summaryrefslogtreecommitdiff
diff options
context:
space:
mode:
-rw-r--r--.gitattributes4
-rw-r--r--LICENSE.txt11
-rw-r--r--README.md2
-rw-r--r--old/55184-8.txt1793
-rw-r--r--old/55184-8.zipbin38670 -> 0 bytes
5 files changed, 17 insertions, 1793 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..4bafb78
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #55184 (https://www.gutenberg.org/ebooks/55184)
diff --git a/old/55184-8.txt b/old/55184-8.txt
deleted file mode 100644
index 3495d34..0000000
--- a/old/55184-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,1793 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Uusi Odysseus, by Jack London, Translated by
-Onni R. Hamara
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Uusi Odysseus
- Kuvaus napaseudulta
-
-
-Author: Jack London
-
-
-
-Release Date: July 24, 2017 [eBook #55184]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK UUSI ODYSSEUS***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-UUSI ODYSSEUS
-
-Kuvaus napaseudulta
-
-Kirj.
-
-JACK LONDON
-
-Suomensi ja tekijän elämäkerralla varusti
-
-O. H--A.
-
-
-
-
-
-
-Hämeenlinnassa,
-Arvi A. Karisto,
-1910.
-
-
-
-
-Jack London, jonka muuan pikku kuvaus tässä tarjotaan suomalaisen
-lukijan käsiin, on huomatuin ja tunnetuin nykyään vielä elävistä
-amerikalaisista kirjailijoista ja samalla huomatuimpia koko
-englanninkielisen romaani- ja novellikirjallisuuden alalla.
-
-Kirjailija on syntynyt Yhdysvalloissa v. 1874, siis nykyisin vielä
-parhaassa iässä oleva mies. Nuorempina vuosinaan kierteli hän
-metsästäjänä ja kullankaivajana Alaskan ja pohjoisimman Amerikan
-metsiä, erämaita ja lumiaavikoita hankkien niissä elettävistä
-alkuperäis-oloista aineksia vastaista kynänkäyttöänsä varten.
-
-Jack Londonin kaiken tuotannon läpikäyvänä punaisena lankana on
-huomattavissa syvällinen psykologisuus, erinomainen eläintuntemus ja
-ihmiskohtalojen kuvauskyky sekä herkullinen tunnemaalaus. Ja kun
-kaikkeen tähän liittyy vielä mitä suurin jännittäväisyys, niin ei ole
-lainkaan ihmeellistä, että hänen teoksensa saavat kaikkialla ja
-kaikissa maissa kiitollisia lukijoita. Niitä lukiessa tuntee olevansa
-karujen erämaatuoksujen saartamana unhoittaen hetkeksi, että on
-olemassa nykyinenkin yhteiskunta moninaisine menoineen ja hälinöineen,
-siksi raudankovin ottein pitää tekijä lukijan mielenkiintoa vireillä
-teoksensa ensi lehdeltä aina sen loppuun saakka.
-
-Kaikille sivistyskielille on jo Jack Londonin teoksia käännetty,
-huolimatta siitä että ne alkukielelläkin ovat ilmestyneet vasta aivan
-viime vuosina. Tunnetuimmat niistä ovat eläinkuvaukset "Erämaan ääni"
-ja "Susikoira", ihmissuvun alkuaikoja käsittelevä fantasia-romaani
-"Ennen Aatamia", problemiromaani "Susi-Larsen" sekä kertomakokoelmat
-Alaskan kullankaivajain elämästä "Sudenpoika" ja "Liian paljon kultaa".
-Kahta viimeksimainittua lukuunottamatta ovat edelläluetellut teokset
-aikaisemmin suomenkielelläkin ilmestyneet. -- Tavattoman suurta
-huomiota on myöskin herättänyt aivan äskettäin ilmestynyt Jack Londonin
-tulevaisuuskuvaus vastaisuudessa tapahtuvaksi oletetusta keltaisen ja
-valkoisen rodun yhteentörmäyksestä, joka päättyy keltaisen rodun
-täydellisellä hävittämisellä meistä nykyajan ihmisistä kenties
-kauhealta tuntuvan keinon avulla.
-
-"Uusi Odysseus" ("New-Odysseus"), joka tässä tarjotaan suomalaisen
-lukijan käsiin, on suomennettu edellämainitusta kertomuskokoelmasta
-"Sudenpoika" ja kuvaa kullankaivajaelämää Alaskassa 1890-luvun
-keskivaiheilla.
-
-_Suomentaja_.
-
-
-
-
-I.
-
-
-Rekien jalakset narisivat, silat natisivat, koirain kulkuset
-kilisivät; mutta miehet ja koirat olivat niin väsyneitä, etteivät ne
-äännähtäneetkään. Keli oli äsken sataneen lumen takia sangen kurja, ja
-kivikoviksi jäädytetyillä hirvenlihapalasilla kuormitettujen rekien
-jalakset pureutuivat lujasti kiinni irtaimeen lumipintaan. Yö läheni,
-mutta sinä iltana ei aiottu pysähtyä levähtämään. Hiljaa sateli lunta
-harmaalta taivaalta, ei höytäleinä, vaan siroina jääkristalleina. Oli
-sangen lämmin -- ainoastaan kymmenen astetta alle jäätymäpisteen. Meyer
-ja Bettles olivat nostaneet ylös korvalappunsa, ja Malemute Kid oli
-riisunut rukkasensakin.
-
-Koirat olivat väsyneet jo aikaiseen iltapäivällä, mutta nyt alkoivat ne
-jälleen saada uusia voimia. Reippaimmat niistä näyttivät levottomilta
--- ne murisivat kärsimättöminä vetohihnain sotkeutuessa, juoksivat
-kiivaasti ja epätasaisesti, nuuskivat ja heristivät korviaan ja
-kiihoittivat laiskempia tovereitaan näykkimällä silloin tällöin niiden
-takakoipia. Saatuaan moisen ojennuksen kiihtyivät laiskimmatkin.
-Viimein kiljaisi valjakon ensimmäinen koira, painautui syvemmälle
-lumeen ja heittäytyi kaikin voimin kaulahihnaa vasten. Toiset
-seurasivat esimerkkiä. Vetohihnat jännittyivät, reet hyppäsivät
-eteenpäin ja miehet tarttuivat lujasti ohjaustankoihin ja nostivat
-nopeasti jalkansa ilmaan, etteivät ne jäisi jalasten alle. Päivän
-väsymys oli kadonnut, ja he huutelivat kehoittavasti koirillensa.
-Eläimet vastasivat iloisella haukunnalla. Ne syöksyivät yhäti
-lisääntyvästä hämäryydestä huolimatta eteenpäin nopeata laukkaa.
-
-"Hei!" huutelivat miehet, kun heidän rekensä sattumalta horjahtivat
-suurelta tieltä ja vaappuivat toisen jalaksen varassa kuin venheet
-tuulessa.
-
-Nyt oli matkan määränä lähimain sadan yardin päässä näkyvä
-pergamentti-ikkuna, joka kertoi heille kodista, lämpöä huokuvasta
-kamiinista ja höyryävästä teekeittimöstä. Mutta he olivat saapuneet
-vieraina majalle. Kolme tusinaa käheitä kurkkuja haukkui uhkaavasti
-majan ulkopuolella ja sama määrä notkeita ruumiita syöksyi ensimäistä
-rekeä vetävien koirien kimppuun. Ovi avautui ja luoteis-territorion
-poliisin punaiseen takkiin pukeutunut mies syöksyi raivoisan
-koiralauman keskeen huitoen sinne tänne koiraruoskansa varrella. Sitten
-puristivat miehet toistensa käsiä, ja niin lausui vieras Malemute Kidin
-tervetulleeksi tämän omaan majaan.
-
-Stanley Prince, jonka olisi ollut vastaanotettava hänet ja joka sai
-vastata sekä kamiinista että lämpimästä teestä, oli saanut paljon
-puuhaa vieraittensa takia. Vieraita oli kaikkiaan tusinan verta, ja he
-muodostivat omituisimman joukon, mikä koskaan on saanut tehtäväkseen
-vartioida Kuningattaren lakeja ja toteuttaa hänen määräyksiään. Heidän
-joukkonsa oli koottu eri kansakuntiin kuuluvista miehistä, mutta heidän
-yhtäläinen elämänsä oli muodostanut heidät kaikki yhtäläiseksi ja
-erikoiseksi ihmistyypiksi, jolle oli ominaista lujat lihakset,
-auringonpaahtamat kasvot, kirkas katse ja muuttumattomat
-kasvonjuonteet. He ajoivat Kuningattaren koirilla, täyttivät hänen
-vihollistensa sydämet kauhulla, söivät hänen antamaansa laihaa ruokaa
-ja olivat tyytyväisiä. He olivat nähneet elämän sen eri puolilta,
-toimittaneet urhotöitä ja eläneet kokonaisia romaaneja. Mutta itse
-eivät he tienneet siitä mitään.
-
-He olivat hyvin kotiutuneet Malemute Kidin majassa. Kaksi heistä oli
-kömpinyt Malemute Kidin sänkyyn, jossa he selällään loikoen
-lauleskelivat lauluja, joita heidän ranskalaiset esi-isänsä olivat
-laulaneet luoteis-maahan saapuessaan ja mennessään naimisiin
-intiaaninaisten kanssa.
-
-Bettlesin sänky oli saanut samanlaisen asujamiston, ja kolme tahi neljä
-iloista _wogageursia_ peitteli heidän varpaitaan huopien alle
-kuunnellen samalla, kuinka toinen noista kahdesta sängyssä makaajasta
-kertoili seikkailujaan, joita oli kokenut Boodle-brigadissa Wolseleyn
-hyökätessä Khartumiin. Kun hän väsyi, alkoi muuan _cowboy_ kertoa
-kuninkaista ja hovielämästä sekä ylhäisistä naisista ja herroista,
-joita hän oli nähnyt kierrellessään Buffalo Billin mukana Europan
-suurkaupungeissa. Eräässä nurkassa istui kaksi puoliveristä, jotka
-paikkasivat siloja ja puhuivat siitä ajasta, jolloin luoteis-maa oli
-ilmikapinassa ja Louis Reil kuninkaana.
-
-Kevyet tahi karkeahkot pilajutut seurasivat toinen toistaan, ja
-vaarallisia maalla ja merellä elettyjä seikkailuja kuvailtiin kuin
-aivan tavallisia tapahtumia, jotka muistuivat mieleen vain siksi, että
-niihin oli yhdistynyt yksi tahi toinen pieni hupainen tahi naurettava
-sivuseikka. Mieli jännittyneenä kuunteli Prince noita sankareja, jotka
-olivat nähneet osan maailmanhistorian muodostumisesta ja jotka pitivät
-suuria ja romantisia seikkailuja aivan tavallisina ja satunnaisina
-tapahtumina, jotka kuuluivat elämän jokapäiväiseen kiertokulkuun.
-Auliisti antoi hän tupakkamassinsa kiertää kädestä käteen, sillä hän
-tiesi, että siten voivat vanhat, maatuneet muistot jälleen herätä
-henkiin.
-
-Kun keskustelu keskeytyi ja matkustajat täyttivät viimeisen
-piipullisensa ja alkoivat aukoa kokoonkäärittyjä makuuvuotiaan auki,
-kääntyi Prince toverinsa puoleen saadakseen häneltä lähempiä tietoja.
-
-"Tietänethän kyllä, kuka tuo _cowboy_ on", vastasi Malemute Kid alkaen
-aukoa mokkasiiniensa nauhoja, "ja on helppo päättää, että hänen
-toverinsa suonissa virtaa englantilaista verta. Muut taas ovat
-metsänkulkijain jälkeläisiä, joiden veri on niin sekaista, että tuskin
-Jumalakaan voinee tietää heidän heimoperäänsä. Nuo kaksi, jotka
-makaavat tuolla oven vieressä, ovat oikeita puoliverisiä. Tuo
-villapaitaan pukeutunut, -- huomaa hänen silmäkulmainsa ja
-leukapieltensä muoto -- on taas jonkun skottilaisen jälkeläinen. Ja tuo
-tuolla, joka on niin kaunis ja muhkea ulkomuodoltaan ja joka juuri
-pistää karvalakin päähänsä, on ranskalais-puoliverinen -- kuulithan
-hänen puhuvan. Hän ei pidä noista kahdesta intiaanista, jotka ovat
-asettuneet aivan hänen viereensä. Näetkös, kun puoliveriset nousivat
-kapinaan Relin hallitusta vastaan, eivät täysveriset intiaanit yhtyneet
-heidän yritykseensä, josta syystä heidän välinsä vieläkin ovat
-kireähköt."
-
-"Mutta mikä on tuo tuima mies tuolla kamiinin lähellä? Voisinpa vannoa,
-ettei hän puhu englanninkieltä. Hän ei ole koko iltana avannut
-suutansa."
-
-"Erehdyt, Prince. Hän osaa kyllä puhua englantia! Katselitko hänen
-silmiänsä hänen kuunnellessaan toisten juttuja? Minä tein sen. Mutta
-hänessä ei ole hitustakaan heimolaisuutta toisten kanssa. Kun he
-lorusivat sekasotkuisella kielellänsä, huomasi sangen hyvin, ettei hän
-ymmärtänyt heidän puhettaan. Minä myöskin olen ihmetellyt, mikä hän
-oikeastaan on miehiään. Koittakaamme saada selvä siitä."
-
-"Asettakaapa muutamia puukappaleita kamiiniin!" määräsi hän parin
-sekunnin kuluttua katsoen suoraan kysymyksessä olevan miehen kasvoihin.
-
-Hän totteli heti.
-
-"Hän on oppinut noudattamaan määräyksiä", huomautti Prince matalalla
-äänellä.
-
-Malemute Kid nyökäytti myöntävästi päätään. Hän riisui sukat jaloistaan
-ja meni varovaisesti nukkuvien välitse kamiinin luo. Siellä ripusti hän
-kostuneet sukkansa toisten sukkien joukkoon.
-
-"Milloin luulette pääsevänne Dawsoniin?" kysyi hän kokeeksi.
-
-Mies katsahti tutkivasti häneen, ennen kuin vastasi. "Vakuutetaan, että
-täältä on sinne seitsemänkymmentäviisi peninkulmaa -- onko asia niin?
-Silloin kuluu kaiketi matkaan kaksi päivää."
-
-Hänen puheessaan voi huomata heikkoa murteellisuutta, mutta ei avutonta
-änkyttämistä tahi sanojen hapuilemista,
-
-"Ollut täällä jo aikaisemminkin?"
-
-"Ei."
-
-"Luoteis-territoriosta?"
-
-"Niin."
-
-"Syntynyt siellä?"
-
-"Ei."
-
-"No, missä hitossa olette te sitten syntynyt? Te ette kuulu noiden
-joukkoon". Malemute Kid osoitti kädellään lattialla makaavia. "Mistä te
-olette? Olen joskus nähnyt samanlaiset kasvot kuin teidän kasvonne,
-mutta en voi muistaa, milloin ja missä."
-
-"Minä tunnen teidät", vastasi mies välinpitämättömästi ja jännitti
-siten yhä korkeammalle Malemute Kidin uteliaisuutta.
-
-"Nähnyt minut ennenkin?"
-
-"Ei. Mutta teidän toverinne, Pastilik'in papin -- kauan sitten. Hän
-kysyi minulta, olenko nähnyt teitä, Malemute Kid. Hän antoi minulle
-ruokaa. Minä en viipynyt kauan. Te saatte kuulla hänen puhuvan
-minusta."
-
-"Vai niin! Te olette siis se mies, joka osti saukonnahoilla koiria."
-
-Mies nyökäytti päätään, karisti tuhan piipustaan ja kääriytyi vuotiinsa
-osoittaen siten haluttomuutta keskustelun jatkamiseen. Malemute Kid
-puhalsi rasvalampun sammuksiin ja ryömi peittojen alle.
-
-"No, mikä hän on miehiään?"
-
-"En tiedä. Hän vältteli kysymyksiäni ja vaikeni lopulta kuin simpukka.
-Mutta joka tapauksessa on hän mies, joka voi herättää uteliaisuutta.
-Minä olen kuullut puhuttavan hänestä. Koko rannikko ihmetteli häntä
-kahdeksan vuotta sitten. Hän on jonkunlainen arvoitus, ymmärrätkö? Hän
-saapui tänne pohjoisesta keskellä vaikeinta talvea, matkaten tuhansien
-peninkulmien matkan Behringin-meren rannikolta vauhdilla sellaisella
-kuin olisi itse paholainen ollut hänen kintereillään. Ei kukaan ole
-saanut tietää, mistä hän on kotoisin, mutta jostakin sangen kaukaa hän
-joka tapauksessa lienee. Hän oli aivan näännyksissä saadessaan
-ruokavaroja ruotsalaisilta lähetyssaarnaajilta Golovin Bay'ssa ja
-kysellessään heiltä tietä etelään. Sen kuulimme me myöhemmin. Hän
-hylkäsi pitkin rannikkoa kulkevan tien ja kulki suoraan yli Nortonin
-salmen. Oli kauhea ilma, lumimyrsky ja vastatuuli, mutta hän voitti
-luonnonvoimain raivon. St. Michaels'in lähellä erehtyi hän tiestä ja
-saapui maihin Pastilik'issa. Silloin oli hän menettänyt kaikki
-koiransa, ja oli itsekin niin näännyksissä, että hänen kuolemaansa joka
-hetki odotettiin.
-
-"Hän halusi kuitenkin aivan heti lähteä jatkamaan matkaansa, ja isä
-Roubeaun täytyi ryhtyä hankkimaan hänelle ruokavaroja. Mutta koiria ei
-hän voinut hankkia, sillä hänen itsensäkin täytyi odotella minun
-paluutani päästäkseen eräälle kiertomatkalle. Mutta tuo uusi Odysseus
-oli liian viisas voidakseen koiritta lähteä matkalle, ja niinpä
-kierteli hän useampia päiviä koiria kyselemässä. Reessään oli hänellä
-joukko mitä kauneimpia saukonnahkoja -- merisaukon, näetkös -- joiden
-arvon vain kullalla voi mitata. Pastilik'issa asui muuan vanha Shylock
--- venäläinen rihkamakauppias, jolla oli koiria aivan liikaakin. No,
-niin, he eivät keskustelleet kauan asiasta, mutta kun tuo omituinen
-matkustaja läksi jälleen kohti etelää, oli hänen rekensä edessä
-valjakko, joka kyllä voi matkaa lyhentää. Ja vanha Shylock oli saanut
-saukonnahat. Ne olivat todellakin komeita. Meidän laskujemme mukaan sai
-hän jokaisesta koirastaan vähintään viisisataa dollaria. Asianlaita ei
-ollut kuitenkaan niin, ettei tuo omituinen vieras olisi tiennyt
-saukonnahkojen todellista arvoa. -- Hän on tavallaan intiaani, mutta
-niistä harvoista sanoista, jotka hän lausuu, huomaa selvästi hänen
-olleen paljon valkoisten joukossa.
-
-"Kun jää oli lähtenyt, kuulimme me hänen olleen Nunivak-saarella
-ruokavarojaan lisäämässä. Mutta sen jälkeen on hän ollut aivan
-kadoksissa, enkä minä kahdeksaan vuoteen ole kuullut mitään hänestä.
-Mistä hän saapui? Mitä oli hän tehnyt tuolla jossakin pohjoisessa?
-Miksi läksi hän pois sieltä? Hän on intiaani, hän on ollut vaikka
-missä, ja hän on oppinut noudattamaan määräyksiä, joka ei suinkaan ole
-tavallista intiaanien keskuudessa. Kas tässä on taaskin muuan Pohjolan
-asettama kysymys ratkaistavaksesi, Prince."
-
-"Kiitän tarjouksesta", vastasi Prince, "mutta minulla on niitä
-tarpeeksi entuudestaankin."
-
-Malemute Kid vaipui melkein heti uneen, mutta nuori kaivosinsinööri
-makasi vielä kauan valveilla tuijotellen pimeyteen ja odottaen
-mielenjännityksensä höltymistä. Ja kun hän viimein nukkui,
-työskentelivät hänen aivonsa edelleen äskeisissä asioissa, ja hän
-uneksi olevansa yksi niistä, jotka matkaavat läpi valkoisen
-tuntemattomuuden, kärsivät koiriensa kanssa nälkää loputtomilla
-poluilla ja elävät, ponnistelevat ja kuolevat kuin miehet.
-
-Seuraavana aamuna, pari tuntia ennen aamusarastusta läksivät
-koirainohjaajat ja poliisit jatkamaan matkaansa kohti Dawson'ia. Mutta
-ne korkeat vallat, jotka vartioivat Hänen Majesteettinsa Kuningattaren
-etuja ja ohjaavat hänen alamaistensa kohtaloja, eivät myöntäneet hänen
-määräystensä toteuttajille hetkenkään lepoa. Viikon kuluttua saapuivat
-he jälleen Stuart River'iin, ja läksivät sieltä reet täynnä Salt
-Water'iin. Koirat olivat kuitenkin vaihdetut uusiin; mutta nehän olivat
-myöskin koiria.
-
-Miehet olivat luulleet saavansa levähtää muutamia päiviä. Sitäpaitsi
-oli Klondyke Pohjolan uusi piiri, ja he olisivat mielellään tutkineet
-elämää "kultakaupungissa", jossa kultahieta valui virtoina ja soitto ja
-laulu lakkaamatta kaikui tanssipaikoissa. Mutta he kuivasivat sukkiansa
-ja polttelivat tupakkaansa melkein yhtä tyytyväisinä kuin ensi
-käynnilläänkin, vaikkakin pari tyytymätöntä koiranajajaa oli alkanut
-miettiä karkaamista laskien parhaillaan mahdollisuutta kulkea yli
-itäisten, tuntemattomien vuorien sekä sitten läpi Mackenzie-laakson
-kotipaikalleen Chippewyan-maassa. Pari, kolme päätti heti matkan
-päätyttyä palata samaa tietä kotipaikalleen, ja he alkoivat jo
-suunnitella matkaansa ja puhuivat tuosta uhkarohkeasta yrityksestä
-aivan kuin kaupunkilainen puhuu maaseudulle menostaan.
-
-Saukonnahkain myyjä näytti olevan sangen rauhaton, vaikkakaan hän ei
-ottanut osaa keskusteluihin. Viimein veti hän Malemute Kidin syrjään ja
-puheli hetkisen hiljaa hänen kanssaan. Prince katseli heitä
-mielenkiinnolla, joka yhäti kasvoi, kun hän näki heidän ottavan
-lakkinsa ja lapasensa ja menevän ulos majasta. Takaisin palattuaan
-nosti Malemute Kid vaakansa pöydälle ja mittasi kuusikymmentä unssia
-kultaa tuon omituisen vieraan pussiin. Sitten kutsui hän koiranajajain
-päällikön luoksensa ja neuvotteli hetkisen hänen kanssaan. Seuraavana
-päivänä jatkoivat muut matkaansa ylöspäin virtaa, mutta omituinen
-vieras läksi kohta Dawson'iin saatuaan ensin rekeensä sangen runsaan
-ruokavaraston. --
-
-"En oikein tiennyt, mitä minun olisi pitänyt tehdä", selitti Malemute
-Kid vastauksena Princen kysymykseen. "Tuo mies-raukka tahtoi
-ehdottomasti päästä vapaaksi joko yhden tahi toisen syyn nojalla --
-hänellä näytti olevan joku tärkeä syy siihen, vaikkakaan hän ei millään
-ehdolla sanonut, mikä se oli. Näetkös, he ovat aivan samanlaisessa
-asemassa kuin sotamiehet. Hän on tehnyt kahden vuoden konrahdin, jota
-hän ei saa mitättömäksi muuten kuin ostamalla itsensä vapaaksi. Jos hän
-olisi karannut, ei hän olisi voinut viipyä tällä maanäärellä.
-Päätöksensä sanoi hän tehneensä Dawson'issa. Mutta siellä ei ollut
-ketään, joka olisi tuntenut hänet, ja minä olin ainoa, jonka kanssa hän
-oli puhunut pari sanaa. Niinpä puhui hän asiasta varakuvernöörin kanssa
-olettaen saavansa rahaa minulta -- lainaksi luonnollisesti. Hän sanoi
-maksavansa lainan takaisin vuoden kuluessa, ja jos tahtoisin, antaisi
-hän vakuudeksi minulle tiedon eräästä sangen tuottavasta yrityksestä.
-
-"Ja ajattelehan -- kun hän sai minut mukanansa ulos, oli hän melkein
-itkeä! Hän kerjäsi, rukoili ja laskeutui polvilleen eteeni lumeen,
-jossa hän oli, kunnes nostin hänet jälleen pystyyn. Hän vannoi juuri
-_tätä_ asiaa varten työskennelleensä monta, monta vuotta ja vakuutti,
-että kaikki olisi ainiaaksi menetettyä, jos hän ei juuri nyt saisi
-tarttua asiaan. Kysyin luonnollisesti mikä tuo tärkeä asia oli, mutta
-hän ei sitä sanonut. Hän sanoi sen takia kenties joutuvansa toiselle
-puolelle postilinjaa, jolloin hän ei voisi palata takaisin Dawson'iin
-ennen kuin parin vuoden kuluttua. Ja kun minä sanoin antavani hänelle
-rahat, sain uudelleen nostaa hänet ylös lumesta. Sanoin hänelle, että
-hän voisi pitää rahoja suorituksena osuudestani hänen yrityksessään.
-Mutta luuletkos, että hän suostui siihen? Eikö mitä. Hän vannoi
-antavansa minulle kaiken mitä löytyisi ja tekevänsä minut rikkaammaksi
-kuin saiturikaan koskaan on uneksinut. Mies, joka uskaltaa henkensä ja
-työnsä yritykseen, johon toinen vain sijoittaa rahoja, tuntee
-tavallisesti katkeruutta ollessaan pakoitettu antamaan puoletkaan
-löydöstään tuolle toiselle. Mutta tämän jutun peitossa on jotakin
-ihmeellistä, voit olla varma siitä, Prince. Me kyllä saamme kuulla
-hänestä, jos hän käy täällä palatessaan..."
-
-"Mutta jos hän ei tee sitä?"
-
-"Silloin on luottamukseni häneen saanut pahan kolauksen, ja itse olen
-tullut kuuttakymmentä kultaunssia köyhemmäksi." --
-
-Kylmän talven pitkät yöt saapuivat, ja aurinko painautui jälleen
-piiloon eteläisen taivaanrannan taakse, mutta vielä ei saapunut mitään
-tietoa Malemute Kidin "osuuden" kohtalosta. Mutta eräänä kylmänä
-alku-tammikuun aamuna pysähtyi joukko raskaasti kuormitettuja
-koirarekiä hänen majansa eteen Stuart River'issä. Tulija oli
-saukonnahkain myyjä, ja hänen mukanaan oli mies sellainen, jollaisia
-jumalat eivät enää nykyisin lainkaan muista luoda. Kun ihmiset puhuvat
-onnesta, sattumasta ja ruohojen tavoin kasvavasta rahasta, mainitaan
-aina Axel Gundersoninkin nimi, ja kun iltaisin istutaan leirinuotion
-ääressä ja kerrotaan juttuja harvinaisesta rohkeudesta ja voimasta sekä
-nopeasta käsityskyvystä, mainitaan hänet ennen muita. Ja jos keskustelu
-on tyrehtymäisillään, saadaan se uudelleen hereille mainitsemalla
-nainen, joka jakaa hänen ilonsa ja surunsa.
-
-Kuten sanottu -- kun jumalat loivat Axel Gundersonin, muistivat he
-muinaiset töittensä työt ja muodostivat hänet sellaiseksi mieheksi,
-jollaisia he olivat luoneet maailman ollessa vielä sangen nuori. Yli
-seitsemän jalkaa pitkällä vartalollaan kantoi hän komeata pukua, joka
-osoitti hänet viideksi Eldoradon mahtimieheksi. Hänen rintansa,
-kaulansa ja jäsenensä olivat jättiläismäiset, ja hänen lumikenkänsä
-olivat lähes yardia pitemmät toisten miesten käyttämiä, sillä niidenhän
-piti kannattaa kolmensadan naulan painoista miestä. Hänen jäykät
-piirteensä, tuuheat kulmakarvansa, leveät leukapielensä ja pelottomat
-vaaleansiniset silmänsä todistivat hänen tuntevan vain _yhden_ elämän
-monista laeista -- vallan määrätä ja käskeä. Kuin keltainen silkki
-peittivät hänen huurteiset hiuksensa hänen korvansa ja laskeutuivat
-karhunnahkaturkin kaulukselle.
-
-Pian ehtivät vieraat majalle, ja koiranruoskansa varrella kolkutti
-vieras Malemute Kidin ovelle, aivan kuin pohjoismainen vikingi
-ryöstöretkillään etelässä lienee tapparansa varrella kolkuttanut linnan
-portille sisäänpääsyä vaatien.
-
-Prince kääri ylös paidanhihansa ja alkoi alustaa taikinaa katsoen
-samalla silloin tällöin noihin kolmeen vieraaseen. Katsomista he
-ansaitsivatkin, sillä moisia vieraita saa harvoin samalla kertaa nähdä
-saman katon alla. Tuo omituinen vieras, jolle Malemute Kid oli antanut
-nimen uusi Odysseus, piti häntä edelleen melkein hypnotisen
-mielenkiinnon vallassa. Mutta erikoisesti kiinnittivät nyt hänen
-huomiotaan Axel Gunderson ja hänen vaimonsa. Axel Gundersonin vaimo oli
-matkasta väsynyt, sillä elettyään mukavissa ja lämpimissä huoneissa
-aina siitä saakka kuin hänen miehensä oli tullut rikkaaksi oli hän
-tottumaton matkavaivoihin. Hän nojautui miehensä leveään rintaan, aivan
-kuin hento kukkanen nojautuu muuriin, vastasi leikillisesti Malemute
-Kidin hyväntahtoiseen pilaan ja saattoi Princen veren omituisesti
-kuohumaan katsahtaessaan joskus häneen syvillä, mustilla silmillään.
-Sillä Prince oli mies, hän oli terve ja reipas, eikä hän useampiin
-kuukausiin ollut edes nähnytkään naista. Nainen, intiaanitar, oli häntä
-vanhempi. Mutta hän oli aivan erilainen kuin ne alkuasukasnaiset, jotka
-hän ennen oli nähnyt. Hän oli matkustellut -- ollut myöskin hänen
-kotimaassaan, sai hän kuulla keskustelun aikana. Hän tiesi enimmän osan
-siitä, mitä hänen rotunsa naiset tavallisesti tietävät, mutta
-sitäpaitsi tiesi hän paljon sellaistakin, jota ei voi vaatia heidän
-tietävän. Hän taisi valmistaa aterian auringonpaisteessa kuivatusta
-kalasta ja laatia vuoteen lumeen. Ja sitten kiusasi hän heitä
-yksityiskohtaisilla kuvauksillaan moniherkkuisista päivällisistä ja
-herätti heidän mielissään äkillisen rauhattomuuden mainitsemalla
-ruokalajeja, joita he muinoin olivat tunteneet ja syöneetkin, mutta nyt
-melkein kokonaan unhoittaneet. Hän tunsi täydellisesti hirven, karhun
-ja pienen siniketun luonteet ja tavat, vieläpä tunsi hän hylkeittenkin
-elämän kaukana Tyynen valtameren pohjoisosissa. Hän tiesi kaiken sen,
-mitä tarvitsee tietää metsässä tahi joella liikkuessa. Ihmisten,
-lintujen ja nelijalkalkaisten eläinten jäljistä ilmisaatavat seikat
-luki hän kuin avoimesta kirjasta. Ja kuitenkin näki Prince huvitetun
-ilmeen hänen kasvoissaan hänen lukiessaan "Leirin lakia". Tuon
-epistolan oli kirjoittanut auttamaton Bettles ollessaan kerran ylen
-riehakkaalla tuulella. Prince käänsi sen tavallisesti vasten seinää,
-kun joku nainen saapui vierailulle, mutta kuka voi aavistaa, että tuo
-intiaanitar... No niin, nyt oli se liian myöhäistä.
-
-Hän oli siis Axel Gundersonin puoliso -- nainen, jonka nimi ja maine
-kulki yli koko Pohjolan käsi-kädessä hänen miehensä nimen ja maineen
-kanssa. Pöydän ääressä laski Malemute Kid vanhan tuttavan
-häikäilemättömällä varmuudella pilaa hänen kanssansa ja Prince otti
-osaa tähän urheiluun voitettuaan ensin uuden tuttavuuden aiheuttaman
-hetkellisen hämilläolon. Mutta nainen puolusteli itseään tuossa
-epätasaisessa sanasodassa sangen menetyksellisesti, kun taas hänen
-miehensä, joka oli hidasajatuksisempi, tyytyi vain ilmaisemaan hänelle
-suosiotaan. Hän nähtävästi ylpeili suuresti puolisostaan; koko hänen
-käytöstapansa osoitti, kuinka paljon tuo nainen merkitsi hänen
-elämässään. Saukonnahkain myyjä söi yksinään eräässä pöydän kulmassa;
-iloisen keskustelun aikana oli hänet kokonaan unhoitettu. Ennen kuin
-toiset olivat vielä ehtineet lopettaa ateriansa, nousi hän pöydästä ja
-meni ulos koirien luokse. Silloin ottivat hänen matkatoverinsakin
-lapasensa ja _parkas'insa_ ja seurasivat häntä.
-
-Useampiin päiviin ei ollut satanut lunta ja siksi liukuivat reet
-kevyesti eteenpäin kovalla Yukon'in tiellä. Odysseus ohjasi ensimäistä
-valjakkoa, Prince ja Axel Gundersonin vaimo olivat toisessa reessä,
-Malemute Kid ja tuo keltatukkainen jättiläinen kolmannessa.
-
-"Tämä on kenties uhkarohkeata keinottelua, Kid", sanoi Axel Gunderson,
-"mutta minä luulen sen kuitenkin onnistuvan. Hän ei ole koskaan ollut
-siellä, mutta hän puhuu hyvin puolestaan ja on sitäpaitsi näyttänyt
-minulle kartan, josta kuulin puhuttavan ollessani vuosia sitten
-Kootenaymaassa. Tahdoin mielelläni saada sinut mukaan, mutta hän vannoi
-luopuvansa koko yrityksestä, jos yrittäisinkään siihen suuntaan
-puuhata. Siinä uusi todistus hänen omituisuudestaan. Mutta kun minä
-palaan takaisin, saat sinä tarkan tiedon asiasta sekä sitäpaitsi paikan
-lähinnä minua ja toisen puolen voitostani. -- Ei, ei!" huudahti hän
-toisen koittaessa keskeyttää häntä, "minä tahdon niin menetellä, mutta
-ennen kuin asia tulee järjestetyksi, tarvitaan kaksi päätä sen
-selvittämiseksi. Jos asia menee, niin kuin sen pitäisi mennä, niin
-miksikä ei tästä voisi koitua uutta Cripple Creek'iä? Kuuletko? Uutta
-Cripple Creek'iä! Maaperä on kvartsia, ymmärrätkö, ei tarvitse huuhtoa!
-Ja jos me menettelemme viisaasti, niin jää kaikki meille -- miljoona
-toisensa perään. Me rakennamme kaupungin -- tuhansittain työmiehiä --
-hyvät vesitiet -- höyrylaivalinjat -- suuri liikennenopeus --
-nopeakulkuisia höyrylaivoja pääväylillä -- kenties voimme ajatella
-myöskin rautatietä -- sahat, myllyt -- sähkövalaistus -- omat pankit --
-kauppayhtiöt -- syndikaatti -- niin! Mutta vaikene nyt asiasta siihen
-saakka, kunnes minä palaan takaisin."
-
-Reet saapuivat pysähdyspaikalle, josta tie kulkee yli Stuart River'in
-suun -- edessä oli loppumaton lumi- ja jäämeri, jonka mahtava pinta
-ulottui aina tuntemattomaan itään saakka. Lumikengät vedettiin esille.
-Axel Gunderson pudisti jäähyväisiksi isäntäinsä käsiä ja läksi
-taivaltamaan kulkueen etunenässä. Hänen suuret lumikenkänsä painuivat
-puoli yardia syvälle pehmeään lumeen ja polkivat sen niin kovaksi,
-etteivät koirat mitenkään voineet kaatua. Hänen vaimonsa asettui
-viimeisen reen taakse ja osoittautui heti sangen harjaantuneeksi
-lumikenkien käyttäjäksi. Iloiset jäähyväishuudahdukset rikkoivat syvän
-hiljaisuuden, koirat haukkuivat, ja saukonnahkojenmyyjä kuritti erästä
-uppiniskaista koiraa pitkällä ruoskallaan.
-
-Tunnin kuluttua näytti kulkue mustalta lyijykynänpiirrolta, joka
-suorana viivana kulkee suurella paperiarkilla.
-
-
-
-
-II.
-
-
-Useiden viikkojen kuluttua edellämainituista tapahtumista istuivat
-Malemute Kid ja Prince pöydän ääressä koittaen ratkaista
-shakkiarvoitusta, joka oli kuvattu eräässä vanhassa aikakauslehdessä.
-Kid oli juuri saapunut tilustensa katsastusmatkalta Bonanzasta ja aikoi
-nyt levähtää ja koota voimia pitempää hirvenmetsästysretkeä varten.
-Myöskin Prince oli ollut melkein koko talven matkoilla, joten hänkin
-toivoi nyt saavansa viettää rauhallisen viikon lämpimässä majassa.
-
-"Siirrä juoksuri väliin ja sano shakki! Ei, se ei kelpaa. Näetkös,
-seuraava siirto..."
-
-"Miksi pitää talonpoika siirtää kaksi askelta eteenpäin? Sen _täytyy_
-mennä syrjään, ja kun sitten juoksuri on tieltä pois..."
-
-"Odotas vähän! Silloinhan syntyy aukko..."
-
-"Ei, se on laskettu. Mene eteenpäin! Silloin kyllä huomaat sen
-auttavan."
-
-Tehtävä oli sangen mielenkiintoinen. Joku kolkutti ovelle, mutta hänen
-täytyi kolkuttaa uudelleen, ennen kuin Malemute Kid huusi: "Sisään!"
-Ovi avautui, ja joku saapui huoneeseen kompastuen kynnykselle. Prince
-katsahti ovelle ja syöksyi samassa pystyyn. Kauhistunut ilme hänen
-kasvoillaan sai Malemute Kidin kääntämään päänsä, ja hänkin vavahti,
-vaikka hän oli elämänsä varrella nähnyt jos jotakin. Tulija horjui
-sokean tavoin heitä kohti. Prince peräytyi seinämälle, jolla hänen
-revolverinsa riippuivat.
-
-"Herra Jumala -- mikä tuo on?" kuiskasi hän Malemute Kidille.
-
-"En tiedä. Luultavasti joku pakkasen ja nälän uhri", vastasi Kid
-peräytyen itse vastakkaiseen suuntaan. "Varo itseäsi! Hän näyttää
-myöskin mielipuolelta", varoitti hän suljettuaan oven ja palattuaan
-takaisin huoneen perälle.
-
-Vieras läheni pöytää. Rasvalampun valo osui hänen kasvoihinsa. Se
-näytti rauhoittavan häntä, ja hän irvisti kamalasti, tahtoen siten
-ilmaista ilonsa. Sitten oikaisi hän vartalonsa, kohautti nahkahousujaan
-ja alkoi laulaa muuatta laulua, jota merimiehet laulelevat vintturia
-vääntäessään:
-
- "Yankee-venhe kiitävi alas virtaa.
- Heipä juu! Hei, heipä juu!
- Tiedätkös ken on venehen kapteeni?
- Heipä juu! Hei, heipä juu!
- Jonathan Jonas Etelä-Ca-ro-li-i-nast'.
- Heipä juu! Hei, hei..."
-
-Hän vaikeni äkkiä ja meni suden tavoin muristen kohti ruokahyllyä.
-Ennen kuin he ehtivät estää häntä, oli hän hampain tarttunut raakaan
-silavapalaseen. Taistelu hänen ja Malemute Kidin välillä koitui sangen
-kiivaaksi, mutta tuon onnettoman voimat katosivat yhtä pian kuin ne
-olivat ilmestyneetkin, ja hän luopui saaliistaan. He taluttivat hänet
-eräälle tuolille, ja aivan näännyksissä vaipui hän pöydänlaitaa vasten.
-Pieni kulaus whiskyä vahvisti häntä sen verran, että hän voi pistää
-lusikan sokeriastiaan, jonka Malemute Kid asetti hänen eteensä. Kun
-hänen suurin nälkänsä oli kadonnut, ojensi Prince hänelle kupillisen
-lihalientä.
-
-Tuon onnettoman silmistä loisti kauhea mielettömyyden tuli hänen
-niellessään kulauksittain lihalientänsä. Hänen kasvonsa olivat melkein
-vahattomat. Muutenkin oli noissa kasvoissa jälellä sangen vähän
-inhimillisiä piirteitä. Pakkanen oli purrut niihin syviä haavoja,
-joissa näkyi paljas, punainen liha. Toiselta puolelta päätä olivat
-hiukset ja osa päänahastakin palaneet. Nahkapuku riippui repaleisena ja
-likaisena hänen kutistuneella vartalollansa. Takin toinen hiha oli pala
-palalta revitty kappaleiksi; tuo onneton oli nälissään syönyt jo
-nahkaakin.
-
-"Kuka -- sinä -- olet?" kysyi Malemute Kid hitaasti ja selvästi.
-
-Mies ei näyttänyt kuulevan hänen puhettaan.
-
-"Mistä sinä tulet?"
-
-"Yankee-venhe kiitävi alas virtaa", rallatteli hän vapisevalla äänellä
-vastaukseksi.
-
-"Epäilemättä on hän matkustanut pitkin virtaa", sanoi Malemute Kid
-tarttuen hänen käsivarteensa, jota hän pudisti lujasti, toivoen siten
-voivansa herättää hänet tajuntaansa.
-
-Mutta tuo onneton tarttui käsivarteensa ja kirkaisi tuskasta. Sitten
-kohosi hän vaivaloisesti pystyyn ja nojautui pöydänreunaan.
-
-"Nainen nauroi minulle -- näin juuri -- viha katseessaan. Ja hän -- ei
--- tahtonut -- tulla."
-
-Hänen äänensä sortui ja hän oli kaatua kumoon, mutta Malemute Kid
-tarttui lujasti hänen ranteeseensa huutaen hänen korvaansa: "Kuka? Kuka
-ei tahtonut tulla?"
-
-"Nainen -- Unga. Hän nauroi ja löi minua -- näin. Ja sitten ..."
-
-"No?"
-
-"Ja sitten? Mitä sitten?"
-
-"Niin, hän makaa niin hiljaa lumessa -- kauan jo maannut. Hän makaa --
-lumessa -- vielä!"
-
-Asuintoverit katsahtivat neuvottomina toisiinsa.
-
-"Kuka makaa lumessa?"
-
-"Hän, Unga. Hän katsahti minua -- katseessaan -- ja sitten..."
-
-"Ja sitten?"
-
-"Sitten otti hän puukon, näin juuri. Ja sitten -- kerran -- kaksi
-kertaa -- hän oli heikko. Minä pääsin eteenpäin niin hitaasti. Mutta
-siellä on paljon kultaa -- paljon, paljon kultaa."
-
-"Missä on Unga?" Malemute Kid luuli hänen makaavan kuolleena
-peninkulman tahi parin päässä hänen majastaan. Hän ravisteli mieletöntä
-kaikin voimin ja kysyi uudelleen: "Missä on Unga? Kuka on Unga?"
-
-"Hän -- on -- lumessa."
-
-"Niin, ja mitä muuta?"
-
-"Niin -- minä tahdoin -- myöskin -- jäädä lumeen. Mutta minun -- oli --
-maksettava -- muuan velka. Oli -- ikävää että -- minulla -- oli --
-maksamatta velka -- maksamatta -- velka. Minulla -- oli..." Sanatulva
-keskeytyi, sillä puhuja pisti käden taskuunsa ja veti esiin
-hirvennahkapussin. "Velka -- maksettavana. Viisi -- puntaa -- kullassa.
-Malemute Kidin -- osuus. Minä..." Väsynyt pää vaipui pöydälle, eikä
-Malemute Kid voinut enää saada miestä tointumaan.
-
-"Hän on Odysseus", sanoi hän rauhallisena ja heitti kultahietapussin
-pöydälle. "Luulen Axel Gundersonin ja hänen puolisonsa joutuneen tuhon
-omaksi. Autahan minua nostamaan hänet sänkyyn. Hän on intiaani, -- hän
-kyllä toipuu, joten saamme vielä kuulla kokonaisuudessaan hänen
-seikkailunsa."
-
-Kun he leikkasivat auki hänen vaatteensa ja vetivät ne pois hänen
-päältänsä, huomasivat he hänen rintansa oikealla puolen kaksi
-puukonpistoa. Haavat jotka näyttivät olevan lyödyt teräväsyrjäisellä
-puukolla, olivat vielä aivan tuoreet.
-
-
-
-
-III.
-
-
-"Tahdon puhua teille tapahtuneista asioista omalla tavallani; mutta te
-joka tapauksessa tulette ymmärtämään puheeni. Tahdon alkaa alusta,
-kertoa ensin itsestäni ja naisesta sekä sitten myöskin miehestä."
-
-Intiaani siirrähti lähemmäksi tulta, aivan kuin olisi hän pelännyt tuon
-jumalten lahjan katoavan. Malemute Kid käänsi ylemmäksi rasvalampun
-sydämen ja käänsi sen siten, että sen valo lankesi kertojan kasvoille.
-Prince ryömi ylös sängystään ja istui lähelle toisia.
-
-"Olen Naas, päällikkö ja päällikön poika, syntynyt auringonnousun
-ja -laskun välisenä aikana pimeällä vedellä isäni _oomiak'issa_. Koko
-yön taistelivat miehet airojen ääressä naisten tyhjentäessä laineitten
-veneeseen räiskyttämää vettä. Suolainen vaahto jäätyi äitini rinnoille,
-ja viimein hiljeni hänen hengityksensä, ja hänen sielunsa seurasi
-myrskyn mukana kauaksi, kauaksi pois. Mutta minä -- minä ulvoin kilpaa
-meren ja myrskyn kanssa ja jäin henkiin. Me asuimme Akatanilla..."
-
-"Missä?" kysyi Malemute Kid.
-
-"Akatanilla, eräällä Aleutein saarista. Akatan on Chignikin, Kardalakin
-ja Unimakin takana. Kuten sanoin, asuimme me Akatanilla, joka on
-keskellä merta maailman ääressä. Me pyydystimme kaloja, hylkeitä ja
-saukkoja, ja meidän majamme sijaitsivat kallioiden lomassa metsänreunan
-ja keltaisen rannan välissä. Meidän lukumäärämme, samoin kuin meidän
-maailmammekin, oli hyvin pieni. Idässä oli vieraita maita, saaria kuten
-Akatankin -- ja me luulimme koko maailman sisältyvän noihin saariin.
-
-"Minä olin erilainen kuin muut heimolaiseni. Rannalla oli joukko
-katkenneita ja vääristyneitä kaaripuita ja vettyneitä lankkuja -- ne
-olivat jätteitä venheestä, jollaista heimoni ei koskaan ollut
-rakentanut. Ja sitä paitsi muistan vielä, että eräällä kohdalla saarta,
-josta on avoin näköala kolmelle suunnalle merelle, kasvoi korkea ja
-suora mänty, joita tavallisesti ei Aleuteilla tapaa. Kerrottiin, että
-kaksi miestä oli saapunut saarelle tuossa venheessä, joka nyt hylkynä
-makasi rannalla. He olivat valkoisia kuten tekin ja heikkoja kuin
-lapset hyljeajan kuluessa loppuun ja miesten palatessa tyhjin käsin
-kotiin. Kaiken tämän olen kuullut vanhoilta ukoilta ja akoilta, jotka
-taas ovat kuulleet sen isiltään ja äideiltään. Vieraat valkoiset miehet
-eivät pitäneet meidän tavoistamme, mutta he vahvistuivat saatuaan kalaa
-ja rasvaa ja pian olivat he väkevämpiä kuin me. He rakensivat kumpikin
-itsellensä oman talon ja ottivat parhaat naisistamme puolisoikseen, ja
-ennen pitkää syntyi heille lapsia. Niin syntyi myöskin hän, josta
-sittemmin tuli isäni isoisä.
-
-"Kuten jo äsken mainitsin, olin minä erilainen kuin muut heimolaiseni,
-sillä suonissani juoksee mereltä saapuneen valkoisen miehen voimakasta
-verta. Kerrotaan meillä olleen omat lakimme ennen valkoisten miesten
-saapumista. Mutta he olivat ylpeitä ja taisteluhaluisia, ja he
-taistelivat miehiämme vastaan, kunnes ei enää ollut hengissä
-ainoatakaan, joka olisi uskaltanut taistella. He tekivät itsensä
-päälliköiksi, poistivat vanhat lakimme ja antoivat meille uudet, joiden
-mukaan mies siitälähtien oli isänsä eikä äitinsä poika, kuten siihen
-saakka oli ollut asianlaita. He määräsivät myöskin, että ensiksi
-syntynyt poika perii isänsä omaisuuden ja että toisten veljien ja
-sisarten pitää parhaansa mukaan auttaa häntä. He antoivat meille
-muitakin lakeja. He opettivat meille uuden tavan pyydystää kaloja ja
-surmata karhuja, joita metsät olivat täynnä, ja samoin opettivat he
-meidät kokoomaan suuria varastoja vaikeita aikoja varten. Kaikki tuo
-oli hyvää.
-
-"Mutta kun he olivat päässeet päälliköiksi, eikä kansassamme ollut enää
-ainoatakaan miestä, joka olisi rohjennut uhmata heitä, alkoivat nuo
-kummalliset valkeat miehet sotia toisiansa vastaan. Ja se, jonka verta
-juoksee minun suonissani, pisti hyljekeihäänsä käsivarren pituudelta
-tuon toisen valkean miehen ruumiiseen. Heidän lapsensa jatkoivat
-taistelua, ja aina minun aikoihini saakka surmasivat he toisiaan. Minä
-olin ainoa suvustani. Toisessa suvussa oli vain yksi tyttö, Unga, joka
-asui äitinsä luona. Isämme, hänen ja minun, eivät eräänä päivänä
-palanneetkaan kalastusmatkalta; mutta nousuvesi kuljetti sittemmin
-heidän ruumiinsa, jotka olivat lujasti takertuneet toisiinsa, kuolleina
-rannalle.
-
-"Ihmiset puhuivat paljon sukujen välisestä taistelusta, ja vanhat
-miehet pudistivat päitänsä ja vakuuttivat taistelun alkavan uudelleen
-minun ja hänen lapsien synnyttyä. Kaikesta tästä lörpöttelivät he
-minulle minun vielä lapsena ollessa, ja lopulta aloin minä pitää Ungaa
-vihollisena, joka antaa elämän lapsille, jotka tulevat taistelemaan
-minun lapsiani vastaan. Ajattelin tätä joka päivä, ja kun kasvoin
-nuorukaiseksi, kyselin toisilta, miksi asiat olivat sillä kannalla. Ja
-he vastasivat: 'Sitä emme me tiedä, mutta niin on joka tapauksessa
-asianlaita ollut esi-isiesikin aikana.' Minä ihmettelin, miksi niiden,
-jotka eivät vielä ole syntyneetkään, täytyy jatkaa niiden taistelua,
-jotka ovat jo kuolleet, enkä voinut huomata tällaista asiaintilaa
-oikeudenmukaiseksi. Mutta ihmiset sanoivat, että niin täytyisi asian
-olla, ja että minä olin vain ymmärtämätön nuorukainen.
-
-"He sanoivat minulle, että minun pitäisi huolehtia siitä, että sukuni
-tulisi vanhemmaksi ja voimakkaammaksi kuin Ungan suku. Se olisikin
-ollut helppo tehtävä, sillä olinhan minä päällikkö, jota ihmiset
-kunnioittivat esi-isieni lakien ja urotöiden sekä omistamieni
-rikkauksien takia. Nuorista tytöistä olisi ken hyvänsä tullut luokseni,
-mutta yksikään heistä ei ollut minun mieleiseni. Vanhat miehet ja
-nuorten tyttöjen äidit kehoittivat minua kiiruhtamaan, sillä
-metsästäjät alkoivat jo tarjoilla Ungan äidille suuria lahjoja hänen
-tyttärestään; ja jos hänen lapsensa syntyisivät ennen minun lapsiani,
-niin koituisi asemani sangen epävarmaksi.
-
-"En kuitenkaan löytänyt ainoatakaan tyttöä, joka olisi miellyttänyt
-minua, ennen kuin eräänä iltana palatessani kotiin kalastusretkeltä.
-Aurinko oli taivaanrannassa loistaen suoraan silmiini, tuuli oli
-navakka ja kajakit lensivät huimasti eteenpäin valkoisilla laineilla.
-Sattumalta kulki Ungan kajaki minun kajakini ohitse, ja hän katsahti
-minuun -- mustat hiukset liehuen kuin öinen pilvi ja posket kosteina
-vaahdon pärskeestä. Kuten äsken sanoin, loisti aurinko suoraan
-silmiini, ja minä olin vain nuorukainen. Mutta kuinka olikaan, samassa
-selveni minulle, että mieleni oli vallannut miehen ja naisen välinen
-vetovoima. Hän katsahti vielä kerran minuun -- niin kuin vain Unga voi
-katsoa -- ja minä tunsin uudelleen mielessäni miehen ja naisen välisen
-vetovoiman. Toiset huutelivat äänekkäästi meidän kiitäessämme heidän
-hitaitten _oomiak'iensa_ ohi ja jättäessämme heidät kauaksi taaksemme.
-Mutta Unga hoiti hyvin airojansa. Sydämeni vavahteli kuin tuulen
-pullistama purje, enkä minä voittanut häntä. Tuuli kasvoi, meri kuohui
-valkoisena, ja kajakimme hyppelivät hylkeitten tavoin auringon
-kultaamilla laineilla."
-
-Naas kumartui tuolissaan samaan asentoon kuin ohjasinairoa hoitaessa --
-näytti aivan kuin olisi hän uudelleen elänyt tuon kilpasoudun. Kaminin
-vieressä oli hän näkevinään Ungan liehuvat hiukset ja hänen keinuvan
-kajakinsa. Myrsky suhisi hänen korvissaan, ja hän tunsi suolaisen ilman
-täyttävän sieramensa.
-
-"Mutta Unga saapui ennen minua rannalle ja juoksi nauraen äitinsä
-majaan. Suuri ajatus heräsi mielessäni sinä yönä -- ajatus, kyllin
-arvokas kaiken Akatanin kansan päällikölle. Kun kuu oli noussut, menin
-minä hänen äitinsä majalle ja katselin Yash-Nooshin tavaroita, jotka
-olivat kootut majan ulkoseinustalle! Yash-Noosh oli kelpo metsästäjä,
-jolla oli mielessä toivo päästä Ungan lapsien isäksi. Toiset nuoret
-miehet olivat aikaisemmin painanneet seinustalle omaisuutensa ja olleet
-pakoitetut ottamaan sen jälleen pois; jokainen nuori mies teki kasansa
-korkeammaksi kuin edellisen oli ollut.
-
-"Ja minä nauroin kuulle ja tähdille ja menin omaan majaani, jonne
-kaikki rikkauteni olivat kootut. Minä kuljin monta kertaa edestakaisin,
-kunnes kasani oli kymmenen kertaa suurempi Yosh-Nooshin kasaa. Siinä
-oli auringonpaisteessa kuivattua ja savustettua kalaa; neljäkymmentä
-karvaisen ja parikymmentä paljaan hylkeen vuotaa, joista jokainen oli
-sidottu kiinni ja täytetty öljyllä; kymmenen karhunnahkaa, jotka karhut
-olin omin käsin tappanut keväällä, sekä myöskin helmiä, peittoja ja
-punakangasta, jotka kaikki olin vaihtanut kauempana idässä asuvalta
-kansalta. Ja minä katsoin Yosh-Nooshin kasaa ja hymyilin. Sillä minä
-olin Akatanin päällikkö, rikkauteni oli suurempi kuin kaikkien nuorten
-miesteni, ja esi-isäni olivat suorittaneet suurtöitä, muodostaneet
-lakeja ja saattaneet nimensä ikuisiksi ajoiksi kansan huulille.
-
-"Aamun tultua meloin uudelleen Ungan äidin majalle. Kasani oli
-koskematon. Naiset hymyilivät ja puhelivat leikillisesti keskenään.
-Minä ihmettelin, sillä eihän koskaan oltu nähty edullisempaa tarjousta.
-Seuraavana yönä kuljetin sinne lisää tavaroita ja vedin joukkoon
-myöskin _oomiak'ini_, joka oli arvokkaampi kuin kaksikymmentä kajakia
-yhteensä. Aamulla oli kaikki korjattu pois.
-
-"Sitten aloin valmistella häitä, ja idässä asuva kansa saapui hääruuan
-ja _potlach'in_, hääjuhlan takia saarellemme. Unga oli neljä
-auringonkierrosta vanhempi minua, ja minä olin vain nuorukainen. Mutta
-minä olin päällikkö ja päällikön poika, joten ikä ei tässä asiassa
-merkinnyt mitään.
-
-"Mutta sitten näkyi kaukana valtamerellä purje, joka myötätuuleen kulki
-kohti saartamme, ja tuli yhäti suuremmaksi ja suuremmaksi. Laivan
-pyykatista virtasi kirkas vesi, ja miehet ponnistelivat pumppujen
-ääressä. Keulassa seisoi komea mies, joka jakeli käskyjä ukkosen
-jyrinää muistuttavalla äänellä. Hänen silmäinsä väri oli
-kalpeansininen, ja hänen päätänsä kantoi mies, joka muistutti
-merileijonaa. Hänen hiuksensa olivat keltaiset kuin etelän syksyinen
-olki tahi hamppuköysi, jota merimiehet punovat.
-
-"Viime vuosina olimme me usein nähneet kaukana valtamerellä vieraita
-aluksia, mutta tämä oli ensimäinen, joka laski Akatanin rantaan. Juhla
-keskeytyi ja naiset ja lapset pakenivat majoihin, mutta me miehet
-jännitimme jousemme ja odottelimme keihäät käsissä. Mutta laivan
-laskettua rantaan eivät vieraat välittäneet mitään meistä, vaan
-ryhtyivät puuhailemaan omissa hommissaan. Kun vesi luoteen
-vaikutuksesta aleni, kaatoivat he kuunarinsa ja korjasivat suuren läven
-sen pohjassa. Silloin uskalsivat naiset tulla jälleen esille, ja juhla
-jatkui.
-
-"Veden noustua ankkuroivat merimiehet aluksensa syvälle vedelle ja
-saapuivat sitten luoksemme. He toivat mukanaan lahjoja ja käyttäytyivät
-meitä kohtaan ystävällisesti, joten oli luonnollista, että minä kutsuin
-heidät juhlaan ja tarjosin heille ystävyyslahjoja, joita olin antanut
-toisillekin vieraille, sillä olihan hääpäiväni, ja olinhan minä
-Akatanin päällikkö. Mies, jolla oli päässään leijonanharja, saapui
-myöskin, ja hän oli niin suuri ja väkevä, että maa näytti vapisevan
-hänen jalkojensa alla. Hän katseli lakkaamatta Ungaa ja piti
-käsivarsiaan ristissä rinnallaan. Hän viipyi siihen saakka, kunnes
-aurinko katosi ja tähdet ilmestyivät taivaalle. Sitten palasi hän
-laivaansa. Minä tartuin Ungan käteen ja ohjasin hänet majaani. Naiset
-nauroivat ja laskivat leikkiä, kuten on tapana sellaisissa
-tilaisuuksissa. Mutta me emme välittäneet siitä. Sitten jättivät he
-meidät yksikseen ja menivät majoihinsa.
-
-"Viime hälinän tauottua palasi merenkulkijain päällikkö takaisin.
-Hänellä oli mukanaan joukko mustia pulloja ja me joimme niiden
-sisällyksen ja tulimme iloisiksi. Te ymmärrätte -- minä olin vain
-nuorukainen, ja olin koko ikäni elänyt maailmanääressä. Vereni tuntui
-tulelta ja sydämeni löi keveästi kuin illan aalto. Unga istui nurkassa
-makuuvuodilla ja näytti pelkäävän. Leijonanharjainen katsoi häneen
-pitkään ja terävästi. Sitten saapuivat hänen miehensä, tuoden mukanaan
-rikkauksia niin suuria, ettei sellaisia koskaan ennen ole ollut
-Akatanilla. Niiden joukossa oli sekä suuria että pieniä ampuma-aseita;
-ruutia, luoteja ja nallihattuja: kirkkaita kirveitä ja teräspuukkoja;
-taiteellisia pikkuesineitä ja tavaroita, joiden vertaisia en koskaan
-ennen ollut nähnyt. Kun hän merkkien avulla selitti minulle, että
-kaikki tuo oli minun omaisuuttani, luulin minä häntä mahtavaksi
-mieheksi, joka voi olla noin antelias, mutta sitten selitti hän
-myöskin, että Ungan pitäisi seurata häntä hänen laivaansa.
-Ymmärrättekö? Että Ungan pitäisi seurata häntä hänen alukseensa! Isäini
-veri kuohahti kiivaasti suonissani, ja minä valmistauduin lävistämään
-hänet keihäälläni. Mutta noiden mustien pullojen sisällys oli vienyt
-voiman käsivarsistani; hän tarttui niskaani ja löi päätäni seinään.
-Minä tulin heikoksi kuin vastasyntynyt lapsi, ja jalkani horjuivat
-allani. Unga kirkui, mutta vieras laahasi hänet siitä huolimatta
-ovelle. Sitten nosti hän Ungan vahvoille käsivarsilleen, ja kun Unga
-repi hänen keltaisia hiuksiaan, nauroi hän vain. Minä konttasin
-rannalle ja kutsuin kansaani, mutta he olivat suunniltaan pelosta.
-Ainoastaan Yosh-Noosh osottautui mieheksi, mutta he löivät häntä
-airolla ja hän jäi liikkumattomana makaamaan rantahiedalle. Sitten
-nostivat he laulellen purjeen mastoon, ja alus kulki matkoihinsa tuulen
-mukana.
-
-"Ihmiset sanoivat, että näin oli paras -- sillä nyt ei enää tapahtuisi
-veritöitä Akatanilla. Minä en sanonut mitään; mutta minä odotin
-seuraavaa täysikuuta, jolloin täytin kajakini kalalla ja öljyllä ja
-läksin itäänpäin. Näin paljon saaria ja paljon kansoja, ja minä, joka
-olin asunut maanääressä, huomasin nyt, että maailma oli hyvin suuri.
-Minä puhuin merkkikielellä. Mutta kukaan ei ollut nähnyt etsimääni
-kuunaria tahi miestä, jolla oli leijonanharja, ja he osottivat aina
-itään. Minä makasin omituisissa paikoissa, söin outoja ruokia ja näin
-kummallisia kasvoja. Monet nauroivat ja luulivat minua mielettömäksi.
-Mutta väliin käänsivät vanhat miehet kasvoni valoon ja siunasivat
-minua. Ja nuorten naisten silmät säkenöivät, kuin minä kerroin heille
-vieraasta aluksesta, meren miehistä ja Ungasta.
-
-"Siten saavuin minä viimein vaikeita myrskyjä koettuani Alaskaan.
-Siellä oli kaksi kuunaria, mutta kumpikaan niistä ei ollut etsimäni.
-Siksi jatkoin minä matkaani itäänpäin, ja maailma tuli yhä suuremmaksi.
-Knamokin saarella en nähnyt jälkiäkään laivasta, enkä myöskään
-Kadiakilla tahi Atognakilla. Siten saavuin eräänä päivänä vuorimaahan,
-jossa miehet tekivät suurta reikää vuoreen. Rannalla oli kuunari, ei
-kuitenkaan etsimäni, ja miehet lastasivat siihen vuoresta ottamiaan
-kiviä. Se tuntui minusta lapselliselta, sillä koko maailmahan on täynnä
-vuoria; mutta he antoivat minulle ruokaa ja asettivat minut työhön. Kun
-kuunari oli painunut syvälle veteen, antoi kapteeni minulle rahaa ja
-sanoi, että nyt voisin lähteä. Mutta minä kysyin, minne suunnalle hänen
-laivansa lähtisi, ja hän osoitti etelään. Minä sanoin seuraavani häntä,
-ja hän nauroi ensin, mutta koska hänen väestään oli osa sairaana, otti
-hän minut laivaansa. Minä opin puhumaan heidän kieltänsä, reivaamaan
-purjeita äkillisissä tuulenpuuskissa ja hoitamaan ruoria. Kaiken tuon
-oppiminen ei ollutkaan minulle vaikeata, sillä isäini veri oli
-samanluontoista kuin se, joka virtasi merimiesten suonissa.
-
-"Luulin olevan helppo löytää hänet, jos vain pääsisin hänen oman
-kansansa keskuuteen; ja kun me eräänä päivänä saimme maan näkyviimme ja
-laskimme satamaan, odotin minä näkeväni siellä yhtä monta kuunaria kuin
-kädessäni on sormia. Mutta siellä olikin aluksia vier'vieressä
-peninkulman pituudelta, aivan kuin pikkukaloja kajakin pohjalla. Kun
-minä kuljin laivasta laivaan ja kyselin jokaiselta miestä, joka oli
-kuin merileijona, nauroivat he minulle ja vastailivat kysymyksiini eri
-kielillä. Minä ymmärsin silloin, että nuo alukset olivat saapuneet
-sinne maailman kaukaisimmista maista.
-
-"Minä menin kaupunkiin katsellakseni joka miehen kasvoja, mutta heitä
-oli kuin kaloja hietamatalikoilla, enkä minä voinut laskea heidän
-lukumääräänsä. Jyrinä humisi korvissani, kunnes en lopulta kuullut
-mitään, ja päässäni surisi yhtämittaisesti kaikki ympärilläni näkemäni
-ja kuulemani. Minä kuljin yhäti eteenpäin ja eteenpäin, läpi maitten,
-joissa aurinko hehkuvasti heloitti ja vilja nuokkui raskaana
-suunnattomilla pelloilla ja joissa lukemattomat suuret kaupungit olivat
-täynnä miehiä, jotka olivat kuin naiset, vääriä sanoja huulillaan ja
-sydämet mustina kullanhimosta. Ja kaiken tuon tapahtuessa kalastelivat
-ja metsästelivät heimolaiseni Akatanilla ja olivat onnellisia
-uskossaan, että maailma on hyvin pieni.
-
-"Mutta Ungan silmistä kalastusmatkalta palatessaan välähtänyt katse oli
-lakkaamatta mielessäni ja minä tiesin aikoinaan löytäväni hänet. Näin
-hänen vaeltavan hiljaisella tiellä illan pimetessä tahi myöskin
-houkuttelevan minua yli viljamaitten, jotka olivat märkiä aamukasteesta
--- ja hänen katseessaan oli lupaus, jonka vain hän voi antaa.
-
-"Sitten vaelsin minä läpi tuhansien kaupunkien. Jotkut ihmiset olivat
-minulle ystävällisiä ja ruokkivat minua, toiset nauroivat ja toiset
-taas kiroilivat. Mutta minä pidin kieleni kurissa, kuljin outoja teitä
-ja näin ihmeellisiä asioita. Väliin työskentelin minä -- minä, joka
-olin päällikkö ja päällikön poika -- minä työskentelin toisten hyväksi,
-miesten hyväksi, jotka puhuivat karkeasti ja olivat rautaakin kovempia
-ja jotka löivät kultaa lähimäistensä hiestä ja suruista. En kuullut
-mitään hakemastani miehestä, ennen kuin palasin takasin merelle. Mutta
-se tapahtui toisessa satamassa ja toisessa maassa, joka oli kauempana
-pohjoisessa. Siellä kuulin minä kerrottavan tuosta keltatukkaisesta
-jättiläisestä ja sain myöskin tietää, että hän oli hylkeenpyytäjä, joka
-silloin oli parhaillaan kaukana valtamerellä.
-
-"Silloin pestauduin minä eräitten laiskojen Siwashien seurassa
-muutamaan hyljekuunariin ja seurasin hänen jäljetöntä tietänsä
-Pohjolaan, jossa metsästys oli parhaillaan käynnissä. Me olimme merellä
-useita pitkiä kuukausia ja kuulimme puhuttavan paljon hänen hurjista
-teoistaan. Mutta kertaakaan emme me tavanneet hänen alustaan. Me
-kuljimme kauemmaksi pohjoiseen, aina Pribyloffin saarille, tapoimme
-rannikoilla joukottain hylkeitä ja kuljetimme niiden lämpimät ruumiit
-alukseemme, kunnes rasva ja veri valui virtanaan pyykateistamme, eikä
-kukaan voinut pysyä kannella. Sitten meitä rupesi ajamaan muuan
-höyrylaiva, joka ampui meitä suurilla pyssyillä. Mutta me nostimme
-mastoihin kaikki purjeet, jolloin laineet vyöryivät yli kannen ja
-huuhtelivat sen puhtaaksi, ja sitten syntyi sumua ja me pääsimme
-pakoon.
-
-"Sitten kuulimme kerrottavan, että meidän paetessamme höyrylaivaa
-saapui tuo keltatukkainen jättiläinen Pribyloffin saarille ja meni
-suoraan kauppa-asemalle, ja toisten hänen miehistään sitoessa
-köysiin yhtiön palvelijoita, lastasivat toiset hänen alukseensa
-suolaushuoneesta kymmenentuhatta tuoretta hylkeennahkaa. Minä sanoin
-kuulleeni niin kerrottavan ja minä uskon sen olleen totta. Sillä
-matkustaessani pitkin rantaa koskaan kohtaamatta häntä kuulin minä
-kaikkialla kerrottavan hänen häikäilemättömyydestään ja rohkeudestaan.
-Niiden kolmen maan, jotka ovat tuon pohjoisen meren ympärillä,
-sanottiin lähettäneen merelle erityisiä hyvin varustettuja aluksia,
-joille oli annettu tehtäväksi napata hänet kiinni. Kuulin myöskin
-kerrottavan Ungasta; kapteenit ylistivät häntä ja sanoivat hänen aina
-olevan tuon kultatukkaisen jättiläisen seurassa. Hän oli oppinut
-valkoisten tavat, sanoivat he, ja oli onnellinen. Mutta minä tiesin sen
-asian paremmin -- tiesin hänen ikävöivän takaisin oman kansansa
-keskuuteen Akatanin keltaiselle rannikolle.
-
-"Pitkän ajan kuluttua palasin takaisin satamaan, jonne olin saapunut
-laivassa, jossa sain ensi opetukseni merimiesalalla, ja siellä sain
-kuulla hänen menneen suuren valtameren ylitse pyydystämään hylkeitä
-itäpuolella lämmintä maata, joka on etelään venäläisestä merestä. Minä,
-joka olin nyt tullut merimieheksi, pestauduin hänen rotuunsa kuuluvien
-miesten seurassa erääseen hylkeenpyytäjälaivaan ja seurasin häntä
-hylkeenpyyntiretkelle. Tuon uuden maan lähistössä ei ollut hyvinkään
-paljon laivoja. Mutta me seurasimme aivan hyljeparvien perässä ja
-ajoimme niitä pohjoiseen. Kun hylkeet menivät Venäjän rajan toiselle
-puolelle, alkoivat miehet peljätä ja napista. He eivät enää tahtoneet
-työskennellä, josta syystä kapteeni käänsi laivan takaisin samalle
-suunnalle, josta olimme saapuneet. Mutta minä tiesin, ettei
-keltatukkainen merenkulkija peljännyt ja että hän seuraisi hylkeitä
-aina venäläisille saarille, jonne saakka vain sangen harvat uskalsivat
-lähteä. Siksi otin minä, tähystäjän nukkuessa etukannella, erään
-hyljeveneistä ja kuljin aivan yksinäni lämpimään, pitkään maahan.
-Sitten matkustin etelään tapaamaan Yeddo-lahden miehiä, jotka olivat
-hurjia ja uhkarohkeita. Ja Yoshiwaran tytöt olivat pieniä, sileitä kuin
-teräs ja somia nähdä. Mutta minä en voinut viipyä, sillä minä tiesin
-Ungan liikuskelevan keinuvalla laivankannella tuolla kauempana
-pohjoisessa hylkeitten kokoontumispaikoilla.
-
-"Yeddo-lahden miehet kuuluivat maailman kaukaisimmissa kolkissa asuviin
-kansoihin, eikä heillä ollut kotia eikä jumalia; he purjehtivat Japanin
-lipun suojassa. Heidän seurassaan menin minä Kuparisaarten rikkaille
-rannoille, jossa vuotakasamme kasvoivat ja kasvoivat. Tuolla
-hiljaisella merellä emme tavanneet ainoatakaan alusta, ennen kuin
-poislähtiessämme. Silloin haihdutti eräänä päivänä sakea tuuli
-sumuvaipan, ja aivan editsemme kulki kuunari, jonka takana näkyi
-venäläisen sotalaivan mustia tykinkitoja. Me pakenimme kiiruimmiten,
-mutta kuunari kulki eteenpäin kolme jalkaa meidän kulkiessamme kaksi.
-Ja kannella seisoi tuo mies, joka oli kuin merileijona. Hän hymyili
-ylenkatseellisesti ja nostatti mastoon kaikki purjeet, jolloin laiva
-kynti aaltoja laita veden alla. Myöskin Unga oli siellä -- näin hänet
-heti -- mutta kun tykit alkoivat puhua, lähetti hän hänet kannen alle.
-Kuten jo sanoin, kulkivat he kolme jalkaa, kun me kuliimme kaksi.
-Huomasimme heidän aikovan kulkea ohitsemme ja jättää meidät pulaan.
-Venäläiset ampuivat poikki mastomme, ja purjeemme jäivät haavoittuneen
-merilinnun tavoin lepattamaan tuulessa. Mutta merileijonan kaltainen
-mies katosi taivaanrantaan -- Unga mukanaan.
-
-"Mitä me voimme tehdä? Tuoreet vuodat olivat kyllin sitovia todisteita.
-He kuljettivat aluksen läheisimpään satamaansa ja sitten erääseen
-autioon maahan, jossa saimme työskennellä suolakaivoksissa. Useat
-meistä kuolivat, mutta toiset eivät kuolleet." Naas veti pois huovan
-olkapäiltään ja paljasti selässään näkyvät, solmuruoskalla iskettyjen
-kauheitten haavojen arvet. Prince työnsi nopeasti huovan paikoilleen,
-sillä näky oli liian kauhea.
-
-"Elettävänämme oli surullinen aika. Väliin koittivat jotkut paeta
-etelään, mutta he menehtyivät matkalla. Siksi läksimmekin me
-pohjoiseen, kun me teimme eräänä yönä kapinan ja anastimme
-vartiosotilaiden ampuma-aseet. Tuo laaja maa oli täynnä rämeikköjä ja
-suuria metsiä. Tuli pakkasia ja lunta maahan, eikä kukaan meistä
-tiennyt tietä. Kuukausittain vaeltelimme noissa loputtomissa
-metsissä -- en muista tuosta ajasta paljoa, sillä olimme nälkään
-nääntymäisillämme ja laskeuduimme usein lumihangelle kuolemaan. Mutta
-viimein saavuimme me kylmän meren rannalle. Silloin oli meistä jälellä
-vain kolme miestä. Eräs näistä oli lähtenyt Yeddosta kapteenina ja hän
-tiesi noiden suurten maitten aseman ja tunsi paikat, joissa voi jään
-ylitse kulkea maasta toiseen. Kuljimme taas eteenpäin -- en muista enää
-tarkoin -- kesti niin kauan -- kunnes jälellä oli vain hän ja minä.
-Sattumalta kohtasimme viisi tuon maan asukasta, ja heillä oli koiria ja
-nahkoja, mutta me olimme peräti köyhät. Me taistelimme lumihangessa,
-kunnes nuo viisi olivat kuolleet ja kapteeni oli kuollut, ja silloin
-olivat koirat ja nahat minun. Kuljin ajojäällä, ja länsituuli heitti
-minut rannikolle. Sitten seurasi Golovinlahti, Pastilik ja pappi.
-Senjälkeen taas etelään, etelään, lämpöiseen auringonpaistemaahan,
-jossa jo aikaisemminkin olin vaeltanut.
-
-"Mutta meressä ei ollut enää saalista, sillä hylkeet alkoivat loppua.
-Niinpä lähdin pois valtamereltä, joka ei ole koskaan levossa, ja menin
-sisämaahan, jossa puut, talot ja vuoret aina pysyvät paikoillaan.
-Matkustin kauan ja opin paljon, myöskin lukemaan kirjoja ja
-kirjoittamaan. Oli hyvä, että nuo taidot opin, sillä arvelin myöskin
-Ungan osaavan lukea ja kirjoittaa, ja kun aika on käsissä -- niin, te
-ymmärrätte, kun aika on käsissä.
-
-"Siten ajelehdin minä eteenpäin kuten pieni kalastajavenhe, jossa purje
-voidaan nostaa, mutta jota ei voi ohjata. Mutta minun silmäni ja
-korvani olivat aina valppaina, ja minä seurustelin miesten kanssa,
-jotka olivat paljon matkustelleet, sillä arvelin heidän nähneen
-keltatukkaisen jättiläisen ja Ungan. Viimein tapasin miehen, joka oli
-saapunut vuorilta ja jolla oli mukanaan suuria kultaliuskoja sisältävä
-kivi. _Hän_ oli kuullut puhuttavan heistä, _hän_ oli kohdannut heidät,
-_hän_ tunsi heidät! He olivat rikkaita, sanoi hän, ja he asuivat
-maassa, jossa löydettiin kultaa hiedan seasta.
-
-"Se oli autio, kaukana sijaitseva maa. Mutta pitkän ajan kuluttua
-pääsin minä leiriin, joka oli kätkeytynyt vuorien joukkoon. Siellä,
-kaukana auringonvalosta, työskentelivät ihmiset öin ja päivin. Vielä ei
-aika ollut käsissä. Minä kuuntelin ihmisten juttelua. Hän oli
-matkustanut pois -- _he_ olivat matkustaneet pois -- Englantiin,
-sanottiin, puhumaan ihmisille, joilla oli paljon rahoja, että he
-yhdistyisivät ja muodostaisivat yhtiöitä. Minä näin talon, jossa he
-asuivat; se muistutti palatsia, jollaisia näkee vanhassa maailmassa.
-Eräänä yönä ryömin minä sisään akkunasta nähdäkseni, kuinka hän
-kohtelisi Ungaa. Kuljin huoneesta huoneeseen ja arvelin, ettei
-kuninkailla ja kuningattarilla voinut olla parempaa. Kaikki sanoivat
-hänen kohtelevan häntä kuin kuningatarta ja pitävän hänestä paljon.
-Useat halusivat tietää, mihin kansaan Unga oikeastaan kuului, mutta
-kukaan ei sitä tiennyt. Niin, hän oli kuningatar, mutta minä olin
-päällikkö ja päällikön poika, ja minä olin maksanut hänestä ennen
-kuulumattoman määrän nahkoja, venheitä ja helmiä.
-
-"Mutta miksi niin paljon sanoja? Minä olin merimies ja tunsin
-laivatiet merellä. Seurasin heitä Englantiin ja sitten muihin maihin.
-Väliin kuulin ihmisten puhuvan heistä ja väliin taas luin heistä
-sanomalehdistä. Mutta kertaakaan en tavannut heitä, sillä he olivat
-rikkaita ja matkustivat nopeasti, kun taas minä olin köyhä mies. Mutta
-sitten kohtasi heitä onnettomuus, ja heidän rikkautensa haihtuivat
-savupilvien tavoin. Sanomalehdet kertoivat siihen aikaan paljon heistä.
-Mutta sitten ei heistä kuulunut mitään, ja minä tiesin heidän palanneen
-takaisin siihen maahan, jossa he voivat kaivaa kultaa maasta.
-
-"Köyhiksi tultuaan katosivat he muun maailman yhteydestä. Ja niin
-vaeltelin minä leiristä leiriin, aina Kootenay-maahan, ja sieltä löysin
-minä heidän kylmettyneet jälkensä. He olivat tulleet ja menneet, toiset
-sanoivat yhtäälle ja toiset taas toisaalle, mutta useimmat vakuuttivat
-heidän lähteneen Yukonin maahan. Kuljin sinne ja tänne, paikasta
-toiseen, leiristä leiriin, ja aloin jo väsyä maailmaan, joka oli niin
-suuri. Kootenayssa kohtasin miehen, erään alkuasukkaan Luoteismaasta,
-joka läksi vaivaloiselle matkalle kanssani. Nälänhädän tultua huomasi
-hän hetkensä lähestyvän, antoi minulle kartan ja vannoi jumalainsa
-kautta kartassa mainitussa paikassa löytyvän paljon kultaa.
-
-"Jonkun ajan kuluttua alkoi koko maailma vaeltaa Pohjolaan. Minä olin
-köyhä mies; palkkauduin koiranajajaksi. Lopun tiedätte. Kohtasin heidät
-Dawsonissa. Unga ei enää tuntenut minua, sillä olinhan ollut vain
-nuorukainen, kun hän viimeksi näki minut, ja sitäpaitsi oli hänen
-elämänsä ollut niin vaiherikas, ettei hänellä ollut aikaa ajatella
-nuorukaista, joka oli maksanut hänestä niin suuren hinnan.
-
-"Ja sitten? Te ostitte minut vapaaksi palvelusitoumuksestani. Minä
-palasin takaisin Dawsoniin asioita järjestämään. Olin odottanut niin
-kauan, että alkoi jo olla kiire. Päätin toimia omalla tavallani.
-Tarkastelin kulunutta elämääni, muistelin kokemuksiani ja kärsimyksiäni
-ja ajattelin pakkasta ja nälkää loputtomissa metsissä venäläisen meren
-lähellä. Te tiedätte, että minä opastin itään -- hänet ja Ungan --
-itään, jonne moni oli mennyt, mutta josta vain harvat olivat palanneet.
-Minä ohjasin heidät seuduille, jossa lukemattomien miesten luut ja
-kiroukset makaavat sen kullan joukossa, jota he etsivät.
-
-"Tie oli pitkä ja polku raivaamaton. Koiramme tarvitsivat paljon
-ruokaa, mutta rekiimme ei mahtunut niin suurta varastoa kuin
-tarvitsimme kevään kuluessa. Meidän täytyi palata takaisin ennen joen
-jäistä vapautumista. Kätkimme ruokavaroja sinne tänne matkan varrelle,
-jotta reet keventyisivät, emmekä tarvitsisi paluumatkalla peljätä
-nälänhätää. Mc Questionissa tapasimme kolme miestä, ja heidän majansa
-lähistöön rakensimme me varastomajan. Samaten teimme Mayossa, jonne
-kaksitoista etelästä vuorten yli saapunutta Pellys-intiaania oli
-pystyttänyt metsästysleirinsä. Senjälkeen emme itäänpäin matkatessamme
-tavanneet enää ketään -- emme tavanneet mitään muuta kuin nukkuvan
-joen, liikkumattoman metsän ja Pohjolan suuren hiljaisuuden. Kuten jo
-äsken sanoin, tie oli pitkä ja polku raivaamaton. Väliin emme, vaikka
-ponnistelimme päivän läpeensä, voineet päivässä kulkea enempää kuin
-kahdeksan tahi kymmenen peninkulmaa. Öisin nukuimme kuin kuolleet. Ja
-koskaan, ei kertaakaan juohtunut heidän mieleensä, että minä olin Naas,
-Akatanin päällikkö, vääryyden kostaja.
-
-"Laadimme vielä yhden pienemmän varastomajan. Seuraavana yönä palasin
-raivaamaamme tietä takasin ja hävitin varaston, hajoittaen sen
-ylt'ympäriinsä, aivan kuin olisivat varasteluhaluiset ahmat tuon
-ilkityön tehneet. Sitten ajoin reen, jota ohjasin, erääseen
-virtapaikkaan, jossa jää oli heikkoa. Sinne jäivät sekä koirat että
-reki. Hän ja Unga luulivat tapausta onnettomaksi sattumaksi eikä
-miksikään muuksi. Tuossa reessä oli paljon ruokaa ja hukkuneet koirat
-olivat olleet matkueen voimakkaimmat. Mutta hän nauroi, sillä hän uhkui
-voimaa ja elämää. Jälellä oleville koirille antoi hän senjälkeen niin
-vähän ruokaa, että niistä täytyi yksi toisensa jälkeen irroittaa
-valjakosta ja jättää toisten syötäväksi. Sitä helpompi on paluumatka,
-jolloin saamme kulkea varastolta toiselle ja syödä kylliksemme, sillä
-koiratkaan eivät enää silloin ole ruoka-annoksiamme vähentämässä. Niin
-todellakin tapahtui, sillä ruokavarastomme pieneni pienenemistään ja
-viimeinen koiramme kuoli samana iltana, jolloin saavutimme matkamme
-määrän, paikan, jossa makasivat kulta ja miesten luut sekä kiroukset.
-
-"Päästäksemme tuohon paikkaan suuren vuoren sisustassa -- kartta ei
-valehdellut -- täytyi meidän hakata kallioseinämiä peittävään jäähän
-porrasaskelmia. Etsimme toiselta puolen laaksoa, mutta sellaista ei
-näkynyt. Suuria lumihankia oli kaikkialla, ja siellä täällä kohottivat
-mahtavat vuoret valkoisia huippujaan kohti kimaltelevia tähtiä. Ja
-keskellä tuota omituista tasankoa, jonka piti olla laakso,
-syöksyi lumi maan sisuksiin. Jollemme olisi olleet merimiehiä, olisi
-tuo näky huimannut meitä. Mutta huolettomina seisoimme me nyt
-kallionkaistaleella etsien katseillamme sopivaa laskeutumispaikkaa.
-Eräässä kohdassa oli kallioseinämä hieman loivempi kuin muualla,
-muistuttaen laivankantta myrskyssä. 'Siinä on helvetin portti', sanoi
-hän. 'Menkäämme alas.' Ja niin teimmekin.
-
-"Tasangon pohjassa oli ylhäältä heitetyistä puista rakennettu maja.
-Kullanetsijät olivat kuolleet majassa yksi toisensa jälkeen, ja
-tuohipalasista, joita näkyi siellä täällä, luimme me heidän viime
-sanansa ja kirouksensa. Muuan oli kuollut keripukkiin, toiselta oli
-toveri varastanut ruokavaraston ja ruudin ja paennut tiehensä; kolmatta
-oli harmaakarhu pahoin haavoittanut; neljäs oli kuollut nälkään, ja
-niin edespäin. Kultaa eivät he olleet jättäneet, vaan olivat kuolleet
-sen viereen, kukin omalla tavallaan. Ja tuota hyödytöntä kultaa, jota
-he olivat koonneet, oli majan lattia aivan täynnä.
-
-"Mutta hänen sielunsa oli voimakas ja päänsä selvä -- miehen, jota niin
-kauan olin ajanut takaa. 'Meillä ei ole lainkaan ruokaa', sanoi hän,
-'josta syystä me vain tarkastamme kullan ja otamme selvän, mistä sitä
-saa ja kuinka paljon sitä on saatavissa. Sitten poistumme me nopeasti
-täältä, ettei kulta häikäisisi silmiämme ja huumaisi järkeämme.
-Myöhemmin voimme paremmin varustettuina palata takaisin ja ottaa kaikki
-omaksemme.' Ja me tarkastelimme suurta kultasuonta, joka kulki pitkin
-kaivoksen kiviseinämää. Mittasimme sen ja tutkimme sen suunnan, otimme
-näytteitä ja merkitsimme puihin merkkimme, että maa kuului meille.
-Polviemme vapistessa ja sydämiemme takoessa kiivaasti, kapusimme
-viimeisen kerran ylös mahtavaa kallioseinämää ja läksimme
-paluumatkalle.
-
-"Meidän täytyi taluttaa Ungaa välissämme, ja me kaaduimme usein, mutta
-viimein saavuimme me ensimäiselle varastollemme. Mutta siellä ei
-ollutkaan elintarpeita! Olin suorittanut tehtäväni hyvin, sillä hän
-otaksui todellakin, että ahmat olivat tuon hävityksen aiheuttaneet.
-Mutta Unga säilytti malttinsa; hän hymyili ja laski kätensä
-raivostuneen miehensä käsivarrelle. 'Levätkäämme nuotion ääressä aamuun
-saakka', sanoi hän, 'ja tyydyttäkäämme pahinta nälkäämme
-mokkasiineillamme.'
-
-"Ja niin revimme mokkasiiniemme päälliset kaistaleiksi ja keitimme
-sitten noita kaistaleita puolen yötä, että voisimme niitä pureskella
-ja nieleskellä. Aamulla keskustelimme asemasta. Seuraavalle
-varastopaikalle oli viisi päivämatkaa, emmekä me nykyisissä voimissamme
-voisi ravinnotta niin kauan elää. Täytyi keksiä joku keino.
-
-"Me lähdemme eteenpäin ja koitamme metsästää matkalla", sanoi hän.
-
-"Niin", vastasin minä, "lähdemme eteenpäin ja metsästämme matkalla."
-
-"Ja hän määräsi, että Ungan pitää voimiaan säästääkseen, jäädä nuotion
-ääreen. Me molemmat lähdimme -- hän etsimään hirveä ja minä
-ruokavarastoa, jonka varsinaista varastoa hävittäessäni olin kätkenyt
-itseäni varten syrjään. Mutta minä nautin ruokaa vain hituisen,
-etteivät voimani ilmaisisi minun syöneen. Yöllä takaisin leiriin
-palatessaan kaatuili hän lukemattomia kertoja. Ja minä teeskentelin
-olevani heikko; kompastuin lumikenkiini, aivan kuin olisi jokainen
-askel ollut viimeiseni. Ja jälleen lisäsimme me voimiamme
-mokkasiineilla.
-
-"Hän oli suuri mies. Hänen sielunsa pysyi hänen ruumiissaan viime
-hetkeen saakka; kertaakaan ei hänen huuliltaan päässyt valitushuuto
-muutoin kuin Ungan takia. Toisena päivänä kuljin minä aivan hänen
-kintereillään; en halunnut jättää näkemättä hänen loppuaan. Hän
-laskeutui usein levähtämään. Yöllä oli hän kuolla, mutta aamulla
-kiroili hän käheällä äänellä ja läksi jälleen etsimään ammuttavaa. Nyt
-horjui hän kuin juopunut, ja usein luulin hänen heittävän henkensä.
-Mutta hänen voimansa olivat jättiläismäiset ja sielunsa rautaakin
-voimakkaampi, sillä hän pysyi pystyssä tuon vaivaloisen päivän. Hän
-ampui kaksi riekkoa, mutta ei halunnut syödä niitä. Hän ei tarvinnut
-tulta. Ne olisivat aiheuttaneet hänen pelastuksensa, mutta hän ajatteli
-vain Ungaa ja palasi entistä tietä leiriä kohti. Nyt ei hän enää voinut
-kävellä, vaan ryömi nelinkontin lumihangessa. Minä menin hänen
-viereensä ja näin kuoleman hänen silmissään. Silloin vielä olisi hän
-voinut pelastua, jos olisi syönyt. Hän heitti pois pyssynsä ja kantoi
-lintuja koiran tavoin suussaan. Minä kuljin hänen vieressään. Hän
-katseli minua levätessään ja ihmetteli voimiani, huomasin sen selvästi,
-vaikka hän ei puhunut mitään; kun hänen huulensa liikkuivat, ei niiltä
-kohonnut ainoatakaan ääntä. Kuten jo sanoin -- hän oli suuri mies, ja
-minun sydämeni oli taipuisa lempeyteen. Mutta minä ajattelin mennyttä
-elämääni ja muistelin pakkasta ja nälänhätää loputtomissa metsissä
-venäläisen meren varrella. Ja sitäpaitsi oli Unga minun; olin maksanut
-hänestä ennen kuulumattoman määrän nahkoja, venheitä ja helmiä.
-
-"Siten pääsimme me valkoisen metsän lävitse. Hiljaisuus painoi meitä
-raskaana kuin merisumu. Muinaisajan kummituskuvat täyttivät ilman
-ympärillämme. Näin Akatanin keltaiset rannat, kajakien kilpasoudun
-kalastusmatkalta kotia palatessa ja talot kallioiden lomassa. Näin
-miehet, jotka olivat kohonneet päälliköiksemme ja lainlaatijoiksemme,
-miehet, joiden veri virtasi suonissani ja joiden verta olin jalostanut
-viettäessäni häitäni Ungan kanssa. Ja Yosh-Noosh kulki vieressäni,
-kosteata hietaa hiuksissaan ja kädessään murtunut sotakeihäs. Silloin
-huomasin ajan olevan käsissä ja luin lupauksen Ungan silmissä...
-
-"Kuten jo sanoin -- siten pääsimme me metsän lävitse, ja aloimme tuntea
-savunhajua sieramissamme. Silloin kumarruin minä hänen ylitsensä ja
-tempasin riekot hänen suustaan. Hän kääntyi kyljelleen lepäämään, hänen
-silmänsä ihmettelivät, ja hänen oikea kätensä hapuili vyössä riippuvaa
-puukkoa. Mutta minä riistin sen häneltä ja nauroin vasten hänen
-kasvojaan. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt tarkoitustani. Silloin olin
-minä juovinani mustista pulloista ja kasaavinani lumelle joukon
-tavaroita. Esitin hänelle merkeillä ja liikkeillä kaikki, mikä oli
-tapahtunut hääiltanani. En puhunut sanaakaan, mutta siitä huolimatta
-ymmärsi hän nyt tarkoitukseni. Hän ei kuitenkaan peljännyt. Hänen
-kasvoillaan oli kylmä viha ja huulillaan pilkallinen hymyily, ja hän
-koitti koota uusia voimia. Jälellä oli vain vähäinen matka, mutta
-lumihanget olivat suuria, ja hän pääsi vain vaivoin eteenpäin. Kerran
-makasi hän liikkumattomana niin kauan, että minä käänsin hänet
-selälleen saadakseni selville, oliko hän vielä hengissä. Kun minä
-päästin hänet irti, konttasi hän yksin eteenpäin. Siten saavuimme me
-viimein nuotiolle. Unga riensi heti hänen viereensä. Hänen huulensa
-liikahtivat, mutta niiltä ei päässyt äännähdystäkään. Mies viittasi
-minuun, että Unga ymmärtäisi. Sitten makasi hän lumihangessa hiljaa,
-hyvin hiljaa, pitkän aikaa. Ja siellä lumihangessa makaa hän vieläkin.
-
-"En sanonut sanaakaan, ennen kuin olin kyninyt ja valmistanut riekot.
-Sitten puhuttelin häntä hänen omalla kielellään, jota hän ei ollut
-kuullut vuosikausiin. Hän kohosi ylös -- näin juuri -- yksinään, ja
-hänen silmänsä olivat ihmetyksestä puoliavoimet ja hän kysyi minulta,
-kuka olin ja mistä olin oppinut tuon kielen.
-
-"Olen Naas", vastasin minä.
-
-"Sinä?" sanoi hän. "Sinä." Ja hän konttasi lähemmäksi nähdäksensä minut
-tarkemmin.
-
-"Niin", vastasin minä. "Olen Naas, Akatanin päällikkö, viimeinen
-suvustani, samaten kuin sinäkin suvustasi..."
-
-"Ja hän nauroi. Koskaan en ole kuullut sellaista naurua! Sieluni
-jähmettyi istuessani siinä valkoisen hiljaisuuden painostamana vainajan
-ja tuon nauravan naisen vieressä.
-
-"Kuule!" sanoin minä luullen hänen pyörtyvän ilosta. "Syö tätä ruokaa,
-että jaksaisit lähteä jatkamaan matkaa. Täältä on pitkä matka
-Akatanille."
-
-"Mutta hän kumartui kuolleen miehensä ylitse ja nauroi, nauroi.
-Olin luullut hänen ilostuvan tavatessaan jälleen minut ja innolla
-uudistavan muinaisia muistoja. Mutta tuo näytti minusta omituiselta
-ilonilmaisutavalta.
-
-"Tule!" huudahdin minä hänen käteensä tarttuen. "Tie on pitkä ja pimeä.
-Kiiruhtakaamme!
-
-"Minne?" kysyi hän katsahtaen ylös ja lakaten kauheasta naurustaan.
-
-"Akatanille", vastasin minä tarkastaen hänen kasvojaan, joilla luulin
-saavani nähdä ilonilmeen. Mutta niillä ilmeni vain halveksivainen hymy
-ja kylmä viha.
-
-"Niin", sanoi hän, "käsi kädessä menemme me Akatanille, sinä ja minä.
-Me tulemme elämään likaisissa majoissa, syömään kaloja ja öljyä ja
-antamaan elämän lapselle -- lapselle, josta voimme ylpeillä koko
-elinaikamme. Me tulemme unhoittamaan maailman ja olemaan onnellisia,
-hyvin onnellisia. Se on hyvä, sangen hyvä. Tule! Kiiruhtakaamme!
-Palatkaamme takaisin Akatanille!"
-
-"Ja hän silitteli kuolleen miehensä keltahiuksia ja hymyili
-kummallisesti. Nyt ei hänen silmissään ilmennyt minkäänlaista lupausta.
-
-"Minä istuin hiljaa nuotion ääressä ihmetellen naisten omituisuuksia.
-Muistelin tuota iltaa, jolloin keltatukkainen jättiläinen riisti hänet
-sylistäni, ja hän kirkui ja repi hänen hiuksiaan, noita samoja hiuksia,
-joita hän nyt silittelee ja hyväilee. Muistelin hintaa, jonka olin
-hänestä suorittanut, ja pitkien vuosien odotusta. Riistin hänet
-mukaani, kuten hänkin oli silloin tehnyt, mutta hän teki vastarintaa ja
-taisteli kuin kissa penikkainsa puolesta. Ja kun tuli oli meidän ja
-miehen välillä, päästin minä hänet irti ja hän istui ja jäi
-kuuntelemaan. Kerroin hänelle kaikki mitä minulle oli tapahtunut
-vierailla merillä ja vieraissa maissa. Puhuin hänelle vaivaloisista
-etsiskelyistäni, nälkävuosista ja lupauksesta, jonka hän oli antanut
-minulle. Puhuessani huomasin minä lupauksen jälleen pilkistävän hänen
-silmistään ja toistuvan päivänsarastuksen lailla. Luin niistä sisäistä
-kärsimystä, naisellista myöntyväisyyttä ja rakkautta -- minä näin Ungan
-sydämen ja sielun. Tunsin itseni jälleen nuorukaiseksi, sillä Ungan
-katse oli sama kuin hänen nauraen juostessaan rannalta äitinsä majaan.
-Synkkä levottomuus oli kadonnut, samaten myös nälkä ja raskas, pitkä
-odotus. Aika oli käsissä. Tunsin hänen sydämensä kutsuvan minua ja
-kumarruin hänen puoleensa. Hän avasi sylinsä, ja minä lähenin häntä.
-Mutta silloin välähti äkillinen viha hänen silmistään, nopeasti pisti
-hän kätensä vyöhöni ja löi minua kaksi kertaa puukollani.
-
-"Koira!" kirkaisi hän halveksivasti kaataen minut lumeen. "Sika!" Ja
-sitten nauroi hän taas, niin että hiljaisuus vavahteli, ja palasi
-takaisin kuolleen ääreen.
-
-"Kuten jo sanoin -- kaksi kertaa pisti hän puukon rintaani; mutta hän
-oli heikko, enkä minä ollut vielä määrätty kuolemaan. Olisin mielelläni
-jäänyt sinne sulkeakseni silmäni viime uneen noiden kahden ääressä,
-joiden elämä oli tuhonnut minun elämäni ja ohjannut jalkani
-tuntemattomille poluille. Mutta minulla oli velka joka ei antanut
-mielelleni rauhaa.
-
-"Tie oli pitkä, pakkanen ankara ja ravintoa vähän. Pellysit eivät
-olleet tavanneet hirviä, josta syystä he olivat ryöstäneet varastoni.
-Niin olivat myöskin nuo kolme miestä tehneet; mutta he makasivat
-kuolleina majassaan minun kulkiessani ohitse. Sen jälkeisistä
-tapahtumista en muista mitään muuta kuin että saavuin tänne ja sain
-ruokaa ja tulta, paljon tulta."
-
-Hän vaikeni ja ryömi lähemmäksi tulta. Rasvalampun lepatteleva valo
-leikki seinällä ja loi huoneeseen kummallisia ja synkkiä varjoja.
-
-"Mutta Unga!" huudahti Prince. Hän eli yhäti noissa tapahtumissa.
-
-Uusi Odysseus 85
-
-"Unga? Hän ei halunnut syödä riekonlihaa. Hän makasi hänen rinnallaan
-käsivarret kietoutuneina hänen ympärilleen ja kasvot hautaantuneina
-hänen keltaisiin hiuksiinsa. Siirsin nuotion lähemmäksi, ettei hän
-tuntisi pakkasta, mutta hän ryömi toiselle puolelle. Eikä hän halunnut
-syödä. Siten makaavat he vieläkin siellä lumihangessa."
-
-"Ja te?" kysyi Malemute Kid.
-
-"En tiedä. Akatan on pieni saari, enkä minä halua palata sinne takaisin
-elämään maailman ääressä. Elämällä ei ole minulle paljon tarjottavaa.
-Voinhan mennä Constantineen -- siellä saavat lyödä minut rautoihin ja
-vetää nuoran kaulaani -- silloin saan nukkua. Ja kuitenkin -- ei, en
-tiedä!"
-
-"Mutta sehän oli murha, Kid", huomautti Prince.
-
-"Vaiti!" sanoi Malemute Kid. "Löytyy asioita, jotka ovat yläpuolella
-ymmärrystämme ja myöskin ulkopuolella lain rajoja. Mikä tässä jutussa
-on oikeata ja mikä taas väärää, sitä emme me voi ratkaista. Meidän
-tehtävämme ei ole tuomita."
-
-Naas siirrähti lähemmäksi tulta. Syvä hiljaisuus vallitsi, ja noiden
-kolmen miehen sielussa syntyi lukemattomia mitä erilaisimpia kuvia.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK UUSI ODYSSEUS***
-
-
-******* This file should be named 55184-8.txt or 55184-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/5/1/8/55184
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
- This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
- most other parts of the world at no cost and with almost no
- restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
- under the terms of the Project Gutenberg License included with this
- eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
- United States, you'll have to check the laws of the country where you
- are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
- the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
- you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
- to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
- agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
- within 60 days following each date on which you prepare (or are
- legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
- payments should be clearly marked as such and sent to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
- Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
- Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
- you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
- does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
- License. You must require such a user to return or destroy all
- copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
- all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
- works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
- any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
- electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
- receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
- distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
- Dr. Gregory B. Newby
- Chief Executive and Director
- gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/55184-8.zip b/old/55184-8.zip
deleted file mode 100644
index 7d8ffb5..0000000
--- a/old/55184-8.zip
+++ /dev/null
Binary files differ