diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/54517-8.txt | 2280 | ||||
| -rw-r--r-- | old/54517-8.zip | bin | 46751 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2280 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..0688f62 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #54517 (https://www.gutenberg.org/ebooks/54517) diff --git a/old/54517-8.txt b/old/54517-8.txt deleted file mode 100644 index 41341dd..0000000 --- a/old/54517-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2280 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Laelius eli Ystävyydestä, by Marcus Tullius Cicero - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Laelius eli Ystävyydestä - -Author: Marcus Tullius Cicero - -Translator: K. Heino - -Release Date: April 9, 2017 [EBook #54517] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LAELIUS ELI YSTÄVYYDESTÄ *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - - - -LAELIUS eli YSTÄVYYDESTÄ - -Kirj. - -M. Tullius Cicero - - -Suom. K. Heino [Karl Lindroos] - - - - - -Jyväskylässä, -K. J. Gummerus, -1903. - - - - -Huomautus lukijalle. - - -Ae, alkujansa muodostunut ai:stä, on kaksoisääntiö, joka tavallisesti -luetaan niinkuin pitkä e-ääni -- siis Laelius niinkuin Leelius -- tai, -esim. Saksalaisten tavoin, niinkuin ä, -- siis Laelius = Lälius. -- C -luetaan aina niinkuin k, esim. Cajus = Kajus, Scipio = Skipio, -Sulpicius = Sulpikius. -- Ch on hengähdyksellä luettava k-ääni. -- Ph -luetaan melkein, kuin F, esim. Philosophia = Filosofia, niinkuin sana -tässä kirjassa, muodon sievyyden vuoksi, onkin kirjoitettu. -- Qv -luetaan, kuin Kv, esim. Qvintus = Kvintus, Tarqvinius = Tarkvinius. -- -Rh. luetaan, kuin R hengähdyksellä. -- Sch = S + k:n hengähdysääni, -esim. Aischylos = Ais-chylos. - - - - -Johdanto. - - -_Marcus Tullius Cicero_, kuuluisa Romalainen puhuja, kirjailija ja -harras tieteiden viljelijä, syntyi v. 106 e.Kr.s. isänsä maatilalla -Arpinum'in kaupungin lähellä. Jo poikana sai hän hyvän kasvatuksen -ymmärtäväisen isänsä toimesta. Edelleen kehitti hän Romassa rikkaita -luonnonlahjojansa monipuolisesti, esim. puhuja- sekä runoustaidossa, -oikeus- ja valtio-opissa, etevien opettajien johdolla, joista hän -tässä kirjassa mainitsee nimenomaan auguri Qvintus Mucius, ja -samannimisen pontifex maximus, Scaevolan. Vert. I l. Tieteellisiä -tutkimuksiaan jatkaessansa, sekä kotimaassaan että Graekassa, Vähässä -Asiassa, Rhodos-saarella y.m., oli hänellä opastajina filosofiassa -Epikurealainen Phaidros, platonilainen Philo Larissasta ja Stoalainen -Posidonios, puhujataidossa esim. Dionysios Magnes, Aischylos Knidios ja -Rhodolaineu Apollonios Molo, sekä ajatusjohdon-opissa, dialektikassa, -Stoalainen Diodotos. Sen ohessa piti hän yhä innokkaasti -saneluharjoituksiansa latinaksi ja graekaksi. -- Noin saavutettuja -laveita tietojansa ja eteviä lahjojansa käytti hän suurella -menestyksellä käytännöllisenä kunnon Romalaisena aikakautensa ja vielä -jälkimaailmankin hyväksi, vaikuttaessaan puhujana, qvaestori-, aedili-, -praetori- ja consuli-viroissa, samoin erinomaisen tuotteliaana -kirjailijana. Hän on kirjoittanut m.m. suuren joukon eri tarkoituksia -varten pitämiänsä puheita, puhujataitoa, valtio- ja jumaluus-oppia -käsitteleviä, ja filosofisia teoksia; joista kaikista suurin ja paras -osa, samoinkuin hänen runsas kirjekokoelmansakin, on sivistyneellä -ihmiskunnalla vielä säilyneenä. - -Vihdoin monenlaisten taistelujen ja huolien rasittamana julkisen elämän -alalta vetäytyneenä antautui Cicero kokonansa filosofialle ja -tieteellisille harrastuksille. Siitä kirjoittaa hän itse: "Miettiessäni -ja paljon sekä kauvan tuumaillessani, kuinka voisin hyödyttää mitä -useimpia, etten milloinkaan herkeäisi pitämästä huolta yhteisestä -hyvästä, ei johtunut mieleeni oivallisempaa keinoa, kuin jos tekisin -tieteiden suunnat kansalaisilleni tunnetuiksi." (Cic. Divin. II, 1, 1). -Tähän tuli vielä lisäksi perheellisiä suruja. Hänen tyttärensä Tullia, -"Tulliola, deliciae nostrae", jota hän rakasti täydellä isän sydämmen -hellyydellä, kuoli v. 45. Se isku mursi kovin hänen mieltänsä. Nytkin -ottaa hän pakonsa filosofian turviin, löytääksensä sen satamassa -lohdutusta ja lepoa. Syvää suruansa lieventääksensä kirjoitti hän jo -samana vuonna kirjan: "De consolatione sive De luctu minuendo", s.o. -"Lohdutuksesta eli kuolemansurun lieventämisestä". Sitte seuraavana -vuonna, paitsi muita filosofisia kirjoituksia, ilmestyi: "Cato Major -sive De senectute" eli "Vanhuudesta", samoin tämä käsillä oleva teos: -"Laelius sive De amicitia" -- "Laelius eli Ystävyydestä", kumpainenkin -keskustelun muodossa esiteltynä, on Ciceronin hyvälle ystävälle Titus -Pomponius Atticukselle omistettu. - -Kirja "Laelius eli Ystävyydestä" on siis kirjoitettu v. 44 e.Kr.s., -vuotta ennen Ciceronin kuolemaa (v. 43). Keskustelun henkilöt ovat 1) -Cajus Laelius, synt. v. 188 e.Kr.s., tunnettu läheisestä -ystävyydestänsä Scipio Africanus nuoremman kanssa. Filosofisista -harrastuksistaan sekä seurustelustansa Stoalaisen Diogeneen ja -Panaitioksen kanssa sai hän lisänimen "Sapiens" s.o. "Viisas". 2) Cajus -Fannius, joka oli Scipionin kanssa sotaretkillä yhdessä, harrasti -Stoalaista filosofiaa Panaitioksen johdolla ja oli tunnettu -"Vuosikirjojen" kirjoittajana. 3) Qvintus Mucius -- Scaevola -eroitukseksi samannimisestä aikalaisestaan, joka oli pontifex maximus -eli ylimmäinen pappi -- "auguriksi" sanottu, oli kuuluisa laajoista -lainopillisista tiedoistansa. - -Keskustelu "Ystävyydestä" on esitelty tapahtuneeksi Laeliuksen kotona, -vähää jälkeenpäin Scipio Africanus nuoremman kuoleman v. 129 e.Kr.s. -- -Kirjanen, joka nyt ensi kerran ilmestyy Suomalaisessa muodossa, -selittää ajattelevalle lukijalle itse lähemmin tarkoituksensa. - -_Suomentaja_. - -Katso "Selityksiä" kirjan lopussa. - - - - -1 luku. - - -1. Auguri Qvintus Mucius kertoi tavallisesti apestansa Cajus -Laeliuksesta paljon muististaan ja hupaisesti eikä epäillyt -nimittää häntä jokaisessa keskustelussansa viisaaksi. Minut taas, -nuorukais-ikään päästyäni, vei isäni tämän Scaevolan luo, määräten, -etten siihen asti, kun voisin ja saisin olla, koskaan luopuisi ukon -sivulta. Niin ollen kätkin minä muistiini useita hänen älykkäitä -haastelujansa, useita myös hänen lyhyitä ja sattuvia lauseitansa sekä -halusin tulla hänen ymmärryksestänsä oppineemmaksi. Mutta hänen -kuoltuansa läksin minä pontifex Scaevolan luo, jonka uskallan neronsa -ja rehellisyytensä puolesta sanoa valtakuntamme etevimmäksi mieheksi. -Mutta tästä toistain, nyt palajan auguriin. - -2. Sekä yleiseen monesti että erittäinkin muistan, kuinka hän kotonaan, -istuessansa puolipyöreässä nojatuolissaan, niinkuin hänellä oli tapana, -kun sekä minä että sangen harvat hänen tuttavansa olimme yhdessä, yhtyi -siihen puheaineesen, joka silloin oli melkein kaikkien suussa. Sillä -varmaankin sinä, Atticus, ja sitä enemmän, koska seurustelit paljon -Publius Sulpiciuksen kanssa, siihen aikaan, kun hän kansantribunina -joutui kuolettavaan vihaan silloisen consulin, Qvintus Pompejuksen, -kanssa, jonka kanssa hän oli elänyt sangen ystävyytyneenä ja -rakastavasti, muistat, kuinka suuri oli ihmisten joko ihmettely tai -valitus. 3. Sentähden Scaevola silloin, kun oli sattumalta maininnut -juuri siitä asiasta, esitteli Laeliuksen, ystävyyttä koskevan, -keskustelun, jonka hän oli pitänyt tämän ja toisen vävynsä, Cajus -Fanniuksen, Markuksen pojan, kanssa muutamia päiviä jälkeen -Africanuksen kuoleman. Sen keskustelun pääkohdat panin minä muistiini; -jotka olen tässä kirjassa mieleni mukaan esitellyt: olen nimittäin -asettanut heidät ikäänkuin itse puhuviksi, ettei "sanoin minä" ja -"sanoi hän" tulisi liian usein väliin lisättäväksi, ja että puhe -näyttäisi aivan kuin silmien edessä itse läsnäolevien pitämäksi. - -4. Sillä kun sinä olet usein pyytänyt minua kirjoittamaan jotakin -ystävyydestä, näytti asia sekä yleisesti kaikkien tuntemisen että -varsinkin meidän likeisen tuttavuutemme arvoiselta. Olen siis aivan -mielelläni ryhtynyt asiaan, hyödyttääkseni useita sinun pyynnöistäsi. -Mutta, niinkuin "Cato Major'issa", joka sinulle omistettuna on -kirjoitettu vanhuudesta, olen asettanut Catonin ukkona keskustelevaksi, -koska ei kukaan henkilö näyttänyt soveliaammalta puhumaan siitä -ikäkaudesta, kuin hän, joka sekä sangen kauvan oli ollut vanhuksena -että itse vanhuudessa oli ennen muita ollut arvossa pidetty, samoin, -kun olemme isiltämme kuulleet Cajus Laeliuksen ja Publius Scipionin -likeisen tuttavuuden olleen erittäin mainittavan, näytti minusta -Laeliuksen persona soveliaalta keskustelemaan ystävyydestä juuri niitä, -mitä Scaevola muisti hänen haastelleen. Mutta tämänlaisilla -keskusteluilla, jotka perustuvat vanhojen, ja vieläpä kuuluisien, -miesten arvollisuuteen, näyttää, en tiedä mistä syystä, olevan enemmän -vakavuutta. Siis itse omaa kirjaani lukiessani tulen minä toisinansa -sellaiseen mielentilaan, että luulen Catonin, enkä itseni, puhuvan. 5. -Mutta niinkuin silloin vanhukselle vanhana vanhuudesta, niin olen tässä -kirjassa ystävälle parhaana ystävänä ystävyydestä kirjoittanut. Silloin -puhui Cato, sillä vanhempaa kuin hän ei ollut melkein ketään niinä -aikoina, ei ketään ymmärtäväisempää: nyt Laelius, ollen sekä viisas -(sellaisena nim. ovat he hänet pitäneet) että erinomainen ystävyyden -maineesta, puhuu ystävyydestä. Soisin, että sinä kääntäisit hetkeksi -mielesi minusta ja otaksuisit itse Laeliuksen puhuvan. Cajus Fannius ja -Qvintus Mucius tulevat appensa luo Africanuksen kuoleman jälkeen. He -alkavat keskustelun; siihen vastaa Laelius, jonka koko haastelu on -ystävyydestä; sitä lukiessasi olet sinä itse tunteva itsesi. - - - - -2 luku. - - -6. _Fannius_. Niin on, Laelius. Sillä ei ole ollut ketään parempaa -miestä, kuin Africanus, ei ketään kuuluisampaa. Mutta sinun tulee -ajatella, että kaikkein silmät ovat kääntyneet sinua ainoata kohden; -sinua he sekä nimittävät että arvelevat viisaaksi. Tämä kunnia -omistettiin äskettäin Marcus Catonille, tiedämme, että Lucius Atilius -nimitettiin viisaaksi isiemme keskuudessa; mutta kumpainenkin -aivan eri tavalla: Atilius, koska hän pidettiin ymmärtäväisenä -kansalais-oikeudessa, Cato, koska hänellä oli monipuolinen kokemus. -Kerrottiin useita seikkoja, mitä hän sekä senatissa että -kansankokouksessa oli joko ymmärtävästi huolehtinut tai vakavasti -toiminut tai terävästi vastannut: sentähden oli hänellä jo ikäänkuin -lisänimenä "viisas" vanhuudessansa. 7. Sinua taas nimittävät he aivan -toisella tavalla, eivät ainoastansa luonteesi ja tapojesi, vaan myös -harrastuksesi ja oppisi tähden, viisaaksi, eivätkä niinkuin rahvaalla, -vaan niinkuin oppineilla, on tapana nimittää viisaaksi, jollaista -muualla Graekanmaalla emme tiedä ketään olleen -- sillä joita -seitsemäksi viisaaksi nimitetään, niitä eivät ne, jotka sellaisia -asioita perinpohjaisemmin tunsivat, pidä viisaina -- Athenassa olemme -kuulleet olleen yhden sellaisen, vieläpä oli Apollonin ennuslause -julistanut hänet viisaimmaksi. Tämän arvelevat he olevan sinussa -viisautta, että päätät kaikkesi perustuvan itseesi sekä pidät -inhimilliset kohtalot hyvettä ala-arvoisempina. Sentähden kysyvät he -minulta, luulenpa samoin tältä Scaevolaltakin, millä tavalla jaksat -kestää Africanuksen kuoleman surua: ja sitä enemmän, koska viime -nonae-päivänä, kun olimme Decimus Brutuksen huvipuistoon kokoontuneet, -niinkuin tavallisesti, neuvottelemaan, sinä et ollut saapuvilla, vaikka -tavallisesti aina olet pitänyt tarkinta huolta siitä päivästä ja -toimesta. - -8. _Scaevola_. Kysyvät todellakin, Cajus Laelius, sitä useat, niinkuin -Fannius sanoi. Mutta minä vastaan, mitä olen huomannut, sinun kärsivän -tyynesti tuskaa, jonka olet saanut sekä yleisesti suuren miehen että -varsinkin sangen hyvän ystäväsi kuoleman tähden; ja ettei se ole voinut -olla sinuun sattumatta, eikä sen soveltuvan sinun inhimillisyydellesi. -Mitä taas siihen tulee, ettet nonae-päivänä ollut saapuvilla -virkaveljistössämme, niin vastaan terveytesi tilan, eikä -surullisuutesi, olleen esteenä. - -_Laelius_. Aivan oikein sinä, Scaevola, selität, ja todenomaisesti. -Sillä ei minun tarvinnut vetäytyä pois itseäni kohdanneen kovan onnen -tähden tuosta velvollisuudestani, jonka olen aina täyttänyt, kun olen -ollut terveenä, enkä luule minkään kohtalon tähden sattuvan sen -lujaluontoiselle ihmiselle, että hän laiminlyö velvollisuutensa. 9. -Mutta kun sinä, Fannius sanot minulle jaettavan niin paljon, kuin en -minä tunnusta enkä vaadi itselleni tulevaksi, niin teet siinä -ystävällisesti; mutta, niinkuin minusta näyttää, et tuomitse oikein -Catonista. Sillä joko ei yksikään, -- jonka minä puolestani ennemmin -uskon -- tai jos kukaan, niin hän oli viisas. Millä tavalla hän kesti, -muita mainitsematta, poikansa kuoleman! Muistan Paulluksen, olin nähnyt -Galluksen, mutta nämät poikia surressaan, Catonin sitävastoin -täysi-ikäistä ja arvossa pidettyä miestä asian koskiessa. 10. -Jonkatähden varo, ettet Catonin edelle aseta itse sitäkään, jonka, -kuten sanot, Apollo on julistanut viisaimmaksi: sillä jälkimmäisen -tekoja, edellisen sanoja ylistetään. Mitä taas minuun tulee, niin -- -puhuakseni jo kumpaisenkin kanssa -- ajatelkaatte asia näin: - - - - -3 luku. - - -Minä jos sanoisin, etten ole Scipionin kaipauksesta liikutettu, kuinka -oikein siinä teen, siitä pitäkööt viisaat huolta, mutta varmaankin -valehtelisin. Sillä minä ikävöitsen jäätyäni orvoksi sellaisesta -ystävästä, jollaista, niinkuin luulen, ei ketään koskaan ole oleva, ei -ketään, niinkuin saatan vakuuttaa, varmaankaan ole ollut. Mutta minä en -tarvitse mitään lääkettä; minä lohdutan itse itseäni, ja enimmästi -sillä lohdutuksella, että olen vapaa siitä erhetyksestä, joka useimpia -vaivaa heidän ystäviensä kuoleman tähden. En luule mitään pahaa -tapahtuneen Scipionille; minulle on tapahtunut, jos jotakin on -tapahtunut. Omista onnettomuuksistansa taas raskaasti sureminen ei ole -ystäväänsä, vaan omaa itseänsä rakastavan ominaista. - -11. Kuka todellakin voisi sanoa, ettei hänelle ole käynyt mainiosti? -Paitsi jollei hän nimittäin -- joka ei laisinkaan ollut hänen -tarkoituksensa -- toivonut katoomattomuutta, mitä ei ole hän -saavuttanut, jota ihmisellä on oikeus toivoa? Hän, joka kohta -nuorukaisena kohosi verrattomalla miehuudella ylemmäksi kansalaistensa -suurinta toivoa, joka heillä, kuu hän vielä oli poika, jo oli ollut -hänestä; joka ei koskaan hakenut consulivirkaa, valittiin kahdesti -consuliksi, ensi kerran ennen lain määräämää aikaa, toistain itselleen -oikealla, mutta valtakunnalle melkein myöhäiseltä ajalla; joka kaksi -tälle valtakunnalle sangen vihamielistä kaupunkia kukistettuansa ei -päättänyt ainoastansa kokonaan nykyisiä sotia, vaan tulevatkin. Mitä -minä sanoisin hänen miellyttävistä tavoistaan, hänen hellyydestään -äitiänsä kohtaan, hänen jalomielisyydestänsä sisariansa, hänen -hyvyydestään omaisiansa, hänen rehellisyydestänsä kaikkia kohtaan? Ne -asiat ovat teille tunnetuita. Kuinka rakas sitävastoin hän oli -kansakunnalleen, osoitti suru hänen hautajaisissansa. Mitä siis tätä -muutamien vuosien lisä olisi voinut huvittaa? Sillä vaikkei vanhuus -olekaan rasittavaa, niinkuin muistan Catonin vuotta ennen, kuin hän -kuoli, keskustelleen minun ja Scipionin kanssa, kuitenkin vie se pois -sen elonvirkeyden, joka Scipionilla nyt vielä oli. - -12. Sentähden oli hänen elämänsä sellainen joko onnen tai maineen -puolesta, ettei siihen voinut tulta mitään lisäksi; kuoleman tunteen -taas hävitti sen nopeus. Mutta siitä tavasta, millä hän kuoli, on -vaikeata päättää, mitä ihmiset siitä arvelevat, sen te tiedätte. Sen -voi kuitenkin todenperäisesti sanoa, että Publius Scipionille niistä -useista päivistä, joita hän oli nähnyt elämässänsä sangen juhlallisia -ja iloisia, se päivä oli kuuluisin, kun senatin kokouksen päätyttyä -senatorit, Roman kansa, liittolaiset ja Latinalaiset saattoivat illalla -takaisin hänet kotiin edellisenä päivänä, ennenkuin hän erosi elämästä: -että hän näytti niin korkealta kunnia-arvon asteelta saapuneen pikemmin -taivaallisten, kuin menneen manalaisten luo. - - - - -4 luku. - - -13. Sillä minä en voi suostua niiden mielipiteesen, jotka äskettäin -ovat alkaneet esitellä sitä oppia, että sielu kuolee yhdessä ruumiin -kanssa, ja että kaikki häviää kuolemassa. Enemmän minuun vaikuttaa -vanhojen arvollisuus, osaksi meidän esi-isiemme, jotka kuolleille -omistivat niin uskonnollisia oikeuksia, jota he eivät olisi varmaankaan -tehneet, jos eivät olisi luulleet niiden heihin ollenkaan koskevan; -osaksi niiden, jotka tässä maassa olivat ja Suurta Graekaa, joka kyllä -nyt on melkein hävitetty, mutta silloin kukoisti, sivistyttivät -laitoksillansa ja opetuksillaan; osaksi hänen, jonka Apollonin -ennuslause julisti viisaimmaksi, joka ei siitä milloin sitä, milloin -tätä väitellyt, niinkuin hän teki useimmissa asioissa, vaan aina samaa, -nim. että ihmisten sielut ovat jumalallisesta alkuperästä lähteneet ja -että niille, kun ovat erinneet ruumiista, on paluumatka avoinna -taivaasen, sitä huokeampi, jota parempi ja rehellisempi ihminen on -ollut. - -14. Sama ajatus oli Scipionilla, joka todellakin, ikäänkuin olisi -aavistanut, sangen harvoja päiviä ennen kuolemaansa, kun sekä Philus -että Manlius ja muita hyvin useita oli läsnä, samoin sinäkin, Scaevola, -olit tullut sinne minun kanssani, keskusteli kolme päivää "valtiosta", -jonka keskustelun melkein loppuosa oli se, mitä sielujen -kuolemattomuudesta hän sanoi maatessaan unennäössä kuulleensa -Africanukselta. Jos asia niin on, että, jota parempi kukin on, sitä -helpommin liitää hänen sielunsa ikäänkuin ruumiin vartiostosta ja -siteistä, niin kenelle luulemme olleen tien taivaaseen helpomman, kuin -Scipionille? Jonkatähden pelkään, että on enemmän kateellisen, kuin -ystävän ominaista surra tätä hänen kohtaloansa. Mutta jos se olisi -todellisempaa, että sielu ja ruumis häviävät samalla eikä mitään -tajuntaa ole jäljellä, niin samoin kuin kuolemassa ei ole mitään hyvää, -ei siinä varmaan ole mitään pahaakaan. Sillä tajunnan menetettyä on -aivan kuin jos ei olisi syntynyt ensinkään. Mutta että hän kumminkin -oli syntynyt, siitä iloitsemme sekä me että tämä valtakunta riemuitsee -niinkauvan, kun se on olemassa. - -15. Tämän tähden on hänelle, kuten edellä sanoin, käynyt erittäin -hyvin, minulle sen sijaan ikävämmästi, jonka olisi ollut -kohtuullisempaa, niinkuin olin ennen tullut, siten lähteäkin ennen -elämästä. Mutta kuitenkin nautin minä niin meidän ystävyytemme -muistelemisesta, että olen mielestäni elänyt onnellisesti, kun olen -Scipionin kanssa elänyt, jonka kanssa minä jaoin yleiset ja yksityiset -huolet, jonka kanssa minulla oli sekä koto että sotapalvelus yhteinen, -ja se, johon ystävyyden koko voima perustuu, nim. taipumusten, -harrastusten ja mielipiteiden suurin yhtäpitäväisyys. Sentähden ei -minua tuo viisauden maine, etenkin kun se on perätön, niin ilahuta, -kuin se toivo, että meidän ystävyytemme muisto on oleva ikuinen, ja -sitä enemmän on se minulle mieluista, kun kaikista vuosisadoista tuskin -kolme tai neljä ystävä-paria mainitaan, joiden joukossa toivon -mielestäni Scipionin ja Laeliuksen ystävyyden tulevan olemaan -jälkimaailmalle tunnettuna. - -16. _Fannius_. Se on, Laelius, siten välttämätöntä. Mutta kun sinä -mainitsit ystävyyttä ja meillä on joutoaikaa, niin tekisit minulle -- -toivon samoin Scaevolallekin -- sangen mieluisen työn, jos, samoin kuin -sinulla on tapana muista asioista, joista sinulta kysytään, juttelisit -ystävyydestä: _mitä ajattelet siitä, minkälaiseksi arvelet sen ja mitä -neuvoja annat sen johdosta_. - -_Scaevola_. Minulle olisi se todellakin mieluista. Mutta siitä juuri -kun olin aikeessa keskustella kanssasi, ennätti Fannius ennen. -Jonkatähden saattaisit meille suuren mielihyvän kumpaisellekin. - - - - -5 luku. - - -17. Minä en puolestani katsoisi sitä rasittavaksi, jos luottaisin -itseeni; sillä asia on jalo ja olemme, niinkuin Fannius sanoi, nyt -joutilaina. Mutta mikä olen minä, tai mitä kykyä minulla on? -Oppineilla ja etenkin Graekalaisilla on se tapa, että heille saa -määrätä aineen, josta ovat valmiit esittelemään vaikka kuinka äkkiä -tahansa. Tehtävä on suuri ja tarvitsee melkoista harjoitusta. Siis mitä -ystävyydestä on sanottavaa, tiedustelkaatte, arvelen minä, niiltä, -jotka niistä asioista työnänsä opettavat. Minä puolestani saatan -ainoastansa kehoittaa teitä, että pidätte ystävyyden arvollisempana, -kuin kaikki inhimilliset asiat; sillä ei ole mitään niin -luonnonmukaista, niin soveltuvaa joko myötä- tai vastoinkäymisiin. 18. -Mutta tämä on ensinkin minun ajatukseni, että ystävyyttä ei saata olla -olemassa paitsi hyvien kesken. Kuitenkaan en minä, ikäänkuin elävään -lihaan leikaten, käsittele sitä perinpohjaisesti, niinkuin ne, jotka -niitä asioita syvällisemmästi tutkivat, kenties todenperäisesti, mutta -yleiseen hyötyyn liian vähän soveltuvasti. He, näette, eivät sano -kenenkään, paitsi viisaan, olevan hyvän ihmisen. Olkoon todellakin -niin. Mutta he tarkoittavat sellaista viisautta, jota ei kukaan -kuolevainen ole tähän asti saavuttanut. Meidän sitävastoin tulee -katsella sitä, mikä kuuluu käytännöllisyyteen ja yhteiseen elämään, -eikä sitä, mitä kuvaillaan mielessänsä ja halutaan. En koskaan minä -sano Cajus Fabriciusta, Manius Curiusta ja Tiberius Coruncaniusta, -jotka esi-isämme arvostelivat viisaiksi, heidän mittansa mukaan olleen -viisaita. Sentähden pitäkööt he itseänsä varten tuon viisauden -kadehdittavan ja hämärän nimen, kuitenkin myöntäkööt, että nämät ovat -olleet hyviä miehiä. Sitäkään eivät he tee: he väittävät, ettei sitä -voi myöntää paitsi viisaalle. - -19. Tarkastelkaamme siis, niinkuin sanotaan, asiaa paksupäisesti. Jotka -niin käyttäytyvät, niin elävät, että heidän vilpittömyytensä, -nuhteettomuutensa ja kohtuullisuutensa hyväksytään, ja ettei heissä ole -mitään himoavaisuutta, hekumallisuutta eikä röyhkeyttä sekä että he -ovat hyvin vakavaluontoisia, niinkuin ne ovat olleet, jotka äskettäin -mainitsin: näitä kunnon miehiksi, niinkuin ovat pidetytkin, on -mielipiteemme mukaan nimitettävä, koska -- sen verran kun ihmiset -voivat -- seuraavat luontoa, parasta oikein elämisen johdattajaa. Sillä -minä luulen käsittäväni, että me olemme niin syntyneet, että kaikkein -välillä tulee olla jonkinlainen yhdysside, sitä lujempi nimittäin, jota -likeisempi kukin on. Kansalaiset ovat sentähden tärkeämmät, kuin -muukalaiset, omaiset etuisammat, kuin vieraat; näiden välille on nim. -itse luonto säätänyt ystävyyden. Mutta sillä ei ole tarpeeksi lujuutta. -Sillä siinä suhteessa on ystävyys sukulaisuutta etevämpi, koska -sukulaisuudesta voi ottaa pois hyväntahtoisuuden, ystävyydestä ei voi: -sillä hyväntahtoisuuden hävittyä häviää ystävyyden nimi, mutta -sukulaisuuden nimi pysyy paikallansa. 20. Kuinka suuri taas ystävyyden -voima on, saattaa ymmärtää etenkin siitä, koska ihmissuvun rajattomasta -yhdyskunnasta, jonka luonto itse on liittouttanut, ala on niin -supistettu ja ahtaalle kiristetty, että hellä rakkaus muodostuu -kaikkiaan joko kahden tai harvojen välillä. - - - - -6 kutu. - - -Ystävyys ei, näette, ole mitään muuta, kuin hyväntahtoisuudella ja -hellyydellä yhdistetty, kaikkia inhimillisiä ja jumalallisia asioita -koskeva sopusointuisuus: enkä minä todellakaan tiedä, ovatko -kuolemattomat jumalat -- viisautta lukuun ottamatta -- mitään parempaa, -kuin tämä on, antaneet ihmisille. Toiset pitävät rikkautta parempana, -toiset hyvää terveyttä, toiset valtaa, toiset kunniavirkoja, useat myös -nautintoja. Eläinten tapaista on todellakin tämä viimeksi mainittu; nuo -taas edellä mainitut ovat katoavaisia ja epävarmoja eivätkä riipu niin -paljon meidän suunnitelmistamme, kuin onnen häälyväisyydestä? Ne, jotka -sitä vastoin perustavat hyveesen korkeimman onnen, tekevät todellakin -oivasti; mutta juuri tämä hyve synnyttää ja koossa pitää ystävyyden; -eikä ilman hyvettä ystävyyttä voi olla millään ehdolla olemassa. - -21. Me tarkastelkaamme jo hyvettä elämän ja puhetapamme tottumuksen -mukaisesti, ja älkäämme sitä, niinkuin muutamat oppineet, mitatko -sanojen ylevyydellä, ja lukekaamme suurien miesten joukkoon ne, joita -sellaisina pidetään, Paullukset, Catonit, Gallukset, Scipionit ja -Philukset. Näihin on tavallinen elämä tyytyväinen, ne sitävastoin -jättäkäämme siksensä, joita ei ole missään löydettävissä. - -22. Sellaisten miesten kesken on siis ystävyydellä niin suuria etuja, -että tuskin saatan niitä mainitakaan. Aluksi, kuinka saattaa sellainen -elämä olla -- niinkuin Ennius sanoo -- elollinen, joka ei saa -virkistystä ystävän keskinäisestä hyväntahtoisuudesta? Mikä on -suloisempaa, kuin että sinulla on joku, jonka kanssa uskallat puhua, -niinkuin itsesi kanssa? Mikä niin suuri nautinto sinulla olisi -myötäkäymisissä, jollei sinulla olisi, joka niistä yhtäläisesti, kuin -sinä itsekin, iloitsisi? Mutta vastoinkäymisiä olisi vaikea kestää -ilman sellaista, joka niistä vielä raskaammasti kärsii, kuin sinä. -Lopuksi, muut asiat, joita halutaan, ovat soveliaita erityisiin -tarkoituksiin, kukin melkein omaan kohtaansa: rikkaus, että käyttäisit -hyödyksesi, valta ollaksesi arvossa; kunniavirat, että sinua -ylistettäisiin, nautinnot, että iloitsisit; terveys ollaksesi vapaa -tuskasta, ja toimittaaksesi ruumiillisia tehtäviäsi, mutta ystävyys -sisältää useimmat asiat; mihin hyvänsä käännytkin, on se palvelemassa, -ei ole mistään paikasta suljettu, ei sopimattomalla ajalla esiintyvä, -ei koskaan kiusallinen. Sentähden emme vettä, emmekä tulta, niinkuin on -sananlasku, käytä useammissa paikoissa, kuin ystävyyttä. Enkä minä nyt -puhu tavallisesta tai keskinkertaisesta ystävyydestä, jota kuitenkin -juuri ilahuttaa ja hyödyttää, vaan todellisesta ja täydellisestä, -jollainen niiden ystävyys on ollut, jotka äsken mainittiin. Sillä -ystävyys tekee sekä myötäkäymiset loistavammiksi että vastoinkäymiset --- jakaen ja ottaen osaa -- keveämmiksi. - - - - -7 luku. - - -23. Kun siis ystävyys sisältää sangen paljon etuja, niin on se -kieltämättä siinäkin suhteessa etuisampi, että se hyvällä toimella -tekee tulevaisuuden valoisammaksi eikä salli uskalluksen vaipua tai -lannistua. Joka, näette, katselee todellista ystäväänsä, katselee -ikäänkuin jonkinlaista omaa kuvastansa. Jonkatähden sekä poissaolevina -ovat he läsnä että tarvitsevina ovat ylenkyllin varallisia ja heikkoina -voimallisia, ja, joka on vaikeampaa sanoa, kuolleina elävät: niin suuri -ystävien kunnia, muisto ja kaipaus saattelee heitä seuralaisena; ja -sentähden näyttää edellisten kuolema onnelliselta, jälkimmäisten elämä -kiitettävältä. Mutta jos otetaan luonnonjärjestyksestä pois -hyväntahtoisuuden yhdistysside, niin ei mikään koto, ei mikään kaupunki -voi seisoa voimassa, ei edes maanviljelyskään kestää edelleen. -Jos ei se ole tarpeeksi selvillä, kuinka suuri ystävyyden ja -yksimielisyyden voima on, niin voidaan se käsittää riitaisuuksista ja -eripuraisuuksista. Sillä mikä huonekunta on niin vankka, mikä valtio -niin luja, ettei se vihojen ja hajaannusten tähden voisi perinpohjin -kukistua. Tästä voidaan päättää, kuinka paljo hyvää on ystävyydessä. - -24. Erään Agrigentilaisenkin oppineen kertovat laulaneen Graekalaisessa -runossa: "Kaiken, mikä maailman rakennuksessa pysyy muuttumatonna ja -mitä liikkuu, sen vetää yhteen ystävyys, eripuraisuus hajoittaa". Ja -tämän ainakin kaikki kuolevaiset sekä ymmärtävät että hyväksyvät -kokemuksestakin. Jos siis joskus on joku ystävän suosiotyö tullut -näkyviin joko vaaroihin antautumisessa tai niihin osanottamisessa, niin -kuka on, joka ei ylistäisi sitä suurimmasti? Mitkä suosionhuudot koko -katselija-rivistö kohotti äskettäin vieras-ystäväni ja tuttavani Marcus -Pacuviuksen uutta näytelmää esitettäessä, kun kuningas ei tuntenut, -kumpiko niistä oli Orestes, Pylades sanoi olevansa Orestes, että olisi -saanut kuolla hänen edestänsä, Orestes taas, niinkuin olikin, vakuutti -olevansa Orestes! Noustuansa seisaalleen taputtivat he käsiänsä -katsellessansa sepustettua asiaa, mitä, arvelemme, olisivat he tehneet -todellisessa tapauksessa? Helposti ilmoitti itse luonto voimansa, kun -ihmiset, mitä eivät voi itse tehdä, päättivät sen olevan toisen -puolelta oikein tehdyn. - -Tämän verran olen mielestäni voinut sanoa, mitä ajattelen ystävyydestä. -Jos sitäpaitsi on jotakin, ja uskon olevankin vielä paljo, kysykäätte --- jos hyväksi näkyy -- niiltä, jotka niitä tutkivat. - -25. _Fannius_. Me haluaisimme mieluummin kuulla sinulta. Vaikka -olenhan minä usein kysynyt niiltäkin, enkä olekaan puolestani -vastoinmielisesti kuunnellut, mutta sinun puheesi johtava lanka on -kuitenkin kokonaan toisenlainen. - -_Scaevola_. Silloin sanoisit, Fannius, suuremmalla varmuudella, jos -olisit äskettäin ollut saapuvilla Scipionin huvipuistossa, kun -keskusteltiin "valtiosta". Millainen oikeuden puollustaja oli hän -Philuksen huolellisesti harkittua puhetta vastaan! - -_Fannius_. Helppoa tietysti olikin oikeutta parhain noudattavalle -miehelle puollustaa oikeutta. - -_Scaevola_. Mitä sitte ystävyyttä? Eiköhän sen puollustaminen ole -helppoa sille, joka sen uskollisuudella, vakavuudella ja -rehellisyydellä säilyttämisestä on saavuttanut suurimman kunnian? - - - - -8 luku. - - -26. Väkivallan käyttämistähän tämä on. Mitä, näette, sillä on väliä, -millä tavalla minua pakoitatte? Pakoitattehan te varmasti. Sillä -vävypoikiensa toiveita vastaan asettuminen, erittäinkin hyvässä -asiassa, on vaikeata, eikä ole oikeinkaan. - -Minulle siis, hyvin usein ajatellessani ystävyydestä, on -tavallisesti näyttänyt ensin tarpeelliselta miettiä, heikkoudenko ja -puutteellisuuden vuoksi ystävyyttä on kaivattu, että palvelusten -osoittamisella ja vastaanottamisella sitä, mitä kukin vähemmän itse -kauttansa saa aikaan, saisi toiselta ja antaisi vuorostansa, vai -olisiko tämä kyllä ystävyyden omituinen etu, mutta että sillä olisi -joku toinen vanhempi ja kauniimpi sekä enemmän itse luonnosta johtunut -syy. Sillä ystä (rinta, sydän, rakkaus = amor), josta rungosta -ystävyys (= amicitia) sana johtuu, on tärkein hyväntahtoisuuden -yhdistämiseksi. Saadaanhan kyllä etuja usein niiltäkin, joita -ystävyyttä teeskentelemällä kunnioitetaan ja pidetään arvossa ajan -olojen tähden; ystävyydessä sitävastoin ei ole mitään muovaeltua, ei -mitään teeskenneltyä, ja mitä hyvänsä on, se on todellista ja -vapaa-ehtoista. - -27. Minusta sentähden näyttää, että ystävyys on luonnosta ennemmin, -kuin puutteellisuudesta, saanut alkunsa, enemmän sielun taipumuksesta -jonkinlaisella rakkauden tunteella, kuin siitä tuumailusta, kuinka -paljo se asia tuottaa hyötyä muassaan. Kuinka tämän asian laita -todellakin on, sen saattaa huomata muutamista luontokappaleistakin, -jotka sikiöitänsä niin rakastavat erääsen määrättyyn aikaan ja nämätkin -rakastavat niin heitä, että helposti niiden tunne tulee näkyviin. Mutta -tämä näkyy ihmisessä vielä paljoa selvemmästi: ensinkin siitä -hellyydestä, joka vallitsee lasten ja vanhempien välillä, jota sidettä -ei voi katkaista ilman kauhistavaa rikosta; toiseksi siitä, kun -yhtäläinen rakkauden tunne on herännyt, jos olemme saavuttaneet jonkun, -jonka tapojen ja luonteen kanssa me sovellumme, koska huomaamme -mielestämme hänessä ikäänkuin heijastuksen rehellisyydestä ja hyveestä. - -28. Ei ole, näette, mitään rakastettavampaa, kuin hyve, ei mitään, joka -enemmän viehättäisi rakkauteen, koska nim. hyveen ja rehellisyyden -tähden rakastamme tavallamme niitäkin, joita emme koskaan ole nähneet, -Kuka ei säilyttäisi Cajus Fabriciuksen ja Manius Curiuksen muistoa -jonkunlaisella hyväntahtoisuuden herättämällä hellyydellä, vaikkei ole -koskaan nähnyt heitä? Kuka sitä vastoin on, joka ei vihaisi Tarqvinius -Superbusta, kuka ei Spurius Cassiusta ja Spurius Maetiusta? Kahta -sotapäällikköä vastaan taisteltiin vallasta Italiassa, nim. Pyrrhusta -ja Hannibalia: toisesta, hänen rehellisyytensä vuoksi, ei meillä ole -niinkään vihamielisiä tunteita, toista, hänen julmuutensa tähden, vihaa -aina tämä valtakuuta. - - - - -9 kuku. - - -29. Mutta jos rehellisyyden voima on niin suuri, että sitä yksin -niissäkin, joita emme koskaan ole nähneet, tai -- mikä on vielä enemmän --- vihollisessakin rakastamme, niin mikä ihme se on, jos ihmisten -mielet ihastuvat, kun luulevat huomaavansa niiden hyveen ja hyvyyden, -joiden kanssa voivat olla seurustelun yhdistäminä? Vaikka vakautuuhan -rakkaus sekä hyväntyön vastaanottamisesta että mielisuosion huomattua -ja kanssakäymisen siihen liityttyä; mutta jos nämät ovat tulleet -lisäksi tuohon ensimmäiseen mielen ja rakkauden viehätykseen, niin -kiihtyy siitä aivan ihmeellinen hyväntahtoisuuden aimollisuus. Mutta -jos jotkut luulevat sen saavan alkunsa voimattomuudesta, että olisi, -jolta saisi, mitä kukin haluaa, niin jättävät he jälkeensä todellakin -alhaisen ja halpasukuisen, niin sanoakseni, alkuperän ystävyydelle, kun -väittävät sen syntyneen varattomuudesta ja puutteellisuudesta. -Kuitenkin jos asia siten olisi, niin, jota vähemmän kukin luulisi -olevan itsessänsä voimaa, sitä soveliaampi olisi hän ystävyyteen. Mutta -asia on kokonaan toisin. - -30. Jota enemmän nim. kukin luottaa itseensä ja jota enemmän kukin on -hyveellä ja viisaudella niin varustettu, ettei hän tarvitse ketään ja -päättää kaikkensa olevan itseensä perustetun, sitä erinomaisempi on hän -ystävyyden etsimisessä ja hoitamisessa! Sillä mitä ajattelette? -Tarvitsiko Africanus minua? Tosiaan ei vähäistäkään, enkä minäkään -häntä tarvinnut, mutta minä rakastin häntä hänen miehuutensa -eräänlaisesta ihmettelemisestä, hän vuorostansa rakasti minua kenties -jostakin osaksi perustetusta luulosta, joka hänellä oli minun -tavoistani. Seuranpito lisäsi hyväntahtoisuutta. Mutta vaikka useita ja -suuria etuja seurasikin, niin eivät kuitenkaan rakastamisen syyt -johtuneet niiden toivosta. - -31. Sillä niinkuin emme ole hyväntekijöitä ja anteliaita siinä -aikomuksessa, että kiristäisimme itsellemme kiitollisuutta (emmehän -nim. harjoita hyväntekeväisyyttä korkoja siitä kantaaksemme), vaan me -olemme luonnostamme anteliaisuuteen halukkaita, samoin emme luule -olevan ystävyyttä palkinnon toivosta etsittävän, vaan sen tähden, koska -sen hyöty kokonaisuudessaan on rakkaudessa. - -32. Näitä mielipiteitä eivät kannata ensinkään ne, jotka eläinten -tavoin pitävät hekumaa kaiken arviokantana, eikä ihmettäkään. He eivät, -näette, kykene katselemaan mitään ylevää, eivät mitään jaloa ja -jumalallista, jotka ovat alentaneet kaikki ajatuksensa niin alhaiseen -ja niin halveksittavaan asiaan. Sentähden eroittakaamme nämätkin pois -tästä keskustelusta, itse sitävastoin ymmärtäkäämme asia niin, että -rakastamisen tunne ja hyväntahtoisuuden hellyys syntyy luonnosta, -rehellisyyden vihjauksen tapahduttua. Sillä ne, jotka sitä ovat -etsineet, liittäytyvät toisiinsa ja lähentyvät likemmäksi, -nauttiaksensa sen seurustelusta ja tavoista, jota ovat alkaneet -rakastaa, ja ovat samanvertaiset rakkaudessa ja yhdenkaltaiset sekä -taipuisammat osoittamaan, kuin vaatimaan, hyväntekeväisyyttä, vieläpä -tulee se heidän välillänsä kunnialliseksi kilpailuksikin. Näin sekä -saadaan ystävyydestä suurimmat edut, että on sen synty luonnosta oleva -arvokkaampi ja todenperäisempi, kuin voimattomuudesta; sillä jos hyöty -kiinnittäisi yhteen ystävyysliittoja, niin se sama muuttuneena -eroittaisi ne; mutta koska luonto ei voi muuttua, sentähden ovat -todelliset ystävyysliitotkin ikuisia. Te näette siis tästä ystävyyden -syntyperän, jollette ehkä tahdo tähän jotakin huomauttaa. - -_Fannius_. Jatka siitä vaan, Laelius. Sillä tämänkin puolesta, joka on -nuorempi, on minulla täysi oikeus vastata. - -_Scaevola_. Aivan oikein. Kuulkaamme siis edelleen. - - - - -10 luku. - - -33. _Laelius_. Kuulkaatte siis, kunnon miehet, mitä minä ja Scipio -juttelimme usein ystävyydestä. Vaikkei hän sanonut todellakaan oleman -mitään vaikeampaa, kuin että ystävyys kestäisi aina viimeiseen -elonpäivään asti; sillä hän arveli sattuvan usein joko, ettei sama ole -hyödyksi molemmille tai, ettei heillä ole sama ajatus valtiosta. -Ihmisten tavatkin sanoi hän usein muuttuvan, toisinaan vastoinkäymisten -tähden, toisinaan ijän käydessä rasittavaksi. Ja niiden asioiden -valaisemiseksi otti hän esimerkin alkavan ikäkauden yhtäläisyydestä, -koska poikien sydämmellisin rakkaus laimentuu usein lapsipuvun -jätettyä. - -34. Mutta jos he taas ovat pitkittäneet sitä nuorukais-ikään, niin -sanoi hän sen kuitenkin purkautuvan toisinaan kilvoitellessa joko -naimiskaupan tai jonkun muun edun tähden, jota molemmat eivät voi -samalla saavuttaa. Mutta jos jotkut olisivatkin pitemmälle edistyneet -rakkaudessa, sanoi hän kuitenkin tulevan sen järkytetyksi, jos ovat -joutuneet riitaan kunniaviroista; sillä hänen mielestään ei ollut -mitään suurempaa ruttoa ystävyysliitoille, kuin useimmissa rahanhimo, -jaloimmissa kilvoittelu kunniasta ja maineesta, joista arveli -suurimpien vihamielisyyksien usein saaneen alkunsa parhaiden ystävien -kesken. - -35. Suuria hajaannuksia myös ja enimmäkseen oikeutettuja selitti hän -syntyvän, kun ystäviltä vaaditaan jotakin, mikä ei ole oikeata, esim. -että olisivat joko himon palvelijoita tai auttajia vääryyden teossa; ja -niitä, jotka eivät suostu siihen, vaikka tekevätkin sen kunniallisesti, -kuitenkin niiden puolelta, joita eivät ole tahtoneet noudattaa, -syytetään rikkoneen ystävyyden lakia vastaan; niiden taas, jotka -uskaltavat vaatia mitä hyvänsä ystävältänsä, sillä vaatimuksellaan -ilmoittavan aikovansa tehdä kaikkia ystävänsä tähden. Heidän -valituksestansa tavallisesti ei ainoastansa raukeavan vanhojen -tuttavuusliittojen, vaan vieläpä syntyvän ikuisia vihojakin. Nämät niin -useat ikäänkuin sallimukset sanoi hän uhkaavan ystävyyssuhteita, että -niitä kaikkia välttäminen hänestä näytti olevan ei ainoastansa -viisauden, vaan myös onnellisuuden todistuksena. - - - - -11 luku. - - -36. Tarkastelkaamme siis ensin sitä, jos teitä miellyttää, kuinka -pitkälle rakkaus saa mennä ystävyydessä. Näinköhän myös, jos -Coriolanuksella on ollut ystäviä, niiden olisi pitänyt kantaman -isänmaata vastaan aseita Coriolanuksen kanssa? Näinköhän Piscellinusta, -kuningasvaltaa tavoittelevaa, näinköhän Spurius Maeliusta heidän -ystäviensä olisi pitänyt auttaman? - -37. Näimmehän me, kuinka Tiberius Gracchuksenkin, kun hän järkytti -valtiota, Qvintus Tubero ja hänen yhtäikäiset ystävänsä hylkäsivät -kokonansa. Mutta kun Cajus Blossius Cumalainen, teidän perheenne -vierasystävä, Scaevola, oli tullut luokseni, koska minulla oli tapana -puollustaa konsulia Laenasta ja Rupiliusta neuvostossa, rukoilemaan, -että antaisin hänelle anteeksi, niin veti hän sen syyksi, koska oli -muka pitänyt Tiberius Gracchuksesta niin paljon, että arveli itsensä -olevan tehtävä, mitä hyvänsä tämä tahtoi. Silloin kysyin minä: "Vieläkö -sittekin, jos hän olisi tahtonut, että olisit sytyttänyt tuleen -Capitolium'in?" "Ei koskaan", sanoi hän, "olisi hän tahtonut sitä; -mutta jos hän olisi tahtonut, niin olisin minä totellut". Te näette, -kuinka jumalatonta puhetta! Eikä hän ainoastansa noudattanut Tiberius -Gracchuksen mielettömyyttä, eikä tarjoutunut hänen vimmansa -seuralaiseksi, vaan johtajaksi. Sen takia, uuden tutkimuksen -peljättämänä, pakeni hän tämän raivonsa tähden Asiaan, meni vihollisten -luo, ja sai valtiolta raskaan ja oikeutetun rangaistuksen. Ei ole se -siis mikään rikoksen puollustus, jos ystävän tähden rikotaan; sillä kun -hyveen edellytys on ollut ystävyyden perustajana, niin on työlästä -ystävyyden kestää, jos luopumus hyveestä on tapahtunut. - -38. Mutta jos pidämme oikeana joko myöntää ystäville, mitä tahansa -haluavat, tai saada aikaan heiltä, mitä hyvänsä tahdomme, niin olisimme -todellakin täydelliset viisaudessa, jollei asialla olisi mitään haittaa -mukanansa. Mutta me puhumme niistä ystävistä, jotka ovat silmiemme -edessä, jotka olemme nähneet ja joista olemme kuulleet puhuttavan, -joita tavallinen elämä tuntee: tästä luvusta on meidän esimerkit -otettavat, ja varsinkin niistä, jotka ovat lähinnä viisautta. - -39. Me näemme Papus Aemiliuksen olleen Cajus Luscinuksen tuttavan (niin -olemme kuulleet isiltämme); he olivat kahdesti yhdessä consuleina ja -virkaveljinä censori-toimessa; sitte on kerrottu sekä näiden kanssa -että keskenään olleen sangen ystävyytyneitä Manius Curiuksen ja -Tiberius Coruncaniuksen. Emme siis voi edes epäilläkään jonkun näistä -pyytäneen ystävältänsä jotakin, mikä olisi vastoin uskollisuutta, -vastoin valaa ja vastoin valtiota. Sillä mitä tarvitsee sanoakaan -puhuttaessa sellaisista miehistä, ettei joku, jos olisi pyytänyt, olisi -tätä saavuttanut, kun he olivat hyvin tarkkoja omantunnon miehiä, yhtä -väärin taas on sekä pyydettynä tehdä että pyytää jotakin sellaista. -Mutta Tiberius Gracchusta seurasivat Cajus Carbo ja Cajus Cato, ja -silloin hyvin vähän hänen Cajus veljensä, joka sama nyt on kiivahin. - - - - -12 luku. - - -40. Tämä olkoon siis lakina vahvistettu ystävyydessä, ettemme pyydä -häpeällisiä asioita emmekä tee pyydettyinä. Häpeällinen todesti on se -puollustus, eikä suinkaan hyväksyttävä, niin muissa asioissa, kuin -erittäinkin jos joku valtiota vastaan ystävänsä tähden tunnustaa -tehneensä. Sillä, Fannius ja Scaevola, me olemme siinä tilassa, että -meidän tulee luoda silmämme etäälle valtion tuleviin kohtaloihin. Jo on -poikennut esi-isäimme tapa melkoisesti radaltaan ja suunnaltansa. - -41. Tiberius Gracchus koetti anastaa itselleen kuningasvallan eli -pikemmin hän hallitsikin jo muutamia kuukausia. Näinköhän Romalainen -kansa on kuullut tai nähnyt jotakin samankaltaista? Mitä myös tämän -kuoleman jälkeen hänen ystävänsä ja heimolaisensa ovat tehneet Publius -Scipionille, sitä en voi kyynelittä puhua. Sillä Carbonia olemme, -Tiberius Gracchuksen äsken tapahtuneen rangaistuksen vuoksi, -hillinneet millä tavalla vaan olemme voineet; mitä Cajus Gracchuksen -tribunivirasta sitävastoin odotan, ei minulla ole halua ennustaa. Asia -leviää sitte hiipien ja, kerran alkuun päästyänsä, liukuaa se -herkemmästi turmioa kohden. Te näette, kuinka suuri tuho tapahtui jo -ennen ääntötaulu-asiassa, ensin Gabiniuksen, kaksi vuotta jälkeenpäin -taas Cassiuksen lain perustuksella. Minusta on kuin näkisin jo kansan -eroitetuksi senatista, rahvaan mielivallan mukaan toimitettavan -suurimmat asiat. Useammat nim. opettelevat sitä, miten nämä -onnistuisivat, kuin miten niitä vastustettaisiin. - -42. Mitä varten näitä? Koska ilman liittolaisia ei kukaan uskalla -mitään sellaista. Isänmaan ystäville on siis annettava se neuvo, että -jos sellaisiin ystävyysliittoihin tietämättänsä jostakin sattumuksesta -ovat joutuneet, etteivät luulisi itseänsä niin sidotuiksi, etteivät -eroaisi jossakin suuressa asiassa rikkovista ystävistänsä; -jumalattomille taas on rangaistus säädettävä, eikä todellakaan pienempi -niille, jotka ovat seuranneet toista, kuin niille, jotka itse ovat -olleet jumalattomuuden johtajia. Kuka on ollut Graekassa kuuluisampi -Themistoklesta, kuka etevämpi? Mutta kun hän sotapäällikkönä -Persialaissodassa oli vapauttanut orjuudesta Graekanmaan ja kateuden -tähden oli karkoitettu maanpakoon, niin ei hän kärsinyt kiittämättömän -isänmaansa tekemää vääryyttä, jota hänen olisi pitänyt kärsimän; hän -teki saman, mitä kaksikymmentä vuotta sitä ennen meidän keskuudessamme -teki Coriolanus. Näille ei löytynyt ketään auttajaa isänmaatansa -vastaan, jonka tähden kumpikin hankki itselleen kuoleman. 43. Sentähden -ei sellaista jumalattomien ihmisten samamielisyyttä sovi ollenkaan -millään ystävyyden puollustuksella suojella, vaan vieläpä päinvastoin -on se kaikella ankaruudella rangaistava, ettei kukaan luulisi -myönnetyksi, että saa seurata ystäväänsä silloinkin, kun tämä ahdistaa -isänmaata sodalla. Joka todellakin, niinkuin asia nyt alkaa mennä, -saattaa kerran tapahtua. Minulle sitävastoin ei se tuota vähempää -huolta, minkälainen valtakuntamme on minun kuolemani jälkeen oleva, -kuin minkälainen se on tänäpäivänä. - - - - -13 luku. - - -44. Tämä siis pyhitettäköön ystävyyden ensimmäisenä lakina, että -ystäviltämme pyydämme kunniallisia asioita, ystäviemme tähden teemme -sitä, mikä on kunniallista, emmekä edes odotakaan, kunnes meitä -pyydetään. Palvelevaisuus olkoon aina avullaan läsnä, vitkastelu -kaukana; mutta neuvomme tulee meidän uskaltaa antaa vapaamielisesti. -Enin ystävyydessä vaikuttakoon hyvään kehoittavien ystävien arvollisuus -ja sitä käytettäköön muistuttamiseen, ei ainoastaan avonaisesti, vaan -sattuvastikin, jos asia niin vaatii, ja annettua muistutusta -noudatettakoon. - -45. Sillä eräillä, joita kuulen olevan pidetyn viisaina Graekanmaalla, -on mielestäni aivan kummallisia mielipiteitä, mutta ei ole mitään, jota -eivät he tutki teräväjärkisyydellänsä; he nim. sanovat osaksi olevan -paettava liian läheisiä ystävyysliittoja, ettei olisi tarpeellista -yhden olla huolissaan useampien puolesta; tarpeeksi ja enemmänkin -olevan kullakin omista asioistansa, toisten asioihin kietoutumisen -olevan hankalaa; mukavinta olevan pitää ystävyyden ohjia mitä -höllimpinä, että mielensä mukaan voisi joko kiristää tai hellittää -niitä, pääasian nim. olevan onnellisesti elääksemme, levollisuuden, -jota ei sielu voisi nauttia, jos yksi kärsii ikäänkuin synnytystuskia -useampien puolesta. - -46. Toisten taas sanovat väittävän vielä paljoa tunnottomammasti -- -jota kohtaa lyhyesti vähää ennen kosketin -- turvan ja avun, eikä -hyväntahtoisuuden ja rakkauden, tähden olevan ystävyysliittoja -tavoiteltava, siis jota vähemmin kullakin on kestäväisyyttä ja vähemmin -voimia, sitä enemmän haluavan ystävyysliittoja. Siitä tapahtuvan, että -heikot naiset etsivät enemmän ystävyyssuhteiden turvaa, kuin miehet, ja -varattomat enemmän, kuin varalliset, onnettomuuteen joutuneet enemmän, -kuin ne, joita pidetään onnellisina. - -47. Oi mainiota viisautta! Totta tosiaankin näyttävät he poistavan -auringon maailmasta, jotka poistavat ystävyyden elämästä: sillä meillä -ei ole kuolemattomilta jumalilta mitään parempaa, ei mitään -ilahuttavampaa. Mitä on nim. tuo murheettomuus? Näöltään tosin -viehättävä, mutta itse asiassa monessa suhteessa hyljättävä. Sillä ei -ole soveliasta joko jotakin asiaa tai toimitusta olla ottamatta -suorittaaksensa tai toimeksensa sen otettuansa jättää sen vuoksi, ettei -tarvitsisi olla huolissaan. Mutta jos huolta pakenemme, on hyvettäkin -paettava; joka välttämättömästi jonkinlaisella huolella halveksii ja -vihaa sellaisia asioita, jotka ovat sille vastakkaisia, niinkuin hyvyys -häijyyttä, hillitseväisyys hekumaa, arkuutta uljuus. Sen vuoksi voi -huomata, että rehelliset surevat enimmän epärehellisistä asioista, -velttoudesta urhoolliset, häpeällisyydestä siveät. Se on siis -hyvätapaisen mielenlaadun tuntomerkki, että se sekä iloitsee hyvistä -asioista että murhehtii niiden vastakohdista. - -48. Jos sentähden viisasta kohtaa sielunsuru, joka varmasti kohtaakin -häntä, jollemme luule ihmisyyden olevan kokonaan juuritetun hänen -sielustansa, niin mikä on syynä, miksi hävittäisimme ystävyyden -perinpohjin elämästä, ettemme sen tähden saisi joitakuita hankaluuksia -osaksemme? Sillä mitä eroa on mielenliikutuksen hävittyä, en sano -eläimen ja ihmisen, vaan ihmisen ja puupölkyn tai kiven tai minkä -tahansa sellaisen välillä? Niitä ei ainakaan tarvitse kuulla, jotka -väittävät hyveen olevan tylyn ja ikäänkuin rautaisen laadultaan, joka -todella on niin hyvin muissa asioissa, kuin varsinkin ystävyydessä -hellä ja taipuisa, että sydän sekä ystävän myötäkäymisissä ikäänkuin -ilosta laajentuu että vastoinkäymisissä puristun kokoon. Siis se huoli, -joka on useinkin otettava vastaan ystävänsä edestä, ei ole sen -arvoinen, että se hävittäisi pois ystävyyden elämästä; ei enemmän, -kuin että hyveet siitä, koska ne tuottavat muutamia suruja ja -hankaluuksia, olisivat hyljättävät. - - - - -14 kuku. - - -Mutta koska se seikka, niinkuin edellä olen sanonut, rakentaa -ystävyyttä, jos ilmaantuu joku hyveen tunnusmerkki, johon -samanlainen sielu liittyy ja yhdistyy; se kun tapahtuu, herää siitä -välttämättömästi rakkaus. 49. Mikä nim. on niin typerää, kuin iloita -monista vähäpätöisistä asioista, niinkuin kunniasta, ylistyksestä, -rakennuksista, puvuista ja komeasta elämänlaadusta; mutta hyveellä -lahjoitetusta sielusta, siitä, joka joko voi rakastaa tai niin -sanoakseni osoittaa vastarakkautta, ei sanottavasti iloita? Sillä ei -ole mikään suloisempaa, kuin hyväntahtoisuuden palkitseminen, ei mikään -ihanampaa, kuin harrastusten ja palveluksien keskinäinen vuoroitus. - -50. Mitä? Jos vielä lisäämme sen, jota oikeuden mukaan voidaan lisätä, -nim. ettei ole mitään, joka niin houkuttelee ja niin vetää puoleensa -jonkun asian, kuin yhtäläisyys vetää ystävyyteen, niin myönnetään -varmasti olevan totta, että hyvät rakastavat hyviä ja vetävät niitä -puoleensa ikäänkuin olisivat sukulaisuuden ja luonnon yhdistämiä. Ei, -näette, mikään ole yhtäläisiänsä haluavampaa eikä voimallisempaa -puoleensa vetämään, kuin luonto. Sentähden on, Fannius ja Scaevola, se -ainakin varma asia, kuten luulen, että hyvillä on hyvien kesken -hyväntahtoisuus aivankuin välttämätön, jonka luonto on määrännyt -ystävyyden lähteeksi. Mutta sama hyvyys ulottuu myös yhteiseen kansaan. -Sillä hyve ei ole epäihmisellinen, kauhea ja kopea, koska se -tavallisesti suojelee koko kansoja ja parhaiten pitää huolta heistä; -jota se ei varmaankaan tekisi, jos se olisi vieras yhteiselle -ihmisrakkaudelle. - -51. Myös näyttävät ne minusta, jotka hyödyn tähden muodostavat -ystävyysliittoja, hävittävän ystävyyden rakastettavimman -yhdistyssiteen. Sillä ei ystävän kautta saavutettu hyöty ole niin -ilahuttavaa, kuin itse ystävän rakkaus, ja silloin käy se, joka on -tullut ystävältä, mieluiseksi, jos se on suosiosta lähtenyt; ja kaukana -siitä, että ystävyyttä kunnioitettaisiin puutteellisuuden tähden, -päinvastoin ne, jotka voimiensa ja varojensa puolesta ja erittäinkin -hyveen puolesta, jossa on enin turvaa, tarvitsevat vähimmän toista, -ovat ystävällisimpiä ja hyväntekeväisimpiä. Enkä minä tiedä, lieneekö -tarpeellistakaan, ettei ystäviltä laisinkaan puutu koskaan mitään. -Sillä missä olisi minun mielisuosioni voinut töissä ilmaantua, jos ei -Scipio olisi koskaan, rauhassa tai sodassa, tarvinnut minun neuvoani ja -apuani? Ei siis hyödystä ystävyys ollut seurauksena, vaan hyöty -ystävyydestä. - - - - -15 luku. - - -52. Ei siis pidä kuunteleman nautintoihin kokonansa heittäytyneitä -ihmisiä, jos he joskus keskustelevat ystävyydestä, jota he eivät tunne -kokemuksesta eivätkä tietopuolisesti. Sillä kuka, jumalten ja ihmisten -uskollisuuden tähden, on sellainen, että hän sillä ehdolla, ettei -rakastaisi ketään eikä itse saisi osaksensa rakkautta, tahtoisi olla -yltäkyllin rikas kaikista tavaroista ja elää kaikenpuolisessa -ylellisyydessä? Sillä sehän olisi varmaan hirmuvaltiasten elämää, jossa -ei saata olla mitään uskollisuutta, ei mitään hellyyttä, ei mitään -hyväntahtoisuuden luottamusta; kaikki vaan aina epäluulon-alaista ja -täynnä levottomuutta, ei mitään sijaa ystävyydelle. 53. Kuka nim. -rakastaa sitä, jota hän kammoo, tai sitä, jonka luulee häntä itseänsä -kammovan? Heitä kunnioitetaan kuitenkin teeskentelyllä, ainoastaan -jonkun aikaa. Mutta jos he sattumalta, niinkuin useinkin tapahtuu, ovat -sortuneet, silloin saa huomata, kuinka köyhät he ovat olleet ystävistä, -jota kertovat Tarqviniuksen sanoneen: vasta maanpakolaisena oppineensa -tietämään, keitä hänellä oli luotettavia ystäviä, keitä epäluotettavia, -kun ei hän enää kumpaisillekaan voinut osoittaa kiitollisuutta. - -54. Vaikka ihmetyttäähän minua, jos hänellä, niin ylpeä ja julma kun -hän oli, saattoi olla ketään ystävää. Ja niinkuin tämän äsken -mainitsemani miehen tavat eivät voineet hankkia todellisia ystäviä, -samoin useiden mahtavien valta sulkee pois uskolliset ystävyysliitot. -Sillä ei onnetar ainoastaan itse ole sokea, vaan se tekee tavallisesti -sokeiksi nekin, jotka se on sulkenut syliinsä. Jonkatähden he -pöyhistyvät miltei kopeudesta ja röyhkeydestä, eikä mikään saata olla -vaikeampaa sietää, kuin tuhma onnensuosikki. Ja sen saa todellakin -huomata, että ne, jotka ovat ennen olleet laadullisia tavoiltaan, -muuttuvat päällikkö- ja hallitus-virkojen sekä myötäkäymisten tähden, -niin että he halveksivat vanhoja ystävyyksiä ja suosittelevat uusia. -55. Mikä taas on typerämpää, kuin varojen, voimien ja vallan puolesta -enimmän voidessa muita itselleen hankkia, joita voidaan saada rahalla, -niinkuin hevosia, palvelijoita, komeita vaatteita ja kalliita -huonekaluja, mutta ei hankkia ystäviä, elämän parasta ja kauneinta niin -sanoakseni huonekalustoa? Sillä kun he hankkivat muita tavaroita, niin -eivät he tiedä, kenelle niitä hankkivat, eivätkä, kenen tähden -puuhaavat, sillä kukin niistä esineistä on sen, joka voimiensa puolesta -on etevämpi, mutta ystävyyden omistus pysyy kullekin hänen lujana ja -varmana omaisuutenansa, niin että vaikka nekin olisivat pysyväisiä, -jotka ovat ikäänkuin onnettaren lahjoja, kuitenkaan ei ystävistä tyhjä -ja autio elämä voi olla hupainen. Mutta sen verran nyt siitä. - - - - -16 luku. - - -56. Nyt sitävastoin ovat määrättävät, mitkä ystävyyden rajat ovat, ja -ikäänkuin rakkauden, niin sanoakseni, rajapylväät. Näistä, niinkuin -näen, on kolme mielipidettä, joista minä en hyväksy yhtäkään: yksi että -meidän tulee olla ystävätämme kohtaan samanlaiset, kuin itseämme -kohtaan; toinen, että meidän hyväntahtoisuutemme ystäviämme kohtaan -tulee vastata yhdenvertaisesti heidän meille osoittamaansa -hyväntahtoisuutta, kolmas, että kuinka suureksi kukin arvostelee itse -itsensä, niin suuressa arvossa pidettäköön hän ystäviensä puolelta. - -57. Näistä kolmesta mielipiteestä en minä, sanalla sanoen, kannata -yhtäkään. Sillä tuo ensimmäinen ei ole oikea, että nim. kukin olkoon -ystäväänsä kohtaan sen mielinen, kuin hän on itseänsä kohtaan. Kuinka -paljon todellakin teemme ystäviemme tähden, jota emme tekisi koskaan -itsemme tähden! pyytää arvottomalta, rukoilla nöyrästi, toisinaan -nuhdella katkerammasti jotakuta, ja ahdistaa kiivaammasti, jotka, kun -on kysymys meidän omista asioistamme, eivät ole oikein soveliaita, -ystävien asioissa ovat täysin soveltuvia. On myös useita asioita, -joissa kunnon miehet luovuttavat ja sallivat luovuttaa paljon omista -eduistansa, että heidän ystävänsä ennemmin nauttisivat niistä, kuin he -itse. - -58. Toinen mielipide on, joka määrittelee ystävyyden yhtäläisten -kohteliaisuuden osoitusten ja mielialojen mukaan. Mutta sehän on -ystävyyden vaatimista liian tarkasti ja pikkumaisesti tilille, että -saatujen ja annettujen lasku olisi yhtä suuri. Rikkaampi ja runsaampi -on minun mielestäni oikea ystävyys, eikä näytä pitävän niin tarkkaa -tiliä siitä, ettei enemmän antaisi, kuin on saanut. Eikä nimittäin -tarvitse peljätä, että jotakin variseisi ulos tai että jotakin valuisi -maahan tai että jotakin enemmän, kuin on kohtuullista, kasattaisiin -ystävyyteen. - -59. Mutta tuo kolmas rajoitus on kaikkein huonoin, nim. että kuinka -suuressa arvossa kukin itse pitää itsensä, niin suuressa arvossa tulee -ystävien pitää häntä. Useinhan nim. on monissakin mieli liian -alakuloinen tai toivo oman tilansa parantumisesta liiaksi vaipunut. Ei -siis sovi ystävän olla häntä kohtaan sellaisen, jollainen hän on -itseänsä kohtaan, vaan paljoa enemmän tulee ahkeroita ja vaikuttaa, -että hän ystävänsä murtuneen mielen saisi virkistetyksi sekä herättäisi -hänessä paremmat toiveet ja ajatukset. Niin ollen on toinen raja -todelliselle ystävyydelle määrättävä, kun ensin olen maininnut, mitä -Scipionilla oli tapana enin moittia. Hän ei sanonut saattavan löytyä -mitään ystävyydelle vihamielisempää puhetta, kuin sen, joka oli sanonut -niin olevan rakastettava, kuin jos joskus tulevaisuudessa vihaisi -häntä. Eikä sanonut tosiaankaan voivansa myöntyä siihen, että uskoisi -sitä, niinkuin luullaan, Biaan lauselmaksi, sen, jota on pidetty yhtenä -seitsemästä viisaasta, vaan jonkun halpamaisen joko kunnianhimoisen tai -kaikkia omaksi mahtavuudekseen käyttävän mielipiteeksi. Sillä kuinka -voi joku olla sen ystävä, jonka vihamieheksi luulee voivansa muuttua. -Vieläpä siinä tapauksessa olisi välttämätöntä, haluta ja toivoa, että -hänen ystävänsä mitä useimmin hairahtuisi, jotta tämä antaisi hänelle -useampia ikäänkuin kädensijoja tarttuakseen kiinni; päinvastoin olisi -taas välttämätöntä hänen tuntea ahdistusta, tuskaa ja kateutta -ystäviensä oikeista ja hyödyllisistä teoista. - -60. Jonka vuoksi tämä määräys, kenen hyvänsä se onkin, on omansa -ystävyyden hävittämiseksi. Ennemmin olisi ollut määrättävä, että -käyttäisimme ystävyysliittojen hankkimisessa sellaista valppautta, -ettemme koskaan alkaisi rakastaa sitä, jota voimme joskus vihata. -Vieläpä, jos olisimme olleet vähemmän onnellisia valitsemisessamme, -arveli Scipio olevan sitä mieluummin kärsittävä, kuin vihamielisyyksien -aikaa ajateltava. - - - - -17 luku. - - -Minä kuulen siis, että on käytettävä näitä rajoja, että ensinkin -ystävien tapojen tulee olla nuhteettomia ja sitte, että heidän -välillänsä on kaikkein asioiden, tuumien ja aikomusten yhteisyys ilman -mitään poikkeusta, että jos jostakin sattumuksesta niin tapahtuisi, -että ystävien vähemmän oikeutettuja toivomuksia on autettava, jotka -koskevat joko heidän henkeänsä tai mainettansa, niin on poikettava -tiestä, jollei siitä vaan seuraa suurin häpeällisyys; on nim. olemassa -määränsä, mihin asti ystävyydelle voidaan antaa vapautta. Ihminen ei -suinkaan saa olla välinpitämätön maineestaan, eikä sovi vähäpätöisenä -aseena asiain toimittamiseksi pitää kansalaistensa hyväntahtoisuutta; -mutta sen hankkiminen imarteluilla ja liehakoitsemisella on -häpeällistä; hyvettä, jota seuraa rakkaus, ei suinkaan ole -halveksittava. - -62. Mutta usein -- sillä minä palaan Scipioniin, joka puhui jokaisessa -tilaisuudessa ystävyydestä -- valitti hän, että ihmiset kaikissa muissa -asioissa ovat huolellisempia: he voivat sanoa, kuinka monta vuohta ja -lammasta kullakin on, mutta kuinka monta ystävää hänellä on, sitä ei -voi sanoa; ja noiden edellisten hankkimisessa ovat he huolellisia, -ystävien valitsemisessa sitävastoin välinpitämättömiä; eikä heillä ole -jonkinlaisia ikäänkuin merkkiä tai tunnustähtiä, joista voisivat -päättää ne, ketkä ovat soveliaita ystävyyteen. On siis valittava hyviä, -luotettavia ja vakavia ihmisiä, jonkalaisista on suuri puutos; ja -vaikeaa on tosiaankin arvostella, jollei ole kokenut; mutta koettelemus -on tehtävä itse ystävyydessä. Siten käy ystävyys arvostelun edellä ja -kumoaa kokemuksen mahdollisuuden. - -63. On siis viisaan asia, hillitä niinkuin vaunuja, siten myös hillitä -hyväntahtoisuutensa vauhtia, että niinkuin koeteltuja hevosiakin, siten -ystävyyttä käyttäisimme hyväksemme jossakin määrässä ystäviemme -luonteen tutkittuamme. Toiset huomataan useinkin, kun asia koskee -pientä rahasummaa, kuinka ovat epävakaisia, toiset taas, joita pieni -raha-asia ei ole voinut liikuttaa, tunnetaan, kun on kysymys suuresta -rahasummasta. Mutta jos on löytynyt joitakuita, jotka katsovat -halpamaiseksi pitää rahaa parempana, kuin ystävyyttä, niin mistä -löydämme niitä, jotka kunniapaikkoja, esivallan virkoja, sota- ja -hallitustoimia sekä valtaa eivät aseta ystävyyden edelle, että kun -toiselta puolelta nämät ovat asetetut esille, toiselta puolelta -ystävyyden oikeus, eivät tahtoisi mieluummin noita edellisiä? -Ihmisluonto on heikko halveksiaksensa valtaa, ja vaikkapa sen ovatkin -ystävyyden laiminlyömisellä saavuttaneet, niin luulevat menettelynsä -jäävän huomaamattomuuteen, koska ystävyyttä eivät muka laiminlyöneet -ilman tärkeää syytä. - -64. Sentähden on vaikeinta löytää todellisia ystävyysliittoja niiden -joukossa, joilla on kunniavirkoja ja julkisia toimia. Sillä mistä -löytää sellaisen, joka asettaa ystävänsä kunniaviran omansa edelle? -Mitä? jättääkseni nämät mainitsematta, kuinka raskaalta, kuinka -vaikeilta näyttävät useillekin onnettomuuksien osallisuudet? Sellaista, -jotka niihin alentuvat, ei ole helppo löytää. Vaikka Ennius sanoo -oikein: "Luotettava ystävä koetellaan epäluotettavissa asioissa", niin -todistavat kuitenkin nämät kaksi seikkaa sangen useat syyllisiksi -kevytmielisyyteen ja heikkouteen, joko jos he omissa myötäkäymisissänsä -halveksivat ystäviänsä tai näiden vastoinkäymisissä hylkäävät heidät. - - - - -18 luku. - - -Joka kumpaisessakin tapauksessa on osoittautunut lujalta, vakavalta ja -horjumattomalta ystävyydessä, hänet tulee meidän lukea hyvin -harvinaiseen, ja vieläpä melkein jumalalliseen ihmislajiin kuuluvaksi. -65. Mutta kestäväisyyden ja vakavuuden tuki, sen, jota me etsimme -ystävyydessä, on luotettavaisuus, sillä ei mikään ole kestävää, joka -on epäluotettavaa. Paitsi sitä on hyvä valita yksinkertainen, -hyvänsävyinen ja yksimielinen, s.o. sellainen, jota samat asiat -liikuttavat; joka kaikki koskee uskollisuuteen. Sillä muuttelevainen ja -mutkikas mielenlaatu ei voi olla luotettava, eikä sekään, jota eivät -samat asiat liikuta eikä ole luonnostaan samanmielinen, saata olla joko -uskollinen tai horjumaton. Lisättävä on siihen, ettei hän saa iloita -syytöksien tekemisestä tai uskoa, jos niitä on tehty; joka koskee -siihen, jota jo kauvan olen käsitellyt, nim. vakavuuteen. Ja niin -toteutuu se, mitä alussa sanoin, ettei ystävyyttä voi olla, paitsi -hyvien ihmisten kesken. Sillä kunnon miehelle, jota myös saa sanoa -viisaaksi, kuuluu velvollisuudeksi pitää mielessänsä nämä kaksi seikkaa -ystävyydessä: ensiksi, ettei saa olla mitään valheellista eikä -teeskenneltyä, sillä avonaisesti vihaaminenkin on paremmin jalolle -ihmiselle sopivaa, kuin otsansa peitossa ajatuksensa salaaminen, -toiseksi, ettei ainoastansa jonkun tekemiä syytöksiä torju takaisin, -vaan ettei itsekään ole epäluuloinen, ajatellen aina jossakin suhteessa -olevansa ystävänsä puolelta loukattu. 66. Tähän lisäksi tulkoon -herttaisuus puheessa ja käytöksissä, joka ei suinkaan ole vähäpätöinen -ystävyyden sulostus. Juroudella sitävastoin ja ankaruudella jokaisessa -asiassa on kyllä silläkin kunnian-arvoisuutensa, mutta ystävyyden tulee -olla lauhkeampi, vapaampi ja suloisempi sekä kaikkeen kohteliaisuuteen -ja sievätapaisuuteen taipuvaisempi. - - - - -19 luku. - - -67. Mutta tässä kohdassa nousee eräs vaikeanpuolinen kysymys: ovatko -uudet, ystävyyttämme ansaitsevat, ystävät joskus asetettavat vanhojen -edelle, niinkuin meillä on tapana pitää nuoria hevosia parempina, kuin -vanhanpuoleisia. Ihmisarvoa alentava epäilys! sillä ei ystävyydessä -saa, niinkuin muissa asioissa, tulla kyllästyminen kysymykseen. Jota -vanhempia ystävyyssuhteet ovat, sitä miellyttävämpiä, niinkuin vanhojen -viinien, tulee niiden olla, ja totta on, mitä sananlaskussa lausutaan: -"Monta mittaa on suolaa yhdessä syötävä, ennenkuin ystävyyden palvelus -on tullut täytetyksi". - -68. Jos taas uudet ystävyydet tarjoavat toivoa, että ikäänkuin -menestyvissä oraissa hedelmä osoittautuu, niin eivät ne todellakaan ole -hyljättävät; mutta vanha tuttavuus on kuitenkin sille tulevalla -paikallaan säilytettävä, sillä vanhuuden ja tottumuksen voima on sangen -suuri. Vieläpä mitä juuri hevoseen tulee, jota äsken mainitsin, jos ei -muutoin mikään estä, niin ei ole ketään, joka ei mieluummin käyttäisi -sitä, johon on tottunut, kuin harjaantumatonta ja uutta. Eikä -ainoastaan tämän suhteen, joka on eläin, vaan niihinkin katsoen, jotka -ovat elottomia, on tottumuksella suuri voima; koska meitä ilahuttavat -itse paikatkin, yksin vuorisetkin ja metsäiset, joissa olemme kauvemmin -oleskelleet. - -69. Mutta tärkeintä on ystävyydessä olla yhdenvertainen alhaisempansa -kanssa. Usein nim. on eräitä jaloja etevyyksiä, jollainen oli Scipionin -meidän niin sanoakseni laumassamme. Ei koskaan asettanut hän itseänsä -Philuksen, ei koskaan Rupiliuksen, ei koskaan Mummiuksen, ei koskaan -alhaisemman säätyisien ystäviensä edelle. Qvintus Maximus veljeänsä, -yleensä erinomaista miestä, joka kuitenkaan ei suinkaan ollut ensinkään -hänen kaltaisensa, kunnioitti hän, koska tämä oli vanhempi, ikäänkuin -ylhäisempäänsä, ja halusi, että kaikki hänen omaisensa voisivat olla -hänen kauttansa yhä enemmän kunnioitettuja. - -70. Ja tätä tulee kaikkien tehdä ja noudattaa, että jos ovat saaneet -hyveen, neron tai varallisuuden etevyyden, jakaisivat niitä omaistensa -kesken ja antaisivat saada osaa läheistensä niistä, että jos ovat -syntyneet alhaisista vanhemmista, jos heillä on joko sielunlahjojensa -tai onnensa puolesta heikompia sukulaisia, parantaisivat niiden tilaa -ja olisivat heille kunniaksi ja arvollisuudeksi. Niinkuin sadussa ne, -jotka jonkun aikaa sukuperänsä ja säätynsä tuntemattomuuden tähden ovat -olleet palveluksessa, kun ovat tulleet tunnetuiksi ja huomatut olevan -joko jumalien tai kuningasten jälkeläisiä, säilyttävät kuitenkin -rakkautensa paimenia kohtaan, joita useat vuodet ovat luulleet -isiksensä. Tämän tulee varmaankin tapahtua vielä paljoa enemmän, kun -asia koskee oikeita ja varmoja vanhempia. Sillä suurin neron ja hyveen -sekä kaiken etevyyden hedelmä saadaan silloin, kun se käytetään -läheisimpänsä eduksi. - - - - -20 luku. - - -71. Niinkuin siis niiden, jotka ovat ystävyys- ja sukulaisuus-suhteessa -ylhäisempiä, tulee asettua alhaisempiensa tasalle, samoin ei sovi -alhaisempien pahoittaa mieltänsä sen vuoksi, että heidän omaisensa ovat -joko luonnonlahjojensa tai onnensa tai arvollisuutensa puolesta heitä -etevämpiä. Mutta sangen useatkin näistä joko valittavat aina jotakin -tai vieläpä sättivätkin, ja sitä enemmän, jos luulevat itsellään -olevan jotakin, jonka voivat sanoa tapahtuneen heidän avullansa ja -ystävällisellä toimellansa sekä omalla ponnistuksellansa. Todellakin -vihattava ihmisten laji, jotka sättien kertovat avun osoituksiansa, -vaikka niitä tulisi sen muistella, jota kohtaan ne ovat osoitetut, eikä -sen kertoa, joka ne on osoittanut. Samoin kuin siis niiden, jotka ovat -ylhäisempiä, tulee alentua ystävyydessä, tulee heidän myös tavallaan -kohottaa alempiansa. Sillä sellaisia ihmisiä on olemassa, jotka tekevät -ystävyydet tukaliksi, kun he luulevat itseänsä halveksittavan, joka -melkein ei tapahdu paitsi niille, jotka myös arvelevat itsensä -halveksittaviksi; ne ovat siitä luulosta eivät ainoastaan sanoilla, -vaan myös itse työllä vapautettavat. - -73. Mutta kullekin on jaettava niin paljo, kuin ensinkin itse voit -toimittaa; sitte myös, kuinka paljon se, jota rakastat ja autat, voi -kantaa. Sillä ethän sinä, vaikkapa olisit kuinkakin etevä, voi saattaa -kaikkia omaisiasi korkeimpiin kunniavirkoihin, niinkuin Scipio voi -Publius Rupiliuksen toimittaa consuliksi, mutta hänen veljeänsä -Luciusta ei voinut. Mutta vaikka voisitkin valmistaa toiselle mitä -tahansa, niin on kuitenkin katsottava, mitä hän voi kantaa. - -74. Yleisesti ovat ystävyysliitot arvosteltavat sitte, kun ymmärrys ja -ikä on jo vakautunut ja vahvistunut, eikä, jos jotkut nuoruudessaan -ovat harrastaneet metsästämistä tai pallon heittoa, ole otaksuttava, -että ne ovat hänen läheiset ystävänsä, joita silloin saman harrastuksen -elähyttäminä he rakastivat. Sillä tavallahan nim. lastenhoitajat -ja -saattajat vanhuuden oikeudella voisivat vaatia enimmän -hyväntahtoisuutta; -- niitä ei kyllä sovi unhoittaa, mutta eräällä -toisella tavalla tulee heitä kunnioittaa. -- Muutoin eivät -ystävyyssuhteet voi kestää järkähtämättöminä. Erilaiset tavat nim. -tuovat mukanaan erikaltaisia harrastuksia, joiden erinkaltaisuus purkaa -ystävyysliitot; eikä siihen, minkä tähden hyvät ihmiset eivät saata -olla jumalattomien, eivätkä jumalattomat hyvien kanssa ystäviä, ole -olemassa mitään muuta syytä, paitsi koska heidän välillänsä on niin -suuri, kuin ikänä saattaa olla, tapojen ja harrastusten eroitus. - -75. Täydellä syyllä voidaankin antaa ystävyysliittojen suhteen se -neuvo, ettei jonkinlaisella hillitsemättömällä hyväntahtoisuudella, -jota usein tapahtuu, estettäisi ystävien tärkeitä etuja. Sillä ei, -kääntyäkseni satujen piiriin, Neoptolemos olisi voinut valloittaa -Trojaa, jos olisi Lykomedesta, jonka luona oli kasvatettu, tahtonut -kuulla, kuu tämä useilla kyynelillä esti hänen matkaansa; ja usein -sattuu tärkeitä asioita, että on erottava ystävistä, ja joka tahtoo -estää niistä, koska ei voi helposti kestää kaipausta, se on heikko ja -herkkä luonnostaan ja juuri sen tähden liian vähän oikeutta noudattava -ystävyydessä. - -76. Ja sen vuoksi on jokaisessa asiassa mietittävä, mitä vaaditaan -ystävältä ja mitä sallitaan itseltänsä heidän saavan aikaan. - - - - -21 luku. - - -On myös jonkinlainen vahinko ystävyysliittojen lakkauttamisessa -välttämätön: sillä jo viisasten likeisistä tuttavuuksista laskeutuu -puheeni tavallisiin ystävyyssuhteisin. Ystävien viat putkahtavat usein -esille, milloin itse ystäviä, milloin muita vastaan tehdyt, joiden -häpeä kuitenkin tulvehtii ystäviin. Sellaiset ystävyysliitot ovat siis -seurustelun hellittämisellä pois huuhdottavat, ja -- niinkuin kuulin -Catonin sanovan -- ratkottavat enemmän, kuin toisistaan revittävät; -jollei joku erittäin sietämätön vääryys ole leimahtanut ilmi, niin -ettei ole oikein eikä kunniallista, eikä voi olla mahdollista muutoin, -kuin että oitis vieraantumisen ja eroamisen täytyy tapahtua. - -77. Mutta jos taas joku tapojen ja harrastusten muutos -- niinkuin käy -tavallisesti -- tapahtuu tai valtion puolueissa on tullut erimielisyys; -sillä minä en puhu enää, niinkuin vähää ennen sanoin, viisasten, vaan -tavallisista ystävyysliitoista, niin on varottava, ettei näyttäisi -siltä, kuin eivät ainoastaan ystävyysliitot olisi lakkautetut, vaan -vihamielisyydetkin alkaneet. Sillä ei mikään ole häpeällisempää, kuin -käydä sotaa sitä vastaan, jonka kanssa on tutun-omaisesti elänyt. -Qvintus Pompejuksen ystävyydestä oli minun tähteni eronnut, niinkuin -tiedätte, Scipio; erimielisyyden tähden taas, joka vallitsi valtiossa, -vieraantui hän virkaveljestämme Metelluksesta, kumpaisenkin teki hän -vakavasti; arvokkaisuudella ja ilman katkeraa mielen loukkausta. - -78. Jonkatähden ensimmäiseksi tulee ahkeroita, ettei tule mitään -hajaannuksia ystävien kesken; mutta jos jotakin sellaista on -tapahtunut, niin on huolehdittava, että ystävyysliitot näyttäisivät -pikemmin sammuneilta, kuin tukahutetuilta. Mutta vältettävä on, -etteivät ystävyydet käänny raskaiksi vihamielisyyksiksi, joista torat, -herjaukset ja loukkaukset syntyvät. Joita kuitenkin, jos ovat -siedettäviä, on kärsittävä ja se kunnia jaettava vanhalle ystävyydelle, -että syy tulee sen osaksi, joka tekee vääryyttä, eikä sille, joka -kärsii siitä. - -Kaikkia näitä vikoja ja ikävyyksiä vastaan on yksi ainoa välttämis- ja -varovaisuuskeino se, ettei aleta liian nopeasti rakastamaan eikä -ansaitsemattomia henkilöitä. - -79. Ystävyyttä ansaitsevia taas ovat ne, joissa itsissään on perustus, -minkä tähden heitä rakastetaan. Harvinainen laji! Ja todellakin kaikki, -mikä on erinomaista, on harvinaista, eikä mitään ole vaikeampi löytää, -kuin sitä, mikä lajissaan on kaikin puolin täydellistä. Mutta sangen -useita on, jotka eivät inhimillisissä asioissa tunnusta mitään hyväksi, -paitsi mikä on voittoa tuottavaa, ja rakastavat ystäviänsä -- ikäänkuin -eläimiä -- niitä enimmän, joista toivovat saavansa suurimman hyödyn. - -80. Niin ollen puuttuu heiltä tuota kauneinta ja luonnollisinta -ystävyyttä, jota itse kauttansa ja itsensä tähden halutaan, eikä heillä -ole itsellään esikuvaa itsestänsä, tunteaksensa, millainen ja kuinka -suuri tämä ystävyyden voima on. Sillä jokainen rakastaa itse itseänsä, -ei, että saisi itse itsestään jotakin rakkautensa palkkaa, vaan koska -jokainen on itselleen itsensä tähden rakas. Mutta jollei tätä samaa -soviteta ystävyyteen, niin ei todellista ystävää löydetä koskaan; sillä -se on ikäänkuin toinen "minämme". - -81. Tämä jos osoittautuu luontokappaleissa, lentävissä, uivissa, -maa-elävissä, kesyissä ja peto-eläimissä, nim. ensiksikin, että ne -rakastavat itsiänsä -- sillä se syntyy yhtaikaa jokaisen kanssa, jossa -henki on -- toiseksi, että ne etsivät ja haluavat kaltaisiansa, joihin -liittyisivät ja sen tekevät ne sellaisella kaipauksella ja tunteella, -joka on ihmisellisen rakkauden kaltainen, kuinka paljoa enemmin -tapahtuu se luonnon puolesta ihmisessä, joka sekä rakastaa itse -itseänsä että etsii toista, jonka sielun hän yhdistää oman sielunsa -kanssa niin, että se vaikuttaa kahdesta miltei yhden. - - - - -22 luku. - - -82. Mutta sangen useat tahtovat nurinkurisesti, etten sanoisi -häpeämättömästi, omata sellaisen ystävän, jollaisia eivät voi itse -olla, ja mitä he eivät tarjoa ystävillensä, niitä kaipaavat heiltä. -Sillä asianmukaista olisi ensin olla hyvä mies, sitte etsiä toista -itsensä kaltaista. Sellaisissa tuo, ystävyyden kestäväisyys, josta me -jo aikaa sitte puhuimme, voi vahvistua, kun ihmiset hyväntahtoisuudella -yhdistettyinä ensin hillitsevät himojansa, niitä, joita muut -palvelevat, sitte iloitsevat kohtuullisuudesta ja oikeudesta, ja toinen -toisen puolesta ottaa kaikkia toimittaaksensa eikä toinen vaadi -toiseltansa koskaan mitään paitsi kunniallista ja oikeaa, eivätkä -ainoastansa palvele ja rakasta keskenänsä toisiansa, vaan myös -osoittavat toisillensa kainoa kunnioitusta. Sillä se hävittää -ystävyyden suurimman kaunistuksen, joka hävittää siitä häveliään -kunnioituksen. - -83. Niin muodoin vallitsee niissä turmiollinen erhetys, jotka luulevat, -että ystävyydessä on avoin vapaus kaikkiin himoihin ja rikoksiin. -Ystävyys on luonnon puolesta annettu hyveiden avustajaksi, eikä -paheisin saattajaksi, että, koska hyve seuravajaisena ei voi saapua -elämän korkeimpaan tarkoitukseen, se yhdistyneenä ja liittoutuneena -toisen kanssa sen saavuttaisi. Mutta jos joidenkin kesken joko on -sellainen liitto tai on ollut tai tulee olemaan, niin on niiden -keskenäinen seurasaatto luonnon korkeimpaan hyvään pidettävä -parhaimpana ja onnellisimpana. - -84. Tämä on, sanon minä, liittolaisuus, johon sisältyy kaikki, mitä -ihmiset pitävät harrastusta ansaitsevina, kunniallisuus, hyvä maine, -sielun levollisuus ja iloisuus, niin että, kun nämät ovat saapuvilla, -niin sekä elämä on onnellinen että ilman niitä ei voi olla semmoinen. -Mutta kun tämä on parasta ja korkeinta, niin täytyy meidän, jos -tahdomme saavuttaa sitä, harrastaa hyvettä, koska ilman sitä emme voi -saavuttaa ystävyyttä emmekä mitään toivottavaa asiata; mutta jotka -hyveen laiminlyötyänsä luulevat olevan itsellään ystäviä, huomaavat -silloin vihdoinkin erehtyneensä, kun joku raskas kotitalo pakoittaa -heidän ottamaan oppia kokemukselta. - -85. Jonkatähden -- sillä sitä on useammin sanottava -- on soveliasta -alkaa rakastamaan sitte vasta, kun on tehnyt arvostelunsa, eikä tehdä -arvosteluansa vasta, kun on alkanut rakastamaan. Mutta me sekä -yleisesti saamme monissa tapauksissa huolimattomuutemme tähden kärsiä, -että enimmän mitä tulee ystävien valintaan ja seurusteluun heidän -kanssansa: sillä me käytämme takaperoisia periaatteita ja toimitamme -toimitettuja, jota vanha sananlasku kieltää meitä tekemästä. Sillä kun -olemme ystävyytyneet kaikin puolin joko pitkällisen kanssakäymisen tai -osoitettujen avuntekojen tähden, katkaisemme me kesken kulkua -ystävyysliitot jonkun kolauksen saatuamme. - - - - -23 luku. - - -86. Mutta sitä enemmän ansaitseekin moittimista niin suuri, -välttämättömimmässä asiassa osoittuva, huolettomuus. Sillä ystävyys on -inhimillisten asiain joukossa ainoa, jonka hyödystä kaikki ovat -yksimielisiä, vaikkapa halveksivat useat itse hyvettä ja sanovat sen -olevan tavallaan kerskailua ja teeskentelyä. Useat pitävät halpana -rikkautta, joita, vähään kun ovat tyytyväisiä, ilahuttaa yksinkertainen -ravinto ja vaatetus; mutta kunnianvirat, joiden halusta eräät hehkuvat, -kuinka monet halveksivat niitä niin, etteivät pidä mitään -mitättömämpänä, ei mitään vähäpätöisempänä! ja samoin on muiden -asioiden suhteen, jotka muutamista näyttävät ihmeteltäviltä, on sangen -useita, jotka eivät pidä niitä minkään arvoisina, mutta ystävyydestä -kaikki viimeiseen asti ajattelevat samaa, sekä ne, jotka ovat -antautuneet valtion toimiin että ne, joita huvittavat tieteiden -tutkiminen ja oppi, ja ne, jotka levollisina hoitavat omia toimiansa, -vihdoin nekin, jotka ovat kokonaan antautuneet aistillisiin -nautintoihin, ettei nim. ilman ystävyyttä elämä ole minkään arvoinen, -jos vaan tahtovat elää jossakin suhteessa jalon ihmisen tavalla. - -87. Ystävyys, näette, käy ihmeellisellä tavalla kaikkien elämän -lajien lävitse eikä salli, että mikään vietettävän ijän suhde -olisi hänestä itsestään osaton. Vieläpä, jos joku on niin raaka- ja -kauhea-luontoinen, että hän pakenee ja vihaa ihmisten kohtaamista, -jollaisen olemme kuulleet erään Timonin olleen Athenassa, niin ei hän -kuitenkaan voisi sietää, ettei olisi itsellään jotakuta, jonka seurassa -voisi syytää katkeruutensa myrkkyä. Ja tähän päätökseen saattaisi tulla -parhain, jos jotakin sellaista voisi sattua, että joku jumala -ottaisi meidät pois tästä ihmisten joukosta ja asettaisi johonkin -yksinäisyyteen ja siellä tarjoten runsaasti ja yltäkylläisesti kaikkia, -mitä ihmisluonto kaipaa, ottaisi kokonaan pois ihmisen näkemisen -tilaisuuden. Kuka olisi niin tunteeton, joka voisi kestää sellaista -elämää ja jolta ei yksinäisyys ottaisi pois kaikkien huvitusten -nautintoa. - -88. Tosi on siis tuo lauselma, jonka olen kuullut meidän ukkojemme -kertovan, kuulleensa toisilta vanhuksilta, Tarentilaisen Archytaan -nim., niinkuin luulen, tavallisesti sanoneen: "Jos joku astuisi ylös -taivaasen ja katselisi maailmanrakennuksen luontoa ja tähtien -kauneutta, niin suloton olisi hänelle sen ihmettely. Mutta se olisi -hänelle ihanin, jos hänellä olisi joku, kenelle siitä saisi kertoa". -Luonto siis ei rakasta mitään yksinäisyyttä, ja nojautuu aina johonkin -ikäänkuin käsitukeen, joka on sitä mieluisempaa, jota parempi ystävä -on. - - - - -24 luku. - - -Vaikka siis juuri sama luonto niin monilla merkillä selittää, mitä se -tahtoo, haluaa ja kaipaa, niin me olemme omituisella tavalla kuitenkin -kuuroja emmekä kuule sitä, mihin luonto meitä kehoittaa. Sillä -ystävyyden käytäntö on erilainen ja monipuolinen, ja monta epäluulojen -ja loukkauksien syytä tarjoutuu, joita viisaan velvollisuus on milloin -välttää, milloin raivata pois, milloin kärsiä. Erittäin on yksi -loukkaus, joka on poistettava, jotta sekä hyödyllisyys että -luotettavaisuus säilyisi ystävyydessä; sillä ystäviä on usein sekä -muistutettava että nuhdeltava, ja nämät ovat otettavat vastaan -ystävällisesti, kun ne tulevat hyväntahtoisuudesta. - -89. Mutta kuitenkin, en tiedä, mistä se tulee, on totta, mitä minun -likeinen tuttavani sanoo Andriassa: "Mielennoude ystäviä, totuus vihaa -synnyttää". Hankala totuus, jos siitä todellakin syntyy vihaa, joka on -myrkkyä ystävyydelle, mutta paljoa hankalampi on mielennoude, koska se, -vikoja hemmoittelevana sallii ystävän syöksyä suinpäin turmioon. Suurin -sitävastoin on vika siinä, joka sekä halveksii totuutta että -mielennouteen tähden viehättyy petokseen. Kaikessa tässä on siis -käytettävä järkeä ja huolellisuutta, ensinkin, että muistutus tapahtuu -ilman katkeruutta; toiseksi, että nuhteleminen annetaan ilman -herjausta. Mielennouteessa taasen (koska Terentialaista puheentapaa -mielelläni käytän) osoittukoon kohteliaisuus, imartelu, paheiden -auttaja, karkoitettakoon kauvas; joka ei ainoastaan ole ystävälle, vaan -ei edes vapaalle ihmisellekään soveliasta; sillä erilailla eletään -hirmuvaltiaan, erilailla ystävän kanssa. 90. Jonka korvat sitävastoin -ovat totuudelta niin suljetut, ettei hän voi kuulla ystävältään -totuutta, sen pelastuksesta on syytä olla epätoivossa. Älykäs on nim. -tuo Catonin lause, niinkuin useat muutkin: "Paremman kiitoksen -ansaitsevat muutamiin asioihin katsoen katkerat vihamiehet, kuin ne -ystävät, jotka näyttävät suloisilta; edelliset usein, jälkimmäiset -eivät koskaan sano totuutta". Ja varsinkin se on mieletöntä, että ne, -joita muistutetaan, eivät ota sitä pahaksi, jota heidän pitäisi -paheksuman, mutta siitä kyllä suuttuvat, mistä ei pitäisi suuttuman. -Sillä heitä ei huolestuta se, että ovat rikkoneet, mutta ottavat -pahaksi, että heitä nuhdellaan; jonka tulisi olla päinvastoin: -rikoksesta surra, oikaisusta iloita. - - - - -25 luku. - - -91. Niinkuin siis muistuttaminen samoinkuin muistutuksen -vastaanottaminen, ja edellisen tekeminen ujostelematta, ei tylysti, -jälkimmäisen vastaanottaminen kärsivällisesti, ei vastahakoisesti, on -todellisen ystävyyden ominaista, niin täytyy olettaa, ettei -ystävyydelle ole mitään suurempaa ruttoa, kuin liehakoitseminen, -imartelu ja mielinkielisyys; sillä vaikka kuinka useilla nimillä on -merkittävä tämä, sellaisten kevytmielisten ja petollisten ihmisten -vika, jotka puhuvat kaikkia mielen, eivätkä koskaan totuuden mukaan. - -92. Mutta sekä yleisesti kaikissa asioissa teeskentely taas on -moitittavaa, sillä se hävittää arvostelukyvyn ja väärentää sen, että -etenkin sotii se suurimmassa määrässä ystävyyttä vastaan, kun se tekee -tyhjäksi totuuden, jonka puuttuessa ystävyyden nimellä ei voi olla -mitään arvoa. Sillä kun ystävyyden voima on siinä, että ikäänkuin yksi -sielu tulee useammista, niin kuinka se saattaisi tapahtua, jos ei edes -itse kussakin ole sielu aina yksi ja sama, vaan vaihetteleva, -muutteenalainen ja monenlaatuinen. - -93. Mitä nim. voi olla niin häälyvää ja harhailevaa, kuin sen mieli, -joka kääntyy toisen ei ainoastaan ajatuksen ja tahdon, vaan vieläpä -kasvonpiirteiden ja viittauksenkin mukaan? "Jos ken sanoo: Ei! minä -sanon: Ei!; jos sanoo: Jaa! sanon minä: Jaa! Lyhyesti, minäpä olen -käskenyt itseäni myöntymään kaikkeen", niinkuin sanoo sama Terentius, -mutta Gnathonin näytelmän osassa, jonkalaisten kanssa seurustelu -todistaa kokonaan kevytmielisyyttä. 94. Kun sitävastoin monet -Gnathonien kaltaiset ovat asemansa, varallisuutensa ja maineensa -puolesta ylhäisempiä, niin on niiden mielinkielisyys tukala, kun heidän -turhamaisuuteensa on tullut lisäksi ulkonainen arvollisuus. - -95. Liehakoitseva ystävä voidaan eroittaa ja tuntea todellisesta -huolellisuutta käyttäen samoin, kuin kaikki värillä kaunisteltu ja -teeskennelty väärentämättömästä ja oikeasta. Kansankokous, joka on -kokoonpantu kokemattomimmista, tietää tavallisesti kuitenkin -arvostella, mikä on ero kansansuosiota tavoittelevan, se on -mielittelevän ja kevytmielisen kansalaisen, ja lujaluontoisen, vakavan -ja arvokkaan välillä. - -96. Millä imarruksilla Cajus Papirius äskettäin mairitteli -kansankokouksen korvia, kun hän teki lakiehdoituksen kansantribunin -uudestaan valitsemisesta. Minä olin ehdoitusta vastaan, mutta en mitään -itsestäni, minä puhun mieluummin Scipionista. Kuinka suuri, -kuolemattomat jumalat, oli hänessä kunnianarvoisuus, kuinka suuri -puheessa juhlallisuus! niin että hänet helposti voi pitää Roman kansan -johtajana, eikä sen seuralaisena. Mutta olithan sinä saapuvilla ja -hänen puheensa on kaikilla käsissä. Siis tuli kansaa suosiva laki -kansan äänestyksellä hyljätyksi. Ja palatakseni itseeni, te muistatte -Qvintus Maximuksen, Scipionin veljen, ja Lucius Mancinuksen ollessa -consuleina, kuinka Cajus Licinius Crassuksen laki pappisvirasta näytti -kansaa suosivalta! Sillä virkakuntien täyte-vaali yritettiin siirtää -kansan suosionosoituksen varaan, ja hän ensimmäisenä alkoi toriin päin -kääntyneenä puhua kansalle. Kuitenkin voitti kuolemattomien jumalain -kunnioitus, minun esityksestäni, helposti hänen mielittelevän puheensa. -Se tapahtui minun praetorina ollessani viisi vuotta ennen, kuin minä -tulin consuliksi. Sen vuoksi tuli tuo juttu enemmän asian, kuin -virkamahdin vaikutuksella puolustetuksi. - - - - -26 luku. - - -97. Mutta jos yleisellä näyttämöllä, tarkoitan kansankokousta, jossa -muodostetuilla ja kaavailluilla on enin tilaisuutta, totuus kuitenkin -osoittaa voimansa, jos se vaan tehdään tunnetuksi ja asetetaan oikeaan -valoonsa, mitä sitte tulisi tapahtua ystävyydessä; joka kokonaan -riippuu totuudesta? Ja jottei tässä, kuten sanotaan, nähdä avonaista -sydäntä ja avonaista osoiteta, niin ei ole mikään luotettavaa, ei -mikään taattua, eipä edes rakkauskaan tai vastarakkaus, kun ei tiedä -sitä, kuinka todellista se on. Vaikka tuo mielinkielisyys, kuinka -turmiollista se onkin, ei kuitenkaan voi vahingoittaa ketään, paitsi -sitä, joka sen vastaanottaa ja iloitsee siitä. Niinpä tapahtuu, että se -avaa enimmästi korvansa imartelijoille, joka itse imartelee ja -ihastelee itseänsä. - -98. Yleisesti on hyve itseänsä rakastava, sillä se tuntee parhain itse -itsensä ja tietää, ja kuinka hän on rakastettava. Mutta minä en puhu -nyt hyveestä, vaan hyveen luuloittelusta. Sillä itse hyveettä useat -eivät niin tahdo olla, kuin haluavat näyttää olevansa, varustettuja. -Näitä ilahuttaa imartelu; kun näille pidetään heidän oman toivonsa -mukainen puhe, niin luulevat he tuon turhan esitelmän olevan heidän -ansioittensa todistuksen. Se ei siis ole mitään ystävyyttä, kun toinen -ei tahdo kuulla totuutta, toinen on valmis valhettelemaan. Eikä tuo -kärkkyvieraiden imartelu huvinäytelmissä olisi meistä sukkelaa, -jolleivät ne olisi kerskuvia sotamiehiä. "Suuretko kiitokset sanoi -Thais minulle todellakin?" Olisi riittänyt vastata "Suuret"; hän sanoi: -"Hirveän suuret". Liehakoitsija suurentaa aina sen, mitä se, jonka -mieliksi puhutaan, tahtoo olla suurta. - -99. Sentähden vaikka tuo imarteleva turhamaisuus vaikuttaa ainoastaan -niihin, jotka itse sitä houkuttelevat puoleensa ja kutsuvat, kuitenkin -on vakavampiakin ja lujempia huomautettava olemaan varuillansa, -etteivät tule viekkaalla imartelulla kiedotuiksi. Avonaisesti nim. -näkee liehakoitsevan hyvin jokainen, paitse se, joka on aivan älytön, -mutta ettei tuo viekas ja salainen pääsisi hiipimään, on huolellisesti -varottava. Sillä sellaista ei aivan helposti tunneta, varsinkin kun hän -vastustamattakin usein liehakoitsee ja teeskennellen riitelevänsä -imartelee, ja lopuksi antautuu sekä myöntää olevansa voitettu, että se, -joka on petetty, näyttäisi enemmän ymmärtäneen. Mutta mikä taas on -häpeällisempää, kuin olla pilkan esineenä. Ja ettei se tapahtuisi, on -vältettävä, niinkuin on "Perinnönsaaja"-kappaleessa: "Tänään sinä minua -enemmän, kuin kaikkia tyhmiä pilanäytelmän ukkoja, pyörität kai ja -vedät nenästä oikein oivalailla". 100. Onhan jo huvinäytelmissäkin -tämä varomattomien ja herkkäuskoisten ukkojen osa kovin hullunkurinen. -Mutta en tiedä, miten täydellisten, s.o. viisasten miesten -ystävyyssuhteista -- tarkoitan sellaista viisautta, joka voi tulla -kysymykseen ihmisten kesken -- puheeni on vierinyt kevytmielisiin -ystävyysliittoihin. Jonkatähden tahdomme palata noihin ensimmäisiin -perustelmiini ja saattaa juuri ne vihdoinkin päätökseen. - - - - -27 luku. - - -Hyve, hyve, sanon minä, Cajus Fannius ja sinä Qvintus Mucius, sekä -yhdistää ystävyysliitot että kannattaa ne: sillä siinä on asiain -sopusointuisuus, siinä lujuus, siinä vakavuus. Ja kun tämä on tullut -näkyviin ja osoittanut valonsa ja saman huomannut ja oppinut tuntemaan -toisessa, niin lähestyy se ja ottaa vuorostaan vastaan sitä, mitä on -toisessa; josta niiden kesken olkoon rakkaus (= amor) eli ystävyys -(= amicitia) syttyy ilmituleen. Molemmat nim. tarkoittavat samaa, mutta -rakastaa on sama, kuin valita juuri sen, jota tahtoo rakastaa, ilman -minkään puutteellisuuden vaikutuksesta ja hyötyä etsimättä, joka -kuitenkin puhkeaa taimelle ystävyydestä, vaikkapa sitä oletkin vähemmän -tavoitellut. - -101. Tämän hyväntahtoisuuden valtaamina rakastimme me nuorukaisina -noita vanhuksia, Lucius Paulusta, Marcus Catonia, Cajus Gallusta, -Publius Nasicaa, Tiberius Gracchusta, Scipionimme appiukkoa; tämä näkyy -vielä enemmän yhdenikäisten kesken, esim. minun ja Scipionin, Lucius -Furiuksen, Publius Rupiliuksen ja Spurius Mummiuksen välillä. Me -vanhukset taas vuorostamme tunnemme mielihyvää nuorukaisten -kunnioittavasta rakkaudesta, niinkuin esim. teidänkin, ja Qvintus -Tuberonin osoittamasta; minä puolestani iloitsen myös suuresti -nuorukaisen Publius Rutiliuksen ja Aulus Berginiuksen likeisestä -tuttavuudesta. Ja koska meidän elämämme ja luontomme tarkoitus on niin -järjestetty, että toinen elin-aika meille alkaa, niin on todellakin -erittäin suotavaa, että samanikäisten keralla, joiden kanssa on -ikäänkuin kilpakentälle laskettu, niiden samojen kanssa voisi -kilparadan päätöpatsaan luo, niinkuin sanotaan, saapua. - -102. Mutta kun inhimilliset asiat ovat katoovaisia ja lakastuvia, niin -on meidän aina hankittava joitakuita, joita rakastaisimme ja jotka -meitä rakastaisivat; sillä rakkauden ja hyväntahtoisuuden poistettua -katoaa kaikki elämän suloisuus. Minulle todellakin Scipio, vaikka hän -on temmattu pois äkisti, elää kuitenkin ja on aina elävä, sillä minä -rakastin sen miehen hyvettä, joka ei ole sammunut. Eikä hän ainoastaan -ole minun silmieni edessä, joka sain aina olla sen kanssa yhteydessä, -vaan myös jälkeentuleville on se oleva kuuluisa ja mainio. Ei kukaan -ole koskaan hengessänsä tai toiveissaan ottava tehtäväksensä mitään -suurempaa asiata, ilman ettei hän luule olevan hänen muistonsa ja -kuvansa asetettava eteensä. - -103. Minulla todettakaan ei ole kaikista niistä asioista, joita minulle -joko onni tai luonto on jakanut, mitään, jota voisin verrata Scipionin -ystävyyteen. Siinä oli minulla yhtäpitäväisyys yleisissä asioissa, -siinä neuvoa yksityisissä asioissa, siinä virkistys, täynnä hauskuutta. -Koskaan en minä loukannut häntä pienimmässäkään kohdassa, sen verran, -kuin itse voin huomata; en kuullut häneltä itse mitään, jota en olisi -tahtonut: yksi sama oli kotomme, sama elanto ja vieläpä yhteinen; eikä -ainoastaan sotapalvelus, vaan matkatkin ja maa-elämä yhteiset. 104. -Sillä mitä minun tarvitsee sanoakaan meidän harrastuksistamme tutkia ja -oppia aina jotakin, joissa me siirtyneinä pois kansan silmistä -kulutimme kaiken aikamme? Mutta näiden asioiden muisteleminen ja muisto -jos olisi hävinnyt yhdessä hänen kanssansa, niin en minä millään -muodolla voisi kestää erittäin ystävyyntyneen ja rakastavan miehen -kaipausta. Mutta ne eivät ole haihtuneet, vaan pikemmin elpyvät ja -vaurastuvat minun ajattelemisestani ja muistannastani; ja jos ne -minulta kokonaan riistettäisiinkin, niin tuottaisi kuitenkin tämä minun -ikäni minulle suuren lohdutuksen. Sillä minä en saata enää liian kauvan -olla tässä kaipauksessa; mutta kaikkien, mitkä ovat lyhyt-aikaisia, -tulee olla kärsittäviä, vaikkapa olisivat suuriakin. - -Tämä minulla oli ystävyydestä sanottavaa. Mutta teitä kehoitan minä, -että hyveen, jota paitsi ystävyyttä ei voi olla olemassa, niin -suuri-arvoisena, ettei, tätä lukuun ottamatta, ole mitään -oivallisempaa, kuin ystävyys. - - - - -Selityksiä. - - -1. _Auguri_, latinaksi augur, uris (vanhempi muoto myös auger), -enteiden selittäjä, ennustaja; augurien arvossa pidetyn pappiskunnan -jäsen. Vert. Ciceronin "amplissimi sacerdotii collegium". - -_Pontifex_, lat. pontifex, ficis = Romalainen ylimmäinen pappi, joka -valvoen piti huolta jumalanpalveluksesta ja papistosta. Heidän -esimiehensä on pontifex maximus. Sen arvo oli suuri ja vaikutus lavea. - -2. _Tribuni_, lat. tribunus, i (nimitys johtuu sanasta tribus = kolmas -osa Roman kansasta, sittemmin kansan osake, ruoti) = tribuskunnan -eli ruodin esimies. Myöhemmin oli tribunia useanlaisia, esim. -rahastontribuni, tribunus aerarii, sotatribuni, tribunus militum, sitte -vielä kansantribunit, tribuni plebis, rahvaan suojelijavirkamiehet; -valittiin ensi kerran 494 e.Kr.s., consulien rinnalle valvomaan kansan -etuja, alussa luvultansa kaksi, myöhemmin useampia. Kansantribuneilla -oli varsinkin kansan ja ylimmysten välisissä asioissa suuri -vaikutusvalta. - -_Publius Sulpicius Rufus_ oli Ciceronin aikoina etevä puhuja, alussa -ylimyspuolueen edustaja, sitte Mariuksen puoluelainen, kansantribunina -v. 88 e.Kr.s. entisen ystävänsä, consuli Qvintus Pompejus Rufuksen, ja -hänen virkaveljensä, Lucius Cornelius Sullan, kiivain vastustaja. -Sullan päästyä voittajaksi menetti Sulpicius omaisuutensa ja henkensä. - -_Consuli_, lat. Consul, -ulis, neuvoittelija; Roman kuningasvallan -hävitettyä (v. 509 e.Kr.s.) kaksi vuosittain valittua tasavallan -korkeinta johtajaa sekä rauhan että sodan aikana. - -3. _Publius Cornelius Scipio Aemilianus_, lisänimeltä Africanus Minor -(A. Nuorempi), synt. v. 185, sai, niinkuin luullaan, väkivaltaisen -kuoleman 56 vanhana v. 129 e.Kr.s. Hän valloitti kaksi kaupunkia, -Karthagon Afrikassa ja Numantian Hispaniassa; Cajus Laeliuksen hyvä -ystävä. Cicero ylistelee häntä korkeimmilla kiitoslauseilla. - -4. _Marcus Porcius Cato_, tunnettu lisänimeltään Major (Vanhempi) eli -Censorinus, synt. Tusculum'issa v. 234, kuoli 85 vanhana v. 149 e.Kr.s. -Suoraluontoinen, jäykkä vanhanajan Romalainen, oli osallisena monissa -sekä rauhan että sodan toimissa. Hänen monipuolinen käytännöllinen -kokemuksensa valtion asioissa hankki hänelle lisänimen "Viisas". -- -Ciceronin kirjassa "Vanhuudesta" on Cato keskustelun päähenkilönä; -siitä syystä kirjan nimi "Cato Major". - -7. "_Ennuslause_", lat. oraculum, i, joka merkitsee 1) jumalallinen -lauselma, ennustus, ennusvastaus; 2) ennuspaikka eli orakeli, -jollainen, hyvin kuuluisa, oli Delphin kaupungissa Graekanmaalla. -- -Viisaimmaksi Apollonin julistamalla tarkoittaa Cicero tässä Sokratesta; -josta laveampia tietoja Suomalaiselle lukijalle on m.m. kirjassa: -"Sokrates. Tutkimus filosofian alalta. Kirjoittanut K. Heino, Jyväskylä -1893". - -8. _Nonae_, lat. nonae, arum, 5:s paivä muissa kuukausissa, paitsi -Milmo'ssa s.o. maalis- (-Martius), touko- (-Majus), heinä- (-Julius), -ja loka- (-October) kuussa, joissa se oli 7:s. - -13. "_Sielu kuolee yhdessä ruumiin kanssa_" opetti Epikurealainen -filosofia. Sitä oppia vastustaa Cicero, samoin kuin Sokrates ja -Platokin, kaikin voimin. - -"_Suuri Graeka_", Graecia Magna, oli Etelä-Italia, johon Graekalaiset --- etenkin Dorilainen heimokunta -- olivat perustaneet useita ja -kukoistavia siirtokuntia. Siellä kukoisti myös Pythagorealainen -koulukunta, joka vaikutti "laitoksillansa ja opetuksillaan" -sivistyttävästi ympäristöönsäkin. - -14. Keskustelu "_valtiosta_" tarkoittaa Ciceronin kuuluisaa teosta "De -re publica"; kirja on kirjoitettu v. 54 e.Kr.s. Teoksesta on enää -kokonaan jäljellä loppu-osa "Scipionin uni" (Somnium Scipionis) eli -Africanus vanhemman keskustelu "sielujen kuolemattomuudesta". - -15. "_Kolme tai neljä ystävä-paria_": 1) Theseus ja Pirithoos, 2) -Orestes ja Pylades, 3) Achilles ja Patroklos; joihin tulee lisäksi 4) -Damon ja Phintias. - -17. "_Oppineilla_" s.o. sofisteilla. Niistä laveammalta kirjassa -Sokrates siv. 8-13. - -18. _Cajus Fabricius Luscinus_, jota Romalaiset sekä runoilijat että -muut kirjailijat ylistellen muistelevat, tuli kuuluisaksi etenkin -Pyrrhuksen sodan aikana lahjomattomuudestaan ja rehellisyydestänsä. -Pyrrhuskin sai, niinkuin S. Aur. Victor kertoo, huomata, että -"Fabricius difficilius ab honestate, qvam sol a suo cursu averti -possit" -- "Fabriciusta on vaikeampi kääntää rehellisyydestä, kuin -aurinkoa radaltaan". - -_Manius Curius Dentatus_ oli kolmasti consulina, vietti voittoriemua -Samnilaisten, Sabinilaisten ja Pyrrhuksen voittamisesta. Hänestä sanoo -Cicero (Cato Maj. XVI, 55): "Curiukselle, lieden ääressä" -(Plutarchoksen "Catonin" mukaan nauriita paistamassa) "istuvalle, kun -Samnitilaiset toivat suuren paljouden kultaa, niin työnsi hän heidät -pois. Sillä hän ei sanonut olevan mielestänsä jaloa omistaa kultaa, -vaan olla niiden johtajana, joilla on kultaa". - -22. _Qvintus Ennius_, synt. v. 239 Rudiae-nimisessä Calabrian -kaupungissa, kuoli v. 169 e.Kr.s. Romassa, kuuluisa Roman vanhemman -tasavallan aikakaudella eläneistä runoilijoista; kirjoitti murhe- ja -huvinäytelmiä; tärkein kuitenkin hänen teoksistansa oli -Annales-runoteos. - -24. "_Agrigentilainen oppinut_" on Empedokles, Graekalainen filosofi -Agrigentum'm kaupungista Siciliasta, eli v. 430 paikoilla e.Kr.s.; -n.s. nuoremman luonnonfilosofian edustaja. Hänen oppinsa mukaan on -maailmankaikkisuudessa, paitsi alkuaineita, kaksi alkuvoimaa -vaikuttamassa, nim. 1) philótes, yhdistävä ystävyys, rakkaus, ja 2) -neikos, eroittava eripuraisuus, viha; jotka ovat syynä ilmiöiden -alituiseen muuttumiseen. - -_Marcus Pacuvius_, synt. Brundisium'issa v. 220, kuol. 130 e.Kr.s., -etevä runoilija. Romalaisten murhenäytelmien kirjoittaja. -Dulorestes-nimisessä kappaleessa on runoilija esitellyt, kuinka -Orestes, kuningas Agamemnonin poika, Pyladeen, uskollisen ystävänsä, -kanssa tulee Tauriaan, jonka kuningas, Thoas, maansa julman tavan -mukaan ottaa heidät kiinni uhriksi Dianalle, mutta Iphigeneia, Oresteen -sisar, joka oli sinne viety Dianan uhripapiksi, tunnettuansa veljensä -pelastaa tämän vaarasta, jossa Pylades olisi ollut valmis menemään -ystävänsä edestä kuolemaan. - -28. _Tarquinius Superbus_, Roman viimeinen kuningas, julmuutensa ja -röyhkeytensä tähden sai hän nimen "Superbus" = "ylpeä". - -_Spurius Cassius Viscellinus_ (vert. 11 l. 36) ja Spurius Maelius, -kumpikin epärehellisyytensä ja kuningasvallan tavoittelemisen tähden -rangaistiin kuolemalla, edellinen v. 485, jälkimäinen v. 440 e.Kr.s. -Vert. m.m. Cic. In Catil. I. 1, 3. - -_Pyrrhus_, Epiroksen kuningas, kävi sotaa Romalaisia vastaan. Nämä, -vihollisinakin, tunnustivat hänen inhimillisyytensä ja rehellisyytensä. - -_Hannibal_, Karthagolaisten urhoollinen sotapäällikkö, tuotti -Romalaisille Italiassa saaduilla voitoillaan kauhua ja pelkoa, -Peloituksena: "Hannibal ad portas" = "Hannibal on portilla". - -36. _Cajus Marcius Coriolanus_, kansalle vihamielinen Romalainen -ylimmys; Romasta karkoitettuna marssi hän volskilaisen sotajoukon -johtajana isänmaatansa vastaan (v. 491 e.Kr.s.); ainoastansa: hänen -äitinsä ja puolisonsa voivat hänet rukouksillansa taivuttaa luopumaan -siitä hankkeesta. Kats. Livius II. 34 ja seur. - -37. _Tiberius Gracchus_, sai kansantribunina aikaan, että n.s. -peltolaki (v. 133 e.Kr.s.) tuli hyväksytyksi. Sen johdosta syntyneessä -kapinassa menetti hän, samoin hänen veljensä Cajus (v. 123), henkensä. - -_Qvintus Aelius Tubero_, Scipio Africanuksen sisarenpoika, tunnettu -sekä kansantribunina Tiberius, ja praetorina Cajus Gracchukselle -tekemästänsä vastarinnasta. _Cajus Blossius_ sitävastoin kannatti -Gracchuksia lämpimästi; kun consulit _Publius Popilius Laenas_ ja -_Publius Rupilius_ panivat toimeen tutkimuksen Gracchuksen -puolueelaista vastaan, pakeni hän Asian puolelle, jossa lopetti itse -päivänsä. Cicero leimaa yleisesti Gracchusten hankkeet pahimmaksi, -valtioa tuhoavaksi liikkeeksi. Historiantutkija Mommsen, samoin kuin -useat muutkin uudemmalla ajalla, katselee osaksi toisessa valossa -asiaa. Kats. Römische Geschichte von Th. Mommsen II. 66 seur. - -_Capitolium_, lat. Capitolium, ii; sanasta Capitulum (caput = pää), -Jupiterin pyhästi kunnioitettu temppeli Romassa Tarpejus-nimisellä -kukkulalla, jossa länsipuolella vastapäätä oli Kapitolium'tn komea -linna; molemmat nytkin vielä nähtävinä. - -39. _Qvintus Aemilius Papus_ ja Cajus Fabricius Luscinus olivat yhdessä -consuleina v. 282 ja 278 sekä censoreina v. 275 e.Kr.s. - -Censorit, luvultaan kaksi, olivat väenhenkipanon toimittajia, valvoivat -yhteistä ja erityistä elämää, ja olivat tapain tuomaria eli -tutkijoita. - -40. _Cajus Papirius Carbo_, sen ajan kuuluisa puhuja, kansantribunina -v. 131 e.Kr.s. sai sen lain aikaan, että kansantribunit saattaisi -valita uudestansa seuraavaksi vuodeksi. Vert. 25 l. 96. - -_Cajus Cato_, Cato vanhemman ja Lucius Aemilius Paulluksen jälkeläinen, -Gracchusten liikkeen kannattajia. - -41. Kansantribuni _Qvintus Gabiniuksen_ ja _Lucius Cassiuksen_ lait, -lex Gabinia (v. 139) ja lex Cassia de populi judicio (v. 137) koskivat -lipuilla äänestämistä. Asia kyllä sellaisenaan oli hyvä edistys-askel, -mutta silloisissa oloissa väärinkäytettynä omiansa tuottamaan Roman -sekä valtiolle että kansalle itselleen suuria vaurioita. Kats. Th. -Mommsen Rom. Gesch. 2, 92 ja seur. - -42. _Themistokles_, kuuluisa, jälkimaailman ihailema Graekalainen -sotapäällikkö, karkoitettiin Athenasta v. 471 e.Kr.s., siis 20 vuotta -jälkeenpäin kuin Coriolanus Romasta. - -45. Nuo "eräät viisaat Graekanmaalla" olivat Epikurealaiset ja -cyreniläiset filosofit, joista edelliset opettivat ystävyyden olevan -ainoastansa keinona onnellisuuteen; jälkimmäiset taas väittivät sen -olevan saanut alkunsa puutteellisuudesta. Vert. Euripides, Hippol. 253 -j. seur.; hän sanoo m.m.: tó d'ypèo disson mian odinein psychen -chaletòn Baros. - -53. Tarqvinius s.o. Tarqvinius Superbus. - -69. _Spurius Mummius_, Lucius Mummius Achaicuksen, Graekan valloittajan -(v. 146 e.Kr.s.), veli. - -_Qvintus Fabius Maximus Aemilianus_, Lucius Aemilius Paulluksen vanhin -poika, jonka Qvintus Fabius Maximus teki ottopojaksensa; oli consulina -sodassa Viriathusta vastaan v. 145 e.Kr.s. - -75. _Neoptolemos_, Achilleen ja Deidamian, Styros-saaren kuninkaan, -Lykomedeen tyttären, poika; kasvatettiin äitinsä isän luona; siellä sai -Odysseus hänet houkutelluksi Trojaan, jonka valloittaminen ei, -Helenoksen ennustuksen mukaan, onnistuisi ilman Neoptolemosta ja -Philoktesta Herkules-nuolineen. - -77. _Qvintus Caecilius Metellus Makedonius_ oli Laeliuksen ja Scipionin -virkaveli auguri-virassa. - -87. _Timon_ eli Athenassa Peloponnesilaisen sodan aikana; varakas, -antelias ja filosofisesti sivistynyt mies, jolla oli ansioita -Athenalaisten valtio-elämässä, jyrkkä vanhojen tapojen puollustaja; -siitä hänelle tuli syytös, "että hän vihasi koko ihmiskuntaa" ja oli -"ihmisvihaaja", misanthropos. - -88. _Archytas_, Tarentum'ista, tunnettu Pythagorealainen, Platonin -aikalainen ja ystävä, etevä valtiomies, sotapäällikkö, filosofi, -tähtien ja suuruus-opin tutkija. - -89. "_Andria_", eräs näytelmäkappale, jonka on kirjoittanut _Publius -Terentius Afer_, synt. Carthagossa v. 193, kuol. v. 159 e.Kr.s. - -96. _Lucius Macinus_ oli consulina v. 145 e.Kr.s. Tuon uuden vaalitavan -ehdoituksen teki kansantribuni _Cajus Licinius Crassus_, vaikka se -sitte Laeliuksen esityksestä hyljättiin. - -98. "Kärkkyvieraat", jotka ruoka-aterian toivossa rupeavat -liehakoitsijoiksi, esiintyvät Terentiuksen Eunuchos-kappaleessa. - -"Perinnönsaaja" eli Epicleros-näytelmäkappale on _Cajus Caecilius -Statiuksen_ kirjoittama. Kirjoittaja eli Plautuksen jälkeen ja -Terentiuksen edellä, Enniuksen aikaan; kuoli 168 e.Kr.s. - -101. _Publius Cornelius Scipio Nasica_, Africanus vanhemman vävy, -consulina v. 162 ja 155, censorina v. 169 e.Kr.s. - -_Tiberius Sempronius Gracchus_, molempien tunnettujen Gracchusten isä, -consulina v. 177 ja 173, censori v. 169 e.Kr.s., Africanus nuoremman -appi. - -_Publius Rutilius Rufus_, pontifex Qvintus Mucius Scaevolan oppilas, -oikeusoppiin perehtynyt mies, samoin kuin kerrotaan Aulius -Verginiuksenkin olleen. - - - - - - - - -End of Project Gutenberg's Laelius eli Ystävyydestä, by Marcus Tullius Cicero - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LAELIUS ELI YSTÄVYYDESTÄ *** - -***** This file should be named 54517-8.txt or 54517-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/4/5/1/54517/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/54517-8.zip b/old/54517-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 2b7be5e..0000000 --- a/old/54517-8.zip +++ /dev/null |