NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 9794 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..258b8ec
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #53454 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53454)
diff --git a/old/53454-8.txt b/old/53454-8.txt
deleted file mode 100644
index a4c10a3..0000000
--- a/old/53454-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,9794 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Kaarle XII:n historia, by Voltaire,
-Translated by O. A. Kallio
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Kaarle XII:n historia
-
-
-Author: Voltaire
-
-
-
-Release Date: November 5, 2016  [eBook #53454]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KAARLE XII:N HISTORIA***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-KAARLE XII:n HISTORIA
-
-Kirj.
-
-FRANÇOIS MARIE VOLTAIRE
-
-Suomentanut ja johdannolla sekä selityksillä varustanut
-
-O. A. Kallio
-
-
-
-
-
-
-Hämeenlinnassa,
-Arvi A. Karisto Oy,
-1921.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-Alkulause.
-
-ENSIMÄINEN KIRJA.
-
-Lyhyt Ruotsin historia Kaarle XII:een saakka. Hänen kasvatuksensa;
-hänen vihollisensa, Tsaari Pietari Aleksejevitshin luonne.
-Mielenkiintoisia yksityispiirteitä tästä ruhtinaasta ja Venäjän
-kansasta. Venäjä, Puola ja Tanska liittoutuvat Kaarle XII:tta vastaan.
-
-TOINEN KIRJA.
-
-Ihmeellinen ja äkillinen muutos Kaarle XII:n luonteessa.
-Kahdeksantoistavuotiaana hän käy sotaa Tanskaa, Puolaa ja Venäjää
-vastaan, päättää Tanskan-sotansa kuudessa viikossa, lyö kahdeksalla
-tuhannella ruotsalaisella kahdeksankymmentä tuhatta venäläistä ja
-hyökkää Puolaan. Puolan ja sen hallinnon kuvaus. Kaarle voittaa useita
-taisteluja, pääsee Puolan herraksi ja valmistautuu nimittämään sinne
-uuden kuninkaan.
-
-KOLMAS KIRJA.
-
-Stanislaus Leszczinski valitaan Puolan kuninkaaksi.
-Kardinaali-primaksen kuolema. Kenraali Schulenburgin oiva peräytyminen.
-Tsaarin toimia. Pietarin perustaminen. Frauenstadtin taistelu. Kaarle
-samoaa Saksiin. Altranstädtin rauha. August luopuu kruunusta ja jättöä
-sen Stanislaukselle. Tsaarin lähettiläs kenraali Patkul teilataan ja
-revitään neljäksi kappaleeksi. Kaarle ottaa Saksissa vastaan kaikkien
-ruhtinasten lähettiläitä. Hän pistäytyy yksin Dresdenissä tapaamassa
-Augustia ennen lähtöään.
-
-NELJÄS KIRJA.
-
-Voittoisa Kaarle jättää Saksin, ahdistaa tsaaria, tunkeutuu Ukrainaan.
-Hänen tappionsa. Hänen haavoittumisensa. Pultavan taistelu. Tämän
-taistelun seuraukset. Kaarlen täytyy paeta Turkinmaalle. Hänen
-vastaanottonsa Bessarabiassa.
-
-VIIDES KIRJA
-
-Ottomanisen Portin tila. Kaarle oleskelee Benderin läheisyydessä. Hänen
-askartelunsa. Hänen vehkeilynsä Turkin hovissa. Hänen suunnitelmansa.
-August nousee jälleen Puolan valtaistuimelle. Tanskan kuningas hyökkää
-Ruotsiin. Kaarlen kaikkia muitakin valtioita ahdistetaan. Tsaari juhlii
-voittoa Moskovassa. Tapahtumat Pruth-joella. Tsaaritar, joka
-rahvaannaisesta kohosi keisarinnaksi.
-
-KUUDES KIRJA.
-
-Vehkeilyjä Turkin hovissa. Tataarien khaani ja Benderin pasha tahtovat
-pakoittaa Kaarlen lähtemään tiehensä. Hän puolustautuu neljänkymmenen
-palvelijansa kera kokonaista armeijaa vastaan. Hänet saadaan kiinni ja
-häntä kohdellaan vankina.
-
-SEITSEMÄS KIRJA.
-
-Turkkilaiset siirtävät Kaarlen Demirtashiin. Kuningas Stanislaus
-vangitaan samaan aikaan. Herra de Villelonguen rohkea teko.
-Vallankumous seraljissa. Taistelu Pommerissa. Ruotsalaiset polttavat
-Altonan. Kaarle lähtee vihdoin matkalle, palatakseen valtoihinsa. Hänen
-kummallinen matkustustapansa. Hänen tulonsa Stralsundiin. Kaarlen
-vastoinkäymisiä. Pietari Suuren menestyksiä. Hänen voittokulkueensa
-Pietarissa.
-
-KAHDEKSAS KIRJA.
-
-Kaarle naittaa sisarensa Hessenin prinssille. Hänet saarretaan
-Stralsundiin, josta hän pelastuu Ruotsiin. Parooni Görtzin, hänen
-pääministerinsä, puuhia. Suunnitelmia sovinnonteoksi tsaarin kanssa ja
-maihinnousuksi Englantiin. Kaarle piirittää Fredrikshaldia Norjassa.
-Hän saa surmansa. Hänen luonteensa. Görtz mestataan.
-
-Muistutuksia ja selityksiä
-
-
-
-
-Alkulause.
-
-
-Suuri "valistusaika" 1700-luvulla on sangen merkitsevästi vaikuttanut
-myös historiankirjoituksen uudistumiseen. Silloiset historioitsijat
-eivät näet, kuten aikaisemmat, enää tyytyneet pelkkään tapausten ja
-valtiolaitosten ulkopuoliseen käsittelyyn ja historian esittämiseen
-pääasiallisesti kirkollisen ja uskonnollisen katsantokannan valossa,
-vaan ryhtyivät teoksissaan tutkimaan, selvittelemään ja arvostelemaan
-myös tapausten ja ilmiöiden syitä, vaikuttimia, keskinäistä yhteyttä ja
-seurauksia; valtiolliset laitokset, kansain luonne ja tavat,
-aineellinen ja henkinen kulttuuri, maan luonto ja näiden kaikkien suhde
-toisiinsa otettiin tutkimuksen esineeksi. Samalla itse esitystapa
-muuttuu. Entisen kuivan ja kronikkamaisen historiankirjoituksen
-sijaan tulee kuvaileva, värikäs, eloisa ja taiteellinen esitystapa.
-Lisäksi liittyy historiankirjoitukseen tietoinen pyrkimys
-tarkastella ihmiskunnan vaiheita filosofisesti, terveen järjen ja
-luonnontieteellisen maailmankatsomuksen kriitillisessä valossa, sekä
-harrastus käsitellä varsinkin siihen saakka miltei kokonaan
-laiminlyötyä sivistyshistoriaa.
-
-Nämä historiankirjoituksen uudet puolet esiintyvät etenkin kuuluisan ja
-monipuolisen ranskalaisen valistuskirjailijan _François Marie
-Voltairen_ (1694-1778) teoksissa, jopa siinä määrin, että häntä, eikä
-suinkaan aivan syyttä, on sanottu historian filosofian, vieläpä koko
-uudemman historiankirjoituksen isäksi. Voltairen mielestä näet koko
-historiankirjoitus on vain historiaan sovellettua filosofiaa, ja
-sentähden tuleekin ainoastaan filosofien kirjoittaa historiaa.
-Historioitsijan tulee ennen kaikkea koettaa selvitellä inhimillisen
-sivistyksen keskinäinen yhteys ja kehityskulku eikä rajoittua pelkkiin
-ulkonaisiin tapauksiin. Niinpä hän varsinkin historiallisissa
-pääteoksissaan (_Ludvig XIV:n vuosisata, Kansakuntain tavoista ja
-hengestä_) erikoisella mielenkiinnolla käsittelee ja kuvailee
-valtioiden sisäistä järjestystä, kauppaa ja teollisuutta, tieteitä,
-taiteita, tapoja, ajatuskantaa ja yleensä sivistyshistoriallisia
-seikkoja. Ja kun tämä tapahtuu erittäin pirteällä, omaperäisellä ja
-taiteellisella tyylillä, niin ei ole ihme, että Voltairen
-historialliset teokset olivat alallaan käänteentekeviä ja ovat
-säilyttäneet arvonsa meidän päiviimme saakka, vieläpä eräissä
-suhteissa, kuten varsinkin Kaarle XII:n historiassa, määräävästi
-vaikuttaneet myöhempien aikojen tietoihin ja käsityskantaan.
-
-Voltaire ei ollut mikään arkistojen ja asiakirjain tutkija, ja siitä
-johtuu, että hänen teostensa yksityiskohtien luotettavuus ei ole aina
-taattu. Hän kertoilee mielellään kaikenlaisia juttuja, joita on
-sattunut kuulemaan tai lähteissään tapaamaan, kunhan ne vain ovat
-todennäköisiä ja kuvaavia asianomaiselle henkilölle tai tapaukselle.
-Itse sanoo Voltaire esipuheessaan _Kaarle XII:n historian_ vuoden 1748
-painokseen jyrkästi epäilevänsä kaikkea, mikä esiintyy ihmeen tavoin
-ja vastoin tervettä järkeä; silloin hän ei muka usko edes
-silminnäkijäinkään vakuutteluja. Mutta jos joku juttu tai lisäpiirre on
-vain todennäköinen ja terveen järjen mukainen sekä muuten sovelias,
-silloin Voltaire ei suinkaan malta olla sillä höystämättä esitystään,
-vaikkapa sen oikeaperäisyys ei olisikaan aivan varma.
-
-Voltairen "Kaarle XII:n historia" on hänen esikoisteoksensa
-historiankirjoituksen alalla ja sinänsä paljoa vähempiarvoinen kuin
-hänen myöhemmät historialliset teoksensa. Mutta jo tässä esikoisessa
-ilmenevät selvästi Voltairen historiankirjoituksen sekä hyvät että
-heikot puolet, ja sen lisäksi, kuten sanottu, Voltairen antama kuva
-Kaarle XII:sta ja hänen merkillisistä vaiheistaan on suureksi osaksi
-nykypäiviin saakka määrännyt jälkimaailman käsityksen Kaarle
-kuninkaasta ja Pohjan sodasta. Mainitussa 1748 vuoden painoksen
-esipuheessa Voltaire vakuuttaa, että jos mikään historia on koskaan
-ansainnut lukijan luottamusta, niin juuri Kaarle XII:n historia on
-sellainen. Samalla hän mainitsee lähteinään herrojen Fabricen,
-Villelonguen ja Fiervillen muistelmat ynnä useiden silminnäkijäin
-kertomukset. Koska nämä kuitenkaan eivät olleet nähneet kaikkea tai
-olivat nähneet huonosti, niin myöntää hän erehtyneensä monestikin,
-tosin ei oleellisissa tosiasioissa, vaan verrattain mitättömissä
-jutuissa, joihin pikkumainen arvostelu oli halukkaasti iskenyt. Näitä
-erehdyksiään hän muka sitten oli korjaillut esitettyjen arvostelujen ja
-muistutusten mukaisesti, mikäli oli katsonut siihen syytä olevan,
-käyttämällä apunaan m.m. Adlerfeltin sotapäiväkirjaa ja Kaarlen
-rippi-isän Nordbergin historiateosta.
-
-Suomalainen tutkija _J.R. Danielson_ on ottanut tarkemmin
-selvitelläkseen Voltairen käyttämiä lähteitä ja menettelytapaa ja
-tuonut ilmi pääasiallisesti seuraavat seikat. [_J.R. Danielson_,
-Voltaire Kaarle XII:n historian kirjoittajana. Akateeminen väitöskirja,
-1878.]
-
-Oleskellessaan Englannissa 1727 Voltaire tapasi siellä Kaarle XII:n
-suosikin Turkissa, Holsteinin lähettilään _E.F. Fabricen_, ja tämä
-kertoi hänelle paljon mielenkiintoista Kaarlen vaiheista, jota Voltaire
-piti omituisimpana kaikista Euroopassa hallinneista ruhtinaista. Siitä
-sai Voltaire aiheen ryhtyä kirjoittamaan Kaarlen historiaa. Lisäksi hän
-teoksessaan ilmoittaa käyttäneensä lähteinään Ranskan lähettilästen
-_Fiervillen_ ja _Croissyn_, herttuatar _Sarah Marlboroughin_, kenraali
-_Schulenburgin_, eversti _Villelonguen_ y.m.m. tiedonantoja. Mutta
-lisäksi näkyy Voltaire, vaikkapa hän ei siitä itse suoranaisesti
-mainitse, hyvin runsaassa mitassa käyttäneen apunaan useita painettuja
-lähteitä. Sellainen suuri painettu lähdeteos on Voltairelle Danielsonin
-mukaan todistettavasti ollut varsinkin _M. de Limiersin_ v. 1721
-julkaistu kuusiosainen _Histoire de Suède sous le regne de Charles
-XII_, joka taas puolestaan enimmältä osaltaan, usein aivan
-sananmukaisesti, perustuu sen ajan hollantilaisten kuukauslehtien
-(_Lettres historiques_ ja _Mercure historique et politique_ y.m.)
-kertomuksiin, kuvauksiin ja tiedonantoihin.
-
-Mutta myös useita muitakin kirjallisia, painettuja lähteitä näyttää
-Voltaire käyttäneen apunaan, ottaen niistä kaikenlaisia lisäpiirteitä,
-juttuja y.m.s. Sellaisia lisälähteitä näkyy olleen esim. erään
-_Robinsonin_ muistelmateos, _Memoires, contenant l'état present de
-Suède_ (Lontoo, 1718); _Jean Perryn_ kirja Venäjän oloista, _Etat
-present de la Grande Russie_ (1717), jossa tekijä -- englantilainen
-insinööri, joka oli ollut Venäjällä tsaari Pietarin palveluksessa --
-kertoo kokemiaan ja näkemiään; Hannoverin lähettilään _Weberin_ Venäjää
-koskevat muistelmat (_Memoires_, kaksi sarjaa, 1725); ranskalaisen
-matkailijan _de la Motrayen_ matkakertomus _Voyages en Europe, Asie et
-Afrique_ (Haagissa, 1727), jossa kerrotaan Kaarlen olosta Turkinmaalla,
-missä Motraye oli tutustunut Kaarleen; Limiersin teoksen ohella se
-näkyy olleen Voltairen toiseksi tärkein painettu lähde; edelleen _Jean
-Roussetin_ kirja _Memoires du Regne de Catherine_ (Haagissa 1728), y.m.
-pienempiä julkaisuja. Kun Voltairen käyttämissä lähteissä melkoisesti
-oli pieniä asiallisia virheitä, joiden todenperäisyyttä Voltaire ei
-voinut tarkistaa, jäivät ne enimmäkseen Voltairenkin historiaan, jonka
-erikoisuutena muutenkin oli suuri paljous varsinkin Kaarle kuninkaan
-luonnetta kuvaavia juttuja. Voltairen historia eroaa kuitenkin edukseen
-kaikista lähteistään itsenäisen, taiteellisen kokoonpanonsa ja eloisan,
-loisteliaan tyylinsä puolesta. Hän käyttelee lähteitään kirjallisella
-aistilla ja runollisella vapaudella, valikoiden niistä semmoisia
-kohtia, jotka soveltuivat hänen tarkoituksiinsa ja tekivät hänen
-teoksensa huvittavaksi ja mielenkiintoiseksi, "suuren yleisön"
-kirjaksi.
-
-"Kaarle XII:n historian" ensimäinen osa painettiin Pariisissa 1729,
-mutta otettiin, painoluvasta huolimatta, takavarikkoon, koska se muka
-oli loukkaava Puolan kuninkaalle August II:lle. Voltaire painatti sen
-uudestaan Rouenissa ja kirjoitti siihen jatkoksi toisen osan. Koko teos
-oli sitten syksyllä 1731 saatavana Pariisin kirjakaupoissa ja saavutti
-pian tavattoman levikin ja suosion sekä käännettiin useille kielille,
-"melkein kaikille Euroopan kielille", kuten Voltaire itse kehuu,
-vastatessaan Kaarle XII:n edellämainitun sotapapin ja hovisaarnaajan
-Yrjö Nordbergin ankaraan arvosteluun. Yksin englantilaista käännöstä
-sanoo Voltaire ilmestyneen kahdeksan painosta. Saipa Voltaire teoksensa
-johdosta kiitoskirjeitäkin sen ajan kuuluisuuksilta (m.m. kardinaali
-Alberonilta).
-
-Mutta ilmestyi arvostelijoitakin. V. 1732 julkaisi edellä mainittu
-tunnettu matkailija de la Motraye siitä muistutuksia (_Remarques_);
-samoin v. 1741 puolalainen kreivi Poniatowski, Kaarlen uskollinen
-seuralainen ja auttaja Turkissa (_Remarques_). Ankarin arvostelija oli
-vastamainittu Kaarle XII:n hovipappi _Nordberg_, joka v. 1740 oli
-ruotsiksi julkaissut lavean, mutta epätaiteellisen Kaarle XII:n
-historian; se ilmestyi ranskaksi käännettynä 1748. Nordberg sanoi
-Voltairea m.m. "päävalehtelijaksi" (archimenteur), joka muka
-lukemattomissa kohdissa lasketteli omiaan. Voltaire tietysti
-puolustelihe arvostelijoitaan vastaan, väittäen puhuvansa totta,
-joskaan ei kieltänyt pieniä erehdyksiäkin hänelle sattuneen. Paremmaksi
-vakuudeksi hän vetosi kuninkaallisen tuttavansa ja suosijansa, Puolan
-entisen kuninkaan, Lotringin herttuan Stanislaus Leszczinskin
-todistukseen, jonka kreivi de Tressan v. 1759 kirjallisesti kuninkaan
-puolesta antoi Voltairelle, ja jossa erityisesti vakuutetaan, että
-mikäli Stanislaus omakohtaisesti tunsi Voltairen kertomia asioita, ne
-kaikki olivat tosia, ikäänkuin Voltaire olisi itse ollut tapausten
-silminnäkijänä. Saamiensa muistutusten ja arvostelujen johdosta
-Voltaire, kuten jo edellä sanottiin, kuitenkin teki pienehköjä
-muutoksia, korjauksia, poistoja ja lisäyksiä myöhempiin painoksiin ja
-tarkisteli kertomustansa uusien tiedonantojen ja kirjallisten lähteiden
-perusteella. Mutta kun perinpohjaisempi korjailu olisi poistanut
-teoksesta paljon juuri sellaista, mikä sille antoi sen erikoisen
-viehätyksen, jäi se tekemättä. Siten vuoden 1751 painos pysyi teoksen
-lopullisena muotona.
-
-Voltairen "Kaarle XII:n historia" on tähän päivään saakka lukemattomine
-painoksineen ja lukuisine käännöksineen ollut historiallisen
-kirjallisuuden enimmin luettuja teoksia. Sitä on melkoisen sattuvasti
-sanottu eräänlaiseksi historialliseksi romaaniksi, millä nimityksellä
-on tahdottu kuvata sen sekä esitystapaa että sisällyksen
-"romaanimaisuutta". Voltaire onkin epäilemättä etusijassa tahtonut
-huvittaa ja jännittää lukijoitaan eikä ole tavoitellut yksinomaan
-tieteellistä historiallista totuutta. Hän on menetellyt aiheensa
-pitelyssä ja käsittelyssä pikemmin kaunokirjailijan kuin tieteellisen
-historiantutkijan tavoin. Mutta siitä huolimatta näyttää "Kaarle XII:n
-historia" kokonaisuudessaan katsottuna olevan verrattain tosipohjainen
-teos. Onpa esiintynyt ääniä, jotka väittävät ja todistelevat, että
-Voltairen teos lopultakin on toistaiseksi paras kaikista lukuisista
-Kaarle XII:n historioista, ainakin mitä tulee Kaarlen persoonan ja
-luonteen oikein käsittämiseen ja kuvaamiseen. Tosin varsinkin Ruotsissa
-ovat useat historiankirjoittajat suuresti epäilleet Voltairen teoksen
-lukuisten juttujen todenperäisyyttä, mutta lainaavat niitä silti perin
-runsaasti omiin teoksiinsa, jolleivät voi varmasti osoittaa
-Voltairen olevan väärässä. Samoin ovat tehneet muidenkin maiden
-historiankirjoittajat Kaarlesta ja hänen vaiheistaan puhuessaan. Niinpä
-Voltairen "Kaarle XII" on edelleen pysynyt alallansa ikäänkuin
-keskeisenä teoksena, jopa tyylinsä ja kokoonpanonsa puolesta
-"klassillisena" kirjana, jonka tenhopiiristä kriitillinenkään
-historiantutkimus ei ole jaksanut ja voinut täysin vapautua.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Tietysti Voltairen teos jo itse aiheensa puolesta tarjoo mitä suurinta
-mielenkiintoa suomenkielisellekin lukijakunnalle -- mainitaanhan siinä
-muuten Kaarlen yhteydessä usein Suomeakin. Ja kun meillä ei
-toistaiseksi ole suomen kielellä mitään laveampaa esitystä tuosta
-Pohjolan merkillisestä sankarikuninkaasta, joka tosin Suomelle aiheutti
-suunnattomia kärsimyksiä, niin soveltuu Voltairen teos -- jolla samalla
-on oma yleisesti tunnustettu kirjallishistoriallinen arvonsa -- hyvin
-sellaiseksi. Siinähän juuri tapaamme ne jutut ja kertomukset
-Kaarle kuninkaasta, joita ehkä olemme saaneet lukea erinäisistä
-historiallisista romaaneista, oppikirjoista y. m. teoksista. --
-Käännöksen loppuun on liitetty joukko selityksiä ja muistutuksia,
-joissa käsitellään erinäisiä Voltairen teoksen kohtia, asiavirheitä ja
-epäluotettavia juttuja. Kaikkiin epävarmoihin ja yleensä toisarvoisiin
-kohtiin ja tarinoihin ei ole katsottu olevan syytä puuttua. Apuna tässä
-on käytetty Danielsonin edellä mainittua väitöskirjaa, _Samuel E.
-Bringin_ julkaisemaa teosta "Karl XII. Till 200-årsdagen av
-hans död" y.m. lähteitä. Joitakin virheitä, kuten esim. nimien
-väärinkirjoituksia, on korjattu suorastaan jo itse tekstissä, ja
-erinäisiä selityksiä ja huomautuksia on liitetty heti asianomaisen
-sivun alle. -- Käännös on tehty kokoelmassa "Bibliothéque Nationale"
-julkaistun, vv. 1909-11 painetun alkutekstin mukaan.
-
-O.A.K.
-
-
-
-
-
-
-ENSIMÄINEN OSA
-
-
-
-
-ENSIMÄINEN KIRJA.
-
-Lyhyt Ruotsin historia Kaarle XII:een saakka. Hänen kasvatuksensa;
-hänen vihollisensa, Tsaari Pietari Aleksejevitshin luonne.
-Mielenkiintoisia yksityispiirteitä tästä ruhtinaasta ja Venäjän
-kansasta. Venäjä, Puola ja Tanska liittoutuvat Kaarle XII:tta vastaan.
-
-
-Ruotsi ja Suomi ovat yhdessä kuningaskunta, jolla on laajuutta noin
-kaksisataa ranskalaista penikulmaa [vanha tiemitta, _lieue_,
-vaihteli pituudeltaan; tavallisesti noin 4 km (_lieue de poste_,
-postipenikulma)] ja pituutta kolmesataa. Etelästä pohjoiseen ulottuu se
-55. leveysasteen paikkeilta aina 70. leveysasteeseen. Sillä on ankara
-ilmanala, vailla kevättä ja syksyä. Talvi vallitsee siellä yhdeksän
-kuukautta vuodessa; kesän helle seuraa siellä suoraan tavatonta
-kylmyyttä. Lokakuusta alkaen käy kaikki jäähän, eikä esiinny noita
-huomaamattomia vaihekausia, jotka muualla välittävät eri vuodenaikoja
-ja tekevät muutoksen mieluisemmaksi. Korvaukseksi on luonto tälle
-karulle ilmastolle suonut kirkkaan taivaan ja puhtaan ilman. Melkein
-alituisen auringonvalon lämmittämänä sen kesä tuottaa sangen lyhyessä
-ajassa kukkia ja hedelmiä. Talven pitkiä öitä taas sulostuttavat
-ruskotukset ja hämärät, joita kestää sitä kauemmin, mitä vähemmän
-aurinko loittonee Ruotsista. Kuutamoa taasen eivät mitkään pilvet
-pimennä, vaan maata peittävän lumen heijastus antaa sille
-lisäkirkkautta, jota vielä hyvin usein erityiset eläinradan hohteen
-tapaiset valoilmiöt tehostavat, ja se tekee matkustamisen Ruotsissa
-yöllä yhtä helpoksi kuin päivälläkin. Laidunten puutteessa on karja
-siellä kooltaan pienempää kuin Euroopan eteläisemmissä maissa. Ihmiset
-sen sijaan ovat kookkaita; kirkas taivas antaa heille terveyttä,
-ilmaston ankaruus karkaisee heitä. He elävät kauan, jolleivät heikonna
-itseään väkijuomien ja viinien kohtuuttomalla nauttimisella, joita
-pohjoiset kansat näyttävät rakastavan sitä kiihkeämmin, mitä enemmän
-luonto on ne heiltä kieltänyt.
-
-Ruotsalaiset ovat hyväryhtisiä, voimakkaita, ketteriä, tottuneita
-kestämään mitä rasittavimpia töitä, nälkää ja puutetta. He ovat
-synnynnäisiä sotilaita, täynnä uljuutta ja pikemmin urhoollisia kuin
-toimeliaita. Kauppaa, joka yksin voisi antaa heille sen mitä heidän
-maaltaan puuttuu, he ovat jo kauan lyöneet laimin eivätkä vieläkään
-hoida sitä kelvollisesti. Pääasiallisesti juuri Ruotsista, josta
-yhtä osaa vieläkin nimitetään Gootinmaaksi, arvellaan niiden
-goottilaislaumojen lähteneen liikkeelle, jotka muinoin tulvivat yli
-Euroopan, riistäen sen Rooman keisarikunnalta, joka oli viisisataa
-vuotta ollut sen vallitsija, tyranni ja lainsäätäjä.
-
-Pohjoismaat olivat siihen aikaan paljoa väkirikkaammat kuin meidän
-päivinämme, koska niiden uskonto salli asukkaiden monivaimoisuuden
-avulla antaa valtiolle enemmän kansalaisia; naiset itse eivät tunteneet
-suurempaa häpeää kuin hedelmättömyyden ja joutilaisuuden. Ollen yhtä
-työteliäitä ja rotevia kuin heidän miehensä he sekä aikaisemmin että
-kauemmin kykenivät äidin tehtäviin. Mutta nykyään on Ruotsilla yhdessä
-sille vielä jääneen Suomen osan kanssa vain neljä miljoonaa[1]
-asukasta. Maa on karua ja köyhää. Skoone on ainoa maakunta, jossa
-kasvaa vehnää. Koko maassa ei ole enempää kuin yhdeksän miljoonaa
-livreä hopearahaa. Yleinen pankki, joka on vanhin Euroopassa,
-perustettiin sinne välttämättömyyden pakosta, koska maksut suoritettiin
-kupari- ja rautarahalla, mikä suuresti vaikeutti rahaliikettä.
-
-Ruotsi oli vapaa maa 14. vuosisadan keskivaiheille saakka. Tänä pitkänä
-ajanjaksona sen hallitustapa vaihtui useita kertoja, mutta kaikki nuo
-vaihdokset tapahtuivat vapauden hyväksi. Ylimmällä viranomaisella oli
-kuninkaan nimi, mikä arvo eri maissa liittyy perin erilaisiin
-valtuuksiin. Ranskassa ja Espanjassa se tarkoittaa rajatonta valtaa,
-Puolassa, Ruotsissa ja Englannissa vapaavaltion esimiestä. Ruotsin
-kuninkaat eivät mahtaneet mitään ilman senaattia,[2] ja senaatti taas
-oli usein kokoontuvien valtiosäätyjen alainen. Kansan edustajina näissä
-suurissa kokouksissa olivat aatelismiehet, piispat ja kaupunkien
-edusmiehet; myöhemmin päästettiin mukaan myös talonpojat, tuo muutoin
-oikeudettomasti halveksittu kansanosa, joka melkein kaikkialla muualla
-pohjoismaissa on orjan asemassa.
-
-Vuoden 1492[3] vaiheilla tämä vapaudestaan niin arka kansa, joka vielä
-nytkin on ylpeä siitä, että se kolmetoista vuosisataa sitten nöyryytti
-Rooman,[4] joutui naisen ja ruotsalaisia heikomman kansan ikeen alle.
-
-Valdemarin tytär Margareeta, Pohjolan Semiramis, Tanskan ja Norjan
-kuningatar, valloitti Ruotsin väkivallalla ja viekkaudella ja muodosti
-näistä kolmesta laajasta valtiostaan yhden ainoan kuningaskunnan. Hänen
-kuoltuaan Ruotsia raatelivat kansalaissodat; se pudisti yltään Tanskan
-ikeen ja otti sen taas takaisin; sillä oli vuoroin kuninkaita, vuoroin
-valtionhoitajia. Kaksi tyrannia sorti sitä hirmuisella tavalla vuoden
-1520 vaiheilla: toinen oli Tanskan kuningas Kristian II, hirviö täynnä
-paheita, vailla yhtään ainoaa hyvettä; toinen oli Upsalan arkkipiispa,
-valtakunnan primas, yhtä julma kuin Kristian. Yksissä neuvoin nämä
-eräänä päivänä vangituttivat Tukholman pormestarit ja neuvosherrat ynnä
-94 senaattoria ja teloituttivat heidät sillä tekosyyllä, että muka
-paavi oli julistanut heidät pannaan, koska olivat puolustaneet valtion
-oikeuksia arkkipiispaa vastaan.
-
-Sillaikaa kun nämä kaksi miestä, jotka sorronhalu oli yhdistänyt, mutta
-saaliin jako jälleen riitaannutti, harjoittivat mitä tyrannimaisinta
-hirmuvaltiutta ja julminta kostoa, muutti uusi tapaus pohjoismaiden
-olotilan.
-
-Kustaa Vaasa, maan vanhoista kuninkaista polveutuva nuori mies, astui
-esiin Taalainmaan metsien syvyydestä, missä hän oli piileskellyt, ja
-vapautti Ruotsin. Hän oli niitä suuria henkiä, joita luonto niin
-harvoin luo, ja hänellä oli kaikki ihmisten hallitsemiseen
-tarpeelliset ominaisuudet. Edullinen ulkomuoto ja ylevä olemus hankki
-hänelle puoluelaisia kaikkialla, missä hän näyttäytyi. Hänen
-kaunopuheisuutensa, jolle jalo ilme antoi tehoa, oli sitä
-vaikuttavampi, kuta yksinkertaisempi se oli. Hänen neronsa ryhtyi
-tehtäviin, joita arkinen ihminen pitää uhkarohkeina, mutta jotka
-suurten miesten silmissä näyttävät vain uskaliailta; hänen väsymätön
-uljuutensa saattoi ne onnistumaan.
-
-Hän oli peloton ja samalla varovainen, lempeäluontoinen keskellä julmaa
-aikaa ja lopuksi siinä määrin hyveellinen kuin puoluepäällikkö yleensä
-voi olla.
-
-Kustaa Vaasa oli ollut Kristianilla panttivankina ja pidetty
-vankeudessa vastoin kansainvälistä oikeutta. Karattuaan vankilasta hän
-oli talonpojan valepuvussa harhaillut Taalainmaan vuori- ja
-metsäseuduissa. Täällä hänen oli ollut pakko työskennellä
-vaskikaivoksissa elääksensä ja piiloutuaksensa. Näihin maanalaisiin
-olopaikkoihin hautautuneena hän uskalsi unelmoida tyrannin syöksemistä
-valtaistuimelta. Hän ilmaisi itsensä talonpojille; he näkivät hänessä
-korkeampaa rakennetta olevan miehen, jota kohtaan tavalliset ihmiset
-uskoivat tuntevansa luontaista alistumista; vähässä ajassa hän näistä
-metsäläisistä teki kelpo sotamiehiä. Hän kävi Kristianin ja
-arkkipiispan kimppuun, voitti heidät monesti ja karkoitti heidät
-Ruotsista. Syystä kyllä säädyt nyt valitsivat hänet sen maan
-kuninkaaksi, jonka vapauttaja hän oli.
-
-Tuskin oli hän saanut valtaistuimen vankasti haltuunsa, kun ryhtyi
-tehtävään, joka oli vaikeampi kuin maiden valloittaminen. Valtion
-todelliset tyrannit olivat piispat, jotka omistaessaan melkein kaikki
-Ruotsin rikkaudet käyttivät niitä alamaisten sortamiseen ja sotiakseen
-kuninkaita vastaan. Tämä mahti oli sitä pelottavampi, kun kansan
-tietämättömyys oli sen pyhittänyt. Hän rankaisi nyt katolista uskontoa
-sen pappien rikkomusten vuoksi; vajaassa kahdessa vuodessa hän muutti
-Ruotsin luterilaiseksi, pikemminkin valtiotaitonsa etevämmyyden kuin
-hallitsijavaltansa avulla. Valloitettuaan siten tämän kuningaskunnan,
-kuten hänen oli tapana sanoa, tanskalaisilta ja papistolta, hän
-hallitsi sitä onnellisesti ja yksinvaltiaasti aina 70. ikävuoteensa
-saakka ja kuoli kunnian loisteessa, jättäen valtaistuimelle sukunsa ja
-uskontonsa.
-
-Hänen jälkeläisiään oli se Kustaa Aadolf, jota mainitaan myös Kustaa
-Suuren nimellä. Tämä kuningas valloitti Inkerinmaan, Liivinmaan,
-Bremenin, Werdenin, Wismarin ja Pommerin, puhumattakaan yli sadasta
-Saksan paikkakunnasta, jotka Ruotsi luovutti takaisin hänen kuoltuaan.
-Hän järkytti Ferdinand II:n valtaistuinta, hän suojeli Saksan
-luterilaisia, saaden siinä tukea itse Rooman vehkeistä, koska se
-pelkäsi enemmän keisarin kuin kerettiläisyyden mahtavuutta. Hän se
-voitoillaan silloin vaikutti Itävallan hallitsijasuvun nöyryyttämiseen,
-vaikkakin kunnia mainitusta tehtävästä on annettu kardinaali
-Richelieulle, joka osasi taidon hankkia itselleen kiitoksen, sillaikaa
-kun Kustaa tyytyi suorittamaan suuria tekoja. Hän oli jo aikeessa
-siirtää sodan Tonavalle saakka ja kenties syöstä keisarin
-valtaistuimelta, kun hän sai surmansa, 37 vuoden ikäisenä, Lützenin
-taistelussa, jossa hän löi Wallensteinin, vieden hautaan muassaan nimen
-"suuri", Pohjolan kaipauksen ja vihollistensa kunnioituksen.
-
-Hänen tyttärensä Kristiina, harvinaisen lahjakas nainen, piti parempana
-keskustella oppineiden kanssa kuin hallita sellaista kansaa,
-joka harrasti vain sota-asioita. Hän sai yhtä paljon mainetta
-valtaistuimesta luopumisella kuin hänen esi-isänsä aikoinaan sen
-valloittamisella ja vakaannuttamisella. Protestantit ovat mustanneet ja
-parjanneet häntä, ikäänkuin ihmisellä ei voisi olla suuria avuja
-Lutheriin uskomattakin, ja paavit riemuitsivat liiaksikin tuon naisen
-kääntymyksestä, joka kuitenkin etusijassa oli filosofi. Hän vetäytyi
-Roomaan, viettäen lopun elämäänsä taiteiden keskellä, joita hän rakasti
-ja joiden vuoksi oli 27-vuotiaana luopunut kuningaskunnasta.
-
-Ennen luopumistaan hän sai Ruotsin säädyt valitsemaan hänen sijaansa
-hänen serkkunsa Kaarle Kustaan, kymmenennen tätä nimeä, pfalzkreivin ja
-Zweibrückenin herttuan pojan. Tämä kuningas lisäsi Kustaa Aadolfin
-valloituksiin useita uusia. Ensiksi hän vei sotajoukkonsa Puolaan ja
-voitti kuuluisan Varsovan taistelun, jota kesti kolme päivää. Sitten
-hän kauan aikaa kävi menestyksellistä sotaa tanskalaisia vastaan,
-piiritti heidän pääkaupunkiaan, yhdisti Skånen Ruotsiin ja vakaannutti,
-ainakin vähäksi aikaa, Slesvigin omistamisen Holsteinin herttualle.
-Vihdoin, saatuaan kokea vastoinkäymisiä ja tehtyään rauhan
-vihollistensa kanssa, hän kohdisti kunnianhimonsa omiin alamaisiinsa.
-Hän aikoi saada Ruotsissa voimaan rajattoman kuningasvallan,[5] mutta
-kuoli jo 37 vuoden iässä kuten suuri Kustaakin, ennenkuin oli voinut
-viedä loppuun tätä itsevaltiuden työtä, jonka hänen poikansa Kaarle XI
-sitten saattoi päätökseen.
-
-Kaarle XI, sotilas kuten kaikki hänen esi-isänsä, oli omavaltaisempi
-kuin he. Hän otti vallan senaatilta, joka nyt julistettiin kuninkaan
-senaatiksi, oltuaan ennen valtakunnan senaatti. Hän oli säästeliäs,
-toimelias, ahkera, niin häntä olisi rakastettu, jollei hänen
-itsevaltiutensa olisi saattanut hänen alamaisiansa tuntemaan pelkoa
-häntä kohtaan.
-
-Hän nai v. 1680 Ulriikka Eleonooran, Tanskan kuningas Fredrik III:n
-tyttären, hyväavuisen prinsessan, joka olisi ansainnut suurempaakin
-luottamusta kuin hänen puolisonsa hänelle osoitti. Tästä avioliitosta
-syntyi kuningas Kaarle XII, kenties merkillisin mies, mikä koskaan on
-elänyt maan päällä. Hänessä näet yhtyivät esivanhempiensa kaikki suuret
-avut, eikä hänellä ollut muuta vikaa tai muuta onnettomuutta kuin se
-että hänellä oli ne kaikki liian pitkälle kehittyneinä. Juuri hänestä
-on tässä aikomus kertoa sikäli kuin on saatu hänen henkilöllisyyttään
-ja tekojansa koskevia varmoja tietoja.
-
-Ensimäinen kirja, joka annettiin hänen luettavakseen, oli Samuel
-Puffendorfin teos, josta hänen tuli ajoissa oppia tuntemaan sekä omat
-valtionsa että naapuriensa maat. Pian hän oppi saksankielen, jota
-sitten puhui aina yhtä hyvin kuin äidinkieltänsä. Seitsenvuotiaana hän
-jo osasi pidellä hevosta. Rasittavat harjoitukset, joihin hän oli
-mieltynyt ja jotka ilmaisivat hänen sotaisia taipumuksiaan, karkaisivat
-ja voimistuttivat jo varhain hänen ruumiinrakennustaan, niin että se
-voi kestää vaivoja ja rasituksia, joihin hänen luonteensa veti häntä.
-
-Vaikkakin hän lapsena oli hellämielinen, oli hän samalla tavattoman
-itsepäinen. Ainoa keino taivuttaa häntä oli hänen kunnianhimonsa
-kiihoittaminen; kunnia oli se sana, jolla hänet sai suostumaan
-kaikkeen. Hän tunsi vastenmielisyyttä latinaa kohtaan, mutta heti kun
-hänelle sanottiin, että Puolan ja Tanskan kuninkaat ymmärsivät sitä,
-hänkin oppi sitä pian ja siinä määrin, että myöhemminkin elämässään
-kykeni sitä puhumaan. Samaa keinoa käyttämällä koetettiin saada hänet
-oppimaan ranskaa, mutta hän väitti itsepäisesti, ettei hän koskaan
-elämässään aikonut käyttää mainittua kieltä, eipä edes Ranskan
-lähettilästen kanssa, jotka eivät mitään muuta kieltä osanneet.
-
-Niin pian kuin hän oli jossakin määrin perehtynyt latinaan, annettiin
-hänen kääntää Quintus Curtiusta; hän tunsikin tätä kirjaa kohtaan
-mieltymystä, jonka vaikutti paljoa enemmän sen sisällys kuin sen tyyli.
-Kun opettaja, joka selitti hänelle tätä kirjailijaa, kysyi häneltä,
-mitä hän ajatteli Aleksanterista, vastasi prinssi: "Tahtoisinpa tulla
-hänen kaltaisekseen." -- "Mutta", sanottiin hänelle, "hän pääsi vain
-kolmenkymmenen kahden vuoden ikäiseksi". -- "Ah", virkkoi prinssi,
-"eikö siinä ole ikää kylliksi sille, joka on valloittanut
-kuningaskuntia". Näitä vastauksia ei jätetty saattamatta hänen isänsä,
-kuninkaan, tietoon, joka huudahti: "Kas siinä lapsi, josta tulee
-enemmän kuin minusta ja joka menee pitemmälle kuin suuri Kustaa." --
-Eräänä päivänä hän kuninkaan huoneessa katseli huvikseen kahta
-maantieteellistä karttaa, joista toinen esitti erästä turkkilaisten
-keisarilta valloittamaa Unkarin kaupunkia, toinen taas Liivinmaan
-pääkaupunkia Riikaa, minkä maakunnan ruotsalaiset olivat jo sata vuotta
-sitten valloittaneet. Unkarilaisen kaupungin karttapiirroksen alle oli
-kirjoitettu Jobin kirjasta otetut sanat: "Herra antoi, herra otti,
-kiitetty olkoon Herran nimi!" -- Luettuaan nuo sanat nuori prinssi otti
-heti liidun ja kirjoitti Riian asepiirroksen alle: "Jumala antoi sen
-minulle, perkele ei voi sitä minulta ottaa." [Kaksi Ruotsissa ollutta
-Ranskan lähettilästä on kertonut minulle tämän tapauksen. -- _Voltairen
-huomautus_.]
-
-Sitten tuo hillitön luonne jo hänen lapsuutensa vähäpäisimmissäkin
-teoissa toi monesti ilmi piirteitä, jotka ovat ominaisia harvinaisille
-hengille ja antavat aavistaa, mitä heistä kerran tulee.
-
-Yksitoista-vuotiaana hän kadotti äitinsä. Tämä ruhtinatar kuoli, niin
-väitetään, sairauteen, jonka hänelle oli tuottanut hänen puolisonsa
-menettelyn aiheuttama murhe ja ne ponnistukset, joilla hän oli
-koettanut sitä peitellä. Kaarle XI oli näet suurelta osalta alamaisiaan
-riistänyt heidän omaisuutensa eräänlaisen oikeusistuimen avulla, jolla
-oli nimenä Selvityskamari.[6] Suuri joukko tämän kamarin häviöön
-saattamia kansalaisia, aatelismiehiä, kauppiaita, tilanomistajia,
-leskiä ja orpoja täytti Tukholman kadut ja kokoontui joka päivä linnan
-portille päästämään ilmoille hyödyttömiä valituksiaan. Kuningatar
-avusti noita onnettomia kaikella omaisuudellaan. Hän antoi heille
-rahansa, jalokivensä, huonekalunsa, jopa pukunsakin. Kun hänellä ei
-enää ollut mitään annettavaa, heittäytyi hän itkien puolisonsa
-jalkoihin, rukoillen häntä säälimään omia alamaisiaan. Mutta kuningas
-vastasi hänelle tylysti: "Rouva, me olemme ottaneet Teidät
-puolisoksemme antamaan meille lapsia eikä antamaan meille neuvoja." --
-Tästä lähtien kerrotaan hänen kohdelleen kuningatarta ankaruudella,
-joka joudutti hänen kuolemaansa.
-
-Kuningas kuoli neljä vuotta myöhemmin 42 vuoden ikäisenä, hallittuaan
-37 vuotta, juuri kun Saksan valtakunta, Espanja ja Hollanti
-toiselta puolen ja Ranska toiselta olivat jättäneet riitansa hänen
-ratkaistavakseen ja hän jo oli ryhtynyt välittämään rauhaa näiden
-valtojen kesken.
-
-Hän jätti viisitoista-vuotiaalle pojalleen perinnöksi ulkonaisesti
-lujan ja kunnioitetun valtaistuimen, köyhät, mutta sotaisat ja
-kuuliaiset alamaiset ja kykenevien ministerien hoitamat raha-asiat
-hyvässä kunnossa.
-
-Valtaistuimelle noustessaan Kaarle XII ei ainoastaan ollut Ruotsin ja
-Suomen rajaton ja rauhallinen valtias, vaan hän hallitsi myös
-Liivinmaata, Karjalaa ja Inkerinmaata; hän omisti lisäksi Wismarin ja
-Viborgin ynnä Rügenin ja Saarenmaan saaret, lisäksi kauneimman puolen
-Pommeria sekä Bremenin ja Werdenin herttuakunnan. Kaikki nämä esi-isien
-valloitukset olivat pitkällisen omistuksen johdosta ja Münsterin ja
-Olivan juhlallisten -- ruotsalaisten aseiden aiheuttaman pelon
-ylläpitämien -- rauhansopimusten voimasta lujasti hänen kruununsa
-hallussa. Hänen isänsä välityksellä alettu Rijswijkin rauha saatiin
-päätökseen pojan avulla. Siten hän heti hallituksensa alussa esiintyi
-Euroopan rauhanvälittäjänä.
-
-Ruotsin lakien mukaan tulee kuningas viidentoista vanhana
-täysikäiseksi. Mutta kaikessa omavaltainen Kaarle XI määräsi
-jälkisäädöksessään poikansa tulemaan täysikäiseksi vasta
-kahdeksantoista-vuotiaana.[7] Tällä määräyksellään hän suosi äitinsä --
-Holsteinin prinsessan Hedvig Eleonooran, Kaarle X:n lesken --
-kunnianhimoisia suunnitelmia. Tämän ruhtinattaren julistutti hänen
-poikansa, kuningas, hänen pojanpoikansa, nuoren kuninkaan, holhoojaksi
-ja valtakunnan hallitsijattareksi yhdessä viiden korkean virkamiehen
-neuvoston kanssa.
-
-Hallitsijatar oli jo poikansa Kaarle XI:n hallitessa ottanut osaa
-valtion asioihin. Hän oli jo iäkäs, mutta hänen kunnianhimonsa, joka
-oli suurempi kuin hänen voimansa ja neronsa, saattoi hänet toivomaan,
-että hän vielä kauan saisi nauttia vallan makeutta pojanpoikansa
-ollessa kuninkaana. Sentähden hän niin paljon kuin mahdollista loitonsi
-tätä hallitustoimista. Nuori prinssi kulutti aikansa metsästyksellä tai
-sotaväen katselmuksilla; joskus hän itse otti osaa joukkojen
-harjoituksiin. Moiset huvitukset näyttivät olevan vain luonnollisena
-seurauksena hänen ikäkautensa vilkkaudesta. Hänen käytöksessään ei
-ilmennyt mitään sellaista, joka olisi voinut saattaa hallitsijattaren
-levottomaksi; päinvastoin oli ruhtinatar hyvillään siitä, että muka
-moisten harjoitusten suomat huvitukset tekisivät pojan kykenemättömäksi
-mihinkään vakavaan toimintaan, joten hän saisi hallita sitä kauemmin.
-
-Eräänä marraskuun päivänä, samana vuonna, jona hänen isänsä oli
-kuollut, hän piti useiden rykmenttien katselmusta, seurassaan
-valtaneuvos Piper. Kuningas näytti vaipuneen syviin mietteisiin.
-"Rohkenenko tiedustaa", sanoi Piper hänelle, "mitä Teidän
-Majesteettinne miettii niin vakavasti?" -- "Ajattelen", vastasi
-prinssi, "tuntevani, että olen kyllin arvokas johtamaan näitä kelpo
-miehiä, ja tahtoisin etteivät enemmän he kuin minäkään olisi naisen
-käskettävissä". -- Piper käytti heti tilaisuutta onnensa ja
-menestyksensä turvaamiseen. Hänellä itsellään ei ollut kyllin
-arvovaltaa uskaltaakseen ryhtyä niin vaaralliseen yritykseen kuin
-hallitsijattaren poistamiseen vallasta ja kuninkaan julistamiseen
-täysikäiseksi. Niinpä hän esittikin tämän tehtävän kreivi Aksel
-Sparrelle, joka oli tulinen mies ja halusi päästä korkeampaan asemaan.
-Sparre uskoi häntä, otti kaikki huolekseen ja puuhasi kuitenkin vain
-Piperin hyväksi. Holhoojahallituksen neuvosherrat saatiin pian asian
-puolelle, sillä he tiesivät, että he jouduttaessaan suunnitelman
-perille viemistä samalla voittaisivat kuninkaan suosion.[8]
-
-Niinpä he menivätkin miehissä kuningattaren luo esittämään ehdotustaan.
-Tämä ei ollut odottanut moista julistusta. Valtiosäädyt olivat silloin
-koossa, ja holhoojahallituksen jäsenet esittivät niille asian. Yksikään
-ääni ei noussut vastustamaan. Kysymys kehittyi edelleen niin nopeasti,
-ettei sitä mikään voinut pidättää. Jo kolmen päivän kuluttua siitä, kun
-Kaarle XII oli toivonut saavansa hallita, säädyt siirsivät hallituksen
-hänelle.
-
-Kuningattaren mahti ja arvovalta loppui heti. Hän vietti sittemmin
-yksityiselämää, joka sopi paremmin hänen iälleen kuin luonteelleen.
-Kuningas kruunattiin seuraavan joulukuun 24 päivänä. Hän saapui
-Tukholmaan ratsastaen hopeakenkäisellä raudikolla, valtikka kädessä ja
-kruunu päässä, koko kansan riemuhuutojen kaikuessa, joka aina palvoo
-kaikkea uutta ja suurin toivein tervehtii jokaista nuorta ruhtinasta.
-
-Upsalan arkkipiispalla oli oikeus toimittaa voitelu ja kruunaus; se
-onkin hänellä miltei ainoa etuoikeus enää jälellä niistä monista, joita
-hänen edeltäjänsä olivat itselleen anastaneet. Voideltuaan prinssin
-tavanomaisin menoin hän piti nyt käsissään kruunua pannakseen sen hänen
-päähänsä, mutta Kaarle tempasi sen arkkipiispan käsistä ja kruunasi
-itse itsensä, katsellen ylpeästi kirkonmiestä. Väkijoukko, johon
-kaikkinainen suuruuden näkö vaikuttaa valtavasti, osoitti remuavaa
-suosiotaan kuninkaan teon johdosta. Vieläpä nekin, jotka enimmin olivat
-saaneet huokailla hänen isänsä mielivallan alla, viehättyivät
-ylistämään tuota pojan rohkeutta, joka oli enteenä heidän vastaisesta
-orjuudestaan.[9]
-
-Yksinvaltiaaksi päästyään Kaarle antoi luottamuksensa ja valtion asiain
-johdon valtaneuvos Piperille, josta kohta tuli hänen pääministerinsä,
-joskin itse nimi häneltä puuttui. Muutamia päiviä myöhemmin kuningas
-korotti hänet kreiviksi, -- Ruotsissa hyvin korkea arvo eikä mikään
-tyhjä arvonimi, joka voidaan ottaa muitta mutkitta kuten Ranskassa.
-
-Kuninkaan hallituksen alkuaika ei synnyttänyt hänestä mitään
-suosiollista käsitystä; näytti siltä kuin hän olisi ollut enemmän
-kärsimätön kuin arvollinen hallitsijaksi pääsemään. Tosin hänellä ei
-ollut mitään vaarallisia taipumuksia, mutta hänen menettelyssään näkyi
-kuitenkin pelkkää nuoruuden intoilua ja itsepäisyyttä. Hän näytti
-huolimattomalta ja korskealta. Hovissa olevat vieraat lähettiläät
-pitivät häntä jopa vallan keskinkertaisena kykynä ja kuvailivat hänet
-sellaiseksi hallitsijoilleen. Ruotsissa oli hänestä sama käsitys.
-Kukaan ei tuntenut hänen luonnettaan; hän itsekään ei tuntenut sitä,
-ennenkuin myrskyt, jotka äkkiä puhkesivat pohjoismaissa, soivat hänen
-piileville lahjoilleen tilaisuuden kehittyä.
-
-Kolme mahtavaa ruhtinasta, tahtoen käyttää hyväkseen hänen tavatonta
-nuoruuttaan, suunnitteli miltei samanaikaisesti hänen tuhoaan.
-Ensimäinen oli Tanskan kuningas Fredrik IV, hänen serkkunsa; toinen oli
-Saksin vaaliruhtinas, Puolan kuningas August; kolmas ja vaarallisin oli
-Venäjän tsaari Pietari Suuri. On tarpeellista ensin selvitellä näiden
-sotien alkuaihe, jotka ovat saaneet aikaan niin suuria mullistuksia, ja
-alottaa Tanskasta.
-
-Kaarle XII:n kahdesta sisaresta vanhempi oli naimisissa Holsteinin
-herttuan, urhoollisen ja lempeämielisen nuoren ruhtinaan kanssa.
-Tanskan kuninkaan ahdistamana herttua puolisoineen saapui Tukholmaan
-heittäytymään kuninkaan turviin ja pyytämään häneltä apua, koska hän ei
-ainoastaan ollut lanko vaan myös sellaisen kansan kuningas, joka
-leppymättömästi vihasi tanskalaisia.
-
-Holsteinin vanha suku, joka polveutuu Oldenburgeista, oli valittuna
-päässyt Tanskan valtaistuimelle v. 1449. Pohjolan kaikki kuningaskunnat
-olivat silloin vaalivaltioita; Tanska niistä pian muuttui perittäväksi.
-Eräs sen kuninkaista, nimeltä Kristian III, osoitti veljeään Aadolfia
-kohtaan sellaista hellyyttä tai hienotunteisuutta, jollaista ei liioin
-tavata ruhtinasten kesken. Hän ei tahtonut jättää veljeään ilman
-ruhtinaskuntaa, mutta hän ei voinut paloitella omaa valtiotaan. Niinpä
-hän omituisella sopimuksella jakoi tämän kanssa Holstein-Gottorpin ja
-Slesvigin herttuakunnat, määräten Aadolfin jälkeläiset vastedes
-hallitsemaan Holsteinia yhdessä Tanskan kuningasten kanssa. Molempien
-herttuakuntain tuli kuulua heille yhteisesti, eikä Tanskan kuningas
-saanut tehdä Holsteinissa mitään muutoksia herttuaa kuulematta, eikä
-herttua puolestaan kuninkaan suostumuksetta.
-
-Tämä kummallinen yhteys, jollaisesta kuitenkin jo oli nähty esimerkki
-samassa suvussa muutamien vuosien aikana, oli sitten miltei 80 vuotta
-alituisten riitojen aiheena tanskalaisen ja holstein-gottorpilaisen
-sukuhaaran kesken. Kuninkaat näet koettivat aina sortaa herttuoita ja
-herttuat taas päästä riippumattomiksi. Viimeiselle herttualle oli
-sellainen yritys maksanut sekä vapauden että hallitusvallan. Molemmat
-hän oli saanut takaisin v. 1689 Altonan neuvotteluissa Ruotsin,
-Englannin ja Hollannin välityksellä, jotka olivat taanneet sopimuksen
-toimeenpanon. Mutta koska ruhtinasten välinen sopimus useinkaan ei ole
-muuta kuin välttämättömyyteen alistumista siihen asti kunnes vahvempi
-voi masentaa heikomman, niin nytkin riita leimahti kiihkeämpänä kuin
-koskaan ennen Tanskan uuden kuninkaan ja nuoren herttuan välillä.
-Herttuan ollessa Tukholmassa tanskalaiset jo ryhtyivät vihollisuuksiin
-Holsteinin alueella ja liittyivät salaisesti Puolan kuninkaaseen,
-nöyryyttääkseen itse Ruotsin kuninkaan.
-
-Fredrik August, Saksin vaaliruhtinas, jota ei abbé de Polignacin
-kaunopuheisuus ja valtiotaito eikä Augustin kilpailijan Contin prinssin
-suuret avut olleet voineet estää tulemasta kaksi vuotta aikaisemmin
-valituksi Puolan valtaistuimelle, oli tunnettu yhtä paljon tavattomista
-ruumiinvoimistaan kuin urhoollisuudestaan ja hienosta aististaan ja
-käytöksestään.
-
-Hänen hovinsa oli Euroopan loistoisin Ludvig XlV:n hovin jälkeen. Ei
-koskaan ole ollut ruhtinasta, joka olisi ollut ylevämielisempi ja
-anteliaampi ja osannut niin viehättävästi tarjota lahjansa. Hän oli
-ostanut puolet Puolan aateliston äänistä ja saanut toisen puolen
-väkisin saksilaisen sotajoukon marssittamisella maahan. Hän arveli
-vastakin tarvitsevansa joukkojansa, pysyäkseen vankemmin
-valtaistuimella, mutta niiden pitämiseen Puolassa tarvittiin jokin
-tekosyy. Niinpä hän määräsikin ne hätyyttämään Ruotsin kuningasta
-Liivinmaalla, seuraavain asiain johdosta.
-
-Liivinmaa, Pohjolan kaunein ja viljavin maakunta, oli muinoin kuulunut
-Saksalaiselle ritarikunnalle. Venäläiset, puolalaiset ja ruotsalaiset
-olivat sittemmin kiistelleet sen omistamisesta. Ruotsi oli sen
-anastanut melkein sata vuotta sitten, ja se oli vihdoin juhlallisesti
-luovutettu sille Olivan rauhassa.
-
-Kuningas Kaarle XI ei alamaisiansa kohtaan osoittamassaan ankaruudessa
-ollut suinkaan säästänyt liiviläisiäkään. Hän oli riistänyt heiltä
-heidän etuoikeutensa ja osan heidän perintötiluksiaan. Liivin aatelisto
-lähetti Patkulin, joka surkealla kuolemallaan sittemmin saavutti
-surullisen kuuluisuuden, saattamaan maakunnan valitukset valtaistuimen
-eteen. Hän haastoi hallitsijalleen kunnioittavasti, mutta samalla
-voimakkaasti ja sillä miehekkäällä kaunopuheisuudella, jonka
-onnettomuus rohkeuteen yhtyneenä puhujalle antaa. Mutta kuninkaat
-katsovat moisia julkisia puheita liiankin usein vain tyhjiksi
-juhlamenoiksi, joita on tapana suvaita, niistä sen enempää
-välittämättä. Kuitenkin Kaarle XI, joka osasi teeskennellä, milloin ei
-jättäytynyt vihastuksensa valtaan, taputti lempeästi Patkulia olalle
-sanoen: "Te olette puhunut isänmaanne puolesta kelpo miehen tavoin.
-Minä kunnioitan Teitä siitä. Jatkakaa!" -- Mutta muutamia päiviä
-myöhemmin hän antoi julistaa Patkulin syypääksi majesteettirikokseen ja
-tuomita sellaisena kuolemaan. Patkul, joka oli piiloutunut, pakeni
-tiehensä. Hän vei suuttumuksensa Puolaan ja pääsi siellä kuningas
-Augustin puheille. Kaarle XI oli kuollut, mutta Patkulin tuomio ja
-tämän viha pysyivät voimassa. Hän esitti Puolan hallitsijalle, miten
-olisi helppoa valloittaa Liivinmaa: sen väestö oli muka epätoivoissaan
-valmis pudistamaan yltänsä Ruotsin ikeen, ja kuninkaana oli lapsi, joka
-oli kykenemätön puolustamaan itseään.
-
-Tämän kehoituksen otti mieluisasti korviinsa sellainen ruhtinas, jota
-moinen valloitus oli jo kauan houkutellut. Kruunajaisissaan oli August
-luvannut tehdä kaikkensa voittaakseen takaisin ne maakunnat, jotka
-Puola oli kadottanut. Hän arveli nyt hyökkäämällä Liivinmaahan voivansa
-miellyttää puolalaisia ja lujentaa valtaansa; mutta hän pettyi
-kummassakin luulossaan, niin todenmukaisilta kuin ne hänestä
-näyttivätkin. Kohta olikin kaikki valmista äkilliseen hyökkäykseen; ei
-katsottu edes tarpeelliseksi turvautua sodanjulistuksen tyhjään
-muodollisuuteen tai manifestiin. -- Samaan aikaan sakenivat pilvet myös
-Venäjän taholta. Sen silloinen hallitsija ansaitsee jälkimaailman
-huomion.
-
-Pietari Aleksejevitsh, Venäjänmaan tsaari, oli jo saanut pelottavan
-nimen sillä taistelulla, jossa hän oli voittanut turkkilaiset v. 1697,
-ja Asovin valloituksella, joka avasi hänelle Mustanmeren herruuden.
-Mutta hän tahtoi hankkia "suuren" nimen paljoa hämmästyttävämmillä
-teoilla kuin voitoilla. Moskovan valta eli Venäjä käsitti jo tällöin
-pohjoisosan Aasiaa ja Eurooppaa, ulottuen Kiinan rajoilta Puolan ja
-Ruotsin tienoille saakka, 1,500 penikulman laajuisena. Mutta tämä
-ääretön maa oli ennen tsaari Pietaria melkein tuntematon muulle
-Euroopalle; moskovalaiset olivat vähemmän sivistyneitä kuin
-meksikolaiset Cortezin valloitusretkien aikana. Ollen jo synnyltään
-yhtä raakojen herrain orjia kuin he itsekin olivat, he olivat
-vajonneina tietämättömyyteen, kaikkien taiteiden puutteeseen ja edes
-tuntematta näitä puutteita, mistä oli seurauksena kaiken teollisuuden
-lamaannus. Vanha, pyhänä pidetty laki kielsi kuolemanrangaistuksen
-uhalla lähtemästä maasta ilman patriarkan suostumusta. Tämä laki joka
-oli säädetty ehkäisemään heiltä tilaisuutta ikeensä painon tuntemiseen,
-miellyttikin tuota kansaa, joka tietämättömyytensä ja kurjuutensa
-pohjattomuudessa halveksi kaikkea liikeyhteyttä vieraiden kansain kera.
-
-Moskovalaisten ajanlasku alkoi maailman luomisesta. Viime vuosisadan
-alussa he jo laskivat 7207 vuotta, kykenemättä lähemmin selvittämään
-tämän laskutavan syntyä. Heidän vuotensa ensimäinen päivä sattui meidän
-syyskuumme 13 päiväksi. Tämän järjestelmän perustukseksi he esittivät
-olevan todennäköistä, että Jumala oli luonut maailman syksyllä, siis
-sinä vuodenaikana, jolloin maan hedelmät ovat kypsiä. Siten heidän
-näennäinenkin tietämyksensä oli karkea erehdys: kukaan heistä ei
-aavistanut, että Moskovan syksy voisi olla vastakkaisen ilmanalan
-maassa kevät. Ei ole pitkälti aikaa siitä kun Moskovan rahvas tahtoi
-polttaa Persian lähettilään sihteerin, joka oli ennustanut
-auringonpimennyksen. He eivät tunteneet edes numeromerkkejä;
-luvunlaskuunsa he käyttivät pieniä metallilankaan pujotettuja kuulia.
-Muuta luvunlaskutapaa ei tunnettu edes missään veronkantovirastossa tai
-tsaarin rahastossa.
-
-Heidän uskontonsa oli ja on vieläkin sama kuin kreikkalaisten
-kristittyjen, mutta täynnä taikauskoisia menoja, joihin he olivat sitä
-lujemmin kiintyneet, kuta mielettömämpiä ne olivat ja kuta raskaammin
-niiden ies painoi heitä. Harvat moskovalaiset uskalsivat syödä
-kyyhkysiä, koska Pyhä Henki on kuvattu kyyhkysen muodossa. He
-noudattivat säännöllisesti neljää paastoa vuodessa eivätkä Kaarle XII:n
-historia tänä kieltäymyksen aikana rohjenneet nauttia munia tai maitoa.
-Jumala ja pyhä Nikolaus olivat heidän palvontansa esineinä ja näiden
-jälkeen lähinnä tsaari ja patriarkka. Viimemainitun mahti oli yhtä
-rajaton kuin kansan tietämättömyys. Hän julisti kuolemantuomioita ja
-määräsi mitä julmimpia rangaistuksia, eikä hänen tuomiostaan voinut
-vedota. Kahdesti vuodessa hän teki ratsastusretken, koko papistonsa
-saattaessa häntä juhlallisin menoin, ja kansa heittäytyi maahan
-kaduilla aivan kuin tataarit suuren Lamansa edessä.
-
-Rippi oli käytännössä, mutta vain suurinten rikosten sattuessa; silloin
-synninpäästö näytti heistä tarpeelliselta, mutta katumus ei. He
-uskoivat pappiensa siunauksen voimasta olevansa puhtaat Jumalan edessä.
-Niinpä he, tuntematta omantunnon soimauksia, saattoivatkin suoraan
-ripistä mennä varastamaan ja murhaamaan, ja se, mikä muille
-kristityille on pidättäjänä, oli heille rohkaisuna vääryyden tekoon. He
-arkailivat juoda maitoa paastopäivänä, mutta perheenisät, papit, vaimot
-ja tyttäret tulivat juhlapäivinä juovuksiin paloviinasta. Kuten
-muualla, niin tässäkin maassa kyllä väiteltiin uskonnosta; suurin
-riitakysymys koski sitä, tuliko maallikkojen tehdä ristinmerkki
-kahdella vai kolmella sormella. Muuan Jakob Nursuff oli edellisen
-hallituksen aikana tämän riitakysymyksen johdosta nostattanut
-Astrakanissa kapinan. Olipa kiihkoilijoitakin kuten noiden
-sivistyneiden kansain keskuudessa, missä kaikki ovat olevinaan
-jumaluusoppineita; ja Pietari, joka aina ajoi oikeuden julmuuteen
-saakka, poltatti roviolla muutamia noista kurjista, joita sanottiin
-vosko-jesuiitoiksi.
-
-Lisäksi oli tsaarilla avarassa valtakunnassaan paljon muitakin
-alamaisia, jotka eivät edes olleet kristittyjä. Niinpä ovat tataarit,
-jotka asuvat Kaspianmeren ja Asovinmeren länsirannikolla,
-muhamettilaisia; siperialaiset, ostjakit ja samojedit, jotka asuvat
-Jäämeren puolella, olivat raakalaisia, toiset epäjumalain palvojia,
-toisilla taas ei ollut minkäänlaista käsitystä jumalasta. Heidän
-keskuuteensa sijoitetut ruotsalaiset sotavangit olivat kuitenkin
-tyytyväisempiä heidän kuin vanhain moskovalaisten tapoihin.
-
-Pietari Aleksejevitshin kasvatus oli omiaan vielä lisäämäänkin tämän
-maailmanosan raakalaisuutta. Hänen luonteensa oli sentään saanut hänet
-pitämään muukalaisista, ennenkuin hän edes tiesikään, missä määrin nämä
-voisivat olla hänelle hyödyksi. Le Fort, kuten tietty, oli ensimäinen
-apulainen, jota hän käytti muuttaaksensa Venäjän muodon. Hänen mahtava
-neronsa, jota raakalaiskasvatus oli siihen saakka kahlinnut, kehittyi
-nyt miltei yhdellä iskulla. Hän päätti olla ihminen, hallita ihmisiä ja
-luoda uuden kansan. Ennen häntä olivat useat ruhtinaat kieltäytyneet
-kruunusta siihen liittyvien velvollisuuksien rasittavan taakan vuoksi,
-mutta kukaan ei ollut luopunut kruunusta oppiakseen ensin kunnollisesti
-hallitsemaan. Juuri niin teki Pietari Suuri.
-
-Hallittuaan tuskin kaksi vuotta[10] hän jätti Venäjän v. 1698 ja
-matkusti varsin jokapäiväisen salanimen suojassa Hollantiin, ollen
-olevinaan tuon samaisen Le Fortin palvelija, jonka hän toimitti
-ylimääräisenä lähettiläänä Hollannin yleis-eduskunnan luo.
-Saavuttuaan Amsterdamiin hän kirjoittautui Intian amiraliteetin
-kirvesmiesten luetteloihin ja työskenteli muiden kirvesmiesten tavoin
-laivaveistämössä. Työnsä lomassa hän opiskeli sellaisia matematiikan
-haaroja, jotka voivat olla ruhtinaalle hyödyksi, nimittäin
-linnoitustaitoa, purjehdusoppia ja asemapiirroksien laatimista. Hän
-kävi työläisten työhuoneissa ja tutki kaikenlaisia teollisuuslaitoksia;
-mikään ei jäänyt häneltä huomaamatta. Täältä hän lähti Englantiin,
-jossa täydensi tietojaan laivanrakennustaidossa; palasi sitten
-Hollantiin ja tarkasteli kaikkea, josta voi olla hyötyä hänen
-maallensa. Vihdoin hän kahden vuoden matkojen ja tehtävien jälkeen,
-joihin kukaan muu ihminen paitsi hän ei olisi halunnut alistua, palasi
-Venäjälle, vieden sinne mukanaan muun Euroopan taidot.
-
-Kaikenlaisia taitureita seurasi häntä sinne joukoittain. Ensimäistä
-kertaa nähtiin suuria venäläisiä laivoja Mustallamerellä, Itämerellä ja
-Atlantilla. Moskovan hökkelien keskelle kohosi säännöllisesti ja
-kauniisti rakennettuja taloja. Hän perusti oppilaitoksia, akatemioita,
-kirjapainoja, kirjastoja; kaupunkien olot järjestettiin; puvut ja tavat
-muuttuivat vähitellen, joskin työläästi. Venäläiset oppivat asteittain
-tuntemaan, mitä tarkoitetaan seuraelämällä. Itse taikauskokin väheni,
-patriarkan arvo lakkautettiin. Tsaari julistautui itse uskonnon
-päämieheksi. Tämä viime yritys, joka jollekulle vähemmän itsevaltiaalle
-ruhtinaalle olisi maksanut valtaistuimen ja hengen, onnistui miltei
-vastuksetta ja takasi hänelle kaikkien muiden uudistuksien
-menestymisen.
-
-Nöyryytettyään tietämättömän ja raa'an papiston hän uskalsi yrittää sen
-sivistämistä, vaikkapa siten olikin pelättävä, että se uudelleen kävisi
-vaaralliseksi, mutta hän uskoi olevansa kyllin mahtava pelätäkseen enää
-heitä. Hän antoi opettaa filosofiaa ja teologiaa niissä harvoissa
-luostareissa, jotka olivat jäljellä. Tosin tämä teologia vieläkin
-muistutti sitä raakalaisuuden aikaa, josta Pietari Aleksejevitsh oli
-vapauttanut isänmaansa. Muuan luotettava henkilö on vakuuttanut minulle
-olleensa läsnä eräässä julkisessa väittelyssä, jossa tahdottiin saada
-selville, oliko tupakanpoltto syntiä. Vastaaja väitti, että
-paloviinasta luopuminen oli luvallista, mutta ei tupakanpoltto, koska
-muka Pyhä kirja sanoo, että se, mikä tulee ulos ihmisen suusta,
-saastuttaa hänet, mutta ei suinkaan se, mikä menee sinne sisään.
-
-Munkit eivät olleet tyytyväisiä näihin uudistuksiin. Tuskin oli tsaari
-perustanut kirjapainoja, kun he käyttivät niitä hyväkseen hänen
-parjaamisessaan. He painattivat, että hän oli Antikristus, ja
-todistelivat väitettään sillä, että hän ajatti parran eläviltä ja
-akatemiassaan antoi leikellä kuolleita. Mutta eräs toinen munkki, joka
-tahtoi kiivetä onneen, väitti kirjan vääräksi ja todisti, ettei Pietari
-voinut olla Antikristus, koska luku 666 ei sisältynyt hänen nimeensä.
-Häväistyskirjan tekijä teilattiin, mutta vastakirjan laatija
-korotettiin Rjäsanin piispaksi.
-
-Venäjän uudistaja on muun muassa säätänyt erään viisaan lain, joka
-saattaa häpeään monet sivistyneet valtiot. Se näet kielsi ketään
-valtion virkamiestä tai porvariksi asettunutta taikka varsinkaan
-alaikäistä menemästä luostariin.
-
-Tämä ruhtinas käsitti, kuinka on tärkeätä estää sellaisia alamaisia,
-jotka voivat olla hyödyksi, jättäytymästä joutilaisuuteen, samoin kuin
-sellaisia määräämästä vapaasti itsestään, jotka ikänsä vuoksi eivät
-vielä saaneet määrätä vapaasti omaisuudestaankaan. Kuitenkin munkkien
-oveluus osaa joka päivä kiertää tätä ihmisyyden hyväksi laadittua
-lakia, ikäänkuin munkeilla todellakin olisi hyötyä siitä, että maansa
-kustannuksella kansoittavat luostareja.
-
-Tsaari ei Turkin sulttaanien tavoin ainoastaan alistanut kirkkoa
-valtion määräysvaltaan, vaan myös vielä suurempana valtiomiehenä
-hävitti janitshaarien tapaisen sotaväen. Sen, mitä ottomaanit ovat
-turhaan koettaneet tehdä, hän suoritti vähässä ajassa: hän hajoitti
-moskovalaiset janitshaarit, nimeltä streltsit, jotka pitivät tsaareja
-holhouksessaan. Tähän sotaväkeen, jota sen herrojen täytyi pelätä
-enemmän kuin naapurien, kuului noin kolmekymmentätuhatta jalkamiestä,
-joista toinen puoli majaili Moskovassa, toinen hajallaan rajaseuduilla.
-Jokaisella streltsillä oli palkkaa vain neljä ruplaa vuodessa, mutta
-heidän etuoikeutensa ja väärinkäytöksensä korvasivat sen heille
-runsaasti. Pietari muodosti kohta yhden komppanian muukalaista väkeä ja
-kirjoittautui siihen itsekin, pitämättä arvolleen alentavana aloittaa
-uraansa rummunlyöjänä ja palvella siitä asteittain ylöspäin, jotta
-kansa saisi hänestä hyvän esimerkin. Vähitellen hän kohosi upseeriksi.
-Hiljaisuudessa hän järjesteli uusia rykmenttejä, ja vihdoin,
-tuntiessaan olevansa kuriin tottuneiden joukkojen käskijä, hän
-lakkautti streltsit, jotka eivät uskaltaneet panna vastaan.
-
-Ratsuväki oli miltei samanlainen kuin vieläkin on Puolan ratsuväki ja
-kuin muinoin oli Ranskan, silloin kun Ranskan kuningaskunta oli pelkkä
-rykelmä läänityksiä. Venäläiset aatelismiehet varustautuivat ratsain
-omalla kustannuksellaan ja taistelivat ilman kuria, joskus ilman muita
-aseita kuin sapeli tai nuolikotelo, kykenemättä noudattamaan komentoa
-ja siis myöskään voittamaan.
-
-Pietari Suuri opetti heidät tottelemaan omalla esimerkillään ja
-ruumiinrangaistuksien avulla, sillä hän itse palveli tavallisena
-sotamiehenä ja alempana upseerina ja rankaisi tsaarina ankarasti
-pajareja eli aatelismiehiä, jotka väittivät aateliston etuoikeutena
-muka olevan palvella valtiota ainoastaan oman tahtonsa mukaan. Hän
-järjesti säännöllisen tykistöjoukon ja otti kirkoista viisisataa kelloa
-kanuunain valamiseen. Hänellä olikin v. 1714 jo tuhatkolmesataa
-metallikanuunaa. Samoin hän muodosti rakuunajoukon, mikä aselaji
-hyvin soveltui venäläisten luonteeseen ja heidän hevostensa
-pienikokoisuuteen: Venäjällä on nykyään (v. 1738) kolmekymmentä hyvin
-varustettua rakuunarykmenttiä, tuhat miestä kussakin.
-
-Myöskin husaarit hän on järjestänyt Venäjälle. Vieläpä hän lopuksi
-perusti insinöörikoulun tuohon maahan, jossa kukaan ennen häntä ei
-tuntenut edes mittausopin alkeita.
-
-Hän itse oli kelpo insinööri, mutta erityisesti hän kunnostautui
-kaikissa meriasiain taidoissa, ollen oivallinen laivakapteeni, taitava
-luotsi, hyvä merimies, kätevä kirvesmies, mitkä kaikki taidot olivat
-hänelle sitä suuremmaksi kunniaksi, kun hän luonnostaan kovasti pelkäsi
-vettä. Nuoruudessaan hän ei voinut vapisematta kulkea minkään sillan
-ylitse; hän antoi silloin sulkea vaununsa puiset ikkunaluukut. Mutta
-miehuudellaan ja neroudellaan hän masensi tämän vaistomaisen
-heikkoutensa.
-
-Hän rakennutti Donin suulle Asovin luo kauniin sataman, pitääkseen
-siellä kaleerilaivansa. Kun hän sittemmin oli varma siitä, että nuo
-pitkät, matalat ja kepeät alukset voisivat kulkea Itämerelläkin, niin
-hän rakennutti niitä yli kolmesataa lempikaupunkinsa Pietarin luona.
-Hän opetti alamaisilleen taidon rakentaa niitä tavallisesta kuusipuusta
-ja näytti heille, miten niitä ohjataan. Vieläpä kirurgiaakin hän oli
-opiskellut; on nähty hänen tarpeen tullen päästävän pois vettä
-vesitautisesta. Hän oli hyvin selvillä myös mekaniikasta ja opetti sitä
-käsityöläisille.
-
-Tsaarin rahavarat, hänen äärettömään valtakuntaansa verrattuina, olivat
-todella mitättömät. Hänellä ei ole koskaan ollut tuloja 24 miljoonan
-arvosta, jos lasketaan markan vastaavan noin viittäkymmentä livreä,
-kuten teemme vielä tänään, mutta emme kenties enää huomenna. Mutta
-siinäpä rikkaus onkin, että voi suorittaa suuria tekoja. Ei rahan puute
-tee valtakuntaa heikoksi, vaan miesten ja kykyjen puute.
-
-Venäjän kansa ei ole lukuisa, vaikkapa sen naiset ovatkin hedelmällisiä
-ja miehet voimakkaita. Pietari itse, sivistyttäessään valtakuntaansa,
-on valitettavasti edistänyt sen väestön vähentymistä. Alituiset
-sotaväenotot hänen pitkän aikaa onnettomien sotiensa kestäessä, väestön
-siirtämiset Kaspianmeren rannoilta Itämeren partaille, niiden
-sortuminen töihin ja tuhoutuminen tauteihin, kolmen neljättäosan
-lapsista kuoleminen Venäjällä rokkoon, mikä tässä ilmanalassa on
-vaarallisempi kuin muualla, lopuksi pitkällisen ja raa'an, vieläpä
-sivistyspuuhissaankin väkivaltaisen hallinnon surulliset seuraukset
-ovat syynä siihen, että tässä suuressa mannermaan osassa on vielä
-paljon autioita aroja. Nykyään lasketaan Venäjällä olevan
-viisisataatuhatta perhettä aatelismiehiä, kaksisataatuhatta
-virkasäätyyn kuuluvia, vähän yli viiden miljoonan porvareja ja
-talonpoikia, jotka maksavat eräänlaista veroa, ja kuusisataatuhatta
-asukasta Ruotsilta valloitetuissa maakunnissa. Ukrainan kasakoita ja
-Venäjän vallan alaisia tataareja on noin kaksi miljoonaa. Kaiken
-kaikkiaan on näiden äärettömien maa-alueiden laskettu sisältävän
-ainoastaan neljätoista miljoonaa asukasta (v. 1727), mikä on vain vähän
-enemmän kuin kaksi kolmannesta Ranskan väkiluvusta.
-
-Tsaari Pietari, muuttaessaan maansa tavat, lait, sotalaitoksen ja
-ulkoasun, tahtoi olla suuri myöskin kaupan alalla, mikä on yksityisen
-valtion rikkauden ja samalla koko maailman hyödyn lähteenä. Hän koetti
-tehdä Venäjästä Aasian ja Euroopan välisen kaupankäynnin keskustan; hän
-tahtoi kanavilla, joihin hän itse laati suunnitelmat, yhdistää
-Vienajoen, Volgan ja Donin toisiinsa ja avata uusia teitä Itämerestä
-Mustaanmereen ja Kaspianmereen sekä näistä kahdesta merestä Pohjoiseen
-Jäämereen.
-
-Arkangelin satama, joka yhdeksän kuukautta vuodessa on jäiden sulkema
-ja jonne päästiin vain pitkää ja vaarallista kiertotietä myöten, ei
-näyttänyt hänestä kylliksi soveliaalta. Sentähden hän jo v. 1700
-suunnitteli sataman rakentamista Itämeren rannalle, mistä satamasta oli
-tuleva pohjoismaiden varastopaikka, ja kaupungin perustamista, josta
-oli tuleva hänen valtakuntansa pääkaupunki.
-
-Hän etsi jo kulkuväyliä koillisten merien kautta Kiinaan; Pariisin ja
-Pekingin teollisuustuotteiden tuli koristaa hänen uutta kaupunkiaan.
-Maantie, jonka pituus on 754 virstaa, tehtiin soiden keskitse, jotka
-ensin täytyi kuivata, johtamaan Moskovasta hänen uuteen kaupunkiinsa.
-Useimmat aikeistaan hän pani omakätisesti toimeen, ja kaksi
-keisarinnaa, jotka seurasivat häntä perätysten, ovat vielä jatkaneetkin
-hänen suunnitelmiaan, mikäli ne ovat olleet toteutettavissa, ja
-jättäneet sikseen vain mahdottomat.
-
-Hän matkusteli alituisesti valtakunnassaan, mikäli hänen sotansa vain
-soivat siihen tilaisuutta. Mutta hän matkusteli sekä lainsäätäjänä että
-lääkärinä, tutki kaikkialla luonnonsuhteita, koetti niitä korjata tai
-täydentää, tarkasti itse jokien ja merien syvyyttä, järjesti sulkujen
-rakennustöitä, tarkasteli laivaveistämöitä, avautti vuorikaivoksia,
-tutki metalleja, teetti tarkkoja karttoja ja työskenteli siinä omin
-käsin.
-
-Hän rakennutti erämaahan keisarikaupunkinsa Pietarin, jossa nykyään on
-kuusikymmentätuhatta taloa, jonne on syntynyt meidän päivinämme
-loistava hovi ja jossa lopuksi jo tunnetaan elämän hienotkin nautinnot.
-Nevan suulle hän rakennutti Kronstadtin sataman, Persian rajalle
-Sainte-Croixin, Ukrainaan useita linnoituksia, samoin Siperiaan;
-Arkangeliin, Pietariin, Astrakaniin ja Asoviin hän perusti
-merisotavirastoja; lisäksi asevarastoja ja sairaaloita. Kaikki
-tavalliset talot hän rakennutti pieniä ja jotenkin mauttomia, mutta
-julkiset rakennukset hän teetti sangen komeita ja suuria.
-
-Tieteet, jotka muualla ovat olleet niin monien vuosisatojen hitaasti
-kypsyviä hedelmiä, ovat hänen huolenpidostaan tulleet hänen
-valtakuntaansa aivan täydellisessä muodossa. Hän perusti akatemian
-Pariisin ja Lontoon kuuluisain seurain malliin: Delisle, Bulfinger,
-Hermann, Bernouilli ja kuuluisa, kaikissa filosofian haaroissa etevä
-Wolf kutsuttiin suurin kustannuksin Pietariin. Tämä akatemia on
-vieläkin olemassa, ja siinä kehittyy jopa venäläisiä filosofejakin.
-
-Hän pakoitti maansa aatelisen nuorison matkustelemaan, opiskelemaan,
-tuomaan Venäjälle ulkomaiden hienoja tapoja. Olen nähnyt sellaisia
-nuoria venäläisiä, jotka olivat erittäin henkeviä ja tietorikkaita.
-Siten on tämä yksi ainoa mies muuttanut aivan toiseen muotoon maailman
-suurimman valtakunnan. Paha vain, että tältä suurelta ihmisten
-uudistajalta itseltään puuttui kaikkein ensimäinen hyve, ihmisyys.
-Hänen huvitustensa raakuus, hänen tapojensa villeys, hänen kostonsa
-julmuus himmensivät hänen suuria avujansa. Hän sivistytti kansaansa,
-mutta oli itse raakalainen. Omin käsin hän pani täytäntöön rikollisille
-määräämiään rangaistuksia, ja remuavissa syömingeissään hän osoitti
-taitavuuttaan kaulojen katkaisussa. Afrikassa on kyllä hallitsijoita,
-jotka omin käsin vuodattavat alamaistensa verta, mutta näitä
-yksinvaltiaita pidetäänkin raakalaisina. Oman pojan surmauttaminen,
-silloin kun kuritus tai perinnöttömäksi tekeminen olisi riittänyt,
-tekisi Pietarin muiston vihatuksi, jollei se hyvä, mitä hän on tehnyt
-alamaisilleen, saisi miltei suomaan anteeksi hänen omaa vertansa
-vastaan osoittamaansa julmuutta.
-
-Sellainen oli tsaari Pietari, ja hänen suuret suunnitelmansa olivat
-vasta alkuluonnoksia silloin kun hän liittyi Puolan ja Tanskan
-kuninkaihin heidän kaikkien halveksimaa lasta vastaan. Venäjän
-perustaja tahtoi samalla olla valloittaja; hän luuli voivansa tulla
-siksi ilman suurempaa vaivaa, varsinkin kun senlaatuinen sota olisi
-vain hyödyksi hänen muille suunnitelmilleen. Sotataito oli samoin uusi
-taito, joka hänen tuli opettaa kansalleen.
-
-Sitäpaitsi hän tarvitsi satamaa Itämeren itärannalla, voidakseen panna
-kaikki aatteensa toimeen. Hän tarvitsi Inkerinmaata, joka sijaitsee
-koilliseen Liivinmaasta. Siellä olivat isäntinä ruotsalaiset; siispä se
-täytyi temmata heiltä pois. Hänen edeltäjillään oli ollut oikeuksia
-Inkerin-, Viron- ja Liivinmaahan; aika näytti suotuisalta saattaa
-uudelleen voimaan nuo oikeudet, jotka oli menetetty jo sata vuotta
-sitten ja rauhanteoissa julistettu mitättömiksi. Hän teki senvuoksi
-liiton Puolan kuninkaan kanssa, riistääkseen nuorelta Kaarle XII:lta
-kaikki ne alueet, jotka sijaitsevat Suomenlahden, Itämeren, Puolan ja
-Venäjän välissä.
-
-
-
-
-TOINEN KIRJA.
-
-Ihmeellinen ja äkillinen muutos Kaarle XII:n luonteessa.
-Kahdeksantoistavuotiaana hän käy sotaa Tanskaa, Puolaa ja Venäjää
-vastaan, päättää Tanskan-sotansa kuudessa viikossa, lyö kahdeksalla
-tuhannella ruotsalaisella kahdeksankymmentä tuhatta venäläistä ja
-hyökkää Puolaan. Puolan ja sen hallinnon kuvaus. Kaarle voittaa useita
-taisteluja, pääsee Puolan herraksi ja valmistautuu nimittämään sinne
-uuden kuninkaan.
-
-
-Kolme mahtavaa ruhtinasta uhkasi siten Kaarle XII:n nuoruutta. Sodan
-valmisteluja koskevat huhut levittivät Ruotsissa hämmästystä ja
-säikähdyttivät valtakunnanneuvostoa. Suuret kenraalit olivat kuolleet;
-oli täysi syy pelätä pahinta nuoren kuninkaan johdossa, joka siihen
-saakka oli osoittanut vain huonoja puoliansa. Neuvostossa hän ei
-tehnyt koskaan juuri muuta kuin nosti säärensä ristiin pöydälle;
-hajamielisenä, välinpitämättömänä hän ei näyttänyt ottavan mihinkään
-osaa.
-
-Neuvosto harkitsi hänen läsnäollessaan vaaraa, johon oli jouduttu;
-muutamat neuvosherrat ehdottivat myrskyn kääntämistä neuvottelujen
-avulla; silloin yhtäkkiä nuori ruhtinas nousee pystyyn, kasvoillaan
-päätöksensä tehneen korkeamman ihmisen vakavuus ja varmuus. "Hyvät
-herrat", hän sanoi, "olen päättänyt olla koskaan käymättä väärää sotaa,
-mutta myöskin olla lopettamatta oikeaa, ennenkuin viholliseni ovat
-tuhotut. Päätökseni on tehty: käyn sen kimppuun, joka ensimäisenä
-julistaa sodan, ja hänet voitettuani toivon voivani hieman pelottaa
-toisiakin." -- Nämä sanat hämmästyttivät kaikkia noita vanhoja
-neuvosherroja: he katselivat toisiaan tohtimatta vastata. Vihdoin he,
-kummissaan siitä, että heillä oli moinen kuningas ja häveten toivoa
-vähemmin kuin hän, ottivat ihmetellen vastaan hänen sotaa koskevat
-määräyksensä.
-
-Yllätys tuli vielä suuremmaksi, kun nähtiin hänen heti paikalla
-luopuvan nuoruuden viattomimmistakin huvituksista. Siitä hetkestä
-alkaen, jolloin hän ryhtyi sotavalmistuksiin, hän aloitti aivan uuden
-elämän, josta hän sittemmin ei koskaan hetkeksikään poikennut.
-Ajatellen alituisesti Aleksanteria ja Caesaria hän päätti jäljitellä
-näitä kahta valloittajaa kaikessa muussa paitsi heidän vioissaan. Hän
-ei tahtonut enää tietää mitään komeudesta, leikeistä tai huvituksista;
-hän supisti ateriansa mitä suurimpaan kohtuullisuuteen. Hän oli
-rakastanut komeita pukuja; tästedes hän pukeutui aivan kuin halpa
-sotilas. Oli luultu hänen olleen kiintynyt erääseen hovinsa naiseen;
-olkoonpa tämän jutun laita miten tahansa, totta ainakin on, että hän
-nyt ainiaaksi kieltäytyi naisista, ei ainoastaan pelosta joutua heidän
-talutusnuoraansa, vaan myös halusta antaa siinä esimerkkiä
-sotilailleen, joita hän tahtoi pitää mitä ankarimmassa kurissa; kenties
-myös turhamaisuudesta olla ainoa kaikkien kuninkaiden joukossa, joka
-kykeni hillitsemään niin vaikeasti masennettavan taipumuksen.
-Samoin hän päätti pidättyä viinistä koko vastaisen elämänsä ajan.
-Jotkut ovat vakuuttaneet minulle, että hän teki mainitun päätöksen
-voittaakseen täydellisesti luontonsa ja lisätäkseen uuden hyveen
-sankarimaisuuteensa. Useimmat ovat kuitenkin vakuuttaneet minulle, että
-hän tahtoi siten rangaista itseään erään sopimattoman hurjistelun
-vuoksi ja häväistyksen johdosta, jonka hän pöydässä äitinsä,
-kuningattaren, läsnäollessa oli tuottanut eräälle naiselle. Jos
-asianlaita on sellainen, niin tämä itsensä tuomitseminen ja tämä
-kieltäytyminen, johon hän alistui koko elämänsä ajaksi, osoittavat
-sankaruutta, joka ei ole vähemmän ihmeteltävää.
-
-Hän aloitti sodan vakuuttamalla langolleen, Holsteinin herttualle,
-apuansa. Heti lähetettiin kahdeksantuhatta miestä Holsteinin
-naapurimaakuntaan Pommeriin suojelemaan herttuaa tanskalaisten
-hyökkäyksiltä. Herttua tarvitsikin tukea, sillä tanskalaiset olivat jo
-havitelleet hänen maitansa, valloittaneet hänen linnansa Gottorpin ja
-piirittivät parhaillaan itsepintaisesti hänen kaupunkiaan Tönningeniä,
-jonka luo Tanskan kuningas oli mieskohtaisesti saapunut nauttimaan
-varmaksi luulemastaan valloituksesta. Tämä kipinä uhkasi sytyttää
-liekkiin koko Saksan valtakunnan. Yhdeltä puolelta marssivat Puolan
-kuninkaan saksilaiset joukot, Brandenburgin, Wolfenbüttelin ja
-Hessen-Kasselin rykmentit, yhtyäkseen tanskalaisiin; toiselta puolelta
-Ruotsin kuninkaan kahdeksantuhatta miestä ynnä Hannoverin ja Cellen
-joukot kiirehtivät herttuan avuksi.
-
-Holsteinin pienen maan ollessa siten sotanäyttämönä ilmestyivät
-Englannin ja Hollannin laivastot Itämerelle. Nämä kaksi valtaa olivat
-tanskalaisten rikkoman Altonan sopimuksen takaajia; nyt he kiiruhtivat
-Holsteinin ahdistetun herttuan avuksi, koska Tanskan kuninkaan mahdin
-suureneminen ei soveltunut heidän kauppaetuihinsa. He tiesivät
-tanskalaisten Juutinrauman isäntinä tulevan raskaasti verottamaan
-kauppaa käyviä kansoja, kunhan vain tuntisivat itsensä kyllin
-voimakkaiksi, voidakseen tehdä sen rankaisematta. Tämä harrastus on
-pitkät ajat saattanut Englannin ja Hollannin, mikäli se heille on ollut
-mahdollista, pitämään yllä tasapainoa pohjoismaisten ruhtinaitten
-kesken. He liittyivät sentähden nyt Ruotsin nuoreen kuninkaaseen, kun
-tämä näytti olevan vaarassa joutua niin monien yhtyneitten vihollisten
-muserrettavaksi, ja auttoivat häntä siitä samasta syystä, jonka vuoksi
-häntä ahdistettiinkin, koska näet luultiin, ettei hän kykenisi
-puolustautumaan.
-
-Hän oli metsästämässä karhuja, saadessaan tiedon saksilaisten
-hyökkäyksestä Liivinmaahan; hän harjoitti tätä urheilua yhtä uudella
-kuin vaarallisellakin tavalla. Siinä ei käytetty mitään muita aseita
-kuin haarukkamaisia seipäitä puihin kiinnitetyn verkon takana.
-Tavattoman suuri karhu hyökkäsi kerran suoraan kuninkaan kimppuun, joka
-pitkällisen ottelun perästä, verkon ja seipään avulla, kaatoi sen
-maahan. On myönnettävä, että kuullessaan moisista seikkailuista,
-kuningas Augustin ihmeellisistä voimista ja tsaarin matkoista, luulee
-siirtyneensä Herkuleen ja Theseuksen aikoihin.
-
-Hän lähti ensimäiselle sotaretkelleen 8 päivänä toukokuuta, uutta
-lukua, v. 1700, jättäen Tukholman, jonne hän ei enää koskaan palannut.
-Ääretön kansanpaljous saattoi häntä aina Karlskronan satamaan saakka,
-toivottaen hänelle onnea, vuodattaen kyyneleitä ja ihastellen häntä.
-Ennen Ruotsista lähtöään hän asetti Tukholmaan useista senaattoreista
-muodostetun puolustusneuvoston. Tämän toimikunnan tuli pitää huolta
-kaikesta, mikä koski laivastoa, sotajoukkoa ja maan linnoituksia. Koko
-senaatin tuli väliaikaisesti johtaa kaikkia muita valtakunnan sisäisiä
-asioita. Saatuaan täten valtakunnassaan kaikki varmaan järjestykseen
-hän koko sielullaan, vapaana kaikista muista huolista, antautui
-yksinomaan sota-asioihin. Hänen laivastoonsa kuului neljäkymmentäkolme
-alusta; siinä, johon hän itse nousi ja jonka nimi oli _Kuningas
-Kaarle_, oli satakaksikymmentä kanuunaa. Kreivi Piper, hänen
-pääministerinsä, ja kenraali Rehnsköld astuivat laivaan hänen kanssaan.
-Pian hän tapasi liittolaisten merivoimat. Tanskan laivasto vältti
-taistelua ja salli noiden kolmen yhtyneen laivaston lähestyä niin
-likelle Köpenhaminaa, että he voivat ampua sinne muutamia pommeja.
-
-On varmaa, että juuri kuningas itse nyt ehdotti kenraali Rehnsköldille
-maallenousua ja Köpenhaminan saartamista maan puolelta, samalla kun se
-oli saarroksissa merenkin puolelta. Rehnsköld hämmästyi moista
-ehdotusta, joka osoitti yhtä suurta taitavuutta kuin rohkeuttakin
-nuoressa ja kokemattomassa ruhtinaassa. Pian oli kaikki kunnossa
-maallenousua varten. Annettiin käsky viedä laivoihin viisituhatta
-Ruotsin rannikolla majailevaa miestä, jotka nyt liitettiin jo ennestään
-laivastossa oleviin joukkoihin. Kuningas jätti suuren laivansa ja astui
-kepeähköön fregattiin. Aluksi laskettiin kolmesataa krenatööriä
-pienissä pursissa kulkemaan edellä. Näiden pursien välissä
-matalakulkuiset veneet kuljettivat risukimppuja, hirsipaalustoja ja
-vallintekijäin työkaluja. [Suojuslaitteita, jotka vastaavat nykyajan
-piikkilanka-aitoja. Noin 5-6 m pituisen hirren läpi oli pistelty
-ristiin teräväkärkisiä, usein rautapiikeillä varustettuja paaluja
-("espanjalainen ratsuri"). -- _Suom. muist_.] Viisisataa valiomiestä
-seurasi toisissa pursissa. Sitten tulivat kuninkaan sotalaivat ynnä
-kaksi englantilaista ja kaksi hollantilaista fregattia, joiden piti
-kanuunoillaan suojella maallenousua.
-
-Tanskan pääkaupunki Köpenhamina sijaitsee Seelannin saarella, keskellä
-kaunista tasankoa, kaakkoon Juutinraumasta ja länteen Itämerestä, missä
-silloin oli Ruotsin kuningas. Nähdessään laivojen odottamattoman
-liikehtimisen, joka ennusti maallenousua, asukkaat laivastonsa
-toimettomuudesta ja ruotsalaisten laivojen liikkeistä tyrmistyneinä
-katselivat pelon vallassa, mihin paikkaan hirmumyrsky purkautuisi.
-Kaarlen laivasto pysähtyi vastapäätä Humblebekiä, seitsemän penikulmaa
-Köpenhaminasta. -- Tanskalaiset kokosivat heti ratsuväkensä tähän
-kohtaan. Nostoväkeä sijoitettiin paksujen rintasuojusten taa, ja ne
-tykit, jotka voitiin kuljettaa paikalle, suunnattiin ruotsalaisia
-kohti.
-
-Kuningas jätti nyt fregattinsa asettuakseen ensimäiseen purteen
-kaartinsa etunenään. Ranskan lähettiläs oli silloin hänen seurassaan.
-
-"Herra lähettiläs", sanoi kuningas hänelle latinaksi, sillä hän ei
-tahtonut milloinkaan käyttää ranskaa, "teillä ei ole mitään tekemistä
-tanskalaisten kanssa, suvaitkaa siis pysyä loitommalla". -- "Sire",
-vastasi kreivi de Guiscard hänelle ranskaksi, "herrani kuningas on
-määrännyt minut oleskelemaan teidän majesteettinne läheisyydessä;
-rohkenen olettaa, että te ette juuri tänään karkoita minua hovistanne,
-joka ei milloinkaan ole ollut niin loistava".
-
-Näin sanoen hän tarjosi kätensä kuninkaalle, joka hyppäsi purteen,
-johon myöskin kreivi Piper ja lähettiläs astuivat. Laivatykkien
-ammunnan suojellessa maihinnousua mentiin eteenpäin. Maihinnousuveneet
-olivat enää ainoastaan kolmensadan askeleen päässä rannasta. Kaarle
-XII, malttamatta odottaa, kunnes olisi ehditty päästä kylliksi lähelle
-rantaa, hyppäsi purrestaan mereen miekka kädessä, veden ulottuessa
-häntä vyötäisiin. Hänen ministerinsä, Ranskan lähettiläs, upseerit ja
-sotamiehet seurasivat heti esimerkkiä ja lähestyivät rantaa, huolimatta
-muskettitulen kuulasateesta. Kuningas, joka ei vielä koskaan elämässään
-ollut kuullut musketinkuulien vinkunaa, kysyi päämajoitusmestari
-Stuartilta, joka sattui olemaan hänen vieressään, mitä tuo hieno
-viuhina oli, jonka hän kuuli korvissansa.
-
-"Se on niiden pyssynkuulien vinkunaa, joita ammutaan meitä kohti",
-vastasi majoitusmestari. -- "Hyvä!" sanoi kuningas, "se on vastedes
-oleva minun musiikkiani". -- Samassa tuokiossa majoitusmestari, joka
-juuri oli selittänyt musketinkuulien vinkunaa, sai niistä yhden
-olkaansa, ja eräs luutnantti kaatui hengetönnä kuninkaan toisella
-sivulla.
-
-On tavallista, että ne joukot, joiden kimppuun käydään heidän
-varustuksissaan, tulevat lyödyiksi, koska hyökkääjät aina ovat täynnä
-hurjaa intoa, jota eivät voi tuntea ne, jotka vain puolustautuvat, ja
-koska vihollisen odottaminen vallitusten takana useinkin on vain oman
-heikommuuden ja vihollisen voimakkaammuuden tunnustamista. Tanskalainen
-ratsuväki ja nostoväki pakenivat heikon vastarinnan jälkeen. Päästyään
-heidän varustustensa herraksi kuningas heti heittäytyi polvilleen
-kiittääkseen Jumalaa aseittensa ensimäisestä menestyksestä. Hän
-laitatti heti varustuksia kaupungin puolelle ja merkitsi itse
-leiripaikan. Samalla hän lähetti laivansa Skooneen, joka on
-Kööpenhaminaa lähinnä oleva Ruotsin osa, hakemaan sieltä
-yhdeksäntuhatta miestä apuväkeä. Kaikki asianhaarat liittoutuivat
-suosimaan Kaarlen malttamattomuutta: nuo yhdeksäntuhatta miestä
-seisoivat rannalla valmiina astumaan laivoihin, ja jo seuraavana
-päivänä myötäinen tuuli toi ne hänelle avuksi.
-
-Kaikki tämä oli tapahtunut tanskalaisen laivaston näkyvissä, joka ei
-ollut rohjennut lähestyä. Säikähtynyt Köpenhamina lähetti heti
-valtuutettuja kuninkaan luo pyytämään, ettei hän pommittaisi kaupunkia.
-Hän otti heidät vastaan ratsain kaartinrykmenttinsä etunenässä;
-valtuutetut laskeutuivat polvilleen hänen edessään. Hän määräsi
-kaupungin maksamaan 400,000 riikintaaleria pakkoveroa ja käski tuoda
-leiriinsä kaikenlaatuisia elintarpeita, jotka lupasi säntillisesti
-maksaa. Hänelle tuotiinkin elintarpeita, koska oli täytymys totella,
-mutta ei ollenkaan osattu odottaa, että voittajat suvaitsisivat niistä
-suorittaa korvauksen. Tuojat hämmästyivätkin kovin, kun armeijan
-halvimmatkin sotamiehet maksoivat heille kaikesta runsaasti ja
-viipymättä.
-
-Jo kauan aikaa oli Ruotsin sotajoukoissa vallinnut sellainen kuri, joka
-melkoisesti oli edistänyt heidän voittojansa; nuori kuningas vielä
-kovensi sen ankaruutta. Sotamies ei olisi uskaltanut kieltäytyä
-maksamasta ostoksiaan, vielä vähemmän lähteä ryöstelemään, eipä edes
-poistua leiristä. Lisäksi hän tahtoi, että hänen joukkonsa eivät voiton
-jälkeen ryhtyisi ryöstämään kuolleita, ennenkuin olivat saaneet siihen
-luvan, ja helposti hän saikin aikaan, että tätä määräystä toteltiin.
-Kahdesti päivässä pidettiin hänen leirissään aina rukoushetki: kello
-seitsemän aamulla ja kello neljä iltapäivällä. Itse hän ei koskaan
-laiminlyönyt olla silloin läsnä ja siten antaa sotamiehilleen
-esimerkkiä hurskaudesta, joka aina vaikuttaa ihmisiin, kun nämä eivät
-epäile siinä mitään ulkokultaisuutta. Hänen leirissään, jossa vallitsi
-parempi järjestys kuin Köpenhaminassa, oli kaikkea yltäkylläisesti.
-Talonpojat möivät mieluummin ruokatavaransa ruotsalaisille,
-vihollisilleen, kuin tanskalaisille, jotka eivät niistä maksaneet niin
-hyvin. Kaupungin porvarien täytyikin useammin kuin kerran tulla Ruotsin
-kuninkaan leiriin etsimään elintarpeita, joita ei ollut saatavissa
-heidän toreiltaan.
-
-Tanskan kuningas oli silloin Holsteinissa, jonne hän näytti lähteneen
-ainoastaan lakkauttamaan Tönningenin piiritystä. Hän näki
-vihollislaivojen peittävän Itämerta, nuoren valloittajan olevan jo
-Seelannin herrana ja valmiina valtaamaan hänen pääkaupunkinsa. Hän
-julistutti alueillaan, että ne, jotka tarttuivat aseihin ruotsalaisia
-vastaan, pääsisivät vapaiksi maaorjuudesta. Tämä julistus oli sangen
-tärkeäarvoinen maassa, joka aikaisemmin oli ollut vapaa ja jossa
-nykyään kaikki talonpojat, vieläpä paljon porvaristoakin ovat maaorjia.
-Kaarle käski ilmoittaa Tanskan kuninkaalle käyvänsä sotaa ainoastaan
-pakoittaaksensa hänet rauhantekoon; hänen tuli siis pian sallia
-Holsteinin herttuan päästä jälleen oikeuksiinsa, tai muutoin hän saisi
-nähdä Köpenhaminan tuhottuna ja kuningaskuntansa alttiina tulelle ja
-verelle. Tanskalainen oli kovin onnellinen siitä, että oli tekemisissä
-voittajan kanssa, joka näytti harrastavan vain oikeutta. Niinpä
-kokoonnuttiinkin neuvottelemaan Traventhalin kaupunkiin Holsteinin
-rajalle. Ruotsin kuningas ei suvainnut, että ministerien taito pääsisi
-viivyttämään asiain käsittelyä; hän tahtoi, että rauhanteko kävisi yhtä
-nopeasti kuin hänen maihinnousunsa Seelantiin. Todellakin saatiin
-sopimus aikaan 5 p:nä elokuuta Holsteinin herttuan eduksi, joka sai
-korvauksen kaikista sotakuluistaan ja vapautui ahdistajastaan. Ruotsin
-kuningas ei tahtonut mitään itselleen, hän oli tyytyväinen siihen, että
-oli pelastanut liittolaisensa ja nöyryyttänyt vihollisensa. Siten
-Kaarle XII, kahdeksantoistavuotiaana, aloitti ja lopetti tämän sodan
-vähemmässä kuin kuudessa viikossa.
-
-Aivan samaan aikaan Puolan kuningas saartoi Liivinmaan pääkaupungin
-Riian, ja tsaari samosi idästä päin lähes sadantuhannen miehen
-etunenässä. Riikaa puolusti vanha ruotsalainen kenraali, kreivi
-Dahlberg, jossa kahdeksankymmenvuotiaana yhtyi nuorukaisen palavaan
-intoon kuudenkymmenen sotaretken kokemus. Kreivi Flemming, sittemmin
-Puolan ministeri, yhtä etevä soturina kuin hallitusmiehenä, ja
-liiviläinen Patkul jouduttivat yhdessä piiritystä kuninkaan nähden.
-Mutta useista piirittäjäin saavuttamista eduista huolimatta vanhan
-kreivi Dahlbergin kokeneisuus teki heidän ponnistuksensa tyhjiksi, ja
-Puolan kuningas olikin epätoivoinen kaupungin valloitukseen nähden.
-Vihdoin hän käytti tilaisuutta luopuakseen kunnialla piirityksestä.
-Riika oli näet täynnä hollantilaisille kuuluvia tavaroita. Hollannin
-yleis-eduskunta käski kuningas Augustin luona olevan lähettiläänsä
-tehdä asiasta hänelle esityksiä, ja Puolan kuningasta ei tarvittukaan
-kauan rukoilla. Hän suostui lakkauttamaan piirityksen mieluummin kuin
-tuottamaan pienintäkään vahinkoa liittolaisilleen, jotka puolestaan
-eivät ollenkaan hämmästyneet tätä hyväntahtoisuuden puuskaa, johon he
-itse olivat todellisena syynä.
-
-Päättääksensä ensimäisen sotaretkensä Kaarle XII:lla ei siis enää ollut
-muuta tehtävää kuin marssia Pietari Aleksejevitshia vastaan, joka
-tahtoi kilpailla hänen kanssaan kunniasta. Hän oli tälle sitäkin
-enemmän suutuksissaan, kun Tukholmassa vielä oli kolme moskovalaista
-lähettilästä, jotka vastikään olivat vannoneet rikkomattoman rauhan
-uudistamisen. Hän, joka harrasti mitä ankarinta rehellisyyttä, ei
-voinut ymmärtää, miten tsaarin tapainen lainsäätäjä voi leikitellä niin
-pyhän ja korkean asian kanssa. Nuori ruhtinas oli kunniantunnossaan
-sitä mieltä, ettei kuninkaita varten saanut olla eri moraalia kuin
-yksityisille. Venäjän tsaari oli sillä välin julkaissut manifestin,
-jonka hän paremminkin olisi saanut jättää julkaisematta. Siinä hän
-mainitsi sodankäyntijulistuksensa syyksi, ettei hänelle ollut osoitettu
-kylliksi kunnioitusta, kun hän _incognito_ [tuntematonna, salanimellä.
--- _Suom. muist_.] matkusti Riian kautta, ja että hänen lähettiläilleen
-oli myöty elintarpeita liian kalliista hinnasta. Nämä olivat ne
-valitukset, joiden vuoksi hän antoi kahdeksankymmenen tuhannen miehen
-hävittäen hyökätä Inkerinmaahan.
-
-Hän ilmestyi Narvan eteen tämän suuren armeijan[11] etupäässä 1 p:nä
-lokakuuta, mikä vuodenaika tässä ilmanalassa on raaempi kuin tammikuun
-Pariisissa. Tsaari, joka sellaisessa säässä joskus matkusti
-postihevosilla neljäkinsataa penikulmaa, käydäkseen omin silmin
-tarkastamassa jotakuta kaivosta tai kanavaa, ei säästänyt sotamiehiään
-enemmän kuin itseäänkään. Sitäpaitsi hän tiesi ruotsalaisten Kustaa
-Aadolfin ajoista lähtien voivan käydä sotaa sydäntalvella yhtä hyvin
-kuin kesälläkin; hän tahtoi sentakia totuttaa myös venäläisensäkin
-olemaan riippumattomia vuodenajoista, tehdäkseen siten heidät kerran
-ainakin ruotsalaisten vertaisiksi.
-
-Niinpä siis juuri sellaisena aikana, jolloin lauhkeammassa ilmanalassa
-jää ja lumi pakoittavat muut kansat keskeyttämään sodan, tsaari Pietari
-ryhtyi piirittämään Narvaa, joka sijaitsi kolmekymmentä astetta
-pohjoisnavasta etelään, ja Kaarle XII samosi sen avuksi. Tuskin oli
-tsaari saapunut kaupungin ääreen, kun hän jo kiiruhti panemaan
-käytäntöön kaikkea sitä, mitä oli matkoillaan oppinut. Hän suunnitteli
-leirin, varusti sen joka puolelta, rakennutti määrävälien päähän
-toisistaan linnakkeita ja kaivatti juoksuhautoja. Hän oli jättänyt
-armeijansa ylipäällikkyyden herttua de Croylle, taitavalle
-saksalaiselle kenraalille,[12] jota venäläiset upseerit eivät
-kuitenkaan silloin riittävästi avustaneet. Hänellä itsellään oli
-sotajoukossaan pelkkä luutnantin arvo. Hän tahtoi siten antaa esimerkin
-sotilaallisesta kuuliaisuudestaan siihen saakka kurittomalle
-aatelistolleen, joka kykeni vain ilman kokemusta ja järjestystä
-johtamaan huonosti asestettuja orjia. Ei ollutkaan mitään ihmeteltävää
-siinä, että se mies, joka Amsterdamissa oli ruvennut kirvesmieheksi,
-saadakseen itselleen laivaston, esiintyi Narvan luona luutnanttina,
-voidakseen opettaa kansalleen sotataitoa.
-
-Venäläiset ovat voimakkaita, väsymättömiä, kenties yhtä rohkeita kuin
-ruotsalaisetkin; mutta vasta ajanmittaan sotajoukot tottuvat
-sotatoimiin ja vain kuri tekee heidät voittamattomiksi. Ainoat
-rykmentit, joilta voitiin odottaa jotakin, olivat saksalaisten
-upseerien komentamia; mutta niitä oli vain muutamia. Muu joukko oli
-metsistään ajettuja raakalaisia, puettuina petoeläinten nahkoihin,
-toiset varustettuina jousilla, toiset nuijilla; vain harvoilla oli
-pyssy; kukaan ei ollut nähnyt säännöllistä piiritystä. Koko armeijassa
-ei ollut yhtään ainoaa kelvollista tykkimiestä. Ne sataviisikymmentä
-tykkiä, jotka helposti olisivat voineet ampua Narvan pienen kaupungin
-mäsäksi, olivat tuskin saaneet syntymään aukkoa muuriin, samalla kun
-kaupungin tykistö joka hetki tuhosi kokonaisia rivejä juoksuhaudoissa.
-Narva oli melkein linnoittamaton; vapaaherra Hornilla, joka siellä oli
-päällikkönä, ei ollut käytettävänään täyttä tuhatta miestä säännöllistä
-sotaväkeä. Kuitenkaan tuo suunnaton armeija ei ollut kyennyt vielä
-kuudessa viikossa valtaamaan kaupunkia.
-
-Oli jo marraskuun 15 päivä, kun tsaari sai kuulla Ruotsin
-kuninkaan kahdellasadalla kuljetuslaivalla tulleen meren yli ja
-marssivan parhaillaan Narvan avuksi. Ruotsalaisia oli ainoastaan
-kaksikymmentätuhatta, mutta tsaarilla olikin vain miesten paljous
-etunaan. Ollenkaan halveksimatta vihollistaan hän päinvastoin käytti
-kaiken taitonsa musertaakseen hänet.
-
-Tyytymättä kahdeksaankymmeneentuhanteen mieheensä hän valmistautui
-asettamaan Kaarlea vastaan vielä toisenkin armeijan ja pidättämään
-häntä joka askeleella. Hän oli jo määrännyt siihen kolmekymmentätuhatta
-miestä, jotka nyt riensivät pikamarsseissa Pihkovasta käsin. Sitten hän
-teki tempun, joka olisi herättänyt halveksimista, jos sellainen olisi
-mahdollista lainsäätäjää kohtaan, joka on suorittanut niin suuria
-asioita. Hän jätti leirinsä, missä hänen läsnäolonsa oli välttämätön,
-muka hakeakseen tuon uuden joukko-osaston, joka ilman häntäkin olisi
-voinut varsin hyvin saapua, ja näytti siis ikäänkuin pelkäävän
-taistella linnoitetussa leirissään nuorta, kokematonta ruhtinasta
-vastaan, joka saapui häntä ahdistamaan.
-
-Miten lieneekään, ainakin hän tahtoi sulkea Kaarle XII:n kahden
-armeijansa väliin. Eikä siinä kyllin: kolmekymmentätuhatta Narvan
-edustalla olevasta leiristä lähetettyä miestä oli asetettu penikulman
-päähän tästä kaupungista Ruotsin kuninkaan tielle; kaksikymmentätuhatta
-streltsiä seisoi kauempana samalla tiellä, ja viisituhatta miestä oli
-etujoukkona. Täytyi siis murtautua kaikkien näiden joukkojen läpi,
-ennenkuin pääsi venäläisten leirille, jota ympäröi suojusvalli ja
-kaksinkertainen vallihauta.
-
-Ruotsin kuningas oli laskenut maihin Pernaussa, Riian lahden rannalla,
-noin kuusitoistatuhatta miestä jalkaväkeä ja hiukan yli neljätuhatta
-ratsumiestä. Pernausta hän samosi pikamarssissa Tallinnaa kohti,
-mukanaan koko ratsuväkensä ja ainoastaan neljätuhatta jalkamiestä. Hän
-marssi yhtämittaa eteenpäin, odottamatta muita joukkojaan. Pian hän,
-ainoastaan noiden kahdeksantuhannen miehensä kanssa, ennätti vihollisen
-etujoukkojen luo. Hän ei siekaillut käydä niiden kaikkien kimppuun
-perätysten, antamatta näille aikaa päästä selville siitä, kuinka pienen
-joukon kanssa he olivat tekemisissä. Nähdessään ruotsalaisten lähenevän
-venäläiset luulivat saavansa taistella koko armeijaa vastaan. Tuo
-viisituhantinen etujoukko, joka suojeli kallioiden välistä solaa,
-missä sata päätteliästä miestä olisi voinut pidättää kokonaisen
-armeijan, pakeni heti kun ruotsalaiset tulivat näkyviin. Kun ne
-kaksikymmentätuhatta miestä, jotka olivat taempana, näkivät
-kumppaniensa paon, joutuivat he kauhun valtaan ja lähtivät levittämään
-sekasortoa leiriin. Kaikki suojavartiot lyötiin tieltä kahdessa
-päivässä; ja se, mikä muunlaisissa olosuhteissa olisi vaatinut kolme
-voittoa, ei hetkeksikään viivyttänyt kuninkaan marssia. Niinpä hän
-vihdoin kahdeksantuhannen, niin pitkästä marssista väsyneen miehensä
-kera näyttäytyi kahdeksankymmenentuhannen venäläisen leirin ääressä,
-jota suojeli sataviisikymmentä tykkiä. Tuskin olivat hänen joukkonsa
-hiukan levähtäneet, kun hän, liikoja harkitsematta, antoi
-hyökkäyskäskyn.
-
-Merkkinä oli kaksi rakettia ja saksankielinen huuto:
-"Jumalan avulla!" Kun eräs korkea upseeri huomautti kuninkaalle vaaran
-suuruudesta, sanoi tämä: "Kuinka! Te epäilette, etten minä
-kahdeksantuhannen urhoollisen ruotsalaiseni kanssa kykene tekemään
-selvää kahdeksastakymmenestätuhannesta moskovalaisesta?" Hetkistä
-myöhemmin, peläten sanainsa sisältäneen jonkun verran kerskailua, hän
-riensi samaisen upseerin luo, lisäten: "Ettekö siis ole samaa mieltä
-kuin minä? Eikö minulla ole vihollisiin nähden kaksi etua: ensiksi,
-heidän ratsuväkensä ei ole tässä heille miksikään hyödyksi, ja
-toiseksi, paikan ollessa näin ahdas heidän suuri lukunsa on heille vain
-haitaksi? Niinpä siis oikeastaan olenkin voimakkaampi kuin he." --
-Upseeri tietysti varoi olemasta eri mieltä, ja niin käytiin venäläisten
-kimppuun keskipäivällä, 30 p:nä marraskuuta 1700.
-
-Heti kun ruotsalaisten tykistö oli tehnyt aukon vallituksiin,
-hyökkäsivät he pistimet tanassa eteenpäin, samalla kun heidän
-takaansa tuleva ankara lumipyry ryöppysi vihollisten silmiin.
-Venäläiset sallivat puolisen tuntia heitä surmattavan, poistumatta
-vallihaudoistaan. Kuningas kävi leirin oikean sivustan kimppuun,
-missä sijaitsi tsaarin päämaja; hän näet toivoi kohtaavansa tsaarin
-siellä, koska ei tiennyt tämän itsensä lähteneen hakemaan noita
-kolmeakymmentätuhatta miestä, joiden tuli piakkoin saapua. Vihollisen
-ampuessa musketeistaan ensimäisiä yhteislaukauksia kuningas sai kuulan
-kaulaansa; mutta se oli voimaton kuula, joka pysähtyi hänen mustan
-kaulaliinansa poimuihin, tekemättä hänelle mitään vahinkoa. Hänen
-hevosensa ammuttiin hänen altaan. Herra Sparre on kertonut minulle,
-että kuningas keveästi hypähti toisen hevosen selkään sanoen: "Nuo
-miehet panevat minut tekemään ratsastusharjoituksia." -- Sitten hän
-jatkoi taistelua ja antoi määräyksiänsä yhtä tyynesti kuin ennenkin.
-
-Kolmituntisen taistelun jälkeen olivat vallitukset joka puolelta
-murretut. Kuningas ahdisti vihollisen oikeaa sivustaa Narva-jokeen
-saakka vasemmalla sivustallaan, jos nyt voidaan siksi sanoa niitä
-noin neljäätuhatta miestä, jotka siinä ajoivat takaa lähes
-neljääkymmentätuhatta. Silta murtui pakenijain alta, ja siinä tuokiossa
-joki oli täynnä kuolleita. Jäännökset kääntyivät epätoivoisina takaisin
-leiriinsä, tietämättä minne menivät. He tapasivat muutamia parakkeja,
-joiden taakse asettuivat vielä puolustautumaan, koska eivät voineet
-enää minnekään pelastua. Vihdoin sentään heidän kenraalinsa Dolgoruki,
-Golovkin ja Fedorovitsh lähtivät kuninkaan luo ja laskivat aseensa
-hänen jalkoihinsa. Heitä kuninkaalle esiteltäessä saapui myös armeijan
-ylipäällikkö herttua de Croy ja antautui kolmenkymmenen upseerin
-kanssa.
-
-Kaarle otti nämä tärkeät vangit vastaan niin luontevan kohteliaasti ja
-niin ystävällisin ilmein kuin olisi omassa hovissaan hoitanut juhlan
-isännän tehtäviä. Hän tahtoi pitää vankeinansa ainoastaan kenraalit.
-Kaikki alemmat upseerit ja sotamiehet riisuttiin aseista ja saatettiin
-Narvajoelle, jonka yli heidät toimitettiin veneillä ja laskettiin
-menemään kotiinsa. Sillä välin läheni yö; venäläisten vasen siipi
-taisteli vielä. Ruotsalaiset olivat menettäneet vain kuusisataa miestä;
-kahdeksantoistatuhatta venäläistä oli saanut surmansa vallitustensa
-keskellä; suuri joukko oli hukkunut; useat olivat päässeet joen yli.
-Leirissä heitä silti yhä oli tarpeeksi tuhoamaan ruotsalaiset
-viimeiseen mieheen. Mutta eipä kuolleiden lukumäärä taistelussa
-tappiota tuotakaan, vaan eloon jääneiden kauhu. Kuningas käytti lopun
-päivästä vihollisen tykistön valtaamiseen. Hän asettui sitten
-edulliseen asemaan leirin ja kaupungin välille. Siinä hän nukkui
-muutamia tunteja viittaansa kääriytyneenä paljaalla maalla, aikoen
-sitten päivän koitteessa hyökätä vihollisen vasemman siiven kimppuun,
-joka ei vielä ollut kokonaan murskattu.
-
-Mutta kello kahden tienoissa aamusella kenraali Vede, joka komensi
-mainittua sivustaa ja oli kuullut, kuinka armollisesti kuningas oli
-kohdellut toisia kenraaleja ja kuinka hän oli päästänyt kotiinsa kaikki
-alemmat upseerit ja sotamiehet, lähetti pyytämään kuningasta
-osoittamaan hänelle saman armon. Voittaja ilmoitutti hänelle, että
-hänen tarvitsi vain lähestyä joukkojensa etunenässä ja laskea
-aseensa ja lippunsa maahan hänen eteensä. Kohtapa näyttäytyikin
-mainittu kenraali jäljellä olevien venäläisten kanssa, joita oli
-kolmisenkymmentätuhatta. He marssivat paljain päin, sotamiehet ja
-upseerit, vähemmän kuin seitsemäntuhannen ruotsalaisen rivien välitse.
-Mennessään kuninkaan ohi sotamiehet heittivät maahan kiväärinsä ja
-miekkansa, upseerien laskiessa hänen jalkoihinsa sotamerkkinsä ja
-lippunsa. Hän päästi koko tämän ihmispaljouden menemään joen yli,
-pidättämättä vangiksi yhtään ainoaa sotamiestä. Jos hän olisi ottanut
-ne vangiksi, olisi vangittujen luku ollut vähintään viisi kertaa
-suurempi kuin voittajain.
-
-Sitten hän herttua de Croyn ja muiden venäläisten kenraalien seuraamana
-marssi voittajana Narvaan. Hän palautti näille kaikille heidän
-miekkansa, ja saatuaan tietää heidän olevan rahattomia ja Narvan
-kauppiaiden olevan haluttomia enää lainaamaan heille, hän lähetti tuhat
-tukaattia herttua de Croylle ja viisisataa jokaiselle venäläiselle
-upseerille. Nämä eivät voineet olla ihmettelemättä moista kohtelua,
-jollaisesta heillä ei ollut aavistustakaan. Narvassa laadittiin heti
-selonteko voitosta lähetettäväksi Tukholmaan ja Ruotsin liittolaisille;
-mutta kuningas pyyhki siitä omin käsin pois kaiken sen, mikä siinä oli
-liian edullista hänelle ja liian alentavaa tsaarille. Hänen
-vaatimattomuutensa ei kuitenkaan voinut estää, että Tukholmassa lyötiin
-useita mitaleja näiden tapahtumain muiston ikuistamiseksi.
-Valmistettiinpa tällöin sellainenkin, jonka toisella puolella nähtiin
-kuningas seisomassa jalustalla ja siihen kahlehdittuna venäläinen,
-tanskalainen ja puolalainen; toisella puolella nähtiin Herkules
-nuijineen tallaamassa jaloillaan Kerberosta, ympärillä kirjoitus: _Tres
-uno contudit ictu_.
-
-Narvan taistelussa saatujen vankien joukossa nähtiin myös eräs, joka
-oli elävänä esimerkkinä onnen jyrkistä vaihteluista. Hän oli Georgian
-kuninkaan vanhin poika ja perillinen, tsarafis Artfshelu. Arvonimi
-tsarafis merkitsee kaikkien tataarien keskuudessa samoin kuin
-Venäjälläkin prinssiä eli tsaarin poika; sana tsaari näet merkitsi
-kuningasta vanhain skyyttalaisten keskuudessa, joista kaikki nuo kansat
-polveutuvat. Se ei siis johdu Rooman Caesareista, joita nuo
-raakalaiskansat eivät pitkiin aikoihin tunteneet. Hänen isänsä
-Mitteleskin, joka oli Araratvuoriston ja Mustanmeren itärannikon
-välisten maiden kauneimman osan valtias, olivat hänen omat alamaisensa
-karkoittaneet kuningaskunnastaan v. 1688, ja hän oli pitänyt parempana
-heittäytyä Venäjän keisarin armoille kuin turvautua turkkilaisiin.
-Kuninkaan yhdeksäntoistavuotias poika tahtoi seurata Pietari Suurta
-tämän sotaretkelle ruotsalaisia vastaan ja joutui taistelussa muutamain
-suomalaisten sotamiesten vangiksi, jotka jo olivat ryöstäneet prinssin
-ja juuri olivat aikeissa surmata hänet. Kreivi Rehnsköld pelasti hänet
-heidän käsistään, toimitti hänelle puvun ja esitteli hänet
-hallitsijalleen. Kaarle lähetti hänet Tukholmaan, jossa onneton prinssi
-muutamia vuosia myöhemmin kuoli. Kuningas ei voinut, nähdessään hänen
-lähtevän, pidättyä upseeriensa kuullen ääneen tekemästä luonnollista
-johtopäätöstä aasialaisen kuninkaanpojan kummallisesta kohtalosta, kun
-tämä Kaukasusvuorten juurella syntyneenä nyt lähti elämään vankina
-Ruotsin jäiden keskellä. "Sehän on", sanoi hän, "samaa kuin jos minä
-jonakin päivänä joutuisin olemaan Krimin tataarien vankina". -- Nämä
-sanat eivät silloin saaneet osakseen mitään huomiota; mutta sittemmin,
-kun itse tapahtumat olivat tehneet niistä ennustuksen, ne kyllä
-muistettiin liiankin hyvin.
-
-Tsaari eteni pikamarssissa neljänkymmenentuhannen venäläisensä kera,
-aikoen ympäröidä vihollisensa kaikilta puolilta. Mutta puolitiessä hän
-sai tiedon Narvan taistelusta ja koko leirinsä häviöstä. Hän ei
-tahtonut itsepintaisesti neljälläkymmenellätuhannella kokemattomalla ja
-kurittomalla miehellä käydä ahdistamaan voittajaa, joka juuri oli
-tuhonnut kahdeksankymmentätuhatta varustetussa leirissä. Hän kääntyi
-takaisin, mutta jatkoi kuitenkin edelleen joukkojensa totuttamista
-kuriin ja järjestykseen, samalla kun sivistytti alamaisiaan. "Tiedän
-hyvin", sanoi hän, "että ruotsalaiset vielä kauan voittavat meidät;
-mutta lopulta he itse opettavat meidät voittamaan heidät". -- Hänen
-pääkaupunkinsa Moskova joutui kauhun ja hämmästyksen valtaan saatuaan
-tiedon tästä tappiosta. Tämän kansan ylpeys ja tietämättömyys oli niin
-suuri, että he uskoivat yli-inhimillisten voimien voittaneen heidät ja
-pitivät ruotsalaisia todellisina noitina. Luulo oli niin yleinen, että
-sen johdosta määrättiin julkisesti rukoiltavaksi Moskovan
-suojeluspyhimystä, pyhää Nikolausta. Tämä rukous on liian omituinen
-jäädäkseen tässä mainitsematta. Se kuului:
-
-"Oi sinä, joka olet alituinen lohduttajamme kaikissa
-vastoinkäymisissämme, suuri, pyhä Nikolaus, suurivaltaisin! Millä
-rikkomuksella olemme loukanneet sinua uhritoimituksissamme,
-polvistumisissamme, kumartamisissamme ja hyvissä töissämme, jotta olet
-siten hylännyt meidät? Me olemme anoneet sinun apuasi noita kauheita,
-röyhkeitä, raivoisia, hirvittäviä ja voittamattomia hävittäjiä vastaan,
-kun he leijonien ja karhujen tavoin, jotka ovat menettäneet pentunsa,
-ovat käyneet kimppuumme, pelottaneet, haavoittaneet ja tuhansittain
-tappaneet meitä, jotka kuitenkin olemme sinun oma kansasi. Koska on
-mahdotonta, että tämä olisi voinut tapahtua ilman noituutta ja
-taikuutta, niin me rukoilemme sinua, oi suuri pyhä Nikolaus, olemaan
-meidän sankarinamme ja lipunkantajanamme, vapauttamaan meidät tästä
-noitajoukosta ja karkoittamaan heidät mahdollisimman kauas rajoiltamme,
-maksamalla heille ansionsa mukaan."
-
-Venäläisten valitellessa pyhälle Nikolaukselle tappiotaan, Kaarle XII
-käski kiittää Jumalaa ja valmistautui uusiin voittoihin.
-
-Puolan kuningas saattoikin hyvin odottaa, että hänen vihollisensa,
-tanskalaisten ja venäläisten voittaja, piakkoin ryhtyisi hyökkäämään
-hänen kimppuunsa. Hän liittyikin sentähden entistä lujemmin tsaariin.
-Nämä molemmat ruhtinaat sopivat kohtauksesta, keskustellakseen
-yhteisistä toimenpiteistä. He tapasivat toisensa Birsenissä, pienessä
-liettualaisessa kaupungissa, ilman mitään tavanomaisia muodollisuuksia,
-jotka vain ovat omiaan viivyttämään asiain kulkua eivätkä muutenkaan
-nyt soveltuneet heidän asemaansa tai mielialaansa. Pohjoismaiset
-ruhtinaat kohtelevat toisiaan yleensäkin niin tuttavallisesti, ettei se
-vielä ole tapana muussa Euroopassa. Pietari ja August viettivät yhdessä
-viisitoista päivää huvituksissa, jotka menivät liiallisuuksiin saakka;
-sillä tsaari, joka kyllä tahtoi uudistaa kansansa, ei koskaan voinut
-hillitä omaa vaarallista taipumustaan hurjisteluihin.
-
-Puolan kuningas sitoutui toimittamaan tsaarille viisikymmentätuhatta
-miestä saksalaisia joukkoja, jotka oli ostettava eri ruhtinailta ja
-jotka tsaarin tuli palkata. Tämän taas tuli puolestaan lähettää
-viisikymmentätuhatta venäläistä Puolaan oppimaan sotataitoa; samalla
-tsaari lupasi maksaa Puolan kuninkaalle kolme miljoonaa riikintaaleria
-kahdessa vuodessa. Jos tämä sopimus olisi pantu täytäntöön, olisi se
-voinut olla tuhoisa Ruotsin kuninkaalle, sillä sehän oli nopea ja varma
-keino tehdä venäläisistä sotakuntoista väkeä. Kenties sen avulla olisi
-taottu kahleet osalle Eurooppaa.
-
-Kaarle XII katsoi asiakseen estää Puolan kuningasta poimimasta hedelmiä
-tästä sopimuksesta. Vietettyään talvensa Narvan luona hän ilmestyi
-Liivinmaalle samaisen Riian kaupungin luo, jota kuningas August oli
-turhaan piirittänyt. Saksilaiset joukot majailivat pitkin Väinäjoen
-rantaa, mikä joki tällä kohtaa on sangen leveä. Niiden tuli sulkea
-ylimeno Kaarlelta, joka oli joen vastapäisellä rannalla. Saksilaisia ei
-komentanut heidän ruhtinaansa, joka silloin oli sairas, vaan heidän
-johtajanaan oli marsalkka Stenau [oikeammin Steinau, Adam Heinrich von.
--- _Suom. muist_.], joka hoiti ylipäällikön tehtäviä. Hänen
-alapäällikköjänsä olivat prinssi Ferdinand, Kuurinmaan herttua, ja sama
-Patkul, joka nyt miekka kädessä puolusti isänmaataan Kaarle XII:tta
-vastaan, suojeltuaan aikaisemmin henkensä uhalla sen oikeuksia kynällä
-Kaarle XI:ttä vastaan.
-
-Ruotsin kuningas oli rakennuttanut suuria, uusimallisia veneitä, joiden
-laidat olivat tavallista korkeammat ja voivat nousta ja laskea
-nostosiltain tapaan. Noustessaan ne peittivät kuljetettavinaan olevat
-joukot, laskiessaan ne toimittivat maihinlaskusillan virkaa. Erään
-toisenkin keinon hän pani käytäntöön. Huomattuaan tuulen käyvän
-pohjoisrannalta, missä hän seisoi, etelärantaa kohti, minne viholliset
-olivat leiriytyneet, hän käski sytyttää joukon märkiä olkia, joiden
-sakea savu levisi pitkin rantaa ja esti saksilaiset näkemästä hänen
-joukkojaan ja niiden puuhia. Tämän savupilven suojassa hän käski
-veneitten edetä, niidenkin ollessa täynnä savuavia olkia; siten
-savupilvi yhä laajeni ja ajautui tuulen mukana vihollisten silmille,
-tehden näille mahdottomaksi tietää, menikö kuningas joen yli vai ei.
-Sillävälin hän itse yksin johti tämän sotatempun suoritusta. Ollessaan
-jo joen keskikohdalla hän sanoi kenraali Rehnsköldille: "Kas niin!
-Toivonpa, ettei Väinäjoki ole ilkeämpi kuin meri Köpenhaminan luona.
-Uskokaa minua, kenraali, me lyömme heidät." -- Neljännestunnissa hän
-oli joen toisella rannalla, ollen kovasti närkästyneenä siitä, että hän
-vasta neljäntenä hyppäsi maihin. Kohta hän toimitti maihin tykistönsä
-ja asetti joukkonsa taistelujärjestykseen, savun sokaisemien
-vihollisten voimatta tehdä muuta vastarintaa kuin joillakin
-umpimähkäisillä laukauksilla. Kun tuuli oli hajoittanut savun, näkivät
-saksilaiset Ruotsin kuninkaan jo marssivan heitä kohti.
-
-Marsalkka Stenau ei hukannut hetkeäkään; tuskin hän oli huomannut
-ruotsalaiset, kun ratsuväkensä parhaalla osalla jo kävi heidän
-kimppuunsa. Tämän joukon ankara hyökkäys, joka kohtasi ruotsalaiset
-juuri kun nämä järjestäytyivät taisteluun, saattoi heidät sekasortoon;
-heidän rivinsä murtuivat ja ne työnnettiin jokeen saakka. Ruotsin
-kuningas kokosi ne piankin keskellä vettä yhtä helposti kuin olisi
-pitänyt katselmusta. Nyt hänen sotilaansa, marssien suljetummassa
-rivistössä kuin äsken, työnsivät marsalkka Stenaun takaisin ja
-etenivät tasangolle. Stenau näki, kuinka hänen joukkonsa olivat
-tyrmistyksissään; taitavana päällikkönä hän peräyttikin ne kuivalle
-paikalle, jota sivulta suojeli suo ja metsä, missä oli hänen
-tykistönsä. Maaperän edullisuus ja aika, jonka saksilaiset olivat
-saaneet tointuakseen ensi hämmästyksestään, antoi heille jälleen kaiken
-heidän rohkeutensa. Kaarle ei siekaillut käydä heidän kimppuunsa;
-hänellä oli mukanaan viisitoistatuhatta miestä, Stenaulla ja Kuurinmaan
-herttualla oli noin kaksitoistatuhatta, mutta koko tykistönä heillä oli
-vain yksi ainoa lavetiton rautakanuuna. Taistelu oli kiivas ja verinen;
-herttuan alta ammuttiin kaksi hevosta; hän tunkeutui kolmasti kuninkaan
-kaartin keskelle, mutta vihdoin hän suistui hevosensa selästä
-pyssynperän iskusta, jolloin hänen joukkonsa joutui epäjärjestykseen
-eikä enää riidellyt voitosta. Hänen kyrassierinsa saivat hänet töin
-tuskin pahasti kolhittuna ja puolikuolleena vedetyksi pois tungoksen
-keskeltä ja hevosten alta, jotka tallasivat häntä kavioillaan.
-
-Voittonsa jälkeen Ruotsin kuningas riensi Kuurinmaan pääkaupunkiin
-Mitauhun. Kaikki tämän herttuakunnan kaupungit antautuivat hänen
-armoilleen; koko sotaretki oli pikemmin matkustus kuin valloitus. Hän
-samosi pysähtymättä Liettuaan, alistaen kaikki matkan varrella
-valtaansa. Hän tunsi hivelevää tyydytystä ja tunnusti sen itsekin
-saapuessaan voittajana samaiseen Birsenin kaupunkiin, jossa Puolan
-kuningas ja tsaari olivat muutamia kuukausia aikaisemmin vannoneet
-tuhoavansa hänet.
-
-Juuri tässä kaupungissa hän päätti puolalaisten itsensä avulla syöstä
-Puolan kuninkaan valtaistuimelta. Kun hän täällä eräänä päivänä istui
-ruokapöydässä, miettien yksistään tätä yritystä ja noudattaen
-tavallista ankaraa raittiutta syvässä äänettömyydessään, ikäänkuin
-hautautuneena suuriin aatteihinsa, niin eräs saksalainen eversti, joka
-oli aterialla mukana, sanoi niin äänekkäästi, että muutkin sen
-kuulivat, että tsaarin ja Puolan kuninkaan ateriat tässä samassa
-paikassa olivat olleet hieman erilaisia kuin hänen majesteettinsa.
-"Niinpä kyllä", sanoi kuningas nousten, "mutta sitä helpommin minä
-häiritsenkin heidän ruuansulatustaan". -- Todellakaan hän ei liioin
-viivytellyt ajattelemansa suunnitelman toimeenpanoa, sekoittaen nyt
-hiukan politiikkaakin aseittensa voimaan.
-
-Puola, muinaisen Sarmatian osa, on hieman suurempi kuin Ranska,
-köyhempi väestöstä kuin se, mutta rikkaampi kuin Ruotsi. Sen kansa
-kääntyi kristinuskoon vasta noin seitsemänsataaviisikymmentä vuotta
-sitten. On perin omituista, että roomalaisten kieltä, jotka eivät
-kuitenkaan koskaan ole tunkeutuneet näille seuduille saakka, puhutaan
-tätä nykyä yksistään Puolassa; kaikki siellä puhuvat latinaa, vieläpä
-palvelijatkin. Tämä suuri maa on hyvin viljavaa, mutta sen asukkaat
-ovat sitä vähemmän toimeliaita. Ne käsityöläiset ja kauppiaat, joita
-nähdään Puolassa, ovat skotlantilaisia, ranskalaisia ja varsinkin
-juutalaisia. Viimemainituilla on siellä lähes kolmesataa synagogaa,
-ja jos he täällä vieläkin lisääntyvät, niin heidät kai ajetaan kerran
-pois Puolasta, kuten aikoinaan Espanjasta. He ostavat halvasta
-hinnasta maan tuotteet, viljan ja karjan, kauppaavat ne Danzigiin ja
-Saksaan ja myövät sitten kalliista hinnasta aatelismiehille niitä
-ylellisyystavaroita, joita nämä tuntevat ja rakastavat. Siten tämä mitä
-kauniimpien jokien kastelema, laitumista ja suolakaivoksista rikas,
-viljan peittämä maa pysyy yltäkylläisyydestään huolimatta köyhänä,
-koska sen kansa elää maaorjuudessa ja sen aatelisto on ylpeä ja laiska.
-
-Sen hallitus on mitä uskollisin kuva vanhasta kelttiläisestä ja
-goottilaisesta hallituksesta, joka muutoin kaikkialla muualla
-parannettiin tai muunnettiin. Puola on ainoa valtio, joka on
-säilyttänyt tasavallan nimen yhdessä kuninkaallisen arvon kanssa.
-
-Jokaisella aatelismiehellä on oikeus äänestää kuninkaanvaalissa ja
-mahdollisuus päästä itsekin kuninkaaksi. Tämä kaikista oikeuksista
-kaunein on liitetty mitä suurimpaan väärinkäytökseen: valtaistuin on
-näet melkein aina ostettavissa, ja kun puolalainen on harvoin tarpeeksi
-rikas voidakseen sen ostaa, on se monesti myöty muukalaisille.
-Aatelisto ja papisto puolustavat vapauttansa kuningastaan vastaan ja
-riistävät sen kansan muulta osalta. Koko kansa on siellä maaorjuudessa;
-sellainen on ihmiskunnan kohtalo, että kaikkialla, tavalla tai
-toisella, suuri enemmistö elää pienen vähemmistön ikeen alaisena!
-Täällä ei talonpoika kylvä itseään, vaan aatelista herraansa varten,
-jolle hän itse, hänen peltonsa ja hänen kättensä työ kuuluvat, ja joka
-voi hänet myödä, jopa surmatakin yhdessä karjansa kanssa. Aatelismies
-sen sijaan on riippuvainen ainoastaan itsestään. Jos häntä tahdotaan
-tuomita rikosasiassa, tarvitaan siihen koko kansan kokous; hänet
-voidaan vangita vasta sitten, kun hänet on tuomittu; niinpä hän ei
-juuri koskaan joudu rangaistavaksi. Täällä on paljon köyhiä
-aatelismiehiä, jotka antautuvat mahtavampiensa palvelukseen, saavat
-palkkaa ja toimittavat kaikkein halvimpiakin tehtäviä. Kuitenkin he
-mieluummin haluavat palvella vertaisiaan kuin rikastua kaupankäynnillä,
-ja ruokotessaan herrojensa hevosia he kunnioittavat itseään
-kuninkaitten valitsijain ja tyrannien tuhoojain arvonimellä.
-
-Kun näkee Puolan kuninkaan kaikessa kuninkaallisen majesteettisuutensa
-komeudessa, niin luuleepa häntä Euroopan täysivaltaisimmaksi
-ruhtinaaksi; mutta juuri hän on sitä kaikkein vähimmin. Puolalaiset
-tekevät todella hänen kanssaan sen sopimuksen, jonka muiden
-kansain kesken käsitetään olevan voimassa hallitsijan ja
-alamaisten välillä. Itse kruunajaisissaan ja vannoessaan pitävänsä
-_pacta conventa_-säädökset Puolan kuningas päästää alamaisensa
-uskollisuudenvalasta siinä tapauksessa, että hän loukkaa tasavallan
-lakeja. Hän nimittää kaikki virkamiehet ja jakaa kaikki arvosijat ja
-kunniamerkit. Puolassa ei mikään muu ole perinnöllistä kuin maat ja
-aateluus. Yhtä vähän palatinuksen [palatinus merkitsi Puolassa
-maakunnan (palatinaatin) käskynhaltijaa, maaherraa. -- _Suom. muist_.]
-kuin kuninkaan pojalla on mitään oikeutta isänsä arvoon, mutta
-kuninkaan ja tasavallan välillä on se suuri ero, että edellinen ei voi
-riistää mitään kerran antamaansa virkaa, kun sen sijaan jälkimäisellä
-on oikeus ottaa kuninkaalta hänen kruununsa, jos hän rikkoo valtion
-lakeja.
-
-Vapaudestaan arka aatelisto myö kyllä usein äänensä, mutta harvoin
-kiintymyksensä. Tuskin he ovat valinneet kuninkaan, kun jo pelkäävät
-hänen kunnianhimoansa ja vehkeilevät häntä vastaan. Ne suurmiehet,
-jotka hän on nimittänyt ja joita hän ei voi erottaa, muuttuvat usein
-hänen vihollisikseen sen sijaan, että pysyisivät hänen kätyreinään. Ne,
-jotka ovat kiinnitetyt hoviin, ovat muun aateliston vihan esineenä,
-mistä on aina seurauksena kaksi puoluetta: moinen jako on mahdoton
-välttää, jopa tarpeellinenkin sellaisissa maissa, joissa tahdotaan
-pitää kuningas ja samalla säilyttää vapaus.
-
-Kaikki, mikä koskee koko kansaa, järjestetään eduskunnassa, jolla on
-nimenä valtiopäivät, ja jossa ovat koolla senaatti ja joukko
-aatelismiehiä. Senaattoreja ovat palatinukset ja piispat; toisena osana
-eduskuntaa ovat jokaisen palatinaatin erikoisten säätykokouksien
-edustajat. Näissä suurissa kokouksissa johtaa puhetta Gnesenin
-arkkipiispa, Puolan primas ja kuningaskunnan sijaishallitsija
-välihallituksen (interregnumin) aikana, valtakunnan ensimäinen
-arvohenkilö kuninkaan jälkeen. Harvoin onkaan Puolassa muuta
-kardinaalia kuin hän, sillä kun roomalainen purppuraviitta ei anna
-mitään etuoikeutta senaatissa, täytyisi piispan, joka samalla olisi
-kardinaali, joko istua siellä vain senaattorinarvonsa mukaan tai luopua
-sen arvon suurista etuoikeuksista, joka hänellä on isänmaassaan,
-voidakseen pitää pystyssä vieraan kunnian vaatimuksia.
-
-Kuningaskunnan lakien mukaan on valtiopäiviä pidettävä vuorotellen
-Puolassa ja Liettuassa. Edustajat siellä useinkin ratkaisevat asiansa
-sapeli kädessä kuten muinaiset sarmaatit, joista he polveutuvat, joskus
-myös täydessä humalassa, mitä pahetta sarmaatit eivät tunteneet.
-Jokainen aatelinen edustaja näillä valtiopäivillä nauttii samaa
-oikeutta kuin kansantribuunit Roomassa, nimittäin panna vastalauseensa
-senaatin lakeja vastaan. Yksi ainoa aatelismies, joka sanoo:
-"_Kiellän_", estää tällä yhdellä sanalla kaikkien muiden yksimieliset
-päätökset; ja jos hän lähtee pois siltä paikkakunnalta, missä
-valtiopäiviä pidetään, täytyy niidenkin hajota.
-
-Tästä laista johtuvia häiriöitä vastaan on tapana käyttää vielä
-vaarallisempaa keinoa.
-
-Puolassa on näet tavallisesti kaksi puoluetta. Kun yksimielisyys
-valtiopäivillä siten on mahdoton, niin kumpikin puolue järjestää oman
-konfederationsa, jossa asiat ratkaistaan äänten enemmistöllä,
-välittämättä vähemmistön vastalauseista. Nämä kokoukset, jotka
-oikeastaan ovat laittomia, mutta jotka käytäntö on laillistuttanut,
-pidetään kuninkaan nimessä, vaikkapa usein vastoin hänen suostumustaan
-ja etujaan, melkein samoin kuin liiga Ranskassa käytti hyväkseen Henrik
-III:n nimeä hänen kukistamisekseen, ja samoin kuin Englannin
-parlamentti, joka surmautti Kaarle I:n mestauslavalla, menetteli,
-asettamalla tämän ruhtinaan nimen kaikkien niiden päätösten alkuun,
-joita se teki hänen tuhoamisekseen. Kun sitten levottomuudet ovat
-päättyneet, on yleisten valtiopäivien asiana hyväksyä tai hylätä
-konfederatioiden tekemät päätökset. Voivatpa valtiopäivät kumotakin
-kaiken sen, mitä edelliset ovat päättäneet, samojen järkisyiden nojalla
-kuin yksinvaltaisissa valtioissa kuningas voi peruuttaa edeltäjänsä,
-vieläpä itsensäkin säätämät lait.
-
-Aatelisto, joka laatii tasavallan lait, on myös sen sotavoimana.
-Tärkeissä tapauksissa se nousee ratsaille ja voi saada koolle yli
-sadantuhannen miehen vahvuisen joukon. Tämä suuri armeija, nimeltään
-"pospolita", liikkuu vaikeasti eikä sitä ole helppo johtaa.
-Elintarpeiden ja rehun saannin vaikeus tekee sen kykenemättömäksi
-pysymään kauan koossa. Siltä puuttuu kuri, kuuliaisuus ja kokemus;
-mutta sitä elähdyttävä vapauden rakkaus tekee sen aina pelottavaksi.
-
-Sen voi voittaa tai hajoittaa, vieläpä voi jonkun aikaa pitää sitä
-orjuudessa, mutta kohta se pudistaa ikeen niskoiltaan. Puolalaiset itse
-vertaavatkin itseänsä ruokoon, jonka myrsky taivuttaa maahan, mutta
-joka tuulen lakattua puhaltamasta nousee jälleen pystyyn. Juuri tästä
-syystä heillä ei ole mitään varustettuja paikkoja; he tahtovat itse
-olla tasavaltansa ainoina vallituksina. He eivät koskaan salli
-kuninkaansa rakentaa linnoituksia, koska pelkäävät hänen käyttävän
-niitä vähemmän heidän suojakseen kuin heidän sortamisekseen. Heidän
-maansa onkin aivan avoin, lukuunottamatta paria tai kolmea
-rajalinnoitusta. Jos he siis sisäisissä tai ulkoisissa sodissaan
-päättävät pitää hallussaan jonkin paikan, täytyy heidän kaikessa
-kiireessä luoda maavallituksia, korjata vanhoja puoleksi raunioituneita
-muureja, kaivaa auki miltei umpeen menneitä vallihautoja, ja
-tavallisesti on kaupunki jo ehditty valloittaa, ennenkuin sen varustelu
-on päätetty.
-
-Pospolita ei aina ole sotavalmiina maan puolustamiseksi; se kokoontuu
-vain valtiopäivien määräyksestä tai joskus kovan vaaran uhatessa
-pelkästään kuninkaan käskystä.
-
-Puolan tavallisena suojana on sitävastoin vakinainen armeija, jonka
-tasavalta kustantaa. Siinä on kaksi osastoa, kumpikin oman
-ylikenraalinsa komennossa. Ensimäinen on Puolan osasto, jossa tulee
-olla kolmekymmentäkuusituhatta miestä; toisessa eli Liettuan osastossa
-on kaksitoistatuhatta miestä. Molemmat ylipäälliköt ovat riippumattomat
-toisistaan; vaikkapa he ovatkin kuninkaan nimittämät, ovat he
-toimistaan vastuunalaisia ainoastaan tasavallalle, ja heillä on korkein
-käskyvalta joukoissansa. Everstit ovat rykmenttiensä rajattomia
-käskijöitä; heidän asianaan on huolehtia niistä niin hyvin kuin voivat
-ja maksaa niille palkka. Mutta kun he itse harvoin saavat palkkansa,
-niin he hävittävät maata ja saattavat talonpojat perikatoon,
-tyydyttääkseen omaa ja sotamiestensä saaliinhimoa. Puolalaiset
-ylimykset esiintyvät näissä joukoissa loisteliaammin kuin kaupungeissa;
-heidän telttansa ovat kauniimmat kuin heidän talonsa. Ratsuväkenä, jota
-on kaksi kolmannesta armeijasta, on miltei yksinomaan aatelismiehiä;
-sen tunnusmerkkinä on hevosten kauneus ja pukujen sekä varuksien
-rikkaus.
-
-Erittäinkin santarmit, jotka jakautuvat husaareihin ja
-panssariratsureihin, ovat aina useiden palvelijain seuraamia, jotka
-taluttavat heidän käsihevosiaan. Näillä taas on hopeaheloilla
-ja -nastoilla kaunistetut suitset, korukirjaillut satulat ja
-satulapatjat, kullatut ja joskus raskashopeiset jalustimet ja suuret
-satulaloimet turkkilaisten tapaan, joiden prameilua puolalaiset
-matkivat niin hyvin kuin voivat.
-
-Niin korea ja loistoisa kuin tämä ratsuväki onkin, yhtä rappiolla oli
-silloin jalkaväki, huonosti puettu, huonosti asestettu, ilman
-säännönmukaisia vaatteita tai univormuja. Niin oli asian laita ainakin
-vuoden 1710 vaiheille saakka. Nämä jalkamiehet, jotka näyttävät
-kuljeksivilta tataareilta, sietävät ihmeteltävän sitkeästi nälkää,
-kylmää, vaivaa ja kaikkea sodan rasitusta.
-
-Puolalaisissa sotamiehissä on vieläkin nähtävänä heidän esi-isiensä,
-muinaisten sarmaattien, luonne: yhtä vähän kuria, sama raivokkuus
-hyökkäyksessä, sama valmius pakoon ja taas taisteluun palajamiseen,
-sama murhaamisen kiihko, kun he ovat voittajina.
-
-Puolan kuningas oli aluksi otaksunut, että nämä kaksi armeijaa tarpeen
-tullen taistelisivat hänen puolestaan, että puolalainen pospolita
-asestautuisi hänen käskystään ja että kaikki nämä sotavoimat yhdessä
-hänen alamaistensa, saksilaisten, ja hänen liittolaistensa,
-venäläisten, kanssa olisivat sellainen miespaljous, jonka edessä
-ruotsalaisten vähäinen lukumäärä ei uskaltaisi näyttäytyäkään. Mutta
-pianpa hän, nähtyään niin paljon vaivaa saadakseen kaikki nämä
-sotavoimat yhtaikaa koolle, huomasikin päinvastoin jäävänsä niitä
-vaille.
-
-Tottuneena perintömaissaan rajattomaan valtaan hän uskoi kenties
-liiaksi voivansa hallita Puolaa samoin kuin Saksia. Jo hallituksensa
-alussa hän aiheutti tyytymättömyyttä; hänen ensimäiset toimenpiteensä
-suututtivat sitä puoluetta, joka oli vastustanut hänen valintaansa,
-ja vieroittivat melkein kaikki muut. Puola nurisi nähdessään
-kaupungeissaan pelkkää saksilaista varusväkeä ja rajoillansa vieraita
-joukkoja. Tämä kansakunta, joka on paljoa kiihkeämpi säilyttämään
-vapauttansa kuin innostunut ahdistamaan naapureitansa, ei suinkaan
-pitänyt kuningas Augustin sotaa Ruotsia vastaan ja hyökkäystä
-Liivinmaahan tasavallalle edullisena yrityksenä. Vaikeata onkin pettää
-vapaata kansaa, kun se arvostelee todellisia etujaan. Puolalaiset
-tunsivat, että jos tämä heidän suostumuksettaan aloitettu sota
-päättyisi onnettomasti, heidän kaikilta puolilta avoin maansa joutuisi
-Ruotsin kuninkaan saaliiksi, mutta jos se loppuisi onnellisesti, heidän
-oma kuninkaansa orjuuttaisi heidät, kun hän silloin Saksin ja
-Liivinmaan valtiaana puristaisi Puolan näiden kahden maan väliin.
-
-Niinpä he, kun heillä oli nyt vaihtoehtona joko joutua oman
-valitsemansa kuninkaan orjiksi tai syystä suuttuneen Kaarle XII:n
-tuhottaviksi, kohottivat aivan yksiäänisen huudon tätä sotaa vastaan,
-jonka luulivat julistetuksi enemmän heitä kuin Ruotsia vastaan.
-He näkivät saksilaisissa ja venäläisissä vain orjuutuksensa
-välikappaleita. Pianpa he, nähdessään Ruotsin kuninkaan murtaneen
-tieltään kaiken vastarinnan ja etenevän voittoisine joukkoineen
-Liettuan sydämeen, napisivatkin hädissään hallitsijaansa vastaan yhä
-julkisemmin.
-
-Liettua oli tällöin jakautunut kahteen puolueeseen: Sapiehan
-ruhtinassuvun ja Oginskin. Näillä kahdella ryhmällä oli aluksi ollut
-yksityisiä riitoja, jotka sitten paisuivat kansalaissodaksi. Ruotsin
-kuningas liittyi Sapiehasuvun ruhtinaihin, ja Oginski, jota saksilaiset
-auttoivat huonosti, näki puolueensa joutuneen miltei perikatoon.
-Liettuan armeija, jonka nämä häiriöt ja rahanpuute olivat supistaneet
-sangen pieneksi, joutui voittajan edessä osittain hajalleen.
-Jäännös, joka piti Puolan kuninkaan puolta, oli eristetty pieniin
-pakolaisjoukkoihin, jotka harhailivat pitkin maata ja elättivät itseään
-ryöstöillä, August näki Liettuassa ainoastaan puolueensa heikkoutta,
-alamaistensa vihaa ja vihollisen armeijan, jota johdatti loukattu,
-voitollinen ja leppymätön nuori kuningas.
-
-Puolassa oli tosin olemassa armeija; mutta lain määräämien
-kolmenkymmenenkuuden tuhannen miehen sijasta siinä oli tuskin
-kahdeksantoista tuhatta. Se ei ollut ainoastaan huonosti palkattu ja
-huonosti asestettu, vaan sen kenraalitkaan eivät vielä tienneet, mille
-puolelle kallistuisivat. Kuningas olisi tosin voinut käskeä aateliston
-avukseen, mutta hän ei rohjennut antautua alttiiksi kiellolle joka
-olisi liiaksi paljastanut ja siis myös yhä lisännyt hänen
-voimattomuuttansa.
-
-Tässä häiriön ja epävarmuuden tilassa kaikki kuningaskunnan
-palatinaatit vaativat kuningasta kutsumaan valtiopäivät koolle, samoin
-kuin Englannissa vaikeina aikoina valtion kaikki yhdyskunnat jättävät
-kuninkaalle anomuksia, joissa pyytävät häntä kutsumaan parlamentin
-koolle. Augustille oli tarpeellisempi armeija kuin valtiopäivät, jotka
-vain punnitsevat kuningasten tekoja. Hän ei voinut kuitenkaan olla
-niitä kokoon kutsumatta, jottei kokonaan suututtaisi kansaa. Niinpä
-kutsuttiinkin valtiopäivät Varsovaan 2 päiväksi joulukuuta 1701. August
-huomasi pian, että Kaarle XII:lla oli tässä kokouksessa ainakin yhtä
-paljon vaikutusvaltaa kuin hänellä itsellään. Sapiehain puoluelaiset,
-Lubomirskit ja heidän ystävänsä, kruunun rahastonhoitaja, palatinus
-Leszczinski, jonka oli omaisuudestaan kiittäminen kuningas Augustia, ja
-varsinkin Sobieski-ruhtinaiden kannattajat, olivat kaikki salaa menneet
-Ruotsin kuninkaan puolelle.
-
-Huomattavin näistä puoluemiehistä ja Puolan kuninkaan vaarallisin
-vihollinen oli kardinaali Radziejowski, Gnesenin arkkipiispa,
-kuningaskunnan primas ja valtiopäivien puhemies. Hän oli käytöksessään
-perin vehkeilevä ja hämäräperäinen mies, jota täydellisesti hallitsi
-eräs kunnianhimoinen nainen; ruotsalaiset sanoivat tätä "rouva
-kardinaaliksi", ja hän yllytti kardinaalia alituisesti juoniin ja
-puoluevehkeilyyn. Augustin edeltäjä, kuningas Juhana Sobieski, oli
-hänet ensin nimittänyt Warmian piispaksi ja kuningaskunnan
-varakansleriksi. Radziejowski, ollen silloin vasta piispa, sai
-kardinaalinarvon saman kuninkaan suosion avulla. Tämä arvo avasi
-hänelle kohta tien primasarvoon. Yhdistäessään siten persoonaansa
-kaiken sen, mikä vaikuttaa valtavasti ihmisiin, hän saattoi
-rankaisematta puuhata paljonkin.
-
-Kuningas Juhanan kuoltua hän yritti vaikutusvaltansa avulla korottaa
-prinssi Jaakko Sobieskin valtaistuimelle; mutta se ankara viha, jonka
-alaiseksi isä, kaikesta suuruudestaan huolimatta, oli joutunut,
-syrjäytti siitä pojan. Kardinaaii-primas liittyi silloin Ranskan
-lähettilääseen, abbé Polignaciin, toimittaakseen kruunun prinssi
-Contille, joka todella valittiinkin. Mutta Saksin raha ja sotajoukot
-pääsivät lopulta voitolle hänen puuhistaan. Silloin hänet saatiin
-houkutelluksi siihen puolueeseen, joka kruunasi Saksin vaaliruhtinaan,
-mutta hän odotteli kärsivällisesti tilaisuutta saadakseen toimeen
-riitaa kansan ja uuden kuninkaan välillä.
-
-Kaarle XII:n, prinssi Jaakko Sobieskin suojelijan, voitot, Liettuan
-kansalaissota ja kaikkien kansalaisten yleinen nousu kuningas Augustia
-vastaan saattoivat kardinaali-primaksen uskomaan ajan tulleen, jolloin
-hän voisi palauttaa Augustin Saksiin ja raivata kuningas Juhanan
-pojalle tien valtaistuimelle. Tämä prinssi, aikaisemmin puolalaisten
-vihan viaton esine, oli nyt pääsemässä heidän lemmikikseen sitä mukaa
-kuin kuningas August sai osakseen vihaa; mutta hän ei vielä uskaltanut
-ryhtyä ajattelemaan niin suurta mullistusta, vaikkapa kardinaali sitä
-jo huomaamatta valmistelikin.
-
-Aluksi kardinaali näytti tahtovan saada toimeen sovinnon kuninkaan ja
-tasavallan välillä. Hän lähetteli kiertämään kirjelmiä, joista
-näennäisesti huokui sovinnollisuuden ja laupeuden henki -- kulunut ja
-tunnettu ansa, johon ihmiset kuitenkin aina takertuvat. Hän kirjoitti
-Ruotsin kuninkaalle liikuttavan kirjeen, vannottaen häntä Hänen
-nimessään, jota kaikki kristityt palvovat yhtäläisesti, antamaan
-Puolalle ja sen kuninkaalle rauhan. Kaarle XII antoi vastauksen, joka
-paremmin soveltui kardinaalin tarkoituksiin kuin hänen sanoihinsa. Hän
-jäi kuitenkin voitollisine armeijoineen Liettuan suurherttuakuntaan ja
-selitti, ettei hän mitenkään tahtonut häiritä valtiopäiviä; hän muka
-kävi sotaa Augustia ja saksilaisia eikä puolalaisia vastaan, ja
-tasavallan hätyyttämisen asemesta hän päinvastoin tuli vapauttamaan
-sitä sorrosta. Nämä kirjeet ja vastaukset olivat tietysti tarkoitetut
-julkisuutta varten. Asiamiehet, jotka yhtä mittaa kulkivat edestakaisin
-kardinaalin ja kreivi Piperin välillä, ja edellisen luona pidetyt
-salaiset kokoukset olivat vaikuttimena, joka sai valtiopäivät
-liikkeelle. Ne esittivät, että toimitettaisiin lähetystö Kaarle XII:n
-luo, ja vaativat yksimielisesti kuninkaalta, ettei hän enää kutsuisi
-venäläisiä maan rajoille ja että hän lähettäisi pois saksilaiset
-joukkonsa.
-
-Augustin huono onni oli jo saanut aikaan sen, mitä valtiopäivät
-vaativat häneltä. Tsaarin kanssa Birsenissä salaisesti tehty liitto oli
-jo käynyt yhtä hyödyttömäksi kuin se alussa oli näyttänyt pelottavalta.
-August oli vallan kykenemätön lähettämään tsaarille viittäkymmentä
-tuhatta saksalaista, jotka hän oli luvannut haalia kokoon Saksan
-valtakunnasta. Tsaari puolestaan, tuo Puolan vaarallinen naapuri, ei
-liioin kiirehtinyt kaikkine sotavoimineen auttamaan jakautunutta
-valtakuntaa, josta hän toivoi itse saavansa jotakin saaliiksensa. Hän
-tyytyi lähettämään Liettuaan kaksikymmentä tuhatta venäläistä, jotka
-tekivät siellä enemmän pahaa kuin ruotsalaiset, paeten tosin kaikkialla
-voittajan tieltä, mutta samalla hävittäen puolalaisten maatiloja,
-kunnes, ruotsalaisten kenraalien ahdistamina ja löytämättä enää mitään
-ryöstettävää, palasivat parvissa kotimaahansa. Riian luona voitetun
-saksilaisen armeijan jäännökset taas kuningas August lähetti
-talvehtimaan ja täydentämään lukuaan Saksista käsin siinä toivossa,
-että tämä uhraus, niin pakollinen kuin se olikin, voisi saada
-suuttuneen Puolan kansan jälleen hänen puolelleen.
-
-Sodan sijaan tulivat nyt vehkeilyt. Valtiopäivät olivat jakautuneet
-miltei yhtä moneen puolueeseen kuin Puolassa oli palatinaatteja.
-Toisena päivänä olivat vallalla kuningas Augustin edut, toisena ne jo
-sysättiin syrjään. Kaikki huusivat vapautta ja oikeutta, mutta samalla
-ei tiedetty mitään siitä, mitä merkitsi olla vapaa ja oikeamielinen.
-Aika kului salakähmäisiin vehkeilyihin ja julkisiin korupuheisiin.
-Valtiopäivät eivät tienneet, mitä ne tahtoivat tai mitä niiden tuli
-tehdä. Suuret kokoukset eivät melkein koskaan kansallisten häiriöiden
-aikana ole tehneet hyviä päätöksiä, koska puoluemiehet niissä ovat
-julkeita ja hyväätarkoittavat henkilöt taas tavallisesti arkoja.
-Valtiopäivät hajosivatkin metelöiden 17 p:nä helmikuuta 1702
-kolmikuukautisen juonittelun ja horjuvaisuuden jälkeen. Senaattorit,
-s.o. palatinukset ja piispat, jäivät Varsovaan. Puolan senaatilla on
-näet oikeus väliaikaisesti säätää lakeja, joita valtiopäivät harvoin
-julistavat mitättömiksi; tämä vähälukuisempi ja asioihin tottunut
-valtioelin oli paljoa vähemmässä määrin melskeinen ja ratkaisi
-nopeammin. Se päätti, että valtiopäiväin ehdottama lähetystö
-oli lähetettävä Ruotsin kuninkaan luo ja että pospolitan oli
-varustauduttava sotakuntoon ja oltava valmiina kaikkien tapahtumain
-varalta. Samoin se julkaisi useita määräyksiä Liettuan levottomuuksien
-hillitsemiseksi ja vielä useampia kuninkaan arvovallan heikentämiseksi,
-vaikkapa se olikin vähemmän pelättävä kuin Kaarlen mahtavuus.
-
-Niinpä August tällöin pitikin parempana ottaa vastaan kovat ehdot
-voittajaltaan kuin alamaisiltaan. Hän päätti pyytää Ruotsin kuninkaalta
-rauhaa ja tahtoi tehdä hänen kanssaan salaisen sopimuksen. Tämä aie
-hänen oli tietysti salattava senaatilta, jota hän piti vieläkin
-vaikeammin suostuteltavana vihamiehenään. Asia oli arkaluontoinen; hän
-turvautui siinä kreivitär Königsmarckiin, ylhäissyntyiseen
-ruotsittareen, johon hän silloin oli kiintynyt. Kreivittären veli on
-tullut tunnetuksi onnettomasta lopustaan, ja hänen poikansa on suurella
-onnella ja kunnialla johtanut Ranskan sotajoukkoja.[13]
-
-Tämä nerostaan ja kauneudestaan maankuulu nainen oli kykenevämpi kuin
-mikään ministeri saamaan neuvottelut onnistumaan. Kun hänellä lisäksi
-oli tiluksia Kaarle XII:n valtioissa ja kun hän itse oli kauan aikaa
-oleskellut Kaarlen hovissa, oli hänellä siten myös otollinen tekosyy
-käydä tämän ruhtinaan puheilla. Hän saapuikin siis ruotsalaisten
-leiriin Liettuaan ja kääntyi heti kreivi Piperin puoleen, joka liiankin
-keveästi lupasi hänelle puheillepääsyn herransa luo. Monien lahjojensa
-ohella, joiden vuoksi hän oli Euroopan rakastettavimpia naisia,
-kreivittärellä oli myös erityinen taito puhua useiden sellaistenkin
-maiden kieliä, joita hän ei koskaan ollut nähnyt, niin sulavasti kuin
-hän olisi ollut sieltä syntyisin. Vieläpä hän joskus huvitteli
-ranskankielisten runosäkeiden sepittämisellä, joita olisi voinut luulla
-jonkun Versaillesissa syntyneen henkilön tuotteiksi. Myös Kaarle
-XII:sta hän sepitti runon, jota historia ei saa jättää unhoon. Siinä
-hän toi esiin taruston jumalat, jotka kukin kohdaltaan ylistelivät
-Kaarlen eri hyveitä. Runo loppui seuraavasti:
-
-    Jokainen Kaarlen kunniata julki tuo
-    ja hälle muiston temppelissä paikan suo,
-    mut Venus vait' on, Bacchus mykkä myös.
-
-Kaikki tämä nero ja sulo oli kuitenkin turhaa sellaiseen mieheen
-nähden, jollainen Ruotsin kuningas oli. Hän kieltäytyi itsepintaisesti
-ottamasta vastaan kreivitärtä. Tämä päätti silloin asettua hänen
-tielleen, kun hän teki tavallisia ratsastusretkiään. Todellakin hän
-eräänä päivänä kohtasi kuninkaan hyvin kapealla tiellä ja astui
-vaunuistaan heti hänet huomattuaan. Mutta kuningas tervehti häntä
-sanomatta sanaakaan, käänsi ratsunsa ympäri ja ajoi heti tiehensä,
-joten kreivitär Königsmarckille jäi matkastaan vain se tyydytys, että
-näytti siltä kuin Ruotsin kuningas pelkäisi yksinomaan häntä.[14]
-
-Niinpä täytyi Puolan kuninkaan nyt heittäytyä senaatin syliin. Hän teki
-sille Marienburgin palatinuksen kautta kaksi ehdotusta: joko oli
-tasavallan armeijan käyttö jätettävä hänen valtaansa, ja hän puolestaan
-maksaisi sille omista varoistaan kahden vuosineljänneksen palkan
-etukäteen, tai olisi sallittava hänen tuottaa Puolaan kaksitoista
-tuhatta saksilaista. Kardinaali-primas antoi hänelle vastauksen, joka
-oli yhtä tyly kuin Ruotsin kuninkaan epäys. Kokouksen nimessä hän
-lausui Marienburgin palatinukselle, että oli päätetty toimittaa
-lähetystö Kaarle XII:n luo ja että hän ei neuvonut kuningasta
-tuottamaan maahan saksilaisiaan.
-
-Tässä hädässä kuningas tahtoi säilyttää ainakin näennäisesti
-kuninkaallisen arvovaltansa. Eräs hänen kamariherroistaan lähti hänen
-puolestaan Kaarlen luo tiedustamaan, missä ja miten hänen ruotsalainen
-majesteettinsa tahtoisi ottaa vastaan hänen herransa ja kuninkaansa ja
-Puolan tasavallan lähetystön. Valitettavasti oli unohdettu pyytää
-ruotsalaisilta kamariherralle matkalupaa. Niinpä Ruotsin kuningas
-pistättikin hänet vankilaan puheillepääsyn asemesta ja sanoi kyllä
-haluavansa ottaa vastaan tasavallan lähetystön, mutta ei kuningas
-Augustia. Moinen kansainvälisen oikeuden loukkaus voi tulla kysymykseen
-vain väkevämmän oikeuden nimessä.
-
-Nyt Kaarle, jätettyään taaksensa varusväkeä muutamiin Liettuan
-kaupunkeihin, eteni Grodnon toiselle puolelle, mikä kaupunki on
-tunnettu Euroopassa siellä pidetyistä valtiopäivistään, mutta on
-huonosti rakennettu ja vielä huonommin linnoitettu.
-
-Muutamia penikulmia Grodnon toisella puolella hän kohtasi tasavallan
-lähetystön; siinä oli viisi senaattoria. Nämä tahtoivat ensin
-määritellä juhlameno-ohjeet, joista kuningas ei ymmärtänyt mitään; he
-vaativat, että tasavaltaa oli kohdeltava "hänen korkeutenaan", ja että
-heitä vastaan oli lähetettävä kuninkaan ja hänen senaattoriensa vaunut.
-Heille vastattiin, että tasavaltaa puhuteltaisiin "ylhäisyytenä" eikä
-"korkeutena", että kuningas ei milloinkaan käyttänyt vaunuja, että
-hänellä oli luonaan kyllä paljon upseereja, mutta ei yhtään
-senaattoria, että heille lähetettäisiin vastaan eräs kenraaliluutnantti
-ja että heidän tuli saapua omilla hevosillaan.
-
-Kaarle XII otti heidät vastaan teltassaan, eräänlaisella
-sotilaallisella arvokkuudella. Heidän puheensa oli täynnä varovaisuutta
-ja hämäryyttä. Huomattiin, että he pelkäsivät Kaarle XII:tta eivätkä
-rakastaneet Augustia, mutta kuitenkin häpesivät riistää muukalaisen
-käskystä kruunua kuninkaalta, jonka itse olivat valinneet. Niinpä ei
-päätettykään mitään, ja Kaarle XII antoi heidän vihdoin ymmärtää
-aikovansa tehdä päätöksensä vasta Varsovassa.
-
-Ennen lähtöään hän julkaisi manifestin, joka kardinaalin ja hänen
-puolueensa toimesta tulvan tavoin levisi viikossa ympäri Puolan. Tässä
-julistuksessa Kaarle kutsui kaikkia puolalaisia liittämään kostonsa
-hänen kostoonsa ja koetti saada heitä käsittämään, että heidän
-pyrkimyksensä olivat aivan samat kuin hänen. Tosin ne olivat hyvinkin
-erilaiset, mutta manifesti, jota suuri puolue, senaatin hämminki ja
-valloittajan läheneminen tukivat, teki perin valtavan vaikutuksen.
-Niinpä olikin pakko tunnustaa Kaarle Puolan suojelijaksi, koska hän
-tahtoi se olla ja koska voitiin vielä olla onnellisiakin siitä, että
-hän tyytyi tähän arvonimeen.
-
-Augustille vihamieliset senaattorit levittivät manifestia julkisesti
-hänen nähtensä. Ne harvat, jotka vielä olivat hänelle uskollisia,
-pysyivät ääneti. Kun vihdoin saatiin tietää Kaarlen lähenevän
-pikamarsseissa, varustautuivat kaikki sekasorrossa pakoon; kardinaali
-oli ensimäisiä, jotka jättivät Varsovan. Enin osa kiiruhti pakoon joko
-odottelemaan maatiloillaan asiain edelleen kehittymistä tai kutsumaan
-aseihin ystäviään. Kuninkaan luo jäi vain Saksan keisarin lähettiläs ja
-samoin tsaarin, paavin nuntius ja muutamia hänen kohtaloonsa
-liittyneitä piispoja ja palatinuksia. Täytyi paeta, eikä vielä ollut
-päätetty mitään hänen hyväkseen. Ennen lähtöään hän kiirehti
-neuvottelemaan niiden vähälukuisten senaattorien kanssa, jotka vielä
-edustivat senaattia. Niin hartaita kuin nämä olivatkin palvelemaan
-Augustia, olivat he kuitenkin ensi sijassa puolalaisia. Heillä kaikilla
-oli niin suuri vastenmielisyys saksilaista sotaväkeä kohtaan, etteivät
-he rohjenneet antaa hänelle valtuutta tuottaa enempää kuin kuusituhatta
-miestä suojaksensa. Lisäksi he määräsivät, että tämän joukon tuli olla
-puolalaisen ylipäällikön komennossa ja heti rauhan tultua palata
-kotiinsa. Tasavallan omat sotajoukot he samalla jättivät hänen
-käytettävikseen.
-
-Tämän tuloksen jälkeen kuningas jätti Varsovan, ollen liian heikko
-vastustamaan vihollisiansa ja melko tyytymätön omaankin puolueeseensa.
-Hän julkaisi heti yleisen kokoontumiskäskyn pospolitalle ja
-armeijoille, jotka olivat olemassa enää vain nimellisesti. Liettuasta,
-jossa ruotsalaiset vallitsivat, hänellä ei ollut mitään toivomista.
-Vähiin sulaneelta Puolan armeijalta taas puuttui aseita, muonavaroja ja
-hyvää tahtoa. Suurin osa arkaa, epäröivää tai suorastaan pahansuopaa
-aatelia pysyi maatiloillaan. Turhaan kuningas, valtion lakien suoman
-vallan nojalla, määräsi kuolemanrangaistuksen uhalla kaikki
-aatelismiehet nousemaan ratsaille ja tulemaan mukaansa. Alkoi olla
-epäiltävää, oliko häntä toteltava.
-
-Hänen päävoimanaan olivat hänen vaaliruhtinaskuntansa joukot, koska
-täysin rajaton hallitusmuoto siellä suojeli häntä tottelemattomuudelta.
-Hän oli jo salaa käskenyt sieltä tulemaan kaksitoista tuhatta
-saksilaista, jotka lähestyivätkin rientomarsseissa. Lisäksi hän nyt
-vaati luokseen kahdeksan tuhatta, jotka oli luvannut keisarille
-keisarikunnan sodassa Ranskaa vastaan, ja jotka hänen oli nykyisessä
-hädässään pakko kutsua takaisin. Niin monien saksilaisten tuottaminen
-Puolaan oli samaa kuin nostaa kaikki ihmiset häntä vastaan ja loukata
-oman puolueensa säätämää lakia, joka myönsi hänelle vain kuusituhatta.
-Mutta hän tiesi hyvin, että jos hän voittaisi, häntä vastaan ei
-uskallettaisi napista, mutta jos hänet voitettaisiin, niin hänelle ei
-ikinä annettaisi anteeksi edes kuudentuhannen miehen tuomista.
-
-Sillaikaa kun hänen sotamiehensä saapuivat vähin erin ja hän itse kulki
-palatinaatista toiseen kokoamassa uskollisena pysynyttä aatelia, saapui
-Ruotsin kuningas vihdoin Varsovan edustalle 5 p:nä toukokuuta 1702.
-Heti ensi vaatimuksesta avattiin hänelle portit. Hän lähetti pois
-puolalaisen varusväen, hajoitti porvarikaartin, pani kaikkialle
-vartiostoja ja määräsi asukkaat luovuttamaan kaikki aseensa. Mutta kun
-hänelle riitti heidän aseistariisumisensa ja kun hän ei tahtonut
-suututtaa heitä, vaati hän heiltä vain sadantuhannen frangin
-pakkoveron. Kuningas August kokosi sillä välin sotavoimansa Krakovaan;
-hän hämmästyi kovasti nähdessään myös kardinaali-primaksen saapuvan
-sinne. Tämä mies koetti nähtävästi viimeiseen saakka esiintyä
-luonteeltaan säädyllisenä ja karkoittaa kuninkaansa niin, ettei
-rikottaisi ulkonaista arvokkuutta vastaan. Hän huomautti Augustille,
-että Ruotsin kuningas muka näytti taipuvaiselta järjelliseen sovintoon,
-ja pyysi nöyrästi lupaa mennä tapaamaan Kaarlea. August myöntyi siihen,
-mitä ei voinut evätä, t.s. soi hänelle vapauden vahingoittaa häntä.
-
-Kardinaali-primas kiiruhti heti tapaamaan Ruotsin kuningasta, jolle hän
-ei vielä ollut rohjennut esittäytyä. Hän tapasi tämän ruhtinaan
-Varsovan esikaupungissa Pragassa, mutta ilman niitä juhlamenoja, joita
-oli noudatettu tasavallan lähettilästen vastaanotossa. Valloittajalla
-oli yllään karkea siniverkainen ja kullatuilla vaskinapeilla koristettu
-takki, suuret saappaat jalassa ja käsissä puhvelinnahkaiset,
-kyynärpäihin ulottuvat hansikkaat, paperoimattomassa huoneessa, jossa
-olivat läsnä hänen lankonsa Holsteinin herttua, hänen pääministerinsä
-kreivi Piper ja useita esiupseereja. Kuningas astui jonkun askeleen
-kardinaalia vastaan; he keskustelivat keskenään seisoalta
-neljännestunnin ajan, jonka loputtua Kaarle virkkoi ääneen: "Minä en
-aio myöntää puolalaisille rauhaa, ennenkuin he ovat valinneet uuden
-kuninkaan." -- Kardinaali, joka olikin odottanut tällaista selitystä,
-saattoi sen heti kaikkien palatinaattien tietoon, tosin samalla
-vakuuttaen sen olevan itselleen mitä vastenmielisimmän, vaikka muka
-käsillä oleva hätä pakotti tekemään voittajan mieliksi.
-
-Sen kuultuaan Puolan kuningas havaitsi selvästi, että hänen täytyi joko
-menettää tai säilyttää valtaistuimensa taistelemalla; hän käyttikin
-kaikki apukeinonsa tätä suurta ratkaisua varten. Hänen kaikki
-saksilaiset joukkonsa olivat jo saapuneet Saksin rajoilta; Krakovan
-palatinaatista, jossa hän vielä oleskeli, kokoontui aatelisto
-joukoittain tarjoamaan hänelle palvelustaan. Hän rohkaisi itse jokaista
-näistä aatelismiehistä muistamaan valaansa; he lupasivatkin vuodattaa
-verensä hänen puolestaan viime pisaraan saakka. Heidän apunsa ja
-kruunun armeijan nimen kantavien joukkojen vahvistamana hän nyt ensi
-kertaa lähti mieskohtaisesti Ruotsin kuningasta vastaan. Hän kohtasikin
-pian Kaarlen, joka juuri marssi Krakovaa kohti.
-
-Molemmat kuninkaat törmäsivät yhteen 13 p:nä heinäkuuta (1702)
-Klissowin luona laajalla tasangolla, Varsovan ja Krakovan välillä.
-Augustilla oli lähes kaksikymmentäneljä tuhatta miestä, Kaarle XII:lla
-vain kaksitoista tuhatta. Taistelun aloitti tykistötuli. Saksilaisten
-ensimäisestä yhteislaukauksesta sai Holsteinin herttua, nuori,
-urhoollinen ja hyväavuinen prinssi, joka komensi ruotsalaista
-ratsuväkeä, tykinkuulan lonkkaansa. Kuningas kysyi, oliko hän kuollut,
-mihin vastattiin myöntävästi; hän ei sanonut siihen mitään, mutta
-muutamia kyyneliä vuoti hänen silmistään. Hetkiseksi hän peitti
-käsillään kasvonsa, mutta sitten hän kannusti äkkiä ratsunsa täyteen
-laukkaan ja syöksyi kaartinsa etunenässä vihollisten keskelle.
-
-Puolan kuningas teki kaikki, mitä voitiinkin odottaa kruunustaan
-taistelevalta ruhtinaalta. Hän johti itse kolmasti joukkonsa
-hyökkäykseen, mutta taisteli ainoastaan saksilaistensa avulla.
-Puolalaiset, jotka olivat hänen oikeana siipenään, pakenivat kaikki jo
-taistelun alussa, toiset pelosta, toiset ilkeydestä. Kaarle XII:n
-mieskohtainen kunto osoitti etevämmyytensä; hän sai täydellisen voiton:
-vihollisen leiri, liput, tykistö ja Augustin sotakassa joutuivat hänen
-käsiinsä. Hän ei viipynyt kauan taistelukentällä,[15] vaan marssi
-suoraan Krakovaa kohti, ajaen edellään pakenevaa Puolan kuningasta
-takaa.
-
-Krakovan porvarit olivat kyllin rohkeita sulkemaan voittajalta
-porttinsa, mutta hän mursi ne. Varusväki ei uskaltanut ampua yhtään
-laukausta; se ajettiin kepeillä ja ruoskaniskuilla linnaan saakka,
-jonne kuningas tunkeutui yhdessä heidän kanssaan. Yksi ainoa
-tykistöupseeri rohkeni valmistautua laukaisemaan tykkiä, mutta kuningas
-ryntäsi hänen luokseen ja tempasi häneltä sytyttimen. Linnan päällikkö
-heittäytyi kuninkaan jalkoihin. Kolme ruotsalaista rykmenttiä
-majoitettiin porvarien luo, ja kaupungille määrättiin sadantuhannen
-riikintaalerin pakkovero.
-
-Kun kaupungin kuvernööriksi nimitetty kreivi Stenbock sai kuulla, että
-Puolan kuningasten hautoihin, jotka ovat Krakovan P. Nikolauksen
-kirkossa, oli muka kätketty aarteita, käski hän avata ne. Mutta sieltä
-löydettiin vain kirkoille kuuluvia kulta- ja hopeakoristuksia. Osa
-niistä otettiin, ja Kaarle XII lähetti itse yhden kultaisen kalkin
-eräälle Ruotsin kirkolle, mikä seikka olisi saattanut kiihoittaa häntä
-vastaan Puolan katoliset, jollei olisi niin kovin pelätty hänen
-voittoisia aseitaan.
-
-Kaarle lähti Krakovasta lujasti päättäneenä hellittämättä ahdistaa
-kuningas Augustia. Muutaman penikulman päässä kaupungista hänen
-hevosensa kaatui, jolloin häneltä katkesi toinen sääri. Hänet täytyi
-viedä takaisin Krakovaan, missä hän sai olla kuusi viikkoa kirurgien
-käsiteltävänä. Tämä sattuma antoi Augustille hengähdyslomaa. Hän
-levitytti heti Puolaan ja Saksan valtakuntaan huhun, että Kaarle XII
-oli kuollut ratsulta putoamisensa seurauksista. Tämä väärä uutinen,
-jota vähän aikaa uskottiin, aiheutti kaikkialla mielissä hämmästystä ja
-epävarmuutta.
-
-August kokosi tänä lyhyenä väliaikana ensin Marienburgiin, sitten
-Lubliniin kaikki valtakunnan säädyt, jotka jo oli kutsuttu koolle
-Sandomiriin. Tungos olikin suuri; vain jotkut palatinaatit
-kieltäytyivät lähettämästä edustajia. Hän voittikin jälleen puolelleen
-miltei kaikkien sydämet runsailla lahjoilla, lupauksilla ja sillä
-ystävällisyydellä, joka on tarpeellinen rajattomille kuninkaille, jotta
-heitä rakastettaisiin, ja vaalikuninkaille, jotta he pysyisivät
-vallassa.
-
-Valtiopäivät pääsivät pian selville siitä, että uutinen Ruotsin
-kuninkaan kuolemasta oli väärä; mutta tuo suuri kokous oli jo
-ennättänyt saada asianomaisen sysäyksen, ja niinpä se antautuikin
-uuden mielijohteen valtaan: kaikki jäsenet vannoivat pysyvänsä
-uskollisina hallitsijalleen -- niin alttiita moiset kokoukset ovat
-mielenmuutoksille! Itse kardinaali-primas oli yhä olevinansa kuningas
-Augustin miehiä ja saapui valtiopäiville Lubliniin. Hän suuteli
-kuninkaan kättä eikä suinkaan kieltäytynyt muiden lailla vannomasta
-valaa. Tässä valassa vannottiin, -- ettei oltu ryhdytty eikä
-ryhdyttäisi mihinkään Augustia vastaan. Kuningas vapautti kardinaalin
-valan alkuosasta, ja niinpä kardinaali punastuen vannoikin vain
-loppupuolen. Tuloksena valtiopäivistä oli päätös, että Puolan tasavalta
-panisi omalla kustannuksellaan pystyyn viisikymmentuhantisen armeijan
-hallitsijansa käytettäväksi, ja että ruotsalaisille annettaisiin kuuden
-viikon aika selittää, tahtoivatko he sotaa vai rauhaa, ja sama aika
-Sapieha-ruhtinaille, Liettuan levottomuuksien alkuunpanijoille, saapua
-pyytämään armoa Puolan kuninkaalta.
-
-Mutta näiden neuvottelujen aikana Kaarle XII parani vammastaan ja
-kaatoi jälleen kaikki tieltään. Edelleen lujana päätöksessään
-pakoittaa puolalaiset itse erottamaan kuninkaansa valtaistuimelta hän
-kardinaali-primaksen vehkeiden avulla kutsutti uuden kokouksen
-Varsovaan Lublinin valtiopäivien vastapainoksi. Hänen kenraalinsa kyllä
-huomauttelivat hänelle, että tämä asia voi pitkistyä ja sitkistyä ja
-lopulta menehtyä pelkkiin lykkäyksiin, että sillaikaa venäläiset,
-taistellessaan hänen Liivin- ja Inkerinmaahan jääneitä joukkojaan
-vastaan, saavuttivat joka päivä lisää sotakokemusta, että mainituissa
-maakunnissa ruotsalaisten ja venäläisten välillä käydyt tiheät
-taistelut eivät aina päättyneet edellisten eduksi, ja että vihdoin
-hänen läsnäolonsa siellä olisi kenties piankin välttämätön. Mutta
-Kaarle, joka oli yhtä järkkymätön suunnitelmissaan kuin nopea
-toimissaan, vastasi heille: "Vaikkapa minun täytyisi viipyä täällä
-viisikymmentä vuotta, en lähde täältä pois, ennenkuin olen pannut
-Puolan kuninkaan viralta."
-
-Hän antoi Varsovan kokouksen taistella puhein ja kirjoituksin Lublinin
-kokousta vastaan ja koettaa laillistuttaa menettelyänsä kuningaskunnan
-lakien avulla, jotka tosin aina ovat kaksimielisiä, niin että jokainen
-puolue tulkitsee niitä omaksi edukseen ja menestys yksin ratkaisee
-riidan. Itse hän, lisättyään voittoisia joukkojaan kuudellatuhannella
-ratsu- ja kahdeksallatuhannella jalkamiehellä, jotka hän sai Ruotsista,
-marssi Klissowin luona lyömänsä saksilaisen armeijan jäännöksiä
-vastaan, joilla oli ollut aikaa kokoontua ja saada lisäväkeä, sillaikaa
-kuin ratsun selästä putoaminen oli pidättänyt häntä vuoteessa. Tämä
-armeija vältti hänen lähestymistään ja vetäytyi luoteeseen päin
-Varsovasta Preussia kohti. Bug-joki oli hänen ja vihollisten välissä.
-Kaarle ui sen ylitse ratsuväkensä etunenässä; jalkaväki taas etsi
-kahlaamon ylempää joesta.
-
-Hän saavutti saksilaiset Pultusk-nimisen paikan luona. Heitä oli noin
-kymmenentuhatta miestä, ylipäällikkönä kenraali Stenau. Myöskään
-Ruotsin kuningas ei ollut pikamarssissaan tuonut mukanaan enempää,
-varmana siitä, että vähempikin määrä riittäisi. Hänen aseittensa
-tuottama pelko oli todella niin suuri, että puolet saksilaisesta
-armeijasta pakeni hänen lähestyessään, ollenkaan ryhtymättä taisteluun.
-Kenraali Stenau piti hetkisen puoliaan kahdella rykmentillä, mutta pian
-hänen itsensäkin täytyi mennä pakenevan armeijan mukana, joka hajosi,
-ennenkuin se oli voitettu. Ruotsalaiset saivat tuskin tuhat vankia
-eivätkä kaataneet edes kuuttasataa miestä, nähden enemmän vaivaa
-vihollisen takaa-ajosta kuin sen tuhoamisesta.
-
-Kaikilla suunnilla lyötyjen saksilaistensa jäännösten kanssa August
-peräytyi nopeasti Thorniin, Weikselin varrella olevaan vanhaan Preussin
-kuningaskunnan kaupunkiin, joka on Puolan suojeluksen alainen. Kaarle
-varustautui heti sitä piirittämään. Puolan kuningas ei luullut olevansa
-enää turvassa täälläkään, vaan peräytyi ja kiirehti kaikkiin sellaisiin
-Puolan seutuihin, joista hän vielä voi koota muutamia sotamiehiä ja
-joihin ruotsalaisten partioretket eivät vielä olleet ulottuneet. Sillä
-välin ei perin nopeasti marssiva Kaarle, kun hän kulki uiden jokien yli
-ja joudutti jalkaväkeänsä asettamalla heidät hevosten selkään
-ratsumiesten taakse, ollut voinut tuoda yhtään tykkiä Thornin
-edustalle. Hänen täytyi sentakia odottaa, kunnes niitä saapuisi meritse
-Ruotsista.
-
-Odotellessaan hän asettui muutamien penikulmien päähän
-kaupungista, mutta eteni sangen usein liiankin lähelle valleja
-tiedustelutarkoituksessa. Hänen yksinkertainen pukunsa, jota hän
-alituisesti piti, oli hänelle näillä vaarallisilla retkillä suuremmaksi
-hyödyksi kuin hän oli koskaan aavistanutkaan. Se näet esti häntä
-joutumasta huomatuksi ja vihollisten maalitauluksi, jotka kyllä muutoin
-olisivat ampuneet häntä. Kerran hän läheni erään Liewen-nimisen,
-kullalla kirjailtuun, siniseen univormuun puetun kenraalinsa kanssa
-niin likelle valleja, että pelkäsi kenraalin voivan tulla huomatuksi.
-Sentähden hän luontaisen jalomielisyytensä puuskassa käskikin toisen
-asettua taaksensa, ollenkaan ajattelematta, että hän itse pani oman
-henkensä selvälle vaaralle alttiiksi, pelastaaksensa alamaisensa
-hengen. Liewen, joka liian myöhään huomasi tehneensä erehdyksen,
-pukeutuessaan niin silmäänpistävään uniformuun, mikä saattoi vaaran
-alaiseksi hänen ympäristönsäkin, pelkäsi samoin kuninkaan puolesta,
-olipa hän missä paikassa hyvänsä, ja epäröi totella. Mutta malttamatta
-enää odottaa kuningas tarttui hänen käsivarteensa, asettui hänen
-eteensä ja siten peitti hänet. Samassa silmänräpäyksessä eräs sivulta
-tullut tykinkuula kaatoi kenraalin kuoliaaksi maahan juuri sillä
-kohdalla, josta kuningas vastikään oli poistunut. Tämän miehen
-kaatuminen hänen sijastaan juuri senvuoksi, että hän itse oli tahtonut
-hänet pelastaa, vahvisti melkoisesti hänen uskoaan varmaan
-kaitselmukseen, ja se usko pysyi hänessä lujana koko hänen elämänsä
-ajan ja antoi hänelle varmuuden siitä, että kohtalo, joka niin
-erityisesti suojeli häntä, oli määrännyt hänet suorittamaan mitä
-suurimpia tekoja.
-
-Kaikki onnistui hänelle: hänen neuvottelunsa ja hänen aseensa olivat
-yhtä menestykselliset. Hän oli ikäänkuin kaikkialla läsnä koko
-Puolassa, sillä hänen mainio marsalkkansa Rehnsköld oli suuren
-armeijakunnan kera tämän maan sydämessä. Lähes kolmekymmentätuhatta
-ruotsalaista, eri kenraalien johdolla, liikkui maan pohjois- ja
-itärajoilla ja pidätti siellä koko Venäjän valtakunnan ponnistuksia;
-Kaarle itse taas oli lännessä, toisessa päässä Puolaa,
-valiojoukkoineen.
-
-Tanskan kuningas oli sidottu Traventhalin sopimukseen, jota hän
-voimattomuudessaan ei kyennyt rikkomaan, ja pysyi hiljaa. Tämä
-hallitsija oli liian viisas näyttääksensä julki kiukkuaan siitä, että
-Ruotsin kuningas liikkui niin lähellä hänen valtioitaan. Kauempana
-lounaassa aukaisi Elbe- ja Weser-jokien välissä Bremenin herttuakunta,
-Ruotsin entisten valloitusten viimeinen alue, jossa oli runsaasti
-varusväkeä, tälle valloittajalle vielä Saksin ja keisarikunnan portit.
-Niinpä nyt olikin Pohjanmerestä miltei Dnjeprin suulle, siis koko
-Euroopan leveydeltä ja Moskovan porteille asti, kaikkialla vallalla
-hämmästys ja täydellisen mullistuksen odotus. Kaarlen laivat, jotka
-hallitsivat Itämerta, kuljettivat yhtä mittaa Puolassa otettuja
-sotavankeja Ruotsiin. Ruotsi itse nautti täydellistä lepoa ja rauhaa
-keskellä kaikkia näitä suuria mullistuksia ja iloitsi kuninkaansa
-kunniasta, tuntematta siitä mitään rasitusta, sillä sen voittoisat
-sotajoukot palkattiin ja ylläpidettiin voitettujen kustannuksella.
-
-Tässä Kaarle XII:n aseiden aiheuttamassa pohjoismaiden yleisessä
-hiljaisuudessa uskalsi Danzigin kaupunki tehdä hänelle kiusaa.
-Neljätoista fregattia ja neljäkymmentä kuljetuslaivaa toi kuninkaalle
-lisäväkeä kuusituhatta miestä ynnä tykistöä ja muona- ja ampumavaroja
-Thornin piiritystä varten. Tämän lisäväen oli kuljettava Weikseliä
-ylöspäin. Mainitun joen suussa on rikas ja vapaa Danzigin kaupunki,
-joka Thornin ja Elbingin keralla nauttii Puolassa samoja etuoikeuksia
-kuin Saksassa valtakunnankaupungit. Sen vapautta ovat vuoron perään
-uhanneet Tanska, Ruotsi ja jotkut saksalaiset ruhtinaat, ja se onkin
-säilyttänyt vapautensa vain näiden valtojen keskinäisen kateuden
-avulla.
-
-Ruotsalainen kenraali, kreivi Stenbock, kutsui kuninkaan nimessä
-koolle maistraatin ja vaati siltä vapaata läpikulkua sotaväelle ja
-sotatarpeille. Epäviisaasti, kuten niiden on tapana, jotka
-neuvottelevat väkevämpänsä kanssa, maistraatti ei uskaltanut evätä,
-mutta ei myöskään suorastaan hyväksyäkään hänen vaatimustansa. Nytpä
-kenraali Stenbock pakoitti heidät enempään kuin hän aluksi oli
-vaatinutkaan. Hän määräsi kaupungin maksamaan sadantuhannen ecun
-[entinen ranskalainen kulta- ja hopearaha, arvoltaan noin 6 mk. --
-_Suom. muist_.] pakkoveron, jolla he nyt saivat korvata epäviisaan
-kieltonsa. Kun vihdoin lisäväki, tykistö ja ampumatarpeet olivat
-saapuneet Thornin edustalle, alkoi piiritys 22 p:nä syyskuuta.
-
-Kaupungin kuvernööri Robel puolusti sitä viidentuhannen miehen
-suuruisella linnaväellä kuukauden ajan. Sitten hänen oli pakko antautua
-ilman ehtoja. Linnaväki otettiin sotavangeiksi ja lähetettiin Ruotsiin.
-Robel esitettiin aseettomana kuninkaalle. Tämä ruhtinas, joka ei
-koskaan laiminlyönyt tilaisuutta kunnioittaa vihollistensa osottamia
-ansioita, antoi hänelle omakätisesti miekan, lahjoitti melkoisen
-rahasumman ja laski hänet kunniasanaa vastaan vapaaksi. Mutta tuo pieni
-ja köyhä kaupunki tuomittiin maksamaan 40,000 ecutä pakkoveroa, joka
-oli sille liian raskas.
-
-Weikselin erään haaran varrella sijaitseva Elbing, saksalaisten
-ritarien perustama ja samoin Puolalle kuuluva kaupunki, ei ottanut
-oppia Danzigin erehdyksestä; se viivytteli myös liian kauan antamasta
-ruotsalaisille läpikulkulupaa. Niilipä sitä rangaistiinkin ankarammin
-kuin Danzigia. Kaarle marssi sinne 13 p:nä joulukuuta neljäntuhannen
-miehen etunenässä, pistimet ojossa. Pelästyneet asukkaat heittäytyivät
-polvilleen kaduille ja rukoilivat armoa. Kuningas riisutti heidät
-kaikki aseista, majoitti sotamiehensä porvarien luo, kutsutti luokseen
-maistraatin ja määräsi samana päivänä maksettavaksi 260,000 ecutä
-pakkoveroa. Kaupungissa oli 200 kanuunaa ja 4,000 sentneriä ruutia,
-jotka hän anasti; ei edes voitollinen taistelu olisi tuottanut hänelle
-niin suuria etuja. Kaikki nämä menestykset olivat kuningas Augustin
-valtaistuimelta erottamisen edeltäjiä.
-
-Tuskin oli kardinaali vannonut kuninkaallensa olevansa yrittämättä
-mitään häntä vastaan, kun hän lähti Varsovan kokoukseen, ollen edelleen
-puuhaavinaan rauhan hyväksi. Hän saapui sinne, puhuen yksinomaan
-sovusta ja kuuliaisuudesta, mutta mukanaan hän oli tuonut joukon omilta
-tiluksiltaan hankkimiaan sotamiehiä. Vihdoin hän paljasti oikean
-karvansa ja julisti kokouksen nimessä "Augustin, Saksin vaaliruhtinaan,
-kelvottomaksi kantamaan Puolan kruunua".
-
-Yksimielisesti julistettiin, että valtaistuin oli vapaa. Ruotsin
-kuninkaan ja niinmuodoin valtiopäivienkin tahto oli antaa prinssi
-Jaakko Sobieskille hänen isänsä Juhanan valtaistuin. Jaakko Sobieski
-oleskeli tällöin Breslaussa Schlesiassa ja odotteli maltittomasti
-isänsä kantamaa kruunua. Eräänä päivänä hän oli metsästämässä muutaman
-penikulman päässä Breslausta, mukanansa muuan hänen veljistään, prinssi
-Konstantin. Silloin kolmekymmentä kuningas Augustin salaisesti
-lähettämää saksilaista aatelismiestä syöksyi äkkiä esiin läheisestä
-metsästä, ympäröi molemmat prinssit ja ryösti heidät ilman vastarintaa
-mukaansa. Ennakolta oli jo varustettu kyytihevoset, joilla heidät tuota
-pikaa vietiin Leipzigiin, ja heidät pantiin siellä tarkkaan säilyyn.
-Tämä äkkiyllätys sotki Kaarlen, kardinaalin ja Varsovan kokouksen
-suunnitelmat.
-
-Kohtalo, joka leikittelee kruunattujen päiden kanssa, saattoi melkein
-samaan aikaan myös kuningas Augustin itsensä vangiksi joutumisen
-vaaraan. Hän istui aterioimassa kolmen penikulman päässä Krakovasta,
-luottaen vähän matkan päähän asetettuun kenttävahtiin, kun
-kenraali Rehnsköld äkkiä näyttäytyi, siepattuaan ensin valtaansa
-mainitun kenttävahdin. Puolan kuningas ennätti töin tuskin aivan
-yhdennellätoista hetkellä nousta ratsun selkään. Kenraali Rehnsköld
-ajoi häntä takaa neljä päivää, ollen saavuttamaisillaan hänet joka
-hetki. Kuningas pakeni Sandomiriin saakka; ruotsalainen kenraali
-seurasi häntä sinne asti, ja vain erityisen onnensattuman avulla
-kuningas pääsi pakoon.
-
-Koko tänä aikana kuningas Augustin puolue kohteli kardinaalin puoluetta
-isänmaan pettureina ja sai tältä osakseen samanlaisen kohtelun.
-Kruununarmeija jakautui myös näihin kahteen puolueeseen. August huomasi
-vihdoin tarvitsevansa venäläisten apua ja katui nyt vain sitä, ettei
-ollut sitä jo ennemmin hankkinut. Vuoroin hän riensi Saksiin, missä
-hänen apulähteensä jo olivat tyhjentyneet, vuoroin taas palasi Puolaan,
-jossa ei uskallettu palvella häntä. Toiselta puolen taas Ruotsin
-voitollinen kuningas itse asiassa rauhallisena hallitsi Puolassa.
-
-Kreivi Piper, jolla oli yhtä paljon valtiollista älyä kuin hänen
-herrallaan hengensuuruutta, esitti tällöin Kaarle XII:lle, että tämä
-itse panisi päähänsä Puolan kruunun. Hän kuvaili kuninkaalle, kuinka
-asia olisi helposti toimeenpantavissa voitollisen armeijan avulla ja
-hänelle jo kuuliaisen kuningaskunnan sydämessä olevan mahtavan puolueen
-myötävaikutuksella, ja houkutteli evankelisen uskon puolustajan
-arvonimellä, mikä kylläkin mairitteli Kaarlen kunnianhimoa. Hän sanoi,
-että olisi helppo suorittaa Puolassa sama työ, jonka Kustaa Vaasa oli
-tehnyt Ruotsissa, nimittäin tuoda maahan luterilaisuus ja katkaista
-aatelisten ja hengellisen säädyn maaorjuudessa olevan rahvaan kahleet.
-Kaarle tunsi hetkisen kiusausta, mutta kunnia oli hänen epäjumalansa,
-tälle hän uhrasi etunsa ja sen mielihyvän, jonka Puolan riistäminen
-paavilta olisi hänelle tuottanut. Kreivi Piperille hän sanoi olevansa
-enemmän huvitettu kuningaskuntain muille antamisesta kuin niiden
-hankkimisesta itselleen, ja lisäsi hymyillen: "Te soveltuisitte hyvin
-jonkun italialaisen ruhtinaan ministeriksi."
-
-Kaarle oli vielä Thornin edustalla, siinä Preussin kuningaskunnan
-osassa, joka kuuluu Puolalle. Täältä käsin hän piti silmällä tapahtumia
-Varsovassa ja samalla vaikutti tarpeellista pelkoa naapurivalloissa.
-Prinssi Aleksanteri, Schlesiassa kiinni siepattujen Sobieskien veli,
-saapui tänne hänen luoksensa ja pyysi häntä kostamaan. Kaarle lupasikin
-niin tehdä sitä mieluummin, koska luuli asian helpoksi ja samalla
-voivansa kostaa omastakin puolestaan. Mutta haluten kärsimättömästi
-antaa Puolalle kuninkaan hän esitti prinssi Aleksanterille, että tämä
-itse nousisi sille valtaistuimelle, josta itsepäinen kohtalo oli
-syrjäyttänyt hänen veljensä. Hän ei tietysti odottanut epäävää
-vastausta. Mutta prinssi Aleksanteri selitti hänelle, ettei mikään
-voisi saada häntä hankkimaan itselleen etua vanhimman veljensä
-onnettomuudesta. Ruotsin kuningas, kreivi Piper, kaikki hänen ystävänsä
-ja erittäinkin Posenin nuori palatinus, Stanislaus Leszczinski,
-kehoittivat kaikin tavoin häntä ottamaan kruunun vastaan. Mutta prinssi
-oli taipumaton. Naapuriruhtinaat olivat hämmästyksissään tästä
-ennenkuulumattomasta kiellosta eivätkä tienneet, kumpaa ihmettelisivät
-enemmän, Ruotsin kuningastako, joka kahdenkolmattavuotisena voi
-lahjoittaa Puolan kruunun, vai prinssi Aleksanteria, joka sen hylkäsi.
-
-
-
-
-KOLMAS KIRJA.
-
-Stanislaus Leszczinski valitaan Puolan kuninkaaksi.
-Kardinaali-primaksen kuolema. Kenraali Schulenburgin oiva peräytyminen.
-Tsaarin toimia. Pietarin perustaminen. Frauenstadtin taistelu. Kaarle
-samoaa Saksiin. Altranstädtin rauha. August luopuu kruunusta ja jättöä
-sen Stanislaukselle. Tsaarin lähettiläs kenraali Patkul teilataan ja
-revitään neljäksi kappaleeksi. Kaarle ottaa Saksissa vastaan kaikkien
-ruhtinasten lähettiläitä. Hän pistäytyy yksin Dresdenissä tapaamassa
-Augustia ennen lähtöään.
-
-
-Nuori Stanislaus Leszczinski oli tällöin lähetetty Varsovan
-kokoukseen hankkimaan Ruotsin kuninkaalle selkoa erinäisistä
-riitaisuuksista, jotka olivat sattuneet prinssi Jaakon ryöstämisen
-aikana. Stanislauksella oli miellyttävä, rohkeutta ja lempeyttä
-säteilevä ulkonäkö, rehellinen ja avomielinen olemus, mikä on suurin
-kaikista ulkonaisista eduista ja antaa sanoille enemmän pontta kuin
-paras kaunopuheisuus. Se järkevyys, jota hän osoitti puhuessaan
-kuningas Augustista, kokouksesta, kardinaali-primaksesta ja Puolaa
-hajoittavista erilaisista harrastuksista, tehosi Kaarleen. Kuningas
-Stanislaus on suvainnut kertoa minulle sanoneensa latinaksi Ruotsin
-kuninkaalle: "Kuinka me voimme pitää kuninkaanvaalin, kun molemmat
-prinssit, Jaakko ja Konstantin Sobieski, ovat vankina?" mihin Kaarle
-oli vastannut: "Kuinka sitten voidaan vapauttaa tasavalta, jollei
-vaalia pidetä?" -- Tämä keskustelu oli ainoa juoni, joka vei
-Stanislauksen valtaistuimelle. Kaarle pitensi tahallaan neuvottelua,
-voidakseen paremmin koetella nuoren edusmiehen älyä.
-
-Puheillepääsyn loputtua hän lausui ääneen, ettei hän ollut koskaan
-nähnyt ketään miestä, joka olisi yhtä sovelias sovittamaan kaikki
-puolueet. Sitten hän pian hankki tietoja palatinus Leszczinskin
-luonteesta. Hän sai kuulla, että tämä oli sangen urhoollinen,
-karaistunut kestämään rasituksia ja nukkui aina olkipatjalla,
-vaatimatta mitään mieskohtaista palvelusta palvelijoiltaan; että hän
-lisäksi osoitti tässä ilmanalassa harvinaista kohtuullisuutta, oli
-taloudellinen ja vasalliensa ihailema sekä kenties ainoa herra koko
-Puolassa, jolla sellaisena aikana, jolloin tunnettiin ainoastaan etujen
-ja puolueiden mukaisia liittoja, oli muutamia todellisia ystäviä. Tämä
-luonteenlaatu, joka jossakin määrin oli hänen omansa kaltainen,
-ratkaisi hänen päätöksensä. Neuvottelun jälkeen hän virkkoi ääneensä:
-"Kas siinä mies, joka aina tulee olemaan ystäväni", ja pianpa
-havaittiin näiden sanojen merkitsevän samaa kuin: "Kas siinä mies,
-josta tulee kuningas."
-
-Kun Puolan primas kuuli Kaarlen maininneen palatinus Leszczinskiä
-melkein samalla nimellä kuin Aleksanteri aikoinaan Abdolonymosta,
-riensi hän Ruotsin kuninkaan luo ja koetti saada tätä muuttamaan
-päätöstään; hän näet tahtoi siirtää kruunun eräälle Lubomirskille.
-"Mutta mitä teillä on muistuttamista Stanislaus Leszczinskiä vastaan?"
-kysyi valloittaja. "Sire", vastasi primas, "hän on liian nuori".
-Kuningas virkkoi siihen kuivasti: "Hän on jokseenkin minun ikäiseni",
-kääntyi selin ylipappiin ja lähetti paikalla kreivi Hornin Varsovan
-kokoukseen ilmoittamaan, että heidän tuli valita kuningas viiden päivän
-kuluessa ja että siksi oli valittava Stanislaus Leszczinski. Kreivi
-Horn saapui perille 7 p:nä heinäkuuta ja määräsi vaalipäiväksi
-heinäkuun 12 päivän, aivan kuin hän olisi käskenyt jonkun pataljoonan
-lähteä leiristä. Kardinaali-primas, joka siten näki menettävänsä niin
-monien vehkeilyjen hedelmät, palasi kokoukseen ja pani siellä kaikkensa
-liikkeelle ehkäistäksensä vaalin, johon hänellä ei ollut mitään osaa.
-Mutta myös Ruotsin kuningas lähti itse salaa Varsovaan; silloin täytyi
-olla vaiti. Ainoa mitä primas voi tehdä oli jäädä pois vaalista. Hän
-pidättyi hyödyttömään puolueettomuuteen, koska ei voinut vastustaa
-voittajaa eikä myöskään tahtonut häntä avustaa.
-
-Kun vaalipäiväksi määrätty päivä, lauantai 12 p. heinäkuuta, oli
-tullut, kokoonnuttiin klo 3 iltapäivällä tähän juhlatoimitukseen
-säädetylle Kolon kentälle; Posenin piispa johti kokouksessa puhetta
-kardinaali-primaksen sijasta. Hän saapui puolueensa aatelismiesten
-seurassa. Kenraali Horn ynnä kaksi muuta kenraalia olivat Kaarlen
-ylimääräisinä lähettiläinä tasavallan luona julkisesti tässä
-juhlallisuudessa läsnä. Istunto kesti klo 9:ään saakka illalla; Posenin
-piispa lopetti sen julistamalla valtiopäivien nimessä Stanislauksen
-valituksi Puolan kuninkaaksi. Kaikki lakit lensivät ilmaan ja
-suostumushuutojen melu tukahdutti vastustajain huudot.
-
-Kardinaali-primasta ja niitä, jotka olivat tahtoneet pysyä
-puolueettomina, ei heidän vaalista poisjäämisensä hyödyttänyt
-vähääkään. Jo seuraavana päivänä heidän oli pakko tulla ja vannoa
-uskollisuudenvala uudelle kuninkaalle. Suurin nöyryytys kohtasi heitä
-siten, että heidän oli pakko seurata häntä Ruotsin kuninkaan
-majapaikkaan.
-
-Tämä ruhtinas osoitti valtaistuimelle korottamallensa hallitsijalle
-kaikkea Puolan kuninkaalle kuuluvaa kunnioitusta ja, antaakseen
-suurempaa pontta hänen uudelle arvolleen, määräsi hänelle rahaa ja
-sotaväkeä.
-
-Kaarle XII matkusti kohta pois Varsovasta saattaaksensa päätökseen
-Puolan valloituksen. Hän oli määrännyt joukkojensa yhtymäpaikaksi
-Lembergin, Venäjän suurpalatinaatin pääkaupungin, joka jo sinänsä oli
-tärkeä paikka, mutta oli vielä merkittävämpi niiden rikkauksien
-johdosta, joita se oli täynnä. Luultiin tämän paikan, kuningas Augustin
-sinne rakennuttamien linnoitusten avulla, kestävän viisitoista päivää.
-Valloittaja saarsi sen syyskuun 5 p:nä ja jo seuraavana valloitti sen
-rynnäköllä. Kaikki, jotka uskalsivat tehdä vastarintaa, saivat surmansa
-miekasta. Vaikka huhuttiin, että Lembergissä oli runsaasti aarteita,
-eivät voittoisat sotajoukot, kaupungin valtiaiksi päästyään, kuitenkaan
-hajaantuneet ryöstelemään, vaan järjestäytyivät rintamaan
-kaupungin päätorille. Täällä varusväen jäännökset antautuivat
-sotavangeiksi. Kuningas kuulututti torventoitotuksella, että
-kaikkien niiden asukasten, joiden hallussa oli kuningas Augustille
-tai hänen kannattajilleen kuuluvia arvoesineitä, tuli itsensä,
-kuolemanrangaistuksen uhalla, ennen päivän loppua ne luovuttaa.
-Toimenpiteet olivat niin tarmokkaita, että vain harvat rohkenivat olla
-tottelematta; kuninkaalle tuotiin neljäsataa arkullista kulta- ja
-hopearahaa, pöytäkaluja ja muita kalleuksia.
-
-Stanislauksen hallituksen alussa sattui melkein samana päivänä aivan
-toisenlainen tapaus. Muutamat asiat, jotka ehdottomasti vaativat hänen
-läsnäoloansa, olivat pidättäneet häntä Varsovassa. Hänen luonaan olivat
-hänen äitinsä, vaimonsa ja molemmat tyttärensä; kardinaali-primas,
-Posenin piispa ja muutamat puolalaiset ylimykset olivat hänen uutena
-hovikuntanaan. Turvana oli kuusituhatta kruununarmeijan puolalaista,
-jotka vastikään olivat siirtyneet hänen palvelukseensa, mutta joiden
-uskollisuus ei vielä ollut joutunut koetukselle. Kaupungin
-kuvernöörillä, kreivi Hornilla, oli sitäpaitsi käytettävänään
-tuhatviisisataa ruotsalaista. Varsovassa vallitsi mitä syvin
-rauhallisuus, ja Stanislaus aikoi matkustaa muutaman päivän perästä
-ottamaan osaa Lembergin valloitukseen. Äkkiä hän sai kuulla lukuisan
-armeijan lähenevän kaupunkia: se oli kuningas August, joka uudella
-ponnistuksella ja mille kenraalille hyvänsä kiitosta tuottavalla
-oivallisella marssilla eksytti Ruotsin kuninkaan ja nyt samosi Varsovaa
-kohti saadakseen kilpailijan käsiinsä.
-
-Varsova oli linnoittamaton eikä sitä puolustaviin puolalaisiin
-joukkoihin ollut liioin luottamista. Augustilla oli salaisia ystäviä
-kaupungissa; jos Stanislaus olisi jäänyt sinne, olisi hän ollut
-hukassa. Hän lähettikin sentähden perheensä niiden puolalaisten
-joukkojen turvissa, joihin hän enimmin luotti, Poseniin. Tässä
-hämmingissä hän jo luuli kadottaneensa toisen, vuoden vanhan
-tyttärensä. Imettäjä oli näet jättänyt hänet, mutta Stanislaus löysi
-hänet eräästä naapurikylän talliruuhesta, johon tyttönen oli heitetty;
-niin olen kuullut hänen itsensä kertovan. Se oli juuri sama lapsi,
-josta kohtalo, mitä suurimpien onnenvaiheiden jälkeen, teki Ranskan
-kuningattaren [Ludvig XV:n puoliso Maria Leszczinska (1703-1768). --
-_Suom. muist_.]. Useat aatelismiehet pakenivat eri teitä. Uusi kuningas
-itse lähti Kaarle XII:n luo, oppien siten ajoissa kärsimään
-vastoinkäymistä, jouduttuaan pakosta jättämään pääkaupunkinsa kuusi
-viikkoa sen jälkeen, kun hänet oli siellä valittu hallitsijaksi.
-
-August marssi pääkaupunkiin vihaisena ja voitollisena hallitsijana.
-Asukkaat, joita jo Ruotsin kuningas oli paloverottanut, saivat kokea
-samaa vielä enemmän Augustin puolelta. Kardinaalin palatsi ja kaikki
-liittoutuneiden herrojen talot jätettiin ryöstettäviksi. Merkillisintä
-tässä ohimenevässä vallankumouksessa oli se, että paavin nuntius, joka
-oli saapunut kuningas Augustin seurassa, vaati herransa nimessä Posenin
-piispan jättämistä hänelle, koska tämä piispana ja luterilaisen
-kuninkaan aseitten valtaistuimelle asettaman ruhtinaan suosijana oli
-Rooman hovin tuomiovallan alainen.
-
-Rooman hovi, joka aina on koettanut laajentaa maallista valtaansa
-hengellisen valtansa avulla, oli jo aikoja sitten perustanut Puolaan
-eräänlaisen oikeudenhoidon, jonka johdossa on paavin nuntius. Hänen
-palvelijansa eivät olleet laiminlyöneet mitään otollista tilaisuutta
-laajentaaksensa valtaansa, jota kyllä rahvas kunnioittaa, mutta
-viisaimmat miehet aina vastustavat. He olivat ottaneet itselleen
-oikeuden tuomita kaikki hengellisiä koskevat asiat ja varsinkin
-sekasortoisina aikoina anastaneet useita muitakin etuoikeuksia; näitä
-he ovat saaneet pitää vuoden 1728 vaiheille saakka, jolloin
-väärinkäytöksiä supistettiin, mutta parannus tapahtuu vasta silloin,
-kun ne ovat tulleet kerrassaan sietämättömiksi.
-
-Koska kuningas Augustille oli perin mieluista rangaista Posenin piispaa
-säädyllisellä tavalla ja samalla olla mieliksi Rooman hoville, jota
-vastaan hän kaikkina muina aikoina olisi asettunut, niin hän jättikin
-puolalaisen piispan nuntiuksen käsiin. Nähtyään talonsa ryöstön piispa
-sotamiesten toimesta vietiin Italian ministerin luo; tämä lähetti hänet
-Saksiin, jossa hän kuoli. -- Kreivi Horn kesti linnassa, johon hän oli
-sulkeutunut, jonkun aikaa vihollisten yhtämittaista tulta, mutta kun
-paikka ei ollut enää puolustettavissa, antautui hän sotavangiksi
-tuhannenviidensadan ruotsalaisensa kera. Tämä oli ensimäinen etu, jonka
-kuningas August vastoinkäymisiensä tulvassa saavutti vihollisensa
-voitollisia aseita vastaan.
-
-Tämä viimeinen ponnistus oli vain pian sammuvan tulen leimahdus. Hänen
-kiireesti kootut joukkonsa olivat osaksi puolalaisia, jotka olivat
-valmiit hylkäämään hänet ensimäisen vastoinkäymisen kohdatessa, osaksi
-saksilaisia rekryyttejä, jotka eivät vielä olleet vähääkään nähneet
-sotaa, osaksi kuljeskelevia kasakoita, jotka paremmin kelpasivat
-ryöstämään voitettuja kuin itse voittamaan. Kaikki he vapisivat jo
-kuullessansa mainittavan Ruotsin kuninkaan nimeä.
-
-Tämä valloittaja lähti nyt kuningas Stanislauksen seurassa ja
-valiojoukkojensa etupäässä tavoittamaan vihollistansa. Saksilainen
-armeija pötki kaikkialla pakoon hänen edestään. Kolmenkymmenen
-penikulman piiristä lähettivät kaupungit hänelle avaimensa; jokainen
-päivä toi mukanaan hänelle jonkun uuden voiton; menestykset kävivät
-liiankin tavallisiksi Kaarlelle. Hän itse sanoikin, että sellainen meno
-oli pikemmin metsästämistä kuin sodankäyntiä, ja valitteli sitä, että
-voitot olivat niin helppohintaisia.
-
-August uskoi joksikin aikaa armeijansa ylijohdon kreivi
-Schulenburgille, erittäin taitavalle kenraalille, jonka nyt täytyi
-masentuneen armeijan etunenässä ottaa avukseen kaikki kokemuksensa. Hän
-koettikin enemmän säilyttää herransa sotajoukkoja kuin voittaa. Hän
-kävi sotaa taitavasti, molemmat kuninkaat sitävastoin kiihkeästi. Hän
-salasi heiltä liikehtimisensä, miehitti edulliset kulkutiet ja uhrasi
-joitakuita ratsumiehiä, antaakseen jalkaväelleen aikaa turvallisesti
-peräytyä. Hän pelasti joukkonsa kunniakkaalla peräytymisellä sellaisen
-vihollisen tieltä, jonka kanssa sotiessa silloin ei voinut muuta
-kunniaa saavuttaa.
-
-Tuskin oli hän saapunut Posenin palatinaattiin, kun hän kuuli molempien
-kuningasten, joiden hän luuli olevan viidenkymmenen penikulman päässä,
-kulkeneen tämän matkan yhdeksässä päivässä. Hänellä oli ainoastaan
-kahdeksantuhatta jalka- ja tuhat ratsumiestä; näillä hänen oli
-puolustauduttava ylivoimaista vihollista, Ruotsin kuninkaan nimeä ja
-sitä luonnollista pelkoa vastaan, jonka niin monet tappiot herättivät
-saksilaisissa. Hän oli aina väittänyt, että jalkaväki voi avoimella
-kentällä, ilman hirsipaaluston apuakin, pitää puolensa ratsuväkeä
-vastaan. Nytpä hän rohkenikin koettaa väitettänsä käytännössä tätä
-voittoisaa ratsuväkeä vastaan, jota komensivat kaksi kuningasta ja
-ruotsalaisten valiokenraalit. Hän asettui niin edulliseen paikkaan,
-ettei häntä voitu saartaa. Hänen ensimäinen rivinsä laskeutui
-polvilleen; se oli asestettu piikeillä ja pyssyillä; sen
-kokoonpuristetut miehet olivat vihollisen ratsuja vastaan jonkinlaisena
-piikki- ja pistinharjaisena vallina. Toinen rivi hiukan kumartuneena
-ensimäisen olkapäiden yli, ampui sen päällitse, ja vihdoin kolmas ampui
-seisoaltaan samaan aikaan molempien edellisten takaa. Ruotsalaiset
-ryntäsivät rajusti kuten ainakin saksilaisia vastaan, jotka
-järkähtämättä odottivat heitä. Laukaukset yhdessä piikkien ja pistimien
-kera pelästyttivät hevosia, jotka nousivat pystyyn menemättä eteenpäin.
-Siten ruotsalaisten hyökkäys muuttui sekasortoiseksi, ja saksilaiset
-puolustautuivat horjumattomin rivein.
-
-Sclulenburg järjesti väkensä pitkulaiseksi nelikulmioksi ja vetäytyi
-viidestä haavastaan huolimatta tässä marssimuodossa hyvässä
-järjestyksessä, keskellä yötä, pieneen Guhraun kaupunkiin, kolmen
-penikulman päähän taistelukentältä. Mutta tuskin hän oli täällä päässyt
-hiukan hengähtämisen alkuun, kun molemmat kuninkaat äkkiä näyttäytyivät
-jälleen hänen takanaan.
-
-Guhraun toisella puolella Oderin suuntaan oli tiheä metsä, jonka taakse
-saksilainen kenraali pelasti väsyneen jalkaväkensä. Mutta ruotsalaiset
-eivät siitä pelästyneet, vaan ajoivat häntä takaa metsän läpi, edeten
-työläästi pitkin teitä, joita tuskin jalkamiehet voivat kulkea.
-Saksilaiset ennättivät metsän läpi vain viisi tuntia ennen ruotsalaista
-ratsuväkeä. Mainitun metsän laidassa juoksee Bartsch-joki Rützenin
-kylän vieritse. Schulenburg oli ennakolta vartavasten lähettänyt miehiä
-kokoamaan veneitä; sitten hän kuljetti jo puoleen määrään sulaneen
-joukkonsa joen poikki. Kaarle saapui paikalle juuri silloin, kun
-Schulenburg oli päässyt toiselle rannalle. Koskaan ei voittaja ole
-kiihkeämmin ajanut vihollistaan takaa. Schulenburgin maine riippui
-siitä, pääsisikö hän pujahtamaan Ruotsin kuninkaan käsistä; kuningas
-puolestaan luuli kunniansa vaativan, että Schulenburg armeijansa
-jäännösten kera joutuisi hänen vangikseen. Sentähden hän ei menettänyt
-hetkeäkään, vaan käski ratsuväkensä kulkea kahlaamosta joen poikki.
-Saksilaiset näkivät nyt olevansa suljettuja edellä mainitun Bartschin
-ja suuren Oder-virran väliin, joka lähtee Schlesiasta ja on tällä
-paikalla jo sangen syvä ja vuolas.
-
-Schulenburgin perikato näytti välttämättömältä; kuitenkin hän,
-uhrattuaan hiukan väkeään, yöllä pääsi Oderin poikki. Siten hän pelasti
-armeijansa, eikä Kaarle voinut olla huudahtamatta: "Tänään on
-Schulenburg voittanut meidät!"
-
-Tämä on sama Schulenburg, josta myöhemmin tuli venetsialaisten kenraali
-ja jolle mainittu tasavalta on pystyttänyt muistopatsaan Korfuun, koska
-hän oli puolustanut tätä Italian etuvarustusta turkkilaisia vastaan.
-Ainoastaan tasavallat osaavat osoittaa sellaista kunnioitusta;
-kuninkaat antavat vain palkintoja.
-
-Mutta Schulenburgin saavuttama kunnia ei vähääkään hyödyttänyt kuningas
-Augustia. Tämä ruhtinas jätti vielä kerran Puolan vihollistensa käsiin.
-Hän peräytyi Saksiin ja korjautti kiireellisesti Dresdenin
-linnoitukset, ollen jo silloin, eikä suinkaan aiheettomasti, peloissaan
-perintömaittensa pääkaupungin puolesta.
-
-Kaarle XII näki Puolan alistuneena. Hänen kenraalinsa olivat
-hänen esimerkkiään seuraten lyöneet Kuurinmaalla useita pieniä
-venäläisjoukkoja, jotka Narvan suuren taistelun jälkeen näyttäytyivät
-vain pienissä parvissa ja kävivät näillä seuduin sotaa kuljeksivien
-tataarien tavalla, ryöstäen, paeten ja taas ilmestyen paetakseen
-uudelleen.
-
-Kaikkialla, missä ruotsalaiset esiintyivät, he arvelivat varmasti
-voittavansa, kunhan heitä oli vain kaksikymmentä sataa vastaan. Näin
-suotuisissa oloissa Stanislaus valmistautui kruunaukseensa. Kohtalo,
-joka oli toimittanut hänet kuninkaaksi Varsovassa ja sieltä jälleen
-karkoittanut, kutsui hänet vielä kerran sinne takaisin niiden
-aatelismiesten riemuhuutojen kaikuessa, jotka sotaonni sitoi häneen.
-Valtiopäivät kutsuttiin kokoon Varsovaan; kaikki enteet murrettiin;
-ainoastaan Rooman hovi teki hänelle tenän.
-
-Olihan luonnollista, että se pysyi kuningas Augustin puolella, joka
-protestantista oli siirtynyt katoliseksi voidakseen nousta Puolan
-valtaistuimelle, ja vastusti Stanislausta, jonka oli samalle
-valtaistuimelle asettanut katolisen uskonnon perivihollinen. Silloinen
-paavi Clemens XI lähetti kaikille Puolan prelaateille ja varsinkin
-kardinaali-primakselle kirjelmiä, joissa hän uhkasi näitä
-kirkonkirouksella, jos he uskaltaisivat olla läsnä Stanislauksen
-kruunauksessa ja toimia rahtustakaan kuningas Augustin oikeuksia
-vastaan.
-
-Jos nämä kirjelmät olisivat saapuneet Varsovassa oleskeleville
-piispoille, oli pelättävissä, että jotkut heistä heikkoudessaan
-tottelisivat niitä, ja että enimmät käyttäisivät niitä hyväkseen,
-tehdäkseen sitä enemmän vaikeuksia, mitä tarpeellisempia he olivat.
-Senpätähden olikin ryhdytty kaikkiin varokeinoihin, jotta estettäisiin
-paavin kirjelmien joutuminen Varsovaan. Eräs fransiskaanimunkki otti
-salaa kirjelmät vastaan jättääkseen ne prelaattien omiin käsiin. Hän
-antoi ensiksi yhden Chelmin alipiispalle; tämä prelaatti, joka oli
-suuresti kiintynyt Stanislaukseen, toi sen avaamatonna kuninkaalle.
-Kuningas kutsutti munkin luokseen ja kysyi häneltä, kuinka hän oli
-uskaltanut ryhtyä moiseen tehtävään. Fransiskaani vastasi tehneensä sen
-kenraalinsa käskystä. Stanislaus käski hänen vastedes totella enemmän
-kuninkaansa kuin fransiskaanikenraalin määräyksiä ja karkoitti hänet
-heti kaupungista.
-
-Samana päivänä julkaistiin eräs Ruotsin kuninkaan julistus, jossa
-sangen ankarain rangaistusten uhalla kiellettiin kaikkia Varsovassa
-oleskelevia sekä maallikko- että munkkisäätyisiä hengellisiä
-sekaantumasta valtion asioihin. Suurimmaksi varmuudeksi hän miehitytti
-vahdeilla kaikkien prelaattien portit ja kielsi kenenkään muukalaisen
-astumasta kaupunkiin. Hän otti omaksi huolekseen nämä pienet
-väkivaltaisuudet, jottei Stanislaus heti alussa joutuisi epäsopuun
-papiston kanssa. Hän sanoi levähtävänsä sotatoimiensa tuottamasta
-rasituksesta ja tekevänsä tyhjiksi Rooman hovin juonet, joita vastaan
-hän muka taisteli paperin avulla, kun hänen sen sijaan täytyi ahdistaa
-muita hallitsijoita todellisilla aseilla.
-
-Sekä Kaarle että Stanislaus vaativat kardinaali-primasta saapumaan
-kruunaukseen juhlamenojen suorittajaksi. Mutta tämä ei katsonut
-olevansa velvollinen jättämään Danzigia kruunataksensa kuninkaan, jota
-hän ei ollut tahtonut valita; mutta kun hänen menettelyynsä kuului olla
-koskaan tekemättä mitään ilman tekosyytä, tahtoi hän hankkia pätevän
-puolustelun kieltoansa selittämään. Sentähden hän yöllä naulautti
-paavin kirjelmän oman talonsa ovelle. Danzigin maistraatti joutui tästä
-kuohuksiin ja haetti syyllisiä, joita ei tietysti löytynyt. Primas itse
-oli myös olevinaan suutuksissa, mutta oli perin tyytyväinen: olihan
-hänellä nyt syy olla kruunaamatta uutta kuningasta, ja samalla hän oli
-loukkaamatta Kaarle XII:sta, Augustia, Stanislausta ja paavia. Hän
-kuoli muutamia päiviä myöhemmin, jättäen isänmaansa mitä suurimpaan
-sekasortoon. Kaikilla vehkeillään hän ei ollut saavuttanut muuta kuin
-sotkenut välinsä samalla kertaa kolmen kuninkaan, Kaarlen, Augustin ja
-Stanislauksen, Puolan tasavallan ja paavin kanssa, joka viimemainittu
-oli käskenyt hänen saapua Roomaan tekemään käytöksestään tiliä. Mutta
-kun valtiomiehetkin joskus viime hetkinään tuntevat tunnonvaivoja, niin
-hänkin kuollessaan kirjoitti kuningas Augustille, pyytäen tältä
-anteeksi.
-
-Kruunaus toimitettiin rauhallisesti ja hyvin komeasti Varsovassa,
-vaikka Puolassa muutoin on tapana kruunata kuninkaat Krakovassa.
-Stanislaus Leszczinskin ja hänen puolisonsa Charlotta Opalinskan
-kruunasi Puolan kuninkaaksi ja kuningattareksi Lembergin arkkipiispa
-useiden muiden prelaattien avulla. Kaarle XII katseli tätä
-juhlatoimitusta tuntematonna -- se olikin ainoa hedelmä, jonka hän sai
-valloituksistaan.[16]
-
-Sillaikaa kun hän antoi voitetulle Puolalle kuninkaan, kun Tanska ei
-uskaltanut häiritä häntä, kun Preussin kuningas etsi hänen
-ystävyyttään, ja kun kuningas August vetäytyi perintömaihinsa, tuli
-tsaari päivä päivältä yhä pelottavammaksi. Hän oli tosin heikosti
-auttanut Augustia Puolassa, mutta Inkerinmaalla hän oli suorittanut
-melkoisia häiritseviä sotaliikkeitä.
-
-Tsaari alkoi jo olla oivallinen sodankävijä ei ainoastaan omasta
-puolestaan, vaan hän opetti saman taidon venäläisilleenkin. Kuri parani
-hänen joukoissaan; hänellä oli hyviä insinöörejä, hyvin varustettu
-tykistö, paljon kelvollisia upseereja. Hän oli myös oppinut suuren
-taidon muonittaa armeijoitaan. Muutamat hänen kenraaleistaan olivat jo
-harjaantuneet taistelemaan hyvin ja myös tarpeen tullen olemaan
-taistelematta. Lisäksi hän oli hankkinut merivoimankin, joka kykeni
-tekemään ruotsalaisille Itämerellä tenää.
-
-Näiden kaikkien edullisten asianhaarain vahvistamana, jotka johtuivat
-yksinomaan hänen nerostaan ja Ruotsin kuninkaan poissaolosta, hän
-valloitti rynnäköllä Narvan säännöllisen piirityksen jälkeen ja
-estettyään sille avuntuonnin sekä maitse että meritse.[17] Kun hänen
-sotamiehensä olivat päässeet kaupungin herroiksi, ryhtyivät he
-ryöstämään ja antautuivat mitä kauheimpien raakuuksien harjoittamiseen.
-Tsaari riensi itse kaikille tahoille estääkseen sekasortoa ja
-verilöylyä; hän tempasi itse naisia sotamiestensä käsistä, jotka
-koettivat kuristaa heitä, raiskattuaan ensin heidät. Täytyipä hänen
-omin käsin tappaakin muutamia ryssiä, jotka eivät totelleet hänen
-käskyjään. Narvan raatihuoneessa näytetään vieläkin pöytää, jolle hän
-sisään astuttuaan laski miekkansa, ja kerrotaan hänen kokoontuneelle
-porvaristolle silloin lausuneen: "Se veri, joka punaa miekkaani, ei ole
-asukasten verta, vaan se on venäläistä verta, jota olen vuodattanut
-pelastaakseni teidän henkenne."
-
-Jospa tsaari olisi aina osoittanut moista inhimillisyyttä, olisi hän
-ollut ensimäinen ihmisten joukossa, Hän pyrki todella suurempiinkin
-päämääriin kuin hävittämään kaupunkeja. Hän perusti tällöin itse uuden
-kaupungin vähän matkan päähän Narvasta, uusien valloitustensa keskelle.
-Se oli Pietarin kaupunki, jonka hän myöhemmin otti asuinpaikakseen,
-tehden siitä Venäjän kaupan keskuksen. Se sijaitsee Suomen ja
-Inkerinmaan välillä soisella saarella, jonka ympäri Neva jakautuu
-useihin suuhaaroihin ennen Suomenlahteen laskemistaan. Hän itse
-suunnitteli kaupungin asemakaavan, linnoituksen, sataman, rantakadut,
-jotka sitä kaunistavat, ja linnakkeet, jotka suojelevat sisäänpääsyä.
-Tällä autiolla ja viljelemättömällä saarella, joka sikäläisen ilmanalan
-lyhyen kesän aikana oli pelkkä lokakasa ja talvella jäätynyt lampi,
-jonne voitiin päästä maitse ainoastaan tiettömien metsien ja syvien
-soiden läpi ja jossa siihen asti vain karhut ja sudet olivat
-majailleet, asui v. 1703 jo enemmän kuin 300,000 ihmistä, jotka tsaari
-oli koonnut sinne kaikista maistaan.[18] Pietariin tuotettiin
-talonpoikia Astrakanin seuduilta ja kaukaa Kiinan rajoilta. Metsiä oli
-raivattava, teitä tehtävä, soita kuivattava, patoja rakennettava,
-ennenkuin voitiin laskea kaupungin peruskivet. Kaikkialla pakoitettiin
-luonto alistumaan. Tsaari tahtoi itsepintaisesti kansoittaa maan, joka
-ei näyttänyt olevan määrätty ihmisten olinpaikaksi. Eivät tulvat,
-jotka tuhosivat hänen työnsä, ei maaperän karuus, ei työmiesten
-tietämättömyys, eipä edes kuolevaisuuskaan, joka jo alkuaikoina surmasi
-200,000 ihmistä, saaneet hänen päätöstään järkkymään. Kaikista luonnon,
-kansan mielialan ja onnettoman sodan tuottamista esteistä huolimatta
-kaupunki perustettiin. Jo v. 1705 Pietari oli kaupunki, jonka satama
-oli täynnä laivoja. Keisari houkutteli sinne muukalaisia kaikenlaisilla
-suosionosoituksilla, jakaen toisille maatiluksia, lahjoittaen toisille
-taloja ja suosien kaikkia sellaisia taitoja, jotka olivat soveliaat
-lieventämään tätä raakaa ilmanalaa. Erityisesti hän teki Pietarin
-luoksepääsemättömäksi vihollisten taholta. Ruotsalaiset kenraalit,
-jotka muutoin kaikkialla monesti löivät hänen joukkonsa, eivät olleet
-voineet vahingoittaa tätä alkavaa siirtolaa; se eli rauhallisena sitä
-ympäröivän sodan keskellä.
-
-Luodessaan siten uusia valtioita tsaari yhä tarjosi kätensä Augustille,
-joka kadotti omat valtionsa. Hän kehoitti tätä kenraali Patkulin
-kautta, joka vähän aikaa sitten oli mennyt Venäjän palvelukseen ja nyt
-oli tsaarin lähettiläänä Saksissa, saapumaan Grodnoon vielä kerran
-neuvottelemaan hänen kanssaan asiainsa onnettomasta tilasta. Kuningas
-August tulikin sinne muutamien joukko-osastojen kera ja kenraali
-Schulenburgin seurassa, jolle hänen menonsa Oderin yli oli tuonut
-mainetta pohjoismaissa ja johon August pani viimeisen toivonsa. Tsaari
-saapui myös sinne, marssittaen jäljessään 70,000 miestä.
-
-Nämä kaksi hallitsijaa laativat nyt uusia sotasuunnitelmia. Erotettu
-kuningas August ei enää pelännyt suututtavansa puolalaisia, vaikkapa
-jättäisikin heidän maansa venäläisille joukoille alttiiksi. Päätettiin,
-että tsaarin armeijan tuli jakaantua useihin osastoihin, pidättääkseen
-Ruotsin kuningasta joka askeleella. Tämän kohtauksen aikana muuten
-kuningas August uudisti Valkean kotkan ritarikunnan, koettaen tällä
-kehnolla keinolla kiinnittää itseensä muutamia puolalaisia ylimyksiä,
-jotka olivat halukkaampia ottamaan vastaan todellisia etuja kuin turhaa
-kunniaa, mikä saatuna sellaisen kuninkaan kädestä, joka oli enää
-kuningas vain nimeltä, tuntui naurettavalta. Hallitsijain neuvottelu
-päättyi omituisella tavalla. Tsaari näet matkusti äkkiä tiehensä,
-jättäen joukkonsa liittolaisensa haltuun, ja riensi mieskohtaisesti
-kukistamaan kapinaa, joka uhkasi häntä Astrakanissa. Tuskin oli hän
-mennyt, kun kuningas August vangitutti Patkulin Dresdenissä. Koko
-Eurooppa hämmästyi, että hän uskalsi vastoin kansainvälistä oikeutta
-ja, ainakin näennäisesti, vastoin omia etujaan, panettaa vankeuteen sen
-ainoan ruhtinaan lähettilään, joka vielä suojeli häntä.
-
-Tämän tapauksen salaisena aiheena oli, kuten kuningas Augustin poika,
-Saksin marsalkka, on suvainnut kertoa minulle, seuraava seikka. Patkul,
-joka oli karkoitettu Ruotsista, koska hän oli puolustanut isänmaansa
-Liivinmaan etuoikeuksia, oli siirtynyt kenraalina kuningas Augustin
-palvelukseen. Mutta kun hänen tulinen ja ylväs henkensä sopi huonosti
-yhteen kuninkaan suosikin kenraali Flemmingin ylväyden kanssa, tämä kun
-oli vielä kopeampi ja kiivaampi kuin hän, niin hän oli siirtynyt
-tsaarin palvelukseen ja toimi nyt tsaarin kenraalina ja lähettiläänä
-kuningas Augustin luona.
-
-Patkulilla oli terävä ymmärrys; hän oli saanut selville, että
-Flemmingillä ja Saksin kanslerilla oli aikomuksena ryhtyä rauhantekoon
-Ruotsin kuninkaan kanssa mistä hinnasta hyvänsä. Heti hän laati
-suunnitelman ehättää ennen heitä ja raivata viisaasti tietä tsaarin ja
-Ruotsin väliselle sovinnonteolle. Kansleri pääsi hänen hommansa perille
-ja sai aikaan, että hänet pantiin varmaan talteen. Kuningas August
-vakuutti tsaarille, että Patkul oli petturi, joka petti heitä molempia.
-Kuitenkaan ei häntä voitu syyttää muusta kuin siitä, että hän oli liian
-innokkaasti palvellut uutta herraansa; mutta sopimattomaan aikaan tehty
-palvelus rangaistaan useinkin petoksena.
-
-Sillä välin nuo useihin osastoihin jakautuneet 70,000 venäläistä omalta
-osaltaan polttivat ja hävittivät Stanislauksen puoluelaisten maatiloja;
-toiselta puolen taas Schulenburg läheni uusine joukkoineen. Mutta
-vähemmässä kuin kahdessa kuukaudessa ruotsalaiset onnellisesti
-hajoittivat nämä molemmat armeijat. Kaarle XII ja Stanislaus
-hätyyttivät venäläisten erillisiä osastoja toista toisensa jälkeen,
-mutta niin kiivaasti, että asianomainen venäläinen kenraali oli jo
-lyöty, ennenkuin hän edes sai tietää sotatoverinsa tappioista.
-
-Mikään este ei voinut pidättää voittajaa. Jos sattui olemaan joki
-vihollisen ja hänen välillään, niin Kaarle XII ruotsalaisineen kulki
-uimalla sen ylitse. Eräs ruotsalainen partiojoukko anasti Augustin
-matkatavarat, joista löytyi 200,000 ecutä hopearahaa. Stanislaus
-sieppasi 800,000 dukaattia [dukaatti, vanha kultaraha, peräisin
-Venetsiasta, arvoltaan noin 10-12 mk. -- _Suom. muist_.], jotka
-kuuluivat venäläiselle kenraalille, ruhtinas Menshikoville. Kaarle
-kulki ratsuväkensä etupäässä kolmekymmentä penikulmaa neljässäkolmatta
-tunnissa, jolloin jokainen ratsumies talutti toista hevosta noustakseen
-sen selkään, kun omansa oli väsynyt. Pelästyneet ja vähiin sulaneet
-venäläiset pakenivat epäjärjestyksessä Dnjeprin yli.
-
-Kaarlen siten ajaessa edellään venäläisiä Liettuan sydämeen saakka,
-Schulenburg vihdoin kulki jälleen Oderin yli ja tarjosi 20,000 miehen
-etunenässä taistelua kuululle marski Rehnsköldille, jota pidettiin
-Kaarle XII:n parhaana kenraalina ja nimettiin pohjolan Aleksanterin
-Parmenioksi. Nämä kaksi kuuluisaa kenraalia, jotka näyttivät olevan
-osallisia herrojensa kohtaloihin, kohtasivat toisensa aivan lähellä
-Punitzia Fraustadt-nimisen paikan luona, joka jo kerran ennen oli ollut
-tuhoisa Augustin joukoille. Rehnsköldillä oli vain kolmetoista
-pataljoonaa ja kaksikymmentäkaksi eskadroonaa, yhteensä lähes 10,000
-miestä; Schulenburgilla oli kaksinkertainen määrä.
-
-On huomautettava, että Schulenburgilla oli armeijassaan myös kuusi- tai
-seitsemäntuhatta venäläistä, joita oli kauan totutettu kuriin ja joita
-sentähden pidettiinkin harjaantuneina sotamiehinä. Tämä Fraustadtin
-taistelu tapahtui 12 p:nä helmikuuta 1706; mutta sama kenraali
-Schulenburg, joka 4,000 miehellä oli tavallaan sotkenut Ruotsin
-kuninkaan sotaonnen, hävisi nyt kenraali Rehnsköldin onnentähden
-edessä. Taistelu ei kestänyt neljännestuntiakaan; venäläiset heittivät
-pois aseensa heti kun näkivät ruotsalaiset; kauhu oli niin äkillinen ja
-sekasorto niin suuri, että voittajat löysivät taistelukentältä 7,000
-valmiiksi ladattua kivääriä, jotka laukaisematta oli viskattu maahan.
-Ei koskaan ole tappio ollut nopeampi, täydellisempi ja häpeällisempi;
-eikä kuitenkaan milloinkaan ole mikään kenraali laatinut parempaa
-taistelusuunnitelmaa kuin Schulenburg, kuten vakuuttivat kaikki
-saksilaiset ja ruotsalaiset upseerit, jotka tällöin näkivät, kuinka
-vähän inhimillinen viisaus voi ohjata tapausten kulkua.
-
-Vankien joukossa oli kokonainen rykmentti ranskalaisia. Nämä onnettomat
-olivat v. 1704 kuuluisassa Hochstädtin taistelussa, joka oli niin
-tuhoisa Ludvig XIV:n mahdille, joutuneet saksilaisten joukkojen
-vangiksi. He olivat sittemmin siirtyneet kuningas Augustin
-palvelukseen, joka oli heistä muodostanut rakuunarykmentin ja antanut
-sen päällikkyyden eräälle Joyeuse-sukuun kuuluvalle ranskalaiselle.
-Päällikkö sai surmansa ruotsalaisten ensimäisessä tai oikeammin
-ainoassa hyökkäyksessä; koko rykmentti tehtiin sotavangeiksi. Jo samana
-päivänä nämä ranskalaiset pyrkivät Kaarle XII:n palvelukseen, ja
-todella he siihen pääsivätkin, vaihtaen siten vielä kerran omituisen
-onnenoikun johdosta voittajaa ja herraa.
-
-Venäläiset puolestaan rukoilivat polvillaan armoa, mutta heidät
-surmattiin epäinhimillisesti kuusi tuntia taistelun jälkeen, jotta
-siten kostettaisiin heille heidän toveriensa väkivallantyöt ja
-päästäisiin vapaiksi vangeista, joiden suhteen ei tiedetty miten
-menetellä.
-
-August huomasi nyt olevansa kaikkia apulähteitä vailla. Hänellä oli
-hallussaan enää vain Krakova, jonne hän oli sulkeutunut kahden
-venäläisen ja kahden saksilaisen rykmentin sekä muutamien
-kruununarmeijan joukkojen kera, joiden hän pelkäsi jättävän hänet
-voittajan käsiin. Hänen onnettomuutensa nousi huippuunsa vasta kun hän
-kuuli Kaarle XII:n vihdoin tunkeutuneen Saksiin saakka syyskuun 1 p:nä
-1706.
-
-Kaarle oli marssinut Schlesian läpi katsomatta edes tarpeelliseksi
-antaa siitä Wienin hoville tietoa. Saksa oli tästä hämmästyksissään;
-Regensburgin valtiopäivät, jotka edustavat Saksan keisarikuntaa, mutta
-joiden päätökset usein ovat yhtä hedelmättömät kuin juhlalliset,
-julistivat Ruotsin kuninkaan valtakunnan viholliseksi, jos hän
-armeijoineen kulkisi Oderin yli. Mutta sepä juuri panikin hänet sitä
-nopeammin hyökkäämään Saksaan.
-
-Hänen lähestyessään kylät jäivät autioiksi ja asukkaat pakenivat
-kaikkiin suuntiin. Kaarle menetteli nyt samoin kuin Köpenhaminassakin.
-Hän naulautti kaikkialle julistuksia, ilmoittaen tulleensa vain rauhaa
-rakentamaan; kaikkia niitä, jotka tulisivat takaisin koteihinsa ja
-maksaisivat hänen määräämänsä pakkoveron, kohdeltaisiin aivan kuin
-hänen omia alamaisiaan; muita tultaisiin armotta ahdistamaan. Tämä
-sellaisen ruhtinaan selitys, jonka tiedettiin aina pitäneen sanansa,
-sai joukoittain palaamaan kaikki ne, jotka pelko oli ajanut pakoon. Hän
-asettui leiriin Altranstädtin luo, lähelle Lützeniä, Kustaa Aadolfin
-voitosta ja kuolemasta kuuluisaa taistelutannerta. Hän kävi katsomassa
-sitä paikkaa, jossa tämä suuri mies oli saanut surmansa. Kun hänet oli
-opastettu paikalle, sanoi hän: "Olen koettanut elää kuten hän; Jumala
-suo minulle kerran kenties yhtä mainion kuoleman."
-
-Täältä leiristään hän käski Saksin valtiosäätyjen kokoontua ja lähettää
-hänelle hetimiten vaaliruhtinaskunnan veroluettelot. Saatuaan ne
-käsiinsä ja päästyään niistä selville, mitä Saksi voi suorittaa, hän
-verotti sitä 620,000 riikintaaleria kuukaudessa. Tämän pakkoveron
-lisäksi tuli saksilaisten hankkia jokaiselle ruotsalaiselle
-sotamiehelle päivittäin kaksi naulaa lihaa, kaksi naulaa leipää, kaksi
-ruukullista olutta ja neljä sou'ta [sou, ransk. vaskiraha, arvoltaan
-noin 5 penniä. -- _Suom. muist_.] rahaa ynnä rehua ratsuväelle.
-Järjestettyään siten pakkoverotuksen kuningas asetti uuden poliisin
-turvaamaan saksilaisia sotamiestensä väkivaltaisuuksilta. Hän määräsi,
-että kaikissa niissä kaupungeissa, joihin hän asetti varusväkeä,
-jokaisen isännän, jonka luona sotilaita majaili, tuli kuukausittain
-antaa todistus näiden käytöksestä; muuten sotilas ei saanut palkkaansa.
-Lisäksi kulkivat tarkastajat joka viidestoista päivä talosta taloon
-tiedustelemassa, olivatko ruotsalaiset mahdollisesti tehneet jotakin
-vahinkoa; tarkastajain tuli korvata se isännille ja rangaista
-syyllisiä.
-
-Se ankara kuri, joka vallitsi Kaarle XII:n joukoissa, on hyvin
-tunnettu; ne eivät saaneet ryöstää rynnäköllä valloitettua kaupunkia,
-ennenkuin olivat saaneet siihen luvan. Itse ryöstönkin he suorittivat
-järjestystä noudattaen ja lopettivat sen ensimäisestä merkistä. Vielä
-tänäänkin ylpeilevät ruotsalaiset siitä kurista, jota he noudattivat
-Saksissa, ja kuitenkin saksilaiset valittivat heidän siellä tekemiään
-julmia hävityksiä; -- mikä vastakohta olisi muuten mahdoton ymmärtää,
-jollei tiedettäisi, kuinka ihmiset arvostelevat eri tavoin samoja
-asioita. On melkein mahdotonta, etteivät voittajat joskus käyttäisi
-väärin oikeuksiaan ja etteivät voitetut pitäisi kepeintäkin loukkausta
-raakana ryöstönä! Kun kuningas eräänä päivänä oli ratsastusretkellä
-lähellä Leipzigiä, niin muudan saksilainen talonpoika heittäytyi hänen
-jalkoihinsa ja anoi häneltä oikeutta erästä krenatööriä vastaan, joka
-muka oli riistänyt hänen perheeltään päivällismuonan. Kuningas kutsutti
-sotamiehen luokseen. "Onko totta", kysyi hän ankarin ilmein, "että sinä
-olet varastanut tältä mieheltä?" -- "Herra kuningas", vastasi sotamies,
-"minä en ole tehnyt hänelle niinkään paljon pahaa kuin teidän
-majesteettinne on tehnyt hänen herralleen. Te olette häneltä riistänyt
-kuningaskunnan, kun minä sen sijaan olen tältä maamoukalta ottanut
-ainoastaan kalkkunan". -- Kuningas antoi omakätisesti talonpojalle
-kymmenen dukaattia ja soi sotamiehelle hänen rohkean suorapuheisuutensa
-takia anteeksi, virkkaen kuitenkin hänelle: "Muistappa sentään, ystävä
-hyvä, että minä, jos kohta riistinkin kuningas Augustilta
-kuningaskunnan, en siitä ottanut mitään itselleni."
-
-Leipzigin suuret messut pidettiin kuten tavallista; kauppiaat saapuivat
-sinne täysin turvallisesti. Markkinoilla ei nähty yhtään ainoaa
-ruotsalaista sotamiestä; olisi voitu luulla Ruotsin kuninkaan armeijan
-oleskelevan Saksissa yksinomaan valvomassa maan turvallisuutta. Hän
-vallitsi koko vaaliruhtinaskuntaa yhtä rajattomalla vallalla ja yhtä
-rauhallisesti kuin Tukholmassa.
-
-Puolassa harhaileva kuningas August, menetettyään sekä kuningas- että
-vaaliruhtinaskuntansa, kirjoitti vihdoin omakätisesti Kaarle XII:lle
-kirjeen, pyytäen siinä häneltä rauhaa. Hän lähetti salaa parooni von
-Imhofin viemään tätä kirjettä perille yhdessä salaneuvoston esittelijän
-Pfingstenin kanssa. Hän antoi heille kummallekin täydet valtuudet ja
-allekirjoittamansa kaavakkeen. "Menkää", virkkoi hän heille omin
-sanoin, "ja koettakaa hankkia minulle järjelliset ja kristilliset
-ehdot". -- Augustin oli pakko salata rauhanhankkeensa, turvautumatta
-minkään ruhtinaan välitykseen, sillä koska hän tällöin oli Puolassa
-ikäänkuin venäläisten armoilla, hän pelkäsi täydellä syyllä, että hänen
-vaarallinen liittolaisensa, jonka hän aikoi hylätä, kostaisi hänelle
-hänen alistumisensa voittajan armoille. Hänen molemmat valtuutettunsa
-saapuivat yöllä Kaarle XII:n leiriin ja saivat salaisen puheillepääsyn.
-Kuningas luki kirjeen. "Hyvät herrat", sanoi hän valtuutetuille, "te
-saatte kohta vastaukseni". -- Hän vetäytyi heti työhuoneeseensa ja
-kirjoitutti siellä seuraavan vastauksen:
-**
-"Minä suostun tekemään rauhan seuraavilla ehdoilla, joihin ei pidä enää
-odottaa mitään muutosta minun puoleltani:
-
-1. Kuningas Augustin tulee ainiaaksi luopua Puolan kruunusta ja
-tunnustaa Stanislaus lailliseksi kuninkaaksi sekä luvata olla koskaan
-ajattelematta nousta jälleen Puolan valtaistuimelle, ei edes
-Stanislauksen kuoltuakaan.
-
-2. Hänen on luovuttava kaikista muista sopimuksista ja erityisesti
-Venäjän kanssa tekemistään.
-
-3. Hänen on kunniallisesti palautettava minun leiriini
-Sobieski-ruhtinaat ja kaikki muutkin mahdollisesti ottamansa
-sotavangit.
-
-4. Hänen on luovutettava minulle kaikki karkurit, jotka ovat siirtyneet
-hänen palvelukseensa, nimenomaan Juhana Patkul; sen sijaan hänen on
-jätettävä kaikki oikeudenkäynti niitä vastaan, jotka hänen
-palveluksestaan ovat siirtyneet minun palvelukseeni."
-
-Hän antoi tämän paperin kreivi Piperille, jättäen hänen tehtäväkseen
-neuvotella lopusta kuningas Augustin valtuutettujen kanssa. Nämä
-pelästyivät ehtojen kovuutta ja panivat liikkeelle kaiken sen taidon,
-joka voimattomalla on käytettävissään, koettaakseen lauhduttaa Ruotsin
-kuninkaan ankaruutta. Heillä oli useita neuvotteluja kreivi Piperin
-kanssa. Tämä ministeri vastasi kaikkiin heidän esityksiinsä ainoastaan:
-"Sellainen on herrani ja kuninkaani tahto; hän ei ikinä muuta
-päätöksiään."
-
-Sillaikaa kun Saksissa salakähmää puuhattiin tätä rauhaa, näytti onni
-suovan kuningas Augustille tilaisuuden saada kunniallisemman rauhan ja
-neuvotella voittajansa kanssa tasa-arvoisemmalta kannalta.
-
-Venäläisen armeijan ylipäällikkö ruhtinas Menshikov saapui 30,000
-miehen kera tapaamaan häntä Puolaan aikana, jolloin hän ei ainoastaan
-ollut enää toivomatta hänen apuaan, vaan suorastaan pelkäsi sitä.
-Hänellä itsellään oli luonaan joitakuita puolalaisia ja saksilaisia
-joukkoja, kaiken kaikkiaan noin 5,000 miestä. Ollen nyt pienine
-joukkoineen ruhtinas Menshikovin armeijan ympäröimänä hänellä oli syytä
-pelätä pahinta, jos keksittäisiin hänen rauhanhankkeensa. Niinpä hän
-nyt näkikin yhtaikaa olevansa vihollisen erottama valtaistuimelta ja
-vaarassa joutua oman liittolaisensa vangiksi. Tässä pulmallisessa
-tilassa sattui lisäksi armeijalla olemaan Kalishin luona, lähellä
-Posenin palatinaattia, edessään ruotsalainen kenraali Meyerfelt,[19]
-10,000 miehen kanssa. Ruhtinas Menshikov vaati kuningas Augustia
-ryhtymään taisteluun. Kuningas, jouduttuaan näin mitä tukalimpaan
-ahdinkoon, viivytteli hyökkäystä kaikenlaisilla tekosyillä; sillä,
-vaikka viholliset olivatkin kolme kertaa heikommat kuin hän, oli
-Meyerfeltin armeijassa neljätuhatta ruotsalaista, mikä kyllä riitti
-tekemään tuloksen epävarmaksi. Ryhtyä taisteluun ruotsalaisten kanssa
-neuvottelujen kestäessä ja joutua siinä tappiolle olisi ollut sen
-kuilun suurentamista, jossa hän jo oli. Hän lähettikin sentähden erään
-luottamusmiehensä vihollisen kenraalin luo tutustuttamaan häntä
-salaisiin rauhanhankkeihin ja kehoittamaan häntä vetäytymään pois.
-Mutta tällä tiedonannolla oli aivan päinvastainen vaikutus kuin hän
-oli odottanut: kenraali Meyerfelt luuli, että hänelle aiottiin
-pelottamiseksi virittää ansa, ja päätti siitä syystä itse uskaltautua
-taisteluun.
-
-Mutta tänä päivänä venäläiset voittivatkin ensi kerran säännöllisessä
-taistelussa. Voitto, jonka kuningas August sai miltei vasten tahtoaan,
-oli täydellinen. Hän saapui riemukulussa, keskellä huonoa onneaan,
-Varsovaan, entiseen pääkaupunkiinsa, joka muurittomana ja hävitettynä
-silloin oli valmis ottamaan vastaan jokaisen voittajan ja tunnustamaan
-väkevimmän kuninkaaksensa. Hän tunsi kiusausta käyttää hyväkseen tätä
-onnenhetkeä ja lähteä Saksiin ahdistamaan venäläisellä armeijalla
-Ruotsin kuningasta. Mutta harkittuaan, että Kaarle XII seisoi siihen
-saakka voittamattoman ruotsalaisen armeijan etunenässä, että venäläiset
-hylkäisivät hänet, saadessaan vähänkin vihiä hänen aloittamistaan
-neuvotteluista, että silloin hänen perintömaansa Saksi, joka jo
-ennestään oli tyhjennetty rahasta ja ihmisistä, joutuisi sekä
-ruotsalaisten että venäläisten yhtäläisen hävityksen alaiseksi, että
-parhaillaan Ranskaa vastaan sotiva Saksan valtakunta ei kykenisi häntä
-auttamaan, että hän siten jäisi valtiotta, rahoitta ja ystävittä, hän
-käsitti, että hänen oli pakko alistua Ruotsin kuninkaan asettamiin
-ehtoihin. Nämä ehdot muuttuivat vielä ankarammiksi, kun Kaarle oli
-saanut tietää Augustin käyneen hänen joukkojensa kimppuun neuvottelujen
-aikana. Hänen suuttumuksensa ja mielihyvä siitä, että voisi vieläkin
-perinpohjaisemmin nöyryyttää vihollista, joka juuri oli voittanut
-hänet, tekivät hänet yhä taipumattomammaksi sopimuksen kaikissa eri
-kohdissa. Niinpä kuningas Augustin voitto ainoastaan yhä enemmän
-pahensi hänen asemaansa -- mitä kenties tuskin koskaan oli tapahtunut
-kenellekään muulle kuin hänelle.
-
-Hän oli juuri laulattanut _Te Deum'in_ Varsovassa, kun hänen
-valtuutettunsa Pfingsten saapui Saksista mukanaan rauhansopimus, joka
-riisti häneltä kruunun. August epäröi, mutta kirjoitti alle ja matkusti
-Saksiin siinä turhassa toivossa, että hänen läsnäolonsa voisi saada
-Ruotsin kuninkaan myöntyväisemmäksi ja että hänen vihollisensa kenties
-muistelisi heidän sukujensa vanhoja liittosuhteita ja niitä yhdistäviä
-verisiteitä.
-
-Nämä kaksi ruhtinasta näkivät ensi kerran toisensa ilman mitään
-juhlamenoja kreivi Piperin majapaikassa Gutersdorfissa. Kaarle XII:lla
-oli jalassa suuret saappaat ja kaulan ympärille kiedottuna musta
-silkkiliina. Hänen takkinsa oli, kuten tavallista, karkeaa sinistä
-kangasta, koristuksena kullatut vaskinapit. Kupeellaan hänellä oli
-pitkä miekka, jota hän oli käyttänyt Narvan taistelussa ja jonka
-kahvaan hänen oli tapana nojata. Heidän keskustelunsa koski yksinomaan
-hänen suuria saappaitaan; Kaarle XII kertoi kuningas Augustille, ettei
-hän ollut kuuteen vuoteen riisunut niitä muulloin kuin maata
-pannessaan. Moiset tyhjänpäiväisyydet olivat ainoana puheenaiheena
-näillä kuninkailla, joista toinen riisti toiselta kruunun. Varsinkin
-August jutteli sillä miellyttävällä ja tyytyväisellä tavalla, jota
-ruhtinaat ja suuriin valtioasioihin tottuneet miehet osaavat noudattaa
-keskellä julmimpiakin loukkauksia. Molemmat kuninkaat aterioitsivat
-kahdesti yhdessä. Kaarle XII antoi tällöin aina varta vasten Augustille
-oikean puolen, mutta tinkimättä rahtuakaan vaatimuksistaan hän
-päinvastoin yhä kovensi niitä. Sekin oli jo paljon, että hallitsijan
-täytyi luovuttaa armeijan kenraali ja julkinen ministeri; kovin
-nöyryyttävää oli, että hänen oli pakko lähettää seuraajalleen
-Stanislaukselle kruunun jalokivet ja arkisto; mutta nöyryytyksen huippu
-oli kuitenkin se, että hänen oli lisäksi onniteltava valtaistuimelle
-nousun johdosta sitä, joka nousi sille juuri hänen sijastaan! Kaarle
-vaati Augustia tekemään sen kirjeellisesti; erotettua kuningasta piti
-käskeä moneen kertaan, mutta Kaarle tahtoi tämän kirjeen, ja Augustin
-täytyi se kirjoittaa. Se seuraa tässä semmoisena kuin äskettäin olen
-sen nähnyt, kopioituna tarkasti alkutekstistä, jota kuningas Stanislaus
-säilyttää vieläkin.
-
-    "Hyvä herra ja veli!
-
-    Olimme katsoneet tarpeettomaksi asettua erityiseen kirjeelliseen
-    yhteyteen Teidän Majesteettinne kanssa. Jotta kuitenkin tekisimme
-    Ruotsin kuninkaallisen majesteetin mieliksi ja jotta meitä ei
-    voitaisi moittia siitä, että muka hangottelisimme hänen haluansa
-    vastaan, me täten onnittelemme Teitä kruunun saavuttamisen
-    johdosta ja toivomme, että löytäisitte isänmaassanne uskollisempia
-    alamaisia kuin ne, jotka me sinne jätimme. Koko maailma on
-    myöntävä meille oikeuden uskoa, että kaikista hyvänteoistamme
-    olemme saaneet palkaksemme ainoastaan kiittämättömyyttä, ja että
-    useimmat alamaisistamme ovat uurastaneet vain häviömme
-    jouduttamista. Toivomme, ettei Teidän tarvitsisi joutua
-    samanlaisiin onnettomuuksiin, ja jätämme Teidät Jumalan suojaan.
-
-    Dresdenissä, 8 p. huhtikuuta 1707.
-
-                                     Veljenne ja naapurinne
-                                      _August_, kuningas."
-
-Augustin täytyi itsensä käskeä kaikkia virkamiehiänsä lakkaamaan
-käyttämästä hänestä Puolan kuninkaan nimeä ja poistamaan julkisista
-rukouksista mainittu arvonimi, josta hän oli luopunut. Vähemmän tuskaa
-tuotti hänelle Sobieski-ruhtinasten vapauttaminen; kun nämä jättivät
-vankilansa, kieltäytyivät he häntä tapaamasta. Mutta Patkulin
-uhraaminen oli käyvä hänelle vielä raskaammaksi. Toiselta puolen vaati
-tsaari häntä takaisin lähettiläänänsä; toiselta taas kiristi Ruotsin
-kuningas uhaten, että hänet oli luovutettava. Patkul oli tällöin
-vankina Königsteinin linnassa Saksissa. Kuningas August luuli voivansa
-yhtaikaa tyydyttää sekä Kaarle XII:tta että omaa kunniaansa. Hän
-lähetti vahtisotilaita jättämään onnettoman miehen ruotsalaisille
-joukoille, mutta sitä ennen hän lähetti Königsteinin linnanpäällikölle
-salaisen määräyksen antaa vangin päästä karkuun. Mutta Patkulin huono
-onni teki tyhjäksi hänen pelastamispuuhansa. Linnanpäällikkö näet
-tiesi, että Patkul oli upporikas, ja tahtoi pakoittaa hänet ostamaan
-vapautensa. Vanki taas, joka vielä luotti kansainväliseen oikeuteen ja
-oli tietoinen Augustin tarkoituksista, kieltäytyi maksamasta mitään
-siitä, jonka arveli voivansa saada ilmaiseksi. Tämän välikohtauksen
-aikana saapuivat vankia haltuunsa ottamaan komennetut vartijat ja
-luovuttivat hänet muitta mutkitta neljälle ruotsalaiselle kapteenille,
-jotka veivät hänet päämajaan Altranstädtiin, missä hän sai virua kolme
-kuukautta raskain rautakahlein paaluun kytkettynä. Sieltä hänet vietiin
-Kazimierziin.[20]
-
-Unohtaen, että Patkul oli tsaarin lähettiläs, ja muistaen ainoastaan,
-että hän oli syntynyt hänen alamaisenansa, Kaarle XII käski
-sotaoikeuden tuomita hänet mitä ankarimmin. Hänet tuomittiin elävältä
-teilattavaksi ja paloiteltavaksi neljään osaan. Eräs pappi saapui
-ilmoittamaan hänelle, että hänen täytyi kuolla, mainitsematta
-kuitenkaan rangaistuksen laatua. Kun tämä mies, joka oli uhmannut
-kuolemaa niin monissa taisteluissa, nyt oli kahden kesken papin kanssa,
-eikä kunnia tai viha, ihmisten pelottomuuden lähteet, enää olleet
-rohkaisemassa hänen miehuuttaan, vuodatti hän katkeria kyyneliä papin
-sylissä. Hän oli kihloissa erään synnyltä, lahjoilta ja kauneudelta
-huomattavan saksilaisen naisen, neiti von Einsiedelin kanssa, jonka hän
-oli aikonut naida melkein samaan aikaan, jolloin hänet jätettiin
-pyövelin käsiin. Hän pyysi pappia menemään mainitun neidin luo
-lohduttamaan häntä ja vakuuttamaan, että hän kävi kuolemaan täynnä
-rakkautta häneen.
-
-Kun hänet vietiin teloituspaikalle ja hän näki pyörät ja paalut
-valmiina, sai hän kauhusta kouristuskohtauksen ja heittäytyi papin
-syliin, joka syleili häntä, peittäen hänet vaipallaan ja itkien. Nyt
-luki eräs ruotsalainen upseeri korkealla äänellä asiapaperin, jossa oli
-seuraavat sanat: "Hänen majesteettinsa, meidän sangen armollisen
-herramme nimenomaisesta käskystä tehdään tiettäväksi, että tämä mies on
-isänmaansa kavaltajana teilattava ja neljäksi paloiteltava rikoksiensa
-sovitukseksi ja muille esimerkiksi. Varokoon jokainen tekemästä
-kavallusta ja palvelkoon uskollisesti kuningastansa."
-
-Kuullessaan sanat: "sangen armollinen herra", huudahti Patkul:
-"Millainen armo!" Ja mainesana "isänmaan kavaltaja" sai hänet
-virkkamaan: "Ah! minä olen palvellut sitä liiankin uskollisesti." --
-Hän sai kuusitoista iskua ja kärsi pisimmän ja kauheimman teloituksen,
-mitä voidaan kuvitella. Siten kuoli onneton Juhana Reinhold Patkul,
-Venäjän keisarin lähettiläs ja kenraali.
-
-Ne, jotka näkivät hänessä ainoastaan kuningastaan vastaan kapinoineen
-alamaisen, sanoivat hänen ansainneen kuolemansa. Ne taas, jotka pitivät
-häntä liiviläisenä ja sellaisen maakunnan kansalaisena, jolla oli
-puolustettavanaan etuoikeuksia, ja jotka muistivat hänen lähteneen
-Liivinmaasta vain sentähden, että oli puolustanut sen oikeuksia,
-nimittivät häntä maansa vapauden marttyyriksi. Kaikki muutoin
-myönsivät, että tsaarin lähettilään arvonimen olisi pitänyt kyetä
-tekemään hänen persoonansa loukkaamattomaksi. Vain sortovaltiuden
-periaatteissa kasvatettu Ruotsin kuningas luuli suorittavansa
-ainoastaan oikeuden vaatiman teon, samalla kun koko Eurooppa tuomitsi
-vääräksi hänen julmuutensa.
-
-Patkulin neljään osaan paloitellut jäsenet saivat jäädä kaakinpuuhun
-vuoteen 1713 asti, jolloin valtaistuimelleen jälleen noussut
-August käski koota nämä hänen Altrandstätissä kokemansa hädän
-todistuskappaleet. Ne tuotiin arkussa hänelle Varsovaan, jossa hän otti
-ne vastaan Ranskan lähettilään de Busenvalin läsnäollessa. Puolan
-kuningas osoitti arkkua lähettiläälle ja sanoi kuivasti: "Siinä ovat
-Patkulin luut", lisäämättä sanaakaan moittiakseen tai välittääkseen
-hänen muistoaan, ja kenenkään läsnäolevan uskaltamatta enää kajota niin
-arkaan ja surulliseen aineeseen.[21]
-
-Samoihin aikoihin eräs toinen liiviläinen, nimeltä Paykul, saksilaisen
-armeijan upseeri, joka oli vangittu ase kädessä, tuomittiin Tukholmassa
-senaatin päätöksellä kuolemaan; mutta hänet oli tuomittu menettämään
-vain päänsä. Tämä rangaistuksen erilaisuus samanlaisessa asiassa
-osoittaa liiankin selvästi, että Kaarle, tuomitessaan Patkulin niin
-julmaan kuolemaan, ajatteli enemmän kostoansa kuin rankaisua. Miten
-lieneekin, Paykul pyysi tuomionsa jälkeen ilmoittamaan senaatille, että
-hän neuvoisi kuninkaalle salaisuuden tehdä kultaa, jos hänet
-armahdettaisiin. Hän antoikin vankilassa näytteen taidostaan eversti
-Hamiltonin ja kaupungin viranomaisten läsnäollessa. Joko hän sitten
-todellakin oli keksinyt jonkin hyödyllisen taidon tai, mikä on paljoa
-luultavampaa, osasi ainoastaan taitavasti pettää, joka tapauksessa se
-kultakappale, joka kokeen lopulla löytyi sulatuskauhasta, vietiin
-Tukholman rahapajaan ja siitä laadittiin senaatille niin täsmällinen ja
-niin tärkeältä näyttävä selonteko, että Kaarlen isoäiti, vanha
-leskikuningatar, käski lykätä tuomion täytäntöönpanon siihen asti,
-kunnes kuningas, saatuaan tiedon tästä ihmeellisestä asiasta, antaisi
-siitä määräyksensä Tukholmaan.
-
-Kuningas vastasi, ettei hän edes ystäviensäkään pyynnöstä ollut
-armahtanut rikoksellista ja ettei hän ikinä oman etunsa tähden
-suostuisi siihen, mitä hän ei ollut myöntänyt ystävyydellekään. Tässä
-taipumattomuudessa ilmeni eräänlaista sankarillisuutta ruhtinaassa,
-joka muutoin kyllä uskoi tuon salataidon mahdolliseksi. Kuultuaan
-asiasta sanoi kuningas August: "Minua ei ihmetytä, että Ruotsin
-kuningas on niin välinpitämätön viisasten kivestä; hän on löytänyt sen
-jo Saksista."
-
-Kun tsaari sai tiedon siitä omituisesta rauhasta, jonka kuningas August
-heidän sopimuksistaan huolimatta oli tehnyt Altranstädtissä, ja
-täysinvaltuutetun lähettiläänsä Patkulin luovuttamisesta Ruotsin
-kuninkaalle vastoin kaikkea kansainvälistä oikeutta, antoi hän
-valituksiensa kuulua kaikissa Euroopan hoveissa. Hän kirjoitti Saksan
-keisarille, Englannin kuningattarelle, Alankomaiden yleiseduskunnalle
-ja nimitti halpamaisuudeksi ja uskottomuudeksi sitä tuskallista pakkoa,
-johon August oli alistunut. Hän vannotti kaikkia valtoja astumaan
-väliin ja toimittamaan hänen lähettiläänsä hänelle takaisin sekä
-ehkäisemään sen häpeän, joka hänen persoonaansa kohdistettuna kohtasi
-kaikkia kruunattuja päitä. Hän ahdisti heitä heidän kunniansa nimessä,
-etteivät alentuisi takaamaan Altranstädtin rauhaa, mihin Kaarle XII
-uhkauksillaan tahtoi pakoittaa heitä. Näillä kirjeillä ei ollut muuta
-vaikutusta kuin se, että Ruotsin kuninkaan mahtavuus näyttäytyi entistä
-selvemmin. Keisari, Englanti ja Hollanti kävivät paraikaa tuhoisaa
-sotaansa Ranskaa vastaan; he eivät katsoneet asianmukaiseksi suututtaa
-Kaarle XII:tta kieltäytymällä turhasta muodollisuudesta, jollainen
-mainitun rauhanteon takaaminen oli. Mitä onnettomaan Patkuliin tulee,
-niin ei yksikään valta tahtonut ryhtyä toimeen hänen hyväkseen;
-päinvastoin kaikki olivat todistuksena siitä, kuinka vähän alamainen
-voi luottaa kuninkaihin ja kuinka kaikki silloiset hallitsijat
-pelkäsivät Ruotsin kuningasta.
-
-Tsaarin neuvoskunnassa esitettiin, että ryhdyttäisiin
-kostotoimenpiteihin Moskovassa vankeina olevia ruotsalaisia upseereja
-vastaan; mutta tsaari ei tahtonut suostua sellaiseen raakamaisuuteen,
-jolla olisi ollut niin tuhoisat seuraukset. Ruotsissa oli näet enemmän
-venäläisiä sotavankeja kuin ruotsalaisia Venäjällä.
-
-Hän haki parempaa kostoa. Hänen vihollisensa suuri armeija majaili
-toimettomana Saksissa. Ruotsin kuninkaan kenraali Lewenhaupt, joka oli
-jäänyt Puolaan noin 20,000 miehen kera, ei voinut suojella kaikkia
-pääsyteitä linnoituksettomassa ja puolueita täynnä olevassa maassa.
-Stanislaus oli Kaarle XII:n leirissä. Venäjän keisari käytti tätä
-asiaintilaa hyväkseen ja tunkeutui Puolaan, mukanaan enemmän kuin
-60,000 miestä. Hän jakoi ne useaan osastoon ja samosi yhden kera
-pikamarssissa Lembergiin saakka, jossa ei ollut mitään ruotsalaista
-linnaväkeä. Kaikki Puolan kaupungit kuuluvat sille, joka ilmestyy
-niiden porttien eteen sotajoukon kanssa. Hän kutsutti Lembergiin kokoon
-säätykokouksen, melkein samantapaisen kuin se, joka oli erottanut
-Augustin kuninkuudesta Varsovassa.
-
-Puolalla oli tällöin kaksi primasta samoin kuin kaksi kuningastakin;
-toisen oli nimittänyt August, toisen Stanislaus. Augustin nimittämä
-primas kutsui Lembergin säätykokouksen kokoon, ja tänne saapuivat nyt
-kaikki ne, jotka mainittu ruhtinas oli jättänyt pulaan Altranstädtin
-rauhassa, ynnä ne, jotka tsaarin raha oli voittanut. Tehtiin esitys
-uuden hallitsijan valitsemisesta. Vähällä piti, ettei Puola tällöin
-saanut kolmea kuningasta, kenenkään voimatta sanoa, kuka niistä oli
-oikea.
-
-Lembergin neuvottelujen aikana tsaari hankki salaisesti Saksan
-keisarilta, johon hänet liitti yhteinen etu, he kun molemmat pelkäsivät
-Ruotsin kuningasta, sitoumuksen, jonka mukaan hänelle lähetettiin
-paljon saksalaisia upseereja. Nämä vahvistivat päivä päivältä
-melkoisesti hänen sotavoimiaan, tuoden niihin mukanaan kuria ja
-kokemusta. Hän kiinnitti heidät palvelukseensa anteliaisuudellaan; ja
-rohkaistakseen paremmin omia joukkojaan hän antoi timanteilla runsaasti
-koristetun muotokuvansa niille kenraaleille ja eversteille, jotka
-olivat ottaneet osaa Kalishin taisteluun; alemmat upseerit saivat
-kultamitaleja, tavalliset sotamiehet hopeisia. Nämä Kalishin voiton
-muistomerkit valmistettiin kaikki hänen uudessa kaupungissaan
-Pietarissa, jossa taiteet alkoivat kukoistaa sitä mukaa kuin hän itse
-sai sotajoukkonsa harrastamaan sotaista kilpailua ja kunniaa.
-
-Sekasorto, puolueiden runsaus ja alituiset hävitykset Puolassa
-ehkäisivät Lembergin valtiopäiviä pääsemästä mihinkään päätökseen.
-Tsaari siirrätti ne Lubliniin. Paikan muutos ei ollenkaan vähentänyt
-häiriötä ja epävarmuutta, johon koko maailma oli joutunut; kokous
-tyytyi siihen, ettei se tunnustanut enemmän valtaistuimesta luopunutta
-Augustia kuin vastoin sen tahtoa valittua Stanislaustakaan;
-mutta se ei ollut tarpeeksi yksimielinen eikä kyllin rohkea itse
-nimittämään uutta kuningasta. Näiden hyödyttömien keskustelujen aikana
-Sapieha-ruhtinasten ja Oginskien puolueet, jotka salaisesti pitivät
-kuningas Augustin puolta, ja Stanislauksen uudet alamaiset kävivät
-keskenään sotaa, ryöstelivät toistensa maatiloja ja täydensivät maansa
-perikatoa. Lewenhauptin komentamat ruotsalaiset joukot, joista osa oli
-Liivinmaalla, toinen Liettuassa, kolmas Puolassa, kulkivat kaikkialla
-venäläisten joukkojen jäljissä ja polttivat kaikkien Stanislauksen
-vihamiesten omaisuutta. Venäläiset taas tuhosivat samalla tavalla
-ystäviä ja vihollisia; nähtiin vain poroksi poltettuja kaupunkeja ja
-typötyhjinä harhailevia puolalaisia joukkoja, jotka sadattelivat
-yhtäläisesti sekä molempia kuninkaitaan että Kaarle XII:tta ja tsaaria.
-
-
-Kuningas Stanislaus lähti liikkeelle Altranstädtistä, mukanaan kenraali
-Rehnsköld, kuusitoista ruotsalaista rykmenttiä ja paljon rahaa,
-lopettamaan kaikkia näitä häiriöitä Puolassa ja hankkimaan itselleen
-rauhallisesti tunnustusta. Hänet tunnustettiinkin kaikkialla missä hän
-kulki; hänen joukkojensa sotakuri, joka teki venäläisten raakuuden
-sitäkin tuntuvammaksi, voitti mielet hänen puolelleen. Hänen tavaton
-suopeamielisyytensä liitti häneen kaikki puolueet sitä mukaa kuin se
-tuli tunnetuksi; hänen rahansa saattoi hänen puolelleen suurimman osan
-kruununarmeijaa.
-
-Peläten ruokavarojen puutetta maassa, jota hänen sotajoukkonsa olivat
-hävitelleet, tsaari vetäytyi Liettuaan, jonne hän kokosi eri
-armeijaosastonsa ja jonne hän aikoi varustaa muonamakasiineja. Tämän
-peräytymisen johdosta kuningas Stanislaus jäi rauhallisesti melkein
-koko Puolan hallitsijaksi.
-
-Ainoa, joka vielä teki häiriötä hänen valtakunnassaan, oli kreivi
-Sieniawski, kuningas Augustin nimittämä kruunun ylikenraali. Tämä mies,
-jolla oli sangen suuret luonnonlahjat ja paljon kunnianhimoa, oli
-kolmannen puolueen johtaja. Hän ei tunnustanut Augustia eikä
-Stanislausta, ja yritettyään kaikkensa tullakseen itse valituksi
-valtaistuimelle hän tyytyi olemaan puoluepäällikkönä, kun ei ollut
-voinut päästä kuninkaaksi. Kruunun sotajoukot, jotka olivat jääneet
-hänen käskyvaltaansa, eivät saaneet juuri muuta palkkaa kuin vapauden
-rankaisematta ryöstää omaa maatansa. Kaikki ne, jotka pelkäsivät näitä
-rosvouksia tai kärsivät niistä, liittyivät piankin Stanislaukseen,
-jonka mahtavuus lujittui päivä päivältä.
-
-Ruotsin kuningas sai tällöin ottaa leirissään Altranstädtissä vastaan
-melkein kaikkien kristikunnan ruhtinasten lähettiläitä. Toiset tulivat
-pyytämään häntä poistumaan keisarikunnan alueelta; toiset taas olisivat
-kernaasti nähneet hänen kääntävän aseensa Saksan keisaria vastaan.
-Olipa levinnyt kaikkialle jo sellainen huhu, että hän muka liittyisi
-Ranskaan masentaaksensa Itävallan hallitsijasuvun. Näiden monien
-lähettiläiden joukossa nähtiin myös kuuluisa Marlboroughin herttua
-Juhana, Englannin kuningattaren Annan puolesta. Tämä mies, joka ei
-koskaan piirittänyt mitään kaupunkia, samalla valloittamatta sitä,
-eikä koskaan ryhtynyt taisteluun, jota hän ei olisi voittanut, oli
-Saint-Jamesin linnassa sukkela hovimies, parlamentissa puoluepäällikkö,
-ulkomailla vuosisatansa taitavin neuvottelija. Hän oli tehnyt Ranskalle
-yhtä paljon pahaa nerollaan kuin aseillaan. Hollannin yleis-eduskunnan
-sihteerin Fagelin, joka on sangen ansiokas mies, on kuultu sanovan,
-että yleis-eduskunta useamman kuin yhden kerran oli päättänyt vastustaa
-Marlboroughin herttuan esityksiä, mutta silloin saapui herttua, puhui
-heille ranskaksi, mitä kieltä hän käytti sangen kehnosti, ja
-suostutteli heidät lopuksi kaikkeen. Näin on lordi Bolingbroke
-vakuuttanut minulle.
-
-Yhdessä voittojensa osatoverin prinssi Eugenin ja Hollannin
-suurpensionaarin Heinsiuksen kanssa hän kantoi liittolaisten Ranskaa
-vastaan suuntaamain yritysten koko kuorman. Hän tiesi, että Kaarle oli
-vihainen Saksalle ja keisarille, että ranskalaiset salaa yllyttivät
-häntä ja että, jos tämä valloittaja menisi Ludvig XIV:n puolelle,
-liittolaiset silloin joutuisivat alakynteen.
-
-Tosin oli Kaarle antanut sanansa siitä, ettei hän tulisi sekaantumaan
-Ludvig XIV:n sotaan liittolaisia vastaan; mutta Marlboroughin herttua
-ei uskonut, että kukaan ruhtinas olisi siinä määrin sanansa orja, ettei
-uhraisi sitä suuruutensa ja etujensa vuoksi. Hän matkusti sentähden
-Haagista aikoen lähemmin tutkia Ruotsin kuninkaan tarkoituksia. Herra
-Fabrice, joka tällöin oli valtuutettuna Kaarle XII:n luona, on
-vakuuttanut minulle, että Marlboroughin herttua ei perille saavuttuaan
-salaisesti kääntynyt pääministerin, kreivi Piperin, vaan parooni
-Görtzin puoleen, joka jo kuninkaan luottamuksessa alkoi päästä Piperin
-rinnalle. Hän saapuikin Kaarle XII:n päämajaan samaisen paroonin
-vaunuissa, ja siellä oli havaittavissa selvää kylmyyttä hänen ja
-kansleri Piperin välillä. Kun hänet sitten Piperin välityksellä
-esiteltiin Kaarlelle yhdessä Englannin lähettilään Robinsonin kanssa,
-puhutteli hän kuningasta ranskaksi. Hän sanoi kuninkaalle tuntevansa
-itsensä onnelliseksi voidessaan tämän johdolla oppia sotataidosta sen
-mitä ei vielä osannut. Kuningas ei vastannut tähän imarteluun millään
-kohteliaisuudella, näyttipä kokonaan unohtaneen, että puhuttelija oli
-itse Marlborough. Tiedänpä senkin, että hänestä tuo suuri mies oli
-puettu liian teennäisellä tavalla ja liian vähän sotilaallisen
-näköinen.
-
-Keskustelu oli yleistä ja väsyttävää laatua; Kaarle XII puhui ruotsia
-ja Robinson toimi tulkkina. Marlborough, joka ei koskaan kiirehtinyt
-esityksiensä teossa, ja joka pitkällisen tottumuksen avulla oli
-saavuttanut taidon tutkiskella ihmisiä ja tunkeutua niihin suhteihin,
-jotka vallitsevat heidän salaisimpien ajatustensa ja heidän toimiensa,
-eleittensä ja puheittensa välillä, tarkasteli huolellisesti kuningasta.
-Puhellessaan hänen kanssaan sodasta yleisesti hän luuli huomaavansa
-Kaarle XII:ssa luonnollisen vastenmielisyyden Ranskaa vastaan; hän pani
-merkille, että kuningasta huvitti jutella liittolaisten valloituksista.
-Sitten hän mainitsi tsaarin nimen ja havaitsi kuinka kuninkaan silmät
-tätä nimeä mainittaessa aina säkenöivät, keskustelun hillitystä sävystä
-huolimatta. Näkipä hän eräällä pöydällä Venäjän kartankin. Hänen ei
-tarvinnut nähdä enempää oivaltaakseen, että Ruotsin kuninkaan sisin
-tarkoitus ja ainoa kunnianhimo oli tsaarin suistaminen valtaistuimelta
-Puolan kuninkaan jälkeen. Hän ymmärsi, että kuninkaan Saksissa
-viipyminen merkitsi ainoastaan muutamien ankarain ehtojen asettamista
-Saksan keisarille. Hän tiesi hyvin, ettei keisari vastustaisi niitä ja
-että asiat siten selviäisivät helposti. Hän jätti siis Kaarle XII:n
-luonnollisen taipumuksensa valtaan ja tyytyväisenä siitä, että oli
-päässyt hänen aikeittensa perille, eikä tehnyt minkäänlaisia
-ehdotuksia. Nämä yksityiskohdat on vakuuttanut minulle tosiksi hänen
-leskensä, vieläkin elävä Marlboroughin herttuatar.
-
-Koska neuvottelut harvoin saadaan sujumaan ilman rahaa, ja koska joskus
-nähdään ministerejä, jotka myövät herransa vihan tai suosion, niin
-luultiin nytkin koko Euroopassa, että Marlboroughin herttuan oli
-onnistunut saavuttaa päämääränsä Ruotsin kuninkaan luona ainoastaan
-antamalla oikealla hetkellä suuren summan rahaa kreivi Piperille, mistä
-syystä tämän ruotsalaisen muisto onkin ollut tahrattu tähän päivään
-saakka. Minä puolestani olen koettanut parhaani mukaan tunkeutua tämän
-huhun alkulähteihin ja saanut selville, että Piper oli kuninkaansa ja
-herransa suostumuksella ottanut vastaan kohtalaisen lahjan keisarilta
-kreivi Wratislawin välityksellä, mutta ei mitään Marlboroughin
-herttualta. On varmaa, että Kaarlella oli järkähtämätön aikomus syöstä
-Venäjän tsaari valtaistuimelta, että hän ei silloin huolinut kenenkään
-neuvoista ja että hän ei kaivannut kreivi Piperin kehoituksia
-lähteäkseen toimeenpanemaan Pietari Aleksejevitshia vastaan sitä
-kostoa, jota hän jo kauan oli halunnut.
-
-Lopullisesti puhdistaa kuitenkin syytöksestä tämän ministerin se
-kunnia, jota Kaarle XII kauan jälkeenpäin osoitti hänen muistolleen.
-Kun hän näet sai tietää Piperin kuolleen Venäjällä, määräsi hän hänen
-ruumiinsa tuotavaksi Tukholmaan ja hautautti sen juhlallisesti omalla
-kustannuksellaan.[22]
-
-Kuningas, joka siihen saakka ei vielä ollut kokenut mitään
-vastoinkäymistä, eipä edes mitään viivytystäkään menestystensä tiellä,
-uskoi yhden vuoden riittävän tsaarin suistamiseksi valtaistuimelta.
-Sitten hän voisi palata ja asettua Euroopan riidanratkaisijaksi. Mutta
-ennen lähtöään hän vielä tahtoi nöyryyttää Saksan keisaria.
-
-Ruotsin lähettiläs Wienissä, parooni von Stralheim, oli näet eräällä
-aterialla joutunut riitaan keisarin kamariherran, kreivi Zoborin,
-kanssa. Tämä oli kieltäytynyt juomasta Kaarle XII:n terveydeksi ja
-törkein sanoin väittänyt mainitun ruhtinaan kohtelevan huonosti hänen
-keisarillista herraansa. Stralheim oli väittänyt sitä vääräksi ja
-antanut hänelle lisäksi korvapuustin, vieläpä tämän loukkauksen perästä
-uskaltanut vaatia hyvitystäkin keisarilliselta hovilta. Peläten
-ärsyttävänsä Ruotsin kuningasta keisarin oli täytynyt ajaa alamaisensa
-maanpakoon, vaikkapa hänen oikeastaan olisi pitänyt kostaa tämän
-puolesta. Kaarle XII ei ollut vielä siihen tyytyväinen; hän vaati
-kreivi Zoborin luovuttamista. Ylpeän Wienin hovin täytyi taipua; kreivi
-jätettiin kuninkaan käsiin, joka laski hänet jälleen vapaaksi,
-pidettyään häntä ensin jonkun aikaa vankina Stettinissä.
-
-Hän vaati lisäksi vastoin kaikkea kansainvälistä oikeutta, että hänelle
-oli luovutettava ne puolitoista tuhatta onnetonta venäläistä, jotka
-olivat päässeet hänen aseiltaan pakoon ja pelastautuneet keisarikunnan
-alueelle. Myös tähänkin outoon vaatimukseen täytyi Wienin hovin
-suostua, ja jollei Wienissä oleva Venäjän lähettiläs olisi taitavasti
-auttanut näitä onnettomia pääsemään eri teitä pakoon, olisivat he
-kaikki joutuneet vihollistensa käsiin.
-
-Kolmas ja viimeinen hänen vaatimuksistaan oli kaikista ankarin. Hän
-julistautui keisarin protestanttisten alamaisten suojelijaksi
-Schlesiassa, joka maakunta kuului Itävallan hallitsijasuvulle eikä
-keisarikunnalle. Hän tahtoi, että keisari myöntäisi heille ne vapaudet
-ja etuoikeudet, jotka todella olivat vahvistetut Westphalin rauhassa,
-mutta kumotut tai ainakin syrjäytetyt Rijswijkin rauhassa. Keisari,
-joka kaikin tavoin koetti päästä irti niin vaarallisesta naapurista,
-taipui vieläkin ja myöntyi kaikkeen, mitä Kaarle vaati. Schlesian
-luterilaiset saivat takaisin toistasataa kirkkoa, jotka katolisten
-täytyi tämän sopimuksen nojalla luovuttaa heille; mutta monet näistä
-myönnytyksistä, jotka heille hankki Ruotsin kuninkaan onni, riistettiin
-heiltä jälleen pois, sittenkun hän ei enää kyennyt säätämään muille
-lakeja.
-
-Keisari, joka teki nämä pakolliset myönnytykset ja kaikessa taipui
-Kaarle XII:n tahtoon, oli nimeltä Josef. Hän oli keisari Leopoldin
-vanhin poika ja seuraajansa, Kaarle VI:n, veli. Paavin internuntius,
-joka tällöin oli valtuutettuna Josefin luona, lausui hänelle sangen
-kiihkeitä moitteita siitä, että hän, katolinen keisari, oli antanut
-oman uskontonsa etujen väistyä kerettiläisten etujen tieltä. "Voitte
-pitää itseänne sangen onnellisena", sanoi keisari hymyillen hänelle,
-"ettei Ruotsin kuningas ole vaatinut minua muuttumaan luterilaiseksi;
-sillä jos hän olisi tahtonut sitä, enpä todellakaan tietäisi, mitä
-minun olisi tehtävä."
-
-Hänen Kaarle XII:n luona oleva lähettiläänsä, kreivi Wratislaw, toi
-herransa omakätisesti allekirjoittaman, schlesialaisten hyväksi tehdyn
-sopimuksen Leipzigiin. Kaarle vakuutti nyt olevansa keisarin paras
-ystävä; kuitenkin häntä suututti se, että Rooma oli voimiensa mukaan
-ehkäissyt hänen aikeitansa. Hän ylenkatsoi tätä heikkoa hovia, jolla
-nykyään on toinen puoli Eurooppaa leppymättömänä vihollisenaan, toisen
-puolen ollessa aina epäluotettavana ystävänä, ja joka sentähden pitää
-arvoansa pystyssä vain taitavain neuvottelujen avulla. Kuitenkin hän
-mietiskeli kostaa sillekin. Hän sanoi kreivi Wratislawille, että
-ruotsalaiset (gootit) jo kerran ennen olivat nujertaneet Rooman eivätkä
-olleet huonontuneet rodustaan niinkuin se. Hän ilmoitti paaville
-vaativansa tältä kerran vielä takaisin ne arvoesineet, jotka kuningatar
-Kristina oli jättänyt Roomaan. Todella on vaikea tietää, minne asti
-nuori valloittaja olisi ulottanut kiukkunsa ja aseensa, jos onni olisi
-suosinut hänen suunnitelmiaan. Mikään ei tällöin näyttänyt hänelle
-mahdottomalta; olipa hän salaa lähettänyt useita upseereja Aasiaan ja
-Egyptiin saakka tekemään asemapiirroksia sikäläisistä kaupungeista ja
-hankkimaan selkoa noiden valtioiden sotavoimista. Varmaa on, että jos
-joku olisi kyennyt kukistamaan Persian ja Turkin valtakunnat ja sitten
-samoamaan Italiaan, niin se oli juuri Kaarle XII. Hän oli yhtä nuori
-kuin Aleksanteri, yhtä sotaisa, yhtä yritteliäs, mutta väsymättömämpi,
-vankempi ja kohtuullisempi; ja hänen ruotsalaisensa olivat kenties
-etevämpiä kuin makedonialaiset. Mutta moisia suunnitelmia, joita
-pidetään jumalallisina, jos ne onnistuvat, pidetään vain pelkkinä
-houreina, kun ne epäonnistuvat.
-
-Vihdoinkin, tasoitettuaan tieltään kaikki vaikeudet, pantuaan
-täytäntöön kaikki aikeensa, nöyryytettyään keisarin, säädettyään
-Saksalle lakejansa, suojeltuaan luterilaista uskoaan katolilaisten
-keskuudessa, erotettuaan yhden kuninkaan, kruunattuaan toisen ja
-nähtyään olevansa kaikkien ruhtinasten kauhuna, hän valmistautui
-lähtemään liikkeelle. Hyvät päivät Saksissa, jossa hän oli viettänyt
-toimettomana vuosikauden, eivät olleet rahtuakaan veltostuttaneet hänen
-elintapaansa. Hän nousi ratsaille kolmasti päivässä, heräsi aamuisin
-kello neljältä, pukeutui yksin, ei juonut koskaan viiniä, viipyi
-pöydässä vain neljännestunnin, harjoitti joka päivä sotaväkeänsä eikä
-tuntenut muuta huvia kuin vapisuttaa Eurooppaa.
-
-Ruotsalaiset eivät vielä tienneet, minne kuningas tahtoi heidät johtaa.
-Armeijassa vain arveltiin Kaarlen voivan lähteä Moskovaa kohti.
-Muutamia päiviä ennen lähtöänsä hän käski päämajoitusmestarinsa antaa
-kirjallisen selonteon tiestä, joka vei Leipzigistä... tässä hän
-tuokioksi pysähtyi ja, peläten päämajoitusmestarin voivan saada vihiä
-hänen aikeistaan, lisäsi nauraen: "Euroopan kaikkiin pääkaupunkeihin."
-Päämajoitusmestari toi hänelle luettelon kaikista näistä teistä; sen
-alkuun hän oli suurin kirjaimin pannut: _Tie Leipzigistä Tukholmaan_.
-Useimmat ruotsalaiset eivät näet hallinneet muuta kuin saada kääntyä
-sinne, mutta kuninkaalla ei ollut vähintäkään aikomusta antaa heidän
-nähdä jälleen isänmaatansa. "Herra marsalkka", sanoi hän, "minä näen
-kyllä, minne te tahtoisitte johtaa minut, mutta me emme palaja
-Tukholmaan niin pian".
-
-Armeija oli jo liikkeellä ja kulki läheltä Dresdeniä. Kaarle oli
-etunenässä ja ratsasti tapansa mukaan aina pari- tai kolmesataa askelta
-kaartinsa edellä. Äkkiä hän katosi näkyvistä; muutamat upseerit
-lähtivät täyttä laukkaa tiedustamaan, minne hän oli joutunut;
-riennettiin kaikille tahoille, mutta kuningasta ei löydetty. Heti
-hälytetään koko armeija; pysähdytään, kenraalit kokoontuvat yhteen,
-yleinen hämminki on jo vallalla, kunnes eräältä ohikulkevalta
-saksilaiselta saadaan tietää, minne kuningas oli joutunut.
-
-Kulkiessaan niin läheltä Dresdenin ohi hän näet oli saanut halun käydä
-vierailulla kuningas Augustin luona. Hän oli ratsastanut kaupunkiin
-vain kolmen tai neljän kenraalin seuraamana. Portilla tiedustettiin
-heidän nimiänsä; Kaarle sanoi olevansa nimeltään Kaarle ja muuten
-henkivartija; jokainen mainitsi tekonimen. Nähdessään heidän saapuvan
-torille ennätti kreivi Flemming enää töintuskin ilmoittaa siitä
-herralleen. Kaikki, mitä sellaisessa tilaisuudessa voitiin tehdä, oli
-jo juolahtanut ministerin mieleen; hän puhuikin siitä Augustille; mutta
-Kaarle astui samassa huoneeseen saappaat jalassa, ennenkuin August oli
-ennättänyt tointua yllätyksestään. Hän oli tällöin sairas ja puettuna
-yönuttuun; ja nyt hän pukeutui nopeasti. Kaarle söi aamiaista hänen
-kanssaan kuten matkustaja, joka jättää hyvästi ystävälleen; sitten hän
-halusi nähdä linnoituksia. Sinä lyhyenä väliaikana, jonka hän käytti
-niiden nopeaan silmäilyyn, eräs Ruotsissa tuomittu liiviläinen, joka
-palveli Saksin sotaväessä, luuli, ettei koskaan enää tarjoutuisi
-hänelle niin suosiollista tilaisuutta saada armahdusta; hän rukoili
-Augustia pyytämään sitä hänelle Kaarlelta, ollen varma siitä, ettei
-kuningas kieltäisi tätä pientä palvelusta ruhtinaalta, jolta hän oli
-riistänyt kruunun ja jonka käsissä hän oli sillä hetkellä. August otti
-muitta mutkitta asian toimekseen. Hän oli hieman syrjässä Ruotsin
-kuninkaasta ja keskusteli ruotsalaisen kenraalin Hårdin kanssa.
-
-"Luulenpa", virkkoi hän hymyillen tälle, "ettei herranne kiellä sitä
-minulta". -- "Te ette tunne häntä", vastasi kenraali Hård, "hän kieltää
-sen teiltä täällä pikemmin kuin missään muualla". -- Kuitenkaan ei
-August jättänyt mitä hartaimmin sanoin pyytämättä kuninkaalta armoa
-liiviläiselle. Mutta Kaarle epäsi sen niin, ettei tehnyt mieli enää
-pyytää toista kertaa. Vietettyään tällä omituisella vieraissakäynnillä
-muutaman hetken hän syleili kuningas Augustia ja lähti tiehensä.
-Saavuttuaan jälleen armeijansa hän tapasi kenraalinsa vielä täydessä
-hämmingissä. He sanoivat hänelle aikoneensa saartaa Dresdenin, jos
-hänen majesteettinsa olisi pidätetty sinne vangiksi. "Hyvä", virkkoi
-kuningas, "sitäpä he eivät olisi uskaltaneet tehdä".
-
-Kun seuraavana päivänä kuultiin kuningas Augustin pitävän ylimääräistä
-ministerineuvoston kokousta Dresdenissä, huomautti parooni Stralheim:
-"Siinä näette, nyt vasta he neuvottelevat siitä, mitä heidän olisi
-tullut tehdä jo eilen." -- Kun Rehnsköld muutamia päiviä myöhemmin
-saapui kuninkaan luo ja ilmaisi hämmästyksensä tästä Dresdenissä
-poikkeamisesta, virkkoi kuningas: "Minä luotin hyvään onneeni; huomasin
-kylläkin hetken, jolloin se ei näyttänyt aivan varmalta; Flemmingillä
-ei ollut vähintäkään halua päästää minua niin pian pois Dresdenistä."
-
-
-
-
-NELJÄS KIRJA.
-
-Voittoisa Kaarle jättää Saksin, ahdistaa tsaaria, tunkeutuu Ukrainaan.
-Hänen tappionsa. Hänen haavoittumisensa. Pultavan taistelu. Tämän
-taistelun seuraukset. Kaarlen täytyy paeta Turkinmaalle. Hänen
-vastaanottonsa Bessarabiassa.
-
-
-Kaarle lähti vihdoin Saksista syyskuussa 1707, mukanaan 43,000 miehen
-armeija, joka oli ennen ollut raudankarvainen, mutta nyt loisti
-kullassa ja hopeassa, rikastuttuaan Puolasta ja Saksista ryöstämällään
-saaliilla. Jokaisella sotilaalla oli hallussaan viisikymmentä ecutä
-hopearahaa; kaikki rykmentit olivat täysilukuiset, vieläpä oli joka
-komppaniassa useita liikamiehiäkin. Paitsi tätä armeijaa odotti häntä
-Puolassa kreivi Lewenhaupt, eräs hänen parhaita kenraalejaan, 20,000
-miehen kera. Vihdoin hänellä oli kolmaskin 15,000 miehen armeija
-Suomessa, ja uusia rekryyttejä saapui hänelle yhä Ruotsista. Kukaan ei
-epäillyt hänen kaikilla näillä sotavoimilla voivan syöstä tsaarin
-vallasta.
-
-Tämä keisari oli silloin Liettuassa rohkaisemassa erästä puoluetta,
-jonka kuningas August näytti hylänneen. Hänen useihin osastoihin
-hajaantuneet joukkonsa pakenivat kaikille tahoille heti, kun kuulivat
-vähänkin huhua Ruotsin kuninkaan lähenemisestä. Hän oli itse antanut
-määräyksen kaikille kenraaleilleen, etteivät koskaan epätasaisin voimin
-asettuisi tätä valloittajaa vastaan, ja häntä toteltiin hyvin.
-
-Kesken voittoisaa marssia saapui Ruotsin kuninkaan luo turkkilainen
-lähetystö. Sen otti majapaikassaan vastaan kreivi Piper, jonka luona
-tämäntapaiset juhlalliset toimitukset aina tapahtuivat. Hän näet piti
-yllä herransa arvokkuutta ulkonaisten menojen avulla, joihin liittyi
-silloin jonkun verran loistoa. Kuninkaan itsensä, joka aina oli
-huonommin majoitettu, huonommin palveltu ja yksinkertaisemmin puettu
-kuin hänen armeijansa halvin upseeri, olikin tapana sanoa, että hänen
-palatsinsa sijaitsi Piperin asunnossa. Turkkilainen lähettiläs esitti
-Kaarlelle sata ruotsalaista sotamiestä, jotka kalmukit olivat ottaneet
-vangeiksi ja myöneet Turkinmaalle, mutta jotka suurherra [suurherra on
-Turkin sulttaanin arvonimi. _Suom. muist_.] oli lunastanut vapaiksi;
-nyt lähetti mainittu keisari ne mieluisimpana lahjana, minkä voi
-tarjota, kuninkaalle, ei sentähden että turkkilainen ylpeys olisi
-tahtonut siten osoittaa kunnioitustaan Kaarle XII:n maineelle, vaan
-koska sulttaani, ollen Venäjän ja Saksan keisarien luonnollinen
-vihamies, tahtoi vahvistaa asemaansa heitä vastaan Ruotsin ystävyyden
-ja Puolan liiton avulla.[23] Lähettiläs toivotti Stanislaukselle onnea
-valtaistuimelle nousun johdosta. Siten vähässä ajassa Saksa, Ranska,
-Englanti, Espanja ja Turkki tunnustivat tämän kuninkaan. Paavi yksin
-tahtoi vielä lykätä tunnustuksensa siihen saakka, kunnes aika ehtisi
-lujittaa hänen päähänsä sen kruunun, jonka joku vastoinkäyminen saattoi
-siitä helposti pudottaa.
-
-Tuskin oli Kaarle ehtinyt suoda puheillepääsyn Ottomanilaisen Portin
-lähettiläälle, kun hän jo riensi jälleen venäläisiä etsimään. Tsaarin
-joukot olivat sodan kestäessä vähintään parikymmentä kertaa lähteneet
-Puolasta ja jälleen tunkeutuneet sinne. Kun tämä maa oli avoin kaikille
-tahoille ja vailla linnoitettuja paikkoja, jotka olisivat voineet
-katkaista vihollisen peräytymistien, voivat venäläiset mielensä mukaan
-näyttäytyä jälleen monesti samalla paikalla, jossa heidät oli lyöty,
-jopa tunkeutua maahan yhtä syvälle kuin voittajakin. Kaarlen viipyessä
-Saksissa tsaari oli edennyt Puolan eteläiseen rajapaikkaan Lembergiin
-saakka. Nyt hän oli jo pohjoisessa Grodnon tienoilla Liettuassa, sadan
-penikulman päässä Lembergistä.
-
-Kaarle jätti Stanislauksen Puolaan. Kymmenentuhannen ruotsalaisen ja
-uusien alamaistensa avulla hänen tuli suojella uutta kuningaskuntaansa
-ulkoisia ja sisäisiä vihollisia vastaan. Kuningas itse asettui
-ratsuväkensä etupäähän ja marssi Grodnoa kohti lumen ja jään keskitse
-tammikuussa 1708.
-
-Hän oli jo kulkenut Niemen-joen poikki kahden penikulman päässä
-kaupungista eikä tsaarilla vielä ollut aavistustakaan hänen
-marssistaan. Heti kun uutinen ruotsalaisten lähestymisestä levisi,
-poistui tsaari pohjoisesta portista, Kaarlen saapuessa eteläisestä
-sisään. Kuninkaalla oli mukanaan ainoastaan 600 henkivartijaa, muut
-eivät olleet jaksaneet seurata. Tsaari pakeni enemmän kuin 2,000 miehen
-kanssa, luullen kokonaisen armeijan tulleen Grodnoon. Samana päivänä
-hän sai eräältä puolalaiselta karkurilla kuulla väistyneensä paikalta
-ainoastaan 600 miehen tieltä, samalla kun vihollisen armeijan kuormasto
-vielä oli yli viiden penikulman päässä. Hän ei menettänyt hetkeäkään,
-vaan lähetti yön tullen 1,500 ratsumiestä joukostaan yllättämään
-Ruotsin kuninkaan kaupungissa.
-
-Nämä venäläiset pääsivät hämärän turvissa huomaamatta ruotsalaisten
-ensimäisen vartion luo saakka. Siinä oli kolmekymmentä miestä, jotka
-neljännestunnin ajan yksinään pidättivät puolentoista tuhannen miehen
-hyökkäystä. Mutta pian riensi kuningas, joka oli ollut toisessa päässä
-kaupunkia, heille avuksi kuudensadan henkivartijansa muun joukon
-kanssa, ja silloin venäläiset pötkivät kiireesti pakoon. Kohta yhtyi
-muu armeija häneen, ja nyt hän ahdisti ankarasti vihollista. Kaikki
-pitkin Liettuaa hajaantuneet venäläiset osastot peräytyivät nopeasti
-itään päin Minskin palatinaattiin, lähelle Venäjän rajaa, missä oli
-heidän yhtymispaikkansa. Ruotsalaiset, jotka kuningas myös jakoi eri
-osastoihin, ajoivat heitä lakkaamatta takaa enemmän kuin kolmenkymmenen
-penikulman matkan. Sekä pakenijat että takaa-ajajat suorittivat melkein
-joka päivä pakkomarsseja, vaikkapa oltiin keskellä talvea. Jo aikoja
-sitten olivat vuodenajat menettäneet merkityksensä niin Kaarlen kuin
-tsaarinkin sotamiehiin nähden; ainoastaan pelko, jonka Kaarle-kuninkaan
-nimi vaikutti, oli enää erotuksena venäläisten ja ruotsalaisten
-välillä.
-
-Grodnosta itään päin Dnjepriin saakka leviää soita, erämaita ja
-äärettömiä metsiä. Asutuilla paikoilla ei ole saatavissa elintarpeita,
-sillä talonpojat kaivavat maahan kaiken viljansa ja muun sellaisen,
-mitä siten voi säilyttää. Sentähden täytyy pitkillä rautaseipäillä
-koetella maata, jotta löytäisi näitä maanalaisia varastoja. Venäläiset
-ja ruotsalaiset elivät vuorotellen näistä varastoista; mutta niitä ei
-aina ollut löydettävissä eivätkä ne riittäneet.
-
-Ruotsin kuningas, joka ennakolta oli aavistanut tämän pulmallisen
-asian, oli kuljettanut mukanaan korppuja armeijansa elatukseksi. Niinpä
-ei mikään pidättänytkään hänen marssiaan. Samottuaan Minskin metsän
-halki, missä joka hetki täytyi kaataa puita tieksi hänen joukoilleen ja
-kuormastolleen, hän 25 p:nä kesäkuuta 1708 seisoi Beresinan rannalla
-vastapäätä Borisovia.
-
-Tsaari oli tänne koonnut suurimman osan sotavoimiaan ja linnoittautunut
-edullisesti. Hänen tarkoituksensa oli estää ruotsalaiset pääsemästä
-joen yli. Kaarle sijoitti muutamia rykmenttejä Beresinan rannalle
-vastapäätä Borisovia, ikäänkuin hän olisi aikonut kulkea yli vihollisen
-näkyvissä. Samaan aikaan hän nousi armeijoineen kolme penikulmaa virran
-rantaa ylöspäin, laitatti sinne sillan, nujersi kolmentuhannen miehen
-suuruisen osaston, joka puolusti tätä paikkaa, ja marssi pysähtymättä
-vihollista armeijaa vastaan. Venäläiset eivät odottaneet häntä; he
-purkivat leirinsä ja vetäytyivät Dnjepriä kohti, turmellen matkansa
-varrella kaikki tiet ja hävittäen kaikki, siten ainakin viivyttääksensä
-ruotsalaisia.
-
-Kaarle voitti kaikki esteet, edeten yhä lähemmäksi Dnjepriä. Hän
-kohtasi tiellään 20,000 venäläistä, jotka olivat linnoittautuneet
-Holowecin-nimisen paikan luo, suon taakse, jonne voitiin päästä vain
-kulkemalla erään joen yli. Kaarle viivytti hyökkäystänsä vain niin
-kauan, kunnes hänen koko jalkaväkensä oli saapunut; hän heittäytyi
-veteen jalkakaartinsa etunenässä ja kahlasi puron ja suon poikki, veden
-ulottuessa monesti olkapäihin saakka. Samotessaan siten itse vihollisia
-kohti hän oli käskenyt ratsuväkensä kiertää suon ympäri ja iskeä
-vihollisen kylkeen. Nyt kuningas, joka hyökkäsi jalan, ja ruotsalainen
-ratsuväki yhtaikaa mursivat venäläisten vastarinnan, jotka hämmästyen
-näkivät, ettei mikään este voinut suojella heitä.
-
-Mainittu ratsuväki tunkeutui vihollisen rivien läpi ja yhtyi
-kuninkaaseen keskellä taistelua. Tämä nousi nyt ratsaille; mutta vähän
-ajan perästä hän tapasi taistelun temmellyksessä erään ruotsalaisen
-aatelismiehen, nimeltä Gyllenstierna, josta hän piti paljon,
-haavoitettuna ja kykenemättömänä marssimaan; hän pakoitti tämän
-ottamaan hänen hevosensa ja komensi itse edelleen jalan jalkaväkeään.
-Kaikista hänen siihen saakka voittamistaan taisteluista tämä oli
-kenties mainehikkain ja se, jossa hän oli alttiina suurimmille
-vaaroille ja osoitti suurinta taitavuutta. Sen muisto ikuistettiin
-mitalilla, jonka toisella puolella oli luettavana: _Silvae, paludes,
-aggeres, hostes victi_, ja toisella seuraava Lucanuksen säe: _Victrices
-copias alium laturus in orbem_.
-
-Kaikkialta ahdistetut venäläiset menivät Dnjeprin yli, joka erottaa
-heidän maansa Puolasta. Kaarle ei hidastellut heitä takaa-ajaessaan;
-hän kulki tämän suuren joen yli heidän jäljestänsä Mohilevin, viimeisen
-puolalaisen kaupungin luona, joka, kuten on tavallisesti rajapaikkojen
-laita, on kuulunut milloin tsaareille milloin puolalaisille.
-
-Tsaari, nähdessään nyt valtakuntansa, jossa hän juuri oli saanut
-taiteet ja liike-elämän elpymään, joutuvan alttiiksi sodalle, mikä
-vähässä ajassa voisi kumota kaikki hänen suuret suunnitelmansa, jopa
-kenties hänen valtaistuimensakin, arveli parhaaksi puhua rauhasta.
-Erään puolalaisen aatelismiehen välityksellä, joka lähti Ruotsin
-armeijaan, hän rohkeni tehdä asiasta muutamia ehdotuksia. Kaarle, joka
-oli tottunut myöntämään vihollisilleen rauhan vasta heidän
-pääkaupungeissaan, vastasi: "Minä aion neuvotella tsaarin kanssa
-Moskovassa." Kun tsaarille tuotiin tämä kopea vastaus, sanoi hän:
-"Veljeni Kaarle kuvittelee aina olevansa Aleksanteri, mutta toivoakseni
-hän ei tapaa minussa mitään Dareiosta".[24]
-
-Jos Mohilevista, missä kuningas kulki Dnjeprin yli, noustaan pitkin
-tätä jokea ylöspäin pohjoista kohti yhä Puolan ja Venäjän välistä rajaa
-myöten, saavutaan kolmenkymmenen penikulman päässä Smolenskin
-kaupunkiin, jonka kautta kulkee päätie Puolasta Moskovaan. Tsaari
-pakeni tätä tietä; kuningas seurasi häntä rientomarsseissa. Osa
-venäläisten jälkijoukosta joutui useamman kuin yhden kerran otteluun
-ruotsalaisten etujoukon rakuunain kanssa. Voitto jäi melkein aina
-viimemainituille; mutta he heikonsivat voimiaan voittaessaankin näissä
-pikku kahakoissa, jotka eivät tuottaneet mitään ratkaisua, mutta
-kuitenkin veivät heiltä aina miehiä.
-
-Syyskuun 22 p:nä 1708 kuningas kävi Smolenskin luona 10,000 miehen
-suuruisen ratsuväkijoukon ja 6,000 kalmukin kimppuun.
-
-Nämä kalmukit ovat tataareja, jotka asuvat tsaarille kuuluvan
-Astrakanin kuningaskunnan ja uzbek-tataarien maan, Samarkandin,
-Tamerlanin nimellä tunnetun Timurin isänmaan, välisellä alueella.
-Kalmukkien maa ulottuu itään päin niihin vuoriin saakka, jotka
-erottavat Mongolian länsi-Aasiasta. Astrakanin puolella asuvat kalmukit
-ovat verovelvollisia tsaarille, joka tahtoo olla heidän rajaton
-valtiaansa. Mutta heidän paimentolaiselämänsä estää hänet käyttämästä
-valtaansa ja pakoittaa hänet suhtautumaan heihin samoin kuin suurherra
-arabialaisiin, t.s. hän milloin sietää heidän rosvoiluaan, milloin
-rankaisee heitä. Näitä kalmukkeja tavataan aina venäläisissä joukoissa;
-olipa tsaari saanut heidät jossakin määrin tottumaan sotakuriin, kuten
-muutkin sotamiehensä.
-
-Kuninkaalla oli, käydessään mainitun armeijan kimppuun, ainoastaan
-kuusi rykmenttiä ratsuväkeä ja neljätuhatta jalkamiestä. Itägöötanmaan
-rykmentin etunenässä hän ensinnä kävi käsiksi venäläisiin, jotka
-lähtivätkin pakoon. Hän tunki heidän jälkeensä rotkoisia ja epätasaisia
-teitä myöten, joiden varrella kalmukit olivat piilossa. Nämä syöksyivät
-nyt esiin ja heittäytyivät sen rykmentin, jossa kuningas taisteli, ja
-muun ruotsalaisen armeijan väliin. Siinä tuokiossa venäläiset ja
-kalmukit ympäröivät tämän rykmentin ja tunkeutuivat kuninkaan luo
-saakka, tappaen kaksi ajutanttia, jotka taistelivat hänen sivullaan.
-Kuninkaan itsensä alta surmattiin hevonen; eräs tallimestari tarjosi
-hänelle toisen, mutta sekä tallimestarin että ratsun lävistivät kuulat.
-Kaarle taisteli jalan, ympärillään muutamia upseereja, jotka heti
-olivat rientäneet hänen avukseen.
-
-Useat joutuivat vangeiksi, saivat haavoja tai surmansa tai tungettiin
-heitä puristavan miesjoukon voimalla kauas kuninkaasta. Lopuksi oli
-enää vain viisi miestä Kaarlen luona. Hän oli surmannut omin käsin yli
-kaksitoista vihollista, saamatta itse naarmuakaan sen ihmeellisen onnen
-turvissa, joka oli siihen saakka seurannut häntä kaikkialla ja johon
-hän aina luotti. Vihdoin eversti Dahldorf raivasi tien kalmukkien läpi,
-mukanaan ainoastaan yksi oman rykmenttinsä komppania; hän ehti perille
-oikeaan aikaan pelastamaan kuninkaan. Muut ruotsalaiset hakkasivat
-tataariparven maahan; armeija pääsi jälleen järjestymään, Kaarle nousi
-ratsaille ja väsymyksestään huolimatta ajoi venäläisiä takaa vielä
-kaksi penikulmaa.
-
-Voittaja oli nyt yhä suurella, Venäjän pääkaupunkiin johtavalla
-valtatiellä. Smolenskista, jonka lähellä mainittu taistelu tapahtui, on
-Moskovaan vielä noin sata ranskalaista penikulmaa. Armeijalla oli enää
-tuskin mitään elintarpeita. Niinpä kuningasta pyydettiin kiihkeästi
-odottamaan, että kenraali Lewenhaupt, jonka piti tuoda muonavaroja ynnä
-viisitoistatuhatta miestä lisäväkeä, ennättäisi yhtyä häneen. Mutta
-kuningas, joka harvoin otti huomioon muiden neuvoja, ei ainoastaan
-ollut kuulematta tätä oikeutettua pyyntöä, vaan koko armeijansa
-suureksi kummastukseksi jätti Moskovan tien ja lähti marssimaan etelään
-päin Ukrainaa kohti, mikä kasakkain maa sijaitsee Pienen Tartarian
-[Pieni Tartaria tarkoittaa Krimin tataarilaista kaanikuntaa. -- _Suom.
-muist_.], Puolan ja Venäjän välissä. Tämän alueen pituus etelästä
-pohjoiseen on noin sata meikäläistä penikulmaa ja leveys idästä länteen
-melkein saman verran. Dnjepr-joki, joka virtaa sen läpi luoteesta
-kaakkoon, jakaa sen kahteen miltei yhtä suureen osaan; pääkaupunki on
-pienen Sem-joen varrella oleva Baturin. Ukrainan pohjoisin osa on
-viljeltyä ja rikasta; eteläisin, 48. leveysasteen kohdalla oleva osa on
-maailman hedelmällisimpiä ja samalla autioimpia seutuja. Huono hallitus
-on siellä tukehduttanut sen hyvän, mitä luonto koettaa tarjota
-ihmisille. Näiden piirikuntien asukkaat, ollen Pienen Tartarian
-naapureja, eivät kylvä eivätkä istuta mitään, sillä Budziakin ja
-Perekopin tataarit sekä moldaulaiset, yhtä rosvoilevia molemmat,
-hävittäisivät pian heidän satonsa.
-
-Ukraina on aina pyrkinyt vapauteen, mutta ollen Venäjän, suurherran ja
-Puolan maiden ympäröimänä sen on täytynyt etsiä suojelijakseen ja siis
-myös herrakseen jotakuta näistä kolmesta valtiosta. Ensin se asettui
-Puolan suojeluksen alaiseksi, mutta tämä kohteli sitä liiaksi kuin
-alamaista; sitten se etsi turvaa Venäjältä, joka, niin hyvin kuin
-taisi, hallitsi sitä orjanansa. Aluksi oli ukrainalaisilla oikeus
-valita itselleen kenraalin nimeä kantava ruhtinas; mutta pian heiltä
-riistettiin mainittu oikeus, ja Moskovan hovi nimitti heille kenraalin.
-
-Tällöin oli mainitussa virassa eräs puolalainen, Podolian
-palatinaatissa syntynyt aatelismies, nimeltä Mazeppa. Hän oli saanut
-kasvatuksensa kuningas Juhana Kasimirin hovipoikana ja saavuttanut
-hänen hovissaan hieman kirjallistakin sivistystä.
-
-Nuoruudessaan hänellä oli suhde erään puolalaisen aatelismiehen
-puolison kanssa. Se paljastettiin, ja aviomies sidotutti hänet
-alastonna erään hurjan hevosen selkään ja päästi hänet menemään siinä
-tilassa. Hevonen, joka oli kotoisin Ukrainasta, palasi sinne ja kantoi
-sinne selässään tuskasta ja nälästä puolikuolleen Mazeppan. Muutamat
-talonpojat ottivat hänet hoiviinsa; hän eli kauan heidän keskuudessaan
-ja kunnostautui useilla retkillä tataareja vastaan. Hänen neronsa
-etevämmyys antoi hänelle suuren merkityksen kasakkain kesken; hänen
-arvonsa kasvoi päivä päivältä ja saattoi vihdoin tsaarin tekemään hänet
-Ukrainan ruhtinaaksi.[25]
-
-Kun hän kerran istui Moskovassa tsaarin kanssa aterialla, ehdotti tämä
-hänelle, että hän ryhtyisi totuttamaan kasakoita kuriin ja siten
-saattamaan heidät riippuvaisemmiksi kruunusta. Mazeppa vastasi, että
-Ukrainan tilanne ja mainitun kansan henki olivat voittamattomia
-esteitä. Tsaari, joka alkoi olla kiihottunut viinistä eikä aina voinut
-hillitä kiukkuansa, kutsui häntä petturiksi ja uhkasi seivästyttää
-hänet.
-
-Palattuaan Ukrainaan Mazeppa alkoi suunnitella kapinaa. Ruotsin
-armeija, joka pian näyttäytyi hänen rajoillansa, teki sen hänelle
-mahdolliseksi. Hän päätti tekeytyä riippumattomaksi ja luoda itselleen
-Ukrainasta ja Venäjän keisarikunnan pirstaleista mahtavan
-kuningaskunnan. Mazeppa oli rohkea ja yritteliäs mies ja korkeasta
-iästään huolimatta väsymättömän toimelias. Hän liittoutui salaisesti
-Ruotsin kuninkaan kanssa, jouduttaaksensa tsaarin kukistumista ja siitä
-hyötyäksensä.
-
-Kuningas suostui kohtaamaan hänet Desna-joen luona. Mazeppa lupasi
-saapua sinne 30,000 miehen, sotatarpeiden, muonavarojen ja äärettömien
-aarteiden kanssa. Ruotsalainen armeija marssi nyt tähän suuntaan
-suureksi mielipahaksi kaikille upseereille, jotka eivät tienneet mitään
-kuninkaan sopimuksesta mainitun kasakan kanssa. Kaarle lähetti
-Lewenhauptille käskyn tuoda hänelle pikimmiten joukkoja ja muonavaroja
-Ukrainaan, jossa hän aikoi viettää talven, jotta sitten, hankittuaan
-tämän maan ensin varmasti haltuunsa, voisi valloittaa Moskovan
-valtakunnan seuraavana keväänä. Sillä välin hän eteni Desna-jokea
-kohti, joka laskee Dnepriin Kiovan luona.
-
-Siihen saakka kestetyt kulkuvaikeudet olivat leikintekoa niiden
-rinnalla, jotka kohtasivat heitä tällä uudella tiellä. Heidän täytyi
-kulkea viidenkymmenen penikulman laajuisen metsän halki, joka oli
-täynnä soita. Kenraali Lagercrona, joka marssi edellä viidentuhannen
-miehen ja pionieerien kera, vei armeijan liiaksi itään, kolmenkymmenen
-penikulman päähän oikeasta tiestä. Nelipäiväisen marssin jälkeen
-kuningas huomasi Lagercronan tekemän virheen, ja suurella vaivalla
-päästiin jälleen oikealle tielle. Mutta melkein koko tykistö ja kaikki
-kuormastovaunut juuttuivat soihin tai upposivat sinne.
-
-Vihdoin kaksitoistapäiväisen perin rasittavan marssin jälkeen, kun oli
-syöty loppuun ne vähät korppuvarat, jotka vielä olivat jäljellä, saapui
-väsymyksen ja nälän riuduttama armeija Desnan partaalle siihen kohtaan,
-jonka Mazeppa oli määrännyt yhtymäpaikaksi. Mutta tämän ruhtinaan
-sijasta siinä tavattiinkin joukko-osasto venäläisiä, joka eteni joen
-vastakkaista rantaa kohti. Kuningas hämmästyi, mutta päätti kuitenkin
-heti mennä Desnan yli ja käydä vihollisten kimppuun. Mainitun joen
-rannat olivat niin jyrkät, että sotamiehet täytyi laskea köysillä alas.
-He kulkivat sitten totuttuun tapaansa joen yli, toiset kiireesti
-kokoonkyhätyillä lautoilla, toiset uiden. Venäläinen joukko-osasto,
-joka saapui paikalle samaan aikaan, oli vain 8,000 miehen suuruinen
-eikä tehnyt kauan vastarintaa. Niin oli tämäkin este vielä voitettu.
-
-Kaarle tunkeutui nyt syvemmälle näillä aavoilla alueilla, ollen yhtä
-epävarma tiestä kuin Mazeppan uskollisuudesta. Vihdoin näyttäytyi
-mainittu kasakka, mutta pikemmin pakolaisena kuin mahtavana
-liittolaisena.
-
-Venäläiset olivat näet keksineet hänen aikeensa ja ehättäneet ennemmin.
-He olivat hyökänneet hänen kasakkainsa kimppuun ja hakanneet ne
-kappaleiksi. Hänen etevimmät ystävänsä, jotka olivat ase kädessä
-joutuneet vangeiksi, tuomittiin, luvultansa kolmekymmentä,
-teilattaviksi; hänen kaupunkinsa oli poltettu tuhkaläjäksi, hänen
-aarteensa ryöstetty, hänen Ruotsin kuningasta varten varaamansa
-elintarpeet otettu pois. Töintuskin oli hän itse päässyt pakoon 6,000
-miehen ja muutamien kullalla ja hopealla kuormattujen hevosten kera.
-Kuitenkin hän toi kuninkaalle toivon, että tämä, käyttämällä hyväkseen
-hänen tietojaan ja suhteitaan ja kaikkien kasakkain alttiutta, jotka,
-raivoissaan venäläisille, saapuivat joukoittain leiriin ja toivat
-muonavaroja, voisi pitää puoliaan tässä tuntemattomassa maassa.
-
-Kaarle toivoi yhä vielä, että kenraali Lewenhaupt saapuisi korjaamaan
-tämän onnettomuuden. Hänenhän tuli tuoda noin 15,000 ruotsalaista,
-jotka merkitsivät enemmän kuin satatuhatta kasakkaa, ynnä sotatarpeita
-ja muonavaroja. Mutta hän saapuikin miltei samanlaisessa tilassa kuin
-Mazeppa.
-
-Hän oli jo kulkenut Dnjeprin yli Mohilevin yläpuolelta ja edennyt sen
-toisella puolella kaksikymmentä penikulmaa Ukrainaan vievää tietä. Hän
-kuljetti kuninkaalle kahdeksantuhatta vaunua sisältävää kuormastoa ynnä
-matkallaan Liettuasta kokoon haalimiaan rahoja. Mutta hänen saapuessaan
-Ljesnan kauppalan luo, lähelle sitä paikkaa, missä Pronja- ja Soz-joet
-yhtyvät laskeakseen sitten koko joukon alempana Dnjepriin,
-näyttäytyikin tsaari lähes 40,000 miehen etunenässä.
-
-Ruotsalainen kenraali, jolla oli tuskin 16,000 miestä, ei tahtonut
-linnoittautua. Monet voitot olivat antaneet ruotsalaisille niin suuren
-itseluottamuksen, etteivät he koskaan ottaneet selkoa vihollistensa
-luvusta, vaan ainoastaan siitä paikasta, jossa nämä olivat. Niinpä
-Lewenhaupt epäröimättä marssikin heitä vastaan iltapäivällä 7 p:nä
-lokakuuta. Heti ensimäisellä rynnäköllä surmasivat ruotsalaiset 1,500
-venäläistä. Hämminki valtasi tsaarin armeijan; se pakeni kaikille
-tahoille. Venäläisten keisari näki hetken tulleen, jolloin hän joutuisi
-täydellisesti tappiolle. Hän tunsi valtakuntansa kohtalon riippuvan
-tästä päivästä ja olevansa hukassa, jos Lewenhaupt pääsisi voittoisine
-armeijoineen yhtymään Ruotsin kuninkaaseen.
-
-Nähdessään joukkojensa alkavan väistyä hän sentähden riensi
-jälkijoukkonsa luo, jossa kasakat ja kalmukit olivat. "Minä käsken
-teitä", huusi hän näille, "ampumaan jokaista, joka pakenee ja tappamaan
-minut itsenikin, jos olisin kyllin pelkuri peräytyäkseni". Sitten hän
-palasi etujoukkojensa luo ja kokosi jälleen väkensä ruhtinas
-Menshikovin ja ja ruhtinas Galitsinin avulla. Lewenhaupt, jolla oli
-ankara käsky yhtyä nopeasti herraansa, piti parempana jatkaa marssiansa
-kuin ryhtyä uuteen taisteluun, luullen jo tehneensä kylliksi viedäkseen
-vihollisilta halun ajaa takaa.
-
-Mutta jo seuraavana päivänä kello yhdentoista tienoissa tsaari kävi
-uudelleen hänen kimppuunsa erään suon partaalla ja levitti armeijansa
-saartaaksensa hänet. Ruotsalaiset järjestivät rintaman joka taholle;
-taisteltiin kaksi tuntia yhtä itsepintaisesti molemmin puolin.
-Venäläiset kadottivat kolme kertaa enemmän väkeä, mutta kumpikaan ei
-väistynyt, ja voitto jäi ratkaisematta.
-
-Kello neljän aikaan kenraali Bayer toi tsaarille lisäväkeä. Taistelu
-alkoi nyt kolmannen kerran vielä suuremmalla raivolla ja kiihkolla ja
-kesti yöhön saakka. Vihdoin paljous pääsi voitolle; ruotsalaisten rivit
-murrettiin, puhkaistiin ja tungettiin kuormastonsa luo saakka.
-Lewenhaupt kokosi jälleen joukkonsa kuormavaunujen taakse.
-Ruotsalaiset olivat voitetut, mutta he eivät paenneet. Heitä oli vielä
-noin yhdeksäntuhatta miestä, joista yksikään ei väistynyt. Kenraali
-asetti heidät taistelujärjestykseen yhtä helposti kuin jos he eivät
-olisikaan olleet voitettuja. Tsaari puolestaan vietti yönsä
-aseissa; hän kielsi upseerejansa viraltapanon ja sotilaitansa
-kuolemanrangaistuksen uhalla poistumasta riveistä ryöstämään.
-
-Seuraavana aamuna päivän valjetessa hän komensi uuteen taisteluun.
-Lewenhaupt oli peräytynyt muutamia penikulmia edulliseen paikkaan,
-naulattuaan osan tykkejään umpeen ja sytytettyään vaununsa palamaan.
-
-Venäläiset ehtivät ajoissa estämään koko kuormaston joutumasta liekkien
-saaliiksi; he saivat vielä pelastetuksi käsiinsä yli kuusituhatta
-vaunua. Tsaari tahtoi tehdä ruotsalaisten tappion täydelliseksi ja
-lähetti sentähden erään Pflug-nimisen kenraalinsa käymään heidän
-kimppuunsa vielä viidennen kerran; mainittu kenraali tarjosi heille
-kunniakasta antautumista. Lewenhaupt hylkäsi sen ja ryhtyi viidenteen
-taisteluun, joka oli yhtä verinen kuin edellisetkin.
-
-Yhdeksästätuhannesta sotamiehestä, jotka hänellä vielä oli, hän kadotti
-puolet; mutta toinen puoli ei ollut kukistettavissa. Kun yö vihdoin
-saapui, meni Lewenhaupt, kestettyään viisi taistelua 40,000 miestä
-vastaan, Soz-joen yli noin 5,000 soturin kera, jotka hänellä vielä oli
-jäljellä. Tsaari kadotti lähes 10,000 miestä näissä viidessä
-taistelussa, joissa hän saavutti sen kunnian, että oli voittanut
-ruotsalaiset, mutta Lewenhaupt sen, että kolme päivää oli tehnyt voiton
-kiistanalaiseksi ja peräytynyt voittamattomana viimeisestä asemastaan.
-Hän saapui vihdoin herransa leiriin kunniakkaana oivallisen
-puolustautumisensa takia, mutta ilman armeijaa ja muonavaroja.
-
-Niinpä näki Ruotsin kuningas nyt olevansa vailla elintarpeita ja
-eristettynä Puolasta, vihollisten ympäröimänä, keskellä maata, missä
-hänellä ei ollut muita apulähteitä kuin oma uljuutensa.
-
-Tätä hätää suurensi vielä vuoden 1709 talvi, joka näillä Euroopan
-rajoilla oli vielä kauheampi kuin meillä Ranskassa ja tuhosi osan hänen
-armeijaansa. Kaarle tahtoi uhmata vuodenaikoja kuten oli uhmannut
-vihollisiansakin; hän rohkeni antaa joukkojensa tehdä pitkiä marsseja
-tässä kuolettavassa kylmyydessä. Eräällä tällaisella marssilla kaatui
-kaksituhatta miestä pakkasen kourissa kuoliaaksi hänen silmiensä
-edessä. Ratsumiehillä ei enää ollut saappaita; jalkamiehet olivat ilman
-kenkiä ja melkein ilman vaatteitakin. Heidän täytyi, parhaansa mukaan
-valmistaa itselleen jalkineita eläinten nahoista; monesti heiltä
-puuttui leipää. Vetojuhtien puutteessa oli ollut pakko heittää melkein
-koko tykistö soihin ja jokiin. Ennen niin loistava armeija oli
-supistunut 24,000:een, nälkäkuoleman partaalla olevaan mieheen.
-Ruotsista ei enää saatu eikä sinne voitu myöskään lähettää mitään
-tietoja. Tässä tilassa nurisi yksi ainoa upseeri. "Kuinka!" huudahti
-kuningas, "te olette kai ikävissänne, koska olette niin kaukana
-vaimostanne? Jos olette todellinen sotilas, niin olette vaiti, vaikkapa
-veisin teidät niin kauas, että kolmessa vuodessa tuskin yhden kerran
-voitte saada uutisia Ruotsista."
-
-Markiisi de Brancas, joka sittemmin oli lähettiläänä Ruotsissa, on
-kertonut minulle, kuinka eräs sotamies koko armeijan nähden uskalsi
-kerran tarjota napisten kuninkaalle palasen mustaa ja homehtunutta,
-ohrasta ja kaurasta valmistettua leipää, mikä silloin oli heidän
-ainoana ravintonaan, eikä sitäkään ollut riittävästi. Kuningas otti
-leipäpalan tyynesti vastaan, söi sen kaikki ja sanoi sitten kylmästi
-sotamiehelle: "Se ei ole hyvää, mutta sitä voi kyllä syödä." -- Tämä
-piirre, niin pieni kuin se olikin, jos yleensä se voi olla pientä, mikä
-lisää kunnioitusta ja luottamusta, vaikutti enemmän kuin kaikki muu
-siihen, että ruotsalainen armeija kesti kurjuuden, mikä olisi ollut
-sietämätön jokaisen muun kenraalin johtaessa.
-
-Asiain ollessa tällä kannalla Kaarle sai vihdoinkin uutisia
-Tukholmasta. Ne toivat hänelle tiedon hänen sisarensa, Holsteinin
-herttuattaren, kuolemasta; hän oli sortunut rokkoon joulukuussa 1708
-seitsemännelläkolmatta ikävuodellaan. Tämä prinsessa oli yhtä lempeä ja
-helläsydäminen kuin hänen veljensä oli käskevä tahdonilmaisuissaan |a
-leppymätön kostossaan. Kuningas oli aina suuresti hellinyt häntä ja oli
-nyt sitä murheellisempi hänen menettämisestään, kun hänen alkava
-onnettomuutensa oli jo tehnyt hänet hieman tunteellisemmaksi.
-
-Hän sai myös tietää, että hänen käskystään oli kutsuttu aseihin uusia
-joukkoja ja hankittu rahaa; mutta mitään niistä ei voinut saapua hänen
-leiriinsä saakka, koska hänen ja Tukholman välillä oli lähes viisisataa
-penikulmaa matkaa ja ylivoimaisia vihollisjoukkoja.
-
-Tsaari, ollen yhtä toimelias kuin Kaarle, oli kenraali Sieniawskin
-johdolla Stanislausta vastaan yhtyneille Puolan liittoutuneille
-lähettänyt uusia apujoukkoja ja samosi nyt itse, keskellä ankaraa
-talvea, Ukrainaan, tekemään tenää Ruotsin kuninkaalle. Täällä hän
-jatkoi entistä menettelyään, heikontaen vihollistaan pikkutaisteluilla,
-koska arvasi hyvin, että ruotsalainen armeija, joka ei voinut saada
-mistään uutta väkeä, ajan oloon kokonaan tuhoutuisi. Pakkasen on
-muutoin täytynyt olla aivan tavatonta laatua, koska molempien
-vihollisten oli pakko sopia aselevosta. Mutta jo helmikuun 1 päivästä
-alkaen ryhdyttiin uudelleen taistelemaan jään ja lumen keskellä.
-
-Useiden pienten ottelujen ja muutamien vastoinkäymisten jälkeen
-kuningas näki huhtikuussa ruotsalaisia olevan jäljellä enää vain
-18,000 miestä. Kasakkaruhtinas Mazeppa yksin piti huolta heidän
-muonituksestaan; ilman hänen apuaan armeija olisi kuollut nälkään ja
-kurjuuteen. Näissä oloissa tsaari ehdotti Mazeppalle, että tämä taas
-alistuisi hänen ylivaltaansa; mutta kasakka oli uskollinen uudelle,
-liittolaiselleen, joko siksi, että hirveä teilausrangaistus, joka oli
-tuhonnut hänen ystävänsä, pani hänet pelkäämään omastakin puolestansa,
-tai siksi, että hän tahtoi kostaa heidän kuolemansa.
-
-Kaarle ei vielä 18,000 miehensä kera ollut luopunut aikeestaan ja
-toivostaan tunkeutua Moskovaan saakka. Hän ryhtyi toukokuun lopulla
-piirittämään Pultavaa, joka sijaitsee Vorsklan varrella, Ukrainan
-itärajalla, runsaasti kolmentoista penikulman päässä Dnjepristä.
-Mainittu paikka on zaporogien, maailman kummallisimman kansan,
-alueella. Tähän kansaan kuuluu muinaisia venäläisiä, puolalaisia ja
-tataareja, jotka tunnustavat eräänlaista kristinuskoa ja harjoittavat
-rosvousta merirosvojen tapaan. He valitsevat itselleen päällikön, jonka
-useinkin sitten joko erottavat tai kuristavat. He eivät siedä luonansa
-naisia, mutta kyllä ryöstävät kaikki lapset kahden- tai kolmenkymmenen
-penikulman piiristä ja kasvattavat ne omiin tapoihinsa. Kesäisin he
-aina ovat sotaretkillä, talvisin he loikoilevat tilavissa ladoissa,
-joihin mahtuu neljä- tai viisisataa miestä. He eivät pelkää mitään,
-elävät vapaudessaan ja uhmaavat kuolemaa pienimmänkin saaliin vuoksi,
-yhtä pelottomasti kuin Kaarle XII uhmasi sitä lahjoittaaksensa
-kruunuja.
-
-Tsaari maksoi heille 60,000 floriinia [alkujaan italialainen kultaraha,
-arvoltaan noin 12 mk. --_Suom. muist_.], toivoen heidän siten asettuvan
-hänen puolelleen. He ottivat hänen rahansa, mutta julistautuivatkin
-Mazeppan toimesta Kaarle XII:n puolelle. Heistä oli tosin sangen vähän
-hyötyä, koska he pitivät naurettavana taistella muun kuin ryöstämisen
-vuoksi. Oli jo paljon sekin, etteivät he tehneet haittaa; korkeintaan
-noin kaksituhatta miestä teki todellista sotapalvelusta. Eräänä aamuna
-esiteltiin kymmenen heidän päälliköistään kuninkaalle, mutta työlästä
-oli pitää heitä sen aikaa selvinä, sillä he aloittivat aina päivänsä
-juomingilla. Heidät vietiin juoksuhautoihin; täällä he osoittivat
-taitoaan pitkillä pyssyillään ampumisessa; he näet nousivat
-rintasuojuksen takapuolelle ja ampuivat kuudensadan askeleen päästä
-kuoliaaksi jokaisen maaliksi valitsemansa vihollisen. Kaarle liitti
-näiden rosvojen joukkoon muutamia tuhansia valakkeja, jotka Pienen
-Tartarian kaani möi hänelle. Siten hän nyt piiritti Pultavaa kaikilla
-näillä zaporogien, kasakkain ja valakkien joukoilla, jotka yhdessä
-hänen 18,000 ruotsalaisensa kanssa muodostivat noin 30,000 miehen
-suuruisen armeijan, mutta armeijan, joka oli aivan rappiolla ja kaiken
-puutteessa. Tsaarilla oli Pultavassa suuria varastoja. Jos kuningas
-valloittaisi sen, avaisi hän jälleen itselleen tien Moskovaan ja voisi
-ainakin, kun hänellä oli yltäkylläisesti kaikkia tarpeita, odottaa
-rauhassa niitä apujoukkoja, joiden hän vielä toivoi saapuvan Ruotsista,
-Liivimnaalta, Pommerista ja Puolasta. Koska Pultavan valloitus siis oli
-hänen ainoa pelastuksensa, kiiruhtikin hän kiihkeästi sen piiritystä.
-Mazeppa, jolla oli kannattajia kaupungissa, vakuutti hänen pian
-pääsevän sen herraksi. Uusi toivo elpyi armeijassa; sotamiehet pitivät
-Pultavan valloitusta kaikkien kärsimystensä loppuna.
-
-Heti piirityksen alussa huomasi kuningas opettaneensa vihollisilleen
-sotataidon. Ruhtinas Menshikovin onnistui, kaikista hänen
-varokeinoistaan huolimatta toimittaa kaupunkiin apuväkeä, minkä
-johdosta varusväki kasvoi lähes 5,000 miehen vahvuiseksi.
-
-Kaupungista tehtiin uloshyökkäyksiä, jotka joskus olivat
-menestyksellisiä, ja laukaistiin miinoja. Mutta kaupungin teki
-valloittamattomaksi tsaarin läheneminen 70,000 soturin kanssa.[26]
-Kaarle lähti kesäkuun 27 p:nä, syntymäpäivänään, tiedusteluretkelle
-heitä vastaan ja tuhosi yhden hänen osastoistaan. Mutta hänen
-palatessaan leiriinsä osui häneen pyssynlaukaus, joka lävisti hänen
-saappaansa ja musersi kantapääluun. Hänen kasvoissaan ei huomattu
-pienintäkään muutosta, josta olisi voitu aavistaa hänen haavoittuneen;
-hän antoi edelleen tyynesti käskyjään ja pysyi vielä lähes kuusi tuntia
-ratsun selässä. Eräs hänen seuralaisistaan huomasi vihdoin kuninkaan
-saappaan alaosan olevan veressä ja riensi hakemaan haavalääkärejä.
-Kuninkaan tuska alkoi jo olla niin polttava, että täytyi auttaa hänet
-alas satulasta ja kantaa telttaansa. Haavalääkärit tutkivat hänen
-vammansa ja olivat sitä mieltä, että jalka oli katkaistava. Armeijan
-hämmästys tämän johdosta oli kuvaamaton. Vain eräs haavalääkäri,
-nimeltä Neumann, ollen muita taitavampi ja rohkeampi, vakuutti syviä
-leikkauksia tekemällä voivansa pelastaa kuninkaan säären. "Ryhtykää
-sitten heti työhön", sanoi kuningas hänelle, "leikatkaa rohkeasti
-älkääkä pelätkö mitään". -- Hän tuki itse molemmin käsin säärtänsä ja
-katseli leikkausta aivan kuin jos se olisi koskenut jotakuta toista.
-
-Vielä silloin, kun hänen haavojansa sidottiin, hän antoi rynnäkkökäskyn
-huomispäiväksi. Mutta tuskin hän oli antanut tämän käskyn, kun hän sai
-tiedon koko vihollisarmeijan hyökkäyksestä. Täytyi siis tehdä toinen
-päätös. Kaarle, haavoittuneena ja kykenemättä toimimaan, näki olevansa
-Dnjeprin ja Pultavan ohi virtaavan joen välissä, autiossa ja
-linnoittamattomassa seudussa, ilman ampumatarpeita, vastapäätä
-armeijaa, joka sulki häneltä peräytymistien ja elintarpeiden tuonnin.
-Tässä tukalassa tilassa hän ei suinkaan kutsunut kokoon sotaneuvostoa,
-kuten monissa kertomuksissa on mainittu, vaan kutsutti heinäkuun 7 ja 8
-päivän välisenä yönä telttaansa sotamarski Rehnsköldin ja käski hänen,
-lähemmin asiasta neuvottelematta ja osoittamatta mitään levottomuutta,
-ryhtyä kaikkiin toimenpiteihin tsaarin kimppuun käymiseksi seuraavana
-päivänä. Rehnsköld ei vastustellut vähääkään vaan lähti tottelemaan
-määräystä. Kuninkaan teltan ovella hän kohtasi kreivi Piperin, jonka
-kanssa hän jo kauan oli ollut huonoissa väleissä, kuten usein sattuu
-ministerin ja kenraalin kesken. Piper kysyi häneltä, kuuluiko mitään
-uutta. "Ei", vastasi kenraali kylmästi ja meni ulos antamaan
-määräyksiänsä. Piperin päästyä telttaan tiedusteli kuningas häneltä:
-"Onko Rehnsköld ilmoittanut teille mitään?" -- "Ei", vastasi Piper. --
-"No hyvä, minä siis ilmoitan teille, että huomenna me taistelemme",
-virkkoi kuningas. -- Kreivi Piper kauhistui niin epätoivoista päätöstä,
-mutta hän tiesi hyvin, ettei voitaisi ikinä muuttaa hänen herransa
-mieltä; niinpä hän osoittikin hämmästystään vain vaikenemisellaan ja
-antoi Kaarlen nukkua päivänkoittoon saakka.
-
-Heinäkuun 8 p:nä v. 1709 suoritettiin sitten ratkaiseva Pultavan
-taistelu, jossa kaksi silloisen ajan merkillisintä hallitsijaa seisoi
-vastakkain: Kaarle XII, joka oli saanut maineensa yhdeksän vuoden
-voitoilla, ja Pietari Aleksejevitsh, jonka maine perustui yhdeksän
-vuoden vaivoihin hänen koettaessaan saattaa sotajoukkojansa
-ruotsalaisten joukkojen vertaisiksi; edellinen kunnian seppelöimä
-sentähden, että oli jaellut muille vieraita maita, jälkimäinen
-sentähden, että oli sivistyttänyt omiansa; Kaarle, vaarojen rakastaja,
-joka taisteli pelkästään kunnian vuoksi, Pietari Aleksejevitsh, joka ei
-suinkaan väistänyt vaaraa, mutta kävi sotaa yksinomaan etujensa vuoksi;
-Ruotsin yksinvaltias, antelias mielenjaloudesta, Venäjän itsevaltias,
-antelias ainoastaan määrätyssä tarkoituksessa; edellinen esimerkittömän
-kohtuullisuuden ja pidättyväisyyden mies, jo luonteeltaan ylevämielinen
-ja vain yhden ainoan kerran julma; jälkimäinen kasvatuksensa ja
-kansansa raakuuden tulos, yhtä hirvittävä alamaisilleen kuin
-ihmeteltävä muukalaisille ja liiaksi halukas hurjisteluihin, jotka
-ovatkin lyhentäneet hänen elämäänsä. Kaarlella oli lisänimi
-"voittamaton", jonka yksi ainoa hetki voi häneltä riistää; Pietari
-Aleksejevitshille olivat hänen kansansa jo antaneet nimen "suuri", jota
-mikään tappio ei voinut viedä häneltä, koska hän ei ollut saanutkaan
-sitä voittojensa vuoksi.
-
-Saadakseen täsmällisen käsityksen tästä taistelusta ja sen
-tapahtumispaikasta, tulee kuvitella mielessään, että Pultava oli siitä
-pohjoiseen, Ruotsin kuninkaan leiri hieman eteläkaakkoon päin, ja hänen
-kuormastonsa noin penikulman päässä hänen takanaan, samalla kun
-Pultavan joki (Vorskla) juoksee kaupungin pohjoispuolella idästä
-länteen.[27] Tsaari oli kulkenut mainitun joen yli penikulman päässä
-Pultavan länsipuolella ja alkoi varustaa itselleen leiriä.
-
-Päivän koittaessa lähtivät ruotsalaiset juoksuhaudoistaan. Heillä oli
-vain neljä tykkiä, muu tykistö jätettiin noin kolmentuhannen miehen
-kanssa leiriin, ja neljätuhatta miestä jäi kuormaston suojaksi. Siten
-oli vihollista vastaan marssiva ruotsalainen armeija 21,000 miehen
-suuruinen, siinä luvussa noin 16,000 ruotsalaista.
-
-Kenraalit Rehnsköld, Roos, Lewenhaupt, Schlippenbach, Horn, Sparre,
-Hamilton, Württembergin prinssi, kuninkaan sukulainen, ja muutamat
-muut, joista useimmat olivat olleet mukana Narvan taistelussa,
-muistuttivat alemmille upseereille sitä päivää, jolloin 8,000
-ruotsalaista oli tuhonnut 80,000 miehen suuruisen venäläisen armeijan
-näiden linnoitetussa leirissä; upseerit sanoivat sen sotamiehille, ja
-kaikki rohkaisivat marssiessaan mieltänsä.
-
-Kuningas johti, kantopaareiltansa, taisteluliikkeitä jalkaväkensä
-etunenässä. Osa ratsuväestä eteni hänen käskystään, käydäkseen
-vihollisen ratsumiesten kimppuun. Näin alkoi taistelu kello puoli
-viiden korvissa aamulla. Vihollisen ratsuväki oli lännessä, venäläisten
-leiristä oikealla. Ruhtinas Menshikov ja kreivi Golovin olivat
-sijoittaneet sen useaan paikkaan tykeillä varustettujen linnakkeiden
-väliin. Kenraali Schlippenbach hyökkäsi ruotsalaisten etupäässä tätä
-ratsuväkeä vastaan. Kaikki ne, jotka ovat palvelleet ruotsalaisissa
-joukoissa, tietävät, että on miltei mahdotonta vastustaa heidän
-ensimäisen rynnäkkönsä raivokkuutta. Venäläisten eskadroonain rivit
-murrettiin ja puhkaistiin; tsaari itse riensi jälleen kokoamaan niitä;
-hänen hattunsa läpi lensi kiväärinkuula; Menshikovilta ammuttiin kolme
-hevosta alta; ruotsalaiset huusivat jo: voitto!
-
-Kaarle ei epäillyt voiton saavuttamista. Hän oli keskellä yötä
-lähettänyt kenraali Creutzin viidentuhannen ratsumiehen eli rakuunan
-kera hyökkäämään vihollisten kylkeen, hänen itsensä ahdistaessa heitä
-edestä. Mutta hänen onnettomuudekseen eksyi Creutz eikä saapunut
-perille. Siten sai tsaari, joka jo luuli joutuneensa tappiolle, aikaa
-koota jälleen ratsuväkensä; hän hyökkäsi nyt puolestaan kuninkaan
-ratsuväen päälle, joka, saamatta tukea Creutzin osastolta, vuorostaan
-joutui epäjärjestykseen. Schlippenbach itse joutui tässä rytäkässä
-vangiksi. Samalla ampui seitsemänkymmentäkaksi kanuunaa leiristä
-ruotsalaista ratsuväkeä, ja venäläinen jalkaväki lähti liikkeelle
-asemistaan hyökätäkseen Kaarlen jalkaväen kimppuun.
-
-Tsaari lähetti nyt ruhtinas Menshikovin osastoineen asettumaan Pultavan
-ja ruotsalaisten väliin. Mainittu ruhtinas suoritti herransa käskyn
-taitavasti ja nopeasti. Hän ei ainoastaan katkaissut ruotsalaisen
-armeijan yhteyttä sen Pultavan leiriin jääneiden joukkojen kanssa, vaan
-myös saarsi ja murskasi erään kohtaamansa ruotsalaisen, kolmentuhannen
-miehen vahvuisen varajoukon. Jos Menshikov suoritti tämän sotaliikkeen
-omasta aloitteestaan, niin tulee Venäjän olla hänelle kiitollinen
-pelastuksestaan; jos sen oli tsaari määrännyt hänen tehtäväkseen, niin
-hän sillä osoitti olevansa Kaarle XII:n arvokas vastustaja. Sillä välin
-oli venäläinen jalkaväki lähtenyt varustuksistaan ja samosi nyt
-tasangolle taisteluun. Toiselta puolen taas ruotsalainen ratsuväki
-kokoontui uudelleen neljännespenikulman päähän vihollisarmeijasta, ja
-kuningas järjesti sotamarski Rehnsköldin avulla kaikki yleiseen
-taisteluun.
-
-Hän asetti joukkojensa jäännökset kahteen rivistöön, jalkaväen
-keskelle ja ratsuväen molemmille siiville. Tsaari järjesti armeijansa
-samalla tavalla, mutta hänellä oli etuna suurempi lukumäärä ja
-seitsemänkymmentäkaksi kanuunaa, joita vastaan ruotsalaiset voivat
-panna vain neljä, ja näiltäkin alkoi puuttua ruutia.
-
-Venäjän keisarin paikka oli armeijansa keskustassa; hänellä oli vasta
-kenraalimajurin arvo, ja hän totteli näennäisesti kenraali
-Sheremetjevin johtoa. Mutta ollen keisari hän turkkilaisen ratsunsa
-selässä, joka oli suurherran lahjoittama, kiiti rivistä riviin,
-rohkaisten upseereja ja sotamiehiä ja luvaten kaikille palkintoja.
-
-Kello yhdeksän aamulla alkoi taistelu uudelleen. Eräs venäläisen
-tykistön ensimäisiä laukauksia kaatoi Kaarlen paareja kantavat kaksi
-hevosta; hän käski valjastaa sijalle kaksi uutta. Toinen laukaus
-murskasi paarit ja heitti kuninkaan maahan. Neljästäkolmatta
-henkivartijasta, jotka nyt ryhtyivät häntä kantamaan, sai yksikolmatta
-surmansa. Ruotsalaiset hämmästyivät ja alkoivat horjua, samalla kun
-vihollisen tykistö jatkoi heidän murskaamistaan. Ensimäinen
-taistelurivistö väistyi toista kohti ja toinen lähti pakoon. Tässä
-viimeisessä kamppailussa riitti ainoastaan kymmenentuhatta miestä
-venäläistä jalkaväkeä musertamaan ruotsalaisen armeijan -- siinä määrin
-olivat asiat muuttuneet!
-
-Kaikki ruotsalaiset kirjoittajat sanovat, että heikäläiset olisivat
-voittaneet taistelun, jollei olisi tehty virheitä. Mutta kaikki
-upseerit väittävät, että koko taisteluun ryhtyminen sinänsä oli jo
-suuri virhe, ja vielä suurempi virhe oli asettua, vastoin mitä
-ymmärtäväisinten päällikköjen mielipidettä, tähän kadotuksen paikkaan
-sotaantottunutta vihollista vastaan, kun tämä oli kolme kertaa Kaarlea
-voimakkaampi sotamiesten luvulta ja apulähteiltä, joita ruotsalaisilla
-ei ollut. Narvan muisto oli pääsyynä Kaarlen onnettomuuteen Pultavan
-luona.
-
-Jo olivat Württembergin prinssi, kenraali Rehnsköld ja useat muut
-korkeammat upseerit joutuneet vangeiksi, Pultavan leiri oli vallattu ja
-kaikkialla vallitsi sekasorto, josta ei ollut enää mitään pelastusta.
-Kreivi Piper oli lähtenyt leiristä muutamien kansliavirkailijain
-kanssa; he eivät tienneet, mihin ryhtyisivät ja mihin kuningas oli
-joutunut. He juoksentelivat kentällä puolelta toiselle, kunnes eräs
-majuri Bere (Berg?) tarjoutui viemään heidät kuormaston luo. Mutta
-pöly- ja savupilvet, jotka peittivät kentän, ja lohduttomasta
-asiaintilasta johtuva luonnollinen mielenhämminki johtivatkin heidät
-suoraan kaupungin vallihaudan ääreen, missä varusväki otti heidät
-kaikki vangiksi.
-
-Kuningas ei tahtonut paeta, mutta ei voinut puolustautuakaan. Hänen
-luonaan oli tällä hetkellä kenraali Poniatowski, kuningas Stanislauksen
-ruotsalaisen kaartin eversti, erittäin ansiokas mies, joka
-kiintymyksestä Kaarlen persoonaan oli päättänyt seurata häntä ilman
-mitään päällikkyyttäkin Ukrainaan. Hän oli mies, joka kaikissa elämänsä
-tilanteissa ja vaaroissa, joissa muut osoittivat vain uljuutta, kykeni
-aina tuokiossa tekemään päätöksensä, vieläpä oikean ja onnellisen. Hän
-viittasi luokseen kaksi henkivartijaa, jotka tarttuivat kuninkaaseen
-kainaloista ja nostivat hänet hevosen selkään, hänen haavansa
-tuottamista kauheista tuskista huolimatta.
-
-Poniatowskilla ei, kuten sanottu, ollut mitään päällikkyyttä
-armeijassa, mutta tässä tilanteessa hätä teki hänestä johtajan. Hän
-kokosi kuninkaan ympärille viisisataa ratsumiestä, joista toiset olivat
-henkivartijoita, toiset upseereja, muutamat pelkkiä ratsumiehiä. Tämä
-kokoontunut ja ruhtinaansa onnettomuuden elähdyttämä joukko murtautui
-toistakymmenen venäläisen rykmentin läpi ja kuljetti Kaarlen
-vihollisten keskeltä noin penikulman matkan verran, ruotsalaisen
-armeijan kuormastolle saakka.
-
-Pakenevalta ja takaa-ajetulta kuninkaalta ammuttiin jälleen hevonen
-alta, mutta kuolettavasti haavoittunut eversti Gierta antoi hänelle
-omansa. Niinpä siis tämä valloittaja, joka taistelun aikana ei ollut
-kyennyt nousemaan ratsaille, nostettiin kahdesti ratsun selkään
-paetessaan.
-
-Tämä kummallinen pakomatka oli jo paljon niin suuressa onnettomuudessa.
-Mutta oli paettava kauemmaksikin. Kuormastosta saatiin kreivi Piperin
-vaunut, sillä kuninkaalla itsellään ei Tukholmasta lähtönsä jälkeen
-enää ollut vaunuja. Hänet sijoitettiin näihin ajoneuvoihin, ja matka
-suunnattiin kiireesti Dnjepriä kohti. Kuningas, joka siitä hetkestä
-asti, jolloin hänet oli nostettu hevosen selkään, ei ollut virkkanut
-sanaakaan, kysyi nyt, miten oli käynyt kreivi Piperin. "Hän on joutunut
-vangiksi koko kansliahenkilökunnan kanssa", vastattiin hänelle. --
-"Entä kenraali Rehnsköld ja Württembergin herttua?" lisäsi hän. ---
-"Heidät on myöskin vangittu", virkkoi Poniatowski. -- "Venäläisten
-vankeina!" huudahti Kaarle, kohauttaen olkapäitänsä; "matkalle siis,
-lähtekäämme sittenkin mieluummin turkkilaisten luo!" -- Kuitenkaan ei
-hänen kasvoillaan huomattu mitään masentumisen merkkiä, ja se, joka
-olisi hänet nähnyt siinä eikä tiennyt hänen asemaansa, ei olisi voinut
-aavistaa, että hän oli voitettu ja haavoitettu.
-
-Hänen poistuessaan valtasivat venäläiset Pultavan edessä olevasta
-leiristä hänen tykistönsä, kuormastonsa ja sotakassansa, jossa oli
-kuusi miljoonaa puolalaisilta ja saksilaisilta otettua puhdasta rahaa.
-Lähes 9,000 ruotsalaista ja kasakkaa sai taistelussa surmansa; noin
-6,000 joutui vangiksi. Jäljellä oli vielä noin 16,000 miestä
-ruotsalaisia, puolalaisia ja kasakoita, jotka kenraali Lewenhauptin
-johdolla pakenivat Dnjepriä kohti. Hän marssi pakenevine joukkoineen
-toista tietä, kuningas kulki muutamien ratsumiesten kera toista. Kun ne
-vaunut, joissa hän istui, särkyivät tiellä, asetettiin hänet jälleen
-hevosen selkään. Onnettomuuden kukkuraksi Kaarle yöllä eksyi erääseen
-metsään. Täällä hänen miehuullisuutensa ei voinut enää korvata hänen
-voimiensa tyhjentymistä; hänen haavansa aiheuttamat tuskat kohosivat
-rasitusten johdosta korkeimmilleen, ja kun hänen hevosensakin oli
-kaatunut väsymyksestä, laskeutui hän muutamiksi tunneiksi levolle erään
-puun juurelle, ollen vaarassa joutua joka hetki häntä kaikkialta
-hakevien voittajainsa käsiin.
-
-Vihdoin heinäkuun 9 ja 10 päivän välisenä yönä hän pääsi Dnjeprin
-rannalle. Myös Lewenhaupt saapui sinne armeijan jäännösten kera.
-Ruotsalaiset näkivät nyt jälleen, tuskansekaista riemua tuntien,
-kuninkaansa, jonka jo olivat luulleet kuolleeksi. Mutta vihollinenkin
-läheni eikä ollut siltoja kulkea joen yli eikä aikaa niitä rakentaa, ei
-ruutia puolustukseksi eikä ruokavaroja, joilla olisi voitu estää
-nälkään kuolemasta tämä kaksi päivää syömättä ollut armeija. Joka
-tapauksessa armeijan jäännökset olivat ruotsalaisia, ja voitettu
-kuningas oli Kaarle XII. Melkein kaikki upseerit uskoivat, että siinä
-nyt tehtäisiin viime tenä venäläisille ja joko voitettaisiin tai
-kuoltaisiin Dnjeprin rannalle. Epäilemättä Kaarle olisi niin
-päättänytkin, jollei hän olisi ollut ruumiillisen heikkouden masentama.
-Mutta hänen haavansa alkoi märkiä, hän sai kuumeen; ja on tehty se
-huomio, että pelottomimmatkin ihmiset menettävät haavakuumeessa sen
-vaistomaisen uljuuden, joka, kuten muutkin avut, vaatii vapaata päätä.
-Kaarle ei enää ollut oma itsensä; niin on minulle vakuutettu ja se
-näyttääkin todenmukaisimmalta. Häntä laahattiin mukana kuten sairasta,
-joka ei ole täydessä tajussaan.
-
-Onneksi oli jäljellä vielä kehnot ajoneuvot, jotka sattumalta oli
-kuljetettu mukana tähän paikkaan saakka. Ne siirrettiin pieneen
-veneeseen; kuningas astui kenraali Mazeppan kera toiseen. Viimemainittu
-oli pelastanut useita täysinäisiä raha-arkkuja; mutta kun virta oli
-liian vuolas ja alkoi puhaltaa raju tuuli, heitti kasakkapäällikkö
-runsaasti kolme neljännestä aarteistaan jokeen, keventääksensä venettä.
-Kuninkaan kansleri Müllern, kreivi Poniatowski, jonka onnettomuuksissa
-valpas ja neuvokas henki nyt oli tarpeellisempi kuninkaalle kuin
-koskaan muulloin, ynnä muutamat upseerit kulkivat toisilla veneillä
-joen yli. Kolmesataa ruotsalaista ratsumiestä ja suuri joukko
-puolalaisia ja kasakoita uskalsivat, hevostensa oivallisuuteen
-luottaen, uimalla yrittää joen poikki. Heidän lujasti kokoon puristettu
-joukkonsa vastustikin virran vuolautta ja mursi aallot; mutta kaikki,
-jotka vähänkin jäivät muista erilleen, joutuivat aaltojen valtaan ja
-hukkuivat jokeen. Kaikista jalkamiehistä, jotka rohkenivat yrittää
-ylimenoa, ei yksikään päässyt toiselle rannalle.
-
-Armeijan jäännösten ollessa tässä äärimmäisessä ahdingossa läheni
-ruhtinas Menshikov 10,000 ratsumiehen kera, joista jokaisella oli
-jalkamies ratsailla takanaan.[28] Tien varrella haavoihinsa,
-rasituksiin ja nälkään kuolleiden ruotsalaisten ruumiit osoittivat
-kyllin selvästi ruhtinas Menshikoville sen tien, jota pakenevan
-armeijan pääjoukko oli kulkenut. Ruhtinas lähetti ruotsalaisen
-kenraalin luo torvensoittajan ehdottamaan hänelle antautumista.
-Lewenhaupt lähettikin heti neljä kenraalia ottamaan vastaan voittajan
-käskyjä. Ennen tätä päivää olisi 16,000 kuningas Kaarlen soturia käynyt
-Venäjän valtakunnan kaikkien sotavoimien kimppuun ja mieluummin
-kaatunut viimeiseen mieheen saakka kuin antautunut; mutta menetetyn
-taistelun jälkeen, kaksipäiväisen paon perästä, kun he eivät enää
-nähneet kuningastaan, jonka itsensä oli täytynyt paeta, ja kaikkien
-sotamiesten voimain ollessa loppumaisillaan, samalla kun mikään toivo
-ei enää pitänyt pystyssä heidän miehuuttaan, -- silloin rakkaus elämään
-pääsi voitolle heidän pelottomuudestaan. Ainoastaan eversti Trutfeder
-kävi venäläisten lähetessä yhden ruotsalaisen pataljoonan kera heitä
-vastaan, toivoen voivansa innostuttaa muunkin armeijan mukaansa. Mutta
-Lewenhaupt katsoi velvollisuudekseen pysähdyttää tämän hyödyttömän
-liikkeen.
-
-Antautumiseen päätettiin suostua; koko armeija tehtiin sotavangeiksi.
-Muutamat sotilaat syöksyivät epätoivoissaan Dnjepriin, etteivät vain
-joutuisi venäläisten käsiin. Kaksi uljaan Trutfederin rykmentin
-upseeria surmasi toisensa; muut joutuivat orjuuteen. He marssivat
-kaikki ruhtinas Menshikovin ohitse, laskien aseensa hänen jalkoihinsa,
-samoin kuin 30,000 venäläistä oli tehnyt yhdeksän vuotta aikaisemmin
-Ruotsin kuninkaan edessä Narvan luona. Mutta sen sijaan että kuningas
-oli silloin päästänyt kotiinsa kaikki nuo venäläiset vangit, joita
-hänen ei tarvinnut pelätä, tsaari puolestaan pidätti luonaan Pultavan
-luona vangitut ruotsalaiset.
-
-Nämä onnettomat hajoitettiin sitten pitkin tsaarin valtioita, mutta
-erittäinkin ympäri Siperiaa, Suuren Tartarian avaraa aluetta, joka
-ulottuu itään päin Kiinan keisarikunnan rajoille saakka. Tässä
-raakalaisten maassa, jossa ei tunnettu edes leivän käyttöä,
-ruotsalaiset, jotka hätä teki kekseliäiksi, harjoittivat kaikkia niitä
-taitoja ja ammatteja, joissa heillä oli edes jonkinlaista kokemusta.
-Siinä karisivat pois kaikki eroavaisuudet, joita kohtalo asettaa
-ihmisten väliin. Upseerin, joka ei osannut mitään muuta ammattia, oli
-pakko halkoa ja kantaa puita sotamiehelle, josta oli tullut räätäli,
-kankuri, puuseppä, muurari tai kultaseppä ja joka siten ansaitsi
-elatuksensa. Jotkut upseerit rupesivat maalareiksi, toiset
-arkkitehdeiksi. Oli sellaisiakin, jotka opettivat kieliä ja
-matematiikkaa; nämä perustivat oikeinpa julkisia koulujakin, jotka
-aikaa myöten tulivat niin hyödyllisiksi ja niin tunnetuiksi, että
-niihin lähetettiin lapsia Moskovasta saakka.
-
-Kreivi Piperiä, Ruotsin kuninkaan pääministeriä, pidettiin kauan aikaa
-vangittuna Pietarissa.[29] Tsaari kuten muukin Eurooppa oli varma
-siitä, että tämä ministeri oli myönyt herransa Marlboroughin herttualle
-ja kääntänyt Moskovan valtaa kohti Ruotsin aseet, jotka olisivat
-voineet rauhoittaa Euroopan. Sentähden tsaari pitikin häntä tavallista
-ankarammassa vankeudessa. Mainittu ministeri kuoli muutamia vuosia
-myöhemmin Venäjällä. Hänen Tukholmassa yltäkylläisyydessä elävä
-perheensä auttoi häntä sangen vähän, ja turhaan valitti hänen
-kohtaloaan hänen kuninkaansa, joka ei koskaan tahtonut alentua
-tarjoamaan ministeristään lunnaita, peläten kaiketi ettei tsaari
-hyväksyisi niitä, sillä Kaarlen ja tsaarin välillä ei milloinkaan ollut
-olemassa mitään vankienvaihtosopimusta.
-
-Venäjän keisari, ollen riemun valtaama, jota hän ei yrittänytkään
-salata, otti itse taistelukentällä vastaan sotavangit, joita hänelle
-tuotiin joukoittain, ja kyseli vähän väliä: "Missä on veljeni Kaarle?"
-
-Hän kunnioitti ruotsalaisia kenraaleja kutsumalla heidät pöytäänsä.
-Muun muassa hän tällöin kysyi kenraali Rehnsköldiltä, kuinka suuri oli
-hänen kuninkaallisen herransa sotavoima ollut taistelun edellä.
-Rehnsköld vastasi, että kuninkaalla yksin oli siitä luettelo, josta hän
-ei antanut kenellekään tietoa, mutta omasta puolestaan hän arveli, että
-koko sotavoima lienee ollut noin 30,000 miestä, nimittäin 18,000
-ruotsalaista ja loput kasakoita. Tsaari näytti hämmästyvän ja kysyi,
-kuinka he olivat rohjenneet tunkeutua niin kaukaiseen maahan ja
-piirittää Pultavaa niin vähillä voimilla. "Ei siinä kysytty meidän
-mieltämme", vastasi ruotsalainen kenraali; "mutta uskollisina
-palvelijoina me olemme aina vastustelematta totelleet herramme
-käskyjä". -- Kuullessaan tämän vastauksen tsaari kääntyi muutamiin
-hovimiehiinsä, joita aikaisemmin oli epäilty osallisuudesta
-salaliittoihin häntä vastaan, ja sanoi: "Ah! juuri siten täytyy
-palvella herraansa." -- Sitten hän tarttui viinilasiin ja virkkoi:
-"Terveydeksenne, opettajani sotataidossa!" -- Rehnsköld kysyi häneltä,
-keitä ne olivat, joita hän kunnioitti niin kauniilla arvonimellä.
-"Juuri te itse, herrat ruotsalaiset kenraalit", vastasi tsaari. "Teidän
-majesteettinne on siis perin kiittämätön", virkkoi kreivi, "koska on
-niin kovakouraisesti kohdellut opettajiansa!"
-
-Aterian loputtua tsaari annatti kaikille kenraaleille takaisin heidän
-miekkansa ja kohteli heitä kuten ruhtinas, joka tahtoo pitää
-alamaisilleen luennon jalomielisyydestä ja kohteliaisuudesta, mikäli
-hän niitä tunsi. Mutta tämä sama ruhtinas, joka kohteli niin hyvin
-ruotsalaisia kenraaleja, teilautti kaikki valtaansa joutuneet kasakat.
-
-Sitä ruotsalaista armeijaa, joka niin riemumielin oli lähtenyt
-Saksista, ei siis enää ollut olemassa. Toinen puoli oli sortunut
-kurjuuteen, toinen oli surmattu tai joutunut orjuuteen. Kaarle XII oli
-yhdessä päivässä kadottanut yhdeksän vuoden vaivannäköjen ja lähes
-sadan taistelun hedelmät. Hän pakeni kurjissa kääseissä, vierellään
-vaarallisesti haavoittunut kenraalimajuri Hård. Muu osa hänen väestään
-seurasi osaksi jalan, osaksi ratsain, jotkut myös kärryillä, halki
-erämaan, jossa he eivät nähneet majoja eikä telttoja, ei eläimiä eikä
-teitä; siellä puuttui kaikkea, yksinpä vettäkin. Oli heinäkuun
-alkupuoli. Tämä alue sijaitsee 47. leveysasteen kohdalla. Aron kuiva
-hiekka teki auringon helteen vielä sietämättömämmäksi; hevoset
-kaatuivat, ihmiset olivat kuolemaisillaan janoon. Mutavetinen puro oli
-ainoa huojennus, joka tavattiin yön tullessa. Nahkaleilejä täytettiin
-tällä vedellä, joka pelasti Ruotsin kuninkaan pienen joukon hengen.
-Viisipäiväisen marssin jälkeen päästiin Hypanis-joen partaalle, jota
-barbaarit nykyään nimittävät Bugiksi, muutettuaan nimetkin näissä
-maissa, joissa muinoin kukoistivat kreikkalaiset siirtokunnat. Mainittu
-joki yhtyy muutamien penikulmien päässä sieltä Dnjepriin ja laskee sen
-kanssa Mustaan mereen.
-
-Bugin toisella puolella sijaitsee etelässä pieni Oczakovin kaupunki,
-eräs Turkin valtakunnan rajapaikka. Sen asukkaat, nähdessään luokseen
-saapuvan joukon sotaväkeä, jonka puku ja kieli oli heille tuntematon,
-kieltäytyivät päästämästä näitä Oczakoviin ilman kaupungin kuvernöörin
-Mehemed-pashan lupaa. Kuningas laittoi pikalähetin kuvernöörin luo
-pyytämään hänelle pääsylupaa. Tämä turkkilainen ei oikein tiennyt,
-miten hänen oli meneteltävä maassa, jossa väärä askel usein maksaa
-hengen; hän ei uskaltanut omasta kohdastaan ryhtyä mihinkään ilman
-Bessarabian Benderissä asuvan maakunnan käskynhaltijan suostumusta.
-Tätä suostumusta odoteltaessa ne venäläiset, jotka olivat ottaneet
-kuninkaan armeijan vangiksi, olivat jo menneet Dnjeprin yli ja
-lähenivät nyt ottamaan haltuunsa hänet itsensäkin.
-
-Vihdoin Oczakovin pasha lähetti sanomaan kuninkaalle, että hän
-toimittaisi pienen aluksen häntä itseään ja paria tai kolmea hänen
-seurueeseensa kuuluvaa henkilöä varten. Tässä hädässä ruotsalaiset
-ottivat väkisin, mitä eivät voineet saada hyvällä. Jotkut menivät
-pienellä lautalla toiselle rannalle ja valtasivat muutamia veneitä,
-vieden ne omalle rannalleen. Se olikin heidän pelastuksensa, sillä
-turkkilaisten veneiden omistajat, peläten menettävänsä mainion
-ansaitsemistilaisuuden, saapuivat nyt joukolla tarjoamaan palvelustaan.
-Juuri samalla hetkellä saapui myös Benderin käskynhaltijan suotuisa
-vastaus, mutta suureksi surukseen sai kuningas vielä nähdä, kuinka
-viholliset vangitsivat viisisataa hänen seuralaistaan, ja kuulla heidän
-röyhkeitä kerskumisiaan. Oczakovin pasha pyysi häneltä tulkin avulla
-anteeksi viivyttelyään, joka oli syynä noiden viidensadan miehen
-vangiksijoutumiseen, ja rukoili, ettei kuningas vain mitenkään
-valittaisi siitä suurherralle. Kaarle lupasi sen, mutta samalla moitti
-häntä, ikäänkuin olisi puhunut jollekulle alamaisistaan.
-
-Benderin komendantti, joka samalla oli seraskieri, mikä arvonimi vastaa
-kenraalia, ja maakunnan pasha, mikä taas merkitsee kuvernööriä ja
-ylintä hallinnollista viranomaista, lähetti kiireesti edustajansa
-tervehtimään kuningasta ja tarjoomaan hänelle komean teltan,
-elintarpeita, vaunuja, mukavuuksia, upseereja, yleensä kaikkea, mikä
-oli tarpeellista saattamaan hänet loistavasti Benderiin saakka.
-Turkkilaisilla on näet tapana kustantaa vapaasti ei ainoastaan
-lähettiläät heidän olopaikkaansa saakka, vaan myös varustaa heidän
-luoksensa paenneet ruhtinaat runsaasti kaikella koko heidän siellä
-oleskelunsa aikana.
-
-
-
-
-
-
-TOINEN OSA
-
-
-
-
-VIIDES KIRJA
-
-Ottomanisen Portin tila. Kaarle oleskelee Benderin läheisyydessä. Hänen
-askartelunsa. Hänen vehkeilynsä Turkin hovissa. Hänen suunnitelmansa.
-August nousee jälleen Puolan valtaistuimelle. Tanskan kuningas hyökkää
-Ruotsiin. Kaarlen kaikkia muitakin valtioita ahdistetaan. Tsaari juhlii
-voittoa Moskovassa. Tapahtumat Pruth-joella. Tsaaritar, joka
-rahvaannaisesta kohosi keisarinnaksi.
-
-
-Siihen aikaan hallitsi Turkin valtakuntaa Ahmed III. Hän oli v. 1703
-päässyt valtaistuimelle veljensä Mustafan sijaan samanlaisen
-vallankumouksen avulla, joka Englannissa siirsi kruunun Jaakko II:lta
-hänen vävylleen Wilhelmille. Mustafa oli riippuvainen muftistaan, jota
-turkkilaiset inhosivat, ja nostatti siten vastaansa koko valtakunnan.
-Sotaväki, jonka avulla hän oli aikonut kurittaa tyytymättömiä,
-liittyikin heihin. Hänet vangittiin ja pantiin juhlallisesti viralta,
-ja hänen veljensä vedettiin esiin seraljista sulttaanin istuimelle
-tuskin yhtään veripisaraa vuodattamatta. Ahmed sulki viraltapannun
-sulttaanin Konstantinopolin seraljiin, jossa hän vielä eli joitakuita
-vuosia suureksi hämmästykseksi turkkilaisille, jotka ovat tottuneet
-näkemään kuoleman aina seuraavan ruhtinastensa viraltapanoa.
-
-Uusi sulttaani toimitti kiitokseksi kruunusta, jonka hänelle olivat
-hankkineet ministerit, kenraalit, janitshaarien upseerit ja yleensä
-kaikki vallankumoukseen osaaottaneet, nämä kaikki hengiltä yhden
-toisensa perästä, koska pelkäsi heidän joskus yrittävän toista
-vallankumousta. Niin monien kelpo miesten uhraamisella hän tosin
-heikonsi valtakuntansa voimia, mutta samalla lujitti valtaistuintansa,
-ainakin muutamiksi vuosiksi. Nyt hän ryhtyi kokoamaan aarteita. Hän on
-ensimäinen ottomaneista, joka uskalsi hiukan muuttaa rahaa ja säätää
-uusia veroja. Mutta pian oli hänen pakko peräytyä näissä kahdessa
-yrityksessään, jottei nostattaisi kapinaa; suurherran ryöstönhalu ja
-sortovaltius näet tuskin koskaan ulottui muihin kuin valtakunnan
-korkeimpiin virkamiehiin, jotka, millaisia muuten lienevätkin, ovat
-sulttaanin kotiorjia. Muut musulmanit elävät mitä suurimmassa
-turvallisuudessa, tarvitsematta pelätä henkensä, omaisuutensa tai
-vapautensa puolesta.
-
-Sellainen oli se turkkilainen keisari, jonka luota Ruotsin kuningas
-etsi turvapaikkaa. Kaarle kirjoitti hänelle heti, kun oli saapunut
-hänen alueellensa; tämä kirje on päivätty heinäkuun 13 p:nä 1709. Siitä
-on kierrellyt useita eri jäljennöksiä, joita kaikkia nykyään pidetään
-väärinä. Mutta kaikista näkemistäni ei ole ainoatakaan, joka ei
-todistaisi Kaarlen ylvästä mieltä ja olisi enemmän hänen miehuutensa
-kuin hänen silloisen tilanteensa mukainen. Sulttaani vastasi hänelle
-vasta syyskuun lopulla. Ottomanisen Portin kopeus antoi Kaarle XII:n
-ymmärtää, että se katsoi olevan sentään eroa Turkin keisarin ja erään
-Skandinavian osan kristityn, voitetun ja pakosalla olevan kuninkaan
-välillä. Muutoinhan kaikki moiset kirjeet, joita kuninkaat itse harvoin
-edes kirjoittavatkaan, ovat ainoastaan tyhjiä muodollisuuksia, joista
-ei käy ilmi enemmän hallitsijain luonne kuin heidän asiansa.
-
-Kaarle XII oli Turkinmaalla todella ainoastaan kunniallisesti kohdeltu
-vanki. Kuitenkin hän ryhtyi suunnittelemaan ottomanisen valtakunnan
-asestamista omia vihollisiaan vastaan. Hän kuvitteli voivansa saattaa
-Puolan jälleen ikeensä alle ja kukistavansa Venäjän. Hänellä oli
-lähettiläs Konstantinopolissa; mutta se, joka enimmin avusti häntä
-hänen laajoissa suunnitelmissaan, oli kreivi Poniatowski, joka meni
-Konstantinopoliin ilman varsinaista tehtävää ja piankin teki itsensä
-tarpeelliseksi kuninkaalle, mieluisaksi Portille, vieläpä vaaralliseksi
-itse suurvisiireille.
-
-Eräs niistä, jotka taitavimmin avustivat hänen suunnitelmiaan, oli
-lääkäri Fonseca,[30] Konstantinopoliin asumaan asettunut Portugalin
-juutalainen, oppinut, notkea ja asioihin pystyvä mies sekä kenties koko
-kansansa ainoa filosofi. Hänen ammattinsa hankki hänelle pääsyn
-Ottomanisen Portin luo ja usein visiirienkin luottamuksen. Olen
-tuntenut hänet hyvin Pariisissa; hän on vakuuttanut minulle tosiksi
-kaikki ne yksityiskohdat, jotka nyt aion kertoa. Kreivi Poniatowski on
-itse sanonut ja kirjoittanut minulle, että hänen oli onnistunut
-toimittaa kirjeitä sulttaanitar-validelle [hallitsevan sulttaanin äidin
-arvonimi. _Suom. muist_.], nykyisen keisarin äidille, jota hänen
-poikansa oli aikaisemmin kohdellut huonosti, mutta joka nyt alkoi saada
-vaikutusvaltaa seraljissa. Eräs juutalaisnainen, joka usein kävi tämän
-ruhtinattaren luona, kertoi hänelle lakkaamatta Ruotsin kuninkaan
-urotöistä ja lumosi hänet näillä tarinoillaan. Sulttaanitar, totellen
-salaista taipumusta, jota melkein kaikki naiset voimakkaasti tuntevat
-erinomaisten miesten puoleen, edes heitä näkemättäkään, ryhtyi
-innokkaasti pitämään seraljissa mainitun ruhtinaan puolta; hän nimitti
-häntä yksinomaan leijonakseen. "Milloin siis tahdot", virkkoi hän
-tuontuostakin pojalleen, sulttaanille, "auttaa leijonaani nielemään
-tuon tsaarin?" -- Vieläpä hän siinä määrin poikkesi seraljin ankarista
-laeista, että omakätisesti kirjoitti useita kirjeitä kreivi
-Poniatowskille, jonka hallussa ne olivat vielä silloin, kun tämä
-historia sepitettiin.
-
-Sillä välin oli kuningas kaikella kunnialla saatettu Benderiin sen
-erämaan halki, jota muinoin nimitettiin geettalais-aroksi. Turkkilaiset
-huolehtivat siitä, ettei häneltä matkan varrella puuttunut mitään
-kaikesta siitä, mikä voi tehdä hänen matkansa mahdollisimman
-mieluisaksi. Paljon puolalaisia, ruotsalaisia ja kasakoita, jotka
-olivat toinen toisensa perästä päässeet pakoon venäläisten käsistä,
-saapui eri teitä lisäämään hänen seuruettaan matkalla. Hänellä oli
-Benderiin saapuessaan mukanaan 1,800 henkeä; kaikki ne hevosineen
-päivineen ravittiin ja majoitettiin suurherran kustannuksella.
-
-Kuningas halusi mieluummin leiriytyä Benderin lähelle kuin asua itse
-kaupungissa. Seraskieri Jussuf-pasha käski pystyttää hänelle muhkean
-teltan, ja samanlaiset varustettiin myös kaikille hänen seurueensa
-herroille. Hiukan myöhemmin kuningas rakennutti sinne varsinaisen
-talon; hänen upseerinsa tekivät samoin; sotilaat taas rakensivat
-parakkeja. Siten tästä leiristä vähitellen sukeusi pieni kaupunki.
-Kuningas ei vielä ollut täysin parantunut haavastaan; hänen jalastaan
-täytyikin vetää ulos muuan mädännyt luu. Mutta heti kun hän kykeni
-nousemaan satulaan, alkoi hän jälleen rasittaa itseään entiseen tapaan:
-nousi aina vuoteesta ennen aurinkoa, ajoi joka päivä kolme hevosta
-väsyksiin ja harjoitutti ahkerasti sotilaitaan. Ainoana huvituksenaan
-hän joskus pelasi shakkia. Jos pikkuseikoista voidaan tuntea ihmisiä,
-niin olkoon tässä mainittu, että hän tässä pelissä aina antoi kuninkaan
-käydä edellä; hän käytti sitä enemmän kuin muita pelinappuloita ja
-hävisi siten joka kerta.
-
-Kaarlella oli Benderissä kaikin puolin sellaista yltäkylläisyyyttä,
-jota harvoin suodaan voitetulle ja pakosalla olevalle ruhtinaalle.
-Sillä paitsi runsaasti riittäviä elintarpeita ja viittäsataa ecutä
-päivässä, jotka hän sai anteliaalta Portilta, hän sai lisäksi rahoja
-Ranskasta ja lainasi Konstantinopolin kauppamiehiltä.
-
-Osa näistä rahoista käytettiin juonien punomiseen seraljissa, visiirien
-suosion ostamiseen tai heidän kukistamiseensa; toisen osan hän tuhlasi
-upseereillensa ja janitshaareille, jotka vartioitsivat häntä
-Benderissä. Hänen suosikkinsa ja rahastonhoitajansa Grothusenin asiana
-oli jaella näitä hänen runsaita lahjojaan. Hän oli mies, joka vastoin
-sellaisessa asemassa olevain virkamiesten tapaa antoi yhtä mielellään
-kuin herransakin. Eräänä päivänä hän ojensi tälle 60,000 ecun laskun,
-jossa oli kaksi erää: "Kymmenentuhatta ecutä jaettu ruotsalaisille ja
-janitshaareille Hänen Majesteettinsa jalomielisen käskyn mukaan; loput
-olen kuluttanut itse." -- "Juuri siten tahdon ystävieni esittävän
-minulle laskunsa", sanoi kuningas. "Müllern antaa minun lukea
-kokonaisia sivuja vaivaisten kymmenentuhannen frangin vuoksi; minä
-pidän enemmän Grothusenin lakoonisesta sanontatavasta." -- Eräs hänen
-vanhoista upseereistaan, jota epäiltiin hieman saituriksi, valitti
-hänelle, että hänen majesteettinsa muka antoi kaikki Grothusenille.
-"Minä annan rahaa ainoastaan niille, jotka osaavat sitä käyttää",
-vastasi kuningas. -- Tämä anteliaisuus johti usein siihen, ettei
-hänellä ollut mitään annettavaa. Suurempi säästeliäisyys tässä
-suhteessa olisi ollut yhtä kunniakasta ja hyödyllisempääkin; mutta
-tämän ruhtinaan vikahan olikin liioitella kaikkia hyveitä.
-
-Paljon muukalaisia saapui Konstantinopolista näkemään häntä.
-Ympäristön turkkilaiset ja tataarit tulivat sinne joukoittain; kaikki
-kunnioittivat ja ihmettelivät häntä. Hänen itsepintainen pidättymisensä
-viinistä ja hänen säännöllinen tapansa olla kahdesti päivässä läsnä
-julkisissa rukouksissa saattoivat heidät sanomaan: "Hän on todellinen
-moslemi." Heissä paloi kiihkeä halu päästä hänen kanssaan valloittamaan
-Venäjää.
-
-Oleskellessaan joutilaana Benderissä kauemmin kuin hän aluksi
-luulikaan, hän huomaamatta sai halun lukemiseen. Parooni Fabrice,
-Holsteinin herttuan aatelismies, nuori rakastettava herra, jolla
-olemuksessaan oli sitä iloisuutta ja kepeää käytöstapaa, mikä
-miellyttää ruhtinaita, sai hänet harrastamaan lukemista. Hänet oli
-lähetetty hänen luokseen Benderiin valvomaan Holsteinin nuoren herttuan
-etuja, ja hän onnistuikin siinä, voittaen samalla kuninkaan
-mieltymyksen. Hän oli lukenut kaikki ranskalaiset kirjailijat; hän
-luetti kuninkaalle Pierre Corneillen ja Racinen murhenäytelmät ja
-Despréauxin teokset. Kuningas ei tuntenut mitään mieltymystä
-viimemainitun satiireja kohtaan, jotka todella eivät olekaan hänen
-parhaita teelmiään, mutta piti sen sijaan paljon hänen muista
-kirjoituksistaan. Kun hänelle luettiin se kohta kahdeksannesta
-satiirista, jossa tekijä pitelee Aleksanteria kuten hullua ja
-raivopäätä, niin hän repi sen lehden.
-
-Kaikista ranskalaisista murhenäytelmistä miellytti häntä enimmin
-_Mithridates_, koska tämän voitetun ja kostoa hautovan kuninkaan asema
-oli hänen oman asemansa kaltainen. Hän osoitti sormellaan Fabricelle
-sellaisia kohtia, jotka erityisesti koskivat häneen; mutta hän ei
-tahtonut lukea mitään ääneen eikä koskaan lausua yhtään ranskalaista
-sanaa. Vieläpä hän, tavatessaan myöhemmin Benderissä herra Désaleursin,
-joka oli Ranskan lähettiläänä Turkissa, erinomaisen ansiokkaan miehen,
-joka kuitenkin osasi ainoastaan äidinkieltään, vastasi tälle vain
-latinaksi; ja kun Désaleurs väitti, ettei hän ymmärtänyt edes neljää
-sanaa mainitusta kielestä, niin kuningas tuotti mieluummin paikalle
-tulkin kuin suostui puhumaan ranskaa.[31]
-
-Sellaisia olivat Kaarle XII:n harrastelut Benderissä, jossa hän
-odotteli turkkilaista armeijaa avukseen. Hänen lähettiläänsä jätti
-hänen nimessään suurvisiirille siitä kirjeellisiä huomautteluja, ja
-Poniatowski tuki niitä kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Hänen
-onnistuikin kaikkialla saada huomiota; hän esiintyi vain turkkilaiseksi
-puettuna ja hankki siten itselleen pääsyn kaikkialle. Suurherra itse
-antoi hänelle lahjaksi tuhat dukaattia sisältävän kukkaron, ja
-suurvisiiri virkkoi hänelle: "Minä tahdon ottaa kuninkaanne toiseen
-käteeni ja miekan toiseen ja viedä hänet Moskovaan 200,000 miehen
-etunenässä".[32] Silloisen suurvisiirin nimi oli Tshurluli Ali pasha;
-hän oli erään Tshurlun kylästä kotoisin olevan talonpojan poika.
-Sellaista syntyperää ei turkkilaisten kesken pidetä minään häpeänä;
-siellä ei tunnetakaan mitään aatelia, ei viroista ja arvoista johtuvaa
-eikä pelkkiin arvonimiin perustuvaa. Omat ansiot yksistään merkitsevät
-siellä kaikkea; sellainen on tapa melkein kaikkialla itämaissa, muuten
-sangen luonnollinen ja hyvä tapa, jos vain ansiot aina palkittaisiin
-arvoilla; mutta visiirit ovat tavallisesti ainoastaan jonkun mustan
-eunukin tai jonkun lemmikkiorjattaren välikappaleita.
-
-Pääministeri muutti pian mieltänsä, sillä kuningas voi ainoastaan
-neuvotella, mutta tsaari voi antaa rahaa; hän antoikin sitä, vieläpä
-juuri samaa rahaa, joka ennen oli kuulunut Kaarlelle. Pultavan luona
-vallattu sotarahasto hankki siten uusia aseita voitettua vastaan.
-Kohta ei ollut sodasta Venäjää vastaan enää mitään puhetta.
-Tsaarin vaikutusvalta Portin luona kasvoi sangen suureksi; hänen
-lähettiläällensä myönnettiin sellaisia kunnianosoituksia, jollaisia
-Venäjän ministerit eivät siihen saakka vielä olleet saaneet
-Konstantinopolissa; hänelle annettiin asuttavaksi seralji eli palatsi
-frankkilaiskorttelissa ja lupa olla yhteydessä vierasten ministerien
-kanssa. Jopa luuli tsaari voivansa vaatia, että kenraali Mazeppa
-luovutettaisiin hänelle, samoin kuin Kaarle XII oli aikoinaan
-luovututtanut onnettoman Patkulin. Tshurluli Ali pasha ei enää tiennyt,
-mitä hän voisi kieltää ruhtinaalta, joka säesti vaatimuksiansa
-miljoonien lahjoittamisella. Niinpä tämä sama suurvisiiri, joka vähää
-ennen oli juhlallisesti luvannut viedä Ruotsin kuninkaan Venäjälle
-200,000 miehen kanssa, nyt rohkeni pyytää hänen suostumustaan kenraali
-Mazeppan uhraamiseen. Kaarle XII joutui vimmoihinsa moisesta
-vaatimuksesta. Eipä tiedetä, kuinka pitkälle visiiri olisi ajanut tätä
-asiaa, jollei Mazeppa seitsemänkymmenen vuoden ikäisenä olisi kuollut
-juuri samaan aikaan. Kuninkaan tuska ja vihastus kasvoi vielä
-suuremmaksi, kun hän kuuli, että tsaarin lähettiläs Portin luona,
-Tolstoi, julkisesti palvelutti itseänsä ruotsalaisilla, jotka olivat
-joutuneet vangeiksi Pultavan luona, ja että näitä kelpo sotilaita oli
-joka päivä myötävänä Konstantinopolin torilla. Vieläpä Venäjän
-lähettiläs väitti julkisesti, että Benderissä majailevat turkkilaiset
-joukot olivat siellä enemmän kuninkaan vartioimista kuin hänen
-kunnioittamistansa varten.
-
-Kaarle, jonka suurvisiiri oli hylännyt ja tsaarin raha voittanut
-Turkissa, sittenkun tsaarin aseet olivat jo voittaneet hänet
-Ukrainassa, näki Portin pettävän ja väheksyvän häntä ja olevansa miltei
-vankina tataarien keskuudessa. Hänen seurueensa alkoi joutua
-epätoivoon; hän yksin pysyi lujana eikä näyttänyt hetkeäkään
-masentuneelta. Hän arveli, ettei sulttaani tiennyt mitään
-suurvisiirinsä Tshurluli Alin vehkeilyistä; sentähden hän päätti
-paljastaa ne hänelle. Poniatowski otti tämän uskaliaan tehtävän
-huolekseen.
-
-Suurherra menee aina perjantaisin moskeaan solakiensa ympäröimänä; ne
-ovat eräs laji henkivartijoita, joiden turbaaneja koristavat niin
-korkeat sulat, että ne peittävät sulttaanin kansan katseilta. Kun siis
-joku tahtoo jättää suurherralle anomuksen, koettaa hän pujahtaa
-henkivartijain sekaan ja pitää anomustansa korkealla ilmassa.
-Joskus sulttaani suvaitsee ottaa sen itse vastaan, mutta useimmiten
-hän käskee jonkun agan huolehtimaan siitä ja esityttää anomuksen
-itselleen vasta moskeasta poistuessaan. Eikä hänen tarvitse pelätä,
-että häntä uskallettaisiin vaivata hyödyttömillä ja vähäpätöisillä
-anomuskirjelmillä, sillä Konstantinopolissa kirjoitetaan vähemmän koko
-vuodessa kuin Pariisissa yhdessä päivässä. Vielä vähemmän rohjetaan
-esittää valituskirjoituksia ministerejä vastaan, koska sulttaani
-tavallisesti lähettää ne lukemattansa heille. Mutta Poniatowskilla
-oli tarjona vain tämä keino saattaaksensa Ruotsin kuninkaan
-valitukset suurherran tietoon. Hän sepitti suurvisiiriä syyttävän
-valituskirjelmän. Ranskan sikäläinen lähettiläs, herra de Fériol, joka
-on kertonut minulle tämän tapahtuman, käännätti sen turkinkielelle.
-Eräälle kreikkalaiselle annettiin rahaa, jotta hän jättäisi sen
-perille. Mainittu kreikkalainen tunkeutui suurherran vartijain sekaan,
-piti paperia niin korkealla ja niin kauan ja melusi samalla niin
-kovasti, että sulttaani käänsi siihen huomionsa ja otti itse kirjelmän
-vastaan.
-
-Tätä keinoa on käytetty useita kertoja suurvisiirejä syyttävien
-anomuskirjehmäin toimittamiseksi sulttaanin käsiin. Eräs ruotsalainen,
-nimeltä Leloing, menetteli kohta senjälkeen myös samoin. Kaarle XII oli
-Turkinmaalla joutunut käyttämään sorretun alamaisen apukeinoja.
-
-Muutaman päivän perästä sulttaani lähetti Ruotsin kuninkaalle, ainoana
-vastauksena hänen valituksiinsa, viisikolmatta arabialaista hevosta,
-joista yhdellä, joka oli kantanut itse hänen korkeuttaan, oli
-jalokivillä runsaasti koristettu satula ja loimi ja täyskultaiset
-jalustimet. Tätä lahjaa seurasi kohtelias, mutta yleisin puheenparsin
-laadittu kirje, joka saattoi epäilemään, ettei ministeri ollut tehnyt
-mitään sulttaanin suostumuksetta. Tshurluli, joka kyllä osasi
-teeskennellä, lähetti myös kuninkaalle viisi sangen harvinaista
-hevosta. Kaarle sanoi niiden tuojalle ylpeästi: "Palatkaa herranne luo
-ja sanokaa hänelle, etten minä ota vastaan lahjoja vihamiehiltäni."
-
-Rohjettuaan jo toimittaa perille valituskirjelmän suurvisiiriä vastaan
-Poniatowski teki nyt rohkean päätöksen syöstä hänet vallasta. Hän
-tiesi, että tämä visiiri oli vastenmielinen sulttaanitar-äidille ja
-että kislar-aga, joka oli mustain eunukkien päällikkö, sekä
-janitshaarien aga vihasivat häntä. Hän yllytti sentähden heidät kaikki
-kolme puhumaan visiiriä vastaan. Olipa todella yllättävää nähdä, että
-kristitty, puolalainen, turkkilaisten luo paenneen Ruotsin kuninkaan
-valtuudeton asiamies, rohkeni melkein julkisesti vehkeillä seraljissa
-ottomanisen valtakunnan varakuningasta vastaan, joka lisäksi oli
-hyödyllinen ja mieluinen herralleen. Poniatowski ei ikinä olisi
-onnistunutkaan, ja pelkkä sellaisen puuhan ajatuskin olisi maksanut
-hänen henkensä, jollei voimakkaampi mahti kuin kaikki ne, jotka
-toimivat hänen hyväkseen, olisi antanut viimeistä iskua suurvisiiri
-Tshurlulin onnelle.
-
-Sulttaanilla oli näet nuori suosikki, joka sittemmin hallitsi
-ottomanista valtakuntaa ja sai surmansa Unkarissa 1716 Peterwardeinin
-taistelussa, prinssi Eugen Savoijilaisen voittaessa siellä
-turkkilaiset. Hänen nimensä oli Kumurdshi Ali pasha. Hänen syntyperänsä
-oli jokseenkin samantapainen kuin Tshurlulin. Hän oli näet erään
-hiilenkantajan poika, kuten nimi Kumurdshi osoittaa, sillä kumur
-merkitsee turkiksi hiiltä. Keisari Ahmed II, Ahmed III:n setä, oli
-kohdannut Kumurdshin lapsena eräässä pienessä metsässä Adrianopolin
-lähellä; pojan erinomainen kauneus lumosi hänet siinä määrin, että hän
-vei hänet seraljiinsa. Hän miellytti myös Mustafaa, Muhammed IV:n
-vanhinta poikaa ja seuraajaa.[33] Ahmed III korotti hänet suosikikseen.
-Tosin hänellä oli vain seliktar-agan, kruunun miekankantajan, toimi;
-hänen tavaton nuoruutensa ei näet sallinut hänen pyrkiä suurvisiirin
-virkaan, mutta hänellä oli kunnianhimoa tehdä visiirejä.
-
-Ruotsalaisen puolueen ei koskaan onnistunut voittaa puolelleen tämän
-suosikin mieltä; hän ei milloinkaan ollut Kaarlen tai minkään kristityn
-ruhtinaan tai yhdenkään heidän ministerinsä ystävä. Mutta tässä
-tapauksessa hän tahtomattansa palveli Kaarle XII:n asiaa. Hän liittyi
-sulttaanitar-valideen ja Portin suurupseereihin kukistaakseen
-Tshurlulin, jota he kaikki vihasivat. Tämä vanha ministeri, joka kauan
-ja kelvollisesti oli palvellut herraansa, joutui siten poikasen oikun
-ja muukalaisen vehkeilyjen uhriksi. Häneltä riistettiin hänen arvonsa
-ja aarteensa; vieläpä häneltä otettiin hänen vaimonsakin, joka oli
-viimeisen sulttaanin Mustafan tytär, ja hänet karkoitettiin Krimille
-Kaffaan eli muinaiseen Theodosiaan. Valtakunnan sinetti (byl) annettiin
-Numan Köprilille, Candian valloittajan, suuren Köprilin pojanpojalle.
-
-Tämä uusi visiiri oli mies, jollaiseksi asioita tuntemattomat kristityt
-tuskin voivat kuvitella turkkilaista: hän oli näet horjumattoman
-oikeudentuntoinen, tunnontarkka lain noudattaja ja pani usein oikeuden
-vaatimukset sulttaanin tahtoa vastaan. Hän ei tahtonut kuulla
-puhuttavankaan sodasta Venäjää vastaan, koska piti sitä vääränä ja
-hyödyttömänä. Mutta sama kiintymys lakiin, joka pidätti häntä
-julistamasta sotaa tsaarille vastoin vannottuja sopimuksia, saattoi
-hänet myös pitämään arvossa vieraanvaraisuuden velvoituksia Ruotsin
-kuningasta kohtaan. Hän sanoi herralleen: "Laki kieltää sinua käymästä
-tsaarin kimppuun, koska hän ei ole sinua loukannut; mutta se käskee
-sinua myös auttamaan Ruotsin kuningasta, joka onnettomana oleskelee
-suojassasi." -- Hän maksatti tälle ruhtinaalle 800 kukkarollista
-(kukkarollinen tekee 500 ecutä) ja neuvoi häntä rauhallisesti
-palajamaan valtakuntaansa joko Saksan keisarin maiden läpi tai
-ranskalaisilla laivoilla, jotka silloin olivat Konstantinopolin
-satamassa ja jotka Ranskan lähettiläs Turkissa, de Fériol, tarjosi
-Kaarlelle Marseilleen purjehtimista varten. Kreivi Poniatowski
-neuvotteli enemmän kuin koskaan suurvisiirin kanssa ja pääsi vihdoin
-sen verran voitolle suhteessaan lahjomattomaan ministeriin, ettei
-venäläisten kulta enää voinut tätä etua häneltä riistää. Venäläinen
-puolue luuli parhaaksi apukeinokseen niin vaarallisen neuvottelijan
-myrkyttämisen. Eräs hänen palvelijoistaan palkattiin antamaan hänelle
-myrkkyä kahvissa, mutta rikos keksittiin jo ennen sen täytäntöönpanoa.
-Myrkky tavattiin palvelijan käsistä eräässä pienessä lasipullossa, joka
-vietiin suurherran nähtäväksi. Myrkyttäjä tuomittiin koko divaanin
-edessä lähetettäväksi kaleereihin, sillä turkkilainen oikeudenkäyttö ei
-koskaan rankaise kuolemalla rikoksia, joita ei vielä ole suoritettu.
-
-Kaarle XII puolestaan, ollen yhä siitä varma, että hänen ennemmin tai
-myöhemmin onnistuisi saattaa Turkin valtakunta sotaan Venäjää vastaan,
-ei hyväksynyt ainoatakaan niistä ehdotuksista, jotka kehoittivat häntä
-rauhallisesti palajamaan omaan maahansa. Hän ei lakannut kuvailemasta
-turkkilaisille pelottavaksi samaista tsaaria, jota hän itse oli niin
-kauan halveksinut. Hänen asiamiehensä huomauttivat lakkaamatta, että
-Pietari Aleksejevitsh tahtoi päästä Mustanmeren valtiaaksi ja että hän
-kasakat kukistettuaan tahtoi alistaa valtaansa myös Krimin tataarit.
-Milloin saivat hänen esityksensä Portin sotakiihkoon, milloin taas
-venäläisten ministerien onnistui tehdä ne tehottomiksi.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Sillaikaa kun Kaarle XII näin jätti kohtalonsa riippumaan ministerien
-mielisuosiosta, otti vieraalta vallalta vastaan sekä hyviätöitä että
-loukkauksia ja toimitti valituskirjelmiä sulttaanille, joka anteliaasti
-elätti häntä erämaassa, heräsivät jälleen hänen kaikki vihollisensa ja
-ryhtyivät ahdistamaan hänen maitansa.
-
-Pultavan taistelu oli ensiksi merkkinä vallankumoukseen Puolassa.
-Kuningas August palasi sinne, pannen vastalauseensa viraltapanoaan ja
-Altranstädtin rauhaa vastaan ja syyttäen julkisesti Kaarle XII:tta,
-jota hänen ei enää tarvinnut pelätä, ryöstöistä ja raakalaisuudesta.
-Hän vangitutti valtuutettunsa Pfingstenin ja Imhofin, jotka olivat
-allekirjoittaneet hänen kruunusta luopumisensa, ikäänkuin he olisivat
-siinä poikenneet valtuuksistansa ja kavaltaneet herransa. Hänen
-saksilaiset joukkonsa, jotka olivat olleet tekosyynä hänen
-erottamiseensa, veivät hänet jälleen Varsovaan, jonne häntä saattoivat
-useimmat Puolan palatiinit, jotka ennemmin olivat vannoneet hänelle
-uskollisuudenvalan, sitten vannoneet saman valan Stanislaukselle ja nyt
-taas vannoivat sen Augustille. Myöskin Sieniawski siirtyi hänen
-puolelleen, luopui kuninkaaksi pääsemisensä ajatuksesta ja tyytyi
-pysymään kruunun ylikenraalina. Hänen pääministerinsä Flemming, jonka
-oli täytynyt joksikin ajaksi jättää Saksi, jottei joutuisi
-luovutettavaksi yhdessä Patkulin kera, vaikutti nyt taitavuudellaan
-siihen, että suuri osa Puolan aatelia siirtyi jälleen hänen herransa
-puolelle.
-
-Paavi päästi hänen alamaisensa siitä uskollisuudenvalasta, jonka he
-olivat vannoneet Stanislaukselle. Tämä oikeaan aikaan osunut ja
-Augustin sotavoimien tukema pyhän isän menettely vaikutti perin
-tehokkaasti. Se lujitti Rooman hovin arvoa Puolassa, jossa ei tällöin
-tunnettu mitään halua kiistää paavilta hänen luuloteltua oikeuttaan
-sekaantua kuninkaitten maalliseen valtaan. Kaikki alistuivat
-vapaaehtoisesti Augustin herruuteen ja ottivat vastustamatta
-hyödyttömän synninpäästön, jota paavin nuntius ei suinkaan jättänyt
-esittämättä perin tarpeelliseksi.
-
-Kaarlen mahtavuus ja Ruotsin suuruus kallistuivat jo loppuansa kohden.
-Enemmän kuin kymmenen kruunattua päätä oli jo kauan peloissaan ja
-kateellisina katsellut, kuinka Ruotsin herruus levisi kauas yli
-luonnollisen rajansa, Itämeren, Väinä-joen varsilta Elbeen saakka.
-Kaarlen tappiosta ja poissaolosta virisivät jälleen näiden kaikkien
-ruhtinasten pyrkimykset ja keskinäinen kateus, oltuaan niin kauan
-uinuksissa sopimusten johdosta, joita he eivät olleet kyenneet
-rikkomaan.
-
-Tsaari, mahtavampana kuin kaikki muut yhteensä, käytti hyväkseen
-voittoaan, valloitti Viipurin ja koko Karjalan, täytti Suomen
-sotajoukoillaan, piiritti Riikaa ja lähetti yhden armeijaosaston
-Puolaan auttamaan Augustia nousemaan jälleen valtaistuimelle. Tämä
-keisari oli nyt samassa asemassa, jossa Kaarle oli ollut aikaisemmin,
-nimittäin Puolan ja pohjoismaiden ylivaltiaana; mutta hän noudatti vain
-etujensa vaatimuksia, kun Kaarle sen sijaan ei koskaan ollut kuullut
-muuta kuin kostonsa ja kunniansa ääntä. Ruotsin hallitsija oli auttanut
-liittolaisiaan ja musertanut vihollisensa, vaatimatta vähintäkään
-korvausta voitoistaan; tsaari taas, ollen käytökseltään enemmän
-ruhtinas ja vähemmän sankari, ei tahtonut auttaa Puolan kuningasta
-muulla ehdolla kuin sillä, että tämä luovuttaisi hänelle Liivinmaan ja
-että mainittu maakunta, jonka tähden August oli sytyttänyt sodan, jäisi
-ainiaaksi Venäjän haltuun.
-
-Myös Tanskan kuningas unohti Traventhalin rauhan, kuten August
-Altranstädtin sopimuksen, ja ajatteli jo tällöin Holsteinin ja Bremenin
-herttuakuntain valtaamista, joita hän jälleen vaati omikseen. Preussin
-kuninkaalla taas oli vanhoja oikeuksia Ruotsin Pommeriin, jotka hänkin
-nyt halusi saattaa jälleen voimaan. Mecklenburgin herttuaa suututti
-taas se, että Wismar, herttuakunnan kaunein kaupunki, vielä oli Ruotsin
-hallussa. Tämän ruhtinaan tuli mennä naimisiin Venäjän keisarin
-veljentyttären kanssa, ja tsaari etsi vain tekosyytä saadakseen Ruotsin
-tavoin Saksassa lujan jalansijan. Hannoverin vaaliruhtinas Yrjö
-puolestaan tahtoi myös rikastua Kaarlen kustannuksella. Vieläpä
-Münsterin piispakin olisi halunnut saada voimaan joitakin oikeuksia,
-jos hänellä vain olisi ollut siihen mahtia.
-
-Kaksi- tai kolmetoistatuhatta ruotsalaista puolusti Pommeria ja
-Kaarlen muita saksalaisia maita. Sota siirtyi nyt sinne. Tämä myrsky
-hälytti myös Saksan keisarin liittolaisineen. Sellainen on näet
-valtakunnanlaki, että jokaista, joka hätyyttää yhtä sen maista,
-pidetään koko Saksan valtakunnan vihollisena.
-
-Mutta oli olemassa vielä suurempikin selkkaus. Kaikki nämä ruhtinaat,
-paitsi tsaari, olivat tällöin liitossa Ludvig XIV:ttä vastaan, jonka
-mahtavuus oli jonkun aikaa ollut yhtä pelottava kuin Kaarlen.
-
-Saksanmaa oli vuosisadan alussa etelästä pohjoiseen ollut puristuksissa
-Ranskan ja Ruotsin armeijain välissä. Ranskalaiset olivat menneet
-Tonavan, ruotsalaiset Oderin yli. Jos niiden silloin voitokkaat
-sotavoimat olisivat yhtyneet, olisi valtakunta ollut hukassa. Mutta
-samanlainen kova onni, joka masensi Ruotsin, oli nöyryyttänyt myös
-Ranskan. Ruotsilla oli sentään vielä apukeinoja, ja Ludvig XIV jatkoi
-sotaa tarmokkaasti, joskin onnettomasti. Jos Pommeri ja Bremenin
-herttuakunta nyt joutuisivat sotanäyttämöksi, oli pelättävissä, että
-Saksan valtakunta kärsisi siitä ja olisi tältä puolelta heikontuneena
-vähemmän voimakas Ludvig XIV:ttä vastaan. Tätä vaaraa torjuakseen
-keisari, Saksan ruhtinaat, Englannin kuningatar Anna ja Hollannin
-yleis-eduskunta tekivät vuoden 1709 lopulla Haagissa erään
-kummallisimpia sopimuksia, mitä koskaan on allekirjoitettu.
-
-Näiden valtojen kesken näet päätettiin, ettei sotaa Ruotsia vastaan
-saisi käydä Pommerissa eikä missään muussakaan Saksan maakunnassa, ja
-että Kaarle XII:n viholliset voisivat hätyyttää häntä kaikkialla
-muualla. Puolan kuningas ja tsaari liittyivät myös tähän sopimukseen;
-he lisäyttivät siihen vielä kohdan, joka oli yhtä kummallinen kuin itse
-sopimus: että nimittäin Pommerissa olevat 12,000 ruotsalaista eivät
-saisi lähteä sieltä, mennäkseen puolustamaan Ruotsin muita maakuntia.
-
-Jotta tämän sopimuksen voimaanpano turvattaisiin, esitettiin
-koottavaksi armeija, joka suojelisi tätä näennäistä puolueettomuutta.
-Sen tuli olla leirissä Oderin varrella. Moisen, sodan estämiseksi
-tarkoitetun armeijan asettaminen olisi ollut omituinen uudistus. Juuri
-niillä, joiden tuli se kustantaa, oli enimmäkseen tärkeät syynsä käydä
-tätä sotaa, jota nyt tahdottiin karttaa; sopimus näet määräsi, että
-asianomainen armeija oli pantava kokoon keisarin, Preussin kuninkaan,
-Hannoverin vaaliruhtinaan, Hessenin maakreivin ja Münsterin piispan
-joukoista.
-
-Kävikin juuri niin, kuin moisesta suunnitelmasta luonnollisesti sopi
-odottaa: se jäi täytäntöön panematta. Ruhtinaat, joiden tuli asettaa
-oma osuutensa mainittuun armeijaan, eivät antaneet mitään. Ei saatu
-kokoon kahtakaan rykmenttiä. Puhuttiin paljon puolueettomuudesta, mutta
-kukaan ei sitä noudattanut. Siten pohjoismaiden ruhtinaat, joilla oli
-ratkaistavana riitakysymyksiä Ruotsin kuninkaan kanssa, saivat täyden
-vapauden kiistellä tämän ruhtinaan peruista.
-
-Asiain näin ollen tsaari, jätettyään joukkonsa majailemaan Liettuaan ja
-järjestettyään Riian piirityksen, palasi Moskovaan, antaakseen siellä
-alamaisilleen näytännön, joka oli yhtä uusi kuin kaikki muukin, mitä
-hän siihen saakka oli tehnyt valtakunnassaan: se oli voittokulkue
-vanhain roomalaisten tapaan. Hän saapui Moskovaan seitsemän kaduille
-pystytetyn riemukaaren alitse; kadut oli koristettu kaikella, mitä
-ilmanala voi tarjota ja hänen huolenpidostaan kukoistamaan ruvennut
-kauppa oli kyennyt sinne tuottamaan. Eräs kaartinrykmentti aloitti
-kulkueen; sitä seurasivat ruotsalaisilta Ljesnan ja Pultavan luona
-vallatut tykit, joista kutakin veti kahdeksan maahan saakka
-ulottuvilla, helakanpunaisilla satulaloimilla verhottua hevosta. Sitten
-tulivat liput, patarummut ja viirit, jotka oli vallattu näissä kahdessa
-taistelussa, niiden upseerien ja sotamiesten kantamina, jotka olivat ne
-ottaneet. Näitä sotasaaliita seurasivat tsaarin kauneimmat
-joukko-osastot.
-
-Niiden kuljettua ohitse nähtiin vartavasten rakennetuissa vaunuissa
-Kaarle XII:n kantopaarit, jotka oli löydetty Pultavan taistelukentältä
-kahden tykinkuulan särkeminä. Kantopaarien jäljessä marssivat
-kaksittain kaikki sotavangit. Siinä nähtiin Ruotsin pääministeri kreivi
-Piper, kuuluisa marsalkka Rehnsköld, kreivi Lewenhaupt, kenraalit
-Schlippenbach, Stackelberg, Hamilton ynnä kaikki upseerit ja
-sotamiehet, jotka sitten hajoitettiin ympäri avaraa Venäjänmaata.
-Heidän jälkeensä esiintyi tsaari itse saman hevosen selässä, jolla hän
-oli ratsastanut Pultavan taistelussa. Muutaman askelen päässä hänestä
-nähtiin ne kenraalit, joilla oli ollut osuutensa mainitun päivän
-menestykseen. Sitten tuli eräs toinen kaartinrykmentti, ja lopuksi
-päättivät kulkueen ruotsalaisten ampumatarvevaunut. Tämän juhlasaaton
-aikana soivat Moskovan kaikki kirkonkellot, nahka- ja patarummut
-rämisivät, vaskitorvet toitottivat ja lukemattomat muut soittokojeet
-helisivät tovittain, samalla kun kaksisataa kanuunaa jymisi
-kunnialaukauksia ja viisisataatuhatta ihmistä purki ilmoille iloaan,
-huutaen joka askelella, jonka tsaari astui tässä voittokulkueessa:
-"Eläköön keisari, isämme!"
-
-Tämä suurenmoinen näytelmä lisäsi tietysti alamaisten kunnioitusta
-tsaarin persoonaa kohtaan. Kaikki se, mitä hän oli tehnyt todella
-hyödyllistä heidän hyväkseen, teki hänet kenties vähemmän suureksi
-heidän silmissään.
-
-Sillävälin hän jatkoi Riian saartoa. Hänen kenraalinsa valtasivat loput
-Liivinmaasta ja osan Suomea. Samaan aikaan Tanskan kuningas teki koko
-laivastollaan maihinnousun Ruotsiin, laskien sinne 17,000 miestä,
-joiden päällikkyyden hän uskoi kreivi Reventloville.
-
-Ruotsin hallitusta hoiti tällöin muutamista senaattoreista muodostettu
-hallituskunta, jonka kuningas Tukholmasta lähtiessään oli asettanut.
-Senaatti, joka arveli hallituksen oikeuden mukaan kuuluvan itselleen,
-oli kateellinen hallituskunnalle. Valtio kärsi tästä eripuraisuudesta.
-Mutta heti kun Pultavan taistelun jälkeen Tukholmaan ennätti ensimäinen
-uutinen siitä, että kuningas oli Benderissä tataarien ja turkkilaisten
-käsissä ja että tanskalaiset olivat nousseet maihin Skoonessa, jossa
-olivat valloittaneet Helsingborgin kaupungin, lakkasi kaikki kateus.
-Ajateltiin vain Ruotsin pelastamista. Maa alkoi olla miltei tyhjä
-säännöllisistä joukoista, sillä vaikka Kaarle olikin aina suorittanut
-suuret sotaretkensä pienten armeijain avulla, olivat kuitenkin ne
-lukemattomat taistelut, joita hän yhdeksän vuoden kuluessa oli käynyt,
-ja välttämättömyys yhäti täydentää sotajoukkoja sekä elättää niitä
-varusväkiä ja armeijaosastoja, joita oli aina pidettävä valmiina
-Suomessa, Inkerissä, Liivinmaalla, Pommerissa, Bremenissä ja
-Werdenissä, vieneet Ruotsista sodan kestäessä kaiken kaikkiaan enemmän
-kuin 250,000 sotamiestä.[34] Jäljellä oli enää vain 8,000 miestä
-vanhoja joukkoja, jotka yhdessä vastakutsuttujen miesten kanssa olivat
-Ruotsin ainoana turvana.
-
-Mutta Ruotsin kansa on sotainen, ja kaikki olivat vähitellen omaksuneet
-kuninkaansa hengen. Maan toisesta äärestä toiseen ei puhuttukaan muusta
-kuin Kaarlen, hänen kenraaliensa ja näiden johdolla Narvan, Väinä-joen,
-Klissowin, Pultuskin ja Holovezinin luona taistelleiden vanhain
-joukkojen ihmeellisistä urotöistä. Halvimmatkin ruotsalaiset täytti sen
-johdosta kilvoittelun ja kunnian henki. Siihen tuli lisäksi rakkaus ja
-sääli, jota he tunsivat kuningastaan kohtaan, sekä leppymätön
-tanskalaisviha. Monissa muissa maissa talonpojat ovat orjia, tai
-ainakin heitä kohdellaan sellaisna. Ruotsissa, ollen tärkeä osa
-valtioruumiista, he pitivät itseään täysarvoisina kansalaisina ja
-olivat ylevän mielenlaadun elähdyttämiä. Niinpä näistä nostomiehistä
-vähässä ajassa tulikin mitä parhaita pohjoismaiden sotajoukkoja.
-
-Hallituksen käskystä kenraali Stenbock asettui 8,000 vanhan sotilaan ja
-noin 12,000 nostomiehen etunenään, lähteäkseen karkoittamaan maasta
-tanskalaiset, jotka hävittelivät Helsingborgin rannikkoa ja ulottivat
-jo pakko- ja paloverotusretkensä kauas sisämaahan.
-
-Ei ollut aikaa eikä varoja antaa nostoväelle säännöllisiä pukuja.
-Enimmät talonpojista saapuivat puettuina liinamekkoihin, pistoolit
-paulalla vyöhön kiinnitettyinä. Tämän harvinaisen armeijan kera
-Stenbock kohtasi tanskalaiset kolmen penikulman päässä Helsingborgista.
-Hän halusi suoda joukoilleen muutaman päivän levon, linnoittautua ja
-antaa uusille sotamiehilleen aikaa tottua viholliseen; mutta talonpojat
-vaativat kaikki yhdestä suusta päästä taisteluun jo saapumispäivänään.
-
-Mukana olleet upseerit ovat vakuuttaneet minulle nähneensä heidät
-silloin melkein kaikki vihan vimmassa; niin hirveä on ruotsalaisten
-kansallisviha tanskalaisia vastaan. Stenbock käytti hyväkseen tätä
-otollista mielialaa, joka taistelupäivänä merkitsee yhtä paljon kuin
-sotilaallinen harjaantumus. Hän kävi tanskalaisten kimppuun, ja siinä
-nähtiin perin harvinainen näky, kuinka aivan uudet nahkapojat jo
-ensimäisessä taistelussaan osoittivat vanhain soturien vertaista
-pelottomuutta. Kaksi rykmenttiä näitä kiireesti asestettuja talonpoikia
-murskasi Tanskan kuninkaan kaartinrykmentin, josta jäi jäljelle vain
-kymmenen miestä.
-
-Täydellisesti tappiolle joutuneet tanskalaiset peräytyivät Helsingborgin
-tykkien turviin. Ruotsin ja Seelannin välimatka on niin lyhyt, että
-Tanskan kuningas jo samana päivänä sai Köpenhaminaan tiedon armeijansa
-tappiosta Ruotsissa. Hän lähetti laivastonsa hakemaan armeijansa
-jäännöksiä pois. Tanskalaiset jättivät Ruotsin kiireesti viisi päivää
-taistelun jälkeen. Mutta kun he eivät voineet viedä mukanaan hevosiaan
-eivätkä myöskään tahtoneet jättää niitä viholliselle, niin he tappoivat
-ne Helsingborgin ympäristössä ja polttivat muonavaransa, viljansa ja
-kuormastansa poroksi sekä jättivät Helsingborgiin neljätuhatta
-haavoitettua, joista enin osa kuoli tapetuista hevosista lähtevään
-löyhkään ja elintarpeiden puutteeseen, koska heidän maanmiehensä itse
-veivät ne heiltä, estääkseen ruotsalaisia pääsemästä niihin käsiksi.
-
-Samaan aikaan Taalainmaan talonpojat, kuultuaan metsiensä keskuuteen
-kuninkaansa olevan turkkilaisten vankina, lähettivät edustajiaan
-Tukholmaan hallituksen luo ja tarjoutuivat omalla kustannuksellaan,
-20,000 miehen voimalla, lähtemään vapauttamaan herransa hänen
-vihollistensa käsistä. Tämä tarjoumus, joka oli todistuksena enemmän
-rohkeudesta ja kiintymyksestä kuin varsinaisesti hyödyllinen, otettiin
-mielihyvällä vastaan, mutta sentään hylättiin. Kuitenkaan ei
-laiminlyöty ilmoittaa siitä kuninkaalle silloin, kun hänelle
-lähetettiin kertomus Helsingborgin taistelusta.
-
-Kaarle sai nämä lohdulliset uutiset Benderin luona olevaan leiriinsä
-heinäkuussa 1710. Vähän aikaa sen jälkeen eräs toinenkin tapahtuma
-varmisti häntä hänen toiveissaan.
-
-Suurvisiiri Köprili, joka vastusti hänen suunnitelmiaan, pantiin
-viralta kaksikuukautisen ministerinä olon perästä. Kaarle XII:n pieni
-hovi ja hänen kannattajansa Puolassa julistivat nyt, että Kaarle muka
-asetti ja erotti ministerejä ja hallitsi Turkin valtakuntaa Benderissä
-olevasta turvapaikastaan käsin. Mutta todellisuudessa hänellä ei ollut
-mitään osaa tämän suosikin epäsuosioon; visiirin ankara rehellisyys
-lienee ollut ainoana syynä hänen kukistumiseensa. Hänen edeltäjänsä ei
-näet ollut maksanut janitshaarien palkkoja keisarillisesta rahastosta,
-vaan niistä varoista, joita hän kokosi kiskomisillaan. Köprili taas
-maksoi palkat valtionrahastosta. Ahmed moitti häntä siitä, että hän
-piti alamaisten etua tärkeämpänä kuin keisarin. "Sinun edeltäjäsi
-Tshurluli", sanoi hän visiirille, "osasi keksiä toisia keinoja
-sotaväkeni palkkaamiseksi". Suurvisiiri vastasi: "Jos hän osasi taidon
-rikastuttaa sinun korkeuttasi ryöstöillä, niin minä puolestani pidän
-kunnianani olla tuntematta sitä taitoa."
-
-Se syvä salaisuus, johon seralji on verhottu, laskee harvoin sellaisia
-keskusteluja pääsemään julkisuuteen. Mutta edellä oleva tuli tiedoksi
-Köprilin epäsuosioon joutumisen keralla. Tämä visiiri ei saanut
-päällään maksaa rohkeuttaan, koska todellinen hyve joskus hankkii
-itselleen arvonantoa, vaikkapa se ei miellyttäisikään. Hänen sallittiin
-vetäytyä Necroponten saareen. Minä tunnen nämä yksityisseikat
-sukulaiseni Brun kirjeistä, joka oli ensimäinen dragomani [tulkki. --
-Suom. muist.] Portin luona, ja minä mainitsin ne antaakseni käsityksen
-tämän hallituksen hengestä.
-
-Suurherra kutsutti nyt Alepposta Syyrian pashan Baltadshi-Mehemedin,
-joka jo ennen Tshurlulia oli ollut suurvisiirinä. Seraljin baltadshit
-(nimi johtuu sanasta _balta_, joka merkitsee kirvestä) ovat orjia,
-jotka hakkaavat puita hallitsijasuvun prinssien ja sulttaanien
-tarpeeksi. Uusi visiiri oli nuoruudessaan ollut baltadshi
-(puunhakkaaja) ja edelleen säilyttänyt tämän nimen turkkilaisten tavan
-mukaan, jotka punastumatta ottavat nimekseen ensimäisen ammattinsa tai
-isänsä ammatin tai syntymäpaikkansa nimen.
-
-Ollessaan vielä palvelijana seraljissa oli Baltadshi-Mehemedillä ollut
-onni tehdä muutamia pieniä palveluksia prinssi Ahmedille, joka silloin,
-veljensä Mustafan hallitessa, oli valtiovankina. Hallitsijasuvun
-prinsseille annetaan huvitukseksi niin iäkkäitä naisia, etteivät he
-enää voi saada lapsia (mikä ikäkausi alkaa Turkissa sangen varhain),
-mutta ovat vielä kyllin kauniita miellyttääksensä. Sulttaaniksi
-päästyään Ahmed antoi yhden noista orjattaristaan, jota hän oli
-suuresti rakastanut, vaimoksi Baltadshi-Mehemedille. Tämä nainen osasi
-vehkeilyllään tehdä miehestään suurvisiirin; toinen vehkeily kukisti
-hänet ja kolmas kohotti hänet jälleen visiiriksi.
-
-Ottaessaan vastaan valtakunnan sinetin Baltadshi-Mehemed näki Ruotsin
-kuninkaan puolueen olevan vallitsevana seraljissa. Sulttaanitar-valide,
-Ali Kumurdshi, suurherran suosikki, kislar-aga, mustien eunukkien
-päämies, ja janitshaarien aga tahtoivat sotaa tsaaria vastaan. Myöskin
-sulttaani oli niin päättänyt. Hänen ensimäinen uudelle suurvisiirille
-antamansa käsky kuuluikin, että tämän tuli lähteä 200,000 miehen kera
-hätyyttämään venäläisiä. Baltadshi-Mehemed ei ollut ikinänsä käynyt
-sotaa, mutta hän ei suinkaan ollut mikään pölkkypää, jollaiseksi häneen
-tyytymättömät ruotsalaiset ovat hänet esittäneet. Hän sanoi
-suurherralle, ottaessaan tämän kädestä vastaan jalokivillä
-koristetun sapelin: "Sinun korkeutesi tietää, että minut on opetettu
-käyttämään kirvestä puiden halkomiseen, mutta ei miekkaa armeijan
-komentamiseen. Kuitenkin tahdon koettaa palvella sinua hyvin. Mutta jos
-epäonnistuisin, niin muista silloin minun pyytäneen, ettet lukisi sitä
-minun viakseni." -- Sulttaani vakuutti hänelle ystävyyttänsä ja visiiri
-valmistautui tottelemaan.
-
-Ottomanisen Portin ensimäinen askel oli sulkea Venäjän lähettiläs
-Seitsemän tornin linnaan. Turkkilaisten tapana on näet alkaa siten,
-että he panevat vankeuteen niiden ruhtinasten ministerit, joille he
-julistavat sodan. Ollen muutoin tarkkoja vieraanvaraisuuden noudattajia
-he tässä asiassa loukkaavat kansakuntien pyhintä oikeutta. He
-harjoittavat tätä vääryyttä kohtuuden varjolla; he näet kuvittelevat
-tai uskottelevat, etteivät he koskaan ryhdy muihin kuin oikeutettuihin
-sotiin, koska heidän muftinsa hyväksymys on ne pyhittänyt. Tämän
-periaatteen mukaan he uskovat tarttuvansa aseihin rangaistaksensa siten
-sopimusten rikkojia, vaikkapa he itsekin usein rikkovat niitä, ja
-arvelevat tarvitsevansa kurittaa myös viholliskuninkaiden lähettiläitä,
-muka heidän uskottomien herrojensa rikostovereina.
-
-Tähän käsitykseen liittyy se naurettava halveksunta, jota he
-teeskentelevät kristittyjä ruhtinaita ja lähettiläitä kohtaan, joita he
-säännöllisesti pitävät vain kauppakonsulien veroisina.
-
-Krimin tataarien ruhtinas, jota me nimitämme khaaniksi, sai käskyn olla
-valmiina 40,000 tataarin kanssa. Mainittu ruhtinas hallitsee Nogain
-aroa, Budziakia ynnä osaa tsherkessien maasta sekä koko Krimiä, mikä
-maakunta muinaisuudessa tunnettiin nimellä Taurialainen Khersonesos,
-jonne kreikkalaiset johtivat kauppansa ja aseensa ja perustivat
-mahtavia kaupunkeja ja jonne myöhemmin tunkeutuivat genovalaiset,
-ollessaan Euroopan kaupan valtiaita. Tässä maassa nähdään
-kreikkalaisten kaupunkien raunioita ja genovalaisten muistomerkkejä,
-jotka vieläkin pysyvät pystyssä keskellä hävitystä ja raakalaisuutta.
-
-Khaania hänen alamaisensa nimittävät keisariksi; mutta tästä muhkeasta
-arvonimestä huolimatta hän on vain Poriin orja. Ottomanilainen veri,
-josta khaanit polveutuvat, ja se oikeus, joka heillä, suurherran suvun
-mahdollisesti sammuessa, on Turkin valtaistuimeen, tekee heidän
-perheensä kunnioitettavaksi sulttaanin itsensä silmissä ja heidän
-persoonansa pelottavaksi. Suurherra ei sentähden ole uskaltanutkaan
-tuhota tataarilais-khaanien sukua, mutta hän ei myös melkein koskaan
-päästä näitä ruhtinaita vanhenemaan valtaistuimella. Heidän käytöksensä
-on aina naapuripashain valvonnan alainen, heidän maitansa ympäröivät
-janitshaarit, heidän tahtoansa vastassa on suurvisiirin tahto, heidän
-aikeensa ovat aina epäluulon alaisia. Jos tataarit valittavat
-khaaniansa vastaan, niin Portti erottaa hänet tällä tekosyyllä; jos
-taas hänestä liiaksi pidetään, niin on se vielä suurempi rikos, joka
-heti rangaistaan. Niinpä melkein kaikki joutuvatkin valtaistuimelta
-maanpakoon ja päättävät päivänsä Rhodos-saarella, joka säännöllisesti
-on heidän vankilansa ja hautansa.
-
-Heidän alamaisensa, tataarit, ovat maailman ryöstönhimoisimpia kansoja,
-mutta samalla (mikä ei näytä soveltuvan yhteen sen kanssa)
-vieraanvaraisimpia. He kulkevat viidenkymmenen penikulman päähän
-maastansa hätyyttämään jotakin karavaania tai hävittämään kyliä. Mutta
-kun muukalainen, olkoonpa kuka hyvänsä, saapuu heidän maahansa, niin
-häntä ei ainoastaan oteta kaikkialla hyvin vastaan, majoiteta ja
-kestitetä, vaan myös joka paikassa, missä hän liikkuu, asukkaat
-riitelevät keskenään kunniasta saada hänet vieraaksensa. Talon isäntä,
-hänen vaimonsa ja hänen tyttärensä palvelevat häntä kilpaa.
-Skyyttalaiset, heidän esi-isänsä, ovat jättäneet heille perinnöksi
-loukkaamattomana pidetyn kunnioituksen vieraanvaraisuutta kohtaan,
-jonka he ovat säilyttäneet, koska heidän luonaan käyvien muukalaisten
-vähäinen luku ja kaikkien elintarpeiden halpa hinta eivät tee tämän
-hyveen harjoittamista heille liian rasittavaksi. Kun tataarit lähtevät
-sotaan turkkilaisen armeijan kanssa, huolehtii suurherra heidän
-elatuksestaan; heidän saamansa saalis on heidän ainoa palkkansa; he
-ovatkin soveliaampia ryöstelemään kuin säännölliseen taisteluun.
-
-Ruotsin kuninkaan lahjojen ja vehkeilyjen suosiolliseksi saattama
-khaani sai aluksi aikaan, että joukkojen yleiseksi yhtymispaikaksi
-määrättiin itse Bender, jotta siten Kaarle XII:n nähden voitaisiin
-paremmin osoittaa, että sotaa käytiin juuri hänen vuoksensa.
-
-Mutta uudella suurvisiirillä Baltadshi-Mehemedillä ei ollut samoja
-velvoituksia eikä hän tahtonutkaan siinä suhteessa liehitellä vierasta
-ruhtinasta. Hän muutti määräyksen siten, että suuren armeijan tuli
-kokoontua Adrianopolin luo. Juuri näille Adrianopolin avaroille ja
-viljaville tasangoille kokoontuvatkin turkkilaiset armeijat
-säännöllisesti silloin, kun tämä kansa ryhtyy sotaan kristittyjä
-vastaan. Aasiasta ja Afrikasta saapuneet joukot levähtävät siellä ja
-virkistyvät muutamia viikkoja. Mutta tällä kertaa suurvisiiri,
-ehtiäkseen ennen tsaaria, antoi armeijan levähtää vain kolme päivää ja
-marssi sitten Tonavalle sekä sieltä Bessarabiaa kohti.
-
-Turkkilaisten joukot eivät enää nykyään ole niin pelottavia kuin
-muinoin, jolloin he valloittivat niin paljon valtioita Aasiassa,
-Afrikassa ja Euroopassa. Silloin turkkilaisten ruumiinvoima, miehuus ja
-lukumäärä voittivat helposti heidän vähemmän voimakkaat ja huonommin
-harjoitetut vihollisensa. Mutta nykypäivinä, jolloin kristityt ovat
-paremmin perehtyneet sotataitoon, he melkein aina lyövät turkkilaiset
-säännöllisessä taistelussa, vieläpä epätasaisin voiminkin. Jos kohta
-Turkin valtakunta äskettäin on tehnytkin joitakuita valloituksia, on
-niin tapahtunut ainoastaan Venetsian tasavallan kustannuksella, joka
-onkin enemmän viisaan kuin sotaisan maineessa, ja jota muukalaiset
-puolustavat ja aina keskenään eripuraiset kristityt ruhtinaat huonosti
-auttavat.
-
-Janitshaarit ja spahit [janitshaarit, jalkaväki; spahit, ratsuväki. --
-_Suom. muist_.] hyökkäävät epäjärjestyksessä, ollen kykenemättömiä
-kuulemaan komennusta ja jälleen kokoontumaan. Heidän ratsuväkensä,
-jonka, katsoen heidän hevostensa hyvyyteen ja kepeyteen, pitäisi olla
-oivallista, ei kykene kestämään saksalaisen ratsuväen iskua; jalkaväki
-taas ei tällöin vielä osannut edullisesti käyttää hyväkseen pistintä.
-Lisäksi turkkilaisilla ei maasodassa ole ollut joukossaan suurta
-sotapäällikköä Köprilin jälkeen, joka valloitti Candian saaren. --
-Seraljin toimettomuudessa ja hiljaisuudessa kasvanut orja, joka oli
-suosion oikusta päässyt visiiriksi ja vasten tahtoaan kenraaliksi,
-johdatti nyt hätäisesti koottua armeijaa, jolta puuttui sotakokemus
-ja -kuri, venäläisiä joukkoja vastaan, jotka jo kahdentoista vuoden
-aikana olivat tottuneet sotaan ja ylpeilivät ruotsalaisten
-voittamisesta.
-
-Kaiken todennäköisyyden mukaan olisi tsaarin siis tullut voittaa
-Baltadshi-Mehemed, mutta hän teki turkkilaisiin nähden saman virheen,
-kuin Ruotsin kuningas taistellessaan häntä vastaan: hän halveksi
-vihollistaan liiaksi. Kuultuaan turkkilaisten varusteluista hän jätti
-Moskovan ja, käskettyään muuttamaan Riian piirityksen saarroksi, kokosi
-Puolan rajoille 80,000 miestä sotaväkeään. Tämän armeijan kera hän
-suuntasi kulkunsa muinaisten dakialaisten maan Moldaun ja Valakian
-kautta, missä nykyään asuu kreikkalaiskristittyjä, jotka maksavat veroa
-suurherralle.
-
-Moldauta hallitsi tällöin ruhtinas Kantemir, sukuperältään
-kreikkalainen, jossa yhtyi muinaisten kreikkalaisten lahjakkuus,
-tieteitten harrastus ja sotataito. Hänen väitettiin polveutuvan
-kuuluisasta Timurista, joka on tunnettu Tamerlanin nimellä. Tämä
-alkuperä näytti kauniimmalta kuin kreikkalainen; mainittu polveutuminen
-todistettiin mainion valloittajan nimellä. Timur, sanottiin, on sama
-kuin Temir; arvonimi khaani (khan), joka Timurilla oli ennen Aasian
-valloittamista, tavataan nimessä Kantemir; niinpä siis ruhtinas
-Kantemir on Tamerlanin jälkeläinen. Sellaiset ovat muutoin useimpien
-sukujohtojen perusteet!
-
-Polveutuipa Kantemir mistä suvusta hyvänsä, hän oli koko asemastaan
-kiitollisuudenvelassa Ottomaniselle Portille. Mutta tuskin oli hänet
-varustettu ruhtinuuden arvolla, kun hän jo petti hyväntekijänsä,
-turkkilaisten keisarin, tsaarin hyväksi, jolta hän toivoi vielä
-suurempia etuja. Hän kuvitteli itselleen, että Kaarle XII:n voittaja
-helposti voittaisi myös vähäpätöisen visiirin, joka ei koskaan ollut
-käynyt sotaa ja joka kiaia'kseen, toisin sanoen luutnantikseen, oli
-valinnut Turkin tullilaitoksen intendentin. Hän luotti siihen, että
-hänen kaikki kreikkalaisensa asettuisivat hänen puolelleen; myös
-kreikkalaiset patriarkat rohkaisivat häntä tähän luopumukseen. Tehtyään
-salaisen sopimuksen tämän ruhtinaan kanssa ja otettuaan hänet
-armeijaansa tsaari marssi hänen maahansa ja saapui kesäkuussa 1711
-Hierasus-joen, nykyisen Pruthin, pohjoiselle rannalle, lähelle Moldaun
-pääkaupunkia Jassya.
-
-Heti kun suurvisiiri oli saanut tietää Pietari Aleksejevitshin
-marssivan tähän suuntaan, jätti hän myös leirinsä ja seuraten Tonavan
-kulkua meni tämän joen yli laivasiltaa myöten Saccia-nimisen kauppalan
-luona, samassa paikassa, johon Dareios muinoin oli rakennuttanut hänen
-nimeään kantavan sillan. Turkkilainen armeija kulki niin nopeasti, että
-se kohta oli venäläisten näkyvissä, Pruth-joen ollessa molempien
-välissä.
-
-Ollen varma Moldaun ruhtinaasta tsaari ei osannut aavistaakaan, että
-moldaulaiset karttaisivat häntä. Mutta usein ruhtinaalla ja alamaisilla
-on sangen erilaiset harrastukset. Jälkimäiset rakastivat turkkilaista
-yliherruutta, joka aina on uhkaava vain ylimyksille, mutta kohtelee
-lempeästi veronalaisia talonpoikia. He pelkäsivät kristittyjä,
-varsinkin venäläisiä, jotka aina olivat kohdelleet heitä
-epäinhimillisesti. Niinpä he veivätkin kaikki elintarpeensa
-turkkilaiselle armeijalle. Hankkijat, jotka olivat ottaneet toimekseen
-varustaa venäläiset muonavaroilla, suorittivat tsaarin kanssa tekemänsä
-sitoumukset suurvisiirin leirissä. Moldaulaisten naapurit, valakit,
-osoittivat turkkilaisille samaa alttiutta; siinä määrin vanha käsitys
-venäläisten raakuudesta oli vieroittanut heistä kaikkien mielet.
-
-Tsaari, siten pettyneenä kenties liiankin helposti omaksutuissa
-toiveissaan, näki nyt äkkiä armeijansa olevan ilman elintarpeita ja
-rehuja. Sotamiehiä karkaili joukoittain, ja pianpa hänen armeijansa
-huomasi supistuneensa tuskin 30,000 mieheen, jotka olivat
-nääntymäisillään kurjuuteen. Pruthin luona sai tsaari, koska oli pannut
-luottamuksensa Kantemiriin, kokea samaa, mitä Kaarle XII oli kokenut
-Pultavan luona, luotettuaan liian paljon Mazeppaan. Sillä välin
-turkkilaiset menivät Pruthin yli, ympäröivät venäläiset ja varustivat
-heidän eteensä linnoitetun leirin. Kummallista on, ettei tsaari
-ollenkaan koettanut estää joen yli menoa tai ettei hän edes korjannut
-tätä virhettä ryhtymällä taisteluun turkkilaisia vastaan heti ylimenon
-tapahduttua, vaan nyt soi heille aikaa saattaa hänen armeijansa nälällä
-ja rasituksella perikatoon. Näyttää siltä kuin tämä ruhtinas olisi
-tällä sotaretkeltä tehnyt kaikkensa joutuakseen turmioon. Hän oli ilman
-elintarpeita, takanansa Pruth-joki, edessänsä 150,000 turkkilaista ja
-ympärillä 40,000 tataaria, jotka yhtä mittaa oikealta ja vasemmalta
-häiritsivät häntä. Tässä hädässään hän sanoikin julkisesti: "Kas nytpä
-olen ainakin yhtä pahassa pinteessä kuin veljeni Kaarle oli Pultavan
-luona."
-
-Kreivi Poniatowski, Ruotsin kuninkaan väsymätön asiamies, oleskeli
-suurvisiirin armeijassa muutamien puolalaisten ja ruotsalaisten kanssa,
-jotka kaikki uskoivat tsaarin perikadon välttämättömäksi.
-
-Heti kun Poniatowski näki armeijain aivan varmasti joutuvan
-yhteenottoon, tiedoitti hän sen Ruotsin kuninkaalle, joka viipymättä
-lähti Benderistä neljänkymmenen upseerin seurassa, ollen jo etukäteen
-mielissään siitä, että nyt taas saisi taistella Venäjän keisaria
-vastaan. Monien häviöiden ja tuhoisain marssien jälkeen tsaari,
-työnnettynä Pruthia kohti, ei enää voinut puolustaa itseänsä muuten
-kuin hirsipaalustoilla ja vaunulinnallaan. Jotkut osastot janitshaareja
-ja spaheja heittäytyivät hänen niin huonosti linnoitetun armeijansa
-kimppuun; mutta he hyökkäsivät epäjärjestyksessä, ja venäläiset
-puolustautuivat kaikella sillä tarmolla, jonka heidän hallitsijansa
-läsnäolo ja epätoivo antoi heille.
-
-Turkkilaiset tungettiin kahdesti takaisin. Seuraavana päivänä
-Poniatowski neuvoi suurvisiiriä näännyttämään nälkään venäläisen
-armeijan, jonka täytyisi kaiken puutteessa yhden päivän perästä
-antautua keisareilleen voittajan armoille.
-
-Tsaari on sittemmin tunnustanut useamman kuin yhden kerran, ettei hän
-koskaan elämässään ole tuntenut mitään niin julmaa kuin oli silloisen
-yön tuska ja levottomuus. Hänen mielessään pyöri kaikki se, mitä hän
-niin monen vuoden kuluessa oli tehnyt kansansa kunnian ja menestyksen
-hyväksi: niin monet suuret työt, jotka sota aina oli keskeyttänyt,
-joutuisivat nyt kenties hänen kerallaan perikatoon, ennenkuin olivat
-loppuun suoritetut. Hänen oli pakko joko kuolla nälkään tai käydä
-väsynein, puoleen määräänsä supistetuin joukoin, miltei ratsuttomin
-ratsumiehin ja nälän ja rasitusten riuduttamin jalkamiehin lähes
-180,000 miehen kimppuun. Yön lähestyessä hän kutsui luokseen kenraali
-Sheremetjevin ja käski hänen epäröimättä ja kauan neuvottelematta
-valmistaa kaikki siihen kuntoon, että päivän koittaessa voitaisiin
-tehdä pistinhyökkäys turkkilaisten kimppuun.
-
-Lisäksi hän antoi nimenomaisen määräyksen koko kuormaston
-polttamisesta; jokainen upseeri saisi säilyttää itselleen vain yhdet
-vaunut, jotta tappiolle jouduttaessa viholliset eivät ainakaan voisi
-saada toivomaansa saalista.
-
-Järjestettyään kaikki kenraalinsa kera taistelun varalle, hän vetäytyi
-telttaansa tuskan masentamana ja kouristusten ahdistamana, mikä vaiva
-tapasi häntä usein ja aina kaksinverroin rajuna silloin, kun hän oli
-kovasti järkytetty. Hän kielsi ketään yöllä minkään tekosyyn varjolla
-astumasta telttaansa, koska ei tahtonut kuulla mitään väitteitä
-päätöstään vastaan, joka kyllä oli epätoivoinen, mutta välttämätön, ja
-vielä vähemmän halusi ketään todistajaksi siihen surkeaan asemaan,
-jossa hän tunsi olevansa.
-
-Sillä välin poltettiin hänen määräyksensä mukaan suurin osa
-kuormastosta. Koko armeija seurasi tätä esimerkkiä, joskin
-vastenmielisesti; monet kaivoivat tärkeimmät kalleutensa maahan.
-Kenraalit antoivat jo lähtökäskyn ja koettivat virittää armeijassa
-luottamusta, jota ei ollut heillä itselläänkään. Rasituksen ja nälän
-riuduttamat sotamiehet marssivat innottomasti ja toivotta. Naiset,
-joita armeijassa oli liiaksikin, purkivat ilmoille valitushuutoja,
-jotka vielä enemmän masensivat mieliä. Kaikki odottivat huomispäivänä
-joko kuolemaa tai orjuutta. Tämä ei ole mitään liioittelua; juuri siten
-on kuultu niiden upseerien kertovan, jotka palvelivat tässä armeijassa.
-
-Tällöin oli venäläisten leirissä eräs nainen, kenties yhtä merkillinen
-kuin tsaari itse. Hänet tunnettiin vielä ainoastaan Katariinan nimellä.
-Hänen äitinsä oli eräs viheliäinen talonpoikaisvaimo, nimeltä
-Erb-Magden,[35] Ringenin kylästä Vironmaalta, jossa rahvas on
-maaorjuudessa ja joka tähän aikaan oli Ruotsin herruuden alainen.
-Isäänsä hän ei ole koskaan tuntenut; kasteessa hän oli saanut nimen
-Martta. Seurakunnan pappi kasvatti säälistä häntä nelitoistavuotiaaksi
-saakka. Siinä iässä hän pääsi palvelijattareksi Marienburgiin eräälle
-paikkakunnan luterilaiselle, Glück-nimiselle pappismiehelle.
-
-Kahdeksantoistavuotiaana, v. 1702, hän meni naimisiin erään
-ruotsalaisen rakuunan kanssa. Häitten jälkeisenä päivänä venäläiset
-löivät sen ruotsalaisen joukko-osaston, jossa mainittu rakuuna palveli,
-eikä tätä enää sen koommin nähty. Hänen vaimonsa ei saanut tietää,
-oliko hän joutunut vangiksi eikä sittemmin enää milloinkaan kuullut
-rahtuakaan miehestään.
-
-Muutamia päiviä myöhemmin hän itsekin joutui kenraali Bauerin vangiksi
-ja palveli nyt aluksi tätä sekä sittemmin marsalkka Sheremetjeviä. Tämä
-lahjoitti hänet ruhtinas Menshikoville, miehelle, joka on saanut kokea
-mitä äärimmäisimpiä onnenvaihteluja. Oltuaan ensin piirakkaleipurin
-oppipoika, sitten kenraali ja ruhtinas, hänet lopuksi erotettiin
-kaikista arvoistaan ja karkoitettiin Siperiaan, jossa hän kuoli
-kurjuudessa ja epätoivossa.
-
-Eräillä illallisilla ruhtinas Menshikovin luona keisari näki hänet,
-rakastui häneen ja nai hänet salaisesti v. 1707; siihen eivät olleet
-syynä naisten metkut, vaan koska hän tapasi tässä naisessa sellaista
-sieluntarmoa, joka kykeni tukemaan hänen yrityksiään, vieläpä
-jatkamaankin niitä hänen jälkeensä. Hän oli jo aikoja sitten hylännyt
-ensimäisen vaimonsa Ottokefan,[36] erään pajarin tyttären; tätä
-syytettiin niiden muutosten vastustamisesta, joita tsaari teki
-valtakunnassaan. Tsaarin silmissä se tietysti oli törkein rikos. Hän
-näet suvaitsi perheessään vain sellaisia henkilöitä, jotka ajattelivat
-samoin kuin hän itse. Hän luuli nyt löytävänsä tässä muukalaisessa
-orjattaressa hallitsijattaren ominaisuudet, vaikkapa hänellä ei
-ollutkaan mitään sukupuolensa avuja. Hänen tähtensä tsaari ei
-välittänyt mistään ennakkoluuloista, jotka olisivat pidättäneet
-tavallista ihmistä, vaan kruunautti hänet keisarinnaksi. Sama
-nerollisuus, joka korotti hänet Pietari Aleksejevitshin puolisoksi,
-tuotti hänelle koko valtakunnan hänen puolisonsa kuoltua. Eurooppa näki
-hämmästyksekseen, kuinka tämä nainen, joka ei koskaan osannut lukea
-eikä kirjoittaa, korvasi kasvatuksensa ja puutteensa rohkeudellaan ja
-verhosi kunnialla lainsäätäjän valtaistuimen.
-
-Mennessään tsaarin kanssa naimisiin hän luopui luterilaisesta uskosta,
-jossa hän oli kasvanut, ja siirtyi kreikkalaiseen kirkkoon. Hänet
-kastettiin uudelleen venäläisten kirkonmenojen mukaan, ja Martta-nimen
-sijaan hän nyt otti nimen Katariina, jolla hän sittemmin on tunnettu.
-
-Ollessaan tällöin mukana leirissä Pruthin luona tämä nainen neuvotteli
-kenraalien ja varakansleri Shafirovin kanssa, sillaikaa kun tsaari oli
-yksin teltassaan. Tällöin päätettiin pyytää turkkilaisilta rauhaa ja
-tsaaria suostumaan sellaiseen menettelyyn. Varakansleri kirjoitti
-herransa nimessä suurvisiirille kirjeen. Kiellosta välittämättä astui
-tsaaritar tämä kirje kädessä tsaarin telttaan. Saatuaan monien
-rukousten, kinastelujen ja kyynelien jälkeen siihen hänen
-allekirjoituksensa hän heti keräsi kokoon kaikki jalokivensä,
-parhaat kalleutensa ja rahansa, lainasipa vielä lisää kenraaleilta
-ja saatuaan siten kootuksi melkoisen lahjan lähetti sen Venäjän
-keisarin allekirjoittaman kirjeen kera suurvisiirin luutnantille
-Osman-Agalle.[37] Mehemed-Balladshi osoitti aluksi visiirin ja
-voittajan ylpeyttä ja vastasi: "Tsaarin tulee lähettää luokseni
-pääministerinsä, sitten tahdon katsoa, mitä on tehtävä." -- Heti
-saapuikin varakansleri Shafirov, mukanaan muutamia lahjoja, jotka hän
-itse julkisesti tarjosi suurvisiirille ja jotka olivat kylliksi
-melkoisia osoittamaan hänelle, että häntä tarvittiin, mutta liian
-pieniä lahjomaan häntä.
-
-Visiirin ensi vaatimus oli, että tsaarin oli kaikkine armeijoineen
-ehdottomasti antauduttava. Varakansleri vastasi, että hänen herransa
-tulisi ryhtymään hyökkäykseen neljännestunnin kuluttua ja että
-venäläiset kaatuisivat mieluummin viimeiseen mieheen, kuin alistuisivat
-niin häpeällisiin ehtoihin. Osman puolestaan vahvisti esityksillään
-Shafirovin sanoja.
-
-Mehemed-Baltadshi ei ollut soturi; hän oli nähnyt, kuinka janitshaarit
-edellisenä päivänä oli lyöty takaisin. Osman sai hänet helposti
-uskomaan, että varmoja etuja ei pitänyt panna alttiiksi yhden taistelun
-varaan. Niinpä hän aluksi suostuikin kuuden tunnin aselepoon, jonka
-kuluessa oli sovittava rauhanteon ehdoista.
-
-Neuvottelujen aikana sattui pieni välikohtaus, josta voinee käydä
-ilmi, että turkkilaiset useinkin ovat arempia annetun sanansa
-puolesta kuin yleensä luullaan, Kaksi italialaista aatelismiestä, herra
-Brillon sukulaisia, joka oli everstiluutnanttina eräässä tsaarin
-krenatöörirykmentissä, oli poikennut leiristä rehuja etsimään ja
-joutunut tataarien vangeiksi; nämä veivät heidät leiriinsä ja
-tarjosivat kaupaksi eräälle janitshaarien upseerille. Turkkilainen,
-kiukustuneena siitä, että uskallettiin siten rikkoa aselepoa,
-vangitutti tataarit ja vei heidät itse molempien vankien kera
-suurvisiirin eteen.
-
-Visiiri lähetti molemmat aatelismiehet takaisin tsaarin leiriin ja
-hakkautti päät poikki niiltä tataareilta, jotka olivat pääosallisia
-tähän rikkomukseen.
-
-Sillä välin asettui tataarien khaani sellaisen sopimuksen tekemistä
-vastaan, joka riisti häneltä toivon saada ryöstää. Poniatowski kannatti
-siinä khaania mitä pakottavimmilla järkisyillä. Mutta Osman vei voiton
-sekä tataarin kärsimättömyydestä että Poniatowskin varoituksista.
-
-Visiiri luuli tekevänsä kylliksi valtiaansa suurherran hyväksi, jos
-saisi toimeen edullisen rauhan. Hän vaati venäläiset jättämään takaisin
-Asovin, polttamaan sen satamassa olevat kaleerit, hävittämään Asovin
-meren rannoille rakentamansa tärkeät linnoitukset ja luovuttamaan
-näiden linnoitusten kaikki tykit ja ampumatarpeet suurherralle; lisäksi
-oli tsaarin vietävä joukkonsa pois Puolasta; hän ei saanut enää häiritä
-sitä pientä kasakkain joukkoa, joka oli Puolan suojeluksen alainen,
-eikä niitä, jotka tottelivat Turkin yliherruutta; lopuksi hänen tuli
-vastedes maksaa tataareille vuotuista veroa 40,000 sekiiniä, mikä
-kiusallinen vero oli jo aikoja sitten säädetty, joskin tsaari oli
-vapauttanut maansa sen maksamisesta.
-
-Vihdoin allekirjoitettiin rauhansopimus, mainitsematta siinä sanaakaan
-Ruotsin kuninkaasta. Ainoa etu, minkä Poniatowski sai visiiriltä, oli
-erään pykälän lisääminen, jonka mukaan venäläinen sitoutui olemaan
-häiritsemättä Kaarle XII:n kotiinpaluuta; ja, mikä kuuluu perin
-omituiselta, samassa pykälässä säädettiin, että tsaari ja Ruotsin
-kuningas saisivat tehdä keskenään rauhan, jos heillä olisi siihen halua
-ja jos voisivat siitä sopia.
-
-Näillä ehdoilla tsaari sai vapaasti poistua armeijoineen, tykistöineen,
-lippuineen ja kuormastoineen. Turkkilaiset varustivat hänet
-elintarpeilla, ja kahden tunnin kuluttua rauhanteosta, joka pantiin
-vireille heinäkuun 21 p:nä 1711 ja allekirjoitettiin elokuun 1:senä,
-oli kaikkea yltäkyllin tarjona hänen leirissään.
-
-Juuri samalla hetkellä, jolloin tsaari pinteestä päästyään rumpujen
-päristessä ja liehuvin lipuin vetäytyi pois, saapui Ruotsin kuningas,
-haluten kärsimättömänä päästä taisteluun ja nähdä vihollisensa
-käsissään. Hän oli ratsastanut enemmän kuin viisikymmentä penikulmaa
-Benderistä lähelle Jassya ja tuli perille juuri kun venäläiset alkoivat
-rauhallisesti tehdä lähtöänsä. Päästäkseen turkkilaisten leiriin täytyi
-mennä Pruthin yli kolmen penikulman päässä siitä sijaitsevaa siltaa
-myöten. Kaarle XII, joka ei tehnyt mitään muiden ihmisten tavalla,
-kulki joen yli uimalla, ollen vaarassa hukkua, ja ratsasti sitten
-venäläisten leirin läpi, ollen vaarassa joutua vangiksi. Saavuttuaan
-turkkilaisten armeijaan hän hyppäsi ratsulta kreivi Poniatowskin teltan
-edessä, joka on itse minulle kertonut ja kuvannut tämän kohtauksen.
-Kreivi lähestyi häntä surullisena ja ilmoitti hänelle, että tilaisuus,
-jollaista hän ei kenties enää koskaan kohtaisi, oli mennyt häneltä
-hukkaan.
-
-Vihan vimmassa kuningas suoraa päätä astui suurvisiirin telttaan ja
-moitti häntä leimuavin silmin hänen tekemänsä sopimuksen johdosta.
-"Minulla on oikeus käydä sotaa tai tehdä rauha", vastasi suurvisiiri
-rauhallisesti. -- "Mutta sinullahan oli vallassasi koko venäläinen
-armeija!" intti kuningas. -- "Lakimme käskee meidän antaa
-vihollisillemme rauhan, kun he vetoovat meidän laupeuteemme", vastasi
-visiiri vakavasti. -- "Haa!" huudahti kuningas vimmastuneena, "käskeekö
-se sinua tekemään myös kehnon sopimuksen silloin, kun voit asettaa
-sellaiset ehdot kuin itse haluat? Eikö ollut sinun vallassasi viedä
-tsaari vangittuna Konstantinopoliin?"
-
-Turkkilainen vastasi hädissään kuivasti: "Niin, mutta kuka sitten
-hallitsisi hänen valtakuntaansa hänen poissaolonsa aikana? Eihän käy
-laatuun, että kaikki kuninkaat ovat poissa maastansa." -- Kaarle
-vastasi vain suuttuneella hymyilyllä; hän heittäysi eräälle sohvalle,
-tuijotti visiiriin perin vihaisin ja halveksivin katsein ja ojensi
-koipensa häntä kohti niin pitkälle, että tahallaan sotki kannuksensa
-turkkilaisen pukuun, repien sen. Sitten hän kavahti pystyyn, hyppäsi
-ratsunsa selkään ja palasi epätoivo sydämessä Benderiin.
-
-Poniatowski jäi vielä vähäksi aikaa suurvisiirin luo, yrittääksensä
-lempeämmin keinoin saada hänet käyttämään edullisemmin hyväkseen
-tsaarin ahdinkoa; mutta sillä välin oli tullut rukouksen hetki, ja
-vastaamatta sanaakaan turkkilainen lähti peseytymään ja rukoilemaan
-jumalaansa.
-
-
-
-
-KUUDES KIRJA.
-
-Vehkeilyjä Turkin hovissa. Tataarien khaani ja Benderin pasha tahtovat
-pakoittaa Kaarlen lähtemään tiehensä. Hän puolustautuu neljänkymmenen
-palvelijansa kera kokonaista armeijaa vastaan. Hänet saadaan kiinni ja
-häntä kohdellaan vankina.
-
-
-Ruotsin kuninkaan kova onni, joksi hänen entinen menestyksensä oli
-muuttunut, vainosi häntä pienimpiin seikkoihin saakka. Benderiin
-palatessaan hän tapasi pienen leirinsä ja koko majapaikkansa Dnjesterin
-tulvaveden vallassa. Hän vetäytyi nyt muutamien penikulmien päähän,
-lähelle Varnitzan kylää, ja rakennutti sinne, ikäänkuin olisi jo
-salaisesti aavistanut, mitä hänelle tulisi tapahtumaan, suuren
-kivitalon, joka hätätilassa voi muutamia tunteja kestää rynnäkköäkin.
-Hän kalusti sen vastoin tapaansa komeasti, herättääksensä siten
-turkkilaisissa suurempaa kunnioitusta.
-
-Sitten hän rakennutti kaksi muuta taloa, toisen kansliaansa, toisen
-suosikkiaan Grothusenia varten, joka valvoi yhtä hänen ruokapöydistään.
-Kuninkaan näin ollessa rakennushommissa Benderin lähellä, ikäänkuin hän
-aikoisi ainiaaksi jäädä Turkinmaalle, Baltadshi-Mehemed, joka nyt
-enemmän kuin koskaan ennen pelkäsi tämän ruhtinaan juonia ja valituksia
-Portin luona, oli lähettänyt Saksan keisarin lähettilään Wieniin
-pyytämään Ruotsin kuninkaalle vapaata pääsyä Itävallan hallitsijasuvun
-perintömaiden läpi. Kolmen viikon perästä mainittu lähettiläs toikin
-keisarillisen hallituksen lupauksen osoittaa Kaarlelle kaikkea hänelle
-tulevaa kunnioitusta ja saattaa hänet täysin turvallisesti Pommeriin.
-
-Asiassa oli käännytty Wienissä olevan hallituksen puoleen, koska
-silloinen Saksan keisari Kaarle, Josef I:n seuraaja, oli parhaillaan
-Espanjassa taistelemassa kruunusta Filip V:n kanssa. Saksalaisen
-lähettilään suorittaessa tätä tehtävää Wienissä, suurvisiiri lähetti
-kolme pashaa Ruotsin kuninkaan luo ilmoittamaan tälle, että hänen tuli
-poistua Turkin valtakunnan alueelta.
-
-Kuningas, joka tiesi heille annetun tehtävän, käski heti sanoa heille,
-että jos he uskaltaisivat esittää hänelle jotakin hänen kunniaansa
-solvaisevaa ja laiminlyödä hänelle tulevan kunnioituksen, hän paikalla
-hirtättäisi heidät kaikki kolme. Salonikin pasha, joka johti puhetta,
-verhosi tehtävänsä ankaruuden mitä kunnioittavimpiin korulauseihin.
-Kaarle lopetti puheillepääsyn suvaitsematta edes vastata. Hänen
-kanslerinsa Müllern jäi näiden kolmen pashan luo ja selvitti heille
-muutamin sanoin herransa kieltäytymisen, jonka olivat hyvin ymmärtäneet
-hänen vaitiolostansakin.
-
-Suurvisiiri ei säikähtänyt; hän käski Benderin uuden seraskierin,
-Ismael-pashan, uhata kuningasta sulttaanin epäsuosiolla, jollei hän
-viivyttelemättä päättäisi poistua. Tämä seraskieri oli lempeäluontoinen
-ja sovinnollinen, saavuttaen siten Kaarlen suosiota ja kaikkien
-ruotsalaisten ystävyyttä. Kuningas ryhtyikin keskustelemaan hänen
-kanssaan, mutta ainoastaan sanoakseen hänelle, ettei hän lähtisi ennen,
-kuin Ahmed oli myöntänyt hänelle kaksi asiaa, nimittäin suostunut
-rankaisemaan suurvisiiriä ja antamaan hänelle satatuhatta miestä
-Puolaan palaamista varten.
-
-Baltadshi-Mehemed tunsi hyvin, että Kaarle viipyi Turkissa vain hänen
-turmioksensa. Sentähden hän käskikin vartioida kaikkia Benderistä
-Konstantinopoliin vieviä teitä, siepatakseen käsiinsä kuninkaan
-kirjeet. Hän teki enemmänkin: hän vähensi Kaarlen thaimia, sitä
-elatusta, jonka Portti antaa luonansa turvapaikan saaneille
-ruhtinaille. Ruotsin kuninkaalle myönnetty avustus olikin suunnaton:
-siihen kuului viisisataa ecutä rahaa päivässä ja kaikkea muuta tavaraa,
-mitä hovin ylläpito vaati, upeasti ja yltäkylläisesti.
-
-Heti kun kuningas sai kuulla visiirin rohjenneen supistaa hänen
-elatustaan, kääntyi hän ylihovimestarinsa puoleen ja sanoi hänelle:
-"Tähän saakka teillä on ollut vain kaksi ruokapöytää; minä käsken
-teidän pitää neljää huomisesta alkaen."
-
-Kaarle XII:n upseerit olivat tottuneet pitämään mahdollisena kaikkea,
-mitä hän määräsi. Kuitenkaan ei kuninkaalla nyt ollut muonavaroja eikä
-rahaa; sentakia hänen täytyi lainata 20, 30 ja 40 prosentin korolla
-upseereilta, palvelijoilta ja janitshaareilta, jotka olivat rikastuneet
-kuninkaan tuhlaavaisuuden avulla. Holsteinin lähettiläs Fabrice,
-Englannin ministeri Jeffrey, heidän sihteerinsä ja ystävänsä antoivat,
-mitä heillä oli. Tapansa mukaan ylpeänä ja huomisesta huolimatta
-kuningas eli näistä antimista, jotka eivät olisi pitkälti riittäneet.
-Täytyikin sentähden pettää vartijain valppautta ja lähettää salaisesti
-Konstantinopoliin lainaamaan rahaa eurooppalaisilta kauppiailta. Kaikki
-kieltäytyivät lainaamasta kuninkaalle, joka näytti olevan kykenemätön
-koskaan maksamaan takaisin. Yksi ainoa englantilainen kauppias, nimeltä
-Cook, rohkeni vihdoin lainata noin 40,000 ecutä, tyytyen menettämään
-ne, jos Ruotsin kuningas sattuisi kuolemaan. Tämä rahasumma saapui
-kuninkaan pieneen leiriin juuri silloin, kun jo alkoi olla puute
-kaikesta eikä enää ollut mitään avun toivoa.
-
-Sillä välin oli Poniatowski kirjoittanut suurvisiirin leiristä käsin
-selostuksen Pruth-joelle tehdystä sotaretkestä, syyttäen siinä
-Baltadshi-Mehemediä arkuudesta ja petollisuudesta. Eräs vanha
-janitshaari, joka oli suutuksissaan visiirin heikkoudesta ja lisäksi
-Poniatowskin lahjojen suostuttama, otti tämän selostuksen huostaansa ja
-lähti, lomaa saatuaan, itse viemään kirjeen sulttaanin käsiin.
-
-Poniatowski matkusti leiristä muutamia päiviä myöhemmin ja lähti Turkin
-hoviin punomaan siellä tapansa mukaan juonia suurvisiiriä vastaan.
-
-Olosuhteet olivatkin suotuisat; vapautunut tsaari ei näet
-kiirehtinytkään täyttämään sitoumuksiaan; Asovin avaimia ei kuulunut;
-suurvisiiri, joka siitä oli vastuunalainen, pelkäsi syystä herransa
-vihaa eikä uskaltanut hänelle näyttäytyä.
-
-Seralji oli tällöin enemmän kuin koskaan täynnä vehkeitä ja puolueita.
-Moisia juonia tavataan kyllä kaikissa hoveissa, mutta meikäläisissä ne
-tavallisesti päättyvät ministerin vaihdokseen tai korkeintaan
-maanpakoon ajamiseen; Konstantinopolissa ne sen sijaan saattavat
-putoamaan useamman kuin yhden pään. Tällä kertaa maksoi asia vanhan
-suurvisiirin Tshurlulin ja Baltadshi-Mehemedin luutnantin Osmanin
-hengen, koska tämä oli ollut Pruthin rauhan pääpuuhaaja ja mainitun
-rauhan jälkeen saanut tärkeän valtioviran. Osmanin aarteiden joukosta
-löydettiin tsaarittaren sormus ja 20,000 Saksissa ja Venäjällä lyötyä
-kultarahaa. Se todisti selvästi, että raha yksin oli pelastanut tsaarin
-kuilusta ja tuhonnut Kaarle XII:n onnen. Suurvisiiri Baltadshi-Mehemed
-karkoitettiin Lemnos-saarelle, jossa hän kolme vuotta myöhemmin kuoli.
-Sulttaani ei ottanut hänen omaisuuttansa hänen lähtiessään maanpakoon
-eikä hänen kuoltuaankaan; hän ei ollut rikas, ja hänen köyhyytensä
-puhdistaa hänen muistonsa syytöksestä.
-
-Tätä suurvisiiriä seurasi Jussuf, s.o. Josef, jonka kohtalo oli yhtä
-merkillinen kuin hänen edeltäjäinsäkin. Hän oli syntynyt Venäjän
-rajoilla ja joutunut perheineen kuusivuotiaana turkkilaisten vangiksi,
-jotka möivät hänet eräälle janitshaarille. Sitten hän oli ison aikaa
-palvelijana seraljissa ja kohosi vihdoin toiseksi henkilöksi siinä
-valtakunnassa, jossa hän oli ollut orjana; mutta hän oli vain
-varjoministeri. Nuori seliktar Ali-Kumurdshi nosti hänet tälle
-liukkaalle paikalle vain siksi aikaa, kunnes itse voisi asettua sille,
-ja Jussuf, hänen juhtansa, ei toimittanut muuta kuin vahvisti
-valtakunnan sinetillä tämän suosikin tahdonilmauksia. Ottomanisen hovin
-politiikka näytti kokonaan muuttuneen tämän visiirikauden ensi päivistä
-alkaen. Tsaarin Konstantinopolissa osaksi ministereinä, osaksi
-panttivankeina olevat valtuutetut saivat nyt osakseen parempaa kohtelua
-kuin koskaan ennen. Suurvisiiri vahvisti heidän kanssaan Pruthin
-rauhan. Mutta enimmin suututti Ruotsin kuningasta tieto siitä, että ne
-salaiset suhteet, joihin oli ryhdytty Konstantinopolissa tsaarin
-kanssa, olivat Englannin ja Hollannin lähettiläiden välitystoimen
-hedelmiä.
-
-Kaarlen vetäydyttyä Benderiin oli Konstantinopoli muuttunut siksi, mikä
-Rooma on niin monesti ollut, nimittäin kristikunnan valtiollisten
-neuvottelujen keskustaksi. Ranskan lähettiläs kreivi Désaleurs kannatti
-siellä Kaarlen ja Stanislauksen pyyteitä; Saksan keisarin ministeri
-taas ehkäisi niitä. Ruotsalainen ja venäläinen puolue törmäsivät siellä
-kiivaasti yhteen, kuten on nähty ranskalaisen ja espanjalaisen puolueen
-kauan aikaa taistelevan keskenään Rooman hovissa.
-
-Englanti ja Hollanti, jotka näyttivät puolueettomilta, eivät sitä
-kuitenkaan olleet. Se uusi kaupanlähde, jonka tsaari oli avannut
-Pietarissa, veti näet puoleensa näiden kahden kauppakansan huomion.
-
-Englantilaiset ja hollantilaiset ovat aina sen ruhtinaan puolella, joka
-enimmin suosii heidän kaupankäyntiänsä. Tsaarin maassa oli paljon
-voitettavissa; ei siis ollut ihmeellistä, että Englannin ja Hollannin
-ministerit salaa edistivät hänen asioitansa Ottomanisen Portin luona.
-Tämän uuden ystävyyden ehtoja oli, että Kaarlen tuli heti poistua
-Turkin valtakunnan alueilta, joko sitten tsaari toivoi täten voivansa
-saada hänet matkalla käsiinsä tai arveli Kaarlen olevan vähemmän
-vaarallisen omissa valtioissaan kuin Turkissa, jossa hän aina helposti
-voi nostattaa turkkilaiset sotavoimat Venäjän valtakuntaa vastaan.
-
-Ruotsin kuningas ahdisteli hellittämättä Porttia, vaatien sitä
-lähettämään hänet Puolan kautta kotiin lukuisan armeijan etunenässä.
-Divaani todella päättikin lähettää hänet kotiinsa, mutta vain
-seitsen- tai kahdeksantuhantisen saattoväen kanssa, siis ei kuninkaana,
-jota tahdottiin auttaa, vaan vieraana, josta haluttiin päästä irti.
-Tässä tarkoituksessa sulttaani Ahmed kirjoitti hänelle seuraavasti:
-
-    "Suurivaltainen kuninkaiden joukossa, jotka palvovat Jeesusta,
-    vääryyksien ja loukkauksien kostaja, oikeuden suojelija Etelän
-    ja Pohjan satamissa ja valtioissa, majesteettisuudessa,
-    loistava, kunnian, maineen ja meidän Korkean porttimme ystävä,
-    Kaarle, Ruotsin kuningas, jonka yritykset Jumala menestyksellä
-    kruunatkoon!
-
-    Niin pian kuin korkea-arvoinen Ahmed, entinen
-    salakabinettipäällikkö, on saanut kunnian jättää Teille tämän,
-    meidän keisarillisella sinetillämme varustetun kirjeen,
-    suvainnette tulla varmasti vakuutetuksi ja tietoiseksi siihen
-    sisältyvien tarkoitustemme todenperäisyydestä. Vaikkapa näet
-    olemmekin aikoneet antaa aina voittoisien sotajoukkojemme
-    uudelleen marssia tsaaria vastaan, niin kuitenkin on mainittu
-    ruhtinas, välttääksensä oikeutettua suuttumustamme, johon meidät
-    on saattanut hänen hidastelunsa Pruthin rannalla tehdyn rauhan
-    määräysten täyttämisessä, sittemmin Korkean Porttimme tykönä
-    uudistanut mainitun rauhan ja luovuttanut valtakunnallemme Asovin
-    linnan ja kaupungin, sekä Englannin ja Hollannin, meidän vanhain
-    ystäviemme, lähettiläiden välityksellä pyytänyt kanssamme solmita
-    pysyväisen rauhan siteet. Niinpä olemmekin sen myöntäneet hänelle
-    ja antaneet hänen meidän luonamme panttivankeina oleville
-    valtuutetuilleen keisarillisen rauhanvahvistuksemme, otettuamme
-    ensin hänen antamansa vastaan heidän käsistään.
-
-    Me olemme antaneet korkeasti kunnioitetulle ja urhoolliselle
-    Delvet Gheraille, Budziakin, Krimin, Nogain ja tsherkessien
-    khaanille, ja sangen viisaalle neuvokselle ja Benderin jalolle
-    seraskierille Ismaelille, joiden loistavuutta ja ymmärtäväisyyttä
-    Jumala ikuistakoon ja lisätköön, loukkaamattoman ja hyödyttävän
-    määräyksemme Teidän paluustanne Puolan läpi, Teidän ensimäisen
-    aikomuksenne mukaisesti, joka Teidän puoleltanne on meille
-    uudelleen tehty tiettäväksi. Teidän tulee siis valmistautua
-    lähtemään Kaitselmuksen suojassa ja kunniakkaan saattojoukon
-    kera ensi talvena, palataksenne omiin maakuntiinne, samalla kun
-    suvainnette kulkea ystävänä Puolan maiden läpi.
-
-    Kaikkea, mikä on tarpeellista Teidän matkaanne varten, kuten
-    rahaa, ihmisiä, hevosia ja vaunuja, hankitaan Teille Korkean
-    Portin toimesta. Me kehoitamme Teitä erityisesti ja neuvomme
-    Teitä antamaan mitä nimenomaisimmat ja selvimmät käskynne
-    kaikille luonanne oleville ruotsalaisille ja muille ihmisille,
-    etteivät he panisi toimeen mitään epäjärjestyksiä eivätkä
-    ryhtyisi mihinkään sellaiseen tekoon, joka suorasti tai
-    epäsuorasti pyrkisi loukkaamaan tätä rauhaa ja ystävyyttä.
-
-    Te tulette täten edelleen säilyttämään suosiollisuutemme,
-    josta olemme koettaneet antaa Teille niin suuria ja niin
-    monia todisteita, kuin suinkin on siihen ollut tilaisuutta.
-    Teitä saattamaan määrätyt joukkomme tulevat saamaan meidän
-    keisarillisia tarkoituksiamme vastaavat ohjeet.
-
-    Annettu Korkeassa Portissamme Konstantinopolissa rebyul
-    eurech-kuun 14 päivänä 1214. (Huhtikuun 19 p:nä 1712.)"
-
-Tämä kirje ei saanut Ruotsin kuningasta vielä menettämään kaikkea
-toivoa. Hän kirjoitti sulttaanille olevansa koko ikänsä kiitollinen
-niistä suosionosoituksista, joita hänen korkeutensa oli tuhlannut
-hänelle ylenmäärin; mutta piti sulttaania liian oikeamielisenä
-lähettämään hänet vain pelkän tavallisen saattojoukon kera sellaisen
-maan läpi, joka vielä oli tulvillaan tsaarin joukkoja. Todellakin
-Venäjän keisari, vastoin Pruthin rauhan ensimäistä pykälää, jossa hän
-oli sitoutunut viemään kaikki joukkonsa pois Puolasta, oli vielä
-lähettänyt sinne uuttakin sotaväkeä, ja, mikä näyttää ihmeelliseltä,
-suurherra ei tiennyt siitä mitään.
-
-Portin huonosta politiikasta, joka turhamaisuudesta pitää aina
-kristittyjen ruhtinasten lähettiläitä Konstantinopolissa, mutta
-ei itse pidä yhtään ainoaa asiamiestä kristityissä hoveissa,
-johtuu se, että viimemainitut joskus saavat tietoonsa jopa ohjaavatkin
-sulttaanin salaisimpia päätöksiä, samalla kun divaani elää syvässä
-tietämättömyydessä siitä, mitä tapahtuu julkisesti kristittyjen
-keskuudessa.
-
-Sulttaani, joka sulkeutuu seraljiinsa vaimojensa ja eunukkiensa kera,
-näkee kaikki asiat vain suurvisiirinsä silmillä. Tämä ministeri,
-ollen yhtä luoksepääsemätön kuin herransa ja tekemisissä vain
-seraljivehkeilyjen kanssa, ei pidä mitään kirjeenvaihtoa ulospäin ja
-tuleekin sentähden säännöllisesti petetyksi tai sitten itse pettää
-sulttaania, joka ensimäisen syyn sattuessa erottaa tai kuristuttaa
-hänet, valitakseen sijaan toisen, yhtä tietämättömän tai yhtä
-uskottoman, joka käyttäytyy edeltäjäinsä tavoin ja myös kukistuu pian
-kuten hekin.
-
-Tämän hovin toimettomuus ja huolettomuus on todellakin niin
-suuri, että jos kristityt ruhtinaat liittyisivät sitä vastaan, niin
-heidän laivastonsa olisivat Dardanelleissa ja heidän maa-armeijansa
-Adrianopolin portilla, ennenkuin turkkilaiset ennättäisivät
-ajatellakaan puolustautumista. Mutta erilaiset harrastukset, jotka aina
-edelleenkin jakavat kristikunnan, pelastavat turkkilaiset kohtalosta,
-jota heidän heikko politiikkansa ja heidän tietämättömyytensä maa- ja
-merisodassa näyttävät heille nykyään valmistavan.
-
-Ahmed tiesi niin vähän siitä, mitä tapahtui Puolassa, että lähetti
-sinne erään agan katsomaan, oliko totta, että tsaarin joukot vielä
-olivat siellä. Kaksi Ruotsin kuninkaan sihteeriä, jotka osasivat
-turkinkieltä, seurasi agaa, voidakseen sitten todistaa häntä vastaan,
-jos hän antaisi asioista vääriä tietoja.
-
-Tämä aga näki omin silmin totuuden ja teki siitä selon sulttaanille
-itselleen. Vimmastunut Ahmed aikoi kuristuttaa suurvisiirin, mutta
-suosikki, joka suojeli häntä ja arveli häntä vastedeskin tarvitsevansa,
-hankki hänelle armon ja piti häntä vielä jonkun aikaa ministeristössä.
-
-Venäläisiä suosi julkisesti visiiri, salaisesti Ali Kumurdshi, joka
-oli vaihtanut puoluetta; mutta sulttaani oli niin kiukustunut,
-rauhansopimuksen loukkaus niin ilmeinen, ja janitshaarit, jotka usein
-panevat ministerit, suosikit ja sulttaanit vapisemaan, vaativat niin
-äänekkäästi sotaa, ettei kukaan seraljissa uskaltanut ilmaista
-maltillisempaa mielipidettä.
-
-Niinpä suurherra heti panettikin Seitsemän tornin vankilaan Venäjän
-lähettiläät, jotka jo olivat yhtä tottuneet vaeltamaan vankilaan kuin
-puheillepääsyyn. Sota julistettiin uudelleen tsaaria vastaan,
-hevosenhännät [hevosenhännät ovat turkkilaisilla sotalippuina. --
-_Suom. muist_.] pystytettiin ja käskyt annettiin kaikille pashoille
-koota 200,000 miehen vahvuinen taisteluarmeija. Sulttaani itse jätti
-Konstantinopolin ja siirsi hovinsa Adrianopoliin, ollakseen lähempänä
-sotanäyttämöä.
-
-Samaan aikaan eräs Augustin ja Puolan tasavallan puolesta suurherran
-luo lähetetty juhlallinen lähetyskunta suuntasi kulkunsa Adrianopolia
-kohti. Masovian palatinus johti tätä lähetyskuntaa, johon kuului
-enemmän kuin kolmesataa henkeä.
-
-Koko lähetyskunta kuitenkin pidätettiin ja vangittiin eräässä
-Adrianopolin esikaupungissa. Milloinkaan ei Ruotsin kuninkaan puolue
-ollut saanut parempia toiveita kuin nyt, mutta koko tämä suuri touhu
-jäi vielä kerran hyödyttömäksi, ja kaikki siihen liittyneet laskelmat
-menivät hukkaan.
-
-Jos voidaan uskoa erästä viisasta ja kaukonäköistä julkista ministeriä,
-joka silloin toimi Konstantinopolissa, hautoi nuori Kumurdshi jo
-tällöin päässään toisenlaisia aikeita kuin aromaiden valloittamista
-Venäjän tsaarilta epätietoisen sodan avulla. Hän muka halusi riistää
-venetsialaisilta Peloponnesoksen, nykyisen Morean, ja tehdä itsensä
-Unkarin ylivaltiaaksi.
-
-Voidakseen suorittaa nämä suuret tuumansa hän odotteli vain
-suurvisiirin virkaa, josta hänen nuoruutensa vielä pidätti häntä. Tämän
-suunnitelman takia hänelle oli tärkeämpi olla tsaarin liittolainen kuin
-vihamies. Ei siis ollut enemmän hänen etujensa kuin hänen tahtonsa
-mukaista suojella enää kauempaa Ruotsin kuningasta, vielä vähemmän
-saattaa Turkkia sotaan hänen tähtensä. Hän ei ainoastaan tahtonut
-lähettää kotiin tätä kuningasta, vaan myös avoimesti julisti, ettei
-vastedes enää olisi siedettävä ketään kristittyä ministeriä
-Konstantinopolissa. Kaikki viralliset lähettiläät olivat muka
-ainoastaan säädyllisiä vakoojia, jotka joko lahjoivat tai pettivät
-visiirejä ja jo liiankin kauan olivat panneet vireille vehkeilyjä
-seraljissa. Perassa ja Levantin kauppapaikoissa asuvat frankit olivat
-muka pelkkiä kauppiaita, jotka tarvitsivat vain konsulin eikä
-lähettilästä. Suurvisiiri, joka oli suosikille kiitollisuudenvelassa
-virastaan, jopa hengestäänkin, ja joka yhä pelkäsi häntä, mukautui
-sitäkin helpommin hänen tarkoituksiinsa, koska hän oli myönyt itsensä
-venäläisille ja toivoi siten voivansa kostaa Ruotsin kuninkaalle, joka
-oli tahtonut tuhota hänet. Mufti, Ali Kumurdshin juhta, oli samoin
-hänen oikkujensa orja; hän oli kehoittanut sotaan tsaaria vastaan, kun
-suosikki tahtoi sitä, ja hän huomasi sen vääräksi, heti kun tämä nuori
-mies oli muuttanut mielipidettä. Tuskin oli siis armeija saatu kokoon,
-kun jo ruvettiin puuhaamaan sovintoa. Varakansleri Shafirov ja nuori
-Sheremetjev, tsaarin lähettiläät ja panttivangit Portin luona,
-lupasivat monien neuvottelujen jälkeen, että tsaari veisi joukkonsa
-pois Puolasta. Suurvisiiri, vaikkapa hyvin tiesikin, ettei tsaari
-täyttäisi tätä sopimusta, kirjoitti kuitenkin sen alle, ja sulttaani,
-tyytyen siihen, että näennäisesti oli lukenut lakia venäläisille, jäi
-edelleen Adrianopoliin. Niinpä nähtiin, kuinka vähemmässä kuin kuudessa
-kuukaudessa oli vahvistettu rauha tsaarin kanssa, sitten jälleen
-julistettu sota ja vielä kerran uudistettu rauha.
-
-Pääpykälänä kaikissa näissä sopimuksissa oli aina Ruotsin kuninkaan
-kotiinsa lähettäminen. Sulttaani ei suinkaan tahtonut vahingoittaa
-omaansa ja Turkin valtakunnan kunniaa sillä, että kuningas jätettäisiin
-alttiiksi vaaralle joutua matkalla vihollistensa käsiin. Sentähden
-määrättiinkin, että hänen tuli lähteä, mutta että Puolan ja Venäjän
-lähettiläiden tuli vastata hänen turvallisuudestaan. Mainitut
-lähettiläät vannoivat herrojensa nimessä, ettei tsaari eikä kuningas
-August häiritsisi hänen matkaansa, mutta Kaarle puolestaan ei saanut
-nostaa mitään levottomuutta Puolassa. Kun divaani oli näin järjestänyt
-Kaarlen kohtalon, niin Benderin seraskieri Ismael lähti Varnitzaan,
-jonne kuningas oli leiriytynyt, ja teki hänelle selvää Portin
-päätöksestä, antaen taitavasti hänen ymmärtää, ettei lykkäys enää ollut
-mahdollinen ja että hänen täytyi nyt lähteä.
-
-Kaarle vastasi ainoastaan, että suurherra oli luvannut hänelle armeijan
-eikä saattojoukkoa ja että kuninkaiden tuli pitää sanansa.
-
-Tällä välin oli kenraali Flemming, kuningas Augustin ministeri ja
-suosikki, salaisessa kirjeenvaihdossa tataarien khaanin ja Benderin
-seraskierin kanssa. Ranskalainen aatelismies La Mare, joka oli
-everstinä Saksin palveluksessa, oli tehnyt Benderistä Dresdeniin useita
-matkoja, jotka olivat kaikki epäiltävää laatua.
-
-Juuri samaan aikaan Ruotsin kuningas vangitutti Valakian rajalla erään
-kuriirin, jonka Flemming oli lähettänyt tataarien ruhtinaan luo. Hänen
-kirjeensä tuotiin Kaarlelle; niistä nähtiin, että oli olemassa
-eräänlainen salainen sopimus tataarien ja Dresdenin hovin välillä;
-mutta ne oli laadittu niin kaksimielisin ja ylimalkaisin sanoin, että
-oli vaikea päästä selville, oliko kuningas Augustin tarkoitus
-ainoastaan vieroittaa turkkilaiset Ruotsin kuninkaan kannattajista, vai
-tahtoiko hän khaania luovuttamaan Kaarlen saksilaisille saattaessaan
-häntä Puolan kautta.
-
-Näytti vaikealta ajatella, että niin jalomielinen ruhtinas kuin
-August tahtoisi Ruotsin kuninkaan vangitsemisella panna alttiiksi
-lähettiläittensä ja kolmensadan puolalaisen aatelismiehen hengen, jotka
-oli pidätetty Adrianopolissa panttivankeina Kaarlen turvallisuuden
-vakuudeksi.
-
-Mutta toiselta puolen tiedettiin, että Flemming, Augustin
-täysivaltainen ministeri, oli hyvin ovela ja jotenkin arkailematon
-mies. Ruotsin kuninkaan vaaliruhtinas-kuninkaalle aiheuttamat
-loukkaukset näyttivät tekevän jokaisen koston anteeksiannettavaksi, ja
-voitiinhan ajatella, että jos Dresdenin hovi kerran osti Kaarlen
-tataarien khaanilta, se yhtä helposti voi Turkin hovilta ostaa vapauden
-puolalaisille panttivangeille.
-
-Näitä järkisyitä punnittiin puoleen ja toiseen kuninkaan, hänen
-yksityiskanslerinsa Müllernin ja hänen suosikkinsa Grothusenin kesken.
-He lukivat yhä uudelleen noita kirjeitä, ja kun se onneton tilanne,
-jossa he olivat, teki heidät entistä epäluuloisemmiksi, päättivät he
-vihdoin uskoa mitä pahinta.
-
-Muutamia päiviä myöhemmin kuningas sai vahvistuksen epäluulolleen erään
-hänen luokseen aikaisemmin paenneen kreivi Sapiehan pikaisesta
-poislähdöstä; tämä näet jätti hänet mennäkseen Puolaan ja
-heittäytyäkseen Augustin syliin. Jokaisessa muussa tapauksessa Sapieha
-olisi näyttänyt hänestä vain tyytymättömältä, mutta näissä
-pulmallisissa olosuhteissa hän ei epäröinyt luulla häntä kavaltajaksi.
-Se seikka, että alituisesti vaadittiin häntä lähtemään, muuttivat hänen
-epäluulonsa varmuudeksi. Kun vielä hänen luonteensa itsepäisyys yhtyi
-kaikkiin näihin todennäköisyyksiin, pysyi hän lujana siinä
-mielipiteessä, että tahdottiin hänet kavaltaa ja luovuttaa
-vihollisille, vaikkapa tätä salahanketta ei olekaan koskaan voitu
-varmasti todistaa.
-
-Hän saattoi pettyä siinä luulossaan, että kuningas August oli tehnyt
-hänestä kauppaa tataarien kanssa; mutta hän pettyi vielä enemmän
-luottaessaan ottomanisen hovin apuun. Kuinka asian laita olikaan, hän
-päätti voittaa aikaa.
-
-Hän sanoi Benderin pashalle, ettei hän voinut lähteä, ennenkuin oli
-saanut velkansa maksetuiksi; sillä vaikkapa hänelle jo aikoja sitten
-oli palautettukin hänen thaiminsa, oli hänen anteliaisuutensa yhä
-pakoittanut hänet lainaamaan. Pasha kysyi, paljonko hän tahtoi;
-kuningas vastasi umpimähkään: tuhat kukkarollista, mikä on miljoona
-viisisataatuhatta frangia meidän kovassa rahassa. Pasha kirjoitti
-Portille; sulttaani myönsi vaaditun tuhannen kukkarollisen sijasta
-tuhat kaksisataa ja kirjoitti pashalle seuraavan kirjeen:
-
-Suurherran kirje Benderin pashalle.
-
-    "Tämän keisarillisen kirjeen tarkoitus on tehdä Teille
-    tiettäväksi, että Teidän suosituksestanne ja esityksestänne ja
-    samoin sangen jalon Delvet Gherain, Korkean Porttimme khaanin,
-    meidän keisarillinen korkeutemme on myöntänyt Ruotsin kuninkaalle
-    tuhat kukkarollista, jotka tullaan lähettämään Benderiin sangen
-    korkea-arvoisen Mehemed pashan, entisen salakabinettipäällikön,
-    johdolla ja hoidossa, olemaan siellä Teidän huostassanne,
-    kunnes Ruotsin kuningas, jonka askelia Jumala ohjatkoon, sieltä
-    lähtee, annettavaksi silloin hänelle yhdessä kahdensadan
-    lisäkukkarollisen kera, joilla keisarillinen anteliaisuutemme on
-    suvainnut ylittää hänen pyyntöänsä.
-
-    Mitä tulee tiehen Puolan kautta, jonka hän on päättänyt valita,
-    niin olkoon Teidän ja khaanin huolena, joiden tulee saattaa
-    häntä, ryhtyä niin järkeviin ja viisaihin toimenpiteihin,
-    etteivät koko matkan aikana Teidän komennossanne olevat joukot
-    eikä Ruotsin kuninkaan väki aiheuta mitään vahinkoa tai ryhdy
-    mihinkään sellaiseen tekoon, jota voitaisiin pitää meidän Korkean
-    Porttimme ja Puolan vapaavaltaisen kuningaskunnan välillä
-    voimassa olevan rauhan loukkaamisena, niin että kuningas siis
-    matkustaa ystävänä meidän suojeluksessamme.
-
-    Näin menettelemällä, kuten Teidän on nimenomaan kehoitettava
-    häntä tekemään, hän on saapa puolalaisten puolelta kaikkia Hänen
-    Majesteetilleen tulevia kunnian- ja huomaavaisuuden osoituksia,
-    kuten ovat meille vakuuttaneet kuningas Augustin ja tasavallan
-    lähettiläät, tarjoten tällä ehdolla itsensä ja muutamia muita
-    jalosukuisia puolalaisia, jos sitä vaadimme, panttivangeiksi ja
-    vakuudeksi hänen esteettömän läpimatkansa puolesta.
-
-    Kun sitten aika, josta olette mainittuun matkaan nähden sopinut
-    sangen jalosukuisen Delvet Gherain kanssa, on tullut, tulee
-    Teidän asettua urhoollisten soturienne etupäähän, joiden joukkoon
-    myöskin tataarit saapuvat khaaninsa kera, ja sitten saattaa
-    Ruotsin kuningas miehineen maasta pois.
-
-    Niinpä siis suvaitkoon ainoa ja kaikkivaltias Jumala ohjata
-    Teidän ja heikäläisten askelia! Auloksen pasha jääköön Benderiin
-    suojelemaan sitä Teidän poissaollessanne yhden spahi- ja yhden
-    janitshaariosaston kanssa. Noudattamalla meidän keisarillisia
-    käskyjämme ja tarkoituksiamme kaikissa näissä pykälissä ja
-    kohdissa, Te tulette jatkuvasti ansaitsemaan meidän keisarillisen
-    suosiomme kuin myös ne kiitokset ja palkinnot, jotka tulevat
-    kaikkien niitä noudattavien osaksi.
-
-    Laadittu keisarillisessa pääkaupungissamme Konstantinopolissa,
-    hevoskuun 2 päivänä, Hedshran vuonna 1214".[38]
-
-Sillaikaa kun tätä suurherran vastausta odoteltiin, kirjoitti kuningas
-Portille, valittaaksensa kavalluksesta, johon hän epäili tataarien
-khaania syypääksi. Mutta kulkuteitä vartioitiin tarkasti; sitäpaitsi
-ministeristö oli vihamielinen häntä kohtaan, ja niinpä kirjeet eivät
-koskaan saapuneetkaan sulttaanin käsiin. Vieläpä visiiri esti Ranskan
-lähettilään Désaleursin matkustamasta Adrianopoliin, jossa hovi
-oleskeli, peläten tämän ministerin, joka puuhaili Ruotsin kuninkaan
-hyväksi, tahtovan häiritä kuninkaan matkaa varten tehtyä suunnitelmaa.
-
-Kaarle, kiukuissaan siitä, että hänet siten ikäänkuin tahdottiin
-karkoittaa suurherran alueelta, päätti olla ylipäänsä ollenkaan
-lähtemättä.
-
-Hän olisi voinut vaatia päästä palajamaan Saksan alueen kautta tai
-astua laivaan Mustallamerellä, mennäkseen Välimeren yli Marseilleen;
-mutta hän piti parempana olla vaatimatta mitään ja odottaa tapausten
-kehittymistä.
-
-Kun nuo kaksitoistasataa kukkarollista olivat saapuneet, lähti hänen
-rahastonhoitajansa Grothusen, joka tänä pitkänä aikana jo oli oppinut
-turkinkieltä, tulkitta pashan luo, aikoen houkutella häneltä nuo
-kaksitoistasataa kukkarollista ja uudelleen panna vireille jonkin
-vehkeilyn Portin tykönä, ollen edelleen siinä väärässä luulossa, että
-ruotsalainen puolue lopultakin saisi Turkin valtakunnan sotaan tsaarin
-vastaan.
-
-Grothusen sanoi pashalle, että kuningas ei voinut saada
-matkavarusteitaan valmiiksi ilman rahaa. "Mutta", sanoi pasha, "mehän
-suoritamme kaikki kustannukset teidän matkallelähdöstänne; teidän
-herranne ei tarvitse kuluttaa mitään, niin kauan kuin hän on minun
-herrani suojeluksessa".
-
-Grothusen intti, että turkkilaiset matkavarusteet erosivat siinä määrin
-frankkilaisista, että täytyi turvautua Varnitzassa oleskelevien
-ruotsalaisten ja puolalaisten käsityöläisten apuun.
-
-Hän vakuutti herransa olevan taipuvaisen lähtemään ja tämän rahasumman
-helpottavan ja edistävän hänen lähtöään. Liiaksi luottavainen pasha
-antoikin hänelle tuhatkaksisataa kukkarollista. Muutamia päiviä
-myöhemmin hän tuli sangen kunnioittavalla tavalla kysymään kuninkaalta
-lähempiä määräyksiä lähdöstä.
-
-Hänen hämmästyksensä oli tavaton, kun kuningas sanoi hänelle, että hän
-ei vielä ollut valmis lähtemään ja että hän tarvitsi vielä tuhat
-kukkarollista. Pasha joutui niin ymmälle tästä vastauksesta, ettei
-vähään aikaan voinut puhua mitään. Hän vetäytyi erään ikkunan luo ja
-vuodatti siellä kyyneliä. Sitten hän kääntyi kuninkaaseen ja sanoi:
-"Minä saan maksaa päälläni sen, että olen tehnyt Sinun majesteettisi
-mieliksi. Minä olen antanut kaksitoistasataa kukkarollista vastoin
-hallitsijani nimenomaista käskyä." -- Näin sanottuaan hän perin
-murheellisena vetäytyi pois.
-
-Kuningas pysähdytti hänet ja sanoi hänelle tahtovansa puolustaa häntä
-sulttaanin edessä. "Ah!" vastasi turkkilainen mennessään, "herrani ei
-ollenkaan tunne virheiden puolustelua, hän tuntee vain niiden
-rankaisemisen".
-
-Ismael pasha ilmoitti asian tataarien khaanille, joka oli saanut saman
-käskyn kuin pashakin olla sallimatta kahdentoistasadan kukkarollisen
-antamista ennen kuninkaan lähtöä ja nyt, koska hänkin oli suostunut
-mainitun rahamäärän luovuttamiseen, pelkäsi yhtä hyvin kuin pashakin
-suurherran vihaa. He kirjoittivat molemmat Portille, koettaen puhdistaa
-itsensä syytöksestä; he vakuuttivat antaneensa kaksitoistasataa
-kukkarollista ainoastaan erään kuninkaallisen ministerin nimenomaisen
-lupauksen johdosta, että kuningas lähtisi viivyttelemättä, ja he
-rukoilivat hänen korkeuttansa, ettei kuninkaan epäystä luettaisi heidän
-tottelemattomuutensa syyksi.
-
-Kaarle, ollen yhä lujasti siinä luulossa, että khaani ja pasha
-tahtoivat luovuttaa hänet hänen vihollisilleen, käski suurherran luona
-olevan lähettiläänsä Funckin tekemään heitä vastaan valituksen ja
-vaatimaan vielä tuhat kukkarollista. Hänen suunnaton anteliaisuutensa
-ja rahaa kohtaan osoittamansa ylenkatse estivät häntä tuntemasta
-sellaiseen pyyntöön liittyvää häpeää. Hän esittikin sen muutoin vain
-saadakseen epäävän vastauksen ja siten uuden tekosyyn olla lähtemättä;
-mutta moisiin keinoihin turvautuminen olikin todistuksena jo aivan
-äärimmäiseen ahdinkoon joutumisesta. Hänen tulkkinsa Savari, taitava ja
-yritteliäs mies, kuljetti hänen kirjeensä, vaikka suurvisiiri pitikin
-kulkuteitä Adrianopoliin ankarasti vartioituna.
-
-Funckin oli pakko mennä esittämään tämä vaarallinen vaatimus.
-Vastauksen asemesta hänet pistettiin tyrmään. Vihastunut sulttaani
-kutsui kokoon ylimääräisen divaanin ja puhui siellä itse, mitä hän
-muutoin teki perin harvoin. Hänen puheensa kuului silloin tehdyn
-käännöksen mukaan seuraavasti:
-
-"Minä tunnen Ruotsin kuninkaan melkein yksinomaan Pultavan tappiosta ja
-siitä pyynnöstä, jonka hän silloin teki minulle, että antaisin hänelle
-turvapaikan valtakunnassani. Minä en luullakseni tarvitse häntä eikä
-minulla ole mitään syytä enemmän rakastaa kuin pelätäkään häntä.
-Pitämättä kuitenkaan lukua muusta kuin muhamettilaisten
-vieraanvaraisuudesta ja omasta jalomielisyydestäni, joka levittää
-suosionsa kasteen niin suurten kuin pienten, niin muukalaisten kuin
-omien alamaistenikin ylitse, minä olen ottanut hänet vastaan ja
-avustanut kaikin tavoin häntä, hänen ministerejään, upseerejaan ja
-sotamiehiään, enkä ole kolmeen ja puoleen vuoteen lakannut tuhlaamasta
-hänelle lahjoja.
-
-"Minä olen myöntänyt hänelle melkoisen turvajoukon saattamaan häntä
-hänen valtioihinsa. Hän on vaatinut tuhat kukkarollista maksaaksensa
-erinäisiä kuluja, vaikkapa minä itse huolehdin kaikesta; tuhannen
-asemesta minä olen myöntänyt hänelle tuhatkaksisataa. Houkuteltuaan ne
-Benderin seraskierilta hän vaatii vielä lisäksi tuhat uutta eikä tahdo
-ollenkaan lähteä, sanoen tekosyyksi turvajoukon olevan liian pienen,
-vaikkapa se oikeastaan on liiankin suuri ystävällisen maan läpi
-kulkemiseen.
-
-"Minä kysyn siis, onko vieraanvaraisuuden lakien loukkaamista, jos
-lähetän tämän ruhtinaan kotiinsa, ja voivatko vieraat vallat syyttää
-minua väkivaltaisuudesta ja vääryydestä siinä tapauksessa, että minun
-täytyisi väkisin pakoittaa hänet lähtemään."
-
-Koko divaani vastasi suurherran menettelevän oikeuden ja kohtuuden
-mukaan. Mufti julisti, ettei muhamettilaisen tarvinnut osoittaa
-vieraanvaraisuutta uskottomia, vielä vähemmän kiittämättömiä kohtaan,
-ja hän antoi fetfansa, eräänlaisen hyväksymyksen, joka melkein aina
-seuraa suurherran tärkeitä käskyjä. Näitä fetfoja pidetään
-oraakkelilausumien arvoisina, vaikkapa niiden antajat ovat samanlaisia
-sulttaanin orjia kuin muutkin.
-
-Käskyn ja fetfan veivät Benderiin bujuk-imraur eli ylitallimestari ja
-shiau-pasha eli ylihovimestari. Benderin pasha sai tämän käskyn
-tataarien khaanin luona; hän lähti heti Varnitzaan kysymään, tahtoiko
-kuningas lähteä ystävänä vai pakoittaa hänet panemaan sulttaanin käskyn
-toimeen väkivallalla.
-
-Tämä uhkaus saattoi Kaarlen vihan vimmoihin. "Tottele herraasi, jos
-uskallat", huusi hän pashalle, "ja poistu heti näkyvistäni!" --
-Suuttunut pasha lähti vastoin turkkilaisten tapaa nelistäen tiehensä.
-Tiellä hän kohtasi Fabricen ja huusi ohi nelistäessään hänelle:
-"Kuningas ei tahdo kuulla mitään järkisyitä; nyt saat nähdä outoja
-asioita." -- Vielä samana päivänä hän pidätti kuninkaalta elintarpeet
-ja otti pois hänen janitshaarivartionsa. Hän ilmoitti Varnitzassa
-oleville puolalaisille ja kasakoille, että jos he halusivat saada
-elintarpeita, heitän tuli jättää Ruotsin kuninkaan leiri ja asettua
-Benderiin Portin suojelukseen. Kaikki tottelivat ja jättivät kuninkaan
-vain talonsa upseerien ja kolmensadan ruotsalaisen sotilaan varaan
-20,000 tataaria ja 60,000 turkkilaista vastaan.
-
-Leirissä ei enää ollut mitään elintarpeita enemmän ihmisille kuin
-hevosillekaan. Kuningas määräsi tapettavaksi leirin ulkopuolella
-kaksikymmentä niistä kauniista arabialaisista hevosista, jotka
-suurherra oli lähettänyt hänelle, sanoen: "En tahdo heidän
-muonavarojaan enkä heidän hevosiaan." -- Se oli juhlahetki tataareille,
-jotka, kuten tiedetään, pitävät hevosen lihaa herkullisena.
-
-Sillä välin turkkilaiset ja tataarit saarsivat kaikilta tahoilta
-kuninkaan pienen leirin. Hämmästymättä siitä tämä ruhtinas antoi
-kolmensadan ruotsalaisensa luoda oikein säännöllisiä vallituksia. Hän
-itse oli työssä mukana; hänen rahastonhoitajansa, sihteerinsä,
-kamaripalvelijansa ja kaikki muut palvelijat ottivat osaa työhön:
-toiset rakensivat sulkuja ikkunoihin, toiset upottivat hirsiä maahan
-kaaritukipilarien muotoon ovien taakse.
-
-Kun talo oli nyt turvattu varustuksilla ja kun kuningas oli tehnyt
-kierroksen luuloteltujen linnoitustensa kautta, asettui hän
-rauhallisesti pelaamaan shakkia suosikkinsa Grothusenin kanssa,
-ikäänkuin kaikki olisi ollut mitä varmimmassa turvassa. Onneksi
-Holsteinin lähettiläs Fabrice ei majaillut Varnitzassa, vaan pienessä
-Varnitzan ja Benderin välillä olevassa kylässä, jossa asui myös
-Englannin lähettiläs Ruotsin kuninkaan luona, Jeffreys. Nähdessään
-myrskyn olevan puhkeamaisillaan nämä kaksi ministeriä tarjoutuivat
-välittäjiksi turkkilaisten ja Kaarlen välille. Khaani ja varsinkin
-Benderin pasha, jolla ei ollut mitään halua tehdä tälle hallitsijalle
-väkivaltaa, ottivat molempien ministerien tarjouksen kiitollisina
-vastaan. He pitivät keskenään Benderissä kaksi neuvottelua; niissä
-olivat läsnä myös mainittu seraljin hovimestari ja ylitallimestari,
-jotka olivat tuoneet sulttaanin käskyn ja muftin fetfan.
-
-Fabrice selitti heille, että Ruotsin kuninkaalla oli pätevät syynsä
-uskoa aiottavan jättää hänet hänen vihollistensa käsiin Puolassa.
-Khaani, pasha ja toiset vannoivat päittensä kautta ja ottivat Jumalan
-todistajaksi siihen, että he inhosivat moista hirveää petosta ja että
-he mieluummin vuodattaisivat viimeisen veripisaransa kuin sietäisivät
-edes vähintäkään kunnioituksen puutetta kuningasta kohtaan matkalla. He
-sanoivat, että heillä oli käsissään Venäjän ja Puolan lähettiläät,
-jotka saisivat hengellään maksaa heille pienimmänkin loukkauksen, joka
-tehtäisiin Ruotsin kuningasta vastaan. He valittivat katkerasti sitä,
-että kuningas epäluuloillaan loukkasi henkilöitä, jotka olivat ottaneet
-hänet niin hyvin vastaan ja häntä niin hyvin kohdelleet. Vaikkapa valat
-useinkin ovat vain petollisuuden kieltä, uskoi Fabrice kuitenkin niitä;
-hän luuli heidän vakuutteluissaan näkevänsä sen totuuden leiman, jota
-valhe kykenee aina jäljittelemään vain epätäydellisesti. Hän kyllä
-tiesi, että tataarien khaanin ja kuningas Augustin välillä oli ollut
-salainen kirjeenvaihto, mutta hän oli varma siitä, että heidän
-neuvotteluissansa oli ollut puhe ainoastaan Ruotsin kuninkaan
-toimittamisesta pois suurherran alueelta. Joko sitten Fabrice pettyi
-taikka ei, hän vakuutti heille esittävänsä kuninkaalle, että tämän
-epäluulot olivat aiheettomat. "Mutta tahdotteko todellakin karkoittaa
-hänet väkisin?" lisäsi hän. -- "Kyllä", vastasi pasha, "sellainen on
-herramme määräys". -- Nyt hän pyysi heitä vielä kerran vakavasti
-harkitsemaan, saattoiko tuo määräys valtuuttaa heidät vuodattamaan
-kruunatun pään verta. -- "Totta kai", tiuskasi khaani vimmoissaan,
-"jos kruunattu pää kieltäytyy tottelemasta suurherraa hänen
-valtakunnassaan".
-
-Kun sillä välin kaikki oli valmiina hyökkäykseen ja Kaarlen kuolema
-siten näytti välttämättömältä, ja kun sulttaanin käsky ei nimenomaan
-puhunut kuninkaan surmaamisesta, jos hän tekisi vastarintaa, niin pasha
-sai khaanin vielä suostutetuksi siihen, että heti lähetettiin pikalähetti
-Adrianopoliin, jossa suurherra silloin oleskeli, saamaan hänen
-korkeudeltansa tämän viimeiset määräykset.
-
-Saavutettuaan tämän lyhyen lykkäyksen herrat Jeffreys ja Fabrice
-riensivät ilmoittamaan siitä kuninkaalle. He saapuivat innokkaina kuten
-ainakin ne, jotka tuovat hyvän uutisen, mutta heidät otettiin perin
-kylmästi vastaan. Kuningas nimitti heitä vapaaehtoisiksi välittäjiksi
-ja väitti sulttaanin käskyä ja muftin fetfaa väärennetyiksi, sillä
-muutoinhan ei olisi tarvinnut lähettää hakemaan uusia määräyksiä
-Portilta.
-
-Nyt vetäytyi Englannin ministeri leikistä tiehensä, päätettyään
-jyrkästi olla enää sekaantumatta niin itsepäisen ruhtinaan asioihin.
-Fabrice taas, jota kuningas rakasti ja joka muutenkin oli tottuneempi
-hänen oikkuihinsa kuin Englannin ministeri, jäi hänen luoksensa ja
-rukoili häntä olemaan panematta niin kallisarvoista henkeä alttiiksi
-niin hyödyttömän asian vuoksi.
-
-Vastauksen asemesta kuningas näytti hänelle vallituksiaan ja pyysi
-häntä käyttämään välitystään ainoastaan elintarpeitten hankkimiseen.
-Helposti saatiinkin turkkilaiset sallimaan elintarpeiden vientiä
-kuninkaan leiriin niin kauan, kunnes pikalähetti tulisi takaisin
-Adrianopolista. Itse khaanikin oli kieltänyt ryöstönhimoisia
-tataarejaan ryhtymästä mihinkään yritykseen ruotsalaisia vastaan ennen
-uuden määräyksen tuloa. Niinpä Kaarle voi joskus jopa lähteä
-leiristäänkin neljänkymmenen ratsumiehen kera ja karauttaa
-tataarilaisjoukkojen keskitse, jotka kunnioittavasti jättivät hänelle
-tien vapaaksi. Vieläpä hän ajoi suoraan heidän rivejänsä kohti, jolloin
-he mieluummin avasivat ne kuin ryhtyivät vastarintaan.
-
-Vihdoin saapui suurherran käsky surmata miekalla kaikki ruotsalaiset,
-jotka tekivät vähintäkin vastarintaa, säästämättä edes itse kuninkaan
-henkeä. Pasha oli niin kohtelias, että näytti tämän käskyn Fabricelle,
-jotta tämä tekisi vielä viimeisen ponnistuksen Kaarlen luona. Fabrice
-lähtikin heti viemään tätä surullista sanomaa. "Oletteko nähnyt
-mainitsemanne käskyn?" kysyi kuningas. -- "Kyllä", vastasi Fabrice. --
-"No hyvä, sanokaa heille minun puolestani, että se on jo toinen käsky,
-jonka he ovat väärentäneet, ja että minä en aio lähteä." -- Fabrice
-heittäysi hänen jalkoihinsa, suuttui ja moitti häntä hänen
-härkäpäisyydestänsä, mutta kaikki oli turhaa. "Palatkaa turkkilaistenne
-luo", sanoi kuningas hänelle hymyillen; "jos he hyökkäävät kimppuuni,
-niin osaan kyllä hyvin puolustaa itseäni".
-
-Myöskin kuninkaan papit heittäysivät polvilleen hänen eteensä ja
-vannottivat häntä, ettei hän panisi varmalle perikadolle alttiiksi
-Pultavasta säästyneitä onnettomia tähteitä eikä varsinkaan omaa
-pyhitettyä persoonaansa. Lisäksi he todistelivat hänelle, että moinen
-vastarinta oli väärä, että hän loukkasi vieraanvaraisuuden oikeuksia
-tahtomalla itsepintaisesti jäädä väkisinkin muukalaisten luo, jotka
-niin kauan ja niin jalomielisesti olivat auttaneet häntä. Kuningas,
-joka ei ollut vihainen Fabricelle, suuttui kovasti pappeihinsa ja sanoi
-heille ottaneensa heidät mukaansa pitämään rukouksia eikä tyrkyttämään
-hänelle mielipiteitään.
-
-Kenraalit Hård ja Dahldorf, jotka puolestaan olivat aina vastustaneet
-sellaista taistelua, jonka seuraukset voivat olla ainoastaan tuhoisat,
-näyttivät kuninkaalle hänen palveluksessaan saamiensa haavojen
-peittämiä ruumiitaan ja vakuuttaen hänelle olevansa valmiit kuolemaan
-hänen puolestansa, rukoilivat häntä, että se saisi tapahtua edes
-tarpeellisemmassa tilaisuudessa. "Minä huomaan teidän haavoistanne ja
-omistani", virkkoi Kaarle XII heille, "meidän taistelleen urhoollisesti
-yhdessä. Te olette tehneet velvollisuutenne tähän saakka, tehkää se
-vielä tänäänkin." -- Nyt ei ollut enää muuta mahdollisuutta kuin
-totella; jokainen häpesi olla tahtomatta kuolla kuninkaansa rinnalla.
-Tämä ruhtinas arveli varustautuneensa niin hyvin rynnäkön varalle, että
-oli salaisesti oikein hyvillään siitä huvista ja kunniasta, jonka
-hänelle tuotti kokonaisen armeijan ponnistusten uhmaaminen
-kolmellasadalla miehellä. Hän sijoitti kunkin omalle paikalleen: hänen
-kanslerinsa Müllernin, sihteerinsä Ehrenpreissin ja kirjurien tuli
-puolustaa kanslian taloa; parooni Feif pöytäpalvelijain etunenässä
-määrättiin toiselle paikalle; tallirengit ja kokit saivat kolmannen
-paikan suojellaksensa, sillä hänen luonansa olivat kaikki sotamiehiä.
-Hän ratsasti nopeasti varustuksiltaan taloonsa, lupasi kaikille
-palkintoja, nimitti uusia upseereja ja vakuutti korottavansa
-halvimmatkin palvelijat kapteeneiksi, jos he taistelisivat uljaasti.
-
-Kohtapa nähtiinkin turkkilaisten ja tataarien armeijan kymmenen
-kanuunan ja mörssärin kera käyvän hyökkäämään pientä varustusta
-vastaan. Hevosenhännät hulmusivat ilmassa, torvet soivat ja
-_Allah_-huudot kaikuivat joka taholta.
-
-Parooni Grothusen teki sen huomion, että turkkilaiset eivät
-sekoittaneet huutoihinsa mitään kuningasta solvaavaa ja että he
-mainitsivat häntä vain nimellä _demirbash_, rautakallo. Heti hän päätti
-lähteä yksin ja aseettomana ulos vallituksistaan. Hän astui
-janitshaarien rivejä kohti, jotka melkein kaikki olivat saaneet häneltä
-rahaa. "Kuinka, ystäväni!" huusi hän heille soveliain sanoin, "aiotteko
-te surmata kolmesataa aseetonta ruotsalaista? Te, urhoolliset
-janitshaarit, jotka olette armahtaneet viisikymmentätuhatta venäläistä,
-kun nämä huusivat teiltä _amman'ia_ (armoa)? Oletteko jo kokonaan
-unohtaneet ne hyvättyöt, joita olette saaneet meiltä? Ja tahdotteko
-tappaa tämän suuren Ruotsin kuninkaan, jota te niin paljon rakastatte
-ja joka on antanut teille niin paljon lahjoja? Hyvät ystävät, hän
-pyytää ainoastaan kolme päivää, eivätkä sulttaanin käskyt ole niin
-ankarat kuin teille koetetaan uskotella."
-
-Näillä sanoilla oli suurempi vaikutus kuin Grothusen itse oli
-odottanutkaan. Janitshaarit vannoivat partainsa kautta, etteivät he
-hätyyttäisi kuningasta ja että he antaisivat hänelle hänen pyytämänsä
-kolme päivää. Turhaan annettiin merkki hyökkäykseen; janitshaarit,
-tottelemisen asemasta, uhkasivat heittäytyä omien päällikköjensä
-kimppuun, jollei Ruotsin kuninkaalle myönnettäisi kolmen päivän aikaa.
-He tunkeutuivat meluten Benderin pashan teltan eteen ja huusivat, että
-sulttaanin käskyt olivat väärennetyt. Tätä odottamatonta kapinaa
-vastaan oli pashalla asetettavana vain kärsivällisyytensä.
-
-Hän oli olevinaan tyytyväinen janitshaarien jalomieliseen päätökseen ja
-käski heidän vetäytyä Benderiin. Tataarien khaani, kiivas mies, tahtoi
-heti ryhtyä joukkoineen hyökkäykseen, mutta pasha, joka ei suonut
-tataarien yksinään saavan kunniaa kuninkaan vangitsemisesta,
-samalla kun häntä itseään kenties rangaistaisiin janitshaarien
-tottelemattomuudesta, kehoitti khaania odottamaan huomiseen.
-
-Palattuaan Benderiin pasha kokosi kaikki janitshaarien upseerit ja
-vanhimmat sotamiehet; hän luki heille julki ja näytti heille sulttaanin
-nimenomaisen käskyn ja muftin fetfan. Kuusikymmentä vanhinta
-janitshaaria, joilla oli kunnianarvoisat valkeat parrat ja jotka olivat
-saaneet kuninkaan kädestä tuhansia lahjoja, ehdottivat, että he itse
-menisivät ja pyytäisivät häntä antautumaan heidän huostaansa ja
-sallimaan heidän olla hänen vartijoinansa.
-
-Pasha suostui siihen, koska mieluummin tahtoi käyttää mitä muuta keinoa
-hyvänsä kuin joutua surmauttamaan tämän ruhtinaan. Nuo kuusikymmentä
-vanhusta vaelsivat siis seuraavana aamuna Varnitzaan, asestettuina
-ainoastaan pitkin valkoisin sauvoin, jotka ovat janitshaarien ainoat
-aseet silloin, kun he eivät käy taisteluun, sillä turkkilaiset pitävät
-raakalaisuutena kristittyjen tapaa kantaa aseita rauhan aikana ja astua
-asestettuina ystäviensä luo ja kirkkoihinsakin.
-
-He kääntyivät parooni Grothusenin ja kansleri Müllernin puoleen ja
-sanoivat näille tulevansa palvelemaan kuningasta uskollisina
-vartijoina. Jos hän tahtoisi, niin he saattaisivat hänet Adrianopoliin,
-missä hän itse voisi puhella suurherran kanssa. Heidän tehdessä tätä
-ehdotusta kuningas luki kirjeitä, jotka tulivat Konstantinopolista ja
-jotka Fabrice, joka ei enää voinut tavata häntä, oli erään janitshaarin
-avulla salaa toimittanut hänelle. Ne oli lähettänyt kreivi
-Poniatowski, joka ei voinut avustaa häntä enemmän Benderissä kuin
-Adrianopolissakaan, koska hänet tuon julkean tuhannen kukkarollisen
-vaadinnan jälkeen oli Portin käskystä pidätetty Konstantinopolissa. Hän
-ilmoitti kuninkaalle, että sulttaanin käskyt hänen kuninkaallisen
-persoonansa vangitsemisesta tai surmaamisesta olivat liiankin oikeat;
-että sulttaanin todellakin olivat hänen ministerinsä pettäneet, mutta
-että hän, kuta enemmän häntä tässä asiassa oli petetty, sitä kiivaammin
-tahtoi itseään toteltavan. Sentähden oli muka parasta mukautua
-olosuhteihin ja taipua välttämättömyyteen. Hän rohkeni siis neuvoa
-kuningasta koettamaan saavuttaa tarkoituksensa ministerien avulla
-neuvottelujen tietä eikä osoittamaan taipumattomuutta siinä, missä vain
-myöntyväisyys voi merkitä jotakin, ja odottamaan politiikalta ja ajalta
-lääkettä tautiin, jonka väkivaltaisuus voisi tehdä parantumattomaksi.
-
-Mutta eivät vanhain janitshaarien ehdotukset eivätkä Poniatowskin
-kirjeet voineet saada kuningasta uskomaan, että hän voi häpeättä
-taipua. Hän tahtoi mieluummin kuolla turkkilaisten käden kautta kuin
-olla missään muodossa heidän vankinsa. Hän lähetti sentakia takaisin
-janitshaarit, päästämättä heitä puheilleen, ja käski sanoa heille, että
-jolleivät he menisi tiehensä, hän leikkauttaisi heiltä parrat, mitä
-itämailla pidetään julkeimpana kaikista loukkauksista.
-
-Täynnä mitä kiivainta suuttumusta vanhukset lähtivät tiehensä huutaen:
-"Oi tuota rautakalloa! Jos hän kerran tahtoo joutua perikatoon, niin
-joutukoon sitten!" -- He tekivät pashalle selkoa tehtävänsä
-epäonnistumisesta ja kertoivat Benderissä oleville tovereilleen, miten
-oudolla tavalla heidät oli otettu vastaan. Kaikki vannoivat nyt
-tottelevansa viivyttelemättä pashan käskyjä ja osoittivat yhtä paljon
-kärsimättömyyttä päästä hyökkäämään kuin edellisenä päivänä
-haluttomuutta siihen.
-
-Käsky annettiinkin siinä tuokiossa: turkkilaiset marssivat vallituksia
-vastaan; tataarit odottivat jo heitä, ja tykit alkoivat ampua.
-Janitshaarit toiselta, tataarit toiselta puolelta valtasivat hetkessä
-pienen leirin. Tuskin kaksikymmentä ruotsalaista paljasti miekkansa;
-kolmesataa miestä ympäröitiin ja tehtiin vastarinnatta vangeiksi.
-
-Kuningas oli tällöin kenraalien Hårdin, Dahldorfin ja Sparren kera
-ratsain talonsa ja leirinsä välillä. Nähdessään kaikkien sotamiestensä
-antautuneen vangeiksi hänen läsnäollessaan hän sanoi kylmäverisesti
-näille kolmelle upseerille: "Käykäämme puolustamaan taloa", ja lisäsi
-hymyillen: "me saamme nyt taistella _pro aris et focis_".
-
-Samassa hän nelisti heidän kanssaan taloansa kohti, jonne oli asettanut
-noin neljäkymmentä palvelijaa vartijoiksi ja joka oli varustettu niin
-lujasti kuin oli voitu.
-
-Niin suuresti kuin nämä kenraalit olivatkin tottuneet herransa
-itsepintaiseen pelottomuuteen, eivät he nyt kuitenkaan voineet olla
-ihmettelemättä nähdessään, miten hän kylmäverisesti ja leikkiä laskien
-aikoi puolustautua kymmentä tykkiä ja kokonaista armeijaa vastaan. He
-seurasivat häntä muutamien henkivartijain ja palvelijain kanssa, joita
-yhteensä oli noin parikymmentä henkeä.
-
-Mutta ovelle päästyänsä he huomasivat sen jo janitshaarien saartamaksi.
-Jopa oli lähes kaksisataa turkkilaista tai tataaria tunkeutunut sisään
-eräästä ikkunasta ja vallannut koko rakennuksen, paitsi erästä suurta
-salia, jonne kuninkaan palvelijat olivat vetäytyneet. Onneksi tämä sali
-oli lähellä sitä ovea, josta kuningas tahtoi työntyä sisään pienen,
-kaksikymmenhenkisen joukkonsa kera. Hän hyppäsi alas ratsultaan pistoli
-ja miekka kädessä, ja hänen seuralaisensa tekivät samoin.
-
-Janitshaarit karkasivat joka taholta hänen kimppuunsa; heitä kannusti
-lisäksi pashan lupaus antaa kahdeksan dukaattia kultaa jokaiselle, joka
-kuningasta vangiksi otettaessa oli voinut koskea edes hänen pukuunsa.
-Mutta tämäpä haavoitti tai surmasi kaikki ne, jotka lähestyivät häntä.
-Eräs hänen haavoittamansa janitshaari ojensi pyssynsä hänen kasvojaan
-kohti, ja jollei turkkilaisen käsivarsi olisi heilahtanut tungoksen
-johdosta, joka aaltojen tavoin lainehti edestakaisin, olisi kuningas
-saanut surmansa. Kuula hipaisi hänen nenäänsä, sieppasi palasen hänen
-korvastaan ja musersi kenraali Hårdilta, jonka kohtalona oli aina
-joutua haavoitetuksi herransa sivulla, käsivarren.
-
-Kuningas upotti miekkansa janitshaarin vatsaan, ja samassa hänen
-suureen saliin sulkeutuneet palvelijansa avasivat hänelle oven.
-Kuningas harppasi nuolena sisään, hänen pikku joukkonsa seurasi, ovi
-suljettiin jälleen heti ja teljettiin kaikella, mitä käsille sattui.
-Niin oli nyt Kaarle XII suljettuna tähän saliin koko seurueensa kera,
-johon kuului noin kuusikymmentä henkeä, upseereja, kaartilaisia,
-sihteerejä, kamaripalvelijoita ja kaikenlaatuista palvelusväkeä.
-
-Janitshaarit ja tataarit ryöstivät muun osan taloa ja täyttivät sen
-huoneet. "Käykäämmepäs hiukan karkoittamaan luotani noita raakalaisia",
-sanoi kuningas, asettui väkensä etunenään ja avasi itse salin sen oven,
-joka vei hänen makuuhuoneeseensa. Hän astui sisään ja ampui ryöstäjiä.
-
-Ryöstösaaliilla kuormitetut turkkilaiset säikähtivät samaisen kuninkaan
-äkillistä ilmestymistä, jota he olivat tottuneet kunnioittamaan,
-viskasivat pois aseensa, hyppäsivät ulos ikkunasta tai pakenivat
-kellareihin. Kuningas käytti hämminkiä hyväkseen ja ajoi menestyksen
-rohkaiseman joukkonsa kera turkkilaisia huoneesta huoneeseen, surmaten
-tai haavoittaen ne, jotka eivät paenneet, ja puhdistaen talon
-neljännestunnissa vihollisista.
-
-Taistelun tuoksinassa kuningas huomasi kaksi janitshaaria piilossa
-vuoteensa alla; hän surmasi toisen miekanpistolla, toinen pyysi häneltä
-armoa, huutaen _amman_. "Minä lahjoitan sinulle henkesi", sanoi
-kuningas turkkilaiselle, "sillä ehdolla, että menet ja kerrot pashalle
-tarkasti kaikki, mitä olet nähnyt". -- Turkkilainen lupasi täyttää
-mielellään hänen tahtonsa ja sai nyt muiden tavoin hypätä ulos
-ikkunasta.
-
-Päästyään siten vihdoin talon herroiksi ruotsalaiset vielä sulkivat ja
-telkesivät ikkunat. Aseista ei ollut puutetta; eräs alakerran huone,
-joka oli täynnä musketteja ja ruutia, oli jäänyt janitshaarien
-meluisalta etsinnältä rauhaan. Se tuli nyt hyvään tarpeeseen:
-ruotsalaiset ampuivat ikkunoista aivan läheltä turkkilaisten
-tungokseen, josta he surmasivat kaksisataa vähemmässä kuin puolessa
-neljännestunnissa.
-
-Nyt ampui tykistö taloa, mutta kun sen kivet olivat hyvin pehmeitä,
-teki se vain koloja eikä murtanut seiniä.
-
-Koska tataarien khaani ja pasha, jotka halusivat vangita kuninkaan
-elävältä, pitivät häpeällisenä menettää siinä niin paljon väkeä ja
-käyttää kokonaista armeijaa kuuttakymmentä henkeä vastaan, päättivät he
-pistää talon tuleen pakoittaakseen kuninkaan antautumaan. He ammuttivat
-palavilla tappuroilla kiedottuja nuolia katolle, oviin ja ikkunoihin.
-Talo syttyi pian tuleen; palava katto oli jo putoamaisillaan
-ruotsalaisten päälle. Kuningas jakeli levollisesti käskyjänsä tulen
-sammuttamiseksi; hän löysi erään pienen, nesteellä täytetyn astian,
-tarttui siihen ja viskasi sen kahden ruotsalaisen avulla siihen
-paikkaan, missä tuli pahimmin raivosi. Sattuikin niin hullusti, että
-tuo astia oli täynnä paloviinaa; mutta kiireessä ja hälinässä ei sitä
-ehditty ajatella. Liekit alkoivatkin raivota entistä suuremmalla
-voimalla ja tuhosivat kuninkaan huoneen. Suuri sali, jossa ruotsalaiset
-pysyttelivät, oli täynnä hirveää savua, ja siihen sekaantuivat liekkien
-tulikielet, jotka leimahtelivat sisään viereisistä huoneiden ovista.
-Puoli kattoa oli syöksynyt itse talon sisään, toinen puoli putosi ulos,
-pirstautuen liekkeihin.
-
-Eräs kaartilainen, nimeltä Walberg, rohkeni tässä äärimmäisensä hädässä
-huutaa, että olisi antauduttava. "Siinäpä kummallinen otus", sanoi
-kuningas, "joka luulee, että on kauniimpaa antautua vangiksi kuin
-palaa!" -- Eräs toinen kaartilainen, nimeltä Rosen, huomautti nyt, että
-kanslian talossa, joka oli vain viidenkymmenen askeleen päässä, oli
-kivinen ja siis tulenkestävä katto. Oli siis tehtävä uloshyökkäys,
-päästävä siihen taloon ja puolustauduttava siellä. "Kas siinä oikea
-ruotsalainen!" huudahti kuningas. Hän syleili tätä kaartilaista ja
-nimitti hänet paikalla everstiksi. "Eteenpäin, ystäväni", sanoi hän;
-"ottakaa mukaanne niin paljon ruutia ja lyijyä kuin voitte, ja
-vallatkaamme sitten kanslia miekka kädessä!"
-
-Turkkilaiset, jotka sillävälin ympäröivät parhaillaan palavaa taloa,
-huomasivat ihmetellen ja samalla kauhistuen, etteivät ruotsalaiset
-aikoneetkaan sieltä poistua. Mutta heidän kummastuksensa kasvoi vielä
-suuremmaksi, kun he näkivät ovien avautuvan ja kuninkaan miehineen
-epätoivon vimmalla syöksyvän heidän kimppuunsa. Kaarle ja hänen
-korkeimmat upseerinsa olivat asestetut miekoilla ja pistoleilla;
-kukin ampui ovea avattaessa kaksi laukausta yhtaikaa, samassa
-silmänräpäyksessä he heittivät pois pistolinsa, tarttuivat miekkoihinsa
-ja pakoittivat turkkilaiset peräytymään yli viisikymmentä askelta.
-Mutta hetkistä myöhemmin tämä pieni joukko joutui saarroksiin.
-Kuningas, jolla tapansa mukaan oli saappaat jalassa, sotkeutui
-kannuksiinsa ja kaatui. Yksikolmatta janitshaaria heittäytyi heti hänen
-päällensä; hän viskasi miekkansa ilmaan säästyäkseen siten sen
-luovuttamisen tuottamasta tuskasta. Turkkilaiset raahasivat hänet
-pashan majapaikkaan, toiset kannattaen häntä sääristä, toiset
-kainaloista, kuten kannetaan sairasta, jota pelätään muuten
-rasitettavan.
-
-Heti kun kuningas huomasi joutuneensa kiinni, teki hänen luonteensa
-rajuus ja se raivo, johon niin pitkällinen ja hirveä taistelu oli hänet
-pakostakin saattanut, tilaa säveälle ja rauhalliselle mielialalle.
-Häneltä ei päässyt yhtään ainoaa kärsimättömyyden sanaa eikä
-vihastuksen silmäystä. Hän katseli hymyillen janitshaareja, jotka
-kantoivat häntä _Allah_-huudoin, kunnioituksen sekainen suuttumus
-mielessään. Hänen upseerinsa vangittiin samaan aikaan, ja turkkilaiset
-ja tataarit ryöstivät heidät puti puhtaiksi. -- Tämä kummallinen
-tapaus, jolla oli lisäksi merkillisiä seurauksia, sattui helmikuun 12
-p:nä 1713.
-
-
-
-
-SEITSEMÄS KIRJA.
-
-Turkkilaiset siirtävät Kaarlen Demirtashiin. Kuningas Stanislaus
-vangitaan samaan aikaan. Herra de Villelonguen rohkea teko.
-Vallankumous seraljissa. Taistelu Pommerissa. Ruotsalaiset polttavat
-Altonan. Kaarle lähtee vihdoin matkalle, palatakseen valtoihinsa. Hänen
-kummallinen matkustustapansa. Hänen tulonsa Stralsundiin. Kaarlen
-vastoinkäymisiä. Pietari Suuren menestyksiä. Hänen voittokulkueensa
-Pietarissa.
-
-
-Benderin pasha odotti Kaarlea arvokkaasti teltassaan, tulkkinansa
-Marco. Hän otti ruhtinaan vastaan hyvin kunnioittavasti ja pyysi häntä
-laskeutumaan eräälle sohvalle. Mutta kuningas ei välittänyt vähääkään
-turkkilaisen kohteliaisuudesta, vaan jäi keskelle telttaa seisomaan.
-
-"Kaikkivaltias olkoon ylistetty", sanoi pasha, "että sinun
-majesteettisi on hengissä! Epätoivoni on katkera siitä, että sinun
-majesteettisi on pakoittanut minut panemaan hänen korkeutensa käskyt
-täytäntöön." Kuningas, jota suututti ainoastaan se, että hänen
-kolmesataa sotamiestänsä oli antanut vangita itsensä keskellä
-varustuksiansa, sanoi pashalle: "Ah, jospa mieheni olisivat
-puolustautuneet kuten heidän tuli tehdä, ei meitä olisi masennettu
-kymmeneen päivään." -- "Voi, sepä olisi ollut huonosti käytettyä
-uljuutta", vastasi turkkilainen. -- Hän määräsi kuninkaan vietäväksi
-Benderiin loimilla runsaasti koristetun ratsun selässä. Ruotsalaiset
-olivat joko saaneet surmansa tai joutuneet vangeiksi; koko kuninkaan
-kalusto, hänen huonekalunsa, hänen paperinsa, hänen välttämättömimmät
-vaatteensa oli joko ryöstetty tai poltettu. Tiellä nähtiin
-ruotsalaisten upseerien kulkevan miltei alastomina, kytkettyinä
-kaksittain yhteen, tataarien tai janitshaarien saattaessa heitä jalan.
-Kanslerin ja kenraalien kohtalo oli samanlainen; he elivät niiden
-sotilaiden orjia, joille he olivat joutuneet saaliin jaossa.
-
-Saatettuaan Kaarle XII:n seraljiinsa Benderiin Ismael pasha luovutti
-hänelle oman huoneensa ja palvelutti häntä kuten ainakin kuningasta,
-asettaen kuitenkin varovaisuuden vuoksi janitshaareja vartijoiksi
-huoneen ovelle. Hänelle valmistettiin vuode, mutta hän heittäytyi
-sinänsä, saappaat jalassa, sohvalle ja nukahti heti raskaasti. Eräs
-upseeri, joka seisoi hänen luonaan, peitti hänen päänsä myssyllä, jonka
-kuningas ensi unesta herätessään heitti pois; ja turkkilainen katseli
-hämmästyksissään hallitsijaa, joka nukkui saappaat jalassa ja paljain
-päin. Seuraavana aamuna Ismael vei Fabricen kuninkaan huoneeseen.
-Fabrice tapasi ruhtinaan vaatteet riekaleina, saappaat, kädet ja koko
-miehen veren ja ruudin peitossa, kulmakarvat palaneina, mutta iloisella
-mielellä kauheasta tilastansa huolimatta. Hän heittäytyi polvilleen
-kuninkaan eteen, voimatta lausua sanaakaan. Rauhoittuneena piankin
-siitä vapaasta ja suopeasta sävystä, jolla kuningas puhutteli häntä,
-hän alkoi jutella tämän kera entiseen tuttavalliseen tapaan, ja
-molemmat keskustelivat hymyillen Benderin tappelusta. "Väitetään",
-sanoi Fabrice, "teidän majesteettinne omin käsin surmanneen
-kaksikymmentä janitshaaria." -- "Hyvä, hyvä!" sanoi kuningas,
-"sellaiset asiat suurennetaan aina puolella". -- Keskustelun kuluessa
-pasha esitti kuninkaalle hänen suosikkinsa Grothusenin ja eversti
-Ribbingin, jotka hän jalomielisesti oli ostanut vapaiksi omalla
-kustannuksellaan. Fabrice otti toimekseen muiden vankien irti
-lunastamisen.
-
-Englannin lähettiläs Jeffreys yhtyi häneen ollakseen apuna kulujen
-suorittamisessa. Eräs ranskalainen [nähtävästi johdannossa mainittu
-ranskalainen de la Motraye. -- _Suom. muist_.], joka uteliaisuudesta
-oli saapunut Benderiin ja on kuvaillut osan tässä kerrotuista
-tapauksista, antoi myös mitä hänellä oli. Nämä muukalaiset, joita pasha
-auttoi huolenpidolla, jopa rahallakin, ostivat vapaiksi, ei ainoastaan
-upseereja, vaan myös heidän vaatteensakin turkkilaisten ja tataarien
-käsistä.
-
-Jo seuraavana päivänä vietiin kuningas vangittuna helakanpunaiseen
-verhotuissa vaunuissa Adrianopolin tietä myöten; hänen
-rahastonhoitajansa Grothusen oli hänen mukanaan. Kansleri Müllern ynnä
-muutamat upseerit seurasivat toisissa vaunuissa. Useat muut olivat
-ratsain, ja katsahtaessaan niihin vaunuihin, joissa kuningas istui, he
-eivät voineet pidättää kyyneliään. Pasha oli saattueen etunenässä.
-Fabrice huomautti hänelle, että oli häpeällistä antaa kuninkaan olla
-miekatta, ja pyysi häntä ojentamaan Kaarlelle miekan. "Jumala minua
-siitä varjelkoon!" sanoi pasha; "hänhän leikkaisi sillä meiltä parran".
--- Kuitenkin hän muutamia hetkiä myöhemmin antoi kuninkaalle hänen
-miekkansa takaisin.
-
-Samaan aikaan kuin tätä kuningasta, joka muutamia vuosia aikaisemmin
-oli laatinut lakejaan niin monille valtioille ja ollut pohjoismaiden
-riidanratkaisija ja Euroopan kauhu, siten kuljetettiin vankina ja
-aseettomana, nähtiin samassa seudussa toinenkin esimerkki inhimillisen
-suuruuden katoavaisuudesta.
-
-Kuningas Stanislaus oli näet myös pidätetty Turkin alueella, ja häntä
-kuljetettiin vangittuna Benderiin juuri samaan aikaan kuin Kaarle XII
-vietiin sieltä pois.
-
-Kun Stanislausta ei enää ollut tukemassa se käsi, joka oli tehnyt hänet
-kuninkaaksi, kun hänellä ei enää ollut rahaa, ja kun siis myös hänen
-puolueensa Puolassa hajosi, vetäytyi hän aluksi Pommeriin ja puolusti
-siellä, koska ei enää voinut säilyttää omaa kuningaskuntaansa,
-voimiensa mukaan hyväntekijänsä alueita. Olipa hän mennyt Ruotsiinkin
-kiirehtimään tarpeellisen apuväen lähettämistä Pommeriin ja
-Liivinmaalle. Hän oli tehnyt kaikki, mitä voitiin vaatia Kaarle XII:n
-ystävältä.
-
-Tähän aikaan ajatteli Preussin ensimäinen kuningas, sangen viisas
-ruhtinas, jonka venäläisten naapuruus syystäkin teki levottomaksi,
-liittyä Augustiin ja Puolan tasavaltaan venäläisten työntämiseksi omaan
-maahansa. Hän tahtoi saada myös itse Kaarle XII:n tämän puuhan
-puolelle. Kolme suurta tapahtumaa piti saataman tämän liiton
-hedelmäksi: pohjoismaiden rauha, Kaarlen paluu omaan maahansa ja sulun
-nostaminen venäläisten eteen, jotka jo alkoivat käydä pelottaviksi
-Euroopalle. Alkuvalmistuksena tähän sopimukseen, johon perustui yleinen
-rauhallisuus, oli Stanislauksen luopuminen kruunusta. Stanislaus ei
-ainoastaan hyväksynyt sitä, vaan myös otti toimekseen olla tämän rauhan
-välittäjänä, joka riistäisi häneltä kruunun. Välttämättömyys,
-yleishyvä, uhrauksen tuottama kunnia ja Kaarlen etu, jolle hän oli
-kaikesta kiitollisuudenvelassa ja jota hän rakasti, määräsivät hänen
-päätöksensä. Hän kirjoitti Benderiin; hän selvitti Ruotsin kuninkaalle
-asiain tilan, vastoinkäymiset ja parannuskeinot; hän vannotti tätä
-olemaan vastustamatta hänen luopumistaan, joka oli olosuhteiden pakosta
-käynyt tarpeelliseksi ja oli vaikuttimiensa puolesta kunniallinen; hän
-rukoili olemaan uhraamatta Ruotsin etuja onnettoman ystävän etujen
-vuoksi, joka itse mielellään uhrautuisi yhteishyvän takia. Kaarle XII
-sai nämä kirjeet jo Varnitzassa; hän lausui useiden todistajien
-läsnäollessa kiukkuisesti pikalähetille: "Jollei ystäväni enää tahdo
-olla kuninkaana, niin osannen kyllä tehdä sijalle toisen."
-
-Mutta Stanislaus pysyi lujana uhrauksessaan, josta Kaarle kieltäytyi.
-Nämä päivät oli määrätty todella harvinaisten tunteiden ja tekojen
-todistajiksi. Stanislaus tahtoi itse lähteä taivuttamaan Kaarlea, ja
-uskalsi enemmän luopuakseen valtaistuimelta kuin oli tehnyt sille
-päästäkseen. Eräänä päivänä hän kello kymmenen aikaan iltasella jätti
-salaa ruotsalaisen armeijan, jonka päällikkönä hän oli Pommerissa, ja
-lähti matkaan parooni Sparren kanssa, joka sittemmin on ollut
-lähettiläänä Englannissa ja Ranskassa, ja erään toisen everstin kera.
-Hän otti itselleen erään Haran-nimisen ranskalaisen nimen, joka silloin
-oli majurina Ruotsin palveluksessa ja myöhemmin kuoli Danzigin
-komendanttina. Hän matkusti pitkin vihollisten armeijan rintamaa ja
-saapui vihdoin, useasti pidätettynä ja Haranin nimelle annetun passin
-nojalla jälleen vapaaksi laskettuna, monien vaarojen jälkeen Turkin
-rajoille.
-
-Saavuttuaan Moldauhun hän lähetti parooni Sparren takaisin armeijaansa
-ja meni Moldaun pääkaupunkiin Jassyyn. Luullen olevansa turvassa siinä
-maassa, jossa Ruotsin kuningasta oli pidetty niin suuressa arvossa, hän
-ei vähääkään aavistanut, miten asiat silloin olivat.
-
-Häneltä kysytään, kuka hän on; hän vastaa olevansa erään Kaarle XII:n
-palveluksessa olevan rykmentin majuri. Pelkästään tämän nimen
-perusteella hänet pidätetään ja viedään Moldaun hospodarin eteen, joka
-jo oli saanut sanomalehdistä tietää Stanislauksen kadonneen
-armeijastaan ja sentähden heti alkoi epäillä häntä. Hänelle oli
-kuvailtu kuninkaan ulkonäkö, joka oli helposti tunnettavissa
-täyteläisistä ja rakastettavista kasvoistaan ja harvinaisen sävyisästä
-ilmeestään.
-
-Hospodari kuulusteli häntä, teki hänelle useita kietovia kysymyksiä ja
-tiedusteli lopuksi, mikä toimi hänellä oli Ruotsin armeijassa.
-Stanislaus ja hospodari puhuivat latinaa. "_Major sum_", vastasi
-Stanislaus hänelle. "_Imo, Maximus es_"[39] virkkoi siihen
-moldaulainen. Heti hän tarjosi Stanislaukselle nojatuolin ja kohteli
-tätä kuten ainakin kuningasta, mutta samalla kuten vangittua
-kuningasta. Sen kreikkalaisen luostarin ympärille, jossa hänen täytyi
-oleskella, kunnes saataisiin lähempiä määräyksiä sulttaanilta,
-asetettiin erityinen vartiosto. Käsky saapui viedä hänet Benderiin,
-josta Kaarlea juuri kuljetettiin pois.
-
-Pasha sai tästä tiedon juuri kun hän saattoi Ruotsin kuninkaan vaunuja
-ja ilmoitti asian Fabricelle. Tämä lähestyi nyt kuninkaan ajoneuvoja
-ja kertoi hänelle, ettei hän enää ollut ainoa vangittu kuningas
-turkkilaisten käsissä ja että Stanislaus oli muutamien penikulmien
-päässä hänestä, sotamiesten saattamana. "Rientäkää hänen luoksensa,
-rakas Fabrice", sanoi Kaarle hänelle, joutumatta sellaisesta sattumasta
-vähääkään hämilleen, "ja sanokaa hänelle, ettei hänen tule ikinä tehdä
-rauhaa Augustin kanssa, ja vakuuttakaa hänelle, että meidän asiamme
-piakkoin muuttuvat".
-
-Niin horjumaton oli Kaarle kerran omaksumassaan mielipiteessä, että
-vaikka Puola jo oli kokonaan hylännyt hänet, vaikka häntä hätyytettiin
-jo hänen omissakin valtioissaan, ja vaikka häntä turkkilaisessa
-kantotuolissa vangittuna kuljetettiin herra ties minne, hän yhä luotti
-onneensa ja toivoi alati Ottomanisen Portin auttavan häntä 100,000
-miehellä. Fabrice riensi pashan luvalla, erään janitshaarin saattamana,
-suorittamaan tehtäväänsä. Muutaman penikulman päässä hän tapasi joukon
-sotamiehiä, jotka saattoivat Stanislausta. Heidän keskessänsä hän
-huomasi ranskalaiseksi puetun ja jotenkin kehnoratsuisen herrasmiehen,
-jolta hän nyt saksaksi kysyi, missä oli Puolan kuningas. Kysytty oli
-Stanislaus itse, jota hän ei ollut tuntenut tässä valepuvussa.
-"Kuinka!" huudahti kuningas, "ettekö siis enää muista minua?" -- Nyt
-Fabrice kertoi hänelle, missä surkeassa tilassa Ruotsin kuningas oli ja
-kuinka hän, joskin vallan turhaan, pysyi lujana ja horjumattomana
-suunnitelmissaan.
-
-Stanislauksen lähetessä Benderiä lähetti pasha, joka oli palannut
-saattamasta Kaarle XII:tta muutamia penikulmia, Puolan kuninkaalle
-arabialaisen ratsun kaikkine komeine varusteineen.
-
-Stanislaus otettiin Benderissä vastaan tykkien jyskeellä, eikä hänellä,
-jollei oteta lukuun vapautta, jota hänelle ei aluksi annettu, ollut
-mitään syytä valittaa hänelle osoitettua kohtelua. -- Sillä välin
-kuljetettiin Kaarlea Adrianopolia kohti. Tämä kaupunki oli jo
-tulvillaan huhuja hänen viime taisteluistaan. Turkkilaiset sadattelivat
-ja ihmettelivät häntä; mutta vihastunut divaani uhkasi jo karkoittaa
-hänet jollekin Arkipelagin saarelle.
-
-Puolan kuningas Stanislaus, joka itse on suvainnut kertoa minulle
-useimmat näistä yksityiskohdista, on myös vakuuttanut minulle, että
-divaanissa oli jo puhetta hänen itsensäkin karkoittamisesta eräälle
-Kreikan saarelle; mutta muutamia kuukausia myöhemmin leppynyt suurherra
-laski hänet menemään.
-
-Désaleurs, joka olisi voinut käydä Kaarlen puolelle ja estää tekemästä
-moista häpeää kristityille kuninkaille, pidätettiin Konstantinopolissa
-samoin kuin Poniatowskikin, jonka neuvokas ja kekseliäs henki oli
-alituisena pelon aiheena. Useimmat Adrianopoliin jääneet ruotsalaiset
-olivat vankeina; sulttaanin valtaistuin oli joka taholta varustettu
-aivan luoksepääsemättömäksi Ruotsin kuninkaan valituksia vastaan.
-
-Markiisi de Fierville, joka Ranskan puolesta oli ollut salaisesti
-lähetettynä Kaarlen luo Benderiin, oleskeli tällöin Adrianopolissa. Hän
-uskalsi kuvitella voivansa auttaa tätä ruhtinasta aikana, jolloin
-kaikki hylkivät tai sortivat häntä. Onneksi avusti häntä tässä puuhassa
-eräs ranskalainen aatelismies vanhaa champagnelaista sukua, nimeltä de
-Villelongue, peloton mies, joka ei ollut saanut onnen suosiota niin
-paljon kuin hänen miehuutensa olisi ansainnut, ja jonka muuten oli
-hurmannut Ruotsin kuninkaan maine niin, että hän oli vartavasten
-saapunut Turkinmaalle tarjoutuakseen tämän ruhtinaan palvelukseen.
-
-Fierville laati mainitun nuoren miehen avulla Ruotsin kuninkaan nimessä
-sulttaanille osoitetun kirjelmän. Siinä Kaarle vaati hyvitystä
-häväistyksestä, joka hänen persoonassaan oli kohdistettu kaikkiin
-kruunattuihin päihin, ja khaanin ynnä Benderin pashan todellisesta tai
-luulotellusta kavalluksesta.
-
-Samalla syytettiin suurvisiiriä ynnä muita ministerejä siitä, että he
-olivat ottaneet venäläisiltä vastaan lahjuksia, että he olivat
-pettäneet suurherran, estäneet kuninkaan kirjeet saapumasta hänen
-korkeutensa käsiin ja juonillaan viekoitelleet sulttaanilta sen
-muhamettilaista vieraanvaraisuutta niin kovasti häpäisevän käskyn,
-jonka nojalla sitten oli suurelle keisarille niin arvottomalla tavalla
-loukattu kansainvälisiä oikeuksia, kun oli 20,000 miehellä käyty
-kuninkaan kimppuun, jolla ei puolustuksenaan ollut muita kuin
-palvelijansa ja joka luotti sulttaanin pyhitettyyn sanaan.
-
-Kun tämä kirjelmä oli saatu valmiiksi, täytyi se käännättää
-turkinkielelle ja kirjoituttaa erityisellä tavalla nimenomaan
-sellaiseen tarkoitukseen valmistetulle paperille, jollaista oli
-käytettävä kaikkeen sulttaanille luettavaksi annettavaan.
-
-Käännyttiin siis muutamien kaupungissa oleskelevien ranskalaisten
-tulkkien puoleen; mutta Ruotsin kuninkaan asiat olivat jo niin
-toivottomalla kannalla ja suurvisiiri oli niin avoimesti julistautunut
-häntä vastaan, ettei yksikään tulkki rohjennut edes kääntää herra de
-Fiervillen kirjelmää. Vihdoin löydettiin eräs toinen muukalainen, jonka
-käsialaa ei tunnettu Portissa ja joka hyvän palkinnon ja varman
-vaitiolon lupauksen avulla saatiin kääntämään kirjelmä turkiksi ja
-kirjoittamaan se asianmukaiselle paperille. Parooni Arvidsson,[40] eräs
-ruotsalaisen armeijan upseeri, mukaili kuninkaan nimikirjoituksen.
-Fierville, jolla oli kuninkaan sinetti, kiinnitti sen kirjelmään ja
-sinetöi kaikki Ruotsin kuninkaan vaakunalla. Villelonque otti
-toimekseen itse jättää tämän käärön suurherran käsiin, kun tämä tapansa
-mukaan meni moskeaan. Oli jo usein käytetty samanlaista keinoa, kun oli
-tahdottu jättää sulttaanille valituskirjelmiä hänen ministerejänsä
-vastaan; mutta juuri se tekikin moisen yrityksen menestymisen sitä
-vaikeammaksi ja vaaran paljoa suuremmaksi.
-
-Visiiri, joka aavisti ruotsalaisten vaativan oikeutta hänen
-herraltaan ja oli liiankin hyvin oppinut varovaisuutta edeltäjäinsä
-onnettomuudesta, oli nimenomaan kieltänyt päästämästä ketään suurherran
-läheisyyteen ja erityisesti määrännyt pidätettäväksi kaikki ne, jotka
-esiintyisivät anomuksineen moskean läheisyydessä.
-
-Villelongue tunsi tämän määräyksen ja tiesi hyvin panevansa päänsä
-alttiiksi. Hän riisui sentakia ranskalaisen pukunsa, pukeutui
-kreikkalaiseen tapaan ja lähti sitten, piilotettuaan poveensa
-kirjelmän, jonka hän aikoi ojentaa esiin, oikeaan aikaan sen moskean
-läheisyyteen, jonne sulttaanin tiedettiin menevän. Siellä hän tekeytyi
-hulluksi ja tunkeutui tanssien janitshaarien rivien keskelle, joiden
-välitse suurherran oli kuljettava; samalla hän tahallaan pudotti
-taskuistansa muutamia hopearahoja, hyvitelläkseen niillä
-henkivartijoita.
-
-Sulttaanin lähestyessä tahdottiin ajaa Villelongue pois, mutta hän
-heittäysi polvilleen ja piteli puoliaan janitshaareja vastaan. Hänen
-lakkinsa putosi, ja pitkistä hiuksistaan hänet heti tunnettiin
-frankkilaiseksi. Hän sai useita iskuja ja häntä pideltiin sangen
-pahoin. Suurherra, joka jo oli lähellä, kuuli metelin ja kysyi sen
-syytä. Villelongue huusi hänelle kaikin voimin: "_Amman, amman_, armoa,
-armoa!" vetäen samalla kirjeen povestansa.
-
-Sulttaani käski laskea hänet lähemmäksi. Villelongue riensi heti hänen
-luoksensa, syleili hänen jalustimiaan ja jätti hänelle kirjelmänsä
-sanoen samalla: "_Sued kral dan_, se on Ruotsin kuninkaalta." Sulttaani
-pisti kirjeen poveensa ja jatkoi matkaansa moskeaa kohti. Sillä
-välin otettiin Villelongue kiinni ja vietiin vankina seraljin
-ulkorakennuksiin.
-
-Palattuaan moskeasta ja luettuaan kirjeen sulttaani tahtoi itse
-kuulustella vangittua. Mitä nyt kerron tässä, näyttää ehkä sangen vähän
-uskottavalta, mutta minä en lopuksikaan tuo esiin mitään sellaista,
-mikä ei perustuisi herra de Villelonguen omiin kirjeihin. Kun niin
-uljas upseeri kerran kunniasanallaan vakuuttaa jonkin seikan todeksi,
-ansaitsee hän kai jonkun verran luottamusta. Hän on siis vakuuttanut
-minulle, että sulttaani riisui keisarillisen pukunsa, otti päästään
-erikoisen turbaaninsa ja pukeutui janitshaariupseeriksi, kuten hän
-muuten usein menetteli. Hänellä oli mukanaan eräs vanhus Maltan
-saarelta, joka palveli häntä tulkkina. Tämän valepuvun johdosta
-Villelongue sai nauttia kunniaa, joka ei koskaan ole tullut yhdenkään
-kristityn lähettilään osaksi: hänellä oli neljännestunnin pituinen
-kahdenkeskinen puhelu turkkilaisten keisarin kanssa. Hän ei suinkaan
-jättänyt selvittämättä Ruotsin kuninkaan valituksia, syyttämättä
-ministerejä ja vaatimatta sitä ujostelemattomammin hyvitystä, kun hän,
-puhellessaan itse sulttaanin kanssa, oli puhelevinaan vain vertaisensa
-kanssa. Vankilansa hämäryydestä huolimatta hän kyllä helposti oli
-tuntenut suurherran ja keskustelikin sentähden vain sitä rohkeammin.
-Luuloteltu janitshaariupseeri lausui Villelonguelle nämä omituiset
-sanat: "Kristitty, ole varma siitä, että herrallani sulttaanilla on
-keisarin sydän, ja jos sinun Ruotsin kuninkaasi on oikeassa, niin
-tapahtuu hänelle myös oikeus." -- Villelongue pääsi pian vapaaksi, ja
-muutamia viikkoja myöhemmin nähtiin seraljissa äkillinen muutos, jonka
-ruotsalaiset lukivat tämän ainoalaatuisen keskustelun ansioksi. Mufti
-pantiin viralta, tataarien khaani ajettiin maanpakoon Rhodos-saarelle
-ja Benderin seraskieri-pasha karkoitettiin erääseen Arkipelagin
-saareen.
-
-Ottomaninen Portti on tavallisesti niin altis moisille myrskyille, että
-on vaikea ratkaista, tahtoiko sulttaani todellakin lepyttää Ruotsin
-kuningasta näillä uhrauksilla. Se tapa, jolla mainittua ruhtinasta
-edelleen kohdeltiin, ei ainakaan todista Portin liiaksi kiirehtineen,
-ollakseen hänelle mieliksi.
-
-Pikemminkin epäillään suosikki Ali Kumurdshin yksin panneen toimeen
-nämä muutokset omaksi edukseen. Sanotaan hänen karkoituttaneen
-tataarien khaanin ja Benderin seraskierin sillä tekosyyllä, että he
-olivat vastoin suurherran nimenomaista käskyä luovuttaneet kuninkaalle
-kaksitoistasataa kukkarollista. Tataarien valtaistuimelle hän asetti
-erotetun khaanin veljen, ikäisensä nuoren miehen, joka ei liioin
-rakastanut veljeään ja johon Ali Kumurdshi suuresti luotti aikomissaan
-sodissa. Mitä suurvisiiri Jussufiin tulee, pantiin hänet viralta vasta
-muutamia viikkoja myöhemmin, jolloin Soliman pasha sai pääministerin
-arvonimen.
-
-Minun tulee mainita, että herra de Villelongue ja useat ruotsalaiset
-ovat vakuuttaneet minulle tuon pelkän, Ruotsin kuninkaan nimessä
-sulttaanille ojennetun kirjeen vaikuttaneen kaikki nämä suuret
-muutokset Portissa; mutta herra de Fierville puolestaan on väittänyt
-minulle aivan päinvastaista. Olenpa joskus tavannut samanlaisia
-ristiriitaisuuksia minulle uskotuissa asiakirjoissakin. Moisessa
-tapauksessa on historioitsijan ainoana tehtävänä kertoa asia
-semmoisenaan, pyrkimättä tunkeutumaan sen vaikuttimiin, ja rajoittua
-vain sanomaan se, mitä tietää, koettamatta arvata sitä, mitä ei tiedä.
-
-Sillä välin oli Kaarle XII viety Adrianopolin läheiseen pieneen
-Demirtashin linnaan. Lukematon paljous turkkilaisia oli kokoontunut
-tänne näkemään kuninkaan saapumista. Hänet kannettiin vaunuistaan
-sohvassa linnaan; mutta Kaarle peitti tyynyllä päänsä, jottei
-väkijoukko näkisi häntä.
-
-Muutamia päiviä myöhemmin Portti suostui siihen hänen pyyntöönsä, että
-hän saisi asua Demotikassa, joka on pieni kaupunki kuuden penikulman
-päässä Adrianopolista, kuuluisan Hebrus-joen, nykyisen Martizan,
-varrella. Kumurdshi sanoi suurvisiiri Solimanille: "Mene ja ilmoita
-Ruotsin kuninkaalle, että hän voi jäädä Demotikaan koko iäkseen; minä
-vastaan sinulle siitä, että hän jo ennen vuoden kuluttua itsestänsä
-pyytää saada lähteä sieltä; mutta ennen kaikkea älä anna hänelle
-rahaa."
-
-Niinpä siirrettiinkin kuningas nyt pieneen Demotikan kaupunkiin, jossa
-Portti määräsi hänelle ja hänen seurueellensa huomattavan erän
-muonavaroja. Mutta rahaa myönnettiin hänelle vain viisikolmatta ecutä
-päivässä, jotta hän niillä voisi ostaa sianlihaa ja viiniä, joita
-kumpaakaan tavaraa turkkilaiset eivät hankkineet hänelle. Mutta viiden
-sadan ecun päiväraha, joka hänellä oli ollut Benderissä, pidätettiin
-häneltä.
-
-Tuskin hän oli pienen hovinsa kera päässyt Demotikaan, kun suurvisiiri
-Soliman pantiin viralta. Hänen paikkansa sai Ibrahim Molla, rohkea,
-ylväs ja ylenmäärin karkea mies. Ei liene hyödytöntä tietää myös hänen
-vaiheitaan, jotta siten voitaisiin yksityiskohtaisemmin tuntea kaikki
-ottomanisen keisarikunnan varakuninkaat, joiden vallassa Kaarle XII:n
-kohtalo niin kauan oli.
-
-Hän oli ollut pelkkä matruusi sulttaani Ahmed III:n noustessa
-valtaistuimelle. Tämä keisari pukeutui usein yksityismiehen, imamin tai
-dervishin [imami, muham. pappismies; dervishi, muham. munkki. -- _Suom.
-muist_.] valepukuun. Sitten pujahti hän iltaisin Konstantinopolin
-kahviloihin ja muihin yleisiin paikkoihin kuuntelemaan, mitä hänestä
-sanottiin, ja omakohtaisesti tutustumaan kansan mielialoihin. Eräänä
-päivänä hän kuuli tämän Mollan valittavan, etteivät turkkilaiset laivat
-milloinkaan palanneet kotiin merisaaliin kera, ja vakuuttavan, että jos
-hän olisi laivakapteeni, hän ei koskaan palajaisi Konstantinopolin
-satamaan, tuomatta mukanaan jotakuta uskottomien laivaa. Suurherra
-määräsi heti huomispäivänä, että hänelle oli annettava laiva
-johdettavaksi ja hänet lähetettävä meriretkelle. Uusi kapteeni
-palasikin muutamia päiviä myöhemmin, mukanaan vallattu maltalainen
-parkkilaiva ja genovalainen kalerialus. Kahden vuoden perästä hän oli
-jo yliamiraali ja nyt vihdoin suurvisiiri.
-
-Päästyään tälle paikalle hän arveli tulevansa toimeen ilman suosikin
-apua. Tehdäkseen itsensä tarpeelliseksi hän aikoi ryhtyä sotaan
-venäläisiä vastaan. Tässä tarkoituksessa hän pystytti telttansa sen
-paikan läheisyyteen, jossa Ruotsin kuningas oleskeli.
-
-Hän kutsui tämän ruhtinaan tapaamaan häntä siellä yhdessä tataarien
-uuden khaanin ja Ranskan lähettilään kanssa. Kuningas, joka oli sitä
-kopeampi, mitä onnettomampi hän oli, piti mitä julkeimpana
-loukkauksena, että alamainen rohkeni pyytää häntä luoksensa. Hän käski
-kanslerinsa Müllernin mennä sinne hänen sijastaan; ja peläten, että
-turkkilaiset eivät osoittaisi hänelle tarpeellista kunnioitusta vaan
-pakoittaisivat hänet panemaan arvonsa vaaraan, tämä kaikessa
-äärimmäisyyksiin menevä ruhtinas paneutui vuoteeseen ja päätti olla
-lähtemättä siitä koko Demotikassa olonsa aikana. Kymmenen kuukautta hän
-siten pysyi makuulla, ollen olevinansa sairas.[41] Kansleri Müllern,
-Grothusen ja eversti Düben olivat ainoat, jotka aterioivat hänen
-kanssansa. Heillä ei ollut täällä mitään niistä mukavuuksista, joita
-frankit muutoin käyttävät; kaikki oli ryöstetty Benderin rytäkässä,
-niin että heidän aterioistaan puuttui kaikki tavanomainen komeus ja
-hienous. He palvelivat itse itseään, ja koko sinä aikana toimitti
-kansleri Müllern kokin virkaa.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Kuluttaessaan aikaansa vuoteessaan Kaarle XII:n täytyi kuulla, kuinka
-kaikkia hänen Ruotsin ulkopuolella olevia maakuntiansa hävitettiin.
-
-Kenraali Stenbock, joka oli saavuttanut kunniaa karkoittamalla
-tanskalaiset Skoonesta ja voittamalla heidän parhaat joukkonsa
-talonpojilla, piti vielä jonkun aikaa yllä ruotsalaisten aseitten
-mainetta. Hän puolusti niin hyvin kuin voi Pommeria ja Bremeniä ja
-muita kuninkaan vielä jäljellä olevia saksalaisia alueita. Mutta hän ei
-voinut estää yhtyneitä saksilaisia ja tanskalaisia piirittämästä
-Stadea, vanhaa ja huomattavaa kaupunkia Elben lähellä Bremenin
-herttuakunnassa. Kaupunki pommitettiin tuhkakasaksi ja varusväki
-pakoitettiin ehdottomasti antautumaan, ennenkuin Stenbock ehti saapua
-sen avuksi.
-
-Mainittu kenraali, jolla oli noin kaksitoistatuhatta miestä, niistä
-puolet ratsuväkeä, ajoi toista vertaa vahvempia vihollisia takaa ja
-saavutti heidät vihdoin Mecklenburgin herttuakunnassa, lähellä
-Gadebusch-nimistä paikkaa ja samannimistä pientä jokea. Hän saapui
-saksilaisten ja tanskalaisten vastapäätä joulukuun 20 p:nä 1712. Eräs
-suo erotti hänet näistä. Viholliset, jotka olivat leiriytyneet suon
-taakse, nojasivat myös erääseen metsään. Heille oli siis etua sekä
-lukumäärästään että suosta, ja heidän kimppuunsa voitiin käydä vain
-kulkemalla suon poikki heidän tykistönsä tulen alaisena.
-
-Stenbock meni sittenkin joukkojensa etunenässä yli, marssi
-taistelujärjestyksessä ja aloitti yhden verisimpiä ja katkerimpia
-taisteluja, mitä koskaan oli taisteltu näiden kahden kilpailevan kansan
-välillä. Kolmituntisen peräti kiihkeän kamppailun jälkeen murtuivat
-tanskalaisten ja saksilaisten rivit, ja heidän täytyi jättää
-taistelutanner.
-
-Eräs kuningas Augustin ja kreivitär Königsmarckin poika, sittemmin
-tunnettu nimellä Saksin kreivi [mainittu jo aikaisemmin. -- _Suom.
-muist_.], sai tässä taistelussa ensimmäiset opinalkeet sotataidossa.
-Hän on samainen Saksin kreivi, jolla myöhemmin oli kunnia joutua
-valituksi Kuurinmaan herttuaksi, ja jolta ei puuttunut muuta kuin
-voimaa, päästäksensä käyttämään hyväkseen kiistämättömintä oikeutta,
-mitä kukaan voi omistaa valtaistuimeen nähden, nimittäin kansan
-yksimielistä vaalia. Hän se sittemmin hankki vielä tosiasiallisemman
-kunnian pelastamalla Ranskan Fontenoyn taistelussa, valloittamalla
-Flanderin ja ansaitsemalla aikamme suurimman sotapäällikön maineen. Hän
-komensi erästä rykmenttiä Gadebuschin luona, ja hänen altaan surmattiin
-siinä hevonen. Olen kuullut hänen kertovan, että ruotsalaiset aina
-pysyivät riveissään ja että ei vielä silloinkaan, kun voitto jo oli
-ratkaistu ja kuolleet viholliset viruivat näiden uljasten joukkojen
-ensi rivien jalkain edessä, yksikään ruotsalainen sotamies uskaltanut
-edes kumartua ruumiita ryöstämään, ennenkuin rukous oli pidetty
-taistelutantereella. Niin horjumattomasti he noudattivat sitä ankaraa
-sotakuria, johon heidän kuninkaansa oli heidät totuttanut!
-
-Tämän voiton jälkeen Stenbock muisti tanskalaisten panneen Staden
-poroksi ja lähti sentakia kostamaan sen Altonalle, joka kuului Tanskan
-kuninkaalle. Altona sijaitsee Hampurin alapuolella, Elben varrella,
-joka voi päästää sen satamaan melko suuria laivoja. Tanskan kuningas
-oli monin etuoikeuksin suosinut tätä kaupunkia; hänen tarkoituksensa
-oli kehittää siitä kukoistava kauppakeskus. Jopa alkoikin altonalaisten
-ammattivireys, kuninkaan viisaiden toimenpiteiden rohkaisemana, kohottaa
-heidän kaupunkiansa rikkaiden kauppakaupunkien joukkoon. Hampuri tuli
-siitä kateelliseksi ja toivoi kiihkeästi sen hävittämistä.
-
-Heti kun Stenbock oli saapunut Altonan eteen, lähetti hän
-torvenpuhaltajan ilmoittamaan asukkaille, että heidän tuli poistua
-kaupungista niine tavaroineen, jotka he voivat ottaa mukaansa, ja että
-heidän kaupunkinsa aiottiin perinpohjin hävittää.
-
-Maistraatti lankesi hänen jalkoihinsa ja tarjosi lunnaita satatuhatta
-ecutä. Stenbock vaati kaksisataatuhatta. Altonalaiset rukoilivat
-häneltä lupaa saada edes lähettää edustajiansa Hampuriin, jossa heillä
-oli liiketuttavia, ja vakuuttivat seuraavana päivänä toimittavansa
-mainitun summan. Mutta ruotsalainen kenraali vastasi, että se oli heti
-suoritettava tai muuten Aitona viipymättä poltettaisiin poroksi.
-
-Hänen joukkonsa olivat jo soihdut käsissä etukaupungissa; heikko
-puuportti ja jo täytetty vallihauta olivat altonalaisten ainoat
-puolustusneuvot. Näiden onnettomien oli pakko jättää talonsa kiireesti
-keskellä yötä. Oli tammikuun 9 p. 1713. Ulkona oli pureva pakkanen,
-jota raju pohjatuuli vielä lisäsi ja samalla levitti tulipaloa
-sitä suuremmalla vauhdilla kaupungissa, saattaa siten vielä
-sietämättömämmäksi sen surkean tilan, jossa ihmiset olivat ulkona
-kentällä. Miehet ja naiset pakenivat kantamiensa tavarain taakan
-painamina itkien ja ulvoen läheisille jään peittämille rinteille.
-Nähtiin useita nuoria miehiä, jotka kantoivat olkapäällään rampoja
-vanhuksia; muutamat naiset, jotka äskettäin olivat synnyttäneet,
-kantoivat lapsukaisiaan ja kuolivat niiden kanssa kylmästä kukkulalle,
-nähden kaukaa liekit, jotka tuhosivat heidän kotikaupunkinsa. Kaikki
-asukkaat eivät vielä olleet lähteneet kaupungista, kun jo ruotsalaiset
-sytyttivät sen palamaan.
-
-Altona paloi keskiyöstä seuraavaan aamuun kello kymmeneen saakka.
-Miltei kaikki talot olivat puusta; niinpä paloikin kaikki, eikä
-seuraavana päivänä liioin voitu huomata, että sillä paikalla oli kerran
-ollut kaupunki.
-
-Vanhukset, sairaat ja hennot naiset, jotka talojensa palaessa olivat
-paenneet jäiselle kentälle, raahautuivat Hampurin porteille saakka ja
-rukoilivat lupaa päästä sisään, siten pelastaakseen henkensä. Mutta
-heitä kieltäydyttiin ottamasta vastaan, koska Altonassa oli ollut
-joitakin tarttuvia tauteja ja koska hampurilaiset eivät siinä määrin
-rakastaneet altonalaisia, että heidän vastaan ottamisellaan olisivat
-panneet oman kaupunkinsa tartunnan vaaralle alttiiksi. Niinpä suurin
-osa noista onnettomista sortui Hampurin muurien eteen, huutaen taivaan
-todistamaan ruotsalaisten raakuudesta ja samoin hampurilaisten, jotka
-näyttivät yhtä epäinhimillisiltä.
-
-Koko Saksanmaassa nousi huuto moista väkivaltaa vastaan. Puolan ja
-Tanskan ministerit ja kenraalit kirjoittivat kreivi Stenbockille ja
-moittivat häntä moisesta julmuudesta, joka, ollen aivan tarpeeton ja
-samalla anteeksiantamaton, nosti taivaat ja maat häntä vastaan.
-
-Stenbock vastasi ryhtyneensä näihin äärimmäisiin toimenpiteihin vain
-opettaaksensa kuninkaallisen herransa vihollisia olemaan enää sotimatta
-raakalaisten tavoin ja kunnioittamaan kansainvälisiä oikeuksia; he
-olivat muka harjoittaneet kauheita julmuuksia Pommerissa, hävittäneet
-tämän kauniin maakunnan ja myöneet lähes satatuhatta sen asukkaista
-turkkilaisille; ne tulisoihdut, jotka olivat muuttaneet Altonan
-tuhkaläjäksi, olivat vain kostoa niistä tulipommeista, jotka olivat
-tuhonneet Staden.
-
-Moisella raivolla kävivät ruotsalaiset ja heidän vihollisensa keskenään
-sotaa! Jos Kaarle XII olisi tällöin ilmestynyt Pommeriin, on hyvin
-luultavaa, että hän olisi voinut saavuttaa entisen onnensa. Hänen
-armeijoitansa, vaikkapa hän itse olikin kaukana, elähdytti yhä hänen
-henkensä. Mutta päällikön poissaolo on aina vaarallinen sota-asioissa
-ja estää käyttämästä voittoja edullisesti. Stenbock menetti
-pikkuseikoissa sen, mitä oli saavuttanut mainetöillä, jotka jonakin
-toisena aikana olisivat olleet ratkaisevaa laatua.
-
-Vaikkapa hän olikin voittaja, ei hän kuitenkaan voinut estää
-venäläisiä, saksilaisia ja tanskalaisia yhtymästä. Hänen varusväkiänsä
-vangittiin; hän menetti miehiä useissa pikku kahakoissa; kaksituhatta
-miestä hänen joukoistaan hukkui pyrkiessään Eider-joen yli talvehtimaan
-Holsteiniin. Kaikki nämä tappiot olivat korvaamattomat maassa, jossa
-häntä joka taholta ympäröivät mahtavat viholliset.
-
-Hän tahtoi puolustaa Holsteinin aluetta Tanskaa vastaan, mutta kaikista
-hänen sotajuonistaan ja ponnistuksistaan huolimatta tämä maa meni
-häneltä hukkaan, koko armeija joutui tuhon omaksi ja Stenbock itse
-vangiksi.[42]
-
-Turvaton Pommeri joutui nyt, Stralsundin ja Rügenin saarta
-lukuunottamatta, liittolaisten saaliiksi; sen takavarikoi Preussin
-kuningas. Bremenin alueen valtasivat tanskalaiset varusväet. Samaan
-aikaan venäläiset tulvivat yli Suomen ja löivät siellä ruotsalaiset,
-jotka kadottivat luottamuksensa ja jotka, luvultaan vähempivoimaisina,
-nyt alkoivat myös sotakunnon etevämmyyden puolesta joutua alakynteen
-sotaantottuneiden vihollistensa rinnalla.
-
-Ruotsin onnettomuuksien kukkuraksi sen kuningas itsepintaisesti pysyi
-Demotikassa ja pani yhäti toivonsa turkkilaisten apuun, johon hänen ei
-enää olisi pitänyt luottaa.
-
-Ylpeä suurvisiiri Ibrahim Molla, joka vastoin suosikin suunnitelmia
-tahtoi ryhtyä sotaan venäläisiä vastaan, kuristettiin kahden oven
-välissä kuoliaaksi.
-
-Suurvisiirin virka oli muuttunut niin vaaralliseksi, ettei kukaan
-uskaltanut ottaa sitä vastaan; se olikin täyttämättä kuusi kuukautta.
-Vihdoin suosikki Ali Kumurdshi itse otti suurvisiirin arvonimen;
-silloin tuhoutuivat kaikki Ruotsin kuninkaan toiveet. Hän tunsi
-Kumurdshin sitäkin paremmin, koska tämä oli avustanut häntä, niin kauan
-kuin hänen harrastuksensa olivat olleet sopusoinnussa Kaarlen
-pyrkimysten kanssa.
-
-Kaarle oli nyt oleskellut Demotikassa yksitoista kuukautta,
-toimettomuuteen ja unhotukseen hautautuneena. Tämä täydellinen
-joutilaisuus, joka oli äkkiä seurannut mitä rajuimpia ponnistuksia,
-oli vihdoin todella hankkinut hänelle taudin, jota hän aluksi oli
-teeskennellyt. Koko Eurooppa luuli hänen jo kuolleen. Hallitusneuvosto,
-jonka hän pääkaupungistansa lähtiessään oli asettanut Tukholmaan, ei
-enää kuullut puhuttavan hänestä mitään. Senaatti meni sentähden
-kokonaisuudessaan pyytämään kuninkaan sisarta, prinsessa Ulriikka
-Eleonooraa, tarttumaan hallitusohjiin veljensä pitkällisen poissaolon
-aikana. Hän suostui siihen; mutta huomattuaan senaatin tahtovan
-pakoittaa hänet tekemään rauhan tsaarin ja Tanskan kuninkaan kanssa,
-jotka hätyyttivät Ruotsia joka taholta, tämä prinsessa, joka hyvin
-aavisti, ettei hänen veljensä koskaan vahvistaisi sellaista rauhaa,
-luopui hallituksesta ja lähetti Turkkiin pitkän selonteon tästä
-asiasta.
-
-Kuningas sai sisarensa kirjeen Demotikaan. Itsevaltius, jonka hän oli
-imenyt itseensä syntymästänsä saakka, saattoi hänet unohtamaan, että
-Ruotsi muinoin oli ollut vapaa valtakunta, jota senaatti oli hallinnut
-yhdessä kuninkaitten kanssa. Hän piti tätä valtioelintä vain
-palvelijajoukkona, joka tahtoi komentaa talossa isännän ollessa poissa.
-Hän kirjoitti heille, että jos he pyrkisivät hallitsemaan, hän
-lähettäisi heille yhden saappaistansa, ja siltä tuli heidän sitten
-ottaa käskyjä vastaan.
-
-Ehkäistäksensä siis luulotellut hyökkäykset Ruotsissa täysvaltiuttansa
-vastaan ja vihdoinkin puolustaaksensa itse maatansa, koska ei enää
-voinut toivoa mitään Turkilta ja voi luottaa ainoastaan itseensä, hän
-ilmoitti suurvisiirille haluavansa lähteä ja palata kotiinsa Saksan
-kautta.
-
-Ranskan lähettiläs Désaleurs, joka oli ottanut huolehtiakseen Ruotsin
-eduista, esitti hänen puolestaan tämän pyynnön. "No niin", sanoi
-visiiri kreivi Désaleursille, "enkö minä sanonut, että ennenkuin vuosi
-on lopussa, Ruotsin kuningas haluaa matkustaa? Sanokaa hänelle, että
-hänellä on vapaus lähteä tai jäädä; mutta tehköön ainakin varman
-päätöksen ja määrätköön lähtöpäivänsä, jottei enää toista kertaa saata
-meitä samanlaiseen pulaan kuin Benderissä."
-
-Kreivi Désaleurs esitti nämä kovat sanat kuninkaalle lievemmässä
-muodossa. Päivä määrättiin; mutta ennen Turkista lähtöään Kaarle
-tahtoi, vaikkapa olikin vain surkea pakolainen, rehennellä suuren
-kuninkaan komeudella. Hän antoi Grothusenille ylimääräisen lähettilään
-arvonimen ja lähetti hänet kahdeksankymmenen loisteliaasti puetun
-henkilön seurassa Konstantinopoliin ottamaan juhlalliset jäähyväiset.
-
-Ne salaiset apukeinot, joita täytyi käyttää matkakuluihin tarvittavan
-rahan kokoamiseksi, olivat kuitenkin vähintään yhtä nöyryyttävät kuin
-lähetystö oli muhkea.
-
-Désaleurs lainasi kuninkaalle 40,000 ecutä; Grothusenilla oli
-Konstantinopolissa asiamiehiä, jotka lainasivat hänen nimessään, 50
-prosentin korolla, tuhat ecutä eräältä juutalaiselta, kaksisataa
-pistolia [alkujaan espanjalainen kultaraha, arvoltaan n. 20 mk. --
-_Suom. muist_.] eräältä englantilaiselta kauppiaalta ja tuhat frangia
-eräältä turkkilaiselta.
-
-Siten koottiin ne varat, jotka tarvittiin ruotsalaisen lähetystön
-loistavaan näyttäytymiseen divaanin edessä. Grothusenin osaksi tuli
-Konstantinopolissa kaikki se kunnia, jota Portti osoittaa kuninkaitten
-ylimääräisille lähettiläille heidän puheillepääsynsä päivänä. Koko
-tämän touhun tarkoituksena oli kuitenkin kiristää suurvisiiriltä rahaa,
-mutta tämä ministeri oli järkähtämätön.
-
-Grothusen pyysi saada Portilta lainaksi miljoonan. Visiiri vastasi
-kuivasti, että hänen herransa kyllä osasi antaa, jos halusi, mutta että
-lainaaminen oli alentavaa hänen arvolleen; kuninkaalle toimitettaisiin
-muka runsaasti kaikkea, mitä hän tarvitsi matkaansa varten, sillä
-tavalla kuin oli sen henkilön arvon mukaista, joka lähetti hänet
-matkalle; ehkäpä Portti antaisi hänelle jonkun lahjankin rahaksi
-lyömätöntä kultaa, mutta siihen ei ollut luottamista.
-
-Vihdoinkin, 1 p:nä lokakuuta 1714, Ruotsin kuningas lähti matkalle
-jättääksensä Turkinmaan. Eräs kapidshi-pasha (hovimarsalkka) kuuden
-shiau'n (hovimestarin) kera saapui hakemaan hänet Demirtashin linnasta,
-jossa hän oli jo muutamia päiviä asunut. Kuninkaalle tuotiin suurherran
-puolesta avara, helakanpunainen kullalla kirjailtu teltta, sapeli,
-jonka kahva oli koristettu jalokivillä, ja kahdeksan erinomaisen
-kaunista arabialaista hevosta, joilla oli komeat satulat ja
-täyshopeiset jalustimet. Historian ei sovi jättää mainitsematta, että
-arabialainen tallimestari, joka huolehti näistä hevosista, antoi
-kuninkaalle niiden sukutaulun. Moinen tapa on jo kauan ollut voimassa
-näiden kansain keskuudessa, jotka näyttävät panevan paljoa enemmän
-arvoa hevosten aateluuteen kuin ihmisten, mikä itse asiassa ei
-lienekään niin järjetöntä, koska ne eläinrodut, joista erityisesti
-huolehditaan ja jotka eivät pääse sekoittumaan, eivät koskaan rappeudu.
-
-Kuusikymmentä kaikenlaisilla elintarpeilla lastattua vaunua ja
-kolmesataa hevosta olivat saattueena. Kapidshi-pasha, joka tiesi
-useitten turkkilaisten lainanneen kuninkaan seurueeseen kuuluville
-henkilöille rahaa suurta korkoa vastaan, sanoi hänelle, että
-koronkiskonta oli vastoin muhamettilaisten lakia, ja pyysi hänen
-majesteettiansa selvittämään kaikki velkansa ja käskemään
-Konstantinopoliin jäävää valtuutettuansa maksamaan ainoastaan pääoman.
-"Ei", vastasi kuningas, "jos palvelijani olisivat asettaneet sadan ecun
-vekseleitä, tahdon maksaa ne, vaikka he olisivat saaneet niistä vain
-kymmenen ecutä".
-
-Hän lähetti velkojilleen ehdotuksen, että he seuraisivat häntä,
-vakuuttaen heidän sitten saavan korvauksen kuluistaan ja lainoistaan.
-Useat lähtivätkin mukaan Ruotsin-matkalle, ja Grothusen piti huolta
-siitä, että he myös saivat täyden maksun.
-
-Osoittaaksensa vieraalleen suurempaa arvonantoa turkkilaiset
-suorittivat hänen kerallaan vain lyhyitä päivämatkoja. Mutta moinen
-arvokas hitaus kiusasi kuninkaan maltittomuutta. Hän nousi matkallakin
-tapansa mukaan kello kolmelta aamulla. Pukeuduttuaan hän herätti itse
-kapidshin ja shiaut ja määräsi lähdettäväksi liikkeelle keskellä pimeää
-yötä. Turkkilainen arvokkaisuus häiriytyi kokonaan tämän uuden
-matkustustavan johdosta, mutta kuningasta huvitti saattaa heidät
-hämille, ja hän sanoi siten hiukan kostavansa Benderin seikkailun
-puolesta.
-
-Sillaikaa kun Kaarle läheni Turkin rajoja, kulki Stanislaus niiden yli
-toista tietä ja vetäytyi Saksaan Zweibrückenin herttuakuntaan, mikä
-maakunta rajoittuu Rhein-Pfalzin kreivikuntaan ja Elsassiin ja kuului
-Ruotsille siitä saakka, kun Kristiinan seuraaja Kaarle X oli liittänyt
-tämän perintömaansa Ruotsin kruunuun. Kaarle määräsi Stanislaukselle
-tämän herttuakunnan tulot, jotka silloin arvioitiin 70,000 ecuksi.
-Tänne päättyivät toistaiseksi niin monet sotaisat yritykset, niin monet
-suunnitelmat ja niin monet toiveet. Stanislaus tahtoi ja olisi
-voinutkin tehdä edullisen sopimuksen kuningas Augustin kanssa; mutta
-Kaarle XII:n hillitön itsepäisyys saattoi hänet menettämään puolalaiset
-maatiluksensa ja kiinteimistönsä, säilyttääksensä hänelle kuninkaan
-arvonimen.
-
-Tämä ruhtinas asui Zweibrückenin herttuakunnassa Kaarle XII:n kuolemaan
-saakka. Kun mainittu alue silloin palautui eräälle Pfalz-suvun
-ruhtinaalle, valitsi hän Ranskan Elsassissa olevan Weissenburgin
-asuinpaikakseen. Kuningas Augustin lähettiläs, Sum, valitti siitä
-Ranskan sijaishallitsijalle, Orléansin herttualle. Mutta mainittu
-herttua vastasi herra Sumille seuraavin merkillisin sanoin: "Hyvä
-herra, sanokaa kuninkaalliselle herrallenne, että Ranska on aina ollut
-onnettomien kuninkaiden turvapaikkana."
-
-Saavuttuaan Saksan rajalle Ruotsin kuningas kuuli keisarin määränneen,
-että hänet oli kaikissa keisarin alaisissa maissa otettava vastaan
-asianmukaisin kunnianosoituksin. Kaupungit ja kylät, jotka
-majoitusmestarit olivat etukäteen merkinneet hänen matkansa
-pysähdyspaikoiksi, varustautuivatkin ottamaan häntä vastaan. Kaikkialla
-odottivat ihmiset malttamattomina tämän merkillisen miehen tuloa, jonka
-voitot ja tappiot, pienimmätkin teot, jopa joutenolokin olivat antaneet
-niin paljon puheenaihetta Euroopassa ja Aasiassa. Mutta Kaarlella ei
-ollut vähintäkään halua kokea kaikkea tätä komeutta eikä näytellä
-heille Benderin vankia; olipa hän päättänyt saapua Tukholmaankin vasta
-sitten, kun ensin oli paremmalla onnella korjannut vastoinkäymisensä.
-
-Saavuttuaan Tergovitzaan Siebenbürgenin rajalle ja jätettyään siellä
-hyvästit turkkilaiselle saattoväelleen, hän kokosi seurueensa erääseen
-latoon ja sanoi heille kaikille, ettei heidän tarvinnut enää huolehtia
-hänestä, vaan että heidän tuli mahdollisimman pian pyrkiä Stralsundiin,
-joka sijaitsi Pommerissa Itämeren rannalla noin kolmensadan penikulman
-päässä siitä paikasta, jossa he nyt olivat.
-
-Hän otti mukaansa vain Düringin ja jätti iloisena koko muun seurueensa
-hämmästyksen, pelon ja surun valtaan.[43] Hän pani mustan tekotukan
-päähänsä, ollakseen tuntematon, sillä muutoin hän aina piti
-luonnollisia hiuksiaan, puki ylleen kultareunaisen hatun,
-ohdakkeenvärisen takin ja sinisen vaipan, otti saksalaisen upseerin
-nimen ja ratsasti postihevosilla matkakumppaninsa kera tiehensä.
-
-Hän vältti matkallaan, mikäli oli mahdollista, julkisten ja salaisten
-vihollistensa maita ja suuntasi tiensä Unkarin, Määrin, Itävallan,
-Baierin, Württembergin, Pfalzin, Westfalin ja Mecklenburgin kautta.
-Siten hän matkusti melkein koko Saksan läpi ja pitensi tietänsä
-puolella. Ensimäisen matkapäivän jälkeen, joka oli riennetty
-levähtämättä eteenpäin, nuori Düring, joka ei ollut tottunut sellaisiin
-ylenmääräisiin ponnistuksiin kuin Ruotsin kuningas, pyörtyi
-laskeutuessaan ratsulta. Kuningas, joka ei tahtonut hetkeksikään
-pysähtyä matkallaan, kysyi Düringiltä, kun tämä oli ennättänyt tointua,
-paljonko hänellä oli rahaa. Düring vastasi, että hänellä oli noin tuhat
-ecutä kullassa. "Anna puolet siitä minulle", jatkoi kuningas, "minä
-näen kyllä, ettet kykene seuraamaan minua; minä suoritan matkani aivan
-yksin." -- Düring rukoili, että hän suvaitsisi levähtää ainakin kolme
-tuntia, ja vakuutti sen ajan kuluttua jälleen kykenevänsä nousemaan
-ratsaille ja seuraamaan hänen majesteettiansa. Hän pyysi hartaasti
-ajattelemaan kaikkia niitä vaaroja, jotka uhkasivat matkalla. Mutta
-kuningas oli järkähtämätön, otti haltuunsa nuo viisisataa ecutä ja
-vaati hevosia. Silloin Düring, jota kuninkaan päätös kauhistutti,
-turvautui viattomaan sotajuoneen. Hän veti postitalon isännän syrjään,
-osoitti hänelle Ruotsin kuningasta ja virkkoi: "Tuo mies on serkkuni;
-me matkustamme yhdessä samoissa asioissa; hän näkee, että minä olen
-sairas, mutta ei tahdo odottaa minua edes kolmea tuntia; minä pyydän
-teitä antamaan hänelle tallistanne kehnoimman hevosen ja hankkimaan
-minulle kääsit tai postivaunut."
-
-Samalla hän painoi kaksi dukaattia postitalon isännän kouraan, ja tämä
-täytti täsmällisesti hänen pyyntönsä. Kuninkaalle annettiin vikuri ja
-ontuva hevonen. Niin lähti hallitsija nyt yksin kello kymmenen illalla,
-keskellä pimeää yötä, tällä kulkuneuvolla matkaan myrskyn, lumen
-ja sateen sekaan. Nukuttuaan muutamia tunteja, lähti hänen
-matkakumppaninsa myös matkaan väkevien hevosten vetämissä vaunuissa.
-Muutamain penikulmien päässä hän päivän koitteessa tapasi Ruotsin
-kuninkaan, joka, saamatta hevostaan enää kulkemaan, koetti jalkaisin
-päästä seuraavalle postiasemalle.
-
-Kaarlen oli pakko nousta Düringin vaunuihin, ja hän nukahti niihin
-oljille. Sitten he jatkoivat matkaansa niin, että päivisin ratsastivat
-ja öisin nukkuivat vaunuissa, pysähtymättä missään.
-
-Kuusitoistapäiväisen matkan perästä, jonka kestäessä he monesti olivat
-vaarassa joutua vangeiksi, he vihdoin kello yksi yöllä saapuivat
-Stralsundin kaupungin porttien eteen.
-
-Kuningas huusi vahtisotilaille olevansa Ruotsin kuninkaan Turkinmaalta
-lähettämä kuriiri, jonka täytyi heti päästä linnoituksen kuvernöörin,
-kenraali Dückerin, puheille. Vahti vastasi, että oli jo liian myöhä,
-kuvernööri oli jo makuulla, hänen täytyisi odottaa, kunnes päivä
-valkenisi.
-
-Kuningas väitti tulevansa erittäin tärkeissä asioissa ja selitti
-heille, että jolleivät he viipymättä menisi herättämään kuvernööriä,
-heitä kaikkia rangaistaisiin siitä huomispäivänä. Vihdoin eräs
-kersantti meni herättämään kuvernöörin. Dücker ajatteli, että siellä
-oli kenties joku Ruotsin kuninkaan kenraaleista; hän käski avata portin
-ja saattaa kuriirin huoneeseensa.
-
-Dücker, joka vielä oli puolinukuksissa, kysyi häneltä uutisia Ruotsin
-kuninkaasta. Kuningas tarttui hänen käsivarteensa ja sanoi hänelle:
-"Mitä nyt, Dücker! Ovatko jo uskollisimmatkin alamaiseni unohtaneet
-minut?" -- Nyt kenraali tunsi kuninkaan; hän hyppäsi alas vuoteestaan,
-syleili herransa polvia ja vuodatti ilokyyneleitä. Uutinen levisi heti
-kaupungille, kaikki nousivat makuulta, sotilaat tunkeilivat kuvernöörin
-talon ympärille, kadut täyttyivät asukkaista, jotka kyselivät
-toisiltaan: "Onko totta, että kuningas on täällä?" -- Kaikki ikkunat
-valaistiin; viini virtasi kaduilla tuhansien soihtujen loimottaessa ja
-tykkien jyristessä.
-
-Sillä välin saatettiin kuningas vuoteeseen; hän ei ollutkaan nukkunut
-sängyssä kuuteentoista vuorokauteen. Hänen saappaansa täytyi leikata
-irti sääristä, jotka olivat turvonneet äärimmäisestä rasituksesta.
-Hänellä ei ollut liina- eikä muita vaatteita; hänelle hankittiin
-kaikessa kiireessä puvustoksi soveliaita vaatekappaleita kaupungilta.
-Nukuttuaan muutamia tunteja hän heräsi ja lähti pitämään sotaväkensä
-katselmusta ja tarkastamaan linnoituksia. Samana päivänä hän jo lähetti
-kaikkialle määräyksiänsä, että sotaa oli jatkettava tarmokkaammin kuin
-koskaan ennen kaikkia hänen vihollisiaan vastaan. -- Muuten, kaikki
-nämä erikoispiirteet, jotka ovat niin kuvaavia Kaarle XII:n omituiselle
-luonteelle, on ensinnä kertonut minulle herra Fabrice ja sitten
-vakuuttanut tosiksi kreivi de Croissy, joka oli lähettiläänä tämän
-ruhtinaan luona.
-
-Euroopan valtiollinen tila oli tällöin vallan toinen kuin silloin, kun
-Kaarle XII jätti sen v. 1709.
-
-Sota, joka niin kauan oli raadellut koko sen eteläistä osaa, nimittäin
-Saksaa, Englantia, Hollantia, Ranskaa, Espanjaa, Portugalia ja Italiaa,
-oli sammunut. Tämä yleinen rauha oli tuloksena Englannin hovissa
-sattuneista vähäpätöisistä riitaisuuksista. Taitava ministeri Oxfordin
-kreivi ja lordi Bolingbroke, erittäin nerokas mies ja vuosisatansa
-etevin kaunopuhuja, veivät voiton kuuluisasta Marlboroughin herttuasta
-ja saivat kuningatar Annan tekemään rauhan Ludvig XIV:n kanssa.
-Päästyänsä siten sovintoon Englannin kera Ranska pian pakoitti muutkin
-vallat suostumaan rauhaan.
-
-Ludvig XIV:n pojanpoika Filip V alkoi hallita rauhallisesti Espanjan
-valtakunnan jäännöksiä. Saksan keisari, josta oli tullut nyt myös
-Napolin ja Flanderin herra, vahvisti valtaansa laajoissa maissansa.
-Ludvig XIV halusi taas enää vain päättää rauhassa pitkän elämänsä.
-
-Englannin kuningatar Anna oli kuollut 10 p:nä elokuuta 1714 kansansa
-toisen puolen vihaamana siitä, että oli suonut rauhan niin monille
-valtioille. Kun hänen veljensä Jaakko Stuart, onneton, melkein jo
-syntyessään valtaistuimelta karkoitettu prinssi, ei tällöin
-näyttäytynyt Englannissa vaatimassa kruunua, jonka uudet lait olisivat
-hänelle myöntäneet, jos hänen puolueensa olisi ollut voitolla,
-tunnustettiin Hannoverin vaaliruhtinas Yrjö I yksimielisesti
-Suurbritannian kuninkaaksi. Valtaistuin ei siirtynyt tälle
-vaaliruhtinaalle sukuperän ansiosta, vaikkapa hän polveutuikin eräästä
-Jaakko I:n tyttärestä, vaan parlamentin päätöksen nojalla. Yrjö,
-ikämiehenä kutsuttuna hallitsemaan maata, jonka kieltä hän ei osannut
-ja jossa kaikki oli hänelle vierasta, piti itseään edelleen enemmän
-Hannoverin vaaliruhtinaana kuin Englannin kuninkaana. Koko hänen
-kunnianhimonsa kohdistui hänen saksalaisten valtioittensa
-suurentamiseen. Melkein joka vuosi hän saapui meren yli näkemään
-entisiä alamaisiansa, jotka jumaloivat häntä. Muutenkin häntä miellytti
-elää enemmän ihmisenä kuin hallitsijana; kuninkuuden loisto oli hänestä
-raskas taakka. Hän eli muutamain vanhain hovimiesten seurassa, joille
-hän soi luottamuksensa; ja joskaan hän ei ollut se Euroopan kuningas,
-joka esiintyi komeimmin, oli hän sitävastoin heistä viisaimpia ja
-ainoa, joka valtaistuimellakin osasi nauttia yksityiselämän ja
-ystävyyden suloja. -- Sellaisia olivat huomattavimmat hallitsijat ja
-sellainen keskisen Euroopan tila.
-
-Pohjoismaissa tapahtuneet muutokset olivat toista laatua. Sikäläiset
-kuninkaat kävivät sotaa ja liittyivät Ruotsin kuningasta vastaan.
-
-August oli jo aikoja sitten noussut jälleen Puolan valtaistuimelle
-tsaarin avulla ja Saksan keisarin, Englannin Annan sekä Hollannin
-valtiopäivien suostumuksella, jotka yhdessä olivat taanneet
-Altranstädtin rauhan silloin, kun Kaarle XII oli määrääjänä, mutta
-luopuivat takauksestaan, kun häntä ei enää tarvinnut pelätä.
-
-Mutta August ei saanut hallita rauhassa. Ottaessaan hänet jälleen
-kuninkaaksensa Puolan tasavalta samalla alkoi jälleen pelätä hänen
-mielivaltaista hallitustansa. Se nousikin aseihin pakoittaaksensa hänet
-tunnustamaan _pacta conventa_, kansan ja kuninkaan väliset pyhitetyt
-sopimukset, ja näytti kutsuneen herransa takaisin vain senvuoksi, että
-voisi julistaa hänelle sodan. Näiden häiriöiden alussa ei kuultu
-mainittavan Stanislauksen nimeä; hänen puolueensa näytti tuhoutuneen,
-ja Ruotsin kuningastakin muisteltiin Puolassa vain jonkinlaisena
-tulvavirtana, joka hetkiseksi oli läpikulkiessaan muuttanut kaikkien
-asiain juoksun.
-
-Pultava ja Kaarle XII:n poissaolo olivat, kaataessaan Stanislauksen,
-aiheuttaneet myös Kaarlen sisarenpojan, Holsteinin herttuan,
-kukistumisen, jolta Tanskan kuningas riisti hänen maansa. Ruotsin
-kuningas oli hellästi rakastanut herttuan isää; pojan onnettomuus koski
-syvälti hänen sydämeensä. Kun hän sitäpaitsi oli koko elämänsä ajan
-puuhannut yksistään kunnian vuoksi, niin oli sellaisten hallitsijain
-kukistuminen, jotka hän itse oli tehnyt tai jälleen asettanut
-valtaistuimelle, hänestä yhtä katkeraa kuin niin monien maakuntien
-menettäminen.
-
-Riita oli nyt siitä, kuka rikastuisi hänen häviöstään. Fredrik Wilhelm,
-joka äskettäin oli päässyt Preussin kuninkaaksi ja näytti yhtä
-sodanhaluiselta kuin hänen isänsä oli ollut rauhallinen, aloitti
-saaliinjaon ottamalla Stettinin ja osan Pommeria, joihin hänellä oli
-joitakin oikeuksia, koska oli Tanskan kuninkaalle ja tsaarille
-suorittanut 400,000 ecutä.
-
-Samoin Hannoverin vaaliruhtinas Yrjö, josta oli tullut Englannin
-kuningas, oli ottanut haltuunsa Bremenin ja Werdenin herttuakunnat,
-jotka Tanskan kuningas oli jättänyt hänelle pantiksi 60,000 pistolista.
-Siten pideltiin Kaarle XII:lta anastettuja maita, ja niistä, jotka
-olivat saaneet ne huostaansa, tuli nyt omien etujensa vuoksi yhtä
-vaarallisia vihollisia kuin ne olivat, jotka olivat ne valloittaneet.
-
-Mitä tsaariin tulee, oli hän epäilemättä kaikista pelättävin
-vihollinen. Hänen aikaisemmat tappionsa, hänen voittonsa, jopa hänen
-vikansakin, hänen sitkeytensä, jota hän osoitti omissa opinnoissaan ja
-jolla hän opetti alamaisilleen, mitä itse oli oppinut, hänen alituinen
-työskentelynsä olivat tehneet hänestä kaikissa suhteissa suuren miehen.
-Hän oli jo valloittanut Riian; Liivinmaa, Inkeri, Karjala, puolet
-Suomea -- kaikki maakuntia, jotka Kaarlen kuninkaalliset esi-isät
-olivat aikoinaan valloittaneet, -- olivat nyt Venäjän ikeen alaisia.
-
-Pietari Aleksejevitsh, jolla kahtakymmentä vuotta aikaisemmin ei ollut
-yhtään alusta Itämerellä, näki nyt olevansa herrana mainitulla merellä,
-missä hänellä oli laivastona kolmekymmentä suurta linjalaivaa.
-
-Yhden näistä laivoista hän oli rakentanut omin käsin; hän olikin
-pohjoismaiden paras kirvesmies, paras amiraali ja paras merimies.
-Pohjanlahdesta Atlantin valtamereen saakka ei ollut yhtään ainoata
-vaikeaa kulkuväylää, jota hän ei olisi itse tutkinut, yhdistäen siinä
-merimiehen työn filosofin kokemuksiin ja keisarin suunnitelmiin ja
-kohoten amiraaliksi asteittain ja voittojensa johdosta, samoin kuin hän
-oli tahtonut maalla vähitellen palvella kenraaliksi saakka.
-
-Sillaikaa kun ruhtinas Galitzin, jonka hän itse oli kasvattanut
-kenraaliksi ja joka oli hänen parhaita apumiehiään hänen yrityksissään,
-lopetti Suomen valloituksen, valtasi Vaasan kaupungin ja löi
-ruotsalaiset, lähti keisari itse merelle, valloittaaksensa Ahvenanmaan
-saaren, joka sijaitsee Itämeressä, kahdentoista penikulman päässä
-Tukholmasta.
-
-Hän lähti tälle retkelle heinäkuun alussa 1714, jolloin hänen
-kilpailijansa Kaarle XII pysyttäytyi vuoteessaan Demotikassa. Hän nousi
-laivaan Kronslotin (Kronstadtin) satamassa, jonka hän muutamia vuosia
-aikaisemmin oli rakennuttanut neljän penikulman päähän Pietarista. Tämä
-uusi satama, sikäläinen laivasto, upseerit ja merimiehet, jotka
-astuivat laivoihin -- kaikki se oli hänen työtään, ja mille suunnalle
-hyvänsä hän loi katseensa, hän näki vain sellaista, minkä luomisessa
-hänellä jossakin muodossa oli osansa.
-
-Venäläinen laivasto saapui heinäkuun 15 p:nä Ahvenanmaan kohdalle.
-Siihen kuului kolmekymmentä linjalaivaa, kahdeksankymmentä kaleeria ja
-sata puolikaleeria. Siinä oli 20,000 sotamiestä; päällikkönä oli
-amiraali Apraksin; Venäjän keisari palveli siinä kontra-amiraalina.
-Ruotsin laivasto, jota komensi vara-amiraali Ehrensköld, kohtasi sen 16
-p:nä; se oli kahta kolmannesta heikompi; sittenkin se taisteli kolmisen
-tuntia. Tsaari kävi Ehrensköldin laivan kimppuun ja valtasi sen ankaran
-taistelun jälkeen.
-
-Samana voittonsa päivänä hän laski maihin Ahvenanmaalle 16,000 miestä;
-ja otettuaan vangiksi useita ruotsalaisia sotamiehiä, jotka eivät vielä
-olleet ennättäneet astua Ehrensköldin laivastoon, hän vei heidät
-vankeina laivoihinsa. Hän palasi Kronslotin satamaan, mukanaan
-Ehrensköldin suuri laiva, kolme muuta vähän pienempää alusta, yksi
-fregatti ja kuusi kaleeria, jotka kaikki hän oli vallannut taistelussa.
-
-Kronslotista hän saapui Pietarin satamaan, mukanaan koko voittoisa
-laivastonsa ja vihollisilta vallatut laivat. Täällä häntä tervehdittiin
-150 tykin kolminkertaisella yhteislaukauksella. Sen jälkeen hän saapui
-kaupunkiin riemusaatossa, joka oli hänelle mieleen vielä enemmän
-kuin hänen juhlallinen tulonsa Moskovaan, koska hän nyt sai
-kunnianosoituksia lempikaupungissaan, siinä paikassa, jossa kymmenen
-vuotta aikaisemmin ei ollut yhtäkään majaa, mutta jossa nyt nähtiin
-34,500 taloa; ja vihdoin, koska hän ei saapunut ainoastaan voittoisan
-laivaston etunenässä, vaan koska se oli ensimäinen venäläinen laivasto,
-joka milloinkaan oli nähty Itämerellä, ja sellaisen kansan luoma, jolle
-laivaston nimikin ennen häntä oli tuntematon.
-
-Pietarissa saatiin nähdä melkein samat juhlamenot, jotka olivat
-koristaneet hänen riemukulkuettansa Moskovassa. Ruotsalainen
-vara-amiraali oli tämän uuden riemukulkueen pääkoristeena; Pietari
-Aleksejevitsh itse esiintyi siinä kontra-amiraalina. Venäläinen pajari
-Romanodowski, joka edusti tsaaria juhlallisissa tilaisuuksissa, istui
-valtaistuimella, sivullaan kaksitoista senaattoria. Kontra-amiraali
-ojensi hänelle selonteon voitostaan, ja hänet nimitettiin ansioistansa
-vara-amiraaliksi. Todellakin omituinen näytelmä, mutta merkityksellinen
-sellaisessa maassa, jossa sotilaallinen alistuminen oli juuri niitä
-uudistuksia, jotka tsaari oli pannut toimeen.
-
-Venäjän keisari oli vihdoinkin voittanut ruotsalaiset merellä ja
-maalla, avustanut heidän karkoittamistaan Puolasta ja vallitsi nyt
-itse vuorostaan siellä. Hän oli ryhtynyt tasavallan ja Augustin
-välittäjäksi, mikä oli hänelle kenties yhtä mairittelevaa kuin jos hän
-olisi asettanut sinne kuninkaan. Kaarlen koko loisto ja onni oli
-siirtynyt tsaarille, ja hän nauttikin niistä hyödyllisemmin kuin
-hänen kilpailijansa, sillä hän käytti kaikki menestyksensä maansa
-hyväksi. Jos hän valloitti jonkin kaupungin, täytyi sen etevinten
-ammattitaiturien siirtää teollisuutensa Pietariin. Hän siirsi Venäjälle
-ruotsalaisilta vallattujen maakuntien ammatit, taiteet ja tieteet;
-hänen valtionsa rikastuivat hänen voitoistansa; ja niinpä hän lopulta
-olikin kaikista valloittajista se, jolle voitiin enimmin antaa
-anteeksi.
-
-Ruotsilla sitävastoin, jolta oli riistetty miltei kaikki sen
-merentakaiset maakunnat, ei enää ollut kauppaa, ei rahaa eikä luottoa.
-Sen vanhat, ennen niin pelottavat sotajoukot olivat sortuneet
-taisteluihin tai kurjuuteen. Enemmän kuin satatuhatta ruotsalaista
-nääntyi orjina tsaarin laajoissa valtioissa, ja melkein yhtä paljon oli
-myöty turkkilaisille ja tataareille.[44] Ihmisistä oli tuntuva puute,
-mutta toivo elpyi jälleen, kun kuultiin kuninkaan olevan Stralsundissa.
-
-Kunnioituksen ja ihmettelyn tunteet häntä kohtaan olivat vielä niin
-voimakkaat hänen alamaistensa mielissä, että maalaisnuoriso tarjoutui
-joukoittain sotapalvelukseen, vaikka maalla ei ollut tarpeeksi käsiä
-sitä viljelemään.
-
-
-
-
-KAHDEKSAS KIRJA.
-
-Kaarle naittaa sisarensa Hessenin prinssille. Hänet saarretaan
-Stralsundiin, josta hän pelastuu Ruotsiin. Parooni Görtzin, hänen
-pääministerinsä, puuhia. Suunnitelmia sovinnonteoksi tsaarin kanssa ja
-maihinnousuksi Englantiin. Kaarle piirittää Fredrikshaldia Norjassa.
-Hän saa surmansa. Hänen luonteensa. Görtz mestataan.
-
-
-Kesken sotavalmistelujaan Kaarle antoi jäljelläolevan sisarensa
-Ulriikka Eleonooran puolisoksi Hessen-Kasselin prinssille Fredrikille.
-Leskikuningatar, Kaarle XII:n ja prinsessan isoäiti, joka jo oli
-kahdeksankymmenen vuoden ikäinen, hoiti emännän tehtäviä tässä
-juhlassa, joka pidettiin huhtikuun 4 p:nä 1715 Tukholman linnassa, ja
-kuoli kohta sen jälkeen.
-
-Kuningas ei lainkaan kunnioittanut näitä häitä läsnäolollaan; hän pysyi
-Stralsundissa täydentämässä tämän tärkeän, Tanskan ja Preussin
-kuninkaitten uhkaaman paikan linnoituksia. Kuitenkin hän nimitti
-lankonsa Ruotsissa olevan armeijansa ylipäälliköksi. Mainittu ruhtinas
-oli palvellut Hollantia Preussin vastaan käydyissä sodissa. Häntä
-pidettiin etevänä kenraalina, mikä ominaisuus osaltaan melkoisesti oli
-vaikuttanut siihen, että Kaarle XII naitti hänelle sisarensa.
-
-Onnettomuudet seurasivat nyt Kaarlea yhtä nopeasti kuin ennen voitot
-Saman 1715 vuoden kesäkuussa saarsivat Englannin kuninkaan saksalaiset
-joukot yhdessä Tanskan joukkojen kanssa Wismarin vahvan kaupungin.
-Samaan aikaan marssivat yhtyneet tanskalaiset ja saksilaiset 36,000
-miehen voimalla Stralsundia kohti, saartaakseen sen. Tanskan ja
-Preussin kuninkaat upottivat Stralsundin lähellä viisi ruotsalaista
-laivaa. Tsaari liikkui tällöin Itämerellä kahdenkymmenen suuren
-sotalaivan ja puolentoistasadan kuljetuslaivan kera, joissa oli 30,000
-miestä, uhaten Ruotsia maihinnousulla. Milloin hän eteni Helsingborgin
-rannikolle saakka, milloin taas näyttäytyi Tukholman kohdalla. Koko
-Ruotsi seisoi aseissa rannikolla ja odotti joka hetki maihinnousua.
-Samaan aikaan hänen maasotajoukkonsa ahdistivat askel askeleelta
-ruotsalaiset joukot pois niistä paikoista, joita näillä vielä oli
-hallussaan Suomessa Pohjanlahden tienoilla. Mutta tsaari ei kuitenkaan
-ulottanut sotatoimiansa kauemmaksi.
-
-Oderin suulla, joka virta jakaa Pommerin kahtia ja Stettinin ohi
-kuljettuaan laskee Itämereen, on pieni Usedomin saari. Tämä paikka on
-asemansa puolesta perin tärkeä, se kun vallitsee Oderia sekä vasemmalta
-että oikealta. Sillä, joka on saaren valtias, on vallassaan myös virran
-laivaliikenne. Preussin kuningas oli karkoittanut ruotsalaiset
-mainitulta saarelta ja ottanut sen haltuunsa, kuten Stettininkin, jonka
-oli myös takavarikoinut muka rauhanrakkaudesta, kuten hän sanoi.
-Ruotsalaiset olivat kuitenkin valloittaneet Usedomin saaren takaisin
-toukokuussa 1715. Heillä oli siellä kaksi linnoitusta: toinen oli
-Swinemünden linnoitus Oderin samannimisen suuhaaran varrella, toinen
-taas, huomattavampi, oli Peenemünde, toisen suuhaaran varrella.
-Ruotsin kuninkaalla oli näiden kahden linnoituksen ja koko saaren
-suojelemiseksi ainoastaan 250 pommerilaista sotamiestä, komentajana
-eräs vanha ruotsalainen upseeri, nimeltä Kuse-Slerp, jonka nimi
-ansaitsee säilyä muistissa.
-
-Preussin kuningas lähetti 4 p:nä elokuuta 1,500 jalkamiestä ja 800
-rakuunaa nousemaan saarelle maihin; he saapuivat ja astuivat
-vastarintaa kohtaamatta maihin Swinemünden linnoituksen puolelta.
-Ruotsalainen komentaja näet jätti heille mainitun linnoituksen, koska
-se oli vähemmän tärkeä, ja vetäytyi, tahtomatta hajoittaa vähiä
-miehiään, pienen joukkonsa kera Peenemünden linnaan, päättäen puolustaa
-sitä viimeiseen saakka.
-
-Niinpä täytyikin häntä varsinaisesti piirittää. Sitä varten tuotettiin
-laivoilla tykistöä Stettinistä ja vahvistettiin preussilaisia joukkoja
-tuhannella jalka- ja neljälläsadalla ratsumiehellä. Elokuun 18 p:nä
-kaivettiin juoksuhautoja kahdessa paikassa ja alettiin ankarasti ampua
-linnaa tykeillä ja mörssäreillä. Piirityksen aikana onnistui erään
-ruotsalaisen sotamiehen, jolla oli salainen kirje Kaarle XII:lta,
-nousta maihin saarelle ja pujahtaa Peenemündeen. Hän jätti kirjeen
-komentajalle; sen sisällys kuului näin: "Älkää ampuko, ennenkuin
-vihollinen on vallihaudan partaalla; puolustautukaa viimeiseen
-veripisaraan saakka. Jätän teidät hyvän onnenne huomaan. _Kaarle_."
-
-Nähtyään kirjeen Slerp päätti totella sitä ja kuolla, kuten siinä oli
-määrätty, herransa palveluksessa. Päivän koittaessa 22 p:nä viholliset
-ryhtyivät rynnäkköön. Piiritetyt eivät ampuneet, ennenkuin näkivät
-piirittäjät vallihaudan partaalla, ja surmasivat heitä siinä kosolti.
-Mutta vallihauta täyttyi, muurinaukko laajeni, ja ryntääjäin luku kävi
-ylivoimaiseksi; he työntyivät linnaan yhtaikaa kahdesta kohdasta.
-Linnanpäällikkö ajatteli nyt vain, kuinka voisi myödä henkensä
-mahdollisimman kalliista ja totella kirjettä. Hän jättikin muurinaukot,
-joista viholliset tunkivat sisälle, ja sijoitti pienen joukkonsa, jolla
-oli kylliksi rohkeutta ja uskollisuutta seurata häntä, lähelle erästä
-vallinsarvea siten, ettei sitä voitu saartaa. Viholliset hyökkäsivät
-hänen kimppuunsa ja ihmettelivät, ettei hän pyytänyt armoa. Hän
-taisteli vielä kokonaisen tunnin ja sai luutnanttinsa ja majurinsa kera
-surmansa vasta sitten, kun hän oli jo kadottanut puolet sotamiehistään.
-Silloin yhden ainoan upseerin kera jäljellä olevat sata sotamiestä
-antautuivat ja joutuivat sotavangeiksi. Komentajan taskusta löytyi
-hänen herransa kirje, joka vietiin Preussin kuninkaalle.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Sillaikaa kun Kaarle menetti Usedomin ja sen läheiset saaret ja Wismar
-oli antautumaisillaan, eikä hänellä enää ollut laivastoa ja itse Ruotsi
-oli uhattu, viipyi hän yhä Stralsundissa, jota parhaillaan piiritti
-36,000 miestä.
-
-Stralsund, jonka Ruotsin kuninkaan siellä kestämä piiritys saattoi
-Euroopassa kuuluisaksi, on Pommerin lujin paikka. Se sijaitsee
-Göllen-salmen rannalla Itämeren ja Franken-järven välissä. Maan
-puolelta voidaan sinne päästä ainoastaan kapeaa tietä myöten, jota
-puolustivat luoksepääsemättöminä pidetyt vallitukset. Siinä oli
-varusväkenä lähes 9,000 miestä ja kaiken lisäksi itse Ruotsin kuningas.
-Tanskan ja Preussin kuninkaat ryhtyivät piiritykseen 36,000 miehen
-voimalla, jossa oli preussiläisiä, tanskalaisia ja saksilaisia.
-
-Kunnia saada piirittää Kaarle XII:tta oli niin pakoittava syy, että
-kaikki esteet voitettiin ja saartokaivanto avattiin lokakuun 19 ja 20
-päivän välisenä yönä 1715. Piirityksen alussa sanoi Ruotsin kuningas,
-ettei hän voinut käsittää, kuinka voitaisiin valloittaa lujasti
-linnoitettu ja riittävällä miehistöllä varustettu paikka. Entisiä
-valloituksia tehdessään hän itse oli ottanut useita linnoituksia, mutta
-tuskin koskaan säännöllisen piirityksen avulla; hänen aseittensa
-aiheuttama pelko oli silloin tehnyt kaikki. Muutoinkaan hän ei
-arvioinut muita itsensä mukaan eikä pitänyt vihollisiaan kyllin
-suuressa arvossa. Piirittäjät sen sijaan jouduttivat töitänsä erityisen
-uutterasti ja tarmokkaasti, ja lisäksi suosi heitä perin omituinen
-onnenoikku.
-
-Kuten tiettyä, ei Itämeressä ole nousu- eikä pakovettä. Kaupunkia
-suojeleva vallitus, joka länsipuolelta nojautui läpipääsemättömään
-suohon ja itäpuolelta mereen, näytti kestävän kaikki rynnäköt. Kukaan
-ei ollut huomannut, että länsituuli, silloin kun se puhalsi tavallista
-rajummin, työnsi Itämeren vesiä itää kohti, niin että vallituksen
-juurelle, jonka oli luultu olevan läpipääsemättömän meren suojassa, jäi
-vettä vain kolmen jalan syvyydeltä. Eräs sotamies oli sattunut
-putoamaan vallilta mereen ja hämmästyi tavatessaan siinä pohjan. Hän
-käsitti voivansa tämän löydön avulla saavuttaa onnensa; niinpä hän
-karkasi ja lähti saksilaisten joukkojen päällikön kreivi Wackerbarthin
-majapaikkaan ilmoittamaan, että meren läpi voitiin kahlata ja vaivatta
-tunkeutua ruotsalaisten vallituksiin.
-
-Preussin kuningas käytti tätä tiedonantoa viivyttelemättä hyväkseen.
-
-Niinpä jo puoliyöstä seuraavana päivänä, kun länsituuli vielä puhalsi,
-everstiluutnantti Koppen 1,800 miehen keralla astui veteen, samalla
-kun 2,000 miestä eteni vallitukselle vievää tietä pitkin. Koko
-preussilaisten tykistö alkoi ampua, ja preussilaiset ynnä tanskalaiset
-tekivät eräältä toiselta taholta valehyökkäyksen.
-
-Ruotsalaiset luulivat voivansa varmasti työntää takaisin nuo 2,000
-miestä, joiden he näkivät lähenevän tietä myöten niin uhkarohkean
-näköisinä. Mutta äkkiä Koppen 1,800 miehensä kera tunkeutui
-vallituksiin meren puolelta. Ruotsalaiset, ollen saarroksissa ja
-hämmästyneitä, eivät voineet tehdä vastarintaa. Paikka valloitettiin
-suuren verilöylyn jälkeen. Osa ruotsalaisia pakeni kaupunkiin,
-piirittäjät seurasivat perästä ja tunkeutuivat sinne sekaisin
-pakenijain kanssa. Kaksi saksilaista upseeria ja neljä sotamiestä oli
-jo nostosillalla, mutta se ehdittiin vetää ylös; he joutuivat
-vangeiksi, ja kaupunki pelastui sillä kertaa.
-
-Valloitetusta varustuksesta löytyi neljäkolmatta tykkiä, jotka nyt
-suunnattiin Stralsundia kohti. Piiritystä jatkettiin sitkeästi ja
-hyvässä luottamuksessa, mikä oli suoranaisena seurauksena ensimäisestä
-menestyksestä. Kaupunkia ammuttiin ja pommitettiin miltei lakkaamatta.
-
-Vastapäätä Stralsundia on Itämeressä Rügenin saari, joka suojelee sitä
-ja johon varusväki sekä porvaristo olisi voinut vetäytyä, jos heillä
-olisi ollut kuljetusvälineitä. Tämä saari oli sentähden Kaarlelle
-erittäin tärkeäarvoinen. Hän näki hyvin, että jos viholliset pääsisivät
-sen herroiksi, hän joutuisi saarroksiin sekä maan että meren puolelta
-ja että kaiken todennäköisyyden mukaan hänen täytyisi joko hautautua
-Stralsundin raunioiden alle tai nähdä itsensä samojen vihollisten
-vankina, joita hän niin kauan oli halveksinut ja joille hän oli pannut
-niin ankaria ehtoja. Kuitenkaan ei hänen asiainsa surkea tila ollut
-sallinut hänen jättää Rügenille riittävästi varusväkeä; siellä oli
-hänellä vain 2,000 miestä.
-
-Hänen vihollisensa olivat jo kolmen kuukauden ajan tehneet tarpeellisia
-valmistuksia noustaksensa maihin tälle sangen vaikeapääsyiselle
-saarelle. Vihdoin Anhaltin prinssi, rakennutettuaan riittävästi
-aluksia, laski siellä marraskuun 15 p:nä suotuisan sään avulla maihin
-12,000 miestä. Kaikkialla läsnäoleva kuningas oli itse saarella; hän
-kokosi yhteen 2,000 sotamiestänsä, jotka olivat varustautuneet erään
-pienen sataman läheisyyteen, kolmen penikulman päähän siitä paikasta,
-missä vihollinen oli noussut maihin. Hän asettui heidän etupäähänsä ja
-marssi keskellä yötä syvimmässä hiljaisuudessa vihollista vastaan.
-Mutta Anhaltin prinssi olikin jo varovaisuuden vuoksi, joka näytti
-tarpeettomalta, vallittautunut miehineen. Hänen alapäällikkönsä eivät
-odottaneet hyökkäystä jo samana yönä ja luulivat Kaarle XII:n olevan
-Stralsundissa; mutta Anhaltin prinssi, joka kyllä tiesi, mihin Kaarle
-pystyi, oli käskenyt luoda syvän vallihaudan, jonka partaalla oli
-hirsipaalustoja, ja ryhtyi kaikkiin varokeinoihin, ikäänkuin hänellä
-olisi ollut ylivoimainen armeija vastassaan.
-
-Kello kahden ajoissa aamulla Kaarle saapui vihollisten eteen,
-aiheuttamatta vähintäkään melua. Hänen sotamiehensä sanoivat
-toisilleen: "Temmatkaa pois hirsipaalustot!" -- Vahtisotilaat kuulivat
-nämä sanat ja hälyttivät heti leirin jalkeille; viholliset tarttuivat
-aseihin. Poistettuaan hirsipaalustot kuningas näki edessään leveän
-vallihaudan.
-
-"Ah!" sanoi hän, "onko se mahdollista? Enpä sitä odottanut". -- Tämä
-yllätys ei masentanut häntä; hän ei tiennyt, kuinka paljon väkeä oli
-laskettu maihin; hänen vihollisensa puolestaan eivät tienneet, kuinka
-pienen joukon kera heillä oli tekemistä. Pimeys näytti suosivan
-Kaarlea; hän teki pian päätöksensä ja heittäytyi vallihautaan, johon
-ensin rohkeimmat miehet ja sitten kohta kaikki muutkin häntä
-seurasivat. Paikaltaan temmatut hirsipaalustot, kasaan luotu multa,
-saatavilla olevat puiden rungot ja oksat ja kiväärin kuulien sattumalta
-tappamat sotamiehet saivat tehdä risukimppujen virkaa. Kuningas, mukana
-olevat kenraalit, upseerit ja rohkeimmat sotamiehet kiipesivät
-toistensa olkapäille hyökätäkseen yli. Taistelu syntyy vihollisen
-leirissä; ruotsalaisten raivokkuus saattaa alussa tanskalaiset ja
-preussiläiset epäjärjestykseen; mutta lukumäärä on liian epäsuhtainen;
-neljännestunnin kuluttua heitetään ruotsalaiset takaisin ja heidän
-täytyy palata vallihaudan yli. Anhaltin prinssi ajoi nyt heitä takaa
-tasangolle saakka; hän ei tiennyt, että sillä hetkellä itse Kaarle XII
-pakeni hänen edellään. Kovaonninen kuningas kokosi jälleen joukkonsa
-avoimella kentällä, ja taistelu alkoi uudelleen yhtä itsepintaisena
-kummaltakin puolelta. Kuninkaan suosikki Grothusen ja kenraali Dahldorf
-kaatuivat hänen sivullaan. Taistelun tuoksinassa Kaarle astui
-viimemainitun ruumiin yli, joka vielä hengitti. Myöskin Düring, joka
-yksin oli seurannut häntä matkalla Turkista Stralsundiin, sai surmansa
-hänen nähtensä.
-
-Tämän käsirysyn kestäessä eräs tanskalainen luutnantti, jonka nimeä en
-ole voinut saada tietooni, tunsi Kaarlen, tarttui toisella kädellä
-hänen miekkaansa ja tarrasi toisella kiinni hänen hiuksiinsa,
-huudahtaen hänelle: "Antautukaa, sire, tai minä tapan teidät!" --
-Kaarlella oli vyössä pistoli; hän laukaisi sen vasemmalla kädellään
-upseeria kohti, joka kuoli haavaansa seuraavana päivänä. Tanskalaisen
-lausuma kuningas Kaarlen nimi veti heti paikalle joukon vihollisia;
-kuningas ympäröitiin, ja hän sai pyssynkuulan vasemmalle puolen
-rintaansa. Haava, jota hän nimitti ruhjevammaksi, oli kahden sormen
-syvyinen. Kuningas taisteli jalkaisin ja oli vähällä saada surmansa tai
-joutua vangiksi. Kreivi Poniatowski taisteli tällä hetkellä hänen
-sivullaan; hän oli pelastanut Kaarlen hengen Pultavan luona, hänen oli
-suotu pelastaa se myös tässä Rügenin taistelussa, jossa hän toimitti
-kuninkaan ratsun selkään.
-
-Ruotsalaiset vetäytyivät saarella erääseen paikkaan, nimellä Altefähr,
-jossa heidän hallussaan vielä oli linnoitus. Sieltä kuningas palasi
-salmen yli Stralsundiin, pakosta jättäen urhoolliset joukot, jotka niin
-uljaasti olivat avustaneet häntä tässä yrityksessä; ne tehtiin
-sotavangeiksi kahta päivää myöhemmin.
-
-Näiden vankien joukossa oli myös se kovaonninen ranskalainen rykmentti,
-joka oli koottu Hochstättin taistelusta pelastuneista pirstaleista ja
-joka oli ensin palvellut kuningas Augustia ja sitten siirtynyt Ruotsin
-kuninkaan palvelukseen. Enin osa sen miehistöstä liitettiin uuteen
-rykmenttiin, jota komensi eräs Anhaltin prinssin poika, tullen nyt
-heidän neljänneksi isännäkseen. Tämän harhailevan rykmentin päällikkönä
-Rügenillä oli tällöin sama kreivi de Villelongue, joka niin
-jalomielisesti oli pannut alttiiksi henkensä Adrianopolissa Kaarle
-XII:n hyväksi. Hän joutui nyt joukkoineen vangiksi ja sai siis lopulta
-sangen huonon palkinnon niin monista palveluksista, vaivoista ja
-onnettomuuksista.
-
-Kaikkien näiden ihmeellisten urotöiden jälkeen, jotka vain heikonsivat
-hänen voimiaan, kuningas, vaikkapa olikin suljettuna Stralsundiin ja
-antautumispakon uhkaamana, oli yhä samanlainen, jollaisena hänet
-oli nähty Benderissä. Hän ei säikähtänyt mitään: päivisin hän
-teetti kaivantoja ja vallituksia muurien taakse, öisin hän teki
-uloshyökkäyksiä. Sillä välin ammuttiin aukkoja Stralsundin muureihin,
-pommeja satoi talojen päälle; toinen puoli kaupunkia oli tuhkana.
-Porvarit, ollenkaan napisematta, vaan päinvastoin ihmetellen suuresti
-herraansa, jonka ponnistukset, kohtuus ja rohkeus hämmästyttivät heitä,
-olivat kaikki muuttuneet sotilaiksi hänen johdossaan. He seurasivat
-häntä uloshyökkäyksissä; he olivat hänellä toisena varusväkenä.
-
-Kun kuningas eräänä päivänä saneli sihteerilleen Ruotsiin meneviä
-kirjeitä, putosi pommi talon kohdalle, lävisti katon ja räjähti
-kuninkaan huoneen vieressä. Puolet permannosta lensi pirstaksi, mutta
-se työhuone, jossa kuningas saneli, oli osaksi rakennettu paksuun
-muuriin eikä siis kärsinyt tärähdyksestä, ja kummallisen onnenoikun
-johdosta ei yksikään ilmaan lentelevistä pomminsiruista osunut sinne,
-vaikka ovi oli auki. Pommin räjähtäessä ja talon täristessä ikäänkuin
-kaatumaisillansa putosi kynä sihteerin kädestä. "Mikä on hätänä?" kysyi
-häneltä kuningas levollisin ilmein. "Miksi ette kirjoita?" -- Sihteeri
-änkytti vastaukseksi ainoastaan: "Ah, sire, pommi!" -- "No mitä
-pommilla on yhteistä sanelemani kirjeen kanssa?" vastasi kuningas.
-"Jatkakaa!"
-
-Siihen aikaan oli eräs Ranskan lähettiläs suljettuna Ruotsin kuninkaan
-kanssa Stralsundiin. Hän oli nimeltään Colbert, kreivi de Croissy,
-Ranskan armeijan kenraaliluutnantti, kuuluisan valtioministerin
-markiisi de Torcyn veli ja sen mainion Colbertin sukulainen, jonka nimi
-ei koskaan kuole Ranskassa. Oli melkein yhdentekevää, lähetettiinkö
-joku mies juoksuhautaan vai lähettilääksi Kaarle XII:n luo. Kuningas
-keskusteli Croissyn kanssa tuntikausia mitä vaarallisimmissa paikoissa,
-kanuunankuulien ja pommien surmatessa väkeä heidän vieressään ja
-takanaan, kuninkaan huomaamatta vaaraa tai lähettilään tahtomatta edes
-antaa hänelle aavistustakaan siitä, että oli soveliaampiakin paikkoja
-puhella asioista. Mainittu ministeri teki jo ennen piiritystä kaikkensa
-saadakseen aikaan sopimuksen Ruotsin ja Preussin kuninkaitten välillä;
-mutta jälkimäinen vaati liikoja, ja Kaarle taas ei tahtonut
-luovuttaa mitään. Kreivi de Croissyn ainoana tyydytyksenä hänen
-lähettilästoimessaan oli siis ilo saada nauttia eriskummaisen miehen
-tuttavuutta. Hän nukkui usein samalla viitalla hänen vieressään; hän
-oli, jakaessaan hänen kanssansa vaarat ja vaivat, hankkinut itselleen
-oikeuden puhua hänen kanssansa vapaasti. Kaarle edisti tätä rohkeutta
-niissä, joita hän rakasti; hän sanoikin joskus kreivi de Croissylle:
-"_Veni, maledicamus de rege_, tulkaa, puhelkaamme hieman pahaa Kaarle
-XII:sta!" Näin on mainittu lähettiläs itse kertonut minulle.
-
-Croissy viipyi kaupungissa marraskuun 13 päivään saakka. Vihdoin hän,
-saatuaan vihollisilta luvan lähteä matkatavaroineen, otti jäähyväiset
-Ruotsin kuninkaalta, joka jäi Stralsundin raunioiden keskelle kahdella
-kolmanneksella huvenneine varusväkineen, mielien kestää rynnäkön.
-
-Kahta päivää myöhemmin tehtiin todellakin hyökkäys ulkovallitusta
-vastaan. Viholliset valtasivat sen kahdesti ja heidät lyötiin siitä
-kahdesti takaisin. Kuningas taisteli aina mukana krenatööriensä
-joukossa. Vihdoin ylivoima voitti; piirittäjät pääsivät varustuksen
-herroiksi. Kaarle viipyi vielä kaksi päivää kaupungissa, odottaen joka
-hetki yleistä väkirynnäkköä. Hän pysyi 16 p:nä puoliyöhön saakka
-pienellä, pommien ja tykinkuulien raunioittamalla raveliinilla;
-päivää myöhemmin korkeimmat upseerit rukoilivat häntä poistumaan
-linnoituksesta, jota ei enää voitu puolustaa. Mutta peräytyminen oli jo
-yhtä vaarallista kuin paikalla pysyminenkin. Itämeri oli täynnä
-venäläisiä ja tanskalaisia laivoja, kun sitävastoin Stralsundin
-satamassa oli vain pieni purje- ja soutualus. Ne monet vaarat, jotka
-tekivät tämän peräytymisen niin kunniakkaaksi, yllyttivät Kaarlea
-siihen ryhtymään. Hän astui laivaan yöllä 20 p:nä jouluk. 1715
-ainoastaan kymmenen henkilön kanssa. Ensin täytyi rikkoa jää, joka
-satamassa peitti meren. Tämä rasittava työ kesti useita tunteja,
-ennenkuin alus vihdoin voi uida vapaasti. Vihollisten amiraalit olivat
-saaneet mitä jyrkimmät määräykset olla päästämättä Kaarlea ulos
-Stralsundista ja ottaa hänet vangiksi kuolleena tai elävänä. Onneksi he
-olivat tuulen alla eivätkä siis voineet päästä hänen kimppuunsa. Vielä
-suurempi vaara uhkasi Kaarlea hänen kulkiessansa Rügenin saaren ohi
-erään Habette-nimisen paikan läheltä, jossa tanskalaisilla oli
-12-kanuunainen patteri. He ampuivatkin kuningasta kohti. Laivamiehet
-ponnistelivat kovasti purjein ja airoin, päästäkseen nopeasti ohi; eräs
-tykinkuula tappoi kaksi miestä Kaarlen vierestä, eräs toinen musersi
-aluksen maston. Näiden vaarojen alaisena kuningas vihdoin kohtasi kaksi
-omaa laivaansa, jotka risteilivät Itämerellä. Seuraavana päivänä
-Stralsund antautui, sen varusväki joutui sotavankeuteen. Kaarle nousi
-maihin Skoonessa Ystadin luona ja lähti sieltä Karlskronaan. Hänen
-asemansa oli nyt aivan toinen kuin silloin, kun hän viisitoista vuotta
-aikaisemmin oli lähtenyt sieltä 120-kanuunaisessa laivassa laatimaan
-lakeja pohjoismaille.
-
-Odotettiin hänen, kun hän nyt kerran oli niin lähellä, saapuvan
-katsomaan pääkaupunkiansa pitkän poissaolon jälkeen. Mutta hänen
-tarkoituksensa oli palata sinne vasta uusien voittojen perästä. Hän ei
-voinut mukautua muutoin näkemään jälleen kansaansa, joka rakasti häntä
-ja jota hänen täytyi edelleen sortaa, voidakseen puolustautua
-vihollisiltaan. Ainoastaan sisarensa hän tahtoi nähdä ja kohtasi hänet
-Vetter-järven rannalla Itägöötanmaalla. Hän matkusti sinne yhden ainoan
-palvelijan kanssa postihevosilla ja palasi vietettyään yhden päivän
-sisarensa seurassa.
-
-Karlskronasta käsin, jossa hän talvehti, hän määräsi uusia
-sotaväenottoja kuningaskunnassaan. Hän luuli kaikkien alamaistensa
-syntyneen yksinomaan seuraamaan häntä sotaan ja oli totuttanut heidät
-uskomaan samoin. Sotamiehiksi kirjoitettiin nuorukaisia viidestätoista
-ikävuodesta alkaen. Useimpiin kyliin jäi jäljelle vain vanhuksia,
-lapsia ja naisia; monin paikoin nähtiinkin pelkästään naisia maata
-muokkaamassa.
-
-Vielä vaikeampaa oli hankkia laivastoa. Asian auttamiseksi annettiin
-lupakirjeitä kaappareille, jotka näiden tavattomien ja maalle
-vahingollisten etuoikeuksien nojalla varustivat muutamia laivoja. Nämä
-olivatkin Ruotsin viimeisiä voimanponnistuksia. Niin suurien kulujen
-peittämiseksi täytyi käyttää kansan viimeiset varat. Tuskinpa oli
-mitään kiskomisen lajia, jota ei olisi keksitty jonkun veron tai maksun
-nimellä. Kaikki talot tarkastettiin ja otettiin puolet niiden
-varastoista kuninkaan makasiineihin vietäväksi. Hänen laskuunsa
-ostettiin kaikki valtiossa oleva rauta, ja hallitus suoritti hinnan
-maksuosoituksilla, myödäkseen sen jälleen kovasta rahasta. Kaikki ne,
-jotka pitivät silkkisiä vaatteita, tekotukkia tai kullattuja miekkoja,
-saivat maksaa niistä veroa. Myös kamiiniuuneille pantiin ankara vero.
-Moisen nylkemisjärjestelmän rasittama kansa olisi varmasti kapinoinut
-jokaista muuta kuningasta vastaan, mutta kurjinkin Ruotsin talonpoika
-tiesi kuninkaansa viettävän vieläkin ankarampaa ja niukempaa elämää
-kuin hän. Niinpä kaikki nurisematta alistuivatkin näihin rasituksiin,
-joita kuningas itse ensimäisenä kesti.
-
-Yleinen vaara saattoikin yksityiset onnettomuudet unhoon. Odotettiinhan
-näet joka hetki venäläisten, tanskalaisten, preussilaisten,
-saksilaisten, vieläpä englantilaistenkin maallenousua Ruotsiin. Tämä
-pelko oli niin hyvin perusteltu ja niin voimakas, että ne, joilla oli
-rahoja tai kalleuksia, kaivoivat ne maahan.
-
-Todella olikin jo englantilainen laivasto ilmestynyt Itämerelle,
-kenenkään tuntematta sen toimintaohjeita, ja Tanskan kuninkaalla oli
-tsaarin lupaus siitä, että venäläiset yhdessä tanskalaisten kanssa
-hyökkäisivät Ruotsiin keväällä 1716.
-
-Niinpä olikin mitä suurin yllätys koko Euroopalle, joka tarkasti
-seurasi Kaarle XII:n kohtaloa, kun tämä, sen sijaan että olisi
-puolustanut niin monien ruhtinaiden uhkaamaa maatansa, lähtikin
-maaliskuussa 1716 20,000 miehen kanssa Norjaan.
-
-Sitten Hannibalin päivien ei oltu nähty kenraalia, joka, koska ei
-voinut puolustautua omassa maassaan vihollisiansa vastaan, lähti
-sotimaan heitä vastaan heidän valtioittensa sydämessä. Hänen lankonsa,
-Hessenin prinssi, seurasi häntä tällä retkellä.
-
-Ruotsista voidaan kulkea Norjaan ainoastaan sangen vaarallisien solien
-kautta, ja niiden ohi päästyä kohdataan vähän väliä vesilammikoita,
-joita meri on sinne luonut kallioiden väliin. Niinpä täytyikin joka
-päivä tehdä siltoja. Pieni luku tanskalaisia olisi kyennyt
-pysähdyttämään ruotsalaisen armeijan, mutta ei oltu osattu aavistaa
-tätä äkillistä maahantunkeutumista. Vieläkin enemmän ihmetytti
-Eurooppaa se, että tsaari pysyi paikallaan näiden tapausten aikana eikä
-yrittänyt maallenousua Ruotsiin, kuten hän oli siitä sopinut
-liittolaistensa kanssa.
-
-Tämän toimettomuuden syynä oli eräs kaikkein suurimpia, mutta samalla
-toimeenpanoltaan vaikeimpia suunnitelmia, mitä ihmisjärki on koskaan
-harkinnut.
-
-Frankenissa syntynyt, välittömästi valtakunnan alainen vapaaherra,
-parooni Henrik von Görtz oli tehnyt Ruotsin kuninkaalle suuriarvoisia
-palveluksia, mainitun hallitsijan oleskellessa Benderissä, ja sitten
-päässyt hänen suosikikseen ja pääministerikseen.
-
-Ei ole milloinkaan ollut miestä, joka olisi ollut notkeampi ja samalla
-rohkeampi, neuvokkaampi vastoinkäymisissä, suurisuuntaisempi aikeissaan
-ja toimeliaampi niiden toteuttamisessa. Hän ei säikähtänyt mitään
-suunnitelmaa, ei arkaillut mitään keinoa; hän tuhlasi lahjoja,
-lupauksia, valoja, totuutta ja valhetta.
-
-Hän matkusti Ruotsista Ranskaan, Englantiin ja Hollantiin
-mieskohtaisesti koettelemaan niitä vaikutuskeinoja, joita hän aikoi
-käyttää. Hän olisi kyennyt järkyttämään koko Eurooppaa ja oli sitä jo
-suunnitellutkin. Mihin hänen herransa pystyi armeijan etunenässä,
-siihen hän pystyi kabinetissa. Hänellä olikin sellainen vaikutusvalta
-Kaarle XII:een, jollaista ei ollut yhdelläkään ministerillä ollut ennen
-häntä.
-
-Tämä kuningas, joka kaksikymmenvuotiaana oli antanut vain käskyjä
-kreivi Piperille, otti nyt ohjeita parooni Görtziltä, ollen sitä
-enemmän kuuliainen tälle ministerille, mitä enemmän onnettomuus
-pakoitti hänet kuulemaan muiden neuvoja ja mitä enemmän Görtzin antamat
-neuvot sopeutuivat hänen rohkeuteensa. Görtz huomasi, että niin monista
-Ruotsia vastaan liittyneistä ruhtinaista Hannoverin vaaliruhtinas ja
-Englannin kuningas Yrjö oli se, jota Kaarle vihasi enimmin, koska hän
-oli ainoa, jota Kaarle ei ollut loukannut. Yrjö oli näet sekaantunut
-riitaan sen rauhoittamisen varjolla, mutta itse asiassa saadakseen
-pitää hallussaan Bremenin ja Werdenin, joihin hänellä ei näyttänyt
-olevan muuta oikeutta kuin se, että oli ne halvasta hinnasta ostanut
-Tanskan kuninkaalta, jolle ne eivät ollenkaan kuuluneet.
-
-Hän huomasi myös ajoissa, että tsaari oli tyytymätön liittolaisiinsa,
-jotka yhdessä olivat estäneet häntä sijoittumasta Saksan valtakuntaan,
-missä tämä jo liiankin vaaralliseksi muuttunut hallitsija mielellään
-halusi saada jalansijaa. Wismar, ainoa kaupunki, joka vielä oli ollut
-ruotsalaisten hallussa Saksan rannikolla, antautui vihdoin
-preussilaisille ja tanskalaisille 14 p:nä helmik. 1716. Nämä eivät
-olleet tahtoneet edes sallia Mecklenburgissa olevien venäläisten
-joukkojen ottaa osaa sen piiritykseen. Moinen, jo kahden vuoden
-kuluessa usein uudistunut epäluottamus oli vieroittanut tsaarin mielen
-liittolaisista ja kenties pelastanut Ruotsin perikadosta. On olemassa
-monta esimerkkiä siitä, kuinka yksi ainoa valta on valloittanut
-liittoutuneet valtiot, mutta sangen vähän siitä, että useat
-liittoutuneet ovat valloittaneet suuren valtakunnan. Joskin heidän
-yhdistyneet voimansa ovat sen murskanneet, ovat heidän riitansa sen
-jälleen nostaneet pystyyn.
-
-Vuodesta 1714 saakka olisi tsaari voinut nousta maihin Ruotsissa. Mutta
-joko hän sitten ei voinut sopia asiasta syystä kyllä kateellisten
-liittolaistensa, Puolan, Englannin, Tanskan ja Preussin kuninkaitten
-kanssa, tai hän ei vielä uskonut joukkojansa kyllin sotakuntoisiksi
-käymään omien kotiliesien ääressä sen saman kansan kimppuun, jonka
-pelkät talonpojat olivat voittaneet tanskalaisten valiojoukot; joka
-tapauksessa hän aina lykkäsi toistaiseksi mainitun yrityksen.
-
-Lisäksi pidätti häntä vielä rahanpuute. Tsaari oli maailman
-mahtavimpia, mutta samalla köyhimpiä hallitsijoita. Hänen tulonsa eivät
-tällöin nousseet enempään kuin 24 miljoonaan livreen. Hän oli kyllä
-löytänyt kulta-, hopea-, rauta- ja vaskikaivoksia, mutta niiden
-tuottama hyöty oli vielä epävarma ja niiden käyttö kallishintainen. Hän
-oli pannut vireille suuren kaupankäynnin, mutta alku tuotti hänelle
-vain toiveita. Hänen vastavalloitetut maakuntansa kohottivat hänen
-mahtiaan ja kunniaansa, mutta eivät lisänneet hänen tulojansa.
-Tarvittiin aikaa, ennenkuin Liivinmaan haavat umpeutuivat, sillä tätä
-viljavaa maakuntaa olivat julmasti hävittäneet viisitoista sotavuotta,
-rauta, tuli ja ruttotauti; tyhjänä asukkaista se oli vain taakaksi
-voittajalleen. Hänen ylläpitämänsä laivastot, hänen alati
-suunnittelemansa uudet yritykset tyhjensivät hänen rahavaransa. Hänen
-oli ollut pakko ryhtyä huonoon keinoon, nimittäin rahan arvon
-kohottamiseen, mikä ei koskaan paranna valtion kärsimyksiä ja on
-epäedullinen varsinkin sellaiselle maalle, joka tuottaa ulkomailta
-enemmän tavaraa kuin vie sinne.
-
-Nämä olivat osaksi ne perusteet, joille Görtz rakensi suunnitelmansa
-mullistuksen aikaansaamiseksi. Hän rohkeni esittää Ruotsin kuninkaalle,
-että tämä hankkisi rauhan Venäjän keisarilta mihin hintaan hyvänsä,
-saattoi hänet huomaamaan, että tsaari oli suutuksissaan Puolan ja
-Englannin kuninkaille, ja antoi hänen ymmärtää, että Pietari
-Aleksejevitsh ja Kaarle XII yhtyneinä kykenisivät vapisuttamaan koko
-muuta Eurooppaa.
-
-Tsaarin kanssa ei voitu tehdä rauhaa luovuttamatta hänelle suurta osaa
-Itämeren itä- ja pohjoispuolella olevista maakunnista, mutta Görtz
-esitti kuninkaan harkittavaksi, kuinka hän, luovuttamalla nuo
-maakunnat, jotka jo olivat tsaarin hallussa ja joita ei voitaisi enää
-ottaa takaisin, voisi saada kunnian asettaa jälleen Stanislauksen
-Puolan ja Jaakko II:n pojan Englannin valtaistuimelle sekä palauttaa
-Holsteinin herttuan maahansa.
-
-Kaarle, jota nämä suuret aatteet mairittelivat, vaikkapa hän ei liioin
-luottanutkaan niiden menestymiseen, antoi ministerilleen avoimet
-valtuudet. Görtz matkusti Ruotsista, mukanaan valtakirja, joka
-valtuutti hänet rajoituksitta kaikkiin neuvotteluihin ja nimitti hänet
-täysinvaltuutetuksi asiamieheksi kaikkien niiden ruhtinasten luo,
-joiden kanssa hän arveli tarpeelliseksi neuvotella. Ensiksi hän otti
-selvää Moskovan hovin aikeista, käyttämällä apunaan erästä
-skotlantilaista, nimeltä Areskins [oikeammin Erskine, Robert. -- _Suom.
-muist_.], joka oli tsaarin ensimäinen henkilääkäri ja pretendentin
-puolueen kannattaja, kuten melkein kaikki sellaiset skotlantilaiset,
-jotka eivät eläneet Lontoon hovin suosiosta.
-
-Mainittu lääkäri osasi painostaa ruhtinas Menshikoville tämän
-suunnitelman tärkeyttä ja suuruutta kaikella siihen kiintyneen ihmisen
-innokkuudella. Ruhtinas Menshikovia asia miellytti; tsaari antoi sille
-hyväksymisensä. Sensijaan että olisi noussut Ruotsissa maihin, kuten
-oli sopinut liittolaistensa kanssa, tsaari antoi joukkojensa talvehtia
-Mecklenburgissa, saapuipa itsekin sinne, muka tyynnyttämään
-riitaisuuksia, joita oli syntynyt Mecklenburgin herttuan ja samaisen
-maan aateliston kesken, mutta itse asiassa toteuttamaan lempiaiettansa
-saada itselleen Saksassa ruhtinaskunnan; hän näet toivoi saavansa
-Mecklenburgin herttuan myömään hallitsijavaltansa.
-
-Liittolaisia moinen menettely suututti. He näet eivät lainkaan
-halunneet niin pelottavaa naapuria, joka, saatuaan kerran haltuunsa
-Saksan maita, voisi jonakin kauniina päivänä valituttaa itsensä sen
-keisariksi ja masentaa sen ruhtinaat. Mitä enemmän he olivat
-suutuksissaan, sitä enemmän parooni Görtzin suuri suunnitelma läheni
-toteutumistaan. Sillävälin hän neuvotteli kaikkien liittoutuneiden
-ruhtinasten kanssa, voidakseen paremmin peittää salaisen vehkeilynsä.
-Myöskin tsaari piti vireillä heidän kaikkien toiveita. Kaarle XII oli
-samaan aikaan Norjassa lankonsa Hessenin prinssin kanssa 20,000 miehen
-etunenässä. Mainittua maata oli puolustamassa vain 11,000 tanskalaista,
-jakaantuneina useaan osastoon, jotka kuningas ja Hessenin prinssi
-tuhosivat.
-
-Kaarle samosi Kristianian, Norjan kuningaskunnan pääkaupungin,
-edustalle saakka. Onni alkoi jälleen muuttua hänelle suopeaksi tällä
-maailman kulmalla. Mutta kuningas ei koskaan pitänyt tarpeeksi huolta
-sotaväkensä muonituksesta. Tanskalainen armeija ja laivasto lähenivät
-puolustamaan Norjaa; Kaarle, ollen elintarpeiden puutteessa peräytyi
-Ruotsiin odottamaan tulosta ministerinsä laajoista suunnitelmista.
-
-Tämä työ vaati syvää salaperäisyyttä ja suunnattomia alkuvalmisteluja,
-molemmat seikkoja, jotka huonosti soveltuivat toisiinsa. Görtz etsi
-Aasian meriltä saakka apua, joka, niin vastenmieliseltä kuin se
-näyttikin, olisi sentään ollut varsin hyödyllinen Skotlantiin aiottua
-maihinnousua varten ja joka ainakin olisi tuonut Ruotsiin rahaa, miehiä
-ja laivoja.
-
-Kauan aikaa sitten olivat näet kaikkien kansain merirosvot, mutta
-erityisesti englantilaiset, tehneet keskenään liiton ja häirinneet
-Euroopan ja Amerikan meriä. Vainottuina säälittä kaikkialla he olivat
-vetäytyneet Afrikan itäpuolella olevan suuren Madagaskarin saaren
-rannikolle. Ne olivat epätoivoon joutuneita ihmisiä, melkein kaikki
-tunnettuja teoista, joilta puuttui vain oikeudellisuutta ollakseen
-sankarillisia. He etsivät nyt ruhtinasta, joka olisi ottanut heidät
-suojelukseensa; mutta kansainväliset lait sulkivat heiltä koko maailman
-satamat.
-
-Saatuaan tietää Kaarle XII:n palanneen Ruotsiin he toivoivat, että tämä
-sodanhaluinen ja sotaan pakoitettu ruhtinas, jolta puuttui laivasto ja
-sotamiehet, tekisi heidän kanssaan suotuisan sopimuksen. Niinpä he
-lähettivätkin hänen luoksensa valtuutettunsa, joka saapui Eurooppaan
-eräässä hollantilaisessa laivassa ja joka ehdotti parooni Görtzille,
-että heille suotaisiin pääsy Göteborgin satamaan, jonne he tarjoutuivat
-saapumaan kuudellakymmenellä rikkauksin lastatulla laivalla.
-
-Parooni sai kuninkaan suostumaan ehdotukseen; niinpä seuraavana vuonna
-lähetettiinkin kaksi ruotsalaista aatelismiestä, Cronström ja Mendal,
-lopullisesti päättämään asiasta noiden Madagaskarin merirosvojen
-kanssa. Sittemmin löysi Görtz säädyllisemmän ja vaikutusvaltaisemman
-auttajan kardinaali Alberonista, mahtavasta nerosta, joka on hallinnut
-Espanjaa kylliksi kauan kunniansa hyväksi, mutta liian vähän aikaa
-tämän valtion suuruuden hyväksi.
-
-Alberoni liittyi innokkaasti suunnitelmaan, jonka mukaan Jaakko II:n
-poika oli asetettava Englannin valtaistuimelle. Koska hän kuitenkin
-vasta äskettäin oli päässyt ministeristöön, ja koska hänen oli ensin
-saatettava Espanja entiselleen, ennenkuin voi ajatella muiden
-kuningaskuntain mullistamista, niin näytti siltä, ettei hän vielä
-useaan vuoteen voisi ryhtyä tähän suureen työhön. Mutta vähemmässä kuin
-kahdessa vuodessa nähtiin, kuinka hän muutti Espanjan uuteen muotoon,
-antoi sille jälleen sen arvovallan Euroopassa, saattoi, kuten
-väitetään, turkkilaiset käymään Saksan keisarin kimppuun ja yritti
-samaan aikaan temmata Ranskan hallituksen Orléansin herttualta ja
-Suurbritannian kruunun kuningas Yrjöltä. Niin vaarallinen voi olla yksi
-ainoa mies, kun hän hallitsee rajattomalla vallalla mahtavaa valtiota
-ja hänellä on tarpeeksi rohkeutta ja hengensuuruutta!
-
-Siroiteltuaan siten Venäjän ja Espanjan hoveihin sen tulipalon
-ensimäiset kipunat, jota hän hautoi mielessään, Görtz matkusti
-salaisesti Ranskaan ja sieltä Hollantiin, jossa hän tapasi pretendentin
-kannattajia. Hän otti mitä tarkimmin selkoa heidän voimistaan,
-Englannin tyytymättömien luvusta ja mielialasta, rahavaroista, joita he
-voivat hankkia, ja joukoista, joita he voivat asettaa jalkeille.
-Tyytymättömät vaativat ainoastaan 10,000 miestä apuväkeä ja
-arvelivat näiden joukkojen avulla voivansa suorittaa aivan varman
-vallankumouksen. Ruotsin Englannissa olevalla lähettiläällä, kreivi
-Gyllenborgilla, joka oli saanut ohjeita parooni Görtziltä, oli useita
-neuvotteluja Lontoossa tyytymättömien johtomiesten kanssa. Hän rohkaisi
-heitä ja lupasi heille kaikki, mitä he halusivat. Pretendentin puolue
-meni niin pitkälle, että hankki melkoisia rahamääriä, jotka Görtz otti
-huostaansa Hollannissa. Hän hieroi kauppaa muutamien laivojen ostosta
-ja ostikin niitä kuusi Bretagnesta kaikenlaatuisine aseineen.
-
-Nyt hän lähetti salaa Ranskaan useita upseereja, muiden muassa ritari
-de Folardin, joka, tehtyään kolmekymmentä sotaretkeä Ranskan
-armeijoissa ja korjattuaan niistä kovin vähän palkintoa, vähän aikaa
-sitten oli tarjonnut palvelustansa Ruotsin kuninkaalle, vähemmän
-mistään etujen toivosta kuin halusta palvella sellaisen kuninkaan
-alaisena, jolla oli niin hämmästyttävä maine. Muutoinkin ritari de
-Folard toivoi saavansa tämän ruhtinaan mieltymään niihin uusiin
-aatteihin, joita hänellä oli sodankäyntiin nähden. Hän oli koko ikänsä
-filosofin tavoin tutkinut tätä taitoa ja julkaisi sittemmin keksintönsä
-_Polybios-selityksissään_. Kaarle XII, joka itse oli käynyt sotaa
-uudella tavalla eikä missään sallinut vanhain tottumusten johtaa
-itseään, mieltyi hänen mielipiteihinsä. Hän määräsi ritari de Folardin
-yhdeksi niitä välikappaleita, joita hän aikoi käyttää hyväkseen
-Skotlantiin suunnitellussa maihinnousussa. Tämä aatelismies pani nyt
-Ranskassa toimeen parooni Görtzin salaiset määräykset. Paljon
-ranskalaisia upseereja ja vielä suurempi luku irlantilaisia yhtyi tähän
-uudenlaatuiseen salaliittoon, joka samaan aikaan pantiin vireille
-Englannissa, Ranskassa ja Venäjällä ja jonka haarat salaisesti
-ulottuivat Euroopan toisesta päästä toiseen.
-
-Nämä valmistelut olivat vielä itsessään vähäarvoiset parooni Görtzille,
-mutta jo niiden alkuunpano oli sinänsä paljon. Tärkein kohta, jota
-ilman mikään ei voinut onnistua, oli saada aikaan rauha tsaarin
-ja Kaarlen kesken; mutta siinä olikin vielä monet vaikeudet
-tasoitettavina. Venäjän valtioministeri parooni Ostermann ei aluksi
-ollut erityisemmin innostunut Görtzin ehdotuksiin; hän oli yhtä
-varovainen kuin Kaarlen ministeri oli yritteliäs. Hänen hidas ja
-harkitseva valtiotaitonsa tahtoi antaa kaiken ensin kypsyä; sen sijaan
-toisen malttamaton henki tahtoi jo heti kylvämisen perästä korjata
-sadon. Ostermann pelkäsi, että hänen herransa tsaari, tämän yrityksen
-loiston häikäisemänä, voisi myöntää Ruotsille liian edullisen rauhan;
-niinpä hän viivyttikin pitkäveteisyydellään ja vastaväitteillään tämän
-asian päättämistä.
-
-Parooni Görtzin onneksi tsaari itse saapui Hollantiin vuoden 1717
-alussa. Hänen tarkoituksensa oli mennä sieltä Ranskaan; hän ei näet
-vielä ollut nähnyt tätä kuuluisaa kansakuntaa, jota enemmän kuin sadan
-vuoden ajan sen kaikki naapurit ovat moittineet, kadehtineet ja
-jäljitelleet. Hän tahtoi siellä tyydyttää kyllästymätöntä tiedon- ja
-opinhaluaan ja samalla ajaa valtiollisia tarkoitusperiään.
-
-Görtz näki tämän keisarin kahdesti Haagissa. Näissä kahdessa
-neuvottelussa hän pääsi pitemmälle kuin kuudessa kuukaudessa
-valtuutettujen kanssa. Kaikki kääntyi suotuisaan suuntaan; hänen suuret
-aikeensa näyttivät olevan läpipääsemättömän salaperäisyyden peitossa,
-ja hän luulotteli itselleen, että Eurooppa saisi ne tietoonsa vasta
-niitä toimeenpantaessa. Sillä välin hän puhui Haagissa yksinomaan
-rauhasta; hän mainitsi julki pitävänsä Englannin kuningasta
-pohjoismaiden rauhantuojana. Vieläpä hän näennäisesti puuhasi
-pidettäväksi Braunschweigissa kongressia, missä Ruotsin ja sen
-vihollisten edut voitaisiin ratkaista sovinnollisesti.
-
-Ensimäisenä paljasti hänen vehkeilynsä Ranskan sijaishallitsija,
-Orléansin herttua; hänellä oli vakoojia kaikkialla Euroopassa. Tämä
-ihmislaji, jonka ammattina on myödä ystäviensä salaisuus ja joka elää
-ilmiannoista, jopa usein parjauksistakin, oli siinä määrin lisääntynyt
-Ranskassa hänen hallituksensa aikana, että kansan toinen puoli vakoili
-toista. Orléansin herttua, jota mieskohtaiset suhteet yhdistivät
-Englannin kuninkaaseen, paljasti hänelle häntä vastaan punotut vehkeet.
-
-Samaan aikaan alkoivat hollantilaiset epäillä Görtzin käytöstä ja
-ilmoittivat epäilynsä Englannin lähettiläälle. Juuri kun Görtz ja
-Gyllenborg innokkaasti toimivat suunnitelmiensa hyväksi, vangittiin
-äkkiä heidät molemmat, toinen Deventerissä Geldernissä, toinen
-Lontoossa.
-
-Koska Gyllenborg Ruotsin lähettiläänä oli loukannut kansainvälistä
-oikeutta salaliittoutumalla sitä ruhtinasta vastaan, jonka luo hänet
-oli valtuutettu, niin loukattiin nyt arkailematta samaa oikeutta hänen
-persoonaansa nähden. Mutta kummastusta herätti se, että Hollanti,
-ennenkuulumattomasta kohteliaisuudesta Englannin kuningasta kohtaan,
-oli pannut parooni von Görtzin vankeuteen. Vieläpä annettiin kreivi von
-Welderenin tehtäväksi kuulustella häntä. Tämä muodollisuus oli vain
-uusi loukkaus, joka jäi tuloksettomaksi ja päinvastoin saattoi
-hollantilaiset pulaan. Görtz näet kysyi kreivi von Weldereniltä,
-tunsiko tämä hänet. "Kyllä, hyvä herra", vastasi hollantilainen. "No
-hyvä", sanoi parooni von Görtz, "jos te kerran tunnette minut, niin
-tulee teidän tietää, että minä puhun ainoastaan sitä, mitä tahdon". --
-Kuulustelua ei jatkettu sen pitemmältä. Kaikki lähettiläät, mutta
-varsinkin Espanjan ministerinä Englannissa oleva Monteleonin markiisi,
-panivat vastalauseensa Görtzin ja Gyllenborgin persooniin kohdistettua
-väkivaltaa vastaan. Hollantilaiset eivät voineet mitenkään puolustella
-tekoaan; he eivät ainoastaan olleet loukanneet pyhitettyä oikeutta,
-vangitessaan Ruotsin kuninkaan pääministerin, joka ei ollut vehkeillyt
-mitään heitä vastaan, vaan myös siten suoranaisesti toimineet sen
-kallisarvoisen vapauden periaatteita vastaan, joka on houkutellut
-heidän maahansa niin paljon muukalaisia ja ollut heidän suuruutensa
-perustuksena.
-
-Mitä Englannin kuninkaaseen tulee, niin hän oli menetellyt aivan oikein
-vangituttaessaan vihollisen. Hän painatti puolustukseksensa parooni
-Görtzin ja kreivi Gyllenborgin kirjeet, jotka oli löydetty jälkimäisen
-papereista. Ruotsin kuningas oli tällöin Skånen maakunnassa; nämä
-painetut kirjeet tuotiin hänelle, samalla kun hänelle ilmoitettiin
-hänen kahden ministerinsä pidättäminen. Kaarle kysyi hymyillen, eikö
-hänenkin kirjeitään oltu painettu. Samalla hän määräsi Tukholmassa
-olevan Englannin valtuutetun perheineen ja palvelijoineen
-vangittavaksi; Hollannin valtuutetulta hän kielsi pääsyn hoviin ja pani
-hänet valvonnan alaiseksi. Sillä välin hän ei tunnustanut julkisesti
-eikä myöskään kieltänyt parooni Görtzin puuhia. Ollen liian ylpeä
-kieltämään yritystä, jonka oli itse hyväksynyt, ja liian viisas
-myöntämään omakseen melkein jo syntymässään paljastettua suunnitelmaa,
-hän noudatti Englantia ja Hollantia kohtaan vain halveksivaa vaitioloa.
-
-Tsaari menetteli aivan toisin. Koska häntä ei ollut mainittu nimeltä
-Görtzin ja Gyllenborgin kirjeissä, vaan ainoastaan hämärästi
-kosketeltu, niin hän kirjoitti Englannin kuninkaalle pitkän kirjeen,
-täynnä kohteliaisuuksia salaliiton paljastumisen johdosta ja
-vilpittömän ystävyyden vakuutuksia. Kuningas Yrjö otti hänen
-vakuuttelunsa vastaan niihin uskomatta ja oli antavinaan pettää
-itseänsä.
-
-Yksityishenkilöjen punoma salaliitto menee myttyyn heti kun se on
-paljastettu, mutta kuningasten salaliitto saa siitä vain uusia voimia.
-Tsaari saapui Pariisiin toukokuussa samana vuonna 1717. Hän ei
-kuluttanut siellä aikaansa yksinomaan ihailemalla taiteen ja luonnon
-kauneuksia ja käymällä katsomassa akatemioita, yleisiä kirjastoja,
-merkillisten esineiden kokoelmia ja kuninkaallisia palatseja; hän
-ehdotti Ranskan sijaishallitsijalle Orléansin herttualle sopimusta,
-jonka hyväksyminen olisi voinut kohottaa Venäjän suuruuden huippuunsa.
-Hänen tarkoituksensa oli liittyä Ruotsin kuninkaaseen, joka luovuttaisi
-hänelle suuria alueita, riistää tanskalaisilta kokonaan Itämeren
-herruus, heikontaa englantilaisia kansalaissodalla ja kääntää Venäjälle
-koko pohjoismaiden kauppa. Eipä hän edes arkaillut yllyttää kuningas
-Stanislausta jälleen kuningas Augustia vastaan, jotta sitten, tulen
-loimutessa joka taholta, hän voisi rientää sitä joko kiihdyttämään tai
-sammuttamaan sen mukaan kuin se soveltuisi hänen etuihinsa. Siinä
-tarkoituksessa hän ehdotti Ranskan sijaishallitsijalle välittäjän
-tointa Ruotsin ja Venäjän välillä ynnä lisäksi hyökkäys- ja
-puolustusliittoa näiden kruunujen ja Espanjan kanssa.
-
-Orléansin herttua ei kuitenkaan hyväksynyt tätä sopimusta, joka näytti
-niin luonnolliselta ja niin edulliselta asianomaisille kansoille ja
-antoi heidän käsiinsä Euroopan tasapainon. Hän ryhtyi aivan samaan
-aikaan vallan vastakkaisiin suhteihin: hän liittyi Saksan keisariin
-ja Englannin kuninkaaseen. Sellainen muutos, valtion todellista
-etua silmällä pitäen, oli tällöin tapahtunut asianomaisten
-ruhtinasten mielissä, että tsaari oli jo valmis julistautumaan
-entistä liittolaistansa kuningas Augustia vastaan ja menemään
-verivihollisensa Kaarlen puolelle, samalla kun Ranska oli saksalaisten
-ja englantilaisten hyväksi ryhtymäisillään sotaan Ludvig XIV:n
-pojanpoikaa vastaan, kannatettuaan häntä niin kauan samoja vihollisia
-vastaan niin suurella rahan ja veren hukalla. Kaikki, mitä tsaari
-epäsuorasti saavutti, supistui siihen, että sijaishallitsija käytti
-vaikutusvaltaansa parooni Görtzin ja kreivi Gyllenborgin
-vapauttamiseksi. Tsaari palasi valtakuntaansa kesäkuun lopussa,
-suotuaan Ranskan nähdä harvinaisen ilmiön, keisarin, joka matkusti
-oppiakseen. Mutta useimmat ranskalaiset näkivät hänestä vain hänen
-karkean ulkokuorensa, joka oli seurauksena hänen huonosta
-kasvatuksestaan; sensijaan lainlaatija, uuden kansakunnan luoja, suuri
-mies jäi heiltä huomaamatta.
-
-Sen, mitä tsaari turhaan oli etsinyt Orléansin herttuasta, hän kohta
-löysi kardinaali Alberonista, joka oli päässyt kaikkivoivaksi
-Espanjassa. Alberoni ei toivonut mitään niin suuresti kuin pretendentin
-valtaanpalauttamista, sillä olihan hän Espanjan ministeri, jota maata
-Englanti oli kohdellut niin pahoin, ja Englannin kanssa Espanjaa
-vastaan liittoutuneen Orléansin herttuan persoonallinen vihamies sekä
-vihdoin sen kirkon pappi, jonka puolesta pretendentin isä oli niin
-sopimattomaan aikaan kadottanut kruununsa.
-
-Ormondin herttua, jota Englannissa rakastettiin yhtä paljon kuin
-Marlboroughin herttuata ihailtiin, oli kuningas Yrjön valtaistuimelle
-noustessa jättänyt isänmaansa ja vetäytynyt Madridiin. Täältä hän
-matkusti Espanjan kuninkaan ja pretendentin täysinvaltuutettuna
-asiamiehenä, erään toisen englantilaisen, nimeltä Irnegan, taitavan ja
-yritteliään miehen kanssa Kuurinmaalle tapaamaan tsaaria tämän
-läpimatkalla Mitaussa. Hän pyysi tsaarin tytärtä, prinsessa Anna
-Petrovnaa, Jaakko II:n pojalle puolisoksi, toivoen, että tämä liitto
-entistä lujemmin kiinnittäisi tsaarin tämän kovaonnisen ruhtinaan
-etuihin. Mutta asiain kulun edistämisen asemesta tämä ehdotus oli
-vähällä viivyttää koko yritystä joksikin aikaa. Parooni Görtz oli
-suunnitelmissaan jo aikoja sitten määrännyt mainitun prinsessan
-Holsteinin herttualle, joka todella sittemmin naikin hänet. Saatuaan
-siis tietää Ormondin herttuan aikeista hän kävi kateelliseksi ja ryhtyi
-ehkäisemään niitä. Hän pääsi vankeudesta elokuun lopussa samoin kuin
-kreivi Gyllenborg, Ruotsin kuninkaan suvaitsematta tehdä vähintäkään
-anteeksipyyntöä Englannin kuninkaalle tai osoittamatta pienintäkään
-tyytymättömyyttä ministerinsä käytöksen johdosta.
-
-Samaan aikaan päästettiin Tukholmassa perheineen vapaaksi Englannin
-lähettiläs, jota oli kohdeltu paljoa ankarammin kuin Gyllenborgia
-Lontoossa.
-
-Vapautettu Görtz oli sama kuin irti päästetty vihollinen, jota entisten
-mahtavien vaikutinten lisäksi kannusti nyt myös kostonhimo. Hän riensi
-postihevosilla tsaarin luo, ja hänen kehoittelunsa vaikuttivat tähän
-ruhtinaaseen enemmän kuin koskaan ennen. Hän vakuuttikin heti
-vähemmässä kuin kolmessa kuukaudessa yhden ainoan Venäjän valtuutetun
-kanssa poistavansa tieltä kaikki esteet, jotka viivyttivät rauhantekoa
-Ruotsin kanssa. Hän otti käteensä tsaarin itsensä piirtämän
-maantieteellisen kartan, veti siihen viivan Viipurista Laatokan järven
-kautta Jäämereen saakka ja lupasi suostuttaa herransa luovuttamaan
-kaiken mainitun viivan itäpuolella olevan maan ynnä Karjalan, Inkerin
-ja Liivinmaan. Vihdoin hän ehdotti avioliittoa tsaarin tyttären ja
-Holsteinin herttuan kesken, kuvitellen tsaarille, että herttua voisi
-luovuttaa maansa hänelle samanarvoisesta aluekorvauksesta, ja että
-tsaarista siten tulisi Saksan keisarikunnan jäsen, samalla kun hän
-antoi tämän kaukaa nähdä keisarinkruununkin, joka helposti voisi joutua
-joko hänen tai jonkun hänen jälkeläisensä päähän. Täten hän imarteli
-Venäjän itsevaltiaan kunnianhimoisia aikeita, riisti pretendentiltä
-tsaarin tyttären, mutta avasi hänelle korvaukseksi tien Englantiin ja
-saavutti siten yhdellä kertaa kaikki tarkoituksensa.
-
-Tsaari määräsi Ahvenanmaan saaren niiden neuvottelujen paikaksi, joita
-hänen valtioministerinsä Ostermann tulisi pitämään parooni Görtzin
-kanssa. Ormondin herttuaa pyydettiin palajamaan, jottei herätettäisi
-liiaksi epäluuloja Englannissa, jonka kanssa tsaari ei tahtonut rikkoa
-välejänsä ennenkuin hyökkäyksen alkaessa. Pietariin jäi vain Ormondin
-herttuan uskottu, Irnegan, jatkamaan salahankkeita; hän majaili
-kaupungissa niin varovaisesti, että lähti ulos vain öisin ja tapasi
-tsaarin ministeriä ainoastaan valepuvussa, milloin puettuna
-talonpojaksi, milloin tataariksi.
-
-Ormondin herttuan lähdettyä tsaari antoi Englannin kuninkaan ymmärtää,
-kuinka suuren palveluksen hän oli tehnyt tälle lähettämällä matkaansa
-pretendentin innokkaimman kannattajan; niinpä parooni Görtz palasikin
-toivorikkain mielin Ruotsiin.
-
-Täällä hän tapasi herransa 36,000:n säännöllisiin joukkoihin kuuluvan
-miehen etunenässä ja rannikot nostoväen suojelemina. Kuninkaalta
-puuttui vain rahaa; luotto oli käytetty loppuun valtakunnan sekä
-sisä- että ulkopuolella. Ranska, joka oli antanut hänelle Ludvig XIV:n
-viimeisinä vuosina jonkun verran apurahoja, ei nyt Orléansin herttuan
-hallitessa, joka noudatti aivan päinvastaisia näkökohtia, antanut enää
-mitään. Espanja tosin lupasi, mutta oli toistaiseksi kykenemätön
-tarjoamaan juuri mitään. Parooni Görtz pani nyt toimeen erään
-suunnitelman, jota hän oli koetellut jo ennen Ranskaan ja Hollantiin
-lähtöänsä. Hän näet aikoi antaa kuparille saman arvon kuin hopealle,
-siten että kupariraha, jonka oleellinen arvo oli puoli sou'ta,
-ruhtinaan leimalla varustettuna kävisi neljästäkymmenestä sou'sta; --
-siis melkein samoin kuin piiritetyssä kaupungissa vallanpitäjät usein
-ovat maksaneet sotamiehille ja porvareille nahkarahoilla odottaessaan,
-että voitaisiin jälleen saada oikeita rahoja. Moiset valerahat, jotka
-pakkotila on keksinyt ja joille vain luottamus yksin voi antaa pysyvän
-arvon, ovat vekselin tapaisia, joiden näennäinen arvo helposti nousee
-valtiossa olevien todellisten varojen yli.
-
-Sellaiset apukeinot voivat olla erittäin hyödyllisiä vapaassa maassa;
-ne ovat joskus pelastaneetkin tasavaltoja, mutta monarkiat ne melkein
-varmasti tuhoavat. Kun näet kansa piankin menettää luottamuksensa
-niihin, täytyy ministerin turvautua epärehellisyyteen. Hän lisää näitä
-aatteellisia rahoja yli kaikkien määrien, yksityiset kätkevät rahansa,
-ja koko koneisto särkyy, aiheuttaen sekamelskaa ja usein mitä suurimpia
-onnettomuuksia. Niin kävi nyt Ruotsissakin.
-
-Levitettyään aluksi varovaisesti yleisön keskuuteen näitä uusia rahoja
-parooni Görtzin oli pian pakko mennä siinä yli kaikkien rajojen, kun
-hän ei enää jaksanut hillitä alkuunpanemaansa liikettä. Kaikki
-kauppatavarat ja elintarpeet näet nousivat huimaaviin hintoihin, ja
-niin hänen täytyi yhä lisätä kuparirahojen määrää; mutta kuta enemmän
-ne lisääntyivät, sitä arvottomammiksi ne kävivät. Niinpä Ruotsi, ollen
-tulvillaan tätä väärää rahaa, nostikin suuttumuksen myrskyn parooni
-Görtziä vastaan. Kansa, joka yhä kunnioitti Kaarle XII:tta, ei liioin
-rohjennut vihata häntä, mutta antoi koko kiukkunsa painon kohdata
-ministeriä, joka muukalaisena ja raha-asiain hoitajana oli
-kahdenkertaisesi yleisen vihan esineenä.
-
-Eräs hänen papiston maksettavaksi aikomansa vero saattoi hänet koko
-kansan kiroihin. Papit, jotka liiankin usein tekevät asiansa yhteiseksi
-Jumalan asian kanssa, nimittivät häntä julkisesti jumalankieltäjäksi,
-koska hän vaati heiltä rahaa. Uusiin kuparirahoihin oli leimattu
-muutamien vanhanajan jumalien kuvia; siitä saatiin aihe nimittää näitä
-rahoja "parooni Görtzin jumaliksi".
-
-Häneen kohdistettuun yleiseen vihaan liittyi toisten ministerien
-kateus, joka oli sitä leppymättömämpi, kuta voimattomampi se silloin
-oli. Myös kuninkaan sisar ja hänen prinssi-puolisonsa pelkäsivät häntä,
-koska hän syntyperänsä vuoksi oli kiintynyt Holsteinin herttuaan ja
-kykeni jonakin kauniina päivänä laskemaan hänen päähänsä Ruotsin
-kruunun. Hänen ainoana tukenaan koko maassa oli Kaarle XII; mutta juuri
-tuo yleinen suuttumus oli omiaan vain lujittamaan häntä kohtaan
-kuninkaan ystävyyttä, sillä tämän tunteet tavallisesti kasvoivat
-vastarinnan johdosta. Hän osoitti Görtzille luottamusta, joka läheni
-miltei alistumista; hän antoi tälle maan sisäisessä hallinnossa
-rajattoman vallan ja jättäytyi aivan vastustelematta hänen johtoonsa
-kaikessa, mikä koski tsaarin kanssa vireillä olevia suunnitelmia;
-erityisesti hän kehoitti Görtziä kiirehtimään Ahvenanmaalla pidettäviä
-neuvotteluja.
-
-Niinpä Görtz todellakin, saatettuaan Tukholmassa loppuun raha-asiain
-järjestelyn, joka oli vaatinut hänen läsnäoloaan, matkusti päättämään
-tsaarin ministerin kanssa suuren työnsä, jonka oli pannut alkuun.
-
-Seuraavat olivat tämän liiton alustavat ehdot, jonka tuli muuttaa
-Euroopan olotila, sellaisina kuin ne on tavattu Görtzin papereissa
-hänen kuolemansa jälkeen:
-
-Tsaari saisi pitää koko Liivinmaan sekä osan Inkerinmaata ja Karjalaa,
-mutta kaiken muun hän luovuttaisi takaisin Ruotsille. Hän liittyisi
-Kaarle XII:een palauttamaan kuningas Stanislauksen Puolan
-valtaistuimelle ja sitoutuisi tunkeutumaan tähän maahan 80,000
-venäläisen kanssa syöksemään valtaistuimelta saman kuningas Augustin,
-jonka hyväksi hän oli käynyt sotaa jo kymmenen vuotta. Samoin hän
-toimittaisi Ruotsin kuninkaalle tarpeelliset laivat kuljettamaan 10,000
-ruotsalaista Englantiin ja 30,000 Saksaan. Pietarin ja Kaarlen
-yhtyneitten sotavoimien tulisi käydä Englannin kuninkaan kimppuun hänen
-perintömaassaan Hannoverissa ja Werdenissä. Samojen sotajoukkojen oli
-myös asetettava Holsteinin herttua jälleen valtaansa ja pakoitettava
-Preussin kuningas hyväksymään sopimus, jonka nojalla häneltä
-otettaisiin pois osa hänen valloittamistaan alueista.[45]
-
-Kaarle menettelikin heti aivan kuin hänen voittoisat, tsaarin joukkojen
-tukemat armeijansa jo olisivat suorittaneet kaiken sen, mitä aiottiin
-tehdä. Hän vaati kopeasti Saksan keisaria täyttämään Altranstädtin
-rauhan ehdot. Mutta Wienin hovi tuskin suvaitsi vastatakaan sellaisen
-ruhtinaan esitykseen, jonka puolelta se ei enää luullut olevan mitään
-pelättävää.
-
-Puolan kuningas tunsi suurempaa epävarmuutta; hän näki myrskyn uhkaavan
-joka puolelta. Puolan aatelisto oli liittoutunut häntä vastaan, ja
-valtaan palaamisestaan saakka hänen oli täytynyt alituisesti joko
-taistella alamaisiaan vastaan tai neuvotella heidän kanssansa.
-Tsaarilla, hänen pelättävällä suojelijallaan, oli Danzigin edustalla
-sata kaleeria ja 80,000 miestä Puolan rajoilla. Koko pohjoismaat olivat
-täynnä kateutta ja sekasortoa. Flemming, ollen itse kaikkein
-epäluuloisimpia ihmisiä, jota naapurivaltain samalla tuli mitä
-huolellisimmin varoa, aavisti ensimäisenä, mitä tsaarilla ja Ruotsin
-kuninkaalla oli hankkeissa Stanislauksen hyväksi. Senpätähden hän
-tahtoikin vangituttaa tämän hänen herttuakunnassaan Zweibrückenissä,
-samoin kuin Jaakko Sobieski oli aikoinaan vangittu Schlesiassa. Eräs
-niitä yritteliäitä ja levottomia ranskalaisia, jotka lähtevät kokemaan
-onneansa vieraissa maissa, oli joku aika sitten vienyt muutamia itsensä
-tapaisia ranskalaisia seikkailijoita Puolan kuninkaan palvelukseen. Hän
-esitti ministeri Flemmingille suunnitelman, jossa hän sitoutui
-kolmenkymmenen päättäväisen ranskalaisen upseerin kanssa ottamaan
-kiinni kuningas Stanislauksen hänen palatsissaan ja tuomaan hänet
-vangittuna Dresdeniin. Suunnitelma hyväksyttiin, sillä moiset yritykset
-olivat silloin varsin yleisiä. Olivathan jotkut senlaatuiset miehet,
-joilla Italiassa on nimenä _bravi_, tehneet samantapaisia kolttosia
-Milanossa viimeisen Saksan ja Ranskan välisen sodan aikana. Sittemmin
-olivat useat Hollantiin paenneet ranskalaiset uskaltaneet tunkeutua
-Versaillesiin saakka ryöstääkseen sieltä mukaansa perintöruhtinaan, ja
-miltei Ludvig XIV:n linnan ikkunain alla ottaneet haltuunsa ensimäisen
-tallimestarin.
-
-Tuo seikkailija järjesti nyt miehensä ja kyytihevosensa kuntoon
-yllättääkseen Stanislauksen ja viedäksensä hänet mukanaan. Mutta yritys
-tuli ilmi itse toimeenpanon aattona. Useat osanottajista pääsivät
-pakoon, muutamia otettiin vangiksi. He eivät tietysti voineet
-odottaakaan, että heitä kohdeltaisiin sotavankeina, vaan rosvoina.
-Mutta rankaisemisen asemesta Stanislaus tyytyi lausumaan heille
-muutamia hyväsydämisiä moitteita; vieläpä hän antoi heille rahaakin,
-jotta he voisivat tulla toimeen, ja osoitti tällä jalomielisyydellään,
-että hänen kilpaveljellään Augustilla oli todella täysi syy pelätä
-häntä.
-
-Sillä välin Kaarle lokakuussa 1718 lähti toisen kerran valloittamaan
-Norjaa. Hän oli niin hyvin järjestänyt kaikki toimenpiteensä, että
-toivoi kuudessa kuukaudessa pääsevänsä mainitun kuningaskunnan
-herraksi. Hän tahtoi mieluummin valloittaa lumen ja jään peittämiä
-kallioita talvisen kylmyyden keskellä, mikä Ruotsissakin, jossa ilmasto
-on lauhkeampi, tappaa eläimiä, kuin riistää kauniit saksalaiset
-maakuntansa vihollistensa käsistä. Hän näet toivoi, että hänen uusi
-liittonsa tsaarin kanssa antaisi hänelle kohdakkoin tilaisuuden ottaa
-takaisin kaikki nuo maakunnat; sitäkin enemmän viehätti hänen
-kunniaansa riistää voittoisalta viholliselta kokonainen kuningaskunta.
-
-Tistedal-joen suussa, lähellä Juutinraumaa, Bohusin ja Ansion välillä,
-sijaitsee tärkeä ja luja Fredrikshaldin linnoitus, jota pidettiin
-Norjan avaimena. Kaarle ryhtyi piirittämään sitä joulukuussa. Pakkasen
-kohmetuttamat sotilaat voivat tuskin ollenkaan kaivaa kovasti
-jäätynyttä maata; tuntui kuin olisi avattu juoksuhautaa johonkin
-kallioon. Mutta ruotsalaiset eivät voineet kieltäytyä työstä nähdessään
-etunenässänsä kuninkaan, joka jakoi vaivat heidän kanssaan. Milloinkaan
-ei Kaarle ollut kokenut kovempaa. Hänen kahdeksantoista vuoden ajan
-vaivaloisissa töissä karaistunut ruumiinsa oli niin vahvistunut, että
-hän nukkui Norjassa keskellä talvea paljaalla kentällä joko oljilla tai
-laudalla, vain viittaansa kääriytyneenä, saamatta siitä vahinkoa
-terveydelleen. Monet hänen sotamiehistänsä kaatuivat kylmästä
-kuoliaaksi vartiopaikalleen; toiset taas, puolipaleltuneina nähdessään
-kuninkaansa kärsivän heidän laillansa, eivät rohjenneet valittaa.
-
-Joku aika ennen tätä sotaretkeä hän oli Skoonessa kuullut puhuttavan
-eräästä Johansdotter nimisestä naisesta, joka muka oli elänyt useita
-kuukausia nauttimatta muuta ravintoa kuin vettä. Koska hän koko
-elämänsä ajan oli koettanut kestää mitä äärimmäisimpiä rasituksia,
-joita ihmisluonto voi sietää, niin hän nytkin tahtoi koettaa, kuinka
-kauan hän voisi sortumatta kestää nälkää. Hän vietti viisi päivää
-syömättä ja juomatta. Kuudennen aamuna hän ratsasti kaksi penikulmaa ja
-poikkesi sitten Hessenin prinssin luo, missä söi tukevasti, tuon
-viisipäiväisen pidättyväisyyden häntä ollenkaan heikontamatta tai
-vankan aterian häntä rahtuakaan haittaamatta noin pitkän paaston
-perästä.
-
-Kun hänellä oli moinen rautainen ruumis, jota hallitsi niin rohkea ja
-kaikissa tilanteissa niin järkähtämätön mieli, oli hän peräti
-vaarallinen vastustaja kaikille naapureilleen.
-
-Joulukuun 11:ntenä, Pyhän Andreaan päivänä, hän kello yhdeksän
-illalla lähti tarkastamaan juoksuhautaa. Kun linnoituksen kanssa
-yhdensuuntainen kaivanto ei ollut hänen mielestään tarpeeksi edistynyt,
-näytti hän sangen tyytymättömältä. Ranskalainen insinööri Mégret, joka
-johti piiritystöitä, vakuutti hänelle, että linnoitus valloitettaisiin
-kahdeksassa päivässä. "Saammepahan nähdä", sanoi kuningas ja jatkoi
-töiden tarkastelua insinöörin kanssa. Hän pysähtyi erääseen paikkaan,
-jossa yhdyskäytävä leikkasi suorassa kulmassa saartokaivantoa. Tässä
-hän asettui polvilleen vallin sisärinnettä vasten, nojaten
-kyynärpäillään rintasuojukseen, ja jäi siihen hetkiseksi katselemaan
-työmiehiä, joka jatkoivat juoksuhaudan kaivamista tähtien tuikkeessa.
-
-Pienimmätkin seikat ovat tärkeitä, kun on puhe sellaisen miehen kuin
-Kaarle XII:n kuolemasta. Niinpä minun täytyykin ilmoittaa, että se
-keskustelu, jonka niin monet kirjailijat ovat kertoneet tapahtuneen
-kuninkaan ja insinööri Mégretin kesken, on täysin perätön. Seuraavassa
-kerron, miten asian laita saamieni tietojen mukaan todella oli.
-
-Kuningas oli asettanut melkein puolet ruumiistaan alttiiksi erään
-vihollisen tykkipatterin tulelle, joka oli suunnattu juuri sitä
-kulmausta kohti, jossa hän parhaillaan oli. Hänen luonaan oli tällöin
-vain kaksi ranskalaista: toinen oli hänen ajutanttinsa Siquier, taitava
-ja tarmokas mies, joka jo Turkinmaalla oli ruvennut hänen
-palvelukseensa ja oli erityisesti kiintynyt Hessenin prinssiin, toinen
-oli mainittu insinööri Mégret. Vihollisen tykistö ampui heitä
-kartesseilla, ja kuningas, joka muita enemmän paljasti itseänsä, oli
-sentähden enimmin alttiina vaaralle. Muutamia askeleita taempana oli
-kreivi Schwerin, joka komensi juoksuhaudassa. Kaartinkapteeni kreivi
-Posse ja ajutantti Kaulbars ottivat juuri vastaan hänen määräyksiään.
-Samassa Siquier ja Mégret näkivät Ruotsin kuninkaan raskaasti
-huokaisten vaipuvan rintasuojusta vasten. Kun he ehtivät paikalle, oli
-hän jo kuollut. Puolen naulan kuula oli osunut hänen oikeaan ohimoonsa
-ja tehnyt siihen kolmen sormen levyisen reiän. Hänen päänsä oli
-vaipunut rintasuojukselle, vasen silmä oli painunut sisään, oikea oli
-ajautunut kokonaan ulos kuopastaan.
-
-Hän oli kuollut heti haavoittuessaan; kuitenkin hänellä, kesken
-äkillistä loppuaankin, oli vielä ollut voimaa vaistomaisella liikkeellä
-laskea kätensä miekankahvaan, ja tässä asennossa hän oli vieläkin.
-
-Tämän nähdessään sanoi Mégret, joka oli omituinen ja välinpitämätön
-ihminen: "Kas niin, näytelmä on lopussa, käykäämme aterialle!" Siquier
-riensi heti ilmoittamaan kreivi Schwerinille tapahtumasta. He päättivät
-yhdessä salata sotamiehiltä kuninkaan kuoleman, kunnes Hessenin prinssi
-saisi siitä tiedon.
-
-Ruumis käärittiin harmaaseen vaippaan; Siquier pani tekotukkansa ja
-hattunsa vainajan päähän; ja siten kannettiin Kaarle kapteeni
-Carlsbergin nimellä joukkojen keskitse, jotka näkivät kuolleen
-kuninkaansa kulkevan ohi, aavistamatta, että se oli hän.
-
-Prinssi määräsi heti, ettei kukaan saanut lähteä leiristä, ja käski
-vartioida kaikkia Ruotsiin vieviä teitä, saadakseen aikaa ryhtyä
-toimiin, jotta kruunu joutuisi hänen puolisonsa päähän ja Holsteinin
-herttua, joka myös voisi vaatia sitä, syrjäytettäisiin valtaistuimelta.
-
-Siten kuoli kolmenkymmenenkuuden ja puolen vuoden ikäisenä Ruotsin
-kuningas Kaarle XII, saatuaan kokea sekä suurinta onnea että kovinta
-onnettomuutta ja antamatta hetkistäkään edellisen veltostuttaa tai
-jälkimmäisen järkyttää itseään. Melkein kaikki hänen tekonsa, yksinpä
-hänen yksityiselämänsäkin piiriin kuuluvat, ovat poikenneet kauas
-todennäköisyydestä. Hän on kenties ainoa ihminen ja tähän saakka ainoa
-kaikista kuninkaista, joka oli vailla erinäisiä inhimillisiä
-heikkouksia; mutta samalla hän kohotti kaikki sankarin hyveet
-sellaiseen liiallisuuteen, jossa ne ovat yhtä vaarallisia kuin
-vastakkaiset paheet. Hänen lujuutensa, itsepäisyydeksi muuttuneena,
-tuotti hänelle onnettomuudet Ukrainassa ja pidätti häntä viisi vuotta
-Turkinmaalla; hänen anteliaisuutensa kasvoi tuhlaukseksi ja tuhosi
-Ruotsin; hänen uljuutensa yltyi uhkarohkeudeksi ja oli syynä hänen
-kuolemaansa; hänen oikeudentuntonsa viekoitteli hänet joskus julmuuteen
-saakka, ja viimeisinä vuosina hänen arvovaltansa ylläpitäminen läheni
-sortovaltiutta. Hänen suuret ominaisuutensa, joista yksi ainoa olisi
-voinut tehdä jonkun toisen ruhtinaan kuolemattomaksi, ovat tuottaneet
-onnettomuutta hänen maallensa. Hän ei koskaan ensinnä käynyt kenenkään
-kimppuun, mutta kostossaan hän oli pikemmin leppymätön kuin järkevä.
-Hän oli ensimäinen, jolla oli kunnianhimona olla valloittaja,
-haluamatta suurentaa valtioitaan; hän tahtoi voittaa valtakuntia,
-voidakseen lahjoittaa ne pois. Hänen kunniaan, sotaan ja kostoon
-kohdistuva intohimonsa esti häntä olemasta hyvä valtiomies, mitä
-ominaisuutta ei ole koskaan nähty puuttuvan valloittajalta. Ennen
-taistelua ja voiton jälkeen hän oli täynnä vaatimattomuutta, tappion
-jälkeen täynnä lujuutta. Hän oli ankara muita samoin kuin itseäänkin
-kohtaan ja piti alamaistensa vaivoja ja henkeä yhtä vähässä arvossa
-kuin omaansakin, ollen enemmän ainoalaatuinen kuin suuri mies, enemmän
-ihmeteltävä kuin jäljiteltävä. Hänen elämästään tulee kuninkaitten
-oppia, kuinka paljon rauhallinen ja onnellinen hallitus kohoaa niin
-suuren maineen yläpuolelle.
-
-Kaarle XII:lla oli edullinen ja jalomuotoinen vartalo, sangen kaunis
-otsa, suuret lempeyttä säteilevät sinisilmät ja hyvin muodostunut nenä;
-mutta kasvojen alaosa oli epämiellyttävä ja liiankin usein alituisen
-naurun rumentama, joka lähti vain huulista; hänellä ei ollut juuri
-ollenkaan partaa eikä tukkaa. Hän puhui perin vähän ja vastasi useinkin
-ainoastaan tuolla tavaksi tulleella hymyllään. Hänen pöydässään
-noudatettiin mitä syvintä hiljaisuutta. Luonteensa taipumattomuudesta
-huolimatta hän oli säilyttänyt sen arkuuden, jota nimitetään vääräksi
-häveliäisyydeksi. Keskustelu olisi saattanut hänet hämille, koska hän
-oli omistautunut kokonansa työhön ja sotaan eikä ollut koskaan oppinut
-tuntemaan seuraelämää.
-
-Turkkilaisten luona oloonsa saakka hän oli lukenut ainoastaan
-Caesarin kommentarioita ja Aleksanteri Suuren historiaa; kuitenkin hän
-kirjoitti itsekin muutamia mietelmiä sodasta ja sotaretkistään vuosina
-1700-1709. Hän tunnusti sen ritari de Folardille ja sanoi hänelle
-kadottaneensa asianomaisen käsikirjoituksensa Pultavan onnettomana
-päivänä.
-
-Jotkut ovat tahtoneet tehdä tästä ruhtinaasta etevän matemaatikon;
-epäilemättä hän olikin sangen teräväjärkinen; mutta se todistus, joka
-tuodaan esiin muka osoituksena hänen matemaattisista tiedoistaan, ei
-ole kovin sitova. Hän näet tahtoi muuttaa tavan laskea kymmenittäin ja
-ehdotti sijaan luvun 64, koska se sisälsi samalla kertaa sekä kuution
-että neliön, oli jaollinen kahdella ja lopuksi purkautui ykkösiksi.
-Tämä aate todisti vain, että hän rakasti kaikessa eriskummaisuutta ja
-vaikeutta.
-
-Mitä hänen uskonnollisuuteensa tulee, niin täytynee, vaikkapa
-ruhtinaiden mielipiteet eivät saa vaikuttaa muihin ihmisiin ja vaikkapa
-niin vähäoppisen hallitsijan kuin Kaarlen katsantokannalla ei voi olla
-mitään merkitystä näissä asioissa, kuitenkin tyydyttää niin tässä
-seikassa kuten kaikessa muussakin niiden ihmisten uteliaisuutta, jotka
-tarkkaavaisesti ovat seuranneet kaikkea, mikä koskee tätä ruhtinasta.
-Minä olen saanut tietää häneltä, joka on ollut pääasiallisena
-lähteenäni tähän historiaan, että Kaarle XII oli harras luterilainen
-v:een 1707 saakka. Tällöin hän näki Leipzigissä kuuluisan filosofin
-Leibnitzin, joka ajatteli ja puhui vapaasti ja joka oli jo useampaan
-kuin yhteen ruhtinaaseen istuttanut vapaat mielipiteensä. En tosin
-usko, että Kaarle ennätti, kuten on väitetty, ammentaa tältä
-filosofilta, jolla oli kunnia keskustella vain neljännestunnin verran
-hänen kanssaan, välinpitämättömyyttä luterilaisuutta kohtaan. Fabrice,
-joka seitsemän vuotta yhtä mittaa seurusteli tuttavallisesti Kaarlen
-kanssa, on kertonut minulle, että kuningas, oleskellessaan joutilaana
-Turkissa, missä hän näki useita eri uskontoja, tuli uskonnollisesti
-kylmäkiskoisemmaksi.
-
-Myös La Motraye vahvistaa tämän tiedon "Matkoissaan". Samoin luulee
-myöskin kreivi de Croissy, kuten hän onkin sanonut minulle monesti,
-että tämä ruhtinas säilytti aikaisemmista uskomuksistaan vain uskon
-täydelliseen ennaltamääräykseen, mikä uskonkappale miellytti hänen
-rohkeuttaan ja oikeutti hänet menettelemään hurjapäisesti. Tsaarilla
-oli samantapaiset mielipiteet uskonnosta ja kaitselmuksesta, mutta hän
-puhui niistä usein, sillä hän keskusteli kaikista asioista
-tuttavallisesti suosikkiensa kanssa, ja Kaarleen verrattuna hänellä oli
-enemmän tietoja filosofiassa ynnä kaunopuheisuuden lahja.
-
-En voi jättää tässä mainitsematta erästä parjausta, joka liiankin usein
-uudistuu ruhtinaiden kuoleman yhteydessä, kun ilkeät tai herkkäuskoiset
-ihmiset aina väittävät, että heidät on joko myrkytetty tai
-salamurhattu. Niinpä tällöin Saksassakin levisi huhu, että juuri
-Siquier itse oli surmannut Ruotsin kuninkaan. Tämä kelpo upseeri oli
-kauan aivan epätoivoinen moisen parjauksen vuoksi. Puhellessaan asiasta
-kerran kanssani hän lausui aivan näillä sanoilla: "Olisin kylläkin
-voinut tappaa Ruotsin kuninkaan, mutta kunnioitukseni tätä sankaria
-kohtaan oli niin suuri, etten olisi uskaltanut tehdä sitä, vaikkapa
-olisin tahtonutkin."
-
-Tiedän kyllä, että Siquier itse on antanut aiheen tähän surkeaan
-syytökseen, johon monet ruotsalaiset vieläkin uskovat. Hän tunnusti
-minulle itse, että hän kerran Tukholmassa ankarassa kuumetaudissa oli
-huutanut tappaneensa Ruotsin kuninkaan, ja että hän eräässä
-kuumekohtauksessa oli avannut ikkunan ja julkisesti pyytänyt armoa
-kuninkaanmurhan vuoksi. Kun hän sitten parannuttuaan sai kuulla, mitä
-hän sairaana oli puhunut, oli hän ollut kuolemaisillaan tuskasta.
-
-En tahtonut julkaista tätä juttua hänen eläessänsä. Näin hänet vähän
-ennen hänen kuolemaansa ja voin vakuuttaa, että hän mieluummin olisi
-antanut tappaa itsensä tuhat kertaa Kaarle XII:n puolesta kuin tappaa
-hänet. Jos hän olisi ollut syypää moiseen rikokseen, olisi se tietysti
-johtunut halusta palvella sillä jotakuta valtaa, joka epäilemättä olisi
-palkinnut häntä siitä runsaasti. Mutta hän kuoli sangen köyhänä
-Ranskassa ja tarvitsi ystäviensä avustustakin. Jolleivät nämä järkisyyt
-riitä, niin muistettakoon, että se kuula, joka osui Kaarle XII:nteen,
-ei voinut mahtua pistoliin, ja että Siquier olisi voinut ampua tuon
-katalan kuulan ainoastaan pukunsa alle piilotetusta pistolista.[46]
-
-Kuninkaan kuoltua lakkautettiin Fredrikshaldin piiritys; kaikki muuttui
-kuin silmänräpäyksessä. Ruotsalaiset, joita heidän ruhtinaansa maine
-enemmän masensi kuin ilahdutti, ajattelivat nyt vain kuinka saisivat
-aikaan rauhan vihollistensa kanssa ja voisivat omassa maassaan supistaa
-sitä rajatonta yksinvaltaa, jonka väärinkäyttöä parooni Görtz oli
-antanut heidän kokea.
-
-Säädyt valitsivat vapaasti kuningattarekseen Kaarle XII:n sisaren,
-prinsessa Ulriikka Eleonooran, ja pakoittivat hänet juhlallisesti
-luopumaan kaikista kruununperimisoikeuksista; hän sai sen vain kansan
-suostumuksesta. Kerta toisensa jälkeen hän lupasi ja vannoi, ettei hän
-koskaan yrittäisi palauttaa mielivaltaista hallitusta. Myöhemmin hän
-uhrasi kuninkuuden arvoaseman aviollisen rakkauden hyväksi,
-luovuttamalla kruunun puolisolleen, ja sai säädyt valitsemaan tämän
-prinssin, joka nousi valtaistuimelle samoilla ehdoilla kuin hän.
-
-Parooni Görtz vangittiin heti Kaarlen kuoltua, ja Tukholman senaatti
-tuomitsi hänet mestattavaksi kaupungin hirsipuun juurella; se oli
-kenties enemmän kostoa kuin oikeutta todistava teko ja julma loukkaus
-sellaisen kuninkaan muistoa kohtaan, jota Ruotsi yhä ihmettelee.
-
-Tukholmassa säilytetään Kaarle XII:n hattua, ja siinä olevan
-kuulanreiän pienuus on yksi niiden perusteista, jotka tahtovat uskoa
-hänen saaneen surmansa salamurhaajan kädestä.
-
-
-
-
-Muistutuksia ja selityksiä
-
-
-[1] Tässä Voltaire liioittelee, nähtävästi käyttämänsä lähteen
-mukaan, Ruotsin ja Suomen sekä entistä että silloista väkilukua.
-Todellisuudessa se lienee v. 1730 ollut pari miljoonaa. Muutenkin
-Voltairen esityksessä on, kuten asiantunteva lukija huomannee, kohtia,
-jotka eivät ole oikein todenmukaisia.
-
-[2] Senaatilla tässä kuten kaikkialla jäljempänäkin Voltaire tarkoittaa
-Ruotsin valtakunnanneuvostoa (valtaneuvostoa) ja senaattoreilla Ruotsin
-valtakunnanneuvoston jäseniä (valtaneuvoksia).
-
-[3] Voltaire tarkoittaa n.s. Kalmarin unionia, joka tehtiin jo v. 1397.
-
-[4] Tarkoittaa länsigoottien kuninkaan Alarikin retkeä Italiaan ja
-Rooman valloitusta (v. 410).
-
-[5] Kaarle X ei kuollessaan ollut tehnyt rauhaa vihollistensa kanssa
-eikä pyrkinyt rajattomaan kuningasvaltaan.
-
-[6] Tarkoittaa Kaarle XI:n toimeenpanemaa suurta reduktsionia
-eli aatelisläänitysten peruutusta, jota valvoi erityinen
-reduktsionitoimikunta.
-
-[7] Oikeammin kuningas tuli Ruotsissa juuri lain mukaan täysikäiseksi
-18-vuotiaana.
-
-[8] Danielsonin mukaan ("Voltaire Kaarle XII:n historiankirjoittajana")
-Kaarlen ja Piperin keskustelu naisen (isoäidin) vallasta, samoin kuin
-monet muutkin teoksen tarinat ja jutut lienevät pantavat Voltairen
-tiliin. Samoin Sparren osuus ja täysikäisyyden julistaminen.
-
-[9] Kruunauksen kuvaus nähtävästi osaksi Voltairen omaa keksintöä.
-Arkkipiispa lienee näet tiennyt asiasta jo edeltäkäsin, sillä uusi
-kruunaustapa oli määrätty jo ennakolta.
-
-[10] Pietari tuli nimellisesti tsaariksi jo 10-vuotiaana v. 1682
-yhdessä vallanhimoisen sisarpuolensa Sofian ja heikkomielisen
-velipuolensa Iivanan kanssa ja otti koko hallitusvallan omiin käsiinsä
-jo v. 1689, jolloin hän sulki Sofian luostariin. Lähti suurelle
-ulkomaanmatkalleen jo v. 1697, valloitettuaan turkkilaisilta
-Asovin v. 1696.
-
-[11] Todellisuudessa lienee Pietarin armeijassa Narvan luona ollut vain
-noin 40,000 varsinaista sotamiestä ja Kaarlella noin 8,400, (niistä
-3,200 suomalaisia).
-
-[12] de Croy oli oikeastaan belgialainen upseeri, joka viimeksi oli
-ollut kuningas Augustin palveluksessa ja jonka August oli lähettänyt
-Pietarin sotilaalliseksi neuvonantajaksi. -- Muuten Voltaire on
-lisäillyt Narvan taistelua omilla jutuillaan, jollaisia lienevät
-Kaarlen huudahdus hänen hevosensa kaaduttua, vertaus Georgian prinssin
-ja Kaarlen vankinaolosta ja Pietarin lausuma ruotsalaisista venäläisten
-opettajina voittamaan.
-
-[13] Moritz Saksilainen, Saksin kreivi eli "Saksin marski", Augustin ja
-Aurora Königsmarckin poika, etevä sotapäällikkö. -- Auroran veli,
-kreivi Filip von Königsmarck, yritti ryöstää mukaansa lemmittynsä,
-Braunschweig-Lüneburgin prinsessan Sofia Dorothean, mutta joutui vähää
-ennen neljän salamurhaajan uhriksi, jotka viskasivat hänen ruumiinsa
-erääseen likaviemäriin.
-
-[14] Kreivittären ja kuninkaan kohtaus on nähtävästi melkoisesti
-Voltairen lisäilemä ja värittämä, kuten monet muutkin teoksen
-samantapaiset kohdat.
-
-[15] Poniatowskin mukaan Kaarle viipyi taistelutantereella 8 päivää ja
-kuljetutti kaikki haavoitetut sieltä penikulman päässä olevaan
-Pinczowiin. Bringin ("Karl XII") mukaan Klissowin taistelu oli 9 p.
-heinäkuuta v.l.
-
-KOLMAS KIRJA.
-
-[16] Stanislauksen kruunaus tapahtui kaikessa kiireessä 24 p. syysk.
-(v. 1.) eli 4 p. lokak. (u. I.) 1705.
-
-[17] Narva kukistui elokuussa 1704 monikuukautisen ankaran vastarinnan
-jälkeen.
-
-[18] Tässä Voltaire nähtävästi liioittelee, sillä Pietarin kaupunki
-perustettiin juuri v. 1703 ja rakennettiin vähitellen seuraavina
-vuosina. Pietari Suuren kuollessa 1725 mainitaan asukkaita olleen vasta
-noin 75,000. Kaupunkia rakentamassa oli kyllä yhtaikaa tuhansia, jopa
-kymmeniä tuhansia työmiehiä.
-
-[19] Bringin mukaan Kalishin luona tappiolle joutuneen ruotsalaisen
-kenraalin nimi oli Marderfelt eikä Meyerfelt, jonka niminen
-everstiluutnantti kuului myös ruotsalaisiin päällikköihin.
-
-[20] Danielsonin mukaan on kohtaus Königsteinin linnassa v. 1707 väärin
-esitetty tai on sattunut myöhemmin, sillä tunnettujen asiakirjain
-mukaan juuri Patkul, vangittuna, tahallaan rahoilla viekoitteli
-Sonnensteinin linnan päällikön Korveyn Venäjän palvelukseen, jos
-pääsisi vapaaksi. Patkul näet tahtoi siten vahingoittaa vihaamaansa
-Saksin maaherraa, ruhtinas Fürstenbergiä, jonka suosikki Korvey oli.
-Seurauksena oli Korveyn mestaus v. 1707.
-
-[21] Danielsonin mukaan tarina Patkulin luista lienee Voltairen
-tavallisia juttuja, jos on luottamista virallisiin asiakirjoihin, sillä
-luutnantti Rauer, joka käskystä saapui Patkulia hautaamaan, ei löytänyt
-hänestä mitään jälkeä.
-
-[22] Piper kuoli, kuten kerrotaan, vapaaehtoisesti v. 1716 nälkään
-(17 päivää syömättä oltuaan) Pähkinälinnassa (Schlüsselburgissa), koska
-ei tahtonut suostua tsaarin vaatimiin suunnattomiin lunnaihin. Ruumista
-kuuluu säilytetyn suolassa, kunnes se v. 1719 haudattiin Ruotsissa
-olevaan perhehautaan. -- Ks. Oma Maa, III, s. 627.
-
-[23] Poniatowskin mukaan asia oli päinvastoin niin, että Kaarle lähetti
-sulttaanille lahjaksi sata turkkilaista sotavankia, jotka hän oli
-vapauttanut Lembergissä puolalaisten orjuudesta. -- Turkin lähettiläs
-kävi kyllä Kaarlen luona liittoa tarjoamassa, mutta Kaarle ei sillä
-kertaa ollut siihen taipuvainen, joskin kohteli lähettilästä
-anteliaasti.
-
-[24] Pietarin puhe Aleksanterista ja Dareioksesta lienee Voltairen omaa
-sovittelua hänen lähteittensä (Limiersin ja Motrayen) käyttämien
-sanojen asemesta.
-
-[25] Danielsonin mukaan Mazeppan lemmenseikkailu Puolassa ja pakollinen
-ratsastus Ukrainaan kuuluvat yksistään Voltairen tiliin; muut
-aikaisemmat kertojat eivät niitä ollenkaan tunne. Myöhemmät
-kirjoittajat ovat sitten lainanneet tämän, kuten niin monet muutkin
-todistamattomat jutut, Voltairelta. Varmaa on vain, että Mazeppa oli
-saanut kasvatuksensa Puolan hovissa. -- Mazeppa oli syntynyt v:n 1640
-paikkeilla.
-
-[26] Bringin mukaan oli tsaarilla vain noin 45,000 miestä ja 70 tykkiä,
-Kaarlella kaikkiaan noin 23,000 miestä ynnä 10,000 kasakkaa sekä 30
-tykkiä. -- Voltairen päivämääräykset ovat uutta lukua, joka ei silloin
-vielä ollut käytännössä Ruotsissa.
-
-[27] Voltairen kuvaus taisteluasemasta ei näytä olevan Bringin
-teoksessa olevan taistelukartan mukainen. Sen mukaan ruotsalaisten ja
-venäläisten asemat sijaitsivat luoteiseen ja pohjoiseen päin
-Pultavasta.
-
-[28] Bringin mukaan oli Menshikovilla vain 9,000 ratsumiestä -- siis
-vain hiukan yli puolet ruotsalaisten lukumäärästä -- ja muutamia
-tykkejä.
-
-[29] Piper oli ensin vankina Moskovassa, jossa yhdessä muiden
-kenraalien kanssa hoiti sotavankien asioita. Siirrettiin vasta v. 1714
-Pietariin ja sieltä Pähkinälinnaan, missä, kuten edellä on mainittu,
-vapaaehtoisesti lienee kuollut nälkään.
-
-[30] Poniatowskin tiedonannon mukaan Fonseca oli alkujaan ranskalainen
-uskonluopio, nimeltä Goin, seraljin ensimäinen haavalääkäri.
-
-[31] Kaarle XII osasi kyllä tiettävästi aivan hyvin ranskaa -- hänellä
-oli lapsena ollut sen opettajana erityinen kielimestari -- mutta
-ylpeydessään hän ei tahtonut ranskaa puhua.
-
-[32] Bringin mukaan suurvisiiri sulttaanin nimessä lupasi saattaa
-Kaarlen niin pian kuin mahdollista kotimaahan 50,000 miehen turvissa.
-
-[33] Mustafa II seurasi oikeammin setäänsä Ahmed II:sta, joka
-vuorostaan oli seurannut Muhammed IV:ttä.
-
-[34] Tämä luku on nähtävästi liian suuri.
-
-[35] Erb-Magden on oikeastaan väännös saksal. sanasta Erb-Mädchen ja
-tarkoittaa perinnöllistä maaorjanaista; se ei siis, kuten Voltaire
-luulee, ole mikään henkilönimi. Katariinan sukuperästä on väitelty
-viime aikoihin saakka. Muutamat ovat väittäneet hänen olleen
-kotoisin Ruotsista; todennäköisesti hän oli kotoisin Liivinmaalta,
-Tietosanakirjan mukaan erään liettualaisen, Samuel Skavronskin, tytär.
-
-[36] Pietari Suuren ensimäisen puolison nimi oli oikeastaan Eudoksia
-Fedorovna Lapuhin.
-
-[37] Uusinten tutkimusten mukaan Katariinan ratkaiseva osuus Pruthin
-luona on myöhempää keksintöä ja nähtävästi vain Katariinan
-ylistämiseksi sepitetty juttu. Samoin ei näytä olevan mitään varmaa
-perää lahjusten käytössä suurvisiirin voittamiseksi.
-
-[38] Tämä päiväys ei enemmän kuin aikaisempikaan käy oikein yhteen
-hedshran ajanlaskun kanssa, joka alkaa vuodesta 622 j.Kr.s. Vuosiluku
-on sen mukaan liian suuri. Oikea vuosiluku on 1124. Hedshra laskee
-kuuvuosien mukaan, jotka ovat lyhyempiä kuin aurinkovuodet.
-Mahdollisesti ransk. tekstissä on painovirhe.
-
-[39] Sanaleikki: _Major sum_, olen majuri; mutta _major_ merkitsee
-latinassa myös "suurempi" ja _maximus_ "suurin". Hospodari tahtoi sillä
-osoittaa, että oli tuntenut vieraan kuninkaaksi.
-
-[40] Oikeammin koko nimeltä Sten Arvidsson Natt och Dag,
-kenraaliajutantti.
-
-[41] Bringin mukaan kuningas Benderin kalabaliikin jälkeen todella oli
-ruumiillisesti niin heikontunut, että tarvitsi lepoa. Hänellä oli
-kuumekohtauksia, ja Benderin rytäkässä saamansa säärivamman johdosta
-hän ei voinut seisoa, vaan hänen täytyi olla makuulla. Ehkäpä sairaus,
-kuviteltu tai todellinen, oli myös varokeinona, koska huhuiltiin, että
-turkkilaiset aikoivat muka siirtää kuninkaan joko Vähään-Aasiaan tai
-Kreikan saaristoon, mihin siirtoon Kaarlella ei tietysti ollut
-vähääkään halua.
-
-[42] Tämä tapahtui Tönningenissä, johon Stenbock armeijoineen
-saarrettiin, keväällä 1713. -- Muuten väittää Bring, ettei Stenbockin
-armeija, jolla hän oli saavuttanut Helsingborgin ja Gadebuschin voitot,
-suinkaan ollut pelkkää huonosti varustettua ja vähän harjoitettua
-nostoväkeä, vaan siinä oli alussa 50 % ratsuväestä ja 30 % jalkaväestä
-vanhoja harjaantuneita rykmenttejä, joita siihen saakka oli säästetty.
-Armeijaan kuuluva nostoväkikin oli jo sotilaallisesti järjestettyä ja
-jossakin määrin harjoitettua, miehiä paraassa iässä. Varustukset
-sensijaan olivat puutteelliset.
-
-[43] Aluksi seurasi Kaarlea, joka kulki kapteeni Pietari Friskin
-nimellä, kaksi toveria: kenraaliajutantti G. Fr. von Rosen ("kapteeni
-Johan Palm") ja everstiluutnantti O. Fr. Düring ("kapteeni Erik von
-Ungern"), Rosen jäi pian jälkeen ja Kaarle jatkoi matkaansa vain
-Düringin kera.
-
-[44] Nämä luvut tuntuvat liioitelluilta. Ihan varmoja tietoja tosin ei
-liene Ruotsin menetyksistä Kaarlen sodissa, mutta noin valtaviin
-määriin ne tuskin nousivat, jos lisäksi otetaan lukuun kaatuneet ja
-muuten kuolleet. Bringin mukaan tekivät Ruotsin sotavoimat Kaarlen
-sotaretkien alkuvuosina noin 100,000 miestä, joista Ukrainan retken
-jälkeen oli aseissa enää noin 60,000 miestä. Kaatuneiden, kuolleiden ja
-vangiksi joutuneiden sijat oli tietysti, mikäli mahdollista, täytetty
-uusilla miehillä. Kaikkiaan arvelee Bring joutuneen Venäjälle
-vankeuteen ruotsalaisia sotilaita koko sodan aikana ehkä noin 30,000.
-
-[45] Görtzin diplomaattinen toiminta ja Kaarlen osuus siinä on
-vieläkin, tärkeiden asiakirjain puutteessa, monin kohdin hämärä. Useat
-tutkijat ovat erinäisissä seikoissa toista mieltä kuin Voltaire, mutta
-pääasiassa lienee Voltairen esitys jotakuinkin oikea.
-
-[46] Kaarle XII:n äkillinen kuolema on antanut paljon päänvaivaa sekä
-historioitsijoille että lääketieteen edustajille. On kaikin mahdollisin
-keinoin koetettu saada selville, mistä Kaarle sai tuon kuolettavan
-kuulan päänsä läpi, vihollistenko vai omien miesten puolelta, mutta
-toistaiseksi siihen ei ole saatu varmuutta. Kolmasti on m.m. Kaarlen
-palsamoitu ruumis, jota säilytetään Tukholmassa Ritariholman kirkossa,
-ollut tutkittavana. Ensi kerran se tapahtui v. 1746, jolloin sangen
-pikaisen ja pintapuolisen tutkimuksen perusteella todettiin kuulan
-menneen sisään oikeasta ohimosta ja tulleen ulos vasemmasta, toisen
-kerran v. 1859, jolloin tultiin aivan päinvastaiseen tulokseen, ja
-kolmannen kerran heinäkuussa 1917, jolloin Ruotsin etevimmät
-lääketieteelliset auktoriteetit kaikin nykyaikaisin apuneuvoin
-(käyttämällä valokuvausta, röntgen-säteitä y.m. keinoja) tutkivat
-kuninkaan muumioitunutta päätä. Itse pääkysymykseen ei tämäkään
-tutkimus ole enää voinut antaa lopullista varmuutta. Sensijaan voitiin
-joltisenkin varmasti todeta, että kuolinhaavan on tuottanut yksi ainoa
-tuliaseesta ammuttu, silmänräpäyksessä tappanut pyöreä rauta- tai
-lyijykuula, jonka läpimitta on ollut noin 18-20 mm. Se on kokonaisena
-kulkenut jokseenkin vaakasuoraan hieman vinosti taaksepäin kuninkaan
-pään läpi, mennen sisään vasemmasta ohimosta ja tullen ulos oikeasta.
-Tutkimus ei voinut varmasti ratkaista, onko kuula ollut läheltä
-ammuttu, mutta totesi, että se on lujalla voimalla, särkien ja
-musertaen, läpäissyt kuninkaan pään.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KAARLE XII:N HISTORIA***
-
-
-******* This file should be named 53454-8.txt or 53454-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/3/4/5/53454
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/53454-8.zip b/old/53454-8.zip
deleted file mode 100644
index 28db0f7..0000000
--- a/old/53454-8.zip
+++ /dev/null