NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 1820 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..33bbe25
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #53437 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53437)
diff --git a/old/53437-8.txt b/old/53437-8.txt
deleted file mode 100644
index bbf08bf..0000000
--- a/old/53437-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,1820 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Hunnutettu nainen, by E. T. A. (Ernst Theodor
-Amadeus) Hoffmann, Translated by Werner Anttila
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Hunnutettu nainen
-
-
-Author: E. T. A. (Ernst Theodor Amadeus) Hoffmann
-
-
-
-Release Date: November 2, 2016  [eBook #53437]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HUNNUTETTU NAINEN***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-HUNNUTETTU NAINEN
-
-Kirj.
-
-E. T. A. Hoffmann
-
-Saksankielestä ["Das Gelobte"] suomentanut Werner Anttila
-
-Kariston 1 markan romaaneja 33
-
-
-
-
-
-
-Hämeenlinnassa,
-Arvi A. Karisto Oy,
-1919.
-
-
-
-
-I.
-
-
-Mikonpäivänä, juuri kun karmeliittiluostarin iltasoitto julisti
-rukoushetken alkavan, kiitivät komeat, neljän postihevosen vetämät
-matkavaunut jyristen ja rämisten pitkin pienen puolalaisen
-rajakaupungin L:n katuja ja pysähtyivät viimein vanhan saksalaisen
-pormestarin talon edustalle. Uteliaina pistivät lapset päänsä ulos
-ikkunasta. Talon emäntä nousi istumasta ja heittäen ompeluksensa
-pöydälle huusi viereisestä huoneesta kiirehtivälle puolisolleen
-kiivastuneena:
-
-"Taas tulee vieraita, jotka luulevat hiljaista kotiamme majataloksi,
-eikä siihen ole muuta syytä kuin talomme tunnusmerkki. Mitä varten
-käskitkään uudestaan kullata sen kivikyyhkysen, joka on ulko-oven
-yläpuolella?"
-
-Vanha pormestari hymyili viekkaasti ja merkitsevästi, mutta ei
-vastannut. Heti paikalla hän oli riisunut yltään yönutun ja pukeutunut
-juhlatakkiinsa, joka tämänpäiväisen kirkossakäynnin jälkeen vielä
-riippui hyvin harjattuna tuolin selkänojalla. Ja ennenkuin hämmästynyt
-rouva ehti suutaankaan avata tehdäkseen kysymyksiä, seisoi pormestari,
-samettilakki kainalossa, niin että hänen hopeanvalkoiset hapsensa
-kimalsivat iltahämärässä, jo vaununoven edessä, jonka muuan palvelija
-oli sillä välin aukaissut.
-
-Vaunuista tuli esille vanhanpuoleinen nainen, harmaa matkaviitta yllä,
-ja häntä seurasi kookas, nuorekas naishenkilö, jonka kasvot olivat
-tiheästi verhotut. Jälkimäinen ei nähtävästi olisi jaksanut omin voimin
-liikkua, vaan nojasi pormestarin käsivarteen ja astui horjuen sisälle.
-
-Heti kun hunnutettu vieras oli päässyt huoneeseen, vaipui hän kuin
-tainnoksissa nojatuoliin, jonka talon emäntä oli miehensä viittauksesta
-kiireesti työntänyt hänen taakseen. Toinen tulijoista virkkoi hiljaa ja
-hyvin alakuloisena pormestarille:
-
-"Voi tuota lapsirukkaa! Minun täytyy arvatenkin jäädä vielä hetkeksi
-tänne hänen luokseen."
-
-Ja samalla hän rupesi riisumaan matkaviittaansa, jolloin pormestarin
-vanhempi tytär riensi hänelle avuksi. Kohta tuli nyt näkyviin hänen
-nunnapukunsa ja rinnassa säteilevä risti, josta kävi selville, että hän
-oli erään cisterciläisen nunnaluostarin abbedissa.
-
-Sillä välin oli hänen seuralaisensa vain hiljaisella, tuskin
-kuultavalla voihkinalla ilmaissut olevansa vielä elossa ja vihdoin
-pyytänyt talon emännältä lasillista vettä. Mutta tämä toi kaikenlaisia
-vahvistavia tippoja ja hajuvesiä ja ylisti niiden taikavoimaa,
-kehoittaen vierastansa vain riisumaan paksut, raskaat hunnut, jotka
-tietysti estivät häntä vapaasti hengittämästä. Tähän esitykseen ei
-sairas nainen kuitenkaan suostunut, vaan torjui kädenliikkeellä
-pormestarin rouvan yritykset lähestyä, samalla vetäen päätään
-taaksepäin ikäänkuin suorastaan kauhistuisi. Kun hän sitten viimein
-mukaantui hengittämään sisäänsä vahvan hajuveden tuoksua ja ottamaan
-siemauksen pyytämästään vedestä, johon huolestunut rouva oli
-sekoittanut muutamia tippoja taattua "elämännestettä", suoritti hän
-kaikki nämä temput huntujensa turvissa, joita ei vähääkään kohottanut.
-
-"Tottahan olette, arvoisa herra", kääntyi nyt abbedissa pormestarin
-puoleen, "kaikki valmistanut niiden toivomusten mukaan, jotka on teille
-ilmoitettu?"
-
-"Tietysti", vastasi vanha herra, "ja toivoakseni hänen ruhtinaallinen
-korkeutensa tulee olemaan minuun tyytyväinen, samoin kuin tämä
-vieraani, jonka hyväksi olen valmis tekemään kaikki, mihin suinkin
-pystyn".
-
-"Sallikaa minun siis", jatkoi abbedissa, "vielä vähäksi aikaa jäädä
-kahdenkesken hoidokkiraukkani kanssa."
-
-Perheen täytyi poistua huoneesta. Abbedissan kuultiin sitten puhuvan
-hartaasti ja juhlallisesti seuralaiselleen, ja viimein alkoi tämäkin
-puhua sellaisella äänensävyllä, joka koski syvälle sydämeen. Tahtomatta
-oikeastaan kuunnella oli pormestarin rouva kuitenkin jäänyt oven
-taakse. Mutta sisällä puhuttiinkin italiankieltä, ja tämä seikka oli
-omansa vielä lisäämään koko kohtauksen salaperäisyyttä ja sitä
-huolestusta, joka tukki hänen suunsa. Vanha herra sai puolisonsa ja
-tyttärensä poistumaan käskien tuomaan viiniä ja muita virkistyksiä,
-mutta meni itse jälleen vieraittensa luo.
-
-Hunnutettu nainen, joka näytti saaneen lohdutusta ja tyyntyneen, seisoi
-pää kumarassa ja kädet ristissä abbedissan edessä. Tämä ei kieltäytynyt
-hiukan maistamasta niitä virvoitusaineita, joita talon emäntä tuli
-hänelle tarjoamaan, ja sitten hän huudahti:
-
-"Nyt on jo aika lähteä!"
-
-Hänen seuralaisensa vaipui polvilleen. Abbedissa laski kätensä hänen
-päänsä päälle ja luki hiljaa rukouksen. Sen jälkeen hän, kyynelten
-vuolaina virratessa pitkin poskia, sulki nuoren naisen syliinsä ja
-puristi häntä mielihaikeuden valtaamana kiihkeästi rintaansa vasten.
-Sitten hän lausui pormestarin perheelle tyynesti ja arvokkaasti
-siunauksensa ja riensi vanhan herran saattamana takaisin
-matkavaunuihin, joiden edessä äsken valjastetut uudet postihevoset
-innoissaan hirnuivat. Ja kohta lähtivät vaunut liikkeelle
-kaupunginporttia kohti, postimiehen puhaltaessa torvestaan raikuvia
-toitotuksia.
-
-Kun talon emäntä nyt huomasi, että hunnutettu nainen, jonka varalle oli
-vaunuista nostettu ja kannettu sisälle pari raskasta matka-arkkua,
-jäisi tänne asumaan kenties pitkäksikin aikaa, kävi hän hyvin
-levottomaksi tuskastuttavasta uteliaisuudesta ja huolesta. Hän astui
-eteiseen ja tapasi siellä miehensä, joka juuri oli tulossa takaisin
-abbedissaa saattamasta.
-
-"Herran nimessä", kuiskasi rouva hiljaa ja hätääntyneenä, "minkä
-merkillisen vieraan sinä nyt olet toimittanut tänne? Sillä varmaankin
-sinä tunnet koko asian, mutta olet pitänyt sen minulta salassa."
-
-"Kaikki, mitä tiedän, saat kyllä sinäkin kuulla", vastasi pormestari
-aivan levollisesti.
-
-"Voi, voi!" jatkoi vanha rouva vielä huolestuneempana, "sinä et
-sittenkään näy tietävän kaikkea. Jospa olisit äsken ollut tuolla
-sisällä! Heti kun rouva abbedissa oli mennyt, lienee tuo merkillinen
-vieras sittenkin tuntenut, että niin monet paksut hunnut alkoivat
-tukahuttaa. Hän riisui yltään sen pitkän, mustan silkkiharson, joka
-ulottui hänellä polviin asti, ja silloin huomasin..."
-
-"No mitä ihmettä huomasit?" puuttui puheeseen vanha herra, kun hänen
-vaimonsa jätti kesken ja vavisten katseli ympärilleen ikäänkuin aaveita
-peläten.
-
-"Kasvojen piirteitä en tosin voinut ohuempien huntujen alta selvästi
-erottaa", jatkoi pormestaritar, "mutta kalmanvärin näin, -- huu,
-suorastaan kuoleman kaltaisen värin! Ja paneppa nyt merkille, ukkoseni,
-mitä vielä näin: liiankin selvästi, ihan päivänselvästi olisi kuka
-tahansa huomannut, että tuo nainen on siunatussa tilassa. Muutamien
-viikkojen päästä hän joutuu lapsivuoteeseen."
-
-"Sen kyllä tiedän muutenkin", vastasi vanhus nyrpeästi, "ja ettet ihan
-menehtyisi uteliaisuudesta ja levottomuudesta, täytyy minun kai
-selittää sinulle parilla sanalla koko juttu. Asian laita on näin:
-
-"-- Meidän korkea suosijamme, ruhtinas Z. kirjoitti minulle joku viikko
-sitten, että O:n kaupungin cisterciläis-luostarin abbedissa saapuu
-tänne mukanaan eräs nainen, joka minun olisi otettava luokseni asumaan
-kaikessa hiljaisuudessa, tarkoin välttäen minkäänlaisen huomion
-herättämistä. Tämä nainen, joka ei salli itseään nimitettävän muuksi
-kuin pelkästään Celestineksi, jää tänne meille odottamaan pian
-tapahtuvaa synnytystään, ja sitten hänet ynnä se lapsi, joka hänelle
-syntyy, noudetaan taas pois. Siihen voin vielä lisätä, että ruhtinas on
-mitä hartaimmin pyytänyt minua pitämään tästä vieraastamme kaikkein
-parasta huolta ja samalla lähettänyt ensi menojen ja vaivojemme
-korvaukseksi koko paksun kukkarollisen tukaatteja, jotka voit ottaa
-lipastostani esille, jos mielesi tekee niitä katsella. Ja kun kaiken
-tämän nyt tiedät, jätät kai turhat pelkosi ja arvelusi sikseen."
-
-"Tällä tapaa", huomautti vanha rouva, "joudumme varmaankin avustamaan
-suurta syntiä, jollaista ylhäiset henkilöt harjoittavat."
-
-Mutta ennenkuin pormestari ehti tähän mitään vastata, tuli myöskin
-tytär eteiseen ja kutsui häntä vieraan naisen luo, joka tahtoi päästä
-levolle ja siksi pyysi, että hänet saatettaisiin siihen huoneeseen,
-joka oli hänen asunnokseen määrätty.
-
-Pormestari oli pitänyt huolta siitä, että yläkerroksen molemmat pienet
-kamarit oli sisustettu niin somiksi kuin suinkin kävi päinsä. Mentyään
-nyt puhuttelemaan Celestineä hän sai hämmästyksekseen kuulla sen
-kysymyksen, eikö hänellä näiden suojien lisäksi ollut jotakin
-sellaista, jonka ikkunat olivat pihalle päin. Siihen hän antoi
-kieltävän vastauksen lisäten vain sen, että tosin oli talossa muuan
-pieni huone, jonka ainoa ikkuna oli puutarhan puolella, mutta että sitä
-ei oikeastaan voisi sanoa asuinhuoneeksi, vaan mitättömäksi komeroksi,
-siinä kun tuskin oli tilaa sen verran, että sinne mahtuisi vuode, pöytä
-ja tuoli, -- siis kaikin puolin kurjan luostarikopin tapainen soppi!
-Mutta Celestine halusi heti nähdä tätä komeroa ja selitti sinne
-astuttuaan, että juuri tämä kamari paraiten vastasi hänen toiveitaan ja
-tarpeitaan. Hän ei muka tahtonut muunlaisessa huoneessa asua eikä tätä
-soppea vaihtaisi suurempaan suojaan muussa tapauksessa kuin että hänen
-vointinsa ja tilansa nimenomaan vaatisi enemmän mukavuutta ja
-sairaanhoitajattaren ottamista luokseen.
-
-Kun pormestari jo aluksi oli verrannut tätä ahdasta komeroa
-luostarikopiksi, oli se seuraavana päivänä todellakin siksi muuttunut.
-Celestine oli ripustanut seinälle neitsyt Marian kuvan ja asettanut
-ristiinnaulitun kuvan sen alla olevalle vanhalle puupöydälle. Vuoteena
-oli olkisäkki ja villapeitto, eikä Celestine suvainnut siellä lisäksi
-muita huonekaluja kuin pienen pöydän ja puisen jakkaran.
-
-Pormestaritar oli leppynyt vieraaseensa nähdessään tämän kärsivän
-syvälti jäytävää tuskaa, joka ilmeni hänen koko olemuksessaan, ja luuli
-olevansa, yleisen tavan mukaan, velvollinen häntä viihdyttämään ja
-ilahuttamaan. Mutta Celestine pyysi liikuttavin sanoin, ettei
-häirittäisi sitä yksinäisyyttä, josta ainoasta hän sanoi saavansa
-lohdutusta mielen ollessa kokonaan kiintyneenä Jumalan äitiin ja
-pyhimyksiin.
-
-Joka aamu, kohta kun päivä koitti, lähti Celestine
-karmeliittiluostariin kuulemaan aamumessua; muun osan päivää hän näytti
-käyttävän hartaudenharjoituksiin, sillä aina kun piti jonkin vuoksi
-käydä hänen kamarissaan, tavattiin hänet joko rukoilemassa tai
-hurskaita kirjoja lukemassa. Hän ei huolinut muusta ruuasta kuin
-kasviksista, ja juomaksi kelpasi hänelle vain vesi. Vasta sitten, kun
-vanha herra oli hänelle mitä hartaimmin esittänyt, että hänen
-ruumiillinen tilansa, se olento, joka hänessä eli, kaipasi parempaa
-ravintoa, saatiin hänet lopulta suostutetuksi maistamaan myös
-lihakeittoa ja hiukan viiniä.
-
-Tämä ankara, nunnamainen elintapa, vaikka kaikki talon asukkaat
-pitivätkin sitä jonkin synnin sovituksena, herätti kuitenkin samalla
-vilpitöntä sääliä ja syvää kunnioitusta. Siihen vaikutti osaltaan myös
-hänen olentonsa ylevyys, hänen kaikkien liikkeittensä viehättävä sulo.
-Mutta näihin tunteisiin outoa nunnaa kohtaan sekaantui myös jotakin
-kammottavaa, mikä johtui siitä, ettei hän koskaan riisunut huntua eikä
-kukaan saanut nähdä hänen kasvojaan. Hänen lähelleen ei päässyt muita
-ihmisiä kuin vanha pormestari ja perheen naispuoliset jäsenet, eivätkä
-nämä, jotka olivat koko ikänsä pysyneet tämän kaupungin alueella, olisi
-millään ehdolla kyenneet paljastamaan hunnutetun naisen nimeä
-tuntemalla hänet kasvoista joksikin henkilöksi, jota eivät olleet ennen
-nähneet. Mitä varten hän siis tuolla tapaa salasi itsensä?
-
-Naisten vilkas mielikuvitus keksi pian kaamean tarinan: Hirvittävä
-tunnusmerkki, -- niin tiesi tämä tarina, -- paholaisen kynnenjälki oli
-niin rumentanut tämän oudon naisen kasvot, että hänen täytyi käyttää
-paksuja huntuja. Pormestarilla oli aika vaiva hillitä tuollaista
-jaaritusta ja estää ainakaan kotinsa ulkopuolella puhumasta mitään
-uskomatonta salaperäisestä vieraasta, jonka oleskelusta täällä muuten
-oli jo levinnyt tietoja pitkin kaupunkia. Hänen tiheät käyntinsä
-karmeliittiluostarissa eivät myöskään olleet jääneet huomaamatta, ja
-pian alettiin häntä sanoa "Pormestarin mustaksi naiseksi", johon
-nimitykseen melkein kuin itsestään liittyi ajatus jostakin
-kummittelevasta ilmiöstä.
-
-Eräänä päivänä, kun talon tytär vei vieraalle ruokaa hänen kamariinsa,
-sattui ilmanveto kohottamaan huntua hänen kasvoiltaan. Salamannopeasti
-kääntyi vieras poispäin, niin ettei toinen ehtinyt häntä katsella.
-Mutta tyttö palasi alakertaan aivan kalpeana, ja hänen kaikki jäsenensä
-vapisivat. Mitään merkillistä rumennusta hän ei ollut nähnyt, vaan
-niinkuin hänen äitinsä oli pannut merkille kalmankalpeuden, samoin hän
-oli vilaukselta nähnyt marmorivalkeat kasvot, joiden syvistä
-silmäkuopista oli omituisesti säihkynyt.
-
-Vanha herra saattoi hyvällä syyllä pitää tätä havaintoa suureksi osaksi
-tytön kuvitteluna, mutta oikeastaan oli hänessäkin samanlainen tunnelma
-kuin kaikissa muissa: hän halusi, että tuo häiritsevä olento,
-huolimatta kaikesta osoittamastaan hurskaudesta, taas pian joutuisi
-pois hänen kotoaan.
-
-Pian sen jälkeen pormestari eräänä yönä herätti vaimonsa ja sanoi jo
-muutaman minuutin ajan panneensa merkille hiljaista valitusta,
-voihkinaa ja koputusta, joka tuntui tulevan Celestinen huoneesta. Rouva
-aavisti heti, mitä tuo kaikki saattoi merkitä, ja riensi yläkertaan.
-Siellä hän tapasi Celestinen makaamassa puolitainnoksissa vuoteellaan,
-täysin puettuna ja huntuihinsa kietoutuneena, ja pääsi pian selville
-siitä, että synnytys oli tulossa. Kiireesti ryhdyttiin jo ennen
-varattuihin toimenpiteisiin, ja aamun tullessa syntyi terve ja reipas
-poikalapsi.
-
-Tämä tapaus, vaikka sitä oli osattu jo kauvan aavistaa, tuli ikäänkuin
-odottamattomana ilmiönä, ja sen seurauksena oli myös, että perheen
-jäseniä tukalasti rasittanut suhde heidän vieraaseensa menetti
-omituisen kaameutensa. Pikku poika näytti kuin sovittavana välittäjänä
-taas tuovan Celestinen lähemmäksi muita ihmisiä. Nuoren äidin tila ei
-sallinut ankaria nunnamaisia kieltäymyksiä, ja kun hänen oli
-avuttomuutensa vuoksi turvautuminen niihin henkilöihin, jotka hänelle
-antoivat lempeän huolellista hoitoa, tottui hän yhä enemmän heidän
-seurusteluunsa.
-
-Pormestaritar, joka nyt sai vaalia sairasta ja itse keittää ja tarjota
-hänelle vahvistavaa ruokaa, unhotti näissä talouspuuhissa kaiken sen
-pahan, mitä muuten oli joutunut ajattelemaan tästä salaperäisestä
-vieraasta. Nyt hänen mieleensä ei enää tullut, että hänen kunniallinen
-kotinsa ehkä olisi jonkun häpeän lymypaikkana. Vanha herra oli
-suorastaan riemuissaan ja hemmoitteli pikkulasta, ikäänkuin hänelle
-itselleen olisi syntynyt tyttärenpoika, ja kaikkien muiden lailla oli
-hänkin tottunut siihen, että Celestine pysyi hunnutettuna, vieläpä
-synnytyksen aikana. Kätilön oli näet täytynyt vannoa Celestinelle, että
-vaikka sattuisi tainnostilakin, huntuja ei kuitenkaan saisi kukaan muu
-kohottaa kuin hän, kätilö, itse hengenvaaran uhatessa. Varmaan hän
-olikin nähnyt Celestinen hunnuttomana, mutta siitä hän ei virkkanut
-muuta kuin:
-
-"Nuoren rouva-paran täytyy kaiketi niin kietoa itsensä huntuihin!"
-
-Muutamaa päivää myöhemmin tuli sinne karmeliittimunkki, joka oli
-kastanut vastasyntyneen pojan. Hänen keskustelunsa Celestinen kanssa,
-jolloin ei kukaan muu saanut olla läsnä, kesti kolmatta tuntia. Munkin
-kuultiin innokkaasti puhuvan ja rukoilevan. Hänen mentyään tavattiin
-Celestine nojatuolissa istumassa, pitäen sylissään poikaansa, jonka
-hartiat oli verhottu pienellä munkinviitalla ja jolla oli rinnassaan
-jumalankaritsan kuva.
-
-Sitten vieri viikkoja ja kuukausia, eikä Celestineä lapsineen tultu
-noutamaan, vaikka pormestari oli luullut niin tapahtuvan ja ruhtinas Z.
-oli siitä hänelle antanut lupauksen. Nuori äiti olisi voinut
-täydellisesti liittyä perheen rauhalliseen piiriin, ellei olisi ollut
-noita kovaonnisia huntuja, joiden takia viimeinen askel ystävälliseen
-lähestymiseen aina jäi sikseen. Lopulta vanha herra uskalsi ottaa sen
-suoraan puheeksi vieraansa kanssa, mutta tämä vastasi synkän
-juhlallisella äänensävyllä:
-
-"Vasta kuoltuani riisutaan nämä hunnut."
-
-Silloin pormestarilla ei enää ollut mitään sanomista, ja hänessä heräsi
-uudestaan se toivomus, että matkavaunut ja abbedissa ilmestyisivät
-Celestineä hakemaan.
-
-Oli tullut jo kevät, kun pormestarin perhe eräänä päivänä palasi kotiin
-kävelymatkalta tuoden mukanaan kukkavihkoja, joista kauneimmat oli
-varattu hurskaalle Celestinelle. Juuri kun he olivat portin edustalla,
-nelisti paikalle muuan ratsastaja, joka kiivaasti kysyi pormestaria.
-Vanha herra selitti itse olevansa pormestari ja aikovansa juuri astua
-kotiinsa. Silloin ratsastaja hyppäsi maahan, sitoi hevosensa kiinni
-portinpieleen ja syöksi sisälle ja portaita ylös huutaen kovaa:
-
-"Hän on täällä, hän on täällä!"
-
-Muuan ovi paukahti auki, ja samalla kuultiin Celestinen tuskanhuuto.
-Pormestari kiirehti kauhun valtaamana perästä.
-
-Ratsastaja, kuten nyt voi nähdä, ranskalaiseen jääkärikaartiin kuuluva
-upseeri oli temmannut pikku pojan ja piteli häntä vasemmalla,
-matkavaipan verhoamalla käsivarrellaan; oikeaan käteen oli tarttunut
-Celestine koettaen kaikin voimin pidättää lapsensa ryöstäjää.
-Mellakassa upseeri riuhtaisi hunnun alas, ja hänellä oli vastassaan
-kuolemanjäykät, marmorivalkeat kasvot, jotka lennättivät häntä kohti
-tulisia säteitä syvistä silmäkuopista, kimeiden valitushuutojen
-pursuessa esille puoleksi avatuilta, liikkumattomilta huulilta.
-
-Pormestari huomasi nyt, että Celestine piti valkoista, aivan ihoon
-kiinni painettua naamiota.
-
-"Hirveä nainen! Aiotko tartuttaa raivosi minuunkin?" huusi upseeri
-riuhtaisten itsensä väkisin irti, niin että Celestine kaatui lattialle.
-
-Mutta nyt tarttui onneton äiti hänen polviinsa rukoillen niin
-kuvaamattoman tuskaisena, että sellaisen hädän näkeminen raateli
-sydäntä:
-
-"Jätä minulle lapseni! Anna minun pitää pikku poikani! Sinä et saa
-riistää minulta ikuista autuutta! Kristuksen ja pyhän neitsyen nimessä
--- anna minun pitää lapseni!"
-
-Ja näiden vaikerrusten kaikuessa ei kuolleissa kasvoissa näkynyt
-värähdystäkään eivätkä huulet liikkuneet vähääkään, niin että
-pormestarilla, hänen arvoisalla puolisollaan ja kaikilla, jotka olivat
-kerääntyneet paikalle, veri oli kauhusta jähmettyä heidän suonissaan.
-
-"Ei", karjaisi upseeri kuin vimmasta mieletönnä, "ei ikänä, kuuletko,
-säälimätön, epäinhimillinen nainen! Sydämeni saatoit kyllä repiä
-rinnastani, mutta et saa ilmihulluudessasi viedä turmioon sitä olentoa,
-joka on omansa lohduttaen parantamaan vertavuotavaa haavaa!"
-
-Ja samalla hän puristi lasta lujemmin rintaansa vasten, niin että se
-alkoi surkeasti parkua. Siiloin Celestine ulisi kaameasti:
-
-"Kostakoon taivas sinulle -- murhaajalle --"
-
-"Vaiti, vaiti! Pois tieltä, helvetin kummitus!" rääkyi upseeri,
-lennätti vimmastuneen miehen potkulla Celestinen kauvas luotaan ja
-pyrki ovesta ulos.
-
-Pormestari astui hänen tielleen, mutta hän veti kiireesti esille
-taskupistoolin, ojensi sen suun häiritsijäänsä vastaan ja kiljaisi:
-
-"Luoti sen kalloon, joka aikoo isältä riistää hänen lapsensa!"
-
-Ennenkuin oli voitu häntä mitenkään estää, hyökkäsi hän ovesta ulos,
-portaita alas, hyppäsi jälleen ratsunsa selkään, päästämättä lasta
-sylistään, ja katosi täyttä laukkaa.
-
-Pormestaritar ajatteli sydän täynnä tuskaa, kuinka Celestinen laita oli
-tämän kohtauksen jälkeen ja mitä nyt olisi tehtävä. Hellässä
-huolenpidossaan hän sai voitetuksi kauhunsa hirveätä kuolinnaamiota
-vastaan ja kiirehti Celestinen avuksi. Mutta suuri oli hänen
-hämmästyksensä, kun hän tapasi vieraansa seisomassa keskellä huonetta
-äänettömänä, jäykkänä kuin kuvapatsas, kädet riipuksissa. Hän puhutteli
-Celestineä: ei mitään vastausta! Voimatta kauvemmin sietää naamion
-näkemistä hän korjasi hunnun lattialta ja peitti sillä jälleen
-Celestinen kasvot: nytkään tämä ei hievahtanut eikä virkkanut mitään,
-ikäänkuin olisi vaipunut tajuttomuuden tilaan. Siitä tuli vanhan rouvan
-mieleen taas niin tuskallinen pelko, että hän hartaasti rukoili Jumalaa
-pelastamaan hänen kotinsa tästä kaameasta vieraasta.
-
-Hänen rukouksensa kuultiinkin viipymättä, sillä pian pysähtyivät portin
-eteen samat vaunut, joissa Celestine oli tänne tuotu. Abbedissa palasi
-nyt, ja hänen mukanaan oli ruhtinas Z., vanhan pormestarin ylhäinen
-suosija. Kun tämä oli saanut tietää, mitä yläkerrassa äsken oli
-tapahtunut, lausui hän hyvin tyynesti ja lempeästi:
-
-"Myöhästyimme siis, mutta meidän ei auta muu kuin tyytyä Jumalan
-säätämään kohtaloon."
-
-Celestine tuotiin huoneestaan, ja hän antoi viedä itsensä, jäykkänä ja
-mykkänä, ilman merkkiäkään omasta tahdosta, ulos portille, missä hänet
-istutettiin vaunuihin, jotka lähtivät heti liikkeelle. Pormestarista ja
-koko perheestä tuntui siltä, kuin vasta nyt heräisivät ilkeästä,
-aaveiden täyttämästä unesta, joka oli heitä painajaisena rasittanut.
-
-
-
-
-II.
-
-
-Pian senjälkeen, kun tämä oli tapahtunut L:n pormestarin talossa,
-haudattiin O:n cisterciläisessä nunnaluostarissa muuan nuori sisar
-erinomaisen juhlallisesti. Hämärä huhu oli tietävinään, että tämä
-vainaja oli Hermenegilda von C., jonka kerrottiin olleen tätinsä,
-ruhtinatar Z:n seurassa matkoilla Italiassa.
-
-Samoihin aikoihin ilmestyi kreivi Nepomuk von C., Hermenegildan isä,
-Varsovaan ja luovutti ilman muita rajoituksia, kuin että pieni maatila
-Ukrainassa jäi hänelle itselleen, kaikki laajat tiluksensa sisarensa
-pojille, kahdelle nuorelle ruhtinaalle Z., vahvistaen tämän siirtonsa
-oikeuden edessä. Kun häneltä kysyttiin, mitä hän antaisi tyttärelleen
-myötäjäisiksi, kohotti hän kyyneltyneen katseensa taivasta kohti ja
-vastasi synkällä äänellä:
-
-"Hänellä on jo kaikki, eikä hän voi lisää käyttää."
-
-Kreivi von C. ei myöskään väittänyt vastaan, kun puhuttiin siitä
-huhusta, että Hermenegilda oli kuollut luostarissa; vieläpä hän
-paljasti sen merkillisen sallimuksen, jonka vallassa Hermenegilda oli
-ollut ja joka oli hänet kuin kärsivän marttyyrin vienyt ennenaikaiseen
-hautaan.
-
-Monet isänmaanystävät, jotka Puolan häviö oli toistaiseksi lannistanut,
-mutta ei murtanut, aikoivat houkuttaa kreivin uudestaan salaisiin
-seuroihin ja puuhiin, joiden päämääränä oli valtiollisen itsenäisyyden
-palauttaminen. Mutta hänessä ei enää tavattu entistä, vapauden ja
-isänmaan puolesta tulisen innokkaasti toimivaa miestä, joka ennen oli
-järkkymättömän rohkeasti avustanut kaikkia uskaliaita yrityksiä, vaan
-raihnainen, jäytävän murheen heikentämä ukko, joka kaikista
-maailmallisista harrastuksista vieraantuneena oli aikeissa hautautua
-täydelliseen yksinäisyyteen.
-
-Takavuosina, niihin aikoihin, kun Puolan ensimäisen jaon jälkeen
-valmisteltiin kapinaa, oli kreivi Nepomuk von C:n sukutila
-isänmaanystävien salaisena kokouspaikkana. Siellä, juhla-atrioiden
-ääressä, syttyivät miesten mielet taistelemaan sortuneen synnyinmaan
-puolesta. Siellä ilmestyi, kuin taivaan lähettämänä enkelinä päätöstä
-pyhittämään, kreivin tytär Hermenegilda nuorten urhojen keskuuteen.
-
-Noudattaen kansakuntansa naisten tapaa otti Hermenegilda osaa kaikkeen,
-jopa valtiollisiin keskusteluihinkin, ja lausui, asioita eri puolilta
-tarkoin harkiten, tuskin vielä seitsemäntoista ikäisenä usein vastoin
-kaikkien muiden mielipiteitä oman vakaumuksensa, jossa ilmeni
-tavattoman tarkka äly ja mitä huolellisin varovaisuus, niin että asia
-monesti ratkaistiin hänen mielensä mukaan.
-
-Lähinnä häntä ei kukaan muu herättänyt nopealla yleissilmäyksellään,
-käsityskyvyllään ja asioiden hyvin perustellulla esityksellä niin
-suurta huomiota kuin kreivi Stanislaus von R., tulinen, erinomaisen
-lahjakas nuori mies, joka ei vielä ollut kahtakymmentä vuotta vanhempi.
-Niinpä sattui usein, että Hermenegilda ja Stanislaus joutuivat
-vilkkaassa keskustelussa vastatusten pohtimaan eri ehdotuksia,
-tarkastellen, hyväksyen tai hyläten ja taas uusia esittäen ja että
-neuvottelussa läsnä olevien vanhainkin valtioviisaiden miesten täytyi
-myöntää tulokset neidon ja nuorukaisen kahdenpuhelusta järkevimmiksi ja
-parhaiksi, mitä yrityksen toimeenpanossa oli otettava huomioon.
-
-Luonnollista siis oli, että alettiin ajatella liittoa näiden molempien
-kesken, joiden huomattavissa kyvyissä isänmaan menestys näkyi niin
-kauniisti orastavan. Sitäpaitsi oli näiden kahden perheen lähempi
-liittyminen toisiinsa siihen aikaan jo senkin vuoksi poliittisesti
-tärkeätä, että yleisesti uskottiin niillä olevan erisuuntaisia
-harrastuksia, kuten Puolassa oli laita niin monessa muussa perheessä.
-
-Hermenegilda, joka täydellisesti käsitti nämä mielipiteiden virtaukset,
-piti hänelle määrättyä puolisoa isänmaan lahjana, ja niin päättyivät
-valtiolliset neuvottelut hänen isänsä maakartanossa molempien nuorten
-juhlalliseen kihlaukseen.
-
-Kuten tunnettua, puolalaiset joutuivat tappiolle. Kun Kosziuskon
-johtama armeija voitettiin, raukesi samalla se kansannousu, joka oli
-liiaksi luottanut omiin voimiinsa ja ilman riittäviä perusteita
-edellytettyyn uskollisuuteen aateliston taholta.
-
-Kreivi Stanislaus, joka aikaisemman sotilasuransa, nuoruutensa ja
-tarmonsa nojalla kuului armeijaan, oli taistellut sankarillisesti.
-Hädintuskin pelastuttuaan joutumasta häpeälliseen vankeuteen hän palasi
-pahasti haavoittuneena. Ainoastaan Hermenegilda kiinnitti häntä enää
-elämään, ja morsiamensa sylissä hän uskoi jälleen saavansa lohdutusta
-ja uutta toivoa.
-
-Kohta kun hän oli vähänkin toipunut haavoistaan, riensi hän kreivi
-Nepomukin sukutilalle, mutta täällä häneen iskettiin toisenlainen
-haava, vieläpä kaikkein tuskallisin. Hermenegilda otti hänet vastaan
-melkein herjaavan ylenkatseellisesti.
-
-"Tuossa siis on se sankari, joka tahtoi mennä kuolemaan isänmaan
-puolesta!"
-
-Näin hän huudahti Stanislaukselle tervetuliaisiksi; näytti siltä, kuin
-hän järjettömän oikkunsa vallassa olisi pitänyt sulhoaan sellaisena
-tarumaisen ritarikauden edustajana, jonka pelkkä miekka pystyi
-kokonaisia armeijoita tuhoamaan. Siinä ei ollut apua mistään
-vakuutuksesta, ettei inhimillinen voima kyennyt vastustamaan valtavana
-kohisevaa virtaa, joka kaikki ahmaisten ryöppyi isänmaan yli; turhia
-olivat myös kiihkoisan rakkauden kaikki rukoukset. Ikäänkuin
-Hermenegildan jääkylmä sydän olisi voinut lämmetä vain suurten
-tapausten hurjassa temmellyksessä, pysyi hän jäykästi siinä
-päätöksessä, että hänestä tulisi kreivi Stanislauksen puoliso vasta
-sitten, kun vieraat tulokkaat oli maasta karkoitettu.
-
-Kreiville selvisi nyt liian myöhään, ettei Hermenegilda ollut häntä
-koskaan rakastanut, samoin kuin hänen oli pidettävä varmana, ettei
-Hermenegildan panema ehto voisi koskaan tai ainakin vasta pitkän ajan
-kuluttua täyttyä. Vannoen pysyvänsä kuolemaansa saakka uskollisena hän
-jätti lemmittynsä ja rupesi upseeriksi ranskalaiseen armeijaan, jonka
-mukana hän joutui Italiaan sotimaan.
-
-Puolalaisista naisista on yleensä vallalla se käsitys, että heidän
-luonteensa on omituisen oikullinen. Syvä tunne, keveästi antautuva
-mieli, uljas itsensäkieltäminen, hehkuva intohimo, kaameanjäykkä
-kylmyys, kaikki se, mitä heidän sielussaan on ristiriitaisen sekaista,
-saa aikaan päältäpäin katsoen sen merkillisen epävakaisen hyörinän,
-joka näyttää samantapaiselta leikiltä kuin yhä edelleen solisevien
-laineiden ainainen vaihtelu uomansa pohjasta asti liikkeellä olevassa
-virrassa.
-
-Kylmäkiskoisena katseli Hermenegilda, kuinka hänen sulhonsa poistui
-avaraan maailmaan, mutta tuskin oli kulunut montakaan päivää, kun hän
-tunsi sielussaan sellaista sanomatonta kaipuuta, joka saa alkunsa vain
-tulisimmasta rakkaudesta.
-
-Sodan myrsky oli tauonnut, yleinen anteeksianto julistettiin, ja
-vankeudesta päästettiin puolalaiset upseerit. Ja silloin saapui kreivin
-kartanoon vähitellen useita Stanislauksen aseveljiä.
-
-Syvä suru mielessä muisteltiin kovaonnisia päiviä, mutta samalla myös
-innostuttiin puhumaan siitä uljuudesta, jota kaikki olivat ankarassa
-kamppailussa osoittaneet eikä kukaan suuremmassa määrässä kuin
-Stanislaus. Tämä oli johtanut uudestaan tuleen jo perääntyvät
-pataljoonat, kun kaikki näytti olevan hukassa; hänen oli myös
-onnistunut ratsujoukollaan murtaa vihollisrivit. Mutta sen päivän
-kohtalo vaihteli, ja silloin häneen osui luoti. Huutaen: "Isänmaa --
-Hermenegilda!" hän suistui verta vuotaen ratsunsa selästä maahan.
-
-Tämän kertomuksen jokainen sana oli kuin tikarinpisto syvälle
-Hermenegildan sydämeen.
-
-"Voi minua, kun en tiennyt, että rakastin häntä niin suunnattomasti jo
-ensi hetkestä saakka hänet nähtyäni! Mikä onneton silmänlume sai minut
-hurjan niin sokaistuksi, että aioin elää ilman häntä, joka on ainoa
-elämäni! Minä juuri olen hänet lähettänyt kuolemaan, hän ei milloinkaan
-palaa!"
-
-Näin purki nyt Hermenegilda rajuja valituksiaan, jotka koskivat
-kipeästi läsnäolijain mieleen.
-
-Unta saamatta, ainaisen tuskan kiduttamana, hän harhaili yölläkin
-puistossa, ja ikäänkuin öinen tuuli voisi kantaa hänen sanansa
-kaukaisen lemmityn kuuluville, huusi hän yläilmoihin päin kohotetuin
-kasvoin:
-
-"Stanislaus, Stanislaus, tule takaisin, -- minä se olen, Hermenegilda
-sinua huutaa, -- etkö kuule, tule takaisin, muutoin minun täytyy
-menehtyä tuskallisessa kaipuussani, lohduttomassa epätoivossani!"
-
-
-
-
-III.
-
-
-Hermenegildan ylenmäärin kiihtynyt tila näytti kehittyvän todelliseksi
-mielipuolisuudeksi, joka ajoi häntä lukemattomiin hullutuksiin. Rakkaan
-lapsensa vuoksi peloissaan ja huolissaan kreivi Nepomuk luuli, että
-lääkäriltä voisi tähän saada edes jotakin apua. Hänen onnistuikin
-tavata sellainen lääkäri, joka suostui jonkun aikaa oleskelemaan
-kreivin maatilalla ja hoitamaan hermotautista neitoa.
-
-Kuinka oikein suunniteltu hänen enemmän sielullinen kuin ruumiillinen
-parannustapansa lieneekin ollut ja vaikkei voitukaan kokonaan kieltää
-sen tehokkaisuutta, jäi kuitenkin epävarmaksi, voisiko koskaan olla
-puhetta varsinaisesta paranemisesta, sillä kauvan aikaa kestäneen
-levollisuuden jälkeen tuli taas mitä kummallisimpia hermopuuskauksia.
-
-Muuan omituinen tapaus antoi tälle sairaudentilalle uuden käänteen.
-
-Hermenegilda oli sommitellut itselleen pienen nuken, joka esitti
-ulaania, ja tätä hänen oli tapana puristaa rintaansa vasten kuin
-lemmittyä ja antaa sille mitä suloisimpia nimiä. Mutta kerran hän
-vihastuneena heitti sen tuleen, kun se ei mitenkään suostunut laulamaan
-erästä puolalaista kansanlaulua. Juuri kun hän oli tämän tempun
-suoritettuaan palaamassa omaan kamariinsa ja astui vierashuoneen
-poikki, kuuli hän takaansa jonkun askelia kannusten kilistessä. Hän
-kääntyi katsomaan, näki upseerin, jolla oli ranskalaisen jääkärikaartin
-puku, vasen käsi sidottuna, ja syöksi hurmaantuneena tämän syliin
-huutaen kimeästi: "Stanislaus, Stanislaus!"
-
-Hämmästyksen yllättämänä seisoi upseeri kuin kiinni naulattuna lattiaan
-ja jaksoi töintuskin vain toisella käyttökelpoisella käsivarrellaan
-pitää pystyssä tainnoksiin mennyttä Hermenegildaa, joka kookkaana ja
-muhkeana ei ollutkaan aivan vähäinen taakka. Hän puristi tajutonta
-neitoa yhä lujemmin itseään vasten, ja tuntiessaan Hermenegildan
-sydämen tykyttävän povellaan hänen oli pakostakin myönnettävä
-itselleen, että tämä oli viehättävimpiä seikkailuja, mihin hän oli
-koskaan joutunut.
-
-Niin kului sekunti toisensa jälkeen, ja upseeri, hehkuen lemmentulesta,
-joka tuhansina sytyttävinä säkeninä uhkui hänen sylissään uinuvasta
-viehkeästä olennosta, painoi kuumia suutelolta suloisille huulille.
-
-Tässä asennossa tapasi heidät kreivi Nepomuk, joka saapui paikalle
-huoneistaan. Hänkin huudahti riemastuneena: "Kreivi Stanislaus!" Sillä
-hetkellä Hermenegilda heräsi tainnostilastaan ja syleili upseeria
-kiihkeästi alkaen uudestaan aivan suunniltaan joutuneena huutaa:
-"Stanislaus, lemmittyni, puolisoni!"
-
-Hehkuvin kasvoin, vavisten ja melkein tajuntansa menettäneenä astui
-upseeri askeleen taaksepäin ja irroitti itsensä lempeästi Hermenegildan
-rajusta syleilystä.
-
-"Tämä on elämäni suloisin hetki, mutta en tahdo ahmia sitä autuutta,
-joka tulee osakseni vainu erehdyksen vuoksi. Enhän minä ole Stanislaus,
--- voi minua, minä olen ihan toinen." Näin puhui upseeri änkyttäen ja
-epäröiden. Kauhistuneena ponnahti Hermenegilda taaksepäin ja päästyään
-upseeria tarkemmin tähystäen varmuuteen siitä, että vieraan todella
-merkillinen samannäköisyys Stanislaukseen verrattuna oli häntä
-eksyttänyt, riensi hän pois hurjasti valittaen.
-
-Kun upseeri nyt esitteli itsensä kreivi Stanislauksen nuoremmaksi
-serkuksi, kreivi Xaver von R:ksi, oli kreivi Nepomukin aluksi vaikea
-uskoa, että todellakin näin oli laita, sillä hänestä tuntui
-ihmeelliseltä, että poika oli niin lyhyessä ajassa varttunut
-täyskasvuiseksi nuorukaiseksi. Tosin vaikutti tähän osaltaan sekin,
-että sodan rasitukset olivat antaneet kasvoille ja koko ryhdille
-miehekkäämmän leiman kuin mitä muutoin olisi odottanut.
-
-Kreivi Xaver oli näet yhdessä vanhemman serkkunsa Stanislauksen kanssa
-jättänyt synnyinmaansa ruvetessaan Ranskan palvelukseen, jolloin hänkin
-joutui Italian sotaretkelle. Silloin oli hänellä ikää tuskin
-kahdeksantoista vuotta, mutta pian hän osoittautui niin taitavaksi ja
-urhoolliseksi sotasankariksi, että armeijan päällikkö ylensi hänet
-ajutantikseen, ja nyt hän oli kahdenkymmenen ikäisenä kohonnut jo
-everstiksi.
-
-Hänen saamansa haavat pakottivat hänet jonkun aikaa lepäämään. Hän
-palasi isänmaahansa ja joutui Stanislauksen asioilla kreivi Nepomukin
-sukutilalle, missä hänet otettiin vastaan sillä tapaa kuin hän olisi
-tuo kaivattu lemmitty itse.
-
-Kreivi Nepomuk ja lääkäri koettivat kaikin mahdollisin keinoin
-tyynnyttää Hermenegildaa, joka oli aivan menehtynyt häpeästä ja
-katkerasta tuskasta eikä suostunut tulemaan huoneestaan esille,
-ennenkuin Xaver poistuisi talosta, mutta heidän ponnistuksensa olivat
-turhia.
-
-Xaver joutui aivan suunniltaan kuullessaan, ettei hän enää saisi
-Hermenegildaa nähdä. Hän kirjoitti tälle saavansa syyttömästi liian
-kovan rangaistuksen siitä, että kovaksi onneksi oli serkkunsa näköinen.
-Mutta hän lisäsi samalla, ettei tuon kohtalokkaan hetken aikaansaama
-onnettomuus koskenut vain häneen yksin, vaan sattui myöskin
-Stanislaukseen, koska häneltä, suloisen lemmensanoman tuojalta, näin
-riistettiin tilaisuus jättää Hermenegildan omaan käteen Stanislauksen
-kirje, jota hänellä ei ollut, sen kirjoittajan käskyä noudattaen,
-oikeutta muille luovuttaa, ja lisäksi kertoa suullisesti yhtä ja
-toista, mitä Stanislaus ei kiireessä ehtinyt panna paperille.
-
-Hermenegildan kamarineitsyt, jonka Xaver oli voittanut puolelleen, otti
-toimittaakseen hänen kirjeensä suotuisalla hetkellä perille, ja mikä ei
-ollut onnistunut isälle eikä lääkärille, sen sai nyt aikaan Xaver
-kirjeellään. Hermenegilda päätti laskea hänet puheilleen.
-
-Sanaakaan lausumatta, katse maahan luotuna, hän otti huoneessaan
-vastaan Xaverin, joka läheni häntä horjuvin askelin ja istuutui hänen
-sohvansa eteen. Mutta kumartuen tuoliltaan nuori kreivi vaipui melkein
-polvilleen, ja siinä asennossa hän mitä liikuttavimmin sanoin,
-sellaisella äänensävyllä, kuin pitäisi hänen syyttää itseään
-tärkeimmästä rikoksesta, rukoilemalla rukoili Hermenegildalta, ettei
-tämä sälyttäisi hänen niskaansa sen erehdyksen syytä, joka oli suonut
-hänen tuntea rakastetun ystävän autuutta. Eihän Hermenegilda ollut
-häntä, vaan itse Stanislausta syleillyt jälleennäkemisen hurmauksessa.
-Hän jätti nyt kirjeen ja alkoi kertoa Stanislauksesta, kuinka tämä
-aitoritarillisen uskollisena ajatteli lemmittyään verisen taistelunkin
-tuoksinassa, kuinka vain hänen sydämensä hehkui vapauden ja isänmaan
-puolesta, ja muuta semmoista.
-
-Xaverin esitystavassa oli tulta ja lentoa, hän ihastutti Hermenegildaa,
-joka pian vapautuneena kaikesta arastelusta kiinnitti häneen ihanien
-silmiensä lumoavan katseen, niin että hän alkoi huumaavasta riemusta
-väristä ja kertomuksen jatkaminen kävi vaikeaksi. Itsekään sitä
-huomaamatta, kamppaillen sielussaan sitä intohimoa vastaan, joka pyrki
-kirkkain liekein leimahtamaan, hän eksyi mitä laajimmin kuvailemaan
-yksityisiä taisteluita. Hän puhui ratsuväen hyökkäyksistä, hajalle
-lyödyistä joukoista, vallatuista pattereista. Viimein Hermenegilda
-keskeytti hänet maltitonna huudahtaen:
-
-"Pois nuo veriset kohtaukset helvetillisessä näytelmässänne, -- sano --
-sano minulle vain, että hän lempii minua, että Stanislaus minua
-rakastaa!"
-
-Silloin Xaver, täysin rohkaistuneena, tarttui Hermenegildan käteen ja
-painoi sitä rintaansa vasten.
-
-"Kuule häntä itseään, Stanislaustasi!" huusi hän ja nyt tulvi hänen
-huuliltaan sellaisia kaikkein hehkuvimman rakkauden vakuutuksia,
-jollaiset ovat ominaisia vain jäytävimmän intohimon rajuille puuskille.
-
-Hän oli vaipunut Hermenegildan jalkain juureen, ja tämä oli kietonut
-molemmat kätensä hänen kaulalleen, mutta kun hän kiireesti ponnahti
-seisaalle ja tahtoi puristaa neitoa rintaansa vasten, tunsi hän
-työnnettävän itseään kiivaasti taaksepäin. Hermenegilda iski häneen
-jäykän, oudon silmäyksen ja virkkoi kolealla äänellä:
-
-"Turhamielinen nukke, jos saisitkin eloon virota povellani, et sinä
-kuitenkaan ole Stanislaus eikä sinusta koskaan hänen vertaistaan tule!"
-
-Samalla hän poistui huoneesta hiljaisin, hitain askelin.
-
-Xaver älysi nyt malttamattomuutensa liian myöhään. Että hän oli
-hulluuteen asti rakastunut Hermenegildaan, sukulaisystävänsä
-morsiameen, sen hän tunsi liiankin elävästi, mutta myöskin sen, että
-jos hänellä olisi mielessä millään tapaa toimia järjettömän intohimonsa
-hyväksi, hän joutuisi syyttämään itseään kavalasta ystävyysliiton
-rikkomisesta.
-
-Lähteä kiireesti tiehensä, enää tapaamatta Hermenegildaa -- se oli
-hänen sankarillinen päätöksensä, jota hän kohta panikin sen verran
-toimeen, että käski laittaa tavaransa kuntoon ja valjastaa hevoset
-matkavaunujensa eteen.
-
-Kreivi Nepomuk hämmästyi aika lailla, kuu Xaver lausui hänelle
-jäähyväiset. Hän koetti kaikin mokomin pidättää vierastaan, mutta
-osoittaen jäykkyyttä, joka johtui oikeastaan enemmän jonkinlaisesta
-kouristuksesta kuin todellisesta tahdonvoimasta, Xaver pysyi siinä
-väitteessään, että erikoiset syyt pakottivat hänet lähtemään. Miekka
-valmiina vyöllä, sotilaslakki kädessä hän seisoi keskellä salia,
-palvelijan pidellessä matkaviittaa eteisessä, ja alhaalla portaiden
-edessä hirnuivat hevoset maltittomina. Silloin aukeni ovi, Hermenegilda
-astui sisään, lähestyi kreiviä kuvaamattoman viehättävästi ja sanoi
-hempeästi hymyillen:
-
-"Aiotteko lähteä, rakas Xaver? Ja minä kun luulin vielä saavani kuulla
-niin paljon rakkaasta Stanislauksestani! Tokkopa oikein tiedättekään,
-että kertomuksenne lohduttavat minua niin ihmeellisesti?"
-
-Xaver loi punastuen katseensa maahan. Kaikki istuutuivat, ja kreivi
-Nepomuk vakuutti kerta toisensa jälkeen, ettei Hermenegildaa oltu
-moneen kuukauteen nähty näin hilpeällä, pirteällä mielellä.
-
-Kun sitten heidän puhellessaan oli kulunut jonkun aikaa, katettiin
-kreivi Nepomukin viittauksesta illallispöytä samassa huoneessa.
-Laseissa helmeili mitä jaloin Unkarin viini, ja hehkuvin poskin
-maisteli Hermenegildakin täytetystä pikarista lemmittynsä, vapauden ja
-isänmaan kunniaksi.
-
--- Myöhemmin illalla lähden kuitenkin matkalle, -- tuumi Xaver. Ja kun
-oli pöydästä noustu, kysyi hän todellakin palvelijaltaan, vieläkö
-vaunut odottivat, mutta sai sen ilmoituksen, että kreivi Nepomukin
-käskystä oli matkatavarat jo aikoja purettu, vaunut viety vajaan,
-hevoset olivat tallissa ja ajaja kuorsasi olkimatrassillaan.
-
-Xaver jätti asian sillensä. Hermenegildan odottamaton ilmestyminen oli
-saanut hänet siihen uskoon, ettei ollut ainoastaan mahdollista, vaan
-myös soveliasta ja mieluista jäädä tänne, ja tästä vakaumuksesta hän
-joutui toiseen, että mäet tarvitsi vain voittaa itsensä, torjua
-sisällisen intohimon purkaukset, jotka kiihoittaessaan Hermenegildan
-sairaaloista sieluntilaa voisivat käydä hänelle itselleen joka
-suhteessa turmiollisiksi. Kuinka asia sitten edelleen kehittyisikin --
-tuumi Xaver mietelmiensä lopuksi --, niin ei luulisi itse
-Hermenegildankaan, tointuessaan haaveistaan, pitävän synkkää
-tulevaisuutta parempana kuin hauskaa nykyisyyttä, ja muuten saisi
-kaikki riippua eri asianhaarain vaikutuksesta puoleen tai toiseen eikä
-tässä ollut mitään aihetta pelätä uskottomuutta, ystävyyden liiton
-rikkomista.
-
-Kun Xaver seuraavana päivänä jälleen tapasi Hermenegildan, onnistui
-hänen todellakin, huolellisesti karttaen kaikkea, mikä olisi vähänkään
-voinut kuohuttaa hänen kovin kuumaa vertaan pitää intohimoaan kurissa.
-Pysyen ankarimman säädyllisyyden rajoissa, vieläpä noudattaen kankeita
-muodollisuuksia, hän antoi puhelulleen vain sellaisen mieluisen
-kohteliaisuuden leiman, joka naisiin valaa makean sokerin mukana
-turmiollista myrkkyä.
-
-Vaikka Xaver oli vasta kahdenkymmenen ikäinen nuorukainen ja
-varsinaisissa lemmenasioissa kokematon, saattoi hän kuitenkin esiintyä
-niin taitavana kuin täysi mestari, kun häntä johti sisäisen kiihkon
-varma viettelemisaisti. Hän puhui vain Stanislauksesta, tämän
-sanomattomasta rakkaudesta ihanaan morsiameensa, mutta sen hehkuvan
-kuvan lävitse, jonka hän tällöin loi, hän osasi antaa katsahtaa
-omiinkin tunteisiinsa, niin ettei Hermenegilda itsekään hämminkinsä
-vallassa lopulta tiennyt, kuinka voisi toisistaan erottaa poissaolevan
-Stanislauksen ja läsnäolevan Xaverin kuvat.
-
-Pian oli kiihtyneessä Hermenegildassa herännyt oikea tarve saada yhä
-uudestaan tavata Xaveria, ja siitä seurasi, että heidät nähtiin melkein
-aina yhdessä ja usein kuin sydämellisesti lemmenasioistaan puhumassa.
-Tottumus pääsi yhä enemmän voitolle Hermenegildan arkuudesta, ja
-samassa määrässä uskalsi Xaver astua jäykän muodollisuuden rajojen
-poikki, joissa hän aluksi oli viisaasti harkiten pysynyt. Käsitysten he
-kulkivat puistossa, ja huoletonna antoi Hermenegilda kätensä jäädä
-Xaverin käteen, kun tämä istuen huoneessa hänen vieressään kertoi
-onnellisesta Stanislauksesta.
-
-Jollei ollut puhetta valtiollisista asioista, isänmaan kohtalosta, niin
-ei kreivi Nepomukin katse ulottunut kovinkaan syvälle. Hän tyytyi vain
-siihen, mitä kykeni pinnalla huomaamaan; hänen kaikesta muusta poispäin
-kääntynyt mielensä saattoi vain hetkellisesti kuvastimen lailla
-heijastaa elämän nopeasti liitäviä kuvia, jotka sitten häipyivät
-jäljettömiin. Aavistamatta Hermenegildan sisäistä olemusta hän piti
-hyvänä, että tytär vihdoinkin oli elävään nuorukaiseen vaihtanut ne
-nuket, jotka oli järjettömän mielikuvituksen riehuessa ennen pantu
-esittämään poissaolevaa lemmittyä, ja hän luuli myös voivansa ovelasti
-jo ennakolta nähdä, että Xaver, joka oli hänelle vävyksi yhtä
-mieluinen, voisi täydellisesti astua Stanislauksen sijalle.
-
-Samaa uskoi myös Xaver, kun parin kuukauden kuluttua Hermenegilda, niin
-täynnä kuin hänen koko olentonsa näyttikin olevan Stanislauksen
-muistelemista, sittenkin ilmeisesti mukaantui siihen, että Xaver yhä
-enemmän lähestyi häntä omalla kosimisellaan.
-
-Eräänä aamuna sanottiin, että Hermenegilda oli kamarineitsyensä kera
-sulkeutunut huoneisiinsa eikä tahtonut ketään tavata. Kreivi Nepomuk ei
-osannut arvella muuta kuin että oli sattunut uusi hermopuuskaus, joka
-pian lakkaisi, ja pyysi kreivi Xaveria nyt käyttämään Hermenegildan
-parantamiseksi sitä vaikutusvoimaa, jonka hän ilmeisesti oli tässä
-suhteessa saavuttanut.
-
-Mutta vanha kreivi hämmästyi aika lailla kun Xaver ei ainoastaan
-jyrkästi kieltäytynyt mitenkään lähestymästä Hermenegildaa, vaan myös
-näkyi omituisesti muuttuneen koko olennoltaan. Ennen hän oli esiintynyt
-melkein liiankin uljaasti, mutta nyt hän arkaili aivan kuin olisi
-nähnyt aaveita, hänen äänensä sointu oli epävarma ja kasvojen ilme
-raukea, sekava.
-
-Xaver alkoi puhua siihen suuntaan, että hänen nyt oli välttämättä
-matkustettava Varsovaan, ettei hän arvatenkaan enää koskaan saisi
-Hermenegildaa nähdä, -- että tämän häiriintynyt mielentila oli viime
-aikoina herättänyt hänessä pelkoa ja kauhua, -- että hän oli lakannut
-toivomasta rakkauden onnea. Ja lisäksi hän valitti mitä syvimmin
-häpeävänsä sitä, että oli ollut vähällä joutua syypääksi ystävänsä
-kavaltamiseen, mikä hänelle oli vasta nyt oikein selvinnyt, kun oli
-saanut katsella Hermenegildan ihan mielipuolisuutta lähentelevää
-uskollisuutta. Kaikesta tästä ei hänellä muka ollut muuta pelastusta
-kuin pikainen pako.
-
-Kreivi Nepomuk ei käsittänyt hänen puheestaan mitään eikä voinut
-kuvitella muuta kuin että Hermenegildan hullu haaveilu oli lopulta
-tarttunut nuorukaiseen. Hän koetti tätä todistaa Kaverille
-itselleenkin, mutta turhaan. Mitä hartaammin Nepomuk hänelle selitti,
-että hänen pitäisi parantaa Hermenegilda kaikista mielettömistä
-päähänpistoista ja siis jälleen seurustella neidon kanssa, sitä
-kiivaampi oli Xaverin vastarinta. Ja pian päättyikin heidän kiistansa,
-kun Xaver, ikäänkuin näkymättömän, ehdottoman vallan pakottamana,
-juoksi alas portaita, hyppäsi vaunuihinsa ja kiiti pois.
-
-Täynnä murhetta ja kiukkua Hermenegildan käytöksestä kreivi Nepomuk ei
-välittänyt hänestä moneen päivään, jotka hänen tyttärensä siis sai
-häiritsemättä viettää sulkeutuneena omiin huoneisiinsa, missä häntä ei
-kukaan muu nähnyt kuin kamarineitsyt.
-
-
-
-
-IV.
-
-
-Syvissä ajatuksissa, mieli täynnä sen miehen urotöitä, jota puolalaiset
-siihen aikaan ihailivat kuin epäjumalaa, istui Nepomuk eräänä päivänä
-huoneessaan, kun ovi aukeni ja kynnykselle ilmestyi Hermenegilda
-täydessä surupuvussa, pitkälle riippuvaan leskenhuntuun verhottuna.
-
-Hitain, juhlallisin askelin hän lähestyi isäänsä, laskeutui sitten
-polvilleen ja puhui väräjävällä äänellä:
-
-"Voi isäni, -- kreivi Stanislaus, rakas puolisoni, on manalle mennyt,
-hän kaatui sankarina verisessä taistelussa ja edessäsi seisoo nyt
-polvillaan hänen surkuteltava leskensä!"
-
-Kreivi Nepomukin täytyi pitää tätä uutena ilmauksena Hermenegildan
-sekaantuneesta mielentilasta sitä suuremmalla syyllä, kun vielä päivää
-aikaisemmin oli tullut viestejä kreivi Stanislauksen hyvinvoinnista.
-Hän nosti Hermenegildan lempeästi seisaalle ja vastasi:
-
-"Rauhoitu, rakas tytär, Stanislaus on terveenä, pian hän rientää
-syliisi."
-
-Silloin Hermenegilda henkäisi kuin tuskaisessa kuolonkamppauksessa ja
-vaipui raatelevan murheen valtaamana kreivin viereen sohvalle. Hetkisen
-kuluttua hän kuitenkin tointui ja puhui ihmeellisen tyynesti:
-
-"Anna minun kertoa, rakas isä, kuinka kaikki tapahtui, sillä sinun
-tulee se tietää, jotta ymmärtäisit minun olevan kreivi Stanislaus von
-R:n lesken.
-
-"-- Tiedä siis, että kuusi päivää takaperin olin iltahämärässä siinä
-huvimajassa, joka on puistomme eteläreunalla. Kaikki ajatukseni, koko
-olemukseni oli kiintynyt lemmittyyni, ja silloin tunsin silmäni
-ehdottomasti sulkeutuvan, mutta ei uneen, ei, vaan minut valtasi
-ihmeellinen tila jota en osaa muuksi sanoa kuin uinailuksi valveilla
-ollessa.
-
-"-- Mutta pian oli ympärilläni hälinä ja jyminä, kuulin hurjaa
-temmellystä, ja ihan likelläni paukkui laukaus toisensa jälkeen.
-Kavahdin pystyyn ja hämmästyin: yhtäkkiä olin joutunut kenttämajaan.
-Edessäni oli polvillaan hän itse -- Stanislaukseni.
-
-"-- Syleilin häntä ja puristin rintaani vasten 'Jumala olkoon
-ylistetty', huusi hän, 'sinä elät, sinä olet minun omani!'
-
-"-- Hän kertoi minulle, että minä olin heti vihkimisen jälkeen vaipunut
-tainnoksiin, ja vasta nyt minä hupsu nainen muistin, että Cyprianus
-munkki, jonka juuri silloin näin menevän kenttämajasta ulos, oli äsken
-vihkinyt meidät likeisessä kappelissa tykkien jyristessä, hurjan
-ottelun riehuessa ihan lähellämme. Sormessani kiilsi kultainen
-vihkisormus.
-
-"-- Kun nyt uudestaan avasin sylini puolisolleni, tunsin kuvaamatonta
-autuutta. Onnellisen vaimon ennentuntematon, sanomaton hurmaus
-värisytti koko olentoani -- tajuntani häipyi jälleen -- sitten minua
-viilsi jäinen kylmyys. Aukaisin silmäni -- kauheata! Keskellä vimmatun
-kamppailun tuoksinaa -- silmäini edessä palava kenttämaja, josta minut
-arvatenkin oli pelastettu -- Stanislaus vihollisten ratsumiesten
-ahdistamana -- ystäviä riensi paikalle häntä pelastamaan, mutta liian
-myöhään -- takaapäin hakkasi hänet muuan ratsumies hevosen selästä
-maahan."
-
-Jälleen luhistui Hermenegilda, hirveän tuskansa valtaamana, ja menetti
-tajuntansa. Nepomuk kiirehti noutamaan vahvistavia aineita, mutta niitä
-ei tarvittu, sillä ihmeellisellä tarmollaan Hermenegilda taas voitti
-tainnostilansa.
-
-"Taivaan tahto on täytetty", lausui hän synkän juhlallisesti. "Minun ei
-sovi valitella, mutta kuolemaani saakka uskollisena puolisolleni en
-anna minkään maallisen liiton itseäni hänestä erottaa. Stanislausta
-murehtia, hänen ja meidän puolestamme rukoilla -- se olkoon nyt
-kohtaloni, eikä mikään saa minua siitä estää."
-
-Kreivi Nepomukilla oli täysi syy uskoa, että Hermenegildan sielussa
-kytenyt mielipuolisuus oli purkautunut tuollaiseksi harhanäyksi. Ja kun
-Hermenegilda nyt alkaisi rauhallisesti, luostarimaisesti surra
-puolisoaan, jolloin tulisi loppu hänen entisestä hurjastelevasta,
-levottomasta hyörinästään, niin tuntui hänen isästään tämä uusi vaihe
-huojennukselta, ja sitten olisi täysi parannus piankin mahdollinen, kun
-kreivi Stanislaus saapuisi kotimaahan.
-
-Kun kreivi Nepomuk joskus sattui lausumaan jonkun sanan haaveista ja
-harhanäyistä, hymyili Hermenegilda surullisesti, painoi uutta
-kultasormustaan huuliaan vasten ja kostutti sitä kuumilla kyynelillä.
-Kreivi Nepomuk huomasi ihmeekseen, että tuo sormus todellakin oli
-vieraalta taholta; hän ei ollut koskaan ennen nähnyt sitä tyttärensä
-hallussa, mutta kun tietysti saattoi monella tapaa selittää, kuinka se
-oli joutunut Hermenegildalle, ei hän katsonut edes olevan aihetta sen
-alkuperää tutkia. Tärkeämpi hänestä oli se surettava viesti, että
-kreivi Stanislaus oli joutunut vihollisen vangiksi.
-
-Hermenegilda alkoi omituisella tavalla sairastella; usein hän valitti
-tuntevansa merkillistä vaivaa, jota ei suorastaan osannut taudiksi
-sanoa, mutta joka salaperäisesti värisytti koko hänen olentoaan.
-
-Näihin aikoihin saapui ruhtinas Z. puolisonsa kera. Ruhtinatar oli,
-Hermenegildan äidin varhain kuoltua, ollut hänen huoltajanaan, ja jo
-tämänkin vuoksi otti Hermenegilda tätinsä vastaan niin hellästi kuin
-olisi hänen oma lapsensa.
-
-Hermenegilda aukaisi entiselle vaalijalleen koko sydämensä ja valitti
-haikein mielin, että vaikka hänellä oli kaikkein vakuuttavimmat
-todisteet niiden asianhaarain luotettavaisuudesta, jotka koskivat hänen
-todella tapahtunutta vihkimistään Stanislauksen puolisoksi, häntä
-kuitenkin moitittiin mielenvikaiseksi haaveilijaksi. Ruhtinatar oli
-saanut kuulla kaikki, ja hänellä oli nyt itselläkin tilaisuus huomata
-Hermenegildassa mielenhäiriön merkkejä, minkä vuoksi hän viisaasti
-kyllä varoi väittämästä vastaan, tyytyen vain lohduttamaan nuorta
-sukulaistaan sillä, että aikaa myöten kaikki selviäisi ja että oli
-parasta hurskaassa nöyryydessä kokonaan alistua taivaan tahtoon.
-
-Sensijaan kävi ruhtinatar tarkkaavammaksi, kun Hermenegilda puhui
-hänelle ruumiillisesta voinnistaan ja kuvaili niitä omituisia puuskia,
-jotka tuntuivat häiritsevän hänen sisällistä olemustaan. Ruhtinattaren
-nähtiin pitävän Hermenegildaa tuskallisen huolellisesti silmällä, ja
-hänen huolestuksensa näytti pahenevan sen mukaan kuin Hermenegilda
-ilmeisesti alkoi sairaalloisesta tilastaan toipua. Kuolonkalpeat posket
-ja huulet saivat jälleen punaisen värinsä, silmistä katosi kaamean
-jylhä loiste, ja katse kävi lempeäksi ja levolliseksi; laihtumisen
-sijaan tuli takaisin yhä huomattavampi muotojen pyöreys, -- sanalla
-sanoen, Hermenegilda puhkesi kukoistukseen täydessä nuoruudessa ja
-kauneudessa.
-
-Mutta ruhtinatar näkyi pitävän häntä entistä sairaampana kysellen
-häneltä: "Kuinka on laitasi, lapsi kulta, kuinka voit, miltä tuntuu?"
-Ja jos Hermenegilda vain vähänkin huoahti tai joskus kalpeni, tuli
-hänen tätinsä kasvoille syvän huolestuksen ilme.
-
-Kreivi Nepomuk, ruhtinas ja ruhtinatar neuvottelivat, mitä tästä
-oikeastaan lopulta tulisi, kun Hermenegilda oli saanut päähänsä sen
-järkkymättömän uskon, että hän oli Stanislauksen leski.
-
-"Minusta tuntuu, ikävä kyllä", virkkoi ruhtinas, "että hänen
-hulluutensa pysyy parantumatta, sillä ruumiillisesti hän on kerrassaan
-terve ja ravitsee mielipuolisuuden myrkyttämää sieluaan täysin voimin.
-Niin", jatkoi hän, ruhtinattaren tuijottaessa eteensä tuskaisin
-katsein, "hän on peräti terve, vaikka häntä ihan tarpeettomasti ja
-hänen omaksi vahingokseen hoidetaan kuin sairasta, hemmoitellaan ja
-kaikenlaisella huolenpidolla rasitetaan."
-
-Ruhtinatar, johon nämä sanat koskivat, kiinnitti nyt silmänsä kreivi
-Nepomukiin ja sanoi kiireesti ja päättävästi:
-
-"Ei, Hermenegilda ei ole sairas, mutta jollei täytyisi muuten pitää
-mahdottomana, että hän olisi voinut hairahtua, niin tahtoisin varmasti
-väittää, että hän on siunatussa tilassa."
-
-Sen sanottuaan hän nousi ja poistui huoneesta. Kuin salaman satuttamina
-tuijottivat nyt kreivi Nepomuk ja ruhtinas toisiinsa. Jälkimäinen alkoi
-ensiksi puhua ja arveli, että hänenkin vaimollaan saattoi toisinaan
-olla mitä kummallisimpia harhanäkyjä. Mutta kreivi Nepomuk sanoi hyvin
-vakavasti:
-
-"Ruhtinatar on kyllä siinä kohden oikeassa, että sensuuntaista
-hairahdusta Hermenegildan puolesta on kerrassaan mahdoton kuvitella.
-Mutta kuuleppa, mitä sinulle nyt sanon. Kun Hermenegilda eilen meni
-ohitseni, tuli minunkin mieleeni sama hullu ajatus: -- Katsoppas vain
-tuota, nuori leski näkyy miehensä kuoleman jälkeen saavan pienokaisen.
--- Semmoinen päätön kuvitelma saattoi johtua vain siitä, että silmäilin
-hänen pyöristynyttä vartaloaan, mutta kun se ajatus sittenkin lensi
-mieleeni, niin voinet kai pitää luonnollisena, että ruhtinattaren
-huomautus herätti minussa haikeata huolta, niin, suorastaan tuskallista
-hämmästystä."
-
-"Tässä ei siis auta muu", vastasi ruhtinas, "kuin jättää asia lääkärin
-tai kätilön ratkaistavaksi, ja sillä tapaa saadaan joko vaimoni
-malttamaton johtopäätös kumotuksi taikka sukumme häpeä todetuksi".
-
-Monta päivää olivat molemmat epätietoisia, miten tässä oikeastaan
-pitäisi menetellä. Kumpikin epäili yhä enemmän Hermenegildan tilaa.
-Viimein he vaativat ruhtinatarta päättämään, mitä oli tehtävä. Tämä ei
-hyväksynyt sitä, että sallittaisiin jonkin kenties suulaan lääkärin
-sekaantua asiaan, ja arveli muuten, että vierasta apua tarvittaisiin
-kaiketi vasta viiden kuukauden kuluttua.
-
-"Mitä apua?" huudahti kreivi Nepomuk kauhistuneena.
-
-"No ettekö ymmärrä -- eihän nyt enää ole mitään epätietoisuutta",
-jatkoi ruhtinatar kovemmalla äänellä, "joko Hermenegilda on katalin
-teeskentelijä, mitä koskaan on maan päällä ollut, taikka tässä piilee
-jokin tutkimaton salaisuus -- pääasia on sittenkin, että hän on
-raskaana!"
-
-Ihan jäykistyneenä kauhusta kreivi Nepomuk ei saanut sanaakaan
-suustaan. Kun hän sitten vihdoin oli työläästi malttanut mielensä,
-pyysi hän hartaasti, että ruhtinatar koettaisi millä hinnalla tahansa
-tiedustella Hermenegildalta itseltä, kuka onneton mies oli hänen
-perheelleen tuottanut tämän haihtumattoman häväistyksen.
-
-"Tällä hetkellä", vastasi ruhtinatar, "ei Hermenegilda vielä aavista,
-että olen päässyt selville hänen tilastaan. Mutta kohta kun hänelle sen
-suoraan sanon, luulen saavani kaikki kuulla. Hänen täytyy silloin niin
-säikähtyä, että teeskentelijän naamio vasten tahtoakin ratkeaa, taikka
-hänen viattomuutensa tulee jollakin ihmeellisellä tavalla ilmi, vaikken
-nyt osaa kuvitellakaan, kuinka se olisi mahdollista."
-
-Vielä samana iltana oli ruhtinatar kahdenkesken Hermenegildan kanssa,
-jonka kehittyminen äidiksi näkyi joka hetki edistyvän. Silloin
-ruhtinatar tarttui neito-raukan molempiin käsivarsiin, katsoi häntä
-tiukasti silmiin ja sanoi purevalla äänellä:
-
-"Kultaseni, sinä olet raskaana!"
-
-Hermenegilda loi kuin taivaallisesta hurmauksesta kirkastuneen
-katseensa korkeuteen ja huudahti kaikkein ihastuneimmalla äänensävyllä:
-"Oi äiti, äiti, tiedänhän minä sen! Jo kauvan olen tuntenut, että
-vaikka kallis puolisoni kaatui hurjien vihollisten murhalyönneistä,
-minusta sittenkin tulisi niin sanomattoman onnellinen. Niin, tuo
-maallisen autuuteni korkein hetki elää minussa edelleen, minä saan
-hänet jälleen takaisin, rakkaan puolisoni, siinä kalliissa pantissa,
-joka ihanasta liitostamme syntyy."
-
-Ruhtinattaresta tuntui, kuin kaikki alkaisi pyöriä hänen silmissään,
-kuin menisi häneltä kaikki tajunta sekaisin. Hermenegildan ilmeessä
-hehkuva totuus, hänen ihastuksensa, hänen kasvojensa todellinen
-kirkastus ei sallinut kuvitellakaan teeskentelyä, petollisuutta, mutta
-toiselta puolen saattoi vain pähkähullu panna arvoa hänen merkilliseen
-väitteeseensä. Tämä jälkimäinen johtopäätös sai ruhtinattaren niin
-valtoihinsa, että hän työnsi Hermenegildan luotaan ja huusi kiivaasti:
-
-"Mieletön! Onko siis jokin uni toimittanut sinut tähän tilaan, joka
-tuottaa meille kaikille häpeää? Luuletko todellakin, että voit
-typerillä saduilla minua pettää? Malta mieltäsi -- muistele uudestaan,
-mitä sinulle on viime aikoina tapahtunut! Jos kadut ja tunnustat, voit
-ehkä vielä sovittaa hairahduksesi."
-
-Kyynelten virratessa, aivan nääntyneenä haikeasta tuskasta Hermenegilda
-vaipui tätinsä eteen polvilleen ja vaikeroitsi:
-
-"Siis sinäkin, joka olet minua vaalinut kuin oma äiti, soimaat minua
-haaveksijaksi, sinäkään et usko, että kirkko on minut yhdistänyt
-Stanislaukseen, että minä olen hänen vaimonsa? Mutta katsoppa tätä
-sormusta sormessani! Ah, mitä sanoisinkaan -- tiedäthän missä tilassa
-nyt olen, eikö sekään riitä sinulle todistamaan, etten ole pelkkää unta
-nähnyt?"
-
-Ruhtinatar sai suureksi kummakseen huomata, ettei Hermenegildan
-mieleenkään tullut minkään siveellisen lankeemuksen ajatus, -- ettei
-hän ollut sentapaista viittausta lainkaan käsittänyt.
-
-Painaen ruhtinattaren käsiä rintaansa vasten Hermenegilda rukoili
-hartaasti, että hän edes nyt, kun äidiksitulo ei suonut sijaa millekään
-epäilykselle, uskoisi heidän avioliittonsa olleen todellisen, eikä
-kokonaan hämmentynyt, suunniltaan joutunut rouva lopulta enää tiennyt
-mitä olisi sanottava onnettomalle neidolle, millä tapaa hänen yleensä
-oli koetettava päästä sen salaisuuden perille, joka tässä tietysti
-piili.
-
-Vasta muutaman päivän kuluttua hän selitti puolisolleen ja kreivi
-Nepomukille, ettei Hermenegildalta, joka väitti olevansa miehestään
-raskaana, voinut saada muita tietoja kuin minkä hän sielunsa sisimmässä
-itse uskoi olevan totta. Vihastuneina soimasivat miehet Hermenegildaa
-teeskentelijäksi, ja varsinkin vannoi kreivi Nepomuk, että elleivät
-lievät keinot saisi hänen tytärtään luopumaan mielettömästä aiheestaan
-tyrkyttää hänelle mokomaa hassua juttua, niin hän turvautuisi ankariin
-toimenpiteisiin.
-
-Ruhtinattaren mielestä sitävastoin olisi kaikki kovuus hyödytöntä
-julmuutta. Hän oli näet siitä varma, kuten hän lausui, ettei
-Hermenegilda vähääkään teeskennellyt, vaan kaikesta sielustaan uskoi
-omia sanojaan. "Maailmassa on", jatkoi hän, "vielä monta salaisuutta,
-joita emme kykene selvittämään. Entä jos ajatusten elävällä
-yhteistoiminnalla voisi olla myös ruumiillista vaikutusta, -- jos
-henkinen yhteys Stanislauksen ja Hermenegildan kesken olisi saattanut
-hänet tähän tilaan, jota emme osaa selittää?"
-
-Huolimatta kaikesta suuttumuksestaan, onnettoman hetken
-tuskallisuudesta, eivät ruhtinas ja kreivi Nepomuk voineet olla ääneen
-hohottamatta, kun ruhtinatar lausui tämän olettamuksen, jota he
-nimittivät nerokkaimmaksi keksinnöksi, millä ihmisestä yritettiin luoda
-taivaallinen olento. Ruhtinatar punastui ja sanoi suoraan, ettei
-raakojen miesten aisti pystynyt semmoista käsittämään. Muuten koko se
-suhde, johon tuo hänen nyt saamansa vakaumuksen mukaan aivan viaton
-lapsiparka oli joutunut, oli hänen mielestään loukkaava ja inhottava,
-eikä hän nähnyt ympäristön häijyyden ja pilkan välttämiseksi muuta
-parempaa keinoa kuin että hän ja Hermenegilda yhdessä lähtisivät
-matkalle, jota hän oli jo suunnitellut.
-
-Kreivi Nepomuk hyväksyi tämän ehdotuksen mielellään, sillä kun
-Hermenegilda itse ei lainkaan pyrkinyt salaamaan raskaudentilaansa,
-niin täytyi hänet todellakin toimittaa pois tuttujen piiristä, jos
-tahdottiin hänen mainettaan säästää. Ja kun oli päätetty näin
-menetellä, tunsivat kaikki mielensä keventyvän.
-
-
-
-
-V.
-
-
-Kreivi Nepomuk ajatteli tuskin enää vähääkään sitä salaisuutta, joka
-ensin oli häntä niin säikäyttänyt, nähdessään olevan mahdollista, että
-se pysyisi salassa maailmalta, jonka pilkka hänestä tuntui
-katkerimmalta. Ruhtinas Z. puolestaan oli järkevästi sitä mieltä, että
-ottaen lukuun merkillisen asiain tilan ja Hermenegildan vilpittömän
-mielenlaadun todellakaan ei ollut muuta neuvoa kuin jättää ihmeellisen
-ongelman ratkaisu ajan haltuun.
-
-Mutta juuri silloin, kun oltiin aikeissa ryhtyä päätetyn matkan
-valmistuksiin, saattoi kreivi Xaver von R:n äkillinen ilmestyminen
-kaikki uuteen pulaan, uuteen murheeseen.
-
-Tuimasta ratsastuksesta kuumana, yltyleensä pölyisenä, niin hädissään
-kuin hurjan intohimon riivaamana hän syöksi saliin ja huusi
-tervehtimättä, kaiken säädyllisen laiminlyöden, kovalla äänellä:
-
-"Hän on kuollut, kreivi Stanislaus! Ei hän joutunut vangiksi, ei, --
-viholliset hakkasivat hänet maahan -- tässä ovat todistukset!"
-
-Samalla hän pisti monta kiireesti esille ottamaansa kirjettä kreivi
-Nepomukin käteen. Tämä alkoi säikähtäneenä lukea.
-
-Ruhtinatar kurkisti myös papereihin, mutta oli tuskin lukenut muutaman
-rivin, kun löi kätensä yhteen, kohotti katseensa taivasta kohti ja
-huudahti tuskallisesti:
-
-"Hermenegilda! Voi lapsiparkaa! Mikä tutkimaton salaisuus!"
-
-Hän oli huomannut, että Stanislauksen kuolinpäivä oli juuri sama, jonka
-Hermenegildakin oli maininnut, -- että kaikki oli niin tapahtunut, kuin
-hän oli kohtalokkaana hetkenä ilmestyksessä nähnyt.
-
-"Hän on kuollut", sanoi Xaver kiireesti ja tulisesti. "Hermenegilda on
-vapaa, eikä nyt ole enää mitään vastassani, ei mikään estä minua, joka
-rakastan häntä kuin elämääni! Minä pyydän häntä puolisokseni."
-
-Kreivi Nepomuk ei kyennyt vastaamaan. Ruhtinas otti nyt suunvuoron ja
-selitti, että eräiden asianhaarain vuoksi oli aivan mahdotonta nyt
-suostua hänen kosintaansa, ettei hän tällä kertaa saisi edes nähdä
-Hermenegildaa, ja että hänen siis olisi parasta jälleen poistua niin
-kiireesti kuin oli tullutkin. Xaver vastasi hyvin tietävänsä
-Hermenegildan häiriintyneen mielentilan, josta arvatenkin oli puhe,
-mutta tätä hän tahtoi sitä vähemmän pitää minään esteenä, kun juuri
-hänen liittonsa Hermenegildan kanssa tekisi tuosta sairaloisesta
-tilasta lopun.
-
-Ruhtinatar vakuutti hänelle, että Hermenegilda oli vannonut pysyvänsä
-Stanislaukselleen uskollisena kuolemaansa asti, siis hylkäisi kaikki
-muut kosijat eikä sitäpaitsi enää ollut kotona. Silloin Xaver nauroi ja
-arveli, ettei hänelle ollut tarpeen muiden kuin isän suostumus;
-Hermenegildan hellyttäminen piti muka jättää vain hänen omaksi
-huolekseen.
-
-Aivan julmistuneena nuorukaisen rajusta tunkeilevaisuudesta selitti
-kreivi Nepomuk, että hänen oli kerrassaan turha toivoa suostumusta
-esitykseensä ja että hänen pitäisi muitta mutkitta heti lähteä
-tiehensä. Kreivi Xaver tuijotti häneen jäykästi, aukaisi oven eteiseen
-ja huusi siellä, että palvelijan oli kohta tuotava matkalaukku sisään,
-riisuttava hevoset valjaista ja vietävä ne talliin. Silloin hän astui
-jälleen saliin, heittäytyi ikkunan viereiseen nojatuoliin ja ilmoitti
-ihan levollisesti ja vakavasti, että ennenkuin hänen olisi annettu
-tavata ja puhutella Hermenegildaa, voitaisiin hänet vain ilmeisellä
-väkivallalla ajaa ulos.
-
-Kreivi Nepomuk vastasi hänen siinä tapauksessa saavan valmistautua
-hyvin pitkälliseen oleskeluun täällä ja muuten tyytyä siihen, että hän,
-talon isäntä, poistui kotoaan. Kaikki, kreivi Nepomuk, ruhtinas ja
-tämän puoliso, lähtivät nyt salista toimittaakseen Hermenegildan täältä
-pois niin pian kuin mahdollista.
-
-Mutta sattuma oli niin sovittanut, että Hermenegilda juuri sillä
-hetkellä, vastoin tapaansa, oli mennyt puistoon. Xaver silmäili ulos
-akkunasta, jonka likellä istui, ja näki hänen kaukana kävelevän. Kohta
-hän hyökkäsi puistoon ja saavutti viimein Hermenegildan, joka oli
-menossa puiston etelälaidassa olevaan kohtalokkaaseen huvimajaan. Missä
-tilassa Hermenegilda nyt oli, sen saattoi melkein kenen tahansa silmä
-havaita.
-
-"Armias taivas", huudahti Xaver seistessään Hermenegildan edessä, mutta
-syöksi sitten heti hänen jalkainsa juureen, vannoi hänelle hehkuvinta
-rakkautta ja rukoili hellyttävimmällä äänellä, että Hermenegilda
-suostuisi ottamaan hänet kaikkein onnellisimmaksi puolisokseen.
-
-Aivan suunniltaan kauhusta ja yllätyksestä Hermenegilda vastasi
-hänelle, että vain häijy sallimus oli voinut hänet toimittaa tänne
-rauhan häiritsijäksi, ja vakuutti moneen kertaan olevansa rakastetulle
-Stanislaukselle uskollinen viimeiseen hengähdykseen asti, niin ettei
-koskaan rupeisi toisen miehen vaimoksi. Mutta kun Xaver ei sittenkään
-lakannut pyytämästä ja lempeään tarjoomasta, -- kun hän vihdoin
-riehuvan intohimonsa villitsemänä muistutti Hermenegildalle, että tämä
-oli väärässä, koska kerran jo oli juuri hänelle suonut ihanimman
-rakkautensa hetken, -- kun hän maasta ponnahtaen tahtoi sulkea neidon
-syliinsä, silloin työnsi Hermenegilda kuin hengenhädässä hänet luotaan
-kasvoilla kammon ja ylenkatseen ilme ja huusi:
-
-"Kurja, itsekäs hölmö, yhtä vähän kuin vallassasi on tuhota sitä
-suloista panttia, mikä minulla on liitostani Stanislauksen kanssa, yhtä
-vähän voit minua vietellä rikollisesti luopumaan uskollisuudestani!
-Pois näkyvistäni!"
-
-Xaver heristi hänelle nyrkkiään, päästi pilkallisen hohotuksen ja
-karjaisi:
-
-"Mieletön, itsehän rikoit tuon typerän valasi. Se lapsi, jota nyt
-rintasi alla kannat, minun lapseni se on, minun sinä annoit itseäsi
-hyväillä juuri tuossa paikassa, minun rakastajattareni sinä olit ja
-siksi jäätkin, ellen sinua puolisokseni korota."
-
-Hermenegilda iski häneen sellaisen katseen, jossa paloi helvetin tuli,
-sitten hän parkaisi hurjasti: "Hirviö!" ja luhistui kuin halvauksen
-tapaamana maahan.
-
-Ikäänkuin kaikkien raivotarten vainoamana karkasi Xaver nyt takaisin
-kartanoon ja kohtasi ensiksi ruhtinattaren, jota hän tarttui käteen ja
-veti mukanaan sisälle.
-
-"Hän on inhoten hylännyt minut -- lapsensa isän!"
-
-"Taivaitten nimessä! Sinäkö se olet, Xaver? Voi Jumalani! Sano, kuinka
-se on mahdollista?" huusi ruhtinatar kauhusta väristen.
-
-"Kirotkoon minua kuka tahansa", jatkoi Xaver maltillisemmin, "mutta jos
-miehessä hehkuu veri niinkuin minussa, joutuu hän niinkuin minäkin
-sellaisena hetkenä syntiä tekemään. Näin se tapahtui: Huvimajassa
-tapasin Hermenegildan ihmeellisessä tilassa, jota en osaa kuvata. Hän
-makasi kuin sikeästi nukkuen ja unia nähden leposohvalla. Tuskin olin
-astunut ovesta sisään, kun hän nousi, tuli luokseni, tarttui käteeni ja
-kulki kanssani juhlallisin askelin huvimajan takimmaiseen päähän.
-Siellä hän polvistui, minä samoin, hän rukoili, ja pian huomasin, että
-hän oli näkevinään edessään papin. Hän otti sormestaan sormuksen ja
-ojensi sitä pappia kohti, minä otin sen ja pistin hänen sormeensa
-toisen sormuksen, jonka vedin sormestani. Sitten hän vaipui kiihkeimmän
-lemmen hurmiossa syliini -- -- Kun sieltä pakenin, lepäsi hän sikeässä,
-tajuttomassa unessa."
-
-"Kauhea mies! Suunnaton konnantyö!" huusi ruhtinatar malttinsa
-menettäneenä.
-
-Nyt tulivat myös kreivi Nepomuk ja ruhtinas saapuville, ja pian saivat
-hekin kuulla Xaverin tunnustuksen. Kuinka syvästi loukkasikaan
-ruhtinattaren herkkää tunnetta se havainto, että Kaverin ilkityö oli
-miesten mielestä hyvinkin anteeksiannettava ja sai selityksensä hänen
-läheisestä suhteestaan Hermenegildaan!
-
-"Ei", sanoi ruhtinatar, "ei koskaan Hermenegilda suostu sen miehen
-puolisoksi, joka on uskaltanut helvetin kavalan hengen tavalla
-myrkyttää hänen elämänsä korkeimman hetken hirveimmällä rikoksella."
-
-"Hänen tulee siihen pakko", vastasi Xaver kylmän halveksivasti, "jos
-mielii maineensa pelastaa -- minä jään tänne, ja asia saadaan kyllä
-järjestetyksi -- --"
-
-Sillä hetkellä kuului eteisestä melua, -- sinne kannettiin
-Hermenegildaa, jonka puutarhuri oli tavannut huvimajassa tainnoksissa.
-Hänet tuotiin saliin ja laskettiin sohvalle. Ennenkuin ruhtinatar
-kerkisi estämään, astui Xaver lähemmäksi ja tarttui Hermenegildan
-käteen.
-
-Mutta samassa ponnahti Hermenegilda seisaalle, päästi suustaan
-kauhistuttavan huudon, joka ei ollut ihmisäänen kaltainen, ei, vaan
-muistutti petoeläimen vihlaisevaa karjaisua, ja tuijotti kreiviin
-salamoivilla silmillään kasvojen hirveästi vääristyessä.
-
-Xaver horjahti kuin kuolettavan salamaniskun kohtaamana ja sopersi
-tuskin ymmärrettävästi: "Valjastakaa!" Ruhtinattaren viittauksesta
-hänet talutettiin portaita alas. "Viiniä, viiniä!" huusi hän, kulautti
-kurkkuunsa muutaman lasillisen, hyppäsi sitten vahvistuneena ratsunsa
-selkään ja nelisti tiehensä.
-
-
-
-VI.
-
-
-Hermenegildan mielentila, joka näytti piintyneestä haaveilusta
-pahenevan hurjaksi raivoksi, vaikutti myös muutoksen kreivi Nepomukim
-ja ruhtinaan arvosteluun. Nyt vasta heille selvisi, kuinka kauhea ja
-sovittamaton Xaverin teko oli. He tahtoivat lähettää noutamaan
-lääkäriä, mutta ruhtinatar hylkäsi kaiken lääkärinavun, kun hänen
-mielestään sopi turvautua vain hengelliseen lohdutukseen.
-
-Niinpä siis saapui karmeliittimunkki Cyprianus, perheen rippi-isä.
-Ihmeellisesti hänen onnistui herättää Hermenegilda tuijottavan
-hulluuden tajuttomuudesta. Vieläpä enemmän: pian tuli Hermenegilda
-rauhalliseksi ja mielenmaltti palasi; hän puheli ihan järkevästi
-ruhtinattaren kanssa, ilmaisten tälle halunsa saada synnytyksen jälkeen
-viettää koko elämänsä O:n cistereiläisluostarissa ainaisessa
-katumuksessa ja surussa. Hän oli surupukuunsa liittänyt huntuja jotka
-täydellisesti verhosivat häneltä kasvot ja joita hän ei aikonut koskaan
-riisua.
-
-Cyprianus munkki lähti pois, mutta palasi muutaman päivän kuluttua.
-Sillä välin oli ruhtinas Z. kirjoittanut L:n kaupungin pormestarille.
-Tämän luona oli Hermenegildan määrä odottaa lapsensa syntymistä, ja
-sinne hänet saattaisi cisterdläisluostarin abbedissa, joka oli perheen
-sukulainen. Mutta ruhtinatar matkusti Italiaan, ja hänen luuloteltiin
-ottaneen Hermenegildan mukaansa.
-
-Oli sydänyö, kun portaiden eteen ilmestyivät vaunut, joissa
-Hermenegilda piti vietämän kotoa pois.
-
-Murheen koukistamana odotti kreivi Nepomuk ruhtinaan ja ruhtinattaren
-kanssa kovaonnista lastaan sanoakseen hänelle jäähyväiset. Huntuihin
-kiedottuna, munkin käsivarteen nojaten astui Hermenegilda
-vahakynttiläin kirkkaasti valaisemaan huoneeseen. Cyprianus lausui
-juhlallisella äänellä:
-
-"Maallikkosisar Celestine lankesi suureen syntiin ollessaan vielä
-maailmassa, sillä pahan hengen saasta tahrasi hänen puhdasta mieltään.
-Mutta ainiaaksi annettu lupaus tuo hänelle lohdutusta, rauhaa ja
-iankaikkista autuutta. Ei koskaan enää saa maailma nähdä niitä kasvoja,
-jotka houkuttivat paholaista -- katsokaa! Näin alkaa ja päättää
-Celestine katumuksensa!"
-
-Ja samassa munkki kohotti Hermenegildan huntuja. Kaikkia läsnäolevia
-värähdytti vihlova tuska, kun näkivät valkoisen kuolinnaamion, joka
-iäksi kätki Hermenegildan ihanat kasvot.
-
-Voimatta sanaakaan lausua hän erosi isästään, joka riuduttavan murheen
-painamana ei enää luullut jaksavansa elää. Ruhtinas, muuten tyyni mies,
-aivan kylpi kyynelissä. Ainoastaan ruhtinattaren onnistui, kaikin voimin
-tukahuttaen tuon kaamean lupauksen herättämää kauhua, pysyä pystyssä
-lempeän maltillisena.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Selittämätöntä on, kuinka kreivi Xaver oli saanut tietää Hermenegildan
-olinpaikan, vieläpä senkin seikan, että vastasyntynyt lapsi oli
-päätetty pyhittää kirkolle. Mutta vähän hänellä oli hyötyä lapsen
-ryöstämisestä, sillä hänen saavuttuaan P:hen ja aikoessaan jättää
-lapsen erään tutun rouvan hoitoon kävi ilmi, ettei se, kuten hän luuli,
-ollut kylmästä mennyt tainnoksiin, vaan kuollut.
-
-Sitten kreivi Xaver katosi jäljettömiin, ja hänen arveltiin tehneen
-itsestään lopun.
-
-Monta vuotta senjälkeen joutui nuori ruhtinas Boleslaw von Z.
-matkallaan Neapeliin Posilippon lähelle. Siellä on mitä
-viehättävimmällä seudulla muuan kamulduli-luostari, jonne ruhtinas
-poikkesi nauttimaan näköalasta, jota hänelle oli kuvattu kauneimmaksi
-koko Neapelin alueelta.
-
-Juuri kun hän oli astumassa puiston ulkonevalle kallionkielekkeelle,
-joka kuuluu olevan katselijain mieluisin paikka, huomasi hän erään
-munkin, joka oli ennen häntä istuutunut suurelle kivelle ja tähysteli
-kaukaisuuteen, avattu rukouskirja polvillaan. Hänen kasvonsa,
-pääpiirteiltään vielä nuorekkaat, olivat syvän murheen riuduttamat.
-
-Ruhtinaan mieleen, kun hän lähemmin katseli munkkia, tuli hämärä
-muisto. Hän hiipi vielä likemmäksi ja näki, että rukouskirja oli
-puolankielinen. Sitten hän puhutteli munkkia puolaksi, tämä käännähti
-häneen päin säikähtäneenä, peitti kasvonsa heti, kun oli ruhtinaan
-nähnyt, ja pakeni kiireesti pensaikon läpi kuin pahan hengen
-riivaamana.
-
-Jälkeenpäin kertoessaan tästä kohtauksesta kreivi Nepomukille vakuutti
-ruhtinas Boleslaw, ettei tuo munkki ollut kukaan muu kuin kreivi Xaver
-von R.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HUNNUTETTU NAINEN***
-
-
-******* This file should be named 53437-8.txt or 53437-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/3/4/3/53437
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/53437-8.zip b/old/53437-8.zip
deleted file mode 100644
index a13ee08..0000000
--- a/old/53437-8.zip
+++ /dev/null