diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/54933-8.txt | 3212 | ||||
| -rw-r--r-- | old/54933-8.zip | bin | 66205 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 3212 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..da1d48b --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #54933 (https://www.gutenberg.org/ebooks/54933) diff --git a/old/54933-8.txt b/old/54933-8.txt deleted file mode 100644 index 7752453..0000000 --- a/old/54933-8.txt +++ /dev/null @@ -1,3212 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Kadonnut pikajuna, by Arthur Conan Doyle - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - -Title: Kadonnut pikajuna - y.m. kertomuksia - -Author: Arthur Conan Doyle - -Translator: Mary Hämeen-Anttila - -Release Date: June 19, 2017 [EBook #54933] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KADONNUT PIKAJUNA *** - - - - -Produced by Timo Ervasti and Tapio Riikonen - - - - - - - - -KADONNUT PIKAJUNA YM. KERTOMUKSIA - -Kirj. - -Arthur Conan Doyle - - -Englanninkielestä suomentanut M--I H--A - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1911. - - - - -SISÄLLYS: - - Esipuhe. - Kadonnut pikajuna. - Brasilialainen kissa. - Kaviaariruukku. - Vannehtimon hirmu. - - - - -Esipuhe. - - -Sir Arthur Conan Doyle syntyi Edinburghissa 1859 ja on -skotlantilaista taiteilijasukua. Hän opiskeli ensin lääketiedettä -ja harjoitti muutamia vuosia lääkärin ammattia, jonka jälkeen -läksi pitkille matkoille. Hänen mieltymyksensä kirjallisiin -toimiin ilmeni jo aikaisin, ja hän lähetti useasti nimettömiä -kyhäyksiä aikakauskirjoihin. Jälkeen vuoden 1890 hän rupesi -kokonaan kirjailijaksi, paitsi että toimi jonkun aikaa -sotilaslääkärinä buurisodassa. Suurta huomiota herättivät etenkin -hänen salapoliisikertomuksensa "Sherlock Holmesin seikkailut" ja -"Sherlock Holmesin muistelmat", joiden juoni on jännittävä ja -sommittelu taitava. Niissä hän yhdistää salapoliisikirjallisuuden -kahden perustajan pääominaisuudet, Poen "johtopäätösten taidon" ja -Gaboriaun "tarmokkaan vainuamisen"; Holmes on Dupin ja Lecoq yhdessä. -Runoilijana ja historiallisten romaanien kirjoittajana on hän -niinikään tehnyt nimensä kuuluisaksi. Hänen runokokoelmansa "Songs of -Action" muistuttaa jonkun verran Kiplingiä, ja teoksellaan "suuresta -buurisodasta", jossa hän puolustaa Englannin politiikkaa, hän -saavutti suuren kansansuosion Englannissa. Sen johdosta kuningatar -Victoria korotti hänet aatelissäätyyn. Doylella on suuria ansioita -kansallisen miliisin perustamisessa ja kehittämisessä. Paitsi -lyhempiä kertomuksia on hänen teoksistaan suomennettu historiallinen -novelli "Enoni" (Otava). - - - - -Kadonnut pikajuna. - - -Herbert de Lernac, jota paraikaa Marseillessa odottaa -kuolemantuomionsa täytäntöönpano, on tunnustuksellaan selittänyt -erään vuosisatamme salaperäisimpiä rikoksia -- tapauksen, joka -luullakseni on kaikkienkin maiden rikoshistoriassa ennenkuulumaton. -Vaikka virallisissa piireissä ollaan vastahakoisia puhumaan asiasta -ja sanomalehdet ovat saaneet siitä niukasti tietoja, niin viittaa -kuitenkin kaikki siihen, että tosiseikat vahvistavat tämän suurkonnan -tekemän paljastuksen ja että ratkaisu mitä kummallisimmalle -jutulle on vihdoinkin saatu. Asia on kahdeksan vuoden vanha ja -sen merkillisyys jäi jossakin määrin varjoon sen valtiollisen -hälinän takia, joka silloin jännitti yleisön mieliä; lienee siis -paikallaan mainita sen kulku sikäli kuin olemme siitä selvää -saaneet. Olen kerännyt tietoni sen-aikuisista Liverpoolin lehdistä, -kuljettaja John Slaterin kuolemansyyn tutkimuksen pöytäkirjoista, ja -Lontoon-Länsirannikon Rautatie-o.y:n papereista jotka ystävällisesti -on annettu käytettäväkseni. Jutun vaiheet ovat lyhyesti seuraavat. - -Kesäkuun 3 p:nä 1890 pyysi muuan herrasmies, joka ilmotti olevansa -monsieur Louis Caratal, saada puhutella mr. James Blandia, -Lontoon-Länsirannikon radan Liverpoolin keskusaseman päällikköä. Hän -oli pieni mies, keski-ikäinen ja tummaverinen, niska niin köyryssä, -että selkäranka nähtävästi oli viallinen. Hänellä oli mukanaan -toveri, kookas ja vantteran näköinen mies, jonka kunnioittava -sävy ja ainainen huomaavaisuus ilmaisi riippuvaista asemaa. Tämän -ystävän tai seuralaisen nimeä ei mainittu, mutta muukalainen hän -varmasti oli ja ihonsa tummasta väristä päättäen joko espanjalainen -taikka etelä-amerikkalainen. Eräs omituisuus hänessä havaittiin. -Hänellä oli vasemmassa kädessään pieni musta nahkasalkku, ja muuan -teräväsilmäinen keskusaseman kirjuri huomasi tämän salkun olevan -hihnalla kiinnitetyn hänen ranteeseensa. Mitään merkitystä ei -siihen seikkaan pantu silloin, mutta myöhemmät tapaukset saattoivat -sen jälleen puheeksi. Monsieur Caratal opastettiin mr. Blandin -konttoriin, hänen kumppaninsa jäädessä ulkopuolelle. - -Monsieur Caratalin asia toimitettiin joutuin. Hän oli samana -ehtoopäivänä saapunut Keski-Amerikasta. Perin tärkeät asiat vaativat -häntä Parisiin tuntiakaan hukkaamatta. Hän oli myöhästynyt Lontoon -pikajunasta. Täytyi hankkia ylimääräinen. Raha ei mitään merkinnyt. -Ajasta vain kysymys oli. Jos yhtiö jouduttaisi hänet matkaan, niin se -saisi määrätä omat ehtonsa. - -Mr. Bland painoi sähkökellon nappia, kutsui paikalle -liikennepäällikkö Potter Hoodin ja sai sopimuksen kuntoon viidessä -minuutissa. Juna oli lähtevä kolmen neljännestunnin kuluttua. -Vähemmässä ajassa ei voitu saada linjaa varmasti vapaaksi. -Rochdaleksi nimitetty voimakas veturi (n:o 247 yhtiön luetteloissa) -liitettiin kahteen vaunuun, takana konduktöörivaunu kolmantena. -Ensimäisen vaunun tarkotuksena oli yksinomaan heikentää heilumisen -kiusallisuutta. Toinen oli tavallisuuden mukaan jaettu neljään -osastoon, lähinnä veturia ensimäisen luokan istumaosasto, sitten -ensimäisen luokan tupakkaosasto, toisen luokan istuma- ja perimäisenä -tupakkaosasto. Ensinmainittu varattiin matkustajille. Toiset kolme -jäivät tyhjiksi. Ylimääräisen junan konduktööri James McPherson oli -ollut yhtiön palveluksessa monta vuotta. Lämmittäjä, William Smith, -oli uusi mies. - -Asemapäällikön konttorista lähtiessään monsieur Caratal yhtyi -kumppaniinsa, ja kumpainenkin ilmaisi tavatonta hätäilyä. He -maksoivat vaaditun hinnan, viisikymmentä puntaa viisi shillingiä, -ylimääräisen junan tavallisen viiden shillingin taksan mukaan engl. -penikulmalta, pyysivät opastamaan heitä vaunuun ja asettuivat -paikoilleen heti, vaikka heille vakuutettiin, että linjan laittaminen -vapaaksi veisi vielä runsaasti puoli tuntia. Sillävälin oli -tapahtunut omituinen yhteensattuma konttorissa, josta monsieur -Caratal oli juur'ikään poistunut. - -Ylimääräisen junan tilaaminen ei varakkaassa liikekeskuksessa ole -kovin harvinaista, mutta toki kahden sellaisen tilaaminen samana -ehtoopäivänä. Tuskin oli mr. Bland kuitenkaan suoriutunut äskeisestä -matkustajasta, kun jo toinen saapui samanlaisella pyynnöllä. Tulija -oli mr. Horace Moore, sotilaallinen herrasmies, joka sen johdosta, -että hänen vaimonsa oli äkkiä vaarallisesti sairastunut Lontoossa, -väitti olevansa aivan ehdottomasti pakotettu matkustamaan hetkeäkään -viipymättä. Hänen hätänsä ja tuskansa oli niin suuri, että mr. -Bland koetti kaikkensa noudattaakseen hänen toivomustaan. Toisen -ylimääräisen lähettäminen ei käynyt päinsä, sillä jo edellinen -häiritsi säännöllistä paikallisliikennettä. Mutta saattaisihan mr. -Moore ottaa osaa monsieur Caratalin junan kustannuksiin ja matkustaa -toisessa tyhjässä ensimäisen luokan osastossa, ellei monsieur -Caratal häntä omaan osastoonsa ottaisi. Sellaiselle järjestelylle -oli vaikea nähdä mitään vastusta, mutta silti monsieur Caratal, kun -mr. Potter Hood sitä hänelle esitti, jyrkästi kieltäysi ottamasta -sitä kuuleviin korviinsakaan. Juna oli hänen, hän sanoi, ja hän vaati -sen yksinomaisesti käytettäväkseen. Hänen tylyä vastarintaansa ei -mikään suostuttelu pehmittänyt, ja aikeesta oli lopulta luovuttava. -Mr. Horace Moore lähti asemalta suuressa tuskassa, kuultuaan että -hänen ainoana apunaan oli tavallinen hidaskulkuinen juna, joka lähtee -Liverpoolista kello kuudelta. Täsmälleen 4.31 asemakellon mukaan -höyrysi liikkeelle Liverpoolin asemalta ylimääräinen juna, mukanaan -köyryselkäinen monsieur Caratal ja hänen jättiläismoinen toverinsa. -Linja oli silloin avoin, ja vasta Manchesterissä oli pysähdyttävä. - -Lontoon-Länsirannikon radan junat kulkevat siihen kaupunkiin asti -toisen yhtiön raiteita, ja ylimääräisen olisi pitänyt olla siellä -jo hiukan ennen kuutta. Neljännestä yli kuuden herätti melkoista -kummastusta ja huolestumistakin Liverpoolin keskus-asemalla -Manchesteristä sähkötetty tieto, ettei se ollut vielä saapunut. -Tiedustettiin St. Helensistä, joka on kolmanneksen matkaa näiden -kahden kaupungin välillä, ja saatiin vastaukseksi: - -"James Bland, asemapäällikkö, L. & L.R. keskusasema, Liverpool. -- -Ylimääräinen kulki tästä 4.52, hyvissä ajoin. -- Dowser, St. Helens." - -Tämä sähkösanoma saapui 6.40. Manchesterista sähkötettiin jälleen -6.50: - -"Ei mitään merkkiä ilmottamastanne ylimääräisestä." - -Ja kymmentä minuuttia myöhemmin saapui kolmas, ällistyttävämpi viesti: - -"Nähtävästi jokin erehdys ylimääräisen kulkusuunnitelmassa. Sitä -seuraavaksi ilmotettu paikallisjuna St. Helensistä on juuri tullut, -näkemättä sitä. Sähköttäkäähän ohjeita." - -Juttu alkoi näyttää mitä ihmeellisimmältä, vaikka viime sähkösanoma -tuotti jotakin huojennustakin Liverpoolin viranomaisille. -Jos ylimääräistä oli tapaturma kohdannut, niin tuntui tuskin -mahdolliselta, että paikallisjuna olisi voinut kulkea samaa rataa -siitä tietämättömänä. Ja kuitenkin, mitä muutakaan mahdollisuutta -oli olemassa? Missä saattoi juna olla? Oliko se ehkä jostakin syystä -johdettu sivuraiteelle, jotta hitaampi juna pääsisi ohitse? Sellainen -selitys oli mahdollinen, jos oli jokin pikku korjaus tehtävänä. -Lähetettiin sähkösanoma jokaiselle St. Helensin ja Manchesterin -väliselle asemalle, ja Liverpoolissa asema- ja liikennepäällikkö -odottelivat äärimäisen jännittyneinä lennätinkoneen ääressä -vastauksia, joiden perusteella voisivat varmasti päättää mihin -juna oli kadonnut. Vastaukset saatiin samassa järjestyksessä kuin -kysymyksetkin oli lähetetty, järjestään kultakin asemalta St. -Helensin taholta alkaen: - -"Ylimääräinen kulki tästä klo viisi. -- Collins Green." - -"Ylimääräinen kulki tästä 5.06. -- Earlestown." - -"Ylimääräinen kulki tästä 5.10. -- Newton." - -"Ylimääräinen kulki tästä 5.20. -- Kenyon Junction." - -"Mitään ylimääräistä junaa ei ole tästä kulkenut. -- Barton Moss." - -Virkamiehet tuijottivat toisiinsa tyrmistyneinä. - -"Kolmikymmenvuotinen kokemukseni ei tällaista tunne", ihmetteli mr. -Bland. - -"Kerrassaan ennenkuulumatonta ja käsittämätöntä. Ylimääräinen on -joutunut harhaan Kenyon Junctionin ja Barton Mossin välillä." - -"Eikä siellä kuitenkaan ole mitään sivuraidetta, mikäli minä muistan. -Junan on täytynyt suistua kiskoilta." - -"Mutta miten saattoi 4.50 parlamenttijuna mitään huomaamatta kulkea -samaa rataa?" - -"Ei ole toista mahdollisuutta, mr. Hood. Asian täytyy olla niin. -Kenties on paikallisjuna havainnut jotakin valaisevaa. Pyydämme -Manchesteristä lisätietoja ja sähkötämme Kenyon Junctioniin -määräyksen heti tutkia rata Barton Mossiin asti." - -Manchesteristä tuli muutamassa minuutissa vastaus. - -"Ei mitään tietoja kadonneesta ylimääräisestä. Hidaskulkuisen junan -kuljettaja ja konduktööri varmat siitä, ettei mitään tapaturmaa -Kenyon Junctionin ja Barton Mossin välillä. Linja aivan selvä, ei -jälkeäkään mistään epätavallisesta. -- Manchester." - -"Sille kuljettajalle ja konduktöörille on annettava lähtöpassi", -mutisi mr. Bland yrmeästi. "On tapahtunut onnettomuus eivätkä he ole -sitä huomanneet. Ylimääräinen on ilmeisesti suistunut kiskoilta rataa -tärvelemättä -- en jaksa käsittää miten se on mahdollista -- mutta -niin on täytynyt käydä, ja tuossa paikassa saamme Kenyon Junctionista -tai Barton Mossista sanoman, että se on löydetty ratavallin juurelta." - -Mutta mr. Blandin ennustus ei toteutunut. Kului puoli tuntia, ja -silloin saapui Kenyon Junctionin asemapäälliköltä näin kuuluva viesti: - -"Ei ole saatu vihiä kadonneesta ylimääräisestä. Se kulki ihan -varmasti tästä ohi saapumatta Barton Mossiin. Irrotimme tavarajunasta -veturin, ja olin itse tarkastamassa radanvarren, mutta kaikki on -kunnossa eikä tapaturmasta merkkiäkään." - -Mr. Bland repi ähmissään tukkaansa. - -"Tämä on sulaa hulluutta, Hood!" hän huudahti. "Katoaako juna -ilmaan Englannissa keskellä kirkasta päivää? Juttu on luonnoton. -Veturi, kaksi vaunua, konduktöörivaunu, viisi ihmis-olentoa -- -ja kaikki kadonneet suoralla rautatienradalla! Jollemme tunnin -kuluessa saa mitään suoranaista tietoa, niin lähden itse paikalle -tutkimuspäällikkö Collinsin keralla." - -Ja silloin vihdoinkin saatiin suoranainen viesti, uutena -sähkösanomana Kenyon Junctionista. - -"Valitettavasti on minun ilmottaminen, että ylimääräisen junan -kuljettajan John Slaterin ruumis on juuri löydetty pensaikosta -kahden ja neljänneksen penikulman päässä täältä. Pudonnut veturista, -syöksynyt alas ratavallia ja kierinyt risukkoon. Putoamisesta päähän -saadut vammat näkyvät tuottaneen kuoleman. Koko tienoo on nyt tyystin -tutkittu, eikä näy mitään jälkiä kadonneesta veturista." - -Maa oli, kuten jo sanottu, arveluttavassa valtiollisessa -käännekohdassa, ja yleisön huomiota kiinnittivät lisäksi Parisista -saapuvat tärkeät ja hämmästyttävät tiedot, siellä kun suunnaton -häväistysjuttu uhkasi kukistaa hallituksen ja tuhota monien Ranskan -johtavien miesten maineen. Sanomalehdet olivat tätä kaikkea -tulvillansa, ja ylimääräisen junan merkillinen katoaminen herätti -vähemmän huomiota kuin olisi rauhallisempina aikoina mahdollista -ollut. Tapauksen nurinkurisuus myös osaltaan vähensi sen tehoa, -sillä sanomalehdet olivat vastahakoiset uskomaan niille lähetettyjä -tietoja. Useatkin Lontoon lehdet kohtelivat juttua nokkelana -sepityksenä, kunnes tapauksen vakava luonne sai vahvistuksensa -kovaonnisen kuljettajan ruumiin tarkastuksesta, mikä muuten ei tuonut -ilmi mitään varsinaista uutta. - -Mr. Bland, mukanaan tutkimuspäällikkö Collins, yhtiön palveluksessa -oleva vanhempi salapoliisivirkamies, oli samana iltana lähtenyt -Kenyon Junctioniin, ja heidän tutkiskeluansa kesti koko seuraava -päivä, mutta aivan tuloksettomasti. Juna ei ainoastaan ollut -kadonnut jäljettömiin, vaan ei edes voitu esittää mitään järjellistä -arvelua sen kohtalosta. Kuitenkin osotti tutkimuspäällikkö Collinsin -virallinen kertomus (joka tätä kirjottaessani on edessäni), että -mahdollisuuksia oli useampia kuin olisi osannut aavistaa. - -"Näiden kahden aseman välisellä seudulla", lausui hän, "on tiheässä -rautatehtaita ja kivihiilikaivoksia. Toisissa näistä tehdään työtä, -toiset ovat autioina. Kokonaista kaksitoista on saanut kapearaiteisen -kiskotien, työntövaunujen kuljettamiseksi pääraiteen ääreen. Nämä -tietysti voidaan heti jättää ottamatta lukuun. Mutta näitä paitsi on -tahi aikanaan oli seitsemällä normaaliraiteinen rata pääraiteelle, -siihen vaihteella yhdistetty, niiden tuotannon kuljettamiseksi -kaivoksen suulta suoraan liikekeskuksiin. Kuitenkin ovat nämä kaikki -ainoastaan muutaman penikulman pituisia. Näistä seitsemästä kuuluu -neljä sellaisille kaivoksille, joissa työt on lopetettu, tai ainakin -johtavat ne pois käytännöstä joutuneille kaivos-aukoille. Nämä -kaivokset ovat Redgauntlet, Hero, Slough of Despond ja Heartsease, -viimeksimainittu Lancashiren suurimpia kaivoksia kymmenen vuotta -takaperin. Nämä neljä sivurataa voidaan jättää tutkimuksemme -ulkopuolelle, sillä mahdollisten tapaturmain ehkäisemiseksi on -lähinnä päärataa olleet kiskot poistettu, joten ne eivät enää yhdy -siihen. Jäljellä on kolme muuta sivurataa, jotka johtavat: - -"1) Carnstockin rautatehtaalle; - -"2) Big Ben-kaivokselle; - -"3) Perseverance-kaivokselle. - -"Näistä on Big Ben-rata ainoastaan neljännespenikulman pituinen ja -päättyy kaivoksen suulle vientivalmiiksi kasatun kivihiilivaraston -ääreen. Siellä ei oltu mitään nähty tai kuultu ylimääräisestä -junasta. Carnstockin rautatehtaan rataa sulki kesäkuun 3 p:nä kaiken -päivää kuusitoista vaununlastia hematiittia. Se on yksiraiteinen, -joten ei olisi voinut kulkea ohi. Mitä Perseverance-rataan tulee, se -on joltisenkin vilkasliikkeinen kaksiraiteinen rautatienpätkä, sillä -kaivoksen tuotanto on hyvin suuri. Kesäkuun 3 p:nä tämä liike kävi -tavalliseen tapaan; satoja miehiä, joukossa kiskottajien työkunta, -työskenteli pitkin tuota kahden ja neljänneksen penikulman matkaa, -joka on radan mittana, ja on mahdotonta olettaa, että sinne olisi -voinut saapua odottamaton juna herättämättä yleistä huomiota. Lopuksi -huomautettakoon, että tämä sivurata on lähempänä St. Helensiä kuin -paikka mistä kuljettajan ruumis löytyi, joten meillä on täysi syy -uskoa, että juna ennen tuhoutumistaan oli kulkenut tästä haarasta ohi. - -"John Slaterin ulkomuoto tai vammat eivät anna mitään vihiä. Voimme -ainoastaan sanoa, että mikäli me näemme, hän sai loppunsa putoamalla -veturista, vaikka hänen putoamisensa syy ja junan kohtalo sen jälkeen -on kysymys, josta en tunne kykeneväni esittämään arvelua." - -Lopuksi tutkimuspäällikkö jätti johtokunnalle erohakemuksensa, -syvästi loukkaantuneena siitä, että Lontoon lehdet olivat syyttäneet -häntä kykenemättömyydestä. - -Kului kuukausi, joll'aikaa poliisiviranomaiset ja yhtiö ilman -vähintäkään menestystä pitkittivät tutkimuksiaan. Luvattiin palkinto -ja rikoksen varalta anteeksianto, mutta kumpaistakaan ei tavoteltu. -Joka päivä avasi yleisö lehtensä siinä varmassa oletuksessa, että -noin hullunkurinen salaisuus vihdoinkin saisi selityksensä, mutta -viikon toisensa jälkeen pysyi arvotuksen ratkaisu yhäti yhtä -kaukana. Valoisana kesäkuun ehtoopäivänä oli Englannin tiheimmin -asutussa osassa juna väkinensä kadonnut niin jäljettömiin kuin olisi -joku kemian keksijänero haihduttanut sen kaasuksi. Sanomalehtiin -lähetetyissä kirjavissa arveluissa olikin joitakuita, joissa -vakavasti väitettiin, että toimessa oli ollut yliluonnollisia tai -ainakin luonnonvastaisia voimia, ja että kyseinen monsieur -Caratal luultavasti oli henkilö, joka paremmin tunnettiin vähemmän -kohteliaalla nimellä. Toiset pitivät hänen tummaa seuralaistaan tuhon -tuottajana, mutta mitä hän oikeastaan oli tehnyt, sitä ei kukaan -oikein osannut sanoiksi saada. - -Sanomalehtien ja yksityisten lukijain esittämissä otaksumissa oli -pari kyllin mukiinmenevää herättääkseen yleisön huomiota. "Timesissä" -ilmestyi sellainen erään siihen aikaan jommoiseenkin maineeseen -päässeen todistelijan nimimerkillä varustettuna ja yritti käsitellä -asiaa kriitilliseen ja puolitieteelliseen tapaan. Otteen siitä täytyy -riittää, mutta utelias voi lukea koko kirjeen heinäkuun 3 p:n n:osta. - -"Käytännöllisen todistelun alkeellisia periaatteita on", hän -huomautti, "että kun mahdoton on siirretty syrjään, niin jäljelle -jääneen, olipa _kuinkakin uskomatonta_, täytyy sisältää totuus. On -varmaa, että juna sivuutti Kenyon Junctionin. On varmaa, että se ei -saapunut Barton Mossiin. On mitä suurimmassa määrässä uskomatonta, -mutta kuitenkin mahdollista, että se on joutunut jollekin noista -seitsemästä normaaliraiteisesta sivuradasta. On ilmeisesti mahdotonta -junan kulkea kiskotonta taivalta, ja senvuoksi voimme supistaa -uskomattomien mahdollisuuksiemme luvun kolmeksi ja ottaa huomioon -nuo kolme avointa rataa, nimittäin Carnstockin rautatehtaan, Big -Ben- ja Perseverance-radat. Onko olemassa salainen kaivosmiesten -liitto, englantilainen camorra, joka pystyy hävittämään sekä junan -että matkustajat? Se on uskomatonta, mutta se ei ole mahdotonta. -Tunnustan olevani kykenemätön esittämään muuta ratkaisua. Neuvoisin -toden teolla yhtiötä kohdistamaan kaiken tarmonsa noiden kolmen -sivuradan ja niiden päätekohtain työmiesten tutkimiseen. Piirin -panttikonttorien huolellinen tarkastus mahdollisesti antaisi jotakin -vihiä." - -Tämä tunnustetusti kykenevältä taholta lähtenyt lausunto saavutti -melkoista mielenkiintoa ja sai osakseen tuiman vastalauseen niiltä, -jotka pitivät moista vihjausta luonnottomana herjauksena rehellistä -ja kunnioitettavaa kansalaisryhmää kohtaan. Ainoana vastauksena -tähän arvosteluun oli haaste vastaväittäjille alistaa yleisön -harkittavaksi luontevampi selitys. Tämän tuloksena saapui kaksikin -otaksumaa ("Times" heinäkuun 7 ja 9 p:ltä). Ensimäinen arveli, -että juna oli saattanut suistua kiskoilta ja upota Lancashiren ja -Staffordshiren kanavaan, joka useampien satojen metrien taipaleella -kulkee radan suuntaa. Tämän oletuksen kumosi julkaistu tieto -kanavan syvyydestä; se oli aivan riittämätön kätkemään noin suurta -esinettä. Toinen kirjeenvaihtaja muistutti salkusta, joka näytti -olleen muukalaisten ainoana matkatavarana, ja arveli, että siihen -oli saattanut olla kätkettynä jokin uusi äärettömän voimakkaasti -pirstoava räjähdys-aine. Mutta sellainen selitys herätti vain naurua, -edellyttäessään että kokonainen juna voisi räjähtää tomuksi kiskojen -pysyessä vahingoittumatta. Tutkimus oli joutunut tähän toivottomaan -asemaan, kun sattui uusi ja aivan aavistamaton tapaus. - -Mrs. McPherson nimittäin sai kirjeen mieheltään, James McPhersonilta, -kadonneen junan konduktööriltä. Kirje oli päivätty heinäkuun 5 p:nä -1890, pantu postiin New Yorkissa ja saapui perille heinäkuun 14 -p:nä. Joitakuita epäilyjä lausuttiin kirjeen alkuperästä, mutta mrs. -McPherson oli varma käsialasta, ja se seikka, että kirjeessä oli -sadan dollarin rahaerä viiden dollarin seteleinä, riitti itsessään -todisteeksi. Mitään osotetta ei annettu kirjeessä, joka kuului -seuraavasti: - - 'Rakas vaimoni. - - Olen paljon pohtinut oloani ja huomaan kovin vaikeaksi luopua - sinusta. Samaten Lizziestä. Koetan taistella vastaan, mutta - en pääse vaivastani. Lähetän tässä rahaa, josta vaihtamalla - lähtee kaksikymmentä Englannin puntaa. Tämän pitäisi riittää - toimittamaan sekä Lizzien että sinut Atlantin yli, ja Hampurin - laivat, jotka poikkeavat Southamptoniin, ovat varsin hyviä - laivoja sekä halvempia kuin Liverpoolin. Jos voisitte tulla tänne - ja asettua Johnston-hotelliin, niin minä koettaisin lähettää - teille sanan miten tapaisimme, mutta tällähaavaa olen kovin - tukalassa asemassa ja pahalla mielellä, kun on niin vaikea luopua - teistä molemmista. Ei siis enempää tällä kertaa. Rakastava - puolisosi - - James McPherson.' - -Jonkun aikaa odotettiin täydellä luottamuksella, että tämä kirje -johtaisi koko jutun selviämiseen, varsinkin kun saatiin tietoon -että muuan matkustaja, joka hyvin suuresti muistutti kadonnutta -konduktööriä, oli Summersin nimellä tullut Southamptonissa Hampurin -ja New Yorkin linjan "Vistulaan", joka lähti kesäkuun 7 p:nä. -Mrs. McPherson ja hänen sisarensa Lizzie Dolton siirtyivät ohjeen -mukaan New Yorkiin ja viipyivät kolme viikkoa Johnston-hotellissa, -kuulematta mitään kadonneesta miehestä. Luultavasti olivat muutamat -sanomalehtien ajattelemattomat huomautukset varottaneet häntä siitä, -että poliisit käyttivät heitä syöttinä. Oli asian laita miten -tahansa, hän ei ainakaan kirjottanut eikä tullut, ja naisten oli -lopulta pakko palata Liverpooliin. - -Sille kannalle asia jäi aina nykyiseen vuoteen 1898 asti. Niin -uskomattomalta kuin saattaakin tuntua, näiden kahdeksan vuoden -kuluessa ei ilmaantunut mitään, mikä olisi vähääkään valaissut -sen ylimääräisen junan eriskummallista katoamista, jolla monsieur -Caratal ja hänen kumppaninsa kulkivat. Tarkat tiedustelut noiden -kahden matkustajan entisyydestä saivat ainoastaan ilmi, että -monsieur Caratal oli Keski-Amerikassa hyvin tunnettu rahamiehenä -ja valtiollisena välittäjänä ja että hän matkallaan Europpaan oli -ilmaissut tavatonta kärsimättömyyttä ehtiä Parisiin. Hänen toverinsa, -jonka nimeksi oli matkustajaluetteloon ilmotettu Eduardo Gomez, -oli kuulu raakamaisesta rohkeudestaan ja väkivaltaisuudestaan. -Mutta kuitenkin oli todisteita siitä, että hän oli rehellisesti -ryhtynyt monsieur Caratalia palvelemaan ja että jälkimäinen, ollen -hentoruumiinen mies, käytti toista vartianaan ja suojeluksenaan. -Lisäksi mainittakoon, ettei Parisista saatu mitään tietoja monsieur -Caratalin kiireisen matkan tarkotuksesta. Näin olen kertonut jutun -kaikki tunnetut piirteet siihen asti kunnes Marseillen sanomalehdissä -julkaistiin Herbert de Lernacin äskeinen tunnustus, hänen ollessaan -tuomittuna kuolemaan Bonvalot-nimisen kauppiaan murhasta. Tämä -selonteko voidaan sananmukaisesti kääntää seuraavasti: - -"En tee tätä ilmotustani pelkästä ylpeydestä tai kerskaamisen -halusta, sillä jos se olisi tarkotukseni, niin voisin kertoa -kymmenkunnan aivan yhtä loistavaa tekoa elämästäni; mutta teen sen -saadakseni eräät herrasmiehet Parisissa ymmärtämään, että minä, joka -pystyn tässä ilmaisemaan monsieur Caratalin kohtalon, voin myöskin -paljastaa kenen hyväksi ja kenen tilauksesta työ tehtiin, ellei -odottamani armahdus pian saavu. Käyttäkää varotusta, messieurs, -ennenkuin on myöhäistä! Tunnette Herbert de Lernacin ja tiedätte, -että hänen tekonsa ovat yhtä valmiit kuin sanansakin. Kiiruhtakaa -siis, tahi olette hukassa! - -"Tällä kertaa en mainitse mitään nimiä -- jos vain kuulisitte nimet, -niin vastapa hämmästyisitte! -- mutta kerron ainoastaan kuinka -taitavasti toimitin asiani. Olin silloin uskollinen isännilleni, ja -epäilemättä he ovat nyt minulle uskollisia. Minä toivon niin, ja -kunnes olen vakuutettu heidän petollisuudestaan, pidän salassa nämä -nimet, jotka saisivat kiihkoon Europan. Mutta sinä päivänä... no, en -sano enempää! - -"Lyhyesti puhuen, vuonna 1890 oli Parisissa kuuluisa oikeudenkäynti -valtiollisissa piireissä ja rahamaailmassa sattuneen suunnattoman -häväistysjutun johdosta. Kuinka suunnaton tuo häväistysjuttu oli, sen -voivat konsanaan tietää ainoastaan sellaiset uskotut asiamiehet kuin -minä. Monien Ranskan johtavien miesten kunnia ja ura oli uhattuna. -Olette nähnyt kasan keiloja seisomassa jäykkinä, taipumattomina -ja pystyssä päin. Tuleepa kaukaa pallo, ja moksis -- siinä ovat -keilat nurin niskoin tantereella. No, kuvitelkaahan muutamia Ranskan -suurimpia miehiä näiksi keiloiksi, ja silloin tämä monsieur Caratal -oli etäältä hyrräävä pallo. Jos hän saapuisi perille, niin moksis -heille kaikille. Päätettiin, ettei hän saapuisi. - -"En syytä heidän kaikkien tienneen mitä piti tapahtuman. Kuten -sanoin, oli suuria sekä rahallisia että valtiollisia etuja vaarassa, -ja asioita hoitamaan muodostettiin rengas. Renkaaseen liittyi -sellaisiakin, jotka sen tarkotuksia tuskin tajusivat. Mutta toiset -olivat hyvin selvillä niistä, ja he voivat luottaa siihen, että -minä en ole heidän nimiänsä unohtanut. He olivat saaneet riittäviä -varotuksia monsieur Caratalin tulosta jo aikaa ennen hänen -lähtöänsä Etelä-Amerikasta, ja he tiesivät, että hänen hallussaan -olevat todistukset tuottaisivat kaikille varman tuhon. Renkaalla -oli rajattomasti rahaa käytettävänään -- aivan rajattomasti, -ymmärrättehän. He tähystelivät asiamiestä, joka kykenisi käyttelemään -tätä jättiläismahtia. Valitun miehen tuli olla kekseliäs, -päättäväinen, oloihin sopeutuva -- mies miljoonan seassa. He -valitsivat Herbert de Lernacin, ja myönnänpä heidän olleen oikeassa. - -"Toimenani oli valita apulaiseni, vapaasti käyttää rahan suomaa -valtaa ja pitää varma huoli siitä, ettei monsieur Caratal konsanaan -saapuisi Parisiin. Luonteenomaisella tarmokkuudella ryhdyin toimeeni -tunnin kuluessa ohjeitteni saamisesta, ja toimenpiteeni olivat -tarkotukseensa ehdottomasti parhaat mitä keksiä saattoi. - -"Mies, johon saatoin luottaa, lähetettiin heti Etelä-Amerikkaan, -lähteäkseen monsieur Caratalin matkaan. Jos hän olisi ennättänyt -ajoissa perille, niin ei laiva olisi milloinkaan Liverpooliin -päässyt; mutta valitettavasti oli se jo lähtenyt satamasta ennenkuin -asiamieheni sinne saapui. Varustin pienen aseestetun prikin sitä -vastaan, mutta jälleenkin oli minulla huono onni. Kuten kaikki -suuret järjestäjät olin kuitenkin valmistautunut vastoinkäymisiin -ja varannut sarjan vaihtoehtoisia keinoja, joista jonkun täytyi -onnistua. Yritykseni vaikeuksia ei ole arvattava vähäisiksi, eikä -ole kuviteltava, että pelkkä tavallinen salamurha olisi kelvannut. -Meidän täytyi tuhota ei ainoastaan monsieur Caratal, vaan myöskin -monsieur Caratalin paperit, jopa monsieur Caratalin seuralaisetkin, -jos meillä oli syytä luulla hänen ilmaisseen heille salaisuutensa. -Ja on muistettava, että he olivat varuillaan ja kovin epäluuloisia -sellaisen yrityksen varalta. Toimi oli kaikin puolin minun arvoiseni, -sillä minä olen aina mestarillisin siinä, missä toinen epäröiden -peräytyisi. - -"Olin ihan valmis monsieur Caratalin vastaanottoon Liverpoolissa, -sitäkin innokkaampana, kun minulla oli syytä uskoa hänen -ryhtyneen toimiin saadakseen Lontoosta alkaen matkaansa melkoisen -suojelusvartion. Mikä oli tehtävä se oli tehtävä hänen Liverpoolin -laiturille astumisensa ja Lontoon-Länsirannikon radan Lontoon -pääte-asemalle saapumisensa välillä. Olimme valmistaneet kuusi -suunnitelmaa, toisen toistansa keinokkaamman; hänen omat liikkeensä -tulivat määräämään mitä suunnitelmaa käytettäisiin. Teki hän mitä -tahansa, me olimme hänen varalleen valmiit. Jos hän olisi viipynyt -Liverpoolissa, me olimme valmiit. Ottipa hän tavallisen junan, -pikajunan tai ylimääräisen, kaikki oli valmista. Kaikki oli otettu -lukuun ja kaikesta oli huolta pidetty. - -"Voitte arvata, etten minä yksinäni kyennyt tätä kaikkea tekemään. -Mitä saatoin minä tietää Englannin rautateistä? Mutta raha pystyy -hankkimaan auliita apulaisia kautta maailman, ja pian oli minulla -eräs Englannin teräväpäisimpiä miehiä apunani. En mainitse mitään -nimiä, mutta olisi kohtuutonta minun vaatia kaikki ansio itselleni. -Englantilainen apulaiseni oli sellaisen liiton arvoinen. Hän -tunsi Lontoon-Länsirannikon radan perinjuurin ja hänellä oli -käskettävänään joukko luotettavia ja älykkäitä työmiehiä. Aate oli -hänen, ja omaa harkintaani tarvittiin ainoastaan yksityisseikkoihin. -Ostimme puolellemme useita toimihenkilöitä, niistä tärkeimpänä -James McPhersonin, joka tietojemme mukaan oli enimmin käytetty -ylimääräisten junien konduktööriksi. Smith, lämmittäjä, oli myös -palveluksessamme. Kuljettaja John Slaterille oli tehty viittauksia, -mutta hänet oli havaittu itsepintaiseksi ja vaaralliseksi, joten -herkesimme yrittämästä. Meillä ei ollut mitään varmuutta siitä, että -monsieur Caratal ottaisi ylimääräisen junan, mutta hyvin luultavana -sitä pidimme, sillä hänelle oli kovin tärkeätä saapua Parisiin -ilman pienintäkään viivytystä. Senvuoksi ryhdyimme erityisiin -valmisteluihin tämän toimenpiteen varalle -- valmisteluihin, jotka -olivat pienintäkin piirrettä myöten täydelliset kauvan ennen kuin -hänen laivansa pääsi Englannin rannikon näkyviin. Teitä huvittanee -kuulla, että eräs asiamieheni oli luotsialuksessa, joka opasti laivan -ankkuripaikkaansa. - -"Heti Caratalin saapuessa Liverpooliin näimme hänen uumoilevan vaaraa -ja olevan varuillaan. Hän oli tuonut saattueenaan vaarallisen -miehen nimeltä Gomez, hyvin aseestetun ja aseita käyttämään -tottuneen veijarin. Tällä miehellä oli Caratalin salaiset paperit -kannettavanaan ja hän oli valmis suojelemaan sekä niitä että -isäntäänsä. Luultavasti oli Caratal ottanut hänet uskotukseen, joten -Caratalin poistaminen ilman Gomezia olisi ollut pelkkää voimien -haaskausta. Heidän oli välttämätön saada yhteinen kohtalo, ja sen -mukaisesti sovittua suunnitelmaamme helpotti suuresti ylimääräisen -junan tilaaminen. Olihan tuossa ylimääräisessä junassa yhtiön -kolmesta palvelijasta todellisuudessa kaksi meidän palveluksessamme, -hinnasta, joka saattaisi heidät elämänsä ijäksi riippumattomaan -asemaan. En mene sanomaan, että englantilaiset ovat rehellisempiä -kuin mikään muu kansa, mutta olen havainnut heidät kalliimmiksi ostaa. - -"Olen jo maininnut englantilaisen asiamieheni -- miehen, jolla on -jommoinenkin tulevaisuus edessään, ellei joku kurkkuvika korjaa -häntä ennen aikojaan. Hänen hoidettavanaan olivat kaikki järjestelyt -Liverpoolissa; minä taasen asetuin Kenyon Junctionin majataloon, -missä odotin sovittua merkkiä toimiakseni. Kun ylimääräisestä -oli kauppa tehty, niin asiamieheni heti sähkötti minulle kuinka -pian kaiken tulisi olla valmiina. Hän itse pyysi myöskin saada -ylimääräisen junan Horace Mooren nimellä, toivoen pääsevänsä monsieur -Caratalin seuraan, mikä joissakin olosuhteissa olisi saattanut olla -meille hyödyksi. Jollei esim. suuri hankkeemme olisi onnistunut, -niin olisi asiamieheni velvollisuudeksi jäänyt ampua heidät molemmat -ja hävittää heidän paperinsa. Mutta Caratal oli varuillaan ja -kieltäysi ottamasta ketään vierasta matkaansa. Asiamieheni silloin -poistui asemalta, palasi toista tietä, astui junan toiselta puolelta -konduktöörivaunuun ja matkusti McPhersonin kumppanina. - -"Teidän tehnee jo mieli kuulla järjestelyjeni laatu. Kaikki oli -valmistettu useampia päiviä aikaisemmin, ja ainoastaan lopulliset -liikkeet puuttuivat. Valitsemamme sivurata oli aikoinaan ollut -emäradan yhteydessä, mutta sittemmin eristetty. Meidän tarvitsi -vain asettaa sijoilleen muutamia kiskopareja jälleen luodaksemme -liitoksen. Nämä kiskot oli kiinnitetty niin pitkälle kuin ilman -ilmitulon vaaraa saattoi, ja nyt oli vain kysymyksessä tehdä rata -valmiiksi ja sovittaa vaihde entiselle paikalleen. Ratapölkkyjä ei -oltu alkujaankaan siirretty, ja kiskot, liitoslevyt ja mutterit -olivat kaikki käsillä, sillä me olimme ottaneet ne eräästä haararadan -sivuraiteesta. Pienen, mutta taitavan työkuntani avulla meillä -oli kaikki valmiina aikaa ennen ylimääräisen junan saapumista. -Saapuessaan se siirtyi pikku haararadalle niin keveästi, ettei -kumpikaan matkustaja näy ollenkaan huomanneen vaihteen tärähdyksiä. - -"Suunnitelmamme mukaan piti lämmittäjä Smithin huumata kloroformilla -kuljettaja John Slater, jotta hän katoaisi toisten mukana. Tässä -kohden, ja ainoastaan tässä kohden, suunnitelmamme epäonnistui --- ellen ota lukuun McPhersonin rikollista hulluutta kirjottaa -vaimolleen. Lämmittäjämme teki työnsä niin kömpelösti, että Slater -vastaan ponnistellessaan putosi veturista, ja vaikka onni oli sikäli -puolellamme, että hän siinä taittoi niskansa, jäi hän kuitenkin -tahraksi mestariteokseen moiseen, jota, täydellisenä on ainoastaan -äänettömällä ihailulla arvosteltava. Rikostuntija näkee kaikissa -erinomaisissa järjestelyissämme ainoaksi hairahdukseksi John -Slaterin. Miehen, jolla on ollut niin monta menestynyttä puuhaa -kuin minulla, kannattaa olla vilpitön, ja senvuoksi viittaan John -Slateriin selvänä hairahduksenamme. - -"Mutta nyt olen saanut ylimääräisen junamme pienelle kahden kilometrin -eli runsaan engl. penikulman mittaiselle sivuradalle, joka johtaa -tahi ennen johti Heartseasen hyljätylle kaivokselle, mikä aikoinaan -oli Englannin suurimpia kivihiilikaivoksia. Kysynette mistä johtuu, -ettei kukaan nähnyt junaa tällä käyttämättömällä radalla. Se kulkee -pitkin pituuttaan syvässä leikkauksessa; kukaan ei voinut sitä nähdä, -ellei hän ollut leikkauksen reunalla. Ja leikkauksen reunalla olikin -katsoja. Minä olin. Kerronpa mitä sieltä näin. - -"Apulaiseni oli jäänyt vaihteen luo valvoakseen junan siirtymistä -radallamme. Hänellä oli mukanaan neljä aseestettua miestä, jotta -meillä vielä olisi keinoja varalla, jos juna suistuisi radalta, kuten -vaihdekiskojen tavattoman ruostumisen johdosta pidimme mahdollisena. -Nähtyään sen turvallisesti poikenneen sivuradalle hän luovutti -vastuun minulle. Odottelin eräällä kohdalla, jolta näki kaivoksen -aukon, ja minäkin olin varustautunut aseilla samaten kuin kaksi -kumppaniani. Olin siis aina valmis, tapahtuipa mitä tahansa. - -"Junan jouduttua haararaiteelle hiljensi Smith, lämmittäjä, veturin -vauhdin, ja sitten jälleen pantuaan täyden höyryn käyntiin hän -samassa silmänräpäyksessä hyppäsi maahan englantilaisen luutnanttini -ja McPhersonin perässä. Kenties juuri tämä vauhdin hiljentäminen -ensiksi herätti matkustajien huomiota, mutta juna kiiti jo -täyttä menoa ennenkuin heidän päänsä ilmestyi avoimeen ikkunaan. -Väkisinkin hymyilen ajatellessani kuinka ällistyneitä heidän -täytyi olla. Kuvitelkaahan omia tunteitanne, jos vilkaistessanne -ulos loistovaunustanne äkkiä huomaisittekin radan ruostuneeksi ja -rosoiseksi, keltaisen ja punaisen kirjavaksi! Kylläpä mahtoi heidän -hengityksensä salpautua, kun heille salamana valkeni, että heitä tuon -kolkon radan päässä ei odottanut Manchester, vaan Kuolema. Mutta -juna syöksyi nyt huimaa vauhtia, vaaruen ja nytkähdellen pitkin -lahonneita raiteita, joita vastaan pyörät kamalasti kitkuivat. Olin -lähellä ja erotin heidän kasvonsa. Caratal luullakseni rukoili -- -hänen kädessään heilui helminauhan tapainen. Toinen mölisi kuin -teurastushuoneen verta haistava härkä. Hän näki meidän seisovan -äyräällä ja viittoili meille kuin hullu. Sitten hän sieppasi -ranteestaan salkun ja heitti en ikkunasta meihin päin. Hänen -tarkotuksensa oli tietysti ilmeinen. Siinä olivat todisteet, ja -he lupasivat vaieta, jos heidän henkensä säästettäisiin. Se olisi -ollut mieluista, jos olisimme voineet sen tehdä, mutta asia on asia. -Sitäpaitsi oli juna nyt yhtä vähän meidän hallittavissamme kuin -heidänkin. - -"Hän herkesi karjumasta, kun juna karautti mutkan ympäri ja he näkivät -kaivoksen mustan aukon edessään ammottavan. Olimme poistaneet sen -peitteenä olleen laudoituksen ja puhdistaneet partaat. Kiskot olivat -ennen ulottuneet hyvin lähelle aukkoa, kivihiilien lastaamisen -helpottamiseksi, ja meidän tarvitsi vain lisätä pari kolme kiskoparia -johtaaksemme radan ihan reunalle asti; oikeastaan ulottui ratamme -noin kolme jalkaa ylikin sen. - -"Näimme kaksi päätä ikkunassa: alapuolella Caratalin, yläpuolella -Gomezin; mutta näkemänsä oli kumpaisenkin mykistänyt. Eivätkä he -kuitenkaan kyenneet vetämään päätänsä takaisin. Näky näytti heidät -herpaisseen. - -"Olin itsekseni ihmetellyt kuinka noin nopeasti kiitävä juna kohtaisi -kuilun, jolle olin sen ohjannut, ja seurasin asian kehitystä suurella -jännityksellä: Eräs tovereistani arveli sen suorastaan syöksähtävän -aukon ylitse, eikä tosiaan paljoa puuttunutkaan. Onneksi se kuitenkin -painui sen verran, että veturin puskurit törmäsivät kamalalla -rysähdyksellä toiseen reunaan. Savutorvi lensi ilmaan. Hiilisäiliö, -vaunut ja konduktöörivaunu rusentuivat yhdeksi röykkiöksi, joka -veturin jäännösten keralla hetkeksi tukki kaivoksen suun. Sitten -petti keskessä jokin ja koko rykelmä viheriäistä rautaa, savuavia -kivihiiliä, messinki-osia, pyöriä, puun pirstaleita ja sohvien -päällyksiä romahti yhteen litistyneenä alas kaivokseen. Kuulimme -pirstaleiden kolhivan pitkin seiniä, ja sitten melkoisen tovin -kuluttua kajahti kumea jyskähdys, kun junan jäännökset paiskautuivat -pohjaan. Höyrykattila taisi räjähtää, sillä jyskähdystä seurasi -voimakas pamaus, jonka jälkeen maan mustista uumenista leijaili -paksuna pilvenä höyryä ja savua, sateen tapaisena tihkuna käärien -meidät verhoonsa. Usva oheni hienoiksi kiehkuroiksi, jotka häipyivät -kesäiseen päiväpaisteeseen, ja kaikki oli jälleen hiljaista -Heartseasen kaivoksessa. - -"Ja nyt, toteutettuamme suunnitelmamme täydellä menestyksellä, jäi -tehtäväksemme ainoastaan peittää kaikki jälkemme. Toisessa päässä -toiminut työkuntamme oli jo repinyt ylös kiskot ja hävittänyt -vaihteen, palauttaen kaikki entiseen kuntoon. Me olimme kaivoksen -luona samanlaisessa toimessa. Savutorvi ja muut syrjään singonneet -sirpaleet heitettiin kaivokseen, aukko laudoitettiin entiselleen -ja sille johtaneet kiskot vietiin pois. Sitten me kaikki -hätäilemättä, mutta siekailemattakaan, poistuimme maasta, enimmät -Parisiin, englantilainen virkaveljeni Manchesteriin ja McPherson -Southamptoniin, josta siirtyi Amerikkaan. Näette senaikuisista -englantilaisista sanomalehdistä, että olimme tehneet työmme -perinpohjaisesti ja johtaneet eksyksiin taitavimmatkin sikäläiset -nuuskijat. - -"Muistanette, että Gomez heitti salkkunsa ulos ikkunasta, eikä minun -tarvinne sanoa, että korjasin sen sisältämät paperit isäntiäni -varten. Mutta heitä huvittanee kuitenkin nyt kuulla, että minä -tuon tilaisuuden muistoksi pidätin salkusta pari pikku asiakirjaa -itsellenikin. Minulla ei ole mitään halua julkaista niitä; mutta -kun kuitenkin kukin on omasta puolestaan tässä maailmassa, niin -mitä voin muutakaan tehdä, elleivät ystäväni tule tarvitessani -avukseni? Messieurs, saatte uskoa, että Herbert de Lernac on aivan -yhtä peljättävä vastassa kuin puolellakin, ja että hän ei ole mies -nousemaan mestauslavalle ennen kuin on nähnyt jokaisen teistä -passitettuna Uuteen Kaledoniaan. Oman itsenne tähden, jos ette minun, -kiirehtikää, monsieur de -- -- -- ja kenraali -- -- -- ja paroni --- -- -- (voitte lukiessanne täyttää nämä lomat nimellänne). Takaan, -että seuraavassa painoksessa ei ole mitään aukkoja täytettävänä. - -"J.K. -- Tarkastaessani kertomustani huomaan unohtaneeni ainoastaan -yhden seikan. Se koskee onnetonta McPhersonia, joka hulluuttaan -kirjotti vaimolleen tavatakseen hänet New Yorkissa. Voitte arvata, -että kun oli pelissä niin suuret panokset kuin meidän, me emme -voineet jättää niitä sen mahdollisuuden varaan, ilmaisisiko tuo mies -salaisuutensa naiselle vai eikö. Hänen kerran rikottuaan valansa, -kirjottamalla vaimolleen, me emme enää voineet luottaa häneen. -Ryhdyimme senvuoksi toimenpiteisiin ehkäistäksemme hänet tapaamasta -vaimoansa. Olen toisinaan ajatellut, että ystävällisyys vaatisi -kirjottamaan tälle ja vakuuttamaan, ettei ole mitään estettä hänen -toisiin naimisiin menonsa tiellä." - - - - -Brasilialainen kissa. - - -Kovaa on nuoren miehen olla ylellinen taipumuksiltaan, esiintyä -suuren omaisuuden tulevaisena perijänä, liikkua ylhäisissä piireissä, -mutta elellä vailla todellista rahaa ja ammattia, jolla sitä -ansaitsisi. Isäni näet oli säyseä, toivehikas, keveäluontoinen -mies ja luotti kovin suuresti vanhaksi pojaksi jääneen vanhemman -veljensä, lordi Southertonin rikkauteen ja hyväntahtoisuuteen. Hän -piti luonnollisena, että minun, hänen ainoan poikansa, ei konsanaan -tarvitsisi ansaita elatustani varsinaisella työllä. Hän kuvitteli, -että jos minulle ei sattuisi jotakin tointa laajoilla Southertonin -tiluksilla, niin tarjoutuisi ainakin joku virka valtiollisella -uralla, joka on vielä pysynyt etuoikeutettujen luokkiemme erikoisena -varana. Hän kuoli ennen kuin ehti näkemään, kuinka pettäviä hänen -laskelmansa olivat olleet. Ei setäni eikä valtio ottanut minua -ollenkaan huomatakseen tai osottanut mitään harrastusta urani -avittamiseksi. Satunnaisesti lahjaksi saatu fasaani- tai jänispari -oli minulle kaiken aikaa ainoana muistutuksena siitä, että minä olin -odottamassa perinnökseni Otwellin kartanoa ja erästä maan rikkaimpia -maatiloja. Sillävälin eleskelin nuornamiesnä ja kaupunkilaiseen -tapaan, asustaen vuokrahuoneissa Grosvenor-rakennuksessa, ainoana -työnäni keilanheitto ja polo-peli Hurlinghamissa. Kuukausi -kuukaudelta huomasin yhä vaikeammaksi ja vaikeammaksi saada -vekseleitäni uudistetuiksi, tai rahaksi muuttumaan uusia, vakuutena -setäni kuoleman jälkeen saatavissa oleva kiinnittämätön omaisuus. -Häviö ammotti edessäni, ja päivä päivältä näin sen selvempänä, -läheisempänä ja yhä ehdottomammin välttämättömänä. - -Tunsin oman köyhyyteni sitäkin kipeämmin, kun lordi Southertonin -suurista rikkauksista puhumattakaan kaikki muutkin sukulaiseni olivat -jotakuinkin toimeentulevia. Läheisin näistä oli Everard King, isäni -veljenpoika ja minun serkkuni, joka seikkailevaa elämää Brasiliassa -vietettyään oli palannut tähän maahan asettuakseen elämään -varoillaan. Emme saaneet koskaan tietää millä keinoin hän oli rahansa -hankkinut, mutta hänellä näytti olevan rahoja liikenemään asti, -koska oli ostanut Greylandsin tilan lähellä Clipton-on-the-Marshia -Suffolkissa. Ensimäistä vuottansa Englannissa asuessaan hän ei -piitannut minusta sen enempää kuin saituri setänikään; mutta -vihdoin sain eräänä kesäisenä aamuna suureksi huojennuksekseni -ja ilokseni kirjeen, jossa minua pyydettiin vielä samana päivänä -lähtemään matkaan saapuakseni lyhyelle vierailulle Greylandsin -kartanoon. Odottelin juuri silloin jokseenkin pitkäaikaista -vierailua vararikko-oikeuteen, ja tämä keskeytys näytti melkein -salliman tuottamalta. Jos vain pääsisin väleihin tämän tuntemattoman -sukulaiseni kanssa, niin voisin vielä läpäistä. Suvun kunnian vuoksi -hän ei varmaankaan antaisi minun joutua aivan hunningolle. Käskin -kamaripalvelijani sulloa matkalaukkuni ja läksin samana iltana -Clipton-on-the-Marshia kohden. - -Vaihdettuani vaunua Ipswichissa jätti pieni paikallisjuna minut -vähäpätöiselle, autiolle asemalle keskelle kumpuista, ruohorikasta -seutua, jonka halki polveili pitkin laaksojen pohjukoita verkalleen -vierivä joki korkeine lietteisine äyräineen, jotka osottivat meidän -olevan nousu- ja laskuveden alueella. Vaunuja ei ollut vastassani -(jälkeenpäin kuulin sähkösanomani myöhästyneen), joten otin -paikkakunnan majatalosta kärryt. Kyytimies, hyvänsävyinen maalainen, -oli sukulaiseni ylistelyä tulvillaan, ja häneltä kuulin, että mr. -Everard Kingin nimellä jo oli niillä tienoin mitä paras teho. Hän -oli toimeenpannut illanviettoja koululapsille, hän oli luovuttanut -kartanonsa vapaasti katseltavaksi, hän oli tehnyt lahjotuksia -- -sanalla sanoen, hänen hyväntahtoisuutensa oli ollut niin rajaton, -että kyyditsijäni saattoi sitä selittää ainoastaan otaksumalla hänen -pyrkivän parlamenttiin. - -Huomioni käänsi miehen kiitosvirsistä tavattoman kaunis lintu, -joka istahti lennätinpylväälle tien viereen. Ensin otaksuin sen -hohkanärhiksi, mutta se oli isompi ja höyhenpuvultaan loistavampi. -Kyytimies antoi sen ilmestymiselle oitis selityksen, sanoen sen -kuuluvan juuri sille miehelle, jonka kartanoon olimme matkalla. Hänen -mielihalujaan oli vieraiden maiden eläimien totuttaminen toiseen -ilmanalaan, ja hän oli tuonut mukanaan Brasiliasta joukon lintuja -ja petoja, joita koetti kasvattaa Englannissa. Kerran tultuamme -Greylandsin puiston veräjästä saimme kylliksi näytteitä tästä -hänen oikustaan. Muutamat pienet täplikkäät hirvet, eräs omituinen -luullakseni myskisiaksi nimitetty villisika, upeista höyhenistään -ylpeilevä kuhankeittäjä, jonkunlainen vyötiäinen ja hyvin lihavaa -mäyrää muistuttava kömpelösti vaappuva eläin olivat otuksia, jotka -pistivät silmääni ajaessamme pitkin mutkittelevaa lehtokujaa. - -Mr. Everard King, tuntematon serkkuni, seisoi itse talonsa portailla, -sillä hän oli nähnyt meidät kaukaa ja arvannut tulijan minuksi. -Hän oli näköjään hyvin rehti ja suopea, lyhyt ja tanakka, noin -neljänkymmenen viiden vanha, kasvot pyöreät ja hyväntuuliset, -troopillisen auringon ruskeaksi paahtamat ja tuhansien ryppyjen -uurtamat. Hänellä oli oikean etelämaalaisen viljelijän tapaan valkea -palttinapuku yllään, sikaari hampaissaan ja leveä panama-hattu -takaraivollaan. Tuollaisen olennon kuvittelee kuuluvaksi kuuman maan -bungalow;n kuistille, ja se näytti kovin oudolta tässä jyhkeässä -englantilaisessa kivirakennuksessa. - -"Rakkaani!" hän huudahti olkansa yli katsahtaen; "rakkaani, täällä on -vieraamme! Tervetuloa, tervetuloa Greylandsiin! Hauskaa on tutustua -teihin, Marshall serkku, ja pidän suurena kohteliaisuutena, että -kunnioitatte tätä uneliasta pikku sopukkaa läsnäolollanne." - -Ei voinut ajatella sydämellisempää sävyä, ja minun tuli heti -huoleton olla. Mutta tarvittiinkin kaikki hänen herttaisuutensa -korvaamaan hänen vaimonsa kylmyyttä, vieläpä tylyyttäkin. Tämä -astui esille miehensä kutsusta, kookas, laiha nainen, luullakseni -brasilialaista sukuperää, vaikka puhuikin oivallista englantia; minä -annoinkin anteeksi hänen epäkohteliaisuutensa siinä oletuksessa, -että hän oli tavoillemme vieras. Hän ei kuitenkaan yrittänyt silloin -eikä myöhemminkään salata, että minä en ollut mikään tervetullut -kävijä Greylandsin kartanossa. Hänen sanansa olivat tavallisesti -kylläkin kohteliaita, mutta hänellä oli erinomaisen herkkä-ilmeiset -mustat silmät, ja niistä luin heti alussa aivan selvästi hartaan -toivomuksen, että jo olisin jälleen Lontoossa. - -Mutta velkani ahdistivat liiaksi ja rikkaan sukulaiseni apuun -perustamani suunnitelmat olivat niin ylen tärkeitä, etten voinut -antaa hänen vaimonsa nurjamielisyyden niitä kukistaa. En siis -ollut millänikään hänen kylmäkiskoisuudestaan ja asetuin serkkuani -kohtaan yhtä sydämelliseksi kuin tämä minulle osottautui. Hän ei -ollut säästänyt mitään vaivoja tehdäkseen oloni mukavaksi. Kamarini -oli viehättävä. Hän pyyteli minua ilmaisemaan mitä tahansa saatoin -haluta ollakseni tyytyväinen. Kieleni kärjellä pyöri mainita hänelle, -että tuntuva maksu-osotus melkoisesti vaikuttaisi siihen suuntaan, -mutta ajattelin, että se saattaisi tuttavuutemme nykyisellä asteella -vielä olla ennenaikaista. Päivällinen oli mainio, ja istuessamme -kahden kesken hänen havana-sikaareitansa ja kahviansa maistellen, -jonka jälkimäisen hän kertoi olevan erityisesti valmistettua -hänen viljelysmaallaan, näyttivät minusta kaikki kyytimieheni -ylistykset oikeutetuilta; en varmaankaan ollut koskaan tavannut -hyväluontoisempaa ja vieraanvaraisempaa miestä. - -Mutta hilpeästä suopeudestaan huolimatta oli hänellä luja oma tahto -ja tulinen luonne. Siitä sain seuraavana aamuna näytteen. Mrs. Kingin -kummallinen vastenmielisyys minua kohtaan oli niin voimakas, että -hänen käytöksensä aamiaispöydässä oli melkein loukkaava. Mutta vasta -serkkuni poistuttua kävi hänen puolisonsa tarkotus epäilemättömäksi. - -"Mukavin päiväjuna lähtee neljänneksen yli kahdentoista", virkkoi hän. - -"Mutta minä en ole aikonut lähteä tänään", vastasin vilpittömästi, -kenties uhmatenkin, sillä minä olin päättänyt, etten antaisi tuon -naisen ajaa itseäni tieheni. - -"Hoo, jos se teistä riippuu -- --" sanoi hän ja pysähtyi, mitä -hävyttömin ilme silmissään. - -"Olen varma siitä", vastasin, "että mr. Everard King sanoisi minulle, -jos viipyisin kauvemmin kuin pysyn tervetulleena". - -"Mitä tämä? Mitä tämä?" lausui ääni, ja hän astahti huoneeseen. Hän -oli kuullut viimeiset sanani, ja katse kasvoihimme kertoi hänelle -muun. Siinä silmänräpäyksessä saivat hänen lihavat, hilpeät kasvonsa -suorastaan julman ilmeen. - -"Saanko pyytää sinua hetkisen kävelemään ulkona, Marshall", virkkoi -hän. (Voin mainita, että minun nimeni on Marshall King.) - -Hän sulki oven takanani, ja sitten kuulin hetkisen aikaa hänen -puhelevan vaimolleen tuiman kiihtymyksen alentamalla äänellä. Tuo -törkeä vieraanvaraisuuden loukkaaminen oli nähtävästi satuttanut -hänen arinta kohtaansa. En ole mikään nuuskija, joten etenin -ulos nurmikolle. Pian kuulin kiireisiä askeleita takaapäin, -ja kääntyessäni seisoi edessäni talon emäntä, kasvot kalpeina -kiihtymyksestä ja silmät kyynelistä punaisina. - -"Mieheni on pyytänyt minua lausumaan teille anteeksipyyntöni, mr. -Marshall King", sanoi hän luoden katseensa maahan. - -"Älkäähän puhuko siitä sen enempää, mrs. King." - -Hänen mustat silmänsä leimahtivat äkkiä katseeni kohdaten. - -"Te pöllö!" hän sähähti hurjalla kiivaudella ja pyörähti takaisin -taloon. - -Loukkaus oli niin häpäisevä, niin sietämätön, että saatoin ainoastaan -ällistellen tuijottaa hänen jälkeensä. Seisoin vielä paikallani, kun -serkkuni tuli seurakseni. Hän oli entisellä hilpeällä tuulellaan. - -"Toivoakseni on vaimoni pyytänyt typeriä huomautuksiansa anteeksi", -lausui hän. - -"On, kyllä -- kyllä!" - -Hän pisti käsivartensa kainalooni ja kävelytti minua edestakaisin -pihalla. - -"Älä pane pahaksesi", selitti hän. "Minua surettaisi sanomattomasti, -jos lyhentäisit vierailuasi yhdellä ainoalla tunnillakaan. Asia -on sellainen -- turhapa olisi sukulaisten mitään salailla -- että -rakas vaimo-parkani on uskomattoman mustasukkainen. Hän ei sietäisi, -että kukaan -- mies tai nainen -- hetkeksikään tulee väliimme. -Hänen ihanteensa on autio saari ja ikuinen kahden-olo. Siitä saat -selityksen hänen käytökseensä, jonka tunnustan tässä erityisessä -kohdassa lähenevän hulluutta. Sano minulle, että sinä et siitä enää -sen enempää välitä." - -"En, enpä tosiaankaan." - -"Sytytähän siis tämä sikaari ja lähde kerallani tarkastamaan pikku -eläinkokoelmaani." - -Koko ehtoopäivä kului tähän kierrokseemme, jolla tutustuimme kaikkiin -hänen tuomiinsa lintuihin, petoihin ja matelijoihinkin. Toiset olivat -valtoimina, toiset häkeissä, jotkut ihan kotieläiminä. Innostuneesti -haasteli hän menestyksistään ja epäonnistumisistaan, syntyneistään ja -kuolleistaan, ja hän huudahteli riemastuneesti kuin koulupoika, kun -kävellessämme joku korea lintu lehahti lentoon ruohikosta tai joku -outo peto livahti piiloon. Lopuksi hän johti minut käytävään, joka -ulottui rakennuksen taemman sivustan halki. Sen päässä oli luisuvalla -luukulla varustettu raskas ovi, ja sen pielessä ulkoni seinästä -telarattaaseen kiinnitetty rautainen kahva. Rivi vankkoja kankia -salpasi käytävän. - -"Nyt näytän sinulle kokoelmani helmen", sanoi hän. "Europassa on yksi -ainoa samaa lajia, kun Rotterdamin penikka äskettäin kuoli. Se on -brasilialainen kissa." - -"Mutta millä tavoin se eroaa muista kissoista?" - -"Sen saat pian nähdä", vastasi hän nauraen. "Vedähän tuo luukku -syrjään ja vilkaise sisälle!" - -Tein työtä käskettyä ja huomasin tirkisteleväni isoon tyhjään -huoneeseen, jonka lattia oli rakennettu laakakivistä; takaseinässä -oli pieniä rautaristikkoisia ikkunoita. - -Keskellä huonetta makasi päiväpaisteen kultaisella täplällä mahtava -elukka, iso kuin tiikeri, mutta musta ja sileä kuin ebenholtsi. Se -oli aivan yksinkertaisesti suunnattoman suuri ja erinomaisen hyvin -hoidettu musta kissa, ja se lekotteli lyyhyssä auringon lämpöisissä -säteissä ihan kuin kissakin. Se oli niin sorea, niin jäntevä ja niin -siloisen hornamainen, etten voinut siirtää silmiäni aukosta. - -"Eikö olekin komea?" kysyi isäntäni innostuneesti. - -"Loistava kerrassaan! En ole vielä noin jaloa elukkaa nähnyt." - -"Jotkut nimittävät sitä mustaksi pumaksi, mutta todellisuudessa se -ei ollenkaan ole puma. Tuo otus on lähes yksitoista jalkaa mitaltaan -kuonosta hännän huippuun. Neljä vuotta takaperin se oli pikkuinen -musta karvapallo, josta kiilui kaksi keltaista silmää. Se myytiin -minulle äskensyntyneenä penikkana Rio Negron lähteitä ympäröivässä -korpimaassa. Alkuasukkaat olivat keihästäneet sen emän, sitten kun -tämä oli surmannut heistä kymmenkunnan." - -"Ne ovat siis julmia petoja?" - -"Kavalimpia ja verenhimoisimpia elukoita mitä maa päällään kantaa. -Puhuppas brasilialaisesta kissasta ylämaan intiaanille, niin näet -hänen värisevän. Ihmiset ovat niille maukkaampia kuin metsänriista. -Tämä otus ei ole vielä koskaan maistanut elävää verta, mutta kun se -sen tekee, niin siitä koituu hirmu. Nykyään se ei siedä luolassaan -ketään muuta kuin minua. Ei edes Baldwin, tallirenki, uskalla sitä -lähestyä. Minä taasen olen sille sekä äitinä että isänä." - -Puhuessaan hän äkkiä hämmästyksekseni avasi oven ja pujahti sisälle, -sulkien sen heti perässään. Hänen äänensä kuullessaan nousi tuo -notkea jättiläinen, haukotteli ja hieroi pyöreätä mustaa päätänsä -hellästi hänen, kylkeensä, hänen sitä taputellessaan ja hyväillessään. - -"Nyt, Tommy, häkkiisi!" käski hän. - -Suhdaton kissa asteli huoneen toiselle puolelle ja asettui -erään ristikon alle lepäämään. Everard King tuli ulos, tarttui -mainitsemaani rautaiseen kahvaan ja alkoi pyörittää sitä. Tästä alkoi -käytävässä oleva kankirivi siirtyä seinän raon läpi tuon ristikon -aidaksi, muodostaen täydellisen häkin. Sen tultua paikoilleen hän -taaskin avasi oven ja kutsui minut huoneeseen, jonka ilma oli raskas -suurille lihansyöjille omituisesta kirpeästä, ummehtuneesta tuoksusta. - -"Näin olemme me järjestäneet kopin", selitteli hän. "Se saa päivisin -koko huoneen haltuunsa, mutta yöksi suljemme sen häkkiinsä. -Kääntämällä kahvaa käytävässä voi sen päästää ulos ja jälleen sulkea -häkkiin. Ei, ei, älä tee sitä!" - -Olin pistänyt käteni kankien raosta taputellakseni elukan kiiltävää, -kohoilevaa kuvetta. Hän veti käteni totisen näköisenä takaisin. - -"Vakuutan sinulle, että kissani ei ole kesy. Älä kuvittelekaan, -että kukaan voi seurustella sen kanssa yhtä vapaasti kuin minä. -Se ei halua itselleen ystäviä -- vai mitä, Tommy? Ahaa, se kuulee -puolisensa olevan tulossa! Niin, poikaseni!" - -Kivilaakaisesta käytävästä kuului askelia, ja peto oli hypähtänyt -jaloilleen, marssien edestakaisin ahtaassa häkissään, keltaiset -silmät kiiluvina ja tulipunainen kieli vavahtelevana epätasaisen, -valkean hammasrivin raossa. Tallirenki toi tarjottimella tukevan -lihakimpaleen ja työnsi sen kankien lomitse pedolle. Tämä hypähti -keveästi siihen käsiksi, vei sen nurkkaan ja repi ja raateli -sitä käpäliensä välissä, aina väliin kohottaen verisen turpansa -katsahtaakseen meihin. Se oli ilkeä ja samalla lumoava näky. - -"Et voine ihmetellä, että minä pidän tästä elukasta", virkkoi -isäntäni meidän poistuessamme huoneesta, "varsinkin kun ajattelet, -että minä olen sen kasvattanut pienestä pitäen. Ei ollut leikin asia -sen tuominen tänne Etelä-Amerikan sisämaasta; mutta täällä se nyt -on tallella ja terveenä -- ollen, kuten sanoin, ehdottomasti komein -lajiansa mitä Europassa on nähty. Eläintarhaan sitä on kovasti -patisteltu, mutta minä en todellakaan voi erota siitä. Nyt lienen -jo kylliksi kauvan vaivannut sinua oikullani, joten emme voi tehdä -paremmin kuin seurata Tommyn esimerkkiä ja ryhtyä puoliseemme." - -Etelä-amerikkalainen sukulaiseni oli niin kiintynyt tiluksiensa ja -kummallisten asukkaittensa hoitoon, etten ensimältä luullut hänellä -juuri muita harrastuksia olevankaan. Että hänellä oli niitäkin, ja -tärkeitä, sen kuitenkin pian havaitsin hänen vastaanottamistaan -lukuisista sähkösanomista. Niitä saapui kaikkina vuorokauden -aikoina, ja niitä avatessaan hän näytti aina tavattoman kiihkeältä -ja jännittyneeltä. Toisinaan arvelin hänen harjottavan vedonlyöntiä -kilparadalla, toisinaan pörssikeinottelua, mutta kaikessa tapauksessa -oli hänellä tekeillä jotakin kovin painavaa hommaa, jota ei Suffolkin -nummimailla tunnettu. Vierailuni kuutena päivänä hän sai vähintään -kolme tai neljä sähkösanomaa päivässä, ja joskus seitsemän tai -kahdeksankin. - -Olin käyttänyt nämä kuusi päivää niin hyvin, että niiden lopulla olin -mitä sydämellisimmissä väleissä serkkuni kanssa. Joka ilta olimme -istuneet myöhään biljardihuoneessa, hänen kertoillessaan minulle -mitä merkillisimpiä juttuja seikkailuistaan Amerikassa -- juttuja -niin hurjia ja hillittömiä, että saatoin niitä tuskin uskoa edessäni -myhäilevästä lihavasta pikku miehestä. Vastapalvelukseksi minä -rohkenin tarinoida joitakuita omia muistelmiani Lontoon elämästä, -joka miellytti häntä niin suuresti, että hän vakuutti piankin -poikkeavansa Grosvenor-rakennukseen minun vieraakseni. Häntä halutti -nähdä kaupunki-elämän humua, eikä hän todellakaan, vaikka sen itse -sanon, olisi voinut valita pätevämpää opasta. Vasta vierailuni -viimeisenä päivänä uskalsin koskea hautomaani asiaan. Kerroin hänelle -vilpittömästi rahallisista vaikeuksistani ja uhkaavasta häviöstäni, -ja kysyin hänen neuvoansa -- vaikka toivoinkin jotakin oleellisempaa. -Hän kuunteli tarkkaavasti, ahkeraan tuprutellen savuja sikaaristaan. - -"Mutta olethan", sanoi hän, "sukulaisemme, lordi Southertonin -perillinen?" - -"Minulla on täysi syy luulla niin, mutta hän ei ole koskaan myöntänyt -minulle mitään määrärahaa." - -"Niin, olenpa kuullut hänen saituruudestaan. Marshall parka, asemasi -on ollut kova. Oletko muuten saanut viime aikoina mitään tietoja -lordin terveydentilasta?" - -"Hän on aina lapsuudestani asti ollut hyvin kivulloinen." - -"Aivan niin, -- ruostunut sarana kitkuu kauvan. Perintösi voi olla -pitkän taipaleen takana. Hyväinen aika, oletpa kiusallisessa pulassa!" - -"Olin hiukan toivonut, että sinä saadessasi tietää asian laidan -suostuisit ehkä lainaamaan -- --" - -"Ei sanaakaan enempää, poikaseni", huudahti hän mitä herttaisimmin; -"puhumme asiat tänä iltana pitkin ja poikin, ja takaanpa tekeväni -mitä minä suinkin voin." - -En ollut pahoillani siitä, että vierailuni läheni loppuansa, sillä -vastenmielistä oli tietää talossa jonkun kiihkeästi odottelevan -toista meneväksi matkoihinsa. Mrs. Kingin kelmeät kasvot ja tuimat -katseet olivat käyneet minulle yhä vihattavammiksi. Hän ei enää -ollut suorastaan säädytön -- miehensä pelko pidätti häntä siitä -mutta järjettömässä mustasukkaisuudessaan hän lopulta jätti minut -kokonaan pois huomiostaan, ei koskaan puhutellut minua ja teki kaikin -tavoin oloni Greylandsissa niin epämiellyttäväksi kuin saattoi. Niin -loukkaava oli hänen sävynsä tuona viimeisenä päivänä, että olisin -varmasti lähtenyt pois, ellei minua olisi illalla ollut odottamassa -se neuvottelu, jolla toivoin pääseväni taloudellisesta ahdingostani. - -Puhelu jäi hyvin myöhään, sillä serkkuni, saatuaan sinä päivänä vielä -useampia sähkösanomia kuin tavallista, meni päivällisen jälkeen -työhuoneeseensa ja palasi sieltä vasta koko talon asukkaiden käytyä -levolle. Kuulin hänen kuljeksivan ylt'ympäri ovia lukitsemassa, -kuten hänen tapansa iltaisin oli, ja viimein hän saapui luokseni -biljardihuoneeseen. Hänen pönäkkä ruumiinsa oli kääritty avaraan -leponuttuun ja jalassa oli hänellä punaiset, korottomat turkkilaiset -tohvelit. Asettuen nojatuoliin hän sekotti itselleen lasillisen -grogia, jossa en voinut olla huomaamatta veden suhteellista vähyyttä -whiskyyn verraten. - -"Totisesti!" hän virkkoi; "onpa sekin yö!" - -Oli kylläkin. Tuuli tohisi ja ulvoi ulkona, rämistellen ja -tuiverrellen ikkunaluukkuja. Vastakohtana tuntui keltaisten lamppujen -hohde ja sikaariemme tuoksu sitä leppoisemmalta ja hivelevämmältä. - -"Nyt, poikani", tuumi isäntäni, "meillä on talo ja yö itseämme -varten. Annahan minulle hiukan käsitystä asiaisi tilasta, niin -katson mitä on tehtävissä niiden järjestämiseksi. Haluan kuulla -juurtajaksain." - -Siten rohkaistuna minä ryhdyin pitkään selostukseen, jossa kaikki -saamamieheni, isännästäni kamaripalvelijaani saakka, kukin vuorostaan -esiintyivät. Minulla oli taskukirjassani muistiinpanoja, joiden -avulla latelin numeroita ja mielihyväkseni sainkin kokoon hyvinkin -selkeän tilin sotkeutuneesta ja surkeasta taloudestani. Mieltäni -kuitenkin ahdisti havainto, että kumppanini silmät olivat ilmeettömät -ja hänen huomionsa johonkin muuhun kiintynyt. Hänen silloin tällöin -tokaisemansa huomautukset olivat niin perin pintapuolisia ja asiaan -kuulumattomia, että varmasti huomasin hänen ajatelleen kaikkea muuta. -Juuri joskus hän heräsi mietteistään ja koetti väkisin osottaa -harrastusta, pyytäen minua toistamaan tai täydellisemmin selittämään -jonkun seikan, mutta aina hän sitten taas syventyi omiin aatoksiinsa. -Vihdoin hän nousi, heittäen sikaarinsa pätkän takkaan. - -"Kuulehan nyt, poikani", sanoi hän. "Minulla ei ole milloinkaan ollut -taipumusta numeroihin, joten suonet minulle anteeksi. Sinun täytyy -kyhätä kaikki tuo paperille, josta näen lopullisen summan. Ymmärrän -asian, kun näen sen mustana valkealla." - -Ehdotus oli rohkaiseva. Lupasin tehdä sen. - -"Ja nyt on aika käydä levolle. Hiisi vieköön, johan kello kuuluu -lyövän yksi." - -Myrskyn kumeassa tohussa kajahti viereisestä huoneesta seinäkellon -sointuva lyönti. Tuuli humisi valtavan virran kohinana. - -"Minun täytyy ennen levolle menoa katsoa kissaani", sanoi isäntäni. -"Kova tuuli ärsyttää sitä. Tuletko mukaan?" - -"Kernaasti", vastasin. - -"Astuhan hiljaa äläkä puhu, sillä kaikki ovat unessa." - -Me astelimme hiljaisesti pitkin lamppujen valaiseman eteisen -persialaisia mattoja ja hiivimme sen ovesta ulos. Kivilaakaisessa -käytävässä oli pimeä, mutta eräässä koukussa riippui tallilyhty, -jonka isäntäni otti alas. Käytävässä ei näkynyt rautakankiaitausta, -josta tiesin pedon olevan suljettuna häkkiinsä. - -"Käy sisälle!" sanoi serkkuni ja avasi oven. - -Meitä tervehti kumea murina, joka ilmaisi myrskyn todellakin -ärsyttäneen elukkaa. Lyhdyn lepattavassa valossa näimme sen -lyyhistyneen luolansa nurkkaan suunnattomaksi mustaksi möhkäleeksi, -joka loi kaamean varjon valkaistuun seinään. Sen häntä heilui -vihaisesti oljissa. - -"Tommy parka ei ole parhaalla tuulellaan", virkkoi Everard King, -kohottaen lyhtyä ja katsellen suojattiansa. "Eikö se näytäkin -aikamoiselta mustalta paholaiselta? Minun täytyy antaa sille hiukan -illastettavaa, saadakseni sen paremmalle päälle. Pitelethän hetkisen -lyhtyä?" - -Otin sen hänen kädestään, ja hän astui ovelle. - -"Tommyn laari on tässä ulkopuolella", hän sanoi. "Odotahan, minä vain -käväisen." Hän astui ulos, ja ovi raksahti kiinni hänen takanaan. - -Tuo järeä kirskuva ääni sai sydämeni seisahtumaan. Äkillinen kauhun -säväys hytkäytti minua. Epämääräinen hirvittävän petollisuuden -uumoilu karmi selkäpiitäni. Hypähdin ovelle, mutta sisäpuolella ei -ollut kädensijaa. - -"Kuule!" huusin. "Päästä minut ulos!" - -"Ei hätää! Älä nosta melua!" vastasi isäntäni käytävästä. "Onhan -sinulla lyhty." - -"Kyllä, mutta en halua joutua näin suljetuksi yksikseni." - -"Etkö?" Minä kuulin hänen sydämettömän, hahattavan naurunsa. "Et ole -kauvan yksinäsi." - -"Päästä minut ulos!" toistin suuttuneesti. "En toden totta siedä -tällaista äärimmäistä leikintekoa." - -"Äärimäistä kylläkin", vastasi hän taasenkin remahtaen vihattavaan -nauruunsa. Ja äkkiä kuulin keskellä myrskyn ulvontaa telarattaan -kahvan kiertyessään kitisevän ja narisevan, ja rauta-aitauksen -kalisevan alkaessaan solua ulos raosta. Hyvä Jumala, hän oli -päästämäisillään irti brasilialaisen kissan! - -Lyhdyn valossa näin kankien verkalleen lipuvan edestäni. Toisessa -päässä oli jo jalan levyinen sola. Kirkaisten tartuin käsin -viimeiseen kankeen ja kiskoin mielipuolen voimalla. Minä olin -mielipuolena raivosta ja kauhusta. Minuutin tai pari pitelin aitaa -liikkumattomana. Tiesin hänen ponnistavan kaikki voimansa kahvan -kiertämiseen ja vivun lopulta varmasti vievän minusta voiton. Tuuma -tuumalta laahauduin pitkin laakakiviä, ja kaiken aikaa pyytelin -ja rukoilin tuota ihmishirviötä säästämään minut tästä kamalasta -kuolemasta. Vannotin häntä sukulaisuuden nimessä. Muistutin olevani -hänen vieraansa; pyysin saada tietää mitä haittaa olin hänelle -konsanaan tuottanut. Hän vastasi ainoastaan kahvan nykäisyillä ja -tempaisuilla, joista jokainen kaikista ponnistuksistani huolimatta -kiskaisi jälleenkin yhden kangen seinän läpi. Riippuen ja rimpuillen -luisuin häkin koko edustan mitan, kunnes luovuin toivottomasta -taistelusta kolottavin rantein ja raadelluin sormin. Kanki-aita -solahti ulos minun hellittäessäni käteni siitä, ja heti jälkeenpäin -kuulin turkkilaisten tohvelien sipsuttavan pitkin käytävää, kunnes -ulko-ovi paiskautui kiinni. Nyt oli kaikki hiljaista. - -Peto ei ollut koko aikana liikahtanutkaan. Se makasi yhä sopessaan, -ja sen häntä oli herjennyt heilumasta. Se oli nähtävästi kerrassaan -ällistynyt näkyä, jossa mies kangista roikkuen kirkuvana raahautui -sen ohitse. Näin sen suurilla silmillään tuijottavan minuun. Olin -kankiin tarttuessani pudottanut lyhdyn, mutta se paloi vielä -lattialla, ja minä liikahdin siepatakseni sen, hiukan ajatellen -saavani sen valosta turvaa. Mutta heti ensimäiseen liikkeeseeni -vastasi peto kumealla ja uhkaavalla murinalla. Pysähdyin paikalleni, -pelon vapisuttaessa jokaista jäsentäni. Kissa (jos noin hirveälle -olennolle voi antaa niin kotoista nimeä) oli ainoastaan kymmenkunnan -jalan päässä minusta. Silmät kimmelsivät pimeässä kuin kaksi -fosforikiekkoa. Ne hirvittivät ja kuitenkin lumosivat minua. En -voinut siirtää katsettani niistä. Luonto kujeilee kummallisesti -kanssamme moisina jännityksen hetkinä, ja nuo kimmeltävät valot -laajenivat ja supistuivat tasaisessa tahdissa. Toisin hetkin ne -näyttivät pienoisilta erinomaisen kirkkailta pisteiltä -- pieniltä -sähkökipinöiltä mustassa pimeydessä -- sitten ne levenivät ja -levenivät, kunnes niiden vaihtuva ja inha valo täytti koko sopen. Ja -sitten ne äkkiä kokonaan sammuivat. - -Eläin oli ummistanut silmänsä. En tiedä lieneekö perää vanhassa -käsityksessä inhimillisen tuijotuksen valtaavasta voimasta, vai -oliko jättiläiskissa pelkästään unelias, mutta kaikessa tapauksessa -se ilmaisematta pienimpiäkään hyökkäyksen oireita laski sileän, -mustan päänsä tanakoille käpälilleen ja näytti nukkuvan. Minä seisoin -hievahtamatta, peljäten liikahduksella herättäväni sen taaskin -pahansuopaan eloon. Mutta ainakin pystyin nyt selvästi ajattelemaan, -kun nuo kamalat silmät olivat heittäneet minut rauhaan. Tässä olin -teljettynä yökaudeksi verenhimoisen otuksen seuraan. Oma vaistoni, -puhumattakaan minut tähän loukkuun vietelleen ovelan konnan sanoista, -vakuutti minulle, että eläin oli yhtä villi kuin sen isäntäkin. -Miten saisin nahkani säästymään aamuun asti? Ovi oli toivoton, -ahtaat rautaristikkoiset ikkunat niinikään. Autiossa, laakakivisessä -huoneessa ei ollut missään turvaa. Avun huutaminen oli järjetöntä. -Tiesin, että tämä luola oli ulkohuone, ja että taloon johtava käytävä -oli vähintään sata jalkaa pitkä. Ulkona pauhaava rajuilma vei -viimeisenkin mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin. - -Ja sitten lyhtyyn katsahtaessani tunsin uuden kauhun säväyksen. -Kynttilä oli palanut matalaksi ja alkanut jo sulaa. Kymmenen minuutin -kuluessa se sammuisi. Minulla oli siis ainoastaan kymmenen minuuttia -aikaa tehdä mitään, sillä tunsin joutuvani kykenemättömäksi toimimaan -heti kun jäisin pimeään tuon pelottavan raatelijan kanssa. Pelkkä -ajatuskin jo herpaisi minua. Loin epätoivoisen katseeni ympäri -kuolonkammiotani, ja se kiintyi erääseen kohtaan, joka ei tosin -näyttänyt lupaavan turvallisuutta, mutta suojelevan kuitenkin hiukan -paremmin ja kauvemmin vaaralta kuin avoin lattia. - -Olen sanonut, että häkissä oli katto kuten etuseinäkin, ja tämä -katto jäi aina paikoilleen, kun etuseinä kiertyi raostansa -ulos käytävään. Kattona oli muutaman tuuman päähän toisistaan -kiinnitettyjä rautakankia, joita yhdisti vankka teräslankaverkko, -ja sitä kannatti kumpaisessakin päässä jyhkeä tukipylväs. Se levisi -nyt laajan, ristikkoisen katoksen tavoin nurkassa kyyröttelevän -olennon yli. Tämän rautaisen hyllyn ja kammion laen väliä oli noin -kaksi tai kolme jalkaa. Jos vain pääsisin tuonne ylös kankien ja -laen lomaan, niin minulla olisi yksi ainoa hyökkäykselle altis -puoli. Olisin turvattu takaa ja kumpaiseltakin sivulta. Ainoastaan -avoimelta edustalta voitaisiin päästä kimppuuni. Siellä minulla -tosin ei ollut minkäänlaista suojaa; mutta ainakin olisin poissa -pedon tieltä sen alkaessa kierrellä luolassaan. Sen täytyisi minua -saavuttaakseen poiketa tolaltaan. Nyt tai ei koskaan oli yritys -tehtävä, sillä pimeässä se kävisi mahdottomaksi. Kurkkuani kuroi -ponnahtaessani ylös, mutta sain lujasti kiinni rautaisesta reunasta -ja heilautin itseni läähättäen sen yli. Kiemurtelin solaan kasvot -alaspäin, ja huomasin katselevani suoraan kissan kamaliin silmiin ja -haukotteleviin leukoihin. Sen haiseva hengitys huokui kasvoihini kuin -myrkkykeitoksen höyry. - -Mutta se näytti pikemmin uteliaalta kuin vihaiselta. Notkeasti -koukistaen pitkää mustaa selkäänsä se kohosi seisaalleen, ojenteli -jäseniään, nousi sitten takajaloilleen, toinen etukäpälä seinää -vasten, ja kohottaen toisen sivalsi kynsillään allani olevaa -lankaverkkoa. Yksi terävä, valkea koukku viilsi läpi housujeni --- voin mainita, että olin vielä iltapuvussani -- ja uursi vaon -polveeni. Sitä ei oltu tarkotettu hyökkäykseksi, vaan pikemmin -kokeeksi, sillä minun päästettyäni kimeän tuskanhuudahduksen -laskeusi se jälleen jaloilleen, hypähti nopsasti huoneeseen ja alkoi -joutuisasti kävellä ympäri lattiata, tuon tuostakin vilkaisten minuun -päin. Minä puolestani työnnyin taaksepäin, kunnes sain selkäni seinää -vasten, puristuen mahdollisimman pieneen tilaan. Mitä kauvemmas -pääsin, sitä vaikeampi sen oli hyökätä kimppuuni. - -Se näytti nyt liikkeelle jouduttuaan kiihtyneemmältä ja juoksenteli -nopeasti ja äänettömästi yhä ympäri ja ympäri luolassaan, -yhtämittaa kulkien rautaisen alustani alitse. Oli ihmeellistä -nähdä noin ison möhkäleen liikkuvan kuin varjo, sen samettisten -käpäläin sipsutellessa melkein ihan äänettömästi. Kynttilän liekki -hiipui matalaksi -- niin matalaksi, että tuskin saatoin nähdäkään -naapuriani. Ja sitten se viimeisen kerran lehahdettuaan sammui -kokonaan. Pimeys verhosi minut ja pedon! - -Ihminen saa paremmin kestetyksi vaaraa, kun tietää tehneensä kaiken -mikä oli mahdollista. Silloin ei auta muu kuin tyynesti odottaa -asian kehitystä. Tässä tilaisuudessa ei ollut suojan mahdollisuutta -missään muualla kuin juuri nykyisessä olinpaikassani. Ojentautuen -suoraksi minä siis makasin äänettömänä ja hengitystäni pidätellen -siinä toivossa, että peto kenties unohtaisi minut, ellei mikään sitä -minusta muistuttaisi. Kello oli arveluni mukaan jo kaksi. Neljältä -valkenee päivä. Kahden tunnin kuluttua pelastuisin pimeydestä. - -Ulkona riehui vielä myrsky, ja sade pieksi pieniä ikkunoita -herkeämättä. Kammiossa tuntui myrkyllinen ja tunkkainen löyhkä -huumaavalta. En voinut kuulla enkä nähdä kissaa. Yritin ajatella -muita asioita -- mutta yhdellä ainoalla oli kylliksi voimaa -kääntääkseen mieleni pois kamalasta asemastani. Se oli serkkuni -konnuuden muisteleminen, hänen suunnattoman teeskentelynsä, hänen -katalan vihansa. Tuon hilpeän naamarin alla väijyi keskiaikaisen -salamurhaajan henki. Ja asiata pohtiessani näin selvemmin, kuinka -viekkaasti teko oli suunniteltu. Hän oli näköjään käynyt levolle -muiden mukana. Epäilemättä oli hänellä todistajia siihen. Sitte hän -oli heidän tietämättään pujahtanut biljardihuoneeseen, houkutellut -minut tähän satimeen ja jättänyt minut kuoleman uhriksi. Hänen -selityksensä olisi aivan yksinkertainen. Hän oli jättänyt minut -biljardihuoneeseen tupakoimaan. Olin omin päin mennyt vilkaisemaan -kissaa. Olin astunut huoneeseen huomaamatta, että häkki oli avoinna, -ja syöksynyt surman suuhun. Miten voitaisiin rikos saada hänen -syykseen? Epäiltäisiin ehkä -- mutta todistaminen olisi mahdotonta! - -Kuinka verkalleen nuo kaksi kauheata tuntia kuluivatkaan! Kerran -kuulin hiljaista rahinaa, jolloin otaksuin elukan nuoleskelevan -turkkiansa. Useasti kimmelsivät nuo vihertävät silmät minua kohti -pimeästä, mutta eivät kiinteänä tuijotuksena, ja aloin yhä lujemmin -toivoa, että peto oli unohtanut läsnäoloni taikka ei ollut siitä -millänsäkään. Vihdoin tunkeusi ikkunoista mitä himmein valon -sarastus; ensin kuvastuivat ikkunat hämärästi kahtena harmaana -neliönä mustaan seinään, sitten haalistui harmaja valkeaksi, ja -saatoin jälteenkin nähdä julman kumppanini. Ja kovaksi onneksi -saattoi sekin nähdä minut! - -Huomasin oitis, että se oli paljoa vaarallisemmalla ja -hyökkäävämmällä päällä kuin sen viimeksi nähdessäni. Aamukylmä oli -sitä ärsyttänyt, ja samalla kiusasi sitä nälkä. Ehtimiseen muristen -se asteli nopeasti edes takaisin sitä huoneen sivua, joka oli -pakopaikastani loitoinna, viikset vihaisesti siirollaan ja häntä -kiihkeässä huiskeessa. Nurkissa kääntyessään se aina muljautti minuun -hirvittävää uhkaa salamoivan katseen verenhimoisista silmistään. -Silloin tiesin, että se aikoi tehdä minusta lopun. Mutta huomasin -vielä siinäkin hädässä ihailevani hornamaisen olennon notkeata -soreutta, sen pehmeästi aaltoilevia liikkeitä, sen kauniiden -kylkien kiiltoa, sysimustasta turvasta riippuvan kiiltävän kielen -tulipunaisena vipajavaa hehkua. Ja kaiken aikaa nousi nousemistansa -yhä tuimemmaksi otuksen uhkaava murina. Tiesin ratkaisun olevan -käsillä. - -Surkea oli hetki moisen kuoleman kohtaamiselle -- kylmä, pohjattoman -lohduton, hytisyttäen minua keveässä iltapuvussani rautaisella -kidutuslavallani. Koetin reipastua vastaanottamaan kohtaloni, -kohottamaan sieluni kaiken maallisen herraksi, ja samalla kertaa, -aivan toivottomaan tilaan joutuneen miehen selväjärkisyydellä, aloin -silmäillä ympärilleni, nähdäkseni oliko vielä mitään pelastumisen -mahdollisuutta. Yksi seikka oli minulle selvä. Jos häkin etuseinä -olisi vain jälleen paikoillaan, niin löytäisin sen takaa varman -suojan. Olisiko mahdollista kiskoa se paikoilleen? Uskalsin tuskin -liikkua, peläten siten saavani pedon kimppuuni. Hitaasti, hyvin -hitaasti, ojensin käteni eteenpäin, kunnes sain tarttuneeksi edustan -reunaan, jonka viimeinen kanki ulkoni seinän raosta. Ihmeekseni se -totteli nykäisyäni aivan helposti. Tietysti oli sen vipuaminen ulos -käynyt serkulleni vaikeaksi siitä syystä, että minä olin voimieni -takaa hangottelemassa vastaan. Vedin jälleen, ja aitaus siirtyi -kolme tuumaa. Se nähtävästi lipui rattailla. Taaskin tempaisin... ja -silloin kissa teki hyökkäyksensä! - -Se kävi niin nopeasti, niin äkillisesti, etten sitä ollenkaan -havainnut. Kuulin vain vihaisen ärähdyksen, ja siinä -silmänräpäyksessä olivat nuo hehkuvat keltaiset silmät ja litteä -musta pää punaisine kielineen ja välkkyvine hampaineen minun -saatuvillani. Otuksen paino tärisytti alustanani olevia rautakankia, -kunnes ajattelin (mikäli moisena hetkenä saatoinkaan ajatella) -niiden sortuvan alas. Kissa huojui siinä tovin, pää ja etukäpälät -ihan likelläni, takakäpälillään haroen tukea ristikon reunasta. -Kuulin kynsien raappivan rautalankaverkkoa, ja pedon hengitys -ellotti ilkeästi. Mutta sen hyppy oli ollut väärin laskettu. Se ei -kyennyt säilyttämään asemaansa. Vähin erin, irvistellen raivosta, ja -vimmatusti kynsien kankia, se painui taaksepäin ja romahti raskaasti -lattialle. Vonkaisten se pyörähti heti minuun päin ja kyyristyi -uuteen hyppäykseen. - -Tiesin kohtaloni tulevan ratkaistuksi muutamassa silmänräpäyksessä. -Viholliseni oli oppinut kokeestaan. Se ei tule enää hyökkäämään -harhaan. Minun täytyi toimia nopsasti, pelottomasti, jos mielin -mahdollisesti säilyttää henkeni. Siekailematta tein suunnitelmani. -Riisuen takkini heitin sen alas pedon pään yli. Samassa -silmänräpäyksessä pudottausin reunalta alas, tartuin etuseinän päähän -ja kiskoin sitä hurjalla ponnistuksella. - -Se heltisi liikkeelle keveämmin kuin olisin voinut odottaakaan. -Ryntäsin huoneen poikitse, vieden sen mukanani; mutta kun kiireessäni -olin joutunut aidan ulkopuolelle, niin pysyi asemani samana -rynnäkössänikin. Muutoin olisin saattanut pelastua naarmutta. Nyt -syntyi silmänräpäyksen pysähdys, kun seisautin aitauksen ja yritin -pujahtaa jättämästäni aukosta häkkiin. Se hetki riitti suomaan -elukalle aikaa singota syrjään takkini, jolla olin sen sokaissut, ja -hyökätä päälleni. Syöksähdin sisälle lomasta ja tempaisin aitauksen -kiinni takanani, mutta se sai isketyksi sääreeni ennenkuin ehdin -vetää sitä kokonaan sisälle. Jäntevän käpälän sivallus repäisi irti -pohkeeni kuin höylä pyöräyttää puusta lastun. Seuraavassa hetkessä -makasin verta vuotaen ja pyörtymäisilläni saastaisissa oljissa, -ystävällinen kankirivi minun ja pedon välillä, joka mielettömästi -reutoi sitä vastaan. - -Liian pahasti haavottuneena, voidakseni liikkua, ja huumaannuksesta -kykenemättömänä tuntemaan pelkoa, minä voin ainoastaan lojua enemmän -kuolleena kuin elävänä ja katsella ahdistajaani. Se painoi mustan, -leveän rintansa kankia vastaan ja ongiskeli minua käpäläkoukuillaan -kuten olen nähnyt kissanpojan pitelevän hiirenloukkua. Se viilteli -vaatteitani, mutta ei kyennyt ihan saavuttamaan minua, venyttelipä -raajojansa miten ahnaasti tahansa. Olen kuullut isojen raatelijain -aikaansaamien haavojen omituisesta puuduttavasta vaikutuksesta, -ja sain sitä nyt kokea, sillä minä olin menettänyt kaiken -yksilöllisyyden tunteen ja seurasin kissan ponnistuksia ihan kuin -sivullinen katsoja harkitsee toisen mahdollista onnistumista tai -tappiota. Sitten uupui mieleni vähitellen omituisiin, harhaileviin -unelmiin, joihin tuo musta naama ja punainen kieli palasivat, ja niin -vaivuin hourioon, liian kovasti koeteltujen siunattuun huojennukseen. - -Jälkeenpäin ajateltuani tapausten kulkua päättelen olleeni -tajuttomana pari tuntia. Minut herätti sama kirskuva risahdus, joka -oli ollut kamalan kokemukseni enteenä. Se oli vieterilukon narina. -Ennenkuin aistini olivat kyllin selvät täydellisesti tajuamaan -näkemääni, käsitin serkkuni pyöreiden, hyväntahtoisten kasvojen -tirkistelevän avoimesta ovesta. Häntä nähtävästi ällistytti näky. -Kissa kyyristelihe lattialla. Minä lojuin paitahihasillani häkissä -seljälläni, housut rihmoiksi revittynä ja suuri verilammikko -ympärilläni. Voin vieläkin nähdä hänen hämmästyneet kasvonsa, joita -aamun aurinko valaisi. Hän kurkisti minuun, ja kurkisti taas. Viimein -sulki hän oven ja eteni häkin luo nähdäkseen olinko todella kuollut. - -En voi mennä sanomaan mitä tapahtui. En siinä tilassa kelvannut -todistajaksi tai pätenyt tarkkaamaan tapauksia. Voin ainoastaan sanoa -äkkiä tajunneeni, että hänen kasvonsa olivat kääntyneet pois minusta --- että hän katseli elukkaan päin. - -"Hyvä Tommyseni!" hän huudahti. "Vanha kelpo Tommy!" - -Sitten hän läheni häkin seinää, selkä yhä minuun päin. - -"Alas, tyhmä peto!" karjui hän. "Alas, kuuletko! Etkö tunne -isäntääsi?" - -Äkkiä muistuivat minunkin herpautuneisiin aivoihini hänen sanansa, -kun hän kertoi, että veren maku tekisi kissasta paholaisen. Minun -vereni oli sen saanut aikaan, mutta hänen oli siitä joutuminen -turmioon. - -"Pois!" hän kirkui. "Heitä irti, senkin riivattu! Baldwin! Baldwin! -Oih, Jumalani!" - -Ja sitten kuulin hänen kaatuvan, ja nousevan, ja taas kaatuvan, -samalla kuin korvaini juuressa ritisi kuin säkkejä revittäessä. Hänen -kirahduksensa heikkenivät, kunnes hupenivat ärisevään ärjynään. Ja -luultuani hänen jo kuolleen näin vielä kuin painajaisena ympäri -huonetta hurjasti juoksentelevan sokaistun, revellyn ja veressä -lionneen olennon -- ja se oli minulle viimeinen vilahdus hänestä -ennenkuin jälleen pyörryin. - -Parantumiseni vei useita kuukausia -- enkä oikeastaan voi sanoa -parantuneenikaan, sillä minä kuljen päivieni loppuun asti sauvan -varassa, joka on muistonani brasilialaisen kissan seurassa vietetystä -yöstä. Tallirenki Baldwin ja muut palvelijat eivät voineet älytä -mitä oli tapahtunut, kun isäntänsä kuolonhuutojen kutsumina -näkivät minut rauta-aidan takana ja hänen jäännöksensä -- jotka he -jälkeenpäin niiksi tunsivat -- oman hoidokin kynsissä. He torjuivat -pedon kuumennetuilla raudoilla ja sitten ampuivat sen oviluukulta -ennenkuin saivat minut lopullisesti vapautetuksi. Minut kannettiin -makuuhuoneeseeni, ja siellä, murhaajakseni yrittäneen miehen katon -alla, huojuin elämän ja kuoleman vaiheilla viikkokausia. Cliptonista -oli haettu lääkäri ja Lontoosta sairaanhoitajatar, ja kuukauden -kuluttua voitiin minut kantaa asemalle, jotta pääsin takaisin -asuntooni Grosvenor-rakennukseen. - -Sairauteni ajalta on minulla yksi muisto, joka olisi saattanut -kuulua kuvana hourintani loihtimaan ainiaan vaihtuvaan sarjaan, -ellei se olisi niin selvänä syöpynyt sieluuni. Eräänä yönä avautui -sairaanhoitajattaren poissa ollessa kamarini ovi ja sisälle pujahti -mustaan surupukuun verhoutunut pitkä nainen. Hän astui lattian poikki -luokseni, ja hänen painaessaan kelmeät kasvonsa alemmaksi näin -yölampun hämyssä, että tulija oli serkkuni brasilialainen puoliso. -Hän tuijotti tiukasti kasvoihini ystävällisempänä kuin olin hänet -koskaan havainnut. - -"Oletteko tajullanne?" kysyi hän. - -Nyökkäsin heikosti -- sillä minä olin vielä kovin voipunut. - -"No niin, minä halusin ainoastaan sanoa teille, että saatte syyttää -itseänne. Enkö tehnyt puolestanne kaikkea voitavaani? Alun pitäen -yritin häätää teitä talosta. Koetin kaikin keinoin, mitä miestäni -kavaltamatta saatoin ajatella, pelastaa teitä häneltä. Tiesin, että -hänellä oli syy toimittaa teidät tänne. Tiesin, ettei hän enää -päästäisi teitä pois. Kukaan ei tuntenut häntä niinkuin minä, joka -olin yhtämittaa saanut kärsiä hänen tähtensä. En uskaltanut ilmaista -teille kaikkea tätä. Hän olisi tappanut minut. Mutta panin parhaani -puolestanne. Asiain käännyttyä tälle tolalle olette osottautunut -parhaaksi ystäväkseni. Olette vapauttanut minut, oltuani jo siinä -uskossa, että pelastuisin ainoastaan kuolemani kautta. Minua surettaa -vammanne, mutta en voi itseäni siitä moittia. Sanoinhan teitä -pöllöksi -- ja pöllö te olette ollut." Hän hiipi ulos huoneesta, -tuo katkera kummallinen muukalainen, enkä enää saanut häntä nähdä. -Miehensä omaisuuden jäännöksen keralla hän palasi synnyinmaahansa, ja -olen kuullut hänen sittemmin sulkeutuneen Pernambucon luostariin. - -Vasta jonkun aikaa Lontoossa oltuani takasivat lääkärit minut niin -tervehtyneeksi, että saatoin ryhtyä hoitamaan asioitani. Lupa ei -ollut minulle kovinkaan mieluisa, sillä pelkäsin siitä merkkiä -velkojeni rynnäkölle; mutta ensimäisenä käytti sitä lakimieheni -Summers. - -"Minua suuresti ilahuttaa nähdä hra lordin näin hyvin parantuneen", -lausui hän. "Olen kauvan odotellut saada ilmaista onnitteluni." - -"Mitä tarkotatte, Summers? Ei ole nyt aika leikintekoon." - -"Tarkotan mitä sanon", hän vastasi. "Te olette ollut lordi Southerton -nämä kuusi viikkoa, mutta pelkäsimme toipumisenne hidastuvan, jos -saisitte sen ennen aikojaan tietää." - -Lordi Southerton! Englannin rikkaimpia ylimyksiä! En voinut uskoa -korviani. Sitten johtui mieleeni sairauteni aika ja arvoni perimisen -yhden-aikaisuus loukkaantumiseni kanssa. - -"Lordi Southerton lienee siis kuollut niihin aikoihin kuin minä sain -vammani?" - -"Hän kuoli juuri samana päivänä." Puhuessaan silmäili Summers minua -kiinteästi, ja olen vakuutettu siitä -- sillä hän oli hyvin ovela -mies -- että hän oli arvannut asian oikean laadun. Hän pysähtyi -tuokioksi ikäänkuin odottaen minua ilmaisemaan hänelle salaisuuteni, -mutta minä en nähnyt mitään hyvää moisen sukutahran paljastamisesta. - -"Niin, perin kummallinen yhteensattuma", jatkoi hän, sama tietävä -katse silmissään. "Tietänette että serkkunne Everard King oli teidän -jälkeenne lähin perillinen. Jos nyt hänen sijastaan te olisitte -joutunut tuon tiikerin, tai mikä otus se olikaan, revittäväksi, niin -silloin tietysti olisi hän nyt ollut lordi Southerton." - -"Epäilemättä", myönsin minä. - -"Ja hän osotti suurta harrastusta asiaan", kertoi Summers. "Satun -tietämään, että edesmenneen lordi Southertonin kamaripalvelija oli -hänen palkkaamansa, ja että hän sai tältä aina muutaman tunnin -väliajoin sähköteitse tietoja lordin sairauden kehittymisestä. Siihen -aikaan olitte siis hänen luonansa. Eikö ole omituista, että hän -tahtoi niin täsmällisiä tietoja, vaikka tiesi teidät välittömäksi -perilliseksi?" - -"Hyvin omituista", vastasin minä. "Ja nyt, Summers, jos tuotte tänne -kaikki laskuni ja tukun maksuosotuksia täytettäväkseni, niin ryhdymme -laittamaan asioita kuntoon." - - - - -Kaviaari-ruukku. - - -Oli piirityksen neljäs päivä. Ampuma- ja ruokavarat lähenivät -loppuansa kumpaisetkin. Boksari-kapinan äkkiä leimahdettua kautta -pohjoisen Kiinan tohisevaksi kulovalkeaksi olivat syrjäisissä -maakunnissa hajallaan asuneet harvat eurooppalaiset sulloutuneet -lähimpään puolustuskelpoiseen paikkaan ja ponnistelleet henkensä -edestä, kunnes apu saapui -- tahi kunnes se jäi saapumatta. -Jälkimäisessä tapauksessa on parempi olla virkkamatta sen enempää -heidän kohtalostaan. Edellisessä he palasivat maailmaan ihmisinä, -joiden kasvot ilmaisivat heidän sangen läheltä katselleen sellaista -loppua, joka ainiaan uudistuu heidän unessaan. - -Itshau oli ainoastaan viidenkymmenen engl. penikulman päässä -rannikolta, ja Liantongin lahdessa oli europpalainen laivasto-osasto. -Sentähden tuo naurettavan pieni varusväki, johon kuului -maassasyntyneitä kristittyjä ja rautatiemiehiä, päällikkönä -saksalainen upseeri ja hänen tukenaan viisi europpalaista -siviilihenkilöä, piteli uljaasti puoliaan siinä vakaumuksessa, -että apujoukon täytyi piankin hyökätä heidän luokseen matalien -harjanteiden ylitse idästä. Noilta harjanteilta näkyi meri, -ja merellä olivat heidän aseestetut maanmiehensä. Eivätpä he -siis toki voineet tuntea itseänsä hyljätyiksi. Urhein mielin he -pitivät pienoisen europpalaisen korttelin murenevien tiilimuurien -ampumareikiä miehitettyinä ja pommittelivat ripeästi, joskin -tehottomasti, boksarien nopeasti eteneviä piiritysvalleja. Oli -varmaa, että he päivässä tai parissa häätyisivät keinottomiksi, mutta -yhtä varmaahan oli, että apukin päivässä tai parissa saapuisi. Se -saattoi tapahtua hiukan ennemmin tai hiukan myöhemmin, mutta kukaan -ei kertaakaan rohjennut vihjata, ettei pelastus ehtisi ajoissa. -Tiistai-iltaan asti ei kuulunut ainoatakaan epäilyn sanaa. - -On totta, että keskiviikkona heidän vankka luottamuksensa -itäisten harjanteiden takana tekeillä oleviin hankkeisiin oli -hieman heikontunut. Harmajat rinteet levisivät karuina ja -enteettöminä, kuolettavien vallien työntyessä yhä lähemmäksi, -niin lähelle, että saattoi pienintäkin kammoksuttavaa piirrettä -myöten erottaa rumat kasvot, jotka suojuksien reunoilta kirkuivat -heille sadatuksiansa. Sitä meteliä ei sitten enää niin joukolla -jatkettu, kun nuori lähetystön virkamies Ainslie pienellä sievällä -urheilukiväärillään varustettuna oli asettunut kirkon matalaan -torniin ja omistanut aikansa kiusan heikentämiseen. Mutta äänetön -piiritys tehoaa mieleen vielä voimakkaammin kuin meluinen, ja -vakaasti, vastustamattomasti, välttämättömästi kiertyi kiinteämmäksi -tiilikivien ja lohkareitten varuskehä. Pian pääsevät nuo pikku muurit -siirtymään niin lähelle, että hurjistuneet miekkamiehet yhdellä -ainoalla rynnäköllä suoriutuvat puolustajien heikosta vallituksesta. -Asema näytti keskiviikko-iltana varsin synkeältä. Eversti Dresler, -entinen saksalainen jalkaväen soturi, käyskeli järkkymättömän -näköisenä, mutta sydän lyijynraskaana. Ralston, rautatieläinen, -valvoi puoleen yöhön jäähyväiskirjeitä kyhäillen. Professori -Mercer, vanha hyönteistutkija, oli entistään vielä vaiteliaampi -ja yrmeämpi. Ainslie ilkamoitsi vähemmän. Seurueesta olivat -ylipäätään rauhallisimpia naiset -- miss Sinclair, skotlantilaisen -lähetys-aseman sairaanhoitajatar, mrs. Patterson ja hänen kaunis -tyttärensä. Tyynenä esiintyi myöskin isä Pierre, ranskalaiselta -lähetys-asemalta, kuten oli luonnollistakin miehen, joka piti -marttyyriutta kunnian kruununa. Muurien ulkopuolella ulvovat -boksarit häiritsivät häntä vähemmän kuin hanakan skotlantilaisen -presbyteerisaarnaajan Pattersonin pakollinen läheisyys, miehen, -jonka, kanssa hän oli kymmenen vuotta rimpuillut alkuasukasten -sieluista. He sivuuttelivat toisiansa nyt käytävissä kuin koira -kissaa, ja kumpikin piti toista valppaasti silmällä, jotta hän ei -vielä juoksuhaudoissakin näpistäisi kilpailijan katraasta jotakuta -lammasta kuiskimalla kerettiläisyyttä sen korvaan. - -Mutta yö kului ilman ratkaisevaa käännettä, ja torstaina kaikki oli -jälleen kirkasta. Ainslie se ensimäisenä oli ylös torniinsa kuullut -etäistä tykkien jyskettä. Sitten sen kuuli Dresler ja puolen tunnin -kuluttua se kajahteli kaikkienkin korviin -- tuo voimallinen raudan -ääni, joka huhuili heille kaukaa ja käski heitä pysymään hyvällä -mielellä, koska apu oli lähenemässä. Oli ilmeistä, että laivoista -maihin astunut joukko oli edennyt pitkän matkan varustusta kohti. Se -ei saavu tuntiakaan liian aikaisin. Patruunat olivat melkein kaikki -käytetyt. Puoleen vähennetyt ruoka-annokset hupenevat pian vielä -mitättömämpään määrään. Mutta eihän kannattanut nyt sitä surra, -kun pelastus oli taattu. Sinä päivänä ei mitään rynnäkköä tullut -tapahtumaan, koska enimpien boksarien nähtiin parveilevan sille -taholle, mistä ampuminen kuului, jättäen piiritysvallien pitkät rivit -äänettömiksi ja autioiksi. He saattoivat senvuoksi kaikki kokoontua -puoliselle hilpeänä, puheliaana seurueena, tulvillaan sitä elämän -iloa, joka kirkkainna säihkyy kuoleman varjon viistäessä likeltä -ohitse. - -"Kaviaari-ruukku!" esitti Ainslie. "Hei, professori, laittakaapas -pöytään kaviaari-ruukkunne!" - -"_Potztausend_, niin!" murahti vanha Dresler. "Onpa tosiaan jo aika -maistella tuota kuuluisata ruukkua." - -Naiset yhtyivät pyyntöön, ja pitkän, niukasti varustetun pöydän joka -laidalta sateli kaviaarin tilauksia. - -Oli outo aika vaatia moista herkkua, mutta syy on pian kerrottu. -Professori Mercer, vanha kalifornialainen hyönteistutkija, oli -päivää tai paria kapinan edellä San Franciscosta saapuneessa -tavaralaatikossa saanut ruukullisen kaviaaria. Kun kaikki ruokavarat -tehtiin yhteisiksi ja vähin erin jaettiin, pantiin tämä ainoa -herkku ja kolme samassa laatikossa ollutta Lachryma Christi-pulloa -yhteisestä päätöksestä erilleen, varattuina viimeistä iloista -ateriaa varten, joka oli nautittava silloin kun vaaran loppuminen -oli näkyvissä. Heidän juuri istuutuessaan pöytään kajahteli -heidän korviinsa pelastavien kanuunain jymy -- ylellisempää -päivällismusiikkia heille kuin mitä Lontoon hienoinkaan ravintola -olisi voinut tarjota. Ennen iltaa ovat he varmasti pelastettuja. -Miksei siis höystettäisi heidän kuivaa kannikkaansa tällä maukkaalla -säilykkeellä? - -Mutta professori ravisti vanhaa kyhmyistä päätään ja myhäili -tutkimatonta hymyänsä. - -"Parempi odottaa", hän vastasi. - -"Odottaa! Miksi odottaa?" vastusteli seurue. - -"Heillä on vielä pitkä matka tultavana", selitti professori. - -"He ovat täällä viimeistään illalliseksi", arveli Ralston, terävä, -kasvoiltaan lintua muistuttava mies, jolla oli kirkkaat silmät -ja pitkä ulkoneva nenä. "He eivät enää voi olla meistä kymmentä -penikulmaa etäämpänä. Jos he etenisivät vaikkapa vain kaksi -penikulmaa tunnissa, niin he joutuisivat perille seitsemältä." - -"Taipaleella tulee taistelu", huomautti eversti. "Täytyy varata pari -kolme tuntia taistelulle." - -"Ei puoltakaan tuntia", huudahti Ainslie. "He marssivat kyllä -mokomien läpi kuin ei heitä olisi niillä mainkaan. Mitä voivat nuo -lurjukset sytytinpyssyineen ja miekkoineen nykyaikaisten aseitten -edessä?" - -"Se riippuu apujoukon johtajasta", virkkoi Dresler, "Jos heillä on -ollut onni saada saksalainen upseeri -- --" - -"Englantilaisesta minä menen takuuseen!" huusi Ralston. - -"Ranskalaista laivastonpäällikköä kiitetään erinomaiseksi -sodankävijäksi", huomautti isä Pierre. - -"Johtajasta minä viisi", tokaisi rehentelevä Ainslie. "Mr. Mauser ja -mr. Maxim ne keksimiensä aseitten kautta vievät meidät voittoon, ja -heidän ollessaan puolellamme ei yksikään johtaja voi joutua harhaan. -Sanonpa että he vain pyyhkäisevät kapinajoukon tien sivuun ja -kävelevät sen keskitse. Siispä, professori, esille ruukkunne!" - -Mutta vanha tiedemies ei ollut vakuutettu. - -"Säästämme sen illalliseksi", intti hän. - -"Lopultakin", lausui mr. Patterson verkallisella, skotlantilaisella -säntillisyydellään, "osotamme kohteliaisuutta vieraillemme -- -apujoukon upseereille -- jos meillä on jotakin kelpaavaa ravintoa -asetettavana heidän eteensä. Yhdyn professoriin siinä, että säästämme -kaviaarin illalliseksi." - -Esitetty syy vaikutti heidän vieraanvaraisuudentunteeseensa. Oli -jotakin miellyttävän ritarillistakin ajatuksessa, että heidän ainoa -pikku makupalansa säästettäisiin heidän pelastajainsa aterian -särpimeksi. Ei enää puhuttu kaviaarista. - -"Sivumennen sanoen, professori", virkkoi mr. Patterson, "olen -vasta tänään kuullut, että te jo toistamiseen olette tällä tavoin -piiritettynä. Olisimme kaiketikin kaikki perin halukkaita kuulemaan -joitakuita seikkoja edellisestä kokemuksestanne." - -Vanhuksen kasvot jäykistyivät synkästi. - -"Olin Sung-tongissa, etelässä, vuonna 89", vastasi hän. - -"On perin merkillinen sattuma, että jouduitte kahdesti niin -vaaralliseen asemaan", huomautti lähetyssaarnaaja. "Kertokaahan -kuinka Sung-tongissa pelastus saapui." - -Väsyneillä kasvoilla syveni varjo. - -"Meitä ei pelastettu", oli vastaus. - -"Mitä! varustus antautui?" - -"Niin teki." - -"Ja te pääsitte elävänä?" - -"Olen lääkäri samalla kuin hyönteistutkija. Heillä oli paljon -haavotettuja; he säästivät minut." - -"Entäs toiset?" - -"_Assez, assez_!" huudahti pikku ranskalaispappi pidättävästi -kohottaen kätensä. Hän oli ollut kaksikymmentä vuotta Kiinassa. -Professori ei ollut sanonut mitään, mutta hänen himmeissä harmaissa -silmissään pälyi joku vaaniva kauhu, joka oli kalventanut naisten -posket. - -"Olen pahoillani", virkkoi lähetyssaarnaaja. "Näen että asia on -tuskallinen. Minun ei olisi pitänyt kysyä." - -"Ei", vastasi professori hitaasti. "Viisaampaa on olla kysymättä. -Parempi on kerrassaan vaieta sellaisista asioista. Mutta kanuunathan -ovat varmasti paljoa lähempänä?" - -Siitä ei ollut epäilystäkään. Tuokion hiljaisuuden perästä oli -jymy uudistunut, ja tuon kumean pääsävelen säestyksenä rätisi -vilkas kiväärituli. Taistelu saattoi olla käymässä juuri lähimmän -harjanteen takarinteellä. He työnsivät tuolinsa taaksepäin ja -juoksivat valleille. Hiiskumattomasti hiipivät alkuasukas-palvelijat -tulivat korjaamaan aterian niukkoja jäännöksiä. Mutta heidän -poistuttuansa istui vanha professori edelleen paikoillaan, nojaten -kookasta harmaantunutta päätään käsiinsä ja sama hautova kauhun -katse silmissään. Jotkut aaveet voivat olla haudattuina vuosikausia, -mutta kerran nousseina ei niitä ole helppo häätää takaisin uinumaan. -Kanuunat olivat ulkopuolella tauonneet, mutta hän ei ollut sitä -huomannut, syventyneenä kun oli elämänsä hirveään päämuistoon. - -Hänen mietiskelynsä keskeytyi viimein päällikön astuessa huoneeseen. -Leveillä saksalaisilla kasvoilla paistoi tyytyväinen hymy. - -"_Kaiser_ tulee hyvilleen", hän puheli käsiänsä hykerrellen. "Niin, -tällä pitäisi ansaita ritarimerkki. Itshaun puolustus boksareita -vastaan eversti Dreslerin, 114. Hannoverilaisen jalkaväkirykmentin -entisen majurin johdolla. Pienen varusväen loistava vastarinta -suunnatonta ylivoimaa vastaan. Sellaisin otsakkein se varmasti joutuu -Berlinin lehtiin." - -"Ajattelette siis, että olemme pelastetut?" kysyi vanhus, äänensä -ilmaisematta liikutusta tai riemua. - -Eversti hymyili. - -"Totisesti, professori", hän ihmetteli, "olen nähnyt teidät -kiihtyneempänä sinä aamuna, jona palasitte _Lepidus Mercerensis_ -keräys-salkussanne." - -"Hyönteinen oli ensin saatu salkkuni hyvään säilyyn", vastasi -hyönteistutkija. "Olen pitkän elämäni aikana nähnyt niin monta kummaa -kohtalon käännettä, etten murehdi enkä riemuitse ennenkuin tiedän, -että minulla on siihen syytä. Mutta kertokaahan uutisenne." - -"Niin", selitti eversti, sytyttäen pitkän piippunsa ja heittäytyen -säärykset ojossa istualleen bambu-tuoliin, "takaan sotilaskunniani -kautta, että kaikki on kunnossa. He lähenevät joutuin, ampuminen on -herjennyt, osottaen vastarinnan päättyneen, ja tunnin kuluessa näemme -heidät harjanteen tällä puolla. Ainslie laukaisee kirkon tornista -kolmasti kiväärinsä merkiksi, ja silloin teemme pikku partioretken -omasta takaa." - -"Ja te odottelette tätä merkkiä?" - -"Niin, me odottelemme Ainslien laukauksia. Ajattelin viettää sen ajan -teidän seurassanne, sillä minulla on hiukan kysyttävää." - -"Mitä niin?" - -"No, muistattehan puhelumme tuosta toisesta piirityksestä Sung-tongin -vallotuksesta. Se kiinnittää suuresti mieltäni ammatilliselta -kannalta. Nyt eivät naiset ja siviilihenkilöt ole estämässä teitä -mainitsemasta niitä asioita." - -"Aihe ei ole miellyttävä." - -"Ei totta maar. _Mein Gott!_ olipa se murhenäytelmää. Mutta te olette -nähnyt kuinka minä johdin puolustusta täällä. Oliko se viisasta? -Oliko se taitavaa? Oliko se saksalaisen armeijan muistojen arvoista?" - -"Ei olisi luullakseni voitu parempaa vaatia." - -"Kiitos. Mutta entäs tuo toinen varustus -- puolustettiinko sitä -pätevästi? Minulle on tämän tapainen vertailu hyvin mielenkiintoinen. -Olisiko sitä voitu pelastaa?" - -"Ei; kaikki mahdollinen tehtiin -- paitsi yhtä ainoata." - -"Ahaa! tapahtui yksi laiminlyönti. Mikä se oli?" - -"Ei kenenkään -- ennen kaikkea naisen -- olisi saatu sallia elävinä -joutua kiinalaisten käsiin." - -Eversti ojensi leveän punaisen kätensä ja puristi professorin pitkiä, -valkeita, vavahtelevia sormia. - -"Olette oikeassa -- tuhatkertaisesi oikeassa. Mutta älkää ajatelko, -ettei tämäkin seikka ole mielessäni ollut. Minä puolestani kuolisin -taistellen, samaten Ralston ja samaten Ainslie. Olen puhellut heille, -ja se on sovittu. Olenpa puhellut toisillekin, mutta mikä siinä -auttaa? Meillä on pappi, lähetyssaarnaaja ja naiset." - -"Soisivatko he mieluummin joutuvansa elävältä vangeiksi?" - -"He eivät suostuneet lupaamaan toimia sen ehkäisemiseksi. He eivät -suostuisi kuolemaan oman kätensä kautta. Heidän omatuntonsa ei sitä -salli. Tietysti olemme nyt suoriutuneet tuosta kaikesta, eikä meidän -tarvitse haastaa niin kamalista asioista. Mutta mitä olisitte te -tehnyt minun sijassani?" - -"Tappanut heidät." - -"_Mein Gott!_ Te murhaisitte heidät?" - -"Armosta minä tappaisin heidät. Hyvä mies, olenhan siinä leikissä -ollut. Olen nähnyt kuumien munien kuoleman; olen nähnyt kiehuvan -kattilan kuoleman; olen nähnyt naisten -- hyvä Jumala! Ihmettelen -että enää konsanaan olen tervettä unta saanut." Hänen tavallisesti -jäykät kasvonsa vääntyivät ja värisivät muiston tuskasta. "Minut -köytettiin paaluun, okaita silmälautasissani, jotta pysyivät -avoinna, ja murheeni heidän kidutuksestaan oli keveämpi kestää kuin -vimma, jolla soimasin itseäni ajatellessani, että olisin muutamilla -mauttomilla pillereillä voinut viime hetkessä siepata heidät -kiusaajiensa käsistä. Murhaamista! Olen valmis seisomaan jumalaisella -tuomiolla vastaamassa tuhannesta moisesta murhasta! Syntiä! Ei, -sellainenpa teko päinvastoin saattaisi puhdistaa sielusta todellisen -synnin tahran. Mutta jos, tietäen minkä tiedän, olisin täällä -toisella kerralla jättänyt sen tekemättä, niin eipä, kautta taivaan, -olisi ollut helvettiä kyllin syvää tai kuumaa minun syyllisen sielu -raukkani asuinsijaksi." - -Eversti nousi, ja taasenkin hän puristi professorin kättä. - -"Te puhutte järkeä", hän sanoi. "Olette miehuullinen, voimakas mies -ja osaatte päättää. Niin, kautta Jumalan, te olisitte ollut minulle -suurena apuna, jos asiat olisivat toisin kehittyneet. Olen useasti -pohtinut tätä pulmaa aamun aikaisina tunteina, mutta en tiennyt -miten menetellä. Mutta olisipa meidän jo pitänyt kuulla Ainslien -laukaukset; lähden katsomaan." - -Jälleenkin istui vanha tiedemies yksinään ajatuksissaan. Vihdoin, -kun ei apujoukon kanuunia eikä pelastajien lähenemisen merkkiä -kuulunut, hän nousi lähteäkseen itse valleille tiedustelemaan. -Silloin lensi ovi auki ja eversti Dresler hoiperteli huoneeseen. -Hänen kasvonsa olivat aavemaisen kelmeät ja hänen rintansa kohoili -kuin juoksemisesta uupuneen miehen. Tarjotinpöydällä oli konjakkia ja -hän siemasi lasillisen, vaipuen sitten raskaasti tuolille istumaan. - -"No", virkkoi professori kylmästi, "he eivät ole tulossa?" - -"Ei, he eivät voi tulla." - -Oli minuutin tai parin hiljaisuus, miesten tuijottaessa toisiinsa. - -"Tietävätkö kaikki?" - -"Ei kukaan muu kuin minä." - -"Miten saitte tiedon?" - -"Olin muurilla lähellä hyökkäys-ovea -- pientä ruusutarhaan johtavaa -puuveräjää. Näin jonkun ryömivän pensaikossa. Ovelle koputettiin. -Avasin sen. Siellä oli kristitty tatarilainen, pahojen miekanhaavojen -uuvuttama. Hän oli tullut taistelusta. Laivastonpäällikkö Wyndham, -englantilainen, oli hänet lähettänyt. Apujoukko oli pysäytetty. -Heiltä oli ampumavarat melkein lopussa. He olivat asettuneet -kaivamiinsa juoksuhautoihin ja lähettäneet hakemaan laivoista lisää. -Täytyy kulua kolme päivää ennenkuin he kerkiävät tänne. Siinä oli -kaikki. _Mein Gott!_ se oli kylliksi." - -Professori rypisti tuuheita harmaita kulmakarvojaan. - -"Missä mies on?" hän kysyi. - -"Kuollut. Hän kuoli verenvuotoon. Hänen ruumiinsa on hyökkäys-oven -luona." - -"Eikä kukaan nähnyt häntä?" - -"Ei puhutellakseen." - -"Haa! he siis näkivät hänet?" - -"Ainslie kaiketikin on nähnyt kirkon tornista. Hänen täytyy tietää, -että olen saanut uutisia. Hän tietenkin tahtoo ne kuulla. Jos kerron -hänelle, niin he saavat kaikki tietää." - -"Kuinka kauvan voimme pitää puoliamme?" - -"Tunnin tai kaksi korkeintaan." - -"Onko se ehdottomasti varmaa?" - -"Sen takaan niin totta kuin olen soturi." - -"Meidän täytyy siis joutua häviöön?" - -"Niin, täytyy auttamattomasti." - -"Meillä ei ole mitään toivoa?" - -"Ei mitään." - -Ovi lensi auki ja nuori Ainslie ryntäsi sisälle. Hänen takanaan -tungeksivat Ralston, Patterson ja joukko europpalaisia sekä -maassasyntyneitä kristittyjä. - -"Olette saanut viestin, eversti?" - -Professori Mercer astui hänen eteensä. - -"Eversti Dresler juuri kertoi minulle. Kaikki on hyvin. He ovat -pysähtyneet, mutta saapuvat tänne aikaisin aamulla. Ei ole enää -mitään vaaraa." - -Oven suussa seisova joukko puhkesi hurraamaan. Jokainen naureskeli ja -puristeli toinen toisensa kättä. - -"Mutta entäs jos boksarit hyökkäävät kimppuumme ennen huomis-aamua?" -huudahti Ralston ärtyneellä äänellä. "Ovatpa nuo lemmon hulluja, -kun eivät tunkeudu perille asti! Senkin laiskurit, joutaisivat -sotaoikeuden eteen joka mies." - -"Olemme täydessä turvassa", virkkoi Ainslie. "Ahdistajamme ovat -saaneet kovan kolauksen. Näemme heidän kantavan haavotettujansa -sadoittain harjanteen yli. Heillä on ollut suuri mieshukka. Eivät he -ennen aamua käy hyökkäämään." - -"Ei, ei", vakuutti eversti; "on varmaa, että he eivät ennen aamua käy -hyökkäämään. Palatkaa sentään vartiopaikoillenne. Emme saa jättää -ainoatakaan kohtaa suojattomaksi." Hän poistui huoneesta muiden -mukana, mutta vilkaisi ovella taaksensa, ja hänen silmänsä kohtasivat -hetkeksi vanhan professorin katseen. "Jätän kaiken teidän käsiinne", -oli niiden sähköttämä sanoma. Tuiman jäykkä hymy oli vastauksena. - -Ehtoopäivä kului boksarien tekemättä viimeistä hyökkäystään. -Eversti Dreslerille oli selvää, että heidän tavaton hiljaisuutensa -ainoastaan ilmaisi heidän keräilevän takaisin joukkojansa -äskeisestä taistelusta, varustautuaksensa lopulliseen ryntäykseen -piiritettyjen tuhoamiseksi. Kaikista muista näytti piiritys -todellakin päättyneeltä, ahdistajien masennuttua kärsimästänsä -mieshukasta. Iloinen ja hälisevä oli senvuoksi seurue, joka kokoontui -illallispöydän ääreen, jolloin nuo kolme Lachryma Christi-pulloa ja -kuuluisa kaviaariruukku lopultakin avattiin. Se oli iso säiliö, ja -vaikka kukin sai herkkua ruokalusikallisen, niin ei se kuitenkaan -vielä loppunut. Ralston, tunnettu herkuttelija, sai kaksinkertaisen -annoksen. Hän nokiskeli sitä kuin nälkäinen lintu. Ainsliekin otti -toistamiseen. Professori itse nautti suuren lusikallisen, ja eversti -Dresler, tiukasti silmäillen häntä, teki samaten. Naiset maistelivat -halukkaasti, ainoana poikkeuksena miss Patterson, joka ei pitänyt -sen suolaisesta, kirpeästä mausta. Professorin vieraanvaraisista -pyytelyistä huolimatta hänen annoksensa pysyi melkein koskemattomana -lautasen laidalla. - -"Te ette pidäkään pikku herkustani. Se on minulle pettymys, -säilytettyäni sitä miellyttääkseni teitä", puheli vanhus. "Pyydän -että syötte kaviaarinne." - -"En ole konsanaan ennen sitä maistanut. Epäilemättä oppisin pitämään -siitä aikanaan." - -"No, alkakaa nyt opetella. Ryhtykää nyt kehittämään makuanne. Tehkää -se, olkaa hyvä!" - -Kauniin Jessie Pattersonin kirkkaat kasvot säihkyivät aurinkoista, -veitikkamaista hymyä. - -"Kuinka hartaasti te pyydättekään!" hän nauroi. "En aavistanutkaan -teitä noin kohteliaaksi, professori Mercer. Vaikka en sitä syökään, -olen kuitenkin yhtä kiitollinen." - -"Menettelette tyhmästi, kun ette sitä syö", intti professori niin -painavasti, että hymy kuoleutui toisen kasvoilta ja hänenkin silmänsä -heijastivat vanhuksen totisuutta. "Vakuutan teille, että on tyhmää -olla syömättä kaviaaria tänä iltana." - -"Mutta miksi -- miksi?" kysyi miss Patterson. - -"Siksi että teillä on sitä lautasellanne. Siksi että on synti -haaskata sitä." - -"No niin!" keskeytti väittelyn pönäkkä mrs. Patterson kumartuen -pöydän yli. "Älkää häntä enää kiusatko. Näen ettei hän siitä pidä. -Mutta ei sitä haaskatakaan." Hän pisti veitsensä kärjen sen alle ja -kaappi sen Jessien lautaselta omalleen. "Nyt se ei joudu hukkaan. -Voitte olla levollinen, herra professori." - -Mutta hän ei näyttänyt levolliselta. Päinvastoin olivat hänen -kasvonsa kiihtyneet kuin odottamattoman ja pelottavan vastuksen -kohdanneella. Hän vaipui mietteihinsä. - -Keskustelu kävi hilpeänä sorinana. Jokainen jutteli tulevaisuutensa -suunnitelmia. - -"Ei, ei, minulle ei tule lomaa", virkkoi isä Pierre. "Me papit emme -saa lomaa. Nyt kun lähetys-asema ja koulu ovat valmiina, minun tulee -jättää jatkaminen isä Amielille ja matkata länteen päin perustamaan -uutta asemaa." - -"Lähdette pois?" sanoi mr. Patterson. "Ettehän toki lähde pois -Itshausta?" - -Isä Pierre pudisti kunnianarvoisaa päätänsä veitikkamaiseksi -nuhteeksi. "Te ette saa näyttää niin mielistyneeltä, mr. Patterson." - -"Ovathan tosin mielipiteemme suuresti eroavia", lausui presbyteeri, -"mutta meillä ei ole mitään henkilökohtaista vastahakoisuutta teitä -kohtaan, isä Pierre. Kuitenkin, miten kukaan järkevä sivistynyt mies -tähän maailman historian aikaan saattaa opettaa näille pimitetyille -pakanaraukoille, että -- --" - -Yleinen vastustelun humina vaiensi jumaluusopillisen väittelyn ihan -alkuunsa. - -"Mitä te itse aijotte tehdä, mr. Patterson?" kysyi joku. - -"Minä otan kolmen kuukauden loman palatakseni Edinburghiin ja -ottaakseni siellä osaa vuotuiseen kongressiimme. Luulenpa että -mielelläsi teet pikku ostoksia Princes Streetillä, Mary, ja sinä, -Jessie, saat siellä tavata ikäisiäsi. Sitten voimme palata syksyllä, -kun hermosi ovat saaneet lepoa." - -"Tarvitsemme sitä todellakin kaikki", puuttui puheeseen miss -Sinclair, lähetys-aseman sairaanhoitajatar. "Tämä pitkällinen -jännitys vaikuttaa minuun kovin oudosti. Nytkin humisee korvissani -ihan tavattomasti." - -"Mutta sepä omituista, sillä juuri niin on minunkin laitani", -huudahti Ainslie. "Surisee niin hullusti ylös ja alas korvissani kuin -olisi siellä humalainen kärpänen pörisemässä. Se kait johtuu, kuten -sanotte, hermojen jännityksestä. Minä puolestani palaan Pekingiin ja -toivon saavani tämän jutun johdosta korotuksen. Entäs te, Ralston?" - -"Enpä tiedä. Minulla on tuskin ollut aikaa ajatella. Minä haluan -saada kerrassaan hyvän, huolettoman loman ja unohtaa kaikki. Olipa -hullunkurista nähdä kaikki kirjeet huoneessani. Keskiviikko-iltana -näytti asema niin mustalta, että olin järjestänyt asiani ja -kirjottanut jäähyväiset kaikille ystävilleni. En oikein tiedä miten -niiden piti perille joutua, mutta luotin sattumaan. Pidän nuo paperit -luullakseni muistona. Koko elämäni ajan ne sitten muistuttavat minua -täpärästä vaarastamme." - -"Niin, minä ainakin säilyttäisin ne", sanoi Dresler. - -Hänen äänensä oli niin kumea ja juhlallinen, että käänsi häneen -kaikkien katseet. - -"Mitä nyt, eversti? Näytätte alakuloiselta tänä iltana." Puhuja oli -Ainslie. - -"Ei, ei, olen hyvin tyytyväinen." - -"On tosiaan syytäkin, kun näette menestyksen edessänne. Olemme kaikki -teille kiitollisuuden velassa rohkeudestanne ja taitavuudestanne. En -usko, että olisimme voineet pitää puoliamme ilman teitä. Hyvät naiset -ja herrat, minä pyydän teitä juomaan Saksan keisarillisen armeijan -everstin maljan. _Er soll leben -- hoch_!" - -Kaikki nousivat seisaalleen ja hymyillen ja kumartaen kohottivat -lasinsa soturille. - -Tämän kalpeat kasvot punehtuivat ammatillisesta ylpeydestä. - -"Olen aina pitänyt kirjani matkassani. En ole unohtanut mitään", hän -selitti. "En luule, että olisi voitu tehdä enempää. Jos asemamme -olisi kääntynyt huonoksi ja varustus joutunut vihollisten käsiin, -niin te varmaankin olisitte vapauttaneet minut kaikesta syystä tai -vastuusta." Hän katseli kaihoksien ympärilleen. - -"Minä ainoastaan tulkitsen tämän seurueen mielipiteitä, eversti -Dresler", alkoi skotlantilainen pappi puhua, "sanoessani -- mutta, -Herra armahtakoon! mikä mr. Ralstonia vaivaa?" - -Tämän pää oli valahtanut ristikkäisille käsivarsille unen tyyneen -lepoon. - -"Älkää hänestä välittäkö", huomautti professori hätäisesti. "Me -olemme nyt kaikki vastavaikutuksen asteella. Luulen meidän kaikkien -toviksi raukeavan. Vasta tänä iltana tunnemme, mitä olemme saaneet -kestää." - -"Minä totisesti voin asettua ihan hänen kannalleen", virkkoi mrs. -Patterson. "En tiedä milloin olisin ollut uneliaampi. Voin tuskin -pitää päätäni ylhäällä." Hän lyyhistyi tuolinsa selkää vasten ja -ummisti silmänsä. - -"Tuota en tiedä Maryn milloinkaan ennen tehneen", huudahti hänen -miehensä sydämellisesti nauraen. "Uinahtanut illallisensa päälle! -Mitähän hän ajatelleekaan jälkeenpäin sen kuullessaan? Mutta ilma -tuntuu helteiseltä ja painostavalta. En todellakaan kummastele -ketään, jota tänä iltana nukuttaa. Minäkin käynen aikaisin levolle." - -Ainslie oli puheliaalla, kiihtyneellä tuulella. Hän oli taaskin -seisaallaan, lasi kädessään. - -"Meidän pitäisi mielestäni kaikkien juoda yhteinen malja ja sitten -laulaa 'Häipyiskö vanha tuttavuus'", ehdotti hän hymyillen koko -seurueelle. "Viikon olemme kaikki soutaneet samaa venettä ja -tulleet tuntemaan toisemme paremmin kuin levollisina rauhan päivinä -olisi konsanaan käynyt päinsä. Olemme oppineet arvostamaan toinen -toistamme, ja olemme oppineet arvossa pitämään toinen toisemme -kansallisuutta. Everstimme tässä on Saksan edustaja. Isä Pierre -on Ranskan puolesta. Amerikkaa edustaa professorimme. Ralston ja -minä olemme brittiläisiä. Sitten ovat joukossamme naiset, Jumala -heitä siunatkoon! He ovat olleet laupeuden ja armon enkeleitä koko -piirityksen ajan. Meidän pitäisi mielestäni juoda naisten malja. -Ihmeteltävää -- se tyyni rohkeus, se kärsivällisyys, se -- miten -sanoisin? -- se urhollisuus, se -- se -- hiisi vieköön, katsokaahan -everstiä! Hänkin on vaipunut uneen -- riivatun unettava ilma." Hänen -lasinsa räiskähti pöydälle ja hän vaipui höpöttäen ja jupisten -tuolillensa. Miss Sinclair, kalpea sairaanhoitajatar, oli uinahtanut -hänkin. Hän nuokkui kuin katkennut lilja tuolinsa käsinojan varassa. -Mr. Patterson katseli ympärilleen ja hypähti seisaalleen. Hän -pyyhkäisi punehtunutta otsaansa kädellään. - -"Tämä ei ole luonnollista, Jessie", hän huudahti. "Miksi he kaikki -nukkuvat? Isä Pierre -- hänkin nukkuu. Jessie, Jessie, äitisi on -kylmä. Onko se unta? Onko se kuolema? Ikkunat auki! Apua! apua! -apua!" Hän horjui jaloilleen ja syöksähti ikkunoita kohti, mutta -puolitiessä hänen päätään huimasi, polvet painuivat lynkkyyn ja hän -kaatui kasvoilleen maahan. - -Nuori tyttö oli myös kavahtanut seisaalleen. Kauhun katsein hän -silmäili makaavaa isäänsä ja seurueen äänetöntä kehää. - -"Professori Mercer! Mitä tämä merkitsee? Mitä tämä merkitsee?" hän -vaikersi. "Oi, Jumalani, he kuolevat! He ovat kuolleet!" - -Vanhus oli kohonnut pystyyn äärimäisellä tahdon ponnistuksella, -vaikka pimeys jo sankkana kiehtoi häntä. - -"Rakas nuori neitiseni", hän lausui änkyttäen ja soperrellen, -"olisimme tahtoneet säästää teiltä tämän. Se olisi ollut tuskatonta -sielulle ja ruumiille. Se oli cyankaliumia. Panin sitä kaviaariin. -Mutta te ette tahtonut sitä maistaa." - -"Hyvä Jumala!" Tyttö väisti häntä silmät laajenneina. "Voi teitä -hirviötä! Teitä hirviötä! Olette myrkyttänyt heidät!" - -"Ei, ei! Pelastin heidät. Ette tunne kiinalaisia. He ovat -hirvittäviä. Tunnin kuluttua olisimme kaikki olleet heidän käsissään. -Nauttikaa sitä nyt, lapseni." Juuri hänen puhuessaan räiskähti ihan -huoneen ikkunain alla kiihkeä ammunta. "Kuulkaa! Siinä he ovat! Pian, -rakkaani, pian, voitte vieläkin pelastua heiltä!" Mutta hänen sanansa -kaikuivat kuuroille korville, sillä tyttö oli tajuttomana vaipunut -tuolilleen. Vanhus seisoi hetkisen kuunnellen ammuntaa. Mutta mitä -tuo oli? Ammuntaa, mitä tuo oli? Oliko hän menettämässä järkensä? -Oliko tämä myrkyn vaikutusta? Tottahan tuo oli europpalaisten -hurrausta? Niin, nyt kuului kiivaita englantilaisia komentosanoja. -Merisotamiehet hoilasivat. Hän ei voinut enää epäillä. Jonkun ihmeen -kautta oli apujoukko lopultakin saapunut. Epätoivonsa tuskassa hän -kohotti pitkät käsivartensa kohti taivasta. "Mitä olenkaan tehnyt? Oi -Jumalani, mitä olenkaan tehnyt?" hän oihkasi. - -Laivastonpäällikkö Wyndham se itse tämän hurjanrohkean ja onnistuneen -yöllisen hyökkäyksen jälkeen ensimäisenä syöksähti tuohon kamalaan -illallishuoneeseen. Pöydän ympärillä istui valju ja vaiennut seurue. -Ainoana elämän merkkinä näkyi voihkiva ja heikosti liikehtivä nuori -tyttö. Ja kuitenkin oli piirissä yksi, jolla oli tarmoa viimeiseen -suureen velvollisuuteen. Tyrmistyneenä seisoessaan ovella näki -laivastonpäällikkö harmajan pään hitaasti kohoavan pöydästä, ja -professorin kookas runko ponnistautui hetkeksi jaloilleen. - -"Varokaa kaviaaria! Jumalan tähden, älkää koskeko kaviaariin!" hän -huusi. - -Sitten hän vaipui viimeisen kerran paikalleen, ja kuoleman kehä oli -täydellinen. - - - - -Vannehtimon hirmu. - - -Ei ollut helppoa ohjata "Gamecockia" saaren saataville, sillä -joki oli liottanut mukanaan niin paljon lietettä, että matalikot -ulottuivat monen penikulman laajuudelle Atlanttiin. Rantaa tuskin -näkikään, kun ensimäinen valkea hyökyaallokon hyrske varotti meitä -vaarastamme, ja siitä lähtein etenimme hyvin varovasti isonpurjeen -ja halkaisijan varassa, jättäen tyrskyn melkoisen matkan päähän -vasemmalle merikortin osotuksen mukaan. Useaankin kertaan karahti -laiva pohjahiekkaan (se kulki silloin vajaata kuutta jalkaa syvässä), -mutta aina riitti väylää ja onnea tunkeutuaksemme edelleen. -Lopulta vesi madaltui rutosti, mutta kauppa-asemalta oli kanootti -lähetetty vastaamme, ja kruuboi-luotsi opasti meidät parinsadan -metrin päähän saaresta. Siihen pudotimme ankkurimme, kun neekerin -eleet ilmaisivat, ettemme voineet toivoa pääsevämme lähemmäksi. -Meren sini oli vaihtunut joen ruskeaksi sameudeksi, ja saarenkin -suojassa siukui vuon pyörteinen vilske keulalaitojamme viistäen. -Virta näytti tulvineen, sillä se peitti palmupuiden juuria, ja sen -mutaisella, rasvajuomuisella pinnalla kellui joka taholla pölkkyjä ja -kaikenlaista ajelehtamaan tempautunutta rojua. - -Varmistuttuani siitä, että alus huojui turvallisena satama-ankkurin -varassa, katsoin paraaksi ryhtyä vesivaraston täyttämiseen oitis, -koska seutu tuntui ihan huuruavan kuumetta. Sekainen jokivesi, -kiiltävät liejuäyräät, viidakon helakan myrkyllinen vehmaus, ilmassa -leijuva kostea höyry, kaikki olivat varotusmerkkejä sille, joka -osasi niitä lukea. Lähetin senvuoksi liikkeelle isonveneen, johon -asetettiin kaksi isoa aarnia; ne riittivät meille päätyäksemme St. -Paul de Loandaan. Minä puolestani soudatin itseni pikku veneellä -maihin, nähtyäni brittiläisen lipun liehuvan palmupuiden latvojen yli -merkitsemässä Armitage & Wilsonin kauppa-aseman paikkaa. - -Suistoviidakosta selvittyäni sen jo näinkin, pitkän, matalan, -valkaistun rakennuksen, jonka julkipuolella oli leveä kuisti ja -molemmilla sivuilla suunnaton röykkiö öljytynnyreitä. Rannassa -lojui rivi aallokkoveneitä ja kanootteja, ja yksi ainoa pienoinen -laituri pistäysi jokeen. Sen päässä odotteli minua vastassa kaksi -valkopukuista miestä, punaiset huivit vyötäreillään. Toinen oli -vanttera ja ruumiikas, harmahtavapartainen, toinen hoikka ja -pitkävartinen, kalpeat ja näivettyneet kasvot puolittain piilossa -ison leveälierisen hatun kaihtamina. - -"Peräti hauskaa tavata teitä", tervehti jälkimäinen sydämellisesti. -"Minä olen Walker, Armitage & Wilsonin toimitsija. Sallikaa minun -esitellä samasta yhtiöstä t:ri Severall. Emmepä useasti näe -yksityistä huvialusta näillä tienoin." - -"Se on 'Gamecock'", selitin. "Minä olen omistaja ja kapteeni -- -Meldrum on nimeni." - -"Tutkimusmatkalla?" tiedusti hän. - -"Olen lepidopteristi -- keräilen perhosia. Tutkin länsirannikkoa -Senegalista alaspäin." - -"Onko saalis ollut runsaskin?" kysyi tohtori, kääntäen minuun -hidas-ilmeiset kellahtuneet silmänsä. - -"Neljäkymmentä laatikkoa on täynnä. Poikkesimme tänne ottamaan vettä -ja myöskin katsomaan, mitä teillä on minun alaani kuuluvaa." - -Tällävälin olivat kaksi kruuboitani kiinnittäneet veneeni laituriin. -Kävelin sitten maalle uusien tuttavieni välissä, kumpaisenkin kilvan -udellessa minulta kuulumisia, sillä he eivät kuukausimääriin olleet -nähneet ainoatakaan valkoihoista miestä. - -"Mitäkö me teemme?" vastasi tohtori, kun minä vuorostani olin -alkanut kysellä. "Toimemme tuottaa meille paljonlaisesti puuhaa ja -joutohetkinämme puhelemme politiikasta." - -"Niin, Kaitselmuksen erityisestä armosta on Severall ankara -vapaamielinen ja minä innokas, jäykkä unionisti, joten väittelemmekin -joka ilta vankasti pari tuntia itsehallinnon myöntämisestä -Irlannille." - -"Ja kulauttelemme kiniinisekotuksia", lisäsi tohtori. "Olemme jo -kumpainenkin kutakuinkin karaistuneita ilmanalaan, mutta viime -vuonna kiduimme alituisessa kuumeessa. Puolueettomana neuvojana en -suosittaisi teille tätä seutua pitkäaikaiseen oleskeluun, paitsi jos -perhosten lisäksi kokoilette basillejakin. Ogowai-virran suistosta ei -konsanaan sukeudu terveyslähdettä." - -Kerrassaan miehekäs on se tapa, jolla tällaiset etäiset sivistyksen -etuvartiat heruttelevat karmeata huumoria kolkosta asemastaan -eivätkä ainoastaan urheina, vaan naureskellenkin ottavat vastaan -elämänsä uralle osuvia vaiheita. Kaikkialla Sierra Leonesta alaspäin -olin tavannut samoja huuruisia rämeitä, samoja eristettyjä kuumeen -ahdistamia asutuksia ja samoja kuivia kompia. On jotakin jumalaisen -sukuista tuossa ihmisen voimassa kohottautua olosuhteittensa -yläpuolelle ja käyttää sieluansa laskemaan leikkiä ruumiin kovista -kokemuksista. - -"Päivällinen valmistuu puolessa tunnissa, kapteeni Meldrum", -huomautti tohtori. "Walker on mennyt sisälle sitä huoltamaan; hän on -tämänviikkoinen taloudenpitäjä. Jos haluatte, niin käyskentelemme -sillaikaa silmäilemässä saaren nähtävyyksiä." - -Aurinko oli jo alennut palmupuiden latvarivin taakse, ja päämme -yllä kaartuvan taivaan avara kupu loisteli kuin jättiläissimpukan -sisäkuori pehmoisin, punervin värivivahduksin. Ken ei ole asustanut -maassa, missä ruokaliinan painavuus ja lämpimyys käy polville -sietämättömäksi, ei voi kuvitellakaan, mitä suloista huojennusta -illan vilpoisuus tuopi mukanaan. Tässä virkistävässä puhtaammassa -ilmakehässä tohtori ja minä kävelimme pikku saaren ympäri, hänen -osotellessaan varastosäilyjä ja selitellessään jokapäiväistä -puuhailuansa. - -"Tienoolla on haaveellista viehätystäkin", virkkoi hän vastaukseksi -johonkin huomautukseeni heidän elämänsä yksitoikkoisuudesta. -"Asumme täällä suuren tuntemattoman reunassa. Tuonne päin", hän -jatkoi koilliseen viitaten, "tunkeusi Du Chaillu ja löysi gorillan -kotiseudun. Se on Gabuuni-maa -- isojen apinain alue. Tällä -suunnalla", kaakkoiseen osottaen, "ei kukaan ole käynyt kovinkaan -kaukana. Tämän joen halkaisema maa on europpalaisille miltei -tuiki tuntematon. Jokainen vuon ohitsemme kuljettama pölkky on -keksimättömältä alueelta lähtöisin. Olen useasti toivotellut itseäni -paremmaksi kasvientutkijaksi, nähdessäni mitä eriskummallisia -kämmeköitä ja muita outoja kasveja on ajautunut saaren itärantaan." - -Tohtori viittasi loivaan ruskeankarvaiseen rantavieruun, jolle -tulva oli sirotellut jos jotakin törkyä. Kumpaisessakin päässä oli -kaareva niemeke kuin pienenä luonnon rakentamana aallonmurtajana, -muodostaen väliinsä pienoisen, matalan lahdelman. Sen peitti kelluva -kasvullisuus, ja pohjukassa virui tavattoman jykeä pirstoutunut -puunrunko, jonka korkeata, mustaa kylkeä vasten virta lipisi. - -"Nuo kaikki ovat ylämaasta tulleita", selitti tohtori. "Lahdekkeemme -korjaa ne puoleensa, ja kun sitten tavallista runsaampi tulva sattuu, -pyyhkäisee se ne jälleen ulos ja kuljettaa mereen." - -"Mitä puuta tuo on?" kysyin minä. - -"Ka, jotakin lajia tiikkiä luullakseni, mutta näköjään on runko hyvin -laho. Tätä kautta ajelehtaa kaikenmoisia isoja kovia puulajeja, -palmuista puhumattakaan. Tulkaapas tänne sisälle." - -Hän vei minut pitkään rakennukseen, jonka ympäristölle oli hajoteltu -epälukuinen paljous kimpiä ja rautavanteita. - -"Tämä on vannehtimomme", huomautti hän. "Kimmet lähetetään meille -kimppuina, ja me panemme ne kokoon itse. No niin, ettehän varmaankaan -näe tässä rakennuksessa mitään erityisen kaameata?" - -Minä silmäilin ympärilleni, korkeata kororautaista kattoa, valkeita -puuseiniä ja savipermantoa. Eräässä sopessa oli patja ja peite. - -"En näe mitään kovinkaan peljättävää", vastasin. - -"Ja kuitenkin on täällä jotain tavallisuudestakin poikkeavaa", jatkoi -hän. "Näettehän tuon vuoteen? No, siinä aijon tänä yönä nukkua. -En tahdo isoilla, mutta on se mielestäni jommoinenkin uskalluksen -koetus." - -"Miksi?" - -"No, onhan vain sattunut pulmallinen juttu. Puhuitte elämämme -yksitoikkoisuudesta, mutta vakuutanpa teille, että se on toisinaan -niin jännittävää kuin mielemmekin tekee. Parasta on nyt palata -talolle, sillä päivänlaskun jälkeen nousee nevalta kuumehuurua. -Tuolla sen jo näettekin joen poikitse tulla leijailevan." - -Katsahdin hänen osottamaansa suuntaan ja huomasin pitkiä valkean -usman kiehteitä kiemurtelemassa sankasta, vehmaasta vesaikosta meitä -kohti, lipuen ruskean joen leveän pyörteisen pinnan yli. Samassa ilma -äkkiä kävi nihkeäksi ja kalseaksi. - -"Päivälliskello moikaa", virkahti tohtori. "Jos tämä asia kiinnittää -mieltänne, niin kerron sen teille myöhemmällä." - -Suurestikin se herätti huomiotani, sillä tohtorin sävyssä ilmeni -jotakin mielikuvitukseeni voimakkaasti tehoavaa hillittyä totisuutta, -hänen siinä seistessään edessäni tyhjän vannehtimon permannolla. Hän -oli kookas, tanakkatekoinen, reima mies, tämä tohtori, ja kuitenkin -olin keksinyt kummallisen ilmeen hänen silmissään, kun hän katsahti -ympärilleen -- en sen sanoisi pelkoa ilmaisseen, vaan pikemmin -valpasta varuillaanoloa. - -"Sivumennen sanoen", huomautin paluumatkallamme, "olette näyttänyt -minulle hyvinkin monien alkuasukastyöläistenne mökkejä, mutta niiden -asujamista en ole nähnyt ainoatakaan". - -"He nukkuvat vanhassa laivanramussa tuolla", vastasi tohtori, -viitaten joen toiselle rannalle. - -"Vai niin. Enpä olisi luullut heidän siinä tapauksessa mökkejä -tarvitsevankaan". - -"Kyllä he käyttivätkin niitä vielä ihan hiljakkoin. Olemme -sijottaneet heidät hylkyyn hiukan rauhottumaan. He olivat kaikki -puolittain järjiltään säikkyneitä, joten annoimme heidän muuttaa; -nykyisin ainoastaan Walker ja minä nukumme saarella." - -"Mikä heidät säikytti?" kysyin. - -"Se kuuluu samaan juttuun. Walkerilla ei varmaankaan ole mitään sitä -vastaan, että saatte sen kuulla. En näe syytä asian salailemiseen, -mutta paha paikka se totisesti on." - -Hän ei siitä enempää vihjannut oivallisen päivällisen aikana, joka -oli minun kunniakseni valmistettu. Kävi selville, että "Gamecockin" -pienen valkean latvapurjeen pistäytyessä näkyviin Lopez-nientä -kiertäessämme olivat nämä hyvänsävyiset miehet oitis ruvenneet -valmistamaan kuuluisaa pippuriruukullistaan -- Länsirannikolla -suosittua erikoista kirpeätä muhennosta -- sekä keittämään jamssejaan -ja bataattejaan. Istuuduimme niin hyvän alkuasukas-päivällisen ääreen -kuin toivoakin saattoi, auttelijanamme nokkela Sierra Leonessa -syntynyt palveluspoika. Huomautin juuri itsekseni, ettei hän ainakaan -ollut ottanut osaa yleiseen pakoon, mutta samassa hän kohotti kätensä -turbaaniinsa, asetettuaan pöydälle jälkiruuan ja viinin. - -"Mitään muuta minulla tekemistä, massa Walker?" hän kysyi. - -"Ei, kaikki lienee kunnossa, Mussa", vastasi isäntäni. "En sentään -voi oikein hyvin tänä iltana ja soisin kovin mielelläni, että jäisit -saarelle." - -Näin afrikkalaisen mustapintaisista kasvoista, että hänessä -taistelivat pelko ja velvollisuus. Iho oli saanut sen harmahtavan -punerruksen, joka neekerissä vastaa kalpeutta, ja silmät vilkuilivat -levottomina. - -"Ei, ei, massa Walker", hän viimein huudahti, "teidän on parempi -tulla minun kanssani hylkyyn, sah. Paljoa paremmin minä teistä pidän -huolta hylyssä, sah!" - -"Ei käy laatuun, Mussa. Valkoihoiset eivät karkaa asemiltansa." - -Taaskin kuvastui neekerin kasvoissa tiukka ottelu, ja yhä pääsi -voitolle kammo. - -"En voi, massa Walker, sah!" hän valitti. "Kautta kaiken minä en voi -jäädä. Jos olisi eilispäivä nyt taikka huomen, mutta tämä on kolmas -yö, sah, enkä minä hirviä siksi jättäytyä." - -Walker kohautti hartioitaan. - -"Menehän sitten!" hän sanoi. "Postilaivan poiketessa saatkin palata -Sierra Leoneen, sillä minä en rupea pitämään palvelijaa, joka lähtee -tiehensä silloin kun häntä kipeimmin tarvitsen. Tämä kai tuntuu -teistä salaperäiseltä, vai onko tohtori teille selittänyt, kapteeni -Meldrum?" - -"Näytin kapteeni Meldrumille vannehtimoa, mutten mitään kertonut", -virkkoi t:ri Severall. "Olet huonon näköinen, Walker", hän lisäsi -kumppaniinsa vilkaisten. "Sinulle on tuima puuska tulossa." - -"Niin, kaiken päivää on värisyttänyt, ja nyt on pääni raskas kuin -kanuunan kuula. Otin kymmenen graania kiniiniä, ja korvani humisevat -kuin kiehuva kattila. Mutta tahdon tänä yönä nukkua sinun kanssasi -vannehtimossa." - -"Ei, ei, hyvä veikkonen. Ei siitä puhettakaan. Sinun on heti mentävä -makuulle; olen varma siitä, ettei Meldrum pane sitä pahakseen. Minä -makaan vannehtimossa, ja ennen aamiaista tulen tuomaan lääkkeesi, sen -lupaan." - -Oli ilmeistä, että Walkeriin oli iskeytynyt tuollainen arvaamaton -ja raju vuorottelevan kuumeen kohtaus, jotka ovat Länsirannikon -vitsauksena. Hänen kelmeät poskensa olivat nyt tulistuneet, silmät -kiiluivat kuumeellisina, ja äkkiä hän siinä istuessaan alkoi -hourauksen kimeällä äänellä huikkailla laulua. - -"No, hei, makuulle on meidän sinut saatava, veikkonen", sanoi tohtori -ja talutti minun avullani ystävänsä hänen makuuhuoneeseensa. Siellä -riisuimme hänet, ja nautittuaan voimakkaan rauhottavan lääkeannoksen -hän piankin tyyntyi sikeään uneen. - -"Hänestä ei ole yön mittaan huolta", sanoi tohtori palatessamme -ruokahuoneeseen ja täyttäessämme lasimme vielä kerran. "Väliin on -minun vuoroni, väliin hänen, mutta onneksi emme ole kertaakaan -nujertuneet yhtaikaa. Pahotellut olisinkin aika lailla, jollen olisi -tänä yönä päässyt selvittelemään pientä salaperäistä seikkailua. -Kerroin teille aikovani nukkua vannehtimossa." - -"Niin sanoitte." - -"Nukkumisesta puhuessani tarkotin vartioimista, sillä uneen ei -minun sovi antautua. Meillä on ollut täällä sellainen säikky, ettei -ainoakaan alkuasukas suostu jäämään saarelle päivänlaskun jälkeen, ja -aion tänä yönä ottaa selvän siitä, mikä sen kaiken syynä lieneekään. -On aina ollut tapana, että vannehtimossa nukkuu alkuasukasvartia, -vanteiden varastamisen ehkäisemiseksi. No, kuusi vuorokautta sitten -katosi siellä maannut mies, emmekä ole sen koommin nähneet hänestä -jälkeäkään. Tapaus oli totisesti eriskummallinen, sillä yhtään -kanoottia ei puuttunut, ja nämä vedet vilisevät liiaksi krokotiileja, -jotta kukaan pyrkisi uimalla rantaan. Tietymätön salaisuus on, mikä -miehen peri tai miten hän olisi voinut poistua saarelta. Walker -ja minä vain kummastuimme, mutta mustat päiväläisemme säikähtivät -pahasti, ja kummallisia mörkötarinoita alkoi liikkua heidän -keskuudessaan. Mutta oikea pakokauhu puhkesi kolme päivää takaperin, -kun vannehtimon uusikin yövartia hävisi." - -"Mihin hän joutui?" kysyin minä. - -"Kas, sitäpä emme tiedä, emmekä edes osaa keksiä todenmukaista -arvausta. Neekerit vannovat, että vannehtimossa asustaa kouko, -joka vaatii ihmisuhrin joka kolmantena yönä. He eivät suostu -pysymään saarella -- heitä ei saisi millään ilveellä taivutelluksi. -Mussakin, joka on uskollinen poika kylläkin, jätti mieluummin, -kuten näitte, isäntänsä potemaan kuumetta kuin yöpyi saarelle. Jos -mielimme säilyttää kauppa-asemamme, niin on meidän saatava neekerit -rauhottumaan, enkä tiedä siihen parempaa keinoa kuin olla itse -siellä yötä. Tämä on kolmas yö, nähkääs, joten arvelen ilmiön taas -uusiutuvan, olipa se laatuansa mikä tahansa." - -"Eikö teillä ole mitään vihiä?" tiedustin. "Eikö näkynyt -minkäänlaisia väkivallan merkkejä, veritahroja, jalanjälkiä, -vähintäkään vihjettä siitä, millaista vaaraa menette kohtaamaan?" - -"Ei kerrassaan hiventäkään. Mies oli tipo tiessään, siinä kaikki. -Viime kerralla oli vartiana Ali-ukko, joka on ollut täällä -laiturinkaitsijana kauppa-aseman perustamisesta asti. Hän oli aina -vakaa kuin kallio, eikä häntä voinut työstään riistää muu kuin -väkivalta." - -"No", arvelin minä, "ei ole tuo todellakaan mielestäni yhden miehen -urakaksi omiaan. Ystävänne on laudanumin herpaama eikä voi teitä -auttaa, sattuipa mitä tahansa. Teidän täytyy antaa minun jäädä -seuraanne ja viettää yöni teidän kanssanne vannehtimossa." - -"Hei, siinäpä teette kelpo työn, Meldrum", huudahti hän -sydämellisesti, pudistaen kättäni pöydän yli. "En olisi rohjennut -sellaista seikkailua esittää, sillä se on jokseenkin paljon pyydettyä -tilapäiseltä vieraalta, mutta jos tarkotatte täyttä totta --" - -"Aivan tosissani puhun. Malttakaahan, kun käväisen luikkaamassa -'Gamecockiin' tiedon, ettei miesteni tarvitse minua odottaa." - -Laiturin kärjestä palatessamme herätti öinen taivas meidän molempien -huomiotamme. Suunnaton sinimusta pilviröykkiö oli kasautunut -maan puolelle, ja tuuli puuskui siitä kuumina hengähdyksinä, -jotka leyhyivät kasvoihimme kuin sulatusuunin ilmavirta. Laiturin -kainalossa siukui pyörteinen vuolle, hyrskäytellen pieniä valkeita -vaahtovihmoja laudotukselle. - -"Hitto!" noitui t:ri Severall. "Nähtävästi saamme kaikkien -vastuksiemme lisäksi aimo tulvan. Tuo joen nousu merkitsee rankkoja -sateita sisämaassa, ja kun vesi kerran alkaa kohota, ei voi koskaan -ennakolta tietää, miten pitkälle sitä riittää. On ennenkin saari -miltei peittynyt. No, pistäydymmekin vain katsomassa, onko Walker -mukavasti levolla, ja sitten asetumme yötiloillemme, jos teille -sopii." - -Potilas uinaili sikeästi ja me jätimme hänen viereensä lasillisen -rusennettuja sitruunia siltä varalta, että hän heräisi kuumepoltteen -janoon. Samosimme sitten tuon uhkaavan pilven luonnottomassa -pimennossa määräpaikkaamme. Vesi oli paisunut niin korkealle, -että kuvaamani lahdelma saaren päässä oli melkein häipynyt sen -reunaniemekkeiden uppoutumisen johdosta. Iso lautallinen ajopuita, -keskessään tuo jättiläismoinen musta runko, huojui tulvineessa vuossa. - -"Se hyvä meille tulvasta koituu", huomautti tohtori, "että pääsemme -kaikista kasviaineksista, joita saaren itäpäähän kasasi äskeinen -ouruvesi märkänemään, kunnes tulva ne pyyhältää mukanaan -päävuolteeseen. Hei, tässä nyt on huoneemme; toin muutamia kirjoja, -tupakkakukkaroni lasken tuohon, ja meidän on koetettava viettää yömme -parhaamme mukaan." - -Ainoan lyhtymme valaistuksessa näytti iso yksinäinen suojama hyvin -aavemaiselta ja kolkolta. Paitsi kimpipinoja ja vannekasoja ei -siellä ollut kerrassaan mitään muuta kuin tohtoria varten nurkkaan -asetettu patja. Me sommittelimme kimpilaudoista pari tuolia ja -pöydän, ja asetuimme pitämään pitkällistä vartiota. Severall oli -tuonut minulle revolverin ja itse varustautunut kaksipiippuisella -haulikolla. Me latasimme aseemme ja laskimme ne käsiemme ulottuville, -hanat vireessä. Kaita valopiiri ja ylitsemme kaareutuvat mustat -varjot olivat niin kaameat, että hän pistäysi talolle ja nouti -kaksi kynttilää. Vannehtimon toiseen sivuun oli sentään lävistetty -useita ikkunanreikiä, ja ainoastaan suojaamalla kynttilöitämme -kimpilaudoilla saimme ne ehkäistyksi sammumasta. - -Tohtorilla näytti olevan rautaiset hermot. Hän oli nyt asettunut -lukemaan kirjaa, mutta huomasin hänen tuon tuostakin laskevan sen -polvelleen ja vakavasti tähystelevän ympärilleen. Minäkin puolestani -pariin kertaan yritin lukea, mutta havaitsin mahdottomaksi keskittää -ajatuksiani kirjaan. Mietteeni aina väkisinkin harhailivat takaisin -tähän avaraan, autioon, hiljaiseen suojamaan ja sitä synkentävään -kammostuttavaan salaisuuteen. Vaivasin aivojani keksiäkseni jonkin -mahdollisen oletuksen, joka selittäisi noiden kahden miehen -katoamisen. Oli vain silkka tosiasia, että he olivat hävinneet, eikä -hämärintäkään aavistusta miksi ja minne. Ja tässä me odottelimme -samassa paikassa -- odottelimme ollenkaan arvaamatta, mitä oli -tulossa. Olin oikeassa siinä, ettei tämä soveltunut yhden miehen -urakaksi. Koettelevaa oli jo näinkin, mutta mikään maallinen mahti ei -olisi minua siellä toveritta pidätellyt. - -Olipa se loppumattoman ikävystyttävä yö! Ulkoa kuulimme -voimallisen virran kohun ja loiskeen sekä yltyvän tuulen pauhun. -Sisäpuolella vallitsevaa painostavaa äänettömyyttä häiritsi vain -oma hengityksemme, tohtorin selailemien sivujen kahina ja silloin -tällöin moskiiton voimakas, kimeä ininä. Kerran hypähti sydämeni, kun -Severallin kirja äkkiä putosi maahan ja hän kavahti jaloilleen katse -erääseen ikkunaan suunnattuna. - -"Näittekö mitään, Meldrum?" - -"En. Entäs te?" - -"Minusta hämärästi tuntui jotakin liikahtelevan tuon ikkunan -ulkopuolella." Hän sieppasi pyssynsä ja läheni sitä. "Ei, siellä ei -mitään näy, ja kuitenkin olisin voinut vannoa, että jotakin rahisi -hitaasti sen poikitse." - -"Kenties palmunlehti", sanoin minä, sillä tuuli kiihtyi hetki -hetkeltä. - -"Paljon mahdollista", myönsi hän ja istuutui jälleen kirjansa ääreen, -mutta hän loi yhtämittaa epäluuloisia vilauksia ylös ikkunaan. -Minäkin sitä pidin silmällä, mutta ulkona oli kaikki hiljaista. - -Ja sitten kääntyivät ajatuksemme äkkiä toisaanne, kun raju-ilma -puhkesi riehumaan. Sokaisevaa salamaa seurasi jyrähdys, joka -vavahutteli koko rakennusta. Yhä uudestaan ja uudestaan välähti -huikaiseva leimahdus ja aina jylähti samassa kuin jättiläismoisen -kanuunan tuiskahduksina ja paukkeena. Sitten ryöpsähti troopillinen -rankkasade räikyttämään vannehtimon kororautaista kattoa. Tilava, -tyhjä suojama jymisi kuin rumpu. Pimeydestä tohisi kumma äänten -myllerrys, siellä kurnasi, loiski, porehti, kohisi, tipahteli, norui --- mitä valuvaa ääntä vain voi luonto tuottaa sateen ropseen ja -siuhkeen ja virran kumean, vakaan jumun väliltä. Tuntien vieriessä -pauhu kävi valtaisemmaksi ja vakinaisemmaksi. - -"Totta tosiaan", virkahti Severall, "tällä kertaa saammekin oikean -emätulvan. No, jopa vihdoinkin sarastaa päivä, ja se on siunattu -seikka. Olemmehan toki jokseenkin tehneet tyhjäksi kolmanteen yöhön -kohdistuneen taikauskon." - -Harmaja hämy hiipi suojamaan, ja tuotapikaa yllätti meidät -täysi päivä. Sade oli helpottanut, mutta kahvinkarvainen virta -pauhasi ohitse kuin vesiputous. Sen rajuus sai minut pelkäilemään -"Gamecockin" ankkurin kestävyyttä. - -"Minun on mentävä alukseeni", sanoin. "Jos se laahautuu ulohtaalle, -niin sitä on mahdoton saada takaisin vastavirtaan." - -"Saari käypi aallonmurtajasta", vastasi tohtori. "Voin antaa teille -kahvikupposen, jos tulette talolle." - -Olin viluissani ja voivuksissa, joten tarjous oli tervetullut. -Me jätimme pahaenteisen vannehtimon yhä ratkaisemattomine -salaisuuksineen ja rämmimme talolle. - -"Tuossa on väkiviinalamppu", neuvoi Severall. "Raapaiskaahan siihen -tuli, minä pistäyn katsomassa, miten Walker tänä aamuna jaksaa." - -Hän poistui huoneesta, mutta palasi tuossa tuokiossa tyrmistynein -kasvoin. - -"Hän on mennyttä!" huudahti hän käheästi. - -Sanat saivat minut kauhusta värähtämään. Seisoin lamppu kädessä -häneen tuijottaen. - -"Niin, mennyttä!" kertasi hän. "Tulkaa katsomaan!" - -Seurasin häntä sanaakaan hiiskumatta, ja makuuhuoneeseen astuessani -sattui ensi silmäykseni Walkeriin itseensä. Hän virui rentonaan -vuoteella siihen harmaaseen flanelli-yöpukuun verhoutuneena, jota -minä olin edellisenä iltana autellut hänen yllensä. - -"Eihän toki kuollut!" änkkäsin. - -Tohtori oli kamalasti kiihdyksissään. Hänen kätensä vapisivat kuin -lehdet tuulessa. - -"Hän on ollut hengetönnä jonkun tunnin." - -"Kuumeeseenko hän kuoli?" - -"Kuumeeseen! Katsokaa hänen jalkaansa!" - -Vilkaisin alas ja huuliltani kirposi hirmustunut ähkäys. Toinen jalka -ei ainoastaan ollut vääntynyt sijoiltaan, vaan pusertunut kerrassaan -ympäri mitä luonnottomimmalle kierteelle. - -"Hyvä Jumala!" voihkasin. "Mikä on voinut tämän tuottaa?" - -Severall oli laskenut kätensä kuolleen miehen rinnalle. - -"Tunnustelkaa tästä", hän kuiskasi. - -Laskin käteni samalle kohdalle. Ei tuntunut mitään vastusta. Ruumis -oli ihan pehmeä ja veltto. Se hyllyi kuin sahajauhonukkea painellessa. - -"Rintalasta on rusentunut", selitteli Severall samoin kauhistunein -kuiskein. "Hän on mäsänä. Jumalan kiitos, että hän sai laudanumia. -Näette hänen kasvoistaan, että hän kuoli unessaan." - -"Mutta kuka on tämän voinut tehdä?" - -"Olen kokenut minkä kestän", sopersi tohtori otsaansa pyyhkien. "En -liene pahempi pelkuri kuin muutkaan, mutta tämä nykistää minut. Jos -olette menossa 'Gamecockiin' --" - -"Tulkaa!" kehotin minä, ja läksimme me. Jos emme juosseet, niin -syynä oli kumpaisenkin halu säilyttää viimeinen tähde oman arvonsa -tuntoa toisen nähden. Keveässä kanootissa oli paisuneella virralla -kulkeminen vaarallista, mutta me emme siekailleet silmänräpäystäkään. -Hän ajoi vettä, minä meloin, ja veden päällä sen pysytimme -huvipurrelle asti. Sen kannella, kahdensadan metrin salmen kohistessa -meidän ja tuon kirotun saaren välissä, tunsimme taas olevamme oma -itsemme. - -"Palaamme tunnin kuluttua tai niille paikoin", sanoi tohtori. "Mutta -tarvitsemme tovin tyyntyäksemme. En vuosipalkastanikaan olisi suonut -neekerien nähneen minua äskeisessä kunnossani." - -"Olen käskenyt kokin valmistaa aamiaisen. Sitten lähdemme takaisin", -sanoin minä. "Mutta hyväinen aika, t:ri Severall, miten selitätte -tämän kaiken?" - -"Se käypi yli ymmärrykseni -- olen ihan ymmällä. Olen kuullut -villien aavejuttuja ja naureskellut niitä muiden mukana. Mutta että -kelpo Walker parka, sävyisä, Jumalaa pelkääväinen yhdeksännentoista -vuosisadan englantilainen tuhoutuu tällä tavoin ainoankaan luun -jäämättä eheäksi ruumiissaan -- se on järkyttänyt mieltäni, sitä -en kiellä. Mutta katsokaas tuonne, Meldrum, onko tuo matruusinne -päästään vialla vai päissään, tai mikä on hänellä hätänä?" - -Ukko Patterson, miehistöni vanhin ja vakaa kuin pyramiidit, oli -asetettu keulapuoleen puoshaalla torjumaan virran mukana kiitäviä -irrallisia pölkkyjä. Nyt hän seisoi polvet lynkyssä tuijotellen -eteensä ja hurjasti huidellen etusormellaan. - -"Katsokaa sitä!" älähti hän. "Katsokaa!" - -Ja samassa mekin näimme ilmiön. - -Alas virtaa solui tavattoman jykeä musta puunrunko, jonka leveätä, -kiiltävää selkää vesi juuri hiukan valeli. Ja sen edessä -- kolmisen -jalkaa etupuolella -- kaareutui laivan kokkapuun tavoin ylöspäin -verkalleen puolelta toiselle huojuva kammottava pää. Se oli litteä, -ilkeän näköinen, iso kuin olutnassakka, kauhtuneen homeinen -väriltään, mutta sitä kannatteleva kaula oli himmeänkeltaisen ja -mustan laikullinen. Sen viilettäessä "Gamecockin" ohitse vesien -vilskeessä näin kahden suunnattoman kiemuran kiertyvän esille -jostakin isosta puun ontelosta, ja hirvittävä pää kohosi äkkiä -kahdeksan tai kymmenen jalan korkeuteen, tylsin, kelmuisin silmin -katsellen purtta. Seuraavassa hetkessä oli runko vilahtanut -ohitsemme, syöksyäkseen kamalan matkustajansa keralla aavaan -Atlanttiin. - -"Mikä se oli?" huudahdin. - -"Vannehtimossamme kummitellut hirmu", vastasi t:ri Severall, ja -hänestä oli tuokiossa tullut sama reima, varmaryhtinen mies kuin -ennenkin. "Niin, siinä meni se paholainen, joka on ollut saaremme -vitsauksena. Se oli Gabuuni-maan iso python." - -Ajattelin koko rannikolla kuulemiani kertomuksia sisämaan hirmuisista -jättiläiskäärmeistä, niiden ajoittaisesta ruokahalusta ja niiden -kuolettavan puristuksen hirveästä voimasta. Sitten asia selkisi -mielessäni. Edellisellä viikolla oli tulvinut. Ryöppy oli kuljettanut -mukanaan tuon suunnattoman paksun, onton puunrungon kauhean -asukkaansa keralla. Ties mistä etäisestä troopillisesta metsästä -hirviö lieneekään ollut lähtöisin. Se oli ajautunut saaren itäisen -poukaman pohjukkaan. Vannehtimo oli ollut likeisin rakennus. Kahdesti -se ruokahalunsa palatessa oli siepannut yövartian. Viime yönä se -epäilemättä oli taas tullut, kun Severall oli ollut huomaavinaan -jotakin ikkunassa, mutta se oli kaihtanut valoa, kiemurrellut -edelleen ja surmannut Walker poloisen makuulta. - -"Miksei se vienyt saalistaan?" kysyin. - -"Jyrinä ja leimahdukset kai pelottivat hirviön tiehensä. Tuossa tulee -kokkinne, Meldrum. Mitä pikemmin haukkaamme eineemme ja palaamme -saarelle, sitä parempi; muutoin saattaisi joku noista neekereistä -arvella, että me säikyimme." - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Kadonnut pikajuna, by Arthur Conan Doyle - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KADONNUT PIKAJUNA *** - -***** This file should be named 54933-8.txt or 54933-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/4/9/3/54933/ - -Produced by Timo Ervasti and Tapio Riikonen -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/54933-8.zip b/old/54933-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 86cf65e..0000000 --- a/old/54933-8.zip +++ /dev/null |