkaan hän ei voinut tehdä mitään muuta. Hän ei voinut -päästä lähelle eläintä, ennenkuin se saavuttaisi Tikan. Hänen täytyi -panna kaikki heiton varaan. - -Ja juuri kun Tika hypähti, tavoittaen ison puun alaoksia Shitan -kiitäessä hänen jäljessään pitkin, aaltomaisin hyppäyksin, suhahti -apinapojan köysikieppu vinhasti ilmassa, ojentuen pitkäksi ohueksi -viivaksi, ja avoin silmukka häilyi hetkisen pedon pään ja ärisevän -kidan kohdalla. Sitten se laskeutui -- erehtymättä se kietoutui -kellanruskeaan kaulaan ja Tarzan nykäisi nuorasta vetäen silmukan -tiukalle, jännittyen samalla vastustamaan nykäystä, kun Shita -pingoittaisi nuoran kireälle. - -Peloittavat kynnet olivat juuri uppoamaisillaan Tikan kiiltävään -selkään, kun ne jäivät hapuilemaan ilmaan; nuora oli kiristynyt, -pysähdyttäen Shitan niin äkkiä, että iso peto kellahti selälleen. -Shita oli heti jälleen pystyssä -- sen silmät kiiluivat, häntä liikkui -vihaisesti, ja avoimesta kidasta lähti kauheita raivon ja pettymyksen -karjaisuja. - -Shita näki apinapojan, joka oli riistänyt siltä saaliin, noin -kahdentoista metrin päässä itsestään, ja hyökkäsi. - -Nyt oli Tika turvassa; Tarzan varmistautui siitä vilkaisemalla siihen -puuhun, jonka suojaan naaras oli päässyt ihan viimeisellä hetkellä, ja -Shita syöksyi parhaillaan häntä kohti. Olisi hyödytöntä panna henkeään -vaaraan tarpeettomassa ja epätoivoisessa taistelussa, josta ei voisi -koitua mitään hyvää. Mutta voisiko hän välttää taistelua vimmastuneen -kissaeläimen kanssa? Ja jos hänen oli pakko otella, niin mitä -mahdollisuuksia hänellä oli selviytyä elävänä? Tarzanin oli -myönnettävä, että hänen asemansa oli kaikkea muuta kuin kadehdittava. -Puut olivat siksi kaukana, ettei hän voinut toivoakaan ennättävänsä -niihin, ennenkuin peto saavuttaisi hänet. - -Tarzanilla ei ollut valitsemisen varaa, hänen oli torjuttava tuo -kamala hyökkäys. Oikealla kädellään hän puristi metsästyspuukkoaan, -joka oli todella turhanpäiväisen mitätön vehje verrattuna Shitan -vankkoja leukapieliä reunustaviin valtaviin hammasriveihin ja sen -pehmeihin käpäliin piiloitettuihin teräviin kynsiin. Mutta nuori -loordi Greystoke otti hyökkäyksen vastaan yhtä rohkean kylmäverisenä -kuin hänen peloton esi-isänsä oli sortunut tappioon ja kuolemaan -Senlac-kukkulalle Hastingsin luona. - -Turvallisille kohdille isoihin puihin paenneet kookkaat apinat -tarkkailivat kohtausta, kiljuen kiukkuaan Shitalle ja neuvojaan -Tarzanille, sillä ihmisten kantavanhemmilla on luonnollisestikin -paljon inhimillisiä piirteitä. Tika oli kauhuissaan. Hän kirkui -uroksille, vaatien niitä rientämään Tarzanille avuksi, mutta ne olivat -kiintyneet muihin puuhiin, etupäässä neuvomaan ja irvistelemään. Eihän -Tarzan sittenkään ollut oikea mangani; miksi pitäisi heidän niin ollen -panna henkensä vaaraan koettaessaan suojella häntä? - -Ja nyt oli Shita jo melkein notkean, alastoman vartalon kimpussa, -mutta -- vartaloa ei enää ollutkaan siellä. Vaikka iso kissaeläin -olikin vikkelä, niin apinapoika oli vieläkin vikkelämpi. Hän hypähti -syrjään, kun pantterin kynnet olivat iskeytymäisillään häneen, ja kun -Shita jymähti maahan hänen toiselle puolelleen, kiiti hän turvaan -lähintä puuta kohti. - -Pantteri selvisi putouksesta melkein silmänräpäyksessä, kääntyi ympäri -ja syöksyi saaliinsa jäljessä apinapojan nuoran laahautuessa pitkin -maata sen perässä. Pyörtäessään Tarzanin jälkeen oli Shita kiertänyt -matalan pensaan ympäri. Se olisi ollut aivan mitätön vastus minkään -Shitan kokoisen ja painoisen viidakoneläimen tiellä, jollei sillä -olisi ollut kiskottavanaan perässä kiemurtelevaa köyttä. Mutta Shitaa -hidasti nuora, ja kun se taaskin hyppäsi tavoittamaan Apinain -Tarzania, kiertyi nuora pienen pensaan ympärille, sotkeutui siihen -kiinni ja pysähdytti pantterin äkkiä. Hetkisen kuluttua oli Tarzan -turvassa pienen puun yläoksilla, jonne Shita ei voinut häntä seurata. - -Siellä hän keinui korkealla, viskellen allaan raivoavaa kissaeläintä -oksilla ja sinkautellen sille herjauksia. Heimon muut jäsenet -ryhtyivät nyt auttamaan häntä pommituksessa, käyttäen kovakuoriaisia, -hedelmiä ja kuivettuneita oksia, joita saivat käsiinsä, kunnes -vimmastunut Shita, joka pureksi ruohoköyttä, sai katkotuksi sen -säikeet. Vähän aikaa pantteri seisoi paikallaan, tuijottaen vuoroin -yhtä, vuoroin toista kiusanhengistään; sitten se päästi vielä -viimeisen raivoisan karjahduksen, kääntyi ja lönkytti tiehensä -viidakon sekaviin tiheikköihin. - -Puolta tuntia myöhemmin oli heimo jälleen maassa etsimässä ravintoa, -ikäänkuin ei mikään olisi keskeyttänyt sen elämän synkkää -yksitoikkoisuutta. Tarzan oli saanut takaisin pitemmän osan köyttänsä -ja laitteli parhaillaan siihen uutta silmukkaa, samalla kun Tika -kyyrötteli aivan hänen likellään, ilmeisesti osoittaakseen tehneensä -valintansa. - -Taug silmäili heitä äreänä. Kun hän kerran tuli lähelle, paljasti Tika -torahampaansa ja murisi hänelle, Tarzan irvisti ärähtäen vihaisesti. -Mutta Taug ei hakenut riitaa. Hän näkyi heimolaistensa tapojen -mukaisesti hyväksyvän naaraan ratkaisun osoituksena siitä, että hän -oli kärsinyt tappion taistellessaan naaraan suosiosta. - -Saatuaan köytensä jälleen kuntoon nousi Tarzan myöhemmin päivällä -puihin etsimään saalista. Hän tarvitsi lihaa enemmän kuin toverinsa, -ja näiden tyytyessä hedelmiin, yrtteihin ja kuoriaisiin, joita he -voivat löytää ilman suuria ponnistuksia, Tarzan vietti tuntuvasti -aikaa metsästämällä riistaeläimiä, joiden liha yksin kykeni -tyydyttämään hänen vatsansa vaatimukset ja antamaan kestävyyttä ja -voimaa hänen pehmeän, sileän, ruskeahipiäisen ihonsa alla päivä -päivältä kehittyville valtaville jänteille. - -Taug näki hänen poistuvan, ja aivan sattumoisin tämä iso otus siirtyi -yhä lähemmäksi Tikaa etsiessään ruokaansa. Vihdoin hän oli vain -muutaman askeleen päässä, ja vilkaistessaan salavihkaa Tikaa hän pani -merkille, että tämä tarkkaili merkkejä. - -Taug pullisteli laajaa rintaansa ja tepasteli sinne tänne lyhyillä -jaloillaan, päästellen kurkustaan omituisia murahduksia. Hän veti -huulensa irveen, paljastaen torahampaansa. Oi, kuinka uhkeat, kauniit -hampaat hänellä olikaan! Tika ei voinut olla niitä huomaamatta. Hän -antoi katseensa myöskin ihailevasti viipyä Taugin tuuheissa -kulmakarvoissa ja lyhyessä, tanakassa niskassa. Kuinka komea otus hän -todella oli! - -Taugia imarteli Tikan silmien peittämättömän ihaileva ilme, ja hän -käveli ympäri ylpeänä ja turhamaisena kuin riikinkukko. Pian hän alkoi -mielessään arvostella ominaisuuksiaan ja huomasi vertailevansa niitä -kilpakosijansa ominaisuuksiin. - -Taug murisi, sillä vertaaminen oli mahdotonta. Kuinka voisikaan -rinnastaa hänen ruumiinsa kaunista verhoa ja Tarzanin paljaan ihon -kamalaa alastomuutta? Kukapa voisi pitää tarmanganin surkeata nenää -kauniina nähtyään Taugin leveät sieraimet? Entä Tarzanin silmät! -Kauheat vehkeet, joiden ympärystä oli valkoinen ja joissa ei ollut -lainkaan punaista reunustaa! Taug tiesi, että hänen omat verestävät -silmänsä olivat kauniit, sillä hän oli nähnyt niiden kuvastuvan monen -juomalammikon välkkyvästä pinnasta. - -Uros lähestyi Tikaa, kyyristyen lopulta istumaan painautuneena häntä -vasten. Kun Tarzan palasi vähän ajan kuluttua metsästämästä, näki hän -Tikan tyytyväisenä raapivan hänen kilpakosijansa selkää. - -Tarzania harmitti. Ei Taug eikä Tika huomanneet häntä, kun hän -heilautti itseään puita myöten aukeamalle. Hän pysähtyi hetkeksi -katselemaan paria; sitten hänen kasvonsa vääntyivät surumieliseen -virnistykseen, hän kääntyi ja katosi lehväisten oksien ja -sammalkiehkuroiden sokkeloihin, joista hän oli tullut. - -Tarzan halusi päästä niin kauaksi sydänsurunsa aiheuttajasta kuin -suinkin voi. Hän kärsi hylätyn rakkauden ensimmäisiä tuskia eikä -oikein tietänyt, mikä häntä vaivasi. Hän luuli olevansa kiukuissaan -Taugille eikä jaksanut niin ollen käsittää, minkä vuoksi hän juoksi -tiehensä eikä syöksynyt murhaavaan tappeluun onnensa tuhoojaa vastaan. - -Hän luuli myös suuttuneensa Tikaan, mutta kuitenkin väikkyivät hänen -silmissään Tikan monet kauniit piirteet, joten hän rakkauden valossa -näki Tikan maailman viehättävimpänä olentona. - -Apinapoika kaipasi rakkautta. Lapsuudesta alkaen oli Kaala ollut -kuolemaansa saakka, jolloin Kulongan myrkytetty nuoli oli lävistänyt -hänen villin sydämensä, englantilaispojan mielestä ainoa rakastettu -olento, jonka oli tuntenut. - -Villillä, rajulla tavallaan oli Kaala rakastanut ottopoikaansa, ja -Tarzan oli vastannut hänen rakkauteensa, vaikka sen ulkonaiset merkit -eivät olleetkaan selvemmät kuin voitiin odottaa miltä muulta viidakon -pedolta hyvänsä. Vasta menetettyään hänet käsitti poika, kuinka -syvästi hän oli kiintynyt äitiinsä, sillä sinä hän Kaalaa piti. - -Tikasta hän oli muutamien viime tuntien aikana arvellut saavansa -Kaalan sijaisen, -- jonkun, jonka puolesta hän voisi taistella ja -metsästää -- jonkun, jota hän voisi hyväillä; mutta nyt hänen -haaveensa oli romahtanut. Hänen rintaansa kirveli. Hän vei käden -sydämelleen ja ihmetteli, mikä hänelle oli tullut. Hämärästi hän -liitti kipunsa Tikan yhteyteen. Kuta enemmän hän ajatteli Tikaa -sellaisena kuin viimeksi oli hänet nähnyt, hyväilemässä Taugia, sitä -purevampana tuntui kipu hänen rinnassaan. - -Tarzan pudisti päätänsä ja murisi. Yhä kauemmaksi viidakkoon hän -eteni, ja kuta pitemmälle hän tunkeutui ja kuta enemmän hän ajatteli -kärsimäänsä vääryyttä, sitä parantumattomammaksi naisvihaajaksi hän -alkoi muuttua. - -Kaksi päivää myöhemmin hän yhäti metsästeli yksin, hyvin äreänä ja -hyvin onnettomana; hän oli päättänyt, ettei hän enää koskaan palaisi -heimon keskuuteen. Hän ei voinut sietää sitä ajatusta, että hän aina -näkisi Taugin ja Tikan yhdessä. Kun hän heilautti itsensä eräälle -vankalle oksalle, meni hänen alitseen Numa, leijona, ja Sabor, -naarasleijona, ja Sabor nojautui leijonaa vasten ja puri leikillään -sen poskea. Se oli puolittain hyväilyä. Tarzan huokasi ja viskasi -petoja pähkinällä. - -Myöhemmin hän osui useiden Mbongan mustien soturien tielle. Hän oli -juuri pudottamaisillaan silmukkansa kaulaan yhdelle heistä, joka oli -vähän matkan päässä tovereistaan, kun hänen huomionsa kiintyi -laitteeseen, jonka kimpussa villit puuhailivat. He rakensivat polulle -häkin ja peittivät sen lehväisillä oksilla. Kun he olivat lopettaneet -työnsä, voi laitosta tuskin havaita. - -Tarzan ihmetteli, mikä tarkoitus tuolla kojeella voisi olla ja miksi -mustaihoiset rakennettuaan sen lähtivät takaisin kyläänsä päin vievää -tietä myöten. - -Oli kulunut joku aika siitä, kun Tarzan oli vieraillut neekerien luona -ja katsellut kylän turva-aitauksen vierellä kasvavista suojaisista -jättiläispuista noiden vihamiestensä puuhia, joiden keskuudesta Kaalan -surmaaja oli tullut. - -Vaikka Tarzan vihasikin heitä, niin hänestä oli varsin hauskaa -tarkkailla heidän jokapäiväisiä puuhiaan kylässä ja erittäinkin heidän -tanssejaan, jolloin nuotioiden valo välkkyi heidän alastomilla -vartaloillaan ja he hypähtelivät, pyörähtelivät ja kiemurtelivat -sotaleikeissään. Toivoen näkevänsä jotakin sellaista hän nytkin -seurasi kylään palaavia sotureita, mutta se toive petti, sillä sinä -yönä ei kylässä tanssittu. - -Sensijaan Tarzan, joka kyyrötti turvaisen piiloisassa puussansa, näki -neekerien istuvan pienissä ryhmissä vähäisten nuotioiden ääressä -keskustelemassa päivän tapahtumista, ja kylän pimeimmistä sopukoista -hän erotti yksinäisiä pareja, jotka naureskellen puhelivat keskenään, -ja jokaisesta parista oli toinen aina nuori mies ja toinen nuori -nainen. - -Tarzan kallisti päätään sivulle ja mietti, ja ennenkuin hän sinä -iltana vetäytyi nukkumaan kyyristyneenä kylän laidassa kasvavan ison -puun haarukkaan, pyörivät hänen ajatuksensa ja sittemmin hänen unensa -yksinomaan Tikassa -- hänessä ja nuorissa neekerimiehissä, jotka -naureskelivat ja puhelivat nuorten neekerinaisten kanssa. - -Taug oli metsästellyt yksin ja joutunut jonkun matkan päähän heimon -muista jäsenistä. Hän asteli verkkaisesti pitkin norsunpolkua, kun hän -huomasi, että sen oli tukkinut alakasvullisuus. Täysikasvuiseksi -tultuaan Taug oli pahasisuinen ja harvinaisen äkkipikainen otus. Jos -hän kohtasi jonkun vastuksen, oli hänellä ainoana ajatuksenaan voittaa -se raa'alla voimalla ja hurjuudella, ja kun hän nyt näki tiensä -tukituksi, repi hän kiukkuisesti lehväverkkoa ja havaitsi hetkisen -kuluttua joutuneensa kummalliseen loukkoon, josta hän ei päässyt -etenemään siitä huolimatta, että hän ponnisteli mitä rajuimmin -tunkeutuakseen lävitse. - -Purren ja hakaten ristikkoa Taug lopulta yltyi peloittavan -raivoiseksi, mutta kaikki oli turhaa; ja vihdoin hän uskoi, että hänen -oli käännyttävä takaisin. Mutta kuinka hirveästi hän kiukustuikaan, -kun hän alkoi peräytyä ja huomasi, että hänen taakseen oli laskeutunut -toinen ristikko sillä aikaa kun hän oli reutoillut särkeäkseen toisen -edestään! Taug oli satimessa. Hän rimpuili mielettömästi -vapautuakseen, kunnes nääntymys hänet voitti; mutta mikään ei -auttanut. - -Seuraavana aamuna lähti Mbongan kylästä seurue mustia edellisenä -päivänä: rakennetulle satimelle, samalla kun heidän kohdallaan -ylhäällä puiden oksilla liikkui alaston nuori jättiläinen villeille -olennoille ominaisen uteliaisuuden kannustamana. Manu, marakatti, -leperteli ja rähisi Tarzanin kiitäessä ohi, ja vaikka se ei -pelännytkään usein näkemäänsä apinapoikaa, painoi se kuitenkin -elämäntoverinsa pientä, ruskeata ruumista tiukemmin itseään vasten. -Tarzan nauroi nähdessään sen, mutta heti senjälkeen hänen kasvonsa -äkkiä synkkenivät ja häneltä pääsi syvä huokaus. - -Hieman kauempana pöyhisteli kirkashöyheninen lintu tummanvärisen -puolisonsa ihailevien silmien edessä. Tarzanista tuntui, että koko -viidakko oli liittynyt muistuttamaan hänelle sitä, että hän oli -menettänyt Tikan, vaikka hän olikin joka päivä koko elämänsä aikana -nähnyt nämä sadat olennot eivätkä ne olleet herättäneet mitään -ajatuksia. - -Kun mustaihoiset saapuivat satimelle, nosti Taug pahan metelin. Hän -tarttui vankilansa ristikon tankoihin ja pudisteli niitä rajusti, koko -ajan karjuen ja muristen peloittavasti. Mustaihoiset olivat -haltioissaan, sillä vaikka he eivät olleetkaan rakentaneet sadintaan -puiden karvaisen asukkaan varalle, olivat he riemuissaan saaliistaan. - -Tarzan herkisti korviaan kuullessaan ison apinan äänen, kiersi -nopeasti tuulen alapuolelle satimesta ja nuuhki ilmaa tunteakseen -vangin hajun. Eikä viipynytkään kauan, ennenkuin hänen herkkiin -sieraimiinsa kantautui tuttu tuoksu, joka ilmoitti hänelle, kuka vanki -oli, yhtä erehtymättömästi, kuin jos hän olisi nähnyt Taugin. Niin, se -oli Taug, ja hän oli yksin. - -Tarzan irvisti ja meni lähemmäksi ottaakseen selvää, mitä mustat -tekivät vangilleen. Epäilemättä hänet surmattaisiin heti. Taaskin -Tarzan irvisti. Nyt hän voisi saada Tikan omakseen, eikä olisi ketään -panemassa hänen omistusoikeuttaan riidanalaiseksi. Tarkkaillessaan hän -näki mustien soturien repivän lehväpeitteen häkin ympäriltä, -kiinnittävän siihen nuoria ja lähtevän hinaamaan sitä kylään vievää -tietä myöten. - -Tarzan katseli, kunnes hänen kilpakosijansa oli kadonnut näkyvistä, -yhä takoen vankilansa tankoja ja muristen raivoissaan ja uhkaillen. -Sitten apinapoika kääntyi ja kiiti nopeasti pois etsimään heimoa ja -Tikaa. - -Matkallaan hän yllätti Shitan perheineen pienellä, rehevän -kasvullisuuden ympäröimällä aukeamalla. Iso kissaeläin loikoi -pitkänään maassa, ja sen puoliso oli painanut toisen etukäpälänsä sen -villille naamalle ja nuoli kurkun pehmeätä, valkoista turkkia. - -Tarzan lisäsi sitten vauhtiaan, kunnes hän suorastaan lensi metsän -läpi, eikä viipynytkään kauan, ennenkuin hän löysi heimon. Hän näki -heimon jäsenet, ennenkuin kukaan heistä huomasi häntä, sillä ei kukaan -koko viidakon asukkaista liikkunut äänettömämmin kuin Apinain Tarzan. -Hän näki Kamman ja tämän puolison etsimässä ruokaansa kylki kyljessä, -niin että karvaiset ruumiit hankautuivat vastakkain. Ja hän näki Tikan -etsivän ruokaa yksinään. Kauan, hän ei liikkuisi noin yksin, mietti -Tarzan pudottautuessaan heimon keskelle. - -Kaikki hätkähtivät ja päästivät vihastuneita ja säikähtyneitä -ärähdyksiä, sillä Tarzan oli yllättänyt heidät; mutta pelkkä äkillinen -hermokiihoitus ei riittänyt selittämään sitä, että niskakarvat olivat -pörhössä vielä kauan senjälkeen, kun apinat olivat nähneet, kuka -tulija oli. - -Tarzan pani sen merkille, kuten hän oli huomannut monesti ennenkin -- -että hänen äkillinen ilmestymisensä jätti heimon jäsenet aina -ärtyisiksi ja huonolle tuulelle pitkäksi, aikaa ja että heidän täytyi -jokaisen saada itsekohtaisesti varmistautua siitä, kuka hän oli, -nuuhkimalla häntä puolikymmentä kertaa tai useamminkin, ennenkuin -rauhoittuivat. - -Pujottelehtien heidän välitseen hän asteli Tikaa kohti, mutta hänen -lähestyessään apina vetäytyi poispäin. - -"Tika", sanoi hän, "minä olen Tarzan. Sinä olet Tarzanin. Tulin sinua -etsimään." - -Apina tuli lähemmäksi ja silmäili häntä tarkoin. Lopulta hän nuuhki -Tarzania, ikäänkuin saadakseen kaksinkertaisen varmuuden. - -"Missä on Taug?" hän kysyi. - -"Gomanganit ottivat hänet kiinni", vastasi Tarzan. "He tappavat -hänet." - -Kertoessaan Taugin kohtalosta Tarzan näki naaraksen silmissä -murheellisen ilmeen ja huolestuneen suruisen katseen. Mutta Tika tuli -aivan lähelle häntä ja painautui häntä, vasten, ja Tarzan, loordi -Greystoke, kiersi käsivartensa naarasapinan ympärille. - -Sen tehdessään hän säpsähti havaitessaan, kuinka oudon, sopimattomalta -hänen sileä, ruskea kätensä näytti hänen rakastettunsa mustalla, -karvaisella iholla. Hän muisti Shitan puolison käpälän Shitan naamalla --- siinä ei ollut mitään luonnotonta. Hän ajatteli pientä Manua -puristamassa naarastaan rintaansa vasten -- ne näyttivät kuuluvan -yhteen. Myöskin ylpeä koiraslintu kirkkaine höyhenineen muistutti -hyvin läheisesti rauhallisempiväristä puolisoaan, ja jollei Numalla -olisi takkuista harjaa, olisi se melkein aivan samannäköinen kuin -Sabor, naarasleijona. Urokset ja naaraat olivat erilaisia, se oli -totta; mutta niiden eroavaisuudet eivät olleet sellaiset kuin Tarzanin -ja Tikan. - -Tarzan oli ymmällä. Jotakin oli vialla. Hänen kätensä putosi Tikan -olalta. Hyvin hitaasti hän vetäytyi kauemmaksi. Tika katseli häntä pää -kallellaan. Tarzan ojensihe täyteen mittaansa ja iski nyrkillään -rintaansa. Hän nosti päänsä taivasta kohti ja avasi suunsa. Hänen -avarasta rinnastaan kajahti voittoisan urosapinan hurja, kaamean kumea -taisteluhaaste. Heimon jäsenet kääntyivät uteliaina silmäilemään -häntä. Hän ei ollut surmannut ketään, eikä hänen vastustajanaan ollut -ketään, joka olisi pitänyt yllyttää raivoon tuolla hurjalla -kiljaisulla. Niin, se oli aivan aiheeton, ja he kääntyivät jälleen -etsimään ravintoa, kuitenkin vilkuillen apinapoikaan päin, ettei hän -voisi äkkiä karata heidän kimppuunsa. - -Pitäessään häntä silmällä he näkivät hänen heilauttavan itsensä -läheiseen puuhun ja katoavan näkyvistä. Sitten he unohtivat hänet, -myöskin Tika. - -Mbongan mustat soturit, jotka hikoilivat raskaassa työssään ja -levähtivät usein, etenivät hitaasti kyläänsä kohti. Alkeelliseen -häkkiin suljettu raju peto murisi ja karjui aina, kun, häntä vedettiin -eteenpäin. Hän pieksi tankoja suu vaahdossa, pitäen kauheaa melua. - -He olivat kulkeneet melkein koko matkan ja levähtivät viimeistä -kertaa, ennenkuin tunkeutuisivat aukeamalle, jossa heidän kylänsä -sijaitsi. Muutaman minuutin perästä he olisivat päässeet metsästä, ja -sitten ei epäilemättä olisi käynyt niin kuin kävi. - -Äänetön olento liikkui puissa heidän kohdallaan. Terävät silmät -tarkastivat häkkiä ja laskivat sotilaiden lukua. Nopeat ja rohkeat -aivot punnitsivat, mitä onnistumisen mahdollisuuksia olisi, kun erästä -suunnitelmaa koetettaisiin toteuttaa. - -Tarzan silmäili varjossa loikovia mustaihoisia. He olivat lopen -uupuneet. Useita heistä nukkui jo nyt. Hän hiipi lähemmäksi, pysähtyen -juuri heidän kohdalleen. Ei ainoakaan lehti kahahtanut, kun hän eteni -varovasti. Hän odotti rajattoman kärsivällisesti kuten petoeläin -ainakin. Pian oli valveilla enää vain kaksi soturia, ja heistäkin -toinen torkkui. - -Apinain Tarzan jännitti lihaksiaan, mutta samalla valvova mustaihoinen -nousi ja kiersi häkin toiselle puolelle. Apinapoika seurasi häntä -aivan hänen päänsä kohdalla. Taug silmäili soturia ja päästeli matalia -murahduksia. Tarzan pelkäsi apinan herättävän nukkujat. - -Kuiskaten niin hiljaa, ettei neekeri sitä kuullut, Tarzan mainitsi -Taugin nimen, varoittaen häntä pysymään hiljaa, ja Taugin murina -lakkasi. - -Mustaihoinen lähestyi häkin takaosaa ja tarkasti oven kiinnikkeitä, -mutta hänen siinä seisoessaan pudottautui ylhäältä väijynyt otus -suoraan hänen niskaansa. Rautaiset sormet puristautuivat hänen -kurkkuunsa, tukehduttaen huudon, joka kohosi säikähtäneen miehen -huulille. Vahvat hampaat upposivat hänen olkapäähänsä ja voimakkaat -jalat kiertyivät hänen vartalonsa ympärille. - -Mielipuolena kauhusta koetti mustaihoinen irroittaa kiinni -takertunutta äänetöntä olentoa. Hän heittäytyi pitkälleen ja -kieriskeli maassa, mutta vahvat sormet puristivat yhä vain tiukemmalle -murhaavaa otettaan. - -Miehen suu avautui ammolleen, turvonnut kieli työntyi esiin; silmät -pullistuivat kuopistaan; mutta hellittämättömien sormien puristus vain -tiukkeni. - -Taug katseli äänettömänä kamppailua. Hänen pienet, villit aivonsa -epäilemättä ihmettelivät, missä tarkoituksessa Tarzan oli hyökännyt -mustaihoisen kimppuun. Taug ei ollut unohtanut äskeistä riitaansa -apinapojan kanssa eikä sen syytä. Nyt hän näki gomanganin ruumiin -äkkiä retkahtavan veltosti. Mies vapisi suonenvedontapaisesti ja jäi -sitten virumaan hievahtamatta. - -Tarzan hypähti uhrinsa luota ja juoksi häkin ovelle. Näppärin sormin -hän käsitteli vikkelästi hihnoja, jotka pitivät ovea paikallaan. Taug -voi vain katsella -- hän ei kyennyt auttamaan. Pian Tarzan nosti ovea -pari jalkaa, ja Taug ryömi ulos. Apina olisi tahtonut karata nukkuvien -mustaihoisten kimppuun tyydyttääkseen hillittyä kostonhimoaan, mutta -Tarzan ei sallinut sitä. - -Sensijaan apinapoika kiskoi mustaihoisen ruumiin häkkiin ja sijoitti -sen nojalleen sivutankoja vasten. Sitten hän laski oven alas ja -kiinnitti hihnat entiseen tapaansa. - -Hänen puuhaillessaan valaisi hänen kasvojaan onnellinen hymy, sillä -hänen päähuvituksiaan oli Mbongan kylän neekerien kiusoittelu. Hän -saattoi mielessään kuvitella heidän kauhuaan, kun he heräisivät ja -näkisivät toverinsa kuolleen ruumiin häkissä, johon he vain muutamia -minuutteja sitten olivat jättäneet ison apinan varmasti teljettynä. - -Tarzan ja Taug nousivat yhdessä puihin rajun apinan takkuisten -karvojen hankautuessa englantilaisen loordin pojan sileää ihoa vasten, -kun he rinnakkain vaelsivat aarnioviidakossa. - -"Mene takaisin Tikan luokse!" kehoitti Tarzan. "Hän on sinun. Tarzan -ei tahdo häntä." - -"Onko Tarzan löytänyt uuden naaraksen?" tiedusti Taug. - -Apinapoika kohautti olkapäitään. - -"Gomangania varten on toinen gomangani", hän selitti; "Numaa, -leijonaa, varten on Sabor, naarasleijona; Shitaa varten on hänen -laatuisensa naaras; Baraa, hirveä, Manua, marakattia, kaikkia viidakon -eläimiä ja lintuja varten on puoliso. Vain Apinain Tarzania varten ei -ole. Taug on apina. Tika on apina. Palaa Tikan luokse. Tarzan on -ihminen. Hän tahtoo olla yksin." - - - - -TOINEN LUKU - -Tarzan vankina - - -Mustat soturit uurastivat viidakon painostavan ummehtuneen siimeksen -kosteassa helteessä. Sotakeihäällään he rouhivat irti jäykkää, mustaa -savea ja paksuja kerrostumia lahoavaa kasvullisuutta. Vankkakyntisillä -sormillaan he kaapivat irroitetut maakokkareet ikivanhan riistapolun -keskeltä. Usein he keskeyttivät työnsä istuutuen levähtämään -kaivamansa kuopan reunalle, puhellen ja nauraa remuten. - -Läheisten puitten runkoja vastaan nojasivat heidän pitkät, soikeat, -paksusta puhvelinnahasta valmistetut kilpensä ja käsineen kaivavien -miesten keihäät. Hiki helmeili heidän sileällä, kiiltävän mustalla -ihollaan, jonka alla liikkuivat heidän pyöreät, luonnon -turmeltumattomissa oloissa joustaviksi ja täydellisiksi kehittyneet -lihaksensa. - -Nopsajalkainen antilooppi, joka varovasti asteli vedelle vievää tietä -myöten, pysähtyi, kun pelästyttävä naurunremakka kantautui sen -korviin. Hetkisen se seisoi kuin kivettyneenä; vain sen herkät -sieraimet värähtelivät; sitten se pyörähti ympäri ja pakeni -meluttomasti ihmisen peloittavasta läheisyydestä. - -Sadan askeleen päässä, syvällä viidakon läpitunkemattomassa tiheikössä -kohotti Numa vankkaa päätään. Numa oli aterioinut hyvin melkein päivän -koittaessa, ja tarvittiin kovaa melua sen herättämiseksi. Nyt se nosti -kuonoaan ja nuuhki ilmaa, tunsi antiloopin terävän ja ihmisen -voimakkaan tuoksun. Mutta Numa oli hyvin kylläinen. Päästäen matalan, -tyytymättömän murahduksen se nousi ja lönkytti tiehensä. - -Loistavahöyhenisiä, käheä-äänisiä lintuja lenteli puusta puuhun. -Pieniä, lörpötteleviä ja toruskelevia apinoita kiipeili huojuvilla -oksilla mustien sotureiden yläpuolella. Mutta he olivat kuitenkin -yksin, sillä viidakko, jossa kuhisee kymmeniätuhansia eläviä olentoja, -on samoin kuin suurkaupunkien ihmistungosten täyttämät kadut -yksinäisimpiä paikkoja Jumalan avarassa luomakunnassa. - -Mutta olivatko he yksin? - -Heidän yläpuolellaan istui lehväisen puun oksalla harmaasilmäinen -nuorukainen, sulavasti pysytellen tasapainossa tarkkaillessaan heidän -kaikkia liikkeitään kiihkeän innokkaasti. Poika halusi ilmeisesti -saada tietää, mikä oli mustien puuhien tarkoitus, mutta pohjalla kyti -hänessä hillitty viha. Juuri näiden kaltainen olento oli surmannut -hänen rakkaan Kaalansa. Heitä kohtaan oli mahdoton tuntea muuta kuin -vihamielisyyttä, mutta hyvin mielellään hän tarkasteli heitä, sillä -hän tahtoi perin hartaasti oppia paremmin tuntemaan, ihmisten tapoja. - -Hän näki kuopan syventyvän, kunnes hänen allaan ammotti tilava onkalo, -joka täytti koko polun leveyden ja johon kaikki kuusi kaivajaa -mahtuivat helposti samalla kertaa. Tarzan ei kyennyt arvaamaan niin -suuren työn tarkoitusta. Ja kun miehet katkaisivat pitkiä seipäitä, -teroittivat ne yläpäästä ja asettivat ne tasaisten välimatkojen päähän -toisistaan pystyyn kuopan pohjaan, niin hänen ihmettelynsä vain -lisääntyi, eikä se lakannut sittenkään, kun kuopan päälle laskettiin -ohuita poikkitankoja ja levitettiin sitten huolellisesti lehdeksiä ja -multaa, niin että mustien miesten suorittama työ täydelleen piilottui -näkyvistä. - -Saatuaan työnsä valmiiksi neekerit silmäilivät käsialaansa hyvin -tyytyväisinä, ja myöskin Tarzan silmäili sitä. Tuskin edes hänen -harjaantunut katseensa huomasi mitään jälkiä, jotka olisivat -osoittaneet, että ikivanhaa riistapolkua oli millään tavoin -salakähmäisesti käsitelty. - -Apinamies oli niin syvästi vaipunut miettimään peitetyn kuopan -tarkoitusta, että hän salli mustaihoisten poistua kyläänsä päin ilman -tavanmukaista kiusoittelua, joka oli tehnyt hänestä Mbongan kansan -kauhun ja tarjonnut Tarzanille sekä keinon kostaa että ehtymättömän -hauskuuden lähteen. - -Mutta pohtipa hän kuinka hyvänsä, hän ei kyennyt ratkaisemaan -piilotetun kuopan salaperäistä arvoitusta, sillä mustaihoisten -menettelytavat olivat vielä Tarzanille outoja. He olivat tunkeutuneet -hänen viidakkoonsa vasta vähän aikaa sitten -- laatuaan ensimmäisinä, -jotka olivat tulleet loukkaamaan siellä asustavien eläinten ikivanhaa -ylivaltaa. Numalle, leijonalle, Tantorille, norsulle, isoille -apinoille ja pienille apinoille, koko tämän villin aarniometsän -kaikille kymmenilletuhansille olennoille oli ihmisten toiminta uutta. -Niillä oli paljon oppimista näiltä mustilta, karvattomilta otuksilta, -jotka kävelivät pystyssä takajaloillaan -- ja ne oppivat hitaasti ja -aina omaksi surukseen. - -Kohta mustaihoisten lähdettyä Tarzan pudottautui keveästi polulle, -epäluuloisesti nuuhkien hän kaarsi kuopan reunaa. Laskeuduttuaan -kyykkysilleen hän raapi pois vähän maata, niin että yksi poikkitanko -paljastui. Hän nuuhki sitä, kosketti sitä, kallisti päätään sivulle ja -aprikoi asiaa vakavasti useita minuutteja. Sitten hän peitti sen -jälleen huolellisesti, tasoittaen maan yhtä hyvästi kuin mustatkin -olivat tehneet. Senjälkeen hän heilautti itsensä takaisin puiden -oksien sekaan ja lähti liikkeelle etsimään karvaisia tovereitaan, -Kertshakin heimon isoja apinoita. - -Kerran hän osui Numan, leijonan, tielle, ja pysähtyi hetkeksi -sinkauttamaan pehmoisen hedelmän vasten vihollisensa äriseviä kasvoja -ja pilkkaamaan ja herjaamaan sitä, nimitellen petoa haaskojen syöjäksi -ja Dangon, hyenan, veljeksi. Numan kellanvihreistä, pyöristyneistä -silmistä hehkui katkeraa vihaa, kun se katsella tuijotteli -yläpuolellaan hyppelevää olentoa. Matalat murahdukset panivat leijonan -vankat leukapielet värähtelemään, ja sen sapekas kiukku antoi -kiemurtelevalle hännälle rajun, ruoskamaisen liikkeen; mutta kun se -entisten kokemustensa nojalla hyvin käsitti, kuinka turhaa oli pitkän -matkan päästä käydä sanasotaa apinamiehen kanssa, niin se pian kääntyi -ja katosi sotkuisen kasviston sekaan, joka piiloitti sen -kiusanhenkensä näkyvistä. Vielä viimeisen kerran kiljaistuaan -poistuvalle viholliselleen viidakkohäväistyksen ja irvistettyään sille -apinain tavalla Tarzan lähti jatkamaan matkaansa. - -Hänen edettyään vielä noin puolitoista kilometriä osui hänen teräviin -sieraimiinsa toisaalta puhaltavan tuulahduksen mukana tuttu, kirpeä, -lähellä olevan otuksen tuoksu, ja hetkisen kuluttua häämöitti hänen -allaan tavattoman kookas, tumman harmaa ruho, joka tukevasti astua -tömisti viidakkopolkua pitkin. Tarzan tarttui ohueen oksaan ja -katkaisi sen; kuultuaan sen äkillisen risahduksen raskas olento -pysähtyi. Isot korvat kääntyivät eteenpäin, ja pitkä, notkea kärsä -kohosi heilumaan sinne tänne, etsien vihollisen hajua, samalla kun -kaksi heikkoa pientä silmää turhaan tirkisteli epäluuloisesti -ympärilleen löytääkseen rauhallista vaellusta häirinneen melun -aiheuttajan. - -Tarzan nauroi ääneen ja tuli lähemmäksi paksunahan pään kohdalle. - -"Tantor! Tantor!" hän huusi. "Bara, hirvi, ei ole niin pelokas kuin -sinä -- sinä, Tantor, norsu, isoin viidakon asukkaista, vaikka sinulla -onkin yhtä monen Numan voimat kuin minulla on varpaita jaloissani ja -sormia käsissäni. Tantor, joka jaksaa kiskoa juurineen paksuja puita, -vapisee pelosta kuullessaan katkeavan oksan risahtavan." - -Jymisevä ääni, joka saattoi olla yhtä hyvin halveksumisen kuin -huojennuksen merkki, oli Tantorin ainoa vastaus, samalla kun kohotettu -kärsä ja korvat laskeutuivat ja otuksen häntä vaipui tavalliseen -asentoonsa; mutta hänen silmänsä pyörivät yhä vieläkin ympäri, etsien -Tarzania. Kauan ei hänen kuitenkaan tarvinnut jännittyneenä arvailla, -missä apinamies oli, sillä sekuntia myöhemmin pudottautui nuorukainen -keveästi vanhan ystävänsä leveälle päälaelle. Sitten hän ojensihe -pitkin pituuttaan, naputteli paljailla varpaillaan paksua nahkaa, -raaputti sormillaan hennompia kohtia isojen korvien takaa ja puheli -Tantorille viidakon juoruja, ikäänkuin kookas eläin olisi ymmärtänyt -kaikki hänen sanansa. - -Paljon Tarzan saattoikin saada Tantorin ymmärtämään, ja vaikka -aarniometsän pakinat eivät lainkaan liikuttaneet viidakon vankkaa, -harmaata jättiläistä, seisoi hän kuitenkin, räpytellen silmiään ja -heiluttaen tyynesti kärsäänsä, ikäänkuin hän olisi perin tarkkaavasti -imenyt itseensä jokaisen sanan ja pitänyt niitä tärkeinä. Oikeastaan -hän nautti miellyttävästä, ystävällisestä äänestä, korvien taustaa -hyväilevistä käsistä ja sen olennon välittömästä läheisyydestä, jota -hän oli usein kantanut selässään, senjälkeen kun Tarzan kerran pienenä -lapsena oli pelkäämättä lähestynyt kookasta koirasnorsua, uskoen -paksunahalla olevan yhtä ystävälliset tunteet kuin ne olivat, jotka -sykähdyttelivät hänen omaa sydäntään. - -Heidän vuosikausia kestäneen liittonsa aikana oli Tarzan huomannut, -että hänellä oli selittämätön kyky hallita ja ohjata valtavaa -ystäväänsä. Hänen kutsustaan oli Tantor valmis saapumaan pitkien -välimatkojen päästä -- niin kaukaa kuin hänen herkät korvansa -saattoivat erottaa apinamiehen kimeän läpitunkevan huudon -- ja kun -Tarzan kyykötti hänen niskassaan, oli Tantor valmis kompuroimaan -viidakossa minne päin ratsastaja vain käski. Se oli ihmisjärjen kyky -hallita eläintä, ja se oli aivan yhtä tehokas kuin jos he molemmat -olisivat ymmärtäneet sen alkuperän, vaikka kumpikaan heistä ei sitä -käsittänyt. - -Puoli tuntia Tarzan loikoili Tantorin selässä. Aika ei merkinnyt -mitään heille kummallekaan. Elämä, sellaisena kuin he sen näkivät, oli -pääasiallisesti vatsan täyttämistä. Tarzanille se työ ei ollut niin -vaivaloinen kuin Tantorille, sillä Tarzanin vatsa oli pienempi, ja kun -hän oli kaikkiruokainen, oli ravinnon hankkiminen hänelle helpompaa. -Jollei yhtä lajia ollut helposti saatavissa, niin olihan aina paljon -muita, joilla hän voi tyydyttää nälkänsä. Hän ei ollut niin -turhantarkka ruuistaan kuin Tantor, joka ei suostunut syömään mitään -muuta kuin määrättyjen puiden kaarnaa ja toisten puuta, kun taas -kolmannesta puulajista vain lehdet kiihoittivat hänen ruokahaluaan ja -nekin kenties vain määrättyinä vuodenaikoina. - -Tantorin täytyi kuluttaa suurin osa elämästään äärettömän vatsansa -täyttämiseen, valtaisten lihaksien tarpeiden tyydyttämiseksi. -Sellainen, on asianlaita kaikkiin alempiin olentoihin nähden -- -ravinnon etsiminen ja sen sulattaminen vaativat niiden ajan siksi -tarkoin, että niiltä jää varsin vähän aikaa mihinkään muuhun. -Epäilemättä juuri tämä haitta on estänyt niitä edistymästä yhtä -ripeästi kuin ihminen, joka voi uhrata enemmän aikaa ajatellakseen -muita asioita. - -Mutta tällaiset kysymykset eivät kovinkaan pahasti vaivanneet Tarzania -eivätkä ollenkaan Tantoria. Ensinmainittu tiesi olevansa onnellinen -norsun seurassa. Sen syytä hän ei tiennyt. Hän ei aavistanut, että hän -inhimillisenä olentona -- normaalisena, terveenä inhimillisenä -olentona -- kaipasi jotakin elollista oliota tuhlatakseen sille -rakkauttansa. Mutta hänen lapsuudenaikaiset kisatoverinsa Kertshakin -heimon apinoiden keskuudessa olivat nyt isoja, juroja petoja. He eivät -tunteneet eivätkä herättäneet paljoakaan kiintymyksen tunteita. -Nuorempien apinain keralla Tarzan vielä silloin tällöin leikki. Omalla -villillä tavallaan hän piti heistä; mutta he eivät olleet läheskään -tyydyttäviä ja rauhallisia tovereita. Tantor oli juhlallisen iso, -tyyni, tasainen, vakava. Oli niin rauhaisan miellyttävää olla -pitkällään hänen karkealla päälaellaan ja valaa hämäriä toiveitaan ja -pyrkimyksiään leveihin korviin, jotka heiluivat raskaasti edestakaisin -silminnähtävän ymmärtämyksen merkiksi. Kaikista viidakon asukkaista -oli Tantor voimakkaimmin vallannut Tarzanin rakkauden, senjälkeen kun -Kaala oli apinapojalta riistetty. Joskus Tarzan aprikoi, vastasiko -Tantor hänen kiintymykseenpä. Sitä oli vaikea tietää. - -Vatsan ääni -- pakottavin, jyrkin ääni koko viidakossa -- ajoi -Tarzanin vihdoin takaisin puihin ja etsimään ravintoa, kun taas Tantor -jatkoi keskeytymättä matkaansa päinvastaiseen suuntaan. - -Tunnin ajan Tarzan hankki ruokaa. Korkealla sijaitseva pesä sai -luovuttaa tuoreen, lämpimän sisältönsä. Hedelmät, marjat ja hennot -kasvit pääsivät Tarzanin ruokalistalle siinä lupauksessa, että hän -osui niiden kohdalle, sillä hän ei etsinyt sellaisia ravintoaineita. -Lihaa, lihaa, lihaa! Apinain Tarzan metsästi aina lihaa; mutta joskus, -kuten tänään, sen onnistui välttää häntä. - -Hänen vaeltaessaan viidakossa ei hänen toimelias järkensä miettinyt -yksinomaan metsästystä, vaan myöskin monia muita seikkoja. Hänellä oli -tapana usein muistella edellisten päivien ja tuntien tapahtumia. Hän -eli mielikuvituksessaan uudelleen kohtauksen Tantorin kanssa; hän -ajatteli kaivavia mustaihoisia ja omituista, peitettyä kuoppaa, jonka -he olivat laittaneet. Hän aprikoi moneen kertaan, mikä sen tarkoitus -saattoi olla. Hän vertasi toisiinsa havaintoja, ja hänessä heräsi -mielteitä. Hän vertasi toisiinsa mielteitä ja saavutti johtopäätelmiä. -Ne eivät aina olleet oikeita, se on totta, mutta ainakin hän käytti -aivojaan Jumalan aikomaan tarkoitukseen, mikä ei ollutkaan niin kovin -vaikeata, koska häntä eivät estäneet välilliset, usein harhaan vievät, -toisilta saadut mielipiteet. - -Ja kun hän mietti peitettyä kuoppaa, niin äkkiä hänen sielunsa silmien -edessä häämötti kookas, tumman harmaa ruho, joka lönkytti raskaasti -viidakkopolkua myöten. Heti Tarzan jännittyi äkillisen pelon -valtaamana. Päätös ja toiminta olivat tavallisesti yhtäaikaisia -apinamiehen elämässä, ja niinpä hän nytkin riensi lehväisiä oksia -pitkin, ennenkuin käsitys kuopan tarkoituksesta oli ehtinyt tarkoin -muovautua hänen mielessään. - -Heilahdellen huojuvalta oksalta toiselle hän kiiti metsän -keskitasannetta pitkin, jossa puut olivat lähellä toisiaan. Joskus hän -pudottautui maahan ja juoksi äänettömästi ja nopsin jaloin lahoavan -kasvullisuuden muodostamalla matolla, hypähtäen taaskin puihin, kun -yhteen takertunut alakasvullisuus esti nopean etenemisen maan -pinnalla. - -Tuskassaan hän unohti kaiken varomisen. Eläimen varovaisuuden voitti -ihmisen uskollisuus, ja niinpä sattui, että hän joutui laajalle, -puuttomalle aukeamalle vähääkään ajattelematta, mitä saattaisi olla -siellä tai sen toisella laidalla tukkimassa hänen tietään. - -Hän oli puolimatkassa sen poikki, kun suoraan hänen edessään ja vain -muutamien metrien päässä hänestä korkean ruohikon keskeltä kohosi -ilmaan puolikymmentä räkättävää lintua. Tarzan poikkesi heti syrjään, -sillä hän tiesi perin hyvin, minkälaisen otuksen läsnäolosta nämä -pienet vartijat olivat todistuksena. Samalla kertaa kompuroi Buto, -sarvikuono, lyhyille jaloilleen ja hyökkäsi raivoisasti. Umpimähkäinen -on Buton, sarvikuonon, hyökkäys. Heikkoine silmineen se näkee hyvin -kehnosti lyhyidenkin matkojen päästä, ja on vaikea päättää, johtuvatko -sen harhailevat syöksyt kauheasta pelosta, kun se yrittää päästä -pakoon, vaiko kärtyisestä luonnosta, jonka yleensä luullaan sillä -olevan. Eikä sillä seikalla olekaan paljon merkitystä sille, jonka -kimppuun. Buto karkaa, sillä jos Buto saa hänet sarveensa ja pääsee -häntä heittelemään, niin luultavasti hän ei välitä mistään senjälkeen. - -Ja tällä kertaa Buto sattui juoksemaan suoraan Tarzania kohti heidän -välillään olevan, muutamia metrejä leveän, polvenkorkuisen ruohikon -halki. Vahingossa se osui apinamieheen päin ja sitten sen heikot -silmät erottivat vihollisen, ja päästäen sarjan korskahduksia se -karkasi suoraa päätä hänen kimppuunsa. Pienet sarvikuonolinnut -lepattivat ja kiertelivät jättiläismäisen isäntänsä ympärillä. -Aukeaman reunoilla kasvavien puiden oksilla räkätti ja äkeili ainakin -parikymmentä marakattia, kun kiukustuneen eläimen kovaääniset -korskahdukset panivat ne hätäisesti pyrkimään pelästyneinä ylemmille -oksille. Vain Tarzan näytti olevan välinpitämättömän tyyni. - -Hän seisoi suoraan hyökkäyssuunnassa. Hänellä ei ollut aikaa etsiä -suojaa puista aukeaman ulkopuolella, eikä Tarzanilla ollut vähääkään -halua viivästyttää matkaansa Buton tähden. Hän oli kohdannut tämän -typerän eläimen ennenkin ja tunsi sitä kohtaan hiukan halveksimista. - -Ja nyt oli Buto hänen kimpussaan, sen jykevä pää oli alhaalla ja -pitkä, vankka sarvi kallistettuna siihen hirveään työhön, johon luonto -oli sen määrännyt. Mutta kun se nykäisi sarven ylöspäin, niin se -puhkaisi vain pelkkää ilmaa, sillä apinamies oli kissamaisen keveästi -hypännyt uhkaavan sarven yli sarvikuonon leveään selkään. Vielä hyppy, -ja hän oli maassa eläimen takana ja kiiti hirven lailla puita kohti. - -Raivostuneena ja ihmeissään uhrinsa kummallisesta katoamisesta Buto -pyörsi ympäri ja lähti rajusti juoksemaan toiseen suuntaan, joka nyt -sattumalta ei ollut se, johon Tarzan oli paennut, ja niin pääsi -apinamies turvallisesti puihin ja lähti jatkamaan nopeaa matkaansa -metsän läpi. - -Jonkun matkan päässä hänen edellään liikkui Tantor vakavasti -tasaiseksi poljettua norsupolkua myöten, ja Tantorin etupuolella -kyykötti musta soturi keskellä polkua tarkkaavasti kuuntelemassa. -Äkkiä hän kuuli toivomaansa ääntä -- risahduksia ja napsahduksia, -jotka ilmoittivat norsun olevan tulossa. - -Kauempana viidakossa, hänestä oikealle ja vasemmalle oli toisia -sotureita odottamassa. Hiljainen merkki, joka annettiin miehestä -mieheen, ilmaisi kaukaisimmallekin, että riista saapui. Ripeästi he -keräytyivät polkua kohti, sijoittuen puihin, jotka olivat tuulen -alapuolella siitä kohdasta, missä Tantorin oli sivuutettava heidät. -Hiljaa he odottivat ja saivat pian palkkiokseen nähdä mahtavan norsun, -jonka valtavissa hampaissa oli sellainen määrä hohtavan valkoista -luuta, että heidän ahnaat sydämensä sykähtivät riemusta. - -Tuskin oli Tantor mennyt heidän sivuitseen, kun he kiipesivät alas -piilopaikoistaan. Mutta enää he eivät olleet hiljaa, vaan sensijaan -alkoivat heti maahan päästyään taputtaa käsiään ja kiljua. Hetkiseksi -norsu pysähtyi seisomaan kärsä ja häntä koholla, heristäen korviaan; -sitten se lähti jälleen tietä pitkin nopein, laahustavin askelin --- suoraan peitettyä kuoppaa kohti, jonka pohjasta törrötti ylöspäin -teräväkärkisiä seipäitä. - -Hänen jäljessään tulivat kirkuvat soturit, hoputtaen häntä yhä -ripeämmin pakenemaan, joten hän ei saisi huolellisesti tarkastaa -edessään olevaa maata. Tantor, norsu, joka olisi voinut kääntyä ja -yhdellä hyökkäyksellä hajoittaa vastustajansa, pyrki pakoon kuten -säikähtynyt hirvi -- kohti kamalaa tuskallista kuolemaa. - -Ja kaikkien heidän jäljessään tuli Apinain Tarzan, kiitäen viidakon -halki vikkelästi ja ketterästi kuin orava, sillä hän oli kuullut -soturien huudot ja selittänyt ne oikealla tavalla. Kerran hän päästi -läpitunkevan kutsun, joka kajahteli viidakossa, mutta pakokauhun -valtaama Tantor joko ei kuullut sitä tai, jos kuuli, ei uskaltanut -pysähtyä sitä noudattamaan. - -Nyt oli paksunahkainen jättiläinen enää vain muutaman metrin päässä -häntä polulla väijyvästä kuolemasta, ja mustaihoiset, jotka olivat -varmoja onnistumisestaan, kiljuivat ja hyppivät hänen takanaan, -heilutellen keihäitään ja riemuiten etukäteen saaliinsa hohtavista -hampaista ja ylenmääräisistä annoksista norsunlihaa, jotka he saisivat -sen illan syömingeissä. - -Niin kiihkeästi he onnittelivat itseään, etteivät he lainkaan -huomanneet päänsä päällä liikkuvan ihmispedon ohimenoa, eikä liioin -Tantorkaan nähnyt eikä kuullut mitään, vaikka Tarzan huusi häntä -seisahtumaan. - -Muutamia askelia vielä, ja Tantor suistuisi teroitettuihin seipäisiin; -Tarzan suorastaan lensi puiden läpi, kunnes hän oli päässyt pakenevan -eläimen kohdalle ja sitten sivuuttanut hänet. Kuopan reunalle, -keskelle polkua pudottautui apinamies. Tantor oli vähällä polkea -hänet, ennenkuin heikot silmät tunsivat hänet vanhaksi ystäväksi. - -"Seis!" huusi Tarzan, ja iso otus pysähtyi kohotetun käden edessä. - -Tarzan kääntyi ja potkaisi syrjään muutamia kuoppaa peittäviä lehviä. -Heti Tantor näki ja käsitti. - -"Taistele!" murahti Tarzan. "He tulevat takaasi!" Mutta Tantor, norsu, -on ääretön hermokimppu ja silloin hän oli puolittain hulluna kauhusta. - -Hänen edessään ammotti kuoppa, kuinka laajana, sitä hän ei tiennyt; -mutta oikealle ja vasemmalle levisi ikivanha viidakko, johon ihminen -ei ollut koskenut. Kirkaisten kääntyi iso eläin äkkiä suoran kulman -verran ja raivasi ryskien tiensä vanhan yhteenkietoutuneen -kasvullisuusseinän lävitse, joka olisi pidättänyt kenet hyvänsä muun -paitsi häntä. - -Kuopan reunalla seisovaa Tarzania hymyilytti, kun hän näki Tantorin -raukkamaisen paon. Pian saapuisivat mustaihoiset. Apinain Tarzanin -olisi parasta kadota näyttämöltä. Hän yritti astua askeleen kuopan -laidalta, mutta kun hän nojasi koko ruumiinsa painon vasemmalle -jalalleen, niin maa vierähti pois sen alta. Tarzan teki yhden ainoan -herkulesmaisen ponnistuksen heittäytyäkseen eteenpäin, mutta se oli -liian myöhäistä. Hän suistui taakse- ja alaspäin kuopan pohjalla -olevia teräviä seipäitä kohti. - -Kun mustaihoiset hetkisen kuluttua saapuivat, näkivät he jo kaukaa, -että Tantor oli pujahtanut heidän käsistään, sillä kuopan peitteessä -oleva reikä oli siksi pieni, ettei norsun tavaton ruho ollut voinut -siitä mahtua. Aluksi he luulivat, että heidän saaliinsa oli painanut -yhden jykevän jalkansa katoksen läpi, mutta sitten havainnut vaaran ja -peräytynyt; mutta kun he olivat ehtineet kuopan reunalle ja -tirkistivät alas, menivät heidän silmänsä pystyyn hämmästyksestä, -sillä pohjalla virui tyynenä ja hiljaa alaston valkoinen jättiläinen. - -Jotkut heistä olivat aikaisemmin vilahdukselta nähneet tämän metsän -jumalan, ja he peräytyivät kauhistuneina; heitä kammotti sen olennon -läheisyys, jolla he jonkun aikaa olivat uskoneet olevan ihmeellisiä -haltiakykyjä; mutta toiset heistä tunkeutuivat eteenpäin, ajatellen -vain vihollisen vangitsemista, hyppäsivät kuoppaan ja nostivat -Tarzanin sieltä ylös. - -Hänen ruumiissaan ei ollut naarmuakaan. Ei yksikään teroitetuista -seipäistä ollut lävistänyt häntä -- vain kuhmu pääkopassa osoitti, -minkälaisen kolauksen hän oli saanut. Pudotessaan taaksepäin oli hänen -päänsä sattunut yhden seipään syrjään ja hän oli menettänyt -tajuntansa. Mustaihoiset oivalsivat sen pian ja sitoivat vikkelästi -vankinsa kädet ja jalat, ennenkuin hän tulisi jälleen tuntoihinsa, -sillä he olivat oppineet tuntemaan terveellistä kunnioitusta tätä -outoa ihmiseläintä kohtaan, joka oli liitossa karvaisen, puissa -liikkuvan väen kanssa. - -He olivat kantaneet häntä vain lyhyen matkan kyläänsä kohti, kun hänen -silmäluomensa värähtivät ja avautuivat. Hän katseli kummastellen -ympärilleen hetkisen; sitten palasi hänen tajuntansa täydelleen, ja -hän käsitti asemansa vakavuuden. Tottuneena melkein syntymästään -saakka luottamaan yksinomaan omiin voimiinsa ja omaan neuvokkuuteensa -hän ei odottanut ulkoista apua nytkään, vaan keskitti järkensä -punnitsemaan, mitä pelastumismahdollisuuksia hänellä oli itsekseen ja -nojautuen omiin kykyihinsä. - -Hän ei rohjennut koettaa siteittensä lujuutta mustaihoisten kantaessa -häntä, peläten, että he huomaisivat sen ja vahvistaisivat niitä. Pian -hänen vangitsijansa havaitsivat, että hän oli tajuissaan, ja kun heitä -ei lainkaan haluttanut kantaa raskasta miestä viidakon helteessä, -nostivat he hänet pystyyn, ja pakottivat hänet astelemaan keskellään, -silloin tällöin pistellen häntä keihäillään, mutta kuitenkin kaikin -tavoin osoittaen, kuinka kammottavana olentona he häntä pitivät. - -Kun he näkivät, ettei heidän pistelynsä aiheuttanut mitään ulkoisia -tuskan merkkejä, lisääntyi heidän pelkonsa, joten he pian lakkasivat, -puolittain uskoen, että tämä omituinen valkea jättiläinen oli -yliluonnollinen olento ja ettei kipu niin ollen häneen pystynyt. - -Lähestyessään kylää he kiljuivat voittoisien sotilaiden riemuhuutoja, -joten heidän saavuttuaan portille, tanssien ja heiluttaen keihäitään, -sinne oli kertynyt taaja joukko miehiä, naisia ja lapsia tervehtimään -heitä ja kuulemaan kertomusta heidän seikkailuistaan. - -Kun kyläläisten silmät osuivat vankiin, niin he hölmistyivät, ja -heidän jykevät leukapielensä jäivät ammolleen ihmettelystä ja -epäilystä. Kuukausimääriä he olivat eläneet, alituiseen peläten -kummallista, valkoista haltiaa, jonka vain harvat olivat milloinkaan -vilahdukselta nähneet voidakseen eloonjääneinä kuvata häntä. - -Sotilaita oli kadonnut poluilta melkein heidän kylänsä näkyvissä -toveriensa seurasta yhtä salaperäisesti ja jäljettömästi kuin olisi -maa heidät niellyt, ja myöhemmin olivat heidän ruumiinsa yöllä -tipahtaneet kuin taivaasta kylän raitille. - -Tämä peloittava olento oli öisin näyttäytynyt kylän majoissa, -surmannut ja hävinnyt jälleen, jättäen jälkeensä majoihin tappamiensa -vainajien lisäksi omituisia kauhistuttavia todistuksia, kaameasta -huumorin tajusta. - -Mutta nyt hän oli heidän vallassaan! Enää hän ei voisi kauhistaa -heitä. Hitaasti valkeni se heille. Kiljaisten juoksi eräs nainen esiin -ja iski apinamiestä vasten kasvoja. Hänen esimerkkiään noudatti toinen -ja sitten taas toinen, kunnes Apinain Tarzan oli riehuvan, kynsivän ja -kirkuvan alkuasukasjoukon ympäröimänä. - -Mutta sitten saapui Mbonga, neekerien päällikkö, ja ajoi alamaisensa -pois uhrin kimpusta mäjäytellen keihäällään lujasti heidän selkiään. - -"Hänet säästetään illaksi", hän komensi. - -Kaukana viidakossa seisoi Tantor, norsu, jonka pahin pakokauhu oli -vaimennut, korvat hörössä ja huojutellen aaltomaisesti kärsäänsä. Mitä -liikkui hänen villien aivojensa sokkeloissa? Saattoiko hän etsiä -Tarzania? Voiko hän muistaa ja antaa oikean arvon sille palvelukselle, -jonka apinamies oli hänelle tehnyt? Sitä ei voida epäilläkään. Mutta -tunsiko hän kiitollisuutta? Olisiko hän ollut valmis panemaan oman -henkensä alttiiksi pelastaakseen Tarzanin, jos olisi tietänyt, missä -vaarassa hänen ystävänsä oli? Sitä te epäilette. Kaikki, jotka -vähänkin tuntevat norsuja, epäilevät sitä. Englantilaiset, jotka ovat -paljon metsästäneet norsuilla Intiassa, väittävät, etteivät he ole -kuulleet ainoastakaan tapauksesta, jolloin joku näistä eläimistä olisi -rientänyt vaarassa olevan ihmisen avuksi, vaikka tämä mies olisi usein -auttanut niitä ja osoittanut niitä kohtaan ystävyyttä. Ja niin ollen -voidaankin epäillä, olisiko Tantor koettanut voittaa mustaihoisia -kohtaan tuntemaansa vaistomaista pelkoa, yrittääkseen auttaa Tarzania. - -Vimmastuneiden kyläläisten kiljunta kantautui heikkona hänen herkkiin -korviinsa, ja hän pyörähti ympäri, ikäänkuin aikoen kauhun valtaamana -paeta; mutta häntä pidätti jokin, ja taaskin hän kääntyi, nosti -kärsäänsä ja päästi kimeän karjaisun. - -Sitten hän jäi seisomaan kuunnellen. - -Kaukaisessa kylässä, johon Mbonga oli palauttanut rauhan ja -järjestyksen, saattoivat neekerit tuskin kuulla Tantorin ääntä, mutta -Tarzanin tarkkoihin korviin se toi sanomansa. - -Hänen vangitsijansa saattoivat häntä erääseen majaan, jossa hän saisi -virua sidottuna ja vartioituna yöllistä hurjaa juhlaa varten, odottaen -tuskaista kuolemaansa. Hän pysähtyi kuullessaan Tantorin kutsuvan -äänen, kohotti päätään ja päästi niin peloittavan kiljahduksen, että -kylmät väreet kulkivat pitkin taikauskoisten neekerien selkäpiitä ja -häntä vahtivat soturit hypähtivät taaksepäin, vaikka heidän vankinsa -kädet olivatkin vankasti köytetyt selän taakse. - -Keihäät tanassa he ympäröivät hänet, kun hän seisoi vielä hetkisen -paikallaan kuunnellen. Heikosti tuli etäisyydestä toinen huuto -vastaukseksi, ja Apinain Tarzan kääntyi tyytyväisenä astelemaan -edelleen majalle, johon hänet piti teljetä. - -Iltapäivä kului. Häntä ympäröivästä kylästä kuuli apinamies juhlan -valmisteluhyörinää. Majan ovelta hän näki naisten sytyttelevän -keittotuliaan ja täyttävän savisia kattiloitaan vedellä; mutta sen -kaiken ylitse hän herkisti korviaan kuullakseen Tantorin lähestyvän -viidakon lävitse. - -Myöskin Tarzan uskoi vain puolittain hänen saapuvan. - -Hän tunsi Tantorin jopa paremmin kuin Tantor itse. Hän tiesi -jättiläismäisessä ruhossa piilevän aran sydämen. Hän tiesi, kuinka -kauheaa pelkoa gomanganien haju herätti Tantorin villissä rinnassa, ja -yön tullen kuoli toivo hänen sydämestään, ja villieläimelle, jollainen -hänkin oli, ominaista stoalaista tyyneyttä osoittaen hän alistui -kohtaamaan häntä odottavaa kohtaloa. - -Koko iltapäivän hän oli ponnistelemistaan ponnistellut repiäkseen -ranteitaan kahlehtivat siteet. Ne antoivat perään hyvin verkkaisesti. -Hän saisi kenties kätensä vapaiksi, ennenkuin häntä tultaisiin viemään -teurastettavaksi, ja jos se onnistuisi -- Tarzan nuolaisi huuliaan -sitä ajatellessaan ja hymyili kylmää, julmaa hymyä. Hän saattoi -mielessään kuvitella pehmeän lihan tunnun sormissaan ja valkoisten -hampaittensa uppoamisen vihamiestensä kurkkuihin. Hän antaisi heidän -maistaa vihaansa, ennenkuin he saisivat hänet nujerretuksi! - -Vihdoin he saapuivat -- maalatut, sulitetut soturit -- vielä -kamalamman näköisinä kuin miksi luonto oli heidät aikonut. He tulivat -ja sysäsivät hänet ulkoilmaan, jossa kokoontuneet kyläläiset -tervehtivät hänen ilmestymistään hurjilla huudoilla. - -Paalulle hänet vietiin, ja kun häntä tyrkättiin raa'asti sitä vastaan, -valmistautuen kiinnittämään hänet lujasti siihen kuolontanssia varten, -jonka pyörteet pian ympäröisivät hänet, jännitti Tarzan valtavia -lihaksiaan ja katkaisi yhdellä ainoalla voimakkaalla nykäisyllä -hihnat, joilla hänen kätensä oli sidottu. Nopeasti kuin ajatus hän -hypähti eteenpäin lähimpien soturien keskelle. Isku kaatoi yhden -maahan, samalla kun apinamies ikenet irvissä ja muristen tarrautui -erään toisen rintaan. Hänen hampaansa upposivat heti vastustajan -kurkkuun, mutta sitten oli puolisataa mustaihoista karannut hänen -kimppuunsa ja kaatanut hänet maahan. - -Apinamies otteli lyöden, raapien ja purren -- kuten hänen -kasvattajakansansa oli opettanut hänet taistelemaan -- kuten -äärimmäiseen hätään joutunut villipeto tekee. Voimiensa, -vikkelyytensä, rohkeutensa ja älynsä nojalla olisi hän helposti -kyennyt pitämään puoliaan puolta tusinaa neekeriä vastaan -käsikähmässä, mutta ei edes Apinain Tarzan voinut toivoa kykenevänsä -menestyksellisesti vastustamaan puolta sataa. - -Vähitellen olivat he saamaisillaan hänet nujerretuksi, vaikka -pariltakymmeneltä heistä vuoti verta pahoista haavoista ja kaksi virui -aivan hiljaa taistelevien jaloissa ja kierivien ruumiiden alla. - -Nujerretuksi he hänet voisivat saada, mutta kykenisivätkö he pitämään -häntä nujerrettuna sitoessaan häntä? Puoli tuntia kestäneet -epätoivoiset ponnistukset todistivat heille, etteivät he sitä -jaksaneet, ja Mbonga, joka kaikkien hyvien hallitsijoiden tavoin oli -kierrellyt turvaisilla paikoilla takalistolla, käski yhden miehistään -raivaamaan itselleen tien temmellykseen ja keihästämään uhrin. -Asteittain läheni sotilas päämääräänsä kamppailussa myllertävien -miesten lomitse. - -Hän seisoi keihäs kohotettuna päänsä yli, odottaen tilaisuutta, -jolloin apinamiehen ruumiista paljastuisi joku kohta niin, että hän -voisi iskeä siihen aseensa pelkäämättä satuttavansa ketään -mustaihoista. Yhä lähemmäksi hän siirtyi, tarkkaillen kiemurtelevien -ja painiskelevien taistelijoiden liikkeitä. Apinamiehen murina sai -hänet tuntemaan kylmiä väreitä pitkin selkäpiitä ja liikkumaan -varovasti, ettei hän heittäisi harhaan ensimmäisellä kerralla ja -joutuisi itse noiden armottomien hampaiden ja valtavien kourien -hyökkäykselle alttiiksi. - -Vihdoin hän löysi suojattoman kohdan. Hän nosti keihäänsä korkeammalle -ja jännitti lihaksiaan, jotka pullistuivat hänen kiiltävän mustan -ihonsa alla, mutta samassa kuului viidakosta aivan suojapaalutuksen -takaa kumeata räiskettä. Keihästä pitelevä käsi pysähtyi, ja neekeri -loi pikaisen silmäyksen melun suuntaan, samoin kuin tekivät kaikki -muutkin mustaihoiset, jotka eivät olleet mukana apinamiestä -kukistamassa. - -Nuotioiden hohteessa he näkivät tavattoman ison ruhon kohoavan -aitauksen yli. He näkivät paalutuksen pullistuvan ja notkuvan -sisäänpäin. He näkivät sen murtuvan ikäänkuin se olisi ollut oljista -rakennettu, ja hetkistä myöhemmin syöksyi Tantor, norsu, tömisten -heitä kohti. - -Mustat pakenivat oikealle ja vasemmalle, kiljuen kauhuissaan. Jotkut -Tarzania vastaan rimpuilevat rykelmän laitamilla häärivät miehet -kuulivat sen ja lähtivät ajoissa pakoon, mutta puoli tusinaa heistä -oli joutunut siinä määrin taistelun herättämän verenhimon valtoihin, -etteivät huomanneet isohampaisen urosnorsun lähestymistä. - -Näiden kimppuun Tantor hyökkäsi, pärskyen raivoissaan. Hän pysähtyi -heidän kohdalleen, hänen herkkätuntoinen kärsänsä pujottautui heidän -lomitseen ja löysi heidän altaan Tarzanin verissään, mutta vielä -taistelevana. - -Eräs sotilas vilkaisi ylöspäin mylläkästä. Hänen yläpuolellaan kohosi -paksunahkaisen jättiläisen valtava ruumis, ja otuksen pienet silmät -kiiluivat ilkeästi ja kaamean peloittavasti tulien valossa. Sotilas -kirkaisi, mutta samassa kietoutui taipuisa kärsä hänen ympärilleen, -kohotti hänet korkealle maasta ja sinkosi hänet kauaksi pakenevan -parven jälkeen. - -Neekerin toisensa jälkeen Tantor kiskoi irti apinamiehen ruumiista, -heittäen heidät oikealle ja vasemmalle, minne he jäivät virumaani joko -ähkyen tai aivan hiljaa, riippuen siitä, tuliko kuolema hitaasti vaiko -heti paikalla. - -Jonkun matkan päässä Mbonga järjesti sotilaitaan. Hänen, ahnaat -silmänsä olivat havainneet norsun mahtavat torahampaat. Kun pahin, -pakokauhu tasaantui, yllytti hän miehiään ahdistamaan Tantoria -vankoilla norsukeihäillään. Mutta kun he tulivat, heilautti -Tantor Tarzanin leveälle päälaelleen, kääntyi ympäri ja juosta -hölkytti viidakkoon laajasta repeämästä, jonka hän oli tehnyt -suojapaalutukseen. - -Norsunmetsästäjät lienevät oikeassa väittäessään, ettei tämä eläin ole -tehnyt sellaista palvelusta ihmisille, mutta Tantorista Tarzan ei -ollut ihminen -- hän oli saman viidakon eläintoveri. - -Ja niin kävi, että Tantor, norsu, maksoi kiitollisuudenvelkansa -Apinain Tarzanille, lujittaen yhä kiinteämmäksi sitä ystävyyttä, joka -oli vallinnut heidän välillään siitä alkaen, kun Tarzan pienenä, -ruskeana poikasena ratsasti Tantorin leveässä selässä kuutamoisessa -viidakossa päiväntasaajan tähtien tuikkiessa. - - - - -KOLMAS LUKU - -Taistelu balusta - - -Tika oli tullut äidiksi. Apinain Tarzanin mieltä se kiinnitti -tavattomasti, todellisesti paljon enemmän kuin Taugin, isän, mieltä. -Tarzan piti hyvin paljon Tikasta. Eivät edes tulevan äitiyden huolet -olleet tyyten tukahduttaneet nuoruudenaikaista hilpeyttä, vaan Tika -oli pysynyt hyväluontoisena kisatoverina sellaisessakin iässä, jolloin -Kertshakin heimon muut naaraat olivat muuttuneet varttuneiden tapaan -juron arvokkaiksi. Hän tunsi vieläkin lapsellista riemua alkeellisista -leikeistä, hippasilla- ja piilosillaolosta, jotka Tarzanin tuottelias -ihmisjärki oli kehittänyt. - -Hippasillaoleminen puiden latvoissa on kiihoittavan innostavaa -ajanvietettä. Tarzan nautti siitä, mutta hänen lapsuutensa aikaiset -nuoret koiraat olivat aikoja sitten hylänneet moiset lapselliset -kujeet. Tika oli kuitenkin aina ollut valmis leikkimään, hyljeksien -sitä vasta vähän ennen pienokaisen tuloa. Mutta kun hänen esikoisensa -syntymäaika läheni, niin Tikakin muuttui. - -Ilmeinen muutos hämmästytti ja loukkasi Tarzania äärettömästi. Eräänä -aamuna hän näki Tikan kyyröttävän alhaalla riippuvalla oksalla, -painaen hyvin lujasti rintaansa vasten jotakin -- jotakin hyvin -pientä, joka kiemurteli ja sätkytteli. Tarzan lähestyi; hänet oli -vallannut uteliaisuus, yhteinen ominaisuus kaikille olennoille, joiden -aivot ovat kehittyneet mikroskooppista tasoa korkeammalle. - -Tika muljautti silmiään häneen päin ja puristi vääntelehtivää -pienokaista vielä tiukemmin itseään vasten. Tarzan meni lähemmäksi. -Tika vetäytyi poispäin ja paljasti torahampaansa. Tarzan oli ymmällä. -Koko heidän yhdessäoloaikanaan ei Tika ollut kertaakaan paljastanut -hänelle hampaitaan muutoin kuin leikillä; mutta tällä kertaa hän ei -näyttänyt leikkisältä. Tarzan työnsi ruskeat sormensa tuuheaan, -mustaan tukkaansa, kallisti päänsä sivulle ja tuijotti hölmistyneenä. -Sitten hän siirtyi hiukan lähemmäksi, kurottaen kaulaansa nähdäkseen -paremmin Tikan sylissä olevan olion. - -Naaraksen hampaat upposivat hänen kyynärvarteensa, ennenkuin hän ehti -vetäistä kättään pois, ja Tika ajoi lyhyen matkan häntä takaa hänen -suinpäin paetessaan puita myöten; mutta pienokaistaan kantava Tika ei -kyennyt saavuttamaan apinamiestä. Tarzan pysähtyi turvallisen -välimatkan päähän ja kääntyi katselemaan entistä leikkikumppaniaan -salaamatta ällistystään. Mitä kummaa oli tapahtunut, mikä oli voinut -tuolla tavoin muuttaa lauhkean Tikan? Tämä oli niin hyvin peittänyt -käsivarsillaan olevan olion, ettei Tarzan ollut vielä voinut saada -selville, mikä se oikeastaan oli; mutta kun naaras nyt lakkasi -ajamasta häntä takaa, näki hän sen. Kivustaan ja harmistaan huolimatta -Tarzan hymyili, sillä hän oli aikaisemmin nähnyt nuoria apinaäitejä. -Muutaman, päivän kuluttua ei Tika enää olisi noin epäluuloinen. Mutta -sittenkin Tarzan oli loukkaantunut; juuri Tika ainakaan ei menetellyt -oikein pelätessään häntä. Eikä hän missään nimessä tahtoisi tehdä -pahaa hänelle eikä hänen _balulleen_, mikä on apinain nimitys -lapselle. - -Ja vaikka hänen haavoittunutta käsivarttaan kivisti ja hänen -ylpeytensä oli saanut kolauksen, heräsi hänessä vieläkin voimakkaampi -halu päästä läheltä tarkastamaan Taugin vastasyntynyttä poikaa. -Kenties ihmettelette, että Apinain Tarzan, mahtava taistelija, lähti -pakoon väistääkseen naaraksen ärhäkkää hyökkäystä, ja että hän epäröi, -ennenkuin palasi tyydyttämään uteliaisuuttaan, vaikka hän olisi -helposti kyennyt voittamaan vastasyntyneen pienokaisen heikontuneen -äidin; mutta teidän ei tarvitse ihmetellä. Jos olisitte apina, niin -tietäisitte, ettei uros muutoin kuin hulluuden puuskassa käy naaraan -kimppuun paitsi lempeästi häntä kurittaakseen; poikkeuksena oli -silloin tällöin jotkut yksilöt, jollaisista löydämme esimerkkejä -omankin lajimme keskuudessa ja jotka nauttivat parempien puoliskojensa -pieksämisestä, koska nämä sattuvat olemaan pienempiä ja heikompia kuin -he. - -Tarzan meni jälleen nuorta äitiä kohti -- varovasti ja peräytymistie -aina selvänä. Taaskin Tika murisi äkäisesti. Tarzan nuhteli häntä: - -"Apinain Tarzan ei tahdo vahingoittaa Tikan balua. Anna minun katsoa -sitä!" - -"Mene tiehesi!" komensi Tika. "Mene tiehesi, tai minä tapan sinut!" - -"Anna minun katsoa!" tiukkasi Tarzan. - -"Mene tiehesi!" toisti naarasapina. "Tuossa tulee Taug. Hän ajaa sinut -pois. Taug tappaa sinut. Tämä on Taugin balu." - -Raju murina aivan hänen takanaan ilmaisi Tarzanille, että Taug oli -lähellä ja että uros oli kuullut puolisonsa varoitukset ja uhkaukset, -tullen nyt hänen avukseen. - -Taug samoin kuin Tikakin oli ollut Tarzanin kisatovereita, niin kauan -kuin uros oli ollut siksi nuori, että oli halunnut leikkiä. Kerran oli -Tarzan pelastanut Taugin hengen; mutta apinan muisti ei ole kovinkaan -pitkä, eikä kiitollisuus ole isyyden tai äitiyden vaistoa -voimakkaampi. Tarzan ja Taug olivat kerran mitelleet voimiaan, ja -Tarzan oli selviytynyt voittajana. Sen seikan Taug aivan varmasti -vielä muisti; mutta sittenkin hän saattaisi kernaasti antautua uuden -tappion vaaraan esikoisensa tähden -- jos hän sattuisi olemaan -oikealla tuulella. - -Kamalasta ärinästään päättäen, joka nyt kävi voimakkaammaksi ja -syvemmäksi, hän tuntui olevan juuri sellaisella päällä. Tarzan ei -tosin lainkaan pelännyt Taugia, eivätkä viidakon kirjoittamattomat -lait vaatineet häntä kaihtamaan tappelua ainakaan uroksen kanssa, -jollei hän halunnut sitä puhtaasti henkilökohtaisista syistä. Mutta -Tarzan piti Taugista. Hänellä ei ollut vihankaunaa Taugia vastaan, ja -hänen ihmisjärkensä sanoi hänelle -- mitä apinan järki ei ikinä olisi -kyennyt päättelemään -- ettei Taugin käyttäytyminen ollut missään -mielessä vihan ilmaisu. Se oli vain uroksen vaistomaista, pakottavaa -intoa suojella jälkeläistään ja puolisoaan. - -Tarzan ei lainkaan halunnut otella Taugin kanssa, ja toisaalta ei -hänen englantilaisilta esi-isiltä perittyä luontoaan miellyttänyt -pakenemisen ajatus; mutta kun urosapina hyökkäsi, hyppäsi Tarzan -ketterästi syrjään, ja näin rohkaistuneena Taug pyörsi ympäri ja -syöksyi uudelleen hurjasti käsiksi. Kenties muisto Tarzanilta -aikaisemmin saadusta löylytyksestä kannusti häntä. Kenties se seikka, -että Tika istui lähellä katselemassa, kiihoitti häntä voittamaan -apinamiehen Tikan näkyvissä, sillä viidakon kaikkien uroseläinten -rinnassa väijyy voimakkaana itserakkaus, joka ilmenee siitä, että he -suorittavat rohkeita tekoja, jos toisen sukupuolen jäseniä on -katsomassa. - -Apinamiehen kupeella heilui hänen pitkä ruohoköytensä -- entinen lelu, -nykyinen ase -- ja kun Taug hyökkäsi toistamiseen, huiskautti Tarzan, -nuorakimpun päänsä yli ja irroitti kätevästi juoksusilmukan, samalla -kun hän jälleen vikkelästi väisti kömpelöä petoa. Ennenkuin apina -ennätti uudelleen kääntyä, oli Tarzan paennut korkealle metsän -ylätasanteen oksille. - -Nyt Taug yltyi todelliseen raivoon ja seurasi häntä. Tika tirkisteli -ylöspäin nähdäkseen heidät. Oli vaikea sanoa, huvittiko kamppailu -häntä. Taug ei kyennyt kiipeämään niin ripeästi kuin Tarzan, joten -viimemainittu pääsi kiinni joutumatta yläoksille, jonne raskas apina -ei uskaltanut ajaa häntä takaa. Sillä Tarzan pysähtyi katselemaan -alaspäin vastustajansa, irvistellen hänelle ja huudellen hänelle -kaikkia mahdollisia valionimityksiä, joita hänen kekseliäisiin -ihmisaivoihinsa juolahti. Kun hän sitten oli ärsyttänyt Taugin niin -rajun vimmaiseksi, että kookas uros suorastaan hyppi allaan notkuvalla -oksalla, heilautti Tarzan äkkiä kättään, laajeneva silmukka suhahti -nopeasti alaspäin, osui Taugin ympärille, pudoten hänen polviinsa -saakka, ja kiivas nykäys tiukkasi sen lujalle apinan karvaisten -jalkojen ympärille. - -Hidasälyisenä oivalsi Taug liian myöhään kiusanhenkensä aikeet. Hän -yritti kömpiä karkuun, mutta, apinamies kiskaisi nuorasta hirvittävän -ankarasti, niin että Taug tipahti oksaltaan, ja hetkistä myöhemmin -riippui apina pää alaspäin viidentoista metrin korkeudella ilmassa, -mölisten kamalasti. - -Tarzan kiinnitti nuoran vankkaan oksaan ja laskeutui aivan lähelle -Taugia. - -"Taug", hän sanoi, "sinä olet yhtä typerä kuin Buto, sarvikuono. Nyt -saat riippua siinä, kunnes saat hieman järkeä paksuun kalloosi. Saat -riippua ja katsella, sillä aikaa kun minä menen puhuttelemaan Tikaa." - -Taug riehui ja uhkaili, mutta Tarzan vain irvisteli hänelle, -joustavasti laskeutuessaan alaoksille. Siellä hän taaskin lähestyi -Tikaa, mutta sai tervetuliaisikseen jälleen hampaiden paljastamista ja -uhkaavia ärähdyksiä. Hän koetti suostutella Tikaa, vetosi -ystävällisiin aikeisiin ja kurotti kaulaansa nähdäkseen Tikan balun; -mutta naarasapinaa oli mahdoton saada uskomaan, ettei hänen -tarkoituksensa ollut vahingoittaa pienokaista. Hänen äitiytensä oli -vielä niin nuori, että järki oli heikompi vaistoa. - -Tajuten, kuinka hyödytöntä hänen oli koettaa päästä käsiksi Tarzaniin -kurittaakseen häntä, pyrki Tika pakoon. Hän pudottautui maahan ja -lönkytti pienen aukeaman poikki, jonka laitamilla heimon apinat olivat -hajallaan, joko leväten tai etsien ravintoa, ja silloin Tarzan taukosi -yrittämästä taivuttaa häntä eikä enää pyrkinyt tarkastamaan balua -läheltä. Apinamies olisi tahtonut saada pikkuolennon käsiinsä. Jo -pelkkä sen näkeminen herätti hänen rinnassaan omituisen kaipauksen -tunteen. Hän olisi halunnut syleillä ja hyväillä omituista, pientä -apinan alkua. Se oli Tikan balu, ja Tarzanin nuori sydän oli kerran -sykähdellyt rakkaudesta Tikaa kohtaan. - -Mutta nyt kiinnitti Taugin ääni hänen huomionsa toisaalle. Apinan -suusta pursuneet uhkaukset olivat muuttuneet rukouksiksi. Yhä -tiukkeneva silmukka esti verenkiertoa hänen jaloissaan -- hänelle tuli -tuska. Useita apinoita istui lähellä häntä hyvin huvitettuna hänen -tukalasta tilastaan. He lausuivat hänestä epäkohteliaita huomautuksia, -sillä kukin heistä oli saanut tuntea Taugin valtavien käsien painoa ja -hänen vankkojen leukojensa voimaa. Nyt he nauttivat kostosta. - -Kun Tika näki, että Tarzan oli palannut puiden luokse, seisahtui hän -keskelle aukeamaa ja istuutui sinne vaalimaan baluaan, luoden -epäluuloisia katseita ympärilleen. Balun syntymä muutti äkkiä Tikan -huolettoman maailman lukemattomain vihollisten asuttamaksi. Hän piti -leppymättömänä vihamiehenään Tarzania, joka siihen saakka oli aina -ollut hänen paras ystävänsä. Jopa vanha Mumga-parkakin, joka oli -puolisokea ja melkein hampaaton ja joka oli kärsivällisesti etsimässä -toukkia kaatuneen puunrungon alta, oli hänestä ilkeä haltia, joka -janosi pienten balujen verta. - -Ja samalla kun Tika epäluuloisesti varoi vaaraa, mistä vaara ei -uhannut, jäi häneltä huomaamatta myrkyllinen kellanvihreä silmäpari, -joka hievahtamatta tähysteli häntä aukeaman vastaisella puolella -kasvavan pensasryhmän takaa. - -Vatsan kuristessa nälästä tuijotti Shita, pantteri, ahnaasti noin -lähellä olevaan himoittavaan lihaan, mutta taempana olevien isojen -urosapinoiden näkeminen pani sen empimään. - -Oi, jospa naaras baluineen tulisi vain hiukankin lähemmäksi! Vikkelä -hyppy, ja peto olisi tavoittanut heidät ja poistunut saaliineen, -ennenkuin urokset ehtisivät sitä estää. - -Shitan kellanruskean hännän pää liikkui pienin, suonenvedontapaisin -nytkäyksin, ja sen alaleuka riippui alhaalla, niin että punainen kieli -ja keltaiset hampaat olivat näkyvissä. Mutta tätä kaikkea ei nähnyt -Tika eikä kukaan muukaan hänen ympärillään ravintoa etsivistä tai -lepäävistä apinoista. - -Kuullessaan, kuinka urokset syytivät herjauksia avuttomalle Taugille, -kiipesi Tarzan sukkelasti heidän keskelleen. Yksi apina siirtyi -parhaillaan lähemmäksi kurottautuen mahdollisimman kauas ulottuakseen -riippuvaan Taugiin. Hän oli yltynyt vimmoihinsa muistaessaan viimeistä -kertaa, jolloin Taug oli pehmittänyt häntä, ja nyt hän oli kärkäs -kostamaan. Kun hän vain saisi kiinni heiluvasta apinasta, niin pian -hän olisi vetänyt sen hampaittensa ulottuville. Tarzan näki sen ja -julmistui. Hän piti rehellisestä taistelusta, mutta tämän apinan -aikoma teko inhoitti häntä. Jo oli karvainen käsi kouraissut kiinni -avuttomasta Taugista, kun Tarzan hyppäsi samalle oksalle, jolla -hätyyttävä apina oli, äkäisesti muristen paheksumistaan ja yhdellä -töykkäyksellä pyyhkäisten hänet paikaltaan. - -Yllätyksestä vimmastunut uros horjahti sivulle, huitoen rajusti -ympärilleen saadakseen tukea, ja nopealla liikkeellä hänen sitten -onnistui suunnata putoamisensa toista, joitakuita metrejä alempana -olevaa oksaa kohti. Siihen hän sai tartutuksi, kipusi nopeasti sille -ja alkoi heti kavuta ylöspäin kostaakseen Tarzanille, mutta -apinamiehellä oli muuta tehtävää eikä hän sietänyt häiritä itseään. -Hän selitti parhaillaan Taugille, kuinka pohjattoman syvä -viimeksimainitun tietämättömyys oli, ja todisteli hänelle, kuinka -suurempi ja mahtavampi Apinain Tarzan oli kuin Taug tai kuka muu apina -hyvänsä. - -Jonkun ajan kuluttua hän kyllä päästäisi Taugin irti, mutta ei ennen -kuin tämä täysin tuntisi oman huonommuutensa. Samassa lähestyi -hurjistunut uros alhaalta käsin, ja heti muuttui Tarzan -hyvänluontoisesta, kiusoittelevasta nuorukaisesta äriseväksi hurjaksi -pedoksi. Hänen tukkansa pörhistyi; hänen ylähuulensa vetäytyi -taaksepäin, jotta hänen taisteluhampaansa paljastuisivat ja olisivat -valmiit iskemään. Hän ei odottanut toisen saapumista, sillä hyökkääjän -ulkonäössä tai äänessä oli jotakin, mikä sytytti apinamiehessä -sotaisen, vastustamattoman taisteluvimman. Päästäen karjaisun, jossa -ei ollut lainkaan ihmisäänen sointua, Tarzan hyppäsi suoraan kiinni -ahdistajansa kurkkuun. - -Hänen syöksynsä rajuus ja ruumiinsa paino ja vauhti paiskasivat -taaksepäin apinan, joka suistui puun lehväisten oksien välitse -alaspäin, hapuillen käsillään tukea. He putosivat neljä tai viisi -metriä, Tarzanin hampaat vastustajan kurkussa, ja heidät pysähdytti -jäykkä oksa. Uros satutti nivusensa poikkipäin oksaan, heilui siinä -hetkisen, apinamies yhä tarrautuneena hänen rintaansa, ja luiskahti -sitten maata kohti. - -Tarzan oli tuntenut allaan olevan ruumiin velttonevan heti sen -jälkeen, kun se oli ankarasti tärähtänyt oksaan, ja kun toinen -lopullisesti suistui jälleen putoamaan maahan, tarttui hän kädellään -ajoissa kiinni välttyäkseen itse tipahtamasta, samalla kun apina kiiti -kuin kivi puun juurelle. - -Tarzan katsahti hetkisen äskeisen vastustajansa elotonta ruhoa, -oikaisihe sitten täyteen mittaansa, pullisti laajaa rintaansa, iski -siihen nyrkillään ja kajautti voittoisan urosapinan kaamean huudon. - -Jopa Shita, pantteri, joka oli kyyristynyt hyppäämään pienen aukeaman -reunalla, liikahti peloissaan, kun valtavan äänen kammottava kaiku -kiiri viidakossa. Shita vilkaisi hermostuneena kummallekin sivulleen, -ikäänkuin varmistuakseen siitä, että pakotie oli avoinna. - -"Minä olen Apinain Tarzan", kerskasi apinamies, "mahtava metsästäjä, -mahtava taistelija! Ei kukaan koko viidakossa ole niin suuri kuin -Tarzan." - -Sitten hän lähti takaisin Taugin luokse. Tika oli tarkannut puussa -sattuneita kohtauksia. Olipa hän laskenut kalliin balunsa pehmeään -ruohikkoon ja tullut vähän lähemmäksi, nähdäkseen paremmin kaikki, -mitä ylhäällä oksilla tapahtui. Vieläkö hän sydämensä sisimmässä -sopukassa kunnioitti sileäihoista Tarzania? Pullistuiko hänen villi -rintansa ylpeydestä, kun hän näki Tarzanin voittavan apinan? Sitä -saatte kysyä Tikalta. - -Ja Shita, pantteri, huomasi naarasapinan jättäneen poikansa yksin -ruohikkoon. Se liikutti taaskin häntäänsä, ikäänkuin tämä hännän -pieksämistä muistuttava liike, jonka se uskalsi sallia itselleen, -kenties kiihoittaisi sen sillä hetkellä lamautunutta rohkeutta, sillä -sen hermot olivat vielä voittoisan apinamiehen kiljaisun lumoissa. -Kuluisi useita minuutteja, ennenkuin se saisi sisunsa nousemaan siksi -paljon, että hyökkäisi jättiläiskokoisten apinain näkyviin. - -Ja Shitan kootessa voimiaan ehti Tarzan Taugin luokse, kiipesi sitten -ylemmäksi sille kohdalle, mihin ruohoköyden pää oli kiinnitetty, -irroitti sen ja laski apinaa hitaasti alaspäin, heilauttaen häntä, -kunnes hapuilevat kädet ylettyivät oksaan. - -Ripeästi Taug veti itsensä turvalliseen asentoon ja pudisti silmukan -irti. Hänen raivosta mielipuolisessa sydämessään ei ollut tilaa -kiitollisuudelle apinamiestä kohtaan. Hän muisti vain, että Tarzan oli -tuottanut hänelle tämän tuskallisen häväistyksen. Hän tahtoi kostaa, -mutta juuri tällä hetkellä olivat hänen jalkansa niin turrat ja hänen -päänsä niin sekava, että hänen oli pakko jättää kostonhimonsa -tyydyttäminen toistaiseksi. - -Tarzan vyyhtesi köyttään, samalla kun luennoi Taugille sitä, kuinka -turhaa tämän oli ryhtyä mittelemään vähäisiä voimiaan, sekä -ruumiillisia että henkisiä, etevämpien kanssa. Tika oli tullut aivan -puun alle ja tirkisteli ylöspäin. Shita ryömii äänettömästi eteenpäin, -vatsa maata hipoen. Seuraavalla hetkellä se olisi päässyt pois -pensaikosta ja olisi valmis ripeään hyökkäykseen ja nopeaan -peräytymiseen, mikä lopettaisi Tikan balun lyhyen olemassaolon. - -Silloin sattui Tarzan vilkaisemaan aukeaman poikki. Heti loppui hänen -hyväntahtoinen naljailunsa ja pöyhkeäsanainen kerskailunsa. -Äänettömästi ja nopeasti hän syöksyi alaspäin maata kohti. Kun Tika -näki hänen tulevan, arveli hän apinamiehen pyrkivän käsiksi häneen tai -hänen baluunsa ja pöyhisti karvojaan ja valmistautui tappeluun. Mutta -Tarzan riensi hänen ohitseen, ja kun Tika seurasi häntä katseellaan, -huomasi hän, mikä oli syynä nuorukaisen äkilliseen laskeutumiseen ja -kiivaaseen juoksuun aukeaman yli. Shita, pantteri, oli nyt täysin -näkyvissä hiipimässä hitaasti pientä, sätkyttelevää balua kohti, joka -makasi ruohikossa monen metrin päässä. - -Tika päästi kimakan, säikähtyneen ja varoittavan kirkaisun, lähtien -kiitämään apinamiehen jäljessä. Shita huomasi Tarzanin lähestyvän. -Naarasapinan pentu oli juuri sen edessä, ja peto luuli tämän toisen -aikovan riistää siltä saaliin. Kiukkuisesti murahtaen se hyökkäsi. - -Tikan huudon varoittamana Taug kiipesi kömpelösti alaspäin puolisoaan -auttamaan. Useita muita äriseviä ja karjuvia koiraita keräytyi -aukeamaa kohti, mutta he olivat kaikki paljon kauempana balusta ja -pantterista kuin Apinain Tarzan, joten Shita ja apinamies saapuivat -Tikan pienokaisen luokse melkein yhtäaikaisesti; siinä he seisoivat -sen kahden puolen hampaat irvessä ja äristen toisilleen pienen olennon -ylitse. - -Shita ei uskaltanut käydä kiinni baluun, sillä silloin saisi apinamies -tilaisuuden hyökätä; ja samasta syystä Tarzania epäilytti siepata -pantterin saalista pois vaaralliselta kohdalta, sillä jos hän olisi -kumartunut niin tekemään, olisi iso peto samalla hetkellä ollut hänen -niskassaan. Niinpä he seisoivat liikkumatta, sillä aikaa kun Tika -saapui aukeaman ylitse, kävellen hitaanpuoleisesti lähestyessään -pantteria, sillä tuskinpa edes hänen äidinrakkautensakaan jaksoi -voittaa hänen tätä lajinsa luonnollista vihollista kohtaan -vaistomaisesti tuntemaansa pelkoa. - -Hänen jäljessään tuli Taug, usein pysähtyen ja pitäen kovaa meteliä, -ja hänen takanaan saapui muita uroksia, hurjasti äristen ja päästellen -kaameita taistelukarjaisujaan. Shitan kellanvihreät silmät tuijottivat -Tarzaniin, peloittavasti välkkyen, ja Tarzanin sivuitse ne loivat -lyhyitä vilkaisuja Kertshakin apinoihin, jotka myös olivat tulossa sen -kimppuun. Varovaisuus vaati petoa kääntymään pakoon, mutta nälkä ja -niin kovin lähellä oleva, houkutteleva suupala kiihoittivat taas -jäämään paikalleen. Shita ojensi käpälänsä Tikan baluun päin, mutta -samassa Apinain Tarzan päästi villin kurkkuäänen ja loikkasi sitä -vastaan. - -Pantteri peräytyi torjumaan apinamiehen hyökkäystä. Se suuntasi -Tarzaniin raatelevan iskun, joka olisi pyyhkäissyt pois hänen -kasvonsa, jos se olisi sattunut; mutta se ei sattunut, sillä Tarzan -kumartui käpälän alitse ja painui petoon kiinni toisessa vankassa -kädessään puukko -- kuolleen isänsä, hänelle täysin tuntemattoman -isän, puukko. - -Heti unohtui Shitalta, pantterilta, balu. Nyt se tahtoi vain repiä -voimakkailla kynsillään vastustajansa lihakset siekaleiksi, upottaen -keltaiset torahampaansa apinamiehen pehmeään, sileään ihoon, mutta -Tarzan oli ennenkin otellut viidakon kissaeläinten kanssa. Jo ennenkin -hän oli taistellut torahampaisia hirviöitä vastaan, eikä hän aina -ollut selviytynyt vaurioitta. Hän tunsi itseään uhkaavan vaaran, mutta -Apinain Tarzan oli karaistunut katsomaan kipuja ja kuolemaa silmiin -eikä väistänyt kumpaakaan, sillä hän ei pelännyt kumpaakaan. - -Pujahtaessaan Shitan käpälän alitse hän hypähti pedon taakse ja sitten -se kullanruskeaan selkään, upottaen hampaansa Shitan niskaan, toisen -kätensä sormet kaulan turkkiin ja iskien toisella kädellään aseensa -Shitan kylkeen. - -Kerran toisensa jälkeen kiersi Shita ympäri ruohikossa, muristen ja -kiljuen, raapien ja purren, hurjasti rimpuillen pudistaakseen -vastustajansa irti tai saadakseen jonkun osan hänen ruumiistaan -hampaiden tai kynsien ulottuviin. - -Kun Tarzan syöksähti käsikähmään pantterin kanssa, oli Tika juossut -vikkelästi esiin ja temmannut balunsa. Nyt hän istui korkealla puussa, -turvassa vaaralta, puristaen pienokaistaan karvaista rintaansa vasten, -samalla kun hänen pienet hurjat silmänsä tähyilivät aukealla -kieriskeleviä ottelijoita ja hänen raju äänensä usutti Taugia ja muita -uroksia sekaantumaan kamppailuun. - -Yllytyksestä kiihtyneet urokset menivät lähemmäs, pitäen kahta -kamalampaa elämää; mutta Shitalla oli jo kylliksi työtä -- se ei edes -kuullut heidän meluaan. Kerran hänen onnistui osittain kirvoittaa -apinamies selästään, niin että Tarzan hetkiseksi joutui hirveiden -kynsien etupuolelle, ja ennenkuin hän ennätti saada takaisin -aikaisemman otteensa, viilsi pantterin takakäpälän sivallus hänen -jalkansa auki lonkasta polveen saakka. - -Tämän veren näkeminen ja haju kenties vaikutti apinoihin; mutta -Taugille on oikeastaan annettava kunnia siitä, mitä he tekivät. - -Taug, joka vain hetkinen sitten oli vimmastunut Apinain Tarzanille, -seisoi aivan ottelevien vieressä, tuijottaen heihin punareunaisine, -pienine, ilkeine silmineen. Mitä liikkui hänen villissä mielessään? -Nauttiko hän äskeisen kiusaajansa vähän kadehdittavasta asemasta? -Toivoiko hän näkevänsä Shitan isojen hampaiden iskeytyvän apinamiehen -pehmeään kurkkuun? Vai tajusiko hän, kuinka suurta rohkeutta ja -epäitsekkyyttä todisti se, että Tarzan oli syöksynyt pelastamaan Tikan -balua -- Taugin pientä balua -- pannen siinä oman henkensä vaaraan? -Onko kiitollisuus vain ihmisille ominainen tunne vai tuntevatko sitä -myöskin alemmat eläimet? - -Kun Tarzanin veri alkoi vuotaa, silloin Taug vastasi näihin -kysymyksiin. Kookkaan ruumiinsa kaikella painolla hän heittäytyi -Shitan kimppuun, muristen kamalasti. Hänen pitkät torahampaansa -upposivat valkoiseen kurkkuun. Hänen voimakkaat kätensä pieksivät ja -repivät pehmoista turkkia, niin että karvat pölisivät viidakon -tuulahduksen vietäviksi. - -Ja Taugin esimerkki silmiensä edessä hyökkäsivät muut urokset, -peittäen Shitan raatelevilla hampaillaan ja täyttäen koko metsän -sotahuutojensa huumaavalla melulla. - -Oi, sepä vasta oli viehättävä ja innostava näky -- tämä ylimpien -apinain ja kookkaan valkoisen miehen taistelu ikivanhaa vihollista, -Shitaa, pantteria, vastaan! - -Hulluna innostuksesta Tika suorastaan tanssi oksallaan, joka huojui -hänen raskaasta painostaan, ja Thaka, Mumga, Kamma ja muut Kertshakin -heimon naaraat tekivät kimakoilla karjaisuillaan viidakossa nyt -vallitsevan metelin vieläkin hornamaisemmaksi. - -Purren ja purtuna, repien ja revittynä Shita kamppaili henkensä -edestä; mutta hänellä oli ylivoima vastassaan. Jopa Numa, leijonakin, -olisi empinyt ahdistaa niin suurta lukumäärää Kertshakin heimon isoja -urosapinoita, ja kun eläinten kuningas nyt lähes kilometrin päähän -kuuli tämän hirveän tappelun äänet, nousi se levottomana -puolipäivä-uinailustaan ja hölkytti kauemmaksi viidakkoon. - -Pian lakkasivat Shitan raadellun ja verisen ruumiin jättimäiset -ponnistukset. Se jäykkeni kuin suonenvedossa, värisi ja oli hiljaa, -mutta apinat jatkoivat repimistään, kunnes kaunis nahka oli ihan -siekaleina. Vihdoin he herkesivät pelkästään ruumiillisen väsymyksen -tähden, ja sitten nousi sekasortoisina myllertäneiden vartaloiden -keskeltä veren punaama jättiläinen suorana kuin keihäs. - -Hän laski toisen jalkansa pantterin raadolle, kohotti veren tahraamat -kasvonsa päiväntasaajan sinistä taivasta kohti ja kajautti urosapinain -kauhistuttavan voittohuudon. - -Toinen toisensa jälkeen noudattivat hänen Kertshakin heimoon kuuluvat -karvaiset toverinsa hänen esimerkkiään. Naaraat laskeutuivat -turvaisilta oksiltaan ja pieksivät ja häpäisivät Shitan kuollutta -ruumista. Nuoret apinat suorittivat taistelun uudelleen, matkien -valtavia vanhempiaan. - -Tika oli aivan lähellä Tarzania. Tämä kääntyi ja näki hänen painavan -balua lujasti rintaansa vasten; apinamies ojensi kätensä ottamaan -pienokaista, odottaen Tikan karkaavan hampaat irvissä kimppuunsa; -mutta sensijaan naaras laski halun hänen käsivarrelleen, tuli -lähemmäksi ja nuoli hänen kauheita haavojaan. - -Ja samassa Taug, joka oli selviytynyt vain muutamilla naarmuilla, tuli -kyyköttämään Tarzanin viereen, katseli häntä, kun hän leikki pikku -balun kanssa, ja vihdoin myöskin Taug kumartui auttamaan Tikaa -puhdistamaan ja parantamaan apinamiehen vammoja. - - - - -NELJÄS LUKU - -Tarzanin jumala. - - -Isä-vainajansa kirjoista, joihin Apinain Tarzan tutustui suojaisen -sataman pohjukassa sijaitsevassa pienessä majassa, löysi hän paljon -sellaista, mikä oli omiaan panemaan hänen nuoren päänsä ymmälle. -Vaivojaan säästämättä ja kärsivällisesti uurastamalla hän oli ilman -apua saanut selville kirjojen sivuille painettujen, tanssivalta -hyttysparvelta näyttävien merkkien tarkoituksen. Hän oli oppinut, että -ne niissä monissa yhtymissä, joissa ne esiintyivät, puhuivat -äänetöntä, outoa kieltä, kertoivat ihmeellisistä asioista, joita pieni -apinapoika ei millään tavoin kyennyt täysin käsittämään; ne -kiihoittivat hänen uteliaisuuttaan, vilkastuttivat hänen -mielikuvitustaan ja valoivat hänen sieluunsa voimakasta tiedon -kaipuuta. - -Sanakirja oli osoittautunut ihastuttavaksi tietoaitaksi, sittenkun hän -monivuotisen väsymättömän ponnistelun jälkeen oli ratkaissut -salaperäisen arvoituksen siitä, mikä on sen tarkoitus ja miten sitä -käytetään. Hän oli oppinut noudattamaan sitä lukiessaan jonkunlaista -metsästysmenetelmää, pysytellen uuden käsitteen jäljillä niiden -lukuisten määritelmien sokkeloissa, joista jokainen outo sana pakotti -hänet ottamaan selkoa. Se oli samanlaista kuin otuksen seuraaminen -viidakossa -- se oli metsästämistä, ja Apinain Tarzan oli väsymätön -metsästäjä. - -Oli luonnollisestikin sellaisia sanoja, jotka herättivät hänen -uteliaisuuttaan suuremmassa määrin kuin toiset ja jotka syystä tai -toisesta kannustivat hänen mielikuvitustaan. Oli esimerkiksi yksi, -jonka merkitys oli hyvin vaikea käsittää. Se oli sana Jumala. Tarzanin -huomio oli aluksi kiintynyt siihen sen vuoksi, että se alkoi isommalla -j-merkillä kuin sen läheisyydessä olevat sanat -- urospuolinen -j-itikka se oli Tarzanista, kun taas pienet kirjaimet olivat -naaraspuolisia. Toinen seikka, joka veti hänet sitä tarkastamaan, oli -se, että sen määritelmässä -- Korkein Olento, Maailman Luoja ja -Ylläpitäjä -- oli niin runsaasti uros-merkkejä. Sen täytyi totisesti -olla hyvin tärkeä sana; hänen oli otettava siitä selvää, ja hän -ottikin, vaikka hän vielä kuukausia kestäneen miettimisen ja -tutkimisen jälkeen yhä olikin neuvoton sen merkityksestä. - -Yhtä kaikki Tarzan ei katsonut sitä aikaa tuhlatuksi, jonka hän uhrasi -näihin omituisiin metsästysretken tiedon riistakentillä, sillä -jokainen sana, jokainen määritelmä opasti häntä yhä edelleen outoihin -paikkoihin, uusiin maailmoihin, joissa hän yhä useammin kohtasi -vanhoja, tuttuja kasvoja. Ja aina hän kartutti tietovarastoaan. - -Mutta _Jumala_-sanan merkitys pani hänet yhä vieläkin epäilemään. -Kerran hän luuli sen käsittäneensä -- Jumala on mahtava päällikkö, -kaikkien manganien kuningas. Aivan varma hän ei kuitenkaan ollut, -koska se merkitsi sitä, että Jumala oli mahtavampi kuin Tarzan -- ja -sitä ei Apinain Tarzan, joka ei tunnustanut, vertaisekseen ketään koko -viidakossa, ollut hevillä valmis myöntämään. - -Ei missään niistä kirjoista, joita siellä oli, ollut ainoatakaan kuvaa -Jumalasta, vaikka hän löysikin niistä paljon sellaista, mikä vahvisti -hänen uskoaan, että Jumala oli suuri, kaikkivaltias yksilö. Hän näki -kuvattuina paikkoja, joissa Jumalaa palvottiin, mutta ei yhtään kuvaa -Jumalasta. Lopulta hän alkoi aprikoida, että Jumala kenties olikin -toisenlainen olento kuin hän, ja vihdoin hän päätti lähteä etsimään -Häntä. - -Hän aloitti etsintänsä tiedustamalla Mumgalta, joka oli hyvin vanha ja -oli nähnyt paljon kummallisia seikkoja pitkän elämänsä aikana. Mutta -koska Mumga oli apina, oli hänellä kyky muistaa joutavanpäiväisiä -pikkuseikkoja. Se, että Gunto oli erehtynyt luulemaan pistiäistä -syötäväksi kuoriaiseksi, oli tehnyt häneen paljon syvemmän -vaikutuksen, kuin kaikki näkemänsä Jumalan suuruuden ilmaisut, joita -hän luonnollisestikaan ei ollut ymmärtänyt. - -Numgo, joka kuuli Tarzanin kysymyksen, sai riistetyksi huomionsa -kirppujen tappamisen suomasta huvista kyllin pitkäksi aikaa -esittääkseen teorian, että se voima, joka aiheutti salamat ja sateen -ja jyrinän, johtui Gorosta, kuusta. Hän tiesi sen, selitti hän, siitä -että dum-dumia tanssittiin Goron valossa. Vaikka tällainen -päätteleminen tyydytti täydellisesti Numgoa ja Mumgaa, ei se kyennyt -saamaan Tarzania aivan varmaksi. Se tarjosi hänelle kuitenkin pohjan -uuteen suuntaan käyville jatkuville tutkimuksille. Hän päätti tutkia -kuuta. - -Sinä iltana hän kiipesi viidakon korkeimman jättiläispuun ylimmälle -oksalle. Oli täysikuu, suuri, loistava, päiväntasaajan kuu. Apinamies -nousi seisomaan hennolle, huojuvalle oksalle ja nosti pronssinväriset -kasvonsa hopeista pyörää kohti. Mutta nyt, kun hän oli kiivennyt niin -korkealle kuin suinkin pääsi, hän huomasi hämmästyksekseen, että Goro -oli yhtä kaukana kuin silloin, kun hän katseli sinnepäin maasta. Hän -arveli, että Goro koetti välttää häntä. - -"Tule tänne, Goro!" hän huusi. "Apinain Tarzan ei tee sinulle pahaa!" -Mutta kuu pysyi sittenkin korkealla. - -"Sano minulle", jatkoi Tarzan, "oletko sinä se suuri kuningas, joka -lähettää Aran, salaman, joka synnyttää kovan jyrinän ja rajut tuulet -ja joka heittää vettä viidakon asukkaiden päälle, kun päivät ovat -pimeät ja on kylmä. Sano minulle, Goro, oletko sinä Jumala!" - -Tietystikään hän ei lausunut Jumalan nimeä kuten te ja minä sen -lausumme, sillä Tarzanilla ei ollut aavistustakaan englantilaisesta -esi-isiensä puhutusta kielestä. Mutta hänellä oli omat keksimänsä -nimet kaikille niille pikku merkeille, jotka muodostivat aapiston. -Päinvastoin kuin apinat hän ei tyytynyt pelkästään siihen, että -hänellä oli mielessään kuva tuntemistaan asioista, vaan hänellä täytyi -olla myöskin kutakin niistä kuvaava sana. Lukiessaan hän tajusi sanan -kokonaisuutena, mutta lausuessaan isänsä kirjoista oppimiaan sanoja -hän äänsi järjestyksessä peräkkäin ne nimet, jotka hän oli antanut -niissä esiintyville pienille itikoille, usein pannen kunkin eteen -sukupuolta ilmaisevan etuliitteen. - -Niinpä oli Tarzan _Jumalasta_ muodostanut juhlallisen sanan. Apinoiden -miespuolinen etuliite on _bu_, naispuolinen _mu_, j:n nimitys oli -Tarzanilla _la_, u:n _tu_, m:n _mo_, a:n _re_ ja l:n _ga_. Sana -_Jumala_ oli hänen suussaan _Bulamutumoregare_ eli suomeksi -uros-ja-naaras-j-u-m-a-l-a. - -Samalla tavoin oli hän saanut omalle nimelleen oudon ihmeellisen -tavaamistavan. Tarzan johtuu kahdesta apinakielen sanasta, _tar_ ja -_zan_, joka merkitsee valkea iho. Sen antoi hänen kasvatusäitinsä -Kaala, iso naarasapina. Kun Tarzan ensi kerran käänsi sen oman -kansansa kirjoitetulle kielelle, ei hän vielä ollut sattunut tapaamaan -sanoja _valkea_ ja _iho_ sanakirjasta; mutta aapisessa hän oli nähnyt -pienen valkoisen pojan ja niinpä hän kirjoitti nimensä bumudetarokare, -eli urosapina. - -Tarzanin omituisen tavaamisjärjestelmän noudattaminen olisi sekä -vaivaloista että turhaa, minkä vuoksi tästä eteenpäin pysymme meille -tutummassa, koulussa opitussa kirjoitustavassa, kuten olemme tähänkin -asti tehneet. Teitä väsyttäisi, jos teidän pitäisi muistaa, että _de_ -on p, _ta_ o, _ro_ i, _ka_ k, ja _re_ a, ja että lausuaksenne sanan -"urosapina" on teidän liitettävä apinain miespuolinen etuliite bu koko -sanan eteen ja naispuolinen etuliite mu ainakin ensimmäisen sanassa -"poika" olevan kirjaimen eteen -- se väsyttäisi teitä, ja minut se -saattaisi pahempaan kuin pulaan. - -Näin Tarzan puheli kuulle, ja kun Goro ei vastannut, kiukustui Apinain -Tarzan. Hän pullisti valtavaa rintaansa, paljasti hampaansa ja -sinkautti maapallon kuolleelle seuralaiselle vasten kasvoja urosapinan -taisteluhaasteen. - -"Sinä et ole Bulamutumoregare", hän kiljui. "Sinä et ole viidakon väen -kuningas. Sinä et ole niin suuri kuin Tarzan, mahtava taistelija, -mahtava metsästäjä. Ei kukaan ole niin suuri kuin Tarzan. Jos olisi -joku Bulamutumoregare, niin Tarzan voisi tappaa hänet. Tule alas, -Goro, pelkuri-raukka, taistelemaan Tarzanin kanssa. Tarzan surmaa -sinut. Minä olen Tarzan, surmaaja." - -Mutta kuu ei vastannut mitään apinamiehen kerskailuun, ja kun sitten -pilvi ajautui sen eteen, niin Tarzan luuli, että Goro todellakin -pelkäsi ja meni häntä piiloon. Senvuoksi hän laskeutui puusta, herätti -Numgon ja kertoi tälle, kuinka suuri Tarzan oli -- kuinka hän oli -säikäyttänyt Goron pois taivaalta ja pannut hänet vapisemaan. Tarzan -puhui kuusta uroksena, sillä kaikki isot tai muuten pelkoa ja -kunnioitusta herättävät oliot ovat apinakansasta miespuolisia. - -Numgoon ei hänen puheensa suurestikaan tehonnut; mutta hän oli hyvin -uninen, minkä vuoksi hän käski Tarzanin mennä tiehensä ja jättää -rauhaan parempansa. - -"Mutta mistä minä löydän Jumalan?" tiukkasi Tarzan. "Sinä olet hyvin -vanha; jos on olemassa joku Jumala, on sinun täytynyt nähdä hänet. -Minkä näköinen Hän on? Missä Hän asustaa?" - -"Minä olen Jumala", vastasi Numgo. "Ja nyt mene nukkumaan äläkä enää -häiritse minua!" - -Tarzan katsoi muutamia minuutteja värähtämättä Numgoa; hänen -siromuotoinen päänsä painui hiukkasen alemmaksi leveiden hartioiden -väliin, vankka leuka työntyi eteenpäin ja lyhyt ylähuuli meni irveen, -niin että valkeat hampaat näkyivät. Sitten hän murahti matalasti, -syöksyi apinan kimppuun ja upotti hampaansa toisen karvaiseen -olkapäähän, puristaen tanakkaa niskaa lujilla sormillaan. Kahdesti hän -pudisti apinavanhusta ja hellitti sitten irti hampaansa. - -"Oletko Jumala?" hän kysyi. - -"En", ulvoi Numgo. "Olen vain vanha apina-parka. Jätä minut rauhaan. -Mene tiedustamaan gomanganeilta, missä Jumala on! He ovat karvattomia -kuten sinä itsekin ja myöskin perin viisaita. Heidän pitäisi se -tietää." - -Tarzan päästi Numgon irti ja kääntyi poispäin. Ehdotus, että hänen -olisi kysyttävä mustaihoisilta, miellytti häntä, ja vaikka hänen -suhteensa Mbongan, päällikön, kansaan olivatkin kaikkea muuta kuin -ystävälliset, niin hän voi ainakin vakoilla vihattuja vainolaisiaan -saadakseen selville, olivatko he missään tekemisissä Jumalan kanssa. - -Niinpä siis Tarzan lähti oikaisemaan puita myöten neekerien kylää -kohti, vapisten innostuksesta ajatellessaan, että hän oppisi tuntemaan -Korkeimman Olennon, kaikkien olioiden Luojan. Matkalla hän mielessään -tarkasti aseistustaan metsästyspuukkonsa kuntoa, nuoliensa lukumäärää, -jousensa jänteen joustavuutta -- ja punnitsi kädessään sotakeihästään, -joka aikoinaan oli ollut jonkun Mbongan heimoon kuuluneen mustan -soturin ylpeys. - -Jos hän kohtaisi Jumalan, niin hän olisi valmistautunut. Mahdotonta -oli sanoa, oliko ruohoköysi, sotakeihäs vaiko myrkytetty nuoli -tehokkain ase outoa vihollista vastaan. Apinain Tarzan oli aivan -tyytyväinen -- jos Jumala haluaisi otella, niin apinamies olisi ihan -varma kamppailun tuloksesta. Tarzanilla oli paljon kyseltävää Maailman -Luojalta, ja siksi hän toivoi, ettei Jumala olisi sotainen Jumala; -mutta hänen kokemuksensa elämästä ja elollisten olentojen tavoista -olivat opettaneet hänelle, että kaikki, joilla oli hyökkäys- ja -puolustusvälineitä, olivat varsin todennäköisesti valmiit ryhtymään -taisteluun, jos olivat oikealla tuulella. - -Oli pimeä Tarzanin saapuessa Mbongan kylän laitaan. Yhtä äänettömästi -kuin yön hiljaiset varjot hän meni tavanmukaiselle paikalleen -suojapaalutuksen vieressä kasvavan tuuhean puun oksille. Allaan kylän -raitilla hän näki miehiä ja naisia. Miehet olivat kamalan näköisiksi -maalattuja -- kamalamman kuin tavallisesti. Heidän keskuudessaan -liikkui kummallinen, luonnoton otus, pitkä hahmo, joka käveli kahdella -ihmisjalalla, mutta jolla oli puhvelin pää. Hänen selästään roikkui -nilkkoihin saakka ulottuva häntä, ja toisessa kädessä hänellä oli -seepran häntä, toinen puristi kimppua pieniä nuolia. - -Tarzan oli kuin sähköistynyt. Oliko sattuma voinut näin pian suoda -hänelle tilaisuuden Jumalan näkemiseen? Varmaa oli, ettei tämä olento -ollut ihminen eikä eläin. Mikä muu siis se olisi voinut olla kuin -Maailman Luoja? Apinamies tarkkasi kummallisen olennon jokaista -liikettä. Hän näki mustien miesten ja naisten vetäytyvän taaksepäin -sen lähestyessä, ikäänkuin he olisivat pelänneet sen salaperäisiä -voimia. - -Piakkoin hän näki tämän jumaluusolennon puhuvan ja kaikkien -kuuntelevan hänen sanojaan äänettöminä. Tarzan oli varma siitä, ettei -kukaan muu kuin Jumala kyennyt herättämään niin suurta kunnioitusta -gomanganien sydämissä, eikä niin tarkoin suistamaan heidän suutaan -turvautumatta nuoliin tai keihäisiin. Tarzan oli johtunut halveksimaan -mustaihoisia, etupäässä heidän lörpöttelyhalunsa tähden. Pienet apinat -puhelivat paljon ja kiirehtivät pois vihollisen läheisyydestä. -Kertshakin isot, vanhat urokset puhuivat vain vähän ja tappelivat mitä -mitättömimmistä aiheista. Numalla, leijonalla, ei ollut -lavertelutaipumuksia, mutta kaikista viidakon asukkaista vain harvat -taistelivat useammin kuin se. - -Tarzan sai sinä yönä nähdä paljon kummallista, mistä hän ei ymmärtänyt -mitään, ja kenties juuri siitä syystä, että se oli kummallista, luuli -hän sen olevan yhteydessä Jumalan kanssa, jota hän ei käsittänyt. Hän -näki kolmen nuorukaisen saavan ensimmäiset sotakeihäänsä -taikamenoissa, jotka kuvatuksen näköinen poppamies onnistuneesti -koetti tehdä kaameiksi ja kunnioitusta herättäviksi. - -Äärettömän innostuneena hän katseli, kuinka kunkin nuorukaisen mustaan -käsivarteen viillettiin haava ja heidän vertaan ja Mbongan verta -sekoitettiin veriveljeyden juhlalliseksi vahvistukseksi. Hän näki, -kuinka seebran häntää kastettiin vesikattilassa, jonka kohdalla -poppamies oli tehnyt taikatemppuja tanssiessaan ja hyppiessään sen -ympärillä; ja hän näki, että kunkin kolmen alokkaan otsaan ja rintaan -pirskoitettiin tätä taiottua nestettä. Jos apinamies olisi tietänyt -tämän teon tarkoituksen, että sillä tahdottiin tehdä soturi -haavoittumattomaksi vihollisen hyökkäyksistä ja pelottomaksi kaikissa -vaaroissa, niin hän olisi epäilemättä syöksynyt kylän raitille ja -anastanut seepran hännän ja osan kattilan sisällöstä. - -Mutta hän ei sitä tietänyt, ja senvuoksi hän vain ihmetteli, ei -ainoastaan näkemäänsä, vaan myöskin kummallisia väreitä, jotka -kulkivat edestakaisin pitkin hänen selkäpiitään; epäilemättä ne -aiheutti sama hypnoottinen vaikutus, joka piti mustat katselijat -tiukasti pelokkaan kunnioituksen vallassa, hysteerisen innostuksen -partaalla. - -Kuta kauemmin Tarzan tarkkaili, sitä varmemmaksi hän tuli siitä, että -hänen silmäinsä edessä oli Jumala, ja sen varmuuden mukaan vakiutui -hänessä päätös, että hänen oli päästävä tuon jumaluusolennon puheille. -Apinain Tarzanille olivat ajatus ja toiminta yhtä. - -Mbongan kansan hysteerinen kiihtymys oli nyt mahdollisimman tiukassa -vireessä. Paljon ei tarvittu laukaisemaan mustaihoisien äärimmilleen -kohonnutta hermojännitystä, jonka poppamies oli kammottavilla -tempuillaan saanut aikaan. - -Äkkiä kuului leijonan voimakas karjaisu aivan paaluaitauksen takaa. -Neekerit hätkähtivät hermostuneesti, jääden hievahtamatta ja hiljaa -odottamaan tuon liiankin tutun, mutta aina peloittavan äänen -toistumista. Myöskin poppamies keskeytti monimutkaisen toimituksen, -jäykistyen silmänräpäykseksi ikäänkuin kivipatsaaksi ja vaivaten -ovelia aivojaan miettiessään, kuinka hän parhaiten voisi käyttää -hyväkseen kuulijakuntansa mielentilaa ja sopivaan aikaan sattunutta -keskeytystä. - -Jo nyt oli ilta ollut hänelle tavattoman edullinen. Hän saisi kolme -vuohta siitä, että vihki mainitut kolme nuorukaista täysikelpoisiksi -sotilaiksi, ja lisäksi hän oli ihailevilta ja pelästyneiltä -kuulijoiltaan saanut useita jyvä- ja helmilahjoja sekä palasen -kuparilankaa. - -Numan karjaisun vielä tärisyttäessä pingoittuneita hermoja, särki -kylässä vallitsevan hiljaisuuden naisen kimeä, vihlova nauru. Tämän -hetken valitsi Tarzan pudottautuakseen keveästi puusta kylän raitille. -Pelottomana hän seisoi verivihollistensa seassa hyvinkin päätään -pitempänä kuin muut Mbongan soturit, suorana kuin aidanseiväs, -voimakaslihaksisena kuin Numa, leijona. - -Hetkisen Tarzan seisoi paikallaan, silmäillen poppamiestä. Kaikkien -silmät olivat tähdätyt häneen, mutta kukaan ei ollut liikahtanut -- he -olivat kuin halvautuneet pelosta, mutta herpaannus kirposi heistä -hetkisen kuluttua, kun Tarzan päätään keikauttaen astui suoraan -kamalaa, puhvelipäistä olentoa kohti. - -Silloin eivät neekerien hermot enää kestäneet. Kuukausimääriä oli -heitä painanut oudon, vaalean viidakkojumalan herättämä kauhu. Heidän -nuoliaan oli varastettu aivan kylän keskeltä; heidän sotureitaan oli -äänettömästi surmattu viidakkopoluilla, ja niiden ruumiit olivat -salaperäisesti yöllä tipahtaneet kylän raitille ikäänkuin taivaasta. - -Pari, kolme heistä oli vilahdukselta nähnyt tämän oudon haltian -kummallisen hahmon, ja juuri heidän usein toistettujen kuvaustensa -perusteella tunsi koko kylä nyt Tarzanin useiden heidän vahinkojensa -aiheuttajaksi. Jossakin toisessa tilaisuudessa olisivat soturit -epäilemättä karanneet hänen kimppuunsa, mutta yöllä ja ennen kaikkea -tänä yönä, jolloin heidän poppamiehensä kaameat taikatemput olivat -siinä määrin saaneet heidät hermostuneen kauhun valtaan, he olivat -pelosta avuttomia. Yhtenä miehenä he Tarzanin lähestyessä kääntyivät -pakoon, hajautuen majoihinsa. Hetkisen pysyi heistä lujana yksi, mutta -vain yksi. Se oli poppamies. Hän oli enemmän kuin puolittain -hypnotisoinut itsensäkin uskomaan omaan taikurimahtiinsa ja jäi -uhmaamaan tätä uutta haltiaa, joka uhkasi tuhota pohjan hänen -ikivanhalta, tuottavalta ammatiltaan. - -"Oletko sinä Jumala?" kysyi Tarzan. - -Poppamies, jolla ei ollut aavistustakaan toisen sanojen merkityksestä, -tanssi muutamia omituisia askelia, hyppäsi korkealle ilmaan, -pyörähtäen täyden kierroksen ympäri, ja tuli maahan kumaraan asentoon, -jalat hyvin levällään ja pää ojennettuna apinamiestä kohti. Niin hän -oli hetkisen, lausuen sitten äänekkäästi: "Buu!" Sillä hän -ilmeisestikin aikoi säikäyttää Tarzanin tiehensä; mutta sellaista -tehoa ei sanalla ollut. - -Tarzan ei hellittänyt. Hän oli saanut päähänsä, että hänen oli -päästävä kuulustelemaan Jumalaa, eikä mikään maailmassa kyennyt nyt -häntä pidättämään. Nähtyään ettei hänen kujeilunsa lainkaan tepsinyt -vieraaseen, koetti poppamies uutta keinoa. Hän sylkäsi seebran -häntään, joka hänellä oli yhä kädessään, piirsi sen yläpuolelle -ympyröitä toisessa kädessään olevilla nuolilla, samalla peräytyen -varovasti kauemmaksi Tarzanista ja puhellen hännän jouhipäälle kuten -uskotulleen. - -Tämän taian täytyi kuitenkin olla kehno, sillä otus, olipa hän sitten -jumala tai haltia, lyhensi pysähtymättä heidän välistänsä matkaa. -Ympyröitä tulikin senvuoksi vain vähän ja vikkelästi, minkä jälkeen -poppamies koetti tehdä ryhtinsä pelkoa ja kunnioitusta herättäväksi ja -heilautti seebran häntää edessään, pyyhkäisten sillä kuvitellun rajan -itsensä ja Tarzanin väliin. - -"Tämän rajan ylitse sinä et voi astua, sillä taikani on voimakas -taika", hän huusi. "Seis! Muutoin kaadut kuoliaana maahan, niin pian -kun jalkasi koskettaa tätä paikkaa. Äitini oli vudu, isäni oli käärme; -minä olen leijonan sydämistä ja pantterin sisälmyksistä; syön pieniä -lapsia aamiaiseksi, ja viidakon haltiat ovat orjiani. Olen mahtavin -poppamies koko maailmassa; en pelkää mitään, sillä minä en voi kuolla. -Minä --" Sen edemmäksi hän ei päässyt; sensijaan hän kääntyi pakoon, -kun Apinain Tarzan astui taiotun surmaviivan yli ja oli sittenkin -elossa. - -Poppamiehen lähtiessä juoksemaan oli Tarzan vähällä menettää -malttinsa. Tällainen ei ollut Jumalalle sopivaa menettelyä, ei -ainakaan sen käsityksen mukaan, jonka Tarzan oli saanut Jumalasta. - -"Tule takaisin!" kiljaisi apinamies. "Tule takaisin, Jumala! Minä en -tee sinulle pahaa!" Mutta silloin poppamies jo pakeni täyttä karkua, -hyppien korkealle, harpatessaan keittopatojen ja kyläläisten majojen -edustalla palaneiden, suitsuaviksi tuhkaläjiksi hiiltyneiden -pikkunuotioiden ylitse. Suoraan omaa majaansa kohti juoksi poppamies, -jota pelko kannusti harvinaisen vinhaan vauhtiin; mutta turhaan hän -ponnisteli -- apinamies kiiti hänen perässään yhtä nopeasti kuin Bara, -kauris. - -Juuri majansa ovella joutui poppamies kiinni. Raskas käsi laskeutui -hänen olalleen ja kiskaisi hänet takaisin. Se kouraisi puhvelinnahan -liepeestä ja tempasi häneltä naamion. Tarzan näki, että pimeään majaan -pujahti alaston neekeri. - -Tätäkö hän siis oli luullut jumalaksi! Tarzanin huulet kaartuivat -äkäisesti irveen, kun hän syöksyi majaan kauhistuneen taikurin -jäljessä. Siellä vallitsevassa sysimustassa pimeydessä hän löysi -miehen kyyristyneenä vastaiselle seinustalle ja veti hänen kuutamoisen -yön verrattain valoisaan ulkoilmaan. - -Poppamies puri ja raapi, pyrkien karkuun; mutta saatuaan muutamia -nyrkiniskuja kalloonsa hän pian tajusi vastustelun turhaksi. -Kuutamossa Tarzan nosti kyyristelevän olennon vapiseville jaloilleen. - -"Sinä siis olet Jumala!" hän huusi. "Jos sinä olet Jumala, niin Tarzan -on suurempi Jumala." Ja niin apinamies ajattelikin. "Minä olen -Tarzan", hän mylvi neekerin korvaan. "Ei koko viidakossa, ei sen -yläpuolella, ei juoksevassa vedessä, ei hiljaisessa vedessä, ei isossa -vedessä eikä pienessä vedessä ole ketään suurempaa kuin Tarzan. Tarzan -on suurempi kuin manganit; hän on suurempi kuin gomanganit. Omin käsin -hän on surmannut Numan, leijonan, ja Shitan, pantterin; ei kukaan ole -niin suuri kuin Tarzan. Tarzan on suurempi kuin Jumala. Katso!" Äkkiä -nykäisten hän kiersi mustaihoisen niskaa, kunnes mies kirkui tuskasta -ja vaipui, sitten pyörtyneenä maahan. - -Laskien jalkansa kaatuneen poppamiehen kaulalle, apinamies nosti -kasvonsa kuuhun päin ja päästi voittoisan urosapinan pitkän, vihlovan -kiljaisun. Sitten hän kumartui sieppaamaan seebran hännän tiedottoman -miehen hervottomista sormista ja lähti vilkaisemattakaan taaksepäin -astelemaan samaa tietä kylän läpi takaisin. - -Useiden majojen ovilta tarkkailivat häntä pelokkaat silmät. Muiden -muassa oli Mbonga, päällikkö, nähnyt, mitä poppamiehelle oli -tapahtunut. Mbonga oli kovin suuttunut. Vanhana viisaana patriarkkana -hän ei ollut koskaan uskonut poppamiehiin muuta kuin puolittain, ei -ainakaan sitten kun hän iän mukana oli saanut enemmän viisautta; mutta -päällikkönä hän antoi poppamiehen vallalle täyden arvon hallituksen -aseena, ja usein Mbonga oli käyttänyt kansansa taikauskoista pelkoa -omiin tarkoituksiinsa taikurin välityksellä. - -Mbonga ja poppamies olivat työskennelleet yhdessä ja jakaneet saaliin, -mutta nyt olisi poppamiehen arvo ikuisiksi ajoiksi mennyttä, jos -kukaan muu oli nähnyt samaa kuin Mbonga, eikä tällä miespoloisella -enää olisi yhtä suurta luottamusta ketään muuta vastaista poppamiestä -kohtaan. - -Mbongan täytyi tehdä jotakin vastapainoksi sille turmiolliselle -vaikutukselle, joka metsänhaltian tuottamasta poppamiehen tappiosta -koituisi. Hän tempasi raskaan keihäänsä ja hiipi hiljaa majastaan -poistuvan apinamiehen jälkeen. Kylän raitilla marssi Tarzan yhtä -huolettomana, yhtä tyynenä kuin olisi hänen ympärillään ollut vain -Kertshakin heimon ystävällisiä apinoita eikä aseellisten vihollisten -täyttämä kylä. - -Vain näennäinen oli Tarzanin välinpitämättömyys, sillä valpas ja -tarkkaava oli hänen jokainen harjaantunut aistinsa. Mbonga, -tarkkakorvaisten viidakkoeläinten kavala väijyjä, liikkui nyt -äärimmäisen hiljaa. Ei edes Bara, kauris, suurine korvineen olisi -voinut mistään risahduksesta aavistaa, että Mbonga oli lähistöllä; -mutta neekeri ei ollut väijymässä Baraa; hän hiipi ihmisen jäljessä, -ja siksi hän koetti vain välttää melua. - -Hän tuli yhä lähemmäksi hitaasti liikkuvaa apinamiestä. Nyt hän nosti -sotakeihäänsä, ojentaen oikean kätensä kauas olkansa taa. Kerta -kaikkiaan tahtoi Mbonga, päällikkö, vapauttaa itsensä ja kansansa -tämän uhkaavan vihollisen painajaisesta. Hän ei heittäisi huonosti; -hän olisi huolellinen ja sinkauttaisi aseensa niin väkevästi, että se -kerrassaan surmaisi haltian. - -Mutta vaikka Mbonga olikin olevinaan varma, niin hän erehtyi -laskuissaan. Hän lienee uskonut vaanivansa ihmistä -- mutta hän ei -kuitenkaan tietänyt, että tällä ihmisellä oli alempien eläinten herkät -aistimet. Kun Tarzan oli kääntänyt selkänsä viholliselleen, oli hän -pannut merkille yhden seikan, jonka huomioon ottaminen ei olisi -johtunut Mbongan mieleenkään metsästäessään ihmistä -- tuulen. Se -puhalsi Tarzanin menosuuntaan ja kantoi hänen tarkkoihin sieraimiinsa -hänen takanaan syntyvät hajut. Niinpä Tarzan tiesi, että häntä -seurattiin, sillä vaikka afrikkalaisessa kylässä onkin monenlaista -löyhkää, kykeni apinamiehen uskomattoman hyvä hajuaisti erottamaan -määrätyn löyhkän toisesta ja huomattavan tarkoin määräämään, miltä -kohdalta se lähti. - -Hän tiesi, että häntä vainosi mies, joka tuli lähemmäksi, ja hänen -järkensä varoitti häntä tämän hiipijän aikeista. Kun Mbonga niin ollen -pääsi keihäänheiton päähän apinamiehestä, pyörähti viimemainittu äkkiä -häneen päin, niin äkkiä, että kohotettu keihäs lennähti sekunnin -murto-osan aikaisemmin kuin Mbonga oli aikonut. Se osui hiukan liian -korkealle, ja Tarzan kumartui antaakseen sen sujahtaa päänsä ylitse; -sitten hän lähti juoksemaan päällikköä kohti. Mutta Mbonga ei jäänyt -häntä odottamaan, vaan kääntyi pakenemaan lähimmän majan pimeää -oviaukkoa kohti, huutaen mennessään sotilaitaan käymään muukalaisen -kimppuun ja surmaamaan hänet. - -Syytä olikin Mbongalla kirkua apua, sillä nuori ja ketteräjalkainen -Tarzan lyhensi heidän välimatkaansa, kiitäen pitkin askelin ja -nopeasti kuin saalistaan ahdistava leijona. Hän myöskin murisi hyvin -samaan tapaan kuin Numa itse. Mbonga kuuli sen, ja hänen sydämensä -kylmeni. Hänen villainen tukkansa nousi pystyyn, ja hän tunsi -pisteleviä kylmänväreitä selkäpiissään, ikäänkuin kuolema olisi -kylmällä sormellaan hapuillut pitkin hänen selkäänsä. - -Myöskin toiset sen kuulivat ja näkivät -- he olivat rohkeita, -kamalannäköisiksi maalattuja sotureita ja puristivat hervottomilla -sormillaan raskaita sotakeihäitään. Numan, leijonan kimppuun he -olisivat karanneet pelottomasti. Monta kertaa itseään lukuisampia -mustia sotureita vastaan he olisivat rientäneet suojaamaan -päällikköään; mutta tämä kammottava viidakonhaltia herätti heissä -kauhua. Hänen syvästä rinnastaan humahteleva pedonmurina ei ollut -lainkaan inhimillinen; inhimillisiä eivät myöskään olleet paljastetut -hampaat eivätkä kissamaiset hyppäykset. Mbongan sotureita hirvitti --- hirvitti siihen määrin, etteivät he uskaltaneet poistua -turvallisilta tuntuvista majoistaan, vaan katselivat syrjästä, kun -petomies hypähti suoraan heidän vanhan päällikkönsä niskaan. - -Mbonga kaatui, kiljaisten kauhusta. Hän oli liian säikähtynyt -yrittääkseenkään puolustautua. Hän vain virui vastustajansa alla pelon -lamauttamana, kirkuen täyttä kurkkua. Tarzan nousi polvilleen hänen -selkäänsä. Hän käänsi Mbongan selälleen, niin että hänen kurkkunsa -näkyi ja katsoi häntä silmiin; sitten Tarzan veti esille pitkän, -terävän puukkonsa, saman puukon, jonka John Clayton, loordi Greystoke, -oli tuonut Englannista monta vuotta sitten. Hän laski sen lähelle -Mbongan kurkkua. Neekerivanhus uikutti pelosta, rukoillen armoa -sellaisella kielellä, jota Tarzan ei ymmärtänyt. - -Ensimmäisen kerran apinamies tarkasteli päällikköä läheltä. Hän näki -vanhan miehen, hyvin vanhan miehen, jolla oli laiha kaula ja -kurttuiset kasvot -- kuivettuneet, pergamenttimaiset kasvot, ne -muistuttivat hieman pieniä apinoita, jotka Tarzan niin hyvin tunsi. -Hän näki miehen silmistä, kuvastuvan kauhun -- Tarzan ei ollut -milloinkaan ennen nähnyt sellaista kauhua minkään eläimen silmissä -eikä niin säälittävää armonpyyntöä minkään olennon kasvoilla. - -Apinamiehen käsi pysähtyi hetkeksi, ikäänkuin joku olisi sitä -pidättänyt. Hän ihmetteli, miksi hän epäröi surmata; tällä tavoin hän -ei ollut vitkastellut koskaan ennen. Vanhus näytti surkastuvan ja -kutistuvan mitättömäksi luusäkiksi hänen katseensa edessä. Neekeri oli -niin heikko, avuton ja kauhistunut, että apinamiehen valtasi suuri -halveksuminen; mutta hän tunsi myöskin jotakin muuta, jotakin, mikä -Apinain Tarzanille oli uutta viholliseen nähden. Se oli sääliä -- -sääliä pelästynyttä vanhaa mies-raukkaa kohtaan. - -Tarzan nousi pystyyn ja poistui, jättäen Mbongan, päällikön, -vahingoittumattomaksi. Pää pystyssä asteli apinamies kylän läpi, -heilautti itsensä paaluaitauksen vieressä kasvavan puun oksille ja -katosi kyläläisten näkyvistä. - -Koko matkan palatessaan apinoiden leiripaikalle Tarzan mietti sen -kummallisen voiman selitystä, joka oli pidättänyt, hänen kättään ja -estänyt hänet tappamasta Mbongan. Tuntui siltä, kuin olisi joku häntä -mahtavampi olento käskenyt häntä säästämään vanhuksen hengen. Tarzan -ei voinut sitä ymmärtää, sillä hän ei voinut ajatella mitään eikä -ketään, jolla olisi arvovaltaa sanella hänelle, mitä hänen pitäisi -tehdä tai mitä tekemästä hänen tulisi pidättyä. - -Oli jo myöhä, kun Tarzan sijoittui huojuvalle oksalle erääseen niistä -puista, joiden juurella Kertshakin apinat nukkuivat, ja hänen -ajatuksensa pyörivät yhä tämän kummallisen kysymyksen ympärillä, kun -hän vaipui uneen. - -Aurinko oli varsin korkealla taivaalla, kun hän heräsi. Apinat olivat -jalkeilla etsimässä ravintoa. Tarzan silmäili heitä veltosti -paikaltaan, kun he kaivelivat lahoavasta maanpinnasta etanoita, -kovakuoriaisia ja toukkia tai etsivät puiden oksilta munia, -linnunpoikasia ja herkullisia lehtimatoja. - -Aivan hänen päänsä vieressä kelluva kämmekkä avautui hitaasti, -levittäen hienot terälehtensä lämmittävään ja valaisevaan -auringonpaisteeseen, joka vasta äskettäin oli tunkeutunut sen -varjoisaan piilopaikkaan. Tuhansia kertoja oli Tarzan nähnyt tämän -kauniin ihmenäyn; mutta nyt se herätti hänen mielenkiintoaan -voimakkaammin kuin ennen, sillä parhaillaan alkoi apinamies tehdä -itselleen kysymyksiä kaikista niistä lukemattomista ihmeistä, joita -hän tähän asti oli pitänyt itsestään selvinä ilmiöinä. - -Mikä pani kukan aukeamaan? Mikä pani sen kasvamaan pienestä nupusta -täysin kehittyneeksi kukaksi? Miksi se lainkaan oli olemassa? Miksi -oli hän itse olemassa? Mistä oli Numa, leijona, tullut? Kuka istutti -ensimmäisen puun? Miksi nousi Goro pimeälle öiselle taivaalle luomaan -tervetullutta valoaan kammottavaan öiseen viidakkoon? Entä aurinko? -Oliko aurinko taivaalla vain sattumalta? - -Miksi eivät kaikki viidakon asukkaat olleet puissa? Miksi eivät puut -olleet jotakin muuta? Miksi oli Tarzan erilainen kuin Taug, Taug -erilainen kuin Bara, kauris, ja Bara erilainen kuin Shita, pantteri, -ja miksi ei Shita ollut samanlainen kuin Buto, sarvikuono? Mistä ja -miten tulivat he kaikki -- puut, kukat, hyönteiset ja viidakon -lukemattomat asukkaat? - -Aivan aavistamatta välähti Tarzanin päähän ajatus. Tutkiessaan -sanakirjassa esiintyviä lukuisia _Jumalan_ määritelmiä hän oli -tavannut sanan _luoda_ -- "tehdä olemassa olevaksi; tehdä tyhjästä". - -Tarzan oli melkein saavuttanut jotakin kouraantuntuvaa, kun kaukaa -kuuluva valitus sai hänet hätkähtäen heräämään mietiskelystään -nykyisen todellisuuden tajuntaan. Valitus oli viidakosta, jonkun -matkan päästä Tarzanin huojuvalta lepopaikalta. Se oli pienen balun -valitus. Tarzan tunsi sen heti Gazanin, Tikan lapsen, ääneksi. Hänet -oli nimitetty Gazaniksi, koska hänen pehmoinen lapsentukkansa oli -harvinaisen punainen ja _Gazan_ merkitsee isojen apinain kielellä -punainen iho. - -Valitusta seurasi heti oikein aito kauhun kirkaisu pienistä -keuhkoista. Kuin sähköiskusta virisi Tarzanin toimintahalu. Hän kiiti -puiden läpi ääntä kohti kuin jousen lennättämä nuoli. Edeltään hän -kuuli täysikasvuisen naarasapinan kiukkuisia ärähdyksiä. Siellä riensi -Tika auttamaan. Vaaran täytyi olla hyvin uhkaava. Sen saattoi Tarzan -päättää naaraan äänen pelonsekaisesta, raivoisasta sävystä. - -Juosten pitkin nuokkuvia oksia, heilahtaen puusta toiseen kiiruhti -apinamies ääniä kohti, jotka nyt olivat käyneet korvia huumaaviksi. -Kaikilta suunnilta kiiti sinnepäin Kertshakin apinoita, noudattaen -balun ja sen äidin äänien vetoomusta, ja heidän tullessaan pani heidän -kiljuntansa metsän kajahtelemaan. - -Mutta nopeampana kuin raskaat toverinsa jätti Tarzan heidät kaikki -jälkeensä. Ensimmäisenä joutui hän näyttämölle. Hänen katsettaan -kohdannut näky sai hänen jättiläismäisen vartalonsa värisemään kuin -vilusta, sillä vihollinen oli eniten vihattu ja eniten kammottu -kaikista viidakon eläimistä. - -Kiertyneenä isoon puuhun oli Histah, käärme -- tavattoman iso, -voimakas, limainen -- ja sen murhaavaan syleilyyn, kiedottuna oli -Tikan pikku balu, Gazan. Mikään koko viidakossa ei herättänyt Tarzanin -rinnassa niin läheisesti pelkoa muistuttavaa tunnetta kuin kamala -Histah. Myöskin apinat kammosivat Histahia ja pelkäsivät sitä jopa -enemmän kuin Shitaa, pantteria, ja Numaa, leijonaa. Kaikista -vihamiehistään he eivät ketään kaartaneet kauempaa kuin Histahia, -käärmettä. - -Tarzan tiesi, että Tika erikoisesti pelkäsi tätä äänetöntä, -inhoittavaa vihollista, ja kun näky avautui hänen silmiensä eteen, -kummastutti häntä enimmän Tikan käyttäytyminen, sillä juuri sillä -hetkellä, kun hän näki Tikan, karkasi naarasapina välkkyvän käärmeen -kimppuun, ja kun voimakkaat kiemurat kietoivat hänet samoin kuin hänen -lapsensakin, ei hän millään tavoin koettanut pelastautua, vaan tarttui -vääntelehtivään ruumiiseen, turhaan koettaen raastaa sitä irti -kirkuvasta balustaan. - -Tarzan tiesi liian hyvin, kuinka syvälle Histahin pelko oli syöpynyt -Tikaan. Siksi hän tuskin voi uskoa omia silmiään, kun ne vakuuttivat -hänelle, että Tika vapaaehtoisesti syöksyi tuohon kuolettavaan -syleilyyn. Eikä Tikan synnynnäinen pelko tätä hirviötä kohtaan ollut -paljoakaan kauheampi kuin itse Tarzanin. Vapaaehtoisesti ei Tarzan -milloinkaan ollut koskettanut käärmettä. Sen syytä hänen oli mahdoton -sanoa, sillä hän ei voinut myöntää pelkäävänsä mitään: eikä se -ollutkaan pelkoa, vaan pikemminkin synnynnäistä inhoa; sen hän oli -perinyt sivistyneiden esi-isiensä monilta miespolvilta ja ennen heitä -kenties lukemattomilta Tikan kaltaisilta esivanhemmilta, joiden -kaikkien rinnassa oli sama nimetön kammo tuota limaista matelijaa -kohtaan. - -Tarzan ei kuitenkaan empinyt sen enempää kuin Tikakaan, vaan kävi -Histahin kimppuun yhtä nopeasti ja rajusti kuin olisi tehnyt -ahdistaessaan Baraa, kaurista, surmatakseen sen ravinnokseen. Täten -häiritty käärme kiemuroi ja mutkitteli hirveästi; mutta hetkeksikään -se ei irroittanut otettaan ainoastakaan aikomastaan uhrista, sillä se -oli sulkenut myöskin apinamiehen kylmään syleilyynsä, samassa kun tämä -oli hyökännyt sen kimppuun. - -Riippuen yhä puussa kannatti valtava matelija kaikkia kolmea, -ikäänkuin he olisivat olleet höyheniä, koettaen samalla puristaa -heidät kuoliaaksi. Tarzan oli vetäissyt puukkonsa, iskien sillä -ripeästi ahdistajansa ruumista; mutta häntä ympäröivät kiemurat -uhkasivat rusentaa hänet hengettömäksi, ennenkuin hän olisi saanut -haavoitetuksi käärmettä kuolettavasti. Mutta hän taisteli edelleen -koettamatta kertaakaan välttää häntä odottavaa kauheata kuolemaa -- -hänen ainoana pyrkimyksenään oli surmata Histah ja siten vapauttaa -Tika ja tämän balu. - -Käärme käänsi isot, ammottavat leukapielensä hänen kohdalleen. -Kimmoisa kita, johon sopi kaniini tai sarvipää kauris yhtä helposti, -tavoitti häntä; mutta kiinnittäessään huomionsa apinamieheen Histah -toi päänsä Tarzanin puukon ulottuville. Heti ojentui ruskea käsi, -tarttui täplikkääseen niskaan, ja toinen upotti raskaan -metsästyspuukon kahvaa myöten pieniin aivoihin. - -Histah vapisi suonenvedontapaisesti ja velttoni sitten, jännittyi ja -velttoni uudelleen, pieksäen sinne tänne pitkää ruhoaan; mutta se ei -enää tietänyt eikä tuntenut mitään. Histah oli kuollut, mutta -kuolinkamppailussaan se olisi helposti voinut tuhota kymmenkunta -ihmistä tai apinaa. - -Reippaasti Tarzan tarttui Tikaan ja veti hänet irti höllentyneestä -kiemurasta, pudottaen hänet maahan; sitten, hän irroitti balun ja -sysäsi sen äidilleen. Histah yhä nytkähteli puristaen apinamiestä; -mutta ankarien ponnistusten jälkeen Tarzanin onnistui reutoutua irti, -ja hän hyppäsi maahan pois kuolevan käärmeen rajun tempomisen -ulottuvilta. - -Joukko apinoita oli piirissä katselemassa taistelua. Mutta heti kun -Tarzan vahingoittumattomana selviytyi vihollisesta, kääntyivät he -ääneti poispäin ryhtyäkseen jälleen jatkamaan keskeytynyttä -ravinnonetsintäänsä, ja Tika poistui heidän mukanaan, näyttäen -unohtavan kaiken muun paitsi haluaan ja sitä seikkaa, että hän juuri -ennen keskeytystä oli löytänyt taitavasti piiloitetun pesän, jossa oli -kolme täysin tuoretta munaa. - -Tarzan, joka ei myöskään vähääkään välittänyt sivuutetusta -taistelusta, loi vain jäähyväissilmäyksen vielä kiemuroivaan Histahiin -ja lähti pienelle lammikolle, josta heimo näillä seuduin kävi -juomassa. Omituista oli, ettei hän kiljaissut voittohuutoaan -surmattuaan Histahin. Muuta syytä hän ei olisi voinut siihen ilmoittaa -kun sen, että hänestä Histah ei ollut eläin. Se erosi jollakin -erikoisella tavalla muista viidakon asukkaista. Tarzan tiesi vain -vihaavansa sitä. - -Lammikolla Tarzan joi kyllikseen ja ojensihe pehmeään ruohikkoon puun -varjoon. Hänen ajatuksensa palasivat Histahin, käärmeen, kanssa -käytyyn taisteluun. Hänestä tuntui kummalliselta, että Tika meni -vapaaehtoisesti tuon kamalan hirviön kierteisiin. Miksi oli Tika niin -tehnyt? Entä miksi hän itsekin oli tehnyt samoin? Tika ei ollut hänen, -ei myöskään Tikan balu. Miksi siis hän oli menetellyt siten? Kuollut -Histah ei kelvannut hänen ruuakseen. Kun, hän nyt mietti asiaa, ei hän -voinut keksiä kerrassaan mitään syytä, minkä vuoksi hänen olisi -pitänyt se tehdä, ja nyt hänen päähänsä pälkähti, että hän oli -toiminut melkein tahtomattaan, aivan samoin kuin jättäessään -vahingoittamatta vanhan gomanganin edellisenä iltana. - -Mikä pakotti hänet tekemään sellaista? Jonkun häntä voimakkaamman -täytyi silloin, tällöin olla ohjaamassa hänen toimintaansa. ---Kaikkivaltias, -- ajatteli Tarzan. -- Pikkumerkit kertoivat, että -Jumala on kaikkivaltias. Varmastikin on Jumala pannut minut -menettelemään siten, sillä ikinä en olisi itsestäni niin tehnyt. Juuri -Jumala pani Tikan karkaamaan Histahiin käsiksi. Tika ei ikinä menisi -lähelle Histahia omasta tahdostaan. Jumala se pidätti puukkoani vanhan -gomanganin kurkusta. Jumala suorittaa ihmeellisiä tekoja, sillä hän on -"kaikkivaltias". Minä en voi nähdä Häntä; mutta tiedän, että juuri -Jumalan on täytynyt tehdä nämä teot. Ei yksikään mangani, gomangani -eikä tarmangani voisi niitä tehdä. - -Entä kukat -- kuka pani ne kasvamaan? Niin, nyt oli kaikki selvää --- kukat, puu, kuu, aurinko, hän itse, kaikki viidakon elolliset -olennot -- ne oli kaikki Jumala tehnyt tyhjästä. - -Entä mitä Jumala on? Minkänäköinen Jumala on? Siitä hänellä ei ollut -minkäänlaista aavistusta; mutta hän oli varma siitä, että kaikki hyvä -tuli Jumalalta; hänen hyvät työnsä, kun hän pidättyi surmaamasta -vanhaa, turvatonta gomangani-raukkaa, Tikan rakkaus, joka oli -kiidättänyt hänet kuoleman syleilyyn; hänen oma uskollisuutensa Tikaa -kohtaan, kun hän pani vaaraan henkensä pelastaakseen Tikan. Kukat, ja -puut olivat hyviä ja kauniita. Ne oli Jumala tehnyt. Hän oli luonut -myöskin muut olennot, jotta kullakin olisi ruokaa elääkseen. Hän oli -luonut kaunisturkkisen Shitan, pantterin, ja uljaspäisen -takkuharjaisen Numan, leijonan. Hän oli luonut herttaisen viehkeän -Baran, kauriin. - -Niin, Tarzan oli löytänyt Jumalan ja hän vietti koko päivän -ajatellessaan kaikkea sitä luonnossa olevaa hyvää ja kaunista, mikä -oli saanut Hänestä alkunsa. Mutta yksi seikka tuotti hänelle -päänvaivaa. Sitä hän ei oikein saanut soveltumaan siihen käsitykseen, -joka hänellä oli äsken löytämästään Jumalasta: - -Kuka oli luonut Histahin, käärmeen? - - - - -VIIDES LUKU - -Tarzan ja neekeripoika - - -Apinain Tarzan istui ison puun juurella, punoen uutta ruohoköyttä. -Hänen vierellään maassa olivat Shitan, pantterin, hampaiden ja kynsien -pahasti repimän vanhan nuoran kuluneet jätteet. Alkuperäisestä -nuorasta oli jäljellä vain puolet; toisen puolen oli vihainen -kissaeläin vienyt mukanaan hyppiessään viidakkoon silmukka vielä -hillittömässä kaulassaan, kun taas irtonainen pää laahautui -pensaikossa. - -Tarzan hymyili muistellessaan Shitan vimmaista raivoa, mielettömän -rajuja ponnistuksia vapautuakseen siihen takertuneista säikeistä, sen -kaameata karjumista, joka oli osaksi vihaa, osaksi kiukkua, osaksi -pelkoa. Häntä hymyilytti, kun hän ajatteli vihollisensa äskeistä -lannistumista ja sitä, kuinka kävisi ensi kerralla, kun hän olisi -punonut uuden köytensä yhtä säiettä paksummaksi. - -Tästä tulisi vahvin, paksuin nuora, mitä Apinain Tarzan oli -milloinkaan valmistanut. Kun apinamies kuvitteli mielessään Numaa, -leijonaa, turhaan rimpuilemassa sen pidättämänä, niin hän värähteli -ihastuksesta. Hän oli tyytyväinen ja hyvillä mielin, sillä hänen -kätensä ja aivonsa olivat puuhassa. Samoin olivat myöskin hänen -Kertshakin heimoon kuuluvat toverinsa etsiessään ravintoa aukeamalta -ja hänen ympärillään kasvavista puista. - -Eivät mitkään kiusalliset tulevaisuuden huolet rasittaneet heidän -mieltään, ja vain silloin tällöin heräsi heidän aivoissaan muistelmia -läheisestä menneisyydestä. Heille tuotti jonkunlaista eläimellistä -tyydytystä vatsan täyttämisen hauska toimitus. Sitten he nukkuisivat --- siinä oli heidän elämänsä, ja he nauttivat siitä, kuten me, te ja -minä, nautimme omastamme ja kuten Tarzan nautti omastaan. Kenties he -nauttivat elämästään enemmän kuin me nautimme omastamme, sillä kukapa -voi väittää, etteivät viidakon eläimet täytä sitä tarkoitusta, jota -varten heidät on luotu, paremmin kuin ihminen, joka usein poikkeaa -vieraille alueille ja rikkoo luonnon lakeja vastaan? Ja mikäpä tuottaa -suurempaa tyydytystä ja onnea kuin olemassaolon tarkoituksen -täyttäminen? - -Tarzanin työskennellessä leikki Gazan, Tikan pikku balu, hänen -läheisyydessään, kun taas Tika oli etsimässä ravintoa aukeaman -vastaisella laidalla. Enää eivät Tika, äiti, eikä Taug, juro isä, -vähääkään epäilleet Tarzanin aikeita heidän esikoistaan kohtaan. Eikö -hän ollut uhmannut kuolemaa pelastaakseen heidän Gazaninsa Shitan -hampaista ja kynsistä? Eikö hän hellitellyt ja hyväillyt pienokaista, -osoittaen häntä kohtaan vieläkin enemmän rakkautta kuin Tika itse? -Heidän pelkonsa oli tyyntynyt, ja usein Tarzan nyt huomasi joutuneensa -esittämään pienen ihmisapinan lapsenhoitajan osaa -- eikä se toimi -suinkaan tuntunut hänestä väsyttävältä, koska Gazan oli ehtymätön -yllätysten ja huvin lähde. - -Parhaillaan oli pikku apina kehittämässä kiipeämistaipumuksiaan, jotka -olisivat hänelle niin suureksi hyödyksi hänen nuoruusvuosinaan, -jolloin ripeä pako puiden yläoksille olisi paljon tärkeämpi ja -arvokkaampi kuin hänen varttumattomat lihaksensa ja koettelemattomat -hampaansa. Peräydyttyään viiden tai kuuden metrin päähän sen puun -rungosta, jonka oksien alla Tarzan punoi köyttään, Gazan juoksi -vinhasti eteenpäin ja kiipesi ketterästi alemmille oksille. Siellä hän -sitten aina kyykötti vähän aikaa perin ylpeänä saavutuksestaan, -kiipesi sitten alas toistaakseen saman tempun. Joskus, oikeastaan -hyvin usein, sillä olihan hän apina, kiintyi hänen huomionsa muihin -seikkoihin, kovakuoriaisiin, lehtimatoon tai pieneen hiireen, ja -silloin hän kiiti sitä takaa ajamaan; lehtimadon hän sai kiinni aina, -kovakuoriaisen joskus, mutta hiirtä ei koskaan. - -Nyt hän havaitsi Tarzanin valmisteilla olevan köyden pään. Hän tarttui -siihen toisella kätösellään, nykäisi sen pois apinamiehen kädestä, -kimmahti kauas kuin elollinen kumipallo ja juoksi tiehensä aukeaman -poikki. Tarzan hypähti pystyyn ja lähti heti häntä tavoittamaan; ei -suuttumuksen jälkeäkään ollut hänen kasvoillaan eikä hänen äänessään, -kun hän huutaen kehoitti vallatonta pikku balua hellittämään hänen -köytensä. - -Suoraan äitiänsä kohti oikaisi pikku Gazan, ja hänen jäljessään tuli -Tarzan. Tika katsahti sinnepäin ruokapuuhistaan, ja kun hän oivalsi, -että Gazan pakeni ja joku toinen ajoi takaa, niin hän ensiksi paljasti -hampaansa ja pörhisti niskakarvansa; mutta kun hän näki, että -ahdistaja oli Tarzan, syventyi hän jälleen omiin tehtäviinsä. -Apinamies saavutti bahun aivan hänen jalkojensa juuressa ja vaikka -vekara kirkui ja rimpuili, kun Tarzan otti hänet kiinni, niin Tika -vain pikimmiltään vilkaisi heihin päin. Hän ei enää pelännyt, että -hänen esikoistaan uhkaisi mikään vaara apinamiehen puolelta. Eikö tämä -ollut kahdesti pelastanut Gazania? - -Saatuaan takaisin köytensä Tarzan palasi puun juurelle ja ryhtyi -jälleen työhönsä, mutta senjälkeen oli hänen valppaasti pidettävä -silmällä vallatonta balua, joka nyt kärkkäästi koetti varastaa köyden, -kun vain luuli, että hänen kookas, sileäihoinen serkkunsa hetkisenkään -oli varomaton. - -Mutta tästä hidastuksesta huolimatta Tarzan sai vihdoin valmiiksi -pitkän, taipuisan aseen, lujemman kuin mikään hänen aikaisemmin -tekemänsä. Vanhan köytensä hylyksi joutuneen pätkän hän antoi -Gazanille leluksi, sillä Tarzanin mielessä oli opettaa Tikan balua -omien ajatustensa mukaan, sitten kun lapsi olisi kyllin vanha ja -vankka hyötyäkseen hänen neuvoistaan. Toistaiseksi riittäisi nuoren -apinan synnynnäinen matkimishalu tutustuttamaan häntä Tarzanin -menettelytapoihin ja aseisiin, ja niinpä apinamies katosi viidakkoon, -uusi köysi kiepuksi käärittynä toiselle olalle, kun taas pikku Gazan -kisaili aukeamalla, vetäen vanhaa köyttä perässään lapsellisen riemun -vallassa. - -Harhaillessaan etsimässä ravintoa ja samalla kertaa kyllin uljasta -pyydystettävää riistaa, johon hän voisi koettaa uutta asettaan, -lensivät hänen ajatuksensa usein Gazaniin. Apinamies oli melkein -alusta alkaen suuresti kiintynyt Tikan baluun, osittain sen tähden, -että lapsi oli Tikan, hänen ensimmäisen lemmittynsä, ja osittain -pienen apinan itsensä tähden ja senvuoksi, että Tarzan kaipasi jotakin -tunnekykyistä olentoa, jolle osoittaisi rakkauttaan tyydyttääkseen -hänen kuten kaikkien ihmissuvun normaalisten jäsenten sielussa -piilevää kiintymyksen tarvetta. Tarzan kadehti Tikaa. Totta kyllä, -Gazan, näkyi hyvin suuressa määrin vastaavan Tarzanin häntä kohtaan -tuntemaan hellyyteen, jopa pitäen häntä parempana kuin omaa jöröä -isäänsä; mutta Tikaan pienokainen turvautui aina, kun tuli kipu tai -pelko, kun se oli väsynyt tai nälkäinen. Silloin Tarzan aina tunsi -olevansa ihan yksin maailmassa, ja haikeasti kaipasi jotakuta, joka -ensiksi rientäisi hänen luokseen tarvitessaan apua tai turvaa. - -Taugilla oli Tika; Tikalla oli Gazan ja melkein jokaisella muulla -Kertshakin heimon uroksella ja naaraalla oli yksi tai useampia muita, -joita he voivat rakastaa ja jotka rakastivat heitä. Luonnollisestikaan -Tarzan ei osannut pukea ajatustaan juuri tähän muotoon -- hän vain -tiesi kaipaavansa jotakin, mitä hänellä ei ollut, jotakin, joka tuntui -ilmenevän Tikan ja pikku balun välisissä suhteissa, ja siksi hän -kadehti Tikaa ja ikävöitsi edelleen omaa balua. - -Hän oli nähnyt Shitan puolisoineen pienen kolmijäsenisen perheensä -keskuudessa; ja syvemmällä sisämaassa, lähellä kaihoisia kukkuloita, -jossa helteisenä päivänä voi loikoa jyrkän vuorenrinteen juurella -kasvavan, yhteenkietoutuneen tiheikön vilpoisan synkässä varjossa, oli -Tarzan löytänyt Numan, leijonan, ja Saborin, naarasleijonan, pesän. -Siellä hän oli tarkkaillut niitä ja niiden pieniä baluja -- leikkisiä -olentoja, jotka olivat täplikkäitä kuin pantteri. Ja hän oli nähnyt -Baran, kauriin, nuorine vasikoineen ja Buton, sarvikuonan, kömpelöine -pienokaisineen. Jokaisella viidakon olennolla oli omansa -- paitsi -Tarzanilla. Tämän seikan ajatteleminen teki Tarzanin murheelliseksi, -surumieliseksi ja yksinäiseksi. Mutta äkkiä haihdutti riistan haju -hänen nuoresta mielestään kaiken muun, ja notkeasti kuin kissa hän -ryömi oksalle, joka notkui tämän jylhän seudun villieläinten -ikivanhalle juomapaikalle vievän polun kohdalla. - -Kuinka monta tuhatta kertaa tämä vankka, vanha oksa olikaan taipunut -jonkun villin, verenhimoisen saalistajan painosta niinä pitkinä -vuosina, joina se oli ojentanut lehväisiä oksiaan syvälle kuluneen -viidakkopolun yläpuolelle! Tarzanin, apinamiehen, Shitan, pantterin, -ja Histahin, käärmeen, se tunsi hyvin. Ne olivat kuluttaneet sen oksan -yläpinnan kuoren sileäksi. - -Tällä kertaa lähestyi vanhassa puussa odottavaa väijyjää Horta, -metsäkarju, jonka peloittavat torahampaat ja kiukkuinen -luonto suojasivat sitä kaikkien muiden paitsi hurjimpien ja -nälkiintyneimpien, isointen raatelijain hyökkäyksiltä. - -Mutta Tarzanista liha oli aina lihaa; ei mikään syötävä ja maukas -päässyt nälkäisen Tarzanin ohitse rauhassa ja ahdistamatta. Nälän -ajamana samoin kuin taistelussa apinamies oli rajumpi kuin viidakon -eniten pelätyt asukkaat. Hän ei tuntenut pelkoa eikä sääliä, -lukuunottamatta harvoja tilaisuuksia, jolloin joku kummallinen -selittämätön voima pidätti hänen kättään -- selittämätön hänestä, -koska hän ei tuntenut syntyperäänsä eikä sitä humaanisuuden ja -sivistyksen vaikutusta, joka juuri hänen syntyperänsä nojalla oli -hänen pysyväistä perintöänsä. - -Niinpä hän ei nytkään hillinnyt kättään siihen asti, kunnes vähemmän -peloittava herkkupala osuisi hänen tielleen, vaan pujotti uuden -köytensä silmukan Hortan, metsäkarjun, kaulaan. Se oli erinomainen -todistus uusien säikeiden kestävyydestä. Raivostunut karju rimpuili -sinne tänne, mutta uusi köysi, jonka Tarzan oli kiinnittänyt puun -runkoon sen oksan yläpuolelle, jolta hän oli silmukan heittänyt, kesti -sen kaikki ponnistukset. - -Hortan röhkiessä ja riehuessa, viillellen viidakon tukevaa jättiläistä -valtavilla torahampaillaan, niin että kaarnasirpaleita sinkoili -kaikkiin suuntiin, pudottautui Tarzan maahan sen taakse. Apinamiehen -kädessä oli pitkä, terävä puukko; se oli ollut hänen alituinen -seuralaisensa siitä kaukaisesta päivästä saakka, jolloin sattuma oli -ohjannut sen kärjen Bolganin, gorillan, ruumiiseen ja pelastanut -silvotun ja vertavuotavan ihmislapsen muutoin varmasta kuolemasta. - -Tarzan astui Hortaan päin, joka nyt pyörähti vihamiestään vastaan. -Vaikka nuori jättiläinen olikin kookas ja vahvalihaksinen, olisi -kuitenkin saattanut näyttää hullunrohkealta hänen käydä vastustamaan -niin hirvittävää otusta kuin Hortaa, karjua, aseenaan vain mitätön -metsästyspuukko. Niin olisi saattanut tuntua sellaisesta, joka tunsi -Hortan vaikkapa vain pintapuolisesti eikä Tarzania lainkaan. - -Hetkisen Horta seisoi liikkumatta, silmäillen apinamiestä. Sen häijyt, -syvällä kuopissaan olevat silmät kiiluivat kiukkuisesti, ja se pudisti -alhaalle painettua päätään. - -"Mudansyöjä!" pilkkasi apinamies. "Loassarypijä. Lihasikin haisee, -mutta se on mehevää ja tekee Tarzanin voimakkaaksi. Tänään syön sinun -sydämesi, sinä isojen torahampaiden haltija, että se pitäisi rajussa -liikkeessä minun omia kylkiluitani vasten sykkivän sydämen." - -Vaikka Horta ei ymmärtänytkään mitään Tarzanin haastelusta, oli se -yhtä kaikki perin raivostunut. Se näki edessään vain alastoman, -karvattoman ja heikon ihmisolennon, joka mitättömine hampaineen ja -pehmeine lihaksineen uhitteli sen omaa hillitöntä rajuutta, ja kohta -se hyökkäsi. - -Apinain Tarzan odotti, kunnes kauhean torahampaan sivallus oli juuri -viiltämäisillään auki hänen reitensä, sitten hän liikahti --- äärimmäisen vähän syrjään; mutta hänen liikkeensä oli niin nopea, -että salama olisi ollut siihen verrattuna kuhnuri, ja samalla hän -kumartui, iskien oikean kätensä koko valtavalla voimalla isänsä -metsästyspuukon pitkän terän suoraan Hortan, metsäkarjun, sydämeen. -Vikkelä hyppy vei hänet pois otuksen kuolinkamppailun alalta ja -hetkistä myöhemmin oli Hortan lämmin, vertatihkuva sydän hänen -käsissään. - -Tyydytettyään nälkänsä ei Tarzan etsinyt korkealla sijaitsevaa paikkaa -nukkuakseen, kuten hänen tapansa oli joskus tehdä, vaan jatkoi -vaellustaan viidakossa etsien pikemminkin seikkailuja kuin ravintoa, -sillä tänään hän oli rauhaton. Ja niinpä hän sattumalta suuntasi -askeleensa Mbongan, neekeripäällikön, kylää kohti, jonka kansaa Tarzan -oli niin säälimättömän heltymättä kiusoitellut siitä lähtien, kun -Kulonga, päällikön poika, oli surmannut Kaalan. - -Aivan mustaihoisten kylän vieritse koukerteli joki. Tarzan saapui sen -rannalle hieman alapuolella sitä aukeamaa, jolla neekerien matalat -olkikattoiset majat olivat. Joessa vilisevä elämä oli apinamiehestä -aina kiehtovaa. Hänestä oli hauskaa tarkkailla Duron, virtahevon, -kömpelöitä liikkeitä ja perin mielellään hän urheili härnäämällä -kauheata krokotiilia, Gimlaa, tämän ollessa rannalla päivää -paistattamassa. Sitten siellä oli myös mustaihoisten gomanganien -naaraita ja baluja, joita hän säikytteli, kun he kyykistelivät joen -partaalla naiset vähäisine pesuineen, balut alkeellisine leluineen. - -Tänä päivänä hän sai näkyviinsä naisen ja lapsen alempana joen -varrella kuin tavallisesti. Edellinen oli etsimässä eräänlaisia -simpukoita, joita oli mudassa juuri vedenrajassa. Hän oli nuori, noin -kolmikymmenvuotias neekerinainen. Hänen hampaansa olivat teräviksi -hiotut, sillä hänen kansalaisensa olivat ihmissyöjiä. Hänen -alahuulensa oli lävistetty, ja se kannatti karkeatekoista kuparilevyä, -jota hän oli pitänyt niin monta vuotta, että huuli oli venynyt -kammottavan pitkälle alaspäin, jättäen alaleuan hampaat ja ikenet -paljaaksi. Myöskin hänen nenänsä oli lävistetty, ja reikään oli -pistetty punainen puikko. Metallisia koristuksia riippui hänen -korvissaan, otsallaan ja poskillaan; leuassa ja nenänselkämyksellä oli -värillisiä tatueerauksia, jotka olivat iän mukana haalistuneet, Hän -oli alaston lukuunottamatta vyötäisille sidottua ruohoköyttä. Kaikesta -huolimatta hän oli hyvin kaunis omasta ja myöskin Mbongan heimon -miesten mielestä, vaikka hän olikin eräästä toisesta kansasta -- -sotasaalis, jonka eräs Mbongan soturi oli hänen tyttönä ollessaan -saanut. - -Hänen lapsensa oli kymmenvuotias poika, notkea, suora ja neekeriksi -komea. Tarzan katseli paria läheisen pensaan piiloisan lehvistön -takaa. Hän oli juuri hyökkäämäisillään heidän eteensä, peloittavasti -kiljaisten, nauttiakseen heidän säikähdyksestään ja suinpäin paostaan; -mutta äkkiä pisti hänen päähänsä uusi ajatus. Tässä oli balu, joka oli -samanmuotoinen kuin hän itsekin. Tosinhan pojan iho oli musta; mutta -mitäpä siitä? Tarzan ei ollut koskaan nähnyt valkeaihoista ihmistä. -Sikäli kun hän tiesi, oli hän ainoa sellaisen kummallisen elämänmuodon -edustaja koko maapallolla. Musta poika oli erinomainen balu -Tarzanille, koska hänellä ei ollut omaa. Hän hoivaisi häntä -huolellisesti, ruokkisi häntä hyvin, suojaisi häntä niinkuin vain -Apinain Tarzan kykeni suojelemaan omaansa ja opettaisi hänelle -puolittain inhimillisiä, puolittain eläimellisiä, viidakon -salaisuuksia koskevia tietojaan lahoavasta pintakasvullisuudesta -alkaen aina metsän ylimpien tasanteiden korkealle kohoavia huippuja -myöten. - -Tarzan päästi nuoransa kiepulta ja pudisti silmukan levälleen. -Vähääkään aavistamatta tuon peloittavan olennon läheisyyttä puuhaili -hänen edessään oleva pari edelleenkin simpukoita etsien, kaivellen -mutaa lyhyillä kepeillä. - -Tarzan astui esiin heidän takanaan olevasta viidakosta; silmukka oli -levällään maassa hänen vieressään. Oikea käsi heilahti nopeasti, ja -silmukka kohosi sirosti ilmaan, leijaili hetkisen pahaa -aavistamattoman pojan kohdalla ja laskeutui sitten. Kun se kietoutui -pojan vartalon ympärille olkapäiden alapuolelta, nykäisi Tarzan äkkiä, -niin että silmukka tiukkeni pojan käsivarsien ympärille, puristaen ne -kylkiä vasten. Pojan huulilta pääsi kauhistunut kirkaisu, ja kun hänen -äitinsä kääntyi säikähtyneenä hänen huudostaan, näki hän poikaa -vinhasti kiskottavan kookasta, valkeata jättiläistä kohti, joka seisoi -läheisen puun varjossa vain vähän enemmän kuin kymmenen pitkän -askeleen päässä hänestä. - -Päästäen vimmastuksen ja kauhistuksen sekaisen huudahduksen, syöksyi -nainen pelottomasti apinamiestä kohti. Hänen ilmeissään näki Tarzan -sellaista päättäväisyyttä ja rohkeutta, joka ei väistäisi itse -kuolemaakaan. Hän oli perin kamalan ja peloittavan näköinen silloinkin -kun hänen kasvonsa olivat tyynet; mutta kun hänen muotonsa oli -intohimon vääntämä, niin se oli hornamaisen kauhistuttava. Jopa -apinamieskin peräytyi, mutta enemmän inhosta kuin pelosta -- pelkoa -hän ei lainkaan tuntenut. - -Mustan naaraksen balu puri ja potki, kun Tarzan pisti hänet -kainaloonsa ja katosi sillä kohdalla alhaalle riippuvien oksien -sekaan, juuri kun vimmastunut äiti kiiti esille tavoittamaan häntä ja -tappelemaan hänen kanssaan. Ja painuessaan syvemmälle viidakkoon -rimpuilevan saaliinsa kanssa hän mietti, minkälainen gomanganien -taistelukunto saattaisi olla, jos urokset olisivat yhtä hirmuisia kuin -naaraat. - -Päästyään turvallisen välimatkan päähän äidistä, jonka lapsen hän oli -ryöstänyt, ja pois hänen kirkumisensa ja uhkauksiensa kuuluvilta, -pysähtyi Tarzan tarkastamaan saalistaan, joka nyt oli niin perin -pohjin peloissaan, että oli lakannut rimpuilemasta ja kiljumasta. - -Pelästynyt lapsi muljautteli kauheasti silmiään vangitsijaansa päin, -niin että välkkyvät valkuaiset näkyivät silmäterän joka puolelta. - -"Minä olen Tarzan", sanoi apinamies ihmisapinoiden kielellä. "Minä en -tee sinulle pahaa. Sinusta tulee Tarzanin balu. Tarzan suojelee sinua. -Hän ruokkii sinua. Tarzanin balu saa parasta, mitä viidakossa on, -sillä Tarzan on oivallinen metsästäjä. Sinun ei tarvitse pelätä -ketään, ei edes Numaa, leijonaa, sillä Tarzan on mahtava taistelija. -Ei kukaan ole niin suuri kuin Tarzan, Kaalan poika. Älä pelkää!" - -Mutta lapsi vain uikutti ja vapisi, sillä hän ei ymmärtänyt isojen -apinoiden kieltä, ja Tarzanin ääni kuulosti hänestä eläimen ärinältä -ja murinalta. Lisäksi hän myöskin oli kuullut tarinoita tästä pahasta, -valkoisesta metsänjumalasta. Juuri hän oli surmannut Kulongan ja monta -muuta Mbongan, päällikön, soturia. Ja hän se yön pimeydessä hiipi -salaapäin, noitakeinoja käyttäen, kylään, varastamaan nuolia ja -myrkkyjä ja säikyttelemään naisia ja lapsia, jopa täysikasvuisia -soturejakin. Epäilemättä tämä ilkeä jumala söi pieniä poikia. Olihan -hänen äitinsä niin sanonut, kun hän oli ollut tottelematon ja äiti oli -uhannut antaa hänet viidakon valkealle jumalalle, jollei hän olisi -hyvä. Pieni musta Taibo välisi kuin vilutautinen. - -"Onko sinulla kylmä, Go-bu-balu?" kysyi Tarzan, käyttäen paremman -nimen puutteessa apinoiden sanaa mustasta poikalapsesta. "Aurinko -paistaa lämpimästi; miksi väriset?" - -Taibo ei ymmärtänyt, vaan huusi äitiänsä ja pyysi isoa valkoista -jumalaa päästämään hänet, luvaten siitä lähtien aina olla hyvä poika, -jos hänen pyyntöönsä suostuttaisiin. Tarzan pudisti päätään. Hän ei -ymmärtänyt sanaakaan. Tällainen ei kävisi päinsä! Hänen oli opetettava -Go-bu-balulle sellaista kieltä, joka kuulostaisi puheelta; Tarzanista -oli varmaa, ettei Go-bu-balun äänteleminen ollutkaan mitään puhetta. -Se tuntui aivan yhtä järjettömältä kuin mielettömien lintujen räkätys. -Parasta olisi, arveli apinamies, viedä hänet kiireesti Kertshakin -heimon keskuuteen, jossa hän kuulisi manganien keskustelevan -keskenään. Niin hän pian oppisi pummaan ymmärrettävästi. - -Tarzan nousi seisomaan korkealle maanpinnan yläpuolella huojuvalle -oksalle, jolle hän oli pysähtynyt, ja viittasi Taiboa seuraamaan, -mutta Taibo vain takertui lujasti kiinni puun runkoon ja itki. Poikana -ja Afrikan alkuasukkaana hän tietystikin oli usein tätä ennen -kiipeillyt puissa; mutta se ajatus, että hänen olisi kiidettävä metsän -läpi, hyppien oksalta toiselle, kuten hänen vangitsijansa oli hänen -kauhukseen tehnyt kantaessaan Taiboa pois äidin luota, täytti hänen -lapsellisen sydämensä pelolla. - -Tarzan huokasi. Hänen äskettäin saamallaan balulla oli totisesti -paljon opittavaa. Oli säälittävää, että hänen kokoisensa ja -voimaisensa lapsi oli niin takapajulla. Hän koetti houkutella Taiboa -seuraamaan itseään, mutta poika ei uskaltanut; niinpä Tarzan nosti -hänet selkäänsä ja kantoi häntä. Taibo ei enää kynsinyt eikä purrut. -Pako näytti mahdottomalta. Vaikka hänet nyt olisikin laskettu maahan, -niin olisi hyvin todennäköistä, sen hän tiesi, ettei hän osaisi palata -Mbongan, päällikön, kylään. Ja jos hän osaisikin, niin matkallaan hän, -kohtaisi leijonia ja panttereita ja hyenoja, jotka kaikki, siitä oli -Taibo myöskin hyvin selvillä, pitivät erittäin paljon pienien, mustien -poikien lihasta. - -Siihen mennessä ei kammottava valkoinen viidakkojumala ollut tehnyt -hänelle mitään pahaa. Näinkään hyvää kohtelua hän ei voisi odottaa -kauhistuttavilta, vihreäsilmäisiltä ihmissyöjiltä. Kahdesta pahasta -olisi niin ollen pienempi antaa valkoisen jumalan viedä hänet mukanaan -raapimatta ja purematta, kuten hän oli aluksi tehnyt. - -Tarzanin ripeästi heilautellessa itseään puusta puuhun sulki pikku -Taibo silmänsä, jottei hänen enää tarvitsisi nähdä allaan ammottavia, -pelottavia kuiluja. Taibo ei ollut koskaan eläissään ollut niin -kauhuissaan, mutta häntä kantavan valkoisen jättiläisen kiitäessä -eteenpäin metsässä hiipi hänen rintaansa omituinen turvallisuuden -tunne, kun hän näki, kuinka varmoja apinamiehen hypyt olivat, -kuinka erehtymättömästi hän tarttui huojuviin oksiin, joista -hän sai kädensijan, ja olihan lisäksi niin turvallista metsän -keskitasanteilla, korkealla hirmuisten leijonien ulottuvilta. - -Ja niin saapui Tarzan aukeamalle, josta heimo etsi ravintoa, ja -pudottautui apinoiden sekaan uuden balunsa painautuessa lujasti hänen -hartioitaan vasten. Hän oli päässyt keskelle laumaa, ennenkuin Taibo -havaitsi ainoatakaan karvaista otusta ja ennenkuin apinat huomasivat, -ettei Tarzan ollut yksin. Kun he näkivät pikku gomanganin hänen -selässään, tulivat muutamat heistä hänen luokseen hampaat irvissä ja -kasvot äkäisesti vääntyneinä. - -Tunti sitten olisi pieni Taibo voinut sanoa tuntevansa, mitä on -äärimmäinen pelko; mutta kun hän nyt näki nuo kauheat pedot -ympärillään, käsitti hän, etteivät hänen kaikki aikaisemmat -kokemuksensa olleet mitään tähän verrattuina. Miksi seisoi iso -valkoinen jättiläinen noin huolettomana paikoillaan? Miksi hän ei -paennut, ennenkuin nuo kauheat, karvaiset puiden asukkaat karkaisivat -heidän kimppuunsa ja repisivät heidät molemmat kappaleiksi? Ja sitten -välähti Taibon päähän hyydyttävä muisto. Se oli kertomus, jota -Mbongan, päällikön, kansan keskuudessa pelokkaasti kuiskailtiin suusta -suuhun, ettei tämä iso valkoinen haltia muka ollut muuta kuin karvaton -apina, sillä olihan hänet nähty niiden seurassa. - -Taibo ei voinut muuta kuin silmät levällään kauhusta tuijottaa -lähestyviin apinoihin. Hän näki heidän tuuheina törröttävät -kulmakarvansa, heidän vankat torahampaansa, heidän häijyt silmänsä. -Hän pani merkille heidän karvaisen ihon alla liikkuvat valtaiset -lihaksensa. Heidän kaikki liikkeensä ja ilmeensä olivat hyvin -uhkaavia. Myöskin Tarzan näki sen. Hän veti Taibon eteensä. - -"Tämä on Tarzanin Go-bu-balu", hän selitti. "Älkää tehkö hänelle -pahaa! Muutoin Tarzan tappaa teidät." Ja hän paljasti omat hampaansa, -irvistäen lähimmälle apinalle. - -"Se on gomangani", vastasi apina. "Anna minun tappaa se! Se on -gomangani. Gomanganit ovat vihollisiamme. Anna minun tappaa se!" - -"Mene tiehesi!" ärähti Tarzan. "Sanoinhan sinulle, Gunto, että se on -Tarzanin balu. Mene tiehesi tahi Tarzan tappaa sinut!" Ja apinamies -astui askeleen lähestyvää apinaa kohti. - -Tämä siirtyi syrjään jäykkänä ja uhkaavana aivan samoin kuin koira, -joka kohtaa toisen ja on liian peloissaan tappelemaan ja liian ylpeä -kääntyäkseen pakenemaan. - -Sitten tuli Tika, jota kannusti uteliaisuus. Hänen vierellään -hyppelehti pikku Gazan. He olivat ihmeissään kuten muutkin; mutta Tika -ei paljastanut hampaitaan, Tarzan näki sen ja viittasi häntä -lähemmäksi. - -"Tarzanilla on nyt balu", hän virkkoi. "Hän ja Tikan balu saavat -leikkiä yhdessä." - -"Se on gomangani", esteli Tika. "Se surmaa minun baluni. Vie se pois, -Tarzan!" - -Tarzan purskahti nauramaan. "Se ei kykenisi vahingoittamaan Pambaa, -rottaa. Se on vain pieni balu ja perin peloissaan. Anna Gazanin -leikkiä sen kanssa!" - -Tikaa yhä peloitti, sillä tavattomasta hurjuudestaan huolimatta ovat -isot ihmisapinat arkoja; mutta vihdoin hänen Tarzania kohtaan -tuntemansa suuri luottamus sai hänet rauhoittumaan, ja hän työnsi -Gazania lähemmäksi neekeripoikaa. Pieni apina painautui vaistomaisesti -äitiänsä vasten, paljasti torahampaansa ja päästi pelon ja kiukun -sekaisia kirkaisuja. - -Ei myöskään Taibo näkynyt suinkaan haluavan lähemmin tutustua -Gazaniin, minkä vuoksi Tarzan toistaiseksi luopui yrityksestään. - -Sitä seuraavalla viikolla oli Tarzanilla paljon puuhaa. Balustaan oli -hänellä suurempi vastuunalaisuus kuin hän oli aavistanut. Hän ei -rohjennut jättää sitä yksin hetkeksikään, sillä koko heimosta voi -varmasti ainoastaan Tika pidättyä surmaamasta kovaonnista neekeriä, -jollei Tarzan ollut alituisesti varuillaan. Metsästäessään piti -Tarzanin kantaa Go-bu-halua muassaan. Se oli vaivaloista, ja lisäksi -musta poika tuntui Tarzanista niin typerältä ja aralta. Se oli tyyten -turvaton viidakon pieniäkin otuksia vastaan. Tarzania ihmetytti, miten -se oli lainkaan voinut säilyä elossa. Hän koetti opettaa sitä ja näki -toivon säteen siinä seikassa, että Go-bu-balu oli oppinut muutamia -sanoja ihmisapinoiden kieltä ja kykeni nyt pysyttelemään korkealla -oksalla kirkumatta pelosta; mutta lapsessa oli jotakin, mikä -huolestutti Tarzania. Hän oli usein tarkkaillut kylässä olevia -mustaihoisia. Hän oli nähnyt lasten leikkivän, ja aina oli silloin -kajahdellut nauru; mutta pieni Go-bu-balu ei nauranut milloinkaan. -Silloin tällöin hän hymyili jurosti, mutta nauru oli hänelle tyyten -vierasta. Mutta mustaihoisen olisi pitänyt nauraa, järkeili apinamies. -Se oli gomanganien tapa. - -Hän näki myöskin pikku pojan usein hyljeksivän ruokaa ja käyvän päivä -päivältä laihemmaksi. Joskus hän yllätti pojan hiljaa nyyhkyttämässä -itsekseen. Tarzan koetti lohduttaa häntä aivan samoin kuin raju Kaala -oli lohduttanut Tarzania, kun apinamies oli balu, mutta siitä ei ollut -lainkaan apua. Go-bu-balu ei vain enää pelännyt Tarzania -- siinä -kaikki. Hän pelkäsi kaikkia muita viidakon elollisia olentoja. Hän -pelkäsi viidakon päiviä, pitkiä retkiä huimaavissa puunlatvoissa. Hän -pelkäsi viidakon öitä, vaarallisia makuusijoja korkealla maasta ja -hänen alapuolellaan saalistavien raatelijain murahtelua ja kiljuntaa. - -Tarzan ei tietänyt mitä tehdä. Hänen peritty englantilainen verensä -teki hänelle vaikeaksi ajatellakaan suunnitelmastaan luopumista, -vaikka hänen olikin pakko myöntää itselleen, ettei hänen balunsa -vastannut hänen toiveitaan. Vaikka hän pysyikin uskollisena -ottamalleen tehtävälle, jopa huomasi alkaneensa pitää Go-bu-balusta, -ei hän voinut pettää itseään kylliksi paljon uskoakseen tuntevansa -neekeripoikaa kohtaan niin kiihkeän lämmintä rakkautta kuin Tika -osoitti Gazania kohtaan ja mustaihoinen äiti oli osoittanut -Go-bu-balua kohtaan. - -Pieni neekeripoika lakkasi vähitellen kyyristelemästä pelosta -nähdessään Tarzanin, alkaen sensijaan luottaa häneen ja ihailla häntä. -Vaikka hyvyyttä oli hän aina saanut kokea kookkaan, valkoisen haltian -puolelta, mutta hän oli nähnyt, kuinka hurjasti hänen vangitsijansa -saattoi kohdella muita. Hän oli nähnyt apinamiehen karkaavan erään -urosapinan kimppuun, joka itsepäisesti pyrki ottamaan kiinni ja -surmaamaan Go-bu-balun. Hän oli nähnyt Tarzanin vahvojen, valkeiden -hampaiden pureutuvan vastustajan niskaan ja valtavien lihaksien -jännittyvän ottelussa. Hän oli kuullut villit, eläimelliset ärähdykset -ja karjaisut taistelun tehneessä ja häntä oli puistattanut, kun hän -käsitti, ettei hän kyennyt eroittamaan suojelijansa ääntä karvaisen -apinan äänestä. - -Hän oli nähnyt Tarzanin nujertavan kauriin aivan kuten Numa, leijona, -olisi sen tehnyt, hyppäämällä sen selkään ja iskemällä hampaansa sen -niskaan. Taibo oli vapissut sen nähdessään, mutta hän oli myöskin -värähtänyt ihailusta, ja ensimmäistä kertaa hänen tylsässä -neekerimielessään heräsi epämääräinen halu jäljitellä villiä -kasvatusisäänsä. Mutta Taibolta, pieneltä mustaihoiselta pojalta, -puuttui sitä jumalaista kipinää, jonka nojalla Tarzan, valkoinen -poika, oli voinut käyttää hyväkseen jylhän viidakon menettelytapoja. -Mielikuvitusta oli hänellä liian vähän, mutta mielikuvitus on vain -ylemmän älykkyyden toinen nimitys. - -Juuri mielikuvitus rakentaa siltoja, kaupunkeja ja valtakuntia. -Eläimet eivät sitä tunne, mustaihoiset tuntevat sen vain vajavaisesti, -kun se taas on annettu taivaanlahjana yhdelle sadastatuhannesta -maapallon vallitsevan rodun jäsenestä, jottei ihminen menehtyisi ja -häviäisi maan päältä. - -Sillä aikaa kun Tarzan pohti balunsa tulevaisuutta koskevaa -pulmallista kysymystään, valmistautui kohtalo ottamaan asian johdon -pois hänen käsistään. Murheissaan poikansa menettämisestä oli Momaja, -Taibon äiti, tiedustanut neuvoa heimon poppamieheltä, saamatta -kuitenkaan mitään apua. Miehen tekemä taika ei ollut tehoisa, sillä -vaikka Momaja maksoi hänelle siitä kaksi vuohta, niin se ei tuonut -Taiboa takaisin eikä edes ilmaissut, mistä Momaja voisi etsiä -poikaansa vähääkään uskoen löytävänsä hänet. Momaja oli äkkipikainen -ja vieraasta kansasta eikä senvuoksi paljoakaan luottanut miehensä -heimon taikuriin, ja kun tämä niin ollen esitti, että kahden vuohen -suuruinen lisämaksu epäilemättä auttaisi häntä tekemään voimakkaamman -taian, niin hän muitta mutkitta päästi toraisen kielensä valloilleen -ja sätti taikuria niin tepsivästi, että tämä oli iloinen päästessään -luikkimaan tiehensä seebranhäntineen ja taikapatoineen. - -Kun hän oli mennyt ja Momaja saanut osittain hillityksi kiukkunsa, -vaipui hän ajatuksiinsa, kuten hän niin usein oli tehnyt Taibonsa -ryöstön jälkeen, toivoen vihdoin keksivänsä jonkun järkevän keinon -poikansa olinpaikan selvillesaamiseksi tai ainakin saadakseen -varmuuden siitä, oliko Taibo elossa vaiko kuollut. - -Mustaihoiset tiesivät, ettei Tarzan syönyt ihmislihaa, sillä hän oli -tappanut heistä useampia kuin yhden, mutta ei koskaan ollut maistanut -yhden ainoankaan lihaa. Myöskin oli ruumiit aina löydetty; toisinaan -ne olivat tipahtaneet ikäänkuin pilvistä keskelle kylää. Koska Taibon -ruumista ei oltu löydetty, niin Momaja päätteli pojan olevan elossa. -Mutta missä? - -Sitten hänen mieleensä juolahti muisto Bukawaista, saastaisesta, joka -asui luolassa pohjoisessa olevan vuoren rinteellä ja jonka yleisesti -tiedettiin pitävän pahoja henkiä luonaan kurjassa loukossaan. Harvat, -jos ketkään, olivat kylliksi uhkarohkeita mennäkseen Bukawai-vanhuksen -puheille; ensiksikin pelättiin hänen taikavoimaansa ja kahta hyenaa, -jotka oleskelivat hänen luonaan ja joiden hyvin tiedettiin olevan -niiden muotoon pukeutuneita pahoja henkiä; ja toiseksi inhottiin -kammottavaa tautia, joka pakotti Bukawain elämään hylkiönsä ja joka -hitaasti syövytti hänen kasvojaan. - -Mutta nyt Momaja ovelasti mietti, että jos kukaan, niin juuri Bukawai -tietäisi Taibon olinpaikan, sillä mies oli ystävällisissä suhteissa -jumalien ja pahojen henkien kanssa, ja hänen lapsensa ryöstäjä oli -joko paha henki tai jumala; mutta jopa hänen äidinrakkautensakin -joutui kovalle koetukselle, kun hänen piti uskaltautua synkkään -viidakkoon mennäkseen kaukaiseen vuoristoon ja Bukawain, saastaisen, -ja tämän pahojen henkien asuinpaikkaan. - -Äidinrakkaus on kuitenkin yksi niitä inhimillisiä intohimoja, joita on -pidettävä melkein vastustamattomien voimien arvoisina. Se ajaa heikon -naisen vähäisine voimineen suorittamaan sankarillisia tekoja. Momaja -ei suinkaan ollut ruumiillisesti heikko, mutta hän oli nainen, -tietämätön ja taikauskoinen afrikkalainen villi. Hän uskoi pahoihin -henkiin, loitsuihin ja taikavoimiin. Momajan mielestä asusti -viidakossa paljon hirvittävämpiä olentoja kuin leijonia ja panttereita --- kauheita, nimettömiä olentoja, joilla oli kyky tehdä kamalaa -vahinkoa monissa viattomissa valemuodoissa. - -Eräältä kylän soturilta, jonka Momaja tiesi kerran sattumalta -joutuneen Bukawain luolalle, sai Taibon äiti tietää kuinka hän sen -löytäisi; se sijaitsi lähellä lähdettä, joka kumpusi esille eräässä -kallionrotkossa kahden kukkulan välissä, joista idänpuolisen saattoi -helposti tuntea sen laella olevasta isosta graniittilohkareesta. -Lännenpuolinen kukkula oli edellistä mahtavampi ja aivan alaston; vain -yksi ainoa mimosapuu kasvoi aivan lähellä sen lakea. - -Nämä kaksi kukkulaa, vakuutti mies hänelle, näkyisivät jonkun matkan -päähän, ennenkuin hän saapuisi niiden luokse, ja olisivat erinomaisena -tienviittana hänen matkallaan. Soturi varoitti häntä kuitenkin -luopumaan niin hullusta ja vaarallisesta seikkailusta, painostaen sitä -hänen jo ennestään hyvin tietämäänsä seikkaa, että jos hän -selviytyisikin vahingoittumatta Bukawain ja tämän pahojen henkien -käsistä, olisi hyvin mahdollista, ettei hän niin onnellisesti voisi -välttää isoja raatelijoita viidakossa, jonka läpi hänen pitäisi kulkea -mennen tullen. - -Menipä soturi vielä Momajan miehen puheille, ja kun tällä puolestaan -ei ollut kovinkaan paljon vaikutusvaltaa sisukkaaseen sydänkäpyseensä, -meni hän puolestaan puhumaan Mbongalle, päällikölle. Tämä kielsi -Momajaa uskaltautumasta niin jumalattomalle retkelle, uhaten häntä -muussa tapauksessa mitä ankarimmalla rangaistuksella. Vanhan päällikön -mielenkiinto tätä asiaa kohtaan johtui yksinomaan ikivanhasta kirkon -ja valtion välisestä liitosta. Sikäläinen poppamies, joka tunsi omat -taikansa paremmin kuin kukaan muu, oli kateellinen kaikille -sellaisille, jotka pyrkivät suorittamaan jotakin taikatempuilla. Hän -oli jo pitkän aikaa kuullut puhuttavan Bukawain taidosta ja pelkäsi, -että jos tämän onnistuisi hankkia Momajan kadonnut lapsi takaisin, -menettäisi hän heimon keskuudessa paljon avunpyytäjiä ja siis myöskin -palkkioita saastaiselle. Kun Mbonga päällikkönä sai määrätyn osan -poppamiehen palkkiosta eikä voinut toivoakaan mitään Bukawailta, hän -luonnollisesti sydämineen, sieluineen kannatti oikeaoppista kirkkoa. - -Mutta jos Momaja kerran saattoi pelottomin sydämin suunnitella retkeä -viidakkoon ja vierailua Bukawain pelättyyn tyyssijaan, ei hän -tietenkään antanut salaisesti halveksimansa vanhan Mbongan uhkaaman -vastaisen rangaistuksen peloittaa itseään luopumasta aikeestaan. Hän -oli kyllä alistuvinaan päällikön käskyihin ja meni mitään virkkamatta -majaansa. - -Hän olisi mielellään lähtenyt etsintämatkalleen päivänvalossa, mutta -se ei nyt tullut kysymykseenkään, koska hänen oli vietävä mukanaan -ravintoa ja jonkunlainen ase eikä hän ne mukanaan pääsisi päiväsaikaan -poistumaan kylästä joutumatta vastaamaan uteliaisiin kyselyihin, mikä -varmasti heti kantautuisi Mbongan korviin. - -Niinpä Momaja odotti iltaan saakka ja pujahti juuri ennen kylän portin -sulkemista siitä pimeään viidakkoon. Häntä peloitti kovasti, mutta -päättävästi hän käänsi kasvonsa pohjoista kohti, ja vaikka hän usein -pysähtyi henkeään pidättäen kuuntelemaan, kuuluisiko isojen -kissaeläinten hiipimistä, joka täällä oli hänen pahin pelkonsa, niin -hän kuitenkin jatkoi horjumatta matkaansa useita tunteja, kunnes -heikko uikutus, joka kuului takaviistosta hänen oikealta puoleltaan, -sai hänet äkkiä seisahtumaan. - -Sydän läpättäen seisoi nainen, tuskin uskaltaen hengittää ja sitten -kuului hyvin heikosti, mutta kuitenkin niin, etteivät hänen tarkat -korvansa voineet erehtyä, hiljaista oksien ja ruohon kahinaa pehmeiden -käpälien niitä polkiessa. - -Joka puolella Momajaa kasvoi troopillisen viidakon jättiläispuita -riippuvien köynnösten ja sammalien koristamana. Hän turvautui -lähimpään ja alkoi kiivetä ylemmille oksille ketterästi kuin apina. -Samassa syöksähti iso ruho esiin, hänen takanaan, kajahti uhkaava -karjaisu, joka pani maan vapisemaan, ja joku otus tärähti niitä -köynnöksiä vasten, joihin hän oli tarrautunut -- mutta hänen -alapuolellaan. - -Momaja veti itsensä turvaan lehväisille oksille ja kiitti -kaitselmusta, joka oli sallinut hänen ottaa mukaansa kuivatun -ihmisenkorvan, joka riippui nauhassa hänen kaulassaan. Hän oli aina -tietänyt, että korva on hyvä taikakalu. Sen oli hän tyttönä ollessaan -saanut oman heimonsa poppamieheltä, eikä siihen voinut verratakaan -Mbongan poppamiehen kehnoja, viattomia taikaesineitä. - -Koko yön Momaja kyyrötti oksallaan, sillä vaikka leijona vähän ajan -kuluttua lähtikin etsimään muuta saalista, ei hän rohjennut laskeutua -uudelleen pimeyteen, peläten kohtaavansa saman tai jonkun toisen -leijonan; mutta aamun koittaessa hän kiipesi maahan ja jatkoi -matkaansa. - -Kun Apinain Tarzan huomasi, ettei hänen balunsa lakannut olemasta -ilmeisesti peloissaan heimon apinoiden läheisyydessä ja että useimmat -täysikasvuiset apinat alituisesti uhkasivat riistää Go-bu-balulta -hengen, joten Tarzan ei tohtinut jättää häntä yksin heidän seuraansa, -niin alkoi hän metsästää pienen neekeripojan kanssa yhä kauempana -ihmisapinoiden oleskelupaikoilta. - -Vähitellen hänen poissaolonsa heimon keskuudesta kävivät yhä -pitemmiksi hänen vaeltaessaan yhä kauemmaksi, kunnes hän huomasi -joutuneensa kauemmaksi pohjoiseen kuin milloinkaan ennen -metsästysmatkoillaan; ja kun siellä oli vettä sekä runsaasti riistaa -ja hedelmiä, ei häntä lainkaan haluttanut palata heimonsa luokse. - -Pienen Go-bu-balun elämänhalu näkyi kasvavan sitä mukaa kuin hän -joutui kauemmaksi Kertshakin apinoista. Nyt hän asteli Tarzanin -rinnalla tämän edetessä maanpinnalla, ja puissa hän myöskin parhaansa -mukaan seurasi valtavaa kasvatusisäänsä. Poika tunsi vieläkin itsensä -murheelliseksi ja yksinäiseksi. Hänen pieni, hento ruumiinsa oli -muuttunut yhä hennommaksi, senjälkeen kun hän oli tullut apinain -keskuuteen, sillä joskaan hän nuorena ihmissyöjänä ei ollut turhan -tarkka valitessaan ruokaansa, eivät ne omituiset ruoat, jotka -kutkuttivat apinaherkuttelijan suulakea, aina olleet hänen makunsa -mukaisia. - -Hänen isot silmänsä olivat nyt todella isot, ja jokainen hänen -laihtuneen vartalonsa kylkiluu olisi ollut selvästi näkyvissä, jos -joku olisi välittänyt lukea ne. Alituisella pelolla oli kenties yhtä -suuri syy hänen ruumiilliseen tilaansa kuin sopimattomalla ruualla. -Tarzan pani muutoksen merkille ja oli huolissaan. Hän oli toivonut -näkevänsä, että hänen balunsa kasvaisi tanakaksi ja voimakkaaksi. -Hänen pettymyksensä oli suuri. Vain yhdessä suhteessa tuntui -Go-bu-balu edistyvän -- hän oppi helposti apinain kieltä. Jo nyt hän -ja Tarzan voivat keskustella tyydyttävästi, täydentäen apinoiden -niukkaa sanavarastoa merkeillä; mutta enimmäkseen Go-bu-balu pysyi -ääneti, vain vastaten hänelle tehtyihin kysymyksiin. Hänen suuri -surunsa oli vielä siksi uusi ja siksi vihlova, ettei hän hetkeksikään -voinut sitä unohtaa. Aina hän ikävöi Momajaa -- kiukkuinen, kamala ja -inhoittava olisi tämä nainen kenties ollut teistä tai minusta, mutta -hän oli Taibon äiti ja pojan mielestä hän oli sen suuren rakkauden -ruumiillistuma, joka ei tunne itsekkyyttä ja joka ei pala omissa -liekeissään. - -Heidän metsästäessään tai oikeammin Tarzanin metsästäessä ja -Go-bu-balun tulla retuuttaessa hänen jäljessään, näki apinamies paljon -ja ajatteli paljon. Kerran he kohtasivat Saborin, joka valitti -korkeassa ruohikossa. Leijonan ympärillä kisaili ja leikki kaksi -pientä turkispalloa, mutta sen haikea katse oli kiintynyt kolmanteen, -joka oli pedon voimakkaiden etukäpälien välissä ja joka ei kisaillut, -joka ei enää milloinkaan kisailisi. - -Tarzan näki ison emäkissan tuskan ja kärsimyksen. Hän oli aikonut -kiusoitella Saboria. Juuri sitä varten hän oli ääneti hiipinyt puissa, -kunnes oli päässyt melkein naarasleijonan kohdalle, mutta jokin -pidätti apinamiestä, kun hän näki Saborin surevan kuollutta pentuaan. -Hankittuaan Go-bu-balun oli Tarzan oppinut käsittämään vanhemman -velvollisuuksia ja murheita, mutta ei hänen ilojaan. Hänen sydämensä -heltyi, kun hän näki Saborin, mikä ei olisi tapahtunut joitakuita -viikkoja aikaisemmin. Kun hän silmäili leijonaa, kohosi vastoin hänen -tahtoaan hänen sielunsa silmien eteen Momajan kuva, puupuikko -työnnettynä nenän väliseinän lävitse ja lerpallaan oleva alahuuli -painuneena alhaalle raskaan helyn painosta. Tarzan ei nähnyt hänen -rumuuttaan; hän näki hänessä vain saman tuskan kuin Saborissa, ja -apinamies säpsähti. - -Se ajatustoiminta, jota joskus nimitetään mielleyhtymäksi, toi Tikan -ja Gazanin Tarzanin sielunsilmien eteen. Entäpä jos joku tulisi ja -ottaisi Gazanin Tikalta. Tarzanilta pääsi matala, uhkaava murina, -ikäänkuin Gazan olisi ollut hänen oma lapsensa. Go-bu-balu vilkaisi -peloissaan ympärilleen, luullen Tarzanin havainneen jonkun vihollisen. -Sabor hypähti äkkiä seisoalleen; keltaiset silmät kiiluivat, häntä -pieksi kupeita, kun leijona herkisti korviaan ja nosti kuonoaan. -nuuhkien ilmasta mahdollisesti uhkaavaa vaaraa. Molemmat pienet -pennut, jotka olivat olleet leikkimässä, kiitivät nopeasti emonsa -luokse, pysähtyen sen alle ja tirkistelivät sieltä etukäpälien -välitse, isot korvat pystyssä, kurottaen pieniä päitään ensin -toiselle, sitten toiselle sivulle. - -Pudistaen mustaa, tuuheata tukkaansa Tarzan kääntyi poispäin ja lähti -metsästämään toiselle suunnalle; mutta pitkin päivää johtui hänen -mieleensä milloin Sabor, milloin Momaja, milloin Tika -- -naarasleijona, ihmissyöjä ja naarasapina, mutta apinamiehestä ne -olivat samanlaisia äitiytensä tähden. - -Oli puolenpäivän aika kolmantena päivänä, kun Momaja tuli Bukawain, -saastaisen, luolan näkyviin. Vanha taikuri oli valmistanut -yhteenliitetyistä oksista oventapaisen tekeleen estämään petoja -tunkeutumasta luolan aukosta sisään. Se oli nyt nostettu syrjään, -ja sen takana oleva pimeä onkalo ammotti salaperäisenä ja -luotaantyöntävänä. Momajaa värisytti kuin sadeajan kylmässä tuulessa. -Luolan läheisyydessä ei näkynyt elonmerkkiä, mutta Momajan valtasi -kaamea tunne siitä, että näkymättömät silmät katselivat häntä -pahansuovasta. Taaskin häntä puistatti. Hän koetti pakottaa -vastahakoisia jalkojaan eteenpäin luolaa kohti, kun sen uumenista -kajahti kammottava ääni, joka ei ollut ihmisen eikä eläimen -- kolkko, -iloton, naurua muistuttava ääni. - -Päästäen tukahdutetun kirkaisun Momaja kääntyi pakenemaan viidakkoon. -Hän juoksi sata metriä, ennenkuin sai pelkonsa hillityksi, ja -seisahtui sitten kuuntelemaan. Pitikö kaiken hänen vaivansa, kaiken -kauhun ja kaikkien vaarojen, jotka hän oli kokenut, mennä hukkaan? Hän -koetti karkaista luontoaan ja palata luolan suulle, mutta taaskin -valtasi hänet pelko. - -Alla päin, pahoilla mielin hän kääntyi verkkaisesti astelemaan -takaisin Mbongan kylää kohti. Hänen nuoret olkapäänsä olivat nyt -painuksissa ikäänkuin hän olisi ollut vanha akka, joka kantaa monina -pitkinä vuosina kasautuneiden tuskien ja surujen raskasta taakkaa, ja -hän käveli laahustavin, kompuroivin askelin. Nuoruuden joustavuus oli -Momajalta mennyttä. - -Vielä sata metriä hän laahusti eteenpäin raskasta tietään, aivot -melkein turtina jäytävästä pelosta ja tuskasta, mutta sitten hänen -mieleensä muistui pieni lapsi, joka imi hänen rintojaan, ja hintelä -poika, joka nauraen kisaili hänen ympärillään ja molemmat ne olivat -Taibo -- hänen Taibonsa! - -Hänen hartiansa suoristuivat. Hän pudisti villiä päätään, pyörsi -ympäri ja astui rohkeasti Bukawain, saastaisen, poppamiehen, luolan -suulle. - -Taaskin kuului luolan sisältä kamalaa naurua, joka ei ollut naurua. -Tällä kertaa Momaja tunsi, mitä se oli, hyenan omituista rääkynää. -Enää hän ei vapissut, vaan piti keihästään iskuvalmiina, ääneen -huutaen Bukawain tulemaan ulos. - -Bukawain sijasta ilmestyi hyenan inhoittava pää. Momaja hätisti sitä -keihäällään, ja ruma, äreä otus peräytyi, muristen vihaisesti. Taaskin -Momaja kutsui Bukawaita nimeltä ja tällä, kertaa, hän sai mutisten -lausutun vastauksen, jonka sointu tuskin oli inhimillisempi kuin -eläimen ääni. - -"Kuka pyrkii Bukawain luokse?" tiedusti ääni. - -"Täällä on Momaja", vastasi nainen; "Momaja Mbongan, päällikön, -kylästä". - -"Mitä tahdot?" - -"Tahdon tehokasta taikaa, parempaa kuin Mbongan poppamies kykenee -tekemään", selitti Momaja. "Iso, valkoinen viidakkojumala ryösti -Taiboni, ja haluan sellaista taikaa, joka tuo hänet takaisin tai -neuvoo minulle, mihin hänet on piilotettu, jotta voin mennä häntä -noutamaan." - -"Kuka on Taibo?" kysyi Bukawai. - -Momaja ilmoitti sen. - -"Bukawain taiat ovat hyvin tepsiviä", kehui ääni. "Viisi vuohta ja -uusi vuodematto tuskin riittävät korvaukseksi Bukawain taiasta." - -"Kaksi vuohta on kylliksi", sanoi Momaja, sillä tinkimishalu on -voimakas neekerin rinnassa. - -Hinnasta tinkimisen huvi oli riittävän suuri houkutus tuomaan Bukawain -luolan suulle. Nähdessään hänet oli Momaja pahoillaan siitä, ettei hän -ollut pysynyt sisällä. On sellaista, mikä on liian hirveätä, liian -kamalaa, liian inhoittavaa kuvattavaksi -- Bukawain ulkomuoto oli -sellainen. Hänet nähdessään Momaja ymmärsi, minkä vuoksi hänen -puheestaan oli vaikea saada selvää. - -Hänen vierellään olivat ne kaksi hyenaa, jotka huhun mukaan olivat -hänen ainoat ja alituiset seuralaisensa. He olivat erinomainen -kolmikko -- kaksi mitä inhoittavinta eläintä niitä inhoittavimman -ihmisen parissa. - -"Viisi vuohta ja vuodematto", mutisi Bukawai. - -"Kaksi lihavaa vuohta ja vuodematto". Momaja korotti tarjoustaan; -mutta Bukawai oli itsepintainen. Hän tinki viittä vuohta ja -vuodemattoa puoli tuntia hyenojen nuuhkiessa ja muristessa ja -nauraessa kaameata nauruaan, Momaja oli päättänyt antaa kaikki, mitä -Bukawai vaati, jollei hän muutoin selviäisi, mutta tinkiminen on -neekerin toinen luonto kauppaa tehtäessä, ja lopulta hän osittain sai -siitä palkkion, sillä vihdoin saatiin aikaan sopimus kolmesta -lihavasta vuohesta, uudesta vuodematosta ja palasesta kuparilankaa. - -"Tule uudelleen tänä iltana, kun kuu on ollut kaksi tuntia taivaalla!" -käski Bukawai. "Sitten teen tehokkaan taian, joka toimittaa Taibon -takaisin luoksesi. Tuo mukanasi kolme lihavaa vuohta, uusi vuodematto -ja kookkaan miehen kyynärvarren mittainen palanen kuparilankaa!" - -"En minä voi niitä tuoda", esteli Momaja. "Sinun on tultava noutamaan -ne. Kun olet hankkinut Taibon takaisin minulle, niin saat ne kaikki -Mbongan kylästä." - -Bukawai pudisti päätään. - -"Minä en tee taikaa", hän virkkoi, "ennenkuin olen saanut vuohet, -maton ja kuparilangan". - -Momaja rukoili ja uhkaili, mutta mikään ei auttanut. Lopulta hän -kääntyi ja lähti viidakon läpi Mbongan kylää kohti. Miten hän saisi -kolme vuohta ja vuodematon kuljetetuksi kylästä ja viidakon läpi -Bukawain luolalle, sitä hän ei käsittänyt, mutta siitä hän oli varma, -että hän jollakin tavoin sen tekisi -- hän tekisi sen tai kuolisi. -Taibo hänen täytyi saada takaisin. - -Harhaillessaan Go-bu-balun kanssa verkkaisesti viidakossa tunsi Tarzan -Baran, kauriin, hajun. Tarzania himoitti Baran liha. Mikään ei -kutittanut hänen ruokahaluaan niin kovasti; mutta hänen ei maksanut -yrittääkään väijyä Baraa Go-bubalu kintereillään, minkä vuoksi hän -piilotti lapsen puun haaraantumaam, jossa tiheä lehvistö peitti hänet -näkyvistä, ja lähti nopeasti ja äänettömästi seuraamaan Baran jälkiä. - -Yksin ollessaan peloitti Taiboa jopa enemmän kuin apinoiden -keskuudessa. Todellinen, näkyvä vaara ei vaivaa meitä niin paljon kuin -kuvittelut, ja vain Taibon kansan jumalat tiesivät, mitä kaikkea hän -kuvitteli. - -Hän oli ollut vain lyhyen ajan piilopaikassaan, kun hän kuuli, että -jotakin lähestyi häntä viidakosta. Hän painautui tiukemmin sitä oksaa -vastaan, jolla hän oli pitkänään, ja rukoili, että Tarzan pian -palaisi. Hänen levällään olevat silmänsä tähyilivät viidakkoon sille -suunnalle, jossa otus liikkui. - -Entä jos se olisi pantteri, joka oli tuntenut hänen hajunsa? Se olisi -tuossa tuokiossa hänen kimpussaan. Kuumia kyyneliä tihkui pikku Taibon -isoista silmistä. Viidakon lehväverho kahisi aivan hänen lähellään. -Otus oli vain muutaman askeleen päässä hänen puustaan! Hänen silmänsä -suorastaan pullistuivat ulos hänen mustista kasvoistaan, kun hän -odotti sen kauhuolion ilmestymistä, joka pian tunkisi ärisevän -naamansa esiin köynnösten välitse. - -Sitten verho jakautui ja näkyviin astui nainen. Päästäen läähättävän -huudahduksen pudottautui Taibo oksaltaan ja kiiti hänen luokseen. -Momaja astahti taaksepäin ja nosti keihästään, mutta silmänräpäystä -myöhemmin hän viskasi sen pois ja sulki hennon pojan voimakkaaseen -syleilyynsä. - -Pusertaen Taiboa rintaansa vasten hän itki ja nauroi yhtä aikaa, ja -kuumia kyyneliä, joihin sekaantui Taibon kyyneliä, kieri pitkin hänen -paljaiden rintojensa välistä uurretta. - -Niin likeisen melun häiritsemänä heräsi läheisessä tiheikössä nukkuva -Numa, leijona, unestaan. Se katsoi sotkuisen pensaikon läpi ja näki -neekerinaisen poikineen. Se nuoli suupieliään ja mittaili katseellaan -mustaihoisten ja sen välillä olevaa matkaa. Lyhyt vauhti ja pitkä -hyppy kiidättäisi sen heidän niskaansa. Peto heilautti häntänsä päätä -ja huoahti. - -Väärältä suunnalta puhaltava tuulen häilähdys kantoi äkkiä Tarzanin -hajun Baran, kauriin, herkkiin sieraimiin. Bara hätkähti, jännitti -lihaksiaan, herkisti korviaan, syöksähti äkkiä juoksuun, ja Tarzanin -saalis oli tipo tiessään. Apinamies pudisti äkeissään päätään ja -kääntyi palaamaan sinne, mihin hän oli jättänyt Go-bu-balun. Hän -liikkui hiljaa, kuten hänen tapansa oli. Ennenkuin hän saapui pojan -luokse, kuuli hän omituisia ääniä -- naisen naurua ja naisen itkua, ja -niihin molempiin, jotka kuulostivat lähtevän samasta kurkusta, -sekaantui lapsen suonenvedontapaista nyyhkytystä. Tarzan joudutti -vauhtiaan, ja kun Tarzan kiiruhti, silloin vain linnut ja tuuli -pääsivät nopeammin eteenpäin. - -Lähestyessään ääniä Tarzan kuuli vielä yhden, syvän huokauksen. Momaja -ei sitä kuullut eikä myöskään Taibo, mutta Tarzanilla oli yhtä herkät -korvat kuin Baralla, kauriilla. Hän kuuli huokauksen ja tiesi, mitä se -oli, ja siksi hän irroitti selässään riippuvan keihään. Kiitäessään -pitkin puiden oksia yhtä huolettomasti kuin me astelemme maaseudun -kylätietä, vetäen taskustamme esille nenäliinan, päästi Tarzan keihään -hihnastaan, että se olisi valmiina käsillä kaikkien mahdollisuuksien -varalta. - -Numa, leijona, ei syöksynyt suinpäin saaliinsa kimppuun. Se mietti -taaskin, ja järki sanoi sille, että saalis oli jo sen oma; siksi se -tunki ison ruhonsa lehvien läpi ja seisoi paikallaan, katsoen -ateriaansa ilkeästi kiiluvin silmin. - -Momaja huomasi pedon ja parkaisi, painaen Taibon lujemmin rintaansa -vastaan. Oliko hän löytänyt lapsensa vain menettääkseen hänet heti -samalla hetkellä? Hän kohotti keihästään, ojentaen kätensä kauas -olkansa taa. Numa karjaisi ja astui hitaasti eteenpäin. Momaja -sinkautti aseensa. Se raapaisi kellanruskeata lapaa, tehden -lihashaavan, joka ärsytti raatelijan täyteen, peloittavaan, -petomaiseen raivoonsa, ja leijona hyökkäsi. - -Momaja koetti sulkea silmänsä, mutta ei voinut. Hän näki kuoleman -lähestyvän salamannopeasti, kun iso peto syöksyi häntä kohti, ja -sitten hän näki jotakin muuta. Hän näki kookkaan, alastoman, valkoisen -miehen tipahtavan kuin taivaasta ja syöksyvän leijonan tielle. Hän -näki voimakkaan käden lihakset, kun puiden lehvistön läpi pujottelevat -päiväntasaajan auringon säteet karkeloivat niillä. Hän näki raskaan -metsästyskeihään lentävän ilmassa suoraan keskelle leijonan rintaa. -Numa putosi istualleen, kiljui kauheasti ja iski käpälillään -rinnassaan törröttävää keihästä. Sen rajuista iskuista keihäs taipui -ja kiertyi vääräksi. Metsästyspuukko kädessään kierteli Tarzan -varovasti raivoisan kissaeläimen ympärillä. Momaja seisoi silmät -levällään ikäänkuin paikalleen naulittuna ja katseli näkyä kuin -loihdittuna. - -Äkillisen vimman vallassa Numa heittäytyi apinamiestä kohti, mutta -jäntevä mies vältti umpimähkäisen hyökkäyksen, astahtaen vikkelästi -syrjään ja karaten sitten ahdistajansa kimppuun. Kahdesti välähti -metsästyspuukko ilmassa. Kahdesti se upposi Numan selkään. Peto oli jo -heikkona, sillä keihään kärki oli osunut lähelle sydäntä. Tarzanin -toinen isku tunkeutui suoraan Numan selkäytimeen, ja vielä viimeisen -kerran huitaistuaan suonenvedontapaisesti etukäpälillään, turhaan -koettaen tavoittaa kiusanhenkeään, kaatui leijona pitkälleen maahan -hervottomana ja kuolevana. - -Huolissaan siitä, ettei vain menettäisi palkkiotaan, Bukawai seurasi -Momajaa, aikoen kehoittaa tätä luopumaan kuparisista ja rautaisista -koruistaan siihen asti, kunnes hän palaisi tuoden mukanaan maksun -taiasta -- toisin sanoen maksamaan käsirahaa poppamiehen avusta, -samoin kuin maksetaan ennakkomaksua asianajajalle, sillä kuten -asianajaja tunsi Bukawaikin taikansa arvon ja tiesi, että oli hyvä -saada mahdollisimman paljon hyvitystä jo ennakolta. - -Poppamies joutui näyttämölle silloin, kun Tarzan hypähti torjumaan -leijonan hyökkäystä. Hän näki kaikki ja ihmetteli, arvaten heti, että -tämän täytyi olla sama valkoinen haltia, josta hän oli kuullut -epämääräisiä huhuja jo ennenkuin Momaja ja saapui hänen luokseen. - -Kun leijona ei nyt enää voinut vahingoittaa Momajaa eikä hänen -lastaan, silmäili neekerivaimo Tarzania uuden pelon vallassa. Juuri -tämä olento oli ryöstänyt Taibon. Epäilemättä hän yrittäisi riistää -lapsen uudelleen. Momaja painoi poikaa tiukasti itseään vasten. Hän -oli päättänyt tällä kertaa mieluummin kuolla kuin sallia, että Taibo -jälleen häneltä vietäisiin. - -Tarzan katseli heitä ääneti. Kun hän näki pikku pojan painautuvan -äitiään vastaan ja nyyhkyttävän, heräsi hänen villissä rinnassaan -surumielinen yksinäisyyden tunne. Ei ollut ketään tuolla tavoin -painautumassa Tarzania vastaan, joka niin suuresti kaipasi jonkun tai -jonkin rakkautta. - -Vihdoin Taibo viidakossa syntyneen hiljaisuuden johdosta nosti -katseensa ja näki Tarzanin. Hän ei vavahtanut. - -"Tarzan", hän sanoi Kertshakin heimon isojen apinain kielellä, "älä -vie minua pois Momajalta, äidiltäni! Älä vie minua takaisin puiden -karvaisten asukkaiden pesälle, sillä minä pelkään Taugia ja Guntoa ja -muita! Anna minun jäädä Momajan luokse, oi Tarzan, viidakon jumala! -Salli minun jäädä Momajan, äitini, luokse, ja elämämme loppuun saakka -me siunaamme sinua ja panemme ruokaa Mbongan kylän portin edustalle, -jottei sinun tarvitse milloinkaan olla nälissäsi!" - -Tarzan huokasi. - -"Menkää", hän virkkoi, "takaisin Mbongan kylään! Tarzan seuraa teitä -nähdäkseen, ettei teille tapahdu mitään pahaa." - -Taibo selitti nämä sanat äidilleen, ja he kaksi käänsivät selkänsä -apinamiehelle, lähtien astelemaan kotiansa kohti. Momajan sydän -sykähteli voimakkaasti pelosta ja riemusta, sillä koskaan ennen hän ei -ollut vaeltanut jumalan seurassa eikä ollut koskaan ennen ollut näin -onnellinen. Hän veti pikku Taibon lähelleen ja silitti hänen poskeaan. -Tarzan näki sen ja huokasi uudelleen. - -"Tikalla on Tikan balu", hän puheli itsekseen; "Saborilla on baluja, -samoin naarasgomanganilla, Baralla, Manulla, jopa Pamballakin, -rotalla; mutta Tarzanilla ei voi olla ketään -- ei naarasta eikä -balua. Apinain Tarzan on ihminen, ja varmaankin täytyy ihmisen olla -yksin." - -Bukawai näki heidän poistuvan ja mutisi visvaisten huuliensa välitse, -vannoen juhlallisen valan, että hän sittenkin saisi kolme lihavaa -vuohta, uuden vuodematon ja kappaleen kuparilankaa. - - - - -KUUDES LUKU - -Poppamies kostopuuhissa - - -Loordi Greystoke oli metsästämässä, tai täsmällisemmin sanoen, hän oli -ampumassa fasaaneja Chamston-Heddingissä. Loordi Greystoke oli -moitteettoman puhtaassa ja arvonsa mukaisessa puvussa -- hän oli -viimeisen muodin mukainen pienimpiä yksityisseikkoja myöten. Varmasti -hän oli ensimmäisiä metsästäjiä, ei senvuoksi, että häntä olisi -pidetty erinomaisena ampujana, vaan siksi, että sen, mitä häneltä -taidossa puuttui, korvasi ylenmäärin hänen ulkoasunsa. Päivän -päättyessä hänellä epäilemättä olisi paljon lintuja omalla osallaan, -koska hänellä oli kaksi pyssyä ja näppärä lataaja -- paljon enemmän -lintuja kuin hän jaksaisi vuodessa syödä, vaikka hän olisikin ollut -nälkäinen, jollainen hän ei kuitenkaan ollut, sillä hän oli juuri -noussut aamiaispöydästä. - -Riistan liikkeelleajajat -- niitä oli kaksikymmentäkolme -valkopuseroista miestä -- olivat juuri hätyyttäneet linnut -kanervikkoaukeamalle ja kaarsivat nyt parhaillaan vastaiselle laidalle -ajaakseen ne pyssymiehiä kohti. Loordi Greystoke oli niin innostunut -kuin hän yleensä koskaan salli itsensä olla. Urheilu oli -kieltämättömästi riemuisan virkistävää. Hän tunsi verensä kiertävän -vinhasti suonissaan, kun hätyyttäjät lähestyivät yhä likemmäksi -lintuja. Hämärästi ja tylsästi -- kuten aina sellaisissa -tilaisuuksissa -- loordi Greystoke tunsi, että hän ikäänkuin palaisi -johonkin esihistorialliseen olomuotoon -- että jonkun muinaisen -esi-isän veri virtasi kuumana hänen suonissaan, karvaisen, -puolialastoman esi-isän, joka oli elänyt metsästyksestä. - -Ja kaukana päiväntasaajan tiheässä viidakossa metsästi toinen loordi -Greystoke, oikea loordi Greystoke. Niiden esikuvien mukaan, jotka hän -tunsi, oli myöskin hän muodikas -- erittäin muodikas, kuten oli ollut -hänen muinainen esi-isänsä ennen ensimmäistä häätöä. Koska päivä oli -helteinen, oli hän heittänyt pantterintaljan pois hartioiltaan, -oikealla loordi Greystokella ei ollut kahta pyssyä, totisesti ei, ei -edes yhtäkään, eikä liioin näppärää lataajaa; mutta hänellä oli -jotakin äärettömän paljon tehokkaampaa kuin pyssyt tai lataajat tai -kaksikymmentäkolme valkopuseroista hälyttäjää -- hänellä oli -ruokahalu, ihmeellinen eränkävijän taito ja lihakset, joustavat kuin -teräsjänteet. - -Myöhemmällä samana päivänä söi loordi Greystoke Englannissa runsaasti -sellaista riistaa, jota hän ei ollut itse surmannut, ja joi viiniä -pulloista, joiden korkit avautuivat kovasti pamahtaen. Hän pyyhki -huuliaan lumivalkealla liinalla poistaakseen aterian vähäiset jäljet -aavistamattakaan esiintyvänsä väärällä nimellä ja hänen ylvään -arvonimensä oikeudenmukaisen omistajan myöskin parhaillaan lopettavan -päivällistään kaukana Afrikassa. Mutta tämä mies ei käyttänyt -lumivalkoista liinaa. Sen sijaan hän pyyhki suutaan ruskean -kyynärvartensa ja kätensä selkämyksellä ja hieroi verisiä sormiaan -reisiinsä. Sitten hän hitaasti siirtyi viidakkoa myöten juomapaikalle, -jossa hän joi nelinkontin kuten viidakon muutkin eläimet. - -Hänen tyydyttäessään janoaan lähestyi polkua pitkin takaapäin -toinenkin jylhä metsän asukas puroa. Se oli Numa, leijona, ruumiiltaan -kellanruskea, mustaharjainen, äkäinen ja uhkaava, ja se päästeli -hiljaisia, yskimistä muistuttavia karjaisuja. Apinain Tarzan kuuli -leijonan tulon paljon ennen kuin se oli näkyvissä, mutta apinamies joi -juomistaan, kunnes oli saanut kyllikseen. Sitten hän nousi -verkkaisesti pystyyn, sulavan viehättävästi kuten metsän elävä ainakin -ja esiintyen syntyperänsä mukaisesti tyynen arvokkaana. - -Numa pysähtyi nähdessään miehen seisomassa juuri sillä kohdalla, jossa -eläinten kuningas aikoi juoda. Sen kita oli auki, ja julmat silmät -kiiluivat. Sitten se murahti ja tuli hitaasti lähemmäksi. Myöskin mies -murisi, vetäytyen verkalleen syrjään ja pitäen silmällä, ei leijonan -kasvoja, vaan häntää. Jos se alkaisi liikkua puolelta toiselle, ja jos -se äkkiä kohoaisi pystyyn suorana ja jäykkänä, niin olisi -valmistauduttava taisteluun tai lähdettävä pakoon; mutta se ei tehnyt -kumpaakaan, ja niin ollen Tarzan vain peräytyi pois, ja leijona tuli -purolle juomaan neljän tai viiden metrin päähän miehestä. - -Huomenna he voisivat karata toistensa kurkkuun, mutta tänään oli -kummallinen, selittämätön aselepo, jollaisia on niin usein huomattu -viidakon villieläinten välillä. Ennenkuin Numa oli lakannut juomasta, -oli Tarzan palannut metsään ja heilautteli itseään puita myöten -Mbongan, neekeripäällikön, kylään päin. - -Oli kulunut ainakin kuukausi siitä, kun apinamies viimeksi oli käynyt -tervehtimässä gomanganeja. Senjälkeen, kun hän oli antanut pikku -Taibon takaisin murheen murtamalle äidille, ei hänen mieleensä ollut -juolahtanut mennä sinne. Ottopojan juttu oli Tarzanista päättynyt -luku. Hän oli koettanut löytää jotakuta, jota hän olisi saanut helliä -kuten Tika baluaan, mutta pienestä neekeripojasta saatu lyhytaikainen -kokemus oli osoittanut apinamiehelle aivan selvästi, ettei heidän -välillään voinut mitenkään olla sellaisia tunteita. - -Se seikka, että hän oli jonkun aikaa kohdellut mustaihoista -pienokaista, kuten hän olisi kohdellut ihan omaa baluaan, ei ollut -vähimmässäkään, määrin jäähdyttänyt kostonhimoa, jota hän tunsi Kaalan -murhaajia kohtaan. Gomanganit olivat hänen verivihollisiaan eivätkä -voisi ikinä muuksi muuttua. Tänään hän toivoi saavansa yksitoikkoiseen -elämäänsä hieman vaihtelua siitä kiihoituksesta, jota neekerien -kiusoitteleminen hänelle tuottaisi. - -Ei ollut vielä pimeä, kun hän saapui kylän laitaan ja sijoittui -paikalleen paaluaitauksen vieressä kasvavaan isoon puuhun. Alhaalla -läheisestä majasta kuului kovaa vaikerrusta. Ääni vaivasi Tarzanin -korvia -- se kirskui ja narisi. Hän ei pitänyt siitä ja päätti -senvuoksi poistua vähäksi aikaa, toivoen sen lakkaavan; mutta vaikka -hän viipyi poissa pari tuntia, oli valitus hänen palatessaan yhtä -äänekästä. - -Aikoen lopettaa häiritsevän melun väkivaltaisesti lipui Tarzan hiljaa -alas puusta sen varjoon. Hiipien varovasti ja pysytellen visusti -muiden majojen suojassa hän lähestyi sitä majaa, josta voivotukset -kuuluivat. Sen oven kuten kylän kaikkien ovien edustalla paloi kirkas -nuotio. Tulen ympärillä kyyrötteli muutamia naisia, jotka silloin -tällöin avustivat murheellisella ulinallaan sisällä olevaa -mestari-itkijää. - -Apinamiehen kasvoilla väikkyi jäykkä hymy, kun hän ajatteli, -minkälainen hämminki syntyisi, kun nopea hyppy kiidättäisi hänet -naisten keskelle ja tulen hohteeseen. Sitten hän ällistyksen kestäessä -pujahtaisi majaan, kuristaisi pääparkujan ja katoaisi viidakkoon, -ennenkuin neekerit ehtisivät kylliksi tointua hermotäristyksestään -hyökätäkseen hänen kimppuunsa. - -Monta kertaa oli Tarzan menetellyt samalla tavoin Mbongan, päällikön, -kylässä. Hänen salaperäinen, odottamaton ilmestymisensä täytti aina -taikauskoisten neekeri-parkojen mielet pakokauhulla; he eivät -nähtävästi koskaan voineet tottua hänen näyttäytymiseensä. Juuri tämä -pelko antoi näille seikkailuille viehättävän ja hauskan tunnun, jota -apinamiehen ihmisluonto kaipasi. Pelkkä tappaminen ei sellaisenaan -riittänyt hänelle. Kun Tarzan oli tottunut näkemään kuolemaa, ei se -kovinkaan suuresti häntä huvittanut. Hän oli jo aikoja sitten kostanut -Kaalan surman, mutta samalla hän oli oppinut tuntemaan, minkälaista -kiihoitusta ja nautintoa mustaihoisten kiusoitteleminen tuotti. Siihen -hän ei milloinkaan kyllästynyt. - -Juuri kun hän oli ponnahtamaisillaan eteenpäin ja päästämäisillään -rajun kiljaisun, ilmestyi majan oviaukkoon hahmo. Se oli sama -valittaja, jota hän oli tullut vaimentamaan, nuori nainen, jolla oli -punainen puikko työnnettynä nenän väliseinän läpi, raskas metallikoru -riippumassa alahuulessa, niin että se oli venyttänyt huulen -muodottomaksi, kamalan ja inhoittavan näköiseksi, omituisia -tatuoimiskuvia otsassa, poskissa ja rinnassa ja ihmeellinen, savea ja -metallilankaa käyttämällä muovailtu tukkalaite. - -Tulen äkillinen leimahdus valaisi selvästi tätä eriskummaista olentoa -ja Tarzan tunsi hänet Momajaksi, Taibon äidiksi. Tuli loi oikullista -hohdettaan myöskin Tarzanin varjoisaan piilopaikkaan, niin että hänen -vaalean ruskea vartalonsa erottui sitä ympäröivästä pimeydestä. Momaja -näki hänet ja tunsi hänet. Huudahtaen hän syöksyi eteenpäin, ja Tarzan -meni häntä vastaan. Kun toiset naiset kääntyivät katsomaan, näkivät -myöskin he apinamiehen; mutta he eivät lähteneet häneen päin. -Sensijaan he kimmahtivat pystyyn kaikki samalla kertaa, kiljaisivat -kuin yhdestä kurkusta ja pakenivat kilvan. - -Momaja heittäytyi Tarzanin jalkojen juureen, kohotti rukoilevasti -kätensä häntä kohti, ja hänen muodottomilta huuliltaan tulvi koskena -sanoja, joista apinamies ei ymmärtänyt mitään. Hetkisen hän katseli -naisen ylöspäin käännettyjä pelon vääntämiä kasvoja. Hän oli tullut -tappamaan, mutta tämä pursuava puhetulva tyrmistytti ja kammotti -häntä. Hän vilkaisi levottomasti ympärilleen ja sitten jälleen -naiseen. Hänen tunteissaan tapahtui käänne. Hän ei voinut surmata -pikku Taibon äitiä eikä liioin voinut jäädä tänne kuuntelemaan tätä -sanakohinaa. Tehden nopean kärsimättömän liikkeen, kun hänen -seniltainen huvinsa oli turmeltu, hän pyörähti ympäri ja pujahti -tiehensä pimeyteen. Hetkistä myöhemmin hän kiiti viidakon sysimustassa -yössä, Momajan kirkumisen ja voivotusten käydessä yhä heikommiksi -välimatkan kasvaessa. - -Häneltä pääsi helpotuksen huokaus, kun hän vihdoinkin pääsi niin -kauas, etteivät ne enää kuuluneet. Löydettyään mukavan haarautuman -korkealla puussa hän vaipui sikeään uneen saalistavan leijonan -ulvoessa ja karjuessa hänen allaan, samalla kun kaukana Englannissa -toinen loordi Greystoke riisuutui kamaripalvelijan auttamana ja ryömi -tahrattomien lakanoiden väliin, kiroillen ärtyneesti, kun kissa naukui -hänen ikkunansa alla. - -Kun Tarzan seuraavana aamuna seurasi tuoreita Hortan, metsäkarjun, -jälkiä, osui hän kahden gomanganin, toisen ison ja toisen pienen, -jäljille. Apinamies, joka oli tottunut ottamaan tarkan selon kaikista -havainnoistaan, pysähtyi lukemaan riistapolun pehmeään mutaan -kirjoitettua tarinaa. Te ja minä emme olisi nähneet siinä paljoakaan -mielenkiintoista, jos sattumoisin olisimme siinä jotakin huomanneet. -Kenties me olisimme nähneet mudassa syvennyksiä, jos siellä olisi -ollut joku osoittamassa niitä meille, mutta siellä oli niitä -lukemattomia, toinen toisensa päällä sekasotkuna, joka olisi meistä -ollut aivan käsittämätöntä. Mutta Tarzanille ne kukin kertoivat oman -tarinansa. Tantor, norsu, oli mennyt sitä tietä vasta kolme päivää -sitten. Numa oli metsästänyt siellä viime yönä, ja Horta, metsäkarju, -oli astellut hitaasti polkua pitkin korkeintaan tunti sitten. Mutta -Tarzanin huomio kiintyi gomanganien jälkeen. Ne ilmaisivat hänelle, -että pohjoista kohti oli mennyt vanhus pienen pojan seuraamana, ja -heidän muassaan oli ollut kaksi hyenaa. - -Tarzan raapi päätään ymmällä ja epäilevänä. Siitä, miten jäljet olivat -päällekkäin, hän näki, etteivät pedot olleet seuranneet ihmisiä, sillä -joskus oli toinen heidän edellään, toinen heidän takanaan, ja -toisinaan olivat molemmat edellä tai molemmat jäljessä. Se oli perin -kummallista, selittämätöntä, etenkin kun jäljet polun leveämmillä -kohdilla osoittivat, että hyenat olivat silloin kävelleet toinen -toisella, toinen toisella puolella molempia ihmisiä ja aivan heidän -likellään. Sitten Tarzan vielä luki pienemmän gomanganin jäljistä, -että hän oli vetäytynyt peloissaan syrjään pedon koskettaessa hänen -kylkeään, mutta vanhuksen jäljissä ei ollut merkkiä pelosta. - -Aluksi Tarzanin huomion oli herättänyt yksinomaan Dangon ja -gomanganien jälkien merkillinen rinnakkaisuus, mutta nyt hänen terävä -katseensa osui pienen gomanganin jäljissä erääseen seikkaan, joka sai -hänet äkkiä pysähtymään. Se oli samanlaista, kuin jos te löydettyänne -tieltä kirjeen olisitte äkkiä tuntenut siinä ystävänne tutun käsialan. - -"Go-bu-balu!" huudahti apinamies, ja heti hänen muistiinsa välähti -Momajan rukoileva käytös, kun tämä oli heittäytynyt hänen eteensä -Mbongan kylässä edellisenä iltana. Samassa selvisi hänelle kaikki ---valitukset ja voivottelut, neekeriäidin rukous ja nuotion ympärillä -istuneiden naisten myötätuntoinen ulvonta. Pieni Go-bu-balu oli -taaskin ryöstetty, ja tällä kertaa oli ryöstäjä joku muu eikä Tarzan. -Epäilemättä oli äiti luullut pojan olevan jälleen Tarzanin vallassa ja -rukoillut häntä antamaan hänelle takaisin halunsa. - -Niin, kaikki oli nyt täysin selvillä; mutta kuka saattoi tällä kertaa -olla Go-bu-balun ryöstäjä? Tarzan oli ihmeissään, ja häntä ihmetytti -myöskin Dangon jälkien näkyminen. Hän tutki asiaa. Jäljet olivat -päivän vanhat ja veivät pohjoiseen päin. Tarzan lähti seuraamaan -niitä. Paikotellen ne olivat tyyten kadonneet, kun teillä oli -liikkunut paljon eläimiä, ja milloin polku vei kalliopohjalle, joutui -Apinain Tarzankin melkein neuvottomaksi; mutta ainahan oli silloinkin -ihmisen jälkiin tarttunut haju, jonka vain niin tarkat ja -harjaantuneet aistimet kuin Tarzanilla oli, saattoivat havaita. - -Kaikki oli kohdannut Taiboa niin äkkiä ja niin aavistamatta kahden -lyhyen päivän aikana. Ensin oli saapunut Bukawai, taikuri -- Bukawai, -saastainen -- jonka mädäntyvissä kasvoissa vielä oli rosoinen kappale -lihaa. Hän oli tullut yksin ja päivällä joen rannalle, sinne, missä -Momaja joka päivä pesi itseään ja Taiboa, pikku poikaansa. Hän oli -astunut esiin tuuhean pensaan takaa aivan Momajan lähellä, -säikäyttänyt pientä Taiboa, niin että tämä kirkaisten juoksi äitinsä -suojaiseen syliin. - -Mutta vaikka Momaja oli hätkähtänyt, oli hän pyörähtänyt kammottavaan -olentoon päin niin kiukkuisena kuin puolustautumaan pakotettu -naarastiikeri konsanaan. Nähdessään, kuka häiritsijä oli, huudahti hän -osittain helpotuksesta, vaikka hän yhä painoikin Taiboa lujasti -itseään vastaan. - -"Olen saapunut", sanoi Bukawai ilman alkuvalmisteluja, "noutamaan -kolmea lihavaa vuohtani, uutta vuodemattoa ja kookkaan miehen -käsivarren pituista palasta kuparilanka." - -"Minulla ei ole vuohia sinua varten", ärähti Momaja, "ei myöskään -vuodemattoa eikä kuparilankaa. Taikasi jää tekemättä. Valkoinen -viidakkojumala antoi minulle Taiboni takaisin. Sinulla ei ollut siinä -mitään tekemistä." - -"Mutta minä tein", jupisi Bukawai lihattomien leukapieliensä lomitse. -"Juuri minä käskin valkean viidakkojumalan antaa takaisin Taibosi." - -Momaja nauroi hänelle vasten kasvoja. "Sinä valheiden sepustelija", -hän huusi, "palaa kurjaan pesääsi ja hyenoittesi luokse! Mene takaisin -ja piiloita löyhkäävät kasvosi vuoren uumeniin, ettei aurinko ne -nähdessään peittäisi omia kasvojaan synkkään pilveen!" - -"Olen tullut", toisti Bukawai, "noutamaan kolmea lihavaa vuohtani, -uutta vuodemattoa ja kookkaan miehen käsivarren mittaista -kuparilanka-palasta, jotka sinun on suoritettava minulle Taibosi -palauttamisesta." - -"Sen piti olla miehen kyynärvarren pituinen", oikaisi Momaja, "mutta -sinä et saa mitään, sinä vanha varas. Sinä et suostunut tekemään -taikaa, ennenkuin minä olisin tuonut maksun etukäteen; mutta kun minä -olin paluumatkalla kylääni, antoi iso valkoinen jumala minulle Taiboni -takaisin -- antoi hänet minulle Numan kidasta. Hänen taikansa on -tehokas taika -- sinun on vanhan, reikänaamaisen miehen kehno taika." - -"Olen tullut", kertasi Bukawai kärsivällisesti, "noutamaan kolmea -lihavaa --". Mutta Momaja ei ollut enää jäänyt kuuntelemaan sellaista, -minkä hän jo osasi ulkoa. Vetäen Taiboa aivan kiinni itseensä hän -riensi Mbongan, päällikön paaluaitaista kylää kohti. - -Ja seuraavana päivänä, kun Momaja oli ollut työssä viljelyksillä -heimon muiden naisten kanssa, ja pikku Taibo leikkimässä viidakon -laidalla, heitellen vähäistä keihästään odottaessaan sitä kaukaista -päivää, jolloin hän olisi täysikuntoinen soturi, oli Bukawai saapunut -uudelleen. - -Taibo oli nähnyt oravan kiipeävän ison puun runkoa pitkin. -Lapsellisessa mielessään hän oli kuvitellut, että se oli -vihollissoturin uhkaava hahmo. Pikku Taibo oli kohottanut vähäisen -keihäänsä, sydän täynnä hänen rodullensa ominaista hurjaa verenhimoa, -samalla kun hän haaveili öisistä syömingeistä, jolloin hän tanssi -surmaamansa ihmisen ruumiin ympärillä heimon naisten valmistaessa -lihaa pian alkavaa juhla-ateriaa varten. - -Mutta kun hän sinkosi keihäänsä, meni se sekä oravan että puun ohitse, -kadoten kauas viidakon sekavaan pensaikkoon. Mutta se ei voinut olla -muuta kuin muutamien askelien päässä kielletystä sokkelosta. Naiset -puuhailivat kaikki vainiolla. Sotureita oli vartioimassa lyhyen -huutomatkan päässä, ja niinpä pikku Taibo uskaltautui hämyiseen -tiheikköön. - -Mutta köynnöskasvien ja sotkuisen lehvistön muodostaman verhon takana -väijyi kolme kauheata olentoa -- hyvin vanha mies, joka oli musta kuin -sysihauta, jonka kasvot olivat puolittain pitaalin syömät ja jonka -teräviksi viilatut hampaat, ihmissyöjän hampaat, välkkyivät keltaisina -ja inhoittavina laajasta, ammottavasta kuonosta siinä paikassa, missä -hänen suunsa ja nenänsä olivat olleet. Ja hänen vieressään seisoi yhtä -kamalan näköisinä kaksi voimakasta hyenaa -- haaskan syöjät haaskan -liittolaisina. - -Taibo ei huomannut heitä, ennenkuin hän oli pää edellä tunkeutunut -tiheiden köynnösten väliin etsimään pientä keihästään, ja sitten se -oli liian myöhäistä. Kun hänen katseensa osui Bukawain kasvoihin, -tarttui vanha poppamies häneen ja tukahdutti hänen hätähuutonsa -painamalla kämmenensä hänen suulleen. Rimpuileminen ei auttanut Taiboa -lainkaan. - -Hetkisen kuluttua häntä sysittiin ja kiidätettiin eteenpäin pimeässä -peloittavassa viidakossa kammottavan vanhuksen yhä tukahduttaessa -hänen huutojaan ja molempien hyenain astellessa milloin kahden puolen -heitä, milloin heidän edellään, milloin takanaan, aina tähyillen -saalista, aina muristen, näykkien, äristen tai, mikä oli kaikkein -pahinta, kaameasti nauraen. - -Pienestä Taibosta, joka lyhyen olemassaolonsa aikana oli saanut kestää -sellaisia kokemuksia, joita vain harvoille sattuu koko elinaikanaan, -tuntui pohjoiseen suunnattu matka kauhealta painajaiselta. Hän -muisteli sitä kertaa, jolloin hän oli ollut ison, valkoisen -viidakkojumalan muassa, ja hän rukoili hartaasti pienen sielunsa -pohjasta, että hän pääsisi takaisin vaaleaihoisen, karvaisen puukansan -kanssa seurustelevan jättiläisen luokse. Olihan hän silloinkin ollut -peloissaan, mutta hänen silloinen ympäristönsä ei ollut mitään -verrattuna siihen, mitä hänen nyt oli pakko sietää. - -Vanhus puhutteli harvoin Taiboa, vaikka hän jupisi melkein yhtä mittaa -koko pitkän päivän. Taibo erotti hänen usein viittailevan lihaviin -vuohiin, vuodemattoihin ja kuparilangan kappaleisiin. "Kymmenen -lihavaa vuohta, kymmenen lihavaa vuohta", mutisi vanha neekeri tuon -tuostakin. Siitä pikku Taibo arvasi, että hänen lunastusmaksunsa oli -korotettu. Kymmenen lihavaa vuohta? Mistä hänen äitinsä saisi kymmenen -lihavaa vuohta, sen enempää kuin laihaakaan, lunastaakseen takaisin -pienen poika-raukan? Mbonga ei ikinä antaisi niitä, ja Taibo tiesi, -ettei hänen isällään ollut koko elämänsä aikana ollut enempää kuin -kolme vuohta samalla kertaa. Kymmenen lihavaa vuohta? Taibo nyyhkytti. -Tuo mädänsyömä ukko tappaisi ja söisi hänet, sillä kymmentä vuohta hän -ei ikinä saisi. Bukawai viskaisi hänen luunsa hyenoille. Pieni -neekeripoika vapisi ja kävi niin heikoksi, että oli vähällä kaatua -selälleen. Bukawai läimäytti häntä korvalle ja tyrkkäsi häntä -eteenpäin. - -Pikku Taibosta tuntui kuluneen kokonainen iäisyys, ennenkuin he -saapuivat kahden kallioisen kukkulan välissä sijaitsevan luolan -suulle. Aukko oli matala ja ahdas. Joitakuita vesoja oli raa'asta -vuodasta leikatuilla hihnoilla nidottu yhteen sulkemaan sitä -harhailevilta pedoilta. Bukawai siirsi syrjään alkeellisen oven ja -työnsi Taibon sisään. Äristen luikkivat hyenat hänen ohitseen ja -katosivat luolan pimeihin uumeniin. Bukawai sijoitti oven paikoilleen, -tarttui kovakouraisesti Taibon käsivarteen ja kiskoi häntä pitkin -kapeata, kallioseinäistä käytävää. Lattia oli jotakuinkin sileä, sillä -sitä peittävää paksua likakerrosta oli poljettu siksi paljon, että -melkein kaikki rosot olivat tasaantuneet. - -Käytävä oli kiemurteleva, ja kun se oli hyvin pimeä ja sen seinät -olivat karkeat ja säröiset, sai Taibo monia naarmuja ja mustelmia -lukuisista kolhaisuista. Bukawai asteli mutkittelevissa sokkeloissa -ripeästi kuin olisi kävellyt tuttua raittia kirkkaassa päivänvalossa. -Hän tunsi jokaisen taipaleen, jokaisen käänteen yhtä hyvin kuin äiti -tuntee lapsensa kasvot, ja hänellä tuntui olevan kiire. Hän sysi -pientä Taibo-raukkaa kenties hieman säälimättömämmin kuin olisi ollut -tarpeellista niinkin nopeasti käveltäessä; mutta vanhalla taikurilla, -joka oli ihmisten yhteiskunnan hylkiö, taudin saastuttama, kammottu, -vihattu ja pelätty, ei suinkaan ollut enkelimäinen mielenlaatu. Luonto -oli antanut hänelle vain vähän ihmisen lempeämpiä piirteitä, ja nekin -harvat oli kohtalo tyyten häneltä hävittänyt. Viekas, ovela, julma ja -kostonhimoinen oli Bukawai, poppamies. - -Kauheita juttuja kerrottiin niistä julmista kidutuksista, joita hän -valmisti uhreilleen. Lapsia peloitettiin tottelevaisiksi uhkaamalla -hänen nimellään. Taiboa oli usein sillä tavoin säikytetty, ja nyt hän -sai korjata hirveätä satoa niistä siemenistä, joita hänen äitinsä oli -ajattelemattomuudessaan kylvänyt. Pimeys, pelätyn taikurin läheisyys, -kolauksien tuottama kipu ja kammottavat tulevaisuuden kuvitelmat -yhdistyneinä melkein lamauttivat lapsen. Hän kompasteli ja horjui, -niin että Bukawai pikemminkin raahasi kuin talutti häntä. - -Äkkiä Taibo näki heikkoa valoa edessäpäin, ja hetkistä myöhemmin he -astuivat jokseenkin pyöreään kammioon, johon tunkeutui vähän -päivänvaloa kalliokatossa olevista halkeamista. Hyenat olivat siellä -jo ennen heitä odottamassa. Kun Bukawai saapui Taibon kanssa, -lähestyivät pedot heitä, paljastaen keltaiset torahampaansa. Niillä -oli nälkä. Ne pyrkivät Taibon kimppuun, ja toinen niistä näykkäsi -hänen paljaita jalkojaan. Bukawai tempasi luolan lattialta kepin ja -tähtäsi petoon kovan iskun, samalla jupisten kokonaisen sarjan -kirouksia. Hyena väisti ja juoksi kammion seinustalle, pysähtyen sinne -murisemaan. Bukawai astui askeleen eläintä kohti, se pörhisti -äkäisesti niskakarvojaan hänen lähestyessään. Sen ilkeät silmät -säihkyivät pelkoa ja vihaa, mutta onneksi Bukawaille oli pelko -voimakkaampi. - -Kun toinen peto huomasi, ettei sitä pidetty silmällä, karkasi se -nopeasti Taibon kimppuun. Lapsi kirkaisi ja lähti juoksemaan -poppamiehen jäljessä, joka nyt kiinnitti huomionsa toiseen hyenaan. -Sen hän tavoitti, antaen sille useita iskuja raskaasta kepistään ja -ajaen sen seinänvierelle. Haaskansyöjät alkoivat kierrellä kammion -ympäri pitkin seiniä, samalla kun ihmishaaska, niiden isäntä, raivosi -kuin paha henki, syöksähteli juoksujalkaa sinne tänne, niitä -tavoitellen, huitoi nuijallaan ja sätti niitä, toivottaen niille -kaikkea mieleensä johtuvien jumalien ja haltiain kirouksia ja -herjaillen karkein sanoin niiden esivanhempia. - -Useita kertoja kääntyi pedoista jompikumpi vastustamaan poppamiestä, -ja silloin Taibo aina pidätti henkeään hyytävän pelon vallassa, sillä -koko lyhyen elämänsä aikana hän ei ollut nähnyt niin kammottavan vihan -kuvastuvan ihminen eikä eläimen ilmeissä; mutta aina voitti pelko -villipetojen kiukun, ne lähtivät jälleen pakoon, äristen hampaat -irvessä, juuri kun Taibo oli varma siitä, että ne karkaisivat Bukawain -kurkkuun. - -Vihdoin taikuri väsyi hyödyttömään takaa-ajoon. Ärähtäen yhtä -eläimellisesti kuin hyenatkin hän kääntyi Taibon puoleen. "Minä menen -noutamaan kymmentä lihavaa vuohtani, uutta vuodemattoani ja kahta -kuparilangan-kappalettani, jotka äitisi on maksettava minulle, kun -teen hänelle taian, joka toimittaa sinut takaisin hänelle", hän -ilmoitti. "Sinä jäät tänne. Tuonne" -- hän osoitti käytävää, jota -myöten he olivat tulleet kammioon -- "jätän hyenat. Jos yrität paeta, -niin ne syövät sinut." - -Hän viskasi pois keppinsä ja kutsui petoja. Ne tulivat äristen ja -luimistellen, häntä koipien välissä. Bukawai ohjasi ne käytävään ja -ajoi ne sinne. Sitten hän kiskoi karkeatekoisen ristikon aukon -tukkeeksi ensin itse poistuttuaan kammiosta. "Tämä estää niitä -pääsemästä kimppuusi", hän selitti. "Jollen minä saa kymmentä lihavaa -vuohtani ja muita esineitä, niin ne saavat ainakin joitakuita luita, -jotka jäävät minulta tähteiksi." Ja hän jätti pojan miettimään -lausumaansa perin selvää viittausta. - -Hänen mentyään Taibo heittäytyi maapermannolle ja puhkesi -lapsellisesti nyyhkyttämään pelosta ja yksinäisyydestä. Hän tiesi, -ettei hänen äidillään ollut kymmentä lihavaa vuohta annettaviksi ja -että pikku Taibo Bukawain palattua tapettaisiin ja syötäisiin. Kuinka -kauan hän oli virunut pitkänään, sitä hän ei tiennyt, mutta äkkiä -hänet herätti hyenojen murina. Ne olivat tulleet takaisin käytävästä -ja tuijottivat häneen ristikon lävitse. Hän saattoi nähdä niiden -keltaisten silmien kiiluvan pimeässä. Ne kohosivat ristikkoa vastaan -ja raapivat sitä. Taibo vapisi ja vetäytyi kammion toiselle puolelle. -Hän näki teljen notkuvan ja huojuvan petojen ponnistuksista. Millä -hetkellä hyvänsä hän odotti sen kaatuvan sisäänpäin, päästäen otukset -hänen kimppuunsa. - -Hitaasti vierivät kauhistuttavat tunnit. Tuli yö, ja Taibo nukkui -vähän aikaa, mutta nälkäisiä petoja ei näyttänyt lainkaan nukuttavan. -Aina ne seisoivat aivan ristikon takana muristen peloittavasti ja -nauraen kamalaa nauruaan. Kallioisen katon kapeasta raosta Taibo näki -muutamia tähtiä, ja kuukin sivuutti sen. Vihdoin valkeni päivä. Taibon -oli hyvin nälkä ja jano, sillä hän oli viimeksi syönyt edellisenä -aamuna, ja hänen oli sallittu juoda vain kerran pitkän marssin -kestäessä, mutta hänen asemansa kauheus sai hänet melkein unohtamaan -sekä nälän että janon. - -Päivän koittaessa lapsi huomasi toisen aukon maanalaisen kammion -seinissä; se oli melkein vastapäätä sitä aukkoa, josta nälkiintyneet -hyenat tähyilivät häntä. Se oli vain kapea rako kallioseinässä. -Kenties se ulottui vain muutamien askelten päähän, kenties se vei -vapauteen! Taibo meni lähemmäksi ja tirkisteli sinne. Hän ei nähnyt -mitään. Hän ojensi kätensä pimeyteen, mutta ei rohjennut mennä -edemmäksi. Bukawai ei olisi jättänyt pakotietä avoimeksi, ajatteli -Taibo, joten tämä käytävä siis varmasti veisi umpikujaan tai johonkin -vielä kamalampaan vaaraan. - -Poikaa uhkaavien todellisten vaarojen -- Bukawain ja molempien hyenain --- aiheuttamaan pelkoon lisäsi hänen taikauskonsa lukemattomia muita, -jotka ovat liian kauheita mainittaviksi, sillä neekerien uskon mukaan -liiteli viidakossa sekä hämyisessä päivänvalossa että yön kaamean -synkässä pimeydessä kummallisia, haaveellisia hahmoja, jotka -kansoittivat jo muutoinkin kamala-asukkaisen metsän uhkaavilla -olennoilla, ikäänkuin eivät leijonat ja pantterit, käärmeet ja hyenat -sekä lukemattomat myrkylliset hyönteiset olisi riittäneet herättämään -kauhua näiden yksinkertaisten ihmisparkojen sydämissä, jotka kohtalo -on pannut asumaan maapallon kammottavimmalle seudulle. - -Ja niinpä ei pikku Taibo kyyristellyt ainoastaan todellisten, vaan -myöskin kuviteltujen vaarojen pelosta. Hän ei uskaltanut lähteä -sellaisellekaan tielle, joka olisi voinut viedä turvaan, sillä olihan -Bukawai voinut panna sitä vartioimaan jonkun hirvittävän -viidakkohaltian. - -Mutta todella uhkaava vaara karkoitti äkkiä pojan mielestä kaikki -kuvittelut, sillä päivän valjetessa alkoivat puolittain nälkiintyneet -hyenat entistä rajummin ponnistella murtaakseen esteen, joka pidätti -niitä pääsemästä saaliinsa kimppuun. Nousten takakäpälilleen ne -raapivat ja pieksivät ristikkoa. Silmät levällään Taibo katseli, kun -se notkui ja huojui. Kauan se ei voisi, sen hän tiesi, kestää -voimakkaiden, äkäisten eläimien ponnistuksia. Jo nyt oli sen yksi -nurkka painunut sitä paikallaan pitäneen ulkoneman ohitse. Takkuinen -etukäpälä ojentui kammioon. Taibo värisi kuin vilutautinen, sillä hän -tiesi, että loppu oli lähellä. - -Hän peräytyi vastakkaiselle seinälle ja painautui sitä vasten niin -kauaksi pedoista kuin mahdollista. Hän näki, kuinka ärisevä pää -tunkeutui ristikon ohitse ja kammottava, irvistävä kita työntyi häntä -kohti. Seuraavalla hetkellä murtuisi surkean heikko tekele ja pedot -olisivat hänen kimpussaan, repien lihan irti hänen luistaan, jyrsien -luita ja tapellen hänen sisälmyksistään. - -Bukawai tapasi Momajan Mbongan, päällikön, paaluaitauksen -ulkopuolella. Nähdessään hänet nainen horjahti taaksepäin inhosta, -mutta syöksähti sitten häntä kohti hampaat irvessä ja kynnet -harallaan. Mutta Bukawai pidätti häntä turvallisen välimatkan päässä, -uhaten häntä keihäällään. - -"Missä on lapseni?" huusi Momaja. "Missä on pikku Taiboni?" - -Bukawai aukaisi silmänsä levälleen, onnistuneesti näytellen -hämmästynyttä. "Sinun lapsesi!" hän huudahti. "Mitäpä minä hänestä -tietäisin, paitsi että pelastin hänet valkean viidakkojumalan kynsistä -enkä vielä ole saanut siitä suoritusta? Olen tullut hakemaan vuohia, -vuodemattoa ja kuparilangan palasta, joka on yhtä pitkä kuin kookkaan -miehen käsivarsi mitattuna olkapäästä sormenpäihin." - -"Sinä hyenan hylkiö!" kirkui Momaja. "Lapseni on varastettu, ja varas -olet sinä, ihmisen mädäntynyt jäte. Anna hänet minulle takaisin. -Muutoin revin silmät päästäsi ja syötän sydämesi villeille sioille." - -Bukawai kohautti olkapäitään. "Mitäpä minä tietäisin lapsestasi?" hän -kysyi. "Minä en ole häntä vienyt. Jos hänet on uudelleen ryöstetty, -niin mitä voisi Bukawai siitä tietää? Ryöstikö Bukawai hänet ensi -kerralla? Ei, hänet ryösti valkoinen viidakkojumala, ja kun hän ryösti -pojan kerran, niin hän voi ryöstää Taibon toistamiseenkin. Se ei -vähääkään liikuta minua. Ensi kerralla toimitin minä lapsen sinulle -takaisin, ja nyt olen tullut noutamaan palkkiotani. Jos hän taaskin on -poissa, ja jos tahdot saada hänet takaisin, niin Bukawai palauttaa -hänet -- kymmenestä lihavasta vuohesta, uudesta vuodematosta ja -kahdesta kuparilanka-kappaleesta, jotka ovat yhtä pitkiä kuin kookkaan -miehen käsivarsi mitattuna olkapäästä sormenpäihin, eikä Bukawai enää -puhu mitään niistä vuohista, siitä vuodematosta ja siitä -kuparilanka-kappaleesta, jotka sinun olisi ollut maksettava -ensimmäisestä taiasta." - -"Kymmenen lihavaa vuohta!" kiljui Momaja. "Minä en voisi maksaa -sinulle kymmentä lihavaa vuohta yhtä monessa vuodessa. Kymmenen -lihavaa vuohta, jopa jotakin." - -"Kymmenen lihavaa vuohta", kertasi Bukawai. "Kymmenen lihavaa vuohta, -uusi vuodematto ja kaksi kappaletta kuparilankaa, jotka ovat yhtä -pitkät kuin --" - -Momaja keskeytti hänet, tehden kärsimättömän liikkeen. "Seis!" hän -huusi. "Minulla ei ole vuohia. Tuhlaat sanojasi. Odota täällä, sillä -aikaa kun minä noudan mieheni! Hänellä on vain kolme vuohta, mutta -jotakin on tehtävä. Odota!" - -Bukawai istui puun alle. Hän oli perin tyytyväinen, sillä hän tiesi, -että joko hänelle maksettaisiin tai hän saisi kostaa. Hän ei pelännyt -mitään näiden vierasheimolaisten puolelta, vaikka hän tiesikin hyvin, -että he varmasti pelkäsivät ja vihasivat häntä. Hänen pitaalitautinsa -riitti jo yksin estämään heitä käymästä häneen käsiksi, ja hänen -maineensa poppamiehenä teki hänet kaksin verroin suojatuksi kaikilta -hyökkäyksiltä. Parhaillaan hän suunnitteli, miten hän pakottaisi -toiset ajamaan kymmentä vuohta hänen luolansa suulle, kun Momaja -palasi. Hänen mukanaan oli kolme soturia -- Mbonga, päällikkö, Rabba -Kega, kylän poppamies, ja Ibeto, Taibon isä. He eivät olleet -tavallisissakaan oloissa kauniita miehiä, ja kun heidän kasvonsa nyt -olivat suuttumuksesta vääntyneet, niin he olisivat voineet herättää -pelkoa kenessä hyvänsä; mutta jos Bukawai pelkäsi, niin ainakaan hän -ei sitä näyttänyt. Sensijaan hän tervehti heitä, tuijottamalla heihin -röyhkeästi, aikoen siten synnyttää heissä kammottavaa kunnioitusta, -kun he saapuivat ja kyykistyivät puoliympyrään hänen eteensä. - -"Missä on Ibeton poika?" tiedusti Mbonga. - -"Mistä minä sen tietäisin?" huomautti Bukawai vastaan. "Epäilemättä -hän on valkoisen pahan hengen hallussa. Jos minulle maksetaan, niin -teen tehokkaan taian, ja sitten saamme tietää, missä Ibeton poika on, -ja voimme hankkia hänet takaisin. Juuri minun taikani toimitti hänet -takaisin viime kerralla, mutta siitä en ole saanut suoritusta." - -"Minulla on oma poppamieheni tekemään taikoja", vastasi Mbonga -arvokkaasti. - -Bukawai irvisti ja nousi seisomaan. "No hyvä", hän virkkoi, "tehköön -hän sitten taikansa, ja katsokaamme kykeneekö hän toimittamaan Ibeton -pojan takaisin!" Hän astui muutamia askelia poispäin, kääntyen sitten -äkäisenä ympäri. "Hänen taikansa ei saata lasta takaisin -- sen -tiedän, ja sen tiedän myöskin, että kun hänet löydätte, niin ei enää -mikään taika kykene tuomaan häntä takaisin, sillä silloin hän on -kuollut. Sen olen juuri saanut selville, sillä isäni siskon henki kävi -juuri ilmoittamassa sen minulle." - -Mbonga ja Rabba Kega eivät liene paljoakaan uskoneet omiin taikoihinsa -ja lienevät olleet epäuskoisia toistenkin taikoihin nähden; mutta -ainahan oli mahdollista, että niissä oli jotakin, etenkin jos ne eivät -olleet heidän omiaan. Eikö ollut yleisesti tunnettua, että Bukawai oli -puheissa itse haltioiden kanssa ja että kaksi niistä, hyenojen -muodossa oli hänen kanssaan? Mutta he eivät saaneet myöntyä liian -hätäisesti. Oli ajateltava hintaa, eikä Mbongalla ollut vähääkään -halua luopua kymmenestä vuohesta saadakseen yhden ainoan pienen pojan, -joka saattaisi kuolla rokkoon, ennenkuin varttuisi soturin ikään. - -"Maltahan", sanoi Mbonga. "Näytähän meille taikojasi, jotta näkisimme, -ovatko ne tehokkaita. Sitten voimme puhua maksusta. Rabba Kega tekee -joitakuita taikoja myöskin. Saamme nähdä, kumman taiat ovat paremmat. -Istu, Bukawai!" - -"Maksu on kymmenen vuohta -- lihavaa vuohta -- uusi vuodematto ja -kaksi kuparilanka-kappaletta, jotka ovat yhtä pitkiä kuin kookkaan -miehen käsivarsi olkapäästä sormenpäihin saakka; se on suoritettava -etukäteen, ja vuohet on ajettava luolani edustalle. Sitten teen taian, -ja seuraavana päivänä on poika jälleen äitinsä luona. Sen nopeammin ei -sitä voida tehdä, sillä niin voimakkaan taian tekeminen kysyy aikaa." - -"Tee meille joitakuita taikoja nyt heti!" vaati Mbonga. "Anna meidän -nähdä; minkälaisia taikasi ovat!" - -"Tuokaa minulle tulta", vastasi Bukawai, "ja minä teen teille jonkun -pienen taian." - -Momaja lähetettiin noutamaan tulta, ja hänen poissa ollessaan Mbonga -tinki Bukawain kanssa hinnasta. Kymmenen vuohta, hän selitti, on -kallis hinta täysikuntoisesta sotilaastakin. Hän kiinnitti myöskin -Bukawain huomiota siihen seikkaan, että hän, Mbonga, oli hyvin köyhä, -että hänen kansansa oli hyvin köyhää ja että kymmenessä vuohessa oli -ainakin kahdeksan liikaa puhumattakaan uudesta vuodematosta ja -kuparilangasta; mutta Bukawai oli jäykkä kuin kallio. Hänen taikansa -oli hyvin kallis, ja hänen oli annettava ainakin viisi vuohta -jumalille, jotka auttoivat häntä sitä tekemään. He väittelivät yhäti, -kun Momaja palasi, tuoden tulta. - -Bukawai pani muutamia hiiliä eteensä maahan, otti hyppysellisen -pulveria kupeellaan riippuvasta pussista ja ripotti ne hiilien päälle. -Kuului tupsahdus ja kohosi savupilvi. Bukawai sulki silmänsä ja huojui -edestakaisin. Sitten hän heilautti käsiään muutamia kertoja ilmassa ja -oli pyörtyvinään. Mbongaan ja hänen seuralaisiinsa se teki voimakkaan -vaikutuksen. Rabba Kega alkoi hermostua. Hän näki arvonsa vähenevän. -Momajan tuomaan astiaan oli jäänyt joitakuita hiiliä. Hän tempasi -astian, pisti siihen kenenkään huomaamatta kourallisen kuivia lehtiä -ja päästi sitten kauhean kirkaisun, joka kiinnitti häneen Bukawain -kuulijakunnan huomiota. Se herätti myöskin ihmeen tavoin Bukawain -tainnoksista, mutta oivallettuaan häiriön syyn vaipui vanha taikuri -jälleen tajuttomaksi, ennenkuin kukaan ennätti havaita hänen -erehdystään. - -Nähdessään, että Mbongan, Ibeton ja Momajan huomio oli kiintynyt -häneen, puhalsi Rabba Kega äkkiä astiaan, niin että hiilet alkoivat -hehkua ja säiliöstä tuprusi savua. Rabba Kega piteli sitä visusti -niin, ettei kukaan nähnyt kuivia lehtiä. Heidän silmänsä menivät -levälleen, kun he näkivät tämän merkillisen todistuksen kylän -poppamiehen mahdista. Viimeksimainittu pöyhisteli perin ylpeänä. Hän -kiljui, hyppi ja irvisti peloittavasti; sitten hän vei kasvonsa aivan -astian suulle ja oli keskustelevinaan siellä olevien henkien kanssa. - -Kun hän parhaillaan oli niissä puuhissa, tointui Bukawai -horrostilastaan, sillä uteliaisuus oli lopultakin päässyt hänessä -voitolle. Kukaan ei kiinnittänyt häneen vähääkään huomiota. Hän -vilkutti äkeissään toista silmäänsä; sitten hänkin päästi äänekkään -karjaisun, ja tultuaan varmaksi siitä, että Mbonga oli kääntynyt -häneen päin, hän jäykisti ruumiinsa ja liikutti käsiään ja jalkojaan -suonenvedontapaisesti. - -"Minä näen hänet!" hän kiljaisi. "Hän on kaukana. Valkoinen paha henki -ei olekaan saanut häntä. Hän on yksin ja suuressa vaarassa; mutta", -hän lisäsi, "jos kymmenen lihavaa vuohta ja muut esineet suoritetaan -minulle nopeasti, niin hänet ehditään vielä pelastaa." - -Rabba Kega oli pysähtynyt kuuntelemaan. Mbonga vilkaisi häneen. -Päällikkö oli kahdella päällä. Hän ei tietänyt kumman taika oli -parempi. "Mitä sinun taikasi ilmoittaa sinulle?" hän tiedusti Rabba -Kegalta. - -"Myöskin minä näen hänet", kirkui Rabba Kega; "mutta hän ei ole -siellä, missä Bukawai väittää hänen olevan. Hän on kuolleena joen -pohjalla." - -Silloin Momaja alkoi ulvoa ääneen. - - * * * * * - -Tarzan oli seurannut vanhuksen, kahden hyenan ja pienen neekeripojan -jälkiä kahden kukkulan välisessä kalliorotkossa sijaitsevan luolan -suulle. Siellä hän pysähtyi hetkiseksi ristikkoteljen eteen, jonka -Bukawai oli kiinnittänyt aukkoon, kuunnellen onkalon uumenista -heikosti kantautuvia ärähdyksiä ja murahduksia. - -Äkkiä erottivat apinamiehen tarkat korvat petojen kiljunnan seasta -lapsen tuskaista valitusta. Enää ei Tarzan empinyt. Hän sysäsi oven -syrjään ja syöksyi pimeään aukkoon. Käytävä oli ahdas ja pimeä; mutta -apinamies oli kauan käyttänyt silmiään viidakon sysimustina öinä, ja -se oli antanut hänelle hieman samanlaista kykyä nähdä pimeässä kuin on -niillä villeillä eläimillä, joiden kanssa hän oli ollut tekemisissä -lapsuudestaan asti. - -Hän liikkui ripeästi, mutta varovasti, sillä käytävä oli pimeä, outo -ja koukerteleva. Edetessään hän kuuli yhä selvemmin hyenojen -kiukkuisia ärähdyksiä ja raapimista. Lapsen valitus kävi yhä -äänekkäämmäksi, ja Tarzan tunsi sen pienen neekeripojan äänen, jota -hän kerran oli koettanut ottaa balukseen. - -Apinamies eteni lainkaan hätäilemättä. Hän oli siksi tottunut -viidakkoelämän kokemuksiin, ettei häneen kovinkaan suuresti -vaikuttanut tutunkaan henkilön kuolema; mutta taisteluhalu kannusti -häntä. Sydämestään hän oli villipeto, ja hänen pedonsydämensä -sykähteli rajusti läheisen ottelun tuottamasta jännityksestä. - -Vuoren sisällä olevassa kallioseinäisessä kammiossa kyyrötteli pikku -Taibo painautuneena seinää vasten niin kauaksi nälän raivostuttamista -pedoista kuin suinkin voi. Hän näki ristikon myötäävän hyenojen -raapiessa sitä rajusti. Hän tiesi, että muutamien minuuttien kuluttua -hänen nuori henkensä sammuisi noiden inhoittavien otusten kauheiden, -keltaisten hampaiden raadellessa hänen ruumistaan. - -Jäntevien petojen sysäyksistä notkui ristikko sisäänpäin, kunnes se -vihdoin rysähtäen kaatui ja hyenoille avautui tie pojan kimppuun. -Taibo loi niihin säikähtyneen katseen, sulki sitten silmänsä ja painoi -kädet kasvoilleen, nyyhkyttäen surkeasti. - -Hyenat pysähtyivät hetkiseksi; varovaisuus ja pelko pidättivät niitä -karkaamasta saaliinsa kimppuun. Ne seisoivat tähyillen poikaa; sitten -ne alkoivat hitaasti ja äänettömästi ryömiä kyyrysillään häntä kohti. -Juuri silloin saapui Tarzan, livahtaen kammioon nopeasti ja -meluttomasti, mutta ei kuitenkaan niin hiljaa, etteivät -herkkäkorvaiset pedot olisi huomanneet hänen tuloaan. Äkillisesti -muristen ne kääntyivät Taibosta apinamiestä vastaan, kun tämä -hymyhuulin syöksyi niiden kimppuun. Hetkisen koetti toinen -eläin pitää puoliaan; mutta apinamies ei viitsinyt edes paljastaa -metsästyspuukkoaan halveksittua Dangoa vastaan. Hän tarttui sen -törröttäviin niskakarvoihin, juuri kun se yritti pujahtaa hänen -ohitseen, ja sinkautti sen luolan poikki toverinsa jälkeen, joka jo -luikki käytävään rientäen pakoon. - -Sitten Tarzan nosti Taibon lattialta, ja kun lapsi tunsi ihossaan -hyenojen käpälien ja hampaiden sijasta ihmiskäsien kosketuksen, -aukaisi hän hämmästyneenä ja epäillen silmänsä. Kun hänen katseensa -osui Tarzaniin, pääsi hänen huuliltaan riemuisa nyyhkytys ja hän -kiersi kätensä pelastajansa ympärille, ikäänkuin ei tämä valkea paha -henki olisikaan ollut viidakon pelätyin olento. - -Kun Tarzan tuli luolan suulle, ei hyenoja ollut missään näkyvissä, ja -annettuaan Taibon sammuttaa janonsa läheisyydessä kumpuavasta -lähteestä hän nosti pojan selkäänsä ja lähti nopeasti juosten -viidakkoon, tahtoen mahdollisimman pian tyynnyttää valittavan Momajan, -sillä hän oli aivan oikein arvannut, että naisen voivotusten syy oli -balun poissaolo. - - * * * * * - -"Hän ei ole kuolleena joen pohjalla", kiljaisi Bukawai. "Mitä tietää -tämä mies taikojen tekemisestä? Bukawai näkee Momajan pojan. Hän on -kaukana ja yksin uhkaavassa vaarassa. Kiirehtikää tuomaan kymmenen -lihavaa vuohta, sillä --" - -Mutta enempää hän ei ennättänyt sanoa. Äkillinen keskeytys tuli -ylhäältä, samasta puusta, jonka alla he kyyköttivät, ja kun neekerit -vilkaisivat ylöspäin, olivat he vähällä pyörtyä säikähdyksestä -nähdessään ison, valkoisen haltian katselevan heitä; mutta ennenkuin -he ehtivät paeta, huomasivat he toisetkin kasvot, kadonneen pikku -Taibon, joka hymyili perin iloisena. - -Ja sitten Tarzan hyppäsi pelottomasti heidän keskelleen pikku Taibo -yhä selässään ja laski lapsen äitinsä eteen. Momaja, Ibeto, Rabba Kega -ja Mbonga tunkeutuivat kaikki pojan ympärille, koettaen kysellä -häneltä yhtä aikaa. Äkkiä Momaja kääntyi raivokkaasti, aikoen hyökätä -Bukawain kimppuun, sillä poika oli kertonut, mitä kaikkea hän oli -saanut kärsiä ollessaan julman vanhuksen kynsissä. Mutta Bukawai oli -kadonnut -- hänen ei ollut tarvinnut turvautua taikuuteen päästäkseen -varmaksi siitä, että Momajan läheisyys ei ollut hänelle lainkaan -terveellinen senjälkeen kun poika oli kertonut tarinansa, ja -parhaillaan hän juoksi viidakossa minkä vanhoista jaloistaan pääsi -kaukaista luolaansa kohti, jonne, sen hän tiesi, ei yksikään neekeri -uskaltaisi häntä seurata. - -Myöskin Tarzan oli tapansa mukaan kadonnut mustaihoisten ihmeeksi. -Sitten Momajan katse osui Rabba Kegaan. Kylän poppamies näki naisen -silmissä ilmeen, joka ei ennustanut hänelle hyvää, ja peräytyi. - -"Vai oli Taiboni kuolleena joen pohjalla?" kirkui vaimo. "Ja hän on -kaukana, yksin ja suuressa vaarassa, niinkö? Taikuutta!" Se -halveksiminen, jonka Momaja sisällytti tuohon yhteen ainoaan sanaan, -olisi tuottanut kunniaa ensimmäisen luokan näyttämötaiteilijattarelle. -"Taikuutta, totisesti!" hän kiljui. "Momaja näyttää teille taikuutta." -Ja hän sieppasi katkenneen oksan ja iski Rabba Kegaa päähän. Kivusta -ulvoen lähti mies pakoon. Momaja ajoi häntä takaa ja pieksi hänen -selkäänsä. He juoksivat sisälle kylän portista ja pitkin raittia -suureksi huviksi kaikille, jotka onnekseen osuivat olemaan näyn -katselijoina, sotureille, naisille ja lapsille, sillä kaikki he -pelkäsivät Rabba Kegaa, ja kun pelätään, niin myöskin vihataan. - -Tällä tavoin Tarzan sinä päivänä hankki toimettomien vihollistensa -lisäksi kaksi toimeliasta vihamiestä; ne molemmat olivat valveilla -myöhään yöhön saakka, hautoen kostoa, valkealle haltialle, joka oli -tuottanut heille naurua ja halveksimista; mutta heidän perin -kiukkuiseen suunnitteluunsa sekaantui todellista pelkoa ja kammoa, -joka ei ottanut tyyntyäkseen. - -Nuori loordi Greystoke ei tietänyt, että he punoivat juonia häntä -vastaan, ja jos hän olisikin sen tietänyt, niin hän ei olisi siitä -mitään välittänyt. Hän nukkui sinä yönä yhtä hyvin kuin muulloinkin, -ja vaikka hänen päällään ei ollutkaan kattoa eikä ovea estämässä -tungettelijoita lähestymästä, niin hän nukkui rauhallisemmin kuin -hänen Englannissa oleva ylimyksellinen sukulaisensa, joka oli sinä -iltana syönyt aivan liian paljon krapuja ja juonut liiaksi viiniä. - - - - -SEITSEMÄS LUKU - -Bukawain kuolema - - -Jo poikana oli Apinain Tarzan muun muassa oppinut punomaan taipuisia -köysiä pitkäkuituisista viidakkoheinistä. Lujia ja sitkeitä olivat -Tarzanin, pienen tarmanganin, köydet. Tublat, hänen kasvatusisänsä, -olisi voinut kertoa teille siitä. Jos olisitte lahjonut häntä -kourallisella toukkia, niin kenties hän olisi taipunut jopa -juttelemaan teille joitakuita tarinoita niistä monista nöyryytyksistä, -joita Tarzan oli vihatulla nuorallaan hänelle toimittanut; mutta -Tublat ärtyi aina niin vimmaiseen raivoon, kun hänen ajatuksensa -lainkaan kääntyivät köyteen tai Tarzaniin, ettei teidän olisi ollut -mukavaa jäädä kyllin lähelle häntä kuullaksenne mitä hänellä oli -sanottavaa. - -Käärmemäinen silmukka oli usein arvaamatta sujahtanut Tublatin päähän, -hän oli monesti kellahtanut naurettavasti ja tuskallisesti kumoon, kun -hän kaikkein vähimmin aavisti sellaista tapaturmaa, minkä vuoksi ei -ole lainkaan kummallista, ettei hänen villiin sydämeensä mahtunut -paljoakaan rakkautta hänen vaaleaihoista ottolastaan tai tämän -keksintöjä kohtaan. Oli sattunut sellaistakin, että Tublat oli -killunut avuttomana ilmassa nuoran tiukkautuessa hänen kaulaansa ja -kuoleman tuijottaessa hänen silmiinsä, samalla kun pikku Tarzan hyppi -läheisellä oksalla, härnäten häntä ja virnistellen pahankurisesti. - -Sitten oli ollut vielä yksi tilaisuus, jossa köydellä oli ollut mainio -osa -- ainoa köyden yhteydessä oleva tilaisuus, jota Tublat muisteli -mielissään. Tarzan, jonka aivot olivat yhtä toimelliset kuin hänen -ruumiinsakin, keksi alituisesti uusia leikkitapoja. Juuri leikkiessään -hän oppi paljon lapsuusaikanaan. Myöskin tällä kertaa hän oppi -jotakin, ja se, ettei hän menettänyt oppiessaan henkeään, ihmetytti -suuresti Tarzania itseään ja karvasteli pahasti Tublatia. - -Kun ihmelapsi oli heittänyt silmukallaan erästä puussa kiipeilevää -leikkitoveriaan, olikin köysi takertunut eteen sattuneeseen oksaan. -Hän koetti kiskoa sitä irti, mutta se tarttui vain sitäkin lujemmin. -Silloin Tarzan lähti kiipeämään nuoraa myöten ylös irroittaakseen sen. -Kun hän oli päässyt jonkun matkan päähän, tarttui eräs veitikkamainen -kisatoveri köyden maassa riippuvaan päähän ja juoksi niin etäälle kuin -voi. Kun Tarzan kiljaisi hänelle, pyytäen häntä hellittämään, hellitti -nuori apina nuoraa hieman ja veti sen sitten jälleen tiukalle. -Tarzanin ruumis joutui heiluvaan liikkeeseen ja äkkiä apina-poika -oivalsi, että tämä oli uusi, hauska leikkitapa. Hän kehoitti apinaa -jatkamaan samalla tavoin, kunnes Tarzan keinui edestakaisin niin -pitkiä heilahduksia kuin lyhyt köysi salli, mutta nuoran riippuva osa -ei ollut kylliksi pitkä eikä hän myöskään ollut kyllin korkealla -tunteakseen välittömät vihlaukset, jotka niin suuresti lisäävät -nuorten leikkien viehättävyyttä. Siksi hän kiipesi oksalle, johon -silmukka oli tarttunut, irroitti köyden ja vei sen korkealle, -kiinnittäen sen pitkään, tukevaan oksaan. Sitten hän otti irtonaisen -pään käteensä ja kiipesi ketterästi oksien välitse alas niin pitkälle -kuin nuora ulottui. Senjälkeen hän päästi itsensä heilumaan sen -varassa, niin että hänen nuori joustava ruumiinsa pyörähteli ja -kieppui inhimillisenä punnuksena ruohoisen heilurivarren päässä -- -lähes kymmenen metrin korkeudella maasta. - -Oi, kuinka hauskaa! Tämäpä oli totisesti uusi ja mitä parhain leikki. -Tarzan oli haltioissaan. Pian hän keksi, että hän jännittäytymällä -sopivalla tavalla ja oikeana hetkenä voi hidastuttaa tai kiihdyttää -heilumistaan, ja kun hän oli poika, niin hän luonnollisestikin -mieluummin kiihdytti sitä. Pian hän heilahti pitkissä kaarissa -Kertshakin heimon apinoiden katsellessa häntä hieman kummissaan. - -Jos nuoran päässä olisi ollut riippumassa jompikumpi meistä, te tai -minä, niin ei olisi käynyt niinkuin kävi, sillä me emme olisi -jaksaneet pysyä kiinni niin kauan, että se olisi ollut mahdollista; -mutta Tarzanin oli aivan tai ainakin melkein yhtä helppo heilua, -riippuen käsin köydessä, kuin seistä jaloillaan maassa. Ainakaan ei -häntä väsyttänyt vielä pitkän aikaa sen jälkeen, kun tavallinen -kuolevainen olisi ollut turta ankarasta ruumiillisesta ponnistuksesta. -Se tuotti hänelle turman. - -Tublat tarkkaili häntä kuten muutkin heimon jäsenet. Koko -aarniometsässä ei ollut ainoatakaan olentoa, jota Tublat olisi niin -sydämensä pohjasta vihannut kuin tuota kamalan näköistä, karvatonta, -valkoihoista apinan irvikuvaa. Jollei Tarzan olisi ollut niin -sukkelaliikkeinen eikä villin Kaalan äidinrakkaus niin kateellisen -valpas, olisi Tublat jo aikoja sitten vapauttanut itsensä tuosta -perheensä sukupuuta häpäisevästä tahrasta. Oli kulunut jo niin kauan -siitä, kun Tarzan tuli heimon jäseneksi, että Tublat oli tyyten -unohtanut, miten viidakko-orpo oli joutunut hänen perheeseensä, ja -kuvitteli nyt mielessään, että Tarzan oli hänen oma jälkeläisensä, ja -se lisäsi suuresti hänen kiukkuaan. - -Apinain Tarzan heilahteli pitkin kaarroksin, kunnes köysi, joka -nopeasti oli kulunut hankautuessaan oksan säröistä kuorta vastaan, -vihdoin äkkiä katkesi hänen ollessaan korkeimmillaan. Katselevat -apinat näkivät sileän, ruskean pojan singahtavan kauas ja putoavan -kuin kivi maahan. Tublat hyppäsi korkealle ilmaan ja päästi äänen, -joka ihmisolennon suusta lähteneenä olisi ollut riemuisa huudahdus. -Nyt kai tulisi loppu Tarzanista ja Tublatin pahimmista huolista. Tästä -lähtien hän saisi elää eloaan rauhassa ja turvassa. - -Tarzan putosi hyvinkin kahdentoista metrin korkeudesta selälleen -tiheään pensaaseen. Ensimmäisenä ennätti hänen luokseen Kaala -- raju, -kamalan näköinen, rakastava Kaala. Hän oli nähnyt oman balunsa -menettävän henkensä juuri samanlaisessa putoamisessa vuosia sitten. -Pitikö hänen menettää myöskin tämä samalla tavoin? Tarzan virui aivan -liikkumattomana, syvälle pensaaseen painuneena, kun Kaala hänet löysi. -Kaalalta meni useita minuutteja, ennenkuin hän sai pojan irroitetuksi -ja kiskotuiksi sieltä pois; mutta Tarzan ei ollut kuollut. Hän ei -ollut edes pahasti loukkaantunut. Pensas oli vaimentanut putouksen -ankaruutta. Takaraivossa oleva haava osoitti, mikä kohta hänestä oli -kolahtanut pensaan jäykkään runkoon, ja selitti hänen tajuttoman -tilansa. - -Muutamien minuuttien kuluttua hän oli yhtä vilkas kuin ennenkin. -Tublat oli raivoissaan. Kiukuissaan hän läimäytti erästä -apinatoveriaan ottamatta ensin selkoa, kuka hänen uhrinsa oli, ja sai -pahan selkäsaunan ilkeydestään, sillä hän oli purkanut vihaansa -äkäiseen, tappeluhaluiseen nuoreen urokseen, joka oli parhaissa -voimissaan. - -Mutta Tarzan oli oppinut jotakin uutta. Hän oli oppinut, että jatkuva -hankautuminen kuluttaa poikki hänen köytensä säikeet, vaikka meni -monta vuotta, ennenkuin siitä tiedosta oli hänelle muuta hyötyä kuin -se, ettei hän enää kiikkunut nuoransa päässä liian kauan yhteen menoon -eikä liian ylhäällä. - -Tuli kuitenkin sellainen päivä, jolloin sama seikka, joka oli kerran -ollut vähällä tuottaa hänelle kuoleman, osoittautui hänen henkensä -pelastuskeinoksi. - -Hän ei enää ollut lapsi, vaan vankka ja kookas viidakkomies. Enää ei -ollut ketään huolekkaasti valvomassa hänen turvallisuuttaan, eikä hän -sellaista tarvinnutkaan. Kaala oli kuollut. Kuollut oli myöskin -Tublat, ja vaikka Kaalassa oli poistunut ainoa olento, joka koskaan -oli häntä todella rakastanut, niin jäljelle jäi paljon sellaisia, -jotka vihasivat häntä, kun Tublat oli siirtynyt isäinsä luokse. - -Ei häntä vihattu sen vuoksi, että hän oli julmempi ja hurjempi kuin -toiset, sillä vaikka hän olikin sekä julma että hurja kuten eläimet, -hänen toverinsa, oli hän myöskin usein hellä, ja toiset eivät olleet -milloinkaan. Ei, eniten suututti niitä, jotka eivät pitäneet -Tarzanista, se seikka, että hänellä oli muuan luonteen piirre, jota -heillä ei ollut ja jota he eivät voineet käsittää -- inhimillinen -huumorin tajunta. Tarzanin huumori oli kenties hiukan leveätä, -ilmaantuen ystäville tehtyinä karkeina ja tuskallisina kepposina ja -vihamiesten säälimättömänä kiusoitteluna. - -Mutta kumpikaan niistä ei ollut syynä Mbongan, päällikön, kylästä -pohjoiseen kahden kukkulan välissä sijaitsevassa luolassa asuvan -Bukawain, poppamiehen, vihaan, Bukawai kadehti Tarzania, ja Bukawai -oli vähällä saada apinamiehen tuhotuksi. Kuukausimääriä oli Bukawai -hautonut vihaansa, ja kosto oli näyttänyt hyvin kaukaiselta, sillä -Apinain Tarzan oleskeli toisessa osassa viidakkoa penikulmien päässä -Bukawain loukosta. Vain kerran oli musta taikuri nähnyt tämän pahan -haltian, kuten Tarzania neekerien keskuudessa useimmiten nimitettiin, -ja silloin oli apinamies riistänyt häneltä runsaan palkkion, -paljastaen samalla hänet valehtelijaksi ja hänen taikansa -tehottomaksi. Kaikkea sitä ei Bukawai voinut ikinä antaa anteeksi, -vaikka ei näyttänyt todennäköiseltä, että hän saisi tilaisuuden -kostaa. - -Mutta hän sai sen kuitenkin ja aivan aavistamattaan. Tarzan oli -metsästämässä kaukana pohjoisessa. Hän oli harhaillut etäälle -heimosta, kuten hän tullessaan täysikasvuiseksi oli alkanut yhä -useammin tehdä, metsästelläkseen muutamia päiviä yksin. Lapsena -ollessaan hän oli mielellään telminyt ja kisaillut nuorien -apinatoveriensa kanssa; mutta nyt nämä hänen leikkitoverinsa olivat -kasvaneet jöröiksi, kärtyisiksi uroksiksi tai herkästi pahastuviksi, -epäluuloisiksi emoiksi, jotka huolellisesti hoivailivat avuttomia -balujaan. Niinpä Tarzan huomasi ihmisjärkensä paremmaksi ja -luotettavammaksi toveriksi kuin mitä koko Kertshakin heimo saattoi -hänelle antaa. - -Kun Tarzan tänä päivänä metsästeli, meni taivas vähitellen pilveen. -Rikkinäisiä pilviä kiiti repaleisina viireinä alhaalla puiden latvojen -ylitse. Ne muistuttivat Tarzanin mielestä pelästyneitä antilooppeja -pakenemassa niitä ahdistavaa, nälkäistä leijonaa. Mutta vaikka keveät -pilvet lensivät niin vinhasti, ei viidakko värähtänytkään. Ei -ainoakaan lehti vavahtanut ja vallitsi suuri, sietämättömän painostava -haudanhiljaisuus. Jopa hyönteisetkin tuntuivat käyneen äänettömiksi, -peläten jotakin kauheata, uhkaavaa vaaraa, ja myöskin isommat otukset -olivat hiljaa. Sellaisena lienee metsä, viidakko, ollut mittaamattoman -kaukaisen ajanjakson alussa ennenkuin Jumala kansoitti maapallon -eläimillä, jolloin ei ollut ääniä, koska ei ollut korvia kuulemaan. - -Ja kaiken yllä oli himmeä, kalpean kellertävä valaistus, jonka läpi -tuulen raatamat pilvet kiitivät. Tarzan oli nähnyt kaikki nämä merkit -useita kertoja ennenkin, mutta aina valtasi hänet omituinen tunnelma -niiden ilmaantuessa. Häntä ei peloittanut koskaan, mutta luonnon -näyttäessä vääjäämättömiä, mittaamattomia voimiaan tunsi hän itsensä -pieneksi -- hyvin pieneksi ja hyvin yksinäiseksi. - -Nyt hän kuuli matalaa ulinaa kaukana. "Leijonat etsivät saalistaan", -hän mutisi itsekseen, vilkaisten taaskin nopeasti lentäviin pilviin. -Ulina paisui voimakkaaksi. "Ne tulevat!" sanoi Apinain Tarzan ja meni -suojaan tiheälehväisen puun alle. Mutta äkkiä taipuivat puiden latvat -samanaikaisesti, ikäänkuin Jumala olisi ojentanut kätensä taivaasta ja -painanut kämmenellään maan pintaa. "Ne menevät!" kuiskasi Tarzan. -"Leijonat menevät." Sitten välähti huikaiseva salama, jota seurasi -korvia huumaava jyrinä. "Leijonat ovat hypänneet", huusi Tarzan, "ja -nyt ne karjuvat uhriensa ruumiiden päällä". - -Nyt huojuivat puut lujasti kaikkiin suuntiin; suorastaan hornamainen -tuuli pieksi viidakkoa säälimättömästi. Ja sen mukana tuli sade -- ei -sellaisena kuin se tulee meidän niskaamme pohjoismaissa, vaan -äkillisenä, tukahduttavana, sokaisevana tulvana. "Saaliin verta", -mietti Tarzan, painautuen tiukemmin sen ison puun runkoa vasten, jonka -alla hän seisoi. - -Hän oli lähellä viidakon reunaa, ja vähän matkan päässä hän oli ennen -myrskyn puhkeamista nähnyt kaksi kukkulaa; mutta nyt hän ei eroittanut -mitään. Hänestä oli hupaista katsella ryöppyävään sateeseen, etsien -kukkuloita ja kuvitellen mielessään, että ylhäältä tulviva vesi oli -pyyhkäissyt ne pois. Mutta kuitenkin hän tiesi, että pian sade lakkaa, -aurinko näyttäytyy jälleen ja kaikki on ennallaan; vain joitakuita -oksia olisi pudonnut maahan, ja siellä täällä olisi lahonnut puuvanhus -ryskähtäen kaatunut tekemään mehevämmäksi maaperää, jonka voimaa se -oli imenyt kenties vuosisatoja. Kaikkialla hänen ympärillään oli ilma -sakeana oksista ja lehdistä, jotka raju myrsky ja niitä painava vesi -olivat repineet irti, singoten ne maahan. Kuivunut runko huojui ja -kaatui muutaman metrin päässä hänestä; mutta Tarzania suojasivat -sellaisia vaaroja vastaan sen nuoren, vankan jättiläispuun laajalle -ulottuvat oksat, jonka alle erämiesvaisto oli hänet opastanut. Siellä -oli hänellä tarjolla vain yksi vaara ja sekin kaukainen. Mutta se -sattui. Ilman minkäänlaista varoitusta repi salama hänen puunsa, ja -kun sade lakkasi ja aurinko tuli esiin, virui Tarzan samassa -asennossa, johon oli kaatunut, kasvot maata vasten saman nuoren -jättiläispuun pirstaleiden joukossa, jonka olisi pitänyt häntä -suojata. - -Bukawai tuli sateen ja myrskyn lakattua luolansa suulle ja katseli -maisemaa. Toisella silmällään Bukawai näki; mutta vaikka hänellä olisi -ollut kaksitoista silmää, ei hän olisi nähnyt kauneutta virkistyneen -viidakon raikkaassa puhtaudessa, sillä sellaisia seikkoja, luonnon -kemiaa, eivät hänen aivonsa kyenneet käsittämään. Eikä hän myöskään -olisi kyennyt nauttimaan puhtaaksi huuhdotun ilman raittiudesta, -vaikka hänellä olisikin ollut nenä, jota hänellä ei ollut ollut -vuosikausiin. - -Pitaalisen kahden puolen seisoivat hänen ainoat ja alituiset -seuralaisensa, molemmat hyenat, nuuhkien ilmaa. Äkkiä niistä toinen -murahti hiljaa ja lähti pää painuksissa varovasti hiipimään -viidakkoon. Toinen seurasi sitä. Bukawain uteliaisuus heräsi, ja hän -riensi eläinten jäljessä paksu ryhmysauva kädessään. - -Hyenat pysähtyivät muutaman metrin päähän pitkänään viruvasta -Tarzanista, nuuhkien ja muristen. Sitten saapui Bukawai, eikä hän -aluksi voinut uskoa omia silmiään; mutta kun hän sitten varmistui, -että maassa oleva olento todella oli paha haltia, niin hänen -raivollaan ei ollut rajoja, sillä hän luuli, että Tarzan oli kuollut -ja että hän oli menettänyt niin kauan uneksimansa mahdollisuuden -kostaa. - -Hyenat lähestyivät apinamiestä hampaat irvessä. Bukawai päästi sekavan -karjaisun ja syöksyi niiden kimppuun, piesten niitä ryhmysauvallaan -säälimättömän hurjasti, sillä voisihan, elottomalta näyttävässä -ruumiissa sittenkin olla henkeä. Näykkivät ja ärisevät pedot olivat -karkaamaisillaan isäntänsä ja kiusaajansa kimppuun, mutta totuttu -pelko pidätti niitä vielä iskemästä hampaitaan hänen saastaiseen -kurkkuunsa. Ne luikkivat muutamien metrien päähän ja kyykistyivät -takakäpälilleen kiukun ja tyydyttämättömän nälän kiiluessa niiden -villeistä silmistä. - -Bukawai kumartui ja painoi korvansa apinamiehen sydämelle. Se sykki -vielä. Hänen ilmeensä kävi riemuiseksi, sikäli kuin hänen syöpyneet -kasvonsa saattoivat kuvastaa iloa; mutta se ei ollut kaunis näky. -Apinamiehen vieressä oli hänen pitkä ruohoköytensä. Ripeästi Bukawai -sitoi vankinsa hervottomat kädet selän taakse ja nosti hänet sitten -olalleen, sillä vaikka Bukawai olikin vanha ja sairas, oli hän yhäti -väkevä mies. Hyenat tulivat jäljessä poppamiehen astellessa luolalle -ja seurasivat pitkissä, pimeissä käytävissä Bukawaita, joka kantoi -uhrinsa vuoren uumeniin. Kiemurtelevien käytävien yhdistämien -maanalaisten kammioiden läpi Bukawai hapuili taakkoineen. Kun hän oli -sivuuttanut erään jyrkän käänteen, joutuivat he kirkkaaseen -päivänvaloon, ja Bukawai astui pieneen, pyöreään syvänteeseen; -nähtävästi oli tätä tietä aikoinaan purkautunut joku niistä -tulivuorista, jotka eivät ole kohonneet varsinaisiksi kukkuloiksi, -vaan jääneet melkein vain laavan reunustamiksi maan pinnassa oleviksi -kuopiksi. - -Sen seinämät olivat äkkijyrkät. Sieltä ei päässyt pois muutoin kuin -saman käytävän kautta, josta Bukawai oli tullut. Kuopan kallioisella -pohjalla kasvoi joitakuita kituvia puita. Noin kolmenkymmenen metrin -päässä ylhäältä näkyi tämän kylmän, kuolleen hornankidan säröinen -reuna. - -Bukawai laski Tarzanin erään puun nojaan ja sitoi hänet siihen omalla -ruohoköydellään, jättäen hänen kätensä vapaiksi, mutta järjestäen -solmut niin, ettei apinamies yltänyt niihin. Hyenat hiiviskelivät -muristen sinne tänne. Bukawai vihasi niitä, ja ne vihasivat Bukawaita. -Hän tiesi niiden vain odottavan sitä hetkeä, jolloin hän olisi avuton -tai jolloin niiden raivo olisi yltynyt niin vimmaiseksi, että ne -voittaisivat jäytävän pelkonsa häntä kohtaan. - -Hänen omaakin sydäntään kalvoi suuri pelko näitä inhoittavia otuksia -kohtaan, ja sentähden hän aina piti niitä hyvin ruokittuina, käyden -usein metsästämässä niitä varten, kun ne eivät itse saaneet hankituksi -ruokaansa, mutta aina hän osoitti niitä kohtaan pienille, sairaille, -eläimellisille ja alkeellisille aivoilleen ominaista julmuutta. - -Ne olivat olleet hänellä jo pennuista alkaen. Ne eivät olleet koskaan -kokeneet muuta elämää kuin hänen luonaan, ja vaikka ne menivätkin -viidakkoon metsästämään, niin aina ne palasivat. Viime aikoina oli -Bukawai johtunut uskomaan, ettei niiden palaamisen syynä ollut siinä -määrin tottumus kuin pirullinen kärsivällisyys, jonka nojalla ne -olivat valmiit sietämään kaikenlaista huonoa kohtelua ja kipua -mieluummin kuin menettämään lopullisen koston; eikä Bukawailla -tarvinnut olla paljoakaan mielikuvitusta arvatakseen, minkälainen se -kosto olisi. - -Köytettyään Tarzanin lujasti kiinni palasi Bukawai käytävään, ajaen -hyenoja edellään ja vetäen aukkoon yhteennidotuista oksista kyhätyn -ristikon, joka eristi kuopan luolasta öiseen aikaan, jotta Bukawai -saisi nukkua rauhassa, sillä yöksi teljettiin hyenat tähän kuoppaan, -etteivät ne voisi pimeässä hiipiä nukkuvan Bukawain kimppuun. - -Bukawai palasi ulompaan luolaan, täytti vedellä astian läheisessä -rotkossa kumpuavasta lähteestä ja tuli takaisin kuoppaan. Hyenat -seisoivat ristikon ääressä, silmäillen himokkaasti Tarzania. Niitä oli -ennenkin ruokittu tällä tavoin. - -Poppamies meni vesiastioineen lähelle Tarzania ja viskasi osan sen -sisällöstä apinamiehen kasvoille. Tarzanin silmäluomet värähtivät, ja -saadessaan toisen räiskäyksen hän avasi silmänsä ja katseli -ympärilleen. - -"Sinä ilkeä haltia", kiljui Bukawai, "minä olen suuri poppamies. Minun -taikani ovat tehokkaat. Sinun ovat kelvottomia. Elleivät ne ole, niin -miksi olet siinä sidottuna kuin leijonien syötiksi pantu vuohi?" - -Tarzan ei ymmärtänyt poppamiehen sanoja eikä senvuoksi vastannut -mitään, vaan tuijotti Bukawaita suoraan silmiin kylmän levollisesti. -Hyenat hiipivät hänen takanaan. Hän kuuli niiden murinan; mutta hän ei -edes kääntänyt päätään. Hän oli eläin, jolla oli ihmisen aivot. -Hänessä oleva eläin ei alistunut näyttämään pelkäävänsä kuolemaa, -jonka hänen ihmisjärkensä jo myönsi välttämättömäksi. - -Bukawai, joka ei vielä tahtonut luovuttaa uhriaan petojen -raadeltavaksi, karkasi ahdistamaan niitä ryhmysauvallaan. Syntyi lyhyt -kahakka, josta hyenat selviytyivät piestyinä kuten aina. Tarzan -tarkkasi sitä. Hän näki ja käsitti, minkälainen viha vallitsi noiden -kahden eläimen ja kamalan ihmiskuvatuksen välillä. - -Saatuaan hyenat taltutetuiksi Bukawai palasi kiusoittelemaan Tarzania; -mutta nähdessään, ettei apinamies lainkaan ymmärtänyt hänen puhettaan, -lakkasi poppamies vihdoin. Sitten hän vetäytyi käytävään ja veti -ristikkoteljen oven eteen. Hän kävi noutamassa luolasta vuodematon, -jonka hän sijoitti lähelle aukkoa, voidakseen laskeutua pitkäkseen -katselemaan kostonäytelmää mukavassa asennossa. - -Hyenat puikkelehtivat kavaloina apinamiehen ympärillä. Tarzan kiskoi -siteitään hetkisen, mutta huomasi pian, että köysi, jonka hän oli -punonut kestämään Numan, leijonan, rimpuilua, kestäisi yhtä varmasti -hänenkin ponnistuksensa. Hän ei halunnut kuolla, mutta nyt kuten niin -monesti ennenkin hän voisi katsoa kuolemaa silmiin vapisematta. - -Tiukatessaan köyttä hän tunsi sen hankautuvan pientä puuta vasten, -jonka ympärille se oli kiristetty. Ikäänkuin elokuvien valkoiselle -kankaalle välähti hänen sielunsa silmien eteen kuva hänen -muistovarastostaan. Hän näki notkean, poikamaisen olennon heilumassa -nuoran päässä korkealla maasta. Hän näki useita apinoita katselemassa -ja sitten hän näki, kuinka köysi katkesi ja poika lennähti maahan. -Tarzan hymyili. Hän alkoi heti kihnuttaa köyttä edestakaisin puun -runkoa vasten. - -Hyenat rohkaistuivat ja hiipivät likemmäksi. Ne nuuskivat hänen -jalkojaan; mutta kun hän tavoitti iskeä niitä vapailla käsillään, niin -ne luikkivat tiehensä. Hän tiesi, että nälän yltyessä ne hyökkäisivät. -Kylmästi, järjestelmällisesti, hätäilemättä Tarzan kihnutti nuoraa -edestakaisin pienen puun rosoista runkoa vastaan. - -Luolan suulla vaipui Bukawai uneen. Hän arveli, että kuluisi jonkun -aikaa, ennenkuin pedot saisivat kylliksi rohkeutta tai tulisivat -kylliksi nälkäisiksi karatakseen vangin kimppuun. Niiden murina ja -uhrin kirkuna herättäisivät hänet. Siihen mennessä olisi hänen yhtä -hyvä levätä, ja niin hän tekikin. - -Siten kului päivä, sillä hyenat eivät olleet nälkäisiä ja köysi, jolla -Tarzan oli sidottu, oli lujempi kuin se, joka hänellä oli ollut -lapsuusaikanaan ja joka oli niin nopeasti katkennut hankauduttuaan -karkeaa oksaa vasten. Mutta pitkin aikaa kiihtyi eläimien nälkä ja -ruohoköyden säikeet kuluivat yhä ohuemmiksi. Bukawai nukkui. - -Vasta myöhään iltapäivällä teki toinen peto kalvavan ruokahalun -kiihdyttämänä äristen vikkelän syöksyn apinamiestä kohti. Melu herätti -Bukawain. Hän nousi heti istumaan ja katsoi, mitä kuopassa oli -tekeillä. Hän näki hyenan karkaavan miehen kimppuun tavoittaen -suojatonta kurkkua. Hän näki Tarzanin ojentavan kätensä ja tarttuvan -murisevaan petoon, samalla kun toinen otus hyppäsi pahan haltian -olkapäälle. Kookas, sileäpintainen ruumis jännittyi valtavasti. -Pyöristyneet lihakset kohosivat isoiksi pingoittuneiksi kuhmuiksi -ruskean ihon alla -- apinamies työntyi eteenpäin koko painollaan, -pinnistäen kaikki suuret voimansa -- kahleet katkesivat, ja kaikki -kolme kierähtivät kuopan pohjalle, äristen, purren ja repien. - -Bukawai hypähti seisoalleen. Olisiko mahdollista, että ilkeä haltia -voittaisi hänen apurinsa. Se oli mahdotonta! Tuo olento oli aseeton, -maassa pitkänään, ja molemmat hyenat olivat hänen päällään; mutta -Bukawai ei tuntenut Tarzania. - -Apinamies puristi sormensa toisen hyenan kurkkuun ja kohosi toiselle -polvelleen, vaikka toinen peto repikin häntä raivokkaasti, koettaen -vetää häntä pitkälleen. Toisella kädellään Tarzan piteli toista, -tarttuen toisella kädellään toiseen petoon ja kiskoen sen lähelle -itseään. - -Ja sitten Bukawai älysi, että taistelu kävi onnettomasti hänen -puolueelleen, ja syöksyi esiin luolasta, heiluttaen ryhmysauvaansa. -Tarzan näki hänen lähestyvän ja nousi seisomaan hyena kummassakin -kädessään ja sinkautti toisen ärisevän pedon suoraan kohti poppamiehen -päätä. He molemmat sortuivat maahan murisevana, purevana sekasotkuna. -Tarzan heitti toisen hyenan kuopan poikki, samalla kun toinen jyrsi -isäntänsä mädäntyviä kasvoja; mutta se ei ollut apinamiehen mielen -mukaista. Hän potkaisi petoa, lähettäen sen ulvoen toverinsa jälkeen; -sitten hän hypähti pitkänään olevan poppamiehen ääreen ja tempasi -hänet seisomaan. - -Bukawai, joka oli vielä tajuissaan, näki vangitsijansa silmistä, että -häntä uhkasi kuolema, välitön ja hirvittävä kuolema, ja senvuoksi hän -kääntyi kynsin hampain Tarzania vastaan. Apinamiestä värisytti, kun -hän näki nuo kamalat kasvot lähellä omiaan. Hyenat olivat saaneet -kyllikseen ja kadonneet luolaan vievästä pienestä aukosta. Tarzanin ei -ollut vaikeata nujertaa ja sitoa Bukawaita. Sitten hän raahasi -taikurin saman puun juurelle, johon hänet itsensä oli köytetty. Mutta -kun Tarzan sitoi Bukawain, niin hän huolehti siitä, ettei samanlainen -pelastuminen kuin hänelle tullut kysymykseenkään. Sitten hän jätti -poppamiehen yksin. - -Mennessään koukertelevien käytävien ja maanalaisten kammioiden läpi -Tarzan ei nähnyt jälkeäkään hyenoista. - -"Ne palaavat", mietti hän itsekseen. - -Syvänteen korkeiden seinämien välissä vapisi Bukawai pelosta kuin -vilutautinen. - -"Ne palaavat", hän huusi, ja hänen äänensä paisui kauhuiseksi -kirkunaksi. - -Ja ne palasivat. - - - - -KAHDEKSAS LUKU - -Leijona - - -Numa, leijona, kyyristeli orjantappurapensaan takana juomapaikan -äärellä, siellä missä joki polvekkeen tehtyään pyörtää takaisinpäin. -Siinä kohdassa oli kahlaamo ja joen kummaltakin rannalta lähti -tasaiseksi poljettu polku, joka veden rajassa oli hyvin leveä, sillä -lukemattomien vuosisatojen aikana olivat viidakon ja sen takana olevan -tasangon eläimet tulleet sinne juomaan, lihansyöjät rohkeina, -pelottoman uljaina, kasvissyöjät arkoina, empivinä, peloissaan. - -Numa, leijona, oli nälkäinen; se oli hyvin nälkäinen ja senvuoksi -aivan hiljaa. Juomapaikalle tullessaan se oli usein ulvonut ja -karjunut paljon; mutta lähestyessään sitä kohtaa, jossa se aikoi -väijyä Baraa, kaurista, tai Hortaa, metsäkarjua, tai jotakin muuta -tänne juomaan saapuvista mehevälihaisista otuksista, se oli hiljaa. Se -hiljaisuus oli julmaa ja peloittavaa, mitä todisti hurjien silmien -kellanvihreä välke ja notkean hännän aaltomainen värähtely. - -Ensimmäisenä saapui Pakko, seebra, ja Numa, leijona, voi tuskin -pidättyä karjaisemasta raivosta, sillä kaikista tasangon eläimistä ei -yksikään muu ole niin varovainen kuin Pakko, seebra. Mustaviiruisen -oriin jäljessä tuli kokonainen lauma, jossa oli kolme- tai -neljäkymmentä noita lihavia, virmoja hevosen kaltaisia eläimiä. -Lähestyessään jokea johtaja pysähtyi usein, herkistäen korviaan ja -nostaen turpaansa nuuhkiakseen vienosta tuulesta pelättyjen -lihansyöjien kielittelevää hajua. - -Numa liikahti rauhattomasti, vetäen takakäpälänsä kauaksi -kellanruskean ruumiinsa alle ja jännittäytyen äkillistä syöksyä ja -rajua hyökkäystä varten. Sen silmät kiiluivat nälästä, ja vahvat -lihakset vapisivat hetken kiihtymyksestä. - -Pakko tuli hieman likemmäksi, pysähtyi, korskahti ja pyörähti ympäri. -Kuului rientävien kavioiden kapsetta, ja lauma oli tipotiessään. Mutta -Numa, leijona, ei hievahtanutkaan. Se tunsi seebran tavat. Se tiesi -oriin palaavan, vaikka se saattaisikin kääntyä pakoon useita kertoja, -ennenkuin se rohkaistuisi niin paljon, että toisi haareminsa ja -jälkeläisensä veden partaalle. Oli semmoinenkin mahdollisuus, että -Pakko pelästyisi tyyten pois. Numa oli nähnyt sellaista sattuvan -ennenkin ja kävi senvuoksi melkein jäykäksi, ettei ainakaan itse -lähettäisi laumaa janoaan sammuttamatta täyttä neliä takaisin -tasangolle. - -Yhä uudelleen lähestyi Pakko perheineen, ja yhä uudelleen se taaskin -juoksi pakoon. Mutta joka kerta tuli lauma likemmäksi jokea, kunnes -vihdoin jäntevä ori laski samettiturpansa sirosti veteen. Varovasti -kävellen lähenivät toiset johtajaansa. Numa valitsi kiiltäväkarvaisen, -lihavan tammavarsan, ja sen kiiluvissa silmissä oli ahnas hehku niiden -jo ahmiessa saalista, sillä leijona pitää tuskin mistään enemmän kuin -seebran lihasta, kenties siitä syystä, että kaikista ruohonsyöjistä -Pakko on vaikein pyydystää. - -Leijona nousi hitaasti, mutta sen noustessa katkaisi oksan yksi sen -tukevista, pehmeistä käpälistä. Kuin pyssyn suusta lentäen se syöksyi -varsaa kohti; mutta oksan katkeaminen oli riittänyt säikäyttämään -arkoja otuksia, niin että ne lähtivät heti pakoon, samalla kun Numa -hyökkäsi. - -Viimeksi jäi ori, ja huima hyppy sinkosi leijonan tavoittamaan sitä. -Mutta oksan taittuminen oli riistänyt Numalta aterian, vaikka sen -voimakkaat kynnet raapaisivat seebran kiiltävää kylkeä, jättäen neljä -veristä viirua kauniiseen karvaan. - -Raivoissaan Numa poistui joelta ja painui hurjistuneena, vaarallisena -ja nälkäisenä viidakkoon. Nyt se ei ollut lainkaan turhan tarkka -syötävään nähden. Dango, hyenakin, olisi nyt makupala sen ravintoa -huutavaan kitaan. Ja tällaisessa mielentilassa leijona osui Kertshakin -isojen apinoiden heimon läheisyyteen. - -Leijonaa vastaan ei olla varuillaan niin myöhään aamulla. Siihen -aikaan pedon pitäisi nukkua edellisen yön saaliin vieressä; mutta Numa -ei ollut tappanut mitään edellisenä yönä. Se oli yhä metsästämässä -nälkäisempänä kuin koskaan ennen. - -Ihmisapinat vetelehtivät aukeamalla tyydytettyään pahimman aamuisen -nälkänsä. Numa haistoi heidät paljoa aikaisemmin kuin näki. -Tavallisissa oloissa se olisi poikennut etsimään muuta riistaa, sillä -Numakin kunnioitti Kertshakin heimon kookkaiden urosten valtavia -lihaksia ja teräviä torahampaita, mutta tänään se eteni suoraan heitä -kohti viiksikäs kuono äkäisesti irvessä. - -Hetkeäkään empimättä Numa hyökkäsi päästyään sellaiselle kohdalle, -että apinat olivat näkyvissä. Pienellä aukeamalla oli toistakymmentä -karvaista, ihmisenmuotoista olentoa. Aukeaman laidalla istui puussa -ruskeaihoinen nuorukainen. Hän näki Numan nopeasti syöksyvän esille, -apinain kääntyvän pakoon ja isojen urosten polkevan pieniä baluja. -Vain yksi apina jäi paikalleen torjumaan hyökkäystä; hän oli nuori -naaras, jota äskettäin alkanut äitiys innostutti uhraamaan itsensä -pelastaakseen balunsa. - -Tarzan hyppäsi oksalta ja kiljui alhaalla pakeneville ja ympärillä -kasvavissa puissa turvallisesti kyyköttäville uroksille. Jos nämä -olisivat pysyneet paikoillaan niin Numa ei olisi suorittanut -hyökkäystään, jollei sitä olisi innostanut vimmainen raivo tai -nälkiintymisestä aiheutuvat jäytävät tuskat. Eikä se sittenkään olisi -selviytynyt ehein nahoin. - -Jos urokset kuulivat Tarzanin huudot, hidastelivat he toiminnassa, -sillä Numa oli siepannut emoapinan ja raahannut hänet viidakkoon, -ennenkuin urokset olivat saaneet takaisin kylliksi malttia ja -rohkeutta ryhtyäkseen puolustamaan toveriaan. Tarzanin kiukkuinen ääni -herätti samanlaista kiukkua apinoiden rinnassa. Äristen ja karjuen he -seurasivat Numaa tiheään, sekavaan lehvistöön, jonne peto koetti -piiloutua heiltä. Apinamies oli etummaisena, liikkuen ripeästi, mutta -varovasti, luottaen, korviinsa ja nenäänsä vieläkin enemmän kuin -silmiinsä etsiessään leijonaa. - -Jälkiä oli helppo seurata, sillä raahautuessaan oli uhri tehnyt -selvän, veren tahraaman ja voimakashajuisen uran. Niinkin -tylsäaistimiset olennot kuin te ja minä olisimme hyvin kyenneet sitä -seuraamaan. Tarzanista ja Kertshakin apinoista se oli yhtä näkyvä kuin -sementillä laskettu katukäytävä. - -Tarzan tiesi, että he lähestyivät isoa kissaeläintä, ennenkuin kuuli -äkäisen varoitusmurinan suoraan edestään. Kehoittaen apinoita -noudattamaan esimerkkiään hän heilautti itsensä puuhun ja hetkistä -myöhemmin ympäröi Numaa piiri ärjyviä petoja, jotka pysyttelivät -poissa kauheiden hampaiden ja kynsien ulottuvilta, mutta olivat -selvästi näkyvissä. Raatelija kyyrötti etukäpälät naarasapinan päällä. -Tarzan erotti, että jälkimmäinen oli kuollut, mutta hänellä oli se -tunne, että eloton ruumis oli välttämättä pelastettava vainolaisen -kynsistä ja petoa rangaistava. - -Hän syyti Numalle pilkka- ja herjaussanoja, katkoi kuivuneita oksia -siitä puusta, jossa hyppi, ja heitteli niillä leijonaa. Apinat -noudattivat esimerkkiä. Numa karjui raivoissaan ja kiusaantuneena. Sen -oli kova nälkä, mutta sellaisissa oloissa ei syöminen käynyt päinsä. - -Jos apinat olisivat jääneet omiin valtoihinsa, olisivat he epäilemättä -pian jättäneet leijonan rauhassa nauttimaan ateriaansa, sillä olihan -naaras kuollut. He eivät voineet palauttaa häntä henkiin viskelemällä -kalikoilla Numaa, ja parhaillaankin he olisivat jo voineet olla itse -levollisesti etsimässä ravintoa; mutta Tarzan oli toista mieltä. Numaa -oli rangaistava, ja se oli ajettava tiehensä. Sille oli näytettävä, -että vaikkakin se sai tapetuksi manganin, ei sen sallittaisi syödä -uhriaan. Ihmisjärki piti silmällä tulevaisuutta, kun taas apinat -ajattelivat vain läheisintä nykyisyyttä. He olisivat olleet -tyytyväisiä selvittyään tänään Numan taholta uhkaavasta vaarasta, kun -taas Tarzan oivalsi, kuinka välttämätöntä ja myöskin mahdollista oli -taata turvallisuus vastaisten päivien varalta. - -Niinpä hän yllytti isoja ihmisapinoita, kunnes Numan niskaan lenteli -satamalla kalikoita, pannen leijonan pudistelemaan päätänsä ja -karjumaan rajusti ja uhkaavasti; mutta yhä se piti epätoivoisesti -kiinni saaliistaan. - -Pian Tarzan käsitti, että Numaan singotut oksat eivät osuessaankaan -koskeneet kipeästi eivätkä lainkaan vahingoittaneet petoa, minkävuoksi -apinamies silmäili ympärilleen löytääkseen tehokkaampia heittoaseita, -eikä hänen tarvinnutkaan niitä kauan hakea. Varsin lähellä Numaa oli -maasta ulkoneva, rappeutunut graniittimöhkäle, ja se tarjosi paljon -pahemmin koskevia heittoaseita. Käskien apinoita tarkkaamaan häntä -Tarzan liukui maahan ja keräsi kourallisen pieniä kivensirpaleita. Hän -tiesi, että kun kerran apinat olisivat nähneet hänen toteuttavan -ajatuksensa, niin he noudattaisivat hänen esimerkkiään paljon -sukkelammin kuin tottelisivat hänen käskyjään, jos hän komentaisi -heitä noutamaan kiviä ja nakkelemaan niillä Numaa, sillä silloin ei -Tarzan vielä ollut Kertshakin heimon apinoiden kuningas. Siksi hän -tuli vasta myöhempinä vuosina. - -Nyt hän oli vain nuorukainen, vaikka hän olikin osannut hankkia -itselleen paikan näiden villieläinten neuvotteluissa, joiden -keskuuteen kummallinen kohtalo oli hänet heittänyt. Vanhemman polven -jöröt urokset vihasivat häntä yhäti, kuten eläimet vihaavat niitä, -joiden tunnusmerkillinen haju on vieraan ja siis vihollisen haju. -Nuoremmat urokset, jotka olivat lapsuudessaan olleet Tarzanin -kisatovereita, olivat yhtä tottuneet Tarzanin kuin kenen hyvänsä -heimon jäsenen hajuun. He eivät epäilleet häntä sen enempää -kuin muitakaan tuntemiaan uroksia; mutta he eivät myöskään -rakastaneet häntä, sillä he eivät rakastaneet ketään muulloin kuin -paritteluaikana, ja se viha, jota muut urokset silloin heissä -herättivät, pysyi hyvinkin seuraavaan paritteluaikaan saakka. He -olivat parhaimmillaankin äreää, kärtyistä joukkoa, vaikka heidän -keskuudessaan oli joitakuita, joiden mielessä oli inhimillisyyden -alkeellisia ituja -- epäilemättä vanhaa perintöä; heissä oli kaiketi -vielä jotakin jäljellä siitä ammoisesta esivanhemmasta, joka astui -ensimmäisen askeleen apinanmuodosta ihmisyyttä kohti, kävellen entistä -useammin takajaloillaan ja keksien muuta puuhaa vapaille käsilleen. - -Niinpä siis Tarzan johti, koska hän ei vielä voinut komentaa. Hän oli -jo aikoja sitten pannut merkille apinoiden matkimistaipumuksen ja -oppinut käyttämään sitä hyväkseen. Koottuaan sylinsä täyteen -rapautuneen graniitin kappaleita hän kiipesi jälleen puuhun ja näki -hyvillä mielin, että apinat noudattivat hänen esimerkkiään. - -Heidän kiviä kerätessään syntyneen vähäisen rauhallisen hetken aikana -oli Numa käynyt aterioimaan; mutta tuskin se oli ehtinyt sijoittua -mukavasti saaliinsa ääreen, kun apinamiehen harjaantuneen käden -linkoama terävä graniittisirpale sattui sen poskeen. Pedon äkillinen -tuskan ja raivon karjahdus tukehtui, kun apinat, jotka olivat nähneet -Tarzanin tempun, tähtäsivät siihen yhteislaukauksen. Numa pudisteli -jykevää päätään ja tähyili kiusanhenkiinsä päin. Puoli tuntia ne -ahdistivat sitä kivillä ja katkotuilla oksilla, ja vaikka se kiskoi -uhrinsa mitä sakeimpiin tiheikköihin, keksivät he aina jonkun keinon -osuakseen siihen heittoaseillaan antamatta sille vähääkään syömisen -tilaisuutta ja ajaen sitä yhä edemmäksi. - -Karvaton, ihmishajuinen apinaotus oli pahin kaikista, sillä hän oli -kyllin uhkarohkea tullakseen maan pinnalle muutamien askelten päähän -viidakon valtiaasta voidakseen siten tarkemmin ja voimakkaammin -sinkauttaa teräviä kiviä ja raskaita kalikoita. Vähä väliä syöksähti -Numa äkkiä ja äkäisesti häntä tavoittamaan, mutta notkea, -vilkasliikkeinen kiusanhenki sai aina vältetyksi vaaran niin -loukkaavan keveästi, että leijona joutui raivoisen vimman valtaan, -unohtaen kalvavan nälkänsäkin ja poistuen varsin pitkiksi ajoiksi -saaliinsa luota turhaan koettaessaan saada kiinni vainoojaansa. - -Apinat ja Tarzan hätyyttivät kookkaan pedon luontaiselle aukeamalle, -jossa Numa ilmeisesti päätti asettua lopullisesti vastarintaan -sijoittuen keskelle aukeamaa; siellä se oli kylliksi kaukana kaikista -puista ollakseen jotakuinkin turvassa apinoiden huononlaisesti -tähdätyiltä heitoilta, vaikka Tarzanin itsepäisesti ja yhä uutterammin -heittämät kivet edelleenkin osuivat siihen. - -Mutta tämä ei tyydyttänyt apinamiestä, koska Numa heiton silloin -tällöin osuessa vain ärähti, valmistautuen nauttimaan viivästynyttä -ateriaansa. Tarzan raapi päätään, miettien jotakin tehokkaampaa -hyökkäystapaa, sillä hän oli päättänyt estää Numan millään tavoin -hyötymästä heimon kimppuun tekemästään hyökkäyksestä. Ihmisjärki -suunnitteli tulevaisuuden varalle, kun taas karvaiset apinat -ajattelivat vain hetkellistä kiukkuaan ikivanhaa vainolaista kohtaan. -Tarzan arvasi, että jos Numa näkisi aterian sieppaamisen Kertshakin -heimon keskuudesta helpoksi tehtäväksi, niin varsin pian muuttuisi -heidän elämänsä kamalaa painajaista muistuttavaksi varomiseksi ja -peloksi. Numalle oli opetettava, että apinan tappamisesta koituisi -heti rangaistus eikä mitään hyötyä. Tarvittaisiin vain muutamia -läksytyksiä, ja heimon aikaisempi turvallisuus olisi taattu. Tuon -täytyi olla joku vanha leijona, jonka voimien ja vikkelyyden -vähentyminen oli pakottanut turvautumaan mihin hyvänsä riistaan, jonka -se vain voi saavuttaa. Mutta yksikin leijona, jota ei hillittäisi, -voisi tuhota heimon tyyten tai ainakin tehdä sen olemassaolon niin -vaaralliseksi ja kammottavaksi, ettei elämä enää olisi lainkaan -miellyttävä. - -"Metsästäköön hän gomanganien keskuudessa", arveli Tarzan. "Heistä hän -saa helpommin saalista. Minä opetan hurjalle Numalle, ettei hän saa -pyydystää manganeja." - -Mutta miten hän saisi riistetyksi uhrin ruumiin ruokailevalta -leijonalta, se kysymys oli ensiksi ratkaistava. Vihdoin Tarzan keksi -suunnitelman. Kaikista muista paitsi Apinain Tarzanista se olisi -kenties tuntunut kovin uskalletulta, ja kenties se tuntui sellaiselta -hänestäkin; mutta Tarzan piti paljon kaikista sellaisista kujeista, -joihin sisältyi tuntuvasti vaaraa. Joka tapauksessa epäilen suuresti, -olisimmeko me, te ja minä, valinneet sellaista suunnitelmaa ärtyneen -ja nälkäisen leijonan puijaamiseksi. - -Keksimänsä tempun suorittamiseen Tarzan tarvitsi apua, ja hänen -auttajansa piti olla yhtä rohkea ja melkein yhtä vikkelä kuin hän oli. -Apinamiehen katse suuntautui Taugiin, lapsuudenaikaiseen -leikkitoveriin, hänen ensi rakkautensa kilpailijaan; kaikista heimon -uroksista voi vain Taugin villissä rinnassa olettaa sykkivän Tarzania -kohtaan sellaisia tunteita, joita me keskuudessamme nimitämme -ystävyydeksi. Ja Tarzan ainakin tiesi Taugin rohkeaksi, ja uros oli -nuori, ketterä, ja hänellä oli ihailtavat lihakset. - -"Taug!" huusi apinamies. Iso apina nosti silmänsä puuhastaan; hän oli -juuri koettamassa katkaista kuivunutta oksaa salaman iskemästä puusta. -"Mene lähelle Numaa ja härnää häntä", kehoitti Tarzan, "Ärsytä häntä, -kunnes hän hyökkää! Vie hänet pois Mamkan ruumiin luota! Pidätä häntä -poissa niin kauan kuin voit!" - -Taug nyökkäsi. Hän oli Tarzanista aukeaman vastaisella puolella. -Kiskottuaan vihdoin oksan irti puusta hän pudottautui maahan ja -lähestyi Numaa, muristen ja kiljuen herjauksiaan. Ärtynyt leijona -katsahti häneen ja nousi pystyyn. Numan häntä kohosi jäykkänä pystyyn, -ja Taug kääntyi pakoon, sillä hän tunsi tuon varoittavan -hyökkäysmerkin. - -Leijonan takaa juoksi Tarzan ripeästi aukeaman keskellä viruvan Mamkan -ruumiin luokse. Numan huomio oli kokonaan kiintynyt Taugiin, eikä se -nähnyt apinamiestä. Sen sijaan peto syöksähti pakenevan uroksen -jäljessä, joka ei ollut lähtenyt pakoon hetkistäkään liian aikaisin, -sillä saapuessaan lähemmälle puulle hän oli vain metrin tai pari -edellä takaa-ajavasta pedosta. Vikkelästi kuin kissa kiipesi raskas -ihmisapina runkoa myöten turvaan, Numan kynsien raapaistessa puuta -vain muutaman kymmenen sentimetrin päässä hänestä. - -Leijona seisoi vähän aikaa puun alla, tuijottaen apinaa ja karjuen, -niin että maa vapisi. Sitten se kääntyi palaamaan saaliinsa luokse, -mutta samassa sen häntä uudelleen jäykistyi suoraksi, ja peto -syöksähti takaisinpäin vieläkin rajummin kuin tullessaan, sillä se -näki alastoman ihmisolennon juoksevan toisella laidalla kasvavia puita -kohti, saaliin verinen ruho jättiläisolallaan. - -Apinat, jotka katselivat kauheata kilpajuoksua turvallisilta paikoilta -puista, kiljuivat pilkkasanoja Numalle ja varoituksia Tarzanille. -Korkealla oleva aurinko paahtoi kuumasti ja kirkkaasti, valaisten -pienellä aukeamalla esitettävän näytelmän toimihenkilöitä ja näyttäen -heidät huikaisevan selvästi ympäröivien puiden lehväisissä varjoissa -istuville katselijoille. Alastoman nuorukaisen vaaleanruskea ruho, -punaisen veren valuessa pitkin hänen sileätä, sametinpehmoista -ihoansa, jonka alla lihakset pullistelivat. Hänen takanaan -mustaharjainen leijona, viidakon valio-otus, kiitäen pää painuksissa, -häntä ojossa päivänpaisteisen aukeaman halki. - -Tämäpä oli elämää! Se sai kuolema kintereillään rientävän Tarzanin -värähtämään riemusta. Mutta ennättäisikö hän puiden luo, ennenkuin -niin lähellä takana vinhasti lähestyvä surma saavuttaisi hänet? - -Gunto heilautti itsensä alemmalle oksalle apinamiehen edessä olevassa -puussa. Gunto kirkui varoituksia ja neuvoja. - -"Ota kiinni minusta!" huusi Tarzan ja hyppäsi raskaine taakkoineen -suoraan isoa urosta kohti, joka riippui jalkojensa ja toisen kätensä -varassa. Ja Gunto tarttui heihin -- kookkaaseen apinamieheen ja -tapetun naarasapinan elottomaan ruhoon -- tarttui heihin toisella, -vankalla, karvaisella kädellään ja kiskaisi heitä ylöspäin, niin että -Tarzan sai kiinni läheisestä oksasta. - -Heidän allaan hypähti Numa; mutta niin raskaalta ja kömpelöltä kuin -Gunto lieneekin näyttänyt, oli hän kuitenkin ketterä kuin Manu, -marakatti, joten leijonan kynnet vain raapaisivat verisen viirun hänen -toiseen käsivarteensa. - -Tarzan vei Mamkan ruumiin korkeaan haarautumaan, josta sitä ei voinut -saada edes Shita, pantteri. Numa asteli raivoissaan puun alla -edestakaisin, karjuen peloittavasti. Siltä oli riistetty saalis ja -myöskin kosto. Se oli totisesti vimmastunut; mutta riistäjät olivat -poissa sen ulottuvilta. Vielä vähän aikaa pilkattuaan leijonaa ja -viskeltyään sitä he poistuivat, heilautellen itseään puusta toiseen ja -herjaten vihollistaan ilkeästi. - -Senpäiväinen pikku seikkailu antoi Tarzanille paljon ajattelemisen -aihetta. Hän käsitti, miten saattaisi käydä, jos viidakon voimakkaat -raatelijat vakavasti kohdistaisivat huomionsa Kertshakin, ison apinan, -heimoon. Mutta hän ajatteli myöskin, kuinka hurjasti apinat -kiiruhtivat turvaan, kun Numa ensi kerran hypähti heidän keskelleen. -Viidakossa on huumori melkein aina julmaa ja kammottavaa. Eläimillä on -huumorin tajuntaa hyvin vähän, jos ollenkaan; mutta nuori -englantilainen näki huumoria monissa seikoissa, joissa hänen -toveriensa mielestä ei ollut lainkaan humoristista puolta. - -Varhaisimmasta lapsuudestaan saakka hän oli hautonut kepposia, jotka -kovasti pahoittivat hänen apinakumppaneitaan, ja nyt hän näki huumorin -apinain pelokkaassa pakokauhussa ja Numan voimattomassa raivossa, -tässäkin kaameassa viidakkoseikkailussa, joka oli tuottanut Mamkalle -kuoleman ja pannut vaaraan heimon monen muun jäsenen hengen. - -Vain muutamia viikkoja myöhemmin karkasi Shita, pantteri, äkkiä heimon -kimppuun ja sieppasi pienen balun puusta, johon emo oli sen -piilottanut siksi aikaa, kun hän itse oli hakemassa ravintoa. Shita -pääsi häiritsemättä tiehensä pienine saaliineen. Tarzania karvasteli -pahasti. Hän puheli uroksille siitä, kuinka helposti Numa ja Shita -olivat yhden ainoan kuukauden aikana surmanneet heimon kaksi jäsentä. - -"Ne ottavat meidät kaikki ruuakseen", hän kiukkuili. "Me vaellamme -huolettomina viidakossa lainkaan välittämättä lähestyvistä -vihollisista. Ei edes Manu, marakatti, menettele siten. Hän pitää aina -pari, kolme tarkkailemassa vihollisia. Pakko ja Wappi (antilooppi) -pitävät aina lauman ympärillä muutamia vahdissa toisten syödessä, -mutta me, kookkaat manganit, sallimme Numan, Saborin ja Shitan tulla, -milloin haluavat, ja viedä meistä jonkun balujensa ravinnoksi." - -"Gr-r-rmph", äänsi Numgo. - -"Mitä meidän on tehtävä?" kysyi Taug. - -"Myöskin meillä pitäisi aina olla kaksi tai kolme vahtimassa Numan, -Saborin ja Shitan lähestymistä", vastasi Tarzan. "Muita meidän ei -tarvitse pelätä paitsi Histahia, käärmettä, ja pitäessämme silmällä -toisia näemme myöskin Histahin, jos hän tulee, vaikka hän luikertelisi -kuinka äänettömästi." - -Ja niin kävi, että Kertshakin heimon isot apinat sijoittivat tästä -lähtien vahteja valvomaan kolmella suunnalla, sillä aikaa kun heimo -liikkui ravinnon haussa vähemmän hajallaan kuin aikaisemmin oli ollut -tapana. - -Mutta Tarzan harhaili yksin, sillä Tarzan oli ihmisolento ja etsi -huvia, seikkailuja ja sellaista huumoria kuin jylhä ja hirveä viidakko -tarjoaa niille, jotka sen tuntevat eivätkä sitä pelkää -- outoa -huumoria, jossa hehkuu kiiluvia silmiä ja välkkyy tulipunaista -elonnestettä. Toisten etsiessä vain ravintoa ja rakkautta etsi Apinain -Tarzan ravintoa ja iloa. - -Eräänä päivänä hän keinui puun oksalla Mbongan, päällikön, -aarniometsän mustan ihmissyöjän, paalutuksella ympäröidyn kylän -laidalla. Kuten monesti ennen näki hän nytkin Rappa Kegan, -poppamiehen, verhoutuneena Gorgon, puhvelin, päähän ja vuotaan. -Tarzanista oli hupaista nähdä gomangani näyttelemässä Gorgoa; mutta se -ei herättänyt hänen mielessään mitään erikoisia ajatuksia, ennenkuin -hän sattui huomaamaan Mbongan majan seinälle pingoitetun -leijonantaljan, jossa pää oli vielä kiinni. Silloin viilin nuorukaisen -kauniille kasvoille levisi hymy. - -Hän painui jälleen viidakkoon, kunnes sattuma, vikkelyys, voima ja -oveluus, joita tuki hänen ihmeellinen havaitsemiskykynsä, hankkivat -hänelle helpon aterian. Jos Tarzan tunsikin, että maailma oli -velvollinen pitämään häntä hengissä ja kunnossa, käsitti hän myöskin, -että hänen oli itsensä hankittava elatuksensa, eikä ikinä ole ollut -parempaa elatuksen hankkijaa kuin tämä englantilaisen loordin poika, -joka tunsi vieläkin vähemmän isiensä tapoja kuin isiä itseään, ja -näitä hän ei tuntenut lainkaan. - -Oli jo aivan pimeä, kun Tarzan palasi Mbongan kylän läheisyyteen ja -sijoittui nyt kiiltäväksi hankautuneelle oksalleen kylän laidalla -paalutuksen vieressä kasvavaan puuhun. Kun kylässä ei ollut mitään -erityistä juhlimisen syytä, oli kylän ainoalla tiellä vain vähän -liikettä, sillä ainoastaan mässäykset, jolloin ahmitaan lihaa ja -juodaan neekerien olutta, jaksavat viekoitella Mbongan kansan -ulkosalle. Tänä iltana he istuivat pakisten keittonuotioittensa -ympärillä, nimittäin heimon vanhemmat jäsenet, kun taas nuoret -piileksivät parittain palmunlehvillä katettujen majojen luomissa -varjoissa. - -Tarzan pudottautui keveästi kylään ja hiipi hiljaa Mbongan, päällikön, -majalle, pysytellen varovasti synkimmissä pimennoissa. Sieltä hän -löysi etsimänsä esineen. Kaikkialla hänen ympärillään oli sotureja; -mutta he eivät aavistaneet, että pelätty viidakkohaltia pujotteli niin -lähellä heitä, eivätkä he liioin huomanneet hänen ottavan himoamaansa -kappaletta ja poistuvan heidän kylästään yhtä meluttomasti kuin oli -tullutkin. - -Kyyristyttyään myöhemmin sinä iltana nukkumaan oli Tarzan valveilla -pitkän aikaa, katsellen tuikkivia tähtiä ja välkkyvää Goroa, kuuta, ja -hymyillen. Hän muisti, kuinka hullunkurisilta kookkaat urokset olivat -näyttäneet rientäessään mielipuolina turvaan, silloin kun Numa oli -syöksähtänyt heidän keskelleen ja surmannut Mamkan, ja kuitenkin hän -tiesi heidät rajuiksi ja rohkeiksi. Juuri äkillinen yllätys saattoi -heidät kauhun valtaan; mutta siitä ei Tarzan vielä ollut täysin -selvillä. Sen hän sai oppia läheisessä tulevaisuudessa. - -Hän vaipui uneen leveä hymy kasvoillaan. - -Manu, marakatti, herätti hänet seuraavana aamuna nakkelemalla -silpomiaan pavunpalkoja hänen ylöspäin käännetyille kasvoilleen vähän -matkan päässä hänen yläpuolellaan olevalta oksalta. Tarzan vilkaisi -sinne ja hymyili. Hänet oli herätetty samalla tavoin usein ennenkin. -Hän ja Manu olivat vilpittömän hyviä ystäviä, ja heidän ystävyytensä -oli molemminpuolinen. Joskus Manu saattoi varhain aamulla kiitää -herättämään Tarzania ja kertomaan hänelle, että Bara, kauris oli -laitumella läheisyydessä tai että Horta, metsäkarju, nukkui -mutakuopassa aivan likellä; ja vastapalvelukseksi Tarzan särki kovien -pähkinöiden ja hedelmien kuoria Manulle tai säikytti pois Histahin ja -Shitan. - -Aurinko oli ollut ylhäällä jonkun aikaa, ja heimo oli jo lähtenyt -liikkeelle etsimään ravintoa. Manu ilmoitti hänelle suunnan, johon -apinat olivat menneet, heilauttamalla kättään ja päästämällä -joitakuita heikkoja kitiseviä äännähdyksiään. - -"Tule, Manu", käski Tarzan, "niin saat nähdä sellaista, että tanssit -riemusta ja kiljut niin paljon kuin pienestä, kurttuisesta päästäsi -lähtee! Tule, seuraa Apinain Tarzania!" - -Sen sanottuaan hän lähti Manun osoittamaan suuntaan, ja hänen -yläpuolellaan hyppeli marakatti lörpötellen, räkättäen ja kirkuen. -Tarzanin hartioilla oli se esine, jonka hän edellisenä iltana oli -varastanut Mbongan, päällikön, kylästä. - -Heimo oli hakemassa ruokaa metsästä saman aukeaman laitamilta, jossa -Gunto, Taug ja Tarzan olivat ärsyttäneet Numaa ja lopuksi riistäneet -siltä saaliinsa. Joitakuita heimon jäseniä oli itse aukeamalla. He -olivat rauhallisia ja huolettomia, sillä olihan kolme vahtia -tähyilemässä eri puolilla laumaa. Tarzan oli sen heille opettanut, ja -vaikka hän olikin ollut poissa useita päiviä, metsästellen yksin, -kuten hän usein teki, tai käyden rannalla sijaitsevassa majassa, niin -he eivät olleet vielä unohtaneet hänen neuvoaan; ja jos he vielä -jonkun aikaa eteenpäin sijoittaisivat vahteja, niin se muuttuisi -tavaksi heidän heimoelämässään ja sitä noudatettaisiin loppumattomiin. - -Mutta Tarzan, joka tunsi heidät paremmin kuin he itse, uskoi varmasti, -että he olivat lakanneet pitämästä vahteja heti kun hän oli poistunut -heidän luotaan; nyt hän senvuoksi aikoi hieman kujeilla heidän -kustannuksellaan ja samalla opettaa heille valppautta, joka on -vieläkin tärkeämpi ominaisuus viidakossa kuin sivistyneillä seuduilla. -Te ja minä saamme olemassaolostamme varmastikin kiittää jonkun -oligoseeniajalla eläneen karvaisen ihmisapinan valpasta varovaisuutta. -Tietysti olivat myöskin Kertshakin apinat aina varuillaan -omalla tavallaan -- Tarzan oli vain ehdottanut heille uuden -turvallisuustoimenpiteen entisten lisäksi. - -Gunto oli tänään sijoitettu aukeaman pohjoispuolelle. Hän kyyrötti -eräässä puunhaarautumassa, josta hän saattoi tarkastella viidakkoa -varsin laajalti ympärillään. Juuri hän ensiksi huomasi vihollisen. -Pensaikosta kuuluva kahina kiinnitti hänen huomiotaan, ja hetkistä -myöhemmin hän osittain näki takkuisen harjan ja kellanruskean selän. -Se oli vain pelkkä vilahdus hänen allaan olevan tiheän lehvistön läpi; -mutta samalla kajahti Gunton palkeita muistuttavista keuhkoista -kimakka "Krig-ah!" joka on apinain varoitushuuto. - -Heti yhtyi koko heimo huutoon, niin että "Krig-ah!" kiiri viidakossa -aukeaman ympärillä, samalla kun apinat nopeasti heilauttivat itsensä -turvaan puiden alaoksille ja isot urokset riensivät Guntoon päin. - -Ja sitten asteli aukeamalle Numa, leijona -- majesteettisena ja -valtavana, päästäen laajasta rinnastaan kuuluville ärinää ja jymiseviä -karjaisuja, jotka nostivat apinain karvat jäykkinä pystyyn takkuisista -kalloista aina vankkoihin selkiin saakka. - -Numa pysähtyi aukeamalle ja sai heti läheisistä puista niskaansa -kokonaisen kuuron kiviä ja ikivanhoista puista katkotutta oksia. -Häneen osui kymmenkunta kertaa, ja sitten apinat laskeutuivat puista -keräämään lisää kiviä ja peittosivat häntä säälimättömästi. - -Numa kääntyi pakoon, mutta häneltä sulki tien tiheä sade -teräväsärmäisiä heittoaseita ja aukeaman laidalla oli häntä vastassa -tanakka Taug, käsissään iso, ihmisen pään kokoinen järkäle, ja -viidakon valtias vaipui maahan saatuaan huumaavan iskun. - -Kiljuen, ulvoen ja äkäisesti karjuen syöksyivät Kertshakin heimon -kookkaat apinat sortuneen leijonan kimppuun. Liikkumatonta ruhoa -uhkasivat kepit, kivet ja keltaiset torahampaat. Seuraavalla hetkellä, -ennenkuin Numa ehtisi tulla takaisin tajuihinsa, olisi sitä piesty ja -raadeltu niin että eniten pelätystä viidakon asukkaasta olisi jäljellä -vain verinen läjä murtuneita luita ja takkuisia karvoja. - -Mutta kun kepit ja kivet jo olivat ylhäällä paiskautuakseen petoon ja -vankat hampaat irvessä repimään sitä, laskeutui läheisestä puusta -nopeasti kuin putoava kivi piskuinen olento, jolla oli pitkät, valkeat -viikset ja kurttuiset kasvot. Se tipahti suoraan Numan ruumiille ja -siinä se hyppi ja kirkui ja kiljui, uhmaten Kertshakin uroksia. - -Nämä pysähtyivät hetkiseksi, ikäänkuin kivettyen näkemänsä -herättämästä ihmetyksestä. Se oli Manu, marakatti, Manu, pieni -pelkuri-raukka, ja tuossa hän, rohjeten vastustaa hurjia, isoja -manganeja, hyppeli Numan, leijonan, ruholla, ja huusi heille, etteivät -he saaneet enää siihen koskea. - -Ja kun urokset seisahtuivat, kumartui Manu tarttuen kellanruskeaan -korvaan. Jännittäen kaikki vähäiset voimansa hän kiskoi raskasta -päätä, kunnes se hitaasti siirtyi taaksepäin, paljastaen Apinain -Tarzanin sekavat, mustat hiukset ja puhdaspiirteiset kasvot. - -Jotkut vanhemmat apinat olisivat tahtoneet täydentää aloittamansa -työn; mutta Taug, äreä, voimakas Taug, hyppäsi nopeasti apinamiehen -vierelle, asettui hajareisin tajuttoman miehen suojaksi ja varoitti -peräytymään niitä, jotka olisivat halunneet lyödä hänen -lapsuusaikaista leikkitoveriaan. Ja Tika, hänen puolisonsa, tuli -myöskin, sijoittuen hampaat irvessä Taugin rinnalle. Toiset -noudattivat heidän esimerkkiään, kunnes Tarzanin vihdoin ympäröi piiri -karvaisia puoltajia, jotka eivät olisi sallineet ainoankaan vihamiehen -lähestyä häntä. - -Ällistyneenä ja masentuneena Tarzan aukaisi silmänsä muutamia -minuutteja myöhemmin. Hän katseli ympärillään olevia apinoita, ja -hitaasti hän alkoi tajuta, mitä oli tapahtunut. - -Vähitellen levisi hänen kasvoilleen leveä virnistys. Hän oli saanut -paljon kipeitä kolhauksia; mutta tästä seikkailusta koitunut hyvä oli -kaiken sen arvoinen, mitä se oli maksanut. Hän oli esimerkiksi saanut -tietää, että Kertshakin apinat olivat painaneet mieleensä hänen -opetuksensa ja että hänellä oli hyviä ystäviä näiden jöröjen eläinten -joukossa, joita hän oli pitänyt tunteettomina. Hän oli nähnyt, että -Manu, marakatti, jopa pieni, raukkamainen Manu, oli pannut henkensä -vaaraan puolustaakseen häntä. - -Näiden seikkojen tunteminen teki Tarzanin hyvin iloiseksi; mutta -toinen saamansa läksytys sai hänet punastumaan. Hän oli aina ollut -kujeilija, ainoa kujeilija jurossa, peloittavassa seurueessa; mutta -viruessaan nyt puolikuolleena vammoistaan hän melkein vannoi -juhlallisen valan, että hän luopuisi ainiaaksi mokomasta kujeilusta -- -melkein, mutta ei aivan. - - - - -YHDEKSÄS LUKU - -Painajainen - - -Mbongan, päällikön, kylän neekerit juhlivat, samalla kun heidän -yläpuolellaan kyykötti puussa Apinain Tarzan -- julmana, peloittavana, -nälkäisenä ja kateellisena. Metsästys oli onnistunut kehnosti sinä -päivänä, sillä parhaillakin viidakon metsästäjillä on laihat samoin -kuin lihavat päivänsä. Usein oli Tarzan kärsinyt nälkää kauemmin kuin -kokonaisen vuorokauden ja viettänyt kuukausia, jolloin hän oli hädin -tuskin saanut nälkäkuoleman vältetyksi; mutta sellaista sattui -harvoin. - -Kerran oli ruohonsyöjiä kohdannut sairauskausi, jonka jälkeen tasangot -olivat useita vuosia olleet melkein riistattomat, ja toisen kerran -olivat isot kissaeläimet lisääntyneet niin nopeasti ja täyttäneet -seudun siinä määrin, että niiden saalis, joka oli myöskin Tarzanin, -oli säikkynyt pois pitkäksi aikaa. - -Mutta enimmäkseen oli Tarzan saanut ravintoa runsaasti. Tänään oli -hänen metsästyksensä kuitenkin rauennut tyhjiin: hänelle oli sattunut -kommellus toisensa jälkeen, aina kun hän oli alkanut ahdistaa uutta -riistaeläintä; ja niinpä hän nyt kyyröttäessään puussa katsellen -juhlivia neekerejä tunsi tuskallisen kalvavaa nälkää, ja viha noita -elinikäisiä vihollisia vastaan kiihtyi voimakkaasti hänen rinnassaan. -Oli todellakin hornamaisen kiusallista istua nälissään, samalla kun -gomanganit ahtoivat itsensä niin täyteen, että heidän vatsansa -näyttivät olevan halkeamaisillaan, ja lisäksi vielä norsunlihasta! - -Totta kyllä on, että Tarzan ja Tantor olivat mitä parhaita ystävyksiä -ja ettei Tarzan ollut milloinkaan maistanut norsunlihaa; mutta -gomanganit olivat ilmeisesti surmanneet norsun, ja kun he söivät -saaliinsa lihaa, eivät minkäänlaiset siveelliset epäilykset olisi -estäneet Tarzania tekemästä samoin, jos hän olisi saanut siihen -tilaisuuden. Jos hän olisi tiennyt, että norsu oli kuollut tautiin -useita päiviä sitä ennen, kun mustaihoiset löysivät ruhon, ei hän -olisi ollut niin innokas pääsemään osalliseksi ateriasta, sillä -Apinain Tarzan ei ollut mikään haaskansyöjä. Mutta nälkä voi -tylsistyttää mitä tarkimmankin herkkusuun maun, eikä Tarzan ollut -juuri herkkusuu. - -Tällä hetkellä hän oli perin nälkäinen villipeto, jota varovaisuus -piti aisoissa, sillä kylän keskellä kiehuvan ison keittopadan -ympärillä oli mustia sotureita, joiden läpi ei edes Apinain Tarzan -olisi voinut ehein nahoin tunkeutua. Tähyilijän oli senvuoksi pakko -pysyä nälissään paikallaan, kunnes neekerit olisivat ahmineet itsensä -turriksi, ja jos he olisivat jättäneet joitakuita viipaleita jäljelle, -hankkia sitten niistä itselleen mahdollisimman hyvä ateria. Mutta -malttamattomasta Tarzanista tuntui, että ahnaat gomanganit mieluummin -repeäisivät kuin luopuisivat mässäyksestään, ennenkuin viimeinenkin -murunen olisi nielty. Vähäksi aikaa he keskeyttivät yksitoikkoisen -syömisen suorittaen osia eräästä metsästystanssista, ja se liike -kiihdytti heidän ruoansulatustaan siksi paljon, että he kykenivät -uusin voimin käymään jälleen käsiksi ateriaansa. Mutta nautittuaan -ylettömiä määriä norsunlihaa ja neekeriolutta he pian kävivät liian -kankeiksi minkäänlaisiin ruumiillisiin ponnistuksiin; jotkut heistä -joutuivat sellaiseen tilaan, etteivät enää jaksaneet nousta maasta, -vaan loikoivat mukavasti ison keittopadan lähellä, sulloen vatsaansa -lihaa, kunnes menivät tajuttomiksi. - -Vasta hyvän joukon yli puolen yön alkoi Tarzan nähdä oireita -mässäyksen päättymisestä. Mustaihoiset vaipuivat toinen toisensa -jälkeen nopeasti uneen; mutta muutamia oli vielä itsepintaisesti ruoan -kimpussa. Katsoen heidän tilaansa oli Tarzan varma siitä, että hän -huoletta voisi mennä kylään ja siepata kourallisen lihaa heidän -nenänsä edestä; mutta kourallinen ei hänelle riittänyt. Vain -vatsantäyteinen ateria voisi vaimentaa huutavan nälän raivoisat -vaatimukset. - -Vihdoin oli vain yksi soturi pysynyt uskollisena aatteelleen -- vanha -mies, jonka ennen kurttuinen vatsa oli nyt sileä ja pingoittunut kuin -rumpu. Ilmeisen vaivaloisesti, jopa tuskallisesti hän yhä uudelleen -ryömi padan ääreen, ponnistautui verkkaisesti polvilleen, josta -asennosta hän ylti astiaan ja sai lihakimpaleen. Sitten hän kellahti -selälleen äänekkäästi ähkien ja virui alallaan, tunkien hampaittensa -välitse hitaasti lihaa täyteen ahdettuun vatsaansa. - -Tarzanista oli ilmeistä, että ukko söisi kunnes kuolisi tai kunnes -liha tyyten loppuisi. Apinamies pudisti päätään inhon vallassa. Kuinka -törkeitä olentoja, olivatkaan nämä gomanganit! Ja kuitenkin vain he -koko viidakon väestä olivat läheisesti Tarzanin kaltaisia. Tarzan oli -ihminen, myöskin heidän täytyi olla jonkunlaisia ihmisiä, aivan samoin -kuin pienet marakatit, isot apinat ja Bolgani, gorilla, kuuluivat -samaan suureen perheeseen, vaikka heidän kokonsa, ulkomuotonsa ja -tapansa olivatkin erilaisia. Tarzania hävetti, sillä olihan siis -kaikista viidakon eläimistä iljettävin juuri ihminen -- ihminen ja -Dango, hyena. Vain ihminen ja Dango söivät niin, että paisuivat kuin -kuollut rotta. Tarzan oli nähnyt Dangon syömällä kaivautuneen kuolleen -norsun ruhoon ja sitten ahmivan niin, ettei enää mahtunut ulos samasta -reiästä, josta oli mennyt sisään. Nyt hän oli valmis uskomaan, että -ihminen tekisi samoin, jos saisi siihen tilaisuuden. Ihminen oli -myöskin vastenmielisin kaikista olennoista -- ohuine, laihoine -jalkoineen, pulleine vatsoineen, viilattuine hampaineen, paksuine, -punaisine huulineen. Ihminen oli inhoittava. Tarzanin katse kiintyi -kamalannäköiseen, vanhaan soturiin, joka kieriskeli loassa hänen -allaan. - -Kas noin! Olio ponnisteli polvilleen saadakseen vielä kappaleen lihaa. -Se ähkyi kovasti tuskissaan, mutta sittenkin se yhä vain söi, söi, -yhäti söi. Tarzan ei jaksanut enää hillitä -- ei nälkäänsä eikä -inhoansa. Hän liukui hiljaa maahan, pitäen puun runkoa itsensä ja -ahmatin välillä. - -Mies oli edelleenkin polvillaan keittopadan ääressä taipuneena melkein -kaksin kerroin vatsanväänteissään. Hänen selkänsä oli apinamieheen -päin. Reippaasti ja meluttomasti Tarzan lähestyi häntä. Ei kuulunut -mitään, kun rautaiset sormet puristuivat mustan kurkkuun. Ottelu oli -lyhyt, sillä neekeri oli vanha ja melkein herpaantunut lihan -nielemisen ja oluen seurauksista. - -Tarzan hellitti käsistään liikkumattoman ruumiin, otti padasta useita -aimo kimpaleita lihaa -- kylliksi tyydyttämään hänenkin kalvavan -nälkänsä -- ja nosti sitten maasta mässääjän ruumiin, tunkien sen -keittoastiaan. Herättyään olisi muilla mustaihoisilla jotakin -miettimistä! Tarzan virnisti. Palatessaan saaliineen puulle, otti hän -maasta olutta sisältävän astian ja vei sen huulilleen; mutta -maistettuaan juomaa hän sylki sen heti pois suustaan ja viskasi -alkeellisen maljan kädestään. Hän oli aivan varma siitä, ettei edes -Dango voisi nauttia noin saastaista juomaa, ja se usko lisäsi hänen -ihmistä kohtaan tuntemaansa halveksimista. - -Tarzan painui viidakkoon lähes kilometrin päähän, ennenkuin pysähtyi -syömään varastamaansa ruokaa. Hän pani merkille, että siitä lehahti -omituinen, vastenmielinen löyhkä, mutta otaksui sen johtuvan -siitä, että se oli ollut tulella olleessa astiassa. Tarzan ei -luonnollisestikaan ollut tottunut keitettyyn ruokaan. Hän ei pitänyt -siitä; hänellä oli hyvin nälkä, ja hän oli syönyt kelpo annoksen -saaliistaan, ennenkuin todella huomasi, että liha oli ellottavaa. Sitä -riitti paljon pienempi määrä kuin hän oli kuvitellut tyydyttämään -hänen ruokahalunsa. - -Viskattuaan tähteet maahan hän kyyristyi sopivan oksan juureen ja -koetti nukkua; mutta hänen tuntui olevan vaikea päästä uneen. -Tavallisesti Apinain Tarzan vaipui uneen yhtä nopeasti kuin leiskuvan -takkavalkean ääreen uunimatolle kiertynyt koira; mutta tänä iltana hän -kääntelehti ja vääntelehti, sillä hänen sydänalassaan oli omituinen -tunne, joka pikemmin kuin mistään muusta syystä tuntui voivan johtua -siitä, että siellä olevat norsunlihan kappaleet pyrkivät takaisin -öiseen ilmaan etsimään omaa ruhoaan. Mutta Tarzan oli jyrkkä -puolestaan. Hän puri hampaansa yhteen eikä päästänyt niitä ulos. -Häneltä ei noin vain riistettäisi ateriaa, senjälkeen kun hän oli niin -kauan odottanut sen saamista. - -Hänen oli onnistunut uinahtaa, kun leijonan karjaisu herätti hänet. -Hän nousi istumaan ja huomasi, että oli selvä päivä. Tarzan hieroi -silmiään. Oliko hän todella saattanut nukkua? Hän ei tuntenut itseään -erikoisen virkistyneeksi, kuten hänen olisi pitänyt kunnollisen unen -jälkeen. Hänen huomionsa kiintyi alhaalta kuuluvaan meluun ja kun hän -vilkaisi sinne, näki hän leijonan seisovan puun juurella ja tähyilevän -himokkaasti häneen päin. Tarzan irvisti eläinten kuninkaalle, minkä -jälkeen Numa Tarzanin suureksi hämmästykseksi alkoi kiivetä oksien -sekaan häntä kohti. Tarzan ei tosin ollut koskaan ennen nähnyt -leijonan kapuavan puuhun, mutta jostakin selittämättömästä syystä ei -häntä kovinkaan pahasti kummastuttanut, että tämä erikoinen leijona -teki sen. - -Leijonan hitaasti kiivetessä häntä kohti pyrki Tarzan ylemmille -oksille; mutta hän huomasi kauhukseen, että hänen oli äärimmäisen -vaikea kiivetä lainkaan. Yhä uudelleen hän liukui takaisin samaan -paikkaan, kun taas leijona jatkoi kiipeämistään hellittämättä ja pääsi -yhä lähemmäksi apinamiestä. Tarzan saattoi erottaa kellanvihreiden -silmien nälkäisen kiillon. Hän näki kuolaa riippuvissa leukapielissä -ja isot hampaat irvissä valmiina iskeytymään häneen ja repimään hänet. -Epätoivoisesti ponnistaen onnistui apinamiehen vihdoinkin päästä -hiukan kauemmaksi ahdistajastaan. Hän oli nyt korkeilla, heikoilla -oksilla, joille ei yksikään leijona, sen hän tiesi, voisi häntä -seurata; mutta ilkeännäköinen Numa läheni yhä. Se oli uskomatonta; -mutta se oli totta. Eniten ihmetytti Tarzania kuitenkin se, että -vaikka hän käsittikin, kuinka uskomatonta tämä kaikki oli, hän samalla -kertaa piti sitä varsin luonnollisena seikkana; hänestä oli -luonnollista ensiksi se, että leijona lainkaan kiipesi, ja toiseksi -se, että Numa nousi yläoksille, joille ei edes Shita, pantteri, -milloinkaan uskaltanut. - -Apinamies rimpuili sitten vaivaloisesti korkean puun latvaan saakka, -ja hänen jäljessään tuli Numa, vinkuen kammottavasti. Lopulta Tarzan -keinui huojuvan oksan päässä korkealla metsän yläpuolella. Enää hän ei -päässyt edemmäksi. Alhaalla lähestyi leijona varmasti, ja Apinain -Tarzan käsitti, että loppu oli vihdoinkin käsissä. Hän ei voinut -otella Numan kanssa ohuella oksalla, ei ainakaan tällaisen Numan, joka -liikkui notkuvilla oksilla, kuudenkymmenen metrin korkeudella maasta, -yhtä varmasti kuin itse maan pinnalla. - -Lähemmäksi, yhä lähemmäksi tuli leijona. Vielä hetkinen, ja hän voisi -ojentaa toisen vahvan käpälänsä ja kiskoa apinamiehen kauheaan -kitaansa, Tarzanin pään päältä kuuluva suhina sai hänet pahaa -aavistaen katsahtamaan ylöspäin. Hänen kohdallaan aivan lähellä häntä -kaarteli iso lintu. Hän ei ollut koko elämänsä aikana nähnyt niin isoa -lintua, mutta hän tunsi sen heti, sillä olihan hän satoja kertoja -nähnyt sen eräässä niistä kirjoista, jotka hän oli löytänyt suojaisen -lahden rannalla sijaitsevasta majasta -- sammaltuneesta majasta, joka -sisältöineen oli nuoren loordi Greystoken ainoa tuntemattomalta -isävainajalta saatu perintö. - -Kirjassa oli lintu kuvattu lentämässä korkealla ilmassa pieni lapsi -kynsissään, kun taas alhaalla maassa seisoi epätoivoinen äiti, -ojennellen käsiään. Leijona nosti parhaillaan vankkakyntistä -käpäläänsä tarttuakseen Tarzaniin, kun lintu syöksyi hänen kimppuunsa -ja upotti hänen selkäänsä aivan yhtä kammottavat kynnet. Tuska oli -puuduttava; mutta keventynein mielin tunsi apinamies, kuinka hänet -siepattiin Numan kidasta. - -Siipien voimakkaasti suhistessa kohosi lintu nopeasti, kunnes metsä -oli syvällä heidän allaan. Tarzania kuvotti ja huimasi, kun hän -katseli viidakkoa niin korkealta; hän sulki senvuoksi silmänsä lujasti -ja pidätti henkeään. Yhä ylemmäksi nousi upea lintu. Tarzan avasi -silmänsä. Viidakko oli niin kaukana hänen allaan, että se näkyi vain -himmeänä, vihreänä läikkänä, mutta yläpuolella ja aivan lähellä oli -aurinko. Tarzan oikaisi kätensä ja lämmitteli niitä, sillä niitä -paleli kovasti. Sitten hänet äkkiä valtasi raivo. Minne aikoi lintu -hänet viedä? Alistuiko hän näin vastustamatta siivekkään otuksen -saaliiksi, olipa se sitten kuinka tavaton hyvänsä? Aikoiko hän, -Apinain Tarzan, mahtava taistelija, kuolla lyömättä ainoatakaan iskua -puolustuksekseen? Ei ikinä. - -Hän sieppasi metsästyspuukon vyöllään olevasta jänteestä ja sysäsi sen -kerran, kaksi, kolme kertaa yläpuolellaan olevaan rintaan. Valtavat -siivet lepattivat vielä kouristuksentapaisesti jonkun kerran, kynsien -ote heltisi, ja Apinain Tarzan suistui kiitämään kaukana alhaalla -lepäävää viidakkoa kohti. - -Apinamiehestä tuntui, että hän putosi useita minuutteja, ennenkuin hän -räiskähti puiden vihreihin latvoihin. Pienemmät oksat hidastuttivat -hänen vauhtiaan, niin että hän hetkiseksi jäi lepäämään samalle -oksalle, jolle hän oli nukkunut edellisenä iltana. Vähän aikaa hän -hoippui, ponnistellen rajusti päästäkseen tasapainoon; mutta vihdoin -hän vierähti oksalta, mutta hurjasti huitomalla hän sai tartutuksi -siihen kiinni ja jäi riippumaan. - -Taaskin hän aukaisi silmänsä, jotka hän oli pudotessaan sulkenut. Oli -jälleen yö. Yhtä vikkelänä kuin ennenkin hän kapusi taaskin oksan -haarautumaan, josta hän oli tipahtanut. Alhaalla karjui leijona, ja -katsoessaan sinne näki Tarzan kellanvihreiden silmien välkkyvän -kuutamossa, kun niiden nälkäinen katse suuntautui ylöspäin häntä kohti -viidakkoyön pimeyden lävitse. - -Apinamies veti syvän henkäyksen. Kylmää hikeä kihosi hänen kaikista -huokosistaan, ja hänen sydänalaansa kuvotti ilkeästi. Apinain Tarzan -oli uneksinut ensimmäisen unensa. - -Pitkän aikaa hän istui odottaen, että Numa kiipeisi puuhun häntä -tavoittamaan ja että hän kuulisi ylhäältä pitkien siipien suhinaa, -sillä Apinain Tarzanista oli hänen unensa silkkaa todellisuutta. - -Hän ei voinut uskoa näkemiään, mutta kun hän kerran oli nähnyt -vaikkapa niinkin uskomatonta, niin hän ei voinut epäillä omia -havaintojaan. Koko Tarzanin elämän aikana eivät hänen aistimensa -olleet häntä pahasti pettäneet, ja siksi hän luonnollisesti luotti -niihin horjumatta. Jokainen havainto, jonka ne olivat tuoneet Tarzanin -aivoihin, oli vähemmän tai enemmän täsmällisesti aina ollut oikea -havainto. Hän ei voinut käsittää sellaista mahdollisuutta, että hän -vain näennäisesti oli kokenut niin kummallisen seikkailun ja ettei -siinä olisi todellisuutta siemeneksikään. Että pilaantuneesta -norsunlihasta häiriytynyt vatsa, viidakossa karjuva leijona, kuvakirja -ja uni voivat niin todellisuuden mukaisesti ja yksityiskohtaisen -selväpiirteisesti tuoda hänen sielunsa silmien eteen kaiken sen, mitä -hän luuli kokeneensa, siitä ei hänellä ollut vähäisintäkään -aavistusta; mutta hän tiesi, että Numa ei osannut kiivetä puuhun, hän -tiesi, ettei viidakossa ollut sellaista lintua kuin hän oli nähnyt, ja -hän tiesi myöskin, ettei hän olisi voinut jäädä eloon pudottuaan edes -mitättömän murto-osan siitä matkasta, jonka hän oli kiitänyt alaspäin. - -Ainakin Tarzan oli perin ymmällä, kun hän uudelleen koetti paneutua -nukkumaan -- kovin ymmällä ja kovin pahoinvoipa. - -Syvästi miettiessään sen yön kummallisia tapahtumia hän näki vielä -lisää merkillistä. Se oli totisesti aivan luonnotonta, mutta hän näki -sen kaiken omin silmin -- ei sen vähempää kuin Histahin, käärmeen, -kiemuraisena ja limaisena luikertamassa puun runkoa myöten häntä kohti --- Histahin, jolla oli Tarzanin keittopataan tunkema ukon pää -- pää -ja pyöreä, pingoittunut, musta, turvonnut vatsa. Kun vanhuksen kaameat -kasvot ja ylöspäin suunnatut, lasimaisesti tuijottavat silmät tulivat -lähelle Tarzania, avautui kita nielemään häntä. Apinamies tähtäsi -raivoisen iskun kamalannäköisiin kasvoihin, ja hänen iskiessään näky -katosi. - -Tarzan ponnahti istumaan oksalleen, läähättäen, silmät levällään, joka -jäsenen vapistessa. Hän tähyili joka taholle ympärilleen, mutta hänen -terävät, viidakkoon tottuneet silmänsä eivät erottaneet jälkeäkään -vanhuksesta, jolla oli Histahin, käärmeen, ruumis, mutta paljaalla -reidellään apinamies näki lehtimadon, joka oli pudonnut hänen -yläpuolellaan olevalta oksalta. Irvistäen hän pyyhkäisi sen alhaalla -vallitsevaan pimeyteen. - -Ja niin kului yö unen seuratessa toistansa, painajaisen painajaista, -kunnes hämmentynyt apinamies hätkähti kuin pelästynyt kauris, kun -tuuli kahahti läheisissä puissa; hypähti seisomaan, kun hyenan kamala -nauru katkaisi viidakon hetkellisen hiljaisuuden. Mutta vihdoin koitti -vitkallinen aamu, ja kipeä, kuumeinen Tarzan lähti työläästi -kiertelemään metsän ummehtuneissa, hämyisissä sokkeloissa, etsien -vettä. Koko hänen ruumiinsa oli kuin tulessa, ja hänen kurkussaan -oli ilkeästi ellottava tunne. Hän osui sekavalle, melkein -läpitunkemattomalle tiheikölle, ja villieläimen tavoin hän, -villieläin, ryömi sinne kuolemaan yksin ja kenenkään näkemättä, -turvassa saalistavien raatelijain hyökkäyksiltä. - -Mutta hän ei kuollut. Kauan oli hänen henkensä sammumaisillaan, mutta -äkkiä luonto ja rääkätty vatsa turvautuivat omaan terveyshoidolliseen -menetelmäänsä; apinamies hikosi kovasti ja vaipui sitten normaaliseen, -rauhalliseen uneen, jota kesti iltapuolelle päivää. Herätessään hän -oli heikko, mutta ei enää sairas. - -Hän etsi uudelleen vettä ja juotuaan pitkän siemauksen suuntasi -verkkaisesti matkansa meren rannalla olevaan majaan. Hänen tapanaan -oli jo kauan ollut tuntiessaan itsensä yksinäiseksi ja vaivautuneeksi -hakea sieltä lepoa ja rauhaa, jota hän ei mistään muualta voinut -saada. - -Kun hän lähestyi majaa ja nosti yksinkertaista salpaa, jonka hänen -isänsä oli muovannut niin monta vuotta sitten, tarkkaili häntä kaksi -pientä, verestävää silmää läheisen piiloisan lehvistön takaa. -Takkuisten, törröttävien kulmakarvojen alta ne tähysivät häntä -häijysti ja tarkkaavan uteliaasti. Sitten Tarzan astui majaan ja sulki -oven jälkeensä. Täällä hän oli eristettynä koko muusta maailmasta ja -saattoi uneksia pelkäämättä kenenkään häiritsevän häntä. Hän voi -kyyristyä katselemaan omituisissa esineissä, kirjoissa, olevia kuvia, -hän voi ottaa selkoa painetusta sanasta, jota hän oli oppinut lukemaan -osaamatta sen esittämää puhekieltä, hän voi elää ihmeellisessä -maailmassa, jota hän ei lainkaan tuntenut muutoin kuin rakkaista -kirjoistaan. Numa ja Sabor saivat saalistaa aivan lähellä häntä, -luonnonvoimat saivat riehua ja raivota; mutta ainakin täällä sai -Tarzan olla tyyten huoletonna miellyttävässä levossa, joka salli hänen -kaikkine kykyineen häiritsemättä syventyä suurimpaan nautintoonsa. - -Tänään hän otti jälleen esille sen ison linnun kuvan, joka kantoi -pientä tarmangania kynsissään. Tarzanin otsa meni ryppyihin, kun hän -tarkasti väripainosta. Niin, tämä oli aivan sama lintu, joka oli -kantanut häntä edellisenä päivänä, sillä uni oli Tarzanista niin -varmasti ollut todellisuutta, että hän vieläkin luuli päivän ja yön -kuluneeksi siitä lähtien, kun hän oli paneutunut puuhun nukkumaan. - -Mutta kuta enemmän hän asiaa mietti, sitä vähemmän varmaksi hän kävi -siitä, että hänen näennäisesti kokemansa seikkailu oli todellinen; -mutta hän ei ollenkaan kyennyt määrittelemään, missä todellisuus oli -loppunut ja epätodellinen osa alkanut. Oliko hän siis lainkaan todella -käynyt mustaihoisten kylässä, oliko hän tappanut vanhan gomanganin, -oliko hän syönyt norsunlihaa, oliko hän ollut sairas? Tarzan raapi -mustan, sotkuisen tukan peittämää päätään ja ihmetteli. Se kaikki oli -perin kummallista, mutta sen hän tiesi, ettei hän ollut ikinä nähnyt -Numan kiipeävän puuhun eikä Histahia, jolla olisi ollut vanhan ja -lisäksi jo Tarzanin surmaaman mustaihoisen pää ja vatsa. - -Vihdoin hän huoahtaen luopui koettamastakaan käsittää käsittämätöntä; -mutta sydämensä sisimmässä hän tunsi, että hänen elämäänsä oli tullut -jotakin, mitä hän ei ollut ennen kokenut, toinen elämä, jota hän eli -nukkuessaan ja josta hän oli tietoinen valveilla ollessaan. - -Sitten hän alkoi pohtia, eikö joku niistä oudoista otuksista, joita -hän kohtasi unissaan, voisi tappaa häntä, sillä sellaisina hetkinä -tuntui Apinain Tarzan olevan kokonaan toisenlainen Tarzan, saamaton, -avuton ja arka -- pyrkien pakoon vihollisiaan kuten Bara, kauris, -kaikista olennoista arin. - -Niinpä Tarzan unessa sai ensimmäisen hämärän aavistuksen pelosta, jota -hän ei ollut koskaan valveillaan tuntenut; ja kenties hän koki niitä -elämyksiä, joita hänen ammoisilla esivanhemmillaan oli ollut ja joita -nämä olivat jättäneet perinnöksi jälkipolville aluksi taikauskona ja -sittemmin uskontona. Sillä samoin kuin Tarzan olivat hekin yöllä -nähneet olioita, joita he eivät voineet selittää päiväsaikaisten -havaintojensa eivätkä järkensä avulla, ja muodostaneet niin ollen -itselleen kummallisen selityksen luonnottomine kuvatuksineen, joilla -oli outoja, kaameita kykyjä; niiden laskuun he loppujen lopuksi -panivat kaikki ne selittämättömät luonnonilmiöt, jotka aina -näyttäytyessään herättivät heissä kunnioitusta, ihmettelyä ja pelkoa. - -Ja kun Tarzan keskitti huomionsa edessään olevalla painetulla sivulla -tanssiviin pieniin hyönteisiin, sekaantui hänen kummallisten -seikkailujensa elävä muisto pian hänen lukemaansa kertomukseen --- tarinaan vankeudessa olevasta Bolganista, gorillasta. Kirjassa oli -enemmän tai vähemmän luonnonmukainen värikuva häkkiin teljetystä -Bolganista; lähellä seisoi useita merkillisen näköisiä tarmanganeja, -nojaten kaidepuuta vastaan ja uteliaina tirkistellen ärisevää eläintä. -Nyt kuten aina muulloinkin Tarzan suuresti ihmetteli omituisia ja -nähtävästi hyödyttömiä kirjavia höyhenlaitteita, jotka verhosivat -tarmanganien ruumiita. Aina hän hieman virnisti katsellessaan näitä -omituisia olentoja. Hän tuumi, peittivätkö he tuolla tavoin -ruumistaan, häveten karvattomuuttaan, vai luulivatko käyttämiensä -omituisten laitteiden tekevän heidän ulkomuotonsa komeammaksi. -Erikoisesti huvittivat Tarzania kuvattujen ihmisten eriskummaiset -päähineet. Hän ihmetteli, kuinka jotkut naaraksista saivat pidetyksi -päänsä tasapainossa ja pystyssä asennossa, ja hän oli niin vähällä -purskahtaa äänekkääseen nauruun kuin koskaan ennen, kun hän silmäili -urosten päässä olevia hullunkurisia, pieniä, pyöreitä vehkeitä. - -Hitaasti apinamies sai selville kirjan sivulle painettujen erilaisten -kirjainyhdistelmien merkityksen, ja hänen lukiessaan alkoivat pikku -hyönteiset, sillä sellaisiksi hän aina kirjaimia ajatteli, pyöriä -ympäri perin sekasortoisesti, hämäten hänen katsettaan ja sekoittaen -hänen ajatuksiaan. Kahdesti hän kiivaasti pyyhkäisi silmiään kätensä -selkämyksellä; mutta hänen onnistui vain hetkeksi saada hyönteiset -pysymään yhtenäisessä ja järjellisessä asennossa. Hän oli nukkunut -huonosti edellisenä yönä ja oli nyt lopen uupunut unen puutteesta, -pahoinvoinnista ja kestämästään lievästä kuumeesta, joten hänen kävi -yhä vaikeammaksi pitää huomiokykyään vireillä ja silmiään auki. - -Tarzan tajusi, että hän oli nukkumaisillaan, mutta juuri kun hän oli -päässyt siitä selville ja päättänyt tyydyttää unen tarpeen, joka oli -yltynyt melkein ruumiilliseksi kivuksi, heräsi hän siihen, että majan -ovi avattiin. Käännyttyään nopeasti häiritsijään päin Tarzan hämmästyi -nähdessään, että oviaukon täytti Bolganin, gorillan, kookas karvainen -ruho. - -Kaikista laajan viidakon asukkaista oli Tarzan kenties kaikkein -vähimmin halunnut joutua pienessä majassa vastakkain juuri Bolganin, -gorillan, kanssa, mutta hän ei pelännyt, vaikka hänen nopea silmänsä -huomasikin, että Bolganin oli vallannut viidakkohulluus, jonka puuskia -niin monet rajut urokset saavat. Tavallisesti isot gorillat karttavat -tappelua, piileskelevät muilta viidakon asukkailta ja ovat yleensä -mitä parhaita naapureita; mutta kun niitä ahdistetaan tai kun hulluus -ne valtaa, ei yksikään viidakon asukas ole kylliksi rohkea ja -hurjapäinen etsiäkseen vapaaehtoisesti riitaa niiden kanssa. - -Mutta Tarzanin oli mahdotonta päästä pakoon. Bolgani tuijotti häneen -ilkeine, punareunaisine silmineen. Aivan kohta hän karkaisi sisään ja -apinamiehen kimppuun. Tarzan tarttui metsästyspuukkoon, jonka hän oli -laskenut viereensä pöydälle; mutta kun hänen sormensa eivät heti -osuneet aseeseen, loi hän nopean katseen sinnepäin nähdäkseen, missä -se oli. Samassa sattui hänen katseensa kirjaan, jota oli katsellut ja -joka edelleen oli auki Bolganin kuvan kohdalta. Tarzan löysi -veitsensä, mutta hän vain hypisteli sitä välinpitämättömästi ja -katseli hymyhuulin häntä lähestyvää gorillaa. - -Enää hän ei antaisi olemattomien, unessa ilmestyvien olijoiden pettää -itseään! Heti tuo Bolgani epäilemättä muuttuisi Pambaksi, rotaksi, -jolla oli Tantorin, norsun, pää. Tarzan oli äskettäin nähnyt sellaisia -kummallisia tapahtumia siksi paljon, ettei hän osannut aavistaakaan, -mitä hän voisi odottaa; mutta tällä kertaa ei Bolgani muuttanut -muotoaan, vaan eteni hitaasti nuorta apinamiestä kohti. - -Tarzan oli hieman ymmällä myöskin siitä, ettei häntä haluttanut kuin -hulluna syöksyä johonkin, turvapaikkaan, mikä oli ollut hänen -voimakkain tunteensa äskeisessä merkillisessä seikkailussa. Hän oli -nyt aivan oma itsensä, valmis taistelemaan, jos se kävisi -tarpeelliseksi, mutta yhäti varma siitä, ettei hänen edessään oleva -gorilla ollut lihaa ja verta. - -Tuon pitäisi aivan heti haihtua ilmaan, ajatteli Tarzan, tai muuttua -joksikin muuksi; mutta se ei tehnyt kumpaakaan, Sen sijaan se kohosi -selväpiirteisenä ja todellisena ikäänkuin oikea gorilla hänen -edessään, upean, tumman karvan välkkyessä elinvoimasta ja terveydestä -auringon säteissä, jotka tunkeutuivat huoneeseen nuoren loordi -Greystoken takana olevasta korkeasta ikkunasta. Tämä oli enimmän -todellisuutta muistuttavaa hänen kaikista seikkailuistaan, mietti -Tarzan, kun hän toimettomana odotti seuraavaa huvittavaa piirrettä. - -Ja sitten gorilla hyökkäsi. Kaksi valtavaa, känsäistä kättä tarttui -apinamieheen, isot torahampaat paljastuivat lähellä hänen kasvojaan, -kauhea murina kajahti laajasta kurkusta ja kuuma hengitys hiveli -Tarzanin kasvoja, mutta sittenkin hän vain istui, virnaillen näylle. -Tarzania voitaisiin pettää kerran tai kahdesti, mutta ei niin monta -kertaa perätysten! Hän tiesi, että tämä Bolgani ei ollut todellinen -Bolgani, sillä muutoin hän ei ikinä olisi päässyt majaan, koska vain -Tarzan osasi käyttää salpaa. - -Gorilla näytti ällistyvän karvattoman apinan omituisen alistumisen -johdosta. Se pysähtyi hetkiseksi, ärisevä kita lähellä toisen kurkkua; -sitten se näkyi äkkiä tehneen jonkun päätöksen. Heilautettuaan -apinamiehen karvaiselle olalleen yhtä keveästi, kuin me, te tai minä, -ottaisimme lapsen syliimme, kääntyi Bolgani ympäri, syöksyi ulkoilmaan -ja lähti kiitämään isoja puita kohti. - -Olihan Tarzan varma siitä, että tämä oli uniseikkailu, ja siksi hän -vastustelematta vain hymyili leveästi, kun jättiläismäinen gorilla -kantoi häntä pois. Pian, järkeili Tarzan, hän heräisi ja huomaisi -taaskin olevansa majassa, jossa hän oli vaipunut uneen. Niin -ajatellessaan hän vilkaisi taakseen ja näki majan oven olevan sepposen -selällään. Tämä ei kelpaisi! Hän oli aina huolellisesti sulkenut ja -teljennyt sen villien tunkeilijoiden varalta. Manu, marakatti, tekisi -pahaa jälkeä Tarzanin aarteiden seassa, jos se pääsisi sisään vaikka -vain muutamiksi minuuteiksi. Tarzanin mielessä heräsi pulmallinen -kysymys. Missä oli uniseikkailujen ja todellisuuden raja? Miten hän -saisi varmuuden siitä, ettei majan ovi todellakaan ollut auki? Hänen -ympärillään näytti kaikki aivan tavalliselta -- hän ei nähnyt -mitään sellaisia luonnottomia liioitteluja kuin edellisissä -uniseikkailuissaan. Olisi senvuoksi paras olla varuillaan ja ottaa -varma selko siitä, että majan ovi oli suljettu -- sehän ei haittaisi -mitään siinäkään tapauksessa, vaikkei kaikkea sitä, mitä tuntui -tapahtuvan, lainkaan tapahtuisikaan. - -Tarzan koetti luiskahtaa pois Bolganin selästä, mutta iso otus vain -murahti uhkaavasti ja puristi häntä entistä tiukemmin. Ponnistaen -rajusti voimiaan kiskaisi apinamies itsensä irti, ja kun hän solahti -maahan, kääntyi unigorilla äkäisesti häneen päin, tarttui häneen -uudelleen ja iski vankat hampaansa sileään, ruskeaan olkapäähän. - -Pilkallinen hymy häipyi Tarzanin huulilta, kun kipu ja lämmin veri -nostattivat hänen taisteluhalunsa. Unta tai totta, tämä ei enää ollut -leikkiä! Purren, repien ja äristen kierähtivät ottelijat maahan. -Gorillan mielipuolinen raivo oli nyt kohonnut huippuunsa. Vähän väliä -se hellitti hampaansa apinamiehen olkapäästä iskeäkseen ne Tarzanin -kurkkuun; mutta Apinain Tarzan oli ennenkin kamppaillut sellaisten -vastustajain kanssa, jotka ensinnä pyrkivät käsiksi henkitorveen, ja -hän vältti vaaran joka kerta, samalla kun hän puolestaan koetti saada -sormensa Bolganin kurkkuun. Vihdoin se hänelle onnistui -- hänen -jäntevät lihaksensa jännittyivät ja pullistuivat sileän ihon alla, kun -hän pinnisti valtaiset voimansa viimeiseen saakka työntääkseen -karvaisen ruumiin kauemmaksi itsestään. Ja samalla kun hän kuristi -Bolgania ja pakotti apinaa peräytymään, työntyi hänen toinen kätensä -heidän väliinsä, kunnes metsästyspuukko oli pedon sydämen kohdalla -- -sitten liikahti teräsjänteinen ranne nopeasti, ja terä sujahti -maaliinsa. - -Bolgani, gorilla, päästi yhden ainoan kauhean kirkaisun, riistäytyi -irti apinamiehen otteesta, nousi pystyyn, hoippui muutamia askelia ja -retkahti sitten maahan. Sen jäsenet nytkähtivät joitakuita kertoja -suonenvedontapaisesti, ja sitten oli peto hiljaa. - -Apinain Tarzan seisoi paikallaan, katsellen surmaamaansa otusta, -pyyhkäisten kädellään tuuheaa, mustaa, takkuista tukkaansa. Äkkiä hän -kumartui ja koetti kuollutta ruumista. Gorillan lämmin elinneste -punasi hänen sormensa. Hän vei ne nenänsä alle ja haisteli. Sitten hän -pudisti päätään ja palasi majalle. Ovi oli yhäti auki. Hän sulki sen -ja pani salvan paikoilleen. Mentyään takaisin vastustajansa ruumiin -ääreen hän taaskin jäi seisomaan, raapien päätänsä. - -Jos tämä oli uniseikkailu, niin mikä sitten oli todellisuutta? Miten -hän saattoi erottaa edellisen jälkimmäisestä? Kuinka paljon kaikesta -siitä, mitä hänelle eläissään oli tapahtunut, oli todellista ja kuinka -paljon vain näennäistä? - -Hän laski toisen jalkansa pitkänään viruvalle ruholle, nosti kasvonsa -taivasta kohti ja kajahutti urosapinan voittohuudon. Kaukaa vastasi -siihen leijona. Se tuntui hyvin todelliselta -- mutta sittenkään hän -ei ollut siitä varma. Syvissä mietteissään hän painui viidakkoon. - -Niin, hän ei tietänyt, mikä oli todellista, mikä ei; mutta yhden -seikan hän tiesi -- ikinä hän ei panisi enää suuhunsa Tantorin, -norsun, lihaa. - - - - -KYMMENES LUKU - -Taistelu Tikan puolesta - - -Päivä oli hyvin ihana. Lauhkea tuuli vilvoitti päiväntasaajan auringon -paahdetta. Heimon keskuudessa oli viikkokausia vallinnut rauha, eikä -ulkoapäin ollut sen alueille tunkeutunut ainoatakaan vierasta -vihollista. Apinain mielestä oli kaikki tämä riittävä todistus siitä, -että tulevaisuus olisi samanlainen kuin läheinen menneisyys -- että -ihanneolot pysyisivät. - -Vahdit, joiden sijoittaminen oli nyt tottumuksen voimasta tullut -heimoelämän tavaksi, joko vähensivät valppauttaan tai poistuivat -tyyten paikoiltaan, miten heidän päähänsä milloinkin pisti. Heimo oli -hajaantunut laajalle alueelle etsimään ravintoa. Näin saattavat rauha -ja menestys kaivaa pohjan mitä alkeellisemman samoin kuin myös mitä -korkeimmalle kehittyneen yhteiskunnan turvallisuudelle. - -Myöskin yksilöt kävivät vähemmän varovaisiksi ja valppaiksi, niin että -olisi saattanut luulla Numan, Saborin ja Shitan hävinneen koko -luomakunnasta. Naarakset ja balut harhailivat suojelijoitta jylhässä -viidakossa, kun taas ahnaat urokset hakivat ravintoa kaukana -aukeamalla; niinpä myöskin Tika ja Gazan, hänen balunsa, liikkuivat -heimon alueen äärimmäisellä eteläisellä liepeellä, eikä ainoatakaan -isoa urosta ollut heidän lähistöllään. - -Vielä kauempana etelässä vaelsi metsässä uhkaava olento -- kookas -urosapina, joka oli vimmastunut yksinäisyydestä ja tappiosta. Viikko -sitten hän oli tavoittanut kaukana sieltä asustavan heimonsa -kuninkuutta ja harhaili nyt kolhittuna, ruumis vielä hellänä, -aarniometsässä yksinäisenä hylkiönä. Myöhemmin hän voisi palata oman -heimonsa keskuuteen ja alistua karvaisen otuksen tahtoon, jota hän oli -koettanut syöstä valtaistuimelta; mutta nyt hän ei vielä uskaltanut -sitä tehdä, sillä hän ei ollut tavoittanut ainoastaan herransa ja -mestarinsa kruunua, vaan myöskin hänen vaimojaan. Kuluisi vähintäänkin -kokonainen kuukausi, ennenkuin loukattu hallitsija unohtaisi -tapahtuman, ja siksi Tug vaelsi oudossa viidakossa julmana, -peloittavana ja uhkuen vihaa. - -Tällaisessa mielentilassa Tug osui aavistamattaan nuoren naaraksen -läheisyyteen, joka oli yksin ruuanhakuretkellä -- vieraan heimon -naaraksen, joustavan ja voimakkaan ja verrattoman kauniin. Tug pidätti -henkeään ja pujahti ketterästi tiepuoleen, jossa tiheälehväinen -troopillinen pensaikko piilotti hänet Tikalta, samalla sallien hänen -antaa silmiensä nauttia naaraksen viehkeydestä. - -Mutta hänen katseensa ei yksinomaan tuijottanut Tikaan, vaan harhaili -myöskin heitä ympäröivässä viidakossa, etsien Tikan heimon uroksia ja -naaraita sekä baluja, mutta etupäässä uroksia. Kun himoitaan -vieraaseen heimoon kuuluvaa naarasta, on otettava huomioon rajut, -kookkaat, karvaiset huoltajat, jotka ani harvoin poistuivat etäälle -holhoteistaan ja olivat valmiit taistelemaan elämästä ja kuolemasta -muukalaista vastaan puolustaessaan toverinsa puolisoa tai jälkeläisiä, -aivan samoin kuin ottelisivat omien läheistensä puolesta. - -Tug ei havainnut mitään jälkeä ainoastakaan apinasta, lukuunottamatta -vierasta naarasta ja hänen likellään leikkivää nuorta balua. Hänen -häijyt, verestävät silmänsä painuivat puolittain umpeen, kun hänen -katseensa imeytyi edellisen viehättäviin muotoihin -- mitä baluun -tulee, niin hänen vankkojen leukojensa yksi ainoa puraisu sen hoikkaan -niskaan riittäisi estämään sen nostamasta tarpeetonta hälyä. - -Tug oli komea, kookas uros ja muistutti monessa suhteessa Tikan -puolisoa Taugia. He olivat molemmat parhaassa iässä, kummallakin -heillä oli ihailtavat lihakset ja mainiot torahampaat, kumpikin he -olivat niin peloittavan hurjia kuin vaativaisinkin ja tarkimminkin -valitseva naaras voi haluta. Jos Tug olisi ollut Tikan omaa heimoa, -niin Tika olisi voinut yhtä hyvin suostua häneen kuin Taugiinkin, kun -hänen paritteluaikansa tuli; mutta nyt hän oli Taugin, eikä yksikään -muu uros saanut vaatia häntä omakseen ensin voittamatta Taugia -mieskohtaisessa kamppailussa. Ja sittenkin pidätti Tika itselleen -erinäisiä oikeuksia tähän asiaan nähden. Jollei hän suosinut uutta -kosijaa, saattoi hän itsekin astua kilpakentälle tukemaan -oikeudenmukaista puolisoansa, vähentäen parhaansa mukaan toisen -voittomahdollisuuksia; eikä se olisikaan mikään vähäinen apu Tikan -herralle ja isännälle, sillä vaikka Tikan torahampaat olivatkin -pienemmät kuin uroksen, niin hän osasi käytellä niitä erinomaisen -tehokkaasti. - -Tika oli parhaillaan lumoavan miellyttävässä puuhassa, etsimässä -kovakuoriaisia, unohtaen kaiken muun. Hänellä ei ollut aavistusta -siitä, kuinka kauas heimon muista jäsenistä hän ja Gazan olivat -joutuneet, eivätkä hänen turvallisuudesta huolehtivat aistimensa -olleet valppaina, kuten niiden olisi pitänyt olla. Kuukausia kestänyt -vaaroilta suojattu elämä huolellisten vahtien turvassa, joita -sijoittamaan Tarzan oli heimon opettanut, oli tuudittanut heimon -jäsenet rauhallisuuden tuntuun ja luottamaan petolliseen uskoon, joka -oli menneisyydessä tuottanut tuhon monelle valistuneelle -yhteiskunnalle ja tuottaa vielä vastaisuudessa monelle -- siihen -nimittäin, että koska heitä ei ole ahdistettu, ei heitä ikinä -ahdistetakaan. - -Tultuaan varmaksi siitä, ettei lähimmässä ympäristössä ollut ketään -muita kuin naaras baluineen, Tug hiipi hiljaa heitä kohti. Tika oli -selin häneen päin, kun hän lopullisesti karkasi heidän kimppuunsa; -mutta Tikan aistit olivat viimeinkin heränneet huomaamaan uhkaavan -vaaran, ja hän pyörähti outoa urosta kohti juuri kun tämä oli -saavuttamaisillaan hänet, Tug pysähtyi muutaman askeleen päähän -hänestä. Vieraan naaraksen viettelevä naisellinen sulous oli -haihduttanut uroksen raivon. Hän päästeli lepyttäviä äännähdyksiä --- maiskutellen leveitä, litteitä huuhaan -- eivätkä ne äänet -olleetkaan niin kovin erilaisia kuin ne, joita saattaa kuulua oikeassa -suutelossa. - -Mutta Tika vain paljasti hampaansa ja murisi. Pikku Gazan lähti -juoksemaan äitiänsä kohti, mutta tämä varoitti häntä pysymään etäällä, -ehättäen huutamaan: "Krig-ah!" ja käski hänen kiivetä korkean puun -ylimmille oksille. Ilmeisestikään ei uusi kosija tehnyt Tikaan -suotuisaa vaikutusta. Tug oivalsi sen ja muutti menettelytapaansa sen -mukaisesti. Hän pullisti jättimäistä rintaansa, iski siihen -känsittyneillä rystysillään ja pöyhisteli, huojuen edestakaisin Tikan -edessä. - -"Minä olen Tug", hän rehenteli. "Katso iskuhampaitani! Katso -voimakkaita käsiäni ja tanakoita jalkojani! Yhdellä puraisulla kykenen -surmaamaan teidän väkevimmän uroksenne. Olen yksin tappanut Shitan. -Olen Tug. Tug tahtoo sinut omakseen." - -Sitten hän jäi odottamaan nähdäkseen, minkä vaikutuksen hänen -kerskailunsa oli tehnyt, eikä hänen tarvinnutkaan odottaa kauan. Tika -kääntyi niin nopeasti, ettei sitä olisi saattanut odottaa niin -raskaalta olennolta, ja lähti nuolena kiitämään päinvastaiseen -suuntaan. Kiukkuisesti murahtaen syöksyi Tug tavoittamaan häntä; mutta -pienempi, keveämpi naaras oli liian nopsa hänen saavutettavakseen. Hän -ajoi Tikaa takaa muutamia metrejä, jäi sitten seisomaan puhisten ja -karjuen sekä pieksäen maata vankoilla nyrkeillään. - -Hänen lähellään kasvavassa puussa istuva pikku Gazan näki vieraan -uroksen raivon ja pettymyksen ilmaisut. Ollen nuori ja luullen -olevansa turvassa painavan uroksen yltämättömissä kiljaisi Gazan -harkitsemattoman herjauksen heidän kiusanhengelleen. Tug vilkaisi -ylöspäin. Tika oli pysähtynyt vähän matkan päähän -- hän ei tahtonut -poistua kauas balustaan; sen käsitti Tug heti ja päätti nopeasti -käyttää sitä edukseen. Hän näki, että se puu, jossa nuori apina -kyykötti, oli yksinäinen ja ettei balu voisi päästä toisiin puihin -laskeutumatta ensin maahan. Hän saisi äidin käsiinsä sen nojalla, että -tämä rakasti lastaan. - -Hän heilautti itsensä puun alaoksille. Pikku Gazan lakkasi herjaamasta -Tugia; hänen ilmeensä muuttui ilkkuvasta huolestuneeksi ja sitten -hyvin pian pelokkaaksi, kun Tug alkoi kiivetä häntä kohti. Kirkuen -kehoitti Tika Gazania nousemaan korkeammalle, ja pieni apina kapusi -hennoille oksille, jotka eivät kannattaisi ison apinan painoa; mutta -siitä huolimatta Tug kiipesi edelleen. Tika ei ollut peloissaan. Hän -tiesi, ettei Tug voisi nousta kyllin korkealle saadakseen Gazanin -kiinni, ja siksi hän istui vähän matkan päässä puusta, syytäen -ahdistajalle viidakkohäväistyksiä. Naaraksena hän oli siinä taidossa -oikea mestari. - -Mutta hän ei tietänyt, kuinka ilkeämielisen ovelat Tugin vähäiset -aivot olivat. Hänestä oli varmaa, että uros kapuaisi Gazania kohti -niin pitkälle kuin pääsisi ja huomattuaan sitten, ettei hän yltäisi -baluun, lähtisi jälleen ajamaan häntä takaa, mikä olisi yhtä -tuloksetonta. Hän uskoi niin lujasti, että hänen balunsa oli turvassa -ja että hän itse kykeni huolehtimaan itsestään, ettei hän kiljaissut -avunpyyntihuutoa, joka pian olisi kiidättänyt heimon muut jäsenet -parvissa hänen luokseen. - -Verkalleen kohoten Tug saavutti sen rajan, jota ylempänä oleville -hennoille oksille hän ei rohjennut kiskoa raskasta ruhoaan. Gazan oli -vielä lähes viisi metriä hänen yläpuolellaan. Uros sijoittui vakavasti -istumaan ja tarttui latvaan voimakkaine käsineen. Tikan valtasi kauhu. -Hän oivalsi heti toisen aikeet. Gazan kyyrötti korkealla huojuvalla -oksalla. Ensimmäisestä pudistuksesta hän menetti tasapainonsa, vaikka -hän ei tyyten pudonnutkaan, vaan jäi riippumaan kaikkien neljän -raajansa varaan. Mutta Tug ponnisteli kahta rajummin; se oksa, johon -nuori apina oli tarrautunut, naksahteli pahasti. Tika ymmärsi liiankin -selvästi, minkälainen, lopputuloksen täytyi olla, ja unohtaen syvässä -äidinrakkaudessaan oman vaaransa hän syöksyi eteenpäin kiivetäkseen -puuhun tappelemaan tuon kammottavan otuksen kanssa, joka uhkasi hänen -pienokaisensa henkeä. - -Mutta ennenkuin hän ennätti edes rungolle, onnistui Tugin saada latva -siksi rajuun liikkeeseen, että Gazanin ote heltisi. Kirkaisten suistui -balu lehvien välitse, turhaan hapuillen saadakseen uudelleen kiinni, -ja putosi raskaasti kumahtaen äitinsä jalkojen juureen, jääden -virumaan siihen ääneti ja hievahtamatta. Parkaisten kumartui Tika -ottamaan elotonta ruumista syliinsä; mutta samassa oli Tug hänen -niskassaan. - -Rimpuillen ja purren koetti Tika vapautua; mutta ison uroksen -jättiläislihakset olivat ylivoimaiset hänen heikommille jänteilleen. -Tug löi ja kuristi häntä useita kertoja, kunnes hän vihdoin melkein -tajuttomana heittäytyi rennoksi ja oli alistuvinaan. Sitten uros nosti -hänet olalleen ja kääntyi takaisin etelään vievälle polulle, jota -myöten oli tullutkin. - -Maassa virui pienen Gazanin liikkumaton ruumis. Hän ei valittanut. Hän -ei värähtänytkään. Hitaasti nousi aurinko keskitaivaalle. Pensaikossa -hiipi syyhyinen otus, kuono koholla nuuhkien viidakkotuulahduksia. Se -oli Dango, hyena. Äkkiä sen inhoittava turpa pistäytyi esiin läheisen -lehvistön lävitse, ja sen julmat silmät suuntautuivat Gazaniin. - -Varhain samana aamuna oli Apinain Tarzan mennyt rannikolle -sijaitsevalle majalle, jossa hän vietti useita tunteja heimon -oleskellessa sen läheisyydessä. Lattialla oli miehen luuranko --- kaikki, mitä oli jälellä entisestä loordi Greystokesta -- samassa -asennossa, johon se oli pudonnut silloin, kun Kertshak, iso apina, oli -sen kaksikymmentä vuotta sitten elottomana heittänyt kouristaan. Jo -aikoja sitten olivat termiitit ja pienet nakertajat kalunneet -englantilaisen lujatekoiset luut puhtaiksi. Tarzan oli vuosikausia -nähnyt sen viruvan paikallaan eikä kiinnittänyt siihen sen enempää -huomiota kuin niihin lukemattomiin tuhansiin luihin, joita oli -siroteltuna sinne tänne hänen oleskelupaikoillaan ja poluillaan -viidakossa. Vuoteella lepäsi toinen, pienempi luuranko, eikä -nuorukainen välittänyt mitään siitä sen enempää kuin toisestakaan. -Mistäpä hän olisi tietänyt, että toinen oli ollut hänen isänsä, toinen -hänen äitinsä? Loordi Greystoke-vainajan niin rakastavan huolellisesti -valmistamassa karkeatekoisessa kehdossa oleva vähäinen luukasa ei -merkinnyt hänelle mitään -- että tuo pieni kallo olisi vielä kerran -apuna, kun todistettaisiin hänen oikeutensa ylvääseen arvonimeen, -siitä hänellä oli yhtä vähän aavistusta kuin Orionin tähtien kuista. -Tarzanista ne olivat luita -- pelkkiä luita. Hän ei niitä tarvinnut, -sillä niissä ei ollut lainkaan jäljellä lihaa, eivätkä ne olleet hänen -vastuksinaan, sillä hän ei kaivannut vuodetta, ja lattialla olevan -luurangon ylitse hän jaksoi helposti harpata. - -Tänään hän oli rauhaton. Hän käänteli ensin toisen, sitten, toisen -kirjan lehtiä. Hän katseli kuvia, jotka hän muisti ulkoa, ja sysäsi -sitten kirjan syrjään. Hän penkoi kaapin sisältöä ainakin tuhannen -kertaa. Hän otti sieltä esille pussin, jossa oli paljon pieniä, -pyöreitä metallilevyjä. Kuluneiden vuosien aikana hän oli leikkinyt -niillä usein; muta aina hän oli pannut ne huolellisesti takaisin -pussiin ja pussin takaisin kaappiin juuri samalle hyllylle, jolta hän -oli sen ensiksi löytänyt. Omituisesti ilmeni perinnöllisyyden vaikutus -apinamiehessä. Järjestystä rakastavan rodun vesana hän itsekin rakasti -järjestystä tietämättä miksi. - -Apinat pudottivat esineet käsistään heti, kun heidän mielenkiintonsa -niitä kohtaan sammui -- korkeaan ruohikkoon tai puiden yläoksille. -Pudottamansa kappaleet he joskus löysivät jälleen, mutta vain -sattumalta. Sellainen ei ollut Tarzanin tapa. Hänen vähäinen -omaisuutensa oli määrätyissä paikoissa, ja tunnollisesti hän palautti -jokaisen esineen omalle paikalleen herettyään sitä käyttämästä. -Pussissa olevat pyöreät metallilevyt olivat hänestä aina -mielenkiintoisia. Niiden kummallakin puolen oli kohokuvia, joiden -merkitystä hän ei oikein ymmärtänyt. Levyt olivat kirkkaita ja -välkkyviä. Hänestä oli hauskaa järjestää niitä erilaisiksi kuvioiksi -pöydällä. Satoja kertoja hän oli leikkinyt siten. Kun hän tänään oli -samassa puuhassa, putosi häneltä yksi niistä, kaunis, keltainen -kappale -- englantilainen punnanraha -- ja kieri sen vuoteen alle, -jossa aikoinaan viehättävän lady Alicen maallinen tomu lepäsi. - -Säntillisenä miehenä Tarzan heti laskeutui nelinkontin etsimään sängyn -alta pudonnutta kultakolikkoa. Niin kummalliselta kuin se tuntuneekin, -hän ei ollut koskaan ennen tarkastanut vuoteen alustaa. Hän löysi -kolikon ja myöskin jotakin muuta -- pienen, puisen lippaan, jossa oli -löyhästi kiinni painettu kansi. Otettuaan ne molemmat hän pisti punnan -takaisin pussiin ja pussin takaisin hyllyllensä kaappiin. Sitten hän -tutki lipasta. Siinä oli joukko lieriömäisiä metallipalasia, joiden -toinen pää suippeni kartiomaisesti ja toisessa, tasaisessa päässä oli -ulkoneva reunus. Ne olivat kaikki aivan vihreitä ja himmeitä, vuosien -aikana kerrostuneen kuparihomeen peittämiä. - -Tarzan otti niitä lippaasta kourallisen ja tarkasti niitä. Hän hieroi -kahta vastakkain ja huomasi, että vihreä väri lähtisi pois, jättäen -näkyviin kiiltävän pinnan kahdelle kolmasosalle niiden pituudesta, kun -taas kartiokärkinen pää jäi himmeän harmaaksi. Etsittyään puupalasen -hän hankasi, sillä ripeästi yhtä lieriötä ja sai vaivojensa palkkioksi -siihen välkkyvän hohteen, joka miellytti häntä. - -Hänen kupeellaan riippui reppu, jonka hän oli anastanut eräältä -monista surmaamistaan mustista sotureista. Reppuun hän pani -kourallisen uusia lelujaan, aikoen kiilloittaa ne joutohetkinään. -Sitten hän sijoitti lippaan takaisin sängyn alle, ja kun hän ei -löytänyt enää mitään muuta huvittavaa, poistui hän majasta ja palasi -heimon luokse. - -Päästyään lähelle apinoita hän kuuli kovaa hälyä edestäpäin --- naaraiden ja balujen äänekästä kirkumista, kookkaiden urosten -hurjia, kiukkuisia ärjäisyjä ja murahduksia. Hän kiihdytti heti -vauhtiaan, sillä hänen korviinsa saapuvat "Krig-ah!" huudot ilmaisivat -hänelle, että hänen tovereillaan oli hätä. - -Sillä aikaa kun Tarzan oli ollut omissa hommissaan isävainajansa -majassa, oli Taug, Tikan jäntevä puoliso, ollut haeskelemassa ravintoa -noin puolentoista kilometrin päässä heimon pohjoispuolella. Saatuaan -vihdoin vatsansa täyteen hän oli kääntynyt laiskasti palaamaan -aukeamalle, jossa hän oli heimon viimeksi nähnyt, ja pian hän sivuutti -sinne tänne yksittäin, kaksittain tai kolmittain hajaantuneita -apinoita. Tikaa ja Gazania hän ei tavannut ja alkoi pian tiedustella -toisilta, missä he olivat; mutta kukaan ei ollut nähnyt heitä -äskettäin. - -Alempien olentojen mielikuvitus ei ole kovinkaan kehittynyt. He eivät, -kuten te ja minä teemme, loihdi sielunsa silmien eteen eloisia näkyjä -siitä, mitä kaikkea on saattanut tapahtua, eikä Taugissa niin ollen -nytkään herännyt pahoja aavistuksia siitä, että onnettomuus oli -kohdannut hänen puolisoaan ja heidän jälkeläistään -- hän vain tahtoi -löytää Tikan voidakseen laskeutua pitkäkseen varjoisaan paikkaan ja -panna Tikan raapimaan selkäänsä, sillä aikaa kun hän sulatteli -aamiaistaan. Mutta vaikka hän huuteli puolisoaan, etsi häntä ja kyseli -kaikilta, joita kohtasi, ei hän löytänyt jälkeäkään Tikasta eikä -myöskään Gazanista. - -Hän alkoi äkämystyä ja hautoa mielessään Tikan kurittamista, koska -tämä oli poistunut niin kauas, kun aviopuoliso häntä tarvitsi. Hän -eteni etelään päin riistapolkua pitkin; hänen känsittyneet -jalkapohjansa ja rystysensä eivät ollenkaan kapsahtaneet maahan -sattuessa; äkkiä hän havaitsi Dangon, joka oli pienen aukeaman -vastaisella laidalla. Haaskansyöjä ei huomannut Taugia, sillä sen -silmät tuijottivat yhä värähtämättä johonkin ruohikossa erään puun -alla viruvaan olioon, jonka kimppuun se parhaillaan hiipi, noudattaen -lajilleen ominaista salakavalaa varovaisuutta. - -Taug, joka itsekin oli hyvin varovainen, kuten pitääkin olla -sellaisen, joka vaeltelee viidakossa ja haluaa säilyttää henkensä, -kiipesi meluttomasti puuhun, josta hän voi paremmin silmäillä -aukeamaa. Hän ei pelännyt Dangoa; mutta hän halusi saada selville; -mitä Dango vainusi. Häntä kenties kannusti yhtä paljon uteliaisuus -kuin varovaisuus. - -Ja kun Taug pääsi sellaiselle kohdalle oksien sekaan, josta hän -esteettömästi näki aukeamalle, oli Dango jo nuuhkimassa olentoa, jonka -Taug heti tunsi oman pikku Gazaninsa elottomaksi ruumiiksi. - -Päästäen niin kauhean, niin petomaisen karjaisun, että se hetkiseksi -lamautti yllätetyn Dangon, heittäytyi iso apina valtavine ruhoineen -hölmistyneen hyenan niskaan. Kiljuen ja äristen kääntyi maahan -rusentunut Dango repimään ahdistajaansa; mutta hän oli yhtä voimaton -kuin varpunen haukan kynsissä. Taugin paksut, pahkaiset sormet -puristuivat hyenan kurkkuun ja selkään, hänen leukapielensä -loksahtivat yhden ainoan kerran takkuiseen niskaan, musertaen -selkäytimen, ja sitten hän viskasi kuolleen raadon halveksivasti -syrjään. - -Taaskin hän kajahdutti huudon, jolla urosapina kutsuu puolisoaan, -mutta vastausta ei tullut; sitten hän kumartui nuuhkimaan Gazanin -ruumista. Tämän villin, kamalan näköisen pedon rinnassa liikkui, -joskin heikoimpina, samanlaisia isällisen rakkauden tunteita, jotka -panevat meidänkin sydämemme sykähtelemään. Vaikka meillä ei olisikaan -siitä kouraantuntuvia todistuksia, täytyisi meidän se sittenkin -tietää, koska vain sen nojalla voidaan selittää ihmisrodun -olemassaolo; sillä rodun ollessa varhaisilla asteillaan olisi urosten -kateus ja itsekkyys tuhonnut poikaset sitä myöten kuin niitä tuli -maailmaan, jollei Jumala olisi heidän pedonrintoihinsa kätkenyt -isänrakkautta, jonka voimakkain ilmenemismuoto on urosten -suojelemisvaisto. - -Taugin suojelemisvaisto oli hyvin kehittynyt; mutta lisäksi hän oli -kiintynyt jälkeläiseensä, sillä Taug oli harvinaisen älykäs näyte -noista isoista, ihmisenmuotoisista apinoista, joista Gobin -alkuasukkaat puhelevat kuiskaten ja joita yksikään valkoihoinen ei ole -milloinkaan nähnyt, tai jos on nähnyt, niin ei ole jäänyt eloon -kertomaan näkemästään, kunnes Apinain Tarzan joutui niiden keskuuteen. - -Ja niinpä Taug suri, kuten kuka muu isä hyvänsä olisi surrut -menetettyään pienokaisensa. Teistä olisi pikku Gazan saattanut näyttää -kammottavalta ja inhoittavalta otukselta, mutta Taugista ja Tikasta -hän oli yhtä kaunis ja herttainen kuin teidän pikku Maijanne tai -Juhonne tai Anna-Liisanne teistä; ja hän oli heidän esikoisensa, -heidän ainoa balunsa ja urospuolinen -- kolme seikkaa, jotka riittävät -tekemään apinapienokaisen kenen hyvänsä hellän isän lemmikiksi. - -Jonkun aikaa Taug nuuhki pientä, liikkumatonta balua. Huulillaan ja -kielellään hän silitteli ja hyväili sekaantunutta karvapeitettä. Hänen -villistä suustaan pääsi hiljainen valitus; mutta murheen jäljessä -seurasi pian ylivoimainen kostonhimo. - -Hypäten seisomaan hän alkoi karjua "Krig-ah!" huutoja, joita vähän -väliä tehosti vimmastuneen taistelunhaluisen -- raivohullun, -verenhimon valtaaman -- urosapinan vertahyydyttävät ärjäisyt. - -Vastaukseksi kajahti heimon jäsenten huutoja heidän rientäessään puita -myöten hänen luokseen. Juuri ne kuuli Tarzan palatessaan majasta; ja -vastaukseksi niihin hän antoi oman äänensä kaikua ja lisäsi -nopeuttaan, kunnes hän suorastaan lensi metsän keskitasanteita myöten. - -Kun hän vihdoin ennätti heimon luokse, olivat apinat keräytyneet -yhteen, ympäröiden Taugin ja jonkun toisen, joka lepäsi -liikkumattomana maassa. Pudottauduttuaan puusta Tarzan lähestyi ryhmän -keskustaa. Taug yhä kiljui taisteluhaasteitaan, mutta nähdessään -Tarzanin hän vaikeni, kumartui, otti syliinsä Gazanin ja ojensi balun -Tarzanin nähtäväksi. Kaikista heimon uroksista Taug piti vain -Tarzanista. Tarzaniin hän luotti ja turvautui häneen kuten ainakin -viisaampaan ja kokeneempaan. Tarzanin luokse hän tuli nytkin -- -lapsuusaikaisen kisakumppaninsa, varttuneella iällä suoritettujen -lukemattomien ottelujen taistelutoverin luokse. - -Kun Tarzan näki Taugin käsivarsilla olevan liikkumattoman ruumiin, -pääsi hänen huuliltaan matala murahdus, sillä myöskin hän rakasti -Tikan balua. - -"Kuka sen teki?" hän kysyi. "Missä on Tika?" - -"En tiedä", vastasi Taug. "Löysin hänet virumassa täällä vierellään -Dango, joka oli juuri alkamaisillaan ahmia häntä; mutta Dango ei sitä -tehnyt -- hänessä ei ole hampaiden jälkiä." - -Tarzan meni likemmäksi ja painoi korvansa Gazanin rintaa vasten. "Hän -ei ole kuollut", hän virkkoi. "Kenties hän ei kuolekaan." Hän -tunkeutui apinatungoksen läpi ja kiersi kerran sen ympäri, tarkastaen -maata joka askeleella. Äkkiä hän pysähtyi, painoi nenänsä aivan -lähelle maata ja haisteli. Sitten hän hypähti pystyyn ja huudahti -omituisesti. Taug ja muut apinat keräytyivät hänen ympärilleen, sillä -äänestä tiesivät, että vainuaja oli löytänyt otuksen jäljet. - -"Täällä on ollut vieras uros", selitti Tarzan. "Hän on kolhaissut -Gazania ja vienyt pois Tikan." - -Taug ja muut urokset alkoivat karjua uhkaavasti; mutta he eivät -tehneet mitään. Jos vieras uros olisi ollut heidän näkyvissään, niin -he olisivat repineet hänet kappaleiksi; mutta heidän mieleensäkään ei -juolahtanut seurata häntä. - -"Jos kolme vahtiurosta olisi ollut paikoillaan heimon ympärillä, niin -tätä ei olisi tapahtunut", äkäili Tarzan. "Tällaista tapahtuu vähän -väliä, niin kauan kuin te ette pidä kolmea urosta tarkkailemassa -vihollisten lähentymistä. Viidakko on täynnä vihollisia, mutta -sittenkin te sallitte naaraittenne ja balujenne hakea ruokaa mistä -haluavat yksin ja suojelematta. Tarzan lähtee nyt -- hän menee -etsimään Tikaa ja tuomaan hänet takaisin heimon luokse." - -Se ajatus pystyi toisiin uroksiin. "Me lähdemme kaikki", he huusivat. - -"Ei", torjui Tarzan, "te ette lähde kaikki. Me emme voi ottaa naaraita -ja baluja mukaamme metsästys- ja taisteluretkille. Teidän on jäätävä -heidän turvakseen tai menetätte heidät kaikki." - -Apinat kynsivät päätään. Hänen neuvonsa viisaus alkoi selvetä heille, -mutta aluksi he olivat innostuneet uuteen ajatukseen -- että olisi -ajettava takaa vierasta pahantekijää, riistettävä häneltä saalis ja -rangaistava häntä. Aikakausia kestänyt tapa oli syövyttänyt -yhteiskuntavaiston heidän mieliinsä. He eivät tienneet, miksi he eivät -olleet tulleet ajatelleeksi rikollisen takaa-ajoa ja rankaisemista --- he eivät voineet tietää sen johtuneen siitä, etteivät he olleet -vielä kohonneet kylliksi korkealle henkiselle tasolle kyetäkseen -toimimaan yksilönä. Kun he joutuivat ahdinkoon, kiidätti -yhteiskuntavaisto heidät tiiviiksi laumaksi, sillä sillä tavoin oli -isojen, rajujen urosten yhdistynein voimin helpompi puolustaa heitä -vihollisia vastaan. - -Se ajatus, että heidän olisi jakauduttava, taistellakseen vihollisen, -kanssa, ei ollut vielä välähtänyt heidän päähänsä -- se oli liian -paljon tavoista poikkeava, liian paljon ristiriidassa yhteiskunnan -etujen kanssa. Mutta Tarzanista se oli ensimmäinen ja luonnollisin -ajatus. Hänen aistinsa ilmaisivat hänelle, että vain yksi ainoa uros -oli hyökännyt Tikan ja Gazanin kimppuun. Yhtä ainoata vihollista -rankaisemaan ei tarvittu koko heimoa. Kaksi nopeata urosta voisi pian -saavuttaa hänet ja pelastaa Tikan. - -Aikaisemmin ei kukaan ollut ajatellut lähteä etsimään heimolta silloin -tällöin ryöstettyjä naaraita. Jos Numa, Sabor, Shita tai johonkin -toiseen heimoon kuuluva urosapina sattui viemään nuoren naaraan tai -emon, kun ei ketään ollut saapuvilla -- niin naaras oli poissa, siinä -kaikki. Jos uhri sattui olemaan jonkin uroksen puoliso, niin leski -murahteli yhden tai parin päivän aikana, ja jos oli kylliksi väkevä, -otti sitten uuden puolison omasta heimosta; jolleivät voimat siihen -riittäneet, niin hän vaelsi kauas viidakkoon etsimään tilaisuutta -saadakseen ryöstää naaraan jostakin toisesta heimosta. - -Tähän asti oli Apinain Tarzan sopeutunut tällaiseen menettelyyn, koska -hän ei ollut tuntenut lainkaan mielenkiintoa ryöstettyjä kohtaan. -Mutta Tika oli ollut hänen ensi lemmittynsä, ja Tikan balulla oli -hänen sydämessään samanlainen sija kuin hänen omalla balullaan olisi -ollut. Vain kerran tätä ennen oli Tarzan tahtonut ajaa takaa ja -kostaa. Se oli tapahtunut vuosia sitten, silloin kun Kulonga, Mbongan, -päällikön, poika oli tappanut Kaalan. Silloin oli Tarzan yksin -seurannut murhaajaa ja kostanut. Nyt häntä kannusti sama intohimo, -vaikkakaan ei niin kiihkeänä. - -Hän kääntyi Taugiin päin. "Jätä Gazan Mumgan hoivaan"! hän kehoitti. -"Mumga on vanha, ja hänen hampaansa ovat murtuneet, eikä hän ole -lainkaan hyvä; mutta hän voi vaalia Gazania siihen saakka, kunnes me -palaamme mukanamme Tika. Ja jos Gazan on kuollut, kun me tulemme -takaisin", lisäsi hän Mumgalle, "niin minä tapan sinut". - -"Minne menemme?" tiedusti Taug. - -"Menemme noutamaan Tikaa", vastasi apinamies, "ja surmaamaan hänen -ryöstäjänsä. Tule!" - -Hän lähti vieraan uroksen jäljille, jotka hänen harjaantuneet aistinsa -selvästi eroittivat, eikä vilkaissutkaan taakseen nähdäkseen, -seurasiko Taug häntä. Viimemainittu laski Gazanin Mumgan syliin, -lausuen jäähyväisiksi: "Jos hän kuolee, niin Tarzan tappaa sinut." -Sitten hän riensi ruskeaihoisen nuorukaisen jälkeen, joka jo juosta -hölkytti viidakkopolkua pitkin. - -Ei ainoakaan Kertshakin heimon uros ollut niin hyvä vainuaja kuin -Tarzan, sillä hänen harjoituksen terästämien aistiensa tukena oli -korkealle kehittynyt älykkyys. Arvostelukykynsä nojalla hän tiesi, -minkä tien takaa-ajettava luonnostaan oli valinnut, joten hänen -tarvitsi pitkin matkaa tarkata vain silmäänpistävimpiä merkkejä; ja -tänään oli Tugin kulkema tie hänestä yhtä selvä kuin painetun sivun -rivit teistä tai minusta. - -Joustavan apinamiehen kintereillä juoksi kookas ja karvainen -urosapina. He eivät virkkaneet toisilleen sanaakaan. He liikkuivat -äänettömästi kuin olisivat olleet varjoja metsän kymmenientuhansien -varjojen joukossa. Yhtä valppaana kuin Tarzanin silmät ja korvat oli -myöskin hänen ylimysnenänsä. Jäljet olivat tuoreet, ja kun he nyt -olivat ehtineet pois heimosta leviävän voimakkaan apinahajun piiristä, -ei hänen ollut lainkaan vaikeata seurata Tugia ja Tikaa yksinomaan -hajuaistinsa avulla. Tikan tuttu haju ilmoitti sekä Tarzanille että -Taugille, että he olivat hänen jäljillään, ja pian kävi Tugin haju -heille yhtä tutuksi kuin toinenkin. - -Heidän reippaasti edetessään peittyi aurinko äkkiä synkkään pilveen. -Tarzan kiihdytti vauhtiaan. Nyt hän suorastaan lensi pitkin -viidakkopolkua; niissä paikoissa taas, missä Tug oli turvautunut -puihin, seurasi hän ketterästi kuin orava pitkin lehväisten oksien -muodostamaa notkuvaa ja huojuvaa polkua, heilautellen itseään puusta -toiseen kuten Tug oli tehnyt aikaisemmin, mutta he olivat nopeampia, -koska heitä ei ollut hidastamassa taakka kuten Tugia. - -Tarzan tunsi, että heidän täytyi olla aivan pakenijan kintereillä, -sillä haju kävi yhä voimakkaammaksi; mutta silloin äkkiä välähti -viidakossa huikaiseva salama, ja taivaalla ja metsässä kiiri huumaava -jyrinä, joka pani maan vavahtelemaan. Sitten tuli sade -- ei -sellaisena kuin se tulee meille lauhkeissa vyöhykkeissä, vaan -valtavana vyörynä -- valaen vettä tonneittain eikä pisaroittain metsän -taipuvien jättiläisten ja niiden suojassa kyyristelevien, -säikähtyneiden olentojen päälle. - -Ja sade teki sen, mitä Tarzan tiesi sen tekevän -- se pyyhki -vainuttavan jäljet pois maan pinnalta. Vettä ryöppysi puoli tuntia --- sitten pilkisti aurinko esiin, ja metsä näytti välkkyvän miljoonista -säihkyvistä helmistä, mutta apinamies, jonka silmät tavallisesti -olivat avoinna viidakon ihmeellisille vaihteluille, ei tällä kertaa -nähnyt niitä. Hänen aivoihinsa ei mahtunut muuta ajatusta kuin se, -että Tikan ja hänen ryöstäjänsä jäljet olivat hävinneet. - -Myöskin puiden oksilla on paljon käytettyjä polkuja aivan samoin kuin -maan pinnalla; mutta puissa ne haarautuvat ja menevät ristikkäin -useammin, koska eri suuntiin liikkuminen on helpompaa kuin maata -peittävässä tiheässä kasvistossa. Yhtä tällaista selvästi näkyvää -polkua pitkin etenivät Tarzan ja Taug edelleen sateen lakattua, sillä -apinamies päätteli, että rosvo oli todennäköisesti valinnut juuri sen; -mutta saavuttuaan haarautumaan he olivat ymmällä. Siihen he -pysähtyivät, ja Tarzan tarkasti jokaista oksaa ja lehvää, jota -pakeneva apina olisi mahdollisesti saattanut koskettaa. - -Hän nuuhki puun runkoa ja etsi tarkoilla silmillään sen kuoresta -jotakin merkkiä ryöstäjän kulkemasta tiestä. Se oli hidasta työtä, ja -Tarzan tiesi rosvon koko ajan ponnistelevan yhä vain kauemmaksi heistä --- voittavan kalliita minuutteja, joina hän saattoi päästä turvaan, -ennenkuin he saavuttaisivat hänet. - -Apinamies poikkesi ensin toiselle, sitten toiselle haarautumalle, -käyttäen tutkimuksissaan ihmeellisen erämieskykynsä kaikkia -taitokeinoja; mutta yhä oli kaikki turhaa, sillä rankka sadekuuro oli -huuhtonut hajun kaikista sateelle alttiista paikoista. Tarzan ja Taug -etsivät puoli tuntia, kunnes Tarzanin tarkka nenä vihdoin erotti -heikosti tuntuvan Tugin hajun tuuhean lehväkimpun alta, jota karvainen -olkapää oli pyyhkäissyt, kun apina kulki sen alitse. - -Taaskin he lähtivät seuraamaan jälkiä, mutta nyt se kävi verkkaisesti -ja sattui useita lamauttavia viivytyksiä, kun jäljet katosivat ja -niitä tuntui olevan mahdoton enää löytää. Te ja minä emme olisi -havainneet minkäänlaisia jälkiä, emme edes ennen sadetta, paitsi -kenties niillä kohdilla, joissa Tug oli laskeutunut maahan ja -seurannut riistapolkua. Sellaisissa paikoissa olivat isojen, kämmentä -muistuttavien jalkojen ja toisen vankan käden rystysten painamat -merkit joskus siksi selviä, että tavallinen kuolevainen saattoi ne -huomata. Näistä ja eräistä muista havainnoistaan Tarzan päätteli, että -apina yhä kantoi Tikaa. Hänen jalkansa olivat uponneet siksi syvälle, -että niiden varassa on täytynyt olla paljon raskaamman kuorman kuin -ainoankaan uroksen paino oli, sillä nehän olivat kantaneet Tugin ja -Tikan yhteistä painoa; se taas, etteivät maata milloinkaan olleet -koskettaneet kuin toisen käden rystyset, osoitti, että toisella -kädellä oli jotakin muuta tehtävää -- pidellä vankia karvaisella -olkapäällä. Suojaisilla paikoilla saattoi Tarzan nähdä, missä taakka -oli siirretty olalta toiselle; siitä olivat merkkinä kannettavan -puolisen jalan jäljen syventyminen ja rystysten jälkien vaihtuminen -polun toiselta reunalta toiselle. - -Maan pinnalla olevilla poluilla oli apina joskus kävellyt melkoisia -matkoja pystyssä vain takajalkojensa varassa -- ihmisten tapaan; mutta -samoin olisi voinut tehdä kuka hyvänsä samaan lajiin kuuluva -ihmisapina, sillä päinvastoin kuin simpanssi ja gorilla he kävelivät -ilman käsien apua aivan yhtä helposti kuin nojautumalla niihin. Mutta -juuri tällaiset seikat auttoivat Tarzania ja Taugia määrittelemään, -minkä näköinen ryöstäjä oli; ja kun hänen yksilöllinen hajunsa jo oli -lähtemättömästi syöpynyt heidän muistiinsa, saattoivat he kohdatessaan -hänet, vaikka hän olisikin jo saanut jätetyksi Tikan luotaan, tuntea -hänet paljon varmemmin kuin nykyaikainen etsivä valokuvineen ja -Bertillon-mittauksineen kykenee tuntemaan sivistyneen oikeuden -kynsistä karanneen rikollisen. - -Mutta terästetyistä ja herkkävireisistä havaintoelimistään huolimatta -saivat nämä kaksi Kertshakin heimon urosta usein pinnistää kaikkensa -kyetäkseen lainkaan seuraamaan jälkiä, ja joka tapauksessa kävi se -niin hitaasti, etteivät he toisen päivän iltapuolella vielä olleet -saavuttaneet pakenijaa. Haju oli nyt voimakas, sillä se oli jäänyt -sateen jälkeen, ja Tarzan tiesi, ettei kuluisi pitkää aikaa, ennenkuin -he saisivat kiinni ryöstäjän saaliineen. Heidän hiipiessään varovasti -eteenpäin räkätti heidän yläpuolellaan Manu, marakatti, tuhansine -tovereineen; siellä kiljui ja kirskui punakulkkuisia, upeahöyhenisiä -lintuja, lukemattomia hyönteisiä surisi ja humisi metsän kahisevien -lehtien keskellä; ja heidän edetessään vilkaisi pieni, huojuvalla -oksalla tirskuva ja rähisevä harmaaparta alas ja näki heidät. Heti -vaikeni tirskuminen ja rähinä, ja pitkähäntäinen kääpiö kiisi -tiehensä, ikäänkuin häntä olisi ajanut takaa Shita, pantteri, joka oli -saanut siivet. Kaikesta päättäen se oli vain peräti pelästynyt pikku -marakatti, joka pakeni henkensä edestä -- mitään pahaenteistä ei -hänessä näyttänyt olevan. - -Entä kuinka oli Tikan laita koko tänä aikana? Oliko hän vihdoinkin -tyytynyt kohtaloonsa, seuraten nyt uutta isäntäänsä niin alistuvasti -kuin rakastavan ja nöyrän puolison sopi? Yksi vilkaisu tähän pariin -olisi antanut pahimmallekin epäilijälle perin tyydyttävän vastauksen -näihin kysymyksiin. Tika oli raadeltu, ja hänestä vuosi verta -lukuisista haavoista, jotka äreä Tug oli iskenyt, turhaan koettaessaan -pakottaa häntä alistumaan tahtoonsa; ja myöskin Tug oli murjottu ja -kolhittu, mutta itsepäisen julmasti hän yhä piti kiinni hyödyttömästä -saaliistaan. - -Hän ponnisteli edelleen viidakossa heimonsa asuinpaikkoja kohti. -Hän toivoi kuninkaan unohtaneen hänen kavalluksensa; mutta -päinvastaisessakin tapauksessa hän tyytyisi kohtaloonsa -- mikä -hyvänsä oli parempi kuin enää kestää yksinäisyyttä tämän hirvittävän -naaraksen seurassa, ja lisäksi hän halusi näyttää vankiaan -tovereilleen. Kenties hän voisi esittää hänet kuninkaalle -- -mahdollisesti kannusti häntä sellainen ajatus. - -Vihdoin he kohtasivat kaksi urosta ruokailemassa puistomaisessa -lehdossa -- ihanassa lehdossa, jossa oli siellä täällä jyhkeitä -kivijärkäleitä puolittain uponneina hedelmälliseen multaan -- kenties -mykkiä muistomerkkejä unholaan vaipuneelta ajalta, jolloin valtavat -jäätiköt lipuivat hitaasti uraansa siellä, missä paahtava aurinko nyt -paistaa troopilliseen viidakkoon. - -Tugin lähestyessä kaukaa katsahtivat urokset sinnepäin ja paljastivat -pitkät torahampaansa. Tug tunsi heidät ystäviksi. "Minä olen Tug", hän -murahti. "Tug on tullut takaisin, tuoden mukanaan uuden naaraksen." - -Apinat odottivat, kunnes hän tuli likemmäksi. Tika käänsi ärisevät -kasvot heihin päin, hampaat irvessä. Hän ei ollut hauskan näköinen, -mutta kasvoja tahraavasta verestä ja kiukkuisesta ilmeestä huolimatta -he oivalsivat, että hän oli kaunis, ja kadehtivat Tugia --- valitettavasti he eivät tunteneet Tikaa. - -Heidän kyyköttäessään silmäillen toisiaan, riensi puita myöten heitä -kohti pieni, pitkähäntäinen ja harmaaviiksinen marakatti pysähtyessään -oksalle suoraan heidän kohdalleen. - -"Kaksi vierasta urosta on tulossa", hän huusi. "Toinen on mangani, -toinen kamalan näköinen: apina, jolla ei ole lainkaan karvoja -ruumiinsa verhona. He seurasivat Tugin jälkiä. Minä näin heidät." - -Kaikki neljä apinaa kääntyivät katsomaan taakseen sinne päin, mistä -Tug oli juuri saapunut; sitten he katselivat toisiaan minuutin ajan. -"Tulkaa!" kehoitti Tugin kookkaampi ystävä. "Mennään väijymään -tulokkaita tiheään pensaikkoon aukeaman toiselle laidalle." - -Hän kääntyi mennä lyllertämään aukeaman poikki toisten seuratessa -häntä. Pieni marakatti hyppeli sinne tänne haltioissaan. Hänen paras -huvinsa oli saada aikaan verisiä kohtauksia metsän isompien asukkaiden -välillä, jotta hän itse saisi istua turvassa puissa ja katsella -näytäntöä. Hän nautti nähdessään hurmetta, tämä pieni, viiksikäs, -harmaa marakatti, kunhan se vain oli toisten hurmetta; tyypillinen -tappelujen lietsoja oli harmaaparta. - -Apinat piiloutuivat pensaikkoon sen polun viereen, jota pitkin -vieraiden urosten piti tulla. Tika vapisi kiihkosta. Hän oli kuullut -Manun sanat ja arvasi, että karvattoman apinan täytyi olla Tarzan, kun -taas toinen oli epäilemättä Taug. Hurjimmissa kuvitelmissaankaan hän -ei ollut toivonut tämänkaltaista apua. Hänen ainoa toiveensa oli -ollut, että hän pääsisi karkaamaan ja osaisi palata Kertshakin heimon -luokse; mutta sekin oli näyttänyt hänestä jotakuinkin mahdottomalta: -niin tarkoin oli Tug häntä vartioinut. - -Kun Taug ja Tarzan saapuivat lehtoon, jossa Tug oli kohdannut -ystävänsä, kävi apinanhaju niin voimakkaaksi, että he kumpikin -tiesivät pakenijan olevan aivan lähellä heitä. Ja siksi he etenivät -vieläkin varovammin, sillä he tahtoivat karata rosvon kimppuun -takaapäin ja yllättää hänet, ennenkuin hän aavistaisi heidän -läsnäoloaan. He eivät tienneet, että pieni, harmaaviiksinen marakatti -oli ehättänyt ennen heitä, sen enempää kuin sitäkään, että kolme paria -villejä silmiä jo parhaillaan tarkkaili heidän kaikkia liikkeitään, -odottaen heidän saapuvan syyhyävien kämmenien ja kuolaisten -leukapielien ulottuville. - -He tulivat lehdon läpi, mutta kun he astuivat sen toiselta puolen -alkavaan tiheään viidakkoon vievälle polulle, kajahti aivan heidän -edessään äkkiä kimeä "Krig-ah!" Tikan tutun äänen huutamana. Tugin ja -hänen toveriensa vähäiset aivot eivät olleet osanneet laskea -edeltäpäin, että Tika kavaltaisi heidät, ja kun hän nyt sen teki, -valtasi heidät vimmainen raivo. Tug antoi naaraalle ankaran iskun, -joka kaatoi hänet maahan, ja sitten he kolmisin syöksyivät -taistelemaan Tarzanin ja Taugin kanssa. Pieni marakatti hyppi -oksallaan ja kiljui ihastuksesta. - -Ja saipa hän totisesti olla ihastuksissaan, sillä siitä syntyi uljas -ottelu. Ei minkäänlaisia alkuvalmistuksia, ei muodollisuuksia, ei -esittelyjä -- nuo viisi urosta karkasivat ilman muuta käsikähmään. He -kierähtivät kaidalle polulle ja sitä reunustavaan tiheään pensaikkoon. -He purivat ja kynsivät, raapivat ja löivät, ja koko ajan he pitivät -mitä kauheinta melua, muristen, äristen ja karjuen. Viidessä -minuutissa he olivat täynnä vertavuotavia haavoja, ja pieni -harmaaparta hyppi korkealle, päästellen alkeellisia, kimakoita -hyvä-huutojaan; mutta aina hän tahtoi, että piti taistella loppuun -asti. Hän halusi nähdä surmattavan. Sillä ei ollut väliä, kumpi -kuolisi, ystävä vaiko vihollinen. Verta hän himoitsi -- verta ja -kuolemaa. - -Taug oli saanut vastaansa Tugin ja toisen tämän tovereista, kun taas -Tarzanin osalla oli kolmas -- tavattoman kookas otus, väkevä kuin -puhveli. Tarzanin vastustaja ei ollut milloinkaan ennen nähnyt niin -kummallista olentoa kuin tämä liukas, karvaton uros, jonka kanssa hän -kamppaili. Hiki ja veri valui pitkin Tarzanin sileää ruskeaa ihoa. Yhä -uudelleen hän luiskahti ison apinan kynsistä ja koetti koko ajan saada -temmatuksi metsästyspuukkonsa tupesta, johon hän oli sen pistänyt. - -Viimein se onnistui -- ruskea käsi ojentui, pudistuen karvaiseen -kurkkuun, toinen heilahti ylöspäin, välkyttäen terävää asetta. Kolme -nopeaa, rajua iskua, ja rentona ja valittaen retkahti apina -vastustajansa alle. Heti irroittautui Tarzan kuolevan uroksen -syleilystä ja riensi auttamaan Taugia. Tug näki hänen tulevan ja -pyörähti häntä vastaan. Rajussa hyökkäyksessä luiskahti puukko -Tarzanin kädestä, ja sitten hän joutui käsikähmään Tugin kanssa. Nyt -oli taistelu tasainen -- kaksi kahta vastaan -- ja lisäksi Tika, joka -tällävälin oli tointunut saamastaan iskusta, puikkelehti sivussa, -vaanien tilaisuutta voidakseen auttaa. Hän huomasi Tarzanin veitsen ja -otti sen maasta. Kertaakaan hän ei ollut sitä käyttänyt, mutta tiesi, -miten Tarzan käytti sitä. Hän oli aina pelännyt tuota asetta, joka -tuotti kuoleman viidakon väkevimmillekin asukkaille yhtä helposti kuin -Tantorin vankat torahampaat tuottavat kuoleman Tantorin vihollisille. - -Hän näki, että Tarzanin reppu sinkoutui irti vyöstä, ja noudattaen -apinalle ominaista uteliaisuutta, jota ei edes vaara eikä kiihtymys -voi täydelleen tukahduttaa, hän nosti senkin maasta. - -Nyt olivat urokset seisoallaan -- otteet olivat hellinneet. Veri -virtasi pitkin heidän kylkiään; heidän kasvonsa olivat siitä -punaisina. Pieni harmaaparta oli niin ihastunut, että hän oli -viimeinkin unohtanut kirkua ja hyppiä, istui vain jäykkänä, katsellen -hurmaantuneena näytelmää. - -Takaisin lehdon läpi pakottivat Tarzan ja Taug vastustajansa -peräytymään. Tika seurasi heitä hitaasti. Hän tuskin tiesi mitä tehdä. -Hän oli herpaantunut, kipeä ja nääntynyt kestämästään kauheasta -koettelemuksesta, ja sukupuolensa tavoin hän luotti puolisonsa ja -toisen omaan heimoonsa kuuluvan uroksen taistelukuntoon -- he eivät -tarvitsisi naaraksen apua otellessaan noita kahta vierasta urosta -vastaan. - -Kamppailijoiden karjaisut ja kiljunta kiirivät viidakossa, niin että -kaukaiset kukkulat kajahtelivat, Tarzanin vastustajan kurkusta oli -useita kertoja lähtenyt "Krig-ah!" ja nyt kuului takaapäin hänen -odottamansa vastaus. Ärjyen ja murahdellen saapui lehtoon parikymmentä -isoa koirasapinaa -- Tugin heimon taistelijoita. - -Tika havaitsi heidät ensiksi ja kirkaisi, varoittaen Tarzania ja -Taugia. Sitten hän pakeni ottelijain sivuitse aukeaman vastaiselle -laidalle, sillä hetkeksi valtasi hänet pelko. Eikä häntä sovi siitä -moittia, kun otetaan huomioon ne hirveät vaivat, joiden seurauksista -hän vieläkin kärsi. - -Isot apinat lähestyivät kiirehtien. Hetkisen kuluttua olisivat Tarzan -ja Taug siekaleina, jotka sittemmin olisivat pääruokana tappojuhlan -villissä ateriassa. Tika kääntyi vilkaisemaan taaksepäin. Hän tajusi, -mikä kohtalo hänen puolustajiaan uhkasi, ja hänen rajussa rinnassaan -syttyi palamaan se uhrautuvaisuuden liekki, jonka yhteinen kantaäiti -on jättänyt perinnöksi yhtä hyvin Tikalle, villille apinalle, kuin -miestensä tähden kuolemaa uhitelleille, yleville, korkealle -kehittyneille naisille. Kimeästi kirkaisten hän lähti rientämään -taistelevia kohti, jotka temmelsivät sekasotkuisena röykkiönä yhden -sellaisen kivimöhkäleen juurella, joita oli lehdossa siellä täällä. - -Mutta mitä hän kykeni tekemään? Kädessään olevaa puukkoa hän ei -kyennyt käyttelemään tehokkaasti, koska hän oli uroksia heikompi. Hän -oli nähnyt Tarzanin heittelevän aseita, ja sen taidon oli hän muun -muassa oppinut lapsuudenaikaiselta leikkitoveriltaan. Hän etsi jotakin -heittoasetta, ja vihdoin hänen sormensa osuivat apinamieheltä -pudonneessa pussissa oleviin koviin esineisiin. Hän repi repun auki ja -kahmaisi kourallisen kiiltäviä lieriöitä -- raskailta niin pieniksi ne -tuntuivat hänestä, oivallisilta heittoaseilta. Kaikin voimin hän -sinkautti ne graniittilohkareen vierellä otteleviin apinoihin. - -Tulos ällistytti Tikaa aivan yhtä paljon kuin apinoitakin. Kuului kova -pamaus, joka pani taistelijoiden korvat lukkoon, ja ilmaan lehahti -kirpeää savua. Ei koskaan ollut heistä yksikään kuullut niin -hirvittävää täräystä. Kirkuen kauhusta hypähtivät vieraat apinat -pystyyn ja pakenivat heimonsa oleskelupaikalle päin, samalla kun -Tarzan ja Taug tointuivat hitaasti ja nousivat heikkoina ja verisinä -seisomaan. Myöskin he olisivat mielellään paenneet, jolleivät he olisi -nähneet Tikan seisovan edessään, puukko ja reppu kädessään. - -"Mikä se oli?" kysyi Tarzan. - -Tika pudisti päätään. "Minä viskasin näillä vieraita uroksia", hän -sanoi ja näytti toista kourallista kiiltäviä metallilieriöitä, joiden -toinen pää oli himmeä, harmaa ja kartionmuotoinen. - -Tarzan katsahti niihin ja raapi päätään. - -"Mitä ne ovat?" tiedusti Taug. - -"En tiedä", vastasi Tarzan. "Minä löysin ne." - -Pieni, harmaapartainen marakatti pysähtyi puuhun puolentoista -kilometrin päähän ja painautui peloissaan oksaa vasten. Hän ei -tiennyt, että Apinain Tarzanin isä-vainaja oli kahdenkymmenen vuoden -pituisen menneisyyden takaa pelastanut poikansa hengen. - -Eikä sitä tiennyt myöskään Tarzan, loordi Greystoke. - - - - -YHDESTOISTA LUKU - -Viidakkotepponen - - -Tarzanin aika vieri harvoin ikävystyttävän hitaasti. Vaikka elämä -kulkeekin samaa, vanhaa latuaan, niin se ei voi olla yksitoikkoista, -jos sen pääsisältönä on milloin missäkin muodossa uhkaavan kuoleman -vältteleminen ja toisen hengen väijyminen. Sellainen olemassaolo ei -ole tympäisevää; mutta siihenkin osasi Apinain Tarzan keksiä -eloisuutta keksimällä itselleen lisäharrastuksia. - -Hän oli nyt täysikasvuinen, miehekkään kaunis kuin kreikkalainen -jumala ja jäntevä kuin härkä. Apinain elämänviisauden kannalta -katsottuna hänen olisi pitänyt olla jörö, kärttyinen ja synkkä; mutta -hän ei ollut. Hänen mielensä ei tuntunut ollenkaan vanhentuvan -- yhä -vieläkin hän oli vallaton lapsi apinatoveriensa haikeaksi kiusaksi. He -eivät jaksaneet ymmärtää häntä eikä hänen tapojaan, sillä tultuaan -täysikasvuiseksi he pian unohtivat nuoruutensa ja sen hauskuudet. - -Eikä Tarzan puolestaan voinut oikein ymmärtää heitä. Hänestä oli -omituista, että kun vain muutamia kuukausia sitten oli kietaissut -köytensä Taugin nilkkaan ja raahannut häntä kirkuvana viidakon -pitkässä heinikossa, he olivat sitten nuoren apinan vapauduttua -kierineet ja temmeltäneet ystävällisessä leikkitappelussa, mutta kun -hän nyt oli hiipinyt samaisen Taugin taakse ja kiskaissut hänet -selälleen mättäälle, niin hilpeän apinanuorukaisen sijasta oli häntä -vastaan pyörähtänyt iso, ärisevä peto, joka tavoitti hänen kurkkuaan. - -Helposti Tarzan vältti hyökkäyksen, ja nopeasti haihtui Taugin -suuttumus, vaikka hän ei muuttunutkaan leikkisäksi; mutta apinamies -tajusi, ettei Taug ollut huvitettu eikä liioin itsekään huvittava. -Kookas urosapina näkyi menettäneen viimeisetkin rippeet siitä -huumorintajunnasta, joka hänellä aikoinaan lienee ollut. -Tyytymättömästi murahtaen kääntyi nuori loordi Greystoke yrittämään -jotakin muuta. Musta hiustupsu valahti hänen toiselle silmälleen. Hän -pyyhkäisi sen pois kämmenellään, keikauttaen päätään. Silloin hän -muisti jotakin ja hän lähti noutamaan viintänsä, joka oli piilotettuna -salamaniskemän puun onttoon runkoon. Otettuaan siitä nuolet hän käänsi -sen alassuin, tyhjentäen maahan pohjaa myöten sen sisällön -- vähäiset -aarteensa. Näiden joukossa oli litteä kivenkaistale ja simpukankuori, -jonka hän oli löytänyt rannalta läheltä isänsä majaa. - -Perin huolellisesti hän hankasi simpukankuoren reunaa edestakaisin -kiveä vasten, kunnes pehmeä reuna oli hyvin hieno ja terävä. Hän -menetteli varsin samaan tapaan kuin partaveistä hiova parturi ja -ilmeisesti yhtä tottuneesti; mutta hänen kätevyytensä oli vuosikausia -kestäneiden ponnistusten tulos. Auttamatta ja opastamatta hän oli -kehittänyt kuoren reunan teroittamismenetelmän -- hän myöskin koetteli -terää peukalonsa päällä -- ja huomattuaan sen kyllin pystyväksi hän -tarttui silmillensä valuvaan hiustupsuun, puristaen sitä peukalollaan -ja vasemman kätensä etusormella, ja sahasi poikki sen terävällä -kuorella. Hän kiersi ympäri päätään, kunnes hänen musta, tuuhea -tukkansa oli karkeasti keritty, niin että otsalle jäi epätasainen -reuna. Ulkonäöstä hän ei välittänyt vähääkään; mutta turvallisuuden ja -mukavuuden kannalta katsoen oli sillä ratkaiseva merkitys. Väärällä -hetkellä silmille valahtava hiuskiehkura saattoi merkitä hengen -menettämistä, kun taas pitkä, niskaan roikkuva tukka oli perin -epämukava, erittäinkin jos oli märkänä kasteesta, sateesta tai hiestä. - -Tarzanin uurastaessa parturin ammatissa, pyöri hänen vilkkaassa -mielessään monenlaisia asioita. Hän muisteli äskeistä otteluaan -Bolganin, gorillan, kanssa, jolta saadut haavat olivat juuri ehtineet -parantua. Hän mietti ensimmäisen unensa kummallisia seikkailuja, ja -häntä hymyilytti surkea lopputulos hänen viimeisestä heimolle -tekemästään kepposesta, kun hän Numan, leijonan, taljaan verhoutuneena -oli mennyt apinoiden keskelle. - -Tukan pituus oli hänestä nyt täysin tyydyttävä ja kun hän ei nähnyt -minkäänlaisia hauskuuden mahdollisuuksia heimon keskuudessa, kiipesi -hän verkkaisesti puuhun ja lähti majalleen; mutta hänen jouduttuaan -matkan puoliväliin kiintyi hänen huomionsa pohjoisesta päin -kantautuvaan voimakkaaseen hajuun. Se oli gomanganien hajua. - -Uteliaisuus, ihmisten ja apinain yhteinen, parhaiten kehittynyt -perintö, kannusti Tarzania aina ottamaan selkoa, milloin gomanganit -olivat esillä. Heissä oli sellaista, mikä kiihoitti hänen -mielikuvitustaan. Kenties se johtui heidän puuhiensa ja harrastustensa -moninaisuudesta. Apinat elivät syödäkseen, nukkuakseen ja -lisääntyäkseen. Samoin oli kaikkien muiden viidakon asukkaiden paitsi -gomanganien laita. - -Nämä mustaihoiset olennot tanssivat ja lauloivat, kaivelivat maata -raivattuaan siitä ensin puut ja pensaat, antoivat sitten ruohon siinä -kasvaa, kunnes se tuleentui, minkä jälkeen he leikkasivat sen ja -veivät sen olkikattoisiin majoihin. He valmistivat keihäitä ja nuolia, -myrkkyjä, keittopatoja ja metalliesineitä, joita he kiinnittivät -jalkoihinsa ja käsiinsä. Jolleivät heidän kasvonsa olisi olleet mustat -ja heidän piirteensä runneltu kamalan näköisiksi eikä yksi heistä -olisi surmannut Kaalaa, niin Tarzan olisi saattanut toivoa olevansa -yksi heistä. Ainakin hän joskus niin arveli, mutta aina hänessä -silloin heräsi kummallinen vastenmielisyyden tunne, jota hän ei -osannut selittää eikä käsittää -- hän vain tiesi vihaavansa -gomanganeja ja haluavansa mieluummin olla Histah, käärme, kuin yksi -heistä. - -Mutta heidän puuhansa olivat mielenkiintoisia, eikä Tarzan koskaan -kyllästynyt vakoilemaan heitä, vaikka hänen johtavana ajatuksenaan -aina oli keksiä joku uusi keino tehdäkseen heidän elämänsä kurjaksi. -Neekerien kiusoitteleminen oli Tarzanin päähuvitus. - -Tarzan oli nyt varma siitä, että mustaihoisia oli läheisyydessä ja -että heitä oli paljon, minkä vuoksi hän eteni hiljaa ja hyvin -varovaisesti. Meluttomasti hän liikkui avointen paikkojen mehevässä -ruohikossa, ja missä metsä eli sankkaa, heilautteli itseään huojuvalta -oksalta toiselle tai hyppi keveästi sekasortoisiksi röykkiöiksi -kaatuneiden puiden ylitse, milloin ei päässyt etenemään metsän -alatasanteita myöten ja maanpinta oli läpipääsemättömän ryteikköistä. - -Pian hän sitten pääsi Mbongan, päällikön, mustien soturien näkyviin. -He uurastivat sellaisessa hommassa, joka oli Tarzanille jonkun verran -tuttua, sillä hän oli tarkkaillut sitä muulloinkin. He virittivät ja -varustivat syötillä loukkua Numalle, leijonalle. Pyörillä -työnnettävään häkkiin he sitoivat vohlaa sitoen sen niin että kun Numa -tarttuisi onnettomaan eläimeen, laskeutuisi häkin ovi kiinni, vangiten -pedon. - -Näitä vehkeitä olivat mustaihoiset oppineet käsittelemään entisillä -kotipaikoillaan, ennenkuin he pakenivat tiettömän viidakon halki -uuteen kyläänsä. Aikaisemmin he olivat asustaneet Belgian Kongossa, -ennenkuin sydämettömien sortajain julmuus oli pakottanut heidät -etsimään turvapaikkaa tutkimattomista erämaista Leopoldin valta-alueen -rajojen ulkopuolelta. - -Entisissä oloissaan olivat he usein pyydystäneet eläimiä -eurooppalaisten kauppiaiden asiamiehille ja oppineet heiltä erinäisiä -temppuja kuten tämänkin, jonka avulla he saivat vangituksi Numankin -vahingoittamatta sitä ja kuljetetuksi kyläänsä turvallisesti ja -verrattain keveästi. - -Enää ei ollut valkoihoisia ostamassa heiltä elävää, villiä tavaraa; -mutta heillä oli vielä riittävästi kiihoketta innostamassa heitä -pyytämään Numaa -- elävänä. Ensinnäkin oli välttämätöntä puhdistaa -viidakko ihmisiä hätyyttävistä pedoista, ja leijonan metsästys -järjestettiinkin vain näiden julmien, peloittavien raatelijain -suorittamien ryöstöretkien jälkeen. Toiseksi saatiin aihetta -mässäysjuhlan pitämiseen, jos metsästys onnistui, ja nämä juhlat -tulivat kaksin verroin hauskemmiksi, jos saatiin elävä otus, joka -voitiin rääkätä kuoliaaksi. - -Tarzan oli katsellut näitä julmia menoja aikaisemmin. Kun hän itse oli -villimpi kuin villit gomanganisoturit, ei näiden julmuus -kauhistuttanut häntä siinä määrin kuin sen olisi pitänyt, mutta -kuitenkin se loukkasi hänen tunteitaan. Hän ei käsittänyt sitä -vastenmielisyyttä, joka aina sellaisissa tilaisuuksissa valtasi hänet. -Hän ei lainkaan pitänyt Numasta, leijonasta, mutta hänen karvansa -nousivat pystyyn raivosta, kun mustaihoiset kohtelivat vihollistaan -niin häpeällisen julmasti, että ainoastaan ne olennot, jotka on luotu -Jumalan kuviksi, voivat sellaista keksiä. - -Kahdesti hän oli vapauttanut Numan loukusta, ennenkuin mustaihoiset -olivat palanneet katsomaan, oliko heidän yrityksensä onnistunut vai -mennyt myttyyn. Tänään hän tekisi sen taaskin -- sen hän päätti heti, -kun hän oivalsi neekerien aikeet. - -Jätettyään loukun keskelle leveätä norsunpolkua lähelle juomalammikkoa -poistuivat neekerit takaisin kyläänsä. Huomenna he tulisivat tänne -uudelleen. Tarzan katseli heidän jälkeensä; hänen huulillaan väikkyi -itsetiedoton halveksiva hymy -- perintönä syntyperästään, josta -hänellä itsellään ei ollut aavistustakaan. Hän näki heidän marssivan -rivissä leveällä polulla lehväisten oksien ja kiehkuroissa -kiemurtelevien köynnöskasvien muodostaman vihreän katoksen suojassa; -heidän kiiltävän mustat olkapäänsä hipoivat upeita kukkia, joita -tutkimaton luonto on nähnyt parhaaksi tuhlaavimmin sirotella sinne, -missä ne ovat kauimpana ihmisten silmistä. - -Kun Tarzan silmät soukkina tähyili viimeistä polun mutkan taakse -katoavaa soturia, muuttui hänen ilmeensä; hänen mielessään oli -herännyt uusi ajatus. Hänen huulilleen levisi vähitellen julma hymy. -Hän vilkaisi säikähtyneenä määkivään vohlaan, joka peloissaan ja -viattomuudessaan siten ilmaisi olevansa siellä avuttomana. -Laskeuduttuaan maahan Tarzan meni loukulle ja astui sisään. -Koskettamatta kuitunuoraan, joka oli kiinnitetty niin, että ovi -putoaisi sopivalla hetkellä, hän irroitti elävän syötin, pisti sen -kainaloonsa ja poistui häkistä. Metsästyspuukollaan hän vaimensi -pelokkaan eläimen äänen, katkaisten sen kaulan; sitten hän laahasi -sitä vertavuotavana polkua pitkin juomalammikolle, myhäilyn yhäti -väikkyessä hänen tavallisesti vakavilla kasvoillaan. Veden rajassa -apinamies kumartui ja poisti metsästyspuukollaan ja voimakkailla -sormillaan näppärästi sisälmykset vuonan ruhosta. Kaivettuaan mutaan -kuopan hän hautasi siihen mainitut elimet, joita hän ei syönyt, heitti -ruhon olalleen ja kiipesi puuhun. - -Taivallettuaan vähän matkaa mustien soturien menemään suuntaan hän -laskeutui maahan kaivamaan saaliinsa sellaiseen paikkaan, jossa se -olisi säilössä Dangolta, hyenalta, ja viidakon muilta lihaasyöviltä -pedoilta ja linnuilta. Hänen oli nälkä. Jos hän olisi ollut vain -eläin, niin hän olisi syönyt; mutta hänen ihmismielensä vaatimukset -saattoivat olla vieläkin voimakkaampia kuin vatsan, ja nyt hän oli -saanut ajatuksen, joka piti hymyn hänen huulillaan ja hänen silmänsä -säihkyivät toivosta. Ja se ajatus saattoi hänet unohtamaan nälkänsä. - -Saatuaan lihan varmaan talteen Tarzan lähti juoksemaan norsunpolkua -myöten gomanganien jäljessä. Kolmen tai neljän kilometrin päässä -häkiltä hän saavutti heidät, heilautti sitten itsensä puuhun ja -seurasi ylhäällä heitä -- odottaen sopivaa tilaisuutta. - -Neekerien joukossa oli Rabba Kega, poppamies. Tarzan vihasi heitä -kaikkia, mutta Rabba Kegaa erityisesti. Mustien rivin marssiessa -mutkittelevalla polulla jättäytyi Rabba Kega laiskana miehensä -jälkeen. Sen pani Tarzan merkille ja oli siitä kovin mielissään -- -koko hänen olemuksensa säteili julmaa, hirvittävää tyytyväisyyttä. -Kuolemanenkelin lailla hän leijaili mitään pahaa aavistamattoman -neekerin kohdalla. - -Huomatessaan, että kylä oli enää vain vähän matkan päässä, istahti -Rabba Kega lepäämään. Lepää hyvin, oi, Rabba Kega! Se on viimeinen -tilaisuutesi. - -Tarzan hiipi varovasti puun oksia pitkin runsaasti ruokitun -itsekylläisen poppamiehen kohdalle. Hänen aikaansaamaansa melua ei -huonokuuloinen ihmiskorva saattanut erottaa lievän viidakkotuulen -suhistessa metsän ylätasanteiden aaltoilevissa lehvissä. Tultuaan -aivan lähelle neekeriä hän pysähtyi lehväisen oksan ja tiheiden -köynnöskasvien suojaan. - -Rabba Kega istui selkä puun runkoa vasten, kasvot Tarzaniin päin. -Hänen asentonsa ei ollut sellainen kuin vaaniva petoeläin halusi, ja -siksi apinamies kärsivällisenä, villinä metsästäjänä kyyrötti -liikkumatta ja hiljaa kuin veistos, odottaen, että hedelmä kypsyisi -poimittavaksi. Häntä lähestyi kiukkuisesti suriseva myrkyllinen -hyönteinen. Se hiljensi vauhtiaan ja kaarteli aivan Tarzanin kasvojen -edessä. Apinamies tunsi sen. Sen pistimen myrkky tuotti kuoleman häntä -pienemmille olennoille -- hänelle se merkitsi päiväkausia kestävää -kipua. Hän ei hievahtanutkaan. Hänen välkkyvät silmänsä pysyivät -suunnattuina Rabba Kegaan otettuaan yhdellä ainoalla vilkaisulla -selvää siivekkään kiduttajan tulosta. Hänen herkät korvansa -tarkkasivat hyönteisen liikkeitä, ja sitten hän tunsi sen laskeutuvan -otsalleen. Ei ainoakaan lihas, värähtänyt, sillä hänen kaltaistensa -olentojen lihakset ovat aivojen palvelijoita. - -Kauhea hyönteinen ryömi alaspäin pitkin hänen kasvojaan -- nenälle, -huulille, leualle. Hänen kaulalleen ja seisahtui, kääntyi ja palasi -samaa tietä. Tarzan tähyili Rabba Kegaa. Nyt ei hänen silmänsäkään -rävähtänyt. Niin hiljaa hän kyyrötti, että vain kuolema voi vetää -vertoja hänen liikkumattomuudelleen. Hyönteinen ryömi ylöspäin -pähkinänruskean posken ylitse ja pysähtyi tuntosarviensa hipoessa -Tarzanin silmän alaluomen ripsiä. Te ja minä olisimme hätkähtäneet, -sulkeneet silmämme ja läimäyttäneet hyönteistä; mutta te ja minä -olemme hermojemme orjia emmekä käskijöitä. Jos otus olisi ryöminyt -apinamiehen silmämunalle, niin luultavasti hän olisi sittenkin kyennyt -pysymään silmät auki ja jäykkänä. Mutta se ei sitä tehnyt. Hetkisen se -kuhnusteli silmäluomen ääressä, lähti sitten lentoon ja poistui -suristen tiehensä. - -Se lensi alas Rabba Kegaan päin, ja neekeri kuuli surinan, näki sen, -huitaisi sitä, ja sai piston poskeensa, ennenkuin ehti tappaa sen. -Sitten hän nousi pystyyn, ulvoen tuskasta ja kiukusta, ja kun hän -kääntyi polulle Mbongan kylää kohti joutui hänen leveä, musta selkänsä -alttiiksi ylhäältä väijyvälle hiljaiselle olennolle. - -Ja kun Rabba Kega kääntyi, ponnahti notkea hahmo puusta kaaressa hänen -leveille hartioilleen. Niskaansa tupsahtaneen olennon sysäyksestä -tuupertui Rabba Kega pitkälleen. Hän tunsi vankat leuat niskassaan, ja -kun hän koetti huutaa, kouristuivat hänen kurkkuunsa rautaiset sormet. -Väkevä musta soturi koetti rimpuilla vapautuakseen ahdistajastaan; -mutta hän oli kuin lapsi tämän otteessa. - -Kohta Tarzan hellitti kurkkuotettaan, mutta joka kerta kun Rabba Kega -yritti huutaa, kuristivat armottomat sormet häntä kovasti. Vihdoin -soturi lakkasi yrittämästä. Silloin Tarzan nousi polvilleen uhrinsa -selkään, ja kun Rabba Kega ponnistausi nousemaan pystyyn, painoi -apinamies hänen kasvonsa polun lokaan. Nuoran palasella, jolla vohla -oli ollut sidottu, Tarzan köytti Rabba Kegan ranteet lujasti selän -taakse yhteen; sitten hän nousi, kiskaisi vankinsa pystyyn, käänsi -hänen kasvonsa takaisin päin ja alkoi työntää häntä edellään polkua -myöten. - -Vasta seisomaan päästyään näki Rabba Kega hätyyttäjänsä tarkoin. -Tuntiessaan hänet valkoiseksi pahaksi haltiaksi menetti hän kokonaan -sisunsa, ja hänen polvensa alkoivat vapista. Mutta kun hän asteli -tiellä vangitsijansa edellä eikä häntä loukattu eikä kolhittu, palasi -hänen rohkeutensa hitaasti, ja hän alkoi uudelleen toivoa. Kenties ei -haltia sittenkään aikonut häntä tappaa. Olihan pikku Taibo ollut -päiväkausia hänen vallassaan, eikä hän ollut lainkaan vahingoittanut -poikaa. Ja eikö hän ollut säästänyt Momajaa, Taibon äitiä, vaikka -olisi voinut helposti surmata hänet? - -Ja sitten he saapuivat häkille, jonka Rabba Kega ja muut Mbongan kylän -soturit olivat virittäneet ja varustaneet syötillä Numan varalle. -Rabba Kega näki, että syötti oli poissa, vaikkei häkissä ollutkaan -leijonaa eikä ovi ollut pudonnut alas. Hän näki sen, ja hänet valtasi -kummastus, johon sekaantui pahoja aavistuksia. Hänen hämyiseen -päähänsä välähti, että nämä seikat ja hänen olonsa täällä valkoisen -haltian vankina olivat yhteydessä keskenään. - -Eikä hän ollutkaan väärässä. Tarzan tyrkkäsi hänet kovakouraisesti -häkkiin ja seuraavalla hetkellä Rabba Kega älysi kaikki. Kylmä hiki -kihosi hänen ruumiinsa kaikista huokosista -- hän vapisi kuin -vilutautinen -- sillä apinamies sitoi hänet tiukasti ihan samaan -paikkaan, jossa vohla oli aikaisemmin ollut, Poppamies rukoili ensin -saadakseen pitää henkensä ja anoi sitten vähemmän julmaa kuolemaa, -mutta yhtä hyvin hän olisi voinut säästää rukouksensa Numalle, sillä -nytkin hän kohdisti ne villipedolle, joka ei ymmärtänyt sanaakaan -hänen puheistaan. - -Mutta hänen lakkaamaton jaarittelunsa ei ainoastaan kiusannut -Tarzania, joka puuhaili äänetönnä, vaan myöskin osoitti, että neekeri -saattaisi myöhemmin huutaa kovemmin apua. Senvuoksi hän pistäysi ulos, -nyhti kourallisen ruohoja, otti pienen kapulan, ja palasi häkkiin, -tunki ruohot Rabba Kegan suuhun, pani kapulan poikkipäin hänen -hampaittensa väliin ja sitoi sen kiinni Rabba Kegan lanneverhosta -kiskaisemallaan jänteellä. Nyt ei taikuri enää voinut muuta kuin -pyöritellä silmiään ja hikoilla. Sitten Tarzan jätti hänet. - -Apinamies meni ensiksi sinne, mihin hän oli piiloittanut vohlan ruhon. -Kaivettuaan sen maasta hän kapusi puuhun ja tyydytti nälkänsä. Tähteet -hän hautasi uudelleen maahan. Sitten hän kiiti puita myöten -juomapaikalle ja joi pitkin siemauksin kahden kallion välistä -kumpuavaa raikasta, vilpoisaa vettä. Muut eläimet saivat kahlata -lammikkoon ja juoda seisovaa vettä; mutta niin ei Apinain Tarzan. -Sellaisissa asioissa hän oli perin tarkka. Käsistään hän pesi kaikki -gomanganin inhoittavan hajun jäljet ja kasvoistaan vohlan veren. -Noustuaan pystyyn hän ojentelihe hyvin samaan tapaan, kuin iso, veltto -kissaeläin, kiipesi läheiseen puuhun ja paneutui levolle. - -Hänen herätessään oli pimeä, vaikka heikko kajastus vielä loimusi -läntisellä taivaalla. Leijona vikisi ja pärskähteli astellessaan -viidakossa vettä kohti. Se lähestyi juomalammikkoa. Tarzan virnisti -unisesti, muutti asentoaan ja nukkui jälleen. - -Saavuttuaan Mbongan kylään huomasivat neekerit, ettei Rabba Kegaa -ollut heidän joukossaan. Kun oli kulunut useita tunteja, niin he -päättelivät, että hänelle oli tapahtunut jotakin, ja heimon enemmistön -toivo oli, että se, mitä hänelle lieneekin tapahtunut, osoittautuisi -tuhoisaksi. He eivät pitäneet poppamiehestä. Rakkaus ja pelko kulkevat -harvoin käsikkäin. Mutta soturi on soturi, ja niinpä Mbonga järjesti -etsintäretkikunnan. Että hänen oli jotakuinkin helppo tyynnyttää oman -murheensa, sen saattoi arvata siitä seikasta, että hän jäi kotiin ja -paneutui nukkumaan. Hänen lähettämänsä nuoret soturit pysyivät -uskollisina tehtävälleen kokonaista puoli tuntia, mutta kovaksi, -onneksi Rabba Kegalle -- niin pienen seikan varassa saattaa ihmisen -kohtalo olla -- kiintyi etsijäin huomio mehiläiseen, ja se viekoitteli -heidät poikkeamaan herkulliselle varastolle, jonka mehiläinen oli -paljastanut, ja Rabba Kegan tuomio oli langetettu. - -Etsijäin palatessa tyhjin toimin Mbonga suuttui; mutta kun hän näki, -kuinka valtavan määrän hunajaa he toivat muassaan, lauhtui hänen -vihansa. Muudan vilkas ja ilkeämielinen Tubuto-niminen nuorukainen -harjoitti taikurin ammattia, puoskaroiden sairasta lasta siinä -hurskaassa toivossa, että hän saisi periä Rabba Kegan viran ja tulot. -Tänä yönä vanhan poppamiehen naiset itkisivät ja vaikeroisivat. -Huomenna hän olisi unohdettu. Sellaista on elämä, sellaista maine, -sellaista valta -- maailman korkeimman sivistyksen keskuksessa ja -synkän, koskemattoman viidakon sydämessä. Aina ja kaikkialla ihminen -on ihminen, eikä hänessä ole suuresti muuttunut muu kuin ulkokuori -siitä saakka, kun hän hädissään riensi kahden kallion väliseen -onkaloon, paeten tyrannosaurusta kuusi miljoonaa vuotta sitten. - -Rabba Kegan katoamisen jälkeisenä aamuna lähtivät sotilaat -päällikkönsä Mbongan johdolla tarkastamaan Numalle virittämäänsä -loukkua. Kauan ennen häkille saapumistaan he kuulivat ison leijonan -karjumista ja arvasivat, että heidän pyynti-hommansa oli onnistunut; -niinpä he lähestyivätkin riemuisesti kiljuen sitä paikkaa, mistä he -löytäisivät vankinsa. - -Niin, siellä se oli, kookas upea otus -- tavattoman iso, -mustaharjainen leijona. Soturit olivat hulluina ilosta. He hyppivät -ilmaan ja päästelivät villejä huutoja käheitä voittohuutoja. Mutta kun -he menivät likemmäksi, niin huudot kuolivat heidän huulilleen, ja -heidän silmänsä laajentuivat, niin että valkuaiset näkyivät joka -puolelta silmäterien ympärillä, ja heidän, paksut alahuulensa jäivät -riippumaan, kun alaleuat painuivat alas. He peräytyivät kauhusta -nähdessään, mitä häkissä oli -- siellä oli silvottu ja raadeltu ruumis -jäljellä siitä miehestä, joka vielä eilen oli ollut Rabba Kega, -poppamies. - -Vangiksi joutunut leijona oli ollut liian kiukuissaan ja peloissaan -syödäkseen surmaamaansa miestä; mutta se oli purkanut raivoaan Rabba -Kegaan, niin että tämä oli hirvittävän näköinen. - -Läheisessä puussa kyyröttävä Apinain Tarzan katseli suu irvessä mustia -sotureita. Taaskin hän sai ylpeillä kujeilemiskyvystään. Se oli ollut -käyttämättömänä jonkun aikaa sen tuskallisen löylytyksen jälkeen, -jonka hän oli saanut silloin, kun hän oli Numan taljaan verhoutuneena -syöksynyt Kertshakin apinain keskuuteen, mutta tämä kuje oli -kerrassaan onnistunut. - -Oltuaan vähän aikaa kauhun lamauttamia, menivät neekerit lähemmäksi -häkkiä; raivo voitti pelon -- raivo ja uteliaisuus. Miten oli Rabba -Kega joutunut häkkiin? Missä oli vohla? Siellä ei ollut jälkeäkään, ei -merkkiäkään alkuperäisestä syötistä. Lähemmin tarkastettaessa he -kauhukseen näkivät, että heidän toverivainajansa oli sidottu juuri -samalla jänteellä, jolla he olivat köyttäneet vohlan. Kuka oli -saattanut sen tehdä? He katselivat toisiinsa. - -Ensimmäiseksi puhkesi puhumaan Tubuto. Hän oli sinä aamuna lähtenyt -retkikunnan mukana toiveikkaana. Jostakin hän voisi löytää jälkiä, -jotka selittäisivät Rabba Kegan kuoleman. Nyt hän oli niitä löytänyt, -ja ensimmäiseksi hän keksi selityksen. - -"Valkoinen paha haltia", hän kuiskasi. "Tämä on valkean pahan haltian -työtä." - -Kukaan ei väittänyt Tubutoa vastaan, sillä kukapa muu se olikaan -voinut olla kuin se iso, karvaton apina, jota he kaikki pelkäsivät? Ja -niin heidän vihansa Tarzania kohtaan yltyi taaskin, samalla kun he -alkoivat pelätä häntä entistä pahemmin. Tarzan istui puussa ja -hykerteli käsiään mielihyvästä. - -Ei yksikään neekereistä surrut Rabba Kegan kuolemaa; mutta jokainen -heistä pelkäsi henkilökohtaisesti tuota kekseliästä olentoa, joka -saattaisi valmistaa keille jokaiselle yhtä hirmuisen, kuoleman kuin se -oli, jonka poppamies oli kärsinyt. Niinpä olikin seurue, joka veti -vangitun leijonan norsunpolkua pitkin Mbongan, päällikön, kylään, -perin alakuloinen ja masentunut. - -Ja helpotuksesta huokaisten he vihdoin kiskoivat häkin kylään ja -sulkivat portin jälkeensä. Jokaisesta heistä oli tuntunut, että häntä -vakoiltiin siitä alkaen, kun he poistuivat siltä paikalta, jossa -loukku oli ollut, vaikka kukaan heistä ei ollut nähnyt eikä kuullut -mitään, mikä olisi antanut kouraantuntuvaa aihetta pelkoon. - -Nähdessään häkissä olevan ruumiin ja leijonan aloittivat kylän naiset -ja lapset hirveän voivottelun, saavuttaen nautintorikkaan hysteerisen -tilan, paljon valtavamman kuin heidän sivistyneiden sisariensa murhe, -jotka huolellisesti jakavat aikansa omille puuhilleen ja naapurien, -sekä ystävien että vieraiden -- erittäinkin vieraiden -- -hautajaisille. - -Tarzan kyyrötteli puussa, jonka oksat riippuivat paaluaitauksen -toisella puolella, ja tarkkaili, mitä kylässä tapahtui. Hän näki -vimmastuneiden naisten härnäävän leijonaa viskelemällä sitä kalikoilla -ja kivillä. Neekerien julmuus vankejaan kohtaan herätti aina -Tarzanissa suuttumusta ja halveksumista. Jos hän olisi koettanut -eritellä näitä tunteitaan, niin se olisi käynyt hänelle vaikeaksi, -sillä koko elämänsä ajan hän oli tottunut näkemään kärsimyksiä ja -julmuutta. Hän oli itsekin julma. Kaikki viidakon eläimet olivat -julmia; mutta neekerien julmuus oli toisenlaista. Heidän julmuutensa -oli avuttomien olentojen tarpeetonta rääkkäämistä, kun taas Tarzanin -ja muiden eläinten julmuus johtui välttämättömyydestä tai intohimosta. - -Ja sitä mukaan kuin hänen kiukkunsa gomanganeja kohtaan yltyi, kävi -hänen villi luontonsa yhä myötätuntoisemmaksi Numalle, leijonalle, -sillä vaikka Numa olikin hänen verivihollisensa, ei Tarzanin tunteissa -sitä kohtaan ollut lainkaan katkeruutta eikä halveksumista. -Apinamiehen mielessä syntyi senvuoksi päätös tehdä tyhjäksi neekerien -aikeet ja vapauttaa leijona; mutta hänen oli tehtävä se sellaisella -tavalla, että se mahdollisimman paljon kiusoittaisi ja masentaisi -gomanganeja. - -Kyyköttäessään tarkkailemassa allaan toimitettavia menoja hän näki -sotilaiden taaskin käyvän käsiksi häkkiin ja vetävän sen kahden majan -väliin. Tarzan tiesi, että se saisi nyt olla siellä iltaan saakka ja -että mustaihoiset valmistelivat juhlaa ja syöminkejään tämän -pyydystyksen kunniaksi. Nähdessään, että häkin luokse sijoitettiin -kaksi sotilasta ja että nämä ajoivat pois naiset, lapset ja -nuorukaiset, jotka mahdollisesti olisivat rääkänneet Numan kuoliaaksi, -hän tiesi, että leijona oli turvassa, kunnes sitä tarvittaisiin sen -iltaisia huveja varten, jolloin petoa rääkättäisiin julmemmin ja -täsmällisemmin koko heimon mielenylennykseksi. - -Tarzanista oli hauskinta kiusoitella neekereitä niin dramaattisesti -kuin hänen tuottelias mielikuvituksensa suinkin voi keksiä. Hänellä -oli puolinainen käsitys heidän taikauskoisesta pelostaan ja heidän -erikoisesti yön pimeyttä kohtaan tuntemastaan kammosta, ja siksi hän -päätti odottaa, kunnes tulisi pimeä ja tanssi ja uskonnolliset menot -tekisivät neekerit melkein hysteerisiksi, ja vasta sitten ryhtyä -toimenpiteisiin Numan vapauttamiseksi. Siihen mennessä hän toivoi -keksivänsä jonkun keinon, joka soveltuisi kaikkiin huomioon otettaviin -seikkoihin. Ja ennen pitkää hän sen keksikin. - -Painuttuaan viidakkoon ravintoa etsimään Tarzan sai päähänsä -suunnitelman. Aluksi se pani hänet hieman, hymyilemään ja sitten -arvelemaan, sillä hänellä oli vielä elävästi muistissa ne surkeat -seuraukset, joita oli ollut perin ihailtavan ja melkein -samansuuntaisen ajatuksen toteuttamisesta. Mutta hän ei luopunut -aikeestaan, ja hetkistä myöhemmin hän kiiti ripeää vauhtia metsän -keskitasanteita myöten Kertshakin heimon oleskelupaikkaa kohti. - -Tapansa mukaan hän tipahti apinoiden keskelle ilmoittamatta tuloaan -muutoin kuin kirkaisemalla kamalasti juuri hypätessään puun oksalta -maahan. Kaikeksi onneksi ei Kertshakin apinoilla ollut taipumuksia -sydänhalvaukseen, sillä Tarzanin temput aiheuttivat heille ankaran -säikähdyksen toisensa jälkeen, eivätkä he voineet tottua apinamiehelle -ominaiseen huumoriin. - -Kun he nyt tunsivat tulijan, ärisivät he ja murahtelivat vain -hetkisen, alkaen sitten jälleen ruokailla tai torkkua, mitkä puuhat -Tarzan oli keskeyttänyt, kun taas hän, saatuaan tehdä pienen -tepposensa, riensi ontolle puulle, jossa hän säilytti aarteitaan -suojattuna toveriensa uteliailta silmiltä ja sormilta ja -pahankurisilta pieniltä manuilta. Sieltä hän otti esille tiukkaan -myttyyn käärityn taljan -- Numan taljan, jossa oli myöskin pää; se oli -näppärä alkeellisen nahkurintaidon tuote, joka oli ollut Rabba Kegan, -poppamiehen, omaisuutta, ennenkuin Tarzan oli varastanut sen kylästä. - -Otettuaan sen mukaansa hän palasi neekerien kylälle, pysähtyen -matkalla metsästämään ja ruokailemaan, jopa iltapäivällä -torkahtamaankin tunniksi, joten oli jo hämärä, kun hän ehti -paaluaitauksen vieressä kasvavaan isoon puuhun, josta hän näki koko -kylän. Numa oli vielä elossa, ja vartijat torkkuivat häkin luona. -Leijona ei ole mikään erikoinen uutuus leijonamaan neekereistä, ja kun -kyläläisten pahin halu kiusata eläintä oli talttunut, eivät he -kiinnittäneet isoon kissaeläimeen kovinkaan paljon huomiota, tyytyen -odottamaan illalla esitettävää suurta näytöstä. - -Kohta pimeän tultua aloitettiin juhlamenot. Tom-tomin säestämänä -esiintyi yksinäinen soturi: kyyrysillään hän hypähti nuotion -hohteeseen keskelle muiden soturien muodostamaa laajaa ympyrää, jonka -takana naiset ja lapset seisoivat tai kyyköttivät. Tanssija oli -maalattu ja aseistettu metsästysasuun, ja hänen liikkeensä ja eleensä -olivat samanlaiset kuin riistan jälkiä, etsittäessä. Hän kumartui -syvään ja nojasi silloin tällöin toiseen polveensa hakien otuksen -jättämiä merkkejä, sitten hän taas oikaisihe liikkumattomaksi kuin -kuvapatsas ja kuunteli. Soturi oli nuori, notkea ja komeavartaloinen, -voimakaslihaksinen ja suora kuin aidanseiväs. Nuotion hehku välkkyi -hänen kiiltävän mustalla ihollaan, valaisten selvästi hänen -kasvoihinsa, rintaansa ja vatsaansa maalattuja eriskummaisia kuvioita. - -Äkkiä hän kumartui aivan lähelle maata ja hyppäsi sitten korkealle -ilmaan. Hänen kasvojensa piirteet ja ruumiinsa asento osoittivat, että -hän oli päässyt jäljille. Heti hän riensi kertomaan ympärilleen -kertyneille sotureille huomioistaan ja kehoittamaan heitä -metsästysretkelle. Se oli kaikki vain näyttelemistä; mutta se -esitettiin niin tosielämän mukaisesti, että Tarzankin käsitti sen -pienempiä yksityiskohtia myöten. - -Hän näki toisten soturien tempaavan metsästyskeihäänsä ja hypähtävän -pystyyn yhtyäkseen viehättävään, hiipimistä muistuttavaan -"väijymistanssiin". Se oli hyvin hauskaa; mutta Tarzan käsitti, että -jos hänen oli mieli menestyksellisesti toteuttaa päätöksensä, hänen -oli toimittava ripeästi. Hän oli ennenkin nähnyt näitä tansseja ja -tiesi, että väijymisen jälkeen ahdistettaisiin riistaa ja -surmattaisiin se, ja silloin olisi Numa soturien ympäröimä eikä sen -lähelle voisi päästä. - -Leijonantalja kainalossaan Tarzan pudottautui maahan puun synkkään -varjoon ja kiersi sitten majojen taitse aivan häkin taakse, jossa Numa -ärtyneenä käveli edestakaisin. Häkin luona ei nyt ollut vartijoita, -sillä molemmat siellä olleet soturit olivat poistuneet yhtyäkseen -toisten tanssiin. - -Häkin takana Tarzan pukeutui leijonantaljaan samoin kuin siinä -muistettavassa tilaisuudessa, jolloin Kertshakin apinat, jotka eivät -tunteneet häntä naamion lävitse, olivat vähällä tappaa hänet. Sitten -hän ryömi nelin kontin, tuli esiin molempien majojen välistä ja -pysähtyi hämärässä seisovan kuulijakunnan taakse, jonka koko huomio -oli kiintynyt tanssijoihin. - -Tarzan näki neekerien nyt saaneen hermonsa niin kiihkeän -jännittyneiksi, että leijonan oli sopiva aika esiintyä. Pian -jakautuisi katsojain piiri häkissä olevan leijonan kohdalta, ja uhri -vedettäisiin piirin keskelle. Juuri sitä hetkeä Tarzan odotti. - -Vihdoin se tuli, Mbonga, päällikkö, antoi merkin ja heti nousivat -Tarzanin edessä kyyköttävät naiset, ja lapset pystyyn, siirtyen -sivulle ja jättäen avoimeksi leveän, leijonan häkille vievän tien. -Samassa Tarzan päästi äkäisen leijonan matalan, yskimistä muistuttavan -karjaisun ja ryömi hitaasti avointa tietä myöten hurjistuneihin -tanssijoihin päin. - -Ensimmäiseksi huomasi hänet eräs nainen, joka kirkaisi. Heti syntyi -pakokauhu apinamiestä lähimpänä olevien keskuudessa. Nuotion voimakas -hehku valaisi hyvin leijonan päätä, ja mustat päättelivät, kuten -Tarzan oli arvannut, että heidän vankinsa oli päässyt häkistä. - -Uudelleen karjaisten Tarzan meni edemmäksi. Tanssivat soturit -seisahtuivat vain hetkeksi. He olivat aikoneet metsästää leijonaa, -joka oli varmasti teljetty lujaan häkkiin, ja kun se nyt oli vapaana -heidän keskellään, joutui asia kokonaan toisenlaiseen valoon. Heidän -hermonsa eivät olleet sellaisessa vireessä, joka olisi sopinut -tällaiseen mahdollisuuteen. Naiset, ja lapset olivat jo paenneet -epävarmaan turvaan läheisimpiin majoihin, eivätkä soturit -vitkastelleet seuratessaan heidän esimerkkiään, niin että Tarzan pian -jäi yksin kylän raitin valtiaaksi. - -Mutta ei kauaksi. Eikä hän halunnutkaan jäädä pitkäksi aikaa -yksikseen. Se ei soveltuisi hänen suunnitelmaansa. Kohta pilkisti pää -läheisen majan ovesta, sitten toinen ja vielä kolmas, kunnes ainakin -parikymmentä soturia katseli häntä, odottaen hänen seuraavaa -liikettään - odottaen, että leijona hyökkäisi tai koettaisi paeta -kylästä. - -Heillä oli keihäät kädessään kaiken varalta, hyökkäisipä leijona tai -lähtisi pyrkimään vapauteen; ja sitten nousi leijona takakäpälilleen, -kellanruskea talja putosi sen yltä, ja heidän edessään nuotion -kirkkaassa hohteessa seisoi nuorekkaan suorana valkea viidakkojumala. - -Hetkisen olivat neekerit liian ällistyneitä tehdäkseen mitään. He -pelkäsivät tätä ilmestystä aivan yhtä paljon kuin Numaakin, mutta he -olisivat ilomielin tappaneet Tarzanin, jos olisivat kyllin pian -tointuneet hämmästyksestään. Mutta pelko, taikausko ja luontainen -henkinen hitaus lamauttivat heitä, sillä aikaa kun apinamies kumartui -käärimään kokoon leijonantaljaa. Sitten he näkivät hänen kääntyvän ja -katoavan pimentoon kylän vastaiselle laidalle. Vasta sitten he -rohkaistuivat ajamaan häntä takaa, mutta kun he syöksyivät joukolla -esiin, heiluttaen keihäitään ja kiljuen sotahuutojaan, oli -ahdistettava tipo tiessään. - -Tarzan ei viipynyt puussa vähääkään. Heitettyään taljan oksalle hän -pudottausi erään majan varjoon ja juoksi nopeasti leijonan häkille. -Hypättyään häkin katolle hän veti köyttä, joka nosti ovea, ja samassa -syöksähti kylään parhaissa voimissaan ja jäntevimmillään oleva iso -leijona. - -Soturit, jotka palasivat turhaan etsittyään Tarzania, näkivät hänen -tulevan nuotion valoon. Kas! Tuolla oli viidakkohaltia jälleen, -yrittäen vanhaa temppuaan. Luuliko hän voivansa, kahdesti pimittää -Mbongan väkeä samalla tavalla lyhyessä ajassa? He näyttäisivät -hänelle! Jo kauan he olivat odottaneet tällaista tilaisuutta -voidakseen iäksi vapautua pelottavasta viidakkohaltiasta. Yhtenä -miehenä he riensivät eteenpäin keihäät koholla. - -Naiset ja lapset tulivat majoista katsomaan ilkeän haltian kuolemaa. -Leijona vilkaisi heihin hehkuvin silmin ja pyörähti sitten lähestyviä -sotureita vastaan. - -Kiljuen hurjasti ilosta ja voitonriemusta he lähestyivät sitä, uhaten -keihäillään. Ilkeä haltia oli heidän käsissään! - -Ja sitten Numa, leijona, hyökkäsi, karjuen hirvittävästi. - -Mbongan, päällikön, miehet ottivat Numan vastaan keihäät tanassa ja -syytäen pilkkahuutoja. Mustana, kiiltävänä lihasryhmänä he odottivat -viidakkohaltian tuloa; mutta heidän uljaan ulkokuorensa alla sykähti -pelko, ettei heidän laitansa ollutkaan hyvin -- etteivät heidän -aseensa kenties sittenkään pystyisi kummalliseen otukseen, vaan että -hän rankaisisi kauheasti heidän herjauksistaan. Heidän päälleen -karkaava leijona oli aivan liian todellinen -- he näkivät sen pikaisen -hyökkäyksen aikana; mutta he tiesivät, että kellanruskean taljan alla -oli valkoisen miehen pehmeä ruumis, ja kuinka se voisi kestää monien -keihäiden ryntäystä? - -Heidän eturintamassaan seisoi tavattoman kookas soturi, joka uhkui -voimaa ja nuoruutta ja oli senvuoksi uhkamielinen. Peloittiko? Ei toki -häntä! Hän nauroi Numalle, kun Numa syöksähti hänen kimppuunsa; hän -nauroi ja laski keihäänsä tanaan, suunnaten sen kärjen Numan leveään -rintaan. Ja sitten leijona oli hänessä kiinni. Väkevä käpälä iski -syrjään raskaan sotakeihään, pirstoen sen sirpaleiksi, kuten ihmiskäsi -pirstoo kuivan oksan. - -Neekeri sortui maahan, kallo toisen iskun musertamana. Ja sitten oli -leijona soturien keskellä, raapien ja raadellen joka taholle. Kauan he -eivät sitä kestäneet; mutta toistakymmentä miestä virui runneltuina, -ennenkuin muut ennättivät päästä pakoon noilta kauheilta kynsiltä ja -välkkyviltä hampailta. - -Kyläläiset pakenivat säikähtyneinä sinne tänne. Ei yksikään maja -tuntunut kyllin vannalta turvapaikalta, kun Numa riehui paaluaitauksen -sisällä. Neekerit pakenivat kauhuissaan toisesta toiseen, samalla kun -Numa seisoi keskellä kylää tappamiensa soturien ruumiiden päällä -muristen ja silmät hehkuvina. - -Vihdoin eräs neekereistä työnsi kylän portit selälleen ja pakeni -turvaan metsän puiden oksille. Lampaiden lailla seurasivat toiset -häntä, kunnes kylään jäi vain leijona yksin uhreineen. - -Lähimmissä puissa kyyköttävät Mbongan miehet näkivät leijonan painavan -jykevän päänsä alas, tarttuvan yhtä uhriaan hartioista ja astelevan -verkkaisesti ja arvokkaasti kylän raittia pitkin avonaisesta portista -viidakkoon. He näkivät sen ja vapisivat. Ja omasta puustaan Apinain -Tarzan näki sen ja hymyili. - -Kului kokonainen tunti sen jälkeen kun leijona oli saaliineen, -kadonnut, ennenkuin neekerit uskalsivat laskeutua puista ja palata -kylään. Silmät levällään he mulkoilivat sinne tänne, ja heidän paljaat -ruumiinsa värisivät enemmän pelosta kuin viidakkoyön kylmyydestä. - -"Hän se oli koko ajan", mutisi joku. "Se oli viidakkohaltia." - -"Hän muuttui leijonasta ihmiseksi ja jälleen leijonaksi", supatti -toinen. - -"Ja hän raahasi Mwizan metsään ja syö häntä parhaillaan", säesti -kolmas vapisten. - -"Me emme ole enää turvassa täällä", valitti neljäs. "Ottakaamme -tavaramme ja etsikäämme uusi kylän paikka, kaukana ilkeän -viidakkohaltian oleskelusijoilta!" - -Mutta aamun valjetessa kasvoi neekerien rohkeus jälleen, joten sen yön -kokemuksilla ei ollut juuri mitään muuta vaikutusta kuin se, että -heidän pelkonsa Tarzania kohtaan lisääntyi ja heidän uskonsa hänen -yliluonnolliseen alkuperäänsä vahvistui. - -Ja niin kasvoi apinamiehen maine ja valta villissä, salaperäisessä -viidakossa, jossa hän vaelsi mahtavampana kuin mikään muu eläin, koska -ihmisjärki ohjasi hänen jättiläislihaksiaan ja hänen horjumatonta -rohkeuttaan. - - - - -KAHDESTOISTA LUKU - -Tarzan pelastaa kuun - - -Kuu paistoi pilvettömällä taivaalla -- tavattoman isoksi paisunut kuu, -joka näytti olevan niin lähellä maata, että saattoi tuntua -ihmeelliseltä, miksi se ei hiponut korkeiden puiden latvoja. Oli yö, -Tarzan vaelsi viidakossa -- Tarzan, apinamies, suuri taistelija, suuri -metsästäjä. Miksi hän harhaili puissa suuren metsän tummien varjojen -keskellä, sitä hän ei olisi voinut sanoa. Siihen ei suinkaan ollut -syynä nälkä -- hän oli syönyt runsaasti sinä päivänä, ja hänen -saaliinsa tähteet olivat varmassa kätkössä vastaisen ruokahalun -varalta. Kenties juuri elämänilo kiihoitti häntä lähtemään huojuvalta -makuusijaltaan ja koettelemaan voimiaan, ja aistejaan öisen viidakon -vaaroja vastaan, ja lisäksi Tarzania aina kannusti voimakas -tiedonhalu. - -Kudun, auringon, hallitsema viidakko on kokonaan toisenlainen kuin -Goron, kuun, hallitsema, Päiväsaikaisella viidakolla on oma asunsa --- omat valonsa ja varjonsa, omat lintunsa, omat kukkansa, omat -eläimensä; sen äänet ovat päivän ääniä. Öisen viidakon valot ja varjot -eroavat päiväaikaisista niin paljon kuin suinkin voimme kuvitella -jonkun toisen maailman valojen ja varjojen eroavan meidän maailmamme -valoista ja varjoista; sen eläimet, kukat ja linnut eivät ole samat -kuin Kudun, auringon, viidakon. - -Juuri näiden eroavaisuuksien tähden Tarzan mielellään tutki viidakkoa -yöllä. Silloin ei elämä ollut ainoastaan toisenlainen, vaan se oli -lukuisampi ja haaveellisempi; myöskin oli silloin enemmän vaaroja -uhkaamassa, ja Apinain Tarzanista vaara oli elämän maustetta. Ja -viidakkoyön äänet -- leijonan karjaisut, pantterin kiljuminen, Dangon, -hyenan, kamala nauru -- olivat musiikkia apinamiehen korvissa. - -Näkymättömien käpälien pehmeä tassutus, lehtien ja ruohojen kahina -hurjien petojen niitä polkiessa, pimeässä kiiluvat opaalinväriset -silmät, kuuluvan ja hajuavan, mutta harvoin näkyvän kuhisevan elämän -miljoonat äänet -- kas siinä se öisen viidakon lumousvoima, joka -kiehtoi Tarzania. - -Tänä yönä hän oli kaartanut laajan ympyrän -- ensin itään, sitten -etelään, ja nyt hän kiersi jälleen pohjoiseen. Hänen silmänsä, -korvansa ja herkät sieraimensa olivat alituisesti valppaina. Hänen -tuntemiinsa ääniin sekautui outoja, kummallisia ääniä, joita hän ei -ollut koskaan kuullut, ennenkuin Kudu oli kadonnut pesäänsä laajan -veden, kaukaisen rannan taakse; ne äänet olivat Goron, kuun, ja Goron -salaperäisen valtakauden ääniä. Nämä äänet herättivät Tarzanissa usein -syviä mietteitä. Ne saattoivat hänet ymmälle, koska hän luuli -tuntevansa viidakkonsa niin hyvin, ettei siinä voinut olla mitään -outoa. Joskus hän ajatteli, että samoin kuin värit ja muodot näyttivät -öisin toisenlaisilta kuin päivänvalossa, niin myöskin äänet muuttuivat -Kudun poistuessa ja Goron saapuessa ja hänen aivoissaan heräsi hämärä -arvelu, että kenties juuri Goro ja Kudu saivat aikaan nämä muutokset. -Ja mikäpä oli sen luonnollisempaa kuin että hän johtui pitämään -aurinkoa ja kuuta henkilönä samoin kuin itseäänkin? Aurinko oli elävä -olento ja hallitsi päivää. Kuu, jolla oli aivot ja ihmeellisiä kykyjä, -hallitsi yötä. - -Tällä tavoin hapuili oppimaton ihmisjärki tietämättömyyden pimeydessä, -hakien selitystä sellaisille seikoille, joita hän ei voinut koskettaa, -ei maistaa eikä tuntea, ja luonnon suurille, tuntemattomille voimille, -joita hän ei voinut nähdä. - -Kun Tarzan kaarsi laajassa ympyrässä pohjoiseen päin, kantautui hänen -sieraimiinsa gomanganien hajua, johon sekaantui kirpeätä palaneen puun -käryä. Apinamies lähti ripeästi siihen suuntaan, josta haju tuli -yötuulen mukana. Pian alkoi lehvistön välitse tuikkia ison nuotion -punertavaa hohdetta, ja pysähtyessään sen lähellä olevaan puuhun näki -Tarzan puoli tusinaa mustia sotureita häärivän tulen ympärillä. Se oli -ilmeisesti Mbongan, päällikön, kylästä lähtenyt metsästysseurue, jonka -yö oli yllättänyt viidakossa. Ympärilleen olivat neekerit kyhänneet -pyöreähkön suojuksen orjantappurapensaista, jonka he nähtävästi -toivoivat yhdessä tulen kanssa peloittavan isompia raatelijoita -lähestymästä. - -Ettei toivo ollut varmuutta, kävi ilmi siitä, että he kyyristelivät -silminnähtävän pelokkaasti, vapisten ja silmät levällään, sillä Numan -ja Saborin vinkuna kuului jo viidakosta heidän läheltään. Oli myöskin -muita otuksia nuotion luomissa varjoissa. Tarzan saattoi nähdä niiden -keltaiset, kiiluvat silmät. Myöskin neekerit näkivät ne ja värisivät. -Yksi heistä nousi ja viskasi palavan kekäleen silmiä kohti, jotka heti -katosivat. Neekeri istuutui jälleen. Tarkkaileva Tarzan pani merkille, -että kului useita minuutteja, ennenkuin silmät jälleen tulivat -näkyviin kaksittain ja neljittäin. - -Nyt tulivat Numa, leijona, ja Sabor, sen puoliso. Kaikki muut silmät -hajaantuivat oikealle ja vasemmalle näiden isojen kissaeläinten -muristessa uhkaavasti, ja sitten hehkuivat ihmissyöjien isot silmät -yksin pimeässä. Jotkut neekereistä heittäytyivät kasvoilleen ja -valittivat; mutta se mies, joka äsken oli viskannut palavan kekäleen, -sinkautti nyt toisen suoraan nälkäisten leijonain naamaan, ja ne -katosivat samoin kuin pienemmät pedot olivat kadonneet ennen niitä. Se -huvitti Tarzania kovasti. Hän oivalsi uuden syyn, miksi neekerit öisin -polttivat nuotioita, sen lisäksi, että he tarvitsevat tulta, lämpöä, -valoa ja keittämistä varten. Viidakon pedot pelkäsivät tulta, ja siksi -oli tuli jossakin määrin heidän turvanaan. Tarzan itsekin kammosi -tulta jonkun verran. Kerran hän oli tutkiessaan hylättyä nuotiota -ottanut käteensä hehkuvan hiilen. Sen jälkeen hän oli pysytellyt -kunnioittavan välimatkan päässä tapaamistaan nuotioista. Yksi kokemus -oli riittänyt. - -Sen jälkeen kun mustaihoinen oli nakannut kekäleen, ei silmiä näkynyt -muutamiin minuutteihin, vaikka Tarzan kuulikin käpälien pehmeätä -tassutusta joka taholta ympäriltään. Sitten välähti taaskin -liekkipari, joka osoitti, että viidakon valtias oli palannut, ja -hetkistä myöhemmin ilmestyivät sen puolisonkin, Saborin silmät, jotka -olivat hieman alempana. - -Jonkun aikaa ne pysyivät värähtämättä paikoillaan -- viidakkoyön -peloittava tähtisikermä -- sitten alkoi urosleijona hitaasti lähestyä -suojusta, jossa nyt kaikki muut neekerit paitsi yhtä kyyristelivät, -vapisten kauhusta. Kun tämä ainoa suojavahti huomasi, että Numa oli -taaskin tulossa, sinkautti hän jälleen kekäleen, ja samoin kuin -aikaisemmin peräytyi Numa nytkin ja sen mukana Sabor, naarasleijona, -mutta ei enää niin pitkäksi aikaa. Ne palasivat melkein heti ja -alkoivat kiertää suojusta silmät koko ajan nuotioon päin suunnattuina, -samalla kun matala, kurkusta lähtevä murahtelu ilmaisi, että niiden -kiukku yltyi. Leijonien takana hehkui niitä pienempien seuralaisten -silmiä, niin että koko viidakko neekerien leiripaikan ympärillä näytti -olevan siroteltu täyteen pieniä, hehkuvia hiiliä. - -Yhä uudelleen viskasi musta soturi tehottomia kekäleitään noita kahta -isoa kissaeläintä kohti; mutta Tarzan huomasi, ettei Numa välittänyt -niistä juuri mitään peräydyttyään aluksi muutamia kertoja. Apinamies -tunsi Numan äänestä, että se oli nälkäinen, ja oletti, että leijona -oli päättänyt syödä jonkun gomanganin; mutta uskaltaisiko se mennä -likemmäksi pelättyjä liekkejä? - -Tämän ajatuksen parhaillaan pyöriessä Tarzanin mielessä Numa keskeytti -rauhattoman kävelynsä ja kääntyi aitaukseen päin. Hetkisen se seisoi -hievahtamatta, lukuunottamatta hännän hermostunutta kaartumista -ylöspäin, ja asteli sitten tyynesti eteenpäin, kun taas Sabor liikkui -rauhattomasti sinne tänne paikallaan. Neekeri huusi tovereilleen, että -leijona oli tulossa, mutta he olivat siksi peloissaan, että vain -painautuivat tiukemmin yhteen ja ulisivat entistä äänekkäämmin. - -Mies tempasi hehkuvan kekäleen ja sinkosi sen suoraan vasten leijonan -kuonoa. Kajahti äkäinen karjaisu, jota seurasi nopea hyökkäys. -Yhdellä ainoalla hypyllä pääsi peto suojuksen ylitse, samalla kun -soturi hyppäsi sen ylitse päinvastaiselle puolelle ja kiiti lähimpään -puuhun, uhmaten pimeässä väijyviä vaaroja. - -Numa oli suojuksen ulkopuolella melkein yhtä pian kuin oli sinne -tullutkin. Mutta poistuessaan matalan orjantappuramuurin ylitse se vei -mukanaan kirkuvan neekerin. Laahaten uhriaan maata pitkin se asteli -Saborin, naarasleijonan, luokse, joka yhtyi seuraan; yhdessä ne sitten -loittonivat pimeyteen villin murinan sekaantuessa tuohon tuomitun ja -kauhistuneen miehen vihloviin huutoihin. - -Leijonat pysähtyivät vähän matkan päähän nuotiosta; kuului joitakin -harvinaisen äkäisiä murahduksia ja karjaisuja, joiden aikana neekerin -huudot ja valitukset lakkasivat -- iäksi. - -Kohta Numa ilmestyi jälleen tulen hohteeseen. Se pistäytyi -toistamiseen suoja-aitauksessa, ja äskeinen kaamea näytelmä uudistui, -vaatien toisen uhrin. - -Tarzan nousi ja ojenteli veltosti. Tämä huvi alkoi ikävystyttää häntä. -Hän haukotteli ja lähti jatkamaan matkaansa aukeamalle, jonka -ympärillä heimo kaiketi oli puissa nukkumassa. - -Mutta sittenkään, kun hän oli löytänyt vanhan tutun oksansa ja -paneutui levolle, ei häntä nukuttanut. Hän oli kauan valveilla, -ajatellen ja uneksien. Katsellen taivaalle hän tarkkaili kuuta ja -tähtiä. Hän aprikoi mitä ne olivat ja mikä voima esti ne putoamasta. -Hänellä oli tutkijan mieli. Aina oli hänen mielessään herännyt -kysymyksiä kaikesta, mitä hänen ympärillään tapahtui; mutta koskaan ei -ollut ketään ollut vastaamassa hänen kysymyksiinsä. Lapsena ollessaan -hän olisi tahtonut tietää, mutta hänelle ei oltu suotu juuri lainkaan -tietoja; miehenä ollessaan häntä kalvoi sama voimakas tyydyttämätön -tiedonjano. - -Hän ei koskaan oikein tyytynyt vain huomaamaan, että jotakin tapahtui; -hän halusi tietää, miksi se tapahtui. Hän tahtoi tietää, mikä pani -kaikki liikkeelle. Elämän arvoitus oli hänestä äärettömän -mielenkiintoinen. Kuolema oli ihmeellinen ilmiö, jota hän ei jaksanut -täysin käsittää. Lukemattomia kertoja hän oli tutkinut surmaamiensa -otusten sisäistä rakennetta ja kerran tai pari avannut rintaontelon -kyllin ajoissa nähdäkseen sydämen vielä sykkivän. - -Hän oli kokemuksesta oppinut, että tähän elimeen osunut puukonpisto -aiheutti heti kuoleman yhdeksässä tapauksessa kymmenestä, kun hän taas -sai lukemattomia kertoja iskeä vastustajaansa muihin kohtiin edes -tekemättä häntä taistelukyvyttömäksi. Ja niin hän oli johtunut -pitämään sydäntä eli, kuten hän sitä nimitti, "punaista, hengittävää -kapinetta" elämän tyyssijana ja alkuna. - -Aivoja ja niiden toimintaa hän ei ymmärtänyt lainkaan. Että hänen -aistihavaintonsa siirtyivät aivoihin, missä ne selitettiin, -luokitettiin ja arvioitiin, siitä hänellä ei ollut pienintäkään -aavistusta. Hän luuli, että hänen silmänsä tiesivät, kun ne näkivät, -korvat, kun ne kuulivat ja nenä, kun se tunsi hajua. - -Hän piti kurkkuaan, ihoaan ja hiuksiaan tunteiden pääasiallisina -tyyssijoina. Kun Kaafa oli surmattu, oli hänen kurkussaan tuntunut -omituinen, tukahduttava tunne; jos hän kosketti Histahia, niin hänen -koko ihostaan tuntui pahalta; ja vihollisen lähestyminen sai hänen -hiuksensa nousemaan pystyyn. - -Jos voitte, niin kuvitelkaa mielessänne lasta, joka aprikoi luonnon -ihmeitä ja on pakahtumaisillaan kyselynhalusta. Kuvitelkaa sitten, -että hänen ympärillään on vain viidakon eläimiä, joista hänen -tiedustelunsa olisi yhtä outoa kuin sanskritin kieli. Jos hän kysyi -Guntolta, mikä aiheutti sateen, niin iso, vanha apina vain töllisteli -häntä hetkisen mykkänä hämmästyksestä ja ryhtyi sitten jälleen -hauskaan ja mieltäylentävään puuhaansa, etsimään kirppuja; ja kun hän -tiedusti Mumgalta, joka oli hyvin vanha ja jonka olisi pitänyt olla -hyvin viisas, mutta joka ei ollut, mistä syystä eräät kukat -sulkeutuivat, kun Kudu oli poistunut taivaalta, ja toiset kukat taas -aukenivat yöllä, niin hän sai ällistyksekseen nähdä, ettei Mumga ollut -lainkaan pannut merkille näitä mielenkiintoisia seikkoja, vaikka hän -voi tuumalleen ilmoittaa, missä lihavimmat toukat piilivät. - -Tarzanista nämä seikat olivat ihmeitä. Ne vetosivat hänen järkeensä ja -mielikuvitukseensa. Hän näki kukkien sulkeutuvan ja avautuvan; hän -näki eräiden kukkien aina kääntyvän aurinkoon päin; hän näki lehtiä, -jotka liikkuivat, vaikkei lainkaan tuullut; hän näki köynnösten -elollisten olentojen lailla kiipeävän isojen puiden runkoja ja oksia -myöten; ja Apinain Tarzanista kukat, köynnökset ja puut olivat -elollisia olentoja. Usein hän puheli niille, kuten myöskin Gorolle, -kuulle ja Kudulle, auringolle, ja oli aina pahoillaan, kun ne eivät -vastanneet. Hän kyseli niiltä monenlaisia; mutta ne eivät voineet -vastata, vaikka hän tiesi, että suhina oli lehtien kieltä -- ne -puhelivat keskenään. - -Tuulen aiheuttajana hän piti puita ja ruohoa. Hän arveli niiden -huojuttavan itseään edestakaisin, synnyttäen tuulta. Millään muulla -tavoin hän ei kyennyt selittämään tätä ilmiötä. Sateen aiheuttajana -hän taas piti tähtiä, kuuta ja aurinkoa; mutta hänen olettamuksensa ei -ollut lainkaan viehättävä eikä runollinen. - -Kun Tarzan tänä iltana virui aatoksissaan, välähti hänen -tuotteliaaseen mielikuvitukseensa selitys kuusta ja tähdistä. Hän -kerrassaan ihastui siitä. Taug nukkui läheisessä haarautumassa. Tarzan -hyppäsi hänen viereensä. - -"Taug!" hän huudahti. Heti oli kookas uros valveilla niskakarvat -pörhössä, sillä öinen kutsu sai hänet aavistamaan vaaraa, "Katsos, -Taug!" intoili Tarzan, osoittaen tähtiä. "Katso Numan, Saborin, Shitan -ja Dangon silmiä. Ne vaanivat Goron ympärillä karatakseen hänen -kimppuunsa ja tappaakseen hänet. Näetkö Goron silmät ja nenän ja suun? -Ja hänen kasvoiltaan hohtava valo on sen ison nuotion valoa, jonka hän -on virittänyt ajaakseen Numan, Saborin, Shitan ja Dangon kauaksi. - -"-- Joka puolella hänen ympärillään on silmiä, Taug, näethän! Mutta ne -eivät mene kovin likelle tulta -- silmiä on vain vähän Goron lähellä. -Ne pelkäävät tulta! Juuri tuli pelastaa Goron Numalta. Näetkö ne, -Taug? Jonakin yönä Numa on hyvin nälissään ja raivoissaan -- silloin -hän hyppää Goron ympärillä olevien orjantappura-pensaiden ylitse, eikä -meillä ole sitten enää valoa, senjälkeen kun Kudu vetäytyy pesäänsä --- yö on synkkä, niin pimeä kuin silloin, kun Goro on laiska ja nukkuu -myöhään yöhön tai kun hän vaeltaa taivaalla päiväsaikaan unohtaen -viidakon ja sen asukkaat". - -Taug katsahti tylsästi taivaalle ja sitten Tarzaniin. Putosi -lentotähti, jättäen jälkeensä taivaalle hehkuvan uran. - -"Katso"! kirkaisi Tarzan. "Goro heitti palavalla kekäleellä Numaa." - -Taug mietti. "Numa on maassa", hän virkkoi. "Numa ei metsästä puiden -yläpuolella." Mutta hän silmäili uteliaasti ja hieman peloissaan -kirkkaita tähtiä, ikäänkuin näkisi ne ensimmäisen kerran, ja -epäilemättä Taug näkikin tähdet ensimmäisen kerran, vaikka ne olivat -olleet taivaalla joka yö koko hänen elämänsä ajan. Taugista ne olivat -samanlaisia kuin upeat viidakkokukkaset -- hän ei voinut syödä niitä -eikä senvuoksi ollut niistä tietävinäänkään. - -Taug oli levoton ja hermostunut. Pitkän aikaa hän virui nukkumatta, -tarkastellen tähtiä -- Goroa, kuuta, ympäröivien petojen hehkuvia -silmiä -- Goroa, jonka valossa apinat tanssivat savisten rumpujen -säestyksellä. Jos Numa söisi Goron, niin sitten ei enää voitaisi pitää -dum-dum-juhlia. Se ajatus masensi Taugia. Hän vilkaisi Tarzaniin -melkein pelokkaasti. Miksi hänen ystävänsä oli niin erilainen kuin -heimon muut jäsenet? Ei kukaan niistä, joita Taug oli eläissään -tuntenut, ollut lausunut noin kummallisia ajatuksia kuin Tarzan. Apina -raapi päätään ja aprikoi hämärästi, oliko Tarzanin seura turvallista, -mutta sitten hän vähitellen, vaivaloisesti aivojaan pinnistettyään -muisti, että Tarzan oli auttanut häntä enemmän kuin yksikään muu -apina, vieläkin enemmän kuin heimon voimakkaat ja viisaat urokset. - -Juuri Tarzan oli pelastanut hänet neekerien kynsistä vieläpä samoihin -aikoihin kun Taug oli luullut Tarzanin halajavan Tikaa omakseen. Juuri -Tarzan oli pelastanut Taugin pikku balun hengen. Juuri Tarzan oli -keksinyt ja toteuttanut suunnitelman Tikan ryöstäjän takaa-ajamiseksi -ja ryöstetyn vapauttamiseksi. Tarzan oli taistellut ja vuodattanut -vertaan Taugia auttaessaan niin monta kertaa, että Taugille vaikka hän -olikin vain raaka apina, oli painunut mieleen tulinen uskollisuus, -jota ei enää mikään voinut horjuttaa -- hänen ystävyytensä Tarzania -kohtaan oli muuttunut tavaksi, melkeinpä osaksi hänen luonnostaan, -joka pysyisi niin kauan kuin Taug eläisi. Hän ei koskaan näyttänyt -minkäänlaisia ulkoisia merkkejä kiintymyksestään -- hän murisi -Tarzanille kuten kaikille muillekin uroksille, jotka tulivat liian -lähelle hänen ollessaan ruuan haussa -- mutta hän olisi voinut kuolla -Tarzanin tähden. Hän tiesi sen, ja Tarzan tiesi sen; mutta sellaisista -asioista eivät apinat puhele -- he ilmaisevat hienompia tunteitaan -enemmän teoilla kuin sanoilla. Mutta nyt oli Taug huolestunut ja -vaipui jälleen uneen, yhä ajatellen toverinsa kummallisia sanoja. - -Seuraavana päivänä hän mietti niitä taaskin ja aikomatta millään -muotoa kavaltaa mainitsi Guntolle, mitä Tarzan oli viittaillut Goron -ympärillä olevista silmistä ja siitä mahdollisuudesta, että Numa -ennemmin tai myöhemmin hyökkäisi kuun kimppuun ja söisi hänet. Apinain -mielestä ovat kaikki isot luonnonesineet miespuolisia, ja niinpä -Gorokin, joka oli isoin kappale öisellä taivaalla, oli uros. - -Gunto puri nahkasiekaleen känsittyneestä sormestaan ja muisteli, että -Tarzan oli kerran väittänyt puiden keskustelevan keskenään, ja Gozan -kertoi nähneensä apinamiehen tanssivan kuutamossa yksin Shitan, -pantterin, kanssa. He eivät tienneet, että Tarzan oli heittänyt -köytensä silmukan rajun pedon kaulaan, sitonut sen puuhun ja vasta -sitten laskeutunut maahan hyppimään vimmastuneen kissaeläimen edessä, -ärsyttäen sitä. - -Toiset kertoivat nähneensä Tarzanin ratsastamassa Tantorin, norsun, -selässä ja puhuivat siitä, kuinka hän oli tuonut neekeripojan, Taibon, -heimon keskuuteen, ja salaperäisistä esineistä, joita hän käsitteli -omituisessa pesässä meren rannalla. He eivät olleet koskaan -ymmärtäneet hänen kirjojaan, ja näytettyään niitä parille heimon -jäsenelle ja huomattuaan, etteivät edes kuvat tehneet heidän -aivoihinsa mitään vaikutusta, oli hän luopunut yrittämästäkin. - -"Tarzan ei ole apina", vakuutti Gunto. "Hän toimittaa Numan syömään -meitä, kuten hän aikoo syöttää hänelle Goron. Meidän pitäisi surmata -hänet." - -Heti pörhisti Taug niskakarvojaan. Surmata Tarzan! "Ensin teidän on -tapettava Taug", ärähti hän ja lönkytti tiehensä ruokailemaan. - -Mutta juonittelijoihin yhtyi toisia. He ajattelivat monia Tarzanin -suorittamia töitä, joita apinat eivät tee eivätkä käsitä. Taaskin -Gunto äänesti, että tarmangani, valkea apina, olisi surmattava, ja -toiset, joissa kuulemansa jutut herättivät pelkoa ja jotka pelkäsivät -Tarzanin suunnittelevan Goron tappamista, tervehtivät ehdotusta -hyväksyvästi murahdellen. - -Heidän joukossaan oli Tika, joka kuunteli hörössä korvin; mutta hän ei -korottanut ääntään suunnitelman puolesta. Sensijaan hän pörhisti -niskakarvansa, paljasti torahampaansa ja lähti sitten etsimään -Tarzania; mutta hän ei löytänyt apinamiestä, koska tämä oli -harhailemassa kaukana pyyntimatkoillaan. Taugin hän kuitenkin löysi ja -kertoi tälle, mitä toiset suunnittelivat, ja kookas uros polki -jaloillaan maata ja ärjyi. Hänen verestävät silmänsä kiiluivat -suuttumuksesta, hänen ylähuulensa meni irveen, niin että torahampaat -paljastuivat ja hänen niskakarvansa nousivat pystyyn; mutta sitten -kiiti nakertaja aukeaman poikki, ja Taug syöksähti sitä tavoittamaan. -Heti hän näytti unohtaneen ystävänsä vihollisia kohtaan tuntemansa -raivon; mutta sellainen oli apinain mieli. - -Useiden kilometrien päässä venyi Tarzan huolettomana Tantorin, norsun, -leveällä päälaella. Hän raapi isojen korvien taustaa teräväkärkisellä -tikulla ja puheli isolle paksunahkaiselle kaikesta siitä, mitä hänen -tummatukkaisessa päässään pyöri. Tantor ymmärsi hyvin vähän, jos -ollenkaan, hänen sanojaan; mutta Tantor oli mainio kuuntelija, -nauttien ystävänsä, rakastamansa ystävän seurasta ja hivelevästä -raapimisesta. - -Numa; leijona, tunsi ihmisen hajun ja hiipi varovasti sitä kohti, -kunnes sai näkyviinsä valtavan, vankkahampaisen koirasnorsun selässä -olevan saaliinsa. Sitten se äristen ja murahdellen kääntyi etsimään -suotuisampia metsästysmaita. - -Norsun sieraimiin kantautui leijonan haju pyörtävän tuulahduksen -mukana; hän kohotti kärsäänsä ja pärisytti sitä äänekkäästi. Tarzan -ojentautui veltosti taaksepäin loikomaan pitkin pituuttaan selällään -norsun karkeassa selässä. Hänen kasvojensa ympärillä surisi kärpäsiä -tiheänä parvena; mutta puusta katkaisemallaan lehväisellä oksalla hän -verkkaisesti hätisteli niitä pois. - -"Tantor", hän sanoi, "on hauska elää. On hauska venyä vilpoisessa -siimeksessä. On hauska katsella vihreitä varjoja. On hauska katsella -vihreitä puita, ja kukkien kirkkaita värejä -- kaikkea, mitä -Bulamutumoregare on meitä varten luonut. Hän on meille hyvin hyvä, -Tantor; hän on antanut sinulle hentoja lehtiä, puunkuorta ja mehevää -ruohoa syödäksesi; minulle hän on antanut Baran, Hortan ja Pisahin, -hedelmiä, pähkinöitä ja juuria. Hän on varannut kullekin sitä -ravintoa, josta kukin enimmän pitää. Ja hän vaatii meiltä vain, että -olemme kylliksi voimakkaita tai kylliksi taitavia ottaaksemme sen. -Niin, Tantor, on hupaista elää. Minusta olisi kuolema kammottava." - -Tantorilta, pääsi heikko kurkkuäännähdys ja hän taivutti kärsäänsä -ylöspäin hyväilläkseen apinamiehen poskea sen päässä olevalla -sormimaisella lisäkkeellä. - -"Tantor", pyysi Tarzan äkkiä, "käänny hakemaan ruokaa siltä suunnalta, -missä Kertshakin, isonapinan, heimo on, että Tarzan saisi ratsastaa -kotiin eikä hänen tarvitsisi kävellä!" - -Norsu kääntyi ja lähti verkkaisesti astelemaan leveää, puiden -reunustamaa polkua pitkin, seisahtuen silloin tällöin katkaisemaan -hennon oksan tai kiskaisemaan syötävää kuorta tien vieressä kasvavasta -puusta. Tarzan loikoi vatsallaan eläimen päälaella ja selässä, antaen -jalkojensa riippua kahden puolen, pää kämmenien varassa, nojaten -kyynärpäitään leveään kalloon. Ja niin he hitaasti lähestyivät heimon -kokoontumispaikkaa. - -Vähää ennen kuin he saapuivat aukeamalle pohjoisesta, tuli sen -laidalle etelästäpäin toinen olento -- vankkatekoinen musta soturi, -joka liikkui viidakossa varovasti, kaikki aistit valppaina niiden -monien vaarojen varalta, joita saattoi väijyä kaikkialla tien ohessa. -Kuitenkin hän meni eteläisen vahdin alitse, joka oli sijoitettu isoon, -etelästä tuovan tien varrella kasvavaan puuhun. Apina antoi gomanganin -edetä häiritsemättä, sillä hän näki, että mies oli yksin; mutta -samassa kun gomangani astui aukeamalle, kajahti hänen takanaan äänekäs -"Krig-ah!", jota heti seurasi kokonainen kuoro vastauksia eri -suunnilta, samalla kun kookkaat urokset kiitivät puita myöten, -noudattaen toverinsa kutsua. - -Neekeri pysähtyi kuullessaan ensimmäisen huudon ja vilkaisi -ympärilleen. Hän ei nähnyt mitään, mutta tunsi puiden karvaisten -asukkaiden äänet, joita hän ja hänen kansansa pelkäsivät; heidän -pelkonsa syynä ei ollut ainoastaan noiden villien olentojen voimakkuus -ja hurjuus, vaan yhtä paljon myöskin taikauskoinen kammo, jota -apinoiden ihmisenkaltainen ulkomuoto heissä herätti. - -Mutta Bulabantu ei ollut pelkuri. Hän kuuli apinoiden melua joka -taholla ympärillään; hän tiesi, että hänen oli todennäköisesti -mahdoton päästä pakoon, minkä vuoksi hän jäi paikalleen keihäs -valmiina kädessään ja sotahuuto huulillaan. Hän myisi henkensä -kalliista hinnasta, hän, Bulabantu, Mhongan, päällikön kylän -alapäällikkö. - -Tarzan ja Tantor olivat vain vähän matkan päässä, kun vahdin -ensimmäinen huuto kiiri rauhallisessa viidakossa. Salamannopeasti -hyppäsi apinamies norsun selästä läheisten puuhun ja lähti nopeasti -rientämään aukeamaa kohti, ennenkuin ensimmäisen varoitusäänen kaiku -oli vaimentunut. Saapuessaan hän näki toistakymmentä urosta yhden -ainoan gomanganin ympärillä. Kamalasti kiljaisten syöksyi Tarzan -hyökkäykseen. Hän vihasi neekereitä vieläkin enemmän kuin apinat, ja -tässä oli tilaisuus tappaa gomangani avoimella kentällä. Mitä oli -gomangani tehnyt? Oliko hän surmannut jonkun heimon jäsenen? - -Tarzan tiedusti lähimmältä apinalta. Ei; gomangani ei ollut tehnyt -pahaa kellekään. Gozan, joka oli ollut vahdissa, oli nähnyt hänen -tulevan metsästä ja varoittanut heimoa -- siinä kaikki. Apinamies -tunkeutui urosten piirien lävitse -- heistä ei vielä yksikään ollut -yltynyt kyllin raivoiseksi karatakseen gomanganin kimppuun -- ja pääsi -sellaiselle kohdalle, josta hän näki neekerin selvästi. Hän tunsi -miehen heti. Vasta viime yönä apinamies oli nähnyt hänen rohkeasti -katselevan pimeässä hehkuvia silmiä, samalla kun hänen toverinsa -kyyröttivät loassa hänen jalkojensa juurella liian peloissaan edes -puolustamaan itseään. Tässä oli urhea mies; ja Tarzan ihaili syvästi -uljuutta. Ei edes hänen mustaihoisia kohtaan tuntemansa viha ollut -niin voimakas tunne kuin hänen rakkautensa rohkeutta kohtaan. Hän -olisi nauttinut ottelusta mustan soturin kanssa melkein koska tahansa; -mutta tätä miestä hän ei halunnut tappaa; hänellä oli epämääräinen -tunne, että neekeri oli ansainnut henkensä puolustamalla sitä niin -uljaasti edellisenä yönä, eikä häntä miellyttänyt se, että yksinäistä -soturia vastassa oli niin musertava ylivoima. - -Hän kääntyi apinoiden puoleen. "Menkää takaisin ruokailupuuhiinne", -hän kehoitti, "ja antakaa gomanganin poistua rauhassa. Hän ei ole -vahingoittanut meitä, ja viime yönä näin hänen yksin torjuvan tulella -Numaa ja Saboria viidakossa. Hän on rohkea. Miksi surmaisimme olentoa, -joka on rohkea eikä ole ahdistanut meitä? Antakaa hänen mennä." - -Apinat murisivat. He olivat vihoissaan. "Surma gomanganille!" huusi -yksi heistä. - -"Niin", karjui toinen, "surma gomanganille ja tarmanganille myöskin!" - -"Surma valkoiselle apinalle!" kiljui Gozan. "Hän ei ole mikään apina, -vaan gomangani, jolla ei ole ihoa." - -"Surma Tarzanille!" mylvi Gunto. "Surma! Surma! Surma!" - -Urokset alkoivat jo olla kyllin raivoissaan tappelua varten, mutta -pikemminkin Tarzania kuin mustaa miestä vastaan. Heidän välitseen -syöksyi karvainen hahmo, tyrkkien ne, joiden kanssa hän joutui -kosketukseen, syrjään, kuten voimakas mies hajoittaa lapsiparven. Se -oli Taug -- kookas, raju Taug. - -"Kuka sanoo: 'surma Tarzanille'?" hän kysyi. "Sen, joka tappaa -Tarzanin, on tapettava myöskin Taug. Kuka kykenee tappamaan Taugin? -Taug repii sisälmyksenne näkyviin ja syöttää ne Dangolle." - -"Me jaksamme tappaa teidät kaikki", vastasi Gunto. "Meitä on paljon ja -teitä vähän." Ja hän oli oikeassa. Tarzan älysi, että hän oli -oikeassa. Taug käsitti myös, mutta kumpikaan heistä ei myöntänyt sitä -mahdolliseksi. Se ei ollut urosapinain tapaista. - -"Minä olen Tarzan", huusi apinamies. "Olen Tarzan, mahtava metsästäjä, -mahtava taistelija. Ei koko viidakossa ole Tarzanin vertaista." - -Vuorotellen sitten vastassa olevat urokset kehuivat kykyjään ja -kuntoaan. Ja yhä lähemmäksi tulivat vastustajat toisiaan. Siten -urokset kiihdyttivät itseään vimmaan, ennenkuin aloittivat taistelun. - -Gunto tuli jalat jäykkinä aivan Tarzanin luokse ja haisteli häntä -hampaat irvessä. Tarzan päästi matalan, uhkaavan murahduksen. He -saattoivat toistaa samanlaiset temput kymmenkunta kertaa; mutta -ennemmin tai myöhemmin joutuisi kaksi urosta käsikähmään, ja sitten -alkaisi koko kamala lauma repiä ja raadella saalistaan. - -Bulabantu, neekeri, oli seisonut silmät levällään hämmästyksestä siitä -alkaen, kun hän oli nähnyt Tarzanin lähestyvän apinoiden välitse. Hän -oli kuullut paljon puhuttavan tästä viidakkohaltiasta, joka -seurusteli karvaisen puukansan kanssa; mutta koskaan ennen hän ei -ollut nähnyt Tarzania täydessä päivänvalossa. Hän tunsi apinamiehen -hyvin niiden kuvauksista, jotka olivat nähneet hänet; ja olihan hän -itsekin useita kertoja vilahdukselta nähnyt tämän hirviön, kun Tarzan -oli öisin saapunut Mbongan kylään panemaan toimeen jotakuta monista -kaameista kujeistaan. - -Bulabantu ei luonnollisesti ymmärtänyt vähääkään siitä, mitä Tarzanin -ja apinain välillä tapahtui; mutta hän oivalsi, että apinamies ja yksi -kookkaimpia uroksia oli väittelyssä toisten kanssa. Nämä kaksi -seisoivat selin häneen päin, hänen ja heimon muiden jäsenten välissä, -ja hän aavisti heidän kenties puolustavan häntä, vaikka se näyttikin -epätodennäköiseltä. Hän tiesi, että Tarzan oli kerran säästänyt -Mbongan, päällikön, hengen sekä auttanut Taiboa ja tämän äitiä -Momajaa. Ei niin ollen ollut mahdotonta, että hän auttaisi Bulabantua; -mutta miten hän sen voisi tehdä, sitä ei Bulabantu käsittänyt; eikä -sitä käsittänyt myöskään Tarzan, sillä hänen vastassaan oli liian -suuri ylivoima. - -Gunto tovereineen pakotti Tarzanin ja Taugin hitaasti peräytymään -Bulabantuun päin. Apinamies ajatteli vähän aikaa sitten Tantorille -lausumiaan sanoja: "Niin, Tantor, on hupaisa elää. Minusta olisi -kuolema kammottava." Ja nyt hän tiesi, että häntä uhkasi pikainen -kuolema, sillä kookkaiden urosten kiukku häntä vastaan yltyi nopeasti. -Aina olivat heistä monet vihanneet häntä, ja kaikki he olivat -epäluuloisia häntä kohtaan. He ymmärsivät, että hän oli erilainen kuin -he. Myöskin Tarzan tiesi sen; mutta hän oli siitä iloinen, -- hän oli -ihminen; sen hän oli oppinut kuvakirjoistaan, ja hän oli siitä perin -ylpeä. Mutta pian hän olisi kuollut ihminen. - -Gunto valmistautui hyökkäämään. Tarzan tunsi enteet. Hän tiesi, että -kaikki muut kohta hyökkäisivät Gunton mukana. Sitten olisi kaikki pian -ohitse. Jotakin liikkui lehvien keskellä aukeaman vastaisella -laidalla. Tarzan huomasi sen, juuri kun Gunto syöksähti eteenpäin, -päästäen taistelunhaluisen apinan hirveän kiljaisun. Tarzan kajahdutti -omituisen kutsun ja kyyristyi torjumaan päällekarkausta. Myöskin Taug -kyyristyi, ja Bulabantu, joka nyt oli varma siitä, että nämä kaksi -ottelivat hänen puolellaan, laski keihäänsä tanaan ja juoksi heidän -väliinsä ottamaan vastaan vihollisen ensimmäistä hyökkäystä. - -Samalla murtautui hyökkäävien urosten takaa viidakosta aukeamalle -valtava otus. Kimeänä kaikui vimmastuneen urosnorsun päristys kovemmin -kuin ihmisapinain huudot, kun Tantor syöksyi nopeasti aukeaman poikki -ystävänsä avuksi. - -Gunto ei käynyt käsikähmään apinamiehen kanssa, eikä ainoakaan -torahammas uponnut vastustajansa lihaan kummaltakaan puolen. Tantorin -kauhistuttava ääni pani urokset suinpäin kiitämään puihin, hätäillen -ja rähisten. Taug riensi pois heidän muassaan. Vain Tarzan ja -Bulabantu jäivät jäljelle. Viimeksimainittu pysyi paikallaan, koska -viidakkohaltia ei lähtenyt pakoon ja neekerillä oli rohkeutta uhitella -vaaraa, kauheaa kuolemaa sellaisen olennon rinnalla, joka ilmeisesti -oli antautunut kuoleman vaaraan hänen puolestaan. - -Mutta gomangani ällistyi, kun valtavan kookas norsu äkkiä pysähtyi -apinamiehen eteen ja hyväili häntä pitkällä, notkealla kärsällään. - -Tarzan kääntyi mustaihoiseen päin. "Mene!" hän sanoi apinain kielellä -ja osoitti Mbongan kylän suuntaan. Bulabantu ymmärsi viittauksen, -joskaan ei sanoja, eikä vitkastellut totellessaan sitä. Tarzan seisoi -silmäillen häntä, kunnes hän oli kadonnut. Sitten hän virkkoi -norsulle: "Nosta minut selkääsi!" Ja vankkahampainen norsu heilautti -hänet keveästi päälaelleen. - -"Tarzan menee laajan veden rannalla olevaan pesäänsä", huusi apinamies -puissa oleville apinoille. "Te olette kaikki typerämpiä kuin Manu, -paitsi Taugia ja Tikaa. Taug ja Tika saavat tulla katsomaan Tarzania; -mutta muiden on pysyttävä poissa. Tarzanilla ei ole enää mitään -tekemistä Kertshakin heimon kanssa." - -Hän nykäisi Tantoria kovanahkaisella varpaallaan, ja iso eläin juoksi -pois aukeaman halki, apinain silmäillessä heitä, kunnes viidakko oli -heidät niellyt. - -Ennen iltaa Taug surmasi Gunton, riitauduttuaan hänen kanssaan -Tarzanin hätyyttämisen johdosta. - -Kuukauteen ei heimo nähnyt merkkiäkään Apinain Tarzanista. Useille -heistä hän ei luultavasti johtunut mieleenkään; mutta oli niitäkin, -jotka kaipasivat Tarzania enemmän kuin hän kuvittelikaan. Taug ja Tika -toivoivat usein hänen palaavan, ja Taug päätti kymmenkunta kertaa -käydä Tarzanin rannikkopesässä häntä katsomassa; mutta sattui milloin -minkinlaisia esteitä. - -Kun Taug eräänä yönä virui nukkumatta pitkällään, katsellen -tähtitaivasta, tulivat hänen mieleensä ne omituiset seikat, joista -Tarzan oli kerran hänelle puhellut -- että kirkkaat täplät muka olivat -ihmissyöjien silmiä, jotka väijyivät tummalla viidakkotaivaalla -käydäkseen Goron, kuun, kimppuun ja ahmiakseen hänet. Kuta enemmän hän -sitä ajatteli, sitä sekavammaksi hän kävi. - -Ja sitten, tapahtui omituista. Goroa katsellessaan Taug näki osan kuun -reunasta katoavan, ikäänkuin sitä joku nakertaisi. Yhä laajemmaksi -kävi aukko Goron kyljessä. Kirkaisten hypähti Taug pystyyn. Hänen -vimmaisesta kajauttamansa "Krig-ah!" kiidätti säikähtyneen heimon -kirkuvana ja rähisevänä hänen luokseen. - -"Katsokaa!" huusi Taug, osoittaen kuuta. "Katsokaa! Niin käy kuin -Tarzan sanoi. Numa on hypännyt puiden ylitse ja syö Goroa. Te -herjaatte Tarzania ja ajoitte hänet pois heimon keskuudesta; nyt -näette, kuinka viisas hän oli. Menköön nyt joku teistä, jotka -vihasitte Tarzania, auttamaan Goroa! Näettekö silmiä synkässä -viidakossa joka puolella Goron ympärillä. Hän on vaarassa, eikä kukaan -kykene häntä auttamaan -- ei kukaan muu kuin Tarzan. Pian on Goro -Numan kidassa, eikä meillä sitten enää ole valoa, senjälkeen kun Kudu -on mennyt pesäänsä. Miten voimme tanssia dum-dumia ilman Goron valoa?" - -Apinat vapisivat ja uikuttivat. Kaikki luonnon voimien ilmiöt saivat -heidät aina kauhistumaan, sillä he eivät käsittäneet niitä. - -"Menkää noutamaan Tarzania!" huudahti heistä eräs, ja sitten yhtyivät -kaikki huutoon: "Tarzan! Noutakaa Tarzan! Hän pelastaa Goron." Mutta -kuka suostuisi lähtemään pimeän viidakon läpi yöllä häntä hakemaan? - -"Minä menen", tarjoutui Taug, ja hetkistä myöhemmin, hän oli kadonnut -manalamaiseen pimeyteen pientä, maansaartamaa lahdeketta kohti. - -Ja odottaessaan heimo tarkkaili, kuinka Goroa hitaasti jyrsittiin. Nyt -oli Numa jo syönyt ison, puolipyöreän kappaleen. Joka tapauksessa -olisi Goro tyyten tuhoutunut, ennenkuin Kudu palaisi. Apinat värisivät -kuvitellessaan alituista pimeyttä öisin. He eivät voineet nukkua. -Rauhattomina he liikkuivat sinne tänne puiden oksilla, silmäillen -taivaallista Numaa, joka oli kauhealla ateriallaan, ja kuunnellen, -eivätkö Taug ja Tarzan saapuisi. - -Goro oli melkein lopussa, kun apinat kuulivat heidän saapuvan puita -myöten, ja pian Tarzan Taugin seuraamana heilautti itsensä läheiseen -puuhun. - -Apinamies ei tuhlannut aikaa turhiin puheisiin. Kädessään hänellä oli -pitkä jousensa ja selässään viini täynnä nuolia, myrkytettyjä nuolia, -jotka hän oli varastanut neekerien kylästä samoin kuin hän oli -varastanut jousenkin. Hän kiipesi isoon puuhun yhä korkeammalle, -kunnes hän oli hennolla oksalla, joka taipui hänen painostaan. Sieltä -hän saattoi nähdä taivaan selvästi ja esteettömästi. Hän näki Goron ja -sen tuhon, jonka nälkäinen Numa oli tehnyt kuun välkkyvälle pinnalle. - -Kohottaen kasvonsa kuuhun päin Tarzan kajautti kauhistuttavan -haastehuutonsa. Heikosti kuului kaukaa leijonan vastaus. Apinat -vavahtelivat. Taivaallinen Numa oli vastannut Tarzanille. - -Sitten apinamies sovitti jouseensa nuolen, jännitti sen kauas -taaksepäin ja tähtäsi sen kärjen taivaalla Goroa ahmivan Numan -sydämeen. Kuului voimakas helähdys, kun irti päästetty vasama -sinkoutui tummalle taivaalle. Yhä uudelleen Tarzan ampui nuolillaan -Numaa, ja koko ajan kyyristelivät Kertshakin heimon apinat lähellä -toisiaan pelon vallassa. - -Vihdoin pääsi Taugilta huudahdus. "Katsokaa! Katsokaa!" hän kirkui. -"Numa on saanut surmansa. Tarzan on tappanut Numan! Katsokaa! Goro -tulee jälleen esille Numan kidasta." Ja todellakin tuli Goro -vähitellen jälleen näkyviin, mikä hänet sitten lieneekään niellyt, -olipa se sitten Numa, leijona, tai maapallon varjo. Mutta jos te -yrittäisitte vakuuttaa jollekulle Kertshakin heimon apinalle, että -joku muu kuin Numa oli vähällä niellä Goron sinä yönä tai että joku -muu kuin Tarzan pelasti heidän salaperäisen juhlamenojensa jumalan -kamalasta kuolemasta, niin se tuottaisi teille vaikeuksia -- ja -ottelun. - -Ja niin palasi Apinain Tarzan Kertshakin heimon keskuuteen, ja -palatessaan hän astui pitkän askeleen kuninkuutta kohti, jonka hän -lopulta saavutti, sillä nyt pitivät apinat häntä itseään korkeampana -olentona. - -Koko heimossa oli vain yksi, joka lainkaan epäili sitä, että Tarzan -oli merkillisellä tavalla ilmeisesti pelastanut Goron; ja se ainoa -oli, niin kummalliselta kuin se tuntuneekin, Apinain Tarzan. - - -*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TARZANIN VIIDAKKOSEIKKAILUJA *** - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the -United States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for an eBook, except by following -the terms of the trademark license, including paying royalties for use -of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for -copies of this eBook, complying with the trademark license is very -easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation -of derivative works, reports, performances and research. Project -Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may -do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected -by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark -license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country other than the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you will have to check the laws of the country where - you are located before using this eBook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm website -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that: - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of -the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set -forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West, -Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up -to date contact information can be found at the Foundation's website -and official page at www.gutenberg.org/contact - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without -widespread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine-readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our website which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This website includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/64389-0.zip b/old/64389-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index f4e13ee..0000000 --- a/old/64389-0.zip +++ /dev/null |