diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/61095-8.txt | 5183 | ||||
| -rw-r--r-- | old/61095-8.zip | bin | 105968 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 5183 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..ff615e6 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #61095 (https://www.gutenberg.org/ebooks/61095) diff --git a/old/61095-8.txt b/old/61095-8.txt deleted file mode 100644 index ae0c154..0000000 --- a/old/61095-8.txt +++ /dev/null @@ -1,5183 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Ruotsalainen uhkapurjehtija, by Henrik af -Trolle, Translated by Juho Jäykkä - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Ruotsalainen uhkapurjehtija - Historiallinen kertomus 1854 vuoden sota-ajan muutamista tapahtumista Suomen vesillä ja rannoilla - - -Author: Henrik af Trolle - - - -Release Date: January 4, 2020 [eBook #61095] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RUOTSALAINEN UHKAPURJEHTIJA*** - - -E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen - - - -RUOTSALAINEN UHKAPURJEHTIJA - -Historiallinen kertomus 1854 vuoden sota-ajan muutamista -tapahtumista Suomen vesillä ja rannoilla - -Kirj. - -H. AF TROLLE - - - - - -Helsingissä 1905, -G. W. Edlund, -1905. - - - -ENSIMÄINEN LUKU. - -Isä ja poika. -- Perheen hylky. -- Mailman tapaus tekeillä. - - -V. 1854 eli ja oli Geflen kaupungissa Ruotsin maalla -kunnallisraatimies, nimellä Gaabriel Evert, joka muuten ammatiltansa -oli puutavarain kauppias. Häntä pidettiin arvossa rehellisen ja -kunniallisen luontonsa tähden ja kaupungin hallitus oli kutsunut -hänet neuvoskuntansa jäseneksi. Sangen hyvin ymmärsi hän kaikki mitä -koski metsä- ja puutavara-asioita, mutta lain monimutkaisia kaaria ei -hän voinut saada päähänsä; toisenlaiset olivat ne kaaret, mitkä hän -tunsi kyllin ja tarkoin. Mutta kuten sanottu, oli hän rehellinen ja -selväjärkinen ja näillä ominaisuuksillaan hän useimmiten osasi oikeaan, -esiin tuoden lauseensa oikeammin kuin lakia oppimattomalta olisi voinut -odottaakaan. - -Raatimies Evert ei ollut rikas, eikä varakaskaan, mutta hän oli -hyvinvoipa, kuten sanotaan, teki jokaiselle oikein, oli velaton, ja -osaansa tyytyväinen ja tyytyväisyys onkin, kuten tiedetään, maallisen -onnen parhaita perustuksia. - -Mutta raatimiehellä oli toisentapainen arvaamaton rikkaus. Hänellä oli -hyvä vaimo ja lukuisa lapsiparvi, seitsemän poikaa ja kuusi tytärtä, -siis kolmetoista perillistä, joten hänellä oli se iloinen vakuutus, -ettei Evertin nimi pitkään aikaan kuole, vaan että se tulisi vielä -kestämään monet sukupolvet puhki. - -"Varhaiset aviot eivät ole edullisia", sanoi raatimiehen lapsiparvea -nähdessään muuan hänen setänsä. "Kolmentoista luku on sitä paitse -onneton luku, joku sinun lapsistasi joutuu varmaan hunningolle." - -Raatimies naurahti, katseli veitikkamaisesti reipasta ja kunnollista -vaimoansa ja arveli, että jos Herran tahto niin olisi, voi kolmentoista -luku kylläkin muuttua neljäksi- tai viideksitoista. Mutta siitäpä -ei tullut mitään; perheensä ei enää lisääntynyt, raatimies ja hänen -vaimonsa vanhenivat ja kertomuksemme alussa oli ukko jo täyttänyt -60 ikävuotensa. Hänen korkea vartalonsa oli köyristynyt, tukka -silminnähtävästi harmaantunut ja näkö niin heikontunut, että hänen -oli tarvis ruveta käyttämään sinisiä silmälasia. Rouva, joka oli -miestänsä kymmenkunnan vuotta nuorempi, oli säilynyt paljoa paremmin. -Viisikymmentävuotisena oli hän lihava, punaposkinen rouva, joka vallan -kepeästi hoiti taloutensa ja monilukuisen perheensä. - -Sedän ennustus kolmentoista luvun onnettomuudesta raatimiehen -jollekulle lapselle, ei näyttänyt käyvän toteen. Kaikki kasvoivat -vanhempaansa iloksi. Opintonsa päätettyä saivat pojat hyviä paikkoja -eri ammateissa ja kolme tytärtä tuli hyviin naimisiin. Lyhyesti sanoen: -kaikki kävi hyvin Evertin monelle lapselle. Nuorin pojista, Yrjö Evert -oli vanhempainsa lemmikki. - -Kertomuksemme alussa oli Yrjö kuusitoista vuotias. Hän oli kaunis, -pulskea nuorukainen, ruumiiltansa terve ja väkevä. Hänen korkean otsan -alla loisti vilkkaat silmät. Käyntinsä oli kevyt ja jäntevä, koko -olentonsa reipas ja uljas. Sellaisesta kyllä sopi toivoa, että hän -mailmassa menestyisi ja toimeentulisi, vieläpä saavuttaisi suosiotakin, -koska hän oli hyväluontoinen ja rehellinenkin. - -Mutta vaikka kaikki tämä oli Yrjön eduksi, oli hänellä muita -huonompiakin ominaisuuksia, mitkä saivat hänen isänsä myöntämään, että -sedän ennustus valitettavasti voisi käydä toteen ja juuri Yrjölle -hänen lempilapsellensa. Varhain pantuna kouluun, Yrjö osoitti ilmeistä -haluttomuutta lukuihin, mutta sitä suurempaa mieltymystä nuorison -ajanvietteisiin. Hän oli kumppaneistansa etevin voimistelija, paras -uimari, pallon lyöjä ja se, joka rohkeimmin kiipesi maston huippuun -suurimmillakin laivoilla, joita tuli kaupungin vilkkaaseen satamaan. -Kerran näki hänen isänsä suureksi kauhukseen, miten poika kiivenneenä -suurimman laivan keskimastoon, oli asettunut siellä seisomaan -päälaelleen ja siinä tilassa heilutteli jalkojansa ilmassa. Raatimies -ei tohtinut hengittääkään, sitä vähemmin huutaa, jott'ei pelättäisi -poikaa putoamaan. Uhkarohkea nuorukainen tuli onnellisesti alas -ilmamatkaltaan. Isä kutsui hänet luoksensa ja nuhteli häntä vakavasti -hänen teostansa. - -Yrjö naurahti ja sanoi: - -"Tiedä isä, että minä opettelen merimieheksi, sillä merille hehkuu -koko haluni ja mieleni. Oppineeksi mieheksi en minä kelpaa enkä myös -kauppiaaksi, tai käsityöläiseksi. Minä olen täyttänyt 14 vuotta enkä -ole vielä muuta kuin ison koulun toisella luokalla. Anna minun mennä -kajuuti-vartijaksi Presioosaan, Geflen pulskimpaan laivaan, niin saat -nähdä, että Yrjö Evertistäkin aikaa voittain tulee kunnon mies. Olethan -itse sanonut, ettei miehen tarvitse hävetä mitään kunniallista tointa -ja että siihen pitää ryhtyä mihin tuntee taipumusta. Ei minusta ole -muuksi kuin merimieheksi; päivällä ajattelen minä merille menoa ja -yöllä näen siitä unta." - -Raatimies säikähti ja katsahti uljasta poikaansa. Vanhempi Evert ei -ensinkään suosinut merta. Hänen isänsä oli ollut merikapteini ja -uponnut laivoineen päivineen jo pojan lapsuudessa. Mutta hän muisti -vallan hyvin äitinsä, omansa ja siskojensa surun ja tuskan, kun saivat -tiedon isän onnettomasta lopusta. Siitä hetkestä asti kauhistutti heitä -meri. Kaikilla hänen muilla pojillaan oli toimeentulo maalla ja nyt -tahtoi hänen armain poikansa erota kodista ja antautua tuon petollisen -elementin valtaan. - -Vaieten kävivät isä ja poika rinnatusten kotia kohden. Vasta pitkän -ajan kuluttua tuli raatimies lausuneeksi: "sinun sanasi, Yrjö, -tuottavat minulle haikean mielen, sillä minä toivoin sinulle valoisaa -ja onnellista tulevaisuutta, vaan en luule sitä löytyvän merimiehen -ammatissa, johon sanot itselläsi olevan taipumusta ja halua. En -kumminkaan tahdo estää sinua rupeemasta merimieheksi, mutta et ennen -kuin täytettyäsi 16 vuotta, saa ruveta laivan kantta polkemaan. Sinulla -siis vielä on kaksi vuotta aikaa päätöksesi vakaannuttamiseen ja -tarpeellisten tietojen kartuttamiseen. Käytä se aika hyvin ja niitten -kahden vuoden kuluttua sano suoraan, vieläkö sittenkin haluat merille. -Silloin saat vapaasti valita urasi. Siihen asti ei huolita tästä -sanaakaan hiiskua." - -Mutta povessansa tunsi Evertin Yrjö sulaa iloa ja riemua. Pianhan ne -kaksi vuotta kuluivat ja silloin oli isäkin pitävä sanansa. Kahden -vuoden kuluttua pääsisi hän vihdoinkin merelle, jota hän nyt ikävöiten -katseli joka päivä. Koulussa oli hän hyvin ahkera ja kokosikin vähän -tietoja, mutta kirjalliset toimet kävivät kehnosti, vaikka hän olikin -ahkera. Lukemisessa oli Evertin Yrjö sama paksupää kuin ennenkin; -epäilemättä Jooseppi sedän ennustus toteutuisi häneen nähden. - -Yrjön koetusajaksi määrätyt kaksi vuotta kuluivat vihdoinkin loppuun ja -hänen riemuksensa kirjoitettiin nyt vuosiluku 1854. Sota oli syttynyt -Venäjän sekä länsivaltain ja Turkin välillä ja tämä tärkeä tapaus -jännitti kaikkein mieliä. Ruotsi oli vahvasti vakuuttanut pysyvänsä -kenenkään puolta pitämättä. Odotettiin Itämerelläkin tähdellisiä -sotatapauksia ja heti vetten auettua varrottiin siellä saada nähdä -yhdistetty Ranskan ja Englannin sotalaivasto. Ruotsin pohjanmaan -satamissa oli vilkas liike ja hälinä. Suomen satamat tietysti -tulisivat suljetuiksi ja ankarasti vartioituiksi. Kauppamiehille ja -rohkeille seikkailijoille Ruotsin pohjoisosassa, mikä on Suomea niin -lähellä, kai koituisi oikea kultainen aika. Niihin satamiin täytyi -vierasten sotalaivain tulla hakemaan ruokavaroja, vettä, hiiliä ja -muita tarpeita. Suomalaiset taas pian joutuisivat pahan aikaisen -puutteen alaiseksi. Tarpeeksi rohkea ja Suomen saaristoa hyvin tunteva -salapurjehtija ja sotasalpauksen särkijä voisi ansaita suuret rahat. -Englannin sterling-puntia ja shillinkiä, Ranskan kultarahoja ja frankin -kappaleita karttuisi yltäkyllin Pohjois-Ruotsin kauppamiesten ja -asioitsijain kirstuihin, uhkapurjehtijain ja merimiesten taskuihin. -Odotettiin syntyvän vallan verraton liike ja rahoja ansaittavan -tukuttain. Näin haaveksittiin ja toivottiin, ja toiveet tosiaankin -melkein täyttyivätkin, sotavuosina ansaitsivat Ruotsin-pohjan -kauppiaat, tehtailijat, tavarain hankkijat ja merimiehet hyvästi rahaa. -Melkoisesti sitä tuli Suomestakin. - -1854 vuoden talvi oli ankara. Vasta huhtikuulla lähti jää pohjanmaan -satamista, jotka siten tulivat meriliikkeelle vapaiksi. Evertin Yrjön -suureksi iloksi paljastuivat vihdoin Geflen molemmat sataman suut ja -tähän vilkkaaseen merikaupunkiin tuli laivoja ei ainoastaan useammista -Euroopan satamista, vaan vieläpä Amerikasta, Itä- ja Länsi-Intiasta -sekä Välimerestä. Vapaasti lainehtivat vedet välkkyivät kevätpäivän -paisteessa. Lintujen viserrykseen yhtyi merimiesten raikas laulu ja -viimeiset jäät ajeltuivat merelle, missä saivat joko upota taikka -sulaa. Liittolaisten sotalaivastoa odotettiin joka päivä Pohjanlahden -vesille. Englannin- ja Ranskankieliset sanakirjat kävivät ahnaasti -kaupoiksi. Smoolannista ajetut lihavat härät odottivat surmaansa, -muuttuakseen maukkaiksi häränpaisteiksi ja kaikki myymälät olivat -tavaroita täynnä. Ruotsin-pohjan kauppamiesten sydämet sykkivät yhä -vilkkaammin. Majakkapaikoilta toivat luotsit tietoja, että vieraita -sotalaivoja jo oli nähty. Mutta ajojäät Itämeressä viivyttivät -meriliikkeen yleisempää alkamista. Tästä kiukuteltiin ja toivottiin -jäitten joutuvan hiiteen. Rikkautta ja kultaa toivovalla harvoin on -riittävää kärsivällisyyttä. - -Tuli vihdoin se ilon sanoma, että Englannin Itämeren laivasto -sir Charles Napierin johtamana maaliskuun 20 p:nä oli tullut -Isosta-Beltistä. Hänellä oli 42 laivaa, kaikki höyryvoimalla kulkevia, -ja yhteensä 16 tuhannen hevosen voimaisia, joissa oli 2,200 kanuunaa -ja 22 tuhatta merisotamiestä. Ranskalaisten kanssa oli liittolaisten -sotalaivoja Itämeressä yhteensä 76. Toukokuun lopulla salpasivat nämä -Venäjän laivaston; Suomen satamissa jo tiedusteltiin mihin varustuksiin -Itämeren rannoilla oli ryhdyttävä. Jo varemmin olivat liittolaiset -ryöstäneet ja kotiin lähettäneet muutamia Suomen kauppalaivoja. Venäjän -laivasto oli harmaakivisten varustustensa turvissa ja vältti nähtävästi -joutumasta tappeluun vihollistensa kanssa. - -Oltiin siis jo toukokuun keskivaiheilla, mutta keinottelijat Geflessä -eivät vielä olleet saaneet englantilaisille myydyksi naulaakaan -lihaa eivätkä kaduillansa kuulleet ainoatakaan alkuperäistä yes -tai oui. Satama oli täynnä laivoja, mutta niistä ei yksikään ollut -sotalaiva. Yrjö Evert oli taaskin keskustellut isänsä kanssa merille -lähtemisestään. Hän ei ollut siinä kohdin mieltänsä muuttanut, vaan oli -päätöksessänsä yhä vakaantunut, jonka vuoksi hän nyt muistutti isäänsä -hänen lupauksestaan. Isän ei muu auttanut kuin antaa suostumuksensa; -Yrjö erosi koulusta. Hänelle ostettiin merimiehen kirstu ja siihen -nuorelle merimiehelle sopivat tarpeet. Evertin Yrjö oli valmis -lähtemään milloin hyvänsä, mutta vaikka hän kyllä ahkeraan oli hakenut, -ei hänen vielä ollut onnistunut saada paikkaa. Kaikilla laivoilla -oli täysi miehistö, etenkin pitkille matkoille lähtevillä, ja juuri -sellaiselle pitkälle matkalle hehkui hänen mielensä. Ei sekään auttanut -että hän koetti käydä heiluvasti, niinkuin merimiehet tavallisesti, -että hän näytti tupakkarullaa taskustansa ja että kiiltohattunsa oli -kallellansa ja ikäänkuin ihan putoamassa. Kapteinit eivät tarvinneet -kajutinvartiaa eikä nuorta merimiestä. Yrjöllä nähtävästi oli huono -onni. - -Ihana oli toukokuu. Merimiesten hatuissa oli sinivuokkoja sekä kevät -esikkoja; kovasti rähisten valmistelivat vesilinnut pesiänsä karille -ja luodoille. Iltasilla vähä ennen auringonlaskua oli satamanrannalla -runsaasti kävelijöitä katselemassa vilkasta elämää reidillä. Ehtimiseen -oli puheena sama aine, se näetten, eivätkö ne vieraat sotalaivat -jo pian tulisi Gefleä tervehtimään. Tästä puhuttaessa näkyi savu -höyrylaivasta, joka pyrki satamaan. Kaikkein silmät kääntyivät sitä -kohti. Olisikohan se joku noista jo mainetta saavuttaneista Englannin -laivoista Beagle tai Figer! Mitä hartaasti odotetaan ja toivotaan, sitä -mielellään uskotaankin ja muutama kaupungin nuori herra pani jo veikkaa -että laiva, minkä runko jo rupesi näkymään veden yli, olisi joku -ikävöityistä vieraskansalaisista. - -Laiva tuli yhä likemmäksi. Sen pitkä musta runko korkeni yhä. -Höyrylaiva oli takeloittu kuunariksi ja sen korkeat mastot hyvin -takanojassa. Lippua ei se vielä näyttänyt mastonsa nenästä. Kahdesta -valkeaksi maalatusta savutorvesta tuprusi paksu kivihiilien savu, -jota tuuli hajoitti merelle, minne se kärmeen tapaisena jäi taivaan -rannalle. Keulan ympäri, terävä kuin partaveitsi, kuohui vesi -valkoisena kuin vispilöitty kerma. Se oli propellihöyrylaiva vahvimpaa -laatua ja parhaimmista aineista. Kaikki purjeet olivat hyvin sidotut ja -ulkomuodoltaan se oli ihan sotalaivan muotoinen. - -"Se keula on ensimäisen kerran kastunut Hudson Riverissä", sanoi muuan -amerikalainen merikapteeni parille lähellä seisovalle kansalaiselleen. -"Sille on Watson tai Scott tehnyt piirustuksen, toisin ei voi olla." - -"Se on englantilainen, siitä voin lyödä 100 punnan vedon", lausui muuan -Albionin punapartainen merikarhu. "Sen kyljissä on englantilaista -plootua ja se on laskettu vesille Blackwallin varvista Tyne-virran -rannalla." - -"Se on joko Figer tai Beagle, jotka ovat englantilaisia sotalaivoja", -sanoi muuan englantilaisen kauppalaivan kapteeni. "Minulla on kuvalehti -Illustrated London News ja siinä olen nähnyt sekä Figerin että Beaglen -kuvan. Mutta kas, jopa se nostaa lippunsa. Hiisi vieköön! onhan se -ruotsalainen", huusi englantilainen tuntuvasti nolostuneena, kun hän -näki hyvin tunnetut siniset ja keltaiset värit maston huipusta. - -"Aivan niin, se on ruotsalainen höyrylaiva, rakennettu Motalan -konepajassa; sen runko on parasta Ruotsin rautaplootua, sen kone 300 -hevosen voimainen, se vetää 1,500 tonnia lastia, kulkee vähintäin 12 -solmuvälin nopeudella tunnissa ja sen nimi on Salama. [Oikeastaan -ruotsiksi 'Blixten', mutta lausumisen helpoittamiseksi ja jotta sanan -oikea merkitys olisi suomalaiselle lukijalle tietty, kirjoitamme sen -tässä suomeksi. Suoment. muistutus.] Nyt, herrat, olette saaneet täydet -tiedot laivasta, mikä juuri laskee ankkurinsa." - -Hyvällä englanninkielellä lausui nämä sanat eräs vanhan puolinen -mies. Hymyillen nosti hän hattuansa nolostuneille ulkomaalaisille ja -astui kiireesti rantaan missä häntä odotti vene ja siinä kuusi vahvaa -soutajaa. Mies astui veneesen, otti peräsimen ja käski laskea rannasta. - -Nämä käskyt annettiin ruotsiksi. Nuolen tapaisesti lensi vene sitä -paikkaa kohti, missä Salama oli ankkuroituna. Viidentoista minuutin -perästä oli vene höyrylaivan kupeella. Tämä vanhanpuoleinen mies -kiipesi nuorukaisen ketteryydellä köysirappusia myöten laivalle. -Kannella oli häntä vastassa solakkavartaloinen komea mies soreassa -merimiehenpuvussa. Se oli laivan kapteini, joka nähtyänsä tuon -vanhanpuolisen miehen, kurotetuin käsin kiiruhti häntä vastaan. - -"Terve tulemastanne; patruuna"! ratkesi Salaman päällikkö lausumaan, ja -ilo loisti hänen kasvoistansa. "Olen jo tässä; miten Mimmi voi?" - -"Tyttäreni on ihan terve ja on ikävöinyt teitä yhtäpaljon kuin minä -teitä ja Salamaa. Millainen on laiva?" vastasi ja kysyi patruuna. - -"Se on kilpajuoksija, joka täyttää mitä nimensä sanoo", vastasi -katteini. "Plootu on parasta rautaa eikä koukistu, vaikka laiva 10 -solmun vauhdilla törmähtäisi karille. Eilen oli aika myrsky ja meri -aaltoili valtavasti, mutta Salama leijaili kuin myrskypääsky aalloilla -ja kulki 8 solmun nopeudella, kokka suoraan myrskyä vastassa. Meidän -oivallisen laivanrakentajan Carlsundin on paras kunnia laivasta. -Motalan konepaja ei koskaan ennen ole tehtäväänsä paremmin tehnyt. -Salama ei pelkää mennä kilvoittelemaan englanti- ja ranskalaisten -parhaimpainkaan kanssa." - -Patruuna naurahti hyvillä mielin. - -"Se on hyvä, katteini! käydäänpä nyt salonkiin vähän keskustelemaan", -sanoi hän. "Salaman lasti on valmis; minä tahdon, että te kahdeksan -päivän kuluttua purjehditte Suomeen." - -Miehet menivät salonkiin. Juuri silloin laski toinen vene laivan -kupeelle. Siitä nousi yksi ainoa nuori mies laivan kannelle. Se oli -Yrjö Evert. Hän pyysi varapäälliköltä saada puhutella katteinia. - -"Milenius katteinilla ei nyt ole aikaa", vastasi hänen sijaisensa. -Viimeinen höyry tuprusi ulos ja laivamiehet rupesivat laskemaan veneitä -mereen. - - - - -TOINEN LUKU. - -Patruuna, katteini ja Salama. -- Mistä hinnasta merimies voi saada -Geflen rikkaimman ja kauniimman neidon. -- "Kummi, tehän autitte minua -kasteessa suolattomassa vedessä, auttakaa minua nyt toisessa kasteessa -suolaisessa vedessä." -- Jopa tulivat. - - -Kiiltävän tammisen pöydän ääressä, joka oli peitetty kalliilla -pöytävaatteella, istui patruuna ja katteini salongissa, keskustellen -puoliääneen keskenään. Pullollinen viiniä, tuotu suoraan Madeirasta, -ja kaksi lasia seisoi tarjottimella heidän edessänsä. Vartijan oli -kielletty laskemasta ketään salonkiin; patruuna ja katteini tahtoivat -olla kahdenkesken ja häiritsemättä. - -Patruunan nimi oli Joonas Wulff. Ikänsä oli 56 vuotta; hän oli Geflen -rikkain tukkukauppias ja laivanreitaaja, jonka nimi missä pankissa -hyvänsä oli vähintäin koko miljoonan arvoinen. Hänen hallussaan oli -suuria metsiä, mahtavia tehtaita ja maatiluksia, useampi laiva, sekä -kaksi ihanaa tytärtä, Mimmi ja Elviira. Hänen oli niinikään Salama, -tuo komea, ihka uusi höyrylaiva, jonka nopeus oli 12 ja hätätilassa, -korkeimmalla höyryvoimalla 14:kin solmuväliä tunnissa. Patruuna, joksi -häntä yleisesti sanottiin, oli siis onnellinen mies, vaan rikkautensa -tähden oli hänellä aivan vähän todellisia ystäviä, mutta kadehtijoita -sitä enemmän. - -Patruuna oli lihavanlainen, vahvavartaloinen mies, hänen kasvojensa -muoto oli niitä, joita ei helposti unohda. Hänen mustassa tukassansa ei -vielä ollut ainoatakaan harmaata karvaa, hänen pienet harmaat silmänsä -olivat vilkkaat, milt'ei juonikkaat, ja kun tuuheat kulmakarvansa -rypistyivät, oli hän oikein hirmuisen näköinen. Suuri köyrynenä oli -tämän ripsikaaren alla. Hänen suunsa oli suuri ja hampaat valkoiset -kuin helmet. Ulkomuodoltaan patruuna oli kuin itse terveys, ja -todenteolla olikin hän niin terve kuin paras petäjä hänen suurissa -metsissänsä. - -Ken viisineljättä vuotta sitten huhtikuun ensimäisinä päivinä olisi -ollut Geflen n.s. maatullissa, olisi varhain samana aamuna saanut -nähdä terveen ja rivakan 21-vuotiaan pohjanmaan nuorukaisen, suuri -tuohikontti selässä, naulapohjaiset saappaat jalassa ja tukeva -keppi kädessä, pukuna polvihousut ja pitkä sarkatakki, astuvan -maamiesten kuormain keskitse, näin saapuen Geflen vanhaan meri- ja -kauppakaupunkiin. Tällä nuorella miehellä ei ollut äyriäkään rahaa -taskussa, ei puolustajia eikä ystäviä, hän oli köyhän uutisasukkaan -poika, mutta oli kuin olikin vankasti päättänyt saavuttaa onnen ja -tulla rikkaaksi. Hänellä oli hyvä pää ja terävä äly ja hän tunsi -sopivansa kauppamieheksi. Hänellä oli terveet raajat ja voimaa niin, -ett'ei paljoa aristellut mennä vaikka karhun kera paininlyönnille. - -Tämän nuoren miehen nimi oli Joonas Wulff. Päivä sen jälkeen kuin hän -tuli Gefleen, sai hän paikan ja työtä lautatarhassa. Hänen väkevät -käsivartensa ja suuret kouransa pitelivät hirsiä, lankkuja ja lautoja -kuin lasten leluja. Pian sai hän parhaimman päiväpalkan. Hän teki työtä -kuin kolme muuta, kulutti vain kuin yksi. Hän säästi ja kitsasteli, ei -pannut mitään kapakkaan, mutta sitä enemmän kirstun pohjalle, opetteli -sen ohessa kirjottamaan ja lukua laskemaan. Tästä seurasi, että Joonas -Wulff viisineljättä vuotta myöhemmin oli miljoonan omistaja. Rahan -ansaitseminen oli hänen elämänsä päämäärä, työtä tekeminen oli tullut -hänelle välttämättömäksi tarpeeksi. "Työ on elämän höyste, se on paras -keino karkoittamaan ikävän ja pahat ajatukset", oli hänellä tapana -sanoa. "Lääkärit ja apteekit eivät minulta ole äyriäkään saaneet, -sillä minä olen aina tehnyt jäykästi työtä ja ollut terve kuin kala -vedessä." Luonteeltansa oli patruuna uskalias, rohkea ja kestäväinen. -Kauppamiehenä perusti hän toimensa tarkkoihin laskuihin. Ei ollut sitä, -mitä hän ei pitänyt kauppatoimena, sellaisena piti hän koko elämänkin -ja voiton luki hän siitä lähtevän sen mukaan, miten suuri pääoma siihen -tuotiin neroa, viisautta, älyä ja tervettä järkeä. Joonas Wulffia -pidettiin rehellisenä miehenä, vaikka hän kauppamiehenä katsoi kaikkia -toimia luvallisiksi, jos ne vain eivät liian kipeästi loukanneet -yleistä mielipidettä. - -Kun Joonas Wulff 36 vuoden ikäisenä oli päässyt omavaraiseksi mieheksi, -se on omisti uljaan kivitalon, pari komeata rautatehdasta, viisi -laivaa, melkoisen rahasumman ja saanut kauppatoimensa oivalliseen -käyntiin, päätti hän ryhtyä siihen toimeen, mikä miehelle on -hyvinkin tähdellinen elämässä, nimittäin mennä naimisiin, hankkia -vaimon. Kauppamiehen tavoin menetteli hän siinäkin. Varovaisesti -ja maltillisesti teki hän laskunsa ja päätti muodon kauneudesta ja -rikkaudesta lukua pitämättä, ottaa viisaan, toimellisen ja säästäväisen -vaimon, sellaisen, joka kelvollisesti osasi hoitaa ja hallita suurta -taloutta. Ja Wulff löysikin Laura Törstedt-nimisen mieluisensa neidon. -Hän oli miellyttävä, vaikk'ei kaunis nainen, ijältänsä 26 vuoden vanha. -Varoihinsa nähden hän oli köyhä, mutta järjen ja sydämen puolesta -runsas lahjainen. Ei hänellä myöskään ollut köyhiä sukulaisia patruunan -varojen kuluttajiksi. Patruuna kosi itse sai myöntävän vastauksen -ja huomasi tehneensä kaikinpuolin hyvän kaupan, joten onni hänelle -tässäkin kohdin oli suotuinen. - -Laura-rouva synnytti miehellensä kaksi tytärtä, Mimmin ja Elviiran. -Lapsuudeniässä ollessaan heistä tuskin saattoi toivoa kauniita tyttöjä -varttuvan, mutta luonnollakin on oikkunsa ja kun Wulffin tyttäret -tulivat siihen ikään, että he rupesivat käymään kemuissa ja pidoissa, -kävi niin, että nämä suloiset immet yksimielisesti tunnustettiin -kaupungin ihanimmiksi. Vaikka olivat siksi erimuotoiset, että toinen -oli tumma-, toinen vaaleaverinen, teki soma vartalo, suloiset silmät ja -sievä käytös kummankin yhtä viehättäväksi. - -Mutta juuri siihen aikaan kohtasi patruunaa kova isku. Hänen vaimonsa -kuoli ja Wulff tunsi sydämensä saaneen semmoisen haavan, jota ei muu -kuin aika voinut parantaa. Niinikään tunsi hän, että sydämeensä mahtui -murheen ja kaipauksenkin katkeria tunteita ja että puolisonsa oli -ollut hänelle arvokkaampi tavara kuin kaikki muut omistamansa yhteen. -Hänen suruansa ei voinut mikään muu hälventää kuin työ ja runsaampi -toimeliaisuus. Oikein kuumeentapaisesti puuhasi hän kauppa-asioissaan. -Hän melkein jumaloitsi tyttäriänsä, joille hän osotti rikkaan isän -kaikkea hellyyttä. Itseensä nähden hän oli kovin säästävä ja kulunkia -välttävä, mutta tuhlasi molemmin käsin, jos tarvis oli hyvitellä -tyttäriänsä. Heidän hyväksensä teki hän työtä ja kartutti rikkauttansa --- niin arveli hän kumminkin itse -- mutta rikkaus lumosi häntä -erityisellä voimalla ja sen kartuttaminen huvitti häntä. Ei hän mikään -katala saituri eikä "kultaisen vasikan" palvelija ollut; ei suinkaan. -Mutta rahaa piti hän työnsä tuotteena, sen hedelmänä minkä makeutta -ei hän nauttinut yksin, vaan jakoi toisillekin niin tavoin, että hän -hankki työtä tuhansille. Ryysyisen, almua pyytäväisen mierolaisen -ajoi hän armottomasti pois, juomaria hän vihasi, mutta sille, joka -työtä pyysi, hankki hän sitä heti. Joonas Wulffilla oli hyvät, jos -huonommatkin puolensa, mutta hänen tapaistansa miestä hyväilee jokainen -kunta, syystä, jota ei ole vaikea ymmärtää. - -Kertomuksemme aikana oli Mimmi 19 ja Elviira 17 vuoden vanha. Ollen -viehättävät, kauniit ja rikkaat, oli tietty asia, että heillä oli -kosijoita runsaasti, jotka tanssiaisissa ja pidoissa mielistelivät -näitä tyttöjä, mutta parempaa menestystä kuin rukkaset kukaan niistä ei -tähän asti ollut saavuttanut. - -Mutta eräänä päivänä tapasi Elviira sisarensa istuvan syvästi -miettivänä ikkunan luona, pää alaspäin ja käsi poskella. Muuten iloinen -kuin visertävä leivo, Mimmi oli jo pitemmän ajan ollut synkkämielinen -ja miettivä. Sisarukset rakastivat toisiaan rehellisesti eikä heillä -ollut minkäänlaisia salaisuuksia. Elviira muisti nyt, että sisar viime -aikoina vältti häntä ja etsi yksinäisyyttä, ettei hän enää ollut -niinkuin ennen ja että kyyneliä usein näkyi hänen silmissänsä. Elviira -tuli levottomaksi ja rupesi ajattelemaan. Sisaren tila arvelutti -häntä ja hän tuli siihen päätökseen, että Mimmin raskasmielisyys -ja mielenmuutos oli alkanut siitä päivästä, jolloin patruunan -Pääsky-niminen laiva, jonka päällikkönä oli kapteeni Kaarle Milenius, -Välimereltä tuli kotikaupunkiin Gefleen. - -Kapteeni Kaarle Milenius ei ainoastaan ollut Geflen kelvollisimpia -merikapteeneja, vaan luonteensakin puolesta jalo. Halvasta merimiehestä -hän asteettain oli kohonnut kapteeniksi ja 26 vuoden iällä päässyt -Pääskyn päälliköksi. Hän oli rohkea, uljas ja kestäväinen, ja -kapteeneista se, jota kauppamies piti suurimmassa arvossa. Hänen -muotonsa oli miehuullinen ja miellyttävä, katsanto uljas, vartalo -solakka ja kaunis. Elviira pian huomasi, että sisarensa rakasti tuota -uljasta kapteenia, ja kun tällä usein oli asiaa patruunalle, kävi -hän tervehtimässä hänen tyttäriänsäkin, joten Elviira huomasi, että -kapteenissa liikkui vastaavat tunteet. Heidän silmänsä puhuivat, mitä -suu ei rohjennut lausua. - -Heikosti hymyillen Mimmi oli vastannut sisaren tervehdykseen, ja -taaskin vaipunut unelmiinsa. Elviira päätti saavuttaa sisarensa -luottamuksen, sillä, arveli hän, iloa samoinkuin suruakin on kahden -helpompi kantaa. - -Hän nousi, astui Mimmin luokse, kääri käsivartensa hänen kaulansa ja -suuteli hellästi sisarensa otsaa. - -"Mimmi, sinulla on joku murhe kaivelemassa sydäntäsi, sen olen jo -kauan huomannut", sanoi hän. "Entinen ilosi on kadonnut, samoin -luottamuksesi minuun. Minä aavistan, mikä sinut tekee haaveelliseksi ja -vähäpuheiseksi; sinä olet antanut pois sydämesi, sinä rakastat Kaarle -Mileniusta. No niin, elä siitä punastu eläkä itke, luota vain minuun, -kyllä asia isän kanssa hyvälle kannalle saadaan kun vain herra kapteeni -itse on sinulle suosiollinen." - -"Hän rakastaa minua", kuiskasi Mimmi, "mutta pidä mielessäsi, että minä -olen rikas ja Kaarle varaton. Me olemme molemmin puolin tunnustaneet -rakkautemme, mutta Kaarle pelkää isän halveksien hylkäävän hänet. Ihan -äsken näin hänen menevän konttooriin. Hän ehkä tällä hetkellä pyytää -minua. Oi miten sydämeni sykkii. Armas sisareni, jos en saa Kaarle -Mileniusta puolisokseni, en milloinkaan mene naimisiin." - -"Turhaan sinä pelkäät isää, sillä hän rakastaa meitä molempia -hellästi, eikä muuta toivo kuin meidän onnea", lohdutteli Elvira -sisartaan. "Sinun, joka aiot merimiehen puolisoksi, pitää olla rohkea -ja luottavainen ja ajoissa tottua elämän koviinkin kohtaloihin, sillä -meri on oikullinen ja ottaa saaliinsa, milloin ei luulisikaan. Malta -nyt mielesi, odotetaan mitä seuraa rakastettusi keskustelusta isämme -kanssa." - -Sill'aikaa kuin sisarukset pakisivat keskenänsä ja Mimmi kokonaan -purkasi sydämensä, oli kapteeni Milenius patruunan luona konttoorissa -tekemässä samaa rikkaalle laivan reitaajalle, tunnustaen rehellisesti -rakkautensa Mimmiin ja pyytäen häntä puolisoksi. - -Patruuna kuunteli häntä tyyneesti ja keskeyttämättä. Kun kapteeni -lakkasi, vastasi hän: - -"Te sanotte, että te herra kapteeni, ja minun tyttäreni rakastatte -toisianne eikä minun ole siihen mitään muistuttamista. Onhan se -voimakas luonnon laki, että miehen ja vaimon pitää yhdistyä ja minä -olen kylläkin tietänyt sen ajan tulevan, jolloin minunkin tyttäreni -joutuvat sen lain alaisiksi. Enkä minä ole senlainen isä, joka vaatisin -tyttäreni naimaan minun, eikä heidän mielensä mukaan. Niinikään en -vaadi tulevalta vävyltäni rikkautta ja korkeaa säätyä, sillä rikkautta -saa työllä ja toimella. Ja mitä säätyyn tulee, olen minä itse köyhän -työmiehen poika. Niiltä puolin ei siis ole mitään estettä. Te olette -nuori, kunnollinen ja uskalias, mutta..." - -"Te sanotte kuitenkin 'mutta'; mitä se tietää?" kysyi kapteeni -vilkkaasti. - -"Se tietää sitä, että vaikk'ei minulla ole mitään muistuttamista -tarjoukseenne tulla minun vävykseni, tahdon kuitenkin koetella intoanne -ja kuntoanne", vastasi patruuna. "Tahdon tulla täysin vakuutetuksi -siitä, että te ansaitsette tyttäreni ja sen rikkauden minkä hän kerran -perii. Tähän asti olette laivan päällikkönä ollut minulle mieliksi, -mutta se, minkä nyt uskon teidän tehtäväksenne, kysyy yhtäpaljon neroa -ja rohkeutta kuin kokenutta merimiestäkin." - -"Ja mikä se koetus on?" kysyi kapteeni uteliaana. - -"Kuulkaa", vastasi patruuna, "minä olen kauppamiehenä tehnyt laskun, -joka on hyvin rohkea, mutta jos se menestyy, antaa se hyvää -voittoakin. Tiedot ulkomailta osottavat että sota pian syttyy toisella -puolen Venäjän ja toiselta länsivaltain ja Turkin välillä. Silloin -tulee Ranskan ja Englannin sotalaivasto Itämereen, Suomen ja Venäjän -satamat tulevat saarretuiksi. Siitä seuraa elintarpeitten puute Suomen -ja Venäjän Itämeren rantaisissa kaupungeissa. Ettekö luule niin käyvän?" - -"Varsin varmaan", vastasi kapteeni. - -"No niin, ettekö niinikään luule, että parhain pikakulkija höyrylaiva, -jota johtaa rohkea ja taitava päällikkö, sekä luotsi, joka tarkoin -tuntee Suomen saariston kaikki mutkat, voisi pettää satamain -piirittäjiä ja viedä suomalais-poloisille suolaa, sokeria, kahvia, -teetä, ryytejä y.m. sekä sitä paitse vähän rautaa ja lyijyä, ruutia ja -kivääriä, jos ranskalaiset ja englantilaiset aikoisivat astua maalle? -Luuletteko?" kysyi patruuna, salaperäisesti nauraen. - -"Luulen ihan varmasti", vastasi kapteeni, "kun vain saatte kelvollisen -höyrylaivan ja kapteenin sellaisen josta puhutte." - -"Höyrylaivan hankkii Motalan konepaja vuoden kuluessa ja päälliköksi -rupeette te ja tämä on se koetus, mille teidät panen", vastasi patruuna. - -"Ja mikä on palkka, jos onnistun?" - -"Tyttäreni avioksi." - -"Mutta jos saarroksen särkijänä onnistun kymmenen kertaa ja -yhdennellätoista joudun pinteesen?" - -"Jos teitä silloin ei hirtetä, saatte kuitenkin tyttäreni, sillä -tottahan kymmenen voittoa palkitsee yhden häviön", vastasi naurahtaen -kauppias. - -"Minä suostun tarjoukseenne", vastasi kapteeni. "Saadakseni tyttärenne, -ei mikään yritys ole liian vaikea. Kyllä minä velvollisuuteni teen, se -on varma." - -"Se on hyvä; nyt sopii teidän mennä Mimmille kertomaan, että teillä -on hyvä toivo päästä hänen herraksensa ja mieheksensä, mutta -sopimuksestamme ette saa sanaakaan hiiskua. Tämä asia jääköön meidän -kesken. Parin päivän kuluttua lähdette Motalaan tekemään sopimuksen -höyrylaivasta. Siinä kohdin annan teille rajattoman valtakirjan. Se -vain muistakaa: laivan pitää olla valmis tulevan vuoden ensi avovedeksi -ja sen pitää olla lujarakenteinen pikakulkuinen ja paljon lastia -vetävä. Minä ristin sen nyt jo Salamaksi ja salaman tapaisesti on se -lentävä laineilla ja jättävä kaikki saarroslaivat taaksensa." - -"Se tapa ja kyky millä te kehitätte aikeitanne, elähyttää ja kiihoittaa -minua oikein kutkuttamalla, etenkin kun olen merimies. Minä soisin -sodan jo olevan riehumassa ja Salaman valmiina alkamaan kiistansa -Englannin ja Ranskan sotataivain kanssa." - -"Minun puheeni on kauppamiehen tapaista, rohkean ja arastelemattoman -keinottelijan tapaista, joka suuren voiton toivossa panee paljon -alttiiksi", vastasi patruuna. "Rauhan kuten sodankin aikana tulee -kauppamiehen olla valpas ja pitää vaaria mistä hyvää voittoa on -saatavana. Sitä paitse teen minä suomalais-poloisille suoranaisen hyvän -työn, olen jalona ihmisystävänä samalla kuin itse tahdon ansaita rahaa". - -Kapteeni kiiruhti Mimmille kertomaan miten onnellisesti hänen -keskustelunsa patruunan kanssa oli päättynyt. Hän sai toivoa, ja -sillä oli jo paljon voitettu. Lempivä pari oli onnesta ja riemusta -ihastuksissa, mutta kauan he eivät saaneet sitä nauttia. "Motalaan -valmistelemaan Salaman rakentamista", käski patruuna, "siellä viivytte -valvomassa sen valmistamista ja varustamista." Tämä käsky ei sietänyt -vastaan sanomisia. - -Kuten lukija tietää, oli Salama nyt valmis ja onnellisesti saapunut -Gefleen. Ennen sanotusta syystä kysyi kapteeni patruunalta heti -Mimmiä, jota hän ei ollut vuoteen nähnyt: sen vuoksi koetti hän kaikin -tavoin lyhentää keskustelua patruunan kanssa, päästäksensä maihin -morsiantaan tapaamaan, mutta kauppamies ei näyttänyt huomaavan hänen -levottomuuttansa. Vitkaan ja vähittäin särpi hän viiniänsä ja tarinoi -laveasti asioitansa. - -"Kuten sanottu, minulla on kelvollinen miehistö valmiina astumaan -laivaan", sanoi kauppias. "Niitä on 20 uljasta miestä, joitten joukossa -kaksi varapäällikköä. Pekka Nord, paras luotsi ja peränpitäjä koko -meidän seudulla, on teitä varten palkattu. Hän tuntee jok'ainoan -lymypaikan, sataman, ankkuroimispaikan, luodon ja karin niin Suomen -kuin Ahvenankin saaristossa. Mutta yrityksemme onnistuminen riippuu -vähemmin miehistöstä, vaikka kyllä tarvitaan uljasta mereen tottunutta -väkeäkin. Laivan nopeus, koneitten voima, rungon rakennus ja päällikön -silmä ja kunto ovat pää-asia. Millaiset ovat koneenkäyttäjänne?" - -"Oivalliset miehet molemmat. Carlsund itse antoi heille -suosituslauseen", vastasi kapteeni. - -"Hyvä; kun Salama nyt on lastissa, lähtee se Haaparantaan. Se on -tarpeellista, jos joku sotalaiva saavuttaisi teidät ja rupeisi teitä -tutkistelemaan. Silloin ovat paperinne selvät, mutta te ette menekään -Haaparantaan vaan Helsinkiin, missä teidät avosylin otetaan vastaan, -myytte lastinne ja tulette tänne ottamaan toista. Nyt tyhjennetään -lasit ja noustaan maalle, sillä minä huomaan levottomuudestanne teidän -ikävöitsevän Mimmiä yhtä paljon kuin hänkin ikävöitsee teitä." - -Herrat lähtivät salongista ja nousivat kannelle, aurinko oli -laskemaisillaan, lähettäen kultasateitaan maalle ja merelle. Väkijoukko -satamassa oli lisääntynyt ja keskustelu eri ryhmissä ei muuta koskenut, -kuin sitä uutta, komeata höyrylaivaa, mikä äsken oli siihen tullut. Sen -tarkotuksesta oltiin eri mieltä, mutta oikein ei arvannut kukaan. - -Tuskin olivat patruuna ja kapteeni päässeet kannelle; kun jo Yrjö Evert -kiiruhti esille ja lakki kourassa asettui kauppamiehen eteen. - -"Hyvää iltaa, kummi, nyt en laske teitä niinkään helposti", sanoi -tuo rohkeapuheinen nuorukainen vähän ällistyneelle patruunalle. "Te -tiedätte minun koko haluni ja taipumukseni hehkuvan merille ja että -minä olen kelvoton lukemaan mutta ensimäinen kiipeemään taklinkiin; -niinikään tiedätte minun turhaan hakeneen paikkaa. Nyt teidän pitää -auttaa minua pääsemään merimieheksi!" - -"Millä tavoin, poikaseni? Ovathan kaikki laivani pitkillä matkoilla, -mutta minä olen luvannut sinulle paikan heti kohta, kun joku niistä -tulee kotiin", vastasi patruuna. - -"Eiköhän tämä komea höyrylaiva ole teidän, vai mitä?" kysyi Yrjö -säihkyvin silmin. - -"Onpa niinkin, sillä ei ainoakaan muu Geflen kauppiaista voi tällaista -kustantaa." - -"Te olitte kummini kun minä kastettiin suolattomalla vedellä, teidän -pitää olla samoin kun nyt aion koetella, miltä tuntuu suolainen vesi. -Kirstuni ja muut tarpeeni ovat valmiit. Elkää kieltäkö, sillä jos sen -teette, ei laivallanne ole onnea." - -Kauppamies naurahti, sillä nuorukaisen sanat huvitti häntä. Hän oli -todellakin ollut Yrjön kummina ja oli hänen isänsä ystävä ja piti -pojasta hänen uljaan ja nuortean käytöksensä tähden. Patruuna kuiskasi -muutaman sanan kapteenille ja sanoi sitte Yrjölle: - -"Kapteeni Milenius, jonka tässä näet ja joka on tämän laivan päällikkö, -on minun puoltosanastani luvannut ottaa sinut laivaan ja tehdä sinusta -miehen. Ole nyt reipas, nöyrä ja tarkkaava, kyllä kummisi näillä -välipuheilla sinun toimeentulosi takaa. Varo, sinä riiviö, tiedä huutia -eläkä noin kaulaani karkaa. Kiitä kapteenia, joka sinut otti, siinä -kaikki." - -"Sulimmat kiitokset molemmille", sanoi Yrjö äärettömästi ihastuneena. -"Hei! nyt olen saanut merimiehen paikan ja huomenna varhain tulen minä -kirstuineni laivalle." - -Hän ryntäsi veneeseensä ja souti reippaasti kaupunkiin onneansa -vanhemmilleen kertomaan. - -"Reipas ja vilkas poika, tuo Yrjö Evert", sanoi patruuna kapteenille. -"Vahinko olisi ollut, jollen olisi auttanut häntä toiveittensa perille -pääsemään. Isä tahtoi häntä kirjamieheksi, mutta pojalla ei ollut halua -siihen. Lähdetään nyt maalle, kapteeni!" - -Sillä välin oli liittoutuneitten länsivaltain, Englannin ja Ranskan -mahtava laivasto jo saapunut Itämereen. Ruokavarain ja hiilien ostoa -varten tuli erityisiä niitten laivoja Pohjanlahden vilkasliikkeisimpien -kaupunkien satamiin. Sellaisilla asioilla oli äsken kerrottujen -tapahtumain aikana Geflen satamassa englantilainen Miranda niminen -sotalaiva. Sen päällikkö, katteini Hall, ja I:nen luutnantti Cutler -ynnä muutamia miehistöstä, oli tullut maihin. Kuten sanottu, oli -patruuna Wulff'in Salamakin satamassa. - -Seuraavana aamuna tuli Yrjö Evert, tuo "hylky", kirstuinensa Salamaan. -Laiva siirrettiin rantasillan partaalle ja sitä ruvettiin lastaamaan. -Katteini Hall, Mirandan päällikkö, katseli nähtävällä mielihyvällä -tuota soreata laivaa. Kääntyen herra Cutlerin, Mirandan ensimäisen -luutnantin puoleen, sanoi hän, osottaen Salamaa: "Oletteko huomanneet -tuota laivaa?" - -"Olen; se on Rattlerin luokkainen, vaikka vähän kookkaampi", vastasi -Cutler. - -"Se on rakennuksensa puolesta parhaimpia", lausui Hall, "ja minä olisin -ylpeä, jos oman maani lippu liehuisi sen mastossa. Tuollaiset ovat -oivallisia satamain sulkijoiksi ja rantain vartijoiksi." - -"Samoin sulun särkijöiksikin", vastasi herra Cutler. - -"Hm, sellaisten kanssa emme näissä vesissä joudu tekemisiin", vastasi -katteini; "ruotsalaiset ovat liian toimettomia ajattelemaan tai -yrittämään semmoista. Huomenna hankimme hiiliä ja ruokavaroja, sillä jo -kolmen päivän kuluttua pitää meidän olla vartiopaikallamme. Varokaa, -että pyöräköydet pannaan uudet. Jos elän ja mahdollista on, hankin tuon -ruotsalaisen höyrylaivan piirustuksen. Kutsukaa soutomiehiä, sillä nyt -lähden maalle." - - - - -KOLMAS LUKU. - -Pekka Nord. -- Miten Salaman kävi sen ensimäisellä matkalla. -- Nenätön -venäläinen. -- Suudelma on hyvä, kun se vain ei haise kynsilaukalta -eikä pistä kuin karrikka. -- "Pojat vartioikaa tarkoin!" - - -Kahdeksan päivää oli Salaman katteini saanut "purjehtia lemmen -merellä", s.o. saanut nähdä ja puhutella Mimmiä, mutta kahdeksannen -päivän iltana oli Salama lastattu, sen paperit suoritetut ja kaikki -valmiina matkaan lähdettäväksi. Patruuna oli kirjottanut venäläiselle -kauppiaalle Ivan Bodukov'ille Helsinkiin Salaman tulosta ja pyytänyt -häntä laivan toimimieheksi. Milenius katteini puristi Mimmin pientä, -hienoa ja valkoista kättä jäähyväisiksi, lupasi kirjottaa hänelle -Haaparannasta, sai patruunan viimeiset käskyt ja höyrysi varhain -yhdeksännen päivän aamulla Geflen satamasta, välttäen vaaralliset -Finn-karit ja suunnaten pohjoista kohden eteläisen merenkurkun lävitse. -Aurinko nousi kauniina ja kirkkaana eikä ainoakaan pilvenhattara -varjonnut sen säteitä, mutta kuitenkin oli aamu purevan kylmä, vaikka -jo oltiin toukokuussa, kuten sanottu on. Kolkko pohjoistuuli puhalsi -yli meren. Mutta jos kannella sai vilua kärsiä, kyllä konehuoneessa sen -sijaan oli kuuma; siellä poltettiin parhaimpia Englannin kivihiiliä. -Salaman koneet olivat suoraan vaikuttavat, sen vaakasuorat sylinterit -yksinkertaisimpaa laatua. Konehuone ei ollut avarampi kuin 16 jalkaa -pitkä, pannut olivat rakennetut 15 naulan paineelle joka neliötuumalta -ja kun liian suuri lasti ei rasittanut laivaa, oli sen vauhti 12 -solmuväliä. Miranda oli lähtenyt Geflestä neljä päivää varemmin kuin -Salama. Sen luultiin yhtyvän päälaivastoon, jota johti vanha Napier ja -oli nyt Hankoniemen lähellä Suomenlahdessa. - -Sanoimme, että patruuna vakinaiseksi luotsiksi Salamallensa oli -saanut taitavan ja paljon kokeneen Pekka Nordin. Pekka oli syntynyt -pienellä Prestö-saarella Ahvenanmaan saaristossa, tuossa saari-, -luotoja kariryhmässä, joita tuskin 25 penikulman matkalla Tukholmasta, -on yhteensä 80 ihmisten asumaa ja 200 asumatonta saarta. Viittä -penikulmaa lavea Ahvenanmeri eroittaa sen Ruotsista ja 3 penikulmaa -leveä n.s. Kihti Suomesta. Niitten 15,000 reipasta ja hilpeää asukasta -saa elatuksensa osittain maanviljelyksestä ja karjanhoidosta, -mutta suurimmaksi osaksi kalastuksesta ja luotsaamisesta. He eivät -mielestänsä ole ruotsalaisia eikä suomalaisia, vaan kerskaten olevansa -ahvenanmaalaisia "aalantilaisia." He sanovat 10 neliöpenikulman suurta -pääsaartansa mantereeksi; koko saariston ala tekee 110 neliöpenikulman -paikoilla. N.s. manner-Ahvenalla on monta hyvää satamaa, joitten -joukossa turvallinen ankkuroimispaikka Lumparen, johon voi mahtua -koko Venäjän sotalaivasto. Sen rannalla oli luja Bomarsund'in -linnoitus, johon saattoi sijoittaa 60,000 miestä. Vuosina 1742 ja 1808 -valloittivat venäläiset Ahvenanmaan, mutta jälkimmäisellä kerralla -karkoittivat saarelaiset venäläiset ja vangitsivat heidän päällikkönsä, -majuri Neidhardtin. V. 1809 valloittivat venäläiset taaskin Ahvenanmaan -ja siitä asti on se heidän vallassaan pysynytkin. - -Pekka Nord oli siis Venäjän alamainen, mutta ei liioin rehellinen, -sillä omasta mielestänsä hän oli ruotsalainen. Hänen asuntonsa -oli Prestön-saarella ja ijältään hän oli jo kuudenkymmenen. Hänen -ammattinaan oli laivojen luotsaaminen ja monta vuotta oli hän jo ollut -luotsina niillä höyrylaivoilla, jotka matkailivat Tukholman, Helsingin -ja Pohjois-Ruotsin kaupunkien väliä. - -Vanha Nord seisoo jäykkänä Salaman komentosillalla, missä raikas -pohjoistuuli liehuttelee hänen tuuheata, harmaata tukkaansa ja hänen -vilkkaat silmänsä tähystelivät merelle. Tämä vankka ja harteva ukko on -sellaisen saarimaan asukkaan oikea perikuva, jonka kasvot lapsuudesta -asti ovat ahavoittuneet Itämeren tuulista ja joka siitä ajasta saakka -on tutustunut vaaraan ja kuolemaan. Tuo ukko, vaikkei olekaan muuta -kuin halpa luotsi, ei milloinkaan kiroo; hän juo lasinsa, kun joutuu -koko yöksi valvomaan aaltojen loiskinnassa laivan kannelle, mutta -juovuksissa ei kukaan ole häntä nähnyt. Hänen äänensä on voimakas, -puheensa lyhyt. Hän on tyynimielinen silloinkin, kun moni merimies -vapisee; hän tekee velvollisuutensa viimeiseen silmänräpäykseen asti, -sillä hän on jumalinen ja rehellinen, täyttäen velvollisuutensa -velvollisuuden tähden. Tämmöinen on Pekka Nord, ukko, joka seisoo -uhkapurjehtija-laivan komentosillalla halvassa merimiespuvussaan. - -Katteini Milenius tuli nyt laivan kannelle. Salama teki 12 solmun väliä -vauhtia ja katteinin muoto loisti mielihyvästä. Olihan se hyvä vauhti, -kun oltiin kulkemassa suoraan tuulta ja meren hyökyä vastaan. Valkeat -pilvenhattarat varjostivat tuon tuostakin aurinkoa ja lunta rupesi -pyryyttämään, joka siinä ilmapiirissä ei ole toukokuussakaan tavatonta. - -Katteini astui luotsin luokse ja tervehti häntä ystävällisesti. - -"Hyvää huomenta, luotsi, vieläkö näette maanrantaa lumipyryssä?" kysyi -katteini. "Luultavasti on nyt rajuilma tulossa?" - -"Kun kuu nousee, muuttuu tuulikin; luultavasti alkaa silloin -lounainen", vastasi luotsi: "vasemmalla on Korkeakarin, oikealla -Merihaaran majakka. Nyt sopii muuttaa suuntaa idemmäksi, jotta tulee -näkyviin Matalakarin majakka. Jos ilma vastoin luuloani tulisi -myrskyiseksi, niin me Matalakarin, Uussataman ja Korkeakarin majakkain -johdolla vietämme yötä Ahvenan merellä." - -"Mutta jos tulee hyvä sää ja esteetön näkö, mitä ehdottelette silloin?" - -Luotsi heitti pitkän tiedustelevan silmäyksen kapteeniin. Häntä lienee -miellyttänyt se minkä näki, sillä hän hymyili mielihyvillään ja vastasi: - -"Silloin, katteini, käännetään suunta Ahvenan saaristoon, ei -maataksemme yötä Sottungassa, kuten Suomeen menevät matkailija-laivat -tekevät, vaan pyrkiäksemme yhä Hankoniemelle, ollaksemme auringon -noustessa Helsingissä." - -Nyt tuli katteinin vuoro tutkistellen katsella luotsia. Sen hän tekikin -ja sanoi sitte: - -"Te olette uskalias mies, luotsi, ja hyvin varma teidän pitää olla -asiastanne kun rohkenette ehdottaa laivan johtamista yöaikana näitten -lukemattomien saarien, luotojen ja karien välitse. Te lausuitte suuret -sanat; saadaanpa nähdä, miten ne täytätte. Minä hyväksyn ehdotuksenne, -joka kuitenkin riippuu säästä ja tuulesta." - -"Minä luotan Jumalaan ja tarkkaan silmääni sekä siihen, että varmasti -tunnen nämä vedet", vastasi, luotsi. "Muistakaa se, että olette -sellaisen laivan päällikkö, jonka tarkoitus on pettää satamansulkijat -sotalaivat ja onnistuaksensa täytyy sellaisen olla uskalias. Jos -sotalaivat ennättävät oppia tuntemaan vedet ja väylät, kyllä sitte jo -tulee vaikeaksi heitä pettää." - -Katteinin keskustellessa luotsin kanssa oli lumipyry kiihtynyt ja ilma -käynyt sakeammaksi. Etumastossa istui Yrjö Evert, komennettuna sinne -tarkkaa vaaria pitämään. Siellä istui hän lumiäijän muotoisena, mutta -mielensä oli reipas ja iloinen. Olihan toivonsa toteentunut ja hän -päässyt merille, minne mielensä niin kauan oli hehkunut. Ilo lämmitti -hänen sydäntänsä ja sai hänet unohtamaan sekä pyryn että pohjoistuulen. - -"Onhan tämä oikein lystiä", jupisi hän itseksensä, "ja vielä lystimpi -on, että vaikka kiikun täällä korkealla ilmassa, ensinkään en tunne -merikipua. Mutta oikein susimainen nälkä minun on, ja olisipa jo -mielestäni aika, että Edvard Ryd tulee päästämään minut, jotta saisin -maistaa merimiehen muonaakin." - -Edvard Ryd oli kuten Yrjökin nuorimpia miehiä laivalla. Mutta hän -oli jonkun vuoden vanhempi kuin Yrjö ja kun hän jo oli tehnyt kaksi -pitkää matkaa, toisen Amerikaan, toisen Välimerelle, oli hänen -todistekirjassansa sanat: "hyvin kokenut", jommoista mainetta Yrjö ei -voinut odottaa ennen kuin monta vastusta nähtyänsä. Ryd oli luotettava -ja rivakka merimies ja oli Salamalla ottanut Yrjön erityiseen -suojelukseensa. - -Aamulla oli Ryd sanonut Yrjölle: - -"Sinä ja minä saamme vuorotellen olla vartijoina mastossa. Ylös -etumaston märsiin eläkä siellä huoli silmiäsi ummistella. Jos laiva -tulee näkyviisi, huuda siitä ulos kannelle. Kun sinun tulee nälkä, -hotki mahaasi meri-ilmaa; muuten tulen minä sinut päästämään, kun -sopiva aika tulee. Iske kyntesi kiivetessä hyvin kiinni eläkä näytä -arkurilta." - -Se joka oli päälaellaan seisonut Presiosa-laivan ison maston huipulla, -eihän se arastellut Salaman etumastoa. Kevyenä kuin orava ja vikkelänä -kuin kissa, kiipesi hän köysiä myöten korkealle paikallensa ja lauloi -siellä: - - Koska ärjyvä tuuli käy purjehisin, - Sepä mulle on riemua vaan. - Josko kävisi purtenikin karihin, - Sen saan kyllä irtaumaan. - - Merirosvo jos tielleni sattuvi, sen - Kiinni laivani kylläkin saa; - Kita tykkien kuulia tuiskuvien - Tuolle kuoloa tuo kamalaa. - -"Tuosta tulee aikanansa kunnon merimies, se nyt on varsin varma", sanoi -Edvard Ryd, joka kummastellen oli katsellut Yrjön reipasta mastoon -kiipeemistä. "Siinä en pety, että tuo kerran on herra omalla laivallaan, -jos vain saa elää ja pitkittää samoin kuin nyt alottaa." - -Jopa nähtiin Yrjön kädellä varjostavan silmiänsä ja tarkoin tähystävän -suoraan eteensä. - -"Tuo suuri valkoinen pilvi, mikä näkyy kokasta suoraan, on joku laiva -tai siirtyvä lumisade. Hiisi vieköön, se onkin purjeellinen höyrylaiva, -sillä nyt näen savunkin. Julman suuri se onkin. _Höyrylaiva suoraan -edessä_!" huusi hän alas kannelle. - -"Höyrylaiva suoraan edessä!" kertoi kansivartija katteinille, joka -vielä oli komentosillalle. - -"Kiireesti, Willner, katsomaan, millainen sen asema on!" komensi -katteini apumiestänsä, joka heti kiipesi ylös, mutta; ei ennättänyt -edemmäksi kuin jo huusi: - -"Peräsin tiukasti vasemmalle, sillä olemme toisiamme jo vallan lähellä." - -Salaman peräsin muutettiin silmänräpäyksessä, kuten käsketty oli. -Peräsimelleen kuuliainen laiva kääntyi heti oikealle. Se valkoinen -pilvi, minkä Yrjö oli huomannut, näkyi nyt ihan lähellä Salaman -toisella puolella. Se oli Miranda, katteini Hall, joka avoimilla -purjeilla ja puolella höyryllä liikkui vartija-asemallansa, joka -ulottui Ahvenanmeren suusta lähes Ruotsin rantaan, Svartklupin -majakkaan asti. - -Salamaan kuului laivapillien ja komentosanojen ääni vastaantulevalta -sotalaivalta. Samalla jymähytti Miranda merkkilaukauksen ja nosti -englantilaisen pysäyskäskylipun -- tämä kaikki käskyksi Salamalle tulla -sotalaivan viereen tutkittavaksi, mitä laivassa oli ja millä asioilla -se liikkui. - -Salaman katteini noudatti heti meren valtiaan vaatimusta. Olivathan -sen paperit täydessä kunnossa ja oltiinhan oikeassa kulkuväylässä eikä -epäluuloisessa suunnassa, sillä hyväksi onneksi ei Salama vielä silloin -kuin Miranda nähtiin, ollut suuntaansa muuttanut siksi kuin luotsi oli -ehdotellut. - -Somaa oli nähdä nämä molemmat laivat näin toinen toisensa vieressä. -Pyry oli vähentynyt ja himmeän lampun tapaisena valaisi aurinko, -jonka valossa lumihiutaleet välkkyivät. Aallot tanssivat, ei nyt enää -hurjasti, mutta sen verran vilkkaasti, että näky oli kyllin elävä. -Salaman komentosillalla seisoi sen katteini ja luotsi. Ei pienintäkään -levottomuutta näkynyt näitten miesten katseissa eikä muodossa. Molemmat -näkivät miten Mirandan sivuvene laskettiin veteen, miehiä astui siihen, -miten se jonkun minuutin kuluttua laski irti ja souti Salamaa kohden. - -"Ne tulevat nyt jo", sanoi katteini luotsille. "Meillä on kaikki -hyvässä kunnossa eikä mitään pelkäämistä." - -"Varo, Willner, että tarttumisköysi on selvillä laivan oikealla -puolella. Kutsu vartijapalvelijani tänne." - -Palvelija tuli kiireesti katteininsa luokse. - -"Pane salongin pöydälle lasia ja pullo parasta sherry-viiniä ynnä -juustoa ja makeisia", käski katteini. "Lasin ääressä käy keskustelu -parhaimmin ja vilkkaimmin", lisäsi hän, hymyillen luotsille. - -"Teidän tyyneytenne ilahuttaa minua", sanoi Pekka Nord, pistäessään -uuden tupakkamällin leveään suuhunsa. "Minä palvelen mielihyvällä -teidän käskynne alaisena." - -Tämä yksinkertainen, koruton ylistys sai nuoren päällikön punastumaan -mielihyvästä. Hän kiiruhti alas komentosillalta vastaanottamaan -englantilaista upseeria laivan sivurappujen luo, sillä Mirandan vene -oli jo vallan lähellä. Jonkun hetken kuluttua suhisi ilma köyden -heitännöstä. Veneen väki tarttui siihen, vene tuli laivan kupeelle -ja rappusia myöten kiipee laivalle keski-ikäinen mies Englannin -meriupseerin virkapuvussa. Hänen muotonsa on niitä, joita ei helposti -unhota, hänellä on tuuhea vaaleanlainen poskiparta ja rintaansa -koristaa useampi kunniaraha sekä Viktoria-risti mikä osottaa, että -hän on ollut todellisessa sotaleikissä osallinen. Tämä ei ole kukaan -muu kuin Mirandan päällikkö, katteini Hall, Englannin sotalaivaston -etevimpiä nuorempia päällikköjä. Hän ja Salaman päällikkö esittelivät -itsensä toisilleen. Minuutin ajan katselivat nämä miehet toinen -toistaan, aivan kun vaistontapaisesti aavistaen, ett'ei tämä yhtymys -ollut heidän viimeinen, vaan että heillä vast'edes tulisi olemaan yhtä -ja toista tekemistä toistensa kanssa. Eikä tämä aavistus pettänytkään. - -Molemmat katteinit kävivät laivan peräkantta kohden. - -"Minne on laiva matkalla?" kysyi yhtäkkiä Mirandan päällikkö. - -"Haaparantaan, ja lastina on sekatavaraa", vastasi katteini Milenius. - -"Sallikaa minun nähdä laivan paperit." - -"Aivan mielelläni, sir (herra). Suvaitsetteko astua salonkiin?" - -Katteini Hall kiitti ja molemmat astuvat Salaman soreaan salonkiin, -jonka yksinkertainen, mutta miellyttävä sisustus vaikutti vieraassa -upseerissa ihmettelyä. - -"Tämä on oikein oivallinen laiva", sanoi katteini Hall, "minä olen sitä -jo ennenkin ihmetellyt, kun joku aika sitten Mirandan kanssa olin -Geflessä. Arvattavasti tekee se tehtävänsä kunnollisesti myrskyssäkin?" - -"Oikein oivallisesti, sir, meren kovimmastikin lainehtiessa ui se kuin -myrskypääsky aalloilla. Suvaitsetteko lasillisen sherryä?" - -"Vallan mieluisasta. Sen sanon rehellisesti, sir, että minä niin -ihastuin teidän laivaanne, että lujasti olen päättänyt hankkia sen -piirustukset." - -Katteini Milenius viivytteli vastaustansa, sillä hän ajatteli -itsekseen, että englantilainen piirustusten sijaan voisi saada ehkä -koko laivan. Mutta hän varoi sanomasta, mitä ajatteli; sanoi vain, että -katteinin halu siinä kohdin helposti voisi tulla täytetyksi. Sitte -näytti hän laivan paperit. - -Englantilainen katseli niitä tarkoin. Satamasulun tähden -piti Pohjanmaan satamiin menevillä kauppalaivoilla olla -suorimispapereistansa toinen kappale tehtynä joko englannin taikka -ranskan kielellä. Mirandan päälliköllä ei ollut mitään muistuttamista, -iloisesti hän siis lausui all right, sir (kaikki oikein, herra) ja -antoi paperit Salaman päällikölle takaisin. Sitä ennen kirjoitti -kuitenkin hän niihin nimensä, todisteeksi, että Salama oli tarkastettu -ja ollut oikeilla ja luvallisilla asioilla. - -"Ja nyt sallinette anteeksi, että olen viivyttänyt matkaanne", sanoi -englantilainen kohteliaasti; "mutta totta puhuen, epäilen minä vähän -teidän ruotsalaisten tahtovan rikkoa satamasulkua Suomen ja Ruotsin -rannoilla. Pari viikkoa sitten olin Mirandan kanssa Tukholmassa -viemässä valtiollisia kirjeitä meidän ministerillemme Ruotsini hovissa. -Teidän puolueettomuus määritystenne mukaan minä en laivallani saanut -mennä edemmäksi kuin Vaksholmaan, josta muuan teidän sotalaivoista vei -minut Tukholmaan. Siellä tapasin moniaita teidän kansalaisianne jotka -sanoivat suoraan aikovansa ruveta sulunsärkijöiksi, sillä suomalaiset -muka ovat ruotsalaisten veljiä joita kaikin tavoin tulisi auttaa." - -"Kaunis aikomus, myöntäkää se, sir", vastasi katteini Milenius -kilistäen upseerin kanssa. - -"Niinpä kyllä, joll'eivät oma hyöty ja voiton pyynti olisi sen -päävaikuttimet. Mutta nyt hyvästi ja onnellista matkaa. Minä toivon, -että me vielä monta kertaa tapaamme toisemme, jos ei muun, niin sen -huvin vuoksi, että saisin maistaa teidän oivallista vanhaa sherryänne." - -"Jota minä annan viedä tusinan verran pulloja teidän veneesenne, -ell'ette sitä pahaksenne pane." - -"Enpä suinkaan ja kun kuulen teidän laivanne olevan kotoisin Geflestä, -minne minä huomispäivänä menen, niin jos haluatte jollekulle siellä -jotain tietoa antaa, otan ruvetakseni postinkulettajaksi." - -"Siitä kiitän teitä sulimmasti ja lähetän siis pari riviä laivani -reitaajalle tukkukauppias Wulffille Geflessä." - -Katteini otti paperin ja kirjoitti kiireesti seuraavat rivit: - - "Herra tukkukauppias! - - Laivalla on kaikki hyvin. Ahvenanmeren suussa pysähytti - Miranda-niminen Englannin sotalaiva, katteini Hall meidän - Salaman. Me joimme toistemme onneksi sitä oivaa vanhaa sherryä, - jota annoitte minulle mukaan matkavirkistykseksi. Ensi yönä - toivon vanhan kuun antavan minulle hyvää apua ja jos Jumala suo, - toivon huomenna saada tehdä tuttavuutta herra Ivana Budukovan - kanssa. Tuhansia terveisiä Mimmille! Katteini Hall on oikea - kunnon mies ja ansaitsee teidän luonanne hyvän aterian. - - Nöyrimmästi - - Kaarle Milenius." - -Hyvin suljettuna katosi tämä kirje, pikaisesti Mirandan päällikön -taskuun. Eromalja juotiin, astuttiin kannelle ja katteini Hall sanoi -jäähyväiset. Mirandan vene lykkäsi irti laivan sivulta. Salama lähti -täyttä vauhtia entiseen suuntaansa. Pian nähtiin Mirandankin purjeitten -paisuvan ja laivat erkanivat toisistaan lumiryöpyssä. - -"Mitä suuntaa käskette nyt, katteini?" kysyi vanha luotsi. - -"Matalakarin majakalle; tänä yönä mennään Ahvenanmaan saaristoon." - -"Vallan hyvä, katteini." Ja luotsi kääntyi perämiehen puoleen, huutaen: -"suunta itä-kaakkoon!" - -Salama muutti suuntaa; joku minuutti myöhemmin ilmoitti peräänpitäjä: -"suunta kompassin mukaan itä-kaakkonen." - -Katteini ja luotsi puristivat toistensa kättä. Salama kiiti aiottua -vaarallista suuntaansa. - - - - -NELJÄS LUKU. - -Ollut linnoitus on olemattomissa. -- "Filistealaiset ovat niskoillasi, -Simson!" -- Tyhjä laivan runko on ryöstämisen vaarassa yhtä paljon kuin -sekin, jonka lastiruumassa on kiellettyä tavaraa. - - -Mitä luotsi ilman muutoksesta oli ennustanut, kävi toteen. Vähää -ennen auringonlaskua tuli tyven, minkä vasta kello 9 lopetti heikko -lounaistuuli. Salama oli jo silloin onnellisesti päässyt Föglön -saaristoon ja oli nyt kolmea peninkulmaa leveässä n.s. Kihtissä, -missä sillä oli verrattain avarampi vesi. Aurinko nousi kello 3 ja 55 -minuuttia. Siksi pitäisi ennättää salmeen Korpon ja Nauvon pitäjäin -välillä. Vasta sitte kun tultiin Kihtiin, meni katteini hakemaan -hyvin tarpeellista lepoa. Mutta vanha Nord seisoi järkähtämättä -komentosillalla, kääri yön tullessa paksun pörhökankaisen takkinsa -tarkemmin ympärilleen, nojasi selkänsä lavankaltaista aitausta vastaan -ja katseli terävin silmin merta. - -Salama kiiti kuin hauki vedessä. Keulaveden kohina kuului yön -tyvennessä kuin jyrkkää kiveä myöten putoava koski. Tähystelijöitä -oli asetettu kannelle ja mastoihin. "Pitäkää tarkka vaari, pojat", -oli katteini sanonut, ja niin tehtiinkin. Miehet tiesivät matkan -tarkoituksen ja mitä oli pelättävänä. Winner, katteinin ensimäinen -apulainen, oli kannella vartijana. Joka puolitunti kävi hän -tarkastamassa toisia vartijoita. Yökiikari silmän edessä tarkkasi hän -ehtimiseen taivaan rantaa. Laivan yövartija on melkein aina kiihkeän -levoton, mutta etenkin silloin kun ollaan sellaisilla asioilla kuin nyt -Salama. Mutta se tuottaa tavallansa huviakin. Vartijain esimies tuntee -olevansa suuresti vastuunalainen. Hänelle on uskottu luottamustoimi ja -älykäs mies, jolla on velvollisuuden tunnetta, tuntee tämän hyvin ja -menettelee sen mukaisesti. - -Salaman suunta käy Airiston aukolle. Katteini ja luotsi seisoivat -rinnatusten, kaikki miehet ovat kannella. Suurinta tarkkuutta vaaditaan -perän pitämisessä, sillä saaria, luotoja ja karia ilmestyy kaikilta -puolin. Ranta on eriskummallisimpia, mitä nähdä saattaa. Toisinaan -tullaan kapeaan salmeen, harmaiden kasvittomain karien välissä, missä -laiva koukerteleiksen, totellen peräsimensä pienintäkin liikutusta; -toisinaan taas kiidetään sinistä vehreärantaista, umpinaisen näköistä -vettä niin että luulisi järvellä purjehtivansa. Ilmestyy taas Pohjolan -rantamaan luonne kaikessa kolkkoudessaan ja kuuluu meren loiske -salakaria vastaan. Luotsin silmät ovat terävät kuin jahtihaukan; ei -se enään näytä ukolta, joka käyskelee komentosillalla, vaan pikemmin -rivakalta nuorukaiselta? Hänen liikkeensä osottavat sitä mielen -jännitystä, minkä hän tuntee. Eikä olekaan lapsen asia luotsata laivaa -näissä vesissä. Aivan yhtä vaikea on perän pitäminen. Peränpitäjä ja -luotsi ovat ihan kuin sama sielu ja sama ruumis. Kun luotsi huutaa: -oikealle, vasemmalle; hiukan oikealle, tiukasti vasemmalle j.n.e., -silloin toistaa perämies silmänräpäyksessä hänen sanansa ja yhtä -nopeasti täyttää hän käskyn. Silmin seuraa hän luotsin oikeaa kättä, -mikä joko kohoo taikka laskee, viittaa oikealle tai vasemmalle sen -mukaan kuin hän tahtoo laivalle suunnan. Jos kiertopyörää hiukankin -väärin hoidetaan taikka luotsin antamaa merkkiä väärin ymmärretään, -ajautuu laiva joko matalikolle tai kalliota vastaan, taikka törmää -kovaa vauhtia salakarille ja kaikki on hukassa. - -Salama on ennättänyt sivutse Suomen eteläisen niemen, Hankoniemen. -Muuan suuri höyrylaiva on nähty. Tosin se vielä on kaukana, mutta -Salaman katteini aavistaa sen olevan jonkun niistä Englannin tai -Ranskan sotalaivoista, jotka vartioivat Helsingin satamaa: Hän käskee -lisäämään tulta höyrykattilain alle. Höyryhevoset päristelevät, -puistelevat harjaansa ja enentävät vauhtinsa hurjaksi lennoksi. Ei -aikojakaan, kun jo näkyvät Wiaporin harmaakiviset muurit ja hurraa, -kulkuväylä Helsinkiin on auki. Salama lentää sitä kohti, mutta -satamata vartioiva laiva lähestyy yhä sekin. Ruotsin lippu liehuu -Salaman etumastossa. Venäläinen vartijaväki Wiaporissa kurkistelee -kanuunareijistä ja huutaa hurraa rohkealle uhkapurjehtijalle: - -Se höyrylaiva, mikä nähtiin vähää ulompana merellä, oli englantilainen -höyrykorvetti Dragon, katteini Seymour. Sekin huomasi uhkapurjehtijan -ja suuntasi sekin satamaa kohti, käyttäen korkeinta höyrypainetta ja -raskauttaa venttiilinsä, toivoen saavuttavansa sen, joka ei näkynyt -pelkäävän Albionin lippua; estääksensä sen aikeestansa. Mutta se ei -onnistunut, sillä Salama oli siksi paljon edellä. Seymour upseerineen -ja miehineen kirosivat harmista ja ensimäinen luutnantti herra -Troudbrigde, urhoollinen, vankka ja jäykkämielinen mies, vannoi kalliin -valan, että "kun hiiri kerran oli satimessa, ei hän siitä niinkään -helposti laske sitä irti", tahi toisin sanoen, että tämä rohkea -uhkapurjehtija kyllä saisi jäädä Helsingin satamaan, jonne Salama nyt -onnellisesti ankkuroitsi, rannalle kokoontuneitten venäläisten ja -suomalaisten tuhatkertaisten riemuhuutojen kaikuessa. - -Silloin kurotti katteini kätensä luotsille. - -"Te olette oivallisesti täyttänyt vaikean tehtävänne ja suorittaneet -mitä lupasitte. Te olette aivan yhtä maltillinen ja luotettava kun -rehellinenkin mies. Parhaat kiitokset toimestanne. Teidän on ansio ja -kunnia siitä, että Salama nyt on tässä ankkuroittuna." - -Nyt oli luotsin vuoro punastua mielihyvästä. - -"Pannaan se ansio ja kunnia suoraan puoliksi", vastasi Pekka Nord. -"Teidän kuntonne, uljuutenne ja rohkeutenne saivat minut uskaltamaan -sen minkä tein. Nyt, katteini, tarvitsen minä hyvän aterian ja hyvää -unta, sillä minä kaipaan molempia." - -"Varastojen hoitaja!" - -"Herra katteini!" - -"Toimita tälle kunnon miehelle, luotsillemme hyvä ateria, paras, minkä -laivalla voi aikaansaada ja aseta hänen eteensä pullollinen parasta -vanhaa sherryviiniäni", käski katteini. - -Sen jälkeen sanoi hän ensimäiselle varapäällikölle: - -"Laske ulos vene ja käske siihen nyt heti miehiä, sillä minä lähden -kiireesti maalle hakemaan toimimiestämme, herra Ivan Budukovia. Yrjö -Evert tulkoon mukaan; hän saa kantaa laatikon, jossa laivan paperit -ovat." - -"Toimitan; herra katteini!" - -Heti kun Salama oli ennättänyt laskea ankkurinsa, tuli suuri joukko -veneitä kaupungista tervehtimään sitä. Helsingin kaunis satamaranta -oli katselijoita ihan täynnä. Kaupungin siihen aikaan 20 tuhannesta -asukkaasta oli vähintäin kolmas osa, milt'ei puoli liikkeellä -satamassa, kadulla tai torilla saadaksensa kuulla tai keskustella sitä -suurta uutista, uhkapurjehtijan saapumista. Heti paikalla halventui -kahvin, sokerin, teen ja muitten tavarain hinta kauppapuotiloissa, -sillä arveltiinpa, ett'eivät sen höyrylaivan lastikomerot suinkaan -tyhjiä olleet. Vielä enemmän iloisia oltiin siitä, että englantilainen, -tuo niin katkerasti vihattu satamansulkija oli petetty. Ensi -innostuksessa aiottiin kaupungissa illalla panna toimeen ilotulitus -ja ylioppilaat saivat esteettömästi lauleskella vaikka mitä -ruotsinmielisiä lauluja ravintoloissa. - -Kun Salaman katteini Yrjön seurassa tuli rantaan ja astui maalle, -tervehti kokoontunut väkijoukko heitä raikkailla hurraahuudoilla -ja nähtävillä suosionosotuksilla. Katteini kysyi kauppias Ivan -Budukoffin asuntoa. Kun hän oli saanut lausutuksi tämän nimen, -tunkeusi joukosta pieni mies, jolla oli leveät samettihousut, sopulin -nahkainen turkkilakki ja harmaa turkiksilla reunustettu verkatakki. -Kaikenlaisilla ilonosotuksilla ryntäsi tämä katteinin luokse, syleili -häntä ja painoi harjaksiset huulensa ensin hänen kasvoillensa ja sitte -Yrjön, selittäen, että hän, eikä kukaan muu, oli herra Budukoff, -Wulff-ystävän ja hänen laivansa toimimies. - -Katteini ei heti vastannut, syystä, että hän samoin kuin Yrjökin tunsi -Ivanin harjasten vielä kirvelevän kasvoissaan ja väkevän venäläisestä -lähtevän kynsilaukan löyhkän melkein huumaavan heitä. Katteini -ihmetteli mistä syystä reitaajansa oli toimimieheksensä valinnut juuri -tämän pienen nenättömän venäläisen, mutta Budukoff ei antanut hänelle -aikaa pitkiin arvelemisiin. Hän näet pisti kätensä katteinin kainaloon -ja veti hänet mukaansa kaupunkia kohden, koko ajan rähisten milloin -ruotsiksi milloin venäjäksi kaikenlaista sekasotkua. Kaiken sen pakinan -päätarkoituksena oli, että katteini sai lukea ja pitää omanansa kaikki -mikä muuten oli hänen, venäläisen oma. Yrjö kävi katteininsa perässä -ja päätti tarkoin välttää Budukoff-herran suudelmia, joista oli sama -seuraus kuin orjantappurain pistelmästä. - -"Nyt olemme perillä, olkaa siis armolliset ja astukaa matalan kattoni -alle", sanoi Ivan-herra vinkuvalla nenä-äänellä, pysähtyen isonlaisen -talon portille, kun satamasta oli käyty pari kolme katua. "Minä pyydän, -astukaa sisälle", pitkitti Ivan-herra. "Feodora, Olga, Katinka, vaimo -ja tytöt kuulkaa! Ei nyt enään ole aikaa meidän suojeluspyhimykselle -Pyh. Andreaalle, jonka päivä tänään on, sillä tullut on meidän armas -uhkapurjehtija, jota olemme odottaneet." - -Tämä tieto vaikutti lumouksen tavalla talon asukkaihin, sillä portti -avattiin ja toimimiehellä oli ilo saattaa, tahi oikeammin lykätä -katteini ja hänen nuori seuraajansa avaraan etehiseen, jossa katteinia -oli vastaanottamassa kolme naista, rouva Feodora Budukoff ja hänen -molemmat tyttärensä Olga ja Katinka. - -"Vaimo, tiedätkö kenenkä näet ja mitä teet?" tiuskasi toimimies äreästi -ja vihellytti nenäreiästänsä. "Oletko sinä ja tytöt paastoten ja pyhää -Andreasta rukoillen unohtanut kaikki ihmistavat? Feodora, käpyseni, -nämä molemmat herrat ovat meidän rohkeat uhkapurjehtijat!" - -Feodora-rouva työntäytyi esille ja sulki kapteenin, joka ei osannut -tämmöistä odottaa, pullistuvaa rintaansa vastaan, kääri käsivartensa -hänen kaulaansa ja suuteli häntä monta kertaa. Kapteeni oli tukehtua -sillä tämä kunnon rouva, joka ei suinkaan itseänsä ankaralla -paastoomisella kiusannut, oli niin kookas, että tästä yhdestä olisi -jakamalla saanut kolme tavallista hyvinkin arvokasta rouvaa. Vihdoin -laski toimimiehen rakas puoliso kiusattavansa, joka oli pahemmassa -pulassa kuin jos Mirandan kanuunat olisivat häntä ahdistaneet, ja kävi -nyt Yrjön kimppuun. Mutta oi, Feodora-rouva säpsähti pari askelta -takaperin ääneensä huutaen pyhää Andreasta. - -Mikä voima sai hänessä aikaan tällaisen taaksekohtaisen liikunnon? - -Ei mikään muu kuin puolentoista kyynärän pituinen, torvenmuotoinen -läkkilaatikko, jossa oli Salaman paperit ja asiakirjat. Nähdessään, -missä vaarassa kapteeninsa oli, ja aavistaen itse joutuvansa samaan -vaaraan, Yrjö oli, välttääksensä rouvan ensimäistä ryntäystä, -aseen tapaisesti ojentanut tämän laatikon eteensä. Innossaan ei -Feodora-rouva huomannut tätä estettä, vaan työntäytyi täyttä vauhtia -sitä vastaan, josta seuraukseksi tuli se minkä sanoimme eikä hänellä -sitten enää ollut halua uudistaa päällekarkaustaan. Hän vain iski -Yrjölle kiukkuisesti silmää ja vetäysi vähän pois antaakseen nuorten -ja kauniitten tyttäriensä ruusuhuulillaan parantaa niitä haavoja, -joita Budukoff, herra ja rouva, olivat kapteenille saattaneet. Olisi -vain Mimmi tämän nähnyt, ei hän suinkaan leppein silmin olisi sitä -katsellut, etenkin kun kapteeni oli aivan tyytyväinen ja iloisen -näköinen. - -Tämän välikohtauksen jälkeen astui kapteeni Budukoffin seurassa -konttoriin, missä heti tarjottiin teetä ja piippua. Yrjöä pyydettiin -talon tyttärien seurassa virvokkeita nauttimaan. Kapteeni huomasi -keskustelunsa aikana toimimiehen kanssa, että tämä oli suuri konna, -mutta kauppa-asioissa paljon kokenut ja niihin perehtynyt. Vaikka -Wulff tavallansa oli antanut tämän venäläisen toimeksi myydä lasti, -oli kapteenilla kuitenkin täysi valta itse myydä se, jos hän sen -tarpeelliseksi näki. Sen hän suoraan sanoikin Budukoff-herralle, josta -tämä tuli vielä enemmän nöyristeleväksi, antaen kalliita vakuutuksia -omasta hurskaudestansa, rehellisyydestänsä ja kunnostansa. - -Ivana-herra koetti saada kasvoihinsa jonkun tapaista pyhimyksen ja -hurskastelijan muotoa ja huudahti sitten: "antakaa, herra, minulle -kymmenen prosenttia lastin myyntihinnasta, niin minä, sen vannon pyhän -Yrjänän, p. Annan ja p. Vladimirin, sekä jalon suojeluspyhimyksemme -p. Andrean kautta, en ota kopeekkaakaan enemmän enkä pienimmälläkään -tavalla kisko teitä, sen lupaan ja vannon pyhästi." - -"Ja saman lupaan minä", sanoi Feodora-rouva, joka oven takana oli -kuunnellut keskustelua ja nyt toi viinapullon, minkä hän jykevästi -laski pöydälle. "Ivana, sinä tunnet puolisosi, kopeekkakin yli kymmenen -prosentin, kyllä tiedät." - -Herra Budukoff päästi nenäreiästänsä vihellyksen ja nyökäytti vain -päätänsä. "Olen tehnyt päätökseni", sanoi kapteeni. "Korkeampaa -palkkiota kuin kuusi prosenttia lastin hinnasta en anna teille; -otatteko sen vai ettekö? Geflessä neuvottiin minua asioitsija -Lasareffin luokse täällä Helsingissä; hän sanotaan olevan rehellinen -mies..." - -"Varas, hylky, petturi, äsken päässyt Siperiasta", kiljui ja rähisi -Budukoffin herra ja rouva vuorottain. "Te tahdotte perikatoani, aiotte -tehdä minut ja vaimo poloiseni kerjäläisiksi. Oi Lasareffia, sitä -hylkyä, eipä konsanaan; tiedän tekeväni vääryyttä perheelleni, mutta..." - -"Muista tytär raukkoja, Budukoff", sanoi rouva, "muista Olgaa ja -Katinkaa eläkä ota enempää kuin kahdeksan prosenttia." - -Ivana herra kurotti nähtävästi liikutettuna kättänsä kapteenia kohti -mutta se sai kajoomatta heilua ilmassa. Kapteeni nousi istumasta. - -"Minä menen Lasareff'ille, sillä aika kuluu ja minä tahdon pian päästä -lastistani", sanoi hän. "Jääkää hyvästi!" - -Herra ja rouva Budukoff kiiruhtivat esille ja vaativat kapteenia -melkein väkisin uudestaan istumaan sohvalle. - -"Minä teen mieluummin työtä ilmaiseksi kuin laskisin tämän toimen -Lasareff'ille", huusi Budukoff vinkuen. "Olkoon menneeksi kuudella -prosentilla, kosk'en sitä voi auttaa, mutta armoton ja kova te olette, -tässä käteni!" - -Nyt kapteeni tarttui tarjottuun käteen ja puristi sitä niin kovasti, -että Budukoffin pienet silmät vettyivät. - -"Nyt ovat asiat selvillä, se on taattu, mutta sen sanon teille, -kauppias Budukoff", lausui kapteeni, "että minä toivon tämän sodan -aikana useamman kerran tulevani tänne. Jos nyt petätte minut, ette enää -milloinkaan pääse kanssani tekemisiin, mutta jos olette rehellinen, -saatte erityisen palkkion. Tämän sanon ja siihen saatte luottaa, että -se on miehen sana." - -Niitten kahdeksan päivän aikana, joina Salaman lastia purettiin ja -myytiin, osotettiin sen kapteenille ja miehille suurta huomiota ja -suosiota kaupunkilaisten puolelta, jopa itse kenraalikuvernöörikin, -ankara kreivi Berg, kutsui kapteenin luoksensa aterialle ja osotti -hänelle erityistä huomiota. Bomarsundin linnoitus Ahvenanmaalla oli -sill'aikaa valloitettu ja vihollista odotettiin nyt tulevaksi Viaporin -edustalle. - -Salaman rauhallisesti purkaessa lastiansa Helsingin satamassa, sen -vihollinen Dragon, kapteeni Seymour, ei ollut kaukana Helsingistä, -odottaen "että hiiri lähtisi piilostansa ja suoraan joutuisi kissan -kynsiin." Dragonin miehet toivoivat uhkapurjehtijan sinne, missä ei -ollut aurinkoa eikä kuuta, sillä heidän täytyi ehtimiseen kiikkua -mastoissa pitämässä vaaria eikö savu ilmaisisi Salaman tuloa. -Ensimäinen luutnantti, mainion Froubrigden pojan-poika, tavattoman -virkaintoinen ja vankkamielinen mies, toimitti vartiopalvelusta yhtä -ahkerasti kuin halvinkin sotamies ja se ei tietänyt Salamalle hyvää. -Mutta onneksi sille loppui Helsingin ja muittenkin Suomen satamain -vartioiminen ja saartaminen siitä syystä, että kaikki liittolaisten -sotalaivat kutsuttiin Bomarsundin linnoituksen valloittamiseen. Siksipä -Salamakin, kun oli asiansa suorittanut, lähti helsinkiläisten onnea -toivottaessa tiehensä ja pääsi Ahvenanmerelle, missä olisimme toukokuun -lopulla taaskin saaneet tavata vanhan tuttavamme pyrkimässä Ruotsia -kohden. - -Tämä ilta oli kauniimpia, mitä kaukaisessa pohjolassa olla voi. -Vieno, maan puolelta tuleva tuuli toi metsän ja nurmien hyvää tuoksua -merelle. Joukko kalastaja-veneitä valkoisine purjeineen uiskenteli kuin -joutsenet vähän aaltoilevalla veden pinnalla ja kullanpunainen aurinko -kasti alista syrjäänsä veteen, muutaman tunnin kuluttua noustaksensa -elähyttämään yökasteesta virkistynyttä maata. Lintuja tuli maalta -laivan mastoihin ja köysiin, missä levähtäessään visertelivät. Päivän -jalo tähti lähettää viinestänsä tuhansia kultanuolia, tulitus jota -ei kukaan kuolevainen kykene jälittelemään. Pian jo tulee iltatähti -näkyviin. - -Muutamalta Ahvenan jaalan päälliköltä sai Salaman kapteeni kuulla, että -Bomarsundin valloituksen jälkeen oli satamain sulku uudestaan alkanut. -Onneksensa ei hän kuitenkaan tavannut vainoojiansa, sillä luultavasti -oli Dragonin päällikkö muille liikkeellä oleville sotalaivoille -ilmoittanut, että muuan ruotsalainen höyrylaiva oli päässyt Helsinkiin, -ja tietysti oli laivan muoto ja tunnusmerkit samalla annettu tarkoin -tiedoksi. Salamalla kyllä nyt ei muuta ollut kuin painolasti, mutta -tyhjänäkin oli sillä tämän tähden pelkäämisen syytä. Hyvin iloinen -oli siis kapteeni varhain auringon noustessa nähdessään Geflen rannan -ja puolta tuntia myöhemmin onnellisesti tekemänsä matkan jälkeen -laskiessaan ankkurin sen satamaan. - - - - -VIIDES LUKU. - -Mirandan ensimäisen luutnantin, herra Cutlerin vangitsee paljoa -vaarallisempi vihollinen kuin venäläiset. -- Joonas Wulff päättää -ulottaa hyvät tekonsa Loviisan kaupunkiin asti. -- Katteini Milenius -käyttää kavaluutta ja saa Cutler herran petetyksi. -- Nuorempi -Froubrigde kiukun tuskissa. - - -Mirandan päällikkö, katteini Hall, oli kuten lukija muistanee, ollut -siksi kohtelias, että hän silloin kun tarkasti Salamaa, tarjoutui -kirjeenkuljettajaksi sen katteinille. Sen toimen oli englantilainen -laivan päällikkö tunnollisesti täyttänyt. Gefleen tultuansa hän itse -haki patruunan ja antoi hänelle kirjeen, minkä oli saanut. - -Kirjeen luettuansa patruuna loisti mielihyvästä, pilallinen hymy -huulillaan. Milenius oli toimittanut asiansa oivallisesti ja etenkin -huvitti kauppiasta se, että Mirandan päällikkö oli niin perinpohjin -petetty, että hän itse toi siitä tiedon patruunalle. Salaman katteinin -arvo kohosi hänen silmissään monta prosenttia. Osottihan sellainen -käytös yhtä paljon viisautta kuin kekseliäisyyttäkin. Patruuna puhui -englanninkieltä, jos ei sujuvasti niin ainakin hyvästi, ja parhaimmalla -tavalla lausui hän kiitollisuuttansa siitä kohteliaisuudesta, mikä -hänelle oli osotettu. Hän kutsui katteini Hallin kemuihin, joissa sekä -Mimmi että Elviira olivat läsnä, ja selvästi näkyi, että hän erittäin -suosi noita nuoria neitosia, varsinkin kun he kumpainenkin haastelivat -sujuvasti englanninkieltä. - -"Oikein oivallisesti; vallan sukkelasti", jupisi patruuna katteinin -pois mentyä. "Milenius on kunnon mies; huonomman vävypojan voisin -todellakin saada. Hän sanoo kirjeensä lopussa, että Mirandan päällikkö -ansaitsee hyvän päivällisen. Hän ja hänen upseerinsa saavatkin sen mitä -herkullisimman, se on varma." - -Ja niin kävikin. Jo seuraavana päivänä kutsui patruuna katteini Hallin -ja hänen upseerinsa kotiinsa päivälliselle. Miljoonain omistaja Wulff -ei mitään kulunkia säästänyt saadaksensa pitonsa mahdollisimman -loistaviksi. Mimmi ja Elviira tekivät emännän virkaa. Toinen heistä -istui katteinin vieressä, toisen sivukumppalina pöydässä oli herra -Cutler. Herkullisista ruuista ja oivallisista viineistä syntyi iloinen -mieli. Herra Cutler kahmasi tuuheata poskipartaansa; iski silmää -kauniille pöytäkumpanillensa, otti lautaselleen kalkkunan paistia ynnä -herkkusieniä ja jupisi: "Soma muoto, komea vartalo." Näillä sanoillaan -tarkoitti hän Elviiraa; herra Cutler oli nähtävästi ihastunut -suloiseen naapuriinsa. Merimiehen sydän on arempi tuleen syttymään -kuin minkään muun miespuolisen olennon maaemomme lapsista. Tämä on -tosi-asia, ja Cutler, joka laivalla oli niin maltillinen ja kylmä, -leimahti ilmituleen, kun sai jalkansa maalle ja joutui kauniin naisen -seuraan. Herra Augustus Cutler oli iältään neljänkymmenen viiden vuoden -mies; isänsä oli satamavartija Portsmouthissa. Järkähtämättömällä -velvollisuutensa täyttämisellä ja oivalla merimieskunnolla oli hän -ansainnut nykyisen arvonsa: 21 vuoden ikäisenä hän oli sen aikaisen -katteini Napierin seurassa osallinen Portugalin merisodassa, ansaitsi -siellä mainetta, tuli takaisin Englantiin ja korotettiin luutnantiksi, -mutta ei sitä askeltakaan korkeammaksi. Päällikköherrain, täysiveristen -vapaasukuisten mielestä oli satamavartijan poika tarpeeksi palkittu, -kun oli päässyt upseeriksi eikä hänen ollut ajattelemistakaan -päästä päälliköksi eli katteiniksi. Cutlerin kävi siinä kohdin -samoin kuin monen muun ansiollisen aatelittoman meriupseerin. Hänen -luutnanttipalkkansa ei sallinut hänen naimista ajatellakaan, mutta se -ei estänyt häntä pitämästä naista kovin ihastuttavana olentona, ei -estänyt häntä sitä lempimästä ja suosimasta, vaikka ei saanutkaan sitä -ainaiseksi matkakumppaniksi elämänsä laivalle. - -Sotalaivan ensimäisellä luutnantilla on niin paljo erilaisia -virkatoimia, että hänellä harvoin on aikaa mennä maalle jaloittelemaan. -Cutler ja moni hänen vertaisensa sai sentähden oleskella kuukausmääriä -laivalla näkemättä kukkivia nurmia, vehreitä maita ja metsiä likemältä -kuin kiikarinsa lävitse; he söivät leipänsä tietämättä millainen -viljatähkä todellisesti oli, he uneksivat naisia ja lempivät niitä, -tuntematta millaisia ne sydämen, mielen ja luonteen puolesta oikeastaan -ja yleisesti olivat. Ei siis kumma että luutnanttipoloset, kun maihin -pääsivät ja joutuivat ihanain, miellyttäväin ja hyvästi kasvatettujen -neitosten seuraan, heti rakastuivat oikein silmittömästi ja huomasivat -että hyvä Jumala oli heillekin antanut lempivän sydämen. - -Elviira oli sitä paitse niin kaunis, hänen käytöstapansa niin iloinen -ja reipas, että hän saavutti jokaisen suosion, joka vaan hänen -tuttavuuteensa joutui. Ja jos siihen vielä lisätään, että hän oli -rikas, josta Cutler ei ollut tietämätön, niin jopa myöntänet, hyvä -lukija, että luutnantti Cutlerilla oli useampi kuin yksi syy jo ensi -tuttavuudessa rakastua tuohon nuoreen neitoseen. - -Cutler koetti olla hauska. Hän tiesi aivan vähän elämästä maalla, sen -huvista ja hauskuuksista, mutta sitä paremmin hän tunsi olot laivalla. -Hän puheli Elviiralle merestä, kuvaili hänelle merimiehen työt ja -toimet laivalla. Kohteliaana emäntänä Elviira oli harras kuulija, -vaikka hyvin vähän ymmärsi kaikkia siihen kuuluvia selityksiä. - -Katteini Hall tunsi ensimäisen luutnanttinsa ja hymyili. Hän nosti -lasinsa, kilisti isännän kanssa, joka istui hänen oikealla puolellaan -ja sanoi kuiskaten: - -"Teidän armas tyttärenne, herra Wulff, on tehnyt sen mitä venäläiset -eivät ole voineet tehdä, hän on valloittanut ensimäisen luutnanttini, -ha, ha, ha." - -Patruuna hymyili ja katsoi Elviiraan. Tämä huomasi sen ja punastui, -sillä hän arvasi isänsä ajatukset. Cutler rakastui yhä kiivaammin. -Tulinen viini vaikutti hänessä, hän tuli yhä puheliaammaksi ja kun -yleinen keskustelu kerran vähän hiljeni, lausui Cutler kaikkien -kuultavasti Elviiralle: - -"Minä vakuutan, ettei naisten suinkaan käy laivalla niin ikäväksi kun -he yleisesti luulevat. Kun vain esimiehet korottavat minut laivan -päälliköksi, nain minäkin ja otan vaimoni laivaan." - -"Tehdäksenne hänestä varapäällikön tai laivan järjestäjän, vai miten, -herra Cutler", keskeytti katteini Hall. - -Vieraat, jotka kuulivat sekä Cutlerin että katteinin sanat, nauroivat -makeasti. Lemmen haaveilussa oleva luutnantti joutui nyt jonkinmoisen -pilan alaiseksi. Naiset katsoivat parhaaksi nousta pöydästä ja jättää -herrat hoitamaan itseänsä ja jälkiherkkuja. - -Seuraavana päiväni kävi Cutler vieläkin patruunan luona ja silloin oli -Elviira hänen mielestänsä entistään viehättävämpi. Se on varma, että -jollei katteini Hall olisi antanut nostaa lippua, olisi herra August -Cutler todellakin jäänyt maihin. Nyt oli hänen alistuminen kovaan -kohtaloonsa ja lähteminen Geflestä Mirandan mukana sen vartiopaikalle. -Mutta hän päätti siitä huolimatta olla unohtamatta suloista Elviiraa. -Hänestä eikä kenestäkään muusta, oli tuleva Cutlerin rouva ja -suloistava hänen päivänsä laivan päällikkönä. - -Noin neljätoista päivää oli kulunut näistä päivällistä. Patruuna ja -Mimmi laskivat usein Elviiran kanssa leikkiä siitä vaikutuksesta, -minkä hän oli tehnyt Cutler-herran helposti syttyvään sydämeen. -Patruuna alkoi tulla levottomaksi, kun Salamaa ei kuulunut, vaikka sen -jo olisi ollut aika tulla takaisin. Mimmi kyseli joka päivä tietoja -laivasta. Vaikka Milenius oli luvannut hänelle kirjoittaa, ei kirjettä -kuulunutkaan. Miten oli käynyt hänelle ja hänen kuljettamalleen upealle -laivalle?, Näitä miettien, istui patruuna konttorissansa samana aamuna, -jona Salama onnellisesti palasi Gefleen takaisin. Oli tullut tietoja, -että satamansulkijat olivat anastaneet monta laivaa. Olisiko Salama -niitten joukossa? Patruunan muoto synkistyi ja otsa kävi ryppyihin. -Höyrylaiva lastineen oli 300 tuhannen riksin arvoinen, eikä semmoista -summaa ajatella menettäneeksi saamatta ryppyä otsaan ja alakuloisuuden -vivahdusta silmiin. Patruunan ajatukset muuttuivat sanoiksi ja hän -jupisi: jos se on hukassa, tuli siitä paha lovi rahakirstuuni. -Mielelläni antaisin tyttäreni Mileniukselle, kun hän vain olisi täällä. - -Hänen näin lausuttua kuului askelia etehisessä, ne lähenivät ovea, ovi -aukeni ja sisään astui tuo ikävöitty katteini, virkeänä ja iloisena -kuten ainakin. - -Patruuna tuijotti ällistyneenä eteensä, hyppäsi sitte kepeästi kuin -höyhen alas pulpetti-istuimeltaan katsoi terävästi Mileniusta silmiin -ja kysyi: "Salama?" - -"Ankkuroittu puoli tuntia sitten tänne satamaan, on onnellista ollut -Helsingissä, myynyt lastin 200 prosentin puhtaalla voitolla, on nyt -kuten sanoin täällä ottamassa toista ja minä puolestani toivon olleeni -teille mieliksi." - -Patruunan sydän sykki riemusta. Iloissaan oli hän jo sanoa: "ottakaa -tyttäreni ja puolet rikkauksistani", mutta Joonas Wulff osasi hillitä -tunteensa. Ei katteini vielä ollut aikaansa palvellut ansaitakseen -Raakelinsa; hän siis vastasi: - -"Minä olen teihin tyytyväinen, katteini, ja minun suosiostani saatatte -odottaa parasta. Näinä viimeisinä päivinä olen odottanut teitä joka -hetki. Ovatko laivamiehenne kelvollisia?" - -"Jok'ainoa mies on tehnyt velvollisuutensa: varsinkin on luotsi mainio. -Kaikki ansaitsevat teidän suosionne." - -"Entäs Ivan Budukoff, toimimies?" - -"Oli suuri lurjus, mutta hänen ei onnistunut tehdä mitään petosta; -lastin hinta on minulla mukanani kelvollisissa vekseleissä." - -"Vallan hyvä; 8 tai 10 päivän kuluessa on Salama uudestaan lastattu; -tällä kertaa yritetään Lovisaan, meidän tulee jakaa hyviä lahjojamme; -käykää nyt tervehtimään tyttäriäni; keskustellaan sittemmin -asioistamme." - -Tuota ei tarvittu katteinille kahdesti sanoa. Hän poukahti ulos ovesta, -lensi ylös rappuja, jotka johtivat perheen asuntoon ja siitä saliin. -Mikä ilo; siellä istuivat sisarukset keskustelemassa juuri hänestä. Hän -kuuli Mimmin sanovan: - -"Oi, jos Kaarleni olisi täällä, luulen totisesti, että vaikka isä -sanoo, ettemme ole kihlatut vaan ainoasti saamme toivoa, että kerran -niin käy, antaisin minä iloissani hänelle suudelman." - -"Jopa olenkin täällä, pidä nyt puheesi. Armas Mimmi, olenhan minäkin -sinua ikävöinnyt, siitä saat olla varma." - -Näitten kolmen nuoren ihmisen ilon voi jokainen arvata, joka itse -nuoruuden keväänä on rakastanut ja ollut rakastettu. Tässä kerrottiin -uutisia ja juteltiin jos jotakin. Sisaruksilta sai katteini tietää -englantilaisten upseerien käynnin ja sen huomion, jota herra Cutler oli -osottanut Elviiralle. - -Katteini näytti hetkiseksi vähän miettivältä. - -"Mitä ajattelet, Kaarleni?" kysyi Mimmi. "Sopimatonta on olla totinen, -kun olet istumassa kahden nuoren naisen välissä." - -"Minä vain ajattelen sen luutnantin osottamaa lempeä Elviiralle", -vastasi hän. "Se on hyvä pitää muistissa." - -Molemmat katsoivat kummastellen katteinia. - -"Mitä on sinun tekemistä Cutlerin kanssa?" kysyi Elviira. "Tuskin -tulette te toisiansa tapaamaan." - -"Eipä sitä tiedä, merimiehen elämä on vaiheista rikas ja hän kohtaa -ihan odottamatta niitä, joista ei voinut uneksiakaan. Miranda luovailee -Merenkurkussa ja mahdollista on että minun laivani ja se englantilainen -sotalaiva yhtyvät." - -"Ja sitten?" kysyi Elviira. - -"Sanon minä Cutler-herralle terveisiä kälyltäni sorealta -Elviira-neideltä -- siinä kaikki", vastasi Milenius naurahtaen. - - * * * * * - -Vanhempainsa kodissa istui Yrjö Evert kertoellen ensimäisestä -merimatkastansa ja mitä tunteita se oli hänen povessaan herättänyt. Hän -oli jo mielestänsä koko mies ja luuli tämän sisämeri-matkan tehneen -hänet kokeneeksi merimieheksi. Raatimies nauroi näille lapsellisille -ajatuksille, sillä hän hyvin tiesi tarvittavan vuosikausia työtä, -malttia, kovia kohtaloita ja kaikenlaisia vaaroja ennenkuin voitetaan -tämä nimi täysi-arvoisesti. Äiti likisti lempilastansa syliinsä ja -hänen silmistänsä putosi kyynel Yrjön vaaleaan tukkaan. Paremmin kuin -sanat selitti tämä mitä äiti tunsi ajatellessaan, että hänen poikansa -oli valinnut meren elättäjäksensä. - -Mutta tämä, nuorukainen oli täynnä toivoa ja iloa. Vilkkaan -mielikuvituksensa avulla purjehti hän täyttä vauhtia kultaisten -unelmain ruusunkarvaisella merellä. Pian luuli hän pääsevänsä -katteiniksi, ja oman laivansa päälliköksi, jolla toisi tavaroita ja -aarteita maan rikkaimmista paikoista. Vähimmän osan pitäisi hän itse, -mutta runsaimman antaisi armahillensa kotona. - - "Päällä sinilaineen - Kuljen merta, - Käyn nyt maita maineen - Hakemaan. - Vaikka aaltoon kuolla - Saisin kerta, - Haluni on tuolla - Sentään vaan. - Niin ikävä, vaikea mulle ol' olla - Tuon maan tyvenessä, - Kun kulkea poukaman tuon kivikolla - Sain vaan venehessä. - Vaan vuohien kanssa sain leikkiä lyödä. - Tai laiskana maata - Ei, hitto vie! moista en tehdä mä työtä - Täst' alkaen saata. - Jää nyt vuona pieni! - Jää nyt uuhi! - Ulapalle tieni - Mua vie. - Laivaan kiiruhulla - Lennä ruuhi! - Hauska matka mulla - Kohta lie. - Hyvästi maa ja sun loistehes, varjos! - Mun mennä jo suo, maa! - Ol' aika, kun lemmetär mullekin tarjos - Makeimpata juomaa. - Useestipa riehua paimenetarten - Kans' sain ihanitten - Useestikin sain kavaloitakin varten - Mä itkeä sitten - Pois nyt huoli vaiva! - Kyllä rauhaa - Saan, kun mua laiva - Tuudittaa. - Riemun on, kun myrsky - Oikein pauhaa, - Jotta aaltoin hyrsky - Vaahtoaa." - - * * * * * - -Salama on uudestaan lastattu. Kaikki sen miehet ovat jo laivassa ja -se höyryämässä. Asiat maalla ovat päätetyt ja jäähyväiset ystäville -sanotut. Tällä erää pyrkii uhkapurjehtija Lovisaan, siihen kauniiseen -Suomen merikaupunkiin, mikä ennen oli Ruotsin rajavartijoita Venäjätä -vastaan, mutta nyt sen varustuksista ei ole muuta jälellä kuin muutama -jykevä muuri ampumareikineen. - -Geflen satamarannalla liikkuu sadottaan katselijoita, jotka kaikki -haluavat nähdä rohkean uhkapurjehtijan lähtöä, sillä nyt jo hyvin -tiedetään miksi eli mihin sitä laivaa käytetään. Ainoastaan Mimmi ja -Elviira eivät sitä vielä tiedä. Ankkuri on nostettu, "hiljaa eteenpäin" -komentaa katteini konehuoneesen. Juhlallisesti liikkuu komea laiva -eteenpäin, hurraa-huutoja kuuluu katselijain joukosta rannalla; -hatuilla lakeilla ja valkoisilla taskuliinoilla heiluttavat ystävät ja -omaiset jäähyväisensä poislähteville. - -Jo käskettiin "täys vauhti"; Salama kiitää eteenpäin ja sen kiiltävät -metallikanuunat laskevat jyryävän laukauksen. Laiva joutui yhä enemmin -näkyvistä ja pian ei mikään muu kuin musta kivihiilisavu osoita sitä -kohtaa merellä, missä laiva jo on. - -On jo kesäkuu; vielä vähän aikaa, niin aurinko, pohjois-napapiirin -kohdilla ei enää laskekaan. Yöt ovat melkein yhtä valoisat kuin -päivätkin. Aurinko, taivaan suuri soihtu, sammuttaa tähän aikaa valonsa -ainoastaan parin tunnin ajaksi, sitte taas syttyäksensä. Purjehtijan -ei tarvitse pelätä yön pimeyttä ja sen salaista väijymistä, vaan saa -pelkäämättä kulkea uraansa. - -Kultakruunun aukolla Suomen saaristossa oli Miranda ankkuroittuna -ja sen soma runko kuvastihe veteen. Sen sivulla oli englantilainen -kuormalaiva, josta Mirandaan purettiin hiiliä. Katteini Hall oli -pienemmällä haahdellansa edellisenä päivänä lähtenyt Bomarsundiin -tiedustelemaan, miten oli niitten englantilaisten merimiesten -laita, jotka olivat sinne jääneet linnoituksen valloittamisen -jälkeen. Cutler-herra oli siis tätä nykyä Mirandan päällikkö ja istui -rauhallisena kajuutassansa syöden paistia ja juoden kahviansa. -Pöytävieraana oli hänellä laivan toinen luutnantti, lääkäri, -merisotamiesten päällikkö ja pursuri eli laivan ruokavarain esimies. -Kolmas upseeri oli vartijana kannella ja neljäs oli katteinin seurassa. -Käyntinsä jälkeen Geflestä oli Cutler yhä tulisemmin rakastanut -Elviiraan; hänen sorea muotonsa seurasi häntä alati ja nytkin -aamiaistansa syödessä olivat hänen ajatuksensa Elviiran luona. - -"Jos vain todella olisin laivan päällikkö", ajatteli hän, "niin -viivyttelemättä naisin sen kauniin ruotsalaistytön. Hm, minä ajattelen -häntä niin paljon, että virkatoimille tulee siitä haittaa. Mitä -sanoitte, pursuri? Rohkenetteko moittia vanhaa laivapäällikköäni, -amiraali Napieria? hääh!" - -Nämä viimeiset sanat kiljasi Cutler kiukkuisella äänellä. Vanha Napier -oli hänen epäjumalansa ja Jones pursuri ärsytti useasti Cutleria -päästäen joitakuita pistesanoja amiraalista. - -"Minä sanoin, etten luule tänä vuonna enää tulevan mitään tähdellisiä -sotatapauksia täällä Itämerellä", vastasi Jones naurahtaen. "Meidän -suuri voimain ponnistuksemme oli Bomarsundin valloittaminen. Meillä ei -ole matalakulkuisia laivoja, sentähden on mahdoton näillä matalilla -vesillä saada kanuunia venäläisten linnoituksia niin lähellä, että -ampumisesta lähtee hyötyä. Talveen asti saamme huviksemme vain pitää -Suomen ja Venäjän satamat suljettuina." - -Cutler tuli harmista tulipunaiseksi. Joneksen lause loukkasi liian -paljon sen mainetta, jota hän, Cutler piti merisankarin ja soturin -esikuvana. Vai amiraali Napier olla toimettomana. Tätä ei hän nyt enää -vaitiollen voinut kuunnella. - -"Te suvaitsette tehdä päätöksiä toimista ja asioista, joita ette -ymmärrä", sanoi Cutler pursurille. "Te soditte merimiesten mahain -kanssa eikä teidän silmänne muuta tajua kuin punnuksia, mittoja -ja suuhun pantavaa. Oletteko te ehkä nähneet vanhan Charleyn -ansioluetteloa, olitteko mukana silloin kuin hän käden käänteessä otti -koko miguelilaisen laivaston S:t Vincent-nokan luona?" - -Jo nyt oli pursurin vuoro kiukustua. Jones tarttui oikealla kädellä -kiiltävään nenäänsä ihankuin sieltä odottaen neuvoa ja valaistusta. - -"Jos vaikka en ollutkaan mukana, tiedän toki, että Vincentin niemen -luona saitte kelpo selkäsaunan." sanoi hän uhallisesti kiusaa tehden. -"Oikeinhan te juoksitte raippakujaa Miguelin laivojen keskitse. Kas -niin; kiitos merimiesten mahoista ja suuhun pantavista." - -Cutler raivostui. Toisten nauru sapetti häntä sitäkin häijymmin; -hän löi kätensä pöytään ja ärjäsi pursurille: "jumal-avita, te -valehtelette." - -"Mitenkä se asia oikeastaan oli herra Cutler?" kysyi sotamiesten -päällikkö. "Minä tunnen huonosti sen historiaa enkä siis osaa sanoa -onko Jones oikeassa vai väärässä." - -Jopa nyt seurasi "the figting Charleyn" kunniaksi pitkä ylistyspuhe, -jossa herra Cutler mielihyväksensä sai tilaisuuden kehuskella -itseänsäkin, koska hänkin oli osallisena samassa meritappelussa. -Ylvästelevästi lopetti hän puheensa sanoen: "tällainen hyvä pursuri, oli -se, minkä te suvaitsette sanoa raippakujan juoksuksi ja sellainen se -mies, jonka te luulette toimettomasti aikaansa tuhlaavan." - -Jones-herra oli jo laskemaisillaan pilkallisen vastauksen, mutta -silloin tuli muuan miehistä ilmoittamaan, että näkyvissä oli outo -höyrylaiva. - -"Onko se näyttänyt lippunsa?" kysyi herra Cutler. - -Ei, sir, mutta vartija-upseeri luulee tuntevansa sen Salamaksi, samaksi -ruotsalaiseksi höyrylaivaksi jonka joku aika sitten tapasimme Ahvenan -meren suussa. Sen savutorvet ovat nyt maalatut mustiksi sen sijaan, kun -ennen olivat epäluulon alaisia. Kun se ensin huomasi meidät, pysähtyi -se ja oli alallansa, sitten se lähti liikkeelle ja suuntaa nyt suoraan -meidän ankkuripaikkaa kohti. - -Cutler-herra kimmahti paikaltaan. Oli höyrylaiva luvallisilla tai -luvattomilla asioilla, ainakin saisi hän sen katteinilta tietoja -Elviirasta, sydämmensä lemmitystä. Hän käski miesten valmistaa vene, -sillä hän aikoi itse käydä tarkastamassa laivaa ja sen papereja. - -Cutler-herra meni hyttiinsä asettamaan pukuansa kuntoon. Salaman -liikkuminen näillä vesillä oli hänen mielestänsä kovasti epäluulon -alaista ja hän päätti sentähden tarkoin tiedustella kaikki asiat ja -ankarasti tarkastaa laiva. Tie Haaparantaan ei mennyt Ahvenan saariston -ja Kultakruunun aukon kautta. Epäilemättä siinä piili vilppiä ja -Cutler päätti siitä ottaa selvän. Kun hän tuli kannelle, oli Salama jo -melkein kolmen luomaköyden [yhden luomaköyden eli kaapelin mitta on -120 syltä eli 213 metriä 60 centimetriä] päässä Mirandasta, sillä tuo -laiva oli todellakin uhkapurjehtija. Höyryä purskui sen höyryputkista -ja Ruotsin lippu liehui ylpeästi sen mastonhuipussa. Mitähän tuumaili -sen päällikkö, kun noin rohkeasti juoksi suoraan vihollisensa kitaan? -Olihan sen katteini joko houru taikka oli hänellä päteviä syitä niin -tehdä. - -Irti laivansa sivulta oli laskenut englantilaisen vene, jossa oli herra -Cutler, ja se suuntaisi suoraan Salamaa kohti, jonka katteini kiikarin -lävitse tarkasti tähysteli venettä, ja erittäinkin siinä olevaa -upseeria. - -"Se on hän eikä kukaan muu; minä tunnen hänet sen mukaan, mitä tytöt -hänestä kertoivat", jupisi katteini, lykäten kiikarinsa kokoon. Sitte -käski hän Yrjö Evertin luoksensa. - -Heti paikalla tulikin tuo nuori merimies. Hänen ja katteinin kesken -syntyi kuiskutteleva keskustelu. Molemmat nauroivat ja katteini -silitteli käsin Yrjön vaaleata tukkaa. - -"Se sopii oikein oivallisesti, poikaseni", sanoi hän iloisesti Yrjölle. -"Sinä pukeudut kuten sanoi: vartia-palvelijani auttaa sinua. Koko puku -on valmiin, minun hytissäni. Kun olet puettu, menet siihen paikkaan, -minkä minä osotin. Mutta sinun pitää olla totinen etkä saa sanaakaan -lausua. Joudu nyt, sillä ei tässä kannata aikaa tuhlata." - -Yrjö katosi salonkiin; katteini meni köysirappusilta vastaan-ottamaan -Mirandan vanhinta luutnanttia. - -Englantilainen ja katteini tervehtivät kohteliaasti toisia ja esittivät -kumpikin itsensä. - -"Minun nimeni on Cutler ja minä olen päällikön sijainen laivalla -niin kauan kun katteini Hall on poissa Bomarsundissa", lausui Cutler -seuraten katteinia laivan kannelle. - -"Vai on katteini Hall poissa, se oli ikävä uutinen", vastasi Milenius, -"minä paki parastaan tulin tänne päin saadakseni, jos mahdollista, -tavata hänet, ei niin paljon itse tähteni, kuin toisen laivallani -olevan henkilön." - -Cutler-herra näytti kummastelevalta. - -"Oletteko todellakin hakeneet Mirandaa?" kysyi hän. - -"Tietysti, sir, sillä kun matkani määrä, kuten tavallisesti, on -Haaparanta, huomaatte helposti, ett'ei tämä suunta minulle sovi. Hyvin -ikävä, ett'en saanut tavata katteinia. Nyt saan tyhjäntoimittajana -palata takaisin." - -"Vaikka laivan todellinen päällikkö on poissa, olen minä hänen -sijaisensa, jos siis suvaitsette minulle sanoa asianne, ja jos minun -apuni auttaa, teen sen ilomielellä", sanoi Cutler. - -"Kiitoksia, sir, mutta parasta lienee, etten minä tai oikeammin se -henkilö, joka on tällä laivalla, vaivaa teitä. Minulla oli muuan pyyntö -reitaajaltani herra Wulffilta, hänen tyttärensä, neiti Elviira..." - -"Te sanotte Elviira-neiti", keskeytti luutnantti nähtävällä -mielenkiinnolla. "Mitenkä jaksaa se nuori neiti, toivottavasti hyvin?" - -"Ei vallan hyvin, sir", vastasi katteini. "Mutta johan minä -viivytän teitä liian kauvan. Suvaitsetteko tarkastaa paperejani, -muuten ehkä oudontapaisen suuntani tähden rupeette epäilemään minua -sulunsärkijäksi, ha, ha, ha." - -"Ha, ha, ha", toisti Cutler-herrakin. "Eihän sulunsärkijä rupee -hakemaan vartijalaivaa, joka on estämässä hänen hankkeitansa. Te -mainitsitte Elviira-neitiä se soma nuori nainen ja hänen voimisensa -liikuttaa minua hyvinkin paljon. Olen hänen tuttavansa. Te sanoitte ei -vallan terve; millainen on hänen sairautensa?" - -"Se ilmestyy syvänä raskasmielisyytenä, eli sellaisena, mitä te -englantilaiset sanotte spleeniksi", vastasi katteini. "Sellainen synkkä -mieli on vasta näinä viime päivinä havaittu hänessä. Lääkärit ovat -neuvoneet häntä menemään Lovisan kaupunkiin kylpemään." - -Herra Cutler kävi miettiväiseksi. Elviira-neito raskasmielinen! Hm, -sehän jotakin tiesi. Luutnantti luuli olevansa hyvin sievä mies. Tuo -nuori neiti oli halukkaasti kuunnellut hänen puheitansa. Itse hän oli -ensituttavuudessa rakastunut tyttöön. Luutnantti oli kuullut puhuttavan -sielujen heimolaisuudesta. Eihän mikään ollut mahdotonta. Elviiralle -oli saattanut käydä niinkuin hänelle itselle. Cutlerin sydän ihan -lämpeni: hän kääntyi katteinin puoleen ja sanoi: - -"Eihän Lovisaan pääseminen mikään mahdottomuus ole. Viikon kuluttua tai -niillä paikoin menemme taaskin Gefleen; minä hankin katteini Hall'ilta -luvan, että se nuori neiti pääsee Mirandan kanssa johonkin Suomen -satamaan, josta hän sitte voi matkustaa kylpykaupunkiinsa Lovisaan." - -"Kummallista on, että Elviira-neitiä ei huvita lukea muuta kuin -englantilaisia lauluja", sanoi katteini, joka ei ollut kuulevinaan -mitä luutnantti viimeksi lausui. "Hänen lempilaulunsa on _Jeanot_ ja -_Jeanette,_ hyvin soma englantilainen laulu. Tunnettehan sen sir, vai -miten?" - -"En nimeksikään, en rahtuakaan, sir, minä en ole kuullut muita lauluja -kuin niitä, joita merimiehet lauleskelevat laivalla, sellaisia kun The -yong Susanna, Old Jloe, Rule Britannia ja joitakin muita", vastasi -Cutler, ihan vakuutettuna siitä, että Elviira oli kiihkeästi rakastunut -häneen. "Mutta te ehkä osaatte sanella minulle ne värsyt, se olisi -minulle suuri huvi." - -"Vallan mieluisasti", vastasi katteini, jonka oli vaikea pidättää -nauruansa englantilaisen lemmenkiihkosta. "Minä kun olen hankkeissa -tulla Wulff-patruunan vävyksi, niin..." - -"Oletteko ehkä Elviira-neiden kosija?" kysyi Cutler hyvin levottomana. - -"Enpä suinkaan, minun mielitiettyni on Mimmi" vastasi katteini. "Mutta -näin kuuluu Elviira-neiden lempilaulu." Ja katteini kertoi pienen -englanninkielisen pätkän jostakin lemmenlaulusta. - -Cutler kuunteli hengittämättä. Olihan se laulu selvä rakkauden -tunnustus. Lause: "But my heart will be with you" täytti Augustus -Cutlerin toivolla ja riemulla. - -"Suloinen, iki-soma", ratkesi hän lopullisesti sanomaan hehkuvin poskin. - -"Kiitoksia, sir, mutta te ette huomannutkaan, että minä sanoin -Elviira-neiden Mirandan muassa pääsevän Suomeen, mitä sanotte siitä?" - -"Olkoon menneeksi, minä luotan täydellisesti teihin, sir, jonka -vuoksi sanon suoraan, että Elviira-neito on tällä laivalla ja että -minä olen hakenut katteini Hall'ia saadakseni häneltä passin teidän -sotalaivojenne estämättä päästä Lovisan satamaan veneelläni laskemaan -neiden ja hänen kapineensa maalle" vastasi katteini. "Jos se -onnistuisi; olisi patruuna Wulff päällikölle suuresti kiitollinen, -sillä häntä huolettaa tyttärensä terveys enemmän kuin kaikki hänen -miljoonansa." - -Cutler tuskin saattoi uskoa sitä, minkä nyt kuuli. Elviira Salamassa -ja siis nyt hänen läheisyydessänsä. Jos hän saisi nähdä ja puhutella -häntä, johan siitä voisi jotakin seurata. Mutta yht'äkkiä heräsi -hänessä epäilys. Hänestä oli kumma, että patruuna lähetti tyttärensä -Suomeen eikä kuuluisampiin kylpypaikkoihin Euroopassa. Hän loi -tiedustelevan silmäyksen katteiniin, mutta tämän muoto ei ilmaissut -pientäkään mielenliikutusta, vaan oli täysin tyyni ja jäykkä. - -"Hm, eihän sekään ole mikään mahdottomuus, ett'en minä katteinin -puolesta voisi antaa teille semmoista passia", sanoi Cutler pitkään, -"mutta ensin tahdon tulla vakuutetuksi siitä, että Elviira-neiti -todellakin on laivassa, ei sen vuoksi, että epäilisin teidän sanojanne, -sir, mutta velvollisuuteni upseerina vaatii etten mitään toimi ilman -täyttä vakuutta." - -"Te olette jalokuntoinen mies ja teidän suopeat sananne, herra, -ilahuttavat minua", vastasi katteini. "Minä heti menen Elviira-neiden -luokse ilmoittamaan hänelle teidän täällä olonne ja teidän kohteliasta -tarjoustanne olla hänelle avuksi. Hän ehkä tahtoo itse teitä kiittää, -mutta hän jaksoi tänä aamuna hyvin huonosti. Minä tulen heti takaisin." - -Katteini meni salonkiin ja jätti Cutlerin yksinään kannelle. -Englantilainen näytti kovasti miettivän, luultavasti sitä mitä oli -Elviirasta kuullut. - -"Petosta ei voi olla tuon miehen sanoissa tai teoissa", sanoi hän -itseksensä. "Elviiran isä on kovin rikas, hänelle siis ei tunnu, jos -hänen laivansa tekeekin muutaman kymmenen penikulman mutkatien. Onhan -minulla sitä paitse silmäni säilyssä ja niillähän näen, onko neiti -laivassa, vai ei." - -Taas tuli katteini kannelle. Hän astui Cutlerin luokse. - -"Niin on kuin pelkäsin", sanoi hän. "Te saatte nähdä Elviiran ja voitte -tulla vakuutetuksi, että hän on laivassa, mutta häntä puhutella ette -saa, siksi hän on liian heikko, ja kun kuuli teidän olevan laivalla, -liikutti se häntä nähtävästi, jopa kyyneliin asti. Jos seuraatte minua -salonkiin, saatte nähdä Elviira-neiden istuvan hytissänsä, mutta elkää -sanallakaan häntä puhutelko." - -Yhä varmemmin vakaantui Cutler luulossaan, että tuo ihana ruotsalainen -neito rakasti häntä. Mahdotonta oli, että katteini valehtelisi -hänelle, sillä mistä aavistaisi hän hänen lempivän Elviiraa. Hän oli -heltynyt kyyneliin kuullessaan hänen olevan laivalla. Cutler pyyhkäsi -mielihyvillään punaista poskipartaansa ja seurasi katteinia salonkiin. -Hän näytti kädellään hyttiä, jonka punaiset samettivarjostimet -olivat puoliksi auaistut, ja mikä ilo, siellä istui Elviira vaaleine -kutrineen pää käden nojassa. Hän oli kalpea ja kuihtuvan näköinen. -Nähdessään Cutlerin hymyili hän haikeasti, tervehti häntä ja hiukan -kumartaen kaunista päätänsä veti äkkiä varjostimen oven eteen eikä -ollut huomaavinaankaan sitä hellää katsetta, minkä Cutler-poloinen -vaaleansinisistä silmistään häneen loi. Katteini katsoi kysyvästi -englantilaiseen. "All right, sir", kuiskasi Cutler, "minä olen -vakuutettu ja annan mielihyvällä sen todistuksen, josta puhuitte." - -Katteini astui Elviiran hytille ja lausui muutaman sanan hänelle -salongista. - -"Tuo nuori neito soisi saavansa kiittää teitä siitä hienosta -kohteliaisuudesta, mitä hänelle olette osottaneet", sanoi Milenius -Cutlerille; "hän on suuresti pahoillaan, ettei hän muuta voi kuin -kuroittaa teille kätensä, sillä haastelemaan on hän liian heikko." - -Ja samassa kurotettiin pieni hansikkoittu käsi hytistä. Riemun -ihastuksissa jupisi Cutler muutaman sanan, tarttui siihen pienoiseen -käteen ja suuteli sitä. - -"Oikein, oikein somasti luotu", kuiskasi Cutler. Silmänräpäystä -myöhemmin oli hän ulkona salongista ja katteinin hytissä, mihin oli -asetettu pullollinen vanhaa sherryä ja lasia. - -Herrat kilistelivät keskenänsä. - -"Nyt, luutnantti Cutler kiitän teitä. Vielä enemmän kiitollinen olisin, -jos ilman vastuksia voisitte antaa minulle sen pääsykirjan, josta olen -puhunut. Minun paperini ovat tässä nähtävänä." - -"Vallan mieluisesti, sir", vastasi Cutler. "Minä olen siitä varma, -että katteini Hall olisi tehnyt samoin, sillä ei meitä ole kielletty -osottamasta naisille kohteliaisuutta." Cutler otti kynän ja kirjoitti -seuraavan: - - "H.M.S. Miranda, ankkuroittu Kultakruunun aukolla, Suomen - saaristossa. - - Salama-nimisen ruotsalaisen kauppahöyrylaivan, jonka päällikkö - on katteini Milenius, on allekirjoittanut tarkastanut ja olivat - sen paperit sotatilassäännön mukaiset. Matkalle Haaparantaan - on katteini pyytänyt vapaasti ja esteettömästä saada mennä - Lovisa-nimiseen Suomen merikaupunkiin, sinne laskeaksensa - sairaan ruotsalaisen rouvasihmisen, joka aikoo siellä käyttää - merikylpyjä. Olen teille kiitollinen, sir, jos suosiollisesti - osotatte tuon kohteliaisuuden mainitulle rouvasihmiselle, joka - kuuluu hyvään ja arvossa pidettyyn perheesen. - - Kunnioittaen - - _A. Cutler,_ - - Ensimäinen luutnantti, H.M.S. Mirandan päällikkö vakinaisen - poissa ollessa." - -Tämän paperin antoi hän katteinille. - -"Tässä nyt se todiste, minkä tahdoitte", sanoi hän. "Liittolaisemme -ranskalaiset pitävät rannan sulettuna Lovisasta Riigaan asti, mutta -katteini Hall sanoi, että me muutaman päivän kuluttua siirrymme heidän -sijaansa. Ainakaan ei muuta tarvittane kuin näyttää tämä paperi, niin -esteettömästi pääsette maalle." - -Katteini uudisti kiitoksensa. - -"Teidän hyvyyttänne soisin vieläkin saada vaivata", lausui hän. "Pyydän -näette vielä sitä, että kun tulette Gefleen, antaisitte minulta kirjeen -Elviiran isälle. Siinä annan hänelle tietoja tyttärensä terveyden -tilasta ja siitä erinomaisesta kohteliaisuudesta, jota osotitte -hänelle, kun niin tehokkaasti autoitte hänen matkaansa. Suvaitsetteko -vielä tämän?" - -"Oikein mielihyvällä", vastasi luutnantti, tyhjentäen lasinsa pohjaan. -"Siitähän minulle tulee uusi aihe pitkittää tuttavuutta reitaajanne -kanssa. Onko hän todellakin niin rikas kuin hoetaan?" - -"Hän on miljoonani omistaja." - -"Ja hänellä on ainoastaan kaksi lasta?" "Ei muuta kuin kaksi tytärtä, -jotka kerran tasaavat isänsä perinnön." - -Pelkästä hajamielisyydestä täytti luutnantti vieläkin lasinsa. Tämä -päivä oli hänelle ollut oikea onnenpäivä. Sekä isä että tytär jäivät -hänelle suureen kiitollisuuden velkaan. Hän jo tuumaili rupeisiko -asumaan Englannissa vai Ruotsissa. Sillä aikaa kirjoitti katteini. - - "Herra tukkukauppias! - - Ihan aavistamatta jouduin minä ja Salama suoraan suden suuhun, - se on Miranda-laivan näkyviin, joka oli ankkuroittuna Kultakruunun - aukolla. Minulle lensi onnellinen aatos päähäni, kun muistin, mitä - teidän tyttärenne minulle kertoivat Mirandan ensimäisen luutnantin - ihastuksesta Elviira-neitiin. Yrjö Evert on täällä ollut Elviiran - sijaisena. Hän matkustaa merikylvyille Lovisaan ja herra Cutler - oli niin hyvä ja antoi suosituskirjan, jonka avulla toivon - Salaman helposti pääsevän Lovisaan. Pitää olla rohkea ja nerokas - menestyäksensä tämän tapaisessa toimessa." - -Katteini sulki kirjeen ja antoi sen Cutlerille. He joivat vielä -lasillisen ja erosivat, mutta sitä ennen pyysi luutnantti sanomaan -nöyrimmän tervehdyksensä Elviiralle. - -Kun englantilaisen vene laski laivan kupeelta, ryntäsi Salaman katteini -komentosillalle. - -"Laiva kulkuun, täysi vauhti ja lämmintä pannujen alle", käski hän. - -Kymmentä minuutia myöhemmin oli höyrylaiva Vähämaan ja Teron välisessä -salmessa ja Mirandaa ei enään näkynyt. - -Yrjö Evert oli taas muuttunut kauniista naisesta nuoreksi merimieheksi. -Katteini tapasi hänet pitämässä peräsintä. - -"Sinä teit tehtäväsi vallan hyvästi, Yrjöseni", sanoi hän hänelle. - -"Mutta minua hävetti julmasti olla hamepuvussa." - -"Et sinä sittekään mikään akka ole, sen olen jo sinusta huomannut, ja -se olkoon lohdutukseksesi, poikaseni." - -Yrjö punastui tuntuvasti. Tuo oli ensimäinen katteininsa antama -kiitossana ja sen pani nuorukainen mieleensä. - -Mitään esteitä kohtaamatta pääsi Salama Turun saaristosta ja Helsingin -sivutse läpi muistorikkaan Ruotsinsalmen, joka on vähän idenpänä. - -Salama kiertää pienen Porvoon kaupungin, jota tulipalo ja viholliset -usein ovat ahdistaneet. Vielä seitsemän penikulman matka, ja -höyrylaivalta näkyy jo Lovisa, joka onkin matkan päämäärä. Syvän -lahdelman pohjukassa sijaitsee tuo kaunis kaupunki kummulla. Vaikka -Salamalla tarkasti pidettiin vaaria, ei oltu sotalaivoja huomattu -ja katteini toivoi jo estymättä pääsevänsä satamaan, kun yht'äkkiä -metsäisen niemen takaa lahdessa tuli näkyviin kanuunoilla varustettu -sotalaiva, jonka mastossa liehui Ranskan lippu. Kova laukaus tervehti -Salamaa, jolta sotalaiva sulki tien, ja veti tarkastuskäskylipun -etumastoonsa. Laiva oli höyryrekatti Isis, katteini Cleret-Longavant. -Toinen laukaus, jonka luoti kävi keski- ja isomaston välitse, sai -Salaman pysähtymään ja laskemaan vesille veneen, jossa katteini -itse lähti vieraalle sotalaivalle selittämään rohkeata satamaan -pyrkimistänsä. - - - - -KUUDES LUKU. - -Salama pääsee Lovisaan. -- Lähtee sieltä Wiipuriin ja ottaa mukaansa -sotatarpeita. -- Översti Gregor Suderoff. - - -Katteini Cleret-Longavant oli komean laivansa kannella odottamassa -Salaman venettä, joka jo oli tulemassa ja lähestyi laivaa. Isis -oli Ranskan laivaston uusimpia ja kaikin puolin kunnollisimpia -höyrylaivoja. Sen katteini oli kaunis, soreavartaloinen mies, -urhoollinen ja jalomielinen. Hän oli oikein komea sen kansan edustaja, -joka mielilauseeksensa on ottanut sanan: la gloire (kunnia). -Sotatoimissa etenkin Itä-Intiassa oli hän ansainnut kunniaritariston -ristin ja merimiesarvonsa. Ylhäisellä kohteliaisuudella vastaanotti hän -Salaman päällikön, joka hänelle antoi luutnantti Cutlerin puoltavan -suosituskirjan. - -Katteini Longavant luki sen tarkoin, sitte sanoi hän: - -"Näin ollen minä en suinkaan ole vähemmin kohtelias kuin liittolaisemme -Mirandalla. Venäläiset ovat vahvistaneet vanhat patterinsa Lovisan -luona ja lähettäneet paljon varusväkeä kaupunkiin enkä minä siis voi -tulla satamaan ottamaan teitä sieltä, jos mielisitte sinne jäädä, mutta -minä seuraan teitä kanuunan ampumamatkalla ja pyydän huomauttaa teille, -että mieheni tähtäävät tarkasti. Menkää siis satamansuuhun, laskekaa -kysymyksenalainen rouvasihminen maalle ja sen tehtyänne menkää rauhaan, -minun rekattini ei estele teitä." - -Katteini Milenius teki kumarruksen. - -"Oivallinen laiva", sanoi hän, ihmetellen katsellen ympärillensä, -"luultavasti parhaimpia pikakulkijoitakin?" - -"Ei niinkään pikakulkuinen kuin luultiin ja toivottiin", vastasi -päällikkö. "Vaikka 2,000 hevosen voimainen, Isis suurimmallakaan -höyrypaineella ei saavuta enempää kuin 11 solmuväliä." - -"Mutta Salama 12, jopa 14:kin", ajatteli Milenius. "Minä pääsenkin -hänen kynsistänsä." - -Ennen Salamasta lähtöään oli hän käskenyt koneenkäyttäjän kovasti -lämmittää pannujen alle ja tarvittaessa raskauttaa venttiilit. - -"Minä olen teille suuresti kiitollinen, herra katteini", sanoi hän -Longavantille. "Nyt lähden laivalleni takaisin, satamansuussa lasken -veneeni alas ja teidän vartioimananne palaan takaisin aukon selälle." - -"Niin on sopimuksemme, hyvä herra", sanoi katteini. "Pitäkää mielessä, -että kanuunani ovat ladatut ja kuulani osaavat pilkkuunsa 10,000 -kyynärän matkalla." - -"En unohda kumpaakaan; nyt kiitolliset jäähyväiset." - -Laivalleen saavuttuansa Salaman katteini kutsui Yrjö Evertin luoksensa. - -"Kuule nyt tarkoin, poikaseni, mitä minulla on sanomista", lausui -hän nuorelle merimiehelle. "Kappaleen matkaa satamansuusta pysähytän -laivan. Puettuna naiseksi samoin kuin Cutlerin laivassa käydessä, -astut sinä ja kolme miestä veneesen. Laskette heti irti ja soudatte -kaikin voimin satamaan, sitä patteria kohden, missä astutte maalle. -Höyrylaivalla suojaan minä teitä miten mahdollista. Ymmärsittekö minua?" - -"Kyllä, katteini; aikomuksenne luulen olevan pettää -satamansulkijalaivoja." - -"Oikein arvasit, joudu nyt pukeutumaan." - -Katteini nousi komentosillalle. "Täysi vauhti; korkein höyrypaine", -käski hän. - -Propelli pyöri hurjasti, pistoonit lensivät ylös ja alas, vesi kiehui -vaahtona keulan edessä, Salama kiiti kauheata vauhtia, Isis ajoi sitä -takaa, mutta ei kestänyt kilpailussa. - -"Se on meitä nopeampi", sanoi Longavant, "mutta kuulain nopeutta se ei -voita. Jos se mielii minun pettää, ammun sen upoksiin." - -Samassa silmänräpäyksessä näkyi salmen suussa toinen suuri höyrylaiva. -Se on Dragon, katteini Seymour, joka tulee päästämään Isis-laivaa -yhtymään suureen laivastoon. Se halkaisee vettä samoin kuin kotka -ilmaa. Froubrigde on kannella. "Mitä toiminnee Isis tuolla salmen -suussa?" kysyy ensimäinen luutnantti itseltänsä. Kiikari näyttää -kasvaneen kiinni hänen silmiinsä. Silmä välähtää, se salamoi. Hän tunsi -uhkapurjehtijan samaksi, joka oli hänet pettänyt Helsingissä, vaikka -sen savutorvet nyt olivat mustiksi maalatut. "Go ahead, go ahead", -komentaa hän koneenhoitajalle. Dragonin vauhti yltyy joka minuuti. -Froubrigde aavistaa uhkapurjehtijan pyrkivän satamaan ja sen hän tahtoo -estää, revetkööt vaikka Dragonin höyrypannut. - -Salama seisoo sataman suussa, vene sen vieressä ja katteini Longavant -näkee miten siihen astuu rouvasihminen ja kaksi merimiestä. Vene laskee -irti ja soutaa satamaa kohti. - -"Hän ei petäkään minua ja mitä Cutler sanoi kirjeessään on tosi", -jupisi Isiksen päällikkö, joka vastikään oli saanut tiedon -englantilaisen laivan lähestymisestä. - -"Jumalan kiitos siitä", sanoi Longavant-iloisesti. "Nyt pääsemme tästä -ikävästä vartioimisesta ja saamme parempaa tehtävää. Mutta mitä hittoa -tuo höyrylaiva yrittää? Sen kone on käymässä ja se suuntaa täyttä -vauhtia satamaan. Sukkelaan laita-kanuunien luo ja ampukaa, ampukaa, -muuten se Jumal'avita pääsee käsistämme." - -Rekatti siirtyi eteenpäin ja lähetti satamaan pakenevan Salaman perään -3 tai 4 laukausta, jotka kuitenkaan eivät sattuneet, vaikka Longavant -oli kehunut miestensä ampumistaitoa. Venäläisistä pattereista oli -nähty, mitä ulkona satamassa tapahtui ja siinä luulossa, että joku -sulunsärkijä tässä pyrki satamaan, ruvettiin niistä ampumaan rekattia. -Matka oli kuitenkin liian pitkä, niin ettei siitä mitään apua lähtenyt. -Isis sai toimettomana nähdä, miten Salama pian oli sen kuulilta -saavuttamattomissa. Katteini Longavant oli julmasti suuttunut. - -Kaikki nämä tapahtumat oli valpas Froubrigde nähnyt Dragonista aivan -hyvin. Hän aavisti, että Isiksen päällikkö oli jollakin tavalla tullut -petetyksi. Hän riensi rohkeasti eteenpäin, ohjasi Isiksen sivutse ja -tunki satamaan, toivoen pääsevänsä sinne sen verran ajoissa, että, -vaikkapa ei voisikaan ottaa uhkapurjehtijaa, saisi sille kumminkin -antaa aimo muistomarjan. Mutta Salama oli jo venäläisten patterin -turvissa ja Froubrigden täytyi suureksi harmiksensa nähdä, miten -hänen kuulansa putosivat veteen ulottumatta määräänsä. Hän siis -käänsi ulospäin ja huomasi nyt Salaman veneen, joka ei ollut joutunut -hyvinkään paljon maata kohti, vaikka sen soutajat kylläkin tekivät -parastansa. - -Tuota venettä rupesivat nyt Dragonin kanuunat tähtäämään. Yrjö Evert -ja hänen kolme seuraajansa, joista yksi oli hänen ystävänsä Edvard -Ryd, ponnistivat kaikki voimansa päästäksensä maalle. Yrjö riisui -valhepukunsa ja paiskasi sen kokonaan mereen. Hän tahtoi esiintyä -miehenä eikä naisena, jos hän vangiksikin joutuisi. Merimiespukunsa oli -hänellä hameitten alla. Dragonin ahdistamat neljä miestä soutivat niin -että verta alkoi tiukkua heidän kynsiensä alta. Pelastua oli mahdoton, -sillä höyrykorvetti tuli yhä lähemmäksi. Kaksi miestä otti aironsa -veneesen, vaikka Yrjö ja Edvard sitä estelivät. Kuulat rupesivat -sattumaan yhä lähemmäksi, jonka vuoksi toinen miehistä pani valkoisen -taskuliinan airon nenään ja pystytti sen antaumisen merkiksi. Dragon -lakkasi ampumasta ja otti veneen ja miehet vangiksi. - -Kun miehet oli viety laivaan rupesi ensimäinen luutnantti heitä -kyselemään, mutta kun kukaan heistä ei osannut englannin kieltä, ei -mitään tietoja saatu uhkapurjehtijasta, sillä sitä siinä nyt kyseltiin. -Froubrigde ärisi kiukkuisesti ja tarkasti miehiä kantapäästä kiireesen -asti. - -"Nämä sopii pistää niitten miesten sijaan, jotka tauti on meiltä -vienyt", jupisi hän, "sen verran on tästä saalista hyvää." Sitten -kutsui hän laivan pursurin, käski panna miehet laivan kirjoihin ja -ylilaivurin osottaa heille makuupaikan, numeronsa laivassa ja heidän -tehtävät työt sekä toimet. - -"Kas niin, te hirtehiset, nyt saatte toista lajia makeisia kuin -laiskureilla sulkusärkijän kannella. Niin totta kuin nimeni on -Froubrigde koetan tehdä teistä ihmisiä." - -Tämän ystävällisen lupauksen jälkeen astui Froubrigde perää kohti. -Dragon lähti satamasta, missä Isis oli odottamassa. Seymour meni -rekatille ilmoittamaan tulonsa ja näyttämään käskyn, jonka mukaan hän -nyt otti haltuunsa vartiotoimen: - -Tietysti syntyi heidän kesken puhe uhkapurjehtijasta ja miten se ennen -oli päässyt Helsinkiin, "Se on luonnoltansa rohkea ja muuten oiva -merimies, tuo uhkapurjehtija, mutta sitä en saa päähäni, millä keinoin -hän Cutlerilta on voinut saada suosituskirjan. Miehet jotka otimme -vangiksi, eivät mitään osaa sanoa, sillä he puhuvat ainoastaan omaa -kieltänsä. Mutta sen vakuutan teille, katteini Longavant, ettei tuo -uhkapurjehtija suinkaan pääse irti, myöhemmin tai varemmin saa hänen -sisuttelemisensa palkkansa." - -"Vartiopiirimme on liian avara emmekä sen vuoksi voi pitää tarpeeksi -tarkkaa vaaria", vastasi Longavant. - -"Sill'aikaa kuin te menette Rigaa kohti hiipii ruotsalainen ulos ja -pääsee onnellisesti tiehensä." - -"Teidän muassa kirjoitan amiraalille, kerron koko asian ja pyydän yhden -laivan avuksi", vastasi Seymour. "Jos me lähtisimme pois rannikkoa -pitkin, jätän sen laivan salmen suuhun, pitämään veitikkaa silmällä." - -Mutta Salama venyi turvallisesti satamalaiturin luona ja Lovisan -asukkaat olivat vastaanottaneet sen jos mahdollista, vielä suuremmalla -riemulla kuin helsinkiläiset. Katteinia suretti kuitenkin suuresti -noitten neljän merimiehen menettäminen. Eräältä venäläiseltä upseerilta -sai hän kuulla että ne oli otettu vangiksi. Katteini käsitti tehneensä -varomattomasti lähettäessään heidät pois veneessä, sen sijaan että -hänen heti uhkarynnäköllä olisi tullut pyrkiä satamaan. Dragonin -odottamatonta tuloa ei hän voinut arvata, ja jos ei se este olisi -tullut, olisi kai vene väkineen päässyt pakoon. - -Seuraavana aamuna olivat Yrjö ja hänen ystävänsä Edvard Ryd komennetut -etumastoon, toiset miehet olivat isomastossa. - -"Nyt veikkoseni", sanoi Edvard Ryd kumppanillensa, "nyt pitää olla -iloinen ja osottaa reippautta, ei tässä muu auta. Mielesi hehkui -merimieheksi, nyt et siinä saa virnistellä, kun sattui suuhusi -ensimäiset kovat pähkinät. Ken ei tahdo kuorta purra, ei se -sisustaakaan saa." - -"Niinpä kyllä, enkä minä tätä arastele, vaikk'en olekaan sotalaivalle -halunnut", vastasi Yrjö iloisesti. "Nyt saan ruveta kuuntelemaan -sotalaivan pillejä, pitelemään kanuunia ja välkkyviä aseita. Siitä -saattaa joskus olla hyötyäkin; onhan merimiehen hyvä oppia mitä vain -opittavaksi sattuu." - -Salaman lasti oli hyvällä voitolla myyty eikä sen katteini muuta -odottanut kuin sopivaa tilaisuutta päästä Loviisasta. Mutta sepä -ei ollut niinkään helppoa. Kaupungin kirkkotornista, josta näki -kauas merelle, näkyi pelätty englantilainen vartiolaiva liikkuvan -edestakaisin ja itsepintaisesti sulkevan kulkuväylän. Yöt olivat -valoisat, niin ettei ollut toivomistakaan päästä salaa pakoon -pujahtamaan. Meren puolelta tulleet kalastajat tiesivät kertoa, että he -olivat nähneet toisenkin sotalaivan liikkuvan rantaa pitkin idenpänä. -Vartijoita oli nähtävästi lisätty, ja niin todella olikin. - -Tuo toinen sotalaiva ei ollut mikään muu kuin Miranda ja siinä oli -Salamalle toinen aivan yhtä kiukkuinen ja valpas vihollinen kuin -Froubrigdekin, nimittäin herra Angustus Cutler. - -Mikähän oli saanut tuon entisen ystävän niin katkeraksi viholliseksi, -että se nyt hautoi kostoa ja olikin vannonut kostavansa oikein -loistavasti? - -Sen kerromme lyhyesti. - -Miranda oli lähes viikkoa myöhemmin kuin se Kultakruunun aukolla tapasi -Salaman, lähtenyt Gefleen ostamaan muonaa ja muita tarpeita. Kiiruimman -kautta meni Cutler patruuna Wulffin luo viemään kirjettä, jonka oli -saanut Mileniukselta, ja terveisiä hänen tyttäreltänsä. Onnellisena -ja iloisena kuin laululintu, täynnä suloisia toiveita, astui Cutler -patruunan asuntoon ja sen etehiseen, mutta siellä kohtasi häntä näky, -mikä sai hänelle vilun ja värin. Hän vuorottain vaalistui ja punastui, -hänen tuuhea poskipartansa riippuu vetelänä kuin koiran korvat. -Elviira oli hänen edessänsä punaisena ja hymyilevänä, tuiki terveenä -ja elävänä. Cutler herran mieli oli kuin olisi hänen päänsä ollut -tungettuna viritettyyn ja kohta laukastavaan kanuunaan. - -"Oletteko te täällä?" änkytti hän koettaen kumartaa. - -"Olen, hyvä herra, tervetuloa jälleen", vastasi Elviira. - -"Ettekö ole ollut Salamassa?" - -"Enpä suinkaan, mutta mikä teidän on, te olette aivan kalpea ja -mielenliikutuksissa; eihän toki laivalle liene mikään onnettomuus -tapahtunut, sanokaa, minä pyydän:" - -"Minä soisin sen olevan hiiden hornassa", jupisi Cutler kiristellen -hampaitaan. Ääneen vastasi hän pitkäveteisesti "ei." - -"Ettekö ole sairastanut?" kysyi hän vielä. - -"En eläissäni, sen verran kuin itse muistan", vastasi Elviira vielä -enemmin kummastellen. "Mutta sanokaa, herra, minkä vuoksi minulta -tällaista kyselette?" - -"Yksi kysymys vielä, sitte olen aivan vaiti", vastasi onneton -luutnantti. "Sanokaa, neiti, laulatteko englantilaista laulua Jeanot ja -Jeannetta?" - -Elviiran mielestä olivat luutnantti Cutler ja hänen kysymyksensä niin -lystilliset, että hän ratkesi helisevään nauruun. - -"Vastatkaa, sitä pyydän, sillä siitä riippuu elämäni onni", lausui -Cutler, kiukusta halkeamaisillaan. - -"Olkoon sitte tiedoksenne, etten milloinkaan ole laulanut -mainitsemaanne laulua enkä sitä edes tunnekaan", vastasi tyttö, yhä -enemmän kummastellen Cutlerin käytöstä, "mutta sanonettehan toki -miksikä minulta tämmöisiä tiedustelette?" - -"Erään salaperäisen asian tähden", vastasi Cutler irvinnällä, jonka -piti olla naurua; "en muuta kuin huvikseni. Hyvästi, neiti, tämän -kirjeen antanette isällenne." - -Cutler kurotti kirjeen Elviiralle, kumarsi ja ryntäsi ulos. Hän -luuli tulevansa hulluksi. Salaman katteini oli julmasti pettänyt -hänet; hän huomasi olleensa juonittelun esineenä ja Salama olikin -sulunsärkijä, jonka katteini viekkaasti oli käyttänyt hyväkseen -hänen herkkäuskoisuuttaan ja lemmenkiihkoaan. Kenen kättä hän oli -Salamalla suudellut? Kaiketikin hansikoittua miehen kättä. Jos hänen -vihamiehensä, häijynsisuinen pursuri Jones saisi tuon tietää, olisi -hänen arvonsa laivalla aivan hukassa. Cutler vannoi kalliin valan -pitää Salaman katteinia tuoreessa muistossa. Hän meni laivaansa ja -sinä päivänä sai väki kärsiä luutnanttinsa mielipahasta. Koko päivä -äkseerattiin purjeilla ja kanuunilla, kivääreillä ja käsiaseilla; se -päivä oli kuumempi kuin Mirandan väellä pitkään aikaan oli ollut. - -Cutlerin suureksi iloksi määrättiin korvetti lisävartijaksi Venäjän -ja Suomen itärannalle. Isiksen päälliköltä sai hän tietää, miten -Salama oli päässyt Lovisaan ja että se oli onnistunut ainoastaan -Cutlerin lupakirjaan avulla. Nyt oli vihamiehensä suljettu Lovisan -satamaan ja Cutler valvoi lohikäärmen tavalla ett'ei saalis pääsisi -hänen käsistään. Kärsimäänsä pilkkaa ei mikään muu voisi palkita kuin -loistava kosto. Ei hän sydämessänsä enää ajatellutkaan Elviiraa. -Katteini Hall tiesi, miten Cutleria oli puijattu ja hymyili nähdessään -hänen yltynyttä virka-intoaan ja valppautta; pursuri Jones arveli yöt -päivät mitä lienee tapahtunut ystävällensä Cutler'ille. Hän paloi -uteliaisuudesta ja päätti lujasti saada tästä salaisuudesta tiedon. - -Patruuna Wulffin mielestä taas oli katteinin käytöstapa niin nerokas -ja oivallinen, että hän päätti lyhentää hänen koetusaikansa sekä jo -syksyllä antaa hänen ja Mimmin viettää häitä. "Oivallinen, nerokas, -rohkea ja toimellinen mies, tuo Milenius", huudahti hän useammat -kerrat, sittekuin oli lukenut Elviiran antaman kirjeen. "Hm, paremmin -en itsekään olisi osannut tehdä." Tyttärensä moniin kysymyksiin -Cutlerin kummallisesta käytöksestä patruuna vastasi makealla naurulla -taikka sanoen, ettei hän tietänyt mitään, pyytäen häntä odottamaan -Salaman tuloa, jolloin Milenius itse varmaan antaisi hänelle parhaimmat -tiedot. - -Patruuna istui korkealle kirjoituspöytänsä ääreiselle tuolille, otti -suuren tilikirjansa ja rupesi laskemaan. Mitä useampia numeroita hänen -kynästänsä lähti sitä iloisemmaksi tuli hänen muotonsa ja lopuksi sanoi -hän: - -"Hyvin, vallan hyvin. Oikein oivallinen lasku. Jos Salama onnellisesti -tulee takaisin, on Milenius koonnut laivan hinnan kahdenkertaisesta. -Mimmille pidän komeat häät, sen lupaan. Cutler-poloinen, se nyt oli -lemmon hauska, ha, ha, ha; semmoinen ei sovi vävyksi Joonas Wulffille -eikä mieheksi Elviiralleni." - -Mutta Salama ei tullut. Kaksi viikkoa oli se ollut suljettuna Lovisan -satamaan eikä vielä ollut toivoa, että hänen vartijansa pakenisivat. -Tuonlainen toimettomuus sapetti katteinia ja hänen halunsa päästä -liikkeelle yltyi joka päivä. Kosimisensa riippui siitä, miten matkansa -Salaman kanssa menestyivät, mutta nyt olikin hän melkein kuin vanki -eikä voinut tehdä mitään, joka veisi hänet lähemmäksi elämänsä -onnea. Hautoessaan tällaisia kolkkoja ajatuksia tuli sana Lovisan -sotapäälliköltä översti Gregor Suderoffilta pyynnöllä että katteini -heti tulisi hänen luoksensa. Översti Suderoff oli vanha äreä soturi, -joka oli palvellut Venäjän armeijassa jo Napoleonin aikaisessa -sodassa v. 1812. Hän käytti valtaansa innokkaasti ja vakavasti, piti -keisaria jumalanansa, oli englantilaisten ja te heidän liittolaistensa -leppymätön vihollinen. Översti otti katteinin niin kohteliaasti vastaan -kuin hänen ärtyinen soturiluontonsa salli. Hän pyysi katteinia istumaan -ja käski tuoda teetä sekä piippuja. "Kuulkaa, herra", sanoi översti, -kiertäen harmaata huulipartaansa. "Te olette rohkea ja pelkäämätön -mies, sen tiedän siitä, että rohkenitte särkeä satamasulun. Sellaista -miestä minä nyt tarvitsen. Haluttaako teidän ansaita hyvät rahat?" - -"Se on tietty, herra eversti. Millainen on tarjouksenne?" - -"Seikka on se, että meillä täällä Lovisassa on runsaasti kanuunia, -kuulia, ruutia ja ruokavaroja, mutta toisin on Viipurissa. Tuon meidän -Suomen rannikon vahvimman varustuksen komentaja on kirjoittanut -sotaministerille Pietarissa, että hän kun odottaa vihollisten -hyökkäystä, tarvitsee kipeästi mainituita varoja. Sotahallinto on -antanut minulle käskyn lähettää Viipuriin sen verran sotavaroja kuin -luovuttaa voin. Maata myöten kulettaminen veisi liian paljon aikaa ja -Viipurin komentaja joutuisi kovaan pulaan. Minä siis ehdoitan, että -te katteni, otatte nämä sotatarpeet ja muonan laivaanne ja viette sen -lastin Viipuriin; mitä sanotte siitä?" - -"Mitä sanovat siitä englantilaiset vartijat, jotka ovat sataman -edustalla", kysyi vuorostansa katteini. - -"Tuli ja leimaus, niitä ei otettu lukuun", huusi översti puhaltaen -suustansa koko savupilven. "Tietäkää, herra, minä olin mukana, v. 1812, -kun poltimme Moskovan, olin mukana, kuin ajoimme ranskalaiset yli -Beresinan ja olin osallisena Smolenskin tappelussa. Minä vannon Yrjön -ristin kautta, etten pelkää niitä enkä englantilaisia. Te osaatte kyllä -lumota vartijain silmät; mitä sanotte ehdotuksestani?" - -"Jos siihen suostun, on se vaara tarjona, että laivani ryöstetään ja -minä itse hirtetään eikä minun ole halu mennä sellaiseen kauppaan." - -Översti kiivastui niin, että huomaamatta nieli siemauksen varikuuma -teetä. - -"Te olette rohkea, haluatte ansaita rahaa ja kuitenkin teitä arveluttaa -pistää taskuunne 10 tuhatta hopearuplaa, sillä sen summan tarjoon minä -teille rahtipalkaksi", sanoi översti. "Tuohon käteen, niin on asia -sovittu." - -Översti seisoo käsi kurotettuna niinkuin kiusaaja korvessa. - -"Tarvitsen yhden päivän miettimisaikaa", vastasi katteini. "Minun on -tarvis tarkemmin punnita teidän ehdotustanne, ja jos vain mahdollista -on, suostun siihen." - -"Se on miehen puhetta; kahden päivän kuluttua odotan vastaustanne." - -Salamaan tultuansa katteini kutsui luotsin, Pekka Nordin luoksensa. - -"Osaatteko luotsata Viipuriin, tunnetteko saariston ja vedet sen -ympärillä", kysyi katteini. - -"Osaan, katteini; Viipuriin asti kelpaan minä luotsiksi, mutta en -kauemmaksi. Ollaanko sinne menossa?" - -"Niinpä kyllä, jos, vartijalaivoilta vain pääsemme." - -"Jos eivät kaikki vanhat merkit petä, tulee kuun syntyessä, se on 4 tai -5 päivän kuluttua itäinen myrsky", vastasi luotsi. "Tähän vuoden aikaan -on tavallisesti 2 tai 3 sellaista myrskyä. Suomen lahti on silloin -aaltoileva, meri käy levottomaksi ja vartiolaivain on hakeminen suojaa -Ahvenanmaan saaristosta. Sitä tulee meidän käyttää hyväksemme ja laskea -merelle. Salama tekee tehtävänsä millaisessa ilmassa hyvänsä, kun vain -ei ole liian kovasti lastattu." - -"Minä luotan teidän sanoihinne ja kokemukseenne ja päätän siis mennä -Viipuriin", sanoi katteini. - -Sovitulla ajalla kävi katteini överstin luokse. - -"Suostun ehdotukseenne ja vien 10,000 ruplan maksusta Viipuriin sen -lastin, josta puhuitte", sanoi katteini. - -Venäläinen ojensi hänelle kätensä ja puristi katteinin kättä kiihkeästi. - -"Te olette rohkea mies, katteini, sen sanon vieläkin. Jo huomispäivänä -saatte ruveta lastamaan", sanoi översti. "Minä kirjoitan teistä -sotaministerille ja toimitan teille ritarimerkin." - -"Kun laiva on lastattu, otan minä mieluummin rahdiksi luvatut 10,000 -ruplaa", vastasi katteini. - -"Rahat antaa teille kenraali Streboff Viipurin komentantti", vastasi -översti, "sellaiset ovat minulle sotahallinnosta annetut ohjeet. Minun -on vain nimelläni vahvistettava sopimuksemme." - -Tuohon selitykseen tyytyi katteini; hän ei voinut aavistaakaan mitään -petosta siinä. Postissa, joka silloin kulki Haaparannan kautta, hän -lähetti ne vekselit, mitkä oli saanut Lovisassa myymästänsä lastista, -jota varovaisuuttansa hänen ei tarvinnut katua, niinkuin myöhemmin -saamme nähdä. - -Jo seuraavana päivänä rupesi Salama lastaamaan kieltotavaraa. Kanuunat -ja kuulat sijoitettiin suuremman lastiruuman pohjaan, muut tavarat ja -ruutitynnyrit pienempään. Huolellisesti jaettiin lasti niin tasan kuin -mahdollista. Kun Salaman perä oli vaipunut 8 jalan syvälle, kielsi -katteini lastaamisen, vaikka sitä kuinkakin vastusteli översti, joka -tahtoi ruumat täyteen pantavaksi. - -"Nyt ei enää panna myttyäkään lastiruumaan", vastasi katteini. "Laivani -nopeudesta riippuu pääsemmekö takaa-ajajoistamme ja jos Salama enemmän -lastataan, ei se enään ole kyllin pikakulkuinen." - -Siihen sai översti tyytyä. Kun hän vain sai lähetetyksi pois ne -tavarat, mitkä sotaministeri oli käskenyt, oli hänestä yhden tekevä, -tulivatko ne onnellisesti perille vai ei. Hän vain tahtoi päästä koko -toimesta mitä pikemmin. - -Salama oli jo lastissa eikä katteini muuta odottanut kuin että sää -muuttuisi luotsin ennustuksen mukaan, jolloin hän koettaisi lähteä -satamasta. Laivan toimettomana ollessa olivat koneen kaikki osat -puhdistetut ja hiilisäilöt täytetyt hiilillä. Heinäkuun 16 päivän -illalla näkyi vihdoin uuden kuun kapea kannikka. Samaan aikaan nousi -vieno tuulenhenki, pilvet ja ilma ennustivat myrskyä. - -Seuraavana aamuna puhalsi jo melkoisen kova tuuli. Kirkon tornista -näki, miten meren aallot kävivät korkeina vaahtoharjoina; vartijalaiva, -joka ennen oli ollut purjeittensa varoilla, oli nyt ottanut höyryn -avuksensa kestääksensä tuulen ja aallot, jott'ei ajeltuisi merelle. -Pekka Nord oli ollut tornissa tähystämässä merta. Laivalle tultuansa -sanoi hän katteinille: "Huomenna tähän aikaan on vartijalaiva ajettu -merille ja satama vartioimatta; silloin lähdetään heti ulos." - -"Olkoon niin", sanoi katteini. "Minä tahdon pois vaikka mikä olisi. -Paperini ovat täysikuntoiset ja minä käsken koneenkäyttäjän pitää -höyryn valmiina aamun hämärtyessä." - - - - -SEITSEMÄS LUKU. - -Salaperäinen nainen. -- Onnettomalta kaunottarelta ei voi pyyntöänsä -kieltää. -- Myrsky. -- Luotsi, osaatteko nyt pelastaa laivan? -- Kun -hätä on pahin, on apu lähin. - - -Päivän kuluessa yltyi myrsky raivoisaksi. Mirandaa ja Dragonia ei enää -näkynyt kirkon tornista, ne olivat ajeltuneet pois rannalta, minnekä, -sitä ei tietänyt kukaan. Salama tuskin saattoi pysyä satamalaiturilla; -peräpuolelta oli tarvis laskea vielä yksi ankkuri sekä vahvistaa -kiinnitystouvit vahvoilla rautakettingeillä. - -Veripunaisena laski aurinko länteen ja hämärän tullessa kiihtyi -luonnon raivo. Salonkipöydällä seisovan lampun valossa istui Milenius -kirjottamassa kirjettä Mimmille. Tuo rohkea merimies kertoeli -koruttomilla, mutta sievillä sanoilla rakkautensa ja toivonsa. Ei -hän sanallakaan antanut rakastettunsa ymmärtää niitä vaaroja ja -ponnistuksia, joita hänen nykyinen toimensa kysyi eikä niitä uusia, -jotka epäilemättä uhkasivat häntä. Hän oli niin omissa ajatuksissaan, -ettei ensinkään huomannut, miten salongin ovi avattiin ja sisään astui -nainen, jonka kasvot olivat kokonaan hunnun peitossa. Hän seisahtui -varjoon salongin alipäähän. - -Mitähän asiaa oli tuolla naisella, mikä pakoitti häntä myrskystä ja -sen kauhuista huolimatta pimeässä käymään rantaan ja huojuvaa porrasta -myöten astumaan oudolle laivalle? - -Paksu huntu peitti hänen kasvojansa, jättäen ainoastaan silmät -näkyviin. Silmät olivat suuret ja lempeät; niistä ilmeni murhetta ja -kärsimystä. Hän oli solakka, jäsenet ja vartalo somasti sopusoinnussa. -Hänen sinertävän mustat hiuksensa olivat otsalla kiertyneet kiharoiksi -ja tekivät hänen kalpeat kasvonsa melkein kolkon näköisiksi. - -Kului hetkinen ennenkuin katteini nosti päätänsä. Hän säpsähti -huomatessaan kolkon haahmon ovella. Mutta Milenius oli rohkea, hän -nousi ja lähestyi paikkaa, missä nainen seisoi liikkumatonna. Olihan se -nainen, mitä tarvitsi hänen siis pelätä? - -"Ketä haette ja mitä varten olette tänne tullut?" kysyi katteini. - -"Minä haen uljasta miestä, semmoista, joka on kyllin jalomielinen ja -hyväluontoinen auttamaan onnetonta, kun se hänen apuansa rukoilee", -vastasi tuntematon vienolla surullisella äänellä. - -"Siitäkö syystä olette minua hakenut?" - -"Aivan niin, sillä minä toivon ja uskon teidän olevan semmoisen", -vastasi hän. "Minä ajattelen näin: se, joka voittaaksensa maallista -tavaraa uljaasti panee alttiiksi oman ja laivamiestensä hengen, -laivansa ja tavaransa ja rohkeasti murtaa vihollisten vartijain rivin, -ei se kieltäydy auttamasta ja pelastamaan onnetonta, kovasti koetetulle -puolisolle se hankkii onnen, antamalla hänelle puolisonsa ja turvansa." - -Yhä enemmin kummasteli katteini ja puhuttelijan äänikin miellytti -häntä. Hän pyysi naista pöydän luokse istumaan ja istui itse likelle -häntä. - -"Miten voin minä olla teille avuksi?" kysyi katteini. "Siitä saatte -olla vakuutettu, että minä säälin onnetonta, sillä merimiehenä olen -minä monta kertaa tarvinnut ja saanut apua ja sääliväisyyttä. Sanokaa -siis mitä haluatte ja jos minun voimassani on, en ole tekemättä, mitä -tunto ja velvollisuus käskevät." - -"Nämä teidän jalomieliset sananne ovat takauksena siitä, etten pettynyt, -kun päätin hakea teidät ja uskoa kohtaloni teidän käsiinne", sanoi -nainen. "Noin kymmenen vuotta sitten syntyi Pietarissa kapina. Se -oli seuraus salaliitosta, jonka tarkoitus oli karkoittaa istuimelta -nykyinen keisari Nikolai ja antaa valtikka perintöruhtinaalle -lempeälle Aleksanderille. Kapinan syttyessä olin minä ollut kaksi -vuotta onnellisissa naimisissa; itse olin silloin ainoastaan 20 vuoden -vanha. Puolisoni, ruhtinas Barinsky palveli kaartin katteinina. Hän oli -Venäjän rikkaimpia ja mahtavimpia sukuja, hänellä oli suuria maahoveja, -hän oli luonnoltansa jalo ja ritarillinen, rakasti vapautta, vihasi -väkivaltaa ja sortoa. Mieheni määrättiin kaartin kanssa kukistamaan -kapinaa. Tultuansa tapahtumapaikalle näki hän miten hevosväki ja -sotamiehet miekalla, painetilla ja luodilla surmasivat joukottain -aseettomia katselijoita. Puolisoni veri kiehahti; hänen oikeustuntonsa -heräsi nähdessään tämmöistä turvattomain surmaamista. Hän esteli ja -hillitsi raivoisaa joukkoa ja pelasti siten monen hengen. Mutta hänen -käytöksensä kerrottiin Nikolai-keisarille, joka sanoi miestäni kapinan -edistäjäksi, miltei yhdeksi sen osanottajiksi. - -"Keisarin käskystä tuomitsi sotaoikeus mieheni 20 vuodeksi -maanpakolaisuuteen Uralin vuorikaivoksiin. Hän vangittiin heti ja hänen -maatilansa ryöstettiin kruunulle. Meidän onnemme oli tuhottu, murheeni -ja tuskani oli rajaton." - -"Minä rukoilin keisaria kyynelsilmin ja anoin armoa miehelleni. Hän -katsoi minuun ankarin silmin ja vastasi äreästi, ettei mitään armoa -ollut sille, joka unohti velvollisuutensa ja puolusti kapinoitsevia. -Barinskyn rikkaat sukulaiset puolustivat häntä ja rangaistus -helpotettiin, huomatkaa, se helpotettiin 20 vuoden vankeudeksi Viipurin -linnassa." - -"Parhaimmalla iällänsä, juuri silloin kuin elämä olisi voinut tarjota -joitakuita harvalukuisista iloistansa, temmattiin ruhtinas Barinsky -puolisolta, sukulaisilta ja ystäviltä 20:ksi vuodeksi kitumaan -vankeuden yksinäisyydessä. Onhan se kauheaa, se on vitkaan murhata -rehellinen ja syytön mies. Kymmenen vuotta on mieheni jo ollut vankina -eräässä Viipurin linnan tornissa, Korsaaren karilla. Se on vanha kaunis -torni, jonka katto jo on rusentunut, mutta pohjakerrosta käytetään -vankilaksi. Siinä kituu ja kärsii mieheni." Ruhtinattaren näitä -puhuessa, oli musta huntunsa siirtynyt silmiltänsä ja katteini näki -kalpean, mutta ihmeen ihanat kasvot joissa ilmestyi syvää kärsimistä -ja raskasmielisyyttä. Nuo kasvot suurine mustine silmineen teki -merimieheen valtavan vaikutuksen ja kunnioittaen pyysi hän ruhtinatarta -pitkittämään kertomustaan, lisäten kuuntelevansa häntä yhtä suurella -surkuttelulla kuin mielihalulla. - -"Mitä minulla vielä on sanomista, se on pian kerrottu", jatkoi -ruhtinatar. "Näitten kymmenen vuoden kuluessa, joina ruhtinas on ollut -vankina, olen minä turhaan koettanut kaikkia keinoja saadakseni hänet -vapautetuksi. Ruhtinaan tilukset kun ryöstettiin, ei minulla ollut -varoja hankkia apulaisia ja puolustajia, sillä ainoastaan lahjomisilla -oli mahdollista saada keisaria läheisten mahtavain apua. Vihdoin sain -Barinskyn sukulaisilta kootuksi niin suuren summan, että muuan Viipurin -linnan vartijamiehistä suostui auttamaan ruhtinaan pakoa. Valepuvussa -olin minä äskeisin Viipurissa. Onnistuin päästä linnaankin, saamatta -kuitenkaan nähdä miestäni, mutta tein tuttavuutta erään Gregorius -Bestysjeff-nimisen Ukrainassa syntyneen vanginvartijan kanssa. Jos -hän saa 4,000 ruplaa kultarahassa, suostuu hän auttamaan ruhtinaan -karkaamista. Ne rahat ovat tässä, lunnaiksi koottuina puolisoni -vapauttamiseksi." - -Ruhtinatar laski kultarahalla täytetyn nahkaisen kukkaron pöydälle. - -"Oi, miten noitten katalain rahain hankkiminen on maksanut minulle -paljon kyyneleitä ja rukouksia", sanoi hän. "Ei ollut helppo asia -saada niitä Barinskyn ahnailta sukulaisilta, se maksoi vuosikausia -kestäneitä vaivoja. Jokainen satarupla, jonka sain summani jatkoksi, -lisäsi toivoani, rakkaus mieheeni kannatti rohkeuttani ja minä uskalsin -toivoa." - -"Ennenkuin erosin Gregorius Bestysjeffistä, sovimme siitä, että -ruhtinaan pako oli tapahtuva meren puolelta. Sitä tarkoitusta varten -oli hankittava laiva ja pidettävä se valmiina, jotta pakolainen pääsisi -siihen. Sittekun Bestysjeff oli suostunut laivan päällikön kanssa ja -tarkemmat määräykset tehty, olisi vene ja soutomiehiä lähetettävä -rannalle tornin luokse. Bestysjeff saattaisi ruhtinaan sinne ja kun -tämä oli päässyt veneesen, saisi vanginvartija vaatimansa 4,000 ruplaa. -Tietysti vene heti soutaisi laivalle, joka sitte purjehtisi Ruotsiin -tai johonkin Itämeren satamaan, missä ruhtinas olisi turvassa." - -"Mutta laivan saaminen ei ollut helppo. Kun kaikki Suomen ja Venäjän -satamat olivat suljetut, oli siitä se haitta, että vaikka saataisiinkin -laiva, se ei pääsisi ankarasti vartioittuun satamaan sisälle eikä siitä -ulos. Viipurista tulin minä tänne Lovisaan, yhä siinä toivossa, että -löytäisin tarkoitukselleni sopivan laivan. Mutta sellaistapa ei ollut -saatavissa. Minua alkoi tuskastuttaa. Silloin kuulin kerrottavan, miten -teidän oli onnistunut pettää vartijat ja päästä satamaan; minussa -heräsi se toivo, että te ehkä rupeisitte ruhtinaan pelastajaksi ja -kun vielä sain kuulla, että te lähdette Viipuriin, juuri sinne, missä -ruhtinas Barinsky on kitumassa, silloin myrskystä ja pimeydestä -huolimatta hain teidät ja tulin rukoilemaan teiltä apua ja tointa -puolisoni vapauttamiseksi." - -Ruhtinatar loi nöyrän ja rukoilevan katseen katteiniin. Hänen kalpeilta -murheellisilta kasvoiltansa valui kyyneliä. Hän oli pannut käteensä -ristiin niinkuin rukoileva ja odotti levottomana sekä tuskastuneena -katteinin vastausta. - -Katteini olikin nähtävästi liikutettu. Onnettomuudella, ja ihanuudella -on aina puoleensa vetävä voima ja etenkin nyt kun tässä oli -vääryyttä kostettava ja pelastettava jalokuntoinen mies, joka toisia -puolustaessaan itse oli joutunut onnettomuuteen. Milenius oli nuori, -rohkea ja teki päätöksensä pikaisesti. Hän kurotti ruhtinattarelle -kätensä. - -"Jos minä sen toimeen saan ja jos Bestysjeff lupauksensa pitää, -vapautan minä ruhtinas Barinskyn", sanoi hän. "Mutta kaikki riippuu -siitä, pääsenkö minä laivoineni Viipuriin, sotalaivojen minua kiinni -saamatta. Elkää kiittäkö minua, sillä lupaukseni annoin siitä syystä, -että kunnioitan alttiiksi panevaa rakkauttanne puolisoonne samalla kun -surkuttelen hänen onnettomuuttansa. Jos minä vain Viipuriin pääsen, -lienee ruhtinaan vapauttaminen varma." - -"Minä rukoilen hartaasti Jumalaa, että se teille onnistuisi", sanoi -ruhtinatar, puristaen katteinin kättä. "Minä jään tänne Lovisaan -odottamaan, miten teidän jalo yrityksenne menestyy. Tässä ovat ne -rahat, mitkä Bestysjeff vaatii, ja pyydän teitä antamaan ne hänelle -ruhtinaan vapauden hinnaksi." - -"Olen lupaukseni antanut ja tahdon toimia parhaan ymmärrykseni mukaan", -vastasi katteini. "Ette saa yksinään lähteä laivasta, minä tulen -saattamaan teitä asuntoonne. Myrsky on raivoisa, jos ei se vähän -helpota, en huomenna pääsekään satamasta, niinkuin aikomukseni oli." - -Katteini ja ruhtinatar lähtivät salongista ja astuivat maalle. Kovat -tuulenpuuskat ajelivat toisiansa, sade valui virtana ja ilta oli niin -pimeä, että katteini ja hänen seuralaisensa vaivoin saattoivat päästä -eteenpäin. Ilmassa lenteli kattolaudan pätkiä ja muita kaikenlaisia -niin, että kävelijät joka hetki olivat hengen vaarassa. - -Vihdoin saavuttiin ruhtinattaren asunnolle. - -"Varjelkoon ja suojelkoon teitä Jumala", sanoi hän katteinille. -"Minulla ei ole teille muuta annettava kuin sydämeni koko kiitollisuus. -Tuskalla levottomuudella ja toivollakin odotan tietoja teiltä ja -teistä." - -"Niitä saattekin; niin pian kuin vain saan ruhtinaan pelastetuksi, -saatte siitä tiedon. Nyt jääkää hyvästi!" - -Hän kiiruhti pois ja pääsi ilman vaikeuksia laivaansa. Salonkiin -tultuansa jatkoi hän kirjettään Mimmille, sulki sen ja sanoi itseksensä: - -"Onnistukoon minulle tehdä hyvä työ, saada vapautetuksi kovaonninen -ruhtinas ja saattaa hänet oivallisen puolisonsa luokse. Itse olen -niin monella ihmeellisellä tavalla saanut kokea Jumalan apua, että -velvollisuuteni on auttaa toisia apua tarvitsevia." - -Sydänyön aikana oli myrsky yltynyt hurjimmilleen; aamulla oli sen -raivo masentunut. Samalla oli höyrylaiva varuillaan, ja kun ensimäinen -auringon säde pilkisti idän pilvistä, höyrysi laiva pois satamasta. -Suotuisissa oloissa olisi sen 8 tai 9 tunnin kuluttua pitänyt saapua -Viipuriin, jonne Lovisasta oli noin 15 penikulman matka. - -Väljemmille vesille päästyä nostettiin Salamaan vauhdin lisäämiseksi -muutamia purjeita, mutta pysyttiin mahdollisimman lähellä rantaa. Pian -tuli näkyviin Haminan kaupunki, jossa on rappiolle joutunut linnoitus; -samoin Suursaari, missä enimmästi asuu luotseja ja kalastajia. Sen -luona oli v. 1788 merkillinen meritappelu ruotsalaisten ja venäläisten -välillä. - -Sydänpäivän aikoina alkoi aurinko näkyä myrskyn repimistä pilvistä. -Vieläkin lainehtii meri valtavasti, mutta kova itäinen tuuli on -kääntynyt vahvaksi lounaiseksi. Näkyviin tulee Viipurin saaristo, -jossa ovat suuret Piispansaari, Torsaari ja Koiviston saaret Muutama -tunti vielä, jopa alkaa näkyä Uuraan- ja Ravansaari, jotka suojelevat -Viipurin avaraa satamaa. Hurraa, ponnistelkaa ja puhkukaa höyryhevot, -silloin pääsee Salama Viipurin linnoituksen suojaan, jonka kanuunilla -varustetut muurit ovat ihan meren rannalla. - -Katteini hieroo hyvillä mielin käsiänsä, tyytyväisenä pistää luotsi -suuhunsa uuden tupakkamällin kirkkaasta messinkirasiastansa. Pian on -kaikki pelko ja vaara vältetty; parin tunnin kuluttua ollaan turvassa. - -"Kuten arvelen, niin kävi; vihollisemme ovat ajaantuneet merelle tai -saaristossa hakeneet satamaa", sanoi luotsi, "tälläkin erällä petimme -heidät kelpotavalla." - -Pekka Nord oli tuskin saanut tuon sanoneeksi kun suuri höyrylaiva -Uuranasaaren etelänokasta ilmestyi kulkuväylään. Samaan aikaan -nähtiin toinen höyrylaiva tulevan Koiviston salmesta ja; pyrkivän -pohjoista suuntaa suoraan satamaa kohden. Katteini nosti kiikarin -silmälleen, katseli tarkoin noita kahta laivaa ja sanoi sitte luotsille -kylmäverisesti ja tyynesti. - -"Ne ovat molemmat vihollisemme Miranda ja Dragon. Nyt saamme panna -parastamme hengen ja laivan pelastamiseksi." - -"Vai niin, minä luulin niitten olevan kaukana Suomenlahdella", vastasi -luotsi ja rupesi sitte tähystelemään näkyalaa kaikilta puolin. - -Vasemmalla puolella oli Viipurin ranta ja satamasta läheni Miranda -täydellä höyryllä ja purjeet auki. Oikealla oli saaristo, sen -lukemattomat saaret, luodot ja siltä puolelta tuli Dragon. Pekka Nord -muutti tyynimielisenä tupakkamällinsä oikeasta poskesta vasempaan ja -sanoi sitte katteinille: - -"Mahdollisimman suuri höyrypaine, raskauttakaa venttiilit, kaikki -purjeet leveälle, parhaimmat miehet peräsintä pitämään. Minä kiipeen -etumastoon, josta johdan luotsausta. Te, katteini, komentosillalle -johtamaan laivan liikkeitä ja peränpitäjälle kertoomaan minun käskyjäni --- minä vien laivan saaristoon." - -"Oikein sanotte, muulla tavoin emme pääse pulasta", vastasi katteini. -"Miranda estää meitä pääsemästä satamaan ja Dragon kääntymästä -takaisin; meidän täytyy mennä saaristoon." - -Pekka Nord nousi nopeasti mastoon, missä istui suuren mustan linnun -muotoisena. Kaikki purjeet jotka saattoivat olla avuksi avattiin. -Tuokion kuluttua pisti koneenkäyttäjä päänsä koneluukusta ja huusi -katteinille: - -"Kymmenen astetta yli korkeimman höyrypaineen." - -"Lisää 30:een asteesen", käski katteini. "Carlsund antaa aina lahjaksi -jonkun tusinan hevosvoimia yli sen, minkä sopimus säätää. Lämmittäkää -lisää!" - -"Se tehdään." - -Koneenkäyttäjä sukelsi koneruumaan takaisin. Siellä alkoi kuumuus tulla -kauheaksi, pistoonit lensivät ylös ja alas niinkuin hurjat paholaiset. -Venttiilistä, putkista ja viemäreistä pihisi höyryä. Konemiehet olivat -riisuneet vaatteensa ja kuumuus oli niin kova, että kun uunin luukut -avattiin, hiilien lisäämistä varten, heidän täytyi kääriä märkiä -hurstia ympärilleen kestääkseen kuumuutta. Purakallinen vähän rommilla -sekoitettua vettä oli asetettu koneruumaan miesten virkistykseksi. -Aina tavan takaa täytyi miesten muutamaksi minuutiksi juosta kannelle -saadaksensa raikasta ilmaa keuhkoihinsa. - -Katteini käski ensimäisen varamiehensä heittää lokiköyden. - -"Vauhti runsaasti 12 solmuväliä", antoi hän tiedoksi. - -"Se on liian vähän", jupisi katteini, "takaa-ajajaimme suuret purjeet -auttavat heidän koneittensa voimaa niin, että he voittavat meidät. -Willner hoi!" - -"Herra katteini!" - -"Ota miehiä, menkää lastiruumaan ja sovittakaa painoa laivan keskelle, -niin paljon kuin suinkin saatte sitä sinne sopimaan." - -"Se tehdään, katteini." - -Miranda ja Dragon ajoivat nyt takaa Salamaa sekä purjeilla että -höyryllä. Ne huomasivat sen tarkoituksen olevan paeta saaristoon, -vaan kun molemmilla sotalaivoilla oli luotsi Suursaaresta, ne eivät -arkailleet tehdä samoin. Nämä luotsit olivat väkisin otettuja -suomalaisia, joita pakotettiin johtamaan vihollisia sillä uhkauksella, -että he heti hirtetään mastoon, jos eivät rehellisesti tee, mitä -käsketään. - -Miranda antoi Dragonille merkin ja heti muutti korvetti suuntansa. -Dragon käänsi, suuntasi lounaista kohden ja katosi pian näkyvistä, -Miranda yksin pitkitti takaa-ajamista, päästäen silloin tällöin -laukauksen vaikka liian pitkän välin takia kuulat putosivat veteen -tekemättä mitään vahinkoa. - -Luotsin tarkka silmä huomasi kaikki. Hän näki Dragonin suuntaavan -saaristoon ja arvasi sen aikovan päästä Salaman eteen estääksensä -tätä pakoon pääsemästä. Pekka Nord hymyili; tämä kunnon merikarhu -oli nyt raitis ja hilpeä kuin nuorukainen. Hän tunsi, mikä suuri -vastuunalaisuus hänellä oli. Laivan hyvä tai paha kohtalo oli kokonaan -hänen käsissänsä, hänen taitonsa, tarkka silmänsä ja tyyni mielensä oli -tässä oleva kaiken ja kaikkien pelastus. - -Salama kiiti saaristoon, missä lukemattomia saaria, luotoja ja karia -oli kaikkialla ja kaikilla puolin. Näytti niin sokkeloiselta, ettei -siinä luullut kulkuväylää olevankaan eikä kenenkään sieltä osaavan -ulos. Vielä lainehtiva meri ja aallot pauhasivat ruskeakivisiä rantoja -ja vedenalaisia salakaria vastaan, joitten osotteena oli vaahtoava -vedenpinta. Hyrsky nousi rannalla kasvavien puitten latvaan asti. -Parvittain kalalokkia lensi kirkuen ympäri. Laiva pujahteli niin -lähellä kareja, että rohkeimmatkin miehet ehdottomasti ummistelivat -silmänsä, mutta luotsin ilmeinen jäykkyys rohkaisi katteinia, joka -tähän asti ei ollut mokomaa retkeä yritellyt. Myötänsä; kuului Pekka -Nordin huuto: "Oikealle" tai "vasemmalle." Miranda pääsi Salamaa yhä -lähemmäksi. Höyrypaineen lisääminen olisi saanut pannut räjähtämään. -Paino lastiruumassa oli parhaimmin tavoin sovitettu keskelle ja se oli -lisännyt vauhtia puolen solmun väliä. - -Silloin nähtiin luotsin ensimäisen kerran vaalenevan. Mitä hän oli -nähnyt? Dragonin, joka tuli vastaan keulapuolesta ihan kohtisuoraan. Se -oli mennyt erään kapean salmen lävitse ja esti nyt Salamaa pääsemästä -edemmäksi. Uhkapurjehtija oli hukassa. Pekka Nordin silmät leimuivat ja -jyrisevällä äänellä huusi hän: - -"Peräsin vasemalle, tiukimmasti vasemmalle, tulisesti! Vallan niin se -on oikein. Ei tuumaakaan ylemmäksi; vauhti kiukkuisin, minkä voimme -saada; haljetkoot vaikka pannut, meidän täytyy päästä väistymään, sen -minä sanon." - -Katteini toisti luotsin käskyt. Silmänräpäyksessä väistyi Salama ja -pujahti purjein höyryin kapeaan merisolaan kulkuväylän vasemmalle -puolelle. Dragonista vastaiseen suuntaan. Salaman höyrypannut puhkuivat -raivoisasti ja hurjana lensi laiva eteenpäin. Saaret, luodot ja karit -pyörivät katselijan silmissä. Vieläkin korotti luotsi äänensä: - -"Olkaa varuillamme miehet kannella, ja pitäkää kiinni, sillä nyt -koetellaan Salaman kestävyyttä. Sillä on vedenpitävät vararuumat ja -Ruotsin rautaa kupeissansa. Katteini, minä ajan yli tuon matalikon, -joka sulkee meiltä tien. Siinä on kahdeksan jalkaa vettä ja Salama -makaa keulassa yhdeksän jalkaa. Niin nytpä koetellaan Ruotsin rautaa." - -Kaikki miehet kannella loivat katseensa eteenpäin. He vaalenivat. -Valkeavahtoinen matalikko tai salakari näkyi suoraan edessä -vain muutaman sadan sylen päässä laivasta ja ihan sitä kohti -kiiti nyt Salama. Meri ajaa suoraan sinne päin ja heittää laivaa -kahdenkertaisella voimalla. Se lentää oikein hirvittävää vauhtia. -Ratkaiseva hetki on tullut. Jättiläisaallon harjalla viskautuu Salama -yli tyrskyn. Vauhti on niin väkevä, aaltojen kuohu, koneen rätinä niin -huumaava, ettei huomatakaan laivan emäpuun koskevan karia, tuntuu -vain, että laiva ikäänkuin horjahtaa ja vavahtaa. Matalikon yli on -onnellisesti päästy ja nyt ollaan puhtaassa vedessä. Luotsi oli -nerokkaasti laskenut kaikki ja nyt hän hymyili anteeksiannettavasta -ylvästelystä. Dragonin on kääntyminen takaisin sama tietä kuin tulikin, -se ei rohkene seurata Salaman jälkiä. Itse Froubrigde ei voi, olla -ihmettelemättä uhkapurjehtijan rohkeutta. Hän jupisi: hyvin tehty, all -right, mutta sen täytyy upota. - -Froubrigde ei tietänyt, miten oivakuntoista Ruotsin rauta on ja kuinka -verraton laivanrakentaja Carlsund. Katteini; käski peilata pumppuja; -Willner ilmoittaa, ettei vettä ole pisaraakaan enempää kuin ennen. -Salama on ihan eheä, vaikka puoli sen irtoanturasta jäi karille. - -Kun Salama pääsi väljempään veteen, käski luotsi vähän muuttaa suuntaa, -niin että se teki kolme neljännestä ympyrän kaaresta ja ajoi laivan -Piispasaaren ja Torsaaren väliseen salmeen. Siitä päästyä suunnattiin -koilliseen ja pohjoiskoilliseen. Tuo yhtä nerokas kuin taitava johto -saaristossa ajoi laivan suoraan kohti Viipurin satamaa ja saaristo jäi -tykkänään sen taakse. - -Nyt astui luotsi alas etumastosta ja meni katteinin luokse -komentosillalle. Miehet katsoivat hetken ajan terävästi toisiansa, -sitten yhtyivät heidän kätensä rehelliseen kädenlyöntiin. - -"Hyvin tehty, luotsi!" - -"Hyvin tehty, katteini!" - -He eivät sanaakaan sen enempää haastelleet tuosta tapauksesta. -He nyt jo perinpohjin tunsivat toinentoisensa, he kunnioittivat! -toinentoistensa jaloa rohkeutta, merimieskuntoa ja jäykkää -mielentyvenyyttä vaarassa. Pekka Nord pyyhkäsi nuttunsa hihalla -muutaman suuren hikipisaran otsaltaan. - -"Käskekää stevartin tehdä minulle virkistysjuoma, katteini; kuten -tiedätte, minä en rakasta väkeviä juomia, mutta nyt on virkistävä -naukku paikallaan", sanoi Pekka Nord. - -Katteini suostui heti hänen pyyntöönsä. - -Salaman molemmista takaa-ajajista näkyi nyt vaan Miranda tulevan -saaristosta. Nähtävästi Dragon ei enää tietänyt minne Salama oli -mennyt ja haki sitä vielä saaristossa. Tuo Salama, joka jo kaksi -kertaa perinpohjin oli pettänyt Mirandan, onnistuisiko se vielä -kolmannenkin kerran, johan se olisi kuulumatonta. Yritettiin -kaikkia mitä purjeet ja höyry aikaan saivat, jotta saavutettaisiin -Viipuria kohti pakeneva Salama, ja Mirandan miesten iloksi vähenikin -vähenemistään näitten laivojen välimatka. Asia oli näet sellainen, että -kun Salaman irtoantura oli särkynyt, sen vauhti väheni 9:ksi tai 9,5:ksi -solmun väliksi, siis vähemmäksi kuin Mirandan, jonka kanuunat -rupesivat tähtäämään kuulia Salamaan. Uhkapurjehtijan tila alkoi -käydä arveluttavaksi. Painon keventämiseksi heitettiin pois ankkurit -ja kettingit, vesiastiat työnnettiin mereen ja samoin veneet, paitsi -yksi. Se kevensi laivaa ja vauhti lisääntyi vähän. Nyt oltiin jo niin -lähellä satamaa, että linnoituksen ampumareiät olivat paljain silmin -nähtävissä. Yksinäisellä karilla näkyi se vanha torni, jonka holveissa -kitui ruhtinas Daniel Barinsky, hän, jonka katteini oli luvannut -pelastaa. Milenius ajatteli sitä ja hymyili katkerasti. Oma ja laivansa -pelastus oli enemmän kuin epätietoinen. Mirandan kuulat putoilivat jo -aivan lähellä Salamaa. Pian ei enää ollut muuta tehtävää kuin antaa -ampua itsensä upoksiin taikka antautua viholliselle. Äkkiä jouhtui -katteinille tuuma mieleen. - -"Luotsi", sanoi hän, "minä lasken suoraan Ravansaarelle ja laiva -ajautukoon rantaan, se on ainoa keino välttääksemme nuoraa, sillä -varmaan meidät hirtetään, jos joudumme vainoojiemme käsiin. Me ehkä -saavutamme rannan ennenkuin sotalaivan kanuunat upottavat meidät -syvyyteen." - -Tyvenmielisenä siirsi luotsi tupakka mällin toisesta poskesta toiseen -ja kääntyi perää kohden vieläkin katselemaan Mirandaa. - -"Suunnataan suoraan Viipuriin, minne ei nyt enää ole muuta kuin 18 -virstaa", sanoi hän tyhjentäen lasinsa pohjaan. "Teidän maljanne, -katteini! Kun hätä on pahin, on apu lähin." - -Katteini katsoi kummastellen luotsia. "Mitä tarkoitatte?" kysyi hän. -Luotsi osotti kädellänsä Mirandaa. "Meille tuli ihan odottamaton apu", -vastasi hän. "Näettekö, Miranda on pysähtynyt, miehet ovat köysissä -kiinnittämässä sen purjeita, sen veneet ovat lasketut vesille, ja -se kaikki tietää sitä, että korvetti on tarttunut vedenalaiseen -helvetinkoneesen, jommoisia on laskettu sinne tänne tähdellisimpäin -satamain suihin turmelemaan niihin pyrkiviä laivoja. Nyt saamme mennä -vallan mukavasti loppumatkamme." - -Totta olikin mitä luotsi sanoi. Miranda oli arvaamatta törmähtänyt -torpedoon. Korvetti sai kovan tärähdyksen niin että osa kannenpäällisiä -rakennuksia särkeytyi, kuulat poukkoivat kehistänsä ja itse laiva -sai tuntuvan reiän, josta se rupesi vuotamaan. Väestä ei kukaan -vahingoittunut. Veneet laskettiin vesille, jotta jos mahdollista -torpeedo saataisiin ylös. - - - - -KAHDEKSAS LUKU. - -Salaman tulo Viipuriin. -- Kenraali Streboff. -- Santta Annan torni. --- Salaman katteini ei saakaan luvattuja kymmentätuhatta ruplaa, mutta -rahtinsa maksuksi ottaa hän valtiovangin. - - -Siitä hetkestä kuin Salama tällä viimeisellä erällä nähtiin merellä, -oli Mirandan päällikkö ja upseerit, mutta eteenkin luutnantti Cutler -ankaran innokkaasti ajaneet uhkapurjehtijata. Koston hetki oli lyönyt -ja Cutler oli takaa-ajossa oikein kiihkoisa. Ilkeä pursuri herra Jones -oli saanut tietää syyn, minkä vuoksi luutnantti vihasi uhkapurjehtijaa, -ja hän käytti kaikkia tilaisuuksia ivataksensa Cutleria ja saadaksensa -hänet raivoon. Jones ynnä tohtori ja vanhin aliupseeri herra Studart -olivat asettuneet laivan perään katsellaksensa ajoa. - -"Kylläkai Cutler nyt antaa höyrypannujen haljeta kun hänellä on toivo -saada otetuksi se mies joka on tehnyt hänelle hauskimman kepposen minkä -eläissäni olen kuullut", sanoi Jones seurakumppaneillensa. "Minun olisi -pitänyt saada nähdä hänet silloin kuin hän silmittömästi rakastuneena -suuteli merimiehen kättä. Ha, ha, ha, minä oikein pakahdun naurusta -joka kerta kuin sitä ajattelen. Oikein oiva mies, tuo Cutler; hän on -hankkinut minulle hyvin monta naurujuhlaa. Mieleni tekisi päästä sen -hauskan uhkapurjehtijan tuttavuuteen." - -"Toivonne käynee kylläkin toteen", vastasi lääkäri, Farnham. "Hän kai -saaristossa juoksi uuvuksiin ja on nyt väsyksissä. Tällainen kilpa-ajo -on täysin yhtä hauska ja viehättävä kuin kilpa-ajot Epsonissa tai -Derbyssä. Kymmenen puntaa lyön vetoa, Jones, että uhkapurjehtija tunnin -kuluttua on vankimme." - -"Cutler on syntynyt huono-onniseksi ja minä panen vastaisen vedon" -vastasi pursuri. "Uhkapurjehtija ei ole väsynyt, hän vain juonittelee. -Sen saatte nähdä, että hän vieläkin näyttää ystävälleni Cutlerille -pitkää nenää." - -Jones oli tuskin ennättänyt lausua tämän salaisen toivonsa, kun jo -Miranda tarttui torpeedoon, sillä seurauksella kuin vasta kerrottiin. -Osa miehiä kaatui kynsillensä laivan kannelle. Aliupseerin koivet -nousivat pystyyn ja lääkäri poukahti Joneksen syliin. - -"Mitä tuhattulimaista tämä on?" huusi lääkäri säikähtyneenä. - -"Se nyhjäys siirsi teidän kymmenen puntaa minun taskuuni", vastasi -Jones, silittäen punottavaa nenäänsä. "Sanoinhan minä että Cutler'illa -on huono onni. Ei hän tällä kertaa sitä huvia saa, että pääsisi -kostamaan uhkapurjehtijaa käden suutelemisesta." - -Tapahtumasta oli säikähdys laivassa yleinen. Kone pysäytettiin heti -paikalla ja veneitä pantiin varovasti koettamaan saada torpeedo -ylös. Varovaisuutta siinä tarvittiinkin, se tiedettiin jo siitä -onnettomuudesta, minkä samanlainen torpeedo oli tehnyt Exmouth -nimiselle englantilaiselle laivalle. Mainittu laiva oli näette -Kronstadtin vesillä tarttunut samanlaiseen helvetinkoneesen. Torpeedo -oli tuotu kannelle, muuan merimies nosti sen ja piti sen käsissänsä, -joll'aikaa amiraali Seymoyr tarkasti sitä, mutta miten hän pitelikin -_tätä_ salaperäistä konetta, tuli hän sulkeneeksi jonkun putken ja -koko kummitus räjähti heidän keskellänsä. Amiraali pääsi palohaavoilla -kasvoissa ja toisen silmän vahingoittumisella, mutta eräälle toiselle -kävi pahemmin. Erään upseerin molemmat kädet paloivat pahasti ja hänen -toinen jalkansa repäistiin pois. Ihmeellistä oli, että ensin mainittu -merimies, joka piti konetta, ei saanut pienintäkään vammaa. - -Se torpeedo, johon Miranda tarttui, saatiin onnellisesti ylös ja sitä -katseltiin tarkoin. - -Miranda laivalla oltiin iloisia, kun oli päästy kovemmasta pahasta. -Salamaa ei nyt enää kannattanut ajaa takaa ja Cutler sai sanomattomaksi -harmiksensa nähdä miten hänen vihollisensa liehuvine lippuineen höyrysi -Viipurin satamaan. - -"Toivotan parempaa onnea toisten, herra Cutler", sanoi lohduttaen, -katteini Hall ensimäiselle luutnantillensa. "Eihän helvetinkoneita -aina apuna ole. Luotetaan me Jumalan apuun ja siihen, että tuo rohkea -uhkapurjehtija kerran joutuu käsiimme ja saa rangaistuksensa Englannin -lipun pilkkaamisesta." - -"Amen, niin tapahtukoon", ajatteli Cutler, vieläkin kerran luoden -silmäyksen viholliseensa päin, jonka runko nyt näkyi vaan pienenä -mustana pilkkuna syvällä satamassa. - -Viipurin kaupunki on 12 virstan paikoilla satamasta ja siellä -käydään vilkasta puutavara kauppaa. Kaupungin asukkaat tervehtivät -uhkapurjehtijaa yhtä suurella, milt'ei suuremmalla riemulla kuin -helsinkiläiset tai lovisalaiset. Vaino, jota se oli kärsinyt, se nero, -millä katteini oli pelastanut laivansa ja se huono onni, mikä oli -kohdannut Mirandaa, tuota vihattua englantilaista, kaikki tuo kiihotti -väestön riemua oikeaksi raivoksi. Katselijat ihan piirittivät Salaman -ja missä vain tavattiin joku sen miehistä, oli se kadulla tai muulla, -osotettiin sille suosiota. Linnoituksen komentaja kenraali Streboff -lähetti yhden ajutanteistansa onnittelemaan Salaman katteinia ja -kutsumaan häntä seuraavaksi päiväksi kenraalin luokse päivälliselle. - -Sotapäällikkö asui linnassa. Kun katteini oli kutsua noudattaen sinne -saapunut, vastaanotti kenraali rouvinensa hänet hyvin kohteliaasti. -Pieni joukko vieraita, enimmäkseen sotaherroja, oli niinikään -kutsuttu vieraiksi ja isäntä ylisti katteinia siitä että oli -päässyt vainoojittensa käsistä. Hän sanoi saaneensa kirjeen eversti -Sudoroff'ilta Lovisasta, joka oli hänelle antanut tiedon Salaman -tulosta ja mitä lastia sillä oli. - -"Te olette monipuolisesti tervetullut tänne", sanoi kenraali, "sillä -linnan varat ovat kovasti kuluneet niin että lisäys oli tarpeellinen. -Sitä paitsi odotamme joka päivä liittolaisten laivaston ryhtyvän -rynnäkköön. Hekin ovat tervetulleet ja me otamme heidät parhaalla -tavalla vastaan. Vihollistemme raakalaistapainen käytös useammissa -Suomen varustamattomissa rantakaupungeissa, missä he ovat polttaneet -ja ryöstäneet yksityisten tavaraa, on suuresti yllyttänyt Suomen -asukkaita. Muun muassa ovat he polttaneet turvattoman Raahen, Oulussa -panneet tulta laivarakennusaineisiin ja tervaan. He ovat, kuten sanoin -rosvoja ja murhapolttajia." - -Kenraali puhui äreästi ja hätäisesti. Hän oli pitkä ja laiha mies, -lyhyttukkainen ja pienet viiksensä kuin harjakset. Päivällisateria oli -herkullinen; kenraali ja rouvansa olivat vieraanvaraiset. Pöydästä -noustua viittasi kenraali katteinille seuraamaan häntä erityiseen -huoneeseen. Sinne tultuaan lausui kenraali: - -"Huomenna lähetän väkeä purkamaan lastinne, ettehän sitä vastustele." - -"Enpä suinkaan, kun vain te, herra kenraali, ensin suoritatte minulle -luvatun rahdin 10 tuhatta ruplaa." - -Tämän kuultuansa venäläinen näytti ujostelevan. - -"Juuri tuosta rahdista tahdoin teitä puhutella" sanoi kenraali -hetkisen vaiettuansa. "Nykyhetkellä ei ole sotahallinnolla selvää -rahaa maksuksi. Minä en siis voi teille maksaa toisin tavoin kuin -velkakirjalla, joka lunastetaan sodan loputtua. Venäjä on rikas ja sen -varat äärettömät teille ei tule muuta vahinkoa kuin odottaminen." - -"Siihen en voi suostua, sillä minun on laivan omistajille vastaaminen -rahdista ja kaikesta, jos nyt ottaisin arvottoman paperin niin suuresta -summasta menettelisin petollisesti häntä kohtaan", vastasi katteini. -"Lasti jää laivaan, kunnes minä saan rahdin joko puhtaasta rahassa -taikka sen sijaan kelvollisen vekselin." - -Venäläisen silmät salamoivat kiukusta. Tuo halpa-arvoinen katteini -rohkeni puhua "arvottomasta paperista"; hän epäili mahtavan Venäjän -rehellisyyttä ja hyvää tahtoa maksaa rahat. Olihan se hävytöntä ja -tarvitsi rangaistusta. - -"Teidän _täytyy_ vastaiseksi ottaa velkakirja", sanoi kenraali -kuivasti. "Teidän lastinne oli odotettu ja me tarvitsemme sen; -ymmärrättekö minua?" - -"Ymmärrän kyllä ja toivon teidänkin, herra kenraali, ymmärtävän minua", -vastasi katteini. "Lastia ei pureta, jos en saa suoritusta selvässä -rahassa." - -"Onko tämä teidän viimeinen sananne?" - -"On", vastasi Milenius. - -Pilkallinen hymy näkyi venäläisen huulilla, mutta hän hillitsi -kiukkunsa. Tätä virnailemista Milenius ei huomannut. Hänen olisi -kuitenkin pitänyt olla varuillansa, sillä hän oli tekemisissä -venäläisen virkamiehen kanssa, joka pitää kaikkea luvallisena, kun hän -vain luulee toimellisesti palvelevansa keisaria. - -"Minun sitte kai täytyy hankkia rahaa, vaikkapa se minulle käykin -vaikeaksi", sanoi kenraali. "Viipurin pankin on annettava laina. Olkaa -hyvä, viipykää muutama minuutti, minä tulen heti takasin." - -Kenraali meni taas vierastensa luokse ja jätti katteinin yksinänsä. -Vierashuoneesen tultuansa viittasi hän kahdelle ajutantillensa tulemaan -lähemmäksi. Näitten herrain kanssa puheli kenraali hiljaa, sen jälkeen -menivät molemmat ajutantit ulos. Kenraali tuli takaisin huoneesensa. - -"Käskin valjastaa hevoseni, tullakseni teidän seurassa pankkiin -tiedustelemaan voiko se antaa sen summan", mikä teille tulee rahdista, -sanoi kenraali iloisesti. "Muussa tapauksessa saavat Viipurin -kauppamiehet osottaa isänmaallista mieltänsä ja koota sen summan. -Tottahan te seuraatte minua, katteini?" - -"Vallan mielelläni, sillä mitä pikemmin saadaan tämä asia selväksi, -sitä parempi minulle", vastasi katteini. "Muistanettehan, herra -kenraali, minun uskaltaneen laivani ja henkeni päästäkseni tänne -Viipuriin. Työmies on palkkansa ansainnut." - -"Niinpä niinkin ja minä vakuutan, että te saatte palkkanne, eikä ole -aikomus suinkaan pidättää ainoatakaan kopeekkaa rahdista", vastasi -kenraali. "Mutta kuulen vaunujen jo olevan rappujen edessä. Kun -pankista tullaan, pyydän teidät luokseni kahville." - -Katteini kumarsi, kenraali oli itse kohteliaisuus. Yhdessä mentiin -etehiseen ja puettiin päällysvaatteet sitte astui kenraali ja hänen -vieraansa pihalle. Umpinaisten vaunujen eteen oli valjastettu pari -virkkua hevosta. Kenraali ja katteini astuivat vaunuihin. Samaan aikaan -tuli toiselta puolelta kenraalin kaksi ajutanttia, jotka istuivat -takaistuimelle katteinia vastaan, jonka oikealla puolella oli kenraali. -Kuski sulki vaunujen oven ulkoa ja heti lähtivät hevoset täyttä vauhtia -linnasta. - -Katteini alkoi tuntea vähän levottomuutta ja hänessä syntyi epäluulo, -ettei tuo matka ollut oikein, rehellistä. Hän tunsi etteivät -vaunut liikkuneetkaan, kaupungin kivikaduilla, vaan pehmeämmällä -tiellä, arvattavasti maantiellä. Vaunujen ikkunasta näki hän puita -vilkahtelevan ja korvansa kuulivat meren kuohun. - -"Minnekä viette minut?" kysyi hän kenraalilta. - -"Pankkiin", vastattiin hänelle. - -"Eiköhän se ole kaupungissa?" - -"Ei, me olemme siirtäneet sen pois kaupungista; varovaisuudesta, -peläten että viholliset ehkä rupeavat pommittamaan kaupunkia." - -"Omituinen varovaisuus, kun te, herra kenraali, epäilette, ett'ei siinä -muka olisi tuota mitätöntä 10 tuhannen ruplan summaa", vastasi katteini. - -"Älkää olko millännekään, siellä on jotain muuta, jota kyllä kannattaa -varoa ja varjella; pian saatte nähdä meillä olevan arvaamattomia -aarteita", vastasi kenraali hymyillen. - -Ajutantitkin nauroivat. Katteinin levottomuus ja epäluulo kasvoivat. -"Minnehän häntä vietiin?" - -"Minä tahdon astua ulos, käskekää vaunujen pysähtyä", sanoi katteini -laskien kätensä vaunujen ovelle. Mutta samassa silmänräpäyksessä näki -katteini kummankin ajutantin kurottavan pistoolin hänen päätänsä -vastaan. - -"Elkää liikkuko paikastanne, muuten ammumme kumpikin kuulan kallonne -lävitse", sanoi toinen upseerista. - -Katteini huomasi joutuneensa ansaan. - -"Teidän on siis aikomus murhata minut", sanoi hän tyvenmielisenä, -"näinkö Venäjällä kohdellaan vieraan valtakunnan alamaisia?" - -"Niin kohdellaan esivallan käskyille tottelemattomia henkilöitä", -vastasi kenraali. "Teidän uppiniskaisuuttanne rahdin suorittamiseen -nähden on rankaistava." - -Katteinin oli aikomus vastata, mutta samassa huusi vartijamies ajajille -ja hän kuuli portin avautuvan. Vaunut vierivät kivitetyllä tiellä tai -pihalla ja seisahtivat jonkun minuutin kuluttua. - -"Olemme perillä", sanoi kenraali, "astukaa ulos, hyvät herrat." - -Vaunujen ovet avattiin ja herrat astuivat ulos. Katteini huudahti -kauhusta. Hän oli saman linnan sisäpihalla, minkä korkeita muuria ja -kanuunain reikiä hän vähä ennen oli katsellut meren puolelta. Samain -muurien sisällä kitui onneton Barinsky ruhtinas. Mitähän aiottiin -hänelle itselle? - -"Mitä tarkoitatte tällä koiranleikillä?" kysyi hän kenraalilta. - -"Saada teidät masennetuksi", vastasi venäläinen äreästi. "Te jäätte -tänne vangiksi kunnes laivanne on purettu. Kun lastiruumat ovat -tyhjennetyt, pääsette te vapaaksi ja saatte mennä, minne tahdotte." - -"Teidän käytöksenne on inhottavan ilkeä ja häpäisee sitä maata ja -hallitsijaa, jota palvelette", vastasi katteini säikähtyneenä, "mutta -se tietäkää, ett'ette suinkaan rankaisemalta saa näin kohdella vieraan -vallan alamaista." - -Tähän ei kenraali huolinut mitään vastata. Hän lähetti noutamaan linnan -päällikköä, joka pian tulikin, vanha harmaapartainen upseeri. - -Osottaen katteinia, sanoi kenraali upseerille: "Tämä herra tulee -olemaan täällä muutaman päivän. Antakaa hänelle joku parhaimmista -suojista; ruokaa ja juomaa lähetän hänelle omalta pöydältäni, hän saa -liikkua linnan sisäpihalla, mutta te vastaatte siitä, ettei hän pääse -tornista." - -"Minuun saatte huoleti luottaa", vastasi vanhus. "Kolmekymmentä -ajastaikaa olen vartioinut tämän linnan vankeja eikä yksikään vielä -ole päässyt karkuun eikä saanut vanhaa Petrovits Augustoffia petetyksi. -Tänne tullaan, mutta täältä ei lähdetä ilman keisarin armollista lupaa." - -"Minä panen vastalauseen tällaista kavalaa menettelyä vastaan, jota -minulle osotetaan", sanoi katteini ähkyen vihasta. "Vapaaksi tultuani -valitan hallitsijallenne. Näin julkeaa mielivaltaa ei toki sallittane, -kenraali Streboff." - -"Uhkauksistanne en ole millänikään, minulla on tarpeeksi valtaa, jotten -tarvitse pelätä häviäväni", vastasi kenraali, joka uudesti kääntyi -Petrovits Augustoffin puoleen. - -"Onko teillä mitään muuta sanottava?" - -"Ei muuta kuin että Barinsky on sairastunut ja että minä lääkärin -neuvosta olen antanut hänen joka päivä jonkun hetken nauttia raikasta -ilmaa täällä linnan sisäpihalla", vastasi päällikkö. "Vankihuoneen ilma -tekee hänelle pahaa." - -"Hänen pitäisi jo olla siihen tottunut", vastasi kenraali nauraen. -"Hyvästi, katteini, hyvästi vanha Petrovits, tulkoon teistä hyvät -ystävät." - -Kenraali ajutanttinensa astui vaunuihin, jotka heti vierivät pois. -Katteini oli kuin kiveksi muuttunut. Hänelle oli tapahtunut jotain, -mitä hän ei olisi voinut aavistaa eikä uneksiakaan. Petrovitsin ääni -herätti hänet unelmistaan. - -"Tulkaa muassani, suojanne on valmis", sanoi linnan päällikkö -käskevällä äänellä. "Te olette varmaan suuri pahantekijä, koska teille -annetaan yksi parhaimmista suojista ja saatte milloin hyvänsä mennä -pihalle. Sano, veljeni, mikä on pahatekosi?" - -"Se että luotin venäläisen rehellisyyteen ja kunniaan", vastasi -katteini saksaksi, jota kieltä hän oli kuullut vartijansa ymmärtävän -ja puhuvan. "Mutta malttakaa", ajatteli katteini itsekseen, -"vastentahtoinen vankeuteni täällä on hyödyttävä ja auttava toisia. -Minäpä vapautan Barinskyn ja nuo kymmenentuhatta ruplaa saatte kuin -saattekin vielä maksaa." - -Katteini ja tuo vanha upseeri menivät torniin. - -Tuo vanha rakennus, joka nyt jo oli puoliksi rauniona, osotti vielä -sellaisenakin entistä komeutta ja uljuutta. Katto oli pudonnut -sisään ja tuulet humisivat esteettömästi tyhjien salien särkyneissä -ikkunarei'issä. Tällaisen tornin alikerrokseen meni nyt katteini ja -hänen seuralaisensa. Hänelle annettiin avara suoja, jonka toinen ikkuna -oli merta kohti, toinen linnan pihaanpäin. Tässä muka paremmassa -suojassa ei ollut muita huonekaluja kuin sänky, pöytä ja muutama tuoli. -Kalkituilla, vanhuudesta harmaantuneilla seinillä oli lukemattomia -hämähäkin verkkoja. Jos tuo nyt oli parempia suojia, millaiset olivat -sitte huonommat ja huonoimmat? Katteinia väristyttä ajatellessaan -Barinskya, joka jo kymmenen vuotta oli nääntynyt mokomassa luolassa. -Katteinin rohkeutta ylläpiti se toivo, että voisi pelastaa ruhtinaan ja -siten kostaa Streboffille. - -"Minä jätän sinut nyt, veljeni, mutta lähetän Bestysjeffin, yhden -vanginvartijoistani tuomaan sinulle vettä ja viinaa. Kun sinä taas -jätät rakkaan tornini ja pääset vapaaksi, tottahan silloin muistat -ystävääsi Augustoffia", sanoi tuo vanha upseeri. - -"Sen teen ja lupaan sen jo varmaan", vastasi katteini, joka tuskin -osasi salata iloansa siitä että saisi tavata Bestysjeffin, sen -vanginvartijan, josta ruhtinatar oli puhunut. Vankeutensa ei tulisi -kestämään enempää kuin korkeintaan kolme päivää, sillä niin pian -saataisiin Salama kyllä puretuksi. Viivyttelemisen aikaa ei siis -ollut, vaan oli katteinin mitä kiiruummin pitäminen huolta Barinskyn -vapauttamisesta. - -Katteini oli yksinään. Hän astui merenpuolisen ikkunan luokse, josta -hyvin näki sataman. Aukolla näkyi ainoastaan muutamia kalastajain -veneitä. Aallot läiskyivät hiljaa vastoin sitä karia, jolle torni -oli rakennettu. Vene saattoi hyvin päästä karin rantaan. Jos vaan -Bestysjeff piti lupauksensa, oli Barinskyn pelastaminen varma. - -Pieni kolina oven takana keskeytti katteinin mietteet. Hän kääntyi -sinne päin ja ovesta tuli sisään mies, tuoden ruukun ja pullon -ynnä lasia. Kaiketikin oli se vanginvartija, joka nyt toi kaikkein -venäläisten niin suuresti rakastamaa juomaa, viinaa, jota katteini -puolestaan ei voinut kärsiä. - -Sisääntulija oli komeavartaloinen kasakka, jonka ulkomuoto ei suinkaan -ollut sellainen kuin olisi luullut venäläisen vanginvartijan olevan. -Päinvastoin oli noissa tummanverisissä kasvoissa jotakin, joka osotti -surua ja kärsimystä, mikä heti herätti katteinissa mieltymystä häneen. -Venäläinen laski Augustoffin lahjan pöydälle, katseli hetkisen vankia, -kumarsi ja astui takaisin ovea päin. - -"Bestysjeff, elä mene, minä tahdon puhutella sinua", sanoi katteini -saksaksi. - -Mies oli todellakin sama, josta ruhtinatar oli puhunut; hän pysähtyi -äkkiä, katseli kummastellen katteinia, teki ristin merkin ja sanoi: - -"Miten, mistä tunnette te, vieras, Bestysjeffin, sanokaa miten se on -mahdollista." - -Katteini astui ihan kasakan luokse ja kuiskasi hänelle: - -"Minä tiedän paljon enemmänkin, minä tiedän sinun olevan avuliaan -miehen, joka tuntee sääliä toisen onnettomuutta kohtaan, minä tiedän -sinun puhutelleen Barinsky-ruhtinatarta ja luvanneen auttaa ruhtinaan -pakoon pääsyä; sentähden olen hakenut sinut ja tuon ne neljätuhatta -ruplaa, mitkä olet pyytänyt ruhtinaan vapaudesta." - -Bestysjeff tuli kalman kalpeaksi, vavisten lankesi hän polvilleen -katteinin eteen ja rukoili häntä säästämään hänen henkeänsä, sillä jos -tuo salahanke tulisi ilmi, olisi hän hukassa. - -"Nouse Bestysjeff, ja kuule minua tyvenesti; minua et tarvitse pelätä", -sanoi katteini. "Minä vannon pitäväni salassa sen, mitä on sinun ja -ruhtinattaren kesken sovittu." - -"Herra, henkeni on teidän vallassanne", vastasi kasakka noustessansa. -"Jos niin on, kuin sanotte, että olette ruhtinattaren lähettämä ja -hänen ystävänsä, eipä silloin Bestysjeff riko lupaustansa. Sanokaa mitä -tiedätte ja mitä vaaditte, minä olen valmis kuulemaan." - -Nyt kertoi katteini kuulijallensa, millä tavoin hän oli joutunut -ruhtinattaren tuttavuuteen ja sen lupauksen, minkä oli antanut auttaa -ruhtinasta pakenemaan; syyn minkä vuoksi hän oli vankina Santta-Annan -tornissa ja lopullisesti selitti hän Bestysjeffille, mitenkä hän oli -aikonut vapauttaa kovaonnisen Barinskyn. - -"Nyt tiedätte kaiken mitä minun on teille sanomista", sanoi katteini. -"Vapaaksi tultuani ja päästyäni laivaani, siirryn pois satamasta ja -ankkuroitsen ulapalla. Samana yönä noudan veneellä ruhtinaan, jonka -silloin pitää olla valmis pakenemaan. Kun hän on veneessäni, saatte -te heti vaatimanne rahat. Jos tahdotte paeta vankinne muassa, suostun -minä siihen. Onko nyt asiasta sovittu ja voinko minä luottaa teihin, -Bestysjeff?" - -"Sen voitte tehdä, sillä minuakin johtaa kostonhimo ja polttava -viha", vastasi kasakka. "Kuusi vuotta sitten olin minä rykmenttini -mukana Viipurissa. Streboff, tuo julma, häijy Streboff oli silloin, -kuten nytkin, kaupungin sotapäällikkö. Kerran katselua pitäessään, -sanoi hän hevostani laihaksi ja huonosti hoidetuksi. Minä vastasin, -että saan kauroja liian vähän, sillä komppanian päällikkö ei anna -sitä, mitä hevosille määrätty on. Streboff kiljui kiukusta, minä -olin muka rohjennut syyttää upseeria. Minä tuomittiin saamaan 50 -ruoskan lyöntiä ja suljettavaksi Santta-Annan vankikomeroihin. Niin -kävikin. Suru ja viha tekivät minut vähäpuheiseksi ja alakuloiseksi. -Sitä pidettiin katumisen merkkinä ja kolmen vuoden kuluttua pantiin -minut vanginvartijaksi. Minä opin tuntemaan ruhtinas Barinskyn hän -kertoi minulle kurjuutensa syyn ja minun tuli häntä surku. Hänkin oli -väkivallan ja hirmun uhri samoin kuin minäkin. Ruhtinas ja minä tulimme -ystäviksi ja kun ruhtinatar odottamatta tuli tänne ja ilmoitti itsensä, -sai hän minulta sen lupauksen, minkä tiedätte. Ilman apua ulkoapäin -olisi pako ihan mahdoton. Vartijat ovat hyvin valppaat ja vanha -Augustoff ummistaa ainoastaan yhden silmän kerrallansa. Pakeneminen -ruhtinaan kanssa on ainoa pelastukseni. Minua vetää vastustamaton -halu Ukrainan avarille aroille, syntymäseuduilleni. Olen kertonut -ruhtinaalle hänen puolisonsa käynnin ja mitä me silloin sovimme. Hän -syleili minua ja itki liikutuksesta. Nyt tiedätte kaikki." - -"Kuulin linnanpäällikön sanovan että ruhtinas jonakin päivän aikana -terveytensä tähden saa käyskennellä linnan sisäpihalla. Te toimitatte -hänelle pienen kirjeen, jossa ilmoitan tavanneeni ruhtinattaren ja mitä -olemme sopineet hänen paostansa. Hänen tulee valmistautua siihen, mitä -me ai'omme toimia." - -Katteini repäsi lehden taskukirjastansa ja kirjoitti lyhyen kirjeen, -minkä hän antoi Bestysjeffille. - -"Anna tämä ruhtinaalle", sanoi hän; "ikkunanloukossa odotan minä hänen -pihalle tuloansa. Pyydä häntä antamaan minulle merkki, että hän on -minut ymmärtänyt." - -"Minä täytän tarkoin ja täsmällisesti teidän käskynne", sanoi kasakka. -"Tästä hetkestä alkain olen minä teidän palvelijanne, teidän orjanne. -Henkeni, onneni ja kaikki on teidän vallassanne. Pian tulen taas -luoksenne." - -Yksinään jääneenä katteini astuskeli avarassa suojassaan edestakasin, -hautoen omia aatteitansa. Ne eivät olleet liioin iloista laatua. Voiko -hän luottaa siihen, ettei vanginvartijakin ollut petturi, ja jos -niin oli laita, saattaisi syntyä paljon mielipahaa, jopa vaaraakin -katteinille. Streboff oli laittomalla käytöksellänsä selvään näyttänyt, -minkä arvoisena Venäjällä rehellisyyttä pidetään. Jos hän tulisi -petetyksi, katoisi hän ehkä tietämättömiin ja silloin hyvästi onni ja -elämän ilo! Mimmiä, hellästi lemmittyä Mimmiänsä hän ei milloinkaan -saisi. Kylläkai hän häntä surisi, sen hän tiesi, mutta itse oli hän -mennyt vaaraan ja oma sydämensä, rohkeutensa ja velvollisuuden tuntonsa -olivat hänet siihen saattaneet hänen levottomuutensa kasvoi ja hänessä -heräsi pahoja aavistuksia. - -Hän kuuli kellon lyövän neljää iltapäivällä. Siis oli kolme tuntia -kulunut siitä kuin hän tuli vankilaan, jotka tunnit hänelle, vapaalle -merimiehelle, hänestä tuntuivat loppumattomilta. Hän kävi sen ikkunan -luokse, joka oli pihaa päin. Piha oli autio ja tyhjä. Mutta muutamien -puitten varjoista ilmestyikin mies, joka oli puettu karkeaan valkoiseen -pukuun, sellaiseen, mikä on venäläisillä vangeilla kesäaikana. Hän -seisahtui, katsoi ylös ikkunaan, jossa katteini seisoi, painoi vitkaan -oikean kätensä sydämmelleen, kumartaen kaksi kertaa ja astui sitte -harvoin askelin torniin. - -Katteini oli tarkasti seurannut miestä ja hänen liikkeitään. Ei -epäilemistäkään, se oli ruhtinas. Hän oli siis saanut katteinin kirjeen -eikä Bestysjeff siinä kohden ollut häntä pettänyt. Katteini rupesi -luottamaan hänen rehellisyyteensä, pelkonsa väheni ja hän, laskeutui -vuoteelle, jossa pian nukkui. - -Kun Milenius heräsi, oli aurinko laskemaisillaan. Meren puolisesta -ikkunasta tuli auringon valoa tuohon kolkkoon suojaan ja teki sen -hauskemman näköiseksi. Bestysjeff tuli, toi vangille herkullisen -aterian, minkä kenraali oli lähettänyt, ja kirjeen Willneriltä, joka -ilmoitti, että sotamiehiä on asetettu laivaan ja että sitä ruvetaan -huomispäivänä purkamaan. Väkivalta väkivaltaa vastaan olisi ollut -sula hulluus Muutamalta Suomen sotamieheltä oli Willner kuullut, mitä -katteinille oli tapahtunut. Bestysjeff kertoi vielä että ruhtinas oli -saanut katteinin kirjeen ja siitä kovasti ilostunut sekä että hän oli -se henkilö, joka oli liikkunut linnan pihalla. Kasakka sanoi tornin -meripuolella olevan portin, jota sanottiin vesiporaksi, sen kautta oli -pako tehtävä. Portti oli ilman lukkoa ja siis helppo avata. Bestysjeff -uudisti lupauksensa vankasta rehellisyydestä ja kuuliaisuudesta. Kun -nyt oli tilaisuus paeta ja päästä kotimaahansa, oli hänen entinen -pontevuutensa palannut ja hän oli valmis panemaan alttiiksi mitä -hyvänsä oman vapautensa ja Barinskyn vapauttamisen eteen. - -"Mutta minulla on vieläkin jotain kerrottavaa", sanoi kasakka. -"Hetkinen sitten olin kokemassa pyydyksiäni, joilla pyydän kaloja -vanhalle Augustoff'ille. Silloin näin suuren höyrylaivan tulevan -ulapalle ja ankkuroivan Uuraansaaren eteläpuolelle. Lipussa olevasta -kuvasta tunsin sen englantilaiseksi sotalaivaksi, siis meidän ja teidän -viholliseksi. Varmaan hän vartijoitsee teidän laivaanne, vai miten?" - -Katteini luki vielä kerran Willnerin kirjeen ennenkuin vastasi -kasakalle. Harmin ja vihan puna nousi merimiehen otsalla ja poskille. -Venäläisiä auttaaksensa hän oli uskaltanut hyvin paljon. Streboff'in -käytös oli hänen mielestänsä niin ilkeä ja katala, että hänessä syntyi -mitä rohkeimpia kostontuumia. Erittäin tärkeä oli hänelle se, mitä -Bestysjeff äsken oli sanonut, ja muutaman minuutin mietittyänsä sanoi -hän kasakalle puolikuiskaten: - -"Bestysjeff, sinä olet ollut sotamies, olet katsonut surmaa silmiin, -olet uskalias, tahdot päästä vapaaksi ja kostaa! Sano, suostutko -yhtymään rohkeaan toimeen, silloinpa me kostamme Streboff'ille, -pelastamme Barinskyn ja teemme vielä sen lisäksi vihollisellemme aika -kiusan, sano suostutko siihen?" - -Kasakan silmät leimahtivat. Aron pojan kuuma veri oli alkanut kiehua; -hän vastasi. - -"Puhukaa, herra, olen valmis mihin hyvänsä." - -"Meidän on pakeneminen jo parin tunnin kuluttua. Te ette karkaa kahden, -vaan minä tulen kolmanneksi. Me otamme sinun kalastusveneesi. Tornista -päästyämme soudetaan suoraan englantilaisen laivalle." - -"Teidän vihollisenne, englantilaisen käsiin", kuiskasi kasakka -hämmästyen. "Mitä ajattelettekaan herra?" - -"Loistavaa kostoa Streboff'ille ja saada laivani lastineen takaisin", -vastasi katteini. "Etkö luulee, että jos englantilaisen saavat kaikki -ne sotatarpeet, mitkä ovat laivassani, he sen palkaksi laskevat minut -ja laivani rauhaan? Etkö luule heidän osottavan kiitollisuutta, kun -mikä riistän heidän vihollisiltaan puolustus-tarpeita? Huomaan sinun -epäilevän, mutta jääköön se asia minun haltuuni, kyllä minä toimin niin -että saavutan tarkoitukseni." - -"Mutta te unhotatte vanhan linnanpäällikön, Petrovits Augustoff'in, -hänet, joka valvoo kuin lohikäärme kätkettyä aarretta", jupisi kasakka. - -"Enpä unohdakaan, häntäkin olen ajatellut. Onhan Streboff lähettänyt -herkullisen päivällisruoan sekä runsaasti viinaa ja viiniä. Aseta ruoat -pöydälle ja mene sitte kutsumaan se vanha harmaaparta osalliseksi. -Sellaista kuin minä tarjoon, ei lähde Santta-Annan keittiöstä. -Sill'aikaa kuin me syömme, juomme ja tarinoimme, viet sinä veneesi -vesiportille ja kun näet minun siirtävän lampun vasempaan ikkunan -loukkoon, saatat sinä ruhtinaan vankilastaan, tulet sitte tänne ja viet -minunkin veneesen. Silloin nukkuu Petrovits Augustoff niinkuin hyvä -lapsi. Joudu kutsumaan häntä tänne." - -"Teidän ehdotuksenne on melkein uhkarohkea, mutta kun te uskallatte -henkenne, olisin minä katala, jos en tekisi samoin", vastasi kasakka. -"Nyt menen päällikön luokse ja sitte valmistan pakomme. Vesiportin -puolisella linnan sivulla on vartijana silmäpuoli Strelin; hänen toinen -silmänsä puhkaistiin kerran tappelussa. Minä hankin hänelle viinapullon -kumppaniksi, kyllä hän sitte ummistaa toisenkin silmänsä." - -Asetettuansa ruoan pöydälle ja sytytettyänsä öljylampun, kasakka lähti -suojasta. Oli jo hämärä; linnan eri kulmilta kuului vartijamiesten -huudot, että kaikki oli kunnossa. Katteinin sydän sykki levottomuudesta. - -"Kunhan vain ei nyt olisi tapahtunut mitään sellaista, mikä estäisi -päällikköä tulemasta tänne", jupisi katteini. "Minun jäi saamatta -kymmenen tuhatta ruplaa rahtimaksua, mutta jos toimeni menestyy, saa -tuleva appini, patruuna sen summan sijaan kirjottaa tilikirjaansa, että -minä rahan arvona otin venäläisiltä yhden valtiovangin ja yhden kasakan -sekä sovitin englantilaiset uhkapurjehtijan kanssa." - -Kun hän mietteissään oli päässyt näin pitkälle kuului raskaita askeleita -ulkoa, oven rautapönkkä aukaistiin ja katteinin sanomattomaksi iloksi -näkyovessa Petrovits Augustoffin punertava muoto ja harmaat viikset. - -"Tässä nyt olen veikkoni", huudahti vanha päällikkö, syleillen katteinia -ja suudellen häntä molemmille poskille. "Mitä näenkään? viiniä ja -hyvää viljaviinaa, tuoretta sammin mätiä Volgasta, paistia, lohta -ja siihen sipulikastetta. Hm, jopa nyt jotakin Kiitos, veikkoseni, -kohteliaisuudestasi." - -"Teidän kanssa seurusteleminen on suurin iloni", vastasi katteini -kohteliaasti. "Vangittu merimies on kuin vangittu lintu. Minun tuli -yksinäisyydessäni ikävä. Tulkaa istukaamme pöydän ääreen ja pannaan -kenraalin herkut kulumaan." - - - - -YHDEKSÄS LUKU. - -Kissan maatessa tanssivat hiiret pöydällä. -- Jopa itse Froubrigdekin -kunniottaa uhkapurjehtija-katteinia. -- Yöllinen hyökkäys. -- Kaksi -vihollista parhaimpina ystävinä. -- Salama vie katteininsa onnellisesti -kotiin ja uhkapurjehtija menee täysin purjein avioliiton satamaan. - - -Katteini ja hänen vieraansa istuivat pöytään, lasit täytettiin ja -Milenius kilisti Santta-Annan komentajan kanssa, toivottaen häntä -tervetulleeksi. - -"Sellaisen vangin kuin sinä, veikkoseni, soisin saavani pitää -ainaiseksi", sanoi vanha Augustoff ja katseli kiiltävin silmin -pöydälle levitettyjä herkkuja. "Mutta sanoppa minkätähden olet täällä -ja minkätähden on isämme kenraali sinulle niin ankara ja samalla -niin erinomainen kohtelias, että omista varoissansa lähettää sinulle -herkkuja? Tämä paisti, kuinka oivallista ja mehuista; se on viinissä -keitettyä peltopyytä." - -"Sitä sietää kastella viinillä", sanoi katteini iloisesti. "Teidän -maljanne, komentaja; jos kauan olisin vankina ollut, olisin suonut -olevan teidän tapaisen vartijan alaisena. Te hoidatte toimenne oivasti. -Minkä vuoksi minä jouduin tänne? Siitä syystä, että vaadin saatavaani -kenraalilta. Rahan sijaan annettiin minulle vankeutta. Siinä koko asia." - -Petrovits Augustoff tyhjensi lasinsa, pyyhkäsi käsin muutaman -viinipisaran huuliparrastansa, piristi silmiänsä ja katseli -salaperäisesti katteinia. - -"Moni poloinen saa Venäjällä vankeutta pienemmästä syystä kuin sinä. -Totta puhuakseni on isällämme keisarilla kova rahan puute. Sota maksaa -summattomasti ja hallituksen on täytynyt tehdä suuresti velkaa. Venäjän -rikkaat lahjottavat suuria summia, mutta mitä se tuntuu? Meidän -raha-asiat ovat huonot; paperi käy rahasta. Ranskalla ja Englannilla -on meihin verrattuina äärettömät varat. Odottaa saat, poikaseni, mutta -lopulla voinet toki saada saatavasi." - -"Onhan se mahdollista, mutta ainakin väärin", vastasi katteini. "Mutta -te unohdatte juomisen. Tämä viina on oivallista, maistakaa sitä." - -Petrovits Augustoff ei tarvinnut kahta käskyä; hän täytti juomalasin -viinalla ja joi sen pohjaan. - -"Tiedä se, että minun virkani on aivan yhtä ikävä kuin tärkeä", -sanoi hän; "iloista hetkeä näen harvoin. Istun kuin neuloilla, sillä -ehtimiseen pelkään jotakin tapahtuvan; pyhän Andreaan nimeen; sitä saan -yhä pelätä." - -"Mitähän sitte pelkäät setä?" - -"Sitäkö kysyt, poikaseni", huudahti vanhus ihmetellen. "Onhan täällä -viidettäkymmentä vankia minun vartioitavana ja silmällä pidettävänä, -ja kun tämä linna ei ole mikään paraatiisi, pyrkivät ne ehtimiseen -karkuun. Siitä ne yhä uneksivat, tuumiskelevat lakkaamatta ja kaikin -tavoin, miten pääsisivät karkaamaan. Ne ovat vilpilliset kuin saatana -ja kavalat kuin ketut, mutta vanhaa Petrovits Augustoffia ei Jumalan -kiitos vielä ole petetty." - -"Eihän se olisikaan helppo tehtävä, ha, ha, ha", nauroi katteini, "mutta -onhan teillä apulaisena vartijoita ja sotamiehiä." - -"Tuo lohi on Äänisestä tai Laatokasta, se on erinomaisen hyvää", arveli -linnanpäällikkö. "Sinä mainitsit apulaisiani; minkä arvoisia ne ovat? -Tyhjän, ei minkään. Sotamiehet ovat vanhoja, vanginvartijat juomareita. -Ainoa luotettava niistä on Bestysjeff, mutta minkä vuoksi? Sen vuoksi, -että hän on saanut maistaa ruoskaa. Selkäänsaanti ja ruoska ovat -alhaiselle sotamiehelle sama kuin sade ja päivänpaiste maalle. -- Mutta -mitä on tuossa pullossa?" - -"Olutta; suvaitsetteko sitä?" - -"Se on lempijuomani, sitä en ole saanut maistaa moneen vuoteen; -antaisitteko lasillisen sitä?" - -"Juokaa koko pullollinen, minä en rakasta sitä juomaa." - -Päällikkö teki tehtävänsä kuin kunnon mies. Hän joi olutta ja viinaa -ehtimiseen. Hänen muotonsa alkoi punottaa ja mies tuli aika hutikkaan. -Hän rupesi laulamaan ja löi tahtia pöytäveitsellä, joka oli hänen -kädessänsä. - -"Minä en huoli Santta-Annasta, en vangeista enkä koko roskasta", pärisi -hän kiikutellen tuoliansa. "Mitähän minun on tekemistä tämän vanhan -tornin kanssa; ei mitään, eläköön viina ja ilo. Kenraali sanoi -- -minunhan pitäisi olla kenraali -- hän sanoi sinun jäävän tänne ainoasti -muutamiksi päiviksi, ha, ha, ha, kyllä minä ne päivät tiedän; ne -kestävät vuosia. Täällä saat kyllä oleskella vanhan Petrovitsin kanssa. -Me pidämme joka päivä tällaiset kemut. Mitä, onko viini loppu ja minun -pikarini tyhjä, eikö enää ole viinaa?" - -Katteini täytti vanhan juomarin lasin puoleksi viinalla ja puoleksi -viinillä. - -"Juokaa ja olkaa iloinen, täällä on niin paljon kuin tarvitaan", sanoi -katteini, joka päällikön puheista ja liikkeistä huomasi juopumuksen yhä -yltyvän. "Kyllä Bestysjeff vangeista huolen pitää, sanoittehan itse, -että voitte häneen luottaa." - -"Luottaa, minä en luota muihin, kuin itseeni. Teidän menestykseksenne, -kultapoikani. Hurraa, eläköön ilo tässä vanhassa tornissa. Minä olen -onnellisempi kuin keisari; mitä minua liikuttaa keisari, Streboff tai -koko maailma", änkytti linnanpäällikkö. - -Hän joi vielä lasillisen viinaa. Silloin vaipui hänen päänsä vastoin -rintaa, kädet putosivat hervottomasti alas ja silmät ummistuivat. Ukko -vaipui sikeään uneen. Turhaan puisteli häntä katteini, hän ei herännyt. - -Katteini nosti ja kantoi hänet vuoteelle. Veitsellä leikkasi hän -hurstin leveiksi kappaleiksi, sitoi niillä nukkuvan kädet ja jalat. -Sitte siirsi hän lampun pöydältä merenpuoliselle ikkunalle. Sehän oli -hänen ja Bestysjeffin kesken sovittu merkki. - -Neljännestunnin kuluttua ovi aukeni ja kasakka astui sisään. - -Katteini meni häntä vastaan. - -"Onko kaikki valmiina?" kysyi hän. - -"Vene ja ruhtinas ovat odottamassa vesiportilla", kuiskasi vartija. -"Vanha Strelin on nukkunut vartiopaikalleen. Miten on päällikön laita?" - -Katteini otti lampun, viittasi Bestysjeffille ja molemmat hiipivät -vuoteelle. - -"Hän nukkuu kuin pölkky", kuiskasi katteini. "Meidän on aika kiiruhtaa." - -Samassa silmänräpäyksessä liikahti päällikkö unissansa ja varmaankin -näki hän unta, koska puoliääneen jupisi: - -"Sinun maljasi, veikkoni. Ne vangit, ne vain tahtoisivat minut pettää, -mutta maltappas." - -Hän nukkui uudestaan. Katteini ja Bestysjeff kiiruhtivat ulos. - -"Tarttukaa" käteeni ja seuratkaa minua, minun täytyy johtaa teitä tässä -pimeässä, sillä lyhtyä emme saa käyttää; kuiskasi kasakka; "joutuun, ei -minuutiakaan viivytä, hän ehkä herää." - -Bestysjeff johti katteinin monen mutkan ja solan lävitse. Vihdoin -oltiin vesiportilla. Kasakka aukasi sen hiljaa, Katteini tunsi viileän -yöilman kuumottavilla kasvoillaan; pilven takana piilevästä kuusta -lähti vain heikko valojuova. - -Nämä molemmat miehet kiiruhtivat veneseen, jonka perässä jo istui musta -haahmo. Se oli ruhtinas Barinsky. - -Hän ja katteini kättelivät toisiaan ääneti. Vene lykättiin irti, -Bestysjeff ja katteini tarttuivat airoihin ja soutivat Uuraansalmelle -päin, jossa englantilainen sotalaiva oli ankkurissa. Kello löi yhdeksän -silloin kuin pakolaiset lähtivät tornista. - -Hyvin hiljaa soutivat he eteenpäin ja sotalaivan korkeat mastot tulivat -pian näkyviin. Tuuli oli myötäinen ja vene kiiti hyvää vauhtia. - -"Herra", lausui Barinsky katteinille, "minä en osaa lausuakaan -kiitollisuuttani ja sen tunteita teille. Nyt kun taas olen vapaa -ja saan toivoa tapaavani jalomielisen puolisoni, on mieleni niin -liikutettu, etten muuta voi kuin siunata ja kiittää teitä." - -"Minä tein ainoastaan sen, minkä pidin velvollisuutenani, mitä sydämeni -ja tuntoni käskivät tehdä", vastasi katteini. "Siitä emme nyt huoli -puhua. Meidän seikkailumme ei vielä ole loppu. Minä jätän itseni -vainoojieni käsiin, toivoen heidän avullaan saavani kostaa Streboffille -ja häneltä ottaa saalis takaisin, minkä hän niin vilpillisesti anasti." - -"Onnistukoon se", vastasi ruhtinas; "sitä toivon kaikesta sydämestäni, -mutta hiljaa, nythän kuuluu jokin huuto." - -Miehet kuuntelivat; huuto tuli sotalaivasta. - -"Ken siellä?" kuului taaskin laivasta. - -"Ystävä", vastasi katteini. - -Soudettiin edemmäksi ja vene tuli pian laivan perärappujen luokse. -Alimpana seisoi upseeri paljastettu miekka kädessä ja häntä lähellä -merimiehiä, jotka olivat varustetut pyssyillä ja pistooleilla. - -"Teidän asianne?" kysyi upseeri. - -"Heti kohta puhutella päällikköä, minulla on kovin tärkeä asia", -vastasi Salaman päällikkö. - -"Meidän täytyy ensin tarkastaa vene ja tutkia, onko teillä ehkä aseita -ja ampumavaroja; ennen ette pääse kannelle", vastasi upseeri "James ja -Scott, menkää tarkastamaan vene ja sen miehet." - -Kaksi sotamiestä meni heti täyttämään upseerin käskyä. He ilmoittivat, -ettei mitään kiellettyä tavaraa löytynyt. Vasta sitte saivat katteini -ja hänen seuralaisensa astua laivalle. Siellä oli heitä vastaan -ottamassa vartijaupseeri, jolta katteini pyysi saada heti puhutella -päällikköä. - -Katteini Milenius kysyi upseerilta laivan nimeä. - -Ruuvikorvetti Dragon, katteini Seymour, vastattiin hänelle. - -Tuon tiedon saatuansa oli katteini hyvin mielissänsä. Hän oli pelännyt -sen olevan Mirandan ja Cutleria tahtoi hän mieluimmin välttää. Katteini -ei aavistanutkaan, että nuorempi Froubrigde vihasi häntä aivan yhtä -paljon kuin Mirandan ensimäinen luutnanttikin. Apulaisupseeri tuli nyt -sanomaan, että katteini Seymour, joka ensimäisen luutnanttinsa kanssa -oli kajuutassa, laski hänet puheilleen. - -Upseeri käski katteinin seurata apulaistansa ja sen saattamaan häntä -Dragonin päällikön luokse. Oven edessä oli merisotamies vartioimassa. -Suuren valkoiseksi kiillotetun pöydän ääressä istui avarassa ja -siistissä kajuutassa kaksi meriupseeria. Ne olivat katteini Seymour ja -Froubrigde, hänen luutnanttinsa. - -Molemmat katselivat suurella mielenkiinnolla katteinia, joka nyt astui -sisään. Se seikka että maalta tuli vene näin myöhään ja siinä kolme -miestä, joista yksi sanoi tahtovansa tuoda hyvin tärkeitä tietoja -Dragonin päällikölle, se kaikki oli tehnyt hänen uteliaaksi, jonka -vuoksi hän oli kutsuttanut Froubrigdenkin kuulemaan mitä semmoisella -miehellä olisi sanottavaa. - -Mileniuksen koko ryhti ja huolellinen vaatetus osotti herrasmiestä ja -kohteliaasti vastasivat upseerit hänen tervehdykseensä. - -"Te, sir, olette sanonut haluavanne puhutella minua; minä olen katteini -Seymour, tämän laivan päällikkö", sanoi vanhempi herroista. - -"Asiani soisin saavani suorittaa teille, sir, kahdenkesken; se on perin -tärkeää laatua" sanoi katteini. - -"Ainoastaan luutnanttini läsnä-ollessa otan kuullakseni mitä teillä on -sanottava." - -"Olkoon sitte hänkin läsnä, kosk'ei se muuten käy", vastasi katteini. -"Teidän laivanne ajoi kaksi päivää sitten toisen englantilaisen laivan -kanssa takaa erästä ruotsalaista uhkapurjehtijaa." - -"Ei se mikään uutinen meille ole, sir, vastasi katteini Seymour. -Uhkapurjehtija pääsi pakenemaan siksi että onnettomuus kohtasi toista -sen takaa-ajajista, mutta me olemmekin täällä estääksemme tuon -uhkarohkean Englannin lipun halveksijan pääsemästä pois Viipurin -satamasta, vaikka sentakia jäisimme vetelehtimään tänne talveen asti." - -"Olkoon onneksi, hyvät herra!; siitähän tulee teille oikein hauska -virkatoimi", vastasi katteini naurahtaen. "Mutta te, sir, ette tietäne -mitä lastia sillä uhkapurjehtijalla oli." - -"Luultavasti ruokatavaroita; niitähän suomalaisraukat paraiten -tarvitsevat", arveli Froubrigde, joka kiukkuisesti katseli katteinia. - -"Ruokatavarana oli sillä oivallisia kanuunia ja kuulia Viipurin -linnoitusten tarpeeksi sekä lisäksi ruutia, kivääriä ja muita aseita; -lyhyesti sanoen: uhkapurjehtijalla oli sotatarpeita vähintään -sadantuhannen ruplan arvosta. Olisihan teidän, hyvät herrat, sopinut -ne ottaa; se olisi ollut teille kunniaksi, sillä jos ei vihollinen -olisi saanut tuota apua linnaansa, ei se olisi voinut sitä puolustaa. -Viipurin linna oli kehnosti varustettu; jos osasto teidän laivastoanne -olisi ottanut sitä pommittaaksensa, olisi sen täytynyt antautua. -Viipuri on Suomen itäisin rajakaupunki Venäjää vastaan eikä muuta kun -12 penikulman päässä Pietarista, mutta uhkapurjehtija toi apua juuri -hädän hetkellä ja nyt on linnotuksen tila aivan toinen." - -Froubrigden silmät säikkyivät kiukusta. - -"Hiiden hornaan tuo mies; saisin sen vain käsiini, roikkuisi hän -vähemmän kuin kymmenen minuutin kuluessa maston huipussa." - -"Uhkapurjehtijanko katteinille tuon hyvän suotte", kysyi Milenius -levollisena. - -"To be sure, sir, juuri sitä pirulaista minä tarkoitan enkä ketään -muuta." - -"Silloin saatte toivonne täytetyksi", vastasi katteini uljaasti; -"uhkapurjehtija-laivan päällikkö olen minä." - -Seymour ja hänen luutnanttinsa hypähtivät kumpikin sijaltaan, -töllistelivät mykkinä hämmästyksestä Mileniusta, joka vain naurahti -sille kauhuntapaiselle ällistykselle, jonka hänen uhkarohkeat sanansa -heissä olivat aikaan saaneet. - -"Te jätätte minut hirttämättä; päin vastoin palkitsette minua -ystävyydellänne ja suosiollanne", sanoi katteini. "Uskokaa pois, meistä -tulee vielä hyvät ystävät." - -"Sepä saadaan nähdä, jos vain olette se, joksi itseänne sanotte", -vastasi Seymour. "Froubrigde, käskekää vartija-upseerin kiinnittää -isomaston huippuun erityinen vetonuora; kohta näytän teille millaiset -ystävät meistä tulee." - -Froubrigde astui ovea kohden. Katteinin ääretön rohkeus teki tavattoman -vaikutuksen vanhemman Froubrigden pojanpoikaan. Olihan tuon miehen -luonnossa terästä, noin rohjeta tulla vihollistensa keskelle oli -enemmän kuin rohkea teko; hän ei semmoiselle käytökselle osannut -nimeäkään antaa. - -"Viivyttäkää hetkinen aiheenne täytäntöönpano", sanoi katteini -tyvenesti. "Ensiksikin on parempi, että väkenne näkee minut hirtettävän -päivällä; silloin voivat he tarkoin oppia, miten pelkäämätön mies menee -kuolemaan, ja toiseksi teitä ehkä huvittaisi tietää syy, minkätähden -minä tulin tänne ja näin arvelematta annoin henkeni teidän käsiinne. -Sillä tietysti minulla oli hyvin tärkeä syy tullakseni tänne teidän -laivallenne." - -Tämä järkevä puhe sai katteinin kuulijat malttamaan mielensä. Olihan -selvää, että jos ei uhkapurjehtijalla ollut jotakin erinomaisen tärkeää -sanottavaa, jopa niin tärkeätä, että hän oli varma pahaa kärsimättä -pääsevän tiehensä, hän ei olisi tullutkaan. - -"Odottakaa, Froubrigde, jotta ensin saamme kuulla, mitä tällä miehellä -on meille sanomista", keskeytti katteini Seymour. "Kun hän on puhunut -suunsa puhtaaksi saatte hirttää hänet." - -"Te olette erinomaisen hyvänsuopa, sir, ja minä kiitän teitä", vastas -katteini. "Sallikaa minun tehdä teille muutama kysymys. Te sanotte -haluavanne saada uhkapurjehtijan laivan haltuunne?" - -"No, hiisi vieköön, niinpä kyllä; toistan vielä että juuri sitä varten -olemme tässä ankkurissa", vastasi Seymour. - -"Toinen kysymykseni on tämä tällainen: jos sen saaliin saisitte, -eiköhän olisi teille kahdenkertasesti tervetullut, jos laivassa vielä -olisi koko lastinsa eli sotatarpeita noin sadan tuhannen ruplan -arvosta?" - -"Se kysymys on niin yksinkertainen ja selvä, ettei sen vastaukseksi -muuta tarvita kuin yksitavuinen _on_." - -"Aivan niin, sir, ja kun on päivän selvää, että te urhoollisena -upseerina halusta palvelette maatanne, koetatte tehdä vihollisellenne -kaikenlaista vastusta j.n.e., niin myöntänette, että se henkilö, joka -osottaa teille keinon saada uhkapurjehtijan ja sen kallisarvoisen -lastin, ansaitsee kiitollisuutenne ja palkkaa eikä rankaisua." - -"Sekin myönnetään, mutta missä semmoinen henkilö on ja mitenkä se -onnistuisi?" kysyi Dragonin päällikkö hilpeästi. "Onhan uhkapurjehtija -teidän laivanne, jos niin todellakin olette sen katteini -- se on -Viipurin satamassa linnan kanuunain turvissa; eihän sitä sieltä -helpolla saa, sehän on mahdotonta." - -"Se mies, joka vastaa asian onnistumisesta olen juuri minä", vastasi -katteini, joka sitten kertoi kuulijoillensa, mitenkä Streboff oli -häntä pettänyt ja sulkenut Santta-Annan torniin, kuinka hän sieltä -karkasi, otti ruhtinas Barinskyn ja kasakan mukaansa sekä miten hän -kostonhimosta tuli vihollisensa laivalle tarjoomaan sille palvelustaan. - -Suurimmasti ihmetellen kuulivat upseerit katteinin kertomusta. Seymour -ja Froubrigde olivat kumpikin urhoollisia miehiä ja ymmärsivät -arvostella katteinin rohkeutta ja tavattoman nerokasta tekoa. Heidän -täytyi häntä kunnioittaa, vaikka olikin hän halveksinut heidän -lippuaan, jonka vuoksi Dragonin päällikkö kysyi ystävällisellä äänellä. - -"Mikähän olisi palkka, minkä pyydätte avustanne?" - -"Muuta en pyydä kuin saada laivani takaisin antaakseni sen ehjänä -omistajallensa, sittekuin ensin olette purkaneet sen lastin -kuormalaivoihinne. Minä puolestani taas lupaan, etten enää käytä -Salamaa satamasulunsärkijäksi", vastasi katteini. "Minä olen -luonteeltani hyvin uskalias. Olen nuori, ja merimiesmainettani kutkutti -yrittää uhkapurjehtimista. Olkoon että se on vika, mutta minä sovitan -sen antamalla teille tilaisuuden tehdä pienen urostyön, -- kauniimman, -minkä mikään laiva on tehnyt koko sodanaikana. Antakaa kunniasananne -ja lupauksenne, sir, että Salama pääsee vapaaksi, kun olette saaneet -ne sotatarpeet, mitkä sillä ovat lastina, silloin olen teidän -palveluksessanne. Muistakaa, sir, että minä vapaasti ja kutsumatta -tulin tänne, että minä vapaasti ja vaatimatta, tarjoon apuani -kallisarvoisten sotatarpeitten ottamiseksi teidän vihollisiltanne ja -sekin muistakaa että jos emme jo tänä yönä ole toimessa, se huomenna -on myöhäistä, sillä kuten jo sanoin, silloin ryhtyvät venäläiset -purkamistyöhön." - -Tarkoin mietti Seymour kaikkea mitä katteini oli sanonut ja ehdottanut. -Hän nousi ja lausui: - -"Viipykää tässä muutama hetki, minä ja ensimäinen luutnanttini tahdomme -asiasta keskustella. Vastaukseni saatte heti kohta." - -Upseerit lähtivät kajuutasta kannelle, missä ruhtinas Barinsky ja -Bestysjeff kovin levottomina odottivat katteinin takaisin tuloa. -Seymour ja Froubrigde menivät molemmat ruhtinaan luokse ja tutkivat -häntä mitä tarkimmasti. Kaikesta siitä, minkä saivat kuulla huomasivat -he katteinin puhuvan totta kumminkin sen verran, mikä koski hänen -vangitsemistansa sekä hänen ja seuralaistensa karkaamista linnasta. -Barinskylle tarjottiin lepopaikaksi upseerin kajuutta ja kasakka -vietiin laivamiesten suojaan. Upseerit sitte vielä neuvottelivat kauan -keskenänsä, mutta menivät vihdoin hekin kajuuttaansa. - -Siellä katteini Seymour lausui. "Teidän erittäin omituinen käytöksenne -saa minutkin tekemään omituisesti ja poikkeamaan sota-aikana -tavallisista määräyksistä. Jos meidän onnistuu teidän avullanne saada -laiva ja sen lasti, niin annan teille kunniasanani, että te ja laivanne -olette vapaat hetikohta, kun lasti on hallussamme, sillä välipuheella -kuitenkin, ett'ette nykyisen sodan aikana enää yritä laivallanne -satamasulkua särkemään. Oletteko siihen tyytyväinen?" - -"Olen, sir, sillä englantilaisen upseerin ja gentlemanin sana on pyhä", -vastasi katteini; "mutta kuulkaa sir, mitä minä nyt kunnioittavasti -ehdotan. Viivyttelemättä laskekaa vesille ja miehittäkää veneenne. -Pimeyden avulla ja koska minä tarkoin tunnen nämä vedet, vältämme -helposti linnan ja pääsemme Salamalle, joka on kaupungin laiturin -ääressä lähellä rantaa. Varamieheni kirjeestä päätän, ettei laivalla -ole paljo sotamiehiä. Ne me voitamme helposti. Kun laiva kerran on -vallassamme, hinaamme sen pois rannasta. Tuuli on koillinen, siis -myötäinen purjehtia satamasta. Englantilaisten merimiesten avulla, -rohkeudella ja nerolla saadaan Salama varmaankin päivän nousun ajaksi -ankkuriin tähän Dragonin lähellä. Jos minä en täytä, mitä lupaan ja nyt -olen tarjoutunut toimittamaan, saatatte ajaa kuulan kalloni lävitse; -nuorassa roikkumasta säästäkää minua suosiollisesti." - -Mitä katteini ehdotti, ei suinkaan ollut mahdotonta. Seymour oli -varovampi, sillä hän oli päällikkö ja vastuunalainen miestensä -hengestä, jonka tähden hän tekikin useampia vastaväitteitä. Mutta -toisaalta oivalsi hän hyvin mikä kunnia tulisi hänelle jos yritys -onnistuisi. Ei yksikään laiva ollut vielä koko sodan aikana tehnyt -mitään erityistä urostyötä ja Bomarsundin valloittaminen oli, kuten -Jones-purseri Cutlerille oli sanonut, yhdistetyn laivaston ainoa -sankarityö vuoden 1854 kuluessa. Puuttui matalakulkuisia laivoja eikä -sen vuoksi päästy Suomen ja Venäjän satamiin. Siinä oli syy Fighting -Charleyn ehdottomaan toimettomuuteen, mikä tuotti tuolle mainiolle -sankarille merisotahallituksen epäsuosion, josta syystä hän seuraavana -vuonna erotettiin Itämeren-laivaston päällikön virasta, joka annettiin -amiraali Dundas'ille. - -Mutta sitä vastoin puolusti Froubrigde innokkaasti katteinin ehdotusta. -Ryöstää laiva ihan venäläisten patterien alta, kas se oli urostyö ihan -hänen mieluisensa. Hän muistutti päällikköänsä, miten englantilainen -sotalaivasto Itä- ja Länsi-Intian hyvin varustetuissa satamissa oli -voittanut paljon pahempia vastuksia ja onnellisesti suorittanut -mainehikkaita töitä. Pätevillä syillä kumosi hän ne väitteet, joita -Seymour teki katteinin ehdotusta vastaan ja siitä seurasi, että -Dragonin päällikkö lopulta antoi suostumuksensa. Veneitten piti -lähteä Froubrigden johdolla ja katteini ruveta hänelle luotsiksi; -englantilaisen merimiehen pontevuudella pantiin yritys heti toimeen. - -Kaikki miehet herätettiin heti ja väkeä muistutettiin olemaan ihan -vaiti ettei vihollisen huomio kääntyisi heihin. Kaikki tehtävän -täyttämiseen tarpeelliset käskyt annettiin laivapilleillä. Vähemmän -kuin puolen tunnin kuluessa olivat veneet laivan kupeilla täysin -varustettuina upseerinsa johtamina. Ensimäinen luutnantti, joka -Mileniuksen kanssa oli päällikkönä, istui isoveneessä. Kello 11 yöllä -lähtivät veneet hiljaan retkellensä, seuraten Uuraansaaren rantaa. -Jottei pimeässä hajottaisi eri suunnille, olivat veneet keskenänsä -yhdistetyt hienoilla köysillä. Jo tultiin Santta-Annan tornin kohdalle, -joka jättiläiskummituksen tapaisena seisoa törötti yön pimeässä. -Kynttilä paloi siinä suojassa, mistä katteini äsken oli lähtenyt ja -komentaja nukkui yhä vielä, itse nyt vankina. Venäläisten linnoitusten -pitkä rivi oli näkyvissä ja venäläinen vartijaväki nukkui sikeästi, -aavistamattakaan vihollisen olevan niin lähellä, jos englantilaisilla -olisi ollut tarpeeksi väkeä, olisivat he väkirynnäköllä ehkä saaneet -valloitetuksi koko linnan, niin vähän oli vihollinen varuillansa ja -niin vähän odotti se hyökkäystä. Muistettakoon, mitä kokemus useasti on -todistanut, että rohkein saa useimmiten voiton, jos hän vain on taitava -ja seuraa onnen ohjausta. - -Dragonin veneet olivat jo itse satamassa. Saattoi jo nähdä Salaman -ja ihmeeksensä huomasi katteini venäläisten siirtäneen laivan pois -laiturin äärestä, luultavasti sen vuoksi ett'eivät heidän omat -sotamiehensä pääsisi kapakkoihin juomaan ja sitten juopuneina aikaan -saamaan hämminkiä. Milenius ilmoitti Froubrigdelle tuon havaintonsa, -joka oli aivan tärkeä, sillä nyt kun laiva ei ollut laituriin kiinnite -pääsi sen kimppuun, kaikilta puolelta eikä tarvinnut pelätä estettä -kaupungista eikä linnasta. Päätettiin tehdä hyökkäys kaikilla veneillä -yhtä haavaa. - -Salamasta oli jo huomattu veneet ja yksi venäläisistä sotamiehistä -huusi niille, saamatta kuitenkaan vastausta. Pimeässä luultiin ne -kalastajain veneiksi. Huudettiin vielä toistamiseen. Milenius tunsi sen -ensimäisen varapäällikkönsä Willnerin ääneksi. - -Katteini vastasi, että laivaa nyt tultiin valloittamaan, että Willnerin -ja miesten pitäisi aseiksensa hankkia kirveitä, kalikoita ja mitä muuta -käsiinsä saisivat ja että hekin auttaisivat tulijoita. Tuo kaikki oli -silmänräpäyksessä tehty. Tällainen ryntäys oli tehtävä pikaisesti -ja pontevasti. Vallan hiljaa kiipesivät englantilaiset laivalle ja -pääsivät vastustelematta sen kannelle. Milenius huusi väellensä, että -englantilaiset olivat heidän liittolaisiaan, joille tulisi olla apuna. -Willner ja katteini vaihtoivat muutaman sanan. Katteini sai kuulla että -venäläisiä oli kolmattakymmentä miestä, joista useammat kannen alla ja -niillä päällikkönä yksi upseeri ja pari aliupseeria. Kannella olevat -vartijat joko surmattiin taikka pyysivät he armoa. Kannen alla olijat -melskeestä säikähtyneinä, pakenivat salonkiin ja antautuivat siellä -voittajain armoihin, kun olivat saaneet Froubrigdeltä vakuutuksen, -että heidän henkensä säästetään. Sillä aikaa kuin englantilaiset -toimittivat tämän, oli Milenius antanut väkensä irroittaa laivan ja -levittää purjeet. Ankkuri nostettiin ja hinaten englantilaisten veneet -mukanansa, Salama lähti täysin purjein satamasta vanhan Pekka Nordin -taatulla johdolla. Linnasta ei kuulunut ainoatakaan laukausta; siellä -oli ihan pimeää ja hiljaista. Kello 3 aamulla pääsi Salama veneineen -Dragonin ankkuripaikalle, jossa niitä tervehdettiin raikkailla -hurraahuudoilla korvetista. Katteini Seymour vastaanotti Mileniuksen -suurimmalla kohteliaisuudella. Arvokas lasti, josta miehille oli tuleva -hyvät palkkiorahat, lisäsi sekin yleistä mielihyvää laivalla. - -Ensimäiseksi tiedusteli Milenius, miten oli käynyt Yrjö Evertin ja -hänen vangiksi otettujen kumppaniensa. Froubrigde sanoi, että he -olivat lähetetyt Napierin päällikkölaivalle "Duke of Wellington." -Silloin kun Miranda ja Dragon ajoivat takaa Salamaa, olivat he -kieltäyneet palvelemasta kanuunien luona ja niinikään hurranneet ja -osottaneet sopimatonta iloa, kun Miranda törmähti torpeedoon ja Salama -onnellisesti, pääsi pakoon. Froubrigde vakuutti, ettei heille tapahdu -mitään pahaa, mutta kuitenkin pidettiin sopivana lähettää heidät -päällikkölaivalle palvelemaan. - -Barinskyä oli mitä ystävällisimmin kohdeltu Dragonilla, Bestysjeffiä -samoin. Ruhtinaan ja Mileniuksen kesken sovittiin, että hän ja kasakka -Salaman mukana tulisivat Gefleen. Ennen kaikkea halusi ruhtinas saada -tavata puolisonsa, joka Haaparannan kautta kyllä helposti pääsi Gefleen. - -Ruhtinas sanoi: "totta kyllä, että te, katteini Milenius, kansalaiseni -vilpin kautta jäitte ilman rahtipalkkaanne, mutta siitä saatte olla -varma, ett'eivät kaikki venäläiset ole Streboffin tapaisia, ja -kun minä kerran kuten varmaan toivon, saan ryöstetyt tilukseni ja -tavarani takaisin, olen teidät palkitseva. Tätä en sano siksi, että -kullalla voisi palkita sitä, mitä te minun hyväkseni olette tehneet -ja uskaltaneet, vaan osottaakseni hyvää tahtoani ja korvatakseni -reitaajallenne hänen tappionsa." - -Sill'aikaa kuin veneet onnellisesti suorittivat tehtävänsä, oli -satamalaivan vartijavene ottanut kiinni erään selejä lastin hinnaksi -ja tiedon Suderoffin kanssa sopimastansa rahtimatkasta Viipuriin, -oli patruuna Wulff saanut, mutta sittemmin ei kuulunut mitään -tietoa laivasta. Mimmin murhe ja tuska oli ääretön, etenkin kun -hän oli saanut kuulla mihin tarkoitukseen Salamaa käytettiin. Hän -soimasi isäänsä, että hän katalasta voitonpyynnistä oli houkutellut -Mileniusta sellaiselle vaaralliselle retkelle. Hänen valituksensa -ja voivotuksensa karkoittivat ilon ja rauhan patruunan kodista, ja -patruuna, aivan yhtä levoton ja mielipahoillaan kuin tyttärensäkin, -teki sen järkähtämättömän päätöksen, että jos Salama onnellisesti tulee -takaisin, sitä ei enää käytetä alkuperäiseen tarkoitukseensa. - -"Ei sovi uhkarohkeudella karkoittaa onneansa", oli hän sanonut -itselleen. "Minä olen tällä toimella ansainnut niin paljon, että jo -sopii tyytyä. Hm, en luullut Mimmin asiata niin paheksivan. Olkoon -menneeksi, saakoon hän vain minun puolestani rakastamansa katteinin, -jota minäkin suuresti kunnioitan ja muita mieluummin otan vävykseni. -Tulisi vain sulhanen tänne, kyllä minä häät pitäisin. Oli sitä -Mileniuksella sisua kun otti mennäksensä Viipuriin. Kuin vain ei -hänelle olisi mitään tapahtunut. Jos hän joutuu vihollistensa käsiin, -niin -- hiisi vieköön, en tahdo ajatellakaan, miten silloin käy." - -Mutta sittekin ajatteli hän sitä yöt päivät ja jos hän koettikin -päästä levottomista ajatuksistansa, muistuttivat Mimmin huokaukset -ja punoittavat silmät häntä ehtimiseen Salamasta. Patruuna tuli -yhä synkemmäksi, laivan ja sen väen kohtalo eivät lopulta suoneet -hänelle hetkenkään lepoa. Näin synkkämielisenä ollessaan tuli häntä -tervehtimään raatimies Evert. - -"Minä tulen", sanoi raatimies, "antamaan sinulle tietoja, joita olen -saanut kirjeessä Yrjö-pojaltani. Ikävä tapaus, hyvin ikävä." - -Patruuna hypähti kirjoituspöytänsä äärestä, kasvoiltansa kalman -kalpeana. - -"Sanoit: ikävä tapaus, veikko Evert", jupisi hän värisevin huulin, -"sano onko Salama ryöstetty? joutuin; muuten tulen hulluksi." - -"Niin hullusti kai ei sentään ole, mutta ikävästi sittekin", vastasi -raatimies niin pitkään, että patruunalla oli hyvin aikaa tuskistella. -"Jos olisin aavistanut, että laivaa käytettiin sulunsärkijäksi, ei Yrjö -milloinkaan olisi saanut astua sen kannelle. Se vain on varma..." - -"Keskustellaan sittemmin siitä, oliko se oikein vai väärin", keskeytti -hänet patruuna. "Nyt kysyn sinulta, veikko, ihminen, sano selvään, -tiedätkö onko Salama säilyssä vai eikö, elääkö sen katteini vai ovatko -englantilaiset hänet hirttäneet; armosta sano se minulle." - -"Poikani kirjoittaa, että Salama onnellisesti pääsi Lovisaan, -mutta että Yrjö ja kaksi muuta sen miehistä olivat joutuneet -englantilaisten vangiksi. Yrjön kirje oli kirjoitettu englantilaisella -päällikkö-laivalla 'Duke of Wellington.' Hän on ollut useammassa -pienemmässä tappelussa, ja Jooseppi-setä ennusti sittekin väärin, kun -sanoi, että joku minun kolmestatoista lapsestani tulee hylkiöksi. -Yrjöstä ei ainakaan sellaista tule, sillä hän on käyttäytynyt -miehentavoin ja osottanut niin ylevän jaloja tunteita, että saatan olla -ylpeä kelpo pojastani." - -Patruuna rohkeni taaskin hengittää. Sen että Yrjö ja kolme muuta -miestä oli joutunut englantilaisten valtaan, oli Milenius hänelle -kirjoittanut, vaikka patruuna ei sitä ollut raatimiehelle sanonut, -jott'ei tämä suotta surisi. Olihan siis vielä toivoa Salaman olevan -vapaana. Siitä iloisena puristi hän raatimiehen kättä ja sanoi: - -"Minä olen Yrjön kummi enkä häntä unohda. Vankina hän ei voi kauan -pysyä, ja kotiin päästyä saa hän ruveta lukemaan varapäällikön -tutkintoa, minun kustannuksellani tietysti. Eikä se haittaa, että hän -saa oppia englanninkieltä sekä kuria ja järjestystä sotalaivalla. -Jumala suokoon, että minäkin nuoruudessani olisin jotakin hyödyllistä -oppinut, eipä silloin olisi ollut niin vaikea hankkia tietojani -vanhemmalla iällä. No, mitä poikasi kirjottaa?" - -Raatimies asetti silmälasit nenälleen ja rupesi lukemaan Yrjön -kirjettä, joka oli sekä pitkä että ainehikas. Sulimmalla hellyydellä -puhui hän siinä vanhemmistansa. Hän kertoi tapahtumat Salamalla, -vangitsemisensa ja palveluksensa Dragonilla. Vielä kertoi -hän osallisuudestaan useammassa pienessä tappelussa, etenkin -maallenousu-yrityksistä Suomen rannalle laivaston pienemmillä -aluksilla. Kerromme tässä kohtauksen yhdestä sellaisesta kahakasta, -joka osottaa, miten jalointa ihmisyyttä voi tavata keskellä sodan -kauhuja. Se on todellakin kaunis urostyö sodanaikana. Siitä kirjottaa -Yrjö Evert seuraavasti: - - -- -- -- "Jok'ainoa laivan miehistä tarjoutui vapaaehtoiseksi, - mutta päällikkö valitsi mielensä mukaan parhaimmat ja - minäkin lähetettiin merimiesten muassa maalle. Rantaa kohti - soutaessamme näkyi maalla sotaväkeä, mutta laukaus 'Bloodhoundin' - kylkitykistä karkoitti ne tykkänään. Meidän miehiä hajaantui - kappaleen matkan päähän rannasta sill'aikaa kuin venemiehemme - valloittivat muutaman vihollistemme jättämän kanuunan. Viholliset - seisahtuivat metsän suojaan ja alkoivat ampua. Minä tähtäsin - tarkoin yhtä heistä, laukasin ja mies kaatui kuin kannaltansa - hakattu puu. Samalla erää laukasi 'Cruiser' koko kylkirivinsä, - kuulat sinkoilivat metsään ja vastustajamme pakenivat. Joku - vastustamaton halu pakotti minua käymään katsomaan sitä miestä, - jonka olin ampunut, elikö hän vielä vai oliko hän jo kuollut. Hän - makasi liikkumattomana ja minä pelkäsin häntä enemmän sellaisena - kuin äsken seisovana ja aseellisena. Hyvin kamala tunne on - katsella ihmistä, jonka tietää surmanneensa. Hän oli avannut - nuttunsa ja puristi kättä rintaansa vastaan, siihen kohtaan, - mihin kuula oli sattunut. Hän hengitti raskaasti ja verta pursui - joka hengenvedolla sekä suusta että haavoista. Muotonsa oli - kalman kalpea; suurilla kirkkailla silmillänsä tirkisti hän - minua. Sitä näkyä en milloinkaan voi unohtaa. Hän oli kaunis - nuori mies, ei ainakaan yli viidenkolmatta ikäinen. Minä asetuin - polvilleni hänen viereensä ja sydämeni sykki niin kovasti kuin - olisi se ollut pakahtumaisillaan. Hän oli oikein ruotsalaisen - näköinen eikä ensinkään näyttänyt viholliselta. Mahdotonta on - kertoa mitä tunsin povessani, mutta jos oma henkeni olisi voinut - pelastaa hänet, luulen että olisin sen antanut. Minä panin hänen - päänsä polvilleni, hän tarttui minun käteeni ja koetti jotain - sanoa, mutta ei saanut ääntä. En minä häpee tunnustaa olleeni - häntä heikompi, sillä hän ei vuodattanut ainoatakaan kyyneltä, - mutta minä en voinut pidättää omiani. Hän ummisti silmänsä, - mutta samassa paukahti laivastamme kanuunan laukaus, joka kutsui - meitä takaisin ja se herätti hänet. Hän osotti sormellaan - rantaa ja metsää kohti, minne hänen toverinsa pakenivat. Mies - poloinen, hän ei varmaankaan aavistanut, että juuri minä olin - hänen surmaajansa. Olin epätietoinen, miten erota hänestä. Sitä - ei kuitenkaan kauan kestänyt, sillä samassa tuli häneen kova - kouristus, silmänsä särkyivät ja huoaten heitti hän henkensä. - Minä toivon jumalan ottaneen hänet ikuiseen rauhaansa. Hänen - päänsä laskin minä hiljaa maahan ja jätin hänet siihen." - -"Hm, -- jalosti, ihmismäisesti tehty; siitä on pojallesi kunniaa, -veikko Evert", sanoi patruuna. "Yrjöstä kyllä aikanansa tulee mies. -Mutta mitä tirkistelet paperiisi; onko siinä vielä jotakin mainittavaa?" - -"Onpa niinkin, sitä en vielä huomannutkaan; sillä ihan äsken sainkin -tämän postista", vastasi raatimies. "Kuoressa on erityinen pieni -kirjelippu, jonka sisällön luulen ilahuttavan sinua Wulff veikko. Kas -näin seisoo siinä: - -"Salama lähti Lovisasta, Dragon ja Miranda ajoivat sitä turhaan -takaa. Me seurasimme sitä aina Viipurin saaristoon, mutta se pääsi -onnellisesti tiehensä. Me ruotsalaiset iloitsimme siitä rehellisesti -ja kieltäysimme hoitamasta niitä kanuunia, jotka ampuivat meidän -oivallista laivaamme. Salamaa vainotessaan tarttui Miranda venäläiseen -torpeedoon ja katteini Milenius pääsi onnellisesti Viipuriin. Enempää -en nyt ehdi." - -"Hei ja hurraa!" huusi patruuna ja pyöräytti iloissaan raatimiestä -kerran ympäri lattian, sitte riensi hän ovelle, avasi sen ja huusi -ylikertaan: - -"Mimmi, Elviira, tytöt, lapset! kuulkaa, tulkaat tänne! Salama ja -Milenius ovat säilyssä ja onnellisesti päässeet Viipuriin. Tulkaa -paikalla tänne! Olen ilosta pyörtyä. Oiva mies tuo Milenius, katteinien -parhaita. Kas tässä ovat tytöt; lue heille Yrjön kirje, veli Evert, -eläkä unohda sitä pientä kirjelippua, mikä olikin kaikista paras." - -Mutta kun vihdoin Salama itse saapui Geflen satamaan eräänä kauniina -iltana ja tieto siitä tuotiin patruunalle, yltyi ilo ylimmilleen -reitaajan talossa. Mimmin silmät riemusta säihkyivät nähdessään jälleen -sen, jota hän maailmassa enimmin rakasti ja kun katteini patruunalle -esitti ruhtinas Barinskyn ja kertoi hänen elämänsä vaiheet sekä miten -hän itse oli välttänyt kaikki häntä tällä matkalla kohdanneet vaarat, -silloin loistivat kauppamiehen kasvot ilosta ja mielihyvästä. Kun -katteini oli kertomuksensa päättänyt, sanoi patruuna: - -"Minä olen teille, katteini suurimmassa määrässä tyytyväinen ja te -ansaitsette tulla onnelliseksi. Kuuden viikon kuluttua vietätte -häitä tyttäreni kanssa, joka myötäjäisiksi tuo teille muun muassa -sen laivan, joka epäilemättä on käynyt teille rakkaaksi ja jota te -näin taitavasti ja tavattoman onnellisesti olette kuljettanut. Elkää -kiittäkö minua, katteini; Joonas Wulffilla on varaa antaa vävynsä -vaikutusalakseen valita joko maan tai meren. Kun manner rupee tuntumaan -ikävystyttävältä, valjastakaa silloin Salama, ottakaa vaimonne Mimmi -mukaanne ja tehkää matkoja, sellaisia, joista lähtee sekä huvia että -hyötyä." - -Ja patruuna piti sanansa. Kuusi viikkoa myöhemmin vietti Kaarle -Milenius häitä Mimmi Wulffin kanssa Geflen kaupungissa. Ne olivat -komeat ja kaikin puolin onnistuneet pidot. Vierasten joukossa olivat -ruhtinas ja ruhtinatar Barinsky, joka onnellisesti oli päässyt Gefleen -ja siellä tavannut puolisonsa. Oli siellä vielä Gregorius Bestysjeff -ja vanha luotsi Pekka Nord'kin, joka katteinin kutsumana oli tullut -Prestön-saarelta Gefleen katteinin häihin. Päivä oli ihmeen kaunis ja -satamassa oli Salama puettu liehuviin lippuihin kannesta mastonhuippuun -asti. Höyry tuprusi venttiileistä ja putkista, se oli valmis panemaan -koneensa käymään. Minnehän piti Salaman lähteä? - -Heti vihkimisen ja juhlapäivällisten jälkeen oli se vievä nuoren -parin etelän lämpöisiin maihin, muun muassa Italiaan. Patruuna oli -niin tahtonut ja niin oli nyt tapahtuvakin. Ruhtinas Barinsky ja -hänen puolisonsa olivat kutsutut osallisiksi tälle matkalle ja sen -tarjouksen olivat he suurella kiitollisuudella vastaanottaneet. -Laivan taloudenhoitajaksi oli otettu Bestysjeff ja uhkapurjehtijan -entiset miehet olivat tälläkin kertaa pestatut sen hupaiselle ja -vaarattomalle matkalle. Kyllä oli katteini saanut taistella ennenkuin -sai patruunan suostumuksen naida hänen tyttärensä, mutta tulipa -sitte Joonas Wulffista yhtä antelias kuin oivallinen appi. Pahat -kielet sanoivat -- ja niitähän on runsaasti kaikkialla -- että rikas -Wulff oli pannut toimeen kaiken tuon komeuden saadaksensa prameilla -rikkaudellansa ja toiset kielet, aivan yhtä pahat, milt'ei pahemmat, -sanoivat, että entisen lautakartanon miehen pitäisi hävetä sillä tavoin -pöyhkeillä ja olla olevinaan muita etevämpi; hän muka oli unohtanut -kantaneensa tuohikonttia ja käyneensä "pikisaumasilla." Mutta ne, jotka -näin puhuivat ja päättelivät, olivat kiukkuisia kadehtijoita, jotka -varmaankaan eivät olisi tehneet, mitä Wulff teki. Hän näette lahjoitti -sinä samana päivänä suuria summia vaivaishoidolle ja opistoille sekä -auttoi salaisesti puutteenalaisia, siten kuivaten satalukuisten kurjain -kyynelet. - -Pariskunta oli vihitty ja vieraat kävivät sille onnea toivottamassa, -vaahtoavat samppanjalasit kädessä. Nuoren parin malja oli juotava ja -esille astui muuan nuori ilomielinen merikatteini, sulhaisen nuoruuden -ystävä. Hän nosti lasinsa, korotti äänensä, puhui ja sanoi: - -"Veikkoseni, verrattoman onnellinen olet sinä, jopa onnellisempi kuin -rasvamerillä purjehtija. Apeksi sait rikkaan Wulffin, joka tietysti -tekee sinusta Ruotsin Rothschildin, mutta kalliimpi on kuitenkin se -helmi, joka vieressäsi seisoo, sen huomaan silmistäsi. Te olette nyt -yhteen solmitut ja saatte yhtenä tehdä elämän pitkänmatkan. Tulkoon -se riemuisaksi elköönkä ennen loppuko kuin on vietetty kultahäitänne. -Toivotan, ettei onnenne milloinkaan siirry oikeasta kulkuväylästä, -pitäkää tarkkaa suuntaa ja vähentäkää purjeita ennenkuin nousee myrsky. -Painolastina olkoon teillä paljon rakkautta, uskoa ja toivoa, sillä -silloin asuvat rauha ja riemu mielessänne. Jos sää muuttuu myrskyiseksi -ja taivas käy pilviseksi, käärikää silloin purjeet ja luottakaa siihen, -että mahtava peränpitäjä pian hankkii hyvän sään ja myötäisen tuulen. -Veikkoni, sinä nostat ankkurin ja lähdet kaukaisille vesille, mutta -minne menetkin, olette aina mielessämme. Tule leivon mukana takaisin -pohjolaan ja sitte pysykää täällä, sillä totta on, että 'autuas se, -joka ei nuorena sortunut maaltaan'." - -Pari tuntia myöhemmin höyrysi Salama satamasta ja sen muassa sulhanen, -morsian ja ne toiset, jotka jo mainitsimme. Laivasta ja sen rannalta -liehuteltiin ja hurrattiin jäähyväisiksi ja vanha Pekka Nord heilutti -hattuansa niin kauan kuin hän hiemankin näki laivaa ja sen katteinia, -sillä hän rakasti niitä molempia. "Katteini ansaitsi onnensa, sillä -reippaampaa merimiestä ja rohkeampaa miestä en ole milloinkaan -tavannut", jupisi luotsi. "Onnea matkalle, olkoon Jumala laivan ja sen -väen kanssa!" - -Elviira jäi kotia isänsä luokse, eikä tahtonut hänestä luopua. Mitä -tulee häneen rakastuneesen englantilaiseen luutnantti Cutleriin, haki -hän siirtoa Mirandasta ja sai paikan eräällä 44-kanuunan laivalla, -joka lähti Itä-Intiaan. Hän ei voinut kestää häijyn Joneksen -ainaisia pistopuheita. Kalkuttassa tutustui hän erääsen rikkaasen -sitrunakeltaiseen rouvasihmiseen, joka oli hindulaisen leski. Hän -otti sen vaimoksensa ja erosi virastaan. Emme osaa sanoa, tuliko hän -onnelliseksi, mutta toivomme niin käyneen. Hyvänluontoinen Cutler -ansaitsi hänkin vähän onnea elämässä. - - - - -YHDESTOISTA LUKU. - -Uhkapurjehtijan entinen laivapoika englantilaisella sotalaivalla. --- Keskustelu mastossa. -- Wiaporin pommitus. -- Laivasto lähtee -Itämerestä. -- Yrjö Evertin myöhemmät elämänvaiheet. -- Loppunäytelmä. - - -Kuten Jones oli ennustanut, ei mitään tärkeitä sotatapauksia, vuoden -1854 lopulla enää tapahtunut Itämerellä. Matalakulkuisten laivan puute -oli sellainen este, ettei voitu Itämeren kaupunkeja ja linnoituksia -hätyyttää. Liittolaisilla ei ollut muuta tehtävää kuin sulkea satamat, -pitää Venäjän laivastoa suljettuna ja toimettomana. Englannissa -ja Ranskassa ruvettiin kiiruimmiten rakentamaan höyryllä kulkevia -kanuunaveneitä ja uivia pattereja, jotta varhain tulevana keväänä -päästäisiin tehokkaammasti toimimaan noissa vaikeakulkuisissa vesissä. - -Liittolaisten laivat lähtivät syksyllä Suomen vesiltä ja kääntyivät -kotiinsa. - -Pian oli talvi rakentava tukevamman sulun Suomen- ja Pohjanlahdelle -sekä sulkeva niitten rannoilla olevat satamat. Pohjoistuuli, jää ja -lumi olivat kylläkin vihollisia, aivan yhtä ankaria kuin Länsivaltain -laivastotkin. - -Mutta yli Pohjanmeren purjehtivat laivastot kotia kohden. Syysauringon -viileät säteet valaisivat tuota mahtavaa hävittäjä-joukkoa, joka, -vaikka kyllä monilukuinen ja voimakas, oli niin vähän saanut aikaan. -Keskustan etunenässä purjehtii uhkea kolmikantinen, 700 hevosen -voimaisella koneella ja 131 kanuunalla varustettu laiva "Duke of -Wellington." Se on englantilaisten pelottava päällikkölaiva. Elköön -lukija unohtako, että pansarilaivain ja monitorien aika ei silloin -vielä ollut tullut. Päällikkölaivan vanavedessä tulevat S:t Jean -d'Acre, 100 kanuunaa, kone 600 hevosen voimainen; Neptun, 120 -kanuunaa; ruuvilaiva Nile, 91 kanuunaa, kone 500 hevosen voimainen; -ruuvilaiva Royal Georg, 120 kanuunaa, kone 400 hevosen voimainen y.m. -komeat rekattilaivat Euralus, Arrogant, Amplian, Miranda j.n.e. sekä -korvettilaivat Cruiser, Desperate, Conflict, y.m. Tuosta laivastosta -ylpeilee jok'ainoa englantilainen; se on Britannian varus ja turva, -sen valtiollisen voiman kannattaja, se käsi, joka pitää miljoonia -kaukaisia kansoja kurissa ja pakottaa ne Englannin vallan ja herruuden -alaisiksi, se, mikä saa kaukaiset maat ja kansat tottelemaan Englantia -ja nöyrtymään sen laille. - -Duke of Wellington'in isomärssissä, johon helposti mahtuu sata miestä, -makaa vartijamiehiä ryhmittäin. Muitten muassa on siellä Yrjö Evert ja -hänen hyvä ystävänsä Edvard Ryd. Yrjö on kelpolailla miehistynyt. Hänen -kasvonsa ovat päivettyneet ja niitä varjostaa hieno parran untuva, -joka tekee ne miehuullisemman näköisiksi. Hänestä ja Ryd'istä pidetään -paljon heidän rohkeutensa ja reippautensa tähden. He ovat olleet -osallisina monessa pienemmässä ottelussa. Yrjö Evert on "sininuttuna" -oivallinen ja kumppaninsa suosivat häntä suuresti. - -Englantilaisten laivain piti mennä Spitheadiin, ranskalaisten -Cherbourgiin, Brestiin ja Touloniin. - -Yrjö ja Edvard Ryd keskustelivat ystävällisesti: - -"Kuten jo olen sinulle ehdottanut", sanoi Ryd kumppanillensa, -"karkaamme me niin pian kuin maihin tulemme. Minä olen ennen ollut -Portsmouthissa, tunnen siis vähän paikat. Jos vain vanha Peggy Oliver -elää, ei ole mitään hätää. Hän osaa kätkeä merimiehen niin hyvästi, -ett'ei elävä silmä sitä löydä. Peggy on kunnon eukko, siihen saat -luottaa." - -"Mikä on hänen elinkeinonsa?" kysyi Yrjö. - -"Hän pitää pientä boardinghousea, asuntoa merimiehille ja sen mukana -kapakkaa", vastasi Edvard. "Se on oikein lemmon eukko, irlantilainen, -varmaankin 70 vuoden vanha. Minä karkasin kerran amerikalaiselta ja -menin Peggy Oliverin luokse. Hän otti minut hoitaaksensa ja vaikka -poliisi vainosi minua ja haki jokikisen nurkan ja pielen Peggyn -huoneessa, niin minuapa ei löydetty. Hän näet kätki minut vanhaan -kellariholviin kapakkahuoneen lattian alle ja poliisi sai pitkän nenän." - -"Käyköön miten tahansa, mutta minä en kauemmin viihdy sotalaivalla", -sanoi Edvard. "Minä haluan vapaaksi ja kauppalaivaan. Nyt olen jo mies -tullakseni toimeen missä merimiestyössä hyvänsä, mutta täällä olemme -kuin orjat saamatta mitään palkkaa. Olkoon että tämä on hyvä koulu, -mutta minun ei haluta siihen jäädä." - -"Mutta miten tulemme rahattomina toimeen", sanoi Yrjö, "sehän on pahin -mutka." - -"Vanha Peggy on hameellinen boardingmaster; jos vaan onnellisesti -pääsemme hänen luoksensa, antaa hän meille lainaksi sen verran kuin -tarvitsemme", vastasi Ryd. "Hän hankkii meille pestin ja saa sitte -katteinilta mitä on kuluttanut. Niin on vallan tavallista meille -merimiehille. Ei meillä ole muuta kuin boardinghouse ja kapakka. Meistä -ei pidetä mitään huolta, senpä vuoksi käy, niinkuin käykin." - -"Mutta Englanti on jo ruvennut muistamaan merimiehiänsä; minä -olen kuullut, että useammissa sen suuremmissa merikaupungeissa on -merimieskoti", vastasi Yrjö. - -"Aivan totta, mutta ne merimieskodit, vaikka ovatkin hyviä, eivät -riitä niille tuhansille merimiehille, jotka käyvät ulkomaan -suurissa merikaupungeissa", vastasi Edvard. "Kun muistaa, että se -osa Isonbritannian tavaroita, mikä aina on vesillä, nousee 80:teen -miljoonan punnan arvoon, on samalla myönnettävä, että koko kansalla -on täysi syy huolehtia sen kansaluokan kohtalosta, jonka haltuun ja -huostaan niin suuri osa sen tavarata on uskottu. Tärkeältä tuntuu, että -ne miehet ovat kunniallisia, taitavia, hyväntapaisia ja jumalisia. -Sitä siis tulisi kaikkein meriliikettä harjottavain kansain muistaa. -Ruotsissa ei ole mitään tehty meidän merimiestemme hyväksi; Englannissa -on jo vähän tehty ja tekeillä on vielä enemmän." - -Ryd puhui totta. Vaikka on myönnettävä Englannin merimiehillä -olevan monta jaloa ominaisuutta, havaitaan kuitenkin, etteivät ne -siveellisyydessä ja hurskaudessa ole ensinkään eteviä, jos kohta -tässäkin kohdin löytyy poikkeuksia. - -Englannin sotalaivasto saapui onnellisesti Spitheadin ulkosatamaan ja -vangit, joita laivoissa oli useampia, lähetettiin Victory nimiselle -kolmekansilaivalle, lord Nelsonin päällikkölaivalle, joka seisoi -sisäsatamassa. Turhaan pyysivät Salaman neljä miestä vapauttansa. -Heille vastattiin lyhyesti, että kiittäkööt Jumalaa siitä että pääsevät -hirttonuorasta, he kun olivat olleet sulunsärkijöitä, todellinen syy -oli kumminkin suuri puute merimiehistä, jonka vuoksi ei ollut varaa -laskea miehiä irti. Victory laivalla täytyi heidän äkseerata purjeilla -ja kanuunilla niin kauan kuin sää ja vuodenaika sen sallivat. Heitä ei -laskettu maalle ja usein he yrittivät karata, mutta aina turhaan. - -Victory laivassa olevista vangeista oli pari koettanut karata jonka -vuoksi kaikkia vankeja alettiin ankarasti vartioida. Yrjö Evertin ja -Rydin karkaamisyritykset siis jäivät onnistumatta. Oli jo vuoden 1855 -huhtikuu, mutta yhä vielä he olivat sotavankina. Niitä miehiä varten, -jotka halusivat meritieteitä oppia, oli toimitettu koulu laivaan ja -sen opetusta käytti Yrjö ahkeraan, josta hänelle vast'edes oli suuri -hyöty. Edvard Ryd sen sijaan yritteli ehtimiseen karkaamista. Hän -koetti taivuttaa Yrjöä yöllä hyppäämään laivasta ja uimaan maalle, -jossa hakisivat Peggy Oliverin, mutta siihen Yrjö ei suostunut, koska -se hänen mielestänsä oli liian rohkea hanke, jonka vuoksi ei ollut sen -onnistumisestakaan toivoa. Jos he saataisiin kiinni, seuraisi siitä -kova rangaistus, jonka alaiseksi Yrjö ei tahtonut antautua. Hän odotti -parempaa tilaisuutta vast'edes. Ryd taas pysyi jäykästi päätöksessänsä. -Eräänä pimeänä yönä kiipesi hän alas ankkurikettinkiä myöten ja -alkoi uida kaupunkia kohti. Mutta pahaksi onneksi huomasi hänet -muuan vartijavene ja hän vietiin takaisin. Mies tuomittiin saamaan -kaksikymmentä köydenpään lyöntiä. Ainoatakaan valitusta päästämättä hän -kärsi rangaistuksensa, mutta hänen kiukkuiset silmäniskunsa osottivat, -että hän pian aikoi karata uudestaan. Muutamia päiviä myöhemmin -jaettiin vangit laivaston eri haaroille lähteville laivoille. Yrjön ja -Rydin oli eroaminen. Yrjö joutui Snapper nimiselle kanuunaveneelle, Ryd -Ermouth nimiselle sotalaivalle. Laivasto oli valmistettava ensi keväänä -meneväksi Itämereen ja Suomen lahteen amiraali Dundasin johtamana. -Kaipauksella ja ikävällä erosivat Ryd ja Yrjö toisistaan sillä -heistä oli tullut todelliset ystävät. Yrjö kirjoitti pitkän kirjeen -vanhemmillensa ja kertoi siinä kaikki, mikä häntä oli kohdannut; hän -ehkä etäältä saisi nähdä kotimaansa rannikon, vaan ei tavata omaisiansa. - -Englannin Itämerenlaivastoon yhdistyi Ranskan laivasto amiraali -Penaudin johtamana. Suomen ja Venäjän Itämeren-satamat suljettiin -uudestaan ja nyt alettiin todenteolla tuumailla Wiaporin pommittamista, -jotta Venäjälle tulisi tuntuva isku. - -Wiaporin linnoitus, jota vastaan liittolaiset nyt olivat päättäneet -käyttää hirveää sotavoimaansa, on kuten tiedetään rakennettu -kallioon ja kalliolle puolen penikulman päähän Suomen pääkaupungista -Helsingistä. Linnoitettuja saaria on seitsemän. Niistä on suurin -Kustaavi-niminen, jossa linnanpäällikkö asuu. Wiaporia on sanottu -Pohjolan Gibraltariksi. Pitääkö se väite enää paikkansa, lienee -epätietoista; ainakin huomattiin sillä, liittolaisten laivain sitä -pommittaessa, olevan kylläkin heikkoja puolia. Ainoa kulkuväylä -Helsingin redille, joka on Venäjän valtakunnan suurimpia sotasatamia, -käypi näitten lujasti varustettujen saarien välitse, joissa on 800 -suurimmanlaista kanuunaa. Kun Wiapori on pelkkää kiveä, ei sitä voi -maalta piirittää; ainoa keino sitä hävittää on pommittaminen meren -puolelta. Wiaporin rakensi 18:ta vuosisadalla Kustaavi III:nen -hallitusaikana kreivi August Ehrensvärd. 1809-vuoden sodan aikana -antoi kavaltaja tämän lujan linnan ilman ottelua venäläiselle -kenraalille Barclay de Tollylle, oinain valtiollisten mielipiteittensä -tyydyttämiseksi, kokonaan unohtaen velvollisuutensa isänmaataan kohtaan. - -Liittolaisten laivasto seisoi Wiaporin edustalla. Oli elokuun 7 päivä -1855. Aurinko valaisi Suomenlahden laineita ja tuota uljasta laivastoa, -joka oli aikeissa koetella voimiaan Ehrensvärdin nerokasta luomaa -vastaan. Edellisenä päivänä oli itse amiraali Penaud tullut Tourville -laivalla ja heti hänen jälkeensä kaikki muut Ranskan osaston laivat! - -Molemmat ylipäälliköt ryhtyivät heti tarpeellisiin alkutoimiin Wiaporia -vastaan. Venäläiset olivat edellisenä vuonna samoinkuin vuoden 1855 -viimeksi kuluneina viitenä kuukautena uutterasti parannelleet ja -varustelleet täällä, rakentaneet uusia pattereja jokaiseen sopivaan -paikkaan ja estäneet laivoja lähestymästä muuta kuin tätä monimutkaista -tietä. - -Amiraalit sen vuoksi päättivät, ett'eivät laivoillansa tee yleistä -ryntäystä, vaan ainoastaan semmoista hävitystä, mitä mörssäreillä -voidaan aikaan saada. - -Linnan melkein pääsemätön asema teki vaikeaksi valita mörsärilaivain -paikkaa sopivan kauaksi tai lähelle. Pommittamisen valmistukset olivat -siis tehtävät niin varovasti ja huolellisesti, että niihin kului pari -päivää, jotenka alottamisen merkki voitiin antaa vastaa elokuun 9 p:nä -kello 7 aamulla. - -Tulta salamoi laivojen koko rivistä; yhdeksänkolmatta englantilaista -ja ranskalaista pommia lensi yht'aikaa linnaan. Siellä oli siihen asti -oltu vaiti, vaan nyt vastattiin heti kohta. Taistelu oli alkanut. - -Paksu savu tuprusi jo monesta kohdin linnassa. Kello 10 ja 11 välillä -kuului ankara räjähdys; muuan ruutikellari oli syttynyt ja lensi -pirstaleina ilmaan. Siitä päästivät liittolaiset riemuhuutoja. -Taistelu kävi tuimaksi. Melkein kaikki Wiaporin patterit ampuivat -kaikilla kanuunillansa. Ranskan ja Englannin kanuunaveneet viskelivät -granaatteja ja jykeviä kuulia; näitten paljouden ja sen nopeuden, -millä taistelulinjaa muutettiin, piti houkutella vihollista kääntämään -huomionsa pois mörsärilaivoista, joihin se muussa tapauksessa olisi -tähdännyt kaikki kuulansa. - -Kello vähää ennen kahtatoista kuului toinen räjähdys; se oli tuntuvasti -voimakkaampi kuin edellinen ja sitä seurasi kaikkialle leviävä -tulipalo. Ei kulunut paljon aikaa, kun vielä tapahtui kolmas räjähdys, -joka peitti melkein koko linnan savuun. Muutaman hetken aikana kuului -yhtämittaista, ukkosen jyrinän tapaista paukkinaa. Tuo viimeinen -räjähdys surmasi viholliselta paljon miehiä. Liittolaisten upseerit -eivät milloinkaan olleet mitään hirveämpää nähneet. Sekasorto oli -Wiaporissa ääretön ja siitä hetkestä alkaen kävi ampuminen sieltä -tuntuvasti heikommaksi. Moni patteri herkesi kokonaan ampumasta; -ainoastaan kaksi niistä kiusasi yhä liittolaisten laivoja. Tulipaloja -syntyi ja yltyi yhä useammalla haaralla. Makasiineja ja halkovarastoja -paloi monessa paikoin. - -Mörssärilaivain ammunta oli koko päivän hyvin vilkas. Linnastakin -kiihkenee ammunta ja kuulia tuiskuu rakeitten tapaisesti liittolaisten -laivoille. Muuan kuula särkee yhdestä veneestä kanuunan alustimen; -siitä lähtenyt kappale sattuu upseeriin, jonka se kaataa. Hän luullaan -kuolleeksi, mutta kun tungetaan hänen ympärillensä, nousee hän niinkuin -ei olisi mitään kolahusta saanutkaan. Toiselta kanuunaveneeltä sattuu -tulikuuma kuula lävistämään kannen; se tunkee ruutisäiliöön, mutta -tarttuu siellä erään vaskisen laatikon ja seinän väliin. Seinä rupee -palamaan, mutta laivan vesiruisku sai palon sammutetuksi. - -Amiraalit Dundas ja Penaud ovat kaikkialla; he siirtyvät laivasta -laivaan, veneestä veneesen. Upseerit merimiehet ja sotilaat kilpailevat -rohkeudessa ja kestävyydessä. Snapperlaivalla ammuskeli Yrjö Evert -lankaster-kanuunallansa niin, että hän käytöksestänsä sai korkeimmat -kiitokset. Itse amiraali huusi hänelle: "sinä olet kunnon poika", ja -käski kirjoittaa hänen nimensä muistiin. - -Ammuntaa kesti koko elokuun 9:nen päivän. Se sai aikaan, mitä -tarkoitettiinkin ja sitä pitkitettiin vielä seuraavanakin päivänä yhtä -hyvällä menestyksellä kuin edellisenäkin. Päivän vaaletessa huomattiin, -että eräs kolmikantinen venäläinen sotalaiva ei enään ollut siinä -paikassa salmessa, missä se ennen oli ollut. Se oli edellisenä iltana -saanut monta kuulaa ja pimeässä oli se siirretty niin etäälle, etteivät -kuulat siihen enään kantaneet. - -Kun venäläiset huomasivat mörssärilaivain olevan entisellä paikallansa, -alkoivat he tuimasti ampua linnasta ja yhdestä laivastansa. He -tähtäsivät etenkin erästä patteria pienellä Aapraham nimisellä -saarella, jossa liehui Ranskan lippu. Pommin kappaleita ja kuulia oli -paksulla koko saarella, mutta yksikään mies ei haavoittunut. - -Taistelu raivosi hirveästi. Kuulia, pommeja ja kranaateja vinkui -ilmassa. Ruudin savu pimitti auringon. Sydänpäivän aikana syntyi -tulipalo muutamassa makasiinissa kirkosta länteenpäin ja se tarttui -suuriin rakennuksiin, linnasta samaan suuntaan. Kauhea oli se palo. -Liekki kohosi korkeammalle kuin kirkontorni ja ajottain oli savu -niin sankka ettei koko Wiaporia näkynytkään. Sen päivän ilta tuotti -venäläisille äärettömän vahingon. - -Snapperlaivan kannelle putosi pommi. Silmänräpäyksessä juoksi esille -Yrjö Evert, otti pommin syliinsä ja paiskasi sen mereen. Hänen -kumppaninsa huusivat hänelle hurraata, esimiehensä antoi hänelle kättä -ja sanoi. - -"Se oli teko, joka korottaa teidät; minä en jätä sitä amiraalille -kertomatta ja kun se on tehty pääsette aliupseeriksi." - -Yrjö nosti hattuansa ja meni taas hoitamaan kanuunaansa. Jos pommi -olisi saanut räjähtää laivan kannella, olisi se tehnyt tuhoja. Sen -korjaaminen osotti todellista rohkeutta. - -Elokuun 11 p:nä kello 4 aamulla lähetti amiraali Dundas sanomaan -amiraali Penaudille että pommituksen tarkoitus oli saavutettu ja -ehdotti samalla sen lopettamista. Penaud arveli samoin ja ampuminen -lakkautettiin. Sitä oli kestänyt 48 tuntia. Ranskan laivat ja -Aapraham-patteri olivat ampuneet 4,150 pommia ja muita kuulia; -englantilaiset melkein saman verran, mutta Wiaporin vallit olivat -kivestä; kuulat ja pommit eivät voineet niitä särkeä. - -Wiaporin pommittaminen oli liittolaisten viimeinen tärkeämpi toimi -Itämerellä. Kuin ei ainoakaan venäläinen laiva rohjennut tulla aavalle -merelle, ei meritappelua syntynytkään. Satamat pidettiin vieläkin -niin kovasti suljettuina ett'eivät pienetkään veneet päässeet niistä -liikkeelle. Myöhempänä syksyllä palasivat samat laivat kotiin, mutta -pienemmät jäivät talveen asti vartioimaan Venäjän satamia. - -Rauha, joka tehtiin maaliskuun 30 p:nä 1856, lopetti vihdoinkin -tuon ihmisiä ja rahaa ahmivan sodan. Ranska oli rauhanteon johtaja. -Päätöksen allekirjottivat Pariisissa asianomaisten valtakuntain -edustajat kynällä, joka oli otettu eläintarhassa olevan korpikotkan -siivestä. - - * * * * * - -Kertomuksemme "Ruotsalaisesta Uhkapurjehtijasta" on lopussa, samalla -kuin sotakin loppui. Mutta ehkä jonkun lukijoistamme huvittanee tietää -vähän enemmin yhdestä tässä kertomuksessa mainitusta henkilöstä, -nimittäin Yrjö Evertistä. Hänestä ja hänen kohtalostansa kerromme siis -vielä lyhyesti. - -Vaikka sota loppui, ei Yrjö kuitenkaan eronnut Englannin -sotapalveluksesta. Rohkeudestansa ja hyvästä käytöksestänsä -Snapperlaivalla sai hän kunnia rahan, ja arvon sekä viran korotuksen. -Hän siirrettiin Atlanta laivalle, joka kulki matkoilla Välimeressä. -Länsi-Intiassa ja Afrikan länsi-rannoilla. Portsmourh'issa suoritti -Yrjö talvella v. 1856 parhaimmilla arvolauseilla varapäällikön -tutkinnon. Tuon pitkän matkailemisen aikana, joka hänelle nyt alkoi, ja -kunnon päällikön katsannon alaisena hänellä oli hyvä tilaisuus koota -tarpeellista kokemusta ja ammattiinsa kuuluvia tietoja. - -Paluumatkalla Englantiin sai Yrjö isältänsä pitkän ja kauan ikävöidyn -kirjeen, jonka hän luki syvästi liikutettuna. Hänen vanhempansa ja muut -omaisensa elivät ja olivat terveet. Katteini Milenius ja hänen rouvansa -olivat merimatkaltaan palattuaan asettuneet suurenmoiselle maatilalle -jonka patruuna Wulff oli ostanut ja lahjottanut heille. Entisestä -merimiehestä ja rohkeasta uhkapurjehtijasta oli tullut toimellinen -maanviljelijä, joka nyt yhtä paljon harrasti maataloutta kuin ennen -merimiehen ammattia. Uudet olot voivat muuttaa ihmisen luonnonkin. -Muuan nuori tehtaanisäntä oli nainut Elviiran ja Salaman päällikkönä -oli eräs nuori, Mileniuksen tuttava merikatteini. Kirjeen loppu oli -näin kuuluva: - -"Armas poikani, me odotamme sinua koko sydämestämme. Tule pian, sillä -minä ja äitisi olemme vanhat ja toivomme hartaasti eläissämme vielä -saavamme nähdä sinut. Sinä olet kokenut paljon kovaa siinä ammatissa -minkä itse ja vapaa-ehtoisesti valitsit, mutta sinä kestit koetuksen -kunniallisesti. Lienethän jo kasvanut suureksi ja voimakkaaksi; -varmaankin olet karaistu ruumiiltasi ja mieleltäsi. Kummisi patruuna -Wulff ei ole sinua unohtanut. Hän rakennuttaa uutta laivaa ja sanoo, -että sen katteiniksi tulet sinä eikä kukaan muu. Entinen kumppanisi -Edvard Ryd on tullut kotiin ja sinusta hän puhuu kiittäen, ja -kunnioittaen. Niin nuorena olet jo saanut kunniarahan! Jooseppi-setä -valehteli julmasti ennustaessaan että joku monista lapsistani tulisi -hylkiöksi. Minulla on iloa ja kunniaa heistä kaikista, sinusta -poikaseni yhtä paljon kuin kenestäkään toisesta." - -Yrjö heltyi ilon kyyneliin. Merimiehelle on kodista saamansa kirje -kovin rakas. Yrjö luki kirjeensä monet kerrat. Hän oli päättänyt -vieläkin viipyä merillä, kunnes olisi siksi kokenut ja toimeensa -pystyvä, että hän, omaan kuntoonsa luottaen saattaisi astua patruunan -luokse ja muistuttaa häntä ennen luvatusta päällikön virasta. - -Kolme vuotta purjehti Evert vielä samalla englantilaisella laivalla -ja kävi sen ajan kuluessa kaikissa maailman osissa. Vasta v. 1859 -tuli laiva Europaan, tuoden lastin Itä-Intiasta Lontoosen. Lontoossa -suoritti Yrjö merikatteinin tutkinnon hyvällä menestyksellä. Sieltä -tuli hän höyrylaivalla Göteborgiin ja oli silloin täysin kokenut ja -kelpo merimies. Göteborgista matkusti hän meritse Gefleen, kotiinsa, -jota hän moneen vuoteen ei ollut nähnyt mutta kuitenkin aina -mielessänsä pitänyt. - -Oli kaunis valoisa syyspäivä, jolloin Geflen satamaan tuli se laiva, -jonka muassa Yrjökin matkusti. Muuttolinnut siirtyivät etelään ja -puitten lehdet kellertivät. Nuori merimiehemme näkee kaupungin -edessään. Mitä tunteita värähtelee nyt hänen mielessänsä? Siinä on -hänen syntymäkaupunkinsa, jossa hän leikki lapsena, uneksi nuorukaisena -elämän iloista ja sen vaiheista. Laiva ankkuroitsee, vene vie Yrjön -maihin. Hän lentää katuja kotiin. Siinähän on tuttu syntymäkoti. -Monenlaisia tunteita liikkuu miehen mielessä. Ken ihmettelisi sitä? -Jok'ainoan, hieno- ja hellätunteisen ihmisen mielessä tekisi samoin. -Hän astui perheen avaraan saliin. Siellä istui valkotukkainen ukko ja -harmaantuva vaimo. Ne olivat hänen omat vanhempansa. Vanhukset ensin -katselivat hetkisen mielestänsä outoa korkeavartaloista tulijaa, joka -nähtävästi voimakkaan mielenliikutuksen alaisena ja kyynelsilmäsenä -seisoi ovella. Vanhusten sydämmet sykkivät valtaavasti, mutta samassa -kumpikin heistä huudahti: - -"Yrjö-poikammehan se onkin!" ja silmänräpäystä myöhemmin ovat he hänen -sylissänsä, hän suutelee heidän harmaita hiuksiansa ja sulkee heitä -riemutsevaa rintaansa vastaan. Autuaallisia tunteita liikkuu heissä. - -"Miten suureksi, miehuulliseksi ja voimakkaaksi olet tullutkin", sai -raatimies vihdoinkin sanoneeksi, katsellen riemuisasti poikaansa. -"Sellaisena kuin nyt olet, olen aina ajatellut sinua takaisin -tulevaksi. Meri on sinusta kasvattanut ja tehnyt miehen: se on ollut -sinulle hyvä kouluttaja." - -Ja äiti, hänen synnyttäjänsä, seisoi siinä kädet ristissä, -sydämessänsä hartaasti kiittäen Jumalaa, joka ruumiin ja sielun -puolesta turmeltumatonna oli johtanut hänen poikansa kotiin. Hän luki -tämän kasvoista, ettei hän ollut synnin, pahain himoin ja raakojen -tapojen turmelema. Se päivä vietettiin raatimiehen kodissa sellaisena -juhlapäivänä, jota ei yksikään unohtanut. - -Yrjön kummi, Joonas Wulff oli hänkin mies, joka ei sanaansa syönyt. -Kevään tultua nosti Yrjö oman lippunsa patruunan uudelle Toivo -nimiselle laivalle, jonka piti lähteä monivuotiselle matkalle -Itä-Intiaan. - -Varapäälliköksi samalle laivalle oli palkattu Edvard Ryd. Laivalla -pidettiin komeat jäähyväispäivälliset, joissa oli saapuvilla koko -Evertin ja patruunan perhe, katteini Milenius vaimoinensa ja Elviira -miehinensä. Sitte levitettiin Toivon purjeet. Katselijain onnea -toivottaessa ja hurraa huutaessa lähti se nopeasti satamasta. -Jäähyväisiksi antoi Yrjö laivansa tykkien jyrähtää. Mekin toivotamme -hänelle onnea ja menestystä pitkälle matkallensa. - - Hyvästi, synnyinmaa; - Sä synnyinmaa, sä synnyinmaa! - Hyvästi jää! - Mä kiikun harjall' lainehen, - Tie hausk' on tää. -- Hyvästi jää! - Kyll' laine voi, ma uskon sen, - Sammuttaa tulta sydämmen. - -LOPPU. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RUOTSALAINEN UHKAPURJEHTIJA*** - - -******* This file should be named 61095-8.txt or 61095-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/1/0/9/61095 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/61095-8.zip b/old/61095-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index ac37d52..0000000 --- a/old/61095-8.zip +++ /dev/null |