diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/60609-8.txt | 1307 | ||||
| -rw-r--r-- | old/60609-8.zip | bin | 25055 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1307 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..d3205d4 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #60609 (https://www.gutenberg.org/ebooks/60609) diff --git a/old/60609-8.txt b/old/60609-8.txt deleted file mode 100644 index fe961fc..0000000 --- a/old/60609-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1307 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Punasydän eli Metsien kummitus, by P. B. St. - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll -have to check the laws of the country where you are located before using -this ebook. - - - -Title: Punasydän eli Metsien kummitus - Kertomus Pohjois-Amerikan Yhdysvalloista - -Author: P. B. St. - -Release Date: November 2, 2019 [EBook #60609] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PUNASYDÄN ELI METSIEN KUMMITUS *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - - - -PUNASYDÄN ELI METSlEN KUMMITUS - -Kertomus Pohjois-Amerikan Yhdysvalloista - - -Kirj. - -P. B. St. - - -Suomennos - - - - - -Haminassa, -Alfred Lagerbom, -1903 - - - - -NEUVOTTELU: - -Neuvottelu-nuotion ääressä. -"Punasydämen" ensimmäinen uhri. -Julman Korppikotkan loppu. -Veljekset. -Loppu. - - - - -Neuvottelu-nuotion ääressä. - - -Dakota, eräs Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain nuorimpia valtioita, on -hedelmällinen vaikka näihin aikoihin sangen harvaan asuttu maa. - -Eräänä iltapäivänä loimusi aika nuotio Dakota-intiaanien leirissä -vuolaasti virtaavan puron oikealla rannalla. Lähellä olevalle -tasangolle kokoontuivat kohta kaikki kylän miehet. Alipäälliköt ja -merkittävimmät sotilaat asettuivat ympyrään nuotion ympärille ja -tuijottivat synkin katsein tuleen. Ei kukaan uskaltanut lausua -sanaakaan; ison joukon äänettömyys näkyi ennustavan jotakin -salaperäistä. - -Äkkiä käänsivät useimmat kasvonsa kohti erästä isoa _Wigwamin_ [wigwam --- intiaanien teltanmuotoinen maja], josta jättiläismäinen mies juuri -astui ulos. Hänellä oli hartioillaan pedon nahka; joukko ihmisten -kuivuneita päänahkoja, tupakka-kukkaro, pussillinen kuulia ja ruutia, -pitkä puukko ja lyhyt nylky-veitsi olivat kiinnitetyt hänen vyöhönsä. -Olallaan kantoi hän oivaa kaksipiippuista pyssyä ja oikeassa kädessään -heilutti hän raskasta _tomahawkia_ eli tappokirvestä. Pitkät -kotkansulat, jotka olivat hänen tukassaan, ilmaisivat hänen olevan -ylimmäisen päällikön. - -Hitain askelin läheni päällikkö sotilasjoukkoansa, astui nuotion ääreen -ja istuutui alipäällikköjen viereen. - -Eräs nuori sotilas tarjosi hänelle täytetyn piipun ja pani pienen -kekäleen koppaan tupakan päälle. Päällikkö vetäisi muutamia savuja ja -antoi sitten piipun lähimpänä olevalle punaihoiselle. Tämäkin vetäisi -muutaman savun ja ojensi sen sitten naapurilleen, niin että jokainen -nuotion ääressä istuva sotilas sai vuoroonsa sitä polttaa. - -Nyt nousi päällikkö ylös ja alkoi kaikkien tarkkaavaisesti kuunnellessa -puhua: "Dakotan urhoolliset sotilaat!" sanoi hän. "Musta Kotka on -kutsunut teidät neuvottelu-nuotion ääreen kuullakseen teidän, heimomme -kokeneimpien miesten mieltä. Pojaltaan Julmalta Korppikotkalta on Musta -Kotka saanut kuulla tärkeän uutisen. Sallittakoon sen tähden Julman -Korppikotkan kertoa, mitä hän on havainnut!" - -Häikäilemättä suostui intiaanien neuvoskunta siihen, ja Mustan Kotkan -viittauksesta astui toisten joukosta aseestettu nuori mies, jolla jo -oli voitonmerkkeinä muutamia päänahkoja vyötäröillään ja jonka koko -olemus huokui hurjaa taistelunintoa. - -Päällikkö silmäsi mielihyvällä uljasta nuorukaista, joka solakkana kuni -honka asettui nuotion ääreen. - -"Julma Korppikotka kertokoon, mitä hän on huomannut!" huudahti vanhin -alipäälliköistä. - -Muutamat sotilaat yhtyivät tähän kehoittavin _hugh_-huudoin, mutta -päällikön ankara katse sai heidät kohta vaikenemaan. - -"Julma Korppikotka harhailee mielellään metsissä metsänriistan ajossa", -sanoi nuorukainen kaikuvalla äänellä. "Eräänä iltana läksi hän -metsälle. Ajaen metsänkaurista takaa tuli hän valkoiselle -kalliolle, missä Suuren Käärmeen hauta on. Samassa juoksi eläin -läpipääsemättömään pensaikkoon, Uutta Julma Korppikotka ei pelkää -ohdakkeita ja aikoi sentähden kiiruhtaa metsänkauriin jälkeen. -Yht'äkkiä kuului ylhäältä valittava ääni ja samassa näyttäytyi Julmalle -Korppikotkalle hirvittävä kummitus, joka oli kaksi kertaa niin iso kuin -tavallinen ihminen, se oli aivan valkoinen ja sillä oli pyssy kädessä. -Julmalla Korppikotkalla on terävät silmät; hän huomasi sentähden heti -kohta sen punaisen sydämen, joka oli kummituksen rinnassa. Vaikka se -oli kauhean ja peljättävän näköinen, niin ei Julma Korppikotka -säikähtänyt, vaan kohotti pyssynsä ja tähtäsi salaperäistä olentoa -vastaan. Mutta ennenkuin hän ehti laukasta, niin lensi pyssy hänen -käsistään ja tuo salaperäinen kummitus oli kadonnut. Julman -Korppikotkan pyssyä ei enää voinut käyttää, sillä sen perä meni -pirstaleiksi; muutoin olisi Julma Korppikotka varmaan ottanut -kummituksen kiinni". - -Kun kerskaileva intiaani oli lopettanut puheensa, otti hän esiin -tuliluikkunsa ja ojensi sen vanhimmalle alipäällikölle. Tämä tutki sitä -ja sanoi hetkisen kuluttua kolealla äänellä: "Julman Korppikotkan -pyssyn on kuula, joka on lähtenyt toisesta tuliluikusta, vioittanut. Ja -tämä kuula on lähtenyt amerikkalaisten metsien kummituksen, -'Punasydämen' pyssystä". - -Jo päällikön nuoren pojan puhuessa oli sotilaissa voinut huomata suurta -levottomuutta, niin että he tuskin taisivat hillitä itseään. Mutta kun -alipäällikkö nyt lausui sanan "Punasydän" kuului moniääninen -kauhunhuuto: "Metsien kummitus! Voi punaihoisia sotilaita! Manitou -[Manitou = suuri henki = intiaanien palvelema jumaluusolento] on -hyljännyt lapsensa!" - -Musta Kotka katsoi halveksuen sotilaihin ja huudahti: "Ne, jotka noin -kirkuvat, eivät ole sotilaita, vaan polonalaisia ämmiä!" - -"Julma Korppikotka nauraa jäniksenkoiville!" huusi päällikön poika ja -rupesi nauraa hohottamaan. - -Kaikki alipäällikötpä nuhtelivat ilakoitsevaa nuorukaista, joka häveten -kiiruhti toisten joukkoon. - -Mustaa Kotkaa harmitti se, että hänen lemmittyänsä oli julkisesti -nuhdeltu, mutta hän ei taitanut kumminkaan asialle mitään, koskapa -nuorukaisella ei ollut oikeutta käyttäytyä sillä tavoin heimon -vanhinten edessä. - -Nuotion ääressä istuvat intiaanit puhkesivat nyt vilkkaasti -keskustelemaan ja päällikkökin otti siihen osaa. Taaempana yhdessä -ryhmässä soivista sotilaista ei yksikään kuullut sanaakaan, mutta -Mustan Kotkan kiivaista eleistä päättäen voitiin kumminkin arvata, -ett'ei päällikkö ollut samaa mielipidettä kuin Dakotaheimon -neuvoskunta. - -Vihdoin nousi vanhin nuotion ääressä istuvista alipäälliköistä -seisoalleen ja sanoi vakavasti: "Sotilaat puhuivat totta: Manitou on -hyljännyt lapsensa. Nyt näyttäytyy Dakotan mailla metsien kummitus -'Punasydän', joka on punaihoisen kansan verivihollinen. Jo monta vuotta -sitten alkoi tämä henki pelinsä intiaanien keskuudessa, eivätkä nämät -mahda hänelle mitään. Monta, niin, monta monituista sotilasta on hän jo -passittanut ikivihreille metsästysmaille, tappaessaan heidät -tuliluikullaan, joka ei koskaan petä. Naapureimme alueilla on jo -löydetty lukuisia ruumiita, joiden rinnassa on merkkinä ollut punainen -sydän, metsäin kummituksen puumerkki. Tähän saakka on Dakota-intiaanien -maa ollut rauhoitettuna tämän kauhistuttavan hengen käynneiltä, ja -alipäälliköt toivovat sentähden, ettei 'Punasydän' ole vaativa uhrejaan -täältä. He hylkäävät sentähden urhoollisen päällikkönsä Mustan Kotkan -neuvon, että tätä henkeä vastaan tehtäisiin hyökkäys, johon heimon -urhokkaimmat sotilaat ottaisivat osaa. Dakota-intiaanit ovat -pelkäämättömiä miehiä eivätkä suinkaan pelkää vaaroja, mutta metsien -kummitukselle he eivät taida mitään ja heidän verensä vuotaisi -turhaan". - -Äänekäs "hugh"-huuto sai ilman värähtelemään ja sotilaitten kasvoista -voi nähdä, että he olivat hyvin tyytyväisiä tähän päätökseen. - -Ainoastaan päällikkö ja hänen poikansa näyttivät nyrpeiltä. - -"Kurjat raukat!" murisi Musta Kotka. "Kerran olette vielä katuvat -raukkamaista leväperäisyyttänne!" - - - - -"Punasydämen" ensimmäinen uhri. - - -Kaksi päivää neuvottelun jälkeen astui nuori sotilas "Haukka" leiristä -ja läksi aarniometsään. Hänen tarkoituksensa oli tappaa jotakin -metsänriistaa, josta hänen nuori vaimonsa olisi voinut laittaa -päivällisaterian. Varovasti tutki hän sammaleen peittämää maata -löytääkseen jotakin jälkeä. Mutta kuinka kauvan hän hakikaan, ei hän -voinut sellaista huomata, ei ainakaan ison ja arvokkaan eläimen jälkiä; -siellä täällä näkyi kyllä jälkiä, mutta ne olivat pienten petoeläinten, -kuten näätien, kettujen y.m. tekemiä. - -Tämä vastoinkäyminen teki hänet alakuloiseksi, sillä ei siinä kylläksi, -että hän jäi paistinlihaa vaille, vaan hän oli joutuva naurunkin -alaiseksi, sentähden että hän -- kuulu metsämies -- oli pakoitettu -palaamaan tyhjin toimin leiriin. Senpätähden päätti hän olla kotiin -lähtemättä, ennenkun hän oli ampunut metsänkauriin tahi hirven. - -Kahta tarkemmin tutki hän nyt maanpintaa ja tutkisteli pensaikot, ehken -piili niissä sittenkin saalis. Mutta yhä vaan oli onni hänelle yhtä -vastainen. Useita tunteja oli hän jo kulkenut aarniometsää, -levähtämättä ja huolimatta siitä, että häntä vaivasi nälkä ja jano -- -sillä hän oli tottunut pitkiin marsseihin ja vaivoja näkemään ja siten -poistui hän yhä kauvemma leiristään. - -Vihdoin tuli hän pienelle avonaiselle paikalle, josta melkoisen korkea -ja jyrkkä kiiltävän valkoinen kalkkikerroksinen kallio kohosi. Sen -lähellä oli pieni kumpu, jonka huipulla oli maahan isketty keihäs, -jossa muutamia päänahkoja riippui. - -"Valkoinen kallio -- Suuren Käärmeen hauta!" sanoi Haukka itsekseen -ja katsoi kammoksuen tätä hautauspaikkaa, joka oli omistettu -Dakotaintiaanien urhokkaalle päällikölle, joka niin useassa -taistelussa oli voiton vienyt ja joka ei koskaan ollut haavoittunut, -kunnes vihdoin tapaturma -- hän katkaisi kaulansa kerran kun hänen -hevosensa kaatui -- lopetti hänen päivänsä. - -Äkkiä muistui hänen mieleensä se kertomus, jonka intiaanipäällikön -poika oli kertonut, ja vaikka hän oli rohkea niin vapisutti häntä nyt -kumminkin. Sillä juuri tällä paikallahan oli Julmalle Korppikotkalle -näyttäytynyt metsien kummitus, tuo kaikkia punaihoisia vainoova, -salaperäinen henki, joka tappoi äänettömällä laukauksella ja joka -merkitsi punaisella sydämellä uhrinsa rinnan. Ajatteles, jospa hän -juuri nyt olisikin tässä! Varmaan oli Maukka silloin kuoleman oma, -sillä ei kukaan voinut "Punasydäntä" vastustaa. Mutta kohta hän -rohkaisihe. - -"Kukapa kumminkin voi tietää, missä 'Punasydän' nyt on! -Arvattavastikaan hän ei pysyttelehe kaksi päivää peräkkäin samoilla -paikoilla, varsinkaan ei, koska hän varsin hyvin tietää, että intiaanit -harvoin käyvät hautausmailla. Ei, sehän ei suinkaan voisi olla eduksi -sellaiselle olennolle, joka niin kiihkeästi etsii tilaisuutta -tappaakseen niin monta punaihoista kuin suinkin!" - -Näin tuumien astui Haukka avonaiselle paikalle. Varmuuden vuoksi otti -hän pyssyn olaltaan ja pysyttelihe valmiina ampumaan milloin tahansa. -Kohta oli hän "Valkoisen kallion" juurella ja alkoi sitä kiertää. -Samassa oli hänestä, kuin joku puhuisi tuolla ylhäällä. Henkeään -pidättäen painautui hän kalliota vastaan ja kuulosti tarkkaan. - -Todellakin silloin tällöin eroitti hän valittavan äänen, jota hän ei -voinut ymmärtää. Uteliaisuus heräsi hänessä ja hän alkoi -- -ajattelematta äskeisiä pelkoaan -- kiivetä ylöspäin. Hän teki sen niin -varovaisesti, ettei pieninkään kivi ruvennut vierimään. Valittavat, -oudot äänet kävivät yhä selvemmiksi. Sangen väsyksissä oli hän päässyt -melkein kallion huipulle, kun äänet lakkasivat kuulumasta, Hän -piiloutui ulkonevan lohkareen taakse. Samassa kuuli hän nyyhkytystä, -joka hänen mielestään tuli jostakin läheltä ja hän tuli siitä siihen -päätökseen, että hän oli saavuttamaisillaan tarkoituksensa. - -Jotta häntä ei voisi huomata ryömi hän nyt mahallaan ja hiipi siten yhä -ylemmä. Kalliossa huomasi hän nyt pienen aukon, josta salaperäiset -valittavat äänet taas kuuluivat. - -Piiloutuneena kallionlohkareen taakse kurotti Haukka nyt päätään -nähdäkseen vieläkin paremmin. Hetkiseksi oli hänestä kuin jos miehinen -valkoiseen pukuun puettu olento olisi näyttäytynyt aukossa; hän ei -kumminkaan voinut päästä selville siitä josko se ei ollut pelkkää -mielikuvitusta vaan. Valittavat äänet taukosivat kuulumasta ja nuori -intiaani kohottautui hiukkasen. Äkkiä kaatui hän nyt, hänen kasvonsa -peittyivät vereen, hänen rintansa korahteli ja ruumis luuhistui kokoon -ja -- Haukka heitti henkensä. - -Hetkisen kuluttua näyttäytyi jotain valkoista aukossa. Äkkiä nousi se -pystyyn ja kalliolla seisoi nyt pitkä, valkoinen olento lyhyt pyssy -kädessä. Rinnan kohdalla oli hänellä punainen sydän. Laahustavin -askelin läheni olento ruumista ja silmäsi sitä hetkisen. Sitten lankesi -se polvilleen ja pyyhkäisi toisella kädellään intiaanin rintaa, jossa -nyt näkyi iso, vaalean punainen sydämen kuva. Taasen noustuaan tarttui -olento ruumiiseen ja laahasi sen kalliolta alas. - -Kun se oli ehtinyt metsänaukon rinteeseen, jätti se kuolleen Haukan -pensaan juurelle, taittoi intiaanin puukon kiveen ja pani sen jälleen -kuolleen viereen, jonka jälkeen se taasen läksi kalliolle. - -Tultuaan sinne huomasi se intiaanin pyssyn, joka oli rauniolla. Muutama -isku kallionseinään ja ase oli käyttämätön. Olento laskeusi vielä -kerran alas aukeamalle, laski murskatun pyssyn ruumiin viereen ja -kiipesi sitten uudelleen kalliolle, jonka aukon kohdalla se äkkiä -pienenemistään pieneni ja hävisi kohta alla olevaan luolaan, josta -hetkisen kuluttua kuului omituinen valittava ääni, kuin jos se olisi -jostakin soittokoneesta lähtenyt. - -Haukan nuori vaimo odotti levottomana miehensä takaisintuloa, hän ei -kotiutunut myöhään yölläkään. Kuu hän ei seuraavana aamunakaan ollut -palannut, läksi vaimo päällikön luo ja ilmoitti hänelle, ettei Haukka -vielä ollut palannut metsältä. Musta Kotka päätti, että Haukkaa -odotettaisiin puolipäivään asti. Mutta kun tätä ei vielä silloinkaan -näkynyt eikä kuulunut, lähetti hän viisi sotilasta kadonnutta etsimään. -Haukan vaimo pyysi saada seurata heitä, mutta Julma Korppikotka -käännytti hänet tylysti takaisin, käskien hänen jäädä kotiin, koskapa -sotilaitten ei ollut soveliasta kulkea naisten seurassa. - -Hakijat haaraantuivat eri tahoille metsään ja tähystelivät -tarkkaavaisina maata siten löytääkseen Haukan jäljet. Vihdoin onnistui -Julman Korppikotkan huomata _mokkassiini_-jalkineen tekemät tuoreet -jäljet, joita he sitten seurasivat. - -Aurinko oli jo mailleen menemäisillään kun etsijät ehtivät -metsänaukeamalle valkoisen kallion luona. - -Äkkiä huudahti eräs sotilaista: "Haukka!" - -Sotilaat katsoivat siihen suuntaan, johon huutava viittasi ja -kauhukseen huomasivat he nyt kuolleen toverinsa. Tutkiessaan häntä -tarkemmin näkivät he myös, että hänen aseensa olivat särjetyt, että -kuula oli lävistänyt hänen päänsä ja että punainen sydän oli maalattu -hänen rinnalleen. - -"Metsien kummitus on tappanut hänet! Tämä oli ensimmäinen uhri, jonka -'Punasydän' on joukostamme vaatinut. Paetkaamme täältä, ettei kuolo -meidätkin saavuttaisi!" - -Sentapaisia huudahduksia päästivät säikähtyneet intiaanit, jotka väliin -silmäsivät ruumista, väliin valkoiseen kallioon päin, jota punertava -iltarusko kietoi hehkuvaan valoonsa. - -Julma Korppikotkakin säikähti alussa, kun hän näki kummituksen -ensimmäisen uhrin, mutta pian karaisihe hän ja kehoitti tovereitaan -hakemaan 'Punasydäntä' tehdäkseen hänet vaarattomaksi. - -"Kuinka voimme me häntä hakea, kun yö jo on tulossa?" väitti eräs -intiaaneista, jota kutsuttiin "Havukaksi", osoittaen kädellään -laskeutuvaa aurinkoa. - -"Viettäkäämme yötä metsässä, varhain huomisaamuna voimme sitten tarkoin -tutkia seutua", ehdoitti päällikön poika. - -Mutta intiaanit eivät suostuneet tähän, vaan vaativat, että heidän -sallittaisiin heti kohta palata leiriin. - -"Voi teitä kurjia raukkoja!" huudahti Julma Korppikotka vihastuneena, -tarttuen tuimasti pitkän puukkonsa päähän. - -"Julma Korppikotka on tosin esimiehemme poika", sanoi Havukka viitaten -tovereilleen, että he rauhoittuisivat, "mutta vielä hän ei ole -päällikkömme. Me saimme käskyn hakea Haukkaa, emmekä suinkaan käskyä -vainota 'Punasydäntä'. Julma Korppikotka tietää aivan hyvin, että -Havukka ja hänen toverinsa ovat urhoollisia sotilaita eivätkä -pelkurimaisia raukkoja; he eivät säikähdä taistelua julmimmankaan -vihollisen kanssa, mutta 'Metsien kummituksen' kanssa he eivät -kumminkaan antaudu taisteluun, koskapa he siinä aivan turhanpäiten -uhraisivat henkensä. Päättihän muutenkin heimomme neuvoskunta, ettei -tulisi ahdistaa 'Punasydäntä' ja vanhempia on totteleminen. Jos Julma -Korppikotka haluaa tänne jäädä, emme ole häntä siitä pidättävät, mutta -me palaamme kotiin". - -Päällikön nuori poika oli jo vihaisesti vastaamaisillaan tähän -puheeseen, kun samassa ylhäältä päin kuului pitkäveteinen valittava -ääni, ja samassa voitiin laskevan auringon viimeisissä säteissä -eroittaa jättiläismäinen, valkoinen olento kallion huipulla. - -"Punasydän!" huudahti Julma Korppikotka puoleksi tukahtuneella äänellä -ja peräytyi vaistomaisesti muutaman askeleen. - -"Metsien kummitus!" sanoivat hänen toverinsa kauhistuneina. "Pian -täältä pois, ennenkun hänen kostonsa meidät tavoittaa!" - -"Sinä sen peto!" huudahti äkisti päällikön poika, "Julma Korppikotka -lähettää sinulle terveisensä!" - -Samassa paukahti nuoren intiaanin pyssy, mutta kummitus oli -paikoillaan. Hetkisen kuluttua kuuluivat taas surulliset ja valittavat -äänet ja kummitus katosi näkyvistä. - -Kauhistuneet intiaanit tarttuivat nyt kuolleeseen Haukkaan ja hänen -aseisiinsa ja kiiruhtivat juoksujalassa pimeään metsään. Julma -Korppikotka seurasi heitä. - -Vasta keskiyön aikaan ehtivät he leiriin. - - - - -Julman Korppikotkan loppu. - - -Oli kulunut muutamia päiviä. - -Dakota-intiaanien leirissä vallitsi sellainen kauhu, etteivät edes nuo -urhoolliset miehetkään uskaltaneet poistua leiristään, ellei heitä -ollut ainakin kolme yhdessä. - -Tämän kauhun oli metsien kummitus, Punasydän, herättänyt. - -Samana päivänä, jolloin Haukan ruumis tuotiin intiaanien kylään, -menetti vielä toinenkin intiaani henkensä salaperäisen olennon käden -kautta. Seuraavanakin päivänä löydettiin eri paikoista kylän -läheisyydestä kaksi ruumista, joilla oli tuo maalattu punainen sydän. - -Kauhea kostaja raivosi kuulumattomalla tavalla punaihoisten -keskuudessa. - -Kun nuo kaksi ruumista oli löydetty kutsuttiin neuvoskunta uudelleen -kokoon ja nuotion ääressä päätettiin, ettei intiaanien tullut yksin -lähteä leiristä, päätös, jota tervehdittiin yleisellä mielihyvällä. - -Intiaanien päällikkö, Musta Kotka, yritti nytkin saada heimon vanhimmat -taivutetuiksi siihen, että sotilaat tekisivät päättäväisen ja yleisen -hyökkäyksen tuhotakseen metsien kummituksen, mutta tälläkin kertaa -turhaan. Alipäälliköt koettivat todistaa, että heidän olisi mahdotonta -saada Punasydän kiinni sekä että punaihoisia olisi kova kosto kohtaava -semmoisesta uskaliaasta yrityksestä. Jos joku tahtoisi hakea -Punasydäntä, niin he eivät tosin tahtoneet estää häntä siitä, mutta -intiaanien neuvoskunta ei koskaan tulisi antamaan käskyä tuon -salaperäisen olennon vainoomisesta. - -Musta Kotka pui nyrkkiä, mutta hillitsi kumminkin vihansa. Hän oli -hyvin suuruksissaan, että hänen päällikön itsensä täytyi mukautua -alipäälliköiden tahtoa noudattamaan. Vaikka hän luuli, että Punasydän -oli kauhistuttava olento, niin luuli hän kumminkin, että se yhdistetyin -voimin voitaisiin masentaa. - -Ja minkä maineen hän ei olisi saavuttavakaan, jos kaikissa valtioissa -tulisi tunnetuksi, että Dakota-intiaanien päällikkö oli kukistanut -punaihoisten vaarallisimman vihollisen! Mustan Kotkan poika himoitsi -myös saada kostaa metsien kummitukselle ja sentähden oli hän vihoissaan -neuvostolle ja herjasi urhoollisia päälliköitä kutsuen heitä -jäniskoiviksi ja vanhoiksi akoiksi. - -Seuraavana päivänä löydettiin eräs intiaani hengetönnä omassa -_wigwam'issaan_ ja punainen sydän hänen rinnassaan. Julma Korppikotka -päätti nyt sentähden itse ruveta ajamaan Punasydäntä takaa. Päätöksensä -ilmoitti hän isälleen ja lupasi heti lähteä valkoiselle kalliolle, -jolla tuolla salaperäisellä olennolla varmaankin oli piilopaikkansa. - -"Julma Korppikotka on urhoollinen nuorukainen, ja Musta Kotka on ylpeä -siitä", sanoi isä poikaansa kiittäen. "Päällikkö ja hänen poikansa -uskaltavat yksin lähteä kummitusta vastaan ja he tulevat osoittamaan -sotilaille, että heillä kummallakin on enemmän uskallusta kuin kaikilla -heillä yhteensä". - -Varustettuaan itsensä aseilla ja ampumavaroilla läksivät he -wigwam'istaan ilmoittamatta kellekään mitä he aikoivat tehdä ja menivät -metsään. Varovaisesti kulkivat he eteenpäin, kuulostaen jokaista ääntä -ja aina valmiina hyökkäykseen. Julmalla Korppikotkalla oli pyssy -kädessään ja Musta Kotka heilutti tomahawkiaan, joka oli hänen -lempiaseensa. - -Vihdoin tulivat he metsänaukeamalle valkoisen kallion luona ja Julma -Korppikotka näytti isälleen paikan, jossa he olivat löytäneet -hengettömän Maukan. - -Musta Kotka kumartui tutkimaan maanpintaa, mutta hänen oli kumminkin -vaikea mitään eroittaa, sillä rankkasade edellisenä päivänä oli -tykkönään huuhtonut kaikki jäljet pois. - -Nuorukainen kosketti silloin hiljaa päällikön olkapäätä ja osoitti -valkoista kalliota. - -Päällikkö katsoi samaan suuntaan, mutta ei voinut huomata mitään -erikoisempaa ja aikoi juuri kysyä pojaltaan, mitä oli tapahtunut, kun -surkea voivotteleminen tunki hänen korviinsa. - -Hän viittasi nyt salaperäisesti pojalleen, paneutui mahalleen ja hiipi -hautakumpua kohden. Saman teki myös poika. Tällä tavoin pääsivät -molemmat kummulle huomaamatta enää mitään tavatonta, mutta juuri kun he -olivat päässeet perille, kuului taas voivottelemista. Tähysteltyään -hetkisen näkivät eteenpäin hiipivät punaihoiset ruohokossa kallion -alapuolella valkoihoisen miehen, joka painoi kättänsä verisiä kasvojaan -vastaan; vähän matkan päässä hänestä oli hänen pyssynsä. - -Julman Korppikotkan kasvoissa kuvastui tavaton verenhimo. Tarttuen -nylkyveitseensä hyökkäsi hän muutamin pitkin harppauksin haavoitetun -kimppuun. Kun valkoihoinen mies kuuli äänen, avasi hän silmänsä ja -huomasi kauhistuen aseellisen intiaanin. - -Vaikka hän oli hyvin heikko niin koetti hän kumminkin puolustautua. Hän -vetäisi ison metsästyspuukkonsa, joka riippui hänen vyöllään ja hosui -sillä niin tuimasti, ettei punaihoinen päässyt hänen kimppuunsa. -Raivostuen tästä tempasi Julma Korppikotka pyssynsä olaltaan ja iski -sen perällä puukon valkoisen miehen kädestä. Hurjasti hihkaisten -tarttui hän taasen nylkyveitseensä ja hyökkäsi haavoitettua vastaan -sekä varustautui nylkemään hänen päänahkaansa. - -Mielihyvällä katsoi Musta Kotka poikansa toimia eikä hänen mieleensä -edes juolahtanutkaan auttaa häntä, sillä hän tiesi hyvin, että hänen -poikansa oli pääsevä voitolle. - -Mutta samassa näki hän kuinka tämä äkkiä hypähti pystyyn, levitti -käsivartensa luotaan ja kaatui oikealle kyljelleen ruohikkoon, johon -hän jäi liikkumattomana makaamaan. Päällikkö aikoi kiiruhtaa hänen -luoksensa, mutta samassa tuli metsästä jättiläismäinen, valkoiseen -puettu olento, jolla rinnassaan oli punainen, sydämentapainen merkki. -Kädessään oli sillä lyhyt pyssy. - -Kun päällikkö näki tämän salaperäisen kummituksen pudotti hän aseensa. - -"Metsien kummitus!" huudahti hän samassa ja hänet valtasi äkillinen -kauhistus niin, että hän läksi pakoon. - -Omituinen pitkäveteinen ja valittava ääni kaikui hänen jäljissään. - -Kun Musta Kotka oli kadonnut näkyvistä, astui salaperäinen olento -Julman Korppikotkan luo, joka jo oli kuollut; ohimossa oli hänellä -pieni haava, josta vuoti verta. Haamu mursi hänen aseensa rikki ja -piirsi hänen rintaansa punaisen sydämen. Sitten läheni se valkoihoista -miestä, joka tunnottomana makasi ruohokossa ja jonka kasvot olivat niin -veren tahraamat, että oli mahdotonta eroittaa hänen kasvonpiirteensä. -Nyt se jäi hetkiseksi seisomaan tietämättä mitä oikeastansa oli -tehtävä. - -Äkkiä muuttui se puolta pienemmäksi, nosti tajuttoman valkoihoisen -miehen hartioilleen ja pääsi nojaten lyhyeen pyssyynsä vaivaloisesti -kalliolle, jonka jälkeen se katosi mustaan aukkoon. - -Kun se taas tuli näkyviin oli se yksin; palasi vielä kerran aukeamalle -ja laahasi päällikön kuolleen pojan samalle paikalle, jossa Haukka -muutama päivä sitten oli maannut, järjesti rikki murretut aseet hänen -viereensä ja tuli takaisin valkealle kalliolle. Huomatessaan -valkoihoisen pyssyn, tarttui se siihen ja kumartui myöskin ottamaan -tämän hatun, jota tuuli pyöritteli ruohokossa ja katosi piakkoin -kallionaukkoon. - - - - -Veljekset. - - -Eräällä Kansasin _farm'illa_ [farm = englantilainen nimitys -ameriikkalaiselle maakartanolle] oli monta vuotta sitten Wigth niminen -englantilainen siirtolainen vaimoineen ja kaksine poikineen, nimeltä -Edmund ja Rudolf. Molemmat nuorukaiset auttoivat vanhempiansa -maanviljelemisessä ja muissa askareissa, mutta seurasivat kaikista -mieluimmin isäänsä hänen metsästysretkillään, joten heistä kohta tuli -erinomaiset tarkka-ampujat. - -Edmund, veljeksistä vanhin, oli luonteeltaan levoton ja hänen mielensä -paloi päästä seikkailuihin osalliseksi. Nuorempi veli, Rudolf, oli -vakavampi ja rakasti enemmän rauhallista ja tyyntä elämää. - -Tuo englantilainen perhe, joka jo kauvan aikaa oli asunut eräässä -Kansasin autioimmista seuduista, ei tähän saakka ollut nähnyt -ainoatakaan punaihoista ja niin vanha Wigth pariskunta kuin myös Rudolf -olivat siitä hyvillään, koskapa heidän ei ollenkaan tehnyt mieli tehdä -sellaisia tuttavuuksia, joista harvoin on onnellisia seurauksia. - -Toinen oli taas Edmundin laita. Hänen ainoa toivomuksensa oli tavata -joku punaihoinen, jonka kanssa hän pääsisi taisteluun ja jonka hän -siinä voittaisi; tämä hänen toivomuksensa vihdoin toteutuikin, mutta -sillä oli hyvin surulliset seuraukset. - -Kuu farmin kaikki asukkaat eräänä yönä nukkuivat sikeintä untaan, -kuului kauheata melua läheisyydestä. Uudisasukkaat heräsivät, mutta -ennenkun miehet ehtivät tarttua aseisiinsa, hyökkäsi taloon joukko -intiaaneja, joista muutamilla oli tulisoihdut mukanaan, eikä kestänyt -kauvan ennenkun vanha Wigth ja hänen vaimonsa lävistetyin rinnoin -vaipuivat permannolle ja heidän päänahkansa olivat verenhimoisten -punaihoisten nylkemät. Edmund jätettiin henkiin, mutta huolimatta hänen -hurjasta vastarinnastaan sidottiin hänet käsistä ja jaloista. - -Rudolfin onnistui anastaa ladattu kaksipiippuinen pistooli ja sitten -huomaamatta paeta ikkunasta. Kun intiaanit olivat laahanneet vangitun -Edmundin ulos pellolle, sytyttivät he rakennuksen palamaan ja aikoivat -lähteä pois. Mutta silloin huomasivat he Rudolfin, joka aikoi paeta -metsään. Heti hyökkäsi joukko intiaaneja häntä vastaan. Nuorukainen -laukasi kummankin piipun ja satutti kummallakin laukauksellaan -vihollisen, mutta siitä yltyi vaan näiden raivo ja kilpiään, puukkojaan -ja kirveitään heiluttaen hyökkäsivät he nyt aseettoman miehen kimppuun. - -Varma kuolema silmien edessä teki nyt Rudolf rohkean päätöksen. -Ennenkun hän sallisi noitten petojen tappaa ja silpoa itsensä tahtoi -hän kernaammin vapaaehtoisesti erota elämästä. Huudahtaen: "Jumalani, -sinun käsiisi annan sieluni!" hyökkäsi hän aimo hyppäyksellä palavaan -rakennukseen. - -Hämmästyneet intiaanit tuijottivat ääneti loimuaviin liekkeihin, joihin -urhokas nuorukainen oli kadonnut; kohta sen jälkeen läksivät he -paluumatkalle, laahaten vangittua Edmundia mukanaan ja hävittivät ohi -kulkiessaan talon pellot ja vainiot. Tuskin olivat he ehtineet sen -tehdä ennenkun koko seutu peittyi synkkään pimeään, sillä rakennus oli -palanut pohjiaan myöten ja nyt juuri luuhistui se kokoon. - -Rohkea Rudolf ei kumminkaan hukkunut liekkeihin. Kun hän töytäsi savun -ja liekkien täyttämään tupaan, kaatui hän erästä laskuovea vastaan, -joka vei lattian alla olevaan kellariin ja joka murtui hänen altaan. -Hänen tilansa ei suinkaan sittenkään ollut kadehdittava: hirveä kuumuus -tunkeusi alas kellariinkin ja kohta alkoi hengityskin käydä -mahdottomaksi, koska hänen piilopaikkansa täyttyi tukehduttavalla -savulla. Vihdoin puoleksi tukehtuneena ja voimatta enää toimiaan -arvostella, aikoi hän hyökätä ulos takaisin. Samassapa luuhistui -rakennuksen runko yhdeksi ainoaksi raunioksi. - -Onnellisen sattuman kautta säilyi kellari kumminkin jotakuinkin -palkkien pudotessa sen päälle niin että raitista ilmaa kohta alkoi -tunkeutua sinne. Vähitellen alkoi Rudolf tointua, vaikka kohta -rakennuksen palavista tähteistä lähtevä kuumuus oli hyvin ankara, ja -uskalsi vihdoin jättää piilopaikkansa. Onneksi pääsi hän ehein nahoin -hirsiläjän läpi, mutta kaatui ulos päästessään aivan voimattomana -nurmelle ja meni tainnuksiin. - -Kun hän heräsi oli täysi päivä. Rudolf ajatteli nyt miten hänen tuli -menetellä. Kun hänellä ei ollut muuta kuin tulen kärventämät -vaatteensa, jotka hänellä oli yllä, täytyi hänen pyytää apua muilta. -Hän muisti nyt lähistössä asuvan farmarin, joka asui noin päivänmatkan -päässä sieltä. - -Kun hän oli virkistänyt itseään juomalla vähän vettä purosta, laskeusi -hän polvilleen palopaikalle, ja purskahti katkerasti itkemään. Hän -rukoili kuolleitten vanhempainsa ja onnettoman veljensä edestä, joka jo -myöskin ehkä oli kuollut. Sitten läksi hän matkalle farmarin luo, joka -otti hänet ystävällisesti vastaan. Vieraanvaraisen isäntänsä luona -viipyi hän muutamia päiviä. Mutta kun samaan aikaan iso joukko -siirtolaisia, jotka aikoivat asettua Englannin amerikkalaisille -alueille [tästä huomannee lukija, että kertomuksen tapahtumat ovat 18 -vuosisadan keskivaiheilta. Suom. muist.], matkusti siitä ohi, niin -heitti Rudolf jäähyväiset farmarille, joka lahjoitti hänelle aseet -ja ampumavaroja ynnä vähän määrän ruokatavaroita, ja liittyi -siirtolaisiin, jotka mielihyvällä ottivat uljaan aseellisen nuorukaisen -mukaansa. - -Matkaa kesti kauvan ja siirtolaisten täytyi sen kestäessä kestää monta -vaikeutta. Heidän ei ainoastaan täytynyt suojella itseään raivoavilta -luonnonvoimilta, vaan myöskin puolustautua punaihoisia vastaan, jotka -hyökkäsivät heidän kimppuunsa, mutta jotka karkoitettiin ja voitettiin. - -Kun he olivat ehtineet matkansa perille, asettuivat Rudolf ja eräs -siirtolainen, jolla oli tytär, Manitoka-järven rannalle. Täällä -harjoittivat he molemmat metsästämistä ja myivät kaatamainsa otusten -nahkat hallitukselle. Rudolf meni kohta naimisiin toverinsa tyttären -kanssa, jonka kanssa hän eli kolme onnellista vuotta. Silloin eroitti -heidät kuolema ja kun hänen appi-isänsä myöskin kohta sen jälkeen -kuoli, niin ei Rudolf enää viihtynyt samalla paikalla vaan läksi -Dakotaan. - -Täällä rakensi hän Miniwaka-järven rannalle itselleen hirsimajan ja eli -täällä kuin todellinen metsänkulkija, harjoittaen metsästystä ja -muistellen kadonnutta onneaan. Hän joutui moniin seikkailuihin ja oli -usein hengenhädässä, mutta Jumala oli tähän asti aina suojellut häntä. - -Eräänä päivänä sattui hän tulemaan Suuren Käärmeen hautakummulle. Hänen -teki mieli ottaa alas vanhat kuivuneet päänahat ja alkoi kiivetä -rinnettä ylöspäin; mutta äkkiä irtautui kivi ja mies parka luiskahti -kummun juurelle verinen haava otsassa ja kasvot rikkirevittyinä. Siinä -hyökkäsi myös Julma Korppikotka hänen kimppuunsa, josta hän pelastui -ainoastaan metsien kummituksen väliintulon kautta. - -Rudolf heräsi ja katsoi kummastuneena ympärilleen. Hän oli -kallionluolassa, jossa oli puolihämärä. Hän tahtoi nousta, mutta vaipui -tuskasta ähkien takaisin heinävuoteelleen tuntien mitä kauheinta kipua -päässään. - -"Missä minä olen ja mitä on minulle tapahtunut?" sanoi hän heikolla -äänellä. - -Näitä sanoja seurasi kahinaa toisesta nurkasta, jonka jälkeen miehinen -olento, jonka kasvot olivat tuuhean parran peitossa, lähestyi Rudolfia. - -"Te olette pudonnut kalliolta ja haavoittunut, mutta olette nyt hyvässä -turvassa", kuului vastaus hyvällä Englannin kielellä. - -"Oi Jumalani, tehän olettekin maamiehiäni!" huudahti Rudolf iloisesti. -"Arvattavasti Te pelastitte minut!" - -Äkkiä näytti hän muistavan jotakin. "Hyvä Jumala, minähän olin vähällä -menettää päänahkani! Missä punaihoinen nyt on?" - -"Rauhoittukaa ystäväni, teitä ei uhkaa mikään vaara nyt enää", lohdutti -häntä vieras. "Tässä luolassa olette yhtä hyvässä turvassa kuin Lontoon -vilkkaimmassa liikekeskustassa". - -"Minä uskon sen ja kiitän Teitä sydämellisesti avustanne", sanoi Rudolf -liikutettuna ojentaen kätensä muukalaiselle, joka sitä ystävän tavoin -puristi. - -Tuo tuntematon otti nyt eräästä nurkasta esille vesiastian ja pesi pois -veret Rudolfin kasvoista, sittenkun tämä ensin oli sammuttanut janonsa. - -Muutamat kirkkaat auringonsäteet valaisivat samassa Rudolfin kasvot. - -Tuntematon peräytyi äkisti ja pudotti vesiastian ja huudahti: "Taivas, -onko se harhakuvitusta? Sehän on Rudolf!" - -"Niin, nimeni on Rudolf", vastasi nuori metsästäjä hämmästyneenä. -"Miten voitte Te tuntea ristimänimeni, ja kuka Te olette?" - -"Sanokaa, olkaa hyvä, vanhempienne nimi?" sanoi kiihkeästi tuntematon -mies vastaamatta toisen kysymykseen. - -"Isäni nimi oli Wigth. Mies parka menetti äitini kanssa henkensä -intiaanien toimeenpanemassa hyökkäyksessä; nuot pedot laahasivat -samassa tilaisuudessa veljeni Edmundinkin mukaansa eikä hän -todennäköisesti enää ole hengissä". - -"Oi ei, Edmund Wigth elää!" huudahti muukalainen. "Etkö sinä enää tunne -minua, veli Rudolf?" - -Hän asettui niin, että auringon valo täydelleen valaisi hänen kasvonsa -piirteet. - -Rudolf katsoi häneen tarkasti ja vaikka hänen kasvonsa olivat tuuhean -parran peittämät, tunsi hän kumminkin nuot rakkaat kasvot. Niin, se oli -todellakin hänen kaivattu veljensä! - -Avosylin ja syvästi liikutettuna huudahti hän: "Edmundini, niin -olemmepa vihdoin löytäneet toisemme!" - -Ja molemmat veljekset, jotka niin pitkään aikaan eivät olleet nähneet -toisiansa ja surreet toisensa kuolemaa, syleilivät nyt ja suutelivat -toisiaan. - -Kun heidän ilonsa oli jonkun verran tyyntynyt, pesi Edmund -huolellisesti veljensä haavat ja sitoi ne; sitten sytytti hän tulen -kahden kiven väliin ja paistoi sillä kaksi kyyhkystä, jotka veljekset -hyvällä ruokahalulla söivät. Kun he olivat virkistäneet itsensä -raittiilla lähdevedellä, istuutui Edmund Rudolfin viereen ja kertoi -pitäen hänen kädestään kiinni, mitä hän oli kokenut. - -Kun intiaanit olivat laahanneet hänet leiriinsä niin viskasivat he -hänet sidottuna erääseen wigwam'iin kiduttaakseen hänet seuraavana -päivänä kuoliaaksi. Vangin onnistui kumminkin hangata nuorat, joilla -hänet oli sidottu, rikki ja pääsi onnellisesti teltasta, tukittuaan -suun siltä sotilaalla, joka oli siinä vahtina. - -Kiireimmän kautta paettuaan leiristä, harhaili hän muutamia päiviä -autiossa seudussa elättäen itseään kasveilla, koskapa hänellä ei ollut -pyssyä metsänriistaa ampuakseen. Hurjaluontoinen kun oli, päätti hän -kumminkin mielessään kostaa intiaaneille. - -Päästyään monien vaivalloisuuksien jälkeen ihmisten pariin, pyysi hän -eräältä varakkaalta farmarilta pyssyn ja muutamia patruunia ja seurasi -sitten Smokyhill-joen juoksua itään, kunnes hän tuli Missouri-valtioon -ja vihdoin S:t Louis nimiseen kaupunkiin. Täällä onnistui hänen päästä -erään liikkeen palvelukseen ja kun hän oli säästänyt hiukan rahoja, -yritti hän toteuttaa sen tuuman, jota hän oli mietiskellyt -harhaillessaan Arkansasin tasankomailla. Kaikkea romantillista ihaillen -päätti hän nyt oikein salaperäisellä tavalla kostaa intiaaneille sen -minkä nämät olivat tehneet hänen vanhemmilleen sekä hänen veljelleen -Rudolfille. Tätä tarkoitusta varten osti hän itselleen valkoisen, -vedenpitävän palttinaisen puvun sekä tukevan sauvan, jota voi pidentää -ja sisäkkäin työntämällä lyhentää. - -Varustettuaan itsensä oivallisella ilmapyssyllä ja melkoisella määrällä -kuulia ynnä muilla kapineilla, pani hän kaikkityyni pitkään -matkalaukkuun ja läksi St. Louisestä. Kun hän tuli Kansasiin takaisin -suuntasi hän matkansa intiaanien alueelle. Salaa vetäisi hän kirjaillun -puvun, jolle hän oli maalannut punaisen sydämen, yllensä sauvan varaan, -pitensi tätä ja näyttäytyi tällä tavoin taikauskoisille intiaaneille ja -herätti heissä suurta pelkoa. - -Ilmapyssyllään, joka ei aikaansaanut mitään paukausta, ampui hän -sopivassa tilaisuudessa jonkun intiaanin ja maalasi aina punaisella -savella sydämen kuvan uhrinsa rintaan. Suurentaakseen salaperäisen -menettelynsä vaikutusta oli hänellä tapana soittaa omituista konetta, -josta läksi vaan valittavia ääniä. - -Täten kosti hän ja kohta pelkäsivät kaikki punaihoiset hirveästi -"metsien kummitusta", jota he kutsuivat; Punasydämeksi. - -Aluksi uskalsi yksi ja toinen intiaani ampua haahmua, mutta onneksi ei -hänelle siinä koskaan sattunut vahinkoa. Intiaanit luulivat sentähden, -että Punasydän oli haavoittumaton ja pelkäsivät siitä syystä haahmua -yhä vaan enemmän. - -Kun Edmund täten harhaili intiaanien alueella haki hän itselleen aina -hyviä piilopaikkoja, joista käsin hän läksi salaperäisille retkilleen. -Muonavaroja ei häneltä koskaan puuttunut, metsissä oli niitä -yltäkyllin. - -Kun Edmund oli lopettanut kertomuksensa kävi Rudolf hyvin miettivän -näköiseksi. Hetkisen kuluttua katsoi hän veljeensä ja sanoi hyvin -vakavasti: "Minäkin olen kuullut puhuttavan metsien kummituksesta ja -minusta oli heti kohta kuin jos se olisikin joku valkoihoinen, joka -tahtoi kostaa intiaaneille jotakin heidän tekemää konnantyötä. En minä -koskaan olisi kumminkaan voinut uskoa, että tämä kostaja olisi ollut -semmoinen sydämeni ystävä kuin veljeni Edmund on". - -Sitten vaikeni hän hetkiseksi, mutta tarttui nyt Edmundin käteen, -katsoi häntä suoraan silmiin ja kysyi: "Rakas veli, mitä sinä nyt aiot -tehdä kun olet löytänyt minut?" - -"Mitäs muuta kuin että jatkan alotettua työtäni!" huudahti Edmund -intohimoisesti. "Noille punaihoisille pedoille tapahtuu vaan oikeus kun -ne lopetetaan sukupuuttoon. Vanhempani olivat enemmän arvoiset kuin -sata tuollaista raakalaista enkä minä lähimainkaan ole vienyt henkeä -niin monelta! Sentähden aion edelleenkin olla 'Metsien kummituksena'; -ja sinä, Rudolf, voisit olla minulle työssäni avullisena". - -"Siihen en minä rupea, rakas veljeni", sanoi Rudolf päättäväisesti, -"Minä rakastan sinua niin että mielelläni uhraisin henkenikin edestäsi, -mutta murhamieheksi en sittenkään antaudu". - -"Kertoessasi taisteluistasi intiaanien kanssa olet kumminkin sanonut, -että olet tappanut useita punaihoisia!" huudahti Edmund, johon hänen -veljensä sanat olivat tehneet ikävän vaikutuksen. - -"Totta kyllä -- mutta ainoastaan henkeni puolustukseksi, Henkeni oli -vaarassa ja sentähden puolustauduin minä. Sinä taasen, veljeni -- älä -nyt suutu minuun -- olet joutunut väärälle uralle, sillä sinä tapat -eroitusta tekemättä. Intiaanit ovat tosin ilkeitä ihmisiä, joilla on -raa'at tavat ja he vihaavat valkoihoisia, mutta he ovat kumminkin -lähimmäisiämme eivätkä suinkaan olisi niin verenhimoisia, elleivät -eurooppalaiset siirtolaiset olisi heitä niin sortaneet. Vanhempaini -kuolema katkeroittaa myöskin minua sanomattomasti, enkä tiedä mitä -tekisinkään saadakseni heidät eloon takaisin, mutta kostaa heitä sitä -en taida. Jospa minulla olisikin mahti tappaa tuhansia punaihoisia -heidän tähtensä -- en suinkaan minä sen kautta voisi herättää -vanhempiani henkiin? Älä myös unhoita, rakas veli, että kosto on -Jumalan!" - -Edmund painoi päänsä alas ja muuttui miettiväksi. Vihdoin sanoi hän: -"Tahdon tarkoin punnita sanojasi ja huomenaamuna ilmaista sinulle -päätökseni". - - - - -Loppu. - - -Kaksi valkoihoista miestä on matkalla aarniometsässä. Toinen, jonka -kasvoja tuuhea parta peittää, kantaa vasemmassa kädessään pitkää -matkalaukkua ja on heittänyt lyhyen aseensa -- ilmapyssyn -- oikealle -olalleen. Hänen matkatoverinsa on nuorempi ja hänellä on kalpeat -kasvot, joissa monin paikoin on mustelmia. Hänen otsassaan punoittaa -vasta umpeenmennyt arpi. Hänelläkin on aseet, nimittäin kivääri -- ja -kuten vanhemmallakin -- pitkä puukko vyöllä. - -Me tunnemme heidät. He ovat veljekset Edmund ja Rudolf Wigth. - -Edmund oli päättänyt olla sen enempää ahdistamatta punaihoisia ja -asettua asumaan veljensä majaan Miniwaka-järven rannalle, josta he -sitten yhdessä retkeilisivät metsälle. Niinpian kuu Rudolf oli -jotakuinkin voimistunut, olivat veljekset lähteneet luolasta -"Valkoisella kalliolla". - -Ensimmäinen päivä kului vastuksitta. Etsittyään itselleen tiheässä -pensaikossa mukavan lepopaikan ja syötyään viimeisen lihakimpaleen, -joka heillä vielä oli, panivat he maata. Varhain seuraavana aamuna -läksivät he taas eteenpäin. - -Nälkäisinä kokivat he päästä ampumamatkan päähän jostakin -metsänriistasta. Silloin huomasivat he metsänkauriin, jonka Rudolf -ampui ja he lähenivät kuollutta eläintä, joka oli tarjoova heille -hyvänmakuisen paistin. Mutta samassa kuului hirveä kiljunta ja noin -kymmenkunta intiaania hyökkäsi veljeksiä vastaan. - -"Älä ammu, Rudolf!" huusi Edmund. "Siten me hyödyttämättä itseämme vaan -yhä enemmän ärsyttäisimme heitä. Paetkaamme kernaammin!" - -Rudolf totteli, kääntyi ympäri ja juoksi veljensä seuraamana tiheään, -melkein läpipääsemättömään pensaikkoon. Välittämättä siitä, että -terävät piikit ja oksat repivät heidän vaatteensa ja ihonsa, juoksivat -he yhä edemmä pensaikkoon. Intiaanit seurasivat kiljuen heidän -jäljissään. - -Valkoihoisten miesten asema oli sangen vaarallinen, koskapa pensaitten -oksat olivat niin tiheässä, että veljekset vaan hitaasti ja kirveen -avulla voivat raivata tietä itselleen; takaisin he eivät myöskään -voineet kääntyä, elleivät tahtoneet joutua punaihoisten kynsiin. -Painautuen maata vastaan kuulostivat he tykyttävin sydämin intiaanien -kauheita huutoja ja kirkunaa. - -Äkkiä puhkesi Edmund sanomaan: "Veljeni, minä tiedän keinon, joka -varmaan pelastaa meidät! Avaa joutuisaan matkalaukkuni!" - -Rudolf ei heti käsittänyt tarkoitusta, mutta totteli kumminkin. Vasta -kun hänen veljensä kiireesti otti esille sauvan ja valkoisen puvun, -ymmärsi hän sen. - -Edmund vetäisi maalatun puvun yli sauvan, jonka hän kiinnitti vyöhönsä, -sitten pisti hän kätensä kahteen puvun alareunassa olevaan reikään ja -tarttuen soittokoneeseen? ja pyssyynsä kulki hän eteenpäin seuraten -intiaanien liikkeitä puvussa olevien silmäreikien kautta. Sukkelaan -työnsi hän nyt sauvaa ylemmä -- ja samassa näkyi pensaikosta -korkeakasvuinen, valkea haamu, joka valittavia ääniä päästäen -reippaasti läheni punaihoisia. - -Tuskin uskaltaen hengittää, seurasi Rudolf uhkarohkean miehen -liikkeitä, valmiina heti paikalla ampumaan, jos vaara uhkasi. - -Hänen apuaan ei kumminkaan tarvittu. - -Valittavat äänet olivat herättäneet intiaanien huomion ja pian -huomasivat he salaperäisen olennon: kun he sitten havaitsivat punaisen -sydämen hänen rinnassaan huusivat he: "Metsien kummitus!" ja juoksivat -päistikkaa pakoon. - -Yksi ainoa jäi seisomaan: Musta Kotka, Dakotaintiaanien päällikkö. Kun -hän näki Punasydämen muisti hän lemmittynsä, Julman Korppikotkan ja -julma kostonhalu heräsi hänessä. - -"En pelkää sinua, sinä sen peto!" huusi hän uhkaavasti. "Muutama -silmänräpäys vaan -- ja Musta Kotka on laahaava sinut leiriinsä ja -antava sinut leluksi lapsille". - -Hän heilutti tomahawkiaan; raskas ase lensi kiivaasti hänen kädestään -ja -- hyvin tähdätty kuin se oli -- olisi se varmaan sattunut -Edmundiin. Mutta tämä, joka seurasi intiaanin pienimpiä liikkeitä -hypähti tappokirveen ilmassa singahtaessa nopeasti syrjään. Kirves -tarttui puuhun aivan lähelle Rudolfia, Silloin kohotti Edmund pyssynsä -ja seuraavana silmänräpäyksenä kaatui Musta Kotka hengettömänä maahan. -Oiva ampuja kiiruhti hänen luokseen, piirsi punaisen sydämen hänen -rintaansa, mursi hänen pyssynsä rikki ja palasi Rudolfin luo. - -"Tämä on, kuten toivon, metsien kummituksen viimeinen uhri!" sanoi hän, -riisuessaan kummituspuvun päältään. "Punasydän ei enää ole olemassa, -mutta on kumminkin elävä intiaanien muistossa". - -Edmund ei erehtynyt. Hänen ei enää tarvinnut pukeutua kirjailtuun -peikkopukuunsa, sillä koko jäljellä olevalla matkallaan eivät he -tavanneet ainoatakaan intiaania. - -He pääsivät onnellisesti Miniwaka-järvelle ja asettuivat asumaan -Rudolfin hirsimajaan. Täällä viettivät he onnellista elämää, -harjoittivat metsästystä ja elivät sovussa ja rauhassa intiaanien -kanssa, jotka pitivät uljaista metsästäjistä eivätkä suinkaan -aavistaneet, että vanhempi heistä kerran oli ollut heidän niin -pelkäämä, salaperäinen "_Punasydän_". - - - - - - - - -End of Project Gutenberg's Punasydän eli Metsien kummitus, by P. B. St. - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PUNASYDÄN ELI METSIEN KUMMITUS *** - -***** This file should be named 60609-8.txt or 60609-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/6/0/6/0/60609/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/60609-8.zip b/old/60609-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index f4a8c03..0000000 --- a/old/60609-8.zip +++ /dev/null |