diff options
Diffstat (limited to '59835-0.txt')
| -rw-r--r-- | 59835-0.txt | 3927 |
1 files changed, 3927 insertions, 0 deletions
diff --git a/59835-0.txt b/59835-0.txt new file mode 100644 index 0000000..2553185 --- /dev/null +++ b/59835-0.txt @@ -0,0 +1,3927 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 59835 *** + + + +E-text prepared by Jari Koivisto and Tapio Riikonen + + + +PUNAINEN LENTOHÄVITTÄJÄ + +Kirj. + +RATSUMESTARI, VAPAAHERRA MANFRED VON RICHTHOFEN + +Suomennos + + + + + + +Helsingissä, +Kustannusosakeyhtiö Kirja, +1918. + + + + +SISÄLLYS: + +Alkusanat. +Vähän suvustani. +Kadettiaikani. +Tuloni armeijaan. +Ensimmäinen upseeriaikani. +Sota syttyy. +Rajan yli. +Ranskaan. +Kun tiedusteluretkeltä kuulin ensimmäisen kerran luotien vinkuvan. +Partiossa Loenin kanssa. +Ikäviä aikoja Verdunin edustalla. +Ensi kerran ilmassa. +Tiedustelulentäjänä Mackensenin joukoissa. +Holckin mukana Venäjällä. +Venäjältä Ostendeen. +Pisara verta isänmaan puolesta. +Ensimmäinen ilmataisteluni. +Champagne'in taisteluissa. +Kuinka tulin tuntemaan Boelcken. +Ensimmäinen lentoni omin päin. +Harjoitusajaltani Döberitzistä. +Lentäjä-urani alkuajat. +Holck k. +Lento ukkosilmassa. +Ensi kertaa Fokkerilla. +Pommituslentoja Venäjällä. +Boelcke! +Ensimmäinen englantilaiseni. +Somme-joen taistelu. +Boelcke k. +Kahdeksas. +Majuri Hawker. +Pour le mérite. +"Le petit rouge". +Englantilainen ja ranskalainen lentotaito. +Itse maahan ammuttuna. +Lentäjän urotyö. +Kuuma päivä. +"Punainen paholainen". +"Moritz". +Englantilainen pommihyökkäys lentoasemaamme vastaan. +Schäferin pakkolasku rintamalinjojen väliin. +Anti-Richthofen-laivue. +Isäukko käy minua tervehtimässä. +Lento kotimaahan. +Veljeni. +Lothar "ampuja" eikä hävittäjälentäjä. +Alkuhärkä. +Jalkaväki-, tykistö- ja tiedustelulentäjät. +Lentokoneemme. + + + + +ALKUSANAT. + + +Maailmansota kehitti lentotaitoa tavattomassa määrässä. Sotaa käyvissä +maissa nousi miehiä, jotka tämän aselajin käytössä saavuttivat +erikoisen etevyyden ja maineen. + +Saksan armeijan maailmansodan etevin sotilaslentäjä on tämän kirjan +tekijä, ratsumestari _Manfred von Richthofen_. Maaliskuun 21 p:nä +1918 alkaneen suurhyökkäyksen aikana mainittiin hänen pudottamiensa +vihollislentäjäin luku n. 80:ksi. Mutta viimein tuli hänenkin vuoronsa +sankarikuolemalla päättää loistavien urotekojensa sarja, kuten lähemmin +kuvataan seuraavassa virallisessa sähkösanomassa: + +Berliini, huhtikuun 24 p:nä. Saksan armeijan paras lentäjäratsumestari +vapaaherra von Richthofen on saanut surmansa ilmataistelussa. +Tapahtumasta kerrotaan: Eilen keskipäivällä ilmestyi englantilaisten +linjojen yläpuolelle Somme'in laakson läheisyydessä kolmisenkymmentä +lentokonetta käsittävä laivue, joka ryhtyi ahdistamaan meidän +lentokoneitamme ja kääntyi sitten pohjoiseen. Pian oli 58 lentokonetta +keskenään taistelussa, ja vähää myöhemmin ottivat siihen osaa +kaikki lentokoneet monen penikulman alalta. Syntyi taistelu, jossa +oli mahdoton erottaa ystävää vihollisesta. Richthofen, joka lensi +ainoastaan 150 jalan korkeudessa maasta, sai taistelussa surmansa, ja +hänen lentokoneensa syöksyi maahan. Jälkeenpäin todettiin, että luoti +oli osunut sydämen lähettyville. + +Tässä kirjassaan Richthofen kuvaa reippaasti ja todellisella +sotilaskielellä kokemuksiaan ja havaintojaan lentäjänä, ja hänen +kuvauksistaan lukija saa selvän käsityksen sotilaslentäjän +uhkarohkeasta ja vaarallisesta, mutta samalla tavattoman jännittävästä +toiminnasta. + +Suomentaja. + + + + +Vähän suvustani. + + +Richthofenien suku on oikeastaan verraten vähän ottanut johtavalla +paikalla osaa nykyiseen maailmansotaan, sillä sen jäsenet ovat aina +olleet turpeessa kiinni. Tuskin on ollut ainoaakaan Richthofenia, jota +ei olisi ollut kiinteää asuinsijaa. Jollei hänellä ole sellaista ollut, +hän on useimmiten ollut valtion palveluksessa. Isoisäni ja hänestä +lukien kaikki esi-isäni ovat viljelleet tilojaan Breslaun ja Striegaun +seuduilla. Vasta isoisäni aikana tuli eräästä hänen serkustansa +kenraali, ensimmäinen laatuansa koko Richthofenien suvussa. + +Äitini suvussa -- hän on syntyisin von Schickfuss und Neudorf -- on +asianlaita samoin kuin Richthofenien suvussa: harvoja sotilaita, +vain maanviljelijöitä. Äidin isäni setä Schickfuss kaatui v. 1806. +Vuoden 1848 vallankumouksen aikana poltettiin erään Schickfussin +kaunis linna. Muuten ei kukaan heistä ole kohonnut ylemmäksi kuin +reserviratsumestarin arvoon. + +Sekä Schickfussien että Falckenhausenien suvussa -- äidinäitini +on syntyisin Falckenhausen -- voidaan huomata ainoastaan kaksi +erikoisharrastusta. Ne ovat ratsastus ja metsästys. Enoni Aleksander +Schickfuss on tehnyt paljon metsästysretkiä Afrikassa, Ceylonin +saarella, Norjassa ja Unkarissa. + +Isäukkoni on oikeastaan sukuhaaramme ensimmäinen jäsen, jonka päähän +pisti ruveta upseeriksi toimivaan armeijaan. Hänet pantiin jo +hyvin nuorena kadettikouluun, josta hän myöhemmin siirtyi 12:nteen +ulaanirykmenttiin. Hän on mitä hartain sotilas, mutta tuli kuuroksi, +minkä vuoksi hänen oli pakko ottaa ero virastaan. Hänen kuuroutensa +aiheutui siitä, että hän pelasti kerran erään miehistään hukkumasta +hevosten uittopaikalla ja jatkoi sitten virantoimitustansa oleskellen +märkänä pakkasessa. + +Nykypolvessa on tietenkin jo paljon useampia sotilaita. Sodan aikana +jokainen asekuntoinen Richthofen on lippunsa alla. Niinpä menetin kohta +sodan alussa kuusi serkkua, eriarvoisia, mutta kaikki poikkeuksetta +ratsumiehiä. + +Nimeni olen saanut erään isäni sedän, Manfred v. Richthofenin mukaan, +joka rauhan aikana oli Keisarin sivusajutanttina kaartinarmeijakunnan +päällikkö, sodassa erään ratsuväkiarmeijakunnam päällikkö. + +Nyt muutama sana nuoruudestani. Isäukkoni palveli ensimmäisessä +henkikyrassieerirykmentissä Breslaussa, kun minä synnyin toukok. 2 +p:nä 1892. Asuimme Kleinburgissa. Aina yhdeksänteen ikävuoteeni +saakka nautin yksityisopetusta, kävin sitten vuoden ajan koulua +Schweidnitzissä ja myöhemmin tulin kadetiksi Wahlstattiin. +Schweidnitziläiset pitivät kuitenkin minua todellisena Schweidnitzin +lapsena. Valmistauduttuani kadettikoulussa nykyiseen ammattiini jouduin +sitten ensimmäiseen ulaanirykmenttiin. + +Tässä kirjassa kerron omista kokemuksistani. + +Veljeni Lothar on toinen tunnettu lentäjä Richthofen, Hänellä ora +"Pour le mérite" ritarimerkki [Saksan korkein ritarimerkki. -- Suom.]. +Nuorin veljeni on vielä kadetti ja toivoo kovasti pääsevänsä meidän +kanssamme sotaan. Sisareni, samoin kuin kaikki sukumme naiset, toimii +sairaanhoitajattarena sotanäyttämöllä. + + + + +Kadettiaikani. + +(1903-1909 Wahlstattissa, 1909-1911 Lichterfeldessä.) + + +Tulin pienenä ensiluokkalaisena kadettikouluun. En ollut erityisen +mielelläni kadetti, mutta isäni tahtoi niin, eikä omaa mielipidettäni +paljon kysytty. + +Ankara kuri ja järjestys rasittivat kovin niin pientä vekaraa. +Opinnoilta ei jäänyt juuri lainkaan aikaa muihin puuhiini. En ollut +mikään neropatti. Tein aina juuri nipinnapin sen verran, että pääsin +luokaltani. Minun mielestäni ei kenenkään pitäisi ahertaa enemmän, +ja olisinpa pitänyt "kiipimishaluna", jos olisin kirjoittanut +paremman koekirjoituksen kuin "tyydyttävän". Siitä oli luonnollisena +seurauksena, etteivät opettajani arvostaneet minua kovinkaan korkealle. +Sitä vastoin minua huvitti kerrassaan suunnattomasti urheilu, ennen +kaikkea voimistelu ja jalkapallo. Luullakseni ei ollut ainoaakaan +temppua, jota en olisi voinut tehdä rekillä. Esimieheni ilahdutti minua +pian muutamilla palkinnoilla tunnustukseksi taidostani. + +Kaikki uhkarohkeat yritykset vaikuttivat minuun valtavasti. Kerran +kiipesin ystäväni Frankenbergin kanssa ukkosenjohdatinta pitkin +Wahlstattin kirkontorniin ja sidoin sen huippuun nenäliinan. Muistan +vielä hyvin, kuinka vaikea oli päästä kattokourujen ohi. Käydessäni +kymmenkunta vuotta myöhemmin tervehtimässä pikkuveljeäni näin +nenäliinani yhä vielä liehuvan tornissa. + +Ystävänä Frankenberg oli sodan ensimmäinen uhri, jonka jouduin näkemään. + +Lichterfeldessä viihdyin jo paljon paremmin. Siellä emme enää olleet +niin muusta maailmasta eristettyinä, vaan aloimme jo elää jossakin +määrin ihmisten tavoin. + +Parhaimpia muistojani Lichterfeldestä ovat suuret korsokilpailut, +joissa kilpailin sangen usein prinssi Friedrich Karlin kanssa tahi +häntä vastaan. Prinssi sai tällöin monta ensipalkintoa. Kilpajuoksussa, +jalkapallossa jne. hän voitti minut, sillä minähän en ollut +valmentautunut niin täydellisesti kuin hän. + + + + +Tuloni armeijaan. + +(Pääsiäisenä 1911.) + + +Tietenkin saatoin tuskin odottaakaan pääseväni mihinkään armeijan +valiojoukkoon. Kohta vänrikintutkinnon suoritettuani lähdin sen vuoksi +rajalle ja tulin "Keisari Aleksanteri III:n" ulaanirykmenttiin n:o +1. Olin varta vasten valinnut tämän rykmentin. Se oli majoitettu +rakkaaseen Schleesiaani, ja siellä minulla oli myöskin muutamia +tuttavia ja sukulaisia, jotka hartaasti kehoittivat minua hakemaan +sinne. + +Palveluksesta rykmentissäni pidin tavattoman paljon. Ihaninta, mitä +nuori sotilas voi ajatella, on olla "ratsumies". + +Sotakouluajaltani en voi kertoa paljoakaan. Se muistutti liian paljon +kadettikoulua, joten muistoni siitä eivät ole erittäin miellyttäviä. + +Eräs huvittava tapaus on kuitenkin jäänyt mieleeni. Joku opettajistani +osti jokseenkin sievän tamman. Sen ainoana vikana oli, että se oli +jo vanhanpuoleinen. Myyjä ilmoitti iäksi 15 vuotta. Jalat olivat +paksunlaiset, mutta se hyppäsi kuitenkin kerrassaan erinomaisesti. Minä +ratsastin sillä usein. Sitä sanottiin "Biffyksi". + +Noin vuotta myöhemmin rykmenttini ratsumestari v. Tr., joka oli suuri +urheilun ystävä, kertoi minulle ostaneensa oikein aimo hyppyrin. +Me odotimme kaikki suurella jännityksellä saadaksemme nähdä tuon +"aimo hyppääjän", jolla oli harvinainen nimi "Biffy". En lainkaan +enää ajatellut sotakouluopettajani vanhaa tammaa. Päivänä muutamana +sitten saapui tuo ihme-elukka, ja voittepa kuvitella kummastustani, +kun tuo vanha kunnon "Biffy" saapui ratsumestari v. Tr:n talliin -- +8-vuotiaana. Se oli sillä välin vaihtanut muutamia kertoja omistajaa, +ja sitä mukaa oli hinta melkoisesti noussut. Sotakouluopettajani +oli ostanut sen 1,500 markalla, ja v. Tr. oli vuotta myöhemmin +hankkinut sen omakseen "8-vuotiaana" 3,500 markalla. Ainoassakaan +hyppykilpailussa "Biffy" ei enää voittanut, mutta se sai jäilleen +ostajan -- ja kaatui kohta sodan alussa. + + + + +Ensimmäinen upseeriaikani. + +(Syksyllä 1912.) + + +Vihdoin sain upseerin olkaimet. Tuskin koskaan olen tuntenut itseäni +niin ylpeäksi kuin silloin, kun minua ensimmäisen kerran yhtäkkiä +puhuteltiin "herra luutnantiksi". + +Isäni osti minulle hyvin kauniin "Santuzza"-nimisen tamman. Se oli +todellinen ihme-eläin ja kaikilla ilmoilla samanlainen. Joukon +edellä se kulki kuin lammas. Vähitellen huomasin sillä olevan +suuret hyppylahjat. Heti päätinkin opettaa tuosta kauniista tammasta +hyppääjän. Se hyppäsi aivan satumaisen hyvin. Metrin kuudenkymmenen +sm:n korkuisen kaksoisesteen yli olen itse sillä ratsastanut. + +Toverini von Wedel, joka oli voittanut monta kaunista palkintoa +"Fandangollaan", osoitti minua kohtaan suurta ymmärtämystä ja oli +minulle hyvänä tukena. + +Kerran "valmentausimme" molemmat Breslaun hyppy- ja +esteratsastuskilpailuihin. "Fandango" oli loistavassa kunnossa, +"Santuzza" teki myöskin parhaansa ja saavutti hyviä tuloksia. Minulla +oli hyviä toiveita saada jotakin aikaan tulevissa kilpailluissa. Päivää +ennen kilpailuja en voinut pidättyä vielä kerran ratsastamasta kaikkien +esteiden yli hyppykentällämme. "Santuzza" kompastui ja loukkasi +lievästi lapansa. Minulta taittui solisluu. + +Harjoituksissa vaadin kunnon "Santuzzaltani" myöskin nopeusennätyksiä +ja ihmettelin kovin, kun von Wedelin ratsu voitti sen. + +Toisen kerran minulla oli onni ratsastaa hyvin kauniilla raudikolla +Breslaun Olympialaisissa. Esteratsastus alkoi, ja minun valakkani +oli vielä toisella kierroksella täysissä voimissa ja niin reipas +että minulla oli voitontoiveita. Saavuin viimeiselle esteelle. Näin +jo kaukaa, että sen täytyi olla jotakin aivan erityistä, koska sen +molemmille puolille oli kokoontunut suunnaton väkijoukko. Ajattelin +itsekseni: "Rohkeutta vain, hullusti tässä käy kumminkin!" ja ratsastin +vinhaa vauhtia vallia ylös, jonka harjalla oli kaksoiseste. Yleisö +heilutti lakkaamatta kättään varoitukseksi, etten ratsastaisi niin +nopeasti, mutta en enää nähnyt enkä kuullut mitään. Raudikkoni hyppäsi +kaksoisesteen yli ja suureksi kummastuksekseni syöksyimme toisella +puolella suoraan Weistritzjokeen. Ennen kuin ehdin ajatellakaan, +loikkasi hevonen jättiläishypyllä rinteestä alas, ja niin ratsu kuin +ratsastajakin katosimme aaltoihin. Molemmat tietysti päistikkaa. +"Felix" nousi kuivalle toisella puolella ja Manfred toisella. Kilpailun +jälkeen punnittaessa todettiin kaikkien ihmeeksi, etten ollut tullut +kiloa keveämmäksi, kuten tavallisesti, vaan päinvastoin viisi kiloa +raskaammaksi. Kaikeksi onneksi ei kukaan huomannut, että olin likomärkä. + +Minulla oli myöskin erittäin hyvä palvelushevonen, ja sen raukan täytyi +tehdä kaikkea. Kilpajuoksuun, esteratsastukseen, hyppykilpailuihin, +sanalla sanoen kaikkiin harjoituksiin tuo kunnon eläin oli tottunut. +Se oli reima "Blume" (Kukka). Sillä saavutin hyvin hyviä voittoja. +Viimeisen keisarinkilparatsastuksessa 1913. Minä olin ainoa, joka +suoriuduin koko esterivistä virheettömästi. Tällöin tapahtui minulle +sellaista, mitä ei ole kovin helppo tehdä jäljestä. Karkautin nummen +yli, mutta lensin yht'äkkiä päälaelleni maahan. Hevonen oli polkaissut +kaniinin kuoppaan, ja pudotessani taitoin solisluuni. Olin kuitenkin +silloin ratsastanut 70 kilometriä tekemättä ainoaakaan virhettä ja olin +samalla noudattanut aikaa. + + + + +Sota syttyy. + + +Sanomalehdissä ei ollut ollut muuta luettavaa kuin paksuja romaaneja +sodasta. Mutta jo muutamia kuukausia sitten oli totuttu sodanhölyyn. +Olimme jo niin monta kertaa pakanneet matka-arkkumme, että koko homma +tuntui jo ikävältä eikä kukaan enää ottanut uskoakseen, että sota +todella puhkeaa. Mutta kaikista vähimmän uskoimme sitä mahdolliseksi +me, jotka olimme ensimmäisinä rajalla, "armeijan silmä", kuten +päällikköni aikoinaan oli nimittänyt meitä ratsupartioita. + +Sen päivän edellisenä iltana, jolloin saapui määräys lisätystä +sotavalmiudesta, istuimme n. 10 kilometrin päässä rajalta eskadroonan +upseerikasinossamme, söimme ostereita, joimme sampanjaa ja hieman +pelasimme. Olimme hyvin iloisia ja hilpeitä. Kuten sanottu, sotaa ei +kukaan ajatellut. + +Wedelin äiti oli tosin jo muutamia päiviä aikaisemmin hieman +hämmästyttänyt meitä; hän oli näet saapunut Pommerista saakka +tervehtimään poikaansa vielä viimeisen kerran ennen sotaa, kuten hän +sanoi. Tavatessaan meidät mitä parhaimmalla tuulella ja huomatessaan, +ettemme lainkaan ajatelleet sotaa, hän katsoi velvollisuudekseen +tarjota meille kunnolliset aamiaiset. + +Olimme juurii mitä hilpeimmällä tuulella, kun ovi äkkiä avautui +ja Ölsin maaneuvos, kreivi Kospoth ilmestyi kynnykselle. Hän oli +alakuloisen näköinen. + +Me tervehdimme vanhaa tuttavaamme riemuhuudoin. Hän selitti meille +matkansa tarkoituksen, nimittäin, että hän tahtoi mieskohtaisesti ottaa +rajalla selvää siitä, missä määrin huhut maailmansodan pikaisesta +alkamisesta olivat totuudenmukaisia. Hän otaksui aivan oikein, että +rajalla olijoiden täytyi tietenkin tietää se ennen muita. Rauhallinen +seurueemme kummastutti nyt häntä melko lailla. Häneltä saimme tietää, +että kaikkia Schleesian siltoja vartioitiin ja että aiottiin jo ryhtyä +linnoittamaan erinäisiä paikkoja. + +Pian saimme hänet vakuuttumaan sodan mahdottomuudesta ja jatkoimme +juhlaamme. + +Seuraavana päivänä marssimme vihollista vastaan. + + + + +Rajan yli. + + +Me rajavartioratsumiehet olimme tosin hyvin perillä "sota"-sanasta. +Kukin tiesi hiuskarvalleen, mitä hänen oli tehtävä ja mitä jätettävä +tekemättä. Mutta kenelläkään ei ollut oikein selvää käsitystä siitä, +mitä nyt aivan ensimmäiseksi tapahtuisi. Jokainen vakituisessa +palveluksessa oleva sotilas oli onnellinen saadessaan nyt vihdoinkin +näyttää, mihin hän mieskohtaisesti kykeni. + +Meille nuorille ratsuväenluutnanteille oli varattu ehkä kaikkein +mielenkiintoisin työ: tiedustelu, tunkeutuminen vihollisen +selkäpuolelle, tärkeiden laitoksien hävittäminen; kaikki tehtäviä, +jotka vaativat todellista miestä. + +Määräykset taskussani -- määräykset, joiden tärkeydestä ja +merkityksestä jo vuosi sitten olin tarkoin tutkimalla ottanut selvän, +-- ratsastin kello 12 yöllä partioni etunenässä ensi kerran vihollista +vastaan. + +Rajana oli joki, ja saatoin odottaa siellä ensimmäisen kerran saavani +tulta vastaani. Olin kovin ihmeissäni, kun pääsin aivan ilman mitään +sillan yli. Sen enemmittä seikkailuitta saavuimme seuraavana aamuna +rajaratsastusretkiltäni tutun Kielczen kylän kirkontornin luo. + +Kaikki oli tapahtunut meidän huomaamatta vihollisesta jälkeäkään, tahi +pikemminkin, vihollisien huomaamatta meitä. Kuinka nyt oli meneteltävä, +jotteivät kylän asukkaat huomaisi minua? Ensi työkseni päätin panna +kylän papin lukkojen ja telkien taakse. Noudimme tuon täydellisesti +yllättyneen ja kovin ällistyneen miehen kodistaan. Telkesin hänet +aluksi kirkontorniin kellojen luo, otin pois tikapuut ja jätin hänet +istumaan sinne ylös. Vakuutin hänelle, että jos väestö osoittaisi +vähänkään vihamielisyyttä, hän olisi heti kuoleman oma. Torniin +jätettiin vahti pitämään seutua silmällä. + +Joka päivä lähetin viestimiehen viemään ilmoitusta. Näin pieni joukkoni +pian hajaantui, niin että minun täytyi lopuksi itseni lähteä viemään +viimeistä ilmoitusta. + +Viidenteen yöhön saakka oli kaikki pysynyt rauhallisena. Mainittuna +yönä ryntäsi vartiomies äkkiä luokseni kirkontornin viereen -- sillä +olin asettanut hevoseni sen läheisyyteen -- ja huusi: "Kasakat ovat +täällä!" Yö oli pikimusta, satoi hiljakseen, ainoaakaan tähteä ei +näkynyt. Oli mahdoton nähdä kättä edessään. + +Veimme hevoset jo ennakolta varovaisuuden vuoksi hautausmaan muuriin +tekemästämme aukosta aukealle kentälle. Pimeässä siellä oli jo +viidenkymmenen metrin päässä täysin turvassa. Itse lähdin vartiomiehen +kanssa, karbiini kädessä, sille paikalle, missä kasakoita piti olla. + +Hiivin hautausmaan muurin vierustaa ja saavuin kyläkadulle. Siellä +alkoi kuitenkin tuntua hiukan oudolta, sillä koko kylänaukea +vilisi täynnä kasakoita. Kurkistin muurin yli, jonka taakse olivat +pysäyttäneet hevosensa. Useimmilla oli salalyhty, ja he liikkuivat +hyvin varomattomasti ja kovaäänisesti. Arvioin heidän lukumääränsä noin +pariksi, kolmeksikymmeneksi mieheksi. Yksi oli laskeutunut satulasta +ja mennyt papin luokse, jonka edellisenä päivänä olin vapauttanut +vankeudesta. + +Tietysti hän on kavaltanut meidät! välähti heti aivoissani. Täytyi siis +olla kaksinverroin valppaampi. Taisteluun en enää voinut antautua, +sillä käytettävänäni oli ainoastaan kaksi karbiinia. Leikin sen vuoksi +"ryöväriä ja poliisia". + +Muutamia tunteja levättyään kasakkajoukko ratsasti tiehensä. + +Seuraavana aamuna katsoin kuitenkin viisaimmaksi muuttaa majaa. +Seitsemäntenä päivänä olin jälleen varuskunnassani, ja kaikki +töllistelivät minua kuin kummitusta. Siihen ei kuitenkaan ollut niin +paljon syynä parroittunut naamani kuin että oli levinnyt huhu, että +muka Wedel ja minä olimme kaatuneet Kalishin luona. Tiedettiinpä niin +hiuskarvalleen mainita paikka, aika ja muut olosuhteet, että huhu jo +oli ennättänyt levitä koko Schleesiaan. Jopa joku oli osanottoaan +ennättänyt käydä äitini luona ilmaisemassa. + +Sitä vain puuttui, että kuolinilmoitukseni olisi ennättänyt +sanomalehteen. + +Samaan aikaan sattui eräs hullunkurinen juttu. Hevostohtori sai +määräyksen lähteä kymmenen ulaania mukanaan hankkimaan hevosia +talonpoikaistalosta. Se oli hiukan syrjässä, n. kolmen kilometrin +päässä. Suoritettuaan tehtävänsä hän palasi kovin kiihdyksissään ja +kertoi itse seuraavaa: + +"Ratsastin sänkipellon yli, jossa oli viljakuhilaita, kun äkkiä +huomasin jonkin matkan päässä viholliseni jalkaväkeä. Tein heti +päätökseni, paljastin sapelini ja huusin ulaaneille: 'Keihäät tanaan, +hyökkäykseen, mars, mars, hurraa!' Miehistä tämä oli hauskaa, ja +hurja ajo alkoi peltoa pitkin. Vihollisjalkaväki havaittiin kuitenkin +vuohilaumaksi, jota likinäköisyyteni vuoksi luulin viholliseksi." + +Vielä kauan jälkeenpäin tuo kunnon herra sai kärsiä pilantekoa +hyökkäyksensä johdosta. + + + + +Ranskaan. + + +Varuskunnassamme meidät nyt kuormattiin junaan, siirrettäväksi minne? +-- Meillä ei ollut aavistustakaan siitä, länteen, itään, etelään vaiko +pohjoiseen. Arveltiin sinne ja tänne, useimmat kuitenkin erehtyivät. +Tässä tapauksessa olimme sentään vainunneet oikein: länteenpäin. + +Nelimiehisessä ryhmässä meillä oli käytettävänä toisen luokan +vaunuosasto. Ruokatarpeita oli varattava pitkää rautatiematkaa varten. +Juomia ei tietysti myöskään puuttunut. Mutta jo ensimmäisenä päivänä +huomasimme, että toisenluokan vaunuosasto on riivatun ahdas neljälle +sotaiselle nuorukaiselle, ja sen vuoksi päätimme hankkia enemmän tilaa. +Sisustin tavaravaunupuolikkaan asunnokseni ja makuupaikakseni, mikä +epäilemättä oli hyvä keksintö. Minulla oli nyt raikasta ilmaa, valoa +jne. Eräällä asemalla hankin olkia ja telttavaate levitettiin niiden +päälle. Nukuin makuuvaunussani niin hyvin, ikäänkuin olisin maannut +omassa vuoteessani Ostrowossa. Matkaa jatkettiin yötä päivää, ensin +läpi Schleesiam ja Saksin, aina vain länttä kohti. Sikäli kuin meistä +näytti, oli matkamme päämääränä Metz; mutta kuljetuspäällikkökään +ei tiennyt, minne matkasimme. Jokaisella asemalla, niilläkin, +missä emme pysähtyneet, aaltoili ihmismeri, joka meille hurrasi ja +heitteli kukkia. Varsinkin ulaanit herättivät huomiota. Edellisen +junan mukana oli kai levinnyt huhu, että me olimme jo olleet +kosketuksissa vihollisen kanssa -- ja sotaa ol& vasta kestänyt noin +viikon päivät. Meidän rykmenttimme olikin jo mainittu ensimmäisessä +armeijan tiedonannossa. Ulaanirykmentti n:o 1 ja jalkaväkirykmentti +n:o 155 olivat valloittaneet Kalishin. Me olimme siis juhlittuja +sankareita ja olimme itsekin mielestämme todella sellaisia. Wedel oli +löytänyt kasakanmiekan ja näytti sitä ihmetteleville tytöille. Se +teki voimakkaan vaikutuksen. Vihdoin joukkomme purettiin pois junasta +Busendorfissa, lähellä Diedenhofia (Thionville'iä). + +Vähän ennen kuin juna saapui perille, pysähdyimme pitkään tunneliin. +Minun täytyy myöntää, että rauhan aikanakin tuntuu kammottavalta, kun +juna äkkiä pysähtyy tunneliin, mutta sitä suuremmalla syyllä sodan +aikana. Nyt joku ylimielinen ampui piloillaan laukauksen, ei kestänyt +kauan, ennen kuin tunnelissa alkoi hurja ammunta. Oli kerrassaan ihme, +ettei kukaan haavoittunut. Mikä tähän kaikkeen oli syynä, siitä ei +koskaan ole saatu selvää. + +Busendorfissa osastomme purettiin vaunuista. Oli niin kuuma, että +hevoset olivat kaatua väsymyksestä. Lähimpinä päivinä marssimme yhä +vain pohjoista kohti, Luxemburgiin päin. Sillä välin olin saanut vihiä +siitä, että veljeni oli erään ratsuväkidivisioonan mukana ratsastanut +samaa tietä noin viikon päivät aikaisemmin. Sainpa kerran selvän hänen +olinpaikastaan, mutta nähdä sain hänet vasta vuotta myöhemmin. + +Luxemburgissa ei kukaan tiennyt, kuinka tämä pieni maa suhtautui +meihin. Muistan vielä kuin eilisen päivän, kuinka kerran näin +luxemburgilaisen santarmin matkan päässä, käskin partioni saartaa +hänet ja tahdoin ottaa hänet vangiksi. Hän vakuutti minulle, että +jollen heti päästä häntä vapaaksi, hän valittaa Saksan keisarille. +Käsitin sen silloin itsekin ja annoin urhon mennä menojaan. Kuljimme +sitten Luxemburgin ja Eschin kaupunkien läpi, ja nyt lähestyttiin +arveluttavassa määrässä Belgian ensimmäisiä linnoitettuja kaupunkeja. + +Jalkaväkemme samoin kuin koko divisioonamme marssi oli tähän saakka +sujunut kuin tavallinen rauhanajan taisteluharjoitus. Olimme +hirmuisessa jännityksessä. Mutta tuollainen taisteluharjoituksessa +saavutettu kuva etujoukon marssista oli suureksi hyödyksi. Oikealla +ja vasemmalla, kaikilla teillä, sekä edessämme että takanamme marssi +eri armeijakuntiin kuuluvia joukkoja. Se teki hurjan sekamelskan +vaikutuksen. Mutta äkkiä tuosta sekasorrosta muodostui suurenmoisesti +toimiva marssisuunnitelma. + +Mitä lentäjämme silloin toimittivat, sitä en osannut aavistaakaan. +Jokainen lentäjä sai ainakin minun pääni kerrassaan pyörälle. Oliko +lentäjä saksalainen vai vihollinen, sitä en voinut sanoa. Minulla näet +ei ollut aavistustakaan siitä, että saksalaisissa lentokoneissa oli +tuntomerkkinä risti, viholliskoneissa ympyrä. Sen vuoksi ammuttiin +jokaista lentäjää. Vanhat lentäjät kertovat vielä nytkin, kuinka +kiusallista oli, kun sekä ystävät että viholliset ampuivat heitä +erotuksetta. + +Jatkoimme yhä marssia, partiot kaukana edessäpäin, kunnes muutamana +päivänä saavuimme Arlongiin. Omituiset väreet karmivat selkäpiitäni +marssiessani toisen kerran rajan yli. Hämäriä huhuja sala-ampujista +ym. sellaisesta oli jo kantautunut korviimme. + + * * * * * + +Kerran sain määräyksen pyrkiä yhteyteen ratsuväkidivisioonamme kanssa. +Sinä päivänä ratsastin kerrassaan 110 km partioni keralla. Ainoaakaan +hevosta ei jäänyt tielle; loistoratsujen suoritus. Rauhanajan taktiikan +periaatteiden mukaisesti kiipesin Anlon'issa kirkontorniin, mutta en +tietenkään nähnyt mitään, sillä vihollinen oli vielä kaukana. + +Olin siihen aikaan vielä jokseenkin viaton. Niinpä esim. jätin partioni +kaupungin ulkopuolelle ja ajoin polkupyörällä ypö yksin läpi kaupungin +kirkolle. Kun laskeuduin tornista alas, huomasin olevani keskellä +mutisevaa ja sorisevaa nuorukaisjoukkoa, jotka loivat minuun vihaisia +silmäyksiä. Pyöräni oli tietysti varastettu, ja nyt sain kävellä puolen +tunnin matkan takaisin. Mutta se vain huvitti minua. Olisin kernaasti +ollut mukana pienessä tappelussa. Pistooli kädessä tunsin itseni, +tavattoman turvalliseksi. + +Kuten myöhemmin sain tietää, kaupungin asukkaat olivat käyttäytyneet +hyvin kapinallisesti sekä muutamia päiviä aikaisemmin ratsuväkeämme +että myöhemminkin sairaanhoito-osastoamme kohtaan, niin että koko +joukko noita herroja oli täytynyt asettaa seinää vasten. + + * * * * * + +Iltapäivällä saavuin päämäärääni ja sain siellä tietää, että ainoa +serkkuni Richthofen oli kolme päivää aikaisemmin kaatunut aivan lähellä +Arlon'ia. Jäin ratsuväkidivisioonaan iltaan saakka, olin mukana +väärässä hälyytyksessä ja saavuin rykmenttiin vasta myöhään yöllä. + +Olimme kokeneet ja nähneet enemmän kuin muut, olimmehan jo olleet +vihollisen läheisyydessä ja sen kanssa tekemisissä, nähneet sodan +jälkiä, ja kaikkien toisten aselajien miehet katselivat meitä sen +vuoksi kateutta tuntien. Tämä oli liiankin mukavaa, ainakin minun +parasta aikaani koko sodan aikana. Sodan alun tahtoisin vielä kerran +elää uudestaan. + + + + +Kun tiedusteluretkellä kuulin ensimmäisen kerran luotien vinkuvan. + +(Elokuun 21-22 p:nä 1914.) + + +Olin saanut määräyksen ottaa selville, kuinka voimakas vihollisjoukko +piti miehitettynä suurta metsää Virton'in lähellä. Lähdin matkalle +15 ulaania mukanani ja olin kohta selvillä eräästä asiasta: tänään +isketään ensimmäinen kerta yhteen vihollisen kanssa. Tehtäväni ei ollut +helppo, sillä sekaisessa metsässä voi olla vihollisia hirveän paljon, +vaikka, niitä on mahdoton nähdä. + +Ratsastan kummun yli. Muutaman sadan askeleen päässä levisi edessämme +suuri, monen tuhannen tynnyrinalan laajuinen yhtenäinen metsäalue. Oli +kaunis elokuun aamu. Metsä näytti niin rauhalliselta ja tyyneltä, ettei +oikeastaan enää lainkaan tuntenut sotaisia ajatuksia. + +Nyt kärki läheni metsän laitaa. Kiikarilla ei voinut erottaa mitään +epäilyttävää, täytyi siis ratsastaa eteenpäin ja odottaa, saisiko +jostakin tulta vastaansa. Kärki hävisi metsätielle. Minä olin sen +jälkeen etummaisena, vieressäni ratsasti eräs reippaimpia ulaanejani. +Metsän reunassa oli yksinäinen metsänvartijanmaja. Ratsastimme sen +ohitse. Äkkiä pamahti laukaus eräästä rakennuksen ikkunasta. Sitä +seurasi heti toinen. Pamahduksesta huomasin heti, ettei se ollut +kiväärinlaukaus, vaan tavallisella pyssyllä ammuttu. + +Samalla huomasin myös partiossani epäjärjestystä ja aavistin heti +joutuneemme sala-ampujain hyökkäyksen alaisiksi. Kädenkäänteessä +satulasta maahan, sitten piiritimme talon. Meikein pimeästä huoneesta +löysin neljä, viisi vihamielisesti mulkoilevaa lurjusta. Ainoaakaan +pyssyä ei tietysti ollut näkyvissä. Olin sillä hetkellä raivoissani, +mutta en ollut vielä koskaan surmannut ihmistä, ja täytyy myöntää, että +hetki oli perin epämiellyttävä. Oikeastaan minun olisi pitänyt ampua +sala-ampuja kuin koira. Hän oli ampunut haulipanoksen hevosen vatsaan +ja haavoittanut erästä ulaania käteen. + +Kurjalla ranskankielelläni karjuin lurjuksille ja uhkasin ampua heidät +kaikki, jollei syyllinen heti ilmoittaudu. He huomasivat, että +tarkoitin täyttä totta ja että lainkaan epäröimättä panisin uhkaukseni +täytäntöön. Kuinka kaikki oikeastaan tapahtui, en nyt enää muista. +Joka tapauksessa livahtivat sala-ampujat silmänräpäyksessä takaovesta +ulos ja katosivat näkymättömiin. Ammuin heidän jälkeensä kuitenkaan +osumatta. Onneksi olin asettanut vahdit talon ympärille, niin etteivät +he missään tapauksessa voineet päästä pakoon. Käskin heti tarkastaa +koko talon saadakseni heidät kiinni, mutta en löytänyt enää ketään. +Ehkä eivät vahdit olleet talon takana olleet kyllin valppaita; oli +miten oli, koko hökkeli oli kaikissa tapauksissa nyt tyhjä. Haulikon +sentään löysimme ikkunan pielestä ja meidän täytyi kostaa toisella +tavalla. Viiden minuutin kuluttua oli koko rakennus liekkien vallassa. + +Tämän välikohtauksen jälkeen jatkoimme matkaamme. + +Vereksistä kavion jäljistä huomasin, että vahva vihollisen +ratsuväkiosasto oli kulkenut vähää ennen meitä samaa tietä. Pysähdytin +partioni, innostin sitä muutamalla sanalla ja tunsin voivani +ehdottomasti luottaa jokaiseen mieheeni. Jok'ikinen heistä, sen tiesin, +täyttäisi lähimpinä minuutteina paikkansa. Kukaan ei tietenkään +ajatellut muuta kuin hyökkäystä. Jo germaanien luonteen mukaista on +karauttaa oitis vihollisen kimppuun, missä ikinä hänet tapaakin, +varsinkin vihollisen ratsuväen kimppuun. Kuvittelin jo mielessäni +hakkaavani pienen joukkoni etunenässä kokonaisen viholliseskadroonan +maahan ja olin aivan haltioissani iloisesta odotuksesta. Ulaanieni +silmät säkenöivät. Ja matkaa jatkettiin ripeästi vereksiä jälkiä +seuraten. Tunnin nopeasti ratsastettuamme mitä kauneinta vuorensolaa +huomasimme metsän harvenevan ja lähenevän sen toista reunaa. Olin +täysin selvillä siitä, että pian kohtaamme vihollisen. Siis varovasti, +niin vaikea kuin olikin hyökkäysintoa hillitä. Kapean polun oikealla +puolella kohosi monta metriä korkea, jyrkkä kallioseinämä. Vasemmalla +virtasi kapea vuoripuro, sen takana levisi n. 50 metrin levyinen +niittypala, joka oli ympäröity piikkilankaesteillä. Kavionjäljet +loppuivat äkkiä, kadoten sillan yli pensaikkoon. Kärki pysähtyi, sillä +edessämme kohosi metsänreunassa este. + +Heti ymmärsin joutuneeni väijytykseen. Äkkiä näin jotakin liikkuvan +pensaikossa niityn takana vasemmalla puolella ja saatoin erottaa +vihollisratsuväkeä, joka oli laskeutunut ratsailta. Arvioin sen n. 100 +kiväärin vahvuiseksi joukoksi. Meillä ei ollut valitsemisen varaa. +Edestämme tie oli katkaisku esteellä, oikealla kohosivat kallioseinät, +vasemmalla taas piikkilangalla ympäröity niitty esti aikomuksestani, +hyökkäämästä. Emme enää liioin mitenkään ehtineet laskeutua ratsailta +käydäksemme vastustajamme kimppuun karbimeilla. Ei siis muuta keinoa +kuin peräytyä. Kaikkea muuta olisin voinut uskoa kunnon ulaaneistani, +kuin että he olisivat paenneet vihollista. -- Mutta tämä juttu saattoi +käydä vakavaksi monellekin, sillä seuraavassa silmänräpäyksessä pamahti +ensimmäinen laukaus, jota seurasi raivoisa pikatuli metsästä niityn +takaa. Välimatkaa oli noin 50-100 metriä. Mieheni olivat saaneet +sellaiset ohjeet, että jos kohottaisin käteni, heidän piti kokoontua +ympärilleni. Nyt meidän täytyi peräytyä, kohotin sen vuoksi käteni ja +viittasin miehilleni. Partioni, jonka olin jättänyt jälemmäs jonkin +matkan päähän, lienee ymmärtänyt merkin väärin. Luullen minun olevan +vaarassa he ryntäsivät täyttä laukkaa vapauttamaan minua. Kaikki tämä +tapahtui kapealla metsätiellä, niin että on helppo kuvitella millainen +hitonmoinen mellakka siitä seurasi. Kiivaan ammunnan alettua ahtaassa +rotkossa, jossa jokainen laukaus kaikui kymmenkertaisena, kahden +etumaisen miehen hevoset pillastuivat, ja näin niiden loikkaavan +esteen yli. Niiden ratsastajista en ole sen jälkeen kuullut mitään. +He varmaankin joutuivat vangiksi. Itse tein täyskäännöksen ja +annoin kelpo "Antithesikseni" maistaa kannuksia, mikä lienee ollut +ensimmäinen kerta koko sen elämäaikana. Vastaani ryntäävät ulaanit +sain töintuskin ymmärtämään, ettei heidän pitänyt jatkaa matkaansa. +Täyskäännös, ja koreasti pois. Vieressäni ratsasti palvelijani. Äkkiä +kaatui hänen hevosensa luodin lävistämänä, minun hevoseni loikkasi yli, +ympärilläni kieriskeli toisia hevosia maassa. Sanalla sanoen, syntyi +hurja sekamelska. Näin vielä palvelijani makaavan maassa hevosensa +alla, luullakseni haavoittumattomana, mutta puristuksissa hänen +päälleen kaatuneen hevosen alla. Vihollisen oli onnistunut kerrassaan +yllättää meidät. Nähtävästi se oli alusta alkaen väijynyt meitä, sillä +ranskalaisten tapana on yleensä käydä vihollisen kimppuun väijyksistä, +ja niin he yrittivät tässäkin tapauksessa tehdä. + +Suuri oli ilo, kun palvelijani pari päivää myöhemmin yks'kaks' ilmestyi +eteeni tosin kyllä puoleksi paljain jaloin, sillä toinen saapas oli +jäänyt hevosen alle. Hän kertoi nyt minulle, kuinka hän oli pelastunut +pälkähästä. Ainakin kaksi eskadroonaa ranskalaisia kyrassieereja oli +tullut metsästä ryöstämään kaatuneita hevosia -- niitä oli monta -- +ja urhoollisia ulaaneja. Hän oli heti kiskaissut itsensä hevosen +alta irti ja haavoittumaton kun oli, kiivennyt kallionseinää ylös ja +päästyään viitisenkymmentä metriä ylöspäin kaatunut siellä väsymyksestä +nääntyneenä pensastoon. Pari tuntia myöhemmin, kun vihollinen oli +palannut väijytyspaikalleen, hän oli voinut jatkaa pakoansa. Parin +päivän kuluttua hän sitten saapui jälleen luokseni. Minne muut toverit +olivat joutuneet, siitä hänellä ei ollut tietoa. + + + + +Partiossa Loenin kanssa. + + +Vitvon'in taistelu riehui parhaallaan. Toverini Loenin ja minun piti +taas kerran ottaa partion avulla selville, missä vihollinen oleskeli. +Ratsastimme koko päivän vihollisen jäljessä, saavutimme hänet vihdoin +ja saatoimme laatia kunnollisen ilmoituksen. Illalla oli sitten +ratkaistava vaikea kysymys: Ratsastammeko koko yön päästäksemme +takaisin joukko-osastoomme vai säästämmekö voimamme ja lepäämme +seuraavaan päivään? Se näet juuri on asiassa parasta, että ratsulla +täytyy olla täydellinen toimintavapaus. + +Päätimme viettää yön vihollisen läheisyydessä ja ratsastaa edelleen +seuraavana aamuna. Jollei strateginen silmämme pettänyt, vihollinen oli +peräytymishetkellä ja me ahdistimme sitä. Saatoimme niin ollen viettää +yömme jokseenkin rauhassa. + +Sangen lähellä vihollista oli komea luostari, jossa oli suuret tallit, +niin että voimme majoittaa sinne sekä Loenin että minun partioni. Mutta +kun illalla asetuimme luostariin, oli vihollinen vielä niin lähellä, +että olisi voinut kiväärinluodeilla ampua ikkunamme rikki. + +Munkit olivat hyvin kohteliaita ja vieraanvaraisia. He antoivat +meille ruokaa ja juomaa, niin paljon kuin vain halusimme, emmekä me +suinkaan niitä hyljeksineet. Hevosilta riisuttiin satulat, ja ne +näyttivät olevan oikein iloisia vapautuessaan kolmeen päivään ja +kolmeen yöhön nyt ensi kerran 80 kilon painoisesta kantamuksestaan. +Toisin sanoen, laittauduimme yöteloille, ikäänkuin olisimme tulleet +taisteluharjoituksissa yöksi jonkun rakkaan kestiystävän luo. +Ohimennen sanoen, kolme päivää myöhemmän useat isännistämme riippuivat +lyhtypatsaassa, koska eivät olleet malttaneet olla ottamatta osaa +sotaan. Mutta sinä iltana he olivat todellakin ylenmäärin ystävällisiä. +Otimme oikein yöpaidan yllemme, pujahdimme vuoteeseen, asetimme ulos +vahdin ja heitimme kaiken muun Herran huomaan. + +Yöllä ovi äkkiä temmataan auki, ja vahtimiehen ääni kajahtaa: "Herra +luutnantti, ranskalaiset ovat täällä!" Olin liian uninen voidakseni +yleensä lainkaan vastata. Loen lienee ollut melkein samanlaisessa +tilassa, koskapa hän teki nerokkaan kysymyksen: "Kuinka monta niitä +sitten on?" Vartiosotamies vastasi kovasti kiihtyneenä: "Kaksi olemme +jo ampuneet kuoliaaksi; kuinka monta heitä kaikkiaan on, emme voi +sanoa, siiliä yö on pilkkopimeä." Kuulin Loenin vielä aivan unisena +vastaavan: "Jos tulee useampia, niin herätä minut!" Puoli minuuttia +myöhemmin kuorsasimme jälleen. + +Seuraavana aamuna aurinko paistoi jo sangen korkealla, kun heräsimme +virkistävästä unesta. Runsaan aamiaisen jälkeen jatkoimme matkaa. + +Ranskalaiset olivat todellakin yöllä marssineet linnamme ohitse, ja +vartijamme olivat silloin ampuneet heitä. Mutta pimeyden vuoksi ei +ollut kuitenkaan voinut kehittyä sen suurempaa taistelua. + +Ratsastimme edelleen pitikin kaunista laaksoa. Kuljimme divisioonamme +vanhan taistelukentän yli;, mutta ihmeeksemme huomasimme, että +meikäläisten asemesta siellä puuhaili ainoastaan ranskalaisia +sairaankantajia. Ranskalaisia sotilaita näkyi myöskin siellä täällä. +Mutta he olivat yhtä ällistyneen näköisiä kuin mekin. Ampumista ei +kukaan tullut ajatelleeksikaan. Haihduimme sitten mahdollisimman +nopeasti, sillä vähitellen meille selvisi, että rintamamme oli, sen +sijaan että olisi edennyt, keskittynyt tällä kohtaa vähän taaksepäin. +Kaikeksi onneksi vihollinen oli peräytynyt, sillä muutoin istuisin +tällä hetkellä jossakin vankileirissä. + +Ratsastimme Robelmont'in kylän läpi, jossa vielä edellisenä päivänä +olimme nähneet jalkaväkeämme taisteluasemissa. Nyt tapasimme siellä +ainoastaan erään kylän asukkaan ja tiedustelimme häneltä, minne +päin sotilaamme olivat menneet. Hän näytti hyvin onnelliselta +vakuuttaessaan, että saksalaiset olivat "partis" (menneet pois). + +Pyörrettyämme nurkan ympäri näimme hullunkurisen näyn. Edessämme +vilisi punahousuja, -- arvioin heidän lukumääränsä noin 50-100 +mieheksi, -- jotka kiireesti koettivat iskeä kiväärinsä pirstaleiksi +nurkkakiveen. Heidän lähellään seisoi kuusi saksalaista krenatööriä, +jotka -- kuten saimme tietää -- olivat ottaneet koko ranskalaisjoukon +vangeiksi. Autoimme heitä ranskalaisten kuljetuksessa ja kuulimme nyt +krenatööreiltä, että joukkomme yöllä olivat väistyneet taaksepäin. + +Myöhään iltapäivällä saavuin rykmenttiimme, hyvin tyytyväisenä siihen, +miten viime vuorokausi oli kulunut. + + + + +Ikäviä aikoja Verdun'in edustalla. + + +Niin rauhattomalle sielulle kuin minä saattoi toimintaani Verdun'in +edustalla sanoa todellakin "ikäväksi". Aluksi makasin ampumahaudassa +sellaisella kohdalla, jossa ei tapahtunut mitään. Sitten minusta tuli +lähettiupseeri, ja luulin nyt saavani kokea vähän enemmän. Mutta +siinäpä erehdyin perinpohjin. Taistelevasta soturista minut alennettiin +paremmanpuoleiseksi "etappisiaksi". Suorastaan huoltojoukkoihin en +sentään joutunut, muitta 1500 metriä lähemmäksi etulinjoja en saanut +mennä. Viikkomääriä istuin nyt pomminkestävässä, lämmitetyssä suojassa +maan alla. Vain silloin tällöin pääsin mukaan taistelulinjalle. Mutta +siinä tarvittiinkin suuria voimanponnistuksia. Oli näet kuljettava +mäkeä ylös ja alas, ristiin rastiin, pitkin lukemattomia yhdyshautoja +ja lokaojia, kunnes vihdoin pääsi perille sinne, missä paukkui. +Tällaisella lyhyellä käynnillä taistelevien luona, tunsin itseni aina +perin tylsäksi, kun luuni olivat vielä aivan terveet. + +Jo tähän aikaan alettiin työskennellä maan alla. Mutta meillä ei +vielä ollut lainkaan hajua siitä, mitä merkitsee ampumahaudan tahi +suojakaivannon rakentaminen. Sanat tosin tunnettiin jo sotakoulun +linnoitusopista, mutta tämä oli nyt pioneerijoukkojen työtä, johon +tavallinen kuolevainen ei kernaasti ryhdy. Combres'in harjanteella +kaikki kuitenkin jo tonkivat ahkerasti maata. Jokaisella oli kuokka ja +lapio, ja niiden avulla kukin ponnisteli voimiensa takaa päästäkseen +mahdollisimman syvälle maan sisään. Tuntui perin merkilliseltä, että +ranskalaiset olivat paikka paikoin meistä ainoastaan viiden metrin +päässä. Kuulimme heidän puhuvan, näimme heidän polttelevan savukkeita, +ja joskus he heittivät paperilappuja meidän puolellemme. Juttelimme +heidän kanssansa, mutta siitä huolimatta kumpikin puoli koetti kaikin +tavoin ärsyttää toistaan (käsigranaateilla). + +Lakkaamatta ilmassa suhisevat lukemattomat kiväärinluodit ja granaatit +olivat niittäneet Côte Lorrainé'in tiheän metsän maahan puolen +kilometrin laajuudelta ampumahautojen molemmilta puolilta. Oli vaikea +käsittää, kuinka ihminen yleensä saattoi elää sellaisessa paikassa. +Etumaisen linjan miehistä se ei kuitenkaan ollut ollenkaan niin kauhean +vaikeata kuin huoltojoukoista. + +Moisen kävelyretken jälkeen, joka tavallisesti toimitettiin aivan +varhaisimpina aamuhetkinä, alkoi minulle taas päivän ikävämpi puoli, +nimittäin puhelin-päivystäjänä olo. + + * * * * * + +Vapaat päivät omistin mieliharrastukselleni, metsästykselle. La +Chausséen metsässä tarjoutui siihen hyvä tilaisuus. Ratsastusretkilläni +olin huomannut metsäkarjun jälkiä, ja koetin nyt saada selville niiden +oleskelupaikan asettuakseni yöksi väijymään. Kauniit kuutamoyöt ja +lumiset kentät olivat hyvänä apuna. Sotilaspalvelijani avulla rakensin +puihin istuimia tiettyjen välimatkojen päähän ja asetuin niille öisin +vartioimaan. Monen monituista yötä vietin siellä puunoksilla, ja +aamulla minut löydettiin melkein jääpuikoksi jähmettyneenä. Mutta +vaivani eivät menneet hukkaan. Varsinkin oli eräs villisikanaaras +mielenkiintoinen, joka yö se ui järven yli, pujahti samasta paikasta +perunamaahan ja ui sitten taas takaisin. Minua huvitti tietysti +erityisesti päästä tämä eläin tuntemaan. Asetuin sen vuoksi järven +rannalle väijymään. Aivan kuin sopimuksen mukana ilmestyi tuo vanha +muori keskiyön aikaan illallistansa noutamaan. Ammuin sen vielä uidessa +lähellä rantaa, luoti osui maaliinsa ja eläin oli vähällä upota, mutta +viime hetkessä sain sitä koivesta kiinni. + +Toisen kerran ratsastin palvelija mukanani aivan kapealla metsäpolulla, +kun äkkiä useita metsäkarjuja livahti sen yli. Hyppäsin nopeasti +hevosen selästä maahan, sieppasin palvelijani karbiinin ja juoksin +satakunta askelta eteenpäin. Metsästä ilmestyi todellakin vielä yksi +otus, vieläpä aika suuri karju. En ollut vielä koskaan ennen nähnyt +villisikakarjua, ja olin aivan hämmästyksissäni nähdessäni, kuinka +tavattoman suurelta tuo peto näytti. Nyt se riippuu voitonmerkkinä +huoneessani. Se on kaunis muisto. + + * * * * * + +Näin olin jo viettänyt useita kuukausia, kun sitten kerran +majapaikassamme syntyi vilkkaampaa liikettä. Suunnittelimme pientä +hyökkäystä rintamallamme. Iloitsin suunnattomasti, sillä nythän +lähettiupseeri sai varmaankin jotakin tehtävää. Mutta eikös +mitä! Minulle oli varattu jotakin aivan toista, ja se saattoi +kärsivällisyyteni maljan vuotamaan yli äyräittensä. Minä kirjoitin +hakemuksen komentavalle kenraalille ja pahat kielet väittävät minun +tällöin sanoneen: "Teidän ylhäisyytenne, en ole lähtenyt sotaan +kokoamaan juustoa ja munia, vaan muissa tarkoituksissa." Aluksi lienee +ollut aikomus antaa minulle pieni näpsäys, mutta lopulta pyyntööni +kuitenkin suostuttiin, ja niin jouduin toukokuun lopulla 1915 +lentojoukkoihin. Täten oli hartain toiveeni täyttynyt. + + + + +Ensi kerran ilmassa! + + +Kello 7 aamulla minun oli määrä olla ensi kerta mukana lentämässä. +Olin tietysti aika kovassa jännityksessä, sillä en lainkaan voinut +kuvitella, miltä lentäminen tuntuu. Jokainen, jolta asiaa tiedustelin, +laverteli aina jotakin aivan toista kuin muut. Illalla menin nukkumaan +tavallista aikaisemmin ollakseni seuraavana aamuna oikein voimissani +tuon suuren hetken varalle. Ajoimme lentokentälle, ja istuuduin +ensimmäisen kerran lentokoneeseen. Potkurin aiheuttama ilmavirta +häiritsi minua aivan suunnattomasti. En voinut saada kuljettajaa +ymmärtämään, mitä tahdoin sanoa. Kaikki lensi minulta tiehensä. Jos +otin esiin paperipalan, se katosi heti. Suojuskypärini valui vinoon, +hartialiinani irtautui, nuttuni ei ollut kyllin tanakasti napitettu -- +sanalla sanoen, kaikki hullusti. En vielä ollut lainkaan valmistunut +lähtöön, kun kuljettaja jo pani moottorin täyteen käyntiin ja kone +alkoi pyöriä. Yhä nopeammin. Tarrauduin kouristuksen tapaisesti kiinni +istuimeen. Tärinä lakkasi äkkiä, ja kone kohosi ilmaan. Maa vilahti +pois altani. + +Minulle oli sanottu, minne piti lentää, toisin sanoen, minne minun +oli käskettävä ohjaajaa lentokone suuntaamaan. Lensimme ensin vähän +matkaa suoraan eteenpäin, sitten ohjaaja teki täyskäännöksen -- vielä +kerran käännös, oikeaa vasempaa; silloin olin kokonaan menettänyt oman +lentosatamammekin näkyvistäni. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä, +missä olimme! Aloin vähitellen tarkastella allani näkyvää seutua. +Ihmiset pieniä kuin muurahaiset, talot kuin lasten leikkitupia, kaikki +ihmeen sievää ja siroa. Taustalla kohosi Köln. Kölnin tuomiokirkkokin +oli kuin lapsen lelu vain. Todellakin ylevä tunnelma liiteleminen noin +kaiken yläpuolella. Kuka mahtoi nyt enää minulle mitään? Ei kukaan! +Viis siitä, etten enää tiennyt missä olin, ja tulin aivan pahalle +tuulelle, kun ohjaaja arveli, että meidän täytyi laskeutua maahan. + +Olisin kernaasti tahtonut lentää heti uudestaan. Mitään pahoinvointia, +kuten esim. keinussa, en tuntenut nimeksikään. Kehutut amerikkalaiset +keinut ovat minusta, ohimennen sanoen, inhottavia. Niissä tuntee olonsa +epävarmaksi, mutta lentokoneessa on ihmisellä ehdoton varmuudentunne. +Siinä istuu rauhallisena kuin omassa tuolissa. Pyörryttäminen on aivan +mahdotonta. Yksikään ihminen ei vielä ole pyörtynyt lentokoneessa. +Mutta hermoja kutkuttaa riivatusti, kun noin kiidetään läpi ilman, +ja varsinkin alaspäin tultaessa, kun kone maahan sukeltaa eteenpäin, +moottori pysähtyy ja äkkiä alkaa täydellinen hiljaisuus. Minä +pidin taas tiukasti kiinni ja ajattelin: "Nyt sitten mäiskähdetään +maahan." Mutta kaikki sujui niin yksinkertaisesti ja luontevasti, +maahantulokin, kun kone jälleen kosketti maanpintaan, ja kaikki oli +niin yksinkertaista ja selvää, ettei pelkoa tuntenut ollenkaan. Olin +kerrassaan ihastunut, olisin voinut istua lentokoneessa koko päivän. +Laskin tarkoin, montako tuntia oli seuraavaan lähtöön. + + + + +Tiedustelulentäjänä Mackensenin joukoissa. + + +Kesäkuun 10 p:nä 1915 saavuin Grossenhainiin lähteäkseni sieltä +rintamalle. Halusin tietysti päästä sinne mahdollisimman pian, sillä +pelkäsin tulevani liian myöhään maailmansotaan. Valmistuakseni +lentokoneenohjaajaksi olisin tarvinnut kolme kuukautta aikaa. +Siihen mennessä rauha ehkä olisi jo aikoja tehty. Se ei siis käynyt +laatuun. Ratsumiehenä saatoin kuitenkin olla jokseenkin sopiva +tiedustelulentäjäksi. Parin viikon kuluttua minut lähetettiinkin +rintamalle ja suureksi ilokseni juuri sille ainoalle sotanäyttämölle, +missä sota vielä oli liikkuvaa, nimittäin Venäjälle. + +Mackensen suoritti parhaillaan voittoretkeään. Hän oli murtanut +venäläisten rintaman Gorlicen luona, ja saavuin perille Rava Ruskaa +valloitettaessa. Vietin päivän armeijan lentäjäkunnassa. Sieltä minut +sitten määrättiin kuuluisaan lento-osastoon n:o 69, jossa alottelijana +tunsin itseni sangen avuttomaksi. Ohjaajani oli tunnettu "tekijä" -- +luutnantti Zeumer, -- hänkin on nyt jo köyryselkäinen ja ontuva. Muusta +osaston jäsenistä olen enää minä yksin elävien kirjoissa. + +Nyt seurasi oikeastaan ihanin aikani. Se muistutti paljon +ratsumiesaikojani. Joka päivä, aamu- ja iltapuolella, suoritin +tiedustelulennon. Ja toin näiltä retkiltä monta hyvää tietoa. + + + + +Holckin mukana Venäjällä. + +(Kesällä 1915.) + + +Kesä-, heinä- ja elokuun 1915 vietin lentäjäosastossa, joka oli mukana +koko Mackensenin hyökkäysretkellä Gorlicesta Brest-Litowskiin saakka. +Olin tullut sinne aivan nuorena, kokemattomana tiedustelijana, joten +minulla ei ollut monestakaan asiasta paljon aavistusta. + +Ratsumiehenä oli tietenkin tehtävänäni ollut tiedustelu. Uusi toimeni +oli siis entisen palvelukseni mukainen, ja melkein joka päivä +suorittamamme laajat tiedustelulennot tuottivat minulle suurta iloa. + +Tiedustelijalle on tärkeä asia löytää itselleen luonteva ohjaaja. +Kerran sitten kuulin sanottavan: "Kreivi Holck on tulossa tänne." Heti +välähti aivoissani ajatus: "Juuri sen miehen sinä tarvitset." + +Holck ei saapunut, kuten olisi voinut luulla, 60-hevosvoimaisella +Mercedes-autolla eikä ensimmäisen luokan makuuvaunussa, vaan -- jalan. +Hän oli päivän kestäneen rautatiematkan jälkeen saapunut vihdoin +Jaroslavin seuduille. Siellä hän lähti pois junasta, sillä taas olisi +täytynyt odottaa loppumattomiin. Hän käski sotilaspalvelijansa +tulla jäljestä ja tuoda matkatavarat mukana, hän itse aikoi kävellä +edeltäpäin. Tunnin käveltyään hän katsahti taaksensa, mutta +minkään valtakunnan junaa ei näkynyt. Näin hän jatkoi matkaa junan +tavoittamatta häntä ja saapui 50 km patikoituaan Rava Ruskaan, jonne +palvelija matkatavarat mukanaan tuli vasta vuorokautta myöhemmin. Tämä +ei kuitenkaan ollut tavaton kävelyretki hänenlaiselleen urheilijalle. +Hänen ruumiinsa oli niin karaistunut, että 50 kilometrin jalkamatka ei +hänelle paljoakaan merkinnyt. + +Kreivi Holck ei ollut ainoastaan nurmikenttien urheilija, vaan +lentourheilukin näytti huvittavan häntä yhtä suuresti Hän oli +harvinaisen taitava ohjaaja ja, mikä pääasia, hän oli aina omaa +luokkaansa vastustajaansa ylempänä. + +Teimme monta suurenmoista tiedustelulentoa kauas Venäjälle. Vaikka hän +oli vasta aivan nuori lentäjä, en koskaan tuntenut hänen seurassaan +epävarmuutta. Vaarallisimpana hetkinä hän oli pikemminkin minulle +tukena. Kun katsahdin hänen päättäväisiin kasvoihinsa, oli rohkeuteni +taas entisellään. + + * * * * * + +Viimeinen yhteinen lentomme oli vähällä päättyä hullusti. Emme +oikeastaan olleet saaneet erityistä määräystä lähteä lennolle. Mutta +ammattimme hyvä puoli on juuri se, että kun kerran on ilmassa, niin +tuntee itsensä täysin vapaaksi ihmiseksi ja on täydellisesti oma +herransa. + +Meidän oli muutettava lentosatamamme lähemmäksi rintamaa, mutta +emme tienneet tarkoin, mikä niitty oikeastaan oli oikea. Ettemme +tarpeettomasti panisi "kärryjämme" vaaralle alttiiksi laskeutumalla +maahan sopimattomalla palikalla, lensimme Brest-Litovskia kohti. +Venäläiset peräytyivät täyttä päätä, kaikkialla loimusi tulipaloja +-- hirveän kaunis näky. Tahdoimme ottaa selvän vihollisrivistöjen +suunnasta ja jouduimme tällöin palavan Wiczniacen kaupungin +yläpuolelle. Mahtava savupilvi, joka kohosi ehkä parintuhannen +metrin korkeuteen, esti meitä lentämästä edemmäs, sillä nähdäksemme +paremmin olimme lentäneet ainoastaan 1,500 metrin korkeudessa. Holck +mietti hetkisen. Kysyin häneltä, mitä hän aikoi tehdä, ja kehoitin +häntä kiertämään savupilven, mikä olisi ollut noin viiden minuutin +kierros. Mutta sitäpä Holck ei lainkaan ajatellut. Päinvastoin: kuta +suurempi vaara, sitä viehättävämpää se hänestä oli. Siis suoraan läpi +savupilven!! Minuakin huvitti olla niin repäisevän miehen seurassa. +Mutta varomattomuutemme oli käydä pian meille kalliiksi, sillä +tuskin oli koneemme pyrstö sukeltanut savupilveen, kun jo huomasin +lentokoneen vaappuvan. Saatoin enää nähdä tuskin mitään, sillä savu +pisti silmiini, ilma tulikin paljon lämpimämmäksi, ja allani näin yhä +vielä ainoastaan jättiläismäisen tulimeren. Äkkiä kone menetti kokonaan +tasapainonsa, keikahti päälaelleen ja syöksyi syvyyteen. Ehdin +kiireesti tarttua johonkin tukipuuhun, muutoin olisin paiskautunut ulos +koneesta. Kun vähän toinnuin, silmäsin ensi työkseni Holckin kasvoihin. +Kohta sain rohkeuteni takaisin, sillä hänen katseestaan ilmeni +raudanluja luottamus. Ainoa tajuamani ajatus oli: olisipa typerää +kuolla sankarikuolema näin tarpeettomalla tavalla. + +Myöhemmin kysyin Holckilta, mitä hän oikeastaan oli ajatellut sillä +hetteellä. Hän tuumi, ettei hänestä ollut vielä milloinkaan tuntunut +niin ilkeältä. + +Putosimme n. 500 metrin korkeudelle palavan kaupungin yllä. Saammeko +kiittää pelastuksestamme ohjaajani taitavuutta vai korkeampaa +sallimusta tai ehkä molempia, se jääköön tässä ratkaisematta, mutta +tosiasiana vain pysyy, että olimme äkkiä pudonneet ulos savupilvestä, +kunnon "Albatross" ponnahti jälleen oikeaan asentoon ja lensi taas +suoraan eteenpäin, ikäänkuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. + +Olimme nyt saaneet enemmän kuin kylliksi lentosataman nuuskasta ja +tahdoimme kiireimmiten palata takaisin omille linjoillemme. Olimme +näet vielä kaukana venäläisten puolella ja kaiken lisäksi ainoastaan +500 metrin korkeudessa. Noin viiden minuutin kuluttua kuulin Holckin +takanani sanovan. "Moottori rupeaa juonittelemaan." + +Minun tulee huomauttaa, että Holck ei ollut aivan yhtä hyvin perillä +moottorista kuin "kaurakaasuttajasta", enkä minä itse ymmärtänyt siitä +hiventäkään. Sen verran tiesin kuitenkin, että jos moottori lakkasi +toimimasta, niin meidän oli laskeuduttava venäläisten puolelle. Siis +ojasta allikkoon. + +Näin selvästi, että venäläisiä marssi alapuolellamme vielä solkenaan. +Muuten minun ei olisi tarvinnut sitä nähdäkään, sillä ryssä ampui +500 metrin korkeudessa olevaa konettamme konekivääreillään aivan +riivatusti. Kävi sellainen rätinä kuin olisi kastanjia heitetty tuleen. + +Moottori pysähtyi pian kokonaan, siihen oli osunut luoti. Niin +painuimme yhä alemmaksi, kunnes liidimme nipin napin metsikön yli +ja laskeuduimme vihdoin hylätylle tykistöasemalle, jonka olin vielä +edellisenä iltana ilmoittanut venäläisten miehittämäksi tykistöasemaksi. + +Ilmoitin Holckille arveluni. Hyppäsimme "kärryistä" maahan ja koetimme +ehtiä läheiseen metsänreunaan asettuaksemme siellä vastarintaan. +Minulla oli pistooli ja kuusi panosta, Holckilla ei mitään. + +Metsänreunaan tultuamme pysähdyimme, ja kiikarillani huomasin +sotamiehen juoksevan lentokonettamme kohti. Kauhukseni totesin, +että hänellä oli päässä lakki eikä piikkikypärä. Tätä pidin varmana +merkkinä siitä, että mies oli venäläinen. Kun hän ehti lähemmäksi, +pääsi Holckilta riemunhuudahdus, sillä mies olikin preussilainen +kaartinkrenatööri. + +Valiojoukkomme oli etenkin aamun valjetessa tehnyt rynnäkön vihollisen +asemia vastaan ja murtautunut aina sen patteriasemille saakka. + +Muistan vielä, että Holck menetti tässä tilaisuudessa pikku +lemmikkinsä, pienen koiransa. Hänellä oli tuo pikku elukka mukana +jokaisella lentoretkellä, se makasi aivan rauhallisena hänen turkkinsa +laskoksessa istuinkomerossa. Vielä metsässä se oli mukanamme. Kohta sen +jälkeen, kun olimme puhutelleet kaartinkrenatööriä, marssi ohitsemme +joukkoja. Sitten saapui kaartin esikuntia ja prinssi Eitel Friedrich +adjutantteineen ja lähettiupseereineen. Prinssi käski antaa meille +hevoset, niin että me molemmat ratsulentäjät istuimme taas oikeiden +"kauramoottorien" selässä. Ikävä kyllä katosi Holckin koira tällä +ratsuretkellä. Lienee varmaankin eksynyt toisten joukkojen mukaan. + +Myöhään illalla saavuimme vihdoin puolalaisilla herrasväenvaunuilla +lentosatamaamme. Lentokoneemme oli mennyt kaiken maailman tietä. + + + + +Venäjältä Ostendeen. + +(Tiedustelukoneesta suureen taistelukoneeseen.) + + +Sotatoimiemme Venäjällä jouduttua vähitellen pysähdyksiin minut +siirrettiin äkkiä suureen taistelukoneeseen, "B.A.O:hon" Ostendeen +(elok. 21 p:nä 1915). Tapasin siellä vanhan tuttavan Zeumerin ja sitä +paitsi houkutteli minua nimi "suuri taistelukone". + +Elokuussa 1915 saavuin Ostendeen. Brüsselin rautatieasemalla oli hyvä +ystäväni Zeumer vastassa. Nyt elin oikeastaan hyvin hauskaa aikaa, +joka sentään oli sangen vähän sotaista laadultaan, mutta minulle +välttämätön oppiaika taistelulentäjäksi valmistautuakseni. Lensimme +paljon, mutta harvoin jouduimme ilmataisteluihin emmekä koskaan +saavuttaneet voittoja. Sen sijaan oli elämämme muuten kerrassaan +viehättävää. Ostenden rannikolla olimme vallanneet hotellin. Kylvimme +joka iltapäivä. Valitettavasti ei näkynyt muita kylpyvieraita kuin +sotilaita. Ostenden pengermillä istuimme kirjavissa kylpyviitoissamme +juomassa iltapäiväkahviamme. + + * * * * * + +Kerran taas istuimme tavallisuuden mukaan rannalla kahvipöytämme +ääressä. Äkkiä kuului toitotusta, joka merkitsi: englantilainen +laivasto-osasto lähestyy. + +Emme tietysti antaneet moisten hälytysten häiritä rauhaamme, vaan +jatkoimme kahvin juontia. Silloin huudahtaa joku: "Tuolla ne ovat!" Ja +todellakin saatoimme erottaa taivaanrannalla, vaikkakin epäselvästi, +muutamia savua tupruavia savupiippuja ja myöhemmin laivojakin. Heti +kiikarit esiin ja katsomaan. Näimmepä oikein komean laivaston. Mitä +se aikoi, siitä emme aluksi olleet selvillä, mutta sen saimme piankin +tietää. Kiipesimme katolle, nähdäksemme sieltä paremmin. Äkkiä +kuuluu ilmassa suhinaa, samassa seuraa aika paukaus, kun granaatti +iskee maahan rantaan juuri siihen paikkaan, missä vähää aikaisemmin +olimme olleet vedessä. Niin nopeasti en vielä koskaan ole rientänyt +alas "urhojenkellariin", pommisuojaan, kuin tässä tilaisuudessa. +Englantilainen laivue ampui vielä kolme, neljä laukausta meitä kohti ja +suuntasi sitten tulensa etupäässä Ostenden satamaan ja rautatieasemaan. +Tarkoittamaansa maaliin se ei tietysti osannut. Mutta englantilaiset +saattoivat sen sijaan kunnon belgialaiset kovasti kiihdyksiin. Yksi +granaatti lensi suoraan kauniiseen palatsihotelliin Ostenden rannalle. +Se oli ainoa todellinen vahinko. Mutta kaikeksi onneksi se oli +englantilaista pääomaa, ja sen he nyt itse tuhosivat. + +Iltaisiin lensimme sitten taas aika lailla. Eräällä lentoretkellämme +olimme taistelukoneinemme joutuneet kauas merelle. Lentokoneessa oli +kaksi moottoria, ja tarkoituksenamme oli pääasiassa kokeilla uutta +peräsintä, jota käyttämällä piti voida lentää suoraan eteenpäin +yhdelläkin moottorilla. Kun olimme jokseenkin kaukana merellä, huomasin +allamme, ei veden pinnalla, vaan -- sikäli kuin minusta näytti -- veden +sisässä laivan. Sangen omituinen seikka: meren ollessa kutakuinkin +tyyni voi korkealta ilmasta nähdä meren pohjaan -- ei tietysti 40 +kilometrin syvyyteen, mutta satakunnan metrin paksuisen vesikerroksen +läpi voi selvästi katsella. En ollutkaan erehtynyt arvellessani, +että laiva ei uinut veden pinnalla, vaan alla, ja kuitenkin näin +sen yhtä hyvin, kuin jos se olisi ollut vedenpinnalla. Huomautin +siitä Zeumerille, ja laskeuduimme vähän alemmaksi nähdäksemme vielä +paremmin. Olen liian vähän merimies voidakseni heti sanoa, mikä se +oikein oli, mutta pian käsitin kuitenkin, että se oli sukellusvene. +Mutta mitä kansallisuutta? Tämä on taas toinen vaikea kysymys, johon +minun mielestäni ainoastaan laivastoupseeri voi vastata, -- eikä aina +hänkään. Väriä ei voi juuri lainkaan erottaa. Lippua ei ollenkaan. +Tuollaisessa sukellusveneessä ei kai muuten olekaan lippua. Meillä oli +mukanamme kaksi pommia, mutta epäröin kovin, heittääkö vai jättääkö +heittämättä? Sukellusvene ei ollut huomannut meitä, sillä se oli +puoleksi veden alla. Mutta mehän saatoimme aivan rauhassa lennellä +edestakaisin sen yläpuolella ja odottaa hetkeä, jolloin se kohoaisi +pintaan ilmaa haukkomaan, ja munia silloin munamme. Tällainen tilanne +on aivan varmasti hyvin vaarallinen sisaraseellemme sukellusveneelle. +Kierreltyämme ja kaarreltuamme vielä hyvän aikaa tuota alhaalla +vaanivaa otusta huomasin yhtäkkiä, kuinka vesi vähitellen hupeni +toisesta moottorinjäähdyttimestämme. Niin tähystäjä kuin olinkin, +tämä keksintö ei näyttänyt minusta juuri hauskalta, ja huomautin +siitä ohjaajalleni. Tämän naama venyi pitkäksi, ja hän laittautui nyt +nopeasti kotia kohti. Mutta arvelumme mukaan olimme vielä noin 20 +kilometrin päässä rannikosta ja se matka oli ensin lennettävä takaisin. +Toinen moottori alkoi vähitellen pyöriä yhä hitaammin, pysähtyi viimein +kokonaan, ja valmistauduin jo hiljaisuudessa ottamaan kylmän ja märän +kylvyn. Mutta kas vain! Jättiläiskoneemme totteli erinomaisesti yhtä +moottoria ja uutta peräsintä. Saavuimme aivan onnellisesti rannikolle +ja pääsimme hyvin laskeutumaan läheiselle lentokentällemme. + +Onnea täytyy ihmisellä olla. Jollemme olisi kokeilleet uutta peräsintä +samana päivänä, olisimme auttamattomasti hukkuneet. + + + + +Pisara verta isänmaan puolesta. + +(Ostende.) + + +En ole oikeastaan milloinkaan haavoittunut. Olen kai ratkaisevalla +hetkellä aina painanut pääni alas ja vetänyt vatsani sisään. Usein olen +ihmetellyt, ettei vihollinen ole saanut minuun osumaan. Kerran luoti +lensi molempien saapasvarsieni läpi, toisen kerran se lävisti vaippani, +kolmannen kerran taas turkkini ja käsivarrella kantamani nahkanutun, +mutta minuun itseeni se ei ole koskaan kajonnut. + +Kerran lähdimme sitten suurella taistelukoneellamme lentämään +hauskuttaaksemme englantilaisia vähän pommeilla, pääsimme perille; +ensimmäinen pommi putosi. Tietystikin, on hyvin kiinnostava nähdä, +mitä vaikutuksia tuollainen pommi aiheuttaa. Haluaisi aina kernaasti +nähdä ainakin sen, kun pommi iskee maahan. Taistelukoneellani, +joka muuten oli aika sopiva pomminkuljetukseen, oli kuitenkin se +typerä ominaisuus, että siitä oli vaikea nähdä, milloin heitetty +pommi iski maahan, sillä kone liukui heiton jälkeen maalin yli ja +peitti sen siivillään täydellisesti. Tämä harmitti minua aina, sillä +koko huvi siten tärveltyi. Kun pommi alhaalla paukahtaa ja lentäjä +näkee räjähdyksen aiheuttaman hauskan harmaanvalkoisen pilven ja se +oli maalin lähelläkin -- tuottaa suurta iloa. Viittasin sen vuoksi +kunnon Zeumerille huomauttaakseni oikeastaan, että hän väistyisi +hiukan syrjään. Tällöin unohdin kuitenkin, että tässä riivatun +laitoksessa, koneessamme nimittäin, oli kaksi potkuria, jotka pyörivät +tähystyspaikkani sekä oikealla että vasemmalla puolella. Osoitin +hänelle likipitäen, mihin pommi oli pudonnut ja -- läiskis! -- sain +näpäyksen sormilleni. Ällistyin ensin vähän, mutta totesin sitten, että +pikkusormeni oli vahingoittunut. Zeumer ei ollut huomannut mitään. + +Tällä kertaa olin saanut kyllikseni pomminheitosta, viimeiset panin +nopeasti menemään, ja sukkelaan laittauduimme kotiin päin. + +Rakkauteni suurta taistelukonetta kohtaan, joka oli muutenkin jostakin +syystä heikonlainen, oli tästä pomminheitosta saanut kovan kolahduksen. +Minun täytyi pysytellä viikon päivät huoneessani pääsemättä mukaan +lentämään. Nyt siitä on ainoastaan kauneusvika jäljellä, mutta voinhan +kuitenkin ylpeästi sanoa: "Minäkin olen haavoittunut sodassa." + + + + +Ensimmäinen ilmataisteluni. + +(Syyskuun 1 p:nä 1915) + + +Zeumer ja minä olisimme kovin kernaasti tahtoneet kerrankin +päästä todelliseen ilmataisteluun. Me lensimme tietysti suurella +taistelukoneellamme. Jo koneemme pelkkä nimi herätti meissä sellaista +rohkeutta, että pidimme vastustajan pelastumista kynsistämme aivan +mahdottomana. + +Lensimme viisi, kuusi tuntia päivässä, koskaan saamatta näkyviimme +ainoatakaan englantilaista, ja aivan toivottomina lähdimme eräänä +aamuna vihollista vaanimaan. Yhtäkkiä huomasin silloin Farman-koneen, +joka antamatta meidän häiritä alkoi suorittaa tiedustelulentoaan. +Sydämeni rupesi kovasti pamppailemaan, kun Zeumer ohjasi sitä kohti. +Odotin jännittyneenä, mitä nyt oikeastaan tapahtuisi. En ollut koskaan +nähnyt ilmataistelua ja minulla oli sen vuoksi sellaisista vain hämärä +käsitys, jokseenkin samaan tapaan kuin sinulla, hyvä lukijani. + +Ennen kuin ehdin ajatellakaan, olimme molemmat, englantilainen ja +minä, suhahtaneet toistemme ohitse. Minä olin ampunut korkeintaan +neljä laukausta, kun englantilainen äkkiä kaartoi taaksemme ja ampui +kokonaisen sarjan. Pyydän huomauttaa, etten lainkaan pelännyt vaaraa, +koska en voinut kuvitella mielessäni, millainen lopputulos tällaisesta +taistelusta oikeastaan voi olla. Kaartelimme vielä muutamia kertoja +toistemme ympäri, kunnes englantilainen vihdoin mitä suurimmaksi +ihmeeksemme teki tyytyväisenä täyskäännöksen ja lensi tiehensä. Olin +kovin pettynyt, ohjaajani samoin. + +Kotiin saavuttuamme olimme molemmat hyvin huonolla tuulella. Hän moitti +minua huonosta ampumisesta, minä vuorostani häntä siitä, ettei hän +ollut saattanut minua oikein hyvään ampuma-asentoon -- sanalla sanoen, +lentäjäkunniamme, joka siihen saakka oli ollut moitteeton, oli äkkiä +saanut kolahduksen. + +Tarkastelimme konettamme ja totesimme, että siinä oli koko joukko +osumia. + +Vielä samana päivänä lähdimme toiselle lennolle, mikä kuitenkin jäi +yhtä tuloksettomaksi. Mieleni oli hyvin apea, sillä olin kuvitellut +taistelulaivueessa olon aivan toisenlaiseksi. Olin aina luullut, että +kunhan vain pääsen ampumaan, niin kiistaveikkoni täytyy varmasti +pudota. Pian minun täytyy kuitenkin vakuuttua, että tuollainen +lentokone voi sietää tavattoman paljon. Lopulta aloin jo uskoa, että +voisin ampua kuinka paljon hyvänsä saamatta koskaan ketään maahan +pudotetuiksi. + +Rohkeutta ei meiltä ollut puuttunut. Zeumer ohjasi harvinaisen hyvin, +ja minä olin mukiinmenevä ampuja. Ratkaistavanamme oli siis arvoitus. +Mutta eipä ainoastaan minulle näin käynyt, vaan vielä tänäkin päivänä +monet muut saavat kokea samaa. Asia täytyy käsittää oikealla tavalla. + + + + +Champagne'in taisteluissa. + + +Hauskat Ostenden päivät kestivät vaan aivan liian vähän aikaa, +sillä pian leimahtivat taistelut ilmituleen Champagne'issa, ja me +lensimme tälle rintamalle jatkaaksemme siellä toimintaamme suurella +taistelulentokoneellamme. Pian jouduimme kuitenkin huomaamaan, että +vehkeemme oli tosin suuri lentokone, mutta ettei siitä koskaan tullut +taistelukonetta. + +Kerran lensin Osterothin kanssa, jolla oli vähän pienempi kone kuin +vanha suuri taistelukoneemme. Noin viiden kilometrin päässä rintaman +takana kohtasimme kahdenhengen Farmin-koneen. Se päästi meidät kaikessa +rauhassa aivan lähelleen ja ensi kerran näin nyt vihollisen, niin +likellä ilmassa. Osteroth ohjasi hyvin taitavasti sen kupeelle, että +minä saatoin hyvin ampua. Vastustajamme ei kai ollut lainkaan huomannut +meitä, sillä minulle jo sattui uusi lataushäiriö, ennen kuin se alkoi +vastata ampumiseen. Ammuttuani loppuun koko 100 panosta sisältäneen +patruunalaatikkoni en tahtonut uskoa silmiäni, kun vastustajani äkkiä +alkoi laskeutua omituista kierukkaa kiertäen. Seurasin sitä silmilläni +ja taputin Osterothia päähän. Se putoaa, se putoaa! Ja se putosi +todellakin suureen räjähdyskuoppaan; näin sen seistä törröttävän +kuopassa päälaellaan, pyrstö pystyssä ilmassa. Määrittelin paikan +kartalla: vihollisemme lojui kentällä viitisen kilometriä nykyisen +rintaman etupuolella. Olimme siis ampuneet hänet alas toiselle, +vihollisen, puolelle. Siihen aikaan ei kuitenkaan rintamain toiselle +puolelle pudotettuja vihollisia otettu lukuun, muuten minulla olisi +nykyjään luettelossani yhtä enemmän. Mutta olin hyvin ylpeä voitostani, +ja sehän onkin pääasia, että vastustajan saa putoamaan eikä suinkaan +se, otetaanko hänet mukaan lukuun. + + + + +Kuinka tulin tuntemaan Boelcken. + + +Zeumer sai tähän aikaan käytettäväkseen Fokker-yksitason, ja minä +sain katsella, kuinka hän yksin purjehti läpi ilmojen. Champagne'in +taistelu raivosi yhä. Ranskalaisia lentäjiä näyttäytyi usein. Meidät +päätettiin liittää yhdeksi taistelueskaaderiksi, ja lokakuun 1 p:nä +1915 matkustimme noutamaan koneitamme. Ravintolavaunussa istui +viereisen pöydän ääressä nuori, vähäpätöisen näköinen luutnantti. +Hänessä ei todellakaan ollut mitään huomiota herättävää, mutta yksi +asia oli varma: hän oli meistä kaikista ainoa, joka jo oli ampunut +vihollislentäjän maahan, eikä vain yhtä, vaan jo neljä kappaletta. +Hänen nimensäkin oli mainittu armeijantiedonannossa. Hän teki minuun +aivan tavattoman vaikutuksen kokemustensa johdosta. Vaikka olin kuinka +ponnistanut voimani, en siihen saakka ollut vielä pudottanut ainoaakaan +vihollista tahi ainakaan ei ketään vielä ollut laskettu minun +hyväkseni. Olisin sen vuoksi kovin mielelläni halunnut tietää, kuinka +tuo luutnantti Boelcke oikein menetteli toimiessaan. Tein hänelle siis +kysymyksen: "Sanokaapa minulle, kuinka te oikeastaan menettelette?" +Hän naurahti, kysymys näytti häntä suuresti huvittavan, mutta olin +tehnyt sen aivan vakavissani. Sitten hän vastasi: "Hyvänen aika, aivan +yksinkertaisesti. Lennän suoraan vastustajani kimppuun ja tähtään +tarkasti, sitten hän putoaa." Pudistin päätäni ja arvelin itsekseni +tekeväni niin, vain sillä erotuksella, ettei minun vastustajani +pudonnut. Meillä oli tosin sekin erotus, että hän lensi Fokkerilla, +minä taas suurella taistelukoneella. + +Koetin lähemmin tutustua tuohon vaatimattomaan kunnon mieheen, joka +herätti minussa niin tavattoman suurta kunnioitusta. Pelasimme usein +korttia ja kävelimme yhdessä, ja kyselin lakkaamatta häneltä. Näin +kypsyi minussa vähitellen päätös: "Sinun täytyy itsesi oppia lentämään +Fokkerilla, silloin ehkä onnistut paremmin." + +Hartain toivoni oli nyt oppia itse hoitelemaan ohjauslaitetta. +Sillä siihen saakka olin ollut yhä vain tähystäjänä. Pian sainkin +tilaisuuden opetella vanhalla koneella Champagne'issa. Antauduin työhön +innokkaasti, ja suoritettuani kaksikymmentäviisi koululentoa aioin jo +lentää omin päin. + + + + +Ensimmäinen lentoni omin päin. + +(Lokakuun 10 p:nä 1915.) + + +Ihmisen elämässä on hetkiä, jolloin hermot joutuvat erityiselle +koetukselle. Sellainen tilaisuus on mm. ensimmäinen lento omin päin. + +Opettajani Zeumer lausui minulle kerran illalla: "Kas niin, lennäpä +nyt yksin!" Täytyy myöntää, että olisin kernaimmin vastannut hänelle: +"Minua peloittaa liiaksi." Mutta isänmaanpuolustajan ei koskaan +pidä päästää suustansa tätä sanaa. Sain sen vuoksi, tahtoen tai +tahtomattani, niellä pelkoni ja istuutua koneeseen. + +Zeumer selitti vielä kerran teoreettisesti minulle jokaisen eri otteen; +kuuntelin vain puolella korvalla, sillä olin varmasti vakuuttunut +siitä, että unohtaisin ainakin puolet. + +Panin koneen liikkeelle, lisäsin kaasua, kone sai määrätyn nopeutensa +ja yks'kaks' sitten en voinut muuta kuin todeta, että todellakin +lensin. Loppujen lopuksi en tuntenut ollenkaan pelkoa, vaan päin +vastoin hurjaa uhmaa. Kaikki oli samantekevää. Vaikka olisi tapahtunut +mitä hyvänsä, en olisi enää pelännyt mitään. Kuolemaa halveksien tein +hyvin suuren kaarroksen vasemmalle, suljin kaasuhanan ennakolta tarkoin +merkityn puun kohdalla ja odotin, mitä tuleman piti. Vaikein oli näet +edessäni: maahan laskeutuminen. Minulla oli välttämättömät otteet +tarkoin muistissani. Suoritin ne konemaisesti, mutta lentokoneeseen +ne vaikuttivat kuitenkin aivan toisella tavalla kuin silloin, kun +Zeumer istui siinä. Menetin tasapainoni, tein muutamia virheellisiä +liikkeitä, putosin päistikkaa, ja niin meillä oli yksi "koulukone" +lisää. Tarkastelin hyvin murheellisena vahinkoja, jotka sentään olivat +helposti korjattavissa, mutta pahempi oli osakseni tullut toverieni +härnäily. + +Kaksi päivää myöhemmin nousin kiihkeän innokkaana uudestaan koneeseeni, +ja kas vain, toinen lento onnistui jo oikein hyvin. + +Parin viikon kuluttua sain jo suorittaa ensimmäisen tutkintoni. +Joku herra von T. oli tuomarina. Lensin säännönmukaiset kahdeksikot +ja suoritin määrätyt maahanlaskeutumiset, jonka jälkeen astuin +hyvin ylpeänä pois koneestani, mutta sainkin mitä suurimmaksi +kummastuksekseni kuulla, ettei minua ollut hyväksytty. Ei ollut muuta +keinoa kuin suorittaa ensimmäinen kokeeni myöhemmin uudestaan. + + + + +Harjoitusajaltani Döberitzistä. + + +Voidakseni suorittaa lentäjäntutkintoni minun täytyi lähteä +Berliiniin. Siellä käytin tilaisuutta hyväkseni auttaakseni +tähystäjänä jättiläiskonetta lentoon ja sen jälkeen anoin komennusta +Döberitziin (marraskuun 15 p:nä 1915). Jättiläiskone miellytti minua +alussa suuresti. Mutta hullunkurista kohtalon leikkiä, juuri tämän +jättiläisvehkeen ansiosta minulle selvisi, että ainoastaan mitä +pienin lentokone voi kelvata minun tarkoituksiini taistelulentäjänä. +Tuollainen suuri rumilus on liian kömpelö taistelussa, mutta juuri +taisteluhan minulle on pääasia. + +Suuren taistelukoneen ja jättiläislentokoneen välillä on se ero, että +jättiläislentokone on huomattavasti suurempi ja tarkoituksenmukaisempi +pommikoneeksi, mutta ei niin sopiva taistelua varten. + +Kokeeni suoritin nyt Döberitzissä miellyttävän yliluutnantti v. +Lynckerin kanssa. Sovimme hyvin yhteen ja meillä oli sama intohimo +sekä sama käsitys myöhemmästä toiminnastamme. Päämääränämme oli +lentäminen Fokkerilla päästäksemme yhdessä samaan hävittäjälaivueeseen +länsirintamalle. Vuotta myöhemmin pääsimme tähän päämääräämme, mutta +yhteistoimintaamme kesti vain lyhyen ajan, sillä hyvä ystäväni sai +surmanluodin pudottaessaan kolmannen vastustajansa. + +Döberitzissä vietimme usein hauskoja hetkiä. Ehtoihimme kuului mm. +"maahanlaskeutuminen lentokentän ulkopuolelle". + +Tällöin yhdistin hyödyn ja huvin. Maahanlaskupaikakseni valitsin +Buchowin maakartanon, jossa olin hyvä tuttu. Minut oli sinne kutsuttu +villikarjun metsästykseen, mutta tämä sopi huonosti yhteen palvelukseni +kanssa, sillä kauniina iltoina tahdoin lentää mutta samalla tyydyttää +myöskin metsästysintoani. Sen vuoksi valitsin maahanlaskupaikakseni +sellaisen seudun, josta mukavasti pääsin metsästysmailleni. + +Otin mukaani toisen lentäjän tähystäjäksi ja lähetin hänet illalla +takaisin. Yön väijyin metsäkarjuja ja seuraavana aamuna sama lentäjä +kävi noutamassa minut kotiin. + +Jollei toinen olisi voinut noutaa, käydä minua noutamassa, niin +olisinpa joutunut pahaan pulaan, sillä siinä tapauksessa olisin saanut +huvikseni patikoida kymmenisen kilometriä. Sen vuoksi tarvitsin +miehen, joka kaikilla ilmoilla pystyi noutamaan minut "yöpuustani". +Joka mieheltä ei kuitenkaan voida vaatia, ettei hän lainkaan välitä +sääsuhteista, mutta minun onnistui kuitenkin löytää oikea mies. + +Kun kerran taas olin viettänyt yöni ulkona, puhkesi aamulla hirmuinen +lumipyry. Oli mahdoton nähdä 50 metriä eteensä. Kello oli juuri +kahdeksan, sovittu aika, jolloin lentäjän piti käydä noutamassa minut. +Kaikessa hiljaisuudessa toivoin jo, ettei hän tänä aamuna tulisikaan. +Mutta samassa kuulin surinaa -- nähdä en voinut miltään --, ja viisi +minuuttia myöhemmin oli kaunis lintuni edessäni, vaikka vähän surkean +näköisenä. + + + + +Lentäjä-urani alkuajat. + + +Joulupäivänä 1915 suoritin kolmannen tutkintoni. Otin tähän +lentosuunnitelmaani matkan Schweriniin käydäkseni katsomassa +sikäläisiä Fokker-tehtaita. Tähystäjäksi otin mukaani asentajani ja +lensin myöhemmin hänen kanssaan Berliinistä Breslauhun, Breslausta +Schweidnitziin, Schweidnitzistä Lubeniiin, Lubenistä Berliiniin ja +pysähdyin aina välillä tervehtimässä tuttavia ja sukulaisia. Vanhana +tiedustelulentäjänä minun oli helppo löytää oikea suunta ja tuntea +seudut. + +Maaliskuussa saavuin taistelueskaaderiin n:o 2 Verdun'in edustalle +ja opettelin nyt ilmataistelua lentokoneenohjaajana, s.o. opettelin +hallitsemaan konetta taistelun aikana. Tässä tarkoituksessa lensin +kahdenistuttavalla koneella. + +Armeijan tiedonannossa minut mainittiin ensi kerta huhtikuun 26 +p:nä 1916, vaikkei nimeltä, niin kumminkin erään urotyöni johdosta. +Olin rakentanut lentokoneeni tasojen väliin Nieuport-koneen +malliin konekiväärialustan ja olin hyvin ylpeä tästä laitoksesta +jo sellaisenaan. Sille kai vähän naurettiin, sillä se oli hyvin +yksinkertaisen näköinen. Minä itse luotin tietysti siihen sokeasti ja +sain pian tilaisuuden kokeilla, sitä käytännössä. + +Kohtasin Nieuport-koneen, jossa, mikäli minusta näytti, oli myöskin +ohjaajana aloittelija, sillä hän käyttäytyi hirvittävän tyhmästi. +Lensin häntä vastaan, mutta hän lähti pakosalle. Hänellä oli ilmeisesti +lataushäiriö. Minusta ei lainkaan tuntunut siltä, että olisin ollut +ryhtymässä taisteluun, vaan pikemminkin ihmettelin itsekseni: "Mitä +siitä seuraa, jos nyt ammun häntä?" Lensin nyt ensi kerran aivan +lähelle vihollista, painoin konekiväärin liipasinta, kuului lyhyt sarja +hyvin tähdättyjä laukauksia. Vastustajani nousi pystyyn, keikahtaa +sitten ylösalasin. Aluksi luulimme, -- tähystäjäni ja minä -- että +tuo oli vain niitä monia taidonnäytteitä, joita ranskalaisten oli +tapana tehdä vastustajansa nähden. Mutta tämä taidonnäyte ei tahtonut +ollenkaan loppua, lentokone putosi yhä syvemmälle. Silloin tähystäjäni +taputti minua päähän ja huusi: "Onnittelen, hän putoaa!" Vihollinen +putosi todellakin metsään Douaumont'in linnakkeen taakse ja hävisi +puiden väliin. "Sen sinä ammuit maahan", selvisi minulle heti. Mutta +-- vihollislinjojen taakse. Lensin kotiin ja ilmoitin lyhyesti: +"Ilmataistelu, yksi Nieuport ammuttu alas." Päivää myöhemmin luin tästä +urotyöstäni armeijantiedonannossa. Olin aika laolla ylpeä siitä, että +minun 52 uhriini ei tätä Nieuport'ia ole luettu. + + * * * * * + +Armeijan tiedonanto huhtik. 26 p:ltä 1916: + +Kaksi vihollisen lentokonetta on ammuttu alas ilmataistelussa Fleuryn +kohdalla, Douaumont'in etelä- ja länsipuolella. + + + + +Holck k. + +(Huhtikuun 30 p:nä 1916.) + + +Kerran lensin Douaumont'in linnakkeen yläpuolella, johon juuri +kohdistettiin rumputuli. Silloin näin saksalaisen Fokkerin +hyökkäävän kolmen ranskalaisen Coudron-koneen kimppuun. Saksalaisen +onnettomuudeksi puhalsi tuuli lännestä. Tämä oli hänelle epäedullista. +Taistelun aikana hän ajautui Verdun'in kaupungin yläpuolelle. Huomautin +tästä tähystäjälleni, joka myöskin arveli, että tuo mahtoi olla aika +huimapää miehekseen. Arvelimme, voisiko hän ehkä olla Boelcke, ja +aioimme myöhemmin ottaa selvää asiasta. Mutta huomasin kauhukseni, +kuinka hyökkääjä muuttui puolustautujaksi. Ranskalaiset, joiden luku +taistelun jatkuessa oli lisääntynyt vähintään kymmeneksi koneeksi, +pakottivat saksalaisen laskeutumaan yhä matalammalle. Emme voineet +mennä hänen avukseen, sillä olimme liian kaukana, taistelevista, +sitä paitsi en raskaalla koneellani olisi päässyt vastatuuleen. +Fokker puolustautui vimmatusti. Nyt olivat vastustajat jo saaneet +painetuiksi hänet vain 600 metrin korkeuteen. Äkkiä hyökkäsi yksi +hänen ahdistajistaan uudestaan hänen kimppuunsa. Saksalainen katosi +syöksylennossa poutapilveen. Minulta pääsi helpotuksen huokaus, sillä +mielipiteeni mukaan tämä oli hänen pelastuksensa. + +Kotiin saavuttuani kerroin näkemästäni, ja sain nyt tietää, että tuo +lentäjä oli Holck, vanha aseveljeni itärintamalta. Hän oli aivan +äskettäin saapunut taistelulentäjäksi Verdun'in edustalle. + +Pää luodin lävistämänä kreivi Holck oli pudonnut kuin kivi suoraan +maahan. Tämä tapahtuma koski minuun kipeästi, sillä hän ei ainoastaan +ollut urhoollisuuden perikuva, vaan myöskin ihmisenä persoonallisuus, +jonka vertaisia vain harvoin tapaa. + + + + +Lento ukkosilmassa. + + +Toimintaamme Verdun'in edustalla häiritsivät kesällä 1916 usein rajut +ukkosilmat. Tuskin mikään on lentäjälle epämiellyttävämpää, kuin +joutuminen lentämään ukkosilmalla. Somme'in taistelun aikana laskeutui +kokonainen englantilainen lentolaivue maahan linjojemme taakse sen +vuoksi, että ukkonen yllätti sen ilmassa. Se joutui siten vangiksi. + +En vielä koskaan ollut joutunut lentämään ukkosilmassa enkä niin ollen +malttanut olla yrittämättä kerran sitäkin. Ilma oli koko päivän ollut +hyvin sähköinen. Mont'ista, lentosatamastani, olin lentänyt läheiseen +Metziin toimittaakseni siellä joitakin asioita. Kotimatkalla jouduin +silloin kokemaan seuraavaa: + +Olin Metzin lentokentällä valmistautumassa lentämään takaisin +lentosatamaani. Juuri kun vedin konettani ulos vajasta, huomattiin +lähestyvän ukkosilman ensimmäiset oireet. Tuuli ryöpytti hiekkaa ja +pikimusta pilviseinä lähestyi pohjoisesta. Vanhat kokeneet lentäjät +koettivat kaikin tavoin estää minua lähtemästä. Olin kuitenkin +varmasti luvannut saapua kotiin, ja olisinpa mielestäni näyttänyt +pelkurilta, jos olisin jäänyt tulematta ukkosilman vuoksi. Siis +moottori käyntiin vain ja yrittämään! Jo lähtöhetkellä alkoi sataa. +Minun täytyi jättää lentäjänlasit pois voidakseni edes jonkin verran +nähdä. Onnettomuudekseni minun täytyi lentää Mosel-vuorten yli, +joiden laaksoissa rajuilma parhaillaan raivosi. Ajattelin itsekseni: +"Eteenpäin vain, kyllä se onnistuu!" Ja lähestyin yhä lähemmäs tuota +mustaa, maahan saakka ulottuvaa pilveä. Lensin mahdollisimman alhaalla. +Paikoitellen täytyi aivan hyppyyttää kone talojen ja puurivien yli. +Pitkiin aikoihin en enää ollut tiennyt, missä olin. Myrsky tempasi +koneeni kuin paperipalasen pyörteisiinsä ja kuljetti sitä mukanaan. +Mutta rohkeuttani en ollut menettänyt. Vuoristossa en enää voinut +laskeutua maahan, siis eteenpäin vain! + +Ympärilläni ilma yhä pimeni ja puut huojuivat allani myrskyn kourissa. +Äkkiä ilmestyi eteeni metsäinen harjanne. Minun täytyi lentää suoraan +sitä kohti, mutta hyvä Albatross-koneeni selviytyi tästäkin pälkähästä +ja heilahdutti minut harjanteen yli. Saatoin yhä edelleen lentää +ainoastaan suoraan eteenpäin; ja jokaisen eteeni sattuneen esteen yli +oli päästävä. Lentoni oli todellista hyppykilpailua puiden, kylien, +ja varsinkin kirkontornien ja savupiippujen yli, sillä voin lentää +korkeintaan viisi metriä niitä ylempänä voidakseni nähdä jotakin +synkässä ukkospilvessä. Salamat sinkoilivat ympärilläni. Silloin en +vielä tiennyt, ettei salama voi iskeä lentokoneeseen. Luulin sen vuoksi +varman kuoleman uhkaavan, sillä myrsky saattoi millä hetkellä hyvänsä +paiskata minut kylään tai metsään. Jos moottori olisi pysähtynyt, +olisin ollut mennyttä kalua. + +Äkkiä huomasin edessäni valoisan paikan taivaanrannalla. Siellä +ukkosilma loppui. Jos vain pääsin sinne saakka, olin pelastunut. +Kokosin kaiken sen tarmon, mitä nuorella kevytmielisellä miehellä voi +olla, ja suuntasin lentoni tuota vaaleampaa paikkaa kohti. + +Kuin taikavoiman tempaamana viskauduin äkkiä ulos pilvestä, +lensin vielä tosin rankkasateessa; mutta tunsin kuitenkin olevani +jo pelastunut. Sateen yhä vielä valuessa virtanaan laskeuduin +kotisatamaan, jossa kaikki jo odottivat minua, sillä Metzistä oli minun +jo ilmoitettu lähdettyäni sinnepäin, kadonneen ukkospilveen. + +En koskaan enää, jollei isänmaani sitä vaadi, tahdo lentää ukkosilmalla. + +Muistossa on kaikki kaunista, niinpä tälläkin retkellä oli kauniita +hetkiä, joita en tahtoisi pyyhkiä pois lentäjäelämästäni. + + + + +Ensi kertaa Fokkerilla. + + +Lentäjäurani alusta alkaen minulla oli ollut vain yksi pyrkimys +-- saada lentää yhdenhengen taistelukoneella. Kiusattuani kauan +päällikköäni sain häneltä vihdoin luvan yrittää Fokkerilla. Itsensä +ympäri pyörivä moottori oli minulle aivan uutta. Outoa oli myöskin +istua yksin pienessä lentokoneessa. + +Omistin tämän Fokker-koneen yhdessä erään nyt jo aikoja kuolleen +ystäväni kanssa. Aamupäivällä lensin minä, iltapäivällä hän. Kumpikin +pelkäsimme, että toinen meistä särkisi koneen, ennen kuin toinen +sai taas lentää. Jo toisena päivänä lensimme vihollista vastaan. En +ollut aamupäivällä tavannut ainoatakaan ranskalaista; iltapäivällä +oli toverini vuoro. Häntä ei kuulunut takaisin, eipä edes tullut +mitään tietoa hänestä. Myöhään illalla ilmoitti jalkaväki ranskalaisen +Nieuport'in ja saksalaisen Fokkerin välisestä taistelusta, jonka +jälkeen saksalainen näytti laskeutuneen maahan Mort Homme'in (Kuolleen +Miehen) kukkulalle. Hän oli varmaankin toverini Reimann, sillä kaikki +muut lentäjät olivat palanneet takaisin. Valitimme juuri urhoollisen +toverimme kuolemaa, kun äkkiä saapui myöhään yöllä puhelinilmoitus, +että Mort Homme'in kukkulalla ol| jalkaväkemme etumaisen ampumahaudan +päähän ilmestynyt saksalainen lentäjäupseeri. Tämä oli Reimann. Hänen +moottorinsa oli ammuttu rikki, niin että hänen täytyi laskeutua maahan. +Kun hän ei enää voinut päästä saksalaisten linjoille, hän laskeutui +vihollisen ja meidän linjojemme välille. Hän oli vielä nopeasti +sytyttänyt koneensa palamaan ja piiloutunut sitten muutaman sadan +metrin päähän maihinlaskupaikasta pommiräjähdyksestä syntyneeseen +kuoppaan. Yöllä hän sitten ilmestyi salaa hiipien jalkaväkemme +ampumahautaan. Näin päättyi ensi kerralla osakeyhtiöyrityksemme +"Fokkeri". + +Muuttaman viikon kuluttua saimme uuden koneen. Tällä kertaa katsoin +minä velvollisuudekseni toimittaa tuon hyvän laitoksen toiseen +maailmaan. Tämä tapahtui muistaakseni kolmannella lentoretkelläni +tuolla pienellä, nopealla koneellamme. Kohta ilmaan noustuani +moottori pysähtyi, ja minun täytyi laskeutua suoraan kaurapeltoon ja +silmänräpäyksessä kauniista koneestani oli jäljellä pelkkä muodoton +kasa. Itse säilyin vahingoittumattomana kuin ihmeen ansiosta. + + + + +Pommituslentoja Venäjällä. + + +Kesäkuussa sain äkkiä määräyksen sulloa matkatavarani. Emme oikein +tienneet, mikä oli matkamme määrä, mutta meillä oli kuitenkin vähän +vihiä asiasta, niin ettemme kovinkaan hämmästyneet, kun komentaja +tahtoi yllättää meidät uutisella, että olimme matkalla Venäjälle. +Matkustimme läpi koko Saksan asuntojunallamme, johon kuului ravintola- +ja makuuvaunuja, ja saavuimme vihdoin Koveliin. Siellä saimme asua +rautatievaunuissamme. Junassa asumisella on tietenkin monet hyvät +puolensa. Silloin on aina valmiina jatkamaan matkaansa ja aina on sama +asunto. + +Mutta Venäjän kesähelteessä tuollainen makuuvaunu on hirmuisinta, +mitä voi ajatella. Kahden hyvän ystäväni Gerstenbergin ja Scheelen +kanssa katsoin sen vuoksi paremmaksi muuttaa läheiseen metsään, jossa +kyhäsimme jonkinlaisen teltan ja asuimme kuin mustalaiset. Ne olivat +ihania aikoja. + +Venäjällä pudotteli taistelueskaaderi paljon pommeja. Koetimme +parhaamme mukaan ärsyttää venäläisiä ja tiputtelimme pommejamme +tärkeimmille kohdille heidän rautatielaitteilleen. Kerrankin lähti koko +laivueemme heittämään pommeja hyvin tärkeään rautatiesolmukohtaan. +Paikan nimi oli Manjewicze ja se sijaitsi n. 30 km rintaman takana, +ei siis kovin kaukana. Venäläiset olivat suunnitelleet hyökkäystä, +ja ratapiha oli koottu junia täpötäyteen. Niitä oli toinen toisensa +vieressä. Melkoisen pitkälti oli itse rautatielinjakin täynnä +sotilasjunia. Ylhäältäkäsin sen saattoi aivan helposti nähdä. +Jokaisella vaihdepaikalla oli tavarajuna. Siis erittäin kiitollinen +maali pommeillemme. + +Kaikkeen voi innostua. Niinpä innostuin pian näihin +pommilentokoneihinkin. Minua huvitti tavattomasti pölyyttää hiukan +noita miekkosia. Usein tein tällaisen matkan kaksi kertaa päivässä. +Tänään olimme siis ottaneet päämääräksemme Manjewiczen. Jokainen laivue +lensi erikseen. + +Koneet olivat lähtövalmiina, jokainen ohjaaja koetteli vielä kerran +moottorinsa käyntiä, sillä onhan erittäin kiusallista, jos on pakko +laskeutua rintaman väärälle puolelle, varsinkin Venäjälle. Venäläiset +ovat kuin vimmattuja lentäjiä kohtaan. Jos he saavat lentäjän käsiinsä, +lyövät hänet aivan varmasti kuoliaaksi. Mutta tämä onkin ainoa vaara +Venäjällä, sillä vihollisen lentäjiä siellä on tuskin ollenkaan. Jos +sellainen joskus ilmestyy näkyviin, hän varmasti epäonnistuu ja joutuu +ammutuksi. Venäläisillä on joskus sangen hyviä ilmatorjuntatykkejä, +mutta niitä on liian vähän. Länsirintaman oloihin verrattuna on +lentäminen idässä kaikissa tapauksissa virkistystä. + +Koneet vyöryvät raskaasti lähtöpaikalle. Ne ovat lastatut pommeilla +kantokykynsä äärimmäisille rajoille. Usein kuljetin mukanani n. 120 +kg pommeja aivan tavallisessa C-lentokoneessani. Sitä paitsi oli +minulla mukanani raskasruhoinen tähystäjä, jossa ei ollenkaan näkynyt +lihanpuutteen jälkiä, ja kaiken tämän lisäksi vielä siltä varalta, +että... kaksi konekivääriä. En koskaan saanut tilaisuutta koetella +niitä Venäjällä. Suuri vahinko, ettei kokoelmassani ole ainoatakaan +ryssää. Hänen kokardinsa näyttäisi varmaankin seinälläni varsin +maalaukselliselta. + +Lentäminen tuollaisella raskaalla, täydessä lastissa olevalla +lentokoneella ei ole leikin asia, varsinkaan Venäjällä +keskipäiväauringon paahteessa. Sellaiset koneet vaappuvat hyvin +epämiellyttävästi. Putoamisesta ei tietysti ole pelkoa, sillä 150 +"hevosen" voima ei petä, mutta kuitenkaan ei ole lainkaan hauska tunne +kuljettaa mukanaan niin paljon räjähdysaineita ja bensiiniä. Vihdoin +pääsemme kuitenkin tyynempään ilmakerrokseen ja osaamme vähitellen +nauttia pommituslennosta. Onhan mukava lentää suoraan eteenpäin, varmaa +päämäärää kohti ja selvien ohjeitten mukaan. Pomminheiton jälkeen +tuntee jotakin toimittaneensa, jota vastoin palatessaan viholliskoneita +saartamasta, kun ei ole onnistunut ampua maahan ainoatakaan, täytyy +useinkin tuumia: Olisitpa voinut tehdä tehtäväsi paremmin. Tähystäjäni +oli vähitellen niin harjaantunut tehtäväänsä, että hän osasi lentää +aivan kohtisuoraan maalin yläpuolella ja määrätä erityisellä kiikarilla +oikean hetken, jolloin oli tipahutettava. Tämä Manjewiczen retki oli +oikein miellyttävä. Muistelen sitä usein. + +Lensimme yli äärettömän laajojen metsäalueiden, joissa varmaankin +liikkui hirviä ja ilveksiä. Kylätkin olivat samanlaisia kuin ketut +olisivat voineet häiritsemättä tavata siellä toisiaan. Ainoa suurehko +kylä koko seudulla oli Manjewicze. Kylän ympärille oli pystytetty +lukemattomia telttoja ja aivan aseman lähistöllä oli epälukuisia +sotilasparakkeja. Punaisia ristejä emme voineet huomata missään. Jo +ennen meitä oli toinen lentolaivue käynyt paikalla. Sen saatoimme +vielä huomata yksityisistä savuavista taloista ja parakeista. Eivät +olleet heittäneet pommejansa turhaan. Täysosuma oli ilmeisesti tuhonnut +ratapihan toisen uloskäytävän. Veturi savusi vielä. Junan henkilökunta +oli varmaankin piiloutunut johonkin maanalaiseen suojapaikkaan tahi +muuanne. Toisella puolella porhalsi toinen veturi parhaillaan täyttä +vauhtia pois asemalta. Tietysti tunsimme kiusausta pudottaa pommin +tuohon laitokseen. Lensimme sitä kohti ja tipahutimme pommin satakunta +metriä sen eteen. Tulos oli toivomamme: veturi pysähtyi. Teemme +täyskäännöksen ja pudotamme vielä pommin toisensa jälkeen ratapihalle, +tähdäten tarkoin kiikarilla. Meillä on hyvää aikaa, kukaan ei häiritse. +Tosin on aivan lähellä vihollisen lentoasema, mutta sen lentäjiä ei näy +missään. Ilmatorjuntatykit paukahtelevat vain silloin tällöin ja aivan +toiseen suuntaan, kuin missä lennämme. Otimme vielä esiin yhden pommin +käyttääksemme sen erittäin hyödyllisellä tavalla kotimatkallamme. +Silloin huomaamme vihollislentäjän pyrkimässä lentoasemaansa kohti. +Aikookohan tuo ahdistaa meitä? Sitä en usko. Se hakee pikemminkin +turvaa ilmasta, sillä se on mukavin tapa välttää mieskohtaista +hengenvaaraa, kun pommeja heitetään lentoasemalle. + +Teemme vielä muutamia kierroksia hakeaksemme joukkojen leiripaikkoja, +sillä meistä olisi erittäin hauskaa häiritä sotaherroja +konekiväärillämme. Tuollaiset puolivillit kansanheimot niinkuin +aasialaiset ovat paljon arempia kuin sivistyneet englantilaiset. +Erittäinkin on mielenkiintoista ampua vihollisen ratsuväkeä. Se +herättää tavatonta hämminkiä joukon keskuudessa. Näemme miesten +heti laskettavan suin päin kaikkiin ilmansuuntiin. Enpä tahtoisi +olla sellaisen kasakkasotnjan päällikkönä, jota lentäjät ampuvat +konekivääreillä. Vähitellen saavuimme jälleen omien linjojemme +näkyviin. Nyt oli aika päästää viimeisen pommin menemään. Päätämme +omistaa sen venäläisten ainoalle tähystyspallolle. Voimme aivan +rauhassa laskeutua muutaman sadan metrin korkeudelle ja pudottaa pommin +palloa kohti. Ensin alkoivat venäläiset nopeasti hinata palloaan alaa, +mutta kun pommi oli pudonnut, lakkasi hinaaminen. Tätä en lainkaan +pitänyt merkkinä siitä, että olin osunut, vaan pikemmin selitin sen +siten, että venäläiset jättivät pallokorissa olevan upseerinsa pulaan +ja juoksivat tiehensä. Vihdoin saavuimme omille linjoillemme, mutta +lentoasemalle laskeuduttuamme olimme vähän ihmeissämme huomatessamme, +että meitä oli sentään ammuttu maasta käsin, ainakin koneemme siivessä +oli luodinreikä. + +Toisen kerran valmistauduimme jokseenkin samoilla seuduilla torjumaan +venäläisten hyökkäystä näiden pyrkiessä Stohod-joen yli. Saavuimme +uhanalaiselle paikalle, mukanamme pommeja sekä hyvin runsaasti +patruunia konekivääreitä varten. Huomasimme suureksi hämmästykseksemme +vihollisen ratsuväen olevan juuri parhaillaan menossa Stohodin yli +Yhdyslinjana taaksepäin oli yksi ainoa silta. Asia oli siis selvä: jos +saisimme pommin sattumaan tuohon siltaan, tuottaisimme viholliselle +tavattoman vahingon. Sitä paitsi liikehti tuolla kapealla portaalla +hyvin tiheitä joukko-osastoja. Laskeuduimme mahdollisimman matalalle ja +erotimme nyt selvästi, kuinka vihollisen ratsuväki suuressa kiireessä +marssi sillan yli. Ensimmäinen pommi räjähti jokseenkin lähellä +siltaa, toinen ja kolmas seurasi kohta perästä. Alhaalla syntyy hurja +sekasorto. Pommit eivät tosin olleet lainkaan sattuneet itse siltaan, +mutta liike oli kokonaan pysähtynyt ja kaikki ratsumiehet hajautuvat +eri suuntiin. Tulos oli hyvä, sillä olimme heittäneet ainoastaan kolme +pommia. Koko eskaaderimme oli vielä tulossa paikalle jälestämme, +saatoimme siis toimittaa vielä paljonkin. Tähystäjäni ampui hurjasti +konekiväärillään: tuolla alhaalla sikin sokin töytteleviä vihollisia ja +meistä se oli hyvin hauskaa. Mikä oli hyökkäyksemme positiivinen tulos, +siitä en tietysti voi sanoa. Eivätkä venäläisetkään ole sitä minulle +kertoneet. Mutta olen luulotellut yksin torjuneeni koko venäläisten +hyökkäyksen. + + + + +Boelcke! + + +Elokuun aurinko paahtoi melkein sietämättömän kuumasti Kovelin +hietaiselle lentokentälle. Puhelimme toveriemme kanssa, silloin +joku mainitsi: "Tänään saapuu suuri Boelcke tervehtimään meitä tahi +oikeammin Kovelissa olevaa veljeänsä." Ja illalla tuo kuuluisa +mies tuli, ja me tuijotimme häntä innokkaasti. Hän kertoi monta +mielenkiintoista juttua matkaltaan Turkista, josta hän juurii oli +paluumatkalla ilmoittautuakseen suuressa päämajassa. Hän kertoi +aikovansa lähteä Somme-joen rintamalle jatkaakseen siellä toimintaansa, +hän aikoi myöskin järjestää kokonaisen hävittäjälaivueen. Tähän +tarkoitukseen hän sai luvan valita lentäjäjoukoista mielestään sopivia +miehiä. En tietysti uskaltanut pyrkiä hänen mukaansa. Eipä sen +vuoksi, että olisin pitänyt oleskeluani lentoeskaderissamme ikävänä +-- päinvastoin teimme suuria ja hauskoja lentoretkiä ja tärvelimme +ryssiltä monta rautatieasemaa, mutta minua houkutteli ajatus saada +jälleen taistella länsirintamalla. Nuoresta ratsuväenupseerista ei näet +mikään ole ihanampaa kuin lentää vihollista ahdistamaan. + +Seuraavana aamuna Boelcken piti jatkaa matkaansa. Varhain aamulla +kolkutettiin äkkiä oveeni, ja edessäni seisoi tuo suuri mies kaulassaan +"Pour le mérite" (Saksan korkein kunniamerkki). En oikein käsittänyt, +mitä hän minusta tahtoi. Tunsin hänet kyllä, kuten sanottu, mutta +mieleeni ei juolahtanutkaan, että hän oli tullut pyytämään minua +oppilaaksensa. Olin sen vuoksi vähällä heittäytyä hänen kaulaansa, kun +hän kysyi, halusinko seurata häntä Somme-joelle. + +Kolme päivää myöhemmin istuin junassa ja matkasin läpi Saksan suoraan +tulevalle toimintapaikalleni. Vihdoinkin oli hartain toiveeni +toteutunut, ja nyt minulle alkoi elämäni kaunein aika. + +Mutta silloin en uskaltanut toivoakaan, että se muodostuisi niin +menestykselliseksi. Jäähyväisiksi huusi eräs hyvä ystävä jälkeeni: "Älä +tulekaan takaisin ilman 'Pour le mérite'iä'!" + + + + +Ensimmäinen englantilaiseni. + +(Syyskuun 17 p:nä 1916.) + + +Olimme kaikki ampumaradalla, ja kukin asetti konekiväärinsä sellaiseen +ampuma-asentoon, jollainen hänestä näytti edulliselta. Edellisenä +päivänä olimme saaneet uudet lentokoneemme ja seuraavana aamuna Boelcke +aikoi lentää kanssamme. Kaikki olimme aloittelijoita, kenelläkään +meistä ei vielä ollut ainoaakaan voittoa ansioluettelossaan. Mitä +Boelcke sanoi, se oli meille kuin evankeliumia. Viimeksikuluneina +päivinä hän oli joka aamu ampunut ainakin yhden, välistä kaksikin +englantilaista. + +Seuraava aamu, syyskuun 17. p., oli ihana päivä. Englantilaisten +puolelta voitiin odottaa vilkasta lentotoimintaa. Ennen kuin nousimme +ilmaan, antoi Boelcke meille vielä muuttamia tarkkoja ohjeita, ja +ensimmäisen kerran lensimme nyt laivueena tuon kuuluisan miehen +johdossa, johon sokeasti luotimme. + +Olimme juuri saapuneet rintaman kohdalle, kun jo huomasimme +ampumahautalinjojemme yläpuolella ilmatorjuntatykkiemme kohdalla +vihollisen lentolaivueen, joka lensi Cambraita kohti. Sen huomasi +tietysti Boelcke ensimmäiseksi, sillä hänhän näki enemmän kuin muut +ihmiset. Pian olimme kaikki selvillä asemasta, ja kukin koetti +pysytellä mahdollisimman lähellä Boelckeä hänen takanansa. Kaikki +ymmärsimme hyvin, että nyt jouduimme suorittamaan ensimmäisen kokeemme +kunnioitetun johtajamme nähden. Lähestyimme hitaasti vihollislaivuetta, +mutta se ei voinut enää päästä pakoon. Olimme rintaman ja vastustajamme +välillä. Jos he mielivät palata takaisin, heidän täytyi lentää +meidän ohitsemme. Laskimme jo vihollisen lentokoneiden lukumäärän ja +huomasimme niitä olevan seitsemän kappaletta. Meitä sen sijaan oli +ainoastaan viisi. Kaikki englantilaiset lensivät suurilla kahdenhengen +pommikoneilla. Vielä muutamia sekunteja, sitten taistelun täytyi alkaa, +Boelcke oli jo käynyt ankarasti ahdistamaan ensimmäistä englantilaista, +mutta hän ei vielä ampunut. Minä olin toinen järjestyksessä, ja aivan +lähellä minua muut toverimme. Lähinnä minua lentävä englantilainen oli +suuri, mustaksimaalattu kone. Sen pitempään harkitsematta tähtäsin +häntä. Aloin ampua, ja hän ampui; minä ammuin ohi, hän samoin. Nyt +alkoi taistelu, jossa minun täytyi hinnalla millä hyvänsä päästä +vastustajani selkäpuolelle, sillä saatoin ampua ainoastaan eteenpäin. +Toiselle se ei ollut välttämätöntä, sillä sen liikkuva konekivääri +ampui kaikkiin suuntiin. Englantilainen ei kuitenkaan näyttänyt olevan +mikään aloittelija, sillä hän tiesi hyvin, että hänen viimeinen +hetkensä olisi koittanut samassa silmänräpäyksessä, jolloin minun +onnistuisi päästä hänen taakseen. Silloin minulla ei vielä ollut lujaa +vakaumustani: "Hänen täytyy pudota", joka minulla nyt on, vaan olin +kovin jännittynyt näkemään, putoaako hän, ja siinähän on suuri ero. +Kun kerran on saanut ensimmäisen tahi ehkä toisen ja kolmannenkin +vihollisen pudotetuksi, silloin lentäjälle käy selväksi kuin päivä: +"Niin sinun pitää tehdä!" + +Englantilainen siis käänteli suuntaan ja toiseen, usein sivuuttaen +ampumasuuntani. En lainkaan tullut ajatelleeksi, että laivueessa oli +muitakin englantilaisia jotka olisivat ehkä voineet tulla hädässä +olevan toverinsa avuksi. Minulla oli vain yksi ajatus: "Hänen täytyy +pudota, käyköön kuinka kävi." Sitten vihdoinkin sain suotuisan +tilaisuuden. Vastustajani näytti menettäneen minut näkyvistään ja +lensi suoraan eteenpäin. Sekunnin murto-osassa on hyvä koneeni hänen +niskassaan. Lyhyt laukaussarja konekivääristäni. Olin niin lähellä +häntä, että pelkäsin törmääväni hänen kanssaan yhteen. Silloin äkkiä +vastustajani potkuri pysähtyi! Olin ampunut hänen moottorinsa rikki, +hänen täytyi laskeutua meidän puolellemme, sillä hänen oli aivan +mahdotonta päästä enää omille linjoillensa. Lentokoneen epävarmoista +liikkeistä huomasin myöskin, että ohjaajallekin oli käynyt jotenkin +hullusti. Tähystäjääkään ei enää näkynyt, hänen konekiväärinsä törrötti +pystyssä ilmassa, Minun luotini olivat siis osuneet häneenkin, ja hän +makasi varmaankin istumakomeronsa pohjalla. + +Englantilainen laskeutui maahan jonnekin erään minulle tutun +meikäläisen lentoeskaaderini aseman läheisyyteen. Olin niin +kiihtynyt, etten malttanut olla laskeutumatta maahan, vaan ohjasin +koneeni tuolle vieraalle lentoasemalle, jossa sitä paitsi innoissani +olin vähällä kaataa koneeni nurinniskoin. Molemmat koneet, sekä +englantilaisten että minun, laskeutuivat verraten lähelle toisiaan. +Juoksin heti vastustajani luokse, jonne myöskin näin rientävän useita +sotamiehiä. Paikalle saavuttuani huomasin otaksumani oikeaksi. +Moottori oli ammuttu rikki ja molemmat miehet pahasti haavoittuneet. +Tähystäjä kuoli kohta, ohjaaja matkalla läheiseen sairaalaan. Kunnialla +kaatuneiden vastustajaini kauniille haudalle pystytin muistokiven. + +Kotiin saapuessani tapasin Boelcken ja muut toverini jo +aamiaispöydässä, ja hän ihmetteli kovin, missä olin viipynyt niin +kauan. Ylpeänä tein nyt ensimmäisen kerran ilmoitukseni: "Yksi +englantilainen ammuttu alas." Heti syntyi yleinen riemun remahdus, +sillä minä en ollut ainoa voittaja. Paitsi Boelckeä, joka tavallisuuden +mukaan oli saanut aamiaisvoittonsa, me aloittelijat olimme jokainen nyt +ensimmäisen kerran voittaneet ilmataistelussa. + +Voin huomauttaa, että sen jälkeen ei ainoakaan englantilainen +lentoeskaaderi uskaltanut saapua Cambrain seuduille saakka, niin kauan +kuin siellä toimi Boelcken hävittäjälaivue. + + + + +Somme-joen taistelu. + + +Koko elämässäni en ole tavannut suurenmoisempaa "metsästysaluetta" +kuin Somme'in taistelun päivinä. Jo aamuisin, ylösnoustessamme +saapuivat ensimmäiset englantilaiset, ja viimeiset katosivat vasta +auringon jo aikoja laskettua. "Hävittäjälentäjien todellinen Eldorado", +sanoi Boelcke kerran. Juuri tähän aikaan Boelcke kohotti kahdessa +kuukaudessa voittojensa lukumäärän, kahdestakymmenestä alasammutusta +viholliskoneesta neljäänkymmeneen. Meillä aloittelijoilla ei silloin +vielä ollut mestarimme kokemusta, vaan olimme tyytyväisiä säilyessämme +ehein nahoin. Mutta mukavaa aikaa se oli! Ainoakaan lentoretki ei +mennyt ilman ilmataistelua. Usein tapahtui suuria ilmataisteluja, +neljäkymmentä-, kuusikymmentäkin englantilaista, mutta ikävä kyllä +ei aina yhtä monta saksalaista. Englantilaiset luottivat suureen +lukumääräänsä, me miestemme kuntoon. + +Mutta englantilaiset ovat kuitenkin sisukkaita miehiä, se täytyy +myöntää. Usein he saapuivat aivan alhaalla lentäen tervehtimään +Boelckeä pudottaen pommejaan tämän lentokentälle. He suorastaan +haastoivat meidät taisteluun ja tilaisuuden saadessaan aina myöskin +ryhtyivät siihen. Olen tuskin tavannut ainoaakaan englantilaista, +joka olisi vetäytynyt pois taistelusta, kun sitä vastoin ranskalaiset +melkein aina mitä huolellisimmin välttivät yhteentörmäystä +vastustajansa kanssa ilmassa. + +Hävittäijälaivueemme eli tällöin ihania aikoja. Johtajan henki +syöpyi hänen oppilaisiinsakin. Me saatoimme sokeasti antautua +hänen johdettavikseen. Kenenkään ei tarvinnut pelätä sellaista +mahdollisuutta, että toverit jättäisivät hänet pulaan. Sellainen ei +edes pälkähtänyt päähämmekään. Ja niin teimme reippaasti ja kevein +mielin työtämme vihollisemme kimpussa. + +Sinä päivänä, jolloin Boelcke putosi, oli hänen laivueensa jo +saavuttanut neljäkymmentä voittoa. Nyt on voittojen luku jo noussut +koko joukon toiselle sadalle. Boelcken henki elää edelleen hänen +reippaiden seuraajiensa keskuudessa. + + + + +Boelcke k. + +(Lokakuun 28 p:nä 1916.) + + +Päivänä muutamana lensimme jälleen tuon suuren miehen johdossa +vihollista vastaan. Hänen kanssaan tunsimme itsemme aina ihmeen +turvallisiksi. Sellaisia miehiä kuin Boelcke oli olemassa vain yksi. +Tällä kertaa oli hyvin myrskyinen ja pilvinen sää. Muut lentäjät kuin +hävittäjäkoneet eivät sinä päivänä yleensä ollenkaan nousseet ilmaan. + +Jo pitkän matkan päästä huomasimme rintaman kohdalla kaksi röyhkeää +englantilaista, joita nähtävästi myöskin huvitti tällainen huono sää. +Meitä oli kuusi, toisella puolella ainoastaan kaksi. Mutta vaikkapa +heitä olisi ollut kaksikymmentä, ei Boelcken antama hyökkäysmerkki +olisi lainkaan hämmästyttänyt meitä. + +Taistelu alkaa tavalliseen tapaan. Boelcke on ottanut osalleen toisen +englantilaisen, minä toisen. Minun täytyy vetäytyä syrjään, sillä eräs +omista tovereistani häiritsee minua. Katsahdan ympärilleni ja huomaan +Boelcken parinsadan metrin päässä juuri ahdistavan uhriansa. + +Kaikki sujui niinkuin tavallisesti aina. Näin Boelcken ampuvan +englantilaisen alas. Aivan hänen lähellänsä lensi eräs hänen hyvä +ystävänsä. Se oli mielenkiintoinen taistelu. Molemmat ampuivat, +englantilaisen saattoi odottaa joka hetki putoavan. Äkkiä huomasin +molempien saksalaisten lentokoneiden tekevän luonnottomia liikkeitä. +Päässäni välähti heti ajatus: yhteentörmäys. En vielä koskaan ennen +ollut nähnyt yhteentörmäystä ilmassa, ja olin kuvitellut sellaisen +aivan toisellaiseksi. Varsinaista yhteentörmäystä ei ollutkaan +tapahtunut, pikemminkin kone oli vain hipaissut toista. Mutta kun +lentokoneella on kova vauhti, vaikuttaa mitä lievinkin kosketus kuin +voimakas sysäys. + +Boelcke jättää heti uhrinsa rauhaan ja liitelee suuressa kaaressa +maata kohti. En vieläkään voinut käsittää, että hän todellakin syöksyi +maahan, mutta kun hän liiti minun alitseni, huomasin osan hänen +koneensa siivistä murtuneen. Mitä sitten tapahtui, sitä en voinut +huomata, mutta pilviin laskeuduttuaan hän menetti koneensa toisen +siiven kokonaan. Silloin lentokone oli menettänyt ohjauskykynsä ja +hän syöksyi alas uskollisen ystävänsä yhä seuratessa jäljestä. Kotiin +saavuttuamme odotti meitä siellä jo surusanoma: "Boelcke on kuollut." +Sitä oli vaikea käsittää. + +Kipeimmin tämä koski tietysti siihen, jota täytyi sanoa onnettomuuden +aiheuttajaksi. + +On aivan omituista, että jokainen Boelckeen tutustunut ihminen +luulotteli olleensa hänen ainoa todellinen ystävänsä. Olen tullut +tuntemaan noita Boelcken "ainoita todellisia ystäviä" nelisenkymmentä, +ja jokainen heistä luuli olleensa ainoa. + +Sellaiset ihmiset, joiden nimeä Boelcke ei koskaan tiennyt, luulivat +olleensa hänelle hyvin läheisiä. Tämä oli merkillinen ilmiö, jonka olen +huomannut ainoastaan hänestä. Mieskohtaisia vihollisia ei hänellä ollut +koskaan. Hän oli kaikkia kohtaan yhtä ystävällinen suosimatta ketään +enemmän, ketään vähemmän kuin toisia. + +Ainoa, joka ehkä oli vähän lähempänä häntä koin muut, oli juuri nyt +kuvaamaamme onnettomuuteen osallisena. + + + + +Kahdeksas. + + +Kahdeksan oli Boelcken aikana jo sangen huomattava luku. Kuullessaan +nykyään niin tavattoman suurista alasammuttujen koneiden määristä +tulee jokainen asiaan perehtymätön siihen käsitykseen, että +lentokoneen pudottaminen on käynyt entistä helpommaksi. Voin kuitenkin +vakuuttaa, että se käy kuukausi kuukaudelta ja viikko viikolta yhä +vaikeammaksi. Nykyään siihen tarjoutuu tietysti useammin tilaisuutta, +mutta valitettavasti lisääntyy samalla myöskin mahdollisuus joutua +itse ammutuksi alas. Vastustajan aseistus kehittyy yhä paremmaksi. +Kun Immelmann ampui alas ensimmäisen viholliskoneen, hänellä oli +onni kohdata vastustaja, jolla ei ollut lainkaan konekivääriä. +Marraskuun 9 p:nä 1916 lensin pienen taistelutoverini, 18-vuotiaan +Immelmannin kanssa vihollisia vastaan. Toimimme yhdessä Boelcken +hävittäjälaivueessa, mutta tunsimme toisemme jo ennestään ja tulimme +aina erittäin hyvin toimeen keskenämme. Toveruus oli pääasia. Lähdimme +siis matkaan. Minulla oli jo seitsemän, Immelmannilla viisi voittoa. +Niihin aikoihin jo sangen kunnioitettavat määrät. + +Olimme olleet rintaman kohdalla vain hetken, kun huomasimme +englantilaisen pommituseskaaderin. Se lensi aivan häikäilemättä meitä +vastaan. Englantilaiset saapuivat tietysti tälläkin kertaa tavattoman +monilukuisina, kuten Somme'in taistelun aikana yleensä. Luulen tuossa +eskaaderissa olleen 40 à 50 lentokonetta, aivan täsmälleen en voi +niiden lukua ilmoittaa. Ne olivat valinneet pomminsa maaliksi erään +paikan sangen läheltä meidän lentoasemaamme. Vähän ennen kuin ne olivat +ehtineet määräpaikkaansa minä pääsin laivueen viimeisen lentokoneen +kintereille. Ja heti ensimmäiset laukaukseni tekivät nähtävästi +vihollislentokoneen konekiväärin hoitajan taistelukyvyttömäksi, +ne lienevät hiukan kutittaneet ohjaajaakin, koskapa hän päätti +heti laskeutua pommeineen maahan. Kärvensin hänen turkkiansa vielä +muutamilla laukauksilla, joiden vaikutuksesta hän koetti vieläkin +nopeammin päästä maanpinnalle. + +Hän syöksyi näet maahan pudoten aivan lähelle Lagnicourt'issa olevaa +lentoasemaamme. + +Immelmann oli samaan aikaan joutunut taisteluun toisen englantilaisen +kanssa ja myöskin pudottanut vastustajansa, vieläpä samalle seudulle. +Lensimme sen vuoksi kiireesti kotiin voidaksemme hiukan tarkastaa +pudottamiamme koneita. Ajoimme autolla sen paikan lähelle, jonne minun +vastustajani oli pudonnut, mutta saimme kävellä vielä pitkän matkan +mullaspeltoa pitkin. Ilma oli hyvin lämmin, minkä vuoksi avasin kaikki +vaatteeni, riisuin kaulukseni, avasin paidan napitkin. Takin riisuin +kokonaan pois, lakin jätin autoon, mutta sen sijaan otin käteeni suuren +pahkurasauvan. Saappaani olivat mullassa polviin saakka. Olin siis +jokseenkin ruokkoamattomassa asussa. Tässä kunnossa saavuin uhrini +läheisyyteen. Sen ympärille oli tietysti jo kokoontunut suuri joukko +ihmisiä. + +Vähän syrjässä seisoo upseeriryhmä. Astuin heidän luoksensa, tervehdin +ja kysyin ensimmäiseltä eteeni sattuneelta, voiko hän kertoa +minulle, miltä ilmataistelu näytti, sillä jälkeenpäin on aina hyvin +mielenkiintoista sattumalta lähitienoilla olleilta näkijöiltä tietää, +miltä taistelu oli näyttänyt maan pinnalta. Minulle ilmoitettiin, että +englantilaiset olivat heittäneet pommeja ja että tässä lentokoneessa +oli vielä pommit jäljellä. Se herroista, jonka puoleen olin kääntynyt, +tarttuu käsivarteeni, vie minut toisten upseerien luokse, kysyy +nopeasti nimeäni ja esittelee minut toisille. Tämä ei ollut minusta +ollenkaan mieluista, sillä kuten sanottu, pukuni oli koko lailla +epäkunnossa. Ja ne herrat, joiden seuraan nyt jouduin, olivat +tavattoman hienosti pukeutuneita. Minut esitettiin eräälle henkilölle, +joka mielestäni oli jotakin erikoista. Kenraalin housut, ritarimerkki +kaulassa, mutta sitä vastoin verraten nuorekkaat kasvot, olkaimet, +joista ei voinut arvoa määritellä -- sanalla sanoen, vainusin jotakin +tavatonta, pistin keskustelun jatkuessa housunnapit ja kauluksen +kiinni näyttääkseni hiukan sotilaallisemmalta. Kuka tuo mies oli, +sitä en tiennyt. Sanoin herroille jäähyväiset ja palasin kotiin. +Illalla minulle soitettiin puhelimella, että olin saanut tavata hänen +kuninkaallisen korkeutensa Saksi-Koburg-Gothan suurherttuan. Minut +komennettiin nyt hän luoksensa. Oli saatu selville, että englantilaisten +aikomuksena oli ollut heittää pommeja hänen esikuntaansa. Minä olin +siis osaltani ollut torjumassa heidän aikeitaan. Tästä sain palkinnoksi +Saksi-Koburg-Gothan urhoollisuusmitalin. + + + + +Majuri Hawker. + + +Ylpeämpi kuin koskaan ennen olen kuullessani, että minun marraskuun 23 +p:nä 1916 alas ampumani englantilainen oli englantilaisten Immelmann. + +Jo ilmataistelun kulusta olin voinut päätellä, että olin joutunut +tekemisiin hitonmoisen miehen kanssa. + +Lensin taas päivänä muutamana iloisin mielin pyydystysretkelleni ja +huomasin kolme englantilaista, jotka kaikesta päättäen olivat myöskin +juuri samalla asialla. Huomasin heidän luovan minuun himokkaita +katseita, ja kun minäkin olin aivan yhtä taisteluhaluinen, ryhdyin +siihen mielelläni. Lensin alempana kuin englantilainen, minkä vuoksi +minun täytyi odottaa, kunnes hän syöksyi alas minua kohti. Ei +kestänytkään kauan, ennen kun hän liukuikin alaspäin ja aikoi iskeä +minuun takaapäin. Ammuttuaan ensimmäiset viisi laukausta täytyi tuon +veitikan keskeyttää tulensa, sillä olin jo ennättänyt tehdä jyrkän +käännöksen vasemmalle. Englantilainen koetti päästä minun taakseni, +kun minä taas yritin päästä hänen taakseen. Näin kiersimme molemmat +ympäri kuin hullut täyttä vauhtia 3.500 metrin korkeudessa. Ensin +kaksikymmentä kierrosta vasempaan, sitten kolmekymmentä kierrosta +oikeaan, kummankin yrittäessä parhaansa mukaan päästä toisen taakse. +Käsitin kohta, etten oliot tekemisissä vasta-alkajan kanssa, sillä +tämä ei tuntunut vähääkään ajattelevan taistelun keskeyttämistä. +Hänen koneensa oli tosin hyvin nopea kääntymään, mutta minun sen +sijaan kohosi helpommin, ja näin minun vihdoin onnistui päästä ensin +englantilaisen yläpuolelle ja sitten hänen taaksensa. + +Kun näin olimme saapuneet kaksituhatta metriä alemmaksi, pääsemättä +päätökseen, täytyi vastustajani käsittää, että hänen oli aika vetäytyä +kiireesti pois pelistä, siliä minulle suotuisa tuuli painoi meitä +yhä lähemmäksi saksalaisten linjoja, kunnes vihdoin olimme saapuneet +melkein Bapaume'in kohdalle, noin kilometrin verran linjojemme +taakse. Vieras lentäjä oli nyt siihen määrin hävytön, että huiskutti +minulle aivan rauhallisesti kättänsä, kun olimme jo tuhannen metrin +korkeudessa, ikäänkuin sanoakseen: "Weil, well, how do you do?" + +Kiersimme toisiamme niin ahtaissa kehässä, että arvioin ne korkeintaan +80-100 metriksi läpimitaten. Sain aikaa tarkastella hiukan +vastustajaani. Tirkistin suoraan alas hänen istumakomeroonsa ja saatoin +huomata jokaisen hänen päänsä liikkeen. Jollei hänellä olisi ollut +päähinettä kasvoillaan, olisin voinut nähdä hänen kasvonsa ilmeenkin. + +Vähitellen sentään hänenkinlainen reipas urheilija tuntui saavan +leikistä kyllikseen, ja hänen täytyi ratkaista, laskeutuako maahan +meidän puolellemme vaiko lentää takaisin omille linjoillensa. Tietysti +hän yritti jälkimmäistä keinoa koetettuaan ensin turhaan päästä +käsistäni tekemällä muutamia surmansilmukoita ja muita temppuja. +Tällöin pääsin ensimmäisen kerran hänen korvilleen, sillä siihen saakka +ei kumpikaan ollut päässyt ampuma-asentoon. Sadan metrin korkeudessa +hän koetti pelastautua rintamaa omalle puolelleen lentämällä ristiin +rastiin, jolloin tähystäjän on sangen vaikea ampua. Matta nyt oli +minulle tullut oikea hetki. Seurasin häntä 50 à 30 metrin korkeuteen +ampuen lakkaamatta. Silloin englantilaisen täytyi pudota. Lataushäiriö +oli vähällä vielä riistää minulta voittoni. + +Pää luodin lävistämänä syöksyi vastustajani maahan puolisensataa metriä +konekivääri-ampumahautojemme taakse. + + + + +Pour le mérite. + + +Kuudestoista on pudonnut. Täten olin vallannut ensimmäisen sijan +kaikkien hävittäjälentäjien joukossa. Tämä oli se päämäärä, johon olin +pyrkinyt. Niin olin jo noin vuosi sitten leikilläni sanonut ystävälleni +Lynekerille, kun harjoittelimme yhdessä ja hän kysyi minulta: "Mikä +on teidän päämääränne -- mitä aiotte saavuttaa hävittäjälentäjänä?" +Silloin lausuin noin vain piloillani: "Hävittäjälentäjien etunenässä +lentäminen on varmaankin sangen mukavaa." En minä itse eikä kukaan +muukaan silloin vielä uskonut, että todellakin saavuttaisiin kerran +tämän päämäärän. Ainoastaan Boelcke lienee kerran sanonut, -- ei +tietysti suoraan minulle, mutta minulle on myöhemmin kerrottu niin +--, kun häneltä kysyttiin: "Kenellä on toiveita tulla kerran hyväksi +hävittäjälentäjäksi?" -- hänen sanotaan silloin sormeillaan osoittaneen +minua lausuen: "Tuossa on se mies!" + +Boelcke ja Immelmann olivat saaneet "Pour le mérite" kunniamerkkinsä +kahdeksannen voiton jälkeen. Minulla oli nyt jo kaksi kertaa se määrä. +Mitä nyt tapahtuisi? Olin hyvin suuressa jännityksessä. Muutamat +arvelivat, että saisin hävittäjälentueen komentooni. Sitten saapui +sähkösanoma: "Luutnantti v. R. on nimitetty hävittäjälentueen N:o 11 +päälliköksi" Täytyy tunnustaa, että tulin hyvin pahalle tuulelle. Olin +jo niin tottunut Boelcken hävittäjälentueen tovereihin ja nyt minun +piti aloittaa taas aivan uudestaan, elää uusissa olosuhteissa jne. +Tämä oli ikävää. Sitä paitsi olisi Pour le mérite ollut minulle paljon +tervetulleempi. + +Kaksi päivää myöhemmin, istuessamme Boelcken hävittäjälentueessa +viettämässä minun läksiäisiäni, saapui päämajasta uusi sähkösanoma, +jossa ilmoitettiin, että hänen majesteettinsa oli suvainnut suoda +minulle Pour le mérite'in. Silloin kohosi tietysti ilo korkeimmilleen. +Se oli hyvitys edellisestä pettymyksestä. + + * * * * * + +En ollut lainkaan osannut kuvitella, että oman hävittäjälentueen +johtaminen olisi niin miellyttävää kuin se todellisuudessa on sitten +ollut. En koskaan ollut uneksinutkaan, että rintamallamme kerran +toimisi Richthofenin hävittäjälentue. + + + + +"Le petit rouge." + + +Päivänä muutamana pälkähti jostakin syystä päähäni maalauttaa koneeni +tulipunaiseksi. Tästä oli seurauksena, että kaikki tunsivat punaisen +lintuni. Se ei näyttänyt jääneen vastustajiltanikaan huomaamatta. + +Kerran taistelussa, joka tapahtui aivan toisella rintamanosalla kuin +muut, minun onnistui ampua alas kahdenistuttava Vickers-kone, joka +kaikessa rauhassa valokuvaili tykistöasemiamme. Vastustajani ei +saanut ollenkaan tilaisuutta puolustautua, vaan hänen täytyi kiireen +kaupalla laskeutua maahan, sillä hänen lentokoneessaan alkoi jo +ilmetä epäilyttäviä tulipalon merkkejä. Lentäjät sanovat sellaisessa +tapauksessa: "Hän lemuaa." Pian kävikin ilmi että hän oli laskeutunut +viime hetkessä, sillä lähellä maata hänen koneensa leimahti. + +Tunsin inhimillistä sääliä vastustajaani kohtaan ja päätin sen vuoksi +olla syöksemättä häntä suoraan maahan, vaan ainoastaan pakottaa hänet +laskeutumaan, varsinkin kun minusta näytti siltä, että vastustajani oli +jo haavoittunut, sillä hän ei ampunut ainoaakaan laukausta. + +Koin 500 metrin korkeudessa oma koneeni joutui jostakin syystä +epäkuntoon ja minun itsenikin täytyi liidellä alas voimatta tehdä +tavallista kaarrosta. Nyt tapahtui sangen hullunkurista. Viholliseni +laskeutui palavalla koneellaan maahan hyvin keveästi ja tasaisesti, +jota vastoin minä voittajana aivan hänen vierellään heitin kuperkeikan +vara-asemamme ampumahaudan piikkilankaesteissä. + +Viholliskoneessa olleet kaksi englantilaista tervehtivät minua +urheilijain tavoin. Heitä kummastutti kovin haaksirikkoni, koska he +eivät, kuten sanottu, olleet ampuneet ainoaakaan laukausta minua kohti, +joten he eivät lainkaan voineet käsittää minun onnettomuuteni syytä. +Nämä olivat ensimmäiset englantilaiset, jotka olin ampunut maahan +elävinä. Sen vuoksi minua huvitti suuresti hiukan jutella heidän +kanssaan. Kysyin mm., olivatko he aikaisemmin nähneet minun konettani +ilmassa. "Oh yes", vastasi toinen, "tunnen sen varsin hyvin. Olemme +antaneet sille nimen 'Le petit rouge'" (pieni punainen). + +Mielestäni tosienglantilaisen hävyttömään tapaan hän sitten kysyi, +miksi olin käyttäytynyt niin varomattomasti ennen laskeutumistani. +Syynä oli yksinkertaisesti se, etten voinut tehdä muutenkaan. Silloin +tuo lurjus sanoi, että hän oli koettanut ampua minua viimeisten +kolmensadan metrin matkalla, mutta hänellä oli ollut lataushäiriö. +Minä olin säästänyt häntä -- hän on hyvillään sen johdosta -- mutta +palkitsee sääliväisyyteni salakavalalla hyökkäyksellä. + +Sen jälkeen en ole kertaakaan voinut -- hyvin ymmärrettävistä syistä! +-- puhutella ainoaakaan vastustajaani. + + + + +Englantilainen ja ranskalainen lentotaito. + +(Helmikuussa 1917.) + + +Nykyisiin minä koetan kilpailla Boelcken hävittäjälaivueen kanssa. Joka +ilta sovimme keskenämme siitä, kuinka monta vastustajaa kummankin +on ammuttava. Mutta kilpailijani ovat hitonmoisia miehiä. Heitä on +aivan mahdoton voittaa. Korkeintaan voi pysytellä likipitäen heidän +tasollaan. Heillä on jo 100 voittoa etumatkaa. Tämä etumatka minun +täytyy antaa heidän pitää. Paljon riippuu siitä, minkälaisen vastustajan +kanssa joutuu tekemisiin, saako vastaansa salakavalan ranskalaisen +vaiko sisukkaan englantilaisen. Minä pidän englantilaisia parempina. +Ranskalaiset pakenevat, englantilaiset hyvin harvoin. Usein voi +englantilaisia sanoa tyhmän rohkeiksi, mutta heidän omasta mielestään +se on kai pelotonta yritteliäisyyttä. + +Hävittäjälentäjän ammatissa on se hyvä puoli, etteivät siinä auta +mitkään taitotemput, vaan että mieskohtainen kunto ratkaisee aina +voiton. Mies voi olla erinomainen syöksylentäjä ja surmansilmukoiden +tekijä, mutta silti hän tuskin kykenee ampumaan ainoaakaan vastustajaa +maahan. Minun mielipiteeni mukaan rohkea toimintatarmo ratkaisee koko +asian. + +Ranskalaisille on luonteenomaista hyökätä vastustajansa kimppuun +väijyksistä ja salakavalasti. Mutta se ei vetele ilmassa. Ainoastaan +aloitteluja antaa yllättää itsensä. Väijymisestä ei tule mitään, kun +kerran ei voi itse minnekään piiloutua, sillä näkymätöntä lentokonetta +ei vielä ole keksitty. Silloin tällöin heidän gallialainen verensä +kuitenkin kuohahtaa ja he käyvät hyökkäämään, mutta sitä voinee +kuitenkin verrata limonadin kuohumiseen. Hetkisen hän osoittaa +hirmuista rohkeutta, joka jälleen yhtä nopeasti kokonaan katoaa. +Häneltä puuttuu sitkeätä kestävyyttä. + +Englantilaisissa sitä vastoin huomaa vielä joskus jälkiä heidän +germaaninverestään. Lentäminen sopiikin hyvin urheilijoille, mutta he +erehtyvät siinä liiaksi urheilumaisuuteen. Heitä huvittaa kovin esittää +meidän ampumahaudoissa makaaville joukoillemme surmansilmukoita, +syöksylentoa, selälläänlentoa ym. leikkejä. Tämä tekee kyllä hyvän +vaikutuksen Johannisthalin urheiluviikolla, mutta ampumahaudat eivät +ole niin kiitollisia kuin urheilukilpailujen yleisö. + + + + +Itse maahan ammuttuna. + +(Maaliskuun puolivälissä 1917.) + + +On oikeastaan väärin sanoa, että minut tänään ammuttiin maahan. +Mielestäni voidaan sanoa maahanammutuksi ainoastaan sellaista lentäjää, +joka auttamattomasti mätkähtää maahan, mutta minä pääsin uudelleen +tasapainoon ja suoriuduin leikistä aivan ehein nahoin. + +Lennän laivueen mukana ja huomaan vastustajan, joka myöskin lentää +laivueena. Tämä tapahtuu tykistöasemiemme yläpuolella Lensin seuduilla +Minun täytyy lentää vielä hyvä matka ennen kuin saavun vastustajani +kohdalle. Kaikkein eniten hermoja kiihottava on juuri se silmänräpäys, +jolloin saapuu vastustajaa lähelle, kun näkee vihollisensa, mutta +ei vielä voi aloittaa taistelua. Luulen silloin aina jonkin verran +kalpenevani, mutta valitettavasti minulla ei koskaan ole ollut +kuvastinta mukanani. Mielestäni tämä hetki on suurenmoinen, sillä se +jännittää hermoja äärimmäisyyteen saakka, ja kaikesta sellaisesta +minä pidän. Tarkastelen vastustajaani jo matkan päästä, olen tuntenut +laivueen viholliseksi, lasken viholliskoneiden lukumäärän ja punnitsen +kaikkia edullisia ja epäedullisia seikkoja, jotka voivat vaikuttaa +taistelun kulkuun. Niinpä esimerkiksi sille seikalle on annettava +tavattoman suuri merkitys, ajaako tuuli minua taistelun aikana poispäin +omilta linjoiltamme vai työntääkö se minua niihin päin. Kerrankin +ammuin englantilaisen, jolle annoin surmanluodin vihollisen linjojen +selkäpuolella, mutta hän mätkähti maahan meidän kiintopallojemme +lähellä; niin kauas meidän puolellemme myrskytuuli kantoi hänet. + +Meitä oli viisi, vihollinen oli kolme kertaa voimakkaampi. Kuin suuri +sääskiparvi lensivät englantilaiset lähellä toisiaan. Tuollaisen, +noin koossa lentävän lauman hajoittaminen ei ole helppo asia, se on +aivan mahdotonta yhdelle lentäjälle ja sangen vaikeaa useammillekin, +varsinkin jos lukumäärän ero niin suuri kuin nyt tässä tapauksessa. +Mutta me tunsimme itsemme niin paljon vihollista etevämmiksi, ettemme +hetkeäkään epäilleet voiton saavuttamista. Hyökkäyshenki on pääasia +ilmassa kuten muuallakin. Mutta vihollinen ajatteli samoin. Sen +sain piankin huomata. Tuskin hän oli nähnyt meidät, kun heti teki +täyskäännöksen ja kävi kimppuumme. Nyt oli meidän viiden totisesti +oltava silmä kovana. Ken nyt joutuu pois rivistä, sille voi käydä +hullusti. Me lähestyimme myöskin toisiamme ja annoimme vieraiden +tulla hiukan lähemmäksi. Pidin tarkoin silmällä, eikö kukaan noista +miekkosista hiukan eroa toisista. Kas tuolla yksi on kyllin tyhmä +tehdäkseen niin. Voin helposti saavuttaa hänet. "Olet myyty mies!" +Syöksyn hänen kimppuunsa täyttä vauhtia. Nyt olen jo hänet saavuttanut +tai saavutan heti kohta. Hän alkaa jo ampua, mikä on hermostumisen +merkki. Ajattelen itsekseni: "Ammu pois vain, ethän kuitenkaan osu." +Hän ampui pienillä valopommeilla, jotka lensivät ohitseni, saatoin +sen selvästi huomata. Olin ikäänkuin vesisuihkun alla. Tämä ei ollut +hauskaa, mutta englantilaiset ampuivat melkein aina tuollaisilla +kiusallisilla kapineilla, siispä niihinkin täytyi vähitellen tottua. +Ihminen tottuu kaikkeen, sillä tällä hetkellä luulen todellakin +naurahtaneeni. Pian sain kuitenkin tuntuvan opetuksen. + +Nyt olen jo aivan toisen kintereillä, ehkä sadan metrin päässä, +olen poistanut varmistimen, tähtään vielä kerran kokeeksi ja +ammun muutamia koelaukauksia. Konekiväärini ovat kunnossa. Pian +alkaa taistelu. Hengessä näen jo vastustajani putoavan maahan. +Äskeinen kiihtymykseni on asettunut. Ajattelen aivan tyynesti ja +asiallisesti, punnitsen kaikkia mahdollisuuksia, osuuko hän ehkä +minuun vai minä häneen. Yleensä itse taistelu useimmissa tapauksissa +koettelee vähimmin hermoja, mutta se, joka silloin kiihtyy, tekee +anteeksiantamattoman virheen. Hän ei koskaan saa ketään ammutuksi. +Mutta tämäkin johtuu kai tottumuksesta. Oli miten oli, mutta tällä +kertaa minä en tehnyt virhettä. Olin 50 metrin päässä hänestä; ammun +muutamia hyvin tähdättyjä laukauksia, niin voittoni on varma. Näin +ajattelin itsekseni. Mutta äkkiä kuuluu kova pamaus, ennen kuin olen +ampunut kymmentäkään laukausta. Pian sen jälkeen kuuluu toinen pamaus +moottoristani. Minulle selviää heti, että olen saanut osuman. Ainakin +koneeseeni, vaikka itse olen haavoittumaton. Samassa silmänräpäyksessä +tunnen tavatonta bensiinin käryä ja moottori pysähtyy. Englantilainen +huomaa sen ja ampuu entistä vimmatummin. Minun täytyy heti luopua +leikistä. + +Putoan kuin kivi suoraan alaspäin. Aivan vaistomaisesti suljen +moottorin hanan. Se tapahtuikin viime hetkessä, sillä jos +bensiinisäiliö on ammuttu rikki ja polttoainetta alkaa räiskyä +lentäjän jaloille, on tulipalon vaara aina sangen suuri. Edessäni +on näet 150-hevosvoimainen räjähdyskaasumoottori, joka tietysti on +hehkuvan kuuma. Pisara bensiiniä siihen, niin koko kone olisi tulessa. +Pudotessani jätän ilmaan jälkeeni valkean juovan. Tunnen sen hyvin, +sillä vastustajilleni on usein käynyt niin. Se on räjähdyksen ennettä. +Olen vielä 3000 metrin korkeudessa, maahan on siis vielä melkoinen +matka. Herran kiitos, moottori pysähtyy kokonaan. Lentokoneeni nopeutta +oli tällä hetkellä mahdoton määrätä. Se oli kaikissa tapauksissa niin +suuri, etten voinut pistää päätäni ulos istumakomerosta ilmanpaineen +työntämättä sitä taaksepäin. + +Pian olen päässyt vastustajastani eroon, ja ennen kuin laskeudun +maahan, minulla on aikaa katsoa, miten neljä toveriani jaksavat. He +ovat yhä tulisessa taisteluissa. Kuulen vihollisen, samoin myöskin +omien miesteni konekiväärirätinää. Äkkiä lentää raketti ilmaan. +Onkohan se valomerkki? Ei, siksi se on liian suuri. Se suurenee +yhä suurenemistaan. Joku palaa. Mutta kumpi? Kone on aivan meidän +koneittemme näköinen. Taivaan kiitos, se on viholliskone. Kukahan sen +ampui? Pian sen jälkeen putoaa laivueesta vielä yksi lentokone samalla +tavoin kuin minäkin kohtisuoraan alaspäin, heittää vielä kuperkeikan, +toisenkin, mutta kas, nyt se on jälleen päässyt oikeaan asentoon. +Lentää suoraan minua kohti. Sekin on Albatross. Miehelle on varmaankin +käynyt samalla tavoin kuin minullekin. + +Olen vielä muutaman sadan metrin korkeudessa, mutta täytyy vähitellen +ruveta katsomaan, minne voisin laskeutua. Sillä maahan laskeutuminen +en tällaisissa olosuhteissa samaa kuin haaksirikko. Eikä tällaisesta +haaksirikosta aina suoriudu onnellisesti, siis -- silmät auki! Huomaan +niityn, pienen pyörylän, mutta se on kuitenkin juuri tarpeeksi suuri, +jos laskeudun varovaisesti. Sitä paitsi se on edullisella paikalla +Hénin-Liétard'in viertotien varrella. Sinne aion siis laskeutua. Kaikki +sujuu hyvin. Ensimmäinen ajatukseni on: minne toverini laskeutuu? Hän +laskeutuu muutaman kilometrin päähän minusta. + +Ryhdyin tarkastamaan koneeni kärsimiä vaurioita. Siinä oli useita +luodinreikiä, mutta se luoti, joka oli pakottanut minut keskeyttämään +taistelun, oli mennyt molempien bensiinisäiliöiden läpi. Niissä ei +ollut pisaraakaan bensiiniä jäljellä. Myöskin moottoriin oli sattunut +laukaus. Se oli minusta suuri vahinko, sillä moottorini oli toiminut +vielä aika hyvin. + +Istuin koneessani jalat riipuksissa ja näytin varmaankin hyvin tyhmää +naamaa. Heti kokoontui ympärilleni suuri joukko sotamiehiä, saapuipa +upseerikin. Hän oli aivan hengästynyt ja kovin kiihdyksissään. Hänelle +oli varmaankin tapahtumat jotakin hirmuista. Hän syöksyi luokseni +läähättäen ja kysyi: "Eihän teille vain tapahtunut mitään? Seurasin +koko tapauksen kulkua ja olen nyt niin hermostunut! Herra varjelkoon! +Se näytti kerrassaan kamalalta!" Vakuutin, ettei minulle ollut +tapahtunut kerrassaan mitään, hyppäsin maahan ja esittelin itseni. Hän +ei tietysti kuullut nimeäni. Mutta hän pyysi minua lähtemään mukaansa +hänen autossaan läheiseen Hénin-Liétardiin, jossa hänen majapaikkansa +oli. Hän oli pioneeriupseeri. + +Istumme jo vaunussa ja lähdemme matkalle. Isäntäni ei ollut vieläkään +tyyntynyt. Äkkiä hän kysyy pelästyneenä: "Hyvänen aika, missä teidän +kuljettajanne on?" Ensin en oikein ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti, ja +katsahdin häneen vähän epätietoisena. Mutta sitten minulle selvisi, +että hän piti minua kaksinistuttavan lentokoneen tähystäjäupseerina +ja tiedusteli nyt lentokoneen ohjaajaa. Vastasin kuivasti: "Minä +ajan yksin." Sana "ajaa" on julistettu pannaan lentäjäin kesken. +Siellä ei "ajeta", vaan "lennetään". Tuon kunnon herran silmissä +menetin varmaankin suuren osan arvoani juuri sen vuoksi, että sanoin +"ajavani" yksin. Keskustelumme kävi tämän jälkeen jonkin verran +kylmäkiskoisemmaksi. + +Saavuimme sitten hänen majapaikkaansa. Minulla on yhä vielä likainen +öljytakki ylläni ja paksu hartiahuivi ympärilläni. Matkalla hän oli +tietysti tehnyt minulle lukemattomia kysymyksiä. Hän oli muuten paljon +pahemmin kiihdyksissään kuin minä. Nyt hän pakotti minut laskeutumaan +levolle sohvalle tahi ainakin tahtoi minua niin tekemään, perustellen +kehoitustaan sillä, että varmaankin olin vielä kovin järkyttynyt +taistelusta. Vakuutin hänelle usein ennenkin olleeni ilmataistelussa, +mutta se ei tahtonut millään mahtua hänen päähänsä. En varmaankaan +ollut kovin sotaisen näköinen. + +Jonkin aikaa juteltuamme hän tietysti teki kuuluisan kysymyksen: +"Oletteko jo ampunut vihollisen maahan?" Hän ei tietysti ollut kuullut +nimeäni, kuten jo mainitsin. "Kyllä", vastasin, "silloin tällöin." +-- "Vai niin -- vai niin -- oletteko ehkä ampunut kaksikin?" -- "En +kahta, vaan kaksikymmentäneljä." Hän hymyilee, toistaa kysymyksensä ja +selittää, että hän tarkoittaa "maahanammutulla" vihollisella sellaista +konetta, joka todellakin putoaa maahan ja jää siihen makaamaan. +Vakuutin hänelle, että oma käsitykseni asiasta oli aivan sama. Mutta +tätä minun ei olisi pitänyt sanoa, sillä nyt hän piti minua suurena +valehtelijana. Hän jätti minut omiin hoteisiini sanottuaan, että +ateria valmistuu tunnin kuluttua ja että jos minua halutti, voin syödä +hänen kanssaan. Nyt noudatin kuitenkin hänen ensimmäistä kehoitustaan +ja nukuin sikeästi tunnin ajan. Sitten menimme upseerikasinoon. +Siellä riisuin päällystakkini ja minulla oli onneksi Pour le mérite +kaulassani. Mutta ikävä kyllä minulla ei ollut sotilastakkiani, vaan +ainoastaan liivit. Pyysin anteeksi, etten ollut paremmin pukeutunut, +mutta äkkiä kunnon isäntäni huomasi Pour le mérite'ni. Hän jäi +sanattomaksi hämmästyksestä ja vakuutti sitten, ettei tiennyt nimeäni. +Sanoin hänelle nimeni vielä kerran. Nyt hänelle selvisi, että hän +oli joskus ennenkin kuullut puhuttavan minusta. Nyt ilmestyi pöytään +ostereita ja samppanjaa, ja oloni oli kuin Herran kukkarossa, kunnes +toverini Schäfer vihdoin saapui noutamaan minua autollani. Häneltä +kuulin Lubbert'in taaskin tuottaneen kunniaa liikanimelleen. Häntä +näet sanottiin ennen joukon kesken "maalitauluksi", sillä jokaisessa +ilmataistelussa vihollinen pyrki ampumaan hänen koneensa seulaksi. +Kerrankin siinä oli 64 luodinreikää, mutta hän itse oli aivan +haavoittumaton. Tällä kertaa oli luoti hipaissut häntä rintaan, ja hän +makasi jo sairaalassa. Hänen koneellaan lensin heti lentokentällemme. +Valitettavasti tämä etevä upseeri, jolla oli hyvät edellytykset +kehittyä kerran Boelcken vertaiseksi, kuoli muutamia viikkoja myöhemmin +sankarikuoleman isänmaansa puolesta. + +Jo samana iltama saatoin ilmoittaa äskeiselle isännälleni +Hénin-Liétard'iin, että vielä sinä päivänä olin saanut ensimmäisen +sataneljännekseni täyteen. + + + + +Lentäjän urotyö. + +(Maaliskuun lopulla 1917.) + + +Jokainen koulupoika Saksan valtakunnassa tuntee varmaankin nimen +"Siegfried-linja". Niinä päivinä, jolloin peräydyimme näihin asemiin, +oli tietenkin rinnassakin vilkasta toimintaa. Vihollinen oli jo +tosin miehittänyt luovuttamamme alueen, mutta ilmaa emme niin pian +luovuttaneet englantilaisille; siitä huolehti Boelcken hävittäjäosasto. +Vain mitä suurinta varovaisuutta noudattaen uskalsivat englantilaiset +luopua tähänastisesta lentoasemasodastaan. + +Juuri tähän aikaan myöskin suuresti suosittu prinssimme Friedrich Karl +uhrasi henkensä isänmaan puolesta. + +Boelckem hävittäjäosaston eräällä retkellä oli luutnantti Voss +voittanut ilmataistelussa englantilaisen, pakottanut tämän laskeutumaan +maahan sille alueelle, jota hyvin voidaan sanoa puolueettomaksi +alueeksi. Me olimme tosin jo poistuneet sieltä, mutta vihollinen ei +ollut vielä miehittänyt sitä. Ainoastaan tiedusteluosastoja, sekä +englantilaisia että saksalaisia, liikkui tällä miehittämättömällä +vyöhykkeellä. Englantilainen lentokone oli siis pudonnut +taistelulinjojen väliin. Kunnon englantilainen oli kai luullut +maanmiestensä jo saapuneen tälle alueelle ja hänellä olikin hyvä syy +otaksua niin. Mutta Voss oli toista mielitä., Nopeasti ja päättävästi +hän laskeutui maahan uhrinsa viereen. Kiireesti hän irroitti vihollisen +konekiväärit ja muut käyttökelpoiset osat tämän lentokoneesta ja otti +ne mukaansa omaan koneeseensa, kaivoi tulitikkulaatikon taskustaan, ja +muutaman sekunnin kuluttua oli englantilaisen kone liekkien vallassa. +Minuuttia myöhemmin hän jo huiskutti ystävällisesti kättään voitokkaan +ilmaratsunsa selästä joka taholta paikalle rientäville englantilaisille. + + + + +Kuuma päivä. + + +Huhtikuun 2 päivä 1917 oli lentueelleni kuuma päivä. Lentokentällemme +saakka kuului rumputulen jyrinä, ja taas tänään se oli tavallista +kiivaampaa. + +Olin vielä vuoteessani, kun sotilaspalvelijani syöksyi huoneeseeni +huutaen: "Herra luutnantti, englantilaiset ovat jo täällä." Vielä +puoliunisena katsahdan ulos ikkunasta ja todellakin, eikös jo +kaarrellut hyviä ystäviäni lentokentän yläpuolella. Hyppäsin sängystä +ja pukeuduin silmänräpäyksessä. Punainen lintuni oli jo valmiina +lähtemään aamutyöhön. Asentajani tiesivät, etten jättäisi tätä hyvää +tilaisuutta käyttämättä. Kaikki oli siis valmiina. Nopeasti kiedoin +vielä turkitkin ylleni ja sitten ilmaan. + +Olin kohonnut ilmaan viimeisenä. Toiset toverini olivat jo paljon +lähempänä vihollista. Pelkäsin jo paistin vilahtavan sivu suun, +että saisin vain matkan päästä katsella valmista kuinka toverini +suorittaisivat ilmataistelunsa. Mutta äkkiä yksi noista tungettelevista +vieraista suuntasi koneensa suoraan minua kohti. Annoin hänen rauhassa +lähestyä, ja nyt alkoi hauska tanssi. Vastustajani lentää milloin +selällään, milloin tekee mitäkin temppuja. Kone oli kahden istuttava +hävittäjäkone. Olin hänen yläpuolellaan, ja sen vuoksi pian vakuutuin +siitä, ettei hän enää voinut päästä käsistäni. Taistelun lomassa +sattuneen tauon aikana katsahdin ympärilleni ollakseni varma siitä, +että olimme kahdenkesken. Siis kumpi ampuu paremmin, kumpi pysyy +tyynempänä ja hillitsee itsensä paremmin vaaran hetkellä, se voittaa. + +Ei kestänyt kauankaan, ennen kuin olin pakottanut hänet laskeutumaan +lähelle maata vähintään kahden kilometrin päähän rintamalta, vielä +oikein tosissani ampumatta häntä. Luulin hänen aikovan laskeutua +maahan, mutta nytpä erehdyinkin vastustajastani. Äkkiä huomaan hänen +vain muutamia metrejä maanpinnan yläpuolella suuntaavan lentonsa +jälleen suoraan eteenpäin ja koettavan päästä karkuun. Tämä oli minusta +kuitenkin jo liikaa. Hyökkäsin vielä kerran hänen kimppuunsa, ja tämä +tapahtui niin alhaalla, että pelkäsin törmääväni allamme kohoavan +kylän taloihin. Englantilainen puolustautui viimeiseen hetkeen saakka. +Vielä viimeiseksi lopuksi huomasin koneessani osuman. Mutta nyt en enää +päästänyt häntä käsistäni, hänen täytyi pudota. Hän syöksyikin täyttä +vauhtia keskelle taloryhmää. + +Leikki oli lopussa. Taas tällä kertaa vastustajani oli osoittanut +suurenmoista rohkeutta. Hän puolustautui viimeiseen saakka. + +Hyvin tyytyväisenä punaisen teräslintuni toimintaan tänä aamurupeamana +palasin kotiin. Toverini olivat vielä ilmassa, ja heitä kummastutti +kovin, kun aamiaispöydässä tavatessamme saatoin kertoa heille +pudottaneeni N:o 32:n. + +Eräs aivan nuori luutnantti oli ampunut ensimmäisen vastustajansa. +Olimme tapahtuman johdosta hyvin iloisia ja valmistauduimme uusiin +taisteluihin. + +Lähdin lopettelemaan kiireessä kesken jäänyttä pukeutumistani. Silloin +saapui hyvä ystäväni luutnantti Voss Boelcken hävittäjäosastosta +tervehtimään minua. Puhelimme hiukan. Voss oli edellisenä päivänä +pudottanut 23:nnen vastustajansa. Hän oli siis lähinnä minua ja on +vielä nytkin pahin kilpailijani. + +Hänen lähtiessään lentämään kotiin tahdoin seurata häntä kappaleen +matkaa. Teimme pienen kierroksen rintaman yllä. Sää oli muuttunut hyvin +huonoksi, joten emme osanneet odottaa metsämiehen onnea. + +Allamme oli tienoo umpipilvessä. Voss, joka ei tuntenut seutua, alkoi +jo käydä levottomaksi. Arras'n kohdalla kohtasin veljeni, joka kuuluu +minun hävittäjälaivueeseeni ja joka nyt oli eksynyt siitä. Hän liittyi +meihin, sillä hän tunsi minut heti punaisesta linnustani. + +Silloin huomasimme vähän kauempana vihollislaivueen. Heti välähti +mielessäni: "N:o 33!" Vaikka heitä oli yhdeksän englantilaista ja sitä +paitsi heidän omalla alueellaan, he katsoivat kuitenkin parhaaksi +välttää taistelua. (Minun täytyy kai pian muuttaa väriä!) Mutta +saavutimme heidät kuitenkin. Nopea lentokone on sentään pääasia. + +Minä olin vihollista lähinnä ja hyökkäsin viimeisenä lentävän +englantilaisen kimppuun. Suureksi riemukseni huomasin, että se oli +heti valmis taisteluun kanssani, ja vielä suuremmaksi ilokseni totesin +toverien jättävän sen pulaan. Jäin siis vihollisen kanssa kahdenkesken. +Kone oli samaa tyyppiä kuin se, jonka kanssa olin tekemisissä +aamupäivällä. Sitä ei ollut helppo voittaa. Englantilainen tiesi, +mitä oli tehtävä, ja varsinkin hän ampui erinomaisen hyvin. Sen sain +jälkeenpäin ikäväkseni todeta. Mutta suotuisa tuuli tuli avukseni +ja painoi meidät taistelun kestäessä saksalaisten linjojen yli. +Vastustajani huomasi pian, ettei asia ollut niin yksinkertainen kuin +hän ehkä oli luullut, ja katosi sen vuoksi syöksylennossa pilveen. Se +oli vähällä pelastaa hänet. Ohjasin suoraan hänen jälkeensä, sukelsin +ulos pilvestä ja, -- onnea pitää miehellä olla! -- kuin ihmeeksi +osuin jälleen lentämään aivan hänen jäljessään. Minä ammuin, hän +ampui, mutta kumpikaan ei saavuttanut huomattavaa tulosta. Vihdoin +huomasin kuitenkin valkeasta bensiininsavusta, jota viholliskone jätti +jälkeensä, että olin osunut siihen. Sen täytyi siis laskeutua maahan, +sillä moottori oli pysähtynyt. + +Mutta vastustajani oli kaikissa tapauksissa sisukas mies. Hänen täytyi +huomata, että hänen kohdaltaan peli oli loppuun pelattu. Jos hän nyt +vielä ampuisi, niin minä voisin heti ampua hänet kuoliaaksi, sillä +olimme jo laskeutuneet 300 metrin korkeudelle. Mutta mies puolustautui +aivan kuin aamullinenkin vastustajani viimeiseen saakka, kunnes +laskeutui maahan. Hänen laskeuduttuaan maahan minä lensin vielä kerran +vain 10 metrin korkeudelta hänen ylitseen ottaakseni selville, olinko +ampunut hänet kuoliaaksi vai enkö. Mutta mitäs tuo mies tekikään? Hän +tarttui konekivääriinsä ja ampui koko koneeni seulaksi! + +Voss sanoi minulle myöhemmin, että jos tällaista olisi tapahtunut +hänelle, hän olisi ampunut tuon englantilaisen kuoliaaksi vielä tämän +maassa ollessa. Oikeastaan olisi minunkin pitänyt tehdä niin, siliä +hänhän ei ollut antautunut. Hän oli muuten niitä harvoja onnellisia, +joka selviytyi hengissä minun kanssani taisteltuaan. + +Hyvin tyytyväisenä lensin kotiin ja saatoin juhlia 33:tta voittoani. + + + + +"Punainen paholainen." + + +Mitä ihanin ilma. Seisomme lentokentällä. Vieraanani on eräs herra, +joka ei ole koskaan nähnyt ilmataistelua eikä muuta sellaista, ja hän +vakuuttaa juuri minulle, että hänestä olisi tavattoman mielenkiintoista +saada nähdä tuollainen ilmataistelu. + +Kiipeämme koneisiimme ja nauramme makeasti miekkoselle, ja Schäfer +huomauttaa: "Sen huvin kyllä voimme hänelle suoda!" Annamme hänen +käteensä saksikiikarin ja kohoamme ilmaan. + +Päivä alkoi hyvin. Olimme tuskin kohonneet 2,000 metrin korkeuteen, +kun ensimmäiset englantilaiset viiden koneen laivueena lensivät meitä +vastaan. Teimme hyökkäyksen, jota voisi hyvinkin verrata todelliseen +ratsuväkihyökkäykseen, -- ja koko vihollislaivue makasi tuhottuna +maassa. Meistä ei ainoakaan ollut edes haavoittunut. Vastustajamme +olivat -- kaksi ilmitulessa ja kolme muuten -- syöksyneet maahan meidän +puolellemme. + +Kunnon ystävämme oli aivan ihmeissään. Hän oli kuvitellut asian aivan +toisenlaiseksi, paljon dramaattisemmaksi. Hänen mielestään taistelu +oli näyttänyt varsin viattomalta, kunnes äkkiä muutamia lentokoneita +syöksyi alas loimuten kuin raketit. Olen vähitellen tottunut tällaisiin +näkyihin, mutta täytyy sanoa, että sellaiset tekivät minuunkin aluksi +järkyttävän vaikutuksen, ja vielä kauan jälkeenpäin olin usein yöllä +unissani näkevinäni ensimmäisen ampumani englantilaisen syöksyvän +syvyyteen. + +Jos tällaista sattuisi minulle vielä kerran, niin luullakseni se ei +enää vaikuttaisi niin kamalalta kuin ensimmäisellä kerralla. + +Kun päivä oli alkanut näin hyvin, istuuduimme nyt ensin syömään +kunnollisen aamiaisen, sillä kaikki olimme nälissämme kuin sudet. Sillä +välin lentokoneemme pantiin jälleen kuntoon, uusia patruunia varattiin +mukaan, ja niin kohosimme uudestaan ilmoihin. Illalla saatoimme antaa +seuraavan ylpeän ilmoituksen: "6 saksalaista lentokonetta tuhonnut 13 +vihollisen lentokonetta". + +Tämäntapaisen ilmoituksen oli ainoastaan Boelcken hävittäjälaivue +kerran aikaisemmin voinut antaa. Silloin ammuimme maahan kaikkiaan +8 lentokonetta, tänään oli yksi ainoa mies syössyt maahan neljä +vastustajaa. Tuo mies oli luutnantti Wolff, heikko ja hintelä +nuorukainen, josta kukaan ei olisi voinut sellaista uskoa. Veljeni oli +pudottanut kaksi, Schäfer kaksi, Festner kaksi, minä kolme. + +Illalla menimme levolle tavattoman ylpeinä, mutta toiselta puolen +myöskin hyvin väsyneinä. + +Seuraavana päivänä luimme suureksi riemuksemme armeijan tiedonannosta +edellisen päivän urotöistä. + +Mainittakoon muuten, että seuraavana päivänä taas ammuimme alas +kahdeksan englantilaista. + +Näiltä päiviltä voin kertoa seuraavan hauskan jutun: + +Pudottamamme englantilainen oli joutunut vangiksemme, ja keskustelimme +juuri parhaillaan hänen kanssansa. Tietysti hänkin tiedusteli tuota +punaista lentokonetta. Sotamiehetkin ampumahaudoissaan tunsivat sen, ja +siitä puhuttiin yleensä nimellä "Le diable rouge", Punainen paholainen. +Hänen joukko-osastossaan oli kerrottu huhuna, että tuolla punaisella +koneella lentää nuori neitonen, joku Jeanne d'Arcin tapainen tyttö. +Mies oli kovin ihmeissään, kun vakuutin hänelle, että tuo luultu +neito seisoi parhaillaan hänen edessään. Hän ei ollut kertomuksellaan +suinkaan aikonut huvittaa meitä, vaan oli itse todellakin vakuuttunut +siitä, että ainoastaan joku ihmeellinen neito saattoi istua noin +luonnottoman näköiseksi maalatussa koneessa. + + + + +"Moritz." + + +Kaunein olento, mitä maailma koskaan on nähnyt, on oikea ulmilainen +doggi, pikku "sylikoirani", "Moritz". Ostin sen Ostendessa kunnon +belgialaiselta viidellä markalla. Sen emo oli kaunis eläin, samoin yksi +sen esi-isistä, niin että se oli täysin "puhdasrotuinen". Siitä olen +aivan varma. Sain vapaasti valita, ja tietysti otin kauneimman. Zeumer +otti toisen ja risti sen "Maxiksi". "Max" kuoli äkkikuoleman, jäi auton +alle, muitta "Moritz" viihtyi ja menestyi erinomaisesti. Se nukkui +vuoteessani ja sai hyvän kasvatuksen. Se seurasi minua Ostendesta +kaikkialle, ja kiinnyin siihen suuresti. Kuukausi kuukaudelta "Moritz" +kasvoi ja varttui yhä suuremmaksi ja tuosta pienestä vunnukasta +kehittyi vähitellen oikein iso otus. + +Kerran otin sen mukaani lentoretkellekin. Se oli ensimmäinen +tähystäjäni. Lentokoneessa se käyttäytyi varsin järkevästi ja tähysteli +erittäin kiinnostuneena alapuolellamme lepäävää maailmaa. Täytyy vain +huomauttaa kuinka asentajani tämän retkeni jälkeen päivittelivät, että +heidän täytyi siivota lentokoneesta yhtä ja toista. Mutta "Moritz" oli +hyvin tyytyväinen matkaansa. + +Se on nyt jo toisella vuodella, mutta yhä vielä sama lapsellinen otus +kuin muutamien kuukausien vanhana. Se pelaa erittäin hyvin biljardia. +Valitettavasti kyllä menee tällöin monta palloa, mutta varsinkin monta +biljardiverkaa kaiken maailman tietä. Se on myöskin erittäin innokas +metsästäjä. Asentajani ovat siihen hyvin ihastuneet, sillä se hankkii +heille usein maukkaan jänispaistin. Minä tavallisesti annan sille vähän +selkään sellaisesta, sillä minua se ei oikein miellytä. + +Muuan huono ominaisuus Moritzilla kuitenkin oli. Se juoksi näet +lentokoneiden kanssa kilpaa niiden lähtiessä kentältä liikkeelle. +Lentäjäkoiran tavallinen kuolema tällaisissa tilaisuuksissa on potkurin +isku päähän. Niinpä se kerrankin taas juoksi aika kyytiä lähtevän +lentokoneen edellä. Mutta tietysti se jäi jälkeen ja yksi hyvä potkuri +oli pian mennyttä kalua. "Moritz" ulvoi kamalasti, mutta tällä +tavoin täyttyi se aukko, joka minun laiminlyöntini johdosta oli sen +kasvatukseen jäänyt. En ollut tahtonut leikata sen häntää enkä korvia, +mutta nyt oli lentokone toiselta puolen korjannut tämän vahingon. +Kauneus ei ollut koskaan rasittanut sitä, mutta toinen riippuva korva +ja toinen puoleksi leikattu korva pukevat sitä erinomaisesti. Jollei +sillä olisi kieppurahäntää, se olisi todellakin oikea ulmilainen doggi. + +Moritzilla on aivan oikea käsitys maailmansodasta ja vihollisista. +Nähdessään ensimmäisen kerran kesällä 1916 oikeita syntyperäisiä ryssiä +-- juna pysähtyi, ja Moritzia käytiin hiukan kävelyttämässä -- se +karkoitti tungettelevat venäläiset nulikat hirmuisesti haukkuen. Se ei +liioin kärsi ranskalaisia, vaikka itse onkin oikeastaan belgialainen. +Uudessa majapaikassa käskin kerran talonväen siistiä huoneeni. Kun +illalla saavuin kotiin, ei huoneessa ollut tehty mitään. Suuttuneena +käskin noutaa luokseni jonkun ranskalaisen. Tuskin mies oli avannut +oven, kun "Moritz" otti hänet vastaan varsin epäystävällisesti. Nyt +minulle selvisi heti, minkä vuoksi herrat ranskalaiset olivat pysyneet +poissa minun linnastani. + + + + +Englantilainen pommihyökkäys lentoasemaamme vastaan. + + +Täysikuuyöt ovat sopivimmat yölentäjille. + +Huhtikuun täysikuunöinä olivat kunnon englantilaisemme erittäin +vilkkaassa toiminnassa. Tämä tapahtui tietysti Arras'n taistelun +yhteydessä. He olivat nähtävästi saaneet selville, että olimme +järjestäneet olomme erittäin mukavaksi hyvin suurella ja kauniilla +lentokentällä Douain lähellä. Kun kerran yöllä istuimme kasinossamme, +soi äkkiä puhelin ja saimme ilmoituksen: "Englantilaiset tulevat!" Tämä +aiheutti tietysti suuren riemun. Meillähän oli pomminkestävät suojat; +siitä oli kunnon Simon pitänyt huolen. Simon on rakennusasiaimme +hoitaja. Riensimme siis kaikki pommisuojaan, ja pian alkoi todellakin +kuulua -- ensin vielä aivan hiljaa, mutta pian aivan varmasti +lentokoneen moottorin surinaa. Ilmatorjuntatykit ja valonheittäjät +näyttävät myöskin saaneen jo hälytyskäskyn, sillä ne alkavat vähitellen +osoittaa toiminnan merkkejä. Mutta ensimmäinen vihollinen oli vielä +aivan liian kaukana, sitä ei voinut vielä ruveta ahdistamaan. Tämä +kaikki huvitti meitä suuresti. Pelkäsimme vain, etteivät englantilaiset +sittenkään löydä tietä lentokentällemme, sillä öiseen aikaan se ei ole +niinikään helppoa, varsinkin kun asemamme ei sijainnut viertotien, +järven eikä rautatien lähistöllä, jotka yöllä ovat lentäjän parhaina +tienviittoina. + +Englantilaiset lensivät kaikesta päättäen hyvin korkealla. He kiersivät +ensin kertaalleen koko lentokentän ympäri. Luulimme heidän jo +valinneen toisen päämäärän. Mutta äkkiä he pysähdyttivät moottorinsa +ja laskeutuivat alemmaksi. "Nyt on tosi kysymyksessä", arveli Wolff. +Olimme ottaneet esille kaksi kivääriä ja aloimme ampua englantilaista. +Meidän oli vielä mahdoton nähdä heitä, mutta jo pelkkä pamauskin +rauhoitti hermojamme. Nyt viholliskoneet joutuvat valonheittäjän +valoon. Koko lentokentällä syntyy suuri riemu. Englantilaisilla oli +aivan vanha kone. Saatoimme tarkoin erottaa sen tyypin. Se oli enää +kilometrin päässä meistä. Mutta se lensi suoraan lentokenttäämme +kohti. Se saapui yhä lähemmäksi. Nyt se oli korkeintaan sadan metrin +korkeudessa. Silloin vihollislentäjä pysähdytti uudestaan moottorinsa +ja lensi suoraan meitä kohti. Wolff arveli vielä: "Herran kiitos, +hän on valinnut lentokentän toisen puolen maaliksensa." Mutta pian +putosi ensimmäinen pommi ja sitä seurasi useita pienempiä. Miekkonen +järjesti meille siten kauniin ilotulituksen. Arkoihin jäniksiin se +saattoi myös tehdä jonkinlaisen vaikutuksen. Olen yleensä sitä mieltä, +että pomminheitto yöllä voi tehdä ainoastaan siveellisen vaikutuksen. +Hätähousuille se on kyllä kiusallista, muitta ei muille. + +Meistä tämä oli hyvin hauskaa, ja arvelimme, että englantilaiset +voisivat pistäytyä luonamme oikein useinkin. Tuo "pitkäpyrstö" pudotti +pomminsa n. 50 metrin korkeudesta, mikä jo oli melkoista röyhkeyttä, +sillä 50 metrin matkalta lupaan yöaikaankin täysikuun valossa lähettää +täyden panoksen villikarjun kylkeen. Miksipä en myöskin saisi sattumaan +englantilaiseen lentäjään? Olisi kuitenkin ollut vähän noloa ampua noin +alhaalta käsin maahan vihollistoveria. + +Ilmassa olemme jo osoittaneet sangen monelle sen kunnian, mutta +alhaalta käsin en vielä ollut koskaan yrittänyt. Kohta kun +englantilainen oli lentänyt tiehensä, palasimme kasinoomme ja +aloimme pohtia kysymystä, kuinka seuraavana yönä valmistaisimme +noille ystävillemme hauskan vastaanoton. Seuraavana päivänä +sotilaspalvelijamme ja muutkin työskentelivät hyvin ahkerasti. +Kasinorakennuksen ja upseerien asuntoparakkien läheisyyteen juntattiin +paaluja. Näitä aiottiin seuraavana yönä käyttää konekiväärinjalustoina. +Koettelimme englantilaisista lentokoneista otettuja konekiväärejä ja +asetimme ne yöksi ampuma-asentoon. Suuressa jännityksessä odotimme +sitten, mitä tapahtuman piti. Konekiväärien lukumäärää en huoli +ilmoittaa, mutta sanon vain, että niitä oli niin että piti riittää. +Jokaiselle lentueemme herralle oli varattu tuollainen pikku esine. + +Istumme taas kasinossa ja keskustelemme tietysti yölentäjistä. Silloin +syöksähtää sotilaspalvelija sisään ja huudahtaa: "Ne tulevat, ne +tulevat!" ja katoaa puolialastomana lähimpään pommisuojaan. Kaikki +kiiruhdamme konekivääriemme eteen. Muutamat hyviksi ampujiksi tunnetut +sotamiehet ovat myöskin saaneet konekiväärit. Kaikilla muilla on +kiväärit. Hävittäjäosastoni on näin aseistautuneena hampaisiin saakka +ollakseen valmiina ottamaan herrat englantilaiset lämpimästi vastaan. + +Ensimmäinen saapui, kuten edellisenäkin iltana, lentäen jokseenkin +korkealla, mutta laskeutui sitten 50 metrin korkeudelle, ja +suureksi iloksemme hän oli tälliä kertaa valinnut meidän parakkimme +maalitaulukseen. Nyt hän on juuri joutunut valonheittäjän loisteeseen. +Nyt hän on korkeintaan 300 metrin päässä meistä. Joku alkaa ampua, +ja pian yhdymme kaikki konserttiin. Todellista väkirynnäkköä ei +olisi voitu torjua paremmin kuin tuon yksinäisen julkean yökulkijan +hyökkäys nyt. Viidenkymmenen metrin korkeudessa hänet nyt otetaan +vastaan raivoisalla tulella. Moottorinsa surinan vuoksi hän tietysti +ei voi kuulla koneikivääriemme rätinää, mutta piippujen suutulet +hän varmasti näkee, ja sen vuoksi on annettava täysi tunnustus +miekkosen urhoollisuudelle, kun hän kaikesta huolimatta suoritti +järkähtämättä tehtävänsä. Hän lensi suoraan ylitsemme. Sillä +hetkellä, jolloin hän liiti päämme päällitse, juoksimme tietysti +nopeasti pommisuojiin, sillä saada surmansa tuollaisen tyhmän pommin +räjähdyksestä olisi hävittäjälentäjälle jokseenkin nolo sankarikuolema. +-- Tuskin vihollinen oli lentänyt ylitsemme, kun riensimme takaisin +konekivääriemme ääreen ja paukuttelemme innokkaasti hänen jälkeensä. +Schäfer uskalsi tietysti väittää: "Minä osuin häneen!" Hän ampuu kyllä +sangen hyvin, mutta tässä tapauksessa en sittenkään uskonut häntä. +Muuten meillä kaikilla oli yhtä hyvät edellytykset saada sattumaan +tuohon liikkuvaan maaliin. + +Puuhistamme oli kaikissa tapauksissa tuloksena ainakin se, että +vihollisemme heitti pomminsa jokseenkin umpimähkään. Yksi räjähti +tosin parin metrin päässä minun "le petit rouge'istani", tuottamatta +sille kuitenkaan mitään vahinkoa. Tämä leikki uusiutui useita kertoja +yön kuluessa. Nukuin jo sikeästi vuoteessani, kun kuulin unessa +ilmatorjuntatykkien paukkuvan, heräsin siihen ja saatoin todeta, +että uni olikin todellisuutta. Joku noista veitikoista lensi niin +alhaalla majani ylitse, että todellakin peloissani vedin peiton +korviini. Seuraavassa silmänräpäyksessä kuulin hirmuisen räjähdyksen +aivan ikkunani edestä, ja ikkunaruutuni joutuivat pommin uhriksi. +Paitasillani syöksyin ulos ja ammuin muutamia laukauksia tuon heittiön +jälkeeni. Ulkona ammuttiin lujasti. Minä olin valitettavasti nukkunut +tuon herran tullessa. + +Seuraavana aamuna olimme iloisesti yllättyneitä todetessamme, että +olimme maasta käsin saaneet ammutuksi kerrassaan kolme englantilaista +alas. He olivat laskeutuneet lentokenttämme läheisyyteen ja joutuivat +vangiksemme. Olimme ampuneet heidän moottorinsa rikki ja siten +pakottaneet heidät laskeutumaan maahan meidän puolellemme. Schäfer ei +siis ehkä sittenkään liene erehtynyt. Olimme kaikissa tapauksissa hyvin +tyytyväisiä menestykseemme. Mutta englantilaiset eivät liene olleet +yhtä tyytyväisiä, koskapa he tämän jälkeen jättivät lentokenttämme +rauhaan. + + + + +Schäferin pakkolasku rintamalinjojen väliin. + + +Huhtikuun 20 p:n iltana kävimme tavanmukaisella lennolla, palasimme +myöhään kotiin ja huomasimme, että Schäfer oli eksynyt joukostamme. +Kaikki tietysti toivoivat hänen saapuvan lentokentälle ennen pimeän +tuloa. Kello lyö yhdeksän, kymmenen, -- mutta Schäferiä ei kuulu. +Häneltä on bensiini varmasti jo lopussa, hänen on siis täytynyt +laskeutua jonnekin. Emme tahdo koskaan uskoa, että jonkun meistä olisi +vihollinen ampunut maahan. Kukaan ei uskalla hiiskuakaan sellaista, +mutta kaikki kuitenkin pelkäävät sitä hiljaa mielessään. Puhelinverkko +pannaan toimimaan saadaksemme selville, missä on nähty jonkun lentäjän +laskeutuvan maahan. Kukaan ei voi antaa meille mitään tietoja. +Ainoakaan divisioona, prikaati ei ole nähnyt häntä. Epämiellyttävä +tilanne. Vihdoin menemme levolle. Mutta kaikki uskoimme vielä lujasti, +että hän vielä tulee kotiin. Kello kaksi yöllä minut äkkiä herätetään. +Puhelinupseeri ilmoittaa iloisena: "Schäfer on Y:n kylässä ja pyytää +että hänet noudetaan kotiin." + +Seuraavana aamuna ennen aamiaista ovi avautuu ja kunnon toverini seisoo +edessäni yhtä likaisissa pukimissa kuin jalkaväkisotamies kaksi viikkoa +kestäneen Arras'in taistelun jälkeen. Suuri riemu! Schäfer on kovin +tyytyväinen, ja hänen täytyy nyt kertoa meille seikkailustaan. Hän on +nälkäinen kuin susi. Aamiaisen syötyään hän kertoo meille seuraavaa: + +"Olen lentämässä kotiin päin pitkin rintamaa, kun huomaan vihollisen +puolella aivan alhaalla lentäjän, nähdäkseni jalkaväkilentäjän. +Hyökkään hänen kimppuunsa, ammun hänet maahan ja aion taas jatkaa +matkaani kotiin päin, kun englantilaiset alkavat ampumahaudoistaan +ahdistaa minua ja paukuttavat aivan riivatusti. Lentokoneeni nopeus +tietenkin pelastaa minut, sillä ne lurjukset eivät tietystikään tulleet +ajatelleeksi, että heidän olisi minua ampuessaan pitänyt tähdätä +jonkin verran lentokoneeni etupuolelle. Olin ehkä vielä parinsadan +metrin korkeudessa, mutta täytyy myöntää, että erinäiset ruumiinosani +ovat kovasti jännittyneet, hyvin ymmärrettävistä syistä. Äkkiä kuuluu +pamaus ja moottorini pysähtyy. Siis täytyy laskeutua maahan. Mutta +ennätänkö vihollisen linjojen yli vai enkö? Se oli nyt suuri kysymys. +Englantilaiset ovat huomanneet tukalan tilani ja alkavat ampua +kuin mielettömät. Nyt kuulen jokaisen yksityisen laukauksen, sillä +moottorini ei enää surise, potkuri on liikkumattomana. Kiusallinen +hetki. Painan alas, laskeudun maahan, mutta koneeni ei ole vielä +ennättänyt pysähtyä, kun minua jo aletaan ampua konekivääreillä +Monchyn kylästä Arras'in läheltä pensasaidan takaa. Kuulat napsavat +yhtä mittaa koneeseeni. Hyppään koneesta maahan ja pujahdan saman tien +lähimpään granaattikuoppaan. Siellä nyt aloin ensin ajatella, missä +oikeastaan olin. Vähitellen minulle selvisi, että olin kyllä päässyt +englantilaisten linjojen yli, mutta olen vielä hiton lähellä niitä. +Onneksi oli jo myöhäinen ilta. Se minut pelasti. + +"Ei kestänyt kauankaan, kun luokseni singahti muutamia granaatteja. Ne +olivat kaasugranaatteja, mutta kaasunaamaria ei minulla tietystikään +ollut. Silmistäni alkoi sen vuoksi vuotaa vettä aivan mahdottomasti. +Ennen pimeän tuloa englantilaiset vielä ampuivat konekivääreillä +paikkaa, jossa olin laskeutunut maahan, suunnaten toisen konekiväärin +lentokoneeseeni, toisen taas granaattikuoppaan. Kuulia vinkui +lakkaamatta yläpuolellani. Rauhoittaakseni hermojani sytytin ensin +savukkeen, sitten riisuin paksun turkin yltäni valmistautuen +juoksemaan. Mars, mars, eteenpäin! Jokainen minuutti on pitkä kuin +tunti. + +"Vähitellen ilta pimeni, mutta minusta hyvin hitaasti. Ympärilläni +kuului turkinpyiden ääntelyä. Vanhana metsästäjänä huomasin niiden +liikkuvan kaikessa rauhassa ja tein tästä sen johtopäätöksen, ettei +minua piilopaikassani uhannut yllätyksen vaara. Vihdoin tuli pimeä. +Äkkiä pyrähti turkinpyypari lentoon aivan läheltäni, ja kohta sen +jälkeen vielä yksi. Nyt ymmärsin vaaran lähestyvän. Nähtävästi +englantilaisten partio halusi toivottaa minulle hyvää yötä. Nyt +oli jo kiire livistää. Ryömin ja madoin ensin hyvin varovasti +mahallani granaattikuopasta toiseen. Noin puolitoista tuntia yhtä +mittaa ryömittyäni saavuin ihmisten läheisyyteen. Ovatkohan ne +englantilaisia vai saksalaisia? He tulevat lähemmäs -- ja olin vähällä +heittäytyä kaulaan, kun tunsin heidät. Se oli tiedustelupartio, +joka hiiviskeli 'ei kenenkään maalla'. Yksi miehistä saattoi minut +komppaniapäällikkönsä luokse, ja siellä sain nyt tietää, että olin +edellisenä iltana laskeutunut maahan n. 50 askeleen päähän vihollisen +etulinjoista, ja että meidän jalkaväkemme oli jo pitänyt minua +menetettynä miehenä. Söin ensin kunnollisen illallisen ja läksin sitten +kotimatkalle. + +"Takanani ammuttiin paljon enemmän kuin niiden edessäpäin. Jokainen +tie, jokainen yhdyskaivanto, jokainen pensas ja salatie oli vihollisen +tulen alaisena. Seuraavana aamuna englantilaiset tekivät hyökkäyksen, +heidän täytyi siis aloittaa tykistövalmistelunsa edellisenä iltana. +Olin siis valinnut jokseenkin sopimattomaan päivän huviretkeäni varten. +Vasta kello kahden korvilla aamulla pääsin ensimmäiseen puhelimeen ja +siten yhteyteen lentueemme kanssa." + +Olimme kaikki hyvin iloisia saadessamme Schäferin takaisin joukkoomme. +Hän meni nyt ensin levolle. Kuka muu hyvänsä olisi hänen asemassaan +heittänyt viholliskoneet ainakin vuorokaudeksi rauhaan, mutta Schäfer +ahdisti vielä saman päivän iltama Monchyn yläpuolella sangen matalalla +lentävää B.E:tä (koe-Breguet-konetta) ja pakoitti sen laskeutumaan +maahan. + + + + +Anti-Richthofen-laivue. + + +Englantilaiset olivat keksineet suurenmoisen leikin, nimittäin +päättäneet ottaa minut vangiksi tai ampua maahan. Tähän tarkoitukseen +he olivat todella perustaneet erityisen laivueen, joka lenteli +sillä alueella, missä mekin tavallisesti liikuimme. Ymmärsimme +englantilaisten aikomuksen siitä, että tämä laivue melkein yksinomaan +ahdisti meidän punaisia lentokoneitamme. + +Minun täytyy tässä huomauttaa, että olimme maalanneet _koko_ +hävittäjälentueemme koneet punaisiksi, koska hyvät ystävämme +englantilaiset olivat päässeet selville siitä, että juuri minä istuin +tuossa tulipunaisessa vehkeessä. Nyt olimme siis kaikki punaisia, ja +englantilaisten naama venyi varmaan hyvin pitkäksi, kun he yhden ainoan +asemesta näkivät tusinan tuollaisia punaisia koneita. Se ei kuitenkaan +estänyt heitä hyökkäilemästä meidän kimppuumme. Pidänkin paljon enemmän +siitä, että asiakkaani tulevat minun luokseni, kuin että minun pitäisi +mennä heidän luokseen. + +Lensimme kerran taas rintamalle toivoen voivamme siellä tavata +vastustajiamme. Parinkymmenen minuutin kuluttua saapuivatkin +ensimmäiset englantilaiset ja kävivät todella kimppuumme. Tällaista +huvia ei meille ollut suotu pitkään aikaan. Englantilaiset olivat näet +jonkin verran hillinneet kehuttua hyökkäyshenkeään, sillä se oli käynyt +heille jokseenkin kalliiksi. Nyt meitä lähestyi kolme yhdenhengen +Spad-konetta, jotka hyvyyteensä luottaen luulivat olevansa meitä paljon +vahvempia. + +Wolff, veljeni ja minä lensimme yhdessä. Meitä oli siis tasan +kolme kolmea vastaan. Heti alussa englantilaisten hyökkäys muuttui +puolustukseksi. Me olimme jo paremmalla puolella. Minä sain +vastustajani eteeni ja ennätin kiireessä vielä nähdä, miten veljeni +ja Wolff ottivat kumpikin osalleen yhden. Tavallinen tanssi alkoi, +kaartelimme toistemme ympärillä. Suotuisa tuuli tuli jälleen avuksemme, +se ajoi meidät taistelun aikana pois rintamalta Saksaa kohti. + +Minun vastustajani putosi ensimmäisenä. Olin luultavasti ampunut hänen +moottorinsa rikki. Joka tapauksessa hän päätti laskeutua maahan meidän +puolellemme. Säälintunteita ei minulla enää ole, hyökkäsin vielä kerran +hänen kimppuunsa, jolloin kone konekivääritulisuihkussa murskautui +aivan kappaleiksi. Siivet liihottelivat maata kohti kuin paperiarkit, +kumpikin erillään, ja runko syöksyi kuin kivi liekkien vallassa +syvyyteen. Se putosi suolle. Sitä oli mahdoton kaivaa ylös. En koskaan +ole saanut tietää, kenen kanssa tällöin taistelin. Hän oli kadonnut +jäljettömiin. Ainoastaan lentokoneen pyrstön pirstaleet paloivat vielä +osoittaen palkkaa, jonne mies itse oli kaivanut hautansa. + +Samaan aikaan kuin minä olivat myöskin Wolff ja veljeni käyneet +vastustajiensa kimppuun ja pakottaneet heidät laskeutumaan maahan +verraten lähelle. + +Lensimme nyt hyvin tyytyväisinä kotiimme ja tuumimme: "Toivottavasti +Anti-Richthofen-laivue käy oikein usein meitä tervehtimässä." + + + + +Isäukko käy minua tervehtimässä. + + +Huhtikuun 29 päiväksi oli isäukkoni ilmoittanut saapuvansa molempia +poikiaan tervehtimään. Isäni on pikkukaupungin sotilaskomentajana +Lillin lähellä, hän ei siis ollut kaukana meistä, ilmasta käsin +näen hänet usein. Hänen oli määrä saapua 9:n aikaan junassa. Puoli +kymmenen aikaan hän jo on lentokentällämme. Saavuimme juuri kotiin +taistelulennolta, ja veljeni laskeutuu ensimmäisenä koneesta maahan +ja tervehtii isäukkoa: "Hyvää huomenta, isä, ammuin juuri maahan +englantilaisen koneen." Sen jälkeen laskeuduin minä koneestani: "Hyvää +huomenta, isä, ammuin juuri maahan englantilaisen koneen." Isäukko oli +kovin mielissään, sen näki jo hänen kasvoistaan. Hän ei ole sellaisia +isiä, jotka pelkäävät ja vapisevat poikiensa puolesta, vaan hän +mieluimmin itse kapuaisi lentokoneeseen ja lähtisi englantilaisia +ammuskelemaan -- niin ainakin luulen. Söimme ensin yhdessä aamiaista, +sitten lähdimme jälleen lennolle. + +Sillä välin tapahtui lentokenttämme yläpuolella ilmataistelu, jota +isäni tarkkasi erittäin kiinnostuneena. Me veljekset emme ottaneet +siihen osaa, vaan seisoimme kentällä katselijoina. Englantilainen +laivue oli lentänyt linjojemme yli, ja muutamat tiedustelulentäjämme +kävivät nyt sen kimppuun aivan lentokenttämme yläpuolella. Äkkiä yksi +koneista teki kuperkeikan, pääsi jälleen oikeaan asentoon ja laskeutui +maahan tavallisessa liukulennossa. Ikäväksemme huomasimme, että se +oli saksalainen kone. Englantilaiset lentävät edelleen. Saksalainen +lentokone on nähtävästi saanut osumia, mutta se saapuu alaspäin aivan +oikein ohjattuna ja koettaa laskeutua lentokentällemme. Paikka on vähän +liian ahdas tuolle suurelle koneelle. Sitä paitsi oli seutu lentäjälle +tuntematonta. Senpä vuoksi maahan laskeutuminen ei sujunutkaan aivan +onnellisesti. Me riennämme paikalle ja toteamme suruksemme, että toinen +koneen miehistä, konekiväärin hoitaja, oli kaatunut. Tämä näky oli +isälleni uutta ja saattoi hänet nähtävästi hyvin vakavalle mielelle. + +Päivä näytti meistä kuitenkin sangen lupaavalta. Ilma oli ihmeellisen +kirkas. Ilmatorjuntatykit paukkuivat lakkaamatta; siis odottamattomia +lentäjiä oli liikkeellä. Puolen päivän tienoissa nousimme jälteen +ilmaan. Tälläkin kertaa minulla oli orani mukanani: ammuin alas jo +toisen englantilaisen samana päivänä. Päivällisen jälkeen otimme +pienet unet, sitten olimme taas yhtä virkeitä kuin ennenkin. Wolff oli +sillä välin lentueensa mukana ollut taistelussa vihollisen kanssa +ja itse passittanut yhden toiseen maailmaan. Myöskin Schäfer oli +merkinnyt muistikirjaansa uuden voiton. Iltapäivällä veljeni ja minä +sekä Schäfer, Festner ja Allmenröder teimme vielä kaksi lentoretkeä. +Ensimmäinen lentomme oli epäonnistunut, mutta toinen sitä parempi. +Emme olleet vielä kauankaan olleet rintamalla, kun meitä vastaan lensi +vihollislaivue. Ikävä kyllä he lensivät meitä korkeammalla. Emme siis +voineet tehdä mitään. Koetimme sen vuoksi nousta yhtä korkealle kuin +hekin, mutta se ei onnistumat. Meidän täytyi jättää heidät rauhaan, ja +lensimme pitkin rintamaa, veljeni aivan rinnallani, toisten edellä. +Silloin huomaan kaksi vihollisen tykistölentäjää saapuvan lähelle +rintamaamme. Veljeni antoi minulle pienen merkin ja ymmärsimme +kohta toisemme. Lensimme rinnakkain lisäten yhä vauhtia. Molemmat +tunsimme itsemme unin turvallisiksi ja vastustajaa voimakkaammiksi. +Mutta varsinkin tärkeää oli se, että saatoimme täydellisesti luottaa +toisiimme. Ja se onkin pääasia. Täytyy tietää, kenen kansaa lentää. +Veljeni lähestyy ensin vihollisia, ottaa osalleen ensimmäisen, häntä +lähinnä lentävän, minä otan toisen. + +Nyt katsahdan ensin nopeasti ympärilleni, ettei vain kolmatta +vihollista ole läheisyydessä; mutta huomaan olevamme kahden. Mies +miestä vastaan. Olen pian päässyt mitä edullisempaan asemaan +vastustajani taakse; lyhyt laukaussarja niin vihollislentokone särkyy +kappaleiksi. Niin nopeasti en ollut vielä siihen mennessä selviytynyt +taistelusta. + +Minun vielä tarkastellessani, minne vastustajani pirstaleet putoavat, +johtuu veljeni mieleeni. Huomaan hänet noin 500 metrin päässä vielä +taistelussa vastustajansa kanssa. + +Minulla oli hyvää aikaa katsella, ja täytyy tunnustaa, etten +itsekään olisi osannut tehdä sen paremmin. Hänkin oli jo yllättänyt +vihollisensa, ja he kieppuivat toistensa ympärillä. Vihollisen +lentokone nousi äkkiä pystyyn -- varma merkki siitä, että siihen +oli osunut, ohjaaja oli varmaankin saanut luodin päähänsä tahi +jotakin sellaista -- lentokone alkaa pudota ja sen siivet repeävät +irti molemmin puolin. Lentokoneen pirstaleet putoavat aivan lähelle +minun uhriani. Lennän nyt veljeni luo ja onnittelen häntä, s.o. +heilutamme kättä toisillemme. Olimme tyytyväisiä ja lensimme edelleen. +Suurenmoista, että saa lentää näin veljensä kanssa. + +Toiset toverimme olivat sillä välin tulleet lähemmäksi ja katselleet +näytelmää, jonka veljekset olivat heille esittäneet. Sillä toinen ei +voi toistaan auttaa, koska ainoastaan yksi voi kerrallaan ampua, ja jos +joku lentäjistä on tekemisissä vihollisen kanssa, toiset saavat vain +katsella syrjästä ja suojella hänen selkäpuoltaan, niin ettei kolmas +kone pääse takaapäin ahdistajan kimppuun. + +Lennämme yhä edelleen ja nousemme korkeammalle, sillä tuonne ylös +on ilmestynyt muutamia Anti-Richthofen-kerhon jäseniä. Me olimme +tällä kertaa helposti tunnettavissa, sillä aurinko paistoi lännestä +koneisiimme ja saattoi ne loistamaan kauniin punaisina pitkän matkan +päähän. Lensimme lähellä toisiamme, sillä jokainen tiesi, että nyt +jouduimme tekemisiin sellaisten kanssa, jotka harjoittivat samaa +ammattia kuin mekin. Valitettavasti he olivat taaskin korkeammalla, +niin että meidän täytyi odottaa heidän hyökkäystään. Näyttivät +olevan kuuluisia kolmitasoja ja Spad-koneita, aivan uusia, mutta +voittohan ei riipu koneesta, vaan miehestä, joka siinä istuu. Mutta +nuo naapurit olivat petollisia eivätkä rohjenneet ryhtyä taisteluun. +Tarjosimme heille siihen tilaisuuden sekä omalla puolellamme että +heidän puolellaan. Mutta he eivät ottaneet taisteluhaastetta vastaan. +Mitähän varten he sitten komeilivat laivueellaan, joka oli asettanut +päämääräkseen ampua minut maahan, jos heitä sitten rupeaa jänistämään, +kun tiukka paikka tulee! + +Vihdoin: yksi joukosta rohkaisi itsensä ja ohjasi koneensa alaspäin +meidän viimeistä miestämme vastaan. Taisteluun tietysti ryhdytään, +vaikka se tapahtuukin meille epäedullisissa olosuhteissa, sillä +yläpuolella oleva on aina paremmalla puolella. Mutta kun vieraat eivät +tarjoa parempaa, täytyy tyytyä siihen, mitä saa. Teemme sen vuoksi +kaikki täyskäännöksen. Englantilainen huomaa sen ja luopuu kohta +aikeestaan. Mutta nyt on leikki jo alkanut. Toinen englantilainen +yrittää samaa. Hän on valinnut vastustajakseen minut, ja tervehdin +häntä heti yhtäaikaa molemmilla konekivääreilläni. Tästä mies ei +kuitenkaan näyttänyt pitävän, vaan koetti syöksylennolla minusta eroon. +Mutta tämä juuri oli hänen turmionsa, sillä tällä tavalla hän joutui +minun alapuolelleni. Nyt pysyttelin hänen yläpuolellaan. Ken kerran +on joutunut minun alapuolelleni, varsinkin jos on lisäksi yksin ja +meidän puolellamme, häntä voidaan pitää menetettynä miehenä, varsinkin +jos kone on yhden hengen kone, siis hävittäjälentäjä, joka ei voi +ampua taaksepäin. Vastustajallani oli erittäin hyvä kone ja hän lensi +hyvin nopeasti. Mutta hänen ei ollut kuitenkaan määrä päästä omille +linjoilleen. Tultuamme lensin kohdalle, aloin ampua häntä, mutta olin +vielä liian kaukana hänestä. Tämä olikin vain sotajuoni, jolla tahdoin +tehdä hänet levottomaksi. Hän meni ansaan, alkoi tehdä mutkia. Käytin +sitä hyväkseni päästäkseni häntä lähemmäksi. Koetin samaa sotajuonta +uudelleen ja vielä kolmannenkin kerran. Joka kerran miekkonen meni +ansaan. Tällä tavoin olin vähitellen hiihdätellyt häntä lähemmäksi. +Nyt olen aivan hänen kintereillään. Tähtään tarkasti, odotan vielä +hetkisen, ja korkeintaan 50 metrin päästä hänestä painan molempien +komekiväärieni liipaisimia. Ensin kuuluu heikkoa ratinaa, mikä on varma +merkki siitä, että on osunut bensiinisäiliöön, sitten ilmestyy kirkas +liekki ja herra lordi katoaa syvyyteen. + +Tämä oli jo neljäs voitto samana päivänä. Veljelläni oli kaksi. +Näytti melkein siltä, kuin olisimme vartavasten kutsuneet isäukkomme +tällaisiin peijaisiin. Ilo oli tietysti ylimmillään. + +Illaksi olin kutsunut luokseni muutamia herroja, hyvän ystäväni +Wedelin, joka sattumalta oleskeli näillä seuduilla. Kaikki sujui +kuin sopimuksen mukaan. Me veljekset olimme ampuneet yhteensä kuusi +englantilaista samana päivänä. Siten olimme tuhonneet kokonaisen +lentäjälaivueen. Enpä luule englantilaisten noihin aikoihin kovinkaan +pitäneen meistä. + + + + +Lento kotimaahan. + + +Olin jo pudottanut viisikymmentä vastustajaa. Arvelin, että +kaksikuudetta olisi parempi; sen vuoksi ammuin jo samana päivänä vielä +kaksi. Mutta tämä oli oikeastaan vastoin kaikkia sopimuksia. + +Minulle oli oikeastaan annettu lupa ampua vain yksiviidettä. Minkä +tähden tämä luku oli määrätty, sen voi jokainen hyvin ymmärtää, mutta +juuri siksi tahdoinkin välttää sitä. En ole suinkaan ennätysten +tavoittelija, ja yleensä me lentäjät emme sellaisista ollenkaan välitä. +Me täytämme vain velvollisuutemme. Boelcke olisi varmaankin pudottanut +satakin viholliskonetta, jollei onnettomuus olisi kohdannut häntä liian +aikaisin. Ja monet muut kaatuneet toverimme olisivat voineet saavuttaa +paljon korkeampia lukuja, jollei äkillinen kuolema olisi heitä siitä +estänyt. Mutta puolisataa on sekin hauska luku. Nyt olin myöskin saanut +toivoni täytetyksi, minun sallittiin pudottaa viisikymmentä ennen kuin +lähdin lomalle. + +Toivon voivani pian juhlia toista 50-lukua. + +Saman päivän iltana minut kutsuttiin puhelimeen, ja kanssani halusi +puhua ei mikään sen pienempi tekijä kuin itse "suuri päämaja". Tuntuipa +somalta olla näin suoranaisessa yhteydessä "kaikkein korkeimpien +viskaalien" kanssa. Sain mm. kuulla sen ilosanoman, että hänen +majesteettinsa keisari oli lausunut haluavansa henkilökohtaisesti +puhutella minua, ja päiväkin oli jo määrätty: toukokuun 2 p. Mutta +nyt oli jo huhtikuun 30 päivä kello yhdeksän illalla. Junalla en enää +olisi ehtinyt noudattaa korkeimman sotapäällikkömme toivomusta. Päätin +sen vuoksi -- mikä olikin paljon hauskempaa -- suorittaa matkan +ilmateitse. Seuraavana aamuna lähdin liikkeelle, mutta en yhdenhengen +istuttavalla "le petit rouge'illani", vaan suurella kahdenhengen +koneella. + +Istuuduin takaistuimelle, en siis ohjauspaikalle. Ohjauksesta sai +tällä kertaa huolehtia luutnantti Krefft, joka myöskin kuului +hävittäjälaivueeseeni. Hän oli juuri lähdössä toipumislomalle, joten +matkamme sopivat erinomaisesti yhteen. Näin hänkin pääsi nopeammin +kotiseudullensa, ja hän oli siitä hyvin iloinen. + +Lähtöni tapahtui jotenkin päätäpahkaa. En voinut ottaa mukaani +lentokoneeseen muuta kuin hammasharjan, joten minun täytyi jo ennen +lähtöäni pukeutua valmiiksi siihen asuun, jossa minun oli määrä +ilmoittautua suuressa päämajassa. Sotaretkellä ei sotilaalla ole +juuri paljonkaan siistejä vaatekappaleita mukanaan, ei ainakaan +minunlaisellani rintamasotilaalla. + +Veljeni sai nyt laivueen johdon käsiinsä; heitin lyhyet jäähyväiset, +sillä toivoin pian voivani palata entiseen toimeeni noiden kunnon +toverieni joukkoon. + +Lentomatkamme kävi Liège'in (Lüttichin) ja Namurin yli Aachenia ja +Kölniä kohti. Oli sentään ihanaa saada kerrankin ilman sotaisia +ajatuksia kiitää ilmameren ulapoilla. Sää oli ihana, parempi kuin +moniin aikoihin. Sinä päivänä oli varmastikin rintamalla oikein +paljon työtä. Armeijamme pallot katoavat pian näkyvistämme, ja +kiidämme yhä kauemmas pois Arras'in taistelujen jyminästä. Allamme +on vain rauhallisia maisemia. Höyrylaivat kulkevat jokia pitkin, +tuolla porhaltaa pikajuna, me sivuutamme sen kuin leikkien. Tuuli on +myötäinen. Maa näyttää meistä tasaiselta kuin lattia, eikä kauniita +Maasin vuoriakaan huomaa vuoriksi. Niitä ei voi tuntea edes varjoista, +sillä aurinko paistaa melkein kohtisuoraan. Tiedämme vain, että ne +ovat olemassa, ja käyttämällä hiukan mielikuvitusta voi haaveilla +pujahtavansa niiden viileihin luoliin. + +Päivä oli jo kulunut pitkälle, kohta oli keskipäivä. Allemme kasautuu +pilviä, jotka peittävät maan näkyvistämme. Määräten suunnan auringon +ja kompassin mukaan lennämme edelleen. Hollannin läheisyys alkaa +kuitenkin vähitellen tuntua kiusalliselta, sen vuoksi päätämme pyrkiä +jälleen tuntumaan maan kanssa. Laskeudumme pilvien alapuolelle ja +huomaamme olevamme juuri Namurin kohdalla. Täältä suuntaamme Aachenia +kohti, mutta tämän kaupungin jätämme kuitenkin vasemmalle ja saavumme +puolenpäivän aikaan Kölniin. Lentokoneessamme vallitsi iloinen +mieliala, sillä meillä oli edessämme pitkänpuoleinen loma; sitä paitsi +oli kaunis ilma, ja mielessä se tietoisuus, että olimme saapuneet +onnellisesti ainakin Kölniin saakka, joten saatoimme olla varmat siitä, +että vaikka pieniä kommelluksia tapahtuisikin, minä kuitenkin ehtisin +suureen päämajaan hyvissä ajoin. + +Kölniin oli sähkötetty tieto meidän tulostamme. Meitä odotettiin +siis siellä. Edellisenä päivänä sanomalehdet olivat kertoneet minun +52:nnesta ilmavoitostani. Vastaanotto olikin sen mukainen. + +Kolme tuntia kestäneestä lentomatkasta oli pääni kuitenkin käynyt +hieman raskaaksi, jonka vuoksi päätin ottaa pienet päivällisunet, ennen +kuin lähdin suureen päämajaan. Kölnistä lensimme nyt hyvän matkaa +pitkin Reiniä. Tie oli minulle tuttu, sillä olen usein kulkenut sen +höyrylaivalla, autolla ja junalla sekä nyt vihdoin lentokoneella. Mikä +näistä matkoista oli hauskin? Sitä on vaikea sanoa. Höyrylaivasta +näkee kyllä paremmin erinäisiä yksityiskohtia, mutta lentokoneesta +saatu yleiskatsaus ei myöskään ole hulluimpia. Reinillä on aina oma +viehätyksensä, näin ylhäältäpäin. Emme lentäneetkään kovin korkealla, +jotta olisimme voineet paremmin nauttia vuorten läheisyydestä, sillä +kauneinta Reinin varsilla ovat kaikissa tapauksissa mahtavat metsän +peittämät kukkulat, linnat jne. Yksityisiä taloja emme tietysti voineet +nähdä. Vahinko, ettei voi lentää samalla kertaa nopeasti ja hitaasti. +Olisin kernaasti vähentänyt vauhdin mahdollisimman hitaaksi. + +Liiankin nopeasti katoaa kaunis maisema toisensa jälkeen. Korkealla +lentäessä ei oikeastaan ole sellaista tunnetta, että matka käy hyvin +nopeasti. Autossa tai pikajunassa esim. nopeus tuntuu tavallisesti +hyvin suurelta, jota vastoin lentokoneessa matka oikeastaan aina, +kun kerran on saavuttanut tietyn korkeuden, tuntuu sujuvan hitaasti. +Nopeuden huomaa oikeastaan vasta silloin, kun on ollut viisi minuuttia +katsomatta ympärilleen ja rupeaa sitten jälleen tarkastamaan seutuja. +Koko äskeinen kuva on silloin täydellisesti muuttunut. Minkä viisi +minuuttia sitten näki suoraan allaan, näkyy nyt kulmasta ja sitä ei +enää tunne entisekseen. Sen vuoksi lentäjä voikin helposti eksyä, +jos on hetkisenkään tarkkaamatta seutua. Iltapäivällä saavuimme +sitten suureen päämajaan, jossa muutamat siellä työskentelevät +toverini ottivat minut sydämellisesti vastaan. Minun on noita +"musteentuhrijoita" oikein sääli. He nauttivat vain puoleksi sodasta. +Ensin ilmoittauduin ilmavoimia komentavalle kenraalille. Seuraavana +aamuna odotti tuo suuri hetki, jolloin minun oli määrä tulla +esitellyksi Hindenburgille ja Ludendorffille. Sain odottaa hyvän aikaa. +Millainen vastaanotto oikeastaan oli, sitä en osaa tarkoin kuvata. +Ensin ilmoittauduin Hindenburgille, sitten Ludendorffille. + +Tuntuu hiukan kaamealta olla huoneessa, jossa maailman kohtaloita +ratkaistaan. Olin sen vuoksi jokseenkin iloinen, kun olin jättänyt +"pääpaikan" taakseni ja minut kutsuttiin klo 12 päivälliselle hänen +majesteettinsa keisarin luokse. Tänään oli syntymäpäiväni, ja joku oli +varmaankin kertonut siitä hänen majesteetilleen, koskapa hän tiesi +onnitella minua. Ensin voittojeni, sitten viidenkolmatta ikävuoteni +johdosta. Sain myöskin yllätyksenä pienen syntymäpäivälahjan. + +En koskaan ollut voinut edes uneksia, että viidentenäkolmatta +syntymäpäivänäni saisin istua Hindenburgin oikealla puolella ja että +kenraalisotamarsalkka mainitsi minut puheessaan. + +Seuraavaksi päiväksi olin kutsuttu keisarinnan luokse, niin lähdin +Hornborgiin. Siellä söin aamiaista hänen majesteettinsa luona ja +täälläkin minulle annettiin syntymäpäivälahja. Sitä paitsi minulla +oli kunnia näyttää hänen majesteetilleen keisarinnalle lentotaitoni. +Illaksi olin jälleen kutsuttu sotamarsalkka von Hindenburgin vieraaksi. + +Seuraavana päivänä lensin Freiburgiin ampumaan metsoja. Freiburgissa +nousin Berliiniin menevään lentokoneeseen. Nürnbergissä otettiin +bensiiniä. Silloin nousi ukkosilma. Mutta minulla oli tulinen kiire +Berliiniin. Siellä minua odottivat kaikenlaiset enemmän tai vähemmän +mielenkiintoiset asia. Ukkosilmasta välittämättä lensin siis edelleen. +Pilvet ja rajuilmakin huvittavat minua tavallaan. Satoi kuin saavista +kaataen. Silloin tällöin tuli joukkoon rakeita. Potkurini oli +jälkeenpäin aivan hullunkurisen näköinen, rakeet olivat pieksäneet +reunat rikki, niin että se oli kuin sahanterä. Paha vain, että ruma +sää huvitti minua niin suuresti, että unohdin kokonaan katsoa missä +olin. Kun jälleen aioin määritellä olinpaikkani, ei minulla ollut +aavistustakaan siitä, millä seuduilla nyt lensin. Kirottu juttu! +Olin eksynyt kotimaassani! Ja tämän piti tapahtua juuri minulle. +Kylläpä kotolaiset saisivat ilon aihetta, jos tietäisivät tämän. +Mutta kieltämätön tosiasia oli, etten tiennyt, missä olin. Kun lensin +jokseenkin alhaalla, oli voimakas tuuli painanut minut pois oikeasta +suunnasta, olin eksynyt kartasta, ja nyt täytyi auringon ja kompassin +mukaan jotenkuten pyrkiä Berliiniä kohti. Lennän yli kaupunkien, +kylien, jokien ja metsien, mutta en tunne niistä ainoaakaan. Vertaan +luontoa karttaani, mutta turhaan. Kaikki on toisenlaista. En +todellakaan enää tiedä, missä olen. Minun on aivan mahdoton tuntea +seutua. Se olikin, kuten myöhemmin huomasin, aivan sula mahdottomuus, +sillä lensin satakunta kilometriä karttani reunan ulkopuolella. + +Pari tuntia tällä tavoin lennettyämme päätimme ohjaajani ja minä +laskeutua maahan. Sellainen on aina vähän epämiellyttävää, kun ei +ole lentokenttää. Ei voi ollenkaan tietää, minkälaista maasto on. +Jos lentokoneen pyörä osuu kuoppaan, niin kone on säpäleinä. Ensin +koetimme lukea erään rautatieaseman nimeä, mutta istu ja pala, se +oli tietysti maalattu niin pienillä kirjaimilla, ettei niistä voinut +erottaa ainoaakaan. Meidän oli siis laskeuduttava maahan. Raskain +mielin, mutta mikään muu ei auttanut. Valitsimme laskeutumispaikaksi +niityn, joka ylhäältä näytti sangen tasaiselta, ja koetimme onneamme. +Paha kyllä ei niitty lähempää katsoen ollut suinkaan niin siloinen, +Sen sain pian todeta koneen ohjauslaitteen kärsimistä kolahduksista. +Olimme siis oikein häpäisseet itsemme. Ensin eksymme suunnasta, ja +sitten rikomme vehkeet. Sen vuoksi meidän täytyi nyt jatkaa matkaamme +aivan tavallisilla kulkuneuvoilla, pikajunalla. Hitaasti, mutta +varmasti saavuimme Berliiniin. Olimme laskeutuneet maahan Leipzigin +läheisyydessä. Jollemme olisi tehneet tätä tyhmyyttä, niin olisimme +loppujen lopuksi sittenkin vielä päätyneet Berliiniin, mutta mitä +teetkin, teet hullusti. + +Muutamia päiviä myöhemmin saavuin kotikaupunkiin Schweidnitziin. Vaikka +kello oli vasta seitsemän aamulla, oli asemalle kokoontunut koko joukko +väkeä. Vastaanotto oli sydämellinen. Iltapäivällä jouduin useiden +kunnianosoitusten kohteeksi, mm. kävi "Nuorison maanpuolustusyhdistys" +(Jugendwehr) kunniatervehdyksellä. + +Täistä saatoin huomata, että kotonaolevat todellakin seuraavat +kiinnostuneina rintamalla taistelevien sotilaittensa elämää. + + + + +Veljeni. + + +Olin tuskin ollut viikon päivät lomalla, kun sain sähkösanoman: +"Lothar haavoittunut, ei hengenvaarallisesti." Ei sen enempää. +Myöhemmin saamani lisätiedot osoittivat, että hän oli vielä kerran +ollut oikein kevytmielinen. Hän lensi Allmenröderin kera vihollista +vastaan. Silloin hän huomasi alhaalla, jokseenkin kaukana vihollisen +linjojen takana, yksin lentelevän englantilaisen. Tuollaisia vihollisen +jalkaväkilentäjiä, jotka ovat hyvin kiusallisia joukoillemme. Ainakin +ne häiritsevät melkoisesti joukkojemme toimintaa. Saavuttavatko he +mitään erityisiä tuloksia maleksimalla matalalla ampumahautojen +yläpuolella, on hyvin epäiltävää. Veljeni oli parintuhannen, +englantilainen tuhannen metrin korkeudessa. Hän hiipii lähemmäksi +ja kiidättää sitten syöksylennossa muutamassa sekunnissa toisen +niskaan. Englantilainen katsoi parhaaksi välttää taistelua ja katosi +hänkin syöksylennossa syvyyteen. Veljeni siekailematta perästä. Hän +ei lainkaan välitä siitä, onko hän vihollisen alueella vai omalla +puolella. Vain yksi ajatus: tuon toisen täytyy pudota. Se onkin +tietysti aivan oikein. Toisinaan minäkin teen samoin. Mutta jollei +veljeni ole tehnyt näin ainakin kerran jokaisella lentoretkellä, niin +ei koko juttu huvita häntä lainkaan. -- Vasta aivan lähellä maata hän +pääsi hyvään asentoon ja ampui vastustajansa koneen luoteja täyteen. +Englantilainen putoaa maahan kuin kivi. Hänestä ei jää paljon jäljelle. + +Tällaisen taistelun jälkeen, varsinkin jos se tapahtuu verraten +matalalla, kun on kierrellyt ja kaarrellut; puoleen ja toiseen, +lentänyt milloin oikeaan, milloin vasempaan, ei tavallisella +kuolevaisella ole enää aavistustakaan siitä, missä hän on. Puheena +olevana päivänä oli sitä paitsi vähän sumua, siis varsin epäedullinen +sää. Nopeasti veljeni kuitenkin pääsi selville seudusta ja huomasi +vasta nyt olevansa aika pitkän matkan vihollisen rintaman takana. Hän +oli Vimyn harjanteen tuolla puolen. Vimyn kukkulat kohoavat satakunta +metriä ympäristöä korkeammalle. Veljeni oli kadonnut noiden Vimyn +kukkuloiden taakse -- väittivät ainakin ne, jotka alhaalta käsin olivat +seuranneet hänen taisteluansa. + +Lento kotiin ennen kuin pääsee omien asemien kohdalle, ei ole kaikkein +miellyttävimpiä tehtäviä. Ei voi tehdä mitään vaikka vihollinen ampuu. +Tosin vain harvoin sattuu. Veljeni lähestyi siis vihollisasemia. Niin +alhaalla, kuin hän silloin lensi, voi kuulla jokaisen laukauksen. +Kuulostaa siltä kuin kastanjat räiskyisivät tulessa, kun yksityinen +jalkaväkisotamies ampuu. Silloin hän äkkiä tuntee iskun: häneen on +osunut. Siitä hän oli heti selvillä. Veljeni on niitä ihmisiä, jotka +eivät voi nähdä omaa vertaan. Toisen veren näkeminen ei tee häneen +mitään tai ainakin paljon pienemmän vaikutuksen. Mutta omaa vertaan hän +ei voi sietää. Hän tuntee nyt jotakin lämmintä vuotavan oikeaa säärtään +pitkin ja samalla kipua lantiossaan. Mutta alhaalla paukkuu yhä +vimmatusti. Hän on siis vihollisen puolella rintamaa. Pauke kuitenkin +vähitellen lakkaa. Hän on päässyt saksalaisten linjojen kohdalle. +Mutta nyt hänen täytyy pitää kiirettä, sillä voimat vähenevät aivan +ilmeisesti. Hän huomaa metsän ja sen vieressä niityn. Siis niittyä +kohti. Hän pysähdyttää kiireesti moottorin, mutta samalla loppuvat +myöskin hänen voimansa, hän menee tainnoksiin. Aivan yksin hän istuu +lentokoneessaan, kukaan ei siis voi auttaa. Kuinka hän tuli maahan, +on oikeastaan ihme. Sillä ainoakaan lentokone ei voi itse hoitaa +itseään. Sellaista väitetään ainoastaan eräästä vanhasta kölniläisestä +"kyyhkysestä" (Taube-lentokoneesta); koneseppä asettaa sen +lentovalmiiksi, mutta samalla hetkellä kun lentäjän pitäisi istuutua +siihen, se lentääkin ominpäin tiehensä, tekee kierroksen ja laskeutuu +viiden minuutin kuluttua jälleen maahan. Monet kertovat nähneensä sen. +Minä en ole nähnyt -- olen kuitenkin varma jutun todenperäisyydestä. +Mutta veljelläni ei ollut tuollaista itsestään maahan laskeutuvaa +kyyhkystä, ja kuitenkin hän oli tullut alas aivan vahingoittumattomana. +Vasta sairaalassa hän tuli tajuihinsa. Hänet kuljetettiin Douaihin. + +Omituinen tunne kerrassaan, kun veli näkee veljensä taistelussa +englantilaisen kanssa. Kerran näin Lothar veljeni jäävän laivueesta +vähän jälkeen ja samalla englantilaisen hyökkäävän hänen kimppuunsa. +Hänen olisi ollut helppo välttää taistelua -- syöksymällä syvyyteen. +Mutta sitäpä hän tietysti ei tee! Sellainen ajatus ei nähtävästi +juolahda edes hänen mieleensä. Pakeneminen on hänelle aivan vieras +käsite. Kaikeksi onneksi olin huomannut tämän ja olin varuillani. +Huomasin, kuinka englantilainen, joka oli ylempänä, laskeutuu häntä +kohti ja ampuu ampumistaan. Veljeni koettaa nousta hänen tasalleen +ollenkaan välittämättä siitä, ampuupa toinen tai on ampumatta. +Mutta äkkiä punainen lentokone tekee kuperkeikan ja syöksyy ympäri +kieppuen pystysuoraan alaspäin. Tämä ei näyttänyt olevan mikään +tahallinen liike, vaan todellinen putoaminen. Sellainen näky ei +tietenkään veljessä herätä kaikkein mieluisimpia tunteita. Mutta +minun oli vähitellen täytynyt tottua siihen, sillä veljeni käytti +sitä sotajuonena. Huomattuaan englantilaisen yläpuolellaan hän oli +saavinaan osuman ja putoavinaan, englantilainen jäljestä, mutta veljeni +kiepsahti jälleen oikeaan asentoon ja kohosi silmänräpäyksessä hänen +yläpuolellensa. Vihollislentäjä ei ehtinyt niin nopeasti nousta eikä +käsittää uutta asemaansa, veljeni oli jo hänen niskassaan, ja muutaman +sekunnin kuluttua leimahti englantilaisen kone ilmiliekkeihin. Hän +syöksyi auttamattomasti maahan. + +Seisoin kerran maassa bensiinisäiliön vieressä, jossa 100 litraa +tuota nestettä räjähti ja paloi. En kärsinyt seistä kymmenen askeleen +päässä siitä, kuumuus oli niin kova. Mutta ajatella, että tuollainen +säiliö, joka sisältää muutamia satoja litroja, räjähtää muutaman +senttimetrin päässä lentäjän edessä ja potkurin ilmavirta ajaa koko +kuumuuden suoraan lentäjän kasvoihin. Luultavasti hän silloin menettää +silmänräpäyksessä tajuntansa, ainakin kaikki silloin käy kaikkein +nopeimmin. + +Mutta joskus tapahtuu kuitenkin ihmeitä ja tunnustähtiä. Niinpä näin +esim. kerran englantilaisen lentokoneen syöksyvän liekkien vallassa +maahan. Liekit leimahtivat ensin 500 metrin korkeudessa. Koko kone +oli tulen vallassa. Kotiin lennettyämme kuulimme, että toinen koneen +miehistä, tähystäjä, oli hypännyt maahan viidenkymmenen metrin +korkeudesta. Ajatella -- 50 metrin korkeudesta. Sitä täytyy jo +ajatella. Tavallinen Berliinin kirkontorni ei ole paljonkaan korkeampi. +Yrittäköönpä joku hypätä alas tämän tornin huipusta! Minkänäköinen +hän on maahan tultuaan! Useimmat taittaisivat niskansa jo toisesta +kerroksesta hypätessään. Mutta tuo uljas tähystäjäupseeri hyppäsi +kaikissa tapauksissa 50 metrin korkeudesta, palavasta koneestaan, joka +jo ainakin minuutin ajan oli ollut liekkien vallassa, eikä hän saanut +mitään muuta vaurioita kuin yksinkertaisen sääriluumurtuman. Vieläpä +hän kaiken tämän jälkeen kykeni puhumaankin, niin ettei edes hänen +sieluntilansa ollut kärsinyt. + +Toisen kerran pudotin englantilaisen lentokoneen, jonka ohjaaja sai +surmanluodin päähänsä, ja lentokone syöksyi ohjattomana, kohtisuoraan +ja liukulentoon pääsemättä, kolmentuhannen metrin korkeudesta maahan. +Vasta kotvan aikaa myöhemmin laskeuduin itse liukulennossa maahan ja +näin vain muodottoman röykkiön. Hämmästyksekseni kuulin tähystäjän +saaneen ainoastaan pienen ruhjevamman päähänsä ja ettei hänen tilansa +ollut hengenvaarallinen. Onnea pitää ihmisellä olla! + +Kerran taas Boelcke ampui maahan Nieuport-koneen. Olin itse +näkemässä. Kone syöksyi maahan kuin kivi. Riensimme paikalle ja +löysimme lentokoneen puoleksi savimaahan hautautuneena. Ohjaaja, +hävittäjälentäjä oli tiedottomana vatsaansa saamasta ampumahaavasta, +mutta oli pudotessaan nyrjähyttänyt vain toisen käsivartensa. Hän jäi +henkiin. + +Toiselta puolen olen taas ollut näkemässä sellaisen tapauksen, että +eräs hyvä ystäväni maahan laskeutuessaan ajoi koneensa toisen pyörän +kaniininkuoppaan. Kone oli jo melkein pysähtynyt ja nousi vain hyvin +hitaasti päälleen, vaappui siinä epävarmana, kummalle puolelle +kaatuisi, mutta keikahti lopulta selälleen -- ja miesparka taittoi +niskansa. + + * * * * * + +Veljeni Lothar on neljännen rakuunarykmentin luutnantti, oli ennen +sotaa vielä sotakoulussa, mutta sai heti sen alussa korotuksen +upseeriksi ja aloitti, kuten minäkin, sodan ratsumiehenä. Mitä urotöitä +hän oikein lienee suorittanut, sitä en tiedä, sillä hän ei koskaan puhu +itsestään. Minulle on vain kerrottu seuraava juttu: + +Syystalvella 1914 hänen rykmenttinsä majaili Wartha-joella, venäläiset +olivat sen toisella rannalla. Kukaan ei tiennyt, aikoivatko he ryhtyä +hyökkäykseen vai pysyä aloillansa. Joen rannat olivat osittaan +jäätyneet, niin ettei sen yli päässyt ratsastamaan. Siltoja ei tietysti +ollut, sillä venäläiset olivat ne repineet. Silloin veljeni ui joen +yli, sai selville, missä venäläiset olivat, ja palasi samaa tietä +takaisin. Tämä tapahtui ankarassa aitovenäläisessä talvipakkasessa -- +kuinka monta astetta kylmää lienee ollutkin. Hänen vaatteensa jäätyivät +muutamassa minuutissa ihoon kiinni, mutta hänen vakuutuksensa mukaan +niissä muka oli varsin lämmin olla. Näin hän ratsasti koko päivän, +kunnes illalla saapui majapaikkaansa. Eikä hän edes vilustunut. + +Talvella 1915 hän siirtyi kehoituksestani lentojoukkoihin, ja hänestä +tuli aluksi, kuten minustakin, tähystäjä. Vasta vuotta myöhemmin +hän suoritti ohjaajan tutkinnon. Tähystäjänä olo ei olekaan huono +koulu, varsinkaan hävittäjälentäjälle. Maaliskuussa 1917 hän suoritti +kolmannen tutkintonsa ja tuli heti minun hävittäjälaivueeseeni. + +Hän oli siis vielä aivan nuori ja viaton lentäjä, joka ei ajatellut +surmansilmukoita eikä muita narrinkonsteja, vaan oli hyvin tyytyväinen +voidessaan nousta ilmaan ja laskeutua maahan kunnollisesti. Parin +viikon kuluttua otin hänet ensimmäisen kerran mukaani vihollista +vastaan ja kehoitin häntä lentämään lähellä takanani, jotta hän +saisi tarkoin nähdä, kuinka taistelu tapahtuu. Mutta jo kolmannella +lentoretkellä huomaan hänen äkkiä eroavan seurastani ja hyökkäävän +englantilaisen kimppuun, jonka hän kohta pudottaa. Sydämeni ailahti +ilosta tämän nähdessäni. Tämä oli taaskin todistuksena siitä, kuinka +yksinkertainen juttu vastustajan pudottaminen oikeastaan on. Kaikki +riippuu mieskohtaisesta kunnosta ja päättäväisyydestä. En ole siis +mikään Pégoud [ranskalaisten kuuluisin taistelulentäjä maailmansodassa] +enkä halua sellaiseksi tullakaan, olen vain velvollisuuteni täyttävä +sotilas. + +Neljä viikkoa myöhemmin veljeni oli jo pudottanut kaksikymmentä +englantilaista konetta. Tämä ennätys lienee ainoa laatuaan koko +lentosodanhistoriassa, että lentokoneenkuljettaja pudottaa ensimmäisen +vastustajansa kaksi viikkoa kolmannen tutkintonsa jälkeen ja on neljä +viikkoa myöhemmin merkinnyt muistikirjaansa jo kaksikymmentä uutta +voittoa. + +Hänen kahdeskolmatta vastustajansa oli kuuluisa kapteeni Ball, +verrattomasti paras englantilainen lentäjä. Alkoinaan yhtä tunnetun +majuri Hawkerin olin minä jo muutamia kuukausia aikaisemmin ottanut +osalleni. Olin erityisesti iloinen juuri sen vuoksi, että oma veljeni +nyt piti huolen Englannin toisesta mestarilentäjästä. Kapteeni Ball +lensi kolmitasolla ja kohtasi veljeni yksin rintamalla. Kumpikin pyrki +toisensa kimppuun, mutta molemmat pitivät varansa. He lensivät yhä +uudelleen toisiaan kohti, mutta kummankaan ei onnistunut päästä toisen +taakse. Silloin molemmat päättivät ampua muutamia hyvin tähdättyjä +laukauksia sillä lyhyellä hetkeltä, jolloin sivuuttivat toisensa. He +lentävät taas toisiansa kohti, ja molemmat ampuvat. Molempia estää +edessä oleva moottori tähtäämästä. Osumismahdollisuudet siis kummallakin +hyvin pienet, varsinkin kun nopeus on tavallista kaksi kertaa suurempi. +Kumpikaan ei siis oikeastaan usko onnistuvansa. Veljeni, joka lensi +vähän alempana, ohjasi koneensa äkkiä ylöspäin, mutta keikahti samalla +selälleen, jolloin hänen koneensa hetkeksi menetti ohjauskykynsä. Pian +hän sai sen jäilleen oikeaan asentoon, mutta totesi samalla vastustajan +ampuneen hänen molemmat bensiinisäiliönsä rikki. Siis pakkolasku! +Sytytin on heti poistettava, muuten kone syttyy tuleen. Mutta hänen +seuraava ajatuksensa on: Missä vastustajasi on? Samalla hetkellä kun +hän itse teki kuperkeikan, hän oli huomannut vastustajansa samoin +nousevan pystyyn ja kiepsahtavan ympäri. Hän ei siis voinut olla +kovin kaukana. Koko ajan on vallitsevana ajatus: "Onko hän ylä- vai +alapuolellani?" Yläpuolella häntä ei enää näkynyt, sen sijaan veljeni +huomasi allansa kolmitason lakkaamatta pyörivän ympäri ja syöksyvän +yhä syvemmälle. Se putosi putoamistaan pääsemättä enää oikeaan +asentoon, ja murskautui maata vasten. Tämä tapahtui meidän alueellamme. +Molemmat vastustajat olivat lyhyellä kohtaushetkellä osuneet toisiinsa +kiinteillä konekivääreillään. Veljeni molemmat bensiinisäiliöt olivat +puhki, ja samalla hetkellä kapteeni Ball oli saanut luodin päänsä +läpi. Hänellä oli mukanaan muutamia kotimaasta saatuja valokuvia ja +sanomalehtileikkeleitä, joissa häntä kovin ylistettiin. Hän näytti +hiljakkoin palanneen lomalta. Boelcken aikana kapteeni Ball oli +tuhonnut 36 saksalaista lentokonetta. Mutta hänkin tapasi voittajansa. +Vai lieneekö ollut sattuma, että sellaisen suuruuden kuin hän, piti +kuolla niin tavallinen sankarikuolema? + +Kapteeni Ball oli epäilemättä Anti-Richthofenlaivueen johtaja, joten +luulen englantilaisten nyt mieluimmin luopuvan yrityksestään eikä enää +pyrkivän saamaan minua kiinni. Se olisi kuitenkin ikävää, sillä siten +menettäisimme monta hyvää tilaisuutta, jolloin voimme oikein rökittää +englantilaisia. + +Jollei veljeni olisi toukokuun 5 p:nä haavoittunut, hän luullakseni +olisi minun palatessani lomalta samoin voinut lähteä lomalle 62 voittoa +luettelossaan. + + + + +Lothar "ampuja" eikä hävittäjälentäjä. + + +Isäni mielestä on suuri erotus hävittäjälentäjällä ja +sellaisella ampujalla, joka ampuu vain huvikseen. Kun minä olen +pudottanut englantilaisen, on metsästyshimoni tyydytetty ainakin +neljännestunniksi. En saata siis ampua kahta englantilaista peräkanaa. +Kun kerran yksi on pudonnut, tunnen ehdotonta tyydytystä. Vasta paljon +myöhemmin olen voinut kehittää itseni "ampujaksi". + +Mutta veljeni oli heti toista maata. Minulla oli tilaisuus tarkata +häntä hänen ampuessaan neljännen ja viidennen vastustajansa. +Hyökkäsimme vihollislaivueen kimppuun. Minä olin ensimmäisenä. Olin +pian selviytynyt vastustajastani. Katsahdan ympärilleni ja huomaan +veljeni lentävän toisen englantilaisen takana; tämän kone syttyy juuri +palamaan, ja moottori räjähtää. Tämän englantilaisen vieressä lentää +toinen. Veljeni jättää nyt aivan tyynesti ensimmäisen vastustajansa +omiin hoteisiinsa, vaikkei tämä ole vielä pudonnut, vaan pysyttelee +yhä ilmassa, ja suuntaa konekiväärinsä lähellä lentävää toista +englantilaista kohti jatkaen heti ampumista. Tämäkin vastustaja putosi +lyhyen taistelun jälkeen. + +Kotona hän kysyi minulta ylpeästi; "Kuinka monta ammuit?" Vastasin +vaatimattomasti: "Yhden." Hän kääntää selkänsä ja sanoo: "Minä ammoin +kaksi." Lähetin hänet heti rintamalle tiedustelemaan uhriensa nimiä +jne. Myöhään iltapäivällä hän palaa takaisin, mutta sanoo löytäneensä +vain yhden. + +Siis huono tiedustelija, kuten hyvät "ampujat" tavallisesti. Vasta +seuraavana päivänä ilmoitettiin rintamalta, missä hänen toinen uhrinsa +makasi. Kaikkihan olimme kyllä nähneet hänen putoavaa. + + + + +Alkuhärkä. + + +Ruhtinas Pless oli kerran päämajassa käydessään antanut minulle +luvan ampua yhden visentin hänen metsästysmailtaan. Visentti on +sama eläin, jota kansan keskuudessa sanotaan alkuhäräksi. Alkuhärät +ovat kuolleet sukupuuttoon. Visenttiä uhkaa sama kohtalo. Koko +maapallolla on ainoastaan pari paikkaa, missä sitä vielä tavataan, +nimittäin juuri Plessissä ja Venäjän entisen tsaarin metsästysmailla, +Bialowiezan metsässä. Bialowiezan metsä on tietysti kärsinyt hyvin +suurta vahinkoa sodan jaloissa. Moni komea visentti, jonka muuten +ainoastaan ruhtinaalliset henkilöt tahi tsaari itse olisi ampunut, +on joutunut jonkun musketöörin muistikirjaan. [Saksal. valloittajat +suojelivat B:n visenttejä parhaansa mukaan, mutta heidän poistuttuaan +kurittomat venäläislaumat hävittivät ne viimeistä myöten, ampuivat +konekivääreilläkin. -- Suom.] + +Olin siis hänen korkeudeltaan saanut luvan kaataa noin harvinaisen +eläimen. Yhden ihmisiän kuluttua näitä eläimiä tuskin enää on olemassa, +silloin ne varmaankin ovat kuolleet sukupuuttoon. + +Saavuin Plessiin iltapäivällä toukokuun 26 päivänä ja lähdin suoraan +asemalta määräpaikkaani kaataakseni härän jo samana iltana. Ajoimme +ruhtinaan laajassa metsästyspuistossa samaa tietä, jota monet +kruunatut päät ennen minua olivat kulkeneet. Tunnin verran ajettuamme +laskeuduimme rattailta maahan ja saimme vielä kävellä puolisen +tuntia päästäksemme väijymispaikalleni, samalla kun ajomiehet jo +olivat valmiina aloittaakseen ajon merkin saatuansa. Seisoin samalla +ampumalavalla, jossa ylijahtimestarin sanojen mukaan keisari oli +usein seissyt ja kaatanut monta visenttiä. Saimme odottaa hyvän +aikaa. Äkkiä näin jättiläiskokoisen mustan hirviön vyöryvän eteenpäin +korkeavartisessa metsässä juuri minua kohti. Huomasin sen ennen kuin +jahtimestari, valmistausin ampumaan ja, täytyypä myöntää, minut valtasi +lievä metsästyskuume. Kerrassaan mahtava eläin! Puolenkolmattasadan +metrin päässä se pysähtyi hetkeksi vainuten jotakin. Matka oli liian +pitkä voidakseni ampua. Luoti olisi kyllä varmaankin osunut, sillä +onhan ylipäänsä mahdotonta olla osaamatta tuollaiseen jättiläiseen. +Mutta sen etsiskely olisi ollut epämiellyttävä juttu. Ja sitä paitsi +olisi minusta ollut suuri häpeä ampua ohi. Päätin siis mieluummin +odottaa, kunnes se tulisi lähemmäksi. Se oli varmaankin huomannut +ajomiehet taas kintereillään, sillä äkkiä se teki jyrkän käänteen +ja porhalsi huimaavaa vauhtia, nopeammin kuin tuollaisen rumiluksen +olisi luullut pääsevän, suoraan minua kohti. Mutta noin oli vaikea +ampua. Pian se katosikin tiheän kuusiryhmän taakse. Kuulin sen vielä +tuhahtelevan ja tömistelevän tannerta, mutta sitä ei enää näkynyt. +Oliko se huomannut minut vai ei, sitä en voi sanoa. Mutta kaikissa +tapauksissa se oli nyt kadonnut. Näin sen kuitenkin vielä vilahdukselta +hyvin pitkän matkan päästä, sitten se lopullisesti katosi. + +Tuollaisen tavattoman eläimen näkemisestäkö vai mistä lienee johtunut, +mutta sillä hetkellä, jolloin härkä lähestyi minua, tunsin jokseenkin +samanlaista kuumetta kuin valtaa minut silloin kun lentokoneessa +istuessani näen englantilaisen, mutta olen vielä hänestä viiden +minuutin lentomatkan päässä. Erotus oli vain se, että englantilainen +tavallisesti puolustautuu. Jollen olisi seissyt niin korkealla +ampumalavalla, niin kukapa tietää, eikö muunlaisiakin siveellisiä +tunteita olisi herännyt minussa. + +Mutta kauan ei viipynyt, ennenkuin tuli toinen. Tämäkin oli aika +veikale. Mutta siitä oli paljon helpompi suoriutua. Noin sadan +askeleen päässä se pysähtyi nuuskien ilmaa ja käänsi koko lapansa minua +kohti. Ensimmäinen laukaus sattui, sen huomasin heti. Olin ampunut +suoraan härän lapaan. Hindenburg oli kuukautta aikaisemmin sanonut +minulle: "Ottakaa paljon patruunia mukaanne! Minä tuhlasin niitä puoli +tusinaa, siiliä sellainen rumilus ei kuole ihan helposti. Sen sydän +on niin syvällä, että luoti useimmiten menee ohi." -- Tämä pitikin +paikkansa. Sydämeen en ollut osunut, vaikka hyvin tiesin, missä se +oli. Ammuin uudestaan. Toinen, kolmas laukaus -- vasta silloin härkä +pysähtyi kuolettavasti haavoittuneena. Se kaatui noin 50 askeleen +päähän minusta. Viiden minuutin kuluttua hirviö oli kuollut. Metsästys +päättyi, puhallettiin "all's tot". Kaikki kolme luotia olivat sattuneet +juuri sydämen yläpuolelle, erittäin hyvin osattu. + +Ajoimme nyt ruhtinaan kauniin metsästyslinnan ohi ja sitten läpi +laajan metsästyspuiston, jossa ruhtinaan vieraat joka vuosi kaatavat +saksanhirvet ym. Sitten pysähdyimme katselemaan Promnitzin linnaa. +Se kohoaa niemekkeellä, näköala on erittäin kaunis, ihmisasuntoja ei +ole viittä kilometriä lähempänä. Ei tunne ollenkaan olevansa enää +metsästyspuistossa, niin kuin yleensä luullaan, puheen ollen Plessin +ruhtinaallisesta metsästyksestä. Sataatuhatta hehtaaria aidattua maata +ei voida enää pitää metsästyspuistona. Siellä oleskelee komeita hirviä, +joita yksikään ihminen ei koskaan ole nähnyt, joita jahtimestarit eivät +tunne ja jotka sattumalta osuvat metsästäjän eteen. Mutta visentin +nähdäkseen saa usein kävellä viikkokausia. Monina vuodenaikoina ei +niitä yleensä olenkaan saa nähdä. Silloin ne ovat niin arkoja, että +kätkeytyvät huolellisesti noihin suunnattoman suuriin metsiin ja niiden +äärettömiin tiheikköihin. Näimme kuitenkin vilahdukselta monta hirveä +ja monta komeaa metsäkaurista. + +Parin tunnin kuluttua saavuimme vähää ennen pimeän tuloa takaisin +Plessiin. + + + + +Jalkaväki-, tykistö- ja tiedustelulentäjät. + + +Jollei minusta olisi tullut taistelulentäjää, olisin luullakseni +ruvennut jalkaväkilentäjäksi. Tunteehan lentäjä suurta tyydytystä +voidessaan antaa välitöntä apua kovimmin taisteleville sotureillemme. +Jalkaväkilentäjälle tarjoutuu siihen tilaisuus. Hänellä on siis +kiitollinen tehtävä. Arras'in taistelun aikana näin useita tuollaisia +kunnon miehiä, jotka kaikilla ilmoilla ja kaikkina vuorokauden +aikoina lentelivät hyvin matalaila vihollisen yläpuolella, koettaen +pysyä yhteydessä ankarasti taistelevien joukkojen kanssa. Ymmärrän +hyvin, että tuollaiseen tehtävään voi innostua; luulen monenkin +lentäjän kohottavan raikuvan hurraa-huudon nähdessään vihollislaumojen +lainehtivan takaisin hyökkäyksen jälkeen, kun urhea jalkaväkemme on +rynnännyt esiin ampumahaudoistaan ja taistellut mies miestä vastaan +peräytyvän vihollisen kanssa. Usein olen lentoretken jälkeen ampunut +viimeiset patruunani vihollisen ampumahautoihin. Vaikka siitä onkin +vähän hyötyä, se tekee kuitenkin siveellisen vaikutuksen. + +Tykistölentäjänä olen itse ollut. Minun aikanani oli vielä oman +tykistön ammunnan ohjaaminen kipinälennättimen avulla aivan uutta. +Mutta siihen tarvitaan aivan erikoista taipumusta. Ajan pitkään en +siihen soveltunut. Pidän enemmän taistelusta. Ollakseen hyvän täytyy +tykistölentäjän kuulua samaan aselajiin, jotta on tarpeelliset +"ammattitiedot". + +Tiedustelulentoa olen myöskin harjoittanut, nimittäin Venäjällä +liikkuvan sodan aikana. Silloin olin jälleen ratsumies, so. kuvittelin +olevani sellainen ratsastaessani teräshevollani. Holckin seurassa +venäläisten ilmassa viettämäni päivät kuuluvat parhaisiin muistoihini. + +Läntisellä rintamalla tiedustelulentäjä näkee aivan toista kuin mihin +ratsumiehen silmä on tottunut. Kylät ja kaupungit, rautatiet ja +maantiet ovat kumman elottomia ja hiljaisia, mutta siitä huolimatta +vallitsee kaikkialla erotta suurenmoinen toiminta, joka kuitenkin +taitavasti salataan lentäjältä. Ainoastaan erikoisen harjautunut +silmä voi nähdä jotakin tuolta huimaavasta korkeudesta. Minulla on +hyvät silmät, mutta epäilenpä, voiko yleensä kukaan erottaa mitään +varmaa esim. viertotieltä 5,000 metrin korkeudesta. Tällöin täytyy +sen vuoksi turvautua johonkin muuhun, joka korvaa silmän, nimittäin +valokuvauskoneeseen. Lentäjä valokuvaa siis kaikki, mitä hän pitää +vähänkin tärkeänä ja mikä on valokuvattava. Jos kotiin tullessa huomaa +levyt epäonnistuneiksi, koko lentoretki on ollut turha. + +Tiedustelulentäjä joutuu usein taisteluun, mutta hänellä on tärkeämpiä +asioita toimitettavana kuin huvitella ilmataistelulla. Usein on yksi +ainoa valokuvalevy tärkeämpi kuin pudotettu vihollislentokone, sen +vuoksi ei hänen kutsumukseensa, tavallisissa aloissa, lainkaan kuulu +ilmataistelujen suorittaminen. + +Nykyään on hyvin vaikea suorittaa hyvää tiedustelulentoa lännessä. + + + + +Lentokoneemme. + + +Kuten ehkä jokainen tietää, lentokoneemme ovat sodan aikana +jonkin verran muuttuneet. Suurin ero on jättiläislentokoneella ja +hävittäjäkoneella. + +Hävittäjäkone on pieni, nopea, helposti ohjattava, mutta ei voi +ollenkaan kuljettaa lastia. Ainoastaan patruunat ja konekiväärit. + +Jättiläislentokone on hirviö, jonka tarkoituksena on kantaa +mahdollisimman suuri lasti; sillä on sen vuoksi suuret tasot. Se +kuljettaakin mukanaan tavattoman paljon; 3,000-5,000 kiloa ei ole +sille paino eikä mikään. Bensiinisäiliöt ovat kuin todellisia +rautatietankkivaunuja. Noin suurella laitoksella liikkuessaan ei enää +tunne lentävänsä, vaan sillä "ajetaan". Lentäminen ei enää tapahdu +tuntoaistin, vaan teknillisten koneiden mukaan. + +Tuollaisen jättiläislentokoneen moottoreissa on tavattoman monta +hevosvoimaa. Tarkkaa lukua en voi mainita, mutta varmasti monta +tuhatta. Kuta suurempi voima, sen parempi. On sangen mahdollista, +että kerran voimme kuljettaa kokonaisia divisioonia tuollaisilla +koneilla. Sen rungossa voi kävellä kuin huoneessa. Yhdessä nurkassa on +merkillinen laitos, kipinälennätin, jonka avulla lennettäessä voidaan +olla alituisessa yhteydessä maanpinnan kanssa. Toisessa nurkassa +riippuu mitä kauneimpia lihamakkaroita: kuuluisia lentopommeja, joita +vihollisemme kamalasti pelkäävät. Jokaisesta nurkasta pistää esiin +konekiväärin piippu. Kone kaikkineen on lentävä linnoitus. Kantotasot +tukineen ovat kuin pylväskäytävät. Minä en voi mieltyä näihin +jättiläisaluksiin. Minun mielestäni ne ovat hirmuisia, vastenmielisiä, +ikäviä ja kömpelöitä. Minä ylistän sellaista lentokonetta kuin "le +petit rouge'iani". Sillä voi yhtä hyvin lentää ylös ja alas, selällään +ja päistikkaa ja tehdä mitä temppuja hyvänsä, sillä lentää kuin lintu, +mutta kuitenkaan se ei ole "siipilentoa", lokin lennon tapaista, vaan +koko laitos on ainoastaan "lentävä moottori". Luullakseni pääsemme +kerran niin pitkälle, että voimme ostaa lentopuvun 2 markalla 50 +pennillä ja pukea sen muitta mutkitta yllemme. Toisessa päässä on pieni +moottori ja pieni potkuri, kädet pistetään siipitasoihin ja jalat +pyrstöön, sitten juostaan vähän alkuvauhdiksi -- ja sitten liitelemme +kuin linnut ilmassa. + +Varmaankin naurat, hyvä lukijani, -- niin minäkin, mutta nauravatko +lapsemme, se ei ole niinkään varma asia. Varmasti olisi myöskin +naurettu, jos joku 50 vuotta takaperin olisi sanonut aikovansa +lentää Berliinin yli. Voin vielä mielikuvituksessani nähdä kreivi +Zeppelinin, kun hän v. 1910 ensimmäisen kerran saapui Berliiniin, ja +nyt berliiniläiset tuskin viitsivät katsahtaa ylöspäin, kun tuollainen +laitos surisee ilmassa. + +Paitsi mainitsemiani jättiläislentokoneita ja hävittäjäkoneita on vielä +olemassa lukemattomia muita kaikensuuruisia lentokonetyyppejä. Keksintö +ei vielä ole läheskään täydellisesti kehitetty. Kukapa tietää, mitä me +vuoden kuluttua käytämme tunkeutuaksemme siniseen eetteriin. + + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 59835 *** |