diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51906-0.txt | 8287 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51906-0.zip | bin | 176859 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 8287 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..b20bd51 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51906 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51906) diff --git a/old/51906-0.txt b/old/51906-0.txt deleted file mode 100644 index 4208d24..0000000 --- a/old/51906-0.txt +++ /dev/null @@ -1,8287 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Suuri oppi, by Kungfutse - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Suuri oppi - Johdatus kungfutselaiseen elämänkatsomukseen - -Author: Kungfutse - -Translator: Kalle Korhonen - -Release Date: May 1, 2016 [EBook #51906] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUURI OPPI *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -SUURI OPPI - -Johdatus kungfutselaiseen elämänkatsomukseen - - -Kirj. - -KUNGFUTSE - - -Kiinankielestä suomensi ja selitti seka Kungfutsen elämää -ja kungfutselaisuutta selosti Kalle Korhonen. - - -Suomen Itämaisen Seuran kansantajuisia julkaisuja. - -Tekijänpalkkio on suoritettu "Suomalaisen kirjallisuuden -edistämisrahastosta." - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1921. - - - - -SISÄLLYS: - - Alkulause. - Transskriptio. - -I. Kungfutsen elämä. - - 1. Kiina Kungfutsen aikana. - 2. Kungfutsen elämän ulkonaiset piirteet. - 3. Kungfutsen luonteenpiirteitä ja arvostelua. - 4. Kungfutsen suku. - -II. Kungfutselaisuuden yleisiä piirteitä. - - 1. Kungfutselaiset peruskirjat. - 2. Kungfutselainen kouluopetus. - 3. Kungfutselainen siveysoppi. - -III. Kungfutselaisuus uskontona. - - 1. Kiinan kolme uskontoa. - 2. Kiinalaisten vanha uskonto. - 3. Sang Ti-käsitteen synty. - 4. Kungfutsen palvonnan historiallinen kehitys. - 5. Kungfutsen palvonta hänen paikallistemppeleissään. - -IV. Suuri Oppi. - - 1. Suuri Oppi johdatuksena kungfutselaiseen elämänkatsomukseen. - 2. Suuri Oppi, Kungfutsen teksti. - 3. Suuri Oppi, selityskirja. - 4. Kiinalaisen ajattelun luonne. - -V. Huomautuksia ja lisäyksiä. - - 1. Kiinan historian ääriviivat. - 2. Kiinan maakuntien nimet. - 3. Lähdeviittauksia ja lisäyksiä - -Kirjallisuutta. - - - - -Alkulause. - - -Suuri tuntematon on kaukaisen idän kiinalainen maailma suomalaiselle -yleisölle tähän asti ollut. Vieraan isännän alamaisina ei meillä ole -ollut erikoisempaa aihetta kiinnittää huomiotamme monien miljoonien -merkilliseen maahan. Ainoastaan lähetyskansa on lähemmin seurannut -sikäläisiä oloja parisen vuosikymmentä. - -Kiinaa käsittelevä suomenkielinen kirjallisuus on perin niukka. Kolme -tärkeintä teosta mainittakoon. Vapaan Lähetyksen kustannuksella -ilmestyi v. 1906 A. Mäkisen kirjoittama 'Kiinan kansa ja sen -tarpeet', jossa Arthur H. Smithin y.m. mukaan tehdään selkoa -kiinalaisen luonteenominaisuuksista ja boksarikapinan kauhuista; -vainojen kuvaus vie runsaasti puolet kirjan sivuluvusta. Suomen -Lähetysseuran kustannuksella on ilmestynyt, paitsi joitakin -käännösteoksia, parikin pienehköä alkuperäistä yleislaatuista -ja yleistajuista esitystä: Kirkkoherra Hannes Sjöblomin kolme -yliopistollista esitelmää nimellä 'Kiina ja lähetystyö Kiinassa' -(1907) ja tuomari A. Vuorisen kaksiosainen matkakertomus, -'Matkahavainnoita Kiinasta' (1908), tähän saakka paras suomenkielinen -yleisesitys. Sen painos on jo loppuun myyty. - -Kun nyt Suomikin vihdoin on päässyt itsenäisten kansojen joukkoon, -ja näköalamme ovat entisestään suuresti avartuneet, niin kaukainen -itäkin on varmaan saapa uutta ja laajempaa mielenkiintoa meidän -taholtamme osakseen. 'Suuri Oppi' pyytää olla omalta osaltaan pienenä -oppaana vanhan Kiinan omaperäiseen ajatusmaailmaan. - -Kungfutse (Confucius), Kiinan keskeisin personallisuus, on -meilläkin ainakin nimeltään tunnettu. 'Suuri Oppi' (Tā Hsiō) on -hänen parhaita esityksiään. Suppeaan muotoon on siinä kudottu -kungfutselaisen siveys- ja valtioopin yleinen rakenne. Näitä hänen -aatteitaan on eräs Kungfutsen oppilas "_Selityskirjassaan_" edelleen -kehitellyt. Suomennoksessa esiintyy niin hyvin alkuperäinen teksti -kuin Selityskirjakin, vieläpä eräiden muidenkin kungfutselaisten -oppineiden ajatuksia. - -Suomennos on tehty tekstistä, joka on painettu James Legge'n -'Chinese Classics' nimiseen Kiinan klassillisen kirjallisuuden -moniniteiseen englanninkieliseen käännökseen (Shanghai 1865-1893). -Suomennosta on verrattu, paitsi yllämainittuun Legge'n käännökseen, -myöskin S. Couvreurin ranskan- ja latinankielisiin käännöksiin, -jotka ovat julaistut hänen teoksessaan 'Les Quatre Livres, Chinois, -Français et Latin' (Ho Kien Fou 1895). P. Kranzin käännös Kiinan -yleispuhekielelle (Kuan Hua:lle) on myöskin ollut jossain määrin -avuksi. Saksankieliset käännökset ovat näihin saakka olleet -puuttellisia. - -Paitsi yllämainittuihin käännöksiin liittyviä selityksiä, on -etupäässä käytetty seuraavaa kiinankielistä selitysteosta: Henry M. -Woods, 'A Commentary on the Four Books' (Shanghai 1910), jossa on -esitetty useitten tunnettujen kiinalaisten selittäjien mielipiteitä. - -Seuraavia sanakirjoja on käytetty: - -F. W. Baller, An Analytical Chinese-English Dictionary, 1900. M. -de Guignes, Dictionnaire Chinois, Français et Latin, 1813. S. W. -Williams, A Syllabic Dictionary of the Chinese, 1874. Herbert -A. Giles, A Chinese-English Dictionary, 1910. The Encyclopaedic -Dictionary, 1915 (kiinan kielinen). - -Käännös on ollut pääasiallisesti valmis jo kolme vuotta. Tämän -ajan kuluessa olen sitä yhä uudelleen korjaillut. Aluksi pidin -kaunokirjallista puolta pääasiana. Myöhemmin olen tavoitellut -tieteellistä tarkkuutta, ohjeenani periaate: 'Niin tarkasti kuin -mahdollista ja niin vapaasti kuin on välttämätöntä.' Selittävät sanat -ja lauseet ovat tekstiin painetut sulkujen sisälle. - -'Suuri Oppi' Selityskirjoineen sisältää kaikki tärkeimmät -kungfutselaiset käsitteet, joten se hyvin sopii johdatukseksi Kiinan -huomatuimman, virallisen oppisuunnan aatteisiin. Kiinalaiset itsekin -pitävät 'Suurta Oppia' johdatuksena kungfutselaiseen siveysoppiin. - -Tehtävämme puitteisiin olisi vielä kuulunut selonteko -kungfutselaisesta valtio-opista, nykyaikaisesta esi-isien -palveluksesta sekä keisarillisista uhritoimituksista Taivaalle, -Maalle ja Kungfutselle. Tämä olikin alkuperäinen tarkoituksemme, -samoinkuin kuvauksen antaminen kungfutselaisista, Šan -Tung-maakunnassa olevista pyhistä paikoista, varsinkin Kungfutsen -suurenmoisesta sukutemppelialueesta Dž'y Fu:ssa, ja hänen -palvonnastaan siellä. Niinikään olisi Kungfutsen hauta Dž'y Fu:n -kaupungin ulkopuolella ansainnut oman esityksensä. Mutta niitten -esittäminen olisi paisuttanut teoksemme aivan liian laajaksi. - -Lyhyt, yhtenäinen historiallisten ääriviivojen esitys on näyttäytynyt -välttämättömäksi tarpeellisen taustan aikaansaamiseksi varsinaisten -asiain esitykselle. Samasta syystä on Kiinan maakuntajaon -ymmärtämistä koetettu helpottaa. - -Monissa kohdin perin pintapuolisena, -- viittaan vain keskeisimpään -kysymykseemme, Kungfutsen elämän arviointiin --, täytyy teoksemme jo -vihdoin lähettää puutteellisenakin julkisuuteen. - -Kunnioittavat kiitokseni on julkilausuttava herroille professoreille -_Knut Tallqvist, Kaarle Krohn ja G.J. Ramstedt_, jotka kukin ovat -lukeneet heidän erikoisalojaan koskevat käsikirjoitukseni kohdat, -tehneet tärkeitä huomautuksia ja antaneet varteenotettuja ohjeita. -Erikoisella kiitollisuudella on mainittava lehtori _O. Manninen_, -joka on vertaillut käännöstä Couvreurin ranskalais-latinalaiseen -käännökseen ja tunnetulla taidollaan auttanut monista pulmista. -Henkilöistä, jotka ystävällisesti ovat antaneet kirjastonsa -käytettäväkseni mainittakoon tässä kiitollisuudella professori -_Arthur Cotter_, tuomari _A. Vuorinen_ ja maisteri _Kai Donner_. -Kiinalaisista oppineista ystävistäni on ennen muita mainittava herrat -_Jang Šuen Ts'in_ ja _Yin Tsō Džou_, joiden arvokasta opetusta -kiitollisuudella muistelen. - -Helsingissä keväällä 1920. - -K. K. - - - - -TRANSSKRIPTIO. - - -Kiinankielen merkitseminen meikäläisillä kirjaimilla ei ole helppoa. -Siinä on useita äänteitä, joita europpalaisissa kielissä ei ole. -Sitäpaitsi vaihtelee lausumistapa sangen huomattavasti eri seuduilla, -ja samallakin paikkakunnalla käytetään useita vaihto-ehtoisia muotoja. - -On siis ymmärrettävissä, että sangen useita erilaisia -transkriptiojärjestelmiä on syntynyt. Ei vain kirjoittajan oma -äidinkieli määrää systeemin laatua, vaan myöskin se seikka, missä -osassa Kiinaa hän on kielen oppinut. Monet muutkin näkökohdat voivat -asiaan vaikuttaa. - -Teoksessamme on kiinalaisten äänteiden merkitsemisessä luonnollisesti -otettu huomioon suomalaisen ääntämistapa. Äänteen perusmuodoksi on -katsottu yleispuhekielen (Kuan Hua, virkamieskieli) lausumistapaa, -sellaisena kuin se kuullaan Pohjois-Kiinan laajalla lakeudella. -Yhtävähän täysin pekingiläistä kuin Jangtse-laaksonkaan ääntämistä -on orjallisesti seurattu, vaikka kummankaan päätekohdan puhekieli -ei huomattavasti eroa siitä, mitä on pidettävä normaalisena -yleispuhekielenä. - -Lähinnä olemme liittyneet Wade'n ja Ballerin systeemeihin. -Jälkimmäinen lienee pohjoismaalaisille helpoimmin ymmärrettävissä, -sillä tämä transkriptiojärjestelmä on syntynyt piirejä varten, joihin -lukeutuu monia eri kansallisuuksia. Umpi-englantilaiset systeemit, -sellaiset kuin esim. 'standard', vievät suomalaisen lukijan kokonaan -harhaan -- ja ovat jo tuoneet monia ikäviä kasvannaisia kiinalaisten -nimien lausumistapaan. - -Sangen yleinen on kiinassa dž-äänne, jonka englantilaiset (Giles, -Baller y.m.) merkitsevät ch:lla, saksalaiset (Hermann y.m.) g:llä -ja k:lla (Richthofen), ranskalaiset (Couvreur y.m.) tch:lla; monet -muut eri tavoin esim. jd, ds, dsch, ts, tš, tsch. Ääntämisenkin -horjuvaisuus on antanut aihetta tähän kirjavuuteen. Esim. i:n -edellä joskus kuulee k:n, mutta yleisempi on dž. Maantieteellisesti -vakiintuneissa nimissä olemme säilyttäneet yleisesti tunnetun -ja helpommin lausuttavan k:llisen muodon, esim. Peking pro Pì -Džing, Nanking pro Nan Džing, Jangtse Kiang pro Jang Tzi Džiang; -samoin maakuntien nimissä Džì Kiang, Kiang Si. Sen sijaan olemme -klassillisen kirjallisuuden nimissä ottaneet oikeamman džing-muodon -king-sanan asemasta, esim. Šū Džing, Historiakirja. Ts-äänne -erotetaan selvästi dž-äänteestä, vaikka eteläisellä yleispuhekielen -alueella edellinen on anastanut paljon jälkimmäisen tilaa. - -Vaihtoehtoisia äänteitä on runsaasti. L ja n-konsonantit vaihtelevat -sanan alussa aivan yleisesti, esim. Lan ~ nan, lai ~ nai, lei ~ -nei, len ~ nen. Pidetään jotenkin yhdentekevänä kulkeeko ilmavirta -tässä tapauksessa suun vai nenäväylän kautta. Samoin vaihtelee -Jangtse-laaksossa i:n edellä hs ~ s; edellinen muoto lienee -katsottava oikeammaksi (h kuuluu hyvin heikosti). H-konsonantti -vaihtuu usein f:ksi, kun pelkkä u seuraa: hu ~ fu. Kun vielä -mainitsemme eräissä tapauksissa ilmenevät vaihtoehtoiset muodot: dž ~ -dr, dž ~ k, dž ~ ts, i ~ ei, i ~ y, u ~ o, u ~ y, ui ~ ei, ui ~ uei, -y ~ ru, niin erilaisille transskribeerauksille jää kyllin tilaa. - -Yleispuhekielessä ei ole b, g, v, x eikä puhdasta d-äännettä, joten -niiden merkintä on katsottava harhaanvieväksi. Sanan lopussa ei -esiinny muita konsonantteja kuin n ja ng. Milloin huomaamme k, p, t, -ja m-loppuisia sanoja, voimme heti päättää, että ne ovat kaakkoisten -rannikkomaakuntien ainoalaatuista ääntämistapaa. - -Vokaalit a, e ja o eivät yleensä äänny puhtaina ollessaan yksin -eikä sanan alussa, vaan niiden edellä kuuluu selvä ng-äänne. Esim. -ai>ngai, ang>ngang, en>ngen, ō>ngō, ou>ngou. (Poikkeus on yksinäinen -a-äänne, joka lienee tullut buddalaisuuden mukana Intiasta). -Teoksessamme käytetään kuitenkin lyhyempiä muotoja ilman ng-äänteen -merkintää. - -Vokaalin loppuaspirointi merkitään tavallisesti h-kirjaimella, esim. -ku>kuh, mutta me olemme ottaneet yksinkertaisemman loppuhenkosella -(')-merkitsemistavan, esim. la>la'. - -Konsonanttien yleinen aspirointi on kiinalle tunnusmerkillinen ja -tärkeä. Se selviää parhaiten k, p, t-äänteistä. Aspiroituina ne -voisi merkitä mukavimmin kh, ph, th-kirjaimilla. Mutta kun tämä -monissa sanoissa venyttäisi merkintää tarpeettoman pitkäksi eikä -sitä voitaisi selvyydenkään puolesta käyttää mukavasti kaikissa -tapauksissa, niin sovitamme loppuhenkosen myöskin konsonanttien -aspirointia ilmaisemaan, esimm. Ku>k'u=khu, džan>dž'an, drï>dr'ï, -tsō>ts'ō, tzï>tz'ï. - -Samassa sanassa, joka lausutaan yhdellä henkäyspainalluksella, -saattaa olla kaksinkertainenkin aspirointi, ensin konsonanttien, -sitten vokaalinen. Ottakaamme äänne drï. Vokaalin tavoin aspiroituna -se on dr, konsonantin tavoin aspiroituna dr'ï, molemmin tavoin -aspiroituna dr'ï'. - -Erilaisia sanaäänteitä on yleispuhekielessä noin 490, eteläisellä -alueella vain noin 410. Jangtse-virran laaksossa on siis noin 80 -äännettä eli lähes 1/5 vähemmän kuin Pohjois-Kiinan lakeudella. -Sen sijaan on Jangtse-laaksossa noin 40 äännettä, joita ei ole -pohjoisessa. Kun sanaäänteiden luku on mitättömän pieni sanamerkkien -suureen lukumäärään nähden -- vain noin 1 % --, niin on ollut syytä -ottaa transkriptiossa kaikki yleispuhekielen erilaiset äänteet -huomioon. - -Tärkeimpiä pohjoisen ja eteläisen yleiskielialueen eroavaisuuksia -mainittakoon. Etuvokaalien, e, i, jälkeen vaihtuu ng-äänne -n-äänteeksi Jangtse-laakson puhekielessä. Esimm. Ing>in, leng>len, -ning>nin, ping>pin, teng>ten. - -Yleiskielen eteläisellä alueella on taipumusta äänteiden -lyhentämiseen. Sanansisäinen ue-diftongi sulautuu e:ksi -hammasäänteiden (dentaalien) 1, n, r, s, t, t', ts, ts', jälkeen. - -Diftongi _ue_ säilyy sitävastoin keskisten kieliäänteiden -(palataalien) ja kurkkuäänteiden (laryngaalien) dž, dž', k, k', š, -h, jälkeen. Esimm. ue-diftongin sulautumisesta e:ksi: Luen>len, -nuen>nen, ruen>ren, suen>sen, tuen>ten, t'uen>t'en, tsuen>tsen, -ts'uen>ts'en. Milloin ng-äänne on päättänyt sanan, muuttuu se -luonnollisesti n-äänteeksi, esimm. Tueng>ten, t'ueng>t'en. Esimm. -ue-diftongin säilymisestä: Džuen, dž'uen, huen, kuen, k'uen, šuen. -Mikä koskee ue-diftongia pitää paikkansa myöskin ua diftongiin nähden -seuraavissa tapauksissa: Luan>lan, tsuan>tsan, ts'uan>ts'an; mutta: -nuan ~ nan, ruan ~ ran (rän), suan ~ san, tuan ~ tan. -- - -Diftongi ou sulautuu u:ksi seuraavissa tapauksissa: Fou>fu, pou>pu; -ja diftongi uo sulautuu o:ksi: Kuo>ko, k'uo>k'o. Triftongi iai -supistuu ai-diftongiksi: Hsiai>hai, kiai>kai. - -Toiselta puolen on eteläisellä yleiskielellä taipumusta pidentääkin -äänteitä. Kun pelkkä u-äänne (tai u') seuraa äskenmainittuja -dentaaleja, 1, n, r, s, t, t', ts, ts', tai puoleksi palataalisia -dž, dž'-äänteitä, niin tämä u-äänne muuttuu ou-diftongiksi. Esimm. -Lu>lou, lu'>lou', nu>nou, ru'>rou', su>sou, su'>sou', tu>tou, -tu'>tou', t'u>t'ou t'u'>t'ou', tsu>tsou, tsu'>tsou', ts'u>ts'ou, -ts'u'>ts'ou', džu'>džou'. Milloin u-äänne on ilman loppuhenkosta, -säilyy u alkuperäisenä sanoissa ru, džu (dru) ja dzu. (D'ž'-äänteessä -säilyy u puhtaana, vaikka loppuhenkonenkin seuraa, joten tämä -kokonaan poikkeaa yleisestä säännöstä, mutta tällä tavalla ääntyykin -vain yksi ainoa sana, paljon käytetty 'mennä ulos'.) U säilyy myöskin -sanoissa, jotka alkavat hammasäänteillä f, m, p, p', lakiäänteillä k, -k', š ja kurkkuäänteellä h. Esimm. Fu, fu', mu, mu', pu, pu', p'u, -p'u', ku, ku', k'u, k'u', šu, šu', hu, hu'. - -Diftongi ui muuttuu joko ei- tai uei-diftongiksi. Dentaalien l, n, -s, t, t', ts, ts' jälkeen se vaihtuu ei-diftongiksi. Esimm. Lui>lei, -nui>nei, sui>sei, tui>tei, t'ui>t'ei, tsui>tsei, ts'ui>ts'ei. Lui ja -nui ääntyvät pohjoisessakin molemmin tavoin. Palataalisten dž, dž', -r, s-äänteiden jälkeen ui-diftongi muuttuu uei-diftongiksi. Esimm. -Džui>džuei, dž'ui > dž'uei rui>ruei, šui>šuei. - -Vaikeimpia suomalaiselle lukijalle ovat seuraavat yhdeksän -konsonanttiäännettä, jotka samalla ovat itsenäisiä sanoja, -sanaäänteitä: Drï, drï', dr'ï, dr'ï', šzï, šzï', szï, tzï, tz'ï. - -Sävelkorkoa ei ole merkitty koska se edellyttäisi asiantuntemusta, -jota suomalaiselta lukijalta ei voi toivoa. - -Yleisenä periaatteena on koetettu noudattaa substantiivien -merkitsemistä isolla alkukirjaimella saksankielen tavoin. Siten -syntyy tarpeellista vaihtelua tuohon muuten niin yksitoikkoiseen -transkriptioon. Se vastaa jossain määrin kiinalaisten omaa -sanavarastonsa jakoa 'tyhjiin' ja 'täysinäisiin' sanoihin. Kun -transkription pahin vika on muotojen köyhyys verrattuna vastaavaan -merkkikieleen, niin saamme täten edes hiukan lisää muotorikkautta. -Samalla tämä tietysti auttaa ajatuksen ymmärtämistä. Transskriptiossa -pitäisi oikeastaan jokaisen sanan sävelkorko ja sanaluokka tulla -näkyviin -- vasta sitten voisi kiinan kirjakieltä (Uen Li) -transskribeerattuna jossain määrin ymmärtää. - -> ~ V - - merkkejä on käytetty niinkuin Tietosanakirjassamme. - - - - -I. KUNGFUTSEN ELÄMÄ - - - -1. KIINA KUNGFUTSEN AIKANA. - - -Kolmas Kiinan hallitsijasuvuista, _Džou_, on kahdessa suhteessa -merkittävä. Paitsi sitä, että se on kantanut valtikkaa Kiinassa -pitemmän aikaa kuin mikään muu maan 26:sta hallitsijasuvusta[1] eli -yli puolen yhdeksättä vuosisataa (1122-255 e.Kr.), on se myöskin -tuottanut loppuaikoinaan kolme Kiinan johtavaa miestä, jotka ovat -jättäneet kansan sieluun ja elämänkatsomukseen vuosituhansien ajoiksi -sangen huomattavat jäljet. - -Ensimmäisenä esiintyy metafyysillinen mietiskelijä _Laotse_ (Laocius, -Lao Tan, Li Pì Jang,), taolaisuuden perustaja, 'Opin ja Hyveen -Kaanonin' (_Tao Tē Džing_) kuuluisa kirjoittaja. Hän syntyi v. 604 -e.Kr. Puoli vuosisataa myöhemmin koettaa _Kungfutse_, (Konfutse, -Confucius, Kungtse, 550-478 e.Kr.) eetillisellä otteellaan, ylevällä -siveysopillaan, järjestää hajanaisen isänmaansa epäkiitollisia -oloja. Noin sata vuotta Kungfutsen kuoleman jälkeen syntyy _Mongtse_ -(Mengtse, Mencius, v. 372 e.Kr.), joka vakiinnuttaa edeltäjänsä -opetukset ja yrittää sosiaalisilla saarnoillaan saada ruhtinaita -ryhtymään yhteiskunta- ja valtioelämän uudistukseen. Yhteistä -nykyaikaisten yhteiskunnan uudistajien kanssa hänellä on ehdoton usko -ihmisluonnon hyvyyteen. - -Džou-suvulla on kuitenkin yhtä vähän suoranaisia ansioita -hallituskautensa pituuteen kuin näiden kansallisten suurmiesten -syntyyn. Sen ansiot ovat enemmän kielteistä laatua. - -Vain keskenään kinailevien ruhtinasten erimielisyyden vuoksi saattoi -heikko keskushallitus säilyttää valtikkaansa nuo monet vuosisadat, -todellisen vallan luisuessa yhä enemmän hallitushuoneesta melkein -riippumattomien pikku ruhtinaskuntien käsiin. Läänityslaitoksen -merkeissä elettiin Kiinassa yhtä kauan aikaa ennen Kristuksen -syntymää kuin Europassa sen jälkeen. Hallitsijasuvun perustaja, -hyverikas 'Sotaisa Kuningas' (_U Uang_) antoi erikoista -vauhtia vasallivaltioiden syntymiselle jakamalla maa-alueita -sotapäälliköilleen, jotka olivat auttaneet häntä kukistamaan -edellisen hallitsijasuvun. - -Kungfutsen aikuisen Kiinan tärkein alue sisälsi nykyiset _Šan Tung_ -ja _Hō Nan_-maakunnat sekä osia _Dži Li_ ja _Hū Pē_-maakunnista; -_Šan Sï_ ja _Šen Sï_-maakunnissa oli myöskin voimakkaita kiinalaisia -ruhtinaskuntia. _Kiang Sū'_-maakunnassa oli U-niminen[2] pikku -valtio, jonka erään ruhtinaan haudalle Kungfutse pystytti kiven, mikä -yhtenä Kiinan vanhimpia kirjoituksia esittävänä muistomerkkinä yhä -vielä on nähtävissä.[3] - -_Hū Nan:in_ maakunta _Jangtse Kiang_ virran eteläpuolella näyttää -tähän aikaan olleen melkein kokonaan kiinalaisten vaikutuspiirin -ulkopuolella, vaikka jo _Jao:n_ ja _Šuen:in_ aikoina (2365-2205 -e.Kr.), ennen ensimmäistä hallitsijasukua, kiinalaiset ulottivat -vaikutuksensa aina tämän maakunnan eteläosassa olevalle 'Vakavalle -Vuorelle' saakka (_Heng Šan_). Hū Nan:in pohjoisosassa olevan -suuren 'Luolajärven' (_Tung T'ing Hū_) eräällä saarella on Jao:n -kahdelle tyttärelle pystytetty kivi,[4] jotka tyttärensä Jao antoi -kruununperijälleen Šuen:ille vaimoiksi, samalla kuin hän luovutti -hallitusistuimen tälle halpasäätyiselle miehelle, sivuuttaen poikansa -ja sukulaisensa. - --- _Ts'u_-vaitio[5] Hu Pe:n maakunnan lounaisosassa lienee ulottunut -sentään Hu Nan:in nykyisten rajojen sisäpuolelle. - -Asukkaita on arvioitu olleen Kungfutsen aikuisessa Kiinassa 10-15 -miljoonaa.[6] - -Tämä alue oli jakautunut miltei lukemattomiin pikku ruhtinaskuntiin. -Klassillisessa kirjallisuudessa puhutaan '10,000:sta valtiosta' -(Uan Pang), niiden lukuisuutta osoittaen ylimalkaisesti. Kungfutsen -kirjoittamassa historiallisessa teoksessa '_Kevättä ja Syksyä_' ynnä -sen huomattavimmassa selitysteoksessa (Tsō Džuan) on mainittu Legge'n -mukaan noin sata viisikymmentä eri valtiota. Tärkeimmät näistä -olivat: _Lu_ (Lou), _Ts'i, Ts'u_ (Ts'ou), _Džin, Ts'in, Uei_. - -Vasallivaltioiden päämiehet olivat viittä eri arvoastetta: _Kung, -Hou, Pē, Tzï, Nan_ (Duke, Marquis, Earl, Count, Baron). Kaikki nämä -maksoivat vuosiveroa keskushallitukselle ja olivat velvoitetut vaaran -uhatessa puolustamaan yhteistä isänmaata määrätyllä sotilasvoimalla. -Tällainen järjestelmä edellyttää voimakasta keskushallitusta, jota, -ikävä kyllä, ei aina ollut. Kungfutse arvostelee yllämainitussa -teoksessaan Džou-hallitsijasuvun loppuaikoja (722-481) seuraavasti: -"Niinä päivinä ei ollut mitään kuningasta. Jokainen ruhtinas teki -niinkuin hänestä parhaalta näytti." Tämä aika on täynnä keskinäisiä -sotia, sankaritekoja, ystävyysliittoja, salamurhia ja vehkeilyjä. -Vaikka Kiinan sivistystaso tähän aikaan oli ainakin yhtä korkea -kuin Europassa Keskiajan lopulla, niin oli länsimailla kristinuskon -vaikutuksesta naisen arvo paljon suurempi läänityslaitoksen -aikana kuin Kiinassa koskaan on ollut. Historian kirjoitus, -järjestetty kouluopetus, hienot hovitavat, laulu ja soitto kuuluivat -päiväjärjestykseen niinhyvin suuremmissa kuin pienemmissä Kiinan -valtioissa. - -"Kungfutse esiintyi historian ratkaisevana hetkenä. 'Isänmaa' oli -vaipunut epäjärjestykseen. Siltä puuttui oikeita periaatteita. -Nurinkuriset opit ja väkivallantyöt olivat kehittyneet pitkälle. -Ministerit murhasivat ruhtinaitaan ja pojat isiään. Kungfutse -kauhistui näkemäänsä ja alkoi uudistustyönsä." Näin kertoo Mongtse. - -Kungfutse ei ollut ainoa joka koetti olevia oloja parantaa. Kiinassa -esiintyy Džou-hallitsijasuvun loppuaikoina monia merkittäviä -henkilöitä uudistusaatteineen. _Jangtse_ (Jang Džū)[7] opetti, että -ihmisen korkein tehtävä on nauttia elämästä, välittämättä aikalaisten -tai jälkimaailman arvostelusta. Todella olevaista on vain se mikä -tyydyttää mieltä, antaa nautintoa. Mitä huolia kuolemantakaisesta -asiaintilasta, mitä jälkimaailman arvostelusta! Niillä, joita nyt -niin suuresti kunnioitetaan, ei ollut eläissään yhtään onnen päivää. -Ja mitä he hyötyvät nyt tästä jälkimaailman kunnioituksesta? Ne, -joita nyt pidetään ilkiöinä ja tyranneina, ne osasivat iloita -elämästä, tyydyttää halujaan ja käyttää valtaansa. Ja kärsivätkö he -nyt siitä, että heitä halveksitaan ja inhotaan? Niin me siis tahdomme -iloita elämästä, -- mitä huolimme siitä, mitä kuoleman jälkeen -seuraa! Tunnussanamme on: Kaikki vain omaa itseä varten (Uei O).[8] - -Tämän äärimmäisen mustan itsekkyyden vastakohdaksi esittää _Mētse_ -(Mōtse, Mō Tï) äärimmäistä lähimmäisrakkauden oppia. Sen sijaan, että -kungfutselaista rakkautta rajoittavat monet erilaiset elämänsuhteet -ja arvovallan erikoisasemat, opettaa Metse yleistä, yhtäläistä -ihmisrakkautta kaikkia kohtaan. Siten korjautuvat tavat, ja kun ne -ovat hyvät, muodostuu valtioelämäkin hyväksi. Kaikki paha johtuu -siitä, ettei ole keskinäistä rakkautta. Olot saadaan korjatuksi -ainoastaan lähimmäisrakkauden elvyttämisellä. Olettakaamme, että -ihmiset rakastaisivat toisiaan, niinkuin he itseään rakastavat, -- -silloinhan ei olisi ensinkään varkaita eikä ryöväreitä. Jos jokainen -katsoisi toisen taloa samoilla silmillä kuin omaansa, -- kuka -tahtoisi silloin varastaa? Jos jokainen katsoisi toista henkilöä -samoilla silmillä kuin itseään, -- kuka tahtoisi silloin ryövätä -ketään? Ja edelleen: -- Jos ruhtinaat katsoisivat vieraita valtoja -samoilla silmillä kuin omiaan, -- mistä saisi silloin aihetta sotiin? -Eikä tämä tällainen yleisrakkaus ole niin mahdoton, kuin miltä se -näyttää. Tarvitsee vain ymmärtää, mikä suunnaton hyöty siitä kaikille -koituu, -- sillä on asia autettu. -- Kaikki kurjuus, mitä maailmassa -on, se että vahvemmat sortavat heikompia, enemmistö vähemmistöä, -viisaat yksinkertaisia ja arvonherrat halpa-arvoisia, -- kaikki tämä -johtuu siitä, että tehdään erotus ihmisen ja ihmisen välillä. Yleinen -ihmisrakkaus (Džien Ai) sen sijaan liittäisi kaikki sopusointuisaksi -yhteydeksi. - -Yhteiskunnallisten parannuspuuhien yhteydessä tutkittiin innokkaasti -itse pahan lähdettä, ihmistä ja _ihmisluontoa_. Ihmisluontoon nähden -esitettiin neljä eri mielipidettä. Eräs ajattelija, _Hsyintse_ (Hsun -Tzï),[9] esittää suurella vakaumuksen voimalla, että ihmisluonto -on paha ja pelkkää pahaa. Näin hän todistelee: -- Ihminen on -luonnostaan paha. Kaikki hänen hyvyytensä on keinotekoista. -Voitonhimo on hänen ensimmäinen pyyteensä. Hän koettaa saada -itselleen mitä voi, ajattelematta naapurin tarpeita. Toiseksi hän -on rakkaudeton. Hän toivoo toisille tuhoa, välittämättä oikeuden ja -totuuden periaatteista. Kolmanneksi hän on eläimellisten himojensa -orja. Hän tekee laittomuutta ja harhailee kaukana velvollisuuden ja -hyveen tieltä. Luontonsa mukaisesti synnyttää ihminen kaikenlaista -väkivaltaa, epäjärjestystä ja äärimmäistä raakalaisuutta. Ainoastaan -lainalaiset pakkotoimenpiteet ja voimakas hyvien tapojen vaikutus -tekevät ihmisen mahdolliseksi järjestyneeseen yhteiskuntaan. Näiden -perusteiden nojalla näyttää täysin selvältä, että ihminen on -luonnostaan paha, ja että kaikki hänen hyvyytensä on keinotekoista. - -Täysin päinvastaista kantaa ihmisluontoon nähden edustaa Kungfutsen -pojanpoika _K'ung Dži'_ (Tzi Szï).[10] Mutta vasta tämän oppilas -_Mongtse_ kehittää opin ihmisluonnon ehdottomasta hyvyydestä koko -täydellisyyteensä. Ihmisluonto taipuu hyvään niinkuin vesi virtaa -aina alaspäin. Kaikki paha on ulkoapäin tullutta väkivaltaista -vaikutusta ihmissieluun, niinkuin vesi voidaan keinotekoisilla -pakkotoimenpiteillä saada nousemaan vuorien huipuillekin. _Kungfutse_ -itse ei suoranaisesti ottanut osaa tähän kiistaan, joka vasta hänen -jälkeensä kuumimmillaan riehui, mutta koko Kungfutsen esitystapa, -koko hänen siveysoppinsa, edellyttää ihmisessä piileviä luontaisia -siveellisiä voimia, edellyttää ihmisen luontaista hyvyyttä. Ja -niin onkin Mongtsen kanta koko kungfutselaisuudessa virallisesti -hyväksytty. Ilman tätä edellytystä olisi vaikea ymmärtää -kungfutselaisuuden siveysopillista oppirakennusta. - -Näiden äärimmäisten vastakohtien sovittamiseksi esitetään kaksikin -eri teoriaa. _Kaotse_ (Kao Tzï')[11] opettaa, että ihmisluonto ei -ole itsessään hyvää eikä pahaa; se on passiivinen, joka voidaan -kasvatuksen avulla ohjata kumpaan suuntaan tahansa. Ihmisluonto on -alkuaan niinkuin puusepän puuvarasto; ihmisen hyvyys tai pahuus on -niinkuin tästä aineesta tehdyt esineet. Kun Mongtse huomautti, että -se on väkivallan tekoa veistopuuta kohtaan, kun siitä muokataan -talouskaluja, niin Kaotse esitti toisen vertauksen: -- Ihmisluonto -on kuin vesi, joka voidaan johtaa mihin ilmansuuntaan tahansa. Tästä -sai Mongtse aiheen kuuluisaan vertaukseensa, myöntämällä ensin, että -vesi ei kyllä pidä väliä ilmansuunnilla, mutta lisäämällä tähän, että -vesi tekee hyvinkin tarkan eron kun on kysymyksessä virtaaminen -ylös- tai alaspäin; ihmisluonto taipuu hyvään, niinkuin vesi virtaa -aina alaspäin. - -Toinen vastakohtia sovittava ihmisluonnon esitys julkituodaan -Kristuksen syntymän aikoihin. Teorian esittäjä on nimeltään _Jangtse_ -(Jang Tzï).[12] Hän opetti, että ihmisluonnossa on sekä hyvää että -pahaa. Siinä on rakkaudentunteita ja oikeudentunto, mutta siinä on -samalla vastakkaisia haluja ja pahaantaipuva tahto. Kumpi puoli -näistä pääsee voitolle, se riippuu siitä kumpaako puolta enemmän -viljellään. Ihminen on siis kokonaan kasvatuksen tulos. - -Nämä esimerkit riittänevät osoittamaan, etteivät nuo edellämainitut -kolme Kiinan merkkimiestä, Kungfutse, Mongtse ja Laotse, ole ainoat, -jotka näihin aikoihin elämän suuria kysymyksiä Kiinassa pohtivat. - - - -2. KUNGFUTSEN ELÄMÄN ULKONAISET PIIRTEET[13] - - -Kungfutsen isä[14] _Šu-Liang Hō_ (Hei) oli ruumiinvoimiltaan -tavallista vankempi, rohkea ja ryhdikäs sotiiasvirkamies -kotivaltionsa _Lu:n_ palveluksessa. - -Sangen ikävä seikka kiinalaisen mielestä oli se, että hänellä oli -vain yksi poikalapsi, sekin rampa ja jalkavaimosta syntynyt, vaikka -tyttäriä oli yhdeksän. Senvuoksi otti hän vielä yli 70-vuotiaana -kolmannen vaimon, nuoren _Jen Džing Tsai:n_, toivoen saavansa -miesperillisen pitämään huolta hänen tarpeistaan vainajien maailmassa. - -Seuraavana keväänä syntyikin kertomuksemme sankari, Kungfutse, -historioitsija _Szi-Ma Ts'ien:in_ mukaan vuonna 550 e.Kr. Kaksi -'_Kevään ja Syksyn_' selittäjää, _Kung Jang_ ja _Ku' Liang_, -ilmoittavat Kungfutsen syntyneen vuotta aikaisemmin. _Jen Huei_ oli -samaa tunnettua sukua kuin Kungfutsen äiti. - -Kungtse ja Mongtse olivat molemmat samasta Lu-valtiosta kotoisin, -joka pikku ruhtinaskunta sijaitsi nykyisen _Šan Tung_-maakunnan -eteläosassa, Keltaisen virran (_Huang Hō_) silloisen uoman -pohjoispuolella. Kungfutsen kotikaupunki _Dzy Fu_ (Ch'iu Fu, -Kūfu) ja Mongtsen syntymäpaikka _Tsou Hsien_ (Tsao Hsien), -jotka suorinta tietä ovat vain noin 20 kilometrin etäisyydellä -toisistaan, sekä piirin hallituskaupunki _Jen Džou Fu_, ovat kaikki -Šanghai-Pēking-rautatielinjan varrella. Samansuuntainen 'Kiinan -kanava' ei myöskään ole kaukana näiltä tienoilta. Vaikka _Tsou_ on -nyt alimman asteen virallinen kaupunki, niin se Mongtsen aikana oli -itsenäinen valtio. - -Taru kertoo, että Kungfutsen äiti rukoili _Nï Ts'iu_ (Nunnien -Kumpu!)-nimisen vuoren jumalalta itselleen poikalasta, ja kun -hän sen sitten sai, hän antoi pojalleen kiitollisuudesta nimen -_Ts'iu_ (kukkula). Vaikka tämä on katsottava lapsuusajan nimeksi -(Rū Ming, 'maitonani'), niin esiintyy tämäkin muoto Kungfutsen -nimeä klassillisessa kirjallisuudessa. Mutta niin suuri on -kiinalaisten kunnioitus Kungfutsea kohtaan, etteivät he lue vastaavaa -merkkiä Ts'iu, vaan Mou, mikä äänne merkitsee 'erästä'. Pelkästä -kunnioituksesta on siis _K'ung Ts'iu:sta_ tullut _K'ung Mou_. -'Kukkula'-merkitystä varten on luotu toinen merkki, joka on saatu -lisäämällä alkuperäiseen 'maa', t'u (t'ou). Tälle merkille on -siirtynyt alkuperäisen 'kukkulan' merkitys ja äänne. - -Kungfutsen varsinainen henkilönimi on _Džung Nï_. Tässäkin nimessä -jälkimmäinen osa muistuttaa tuota yllämainittua kukkulaa. Edellinen -sana Džung (keskimmäinen) osoittaa, että Kungtse on toinen poika -järjestyksessä -- tuo rampahan oli ensimmäinen. Samalla sisältyy -tähän sanaan toivo kolmannesta pojasta, joka toivo ei kuitenkaan -toteutunut, kun isä kuoli pian, kuuluisan poikansa ollessa vasta -kolmen vuoden ikäinen. _Kung Džung Hï_ on katsottava Kungfutsen -varsinaiseksi nimeksi, jonka hän nähtävästi sai naimisiin mennessään, -maan tavan mukaan. Samalla kuin tämä 'miehuusnimi' (Tzï), annettiin -asianomaiselle myöskin miehen lakki, jonka vastineena roomalaisilla -oli pitkä miehen vaippa (toga virilis). 'Koulunimeä' (Šu Ming, -kirjanimi) ei Kungtsella liene ollut. - -Yleisesti käyttämäämme '_Kungfutse_' (K'ung Fu Tzï) muotoon on -sukunimen (K'ung) lisäksi yhdistetty arvonimi Fu Tzï, joka, samoin -kuin pelkkä Tzï, merkitsee kuuluisaa opettajaa, ajattelijaa, -'mestaria'; Tzï-sanan varsinainen merkitys on 'poika', 'lapsi'. - -Vaikka Kungfutsen isä oli huomatussa asemassa, hän jätti perheensä -suureen köyhyyteen, jonka vaikutusta luonteensa kehitykseen Kungtse -itsekin huomaa.[15] Ehkei hänen äitinsäkään ollut yhtä neuvokas kuin -Mongtsen äiti, joka jäi yhtä nuoren lapsensa kanssa leskeksi, mutta -joka kankaankudonnalla hankki itselleen ja pojalleen tyydyttävän -toimeentulon. Suuren suvun poika saa kuitenkin hyvän kasvatuksen, -johon voimme arvata suvun muiden jäsenten myötävaikuttaneen, -niinkuin Kiinan vanha tapa vaatii. Kungfutse kertoo itse, että hän -15-vuotiaana luki täydellä todella. Todistuksena hänen ahkerista -opinnoistaan on se tosiasia, että hän jo 22-vuotiaana saattaa olla -julkisessa opettajatoimessa, jonkinlaisena korkeakoulun opettajana ja -johtajana. - -Kungfutsen lapsuuden ajalta emme tämän lisäksi tiedä muuta kuin että -hän jo sangen varhain oli mieltynyt kaikenlaisiin juhlallisuuksiin, -uhritoimituksiin ja seremonioihin (Li), joita hän leikeissään -jäljitteli. Kenties hän ylhäisen suvun poikana sai usein aiheita -tällaisen puolen kehittymiseen, yhtä paljon kuin hänen luontainen -vaistonsa ehkä veti häntä vanhoihin kansansa tapoihin ja niiden -ainaiseen tutkimiseen. Tuo hänen jo silloin vanha sukunsa oli myöskin -omiaan johtamaan hänen ajatuksiaan muinaisuuteen. Hänen ei tarvinnut -muuta kuin mennä sukutemppeliinsä, niin siellä hänelle avautui pitkä -sarja ihmiskohtaloita ja runsas aineisto ajateltavia asioita, joista -monet olivat valtakunnan keskeisimpiä. Hänen tarvitsi vain tutkia -tuota kaikkea. Ja siihenpä hänellä olikin erikoinen harrastus. - -"_Hao Kū ōr hsiō_", 'muinaisuuden rakkaus ja tutkimusinto', niinkuin -hän itse sanoo, yhdessä väsymättömän ja vilpittömän luonteen kanssa, -teki hänet siksi mikä hänestä tuli -- kansansa keskeisin henkilö. - -Yleisen tavan mukaan meni Kungfutse aikaiseen naimisiin, jo -19-vuotiaana.[16] Hänen vaimonsa oli esi-isäin 'kotimaasta', -Sung-valtiosta. Seuraavana vuonna syntyi hänen ainoa poikansa _Li_ -(karppi), joka sai nimensä sen johdosta, että isälle perhetapahtuman -vuoksi lahjoitettiin karppi-kala. Tämän jälkeen lisääntyi Kungtsen -perhe vielä kahdella tyttärellä. Mikään erikoisen onnellinen ei -Kungtsen perhe-elämä näytä olleen. Isä pysyi vieraana kodilleen -vaeltavan elämäntapansa vuoksi. Ainoaan poikaansakaan ei hänellä -näytä olleen mitään lähempää suhdetta. Sitävastoin koettaa hän -'kungfutselaisten' tavoin pitää hellää huolta vanhemmistaan, tässä -tapauksessa äidistään, joka häntä seuraa kuolemaansa saakka, mikä -tapahtuukin jo pojan ollessa 24:nnellä ikävuodellaan. Väite, että -Kungtse olisi hyljännyt vaimonsa, ei liene tosi. Joka tapauksessa -on Kungfutsen suhteessa vaimoonsa hänen ja koko kungfutselaisuuden -heikko kohta. - -Naimisiin menostaan alkaen äitinsä kuolemaan saakka, 19-24:nteen -ikävuoteensa, on Kungfutsella kolmekin virkaa perätysten. Hän on -erään Dži-nimisen heimon päämiehen palveluksessa viljavarastojen -hoitajana, verojen kokoojana, sekä sen jälkeen puutarhan ja -karjanhoidon valvojana. Nämä olivat verrattain mitättömiä virkoja -ruhtinaallisen huonekunnan jäsenelle. Kungfutse esiintyy näissä -toimissa edukseen; sekä siinä, että hän suostui ottamaan vastaan -tuollaiset virat, että myöskin itse työssä osoittamassaan -uskollisuudessa. Mongtse antaa hyvän todistuksen Kungfutsesta tältä -ajalta, sanoessaan: "Kungfutse oli kerran muonavarojen hoitajana ja -silloin hän sanoi: 'Minun tilini pitää olla selvä; siinä kaikki mistä -minun on huolehdittava.' Hän oli kerran yleisten peltojen ylivalvoja, -ja silloin hän sanoi: 'Härkien ja lampaiden tulee olla lihavia, -vankkoja, erinomaisia; siinä koko tehtäväni.'" - -Näiden proosallisten toimiensa ohella oli Kungfutsella henkisempiäkin -harrastuksia. Hän nähtävästi lueskeli edelleen. Sitten tämä -pehtorimme, tai voutimme, kolmivuotisen virka-uransa jälkeen, -esiintyy 22-vuotiaana yhtäkkiä _opettajana_. Mutta ei minään -pikku lasten opettajana, vaan täysi-ikäisiä opastaen. Määrättyjä -kouluhuoneita ei tähän tarvittu, yhtä vähän varmoja oppiennätyksiä. - -Opetuksen sisällyksenä ei liene ollut edes kirjallisuus sikäli -kuin sitä oli olemassa --, vaan keskusteluaineena olivat elämän -peruskysymykset, jotka koskevat yksityistä, perhe-elämää, valtiota -ja koko kansaa. Opetusmetodi oli havainnollista ja vapaata, yleensä -keskustelevaa. Kungfutsen korkeakoulu muistuttaa Platonin akademiaa -ja Aristoteleen peripateettikoulua. Kungfutse vain matkustaa -myöhemmin paljoa enemmän oppilaineen kuin pikku Kreikan opettajat. -Kungfutse tekee hauskoja huomioita ja ottaa sopivia vertauksia, -mutta hänellä ei ole yhtä suurta kykyä johtopäätösten tekemiseen -kuin esim. Mongtsella. Hänen tarkoituksensa on etukädessä vaikuttaa -oppilaisiinsa hedelmöittävästi, kun taas Mongtse Sokrateen tavoin -panee vastustajansa pussiin. Senvuoksi onkin Kungfutsen ja hänen -oppilaidensa väli mitä sydämellisin, sen sijaan että Mongtsen -oppilaat eivät samassa määrin tule haltioihinsa opettajansa -esiintymisestä. Mongtse on vilkas, tulinen ja pureva. Kungfutse on -hitaampi, sydämellinen ja vaatimaton. - -Mitä opetusmaksuun tulee, niin ei siinäkään ollut mitään varmaa. -Jolla oli, se antoi; jolla ei ollut, se sai opetuksen ilmaiseksi. -Pienet lisätulot tästä vaivannäöstä eivät suinkaan liene olleet -haitaksi miehelle, joka itsekin vielä opiskeli, ja jonka oli -pidettävä huolta samalla perheestäänkin. Yhden ehdon Kungfutse -asetti oppilailleen. Niillä tuli olla älyä ja henkistä harrastusta. -Hän lausui: "Minä en avaa totuuksiani kellekään, joka ei todella -halaja viisautta, enkä minä auta ketään, joka ei itse yritä jotakin -selittää. Kun minä olen esittänyt asiasta yhden kolkan jollekin, -eikä hän sen perustuksella voi oppia muita kolmea, niin en minä enää -kertaa sanomaani." Kungfutse tahtoi olla vain lahjakkaiden opettaja. -Heikkolahjaisille ei hänellä riitä harrastusta eikä kärsivällisyyttä. -Kungfutse ylhäissukuisena on kaikessa toiminnassaan jollain tavoin -aristokraattinen, ylimysmielinen. Hänen huomionsa on kiinnitetty -arvovallan ja älyn ylhäisyyteen. Näistä korkeuksista vuotaa öljyä -ja viiniä alempanakin oleville. Vaikka Mongtsekin pitää suurimpana -ilonaan etevien miesten opetusta, katsoo hän kuitenkin paljon -toivorikkaammalla, myötämielisemmällä ja hellemmällä silmällä itse -kansaan, oppineen ja arvovaltaisen ylimystön vastakohtana. Syy on -tähän ehkä siinä, että Mongtse nähtävästi joutui nuoruuden päivinään -lähempään kosketukseen kansan kanssa. - -Opetustoimessaan ei Kungfutse katsonut perittyyn nimeen tai -omaisuuteen, vaan henkiseen pääomaan ja sen uskolliseen käyttämiseen. -"Lahopuuta ei voida veistää, eikä multaseinää kalkilla rapata. -Tässä tämä Jiu, mitä hyötyä on siitä, että minä häntä neuvon ja -nuhtelen?" Oppilaita oli Kungfutsella viimeisinä vuosinaan noin 3000, -joista noin 70 oli hänen lähemmässä piirissään. Nämä seurasivat -häntä kaikkialle hänen lakkaamattomilla matkoillaan eri valtioissa, -tarkasti ottaen vaarin hänen jokaisesta liikkeestään, eleestään -ja ilmeestään. Yksi Kiinan klassillisista teoksista, 'Kungfutsen -Keskustelut' nimeltään, sisältää enimmän tiedonantoja hänen -luonteestaan, tavoistaan ja käyttäytymisestään. Siitä voi nähdä miten -syvän vaikutuksen opettaja oli tehnyt oppilaitansa. - -Olemme jo tulleet käsitelleeksi koko Kungfutsen opetustoimen aikaa. -Pitkäaikaiseksi ei tämä toimi kuitenkaan hänelle ensi otteella -tullut; sitä kesti vain kaksi vuotta hänen _äitinsä kuolemaan_ -saakka. Tämä tapaus tuli merkitykselliseksi hänelle. Osoittaakseen -näet lapsenkunnioitustaan vanhempiaan kohtaan, vetäytyi hän pois -julkisesta toimesta lähes kolmen vuoden ajaksi. Täten hän uudisti -Kiinan ikivanhan tavan surra vanhempiaan. Kungfutse sovitti tämän -vain samalla tapaa äitiinsä kuin sitä oli ennen käytetty surun ja -kaipaavan kunnioituksen osoitukseksi isää kohtaan. Kungfutsellehan -ei suotukaan tilaisuutta antaa oppilailleen havainto-opetusta isänsä -muiston kunnioittamisessa. Senvuoksi hän tahtoo tämän tilaisuuden -käyttää sitä paremmin. Hän antaa oppilaidensa luoda haudalle korkean -kummun, jonka ankarat sateet kuitenkin useampia kertoja hävittävät. -Mongtse hautasi äitinsä vieläkin suuremmalla loistolla kuin Kungfutse. - -Kungfutsen ja Mongtsen esimerkkiä seuraten on 27-kuukautinen -vanhempain kuoleman sureminen, julkisesta elämästä luopuminen ja -loistelias hautaaminen tullut yleiseksi tavaksi Kiinassa. Multakasan -kokoaminen maanpintaan haudatun, vaikkapa hirsistäkin rakennetun -arkun päälle, on tarkoittanut estää arkkua mätänemästä ja vettä -hautaan valumasta, samalla kuin tuo kumpu on ollut muistomerkin -asemassa, varsinkin sinä aikana, jolloin ei vielä kivisiä -hautapatsaita pystytetty. Kungfutse, joka oli lakkaamatta pitkillä -matkoilla, tarvitsi erikoisen tuntomerkin voidakseen löytää äitinsä -haudan. - -Tämä pitkä suruaika antoi Kungfutselle hyvän tilaisuuden jatkaa -opintojaan. Ne näyttävät käyvän samaan suuntaan, vanhan ajan menojen -ja menettelytapojen, musiikin ja mietelauseiden tutkimiseen. -Myöskin opetustoimensa ohella suruajan päätyttyä hän kaivautui -yhä enemmän maansa muinaisuuden elämään. _Musiikilla_ näyttää -olleen paljon suurempi merkitys vielä Kungfutsenkin aikana kuin -nykyisten kiinalaisten keskuudessa. Kungfutse itse oli siihen -mieskohtaisesti suuresti mieltynyt, ja se oli erikoisena oppiaineena -hänellä korkeakoulussaan. Tämän aineen häviäminen kiinalaisten -opetusohjelmasta ei varmaankaan ole tapahtunut vaurioitta -kiinalaisten kehitykselle. Jo Mongtsella se näyttää väistyvän syrjään. - -Seitsemänä vuonna suruajan päätyttyä (27-34:nteen ikävuoteensa) -jatkoi Kungfutse opetustointaan, ja sellaisella menestyksellä, -että se jo alkoi herättää yleisempää huomiota. Sillä v. 517 -määräsi kuolinvuoteellaan eräs Lu-valtion arvokkaimpia henkilöitä, -mahtavaan Mong-sukuun kuuluva ministeri _Mong Hsï_, poikansa -seremoniamestariksi Kungfutsen. Tämä oppilas toi mukanaan Kungfutsen -kouluun myöskin erään ylhäisen sukulaisensa. Näiden oppilaidensa -kautta Kungfutse pääsi hallitushuoneiden yhteyteen. Lu-valtion -prinssi _Diao_ lähetti hänet toisen oppilaan seuraamana (v. 517) -yleisvaltakunnan _pääkaupunkiin_. Paikan silloinen nimi oli _Lō l'_, -myöskin _Lō Jang_ (Lō on Keltaisen virran sivuhaaran nimi). Nyt on -tämän kaupungin nimi _Hō Nan_, 'Virran eteläpuolella oleva alue', -samannimisessä maakunnassa. Sinne vie rautatie maakunnan nykyisestä -pääkaupungista K'ai Fung Fu:sta, pohjoisesta etelään kulkevan radan -poikki. - -Lo Jang:issa oli Kungfutsella tilaisuus tutkia kuninkaallista -kirjastoa, muistomerkkejä ja musiikkia. Sataisvuotiset kuninkaalliset -rakennukset, vastaanottosalit ja esi-isien temppeli olivat hänen -tarkastettavissaan; samoin paikka, missä uhreja toimitettiin -Taivaalle ja Maalle. Täällä hän tapasi myöskin taolaisuuden -perustajan _Laotsen_, joka oli kuninkaallisen arkiston hoitajana -hovissa. Kun Kungfutse tahtoi tältä saada lisää tietoja vanhojen -viisaiden elämästä ja tavoista, syntyi siitä seuraava keskustelu. - -_Laotse_ sanoi: "Ihmiset, joista te puhutte ovat jo luineen päivineen -mädänneet. Olen kuullut, että viisas kauppias kätkee aarteensa ja -hän näyttää syrjäisestä katsoen köyhältä mieheltä. Samoin myöskin -todellinen jalosukuinen osoittautuu ulkonaisessa elämässään -yksinkertaiseksi, vaikka hän kätkeekin kalleimmat hyveet. Luopukaa, -hyvä herra, korkealle kurkottavasta mielestänne ja monenlaisista -harrastuksistanne, ulkonaisesta puuhailustanne ja suurista -suunnitelmistanne! Tämä kaikki on hyödytöntä teille. Muuta sanomista -ei minulla ole teille." - -Kurigfutse jatkoi juttua ja, kunnioituksesta vanhusta kohtaan, -kääntyi oppilaidensa puoleen ja sanoi: "Linnuista tiedän, että ne -voivat lentää, kaloista tiedän, että ne voivat uida, nelijalkaisista -tiedän, että ne voivat juosta. Juoksevaiset voidaan kietoa -verkkoihin, uivia voidaan onkia ylös ja lentäviä voidaan ampua alas. -Mutta mitä tulee Lohikäärmeeseen, niin en voi käsittää, miten se -tuulessa ja pilvissä ratsastaen nousee taivaaseen. Olen tavannut -tänään _Laotsen_. Eikö hän ole Lohikäärmeen kaltainen?" - -Kauan ei Kungfutse viipynyt valtakunnan pääkaupungissa; jo samana -vuonna hän palasi kotivaltioonsa. Pian sen jälkeen syntyi täällä -sisäisiä rauhattomuuksia. Ministerit riitaantuivat hallitsijan -kanssa niin pahasti, että hallitsijan täytyi paeta Ts'i-nimiseen -naapurivaltioon suojaa hakemaan. Kungfutse meni sinne myöskin -oppilaineen, ja hänen onnistui saada siellä vaikutusvaltaa ruhtinas -_King:iin_. Matkalta Ts'i-valtioon kerrotaan seuraava tapaus. - -Kungfutse lähestyy oppilaineen lähistössä olevaa _T'ai Šan_ -("Suurvuori") nimistä vuorta. Vanhassa Kiinassa oli tämä _Šan -Tung:in_ niemimaan korkein kukkula se vuori jonka kaikki tunsivat. -Kungfutse tapaa erään naisen katkerasti itkemässä tiepuolessa -haudan luona. Lähetettyään jonkun oppilaistaan kysymään syytä hänen -suruunsa, Kungfutse saa kuulla, että vaimon appi, mies ja äskettäin -hänen poikansa ovat kaikki kuolleet tiikerin kynsiin. Kun vaimolta -kysyttiin, miksi hän yhä sitten asuu täällä, vastasi hän, että -maan hallitus täällä oli hyvä. "Muistakaa, lapseni", sanoi siihen -Kungfutse seuraajilleen, "että huono hallitus on pahempi kuin -tiikeri". - -Aluksi ruhtinas _King_ suosi Kungfutsea, mutta myöntyi pian -hoviväkensä vastustukseen, joka asettui ivaavalle kannalle -Kungfutseen nähden. "Minä olen jo liian vanha, enkä voi häntä -käyttää", kerrotaan ruhtinaan lausuneen. Niin saa Kungfutse palata -kaksivuotisen, jotenkin hyödyttömän yrityksen jälkeen Ts'i-valtiosta -takaisin kotivaltioonsa. - -Täällä olot ovat yhä ennallaan. Ruhtinas on pakosalla, eikä -Kungfutsella siis ole mitään mahdollisuutta ottaa osaa -hallitustoimiin. Sitä kokonaisemmin hän antautuu opetustoimeensa. -Kokonaista neljätoista vuotta (515-501) hän yksinomaan opettaa nyt -yhä lisääntyvää joukkoa korkeakoulussaan, aina viisikymmenvuotiaaksi -saakka. Tässä työssä selviää hänelle vähitellen kokemuksesta, mikä -osa tuossa runsaassa historiallisessa ja antiikkisessa aineistossa on -kasvatuksellisesti tärkeää, ja sen mukaan syntyvät sitten nuo Kiinan -klassilliset kirjat, opiskelijain kurssikirjat, joita on käytetty -tutkintovaatimuksina virallisissa opinnoissa näihin päiviin saakka. - -Kun ruhtinas _Ting_ tulee v. 501 Lu-valtion hallitusistuimelle, -voi jälleen olla puhetta Kungfutsen käyttämisestä _valtion -palveluksessa_. Tänä vuonna annetaan hänelle ensin _Džung Tu_-nimisen -kaupungin päällikön toimi. Hänen hallituskautenaan tapahtuu kansan -elämässä ja tavoissa huomattava muutos parempaan päin. Sen johdosta -annetaan Kungfutselle pian yhä korkeampia toimia, ensin yleisten -töiden ylivalvojan asema, sitten määrätään hänet _rikosasiain -ministeriksi_. Varsinkin viimemainitussa tehtävässään hän on tullut -kuuluisaksi. Myöskin kahdelle hänen oppilaistaan annetaan tärkeitä -toimia, ja näiden avulla hän saa aikaan täydellisen muutoksen -kotivaltionsa oloissa. Seuraava esimerkki voi valaista hänen -menettelytapojaan. - -Eräs isä tahtoi syyttää oikeudessa poikaansa. Ottamatta asiaa esille -panee Kungfutse kumpaisenkin vankeuteen kolmeksi kuukaudeksi. Kun -joku ministereistä huomauttaa, ettei tämä teko ole sopusoinnussa -Kungfutsen opetusten kanssa, vastaa hän siihen: "Kun ylhäisemmät -eivät itse täytä velvollisuuksiaan ja kuitenkin ryhtyvät rankaisemaan -alamaisiaan, ei se ole oikeudenmukaista. Tämä isä ei ole opettanut -pojalleen vanhempainkunnioituksen tärkeyttä. Jos nyt ottaisi huomioon -hänen syytöksensä, joutuisi rankaisemaan viatonta." Kungfutse antoi -sitten noutaa asianomaiset vankilasta ja lähetti heidät nöyrtyneinä -pois kotiansa, evästäen neuvoilla ja nuhteilla. -- _Suureen Oppiin_ -on otettu seuraava Kungfutsen lause: "Tuomarin tehtävissä minä olen -kuin muutkin. Se mikä on tarpeellista, on riita-asiain tekeminen -tarpeettomiksi." Ja hänen oppilaansa _Tsengtse_ lisää siihen: -"Verukkeita ei ole otettava varteen. Suuren kammon saa kansa silloin. -Tämä on alun älyämistä, juurien juontamista, lähteen löytämistä." -Tästä syiden ja seurausten keskinäisestä yhteydestä sanoo Kungfutse -_Suuressa Opissaan_: "Esineillä on juuret ja latvat; asioilla on alku -ja loppu. Joka käsittää johtolangan, hän on tielle tulemassa." - -Suuremmissa tehtävissä oli Kungfutsella myös kykyä ja keinoja. -Lu-valtiossa oli kolme suurta sukua, jotka lakkaamatta tuottivat -epäjärjestystä, uhmaten itse ruhtinaitakin. Kungfutse mursi näiden -vallan ja antoi hävittää kolmen heidän asumansa kaupungin muurit, -jotteivät he voisi käyttää niitä linnoituksinaan. Tämäntapaisilla -toimenpiteillään sai valtiomiehemme rauhan ja järjestyksen maahan, -jopa siinä määrin, että naapurivallat jo alkoivat peljätä Lu-valtion -nopeaa nousua. Varsinkin _Ts'i-vaition_ ruhtinas, Kungfutsea -kadehtivine ministereineen, koetti keksiä keinoja reformaattorimme -toiminnan lamauttamiseksi. Heille häämöttääkin oivallinen keino. -Lu-valtion ruhtinaan huomio ja voimat on johdettava toisaalle. - -Ts'i-valtion ruhtinas _King_ lähettää siis naapurilleen Lu-valtion -Ting-ruhtinaalle muka ystävyyden osoitukseksi harvinaisen lahjan: -120 hyvää hevosta ja 80 kaunista tanssijatarta. Näiden piti viedä -ruhtinaan huomio pois hallitushuolista. Kungfutse kehoitti ruhtinasta -kieltäytymään vastaanottamasta moisia lahjoja, mutta tämä ei kuullut -varoituksen sanaa, vaan lankesi viritettyyn paulaan. Raskaalla -mielellä täytyy isänmaanystävämme pyytää eroa toimestaan. Hän -tekee sen kuitenkin sillä tavoin, että ruhtinas voi vielä pidättää -hänet jos tahtoo, mutta sitä tämä ei tee, koska hän nykyisine -harrastuksineen ei enää tarvitse Kungfutsea. - -Oltuaan neljä vuotta (501-497) menestyksellisesti julkisessa -toiminnassa kotivaltiossaan Kungfutse jättää valtiomiesuran, -ottamatta siihen enää koskaan suoranaisesti osaa. - -Nyt alkaa _pitkä vaelluselämä_ eri valtioissa. Kolmetoista vuotta -(496-483) kiertää hän maita mantereita opettaen oppilaitaan ja -koettaen, vaikka useimmiten turhaan, ojentaa eri valtioiden -ministereitä ja ruhtinaita. Maa oli yhtenä kiistakenttänä, sotia -käytiin ja saalista jaettiin. Kuka olisi tahtonut ja joutanut -kuuntelemaan uudistusintoilijan itsensäkieltämystä vaativia puheita! -Tuon tuostakin opettajamme saa kokea pahoinpitelyä, salahankkeita -punotaan häntä vastaan, ja alituisella vaeltelemisellaan hän saattaa -itsensä rutiköyhäksi. - -Jossakin paikassa viivähtää kuljeksiva opettajamme vähän kauemmin, -kuten esim. Uei-valtiossa, jonne hän kotivaltiosta lähdettyään -ensin meni. Joskus otetaan hänet vastaan oikein ruhtinaallisesti, -usein hän saa antaa neuvojaan hallitsijoille pyynnöstäkin, mutta -minnekään ei opettajamme asetu vakinaisesti asumaan, eikä ota vastaan -valtionvirkoja. Sangen toivottomalta ja yksinäiseltä olisi elämä -hänelle näyttäytynyt, ellei hänen kintereillään olisi lakkaamatta -seurannut ihaileva nuorisoparvi, jonka opettamisessa hän löysi -varmaan suurimman tyydytyksensä, kuten Mongtsekin myöhemmin. - -Kun Kungfutse lähti Uei-valtiosta, tapahtui eräs seikka, jolla olisi -voinut olla mitä tuhoisimmat seuraukset. Kulkiessaan Kuang-nimisen -hallituspiirin läpi, hyökättiin yhtäkkiä hänen kimppuunsa ja hänet -heitettiin suoraa päätä vankeuteen. Sattui niin omituisesti, että -hän ulkonäkönsä puolesta muistutti erästä Jang Hu-nimistä Lu-valtion -virkamiestä, joka oli herättänyt suurta vastenmielisyyttä itseään -kohtaan Kuang-piirin väestössä. Se tahdottiin nyt hänelle kostaa. -Asia tuli yhä pahemmaksi senvuoksi, että Kungfutsen käyttämissä -vaunuissa sattui olemaan ohjaajana eräs hänen oppilaansa, joka -aikaisemmin oli ollut tekemisissä Jang Hu:n kanssa. Oltuaan viisi -päivää vankeudessa Kungfutse pääsi vihdoin vapaaksi, kun oli päästy -selville siitä, ettei hän ollutkaan se, jona häntä pidettiin. -Eräässä klassillisessa teoksessa, nimeltään _Kungfutsen Keskustelut_ -on viitattu tähän tapaukseen. Siitä voimme huomata, kuinka varma -Kungfutse oli tehtävästään ja tarkoitustensa vilpittömyydestä. Näin -hän puhuu. - -"Eikö _U Uang:in_ kuoleman jälkeen totuutta oltu uskottu minulle? -Jos Taivas olisi tahtonut totuuden häviämään, silloin minä, kohta -kuoleva, en olisi joutunut tällaiseksi totuuden edustajaksi. Koska -Taivas ei salli totuuden häviävän, mitä silloin Kuang-piirin kansa -voi minulle tehdä?" - -Olisi luullut Kungfutsen mielen masentuvan, kun hän ei tavannut -totuudelle avointa mieltä siellä, missä sitä toivoi olevan, -vaan sai turhaan tarjota apuaan, olla kuin 'kotoaan karkoitettu -koira', niinkuin hän sanoo. Häntä kehoitetaan nimenomaan luopumaan -toivottomasta maailmanparantamisyrityksestään. Mutta Kungfutse pysyy -lujana vakaumuksessaan, yhä etsien tilaisuuksia apunsa antamiseen, -sillä hän uskoi varmasti, että hänen tehtävänsä oli annettu hänelle -ylhäältä, ja hän tahtoi täyttää tämän tehtävänsä. - -Monet, jotka olivat toivoneet isänmaalleen parempia päiviä, olivat -pettyneinä ja epätoivoisina painuneet erämaiden yksinäisyyteen. -Kun Kungfutse oppilaineen kerran tahtoi matkallaan kahlata jonkin -joen yli, niin hän tapasi sopivaa ylimencpaikkaa etsiessään erään -tällaisen maailmasta eronneen yksineläjän. Kun erakko huomasi, että -se oli Kungfutse, kieltäytyi hän neuvomasta kahlauspaikkaa. Sen -sijaan hän kääntyi erään Kungfutsen oppilaan puoleen kehottaen tätä -luopumaan Kungfutsen turhasta yrityksestä. - -"Sekasorto", lausui erakko, "leviää yli valtakunnan niinkuin kuohuva -tulvavesi. Kuka voi kyetä sen vyöryä pysäyttämään? Eikö olisi parempi -seurata niitä, jotka ovat eronneet kokonaan maailmasta, kuin toista, -joka luopuu vain jostakin, mutta ei kaikesta?" Kun tämä oli kerrottu -Kungfutselle, vastasi hän: "On mahdotonta seurustella lintujen -ja petojen kanssa, ikäänkuin ne olisivat meidän kaltaisiamme. -Ellen minä ole tekemisissä tämän kansan kanssa, mistä sitten -etsin itselleni vaikutusalaa?" -- Tässä tuntuu Kungfutsen järkevä -todellisuudentajunta ja senmukainen sympaattinen sopeutuminen oleviin -oloihin -- huolimatta siitä millaisia ne ovat. - -Vihdoin valtaa väsymys tämän aina niin toivorikkaan profeettamme. -Hänen etevin oppilaansa, _Jen Huei_, oikea Johannes-sielu, kuolee -nuorena, odottamatta, korvaamattomaksi vahingoksi Kungfutselle. Tällä -välin eräs Kungfutsen entisistä oppilaista, _Jen Y_, on päässyt -Lu-valtiossa korkeaan virkaan, ja hän valmistaa opettajalleen -tilaisuutta päästä vielä kerran käytännössä toteuttamaan aatteitaan. -Ruhtinas --edellisen Ting:in poika -- tarjookin kuuluisalle -maamiehelleen kunniakasta virka-asemaa, mutta Kungfutse ei enää -iäkkäänä ja murtuneena miehenä tahdo ottaa sitä vastaan. - -Viisi vuotta 483-478 Kungfutse vielä elää kotivaltiossaan, toimien -etupäässä _kirjallisissa tehtävissä_. Hän on suuren kunnioittavan -huomion esineenä, vaikka elääkin yksityishenkilönä. Nyt hän vasta -saa lopullisesti järjestetyksi _Historiakirjan_ ja _Laulujenkirjan_ -tekstit. Hän kirjoittaa edelliseen esipuheen, ja sitäpaitsi lyhyen -itsenäisen kuvauksen kotivaltionsa oloista, nimellä _Kevättä -ja Syksyä_. Viimeisinä aikoinaan hän on erikoisesti mieltynyt -aineistoon, josta myöhemmin on koottu _Ennekirja_. Hän valittaa, -ettei hän ole tähän alaan ehtinyt täysin perehtyä ja sanoo, että jos -hänellä olisi riittävästi siihen tilaisuutta, niin hän voisi toivoa -välttävänsä suurimmat virheet vaelluksessaan. - -Seitsenkymmenvuotiaana Kungfutse alkaa huomata että hänen loppunsa -lähenee. Hänen ainoa poikansa _Li_ kuolee ja kaksi vuotta myöhemmin -hänen toinen lupaava oppilaansa _Tzï Lu_, eikä kulu montakaan -kuukautta ennenkuin opettaja itse saa laskeutua viimeiselle -vuoteelle. Hän aavistaa lopun olevan lähellä ja käy sitä kohti -kylmällä alistuvaisuudella. "Eräänä varhaisena aamuna", niin kertoo -_Seremoniakirja_, "astui Kungfutse vaivaloisin askelin, kädet selän -takana sauvaansa vetäen, oven ulkopuolelle ja hyräili: - - "T'ai Šan drï tui hu, - Liang Mu drï hui hu, - Drï Ren drï uei hu! - - "Suurvuori vaipuu, - suurhonka kaatuu, - viisaanne maatuu! - -"Sitten meni hän takaisin sisälle ja istuutui ovea vastapäätä. Hänen -oppilaansa _Tzï Kung_ oli kuullut hänen viimeisen virtensä ja lausui -sen johdosta: 'Jos Suurvuori vaipuu, kenen puoleen minä sitten -silmäni nostan? Jos kurkihirsi katkeaa ja viisas menee manalle, -kenen minä sitten saan esikuvakseni? Minä pelkään, että Mestari -tulee sairaaksi.' Näin sanoen hän kiiruhti sisälle. Silloin sanoi -Mestari: 'Tz'ï_ (Tzï Kung_), miksi tulet niin myöhään? _Hsia_-suvun -(2205-1766 e.Kr.) hallitsijat antoivat kantaa kuolleensa itäisiä -portaita myöten (niinkuin isäntä, ottaessaan vieraita vastaan); -_Šang_ (In)-suvun (1766-1122) aikana kannettiin vainaja molempien -pylväsrivien läpi, joten sitä kohdeltiin samalla kertaa isäntänä -ja vieraana; _Džou_-suvun (1122-255) hallitessa kannetaan kuollut -läntisiä portaita myöten, joten sitä kohdellaan niinkuin vierasta. -Minä polveudun _In_-suvusta. Näin viime yönä unta, että minä istuin -pylväsrivien keskellä kuolleiden uhri edessäni. Valtakunnassa ei -löydy yhtään ymmärtäväistä ruhtinasta; kuka tahtoisi minussa nähdä -opettajansa? Pelkään, että kuolema lähestyy.' Sitten hän asettui -vuoteeseen, oli sairaana seitsemän päivää ja erosi täältä." - -Surullinen mahtoi olla suuren opettajan kuolema. Mieli oli -masentunut monien pettymysten takia, kun maan johtavat miehet eivät -tahtoneet hänessä nähdä opettajaansa, niinkuin hän itse valittaa. -Suru täytti hänen sydämensä isänmaansa onnettomien olojen vuoksi, -surua lisäsi hänen parhaimpien oppilaidensa ja poikansa kuolema. Ei -mitään hän tiedä haudantakaisesta tulevaisuudestaan, ei edes hänen -työnsä ja maineensa säilyminen tulevien sukupolvien hyväksi voi -hänen masentunutta mieltään virkistää. Jonkun oppilaansa hänelle -toimittamasta uhrikupista hän uneksii kuolinvuoteellaan. Se on -parasta mitä hän tietää lohdutuksekseen kuolemaan mennessään. - -Kungfutsen oppilaat hautasivat Mestarin suurella juhlallisuudella -ja surivat häntä niinkuin isää. He rakensivat tilapäisiä majoja -haudan läheisyyteen ja viettivät kolmivuotisen suruajan niissä, -kuitenkaan pukeutumatta surupukuun. Kolmas Kungfutsen lähimmistä -oppilaista, _Tzï Kung_, toimi juhlamenojen ohjaajana suruajan -kuluessa. Kun sitten kolmen vuoden kuluttua oppilaat hajautuivat -ja jättivät jäähyväiset toisilleen ja Tzï Kungille, niin tässä -jäähyväistilaisuudessa itkivät ja valittivat mestarin oppilaat, -Mongtsen tiedonannon mukaan, niin paljon, että heidän äänensä -sortuivat. Heidän mentyään rakensi Tzï Kung pienen tuvan haudan -viereen ja asui siinä vielä toiset kolme vuotta. - - - -3. KUNGFUTSEN LUONTEENPIIRTEITÄ JA ARVOSTELUA. - - -Eräs kapinoitsija _Dži Kang_ kysyi Kungfutselta hallitusperiaatteita. -Kungfutse vastasi: "Hallitseminen merkitsee järjestämistä, oikeaan -ojentamista. Jos te ohjaatte kansaa oikeudella, kuka uskaltaa silloin -menetellä kierosti?" Dži Kang huomautti rosvojen suurta lukumäärää -ja kysyi miten niiden suhteen on meneteltävä. Kungfutse vastasi: -"Jos Te itse ette olisi ahne, niin he eivät varastaisi, vaikka -heitä siihen palkinnoilla rohkaistaisiin." Dži Kang uteli edelleen: -"Mitä opettaja sanoo siihen, että häiriöitten synnyttäjä surmataan -toisten hyvinvoinnin vuoksi?" Kungfutse vastasi: "Minkätähden pitäisi -kuolemanrangaistusta ensinkään käyttää? Olkoon Teidän halunne -järkähtämättömästi siihen, mikä on hyvää, ja kansasta tulee hyvä. -Ylempien ja alempien suhde on niinkuin tuulen ja kasvavan ruohon. -Ruoho taipuu siihen suuntaan, mihin tuuli käy." - -Kerran[17] Kungfutse näki metsästäjän järjestelevän pyydystämiään -eläviä lintuja eri häkkeihin. Havaintojensa tuloksena hän lausuu -metsänkävijälle: "En näe täällä ensinkään vanhempia lintuja; mihin ne -on pantu?" - -"Vanhat linnut ovat liian varovaisia", vastasi mies. "Niitä ei -voi saada käsiinsä. Ne pitävät silmänsä auki, ja kun ne maalla -liikkuessaan näkevät verkon tai häkin, eivät ne mene sitä -lähellekään, vaan livistävät tiehensä, palaamatta jälleen. Nuoremmat -linnut, mitkä ovat niiden seurassa, pelastavat samoin nahkansa. -Ainoastaan ne nuorista linnuista, jotka erkanevat eri joukkueeksi -ja kulkevat huolettomina teitään, tulevat minun ansoihini. Jos minä -joskus onnistun saamaan vanhemman linnun, niin johtuu se siitä, että -se on liikkunut nuorten mukana." - -"Kuulitte mitä hän sanoi", huomautti Kungfutse, kääntyen oppilaidensa -puoleen. "Tämän erämiehen kokemuksista voi saada hyvän opetuksen. -Nuoremmat linnut pelastuvat pyydyksestä vain siten, että ne ovat -vanhojen lintujen seurassa, ja vanhat taas joutuvat satimeen, kun -ne seuraavat nuoria. Niin se on ihmismaailmassakin. Kohtuuton -itsetietoisuus, varomaton rohkeus, edeltänäkemyksen puute ja -huolimaton vaarinotto ovat pääasiallisimmat syyt, minkätähden nuoret -joutuvat harhaan. Pienten saavutustensa sokaisemina he luulevat -tietävänsä kaikki, silloin kun tuskin vielä ovat alkeita oppineet. -Kun tuskin ovat montakaan siveellistä askelta ottaneet, niin he jo -luulevat olevansa todellisen viisauden kukkuloilla. Itsepetoksen -valtaamina he eivät epäile mitään, eivät arvioi mitään, eivät tarkkaa -mitään. Muitta mutkitta he ryhtyvät toimiin, kysymättä neuvoa -iäkkäämmiltä ja kokeneilta, ja, varmoina seuraten omia mielitekojaan, -he joutuvat ensimmäiseen paulaan, mikä on viritetty heidän eteensä. -Jos näette vanhemman henkilön, joka on saanut niin huonon opetuksen, -että liittoutuu nuorten kanssa heidän hullutuksiinsa, ajattelee ja -toimii heidän tavallaan, niin olkaa varmat, että hän on harhateillä -ja joutuu pulaan. Älkää unohtako tämän lintujen pyydystäjän antamaa -opetusta." - -Kun Kungfutse oli päättänyt kirjallisen toimintansa -- kerrotaan ---, niin hän kokosi ystävänsä ja oppilaansa, ja vakuutti heille -juhlallisesti, että hän oli toimittanut tehtävänsä tietoisena -siitä, että hän kaikessa palveli Taivaan tarkoitusperiä. Sitten -hän vei ystävänsä lähistössä olevalle uhrivuorelle. Täällä hän -rakensi alttarin, pani toimittamansa kirjat sen päälle ja, kääntyen -pohjoiseen päin, laskeutui polvilleen ja kiitti Taivasta, joka -oli suonut hänelle voimia ja tilaisuutta saattaa päätökseen tämän -vaivalloisen tehtävän. Hän rukoili samalla, että tämän hänen -sydäntään niin lähellä olevan työn hyöty tulisi runsaasti hänen -kansansa hyväksi. Kiinalaiset taiteilijat esittävät Kungfutsen -rukousasennossa siten, että vahva valosoihtu lankeaa taivaalta hänen -kirjojensa päälle. Hänen oppilaansa ovat kunnioittavassa asennossa -hänen ympärillään. Tätä juhlallista toimitusta varten Kungfutse -valmisti itseään hiljaisuudessa mietiskellen, paastoten ja rukoillen. - -Tämäntapaisia, vähemmän luotettavia, kirjoitettuja ja suullisia -kertomuksia on Kungfutsesta paljon. Nämä legendat ovat syntyneet -vasta myöhempäin aikojen kuluessa, mutta niillä on useimmiten joku -todellinen tapahtuma pohjanaan. Kiinan vanhin historioitsija, _Szi-Ma -Ts'ien_, mainitsee esimerkiksi hyvin lyhyesti, että Kungfutse -sai _Hsiang T'o_-nimiseltä lapselta opetusaineistoa. Mutta tästä -tapauksesta on aikojen kuluessa kasvanut pitkä kertomus, jossa jo -heti ensi kuulemalta voidaan huomata Kungfutselle vieraita piirteitä -ja seitsenvuotiaalle mahdottomia puheita.[18] Kungfutsen suvulla on -erikoinen kokoelma tämäntapaisia kotoisia kaskuja. Sen nimi on _Džā -Y, 'Perhepiirin Perimätietoja'_. - -Käännymme näistä apokryyfisistä esityksistä jälleen -todellisuuspohjalle. Enimmän ja varmimpia tietoja Kungfutsen elämästä -saamme noista hänen nimeään kantavista kanoonisista kirjoista. -Tärkein näistä Kungfutsen elämän valaisemiseksi on _Luen Y, -'Kungfutsen Keskustelut'_, jonka Mestarin oppilaat ovat yhteisesti -koonneet. Saakoon tässä sijansa katkelma sen kymmenennestä luvusta. - -"Kotiseudullaan näytti Kungtse (Kungfutse) yksinkertaiselta ja -ikäänkuin puhumaankykenemättömältä. Esi-isien temppelissä ja hovissa -hän puheli tottuneesti, mutta aina varovasti. Ollessaan hoveissa hän -puheli alempien arvohenkilöitten kanssa suoraan ja vapaasti, ylempien -kanssa avonaisesti ja arvokkaasti. Ruhtinaan läsnäollessa hän liikkui -lyhyin askelin ja käyttäytyi kaikin tavoin erittäin kunnioittavasti. - -"Kun ruhtinas kutsui häntä ottamaan jotakin vierasta vastaan, -muuttui hän peräti juhlalliseksi; hänen jalkansa liikkuivat hyvin -hitaasti, ikäänkuin estellen kutsua noudattamasta. Sitten hän kumarsi -läsnäoleville arvohenkilöille oikealle ja vasemmalle, ikäänkuin -anteeksi pyytäen, järjesteli pukuaan edestä ja takaa, ja riensi -sitten kuin siivillä, ei kuitenkaan rynnäten, vaan arvokkaasti ja -luontevasti. Kun vieras oli lähtenyt pois, ei hän unohtanut tehdä -siitä ilmoitusta ruhtinaalle, sanoen: 'Ruhtinas on vapaa hänestä'. - -"Kun hän astui palatsin portista sisään, kumarsi hän vartaloaan, -ikäänkuin hän ei olisi ollut kyllin arvokas siitä läpi käymään. -Sisään tultua ei hän koskaan asettunut ovensuuhun, eikä milloinkaan -astunut kynnykselle. - -"Kun hän lähti tapaamaan kuningasta, muuttui hänen muotonsa -juhlalliseksi, hänen jalkansa liikkuivat hitaasti, melkein vavisten, -ja näytti siltä, kuin hänen olisi ollut mahdoton puhua muuten kuin -hiljaa kuiskaten. Kun hän sitten asteli valtaistuinsaliin johtavia -portaita, kannatti hän viittaansa käsillään, kulki kumartuneessa -asennossa ja hengitystään pidätellen -- näytti siltä kuin hän olisi -pelännyt hengittää. - -"Niinpiankuin hän audienssista palatessaan oli laskeutunut yhden -askeleen portaita alaspäin, hengitti hän helpotuksesta ja otti -vapaamman ilmeen. Kun viimeinen porras oli jäänyt taakse, kiirehti -hän eteenpäin niinkuin siivillä, keveästi ja luontevasti, ja asettui -sitten paikalleen hoviväen keskuuteen, kaikkea kunnioitusta ja -huomaavaisuutta osoittaen. - -"Kun hän kantoi kaksin käsin kuninkaallista valtikkaa, oli hän -kumartuneessa asennossa, ikäänkuin se olisi ollut liian painava -hänelle. Hän ei nostanut sitä korkeammalle kuin otsan tasolle, -niinkuin käsiä tervehtiessä pidetään, eikä laskenut alemmaksi kuin -leuan kohdalle, ikäänkuin tahtoen jotakin kunnioittaen tarjota. -Hänen ilmeensä osoitti pelkkää huolta ja huomaavaisuutta, niinkuin -taistelukentällä, ja hän käveli lyhyin, kevein askelin, niinkuin -heikolla jäällä. - -"Kun hän esiintyi jonkun valtion lähettinä toisessa hovissa, -käyttäytyi hän suurella juhlallisuudella. Ottaessaan tällaisella -matkallaan yksityishenkilönä vieraita vastaan hän oli ystävällinen ja -miellyttävä." - -Kungfutse oli kaiken ikänsä osoittanut erikoista harrastusta -etiketti- ja seremoniakysymyksiin. Hän oli suurella huolella tutkinut -kaiken, mitä vanhoista kätköistä käsiinsä sai. Ylläoleva on hänen -oppilaidensa tarkkojen havaintojen perustuksella muistoon merkitty. -Kun se, ja paljon muuta samankaltaista, on sisällytetty virallisiin -tutkintovaatimuksiin, ja kun Kungfutse muutenkin on kaikessa tullut -koko kansan esikuvaksi, niin ei ole ihmeteltävää, että kiinalaiset -ovat kohteliaisuudestaan maailmankuuluja. Kungfutse ei ole opettanut -kansalleen vain valtio- ja siveysoppia, vaan hän on myöskin jättänyt -hienosti sivistyneen erinomaisen täydelliset käyttäytymisohjeet -jälkimaailmalle. Edellisestä muistamme myös, että Kungfutse oli -käytöstapojen ohjaajana ruhtinaallisten nuorukaisten kasvatuksessa. - -Jos kulttuuri merkitsee ulkonaisen puolen hiomista ja kaunista -käytöstä, niin silloin kiinalaiset ovat maailman sivistynein kansa. -Ei vain ruhtinaiden hoveissa ja ylhäisten piireissä kiinnitetä -etikettiin erikoista huomiota, vaan kaikkien kansankerrosten -keskuudessa on asia yhtä tärkeä. Kiinalaiselle oppineelle ovat -kauniit käytöstavat olennaisena osana hänen opinnoissaan, paljon -enemmän kuin gentlemanni-ihanne englantilaisen nuorukaisen -kasvatuksessa. Vielä tänä päivänä voi hänen nähdä hidastelevan, -vapisevan ja 'lentävän', niinkuin Kungfutse aikoinaan. - -Kohteliaisuustapoja ei ole käsitettävä ulkonaiseksi ja sovinnaiseksi -turhamaisuudeksi, vaan sydämen sivistyksen kuvastimeksi. Se näkyy -Suuresta Opistakin. Kiinalaisen kannalta on täysin oikeutettua, että -he ovat pitäneet länsimaalaisia barbaareina ja karkoittaneet heidät -usein pois maastaan. Suorastaan sotia on syntynyt Europan valtojen -kanssa tämän asian vuoksi. - -'Kungfutsen Keskusteluissa' puhutaan seikkaperäisesti Mestarin -puvuista ja ruuistakin. Me saamme tietää, että hän oli hyvin tarkka -näiden suhteen. Hän käytti yöpukua; hänellä oli eri tilaisuuksissa -erilaisia juhlapukuja; talvella hän käytti hienoja turkiksia. -Ruokansa suhteen hän oli vaativainen. Pöydässä ja vuoteessa hän ei -puhellut. Kun hänen aikanaan Kiinassa istuttiin matolla maaperässä, -vaati hän aina, että maton tuli olla puhdas. Aterioidessaan hän -asetti aina ensin osan ruokaa syrjään läsnäoleville hengille. - -Meidän ei tarvitse paljon verrata Kungfutsea Kristukseen -huomataksemme suuren eroavaisuuden. Toinen on maasta ja puhuu -maan kannalta, eikä sano tietävänsä mitään ylimaallisista. Toinen -on itse Herra taivaasta, Isän lähettämä hänen rakkautensa tulkki -ihmiskunnalle. Toinen on lain saarnaaja, toinen evankeliumin -julistaja. Toisen apu on ihmisessä itsessään ja hänen muka hyvässä -luonnossaan ja muiden jalojen esikuvassa. Toinen tuo personallisen -Jumalan iäisyysvoimat mieskohtaiseen kosketukseen syntisen kanssa. - -Mutta sellaisenaankin on Kungfutse kunnioitettava personallisuus, -epäilemättä ihmiskunnan jaloimpia ulkopuolella kristinuskon -vaikutuspiirin. Hänen suuri vilpittömyytensä, palava intonsa ja syvä -vakaumuksensa tekevät yhä vielä vaikutuksensa jokaiseen, joka häneen -lähemmin tutustuu. - -Sen sijaan toivomme häneltä turhaan suuria omaperäisiä aatteita, -vielä vähemmän yhtenäisiä ajatusrakennelmia, systeemejä. Paras -hänen saavutuksensa tällä alalla on Suuren Opin lyhyt teksti. -Hän on kyllin totuudellinen tunnustaakseen itsekin, että Taivaan -hänelle antama suuri tehtävä ei ole minkään uuden esittämistä, vaan -vanhan hyvän eloonherättämistä, ei jumalallisia ilmoituksia eikä -sielun puhdistuskeinoja. Hänen voimakas huutonsa on: Sinun pitää! -Sinun pitää kehittää omasta itsestäsi, omasta hyvästä luonnostasi -se järjellinen hyvä, jonka jo vanhat ammoin tunsivat ja jonka -seuraamisesta tulee siunausta itselle ja muille. Mutta Kungfutsella -ei ole mitään selitystä siihen ikävään tosiasiaan, että meillä -poloisilla ei ole aina halua eikä voimaa tähän hyvään. Sitähän sai -Kungfutse niin runsaasti elämässään muiden taholta kokea. Vaikka hän -kuinka elävästi olisi maalannut vanhat pyhät kuulijainsa silmäin -eteen, ja vaikka hän omalla elämällään tahtoi antaa uuden esimerkin -ympäristölleen, ei sittenkään tulos ollut odotuksen mukainen. - -Eräs Kungfutsen oppilaista on osannut tähän Akilleen kantapäähän, kun -hän valittaa: "Ei se ole siinä, etten minä pitäisi Mestarin opista, -mutta voimaa sen toteuttamiseen puuttuu (Li' pu tsu jē)." Mutta onhan -hyvä että pannaan käytäntöön edes se voima, mikä meillä on, kunnes -tavataan Hänet, joka antaa voiman tulla Jumalan lapsiksi. Siinä -mielessä on Kungfutsekin ollut opettaja Kristuksen luokse. - -Kungfutse läksi oikeasta päästä, kun hän vaati, että ruhtinaiden tuli -näyttää hyvää esimerkkiä kansalle; heitä seuraten muu kansa kulkee -helposti perässä. _Suuressa Opissa_ lausutaan tästä: "Hallitsijat -_Jao_ ja _Šuen_ ohjasivat isänmaata hyveillään -- ja kansa seurasi -heitä. Tyrannit _Džie'_ ja _Džou_ antoivat kaamean esikuvan -- -ja kansa seurasi heitä." "Yksi ainoa koti rakas -- koko valtio -hyverikas. Yksi koti kohtelias -- koko piirin tavat parhaat. Yksi -herra hurjapäinen -- koko kansa kapinassa." Länsimailla on liian -paljon unohdettu tätä. - -Verrattaessa Kungfutsen toimittamaa kirjallisuutta Intian, Kreikan -ja Rooman vanhaan kirjallisuuteen osoittautuu se verrattomasti -puhtaammaksi. Siinä on suurella inholla aina esitetty kuvattavien -henkilöiden varjopuolet, ja hyvettä ei väsytä koskaan ylistämästä. -Tällä kirjallisuudella on siis kasvatuksellisessa suhteessa suuri -merkitys. Eikä suinkaan voitane liian suureksi arvioida sitä -vaikutusta, minkä nämä teokset ovat tehneet Kiinan kansaan. Voinemme -huoleti väittää, että Kungfutsen kirkastamien elämänarvojen alituinen -tehostaminen on ollut suurimpana tekijänä Kiinan pitkään ikään. - -S.W. Williams vertaa Kungfutsea Ateenan Akropoliskukkulalle -pystytettyyn kuuluisaan veistokuvaan, joka loisti yli kaikkien -kaupungin kauneuksien kauas merelle, opastaen merimiehiä heidän -vaarallisilla retkillään aavalla ulapalla. Kun he kaukaa ohjasivat -purtensa sitä kohti, näytti se aina pysyvän yhtä etäällä. Mitä -Athene-jumalattaren kuva oli Attikan merimiehille, sitä on -tämä _Džyin Tzï_ (ruhtinas, ihanne-ihminen) ei-kristittyjen -siveysopettajain keskuudessa. - -Kungfutse oli, niinkuin yleensä suurmiehet, aikansa suurten -tarpeiden synnyttämä, Kaitselmuksen lahja kovia kokeneelle kansalle, -osoittaakseen sille tien uusiin parempiin oloihin. Reformaattoriksi, -siveellisen ja valtiollisen elämän uudistajaksi ja puhdistajaksi -häntä voidaan täydellä syyllä sanoa. - -Kiinalaisten silmissä Kungfutse on ollut yläpuolella kaiken -arvostelun, 'Kaikkein Pyhin', 'Ensimmäinen Opettajista'. Selvästi -tämä on julkilausuttu 'Kungfutsen Keskusteluissa'. _Tzï Kung_, kolmas -Kungfutsen lähimmistä oppilaista, lausuu siinä eräälle, joka oli -halveksien puhunut Kungfutsesta: - -"Sillä ei ole mitään merkitystä. _Džung Nï:tä_ (Kungfutse) ei voida -halventaa. Muiden ihmisten kyvyt ja hyveet ovat kuin mäkiä ja -kukkuloita, joiden yli voidaan kiivetä. _Džung Nï_ on kuin aurinko -tai kuu, joita ei voida tallata. Vaikka joku tahtoisi erottaa -itsensä niiden vaikutuspiiristä, mitä harmia hän tuottaisi niille?" --- Eräässä toisessa klassillisessa teoksessa, 'Kultainen Keskitie', -laisuu sen toimittaja, Kungfutsen pojanpoika _K'ung Dži_: - -"Kungfutsen maine leviää kautta keskusvaltakunnan, vieläpä -raakalaiskansojen keskuuteen pohjoisessa ja etelässä. Mihin ikänä -venheet tai vaunut tiensä löytävät, tai ihmisvoima etenee; missä -ikänä kaartuu taivas yllä ja leviää maaemo alla; missä ikänä aurinko -ja kuu valoaan levittävät, tai kaste ja kosteus maahan vuotavat -- -kaikki ne, joissa veri virtaa ja henki huokuu, kunnioittavat ja -rakastavat häntä. Senvuoksi hänestä voidaan sanoa _Hän on Taivaan -Toveri_." - -Uhrimenojen ohjekaavoissa on Kungfutsen elämästä lyhyt kuvaus, joka -päättyy seuraavaan juhlalliseen ylistykseen Kungtse'lle, eulogiaan, -jota kunnioituksen osoituksena varsinkin hänen haudallaan yhä -käytetään: K'ung Tzï, K'ung Tzï! Tā-tsai K'ung Tzï! - - Kungtse, Kungtse! Suuri on Kungtse! - Ennen Kungtsea ei ollut Kungtsea; - Jälkeen Kungtsen ei tullut Kungtsea. - Kungtse, Kungtse! Suuri on Kungtse! - - - -4. KUNGFUTSEN SUKU[19] - - -Kungfutsen esi-isät häipyvät hämärään muinaisuuteen. Vanhimpana -suvun edustajana pidetään 'Keltaista Hallitsijaa' (_Huang Ti)_, -tarunomaista henkilöä, joka eli 2697-2597 e.Kr. Vuonna 1766 e.Kr. -astuu Kungfutsen suku voimakkaasti yleisten asiain johtoon, kun eräs -tämän suvun jäsen panee toimeen vallankumouksen, anastaa kruunun -ensimmäisen hallitsijasuvun (_Hsia_, 'kesä', 2205-1766) kelvottomalta -edustajalta (Džie Kuei) ja perustaa Kiinan toisen hallitsijasuvun -(_Šang_, 'kauppias', 1766-1122); vuodesta 1401, jolloin pääkaupunki -muutettiin Keltaisen virran tulvien vuoksi sen eteläpuolelle, -mainitaan tämä dynastia nimellä _In_ ('voittoisa'). Tämä Kiinan -ensimmäisen vallankumouksen toimeenpanija on saanut kotipaikkansa -mukaan nimen _Tang_ ('kuuma vesi, liemi'). Uhkarohkean tekonsa -menestymisen vuoksi hän on saanut lisänimen _Dž'eng_ ('menestynyt'). -Šang (In)-hallitsijasuvun perustaja _Dž'eng T'ang_ on Kiinan -historian kunniakkaimpia nimiä. - -Yli kuusisataa vuotta olivat Kungfutsen esi-isät Kiinan -hallitusistuimella. Kun sitten 'Sotaisa Kuningas' (_U Uang_) isänsä -'Kirjallisuuskuninkaan' (_Uen Uang_) opetusten ja kärsimysten -innostamana kukisti rappeutuneen In-suvun viimeisen hurjan -hallitsijan (_Džou Hsin_) ja perusti Kiinan kolmannen hallitsijasuvun -(Džou, 'täydellinen', 1122-255 e.Kr.), asetti hän kukistetun -kuninkaan velipuolen Sung-valtion herttuaksi, samalla kuin hän asetti -oman veljensä (_Džou Kung_) lähellä olevan Lu-valtion herttuaksi. -Džou Kung oli isänsä Uen Uang:in lempilapsi, ja myöskin aikansa ja -jälkimaailman yleisesti ihailema ja kunnioittama. Ilman hänen apuaan -tuskin olisi U Uang, yhtä vähän kuin hänen seuraajansakaan (_Dz'eng -Uang_), voinut epävarmoja valtiollisia oloja tyydyttävästi järjestää. -Herttua Džou ei ollut ainoastaan sotaherra ja politikko, hänellä -oli myöskin suuria kirjallisia kykyjä. 'Ennekirjassa' (_l' Džing_), -'Laulujenkirjassa' (_Šzï Džing_) ja ehkäpä 'Historiakirjassakin' -(_Sū Džing_) on hänen kynänsä jälkiä. Džou Kung on lyhyesti sanoen -Kiinan merkkimiehiä, ja erikoisesti hän oli Kungfutsen kunnioittama -ja ihailema. Voinemme sanoa, että Džou Kung ei ainoastaan antanut -huomattavaa valtiollista merkitystä pienelle Lu-valtiolle pitkiksi -ajoiksi, vaan hän myöskin on ollut ehkä suurimpana tekijänä siihen, -että kirjalliset harrastukset ja kansalliset hyveet myöhemmin niin -suureen kukoistukseen puhkesivat Lu-valtiossa, joka kukoistus -puolestaan on innoittanut erikoisesti koko _Šan Tung_-maakunnan -väestöä näihin päiviin saakka. - -Sung-valtiossa asuivat Kungfutsen esi-isät yli 400 vuotta. Valtion -pääkaupunki oli nykyinen _Kuei Te' Fu_ ('Takaisin hyveeseen!') -_Ho Nan_-maakunnan itäisessä kulmakkeessa. Lähelläolevista _Šan -Tung, Kiang Su'_ ja _An Hui_-maakunnista kuului nähtävästi myöskin -osia Sung-valtioon. Vuoden 800 paikkeilla tämän valtion silloinen -herttua luovutti perinnölliset oikeutensa nuoremmalle veljelleen, -joten hän ja hänen jälkeläisensä tulivat tämän vapaaehtoisen teon -kautta ikipäiviksi erotetuiksi herttuan oikeuksista. Silloinen tapa -vaati, että tällaisissa tapauksissa tuli hallitsevan perheen ottaa -itselleen, viiden sukupolven jälkeen, _uusi nimi_. Tämän mukaisesti -siis viides herttua järjestyksessä, henkilönimeltään _Kung Fu -Dziā_, otti henkilönimensä ensimmäisen sanan _Kung_ (aukko, kolo) -sukunimekseen, entisen yhteisen sukunimen (_Tzï_) sijaan. Tämä mies -on siis lähinnä Kungfutsen ja K'ung-suvun kanta-isä. - -Tämän pojan pojanpoika, -- joka samalla oli Kungfutsen iso-isän -isä -- oli pakotettu poliittisten selkkausten vuoksi pakenemaan -Sung-valtiosta; hän meni pohjoiseen naapurivaltioon (Lu). Tämän -pojanpoika -- Kungfutsen isä -- pääsi täällä valtion virkaan, kuten -edellä on kerrottu. Hän oli 10 jalkaa pitkä mies. Vaikkapa silloinen -'jalka' olisi ollut kaksikin tuumaa lyhyempi kuin nykyinen, kuten -on arveltu, niin sittenkin hän oli tavallista rotevampikasvuinen. -Lu-valtiossa oli K'ung-suvun asuinpaikka pienen _Szï_-joen varrella -(Szï Šui, 'limainen vesi'), nykyisen Šan Tung-maakunnan eteläosassa. -Aikaiseen leskeksi jäänyt Kungfutsen äiti muutti pienen poikansa -kanssa Szï-virran suuntaan 12 kilometriä länteenpäin, Lu-valtion -pääkaupunkiin, Džou Kung:in entisille asuinsijoille. Kaupungin nimi -on yhä vielä sama kuin 3000 vuotta sitten: _Dz'y Fu_ ('mutkikas -multamäki'). Sen entinen merkitys on kauan ollut mennyttä, mutta -Kungfutse elää yhä siellä ja hänen jälkeläisiään on vähintäänkin -puolet koko kaupungin 40.000:sta asukkaasta. Silloisen Lu-valtion on -arvioitu olleen noin 500 kilometriä ympärimitaten. - -Kungfutsen ainoa poika _Kung Li_ ei ollut erikoisen merkittävä -henkilö; hän näyttää jääneen parasta kasvatusta vaille, kun -isä, 'pedagoogi', tahtoi kasvattaa koko kansaa. 'Kungfutsen -Keskusteluista' (_Luen Y_) voimme huomata, että Kungfutsella oli -ainakin yksi tytär. Li kuoli jo ennen isäänsä, jättäen jälkeensä -kuuluisan pojan _Kung Dži:n_ (Tzï Szï), 'Kultaisen Keskitien' (_Džung -Jung_) kirjoittajan. - -_K'ung Fu_, yhdeksännen polven jäsen Kungfutsen jälkeen, kätki -talonsa muuriin Dž'y Fi:ssa tärkeimmän osan suuren esi-isänsä -toimittamaa klassillista kirjallisuutta. - -v. 213 e.Kr., silloin kun 'Ensimmäinen Keisari' tahtoi peräti -hävittää kungfutselaisen kirjallisuuden. Lu-valtion prinssi löysi -nämä bambulaatat noin v. 150 e.Kr. _K'ung An Kue'_ (-Kuo'), -kahdennentoista polven jäsen Kungfutsen jälkeen, on tunnettu -kirjallisista kyvyistään yhtenä 'edellisen' _Han_-hallitsijasuvun -(206 e.Kr. -- 25 j.Kr.) aikuisena oppineena. _K'ung Kuang_, -13:nnen polven jäsen, oli ministeri ja valtiomies. _K'ung Dženg_, -28:nnen polven edustaja, sai v. 450 j.Kr. Pohjois-Kiinassa silloin -vallassaolevalta tatarilaisen hallitsijahuoneen Toba-keisarilta -kunnianimen 'Jalo ja Viisas Ministeri'. _'Kungfutse XXXII'_ oli -jälleen suuri oppinut T'ang-hallitsijasuvun (618-907 j.Kr.) -alkuaikoina, Kiinan sivistyksen uudella kukoistuskaudella; hän kuoli -648. 37:nnen polven jäsen, joka vuonna 785 oli keisarin lähettiläänä -erään kapinoitsijan luona, sai täällä surmansa. Eräs 38:nnen polven -jäsen oli mandariinina _Kanton:issa_ (Kuang Džou Fu); hänen poikansa -joutui rikoksista syytteeseen. - -Sung-hallitsijasuvun (960-1280) alkuaikoina, jolloin kungfutselaisuus -taas pääsi kunniaansa, Kungfutsen jälkeläinen 44:ssä polvessa sai -erikoisen perinnöllisen arvonimen. Hänen seuraajansa, _K'ung Tao -Fu_, joka on tunnettu pelkäämättömästä totuudenharrastuksestaan -hovipiireissä, oli ensin valtion lähettinä Mongoliassa ja sittemmin -keisarinnan edustaman puolueen asianajajana eri maakunnissa. _K'ung -Uen_, 'Kungfutse XLVII', sai ensimmäisenä (v. 1055) arvonimen _Jen -Šeng Kung_, 'Uhkuvan Viisauden Prinssi', jonka antoi keisari _Ren -Tsung_ (Jen Tsung, 1023-1064), kirjallisuuden ja kasvatuksen valpas -vartija, ja se on yhä vielä K'ung-suvun päämiehen erikoisoikeutena. -(Vuodesta 1086 vuoteen 1103 tämä arvonimi kuului hiukan toisin.) - -E.H. Parker huomauttaa, että samoin kuin länsimailla oli kerran -'paavien babylonilainen vankeus', niin on Kiinassakin ollut -kungfutselainen skisma. Kun Džin-tatarit (Tzin, Kin; kulta, metalli, -aseet) vuonna 1127 karkottivat Sung-hallituksen Jangtse-virran -eteläpuolelle (_Eteläinen Sung-dynastia_), niin meni myöskin -silloinen 'Kungfutse' hallitushuoneen mukana etelään. Täällä hänelle -annettiin 'Avignon' _Dž'y Džou Fu:ssa_ _Džē Kiang_-maakunnan -lounaiskulmassa. Kun sitten mongolit kukistivat nämä 'Kultaiset -tatarit', ja silloinen 'Kungfutse' hankkiutui palaamaan isänmaahansa, -niin havaittiinkin, että täällä oli asetettu toinen 'Kungfutse' Jen -Šeng Kung:in valtaistuimelle. - -_Kublai Khan_, mongolilaisen Yen-dynastian (1280-1368) perustaja ja -'Kiinan kanavan' lopullinen rakennuttaja, jonka valtakunta ulottui -Keltaisesta merestä Mustaan mereen, oli Kiinan sivistyksen harras -ihailija ja kungfutselaisuuden suosija. -- Vuonna 1896 eräs Jen Šeng -Kung vetosi keisariin saadakseen laillista tietä omakseen koko sen -900 hehtaarin maa-alueen, jonka Kublai Khan oli kahdessa osassa v. -1294 lahjoittanut K'ung-suvulle, vasta valmistuneen kanavan varrella -Kiang Su-maakunnan luoteiskulmassa. Pyyntöön suostuttiin, ja nyt -saa Jen Šeng Kung runsaiden tulojensa lisäksi vuosittain lähettää -asiamiehensä kokoamaan verot näiltä Hsy Džou-piirin asukkailta. - -Ming-dynastian aikana (1368-1644) eivät Kungfutsen jälkeläiset näytä -saaneen suoranaisempia etuoikeuksia. Suku kasvoi kuitenkin iässä ja -arvossa, ja sen suurinta miestä palvottiin yhä innokkaammin. - -Viimeinen hallitsijasuku, mandžulainen Ts'ing (1644-1912), on -korottanut kungfutselaisuuden huippuunsa. Tästä kunniasta eivät -suvun jäsenetkään ole jääneet osattomiksi. Heti suvun ensimmäinen -keisari, _Šuen Drï_, hallituksensa toisena vuonna (1645) antoi -julistuksen, että maakunnan pääkaupungissa joka kolmas vuosi -pidettävissä julkisissa tutkinnoissa toisen asteen oppiarvoa varten -(Džy Ren, 'huomattu oppinut') yhdelle Kungfutsen jälkeläisistä -on aina annettava tämä oppiarvo. Samana vuonna täytyi keisarin -kuitenkin antaa vakava varoitus silloiselle 'Kungfutselle'. Asia on -mielenkiintoinen ja seuraavanlaatuinen: - -Eräs suvun vanhemmista jäsenistä, jcka oli ollut korkeassa -virka-asemassa, esitti Hänen Majesteetilleen seuraavaa: -- "_Kung -Yin Dži_, yhdessä jälkeläistensä kanssa neljässä polvessa, on -asianmukaisesti esi-isäin temppelissä tehnyt esi-isille ilmoituksen -_mandžulaisen palmikon_ käytäntöönottamisesta Kiinassa; mutta -Han-dynastiasta alkaen (200 e.Kr.) aina Ming-dynastian loppuun -saakka (1644 j.Kr.) Kungfutsen suvun tavat ovat pysyneet samoina, -huolimatta hallitushuoneiden vaihteluista. Nyt herää kysymys: -- -Onko pukeutumistavan muuttamisen vaatimus sopusoinnussa Keisarin -jalomielisen tahdon kanssa kunnioittaa Kungfutsea? Vaaditaanko meiltä -todellakin mandžulaisen palmikon käytäntcönottamista?" -- Tähän -tärkeään kysymykseen vastasi keisari seuraavasti: -- "Siitä ei voi -olla kysymystäkään. Otsatukan ajelemisen määräys on järkähtämätön; -niskoiteleville ei ole mitään armahdusta. Kysymyksen tekijä on -(ipso facto) tehnyt itsensä kuolemanrangaistukseen vikapääksi; se -kuitenkin tässä tapauksessa peruutetaan hänen suhteensa vuoksi tuohon -Viisaaseen. Jos Viisas itse nyt olisi elänyt, niin hänkin olisi -pitänyt tätä tottelemattomuutta voimassaolevaa lakia kohtaan sen -'kultaisen keskitien' loukkauksena, jota hän niin tehosti. Älköön -kysymyksentekijä enää koskaan olko julkisessa virassa." -- Niin on -siis 'Uhkuvan Viisauden Prinssinkin', yhdessä koko armoitetun sukunsa -kanssa, ollut taipuminen tähän raakalaisten tuomaan ikävään tapaan. -Tämä välikohtaus ei kuitenkaan vähentänyt keisarin kunnioitusta -Kungfutsen jälkeläistä kohtaan, sillä seitsemän vuotta myöhemmin -(1652) oli Jen Šeng Kung kutsuttu juhla-aterialle korkeimpain valtion -virkamiesten seuraan. - -Seuraava keisari, _K'ang Hsi_ (1662-1723), eräs Kiinan parhaimpia -hallitsijoita, laajensi v. 1719 K'ung-suvun oppiarvojen -saamismahdollisuuksia myöntämällä kahdelle suvun jäsenelle oikeuden -saada alin oppiarvo (Siu Ts'ai, 'lupaava kyky') joka vuotisissa -julkisissa tutkinnoissa _Si An_ (Sui An)-kaupungissa, Dž'y Džou:n -piiriä Dže Kiang:in maakunnassa, -- siellä missä 'Kungfutse' kerran -oli maanpaossa. Kungfutsen jälkeläisiä arvioidaan siellä olevan noin -10,000 henkeä. - -Kungfutsen jälkeläisiä arvellaan nykyisin olevan kaikkiaan noin -30,000 henkeä. Ne eivät kaikki kuitenkaan liene Kungfutsen -todellisia jälkeläisiä; monet lienevät otetut tähän etuoikeutettuun -sukuun armeliaisuus- tai muista syistä, kuten Tschepe huomauttaa. -Niin antoivat esimerkiksi Han-dynastian keisarit Liu-nimensä ja -T'ang-dynastian keisarit Li-nimensä monille alamaisistaan. _Kung, Liu -ja Li_ lienevätkin kunniakkaimpia sukunimiä Kiinassa. Väkirikkaita -ovat myöskin monet muut suvut, sillä uusia sukunimiä ei yleensä -synny ja vanhoja on kansan lukumäärään nähden tavattoman vähän. -Guignes'in sanakirjassa, vuodelta 1813, on 438 sukunimeä. Nykyisin -lienee niitä noin 450 paikkeilla. Jokaista sukunimeä kohti tulee siis -keskimäärin lähes 1 milj. kiinalaista. K'ung-suku on tietysti vanhin -ja kunniakkain; sen sukuluettelot ulottuvat eheänä sarjana aina -'Keltaiseen Hallitsijaan' saakka 2697 e.Kr., siis noin 4,600 vuotta. -Länsimaalaiset eivät ole kuitenkaan taipuvaisia antamaan niille -täyttä varmuutta pitemmälle kuin Džou-hallitsijasuvun alkuun, 1122 -e.Kr.; Kungfutsen suku voidaan siis täydellä varmuudella osoittaa -olevan yli 3,000 vuoden vanha. Kun nykyinen suvun päämies edustaa -76:ttä polvea Kungfutsesta, niin tulee 2,500 vuoden ajalta jokaista -polvea kohti keskimäärin 32 vuotta. - -Puhumattakaan siitä, että K'ung-suku on vapaa rasituksista, joita -tavallisten kansalaisten tulee kantaa, on se sen lisäksi aikojen -kuluessa saanut runsaita maa-alueita eri osissa Šan Tung-maakuntaa. -Tohtori Edkins arvioi näiden kokonaismäärän 20,000 hehtaariksi. -Näiden vuotuiset tulot ovat arvioidut 120,000 punnaksi. Jos otamme -punnan 50 markan arvoiseksi, niin 'Uhkuvan Viisauden Prinssin' -suoranaiset verotulot ovat vuosittain 6 milj. Suomen markkaa. Näillä -pääomillaan hän harjoittaa suurenmoista kauppaliikettä, jonka voitot -lienevät vähintään yhtä suuret. Hänen ainoa velvollisuutensa on -hoitaa Kungfutsen hautaa ja temppeliä Dž'y Fu:ssa. - -Kungfutsen suvun päämies, Jen Šeng Kung, on valtakunnan korkeimman -arvon omistajia. Viimeisen halitsijasuvun loppuaikoina oli hänen -asemansa hovissa heti keisarillisten prinssien ja muutamien keisarin -neuvonantajien jälkeen, ennen ministereitä ja varakuninkaitakin. -Kun esimerkiksi keisari _Tung Drï_ kuoli ja _Kuang Hsy_ nousi -hallitusistuimelle (1874), niin silloinen 'Uhkuvan Viisauden Prinssi' -_Kung Hsiang K'o_ lähetti osanottokirjelmänsä kuolemantapauksen -johdosta suoraan keisari Kuang Hsy:lle luvaten tulla katsomaan uuden -hallitsijan 'täydellistä käyttäytymistä'. Audienssi myönnettiin -hänelle ilman muuta. Samalla tavoin myös keisarit tekevät vierailuja, -varsinkin juuri hallitusistuimelle nousemisensa johdosta, Jen Šeng -Kung:in pyhäkköön. - -On luonnollista, että ulkomaalaisten on ollut vaikea tavata Hänen -Ylhäisyyttään 'Uhkuvan Viisauden Prinssiä'. Vuonna 1865 yritti sitä -turhaan lähetyssaarnaaja, tohtori Alexander Williamson. Samanlaisen -turhan yrityksen tekivät lähetyssaarnaajat, tohtorit, James Legge ja -Joseph Edkins v. 1873, sekä lähetyssaarnaaja J.H. Langhlin v. 1893. -Kaikki nämä saivat kuitenkin katsella temppelin nähtävyyksiä. Parempi -menestys oli konsuli Markhamilla, jonka 75:s Kungfutsen jälkeläinen -otti ystävällisesti vastaan v. 1869. Sir James Stewart Lockhart sai -v. 1903 tavata Kungfutsen jälkeläistä 76:nnessa polvessa, Uhkuvan -Viisauden Prinssiä _Kung Ling I:tä_, jota myöskin A. Tschepe (S.J.) -sai tavata v. 1907, jolloin hän antoi tälle tässä yhteydessä -esittämämme valokuvan. Kun kungfutselaisille periaatteille nojautuva -keisarius on Kiinasta sen jälkeen (1912) hävinnyt, niin lienee tässä -'prinssissä' Kungfutsen jälkeläisten loisto kohonnut huippuunsa. - -K'ung-suku on maailman merkillisimpiä sekä aatelisarvoonsa että -ikäänsä ja suuruuteensa nähden. - - - - -II. - -KUNGFUTSELAISUUDEN YLEISIÄ PIIRTEITÄ - - - -1. - -KUNGFUTSELAISET PERUSKIRJAT[20] - - -Kiinan oikeaoppinen, kungfutselainen kirjallisuus käsittää -varsinaisesti kymmenen eri teosta. Ne ovat useampaa eri arvoastetta. -Perustavaa laatua ovat seuraavat _Viisi Kaanonia_ (_U Džing_): - - 1) _Historiakirja, Šū Džing_, - 2) _Laulujenkirja, Šzï Džing_, - 3) _Seremoniakirja, Li Džï_, - 4) _Ennekirja, I Džing_, ja - 5) _Kevättä ja Syksyä, Dž'uen Ts'in_. - -Näiden teosten yhteinen nimi 'Kaanon' (Džing, King) merkitsee -kiinankielellä alkuaan kankaan loimia, maantieteellisiä -pituusasteita, läpimenoa. Se on kokoonpantu kahdesta osasta, joista -äännettä määräävä puoli (foneetikko, džing) merkitsee maansisäisiä -vesisuonia, ja merkitystä määräävänä puolena, sanan 'juurena' -(radikaali, 'merkin äiti'), on silkkilanka (szï). Kokoomusmerkki -Džing on sitten johdettu merkitsemään 'elämänlankoja', johtavia -periaatteita, yleispätöisiä prinsiippejä. - -1) _Historiakirja_ (Šū Džing, 'Kirjakaanon') on katsottava -vanhimmaksi teokseksi mikä on meille säilynyt. Alkulehdillään -se käsittelee hallitsijain _Jao:n_ ja _Šuen:in_ kultaista aikaa -(2356-2205 e.Kr.). Sitä seuraa ensimmäisen hallitsijasuvun perustajan -_Y Suuren_ (_Tā Y_) toiminta Keltaisen virran tulvien kuivaajana -y.m. Sen jälkeen kerrotaan siinä vain valtiollisesti tärkeistä -tapahtumista ja kasvatuksellisesti merkittävistä henkilöistä. Toisen -hallitsijasuvun kuuluisa perustaja 'Menestyvä T'ang' (_Dženg Tang)_ -ja kolmannen hallitsijasuvun ihailtu alkuunpanija 'Sotaisa Kuningas' -(_U Uang_), hänen maineikas veljensä _Džou Kung_ (herttua Džou) ja -hänen vanhurskauden tähden vainottu isänsä, 'Kirjallisuuskuningas' -(_Uen Uang_), yhdessä yllämainittujen kultaisen ajan kuninkaiden -kanssa, esiintyvät Historiakirjan ja koko klassillisen kirjallisuuden -pääsankareina. Nämä ovat ne henkilöt, joihin Kungfutse (ja -Mongtse) koko kansansa kanssa alati ihaillen katsoo. Näiden -opetukset Kungfutse tahtoi uudistaa ja siirtää omalle ajallensa ja -jälkimaailmalle. Myöskin kahden ensimmäisen hallitsijasuvun viimeiset -kurjat hallitsijat (_Džie Kuei ja Džou Hsin_) ovat varottavina -esimerkkeinä seikkaperäisesti kuvatut. - -Viimeinen Historiakirjan kertomus on vuodelta 800 e.Kr. Tämän -verrattain suppeaan kokoelman esitykset ovat siis noin 1500 vuoden -ajalta. Kungfutsella oli käytettävänään tätä teosta varten 100 -itsenäistä muistiinpanoa, bambunippua, joista hän valitsi mielestään -kasvatuksellisesti tärkeimmät 58 kertomusta. Me tietysti olisimme -uteliaita tietämään, mitä nuo 42 poisjätettyä 'nidosta' sisälsivät. -Niiden avulla olisimme varmaan voineet saada melkoista lisävaloa -noihin ylen varhaisiin aikoihin. Ehkäpä oli niiden joukossa esityksiä -Jao:ta ja Šuen:ia varhaisemmaltakin ajalta. Siitä ei kuitenkaan -tarvitse olla epäilyksiä, että Kungfutsen valitsemat kappaleet -ovat kasvatuksellisesti vaikuttaneet parhaiten. Historiakirja on -mielenkiintoisimpia Kiinan klassillisessa kirjallisuudessa. Kungfutse -kirjoitti siihen omakätisesti esipuheen. - -2) _Laulujenkirja_ (Šzï Džing, 'Laulujenkaanon') sisältää Kiinan -vanhinta meille säilynyttä laulurunoutta. Kungfutsen esi-isien -hallituskaudella, Šang-hallitsijasuvun aikana, syntyivät monet näistä -tilapäärunoista. Laulujenkirjan runot ovat yli tuhannen vuoden -ajalta, toisen hallitsijasuvun alusta (1766) lähelle Kungfutsen -syntymää (vuoteen 585). Kungfutsen valikoimasta 311:sta eri laulusta -on säilynyt 305. Kun Kungfutse ei mainitse mitään poisjättämästään -monta kertaa suuremmasta joukosta lyyrillisiä tuotteita, niin voimme -ajatella, että niitä on syntynyt jo paljon aikaisemminkin kuin -Laulujenkirjaan otetuista vanhimmat ovat. - -Kungfutse lausui tästä laulukokoelmasta: "Joka ei tunne sen -sisältöä, ei ole sopiva seuratoveriksi." Suuresta Opista voimme -nähdä miten ahkeraan Kungfutsen oppilas (Tsengtse) siinä tekee -lainauksia Laulujenkirjasta. Kun Kungfutse kerran tapasi älykkään -miehen, ihastui hän kovin ja sanoi, että hänen kanssaan voi ruveta -käyttämään Laulujenkirjaa. Länsimaalaisillekin on tämä teos miltei -vielä mielenkiintoisempi kuin Historiakirja. Olemme Kungfutselle -kiitollisia tämän kokoelman, vaikkapa pienenkin, laatimisesta. - -3) _Seremoniakirja_ (_Li Džï_, 'Seremoniakokoelma') on ikäänsä nähden -kolmas järjestyksessä, pääasiallisesti kolmannen hallitsijasuvun -ajalta, jota kirjan tärkeimmän osan nimikin (_Džou Li_) osoittaa. -Teos on hyvin laaja, suurempi kuin kaikki muut 'kaanonit' -yhteensä. Se ei ole Kungfutsen toimittama, vaikka se koskee juuri -hänen pääalaansa. Hän on kuitenkin määräävästi vaikuttanut sen -vanhempaan sisällykseen ja häneltä itseltäänkin on osia siinä. -Kirjan varsinaisesta toimittajasta tai toimittajista ei ole tietoa. -Todennäköisesti on Seremoniakirjaan lisätty paljon Kungfutsen -jälkeen, ja sen nykyinen muoto lienee myöhäisemmältä ajalta -kuin minkään muun Viiden Kaanonin ja Neljän Kirjan teoksista, -Han-dynastian loppuajoilta. - -Tämä teos on oikea lakikirja. Uskonnolliset toimitukset ja -jokapäiväisenkin elämän sovinnaiset tavat ja tilanteet ovat siinä -tarkoin määritellyt. Päähuomio keskittyy vanhempien kunnioituksesta -johtuvaan eri arvoisten henkilöiden kuolemantapausten johdosta -toimeenpantaviin surunilmaisumuotoihin. Tohtori Martin huomauttaa, -että, vaikka Seremoniakirjan säännöt itse asiassa ovat yhtä -vähän velvoittavia kiinalaisille kuin Vanhan Testamentin -jumalanpalvelusmenot kristikunnalle, niin kuitenkin suurin osa -sen sisältöä on lyönyt leimansa nykyisten kiinalaisten elämään. -Historiallisena lähdekirjana on teos runsassisältöinen, ikävä vain, -että on melkein mahdoton päästä perille, minkä ajan kuvauksena mikin -kohta on pidettävä. Nykyisessä muodossaan on teos täysin apokryyfinen. - -4) _Ennekirja_ (_I' Džing_, 'Muutostenkaanon') on hämäräperäisin -sisällykseensä nähden kaikista klassillisista teoksista. Sen sijaan -ollaan sen kirjoittajista paremmin selvillä kuin edellisen teoksen. -Ennekirjan varsinainen kirjoittaja on 'Kirjallisuuskuningas' (_Uen -Uang_), joka, ollessaan Šang-dynastian viimeisen hurjan kuninkaan -(Džou Hsin 1154-1122 e.Kr.) vankina, kirjoitti nuo merkilliset -mietelmänsä. Hänen poikansa, ihailtu vasalliruhtinas _Džou Kung_, -heti seuraavan hallitsijasuvun (Džou 1122-255) alussa, jatkoi näitä -kuvitteluja. _Kungfutse_ kokosi nämä ja teki niihin lisäyksiään. - -Tätä teosta on joskus sanottu Kiinan vanhimmaksi kirjaksi, mutta -ilman perustusta. Siinä on kyllä varsinainen pohja, tuo kuvakieli, -symboliikka, mitä vanhimmalta ajalta, äärimmäisestä muinaisuudesta, -sen pitäisi olla aina Kiinan sivistyksen hämäräperäiseltä -alkuunpanijalta (_Fū Hsï_, 2852 e.Kr.), jonka omituiset 'Kahdeksan -Viivakuviota' (_Pa' Kua_) ovat olleet lähtökohtana tässä teoksessa -esiintyville kuvioille ja niistä johdetuille mietelmille. Eheistä -ja katkonaisista viivoista, kun ne kuusikerroksisina asetetaan eri -järjestyksiin, on saatu 64 eri kuviota, joiden kustakin viivasta on -kirjoitettu syvämietteisiä selostuksia. - -Sanallisesti I' Džing merkitseisi 'Muutostenkaanonia', noiden -viivojen eri asentoihin muuttelemista, mutta sen sisällykseen -ja tarkoitukseen nähden pidän ylläolevaa suomalaista nimeä -parempana. Sillä jo Kungfutsen aikana tätä teosta käytettiin -ennustelemistarkoituksiin. Senvucksi taikauskoinen Ensimmäinen -Keisari ei kohdistanut vainoaan tähän kirjaan, joten se on säilynyt -meille kokonaisena. - -Ennekirjassa käsitellään noiden kuvioiden avulla jonkinlaista -luonnonfilosofiaa, luonnonilmiöiden tarkoitusperäistä tarkastelua, -siveysoppia ja valtio-oppia. Kungfutse luulee voivansa säästyä -suuremmilta virheiltä tämän teoksen pitkällisen tutkimuksen kautta, -johon hän ei ole elonpäivinään saanut mielestään tarpeeksi aikaa. -Merkillistä tälle järjestelmälle on, että luku, numero, tehdään niin -tärkeäksi. Siinä se lähentelee Kungfutsen aikalaisen Pythagoraan -mietelmiä. - -Tässä teoksessa ilmenee ensi kerran Kiinan klassillisessa -kirjallisuudessa dualistinen maailmankäsitys, jonka mukaan kaksi -vastakkaista voimaa hallitsee maailmankaikkeutta ja määrää sen -olemuksen. Nämä perusvoimat ovat kiinalaisten mukaan _Jang_ ja _In_, -Valkeus ja Pimeys, lämmin ja kylmä (aurinko ja kuu), aktiivinen ja -passiivinen, maskuliininen ja feminiininen perusvoima. - -Teos on suureksi osaksi arvoitus sekä kiinalaisille että -ulkomaalaisille. - -5) _Kevättä ja Syksyä_ (_Dž'uen Ts'iu_, 'Kevät ja Syksy') on -Kungfutsen kaavailema historiakirja, ainoa itsenäinen teos, mikä -on lähtenyt hänen kynästään. Se käsittelee etupäässä Kungfutsen -kotivaltion (Lu) tapahtumia Džou-hallitsijasuvun loppuaikoina -(722-481 e.Kr.), aivan teoksen ilmestymisaikaan saakka, siis myöskin -melkein koko Kungfutsen elämänaikaa. Teos on kuitenkin niin suppea, -että 242 vuoden tapahtumat voidaan lukea muutamassa tunnissa. -Itse asiassa se onkin ikäänkuin otsakkeiden luettelemista, kuivaa -ja yhteydetöntä. Kunkin vuoden tapahtumat ovat ryhmitetyt neljän -vuodenajan mukaan, joista kevät ja syksy sisältävät samalla talven ja -kesän tapahtumat; siitä teoksen nimi 'Kevättä ja Syksyä'. Tämä teos -saa ehkä pienuuttaan kiittää säilymisestään melkein eheänä vainojen -ajan läpi. - -Kungfutse katsoi tätä työtänsä kovin arvokkaaksi, lausuessaan: "Tämän -teoksen mukaan ihmiset tuntevat minut ja arvostelevat minua". Myöskin -Mongtse piti tätä tekelettä sangen tärkeänä. Hän lausui, että Kevään -ja Syksyn kirjoittaminen oli yhtä tärkeä tehtävä kuin Keltaisen -virran tulvien kuivattaminen, minkä ensimmäisen hallitsijasuvun -perustaja Y Suuri (Ta Y) toimitti; saman mitä jälkimmäinen vaikutti -suurtyöllään luonnon muovailemiseksi viljelystarkoitusperiä varten, -sen sai edellinen aikaan teoksellaan yhteiskunnan uudistamiseksi. - -Jälkimaailman arvostelussa ei Kevättä ja Syksyä ole saanut yhtä -hyvää asemaa. Se ei ole verrattavissakaan _Historiakirjaan_ -- -ehkei Kungfutsella ollut yhtä jaloja tekojakaan kerrottavana. -Erittäin raskauttavasti käy teoksen kimppuun Kiinan klassillisen -kirjallisuuden kuuluisin kääntäjä _James Legge_. Verrattuaan sitä -muihin historiallisiin lähteisiin sekä _Tsō Ts'iu Ming:in_ (_Tsō -Džuan_, 'Herra Tso:n Selitysteos'), _Kung Jang:in_ ja _Ku Liang:in_ -selityksiin hän on tullut siihen tulokseen, että Kevään ja Syksyn -pääpiirteet ovat: Asiain todellisesta olemuksesta vaikeneminen, -niiden salaaminen, jopa vääristelykin (Ignoring, concealing, -misrepresenting). Sopii kuitenkin kysyä, onko ehkä yllämainittu -arvostelija asettanut noita toisia lähteitä yhtä huolellisen -kritiikin alaiseksi. - -Joka tapauksessa tulee Kevään já Syksyn mukaan mielikuva Kungfutselle -aikalailla epäedulliseksi. Asiallisten heikkouksien lisäksi -himmentää kirjan muodollinen heikkous Kungfutsen pyhimysloistoa. -Kuivalla, yhtenäisyyttä puuttuvalla luettelollaan Kungfutse -on antanut vaarallisen esimerkin ajattelemattoman ulkoluvun -aineksesta kansalleen. Paljoa paremman kuvan mestaristamme saamme, -hänen oppilaidensa piirtämänä, '_Neljän Kirjan'_ teoksista. -Länsimaalaisille ei Kungtutsen ainoalla tuotteella ole suurtakaan -merkitystä, toivoisi melkein, ettei se olisi hänen kirjoittamansa. -Teos on kuitenkin herättänyt harrastusta historian kirjoittamiseen -Kiinassa. - - * * * * * - -Toisen ryhmän klassillisia teoksia muodostaa _Neljä Kirjaa_ (_Szï -Sū_): - - 1) _Suuri Oppi, Tā Hsiō (Ta Hsūe)_, - 2) _Kungfutsen Keskustelut, Luen Y (Len Y)_, - 3) _Kultainen Keskitie, Džung Jung_, ja - 4) _Mongtse_ (Mengtse, Mencius). - -Näiden teosten yhteinen kiinalainen nimi, _Su_ (kirja), on yhdistys -kahdesta kirjoitusmerkistä, jotka merkitsevät 'kynää' ja 'puhumista'. -'Kirja' on siis 'kynän puhetta'. Näitä Neljän Kirjan teoksia -katsotaan kuteiksi siihen kungfutselaisen maailmankatsomuksen -kankaaseen, jossa Viisi Kaanonia ovat loimina. - -1) '_Suuri Oppi_' (_Tā Hsiō_ 'Suurta Opittavaa') on -kungfutselaisuuden jaloimpia tuotteita, vaikka kooltaan kaikkein -pienimpiä. _Džū Hsï_ (Džutse, Džufutse 1130-1200 j.Kr.), -arvossapidetyin klassillisen kirjallisuuden kiinalaisista -selittäjistä, sanoo Ta Hsio:ta _Suurten Opiksi_, eräs toinen -selittäjä _Suuren Tien Opiksi_. Niin tärkeänä pidetään sen -aatesisällystä, että keisarivallan aikana keisarin neuvonantajia ja -pääministereitä sanottiin _Suuren Opin Tohtoreiksi_ (Tā Hsiō Šzï). -Suuren Opin varsinainen teksti lienee Kungtutsen oma kirjoittama. -Se on parasta niiden harvojen kirjallisten esitysten joukossa mitä -Kungfutse on jälkeensä jättänyt. Hänen tekstinsä on hyvin lyhyt; se -sisältää vain 205 kiinalaista sanamerkkiä. Tähän lyhyeen, kylläkin -monihaaraiseen runkoon, on Kungtutsen oppilas _Tsengtse_ (Tsengfutse) -selityksillään sovitellut lehviä ja kukkia. Tämäkään pieni teos ei -ole säilynyt kokonaisena. _Džu Hsi_ on täyttänyt puuttuvan paikan -opettajansa _Dž'engtse:n_ mietelmillä. - -2) '_Kungjutsen Keskustelut_' (_Luen Y, Len Y_) sisältäisi -kiinalaisen nimensä mukaan vain '_Keskusteluja_', mutta kun -päähenkilönä keskusteluissa esiintyy Kungfutse itse, jolta -hänen oppilaansa, ja monet muutkin, kyselevät lähempiä tietoja -kaikenlaisista hänen oppiaan koskevista asioista, niin pidämme -ylläolevaa kirjan nimen suomalaista muotoa senvuoksi oikeutettuna. -Kirjassa ei kuitenkaan ole vain Kungfutsen omia opetuksia, vaan -myöskin monen hänen oppilaansa mielipiteitä. Edellä on jo esitetty -teokseen sisältyvä _Tzï Kung:in_ kiittävä arvostelu mestaristaan. -Teos on syntynyt nähtävästi siten, että Kungfutsen oppilaat -mestarinsa kuoleman jälkeen toivat kukin muistiinpanonsa, jotka -sitten järjestettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Senvuoksi saa tästä -teoksesta parhaan kuvan Kungfutsen opetuksista ja elämästä. -Edellä on jo esimerkkejä teoksen yksityiskohtaisista Kungfutsen -elämänkuvauksista. Esitys on kuitenkin hajanaista, yhteyttä vailla, -yksi kysyy yhtä toinen toista; kysymykset ja vastaukset ovat liitetyt -perätysten ilman mitään lisäselityksiä. Joka tapauksessa on tämä -Kungfutsen elämänkuvauksena mitä mielenkiintoisin. - -3) '_Kultainen Keskitie_' (_Džung Jung_, 'Ainainen Oikea') on -nimensä puolesta kiinalaistenkin ajattelijain keskuudessa monin -tavoin tulkittu, mutta ei kuitenkaan niin olennaisesti vastakkaisiin -suuntiin kuin länsimaisissa esityksissä. Käyttämämme suomalainen nimi -on jonkin verran vapaa käännös, mutta asiallisesti kuitenkin oikea. -Teos on Kungfutsen pojanpojan _K'ung Džï:n_ (Tzi Szï) kirjoittama. -Edellä on siitä lainattu Kungfutsea kiittävä lauselma. Teoksen alussa -julkilausutaan kungfutselainen käsitys ihmisluonnon hyvyydestä. "Sitä -minkä Taivas on meille antanut, sanotaan Ihmisen Luonnoksi" (_Hsing_). -Mukautumista tähän luontoon sanotaan (Oikeaksi) Opiksi (_Tao_, tie). -Oikean opin kehittelemistä sanotaan Opetukseksi (_Džiao_, opetus, -oppi). - -Tämä pienehkö teos on pääasiallisesti uskonnollissiveellistä -sisältöä, sen sijaan että muissa Neljän Kirjan teoksissa, varsinkin -ensimmäisessä ja viimeisessä, kiinnitetään niin paljon huomiota -valtio-oppiin. - -4) _Mongtse_ (Mengtse, Mencius), on kiinalaisten virallisen -arvostelun mukaan 'Toisen Arvoasteen Viisas' (Jā Šeng); Kungfutse -on tietysti "Kaikkein Viisain" (Drï Šeng). Mongtse syntyi noin sata -vuotta Kungfutsen kuoleman jälkeen ja eli 83 vuoden vanhaksi (372-289 -e.Kr.). Hänen teoksellaan ei ole muuta nimeä kuin tekijän nimi. Tämä -teos sisältää seitsemän lukua, joista kukin jakautuu kahteen osaan. -Se on laajempi kuin kolme muuta Neljän Kirjan teosta yhteensä. - -Teoksen sisällys on ensi kädessä valtio-oppia ja yhteiskunnallisten -kysymysten käsittelyä. Uskonnollinen puoli väistyy Mongtsella -vielä enemmän sivuseikaksi kuin Kungfutsella. Opin ihmisluonnon -ehdottomasta hyvyydestä vie Mongtse äärimmäisyyteen asti. -Valtio-opissaan hän tehostaa kansan oikeuksia, täydennykseksi -Kungfutsen yksipuolisille ruhtinasopeille. Kungfutsen siveysoppia -puoltaa Mongtse kaikin voimin. Kuvarikas ja tenhova kirjoitustyyli -sekä rohkea ja miehekäs esitystapa tekevät Mongtsen mitä -mieluisimmaksi luettavaksi länsimaalaisillekin. - - * * * * * - -Kolme '_Neljän Kirjan_' teoksista on siis Kungfutsen jälkeläisten -ja oppilasten kokoilemia pääasiallisesti Kungfutsen ajatelmista, -keskusteluista ja opetuksista. Neljäs lienee, ainakin suureksi -osaksi, Mongtsen itsensä kirjoittama, vaikka teoksen lopullinen -muoto on nähtävästi hänen oppilaidensa työtä. '_Viiden Kaanonin_' -teoksista on neljä Kungfutsen toimittamaa. Hänen omaa kirjoittamaansa -on niissä, kuten olemme nähneet, sangen vähän: Vain Kevään ja Syksyn -lyhyt teksti, Historiakirjan esipuhe, muutamia lisäyksiä Ennekirjaan -ja joitakuita kappaleita Seremoniakirjaan. Sen lisäksi lienee Neljän -Kirjan ryhmässä Suuren Opin lyhyt teksti suoraan Kungfutselta. - -Vaikka Kungfutsen omat kirjalliset esitykset supistuvat hyvin -vähiin, niin on hänen merkityksensä tekstikriitikkona ja Viiden -Kaanonin toimittajana sangen suuri. (Vaikka Seremoniakirja nykyisessä -muodossaan ei ole hänen toimittamansa, niin hän on, kuten edellä on -sanottu, määräävästi vaikuttanut sen sisällykseen; senvuoksi puhutaan -Kungfutsesta Viiden Kaanonin toimittajana). - -Näiden teosten varsinaisia kirjoittajia on miltei lukematon joukko, -joista useimmista on aivan mahdoton tietää yhtään mitään, varsinkaan -kolmen ensimmäisen Kaanonin kirjoittajista. - -Aikaan nähden nämä teokset ovat alkuaan kirjoitetut noin kahden -tuhannen vuoden kuluessa (2300-300 e.Kr.) -- lukuunottamatta -Seremoniakirjaa, jonka viimeiset lisäykset saattavat olla kirjoitetut -noin 200 vuotta jälkeen Kristuksen syntymän. Nykyisen muotonsa -nämä kahdeksan teosta ovat saaneet kuitenkin verrattain lyhyenä -aikana, noin kahden sadan vuoden kuluessa (500-300 e.Kr.) (Silloin -emme tietysti ota huomioon niitä vajauksia, vieläpä asiallisia -muutoksiakin sisällykseen ja järjestykseen nähden, joita vaino ja -hävitykset ovat tuottaneet. Vieläpä niin myöhään kuin 12:nnella -vuosisadalla jälkeen Kristuksen järjestelee _Džu Hsi_ klassillisen -kirjallisuuden tekstiä, harjoittamiensa huolellisten tutkimusten -perustuksella, ja täyttääkin puuttuvia paikkoja.) - -_Kunnioituksenkirja_ (_Hsiao Džing_, 'Kunnioituksenkaanon') on -kymmenes kungfutselaisista klassillisista teoksista. Tämä on yhtä -hämäräperäinen syntyynsä nähden kuin Seremoniakirjakin. Virallisesti -väitetään näiden kummankin teoksen syntyneen ensimmäisellä -vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, mutta hätäisinkin silmäys -niiden kielelliseen asuun asettaa ne paljon myöhäisemmiksi. Kun -varsinkin Kunnioituksenkirjan kautta valtakunnan hallitseminen on -tuntuvasti tullut helpommaksi, niin on Kiinan keisareilla ollut -syytä asettaa näiden teosten synty jotenkin samanaikuiseksi muiden -klassillisten teosten kanssa. - -Kirjoittajaksi mainitaan teoksen oman esityksen mukaan, Kungfutsen -oppilas _Tsengtse_, sama henkilö, jonka olisi pitänyt kirjoittaa -Suureen Oppiinkin selittävä osa. Senvuoksi on tämä oppilas saanut -keisarillisella määräyksellä komean nimen 'Kungfutsen Julkituoja', -'Viisaan Tulkki' (Dž'uan Šeng). Hyvin luultavasti tällainen teos -syntyikin samoihin aikoihin toisten klassillisten teosten kanssa, -mutta hävisi sitten 'Ensimmäisen Keisarin' tulenliekkeihin -- ainakin -samoja asioita silloin käsiteltiin, ovathan ne kungfutselaisuuden -keskeisimpiä. - -Nykyinen teksti on Kiinan kirjallisuuden 'Augustusajalta', -T'ang-hallitsijasuvun (618-907 j.Kr.) _Hsyen Tsung_-keisarin -(712-756) toimesta syntynyt. Virallisesti väitetään, että silloin -löydettiin alkuperäinen teksti. Kirjan arvoa on tahdottu tehostaa -antamalla sille korkein mahdollinen 'kaanonin' nimi (Džing), joten -se nimensä puolesta olisi asetettava 'Viiden Kaanonin' sarjaan. -Epäilyttävä syntyperä ja myöhäsyntyisyyttä osoittava tyyli ovat, -teoksen ansioista ja keisarillisista määräyksistä huolimatta, -vaikuttaneet sen, että Kunnioituksenkirja on kuin onkin jossain -määrin alemmassa arvossa kuin nuo yhdeksän muuta teosta. Teoksen -sisällyksestä saa hyvän käsityksen sen alkusanoista: -- - -"Kun Džung Ni oli eräänä päivänä monista toimistaan vapaa, sanoi -hän Tsengtselle, joka seisoi lähettyvillä: 'Vanhoilla Viisailla oli -mainio menetelmä, jonka avulla kansa eli sovussa ja rauhassa, eikä -ylempien ja alempien kesken ollut mitään soraääniä; -- käsitätkö -mikä se oli?' Tsengtse nousi ylös ja vastasi: -- 'Minä olen huono -ymmärtämään; kuinka voisin huomata sitä?' 'Istu sitten', sanoi -Mestari, 'minä opetan sinua. Lapsenkunnioitus on kaikkien hyveiden -perustus; siitä alkaa kaikki moraali. Meidän ruumiimme, jokaista -hiussuortuvaa ja ihonpoimua myöten, ovat vanhempien perintöä, eikä -niitä saa turmella tai vahingoittaa. Tämä on lapsenkunnioituksen -alku. Kun olemme hyveenharjoituksen tiellä saavuttaneet -luonteenlujuutta ja jättäneet hyvän nimen jälkimaailmalle on tämä -lapsenkunnioituksen lopullinen päämäärä. Se alkaa vanhempien jalkain -juuressa, jatkuu ruhtinaan.palveluksessa, ja päättyy kypsyneen -elämänkäsityksen muodostamisessa'." - -Kunnioituksenkirjan kaikki kahdeksantoista lyhyttä lukua kehittelevät -johdonmukaisesti tätä ajatusta, osoittaen yksityiskohtaisesti, mitä -tämä perusaate, _Hsiao_, kussakin elämänasemassa olevalta vaatii, -'Taivaanpojasta' ja prinsseistä alkaen virka- ja lukumiehiin sekä -alimpaan rahvaaseen asti. - -'_Hsiao_' on yhdistys sanoista _Lao_ (kunnianarvoisa, vanha) ja _Tzï_ -(poika, lapsi). Merkkiyhdistymä on tehty siten, että Tzï on asetettu -Lao:n alapuolelle: 'Poika (lapsi) kunnianarvoisan vanhuksen jalkain -juuressa', sen voi lukea merkin rakenteesta. Muuta merkitystä ei -tällä sanalla olekaan kuin lapsen kunnioitus vanhempiaan, myöskin -äitiä, kohtaan, sekä siitä johdettu kaiken esi- ja arvovallan -kunnioitus. Asia on tietysti sen arvoinen, että se on tarvinnut oman -terminsä, erikoisen sanamerkkinsä. Myöskin merkin äänneasu lienee -syntynyt samalla tavoin: Tzï-lao > Džiao > Hsiao. - -Vielä on mainittava yksi kungfutselaisuuden peruskirjoista. - -_Pyhä Julistus_[21] (_Šeng Y_) on nykyisessä muodossaan kolmen miehen -työn tulos. Mandžulaisen hallitsijasuvun toinen keisari, _K'ang Hsi_ -(1662-1723), kirjoitti ensin (1670) kuusitoista seitsenmerkkistä -mietelausetta, joita aluksi pidettiin virastohuoneiden -seinäkoristeina. Sittemmin hänen poikansa ja seuraajansa _Jung -Džen_ (1723-1736) kehitteli näitä ajatuksia ja julkaisi teoksen -hiukan helpommalla kirjoitustyylillä v. 1724. Eräs korkea virkamies -_Uang Jiu P'u_ käänsi nämä ajatukset sitten yleispuhekielelle (Kuan -Hua), liittäen esitykseensä runsaasti sananlaskuja, jokapäiväisestä -käytännöstä otettuja lauseparsia ja kirjatermejäkin. Siten on teoksen -kieli -- vaikka sitä voi korvan avulla ymmärtää -- rikkaampaa kuin -konsanaan puhekieli. - -Teos on siis ainoalaatuinen kungfutselaisen kirjallisuuden -joukossa sikäli että se on nykyisessä muodossaan kirjoitettu -yleispuhekielellä, eikä kirjakielellä (Uen Li). - -Teoksen täydellinen nimi on, Pyhän Julistuksen Avarain Opetusten -Suora Selitys, (Šeng-Y Kuang-Hsūin Drï-Kai), jossa kolme eri osaa -viittaavat kolmeen kirjoittajaan. - -Sisältöönsä nähden teos edustaa täysin kungfutselaisia ajatuksia, -liittyen lähinnä Kunnioituksenkirjaan. Esitys on kuitenkin vieläkin -käytännöllisempää ja jokapäiväisempää. Teosta on luettu ja selitetty -viimeisen hallitsijasuvun aikana jokaisen kuukauden 1:nä ja 15 -päivänä jokaisessa kaupungissa, jopa kylässäkin, julkisesti kansalle. -Se on siis kungfutselaisuuden _kansanvalistuskirja_, samanlainen kuin -taolainen Korkeimman Kaitselmus (Palkinto- ja Rangaistusoppi, T'ai -Šang Kan Ing P'ien). - -On luonnollista, että mandžulainen hallitushuone on ennenkaikkea omaa -asemaansa tahtonut tukea tämän teoksen avulla. Jumalasta puhutaan -tässä yhtä vähän kuin aito kungfutselaisuudessa konsanaan. Sen -sijaan on teoksessa sydämellisiä kehoituksia hyveenharjoitukseen. -Kirjassa ilmenee yhtä hyvin jaloa ajattelua ja yleviä opetuksia kuin -hajamielisyyttä ja lapsellisuuttakin. Tämänkin teoksen kautta voi -oppia tuntemaan kungfutselaisen luonnetta ja elämänkatsomusta sangen -paljon. - - - -2. - -KUNGFUTSELAINEN KOULUOPETUS.[22] - - -Kun edellämainitut Kungfutsen toimittamat teokset ovat olleet -oppikirjoina Kiinan kouluissa meidän päiviimme saakka s.o. noin -2000 vuotta, niin Kiinan vanhaa kouluopetusta voidaan täydellä -syyllä sanoa kungfutselaiseksi, ja sen lyhyt kuvaaminen lienee tässä -paikallaan. - -Kiinan vanha koululaitos on kehittynyt ammoisista ajoista jotenkin -yhtenäisesti omaan suuntaansa, kunnes se vuonna 1905 lopullisesti -kumottiin ja länsimainen, melkeinpä täysin amerikkalainen järjestelmä -asetettiin sijaan. On siis mielenkiintoista hiukan tarkastaa tuota -epäilemättä kauimmin seurattua lukusuunnitelmaa. - -Tasaluvuin voimme sanoa vanhan opetusjärjestelmän olleen voimassa -noin 4000 vuotta. Tässä tapauksessa olisi otettava asiallisesti -tosina Historiakirjan kertomukset Jao:n ja Šuen:in opetustoimesta. -Mutta jos asetamme Kiinan historiallisen ajan Džou-hallitsijasuvun -alkuun, niin siinäkin tapauksessa on seurattu tuota vanhaa -opetusjärjestelmää noin 3000 vuotta. - -On selvää, että alkuaikoina oli opetus hyvinkin alkeellista ja -epäyhdenmukaista, mutta jo Kristuksen syntymän ajoilta se alkaa saada -yhä enemmän omintakeisen luonteensa, yhdessä Kungfutsen palvonnan -kanssa. Täydellisen hahmonsa saavutti tuo Kiinan opetuslaitokselle -niin ominainen tutkintojärjestelmä Tang-hallitsijasuvun aikana, -600-900 j.Kr. Valmiiksi avattua uomaa kuljettiin sen jälkeen -opetustyössä runsaasti 1000 vuotta. Uomaa kyllä laajennettiin -ja syvennettiin jonkun verran aina siihen saakka kunnes suunta -lopullisesti muuttui. - -Yksi seikka on ollut opetustyössä täsmälleen sama aivan alusta -alkaen. Se on _opintojen tarkoitus_. Ja tässä on yksi Kiinan -kasvatustyön omaperäisiä aatteita. Opintojen tarkoitus on aina -ollut valtion virkoihin valmistuminen. Ja virkamiesurakin on ollut -yksipuolisesti hallitsemista, joskin kiinalaisen piiripäällikön ja -maaherran tehtävät ovat olleet monipuolisempia kuin länsimailla, -käsittäen m.m. oikeuden käytön ja sotataidonkin. Valtion lujuuden -kannalta katsoen on opintojen tällainen tarkoitusperä ollut -varmaankin eduksi. - -Toinen merkittävä piirre Kiinan kasvatustyössä on yksipuolinen -_tutkimismenetelmä_. Valtio pitää vain huolen hedelmien korjaamisesta -välittämättä vähääkään puiden istuttamisesta ja hoidosta. Tai ilman -kuvaa käyttäen: Koulut ja opinnot ovat kokonaan yksityisharrastuksen -varassa, valtio tutkii vain opiskelijain kyvyt ja taidot. Oikeastaan -Kiinassa ei olekaan ollut kouluja, eipä juuri opettajiakaan -meikäläisessä mielessä, ainoastaan vain oppilaita ja tutkintoja. -Oppilaat etsivät ja paikkaavat opettajansa, sikäli kuin sitä katsovat -tarvitsevansa. Kouluhuone saadaan tilapäisesti milloin mistäkin: -temppeleistä tai yksityisasunnoista. - -Vielä tahtoisimme mainita kiinalaisten opinnoille erittäin kuvaavaksi -_suuren kunnioituksen sivistystä kohtaan_. Tämä kunnioitus ilmenee -opettajan rajattomassa arvovallassa ja kaikkien kansankerrosten -yleisessä arvonannossa sivistyneitä kohtaan. Niinpä Kiinassa esim. -jaetaan ihmiset neljään luokkaan, joista ensimmäisenä mainitaan -lukumiehet: _Szï, Lung, Kung, Šang:_ Oppineet maanviljelijät, -työmiehet ja kauppiaat. Monet sananlaskut korottavat lukutyön -taivaaseen asti. Tämä suunnaton opin kunnioittaminen on varmaan -tuntuvasti lisännyt oppilaiden innostusta opintoihin ja korvannut -kehnoja opetustapoja. - -Edelleen tahtoisimme pitää Kiinalaisten opinnoille tunnusmerkillisenä -miltei _yksinomaista äidinkielen viljelemistä_. On kuvaavaa, että -sama sana, _Uen_, merkitsee sekä kirjakieltä että sivistystä. -Kun kielen kirjallinen käyttö pääsi sivistyksen varsinaiseksi -sisällykseksi -- kuinka surkea hengen köyhyyden tuntomerkki! --, niin -ei ole ihme, että kiinankielestä lopulta saatiin niin monimutkainen -hengentuote sekä yksityisiin ajatuksenilmaisuvälineisiin että -lauserakenteeseenkin nähden. - -Yleinen opinjano ja opetusvälineiden tarve antoivat aihetta -_kirjapainon_ keksimiseen, joka tapahtui samoihin aikoihin kuin -tutkintojärjestelmäkin lopullisesti vakiintui. Kiinalaisessa -kirjapainossa ei kuitenkaan käytetä irtokirjasimia, vaan -jokaista kirjan sivua vastaa oma käsin kaiverrettu laattansa. -Muut kiinalaiset keksinnöt, ruuti, kompassi, porsliini ja -kullantekoyritykset, johtuvat enemmän aineellisista harrastuksista ja -itsensäsäilytysvietistä. - -Mitä sitten _opetusmenetelmään_ tulee, niin maailmankuuluahan on -kiinalaisten _ulkoluku_. Ulkolukua vastaava sana, _Pei_, antaa selvän -kuvan opetustoimesta. Pei näet merkitsee selkää tai harteita. Kun nyt -oppilas on huojuen suurella melulla hakannut päähänsä jonkun osan -oppikirjasta, menee hän opettajan eteen ja kääntää selkänsä, Pei, -häneen päin, jotta ei voisi varkain kurkistaa opettajan kirjaan, -ja huutaa koneellisesti ulkoa, Pei, niin pitkän kappaleen kuin -taitaa. Mihin 'Pei' pysähtyi, siitä lähtee hän omalla paikallaan -juttua jatkamaan. Koulutyö on siis _yksityistä luokkaopetusta_. -Vaikka ollaan samassa huoneessa ja aina käytetään 'kuorolukua', niin -jokainen juoksee omaa latuaan vähääkään välittämättä naapurista. - -Kun on tarpeellinen määrä opittu ulkoa klassillista tekstiä ja täten -painettu lähtemättömästi elämäniäksi nuoriin mieliin kungfutselaiset -siveyssäännöt, niin sitten on tullut aika ruveta tutkimaan mitä on -opittu. Nyt on tullut opettajan aika ottaa puheenvuoro koulussansa. -Hän _selittää_ nyt noita ylen suppeita, paljon sisältäviä, -eriskummallisia lauseparsia jokapäiväisellä kansankielellä. Nyt -vasta, monien vuosien kuluttua, annetaan oppilaan tietää mitä hän -on 'oppinut'. Tässä yhteydessä opetetaan häntä myöskin kokoamaan -lauseiksi niitä yksityisiä merkkejä, joita hän on kirjoitellut, -kalkkeerannut ja maalaillut ulkoluku-asteellansa. - -Kolmas aste koulutyössä on omintakeinen _lukeminen_, ei kuitenkaan -klassillisen kirjallisuuden, sillä sitä ei kukaan opettajatta lue, -vaan tunnettujen kynänkäyttäjien kirjoitelmien, malliksi sopivien -esseiden. Samalla koettaa oppilas parhaansa mukaan itse kyhätä -yhä taidokkaampia kielinäytteitä, sekä sepitellä runoja. Myöskin -historiaan hän syventyy nyt enemmän erikoisten oppikirjojen avulla. - -Täten alkaa opiskelijamme olla valmis ottamaan osaa ensimmäiseen -julkiseen tutkintoon. Mutta kylläpä siihen onkin aika, sillä hänestä -on jo tullut täysi-ikäinen kansalainen. - -Luodessamme jälkisilmäyksen oppilaamme taivaltamalle polulle, meidän -täytyy todeta, että ilman okaita se ei ole ollut. Ei edes patukka ole -antanut aina tarpeellista menestystä opintotyölle, vaan puolinaisen -elämän uinailuun ja hedelmättömään, henkeäkuolettavaan jauhamiseen on -paljon kallista aikaa tuhlattu. Ja itse nuo opetusasteet: ulkoluku, -selittäminen ja sisäluku, ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin -mitä länsimailla on opittu pitämään luonnonmukaisena. - -Nyt on oppilaamme lukenut opettajan johdolla ulkoa ja sisältä, paitsi -vallan alkeiskirjoja, kaikki kungfutselaiset 10 kaanonia s.o. Neljä -Kirjaa, Viisi Kaanonia sekä Kunnioituksenkirjan. Sen lisäksi on -oppilaamme lukenut eri aikojen tyylituotteita ja perehtynyt kansansa -henkiseen elämään kungfutselaiselta kannalta kaikin puolin. Jotain -hän tietää vastakkaisistakin mielipiteistä. Mutta ulkomaiden oloista -hän ei tiedä mitään. Kän on siis valmis ottamaan osaa julkisiin -tutkintoihin. - -_Ensimmäiseen tutkintoon_ on tilaisuus jokaisessa virallisessa -pikku kaupungissa joka vuosi. Kussakin maakunnassa on erikoinen -tutkija, joka kiertää kaikki maakunnan noin 80 hsien-kaupunkia -vuosittain. Jokaisessa tällaisessa kaupungissa on sitäpaitsi hänen -alaisensa virkamies, joka aika ajoin panee toimeen koetutkintoja -valmistaakseen lukumiehiä varsinaista tutkintoa varten. Noin parisen -tuhatta osanottajaa saapuu onneaan koettamaan. Vuorokauden ajaksi -he hautautuvat tutkintoalueen pieniin hökkeleihin tekemään kukin -parastaan. He ovat velvoitetut kirjoittamaan runopukuisen esityksen -ja taitehikkaan suorasanaisen esseen, (_Uen Džang_. Siellä nyt -hikoilevat parrattomat nuorukaiset ja harmaapartaiset vanhukset -yhtaikaa kukin kopissaan. Kuka tietää, kuinka monta kertaa tuo -ikämies jo on onneaan koettanut näissä kisoissa. Nyt tullaan työstä -pois. Odotetaan jännityksellä hetkeä, jolloin nimemme ilmaantuu -oppiarvon saaneiden onnellisten joukossa jollekin julkiselle seinälle. - -Tällä välin on tutkija ankarassa työssä läpikäyden apulaistensa -kanssa kaikki nuo kaksi tuhatta kilpakirjoitusta muutamassa -päivässä. Jo julaistaan tutkinnon tulos. Vain parikymmentä miestä on -saavuttanut voittopalkinnon s.o. noin 1 % kaikista kokeilijoista. -Muut 99 sadasta painuvat hiljaa koteihinsa, toivoen parempaa onnea -toisella kertaa. Hyväksytyt kilpailijat saavat nimen _Siu Ts'ai_, -'Lupaava kyky', jonka voi ylimalkaan katsoa vastaavan ylioppilaan -asemaa länsimailla, vaikkakin epinsisällys on vallan toinen. - -'Lupaavat kyvyt' valmistautuvat nyt _toiseen tutkintoon_, joita -pidetään joka kolmas vuosi maakuntien pääkaupungeissa. Tämä -tutkinto on tietysti ankarampi edellistä. Täällä pannaan sekä -henkiset että ruumiillisetkin voimat kovalle koetukselle. Kolme -kertaa, kolme vuorokautta kerrallaan, tutkittavat saavat hikoilla -kurjissa kopeissaan. Monet valtaa väsymys kesken, muutamia heitetään -tutkintoalueen muurin yli kuolleina omaisten korjattaviksi. Lika -ja siivottomuus on muurien sisällä sietämätöntä. Kuitenkin on -noin 10,000 miestä maakunnan kaikilta kulmilta saapunut onneaan -koettamaan. Yhtä pieni on palkittujen luku tästäkin joukosta. Vain -yksi sadasta löytää nimensä kunnialistalta, jossa on noin sata -nimeä, palkittuina _Džy Ren:in_, 'Huomatun henkilön' arvonimellä. -Tämän tutkinnon toimeenpanija on erikoinen pääkaupungista lähetetty -korkeasti oppinut henkilö. - -Ei vieläkään ole voittaja saavuttanut muuta palkintoa kuin kunniaa. -Mutta sitäpä on tullutkin kuin olympialaisissa kisoissa ennen muinoin -vanhassa Kreikassa. Jo ensimmäisen tutkinnon suorittanut on korotettu -tavallisten kuolevaisten yläpuolelle; hän on vapaa ruumiillisista -rangaistuksista ja hänen maineensa tuo kunniaa koko hänen suvulleen -ja kotiseudulleen. Vielä enemmän tämä toisen asteen arvonimi erottaa -opiskelijamme kaikista muista, vaikkakin tätä asemaa voi verrata vain -maisterin arvoon länsimailla. Vielä ei lukumiehemme ole varsinaista -päämääräänsä saavuttanut huolimatta siitä, että hän on jo sivuuttanut -tuhannet kilpailijansa. Vielä on hänen suoritettava kolmas tutkinto -ennenkuin hän on virkaan valmis. Tietysti tältäkin asteelta jo pääsee -alempiin virka-asemiin, pikku mandariinien tehtäviin. - -_Kolmanteen tutkintoon_ pääsevät nämä 'huomatut henkilöt' joka kolmas -vuosi maan pääkaupungissa. Tässä tutkinnossa saa 3 % osanottajista -voittopalkinnon, arvonimen _Džin Szï_, 'Virkaanvalmis'. Nyt on siis -innokas opiskelijamme tavallaan päämääränsä saavuttanut. Voimme -verrata hänen asemaansa länsimaisen tohtorin arvoon. Mutta suurempia -etuja aukenee nyt lukumiehellemme kuin tavallisesti tohtoreille -länsimailla. Hän saa nyt varmasti leipänsä yleisistä varoista. -Loistava virkaura on hänen edessään. Olkoonpa hänen sukuperänsä -mikä tahansa, hän saattaa kohota kykyjensä mukaan yhteiskunnan -korkeimmille kukkuloille. - -Mutta kirjalliset tutkinnot eivät vielä ole tähän päättyneet. -Kaksikymmentä parasta kahdesta sadasta tohtorista s.o. 10 % -otetaan _Han Lin_ -Akademian jäseniksi edustamaan korkeinta -kulttuuria maassa. Näiden herrojen tehtävä on toimia runoilijoina, -historioitsijoina ja tutkijoina Hänen Majesteettinsa määräysten -mukaan. - -Luulisi jo nyt tuon valikoimisen riittävän. Mutta vielä kerran on -koe edessä. Kerran kolmessa vuodessa tutkii Taivaan Poika tätä -valiojoukkoansa ja antaa _yhdelle_ onnelliselle kullakin kerralla -arvonimen _Džuang Yen_, 'Ensimmäinen oppineista'. Tätä arvoa -vastaavaa asemaa ei länsimailla löytyne. - -Kolme on siis varsinaista tutkintoa: ylioppilaan, maisterin ja -tohtorin -- Siu Ts'ai, Džy Ren ja Džin Szï -- mutta näihin liittyy -vielä kunniakkaimpina Han Lin:in ja Džuang Yen'in oppiarvot. Han Lin --- kynämetsä! -- on varsinaisesti tuon valitun tohtoripiirin nimi, -mutta samaa nimeä käytetään myöskin piirin yksityisistä jäsenistä: -kynätaituri. - -Kiinalaisen tutkintojärjestelmän ehkä tärkein puoli on sen -_kansanvaltaisuus_. Tutkinnoissa ei ole -- ainakaan teorian mukaan --- kiinnitetty vähintäkään huomiota tutkittavan sukuperään tai -arvoasemaan. Köyhän mökin poika on saattanut nousta lahjakkuutensa ja -kuntonsa avulla kaikkein tärkeimpiin tehtäviin isänmaassaan. Kuinka -paljon tämä on merkinnyt maassa, missä ammoisista ajoista on ollut -valtiomuotona mitä itsevaltaisin monarkia, on sanomattakin selvää. - -Yksinvaltiaalla keisarilla ei ole ollut oikeutta asettaa valtion -tärkeihin virkoihin oppimattomia ja kunnottomia suosikkejaan; -hänen on ollut pakko valita määräämänsä virkamiehet vartavasten -valmistuneiden, korkeimman sivistyksen saaneiden henkilöiden -joukosta. Näin ovat joutuneet maan _etevimmät miehet edustavimpiin -asemiin_ valtakunnassa. Samalla on nuorekkaan pursuava voima saatu -johdetuksi hyödyllisiin uomiin siunaukseksi koko kansalle. Se, että -kiinalaisten virkamiesten joukossa on ollut usein halpamaisia ja -itsekkäitä etuja tavoitelevia henkilöitä, ei ole tämän järjestelmän, -eikä kurssikirjojen vika, vaan se on paremminkin järjestelmän -väärinkäytön laskuun luettava. - -Kungfutsen toimittamat teokset kurssikirjoina Kiinan sivistyneen -virkamiesluokan kasvatuksessa ovat parin vuosituhannen aikana -arvaamattoman paljon vaikuttaneet Kiinan koko henkisen elämän -kehitykseen. Sopivampia teoksia tähän tarkoitukseen ei Kiinassa -suinkaan ole ollut tarjolla. Kungfutse oli pedagogi ja pedagogisia -näkökohtia silmällä pitäen hän teoksensa toimitti. Hänen -pyrkimyksensä oli kasvattaa kansaa ja järjestää maansa oloja -sen hallitsijain ja virkamiehistön hyverikkaan esimerkin ja -itsensäuhraavan toiminnan avulla, siis vaikuttaa ylhäältä alaspäin. -Valtiolliset, sisäpoliittiset kysymykset ovat siten saaneet etusijan -hänen toimittamissaan teoksissa, mutta näihin kysymyksiin emme voi -esityksemme puitteissa lähemmin kiintyä. Valtio-opin perustuksena on -mitä ylevin siveysoppi, josta seuraavassa. - - - -3. - -KUNGFUTSELAINEN SIVEYSOPPI[23] - - -Suuri Oppi ilmoittaa olevansa Hyveiden Alkeiskirja, se 'ovi', josta -käydään hyveiden maahan. On siis syytä tehdä tässä hiukan lähemmin -selkoa kungfutselaisuuden varsinaisesta olemuksesta, sen ylevästä -siveysopista. - -Kungfutselainen siveysoppi ei ole niin paljon Kungfutsen laatima -kuin hänen välittämänsä ja seulomansa ikivanhoista lähteistä. Mitään -yhtenäistä hyveiden esitystä ei kungfutselaisessa kirjallisuudessa -ole. Siveyssäännöt ovat hajoitetut sinne tänne kymmeneen -klassilliseen teokseen, monien muiden asiain joukkoon. - -Seuraavassa käytämme hyväksemme erästä kungfutselaisten perushyveiden -taulukkoa, jonka suomennettuna liitämme tähän. Taulukon nimi. -on Ts'ao Ts'uen T'u, "Taulukko siitä, mitä on harjoitettava ja -omistettava". - -Perushyveitä on viisi: - - Ihmisyys, Ren. - Oikeus, I, - Nuhteettomuus, Li, - Viisaus, Dri, - Uskollisuus, Hsin. - -Vertaamme näitä kungfutselaisia perushyveitä antiikkisten -länsimaiden, ensi kädessä roomalaisten neljään päähyveeseen. Tulemme -näkemään, että yhtäläisyyksiä ei puutu, mutta että erilaisuuksia -on huomattavasti myöskin. Kiinassa on hyveoppi ollut tärkeimpänä -ajattelun aiheena, sen vuoksi se on kehitetty siellä pitemmälle kuin -Platonin ja Ciceron kotimaissa. On sanottu, että kungfutselaisessa -siveysopissa ilmenee jotain enemmän kuin pelkkää kulttuuria. Siitä -näkyy, kuinka ihmissydän näennäisistä erilaisuuksista huolimatta -sittenkin pyrkii samoja päämääriä kohti kaikkialla taivaan alla. - -Samoja asioita, joita Sokrates, Platon ja Cicero tutkivat ja -esittivät länsimailla, olivat Kiinassa jo vuosisatoja, jopa --tuhansiakin aikaisemmin monet tutkineet ja esittäneet, mutta -nämä tutkimukset ovat säilyneet jälkimaailmalle vasta Kungfutsen -siivilöiminä ja seulomina hänen toimittamissaan teoksissa. Niin -paljon arvokasta on Kungfutse teoksiinsa koonnut, että hänen -jälkeensä, tänä yli kahden vuosituhannen aikana, tuskin on päästy -askeltakaan eteenpäin hyveiden tiellä. Kiinalaiset itse ovat sitä -mieltä, että kehitys on kulkenut tässä suhteessa taaksepäin. -Kuitenkin käsitellään Kiinassa innokkaasti yhä vielä samoja asioita -kuin Kungfutsen aikana. Sen sijaan, että länsimailla on esitetty -Ciceron jälkeen monta eri teoriaa siveysopista, pitävät kiinalaiset -yhä kiinni tuosta vanhasta oikeaoppisesta kungfutselaisesta -siveysopista. Niin, onhan Kiinassakin eri mieliä ilmaantunut, mutta -siveysopin alalla on kungfutselaisuus ollut jyrkästi suvaitsematonta, -ja harhaoppeja on vainottu kiivaasti, ei tulella ja miekalla -kuitenkaan, vaan kynällä ja kielellä. - -Merkillistä meidän silmissämme on se tosiasia, että Kungfutsen -kokoamat siveysopilliset mietelmät ovat ikivanhojen hallitsijain, -ruhtinasten, prinssien ja korkeiden valtion virkamiesten lausumia. -Kungfutselta itseltään on myöskin samanlaisia lauselmia 'Neljän -Kirjan' (Szi Šu) teoksissa, varsinkin hänen 'Keskusteluissaan' -(Luen Y). Päähuomio hyveiden esittäjinä ja hyveellisen elämän -esikuvina kääntyy 'Viiden Kaanonin' UU Džing) teoksissa kultaisen -ajan hallitsijoihin Jao, Šuen ja Y (2357-2197 e.Kr.), toisen -hallitsijasuvun alkajaan Dž'eng Tang:iin (1766-1753 e.Kr.) sekä -kolmannen hallitsijasuvun alussa eläneisiin miehiin Uen Uang:iin, -U Uang:iin ja Džou Kung:iin. Vain keskimmäinen viimemainituista (U -Uang) oli hallitusistuimella (1122-1115 e.Kr.). Hänen isänsä ja -veljensä (Uen Uang ja Džou Kung) olivat tärkeissä valtion viroissa. -Viimeksimainittu, herttua Džou (Džou Kung), oli kerran jälkimaailman -silmissä suuremmassa arvossa kuin itse Kungfutse. - -Huomautimme edellä, että vertaillessamme kungfutselaisia perushyveitä -länsimaisiin samanaikuisiin perushyveisiin, huomaamme sekä -yhtäläisyyttä että erilaisuutta. Edut ovat enemmän Kiinan puolella. -Jo hyveiden lukumäärään nähden on Kiina voitolla. Tähän on kuitenkin -lisättävä, että kungfutselaisuuden ensimmäinen merkkimies Kungfutsen -jälkeen, filosoofi Mongtse, puhuu vain neljää raajaa vastaavasta -neljästä hyveestä, jättäen pois viimeisen (Hsin) luettelosta. -Näin olisi yhtäläisyys länsimaiden kanssa sitäkin suurempi, sillä -juuri Hsin, uskollisuus, pääkäsitteenä puuttuu Platonin ja Ciceron -luetteloista. Seuraamme tässä kuitenkin kungfutselaisuutta yleensä, -emmekä sen yksityisiä edustajia, joten meidän on pidettävä kiinni -Kungfutsen viidestä perushyveestä. - -Oikeuskäsite ilmenee idässä ja lännessä yhtenä ihmiselämän -peruspylväänä. On kuitenkin eroa tässä käsitteessä. Roomalainen -Justitia on muodollisempaa, jäykempää ja kylmempää kuin -kiinalainen _I_. Taulukossamme on I määritelty 'ihmissydämen -totuudentajunnaksi' tai 'järkisyiden' tajunnaksi. Sillä on siis -kuitenkin jotain tekemistä 'sydämen' kanssa; sen sijaan roomalainen -oikeus on enemmän niin sanoaksemme pään asia. Kiinalainen merkki -I viittaa vastakkaiseen suuntaan kuin roomalainen oikeus; I näet -jakautuu kahteen osaan, jotka ovat 'lammas' ja 'minä', edellinen -päällimäisenä, 'minä' sen alla. - -Jos otamme lampaan 'viattomuuden' vertauskuvana, niin kiinalainen -oikeus on enemmän viattomuutta, johon liittyy todellisia -rakkaudentunteita, 'sydämentajuntaa'. Niinpä esim. _I Tzï_ on -'ottopoika' ja _I Tien_ merkitsee peltoa, jota köyhät saavat käyttää -hyväkseen. I merkitsee lisäksi 'yleistä', julkista', esim. _I -Džing_, kaivo, jota kaikki vapaasti saavat käyttää. Alaosastoina on -I:n kohdalla taulukossamme: _Rehellisyys, Suoruus, (kiinalainen) -'Veljeys', Miehuus, Kohtuus ja Säädyllisyys_. - -Silmäänpistävää tässä Oikeuden alaosien luettelossa on _Miehuus_ -(Jung) minkä roomalaiset asettivat erikoiseksi päähyveeksi. Tässä -tulee ilmi kiinalaisten jyrkkä eroavaisuus roomalaisiin verraten. -Roomalaiset olivat valloittajakansa, jolle sotainen urhoollisuus, -fortitudo, oli olennainen hyve. Olihan kyllä Roomassakin niitä, -jotka huomauttivat, että urhoollisuus ilman oikeutta on kaikkea -muuta kuin ihailtava hyve. Mutta tällainen rajoitushan osoittaa, -että oli väärin asettaa urhoollisuutta erikoiseksi perushyveeksi. -Kiinalaiset eivät koskaan ole olleet sotainen valloittajakansa. -Aivan tilapäisesti mongolilaisen aineksen turvissa he ovat joskus -huomattavampia valloituksiakin tehneet, mutta valloitussotaa ei ole -koskaan opittu ihailemaan. Valloituksia on tehty vain sikäli kuin -väkiluvun lisääntyminen on vaatinut, eikä kukaan voine väittää, että -kiinalaiset koskaan olisivat liian leveästi maata asuneet. Syvällä -kansan sielussa on vastenmielisyys sotatoimiin ja suuri kunnioitus -sivistystyötä kohtaan. Se tulee lukuisissa sananlaskuissakin ilmi. Ja -taulukossamme on Miehuus asetettu Oikeuden alaosastoksi, tavallaan -se ilmenee kahtenakin alaosastona; _Suoruus_ (Drï) on näet sekin -miehuutta, varsinkin Kiinassa, missä kaikki on niin mutkikasta. -Ja itse Miehuus sitten! Se ei ole veritöiden ihannoimista, vaan -itseänsävoittavaa, todellista miehuutta. "Tahtosi olkoon taipumaton -väärään! Älköön sinua vietelkö suloiset sanat eikä ihana muoto; ei -myöskään imartelu eikä uhkaus". Jung-sana selitetään: "Kun huomaat -hyvää, seuraa sitä! Kun ymmärrät erehdyksesi, korjaa se heti! Rikkaus -ja kunnia ei vie sinua harhaan; köyhyys ja häpeä ei järkytä sinua." -Kas siinä tosi miehuus oikeuden palveluksessa! - -'_Viisaus_' perushyveiden luettelossa on myöskin yhteistä idässä -ja lännessä, mutta tässäkin on voitto kiinalaisilla. Roomalainen -Viisaus oli enemmän oman etunsa katsomista kuin viisautta viisauden -vuoksi. Sekä roomalainen Prudentia että kiinalainen _Drï_, kumpikin -sisältävät sekä tietopuolisen että käytännöllisen viisauden. -Kiinalainen Drï-merkki on koottu kahdesta osasta, joista toinen -merkitsee 'keihästä' tai 'nuolta', toinen taas 'suuta' tai 'puhetta'. -Viisaus kai on siis viiltävää kuin nuoli, ja viisaan puhe sattuu -kuin hyvin ammuttu vasama maaliinsa. Tämä Drï käytetään enemmän -tietämiskykyä ilmaisemaan, ja myöskin tiedon julkilausumista -osoittamaan. Uudemmassa kielessä käytetään viisaus-sanaa, johon -edellisten osien lisäksi on liitetty aurinko, -- siitä on siis -pimeys poissa, kaikki on valaistua ja selvää. Kolmessa eri piirissä -erikoisesti tarvitaan viisautta: _Ihmisten, periaatteiden ja -ihmiselämän_ ymmärtämisessä. Helposti huomaa, että pääpaino on -viisauden käytännöllisellä puolella käytännöllisyyteen taipuvien -kiinalaisten keskuudessa. - -Aito kiinalaista _Nuhteettomuutta, Li_, vastaa osittain roomalainen -Kohtuus. Tämä voi näyttää ensikuulemalta hiukan oudolta, mutta asiaan -lähemmin tutustuttuamme emme sitä enää niin oudoksu. Kiinalaisen -Li-käsitteen merkitys on yhtä moninainen kuin merkin rakennekin. -Enimmän käytettäneen sitä 'kohteliaisuus' merkinnössä, mutta se -merkitsee sen lisäksi kaikenlaisia jokapäiväisiä ja juhlahetkien -sovinnaisia tapoja, isänmaallisia ja uskonnollisia menoja, -seremonioita, sekä yleensä hyviä tapoja, sitä mikä on kussakin -tilanteessa kiinalaisen mielestä oikein ja kohtuullista, -- vaikka -'kohtuus' kiinalaiselta vaatii paljon enemmän kuin roomalaiselta, -kiinalainen Li on positiivista, roomalainen Kohtuus enemmän -negatiivista laatua. Eroavaisuutta on vielä siinä, että roomalaisen -Kohtuus, Modestia, oli enemmän henkilökohtaista järjestyksen -rakkautta, kun taas Li asettaa kiinalaisen mitä moninaisimpiin -suhteisiin sukuunsa ja yhteiskuntaan, mutta järjestyksen rakkauteen -se häntä kaikessa kuitenkin vaatii. - -Kokoonpanonsa puolesta viittaa Li-merkki uskonnolliseen -alkumerkitykseen. Kumpikin sen pääosa näet edustaa uskonnollisia -asioita; toinen merkitsee 'uhriastiaa', toinen 'maan suojelushenkiä'. -Kuten sanottu, käytetään Li-sanaa yhä vieläkin uskonnollisia kultteja -ilmaisemaan, vieläpä tavallaan korvaamaan puuttuvaa 'uskonto'-sanaa. - -Li on niin laajasisältöinen ja monivivahteinen sana, että on erittäin -vaikea tulkita sitä yhdellä sanalla millään muulla kielellä. Jos -kysyttäisiin, mikä on kiinalaisille erikoista ja olennaisinta, niin -siihen voisimme vastata, että se on juuri tämä Li, joka parhaiten -ilmaisee kiinalaisten kansallisluonteen. Kiinalainen 'nuhteettomuus' -on siinä, että ihminen kaikessa noudattaa ikivanhoja, sovinnaisia -tapoja ja sääntöjä jokaista pilkkua ja viivaa myöten. Meikäläisten -mielestä tämä on kaikkea muuta kuin hyveellistä, mutta siinäpä juuri -onkin kiinalaisten erikoisuus, että he koko elämässään ovat mitä -ankarimmassa lainalaisuudessa, johon vanhan kunnioitus heitä vaatii. -Li:n alaosastoina on taulukossamme: _Kunnioitus, Varovaisuus, Nöyryys -ja Vaatimattomuus_. Suurin klassillisista teoksista, Seremoniakirja -(Li Džï), käsittelee yksinomaan Li:n sisällystä. - -_Uskollisuus, Hsin_, on kungfutselaisessa siveysopissa asetettu -päähyveiden tasolle, ja sen alaosastoksi on taulukossamme merkitty -_Yksinkertaisuus, Totuus, Puhtaus ja Vilpittömyys_. Kaksi -jälkimmäistä ovat hyvin lähellä toisiaan, 'Puhtaus' kuitenkin -käsittäen enemmän sisäistä vilpittömyyttä, sitä seuraava määre -enemmän ulkonaisessa toiminnassa ilmenevää tarkoitusten puhtautta. -Kiinalaisten jokapäiväinen elämä on, ikävä kyllä, sangen -kaukana tässä esitetystä uskollisuudesta. Ehkäpä kiinalaisen -luonteenheikkoudet tulevatkin juuri tällä alalla kaikkein räikeimmin -ilmi. Mutta kukaties juuri siitä syystä onkin tämä uskollisuus-oppi -kehitetty täydellisemmäksi ja tärkeämmäksi kuin länsimailla. -Uskollisuus, Hsin, merkitsee johtonsa puolesta 'miehen sanoja'. Sama -ajatus siis kuin yleisesti tunnetussa sananparressa: "Sanasta miestä, -sarvesta härkää." Hsin-sana ilmaisee uskonnollisessa kielenkäytössä -'uskoa', 'luottamusta', ja se on otettu ilmaisemaan myöskin kristityn -jumalasuhdetta. - -_Ihmisyys_ hyveenä oli tunnettu myöskin länsimailla, vaikka sitä ei, -yhtä vähän kuin Uskollisuutta, asetettu päähyveiden arvoon. Ihmisyys, -_Ren_, merkitsee johtonsa puolesta: 'Kaksi miestä', 'kaksinkerroin -(hyvä) ihminen'. Siitä syystä, ja myöskin merkitykseen nähden, olen -katsonut olevani oikeutettu kääntämään Ren-sanan Ihmisyys-sanalla, -vaikka se usein käännetään rakkautta ja hyväntahtoisuutta -ilmaisevilla termeillä (benevolence, charity, kindness j.n.e.). Tämä -Ren on oikea kuninkaallinen hyve, niinkuin apostoli Jakob sanoo -rakkauden lakia kuninkaalliseksi laiksi. Ren on näet ihanne-ihmisen, -ruhtinaan ja ihanteellisen hallitsijan määre. Tämä "ihmisluonnon -syntyperäinen hyve" sisältää taulukkomme mukaan seuraavat kuusi -eri piirrettä: _Yleismieli, Epäitsekkyys, Vanhempien kunnioitus, -Lempeys, Laajasydämisyys ja Jalomielisyys_. Vanhempien kunnioitus -ei näytä oikein hyvin soveltuvan tähän ryhmään siinä merkityksessä -kuin se on taulukossamme esitetty ja kuin sitä Kiinassa opetetaan. -Sen sija näyttäisi olevan paremmin Oikeus-käsitteiden joukossa, -kiinalaisen 'Veljeys'-käsitteen rinnalla. Mutta tämä kuuliaisuuden -ja kunnioituksen niin tärkeä oppi on tahdottu saada sopimaan itse -ihmisyys-käsitteeseen. Kun Hsiao (kunnioitus) ja Kung (yleismieli) -ovat Ren-sanan alaosastoina, ei näyttäisi olevan aivan paikallaan -jos Ren-sanan kääntäisimme pelkkää rakkautta ilmaisevana. Kuitenkin -sisältää sekä Ren-sana sellaisenaan, että taulukossamme sen -kohdalle merkityt hyveet, pääasiallisimpana piirteenään rakkauden, -hyväntahtoisuuden, ja sitähän myöskin länsimainen Humanitas merkitsi. -Kiinalainen Ren on vain lähempänä kristillistä rakkauden lakia kuin -länsimaiden ihmisyys, jolla on vahva yksilöllinen piirre. - -Kungfutselaiselle siveysopille ominaista on sen _yleisyys, -yleispätevyys ja sosiaalisuus_, yhteiskuntakokonaisuuteen lukeutuva -mieli. 'Ihmisyyden' ensimmäiseksi tuntomerkiksi on asetettu -yhteenkuuluvaisuuden tunne (Kung), joka ei liitä meitä ainoastaan -ihmismaailmaan, vaan myöskin koko maailmankaikkeuteen. Emme voi olla -näkemättä tässä yleismielen vaatimuksessa yhtäläisyyttä kantilaisen -siveysopin kanssa. Edellä huomautimme, kuinka myöskin kolmas -perushyve, Li (Nuhteettomuus), asettaa yksilön kiinteään yhteyteen -yhteiskunnan kanssa. Samaa on sanottava Hsiao (Kunnioitus)- ja Ti -(Veljeys) -käsitteistä. - -Ruhtinas, _Džyin Tzï_, on yhteiskunnan koossapitäjä. Senvuoksi -yhdistyvät hänessä kaikki oleelliset hyveet; Džyin Tzï on kaikkien -hyveiden summa, hän on ihanneihminen, koko kansan esikuva, hyveiden -olennoituma, aina siihen määrään, että Džyin Tzï-sana on tullut -kielenkäytössä merkitsemään siveellisesti täydellistä ihannekuvaa. - -Korkeimmassa määrässä ovat hyveet kuitenkin keskitetyt _Šeng_-sanaan, -joka on joskus, epäoikeutetusti kyllä, käännetty 'pyhä'-sanalla. -Sillä on siis tahdottu ilmaista kristillistä täydellisyyttä. -Šeng-sanan läheisempi vastine on kuitenkin _Viisas_. Siihen viittaa -merkin rakennekin, jossa on 'korva' oleellisimpana osana. Kiinassa -näet pidetään korvan kautta saatua ohjausta miltei arvokkaampana -kuin silmän kautta saatua. Senvuoksi epäjumalille laitetaan pitkät -riippuvat korvat viisauden symbooleiksi. Jos tahtoo olla kohtelias ja -kunnioittaen puhua seuratoveristaan, niin parhaimpia kohteliaisuuksia -on sanoa, että hänellä on pitkät korvat. Toisena osana Šeng-merkissä -on Dž'en, 'kertoa', joka puolestaan merkitsee 'suurta suuta'. Viisaus -olisi siis siten saatavissa, että meidän korvaimme kuullen kerrotaan -paljon ja että meillä on tarkat korvat ottamaan asioista vaarin. - -Šeng käytetään sekä adjektiivina että substantiivina, kuten -yleensä kiinalaisia ajatusmerkkejä. šeng merkitsee ensinnäkin -Taivaan Poikaa, Kiinan keisaria, ja sitä käytetään hänestä -itsestään ja hänen julistuksistaan. Sitten Šeng merkitsee -kungfutselaisuutta ja Kungfutsea. Edelleen käytetään Seng-merkkiä -vanhoista ihanneihmisistä, sellaisista kuin Jao ja Šuen, y.m. Eikä -kiinankielessä löydy sanaa, joka paremmin vastaisi kristillistä -täydellisyyttä kuin tämä Šeng, vaikka tässä ei ole kristillistä -pyhyyden piirtoakaan. Pääpaino näyttäisi Šeng-sanassa olevan -käytännöllisellä, hyverikkaalla älykkäisyydellä ja nuhteettomuudella. - -Šeng-sanan rinnalla käytetään _Hsien_-sanaa siveellisen ihanteen -ilmaisijana. Sekin viittaa hallitseviin piireihin, mistä kaikki -hyveet vanhimpana aikana ovat etsittävissä. Hsien on kokoonpanonsa -puolesta 'kallisarvoinen, uskollinen ministeri', ruhtinaan 'oikea -käsi'. Hsien yhdistetään usein Šeng-sanaan, mutta itsenäisesti sitä -käytetään vähemmän kuin Šeng-sanaa, eikä sitä pidetä aivan yhtä -täydellisenä kuin jumalallista Šeng:iä. - -Šeng, hyveiden summana, näyttäisi johtavan siihen, että Viisaus -olisi katsottava _korkeimmaksi hyveeksi_. Taulukossamme se -kuitenkin esiintyy neljän muun hyveen tasolla, tavallaan kuitenkin -keskustassa kiinankielisessä taulukossa. Viisaus vaatii välttämään -harhateitä kummallakin puolella ja käymään kultaista keskitietä. -Yksi kungfutselaisista peruskirjoista Džung Jung (Kultainen -Keskitie) tehostaa erikoisesti tätä harhateiden välttämistä. Mutta -yhtä vähän on siinä, kuin missään muuallakaan kungfutselaisessa -kirjallisuudessa, hyveitä johdonmukaisesti kehitetty jostakin -pääkäsitteestä. Kungfutsen pojanpoika ylistää siinä vain täydellistä -hyveellisyyttä, joka ennen kaikkea ilmenee Kungfutsessa itsessään. - -Usein esitetään vanhempien kunnioitus, _Hsiao_, kungfutselaisuuden -perusaatteeksi. Siinä onkin sikäli totta, että Kiinan keisarit, jotka -ovat huomanneet Hsiao-opin edullisen merkityksen hallitushuoneen ja -valtakunnan hallinnon menestymiselle, ovat tietoisesti tehostaneet, -korostaneet ja kehittäneet Hsiao-käsitettä, m.m. panemalla -Kungfutsen suuhun koko Kunnioituksenkirjan (Hsiao Džing) laajalle -ulottuvan sisällön. Han- ja T'ang-hallitsijasuvuista on sanottu: -O Dž'ao i Hsiao drï T'ien Hsia: "Hallitsijasukumme hallitsevat -isänmaata Hsiao:lla." Samaa voi sanoa myöhemmästäkin dynastioista. -Myöskin Tietosanakirjassa on Hsiao esitetty kungfutselaisuuden -pääkäsitteeksi. On myös muistettava, että Hsiao-käsitteellä on -taisteltu kungfutselaisuutta uhkaavia harhaoppeja vastaan. Ja -hyvällä syyllä voi sanoa, että kungfutselaisuus elää ja kaatuu -Hsiao-käsitteen kanssa. - -Kungfutse itse ei kuitenkaan asettanut Hsiao-käsitettä kaikkea -yhdistäväksi peruskäsitteeksi, eikä se sitä ole taulukossammekaan. -Paremminkin näyttäisi _Ren_ ja _I_ yhdessä, kuten Mongtsella, -muodostavan johtavan aseman taulukossamme. Nämä käsitteet -täydentävät hyvin toisiaan, joten niistä saadaan kylläkin arvokas -perusohje: 'Oikeamielinen rakkaus', 'Totuudenmukainen hyvyys', -joka osittain lähentelee 1 Kor. 13 luvun rakkauskäsitettä, vaikka -Paavalin _agapee_ on paljon lämpimämpi kuin kungfutselainen Ren, -eikä korinttilaiskirjeen 'rakkaus'-sanaa olekaan yleensä kiinaksi -käännetty Ren-, vaan Ai-sanalla, tai sitten molemmilla yhdessä, tai -vielä Ren I-käsitteelläkin. - -Kungfutse yhdistää eräässä kohden koko opetuksensa Šū-käsitteeseen. -Hän ei kuitenkaan asiaa lähemmin selitä, eikä kehitä opetuksiaan -tästä johdonmukaisesti. Šū, samoin kuin äskenmainittu Hsiao, -ovat taulukossamme alaosastoina Ren-käsitteen kohdalla. Šū:n -olen kääntänyt sanalla 'Epäitsekkyys'. Sillä on kuitenkin ehkä -vaativampi merkitys kuin epäitsekkyys-sanalla meillä. Šū-käsitteeseen -sisältyy myötätunto, sympatia, -- kiinalaisessa merkissä on 'sydän' -merkityksen antajana. Sydämen ääntä on kuultava, sen mukaan on -meneteltävä, on toimittava 'niinkuin sydän', turmeltumaton sydän, -vaatii. Kungfutse itse selitti Šū:n seuraavasti: "Mitä et tahdo -itsellesi, älä tarjoa toisillekaan". 'Suuressa Opissakin' esiintyy -tämä Šū-sana. Siellä se on selitetty 'Viivottimen ja harpin opilla', -kehittämällä 'keskinäisyyttä' niin että se lähenee Jeesuksen sanaa -Matt. 7:12, "Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää -tekin samoin heille". - -On tahdottu nähdä ero siinä, että Jeesus puhuu myönteisesti ja -Kungfutse ylläolevassa lauseessaan kielteisesti, mutta tosiasia on, -että itse pääsana, Šū, ei ole kielteinen vaan myönteinen, ja että Šū -kauttaaltaan kungfutselaisessa kirjallisuudessa -- myöskin 'Suuressa -Opissa' tietää positiivista sisältöä. Šū-kasitteeseen sisältyy -myöskin rakkaus, mutta ei ylhäältäpäin tulevana hyväntahtoisena -armonosoituksena, vaan paremminkin samalta tasolta lähtevänä -myötätuntoisena mielialana, kykynä asettaa itsensä toisen asemaan, -siis lähennellen Raamatun sanaa 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin -itseäsi!' Kuitenkin on tässäkin huomautettava, että Raamatun sana on -paljon painokkaampi kuin kungfutselainen Šū, joka on sangen haalea -Raamatun rakkauskäsitteen rinnalla. - -Šū-käsite sisältää jotenkin Ren ja 1-käsitteiden yhtymän, kun -nimittäin muistamme, että I on 'ihmissydämen totuudentajunta' ja Ren -'ihmisluonnon syntyperäinen hyve', kuten taulukossamme nämä käsitteet -selitetään. Šū-käsite lienee vain suuremman selvyyden saamiseksi -jaettu Ren ja I käsitteisiin. - -Olkoonpa siis puhe joko Ren-I-käsitteestä tai Šū:sta, niin joka -tapauksessa kungfutselaisuuden perushyve sisältää 'rakkautta' -lähentelevän pääpiirteen, olkoon tämä sitten 'oikeamielinen rakkaus', -totuudenmukainen hyvyys', tai 'epäitsekkyys', 'keskinäisyys -(resiprokaalisuus)'. - -Huomautimme, ettei Šū-käsite ole aivan niin ehdoton kuin Raamatun -rakkauskäsky. Šu näet tekee myönnytyksiä eri asemassa oleville, -niinkuin Ren-käsitekin. Sitä ei tee Ai-sana, joka siitä syystä on -otettu Uuden Testamentin rakkauskäsitettä ilmaisemaan. 'Ai' on -sydämellisyyttä, suorastaan 'sydämen vastaanottamista', merkin -rakenteesta lukien. Šu ja Ren-käsitteiden 'rakkaus' sitävastoin -saattaa olla hyvinkin peitettyä; erilaiset elämänasemat ja -ihmissuhteet saattavat suuresti vaikuttaa rakkauden olemukseen. -Varsinkin kunnioituksen käsite, Hsiao, hallitsee suuresti -kungfutselaista rakkautta, jopa siihen määrään, että muutamilta -tutkijoilta on rakkaus kokonaan peittynyt, ja pelkkä Hsiao on jäänyt -jäljelle. Käytännöllisessä elämässä on vielä enemmän asianlaita näin. - -Olkoon asian valaisemiseksi tässäkin mainittu, että Kiinassa pian -Kungfutsen jälkeen asetettiin ehdoton, yleinen rakkaus siveellisen -vaelluksen perusohjeeksi. Sen teki suurella rohkeudella ja -tietoisesti vastustaakseen Kungfutsea edellämainittu ajattelija -_Mìtse_ (Mō Ti). On huomattava, että hän käytti juuri Ai-sanaa -iskusananaan. Hänen lyhyt ja sattuva terminsä oli Džien Ai, 'yleinen -ja yhtäläinen rakkaus' kaikkia kohtaan. Tämä herätti suuren kuohunnan -kungfutselaisten keskuudessa. Erittäinkin _Mongtse_ taisteli -kiivaasti tätä liian tasa-arvoista oppia vastaan. Hänelle oli selvää, -että koko Kungfutsen oppirakennelma hajoaisi yleisen rakkauden -opin levenemisen kautta. On mielenkiintoista huomata, että Mongtse -käyttää tärkeimpänä taisteluaseenaan juuri Hsiao-käsitettä. Se -häviäisi kokonaan Metsen opin valtaan päästyä. Vanhempien arvoasema -ja yleensä kaikki arvovalta olisivat uskollisten kungfutselaisten -mielestä kärsineet liian tuntuvia vaurioita jos yleinen ja yhtäläinen -rakkauden oppi olisi ilman rajoituksia sovitettu kaikkiin. Ja niin -julistettiin Metsen rohkea ote harhaopiksi, jona se on pysynyt tähän -päivään asti. - - - -KUNGFUTSELAISTEN PERUSHWEIDEN TAULUKKO. - - -_Mieti näitä itseäsi kieltäen lakkaamatta! Pidä näistä kiinni pelolla -ja vavistuksella!_ - - I. _Ihmisyys. Ren_. - Ihmisluonnon syntyperäinen hyve. - -1. _Yleismieli. Kung_. - -Pidä vanhoja vanhoina ja nuoria nuorina. Kun on jotain menestystä -meillä, lisää sitä samalla muille. Älä erota itseäsi olevaisesta. -Katso hyvää tahtoa samoilla silmillä kuin sen toteutumistakin. - -2. _Epäitsekkyys. Šū_. - -Mitä et tahdo itsellesi, älä tarjoa toisillekaan. Älä muistele -vanhoja vikoja. Ota huomioon kunkin kyvyt. - -3. _Vanhempien kunnioitus. Hsiao_. - -Lue vanhempien toiveet jo heidän kasvojensa ilmeistä. Huolehdi heistä -heidän kuoltuansa ja muistele etäisiäkin esi-isiä. Jätä vanhemmiltasi -saatu nimi kunniakkaana jälkimaailmalle. - -4. _Lempeys. Tz'ï_. - -Kohtele lapsia lempeästi, vieläpä vieraidenkin omia. Sääli orpoja ja -leskiä. Säästä kaikkea käyttökelpoista. - -5. _Laajasydämisyys. K'uan_. - -Suuri sielu voi kärsiä pahaa maksamatta sitä samalla mitalla. -Käyttäydy rauhallisesti ja luontevasti kaikkia ihmisiä kohtaan, äläkä -loukkaa esimiehiäsi. - -6. _Jalomielisyys. Hou_. - -Hyve on aina palkittava, mutta pahaa ei ole kostettava. Mieluummin -tehkööt muut minulle vääryyttä kuin minä tekisin sitä muille. - - II. _Oikeus. I_. - Ihmissydämen totuudentajunta. - -1. _Rehellisyys. Dzeng_. - -Jos elämässäsi on jotain vajanaista, niin itseltäsi siihen on apu -saatava. Menettele aina järkisyiden mukaan, äläkä toimi umpimähkään. -Täytä tarkoin velvollisuutesi, äläkä tavoittele tuulentupia. - -2. _Suoruus. Drï_. - -Tahtosi olkoon taipumaton väärään. Älköön sinua vietelkö suloiset -sanat, eikä ihana muoto; ei myöskään imartelu eikä uhkaus. Palvele -uskollisesti esimiehiäsi. - -3. _Veljeys. Tï_. - -Kunnioita vanhempia veljiäsi ja ole ystävällinen nuoremmille -veljillesi. Pidä arvossa vanhoja ja iäkkäitä. - -4. _Miehuus. Jung_. - -Kun huomaat hyvää, seuraa sitä! Kun ymmärrät erehdyksesi, korjaa se -heti! Rikkaus ja kunnia ei vie sinua harhaan; köyhyys ja häpeä ei -järkytä sinua. - -5. _Kohtuus. Kai. (Kiai.)_ - -Tartu tarmolla tehtäviisi, äläkä muutu muiden mukaan. Onnen suosiessa -ajattele oikeutta, ja tyydy niukkaankin osaan. - -6. _Säädyllisyys. Dr'ï_. - -Miehen ihanne on itsensä hillitseminen; naisen päähyve on puhtaus. -Kaikki kammokoot kaikkea pahaa ja kavahtakoot etteivät siihen vaivu. - - III. _Nuhteettomuus. Li_. - -1. _Kunnioitus. Dzing_. - -Virkapuku ja arvomerkit olkoot täysin ansaittuja. Kunnia sille, jolle -kunnia tulee. Olkoon kunnioitus vilpitöntä; valheellisuutta aina -vältä. Huolellisuutta ja arkaa mieltä tässä tarvitaan. - -2. _Varovaisuus. Džin_. - -Muista ihana, unohda ikävä; peitä paha, paljasta hyvä! Sanoja älä -kevyesti päästä, asioita älä kevyesti päätä! Mies on määrääjä, nainen -seuraaja. Erillään olkoot sukupuolet. - -3. _Nöyryys. Ts'ien_. - -Ne, jotka jotakin hyvää omaavat, olkoot niinkuin ei heillä olisi. -Älä liikoja luota kykyihisi. Älä mieltäsi kiinnitä kunniaan tai -maineeseen. - -4. _Vaatimattomuus. Rang_. - -Kieltäydy paljosta, valitse vähä! Ole mieluimmin alhaisten tasolla. - - IV. _Viisaus. Drï_. - -1. _Ihmistuntemus. Drï Ren_. - -Lähesty hyviä, pakene pahoja! Arvostele oikein ihmisiä ja heidän -puheitansa. Älä perusteettomien puheiden nojalla herkästi usko -huonoon mieheen, äläkä pahojen puheiden tähden arvostele väärin -kunnon miestä. - -2. _Periaatteiden ymmärtäminen. Dri Lï_. - -Olkoon sinulla laajat tiedot, hyvä arvostelukyky, huolellinen -ajatustottumus ja älykäs asiain esitystapa. Tunkeudu taivaan ja maan, -menneisyyden ja nykyisyyden ongelmiin. Huomaa tarkoin ihmisten ja -asiain, oikean ja väärän eroavaisuudet. - -3. _Elämän ymmärtäminen. Drï Seng_. - -Viljele hyveitä, valvo itseäsi, täytä tehtäväsi täydellisesti! -Silloin on sinulle samantekevä, olkoon onni mikä tahansa. - -4. _Näkevä silmä ja kuuleva korva_. - -Katso kauas ja selkeästi, kuule hyvettä huomaavasti. Älä lue likaisia -kirjoja, äläkä kuuntele imartelupuheita. - - V. _Uskollisuus. Hsin_. - -1. _Yksinkertaisuus. Pu ōr_. - -Sanoissa ja teossa, sisällä ja ulkona, kaikkialla ollos yksi ja -sama. Ahkerissa opinnoissa, tarmokkaassa toiminnassa, alkaessa ja -päättäessä, älä missään vilpistele. - -2. _Totuus. Džen_. - -Mökkipahasessa puhutut sanat saakoon kertoa palatseissa. Arkiaikaiset -tapahtumat saakoon todistaa Jumalan Taivas. - -3. _Puhtaus. Dž'eng_. - -Ajatuselämäsi olkoon läpeensä vilpitöntä. Suhteissasi ihmisiin älköön -olko hämäryyttä. Toimien toisten asioissa, ollos täysin uskollinen. - -4. _Vilpittömyys. Pu ts'ï_. - -Elä niin, ettei sydämesi tuomitse sinua, ei yleisö vihaa sinua, ei -vaimosi häpeä sinua, eikä ystäväsi närkästy sinulle. - - * * * * * - -Edellä esitetyn taulukon laatijaa ei tunneta. Siitä huolimatta -pidetään sitä suuressa arvossa. Siihenhän on koottu kungfutselainen -siveysoppi suppeaan tilaan. Yhtä ja toista muistuttamista siihen -kyllä olisi, -- edellä jo olemme taulukon heikkouksiin viitanneet --, -mutta siitä huolimatta on taulukko aikalailla hyvin järjestetty. - -Yhtä heikkoutta erikoisesti huomautamme kungfutselaisessa -siveysopissa. Se on _totuuden_ syrjäytetty asema. Vaikka -Oikeus-käsite, I, on tulkittu 'ihmissydämen totuudentajunnaksi' tai -paremmin käännettynä ehkä 'järkiperusteiden' tajunnaksi, niin ei -sen alaosastoissa ole vähintäkään viittausta totuudenrakkauteen. -Totuus-sana, Džen, ilmenee kyllä Uskollisuuden ala-ososttona, mutta -sille ei ole annettu samaa sisältöä kuin totuussanalla on meillä. -Džen on pikemminkin vain 'tosi' tai 'todellisuus'. Kiinalainen -ei ole tehnyt kysymystä: "Mikä on Totuus?" eikä hän ole johtunut -ajattelemaan, että totuus voisi tehdä vapaaksi. 'Totuuden henkeä' ei -Kiinassa ole. - -Kun Mongtse saapui erääseen hoviin ja kun ruhtinas häneltä kysyi -mitä hän tuo tullessaan sellaista, josta on hyötyä valtakunnalle, -niin Mongtse moitti ankarasti tuota ruhtinaan hyödyn tavoittelua -ja neuvoi harrastamaan vain ihmisyyttä ja oikeutta. Mutta siitä -huolimatta kuultaa Kungfutsen ja Mongtsen siveysopista selvä -_hyödyn_ tavoittelu, utilitarismi, joka ei jaksa käsittää, että -totuus sellaisenaan on arvokas päämäärä ja tavoiteltavaa oman -itsensä vuoksi. Suuressa Opissakin on taisteltu hyödyn tavoittelua -vastaan, mutta sen sijaan on sielläkin asetettu, ei totuutta, vaan -oikeus, I, jonka voi myös kääntää "vanhurskaus"-sanalla, vaikka -se ei sitä täysin vastaa. Sikäläinen mietelause kuuluu: "Rikkaus -ei ole valtion voitto, valtion voitto on vanhurskaus." Se, mitä -käsitetään englantilaisella sanalla right, ei ole saanut sijaansa -kungfutselaisessa systeemissä. - -Edelleen voidaan huomauttaa kungfutselaisten hyveiden heikkoa -_perustelua_. Siveyssäännöt tulevat ikäänkuin omilla valtuuksillaan, -oman arvovaltansa nojalla; niitä ei tarvitse lähemmin perustella -eikä niiden merkitystä selvitellä. Hyveiden olemukseen tunkeutuvaa -tutkistelua etsii turhaan kungfutselaisesta kirjallisuudesta. Vieläpä -sellainenkin seikka kuin suhde, relatio, on kiinalaisille ollut -tarpeeton käsite. Jonkinlaisella käytännöllisellä älykkäisyydellä -ovat yksityiset seikat vaarinotetut, ja monta arvokasta ja hauskaa -löytöä on tehty, mutta saatua aineistoa ei ole kyetty perustelemaan -eikä yhdistämään elimelliseksi kokonaisuudeksi, vaan siitä on tullut -parhaassakin tapauksessa vain jonkinlainen mosaikkikudos. - -Kungfutselaista siveysoppia on selostettu vielä kirjoituksessa "Suuri -Oppi johdantona kungfutselaiseen elämänkatsomukseen". - - - - -III. - -KUNGFUTSELAISUUS USKONTONA - - - -1. - -KIINAN KOLME USKONTOA. - - -Kiinan kolme edustavinta, enemmän tai vähemmän uskonnollista -oppisuuntaa ovat kiertyneet yhteen kuin saman köyden kolme säiettä. -Tämä yhteys on saanut keisarillisen, virallisesti tunnustetun muodon. -Jokainen kiinalainen tuntee sananparren: -- "_San Džiao kuei I_." -- -"Kolme Opetusta (uskontoa) kuuluvat Yhteen." Tähän sanontaan sisältyy -laajakantoinen ajatus, kuten lähetyssaarnaajaveteraani A.H. Smith -huomauttaa.[24] Jokaisella oppisuunnalla on näet oma 'ykseysoppinsa', -ja kaikki kolme ykseysoppia ovat pohjaltaan yksi ja sama ykseys. - -_Taolainen_ ykseysoppi kuuluu: -- '_Pao Yen šou I_' -- "Kun pidetään -kiinni 'Alkuperäisestä Perusaatteesta' (Yen Ts'ï), niin säilytetään -ykseys." _Buddalainen_ ykseysoppi on saanut sanontatavan: -- "_Uan -Fa' kuei I_": -- 'Tuhannet (10,000) säännöt palaavat yhteen.' -_Kungfutse_ lausuu 'Keskusteluissaan' omasta opetuksestaan: -- "_U -Tao I i kuan-drï_": -- 'Minun Oppini on ykseysaatteen läpitunkema.' -Tämä kungfutselaisuuden pääkäsite on _Šū_, josta on edellä tehty -selkoa. - -Ykseyden ajatuksen vaatimus perustunee 'yhden' ja 'suuren' _Taivaan_ -olettamiseen. Taivaan olemusta kuvaa selvästi sen sanamerkki, -_T'ien_, joka nykyisessä muodossaan on kokoonpantu osista 'yksi' -ja 'suuri'. Selvän ilmaisun on tämä ykseyden ajatus saanut -'_Ennekirjan_' lausunnossa: -- "_T'ien I, Ti ōr_": -- 'Taivas on -yksi, Maa on toinen (perusvoima)'. - -Uskontojen yhteys on siis tietopuolisesti hyvin perusteltu. Taivas -(T'ien) on kaikkien yhteinen yhdysside: kukin uskonto suhtautuu -siihen omalla tavallaan. Taolaisuus koettaa syntyjä syviä, -äärimmäisiä alkuperusteita tarkastamalla päästä Taivaan 'Tielle' -(Tao). Kungfutselaisuus tehostaa Taivaan mukaista elämänvaellusta, -sopusointua Taivaan kanssa. Buddalaisuus tavoittelee Taivaaseen -ankarien ja pitkällisten ponnistusten kautta. Taolaisuus katselee -Taivasta enemmän menneisyyden, kungfutselaisuus nykyisyyden ja -buddalaisuus tulevaisuuden näkökulmalta. - -Kungfutselaisuus on Taivaan projektio ihmisvirran suoralla -viivalla. Taolaisuus ja buddalaisuus ovat pisteitä samalla suoralla -peruspisteen molemmin puolin. Sen vuoksi on kungfutselaisuudesta -lyhin matka Taivaaseen; Taivas on sen oma ilman muuta. -Kungfutselaisuuden pisteestä lähtee 'Normaali', 'Kultainen Keskitie', -_Tā Tao_ (Valtatie), joka johtaa oikotietä Onnen maahan. Taolaisuus -ja buddalaisuus johtavat samaan päämäärään, mutta niillä on pitemmät -ja kapeammat polut taivallettavanaan. Joka on eksynyt valtatieltä, -hän voi löytää varapolun sen kummaltakin puolelta, taolaisuuden ja -buddalaisuuden kapeat käytävät. - -Rohkeana ja varmana lähtevät kungfutselaisuuden sankat joukot -vaeltamaan Valtatietä, suurien siveellisten sääntöjen selvästi -viitoittamaa tietä, Taivasta kohti. Taipaleelle voidaan lähteä -niin turvallisin mielin, kun tiedämme, että vanhat Viisaat ja -Pyhät ovat horjahtamatta sen läpi käyneet; heidän ylevä esikuvansa -väikkyy alati kutsuvana ja kehoittavana silmäimme edessä. Lisää -turvallisuuden tunnetta tuo tietoisuus siitä, että meillä on -liittolainen omassa itsessämme; oma luonteemme vaatii meitä käymään -tätä viitoitettua Tietä. Ihmisluonto ei näet ole vain puhdas ja -virheetön kuin kirjoittamaton taulu (tabula rasa). Se on enemmänkin -meidän eduksemme. Se pakottaa meitä eteenpäin tällä hyveiden tiellä, -niinkuin painovoima panee veden virtaamaan alaspäin. Ei pitäisi siis -tyhmänkään eksyä tällaisella suurella Valtatiellä, eikä heikonkaan -taipaleelle uupua näin hyvästi varustettuna. - -Kaiken hyvän lisäksi on Taivas vielä niin lähellä. Se on jo tämän -elämän aikana todettavissa, ja sillä on sitä paitsi hyvät ajatukset -meitä kohtaan (Hao Seng drï Te'). Taivaan voimat ja maan viljavuus, -ihmisten ystävyys ja itsetyydytyksen ilo, -- kaikki siunaavat meitä -tällä taipaleella. Ihana päämäärä on tuossa silmäimme edessä: -Tasa-arvo, yhdenvertaisuus Taivaan ja Maan kanssa niin arvovaltaan -kuin tehtäväänkin nähden; menestys elämässä ja rauha kuolemassa; -ihmisten kunnioitus ja arvonanto elinaikana; hyvä nimi, suuri suku ja -vielä suurempi kunnioitus jälkimaailman keskuudessa. Mitä muuta me -vielä osaisimme uneksia? Olkaamme tähän tyytyväisiä. - -Tässä on meille kyllin. Jälkipolvi täyttää sielun tarpeet tulevassa -maailmassa. -- Näin lähelle on Taivas tullut meitä. Näin olemme -yhtä sen kanssa. Näin syntyy sopusointu Taivaan ja Maan, Henkien ja -elävien ihmisten välillä. Tämä on kungfutselaisuuden käytännöllinen -Onnen-ihanne. Jättäkäämme kaikki haaveet haudantakaisen elämän -tilasta! - -Mutta vaikka tie on niin selvä, vaikka ylevät esikuvat ovat elävinä -edessämme, vaikka oma luontomme vaatii meitä tälle kultaiselle -Keskitielle, vaikka Taivas auttaa meitä taipaleella ja vaikka -Tie on niin lyhyt ja Taivas lähellä, -- niin sittenkin harvenee -joukkomme taipaleella. Joistakin meille käsittämättömistä syistä -poikkeavat monet Tieltä pois. Vaikka siveyssäännöt ulkoa osasi, -vaikka käskyjen taulut olivat silmäin edessä työpöydän ääressä, -vaikka niitä aina itselleen terotti ja muille muistutti, vaikka -lakkaamatta itsensätutkistelua harjoitti ja ajatuksiaan vartioi, -vaikka ymmärrystään avarsi ja tahtoaan koetti hyväksi saada, vaikka -tunteitaan hoiti ja itseään kasvatti, -- niin sittenkin horjahti -jalka joskus, pois katosi määränpää, erehdyttiin taasen siltä -kultaiselta Tieltä. - -Hyvä oli, että silloin löytyi sivuteitä, jotka samaan päämäärään -saattelevat, hyvä, että taolaisten ja buddalaisten temppelien -kellot silloin niin kutsuvina kaikuivat, hyvä että niiden säveleet -hiljaisina yönkin hetkinä tuhlaajapoikien tunnoille kolkuttelivat. -Ehkei huomattu Tieltä poiketun ennenkuin joku odottamaton onnettomuus -meidät saavutti, tuli tulva, tulipalo ja sitä seuraava puute ja -nälkä; tai ehkä erehtyi oma poika, tuotti häpeää isän nimelle; tai -toivottiin oppiarvoa tutkinnossa, tai menestystä matkalle lähtiessä -tai johonkin toimeen ryhtyessä, -- silloin oli niin mieluista kuulla -kumahtelevan temppelikellon kutsuvaa ääntä, oli hyvä laskeutua tuon -armeliaan Buddan jalkain juureen, sytyttää suitsukkeensa, ja suudella -hänen varpaitansa, kertoa siinä surunsa ja huolensa Buddalle ja hänen -paljaspäiselle papilleen (_Hō Šang_) ja anoa apua tulevalla Tiellä. -Yhtä ystävällisesti otti meidät vastaan taolainenkin pappi (_Tao -Szï_), joka karkoitti meitä vaivaavat pahat henget pois. - -Jos joku onnellinen ei olisi eläessään tarvinnut näiden _uskontojen_ -lohdutusta, apua ja rauhaa, niin hän ei kuitenkaan lyö laimin, -kaiken turvallisuuden vuoksi, kuoleman lähestyessä tarttua -taolaisiin tai buddalaisiin lupauksiin. Ja jos hän itse oli niin -paatunut tai itsevanhurskas, että, luullen asiansa hyvin olevan, ei -_papeilta_ apua eläessään etsinyt, ei pyhiinvaelluksia tehnyt, ei -temppeleitä kaunistanut, eikä papeille heidän saataviaan maksanut, -niin jälkeläiset kyllä pitävät siitä huolen, että ainakin hänen -kuoltuaan sielumessut hänelle pidetään, pappien parvi kutsutaan -kotiin vainajan sielun avuksi. Sillä on näet nyt vakavat hetket -käsissä, olkoonpa hän ollut kuinka kunniallinen tahansa. Ellei tässä -nyt 'hengenmiehet' apuun riennä, niin pahin on pelättävissä. Mutta -hepä tarjoavat auliisti apuaan, -- palkasta sovitaan perästäpäin. -Pöydistä ja tuoleista rakennetaan silta, vaivalloinen laitos, yksi -papeista koettaa päästä sitä pitkin -- auttaakseen vainajan sielua -henkien sillan (Hsien Ts'iao) yli. Sieluparka on muutenkin neuvoton, -umpikujassa; sille tulee siis pappien Tietä raivata (K'ai Lu). Ja -jos tuo onneton jo olisi alimpaan helvettiin uponnut ja sen salvat -ja portit olisivat perässä lujasti kiinni painuneet, niin siinäkään -tapauksessa ei olla neuvottomia. 'Jumalanmiehet' voivat vielä -sieltäkin sielun pelastaa (Pō' Ti-Jiu), niin väkeviä ovat heidän -manauslukunsa ja vertauskuvalliset pyhät toimituksensa, sielumessut -(Tsō Džai, Tā Džiao).[25] - -Näin siis "kolme uskontoa kuuluvat yhteen"; ne ovat toistensa -välttämätön täydennys. On mahdoton ajatella, että Kungfutsen -kuivat siveyssäännöt tyydyttäisivät kansanmiehen hengellistä -nälkää, -- jos hän edes pystyisi niitä sulattamaankaan. Hänellä on -kuitenkin suuri kunnioitus tätä Normaalitietä kohtaan. Mutta kun -nämä Goljatin varustukset eivät sovellu hänelle, niin hän koettaa -samaan päämäärään toisia teitä. Ei myöskään kirjanoppinut (Tou Šū -Ren) saa täyttä tyydytystä pelkästään tästä Oppineiden Opista (_Rū -Džiao_). Kungfutselaisuuden ilmakehä on liian kuulakasta, se on -liian niukkasanainen elämän ja kuoleman mystillisiin kysymyksiin -nähden. Tekee niin hyvää kun saa mennä noihin hiljaisiin ja hämäriin -taolaisiin ja buddalaisiin temppeleihin, joiden ovia ei koskaan -suljeta ja joissa on aina ystävällinen vastaanotto. - -Syntyynsä nähden ovat nämä kolme uskontoa toisilleen sikäli sukua, -ettei yksikään niistä alkuaan ollut uskontokaan, vaan jonkinlainen -filosoofinen oppisuunta,[26] -- niiden yhteys on alkanut vasta -senjälkeenkuin ne muuttuivat uskonnoiksi. Yhtäläisyyttä näiden kolmen -opetuksen kesken on myöskin siinä, että kukin niistä on joutunut -mahdollisimman kauas alkuperäisestä opistaan, -- usein suoranaiseen -vastakohtaansa, juuri siihen, jota 'uskonnon perustaja' tahtoi paeta. -Filosofiana oli taolaisuus syvällisintä, mutta uskontona se on -joutunut kaikkein alhaisimmalle tasolle. - -Metafyysilliseltä peruskatsomukseltaan oli alkuperäinen taolaisuus -(Tao Džiao) materialismia, buddalaisuus (Fū Džiao) idealismia ja -kungfutselaisuus agnostisismia. Taolaisuus kielsi henkimaailman -muualla kuin aineen yhteydessä, mutta kaikki aineellinen olikin -henkevöityä, hengen kannattamaa. Animismin ituja tapaamme jo Laotsen -opissa Tao:sta, maailmankaikkeuden prinsiipistä. Tao on ikuinen, -aineeton, kaikkialla oleva, luova, ylläpitävä ja järjestävä, kaiken -olevaisen perusvoima. Kaikki on saanut alkunsa Tao:sta ja palaa -siihen jälleen. Tao (tie) on myöskin siveysopin perustus, joten -siihen sisältyy sekä 'puhdas' että 'käytöllinen' maailmanjärki. -Taolaisuudessa on kaikki Tao:ssa. Tao, joka merkitsee myös -puhetta, muistuttaa Johanneksen evankeliumin alussa käytettyä Sana -(Logos)-käsitettä. Senvuoksi on taolaisuutta sanottu Panlogismiksi. -Taolaisen siveysopin ydin on _U Uei_, "toimimatta vaikuttaminen", -niinkuin Tao itsekin tekee. - -Buddalaisuudelle alkuaan oli vain aineeton henkimaailma -todellisuutta. Siitä huolimatta se edusti ateistista -maailmankatsomusta. Pääpaino oli alkuaan tähän elämään kohdistuva, -Buddalaisuus on kuitenkin muuttunut myöhemmin epäjumalankuvia -innokkaimmin palvelevaksi ja niin sanoaksemme uskonnollisimmaksi, -monijumalaisimmaksi ja pappisvaltaisimmaksi luostareineen, -temppeleineen ja pyhiinvaelluksineen, ollen monessa suhteessa -myöhemmälle taolaisuudelle esikuvana. - -Kungfutselaisuus oli alkuaan vierovalla kannalla henkimaailmaan -nähden, mutta sekin on omalla tavallaan tuonut uutta vettä uskonnon -uomaan panemalla varsinaisesti alkuun sankarien palvonnan, joista -ensimmäinen on Kungfutse. Esi-isien palvonta, koko uskomuksellisen -elämän tärkein ilmiö, kulkee myöskin kungfutselaisuuden lipun alla. - -On sanottu kungfutselaisuutta eetilliseksi, taolaisuutta -fyysilliseksi ja buddalaisuutta metafyysilliseksi uskonto -muodoksi. Kungfutselaisuus latelee vain loppumattoman sarjan -toimintaohjeita, mietelauseita ja siveyssääntöjä tätä elämää -varten, välittämättä vähääkään niin sanoaksemme sielun asioista, -sikäli kuin on kysymyksessä elävien sielut, -- vainajien sieluista -kyllä huolta pidetään. Taolaisuus on tekemisissä pääasiallisesti -ulkonaisen, näkyvän luomakunnan kanssa, jossa se kaikkialla -havaitsee henkiolentoja. Buddalaisuus on oikeata sielu-uskoa -sielunvaellusoppeineen, seitsenkertaisine taivaineen ja yhtä syvine -helvetteineen. - -Buddalaisuus on ainoa ulkoapäin tullut huomattavampi henkinen virtaus -Kiinan pitkässä historiassa. Se onkin vaikuttanut valtavasti, ei -vain taolaisuuteen ja kansanomaiseen uskomukselliseen elämään, vaan -henkiseen elämään ylimalkaan, filosofiaan, runouteen ja taiteeseen. -Sen mukana on tullut Intiasta kreikkalaista taidetta Kiinaan. -Sen nopeaa leviämistä ajanlaskumme alussa ei vaikuttanut vain -tarmokas suullinen ja kirjallinen käännytystyö, propaganda, vaan -myöskin erinomainen sopivaisuus kiinalaisiin oloihin. Erittäinkin -taolaisuus asketismeineen, kuolemattomuustoiveineen ja länteen -viittaavine myytteineen oli valmistanut sille maaperää. Mutta myöskin -kungfutselaiselle esi-isien palvonnalle buddalaisuus antoi uutta -sisältöä sanomalla missä ja millaisissa oloissa esi-isät ovat. -Buddalaisuus muuttui kuitenkin olemukseltaan Kiinassa yhtä paljon -kuin se sai Kiinan omia henkisiä arvoja muuttumaan. - -Kungfutselaisuus sai jalansijaa Kiinassa vain vähän aikaisemmin kuin -buddalaisuus sinne tuli. Kungfutselaisuus on kasvanut kansallisella -pohjalla maan vanhasta uskonnosta, jota se pääasiallisesti yhä vielä -esi-isien palveluksineen on. Taolaisuus on sekin tulos vanhimmasta -uskonnosta, vaikka sen siipien suojissa on etsinyt turvaa toinen -aines, alkuperäinen kansanomainen uskonnollisuus taikuuksineen ja -manauksineen, jotka Kungfutsen teoksissa eivät ole sanottavasti -päässeet julkitulemaan. Kungfutselaisuus on sekä ennen mestaria että -hänen jälkeensä, aina Ti Jao:sta alkaen, nämä 4000 vuotta, ollut -sivistyneen, hallitsevan virkamiesluokan hengenelämän ilmausta. -Buddalaisuus ja taolaisuus ovat suurimpia voittojaan saavuttaneet -varsinaisen kansan keskuudessa. - -Kaikki kolme uskontoa ovat monijumalaisia, polyteistisia; jokaisella -on oma panteoninsa, jumalakokoelmansa, jota lakkaamatta lisätään. -Jokaisella on myöskin oma ylimmäinen pappinsa tai paavinsa. -Kungfutsen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa -- nyt jo 76:s --, -_Jen Šeng Kung_, "Uhkuvan Viisauden Prinssi", on kungfutselaisuuden -edustavin henkilö ja etuoikeutettu uhraaja Kungfutselle. Taolainen -'paavi' on kunnianimeltään _T'ien Szï_, 'Taivainen Opettaja', -joka vihkii uudet jumaluusolennot ja on pätevin karkoittamaan -kiusalliset pahat henget valtakunnasta. Buddalaisen 'pappisuskonnon', -lainalaisuuden, päämies on _Dalai-Lama_, buddalaisuuden ylimmäinen -pappi Tiibetin pääkaupungissa Lassassa. - -Mikä näistä on _valtion uskonto_? Ei mikään ja jok'ikinen. On totta, -että viimeinen hallitsijasuku suosi kungfutselaisuutta, ja useimmat -muutkin dynastiat ovat olleet samalla kannalla, mutta kuitenkin on -huomattava, että Kiinan keisari oli, ei ainoastaan kungfutselaisuuden -ylimmäinen pappi, vaan myöskin taolaisuuden ja buddalaisuuden -päämies. 'Taivaan Poika' oli yläpuolella kaikkien kolmen uskonnon -päämiehen, joilla kaikilla puolestaan oli suuri arvoasema itse -keisarillisessa hovissa. - -Nämä kolme uskontoa ovat Kiinan henkisessä elämässä sulautuneet -erottamattomasti yhteen. Tästä yhteensulautumisesta on -tullut nykyinen Kiinan _kansanomainen uskonto_, joka ei ole -kungfutselaisuutta, ei taolaisuutta eikä buddalaisuutta, vaan on -näitä kaikkia, ja vielä paljon muutakin. Pahojen henkien pelko, -niiden karkoittaminen ja pakeneminen, on saanut erikoisen ilmaisunsa -_Fung Šui_ (tuuli ja vesi)-järjestelmässä, jota on mainittu -geomantia-nimellä. Siitä käy ilmi, miten pelkät fantasiakuvat, kun -ne oikein syöpyvät kansan sieluun, tulevat paljon väkevimmiksi kuin -itse todellisuus, kuten W. Grube sattuvasti huomauttaa. Fung Šui -pitkäaikaisena, kroonillisena sairautena on jättänyt pahat jäljet -kiinalaiseen kansansieluun. 'Tuulen ja veden' oppi on ollut pahimpia -esteitä kiinalaisten kehitykselle. - -Kolmea uskontoa on koetettu yhdistää silläkin tavoin, että on -rakennettu kaikille yhteisiä temppeleitä, _San Džiao Tang_, joihin -on asetettu sekä Kungfutsen että Buddan ja Laotsen veistokuvat, -mutta nämä temppelit eivät ole saaneet yleisempää kannatusta. -Kungfutselaisuutta, Rū Džiao:ta, 'oppineiden opetusta' katsotaan -yleensä Tā Džiao:ksi, 'suureksi opetukseksi', 'oikeauskoisuudeksi'. -Kaksi muuta ovat aina sivistyneen luokan mielestä enemmän tai -vähemmän harhaoppeja ja hätävaraa. Onpa joku keisari niin ihastunut -hänen hallitusistuintaan tukevaan kungfutselaisuuteen, että -on tahtonut saada sen valtion yksinomaiseksi uskontomuodoksi, -joku on ryhtynyt tarmokkaisiin toimenpiteisiinkin toisten -uskontojen perinjuuriseksi hävittämiseksi. Mutta ankaristakin -tilapäisistä vainoista huolimatta ne yhä elävät voimakkaina kuin -kungfutselaisuuskin. Sydämellinen sovinto ja hyvä yhteisymmärrys on -näiden kolmen aatesuunnan keskuudessa. _Kungfutse, Laotse ja Budda_ -saavat samanlaista palvontaa samoilta henkilöiltä. - -Nämä kolme uskonnollista oppisuuntaa ovat Kiinan uskomuksellisessa -elämässä kuin tasasivuisen kolmion kolme kulmaa, -- jokainen kulma -on yhtä tärkeä kuvion aikaansaamiseksi. Kungfutselaisuus muodostaa -kuvion korkeimman kärkipisteen, pyramiidin huipun. Taolaisuus ja -buddalaisuus nojaavat tukevasti uskomuksellisen elämän maaperään. -Pyramiidin huipulla istuu Taivaan Poika, Kiinan keisari, ja hoitelee -koko koneistoa. - -Seuraavassa tarkastelemme tämän kolmion huippukulmaa. - -Kungfutselaisuuden uskonnollinen puoli ei ole helposti kuvattavissa. -Siihen on montakin syytä. Ensinnäkin Kungfutsen oma kanta -uskonnollisiin kysymyksiin nähden oli omituinen ja hämärä. Kaukana -siitä, että hän olisi ollut uskonnon perustaja, niinkuin asiaan -lähemmin tutustumatta länsimailla usein ajatellaan, Kungfutse -ei edes selvin sanoin määrännyt kantaansa silloisiin uskonnon -muotoihin nähden. Yleinen asenne Kungfutsella näyttää olleen -jonkinlainen tietämättömyytensä tunnustaminen (_agnostisismi_) -uskonnollisiin kysymyksiin nähden. Kun eräs hänen oppilaansa, Tzï -Lu, kysyi mestariltaan miten vainajien henkiä olisi palveltava, -vastasi tämä lakoonisesti: "Kun emme vielä osaa palvella ihmisiä, -kuinka silloin osaisimme palvella henkiolentoja?" Oppilaalle olivat -nämä asiat kuitenkin perin tärkeitä ja hän tahtoi saada näistä -mahdollisimman paljon selvyyttä, jonka vuoksi hän pyysi saada -mestariltaan tietoa kuoleman tapahtumasta. Yhtä kuivakiskoisesti -vastaa opettaja tähänkin: "Kun emme vielä ymmärrä elämää, kuinka -silloin ymmärtäisimme kuolemaa?" Kungfutse ei yleensäkään esiintynyt -omilla aatteillaan, kaikkein vähimmän uskonnollisella alalla. Tämä -hänen erinomaisen suuri pidättyväisyytensä uskonnollisiin kysymyksiin -nähden johtui ehkä osittain myöskin siitä että taolaisuus jo oli -alkanut esittää mietiskelyjänsä. Mutta todennäköisintä kuitenkin -on, että Kungfutsen oman personallisen käsityksen mukaan siveysopin -tarmokkaasta tehostamisesta olisi enemmän käytännöllisiä tuloksia -kuin uskonnollisista mietiskelyistä. Sen vuoksi on Kungfutsen opetus -enemmän valtio- ja siveysoppia kuin uskontoa, vaikka länsimailla -Kungfutse kuitenkin esiintyy enemmän uskonnonhistoriassa kuin -filosofiassa. - -Väärin olisi kuitenkin tehdä ylläolevasta sitä johtopäätöstä, että -Kungfutse oli kokonaan välinpitämätön uskonnosta. Päinvastoin hän -oli hyvinkin harras palvoja. Henkiä on kunnioitettava ja palveltava, -mutta niistä on pysyttävä muuten tarkoin erillään, mietiskelyihin -niiden olemuksesta ja toiminnoista ei ole antauduttava, se oli -Kungfutsen kanta. Kungfutsen uskonto oli siis hänen oman aikansa -uskonto, eikä meillä ole parempia lähteitä Kiinan vanhan uskonnon -tutkimusta varten kuin Kungfutsen toimittamat teokset. Mutta nekin -jo kuvastelevat, oman esityksensä mukaan, kiinalaisten uskomuksia -lähes kahden tuhannen vuoden ajalta. Alkuperäinen tarkoituksemme oli -tässä tehdä laajemmin selkoa Kiinan vanhimmasta uskonnosta Kungfutsen -aikaan asti, mutta meidän täytyy supistaa esityksemme mahdollisimman -lyhyeksi. Sen jälkeen selostamme kungfutselaisuutta uskontona -Kungfutsen jälkeen, jolloin tulemme näkemään, miten kungfutselaisuus -uskonnon alalla on varsinaisesti Kungfutsen palvontaa. - - - -2. - -KIINALAISTEN VANHA USKONTO[27] - - -Ensin muutamia alkuhuomautuksia ja aineen rajoituksia. - -Ilmestysuskonto, vieläpä uskonnollinen ja metafyysillinen -mietiskelykin on vanhoille kiinalaisille vierasta. Käsitteet 'synti' -ja 'pyhyys' samoin. Kiinan alkuperäinen uskonto on käytettävissämme -olevien lähteiden mukaan sangen köyhää mielikuvituksellisistakin -aineista. Jumalaistarustoa ja myyttejä puuttuu. Vasta buddalaisuuden -mukana on Kiinan uskomukselliseen elämään tullut värikkyyttä ja -eloisuutta. - -Uskonnolla ei ole muutenkaan Kiinassa samaa merkitystä kuin meillä. -Tuo edellä selostamamme suunnaton suvaitsevaisuus on vain mahdollista -siten, että ei ole mitään tarkkoja uskonnollisia käsitteitä olemassa. -Buddalaisuuden mukana uutta virikettä saanut uskonnon yksipuolisesti -tunteenomainen piirre ja pahojen henkien pelko on tullut enemmän -vallitsevaksi. Tämähän on muutenkin ominaista pakanauskonnoille, -jotka siitä syystä, tunnelmaa kohottaakseen, ovat synkretismiin -taipuvaisia. Joku voinee tähän huomauttaa, että onhan Kiinassa -kuitenkin ollut kristinuskon vainoja. Niin on ollut. Mutta ne eivät -ole olleet, -- otettakoon se tarkoin huomioon -- ensi sijassa -_uskonnon_ vainoja, vaan _ulkomaalaisten_ vainoja. Ja Kiinalla olisi -ollut syytä pahempiinkin ulkomaalaisten vainoihin kuin mihin se on -pystynyt. - -Kiinalaisen uskonnon olemus tulee hyvin ilmi 'uskontoa' vastaavassa -sanassa, _Li_, joka on yksi viidestä perushyveestä ja merkitsee -tavanmukaisia menoja, kultteja ja kohteliaisuuksia. - -Uskonnon olemuksen toisen puolen, sen opillisen sisällyksen, -ilmaisee toinen 'uskontoa' vastaava sana, _Džiao_. Se on kokoonpantu -kahdesta osasta, jotka merkitsevät "arvovaltaa jolle on oltava -kuuliainen". Siitä on sitten johdettu merkitys 'julkinen opetus', -'opetusjärjestelmä'. On huomattava, että kiinalaiset eivät siis -tee mitään eroa 'opin' ja 'uskonnon' suhteen. Filosoofisista ja -uskonnollisista oppijärjestelmistä käytetään samaa sanaa, Džiao. -Opettaja on Džiao-sï, evankelista Džiao-szï. Taolaisuus on Tao -Džiao, buddalaisuus Fū Džiao, kungfutselaisuus Rū Džiao, evankelinen -kristinusko Jē-Su Džiao tai Jē Džiao ja katolilaisuus T'ien Džu -Džiao, 'Taivaan Herran uskonto'. - -Mutta nyt Rū merkitsee oppinutta, "henkilöä, jota paitsi ei voida -olla". _Rū Džiao_, kungfutselaisuus, on siis 'oppineiden opetusta', -tai sitten -- jos niin tahdotaan 'oppineiden uskontoa'. Kristinusko -esiintyy kiinalaisille ensi sijassa oppina, eikä siihen siis ole -sen enempää huomiota kiinnitettävä, onhan oppeja entisiäkin, -eikä kristinusko opinsisällyksellään herätäkään ensi sijassa -kungfutselaisen huomiota. Ellei lähetyssaarnaajalla ole muuta kuin -oppia Kiinaan vietävänä, niin melkein yhtä hyvin hän voisi pysyä -sieltä poissakin. - -Kun Kungfutsen toimittama kirjallisuus ei ole varsinaisesti -uskonnollista laatua, -- on luultavaa että hänen oma asenteensa -uskontoon nähden merkitsi tässä paljon --, niin niukkojen esitysten -perustuksella on Kiinan vanhimmasta uskonnosta esitetty mitä -vastakkaisimpia väitteitä. - -Ensinnäkin on väitetty että Kiinan vanhin uskontomuoto olisi ollut -_šamanismia_, noitauskontoa, niinkuin sen naapureillakin tunguuseilla -ja mongooleilla. Tätä vastaan voidaan kuitenkin huomauttaa, että -šamanismi edellyttää vaikutusvaltaista papistoa salaperäisine -oppeineen ja sitä ei käytettävissämme olevien lähteiden mukaan -vanhoilla kiinalaisilla ollut, ei edes vielä Kungfutsen aikaan. -Šamanismin toinen peruspiirre on dualistinen käsitys henkimaailmasta, -mutta sitäkään ei vanhoilla kiinalaisilla ollut. Kuei ja Šen oli -heille sama. - -Toisaalta on esitetty väite, että vanha kiinalainen uskonto olisi -ollut _animismia_, henkiuskontoa, jonka mukaan koko luomakunta on -henkiolentojen elävöittämä, joten siis luomakunnalle osoitetaan -jumalallista kunnioitusta. Tämäntapaisia lausuntoja löytyykin -Kiinan vanhimpia oloja kuvaavassa teoksessa, Historiakirjassa. -Siellä kerrotaan, että hallitsija Šuen (2255-2205) uhrasi "vuorille -ja virroille". Tässä on kuitenkin hyvin luultavasti tarkoitettu -_henkiä_ jotka asuivat noissa paikoissa, mutta kielen lyhyyden ja -silloisten ilmaisukeinojen vaikeuden vuoksi jätettiin asia tarkemmin -sanomatta. Samassa Historiakirjassa sanotaan ensimmäisestä (Hsia -2205-1766 e.Kr.) hallitsijasuvusta, että sen aikana, hallitsijain -hyveellisyyden vuoksi, ei Taivas tuottanut mitään tuhoa, ja vuorien -ja virtojen _henget_ olivat rauhallisia. Tätä kohtaa lienee pidettävä -ratkaisevana kun on kysymys palveltiinko vanhassa Kiinassa luontoa -sellaisenaan vai palveltiinko siinä oletettuja henkiolentoja. -Itse luontoa ei siis liene ajateltu henkevöitynä, henkisenä, vaan -luonnossa uskottiin _asuvan_ itsenäisiä henkiolentoja. - -Mitä sitten tulee Kiinan vanhimman uskonnon varsinaiseen olemukseen, -niin siitä voidaan kyllä saada jonkinlainen _yleiskäsitys_, mutta -sen lähempi esittäminen on miltei mahdotonta. Tältä ajalta ei näet -löydy mitään mytologiaa, jumalaistarustoa, eikä yleensä mitään -maailmankaikkeuden mietiskelyä. Eikä tämä puute liene luettava -vain Kungfutsen yksityisistä ominaisuuksista johtuvaksi, vaan -paremminkin se on kiinalaisille luonteenomaista; Kungfutse on -kansansa tyypillinen edustaja kaikissa oleellisissa suhteissa. -Runoilijan luova mielikuvitus on verrattain vierasta Kiinassa. -Siellä on kyllä laulurunoutta, lyriikkaa, mutta ei yhtään kertovaa -runoelmaa, eeposta. Kiinalainen on taipuvainen enemmän ajattelullaan -erittelemään jo olevaa kuin rakentelemaan jotakin omintakeista, -hänellä on enemmän taipumusta analyysiin kuin synteesiin. Sama piirre -ilmenee kiinan kielenkin rakenteessa, jossa on kyllä loogillista -mekanismia ja allegoorista asettelua, mutta vähän tieteellistä -tarkkuutta ja vielä vähemmän runollista havainnollisuutta. -Kiinalaista ajatusmerkkiä voi verrata länsimaisten kielten sanoihin -niinkuin epämääräistä algebran suuretta aritmetiikan määrättyihin -suureisiin ja kiinan kielen lauserakenne kokonaisuudessaan muistuttaa -paljon algebran verrantoa, kuten professori Grube sattuvasti sanoo. - -Yhtä vähän kuin Kungfutsella itsellään, tapaamme koko -kungfutselaisessa vanhassa kirjallisuudessa viittaustakaan -esim. maailman _luomiseen_ tai luojaan. Tällaiset asiat eivät -kiinnitä mieltä; tyydytään rauhallisesti siihen mikä on olemassa, -vaivautumatta kyselyineen sen syvemmälle olevaisen perustuksiin. -Syiden, seurausten ja suhteiden syvällisemmät selitysyritykset -eivät ole koskaan Kiinassa pitkälle päässeet. Kuolemantakaiset ja -maailman lopun kysymykset eivät myöskään ole saaneet sanottavaa sijaa -kungfutselaisessa kirjallisuudessa. Koko huomio kiintyy nykyhetkeen, -johon kategoorinen imperatiivi sovitetaan ilman mitään syvällisempiä -perusteluja. Jatkuva elämä kuoleman jälkeen on selviö, sillä ilman -sen olettamusta olisi tuo ikivanha esi-isien palvelus mieletöntä. -Palkinto- ja rangaistuskäsitteillä on kyllä sijansa, mutta sekä -palkinto hyvästä että rankaisu pahasta seuraa jo tämän elämän aikana. -Tämän elämän kulkua ei millään tavoin yhdistetä syysuhteeseen -kuolemantakaisiin tapahtumiin nähden. - -_Kaksi seikkaa_ Kiinan vanhasta uskonnosta on meille täysin varmaa: -1) vainajien palvonta, 2) eräänlainen luonnonuskonto, jonka -mukaan koko maailmankaikkeuden ajatellaan olevan täynnä alempia -ja korkeampia henkiolentoja. Jälkimmäisestä on jo edellä esitetty -erilaisia teorioja. Kumpi on vanhempi, vainajien vai muiden henkien -palvonta, sitä on ehkä vaikea varmuudella ratkaista. Kaikkein -vanhimmissa esityksissä nämä molemmat jo esiintyvät rinnan. - -Tärkein vanhimmista kiinalaisten uskonnollista elämää kuvaavista -lausunnoista on kertomus hallitsija Šuen:in hallitusistuimelle -noustuaan (2255 e.Kr.) toimittamista uhreista. Hän uhrasi Jumalalle -(Šang Ti), Kuudelle Arvovallalle (Lou Tsung), vuorille ja virroille -(Šan, Ts'uan) sekä yleensä henkien laumalle (Ts'yin Šen). Tapaus on -kerrottu Historiakirjan alkulehdillä. - -_Uhri_ kuului siis ammoisista ajoista jumalanpalvelukseen. -_Jumal'olentoja_ esiintyy tässä suuri joukko. Paitsi korkeampia -jumalia, palvellaan myöskin lukemattomia alempiarvoisia -henkiolentoja, joiden nimiä ei edes mainita -- ja tuskinpa -tiedetäänkään. 'Henki' ja 'jumala' on muuten sama sana (Šen) -kiinankielellä. - -Mitä nuo Kuusi Arvovaltaa (Lou Tsung) olivat, sen selvillesaamiseksi -on esitetty useita arveluita. Lausunto on Historiakirjan hämärimpiä. -Kuudennella vuosisadalla j.Kr. selittää eräs Kungfutsen jälkeläinen, -K'ung Ing Ta', ne seuraavasti: Vuodenajat, kylmyys ja kuumuus, -aurinko, kuu, tähdet ja kuivuus. Tarkoitetaan tietysti henkiä, -jotka hallitsevat näitä esineitä ja tapahtumia. Monia muita -selitysyrityksiä on ollut, m.m. on Kuusi Arvovaltaa selitetty -merkitsevän Taivasta, Maata ja neljää Vuodenaikaa. Asia jää -arvoituksentapaiseksi. - -Sen sijaan ilmaisee _Šang Ti_ selvästi korkeinta jumalolentoa. -Sanallisesti tämä nimi merkitsee 'korkeaa' tai 'korkeinta -hallitsijaa'. Usein käytetään pelkkää Ti-nimeäkin. Mutta Ti-nimellä -mainitaan myöskin kiinalaisten hallitsijoita vanhimpana aikana, -m.m. uhrin toimittajasta itsestään käytetään Ti-sanaa. Myöhemmin -tuli _Huang Ti_ (ylhäinen hallitsija) keisarien yleisnimeksi. Šang -Ti-nimen rinnalla käytettiin korkeimmasta jumalasta sanaa _T'ien_, -Taivas, joskus _Huang T'ien_, Ylhäinen Taivas, joskus (myöhempänä -aikana) molemmat yhdessä, Huang T'ien Šang Ti, kuten esim. taivaan -temppelissä Pekingissä, joskus Ti T'ien. Perusteeton näyttää olevan -väite, että Šang Ti ja T'ien olisivat kaksi eri jumaluusolentoa. -Mutta ei myöskään voida sanoa, että molemmat merkitsisivät -aivan samaa. 'T'ien' näet merkitsee, paitsi jumaluutta, myöskin -'taivasta' sanan alkuperäisessä mielessä. Keisareille omistettiin -sekä jumaluuden nimitys Ti että T'ien, edellinen muodossa Huang -Ti, jälkimmäinen muodossa T'ien Tzï, Taivaan Poika. Vanhimmista -hallitsijoista käytettiin heille osoitetun suuremman kunnioituksen -vuoksi pelkkää Ti-sanaa. Kuitenkaan ei liene milloinkaan elävistä -keisareista käytetty sanaa Šang Ti. T'ien-sana alkuperäisen -rakenteensa mukaan voinee merkitä "taivaassa olevaa henkilöä" kuten -Šang Ti "korkeudessa olevaa hallitsijaa". - -Šang Ti eli T'ien ohjaa niin hyvin yksityisten kuin koko valtakunnan -kohtaloita. _T'ien Ming_, Taivaan Määräys, on yleisesti käytetty -Jumalan toiminnan ilmaisijana. Mutta tätä korkeinta Jumalaa ei -käsitetä ihmisen kaltaiseksi, tai ainakin siltä yleensä puuttuu -ihmisenkaltaiset ominaisuudet. Antropomcrfismia ei Kiinan vanhassa -uskonnossa näytä sanottavasti ilmenneen. Vain kerran Jumala iloitsee -uhrin tuoksusta ja kahdesti hän esiintyy puhuvana. Tämän voi katsoa -johtuvan tuosta yleisestä havainnollisuuden puutteesta. Šang Ti -on jumalien joukossa, niinkuin nimityskin sen ilmaisee, korkein -hallitsija. - -Yksijumalaisuudeksi, monoteismiksi, ei Kiinan vanhinta uskontoa -voitane sanoa, sillä Šang Ti:n rinnalla, tosin kyllä alempiarvoisina, -ovat nuo Lou Tsung, San Ts'uan ja Ts'yin Šen. Mutta nämä kolme -ryhmää voidaan ehkä ajatella kaikki johtuneiksi vainajista. Niin -ensinnäkin tuo Lou Tsung, jonka edellä käänsimme "Kuusi Arvovaltaa". -Tsung suorastaan merkitsee, paitsi 'lajia' ja 'arvoa myöskin -esi-isää, vieläpä sitä juuri alkumerkitykseltään. Klassillisessa -kirjallisuudessa käytetään kyllä esi-isistä yleensä Tsou-sanaa, niin -myöskin aivan kyseessäolevan kohdan edellä Historiakirjassa, mutta -puhekielessä nämä molemmat aina yhdistetään: _Tsou-Tsung_. Myöskin -kokoonpanoltaan ovat nämä merkit yhtäläisiä sikäli, että kummassakin -on sama 'henkiä' ilmaiseva osa. San Ts'uan, 'Vuoret ja virrat', voi -merkitä niissä olevia vainajia, ja Ts'yin Šen, 'henkien joukko', voi -sekin tietää vainajista muodostunutta henkimaailmaa. Tämä henkien -joukko ei näet ole erikoisemmin pahansuopa ihmisiä kohtaan, yhtä -vähän kuin nuo muutkaan henkiolennot. Vieläpä Kuei, joka myöhemmin -on saanut pahojen henkien merkityksen, ei alkuaan ollut erikoisemmin -paha. Kuei-Sen -nimitystä käytettiin henkimaailmaa ilmaisemaan, joka -oli milloin hyvän-, milloin pahansuopa. Šang Ti eli T'ien erotetaan -aina sekä Tsou-Tsung:ista että Kuei-Sen:istä. - -Kristinuskon julistuksessa käytetään Jumalan nimenä enimmän tuota -ikivanhaa Šang Ti-nimeä, vaikka Šen myöskin on saanut innokkaita -kannattajia. Väittelyä tästä asiasta yhä jatkuu. T'ien-nimeä -ei milloinkaan sellaisenaan käytetä, mutta kyllä yhdistettynä -'herra'-sanaan (T'ien Džu, katolilaisten käyttämä Jumalan nimitys). -Hyvin usein käytetään, varsinkin puheessa, molempia protestanttisia -Jumalan nimiä yhdessä: _Džen Šen Šang Ti_, 'Todellinen Jumala Šang -Ti', vastaten vanhaa Huang T'ien Šang Ti-nimeä. - -_Tähtien_ palvonta on Kiinassa vanha, viitaten ehkä yhteiseen -babylonilaiseen alkukotiin, vaikka vanhimmissa lähteissä, -Historiakirjassa ja Laulujenkirjassa, ei ole muuta kuin viittaus -tähän suuntaan, kun nimittäin aurinko, kuu ja viisi kiertotähteä -mainitaan yhteisellä nimellä _Ts'i' Dženg_, 'Seitsemän -Järjestysvaltaa'. Seremoniakirjassa sen sijaan on tarkkapiirteisiä -tietoja tähtien palveluksesta, vieläpä näyttää silloin jo olleen -alulla tuo nykyisin yleinen katsantokanta, että jokaisella -luonnonilmiöllä ja ihmiselämän kohtalolla on tähdissä ohjaajansa. - -Maahan kuuluvista hengistä ovat tärkeimmät _neljän vuoren_ ja _neljän -virran_ henget, maan paikallisjumala Šē ja viljavuuden jumala -_Tsï_. Kiinan neljä pyhää vuorta ovat: Suurvuori (T'ai Šan) Šan -Tung:issa; tämän vastakohtana lännessä 'Kiinan vuori' (Hua Šan) Šan -Si:ssa; Vakava vuori (Heng Šan) Hu Nan:issa; ja tämän vastakohtana -pohjoisessa Kestävä vuori (myöskin Heng Šang) Dži Li:n maakunnassa. -Näihin liitettiin myöhemmin Korkea vuori (Sung Šan) valtakunnan -silloisesta keskustasta, Ho Nan:in maakunnasta, joten saatiin viisi -vuorenhuippua, U Jō'. Mitkä nuo neljä virtaa olivat, ei ole täysin -varmaa, mutta tietenkin virroista suurimmat näihin kuuluivat, kuten -Keltainen virta (Huang Ho) ja Suurvirta (Jang Tzï Kiang). - -Jokapäiväisessä elämässä olivat seuraavat _Viisi Palvottavaa_ -edellisiä tärkeämmät: Keittouunin (Tsao), talon keskustan (Džung -Liu), sisäoven (Hu eli Fu), ulko-oven (Men) ja matkustuksen (Hsing) -jumalat (Šen). Näistä ovat keittouunin ja ulko-oven jumalat -nykyisessä kansanuskonnossa saaneet mitä huomattavimman aseman. Nämä -kaikki kuuluivat varmaan tuohon 'henkien joukkoon', jolle Šuen ei -unohtanut, tärkeämpien uhrien ohella, kunnioitustaan osoittaa. - -Näitä kaikkia tärkeämpi, oikeastaan ensimmäiselle sijalle Šang -Ti:n jälkeen asetettava, oli _Hou T'ou_, 'Maan Ruhtinas', jota, -merkillistä kyllä, ei Šuen:in palvottavien joukossa erikoisesti -mainita. Mutta sen voisi ajatella sisältyvän noihin Kuuteen -Arvovaltaan, jotka mainitaan heti Šang Ti:n jälkeen. Niinpä onkin -asiaa selitetty. Nuo kuusi palvottavaa silloin olisivat: Taivas, -Maa (Maan ruhtinas) ja neljä Ilmansuuntaa. Mutta silloin T'ien -(Taivas) olisi eri jumaluus kuin Šang Ti, mikä taas ei näytä olevan -mahdollista Historiakirjan mukaan. Asia on tutkimukselle yhä avoin. -Myöhemmin, noin Kristuksen syntymän aikoihin, sai Hou-merkki -'ruhtinattaren' merkityksen, mikä sillä siitä lähtien on säilynyt. - -Šuen:in palvomaan 'henkien laumaan' kuului aivan varmaan -vainajain henkiä -- elleivät ne kaikki niitä olleet --, sillä -_vainajainpalvonta_ kuuluu olennaisena ja mitä tärkeimpänä osana -ikivanhaan Kiinan uskonnolliseen elämään; Historiakirjassa -se mainitaan ensimmäisenä uskonnollisen elämän ilmauksena. -Historiakirjan ensimmäinen henkilö, Ti Jao, jo näet palveli -esi-isiään (Tsou), koskapa hänen seuraajansa otti hallitusohjät -käsiinsä edeltäjänsä esi-isien temppelissä (Uen Tsou). Se, että -Historiakirjassa ja Laulujenkirjassa puhutaan vain hallitsijain -esi-isien palvonnasta, johtuu yksinkertaisesti siitä, että yleensä -kaikki näissä teoksissa keskittyy hallitsijain persoonaan. On -jotenkin varmaa, että jo ammoisina aikoina vainajain palvontaa oli -kansankin keskuudessa, koskapa Kungfutsen aikana, Seremoniakirjan -mukaan, se on yleistä kaikissa kansankerroksissa. - -Kuolemantakaisen elämän ajatellaan jatkuvan tämän elämän kaltaisena -kaikkine arvoasteineen ja ihmissuhteineen. Hallitsijat pääsevät, -Laulujenkirjan mukaan, Šang Ti:n rinnalle hallitsemaan. Köyhät ja -turvattomat ovat kuoltuaankin samanlaisessa tilassa. Keisarillisella -korotuksella voidaan kuitenkin vaikuttaa aseman parantamiseen, -ei vain tämän elämän aikana, vaan myöskin vainajien maailmassa. -Kungfutsen esi-isät esim. ovat neljässä polvessa julistetut -'autuaiksi' Kungfutsen tähden. - -Vainajain asunnoista emme tiedä kerrassaan mitään. Sen vain tiedämme, -että nämä vaikuttavat elävien, varsinkin jälkeläistensä, elämään -siunaten tai vahingoittaen. Elävien velvollisuus on taas pitää -huolta vainajien tarpeista, erittäinkin heidän ruumiillisesta -hyvinvoinnistaan, säännöllisillä uhreilla. Sen vuoksi on naiminen -ja perillisen saaminen miehen tärkein velvollisuus. Mongtsen -mukaan suurin loukkaus vanhempien kunnioitusta kohtaan on siinä, -että laiminlyö hankkia itselleen miesperillisiä. Sillä vain vanhin -poikalapsi voi uhrin toimittaa isävainajalleen ja suvun muille -esi-isille. Jos nyt suku loppuu, niin jäävät suvun kaikki esi-isät -hoitoa vaille, eikä ainoastaan viimeiseksi elänyt, joka tietysti -enimmän kärsii hoidon puutteesta. Tällaiset orvoiksi jääneet henget -(Kū Huen) kuljeksivat nälkäisinä pahaa tekemässä. Täten on suvun -jatkaminen sekä uskonnolliselta että yhteiskunnalliselta kannalta -kaikkein tärkein velvollisuus. - -Erikoisia jumalanpalvelushuoneita oli, kuten jo mairiittiin, -aivan ammoisina aikoina jo olemassa, mutta vain esi-isien -palvelusta varten. Tästä ei liene tehtävä johtopäätöstä, että -esi-isien palvontaa olisi ehdottomasti pidetty arvokkaimpana -jumalanpalvelusmuotona, vaan lienee asia selitettävissä siten, että -kun ihminen eläessään tarvitsee asuntoa, niin ajateltiin heidän -sitä tarvitsevan kuoltuaankin. Šang Ti:lle ja Maan Ruhtinaalle -uhrattiin avoimen taivaan alla, kuten uhri taivaalle on tapahtunut -meidän päiviimme asti. Taivaan alttari oli pyöreä ja maan alttari -nelikulmio, koska taivasta ajateltiin ympyriäiseksi ja maata -kulmikkaaksi. Temppelit, alttarit ja uhriesineet vihittiin -tarkoitukseensa uhrieläimen verellä. - -Edellä jo olemme maininneet miten kiinalaisten uskonnollinen -elämä, yhtä hyvin kuin jckapäiväinenkin, oli tarkkojen sääntöjen -rajoittelemaa. Li, Tavanmukaisuus, sääntöjenalaisuus, hallitsi -yksityiskohtia myöten kaikkia toimituksia. Keisari oli ylimmäinen -pappi, joka koko valtakunnan nimessä toimitti uhrit Šang Ti:lle, Hou -T'ou:lle, valtakunnan yhteisille vuorille ja virroille sekä yleensä -kaikille yleistä laatua oleville jumaluusolennoille. Vasalliruhtinaat -ja eriasteiset virkamiehet toimittavat kukin hallituspiirinsä -jumalille kuuluvia ja arvolleen sopivia uhreja. - -_Rukouksen_ laatua kuvaa sanamerkit, joita kirjallisuudessa -käytetään. '_Tsou_' ilmaisee "ihmistä, joka puhuu jumalalle"; -'_Tao_' lienee alkuaan merkinnyt 'pitkän iän' rukousta; '_Ts'i_' -on Kiinan vanhimmassa sanakirjassa selitetty 'onnen anomiseksi'. -Puhekielessä käytetään sanaa _Ts'iu_, joka merkitsee harrasta -pyyntöä, sekä _Kao_ (kertoa), useimmiten yhdessä Tao-sanan kanssa: -Tao-kao. Monia muitakin, enemmän tai vähemmän kuvaavia sanamerkkejä -käytetään. Sekä kiitos että anomusrukousta käytetään rinnan. -Tärkeämpiä tilaisuuksia varten ovat rukoukset edeltäpäin kirjoitetut. -Seremoniakirjassa on esimerkkejä tällaisista rukouskaavoista. - -_Uhria_ merkitseviä sanoja on yhtä paljon kuin rukoustakin -merkitseviä. Esim. tuossa Šuen:in uhriluettelossa on jokaista uhria -varten oma sanansa: Lei (Šang Ti:lle), In (Lou Tsung:ille), Uang (Šan -Ts'uan:ille) ja P'ien (Ts'yin Šen:ille). _Lei_ käytetään ainoastaan -Šang Ti:lle osoitetusta uhrista. '_In_' näyttäisi merkitsevän -"jumalan mielen kääntämistä". '_Uang_' merkitsee odottavaa -katsahtamista ylöspäin; muistuttaa siis israelilaisen sanontaa: "Minä -nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee", '_P'ien_' -on kuvaava tässä yhteydessä, koska se viittaa useihin ja monissa -paikoissa toimitettuihin uskonnollisiin menoihin. Kaikkein yleisin -uhria merkitsevä sanamerkki on _Dži_, joka kokoonpanonsa puolesta -merkitsee "oikealla kädellä jumalalle ojennettua lihapalaa". - -Jotenkin yhtä yleinen uhreista käytetty merkki on _Hsien_, joka -usein yhdistetään edellisen kansan -- varsinkin puhekielessä: Hsien -Dži. Hsien-merkki on sikäli valaiseva, että se viittaa koirauhriin. -Merkin, nähtävästi vanhempi, muoto tietää 'etelän koiraa'; uudempi -muoto taas viittaa kolmijalkaiseen uhriastiaan, jossa koira -uhrattiin. 'Uhri'-merkkien rakenne osoittaa siis selvästi, että -uhrit olivat alusta alkaen pääasiallisesti eläinuhreja; kukaties -oli koirauhri kaikkein ensimmäisiä. Ajanlaskumme ensimmäisellä -vuosisadalla uhrasi keisari Ming Ti Kungfutselle koiran; se ei ollut -halveksimisen vaan suurimman kunnioituksen ilmaisua. - -Jätteenä ihmisuhrista lienee ollut tapa antaa ihmisenmuotoinen -olkiukko vainajan seuraksi hautaan, josta tavasta Seremoniakirjassa -mainitaan ja johon myöskin Mongtse viittaa. Asiaa tukee se seikka, -että uhrieläimiäkin joskus haudattiin, eikä aina poltettu; niinpä -esim. vuodenaikojen haltijoille haudattiin maahan lammas ja sika. --- Uhrielämistä parhaita olivat: Hevonen, härkä tai lehmä, lammas, -sika, koira ja kana. Uhrieläimen laatu riippui sekä jumaluuden että -uhraajan arvoasemasta. Keisari uhrasi härän Šang Ti:lle ja Hou -T'ou:lle. Riisiä, hirssiä ja vehnää, silkkiä ja paloviinaa käytettiin -myös uhriesineinä. - -Mitään erikoista _pappeutta_ ei vanhassa Kiinassa ollut. Keisari -eriarvoisine virkamiehineen toimitti yleiset uhrit. Vainajia -palveltiin perheittäin, jolloin myös aviovaimo otti siihen osaa. -Erikoista juhlapukua käytettiin arvokkaammissa uhritoimituksissa. -Niinpä oli keisarilla Taivaalle uhratessaan yllä erikoinen vaippa, -johon oli ommeltu taivaankappaleiden ja lohikäärmeen kuvioita. -Hänellä oli myöskin päässään jonkinlainen kruunu, josta riippui -kaksitoista päärlynauhaa. Seremoniakirjan mukaan kaksitoista on -taivaan luku, viitaten ehkä eläinradan kahteentoista merkkiin -ja kahteentoista kuukauteen. Suurempien uhrien edellä oli -pidättäydyttävä kymmenen päivän kuluessa musiikista ja muista -nautinnoista. Arvokkaammissa uhritilaisuuksissa käytettiin kuitenkin -tarkoituksenmukaista laulua ja soittoa. - -Vanhinpana aikana olivat uhritoimitukset verrattain yksinkertaisia, -mutta kolmannen (Džou) hallitsijasuvun aikana, jolloin muutenkin -kehitys oli vilkasta, alkoivat uhritoimitukset saada yhä enemmän -ulkonaista loistoa ja komeutta, jota lisäämään niihin liitettiin -teatterimaista esitystä ja moni-ilmeistä liikehtimistä, jonkinlaista -tanssia. Näytelmät näyttävät Kiinassakin olevan uskonnollista -alkuperää. - -Suhde esi-isiin näyttää olleen jotenkin sama kuin kuuliaisen pojan -suhde elävään isäänsä. Kun esim. joku tärkeä tehtävä tai tapahtuma -oli tulossa, niin siitä aina tehtiin esi-isille ilmoitus, samalla -tietysti saattoi pyytää 'isän' apua tehtävän suoritukseen, ja 'isän' -siunausta tärkeän tapahtuman johdosta. Pääasia oli jatkuva yhteys -edesmenneiden kanssa. Omituinen tapa oli vanhassa Kiinassa vainajan -edustaminen uhritilaisuudessa jonkun hänen omaisensa, pikku lapsen -avulla. Tätä mainittiin samalla nimellä kuin kuollutta ruumista, -_Szï_. Pukeutuneena vainajan pukuun otti tämä "_vainajalapsi_" -uhrilahjat vastaan ja maistoi uhriksi tuotuja ruokia, jonka jälkeen -ne vasta jaettiin uhraajien kesken ja lähetettiin siunaukseksi -ystävillekin ja sukulaisille. Keisari lähetti osan esi-isille -uhratusta lihasta valtakunnan suurimmille virkamiehille (Ta Fu). Kun -Kungfutsea ei oikeusministerinä ollen kutsuttu Lu-valtion ruhtinaan -toimittamaan esi-isien palvelemistilaisuuteen, ymmärsi Kungfutse -asian niin, että häntä ei enää tahdottu käyttää ja jätti virkansa. - -'Vainajalasta' käytettiin ainoastaan uhritilaisuuksissa ja niin -suuri oli silloin hänen arvoasemansa esi-isäin edustajana, että -jokaisen oli sille tehtävä kunniaa. Tavallisissa oloissa edusti -esi-isiä heidän temppelissään varta vasten asetettu pieni taulu -(Džu), jota neljännen (Ts'in) hallitsijasuvun aikana yksinomaan ja -kaikissa tilaisuuksissa alettiin käyttää vainajan edustajana. Kun -se siten tuli korvaamaan myös vainajalasta, niin se sai nimen _Šen -Džu_ eli _Ling Pei_ 'hengen hallitsija' eli 'sielutaulu'. Vanhaan -aikaan oli hallitsijoilla esi-isien temppeleissään seitsemän eri -osastoa. Temppelin peräseinäinällä, pohjoisessa, oli kanta-isän -paikka. Vasemmalla ja oikealla (itä- ja länsiseinustoilla) oli -nuorimpien kuuden polven sielutaulut, kolme kummallakin puolella, -vanhempi aina vasemmalla seinustalla. Kun nyt kuolema tuli taloon, -niin asetettiin vainajan taulu isän paikalle esi-isien temppeliin. -Siellä olevat kuusi polvea tulivat kukin yhtä polvea vanhemmiksi, -ja siirrettiin sen mukaisesti askeleen eteenpäin. Vanhin näistä, -jolle ei temppelissä ollut tilaa, siirrettiin sieltä pois erikoiseen -säilytyshuoneeseen, T'iao. Kantaisä sen sijaan säilytti temppelissä -aina paikkansa. Tästä järjestelmästä näkyy, että viimeksi kuolleet -esi-isät ovat enimmän avun ja palveluksen tarpeessa. Vainajien -ajatellaan vähitellen oppivan tulemaan toimeen omin neuvoin omassa -maailmassaan. Temppelissä oleville tuotiin uhria kerran kuukaudessa, -mutta ulkona oleville vain kerran kolmessa kuukaudessa. -- - -Vasalliruhtinailla oli viisi osastoa vainajain temppelissä, -suurherttuoilla (Ta Fu) kolme, tavallisilla virkamiehillä vain yksi -ja kansalla ei ollut edes erikoista esi-isien temppeliä, vaan he -säilyttivät sielutaulujaan asuinhuoneissa. -- Esi-isien palvonta on -säilynyt suureksi osaksi jotenkin muuttumattomana tähän päivään asti. - -Pari sanaa kiinalaisten vanhasta _taikauskosta_. Siinä huomaamme -sekä ennustamista että manausta. Vaikkakin Taivas on varsinainen -yksityisten ja koko valtakunnan onnen ohjaaja, palkitsija ja -rankaisija, niin uskotaan sen rinnalla olevan vaikuttamassa -salaperäisiä voimia, jotka ovat kaikkialla läsnä, milloin -auttaen, milloin vastustaen. Tämä käsitys on ikivanha. Anivarhain -tavataan ennustajia, Džan-ren eli U, joiden ammatti lienee joskus -ollut perinnöllinenkin. Sekä yleisissä että yksityisissä, sekä -uskonnollisissa että arkiaikaisissa asioissa kysyttiin näiltä -neuvoa. Heidän oli valittava onnellinen päivä sodan alkamista, -uhrin toimitusta, häätilaisuutta, talon rakentamisen alkamista y.m. -samanlaisia tapauksia varten. - -_Ennustamisessa_ käytettiin kahta eri tapaa, Pu eli P'u ja Šzï. -Edellisessä käytettiin kilpikonnan kuorta ennustusvälineenä. -Se asetettiin tulen päälle, ja siihen syntyneiden halkeamien -perustuksella sitten poppamies päätteli tulevia tapahtumia. -Kilpikonna (Kue), lohikäärme (Lung), yksisarvinen (Ts'i Ling) -ja feenikslintu (Fung Huang) olivat vanhan Kiinan neljä pyhää, -yliluonnollisilla voimilla varustettua eläintä. Kilpikonnaa -käytettiin ennustamiseen siitäkin syystä, että sen arveltiin -saavuttavan jopa 3000 vuoden iän. Kilpikonnan selästä väitetään -myöskin saadun ensimmäinen aihe kiinalaisiin kirjoitusmerkkeihin. --- Szï-arvonnassa käytettiin erästä kasvia (pyörtänökärsämöä, Šzï, -Achillea millefolium), jonka varsia ennemies lienee käsitellyt -jollain salaperäisellä tavalla, niin että ne muodostivat jonkinlaisia -Ennekirjan viivakuvioita, ja niille sitten juuri tästä teoksesta -selitykset haettiin. - -_Unia_ nähtiin, uniin uskottiin ja erikoisia unien selittäjiä (Džan -Mong) käytettiin. Laulujenkirjassa on esimerkkejä tällaisista -esim. noin vuoden 800 tienoilta e.Kr. Džan Mong selittää unessa -nähdyt karhut pojiksi ja käärmeet tyttäriksi, joita ruhtinaalle -syntyy. Unien selitys on läheisesti liittynyt tähdistä lukemiseen, -astrologiaan. - -Pahojen voimien _manaajista_, käytetään samaa sanaa (U) kuin -ennustajista, mutta manaustöitä tekivät myöskin naiset, vaikka -he eivät esiintyneet ennustajina. Pahaa vaikutusta pelättiin -erittäinkin kuolleesta lähtevän. Sen vuoksi oli keisareilla matkoilla -ollessaan aina kaksi manausmiestä mukana, joista toisella oli -kappale päärynäpuuta (T'ao), toisella ruoholuuta. Ajanlaskumme -toiselta vuosisadalta on selitys, että pahat henkiolennot pelkäävät -päärynäpuuta, ja että ruoholuudalla lakaistiin tuhoatuottavat -vaikutukset pois. Samaa menetelmää käytetään vielä tänä päivänä. --- Manausmiehiä manauslukuineen ja tansseineen käytettiin myöskin -tautien poistajina ja sateen hankkijoina. -- Erikoisesti on vielä -mainittava _Fang Hsiang_, "neljän ilmansuunnan näkijä", jota -käytettiin ruumissaaton etupäässä. Punaiseen ja mustaan pukeutuneena -hän on heittänyt ylleen karhuntaljan, jossa on neljä keinotekoista -metallisilmää osoitukseksi siitä, että hän näkee kaikki taivaan -alla. Kun Fang Hsiang on saapunut merkillisessä asussaan kilpineen -ja keihäineen haudalle, johon vainaja on kätketty, heiluttaa hän -keihästään neljää pääilmansuuntaa kohden, karkoittaa ja manaa -siten pahat voimat pois. Tämäkin tapa on osittain säilynyt. -Ihmishahmoista, omituisesti puettua jumalankuvaa, kuljetetaan -joskus vielä ruumis-saattueiden etupäässä (K'ai Lou Šen). -- -_Auringonpimennykseen_ liittyy myöskin samanlaisia toimituksia. -Vaikka ei löydykään erikoisia myyttejä auringonpimenemisestä, -niin kuitenkin kerrotaan Seremoniakirjassa, että tällaisessa -tapauksessa päristeltiin rumpuja ja muuta melua pidettiin, -nähtävästi tarkoituksella karkoittaa aurinkoa nielevä otus pois -epäinhimillisestä teostaan. Auringonpimenemistä ilmaiseva termi, -Ōr-Szi', 'auringon syöminen', viittaa tähän käsitykseen. - -Nykyisessä kansanuskonnossa ilmenee tämäntapaisia taikauskoisia -käsityksiä suunnattoman paljon. Ja kuka takaa, ettei tätä laatua -ollut myöskin vanhaan aikaan runsaasti, vaikka sitä ei merkitty -muistiin, ja jos jotain olisi kirjoitetuksikin tullut, niin -Kungfutsen koko olemus oli vastoin tällaista tarpeettomuutta, ja -hän varmaan olisi karsinut teoksistaan taikauskoiset piirteet -mahdollisimman vähiin, niinkuin koko hänen huomionsa ja -harrastuksensa tähtäsivät muihin kuin uskonnollisiin suuntiin. Se, -mitä sittenkin hänen teoksiinsa on pujahtanut uskomuksellisista -oloista vanhassa Kiinassa, antaa aihetta otaksua paljon laajempaa -alkuperäistä aineistoa tällä alalla. Kungfutse oli siveysopin ja -siveellisen elämän uudistaja, moraalinen reformaattori, jolle -uskomukselliset asiat olivat enemmän syrjäseikkoja. - -Kungfutsen jälkeisenä aikana kehittyi vähitellen yksityisestä -esi-isien palveluksesta julkinen _sankarienpalvonta_. Käsillä olevien -lähteiden mukaan näyttää vanhimpana aikana tapahtuneen pari kertaa -jonkun jumaluuden (Hou T'ou ja Hou Tsi) muuttumista ihmishahmoiseksi, -niin että jumalan ominaisuudet ja koko olemus on sidottu johonkin -ennen eläneeseen henkilöön, jolla on ollut erikoisia ansioita -samalla alalla. Jumala on näin tullut jossain määrin elävämmäksi ja -läheisemmäksi. Varsinainen sankarien palvonta alkaa kuitenkin vasta -Kungfutsen jälkeen. Kungfutse itse on suuren personallisuutensa -tähden sankareista ensimmäinen, jonka ansiot ovat runsain määrin -tulleet koko kansan osaksi, joten hänestä on voinutkin tulla, ei vain -kungfutselaisten, vaan koko Kiinan suurin ihanne, sankari ja jumala. -Kungfutselaisuus uskontona on varsinaisesti Kungfutsen ja hänen -hengenheimolaistensa palvontaa. Esi-isien, Taivaan ja Maan palvonta -eivät ole, kuten olemme nähneet, erikoisesti Kungfutsen korostamia -vielä vähemmän hänen herättämiään. Nykyinen kungfutselaisuus on siis -luonnollinen tulos Kiinan vanhasta sivistyneiden hallitsevien piirien -uskonnosta, lisättynä Kungfutsen ja hänen koulukuntansa merkkimiesten -jumaloimisella. - - - -3. - -ŠANG TI-KÄSITTEEN SYNTY[28] - - -Tämä mielenkiintoinen tutkimusaine on ollut vilkkaan pohdinnan -alaisena, mutta mitään ratkaisevaa käsitystä ei näytä toistaiseksi -esiintyneen. Šang Ti käsitetään ehkä kaikkein yleisimmin alkuperäisen -yksijumalaisuuden, monoteismin, todistukseksi. Toiset pitävät -Šang Ti:a, jolla myös on nimi T'ien (Taivas), alkuperäisen -luonnonjumaloimisen todisteena. On niitäkin, jotka välttävät, että -Šang Ti olisi alkuaan ollut keisarillinen esi-isä. Vihdoin on -koetettu erottaa Šang Ti ja T'ien toisistaan, sekä sitten selittää -Šang Ti varhaisimmaksi esi-isäksi ja T'ien-käsite luonnonjumalaksi. - -Ryhtymättä tässä tekemään selkoa eri olettamusten perusteista ja -aikomatta sanoa mitään ratkaisevaa tästä mielenkiintoisesta ja -vaikeasta kiistakysymyksestä, esitämme vain muutamia näkökohtia sen -mielipiteen tueksi, että Šang Ti olisi alkuaan ollut hallitsijain -esi-isä. - -Ensinnäkin nimi Šang Ti. On totta, ettei hallitsijoita mainittu -tällä nimellä, mutta kyllä pelkällä Ti-nimellä jo kahta ensimmäistä -Kiinan vanhimman teoksen, Historiakirjan, sankaria, Jao:ta ja -Šuen:ia. Heistä käytetään sekä Ti Jao ja Ti Šuen että pelkkää -Ti-nimeä. Sittemmin häviää Ti-nimi hallitsijoilta noin 2000 -vuoden ajaksi ja sen sijaan käytetään vaatimattomampaa 'kuningas' -(Uang)-sanaa; ensimmäisen hallitsijasuvun aikana osittain myöskin -Hou (suvereeni)-sanaa. Vasta neljännen hallitsijasuvun (Ts'in) -perustaja ja Kiinan yhteyden luoja, 'Ensimmäinen Keisari' otti (v. -221 e.Kr.) Ti-nimen itselleen. Nimen täydellinen muoto oli Huang -Ti, jota siitä alkaen on käytetty Kiinan keisarien nimenä. Miten on -selitettävissä, että alkuperäinen Ti hävisi koko kolmen ensimmäisen -hallitsijasuvun ajaksi? Tahtoisimme nähdä tämän johtuneen siitä, että -aikaisempi hallitusvalta, monarkia, heikkeni ja muuttui vähitellen -mitä hajanaisimmaksi läänityslaitckseksi, joutuakseen 'Ensimmäisen -Keisarin' ponnistusten kautta jälleen yhden miehen käsiin. Se seikka, -että sanotaan Ti Jao ja Ti Šuen, sen sijaan kuin yleisen kielenkäytön -mukaan olisi sanottava Jao Ti ja Šuen Ti, kuten U Uang ja Uen Uang -(kuningas U ja kuningas Uen), ei paljoa vähennä Ti-sanan merkitystä, -koska kerran Ti käytetään yksinkin sekä Jao:sta että Šuen:ista. - -Ensi kerran ilmenee Šang Ti-nimitys Historiakirjan toisessa luvussa, -jossa kerrotaan ensimmäisistä uskonnollisista toimituksista Kiinan -kirjallisuudessa, uhreista, jotka Šuen hallitusistuimelle noustuaan -(2255 e.Kr.) pani toimeen. Sitä ennen on uskonnollisista asioista -mainittu vain sen verran, että Šuen otti kanssahallituksen vastaan -Jao:lta esi-isien temppelissä (Uen Tsou). Šang Ti esiintyy Šuen:in -uhrissa täysin tunnettuna. Yksinkertaisesti vain kerrotaan että -Šuen (Ti) "Uhrasi Šang Ti:lle" (Lei y Šang Ti). Uhraaja oli Ti -(hallitsija), ja se, jolle uhrattiin, oli Šang Ti (ensimmäinen -hallitsija). Šang näet merkitsee, ei vain 'yläpuolella olevaa', -'ylöspäin menemistä' ja 'korkeinta', vaan myöskin 'ensimmäistä'. - -Välittömästi seuraava lause historiakirjassa kuuluu: - -In y Lou Tsung; Šuen koetti 'taivuttaa' uhreillaan Tsung:eja -itselleen suopeiksi. Tässä on tuo pulmallinen Lou Tsung (Kuusi -Tsung:ia). Edellä on esitetty eri olettamuksia. Tahtoisimme tässä -pitää kiinni taaskin nimestä, Tsung. Mikä se on? Se on 'esi-isä'. -Vain johdetussa merkityksessä sitä voidaan käyttää muihin -tarkoituksiin. Rakenteeltaan Tsung merkitsee 'katon alla olevia -henkiä', siis esi-isien temppelin henkiä. Kun me nyt sanomme, että -Lou Tsung on 'kuusi esi-isää', niin tällä selityksellä ei näyttäisi -olevan muuta vikaa kuin liian suuri yksinkertaisuus. - -Joku ehkä tahtoisi huomauttaa, että Tsou on Historiakirjan termi -esi-isistä. Myönnetään, että niin on, mutta väitetään, että myöskin -Tsung on sitä. Ensimmäisessä kohdassa, missä asia tulee esille, -käytetään sanaa Tsou; Uen Tsou on selitetty siinä merkitsevän -esi-isien temppeliä, koska Šuen oli Uen Tsou:ssa ottamassa -kanssahallitusta vastaan. Tämä juhlallinen valtikan luovutus tapahtui -'valistuneiden' (Uen) esi-isien ollessa tapahtuman todistajina. -- -Sitten seuraa tämä pulmallinen Lou Tsung. -- Kun sen jälkeen Šuen -palaa tarkastus- ja uhrimatkoiltaan valtakuntansa ääriltä, niin hän -uhraa härän esi-isien temppelissä, I Tsou. Kiinalaiset selittävät, -että I Tsou on sama kuin edellä ollut Ti Jao:n Uen Tsou. Uen ja -I merkitsevät jotenkin samaa, Uen kirjallista, I käytännöllistä -sivistystä. -- Kun Jao vihdoin oli kuollut ja Šuen oli jäänyt yksin -hallitsemaan, meni hän tekemään asiasta ilmoituksen Uen Tsou:ssa -esi-isille. Näyttäisi siltä kuin Uen Tsou olisi ollut Jao:n, I Tsou -hallitsija Šuen:in esi-isien temppeli. - -Sen jälkeen tulee esi-isien temppeli esille seuraavasti. Ti (Šuen) -sanoo: 'Kuule, Neljän Vuoren Vartija (s.o. pääministeri), kuka -kykenee valvomaan kolmea (uskonnollista) toimitusta (Li)?' Siihen -vastattiin: 'Pē I'. Silloin Ti sanoi; 'Niinpä kyllä. Kuule, Pē, sinä -otat huolehtiaksesi järjestyksestä esi-isien temppelissä (Tsung). -Aamuin illoin ole kunnioittava ja huolellinen, ole vilpitön!' Pē -kumarsi maahan saakka ja tahtoi, että tämä tehtävä annettaisiin joko -K'uei:lle tai Lung:ille. Ti vastasi: 'Niin kyllä, mutta mene sinä -ja ole kunnioittava!' -- Olemme kertoneet ylläolevan osoitukseksi -kuinka tärkeänä esi-isien palvelusta jo näin varhaisena aikana -pidettiin. Ylläolevien kolmen seremonian (San Li) on selitetty -merkitsevän taivaan (T'ien Šen), maan (Ti Ts'i) ja ihmisten (Ren -Kuei) henkien palvelusta. Kiinalaisessa selitysteoksessa käytetään -kustakin erinimistä 'henki'-sanaa (Šen, Ts'i ja Kuei). Uskonnollisten -toimitusten keskus oli esi-isien palvelus, koska kolmen Li:n -valvoja määrättiin esi-isien temppelin vartijaksi, päivittäisten -uskonnollisten menojen ohjaajaksi. - -Tärkein aihe ylläolevan lainauksen tekemiseen Historiakirjasta oli -meille kuitenkin esi-isien temppelistä käytetty sana Tsung. Pē -I:n piti järjestää juuri tämä Tsung, jonka olemme edellä sanoneet -merkitsevän esi-isää, mutta joka tässä yhteydessä merkitsee -nähtävästi esi-isien palvelusta tai esi-isien temppeliä, kuten -kiinalaiset asian selittävät. Onkin hyvin luultavaa, että Tsung-sana -on alkuaan merkinnyt esi-isien temppeliä; siihen viittaa merkissä -oleva 'katto' eli huone. Tästä paikasta ei pitäisi olla vaikea löytää -selitystä edellä olevaan 'kuuteen Tsung:iin'. Ne kuusi Tsung:ia, -joille Šuen uhrasi Šang Ti:n jälkeen, olivat meidän nähdäksemme siis -kuusi esi-isää. Mahdoton ei olisi myöskään alkukielen mukaan ajatus, -että kuusi Tsung:ia olivat kuusi esi-isien temppeliä. Ja se juuri -lieneekin oikea ajatus, sillä varhaisessa kielenkäytössä merkitsee -konkreettinen sana usein abstraktisempaa käsitettä, eikä päinvastoin. -Nyt muistamme, että keisarillisessa esi-isien temppelissä oli -seitsemän osaa, eli 'temppeliä', kuten niitä oikeastaan sanottiin. -Lou Tsung olivat ehkä siis keisarillisen sukutemppelin kuusi -pyhäkköä, joista edellä on ollut puhe, ja joissa kussakin oli _yksi_ -esi-isä. - -Mikä on luonnollisempaa, kuin ajatus, että Šuen palasi takaisin -esi-isien temppeliin, jossa hän oli suostunut ottamaan osaa -hallitukseen, palasi ilmoittamaan asiasta mieskohtaisesti esi-isille, -uhreilla näiden suosiota ja apua saadakseen vastuunalaiseen -toimeensa. Pitäisimme luultavana, että Jao:n esi-isät tulivat Šuen:in -esi-isiksi, niinkuin hallituskin siirtyi Jao:lta Šuen:ille. Myöhemmin -näyttää Šuen rakentaneen omille esi-isilleen temppelin, jolla on -vähemmän vaativa nimi (1 Tsou). Sen jälkeen mainitaan Šuen:in -esi-isien temppeliä nimellä Šen Tsung, esi-isävainajien temppeli. - -Jos Lou Tsung olivat Jao:n kuusi esi-isää, hänen sukutemppelinsä -kuudessa eri pyhäkössä, niin silloin oli Šang Ti, -- se, jolle -Šuen ensin uhrasi -- temmppelin peräseinällä oleva 'ensimmäinen -hallitsija', kanta-isä. Šang Ti oli temppelin parhaassa, -seitsemännessä pyhäkössä, selvästi erotettu muista esi-isistä. -Kuten edellisestä muistamme, muuttuivat esi-isät temppelissä aina -nuoremmiksi mutta kanta-isä pysyi paikoillaan. Šang Ti saattoi siis -jo Šuen:in aikana olla hyvinkin kaukainen esi-isä. Kun katselemme -taruajan hallitsijoita, niin huomaamme niitä olevan seitsemän. Jos -nämä olisivat olleet suoraan alenevassa polvessa samaa sukua kaikki, -niin Fu Hsi olisi ollut 'ensimmäinen hallitsija', -- Jao näet vielä -eli Šuen:in uhria toimittaessa. Nyt on juuri Fu Hsi se henkilö, josta -kiinalaiset laskevat kansallisuutensa ja sivistyksensä alkavan. On -ehkä mahdollista, että asianomainen temppeli oli saanut Fu Hsi:n -mukaan nimen Uen, joka viittaa sivistysharrastukseen. - -Varhaisimpana aikana ei hallitus liene kulkenut kuitenkaan perintönä, -ennen kuin Y Suuresta alkaen, jolloin (2205 e.Kr.) alkoi ensimmäinen -hallitsijasuku. Mutta siitä huolimatta on luultavaa, että hallitsijat -pitivät edeltäjiään jossain määrin esi-isien arvossa. Se on sitä -ymmärrettävämpää, jos asianomainen hallitsija eläessään aina määräsi -seuraajan itselleen, kuten Jao ja Šuen tekivät, sillä sen kautta -hallitsija joutui aina lapsen asemaan edeltäjäänsä nähden ja samalla -koko hallitsijasarjan jälkeläiseksi, jonka oli pidettävä huolta -kaikista hallitsijavainajista. - -Šang Ti olisi siis ollut 'ensimmäinen hallitsija', ruhtinas, jonka -vaikutus ulottui ensi kerran yli keltaisen heimon, ja joka yleisesti -tunnustettiin kansan hyväntekijäksi, olkoon tämä sitten ollut Fu Hsi -tai joku muu. Sitä mukaa kuin hänen seuraajainsa arvo kasvoi, sai -myöskin 'ensimmäinen hallitsija' siitä osansa, joten hänestä lopulta -tuli, ei vain koko kansansa kaitsija, vaan myöskin kaikkien vainajien -päämies, jopa koko maailmankaikkeuden ohjaaja. Tulemme näkemään miten -Kungfutsen arvo on samalla tavoin säännöllisesti kasvanut yli kahden -vuosituhannen ajan. - -Eläviä ihmisiä pidetään Šang Ti:n arvoisina. Laulujenkirjassa esim. -sanotaan: "Niinkauankuin In-hallitsijasuku ei ollut kadottanut -kansanjoukkojen suosiota, olivat sen ruhtinaat Šang Ti:n vertaisia." -(P'ei Šang Ti; vert. Suuri Oppi X, 5). Kun siis Šang-suvun -myöhemmillä ruhtinoilla oli kansan suosio puolellaan, olivat he -arvossa 'ensimmäisen hallitsijan' (Šang Ti) vertaisia. Kultainen -Keskitie (Džung Jung)-nimisessä teoksessa sanoo Kungfutsen pojanpoika -K'ung Dži' iso-isästään: 'Hän oli Taivaan vertainen (P'ei T'ien)'. -Ellei Šang Ti:lla olisi inhimillistä alkuperää, niin tuollaiset -lauseparret olisivat käsittämättömiä. - -Šang Ti ei koskaan esiinny maailman luojana. Se olisi käsittämätöntä. -Ihmiskohtalojen määrääjäksi entinen hallitsija kyllä hyvin sopii, -hän, joka jo eläessään on määrännyt monen ihmisen kohtalon. - -N. Söderblom huomauttaa,[29] että Šang Ti-nimitys on säilynyt -hallitsijasukujen vaihdoksista huolimatta. Se olisi muka -käsittämätöntä, jos Šang Ti olisi ollut hallitsija. Šang Ti-nimitys -on kyllä säilynyt, mutta mainittu tutkija itse esittää[30] kuinka -sen käyttö harvenemistaan harvenee myöhemmässä kirjallisuudessa. -Niinpiankuin hallitusistuin tuli perinnölliseksi, oli kullekin -hallitsijalle 'ensimmäinen hallitsija' se hänen esi-isistään, joka -hallitushuoneen oli perustanut. Sen vuoksi ei ehkä mielellään -käytetty Šang Ti-sanaa, vaan korvattiin se mieluummin T'ien-sanalla. - -Merkittävä on myös tosiasia, että ainoastaan hallitsijat uhrasivat -Šang Ti:lle, niinkuin omalle esi-isälleen konsanaan. - -Vanha kiinalainen perintätieto kertoo, että Jao rakensi temppelin -Šang Ti:lle. Historiakirjan vanhimmissa osissa ei lähemmin mainita, -toimitettiinko uhri Šang Ti:lle taivasalla vai temppelissä. -Senjälkeen kuin Šuen oli tehnyt nuo kuuluisat uhritoimituksensa, -matkusti hän valtakuntansa rajavuorille ja toimitti niillä uhrin -Taivaalle ja vuorille ja virroille. Uhri Taivaalle on kuitenkin -esitetty merkillisesti; ei ole Šang Ti- eikä T'ien-sanaa siinä -käytetty, pelkkä Ts'ai (polttouhri) vain, mutta kiinalaiset -selittävät sen merkitsevän uhria Taivaalle. Šuen:in uhri Šang Ti:lle -oli Lei, jossa ei mikään viittaa siihen, että sen piti tapahtua -taivasalla, kuten myöhemmin uhrit Taivaalle toimitettiin. - -Se, että Šang Ti:sta käytetään niin vähän antropomorfismia, on -täydelleen sopusoinnussa sen kanssa, mitä kiinalaiset yleensä ovat -vainajista vanhimpana aikana tienneet. - -Kansanomainen nimitys T'ien Lao Jē eli Lao T'ien Jē merkitsee -sanallisesti: 'Taivaan vanha isä', mutta Lao Jē (vanha isä) on -tavallinen yhteiskunnan päämiesten arvonimi, aivan kuin pelkkää isää -tai vanhempaa veljeä (Fu, Hsiung) käytetään kunnioituksen ja arvon -ilmaisijoina. Vanha tapa oli myöskin kutsua paikkakunnan korkeinta -virkamiestä (Kuan, mandariini) 'isän' nimellä. 'Kuinka onkaan -iloittava ruhtinaistamme, kansan vanhemmista (isästä ja äidistä, Fū -Mō)', kuuluu eräs Suuren Opin lainaus Laulujenkirjasta. Isä-nimitys, -joka on omistettu Taivaalle ja Šang Ti:lle, sopii siis mainiosti -'ensimmäiselle hallitsijalle'. - -Kaiken kaikkiaan näyttää meistä käsilläolevien lähteiden mukaan -todennäköisimmältä, että niinkuin Kiinan keisari on ollut Taivaan -poika (T'ien Tzï), hän on myöskin ollut Šang Ti:n poika, 'ensimmäisen -hallitsijan' jälkeläinen hallitusistuimella, ja että siis Šang Ti on -ollut ikivanhojen hallitsijain kanta-isä. - - - -4. - -KUNGFUTSEN PALVONNAN HISTORIALLINEN KEHITYS[31] - - -Historioitsija _Szï-Ma Ts'ien_ (145-86 e.Kr.) kertoo, että ruhtinaat -ja viisaat kunnioittivat Kungfutsea hänen eläessään, mutta kun hän -oli kuollut, unohdettiin hänet. Tämä on kyllä totta, sikäli kuin on -kysymyksessä Kungfutsea lähinnä oleva aika; mutta kuitenkin on tähän -lisättävä, että se kunnioitus mitä Kungfutse eläessään sai osakseen, -ei ollut mitään verrattuna siihen palvontaan, jota hän on saanut -myöhemmin kuolemansa jälkeen. - -Edellä on jo viitattu klassillisessa kirjallisuudessa tavattaviin -Kungfutsea ylistäviin katkelmiin. Lukuunottamatta Suurta Oppia, on -kaikissa '_Neljän Kirjan_' teoksissa (Szï Sū) enemmän tai vähemmän -ponnekkaita ylistyksiä Kungfutsen kunniaksi. Voiton muista vie -_Mongtse_ (Mencius 372-289 e.Kr.). Hän se on varsinaisesti Kungfutsen -kunnioituksen alkuunpanija. Tämä loistava kirjailija oli se, joka -Kungfutsen nosti alttarille, kuten Tschepe sanoo. Hänen aikanaan ei -vielä kuitenkaan liene erikoista temppeliä Kungfutsea varten ollut, -koskapa hän ei sanallakaan siihen suuntaan viittaa. Sen sijaan oli -Kungfutsella varmaan silloin jo sielulaattansa ja varmaan hänelle -myös uhrattiin juomauhreja, sillä nämä ovat ikivanhoja tapoja -Kiinassa. - -'_Kevään ja Syksyn_' kuuluisin selitysteos, _Tsō Džuan_, mainitsee -kyllä, että Lu-valtion _Ai Kung_-herttua olisi heti Kungfutsen -kuoltua kaivaten maininnut häntä neuvonantajakseen ja antanut -hänelle korkeimman mahdollisen kunnianimen, 'isä', 'Isä Ni' (Ni -Fu). Sama asia kerrotaan myöskin tuossa alkuperältään hämärässä -'_Seremoniakirjassa_' (Li Dži), mutta se lienee suoranainen lainaus -edellisestä. Näiden perustuksella olettavat kiinalaiset oppineet, -että jo pian tämän jälkeen olisi kolme huoneustoa Kungfutsen talosta -muodostettu erikoiseksi temppeliksi hänelle. Tämä kaikki on kuitenkin -epävarmaa, vaikka se on ollut Kungfutsen jälkeläisille mieluinen -todiste suuren esi-isänsä arvon tehostamiseksi (esim. vuonna 1658 -j.Kr.). - -Pitkällisten kansalaissotien ja kapinain vuoksi, joita Kungfutsen -päivistä jatkui vielä noin 300 vuotta, ei Kungfutsen palvonta voinut -kehittyä paljon, ja jos sitä jossain muodossa olisi huomattavammin -harjoitettukin, niin sen hävitti kaikkine muistoineen Ensimmäinen -Keisari 3:nnen vuosisadan alussa e.Kr. - -Kun sitten 200 paikkeilla e.Kr. vihdoinkin saatiin rauha maahan -palautetuksi ja hallitus omamaisten miesten käsiin (206 e.Kr.), niin -oli Kungfutsen kunnioitus ja palvonta itsestäänseuraava selviö. Tähän -ryhdyttiin sitä suuremmalla innolla häntä äskettäin (213 e.Kr.) -kohdanneen ennen kuulumattoman häväistyksen ja vainon vuoksi. - -Han-hallitsijasuvun ensimmäinen keisari _Kao Tsou_ (Liu Pang -alkuperäiseltä nimeltään) matkusti hallituskautensa lähinnä -viimeisenä vuonna (195 e.Kr.) etelästä päin Dž'y Fu:hun ja toimitti -Kungfutselle täällä 'suuren eläinuhrin', _T'ai Lao_, johon kuului -härkä, sika ja lammas. Sitäpaitsi hän nimitti silloisen K'ung-suvun -päämiehen, joka oli yhdeksännen polven edustaja mestarin jälkeen, -'_Kungfutsen uhripapiksi_' tai uhrintoimittajaksi. -- Nämä -tiedonannot ovat todenperäisiä ja osoittavat, että jo noin 200 vuotta -ennen ajanlaskumme alkua, ja noin 300 vuotta jälkeen Kungfutsen -kuoleman, _keisari itse asettuu Kungfutsen palvonnan etupäähän_. -Tästä ajasta alkaen kehittyy Kungfutsen palvonta säännöllisesti -yhä suurempaan täydellisyyteen. Kansallisen mahtavuuden ja -edistyksen aikoina kohoaa erikoisesti Kungfutsen arvovalta. Jokainen -hallitsijasuku, vieläpä jokainen merkittävämpi keisari, kantaa -kortensa tähän yhteiseen kekoon. Kungfutsen palvonnan historia on -siis eräänlaista Kiinan sivistyshistoriaa, vieläpä mitä keskeisintä -laatua. Siinä huomaa kansan elinhermon toimintaa. - -Mahtavan Han-dynastian seuraavatkin hallitsijat tahtoivat -luonnollisesti olla mukana korottamassa Kungfutsen ja hänen -virallisten seuraajainsa arvovaltaa. Voimme siis päätellä, että -pian täytyi Kungfutselle rakentaa oma _temppeli_ -- ellei sitä -jo ollut olemassa. Paitsi sukulaisten toimittamaa uhripalvontaa, -toimitettiin siinä myös uhreja koko valtakuntaa koskevien tapausten -johdosta. Uhrin toimittajana oli joko keisari itse tai hänen -määräämänsä. Kungfutsesta tuli siis sangen aikaisin koko _valtakunnan -suojelusjumala_, jonka aseman hän on saanut pitää yli 2000 vuotta. - -Itäisen Han-dynastian aikana (25-221 j.Kr.) käy kehitys samaan -suuntaan. Suvun toinen keisari, buddalaisuuden maahan tuoja _Ming -Ti_ ('loistava hallitsija', 58-76), antaa hallituksensa toisena -vuonna (59) määräyksen, että _Kungfutselle on uhrattava kaikissa -valtion kouluissa_. Itse hän antoi hyvän esimerkin uhraamalla -Viisaallemme -- koiran. Tämä keisarillinen määräys on erittäin tärkeä -ja kauaskantava. Kungfutse ei ole ainoastaan valtion suojelusjumala, -vaan hän on myöskin _kasvatustyön suojelija ja oikean opin ehdoton -auktoriteetti_. Tämän asemansa hän on saanut pitää lähes 1900 vuotta. --- Vuonna 72, matkallaan valtakunnan itäosissa, toimitti sama -keisari omassa persoonassaan suurenmoisen uhrin Kungfutselle Dž'y -Fu:ssa. Hän järjesti samalla _Kungfutsen 72 oppilaan sielutaulut ja -uhrasi niille_. Nämä Kungfutsen lähimmät oppilaat ovat siitä saakka -säilyttäneet asemansa Kungfutsen seurassa. -- Edellisen seuraaja -hallitusistuimella, keisari _Džang Ti_ (76-89), uhrasi hänkin täällä -mieskohtaisesti Kungfutselle ja toimitti komean juhla-aterian 62:lle -Kungfutsen miesperilliselle (vuonna 85). Hänen pojanpoikansa _An Ti_ -(107-126) kävi vuonna 123 Kungfutsea kumartamassa. - -Tällaiset tiedonannot edellyttävät erikoisen temppelin olemassaoloa, -vaikka sitä ei ole aikakirjoissa mainittu, ennenkuin vuodelta 152 -kerrotaan, että _komeasti puettu kunniavahti vartioi temppeliä -sotamiehineen_. Palkkiokseen hän sai 100 säkkiä riisiä. Kungfutsen -temppeli käsitettiin siis _kansallispyhätöksi_, joka oli valtion -suoranaisen valvonnan alaisena, ja jota valtion varoilla hoidettiin -ja lakkaamatta kaunistettiin. Vuodesta 169 alkaen toimitettiin -Kungfutselle samoja uhreja kuin 'Valtion Suojelushengille' ja -'Maanviljavuuden Suojelijoille'. - -On helppo seurata Kungfutsen palvonnan kehitystä, sillä kiinalaiset -historioitsijat ovat tarkoin merkinneet kaiken, mikä koskee -Kungfutsea ja hänen kunnioitustaan. - -On merkille pantava, että Kungfutsen kunnioitus ja palvonta -kehittyi edelleen Han-dynastiaa seuraavana pitkänä ajanjaksona, -_kansalaissotien ja surkean epäjärjestyksen aikana_ (221-618). -Milloin pyhättö tuli ryöstetyksi tai hävitetyksi, piti jokainen -hallitus ensimmäisiin velvollisuuksiinsa kuuluvana sen uudelleen -rakentamisen ja kaunistamisen. Samoin saivat Kungfutsen jälkeläiset -lakkaamatta uusia armonosoituksia ja perinnöllisiä oikeuksia. - -Vuodelta 445 mainitaan ensikerran, että _Kungfutsen uhripalvonnan -yhteydessä käytettiin musiikkia_. Kiinalaiset oppineet olettavat -kuitenkin yleisesti, että musiikkia viljeltiin jo Han-dynastian -aikana Kungfutsen uhripalvonnassa. Tschepe huomauttaa, että se -on hyvin mahdollista, koska kiinalaiset ammoisista ajoista ovat -käyttäneet musiikkia kaikenlaisissa juhlatilaisuuksissa. Musiikki -mainitaan erikoisesti tältä vuodelta sen vuoksi, että se nyt kenties -tuli tarkemmin järjestetyksi ja määrätyksi. Kukaties Kungfutsen -temppeleissä käytetty musiikki oli jäännöstä tuosta vanhasta, -Kungfutsen aikuisesta musiikista, jolle omistetaan niin monia -ihmetekoja. Se palautti ihmiset oikealle tielle, karkoitti himot -sydämestä ja istutti jaloja hyveitä ihmisrintaan. Kungfutse itse -piti musiikkia suuressa arvossa, hän teki pitkiä matkoja voidakseen -kuulla sitä suurten mestarien esittävän, ja hän itse viljeli ja -opetti sitä koko elämänsä ajan. On luonnollista, että Kungfutsea -uhritilaisuuksissa kunnioitettiin laululla ja soitolla. - -Valtakunnan ollessa jakautuneena kahtia, kiinalaisten ja tatarien -kesken, '_Pohjoiseen ja Eteläiseen Dynastiaan'_ (420-589) ollaan -kummallakin alueella yhtä innokkaita Kungfutsen palvojia. Vuonna 450 -tapahtuu, että silloinen Pohjois-Kiinan _tatarilainen hallitsija -uhraa härän Kungfutselle_ Kiinan kansallispyhäkössä, joka vastikään -on saatu entistään ehommaksi. Tämä hallitsija oli nimeltään _Tai -U_ (424-452); hän oli silloin Šan Tung:issa valioitusretkellä. -- -Vuonna 576 antaa tatarilainen Pohjois-Kiinan hallitsija _Hou Diu_ -('jälkiherra' 565-577) julistuksen, että _Kungfutselaisuus on oleva -valtion uskonto_ ja virallinen opinmuoto hänen hallituspiirissään. -Taolaisuudelta ja buddalaisuudelta hän kielsi jyrkästi -esiintymisoikeuden valtakunnassaan. Tämä on ensimmäinen julistus -lajiaan Kiinassa. - -Huomasimme edellä, että keisari (Ming Ti), joka toi buddalaisuuden -Kiinaan, oli samalla innokas Kungfutsen palvoja. Tämä ei ole -mikään sattuma tai ainoalaatuinen tapaus Kiinan historiassa. -Päinvastoin. Pakanauskonnot ovat hyvin ymmärrettävistä syistä -usein sangen suvaitsevaisia toisiaan kohtaan, niiltä kun näet -useimmiten puuttuu varmoja oppimuodostuksia; uskonnollisuus on -näille vain epämääräistä kunnioituksen tunnetta ja, voisimme -sanoa, riippuvaisuuden tunnetta, niinkuin Schleiermacher uskonnon -määritteli. Missä ikänä kunnioituksen ja palvonnan esine löytyy, sitä -palvotaan. Kungfutselaisuudessa on sentään varmoja käsitteitäkin; -sen vuoksi se ei ole yleensä kuitenkaan ollut yhtä suvaitsevainen -taolaisuutta ja buddalaisuutta kohtaan kuin nämä kungfutselaisuutta -kohtaan. Kungfutselaiset temppelit ovat puhdistetut buddalaisista -epäjumalankuvista, milloin niitä on sinne päässyt tunkeutumaan. -Sen sijaan on Kungfutse buddalaisuudessa asetettu vakituisesti -korkeinpaan onnen paikkaan, Läntiseen Taivaaseen (Si T'ien). -Buddalaisuus ei ole milloinkaan asettunut vihamieliselle -kannalle kungfutselaisuutta kohtaan, mutta kungfutselaisuuden -nimessä on silloin tällöin vainottu buddalaisuutta. Niinpä -esimerkiksi Pohjois-Kiinan tatarilainen _Pe Uei_ ('pohjoinen' -Uei eli Toba)-dynastia (386-532), huolimatta intomielisestä -buddalaisuudestaan, kuitenkin osoitti suurta kunnioitusta -Kungfutselle. Tämä kungfutselaisuuden historiallinen asema osoittaa -sen etevämmyyttä toisten uskontojen rinnalla. Siitä huolimatta ovat -Kiinan sivistyneet, jotka varsinaisesti edustavat kungfutselaisuutta, -usein yhtä hartaita buddalaisia. - -Kungfutselaisuuden etevämmyys toisten uskontojen rinnalla osoittautuu -myöskin siinä, että Kiinan suurimpina kukoistuksen aikoina on -aina erikoisesti korostettu Kungfutsen kunnioitusta. Niin oli -Kiinan ensimmäisenä suuruuden aikana Han-dynastian hallitessa noin -kaksisataa vuotta kummallakin puolen ajanlaskumme alkua. Sama on -asiaintila Kiinan seuraavana suuruuden aikana _Tang-dynastian_ -hallitessa (618-907). Suvun ensimmäinen keisari, hallitsijanimeltään -sama kuin Han-dynastian perustaja, _Kao Tsu_ ('loistava alku; -alkuperäiseltä nimeltään _Li Yen_), painoi raskaalla kädellä alas -buddalaisuuden ylenmääräistä rehoitusta, joka noina edellisinä -sekasorron aikoina oli valtaan päässyt. Hän ei kuitenkaan sen -sijaan korottanut Kungfutsea, vaan tämän ihaileman _Džou Kung:in_, -Lu-valtion perustajan, herttua Dzou:n. Keisari antoi julistuksen, -että kaikissa valtakunnan kaupungeissa oli rakennettava temppeleitä -hänelle, ja, missä niitä jo oli, entuudestaan ne piti kaunistaa -uuteen kuntoon. - -_Džou Kung:in_ palvelus oli kuitenkin ohimenevä ilmiö. Sillä jo -Kao Tsu:n seuraaja _Tai Tsung_ (627-650), jonka aikana valtakunta -saavutti suurimman loistonsa, oli Kungfutsen intomielinen ihailija. -Hänen kuuluisa lauseensa on: '_Kungfutse on kiinalaisille mitä vesi -on kalalle_.' T'ai Tsung:in 200,000 nidosta käsittävä keisarillinen -kirjasto oli samoilla tienolla (Si An Fu, Šen Si), mistä oli lähtenyt -'Ensimmäisen Keisarin' julistus kaiken kirjallisuuden hävittämiseksi. - -T'ang-dynastia on järjestänyt _neljä luokkaa_ palvottavia -kungfutselaisia pyhimyksiä tarkoin määrättyine arvoineen ja -uhreineen, mutta ennen kaikkea se on korottanut itse Kungfutsen -arvon palvonnan esineenä ja Kungfutsen kulttia ylipäänsä. Tämän -hallitsijasuvun ajalta alkaa _verovapauksien myöntäminen_ Kungfutsen -suvulle hänen temppelinsä ja hautansa hoitamista varten. - -Tällöin lienee alkanut myöskin _veistokuvien käytäntöönotto_ -Kungfutsen palvonnassa. Williams'in mukaan eräs Uei Dži-niminen -oppinut tämän hallitsijasuvun alussa teki Kungfutsen ja hänen 72 -oppilaansa kuvat ja käytti niitä jonkinlaisina opetusvälineinä -koulussaan. Veistokuvien käyttö ei ole buddalaisuuden mukana Kiinaan -tullut vaikka se on buddalaisuuden kautta suuresti lisääntynyt. -Kungfutselaisissa temppeleissä ei yleensä käytetä kuvia, vaan -ainoastaan nimilaattoja. Poikkeuksia kuitenkin on, ja erikoisesti -on mainittava Kungfutsen sukutemppeli Dž'y Fu:ssa, jossa on useita -jättiläiskuvia, kuten myöhemmin saamme nähdä. - -Vuonna 705 antoi keisari määräyksen, että sadan perheen vuosiverot -ja -tulot oli käytettävä Kungfutsen sukutemppelin ja siellä -toimitettavien uhrien hyväksi. Tämä oli alku _K'ung-suvun -maa-alueiden omistamiseen_. Vuonna 792 vapautettiin jälleen -kolmekymmentä perhettä kaikista verorasituksista velvollisuudella -huolehtia säännöllisesti temppelin ja sen puistikon puhtaanapidosta. -Vuonna 725 vapautettiin viisi perhettä kaikista verovelvollisuuksista -tarkoituksella pitää huolta _Kungfutsen haudasta_. - -Tähän saakka on Kungfutsesta yksinään ollut mahtava veistokuva -hänen sukutemppelissään Dž'y Fu:ssa. Vuonna 725 toimitutti keisari -Kungfutsen _kymmenelle parhaalle oppilaalle veistokuvat_ tähän -temppeliin. Ne olivat tietysti paljon pienempää kokoa kuin mestarin -oma kuva. Vuonna 740 annettiin keisarillinen määräys, että toisen ja -kahdeksannen kiinalaisen kuun määrättynä päivänä (Kungfutsen syntymän -ja kuoleman aikaan; _huhti- ja syyskuussa_) oli _Kungfutselle -toimitettava erikoisen arvokkaat uhri_: Tämä määräys on ollut -voimassa näihin päiviin saakka. Kautta maan on näinä määräpäivinä -härkiä ja muita pienempiä eläimiä Kungfutselle uhrattu hänen -temppeleissään, joita on jokaisessa virallisessa kaupungissa. Uhrin -toimittajina ovat paikkakunnan korkeimmat viranomaiset. Valtion -valvonnan alainen opettajisto on myöskin velvollinen ottamaan osaa -uhritoimitukseen. Koulujen oppilaiden tulee polvistua Kungfutsen -kuvan tai nimilaatan edessä. - -T'ang-dynastiaa seuraavana viisikymmenvuotisena sotilasmielivallan -aikana ei Kungfutsen kunnia sanottavasti kasva. Mutta kun -_Sung-hallitsijasuku_ (960-1280) saa taas jossain määrin turvatumman -yhteiskunnallisen tilan syntymään ja kun silloin muutenkin ilmenee -vilkkaita henkisiä virtauksia, niin Kungfutsenkin arvovalta saa siitä -osansa. Kungfutsen sukutemppelin hoitoa varten tekevät keisarit -suurisuuntaisia lahjoituksia. K'ung-suvulle ja sen suurimmalle -miehelle myönnetään ennenkuulumattomia erikoisoikeuksia. - -Heti Sung-dynastian ensimmäinen keisari _Tai Tsu_ ('suuri alku'; -omaa sukuaan _Džao_; kotoisin Kungfutsen esi-isien asuma-alueilta -Sung-valtion lähettyviltä; siitä dynastian nimi Sung) antoi -hallituksensa toisena vuonna (961) määräyksen, että _julkisissa -tutkinnoissa oppiarvon saaneiden tulee osoittaa kunnioitustaan -Kungfutselle_ hänen temppeleissään heti tutkinnon jälkeen. Myöskin -tämä säädös on ollut voimassa siitä alkaen näihin päiviin saakka. - -Seuraavan keisarin (_Tai Tsung_) määräyksestä laitettiin v. 983 -Kungfutsen temppeli Dž'y Fu:ssa mitä loisteliaimmaksi. Tämän -hallitsijan seuraaja _Džen Tsung_ (998-1023) osoittautui tämän -dynastian keisareista kaikkein innokkaimmaksi Kungfutsen palvojaksi. -Hän antoi _mitä ankarimpia määräyksiä_, että Kungfutsen temppelit -kaikissa kaupungeissa oli pidettävä hyvässä kunnossa ja määrätyt -uhrit hänelle niissä säännöllisesti toimitettava. Tähän saakka on -kokonaan unhotettu Kungfutsen lähimmät sukulaiset. Džen Tsung korotti -myöskin _Kungfutsen isän, äidin ja vaimon_ palvottavien joukkoon. -Kungfutsen pyhäkön hoitoa varten hän määräsi entisten lisäksi -kymmenen perhettä, vapautettuina muista velvollisuuksista, kuten -edellisetkin. - -Tulvimalla tulee nyt Kungfutselle keisarillisia kunnianosoituksia, -arvonimiä ja lahjoituksia. Kungfutsen nykyinen kunnianimi _Drï -Šeng_ ('viisaista parhain'), jota jo historioitsija Szï-Ma Ts'ien -oli käyttänyt, tulee nyt Kungfutsen viralliseksi nimeksi. Keisari -uudistaa kaikki Kungfutsen temppelin uhriesineet, lahjoittaa erään -kallisarvoisen uhriastian temppeliin ja Kungfutsen suvulle 300,000 -hopearahaa ja 300 kääröä silkkiä. K'ung-suvun päämies -- 46:s polvi -Kungfutsen jälkeen -- saa Juhlamenoneuvoston varaesimiehen arvon ja -kuusi suvun muuta jäsentä pääsee _valtion korkeimpien arvohenkilöiden -joukkoon_. Keisarin määräyksestä rakentaa K'ung-suvun päämies -vuonna 1008, suurentaen Kiinan kansallispyhäkköä, uuden temppelin -sille paikalle, missä nytkin pyhäkön päärakennus on. Kymmenen -vuotta myöhemmin sai K'ung-suvun päämies oikeuden juhlallisissa -uhritoimituksissa käyttää keisarillista päähinettä -- ellemme sanoisi -kruunua -- ja vastaavaa _keisarillista juhlapukua_. - -Seuraava keisari _Ren Tsung_ (Jen Tsung 1023-1063) antoi, -kuten edellä on mainittu, K'ung-suvun päämiehelle nimen _Jen -Šeng Kung_, 'Uhkuvan Viisauden Prinssi', joka hänellä yhä on. -Tämä sivistysharrastuksistaan kuuluisa keisari, joka m.m. -ensimmäisenä otti käytäntöön tuon Kiinassa niin suuresti suositun -rinnakkaismietelauseiden (Tei Tzï) kirjoittamisen, lahjoitti -Kungfutsen sukutemppelille tällaisen korkeanomakätisesti kirjoitetun -_paralleliseinäkoristeen_, mikä on suurin ajateltavissa oleva -kunnianosoitus. Tähän aikaan elää Kiinan toinen suuri historioitsija -_Szï-Ma Kuang_, joka 354-nidosta käsittävässä historiateoksessaan -koskettelee myöskin samoja asioita kuin Kungfutse Kevättä ja -Syksyä-teoksessaan. - -Keisari _Džē Tsung_ (1086-1101) lahjoitti Kungfutsen sukutemppeliä -varten lisää maa-alueita noin 2,500 hehtaaria. Tämän seuraaja _Huei -Tsung_ (1101-1125) on harras taolainen, mutta lisää runsaasti helmiä -Kungfutsen kruunuun. Hän antaa kiinnittää Kungfutsen päähineeseen -kaksitoista kuninkaallisten käyttämää tupsua, ja hänen vaatteisiinsa -kaksitoista vertauskuvallista kuviota (embleemiä); hänen käsiinsä -asetetaan _ruhtinaallinen valtikka_, kunniataulu, _Džen Kuei_, ja 24 -keihästä pystytetään temppelin pääoven eteen. Täysin _ruhtinaallinen -hovi_ syntyy Kungfutsen sukutemppelin yhteyteen hoviherroineen ja -kunniavahteineen. Pyhäkkö saa nykyisen nimensä _Ta Dženg_ ('suuri -täydellisyys'). - -Ei ole tarpeellista kuvailla yksityiskohtaisemmin Sung-dynastian -kantamaa kunnioitusta Kungfutselle ja hänen suvulleen. Kungfutsen -sukutemppeli ja hauta ovat yhtä lähellä kiinalaisten sydämiä kuin -Europan ristiretkeilijöille Palestinan pyhät paikat samaan aikaan. -Eivätkä vain keisarit osoita Kungfutselle kunnioitustaan. Koko maa -on täynnä Kungfutsen ihailua ja ylistystä. Kungfutsen opetuksiin -ja hänen toimittamaansa kirjallisuuteen syvennytään aivan uudella -tavalla, klassillista kirjallisuutta tutkitaan ja tulkitaan -intomielisesti. Tätä innostusta ei voi vähentää se seikka, että -Pohjois-Kiina ja siellä olevat pyhät paikat joutuvat vieraiden -raakalaisheimojen haltuun. Tähän aikaan, jolloin 'Uhkuvan Viisauden -Prinssi' on 'Baabelin vankeudessa' Jangtse-virran eteläpuolella, -elää täällä Hu Nan ja Kiang Si-maakunnissa Kiinan klassillisen -kirjallisuuden suurin selittäjä _Dzu Hsi_ (1130-1200) Koko aikakautta -on vilkkaan Kungfutsen tutkimisen ja palvonnan vuoksi sanottu -_uus-kungfutselaisuuden ajaksi_. - -Mongoolilaisen _Yen-dynastian_ (1280-1368) ajalta ei ole erikoisempaa -mainittavana Kungfutsen palvonnan kehityksestä. Hallitsijasuvun -perustaja _Kublai Khān_ (Šzï Tsou, 'uuden maailman alku'), oli -suvaitsevainen yleensä eri uskontoja kohtaan, mutta taikauskoista -taolaisuutta hän piti vaarallisena ilmiönä ja määräsi sen -kirjallisuuden hävitettäväksi, säästämällä kuitenkin peruskirjan, -Tao Te Džing:in. Hänen suosionosoituksestaan Kungfutsen jälkeläisiä -kohtaan on kerrottu edellä. Mongooliruhtinaat Kiinan hallitsijoina -olivat yleensä suopeita Kiinan sivistystä ja Kungfutsea kohtaan, -jolle annettiin mitä juhlallisin arvonimi. - -Kotoinen _Ming-dynastia_ (1368-1644), jonka kolmas keisari (Jung -Lo') toimitti kuuluisan tietosanakirjan, 22,877-niteisen Jung Lo Ta -Tien:in, oli niinikään kungfutselaisystävällinen. Kungfutse on jo -niin kasvanut Kiinan henkiseen elämään, varsinkin Sung-dynastian -aikana, että on mahdoton ajatella Kiinaa ilman Kungfutsea. Pari -tapausta Kungfutsen palvonnasta tältä ajalta ansaitsee erikoisesti -tulla mainituksi. Kun _salama vuonna 1499 sytytti tuleen ja poltti -poroksi Kiinan kansallispyhäkon_, niin ei Lutherin vasarannaputukset -Wittenberg'in linnankirkon ovella kahdeksaatoista vuotta myöhemmin -järkyttäneet syvemmin Europan kansoja kuin tämä Taivaan vihan -ilmaus Kiinan silloista 60:tta miljoonaa asukasta. Keisari _Hung -Drï_ (1488-1506) ymmärsi kunnianasiakseen saada tämän vaurion -mahdollisimman pian korjatuksi. Neljässä vuodessa nousikin -pyhäkkö entistään ehompana tuhkastansa, varustettuna kymmenellä -jättiläiskivipylväällä, jotka lohikäärmekaiverruksineen yhä -vielä kaunistavat pyhäkön päärakennuksen julkisivua. Mutta ikävä -onnettomuus kohtasi temppeliä uudelleen muutamien vuosien kuluttua. -Vuonna 1511 veivät rosvot pyhäköstä keisarilliset lahjoitukset ja -muut kalleudet. Sen vuoksi antoi keisari _Džen Te'_ (1506-1522) -määräyksen, että Dž'y Fu:n kaupungin muureja oli laajennettava -länteen päin niin paljon, että sen ulkopuolella tähän saakka -sijainnut _temppeli oli tuleva kaupungin muurien sisälle_. - -Mongoolikeisarin vuonna 1308 Kungfutselle antama kunnianimi -'Täydellisin, Viisain ja Oppinein Prinssi' muutettiin vuonna 1530 -kuulumaan: _Drï Šeng Hsien Szï_: -- 'Viisaista Parhain Entisaikojen -Opettaja', mikä on yhä vielä Kungfutsen kunnianimenä. - -Kiinan viimeinen hallitsijasuku, mandžulainen _Ts'in-dynastia_ -(1644-1912) on yrittänyt, jos mahdollista, voittaa kaikki edeltäjänsä -Kungfutsen kunnioittamisessa. Ei ainoastaan poliittinen viisaus, -vaan myöskin todellinen sivistysharrastus on vienyt tämän vieraan -suvun hallitsijoita kantamaan kortensa Kiinan yhteiseen kekoon. -Tämän mahtavan hallitsijasuvun ensimmäinen keisari _Šuen Drï_ -muutti hallituksensa toisena vuonna Kungfutsen kunnianimen samaksi -minkä mongoolit olivat hänelle antaneet, mutta erään seikkaperäisen -selvityksen johdosta palautti sen jälleen (1658) Ming-dynastian -aikana annettuun muotoon. Pian sen jälkeen teki sama keisari 10,000 -punnan arvoisen lahjoituksen temppelin korjauksia varten. Pekingissä -hän toimitti useampia uhreja Kungfutselle. - -Suvun toinen keisari _K'ang Hsi_ (1662-1723) on Kiinan suurimpia -hallitsijoita, kuuluisan sanakirjan (K'ang Hsi Tzï Tien) toimittaja -ja 'Pyhän Julistuksen' (Šeng Y) kirjoittaja. Vuonna 1670 hän toimitti -uhrin Kungfutselle ja kävi tarkastamassa Kungfutsen temppeliä vuonna -1684. Kaikki mandžulaiset keisarit ovat osoittaneet yhtäläistä -kunnioitusta Kungfutsea ja hänen jälkeläisiään kohtaan. Kun keisari -astuu valtaistuimelle, käy hän itse kumartamassa Kungfutsen kuvan -edessä Dz'y Fu:ssa, tai lähettää edustajansa sinne. Jos tulvat -tai kuivuus tuottavat yleistä hätää, tai kulkutaudit ja muut -onnettomuudet yllättävät kansaa tai keisarillista perhettä, niin ei -milloinkaan unohdeta ilmoittaa siitä keisarillisen lähettilään kautta -Kungfutselle apua pyytäen. - -Seuraava keisari _Jung Dženg_ (1723-1736) joutui ajattelemaan, eikö -Kungfutsen esi-isiäkin olisi asetettava kunnioituksen esineiksi. -Sung-dynastian aikana oli jo Kungfutsen isä korotettu palvottavien -joukkoon nimellä _Ts'i Šeng Kung_ ('Viisaan alkaja-prinssi'). Nyt -päättelee Jung Dženg, että vielä ainakin neljä sukupolvea Kungfutsen -esi-isiä on eristettävä muista kuolevaisista. Tämä tapahtuukin jo -hänen hallituksensa ensimmäisenä vuonna. Kungfutsen viisi esi-isää -suoraan ylenevässä sarjassa saa prinssin arvon kukin: _Džao-Šeng, -Y-Šeng, I-Šeng, Dz'ang Šeng ja Ts'i-Šeng_: -- 'Viisaan' (Kungfutsen) -'Alkoja, Kehittäjä, Jatkaja, Kirkastaja ja Avaaja'. - -Seuraavana vuonna (1724) _poltti salama toistamiseen Kiinan -kansallispyhäkön_ Dž'y Fu:ssa. Keisari Jung Dženg sai mieluisen -tehtävän sen uudelleenrakentamisessa. Kun pyhäkkö vihdoin -kuusivuotisen ankaran työn jälkeen oli valmis (1730), lähetti -keisari viisi poikaansa sen juhlalliseen avajaistilaisuuteen. -Rakennustyössä käytettiin nyt ensikerran keisarillisia keltaisia -tiilejä. Nykyinen Kungfutsen sukutemppeli on juuri tämä keisari -Jung Dženg:in rakennuttama, ja se on siis lähes kaksisataa vuotta -vanha. Jälkeenpäin on siihen tietysti tuotu yhtä ja toista koristusta -lisäksi, koska on tullut tavaksi, että jokaisen keisarin tulee jättää -joku merkittävä muisto pyhäkön kaunistamiseksi. - -Mahtava keisari _Ts'ien Lung_ (1736-1796) antoi (1744) määräyksen -että _kungfutselaiset temppelit ovat puhdistettavat buddalaisista -papeista ja kuvista_ kautta koko valtakunnan. Sekä buddalaisuus -että taolaisuus olivat hänen mielestään surkuteltavia harhaoppeja. -Hän luopui kuitenkin aikeestaan rajoittaa niiden vaikutusvaltaa, -arvellen, että se vain synnyttäisi lisää levottomuutta ja muuta -pahaa. Huolimatta kunnioituksestaan Kungfutsea kohtaan hän piteli -kovakouraisesti 'Uhkuvan Viisauden Prinssejä' samoin kuin taolaista -'paaviakin'. - -Esityksemme Kungfutsen palvonnan historiallisesta kehityksestä -on muodostunut läpileikkaukseksi koko Kiinan historiasta. Olemme -huomanneet, kuinka läheisessä yhteydessä Kungfutsen palvonta on -ollut valtakunnan yleisen tilan ja sen henkisten virtausten kanssa. -Olemme panneet myöskin merkille, että kehittyipä olot miten tahansa, -aina on Kungfutsen arvo vain kasvanut -- keisarikunnan loppuun -saakka. Vieläpä ensimmäinen tasavallan presidenttikin _Yen Šzï -K'ai_ (Juanshikai) yritti keisarikruunua tavoitellessaan asettaa -kungfutselaisuuden etuoikeutettuun asemaan valtakunnassa. Yritys -ei kuitenkaan onnistunut, ja voinemme sanoa, että se ei ole enää -koskaan onnistuva. Kristinusko on saamassa kungfutselaisuuden -entisen valta-aseman. Siitä huolimatta säilyy Kungfutsen kunnioitus -kiinalaisissa, vaikka sen virallinen palvonta onkin päättynyt. - - - -5. - -KUNGFUTSEN PALVONTA HÄNEN PAIKALLISTEMPPELEISSÄÄN.[32] - - -a) _Temppelit_. - -Kungfutselaiset temppelit, joita on jokaisessa virallisessa -kaupungissa (kuten jo olemme maininneet) ovat kaikki saman kaavan -mukaan rakennettuja. Niiden pääovi on aina etelään päin, kuten -alttarikin. Kungfutsen sukutemppelin julkisivu Dž'y Fu:ssa on myöskin -rakennettu eteläistä ilmansunntaa kohti, mutta se eroaa näistä muista -temppeleistä, ei ainoastaan paljon juhlallisemman ulkoasunsa vuoksi, -vaan myöskin siinä, että sinne on aseettu veistokuvia. Sielulaatta on -kuitenkin sielläkin kuvan edessä, joten kuvaa itseään ei pidetä aivan -samanlaisen kunnioituksen esineenä kuin tavallisia epäjumalankuvia. -Kungfutselle ei ylimalkaankaan osoiteta samanlaista kiitos- ja -rukouspalvontaa kuin buddalaisille jumalille. Kungfutsen palvonta -on pääasiallisesti määrättyjen ylistysvirsien ja hymnien lukemista -hänelle. Kahdesti kuukaudessa, uudenkuun ja täysikuun aikana, -toimitetaan säännöllisesti Kungfutsen palvontaa, sekä sitäpaitsi -kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, juhlallisemmat -uhri-toimitukset. Tarkastelemme nyt noita kaikkialla tavattavia -Kungfutselaisia temppeleitä. - -Niissä on vähintään kaksi toisistaan erillään olevaa osastoa. -Kaikki temppelin eri osastojen, porttien ja ovien nimitykset, niin -hyvin näissä maakuntatemppeleissä kuin suuressa sukutemppelissäkin, -viittaavat vanhoihin sivistysmuistoihin ja ennen kaikkea -Kungfutsen omaan aikaan. Temppelihuoneuston eteläinen seinä on -nimeltään _Hung Ts'iang_ (Hung-seinä). _Hung_ oli Han-dynastian -aikana valtion korkeakoulujen nimi. Muuri on väriltään -punainen, koska se oli Džou-dynastian virallinen väri ja on yhä -edelleen onnen väri Kiinassa. Tällaiset pikkuseikat osoittavat -kiinalaisille luonteenomaista taipumusta historiallisten muistojen -arvossapitämiseen. Ensimmäisen osaston nimi on _P'an Kung_. Tämä oli -Džou-dynastian aikana vasallivaltioiden korkeimpien opetuslaitosten -nimi. Näissä kouluissa kasvatettiin virkamiehistöä vuoden aikojen -mukaan milloin käytännöllisesti milloin tietopuolisesti. Näiden -koulujen välittömässä yhteydessä oli puoliympyrän muotoinen -tekolampi, _P'an Dr'ï_, joka myöskin löytyy Kungfutsen temppeleissä. -Lammen yli johtaa kaunis kaarisilta, jota kuitenkaan ei saa käyttää -muut kuin keisari itse ja joku valiohenkilö, 'ensimmäinen oppineista' -(Džuang Yen). Pihan taka-osan molemmin puolin ovat sivurakennukset, -joista oikealla oleva on uhrimenoja johtavan hallitusvirkamiehen -(mandariinin) juhlapukuun pukeutumista varten (_Kuan T'ing_). Tätä -vastapäätä on vasemmalla uhrieläinten teurastuspaikka, _Tsai Seng -T'ing_. Ensimmäisestä pihasta johtaa kolmiosainen kunniaportti -takapihalle, varsinaiseen pyhäkköön. Kunniaportin keskimmäinen osa -on taaskin vain ruhtinaallisten henkiöiden ja valio-oppineiden -käytettävissä. Huomaamme kuinka suuret valtuudet oppiarvo Kiinassa -antaa. Sivistyksensä nojalla voi halpasäätyisinkin nousta -ruhtinaalliseen arvovaltaan. Kunniaportin keskiosan nimi on _Tā -Dž'eng Men_, 'Suuren Täydellisyyden ovi'. 'Suuri Täydellisyys' on -Kungfutsen sukutemppelin päärakennuksen nimi Dž'y Fu:ssa, samoinkuin -se on näiden yleisten kungfutselaisten temppelien pyhimmän osaston -nimi. Kunniaportin kautta, joka jakaa temppelialueen kahteen -osastoon, tulemme nyt esikartanosta varsinaiseen pyhäkköön, jonka -avointa keskustaa mainitaan nimellä _Tan Dr'ï_, 'Punainen Piha' -- -taaskin tuo merkitsevä väri. Tan Dr'ï oli Džou-dynastian aikana -kuninkaallisen palatsin eteisen nimi. 'Punaisen Pihan' perällä -on temppelin päärakennus _Tā Dzeng Tien_, 'Suuren Täydellisyyden -Temppeli'. - -Temppelin peräseinämän keskellä on joko jonkinlaisen kehyksen sisällä -tai yksinkertaisella alttarin tapaisella korokkeella Kungfutsen -nimitaulu, johon on merkitty: _Drï-Šeng Hsien-Szï K'ung Tzï_: -- -'Viisaista Parhain Entisaikojen Opettaja Kungtse'. Nimitaulun edessä -on erikoinen uhrialttari. Kungfutsen taulun molemmin puolin ovat -hänen 'Neljä Seuralaistaan', _Szï P'ei_, joiden nimitaulut ovat -hiukan pienempiä. - -Kungfutsen oppilaat ja kungfutselaisuuden huomattavimmat -edustajat ovat Kungfutsen sukutemppeliskä Dž'y Furssa, tuossa -kungfutselaisuuden Pantheon'issa, ryhmitetyt neljään luokkaan, joista -kuitenkin vain kaksi ensimmäistä luokkaa on sijoitettu temppelin -päärakennukseen. Nämä kaksi luokkaa, puhtaimman kungfutselaisuuden -edustajia, ovat saaneet sijansa Kungfutsen seurassa myöskin hänen -paikallistemppeleissään. _Ensimmäiseen luokkaan_ kuuluu vain -neljä Kungfutsen parasta 'jäljennöstä', nuo yllämainitut 'Neljä -Seuralaista' eli 'Toveria': - -1. _Jen Tzï_ (Jen Huei), Kungfutsen sukulainen ja ihmeoppilas; -kunnianimi _Fu' Šeng_, 'Viisaan Toistaja'; kuoli nuorena, 32-vuoden -ikäisenä; ei ole jättänyt jälkeensä kirjallisia tuotteita. Hänellä -on myöskin oma temppelinsä Dž'y Fu:ssa, kotikaupungissaan, jonne hän -myöskin on haudattu. - -2. _Tseng Tzï_ (Tsengtse), Kungfutsen parhaita oppilaita; -kunnioituksen ja kuuliaisuuden tehostaja; siitä kunnianimi _Tsung -Šeng_, 'Viisaan Kunnioittaja'. 'Suuri Oppi' (Tā Hsio), sen selittävä -osa, on hänen kirjoittamansa. 'Seremoniakirjassa' (Li Dži) lienee -myöskin hänen muistiinpanojaan. 'Kunnioituksenkirja' (Hsiao Džing) -on laadittu hänen nimessään. Hänen paikkansa on Kungfutsen vieressä -oikealla, sen sijaan, että Jen Huei:n nimitaulu on vasemmalla -- -ensimmäisellä sijalla. - -3. _Tzï Szï_ (K'ung Dži'), Kungfutsen pojanpoika ja etevä oppilas; -'Kultaisen Keskitien' (Džung Jung) kirjoittaja; kunnianimi _Šū Šeng_, -'Viisaan Kertoja'. Hänen paikkansa on Jen Huei:n jälkeen vasemmalla. - -4. _Mong Tzï_ (Mongtse), Kungfutsen innokas ihailija; ei kuulunut -hänen varsinaisiin oppilaisiinsa; eli 372-289 e.Kr. Klassillisen -kirjallisuuden suurin tyylitaituri. Kunnianimi _Jā Šeng_, 'Toinen -Viisas'. Hänellä on myöskin oma temppelinsä kotikaupungissaan Tsou -Hsien:issa. - -Kungfutselaisten suurmiesten _toiseen luokkaan_ kuuluu 'Kaksitoista -Älyniekkaa' _Šzï-ōr Džē'_. Näiden kunnianimi on _Hsien Hsien_, -'Edesmennyt Hyveenharjoittaja'. Yksitoista näistä on Kungfutsen -omia oppilaita. Kahdestoista on yli tuhat vuotta jälkeenpäin elänyt -henkilö: -- - -1. _Min Tzï_ (Mintse), kunnianimeltään Tzï Ts'ien. 2. _Ruan Tzï_ -(Jantse); Tzï Jung. 3. _Tuan-Mu Tzï_; Tzï Kung. 4. _Džung Tzï_; Tzï -Lu. 5. _Pu' Tzï_ (Pu Tzï); Tzï Hsia. 6. _Jiu Tzï_; Tzï Ro'. Nämä ovat -temppelin itäseinustalla. Sen länsiseinustalla ovat seuraavat kuusi -'älyniekkaa': -- - -7. _Ruan Tzï_ (Jantse); Pē Njiu. 8. _Tsai Tzï_; Tzï Ngo (Tzï O). -9. _Ruan Tzï_ (Jantse); Tzï Jiu. 10. _Jen Tzï_ (Jentse); Tzï Jiu. -11. _Džuan Sen Tzï_; Tzï Džang. 12. _Džu Tzï_ (Džutse, Chutse, Chu -Fu-Tzï); Džu Hsï. - -Viimeinen näistä on uudemman kungfutselaisuuden huomatuin henkilö, -klassillisen kirjallisuuden oikeaoppisten selitysten kunnioitettu -kirjoittaja, tavallaan _oikeaoppisen kungfutselaisuuden perustaja_. -Eli 1130-1200 j.Kr. - -_Kolmannen luokan_ kungfutselaiset ovat saaneet sijansa Punaisen -Pihan molemmin puolin olevissa sivurakennuksissa, läntisessä (Hsi -U) ja itäisessä (Tung U). Nämäkin ovat yleensä Kungfutsen omia -oppilaita. Suuri joukko onkin täällä merkkimiesten tauluja, 36 -kappaletta kummallakin puolella, siis yhteensä 72. Kaiken kaikkiaan -on kungfutselaisessa paikallistemppelissä 88 mestarin opetuslasta. - - -b) _Palvonta_. - -Tarkoin määrätyt uhrimenot ovat kummassakin suuressa -palvontatilaisuudessa, keväällä ja syksyllä, aivan samat. Vieläpä -niiden nimikin on sama: _Ting Džï_, 'Ting-Uhri'. Ting on määrätyn -päivän nimi, jolloin uhri toimitetaan. Pääkaupungissa on uhrin -toimittajana itse keisari tai hänen edustajansa. Maakuntien -pääkaupungeissa on Kungfutsen palvonta korkeimman virkamiehen, -maaherran, huolena. Muissakin kaupungeissa johtaa sikäläinen korkein -hallitusvirkamies uhritoimituksia. Kungfutsen palvonta on siis -kauttaaltaan ensi kädessä valtiollinen toimitus. Minkäänlaista -papistoa ei kungfutselaisuudessa ole. Sen sijaan on buddalaisuudessa -ja taolaisuudessa suuri joukko papillisia henkilöitä, miehiä ja -naisia. - -Hyvissä ajoin ennen varsinaisten juhlallisuuksien alkamista -järjestetään pyhäkkö juhla-asuun. Koko juhlajärjestys, kaikkia -yksityiskohtia myöten, on edeltäpäin tarkoin määrätty, vieläpä -kirjallisesti ja piirustustenkin avulla esitetty. Kungfutsen -nimitaulun eteen asetetaan taiteellinen uhriastia palavine -suitsutuspuikkoineen. Sen molemmin puolin palaa suuri soihtu. -Kolme pöytää järjestetään näiden eteen uhriesineiden asettelua -varten. Keskimmäisellä pöydällä on useita maljakkoja täynnä -kaikenlaista maanhedelmää, sekä suuri joukko viinalla täytettyjä -pikareita. Sivupöydille asetetaan valmista ruokaa maljakkoihin ja -kuppeihin. Temppelin keskelle, valkoisen silkkikäärön eteen, tuodaan -uhrieläimet: -- suuri härkä keskelle ja lammas ja sika sen oikealle -ja vasemmalle puolelle, kaikki teurastettuina. - -Varsinainen uhrin toimittaja, korkein paikkakunnan virkamies, on -kolme päivää valmistautunut juhlatoimitusta varten ja vetäytynyt -kokonaan pois julkisesta elämästä. Varhain juhlapäivän aamuna, -jo ennen auringonnousua, hän saapuu suuren seurueensa kanssa -temppelin esipihaan. Hän pukeutuu määrättyyn uhripukuun, jota -säilytetään täällä hänen pukeutumishuoneessaan. Sen jälkeen johtaa -seremoniamestari hänet 'Punaisen Pihan' koilliskulmaan pesemään -käsiään vartavasten asetetussa maljakossa. Tällä välin ovat kaikki -saattueeseen kuuluvat virkamiehet asettuneet kukin edeltäpäin -määrätylle paikalleen. - -Nyt ovat siis kaikki valmistukset tehdyt, nyt alkaa itse pyhä -toimitus. Siinä on kolme osaa: -- - -1. _Ing Šen_, 'hengen vastaanotto'. - -2. _Hsien_, uhritoimitus, ja - -3. _Sung Šen_, 'hengen hyvästely'. - -Viimeisen osan välittömässä yhteydessä tapahtuu uhriesineiden -poissiirtäminen, _Ts'ē Džuan_. - -Kumealla jyminällä, ruutipaukkujen polttamisella ja meluavalla -musiikilla alkaa juhlatoimitus. Uhrintoimittaja astuu pyhäkköön -henkeä vastaanottamaan. Kun hän on saapunut Kungfutsen taulun ääreen, -laskeutuu hän polvilleen, asettaa siihen tuohuksensa ja painaa kolme -kertaa päänsä maahan. Tämä kumartelu uusitaan kolmeen otteeseen. -Hänen siinä Kungfutsen henkeä vastaanottaessaan esitetään pyhäkön -edessä olevalla korokkeella tähän tarkoitukseen edeltäpäin määrätty -ylistyslaulu soittokoneiden säestyksellä. - -Nyt alkaa kolmiosainen uhritoimitus (Hsien) läsnäolevalle hengelle. -Ensikerralla asetetaan silkki ja viina keskimmäiselle pöydälle, -molemmilla seuraavilla kerroilla sivupöydille. Jokaiseen asetteluun -liittyy kolmikertainen kumarrus maahan asti, K'o T'ou, kuten henkien -vastaanotossakin tapahtui. Samoin esitetään jokaisen uhrin aikana -määrätty hymni, johon liittyy jonkinlainen vertauskuvallinen tanssi. - -Laulajina ja soittajina käytetään uhritoimituksessa 50 miestä, jotka -ovat jakautuneet kahteen osastoon, kummallakin oma johtajansa. -Tanssijoina esiintyy 36 poikasta, jotka nekin ovat jakautuneet -kahteen ryhmään. Laulajat ja soittajat ovat pyhäkön edustalla -olevalla korokkeella, tanssi tapahtuu sen edessä pihamaalla. Kun -nyt ylistyshymnejä lauletaan, niin nuo pojat, ollen pukeutuneina -mahdollisuutta myöten Kungfutsen aikuisella tavalla ja pitäen -vasemmassa kädessään huilua ja oikeassa fasaaninsulkaa, koettavat -liikkeillään kuvannollisesti ilmaista laulussa esiintyviä sanoja. Kun -esim. laulumiehet laulavat: 'Puhdas uhriviini on jo valmis', niin nuo -pojat uhrin valmiutta osoittaakseen tekevät syvän kumarruksen. Samoin -he koettavat huilulla ja sulalla, asettelemalla niitä eri asentoihin, -kuvata laulussa esiintyviä kirjoitusmerkkejä. Vain kaikkein -yksinkertaisimmat merkit voidaan tällä tavoin kuvata. Sellaisia ovat -esim. Šang, Hsia, Ting; ylös, alas ja päivännimi Ting. - -Juhlallisuudet päättyvät hengen hyvästelyyn (Sung Šen). Sitä ennen -siirretään uhriesineet pois (Tsē' Džuan), viina juodaan, silkki -poltetaan ja uhrieläinten liha jaetaan alempien virkamiesten kesken. -Juhlallisuuksissa toiminut ylimmäinen virkamies kumartelee Kungfutsen -hengelle hyvästiksi hänen nimitaulunsa edessä samalla tavalla kuin -häntä vastaanottaessaankin, jonka jälkeen hän jättää temppelin -juhlallisen saattueen seuraamana. - -Samanlaisia menoja toimitetaan muidenkin nimitaulujen edessä alempien -virkamiesten toimesta, vaikka tietysti vähemmän juhlallisella tavalla. - - - - -IV - -SUURI OPPI - - - -1. - -SUURI OPPI JOHDATUKSENA KUNGFUTSELAISEEN ELÄMÄNKATSOMUKSEEN[33] - - -Kungfutselaisista teoksista olemme valinneet Suuren Opin -yleiskatsauksellisen esityksemme keskustaksi, koska sillä on useita -edellytyksiä tähän. - -Ensinnäkin se on hyvin suppea, pieni vihkonen vain, jonka -lukeminen ei rasita ketään. Sitten se itse ilmaisee olevansa -johdatus kungfutselaisuuteen. Kaikki tärkeimmät käsitteet tulevat -tässä esiin. Edelleen on teos muodolliselta asultaan parhaita ja -järjestelmällisimpiä. - -Varsinainen teksti, jota yleisesti pidetään Kungfutsen itsensä -kirjoittamana, on hyvin lyhyt, sisältäen vain 205 sanamerkkiä, -mutta siinä on kosketeltu hyvin laajakantoisia kysymyksiä ja -viehättävällä tavalla. Kymmenen lukua sisältävä selityskirja, jossa -yksityiskohdittain tarkastellaan varsinaisen tekstin väitteitä, -kulkee yleisesti Kungfutsen oppilaan _Tsengtsen_ nimellä, mutta asiaa -ei ole täysin todistettu. Teokseen liittyy sitäpaitsi klassillisen -kirjallisuuden oikeaoppisen selittäjän _Džu Hsi:n_ huomautuksia, ja -eräs aukko on täytetty Džu Hsi:n opettajan _Dengtse:n_ selityksillä. -Suuressa Opissa on siis ainakin neljän miehen kynän jälkiä. Paitsi -Džu Hsi:ta, joka eli noin 1700 vuotta Kungfutsen jälkeen, on moni -muukin klassillista kirjallisuutta selittänyt, mutta nämä selitykset -eivät käännöksessä tule suoranaisesti esille. - -_Kielen_ puolesta on Suuri Oppi kirjava. Siinä on lainauksia -kaikkein vanhimmista teoksista, Historiakirjasta ja erittäinkin -Laulujenkirjasta, siinä on Kungfutsen ja hänen aikansa tyyliä -ja vihdoin 12:nnen vuosisadan kehittyneempiä kielinäytteitä. -_Sananlaskuja_ ja mietelauseita on teoksessamme runsaasti. Muutamia -itse teoksessa mainitaan sananlaskuiksi, jotka siis Kungfutsen aikana -elivät kansan suussa. Toiset mietelauseet ovat Suuresta Opista -siirtyneet jokapäiväiseen käytäntöön.[34] Edellistä lajia ovat esim. -seuraavat: "Isä ei ymmärrä poikansa pahuutta, eikä hän ymmärrä -laihonsa hyvyyttä." "Yksi sana sotkee seikan, yksi mieskin määrää -kansan (I Jen fen Szï, i Ren ting Kue)." Jälkimmäistä lajia ovat -esim. "Esineillä on juuret ja latvat, asioilla on loppu ja alku." -"Rikkaus kaunistaa huoneen, hyve kaunistaa ihmisen (Fu' ruen U' Tē -ruen Šen)." "Hyve on juuri, rikkaus on latva." - -Sitäpaitsi on teoksessamme paljon sananlaskun tapaisia suppeita -_mietelauseita_, jotka kääntäessä kadottavat niin paljon mehustaan. -Sellaisia ovat esim. I Šen fā Ts'ai, i Ts'ai fā Šen, jossa kummankin -lauseen sanat ovat samoja, mutta sanojen järjestys vain erilainen. -Lauseella on tahdottu kuvata rikkauksien oikeata käyttöä: toinen -kohottaa omaa arvoaan tavarain oikean käytön kautta, toinen taas -kohottaa rikkauttaan laskemalla omaa arvoaan. Lause "Väärin tullut -tavara, väärin myöskin menee, pahoin puhutut sanat pahoina myöskin -palaavat" on kiinaksi lausuttu hyvin lyhyesti ja sattuvasti. -- I -Džia Ren, i Kue hsing Ren; i Džia Rang, i Kue hsing Rang: "Yksi ainoa -koti rakas, koko valtio hyverikas; yksi koti kohtelias, koko piirin -tavat parhaat." Vielä näyte Suuren Opin proosasta: Šang lao Lao, ōr -Ming hsing Hsiao; Šang džang Džang, ōr Ming hsing Ti. (Kun hallitsija -pitää vanhoja vanhoina, niin kansassa herää vanhempien kuuliaisuus; -kun hallitsija pitää iäkkäitä iäkkäinä, niin kansassa herää nuoremman -veljen alistuva mieli.) Merkkien luku lauseessa vaihtelee 1-6. -(On kokonaisia teoksia, joissa jok'ikinen lause on kolmi- tai -nelimerkkinen.) Kielellisinä kaunistuskeinoina käytetään alku-, -loppu- ja keskisointuja, 'tyhjien' ja 'täysien' sanojen taitehikasta -vuorottelua, eripitkien lauseiden sääntöperäistä kertaamista, -iskusanan säännöllistä uudistamista, vastakohtien tarkkaa järjestelyä -j.n.e. Suuren Opin kieli on yleensä tyypillistä klassillisen -kirjallisuuden kieltä, ainoastaan Mongtse on vielä taitehikkaampaa, -mutta samalla helppotajuisempaa. Mongtsen kielen kauneus on sen -suuripiirteisyydessä, kuvarikkaudessa, plastillisuudessa. - -Suuri Oppi on, kuten kaikki Kungfutsen toimittamat teokset, ensi -kädessä eetillistä sävyä. _Lähtökohtana_ on valtakunnan hallitsemisen -vaikea kysymys ja hallitsijan persoona. Erikoisen aiheen tällaisten -kysymysten käsittelyyn antoi vanhan Džou-hallitsijasuvun (1122-255 -e.Kr.) heikot hallitsijat, liittolaisvaltioiden keskinäinen -kinastelu, ympärillä asuvien raakalaiskansojen alituiset -hyökkäilemiset ja yleinen epävarma, jopa kurjakin valtiollinen ja -yhteiskunnallinen tila. Sivistyneiden huomio on sitäpaitsi Kiinassa -aina kääntynyt hallituskysymyksiin. Opinnot ovat aina tarkoittaneet -ensi kädessä hallitusvirkoihin pääsyä. - -Sekasortoiseen tilaan toivotaan apua entisten aikojen tarkastelusta. -Kaukaisimpaan muinaisuuteen kääntyy profeetan katse neuvoa ja -valaistusta hakien. Vanhojen aikojen ihailussaan lienee Kungfutse -kuvannut nuo entiset kultaiset ajat ehkä liiankin hyviksi, kuten -moralisoivassa esityksessä helposti tapahtuu. Kiinalaiset ovat -kuuluja vanhanihailustaan ja -kunnioituksestaan, mutta Kungtutse on -suurin _konservatisti_, oikea antikvaristi, ja kungfutselaisuuden -lipun alla on vanhan ja vanhojen kunnioitus tehostetuimmassa -muodossaan säilynyt. - -Suuren Opin Selitysteoksessa on kuitenkin kosketeltu myöhäisempääkin -aikaa, tullen lopulta aivan Kungfutsen edeltäjiin Lu-valtiossa (Šan -Tung:issa). Esimerkkeinä käytetyt historialliset henkilöt ovat lähes -kahden tuhannen vuoden ajalta ennen Kungfutsea. Kaikki tärkeimmät -vanhan Kiinan merkkimiehet esiintyvät Suuressa Opissa: Ti Jao, Ti -Šuen, Tā Y, Dž'eng T'ang, Uen Uang, U Uang, Džou Kung y.m. - -_Kirjan tarkoitus_ olisi otsikon mukaan kolminainen: 1) hallitsijan -jaloimpien hyveiden huomatuiksi saattaminen, 2) senmukainen vaikutus -kansaan ja 3) jatkuva eläytyminen parhaimpaan hyvään. Ensimmäinen -ja viimeinen voidaan kuitenkin supistaa yhteen, hallitsijan -itsekasvatukseen, joten Suuren Opin kaksi pääajatusta ovat 1) -hallitsijan itsekasvatus ja 2) rakkaus kansaan. Nämä kaksi puolta -tulevat selvästi esiin kiinalaisessa Suuren Opin Taulukossa. - -Nämäkin ovat erottamattomassa yhteydessä keskenään, hallitsijan -hyveellisyys näet vaatii häntä rakastamaan kansaa, niinkuin isä -lapsiaan; häntähän sanotaankin 'kansan isäksi', ja isän hyve on -Lempeys, Tzï. Hallitsijan hyve ei kuitenkaan ole Tzï, vaan Ren, joka -rakkauden ohella sisältää oikeudenmukaisuuden. Hyveiden luettelossa -olemme Ren-sanan kääntäneet 'Ihmisyys'-sanalla. Toiselta puolen kansa -myöskin kunnioittaa ja seuraa hallitsijaansa, niinkuin lapsi isäänsä. -Suuri Oppi todistelee, kuinka hallitsija voi viedä koko kansan -mukanaan joko hyvään tai pahaan, ennen kaikkea antamansa esimerkin -voimalla. - -Kun hallitsija 'harjoittaa ja omistaa' kaikkia hyveitä, niin hänestä -tulee se, mikä hänen pitääkin olla, _Šeng_, Täydellinen Viisaus, -hyveiden ruumiillistunut ilmaus, koko kansan esikuva. Tämä 'sisäinen -viisaus', ei ainoastaan pane omistajaansa alati 'kirkastumaan -hyveissä', ja lakkaamatta 'pelolla ja vavistuksella' ponnistelemaan -'parhaimpaan hyvään', vaan se ilmaiseikse myöskin ulospäin -todellisena 'kuninkuutena', _Uang_, rakkautena kansaan, johon hänen -hyveellisyytensä ja esikuvansa vaikuttavat kerrassaan uudestiluovasti. - -Kirjan johtava aate on siis yksin _Hyve, Tē_. "Ruhtinas pitäköön -huolta hyveistänsä. Kun hänellä on hyveitä, on hänellä miehiä. Kun on -miehiä, on myös maata. Kun on maata, on myös käyttövaroja." "Hyve on -juuri, rikkaus latva." Hyve-sana, Tē, merkitsee 'suoraa sydäntä' ja -(uudempi merkin muoto) 'suoran sydämen mukaista vaellusta'. Džu Hsi -sanoo Suurta Oppia johdatukseksi siveysoppiin. Tämä moraalifilosofia -ei kuitenkaan ole niin paljon filosofoivaa kuin käytännöllistä -laatua. Voimakas eetillinen paatos on teokselle ominaista. - -Hyveen harjoituksessa erotetaan _seitsemän_ eri piiriä, jotka ovat -ikäänkuin kehässä, sulkien toinen toisensa. Lueteltuina suurimmasta -pienimpään ne ovat seuraavat: Suurisänmaa (T'ien Hsiā), valtio -(Kue'), perhe (Dzia), yksilö (Šen, ruumis), tunne-elämä (Hsin, -sydän), tahtoelämä (I, tarkoitus, ajatus) ja tietoelämä (Drï). - -Isänmaan rauha riippuu yksityisvaltioiden hyvästä järjestyksestä; -valtiot taas niiden kotien hyvistä tavoista; kodit -yksityishenkilöiden, varsinkin perheen pään, itsekasvatuksesta; -itsekasvatus edellyttää tunteiden ja halujen hillitsemistä, 'sydämen -ojentamista'; sydämen ojentamiseen tarvitaan tahtoa ja valpasta -ajatustensa vartioimista, varsinkin yksinäisyydessä; asiain -olemukseen tunkeutuvat laajat tiedot auttavat parhaiten tahtoa -oikealle tolalle; tietojen laajentaminen on ensi kädessä olevaisen -älyllistä tarkastelua. - -Ensimmäinen asia on siis tunkeutua olevaisen ytimeen (_Ke' U'_). Tämä -sisältää, ei vain olevaisen järkiperusteiden tutkimista, vaan myöskin -kirjallisuuteen, historiaan ja ihmisluontoon tutustumista, kuten -taulukosta käy ilmi. U' merkitsee olevaista yleensä; Ke': saavuttaa, -rajoittaa, vaikuttaa, uudistaa; raja, kehä, malli, äly. Ke' U': -älyllisesti tarkastella olevaista, eritellä, filosofoida. Tällaisen -intellektuaalisen luonnontarkastelun, olevaisen olemukseen ja ytimeen -tunkeutuvan silmäyksen, yhdessä ihmiselämän ja historian tuntemuksen -kanssa, pitäisi vaikuttaa se ihme, että meissä syntyy hyvä tahto, -puhdas ja vilpitön mieli. Tieto sellaisenaan ohjaa meitä hyvään. - -Tärkeässä kohdin siis kungfutselaisuus ratkaisevasti asettuu -intellektualismin kannalle. Tämän mukaan olisi viisaus suurin hyve. -Sillä mitä viisaampia me olemme, sitä parempia me olemme myöskin. -Mitä enemmän meillä on tietoja, sitä enemmän meillä on hyvää tahtoa. -Mitä enemmän me niin hyvin yksityiskohdissaan kuin yleispiirteissään -tunnemme sekä nykyisyyttä että menneisyyttä, sitä enemmän meillä on -mahdollisuuksia menetellä oikein, ja sitä enemmän on takeita, että -me myöskin _tahdomme_ menetellä oikein. Ei ole suotta kiinalaisessa -hyveiden taulukossa asetettu Viisautta keskustaan. - -Tästä tiedon palvomisesta on ollut lyhyt matka tietäjien -palvontaan. Tietomiehillä ja viisailla on puolittain jumalien asema -Kiinassa. He ovat 'taivaisen järjestyksen' tuntijoita ja edustavat -sitä maan päällä. Keisari on viisaista ensimmäinen, Šeng. Hän -korkeanomakätisesti tutkii tohtoreita ja antaa joka kolmas vuosi -yhdelle onnelliselle korkeimman mahdollisen oppiarvon, Džuang Yen. -Kungfutse on viisautensa kautta kohonnut ruhtinasten rinnalle -ja kaikkien oppineiden, vieläpä keisarienkin jumalaksi. Mutta -jok'ikinen 'lukumies' (Tou Šu Ren eli Uen Szï) on hänkin jonkinlaisen -palvonnan esineenä. Opettaja asetetaan viimeisenä arvovaltojen -joukkoon, jossa neljä muuta ovat Taivas, Maa, Ruhtinas ja Vanhemmat. -Tämä viisimerkkinen taulu asetetaan usein talon peräseinälle ja -sen edessä toimitetaan palvontaa kuten epäjumalille konsanaan. -_Tien, Ti, Džyin, Ts'ing, Szï_, nämä viisi arvovaltaa, ovat aito -kungfutselainen kokoomus; taivas ja maa, perhe ja valtio, viisaus -ja hyve on siinä kudottu erottamattomaksi kokonaisuudeksi, seikka, -joka on niin ominaista kungfutselaisuudelle. Ei kuitenkaan vain -opettajan _nimi_ ole palvonnan esine, vaan opettaja itse tietysti -myöskin saa oppilailtaan samanlaistak ohtelua. Polvilleen on oppilaan -ollut langettava mestarinsa edessä, ja opettajalla on ollut oikeus -menetellä oppilaansa kanssa niinkuin hän on tahtonut. - -On pantava merkille, että Suuren Opin Selityskirjasta puuttuu juuri -tämä tärkein kohta. Emme saa tietää, miten Kungfutsen oppilas ja -aikalainen tämän luonnontarkastelun (Ke' U') on selittänyt, sillä -vanhoista käsinkaiverretuista bambulaatoista ovat tätä asiaa -käsittelevät liuskat ajan vieriessä ja vainojen ja hävitysten -myrskyissä tyystin kadonneet. Arvaa sen, miten suurena vahinkona -kiinalaiset tätä pitävät. Vajaa paikka on täytetty miehen -selityksillä, joka eli yli puolitoista tuhatta vuotta myöhemmin. - -Džu Hsi:n opettajan Dž'engtse:n mukaan on Ke' U' jatkuvaa vaarinottoa -kaikista esiin tulevista asioista. Sen edellytyksenä on ihmisluonnon -taipumus tiedoitsemiseen, ja toiselta puolen on kaikessa olevaisessa -aina jotain järjellistä. Kuitenkin tämä järjellisen havaitseminen, -joka tapahtuu siirtymällä tunnetusta tuntemattomaan ja läheisestä -kaukaisempaan, vaatii pitkäaikaisia ponnistuksia; sitä ei saada -valmiina lahjana. Mutta jos meillä on kärsivällisyyttä tarpeeksi, -pyrkiäksemme aina vain eteenpäin, viimeiseen päätekohtaan saakka, -niin eräänä kauniina päivänä teemme vihdoin tuon suuren löydön: Me -havaitsemme omaavamme laajakantoisen ja läpikotaisen katsauksen koko -maailmankaikkeuteen. Silloin on sielunelämämme sellaisenaan ja monine -suhteineen olevaiseen, kaikki tyynni valaistua. Olevaisen muoto -ja sisällys, ydin ja kuori, kaikki on selvää. Lopputulos on siis -jonkinlainen intuitio, maailmankaikkeuden kokonaisnäkemys. - -Kungfutsen aikoihin esitti Sokrates länsimailla samanlaisia väitteitä -tiedon perustavasta merkityksestä siveelliselle elämälle. Samalla -tavoin tahtoi hänkin 'synnyttää' horjumattomia siveellisiä käsitteitä -ja niiden mukaista toimintaa pelkän tietokyvyn avulla. - -Olisi odottanut, että siveellisen pyrkimyksen viimeinen rengas -olisi yhdistetty henkimaailmaan, jumalaan, mutta siihen ei ole -viittaustakaan varsinaisessa tekstissä, -- ellei tahtoisi nähdä -tuohon U'-sanaan sisältyvän myöskin henkiolentoja. Sitä emme tiedä, -kun alkuperäinen selitys puuttuu. Joka tapauksessa olisi U'-hun -sisältyvä jumala-aate hyvin panteististä laatua. Voinemme sanoa, -että tässä taas tulee ilmi tuo Kungfutsen suuri pidättyväisyys -uskonnollisiin kysymyksiin nähden. Varsinaisessa tekstissä ei esiinny -sanaakaan jumalasta, tai edes jumalallisesta maailmanjärjestyksestä -(T'ien Ming), ainoastaan Taivaan Poika (T'ien Tzï) mainitaan. -Selityskirjassa esiintyy sen sijaan sekä Šang Ti että Tien Ming. - -Kungfutse tahtoo uskollisesti pysyä siinä piirissä, minkä hän täysin -tuntee. Ihmiselämän ja yhteiskuntajärjestyksen kuvaajana hän on -omalla alallaan. Täytyy antaa tunnustusta Kungfutselle näiden asiain -käsittelystä. Tuo yhteiskuntarakenteen kudos, joka Suuressa Opissa -esiintyy, osoittaa toiselta puolen verrattain kehittyneitä oloja, -toiselta puolen se todistaa kirjoittajansa taitavaa sommittelua. - -Kaikkein tärkeimpiä puolia tässä sommittelussa on taito, millä -koko rakenne on saatu niin tiiviiksi ja tukevaksi. Erityisesti on -ihailtava sitä tapaa, millä yksityinen ja yleinen, käytännöllinen ja -siveellinen, tieto ja hyve ovat toisiinsa liitetyt erottamattomaksi -kokonaisuudeksi. Taivaan Pojasta alkaen aina alimpaan rahvaaseen asti -on yksilöiden itsekasvatus (Siu Šen), haluihin, tahtoon ja tietoon -nähden, selvästi perustuksena sekä yksityisen itsensä elämälle että -perheelle, valtiolle ja koko isänmaalle. Tätä yhtä, itsekasvatusta, -jok'ikinen pitäköön kaiken juurena. - -Kun luonnontarkastelun kautta tietopiiri on täysin avartunut (Drï -Drï), niin samalla on tahto tullut hyväksi (Dž'eng I) ja halut ja -tunteet hallituiksi, niin, koko sydän on ojennettu (Dženg Hsin). -Kun näin on ihminen kasvatettu (Siu Šen), niin samalla on saatu -edellytykset hyvälle järjestykselle kodissa (Ts'i Džia) perustus -valtion hyvälle hallitukselle (Drï Kue) ja taattu rauha Taivaan alla -(P'ing T'ien Hsiā). - -Suurisänmaan sisäinen rauha on siis kungfutselaisuuden korkein -onni. Tässä taas tuo Yleismieli (Kung), jota edellä sanoimme -kungfutselaisen etiikan olennaiseksi piirteeksi. Se ei kuitenkaan -ulotu keltaisen heimon ulkopuolelle. Ei-kiinalaisiin suhtaudutaan -kuten juutalaiset, kreikkalaiset ja roomalaiset barbaareihin. -Mitään taivaista tai kuolemantakaista onnea ei myöskään tavoitella; -maallinen paratiisi on silmämääränä, Kiina on oleva Taivaan -valtakunta maan päällä, T'ien Hsiā. - -Ei ole mikään sattuma, että Suuren Opin varsinaisen tekstin niin -tärkeässä esityksessä johdonmukaisesti pidättäydytään kaikesta siitä, -mitä me sanomme uskonnolliseksi. Suuri Oppi kuvastelee tarkoin -Kungfutsen uskonnollista kantaa, jota olemme sanoneet eräänlaiseksi -agnostisismiksi, tietämättömyytensä tunnustamiseksi yliaistillisiin -kysymyksiin nähden. "Henkiä sopii palvella, mutta muuten on niistä -pysyttävä loitolla", tämä kuvaa niin sattuvasti Kungfutsen kantaa. - -Selityskirjan kanta uskonnollisiin kysymyksiin nähden ei ole -niin puhtaasti pidättyväinen. Mainitsimme jo, että sekä Šang Ti -että T'ien Ming tulevat siinä esille, mutta, -- se otettakoon -huomioon -- ainoastaan lainauksina vanhimmista teoksista, -Historiakirjasta ja Laulujenkirjasta. Edellisestä otettu lainaus -kuuluu: Dž'eng T'ang (1766-1753 e.Kr.) "tarkkasi ja tutkisteli -Taivaan selviä lakeja (T'ien ming Ming)". Vielä on toinenkin lainaus -Historiakirjasta, jossa esiintyy Ming-sana (X, 11), jonka olemme -kääntäneet 'kohtaloksi'. Laulujenkirjan lainaus puhuu Šang Ti:sta: -"Niinkauankuin In-suku ei ollut kadottanut kansan suosiota, olivat -sen (hallitsijat) Šang Ti:n vertaisia (X, 5)." - -Järkähtämätöntä uskoa Kaitselmukseen (T'ien Ming), vieläpä Šang -Ti:nkin korkeimpana jumalana, voimme pitää täysin kungfutselaisena, -vaikka Kungfutse itse ei mielellään näistä asioista puhu. Hänkin -kuitenkin otti uskollisesti osaa aikansa uskonnollisiin menoihin, -vieläpä hän juuri suureksi osaksi ne järjestikin, ja hänen -järjestystään yhä noudatetaan jumalanpalvelusmenoissa. _Li_ oli -Kungfutselle erittäin rakas, ehkäpä yhtä rakas kuin Tē:kin (hyve). - -On selviä todisteita olemassa, että Kungfutse uskoi vaikeissa -tilanteissa kohtalonsa kokonaan riippuvan Taivaasta ja että ihmiset -eivät voineet tehdä hänelle mitään ilman Taivaan sallimusta. Tähän -vakaumukseen hän on tullut siveellisen vaelluksensa perustuksella ja -sen tehtävän tähden, jonka hän on ymmärtänyt omakseen. Sillä Taivas -palkitsee ja siunaa hyvää, mutta rankaisee pahaa. "Hyvällä on hyvä -palkka, pahalla on paha palkka": Šan jiu šan Pao, O jiu o Pao. Ja -sekä palkinto että rankaisu saadaan _tässä_ elämässä; osittain se -tulee suoraan meidän osaksemme, osittain saavat meidän jälkeläisemme -joko hyvää tai pahaa meidän tähtemme osakseen, -- varsinkin -pahaa, siinä tapauksessa, että me itse emme ole rangaistusta -rikoksistamme kärsineet. Jälkeläisiin kohdistuvaa Taivaan palkintoa -tai rangaistusta sanotaan nimellä _Yen Pao_, kaukainen palkanmakso. -Asianomaiseen yksilöön kohdistuvaa kuolemantakaista palkintoa tai -rangaistusta ei kungfutselaisuus tunne. - -Jonkinlainen jumalanpelko, korkeamman maailmanjärjestyksen -kunnioitus, on siis siveellisen vaelluksen perimmäisenä vaikuttimena. -Viisauden korkein aste on tämän jumalallisen maailmankaitselmuksen -ymmärtämistä ja hyve varsinaiselta olemukseltaan on sopusointuista -vaellusta 'taivaisen järjestyksen' kanssa. - - -SUUREN OPIN TAULUKKO. - -Tässä on kungfutselaisuuden perinnäiset perusopetukset. Joka seuraa -tätä oppia, hänellä on myötäinen elämä ja rauhainen kuolema. Tämä -taulukko on laadittu asetettavaksi työtuolin oikealle puolelle, -muistutukseksi niinkuin vanhoilla oli apunaan kehoituspiirroksia -vöissään ja pesumaljakoissaan. Sillä: - -Taivainen järjestys on kehitetty Suuressa Opissa suurimpaan -täydellisyyteensä. Tästä seuraa että: -- - -Sikäli kuin tähän oppiin syvennytään se tekee hyväksi -yksityishenkilön: se antaa hänelle sisäisen viisauden. Ja: Sikäli -kuin tätä oppia sovelletaan, se tekee hyväksi koko isänmaan: se -opettaa ulkoista kuninkaallisuutta. Yleisinä ohjeina ovat seuraavat -kaksi sääntöä: Puheissasi noudata taivaista järkeäsi! - -Teoissasi mukaudu ihmisluonnon mukaan! - -Motto: Taivaan Pojasta alkaen, aina kansanjoukkoihin asti, tätä yhtä, -itsekasvatusta, jok'ikinen pitäköön kaiken juurena. - - I. SISÄINEN VIISAUS: - KIRKASTU HYVEISSÄ! - -1. _Olevaisen älyllinen tarkastelu_. - -Tutustu perusteellisesti klassillisiin kirjoihin ja historiaan. -Tee tutkimuksia menneisyydestä ja nykyisyydestä. Opi tuntemaan -ihmisluonto. Tutki kaiken olevaisen järkiperusteita! - -2. _Tiedon täydellistyttäminen_. - -Tee ero luonteen ja kohtalon suhteen. Pidä aina erillään oikeus ja -etu. Ymmärrä mikä on oikea oppi. Hylkää harhakäsitykset! - -3. _Tahdon tekeminen hyväksi_. - -Älä petä itseäsi! Anna oikea arvo kunnioituksen ja pelon tunteille. -Pidä silmällä alkuaiheita. Hoida huolella sydäntäsi! - -4. _Sydämen ojentaminen_. - -Pidä kiinni keskitiestä. Vaali oikeata mielialaa. Varo vääriä haluja. -Kavahda kaikkea haitallista! - -5. _Itsekasvatus_. - -Varo puhetta ja käytöstäsi. Ilmaise oikea ylevyytesi. Opettele -sävyisyyttä ja kunnioitusta. Omaa antaumusta ja uskollisuutta! - - II. ULKOINEN KUNINKUUS: - RAKASTA KANSAA! - -6. _Kodin kunnossapitäminen_. - -Kunnioitusta vanhemmille! Ystävyyttä vanhempien ja nuorempien veljien -kesken. Muistuta miehen ja vaimon avuja. Valitse huolella ystäväsi. -Erota tarkoin eri sukupuolet. Huolehdi sääntöjen noudattamisesta. -Valvo kasvavan polven kasvatusta. Kavahda kaikkea puolueellisuutta. -Elä sovussa sukulaisten kanssa. Ole ahkera ja säästäväinen! - -7. _Yksityisvaltion hyvä hallitus_. - -Tutustumista järjestöjen hoitoon! Yhtenäisyyttä politiikassa! -Kunnioita Taivasta ja esi-isiä! Huomaa kykyjen erilaisuus. Rakasta -kansaa! Tehosta kansanvalistustyötä. Huolehdi lain ja oikeuden -käytöstä! - -8. _Isänmaan rauhoittaminen_. - -Sotataitoa tarvitaan! Oikeudenmukaisuutta palkinnoissa ja -rankaisuissa. Laajasydämisyyttä lausunnoissa. Säästäväisyyttä -valtiovarojen käytössä. Taitoa lakien laadinnassa! - -Kaikessa muista kultaista sääntöä: - -PYSÄHDY VASTA PARHAASSA HYVÄSSÄ! - - * * * * * - -_Yksityisiä siveyssääntojä_ ei johdeta niin paljon kaitselmuksesta -kuin yksilön suhteesta yhteiskuntaan ja maailmankaikkeuteen. Tämän -ilmaisee niin selvästi nuo niin sanoaksemme _kungfutselaisuuden -kymmenen käskyä_, joiden kautta yksilön suhde yhteiskuntaan on -mitä tarkimmin määrätty. Nämä kymmenen käskyä johdetaan yhtä -monesta erilaisesta yhteiskunnallisesta asemasta, jotka parittain -yhdistetään toisiinsa ja näin saadaan _Viisi Suhdetta, U Luen_, jotka -muistuttavat viittä perushyvettä (Viittä Vakiota, U Dz'ang). Nämä -viisi suhdetta ovat: - - _Valtiollinen_, Džyin Dž'eng, ruhtinas ja ministeri; - _isällinen_, Fu Tzï, isä ja poika; - _veljellinen_, Hsiung Ti, vanhempi ja nuorempi veli; - _aviollinen_, Fu Fu, mies ja vaimo; ja - _toverillinen_, P'ong Jiu, toveri ja ystävä. - -_P'ong ja Jiu_-sanat kumpikin merkitsevät ystävää ja ystävyyttä; -edellinen, P'ong, enemmän yhtäläisen elämäntehtävän aiheuttamaa -toveruutta, jälkimmäinen, Jiu, sydämen sointujen synnyttämää -tosiystävyyttä. Edellistä edustaa sanamerkki, joka on kokoonpantu -kahdesta yhtäläisestä taivaan kappaleesta, kuusta. Jälkimmäiselle -merkille kuvaavaa on, että siinä on 'vasemman käden' koukussa -- -vasen on kunniapuoli -- joku 'lisä'. Tarkoin otettuna on tässä siis -kaksi erilaista asemaa. Jokapäiväisessä puheessa ei kuitenkaan tehdä -tätä eroa, vaan P'ong ja Jiu käytetään yhdessä merkitsemään ystävää. - -Eri sukupuolten kesken ei voi olla ei P'ong- eikä Jiu-ystävyyttä. -Tässä ei voi tulla kysymykseen mikään muu kuin _Fu Fu_, aviomies -ja aviovaimo. Fu Fu ovat kaksi aivan erilaista sanamerkkiä sekä -kokoonpanoltaan että sävelkoroltaan -- edellisellä on tietysti -korkeampi korko. Se on kokoonpantu samoista osista kuin Taivas -(T'ien): 'yksi' ja 'suuri', -- sovitus on vain hiukan toinen. Se -merkitsee, paitsi aviomiestä, viisasta ja huomattavaa henkilöä, -kansojen opettajaa (esim. K'ung _Fu_ Tzï, Kungfutse), sekä myöskin -työmiestä. Tässä sanamerkissä esiintyy henkisen ja ruumiillisen työn -yhtäläinen korostus. -- Jälkimmäinen Fu on yhdistys 'luudasta' ja -eräästä toisesta sanasta, joka merkitsee naista yleensä. Miehen ja -vaimon ero on siis näistä sanoista päättäen yhtä suuri kuin taivaan -ja maan: toinen hipoo taivasta, toinen lakaisee maata. - -Jos eri sukupuolten välinen suhde on suppeampi kuin länsimailla, -- -siitä ei voi puhua ennen hääpäivää, eikä yleensä muutoin kuin Fu -Fu-suhteena; tässä on sivuutettu äidin suhde poikiinsakin --, niin -oli ystävyyssuhde sen sijaan laaja, kuten näimme. Samaa on sanottava -'veljellisestä' suhteesta. _Hsiung Ti_ on katsottava täydennykseksi -isän ja pojan suhteelle, jonka jälkeen se välittömästi seuraakin. -Miehen ja vaimon suhde on vasta kolmantena, tämä, jota me ehkä -pitäisimme ensimmäisenä. 'Vanhempi ja nuorempi veli' edustavat, -sanallisen merkityksensä ohessa, ylimalkaan ylempiä ja alempia, -vanhoja ja nuoria. -- Näidenkin sanamerkkien rakenne kuvaa selvästi -niihin liittyvää ajatusta. 'Hsiung' tietää suuta ja syömäriä, -kun taas 'Ti' on pakotettu jousensa kanssa syötävää hakemaan tai -paimentolaisena itseään elättämään. Isän kuoltua siirtyy rajaton -valta nuorempien veljien yli vanhimmalle veljelle, joka on tällöin -astunut alamaisen lapsen asemasta perheen pään täysiin valtuuksiin. -Nuorten alistuva vanhojen kunnioitus -- siinä Ti:n yleinen sisällys, -lähennellen siis Ksiao-käsitettä. - -Niinkuin Hsiung Ti ulottuu perhepiirin ulkopuolelle, niin myöskin -_Fu Tzï_, isä ja poika. Usein yhdistetään Fu, isä, vanhempaan -veljeen, Hsiung; täten muodostunut Fu Hsiung merkitsee yleensä -iäkkäitä ihmisiä, samoinkuin Fu Lao vanhoja. (Sanamerkki Fu on aivan -erilainen kuin miehen ja vaimon Fu-merkit.) Tzï, poika, yhdistetään -taas nuoremman veljen, Ti-sanan, kanssa merkitsemään nuorempaa -kansaa ylimalkaan. Tzï-sanaa käytetään myöskin kunnioitusterminä -suurmiehistä (esim. K'ung Fu _Tzï_ eli K'ung _Tzåi_; Kungtse, -Kungfutse). - -'Ministeri' termissä _Džyin Dž'en_ merkitsee yleensä virkamiehiä, -joiden kanssa ruhtinas on suoranaisissa tekemisissä. Dž'en -oli keisarivallan aikana kiinalaisten virkamiesten 'minä'. -Alkumerkitykseltään se on sama kuin meikäläinen 'ministeri', s.o. -palvelija. Korkeimmassa asemassa, koko yhteiskuntarakenteen huippuna -ja koossapitäjänä, on _Džyin_ eli _Džyin Tzï_. Sanamerkki Džyin -jakautuu kahteen osaan, joista ylimmäinen merkitsee: 'hallita, -ohjata; ohjaaja, tarkastaja'. Alempi osa merkitsee suuta ja puhetta. -Ajatus on siis selvä: 'Käskyjä jakeleva suu, kaikkea hallitseva -puhe'. Merkin äänneasukin on nähtävästi yhdistys sen molempien osien -äänteistä: k'ou + in > Džyin. - -Teorian mukaan tuli valtion päämiehen olla paras ihminen -maailmassa. Sen vuoksi ei Džyin merkitse ainoastaan: 'päällikkö, -hallitsija, suvereeni'; vaan myöskin: 'ihanne-ihminen, gentlemanni, -yli-ihminen'. Hallitsijan arvonimestä on siis tullut jokapäiväinen -kohteliaisuus- ja iskusana kansan keskuuteen. Kaikki eivät voi olla -'Taivaan Poikia', mutta kaikki voivat omata ruhtinaallisia avuja. -Kaikilla on sama ruhtinaallinen ihanne. - -Suuren Opin mukaan (III, 3) on ruhtinaan hyve _Ren_. Se on sana, -jolle ei löytyne aivan tarkkaa vastinetta länsimaisissa kielissä. -Kun ruhtinas on koko kansan kaikkien jäsenten ihanne, niin tulee -hänen omistaa kaikki mahdolliset ihmisavut. Hänestä hajautuvat -kuin prismasta kaikki kymmenen siveyssädettä. Ren-sanaa voisimme -tulkita sanoilla: Ihmisyys, humaanisuus, hyveherkkyys, oikeamielinen -rakkaus. Laulujenkirjan lainauksesta (III, 3) näkyy, kuinka ruhtinaan -tulee kyetä asettumaan kaikkiin elämänasemiin ja niissä toteuttaa -kullekin ominaisia avuja. Ren, kuninkaallinen hyve, on yksi viidestä -perushyveestä, vieläpä niistä ensimmäinen. - -Kun sosiaalisessa elämässä tehdään näin tarkka ero ihmisen ja -ihmisen kesken, niin se on omansa synnyttämään kullekin asemalle -ominaisia paheita. Kiinan historia puhuu liiankin selvästi, miten -rajattoman vallan tunto on vienyt hallitsijoita epäinhimillisiin -tekoihin. Senvuoksi muistakoon hallitsija olevansa vain ihminen ja -osoittautukoon elämässään inhimilliseksi. Suuret virkamiehet, sekä -vanhana että uutena aikana, ovat usein valtansa nojalla eronneet -keskushallituksesta, tuottaneet tuhoisia kapinoita, julistaneet -erinäisiä osia valtakunnassa itsenäisiksi ja monin tavoin toimineet -itsekkään etunsa laskuun. Sen vuoksi on heille tärkeintä kunnioitus -ja uskollisuus esivaltaa kohtaan. - -Virkamiehen, valtion palvelijan ('ministerin') hyve on Laulujenkirjan -lainauksen mukaan (III, 3) kunnioitus (Džing). Yleisemmin esitetään -kuitenkin _Džung_, lainkuuliaisuus, lojaalisuus, virkamiehen -hyveeksi. Tämä Džung merkitsee kokoonpanoltaan 'keskellä olevaa -sydäntä', miestä, jonka sydän on paikallaan. Džung ilmaisee -uskollisuutta esivaltaa kohtaan ja isänmaallista mielialaa, -vastakohtana yksityisharrastuksille ja oman edun etsinnälle. - -Kiinalaiset isät, itsevaltiutensa tuntien, ovat usein todellisia -tyranneja kodissaan. Kohteliaassa puheessa käytetään puhutellun -isästä tavallisimmin termiä: 'Kunnioitettava Ankaruus (Ling Jen)', -tai 'Kunnioitettava Arvokkuus (Ling Tsuen)'. Senvuoksi on tärkeätä -huomauttaa heille, etteivät tyystin unohtaisi rakkautta. Isän -varsinainen hyve (III, 3) on _Tz'ï_, 'lempeys, sydämellisyys, -tunteenomainen rakkaus' -- sana, jota kohteliaassa puheessa käytetään -äidistä. Kun isät ovat luonnostaan enemmän kovia, niin ei ole pelkoa, -että tässä ilmeneisi hemmottelevan rakkauden vaaraa. Hallitsijasta -käytetty Ren ilmaisee, ettei hänen rakkautensa saa olla tunteiden, -vaan järjen ohjaama. - -Pojan hyve on _Hsiao_. Tämä on kiinan tärkeimpiä sanoja, -kansallishyveiden harjoituksessa ehkä enimmän viljelty käsite, sama -kuin raamatullisen neljännen käskyn sisällys. Hsiao on yhdistys -merkeistä Lao ja Tzï; ylempi osa, Lao, on 'kunnianarvoisa, vanha' -merkitykseltään. 'Poika, lapsi (Tzï) kunnianarvoisen vanhuksen -jalkain juuressa', sen voi lukea merkin rakenteesta. Muuta merkitystä -sillä ei olekaan kuin lapsenkunnioitus vanhempiaan -- myöskin äitiä --- kohtaan. Asia on tietysti sen arvoinen, että se on tarvinnut oman -terminsä. - -Kymmenes kungfutselaisista peruskirjoista, "Kunnioituksenkirja" -(Hsiao Džing) kehittelee monipuolisesti oppia "Pyhä Julistus" -koskettelee myöskin Hsiao-käsitettä. Siinä sanotaan m.m.: -Vanhempien kunnioitus on oikeana oppina selviö taivaassa ja maassa; -ihmiselämässä se on kaikkien hyveiden perustus ja juuri. Varsinainen -vanhempien kunnioitus sisältää kaksi puolta: vanhempien mielen -ilahduttamista ja huolenpitoa heidän ruumiillisesta hyvinvoinnistaan. -Vanhemmat ovat kuin aurinko; niinkuin se keväällä synnyttää elämää -ja syksyllä antaa sen sammua, niin on vanhemmillakin oikeus määrätä -lastensa elämästä ja kuolemasta. Heidän tekonsa ovat yläpuolella -lasten arvostelun. Hsiao Tao (Hsiao:n tie, oppi) vaatii pojalta koko -ikänsä 'sokeaa' kuuliaisuutta isäänsä ja, tämän kuoltua, vanhempaa -veljeään kohtaan. Eikä tämä kuuliaisuus ja kunnioitus kohdistu vain -elävään isään tai veljeen, vaan myöskin kuolleisiin esi-isiin. - -Riittäköön tämä Hsiao:sta. Vanhemman ja nuoremman veljen hyveitä -ilmaisevat 'veljiä' merkitsevät sanat Hsiung ja Ti; niitä käytetään -sekä verbeinä että substantiiveina. Jälkimmäinen kuitenkin -äännetään T'i ilmaistessaan nuoremman veljen hyveellistä toimintaa. -_Hsiung_ vaatii vanhemmalta veljeltä sävyisyyttä, _Ti_ nuoremmalta -kuuliaisuutta, -- suhde muistuttaen siis paljon isän ja pojan -suhdetta. Kungfutsen Keskusteluissa (Luen Y) sanotaan: Poika -käyttäytyköön kotona niinkuin Hsiao, ulkona niinkuin T'i vaatii: Ru' -tsē Hsiao, ts'u' tsē Ti. - -Miehen ja vaimon suhde sisältää samanlaisen hallitsemisen ja -alistuvaisuuden piirteen kuin Hsiao. Teoria ei vaadi mieheltä ei -rakkautta, ei hellyyttä, ei uskollisuutta, vaan ainoastaan kylmää -oikeudenmukaisuutta. Vaimon hyve taas on myöntyväisyys ja kiintymys, -eikä ainoastaan elävää, vaan kuolluttakin miestänsä kohtaan. Erittäin -ansiokkaana pidetään elämänikuista leskeyttä miehen kuoltua. -Tällaisille 'kunniallisille leskille' rakennetaan usein muistoksi -komeita kivisiä kunniaportteja. Keisarien jalkavaimo on lähetetty -herransa kuoltua palvelemaan tätä toisessa maailmassa. - -Naisen aseman suuri alemmuus miehen rinnalla tulee ilmi myöskin -moniavioisuudessa. Yksiavioisuus on näet enemmän välttämätön paha -kuin tavoiteltava hyvä. Mies saa ottaa niin monta vaimoa kuin hän -jaksaa elättää. Käytännössä on yksiavioisuus yleisintä ankaran -olemassaolontaistelun vuoksi. Rikkailla ja korkeilla virkamiehillä on -yleensä useampia vaimoja, joista kuitenkin vain yksi on varsinainen, -virallinen puoliso. Haaremi on jumalan siunauksen merkki. -Yksiavioisuudenkin kannalla sanoo teoria, että jos vaimo kuolee, voi -saada uuden, mutta jos veli tai isä kuolee, on sitä mahdoton korvata. -Senvuoksi liittyköön ihminen ikipäivikseen enemmän omaan sukuunsa -kuin vaimoonsa! - -Ystävyyssuhteessa on uskollisuus, _Hsin_, pääasia. Ystävän -uskollisuus ei ole samaa kuin virkamiehen lojaalisuus. Jälkimmäisessä -piti olla sydän paikallaan; ystävän uskollisuudessa luotetaan -sanoihin, 'miehen sanoihin'. Luotettavuus, sanansapitäminen ja -uskollisuus -- siinä läheisemmän ja kaukaisemman ystävyyden tunnus. -Hsin on viimeinen viidestä perushyveestä, kuten ruhtinaan hyve, Ren, -oli ensimmäinen. Hsin merkitsee sitäpaitsi kirjettä, sanomaa ja -sopimusta, siis kirjoitetunkin sanan luotettavuutta. - -Ylläoleva kungfutselainen yhteiskuntajärjestys merkitään yhdellä -ainoalla sanalla _Luen_ (Len). Johdoltaan se merkitsee 'inhimillistä -järjestystä'. Yleisesti käytetään seuraavia kaksoisnimityksiä: U Luen -(Viisi L:iä), Luen Dž'ang (vakio L.), Ren Luen (ihmis-L.) vieläpä -Tien Luen (taivainen järjestys). - -Eduksi tälle järjestelmälle voisi merkitä sen tarkkapiirteisyyden -ja lujuuden, voisimme lisätä myöskin selvyyden. Kunkin aseman -velvollisuudet ovat kyllin selvästi määrätyt. Meistä näyttää tässä -olevan liian suurta lainalaisuutta, mutta täytynee ehkä myöntää -kuitenkin, että se on ollut paras mahdollinen aikanansa. Kun ei ole -ollut vastaavaa sisäistä siveellistä voimaa, niin on siveyssäännöt -sidottu ulkonaisiin asemiin ja tapoihin. - -Nämä monenlaiset eri asemat yhteiskunnassa, joilla kullakin on omat -oikeutensa ja velvollisuutensa, ovat tehneet miltei mahdottomaksi -yhden ja yhtenäisen siveyssäännön velvoituksen kaikkia kohtaan. -Šu, epäitsekkyys, on koetettu asettaa Suuressa Opissa yleiseksi -perusohjeeksi. Sitä on selitetty niin sanotulla 'viivoittimen ja -harpin opilla', jonka mukaan samaa periaatetta pitäisi järkähtämättä -sovelluttaa kaikkiin suhteisiin (X, 2). Šu, jos sitä sovelletaan -noihin viiteen eri suhteeseen, ei kuitenkaan poista noiden suhteiden -perusolemusta, jyrkkää arvoasteen eroa. Paras hyve tällaisessa -moninkertaisessa yhteiskuntarakennuksessa on Viisaus, joka kussakin -eri asemassa osaa menetellä aseman vaatimusten mukaisesti. - -Erikoisen huomattavaa tässä yhteiskuntarakennuksessa on tuo -arvoasteiden jyrkkä erilaisuus. Se keskittyy Hsiao-käsitteeseen, isän -ja pojan suhteeseen. Tasa-arvo on jotain perin vierasta kiinalaisten -ajatustavalle. Alistuvaisuussuhde ei ilmene ainoastaan lapsen ja -isän sekä alamaisen ja itsevaltiaan hallitsijan välillä, vaan se -on sovitettu myöskin aviopuolisoiden, veljesten jopa ystävienkin -keskinäisiin suhteisiin. Fu ts'ang, Fu sui: mies on määrääjä, nainen -seuraaja, sanotaan aviopuolisoista; mies 'laulaa', nainen säestää. -Vielä ihmeellisempää meistä on tuo jyrkkä erotuksenteko veljesten -välillä. 'Veljeys' meikäläisessä tasa-arvon merkityksessä on niin -vierasta kiinalaisille, ettei heillä ole edes veli-sanaa. Heillä on -vain "vanhempi" ja 'nuorempi' veli. - -_Hsiao_ on tämän alistuvaisuuden ja kuuliaisuuden symbooli. Edellä -huomautimme, kuinka hallitsijaa ja hallitusvirkamiehiä sanotaan -kansan isäksi. Hsiao-käsite on lähinnä lainattu osoittamaan -alamaisten suhdetta hallitsijaan ja kansan suhdetta virkamiehiin. -Edellä huomautimme myös, kuinka vanhemman ja nuoremman veljen -suhde on lähellä isän ja pojan suhdetta. Ti on Hsiao-sanan lähin -sukulainen. Usein ne yhdistetäänkin: _Hsiao Ti_: lapsen kuuliaisuus -ja veljen alistuvaisuus. Sama kunnioittava kuuliaisuus ilmenee -aviopuolisoidenkin suhteissa. Vaimon kuuliaisuus, Šuen, yhdistetään -niinikään Hsiao-käsitteeseen: _Hsiao Šuen_; pojan Hsiao ja vaimon -Suen ovat mitä läheisimpiä käsitteitä. Šuen on niin lähellä -Hsiao-käsitettä, että edellisen katsotaan suorastaan sisältyvän -jälkimmäiseen sekä Ti-käsitteeseen, joten Šuen voidaan vaurioitta -yleisluettelosta jättää poiskin. - -Viidestä suhteesta saadaan siis neljä hyvettä, jotka säännöllisesti -esitetään seuraavassa järjestyksessä: _Hsiao, Ti, Džung, Hsin:_ -Lapsen _kunnioittava kuuliaisuus_, nuoremman veljen _alistuvaisuus_, -virkamiehen _lainkuuliaisuus_ ja ystävän _uskollisuus_. Hsiao -on korotettu ensimmäiselle sijalle. Hsin, viimeinen viidestä -perushyveestä, esiintyy tässäkin ryhmässä. - -Viisi Luen:iä on Kiinan kastilaitos. Huolimatta sen suurista -eduista se on ollut, yhdessä uskonnollisen Fung Sui-järjestelmän -kanssa suurimpia esteitä edistyksen tiellä. Se on sitonut liian -kireästi kaiken nuorekkaan yritteliäisyyden iänikuisiin sääntöihin -ja tapoihin. Kaikki sukupolvet kaukaisesta kanta-isästä alkaen ovat -olleet painamassa tietoisen teorian voimalla omaa leimaansk nousevaan -polveen. Tuhansin tavoin on nuorista kynitty pois kaikki omaperäisyys -ja itsenäinen ajattelu. -- Mitä kärsimyksiä kätkeytyykään usein -kiinalaisiin koteihin, joissa neljän polven kaikki lukuisat jäsenet -elävät saman katon alla ja saman kassan varassa! Kun poika tuo -vaimonsa tähän pesään, on yksi kuluttaja tullut lisää, eikä sitä -katsota ilomielin. Raatakoon hän siis ruokansa edestä! Usein tulee -miniän asema niin tukalaksi, että hän epätoivoisena itse päivänsä -päättää. Jalkojen sitominen on vain yksi puoli yleisestä kurjasta -kuvasta. - -Kauan on kungfutselaisuus kannattanut Kiinan kansan elämää. Neljännen -käskyn siunaus on runsain määrin tullut sen osaksi. Alempien -kuuliaisuuden ja ylempien velvollisuuksien terottaminen on kantanut -kaikista puutteista huolimatta myöskin hyviä hedelmiä. Voimakas -yhteenkuuluvaisuuden tunne on kehittynyt verrattain pitkälle. Se -on saanut kauniin ilmaisun sananlaskussa: T'ien Hsiā i Džia: 'Koko -valtakunta on yksi ainoa koti.' Isänmaanrakkaus on juurtunut syvään, -vaikka vastaavaa sanaa ei kiinankielessä olekaan. Äsken ilmaantuneen -länsimaista isänmaanrakkautta vastaavan Ai Kue:n asemasta on käytetty -Ai Ming, tai Ts'ing Ming rakkaus kansaan, mutta sitäkin vain -hallitsevissa piireissä. Sydänjuuret ovat liitetyt oman suvun kautta -enemmän omaan 'tummatukkaan kansaan' kuin yhteiseen maakamaraan. -Esi-isien hautojen kautta on kotoinen maaperäkin tullut kalliiksi. - -Mutta uudet, monessa suhteessa kungfutselaisuudelle perin -vastakkaiset aatteet ovat saaneet vähitellen viime aikoina suurtakin -kantavuutta Kiinassa. Sekä puhutun että kirjoitetun sanan kautta -on julistettu ja saarnattu uutta elämänkatsomusta kiinalaisille. -Lähetystyön kautta on koko Kiina avautunut länsimaisille -vaikutteille. Ulkomailla, varsinkin Japanissa ja Amerikassa -tuhatlukuisina opiskelleet kiinalaiset nuorukaiset ovat tuoneet -uutta viiniä vanhoihin leileihin. Monet valtiolliset nöyryytykset -ulkovaltojen edessä keisarikunnan viimeisinä aikoina ovat -kiirehtineet vanhan Kiinan kääntymistä itsestänsä ulospäin. - -Huomataan, kuinka Kiinan muurien ulkopuolella, jossa luultiin -olevan vain pelkkiä barbaareja, on sittekin jotain muutakin, on -jotain yhtä hyvää kuin 'Keskusvaltakunnassakin', ehkäpä jotain -parempaakin, on ainakin sotataitoa ja murha-aseita, on 'tulilaivoja' -ja 'tulivaunuja', kaukökirjoitusta ja kaukopuhelua, on siistejä -kaupunkeja ja koteja, on koneita ja muuta korskaa. Keisarinkin, -itse Taivaan Pojan, täytyy tunnustaa tällä kaikella jotain arvoa -olevan. Kun hän ei voi lähteä opintomatkalle ulkomaille, antaa -hän palatsiinsa laittaa pienoiskoossa kaikki nuo keksinnöt, itse -niiden kelpoisuutta koetellakseen.[35] Sen ohessa hän ostaa kaikki -'ulkomaan oppia' käsittelevät kiinankieliset kirjat, niiden joukossa -Raamatunkin. - -Tulos tästä kaikesta on selvä. Jättiläinen herää. Huomaa kauan -nukkuneensa, huomaa pikku peikkojen kimppuunsa käyvän, huomaa -olevansa pahemmassa kuin pulassa niiden käsissä. Vanha vakainen -valtakunta kuohuu ja kiehuu, on käymistilassa ylhäältä alas asti. -Taivaan Poika viskaa pois pyhyytensä, tunnustaa kansansa ja oman -avuttomuutensa, tahtoo sisäisen uudistuksen tietä rohkeasti lähteä -uusille urille koko kansansa kanssa, kääntää silmänsä laskevan -auringon maahan ja pitää länsimaita kaikessa esikuvinaan. - -Silloin seuraa julistus toista.[36] Nopeassa tempossa annetaan mitä -laajakantoisimpia hallitusmääräyksiä kaikilla mahdollisilla aloilla. -Voi sinua, jättiläinen, jo riehut liikaa! Katso vain, etteivät noin -äkkinäiset otteet sinua kumoon kaada! - -Nuorekas aines iloitsee tästä 'edistyksestä'; suuria toiveita on -taivas täynnä. Mutta vanha kungfutselainen katsoo vakavana ja -totisena tätä lasten leikkiä. Jo kuohahtaa kuuma veri. Esi-isien -iänikuinen muisto velvoittaa pelastamaan vielä viimeisellä hetkellä -mustapään kansan ulkomaisista houreista. Nyt on tullut toiminnan -aika! Isänmaa kutsuu! Pois kaikki vieras tästä maasta! Pois ulkomaan -oppi ja ulkomaalaiset! Pois kaikki tyynni nuo valkoiset paholaiset! - -Tarmokas nainen, vanha leskikeisarinna, saadaan tämän puuhan -etupäähän. Palatsissa pannaan vallankaappaus toimeen. Suunta muuttuu. -Täydellä tarmolla nostaa vanha Kiina vielä viimeisen kerran keltaista -lohikäärmelippua. Käärme purskauttaa suustaan kristittyjen vainon -vuolaat virrat. Ikäänkuin uutta elonvoimaa saaneena kiemurtelee peto -henkensä edestä.[37] - -Mutta pian päättyy tämä surullinen näytelmä. Entistään alemma -painetaan kungfutselaisen ylpeys. Vuosituhansien kerskaukset -pyyhkäistään pois armottomalla kädellä. Taivaan Pojan sijainen saa -lähteä pakoon. - -Hänen palatsinsa poltetaan ja itse Taivaan Temppeli muutetaan -vihollisjoukkojen temmellyspaikaksi[38] -- luontokappaleiden -tallattavaksi, kerrassaan hevostalliksi, pyhä paikka, johon vain -valitut kuolevaiset saivat edes katsahtaa. Se oli nöyryytys -sellainen, jonka vertaisia on ollut vain harvoja, pyhän pilkkaa, joka -sattui kungfutselaisen elinhermoon. - -Tästä alennustilasta ei kungfutselaisuus ole jaksanut enää nousta. -Sen voimat olivat murretut ainaiseksi. Kungfutselainen saa -ruveta maksamaan korvauksia tuhotöistä, joita hän kansallisen ja -uskonnollisen innostuksen huumeessa teki. - -Uusi viini yhä kuohuu. Jo on murrettu varsinainen siveellinen -vastustus. Vielä on kuitenkin jäljellä ulkonaiset vanhat muodot. -Vielä istuu Taivaan Poika istuimellaan. Vielä liehuu keltainen lippu. -Vielä kiemurtelee vanha käärme. Puhkaiseeko viini leilit, vai onko -vanha nahka pehminnyt kyllin paljon peräänantaakseen? Siinä kysymys, -jonka uteliaina teemme. - -Ulkonaisesti näyttää rauhalliselta. Elämä palautuu entisiin uomiinsa. -Mutta syvällä kansan sielussa on käymisliike täydessä vauhdissa. -Se saa uutta virikettä, kun harmi ja viha saadaan kohdistaa -vierasperäistä hallitushuonetta kohtaan. Aito kansallinen innostus -valtaa mielet taas, kohdistuakseen nytkin ulkomaalaisiin, mutta ei -valkoisiin, vaan tumman-keltaisiin. Mandžut, mandžut on nyt ajettava -maasta pois! Niissähän se perusvika piileekin. Nyt me sen vasta -ymmärrämme! Kun vain nämä on karkoitettu, niin silloin on kaikki -hyvin. - -Nuori Kiina, Uusi Kiina, on nyt ohjaksissa. Sen aika on nyt tullut. -Tarmokkaalla ja verrattain taitavallakin kädellä käydään asioihin -käsiksi. Ei näitä uudistusmiehiä sido kungfutselaiset kahleet, ei -säännöt kuuliaisuudesta keisaria, vanhoja tai esi-isiä kohtaan. -Kansan paras on sydämellä. Ja se vaatii heitä ryhtymään rohkeaan -tekoon. Tietoisesti puuhataan, hengen uhalla, hautaa vanhalle -hallitukselle ja vanhoille opeille ylimalkaan. - -Hedelmä on kypsä. Aika on tullut. Jo ennen sovittua päivää, erään -sattuman johdosta, ryhdytään tosityöhön. Valkoinen lippu kohoaa -milloin missäkin osassa maata. Lipun keskelle on piirretty suuri -_Han_-merkki -varsinaisen kiinalaisen nimi. Kuin kulovalkea leviää -uusi valta. Verrattain verettömästi päästään _ensimmäisen_ ottelun -ohi uusiin oloihin. Viini on särkenyt vanhat leilit. - -Tasavalta, tasa-arvo, veljeys ja vapaus! Mitä tämä on! Uusia -ajatuksia, uusia sanoja! Liian uutta, liian suurta yhdellä kerralla -käsitettäväksi! Kiinalaisille kävi niinkuin muillekin kuolevaisille: -he juopuivat uuden viinin vaikutuksesta. Juopunutko lie, vanha Kiina, -vai jälkikohmelossa -- emme tiedä tarkoin. - -Koko katoamaton T'ien Luen on luhistunut, kruunu on poissa, Taivaan -Poika on poissa. Prisma on rikki. Miten nyt eri värit erotetaan? -Mistä nyt löydetään Ren Ren, inhimillinen ihminen? Džyin Tzï:iä -ei ole. Kelle nyt Dž'en uskollisuutta osoittaa? Kaikkivaltiaalle -kansalle? Orjasta on tullut isäntä, alamaisesta hallitsija. Joka -ennen jäljitellen katsoi Džyin Tzï:iä (ruhtinasta) ja piti häntä -ihanteenaan, saa nyt tositeossa olla ruhtinas itse. Hsiung ja Ti -ovat kumpikin kaatuneet yhden yhteisen veljeyden tieltä. 'Saman -kohdun lapsi', T'ung Pao, on keksitty veljeä merkitsemään. Ja nyt -on 400,000,000 saman kohdun lasta! Fu Fu:ta ei ole. Uen-ming džie -Huen, -- valistunut avioliitto, on sen sijassa. Fu Tzï on kärsinyt -korvaamattomia kolauksia ja P'ong Jiu on kadottanut pyhyydestään. - -Sanalla sanoen: Kaatunut, kaatunut on se komea rakennus! Voi sinua, -tuhatvuotinen toivo ja tuki, koko kansan kannatin, kuinka niin äkkiä -sentään saatoit luhistua! - -Ja sen lankeemus oli suuri. Oppijärjestelmä, jonka varassa neljäsosa -ihmiskuntaa oli elänyt neljä tuhatta vuotta -- kaatunut kuitenkin! -Kaatunut niin pahasti, että vain vaivoin saadaan enää raunioista -pelastetuksi siihen sisältynyt iäti arvokas aines. - -Mikä muu kuin kristillinen siveysoppi ja Jeesuksen julistama Jumalan -valtakunta voi täyttää ammottavat aukot? - - - -2. - -KUNGFUTSEN TEKSTI - - -_Džu Hsi:n alkulause_. - -Opettajani _Di'eng Tzï_ sanoi: "Suuri oppi on _Kungfutsen_ jälkeen -jättämä kirja, Hyveiden Alkeisopas.[39] Niin paljon kuin nyt -voimme ymmärtää (nähdä) vanhojen opintojen järjestystä, niin se -perustuu yksinomaan tämän kirjasen säilymiseen, sekä (_Kungfutsen_) -'_Keskustelujen_' ja '_Mongtsen_', joka on myöhäisempiä. Opiskelija -aloittakoon ehdottomasti tällä [teoksella], siten hän ehkä välttyy -erehdyksiltä." - -1. Suuren opin tie [on tämä]: Kirkastu kirkkaissa hyveissä! Rakasta -kansaa! Lepää [vasta] parhaassa hyvässä![40] - -2. Kun on käsittänyt lepopaikan, silloin on suunta selvä. Kun on -suunta selvä, silloin voi olla mieli varma. Kun on mieli varma, -silloin voi saada rauhan. Kun on saatu rauha, silloin voi hartaasti -mietiskellä. Kun voi hartaasti mietiskellä, silloin voi saavuttaa -[tavoittamansa]. - -3. Esineillä on juuret ja latvat. Asioilla on loppu ja alku. Joka -ymmärtää, mikä on ensimmäistä, mikä viimeistä, hän on tielle -tulemassa. - -4. Vanhat [ruhtinaat], jotka tahtoivat kirkastaa kirkkaita hyveitä -[koko] Taivaan alla, hallitsivat ensin oman valtionsa hyvin. - -Voidakseen hallita oman valtionsa hyvin, he ensin järjestivät kotinsa -kuntoon. - -Voidakseen järjestää kotinsa kuntoon, he ensin kasvattivat itseänsä. - -Voidakseen kasvattaa itseänsä, he ensin ojensivat sydämensä. - -Voidakseen ojentaa sydämensä, he ensin tekivät tahtonsa hyväksi. - -Voidakseen tehdä tahtonsa hyväksi, he ensin täydellistyttivät -tietoansa. - -Tiedon täydellistyttäminen on olevaisen älyllistä tarkastelemista. - -5. Olevainen on älyllisesti tarkasteltu, -- silloin on tieto -täydellistynyt. - -Tieto on täydellistynyt, -- silloin on tahto tullut hyväksi. - -Tahto on tullut hyväksi, -- silloin on sydän ojennettu. - -Sydän on ojennettu, -- silloin on ihminen kasvatettu. - -Ihminen on kasvatettu, -- silloin on koti saatu kuntoon. - -Koti on saatu kuntoon, -- silloin on valtio hallittu hyvin. - -Valtio on hallittu hyvin, -- silloin on rauha Taivaan alla. - -6. Taivaan Pojasta'[41] alkaen aina kansanjoukkoihin asti, tätä yhtä, -itsekasvatusta, jok'ikinen pitäköön [kaiken] juurena. - -7. [Olettakaamme, että] tämä juuri on sekaisin ja latva on -järjestyksessä, -- moista ei saata olla. [Olettakaamme, että] tästä -tärkeimmästä vähät välitettäisiin ja vähemmän tärkeistä (kodista -ja valtiosta) pidettäisiin hyvää huolta, -- moista ei vielä ole -tapahtunut. - - -_Diu Hsi:n jälkihuomautus_. - -Ylläoleva klassillinen teksti on _K'ung Tzï:n_ (Kungfutse) lausuma -ja hänen oppilaansa _Tseng Tzi:n_ kertoma. Tämän selitysten -kymmenen lukua ovat _Tseng Tzi:n_ ajatuksia ja hänen oppilaidensa -kirjoittamia. Vanhoissa teoksissa on ollut paljon sekavuutta -kirjoituslaattojen järjestykseen nähden. Nyttemmin olen ne, _Di'eng -Tzï:n_ päätelmien mukaan ja omien uudistettujen tutkimusteni -perustuksella, järjestänyt seuraavassa esiintyvällä tavalla. - - - -3. - -SELITYSKIRJA - - -I LUKU. - -1. [Eräs Historiakirjan luku, nimeltään] _K'ang Kao_ ('Ohjeita -K'ang:ille'), kertoo, [että _U Uang_ ('Sotaisa Kuningas'), -asettaessaan veljensä _K'ang:in_ Uei-valtion herttuaksi lausui -tälle]: '[Isäsi _Uen Uang_ ('Kirjallisuus Kuningas')] kykeni -kirkastumaan hyveissänsä.'[42] - -2. [Historiakirjan luku, jonka nimi on] _Tai Džiā_, kertoo, -[että pääministeri _I In_ lausui _Tai Džiā_-kuninkaalle]: -['Isoisäsi _Dz'eng Tang_] tarkkasi ja tutkisteli Taivaan kirkkaita -kohtaloita.'[43] - -3. [Historiakirjan luku, jonka nimi on] _Ti Tien_ ('Hallitsijan -Lakikirja') kertoo [jumalaisesta _Jao:sta_]: 'Hän kykeni kirkastumaan -korkeissa hyveissä.'[44] - -4. Kaikki nämä [viittaukset osoittavat, kuinka nuo ruhtinaat -hyveitään kehittämällä] tekivät itsensä kirkastuneiksi. - -Ylläoleva selityskirjan ensimmäinen luku selittää 'kirkkaissa -hyveissä kirkastumista' (Ming ming Te'). -- Džu Hsi. - - -II LUKU. - -1. [Kuningas] _Dž'eng Tang:in_ pesumaljaan oli kaiverrettu: 'Jos -voit päivän [yhdenkin] elää uutena miehenä, silloin on uudistuttava -päivittäin; yhä vain on uudistuttava päivittäin'.[45] - -2. _K'ang_ Kao:ssa sanotaan: 'Innosta kansaa itsensä uudistukseen!' - -3. Laulujenkirjassa[46] (III. 1) sanotaan: 'Vaikka _Džou_[47] on -vanha valtio, on sen kohtalo kuitenkin uusi.' - -4. Ei siis ole olemassa mitään [hyvää] missä ihanneihminen (Džyin -Tzï, ruhtinas) ei ponnistaisi viimeiseen saakka. - -Ylläoleva selityskirjan toinen luku selittää 'kansan uudistamista' -(Hsin Min).[48] -- Džu Hsi. - - -III LUKU. - -1. Laulujenkirjassa (IV. 38) sanotaan: 'Kuninkaan peltoja[49] -tuhannen Li:tä, kaikki tyynni kansan asuntomaata.' - -2. Laulujenkirjassa (II. 76) sanotaan: 'Keltainen visertäjälintu -(Oriolus) lepää korkean vuoren komerossa.' -- _Tzï_ (Kungfutse) sanoi -[tästä:] "Keltainen lintu tietää lepopaikkansa. Voiko ajatella, että -ihminen ei vetäisi linnulle vertaa?" - -3. Laulujenkirjassa (III. 1) sanotaan: "Ylevän kuninkaallinen -_Uen Uang!_ Oi tuota lakkaamatonta ja loisteliasta levähdyspaikan -kunnioitusta!" Toimien ihmisten ruhtinaana, hän lepää -jalomielisyydessä (Ren); toimien ihmisten virkailijana, hän lepää -harrasmielisyydessä (Džin); toimien ihmisten lapsena, hän lepää -lapsenkunnioituksessa (Hsiao); toimien ihmisten isänä, hän lepää -hellämielisyydessä (Tz'ï); suhteissansa kansalaisiin, hän lepää -uskollisuudessa (Hsin).[50] - -4. Laulujenkirjassa (I. 55) sanotaan: "Katso tuota Ts'ï-virran[51] -mutkapaikkaa! Mikä vihreän bambumetsän viehkeys! [Siellä] on -valistunut ruhtinas [myös] Uei-valtion (U-herttua). [Hän toimii] -niinkuin leikkaisi, niinkuin viilaisi (norsunluuta); niinkuin hioisi, -niinkuin kiilloittaisi [jalokiveä]. Kuinka hän onkaan arvokas ja -vakava! Kuinka hän onkaan ylevä ja juhlallinen! Kun [meillä] on -[tällainen] valistunut ruhtinas, niin häntä ei voida koskaan unohtaa." - -Lauselma 'niinkuin leikkaisi, niinkuin viilaisi [norsunluuta]' -[merkitsee] periaatteiden (tie) opinnoita. Lauselma 'niinkuin hioisi, -niinkuin kiilloittaisi [jalokiveä]' [merkitsee] itsekasvatustyötä. -Lauselma 'kuinka hän onkaan arvokas ja vakava!' [merkitsee] -varovaista ja kunnioittavaa. Lauselma 'kuinka hän onkaan ylevä ja -juhlallinen!' [merkitsee] kunnioitettavaa käytöstapaa. Lauselma -'kun [meillä] on [tällainen] valistunut ruhtinas, niin häntä ei -voida koskaan unohtaa', [merkitsee,] että kun periaatteet (tie) ovat -täydelliset ja hyveet parhaista parhaat, niin kansa ei voi sellaista -unohtaa. - -5. Laulujenkirjassa (IV. 4) sanotaan: "Todellakin! Entisiä kuninkaita -(_Uen Uang_ ja _U Uang_) ei unohdeta." Todelliset ruhtinaat -(Džyin Tzï) ihannoivat heidän ihailemaansa ja rakastavat heidän -rakastamaansa. Yhteinen kansa (pikkusielut)[52] iloitsee heidän -ilojaan ja pitää etuinaan heidän etujaan. Täten siis [nuo entiset -kuninkaat, vaikkakin he] ovat väistyneet pois, eivät ole [kuitenkaan] -unohdetut. - -Ylläoleva selityskirjan kolmas luku selittää 'lepäämistä parhaassa -hyvässä' (Drï y drï Šan). -- Džu Hsi. - - -IV LUKU - -_Tzï_ (Kungfutse) sanoi: 'Tuomarin tehtävissä[53] olen minä kuin -muutkin. Se mikä on tarpeellista, on riita-asiain tekeminen -tarpeettomiksi.' - -Verukkeita ei ole otettava varteen; suuren kammon saa kansa silloin. -Tämä on 'juuren käsittämistä'. - -Ylläoleva selityskirjan neljäs luku selittää juuria ja latvoja'. -(P'en Mō.) -- Džu Hsi. - - -V LUKU. - -1. Tämä on 'juuren käsittämistä' (Drï Pen). - -2. Tämä on 'tiedon täydellisyyttä' (Drï-drï Drï). - -Ylläoleva selityskirjan viides luku sisälsi selityksiä 'olevaisen -älylliseen tarkasteluun' ja 'tiedon täydellistyttämiseen', mutta se -on nyt joutunut hukkaan. Paikan täytteeksi olen uskaltanut ottaa -_Dž'eng Tzï:n_ seuraavat ajatukset: --[54] - -"Se että 'olevaisen älyllisessä tarkastelussa tieto täydellistyy', -on siinä, että, tahtoessamme täydellistyttää tietoamme, meidän tulee -kaikkeen olevaiseen nähden pohjautua sen perussyihin (Li). Sillä -ei ole ihmissydäntä, joka ei tajunnassaan (Ling, sielu) omaisi -ymmärrystä, eikä Taivaan alla olevaisessa ole mitään, missä ei olisi -järkeä (Li).[55] Mutta niin kauan kuin perussyitä ei ole täysin -ymmärretty, ei tietokaan voi olla täydellistä. Sentähden tämä Suuri -Oppi (Oppi suuria, aikuisia varten), heti opetusaineensa alussa, -kehoittaa vakavasti opiskelijaa, ettei hän laiminlöisi käyttää jo -tuntemiansa perusteita (Li) kaikkeen olevaiseen nähden Taivaan alla -ja pyrkiä yhä pitemmälle, kunnes hän on vihdoin päässyt äärimmäiseen -päätekohtaan. - -"Kun näin on ponnisteltu pitkän aikaa, niin eräänä aamuna huomaa -kaiken yhdellä haavaa oivaltavansa läpikotaisin. Silloin on kaiken -olevaisen muoto ja olemus, ydin ja kuori, kaikki tyynni käsitetty -(saavutettu). Ja meidän sydämemme, sekä omassa kokonaisuudessaan että -monissa suhteissaan muihin olioihin, on kaikessa täysin valaistu -(kirkastunut). -- Tämä on 'olevaisen älyllistä tarkastelemista' (Kē -U'). Tämä on 'tiedon täydellisyyttä' (Drï-drï Drï)." -- Džu Hsi. - - -VI LUKU. - -1. Mitä tulee 'tahdon hyväksitekemiseen', niin [siinä] ei saa sallia -itsepetosta, [aivan] niinkuin me vihaamme pahoja hajuja ja rakastamme -kauniita värejä. Tätä sanotaan itsetyydytyksen iloksi. Senvuoksi -ihanne-ihmisen (Džyin Tzï:n) tulee tarkoin valvoa yksinäisiä hetkiään. - -2. Kun pikkusielu (Hsiao Ren) saa joutilaan hetken, niin hän -tekee pahaa; ei ole sitä, mihin ei hän menisi. Kun hän näkee -ihanne-ihmisen, niin hän peitteleikse; hän peittää pahuuttaan ja -ilmituopi hyvyyttään. [Ihanne]-ihminen näkee [hänet] itsensä kuin -katsoisi keuhkot ja maksat. Mitäpä hyötyä oli siis [siitä?] Tästä -sanotaan: 'Mitä on todella mielessä, kuvastuu ulos muodossa.'[56] -Senvuoksi ihanne-ihmisen tulee tarkoin valvoa yksinäisiä hetkiään. - -3. Tsengtse[57] sanoi: 'Mitä kymmenen silmää tarkastelee, mitä -kymmenen kättä viittoelee, -- eikö sitä pitäisi kavahtaa?' - -4. [Niinkuin] rikkaus kaunistaa huoneen, [niin] hyve kaunistaa -ihmisen; sydän laajenee, ruumis reipastuu. Senvuoksi ihanne-ihmisen -tulee tehdä tahtonsa hyväksi. - -Ylläoleva selityskirjan kuudes luku selittää 'tahdon tekemistä -hyväksi' (Dž'eng I). -- Džu Hsi. - - -VII LUKU. - -1. Mitä tulee siihen, että itsekasvatus on sydämen ojentamista, niin -[jos] ihmisellä on vihaa ja vimmaa, -- ei hän pääse oikeaan; [jos] on -pelkoa ja parkua, -- ei hän pääse oikeaan; [jos] on haluja ja iloja, --- ei hän pääse oikeaan; [jos] on suruja ja murheita, -- ei hän pääse -oikeaan. - -2. Jos sydän ei ole läsnä, niin katsotaan eikä nähdä, kuullaan eikä -huomata, syödään eikä tiedetä makua. - -3. Tästä sanotaan: 'Itsekasvatus on sydämen ojentamista'. - -Ylläoleva selityskirjan seitsemäs iuku selittää 'sydämen ojentamista' -(Dženg Hsin) ja 'itsekasvatusta' (Siu Šen, ruumiin sivistämistä). -- -Džu Hsi. - - -VIII LUKU. - -1. Mitä tulee siihen, että kodin kunnossapito on ihmisen itsensä -kasvatusta, niin ihmisten hellyys ja rakkaus, se on puolueellista; -heidän halveksumisensa ja vihansa, se on puolueellista; heidän -pelkonsa ja kunnioituksensa, se on puolueellista; heidän surunsa ja -säälinsä, -- se on puolueellista; heidän ylpeytensä ja ylenkatseensa, --- se on puolueellista. Senvuoksi niitä, jotka rakastamassaan -huomaavat pahaa ja vihaamassaan huomaavat kaunista, -- niitä on vähän -Taivaan alla. - -2. Senvuoksi onkin sananparsi, [joka sanoo:] 'Mies ei ymmärrä -poikansa pahuutta, eikä hän ymmärrä laihonsa hyvyyttä.'[58] - -3. Tästä sanotaan: 'Jos ihmistä itseään ei kasvateta, niin mahdoton -on saada kotia kuntoon.' - -Ylläoleva selityskirjan kahdeksas luku selittää 'itsekasvatusta' ja -'kodin kunnossapitoa' (Ts'i Džia). -- Džu Hsi. - - -IX LUKU. - -1. Mitä tulee siihen, että valtion hyvää hallitusta varten tulee -ensin saada kodit kuntoon, niin [olettakaamme, että] joku ei voi -opettaa perhettään, mutta voi opettaa muita ihmisiä, -- moista -ei ole. Senvuoksi ihanne-ihminen (ruhtinas), menemättä kotinsa -ulkopuolelle, antaa hyvää opetusta [koko] valtiolle. Hänen kodissaan -on lapsenkunnioitus, -- sillä tulee palvella ruhtinasta; on nuoremman -veljen ohje, -- sillä tulee palvella ylempiään; on [isällinen] -rakkaus, -- sillä tulee ohjata kansanjoukkoja. - -2. '_Puheessa K'ang:ille_' sanotaan: '[Toimi] niinkuin hoivaisit -hentoa lasta!' [Jos äiti] todella sydämestään haluaa täyttää -[pienokaisensa pyyteitä], niin, vaikkakaan ei aivan oikeaan osuisi, -ei kuitenkaan kauaksi jää. Ei ole ollut [neitoa], joka olisi -opetellut lapsenhoitoa voidakseen mennä miehelään.'[59] - -3. Jos yksi koti on jalomielinen (Ren), niin koko valtiossa herää -jalomielisyys; jos yksi koti on kohtelias (Rang), niin koko valtiossa -herää kohteliaisuus; jos Yksi Mies on himokas ja hurja, niin koko -valtio kapinoipi, -- sellainen on vaikutusten voima. Tästä sanotaan: -'Yksi sana turmelee asian, Yksi Mies[60] vahvistaa valtion.' - -4. Hallitsijat _Jao_ ja _Šuen_ ohjasivat isänmaata (Taivaan alus) -jalomielisyydellä, -- ja kansa seurasi heitä. Hallitsijat _Džie_ ja -_Džou_[61] ohjasivat isänmaata julmuudella (Pao), -- ja kansa seurasi -heitä. Heidän hallitusmääräyksensä sotivat yksityishalujen kanssa, -- -eikä kansa niitä seurannut. Mitä [hyvää] siis ruhtinaassa itsessään -on, vain sitä hän voi toivoa muissa olevan. Mistä [pahasta] hän -itse on vapaaksi päässyt, vain sitä hän voi toivoa muilta myöskin. -[Olettakaamme, että] sitä, mikä olentomme syvimmissä kätköissä on -[meille kallista], ei oteta huomioon muihin nähden (Šu), ja kuitenkin -voidaan opettaa muita, -- moista ei vielä ole tapahtunut. - -5. Valtion hyvä hallitus on siis kotien kunnossapitämistä. - -6. Laulujenkirjassa (I. 6) sanotaan: "Tuossa on päärynäpuu, hieno -ja viehkeä! Sen lehdistö on komea ja muhkea! Tämä neito on menossa -miehelään; hän kohtelee oikein kotiväkeänsä." Joka voi oikein -kohdella kotiväkeänsä, hän voi myös opettaa kansalaisia. - -7. Laulujenkirjassa (II. 19) sanotaan: 'Oikein kohdellaan vanhempia -veljiä, oikein kohdellaan nuorempia veljiä.'[62] Joka voi oikein -kohdella vanhempia veljiä ja oikein kohdella nuorempia veljiä, hän -voi myös opettaa kansalaisia.' - -8. Laulujenkirjassa (I. 152) sanotaan: 'Tämä käytös on ilman -virheitä, ojentaa valtion neljä kulmaa.'[63] Kun hän (hallitsija) -isänä, poikana, vanhempana ja nuorempana veljenä on täydellinen -esikuva, -- silloin kansa pitää häntä esikuvanansa. - -9. Tästä sanotaan: 'Valtion hyvä hallitus on kodin kunnossapitämistä.' - -Ylläoleva selityskirjan yhdeksäs luku selittää 'kotien -kunnossapitämistä' ja 'ja valtion hyvää hallitusta' (Drï Kue') -- Džu -Hsi. - - -X LUKU. - -I. Mitä tulee siihen, että isänmaan (Taivaan alus) rauhoittaminen -on sen yksityisvaltioiden hyvää hallitsemista, niin, kun hallitsija -(Ylimmäinen) kohtelee vanhempiaan vanhempina, niin kansassa herää -vanhempien kunnioitusta; kun hallitsija kohtelee iäkkäitä iäkkäinä, -niin kansassa herää nuoremman veljen alistuvaa mieltä; kun hallitsija -kohtelee säälien orpoja ja turvattomia, niin ei kansa tee toisin -siinäkään. Ruhtinaalla (Džyin Tzï) on siis [tässä] tie (periaate), -[varma] kuin viivoitin ja harppi. - -2. Mitä hän vihaa ylemmissään, sitä älköön osoittako alemmilleen. -Mitä hän vihaa alemmissaan, sillä älköön palvelko ylempiään. Mitä hän -vihaa edessään olevissa, siinä älköön menkö takana olevia pitemmälle. -Mitä hän vihaa takana olevissa, siinä älköön seuratko edessä olevia. -Mitä hän vihaa oikealla, sitä älköön tarjotko vasemmalle. Mitä hän -vihaa vasemmalla, sitä älköön tarjotko oikealle. -- Tätä sanotaan -viivoittimen ja harpin tieksi. - -3. Laulujenkirjassa (II. 17) sanotaan: 'Kuinka meidän onkaan -iloittava ruhtinaistamme, kansan vanhemmista (isä ja äiti).' Kun -[ruhtinaat] rakastavat sitä mitä kansa rakastaa, ja kun [he] vihaavat -sitä, mitä kansa vihaa, niin silloin heitä sanotaan: 'Kansan isä ja -äiti'. - -4. Laulujenkirjassa (II. 37) sanotaan: "Korkea ja jyrkkä on Etelän -vuori jylhine kivilohkareineen! Ylevän ylevä on suuri opettajamme -_In!_[64] Koko kansa katsoo Teihin." -- Niiden, joilla on valtion -valvonta, ei sovi olla leväperäisiä. Jos he poikkeavat harhateille, -ovat he koko isänmaan häpeä.[65] - -5. Laulujenkirjassa (III. l) sanotaan.[66] "Niinkauankuin -_In_-hallitsijasuku ei ollut kadottanut kansanjoukkojen suosiota, -olivat [sen] ruhtinaat Jumalan (Šang Ti) vertaisia.[67] Otettakoon -_In_-suvusta vakava varoitus. Ylhäistä asemaa ei [turvata] helposti." --- Kun hallitsija periaatteillaan (Tao, tie) saavuttaa kansanjoukot, -niin saavuttaa hän [samalla] valtiovallan; kun hän menettää -kansanjoukot, menettää hän [samalla] valtiovallan. - -6. Ruhtinas pitäköön siis ennen kaikkea huolta [omista] hyveistänsä. -Kun hänellä on hyveitä, on myös miehiä. Kun on miehiä, on myös maata. -Kun on maata, on myös aarteita. Kun on aarteita, on myös käyttövaroja. - -7. Hyve on juuri, rikkaus on latva.[68] - -8. Hyljätty juuri, vaalittu latva -- riistävä ruhtinas, ryöstävä -kansa.[69] - -9. Kun siis aarteita kootaan, niin kansa hajautuu. Kun: aarteita -hajotetaan niin kansa kokoutuu.[70] - -10. Samaten pahoin puhutut sanat pahoina myöskin palaavat; väärin -tullut tavara väärin myöskin menee.[71] - -11. '_Puheessa K'ang:ille_'[72] sanotaan: "Taivaan määräämä arvoasema -ei ole aina aivan varma. Hyvä Tie se antaa [arvovallan], väärä -[polku] vie sen pois." - -12. Ts'u-[valtion][73] Kirjassa (Ts'u Šu) sanotaan: "Ts'u-valtiossa -ei pidetä [maaperän tuotteita] kalleuksina. [Siellä] pidetään -ainoastaan hyvettä (Šan) kalleutena." - -13. (_Džin_-vaition[74] Uen-herttuan eno) _Džiu Fan_ lausui: -"Tämä maanpakolaisemme (Uen) ei pidä [takaisinpääsyä valtaan] -kallisarvoisena. Jalomielisyyttä vanhempiaan kohtaan hän pitää -kallisarvoisena." - -14. Historiakirjan _Ts'in Š-ï_-[nimisessä kappaleessa] sanoo -[Ts'in-valtion[75] herttua _Mu_]. "Olkoon minulla vaikkapa yksi ainoa -suora ja rehellinen ministeri, ilman muita kykyjä kuin yksinkertainen -uskollinen sydän; ja jos hän on kyllin laajasydäminen, niin että -hän pitää muiden kykyjä ikäänkuin ominaan; ja, [missä ikänä] tapaa -neron (Jen) tai viisaan (Šeng), iloitsee siitä sydämessään enemmän -kuin suun sanat ilmituovat, osoittautuen todella kykeneväksi näitä -suvaitsemaan [ja käyttämään,] -- sellainen ministeri voi suojella -poikani, pojanpoikani ja tummatukan kansan, ja hänestä voidaan toivoa -todellista hyötyä. -- [Mutta jos hän,] huomatessaan kykyjä, kadehtii -ja vihaa näitä, ja, nähdessään neroja ja viisaita, vastustaa heitä ja -estää heidän menestymistään, osoittautuen todella kykenemättömäksi -heitä suvaitsemaan [ja käyttämään], -- [sellainen ministeri] ei voi -suojella poikiani, pojanpoikiani, eikä tummatukkaa kansaani; ja eikö -hän olekin todellinen turmion lähde?" - -15. Ainoastaan jalomielinen henkilö (Ren Ren) kykenee karkoittamaan -hänet ympärillä oleviin barbaarimaihin,[76] eikä asu hänen kanssaan -samassa Keskusvaltiossa.[77] Tästä sanotaan: 'Vain jalomielinen -henkilö osaa rakastaa ihmisiä, ja osaa vihata ihmisiä.' - -16. Kun näkee hyverikkaan henkilön (Hsien), eikä voi häntä käyttää; -tai kun käyttää, mutta ei kyllin aikaiseen, -- on tämä (kykyjen) -halveksimista. Kun näkee konnan (ei-hyvän), eikä voi häntä siirtää -pois; tai kun siirtää hänet pois, mutta ei kyllin kauas, -- on tämä -paha virhe. - -17. Kun rakastaa sitä mitä ihmiset vihaavat, ja kun vihaa sitä mitä -ihmiset rakastavat, sanotaan sitä ihmisten luonnollisten tunteiden -törkeäksi loukkaamiseksi. Onnettomuutta saa ehdottomasti osakseen -siitä. - -18. Ruhtinaalla on siis suuri tie. Hänen on omattava antaumusta -(Džung) ja uskollisuutta (Hsin) menestyäkseen [tällä tiellä]. Ylpeys -ja ylimielisyys eksyttää [tieltä]. - -19. Varallisuuden kartuttamiseksi on myöskin suuri tie: -- Tuottajia -olkoon paljon ja kuluttajia vähän; olkoon tehoisuutta tuotannossa ja -säästäväisyyttä käytössä. Näin menetellen on varoja aina yllin kyllin. - -20. Se, jolla on jalomielisyyttä (Ren) kohottaa omaa itseänsä -(ruumis) varoen [oikealla] hoidolla. Väärä [valtiotaloudenhoitaja] -(ei-Ren) kohottaa varallisuutta oman itsensä kustannuksella. - -21. Milloinkaan ei ole tapahtunut, että tuo Ylin harrastaisi -jalomielisyyttä, eivätkä alemmat harrastaisi oikeutta (I). -Milloinkaan ei ole tapahtunut, että kansa harrastaisi oikeutta, eikä -ruhtinaan asioita ajettaisi loppuun. Milloinkaan ei ole tapahtunut, -että varastot olisivat rikkautta täynnä, eivätkä ne tulisi ruhtinaan -käsiin. - -22. _Mong Hsien Tzï_ sanoi: ["Virkamies,] jolla on vaunut ja hevoset, -ei kaitse kanoja eikä porsaita. [Toinen,] joka leikkaa [uhri-]jäitä, -ei paimenna lehmiä eikä lampaita. [Kolmas,] jolla on sata vaunua, -ei tarvitse [enää] verotulojen kokoilijaa. Jos sitä tarvitaan, niin -mieluummin olkoon tämä virkamies varas".[78] -- Tästä sanotaan: -"Rikkaus ei ole valtion voitto. Valtion voitto on vanhurskaus -(I)".[79] - -23. Jos valtion tai perheen päämies korostaa varojen käyttöarvoa, -joutuu hän varmasti pikkusielujen holhouksen alle. Jos tällaiselle -pikkusielulle -- luullen häntä hyväksikin -- uskotaan valtion tai -perheen [tärkeitä] toimia, niin seuraa siitä rinnan [Taivaan] -tuhoa ja [ihmisten] ilkeyttä. Ja vaikka [sittemmin] saataisiinkin -kunnon mies [hänen paikalleen], ei [tällä] olisi keinoja enää. -Tästä sanotaan: "Rikkaus ei ole valtion voitto. Valtion voitto on -vanhurskaus." - -Ylläoleva selityskirjan kymmenes luku selittää 'valtion hyvää -hallitusta' ja 'isänmaan rauhoittamista' (P'ing Tien Hsiā). - -Selityksiä on kaikkiaan kymmenen lukua. Ensimmäiset neljä lukua -käsittelevät yleispiirteittäin [teoksen] johtavia ajatuksia ja niiden -merkitystä. Jälkimmäiset kuusi lukua käsittelevät yksityiskohdittain -teoksen ala-asteikkoa. Viides luku valaisee hyvän käsittämisen -tärkeyttä. Kuudennessa luvussa on esitetty hyvä [tahto] ihmisen -[varsinaisena] perustuksena. Opintojen alkuaikoina on [näihin kahteen -lukuun] kiinnitettävä mitä suurinta huomiota. Opiskelija älköön -niiden yksinkertaisuuden vuoksi halveksiko niitä. -- Džu Hsi. - - - -4. - -KIINALAISEN AJATTELUN LUONNE. - - -Koettaessamme eritellä kungfutselaiselta kannalta kiinalaiselle -ajattelulle olennaisia piirteitä kiintyy huomiomme ensi kädessä -seuraaviin seikkoihin: - -1. _Käytöllisyys_. Intialainen metafysiikka on kiinalaisille -vierasta. Käytännölliset tarkoitusperät ovat määränneet ajattelua ja -sen muotoja. Kiinalainen filosofia, varsinkin vanhimpana aikana, on -kauttaaltaan praktillista. Džu Hsi:n aikakaudella, 12:lla vuosis. -j.Kr., on syvemmän mietiskelyn oireita -- nähtävästi intialaista -vaikutusta. Kaikkein mieluisinta ajatustyötä ovat kiinalaiselle -antaneet siveys- ja valtio-opit. Näiden kiinteä yhteenkutominen -lienee kungfutselaisuuden korkein saavutus. - -2. _Vanhoillisuus_ on kiinalaisille erikoinen ajatustottumus. -Kungfutse itse on siinä suurin mestari. Hän varoi mitään uutta -esittävänsä. Iänikuisista kätköistä hän kaivoi esiin ja valikoi sen -mikä sitten on tullut ainoaksi oikeaksi ohjeeksi opetukselle ja -elämälle. Minkä harmaan muinaisuuden miehet ovat hyväksi huomanneet -ja mikä sitten on saanut Kungfutselta hyväksymisen -- siitä ei enää -voida kiistellä. Vanhojen arvojen uudelleen arvioiminen oli jotain -käsittämätöntä vuosisatamme alkuun saakka. Henkinen elämä on yleensä -ollut samanlaista kuin länsimailla keskiaikainen skolastiikka. - -3. _Muodollisuus_. Ajattelu on liikkunut sovinnaisissa kaavoissa. -Omituinen jäykkyys ilmenee ajatusmuodoissa. Lukuja käytetään -koneellisesti. Kolme ja viisi ovat erittäin suosittuja suureita. -Puhutaan kolmesta valosta -- auringosta, kuusta ja tähdistä; -kolmesta kyvystä -- taivaasta, maasta ja ihmisestä. Samoin puhutaan -kolmimerkkisistä kirjoista ja kolmikätisistä ihmisistä. 'Viitosia' -on vieläkin enemmän. Olemme tutustuneet viiteen kaanoniin, viiteen -hyveeseen, viiteen suhteeseen ja viiteen vuoreen. Huomasimme -myös viisi korkeinta arvovaltaa -- taivas, maa, ruhtinas, -vanhemmat ja opettaja. Edelleen puhutaan viidestä perusaineesta --- metallista, puusta, vedestä, tulesta ja maasta; näitä vastaa -viisi taivaankappaletta, joilla ovat nimet: metallitähti, puutähti, -vesitähti, tulitähti ja maatähti -- Venus, Jupiter, Merkurius, -Mars ja Saturnus. Värejä on viisi: vihreä, keltainen, punainen, -valkoinen ja musta. Erilaisia makuaistimuksia on samoin viisi: makea, -hapan, katkera, kirpeä ja suolainen. Viisi aistimusten välittäjää -ovat: korva, silmä, suu, nenä ja -- sydän. Viisi on ihmisellä -sisäisiäkin elimiä: sydän, keuhkot, maksa, munuaiset ja -- vatsa. -Ilmansuunnista on viisi tärkeintä: pohjoinen, etelä, itä, länsi ja --- keskus. Musiikissa on viisi perussäveltä ja ihmisolennolla on -viisi ominaisuutta: muoto, käsityskyky, tajunta, toiminta ja tieto. -Viisi rangaistusta ovat: piiskaaminen, kepittäminen, karkoitus -paikkakunnalta määräajaksi, karkoitus elämäniäksi ja -- kuolema. -Kuolleita surraan viiden asteikon mukaan: vanhempia ja aviomiestä -27 kuukautta, esivanhempia samoin 27 kuukautta, veljiä ja sisaria -9 kuukautta, setiä ja tätejä 5 kuukautta, etäisempiä sukulaisia 3 -kuukautta. Mutta onni on myöskin viisikertainen: pitkä ikä, rikkaus, -terveys, hyveenrakkaus (!) ja rauhainen kuolema. - - - - -HUOMAUTUKSIA JA LISÄYKSIÄ - - - -1. - -KIINAN HISTORIAN ÄÄRIVIIVAT. - - -A. MUINAISUUS. - -1. _Myyttien aikakausi_. - -'Kolmen monarkin' aika; kiinalaisten mukaan vähintään 1/2 milj. -vuotta. - -Kiinalaisten mietiskelyn mukaan[80] oli ennen kaikkea olevaista -Tyhjyys. Aikojen kuluessa se muuttui vähitellen Ykseydeksi, -suureksi Monaadiksi. Tämä taas jakautui aikojen vieriessä kahdeksi -perusvoimaksi (dualismi), Valoksi ja Varjoksi, maskuliini- ja -feminiiniprinsiipeiksi. Näiden vuorovaikutuksen kautta on -näkyväinen maailmankaikkeus saanut syntynsä. Tähän filosoofiseen -maailmansyntyoppiin liittyy toinen kansantajuisempi. - -_P'an Ku_, 'muinaisuuden tutkija', valon ja pimeyden voimista -syntynyt ensimmäinen inhimillinen olio, järjestää maailmankaikkeuden. -Tämän jättiläisen kuolemasta alkaa yksityiskohtaisempi luomistyö. -Hänen hengityksensä muodostui tuuleksi, äänensä ukkoseksi; vasen -silmä auringoksi, oikea kuuksi; hänen verensä muuttui virroiksi, -tukkansa kasvoi heininä ja puina, hänen lihastaan tuli multamaata ja -hänen hikensä valui alas sateena. Ihmissuku syntyi hänen ruumiissaan -olleista eläinloisista. - - _T'ien Ti_, 'taivaallinen hallitsija'; - _Ti Ti_, 'maallinen hallitsija'; - _Ren Ti_, 'inhimillinen hallitsija'. - -Kukin näistä eli 18.000 vuotta, samoin kuin tuo heidän kuuluisa -edeltäjänsä P'an Ku. Nämä saattavat maailman muodostelemisen -päätökseen. Ti:n asemasta käytetään myös samansisältöistä sanaa -_Huang_. - -_Jiu Dž'ao_, 'pesän omistaja', asumusten rakentaja. - -_Sui Ren_, (Hsū Ren) 'tulimies', tulen keksijä; opetti myös -käyttämään nuoraan tehtyjä solmuja laskuvälineinä; vastaa -kreikkalaisten Prometheusta. - -_II. Taruaika_. - -'Viiden suvereenin' aika, 2852-2357 e.Kr.; noin 500 vuotta. - -_Fu Hsi_, 2852-2737, 'kesäinen henkäys', esiintynyt Mayers'in ja -Giles'in mukaan sata vuotta aikaisemmin; kiinalaisten sivistyksen -kantaisä; mainitaan myös nimellä _T'ai Hao_, 'suuri Hao' (kirkas -kesäpäivä); kalastuksen, karjanhoidon ja avioliiton säännöstelijä; -kirjoitustaidon ja soittokoneiden keksijä, uhripalvonnan järjestäjä. - -_Šen Nung_, 2737-2697, 'jumalainen maamies', maanviljelyksen -ja lääketaidon isä; mainitaan myös nimellä _Jen Ti_, 'leimuava -hallitsija'. Asuinpaikka Šan Tung. - -_Huang Ti_, 2697-2597, 'keltainen hallitsija', almanakan laatija ja -ajanlaskun järjestäjä 60-vuotisiin jaksoihin; kymmenjärjestelmän -käytäntöönpanija. Hänen puolisonsa opetti silkkiäismadon hoitoa ja -silkkipukujen käyttöä. Taivaan temppeli rakennetaan, suitsutuspuikot -otetaan käytäntöön. Auringon, kuun ja viiden kiertotähden, sekä -virtojen ja vuorien palvonta alkaa, esi-isäin palvontaa tehostetaan. - -_Šao Hao_, 2597-2513, 'pieni Hao', järjesti 'Suuren Syvyyden' -musiikin saadakseen ihmiset sopusointuun henkimaailman kanssa. - -_Džuan Hsii_, 2513-2435, 'yksinäinen ja äkäinen, määräsi erikoisen -virkamiehen valvomaan taivaan ja maan palvontaa, olemaan -jonkinlaisena välittäjänä ihmisten ja henkimaailman välillä; Jumalan -palvonnassa käytetään musiikkia, jonka sanotaan johtuvan ukkosen -jäljittelemisestä. - -_Ti K'u_, 2435-2366, 'nopeatoiminen hallitsija', innokas henkien -palvoja ja ahkera tähtien tutkija. - -_Ti Drï_, 2366-2357, 'yritteliäs hallitsija'. - -III. _Ihanneaika_. - -Kahden 'jumalaisen' aika, 2357-2205 e.Kr.; noin 150 vuotta. - -_Ti Jao_, 2357-2255, 'jalosukuinen, jumalainen hallitsija', -täydellinen nimi _T'ang Ti Jao_, mainitaan myös nimellä _Fang -Hsūin_, ('erittäin ansiokas'), mutta tunnetaan yleisesti pelkällä -Jao-nimellä; lienee kotoisin _Dži Li_ maakunnan eteläosasta, -rautatien varrella olevan _Pao Ting Fu_-nimisen kaupungin -lähettyviltä, jossa yhä on _T'ang_ ('villi') Hsien-niminen pikku -kaupunki (siitä nimi T'ang, 'T'angilainen Jao'). Hallitusistuimensa -tällä heimopäälliköllä olisi pitänyt olla _Šan_ Si-maakunnan -eteläosassa, _P'ing Jang Fu:ssa_. Auringonpimennys; tähtientutkijoita -_Hsi_ ja _Hō_. Temppeli rakennettiin Šang Ti:lle ja uhripalvontaa -tehostettiin. Keltaisen virran suuri tulva v. 2297; vedet sai -laskeutumaan 8-vuotisella itsensäkieltävällä toiminnallaan eräs -henkilö, joka sittemmin hallitsijana tunnetaan nimellä _Y Suuri_. -Syrjäyttäen arvottoman poikansa määräsi Jao seuraajakseen _Ti -Šuen:in_, jolle hän myös antoi kaksi tytärtään vaimoiksi, kuten -Historiakirja kertoo. - -_Ti Šuen_, 2255-2205, 'jalosukuinen, jumalainen hallitsija', -täydellinen nimi _Y Ti Šuen_, mainitaan myös nimellä _Džung Hua_ -('toinen loistava'), mutta tunnetaan yleisesti pelkällä Šuen-nimellä; -jumalanpalvelusmenojen ja rikoslain laatija; _Y_ ('peto') oli _An -I' Hsien:in_ alue _Šan Si:n_ maakunnan lounaiskulmassa, nykyisen -_Džie Džou:n_ (Kai Džou) pohjoispuolella; Šuen:in kotipaikka ei -siis ollut kaukana Jao:n hallituspaikasta. Šuen:in hallituspaikka -oli _Jang Hsia_, lähellä nykyistä _T'ai Kang:ia_ Ho Nan-maakunnan -itäosassa, Keltaisen virran alamutkasta ja maakunnan nykyisestä -pääkaupungista _Kai Fung Fu:sta_ kaakkoiseen. Vaikka Šuen:in -hallitusalue määritellään _Kan Su:n_ maakunnan läntisimmästä -kulmasta _Ning Po:hon_ (Šanghai:in eteläpuolella) ja _Pekingistä_ -aina _Tung T'ing_-järven eteläpuolelle,[81] niin oli se varmaan -vielä hyvin hajanainen ja osoittaa vain hänen valloitussotiensa -suuntaviivoja; luoteinen, kapea ja pitkä kulmake näyttänee -kiinalaisten taivallustietä Keski-Aasiasta Keltaisen virran laaksoon. -Jao:n 'rankaisemat' alkuasukasheimot (_San Miao_ y.m.) kapinoivat -usein vielä jälkeenpäinkin; hajanaisuuden tilaa jatkuu koko kolmen -ensimmäisen hallitsijasuvun ajan, aina Ensimmäiseen Keisariin saakka -(221-209 e.Kr.). -- Kun Historiakirjan vanhinta aikaa koskevat osat -ovat sen oman esityksen mukaan jäljestäpäin kirjoitetut, niin ne -eivät ole täysin luotettavia; vaikka niissä mainitaan jo tältä ajalta -kaikenlaisia metalleja (kulta, hopea, vaski, rauta y.m.), niin lienee -tämä aika kuitenkin vielä katsottava _kivikaudeksi_, aina 3:nnen -hallitsijasuvun alkuun saakka (1122 e.Kr.).[82] -- Ennen hallitukseen -ryhtymistään Šuen tarkkasi tähtiä, toimitti sitten uhreja Jumalalle -(Šang Ti), 'Kuudelle Arvovallalle', vuorille, virroille ja hengille -ylimalkaan. V. 2254 hän toimitti uhrin Jumalalle Suurvuorella (T'ai -Šan), kuten Historiakirja kertoo. - - -B. VANHA AIKA. - -Noin 2200 e.Kr. -- 200 j.Kr.; 2000 vuotta. - -I. _Esihistoriallinen aika_. - -Kahden ensimmäisen hallitsijasuvun aika, 2205-1122 e.Kr.; n. 1100 -vuotta. - -a) _Hsia-dynastia_. - -2205-1766 e.Kr.; 439 vuotta; 17 hallitsijaa. - -_Y Suuri (Ta Y)_, 2205-1197, ensimmäisen hallitsijasuvun perustaja, -Šuen:in määräämä hallitusistuimelle, niinkuin tämä oli Jao:n -määräämä. Nämä kolme miestä ovat klassillisen kirjallisuuden -pääsankareita. Y:n nimi ('suuri vapaaehtoinen') viitannee hänen -epäitsekkääseen toimintaansa, samalla kuin hänen kunnianimensä (_Uen -Ming_, 'valistunut käskynhaltija') viittaa hänen ystävälliseen -suhteeseensa alamaisiin. Hänen kotipaikkansa lienee ollut _Džung_ -lähellä maakunnan pääkaupunkia Si An Fu:ta _Šen Si:ssä_ (nykyinen -_Hu Hsien_), jossa hänen isällään oli maa-alue. Siten 'kultaisen' -ajan suuruudet (_Jao, Šuen ja Y_) olisivat kotoisin Kiinan -kolmesta pohjoisesta maakunnasta (_Dži Li, Šan Si_ ja _Šen Si_). -Hallitsijasuvun nimi _Hsia_ ('kesä') johtuu paikkakunnan nimestä. _Ho -Nan_ maakunnan keskellä, ei kaukana Peking-Harikou-rautatielinjasta, -jonka paikkakunnan Y sai palkkioksi Keltaisen virran tulvien -kuivaamisesta (jota hänen isänsä oli turhaan yrittänyt); nyt on -paikan nimi suuren viljelijänsä mukaan _Y Džou_. Jao ja Šuen tulevat -'raakalaisten' ja 'petojen' parista, _Y_ tulee 'kesämailta', mikä -ei kyllä ole hänen synnyinseutunsa. Koko Kiinaa mainitaan vielä -ensimmäisen hallitsijasuvun ja sen perustajan mukaan 'kesämaaksi'. --- Patriarkkaalinen järjestelmä, joka Jao:n ja Šuen:in aikana on -muuttunut monarkkiseksi, tulee nyt perinnölliseksi; hallitsijalla -on kuitenkin periaatteessa aina oikeus määrätä seuraajakseen -kenen hän tahtoo, jota oikeutta käyttäen moni on jälkisäädöksellä -määrännyt jonkun nuoremmista pojistaan seuraajakseen. Samalla -kuin keskushallitus nyt yhä lujittuu, alkaa myös ilmetä sitä -heikontavia voimia, jotka kolmannen hallitsijasuvun lopulla -läänityslaitoksen muodossa kehittyvät huippuunsa. Kiinalaisten -sukunimien harvalukuisuus (noin 400) on osoituksena aikaisimmasta -heimojärjestelmästä, joka nyt on siirtynyt syrjään, muuttuakseen -vähitellen vasallijärjestelmäksi. -- Ajan yleistä kehityskantaa -on vaikea riittävien todistusten puutteessa oikein arvostella. -On väitetty Historiakirjan mukaan, että _kultaa_ ja _hopeaa_ -- -tietysti vähemmän jalostetussa muodossaan -- alettiin tähän aikaan -käyttää kaupan välineenä.[83] Tähän voinee kuitenkin sovittaa -_Mongtsen_ kuuluisat sanat: "Jos meidän on uskottava kaikki -mitä Historiakirja kertoo, silloin olisi parempi, ettei meillä -olisi koko Historiakirjaa." Eräs tukikohta tämän suvun aikana on -_auringonpimennys_, jonka olisi pitänyt tapahtua ruhtinas _Džung -K'ang:in_ (2159-2149) neljäntenä vuonna (2155) 'ensimmäisenä -syyskuukautena'. Tätä ei kuitenkaan ole onnistuttu vielä saamaan -sopusointuun tähtitieteellisten laskelmien kanssa. - -_Džie Kuei_, 1818-1766, 'viimeinen julmuri', suvun viimeinen -hallitsija, klassillisen kirjallisuuden kauhu, samoin kuin hänen -jalkavaimonsa _Mō Sï_. Kuningasta mainitaan yleisesti pelkällä -Džie-nimellä. - -Pääkaupunki oli Hsia-suvun aikana ensin Šuen:in hallituspaikka _T'ai -Kang_ Ho Namissa ja dynastian loppuaikoina Šuen:in syntymäpaikka _An -I_ Šan Si:ssa. - -b) _Šang-dynastia_. - -1766-1122 e.Kr.; 644 vuotta; 28 hallitsijaa. (Kaksi nimeä _Šang_ ja -_In_, kumpikin noin 300 vuotta.) - -_Dž'eng T'ang_, 1766-1753, 'menestyvä T'ang,' mainitaan yleisesti -pelkällä _T'ang_ ('kuuma vesi', 'liemi') nimellä; edellisen -hallitsijasuvun kukistaja ja uuden perustaja; Historiakirjan ja -klassillisen kirjallisuuden sankareita. Tämä Kungfutsen suku -johdetaan Šuen:in 'opetusministeristä', jolla oli kuvaava nimi -_Ts'i_ (Hsie, 'suuri pykäläpuu'); _T'ang_ edustaisi 14:ttä polvea -hänestä. Tunnustukseksi palveluksistaan sai _Ts'i_ maa-alueen Šang -('kauppias') _Šen Si:n_ maakunnan kaakkoiskulmassa, jolla vielä tänä -päivänä on sama nimi (_Šang Džou_). Martin huomauttaa,[84] että -'kauppiaan' esiintyminen dynastianimenä tietää uutta edistysaskelta -kansan yhteiskunnallisessa elämässä. T'ang:in sukunimi oli _Tzï_ -('poika', 'lapsi'), henkilönimi _Li_ (Lū, 'kenkä', 'kävely', -'toiminta'); '_T'ang_' lienee kuoltua annettu kunnianimi, kuten -yleensä hallitsijoille on ollut tapana antaa. Hänellä tämä sana -lienee käsitettävä erikoismerkityksessä 'mainehikas', samaan tapaan -kuin 'Jao' ja 'Šuen'. Seitsenvuotisen kuivuuden johdosta tahtoi T'ang -uhrata oman henkensä luonnon lepyttämiseksi, mutta tämä alttius jo -ilman varsinaista uhria lepytti taivaan antamaan kuivalle maalle -virvoittavaa sadetta. - -_Tai Džia_, 1753-1720, 'suuri alku', edellisen pojanpoika. -Pääministeri _I In_, joka jo oli ollut T'ang:in neuvonantajana, sai -tarmokkailla toimenpiteillään ajattelemattoman hallitsijan seuraamaan -iso-isänsä hyverikasta esimerkkiä. Tässä yhteydessä Historiakirja -kertoo että 1 In _kirjeellisesti_ nuhteli hallitsijaa. Kirjojen -käytöstä epäsuorasti mainitaan jo jao-šuenilaiselta ajalta. - -_P'an Keng_, 1401-1373, 'sukujentutkija', muutti pääkaupungin -Keltaisen virran pohjoispuolelta sen eteläpuolelle, paikkakunnalle, -jonka nimi oli _In (Jen Szï Hsien, Ho Nan Fu, Ho Nan)_; siitä tälle -hallitsijasuvulle nimi In, 'voittoisa'. Historiakirja kertoo laajasti -tästä muutosta, vaikka se ei mainitse mitään yli kolmensadan vuoden -ajalta T'ai Džia:n jälkeen. - -_U Ting_, 1324-1265, 'sotilashenkilö', kävi tiettävästi ensimmäisenä -taisteluita tatarien kanssa, v. 1292 e.Kr. - -_Džou Hsin_, 1154-1122, 'kiusallinen satulanauha', mainitaan -tavallisesti pelkällä Džou-nimellä, suvun viimeinen ja kelvottomin -hallitsija, vieläkin kuuluisampi rikoksistaan kuin edellisen -dynastian viimeinen hallitsija _Džie Kuei_. Džou:n tunnettu -jalkavaimo oli _Tā Džï_. - -Missä oli Šang-dynastian pääkaupunki? Siihen ei ole helppo vastata. -_Dž'eng T'ang_ perusti sen paikkakunnalle, jonka nimi oli _Po'_; -mutta siitä ei olla täysin varmoja oliko se itä- vai länsiosassa -Ho Nan-maakuntaa. Historiakirja näyttäisi viittaavan siihen, että -Po oli sama kuin In, johon P'an Keng lopulta tuli. Luultavampaa on -kuitenkin että Po oli _Kuei Tē Fu:n_ alueella maakunnan itärajalla, -ei kaukana Šuen:in hallituspaikasta Jang Ksia:sta (T'ai K'ang). -_An Huei:n_ puolella on täällä Po-niminen piirikunta, _Po Džou_. -Tänne on T'ang:in kotipaikalta, (Šang Džou, Šen Si) pitkä harppaus, -vaikka nämä kaupungit ovatkin samalla leveysasteella (33° 50'). -Tämän jälkeen oli hallitus ainakin kolmessa paikassa (Hsiao, Hsiang, -Keng)[85] ennenkuin se joutui Jen Szï Hsien:iin Ho Nan Fu:n lähellä. -Täydellä syyllä on huomautettu, että pääkaupungin lakkaamaton -muutteleminen ei osoita Šang-suvun kovinkaan lujaa valta-asemaa. - -II. _Tosihistoriallinen alkuaika_. - -Vasallivaltioiden kukoistusaika ja henkisten harrastusten nousuaika, -n. 900 vuotta. - -_Džou-dynastia_. - -1122-255 e.Kr.; 867 vuotta; 34 hallitsijaa. - -_U Uang_, 1122-1115, 'sotaisa kuningas', klassillisen kirjallisuuden -ihanteita, samoin kuin hänen veljensä _Džou Kung_ (Džou:n herttua) -ja isänsä _Uen Uang_, 'kirjallisuuskuningas', _Ennekirjan_ -ensimmäisten mietiskelyjen kirjoittaja. Nämä kolme ovat Kungfutsen -erikoisesti ylistämiä, ja näiden työtä hän sanoo jatkavansa. -'Sotaisa kuningas' on saanut nimensä siitä, että hän asevoimalla -kukisti edellisen hallitsijasuvun viimeisen kuninkaan (Džou Hsin) -ja otti hallitusohjat omiin käsiinsä. Historiakirja kertoo, kuinka -hän juhlallisessa puheessaan (Ho Nan Fu, Ho Nan; vanha nimi _Mong -Dzing_) pitää tekoaan taivaan määräyksenä. Tämäkin suku johdetaan -yhtä kaukaa kuin edellinen. Kanta-isän olisi pitänyt olla Šuen:in -maanviljelysministeri _Ts'i_ (hyljätty), joka sai maa-alueen _T'ai_, -Šen Si-maakunnan länsiosassa (nykyinen _Fu Fung Hsien, Fung Hsiang -Fu_), Keltaisen virran sivuhaaran (Uei) varrella. Vuonna 1326 e.Kr. -ilmaantuu eräs henkilö nimeltään _T'an Fu_, väittäen olevansa -_Ts'i:n_ jälkeläisiä, perustaa pikku valtion _Džou_ ('täydellinen') -näille maille, T'si ('vuoripolku')-nimisen vuoren läheisyyteen. -Tämä _T'an Fu_ oli _U Uangòn_ iso-isän isä. Heidän sukunimensä oli -_Dži_. -- Olemme nähneet, että kolme ensimmäistä hallitsijasukua on -tullut _Šen Si_-maakunnasta. Tulemme vielä näkemään, että sieltä -tulee neljäs ja viideskin. Kansan saadessa rajavartioina puuolustaa -maatansa alituiseen hyökkäileviä raakalaislaumoja vastaan säilyi -sen siveellinen ryhti ja ruumiillinen voima täällä paremmin kuin -vaarattomilla ja viljavilla lakeuksilla. -- Historiakirjassa oli -alkuaan 38 asiakirjaa tämän suvun ajalta vuoteen 627 e.Kr. Niistä on -säilynyt 30, joista Legge'n mukaan 20:n todistuskelpoisuus on täysin -pätevä. Kahden ensimmäisen hallitsijasuvun ajalta yhteensä ei ole -muistiinpanoja puoltakaan tästä määrästä. Niiden 45:stä hallitsijasta -on Historiakirjassa mainittu vain yhdeksän. Mihin sitten perustuu -tiedot näistä muista hallitsijoista? Historioitsija _Szï-Ma Ts'ien_ -n. v. 109 e.Kr. mainitsee vain nimeltä useimmat kahden ensimmäisen -dynastian hallitsijat. Tärkeimpänä lähteenä pitävät kiinalaiset -vuonna 280 j.Kr. löytynyttä bambulaattojen kokoelmaa, jossa on -aikajärjestyksessä esitetty Kiinan hallitsijat Huang Ti:sta alkaen -Džou-suvun loppuun (2697-296 e.Kr. noin 2,400 vuoden ajalta). -Tämä kokoelma löytyi Uei-valtion _Hsiang_-nimisen kuninkaan -(kuollut 296 e.Kr.) haudasta. Kokoelma mainitaan nimellä _Džu Šu, -Bambuaikakirja_. Monet tutkijat kuitenkin epäilevät sen pätevyyttä. -Vain kaksi viittausta on vanhemmassa klassillisessa kirjallisuudessa -kyseessäolevan ajan pituuteen nähden. _Kevättä ja Syksyä_ teoksen -selittäjä _Tso Ts'iu Ming_ mainitsee että Šang-suku hallitsi 600 -vuotta. _Mongtse_ mainitsee ylimalkaisesti että Jao:sta ja Suen:ista -T'ang:iin (ihanneaika ja 1:nen dynastia) on yli 500 vuotta; -T'ang:ista Uen Uang:iin (Šang-dynastian aika) yli 500 vuotta; ja Uen -Uang:ista Kungfutseen yli 500 vuotta. Kungfutsen historiateos Kevättä -ja Syksyä alkaa vuodesta 722 e.Kr. Auringonpimennykset vuosilta -719 ja 775 ovat varmoja tukikohtia. Näiden perustuksella voidaan -mennä täydellä varmuudella vuoteen 827, toisten mukaan vuoteen 841 -e.Kr.[86] -- Englantilaiset tutkijat (Legge y.m.) ovat taipuvaisia -antamaan Historiakirjan todistuksille varhaisemmilta ajoilta monin -kohdin ehdottoman sitovuuden. Saksalaiset sitävastoin (Faber, -Richthofen, Hermann) lausuvat jyrkästi, että _Kiinan historia alkaa -varsinaisesti vasta Džou-dynastian alusta_. Hermann'in mukaan alkaa -nyt vasta _pronssikausi_. _Tähtitieteen, kielitieteen ja arkeologian -avulla ei ole voitu päästä Kiinan vanhaan aikaan varmuudella -Džou-dynastiaa pitemmälle_. -- On totta Richthofen'in huomautuksessa, -että Historiakirjan mukaan kiinalaiset jo ammoisina aikoina -tiesivät paljon sellaista, mistä he olivat myöhemmin tietämättömiä. -Myöntäen, että Historiakirjaan on tullut vielä ehkä Kungfutsenkin -hyvässä tarkoituksessa tekemiä värityksiä, voidaan kuitenkin -ajatella, että kiinalaiset saattoivat _kadottaa_ jotakin jo ammoin -omistamaansa. Sehän ei ole harvinaista, ei yksityisten eikä kansojen -elämässä. Esimerkkinä Kiinaan nähden voi mainita nestoriolaisen -kristillisyyden, jonka koko olemassaolo oli unohtunut, kunnes vuonna -1625 löydettiin Si An Fu:n läheltä Šen Si:stä tuo merkillinen 1780 -kirjoitusmerkkiä sisältävä, vuonna 781 pystytetty kivi, jota nyt -säilytetään New Yorkissa. Samoilta seuduilta on löydetty rahaa -noin vuodelta 200 e.Kr. Tarvittaisiin vain, että jonkun onnellisen -sattuman kautta vielä paljon vanhempia muistomerkkejä tavattaisiin. -Toisena esimerkkinä ihmisten ja kansojen kadottamiskyvystä voi -mainita, että naisten asema oli Kiinassa Kristuksen syntymän -aikoihin parempi kuin koskaan sen jälkeen. Olisiko niin mahdotonta -että _koko kansa_ olisi noina levottomina pitkinä vuosisatoina, -kahden ensimmäisen hallitsijasuvun aikana, mennyt kehityksessään -alaspäin. Tiedämmehän kuinka Ensimmäinen Keisari (n. 200 e.Kr.) -oli hävittämäisillään paljon syvällisemmän sivistyksen kuin Jao:n -ja Suen:in aikana olikaan. Ja tama mies oli _kiinalainen_. Mitä -saattoivatkaan sitten vieraat raakalaislaumat tehdä, raakalaislaumat, -joita vastaan epätoivoisesti taistellessa täytyi lakkaamatta -pääkaupunkiakin muuttaa, vieläpä niinkin myöhään sen tultua täysin -ryöstetyksi kuin vuonna 770 e.Kr. Kiinan suuri muuri, jonka suurin -osa on syntynyt ennen ensimmäistä Keisaria ja jokaisen kaupungin -vanhat varustukset puhuvat epätoivoisesta sivistysaarteiston -puolustamisesta. Ja vielä: Olisivatko pelkät mielikuvituksen luomat -henkilöt voineet vaikuttaa niin valtavasti Kiinan kansaan kuin -Historiakirjan sankarit: _Jao, Šuen, Y ja T'ang; Uen, U ja Džou -Kung?_ Edelleen: Jos olisi kysymys muutamasta vuosisadasta, niin -silloin ei kadottaminen olisi voinut olla niin täydellistä, mutta kun -on kysymys kokonaisesta vuosituhannesta, niin siinä saattoi hukkua -paljonkin ajan virtaan. Levoton Keltainen virta, 'Kiinan suru', teki -vielä tuhotöitään. Olemme siis taipuvaisia ajattelemaan, että kahden -ensimmäisen hallitsijasuvun aikana Kiinan kehitys meni pääasiassa -alaspäin. -- Mitä tulee Džou-dynastian aikaan, sen valtiollisiin -ja henkisiin taisteluihin, niin niistä on tehty selkoa Kungfutsen -elämäkerran yhteydessä. Tänä läänityslaitoksen kukoistusaikana -on keskushallitus niin heikko, ettei ole syytä kuninkaita tässä -mainita. -- Suuri Y, nähtävästi jo Šuen:in hallituskauden lopulla, -jakoi maan _yhdeksään maakuntaan_. Suen'istä kerrotaan että hän -jakoi maan _kahteentoista maakuntaan_. Tämä saattoi tapahtua Y:n -jaoituksen jälkeen, vaikka se ei käy täysin ilmi Historiakirjasta. -Kahden hallitsijasuvun aikana ei tässä kohden tapahdu muutoksia. -Džou-dynastian aikana jakautui maa miltei lukemattomiin pikku -ruhtinaskuntiin. -- Jao:n aikana oli _maanomistus_ järjestetty -siten, että pääkaupungin ympärillä oli etenevässä kehässä viisi -toisensa sulkevaa neliöpiiriä, kunkin piirin leveys noin 150 km. -Koko valtakunnan läpimitta oli siis noin 1500 km. Näiden kehien -nimet olivat 1) _Tien Fu'_, 'kuninkaanpelto'; 2) _Hou Fu'_, -'ylhäisön alue'; 3) _Sui Fu'_, 'rauhoitettu alue', opetuslaitosta -ja isänmaanpuolustusta varten; 4) _Jao Fu'_, 'puutteellisten alue', -alkuasukasten ja rikollisten alue; 5) _Huang Fu'_, 'villien' heimojen -ja 'villiintyneiden' alue.[87] Šsang-dynastian ajalta esitetään -seuraava maan jako. Yhdeksän maa-aluetta, kukin 6 hehtaarin alaa -(100 mou:ta) oli annettu kahdeksalle perheelle. Kukin perhe sai -viljellä yhden palstan omaan laskuunsa, mutta keskimmäinen maa-alue -oli viljeltävä yhteisin voimin ja sen tulot annettava hallitukselle -veroina. Kiinalaiset kirjoitusmerkit dzing, 'lähde', 'kaivo', ja -_t'ien_, 'pelto', kuvaavat tätä 'isojakoa'. Kun tästä ei mainita -vanhimmissa kiinalaisissa sanakirjoissa, niin tohtori Hermann -väittää, että tämä esitys on pelkkää kielitieteellistä rakentelua, ja -hän huomauttaa vain, että kehitys maanomistukseen nähden on Kiinassa -ollut suuressa määrin samankaltaista kuin Europassa. Ajatus, että -kaikki maa olisi oikeudellisesti kuulunut hallitsijalle, ei näytä -saavan riittävää tukea. Džou-dynastian perustajan (U Uang) sanotaan -antaneen 1800 eri maa-aluetta sotapäälliköilleen ja suosikeilleen, -jotka jäivät jonkinlaiseen riippuvaisuuteen. Keskushallituksella oli -sitä paitsi oma maa-alueensa, joka ulottui Si An Fu:sta Ho Nan Fu:hun. - -'Sotaisa ruhtinas' (U Uang) perusti pääkaupunkinsa Džou-dynastian -alussa lähelle synnyinseutuaan, muutaman kilometrin päähän _Si An -Fu:sta_. Sen nimi oli _Kao Džing_, tai pelkkä _Kao_ (Hao, 'uuni'). -Mutta jo hänen seuraajansa v. 1109 oli pakotettu sen siirtämään -turvallisemmille seuduille. Ho-virran sivujoen _Lo:n_ varrella _Lo -Jang:issa (Lo I)_, lähellä Šang-dynastian viimeistä pääkaupunkia -ja nykyistä _Ho Nan Fu:ta_ (Ho Nan-maakunnassa) löydettiin -turvatumpi alue, jota todenteolla ruvettiin rakentamaan vasta 770, -senjälkeenkuin Si An Fu oli pahanpäiväisesti ryöstetty. - -III. _Kiinan ensimmäinen suuruudenaika_. - -Ts'in ja Han-dynastiain aika, noin 200 e.Kr. 200 j.Kr.; 400 vuotta. - -a) _Ts'in-dynastia_. - -255-206 e.Kr.; 49 vuotta; 5 hallitsijaa. - -_Šzï Huang Ti_, 221-209, 'Ensimmäinen Keisari' sekä ottamansa nimen -puolesta että asiallisestikin. Usein liitetään hänen nimeensä -dynastianimikin: _Ts'in Šzï Huang Ti_. Dynastianimi _Ts'in_ -('hienoriisi') johtuu samannimisestä valtiosta _Šen Si:n_ ja _Kan -Su:n_ rajamailta, josta tämän suvun hallitsijat olivat kotoisin. -Ensimmäinen Keisari on Kiinan suuruuden varsinainen luoja, Kiinan -muurin lopullinen rakentaja, sisäisen yhteyden ja ulkonaisen -mahtavuuden aikaansaaja. - -Nimi _'Kiina' (China)_ johtunee tämän hallitsijasuvun nimestä _Ts'in -(Ch'in)_; 'Kiina' merkitsee siis, kuvaavasti kylläkin, 'riisimaata'. -Tämä nimi on kuitenkin kiinalaisille itselleen vieras, samoinkuin -he pitävät Ensimmäistä Keisaria kauheimpana tyrannina mikä heidän -maassaan on ollut, siitä syystä että tämä antoi vuonna 213 e.Kr. -julistuksen kungfutselaisen kirjallisuuden hävittämisestä, ja -julmalla tavalla tuhosi suuren osan Kiinan oppineista, 460 miestä. --- Pääkaupunkinsa perusti Ensimmäinen Keisari lähelle _Si An -Fu:ta_; sen nimi oli _Kuan Džung_. Tästä alkaa varsinaisesti tämän -Kiinan historiassa tärkeimmän kaupungin historia. U Uang oli kyllä -yrittänyt tänne sukunsa pääkaupunkia, mutta hänen jälkeläisillään ei -ollut tarpeeksi valtaa eikä tarmoa säilyttääkseen tätä niin tärkeää -strateegista paikkaa, liikennekeskustaa Kiinan ja Keski-Aasian -välillä. Kaupunki on yhä Kiinan suurimpia (1 milj. asukasta) ja -parhaiten varustettuja. - -b) _Han-dynastia_. - -206 e.Kr. -- 221 j.Kr.; 427 vuotta; 26 hallitsijaa. _Kao Tsu_, -206-194, 'loistava alku', varsinainen nimi _Liu Pang_, Han-nimisen -valtion ruhtinas Jangtse-virran haarajoen (Han) latvoilla, _Šen -Si_-maakunnan etelä-osasta; _Hankou:n_ kaupunki Kiinan keskellä -on tämän joen suussa; siitä sen nimi Han K'ou, 'Han-virran suu'. -Pääkaupungikseen Kao Tsu (Tsou) otti Ensimmäisen Keisarin rakentaman -_Si An Fu:n_ ('läntinen rauhan kaupunki'), jonka nimi oli nyt -_Dang An_ ('pitkäaikainen rauha'), myöskin _Uei Nan_ ja _Nui Szï_. -Nyt alkaa Kiinan varsinainen nousuaika. Ensi tehtäväkseen Kao Tsu -käsittää klassillisen kirjallisuuden jätteiden kokoamisen. Hän -toimittaa ensimmäisenä Kiinan keisarina uhrin Kungfutsen haudalla Si -An Fu:sta kaukana olevassa Šan Tung:issa. -- Tohtori Hermannin mukaan -alkaa nyt _rautakausi_ Kiinassa. - -_U Ti_, 140-80, 'sotaisa keisari', karkoittaa edellisten hallitsijain -aikana maata havitelleet _hunnit_ ja kehittää kiinalaisten -sotilasvallan huippuunsa. Valloitusretkillään tulivat kiinalaiset -aina Rooman valtakunnan rajoille. 'Kuutta vapaata taidetta' -viljellään ahkerasti; ne ovat: seremoniat, musiikki, ampumaurheilu, -valjakkojen hoito, kirjoitus ja laskento _(Lï, Jō, Šē, Y, Šū, Sou)_. -Näitä harjoitettiin tiettävästi jo Kungfutsen aikanakin. - -_P'ing Ti_, 1-6 j.Kr., 'rauhan ruhtinas'; omituinen yhteensattuma -Kristuksen syntymän kanssa. _Uang Mang:in_ kapina 9-23 j.Kr. -_Ajanlasku_ 60-vuotisiin jaksoihin mainitaan hänen ajaltaan. Paljon -levottomuutta, kunnes joku hallitusta kannattavista sotapäälliköistä, -_Liu Hsin_, saa ohjat käsiinsä, keisarina tunnettu nimellä Kuang U -Ti, 25-58 j.Kr., 'loistoisa sotaisa keisari'. Pääkaupunki siirretään -_Lo Jang:iin_ (Ho Nan). Siitä tämän suvun nimi: _Jälkimmäinen_ eli -_Itäinen Han-dynastia_. Nykyinen maakuntajärjestelmä alkaa; 30 -maakuntaa supistetaan 13:ksi. - -_Ming Ti_, 58-76, 'valistunut keisari'; buddalaisuus tuodaan maahan. -_U Ti:n_ aikana on jo ensimmäisiä hindulaisia saarnaajia tullut -Kiinaan. - -_Ling Ti_, 168-190, 'sielukas keisari', antoi vuonna 175 hakkauttaa -_Viisi Kaanonia_ kivipatsaisiin keisarillisen korkeakoulun edustalle -Ho Nan Fu:ssa. Tarkoitus oli taata niiden säilyminen näinä -levottomina aikoina. Ensimmäinen kiinankielinen sanakirja, _Sō Uen_, -on ilmestynyt v. 121 j.Kr. _Tutkinto_-järjestelmä on kehittynyt; -se mainitaan ensi kerran vuodelta 132 j.Kr. Sivistysharrastukset -kiinalaisille luonteenomaisina lienevät vähentäneet kansan -sotilaallista tarmoa. -- - -Han-dynastia on kiinalaisten mielestä ensimmäinen varsinaisesti -kiinalainen, senvuoksi 'Han' on tullut merkitsemään varsinaista -'kiinalaista' vastakohtana muille kansanroduille valtakunnan -rajojen sisällä. 'Han-ren' (ren, ihminen) on yhä vielä parhaimpia -kunnianimiä kiinalaisilla. Kiinalaisille luonteenomaista on myös että -Han-dynastian aikana Kiinassa on esiintynyt kolme Kiinan suurinta -valtiollista vehkeilijää. Yhden, _Uang Mang_ nimisen, olemme jo -maininneet edellisen Han-dynastian aikana esiintyneen. Jälkimmäisen -Han-suvun lopulla esiintyy perätysten kaksi muuta, _Tung Džō_ ja -_Ts'ao Ts'ao_ -- kansainvaellusten ja seikkailujen aika tekee tuloaan. - - -C. KESKIAIKA. - -Noin 200-1400 j. Kr.; 1200 vuotta. - -I. _Tatarien ensimmäinen valloituskausi_. - -Noin 200-600 j.Kr.; 400 vuotta. - -a) _'Kolme Valtakuntaa'_. - -221-265 j.Kr.; 44 vuotta; 11 hallitsija. - -Seikkailurikas ja sekava aika. Kolme valtakuntaa ovat _Šū, Uei ja U_, -joista ensinmainittu väitti olevansa varsinainen vallanperillinen; -se rajoittui pääasiallisesti _Szï Ts'uan_ maakuntaan; _Uei_, -Pohjois-Kiina; _U_, Etelä-Kiina, Jangtse-virta ylimalkaisesti rajana. -_Dž'eng Tu, Lō Jang ja Nan King_ pääkaupunkeina. - -b) _Džin-dynastia_. - -265-420; 155 vuotta; 15 hallitsijaa. - -Tämä suku jakautuu vuoden 317 mukaan _läntiseen_ ja _itäiseen_ -Džin-dynastiaan. Pääkaupungit _Lo Jang_ ja _Nan King_. Džin, -perustajan kotivaltion nimi Šan Si:ssa. - -c) _Nan Pē-dynastiat_. - -420-589; 169 vuotta; 27 hallitsijaa. - -Kiinan hallitus karkoitettu Jangtse-virran varrelle (Nan King -pääkaupunkina). Tatarit hallitsevat Pohjois-Kiinaa. Siitä nimi: -Etelä- ja Pohjois-dynastiat. Etelässä oli neljä dynastiaa: _Liu Sung, -Ts'i, Liang_ ja _Dž'en_. -- _Pohjois-Kiinassa_ samaan aikaan viisi -tatarilais-dynastiaa: _Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Uei_, sekä _Pohjois -Ts'i ja Pohjois-Džou_; yhteensä 386-589; 203 vuotta; 31 hallitsijaa. - -II. _Kiinan toinen suuruudenaika_. - -Sui- ja Tang-dynastioiden aika. Noin 600-900 j.Kr.; 300 vuotta. - -a) _Sui-dynastia_. - -589-618; 29 vuotta; 4 hallitsijaa. - -Jälleen kansallisen kokoomuksen aika, samanluontoinen kuin -Ts'in-dynastian aika. - -b) _Tang-dynastia_. - -618-907; 289 vuotta; 22 hallitsijaa. - -Muistuttaa monessa suhteessa Han-dynastian aikaa. Kirjallisuus ja -taide kukoistavat, tutkintojärjestelmä vakaantuu, Han Lin akademia -perustetaan, kirjapainotaito keksitään. Kiinan suurimmat runoilijat -_Lï Tai Pē_ ja _Tu Fu_ esiintyvät. _T'ang_ on tullut merkitsemään -todellista kiinalaista kuten _Han_. Pääkaupunki on sama kuin -Han-dynastian aikana, Si An Fu. Kristinusko, nestoriolaisuuden -muodossa, tuodaan pääkaupunkiin v. 635. - -III. _Tatarien toinen valloituskausi_. - -Noin 900-1400 j.Kr.; 500 vuotta. - -a) _U Tai, Viisi dynastiaa_. - -907-960; 53 vuotta; 13 hallitsijaa. - -Sotilasmielivallan aikaa. Nuo viisi sukua ovat: _'Jälkimmäisiä': -Liang, T'ang, Džin, Han, Džou_. - -b) _Sung-dynastia_. - -960-1280; 320 vuotta; 18 hallitsijaa. - -Jälleen kukoistaa Kiinan henkinen elämä, siitä huolimatta että -'Kultaiset tatari (Džin-ren) ovat anastaneet Pohjois-Kiinan ja -pakottaneet Sung-hallituksen lähtemään _Kai Fung Fu:sta_ (Ho -Nan) ja asettumaan v. 1127 Nan King:iin. Siitä nimi _Eteläinen -Sung-dynastia_. Kumpikin Sung noin 150 vuotta. Varsinkin eteläisen -Sung-suvun aikana on Kiinan henkinen elämä vilkasta. Spekulatiivista -ajattelua, omaperäisiä mielipiteitä. Klassillisen kirjallisuuden -selitykset vakaantuvat. Tunnetuin selittäjä on _Džu Hsi_ (1130-1200). - -c) Yen_-dynastia_. - -1280-1368; 88 vuotta; 9 hallitsijaa. - -Koko Kiina ensi kerran vieraan heimon (mongolien) hallittavana. -Pääkaupunki Peking (Pē King Cambalu). - - -D. UUDEMPI AIKA. - -Noin 1400-1900; 500 vuotta. - -I. _Kiinalaisten kolmas suuruudenaika_. - -_Ming-dynastia_. - -1368-1644; 276 vuotta; 17 hallitsijaa. - -Pääkaupungit: K'ai Fung Fu ja Nan King. - -II. _Mandžujen hallituskausi_. - -_Ts'ing-dynastia_. - -1644-1912; 268 vuotta; 10 hallitsijaa. - -Koko Kiina toistamiseen vieraan heimon (mandžujen) vallassa, ja kolme -kertaa pitemmän ajan kuin ensi kerralla mongoleilla. - - -E. UUSI AIKA. - -_Min Kue', Tasavalta_. - -Tammikuun 1 p:stä 1912. - -Kiinalaiset taas isäntiä omassa maassaan -- toistaiseksi. - - - -2. - -KIINAN MAAKUNTIEN NIMET. - -Helpottaaksemme varsinaisen Kiinan kahdeksantoista maakunnan (Šzï-Pā -Seng) havainnollisempaa käsittämistä saakoon tässä sijansa seuraava -esitys. - -Panemme ensin merkille Himalaja-vuorilta lähtevän, maan läpi lännestä -itään juoksevan '_Suurvirran_' (_Tā Kiang_, Tā Džiang, 'suuri -vesivoima'), jota mainitaan myöskin nimellä _Jangtse Kiang_ (Jang Tzï -Džiang, 'kirkasvetinen' tai 'Eteläinen Suurvirta'). Sitten seuraamme -(Pohjois-Kiinassa) mutkikkaan ja oikullisen '_Keltaisen virran' -(Huang Hō)_ uomaa. Nimensä se on saanut siitä, että sen vesi on -lentohiekanpitoisen maaperän läpi virratessaan muuttunut ympäristönsä -näköiseksi. Panemme vielä mieleen alkuperäisen jokien nimen _Ts'uan_. -Täten on meillä erisuuruisia virtoja Kiang, Hō ja Ts'uan. - -Etsimme nyt Kiinan merkillisimmän vuoren, '_Suurvuoren' (T'ai -Šan)_, joka lienee maailman vanhin uhrivucri. Se on Keltaisen -virran alajuoksun oikealla puolella. Vielä on opittava Kiinalle -tärkein vuorensola, _Šen_ (oikeastaan Šan; vain matalampi sävelkorko -erottaa sen 'vuoresta'). Tämä vuorensola on Keltaisen virran suuren -keskuskulman ulkopuolella, siinä missä se muuttaa eteläisen suuntansa -itäänpäin. Sitten etsimme maan keskeltä, '_Suurvirran'_ keskijuoksun -eteläpuolelta Kiinan tärkeimmän järven, '_Luolajärven' (Tung T'ing -Hū)_. Olemme nyt oppineet vuoren, vuorensolan ja järven nimet -kiinaksi: Šan, Šen ja Hū. - -Nyt opimme ilmansuunnat. Kiinalaisille ovat itä ja länsi auringon -nousu- ja laskusuuntina tärkeämpiä kuin pohjoinen ja etelä, -joista pohjoinen on arvottomin, niin kuin luonnollista onkin. -Luettelemme siis ilmansuunnat kiinalaisten tavoin: itä, länsi, -etelä ja pohjoinen: _Tung, Sï, Nan, Pē'_. Esimerkkinä kiinalaisesta -ajatusjuoksusta mainittakoon, että tärkeimmät ilmansuunnat, itä ja -länsi (niiden tärkeyttä osoittaa kummankin korkea sävelkorkokin) -perättäin lausuttuina 'itä-länsi' (tung-si) on yhtä kuin 'tavara'. - -Nyt voimme ryhtyä tarkastelemaan Kiinan maakuntien nimiä. Täten tuo -ensi katsannolta vaikea asia on tullut hyvinkin mielenkiintoiseksi. -Me näet alamme _ymmärtää_ mitä nuo nimet merkitsevät. Lähdemme Kiinan -merkillisimmästä maakunnasta _Šan Tung_. Siinä on meillä heti tuttu -nimi: 'Vuoresta (Suurvuori; T'ai Šan) itäänpäin oleva alue.' Sitten -katsomme vanhan Kiinan muita alueita: _Šan Si_ Vuoresta länteen oleva -tienoo'; _Šen Si_, 'vuorensolasta länteen'; _Hō Nan_, 'Ho-virrasta -etelään'; _Hū Pē'_, 'järvestä pohjoiseen; _Hū Nan_, 'järvestä -etelään'. - -Meillä Suomessa on 'Kymmenen virran maa'. Kiinan suurin maakunta on -'_Neljän virran maa', Szï Ts'uan_, 'Suurvirran' latvoilla, jonka -haaroja nämä neljä virtaa ovat. - -'Suurvirrasta' on kolme maakuntaa saanut nimensä: _Kiang Sū_, viljava -Kiang; tässä maakunnassa on 'Suurvirran' suulla oleva _Shanghai:n_ -(Šang Hai, 'merelle menopaikka') suuri kauppakaupunki, _Džē Kiang_ -('Džē- ja Kiang-virtojen tienoo') sekä _Kiang Sï_ (Kiang:in suulta -länteen). - -Etelässä on kaksi 'avaraa' maakuntaa, _Kuang Sï_ ('läntinen avara -alue') ja _Kuang Tung_ ('itäinen avara alue'). Jälkimmäisen maakunnan -pääkaupunki _Kanton_ (Canton) äännetään yleispuhekielen mukaan Kuang -Džou Fu. 'Suurvirran' suun eteläpuolella olevien rannikkomaakuntien -kielimurteet eroavat näet jyrkästi yleispuhekielestä (Kuan Hua). - -Kiinan pitkällä rannikolla on vielä kaakkoisosassa 'onnen' (Fū) -maakunta _Fū Kien_ (Fū Džien, 'perustettu onni'). 'Rauhan' (An) -maakunta _An Huei_ (Ngan Hui, 'sulorauha') on Suuren Kiang:in -alajuoksun varrella. Maan eteläosassa on köyhä _Kuei Džou_ ('kallis -saareke'; luultavasti sen vuoksi niin kallis, että alkuasukkaat -ja varsinaiset kiinalaiset ovat siellä useita kertoja kapinoineet -kaukaista keskushallitusta vastaan). Lounaisessa kulmassa on vuorinen -_Yin Nan_ ('pilvien eteläpuolella oleva' tai 'etelän pilvinen -maakunta'). Luoteiskulmassa on _Kan Sū_, joka on saanut nimensä -kahden huomattavan kaupunkinsa nimen mukaan. - -Viimeiseksi tulemme siihen maakuntaan (_Dži Li_, 'oikea -hallituspaikka'), jossa nykyinen 'pohjoinen pääkaupunki', _Pēking_, -(Pē Džing) sijaitsee. 'Eteläinen pääkaupunki', _Nanking_, on Jangtsen -varrella Kiang Sū:n maakunnassa. Pekingin virallinen nimi on: Šuen -T'ien Fu, 'Taivasta tarkkaava kaupunki'. - - - -3. - -LÄHDEVIITTAUKSIA JA LISÄYKSIÄ. - -(Teoksien nimet lyhennetty; kirjallisuusluettelossa täydellisemmin.) - - -_Kiina Kungfutsen aikana_. - -[1] Williams, Middle Kingdom, 2:nen painos, II, s. 158 ss. - -[2] Tschepe, Histoire du Royaume de Ou (1122-473 av J.-C.), Chang-hai -1896. Kungfutsen kirjoitus on käännetty (s. 49): "Hélas! hélas! Voici -le tombeau du loi de Ou, Ki-tse, prince de Yen-ling!" - -[3] Parker, Studies in Chinese Religion-teoksessaan mainitsee (ss. -40-42) samoin tästä mielenkiintoisesta seikasta. - -[4] Broomhall, Chinese Empire, s. 164. - -[5] Tschepe, Histoire du Royaume de Tch'ou (1122-223 av J.-C.), -Shanghai 1903. - -[6] Legge, Encyclopaedia Britannica'ssa. - -[7] Grube, Geschichte der chinesischen Litteratur, esittää (s. 125 -ss.) näytteitä Jangtsen mielenkiintoisista opetuksista. - -[8] Grube, Litteratur, s. 129 ss. - -[9] Giles, History of Chinese Literatuøe, s. 47. - -[10] Martin, Lore of Cathay, s. 215 ss. - -[11] Martin, Lore, s. 216. - -[12] Martin, Lore, s. 217. - - -_Kungfutsen elämän ulkonaiset piirteet_. - -[13] Douglas, Confucianism, ss. 25-64. - -[14] Grube, Litteratur, s. 17 ss. - -[15] Allan, Makers of Cathay, s. 1 ss. - -[16] Hermann, Chinesische Geschichte, s. 22 ss. Parker, -Studies-teoksessaan (s. 202) selvittelee kiinalaista ajanlaskua ja -tulee johtopäätökseen, että Kungfutse oli noin 18-vuotias naimisiin -mennessään. - - -_Kungfutsen luonteenpiirteitä ja arvostelua_. - -[17] Williams, Middle Kingdom, I. s. 660 ss. - -[18] Martin, Lore, s. 89. - - -_Kungfutsen suku_. - -[19] Etupäässä on seurattu Parkein Studies-teosta, kirjoitusta -The Family of Confucius, ss .176-197. Osittain myös Tschepe'n -Heiligtumer-teosta. - - -_Kungfutselaiset peruskirjat_. - -[20] Päälähteenä on käytetty: James Legge, Sacred Books of China, -sarjajulkaisussa: Max Müller, Sacred Books of the East, vol. 3, -16, 27, 28, 39, 40, ja samantekijän Four Books, sekä alkuperäisiä -kiinankielisiä teoksia. Grube'n ja Giles'in kirjallisuushistorioita -on vertailtu. - -[21] Baller, Sacred Edict, 2:nd Edition. - - -_Kungfutselainen kouluopetus_. - -[22] Seurattu etupäässä Williams'ia (I. ss. 519-577) ja Martinaa -(Lore, ss. 308-328). - - -_Kungfutselainen siveysoppi_. - -[23] Enimmän saatu apua Martinan Lore-teoksesta, kirjoituksesta The -ethical philosophy of the Chinese (ss. 205-229). - - -_Kiinan kolme uskontoa_. - -[24] Smith, Proverbs, s. 74. - -[25] Doré, Researches into Chinese Superstitions, I, s. 151 ss. - -[26] Martin, Lore, s. 195. Useita muitakin ajatuksia on lainattu -tähän samalta taholta. Martin ja Grube (Kultus und Religion der -Chinesen) ovat tässä enimmän seurattuja. - - -_Kiinalaisten vanha uskonto_. - -[27] Seurattu pääasiallisesti Grube'n Kultus und Religion-teosta, ss. -5-54. Vähemmän on ollut apua John Ross'in teoksesta 'The Original -Religion of China'. Giles'in suppeaa teosta 'Religions of Ancient -China' olen myös jossain määrin käyttänyt. Sitäpaitsi kirjoituksia -Chinese Recorder'issa y.m. - - -_Šang Ti-käsitteen synty_. - -[28] Tässä olen pääasiallisesti käyttänyt kiinankielisiä lähteitä. N. -Söderblomin 'Gudstrons uppkomst' on antanut herätteitä. - -[29] Söderblom, Das Werden des Gottesglaubens, s. 227. - -[30] Söderblom, Das Werden, s. 229. - - -_Kungfutsen palvonnan historiallinen kehitys_. - -[31] Esityksessä on seurattu etupäässä Albert Tschepe'n teosta -"Heiligtümer des Konfucianismus in K'u-Fu und Tschou-Hien" ss. -6-15. Myöskin Parketin Studies-teoksesta olen löytänyt erinäisiä -tiedonantoja. - - -_Kungfutsen palvonta hänen paikallistemppeleissään_. - -[32] Paitsi omia havaintojani, olen tässä käyttänyt etupäässä -Grube'n 'Kultus und Religion'-teosta 66-73, sekä Tschepe'n -'Heiligtümer'-teosta, osittain myös Parker'n 'Studies'-teosta. -Watters'in vanhempi teos 'A Guide to Confucian Tempels' ei ole ollut -saatavissani. - - -_Suuri Oppi johdatuksena kungfutselaiseen elämänkatsomukseen_. - -[33] Hyviä vihjeitä olen saanut Martinan Lore-teoksesta (s. 206 ss.). - -[34] Smith, Proverbs, s. 41. - -[35] Headland, China's New Day s. 9 ss. - -[36] Headland, s. 18. Keisari Kuang Hsi antoi 27 uudistusjulistusta -parin kuukauden kuluessa. - -[37] Smith, China in Convulsion, 1. s. 152 ss. - -[38] Smith, Convulsion, II. s. 547 s. - - -_Suuri Oppi. Kungfutsen teksti_. - -[39] Sanallisesti: 'Ovi Hyveeseen'. - -[40] Alkutekstissä on sanottu vain, että tie on siinä ja siinä, mutta -imperatiivilla on ajatus tullut paljon painokkaammaksi. - -[41] Keisarikunnaksi muuttui Kiina vasta kolmesataa vuotta Kungfutsen -jälkeen, joten '_Taivaan Poika_' oli itsevaltias hallitsija noin -2100 vuotta (221 e.Kr. -- 1911 j.Kr.). Yhtä pitkän ajan sitä -ennen (2357-221 e.Kr.) sai 'Taivaan Poika' tyytyä olemaan vain -vasalliruhtinaiden nimellisenä päämiehenä. Kungfutsen aikana -oli Taivaan Pojan merkitys jotenkin mitätön; häntä mainittiin -tavallisemmin nimellä kuningas (Uang) eikä keisari (Huang Ti). -Jälkimmäinen nimi tuli käytäntöön vasta vuodesta 221 e.Kr. - - -_Suuri Oppi. Selityskirja_. - -[42] _U Uang_ ja _Uen Uang_ elivät kolmannen (Džou-) hallitsijasuvun -alussa, noin 600 vuotta ennen Kungfutsea. - -[43] _In_ on huomattu henkilö Kiinan vanhimmassa historiassa. Tämä -rohkea ja kansan parasta harrastava pääministeri ryhtyy merkilliseen -toimeen saattaakseen huikentelevan hallitsijan tunnolliseksi. Hän -erottaa tämän kaikista hallitustehtävistä ja pitää vartioituna -hänen esi-isiensä hautojen läheisyydessä oppiakseen erittäinkin -iso-isältänsä _Dženg Tang:ilta_ oikeita hallitusperiaatteita ja -menettelytapoja. Pääministerin teko osoittautui oivalliseksi. -Kuningas muutti mielensä ja hänestä tuli kelpo hallitsija. -- _Tai -Dia_ oli Šang-dynastian toinen kuningas. Hänen iso-isänsä _Dženg -Tang_ perusti tämän hallitsijasuvun syrjäyttämällä rappeutuneen -Hsia-suvun (_Kiinan ensimmäinen vallankumous_, 1766 e.Kr.). -- Huomaa -tässä lausunnossa, kuten edellisessäkin, hieno kiinalainen kehoitus! -Ylhäisempien ojentaminen on erikoisen vaikea asia maassa, missä -vanhempien ja arvovallan kunnioitus on niin suuri, ja virheettömän -maineen säilyttäminen ('kasvojen pelastaminen') yhtä tärkeä kuin -elämä itse. - -[44] Viittaus vielä vanhempaan aikaan, aivan Historiakirjan alkuun, -sen ensimmäiseen sankariin. _Jao_ ja hänen seuraajansa _Šuen_ ovat -saaneet korkeimman kunnianimen, mitä hallitsijoista käytetään, _Ti_, -joka sana esiintyy Jumalan nimessä (Šang Ti) ja itsevaltiaan keisarin -nimessä (Huang Ti). Šuen:in jälkeen Ti häviää käytännöstä, kunnes -Džao Hsiang Uang v. 221 ottaa nimekseen Huang Ti, yksinhallitsija, -keisari. Senvuoksi olemme Jao:lle ja Suen:ille omistetun Ti-nimen -kääntäneet adjektiivisesti, 'jumalainen'. Niin suuri on näiden -miesten maine, että on syntynyt sananlasku: 'Lukuunottamatta Jao:ta -ja Šuen:ia ei ole ihmistä ilman virheitä'. -- Kuten näkyy, viittaa -Suuri Oppi yksinomaan ruhtinaiden maailmoihin. Teoksen henki on -kuitenkin vallan toinen kuin Macciavellin 'Ruhtinaassa'. - -[45] Sisäisen ihmisen pesoa tunnettiin tarvittavan päivittäin kuten -kasvojen puhdistamista. Jos saamme täysin luottaa kiinalaisiin -tiedonantoihin, niin 3700 vuotta sitten pidettiin ulkonaisesta ja -sisäisestä puhtaudesta yhtä hyvää huolta kuin meidän päivinämme. - -Taiteellisten metalliastioiden käyttö jä kirjoitustaito olivat -käytännössä. -- _Dž'eng Tang:in pesumaljasta_ voimme päätellä, että -noina varhaisina aikoina jo oli verrattain kehittynyttä tekniikkaa, -oli merkittävää esteettistä makua, oli huomattavia hygieenisiä -harrastuksia, oli intomielistä etiikkaa ja uskonnollisuutta, oli -kirjoitus- ja lukutaitoa, -- oli sanalla sanoen monipuolista -kulttuuria. - -[46] Historia on aikaisempi kuin runous. _Laulujenkirja_ on -vasta toisen ja kolmannen hallitsijasuvun ajalta. Kungfutse piti -runoutta korkeimman henkisen kyvyn ilmauksena. Laulujenkirjassa -on neljä pääosaa: 1) _Kue' Fung_, Heimovirsiä, 2) _Hsiao Jā_, -Pieniä Juhlalauluja, 3) _Tā Jā_, Suuria Juhlalauluja ja 4) -_Sung_, Kiitosvirsiä. Ensimmäinen osa sisältää mitä erilaisimpia -kansanlauluja viidestätoista eri valtiosta. Toisen ja kolmannen -osan lauluja esitettiin pienemmissä ja suuremmissa hovien -juhlatilaisuuksissa. Kiitosvirsiä veisattiin vainajien kunniaksi. -Kansanelämä, hovitavat ja uskonnolliset toimitukset ovat ne kolme -elämänpiiriä, joita Laulujenkirja kuvastelee. Käsillä oleva lainaus -on hovijuhlalaulujen tärkeämmästä kokoelmasta. - -[47] _Džou-valtio_ oli luoteisen Kan Su-maakunnan itä-oasssa. -Myöhemmin sai tämän valtion mukaan kolmas hallitsijasuku nimensä. - -[48] Alkuperäisessä tekstissä on Ts'in Min, rakasta kansaa. - -[49] Ks. s. 394. '_Kuninkaanpelto'_ oli 1000 Li:tä läpimitaten s.o. -noin 500 km. - -[50] Tässä nuo _sosiaalisen elämän kymmenen käskyä_ 'viiden suhteen' -vaatimuksina. Seremoniakirjassa sanotaan tästä: "Mitkä ovat ne -seikat, joita pidämme pätevinä. Isän hellyys ja pojan kunnioitus; -vanhemman veljen sävyisyys ja nuoremman kuuliaisuus; aviomiehen -oikeudentuntoisuus ja aviovaimon alistuvaisuus; vanhempien ihmisten -lempeys ja nuorempien arvonanto; hallitsijan humaanisuus ja -ministerin lojaalisuus. Näitä kymmentä (käskyä) pidetään pätevinä." - -[51] _Ts'i-virta_ oli Uei-virran sivuhaara _Uei-valtiossa_, joka -sijaitsi Ho Nan-maakunnan pohjoisessa kulmakkeessa, Keltaisen virran -alimutkan luoteispuolella. - -[52] '_Pikkusielut_' (Hsiao Ren, pieni ihminen) käytetään nykyisin -perin halpamielisessä merkinnässä, jotenkin samoin kuin meillä -huligaani-sanaa. - -[53] Hallitusvirkamies on Kiinassa samalla tuomarikin. Kungfutse oli -kuitenkin erikoisena oikeusministerinäkin Lu-valtiossaan. - -[54] Tässä tuo valitettava vajaus tekstissä. _Dengtse_ eli noin -1700 vuotta Kungfutsen jälkeen. Voimme arvata, ettei selitys ole -_Tsengtse:n_ mietelmien mukainen. Uuskungfutselaisuuden kerskuva sävy -on vanhalle koululle vierasta. Kielikin poikkeaa hyvin huomattavasti -Tsengtsem yksinkertaisesta tyylistä. Uuskungfutselaisuudessa on Li -(järki) tullut vanhan koulun Kaitselmus (Tien Ming)-käsitteen tilalle. - -[55] Tämä lause on alkukielellä erinomaisen rytmikäs ja suppea, joten -se on yleisesti tunnettu kansan keskuudessa: - - Ren Hsin-drï Ling, mo' pu' jiu Drï, - Tien Hsia-dr'ï U', mo' pu' jiu Li. - -[56] Tässä taas sananlaskuntapainen siivekäs sana: Dž'eng y Džung, -Hsing y Uai. - -[57] Tsengtse:n nimen mainitseminen tässä osoittaa, ettei Suuren -Opin Selityskirja, ainakaan nykyisessä muodossaan, ole Tsengtse:n -kirjoittama. On luultavaa, että joku hyväntahtoinen käsi on -jälestäpäin liittänyt tämän lauseen selityskirjaan. - -[58] Ren mō drï ts'i Tzï-drï Ō'; mō' dr'ï ts'ï Miao-drï Sō'. - -[59] Asiat ovat, ikävä kyllä, yhä vielä samalla kannalla. - -[60] Vanhimmassa kirjallisuudessa käyttävät hallitsijat itsestään -nimeä I' Ren, Yksi Mies l. Ihminen. Tuohon termiin voi liittyä, -ei vain tavanmukaista kohteliasta vaatimattomuutta, vaan myös -erikoisuuden piirre, koska 'yksi' (-) merkitsee myöskin kokonaisuutta -ja täydellisyyttä. - -[61] _Džie Kuei_ ja _Džou Hsin_ olivat Hsia ja Šang-hallitsijasukujen -viimeiset hallitsijat, yleisesti tunnettuja siveettömistä ja julmista -elämäntavoistaan. - --- Kuten olemme huomanneet, tietää Historiakirja kertoa, että -Šuen-ballitsijasta alkaen (2255 e.Kr.) polygamia oli suosittua -hallitsijapiireissä. Siitä saakka se on ollut rikkaiden ja mahtavien -etuoikeus. Jalkavaimot ja eunukit ovat näytelleet sangen huomattavaa -osaa Kiinan historiassa. Joku haaremin helmi on ajoittain päässyt -maan varsinaiseksi hallitsijaksi, hänen herransa ollessa vain miltei -tahdoton välikappale valtijattarensa kädessä. Näillä kahdella -surullisen kuuluisalla miehellä oli yhtä kuuluisat jalkavaimot. -Edellisen nimi oli _Mō Sï_, jälkimmäisen _T'ā Dži_. Väkiviinasta -laitetut lammet, joissa vieraiden annettiiin soudella pikku -venheineen, ja maanalaiset palatsit aviollista elostelua varten -ovat edellisen parin huomatuimpia saavutuksia. Tā Dži sai tyytyä -maanpäälliseen 'Peurapalatsiin', mutta se oli sitä loisteliaampi. -Jälkimmäinen pari on muutenkin etevämpi pahuudessaan. Vallan -uskomattomia kerrotaan heistä -- muun merkillisen ohessa seuraava -tapaus. -- T'ā Dži kävelee puutarhassaan. Hän huomaa joukon miehiä, -nuorempia ja vanhempia, kahlaavan lähellä olevan virran poikki. -Nuoremmat näyttävät kärsivän kylmästä enemmän kuin vanhemmat. Hänen -ja kuninkaan välillä syntyy kiista siitä, mikä on syynä tähän. T'ā -Dži väittää, että asia johtuu siitä, että nuoremmilla miehillä on -enemmän ydintä heidän luissaan. Kuningas ei hyväksy tätä selitystä, -ja, ratkaistakseen riidan, määrää, että joukko nuorempia ja vanhempia -miehiä on otettava kiinni, heidän jalkansa katkottava ja luut -tutkittava. - -Ei ole ihme, ettei kansa loppumattomiin saattanut kärsiä tällaisia -tyranneja. Paljon oli kuitenkin niitäkin, jotka maineen ja -vallan tavoittelussa olivat valmiita palvelemaan tällaisiakin -herrojaan. Siitä huolimatta voitti lopulta vastustava aines. Niin -puhkesi Kiinan kaksi ensimmäistä vallankumousta. Kumousmiehiä -ovat _Dž'eng Tang_ ja _U Uang_. Historiakirjan mukaan ovat nämä -miehet mitä jaloimpien virikkeiden innoittamia, ja kumpikin heistä -osoittautui yhtä kykeneväksi rauhan rakentavissa töissä. -- -Periaatteelliselta kannalta pidettiin hallitusta Jumalan säätämänä, -Taivaan määräämänä. Mutta epäinhimillisellä toiminnallaan vetivät -huonot kuninkaat päälleen Taivaan järkähtämättömän koston. Tämän -tunteen elähyttämiä olivat molemmat vallananastajat. Seuraavat -lainaukset Historiakirjasta valaisevat asiaa. _Dž'eng Tang_ sanoo: --- "Tulkaa, kansanjoukot, ja kuulkaa sanojani! Enhän minä, Pikku -Lapsi, uskaltaisi ryhtyä kapinoimaan. Mutta _Hsia_-suvun syntejä on -niin paljon, että Taivas on antanut määräyksen sen tuhoamiseen". -"Hsia-suvun kuningas on suuresti syyllinen ja koska minä pelkään -Jumalaa, niin en uskalla olla häntä kurittamatta." - -_U Uang_ sanoo: "Taivas ja Maa ovat kaiken olevaisen vanhemmat, ja -ihminen on olioiden sielu. Etevin ja parhain ihmisten keskuudesta -tulee muiden johtajaksi. Maan ensimmäisenä miehenä on hän kansalle -vanhempien asemassa. Mutta nyt _Šang_-suvun hallitsija, _Šou_ -(Džou Hsin), ei kunnioita Taivasta ylhäällä, ja hän tuottaa -turmiota kansalle alhaalla. Vajonneena viinaan ja aistillisiin -nautintoihin ei hän häikäile käyttää mitä suurinta julmuutta. Hän -rankaisee rikoksesta koko syyllisen sukua ja on tehnyt valtion virat -perinnöllisiksi." -- "_Šang_-suvun pahuus on täytetty. Taivas antaa -määräyksen sen tuhoamiseen. Jos minä en tässä totteleisi Taivasta, -niin minun rikokseni olisi yhtä suuri." -- "Taivas säälii kansaa -ja täyttää sen toiveet. -- - -- Viaton valittaa Taivaaseen. Siellä -tunnetaan tuskamme. -- -- -- Taivas rakastaa kansaa, ja hallitsijan -tulisi tulkita Taivaan hyvää tahtoa kansalle -- -- -- Taivas näkee -niinkuin me näemme, Taivas kuulee niinkuin me kuulemme. -- -- --. -Ylös, sankarit! -- -- -- Yksin mielin, yksin sydämin! -- -- -- -Šou on katkaissut suhteensa Taivaaseen ja saattanut vihollisuuden -itsensä ja kansan väliin. -- -- -- Hän lyö laimin uhrit Taivaalle ja -Maalle ja esi-isille. -- -- -- Jumala ei kärsi kauemmin häntä. --- -- -- Pankaa päättävästi täytäntöön Taivaan rankaisumääräys! Vanhat -sanoivat: 'Joka tukee meitä, se on ruhtinaamme; joka sortaa meitä, se -on vihaajamme'." Vasemmassa kädessään hän piti kultaista sotakirvestä -ja oikealla kädellään hän heilutti valkoista lippua, sanoen: --- -- -- "Nostakaa keihäänne, järjestäkää kilpenne! Me suoritamme -Taivaan kostoa. -- -- -- Uljaat mieheni! Olkaa rohkeita! -- -- -- -Niinkuin tiikeri, niinkuin pantteri, niinkuin karhu, niinkuin -kiljuva karhu!" - -[62] Tämä lause ilmaistaan kiinaksi neljällä 'kirjaimella': "I -Hsiung, i Ti." - -[63] 'Valtion neljän kulman' sanallinen vastine olisi 'neljä -valtiota'. Varsinkin Laulujenkirjassa on tulkinnalle paljon tilaa. - -[64] I In, pääministeri. Ks. I luku 2. - -[65] Džu Hsi tulkitsee tämän: "Jos he poikkeavat harhateille, niin -kansa heidät kukistaa", niinkuin Džie:n ja Džou:n. - -[66] Tällä laululla tahdottiin innostaa kuningas _Dz'eng:ia_ -(1115-1078 e.Kr.) seuraamaan isoisänsä Uen Uang:in ja isänsä U -Uang:in hyverikasta esimetkkiä. -- Vuodesta 1401 alkaen mainittiin -Šang-sukua, pääkaupungin muuton vuoksi, nimellä _In_. -- _Kiinan -pääkaupunkia_ on muuteltu vanhana aikana ahkerasti. Tulvat ja -raakalaisheimojen hyökkäykset vaativat tällaisia toimenpiteitä. -Keltaisen virran keskijuoksun molemmin puolin eri paikoissa on -valtaistuin ollut. Tärkein Kiinan pääkaupungeista on historiallinen -_Sï An Fū_, Keltaisen virran ylämutkan länsipuolella Šen -Ši-maakunnassa. Suurimpina kansallisen kukoistuksen aikoina on Sï An -Fū ollut valtakunnan keskus. Sillä on ollut monta nimeä, esim. Kuan -Džung, Uei Nan, Nui Szï, Jung Džou, Kuan Nui, Jang Hsing, An Si, -Dž'ang An, Hsien Ning. Marco Polo sanoo sitä Kenjanfu:ksi. Eri nimet -viittaavat usein pieniin paikanmuutoksiin. Muhamettilaiskapinassa -1868-70 piiritettiin kaupunkia turhaan kaksi vuotta. Elokuusta 1900 -seuraavaan kevääseen -- boksarimellakan jälkeen -- oli Sï An Fū -leskikeisarinnan pakopaikkana. -- _Peking_ (pohjoinen pääkaupunki) -oli Džou-dynastian aikana Jen-valtion pääkaupunki nimellä Dži. -Kaupunkia on sittemmin mainittu nimillä Y Džou, Džung Tu ja Jen -Džing. Vuonna 1264 se tuli Kublai K'an:in toimesta koko maan -pääkaupungiksi. Mongoolit nimittivät kaupungin uutta osaa nimellä -Taidu eli Daitu, kiinalaiset Ta Tu ('Suuri Keskus). Peking:in -varsinainen nimi oli Kublai:n aikana _Cambaluc_ (K'an-baligh, K'an:in -kaupunki). Marco Polo, joka saapui 'Kaanin Kaupunkiin' vuonna -1275, kuvailee kaupunkia palatseineen ja sikäläistä elämää sangen -yksityiskohtaisesti (Yule & Cordier I, ss. 331-462). - -[67] Tässä on yksi niitä paikkoja, joita on monin tavoin selitetty. -Neljä merkkiä 'K'e p'ei Šang Ti' merkitsevät alkuaan: 'Jumalan -arvoinen'. P'ei, seuratoveri, seuranpitäjä, jonkin arvoinen. K'e, -johonkin kykenevä. Siis: 'kuninkaat kykenivät pitämään Jumalalle -seuraa', tai: kuninkaat kykenivät kilpailemaan Jumalan kanssa. Džu -Hsi:n ajatus on juuri tämä. Hän sanoo: 'Valtakunnan hallitsijoina he -olivat Jumalan vertaisia.' Eräs vanhimpia selittäjiä, Dž'eng K'ang -Dž'eng, sanoo: "Ennenkuiu he olivat kadottaneet kansan, he olivat -hyveidensä vuoksi arvokkaita myöskin esiintymään Taivaan edessä, -s.o., Taivas otti vastaan heidän uhrinsa." Lo Džung Fan sanoo: "He -olivat Jumalan kaltaisia siinä, että he rakastivat kansaa niinkuin -Jumala." - -[68] Tē-džē, Pen-jē; Ts'ai-džē, Mo'-jē. Hyve: juuri; rikkaus: latva. - -[69] Sanajärjestyskin osoittaa käsitteiden sekaannusta. Tässä -yhteydessä on paljon sananlaskuntapaisia lyhyitä ja sattuvia -mietelauseita, joita usein kuulee kansan suusta. Käsillä olevass -lauseessa on ajatus, että ahne ruhtinas riistämisellään opettaa -kansaa ryöstämään: Uai Pen, lei Mō'; Tsen(g) Min šzï Tō. - -[70] 'Väärällä mammonalla' on Kiinassa helppo tehdä itselleen -ystäviä. Lause kuuluu: - - Ts'ai džy, tsē Min san; - Ts'ai san, tsē Min džy. - -[71] Eräs toinen mietelause sanoo, että hyvän palkka on hyvä ja -pahan palkka on paha. Tässä sanotaan, että palkka tulee samanlaisena -takaisin kuin se ulos annettiin, pilkka sattuu omaa nilkkaan. Lause -kuuluu: - - Jen, Pei-ōr Ts'u-džē, i' Pei-ōr Ru'; - Hō, Pei-ōr Ru'-džē, i' Pei-ōr Ts'u'. - -[72] Ks. I luku I. - -[73] X luku 12. _Ts'u Šu, Ts'u-valtion Kirja_, on osa suuremmasta -historiallisten kirjojen kokoelmasta, jonka nimi on _Kue' Y, Valtojen -Selostuksia_. Sisällykseltään se vastaa muihin valtioihin nähden -Kungfutsen Kevättä ja Syksyä, joka kertoilee ainoastaan Lu-valtion -tapahtumia. Ts'u-valtio oli Hu Pe-maakunnan lounaiskulmassa, -Jangtse-virran yläjuoksun varrella. Nähtävästi kuului Ts'u-valtioon -osia myöskin Hu Nan:in puolelta, Suomen Lähetysseuran työmailta. -Kerrotaan että kun Ts'u (Ts'ou)-valtion lähetti oli Džin-valtiossa, -niin häneltä kysyttiin, mitkä Ts'u-valtion tuotteista ovat -arvokkaimpia. Lähetti vastaa: "Meillä ei pidetä tällaisia tavaroita -arvokkaina. Arvokkaana meillä pidetään vain hyvettä ja hyviä miehiä." -(A Tschepe, Histoire du Royaume de Ts'ou, 1122-223 av J.-C, Shanghai -1903.) - -[74] X luku 13. _Džin-valtion_ herttua _Uen_ sai monta kovaa kokea. -Kerran hänen isänsä ajoi hänet maanpakoon Ts'in-valtioon. Kun sitten -hänen isänsä kuoli ja Uen hankkiutui osoittamaan lapsenkunnioitustaan -vainajaa kohtaan, -- tapa vaati surupuvun kantamista ja julkisesta -elämästä eristäytymistä --, niin Ts'in-valtion Mu (Mou)-herttua -tarjoutui auttamaan häntä jälleen hallitusistuimelleen. Tähän -hyväntahtoisuuteen vastaa herttua Uen:in eno, ukko Fan: "Se, mitä -Uen pitää tärkeänä, ei ole hallitusistuin, vaan lapsenkunnioituksen -täyttäminen isäänsä kohtaan." -- Herttua Uen pysyi vanhempien -kunnioituksen selvällä tiellä huolimatta siitä, että hänen isänsä oli -käyttäytynyt julmasti häntä kohtaan ajamalla poikansa maanpakoon, ja -huolimatta siitä, että suurin maallinen mahtiasema, hallitusistuin, -oli hänelle tarjona. Tällaista tekoa pidetään Kiinassa erittäin -maineikkaana. -- _Džin-valtio_ oli Šan Si-maakunnan etelä-osassa. - -[75] _Ts'in-valtio_ oli Šen Si-maakunnan etelä-osassa. Tämän -valtion mukaan on neljäs hallitsijasuku saanut nimensä, samoin -johtunee tästä myöskin 'Kiina'-nimitys. -- Tämä verrattain pitkä -lainaus on tehty Historiakirjan viimeisestä luvusta, jonka nimi on -_Ts'in Šzï_, Ts'in-valtion vala. Nousevan Ts'in-valtion päämies -tässä puhuu. Valtion pääkaupunki Ts'in Džou, oli nykyisen Kan -Su-maakunnan rajalla. _Ts'in ja Džin_-valtiot liittoutuivat vuonna -631 tehdäkseen yhteisen rynnäkön hallitsevan _Džou_ valtion -silloista pääkaupunkia, _Dž'ang An:ia_ (Si An Fu) vastaan. Yritys -ei kuitenkaan vielä onnistunut. Ts'in-valtion herttua jätti -silloin kolme virkamiestänsä Dž'ang An:iin. Nämä miehet pääsivät -ystävällisiin suhteisiin sikäläisen hallituksen kanssa samalla -toimien Ts'in-herttuan vakoilijoina. Pari vuotta myöhemmin ilmoitti -eräs heistä Ts'in-valtioon, että hänelle on uskottu yhden portin -vartioiminen kaupungissa, ja jos Ts'in tahtoo, voi se muitta -mutkitta päästä kaupungin herraksi. Ts'in-valtion herttua -- Mu -nimeltään -- neuvottelee asiasta ministeriensä kanssa. Parhaat heistä -varoittavat herttuaa käyttämästä petosta. Herttua ei kuitenkaan -kuule neuvoa, vaan lähettää seuraavana vuonna suuren sotajoukon -valloittamaan Dž'ang An:ia. Sotajoukko kuitenkin tuhotaan ja kolme -päällikköä vangitaan. Vangitu päälliköt vapautetaan ja lähetetään -kapinoivan Mu-herttuan luo, jotta hän saisi tyydyttää vihaansa -näitä epäonnistuneita käskyläisiään kohtaan mestauttamalla ne. -Sitä ei herttua Mu kuitenkaan tee, vaan osoittautuu päinvastoin -erittäin ystävälliseksi päälliköilleen ja omistaa syyn sotaretken -epäonnistumiseen kokonaan itselleen. Hän nimittäin ei kuullut -vanhojen ja kokeneiden neuvonantajainsa varoituksia, vaan oman -turhamaisuutensa tähden ja nuorien ja kokemattomien neuvosta ryhtyi -tähän onnettomaan yritykseen. -- Esilläoleva lainaus on osa puheesta, -jonka herttua Mu piti hävinneille sotapäälliköilleen hoviväkensä -läsnäollessa. Lainaus ei ole täysin tarkka, mutta silti asiallisesti -oikea. Puheensa alkaa herttua seuraavasti: -- "Ah, herrani! Kuulkaa -minua ilman kuiskeita! Minä ilmoitan juhlallisesti teille tärkeimmän -kaikista totuuksista. Sen sanoivat jo isät ennen meitä: 'Ihmiset -yleensä rakastavat mukavuutta. Nuhdella muita, se ei ole vaikeaa, -mutta ottaa oikealla mielellä vastaan muiden nuhteita -- se on -vaikeaa.' Sydämeni suru on, että päivät ja kuukaudet ovat menneet -menojaan, enkä tiedä palaavatko ne jälleen saadakseni tilaisuuden -menetellä oikein." -- Hän päätti puheensa tehostamalla asemansa -tärkeyttä: "Valtion rappeutuminen ja täydellinen tuho voi tyystin -riippua yhdestä miehestä. Koko valtion maine ja rauha voi myöskin -riippua yhdestä miehestä." -- (A. Tschepe, Histoire du Royaume de -Ts'in, 777-207 av. J.-C., Shanghai 1908). - -[76] Yhteinen nimi _raakalaisheimoille_ -- tässäkin käytetty --- on _Szï I_, Neljä I:tä, ylimalkaisesti viitaten neljään -pääilmansuuntaan. Seremoniakirja määrittelee nämä vanhaa Kiinaa -ympäröivät raakalaisheimot seuraavasti: -- "Idässä olevia heimoja -mainittiin nimellä _I_. Niillä oli pitkä tukka ja kirjaeltu ruumis. -Muutamat näistä söivät ruokansa keittämättä. Etelässä olevia heimoja -mainittiin nimellä _Man_. He tatuoivat otsansa, ja niiden jalkaterät -olivat kääntyneet sisäänpäin toisiansa vastaan. Muutamat näistäkin -söivät ruokansa raakana. Lännessä olevia mainittiin nimellä _Rung_. -Niiden tukka oli hajallaan ja he käyttivät pukineinaan eläinten -nahkoja. Muutamat näistä eivät käyttäneet ravinnokseen jyväviljaa. -Pohjoisessa olevia mainittiin nimellä _Ti'_ (T'i'). Ne käyttivät -pukuinaan eläinten nahkoja ja lintujen höyheniä ja asuivat luolissa. -Muutamat näistäkään eivät käyttäneet viljaa ravinnokseen." Näiden -sanamerkkien kokoonpanosta voi tehä jonkinlaisia johtopäätöksiä eri -heimojen elämäntapoihin nähden. _I_-heimot olivat taitavia jousen -käyttäjiä, metsämiehiä, koska heidän nimens merkitsee 'suurta -jousta.' _Man_-merkissä ilmenee 'mato' ja 'silkki'. Tästä voi tehdä -sen johtopäätöksen, että etelässä asuvat villit heimot jo tunsivat -silkkiäismadon hoidon ja silkin viljelyksen. Lännen _Rung_-heimot -käyttivät aseinaan keihästä, sillä tämä merkki esiintyy heidän -nimessään. Lännen heimoilla oli toinen nimi _Ts'iang_. Tässä merkissä -ovat eri osina 'lammas' ja miehen 'jalat' Tämän voisi ajatella -merkitsevän sitä, että nämä heimot harjoittivat lammasten hoitoa -('lampuri'), tai että he oliva kiinalaisten mielestä jonkinlaisia -hirviöitä, joilla oli lampaan pää ja miehen jalat, muistuttaen -kreikkalaisia taruja. Nämä 'vuohimiehet tai 'lammaspaimenet' ovat -jossain määrin pohjoisessa asuvien Ti-heimojen kaltaisia, joiden -nimessä esiintyy koira, -- paimenen ja metsästäjän toveri. -- -Seremoniakirjassa kerrotaan, että kaikki nämä neljä pääryhmää olivat -niin erilaisista aineksista koottuja, etteivät he edes ymmärtäneet -toistensa puhetta -- omassa keskuudessaan, jonka vuoksi heillä oli -erikoisia virkamiehiä tulkkeina. -- Tatariheimojen suurta merkitystä -vanhana aikana kuvaa ne monet nimetkin, joita heille annettiin: -Ta' Ta Huei He, Hsiung Nu, T'ou' Džye', Hsūin Tzï, Miao Tzï j.n.e. -(Martin, Lore ss. 409-426). - -[77] _Keskusvaltio, Džung Kue'_, tarkoitti nähtävästi -liittovaltioiden aikana ensi kädessä sitä valtiota, jolla oli -heegemonia, johtoasema muihin nähden. Mutta Džung Kue'-nimitystä -käytetään tavallisimmin -- myöskin tekstissämme -- koko Kiinasta, -ympärillä olevien raakalaiskansojen vastakohtana. Sen merkitys -on silloin sama kuin _Tien Hsia_, Taivaan alus. Uudempi käsitys -maailmasta on viime aikoina vähentänyt jälkimmäisen sanan käyttöä, -mutta Džung Kue näyttää säilyttävän käytäntönsä edelleen. -Sananlaskuissa ja vakiintuneissa lauseparsissa säilyy T'ien Hsia. -Näiden rinnalla käytetään mielellään nimitystä _Džung Hua Kue'_, -Loistoisa Keskusvaltio, ja usein pelkkää _Džung Hua_ (Loistoisa -Keskus)-nimitystä. Keisarikunnan viime aikoina, mandžulaisen -Ts'ing (puhdas)-suvun hallitessa, oli Kiinan virallinen nimi: _Ta -Ts'ing Ti Kue_, Suuren Ts'ing-dynastian Keisarikunta l. Suuri -Ts'ing-monarkia. Yleisemmin käytettiin kuitenkin pelkkää _Ts'ing -Ts'ao_ (Ts'ing-dynastia)-nimitystä. Hallitus on niin tärkeä Kiinassa, -että koko valtakunnan virallinen nimi on muuttunut aina uuden -hallitsijasuvun mukaan. Varsinaista Kiinaa, erotettuna alusmaista, -mainitaan nimellä _Szi-Pā Sen_, Kahdeksantoista maakuntaa. Tasavallan -virallinen nimi (vuodesta 1912) on _Džung Hua Min Kue_, Loistoisa -Keskustasavalta eli tarkemmin: Keskinen Loistoisa Kansanvaltio. -'Loistoisa' (kukkaisa), _Hua_, merkitsee yksinäänkin Kiinaa ja -kiinalaista ja on katsottava Kiinan hienoimmaksi nimeksi. _Hua -Ren_ ja _Hua Min_ (Hua-kansa) on kiinalaisten tavallinen nimitys -itsestään. Hua johtunee ensimmäisestä hallitsijasuvusta, jonka nimi -oli _Hsia_, Kesä, ja jolla nimellä myöskin kiinalaiset itseään -mainitsevat. Kaksi viimemainittua nimeä yhdistetään yhdeksi: _Hua -Hsia_, Kukkaisa Kesämaa. Kungfutsen aikoihin -- ja yhä vieläkin -- -käyttävät kiinalaiset itsestään nimeä _Li Min_, Tummatukka kansa -(niinkuin muinaiset babylonialaiset). Kristuksen aikoihin eläneen -mahtavan, aitokiinalaisen hallitsijasuvun mukaan mainitsevat -kiinalaiset itseään nimellä _Han_, jota käytetään rinnan Hua-sanan -kanssa, mutta ainoastaan adjektiivina 'kiinalainen'. Hyvin -tavallisia ovat nimet _Han Ren_ (Han-kansa) ja _Han Tzï_ (Hantse) -Viimemainitusta on tullut suomenkielelle nimitys 'Haanin Pojat', -joka kuitenkin on harhaanviepä; Han-pojat olisi oikeampi nimitys -tai sitten '_hannilaiset_'. [Han-joki, Hankou (Hanjoen suu)-niminen -kaupunki ja sitä vastapäätä oleva rautateollisuuskaupunki Han Jang -(Hanjoen päivänpuoli) Kiinan keskustassa ovat Kaikki 'kiinalaisia'.] -Han-sanaa käytettiin viimeisen hallitsijasuvun aikana varsinkin -hallitsevan mandžulaisen heimon vastakohtana. Han-merkki oli -sitten vallankumouksellisten yhteinen tunnus. 'Han' merkitsee -varsinaisia kiinalaisia, erotettuina kaikista muista heimoista, -joita valtakunnan rajojen sisällä asuu. Hän ilmaisee kiinalaisen -_kansallistuntoa_, Hua sen sijaan _valtiollista_ 'loistoa'. Melkein -yhtä mielellään kiinalaiset mainitsevat itseään toisen kansallisen -kukoistuskauden hallitsijasuvun (T'ang, n. 600-900 j.Kr.) mukaan -nimellä _T'ang Ren_, T'ang-kansa, '_T'angilaiset_'. -- On omituista -ja osoittaa ulkomaalaisten perin huonoa Kiinan tuntemusta, ettei -yksikään kiinalaisten käyttämistä maansa ja kansansa nimityksistä -ole tullut länsimailla käytäntöön, vaan sen sijaan nimet, joilla -kiinalaiselle on mitä epämieluisin kaiku. Itse '_Kiina_'-nimitys -on sellainen. Samoin myöskin muut länsimailla käytetyt nimet, -jotka juontavat juurensa keskiajalta. Ehkä kaikkein loukkaavin -kiinalaiselle on nimitys _Cathay_ (Khata), joka Keski-Aasian kansojen -välityksellä on tullut länsimaille ja jota yhä esim. englantilaisessa -kirjallisuudessa ahkerasti Kiinasta käytetään. Venäjän kieleen on -samasta juuresta tullut nimitys _Khitai_; jota slaavilaiset miltei -yksinomaan käyttävät Kiinasta. Nämä nimitykset johtuvat eräästä ehkä -tunguusilaista alkuperää olevasta tatariheimosta (Ts'i Tan, Khitan), -joka vuonna 907 valloitti Pohjois-Kiinan ja hallitsi sitä pari sataa -vuotta, dynastianimenään Liao. Cathay oli alkuaan Pohjois-Kiinan -nimi; samoihin aikoihin (Sung-dynastian hallitessa) mainittiin -Etelä-Kiinaa nimellä _Manzi_, myöskin _Machin_ (Mahachin)-nimellä. -Cathay ja Manzi-nimiä vastaa kreikkalaisperäinen _Seres_, jolla -nimellä kaukaisen idän suurta silkkimaata mainittiin, sikälikuin -sitä maitse tunnettiin, ja _Sinae_, jolla nimellä Kiinaa mainittiin, -sikälikuin sen yhteyteen meritse tultiin. Seres ja Sinae ajateltiin -eri valtakunniksi kuten myöhemmin Cathay ja Manzi. Profeetta -Jesajan 49, 12 mainitsema _Siniminmaa_ tarkoittanee samaa kuin -Sinae. '_Taivaan valtakunnaksi'_ on Kiinaa länsimailla myöskin -joskus sanottu, ei kuitenkaan täydellä oikeudella. 'Taivaan alus' -(T'ien Hsia) olisi kai läheisin sitä vastaava termi. Kiinan keisari -on kyllä 'Taivaan Poika' (T'ien Tzï), mutta T'ien Kue'-nimitystä -ei kiinalaisilla ole. Sitä lähentelee sentään nimi _Tien Ts'ao_, -Taivainen dynastia, samanlainen yleisnimi kaikiksi ajoksi Kiinalle -kuin esim. edellä huomauttamamme Ts'ing Ts'ao-nimitys viimeisen -hallitsijasuvun aikana. T'ien Ts'ao lienee lähinnä aiheuttanut puheen -'Taivaan valtakunnasta'. Yhtä hyvällä syyllä voidaan Kiinaa sanoa -_Lohikäärmeen valtakunnaksi_, sillä tämä 'vanha mato' (Lung) oli -keisarikunnan aikana valtakunnan virallinen symbooli, keisariuden -tunnusmerkki. Keisarin palatsi oli Lung Lou, valtaistuin Lung -Uei (eli T'ien Uei!) keisarin persoona Lung T'i, hänen silmänsä -Lung Jen, hänen pukunsa Lung I, hänen kätensä Lung Džao, hänen -käsikirjoituksensa Lung Pi' ja hänen lapsensa Lung Tzï. 'Lohikäärmeen -lento' merkitsi keisarin astumista hallitusistuimelle, ja keisarin -kuolema ilmaistiin sanomalla, että hänen Majesteettinsa nousi -lohikäärmeen selkään ja ratsasti taivaaseen. Nimitys '_Kiina_' -(China) on hämäräperäinen. Kaksi erilaista selitystä on tämän sanan -synnystä; toinen viittaa pohjoiseen, toinen etelään. Edellä (ss. -398 ja 454) on huomautettu, että Ts'in hallitsijasuvusta johtunee -'Kiina'-nimitys. Toinen mielipide vakuuttaa, että 'China' on -ikivanha malajilainen sana, joka tuli ensin merkitsemään Kiinan -etelärannikkoa, myöhemmin koko Kiinaa. Suurimmat auktoriteetit -(Richthofen ja Yule) ovat tämän tulkinnan kannalla. Eihän liene -aivan mahdoton sekään olettamus, että eri lähteistä johtuneet sanat -olisivat osuneet yhteen. Ensi kerran esiintyy Chin-sana ajanlaskumme -alussa länsimailla. Ptolemeus tekaisee siitä '_sini_', joiden -pääkaupunki on _Sinā Sinarum_. Tätä tietä lienee _sinologia_ tullut -merkitsemään Kiinan tieteellistä tutkimusta. Marco Pololla tavataan -Cathay ja Manzi-sanojen ohella kerran Chin-nimitys, jota hän -käyttää Etelä-Kiinasta. Chin voi olla myöskin persialainen sana ja -edellämainittu Machin (Maha-chin) voi merkitä Suur-Kiinaa. Vuonna -1539 ilmenee täydellinen 'China'-muoto Kaarle V:nnen kartalla. -- -Japaninkielestä lienee Kiinan kirjakieleen tullut harvemmin käytetty -'China'-sanaa muistuttava _Dži Na_-nimitys. Tässä käytetyt merkit -eivät ensinkään viittaa Ts'in-dynastiaan. (Yule & Cordier, The Book -of Marco Polo I, ss, 11-12; II, ss. 142-144 ja 265. -- Richthofen, -China I, s. 436 ss. -- Tiessen, China I, s. 88 ss.) - -[78] _Mong Hsien Tzï_ oli Lu-valtion ministerinä vähää ennen -Kungfutsen syntymää. Kansan suussa lienevät säilyneet nämä hänen -kansan parasta tarkoittavat sanansa. Tämä oli samaa tunnettua -sukua kuin filosoofi Mongtse, jonka ajatuksia tämän ministerin -puheet suuresti muistuttavat. -- Vanhan tavan mukaan antoi herttua -virkaanasettamalleen miehelle vaunut ja neljä hevosta. Siten -tahdottiin hänet varjella ahneudesta. Jäitä käyttivät korkeat -virkamiehet hautajaisissa ja uhritoimituksissa. Pohjois-Kiinassa -voitiin jäitä 'leikata', niinkuin lausunto kuuluu. - -[79] Tässä taas yksi noita Kiinan monia mietelauseita, joilla on -valittu muoto ja syvä sisällys, 'kultainen omena hopeamaljassa', -siivekäs sana, jonka voi kuulla usein kansan huulilta. Kiinan -kielellä se kuuluu: 'Pu i Li uei Li, i I uei Li'. Sen voisi kääntää -myös: 'Voittoa emme pidä voittona, oikeus on meidän voittomme'. -Kuten tavallisesti, puuttuu tästäkin lauseesta subjekti. Ja, sen -pahempi, puuttuu näiltä suurilta sanoilta liian räikeästi subjektia -ihmiselämässäkin. - -[80] Giles, Religions of Ancient China, s. 7 s. - -[81] Richthofen, China I, sisältää perusteellisen esityksen vanhan -Kiinan laajenemisesta ja useita hyviä karttoja, ss. 338, 364. - -[82] Hermann, Geschichte, ss. 9, 15. - -[83] Pott, Sketch, s. 16. - -[84] Martin, Lore, s. 397. - -[85] Historiakirjan kiinankielisen selitysteoksen mukaan. - -[86] Grube, Religion und Kultus, s. 3. - -[87] Kukin vyöhyke oli 500 Li:tä läpimitaten. - - - -KIRJALLISUUTTA. - - -Pitkiä teosten nimeä on lyhennetty ja vain viimeiseen painokseen on -viitattu. - -_Alabaster_, E., Notes and Commentaries on Chinese Criininal Law, -London 1899. -- Auf der Heide, Katolische Missionsgeschichte von -China, Steyl 1897. -- Allan, C.W., The Makers of Cathay, Shanghai -1909. -- Allier, Les Troubles de la Chine et les Missions Cretiennes, -Paris 1902. -- -- _Ball_, J.D., Things Chinese, Hongkong 1903. -Asiahakemisto. -- The Chinese at Home, London 1911. -- Baller, F.W., -A Mandarín Primer, Shanghai 1911. -- -- The Sacred Edict (Pyhä -Julistus), Shanghai 1907. The Fortunate Union, Shanghai 1911. -- -Bashford, J.W., China, An Interpretation, New York 1917. Kenties -paras yleisesitys. -- Beach, H.P., Down on the Hills of T'ang, N. Y. -1898 Presentation of Christianity in Confucian lands, N. Y. 1919. --- Beal, S, Buddha's Leben und Wirken, Leipzig 1894. Buddhism in -China, N. Y. 1884. Hyvä opas. -- Beckingsale, J., Pomegranate, London -1910. Elämäntarina. -- Beresford, C., Break up of China, London -1899. -- Bettus, y.m., Some Aspects of Chinese Life and Thought, -Shanghai 1918. -- Bitton, W.N., Regeration of New China, London -1914. Lähetystyön kannalta. -- Blakeslee, G.H., y.m., China and the -Far East, N. Y. 1910. Esitelmiä. -- Bland & Backhouse, China under -the Empress Dowager, Philadelphia 1910. -- Bland, J.O.P., Recent -Events and Present Policies in China, Philadelphia 1912. -- Bohnhof, -H., Die Mandschurei und die Ussuri-Provinzen, Helsinki 1903. -- -Boulger, D.C., A History of China, London 1881-84, lyhennetty 1893. --- Bretschneider, E., Botanicon Sinicum, Shanghai 1890-95. 3 osaa. --- Brinkley, F., Japan and China, History, Arts and Literature, -Boston 1903. 12 nid. -- Broomhall, M., The Chinese Empire, General -and Missionary Survey, London 1907. -- -- Islam in China, L. 1910. --- -- Jubilee Story of the China Inland Mission, Shanghai 1915. --- -- Martyred Missionaries of China Inland Mission, London 1901. -- -Brown, A.J., New Forces in old China, N. Y. 1904 -- The Chinese -Revolution, N. Y. 1912. -- Bruce, L., The Taiping Rebellion in -China, London 1907. -- Burton, M.E., Education of Women in China, -N. Y. 1911. Noteable Women in Modern China, N. Y. 1912. -- Bushell, -S.W., Chinese Art, London 1907. -- Bönner, China's Urkundenbuch und -Liederbuch, 1910. -- Cantle & Jones, Sun Yat Sen and the Awakening -of China, N. Y. 1912. -- Carruthers, D., Unknown Mongolia, 1913. --- Chaffers, W., Marks and Monograms on Pottery Porcelain, 1912; -Handbook 1914. -- Chalfant, F.H., Early Chinese Writing, 1914. --- Chalmers, The Structure of the Chinese Characters, Aberdeen -1882 & 1913. -- Chang Chih-tung, China's Only Hope, N. Y. 1900. --- Chavannes, E., Les Memoires Historiques de Se-ma Ts'ien, Paris -1895-1907. -- -- Les Documents Chinois découverts par Aurel Stein, -Paris 1915. -- -- La Peinture et Sculpture Chinoise, Paris 1914. -- -China Centenary Missionary Conference Report, N. Y. 1907. -- Chen -Huan-Chang, The Economic Principles of Confucius and his School, -N. Y. 1912. -- Coliectanea Constitutionum Sanctea Sedis, Hongkong -1898. Katolilaisten käsikirja. -- Collins, W.F., Mineral Enterprise -in China, London 1918. -- Conrady, Sprache, Schrift und Litteratur -der Chinesen, 1902. -- -- China's Kultur und Litteratur, Leipzig -1903. -- Cornaby, W.A., The Call of Cathay, London 1911. China under -the Searchlight, London 1901. -- -- Couling, S., The Encyclopaedia -Sinica, Shanghai 1918. -- Couvreur, S., Les Quatre Livres, Chinois, -Français et Latin; Ho Kien Fou 1895. -- -- Li Ki (Seremoniakirja), -S:a 1899. -- Crow, E., The Travellers' Handbook for China, Shanghai -1916. -- David, A., Socialisme Chinois; Le Philosophe Meh Ti -(Mētse), Lcndres 1907. -- Davids, T.W.R., Buddhism, its History and -Literatuøe. Luentosarja 1894-5. -- De Groot, J.J.M., Religion in -China, N. Y. 1912. Kenties paras johdatus Kiinan uskontoihin. -- -- -Die Chinesen (Religionsgeschichte von de la Saussaye), Tübingen -1905. -- -- Secretarianism and Persecution in China, Amsterdam -1903-4. Le Code du Māhāyāna en Chine, Amsterdam 1893. -- -- Les -fêtes annuellement célébrées ä Emoui (Amoy), Paris 1886. -- De -Harlez, C., Shen-sien-shu, Le Livre des Esprits et des Immortels, -Bruxelles 1893. -- -- Textes Taoistes, Paris 1891. -- Le Yih-king -(Ennekirja). -- De Lacouperie, T., The Languages of China before -the Chinese, London 1887. -- Dennet, T., The Democratic Movement in -Asia, N. Y. 1918. -- De Mailla, Histoire Générale de la Chine, ou -Tong-Kien-Kang Mou, Paris 1777-83. 12 nid. -- Dingle, E.J., Across -China on Foot, Shanghai 1911. Kuvakirja. -- Doolittle, J., Social -Life of the Chinese, N. Y. 1867. Lähdekirja. -- Doré, H., Recherches -sur la Superstitions en Chine, Shanghai. Englanniksi 1914-19. -Loistojulkaisu. -- Douglas, R.K, China (historiaa), London 1899, N. -Y. 1901. -- -- Europe and the Far East 1506-1912, Cambridge 1904. --- -- Confucianism and Taoism N. Y. 1906. -- Du Bose, H.C., The -Dragon, Image and Demon, London 1886. Kolme uskontoa. -- Duran, L., -Raw Silk, A Practical Handbook and Study, 1913. -- Dvorak, Confucius -und seine Lehre, Münster 1895. -- _Eddy_, G.S., Students of Asia, -London 1916. Kokemuksia evankelioimistyöstä. -- Edkins, J., Religion -in China, L. 1893. -- -- Chinese Currency, Shanghai 1901. -- -- -China's Place in Philology, L. 1871. -- Edwards, E.H., Fire and -Sword in Shansi, Edinburgh 1902. -- Elgin, (Lord), Mission to China -and Japan 1857-61. -- Eitel, E.J, Handbook for the Student of -Chinese Buddhism, 1909. Lähdekirja. -- Encyclopaedia Britannica, 9:s -pain. Legge'n, Giles'in y.m. kirjoituksia. -- Encyclopaedia of -Missions, 2 pain. N. Y. 1904 -- _Faber_, E., Lehrbegriff des -Konfucius, Elberfeld 1872. -- -- Quellen zu Konfucius, Elb. 1873. -Lehrbegriff des Mencius, Elb. 1877, Werke des Licius, Eib. 1877. -Taolaisuutta. Lehre des Micius (Mìtse), Elb. 1877. China in -historischer Beleuchtung, Berlin 1895. -- -- Faber & Kranz, -Chronologica! Handbook of the History of China, Shanghai 1902. -- -Farjenel, F., La Morale Chinoise, Paris 1906. -- Favier, A., Peking, -Histoire et Description. Loistojulkaisu. -- Fisher, D.W., C.W. -Mateer ('in elämä), Philadelphia 1911. -- Forsyth, R.C., The China -Martyrs 1900, London 1904. Forsyth, y.m., Shantung, the Sacred -Province of China, Shanghai 1912. -- Foster, A., A Collection of -Chinese Proverbs, Hankow 1913. Džen Kuang. -- Franke, Ackerbau und -Seidengewinnung in China. Rechtsverhältnisse am Grundeìgentum in -China, Leipzig 1903. Ostasiatische Neubildungen, Hamburg 1911. -- -_Gabelentz_, G.v.d., Konfucius und seine Lehre, Leipzig 1888. -- -- -Chinesische Grammatik, Leipzig 1881. -- -- Thai-Kih-Thu, des -Tschou-Tsi (Džu Hsi), Dresden 1876. -- Gamewell, M.N., New Life -Currents in China, N. Y. 1919. -- Gascoyne-Cecil, W., Changing -China, London 1910. -- Geiger, Die grosse Lehre, München 1896. -- -Geil, E., The Great Wall of China, N. Y. 1909. Vähemmän asiallinen. --- -- Eighteen Capitals of China, 1912. -- Getty £ Deniker & Getty, -The Gods of Northern Buddhism, 1915. -- Gibson, J.C., Mission -Problems, 1902 -- Giles, H.A., Biographical Dictionary, London 1898. -On saksaksi. 2000 elämäkertaa. -- -- A History of Chinese -Literatuøe, London 1901. Religions of Ancient China, London 1905. -Introduction to the History of Chinese Pictorical Arts, London 1905. --- -- Sun Tzu, L. 1910. Chuang Tzu, L. 1889. -- -- Confucianism and -its Rivals, L. 1914. -- -- Strange Stories from a Chinese Studio, -Shanghai 1916. P'u Sung Ling'in Liao Džai. 144 kertomusta. -- -Gilmour, J., Among the Mongols. -- Glover, A.E., Thousond Miles of -Miracle, London 1900-05. On ruotsiksi ja saksaksi. -- Gorer & -Blacker, Chinese Porcelains and Hard Stones. Loistoteos. -- Gould, -Mythical Monsters, London 1886. -- Gray, J.H., China, London 1878. -2 nid. -- Grill, J., Lao-tzse's Buch, Tübingen 1910. -- Grube, W., -Geschichte der chinesischen Litteratur, Leipzig 1902. Paras -alallaan. -- -- Religion und Kultus der Chinesen, Leipzig 1910. -Oivallinen opas. -- -- Die Chinesische Philosophie (Die Kultur -der Gegenwart), Berlin 1913. -- _Haegehalz_, W., Korea und -die Koreaner, Stuttgart 1913. -- Hackman, H., Der Buddhismus, 1906, -englanniksi 1909. 'Kypsä hedelmä'. -- Handman, R., Kristinusko ja -buddalaisuus, Jyväskylä 1905. -- Hart, R., These of the land af -Sinim, London 1901. -- Hastings, J., Encyclopaedia of Religion and -Ethics, alkaen 1910. -- Havret, H., La stèle chrétienne de Si-ngan -fou, Shanghai 1895-02, 3 osaa. -- Hawkins, H.B., Geography of China, -Shanghai 1911. -- Headland, I.T., Court Life in China, N. Y. 1909. -Home Life in China, 1914. |China's New Day, 1912. -- Hedin, S., -Transhimalaja, Helsinki 1910. Seikkailuja Tiibetissä, Porvoo 1906. --- Henke, F. G., The Philosophy of Wang Yang-ming, London 1916. -- -Hermann, H., Chinesische Geschichte, Stuttgart 1912. -- Hertslet, -G.E.P., Treaties and Regulations between China and Foreign Powers, -1908. -- Hirth, F., The Ancient History of China, N. Y. 1900. -- -- -Scraps from a Collectors Notebook, 1905. -- Hobson, R.L., Chinese -Pottery and Porcelain, 1914. Loistoteos, 2 nid. -- Holcombe, C., The -Real Chinaman, N. Y. 1895. -- -- The Real Chinese Question, N. Y. -1900. -- Hopkins, L.C., Chinese Writing of the Chow Dynasty, 1910. --- Jefferys & Maxwell, The Deseases of China, Philadelphia 1910. --- Johansen, A.M., Everslasting Pearl, London 1913. -- John, G., -A Voice from China, London 1907. -- Joly, H.B., Hung Lou Meng; A -Dream of Red Chamber. "Punaisen pirtin uni", kiinalainen novelli. -- -Jones, A.G., Desultory Notes on Chinese Etiquette, Shanghai 1906. --- Julien, S., Histoire et Fabrication de la Porcelaine Chinoise. --- _Kaila_, E., Uskonnonhistoriallisia luentoja, Jyväskylä 1908. -- -Karlgren, B., Ordet och Pennan i Mittens Rike, Stockholm 1918. -- -Kenelly, M., Nanking, the Old Southern Capital, Shanghai, -- Kina, -25 ár i, Svenska Missionsförbund, Stockholm 1915. -- Kiinasta, -kuvauksia, Jyväskylä. -- King, F.H., Farmers of Forty Centuries, -1911. -- The (New) Educational System of China, 1911. -- Kiong, S. -Quelques mots sur la Politesse Chinoise, Shanghai 1906. -- Kranz, -P., Welterlösungsreligion ist Erfüllung des Konfuzianismus, Berlin -1899. -- Krausse, A., China in Decay, 1898. -- Ku Hung Ming, The -Discourses and Sayings of Confucius, Shanghai 1898. -- Kuo, P.W., The -Chinese System of Public Education, Shanghai 1918. Paras alallaan. --- Kürschner, China, Leipzig 1902. -- _Lanning_, G., Wild Life in -China, Shanghai 1911. -- Laur, F., Siège de Peking. -- Le Gall, S., -Le Philosophe Tehon Hi (Džu Hsi), Shanghai 1894. -- Legge, J., The -Chinese Classics, Chinese Text with a Translation etc., Shanghai -1865-93. 8 nid. Suurin saavutus alallaan. Suurin osa sisältyy Max -Müllerin julkaisuun "Sacred Books of the East", London 1875-91. --- -- Life and Works of Mencius, London 1877. -- -- Life and Works -of Confucius, L. 1892. Religions of China, L. 1880. A Record of -Buddhistic Kingdoms. Fā Hsien:in matkat 399-414 j.Kr. -- Lehmann, -E., Textbuch zur Religionsgeschichte, Leipzig 1912. -- Lessing & -Othmer, Lehrgang der nordchinesischen Umgangssprache. -- Lewis, R E., -Educational Conquest of the Far East, N. Y. 1903. -- Li Hung Chang, -Memoirs of, by J.W. Foster, 1913. -- Li Shih Chin: Pen-tsao, or -Chinese Herbal, 1597. Suurteos. -- Li Ung Bing, Outlines of Chinese -History, Shanghai 1914. -- Little, A.J., Through the Yang-Tse Gorges, -London 1899. -- -- The Land of Blue Gown, L. 1902. -- Lockhart, -J.H.S., Collection of Chinese Copper Coins, Shanghai 1915. 2067 -erilaista rahaa 2600 vuoden ajalta. -- Lutschewitz, W., Das neue -China und das Christentum, Berlin 1913. -- -- Revolution und Mission -in China, Berlin 1912. -- _MacCormick_, F, The Flowery Republic, -N. Y. 1913. Paras esitys vallankumouksesta. -- MacGillivray, D., A -Century of Protestant Missions in China 1807-1907, Shanghai 1907. --- -- A Half Century Among the Siamese and the Laos, 1913. -- Mac -Gowan, J., Imperial History of China, 1906. Kiinalaisten lähteitten -mukaan. Lights and Shadows of Chinese Life, 1909. Chinese Folk Lore, -London 1910-11. -- -- Men and Manners in Modern China. N. Y. 1912. -Kiitetty. -- -- How England Saved China, 1913. -- Mackay, G.L., -From Far Formosa, N. Y. 1895. -- Maier-Hugendubel, M., Schi tshing, -Bilder aus dem chinesischen Volks- und Missionsleben, Stuttgart -1913. -- Mannerheim, C.G.E., A Visit to the Sarö and Shera Yögurs, -Helsinki 1911. -- Martin, W.A.P., A Cycle of Cathay, N. Y. 1896. --- -- The Lore of Cathay, or Intellect of China, London 1901. --- -- The Siege in Peking, 1900. -- -- The Awakening of China, N. Y. -1907. -- -- Hanlin Papers (of the Chinese). -- -- Chinese Education, -1909. -- -- Chinese Legends and Poems. -- Mayers, W.F., Chinese -Readers Manual, Shanghai 1911. Korvaamaton. -- Medhurst, Tao Te -King, Chicago 1905. Ehkä parhain lukemattomista käännöksistä. -- -Menzies, A., Maailman uskonnot, Porvoo 1910. Suom. -- Michie, A., -The Englishman in China, London 1899, 2 osaa. -- Miner, Two Heroes -of Cathay, N. Y. 1903. Boksarimellakkain ajoilta. -- Mootz, H., Die -chinesische Weltanschauung, Mong dse, Strassburg 1912. -- Morse, -H.B., The Trade and Administration of the Chinese Empire, N. Y. -1913. Edustavin alallaan. -- -- The International Relations of -Chinese Empire, Shanghai 1910-19, 3 osaa. Lähdekirja. -- Mott, J.R., -y.m., The Continuation Conferences in Asia 1912-13, N. Y. 1913. -- -Moule, A.E., New China and Old, Observations of Thirty Years, London -1902. The Chinese People, A Handbook, 1914. -- -- Haif a Century -in China, L. 1911. -- Münsterberg, Chinesische Kunstgeschichte, -1913, 2 osaa. -- Möller, Die Wirren in China, Berlin 1900. -- -Mäkinen, A., Kiinan kansa ja sen tarpeet, Helsinki 1906. -- -- -_Nyström_, E.T., The Coal and Minerál Resources of Shansi Province, -1912. -- -- Det nya Kina, Stockholm. -- _Ogava_, K, The Imperial -City of Peking, Tokyo 1913. Loistoteos -- -- Decorations of the -Imperial Palaces in Peking. -- Osgood, E.A., Breaking Down Chinese -Walls, N. Y. 1908. Lääkärilähetyksestä. -- Overlach, T.W., Foreign -Financial Controle in China, N. Y. 1919. -- _Parker_, E.H., China, -Her History, Diplomacy and Commerce, London 1917. -- -- Ancient -China Simplified, L. 1908. -- -- John Chinaman, L. 1909. Studies in -Chinese Religion, L. 1910. -- -- China, Past and Present, L. 1903. -- -Paul, C.T., The Call of China, Indianapolis 1919. -- Pietilä, A.J., -Zarathustra, Buddha, Kristus, Helsinki 1911. -- Pitcher, P.W., In -and about Amoy, Shanghai 1911. -- Plath, J.H., Konfucius und seine -Schiller, Munchen 1867. -- Pott, F.L.H., A Sketch of Chinese History, -Shanghai 1915. fThe Emergency in China, N. Y. 1913. -- Pumpelly, -R., Reminiscences, N. Y. 1918. Yllättävää. -- Pälsi, S., Mongolian -matkalta, Helsinki. -- _Ramstedt_, G.J., Das schrift mongolische -und die Urga-mundart, Helsinki. -- Rawlinson, F., y.m., Progressive -Ideals of Christian Work in China, Shanghai 1919. -- Reeve, Timothy -Richard; Missionary, Statesman and Reformer. -- Reid, G., Sources of -aniiforeign Disturbances in China, Shanghai 1903. -- Reinsch, P.S., -Intellectual and Political Currents in the Far East, N. Y. 1911. --- Reischaufer, A.K., Studies in Japanese Buddhism, N. Y. 1917. -- -Research in China, Suurisuuntainen kokoelmajulkaisu, Washington. -- -Richard, L., Geographie de l'empire de Chine, Shanghai 1905. Kenties -yhä etevin alallaan. -- Richard, T., Conversation by the Million, -Shanghai 1907. -- -- Calendar of the Gods in China. -- -- A Guide to -Buddhahood. Awakening of Faith in the New Buddhism. -- -- A Mission -to Heaven. Si Jiu Dzi:n käännös. New Testament of Higher Buddhism. --- Richter, J., Mission und Evangelisation in Orient (Allg. ev. -Miss.-gesch. II), Gütersloh 1908. -- Richthofen, F.v., y.m., China, -Ergebnisse eigener Reisen und Studien, Berlin 1877-1912, 5 vankkaa -osaa. Kenties perusteellisin maantieteellinen tutkimus. -- Ross, -E.A., The Changing Chinese, N. Y. 1911. -- Ross, J., History of -Korea, y.m., Paisley 1880. -- -- The Manchus; or The Reigning Dynasty -of China. -- -- The Original Religion of China, London 1909. -- -- -The Origin of the Chinese People, L, 1916. -- -- Mission Methods in -Manchuria, 1908, -- Rowntree, The Imperial Drug Trade. Oopiumikauppa. --- Rudd, C., Chinese Poems, London 1912. -- Rudd, H.F., Chinese Moral -Sentiments before Confucius, Shanghai 1915. -- Russel, N., Gleenings -from Chinese Folklore, N. Y. 1915. -- _Saeki_, P.Y., The Nestorian -Movement in China, London 1917. Perusteellisin tutkimus alallaan. -- -Sargeant, A.J., Anglo-Chinese Commerce and Diplomacy. -- Saunders, -K. J, The Story of Buddhism, London 1916. Vertaileva tutkimus. -- -Scarborough, W., Collection of Chinese Proverbs, Shanghai 1875. --- Schiele, F.M., y.m., Die Religion in Geschichte und Gegenwart, -Tübingen 1909-13. Kiinan uskonnot verrattain suppeasti. -- Schlatter, -W., Die Chinesische Fremden- und Christenverfolgung, Basel 1901. --- Schiteper, Die Expedition Seymour. Pekingin pelastus 1900. -- -Schulze, O., Lebensbilder aus der chinesischen Mission, Basel 1905. --- Schütz, L.H., Die hohe Lehre des Confucius, oder die Kunst weise -zu regieren, Frankfurt 1909. -- Shaw, N., Chinese Forest Trees and -Timber Supply, 1914. -- Seymour, E.H., My Naval Career and Travels. -Pekingin pelastus 1900. -- -- Sjöblom, H., Kiina ja lähetystyö -Kiinassa, Helsinki 1907. -- Smith, A.H., Chinese Characteristics, -N. Y. 1894, 10 painosta. Käännetty saksaksi. -- Proverbs -and Common Sayings from the Chinese, Shanghai 1902. -- -- Village -Life in China, London 1900. -- -- China in Convulsion, L. 1901, 2 -osaa. -- -- Uplift of China N. Y. & London 1914. Käännetty saksaksi -(1909) ja ruotsiksi (1917). -- -- A Manual for Young Missionaries, -Shanghai 1918. -- Smith, F.P., Chinese Materia Medica. -- Soothill, -W.E., The Analects of Confucius, Shanghai 1910. Etevä. -- -- Three -Religions of China, N. Y. 1913. Parhaita johdatuksia. -- -- A Typical -Mission in China, N. Y. 1906. -- Soulie, G., Essai sur la Littérature -Chinoise, 1912. -- Spielmann, C., Die Taiping-Revolution in China, -Halle 1900. -- Starr, F., Korean Buddhism, Boston 1919. Ansiokas. -- -Steele, J., I-Li or Book of Etiquette and Ceremonial, London 1918. -Seremoniakirjan osa. -- Stein, M.A., Ruins of Desert Cathay, 1911, -2 osaa. -- Strauss, V.v. Lao-tse's Tao-Te-King, Leipzig 1870. Etevä -käännös. -- Schiking, Das Liederbuch, Heidelberg 1880. -- Suzuki, -History of Chinese Philosophy, 1914. Kenties paras alallaan. -- -Söderblom, N., Gudstrons uppkomst, Stockholm 1914. Šang Ti ja T'ien. --- -- Maailman uskonnot, Helsinki 1910. -- -- Tiele's Kompendium -der Religionsgeschichte, Berlin 1912. -- _Takajama_, S., Buddan -elämäntarina. Suom., Helsinki 1904. -- Tatchell, W.A., Medical -Mission in China, London 1909. -- Taylor, H., Hudson Taylor and the -China Inland Mission, 1919. -- -- One of China's Scholars, London. --- -- Pastori Hsi. Suom. Helsinki. -- Tchang, M., Synchronismes -Chinois. Chronologie complìte. 2357 e.Kr. -- 1904 j.Kr., Shanghai -1905. Paras ajanlaskuopas. -- Thompson, Griffith John, London 1907. --- Tiessen, E., China, Berlin 1902. -- Tobar, J., Inscriptions -Juives de K'ai-fong fou, Shanghai 1909. -- Tschepe, A., Heiligtümer -des Konfucianismus in Kü-Fu und Tschou-Hien, Jentschoufu 1906. --- _Underwood_, H.G., The Call of Korea, N. Y. 1908. -- -- With -Tommy Topkins in Korea, N. Y. 1905. Lapsentajuinen. -- Ussing, -H., Evankeliumin voittokulku kautta maailman, Jyväskylä, 1905. -- -_Waddell_, L.A., Buddhismin Thibet or Lamaism, London 1895. -- -Variétés Sinologiques. Arvokas sarjajulkaisu. Shanghai, 1892 alkaen. --- Warneck, G., Ev. Missionslehre, Gotha 1897-03. Paljon Kiinaa. --- -- Abriss einer Geschichte der protest. Mission, Berlin 1903.. --- Watters, T., Guide to Confucian Temples, 1879, -- -- Essays on -the Chinese Language, Shanghai 1889. -- Weale, B.L.P., The Truth -about China and Japan, Shanghai 1919. Kiinan ja Japanin suhteita. --- -- Manchu and Moscovite, London 1907. -- -- The Re-Shaping of -the Far East, L. 1905, 2 osaa. -- Webster, Kan Ying Pien, Shanghai, -Taolaisuutta. -- Wei, F.C.M., The Political Principles of Mencius, -Shanghai 1916. -- Werner, E.T.C., China of the Chinese, London 1919. --- -- Descriptive Sociology of the Chinese. -- Wherry, C.M., Islam -and Christianity in India and the Far East, N. Y. 1907. -- Wieger, -L., Rudiments. Suurisuuntainen, ensyklopedinen yritys. Ilmestynyt -m.m.: Textes Historiques (Shanghai 1903), Textes Philosophiques -(1906), Morale et Usages Populaires (Ho Kien Fu, käännetty -englanniksi) ja kaksiosainen teos Kiinan sanamerkeistä (myös -englanniksi). -- Wilhelm, R., on suunnitellut yhtä laajaperäisen -kokoelmajulkaisun saksankieliselle lukijakunnalle ilmestynyt m.m. -Gespräche des Kungfutse (Jena 1914). Tao Te King (1911), Dschuang -Dsi (1912), Liä Dsi (1912). -- Williams, S.W., The Middle Kingdom, -N. Y. 1883, 2 osaa. Lähdekirja. -- Williamson, A., Journeys in North -China, London 1870, 2 osaa. -- Wilson, E.H., A Naturalist in Western -China, Eleven Years of Travel, 1914. Runsaasti kuvia ja karttoja. --- Wisdom of the East-sarjassa on suuri joukko helppotajuisia ja --hintaisia teoksia Kiinan uskonnon ja filosofian alalta. -- Wolf, -M., Kritiske Tider in China's Historie, Kristiania 1913. -- World -Missionary Conference Report, Edinburgh 1910, 9 nid. Kiinasta paljon. --- Vuorinen, A., Matkahavainnoita Kiinasta, Helsinki 1908. Wurm, -P., Handbuch der Religionsgeschichte, Stuttgart 1904. -- Wylie, A., -Notes on Chinese Literatuøe, Shanghai 1867. Yhä arvokas. -- Yule & -Cordier, Travels of Marco Polo, London 1903, 2 osaa. Cathay and the -Way thither, Mediaeval Notices of China, L. 1913-16, 4 nid. Arvokas -lähdekirja. -- _Zottoli_, A., Cursus Litteraturae Sinicae, Shanghai -1879-82, 5 nid. Monipuolinen kirjallisuusnäyte alkuteksteineen ja -latinankielisine käännöksineen. - -_Sanakirjoja_: De Guignes, M., Dictionnaire Chinois, Français et -Latin, Paris 1813. Paljon sanoja, vähän sanaliittoja. -- Morrison R., -Dictionary of the Chinese Language, Honkong 1815-22. Englanninkielen -esikoinen. -- Medhurst, W.H., Chinese and English Dictionary, 1842. -Laajennus edellisestä. -- Williams, S.W., Syllabic Dictionary -of the Chinese Language, 1874. Täydellisempi. -- Giles, H.A., A -Chinese-English Dictionary, London 1910. Sanaliittoja ja lauseparsia -paljon. -- Couvreur, S., Grand Dictionaire Chinois-Français, 1904. -Kuin edellinen. -- Baller, F.W., An Analytical Chinese-English -Dictionary, Shanghai 1900. 'Onnellinen keskikoko.' -- MacGillivray, -D., A Mandarín Romanised Dictionary, Shanghai 1907. Puhekieltä. --- Soothill, W.E., The Students Pocket Dictionary, Shanghai 1908. -Suosittu. -- Morgan, E., New Terms, Shanghai 1913. -- Mateer, A.H., -Dictionary of New Terms. -- _Kiinankielisiä:_ Šō Uen, 1:sellä vuosis. -j.Kr. Vanhin. -- K'ang Sï Tzï Tien, 1717. Sisältää 44449 sanamerkkiä. -The Encyclopaedic Dictionary, Tz'ï Yen, Shanghai 1915. Sana- ja -tietosankirja. - -_Aikakauskirjoja ja vuosijulkaisuja_: T'oung Pao, Leyden. Etevin. -- -The Chinese Repository, Honkong 1832-51, kuukausittain. -- The China -Review, Shanghai 1872-1901. -- Ferguson, J.C., Index to The China -Review 1872-1901, or Notes and Queries on the Far East, Shanghai -1919. -- The New China Review, Shanghai, 1919 alkaen. -- The Journal -of the (North-) China Branch of the Royal Asiatic Society, Shanghai, -1858 alkaen. -- The Chinese Recorder and Missionary Journal, -Shanghai, 1867 alkaen. -- Kingman, H., Index to the Chinese Recorder, -Vol. I-XX, Shanghai 1893. -- Der Ostasiatishe Lloyd, Shanghai, 1886 -alkaen. -- The Far East, Tokyo, Shanghai, Hongkong 1876-78. -- The -East of Asia, Shanghai 1902 alkaen. -- The China Mission Year Book, -Shanghai 1909 alkaen. - -_Kirjallisuusluetteloita_: Cordier, H., Bibliotheca Sinica, Paris -1904-08, 4 osaa. Täydellisin. -- Möllendorff, P.G.v., Manual -of Chinese Bibiiography, Shanghai 1876. -- MacGillivray, D., A -Descriptive Catalogue of Current Christian Literatuøe of China, -Shanghai 1907 & 10. Selostaa kiinankielisiä teoksia. -- Douglas, -R.K., Catalogue of the Chinese Books in the British Museum, London -1877. Supplement 1903. - -_Karttoja:_ Stanford, E., Complete Atlas of China, London 1918. --- The New Map of China in English and Chinese by Far Eastern -Geographical Establishment, Shanghai 1916. -- The New Atlas and -Commercial Gazetter by Far East. Geogr. Establ. Shanghai 1918. 452 -suurta sivua. - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Suuri oppi, by Kungfutse - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUURI OPPI *** - -***** This file should be named 51906-0.txt or 51906-0.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/1/9/0/51906/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/51906-0.zip b/old/51906-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 8ec5544..0000000 --- a/old/51906-0.zip +++ /dev/null |