diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62334-8.txt | 1563 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62334-8.zip | bin | 24151 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1563 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..49dc4eb --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #62334 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62334) diff --git a/old/62334-8.txt b/old/62334-8.txt deleted file mode 100644 index a5f5215..0000000 --- a/old/62334-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1563 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Saaressa, by Lauri Soini - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Saaressa - Kertomus äskeiseltä ajalta - - -Author: Lauri Soini - - - -Release Date: June 7, 2020 [eBook #62334] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SAARESSA*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -SAARESSA - -Kertomus äskeiseltä ajalta - -Kirj. - -LAURI SOINI - - - - - -Kuopiossa, -G. W. Backman, -1896. - - - - -Siinä ne nuotion ääressä istuivat miehet, korkean kuusimetsän -katveessa. Vaskinen kattila körötti kivien varassa ja räiskyen ja -leimuten liekehtivät kattilan alle työnnettyjen puiden päät. - -Kolme oli miestä, Salli, Antti ja Ville, nuotion ääressä istumassa. -Kokijaisia odottivat. - -Ville, kuuluisa kaskujen mies, kannon nenässä istuen pisteli puhetta. -Markkinamatkoista kertoi, öisistä retkistä ja päiväisistä melskeistä. -Salli, juureva ukko, hallava parta, kokonaan luiksi kehkeytynyt, -kuunteli puhetta. Kuunteli tosissaan, vaikka toinen nauraen kertoi... -myrskyjä matkannut mies ei turhista suutaan nauruun vetänyt. - -Tulta ei katsomaan joutaneet Ville ja Salli. Antti se kohenteli puita -ja torven suuhun tirkisteli. Hänen äänensä vihdoin katkasi toisilta -jutut. - --- Jo tippuu... - --- Joko tippuu? päätä kääntäen äännähti Salli. - --- Tippuu, tippuu... - -Ääneti kuunteli Ville. Ääneti kuunteli, kuuntelevinaan ei ollut. Vasta -kun puheenvuoron itselleen huomasi tulevan, vasta silloin päätänsä -käänti. Kummastellen kysäsi, kuin ei olisi asiata aavistanutkaan: - --- Mikä tippuu? - --- Viinapa näkyy tippuvan, sanoi Salli totisena torven suuta -tarkastellen. - --- Ai, viina! Se sulonen vipelekö sieltä norahtelee? No, voi sinä -turkasen tulen mukula, sinä hertanen liemen herukka! Sinäkö sittenkin -siellä noksahtelet, ja minä kun luulin uurmaakarin työpajaan -joutuneeni. - --- Jopahan rupesi tipahtelemaan, saneli verkkaisasti Antti, typerä -mies, joka ei koskaan toisten tuumia tajunnut. - --- Noin, ihasteli Ville. Noin sen meidän hyvän emännän askeleet -rasvasta tihahtelevat ja minä vaivanen mato ja matkamies kun en vielä -pääse kokijaisille! On niin riivatun pienonen pisara vasta korvikon -uurteessa. Oikein vedet suuhuni herahtelevat ja huuleni käyvät -lerpalleen. - --- Tuleepas pois, sanahti Salli sekaan. - --- Niin! jatkoi Ville. Niin se viinakulta herakasti helmeilee ja tulen -loisteessa hopeankarvaisena välähtelee! -- Sinä viina, sinä makoisin -ryypättävä tässä matoisessa maailmassa, herahtele sinä vaan ja anna -meidän pian tuntea ihanata esimakuasi. Korkealle roihahdelkaa tuliset -kielet ja kipakasti nuoleksikaa tämän rikkaan emännän kirkasta kuvetta! - --- Asetu hyvä mies vähemmälle! saneli Salli, totinen mies. Kyllästyttää -tuo jo saarnasi alkaa. -- Laulakaa paremminkin joku lysti laulu. Eli -sinä Ville, sinä maailman mainio vihellysmestari, hujauttele nyt meille -joitakuita suloisia jätkän säveleitä. - --- Viheltäisin jos joutaisin, mutta ei malta, ei malta, veikkoset. -Tuntuu jo kuin hutikassa oisin, kuin päätäni viepoittaisi väkevä voima. -Hih, kohta se elämä taas meille ruusujaan ja kukkasiaan jakaa! - -Pystyyn hypähti Ville, kätensä lanteilleen asetti, jalkaa ensin maahan -mallasi ja vihdoin niitä ristiin heitteli. - - Viina se vipele, että aih voih voih, - Viina se vipele, että aih voih voih. - -Kuin hullun töille viisas mies, niin nauroi Salli. Väkisten näytti -nauravan. Viimein virkkoi: - --- Siinä se on yksi Jumalan mieliharmi tässä maailmassa. Vihellähän nyt -mokoma hansvärkkäri meille vähäsen. - - Viina se vipele, että aih -- -- - -Siihen seisottui laulu, siihen tanssi. Salli ja Antti seisomaan -sinkosivat, valmiina mihin vaikka. - -Iivo, Sallin poika, mukana oppilaana oleva, juoksi saaren rannalta -päin, puita sylissä. Hätäisenä juoksi, hätäisenä virkkoi: - --- Vene on tulossa tänne päin! - --- Venekö? kysyivät miehet yksistä suin. - --- Vene niin, vastasi poika. - --- Mistä se tulee? - --- Kylästä päin. - --- Onko se lähelläkin? - --- Tuolta rannalta läksi äsken ja tänne päin tulla tuijottaa. Kiire -näkyi olevankin. - --- Varjele se! lausui Antti. - --- Jokohan vallesmanni! sanoi Salli. - --- Kapistuksia kokoon, virkkoi Ville ja jo rankkiastian korvaan -tarttui. -- Mutta käydäänhän ensin rannalla katsomassa. - --- Jokohan tuo vallesmanni sittenkin, ymmällä ollen pomeksi Salli ja -korvallistaan käsin karhasi. - --- Yksinkö se on? keksi Ville kysyä. - --- Yksi on mies airoilla ja pieni on vene, vastasi Iivo. - -Mutta Ville ei enää vastausta kuullut. Rannalle juoksi, käden otsalleen -kohotti illan auringon kajoa peittämään ja tulijoita tirkisteli. - --- Kas niin sieltä tulla luikutellaan! Airojen lehdet vain välähtelevät -kuin harakan siivet päiväpaisteessa. - --- Onko se vallesmanni? kysyi Salli,joka läähättäen rannalle tulla -ryhmi, perässä Iivo ja Antti. - --- Ei se ole. - --- Kukas? - --- En tunne vielä. - -Tarkemmin tirkisteli mies. - --- Kiire näkyy olevan. - -Toisetkin joutuivat jo rannalle. - --- Annahan olla! Pää on kumarassa, ettei hartioiden takaa näy, ja noin -korkealle kohottaa airojaan, tunnusteli Ville. Ukko Holsti totta -tosiaan. - --- Holstiko on? - --- Niin on. - --- Niinpäs taitaa olla, vahvisti Sallikin, joka jo oli joutunut -tarkastelemaan. - --- Mihinhän lie miehellä kiire, kun noin hätäisesti soutaa kiekuttaa? -arveli Ville. - --- Hyvä ei ole merrassa. Ei se niin ilman aikojaan olisi... - -Siinä ne miehet seisoivat ja venheen tuloa odottivat. - --- Tuonnehan tuo taitaakin saaren eteläpään ympäri soutaa, koska sinne -vene kallistuu. - --- Mitäpäs se sinne. Meitä se etsii, sanoi Salli. Kun olisi huutaa. - -Ville huusi. - -Airot tulija ylös kohotti, kääntyi takaperin tuhdolla ja saareen -tirkisteli. - --- Tule tänne! huusi Ville vielä ja kättään huiskutti. - -Alkoi taas soutaa mies ja venheensä kokan miehiä kohti osotti. - -Viimein suhahti hiekkaan venheen kokka, mies nosti venheeseen airot, -joissa olivat vihtapannat pyyryä lähellä. Seisomaan kömpi ja kuhnusteli -venheen pohjaa kokkaan päin. - --- Päivää, te metsän hiipeilevät sissit! - --- Päivää! sanoi Salli. Mutta kuka käski miehen tänne näin illan -hämärässä rynnistämään? - --- Kukaan ei käskenyt. Kieltäneet paremminkin oisivat, jos lähtöni -tiesivät. - --- Noo, mitäs sitten kuuluu? - --- Huonoja kuuluu. - -Vasta pääsi vanha mies venheestä maalle, vaivoistaan huokasi, kiirettä -ei kuulujen kerrontaan pitänyt. - --- Kerro jo joutuun! - --- Kuulla ennätätte. Antakaahan veikkoset joku tilkkanen kielen -kostukkeeksi, että saan asiat halki haastetuksi. - --- Saamaan tulet jos jäämään sattuu, irvisteli Ville. - -Ylenkatseellisesti silmäsi häneen Holsti ja vaativasti, melkein -uhkaavasti Saliin katseensa käänsi. - --- Marssi tänne, sanoi Salli. Ainoan tilkankin sulle tiristän korvikon -uurteesta. - -Nuotiolle astuivat miehet. Siellä oli jo hiukkasen tirskua korvikon -uurteessa. Paksureunaisella kuparikauhalla kaappasi Salli korvikon -pohjaa, ja tilkkanen kauhaan jäi. - --- Tästä saat. - --- Hyvä tulee työstänne, virkkoi Holsti lämmintä viinaa siemaistuaan. - --- Kerrohan nyt tietosi pois! - --- Mielelläni kerron, mutta mielellänne ette kuule. Tietoni eivät ole -hyviä. - --- Mut--, sanoi Salli ja kaikki tarkasti katsoivat Holstin suuhun, että -mitä sieltä tulee. - --- Mut--, jatkoi Holsti samaan nuottiin. Vallesmanni on kohta -niskassanne. - --- Valles -- -- - --- Vallesmanni! - --- Tännekö tulossa, se ruoskamestari? - --- Niinkuin jo sanoin. - -Äänetönnä seisoivat miehet. Kuin ukkonen oli sanoma heihin sattunut. - --- Mitä tehdään? - --- Niin, mitä tehdään? - --- Milloinka ne jo tulevat? kysyi Salli. - --- Touhussa olivat, lähtöä tekivät. Niin toimella Rantalan tuvassa -uhittelivat ja tuumivat tietämättä minua pelätä. Rantalan lautamies -heitä sitten käski kammariin, ja silloin minulla oli sopiva aika -köpittää viestin tuontiin. Kauvan eivät varmaankaan sentään malta -virkailla. - --- No, vähän ne kuitenkin viipyvät. - --- Hätäkös tässä sitten! ihasteli Ville. Me kuletamme kapistuksemme -vaikka hiiden pisaan sill'aikaa, kun he siellä Rantalan emännän kahvia -särpivät. Piiloon viemme verstaamme ja vallesmanni saa noita pitkän -nenän (hän näytti nenän pituutta hajottaen molemmat sormensa hyvin -harralleen, pannen peukalon pienen sormen päähän ja niin molemmilla -käsillä jatkaen omaa haju-aistiaan), kun saakin astua tyhjille tulille. - --- Niin lieneekin paras tehdä, arveli Salli, juureva ukko. Olethan -kaiketi Holsti veneinesi apuna? - --- Mies olen auttamaan. - --- Mutta ensiksi naukataan, muistutti Antti tuhmasti toisiin silmäten. - --- Niin, naukataan! lausui Ville vilkkaasti. Tänne kauhat ja kapustat! - --- Tuossa on, lausui Salli, kauhan ojentaen. - -Korvikon pohjaa kolisteli Ville. Tilkan sai, suuhunsa kaasi. - --- Kas näin! No voi sittenkin sinä lasikirkas lirukka, mitenkä -lämpimästi särähti suonissani sinun alas livahtaissasi! Hutikassa olen -jo, vaikka haistaakseni tuskin sain. Vielä vähäsen. - --- Kas ahmua, kun kaikki lappaa, älähti Antti surkeasti kauhan korvoon -vaipumista silmäten. - -Ville jätti kauhan korvon laitaan ja sitten siihen kävi Salli käsiksi. -Maistoi ensin itse ja sitten tarjosi Antille. - --- Mulle vielä, virkkoi Ville. - -Hän sai mitä pyysi. - --- Pojalle myös, sanoi Salli ja kaapasi korvikon uurretta, johon jo -rupesikin herumaan lientä yhä kiivaammin, ettei se enää sen vähemmäksi -käynyt, vaikkapa sitä maisteltiinkin. - --- Päähän toki pitäisi olla pyytäjälle ja kaula kantajalle, -- mutta me -aijomme jättää ilman puun kantajan, jatkoi Salli. Tässä, poika! - -Iivo maistoi. - --- Hyi! - -Iivoa puistatti aivan. - --- Elä virnistele siinä, jos mielit mieheksi paisua, neuvoi isä, Salli. -Maistapas vielä. - -Poika poistui päätään puistellen syrjään. - -Ville tarttui kauhaan käsiksi ja astui taas korvikon ääreen. - --- Hoo, minkälainen lätäkkö siinä jo onkin! Voi hemmetin herapekuna, -kun se tiputtaa, tiputtaa vaan enemmän kun me jaksamme maistellakaan. -Miten huikaisevasti se kiertelee ja surahtelee aivoissa. - -Ja maistoi se Ville taas, maistoi ja entistä keveämpänä sitten tanssia -toikkaroi. - - Viina se vipele, että aih voih voih, - Viina se vipele, että aih voih voih. - --- Ei, -- tämä peli ei vetele, että me tässä seistään ja ihmetellään -kun tiedämme olevan tuhon tulossa, sanoi Salli. - --- Niin, sinäpä sen sanoit, yhtyi Ville. Pillit pussiin vaan ja suolle -soittamaan! - --- Mutta kuulkaahan miehet! äänsi Holsti, joka jo oli sulautunut -toisten kanssa yhdeksi lihaksi ja vereksi. Minä olen tässä miettinyt -toista keinoa. - --- Niin sinäkö, sokea silmä Rantalan Tahvon puurovadissa, reuhasi -Ville. - --- Minä niin. - --- No, annahan kuulua pois, sanoi Salli, juureva ukko. - --- Tuumani on semmoinen, sanoi Holsti, että jätetään tänne viinapannut -ja muut lekeet, ja että te muut kaikki menette pois ja viette molemmat -venheet mennessänne, mutta me Sallin kanssa jäämme tänne saaraen -vallesmannia vastaan ottamaan. - --- Houritko mies? sanoi Salli. Hullutuksillasi suotta kallista aikaa -tärvelet. - -Ville oli jo hyvinkin valmis myöntymään. - --- Ei, sanoi hän. Kyllä vetelee tuuma. Me jäämme Holstin kanssa tänne -ja hierustelemme vallesmannia kuin kerjäläispoika vasikan nahkaa -iltasen edestä. - --- Ole kerrankin vaiti, sinä hattusi hasertelija, vaan ei mikään -miesten ravistelija. - --- Kuulkaahan loppuun! pyyteli Holsti. - --- Niin kun tulee räpättämään siihen, vaikka -- -- - -Sallin puheen ehti jo Ville katkasemaan. - --- Itsehän sinä ensin rupesit hulluudeksi haukkumaan toisen hyvää -ehdotusta. - --- No, kerrohan pois Holsti, sanoi Salli. - --- Niin. Vallesmanni kun tulee viinapannulle tuohon, silloin me Villen -kanssa hänen veneensä vesille sujautamme ja lähdemme soutamaan. - --- Mutta suurempaan pulaanhan me sitten joutuisimme, jos menisimme -ruunun palvelijalle väkivaltaa tekemään. - --- Mutta minä meinasin, että vallesmanni saadaan kiikkiin. - --- Kiikkiin? - --- Niin. - --- Ja mitenkä? - --- Tiedäthän, että vallesmanni on viinaan menevä. - --- Sen tiedän. - --- Olenpa varma, että he rupeevat täällä juomakestiä pitämään, kun on -kerran viinaa saatavissa. Me soudamme hiljaa rannasta ulommaksi ja -siellä vasta venettä kolistamme, että tietävät yksin jääneensä. Silloin -eivät varmaan viinaa maahan kallista, mutta koreasti suuhunsa -sujuttelevat. - --- Niin, ja olisipa sekin sitten näköistä, että ruveta vielä -juottelemaan pahimpia vihamiehiään muun hyvän päällisiksi. - --- Mutta kuulehan veikkonen loppuun. - --- Puhu, puhu, mies parka, sitten sukkelaan hassutuksesi! - --- Me näet tulemme vallesmannin veneellä rantaan luoksenne. Kylässä -ilmoitamme nähneemme vallesmannin saaressa viinan keitossa ja sitten -lähdemme vallesmannin keralla katsomaan. - --- Kas niin! Ovela tuuma, ihasteli Ville. Ja täällä vallesmanni -tovereineen kököttää viinapannun ääressä kuin Hyvölänkylän kirkkomiehet -puustellin tuvan penkillä -- ja kaikki niin hutikassa, että ovat nyrkit -savessa. - --- Mitä sanotte tuumasta? kysyi Holsti. Ettekö luule vallesmannin -kostoa ansaitsevan? - --- Kyllä ansaitsee, sanoi Salli. Mutta pelin onnistumista epäilen. - --- Suotta epäilet, sanoi Holsti. Tämänhän nyt jo pitäisi hullunkin -ymmärtää -- ja kaikesta minä vastaan. - --- Me molemmat vastaamme, sanoi Ville. Olkaa koreasti hiljaa te -nahjukset ja poikkitelaiset kapulat Marttipapin puhemyllyssä. Olkaa -hiljaa te hätähousut, me teemme temppuja ja saattepas nähdä, että ne -käyvät niin mukavasti, kuin Kala-Matin vene teloilleen Saunalahden -pohjukassa. - --- Senpähän tiennee, epäili Salli. - --- Kyllä se vetää, vakuutti Holsti. Tuossa on vielä hyvä piilopaikka -kiven ja näreen tattarain välissä. Siitä on hyvä sujahtaa venettä -varastamaan. - --- Rankki-astia on kuitenkin pois vietävä, sanoi Salli. Sen vielä -kaatavat maahan, mokomat. - --- Ei sitä käy vieminen, neuvoi Holsti. Antaa vaan olla tavarain -paikoillaan. Täydet lekeet, täydet lekeet, -- siten näyttävät paremmin -viinan keittäjiltä. - --- No, olkoon sitten vallassanne, -- mutta jotain tässä on -toimitettava. Näittekös, että päivän kajokin jo alkaa sammua. Pian on -vallesmanni niskassamme. - --- Töihin, töihin! sanoi Salli Lapatossun nimissä. Tästä tulee vielä -sakeampi soppa, kuin Muuraismäen emännän hapanvellistä, vaikka siihen -pantiinkin yhdeksätä eri lajia. - -Iivo oli mennyt rantaan toista ryyppyä pakoon. Siellä oli hän -linttikiviä keräillyt sannan ja rantasammalikon rajasta ja kivillä -voileipiä veden pinnasta veistellyt. Hän olikin ovela siinä ammatissa. -Toiset pojat olivat jääneet aina tappiolle kotikylän rannikolla. -Rivakasti kevelläiksen hän aina syrjään päin kiveä viskatessaan ja -rivakasti kättään käännytti. Niin alhaalta viskaten sai hän kiven -vedestä ylös ponnahtamaan, ettei vesi ensinkään pirskahtanut, mutta -kivi keppelehti eteenpäin tehden puolikymmentä hyppäystä. - -Hartaasti Iivo työssään hääri, mutta muisti kuitenkin toisenkin -tehtävänsä. Muisti, miten isä eli varoitellut tarkasti katsomaan, oliko -lähteviä kylän puoleiselta rannalta. - -Kun Iivo juuri oli iloissaan siitä, että oli saanut kokonaista -seitsemänkertaisen voikakun, huomasi hän rannalta liikettä ja läksi -isälleen sanaa juoksuttamaan. - --- Kolme miestä häärii kylän rannassa. - --- Missä kohden. - --- Rantalan rantaan rinnettä laskeutuivat. Vanhan lautamiehen veneen -luo näkyivät kokoutuvan. - --- Kyllä ne hylyt jo taitavat tulla, tuumaili Salli. - --- No, ei hätää, sanoi Holsti. Käykäämme vaan viisaasti toimiin! Te, -Salli, Antti ja Iivo, vetäkää hiljaa venheet pitkin rantaa saaren -kärkeen ja saaren suvannossa soutakaa Kuivaniemen puolelle Kalkkilan -rantaan. - --- Niin, kyllä kaiketi ne rupeisivat kiini vesillä ajelemaan, jos -omalle kylälle päin pyrkisimme, saneli Salli. - --- Sitäpä minäkin meinasin, tuumaili Holsti. Käykää vaan nyt joutuin. -Pian täältä tulemme mekin perästä. - -Venheille miehet läksivät. Salli vielä mennessään varotteli: - --- Pitäkäähän varanne, ettei käy hullusti! - --- Menkäähän jo! - -Venheeseen astuivat miehet. Salli kävi itse perään ja Antti asettui -soutimille. Iivo avojaloin polskutteli vettä myöten ja työnsi venhettä -pois matalikolta. Lopulta survasi minkä jaksoi ja hyppäsi ryntäin kokan -päälle. Siitä vääntäytyi kokkaan kyyköttämään. - -Aivan rannikkoa myöten he eteenpäin soutivat. Mutta niemen kärkeen -päästyään läksivät viiltämään Kalkkilan talon rantaa kohden. - -Holsti köhnysteli kiven ja näreikköpensaan väliin käsillään syrjään -taivutellen hienoja näreen lehviä, jommoisiksi ne sakeissa metsissä -kasvavat. - --- No, tulepas pois tänne väjymään. - -Ville oli jo taas täydessä touhakassa keitoksen ääressä. - --- Niin sinnekö, karhuna pensaassa köntimään? - --- Niinpä niin. - --- Maltahan vähäsen! - -Ja taas ryypyn perästä: - --- Ääh, kylläpä se on mestaria! - --- Tulehan pois! - --- Ei sitä niin viinakultaa hukkaan jätetä. - --- Jätähän toki vallesmannille! - --- Joo, lähempänä se on oma suu, kuin kontin suu, vaikkapa olisi omakin -kontti. Semmoinempa lätäkkö siinä sitä onkin, ettei jäisi vaikka -vallesherrallekin. - -Taas hän ryyppäsi ja sitten lauloi: - - Viina se vipele, että aih voih voih, - Viina se vipele, että aih voih voih. - --- Tulehan pois, senkin tuuliviisari. Etkö kuule, miten lähellä airot -jo pulisevat. - --- Jassoo, jaham, öhöm -- sanoi vanha Koskelan ukko, kun kirkkorannassa -järveen kohahti. Väjyksiin tosiaankin, ja siellä me isk --- ei isketä, -mutta niinkuin hiiri kissan edessä pakoon vilistämme. -- Mutta tillikka -vielä, näinikään! -- Viina se vipele, että aih -- -- - --- Kuuletko, hutale, kun rannassa jo airoja kolistelevat. - --- Jassoo, jaham -- -- - -Kiven taakse Ville kuitenkin puikki. Siellä hän haamistaikse Holstin -kaulaan. - --- Viina se vipele, et -- -- - --- Hiljaa, hiljaa! - --- Elä sinä pelkää. - --- Pelkää! Turmelet koko yrityksen! - -Metsästä kuului nimismiehen matkueen polina. - --- Käykäämme tänne vaan! Täältä päin se savu näytti tissuavan. - -Peräkkäin sieltä miehet polttimolle astelivat, edellä vallesmanni, -Rantalan lautamies vallesmannin perästä ja siltavouti Rantalan -lautamiehen perästä. - --- Jaa, siinäpäs se laitos on aivan täydessä reilassa. Siinä on -käsissämme, mitenhän mones jo lieneekin, sanoi vallesmanni. - --- Mutta missähän miehet lienevät? Näyttää melkein siltä, kuin viina -itse itseään kiehuttaisi, arveli siltavouti. - --- Missähän todellakin miehet lienevät? kysäsi nimismies metsään -tirkistellen. - --- Pakoon ovat pötkineet, arveli lautamies. - --- Jokohan olivat niin arkoja? - --- Arvele sitä! sanoi lautamies. Sen ne ovat tehneet ennenkin. - --- Vasta ne ovat olleet, koska tuli vielä kattilan alla liekehtii, -tuumaili siltavouti. - --- Kunpa ne olisivat edes niin rohkeita, että uskaltaisivat vähän pitää -puoliaan, täytyisi niille antaa edes vähän miehen arvoa. Mutta -pelätähän sitä täytyy, kun ei tiedä olevan edes oikeuden pisaraakaan -puolellaan. - --- Mitähän sille laitokselle tehdään? kysyi siltavouti. - --- Mitäpäs sille muuta kun tirskut maahan vaan ja tavarat -takavarikkoon. - -Holsti oli vallesmannin matkueen puhellessa hiipinyt pois pensaan ja -kiven välistä ja sitten jatkanut hiipimistä vallesmannin venheelle, -joka oli puiden suvannossa. - -Villeä oli huvittanut kuunnella ryöstöretkeilijäin puhetta, eikä hän -siis niin tarkalleen ollut tullut mielessään pitäneeksi omaa asiaansa. -Viimein hän kuitenkin katsoi hyväksi ruveta lähtemään. Mutta hän sattui -olemaan tällä kertaa semmoisella päällä, ettei niin kovin suuresti -välittänyt turhamaisesta varovaisuudesta. Vai lienee ehkä hyvinkin -välittänyt, itsepähän lienee tiennyt. Mutta käytännössä hän sen pani -sillä lailla toimeen, että liikkeelle lähdettyään ensin vähän niinkuin -hypähti -- sillä sille hän ei mitään voinut, että pohkeissa tuntui -olevan niin paljo ponnistavaa voimaa. Sen voiman laita oli taasen sillä -tavalla, että se salli miehen vähän hoiperrehtaakin -- ja siksi ei -ollut ollenkaan väärin tehty Villeltä, jos hän hoipertui ja puski -näreikköä niin kovasti, että sen kuuli vallesmannikin. - -Mutta silloin Ville säikähti ja siitä seurasi, että hän ei muistanut -hutikassa olevansakaau. Ja hutikkakin säikähti, ja siitä seurasi, että -se ei muistanut Villessä olevansakaan. - -Kun Ville jätti hutikkansa, jäi hänelle ainoastaan hätä. Ja se hätä vei -Villeltä kaikki ajatukset ja rupesi niiden sijaiseksi ja rupesi Villeä -viemään vallesmannin veneelle semmoisella kyydillä, että Ville ei olisi -muistanut semmoisella kyydillä ennen kulkeneensa, jos hän olisi -joutanut muistelemaankaan. Mutta muistelemaan ei hän joutanut, koska ei -joutanut näkemäänkään. Sillä sakean näreikön oksat sutkivat häntä -vasten näkötaulua, että Ville "tuli vanhaksi, ja hänen silmänsä -pimenivät", kuten Iisakin ennen vanhaan. Nähdä hän ei silmillään -tarvinnutkaan, sillä hänen hätänsä näki, että hänen on venheelle -kiireimmän kautta kerjettävä. - -Vallesmanni, lautamies ja siltavouti tietysti läksivät jälkeen. Mutta -kun he eivät olleet äsken hutikassa, ja he eivät olleet säikähtäneet, -ei hätä heille tietä näyttänyt, eivätkä he muutenkaan nähneet heti sen -perästä, kun ensimmäiset lyönnit näreiden lehviltä vasten silmiään -saivat. Sen vuoksi heidän täytyi kulkea hiljemmin kuin Villen ja sen -vuoksi ennätti Ville ennemmin venheeseen ja jo soutaakin kappaleen -matkaa. - -Ja kun Ville kerran vesille pääsi, hälveni häneltä hätä ja hutikka tuli -sijaan. - -Silloin jouti Ville jo laulamaankin. Ja vallesmannin matkueen rannalle -tullessa hän lauloi: - - Hittun tittun, - Viina se tippuu, - Ei sitä anneta kellekään. - Välistä vähän - Vallesmanille, - Vaan ei ilman sillekään. - -Vallesmannin matkueesta joutui siltavouti ensiksi rannalle, ja siksi -joutui hän ensiksi puhelemaankin. - --- Siellähän ne kissanpojat pakoon puikkivat! - -Silloin joutui vallesmannikin. Hän sanoi: - --- Maksaapa katsoa miehiä, että tuntee, jos sattuvat vastakin vastaan -tulemaan. - -Ja sen perästä joutui lautamies. Ne ovat aina tottuneempia huomaamaan -asian oikeata laitaa, sillä he saavat usein tehdä arviolaskuja. - --- Mutta katsokaapas, eivätkö nuo täytiset ole ottaneet meidän venettä! --- Sama on venhe, viittävälin päässä jo menossa, ja rannalla on vain -tyhjä sija jälellä. - --- Todellakin! - --- Nuo katalat! - --- Nuo roistot! - --- Että kehtasivatkin! - --- Että uskalsivatkin! - --- Nuo syötävät! - -Sitä ei kukaan tiedä, kenenkä suusta kukin sana lähti, mutta kaikki -yllä olevat sanat tulivat sanotuksi ja vieläpä paljoa enemmänkin. - -Mutta vallesmanni sanoi, -- eli ei hän sanonut, eikä hän huutanutkaan, -mutta hän tiuskui, ja hänen kasvonsa väreilivät valkosina ja leimusivat -punasina. Ja näin hän tiuskui: - --- Mi -- mitä... mitä peliä tämä?! Kuulkaa roistot! Venhe takaisin ja -joutuin, taikka --! Kuulitteko! - --- Jo värisee hämmästyksestä ja vihasta minun harmaa partani, sanoi -vanha lautamies, ja kunniasanoillaan voisivat näkijät todistaa, että -hänen partansa värisi. - -Mutta vallesmanni kopalsi taskustaan revolverinsa ja sitä tehdessään -lausui: - --- Kyllä minä teille näytän! -- Tärähtele maailma ja pyssyt paukkakaa, -ja kavaltajat veteen vaipukoot! - -Mutta kuusipiippuinen revolveri, semmoinen, jommoista ei pitäjäässä -vielä muilla ollut, ei tahtonut ottaa suostuakseen vallesmannin -tuumaan. Ja siis pyssyt eivät paukkuneet, ja penkereet tärähdelleet, -eikä kavaltajilla ollut mitään hätää. - --- Mikä sillä tuollakin rämällä on, kun se ei ota tulta! - -Sillä tavalla ei vallesmanni muulloin sanonut revolveristaan, jommoista -ei muilla ollut. Mutta nyt hän sen sanoi ja äkäisesti sanoikin ja -pyöritteli ympäriinsä kuulakehrää. - -Ja vihdoin se laukesi. - -Vallesmanni ei nähnyt mitään vahinkoa venheen viejille tulevan, mutta -Ville näki, miten kuula teki voileivän veden pinnalla venheen sivulla. - -Toimetonna, melkein taintuneena katsoivat lautamies ja siltavouti -vallesmannin puuhia. Vasta ensimmäisen laukauksen perästä lautamies -kuin heräsi ja tarttui vallesmannin käsivarteen. - --- Armahda, herra vallesmanni! - --- Armahda vielä! jamasi vallesmanni, - --- Tunnetaanhan me heidät. - -Yhä herra vallesmanni koetti, mutta revolveri ei enää lauvennut. - --- Eihän niille ruojille voi mitään, ei yletä kiitävät kuulatkaan! - --- Rauhoitu, herra vallesmanni! houkutteli Rantanen. Kyllä me vielä -heidät tapaamme. - --- Voi jos ne olisivat noiden käsien välissä, sanoi vallesmanni ja -nyrkkiään näytti. Kerran hieraseisin ja maahan sivaltaisin, jotta -tuores sija vain jäisi jälelle. Senkin vielä kantapäälläni polkaseisin -maan sisään puolen kyynärän syvyyteen. - -Siltavoutia nauratti. - --- Ja sinäkö siinä vielä naurattelet! Minulleko nauroit? - --- Enhän minä... - --- Minulle nauroit. -- Otanko minä noiden hyppysien väliin ja sinä -tiedät, etten hellävaraa pitele. - -Mutta Rantasenkin suu vetäytyi hymyyn. - -Silloin ei voinut muuta vallesmannikaan. - -Mutta miehet, jotka venheineen juuri saaren kärjen suvantoon -kallistuivat, ne kun taas muistuivat vallesmannin mieleen, niin kasvon -laitama taas punasen puuhkeaksi välähti, siellä korvan juuresta, josta -ajamisen perästä korvaparran sänki alkoi pensoa. - --- Mitä pentelettä me teemme? - -Ja herra vallesmanni tanssi tahditonta tanssia rantasomerikolla, -hietikon ja sammalmättäikön rajassa. Tahditonta tanssia tanssi, ja -tanssin vaihteeksi vuorotellen toista ja toista korvan juurta karhasi. - --- Noo, eihän täällä erämaassa olla, kyllä löytyy pois pelastajakin, -tyynnytteli lautamies Rantanen. - -Peräsukaa läksivät siitä miehet viinapolttimolle. Mutta vallesmannin -yllätti kiire taipaleen teossa. Siellä korvan juuressa kiehahti taas, -kun muisti kattilan kivien varassa. Juoksujalkaa läksi, toiset saivat -jäädä jälelle. - -Ja kun toiset näreiköstä olivat esille vetäytymässä, kuulivat he -nuotiolta vallesmannin äkäisen ähkymisen. Kuulivat kauhojen ja muiden -pikkukalujen räiskettä. - --- Ääh, täällähän ne on niiden roistojen rakennukset. Tuhannen -nuuskaksi ne minä rusennan, samaksi sätkin kaikki ja maan rakoon -tannertelen. -- Ja rankkiastia tuossa! Tänne Närhi, tässä näytetään -hävityksen kauhistusta. - -Ja ryntäin molemmat miehet korvikkoon tarttuivat. Hulahti kerran -vellevä käytös, hulahti puolukan varsikkoon. Neste imeytyi piiloon -maahan, mutta tarat jäivät puolukan varsikon juureen. - --- Sinne hukkui monen miehen humala, sanoi siltavouti, melkein kuin -katuen silmäillen hukkaan huuhtiutunutta, alastoman näköistä rankin -jäännöstä. - --- Hukkaan hulahti, myönsi vallesmannikin. - --- Mitäs sitten? - --- Pannu ruttuun myös. - --- Ruttuunko? - --- Armotta. - -Siltavouti aikoi jo käsiksi pannuun tarttua. Mutta nimismies alkoi -vapautua tulisimmasta vihan puuskasta. - --- Annetaanhan kuitenkin olla? - --- Ollako? - --- Niin. - --- Olkoon sitten. - --- Parasta se on. Ei ole lupa särkeä. - --- Mitenkäs tälle? - -Ja siltavouti tarttui viinakorvikon korvaan. - --- Se kaadetaan. - -Vallesmanni tarttui itse korvikkoon. Korvasta piteli, mutta näytti -säälittävän. - -Jo liikahti korvikko. Uurre kohosi jo maan kamarasta. - -Mutta takasin se taasen painui, ja käsi heltisi pois korvasta. - --- Annetaan hänen vähän vuoroaan odottaa. - -Lautamies oli istahtanut mättäälle. Siltavouti Närhi seisoi -vallesmannin vierellä. - --- Niin, nythän täältä joutaisi lähtemään pois, mutta mitenkäpä pääsi, -virkkoi vallesmanni päänsä ympäri mietittyään. - -Ja sitten hän istui mättäälle Rantasen luo. Siltavouti istui myös. -Kolmikannassa kököttivät. - --- Kyllä taitaa tulla täällä yö vietettäväksi, virkkoi Rantanen. Ei -paljon kehtaisi huutamaankaan ruveta. - --- Niinpähän se taitaa tulla. - -Mutta korvallistaan taas karhasi vallesmanni. - --- Noo, mikäpäs tässä hätänä lämpimänä kesäisenä yönä, tuumi Rantanen. -Tulta vaan suurennetaan ja tarinoidaan. - -Siinä olikin aika rovio Iivon keräämiä kuivia karahkoita. Närhi -työnteli niitä tuleen, joka jo oli melkein sammuksissa. Paksu savu -pöllysi ensin kattilan alta, sitten lieskahti liekki heikkona parin -puun välissä, ja samalla syttyivät puiden päät palamaan. - -Ja kun liekki suuremmaksi leimahti, mustenivat etäisemmät illan -hämärässä huojuvat kuusien latvat, mutta läheisillä lehvillä väikkyi -kultanen kajanne. - --- Niin, hätäkös tässä, tuumi Rantanen. Tulta vaan suurennetaan ja -tulen ääressä istutaan. Tuntuukin oikein hyvältä taas tämmöinen -istuminen, kun ei ole moneen aikaan saanut olla öisillä tulilla. - -Lautamies Rantanen nosti polven polven päälle ja asettui oikein -mukavasti nauttimaan tulen tuttavuuden tuoksusta ja menneistä -muistoista. - --- Monta monituista yötä sitä ennen nuorra miessä nuottaretkillä -ollessa tuliroihun ääressä vietettiin. Se yö etenkin on selvänä -mielessäni, kun satuimme lakolahtelaisten kanssa yksille tulille. -Heillä oli näet Leena soutajana, sama Leena, jonka kanssa on nyt alun -neljättäkymmentä vuotta oltu yksissä leivissä. - --- Hoo-o, arveli nimismies. - --- Niin, nuottanuotiolla me ensikerran toisiimme silmämme iskimme, ja -samana kesänä jo rupesimme yhtä köyttä vetämään. - --- Vai nuottatulilla tutustuitte! - --- No, kyllähän me nyt tunnettiin ennenkin. - --- Mutta siellähän sanoit ensikerran nähdyn. - --- Kyllähän sitä nähtiin ennenkin, talkoissa, kylän kemuissa ja sen -siellä, mutta ei sattunut ennen oikein puheikkain pääsemään. Eikä se -Leena ennen tyttöpäänä ollessaankaan ollutkaan kaikkien tuulien -vietävä. - --- Niin, sanoi vallesmanni. Kyllä se onkin mahtavata pitää yöllä -metsässä tulta, varsinkin syksyisen pimeän aikana. Ja tuulasretket -vesillä silloin! Itse en ole viitsinyt mukaan lähteä, mutta pulskaa se -on poskestakin katsoen. Niin juhlallisena kun se loimottaa, ja näyttää -kuin tuli tulena rannoille leviäisi ja puut ja pensaat tulessa -lepattaisivat. Niin, todellakin ne näyttävät tyynelläkin ilmalla -vapisevan. - --- Niin, mukavata te on, myönsi Rantanen. Mukavata se on sauvoa nuotion -valossa pitkin rantamaa ja veteen tähdätä. Sitten kun ahvenen näkee, -niin tekee oikein hyvää kun saa siihen ätkäyttää... - --- Ei se taida olla hyvä kalojen sikiämiselle, arveli vallesmanni. - --- Eiköhän ole? - --- Niin ne arvelevat. - --- Mikähän tuossa mahtanee? - --- No, ne arvelevat, että kalat säikähtävät, kun öillä kuletaan -tuliroihuilla vettä valaisemassa. Ja sanovat, että kalat eivät menesty -semmoisissa järvissä, joissa niiden oleskelu ei ole rauhallista. - --- Niinköhän mahtaisi olla? - --- Juu, kyllä minä uskon. - --- Sittenhän pitäisi jättää tuulastus pois. - --- Eivätköhän ne kunnat puuhaakin vielä kiellon. - --- Niinkö luulet? - --- Kyllä niin on kuulunut ääniä. - -Siinä ne sitten miehet halki haastoivat asiat, vuodentulon toiveet, -karjanannit ja muut. Vallesmanni kertoi juttuja ryöstöretkistään ja -vallattomain kanssa kamppailemisista. - --- Yhä ne sentään ovat ajat paranneet, yhä siivommaksi ovat ihmiset -tasautuneet kuin taikavoimalla. - --- Niin taitavat tehdä. - --- Kyllä se niin on. Ennen vanhaan sai usein olla henkensä kaupalla -voroja ajellessaan. Muistan muutamankin, jota täytyi lähteäkseni -jälestä ajamaan. Oli onneksi talvi. Hevosella ajoin siltavoudin kanssa --- silloin olikin Kuokka-vainaa, entinen ruotusotamies siinä virassa. -Jokaisessa talossa kävimme kysymässä ja kuulimme etsimämme miehen -edellämme kulkeneen. Matkan määränsä olikin meille tietty. Lamminkorvan -talo Pirttimetsän sydänmaalla oli tunnettu varkaitten tyyssija. Sieltä -ainakin tiesimme miehen tapaavamme. Kun Koivulan kylästä läksimme, oli -meillä umpi ajettavana. Vanha hevosjälki oli lumella tukkeutunut, -jalkamiehet ainoastaan olivat taivalta urrineet. Taloon kuitenkin -tulimme. Mutta kun pihaan pääsimme, sammuivat tulet talon tuvassa. -Olivat kuulleet hevosemme helyjen äänen. Silloin Kuokalle tuli hätä, -houkutteli ettei tupaan astua. Siitä en välittänyt, mutta menin -rohkeasti sisään ja raapasin tulen tulitikuilla. Mutta tuskin oli -sähähtänyt vanhanaikuinen fosforitikku, kun kuului oven suussa rumahdus -ja kuului joku ulos ovesta potaltavan. Minä tietysti silloin jälkeen ja -juuri ehdin porstuan ovelle näkemään miten miehen sääret huiskahtivat -navetan ja aitan solassa. Siltavouti arkana vain pihalla seisoi ja -hevon ohjaksia piteli. Mutta minä en enempää siekaillut. Tiesin -varmasti ajetun saaliini pakoon vilistävän ja jälkeen läksin. Kun -kartanon taakse pääsin, oli mies jo peltojen perillä ja metsään peittyi -talon heinätietä myöten. "Ahaa, sinne et pitkälle pääse", ajattelin ja -läksin jälkeen. Pian tuli kuuma, mutta minä kilsasin turkkini hangelle, -taitoin seipään pellon aidasta ja matkaa jatkoin. Tuli vihdoin pienonen -aho eteen. Sen toisessa reunassa näin miehen seisovan pimeän metsän -reunassa. Raukka oli luullut, että minä en kehtaisi jälkeen lähteä. Kun -huomasi minun tulevan, luuli varmaankin, etten ollut huomannut, koska -hypälsi metsään. Menin perässä ja näin miehen suuren kiven kupeessa -loikomassa. Kun pääsin luokse, sujautin pari kertaa seipäällä selkään. -Silloin pääsi mieheltä rukous. "Lähdetkö mukaan?" kysyin: "Lähden, -elkää lyökö!" ulisi hän surkeasti, eikä uskaltanut hievahtaa. "Nouse -ylös!" huusin ja seipäälläni vielä kerran vetäsin. Seisomaan nousi mies -ja kuin lammas asteli edelläni. Pellon veräjälle päästyään aikoi ruveta -aidasta asetta silmäilemään, mutta kun taas kerran sujautin, täytyi -siihen jättää. Silloin niskaan tartuin miestä ja kartanolle talutin. -Kuokka hankki köysiä. Niihin mies kytkettiin ja linnaan laitettiin. - --- Eivätkös talon miehetkään tulleet vorolle apuun? kysyi Rantanen. - --- Ei kuulunut. Omituista se on, että vorojen auttajat muita kyllä -uskaltavat vastustaa, mutta kruununmiehestä pysyvät loitolla. Vorot -itse kyllä vastustavat kruununmiestäkin, mutta niissäkin olen huomannut -jotain kunnioituksen tapaista. Muuten minua nuorempana ollessani -pelkäsivätkin pahasti, mutta nyt eivät näy niinkään pelkäävän. - -Oltiin sitten ääneti kotvan. Viimein virkkoi vallesmanni: - --- Kerropas Rantanen joku satu. Niissähän on niin mukavia muutamia. - --- Kyllähän minä niitä ennen muistin, mutta nyt alkaa pää jo -höperöityä. - --- Kerrohan nyt! pyysi siltavoutikin. - --- Niin, mutta sepä onkin nyt Närhin vuorolla, sanoi Rantanen. Me muut -olemme jo kertoneet jokainen. - --- Mitäpäs minä osaisin... - --- No, kerro pois! sanoi vallesmanni. Sitten se taas jää Rantasen -vuorolle. - --- No olkoon menneeksi, sanoi Närhi. - -Toiset miehet asettivat kasvonsa totisiksi ja olivat valmiit -kuuntelemaan. Siltavouti kertoi, ja vallesmanni aina tapansa mukaan -väliin jotakin virkkoi. - --- Oli kerran rikas mies, rikkain kaikista rikkaistakin -- - --- Jaha. - --- Hänellä oli suuria linnoja paljo ja linnat kultaa täytenään -- - --- Hoo, olipas siinä kultaa! - --- Niin täytenä olivat linnat kultaa, ettei enää mies parka asumaan -mahtunut -- - --- Oho! - --- Niin. Mutta silloin päätti mies teettää uuden linnan, entistä -mahtavamman. Puista linnaa ei hän aikonut suvaita, mutta ei tietänyt, -mistä se muustakaan tehtäisiin -- - --- Noo, mitäs sitte? - --- Ja silloin hän kutsui kaikki maailman viisaimmat rakennusmestarit, -joilta saisi tietää, mistä se linna tehtäisiin -- - --- Mitäs sanoivat? - --- No, yksi ehdotti linnan tehtäväksi kivestä. Siihen ei se rikas mies -suostunut. Toinen ehdotti raudasta. Ei siihenkään. Kolmas vaskesta. Ei -vielä siihenkään. Neljäs hopeasta. Eikä vielä siihenkään. Niin -ehdottivat ne maailman viisaimmat rakennusmestarit kaikki metallit ja -muut rakennusaineet linnan seiniksi, mutta mikään ei sille rikkaalle -miehelle kelvannut. - --- No, mitenkäs sitte? - --- Niin, mitäs muuta ollakaan? Tuli sitten yksi tyhmä mies, joka ei -ollut rakennusmestari eikä mikään. Hän sanoi, että linna tehtäisiin -luusta. - --- Luustako? - --- Luusta niin. - --- Ja siihenkö mies tyytyi? - --- Siihen tyytyi mies, otti sen tyhmän miehen vielä -rakennusmestariksikin ja rupesi sillä luita keruuttamaan. Ja se tyhmä -mies lähetti sanan kaikkeen maailmaan, että ihmiset hänelle luita -kulettaisivat. Silloinkos rupesi luun siivoa keräytymään. Keräytyi -luuta kaikellaista, hevosen luuta, lehmän luuta, lampaan luuta, koiran -luuta, linnun luuta, kissan luuta -- - --- Ja kirpun luuta! - --- Niin, kyllä siihen keräytyi kaikkein elävän luita suuri summaton -rovio. Viimein luultiin niiden linnan tarpeiksi riittävän. - --- Jako silloin ruvettiin linnaa tekemään? - --- Tietysti. - --- Syntyikös? - --- No, tiedättehän, että luut ovat semmoisenaan liijan pieniä -rakennustarpeiksi. Se tuhma mies, joka silloin oli rakennusmestarina, -päätti, että luut ovat pantavat likoamaan, jolloin ne muodostuvat -yhdeksi möhkäleeksi. - --- Hoo. - --- Etkös usko sitten, että luut lijotessaan liittyvät yhteen. - --- En. - --- No, mutta se täytyy uskoa, muuten ei tule sadusta mitään. - --- No, uskotaan sitten. - --- Mutta se täytyy uskoa aivan tosissaan. Uskotko, että luut sulavat -yhteen lijotessaan? - --- No, uskon. - --- Niinpä jätetään sitten ne luut likoamaan, ja sillä aikaa saa -Rantanen kertoa satuvuoronsa. - -Siihen ne Närhi lopetti. Koko joukkue nauraa hohotti aivan täydellä -kurkulla. - -Ja silloin vallesmanni teki rohkean päätöksen. Koppasi tanhuvalta -kauhan, jonka äsken oli ruttuun musertanut, otti sillä viinaa -korvikosta ja tarjosi Närhille. - --- Saat ryypyn, jos tahdot, kun osasit niin huonon sadun kertoa. - -Närhi vilkasi Rantaseen ja vallesmanniin, Rantanen myös vilkasi -vallesmanniin, mutta kukaan ei heistä virkkanut mitään. - -Sitten Närhi maistoi, maistoi kuin leikillään vain. -- - -Mutta Holsti, Salli, Ville, Antti ja Iivo, pari muuta miestä mukanaan, -olivat soutaneet saaren toiselle liepeelle. Hiljaa olivat soutaneet ja -hiljaa metsää myöten hiipivät nuotiolle päin. Metsän reunassa olivat -tarkastelleet tulille Närhin luisen linnan rakentamisesta kertoessa. -Sitten kun juttu loppui ja vallesmanni viinaa Närhille tarjosi, silloin -oli heistä sopivin aika, ja koko joukko astui muka ihmetellen -nuotiolle. - -Nuotiolla kavahtivat seisalleen Rantanen ja Närhi, vallesmanni jo -seisoi entuudestaan. - --- Kas, mitäs säikytte, sanoi Ville. - --- Niin, teitäkö säikymme! jamasi vallesmanni, pannen painon -viimeiselle sanalle. - --- Niin, täällähän te niin toimella tirettelitte, jatkoi Ville. - -Mutta Holsti näytti kuin puusta pudonneelta ja vähän säikähtäneeltä. Ja -tuskin näytti hän saavan hämmästystään lausuneeksi. - --- Mitä näen! Vallesmanniko viinan keitossa? - -Vallesmannikin näytti kuin puusta pudonneelta -- hetkisen vaan. Pian -hän kuitenkin toimekkuutensa tapasi, tapasi terävän, säikyttävän -toimekkuuden. - --- Jassoo, -- semmoinenko teillä oli tarkoitus. - -Ja sille "semmoinenko" sanalle tuli niin merkitsevä paino, että se kuin -tulella vihlasi ainakin Holstia, Sallia ja Villeä. Tuntui heistä kuin -tuuleen puhalletulta koko suunnitelma. Vilkasivat kuin yhteisen -taikavoiman tenhosta tuomiinsa todistajiin ja toimetonna paikoillaan -seisoivat. - -Mutta niin ei tehnyt vallesmanni. - --- Vai niin te aijoitte! Mutta minä sanon, että teidän nämä rakkineet -ovat ja niin niiden kanssa menetelläänkin. - -Jo tulisen tarmon tenhoomana tarttui vallesmanni viinakorvikkoon. -Hurahti vain kerran... Sitten tarttui pannuun. Apua ei tarvinnut. -Romahti ja rumahti pannu, kumolleen keikahti, hattu huiskahti -sammalikkoon Villen ylistämältä "kirkaskupeiselta rikkaalta emännältä." - -Mitään ei vallesmanni virkkanut, mutta jokaisesta liikkeestä näytti -miehet lukevan uhkamieliset sanat, että "näin näille tehdään." - -Mutta Antti, typerä mies, muljautteli typerän äkäsiä katseita Holstiin, -hivutteleiksen vähitellen lähemmäksi Holstia ja -- puristeli nyrkkiään. - -Ja kun vallesmanni vielä pannuun tarttui, huiskautti sitä vielä kerran -kivikkoa vasten, että siihen tuli pari suurta runtua entisten lisäksi, --silloin oli Antti jo kylliksi lähellä, Antin nyrkki paukahti, ja se -paukahdus koski kaikkein kovimmin Holstiin. - -Mutta kun nyrkki aikoi toisen kerran pudota, tarttui siihen Holsti. -Käsirysyssä kamppaili siinä kaksi miestä, toinen lyödäkseen, mutta -toinen enemmän lyöntiä karttaakseen. Ja Iivo, pienonen poika, nyhti ja -nukkasi Holstia alempaa, josta hän yletti. - --- Venheille! huusi Ville. - -Ja peräsukaa läksivät miehet kaihottamaan. Muut olivat jo metsässä, kun -heidän menonsa huomasivat Holsti ja Antti. Silloin hekin tappelunsa -unhottivat ja läksivät jälestä kaihottamaan. Ja vallesmanni ja Närhi -olivat mukana. Lautamies Rantanen tuli kaikkein viimeisimpänä. - -Venheille joutuivat miehet. Venheille joutuivat ja venheihin kävivät -käsiksi. Mutta Närhi joutui toiseen venheeseen kiini yhdellä ajalla -muiden kanssa. Silloin juoksivat miehet kaikki toiselle venheelle, -survasivat sen tulisella vimmalla vesille ja soutamaan läksivät. -Holstikin hyppäsi mukaan, vaikka toiset vihaisesti häneen katsoivat. - -Mutta kun vähän matkan päähän pääsivät, rupesi Antti taas nyrkkiään -puristelemaan. Holsti istui tuhtolaudalla häntä vastapäätä. Antti -sipasi taas häntä korvalle. - -Venhe kaatui ja miehet veteen pulahtivat. Muut nuoremmat uivat saarta -kohden ja rantahietikolle vääntäytyivät, mutta Holstia ja Sallia ei -heidän joukossaan näkynyt. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SAARESSA*** - - -******* This file should be named 62334-8.txt or 62334-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/3/3/62334 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/62334-8.zip b/old/62334-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 839a993..0000000 --- a/old/62334-8.zip +++ /dev/null |