diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/60352-8.txt | 2666 | ||||
| -rw-r--r-- | old/60352-8.zip | bin | 51220 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2666 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..82e7784 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #60352 (https://www.gutenberg.org/ebooks/60352) diff --git a/old/60352-8.txt b/old/60352-8.txt deleted file mode 100644 index 2c8efcc..0000000 --- a/old/60352-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2666 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Om det nord-tschudiska språket, by Elias -Lönnrot - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Om det nord-tschudiska språket - Akademisk afhandling - - -Author: Elias Lönnrot - - - -Release Date: September 25, 2019 [eBook #60352] - -Language: Swedish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK OM DET NORD-TSCHUDISKA SPRÅKET*** - - -E-text prepared by Jari Koivisto - - - -OM DET NORDTSCHUDISKA SPRÅKET. - -Akademisk Afhandling, som med den Vidtberömda Historisk-Filologiska -Fakultetens vid Kejserl. Alexanders Universitetet i Finland samtycke -till offentlig granskning framställes - -af - -ELIAS LÖNNROT, - -Medic. Doctor, ProvincialLäkare. - -I HistoriskFilologiska Lärosalen d. 14 Maj 1853 -p.v.t.f.m. - - - - - - -Helsingfors, -J.C. Frenckell & Son, -1853. - - - - -Ett med finskan ganska nära beslägtadt språk är det tschudiska, som -förekommer vid _Ojat_-flodens öfra utgrening emellan _Ladoga_ sjön och -_Bjelosero_, omkring 10 mil öster om den förstnänmda, ooh troligen på -åtskilliga andra ställen i sydöstra delen af olonetsiska guvernementet. -Åtminstone träffades om sommaren år 1842 ej långt från allmänna -landsvägen emellan städerne _Kargopol_ och _Wyitegra_, på 12 mils -afstånd från den förra, i volosten _Ischaira_ några tschudiska byar, -och anledning är att förmoda, det på andra spridda ställen sådana ännu -kunde finnas. Det tschudiska språket kallas af karelska och olonetsiska -Finnar vanligen _vepsän_ eller _vöpsänkieli_ d.ä. _vepsä_ eller _vöpsä -språket_, hvilken benämnings ursprung torde blifva svårt att nöjaktigt -utreda. En annan benämning, som man äfven emellanåt hör, är _lyydin_ -eller _ljudin-kieli_, som sannolikt uppkommit af det ryska ordet -_ljudy_, och således betyder detsamma som folkets eller almogens språk. -Tschuderna sjelfva tycktes hellre kalla sitt språk till _tschuudin_ än -_vepsan keel_, om ock den sednare benämnningen ej var för dem obekant. - -Men icke blott i det olonetsiska guvemementet, äfven sydligare finnas -Tschuder uti Ingermanland, de så kallade‚ _Voterne_ eller -_Vadjalaiset_, såsom de sjelfva benämna sig, och hvaraf äfven -benämningen _Vatländare_ uppstâtt. Af dem finnas numera qvarlefvor -endast uti _Kattila_ och _Soikkina_ församlingarne omkring 4 mil -nordost ifrån Staden _Narva_; åtminstone vet man ej med säkerhet om -deras förekommande äfven annorstädes. Dessa kallar _Sjögren_ i sin -afhandling "über die finnische Bevölkerung des St. Peterburgischen -Gouvernements" till _sydliga Tschuder_ och de i olonetsiska -guvernementet till _nordliga Tschuder_, hvilka benämningar det synes -vara bättre att äfven här bibehålla, än _Vadjalaiset, Voter eller -Vatländare och Vepsäläiset_. - -De i Ischaira och vid öfra ändan af Ojat-floden boende nordliga -Tschuderne besökte jag om hösten _1842_, då jag var i tillfälle att -under flere veckors vistelse hos dem göra åtskilliga anteckningar öfver -deras språk, hvilka nu ensamt ligga till grund för denna afhandling, då -jag beklagligtvis ej varit i tillfälle att jemföra med egna -anteckningar de upplysningar i saken, som kunde förekomma i Dr. -Sjögrens afhandling "über die älteren Wohnsitze der Jemen" och -annorstädes i Mémoires de l'Academie Impériale des Sciences de St. -Pétersbourg; såsom åtskilliga ställen i den förstnämnda afhandlingen: -"_über die finnische Bevölkerung"_ etc., gifva anledning till att -förmoda. - -Hos de sydliga Tschuderne uppehöll jag mig någon tid i början af år -_1845_, och upptecknade då en hop af deras sånger i den vanliga finska -runoarten, med tillhjelp af hvilka och andra på stället gjorda -iakttagelser det ej blefve svårt att anställa en jemförelse emellan -deras och de nordliga Tschudernes språk; men då det är att befara, det -denna afhandling derigenom skulle uttänjas till en obehörig längd, så -måste jag för denna gång afstå derifrån och sysselsätta mig nu endast -med de nordliga Tschudernes språk, anförande till en början några hos -dem upptecknade sagor och andra språkstycken med vid sidan ställd finsk -öfversättning, hvarefter komma att följa nágra allmänna betraktelser -öfver sjelfva språket. - - - - -1. Två broder och kölden. - - - Kaks veljet i vilu. Kaksi veljeä ja pakkanen. - - Yks oli velj bohat, toine Yksi veli oli rikas, toinen - tyhj. Bohatal oli äi rugist se- köyhä. Rikkaalla oli paljo ruista - metud i kaiket elot kyllal, no kylvettyjä kaikkea tavaraa kyl- - tyhjais'el veljel enambat ei lältä, mutta köyhällä veljellä - leent, kot yhten aidan sydai- enempää ei ollut, kuin yhden - mes vähäine rugist semetud. aidan sisässä vähäinen ruista - Tuli vilu i n'etsän vähäis'en kylvetty. Tuli pakkanen ja - rugihen kylmi. Tyhjais'el vel- sen vähäisen rukiin kylmi. Köy- - jel eräis't raadot ei le, kut hällä veljellä muuta työtä ei - ets'tä vilu, kudam kylmät' hä- ole, kuin etsiä pakkanen, joka - nen rugihen. Ei äijät hän kä- kylmäsi hänen rukiinsa. Ei pal- - vynt, i tuli hän, löys' mugo- joa hän käynyt, niin tuli hän, - man penen kylvetin, i mäni löysi mokoman pienen saunan, - hän sydaimehe sinne kylvet- ja meni hän sisään sinne sau- - tihe. N'etsis kylvetis oli vanh naan. Siinä saunassa oli vanha - akaine, kudam kysui hänel, akka, joka kysyi häneltä, mitä - mitä hän kävyi. Neitsä mus'jik hän kävi. Se mies pakisi: "mi- - pagis: "milai oli vähäine ru- nulla oli vähäinen ruista kyl- - gist semetud, a tuli vilu i mi- vetty, mutta pakkanen tuli ja - lai sen rugihen kaigen kylmi, kylmi minulla kaiken sen ru- - i minä nygyide etsin n'etsän kiin, ja minä nyt etsin sitä pak- - vilun i tahton kys'yda, min- kasta ja tahdon kysyä, min- - t'ähte hän n'etsän tegi, milai tähden hän sen teki, minulla - rugihen kylmät." Akaine pa- rukiin kylmäsi." Akka pakisi - gis hänele, mis'je minun poi- hänelle, että minun poikani ne - gad vilud n'ene oma, kudamot pakkaset ovat, jotka kaiken ot- - kaigen ottas, a nygyide heiäse tavat, mutta nyt heitä ei ole - ei le kodis, i kons hö tuvdas kodissa, ja koska he tulevat ko- - kotihe, hö i sintäi ottas, jestli tiin, he myös sinun ottavat, - sinä popadinet maas, a sinä jos sinä tavattaneen maassa, - nouse pät'sile, sigä voit sinä mutta sinä nouse pätsille, siellä - eläda. Musjik libui päfsile i voit sinä elää. Mies meni pät- - vilu tali kotihe. Siit vanh ak sille ja pakkanen tuli kotiin. - sanui itsese poigale: "sinä mi- Sitte vanha akka sanoi pojal- - nun poig! mitä gorjal m'ehel lensa "sinä poikani! mitä köy- - kylmätit rugihen, kudamol mui- hältä mieheltä kylmäsit rukiin, - tej jo vähä oli?" Poig sanob: jolla muutenkin jo vähä oli?" - "minä etsin eräisit, a lopul Poika saoo: "minä etsein mui- - raati hot sen otta." Siit sa- ta, mutta lopulla piti jos senkin - noi b'ednij m'es, vilule: "anda ottaa." Sitte sanoi köyhä mies - mile hot, vähäine tagaisi, mil pakkaselle: "anna minulle vä- - minä voin elädä, muite minä häinenkään takaisin, millä minä - nälgha terävas kolen; ei le voin elää, muuten minä nälkään - milai ni mitä sömist." Wilu pian kuolen; ei ole minulla - sanui: "mö tahtomai antta net- mitään syömistä." Pakkanen - sile m'ehele, mil ni hän vois' sanoi: "me tahdomma antaa - eläda." Hö muga anttihe hä- sille miehelle (jotain), millä - nele leibän ked havadan i pa- hän voisi elää." He myös antoi- - gistihe: "kons sinä rubendat vat hänelle leivän kera säkin - söömha, i siit sano: _havad a- ja puhuivat: "koska sinä rupeat - vaidate!_ i sile linob siit do- syömään, niin sitte sano: _säkki - vol'no sömist, i kons sinä lokyl- auki!_ ja sinulle tulee sitte - pit sööndan, siit sano: _havad kyllin syömistä, ja koska sinä - salptate!_ i söömne mänob ha- lopetat syönnin, niin sano: - vadaha tagaisi, i havadan suu _säkki kiinni!_ ja syöminen - salptase." Mus'jik blahodarij menen säkkiin takaisin, ja säkin - vilule n'etsis hyvydes i läks suu salpautuu." Mies kiitti - kotihe. Hän kävyi vähäisen, pakkasta siitä hyvyydestä ja - i tegihe hänele nälg, i hän sa- läksi kotiin. Hän kävi vähäisen, - noi: _havad avaidate!_ i sil ja tuli hänelle nälkä, ja hän - t'saassul havad avaisihe, i hä- sanoi: _säkki auki!_ ja sillä - nele tegihe dovol'no sömist. hetkellä säkki avoihe, ja hänelle - Kons sööndan mus'jik lopi, sa- tuli kyllin syömistä. Koska mies - nui mööst: _havad salptate!_ i lopetti syönnin, sanoi hän taas: - söömsed mööst mänthe tagaisi _säkki kiinni!_ ja syömiset taas - havadaha, i havad salbasihe. menivät takaisin säkkiin, ja - Siit tuli kotihe, eli hätken i ja säkki salpasihe. Sitte tuli - kotiin, eli kauvan - tegi muga, kut vilu nevoi. teki niin, kuin pakkanen neuvoi. - Kons hän kuverdan aigan eli Kun hän jonkun ajan eli nai- - itsese naisen ked, kut hänele sensa kanssa, kuin hänelle vilu - vilu nevoi, se hänen bohat neuvoi, niin hänen rikas vel- - velj radijtseskans n'etsitä ha- jensä rupesi haluamaan sitä säk- - vadat itselese i tahteli ostta. kiä itsellensä ja tahteli ostaa. - Andoi siit havadas nuus'jniale Antoi siitä säkistä köyhälle vel- - veljele sada hebot, sada leh- jelle sata hevoista, sata leh- - mät, sada härgat, sada lam- mää, sata härkää, sata lammas- - bast, i muga hän n'etsän ha- ta, ja niin hän sen säkin osti. - vadan osti. I se tegihe nuus'j- Ja se köyhä veli tuli kerralla - nij velj kerdal uhtei bohat, a uhka rikkaaksi, mutta mitä hä- - mi hänele n'emis s'ivatois, kun nelle niistä eläimistä, kun hä- - hänel ei le heinät, i sentähte nellä ei ole heinää, ja sentäh- - hänel sivatad kaik kooltihe den hänellä eläimet kaikki kuo- - nälkha, i mööst hän jäi mu- livat nälkään, ja taas hän jäi - gomaks gorahiseks, mitte edel mokomaksi vaivaiseksi, millai- - oli. Mööst hänele uus' raat, nen ennen oli. Taas hänelle - lähtta etsmaha vilut i saamha uusi työ, lähteä etsimään pak- - tos't havadat. Meni musjik, kasta ja saamaan toista säkkiä. - löys' vilun i sanob hänele: Meni mies, löysi pakkasen ja - "milai mööst ei le kus ni mi- sanoo: "minulla taas ei ole mi- - tä," i pagisi hän vilule, kut tään," ja puhui hän pakkaselle, - hänele oli tehtud. Wilu sa- kuin hänelle oli tehty. Pak- - nui hänele: "kut sinä mugoit- kanen sanoi hänelle: "kuin si- - t'e meletoi olit! Nygyide sä nä senlainen mieletöin olit! Nyt - yhtyitte gor'ahine, mitte sä sinä yhtähyvin vaivainen, min- - edel olit." I mööst jälgmäigi lainen sinä ennen olit." Ja taas - n'etsä vilu andoi hänele toisen viimein se pakkanen antoi hä- - havadan, kudam edelist oli nelle toisen säkin, joka edel- - äijät tsomemb. Hän blaho- listä oli paljoa somempi! Hän - darij vilule, i läks' hyvän me- kiitti pakkasta, ja läksi hyvällä - len ked, i dumaib, mööst mielellä, ja arvelee, taas säk- - n'etsä havad, mitte edeline ki, millainen edellinen oli. Jon- - oli. Kuverdan hän astui i mööst kun vähän hän astui ja taas ha- - sahoti hän södä i pagisi: _havad lusi hän syödä ja lausui: _säkki - avaidate!_ Kut hän sanui n'e- auki! Kuin hän sanoi ne sa- - ne sanad, muga avaisihe i läks' nat, niin avoihe ja läksi sä- - havadas-päi kaks mus'jikat, i kistä kaksi miestä, ja heillä - heiläse palikad kädes, i otet- paalikat kädessä, ja ottivat sen - tihe n'etsän m'ehen, i löös- miehen, ja alkoivat lyödä paa- - kattihe palikoil, i lötihe hä- likoilla, ja pieksivät hänen san- - nen uhtei jalos. Hän siits'je gen kovasti. Hän siinä surkeu- - gor'as völ voi sanan sanoda: dessa vielä voi sanan sanoa: - _havad salptate!_ i mööst ne- _säkki kiinni!_ ja taas ne miehet - ne mus'jikad mäntihe tagaisi menivät takaisin säkkiin, ja säk- - havadaha, i havad salpsihe. I ki salpautui. Ja hän puhuu: - hän pagisob: varasta vähäine, odota vähäisen, minä se säkin - minä n'etsän havadan vaihetan vaihetan taas veljen kanssa. Ja - mööst veljen ked. I se tuli se tuli mies säkin kera kotiin, - m'es havadan ked kot'he, i it- ja hänen rikas veljensä huo- - sese hänen velj bohat homaits, maitsi, että hänellä taas säkki - mis'je hänel mööst havad en- entistä paljoa somempi, ja hän - tist äijät t'somemb, i hän uh- sangen kovasti alkoi halata - tei jalos sjalaiskans veljen ked veljen kanssa säkkejä vaihtaa, - havadil vaihetada, i b'ednij ja köyhä veli häntä ei estel- - velj häntast ei otkasint; ho ha- lyt; he säkkejä vaihtoivat. Ri- - vadil vaihetettihe. Bohat velj kas veli otti sen säkin ja kut- - otti ne'tsän havadan i kutsui sui kaiken sukunsa ja heimon- - itsese kaigen sugun i heimon sa ja rikkaita kauppamiehiä - i bohatit kuptsit lounkile. I puoliselle. Ja tulivat, keräy- - tultihe, k'erätihesei kaik hä- tyivät kaikki hänen sukulai- - nen rodovij i kuptsad boha- sensa ja rikkaat kauppamiehet, - tad, i kons kaik ativod kerä- ja kun kaikki vieraat keräytyi, - sihesei, sanui hän: _havad a- sanoi hän: _säkki auki!_ Säkki - vaidate!_ Havad avaisihe, i ha- avoihe ja säkistä läksivät kaksi - vadas-päi läkstihe kaks musji- miestä, ja paalikat heillä kä- - kat, i palikat heiläse kädes, i dessä, ja he alkoivat lyödä - hö lööskattihe ativoit palikoi- vieraita paalikoilla sangen ko- - den ked uhtei jalos, i itstäse vasti, ja itseänsä isäntää vielä - isandat völ jalombah, mise kovemmin, että paljo vierai- - äi ativoit pagettihe pertis-päi ta pakenivat pirtistä lakitta - s'aapkata irdale i joostihe kot- ulos ja juoksivat kotiin. Tus- - he. Tuskas jälgmäigi itse i- kassa viimein itse isäntä sa- - sänt sanui havadale: _havad noi säkille: _säkki kiinni!_ ja - salptate!_ i mus'jikad palikoi- miehet paalikoinensa menivät - den ked mänthe tagaisi hava- takaisin säkkiin, ja säkki sal- - daha, i havad salpsihe. I lo- pautui. Ja lopulla vieraat - pul ativod völ lötihe isändän, vielä pieksivät isännän, että - mise hän heitäte maniti. I hän heitä narrasi. Ja nyt tuli - nygyide tegihe netsä bohat siitä rikkaasta veljestä mokoma - velj mugoitte gor'ahine, mit- vaivainen, kuin ennen oli toi- - te edel oli toine velj gor'a- nen veli vaivainen. Hänellä - hine. Hänel oli uhtei tsoma oli sangen soma säkki, mut- - havad, a hän kons tahteli siit ta hän kun tahteli siitä sä- - havadas mujada, läkstihe ha- kistä maistaa, läksivät säkistä - vadas-päi kaks m'est i palikoil kaksi miestä ja paalikoilla al- - lööskattihe häntast; no nuus'jnij koivat lyödä häntä; mutta köyhä - velj eli sen toisen havadan ked, veli eli sen toisen säkin kanssa - kuni hän hengis. niinkauvan, kuin oli hengissä. - - - - -2. Tsar Pirras och hans hund. - - Tsaar Pirras i hänen koir. Tsaari Pirras ja koiransa. - - Ei kudamos lidnas oli tsaar Eräässä kaupungissa oli tsaari - nimet Pirras, i hänel oli noor nimeltä Pirras, ja hänellä oli - poig, kudamot kutsuttihe Pau- nuori poika, jota kutsuttiin - laks. Pirras l'ubij hänt uhtei Paulaksi. Pirras rakasti häntä - jalos, i pani hänele kolmed sangen suuresti, ja pani hänelle - katsjad. Yks heis sööt' hän- kolmet katsojat. Yksi heistä - tast itsese rinthil, toine hänen syötti häntä riimuillansa, toinen - pesetteli a kolmans katsui. Pir- pesetteli häntä ja kolmas katsoi. - rasal oli muga-s'je sokol i koir, Pirraksella oli niinikään havukka - kudamoihi hän oli uhtei ohot- ja koira, joihin hän oli suuresti - nik, i l'ubij heitäse ei vähäl. mieltynyt, ja rakasti heitä ei - l tegihe Pir- vähin. Muutamana aikana sattui - rasale erikada itsese tanhas it- Pirras eriämään talostansa vai- - sese naisen ked, kudamon kut- monensa, jonka kutsuivat Aradei- - suiba Aradeiaks. Hän jätti Pau- aksi. Hän jätti Paulasen edellä - laisen edel sanotuile kolmele sanotuille kolmelle hoitajalle, - katsjale, kudamoile pagisi, mis'e joille puhui, että hoitaa häntä - katsta hänt parembah. Siit-s'je parhain. Samassa tuvassa, kus- - pertis, kudamos Paulaine, olti- sa Paulanen, olivat myös havuk- - he i sokol i koir. Kons tsa- ka ja koira. Koska tsaarin poika - revit's uinois itsese kättudes, nukkui kätkyessänsä, hoitajat - katsjad läksiba toishe perthe, läksivät toiseen tupaan, jotta ei - mis'e ei bespokoida häntast it- häiritä häntä pakinoillansa; Si- - sese paginoil. Siihe aigha, kons nä aikana, koska tupaan ei - perthe ni ketä ei jäänud, läks' ollut ketään jäänyt, läksi sei- - salman al t'sogas-päi uhtei suur nän alta nurkasta päin hir- - us'j, kudam siirtihe kättuden viän iso käärme, joka siirti- - nost i laati söda lapsen. So- he kätkyen luoksi ja mieli - kol, kons nägist us'jan, träh- syödä lapsen. Havukka, kun näki - nijhe, siit hän tolkais itsese käärmeen, säikähti, mutta sitte - nen'al koirat, kudamole hän hän toukkasi nokallansa koiraa, - andoi tedada, mis'e vardeitsis' jolle hän antoi tietää, että - kättudes venujan p'enikäisen. vartioitsisi kätkyessä venyjän - Koir kut pigai nägist us'jan, pienukaisen. Koira heti kun näki - kerdal skonkahti hänen päle käärmeen, loiskahti hänen pääl- - i savodi hänen ked hambastel- lensä ja rupesi pureilemaan hä- - tase. Us'j puri koirat äi siois, nen kanssansa. Käärme puri koi- - a agjal koir oigensihe i söi raa moneen kohtaan, mutta lopulla - n'etsän us'jan surmha-sai. Sii- koira sai voiton ja söi sen - he aigha, kons koir i us'j ham- käärmeen loppuun asti. Siihen ai- - basteltihesei, sorthe hö lapsen kaan, koska koira ja käärme pu- - kättudes-päi maha, i sil kättu- reilivat toisiansa, sortivat he - del kaigen hänen katteiba, a lapsen kätkyestä maahan, ja sillä - pert oli kaik rätustetud us'jan kätkyellä kokonaan hänen kaitti- - i koiran verel. Koir, kut pi- vat, mutta koko tupa oli räädys- - gai söi us'jan, panihe venuda tetty käärineen ja koiran verel- - kättudele. Teräväs siit mänthe lä. Koira, heti kun oli syönyt - sihe perthe katsjad. Kons nä- käärmeen, panihe maata kytkyelle, - gistiba veren laval i koiran Pian jälkeen menivät siihen tu- - magades kättudel, tuli m'elele paan hoitajat. Kun näkivät veren - heilese, mis'e koir söi lapsen. lattialla ja koiran maatessa kät- - Pölgastuttihe uhtei lujas i it- kyellä, tuli heille mieleen, että - kettihe verehjsil kyyndlil. Yks koira oli syönyt lapsen. He pel- - heisäse jooks tsaritsan nost i jästyivät sangen kovasti ja itki- - sanui hänele, mis'e koir söi vät verisin kyyn. Yksi heistä - hänen l'ubiman poigan, kuda- juoksi tsaarinnan luoksi ja sanoi - mos-päi veri valoihe kaiket per- hänelle, että koira oli syönyt - tit möte. Tsarits kuulist mu- hänen rakastetun poikansa, josta - goman abedahsen v'estin i ki- veri oli valunut ympäri koko - dastaskans kaikhe itsese äänhe tuvan. Tsarinna kuuli mokoman su- - oh! oh! Pirras kulisti äänen rullisen sanoman ja alkoi hautaa - i jälgmäigi, kons nägisti itsese täyteen ääneensä oh! oh! Pirras - naisen vähäl hengel, staraihe, kuuli äänen ja jälkeenpäin, kun - kut pidab antta hänele abut. näki naisensa vähissä hengin, - Kons hän tuli meelhe, hän ky- mietti miten pitäisi antaa - hänelle apua. - sui hänt, mi hänele tegihe. Kun hän tointui, kysyi hän, mikä - Kut pigai tedist kaigen, terä- hänelle tuli. Heti kun sai tietää - vas käralsihe itsese kothe, i kaiken, terävään riensi kotiinsa, - kons tuli sihe perthe, kuda- ja kun tuli siihen tupaan, jossa - mos oli p'enikaine, tolko koir pienokainen oli, niin koira kun - nigist hänen, sil t'sasul hänen näki hänen, kohta tuli hänen - nost tuli, lastiskansihe i osut- luoksensa, liehakoitsi ja osoit- - teli hänele händal itsese ihas- ti hänelle hännällä ihastuksen- - tusen. Siit tsarits sanoi tsari- sa. Sitte tsaarinna sanoi tsaa- - le: 'riko sitä prokl'atajat koi- rille: 'lyö se kirotta koira - rat surmha-sai; hän kaigen tegi kuoliaksi; hän kaiken sen on- - meile n'etsän b'edan. Siit Pir- nettomuuden meille teki. Sitte - ras fatij itsesä m'etsin i t'sa- Pirras tempasi miekkansa ja - poi koiran kahteks, i siit ru- löi koiran kahdeksi, ja sitte - bettibe katsmaha, kus-päi n'et- ruvettiin katsomaan, kusta päin - sä veri läksi. Jälgmäigi nägis- se veri läksi. Viimein näkivät - tiba us'jan, kudam venui laval käärmeen, joka venyi lattialla - kättut vast. Tsaar katselihe hä- kätkyen vieressä. Tsaari katseli - nen uhtei hyvas i nägisti hä- hänen varsin tarkkaan ja näki - nel äi ranuit, mugas'je i koi- hänellä paljo haavoja, niin myös - ral nägisti äiat' heiase, kuda- koiralla näki paljo niitä, jotka - mot us'j hänele hambasteli. käärme oli hänelle puraisnut. - Siit tedisti Pirras, mi vigata Siitä havaitsi Pirras, että - rikoi itsese l'ubiman koiran, i syyttä surmasi rakkaan koiransa, - kons libuttiba kättuden, n'et- ja kun siirtivät kätkyen, löysi- - sän p'enikoisen poigan löysiba vät sen pienukaisen pojan hänen - hänen al eläban. alta elävänä. - - - - -3. Mannen och räfven. - - - Mus'jik i reboi. Mies ja repo. - - Mus'jik ajoi kalan ked, ka- Mies ajoi kalan kanssa, kaloja - lat lat's täys. Ajoi, ajoi, doro- puolikko täynnä. Ajoi, ajoi, - gan laptas lumes venub reboi. tien vieressä lumella venyy re- - Hän, reboi, heitanusei muitei po. Hän, repo, oli heittäynyt - kooljaks. Mus'jik ot' n'etsän ilman kuoliaiksi. Mies otti sen - reboin i dumaib, mi-s'e hän revon ja arvelee sitä kuoli- - kolij, pani kalalatshu, ajab do- aksi, pani kalapuolikkoon, ajaa - rogat möte. A reboi sigä-päi tietä myöten. Mutta repo siellä - ot' kalan kaigen i rojib doro- otti kaikki kalat ja nakkelee - gat möte lumele. Itse pageni pitkin tietä lumelle. Itse pakeni - jälgmäiseks i lat'sun mööst ent- viimeiseksi ja katti puolikon - seks katei. Mus'jik tuli kotihe, taas entiselleen. Mies tuli ko- - itsese akale sanob: "minä, ak, tiin, sanoo akallensa: "minä, ak- - olin i ostin odvad uhtei ka- ka olin ja ostin varsin huokiat - lad, i völ dorogal löysin su- kalat, ja vielä löysin tieltä - ren uhtei reboin kooljan, as- hyvin suuren kuolleen revon, as- - tuske katsuhtamaha!" Mäntihe tupas katsomaan!" Menivät ja - i tultihe saraile, avaitihe lat- tulivat vajaan (liiteriin), au- - sun, latsus ei leent ni reboit kaisivat puolikon, puolikossa ei - ni kalat. ollut ei repoa ei kalaa. - - N'etsä reboi, kut oli ka- Repo kun oli kalat tiel- - lad dorogale rojint i itse le nakellut ja itse läh- - uidint, mäni, kalan kaigen do- tenyt, meni, keräsi kaikki - rogat möte keräis i vöi n'et- kalat pitkin tietä ja vei ne - sän kalan nagriskoopha. Tuli kalat nauriskuoppaan. Tuli sii- - sihe händikas, kysub reboil: hen hukka, kysyy revolta: "mitä - "min sinä komaine sööt?" Re- sinä kummiseni syöt?" Repo sa- - boi sanob: "söön minä kalat." noo: "syön minä kaloja." Hukka - Händikas mööst kysub hänet: taas kysyy häneltä: "mistä sait - "kus otit sä n'etsän kalan?" sinä ne kalat?" Repo pakisi: - Reboi pagis': "oi sie komaine, "oi sinä kummiseni, sinä kum- - sie komaine, minä kun olin miseni, minä kun elin kylässä, - d'erevn'as, i istuimoi, istuimoi ja istuusin, istuusin lähteen - lähtken reunale, i händan sin- reunalle, ja päästin hännän sinne - ne päästin lähtkehe, i ongitin lähteesen, ja ongein kaloja, ja - kalat, i händha tartui uhtei häntään tarttui kovin paljo ka- - äi kalat, sen minä i söön. Mä- loja, niitä minä syön. Mene- - neske i sinä, komaine, d'e- päs sinäkin, kummiseni, ky- - rern'ahan, istte lähtken reu- lään, istu lähteen reunalle, - nale, händ päästä lähtkehe i päästä häntä lähteesen ja pidä - pidä sigä hätk uhtei! Hot hö siellä kauvan aikaa! Jos kalat - kalad liikuteltais händas, sinä liikuttelisivat hännästä, sinä - händat ala ota!' häntää elä ota!" - - Mäni händikas, muga i ra- Meni hukka ja teki niin, - doi, kut reboi nevoi, istuihe kuin repo neuvoi, istuutui läh- - lähtken reunale, händan pääst' teen reunalle, päästi hännän - lähtkehe. I irdal suur uhtei lähteesen. Ja ulkona oli sangen - pakaine, i händikahal händan kova pakkanen, ja hukalta kyl- - lähtkehe kylmi, mis'e agjal mi hännän lähteesen, että lo- - händat ei voi otta. Naised pulla häntää ei voi nostaa. Nai- - tultihe vedele i otettihe hän- set tulivat vedelle ja ottivat - dikast korondoil panta i löti- hukkaa korennoilla panna ja - he händast uhtei jalos. Hän- löivät häntä kovin jalosti. - dikas kun akois pageni, händ Hukka kun akoista pääsi, häntä - lähtkehe jäi, sinne katteis. Ku- lähteesen jäi, sinne katkesi. - ni n'ene akad oltihe vedel, Sillaikaa kun akat olivat ve- - n'etsä reboi tuli naisten perthe, dellä, tuli repo naisten - i naisil stolal kyrsit segoite- pirttiin, ja naisilla oli pöy- - tud patha; n'etsän reboi raas- dällä kyrsäsiä seoitettu pataan; - mestan söi, i padan kumois sen taikinan repo söi, ja ku- - itselese päha, i jookseskans mosi padan päähänsä, ja al- - mööst dorogat, möte metsha. koi taas juosta tietä myö- - I dorogal homais hän händi- ten metsään. Ja tiellä huo- - kahan, kudam jooksob hända- masi hän hukan, joka juoksee - ta i vongub. Reboi hänel ky- hännättä ja vonkuu. Repo ky- - sui: "händan kuna sinä jätit, syi häneltä: "kunne sinä, kum- - komaine, kun silai händat ei miseni, hännän jätit, kun sinulla - le?" N'etsä händikas reboile häntää ei ole?" Hukka alkoi - p'enitseskans: "sä mintai käs- nuhdella repoa: "sinä minua käs- - kit d'erevn'aha isttase lähtken kit kylään istuutumaan lähteen - reunale, minä kuin istuimoi, reunalle, minä kun istuuin, niin - i händan milai lähtkehe kyl- hännän minulta lähteesen kyl- - mi, i sil aigal tultihe naised mi, ja sillaikaa tulivat naiset - vedele i mintai lötihe koron- vedelle ja löivät minua korennol- - doil pool surmha-sai, otva it- la puoli kuoliaksi, tuskin itse - se uidin." N'etsä reboi sanui pääsin pois." Repo sanoi hukalle: - händikahale: "i mintäi katsoske, "minuakin katsos, kummiseni, - komaine, muga-s'je lööthe, kun samoite lyötiin, kun minä tulin - minä tulin sintai d'erevn'aha kylään sinua vartioitsemaan; - vardeitsemaha; katso milai pään katso kaiken pääni löivät rik- - murettihe kaigen." -- -- -- ki." -- -- -- - - - - -4. Myran och herden. - - - Kus'jiaine i paimen. Muuriainen ja paimen. - - Paimen metsäs polti kus'jiais- Paimen metsässä poltti muuri- - pesän, kut kus'jiaine hänt ki- ais-pesän, kuin muuriainen hän- - bedas puri. Kus'jiaisel paha tä kipeästi puri. Muuriainen pa- - m'eles tegihe, a hänel muite hastui siitä, mutta muuten oli - oli vähä väget, ei voint pai- hänellä vähän voimaa, ei voi- - ment peksta. Siit sutundas nut paimenta pieksää. Suutuksis- - läks Jumalan noste, paimnen saan läksi Jumalan luoksi, pai- - päle s'alimahase, mis'e paim- menen päälle valittamaan, että - ned äijän leibmuruit pantas paimenet panevat paljon leipä- - maha; hän ei rohtint sanoda muruja maahan; hän ei rohjen- - paimnen pääle pesän poltan- nut sanoa paimenen päälle pesän - dat, mis'e hän eismäigi itse poltantaa, että hän ensin it- - hubin radoi paimnele: hänen se pahoin teki paimenelle: - puri kibedas. Jumal sanui: "voi- häntä puri kipeästi. Jumala sa- - bik uskta, praud om, min si- noi: "voipikin uskoa, tosi on, - nä pagiset, a omadik silai mitä sinä pakiset, mutta onko si- - nähjad i svidetel'at; minä mui- nulla näkiöitä ja todistajia; - tei en voi teit sudta." minä muuten en voi teitä tuomi- - Kus'jiaine läks nähjit ets- ta." Muuriainen läksi näkiöitä - maha, i mendes dorogal yks- etsimään, ja pakisee tiellä men- - näse itsese ked pagisob: "mi- nessä yksin itseksensä: "minun - lei pidab hämehauk löyta, n'et- pitää löytää hämähäkki, se hä- - sä hämehauk t'edab paimnen mähäkki tietää paimenen työn, - radon, mis'e hän elab joga sillä hän elää joka päivä niit- - päivän n'emiden koiriden ked." ten koirain kanssa." - Hän i löys hämehaugun i Hän myös löysi hämähäkin ja - sanui hänele: "tule milei, vei- sanoi hänelle: "tule minulle, - koi, nähjaks, minä paimnen veikkonen, todistajaksi, minä - ked Jumalan-no sudimoi." paimenen kanssa Jumalan luona - Hämehauk kysui: "mi teil mu- keräjöitsen." Hämähäkki kysyi: - gomit tegihe keskustoit, i mis "kuin teillä mokomia keskustoita - to suditoisei?" syntyi, ja mistä te keräjöitset- - - Kus'jiaine ei sanont, min- te?" Muuriainen ei sanonut, min- - t'ähte sudtihesei, tolko sa- tähden keräjöitsivät, hän vaan - nui hän hänele: "silei pidab sanoi hänelle: "sinun pitää tul- - tulda, Jumal itse sintai kutsui." la, Jumala itse kutsui sinua." - - Hö tultihe Jumalan noste, He tulivat Jumalan luoksi, - i Jumal netsil hämehaugul ky- ja Jumala alkoi kysyä hämähä- - syskans: "nägidik sinä, mise kiltä: "näitkö sinä, että pai- - paimen äijän leibmuruit pa- men paljon leipämuruja maahan - nob maha?" Hämehauk sanui: panee?" Hämähäkki sanoi: "pai- - "paimen ei le väär, hänel ei men ei ole syypää, hänellä ei - le mugoist sijat, kas söda, ei ole mokomaa sijaa, kussa syö- - stolat, kudamol leib t'sapta; dä, ei pöytää, jolla leipä leika- - hänel kons joudei 'aig, siit ta; konsa hänellä on joutava - hän i sööb." Jumal sanui hä- aika, niin hän syö." Jumala sa- - mehaugule: "sinun n'etsä pa- noi hämähäkille: "se sinun pa- - gin praud, a sinä kus'jiaine heesi on tosi, mutta sinä muu- - kaigen k'elastat; mint'ähte si- riainen valehtelet kaikki; min- - nä itseis lähelisen pääle vihan tähden sinä lähimäisesi päälle - kandat?" I Jumal andoi ku- vihaa kannat?" Ja Jumala an- - s'jiaist palikal selgha, i lykais toi muuriaista paalikalla sel- - häntast taivhas-päi maha, i mu- kään, ja lykkäsi hänen taivaasta - ga hän eeskäi keskel katteis, maahan, ja niin hän siitälä- - a hämehaugun Jumal ot' i hin keskeltä katkesi, mutta hä- - lasketi noral maha sent'ähte, mähäkin Jumala otti ja lasket- - min hän praudan pagis', i it- ti nuoralla maahan sentähden, - sese lähelisen päle ei vihat kun hän toden puhui ja lähimäi- - kandant. I siit päivas-sai te- sensä päälle ei vihaa kantanut. - gihesei hämehaugul itselase Ja siitä päivästä tekeysivät hä- - norad, kudamoil voib ylähaks mähäkillä itsellänsä nuorat, - da alahaks kävyda, a kus'jiai- joilla voipi ylös ja alas käydä, - ne siit aigas-sai kahtes palas, mutta muuriainen siitä ajasta - kut hän langeis ylähän-päi: alkain on kahdessa palassa, kun - kesk tegihe hoik, pä da ta- hän lankesi ylhäältä päin: keskus - gam sangtad. tuli hoikka, pää ja perä paksut. - - - - -5. Katten och mössen. - - - Kas'ji i hired. Kissa Ja hiiret. - - D'erevn'as oli kas'ji uhtei Kylässä oli aika iso kissa, - suur, kudam kaikit hirit sööb; joka syöpi kaikki hiiret, kus- - kus löytab, siit i tabadab i sa löytää, siinä tavoittaa ja - sööb. I n'ene hired, kudamod syöpi. Ja ne hiiret, jotka lopul- - lopud jätihe, keraisihesei la jäivät, keräysivät kaikki yh- - kaik yhlhe sijaha i ussoveti- teen paikkaan ja neuvottelivat, - tehe, mi n'etsile kas'jile tehta, mitä sille kissalle tehdä, ja - i kaikis tobjin hiir se dumai kaikkein suurin hiiri se arve- - i pagisob: "kerakkamai mö kai- li ja pakisee: "kerätkäämme yh- - kin d'engoit, ostkamai kellon teisesti rahoja, ostakaamme kel- - i sidokamai ne'tsile kas'jile lo ja sitokaamme sille kissalle - kaglaha; kun hän tuleskandob kaulaan; kun hän alkaa tulla kel- - kellon ked, muga mö kulis- loneen, niin me kuulemme ja - tamai i kaik pagenemai." D'en- pakenemme joka ainoa." Rahat - gad ho k'eratihe i kellon os- he keräsivät ja ostivat kellon, - tetihe, a ken heis n'etsän si- mutta ken heistä menee sito- - doskandob kas'jile kellon kag- maan sen kellon kissalle kau- - laha: yksin eba rohtkoi, i hot laan: yksin eivät rohkene, ja - kaigin mäntas, hän n'etsä ka- jos kaikin menevät, se kissa - s'ji heit sööb. Kellot ei roh- syöpi heidät. Kelloa ei rohjen- - titud ni-ken mänta sidomaha. nut kenkään mennä sitomaan. - Hiril d'engad mäntihe uhtei, Hiiriltä rahoja meni paljo, kel- - kel muitei jäi, kun edelpäi ei lo jouten jäi, kun edeltäpäin ei - dumaitud, mis'e heis sidojit tuumattu, että heissä sitojata - ei le. Mitte tahtot raat, kun ei ole. Mikä työ tahtonsa, kun - edelpäi et dumai, kävub kut edeltäpäin et ajattele, käypi - hiril kellon sidont. kuin hiirillä kellon sidonta. - - - - -6. Tranan, räfven, anden och hönan. - - - Kurg i reboi. Kurki ja repo. - - Kurg jäi talveks, reboi tu- Kurki jäi talveksi, repo tu- - li, kysub: "kut silei kurg elä- li, kysyi: "kuinka sinä kurki - da?" Kurg sanoi: "mi minun elät?" Kurki sanoi: "mitä mi- - elämises, kun milai ni-mitä sö- nun elämisestäni, kun minulla - mist ei le." Reboi sanui: "o- ei ole mitään syömistä." Repo - penda sä mintäi, kurg, lend- sanoi: "opeta sä minua, kurki, - maha, mä sintäi sötan talven." lentämään, mä sinua syötän tal- - Hän i söti talven, i tuli ke- ven." Hän myös syötti talven, - sä, "no, sanui, openda lend- ja tuli kesä, "no, sanoi, opeta - maha!" lentämään!" - - Kurg sanob: "istutehe selg- Kurki sanoo: "istuutu sel- - ha, mä sintäi opendan!" Re- kään, mä sinua opetan!" Repo - boi istuihe i n'etsä kurg lent', istuutui ja se kurki lensi, len- - lent', lent', lent' ylähaks, i si- si, lensi, lensi korkialle, ja - gä jät' reboin, kudam langeis siellä jätti revon, joka lankesi - maha i katkais itsese jalgan. maahan ja katkaisi jalkansa. - I n'etsä kurg laskihe maha i Ja kurki laskihe maahan ja - kysub: "kuitei silei, reboi, leta kysyy: "kuinka sinulla, repo, - oli?" "Hyvä, sanob reboi, oli, lentää oli?" "Hyvä, sanoo repo, - a jalgan katkaisin." -- "No, oli, mutta jalan katkaisin." -- - sanui kurg, kun katkaisit, ka "No, sanoi kärki, kun katkai- - katkaida!" sit, niin katkaise!" - - - Sors i kana. Sorsa ja kana. - - Jäi sors talveks. Kana sa- Jäi sorsa talveks. Kana sa- - nob: "kut silei sors eläda?" noo: "kuinka sä sorsa elät?" - Sors sanob : "nälgha kolen, sö- Sorsa sanoo: "nälkään kuolen, - da ei le ni-mitä." N'etsä kana syödä ei ole mitään." Kana sanoi - sanui sorsale: "openda sä min- sorsalle: "opeta sä minua uimaan, - täi ujumaha, mä sintäi talven mä sinua talven syötän." Sii- - sötan." Siit i söti sorsat tal- tä myös syötti sorsaa talven. - ven. Tegihe kesä, "nygyide Tuli kesä, "nyt opetan, - opendan, sanui sors, astu sa- sanoi sorsa, astu pyydämme - mai yhtes räpusuden." N'etsä yhdessä rääpystä." Kana al- - kana ujuskans sorsan jälghe koi uida sorsan jälkeen ran- - rannas-päi i uptaskans. "Oi nasta ja upota. "Oi sorsa up- - sors uptan!" -- "Hot uptat, ka poan!" -- "Jos uppoat, niin - sä upta!" -- "Oi sors upsin!" uppoa!" -- "Oi sorsa upposin!" - -- "Hot upsit, muga upsit." -- "Jos upposit, niin upposit." - -- Hän i uppois kans. -- Ja kana myös upposi. - - - - -7. Tre bröder blifva rika. - - - Kolmen veljesen bohatunt. Kolmen veljeksen rikastuminen. - - Endei eletihe kolmen velje- Ennen eli kolme veljestä ja - sed, i n'ene jagoihesei: yhtele ne jakoivat välillänsä: yhdelle - tuli gominlabidoine, toisele tuli riihi-lapio, toiselle kissa, - kas'ji, kolmandele niinkät'sine. kolmannelle niinikeränen. Se - N'etsä labidoisen ked vanhemb vanhin veli riihi-lapion kanssa. - velj läks rahfhasehe. Astui, läksi vaeltamaan. Astui, as- - astui, i tuli gomnaha, gom- tui ja tuli riihelle, riihessä - nas mus'jik rugeben pubtastab, mies ruista puhdistaa, jyvän - jyväisen kandab t'sogaha, a kantaa loukkoon, ruumenen toi- - runguden toishe. N'etsä sanui seen. Se poika sanoi hänelle: - hänele briha: "mäne mugoitt'e "mene mokoma rukiin puhdis- - rugehen puhtastaj kothe, kuni taja kotiin, sillaikaa kuin sinä - sinä sööt i havadan toot, sini syöt ja säkin tuot, minä ne - minä n'etsän rugehen selgitan." rukiit selvitän." Mies meni, - N'etsä mus'jik mäni, söi, i söi, ja kun tuli syömästä - kons tuli sömas-päi tagaisi, takaisin, olivat sillä pojal- - n'etsil brihal rugehed jo sel- la rukiit jo selvitetyt. Mies - gitetud. Mus'ijk kysub bänel: kysyy häneltä: "mikä kone - "mi silai n'etsä statjaine, ku- se sinulla on, joka rukiit sel- - dam rugehen sel'gitab?" "Om vittää?" "On minulla riihi- - milai labidoine", sanui briha, lapio", sanoi poika, ja osoit- - i osuti hänele labidoisen. Mu- ti hänelle lapioisen. Mies - s'jik kysub: "min sinä pagitset kysyy: "mitä sinä pyydät - n'etsiit labidoises?" Hän n'etsä siitä lapiosta?" Poika nos- - briha noust labidoisen seisma- ti lapion pystöön ja sanoi: - ha i sanui: "n'etsän kortan "sen korkuisen läjän raho- - kogon dengoit." Mus'jik i an- ja." Ja mies antoi, ja se - doi, i n'etsä briha läks kothe poika läksi kotiin ja rikas- - i bohatui. tui. - - Toine velj sanob: "kut mi- Toinen veli sanoo: "kuinka - lai pidab bohatuda? Lähtta i minun pitää rikastua? Lähtenen - milei kas'jin ked rahfhase." minäkin kissan kanssa kulke- - I läks n'etsä velj keskmaine. maan." Ja se keskimäinen veli - Astui, astui, i tuli n'engoma- läksi. Astui, astui, ja tuli erää- - ha lidnaha, i katsob, vedetas sen kaupunkiin, ja katsoo, ve- - m'ehen hirile sömaks. Hän tävät miehen hiirille syödä. Hän - sanui: "min andatei, ka minä sanoi: minkä annatte, niin minä - mänen?" Hö äi dengoit hä- menen? He paljon rahoja hä- - nele toigotetihe. I mänöb n'et- nelle lupasivat. Ja mene se poi- - sä briha i panese aitha maga- ka ja paneikse maata aittaan, - ta, kudam täys hirakaisit. Kons joka oli täynnä hiiriä. Kun hii- - tuleskatas hirakaised händast ret alkavat tulla häntä syömään, - söömha, hän pääst kas'jisen si- hän päästi kissan povestansa, ja - sälis-päi, i n'etsä kas'ji rikoi se kissa tappoi heidät kaikki. Ja - heit kaigit. I mänthe homis- miehet menivät aamulla kat- - sol mus'jikad katsmaha: hira- somaan: hiiriä lavitsat täyn- - kaisit lautsalised täydet, kaik nä, kaikki tapetut, mutta yk- - rikotut, a yks hiir tobj istub si iso hiiri istuu miehen rin- - m'ehen rinthil. I nous n'e- tahilla. Ja nousi poika, tu- - tsä briha, tuli perthe i osut li pirttiin ja osoitti sen elä- - n'etsän sverisen, kudam kaik vän, joka kaikki hiiret tappoi. - hired rikoi. I kysui lidnan Ja kysyi kaupungin päämies: - isand: "min sä hänes pagitset?" "mitä sä siitä tahdot?" Hän - Hän libuti kas'jin korvis ylä- kohotti kissan korvista ylös - haks i sanui: "n'etsän kortden ja sanoi: "tuon korkuuden an- - andanet hobedat, ka i minä tanet hopiata, niin minä kis- - kas'jin andan." Hän i andoi, san annan." Hän antoikin, - i n'etsä briha tuli hobedan ked ja poika tuli hopian kanssa - kothe i bohatui jalost. kotiin ja rikastui suuresti. - - Kolmans noremb velj sa- Kolmas nuorin veli sanoo: - nob: "lähtta muga i milei niin- "lähtenen muka minäkin niini- - kät'sisen ked rahfhase, mis'e keräsen kanssa ihmisiin, että - i milai bobatuda." I läks n'et- minäkin rikastuisin." Ja läksi - sä noremb velj, mäni, mäni, se nuorin veli, meni, meni, - tuli järven rantha i istuihe tuli järven rantaan ja istuutui - randaisehe i punoskans noran. rannalle ja alkoi punoa nuoraa. - I Vedehine nägisti bänen i Ja Wetebinen näki hänen ja - olgoti itsesä vonukan: "mäne lähetti pojan poikansa: "mene - katsmaha, min n'etsä mus'jik katsomaan, mitä se mies raa- - radab!" Mäni i sanob: "tät käsk taa!" Meni ja sanoo: "ukko - kysuda, min sinä radat." Hän käski kysymään, mitä sinä teet." - n'etsä briha sanob: "punon mi- Hän se poika sanoo: "punon - nä noran pagitase teis entsis köyttä vaatiakseni teiltä entis- - vosis n'edoimkan. A kun etei ten vuotten rästiä. Waan kun - andkoi n'edoimkat, kärin jär- ette maksa rästiä, käärin jär- - ven kät'sile, vedan veden pät'- ven kerälle, vien sen uunin - sile." N'etsä Vedehisen vo- perälle." Wetehisen pojan poi- - nuk mäni t'ätase loste i sanui: ka meni ukkonsa luoksi ja sa- - "oi t'ätoi! istub mus'jik järven noi: "oi ukko! istuu mies jär- - randas, punob noran i pagit- ven rannalla, punoo köyttä ja - sob meis entsis vosis ne- vaatii meiltä entisten vuotten - doimkan. A kun emai andkoi rästiä. Waan kun emme maksa - nedoimkat, kärib järven kät- rästiä, käärii järven kerälle, - sile, vedab veden pätsile." viepi uunin perälle." Ukko sa- - T'ät sanob: "nah n'etsile mi- noo: "vie sille minun sauvaa- - nun palits; kut hän lykaidab ni; kun hän nakkaa sen sau- - n'etsän palitsan sinus ylömba, van korkiammalle, kun sinä, - ka i kärib järven kät'sile, ve- niin myös käärii järven keräl- - dab veden pät'sile." le, viepi uunin perälle." - - Vonuk mäni n'etsän palit- Poikanen meni sen sauvan - san ked i sanui mus'jikale: kanssa ja sanoi miehelle: "uk- - "t'ät käsk sintäi n'etsän palit- ko käski sinun tuon sauvan - san lykaita; kun sinä ylömba nakata; sinä ylemmäksi nak- - lykaidat, kut minä, ka i den- kaat, kun minä, niin me rahat - gat andamai." Hän n'etsä Ve- annamme." Se Wetehisen po- - dehisen vonuk itse lykais edel jan poika nakkasi ensin uhka - uhtei ylahaks, i kons largeis, korkialle, ja kun putosi, puoli - pool palitsat upponis maha. sauvaa upposi maahan. Se - N'etsä briha sanoi: "noustas- mies sanoi: "nosta'pas sauva - ke palits maas-päi i andaske maasta ja annapas minulle; - minule; minä sinun jälgit en minä sinun jälkiäsi en rupea - noustaskande." I Vedehisen nostamaan." Ja Wetehisen po- - vonuk noust palitsan i andoi jan poika nosti sauvan ja an- - n'etsile brihale. I hän ot' n'et- toi sille miehelle. Ja hän otti - sän palitsan käthe i sanob: "pust sen sauvan käteensä ja sanoo: - tuldas pilved, minä lykaidan "annas pilvet tulevat, minä nak- - palitsan n'enihe pilvihe, hän i kaan sauvan niihin pilviin, - sinne tartub." "Oi, sanui Ve- sinne se myös jääpi." "Oi, sa- - dehisen vonuk, ala lykaida! noi Wetehisen pojan poika, elä - t'ätain mintäi lajib i lööb." I nakkaa! ukko minua toruu ja - mäni palitsan ked t'ätase loste lyöpi." Ja meni sauvan kanssa - i sanui hänele, mi ladib pil- ukkonsa luoksi ja sanoi hänelle, - vihi tartutada mus'jik palitsan. että mies hankkei pilviin tartut- - Vedehine sanui hänele: "mäne tamaan sauvan. Wetehinen sanoi - kutsu händast hebot kandmaha hänelle: "mene kutsu häntä he- - ymbri järves!" voista järven ympäri kantamaan!" - - Mäni vonuk i sanui mus'ji- Meni poikanen ja sanoi mie- - kale: "t'ätain käsk sintäi hebot helle: "ukko käski sinua he- - ymbri järves kandmaha, ku- voista järven ympäri kantamaan, - dam se paremba kandab; kun ken se paremmin kantaa; kun - sinä kandat, ka i dengad an- sinä kannat, niin rahat annam- - damai." N'etsä Vedehisen vo- me." Wetehisen pojan poika - nuk kandaskans edel, kins'joit, alkoi ensin kantaa, kiinnitti, - kins'joit, kins'joit, i ei voint kiinnitti, kiinnitti, ja ei - kantta, a briha kun ot hebon, istui voinut kantaa, mutta mies kun otti - ratshile, ajoi hänel ymbri järves. hevoisen, istui ratsahin, ajoi hä- - Mööst läks n'etsä Vedehisen nellä järven ympäri. Taas läksi - vonuk, mäni i sanui t'ätale: Wetehisen pojan poika, meni ja - "oi t'ätoi! minä en voint he- sanoi ukolle: "oi ukko! minä en - bot ni mitä kantta, a kun mu- voinut hevoista mitenkään kan- - s'jik jalgoil keskhe fatij hebon, taa, mutta kun mies jalkainsa vä- - kandist' ymbri järves, da ei liin tempasi hevoisen, kantoi jär- - ni higostunt." ven ympäri, ja ei hiostanutkaan." - - Vedehine sanui hänele: "mä- Wetehinen sanoi hänelle: - ne, kutsu jättho händast; hän "mene kutsu häntä kilpajuoksuun, - kun jätab sinun, ka i kärib jos hän jättää sinun, niin kyl- - järven kät'sile, vedab veden lä käärii järven kerälle, vie - pät'sile." sen uunin perälle." - - Läks netsä Vedehisen vonuk, Läksi Wetehisen pojan poi- - tuli i sanui mus'jikale: "t'ät käsk ka, tuli ja sanoi miehelle: "uk- - sintäi jättho kutsta, kudam ko käski sinua kilpajuoksuun, - meis jätab toisen, kun sinä ken meistä jättää toisen, kun - jätät, ka i d'engad andamai." sinä jätät, niin rahat annamme." - N'etsä briha sanui hänele: "nak- Se mies sanoi hänelle: "tuossa - hus kaskudes om milai kolm- kaskessa on minulla kolmiöinen - öine poig; i hän jätab sintai. poika; sekin sinun jättää. Me- - Mene i kis'ni sigä, siit hän ne ja karjaise siellä niin hän - sinun ked jättho lähtob." Hän sinun kanssasi jättöön lähtee." - i mäni i kis'nij, i penshas-päi Hän meni ja karjaisi ja jänis - jänis jookseskans, da jät' hän- alkoi juosta pensaasta, ja jätti - dast. N'etsä vonuk tuli tagaisi hänen. Poikanen, tuli takaisin - i sanui t'ätalese: "oi t'ätoi! ja sanoi ukollensa: "oi ukko! - kolmöine laps da mintai jät." kolmiöinen lapsikin minun jätti." - - "Mäne, sanui Vedehine, da "Mene, sanoi Wetehinen, ja - kutsu händast völ bortsale." kutsu häntä vielä painelolle." - Hän i mäni i sanui: "t'ätain Hän meni ja sanoi: "ukko käs- - käsk bortsale kutsta, kudam ki painelolle kutsua, ken sor- - sordab toisen; kun sinä sor- taa toisen; kun sinä sorrat, - dat, ka i d'engad andamai." niin rahat me annamme." - Hän n'etsä briha sanui: "mä- Mies sanoi: "mene tuonne - ne nakhu pikkuisehe, om mi- pikkuisen, on minulla pensaan - lai penskan taga sada voosne takana satavuotinen ukko, lyö - uk, iske händast dubinal, i sitä kepillä, hänkin sinun sor- - hän sintai sordab." taa." - - Hän mäni, sigä penshan ta- Hän meni, siellä pensaan - ga kondij, hän isk dubinal, i takana kontio, hän löi kepillä, - kondij skotsij i tabasihe hän- ja kontio hyppäsi ja tavoitti - dast, i vanut', vanut', vanut', hänen, ja muokkasi, muokkasi, - i p'eks' hänt pool surmha-sai. muokkasi ja pieksi hänen puolin - Hän vähäs henges tuli t'ätase kuoliaksi. Hän vähissä hengin - loste i sanoi t'ätalese: "oi t'ä- tuli ukkonsa luoksi ja sanoi ukol- - toi! i sada voosne uk mintai lensa: "oi ukko! satavuotinen - p'eks' i vanut' surmha-sai." "Mä- ukkokin pieksi ja vanutti minun - ne, sanui Vedehine, kysu mu- kuoliaksi." "Mene, sanoi We- - s'ijkal, äijänik hän pagitsob n'e- tehinen, kysy mieheltä paljonko - doimkat?" Hän i mäni i ky- hän vaatii rästiä." Hän meni - sui: "äijänik sinä pagitset n'e- ja kysyi: "paljonko, sinä vaadit - doimkat?" Hän sanob: "yks n'et- rästiä?" Hän sanoo: "yhden täy- - sä täys kolpakoinen kuldat." I den hatullisen kultaa." Wete- - mäni n'etsä Vedehinen t'ätase hinen meni ukkonsa luoksi ja - loste i sanui hänele: "yhten sanoi hänelle: "hän vaatii yh- - kolpakoisen pagitsob kuldat täy- den hatullisen täynnä kultaa." - den." A netsä briha karan Mutta mies kaivoi kuopan maa- - kaivui maha i kolpakoishe rei- han ja laitti reijän hattuun, ja - gun tegi, i sigä karan pääl pi- piteli hattua siinä reijän pääl- - deli kolpakost. I Vedehine toi lä. Ja Wetehinen toi kultia - kuldit mus'jikale kolpakoishe, miehelle hattuun, ja ne kullat - i n'ene kuldad karaha mänthe, menivät kuoppaan, ja Wetehi- - i Vedehine kandist', kandist', nen kantoi, kantoi, ja täytti - i täyt' n'etsän karan i kolpa- sen kuopan ja hatun. Mies - koisen. I pani n'etsä briha pani kullat säkkiin ja läksi - kuldad havadaha i läks kot'he. kotiin. Ja tuli kotiin ja al- - I tuli kot'he i eläskans bohatas koi eleskellä uhka rikkaasti - uhtei lujas itsese veljesiden veljestensä kanssa. Ja niin - ked. Da i völ elätas da oldas. ovat ja elävät vieläkin. - - - - -8. Några ordspråk och gåtor. - - - Homendes mudreniemb ehtat. Aamu on ehtoota viisaampi. - Aig vajehtelese i rist'it vajeh- Aika vaihteleikse ja ihminen - telese aigal. vaihteleikse ajan kanssa. - Aig toob t'ynen meren, aig Aika tuopi tyynen meren, ai- - vootjan venhen. ka vuotavan venehen. - Ei i tsar kuldat sö. Ei kuningaskaan kultaa syö. - Yhtäi kala vedes, ei yhtäi las- Ainian kala vedessä, ei ole - james. aina apajassa. - Yhtäi uus tsomemb, ensne hot Aina uusi hempiämpi, ehkä en- - paremb. tinen parempi. - Ak vanh vinan joob, laho pu Akka vanha viinan juopi, la- - veden vedab. ho puu veden vetääpi. - Ak dorogas-pai tagaisi pöörd- Akka tieltä pyörteleikse, ei mies - lese, mus'jik hot huba ei pahanenkaan (käänny ta- - pöördelt'e. kaisin). - Anda Jumal aigad mäntä, päi- Anna Jumala ajat mennä, päi- - vad kuldaised kuluda. vät kultaiset kulua. - Anda yhtäi Jumal kyllal söda, Anna ainakin Jumala kyllin - kyllal joda, kyllal antta ky- syödä, kyllin juoda, kyllin - laha. antaa kylälle. - Anda valdat pahale, enamb Anna valtaa pahalle, enemp' - ota itseleis. ota itsellesi. - Hyvä andab vähäises, paha i Hyvä antaapi vähästä, paha ei - äijäs ei anda. anna paljostakaan. - Ei kiirhul etähaks mäntä. Ei kiireellä kauvas mennä. - Lapses om äi lis'at: kalan saab, Äijän lapsesta apua: kalan saa- - kaks sööb. pi, kaksi syöpi. - Lämbemb tuuliaisen al, mi si- Lämpimämpi tuulen alla, kun - saren armastusen al. sisaren armon alla. - Os'al rist'it toisen net'sastjas Onnellinen ihminen toisen va- - mudreniaks tegehe. hingosta viisaaksi tulee. - Raat muga linob, kut t'ehtas, Työ on niin, kuin tehdään, - sakonad liintäs, kut lugetas. lait ovat, kuin luetaan. - Lajint ranat ei tege, kun puul Ei haukku haavaa tee, kun ei - päha ei iskta. puulla päähän lyödä. - Ei kaik m'ehed, kudamod kaad- Ei kaikki miehiä, jotka hou- - jit kandistas. suja kantavat. - Jänut ei mitä jätta, langenut Ei jäänyttä jätetä, langennut- - ei mitä sortta. ta langeteta. - Ehtal itkent, homisol nag- Ehtoolla itkentä, aamulla nau- - rant. ranta. - Ei karged nagris eismäiseks Ei karvas nauris ensimäiseks - hapne. mätäne. - Kauhaine vardeta ei ladt'e. Ei kauha varretta kelpaa. - Ei muga pagast, mi jo pap ei Ei niin kirkko, ettei pappi - mylu. mahdu. - Ei koir ujumaha opete händat Ei koira uimaan opi häntää - ligotamata. kastamatta. - Ei ni ken rodt'e kirves kädes. Ei kukaan synny kirves kädessä. - D'erevn'at ei le koiratomat, Ei kylää koiratointa, eikä maata - maat ei le m'ehetomat. miehetöintä. - Kohub kos'k ei jädu, liikub Kuohuva koski ei jäädy, liik- - kivi ei sammaldu. kuva kivi ei sammaloitu. - Ei sil meri pagan, mi koirad Ei sillä meri pilau, jos koirat - randas lakkitihe. rannasta lakkivat. - Wilus hiles lämbyit ei sada. Ei kylmästä hiilestä tulta saada. - G'ägi ei käsktes kukku, kukoi Ei käki käskein kuku, eikä - ei kutstes laula. kukko kutsuen laula. - M'es nimel ei elä, a radol. Ei mies nimellä elä, vaan työllä. - Yhtäi Jumal abutab, kaikuit- Aina auttaa Jumala, ajan kai- - sen aigan katkaidab. ken katkaiseepi. - M'est abuda mäges, last nous- Miestä auta mäessä, lasta nos- - ta kynduses. ta kynnyksessä. - Ei aig m'est varasta, m'es ai- Ei aika miestä odota, mies - gan varastab. aikaa odottaapi. - Ei päiväne yhtäi yhtes t'su- Ei aurinko, aina yhdeltä puo- - ras-pai pas'ta. lclta paista. - Nutaj koir jänist ei sa. Haukkuja koira ei saa jänistä. - Päivan-nousem ei heitä tuulen- Itä ei heitä tuulentaa, ennen- - dat, kuni ei vihmu, ak ei kun sataa, akka ei heitä to- - heitä lajindat, kuni ei itke. runtaa, ennenkun itkee. - M'eletomit ei kyndkoi, ei se- Mielettömiä ei kynnetä, ei kyl- - mentkoi, itse rodisei. vetä, itsestänsä kasvaa. - Itkul ei päästä b'edas-pai, von- Itkulla ei päästä hädästä, von- - gundal ei pahois päivis-päi. gunnalla ei pahoista päivistä. - Ei kaht tsarit yhthe lidnaha Ei kahta kuningasta yhteen lin- - mylukoi. naan mahdu. - Ei bohat, kudam elon saab, Ei se rikas, joka elon saapi, - se bobat, kudam vardeitsob. se rikas, joka hoitaa. - Ahnel itsese valt onghe tart- Ahvenell' on valtansa onkeen - ta, kun tahtob. tarttua, jos tahtoo. - Paremb katsta nagrajan suhu, Parempi katsoa naurajan suu- - mi itkejän. hun, kuin itkiän. - Ei yks gor'a, ku birdas, go- Se ei ole yksi suru, ku on pir- - r'at kaks niites. rassa, kaksi surua langassa. - Ei severs m'ehit, kuvers kadjit. Ei niin paljo miehiä, kuin housuja. - Savu silmit ei t'sapa. Ei savu silmiä lyö. - Otjale yks gr'äh, sanojale sa- Yksi synti ottajalle, sanojalle - da gr'ähat. sata syntiä. - Ei m'es m'est ajele, aig m'e- Ei mies miestä ajele, aika mie- - hen ajelob. hen ajeleepi. - - * * * * * * - - Paik paigan pääl, n'egl igäs Paikka paikan päällä, neulaa - ei lis'ke? -- _kiuduk kyl- iässä ei ollut? -- _Kiuvas - vetis_. saunassa_. - Seisub patsas seitsmäl pats- Seisoo patsas seitsemällä pat- - hal pääl, langtob patsas, saalla; kaatuu patsas, kaikki - kaik rahvas ihastutas? -- ihmiset ihastuvat? -- _Pää- - _Äi-päiv_. siäinen_. - Täys karsin valgtit joutsnit? -- Täysi karsina valkioita joutse- - _Hambhad suus_. nia? -- _Hampaat suussa_. - P'enikäine, mustaine, kaigen Pienoinen, mustainen, kaiken - mirun t'somitab? -- _N'egel_. maailman kaunistaa?-- _Neula_. - Hiir raudaine, händ töine? -- Hiiri rautainen, häntä hamppui- - _N'egl niiten ked_. nen? -- _Neula lankaneen_. - Mesjad puised, pöldod rau- Rajat puiset, pellot rautaiset? - daised? -- _Ikkun_. -- _Ikkuna_. - Päival kogos, ööks levitetas? -- Päivällä koossa, yöksi levite- - _Postelja_. tään? -- _Wuode_. - Kanaine hohlaisen ked kaiguit- Kana töyhtö-päinen jokai- - sele kumartase? -- _Kä- selle kumartaikse? -- _Kä- - aiastij_. siastia_. - Gomin raudaine, katos kagrai- Riihi rautainen, katto kaurainen? - ne? -- _R'ehtil i kyrsäd_. -- _Riehtilä ja kyrsät_. - Metsha mänob, kl'etkad tegob, Metsään menee, pesät tekee, - metsas-pai tulob, kl'etkad metsästä tulee, pesät tekee? - tegob? -- _Virs'ud_. -- _Wirsut_. - Kid's'araine, kad's'araine, kai- Kiksarainen, katsarainen, jokai- - guitsele kät andab? --_G'äga_. selle kättä antaa? -- _Ripa_. - Edel oraine, keskel keraine, Edestä oranen, keskeltä keränen, - jälgel labidoine? -- _Kana_. perästä lapioinen? -- _Kana_. - - - - -9. Sjette kapitlet af Matthæi evangelium. - - - 1. Wardeitkateisei andelta milostinat teiden rahfhan aigan, - siks mis'e hö teit n'ähtais': muga ei line teile nahradat - tatas teiden taivhalises. - - 2. I muga kons andad milostinan, ala torvda it'seis' kohtas, - kut litsemerad t'ehtas sinagogois i irdal, mis'e kitaisiba - heit rahvas. Toden sanon teile: hö saiba jo it'selesei nahradan. - - 3. Sinä-s'je andle milostin, mis'e hur käsi sinun ei nägeis', - min tegob oiged. - - 4. Da linob milostin sinun n'ähmatoi, i tat sinun nägeb n'ähmatoman - andab silei nägymis'el. - - 5. I kons ristitei, ala ole kut litsemerad, kudamod l'ubitas - sinagogois i irdal seis'uteldas rist'mahase, mis'e n'ähtais' - heit rahvas. Toden pagis'en teile: hö otiba jo it'selesei - nahradan. - - 6. Sinä-s'je kons ristitei, mäne perthe it'seis' i salpta it'seis' - veräjad, i rist'te it'seis' tatale, kudam ei nägy; i tat sinun - nägeb ei-nägymis'en andab silei nägymisel. - - 7. Risttes-s'je algatei sanelko ligahist, kut kelitajad; ibo hö - dumaitas, mi äijis' vaihis' it'seis' liintas kuuldud. - - 8. Algatei uskokoi heile; ibo tedab tat teiden, mis' tedatei - nus'jan, edel teiden pagitust hänel. - - 9. Rist'kateisei-s'je tö muga: Tat meiden, kudam taivhil! i - svätikahase nimi sinun. - - 10. Tulkaha tsarstv sinun; t'ehkahase vald i mal kut taivhal. - - 11. Leib meiden joga-päivaline anda meile n'etsile päivale. - - 12. I jäta meile velgad meiden, kut i mö jätamai volgnikoile its'emoi. - - 13. I ala anda meit hubale, no kait'se meit pahas-pai, siks' - mis'e sinun om tsarstv i vägi i kuulund igäks; linob. - - 14. Ibo jestli linetei jätmaha rahfhale gr'ähad heiden, jätab - i teile tat teiden taivhaline. - - 15. A jestli etei linekoi jätmaha rahfhale gr'ähoit heiden, i - tat teiden ei jäta gr'ähoit teiden. - - 16. Kons-s'je pyhitatei, algatei olgoi abidoitut, kut litsemerad: - ibo hö ottas pimedad ros'jad, siks' mis'e osutadas rahfhale - pyhitajiks'. Todel sanon teile: hö saiba jo it'selese nahradan. - - 17. Sinä-s'je pyhitades voida pä it'seis' i pese ros'ja it'seis'. - - 18. Siks' mis'e ei osutadas rahfhale pyhitajiks', no tatan kohtas - it'seis', kudam ei nägy; i tat sinun nägeb ei-nägymis'en andab - silei nägymises. - - 19. Algatei kerakoi it'seletei elot maal, kus koi i roste sööb, - i kus vorad kaivetas i voruitas. - - 20. No kerakat it'seletei elot taivhal, kus ni koi ni roste ei - sö, i kus vorad ei kaivkoi i ei voruikoi. - - 21. Ibo kus elo teiden, sigäl linob i sydaim teiden. - - 22. Valgtus hibjät om silm. I muga silm sinun puhtas, se kaik - hibj sinun valged linob. - - 23. Jestli-s'je silm sinun huba, se kaik hibj sinun pimed linob. I - muga jestli valged, kudam sinusais, pimed, se pimed völ enambal. - - 24. Ni-ken ei voi sluus'jta kahtele bajarile: ibo ili yht linob - ei t'irpmaha a tost l'oubmaha; ili yhtele hengel sluus'jmaha, - a toisele ei raatmaha linob. Etei voikoi sluus'jta Jumalale i - tavarale. - - 25. Siks' pagis'en teile: algatei hooldukoi hengel it'setei, mi - teile söda i mi joda; ni hibjal teiden, mihe sobitas. Heng eig - tobjemb sömis't i hibj sobit? - - 26. Katsuhtakatei taivhalis'it linduit: hö ei semekkoi, ei niitkoi, - ni ei kerakkoi pöld-aitha; i tat teiden taivhaline sötab heit. - Eig lujas tö parembad heit? - - 27. I ken teisatei holiteldese voib lis'ata it'selese kasvot - yhtele kynabrusele? - - 28. I sobis' mi hooldutei? katsuhtakatei pöldohis'ile lilioile, - kut hö kasvetas: hö eba raatkoi i ei keserkoi. - - 29. No minä pagis'en teile, mi i Salomon kaiges kuulundas it'sese - muga ei sobinus, kut kaikutt'e heis. - - 30. Jestlis'je pöldohis'en heinän, kudam tänämbai kasvab, a homen - linob pät'she lykaitud, Jumal muga sobitab, eig völ enambal - teit, vähä-v'eriad? - - 31. Algatei hooltelkoisei pagis'tes: mi meile söda, ili mi joda, - ili mihe sobitas. - - 32. Siks' mis'e n'etsitä etsitas k'elitajad, i siks' mis'e t'edab - tat teiden taivhaline, mi teil kaiges n'etsis' om nuus'j. - - 33. Etskatei-s'je eismäi tsarstvat Jumalan i praudat hänen, i - kaik n'etsä panese teile. - - 34. I muga ala hooldu hoomnis'es päivas, ibo hoomnine päiv it'e - linob hooldumaha it'sese nuus'jis. Dovol'no kaikuit'sele - päivale it'sese holed. - - * * * * * - -Då det kan vara nog af föregaende nio språkprof-stycken, så -ihogkommande vårt i början gjorda löfte förfoga vi oss nu till några - - Allmänna betraktelser öfver de nordliga - Tschudernes språk. - -Hvad först det nord-tschudiska språkets ljudsystem beträffar, så är det -betydligen skildt ifrån finskans, och det hufvudsakligast i följande -stycken. - -a) Vokalharmonin. Så gifven och bestämd vokalharmonin också är för -finska språket,[1] så orätt synes det vara att anse den såsom en -gemensam tillhörighet för hela ural-altaiska språkfamiljen, då den ej -igenfinnes ens i de med finskan närmast beslägtade estniska och lappska -språken. Lappskan tillochmed saknar vokalerne _ö_ och _y_, och om -estniskan säger _Dr. Faehlmann_ i sin skrift "über die Declin. der -estn. Nomina" s. 4: "Die Vocalenharmonie ist im Finnischen, -Dörpt-Estnischen, Syrjänischen, Ungarischen, Mongolischen u.s.w. -nachzuweisen -- doch, sonderbar genug, kommt sie im Reval-Estnischen -gar nicht vor", och längre fram i samma skrift (s. 26) yttrar han: "Im -Reval-estnischen findet sich, sonderbar genug, nicht die leiseste Spur -dieser Vocalharmonie; im Gegentheil ist eine Vorliebe für eine -Mannigfaltigkeit der Vocale. Der Vocal der Flexionsendung ist hier -immer ein voller, und weil er ein vom Stammvocal meistens verschiedener -ist, wird theils das Monotone vermieden, theils das Weichliche der so -genannten kleineren Vocale (ä, ö, ü)." - -Ungefär detsamma, som i reval-estniskan, är fallet med vocalharmonin i -det nord-tschudiska språket, i det ej blott ändelserna vanligtvis hafva -hårda vokaler efter veka vokaler i stammen, utan äfven sjelfva stammen -ofta har i sin första stafvelse vek vokal, i den derpå följande hård, -hvilket i synnerhet synes då inträffa, när första stafvelsens vokal -omedelbart påföljes af flere än en konsonant. Emellertid ljuda dock -tschudiskans hårda vokaler i sådana fall ej alldeles rent, utan med en -liten stötning på _ä, ö, y,_ hvilken ofta är så stor, att man ej rätt -vet, om man skall beteckna det egna mellanljudet med _a_ eller _ä, o -eller ö, u eller y_. - -b) Vokalerne _a_ och _e_ i ordets första stafvelse med omedelbart -påföljande _l_ jemte en annan konsonant uttalas med en så stark -stötning, det förra på _o_, det sednare på _ö_, att de svårligen kunna -skiljas från ett rent _o_ och _ö_; jemför mom. h). - -c) Diftongen _ei_ öfvergår ofta till _ij_ t.ex. _ei_, icke, _leib_ -bröd, _heiden_, deras, _teile_, åt eder, _seison_, jag står, uttalas -nästan som: ij, lijb, hijden, tijle, sijsun. - -d) Ett kort e i andra och påföljande stafvelser närmar sig ofta till -ljudet af o, t.ex. _n'ene_, de, _hänen_, hans, _tulen_, jag kommer, -ljuda nästan som n'eno, hänon, tulon. I rysk-karelska dialekten, -äfvensom i den olonetsiska, är förhållandet i några ord detsamma; t.ex. -_olova_, varande, för oleva. - -e) I många ord närmar sig e uti första stafvelsen så till ljudet af ö, -att det i föregående språkprof äfven blifvit betecknadt dermed, t.ex. -_mö_, vi, _tö_, i, _hö_, de, _völ_, ännu, _pöl'-gastuda_, förskräckas, -för: me, te, he, veel, pel'gustuda. - -f) De långa vokalerne, äfvensom diftongerne _ie, uo, yö_, hvilka -sednare vanligtvis öfvergått till _ee, oo, öö_, hafva i tschudiskan en -så obestämd längd, att de i en öppen stafvelse höras hellre som korta -än långa t.ex. _maha_, inuti jorden, _m'elen_, förståndets, _vilen_, -jag skär, _joda_, dricka, _suhu_, inuti munnen, _pyta_, fånga, _jäda_, -blifva qvar, _söda_, äta, hellre än: _maaha, meelen, pyyta_ o.s.v.; men -blifver stafvelsen sluten, så höres längden tydligare t.ex. _maas_ i -jorden, _meelhe_, i sinnet, _viitta_, skära, _joomha_, till att dricka, -_suun_, munnens, _pyytkamai_, låt oss fånga, _jäändos_, rest, _söömne_, -mat. Diftongen _au_ uttalas i några ord såsom _ou_, t.ex. i _lauts_, -bänk, jfr mom. k). - -g) Konsonanterne _b, d, g, k, l, m, n, p, r, s, t_ förekomma såväl -hårda (solidae), som veka (liquïdae). I det sednare fallet kunde de -betecknas med ett vidfogadt _j_, svarande emot ryskans _j_ (jerj), om -man ej hellre, för att göra ordens likhet med motsvarande finska ord -åskådligare, ville välja beteckningssättet b', d, g', o.s.v. Sådana -veka konsonanter förekomma t.ex. i orden: _b'eglij_, förrymmare, _id -s'u_, malt, _kyynd'el_, tår, _kud'ai_, hundvalp, _g'äga_, handtag, -_g'ägi_, gök, _k'elik_, linskäkta, _l'et_, eldstad, _l'ebe_, fåll, -_sel'g_, rygg, _m'es_, man, _n'ät_, mård, _n'ähta_, se, _män_, han -gick, _p'eksta_, slå, prygla, _gor'a_, bedröfvelse, _här'g_, oxe, -_r'ehtil_, stekpanna, _s'ibalk_, slunga, _s'ehlaine_, brännässla, -_andais'_, han skulle gifva, _las'k_, lat, _t'ähk_, ax, _t'irpan_, jag -tål, och äro äfven föröfrigt ingalunda ovanliga. Utom nyss uppräknade -har språket äfven konsonanterne _f, h, j, v_. - -h) Om det hårda _l_ står omedelbart efter första stafvelsens vokal och -åtföljes af en annan konsonant, så uttalas det som _v_, t.ex. i orden: -_sildane_, bro, _hilda_, krossa, _olda_, vara, _olgotada_, sända, -_tolkta_, stöta, _solm_, knut, _polsun_, jag kryper, _polved_, knän, -_tulkatei_, kommen i, _sulg_, penna, _kooltas_, de dö, hvilka ljuda -ungefär såsom,_sivdane, hivda, ovda, ovgotada, tovkta o.s.v. Är den -föregående vokalen _a_ eller _e_, så öfvergår den (jfr mom. b) till _o_ -och _ö_, hvarföre orden: _valgtus_, hvithet, _palklan_, jag lejer, -_kalm_, graf, _valmita_, förfärdiga, _salptan_, jag tillsluter, -_talvele_, åt vintern, _peld_, åker, _velg_, skuld, _pelvas_, lin, -_pelvhasine_, af lin m.m. höras som: _vovgtas, povktan, kovm, vovmita, -sovptan, tovvele, pövd, vövg, pövvas, pövvhasine_, och borde -visserligen äfven skrifvas sålunda, om man ej ville hafva afseende på -deras ursprung. - -i) Konsonanten _s_ förekommer såväl ren, som förenad med hväsljud. Det -ryska _sh_ har här betecknats med _s'_, zh med _s'j_ och _tsh_ med -_ts_. För _z_ och _c_ har det gemensamma _s_ begagnats. Mycket tydligt -höres _z_ t.ex. i orden: _keserdan_, jag spinner, _eismäigi_, först, -_käsi_, hand, _pesen_, jag tvättar, _kasvo_, växt, _osal_, lycklig, -_smeja_, orm, och i många andra ord i synnerhet emellan tvänne vokaler, -hvaremot det i somliga är svårare att skilja det från _c_. - -k) Någon egentlig konsonantförmildring finnes ej i tschudiskan, -hvarföre t.ex. _huba_, dålig, _kodi_, hem, _viga_, fel, deklineras: -_huban, kodin, vigan_ o.s.v., dock, om konsonanterne _b, d, g_ genom -ordets böjning komma att sluta en stafvelse, så höras de något hårdare, -t.ex. _hoob_, slädfilt, _randha_, till stranden, _emäg_, värdinna, -nästan som: _hoop, rantha, emäk_, och i samma fall förstärkes _j_ -understundom till _g'_ (gj) t.ex. _velj_, broder, _korj_, släde, eller -_velg', korg'_ (velgj, korgj). - -l) Mycket allmän är ett ords kontraktion, bestående deri, att då ordet -genom böjnings- eller härlednings-ändelse förlänges, stammens sista -vokal dervid utstötes, om blott de omstående konsonanterne kunna sämjas -bredvid hvarandra. Följande exempel må närmare upplysa saken: abedahne, -bedröfvad, för _abedahine_; gallis (dyr). gen. _galhen_; humbar -(mortel) _humbren_; istun (jag sitter) _istta_ eller _istuda_; joutsen -(svan) _jousnen_; jumalatoi (gudlös) _jumalatman_; kainol (axelgrop) -_kainlon_; kerin (jäg nystar) _ker'tä_; korged (hög) _kortan_; kudam -(måne) _kuudman_; kutsun (jag kallar) _kutslen_; kyynd'el (tår) -_kyyndlen_; käsken (jag befaller) _kästla_ l. _käskta_ l. käskeda; -louna (middag) _longen_; lähte (källa) _lähtken_; melhine (förståndig) -för _melehine_; muignen (jag surnar) för _muigenen_; nälghine (hungrig) -för _nälgahine_; paimen (herde) _paimnen_; pas'tan (jag steker) -_pas'tta_ l. _pas'tada_; peigol (tumme) _peiglon_, pettel (stampjern) -_petlen_; r'ehtil (stekpanna) _r'ehtlän_; roivas (linkärfve) _roivhan_; -rusknen (jag rodnar) f. _ruskenen; sanged (tjock) _santan_; tahktan -(jag slipar) för _tahkadan_; tappin (linbråka) _tapmen_; t'sibun (jag -gungar) _t'siipta_ l. _t'sibuda_; voise (läkemedel) _voisken_. - -Föregås den sålunda utstötta vokalen af tvänne konsonanter, så kan -äfven af dem den första dervid försvinna, såsom af exemplen: _galhen, -jousnen, kortan, kästta, longen (ty louna = lovna), santan, tapmen_ kan -synas; ty utan ett sådant konsonant-försvinnande hade de bort skrifvas: -_gallhen, joutsnen, korgtan, käskta, lovngen, sangtan, tappmen,_ -hvilket skrifsätt ej rättfärdigas af uttalet. Är den efter -utstötningsvokalen stående konsonanten _d_, så öfvergår den till _t_: -_istta, kortan, kästta, pas'tta, santan, tahktan, t'siipta_ för istda, -kordan, kästda o.s.v. af istuda, korgedan, käskeda o.s.v. sammandragna. - -En dylik vokalutstötning gäller äfven för estniska språket såsom en -allmän regel, men i finskan äger den rum endast i några bestämda fall, -t.ex. lasna f. lapsena, kaannen f. kaatanen, seiskoon f. seisokoon, -kannelma f. kantelema, och nyttjas äfven då endast såsom dialektvis -jemte den oförkortade formen. - -Lika sällsynta, som i finskan, synas ifrågavarande sammandragningar -vara äfven i den sydliga tschudiska dialekten, och i lappskan torde det -blifva svårt att upptäcka ens spår deraf. - -Då här ej kan vara fråga om någon större fullständighet, så kan det -vara tid att förfoga sig till den egentliga formläran. Och då verberna -i det nord-tschudiska språket onekligen erbjuda den intressantaste -sidan deraf, så må de, ehuru mot grammatikens häfdvunna ordning, börja -framställningen. - -I afseende på böjningssättet må först nämnas, att man åtskiljer trenne -särskilta former deraf: den _allmänna_, den _reflexiva_ och den -_negativa_, och om den reflexiva bör nämnas, att den ofta förekommer i -passiv bemärkelse, äfvensom, att många till sin bemärkelse intransitiva -verber, jemte det _allmänna_ (aktiva) böjningssättet, hafva också det -_reflexiva_, samt att den utom sitt inneboende reflexiva objekt kan -hafva äfven ett annat, hvarföre denna form i nord-tschudiska språket -med allt skäl kunde kallas _forma media_. Efterföljande exempel kunna -kanske lemna någon närmare upplysning om ifrågavarande reflexiva eller -medialform. - - ajelemoi, ajeltase, åka. - andamoi, anttase, gifva sig. - ehtimoi, ehtt'ase, hinna. - haigostelemoi, -ltase, gäspa. - haasktamoi, -skatase, öfverstiga. - herastamoi, -stadase, uppvakna. - ihastelemoi, -ltase, fröjdas. - istlemoi, isteltase, bruka sitta. - itkeskandemoi, -skatase, begynna gråta. - jomoi, jodase, besupa sig. - jygendamoi, -getase, sjunka. - kandis'emoi, -stase, sväfva. - katsomoi, -tstase, se för sig. - lajimoi, -jidase, gräla. - laskemoi, -sktase, sänka aig. - lugemoi, -gedase, läsa. - lugeskandemoi, -skatase, begynua lasa. - lähendamoi, -hetase, närma aig. - Iämbitelemoi, -teltase, värmas. - mömoi, mödase, säljas. - näritelemoi, -teltase, förställa sig. - opendamoi, -petase, lära sig. - palktamoi, -lkatase, blifva lejd. - pöl'gastelemoi, -steltase, rädas. - pidamoi, -dadase, nyttja. - poigimoi, poiktase, kalfva; lemma. - riitsimoi, -tst'ase, losas. - salptamoi, -lbatase, tillslutas. - samoi, -sadase, eftersträfva. - segoimoi, goitase, inblandas; befatta sig med. - seismoi, seistase, stadna. - seisotamoi, -tadase, ställa sig. - siirdamoi, siirttase, flytta sig; röras - sobimoi, -bidase, påkläda sig. - surendelemoi, -ltase, högfärdas. - tegemoi, t'ehtase, blifva, varda. - toradamoi, -ratase, slåss. - tuskitsemoi, -tase, ängslas. - tygestelemoi, -ltase, ragla, vackla, - vagastelemoi, -ltase, anstränga sig. - valmitsemoi, -tase, bereda sig. - vardeitsemoi, -tase, akta sig. - vastoimoi, vastoitase, bada sig med qvast. - vilustelemoi, -steltase, svalka sig. - -Alla dessa böjningssätt träffas äfven hos de finska verberna, ehuru, -såsom framdeles kommer att ses, tschudiskans reflexiva form mycket -afviker från den finska. I estniskan och lappskan saknas den reflexiva -formen helt och hållet. - -Emedan en obestämdhet rådt angående finska verbers _modi_ och deras -benämningar, hvilka nu borde användas äfven för de tschudiska verberne, -och missförstånd således lätt kunde uppstå, så, för att förebygga -sådant, måste här i början nämnas, att man för finskan antagit följande -modi: - - Modus. Oförflulen tid. Forfluten tid. - - Praesentativus[2] -- antaa (gifver) -- on antanut. - Praeteritivus -- antoi [gaf) -- oli antanut. - Indefinitus[3] -- antanee (tör gifva) -- lienee antanut. - Conditionalis[4] -- antaisi (skulle gifva) -- olisi antanut. - Rogativus[5] -- antakoon (måtte gifva) -- olkoon antanut. - Imperativus -- antakaan (gifve) -- olkaan antanut. - Substantivus -- antaa (gifva) -- olla antanut. - Adjectivus -- antava (gifvande) -- antanut. - -Dessa finskans modi förekomma äfven i de närmast beslägtade språken, -utom rogativus, som finnes hvarken i tschudiskan, estniskan eller -lappskan, och indefinitus, hvilken ej upptages i estniska grammatiken, -emedan den för det mesta försvunnit ur språket (jfr Rosenplänters -Beiträge zur genauem Kenntniss der ehstn. Sprache, 2 Heft, s. 76). -Likvisst förekommer den äfven i estniskan t.ex. uti stycket "Andresse -laul" i nyssnämnda arbetets 7 häft s. 47, der orden äro: _wassikad jäid -jotematta, mis neil jua antanesse?_ (kalfvarne blefvo utan dricka, hvad -månne kan gifvas åt dem att dricka?), hvarest i noten förklaras, att -_antanesse_ står i stället för _antud on_ (har gifvifs), hvilket ej så -är, utan är _antanesse_ i modus indefinitus af verbet _andama_ (gifva), -och fullkomligt motsvarande finskans _annettanee_ (tör gifvas). - -Utom de för finskan och tschudiskan gemensamma modi, hafva de -tschudiska verberna ännu en särskild modus, för att uttrycka -möjligheten af en handling, hvilken i brist på annan benämning här må -kallas modus eventivus. Den förekommer visst icke alltför ofta, höras -dock emellanåt, t.ex. _sada rublat minä n'etsiit hebos maksneisin_ -(jag kunde möjligtvis betala 100 rubel för den hästen). Dess ändelse -(-neisin) antyder, att den uppstått genom sammansättning af indefiniti -och conditionalis modus-tillägg. - -Oafgjordt må lemnas, om äfven sådana ordformer, som _mönuisin_ (jag -skulle hafva sålt), _t'ehnuisin_ (j. sk. h., betalt), _katsnuisin_ (j. -sk. h. sett) o.s.v. kunde anses utgöra en annan för tschudiskan egen -modus, och om dylika skulle förekomma äfven med passiv bemärkelse -(_mötuisin, tehtuisin, katstuisin_), bildade de sednare af perf. adj. -passivi, liksom de förra uppstått af perf. adj. activi med tillfogande -af conditionalis modus-tillägg. - -Tillfölje af det föregående blifva således i tschudiskan följande 8 -modi: _præsentativus, præteritivus, indefinitus, conditionalis, -eventivus, imperativus, substantivus, adjectivus_. Då i hvar och en af -dem, med undantag af den sistnämnda, den förflutna tiden uttryckes -perifrastiskt med tillhjelp af _olda_, så kan för korthetens skull den -i följande böjningsexempel helt och hållet utelemnas. - -A. _Jakande aktiv böjningsform_. - - I. Præsentativus. - - Sing. 1. andan (jag gifver) tegen (j. gör) salptan (j. tillsluter) - 2. andat teget salptat - 3. andab tegob salptab - Plur. 1. andamai tegemai salptamai - 2. andatei tegetei salptatei - 3. |andaba tegeba salptaba - |andtas {t'ehtas salpatas - - II. Præteritivus. - - Sing. 1. andoin tegin salpsin - 2. andoit tegit salpsit - 3. andoi tegi salbais - Plur. 1. andoimai tegimai salpsimai - 2. andoitei tegitei salpsitei - 3. |andoiba tegiba salpsiba - |andtihe t'ehtihe salbatihe - - III. Indefinitus. - - Sing. 1. andanen t'ehnen salbanen - 2. andanet t'ehnet salbanet - 3. andanob t'ehnob salbanob - Plur. 1. andnemai t'ehnemai salbanemai - 2. andnetei t'ehnetei salbanetei - 3. |andneba t'ehneba salbaneba - |andtanes t'ehtanes salbatanes - - IV Conditionalis. - - Sing. 1. andaisin tegeisin salptaisin - 2. andaisit tegeisit salptaisit - 3. andais tegeis salptais - Plur. 1. andaisimai tegeisimai salptaisimai - 2. andaisitei tegeisitei salptaisitei - 3. |andaisiba tegeisiba salptaisiba - |andtais t'ehtais salbatais - - V. Eventivus. - - Sing. 1. andneisin t'ehneisin salbaneisin - 2. andneisit t'ehneisit salbaneisit - 3. andneis tehneis salbaneis - Plur. 1. andneisimai t'ehneisimai salbaneisimai - 2. andneisitei t'ehneisitei salbaneisitei - 3. |andneisiba t'ehneisiba salbaneisiba - |andtaneis t'ehtaneis salbataneis - - VI. Imperativus. - - Sing. 2. anda tege salpta - 3. andkaha t'ehkaha salbakkaha - Plur. 1. |andkamai t'ehkamai salbakkamai - |andkam t'ehkam salbakkam - 2. |andkatei t'ehkatei salbakkatei - |andkat t'ehkat salbakkat - 3. |ndkaha t'ehkaha salbakkaha - |andtakaha tehtakaha salbatakaha - - VII. Substantivus. - - Infin. andta t'ehta salbata - Illat. andha tegehe salptaha - Iness. andtes t'ehtes salbates - Instr. andten t'ehten salbaten - iness. andmas tegemas salptamas - Illat. andmaha tegemaha salptamaha - Adess. andmal tegemal salptamal - Abess. andmata tegemata salptamata - - VIII. Adjectivus. - - Præs. andab tegeb salptab - Perf. andnu t'ehnu salbanu - -B. _Nekande aktiv böjningsform_. - - I. Præsentativus. - - Sing. (1. en, 2. et, 3. ei) anda, tege, salpta. - Plur. (1. emai, 2. etei, 3. eba) andkoi, t'ehkoi, salbakoi. - - II. Præteritivus. - - Sing. (en, et, ei) andnu, t'ehnu, salbanu - (andaske, tegiske, salptaske) - Plur. (emai, etei, eba) andtud; t'ehtud, salbatud, - (andasket, tegisket, salptasket) - - III. Indefinitus. - - Sing. (en, et, ei) andne, tehne, salbane. - Plur. (emai, etei, eba) andnekoi, t'ehnekoi, salbanekoi. - - IV. Conditionalis. - - Sing. (en, et, ei) andais, tegeis, salptais. - Plur. (emai, etei, eba) andtais, t'ehtais, salbatais. - - V. Eventivus. - - Sing. (en, et, ei) andneis, t'ehneis, salbaneis. - Plur. (emai, etei, eba) andtaneis, t'ehtaneis, salbataneis. - - VI. Imperativas. - - Sing. 2. (ala) anda, t'ege, salpta. - 3. (algha) andkaha, t'ehkaha, salbakaba. - Plur. 1. |(algam) andkam, t'ehkam, salbakam. - |(algamai) andkoi, t'ehkoi, salbakoi. - 2. (algat l. algatei) andkoi, t'ehkoi, salbakoi. - 3. (algha) |andkaha, t'ehkaha, salbakaha. - |andtakaha, t'ehtakaha, salbatakaha. - - VII. Substantivus och VIII. Adjectivus äro som i föregående - jakande böjningsformen med tillfogande af nekningsordet - _ei_ framföre ordet. - - C. _Jakande reflexiv böjningsform_. - - I. Præsentativus. - - Sing. 1. andamoi tegemoi salptamoi - 2. andatoi tegetoi salptatoi - 3. andase tegese salptase - Plur. 1. andamoisei tegemoisei salptamoisei - 2. andatoisei tegetoisei salptatoisei - 3. |andasesei tegesesei salptasesei - |andtasesei t'ehtasesei salbatasesei - - II. Præteritivus. - - Sing. 1. andoimoi tegimoi salpsimoi - 2. andoitoi tegitoi salpsitoi - 3. andoihe tegihe salpsihe - Plur. 1. andoimoisei tegimoisei salpsimoisei - 2. andoitoisei tegitoisei salpsitoisei - 3. |andoihesei tegihesei salpsihesei - |ndtihesei t'ehtihesei salbatihesei - - III. Indefinitus. - - Sing. I. andnemoi t'ehnemoi salbanemoi - 2. andnetoi t'ehnetoi salbanetoi - 3. andnese t'ehnese salbanese - Plur. 1. andnemoisei t'ebnemoisei salbanemoisei - 2. andnetoisei t'ehnetoisei salbanetoisei - 3. andnesesei t'ehnesesei salbanesesei - {andtanesei {t'ehtanesei {salbatanesei - - IV. Conditionalis. - - Sing. l. andaisimoi tegeisjmoi salptaisimoi" - 2. andaisitoi tegeisitoi salptaišitoi - 3. andaisihe tegeisihe salptaisihe - Plur. l. andaisimoisei tegeisimoisci salptaisimoisei - 2. andaisitoisei tegeisitoisei salptaisitoisei - 3. |andaisihesei tegeisihesei salptaisihesei - |andtaisihesei t'ehtaisihesei salbataisihesei - - V. Eventivus. - - Sing. 1. andneisimoi t'ehnesimoi salbaneisimoi - 2. andneisitoi t'ehnesitoi salbgmeisitoi - 3. andneisihe t'ehneisihe salbaneisihe - Plur. l. andneisimoisei t'ehnesimoisei salbaneisimoisei - 2. andneisitoisei t'ehnesitoisei salbaneisitoisei - 3. |andneisihesei t'ehnesihesei salbaneisihesei - |andtaneisihesei t'ehtanesihesei salbataneisihesei - - VI. Imperativus. - - Sing. 2. andte tegete (t'ehte) salbate (salptate?) - 3. andkahase t'ehkahase salbakkahase - Plur. 1. andkamoisei t'ehkamoisei salbakkamoisei - 2. andkatoisei t'ehkatoisei salbakkatoisei - 3. |andkahasei t'ehkahasei salbakkahasei - |andtakahasei t'ehtakahasei salbatakahasei - - VII. Substantivus. - - Infin. andtase t'ehtase salbatase - Illaat. andhase tegehese salptahase - Iness. andtesasc t'ehtesase salbatesase - Instr. andtenese (?) t'ehtenese (?) salbatenese (?) - Iness. andmasase tegemasase salptamasase - Illat. andmahase tegetnahase salptamahase - Adess. andmalase tegemalase salptamalase - Abess. andmatase tegematase salptamatase - - VIII. Adjectivus. - - Proes. andabase tegebase salptabase - Perf. andnuse t'ehnuse salbanuse - -D. _Nekande reflexiv böjningsform_. - - I. Præsentativus. - - Sing, (en, et ei) andt'e, t'ebt'e, salbate. - Plur. (emai, etei, eba) andkoisei, tehkoisei, salbakoisei. - - II. Præteritivus. - - Sing. (en, et, ei) andnuse, t'ebnuse, salbanuse. - Plur. (emai, etei, eba) andnusei, t'ehnusei, salbanusei. - - III. Indefinitus. - - Sing, (en, et, ei) andnese, t'ehnese, salbanese. - Plur. (emai, etei, eba) andnekoisei, t'ehnekoisei, salbanekoisei. - -I de öfriga personliga modi sattes vanligtvis nekningsordet framför den -reflexiva formens 3 person såväl i singularis som i pluralis, ehuru -äfven andra former förekomma; substantivi och adjectivi former få i -likhet dermed nekningsordet _ei_ framför sig. - -E. _Passiva böjningsformen_. - - Præs. andtas, tehtas, salbatas -- ei andta, tehta, salbata. - Præt. andtihe, tehtihe, salbatihe -- ei andtud, tehtud, salbatud. - Indef. andtanes, tehtanes, salbatanes -- ei andtane, t'ehtane, - salbatane. - Condit. andtais, t ehtais, salbatais -- ei andtais, fehtais, - salbatais. - Event. andtaneis, tehtaneis, salbataneis -- ei andtaneis o.s.v. - Imper. andtakaha, t ehtakaha, salbatakaha -- algha andtakaha o.s.v. - Subst. (infin.) (antaa, t'ehtaa, salbattaa -- ei andtaa o.s.v. ?) - (iness.) andtais, t'ehtais, salbattais -- ei andtais o.s.v. - Adject. (praes.) andtab, t'ehtab, salbattab -- ei andtab o.s.v. - (Perf.) andtud, t'ehtud, salbatud -- ei andtud o.s.v. - -Föröfrigt tyckes den passiva fonnen ej vara i bruk annorlunda än -opersonligt: mintäi siirdtas (jag flyttas), _mintäi siirdtihe_ (jag -flyttades), mintäi liintäs siirdmaha (jag skall flyttas) o.s.v. Äfven -begagnas reflexivformen ofta i passiv bemärkelse. - -För åtskilliga i föregående paradigmer anförda former nyttjas äfven -andra t.ex. _ankoi, annen f. andkoi, andnen; andnesei_ vanligare än -_andnesesei; anthe f. andtihe_; en _andant_ f. en _andnu_ o.s.v., -hvilket här endast må omnämnas. - -Af de härledda verbformerne i tschudiska språket är den _inchoativa_ -på -_skanden_ (infinitiv, -_skata_) mest egen. I andra slägtspråken -finnes den ej, utom i lappskan, der den ändas i prasent. på -_goadham_, -i infinit. på -_goattet_. Den kan i tschudiskan förekomma hos alla -verber, såsom af följande exempel torde inses. - - ajaskata, begynna varas, - andaskata, beg. gifva, - andleskata, b. ofta gifva, - hapneskata, b. ruttna, - hämarduskata, b. skymta, - itkeskata, b. gråta, - kehuskata, b. koka, - kirguskata, b. skrika, - kutoskata, b. leka (om fisk), - kävyskata, begynna gå, - langteskata, b. falla, - lugeskata, b. läsa, - magadaskata, b. ligga, - meneskata, b. fara. - opendaskata, b. lära, - ataskata, b. taga, - otleskata, b. ofta taga, - paiseskata, b. svullna, - palktaskata, begynna leja, - palkteleskata, b. ofta leja, - puhuskata, b. blåsa, - päituskata, b. dagas, - siirdaskata, b. röra, - tahtoskata, b. vilja, - tegeskata, b. göra, - varaiskata, b. befara, - voiskata, b. må väl. - -Alla sådana ändas i præs. på -_skanden_ och härledas från ett annat -verbum, de anförda af verberne: _ajan, andan, andlen_ o.s.v. - -Ett attnat slag af härledda verber slutar sig på -_skenden_ (infinit. -på -_sketa_) och tillfogar stamverbets begrepp någon obestämdhet. -Præteritiva: _kirjoiteskensin_ (jag skref), _kuliskensin_ (jag hörde), -_langsiskensin_ (föll), _nägiskensin_ (såg), _otiskensin_ (tog), -_siirdiskensin_ (rörde) förklarades på ryska med: ja pisyval, ja -slyhivalmalo ne pal', (ja bylo ne pal'), ja vidyval, ja vzjal bylo, ja -dvigival_, och præsentativa: _kävyskenden_ (jag går), _langteskenden_ -(faller), _mööskenden_ (försäljer), _nouseskenden_ (uppstiger), -_oleskenden_ (är), _otleskenden_ (tager), _pageneskenden_ (flyr), -_sylgeskenden_ (spottar), med: _stupaju, padaju, prodaju, stapaju, -byvaju, nimaju, bgivaju, plevaju_, således med upprepnings och -obestämda former. Andra dylika härledningsverber äro: _ambuskenden_ -(jag skjuter), _jooskenden_ (dricker), _meneskenden_ (far), -_noleskenden_ (slickar), _nyhtiskenden_ (rycker), _saaskenden_ -(fångar), _sööskenden_ (frossar), _voiskenden_ (befinner mig, mår), -_vyöskenden_ (anklagar). I slägtspråken finnas ej dylika -härledningsverber, utom i finskan ett derifrån ytterligare härledt -freqventativt verbum: _käyskentelen_ (brukar gå), _teeskentelen_ (br. -göra), _lauleskentelen_ (sjunger ofta) o.s.v. - -Derivata former på -_stan_ (infinit. _stada_), gifva en större -bestämdhet åt stamverbets begrepp. Sådana äro: _kandistan_ (jag bär), -_kulistan_ (hör), _tundistan_ (känner), _tedistän_ (vet) och några -andra, ty alltför allmänna synas de ej vara. Förmodligen är denna -derivationsform beslägtad med lappskans på -_stam_, -_stet_, svarande -mot finskans på _hdan, htaa_ t.ex. i _katsahdan_ (jag ser). - -Formen på -_ssen_ (infinit. -_sta_) t.ex. i _kandissen_ (jag -bär sakta), infin. _kandista_, anmärkes här endast såsom en -egenhet, som ej tyckes hafva något motsvarande i finskan, -men i lappskan torde den motsvaras af formen -_sham_ (infinit. --_shet_), t.ex. i _ælasham_ (jag lefver smått), _vadsasham_ (spatserar) -af _ælam_ (jag lefver), _vadsam_ (j. går). - -Faktiva härledningsverber förekomma med flereslags olika ändelser, -såsom af följande exempel kan finnas: - -a). præs. -soitan, infinit, soitta (-seitan, -seitta:) - - alensoitta, göra lägre, - hobensoitta, försilfra, - jygensoitta, betunga, - keb'nensoitta, lätta, - kuivensoitta, torka, - kyimänsoitta, afkyla, - levenseitta, utbreda, - lujensoitta, stärka, - mustensoitta, svärta, - mutensoitta, smutsa, - neljänsoitta, fyrdela, - sagensoitta, förtjocka, - sogenseitta, förblinda, - syvensoitta, fördjupa, - tyhjensoitta, tömma, - valgensoitta, göra hvif, - vägensoitta, stärka, - yhtenseitta, fördubbla, - -b). præs. -skottan, infinit. -shoitta. - - kehuskoitta, uppkoka, - likaskoitta, påröra, - lämbaskoitta, utböja - matalskoitta, göra lägre, - noselskoitta, förtunna, - teraskoitta, hvässa. - -c). præs. -toitan, infinit. -toitta (-teitan, -teitta). - - ahtisteitta, förtrycka, - haudotoitta, låta böna, - heitatoitta, afkläda, - hengestoitta, upplifva, - hätkestoitta, förhala tiden, - koletoitta, döda, - mutastoitta, orena, smutsa, - pagistoitta, aftala, samtalas, - pehmitoitta, uppmjuka, - päl'gastoitta, förskräcka, - pölustoitta, damma, - rambastoitta, förlama, - seibastoitta, sätta störar, - sel'gitoitta, förklara, - tedistoitta, underrätta, - t'ervehtoitta, helsa, - t'sometoitta, pryda. - ujutoitta, låta flyta, -simma, - upehtoitta, gräfva, - vaigastoitta, lugna, trösta, - vätatoitta, omgjorda, - -Af enahanda art äro: _abidoitta_, göra bekymmer, _erikoitta_, afsöndra, -_kargisteitta_, förbittra, _lämbastutta_, böja, _s'jibalkoitta_, -slunga, _t'ynistoitta_, åstadkomma lugn, _vahtostoitta_, göra fradga, -_vilustoitta_, åstadkomma kyla, _vägetuitta_, försvaga, _yhtistoitta_, -förena. - -d). præs. -tan, infinit. -tada- - - abutada, hjelpa, - algotada, begynna, - hajotada, färlora, - halgoitada, klyfva, - k'ehutada, låta koka, - levitada, utbreda, - lämbytada, böja, - mugoitada, göra efter, - mujutada, färga, - n'äritada, härma efter, - olgotada, sända, - ondutada, urholka, - ongitada, meta, - ripputada, upphänga, - sambutada, släcka, - satatada, slå, stöta, - sel'gitada, förklara, - sibitada, klå, krafsa, - sobitada, bekläda, - surdutada, utmatta, - tartutada, hoplöda, - toigotada, lofva, - uinotada, söfva, - uppotada, dränka, - vaigatada, drypa, - virgoitada, antända, - vääritada, beskylla. - -Infinit, ändelse -_tada_ i dessa verber kan kontraheras tili --_tta_ (-_ttaa_), hvilket äfven är fallet med verba på -_stan_, - -_stada_, t.ex. - - armastada, hafva medömkan, - k'elustada, hindra, förbjuda, - kidastada, skrika, - noustuda, upplyfta, - pudistada, skaka, - r'etustada, orena, smutsa, - vaigastada, sluta, låta upphöra, - varastada, önska, - vargastada, stjäla. - -Verberna med præs. på -_dan_, infinit. -_dada_ (-_data_), hafva äfven -företrädesvis den kontraherade formen (-_ta_ i st. f. -_dada_, -_data_) -bruklig uti infinitivus, t.ex. - - amuldan, -lta (ösa), - jurahdan, -hta (dundra hastigt), - kasardan, -rta (afqvista), - keserdan, -rta (spinna), - käraldan, -lta (omveckla), - vedaldan, -lta, uttänja, - ymbardan, -rta (omringa), - -och i verber på -_dan_ med föregående vokal synes kontraktionsformen -uti infinitivus vara ensamt i bruk t.ex. i - - avaidan, jag öppnar, - halgaidan, klyfver, - huigaidan, utskämmer, - juraidan, dundrar, - kargaidan, dansar, - katkaidan, afrycker, - keradan, samlar, - kuradan, qväker, - lisadan, tillöker, - lykaidan, kastar, - osaidan, gissar, - sebädan, omfamnar, - suhaidan, hviskar, - säraidan, darrar, - tabadan, ernår, - tolkaidan, frånstöter, - tugedan, understöder, - varaidan, fruktar, befarar, - -hvilka hafva infin. avaita, halgaita, huigaita o.s.v. - -Detsamma är fallet med flerstafviga verber på -_ndan_ i præs., endast -med den skilnad, att de, jemte kontraktionen i infinitivus, bortkasta -konsonanten _n_ framför _t_, t.ex. - - alendan, jag gör lägre, - el'gendan, förstår, - keb'nendan, lättar, - kohendan, ställer i ordning, - korgendan, höjer, - lujendan, förstärker, - murendan, söndrar, - mustendan, svärtar, - oigendan, rätar, - oksendan, kräkes, - polendan, förminskar, - puustendan, ödelägger, - rigendan, påskyndar, - semendan, sår, - t'ervandan, tjärar, - tyhjendan, tömmer, - väljendan, försvagar, - yhdendan, förenar, - -hvilka således hafva i infin. aleta, el'geta, keb'neta o.s.v. - -Ursprungligen trestafviga hafva många verber genom kontraktion blifvit -tvåstafviga i præsentativus. Sådana äro t.ex. följande: - - kuivtan, jag torkar, - langten, faller, - metstan, jagar, - palktan, lejer, - sel'gtan, klarnar, - sooldan, saltar, - tahktan, slipar, - t'ervtan, tjärar, - torvtan, trompetar, - uindan, insomnar, - uptan, drunknar, - visktan, kastar, - -hvilka genom sammandragning uppkommit af _kuivadan, langedan, metsadan_ -o.s.v. och i infinitivus äro trestafviga: _kuivata, langeta, metsata, -palkata, selgeta, sotata, tahkata, t'ervata, torveta, uinota, uppota, -viskata_. I finskan och estniskan har præs. i dylika verber äfven -förkortat sig till tvåstafvig, men på en annan väg, sålunda nämligen, -att _d_ (eller _t_) gått förloradt, och de sammanstötande vokalerne -förenats till ett långt vokalljud, hvarigenom i finskan uppstått -_kuivaan, lankeen, metsään_ o.s.v. I lappskan har i motsvarande fall -_d, t,_ bibehållits: _arvedam_, -det (begripa) _dokkitam_, -tet (tycka -om), _garrodam_, -det (svära), _lasetam_, -tet (tillöka) _manadam_, - -det (påminna), _ramedam_, -det (skryta), _vainotam_, -tet (eftertrakta), -_vaivvedam_, -det (plåga), _vassjotam_, -tet (hata) o.s.v., hvilka i -finskan heta: _arvaan, tykkään, kiroan, lisään, manaan, ramaan, -vainuan, vaivaan, vihaan,_ och hvilka, om de alla funnes i tschudiskan, -der skulle blifva: _arvdan, tyktan, kirodan_ o.s.v. - -Andra slags vanliga härledningsverber äro: - -a), præs. _-ain, -öin_, infinit. _-aida, -oida_. - - aitoida, gärda, - huhtoida, skölja, - katkoida, afslita, - segoida, förvillas, - teramboida, hasta, - viessaida, väga. - -b). præs. _-itsen,_ infinit. _-ita_. - - abidoita, plåga - arboita, kasta lott, - hernakoita, gnägga, - härkita, knåda smör. - kabita, skafva, - kuldita, fötgylla, - naglita, spika, - pagita, begära, - purgita, yra om (snön), - valmita, bereda, - vardeita, vårda, vakta, - änikoita, blomstra, - -i praes. _abidoitsen, urboitsen, hernakoitsen_ o.s.v. - -c). praes. _-(e)len,_ infin. _-elta_. - - etsteltä, leta, - huigtelta, skämmas, - kädeltä, förjaga, - johdutelta, påminna, - kandisselta, bära smått, - kutselta, kalla, - kuundelta, höra på, - langtelta, falla, - lämbytelta, böja, - mujelta, känna före, - pagiselta, aftala, - palktelta, leja, - semendelta, så, - siirdelta, röra, - vardeitselta, lura på, - -Dessa gifva stamordets betydelse samma bibegrepp af upprepning, -obestämdhet och förminskning, som dylika derivationsformer äfven i -finskan, estniskan och lappskan hafva. Åtskilliga af dem förkorta sig i -præs. genom bortstötning af _e_ framfor _-ien_, t.ex. _hätlen, kutslen, -kuundlen, siirdlen_, de öfriga hafva fullständigt: _etstelen, uigtelen, -johdutelen_ o.s.v. - -d). praes. _-nen_, infinit. _-te_. - -Sådana äro t.ex. - - hapnen, -ppata (ruttna), - har'gnen, -gata (vänjas till), - huignen, -geta (skämmas), - muignen, -geta (surna), - pagenen, -geta (fiy), - rusknen, -kota (rodna) - sogenen, -geta (bli blind). - -e). præs. _-un_, infinit. _-uda_. - -_Hätkestuda_ (dröja länge), _kurdistuda_ (blifva döf), _pitestuda_ -(stadna, blifva länge qvar), _ramhtuda_ (förlamas), _vaigastuda_ -(tystna), _vesaduda_ (beväxas med telningar) o.s.v. med præs. -_hätkestun, kurdistun, pitestun_ m.m. Äfven denna liksom den nyss -föregående derivationsformen finnes i slägtspråken. - -Slutligen må här i afseende på infinitivi formerande anföras åtskilliga -exempel af tvåstafviga verber enligt hvad de (somliga möjligtvis -felaktigt) blifvit uppgifna och antecknade. - -a), præs. _-an,_ infinit. dels _-ada,_ dels förkortad. - - andan, antta, gifva, - haitan, -tada, tadla, - harjan, -jada, borsta, - hos'tan, -tada, glänsa, - hädan, häta, förjaga, - kaivan, kaida, gräfva, - katan, katta, betäcka, - keerdan, -dada, omringa, - keitan, keitta, koka, - kerdan, -ata, tvinna, - käändan, käta, vända, - lendan, leta, flyga, - mujan, -jada, känna, pröfva, - nuttan, -tada, skälla (hund), - pas'tan, -tta, steka, - pidan, -dada l. pita, hålla, - radan, rata, arbeta, - ragjan, -jada, trafva (häst), - rastan, -tada, rycka, - salvan, -vta, timra, - satan, saatta, föra, leda, - särban, -rpta, sörpla, - tappan, -pta, bråka lin, tröska, - tedan, teta, veta, - t'sapan, -pta, hugga, Lapp. t'suoppam. - t'suvdan, -vta, kasta säd, rensa, - veerdan, -rtta, vältra, - vodan, vota, flyta. - voikan, -kta, jämra sig. - väändan, väta, leka, spela, - -Liksom _pidan_ har _pidada_ och _pita_, hafva de flesta öfriga af nyss -uppräknade verber en längre och en kortare infinitivi form, ehuru blott -den, som for hvarje träffat upptecknas, äfven här blifvit anförd. - -b). præs. _-en_, infinit, _-ta, -eda_. - - hengen, -gta, andas, - imen, imda, di, - itken, -kta, gråta, - kylben, -lpta, simma, löga aig, - kytken, -kta, fastbinda, - käsken, -kta, befalla, - linen, liinta, skola, - litsen, -tsta, klämma, - lugen, -geda, läsa, - lähden, -htta, bege sig, - nolen, noolda, slicka, - nousen, -sta, stiga, - olen, olda, vara, - päsen, päästa, slippa, - sotken, -keda l. -kta, knåda, - tungen, -gta, tränga, - vilen, viilda, skära, - volen, voolda, skafva. - -c), præs. _-in_ infinit. _-ta, -ida_. - - ehdin, ehtt'a, hinna, - hyppin, hypta, hoppa, - kerin, -rt'ä, nysta, - ladin, lat'a, laga, - lajin, -jute, skälla, - loppin, lopta, sluta, - lopsin, -psta, stampa, - lykin, -kta, kasta, - nyhdin, -htt'a, rycka, - näppin, -pta, knipa, - pilin, -lt'a, fila, - pyhkin, -kt'a, torka, - pärmin, -mta, fålla, - ribin, riipt'a, rifva, - riitsin, -sta, lösa, - ristin, -stt'a, döpa, - rohtin, -tida, -htt'a, våga - rygin, -gida, hosta, - tolkin, -kta, stöta, - tus'jin, -st'a, sörja, - viipsin, -sta, härfva, - -d). præs. _-on_, infinit. _-ta, -oda_. - - haudon, -dta. böta, - hillon, hilta, krossa, - kadon, -doda, försvinna, - katson, -tsta, se, - nevon, -voda, råda, - rikkon, rikta, skada, - sidon, -dodu, binda, - survon, surta, stampa, - uskon, -kta, tro. - -e). præs. _-un (-yn)_, infinit. _-ta, -uda (-yda)_. - - astun, -stta, stiga, - hernun, -nuda, nysa, - hooldun, -duda, bedröfvas, - istun, -stta, sitta, - kirgun, -rkta, skrika, - kooldun, -duda, börtdö, - korsun, -rsta, snarka, - kosun, -suda, duga, - kutsun, -sta, kalla, - kävyn, -vyda, gå, - mylyn. -lyda, inrymma, - nukkun, -kta, slumra, - nälgtun, -tuda, bli hungrig, - polsun, -sta, krypa, - rahnun, -nda, fläta, - rippun, -pta, hänga, - sambun, -buda, slockna, - surtun, -tuda, tröttna, - tippun, -pta, drypa, - t'siibun, -pta, gunga, - tust'un, -t'uda, få ledsamt, - vanhtun, -tuda, föråldras, - vatstun, -tuda, bli hafvande, - vingun, -gta, gnälla. - - * * * * * - -Ehuru äfven de öfriga _partes orationis_ i tschudiskan kunde erbjuda -tillfälle till många anmärkningar, så måste vi dock, emot vår föresatts -i början, här afbryta denna afhandling, tilläggande endast, att -nominernas brukliga kasus äro följande 10 i begge numeri. - -Singularis. - - Nom. lugu, neisne, lähte, - Gen. lugun, neitsen, lähtken, - Infin. lugut, neitist, lähtet, - Iness. lugus, neitses, lähtkes, - Illat. luguhu, neitshe, lähtkehe, - Adess. lugul, neitsel, lähtkel, - Allat. lugule, neitsele, lähtkele, - Abess. luguta, neitseta, lähtketa, - Transl. luguks, neitseks, lähtkeks, - Essiv. lugun, neitsen, lähtken, - -Pluralis. - - Nom. lugud, neitsed, lähtked, - Gen. luguiden, neitsiden, lähtkiden, - Infin. luguit, neitsit, lähtkit, - Iness. luguis, neitsis, lähtkis, - Illat. luguihe, neitsihe, lähtkihe, - Adess. luguil, neitsil. lähtkil, - Allat. luguile, neitsile, lähtkile, - Abess. luguita, nejtsita, lähtkita, - Transl. luguiks, neitsiks, lähtkiks, - Essiv. luguin, neitsin, lähtkin. - -Andra kasus, än de nyss uppräknade, hafva ej blifvit antecknade, men af -dessa innefattar _inessiv_. finskans både _iness_. och _elativus; -adess_. både _adess_. och _ablativus; essivus_ både _essiv_. och -_instructivus_, hvarföre det endast är finskans _prolativ_. och -_comitativus_, som ej hafva sin motsvarighet i tschudiskan. Om -_prolat._ må dock nämnas, att den ännu förekommer i några partiklar. -För _comitativus_ nyttjas _genit._ med prepositionen _ked_ efter sig, -hvilket ord troligen är beslägtadt med estniskans _-ga_, lappskans _- -guim_, olonetska dialektens _kelä_, finskans _kera_. - -Föröfrigt må anmärkas; att för _elativus_ och _ablativus_, om de ock -ofta uttryckas med _ett_ ord (_lugus, neitses, lähtkes; lugul, neitsel, -lähtkel_), för tydlighetens skull likaså ofta vidhänges partikeln _pai_ -(finskans _päin_) efter ordet, t.ex. _puus-pai_, _mages pai_, _lidnas- -pai_, _unes-pai_ (= finskans _puusta, mäestä, linnasta, unesta_), -likaså: _randal-pai, mägel-pai_ o.s.v. (_= finskans runnalla, mäeltä_). - -Partikeln _no_ vidfogas genitiv, till betecknande af samma förhållande, -som i svenskan uttryckes med _hos_ t.ex. Jumalan-no, tatan-no, -minun-no, uksen-no, lambkiden-no (hos Gud, fadren, mig, dörra, fåren). -Om det eljest skulle gagna till någonting, att föröka antalet af kasus, -så kunde af denna vidfogning fås en särskild kasus för tschudiskan, och -det fullkomligen med samma rätt, som estniskan af sitt _-ga_ och -lappskan af _-guim_ efter genitiv, gjort en egen kasus. Men då det -ingen nytta är af öfverflödiga kasus, så kan detta _no_ (= finskans -luo, luona) bäst anses såsom en annan post-position, ehuru man -tillochmed säger veljenno-pai (-- finskans veljen-luota-päin), ifrån -att vara hos hrodren. - -Samma är fallet med partikeln _-sai_, hvilket ofta vidfogas _illat._ -utan att särdeles förändra betydelsen, och troligen är beslägtadt med -finskans _saakka_. - -Pronominal-suffixerne hafva för det mesta försvunnit firån tschudiskan, -om de ens någonsin tillfunnits der i hela den rikedom, som de i finskan -och lappskan hafva. De förekomma dock ofta vidhängda personspronominer, -och i några ord, som öfvergått till betydelse af partiklar, t.ex. -_itsese_, sin egen, _meilamoi_, hos oss, _teiletei_, åt eder, -_etelese_, framåt, _kohthase_, till sitt ställe, _uuthese_, -på nytt o.s.v. Emedan äfven estniskan på samma sätt saknar -pronominal-suffixerna, så kan det blifva tutal om den saken, huruvida -de ens förefunnits i etsniskan och tschudiskan annorlunda, än -såsom de der ännu förekomma. - -Till slut må anmärkas, att diminutiv-former på _-ut (-yt)_ och _-ne_ -äro mycket i bruk af substantiver, liksom af adjektiver de på _-tab_, -t.ex. ongut (krok), humbrut (mortel), vemblut (stråke) pyvhut (hjerpe), -mesyt (honing), kastkut (dagg), sydaimut (hjerta), kadakut (enbuske), -pölusut (dyna), pääskuihut (svala), genit. onguden, humbruden, embluden -o.s.v. Likaså: kylakoine (by), norikaine (yngling), uhmuine (säckpipa), -täpäine (propp, kork), naisukaine (qvinna), sarikoine (holme), ringeine -(ring), ehtkome (afton), korsikoine (pärtkorg), hangoine (gaffel), -lehtane (löf), lutakaine (vägglus), lötsakoine (groda), lassitsaine -(hermelin), sagedaine (tjock), pimedatab (mörkaktig), vilutab (kylig), -muigtatab (syrlig), sinetab l. sinestab (blå-aktig), galhetab (något -dyr) o.s.v. Ofta vidfogas äfven orden _rukaine, kulu, kuluine_ i sådan -afsigt, t.ex. uk-rukaine (stackars gubbe), pä-rukaine (st. hufvud), -kodi-kuluine (det dåliga hemmet), sydain-kulu (det stackars hjertat), -aig-kulu (ussla tiden). - - - - -Refesenser: - - -[1] I finskan har man indelat vokalerne i - - majores: a, o, u; - minores: ä, ö, y; - mediæ: e, i. - -Denna indelning synes dock mera afse de i skrift brukliga vokaltecknen -eller bokstäfverna, än de i det muntliga språket hörbara skilda -vokalljud, hvilka afskilja sig I följande tvänne vokalserier: - - hårda: a -- è -- ì -- u -- o - veka: a -- é -- í -- y -- ö - -Några så kallade medelvokaler förekomma ej i det muntliga språket, utan -äro e och i antingen hårda eller veka, och det såväl i stammen som i -ändelserna. Hårdt är e t.ex. i _kelta_, gul, _tuolle_, åt den der, vekt -i _keltä_ af hvem, _työlle_, åt arbetet, och likaså i hårdt i _silta_, -bro, _polvi_, knä, vekt i _siltä_, af den, _pilvi_, moln. Men då denna -skilnad emellan de hårda och veka e och i ej är af någon särdeles -betydenhet, så skulle det visst ej medföra någon nytta, att i vanlig -skrift hafva särskilda tecken derföre. - -Hvad föröfrigt det finska språkets vokalsystem angår, så torde det -efterhand genom foljande fyra serier hafva utbildat sig till sin -närvarande fullkomlighet: - - 1. a -- e (hårdt) -- u - 2. a -- e (hårdt) -- o - 3. ä -- i (vekt) -- y - 4. ä -- e (vekt) -- ö i - /\ -Genom följande fyra trianglar //\\ -kan denna utveckling måhända // \\ -åskådligare framställas. Först e// \\ -utbildade sig vokalerna o, hårdt i //\ \\ -och u. Derpå uppkom ännu med /䯯\ö¯¯¯¯y\ -a till utgångspunkt ett mellanljud / \ \ -(hårdt e) emellan a och i, samt ett a¯¯¯¯¯¯¯o¯¯¯¯¯¯u -annat deremot svarande (o) emellan -a och u, Vidare uppstod ett nytt mellanljud (ä) emellan a och e, men -ett sådant, som i stället för att sämjas ihop med de redan färdiga -vokalerne, och derigenom - sluta vokalbildningen, upphäfde sig till utgångspunkt för tvänne nya -vokalserier (ä, i, y --- ä, e, ö) och föranledde derigenom uppkomsten -af de så kallade veka vokalerne. Här är ej tillfälle till anställande -jemförelne angående vokalbilduingen i andra språk, endast om lappskan -må det nämnas, att ä der ej tillvällat, sig samma makt, som i finskan, -utau sjelf fogat sig till de redan färdiga vokalerne. - -[2] Redan förut (Mehiläinen 1837) hafva vi ansett de finska verberna -modus indicativus böra för bättre redighets skull fördelas i tvänne, -nämligen _indicativus præsentis_ ocb _indic. præteriti_, hvilka -hvardera akulle komma att i likhet med de öfriga modi hafva en -_ofulländad_ ocb en _fulländad_ tid, då af det fordna indikativet -_præssens_ och _perfectum_ akulle komma att tillhöra indicativus -præsentia, men _imperfectum_ och _plusquamperfectum_ fördes på indic. -præteriti. Då foröfrigt indicativus præteriti har sin betydelse i den -förflutna tiden, d.ä. uttrycker, hvad då var ofulländadt eller -fulländadt, så kunde den lämpligtvis för korthetens skull kallas _modus -præteritivus_ och i likhet dermed indicativus præsentis få beta _modus -præsentativus_. - -Det torde ej vara svårt att inse, det indicativus i sin förra -rustning är något oredig, då dess första tid (præsens) ställer -subjektet i den _oförflutna_ (närvarande eller tillstundande) tiden, -men den andra tidsformen (imperfectum) flyttar det tillbaka i det -_förflutna_, perfectum åter försitter det i den _oforflutna_ och -plusquamperfectum i den _förflutna_ tiden, hvarföre dess fördelning i -tvänne modi synes vara fullt rättfärdigad åtminstone för finska -grammatiken. - -[3] Har hos olika författare kallats; _subjunctivus, subjunctivus -præsens, potentialis, permissivus, concessivus, conjunctivus l. -optativus præsens_ o.s.v. _Fr. Diez_ i sin Grammatik d. romanischen -Sprachen, 3 Theil (Bonn 1844) s. 191, benämner den _dubitativus_, -sägande. "Der _dubitative_, ein unentschiedenes Urtheil aussprechende -Conjunctiv ist besonders im Südwesten einheimisch", hvarpå han bland -annat anför följande exempel på dess tillvaro i spanska språket: -_tendria mi amigo hasta veinte años_ (mochte wohl zwanzig Jahre alt -sein). - -Benämningen _indefinitus_ torde visst vara lämpligare, in tillochmed -concessivus, såtida med denna modus alltid uttryckes mer en ovisshet -eller obestämdhet, än ett medgifvande t.ex. _ei minusta olle'kana -orjaksi anoppelahan_ (icke torde jag ens duga till en träl i -svärmorshemmet), _en tohi tupahan mennä: tuvassa toruttanehen_ (törs ej -träda ini stugan: uti stugan torde bannas). - -[4] Synonymer: _subjunctivus, subjunctivus imperfectum, optativus, -conjunctivus l. optativus imperfectum, conjunctivus præteritum, -conjunctivus præsens_ o.s.v. Benämningen _modus conditionalis_ anträffas -i sanscrit (se: Fr. Bopps vergleich. Grammatik, 5 Abtheilung, Berlin -1849, s. 1005), och passar otvifvelaktigt bättre, än både conjunctivus, -subjunctivus och i synnerhet optativus, att uttrycka begreppet af denna -modus. Väl är det sannt, att äfven optativa sattser dermed emellanåt -uttalas, men dervid underförstås då någon annan satts, och i alla fall -användes conditionalis då i en bi-betydelse. Säger man t.ex. _menisit -matkaasi!_ (måtte du gå dina färde!) eller: _voi, jos kävisit -meilläkin!_ (o, måtte du besöka äfven oss!), så underförstås orden: _se -olisi hyvä_ (det vore väl) eller något dylikt. Den fordna benämningen: -_imperfectum conjunctivi_ är bestämdt oriktig; ty alldrig afses med -conditionalis en påstående handling i _förfluten tid_, som dock är -imperfecti hufvudsak. - -[5] Benämningen _rogativus_ synes vara bättre än optativus, dels -derföre, att optativa sattser uttryckas äfven med conditionalis, dels -för det, att det väsendtliga begreppet af denna modus afser en begäran, -ej blott och bart en önskan. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK OM DET NORD-TSCHUDISKA SPRÅKET*** - - -******* This file should be named 60352-8.txt or 60352-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/0/3/5/60352 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/60352-8.zip b/old/60352-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index e34ba2b..0000000 --- a/old/60352-8.zip +++ /dev/null |