diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51159-8.txt | 1025 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51159-8.zip | bin | 23501 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1025 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..627aecb --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51159 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51159) diff --git a/old/51159-8.txt b/old/51159-8.txt deleted file mode 100644 index 0c72e12..0000000 --- a/old/51159-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1025 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Turun linna, by Adolf Waldemar Jahnsson - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Turun linna - - -Author: Adolf Waldemar Jahnsson - - - -Release Date: February 9, 2016 [eBook #51159] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TURUN LINNA*** - - -E-text prepared by Jari Koivisto - - - -TURUN LINNA - -Kirj. - -A. W. J. [Adolf Waldemar Jahnsson] - - -Länsisuomalaisten toimittama - -Penni-kirjasto Suomen kansalle 2. - - - - - - -Helsingissä, -Suomal. Kirjal. Seuran kirjapainossa, -1867. - -P. Th. Stolpen kustannuksella. - - - - - - Wähästä paljo tuleepi, - Kipinästä tuli syttyy. - - - - -Lieneeköhän yhtään Suomen maan asukasta, joka ei kumminkin nimeksi -tunne vanhaa Turun kaupunkia? Tuskin kyllä. Historiamme lehdeillä on -sen kaupungin nimi niin usein mainittu, että siitä varmaan voimme -päättää tässä seudussa tapahtuneiden seikkojen olleen siitä arvosta, -että kumminkin paikkakunnan nimi on levinnyt joka mökkiin maassamme. -Siis, lukiani, lähdeppäs ajatuksillas muassani hetkeksi tälle -paikkakunnalle, niin saamme yhdessä nähdessämme muistoja vanhoista -ajoista antaa mielemme rientää kuluneisin päiviin. Ehkä voivat -entismuistot edes vähänkin meitä miellyttää. - -Suomen lounaisessa osassa virtaa hiljain pohjasta etelään Aurajoki. -Alkain Pöytyän saloista (metsistä) on se ensin suuren ojan näköinen, -vaan levenee sitte vähittäin, kunne se kuusi penikulmaa kuljettuansa -kohtaa meren aallot tullessaan kapeaan lahteen, joka nykyään kantaa -Linnanaukon nimeä. Juuri matkansa perille pääsemäisillään jakaa se -kahteen osaan Turun kaupungin. Turun komea tuomiokirkko kohottaa -korkeat muurinsa sen itäisellä rannalla ja missä se rientää meren -syliin, siellä sen läntisellä puolella vanhan Turun linnan valkoiset -muurit kertovat satunsa kuluneista vuosisadoista; ajoista, jolloin -maamme mahtavimmat miehet asuivat linnan nyt jo suurimmaksi osaksi -hävinneissä saleissa. - -Noin vuonna 1157, siis näeppäs jo monta ihmisikää sitte, oli sillä -seudulla, jossa linna nyt seisoo, vilkas liike. Auran joki tosin -silloin jo vierteli mutaista (savista) vettänsä Linnanaukkoon, mutta -komeita kartanoita sen rannikoilla olisi silmäsi turhain -etsinyt. Tuskin olisit nähnyt mökkiäkään, missä Turun kaupunki nyt -ylpeilee katuinensa ja huonerivinensä. Kukkulat ja avarat laksot -olisivat ainoastansa kohdanneet silmiäsi. Ainakaan et olisi voinut. -aavistaa, että niinkin komea kaupunki kuin nykyinen Turku tässä oli -syntyvä. Mutta, arvelet, mikä sitte oli syynä siihen liikkeesen, josta -puhuin. Saatpa kuulla. - - Kaks oli pyheä miestä - Kaksi kansan ruhtinasta - Ristiveljeä jaloa; - Yksi kasvoi Ruotsinmaalla, - Toinen maalla vierahalla. - Lapsi maalta vierahalta - Se on Hämeen Henterikki, - Waan joka Ruotsissa yleni, - Se on Eerikki ritari, - Ruotsin kuuluisa kuningas? - -Näin tietää eräs kansanruno puhua. Ja sen sanat ovatkin todet. 1150, -näet, nousi Ruotsin kuningas istuimelle _Eerikki_, joka oli yhdeksäs -samalla nimellä Ruotsin kuninkaista. Noustessansa valtaistuimelle -vannoi hän sen valan, että hän oli lähtevä sotaan Kristin uskon -puolesta ja maan vihollisia vastaan. Tähän aikaan oli halu suuri -ihmisissä lähteä tälläiseen sotaan Kristinuskoa levittämään ja papit -saarnasivat, että se, joka otti osaa tälläiseen retkeen, sai -suurimmatkin syntinsä anteeksi; ken sodassa kaatui, se meni oikotietä -taivaasen. Ruotsi ei ennen tätä aikaa voinut olla juuri mieltynyt -Suomalaisiin, sillä Suomalaiset naapurinsa muistuttivat heitä usein -ikävällä tavalla elossa olemisestansa. Esi-isämme, näet, usein kävivät -ryöstöretkillä Ruotsin rannikoilla ja toivat paljon ryöstettyjä -aarteita kotiinsa, niin että moni Ruotsalainen ei heille "tervetultua -toiste" toivottanut. Paitsi sitä siis, että kuningas Eerikki 9:s paloi -halusta itse kristinuskon levittämiseen, niin näki hän myös voivansa -Suomalaisia voittamalla ja kastamalla estää näiden ryöstöretkien -uudistamista. Hän lähti siis kuin lähtikin niinkuin arvellaan v. 1157 -monen mahtavan miehen seurassa, joista pispa Hentrikki Englantista -syntyisin on mainittavin, Oolantin meren ylitse Suomeen. Hän laski -väkensä maalle Aurajoen suussa ja Suomalaisia oli siinä häntä -vastaanottamassa. Wilkas tappelu syntyi; paljo väkeä kaatui, -Suomalaiset joutuivat häviölle ja niiden, jotka tappelusta pääsivät -hengissä, täytyi antaa kastaa itsensä nykyisen Turun vieressä olevassa -Kupittaan lähteessä. Tälläinen on Ruotsin vallan ja Kristinuskon alku -maassamme. - -Mutta sillä että muutamat Suomalaiset väkisin olivat kastetut ei vielä -pitkälle päästy. Pakanuus oli juuritettava ulos mielistä ja kristin -oppi istutettava sydämiin pakanuuden siaan. Tässä työtä monelle -miespolvelle. Pispa Hentrikki on ensimmäinen, joka tähän työhön uhrasi -voimansa ja -- henkensä. Eräs Suomalainen talonpoika Lalli nimeltä -katkaisi piaan hänen vaikutuksensa, koska tappoi hänen Köyliön -järvellä, mutta kunnioitettavan pispan muistoa ei voi mikään saattaa -unohduksiin, niin kauvan kuin Suomen kansa hengissä pysyy. Woidaksensa -tätä kääntämisen työtä pitkittää täytyi Ruotsalaisien pitää sotavoimia -maassa, sillä Suomalaisten mielet olivat niin juurtuneet vanhoihin -oloihin ja uskoon, että voiton saatuansa kohta olisivat luopuneet -Ruotsalaisten heille pakoittamasta vallasta ja uskosta. Päätettiin siis -rakentaa linna Ruotsin vallan pysyttämiseksi maassamme ja paikaksi, -mihin linna oli rakettava, valittiin niemi Aurajoen suussa. Tämä on -nykyisen Turun linnan synty. Sinä, lukiani, joka olet kuullut tykkien -pauhinaa, olet kuullut, minkä mahdottoman voiman ampuneuvot ovat -itselleen anastaneet, niin ettei harmaat vuoretkaan enää ole vakaat -olostaan, ehkä hymyilet katsellessasi linnan muuria ja ajatellessasi, -että ne ovat raketut sotavarustukseksi, mutta se, joka eli siihen -aikaan, ainakin ne nähdessään suuresti ihmetteli niiden mahdotonta -vahvuutta. Ei paljo aikoja kulunutkaan, ennenkuin Turun linnaa -pidettiin ruotsin vallan vahvimpina. Mutta niin ajat muuttuvat. Ruutin -keksintö ja ampuma-asetten parantaminen vaikutti, että linna menetti -tämän suuren arvonsa ja vihdoin jätettiin se korjuutta, niin että aika -vapaasti sai tehdä hävittävää työtänsä, josta nykyinen linna antaa -ikävimpiä todistuksia. - -Nykyisen linnan kaikki muurit eivät ole raketut samaan aikaan, vaan me -voimme eroittaa vanhan ja uuden linnan. Wanha linna on suurimmaksi -osaksi rakettu harmaasta kivestä. Sen rakentaminen aloitettiin, -niinkuin jo olemme maininneet, Eerikki kuninkaan aikoina. Uusi linna on -luultavasti 400 vuotta nuorempi ja on rakettu tiilikivistä vanhan -linnan itäiselle puolelle, ja on vanhaa linnaa paljoa matalampi. - -Ensimäiset vuosisadat linnan olosta peittää suuri pimeys. Ainoastansa -muutama säde välkkyy tästä pimeydestä. Sen harmaat muurit, jotka ovat -ainoat jälelläolevat todistajat silloisesta elämästä, eivät virko -mitään, ehkä mitä heiltä kysyisimme, ne vaan vakaina muistuttavat meitä -itestänsä. Wasta kuudennentoista sadan alkaessa rupee pimeys antamaan -perää ja tarkemman tiedon aamurusko koittamaan. - -Wuodesta 1397 vuoteen 1521 kesti niin kutsuttu "Kalmarin yhteys", joka -nimi sai syntynsä siitä, että _Kalmar_-nimisessä kaupungissa -Ruotsinmaalla ensinimitettynä vuonna päätettiin yhdistää Tanskan, -Norjan ja Ruotsin maat yhden hallitsian valtaan. Tarkoitus oli siten -saada yksi vahva, yhtäpitävä valta, sen siaan että ennen oli ollut 3 -pientä, keskenänsä usein riitelevää valtaa. Tarkoitus oli hyvä ja -kaunis, mutta seuraus -- sitä huonompi. Tämän päättäjät unohtivat, -ettei kansoja niin yhdistetä ainoastansa sen kautta, että muutamat -kokouksessa niin päättävät. Sen siaan että näiden 3 vallan olisi tullut -yhdistää miekkansa yhteistä vihollista vastaan, niin he käänsivät ne -toistensa rintoja kohti ja antoivat niiden juoda heidän verta, joiden -kanssa kokouksessa olivat määrätyt yhdessä elämään. Sentähden olikin -heillä milloin yksi kuningas, milloin kaksi, kunnes vihdoin -mainio Kustaa Waasa kokonansa särki yhteyden, nerollansa ja -urhoollisuudellansa hankittuaan itsellensä Ruotsin hallituksen. - -Kalmarin yhteyden aikana oli Turun linnakin monta kertaa nähnyt eri -valloittajoita. Milloin oli se Ruotsalaisien, milloin Tanskalaisien -käsissä. Wuonna 1520 yhdisti ankara mies nimeltä _Kristian_ taas -Tanskan ja Ruotsin vallat. Tehdäksensä kaiken vastustuksen valtaansa -vastaan mahdottomaksi antoi hän käskyn palvelioillensa tappaa kaikki -mahtavat miehet. Suomessakin katkaistiin miekalla monen korkeasäätyisen -miehen kaula. Julmuutensa teki valtansa kammotuksi ja vihatuksi, -jonkatähden Ruotsalaiset Kustaa Waasan johdon alla yhdistyivät ajamaan -maasta pois tätä valloittajaa. Kustaa Waasan päänkin oli Kristian -määrännyt otettavaksi, mutta Kustaa Waasa pääsi vainoojiansa pakoon, -ehkä kyllä usein oli vähässä, ettei joutunut heidän kynsiinsä. Pari -vuotta kului, ennenkuin Tanskalaisien kokonansa täytyi jättää Ruotsin. -Pisimmän aikaa vastustivat Kustaa Waasaa Tukholman pääkaupunki ja -- -Turun linna. Turun linnan päälliköksi oli Kristian määrännyt erään -kovan mutta urhoollisen miehen nimeltä _Tuomas Wolf_ (Saksan sana Wolf -on suomeksi susi, jotenka nimi oli miehelle hyvin sopiva). Lopulla -v. 1521 lähetti Kustaa Waasa pienen sotavoiman Suomeen eritenkin -hätyyttämään Turun linnaa. Aatelismiehet näillä seuduilla ja Turun -viimeinen katolilainen pispa _Arvid Kurk_ kääntyivät kohta -Ruotsalaisien puolelle, mutta linnaa ei leikillä saatu. Kerran kun -Ruotsalaiset eivät voineet mitään aavistaakaan, hyökäsi Tuomas Wolf -sotamiehineen linnasta ulos heidän päällensä, tappoi ison joukon heitä -ja otti muutamia vangiksi. Pelättääksensä niitä, jotka kouristansa -pääsivät, antoi hän tappaa muutamia vangistansa ja panna heidän -ruumiinsa riippumaan linnan muurien päälle. Seuraavan vuoden alussa -antoi Kristian taas käskyn ottaa hengiltä pois muuttamia korkeasukuisia -miehiä ja Tuomas Wolf oli valmis ja mielukas kuulemaan hänen käskyänsä. -Turun linnan muurien sisässä kaatui monen miehen pää. Yksi mies, -nimeltä _Erik Fleming_, joka sittemmin tuli hyvin mainioksi mieheksi, -pelasti kuitenkin viekkaudella henkensä. Hän oli olevinansa -Tanskalaisien harras ystävä ja petti siten päällikön. Eräänä päivänä -Fleming, näet, sanoi Wolf'ille: "linnassa on joukko Ruotsalaisia, -joista ei meillä ole mitään hyötyä; sallippas minun viedä ne -Ruotsalaisia vastaan ja anna minulle sen verran Tanskalaisia, että -voin pitää ne kurissa". Wolf arveli keinon olevan varsin hyvän ja antoi -Flemigin tehdä, mitä tahtoi. Mutta Fleming oli jo ennen antanut linnan -ulkopuolella oleville Ruotsalaisille sanan, niin että nämät ojeti -olivat valmiit hyökäämään Tanskalaisien päälle, jotka siis joutuivat -surman kitaan, mutta Fleming ja hänen Ruotsalaisensa pääsivät vapauteen -eikä mielensä tehnyt enää linnaan palata. Wasta Elokuussa 1523 saivat -Ruotsalaiset linnan valloitetuksi, mutta sitä ennen oli jo kuitenkin -Tuomas Wolf saanut surmansa. Kesällä v. 1522 lähetettiin, näet, Wolf -Ruotsiin viemään ruokavaroja Tanskalaisille Tukholmaan ja hän purjehti -estämättä yli Oolannin meren. Kun hän tuli Ruotsin puolelle -Furusuntiin, niin lähetti hän yhden aluksen edellä tiedustelemaan, -olisiko laita vaaratta. Eerikki Fleming, joka oli yhden niemen takana -väijyksissä, otti aluksen miehet vangiksi ja pani alukseen Ruotsalaisia -Tanskalaisien vaatteisin puettuja miehiä ja lähetti sen takaisin. -Tuomas Wolf sousi sitä vastaan veneellä ja kysyi: "mitä kuuluu?" -"Kaikki on hyvin", vastattiin ja Wolf astui jo kiiruusti yhdellä -jalalla alukseen. Samassa huomasi hän petoksen ja aikoi hypätä takaisin -veneesensä, mutta Ruotsalaiset estivät hänen hyppäämästä, ottivat hänen -vangiksi ja purjehtivat kaikessa hiljaisuudessa takaisin salmeen -sisään. Suomalaiset laivat, jotka eivät petoksesta mitään tienneet, -luulivat Wolfin vaan johtavan laivoja ja purjehtivat perässä, mutta kun -pääsivät pienen matkan sisälle salmeen, piiritti Kustaa Waasan laivasto -heidät ja otti kaikki vangiksi. Wolf oli Kustaa Waasan niin -vihoittanut, että Kustaa Waasa määräsi hänen hirtettäväksi. Hän -hirtettiinki erääsen tammeen, Kun hän näki valmistukset hirttämiseensä, -harmitti se häntä kovasti, ettei hänelle suotu sitä kunniaa, että olisi -saanut hampuista tehtyä nuoraa kaulansa ympäri, vaan oli hirtettävä -niinistä tehdyllä nuoralla. - -Samana vuonna kuin Turun linna oli myös Tukholma tullut Ruotsalaisien -valtaan ja Kustaa Waasa oli siis pelastanut maansa. Kiitolliset -kansalaiset koroittivat hänen kuninkaaksi ja 37 vuotta hallitsi hän -viisaudella Ruotsin ja Suomen kansaa, kunnes hän v. 1560 hiljaisesti -nukkui kuoleman uneen. Ruotsin kuningasistuimelle nousi vanhin poikansa -_Eerikki_, joka oli 14:sta samannimisistä Ruotsin kuninkaista. Nyt -alkoi taas sisällinen, hävittävä sota, sillä kuninkaalla oli 3 veljeä, -joille isänsä oli antanut osia valtakunnasta sillä toivolla, että -veljellinen rakkaus voisi estää kaikki eripuraisuudet ja riidat ja -tehdä nuoremmat veljet kuninkaalle alamaisiksi. Mutta siinä toivossaan -hän kovin pettyi, sillä tämä jako oli monien onnettomuuksien alku ja -synty. Kustaa Waasan toinen poika herttua _Juhana_ oli saanut -Suomenmaan osallensa jo isänsä eläessä, kuitenkin sillä ehdolla, että -olisi kuninkaalle uskollinen alamainen. Jo isän elinaikana osoitti -Juhana, että hänellä oli hyvä halu päästä tästä alamaisuuden -velvollisuudesta. Waikka hankkeensa tekivät isällensä monen -murhepäivän, niin isä kuitenkaan ei ymmärtänyt estää sitä pahaa, joka -uhkasi sen kautta, että nuoremmille pojillensa annettiin niin suuri -valta. Eerikin kuninkaaksi tultua syttyi kytevä kipinä ilmituleen. -Juhanalla ei ollut halua ensinkään kuulla veljensä käskyjä; se näkyi -selvästi monesta käytöksestänsä. Ettei tämä juuri ollut kuninkaan -mieleen on helppo ymmärtää. Kuninkaan neuvonantajien kuiskutukset hänen -korviinsa sen lisäksi ja muutama muu seikka synnyttivät kuninkaassa -päätöksen ryhtyä väkivaltaan, kun ei muu auttanut. Jo v. 1563 -lähetettiin sotavoimaa Suomeen. Juhana, joka kyllä voi aavistaa, mikä -käytöksensä seuraus olisi, oli myöskin varoillaan. Hän antoi -herttuakuntansa asujamet vannoa uskollisuuden valan hänelle ja varusti -Turun linnaa. Heikin markkinoilla, jolloin hän oli kutsuttanut kansaa -kokoon Turkuun, piti hän Turun torilla puheen kansalle, jopa -- jota -tuskin voit aavistakaan -- Suomen kielellä, ainoa kerta jolloin Suomi -hallitsian suusta on kaikunut kansalle. Juhanalla oli lapsuudessansa -ollut opettajana Suomesta syntyisin mies joka varmaanki oli opettanut -hänelle Suomen kielen. Puheessaan hän kovasti moitti veljensä Eerikin -hallitustoimia eikä pitänyt suurta lukua totuudesta, vaan syytti -Eerikkiä monesta seikasta, joissa ei ollut alkuakaan. Hän esimerkiksi -mainitsi, että Eerikki ylenkatsoi ymmärtäviä miehiä ja että -neuvonantajansa olivat nokikolari- ja suutaripoikia, että hän oli -vihoittanut Wenäläiset, jotenka he ensi suvena aikoivat tulla -hävittämään ja ryöstämään Suomeen j.n.e. Lopuksi pyysi hän Suomalaisten -apua veljensä vääryyttä ja väkivaltaa vastaan; joka apu olisi oleva -hyödyksi itse Suomalaisille. Suomalaiset, jotka uskoivat herttuan -sanat, huusivat yhtä suuta, että olivat valmiit auttamaan ja uudistivat -uskollisuuden valansa herttualle. - -Juhana oli nainut Puolasta kuninkaan tyttären nimeltä _Katariina_, joka -oli luonteeltaan hyvin vireä ja innokas nainen ja harras katolilainen. -Hän sai miehensäkin kääntymään tähän uskoon. Katariinan nimeä kantaa -vielä tänäpänä mainion kaunis lakso virstan matkaa linnan kaakkoisella -puolella ja leveä paasi samassa paikkaa meren rannalla on ollut pöytänä -hänelle, kun hän hovineitsyjensä kanssa oli täällä huvittelemassa -itseänsä. Koska siis _Juhana_ oli niin likeinen Puolan kuninkaan -sukulainen, toivoi hän saavansa apua sieltä; joka hänelle luvattiinkin. - -Mutta ennenkuin jatkamme sotaretkemme, käykäämme hetkeksi katselemaan -linnan sisäpuolta ja oloja siellä. Jos olisit tähän aikaan tullut -linnan saleihin, niin tuskin olisit luullut olevasikaan Suomessa. -Huoneitten seinät, näet, olivat peitetyt kalliilla vaatteilla, laattiat -monenkarvaisilla matoilla, huonekalut arvaamattoman komeat, useammat -niistä tännetuodut kaukaisista maista. Ainakin hämmästyt, jos luettelen -sinulle herttuan palvelioita, joita siihen aikaan kutsuttiin -"virkamiehiksi". Wuonna 1559 luetellaan niistä ajoista säilytetyissä -kirjoissa palkkaa saavia "virkamiehiä": 24 pyssymiestä, 13 nikkaria, 9 -muurimestaria, 29 laivantekiää, 3 lasimestaria, 3 sahaajaa, 1 sorvari, -5 nuorantekiää, 2 teurastajaa eli lahtaria, 9 nuottamiestä, 3 -pursimiestä, 8 seppää, 3 oluenpaniaa, 5 kokkia, 3 tynnyrintekiää, 3 -tiilintekiää, 5 kintaitten (vanttujen) tekiää, 3 rahantekiää, 5 -tavarain kirjoittajaa, 14 kamarikirjuria, 3 ankeriasten kalastajaa, 3 -portinvartiaa sekä joukko yksityisiä, joista yksi oli -- "koirien -päämies". Ja ajatteleppas sitä hetkeä, jolloin vieraita likiseuduilta -oli koossa. Silloinpa palvelioita vilskui joka tahoilla, ja pöydät -oikein uupuivat herkkujen alle. Kerran esimerkiksi oli pöydällä vaan -kalaruuissa "nahkiaisia, lohta, siikaa, lohen mätiä, silakkaa, -säynäviä, lahnaa, ahvenia, särkiä, kuoreita ja ankeriaita". Ulkomaan -viinat oikein tulvasivat virtoina. Usein pyöri myöskin musiikin -soidessa mitä kalliimpiin vaatteisin puettuja naisia ja miehiä tanssin -pyörteessä ympäri lattiaa. Kuultiinpa linnassa silloin Suomenkieltäkin. -Tapahtuipa kerran niinkin, että herttua päätti kirjoituttaa Ranskan -kuninkaalle -- Suomeksi. Mutta nämät ilopäivät eivät kestäneet kauvan. -Kanuunain pamaukset ja kuulain viuhu ajoivat ilon ja riemun pakoon ja -tämän jälkeen ei linna milloinkaan enää ollut niin monen mahtavan -miehen asuinsia eikä sen saleissa enää sellaista prameutta nähty. - -Toukokuun keskipaikoilla rupesi Eerikin sotaväki sekä mereltä että -maalta ahdistamaan linnaa, mutta linnan väki puolusti sitä -urhoollisesti. Kuningas lähetti yhä Ruotsista lisäväkeä, mutta apua -Juhanalle Puolasta ei kuulunutkaan, jotenka linna viimein joutui hyvin -ahtaalle. Sanoma käy, että Eerikin sotaväki, turhain kauvan aikaa -ahdistettuaan linnaa, keksi seuraavan petollisen sotakeinon. Wähän -matkaa linnasta lounaan päin on pieni saari, joka nyt sai nimensä, jota -tänäpänäkin vielä kantaa, Hepokari. Eerikin sotamiehet, näet, pikisivät -ja tervasivat hevosen ja sytyttivät sen palamaan. Hevonen rupesi -hädissänsä täyttä laukkaa juoksemaan ympäri saaressa. Linnanväki näki -tämän ja juoksi kaikki yhdelle puolelle katselemaan tätä ihmettä. Mutta -sillä aikaa karkasivat Ruotsalaiset maan puolelta linnaan ja saivat -täten linnan valloitetuksi Elokuun 12:na. Herttua Juhana vaimoneen, -palvelioineen ja puolustajineen joutui vangiksi ja vietiin Ruotsiin. - -Kuusi vuotta on taas kulunut, kuusi kovaa vuotta. Matalassa ja ahtaassa -huoneessa Turun linnan muurien sisässä, johon päivän valo ei paljoa -pääse sisälle, koska huonessa on ainoastansa yksi pieni akkunareikä ja -sekin soukkaa käytävää päin, käy rauhatonna edes takaisin pitkäläntä -mies, jonka siniset silmät ja yksivakaisen otsan milloin epälyksen ja -kalvavan omantunnon pilvet peittävät, milloin hartauden ja toivon -säteet valaisevat loistain näiden pilvien läpitse ja vähäksi aikaa -karkoittain ne. Käytävässä olevan vartian asetten ja askelten ääni -kaikuu yhä korvissaan ja muutama auringon säde, joka käytävän muurista -heijastaa matalaan kamariin, muistuttaa vapaudesta, jota kerran hänkin -nautitsi. Uskotkos minua lukiani, jos sanon, että tämä mies oli -- -kuningas _Eerikki_ 14:sta. Niin ajat muuttuvat. Kuninkaan korkealta -kunniaistuimelta linnan pimeyteen on usein vaan yksi askel. Woitko -aavistaa, mitkä tunteet kuohuvat miehen rinnassa, jonka käskyjä yhtenä -päivänä kuulevat tuhannet ja jota toisena päivänä valtakunnan alhaisin -sotamies käskee, jota yhtenä päivänä prameisin vaatteisin puetut -palveliat joka taholla kumartavat ja mairielevat, mutta joka toisena -päivänä on niin hylättynä, ettei hänellä ole ainoatakaan, jolle voisi -mielensä ilmoittaa, jolta voisi tuskissaan lohdutusta saada, ei kirjaa, -jonka lukemisella voisi aikaansa kuluttaa, ei kynää, jolla voisi -piirtää kuohuvat tunteensa ja ajatuksensa. Kun Eerikki elokuun lopussa -v. 1563 sai kuulla, että veljensä _Juhana_ oli vangiksi joutunut Turun -linnassa, aavistiko hän silloin, että muutaman vuoden perästä Juhana -oli kuningas, hän vaivainen vanki -- Turun linnassa? Tuskin kyllä. - -Kun Juhana oli viety vankina Ruotsiin, suljettiin hän kuninkaan -käskystä "Gripsholm" nimiseen linnaan, jossa 4 pitkää vuotta istui. -Eerikki, joka luonnoltaan oli äreä ja pikainen vihaan, kuulteli myöskin -usein huonojen neuvonantajien puhetta ja teki sentähden monen työn, -joka ei hallituksellensa kunniaa tuottanut, vaan sitä vastaan vieroitti -yhä enemmän kansan mielen hänestä. Wihdoin antoi hän miekkansakin -maistaa viattoman miehen verta. Pikainen katumus seurasi nyt niinkuin -usein ennenkin työtänsä, jonka vihan vimmassa teki. Raskasmielinen -luontonsa muuttui tästä niin synkäksi, että hän muutaman ajan -mielipuolena kuljeskeli milloin missäkin, jättäen hallitustoimet -sikseen. Herättyänsä näistä hourauksista antoi hän mahtavien -sukulaisien pyynnöstä Juhanalle vapauden ja sovinto tehtiin veljien -välillä, joka kuitenkaan ei kestänyt kauvan. Eerikki heittäysi taas -malttamattoman luontonsa valtaan ja entiset julmuudet uudistettiin. -Seurauksena siitä oli, että veljensä Juhana ja Kaarlo nostivat kapinan -häntä vastaan, ottivat hänen vangiksi ja panivat hänen pois -hallituksesta, johon hänen siaansa Juhana nousi. Tämä tapahtui v. 1568. -Ensin salvattiin Eerikki Tukholman linnaan, mutta muutettiin sitte -Turkuun v. 1569. Täällä hän oli kaksi vuotta, kunnes hän taas -muutettiin Oolantiin Kastelholman linnaan ja sieltä muutaman kuukauden -perästä Ruotsiin, jossa oli vangittuna milloin missäkin linnassa, -kunnes häntä veljensä käskystä vaadittiin ottamaan myrkkyä, josta kuoli -1577. Juhanan julmuus veljeänsä kohtaan on inhoittava. Eerikki, näet, -pidettiin hirmuisen kovassa vankeudessa. Päällikkö Turun linnassa -esimerkiksi pyysi rautaa ja kuparia Ruotsista, saadaksensa niistä -teettää kahleita Eerikille. Eerikki oli hyvin mieltynyt soitantoon ja -lukuun, mutta kaikki soittokalunsa ja kirjansa, jopa pyhä raamattukin, -vtettiin häneltä pois. Hänen täytyi kirjoittaa tikulla ja musteena -hänellä oli vettä, johon nokea oli sekoitettu; ruokansa oli usein aivan -huono ja monasti sai hän maata kipeänä ilman hoidotta ja lääkkeittä. - -Juhana, joka Eerikin jälkeen tuli kuninkaaksi, sai kuolinpäivänsä -saakka v. 1592 istua kuningasistuimella, mutta hänen kuoltuansa syntyi -taas sisällinen sota ilmituleen. Juhanan poika _Sigismund_ oli jo ennen -isän kuolemaa valittu Puolan kuninkaaksi ja isän kuoltua oli hän siis -kahden valtakunnan kuningas. Hän oli nuoruudestansa asti kasvatettu -katolilaiseen uskoon ja oli sentähden mieltynyt siihen. Ruotsin papisto -ja ylhäiset, peläten, että tästä oli syntyvä suuria vahingoita ja -haittoja uskonnolle, päättivät kokouksessa, että luteerilainen usko -aina oli oleva pysyväinen Ruotsissa ja että kuninkaan oli lupaaminen -myöntää tämä, ennenkuin hän kruunattaisiin kuninkaaksi. Sigismund teki -kauvan vastusta, ennenkuin hän suostui siihen, ja sittekin osoitti hän -perästäpäin, ettei hän aikonut pitää lupaustansa. Muutenkin olivat -hallitustoimensa sellaiset, että ne loukkasivat Ruotsalaisia, niin että -hän tuli vihatuksi. Setänsä herttua _Kaarlo_ hiilutti myös tätä -tytymättömyyden valkeata, niin että viimein Sigismund, ollessansa -Puolassa, eroitettiin hallituksesta ja Kaarlo herttua valittiin -kuninkaaksi. Sigismundilla oli kuitenkin monta puolustajaa, niin että -Kaarlon oli ensin heidät voittaminen, ennenkuin hän sai kaikki -valtakunnan osat valtaansa. Pahin ja väkevin vastustajansa oli _Klaus -Fleming_, jonka Sigismund oli määrännyt Suomen maaherraksi. Tämä oli -urhoollinen mutta kova mies, joka itse kohteli Suomen talonpoikia -julmasti, eikä estänyt sotamiehiänsä heitä vielä julmemmasti -kohtelemasta. Talonpojat valittivat usein Ruotsin neuvoskunnalle ja -Kaarlo antoi käskyjä Flemingille tämän estämiseksi, mutta Fleming, hän -kun oli uljas mies, ei ottanut näitä käskyjä korviinsakaan, vaan sanoi -ainoastansa tottelevansa kuningasta, jonka nimi oli Sigismund. Wihdoin -ottivat talonpojat onnensa omiin käsiinsä ja nostivat kapinan Flemingiä -vastaan. Hirmuinen sota syntyi, joka on tuttu _Nuijasodan_ nimellä. -Sodassa luullaan kaatuneen noin yksitoista tuhatta talonpoikaa. -Fleming, jolla oli tottuneita sotamiehiä, pääsi voitolle ja Suomen -talonpoikien täytyi siis väkisenki myöntyä Flemingin käskyihin. Tämä -tapahtui v. 1597. Samana vuonna kuoli Fleming. Sanoma kävi kansassa, -että joku oli noitunut hänen kuoliaksi. Hänen kuoltua määräsi Sigismund -_Arvid Stålarmin_ sotaväen päälliköksi. Hän vetäysi sotamiehineen Turun -linnaan ja rupesi sitä varustamaan. Härkiä ja lehmiä tuotiin linnaan -likiseudulta, ynnä rukiita, olkia y.m. jopa myllynkiviäkin, jotenka -voitaisiin jyvät jauhaa. Kaikki väki kutsuttiin kokoon ja kysyttiin, -tahtoivatko olla kuningas Sigismundille uskollisia ja urhoollisesti -puolustaa linnaa. Suullansa tosin melkein kaikki tämän lupasivat, mutta -monen sydän oli herttuan puolella. Yksi, joka ei luvannut sotia -herttuaa vastaan, tapettiin, jonkatähden muut eivät uskaltaneet -ilmoittaa ajatuksiaan. - -Wielä samana vuonna suvella tuli herttua itse sotaväen kanssa laivoilla -Suomeen. Stålarm, joka ei voinut uskoa, että Kaarlo, jolla ainoastansa -oli huonoja ja pieniä sotalaivoja, uskaltaisi niillä tulla Suomeen, oli -laiminlyönyt kaiken laivastonsa varustamisen. Kaarlon laivat -purjehtivat sentähden estämättä likelle Turun linnaa, mutta linnasta -ampuminen esti häntä viemästä laivansa jokeen. Hän pani sentähden -väkensä maalle vähän matkaa kaakkois-puolla linnaa ja aikoi maata -myöden mennä linnaa hätyyttämään. Linnanväki, joka näki hänen -aikomuksensa, lähetti sotamiehiä kanuunilla häntä ottamaan vastaan -Turun kaupunkiin. Arvid Stålarm johti niitä. Nykyisessä Uudenmaan -tullissa tulivat sotaväet yhteen, mutta Kaarlon väki ei kauvan -ampunutkaan, ennenkuin Stålarm miehineen vetäyi takaisin ja rupesi -matkaamaan Hämettä päin. Herttuan sotaväki marssi yhä linnaa päin. -Linnassa oli päällikkönä Fleming vainajan leski, joka oli hyvin -urhoollinen nainen, eikä ensinkään ajatellut antaumista, vaan kehoitti -sotaväkeä urhoollisuuteen ja uskollisuuteen kuninkaalle. Herttuan väki -teki linnoituksia Korpilahden ja Myllymäen vuorelle ja ampua räjähytti -niistä linnaa, mutta turhain. Linnan muurit eivät olleet millänsäkään -ampumisesta. Waikka Flemingin leski sai kuulla, että kuninkaalta apua -ei ollut odottamistakaan, niin hän oli yhtä rohkea. Wihdoin sai herttua -linnan kavaluudella. Eräs ylioppilas Taneli Hjort rupesi yllyttymään -sotaväkeä pakenemaan herttuan leiriin ja onnistuikin hyvin toimessaan. -Kun tämä tuli tutuksi, kutsutttin linnan väki kokoon ja luvattiin suuri -palkinto niille, jotka pysyivät kuninkaalle uskollisina, mutta niille, -jotka tahtoivat, annettiin lupa mennä herttuan leiriin. Suurin osa -sotaväestä olikin halukas menemään ja jälkeenjääneet eivät kauvan sen -jälkeen voineet tehdä vastusta. Päästyänsä linnaan meni herttua linnan -kirkkoon, jossa Klaus Flemingin ruumiinarkku oli. Koska hän oli kuullut -arveltavan, että Fleming vielä oli Puolassa ja että ruumiinarkussa vaan -oli kiviä, käski hän ottaa arkun kannen auki, ja kun hän näki vanhan -vihollisensa kuolleena, veti hän häntä parrasta ja lausui: "jos sinä -olisit nyt elänyt, ei pääsi olisi ollut vakavana". Flemingin rouva -vastasi: "jos minun autuas herrani olisi elänyt, niin teidän armonne ei -milloinkaan olisi tullut tänne sisälle". - -Kaikki parhaat kanuunat ja Suomen laivasto sekä joukko sotavankia, -joista yksi oli Flemingin leski, vietiin Ruotsiin. - -Herttuan lähdettyä pois ei pitkiä aikoja kulunutkaan, ennenkuin linna -taas joutui Sigismundin palveliain valtaan. Stålarm, näet, palasi -Hämeestä sotavoimineen ja koska parhaimmat tykit olivat viedyt -Ruotsiin, niin herttuan sotaväki ei voinut paljo vastustaa. Niin oli -linna taas kaksi vuotta kuninkaan vallassa. W. 1599, jolloin -Sigismundin valta kokonansa oli hävinnyt, tuli herttua taas Suomeen. -Entisellä kertaa lähteissänsä linnasta uhkasi hän kovasti rangaista -kapinoitsioita, jos vielä uskaltaisivat hänestä luopua. Hän täyttikin -lupauksensa. Herttuan määräämä päällikkö _Scheel_ ahdisti Turun linnaa. -Herttua itse sotamiehineen nousi maalle likellä Helsinkiä, voitti siinä -Sigismundin sotaväen, lähti sitte Wiipuriin, valloitti Wiipurin linnan -ja kosti hirmuisesti linnan päälliköille. Kun hän sitte tuli Turkuun, -oli Scheel jo valloittanut Turun linnan ja oli siis koko maa -vallassansa. Stålarm oli urhoollisesti kokenut vastustaa Turun -linnassa, mutta kun hän ei saanut vähintäkään apua kuninkaalta, oli -hänenkin antauminen. Täälläkin oli herttua hirvittävän julma. Linnan -päälliköt, jotka olivat kuninkaallensa olleet uskolliset ja hänelle -panneet henkensä alttiiksi, tuomittiin kuolemaan. Kun tuomio luettiin -vangille, pyysi Stålarm yksin saada kuolla toisien edestä, mutta -herttua ei ottanut sitä jaloa pyyntöä korviinsakaan. Perjantaina -Marraskuun 11:nä 1599 julistettiin, että mestaus seuraavana päivänä oli -tapahtuva. Wäkeä kokoontuikin sinä päivänä suuri joukko Turun torille. -Mestattavien joukossa oli myös Klaus Fleming vainajan poika _Juhana_, -joka vielä oli nuori. Hän oli rukoillut jo ennen herttualta armoa, -koska ainoastaan sattumalta oli Suomeen tullut Puolasta ja tuskin -kertaakaan oli laukaissut pyssynsä herttuan väkeä vastaan. Herttua -lupasi sen hänelle, jos Fleming tästä lähin lupaisi palvella herttuaa. -Fleming ei luvannut, vaan sanoi, että hän oli vannonut ainoastansa -kuninkaallensa uskollisuuden valan, mutta pyysi kuitenkin armoa, -samassa notkistaen yhden polvensa. Herttua sanoi: "mikset edessäni -notkista molempia polviasi?" Fleming vastasi: "sen kunnioituksen -säästän Jumalalle ja kuninkaalleni". Kun herttua kuuli nämät sanat, -näkyi vihan leimaus silmissänsä ja hän määräsi Flemingin kuolemaan. Kun -Flemingiä lauvantaiaamuna vietiin mestauspaikalle, oli hän jo joksikin -rauhoittunut ja tervehti ystävällisesti kaikkia, jotka seisoivat tien -ympärillä, jota hän kulki. Tultuansa mestauspaikalle jätti hän ensin -hyvästi ystävillensä ja tutuillensa, lankesi sitte polvilleen -rukoukseen, teki synnintunnustuksensa, jossa tunnusti olevansa vikapää -Jumalan edessä moneen syntiin, mutta vakuutti olevansa syytön siihen -rikokseen, jonka tähden oli tuomittu kuolemaan. Puheensa lopetettua -sanoi hän mestaajalle: "tee virkas", veti paitansa kaulasta alaspäin, -lankesi polvilleen ja samassa eroitettiin päänsä ruumiista. Kun nuoren -syyttömän Flemingin pää kaatui, niin kyynelvirta juoksi monen silmistä, -jotka surkuttelivat onnettoman miehen kohtaloa. Monen muun miehen pää -kaatui samassa tilaisuudessa. Kaikki muut tuomitut paitsi Fleming -teilattiin ja heidän päänsä ripustettiin raastuvan eteen. Stålarm -jätettiin henkiin ja vietiin Ruotsiin, jossa hän oli tutkittava ja -tuomittava. - -Tämä oli viimeinen kerta, jolloin Turun linna valloitettiin. Wähittäin -kadotti se kuuluisuutensa ja sen annettiin hävitä. Huhtikuun 20:na v. -1614, kun silloinen Ruotsin kuningas, yllämainitun Kaarlon poika, ylen -jalo ja mainio _Kustaa Aatolvi_ juuri söi ehtoollista Turun linnan -suuressa salissa, syntyi tuli salin päällä olevassa kamarissa ja levisi -niin äkkiä, ettei enää saatu sammutetuksi, vaan _vanha-linna_ paloi -suureksi osaksi. Sitte sitä ei enää korjattu ja laitettu entiseen -tilaansa, vaan Turun linnan päälliköt muuttivat _uuteen_ linnaan. - -Taas on muutamia vuosia kulunnut. Kauniina suviaamuna Heinäkuun 15:nä -v. 1640 lähtee Turun kaupungin rannasta suuri joukko juhlapukuihin -puettuja herroja koristetuilla veneillä linnaa päin ja koko kaupungin -asujamet ovat liikkeellä. Kaikkien kasvoista loistaa hartautta ja -juhlallisuutta. Mikähän seikka tämän vaikuttanee? -- Jalo kuningas -_Kustaa Aatolvi_ lepää jo haudassaan, vuodatettuansa verensä Saksan -tappelutanterella taistellessaan ihmisen kaikkien kalliimman aarteen, -vapauden ja valkeuden, puolesta. Ruotsin kuningasistuimelle on noussut -4 vuotias tyttärensä ja näyttää siis siltä kuin olisi valtakunnan -hallitus rappiolle joutumassa; mutta Kustaa Aatolvin koulua on käynyt -monta jaloa miestä, jotka ottavat hallituksen ohjat käsiinsä ja -toimittavat tehtävänsä kunnialla. Suomellakin on ollut se onni, että on -saanut maaherraksensa mitä jaloimman miehen, kreivi _Pietari Brahen_, -joka asuu Turun linnassa. Hän on pannut vahvalla innollaan toimeen -kuningas vainajan tuuman, jonka kuolema esti häntä saamaan aikaan, -_yliopiston_ asettamisen, näet, Suomeen. Heinäkuun 15:sta v. 1640 on se -ijäti muistettava päivä, jona _yliopisto_ Turussa vihittiin. Onko siis -ihme, että kaikki, joilla henki on, tuntevat sydämensä sykkivän ilosta -ja rientävät yhdessä viettämään juhlaa ja Jumalalle lähettämään -kiitoksen, joka on Suomelle antanut sen riemupäivän koittaa? Sepä on -saattanut kaikki kaupungin virkamiehet ja ylimykset matkalle linnaan -ylevää kreiviä tervehtimään, jonka ansio yliopiston perustaminen -suureksi osaksi oli. Kello 8 aamulla otti kreivi heidät vastaan, piti -heille puheen päivän merkityksestä ja sitte lähtevät kaikki yhdessä, -kreivi hovimiehineen, pispa, provessorit, hovioikeuden jäsenet, papit, -ylioppilaat, porvaristo y.m. juhlasaatossa kanuunain paukkuessa rantaan -ja sotamiehiä oli asetettu kummalleki puolelle. Siitä astuivat -kirjavilla lipuilla koristettuihin veneisin, joilla hiljain kulkivat -pitkin Turun jokea. Tultuansa rantaan menivät juhlasaatossa yliopiston -suureen saliin. Suuri väkijoukko oli kokoontunut tätä saattoa -katsomaan. Salissa piti kreivi kauniin vihkiäispuheen ja sieltä mentiin -sitte kirkkoon, jossa pispa saarnasi. Sitte kun tämä oli lopetettu, -rupesivat kanuunat pauhaamaan kirkon kartanolla ja "kokoontunut kansa -vastasi tähän niin vahvoilla riemuhuudoilla, että kirkko kajahti tästä -ihmisäänien jylinästä". - -Saman vuosisadan lopulla v. 1698 muutettiin maaherran asuinpaikka Turun -linnasta Turun kaupunkiin ja tämä seikka antoi linnan suuruudelle ja -kuuluisuudelle melkein kuolinhaavan. Linna sai estämättä hävitä -häviämistänsä ja oli tästä lähtien vaan sotamiesten ja vankien -asuntona. Tämän lisäksi tuli seuraavan vuosisadan alussa tulipalo, joka -sai tehdä suurta tuhoa, ennenkuin saatiin sammumaan. Samaan aikaan oli -myöskin "iso viha", jolloin linna jätettiin autioksi, niin että -Wenäläinen sai hävittää, miten tahtoi. Noin v. 1840 on linna uudestaan -ulkopuolelta kalkittu, mutta näyttää saavan odottaa turhain sitä -päivää, jona Suomen kansa pitää velvollisuutenansa ylläpitää -rakennusta, johonka niin monta suurta muistoa on yhdistetty. -Toivokaamme kuitenkin, että sekin päivä pian koittaa, koska jo tätä -nykyäkin näemme yhä suuremman innon heräjävän tutkimaan -muinaisuuttamme. - -Nyky-aikana ja jo monta aikaa sitten on pappi ja linnan vallesmanni -ainoat herrasmiehet, jotka asuvat linnan muurien sisässä. Mitä lajia -muut asujamet siellä ovat, kuulemme helposti kahleitten helinästä -heidän jaloistansa ja voimme arvella jo linnaan tullessamme, kun näemme -portilla sotilaita vahtimiehinä. - -Jo linnan mahtavimpina aikoina oli siinä myös pahantekiöitä vangittuna. -Eritenkin on muistettava vanhassa linnassa oleva niin kutsuttu -"kolotorni", johonka päästiin ainoastansa pitkien käytävien kautta, -jotka kävivät milloin ylöspäin, milloin alaspäin. Ensin tultiin pimeään -soikeaan saliin, jossa keski-laattialla oli luukku, josta pahantekiä -laskettiin alan kuuden sylen syvälle. Suvella riisuttiin hän paitaan -asti, mutta talvella jätettiin takki päälle. Ruuaksi sai hän vettä ja -leipää "kohtuullisesti". Sinne pantiin ne, jotka eivät tunnustaneet -itseänsä syypääksi siihen, josta syytettiin. Kauheampaa keinoa heitä -pakoittamaan tunnustukseen tuskin olisi löytynytkään. Kirjailia, joka -tästä puhuu, lisää, "että moni roisto suvella kesti tätä koko viikon, -mutta talvella tuskin kaksi tahi kolme päivää". Muutamat pelästyivät jo -sen nähdessänsä niin, että tunnustivat, mitä vaan tahdottiin. Muutamat -olivat "niin paatuneet", etteivät sittekään tunnustaneet, ja muutamat -"niin ilkeät", että päästyänsä sieltä ottivat takaisin, mitä olivat -tunnustaneet? Kuka voi sanoa, kuinka monta viatontakin tätä hirvittävää -kiusausta sai kärsiä? Nykyään ovat vangit uudessa linnassa, ja vanhan -linnan komeat salit ja mahtavien asuinhuoneet ovat muutetut -- -makasiineiksi. - -Mutta ennenkuin lopetan kertomukseni, voisinko olla puhumatta -_haltiasta_ Turun linnassa, josta ehkä olet kuullut puhuttavan? Jo -vanhoista ajoista asti on linnan väki tiennyt puhua haltiasta, joka -muurien sisässä vartioitsee suurta raha-aarretta. Wuonna 1730 luuli -eräs mies jo keksineensä paikan, missä aarre olisi, sillä lyödessään -käsiään yhteen eräässä käytävässä kuuli hän kaikun ikäänkuin hopeasta. -Hän ilmoittamaan asiaa maaherralle, joka lähetti miehiä linnaan -kaivamaan muuria ja rahastonhoitajan ottamaan aarretta vastaan sekä -kirjurin kirjoittamaan kirjaansa rahasumman määrän, joka nyt oli -löydettävä. Rahanhoitaja kyllä seisoikin määrätyllä paikalla raha-arkku -auki ja kirjuri kirja kädessä ja miehet kaivoivat, niin että hiki -höyryi otsasta, mutta aarretta ei kuulunut eikä näkynyt. Wihdoin täytyi -jokaisen häpeissään mennä tiehensä, ja ne kauniit unelmat, joita -maaherra ja hän, joka aarteen luuli löytävänsä, näki, raukesivat -tyhjään. Haltia ei niin helposti omaisuuttansa antanut. Kaiketi hän sen -tallitsee hyvässä kätkyssä päiväin loppuun asti. Wai miten arvelet? Ja -yhtä vähän kuin kukaan saa nähdä hänen aarrettansa, saanee hän nähdä -ukkoa itseä "sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeaisna". - -Nyt olemme siis, lukiani, yhdessä antaneet ajatuksemme rientää -kuluneisin päivihin silmäilemään muutamia kuvauksia rakkaan isänmaamme -ja sen kansan vaiheista. Älä anna näiden muistojen kohta kadota -mielestäsi, vaan uudista ne ajatuksissas yksinäisinä hetkinä, joina -päivän työt ja vastukset unohtuvat. Jos ties joskus sopii niille -tienoille, viivy hetki näitä vanhoja muuria katsomassa, niin -mielikuvitukses ehkä vilkkaammin kuvaa sinulle nämät tapaukset. -Nähdessäs onnettoman kuningas Eerikin tähän asti säilyneen vankihuoneen -ehkä surkuttelevaisuuden kyynel pujahtaa silmästäs. Kun taas _Pietari -Brahen_ ylen jalo kuva juohtuu mielees, päätä sinäkin tehdä työtä tämän -rakkaan isänmaan hyväksi, -- mutta älä ainoastansa päätä, vaan tee se -myös. Jos tarkoin mietit, puhuvatpa kehoitussanoja sinulle siihen -muinais-muistotkin, joiden tulkkina paitsi muita ovat -- Turun linnan -vanhat muurit. - -A. W. J. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TURUN LINNA*** - - -******* This file should be named 51159-8.txt or 51159-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/1/5/51159 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/51159-8.zip b/old/51159-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 1b4bfa9..0000000 --- a/old/51159-8.zip +++ /dev/null |