diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51146-8.txt | 14840 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51146-8.zip | bin | 350271 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 14840 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..9c8b778 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51146 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51146) diff --git a/old/51146-8.txt b/old/51146-8.txt deleted file mode 100644 index 4899c87..0000000 --- a/old/51146-8.txt +++ /dev/null @@ -1,14840 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Suomalaisen teatterin historia II, by Eliel -Aspelin-Haapkylä - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Suomalaisen teatterin historia II - Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera. 1872-79 - - -Author: Eliel Aspelin-Haapkylä - - - -Release Date: February 8, 2016 [eBook #51146] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA -II*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA II - -Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera, 1872-79. - -Kirj. - -ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ - - - - - - -Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1907. - - - - -SISÄLLYS: - - I. Ensimäinen näytäntökausi, 1872-73. - II. Toinen näytäntökausi, 1873-74. - III. Kolmas näytäntökausi, 1874-75. - IV. Neljäs näytäntökausi, 1975-76. - V. Viides näytäntökausi, 1876-77. - VI. Kuudes näytäntökausi, 1877-78. - VII. Seitsemäs näytäntökausi, 1878-79. - - - - -I. - -Ensimäinen näytäntökausi, 1872-73. - - -Suomalainen teatteri oli siis olemassa. - -Sen olemassaolo luettiin siitä hetkestä, jolloin, niinkuin ennen on -kerrottu, sen perustaminen päätettiin 22 p. toukok. 1872. Sillä joskin -monesti aika päätöksen ja toimeenpanon välillä voi venyä pitkäksi, ei -tällä kertaa viivytys tullut kysymykseen. Kuluiko perustamispäivästä -kaksi viikkoa vai kolme ennenkuin teatteriseurue oli koottuna, sitä -emme voi tarkoin sanoa, mutta varmaa on, että jo kesäkuun -keskivaiheilla seisoi Kaarlo Bergbomin ympärillä joukko valmiina -työhön. Ja työhön -- se on harjotuksiin -- ryhdyttiinkin kohta; -kesälomaa ei pyydetty eikä annettu. Suomalainen teatteri oli siis -olemassa. - -Ja tämä tosiasia merkitsi paljo. Totta on, että jos tämä taidelaitos, -silloin kun se ainoastaan häämötti toivossa, oli ollut monenlaisten -epäilysten alainen, asianlaita siinä kohden ei piankaan parantunut. -Se osa yleisöä, joka oli halveksinut ja vastustanut yritystä, ei -suinkaan sentähden luopunut kannastaan että teatteri oli muuttanut -mielikuvituksesta todellisuuteen -- päin vastoin se odotti, että -uhkarohkea ja tietenkin taiteelle hyödytön puuha ennen pitkää raukeaisi -mahdottomuuteensa. Mutta toisin oli niiden, jotka vuosikausia olivat -suomalaista näyttämöä ikävöineet. Eivät ainoastaan lähimmät -- Kaarlo -ja Emilie Bergbom -- joiden kannettavaksi tuhansien huolien taakka -itsestään lankesi, ja ne näyttelijänalut, jotka teatteriin liittyivät, -vaan laajat ryhmät suomalaisuuden harrastajia ja ystäviä käsittivät -laitoksen pelkän olemassaolon isänmaalliseksi ilonaiheeksi. Heissä ei -ollut epäilystä eikä toivottomuutta, vaan Suomalainen teatteri tuli -pitkiksi ajoiksi suomalaisuuden lempilapseksi, jonka riemut ja huolet, -menestykset ja vastoinkäymiset olivat päivän tärkeimpiä puheaineita. -Bergbom-sisarusten -- näiden sisarusten, jotka vihdoin olivat saaneet -määrätyn, yhteisen elämäntehtävän -- uhrautuvaisuus ja kaikki kestävä -tarmo, näyttelijäkunnan innostunut harrastus sekä ystävien myötätunto -ja alituinen avustus, nuo teatterin elämän ja edistyksen ehdot, ne ne -lopulta sitten voittivat epäilijät ja vastustajatkin. - -Ensiksi luettelemme seurueen jäsenet, sillä joskin harvat niistä -kohosivat taiteilijan kannalle, ovat he kuitenkin, osallisina alkuajan -innostuneihin pyrinnöihin, ansainneet kunnian tulla tienraivaajina -mainituiksi teatterin historiassa: - -_Oskari Vilho_[1] (Gröneqvist), 32 v., ylimääräinen kamarikirjuri -senaatissa 1869-72 (kts. I. s. 15); - -_Ismael Edvard Kallio_ (Nyberg), 42 v., sepän poika Hartolasta, -ylioppilas 1855, opettaja Helsingin alkeiskoulussa 1857-72; - -_Aukusti Korhonen_ (Öhqvist), 21 v., ollut Westermarkin seurueen jäsen -(kts. I. s. 28); - -_August Alfred Aspegren_, 26 v., syntynyt ruotsalaisista vanhemmista -Uudessakaarlepyyssä, ollut aliupseeri ruotuväessä ennenkuin meni -Westermarkin teatteriin, jossa alkanut esiintyä suomenkielellä; - -_Edvard Himberg_, 19 v., vaunutehtailijan poika Haminasta, Westermarkin -seurueen jäsen; - -_Maria Aurora Olivia Toikka_ (Gullsten), 32 v., vääpelin tytär Kurusta, -Helsingin teatterikoulun oppilas ja Westermarkin seurueen jäsen; - -_Selma Emilia Heerman_, 19 v., kellosepän tytär Porista, läpikäynyt -Porin naiskoulun, Westermarkin seurueen jäsen; - -_Solida Savolainen_ (Rönngren), 36 v., värjärin tytär Kuopiosta; - -_Selma Evelina Tötterman_, 19 v., kauppiaan tytär Hämeenlinnasta; -tullut heinäkuulla; - -_Lydia Lagus_, 19 v., kanttorin tytär Isostakyröstä, Jyväskylän -seminaarin oppilas; tullut syyskuulla; - -_Arthur Alfred Lundahl_, 28 v., kaupunginviskaalin poika Oulusta, -eronnut Kuopion lukion 2:lta luokalta; statistina palvellut ja kerran -esiintynyt W. Åhmanin ja Pousetten teatterissa 1865; niinikään kerran -esiintynyt laulunäytelmässä Alphyddan (Alppimaja) Lindmarkin -teatterissa 1866; toimeenpannut iltahuveja maaseutukaupungeissa -1866-67; sen jälkeen ollut merillä; tullut lokakuulla; - -_Amanda Eufrosyne Kaarlonen_ (Glade), 20 v., kauppiaan tytär Porista, -yksityistä koulua käynyt; liittynyt seurueeseen teatterin ollessa -Porissa; - -_Bruno Wilhelm Böök_, 20 v., nimismiehen poika Padasjoelta; tullut -maaliskuulla 1873; - -_Benjamin Leino_ (Ahlgren), 20 v., kyläkouluttajan poika Lapualta -(synt. Ylistarossa), kauppakirjuri Vaasassa, josta toukokuulla 1873 -tullut jalkaisin Hämeenlinnaan ja sieltä rautateitse Helsinkiin. - -Tästä luettelosta näkyy, että useimmat uuden teatteriseurueen jäsenet -olivat jo ennen astuneet ainakin jonkun askeleen näyttämöllä. Puhumatta -Vilhosta, jossa Bergbom alusta alkaen sai luotettavan avustajan -harjotusten ynnä muunkin näyttämöllisen toimen järjestämisessä, olivat -enemmän tahi vähemmän kokeneita Lundahl ja kaikki Westermarkin joukossa -olleet -- niin etupäässä nti Toikka ja Korhonen, jotka molemmat olivat -olleet Helsingin teatterikoulun oppilaita, mutta niin myöskin nti -Heerman sekä Aspegren ja Himberg. Toiset olivat korkeintaan esiintyneet -seuranäytännöissä, jollei heitä ollut teatteriin houkutellut yksistään -halu tulla näyttelijäksi, jonka perustuksena tietysti usein, joskaan ei -aina, on luontoperäinen taipumus näyttämötaiteeseen. Edelleen nähdään -luettelosta, että näyttelijänalkuja vastaanotettiin pitkin vuotta, -vaikkei kaikkia tarjokkaita voitu edes koetteeksi hyväksyä. - -Teatteria perustettaessa oli ennen kaikkea ajateltu puhenäyttämöä ja -sitä varten oli ylempänä luetellut jäsenet otettu. Poikkeuksen teki -vain nti Lagus. Hän otettiin näet lauluäänensä vuoksi ja tulevia -oopperanäytäntöjä silmällä pitäen. Lydia Laguksen "löytäjä" oli -ruotsalainen sanomalehtimies S. A. Hedlund.[2] Tämä merkkimies julkisen -sanan edustajain joukossa Ruotsissa kävi kesällä 1872 Suomessa ja oli -muun muassa läsnä kansakoulunopettajain kokouksessa Jyväskylässä. -Siellä hän kuuli nti Laguksen laulavan ja ihastui suuresti hänen -ääneensä ja raikkaaseen esitykseensä. Sittemmin Helsingissä, jossa -"mahdikas, suulas, ystävällinen, poskiparrakas, tukkukauppiaanlaatuinen -gööteporilainen leveine nauruineen ja leveine mielipiteineen -talonpoikaisystävänä" seurusteli yksinomaan fennomaanien kanssa,[3] hän -mitä innokkaimmin suositteli nti Lagusta otettavaksi teatteriin. -Syyskuulla uusi "laululintunen" tulikin Helsinkiin ja alkoi harjottaa -opintoja nti Mechelinin johdolla. Bergbomin ensi arvostelu hänestä oli: -hän on kokonaan umppu, josta ei vielä tiedä kuinka kaunis kukkanen -siitä puhkeaa. - -"Nuoressa suomalaisessa teatterissa tehdään hartaasti työtä", -Bergbom itse kirjotti heinäkuun lopulla. Huolimatta seurueensa -harvalukuisuudesta johtaja jo kesäkuulla oli pannut harjotukset alkuun, -ja sitte niitä jatkettiin koko kesän ja syyskuullakin niin ahkerasti, -että tuskin ainoakaan päivä kului hukkaan. Eräässä kirjeessä syyskuun -keskivaiheilta tapaamme sanat: "Bergbom harjottelee väsymättömästi -nuorta suomalaista teatterijoukkoa, joka päivä, arki ja pyhä, -harjotellaan!" Mutta tietysti valmistuspuuhat eivät rajottuneet -harjotuksiin. Niiden ohella tuli johtajan ajatella ohjelmistoa, se on -valita ja suomennuttaa sopivia näytelmiä sekä hankkia pukuja y.m. -varustuksia, joita ilman ei vaatimattominkaan teatteri tule toimeen. -Näissä jälkimäisissä puuhissa oli Emilie sisaren käytännöllisyys ja -toimeliaisuus ei ainoastaan tarpeen, vaan onnistumisen välttämättömänä -ehtona, sillä paitse kokemusta puuttui Kaarlolta aikaakin kaikkeen, -hän kun yhä edelleen pysyi Morgonbladetin aputoimittajana. -Teatteriyrityksen ollen näin alulla se näet ei vielä kyennyt turvaamaan -johtajalleen huoletonta taloudellista asemaa, taikka oikeammin Bergbom -ei sitä pyytänytkään. - -Kiitollisuuden osotukseksi Suomalaista seuraa kohtaan on katsottava, -että Suomalaisen teatterin ensimäinen esiintyminen lukuisamman yleisön -edessä tapahtui iltamassa 25 p:nä syysk., jolla seura alotti toimensa -syyskaudella. Silloin esitettiin A. Rahkosen suomentama Müller von -Königswinterin _Kukka kultain kuusistossa_ (Sie hat ihr Herz entdeckt) -nti Toikka pääroolissa ja sanotaan siitä: "Iloista oli nähdä, että -vasta-alkavat näyttelijät lyhyellä harjotusajalla ovat saavuttaneet -niin suurta tottumusta kuin he tässä näytelmässä osottivat." Samana -iltana A. Almberg piti esitelmän seuran kolmivuotisesta elämästä ja -tarkastaen seuran eri toimihaaroja hän draamallisiin harrastuksiin -nähden tuli siihen päätelmään, että -- joskin pääansio Suomalaisen -teatterin perustamisesta on Kaarlo Bergbomin -- seura kuitenkin -osaltaan oli vaikuttanut, että tämä taidelaitos viimeinkin oli -syntynyt.[4] - -Valmistavat harjotukset päättyivät syyskuun kuluessa umpeen, ja oli -seurueella silloin 27 kappaleen ohjelmisto, millä julkinen toimi oli -alotettava. Se laskettiin riittävän 12 illaksi; mutta tietysti voitiin -useita kappaleita antaa parikin kertaa. Toimen lähtökohdaksi oli -järkevällä harkinnalla valittu _Porin_ kaupunki. Asukasten enemmistö -oli siellä puhtaasti suomalainen ja sen suhde ruotsinkieliseen -yläluokkaan oli ylipäätään sovinnollinen, sillä niillä seuduin -kielitaistelu ei vielä ollut leimahtanut liekkiin. Sitä paitse -tiettiin, että varakkaassa kauppakaupungissa edellisellä -vuosikymmenellä oli harrastettu näyttämöllistä taidetta ja että siellä -sentähden oli jonkinlainen teatterikin. Otavan hotellin ylemmässä -salissa oli näet seuranäytäntöjä varten rakennettu pieni näyttämö.[5] -Kaikki tämä puhui Porin puolesta, ja toivo, että Suomalainen teatteri -siellä vastaanotettaisiin sillä myötätuntoisuudella, joka on -välttämätön jokaiselle laajemmista kansanpiireistä riippuvalle -yritykselle, ei ollutkaan pettävä. - -Helsingistä oli päätetty lähteä aamulla 4 p. lokak. Edellisenä iltana -pitivät teatterin suosijat ja ystävät Uuden teatterin ravintolan -yläkerrassa jäähyväiskekkerit näyttelijäseurueelle. Kutsujain puolesta -Yrjö Koskinen lausui suomalaisen näyttämön ensimäisille edustajille -ystävyyden ja kehotuksen sanoja sekä toivotti heille menestystä siinä -tienraivaaja-toimessa, joka nyt oli alkava. Mutta tulevaisuuden tähden -ei unohdettu mennyttä aikaa. Muistettiin näet rva Raatakin, tuota -suomalaisen teatterin harrasta edistäjää, jota ilman tuskin olisi oltu -missä oltiin, ja hänelle sähkötettiin tervehdys. - -Ensimäinen näytäntö Porissa oli sunnuntaina 13 p. lokak. ja oli ohjelma --- Tuokon kirjottama _Alkajaisnäytelmä, Pilven veikko_ sekä Z. -Topeliuksen _Saaristossa_ ja _Sotavanhuksen joulu_ -- kauttaaltaan -kotimainen. Teatterisaliin oli kokoontunut enemmän väkeä kuin koskaan -(puolisataa henkeä seisoi permannolla) eikä sittenkään kaikki pyrkijät -päässeet sisään. - -Loppusoinnullisiin jambeihin sepitetty Alkajaisnäytelmä oli -sisällykseltään seuraavan tapainen.[6] - -Ensiksi esiintyy Väinämöinen, joka kuultuaan uuden soiton oli palannut -kuolemattomuuden mailta, tiedustellakseen, ken se oli joka kosketteli -hänen kanteleensa kieliä; soitto soi kyllä, hän arveli, Suomen mieltä, -mutta ei se sentään ollut entistä lajia. Näytelmätär neito vastaa -sanoen olevansa lapsi Hellaan, ikuisen runouden ja taiteen maan tytär, -joka voi luoda näkyviin henget ja elähyttää kuolleetkin. Hellaan -kuoltua hän oli harhaillut raakalaisten maissa sytyttäen valoa -jäljissään ja, kuultuaan runouden täällä Pohjolassakin olevan -perisyntyisen niinkuin Hellaassa, hän oli tullut tänne käyttääkseen -suomenkieltäkin soittaessaan. Riemastuen Väinämöinen silloin lausuu: - - Oi tervetullut, tyttö Etelän, - Perille Pohjan, maahan kylmähän, - Laps' ihanainen maan sen lämpimän, - Miss' ihanuutta ilma leimuaa - Ja taiteen muodon ihmiselo saa! - Ei mieltäsi se mahda huolettaa, - Ett' olla vieras maassa siinä voisit, - Jonk' ilo, murhe lauluks' muodostuu. - Sen sydämelle tuntuu, niinkuin oisit - Lihastansa sa liha, luustaan luu, - Näytelmäsiltaas astu rohkeasti, - Kuvaile kansalleni hartahasti, - Mi jaloa on ihmiselämässä, - Tuo taidetaiallas myös näkyville - Naurettava se turhuus maassa tässä, - Mi harvennusta tuottaa ihmisille. - Siks' haltuus heitän kaunokantelen, - Luojalta sulle suojaa anelen. - -Tämän sanottuaan Väinämöinen katoaa, ja Näytelmätär sulkeutuu katsojien -suosioon, jonka lämmössä hento ja horjuva taide on vahvistuva ja -päättää sanoilla: - - Kevääsi sulle, Suomi, vihdoinkin - Koittaissa, maattuasi talven alla, - Ja henkes huokuessa kaikkihin - Elosi suoniin, armas, suosimalla - Siipeisi suojaan ota muakin! - Kukoistukses suo päivä-paistehella - Ujona kukkana mun kukkiella. - - Ah, armas Suomi! kunnias jos vaan - Näin alkaneena saapi varttuella, - Ma kunniasi lasna kerran saan - Ilossasi sun vielä riemuitella. -- - Kuink' käyneekin mun, toivon' ainiaan - On, että kunniasi, maa sa jalo, - Kirkkaammin loistaisi ja henkes valo. - -Jollei nti Toikka lausumalla Näytelmättären lämpimiä säkeitä isänmaalle -saanutkaan korkeampaa tunnelmaa viritetyksi (Björneborg lehden[7] -hylkäävästä arvostelusta päättäen jambit kävivät yleisön "horisontin -yli"), niin Pilven veikko ja sitä seuraavat näytelmät sytyttivät -oikean, hetkelle soveltuvan innostuksen. Kun amiraali Ankarstorm -Saaristossa esitti: "Etelän viinamarjasta pisara Pohjan ihanan luonnon -kunniaksi, meidän armaan Suomemme, sen onnen ja tulevaisuuden malja, -kaikkien isänmaatansa lempivien sydänten malja!" niin yleisö aivan -haltioissaan tervehti uutta kansallista yritystä sen astuessa ensi -askeltaan. "Maamme! maamme!" huudettiin, ja esiripun ylhäällä ollessa -soittokunta noudatti vaatimusta ja laulu laulettiin hehkuvin sydämin. -Kaarlo Bergbom, joka oli saapuvilla, saattoi olla mielissään, sillä -joskin hän muita paremmin tiesi mikä ääretön työ oli edessä ennenkuin -suomalainen näyttämö _taidelaitoksena_ kykeni tyydyttämään suurempia -vaatimuksia, oli se isänmaallinen innostus, jolla häntä ja hänen -seuruettaan tänä iltana tervehdittiin, paras mahdollinen todistus että -yrityksellä todella oli se kansallinen pohja, jolle hän tahtoi rakentaa -ja jota sen kehitys ja varttuminen edellytti. - -Näytännön jälkeen kaupunkilaiset kutsuivat Bergbomin ja seurueen -jäsenet pitoihin, joissa illan merkitys ja tunnelma puettiin sanoihin. -Puhujina esiintyivät filos. kand. Aksel Malmgren, joka oli teatterin -hartain ystävä ja avustaja paikkakunnalla, suomalaisuuden uskollinen -esitaistelija, tilanomistaja (myöhemmin kunnallisneuvos) Edvin Avellan, -joka jo keväällä, "kihkamustuneena" Bergbomin teatterikirjotuksista, -oli hänelle tarjonnut apuansa suomentajana, ruotsalaisena runoilijana -tunnettu K. G. Rosendahl ja tehtaanisäntä A. Ahlström. Kaikki -iloitsivat siitä että Suomalainen teatteri vihdoinkin oli olemassa, -että nuori, innokas joukko oli muodostunut palvelemaan kansallista -taidetta ja sivistystä ja että se oli alkanut toimensa. Viime mainittu -kiitti erittäin juhlavieraita siitä että teatteri oli ensiksi -julkisesti esiintynyt Porissa, ja samasta ajatuksesta lähti Ainamon -runoilija Rosendahlkin ruotsinkielisessä tervehdysrunossaan, joka alkoi -tähän tapaan: - -"Ensimäisen askeleenne taiteen uralla olette astuneet Kokemäenjoen -rannalla, mutta ken meistä voi sanoa taikka aavistaa mitä ihanaa ja -suurta tulevaisuudessa on sukeutuva harrastuksestanne isänmaan hyväksi? --- Pienestä siemenestä voi, kun kevätaurinko luo lämpöänsä, nousta -taimi, joka kerran puhkeaa rikkaaseen kukoistukseen ja levittää iloa -vielä silloinkin kun istuttaja ei enää ole sitä vaalimassa." -- -- - -Seuraavana päivänä sähkötettiin Helsinkiin: "Eilen täysi huone. Monta -kunnioituksen ja kiitollisuuden maljaa teatteriyhdistyksen -johtokunnalle. Eläköön suomalainen teatteri!" - -Bergbom oli ainoastaan viikon päiviksi lähtenyt Poriin. Kun kaikki oli -saatu järjestykseen ja alkuun, hän uskoi johtajatoimen Vilholle ja -palasi, "hyvin tyytyväisenä matkaansa", Helsinkiin. - -Näytäntöjä annettiin kolme viikossa, nimittäin sunnuntaina, -keskiviikkona ja lauantaina, ja oli kolmella ensimäisellä viikolla -kunkin illan ohjelma (yhtä iltaa lukuunottamatta) kokoonpantu kolmesta -kappaleesta. Siten näyteltiin 16/10 _Kukka kultain kuusistossa_, N. -Hauvosen kääntämä Kotzebuen _Suorin tie paras_ ja Hauptnerin -laulunäytelmä _Laululintunen_; 18/10 Vilhon suomentama Holbergin _Don -Ranudo de Colibrados_ ja A. Säfströmin _Marin rukkaset_; 20/10 P. -Hannikaisen suomentama Manuelin _Työväen elämästä_, laulunäytelmä -_Kalatyttö_ ja P. Hannikaisen _Silmänkääntäjä_; 23/10 A. Kiven -_Margareta_, E. Jakobssonin laulunäytelmä _Hääilta_ ja P. Cajanderin -mukailema (H. C. Andersenin tanskalaisen toimitelman mukaan) Varin'in -ja Lefèvren _Yökausi Lahdella_ (Une chambre à deux lits); 25/10 J. A. -Dianan _Kuinka anopeista päästään_, Laululintunen ja A. Kiven -_Kihlaus_; 27/10 Työväen elämästä, _Valtioviisas räätäli_ ja Hääilta; -30/10 A. Elzin _Ei mustasukkainen_, A. Säfströmin laulunäytelmä -_Paratiisi ullakossa_ ja K. G. Rosendahlin _Lemun rannalla_. -- -Kolmannella viikolla annettiin vain yksi arkinäytäntö, jotta saatiin -aikaa Preciosan harjottamiseen. -- Marrask. 3 p. näyteltiin ensimäinen -5-näytöksinen kappale, Holbergin _Jeppe Niilonpoika_, Marin rukkaset -jälkinäytelmänä, sekä 6, 10 ja 12 p. toinen samanlainen, Weberin -_Preciosa_. Sen jälkeen tuli jälleen peräkkäin kolme entisentapaista -ohjelmaa: 13/11 Goethen _Sisarukset_, Kukka kultain kuusistossa ja -Yökausi Lahdella; 17/11 Margareta, Ei mustasukkainen ja Suorin tie -paras; sekä 20/11 _Koira ja Kissa, Levoton yö_, edellinen A. -Malmgrenin, jälkimäinen A. Korhosen suomentama, ja Tyko Hagmanin -_Hölmölän maailmanparantajat_. Viimeinen ohjelma Porissa, 29/11 ja 1/12 -oli T. J. Dahlbergin suomentama R. Kneiselin 5-näytöksinen -_Viuluniekka_. - -Tämmöisellä voimien mukaan valitulla ohjelmistolla Suomalainen teatteri -alotti toimensa, ja eräässä Tampereen Sanomiin lähetetyssä kirjeessä -todistetaan, että "epäilevimmätkin Tuomaat ovat jotenkin hyvällä -mielellä näytäntöiltaansa tyytyneet". Usein näyteltiin täpötäydelle -huoneelle, miltei aina hyvälle. Paitse kaupunkilaisia -- kauppiaita, -käsityöläisiä ja kaikenlaista nuorisoa -- nähtiin salissa monesti -maalaisia ja varsinkin saapui niitä Preciosaa katsomaan ja kuulemaan. -Yleisön mielenkiinto pysyi ylipäätään muuttumatta koko ajan eikä, sanoo -paikkakunnan lehti, kieli estänyt niitäkään käymästä teatterissa, jotka -muutoin olivat valittaneet huonosti osaavansa suomea. Vähimmin väkeä -oli 13/11, jolloin tulot oli määrätty Helsingin suomalaiselle -alkeiskoululle; kumminkin kertyi (muutamia rahalahjoja siihen luettuna) -Smk. 397:60 tarkotusta varten. - -Vilhon kirjeiden ja sanomien mukaan on joistakuista kappaleista -erikseenkin sananen mainittava. Kiven Kihlaus -- Vilho Aapelina, nti -Toikka Eevana, Kallio Eenokkina ja Korhonen Jooseppina -- näyteltiin -"oikein con amore", ja "yleisö näytti käsittävän koomilliset käänteet". -Työväen elämästä, kirjotettiin Tampereen Sanomille, "tunki sydämiin ja -ytimiin; samaa kuin 'Turmiolan Tommin elämäkerta' katsojille tarjoo -kuvapaperissa, sen tämä näytelmä kuvailee lihassa ja veressä". Samoin -kuin kerrotaan Amerikan kaukaisen lännen teattereista, että katsojat -siellä usein ääneen ilmaisevat tunteensa, niin tapahtui Porissakin tätä -kappaletta esitettäessä. Liikuttavimmassa kohdassa (missä entinen -juoppo, joka muinoin humalapäissään oli törkeästi loukannut vaimoansa, -parantuneena palaa kotia ja rukoilee häneltä anteeksi) kuului, kun -vaimo ei näyttänyt taipuvan, sydämen pohjasta tulevat sanat: "Saakelin -ämmä, kun ei anna anteeksi!" -- Lundahl, joka vasta myöhemmin oli -tullut Poriin, esiintyi ensikerran 13 p. lokak. huvinäytelmässä Yökausi -Lahdella. Lahjakas ja näyttämöön jotenkin perehtynyt näyttelijä herätti -kohta mieltymystä yleisössä. Viuluniekassa hän sai suuren roolin, jossa -hän aina niitti suosionosotuksia milloin vain näytelmä annettiin. -- -Kun Lemun rannalla oli esitetty, huudettiin tekijää, Rosendahlia, esiin --- Vilho ei tiennyt, "oliko se pilalla vai todella" --; mutta runoilija -pakeni ujosti, ja Vilho astui näyttämölle ilmottamaan, että tekijä oli -mennyt. Kumminkaan yleisö ei ottanut tätä uskoakseen, vaan huusi: "Ei, -kyllä hän on täällä!" siksi kunnes väsyi. -- Preciosa, "etevin helmi -seurueen ohjelmistossa", menestyi loistavasti, nti Toikka nimiroolissa -ja Vilho mustalaisakkana, Viardana. Kööreissä oli parikymmentä -avustajaa paikkakunnalta. "Laulut kävivät", Vilho kirjotti, -"odottamattoman hyvin ja itse näytteleminen vielä paremmin. Ei -yhdessäkään näytelmässä ole yhteisnäytteleminen ollut tasaisempi, -liukkaampi ja sujuvampi. Sanonenko liikaa jos sanon: yleisö oli -lumottu. Huone oli täpö täynnä, tulot vähä yli 500 markkaa. Talonpoikia -oli tullut viiden peninkulman päästä." -- Tänä ensi aikana esiintyi nti -Toikka pikku laulunäytelmäin pääosissa. Hänellä oli kyllä heleä -sopraaniääni, mutta kun se oli kouluttamaton ja hänen draamalliset -lahjansa olivat suuremmat, jätti hän pian lauluosat nuoremmille -kyvyille. Vastanäyttelijänä esiintyi Himberg, jolla oli kaunis ääni, -mutta, niinkuin myöhemmin saatiin nähdä, vähä taipumusta ja vielä -vähemmän intoa edistymään näyttelijänä. -- "Maailmanparantajat teki -furoren. Yleisö käsitti hyvin sukkeluudet ja taputti käsiään rajusti, -kun Kaisar ehdotettiin kouluylihallituksen päälliköksi." Uutisena Vilho -kertoo: "Aspegren ja Toikka näkyvät olevan kihloissa, he kävelevät -käsikynkässä julkisesti." - -Viimeisenä iltana "pakkotäysi" huone myrskyisesti huusi esiin kaikki ja -yhteisesti laulettiin Maamme-laulu. Näytännön jälkeen ravintolan -isäntä, hra Carl Stenqvist, kutsui näyttelijät, avustajat ja kaupungin -pormestarin jäähyväiskemuihin. -- Ensimäinen taival Suomalaisen -teatterin vaelluskaudella oli siis onnellisesti suoritettu ja 3 p. -jouluk. lähdettiin "kovalle lumettomalle maantielle", matkalle -Tampereelle. - -_Tampereella_ oli ensimäinen näytäntö 8/12, ja oli ohjelma sama kuin -ensi iltana Porissa, paitse että Pilven veikko jätettiin pois -säestyksen puutteesta (kaupungin soittokunta oli häissä!). Paikkakunnan -lehden arvostelu oli laadittu sähkösanoma-tyyliin: - -"Suomalainen teatteri on kaupungissa. Eilen oli ensimäiset näytännöt. -Väkeä huoneen täysi. Innostus ravakka. Hyvin se näytti. Käykäätte -katsomaan." - -Samana päivänä Vilho valittaa Bergbomille, että teatterilaitokset -kaupungin hotellissa olivat kovin alkuperäisiä -- yksi ainoa -tapettihuone yhdellä ainoalla ovella, siinä kaikki! - -"Kyllä tämä teatteri", hän jatkaa, "laimistuttaa näyttelijäintoa, tässä -kun täytyy olla järjestäjänä, näyttelijänä, affisöörskana, masinistina, -timmermannina, maalarina, kassanhoitajana, kynttilänsytyttäjänä, lampun -virittäjänä y.m., y.m. yhdellä kertaa. Teatteriin kuuluva palvelusväki -on melkein enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Ehkä asiat kuitenkin -paranevat. Taputettiin käsiä paljon, mutta ymmärtämättömästi. -Näytteleminen hyvää ja vakavaa." - -Sen jälkeen annettiin kuusi näytäntöä, joissa esitettiin samoja -kappaleita kuin Porissa. Viimeksi, 20/12, näyteltiin Preciosa. Reippaan -lehden mukaan katsojat olivat muutamina iltoina lähellä "halkaista -huoneen ja tulijoita olisi ollut toinen mokoma". Eikä kumma, sillä -"joutavia kehumatta täytyy sanoa, että tämä on paras näyttelijäseura -mitä Tampereella on koskaan ollut". - -Joulukuun 21 p. olivat seurueen jäsenet kutsutut "kaupunkilaisten ja -maalaisten" toimeenpanemille päivällisille. Seuraavana aamuna joukko -lähti Viipuriin. -- Juuri ennen lähtöä eräs tamperelainen kysyi -Vilholta, erosiko näyttelijäkunta yhtä tyytyväisenä Tampereelta kuin -Porista? -- "Meillä ei ole", kuului vastaus, "vähintäkään syytä -muistutuksiin; katsojia on joka kerta ollut odottamattoman paljo, ja -kaikin puolin on meitä kohdeltu ystävällisesti." -- Kysyjä, joka kertoo -tämän U. S:ssa, pitää kuitenkin kiitosta liiallisena, sillä kaupungissa -ei ollut varsinaista teatteria, vaan oli näyteltävä salissa, joka ei -ollut tarpeeksi avara eikä muutenkaan mukava. Sitä paitse olivat -huoneet niin kylmät, että useat jollei kaikki näyttelijät olivat -saaneet yskän joululahjaksi. Mutta varmaa oli, kirjottaja vakuuttaa, -että seura jätti jälkeensä "rakkaita muistoja ja kaipausta sydämiin". - -Joulun vietti teatteriseurue siis _Viipurissa_, johon Bergbomkin oli -samalla aikaa saapunut ja jossa se antoi kaksi ensimäistä näytäntöä -vuoden viimeisellä viikolla, 27/12 Ja 29/12. Edellisen ohjelma oli: -Alkajaisnäytelmä, Margareta, Suorin tie paras ja Laululintunen; -jälkimäisen: Työväen elämästä, Ei mustasukkainen ja Hölmölän -maailmanparantajat. Uuden vuoden päivänä näyteltiin Viuluniekka ja -sitte jatkettiin esittämällä ohjelmia, jotka, alempana mainittavat -poikkeukset lukuunottamatta, olivat kokoonpannut niinkuin Porissa ja -Tampereella. Z. Topeliuksen syntymäpäivänä, tammikuun 14, oli -ohjelmassa runoilijan laatimat Saaristossa ja Sotavanhuksen joulu, -Hääilta loppukappaleena. Samoin kuin Suomalainen teatteri täten -olemassaolonsa ensi vuonna kunnioitti Topeliuksen päivää näyttelemällä -hänen omia kappaleitaan, samoin on se myöhemminkin tehnyt. Sitä vastoin -teatterilla ei vielä ensi aikana ollut sopivaa ohjelmaa Runebergin -syntymäpäivän, helmikuun 5, viettämiseksi. Tammikuun 24 ja 26 p. -annettiin täälläkin Preciosa, joka tietysti ei ollut ihastuttamatta -yleisöä. Paitse seurueen omia lauluvoimia oli kööreissä kymmenkunta -laulajaa paikkakunnalta apuna. - -Alkuaan ei näy olleen tarkoin määrättynä, kauvanko viivyttäisiin -täällä. Vilhon kirjeistä huomaa olleen puhetta Pietariin menosta, jossa -Bergbom kävi tammikuun alussa, sekä että teatteria oli pyydetty -Lappeenrantaan, missä taattiin 150 mk illasta. Kumminkin jäivät nämä -matkat tekemättä, ja seurue näytteli lähes koko helmikuunkin -Viipurissa. Tällä loppukaudella ilmestyi ohjelmistoon uusiakin, Vilhon -johdolla harjotettuja kappaleita. Ne olivat K. G. Rosendahlin -sepittämä, A. Rahkosen suomentama ja F. v. Schantzin sävellyksillä -varustama, 4-näytöksinen satunäytelmä _Ainamo_ 9/2 ja 18/2; sekä Tuokon -kääntämät R. Gottschallin 1-näytöksinen, Marseillaise laulun runoilijaa -liikuttavasti ylistävä _Rouget de Lisle_ 9/2 ja S. H. Mosenthalin -5-näytöksinen kansannäytelmä _Päivölä_ (Sonnenwendhof), jolla -näytäntöjen sarja päätettiin 21/2 Ja 23/2. Täydellisyyden vuoksi -mainittakoon, että kun 15/2 näytäntö annettiin Lundahlin hyväksi, oli -ohjelmassa Lemun rannalla, Hääilta ja Rouget de Lisle näytelmäin ohella -myöskin kuvaelma, jonka aiheena olivat Runebergin Kulnev-runon säkeet: - - Mon' äiti kertoo kauhuaan, - kun kursaamatta Kulnev tuo - kehdolle astui suorastaan - pienoisen armaan luo --. - -Ylipäätään vastaanotettiin Suomalainen teatteri Viipurissa yhtä -ystävällisesti kuin edellisillä paikkakunnilla; mutta silti oli kyllä -huomattavissa, että oli tultu kaupunkiin, jossa olot olivat -kehittyneemmät kuin noissa toisissa. Tottuneempana teatteria näkemään -oli yleisö täällä kärkkäämpi kritiikkiin, jota ennen tuskin nimeksikään -oli kuultu. Itsessään kritiikki tietysti olisi ollut terveellinen -alkavalle taidelaitokselle, mutta valitettavasti se ei ollut vapaa -puolueellisuudesta. Tämä näyttäytyi siinä, että hienosto enimmäkseen -loisti poissaolollaan ja että ruotsalainen äänenkannattaja katseli -outoa ilmiötä kauhean korkealta kannalta. Suomenlehden toimittajassa, -suomalaisuuden vanhassa esitaistelijassa Rietrik Polénissa oli -teatterilla harras ystävä, jonka mielestä se tyydytti kohtuullisia -vaatimuksia ja lupasi hyvää tulevaisuuteen nähden. Mutta toisin -ajatteli Wiborgs Tidningin toimittaja, maisteri Aksel Lille, joka -vuoden vaihteella oli muuttanut tänne Vikingenin leiristä Helsingistä. -Hänen mielestään ei teatterin parhaimmistakaan jäsenistä ollut toivoa, -että he, ilman riittävää koulua ja ilman esikuvia kun olivat, voisivat -kehittyä edes toisen "rangin" taiteilijoiksi -- jopa hän uskoi, että -nykyiseen teatteriin ehkä vastaisuudessa saattaisi ilmaantua kykyjä, -mutta että se itse [kaikessa tulevaisuudessa] olisi kykenemätön -tyydyttämään minkäänlaisia korkeampia vaatimuksia (!) -- Niin sitä sopi -kirjottaa yleisölle, joka ei kaivannut kansallista teatteria. Polén -puolestaan pani muistiin teatterissa kuulemansa talonpojan lauseen: "On -tuota nähty teatteria ennenkin, mutta mitä siitä on ollut, kun sitä ei -ole ymmärtänyt". - -Kumminkin oli Viipurissa enemmän kuin muualla suomalaisen -näyttämötaiteen harrastusta. Jo 1840-luvulla Hannikainen ja Lagervall -puhuivat siitä Kanavassa, 1860-luvulta on muistettava, että sikäläinen -kirjallisuusseura julkaisi sarjan pienempiä näytelmiä, joiden joukossa -Kiven Leakin loistaa, ja nyt kun Suomalainen teatteri ensi kerran -näytteli siellä, sama seura otti kustantaakseen nuoren runoilijan J. H. -Erkon tekemät 1-näytöksiset näytelmät Kokkimajuri ja Sotaiset -veljekset, samalla palauttaen kolmannen, Salaviinan polttajat, -neuvomalla tekijää laajentamaan sitä 2-näytöksiseksi. Jo keväällä -edellisenä vuonna seura oli niinikään kustannettavakseen hyväksynyt -Korhosen huvinäytelmän Kosijat. Totta kyllä ei tähän aikaan annettu -runsasta palkkiota tekijöille -- Erkolle esim. maksettiin 20 mk. -arkilta! Mutta ei sentään puuttunut vilpitöntä hyväntahtoisuutta -runoilijaa kohtaan. Seura määräsi näet hänelle 50 mk:n avustuksen, -jotta hän voisi käydä teatterissa oppiakseen pitämään silmällä -näyttämön vaatimuksia kun ryhtyisi uusia näytelmiä sommittelemaan. -Erkko oli tähän aikaan opettajana Rokkalan lasitehtaan yksityisessä -kansakoulussa Johanneksen pitäjässä. Toinenkin draamankirjottaja, Evald -Jahnsson, oleskeli parastaikaa Viipurissa ja hänellä oli tekeillä -näytelmä, joka ennen näytäntökauden loppua esitettiin teatterissa. -Vihdoin on tässä mainittava, että eräs yksityinen seura, joka vähän -ennen oli Viipurissa toimeenpannut näytäntöjä Helsingin suomalaisen -alkeiskoulun hyväksi, lahjotti teatterille silloin hankkimansa, hyvässä -kunnossa olevan puvuston, joka oli maksanut toista tuhatta markkaa. - -Suomalaisen teatterin ensimäinen kiertomatka päättyi Viipurissa, josta -se helmikuun viime päivinä palasi Helsinkiin. Nuori näyttelijäseurue -oli saanut ensi kerran kokea kuleksivan teatterin maailmankuuluja iloja -ja suruja, myötä- ja vastoinkäymisiä. Niin ja kuitenkin toisin. Tämä -seurue ei kuleksinut niinkuin tavalliset ainoastaan ansaitakseen -niukkaa toimeentuloansa. Se liikkui korkeampi päämäärä johtotähtenään. -Sen tuli harrastaa ja se harrastikin kansallista taidetta, ja jollei -aluksi käsitys _taiteesta_ ollutkaan taiteilijanaluille varsin selvä, -niin he ymmärsivät kuitenkin yrityksen _kansallisen_ puolen, ja -tositeossa teatteri lieneekin ensi aikoina kiertomatkoillaan ennen -kaikkea tullut vastaanotetuksi ja vaikuttanut kansallistunnon -ja -mielen herättäjänä ja innostajana.[8] - -Ennenkuin kerromme teatterimme ensimäisestä esiintymisestä Helsingissä, -on katsaus luotava erinäisiin muihin seikkoihin, joilla on merkitystä -aineeseemme nähden. - -Kahdesta Bergbomin kirjottamasta kirjeestä rouva Raalle saamme -joitakuita tietoja hänestä itsestään y.m. - -Edellisessä näitä kirjeitä Bergbom valittaa sitä tyhjyyttä, jonka rouva -Raan lähtö (kesäkuun lopulla) oli aiheuttanut hänessä itsessään ja -muissa ystävissä. Vasta kun hän oli poissa, oli käynyt selville mitä se -merkitsi, että hänen "uskollinen, lämmin mielensä ja avunantonsa" ei -enää ollut saapuvilla. "Päiväni kuluvat värittöminä, yksitoikkoisina ja -ilman mitään erikoisesti mieltäkiinnittävää." Paljo huolia tuotti -Bergbomille Morgonbladetin epävarma taloudellinen kanta, joka teki -epäiltäväksi voitaisiinko sitä kauvemmin ylläpitää. Emilie sisar oli -"lahjottanut lehdelle pari, kolme tuhatta markkaa". Sitten mainittuaan -että nuori teatteri teki reippaasti työtä y.m., jota jo tiedämme, -kirjottaja jatkaa: - -"Nervander valmistaa teatteriamme varten pientä, sievää satunäytelmää, -Haltia, ja Topeliukseltakin on meillä odotettavana jotakin pientä. -Kunpa sinä vain olisit täällä! Arkadiateatteri tulee näet tulevana -vuonna olemaan vapaa, niin että meillä olisi täysi valta siellä. Olet -kenties kuullut, että Adlerbergiä on kohdannut halvaus ja on hän -sentähden oleskeleva koko syksyn ulkomailla. Siinä syy Arkadian -ylenannettuun tilaan. Voit ymmärtää, että me sen johdosta teemme mitä -laajimpia suunnitelmia. Kunpa vain kahdeskymmenes osa niistä -toteutuisi." (Lopuksi kerrotaan kaksi uutista, jotka koskevat teatterin -esihistoriasta tunnettuja henkilöitä: Ottilia Meurmanin, entisen -Preciosan, ja kamariherra C. G. U. Silfverstolpen [Tukholmasta] sekä -Emmy Basilierin ja Otto Florellin häät vietettiin tänä kesänä.) - -Jälkimäisen kirjeen, syyskuun keskivaiheilta, Bergbom alkaa -onnittelemalla rouva Raata hänen loistavaan menestykseensä -Kristianiassa. Taiteilijatar oli näet koko vuodeksi liittynyt W. -Åhmanin näyttelijäseuraan (joka antoi näytäntöjä Norjan pääkaupungissa -ja Göteborgissa) ja esiytyen Kristianiassa Maria Tudorina ja Sirkkana -saanut ratkaisevan voiton, joka teki hänet norjalaisen yleisön -suosikiksi. Tästä johtuu Bergbom puhumaan täkäläisestä ruotsalaisesta -teatterista. Muuan rouva H., jonka piti "korvata" rouva Raata, oli -kaikkien sanomalehtien yksimielisen arvostelun mukaan kerrassaan -epäonnistunut. "Cygnaeus väitti hänen ensimäisen esiintymisensä jälkeen -kuulustelleensa Kaivohuoneella, eikö siellä tarvittu kyökkipiikaa, -sillä hänen mielestään oli semmoinen paikka ainoa mahdollinen hänelle." -Myöskin Fritiofin (Raan) korvaaja Lindberg oli täydellisesti menettänyt -yleisön suosion. "Minun mielestäni aivan väärin. Sillä olematta mikään -erinomainen kyky on hän kumminkin huolekas ja älykäs näyttelijä, jonka -vivahduteltu näytteleminen miellyttävästi eroaa Fehrnström-Albert -Åhmanin lennottomasta totuntataiteesta. Mutta yleisö, joka vain on -huomannut hänen kankean, yksitoikkoisen äänensä ja hänen tyynen -liikuntatapansa, pitää häntä kauheana." (Tämä arvostelu tuottaa -kunniaa Bergbomin tarkkanäköisyydelle, sillä sittemmin on Lindberg -älyllään ja uupumattomalla työllään kohonnut Ruotsin etevimpien -näyttämötaiteilijain riviin.) - -Puhuen sitten itsestään Bergbom sanoo eläneensä raskasta aikaa. -Morgonbladetin tuottamat huolet, jotka Forssellin sairauden vuoksi ja -sentähden että August Hagman vielä viipyi Pietarissa enimmäkseen -lepäsivät hänen niskoillaan, "paljo kiittämätöntä työtä", läheisen -sukulaisen (O. af Heurlinin) pitkällinen sairaus -- kaikki on painanut -hänen mieltään ja tehnyt hänet hermostuneeksi. Valtiollisetkin olot -olivat tuskastuttavia. "Kamala uutinen suomalaisen normaalikoulun -lakkauttamisesta on valitettavasti näyttäytynyt todeksi. Taisteltava -on elämän ja kuoleman uhalla, sillä ymmärräthän, että me fennomaanit -emme taivu siinä asiassa. Me ylläpidämme koulun, vaikka viimeinen -ropomme menisi." Näissä oloissa oli iloinen uutinen rouva Raan -riemumenestyksestä ollut virkistävä. "Cygnaeus, joka syvästi ja -vilpittömästi kaipaa sinua, on julkaissut kirjansa Franzénista -- se on -oivallinen. Luulen että ukko lähettää sen sinulle. Muutoin olisit -iloinen, jos tietäisit, kuinka moni sinua kaipaa, jopa moni -semmoinenkin, josta et sitä uskoisi. Agardhkin pusersi esiin muutamia -krokotiilihuokauksia ja sanoi teatterin olevan tyhjän sen jälkeen kun -olit lähtenyt. Tietysti se oli teatterifraasi, mutta kumminkin luulen -että hänessäkin on _joku_ perustus kaipaukseen." -- -- "Olen -suomennuttanut Sirkan, niin että se on valmis sinua varten. Maria -Tudor, Deborah, Mathilda (Vastanaineet), Sven Dyringin koti ovat myös -käännettävät." - -Teatterin perustamisaika oli siis Bergbomille kaikkea muuta kuin -valoisa, ja uusia ikävyyksiä oli tulossa niinkuin kohta saamme nähdä. - -Tällä näytäntökaudella ei vielä toimeenpantu mitään laulunäytäntöjä, -mutta entisillä, Suomalaisen seuran järjestämillä, oli ollut niin suuri -menestys ja lukuisien kotimaisten laulajakykyjen ilmaantuminen oli niin -kehottava, että lyyrillisen osaston aikaansaaminen ehdottomasti -luettiin uuden teatteriyrityksen ohjelmaan. Tehtävä vaati kuitenkin -pitempiä valmistuksia ja lykkääntyi sentähden oopperan alkuunpano -seuraavaan näytäntökauteen. Kumminkin sopii jo edeltäkäsin pitää -silmällä niitä kykyjä, jotka sitä varten olivat tarjona. Se on sitä -helpompi, kun ne tavallisuuden mukaan olivat kesäksi palanneet -kotimaahan ja, ensin annettuaan laulajaisia maaseutukaupungeissa, -syksyllä miltei järjestänsä esiintyivät Helsingissäkin. - -Siten Elis Duncker, joka oli päättänyt ensimäisen opintovuotensa -Milanossa, 19/9 antoi laulajaiset omassa nimessään ja avusti Faltinin -kirkkokonsertissa 21/9. Bergbomin arvostelusta (Morgonbladetissa) -lainaamme seuraavat rivit: - -"Hänellä on luonnon lahjottama loistava ääni, samalla kertaa mehevä, -voimakas, paksu ja sympaattinen baritoni, yhtä sovelias pontevaan -paatokseen kuin bel cantoon. Hra Dunckerin esitys on kokonaan -italialaisen koulun oma, hänellä on se avonainen äännäntätapa, joka -tekee laulun kirkkaaksi ja heleäksi. Tasaisuuteen nähden on hänellä -vielä paljo oppimista, korkeammat sävelet ovat erinomaisen täyteläisiä -ja kauniita, mutta alemmilta puuttuu usein taiteellisuutta. Enemmän -kuin ääni, viehätti kuitenkin hra Dunckerin lämmin, eloisa esitys, -jonka mehevä, etelämainen hehku on aivan omansa antamaan italialaiselle -cantabilelle sille omituisen tenhon ja tekemään italialaisen paatoksen -nautittavaksi." -- - -Ida Basilier taasen antoi laulajaiset 26/9 ja lähti sen jälkeen -Tukholmaan, missä hän kiinnitettynä kuninkaalliseen oopperaan -näytäntökauden kuluessa esiintyi useissa oopperoissa (Sevillan -Parranajaja, Gustaf Wasa, Mignon, Villarsin rakuunat, Martha). Vihdoin -lauloi Emmy Strömer kahdessa omassa konsertissaan, 7/10 la 12/12 ja oli -jälkimäisessä hänen sisarensa, Sofie Strömer, avustajana. Tästä -toisesta konsertista Bergbom lausui (Mbl. n:o 300), että se vahvisti -sen edullisen vaikutuksen, jonka yleisö oli saanut ensimäisestä. - -"Ääni on yhtä heleä korkeammassa kuin alemmassa äänikerrassa ja -soveltuu samoin pateettisdraamalliseen kuin aistillisesti -miellyttävään. -- Yhdessä nuoremman sisarensa kanssa laulajatar esitti -paitse kirpaisevaa duettia Kruunujuveeleista, joka nytkin niinkuin ensi -kerralla herätti myrskyistä ihastusta ja laulettiin toistamiseen, -kaksinlaulun Marthasta. Molemmat kauniit, helkkyvät äänet soivat -täyteläästi ja raittiisti ja kirpeän tehokkaat kohdat painostettiin -asianmukaisen sirosti." - -Tämän jälkeen nti Emmy Strömer lähti Parisiin jatkamaan opintojaan, -mutta sitä ennen oli sovittu, että sisarukset tulevan näytäntökauden -alusta astuisivat Suomalaisen oopperan palvelukseen. -- Totta puhuen -nti Emmy Strömer ei suinkaan ilman epäilyksiä ollut suostunut asiaan, -joka tuli määrääväksi hänen tulevaisuudelleen. Ensiksikin hän -ruvetessaan lauluopintoja harjottamaan oli ajatellut valmistautua -opettajattareksi ja toiseksi hänen omaistensa ja lähimpien -(helsinkiläisten) ystäviensä piirissä tuskin ainoakaan kehotti häntä -hyväksymään vaan päin vastoin koetti saada hänet hylkäämään Suomalaisen -teatterin puolelta tehdyn tarjomuksen. Muiden muassa kauppias M. -Nylander Oulusta, jonka auliilla avustuksella hän oli päässyt -lahjojansa kehittämään, oli sitä vastaan. Kun näet nti Strömer -marraskuun alussa oli Bergbomille sanonut tahtovansa miettiä asiata -ennenkuin antoi lopullisen vastauksen, oli tämä kirjottanut -Nylanderille ja lausunut toivomuksen että hän, jos hänen holhottinsa -pyytäisi hänen neuvoansa, isänmaallisen taiteen vuoksi puoltaisi -Suomalaisen teatterin asiaa. "Kenties odottaa häntä tällä uralla -enemmän vaivoja, mutta myöskin, mikä on enempi, hänen kansalaistensa -kiitollisuus ja nimi isänmaan aikakirjoissa." Tähän Nylander vastasi -ehdottomasti kieltäen: "Minun täytyy suoraan tunnustaa, että -toivomukseni hänen tulevaisuuteensa nähden eivät siten toteutuisi". -Arvattavasti vaikutti kirje masentavasti Bergbomiin, mutta miten -olikaan antoi nti Strömer hänelle ennen pitkää myöntävän vastauksen ja -ilmotti asian omaisilleen vasta sitte kun se oli ratkaistu. Paitse -teatterin edustajain ja ystävien kehotuksia lienee päätökseen -vaikuttanut se suomalainen henki, jonka etenkin lehtori Länkelä -Jyväskylässä lyhyellä opetusajallaan oli herättänyt tulevassa -taiteilijattaressa, taikka kenties sitäkin enemmän luontainen taipumus -teatteriin. Tämä taipumus oli jo hyvin varhain ilmaantunut, muun muassa -siten että hän tyttötoveriensa piirissä johti näitä teatterileikeissä -määräten kullekin eri luonteenlaadun ja roolin, jonka mukaan hänen tuli -puhua ja näytellä. -- Mikä merkitys Emmy Strömerin liittymisellä -kansalliseen näyttämöön oli, saamme seuraavassa nähdä. - -Kun primadonna oli saatu, tuli hankkia muita jäseniä lauluosastoon ja -tässä on mainittava, että Bergbom lähinnä kääntyi L. N. Achtén puoleen. -Vuoden alkupuolella lähtiessään opintomatkalle ulkomaille oli tällä -säveltaiteilijalla ollut aikomus valmistautua kirkollisen laulun ja -musiikin edistäjäksi maassamme. Voidakseen tehokkaammin vaikuttaa -mainittuun suuntaan oli hänessä myöskin herännyt ajatus ruveta papiksi -ja sitä varten hän Berlinissä kuunteli teologisia luentoja. Kuitenkaan -ei kansallisen oopperan aate voinut olla innostuttamatta niin hehkuvaa -taiteilijaluonnetta kuin Achtén, ja sentähden hänkin vastasi -myöntävästi ja lupautui seuraavan näytäntökauden alusta antautumaan -Suomalaisen näyttämön palvelukseen. - -Edellisen lisäksi mainittakoon, että Turussa 13/8 antoi ensimäiset -laulajaisensa nuori bassolaulaja John Bergholm, joka myöskin oli -liittyvä oopperaan. Hänen ääntänsä sanottiin kauniiksi ja -miellyttäväksi ja sen käytäntöä nuhteettomaksi. -- Lydia Lagus vihdoin -lauloi ensi kerran Helsingissä isomman yleisön kuullen Suomalaisen -seuran iltamassa 20/11. Esittämällä Hellaan lapsi ja Yksin istun hän -herätti yleistä mieltymystä. Toisena joulupäivänä hän esiintyi -Janakkalassa Helsingin suomalaisen alkeiskoulun hyväksi toimeenpannussa -iltamassa. - -Sanotusta näkyy että oopperan aikaansaanti varmistui varmistumistaan; -mutta silti eivät Bergbom-sisarukset olleet ehdottomasti iloisia. Sen -jälkeen kun Emmy Strömer oli antanut myöntävän vastauksen, Emilie, -tarkkanäköisesti arvostellen oloja ja aavistaen mitä tulossa oli, -kirjotti sisarelleen: - -"En voi ollenkaan iloita siitä. Pelkään näet ottaa oopperaa puheosaston -rinnalle näin varhain. Se tulee tietysti asettamaan draamallisen -näyttämön kokonaan varjoon ja pitkiksi ajoiksi hidastuttamaan ja -tukehduttamaan sen kehitystä. Nyt käy kaikki hyvin, taloudellinen asema -paranee paranemistaan ja näyttelijät ovat tyytyväisiä; mutta ooppera -tuo mukanaan määräämättömiä menoja, melua, touhua ja taistelua. Minä -oikein kammoksun sitä." -- -- - -Niinkuin viimeisestä otteesta huomaa, ei teatteri nyt alussa tuottanut -Emilie Bergbomille mainittavia huolia. Teatterin poissa ollessa hän -vietti hiljaista kotielämää. -- Kun ylioppilaat 30 p. lokak. -juhlivat Runebergin, Snellmanin ja Lönnrotin ylioppilaaksitulon -50-vuotismuistoa, oli hän kutsuttuna lehteriltä katsomaan ja kuulemaan -juhlanviettoa.[9] "Yleinen mielipide juhlasta on, että se ei ollut -onnistunut; siltä puuttui ylevää tunnelmaa." Syynä oli tietysti -puoluetaistelu. Uusmaalaiset pelkäsivät että Snellman astuisi liiaksi -esiin, kun Runeberg ei voinut olla saapuvilla, ja heidän sanottiin -aikovan olla kokonaan osaa ottamatta, jos Lönnrotkin jäisi pois. -Edelleen katsoivat he "ultra-radikaaliseksi" ehdotusta asettaa kantele -näkyvälle paikalle salin koristuksissa, "eikä kiltti kantele saanut -tilaa (!)" -- "Ei pidä loukata, sanotaan; mutta se ei merkitse mitään -että meitä itseämme loukataan!" Näin mietiskelee Emilie ja helposti -näkee, että kansallisen asian masennustila painoi häntä enemmän kuin -omat yksityiset asiat. - -Vielä luemme seuraavatkin tapahtumat Suomalaisen teatterin historiaan. - -Se vuosi, jolloin kansallinen näyttämö perustettiin, oli nerokkaimman -näytelmärunoilijamme viimeinen. Aleksis Kivi, Nummisuutarein ja Lean -runoilija, kuoli näet aamulla 31 p. jouluk. 1872. Jos milloinkaan, tuli -kuolema silloin lempeänä vapauttajana kärsivän luokse. Jo kevättalvella -1871 oli Kivi tuotu Helsinkiin hoidettavaksi. Ensiksi hän oli uudessa -klinikassa ja kesäkuun alusta Lapvikin hulluinhuoneessa. Sieltä hän -uuden vuoden alussa parantumattomana toimitettiin kotiseudulleen, missä -hän eli viimeisen aikansa Albert veljensä mökissä Tuusulan järven -rannalla. Kun veli vuoden viimeisenä päivänä toi kuolinsanoman -Helsinkiin, herätti se syvää liikutusta runoilijan ystävissä ja -ihailijoissa, joiden luku silloin ei kumminkaan ollut suuri.[10] Uuden -vuoden yönä Fredr. Cygnaeus kirjotti Morgonbladetiin "hyvästijätön", -joka alkoi seuraavin sanoin: - -"Onnellisimpien suloisin toivo on saada kauvan elää maan päällä; -onnettomimmat eivät aina edes itsekään muista, että heillä on jälellä -se lohdutus että voivat kuolla. Mutta ne jotka toivovat onnettomille -hyvää, pitävät kiinni siitä lohdutuksesta ja tervehtivät ystävän -hivuttavan elonkipinän sammumista samoilla tunteilla kuin he katselevat -kotiaan uhkaavan tulipalon sammuttamista." - -"Semmoisella tunteella kuulin sanoman, että tämän myrskyisen vuoden -viimeinen päivä oli myöskin erään kovin onnettoman miehen myrskyisen -elämän viimeinen." - -"_Runoilija Aleksis Kivi_ on tänä aamuna vapautettu siitä elämän ja -kuoleman välitilasta, jossa hän viimeisinä aikoina on oleillut: -välitilasta, joka on kamala jokaiselle kuolevalle, mutta toki -kamalin yhdelle rikaslahjaisimpia henkiä mitä koskaan on maassamme -syntynyt." -- -- - -Lauantaina 4 p. tammik. aamupäivällä tapahtui hautaus Tuusulan -kirkkomaalla. Sitä ennen oli Helsingistä saapunut ystäväjoukko, -parikymmentä herraa ja naista, vainajan viimeiselle asunnolle. -Ennenkuin arkku suljettiin, eräs näitä ystäviä, E. A. Forssell, -piirusti ainoan alkuperäisen muotokuvan, joka tiettävästi runoilijasta -on säilynyt. Paitse kasvojen piirteitä hän kuvasi mahdollisen tarkasti -koko pään muodon, joka sitä varten kohotettiin ylös arkusta. Sentähden -tässä muotokuvassa tunnemmekin korkeakaarisen, jalon runoilijaotsan, -mutta kasvojen alaosassa ja varsinkin suun ympärillä on taudin ja -kuoleman kouran jälkiä. Neidit Emilie Bergbom ja Minette Munck olivat -kumpikin lähettäneet laakeriseppeleen ja niistä pantiin toinen -vainajan päähän arkun sisään, jota vastoin toinen kiinnitettiin -kukkien keskelle arkun kanteen pään kohdalle. Kun virren värssy oli -neliäänisesti laulettu (helsinkiläisten joukossa oli yksinkertainen -ylioppilaskvartetti), surusaatto lähti liikkeelle, ja ystävät kantoivat -vuorotellen ruumisarkkua kirkolle saakka. Siunauksen toimitti pitäjän -iäkäs rovasti C. Aspegren, puheen vainajan muistoksi piti tri J. V. -Calamnius, ja laulajat lauloivat Paavo Cajanderin tilaisuutta varten -sepittämät säkeet, jotka alkavat: "Vaipuos, vaivu, Synnyinmaasi -helmaan!" - -Jotenkin samaan aikaan kun kuolema vapautti Kiven elämän tuskista, tuli -hänen nimensä toisestakin syystä mieleen saatetuksi semmoisissa -piireissä, joissa se oli ollut sangen vieras jollei kokonaan -tuntematon. Fil. kand. Rafael Hertzberg oli näet ruotsalaista teatteria -varten mukailemalla ruotsintanut Kiven draaman Karkurit ja sen -ensi-ilta oli ilmotettu 13 p:ksi jouluk. Sitä ennen oli Bergbom, joka -viimeisinä vuosina oli hoitanut runoilijan kirjallisia asioita, Kiven -ja hänen omaistensa puolesta vaatinut teatterilta kohtuullista -tekijäpalkkiota draaman näyttelemisestä. Teatterin toimitusjohtaja oli -kuitenkin antanut kieltävän vastauksen, koska muka johtokunta -hyväksyessään kappaleen esitettäväksi oli sopinut Hertzbergin kanssa, -että tämä suorittaisi välin tekijän tai hänen edusmiehensä kanssa. -Tositeossa Hertzberg ei kuitenkaan ollut asianomaisilta pyytänyt -kääntämislupaa, vaan päin vastoin Bergbomille selittänyt, että hän ei -ollut velvollinen mitään maksamaan. Näin ollen Bergbom mainittuna -päivänä julkaisi sanomissa seuraavan "_protestin_" eli vastalauseen: - -"Kaupungin sanomissa ilmotetaan, että Uudessa Teatterissa tänä iltana -aiotaan näytellä Aleksis Kiven 'Karkurit' näyttämöä varten mukailtuna -ja käännettynä." - -"Min paljo kuin minua ilahuttaakin, että nerokkaan draamarunoilijamme -teos on saava oikeutetun sijan teatterin ohjelmistossa, en voi -olla julkilausumatta syvää hämmästystäni siitä täydellisestä -hienotunteisuuden ja oikeuden vaatimusten laiminlyömisestä, jota -teatterin johtokunta tässä asiassa on osottanut." - -"Teatterin johtokunta ja ruotsalainen mukailija ovat omavaltaisesti, -pyytämättä tekijän taikka hänen edusmiehensä lupaa, anastaneet Kiven -teoksen näyttämöä varten. Sen lisäksi ovat he täydellisesti ylenkatsoen -kaikkialla muualla lain ja meilläkin tavan tunnustaman säännön, että -kirjallinen omaisuus on omaisuutena pidettävä ja sen omaksi ottaminen -siis korvattava, kieltäytyneet suorittamasta penniäkään siitä tulosta, -joka heillä on oleva Kiven teoksesta. Tämä vastakohtaisuus teatterin -johtokunnan rahallisen neuvokkuuden ('finansiell förslagenhet') ja -runoilijan voimattomuuden välillä on sitä räikeämpi kuin Aleksis Kivi -elää surkeimmassa kurjuudessa. Eivätkä teatterin johtokunta ja -näyttämöllinen mukailija voi puolustella itseään tietämättömyydellä -taikka unohduksella, sillä yksityisesti on heitä muistutettu kaikista -näistä seikoista." - -"Oikeudeton asema, missä tekijä on keinotteluun nähden, on yksi -sivistyselämämme pimeitä pilkkuja, mutta erityisesti on se omansa -hävettämään, että sivistyslaitos semmoinen kuin teatteri käyttää sitä -edukseen. Niinkuin tiedetään sisälsi painolaki vuodelta 1865 säädöksiä, -jotka suojasivat yhteiskunnan lapsipuoltenkin, runoilijan ja -taiteilijan, omaisuutta; samaa suojaa ovat 1872 vuoden säädytkin -anoneet. Teatterin johtokunta on kuitenkin käyttänyt sitä asianlaitaa, -että tämä Suomen kansan toivomus ei vielä ole saanut lainvoimaa, -laillisuuden varjolla kullatakseen tekoansa. Mutta siinäkin, missä -valtion lait eivät mitään määrää, ovat kunnian lait sitovia -- näiden -valvoja on yleinen mielipide ja sen edessä allekirjottanut sekä -runoilijan lähimpien valtuuttamana että ystävänä panee vastalauseensa -Karkurien esittämistä vastaan teatterissa, se kun loukkaa toisen miehen -omistusoikeutta." - -Seuraavina päivinä luettiin Morgonbladetissa selvittelyjä, joissa -Herzberg ja Bergbom kertoivat mitä heidän välillään oli tapahtunut. -Edellinen väitti lauseensa, että hän ei ollut velvollinen korvaamaan -tekijää, ei suinkaan tarkottaneen sitä että hän kieltäysi mitään -maksamasta, vaan oli Bergbom muka sanonut ei tahtovansa keskustella -hänen kanssaan; jälkimäinen taasen vakuutti, ettei hän lainkaan ollut -vetäynyt puhumasta Hertzbergin kanssa, vaikka hän kyllä piti teatterin -johtokuntaakin velvollisena vastaamaan draaman näyttelemisestä, sekä -että hän -- mikä oli pääasia -- oli tullut siihen vakaumukseen, että -tekijä olisi jäävä kokonaan osattomaksi. Pari viikkoa tämän jälkeen -(29/12) julkaisi H. D. tiedon, että Ruotsalaisen teatterin -johtokunta -- konsuli N. Kiseleff, professori C. G. Estlander -ja asessori F. Krogius -- olivat haastaneet tohtori Kaarlo Bergbomin -raastuvanoikeuteen "protestin" johdosta, jota he pitivät kunniaansa -loukkaavana. Tositeossa Bergbom sai haasteen aikoja myöhemmin, -palattuansa Viipurin ja Pietarin matkaltaan. - -Juttu oli ensi kerran esillä raastuvanoikeudessa 21 p. tammik. 1873, ja -edusti siinä teatterin johtokuntaa asessori Krogius, jonka syytöskirja -jätti oikeuden ratkaistavaksi, eikö Bergbom, joka muka oli toiminut -vastoin parempaa tietoansa, olisi tuomittava kunnianloukkauksesta 26 p. -marrask. 1866 julaistun asetuksen 6 ja 9 §§:ien mukaan ankarimpaan -rangaistukseen (s.o. kuritushuoneeseen!).[11] Sittemmin käsiteltiin -asiaa 11/2, 11/3 ja vihdoin 1/4, jolloin oikeus julisti päätöksensä, -tuomiten Bergbomin _herjauksesta_ (smädelse) 700 markan sakkoihin. - -Tässä ei ole paikka oikeusjutun seikkaperäiseen esittämiseen. Olkoon -vain sanottu, että kysymys oikeuden edessä pääasiassa kohdistui siihen, -oliko Bergbomilla ollut aihetta käsitykseensä että teatteri ei aikonut -korvata tekijää vai oliko hän, niinkuin asessori Krogius väitti, hyvin -tietäen asianlaidan olevan toisin kuitenkin julkaissut vastalauseensa. -Bergbom, jonka avustajana koko ajan oli mol. oik. kandidaatti Jaakko -Forsman, vaati puolestaan Kiseleffiä ja Hertzbergiä todistajiksi, johon -oikeus -- kantajan vastustuksista huolimatta -- suostuikin. Edellinen -tunnusti Bergbomin esityksen oikeaksi, mutta Hertzbergin todistus oli -ilmeisesti vastakkainen Bergbomin kertomukselle siitä mitä heidän -välillään oli tapahtunut. Tämä todistus vaikutti epäilemättä -määräävästi jutun ratkaisuun, vaikka vastaajan puolelta huomautettiin, -että Hertzberg ei itsekään pitänyt itseään jäävittömänä sekä että se -seikka että juuri hän (Bergbom) oli vaatinut Hertzbergiä -kuulusteltavaksi selvästi todisti hänen toimineen bona fide. -- Kun -asia sittemmin valituksen kautta oli tullut Turun hovioikeuden -tutkittavaksi, katsoi tämä Bergbomin syypääksi ainoastaan _solvaukseen_ -(förolämpning) ja alensi sakkomäärän 200 markkaan. Teatterin johtokunta -puolestaan veti asian vielä korkeimman tuomioistuimen eteen saamatta -muutosta aikaan. - -Ymmärrettävää on, että tämä cause célébre antoi runsaasti puheenainetta -hyville helsinkiläisille, eikä se suinkaan ollut omansa lähentämään -puolueita toisiinsa. Parista senaikuisesta kirjeestä otamme seuraavat -sanat: - -"Oikeusjutusta väitellään kiihkeästi. Hertzbergin todistus on vähintäin -sanoen selittämätön. Sen mukaan Bergbom olisi lasketellut valheita ja -kuitenkin hän itse vaati Hertzbergiä todistamaan. Eikö se ole paras -todistus Bergbomin viattomuudesta taikka että hän on menetellyt -vilpittömässä mielessä; ei suinkaan hän olisi tahtonut että Hertzbergiä -kuulusteltaisiin, jos hänellä olisi ollut paha omatunto siinä kohden. -Saa nähdä kuinka asia päättyy!" Niin toisessa kirjeessä; toisessa -taasen sanotaan: "Merkillinen oli Hertzbergin selitys. Kun kerran tekee -valan, pitäisi sanoa _kaikki_ eikä _ainoastaan_ mikä on sopusoinnussa -oman edun kanssa." - -Tosiasiana voimme lisätä, että tämäkin juttu suomenmielisissä vahvisti -laajalti levinnyttä käsitystä, että suomenmielinen joutuneena Helsingin -raastuvanoikeuden eteen mieluummin tuomitaan kuin vapautetaan. Asiamme -ei ole ratkaista, missä määrin käsitys oli oikeutettu -- että -semmoinen käsitys oli olemassa eikä suinkaan vielä ole hävinnyt on -_historiallista_. - -Lopuksi on edellisen yhteydessä kerrottava, että Hertzberg, "protestin" -ilmestymisen jälkeen, todella Bergbomille Kiveä varten suoritti 113 -markkaa (s.o. _kaikki_ mitä hän itse oli käännöksestään saanut!). Tämä -maksu tapahtui siis vähän ennen runoilijan kuolemaa, ja Bergbom antoi -rahat vainajan Albert veljelle maahanpanijaisten kustannuksiin.[12] -- -Mitä tulee Karkurien ruotsinnokseen -- Flyktingarna -- annettiin se -ruotsalaisella näyttämöllä 13/12 Ja 15/12 1872 saavuttamatta -menestystä; "yleisö vastaanotti sen kylmästi ja myötävaikuttavat -taiteilijat näyttelivät saamatta suosionosotusta". Nämä sanat on otettu -Bergbomin kirjottamasta arvostelusta (Mbl. n:o 296), jossa pääsyynä -huonoon tulokseen pidetään mukaelman kelvottomuutta. "Henkilöt ovat -samat, aiheet samat, mutta silti on toimitelma vähintäin kolmannen osan -alkuteosta lyhempi." Lyhentäminen oli miltei yksinomaisesti toimitettu -pyyhkimällä, josta luonnollisesti kehitys ja luonteet olivat suuresti -kärsineet. Kaiken päälliseksi mukailija oli tehnyt draaman päätöksen -"onnelliseksi" -- kumminkaan muuttamatta traagilliseen ratkaisuun -ajavia aiheita ja luonteita. Arvostelija lausuu lopulta, "että Karkurit -ruotsalaisessa asussaan ei anna mitään käsitystä, ei kyseessä olevasta -näytelmästä eikä tekijän runoudesta ylipäätään". -- Tähän liitämme -ainoastaan sen huomautuksen, että Hertzbergin mukaelma tähän saakka -(35 vuotta myöhemmin!) on _ainoa_ yritys tehdä Suomen suurinta -suomenkielistä runoilijaneroa tunnetuksi maamme ruotsalaiselle -yleisölle.[13] Kaukana täällä eletään toisistaan. - -_Sunnuntaina 2 p. maalisk. 1873 Suomalainen teatteri antoi ensimäisen -näytäntönsä Helsingissä_ -- merkkitapahtuma, joka ei suinkaan ole -vähäarvoisimpia kansallisen sivistyksemme historiassa. Ohjelma oli: -Margareta, Kukka kultain kuusistossa ja Hääilta. Huone oli "aika hyvä" --- siis ei täysi; mutta näyttelijät voittivat yleisön odotukset. Kiven -näytelmässä olivat esiintyjät: Kallio -- Konon, nti Heerman -- -Margareta, nti Toikka -- Kaarina, Himberg -- Anian ja Vilho -- Matti; -toisessa kappaleessa esitti nti Toikka Ainaa ja huudettiin esiin; -viimeisessä Lydia Lagus yllätti kuulijoita raikkaalla, heleällä -laulullaan ja oli muutenkin viehättävä näyttämöllä. -- Kun Viuluniekka -oli annettu 6/3, kirjottaa Emilie: "Minä puolestani olen ihmeen -tyytyväinen näyttelijäin edistykseen. Lundahl näytteli hämmästyttävän -hyvin." Yleisö oli erinomaisen mieltynyt. - -Tämän jälkeen annettiin maalis- ja huhtikuun kuluessa kaikkiaan 18 -näytäntöä, joissa näyteltiin jo tuntemamme ohjelmisto, niin että -toisessa puolessa näytäntöjä esitettiin kolme joskus neljäkin pikku -kappaletta, toisessa puolessa joku isompi koko illan näytelmä. Uusia -olivat ainoastaan Tuokon kääntämä Conradin 1-näytöksinen laulukappale -_Sala-ampuja ja karjatyttö_ sekä E. F. Jahnssonin alkuperäinen, -3-näytöksinen, historiallinen näytelmä _Bartholdus Simonis_, jonka ensi -ilta 30/4 oli näytännöistä viimeinen. Näytännöt tapahtuivat kaikki -Arkadia teatterissa, joka nytkin, niinkuin vuosina 1869 ja 1870, oli -venäläisiltä vuokrattava ja vasta jonkun vuoden päästä kokonaan tuli -Suomalaisen seurueen käytettäväksi. Näytäntöpäivät olivat paitse -sunnuntaita maanantai ja torstai; Ruotsalainen teatteri näytteli -keskiviikkoisin ja perjantaisin. Näytösten väliaikoina soitti -orkesteri, josta enin osa myötävaikuttavia kuului kaartin -soittokuntaan. - -Helsingissäkin herätti teatterin ensi esiintyminen suurta tyydytystä, -joskaan ei semmoista naivista riemua kuin maaseuduilla. Alussa oli -yleisö verraten vähälukuinen, mutta sen mielenkiinto kasvoi -kasvamistaan, niin että myöhemmin ja lopulta näyteltiin varsin hyville -taikka täysille huoneille. Että siitä huolimatta ruotsalainen hienosto -vältti suomalaisia näytäntöjä on vähemmän outoa kuin päinvastainen -asianlaita olisi ollut. Emilie kertoo, että semmoisetkin "gens de -qualité", jotka tavattaessa olivat olevinaan erinomaisen -"intreseerattuja", eivät olleet käyneet siellä kertaakaan. Kun joku -yksityinen eksyi Arkadiaan, oli se poikkeus säännöstä. Mitä kritiikkiin -tulee oli se Morgonbladetissa[14] ja U. S:ssa, niinkuin arvata sopii, -myötätuntoinen, ilman että se sentään oli muistuttamatta nuoren -näyttämön puutteista. Myötätuntoisuus osottautui siinä että -ymmärrettiin olot ja ehdot, joista uusi yritys oli riippuvainen. Siten -edellisen lehden ensimäisessä arvostelussa sanotaan: - -"Alkava Suomalainen teatteri ei ole enää tyhjä kuvitelma, vaan -tosiasia, millä silmillä sitä katsotaankin. Tiedämme varsin hyvin, että -tämä yritys, niinkuin jokainen muukin, jolla uusi ura on avattavana, -monessa herättää epäilystä ja epäluuloa, mainitsematta muita tunteita. -Suomalaiselle teatterille ei se ole voinut olla odottamatonta, eikä sen -toimella ole lähempää päämäärää kuin voittaa uskottomat epäilijät. -Astukoon se vain eteenpäin sillä voitonvarmuudella, jonka jokainen hyvä -yritys on omansa synnyttämään." -- -- - -"Ohjelmistoon nähden on nuori teatteri aluksi pääasiassa rajottunut -pieneen huvi- ja laulu- sekä kansannäytelmään. Onhan se aivan -luonnollista, sillä ainoastaan vähitellen voi se edistyä korkeamman -draaman, suuren komedian ja murhenäytelmän alalle. -- -- Kiven -Margareta on tähän saakka annetuista näytelmistä ollut vaikein tehtävä -nuorille näyttelijöille. Siinä näet menestys on riippuvainen lausumisen -ja liikuntojen plastiikan täydellisyydestä, johon katsoen vastaiseksi -ei voida asettaa kovin suuria vaatimuksia näyttelijöihin." -- -- - -Ymmärrettävästi oli Margareta, vaikkei sitä arvostelussa mainita, -otettu ohjelmistoon sentähden että se oli kotimainen kappale. -Valitessaan näytelmiä Bergbom tietenkin piti silmällä ei ainoastaan -seurueen voimia, kappaleen kirjallista arvoa ja siveellistä -nuhteettomuutta, vaan myöskin mikäli mahdollista sen kansallista -alkuperää. Oman maan kirjallisuudesta hän siis otti mitä vain saattoi -kysymykseen tulla, ja jo ensi vuoden ohjelmistossa kohtaamme -toistakymmentä alkuperäistä suomalaista tahi ruotsista suomennettua -kotimaista kappaletta. -- Näistä oli Kiven Kihlauksella suurin -menestys. Helsingissä se tänä ensi keväänä näyteltiin viisi kertaa ja -jo ensi illan (13/3) jälkeen sanottiin, että se "mitä uskollisimpana -kansanelämän kuvauksena hämmästytti niitäkin, jotka ennestään tunsivat -pienen huvinäytelmän. Useita tottumattomia, jotka pyytävät ainoastaan -sievää ja siroa, saattoi burleskimainen kuvaelma ehkä ensi hetkessä -oudostuttaa, mutta varmaan ei meillä pitkiin aikoihin ole [näyttämöllä] -nähty niin tosieläviä ihmisolentoja. Näyttelijät suorittivatkin -tehtävänsä varsin hyvin. Kalliolla on siinä parhain osansa (eräs -saksalainenkin huudahti 'aber er spielt ja famos!'), mutta oivallisia -olivat toisetkin: Vilho, nti Toikka ja Korhonen." Myöhemmin lisättiin -vielä samasta kappaleesta, että se "näyteltiin todella mainiosti ja -joka kerta oli yleisön mieltymys entistä isompi". -- Muista -kotimaisista näytelmistä oli tavallaan huomattavin Rosendahlin Ainamo. -Täydellisesti menestyäkseen se kyllä olisi vaatinut loistavampia -näyttämöllisiä varustuksia, täydellisempää orkesteria ja suurempaa -taiturimaisuutta esityksen puolesta kuin nuori teatteri kykeni -tarjoamaan, mutta Schantzin musiikki kannatti sitä kuitenkin, niin että -se annettiin kaksi kertaa hyvälle huoneelle. - -Ylipäätään on luonnollista, että varsinkin laulukappaleet Helsingissä -esitettiin tyydyttävämmin kuin maaseutukaupungeissa. Se koskee ei -ainoastaan Ainamoa ja Preciosaa, vaan pienempiäkin laulunäytelmiä, -joissa nyt Lydia Lagus ensi kerran esiintyi näyttämöllä. Oltuaan -muutamia kuukausia nti Mechelinin koulussa nuori laulajatar, jolle -luonto oli "lahjottanut voimallisen, heleän äänen sekä komean -vartalon", suoritti pikku osansa sangen varmasti ja miellyttävästi, -mutta erittäin viehätti hänessä "joku erikoinen raikas ja toivehikas -piirre". Kappaleessa Sala-ampuja ja karjatyttö nti Lagus, Lundahl -vastanäyttelijänä, ilmaisi laululahjan ohella draamallisiakin -taipumuksia. Muutoin hänen varsinainen loistoroolinsa oli Nettchen -näytelmässä Laululintunen, joka sentähden yhä uudestaan esiintyi -ohjelmassa.[15] - -Palataksemme puhekappaleisiin olivat suuret kansannäytelmät Viuluniekka -ja Päivölä ensi vuoden vaikeimmat tehtävät. Siitä huolimatta oli esitys -tyydyttävä, jopa edellinen "luultavasti se kappale, joka suoritettiin -parhaiten". Kummassakin näytteli Lundahl pääroolia ja jälkimäisen -näytelmän johdosta tapaamme hänestä seuraavan arvostelun: - -"Tässä näyttelijässä on tarmoa ja todellisia taiteilijataipumuksia. Hän -on jo aika lailla tottunut liikkumaan näyttämöllä ja usein on kuin -näkisi edessään vanhan, harjaantuneen näyttelijän. Mathiaksen rooli on -tähän saakka hänen parhaimpansa. Monesti hän liiottelee, m.m. -mimiikissä, mutta melkein aina on hänen esityksessään luonteenomaista -ja erinäisissä kohtauksissa havaitaan todellista innostusta. -Kieltämättä Lundahlilla on tavallista suurempi kutsumus näyttämölle, -mutta hänen äänensä tekee hänelle kuitenkin korkeampien tulosten -saavuttamisen vaikeaksi. Itsessään ääni ei ole vastenmielinen, mutta -lausuminen on niin epäselvä, että katsojat vaivoin ymmärtävät hänen -puhettaan." - -Paitse Lundahlin, jolla oli joku luonnonvika puhe-elimissä, oli -muittenkin näyttelijäin lausuminen ylipäätään vähemmän tyydyttävää, -milloin puhuttiin liian hiljaa, milloin liian nopeasti taikka -hätäisesti taikka muuten epäselvästi. Siinä kohden oli siis paljo -toivottavaa, paljo työtä tarpeen. - -Toisistakin näyttelijöistä saamme tietoja, jotka luovat valoa teatterin -alkuajan toimeen: - -Nti Toikka eli rva Aspegren[16] antoi vähimmin aihetta erikoisiin -muistutuksiin. Hän lausui repliikkinsä ylimalkaan luontevasti ja -virheettömästi. Hänen näyttelemisessään oli tunnetta ja myötätuntoa -herättävää, joskaan ei mitään erittäin silmäänpistävää. Kiihkoisissa -kohdissa nähtävä kohtuuden ja pyörennyksen puute oli varmaan -voitettavissa. Hänen ehdottomat taipumuksensa näyttämötaiteeseen -ilmenivät yhtä hyvin traagillisissa kuin koomillisissa osissa -- niin -Johannana Työväen elämässä, niin Annana Päivölässä, niin Marina Marin -rukkasissa y.m. - -Vilhon, apujohtajan ja järjestäjän, suurempi näyttämöntuntemus -havaittiin hänen näyttelemisessäänkin, jossa hän oli suuresti -edistynyt. Hänen käsityksensä tehtävästään oli älykäs ja hänen -pyyteensä oikeat, vaikkei hän aina päässyt niiden perille; hänen -vartalonsa ja äänensä olivat hänelle esteenä kun ylevämpi vaikutus oli -kyseessä. Korjattavissa oli se että hän valmisti roolinsa liian -yksityiskohtaisesti ja heti alussa pani koko voimansa liikkeelle, niin -että nousu kävi mahdottomaksi. Vilhon lausuminen oli selvää ja -kielenkäyttö nuhteetonta. Hänkin näytteli sekä traagillisia että -koomillisia rooleja hyvällä menestyksellä: edellisiä esim. Martti -Työväen elämässä, jälkimäisiä Jeppe Niilonpoika, muita mainitsematta. - -Kalliosta saattoi ehkä odottaa kelvollista "père noble'a", mutta -vastaiseksi hän oli kovin särmikäs esiintymisessään ja hän erehtyi -usein pannessaan painoa sanoihin. Hänen suomenkielensä oli sujuvaa ja -sointuvaa. -- Himbergillä oli miellyttävä, mutta heikonlainen ääni. Hän -oli jotakuinkin tyydyttävä Lydia Laguksen vastanäyttelijänä Friedelinä -Laululintusessa ja Vuorisena Hääillassa. -- Aspegren näytteli melkein -yksinomaisesti koomillisia rooleja, joihin häneltä ei puuttunut -taipumusta; mutta hänen menestystään ehkäisi toiselta puolen liiottelu, -toiselta puolen puuttuva kielentaito. -- Korhonen osotti vähemmissä -koomillisissa osissa, esim. Jooseppina Kihlauksessa, hyvää taipumusta -luonnekuvaukseen. -- - -Naisnäyttelijöistä nti Heerman oli lähinnä nti Toikkaa. Hänen -ulkomuotonsa oli edullinen ja hänen liikunnoissaan oli luontaista -suloa; mutta hän oli vielä tottumaton ja lausui hätäilemällä. -- Nti -Savolainen esitti jotenkin yksitoikkoisesti äkäisiä emäntäpiikoja ja -ämmiä ja puhui selvää Savon murretta. -- Nti Tötterman ei ollut -vapautunut vasta-alkajan ujoudesta ja nti Kaarlonen oli kenties vielä -vähemmän näyttämölle kotiutunut. - -On jo mainittu että viimeisenä iltana ensi kerran esitettiin E. F. -Jahnssonin Bartholdus Simonis -- ensimäinen suomenkielellä kirjotettu -historiallinen näytelmä, jonka toiminta tapahtuu Suomessa, ja jonka -suomalaiset näyttelijät ovat näytelleet. Tekijä, joka ennen oli -herättänyt huomiota varsinkin historiallisella kertomuksellaan -"Suomalainen soturi kuningatar Kristiinan ajoilta", on draamassaan -käsitellyt historiallista aihetta Kaarle X Kustaan ajalta. Kun 1656 -venäläiset olivat alkaneet sodan Ruotsia vastaan, tarttui Viipurissa -Bartholdus Simonis ynnä muut kymnaasin ja koulun oppilaat aseisiin, ja -kun he eversti Burmeisterin johdolla yhdessä porvariston kanssa olivat -pelastaneet kaupungin vihollisten hyökkäyksiltä, rupesi hän sekä -kaksitoista toveriansa upseeriksi ollakseen mukana retkellä venäläisiä -vastaan. Raudun kirkolla Burmeister joukkoineen hajottikin viholliset, -mutta tappelussa Bartholdus kaatui. Tähän tekijä on liittänyt -romanttisen lisäjuonen. Bartholdus ja Burmeisterin tytär Anna -rakastavat toisiaan, mutta tapausten häiriössä Anna joutuu -tuntemattoman miehen lumouksen valtaan ja hän antaa viekotella itseään -hankkimaan tälle kaupunginportin avaimen. Rikoksen tehtyään hän -kuitenkin toipuu huumauksestaan. Tuntematon oli eräs venäläinen kreivi, -joka toivoi kavalluksen kautta saavansa kaupungin vihollisten haltuun. -Annan onnistuu estää tekonsa seuraukset, ja sovinto palaa hänen ja -Bartholduksen välille sillä hetkellä kun tämä heittää henkensä isänmaan -edestä. - -Vaikkei luonnekuvaus ole tarpeeksi syvennetty, eikä toiminnan kehitys -tasaisesti johdettu, eikä vuoropuhelukaan aina sankarillisen ja -traagillisen aiheen tasalla, saavutti teos vaikuttavien yksityiskohtien -ja isänmaallisen hengen kautta katsojain suosion. Olihan se jotakin -että saatiin ensi kerran nähdä näyttämöllä havainnollinen kuvaus kansan -muinoisilta kärsimyksen ja kunnian ajoilta. Olihan siinä ilon aihetta, -että teatteri jo ensi näytäntökaudellaan saattoi esittää uuden -alkuperäisen näytelmän, joka laatuaan oli näyte siitä, mikä on luettava -kansallisen näyttämön korkeimpiin tehtäviin, nimittäin kansakunnan -entisten vaiheiden kuvaaminen. -- Mitä esitykseen tulee oli Vilho -pääosassa vähemmän onnistunut kuin rva Aspegren Annana. Tekijä -huudettiin esiin, mutta ei ollut saapuvilla. - -Tähän otamme muutamia piirteitä Emilien kirjeistä, ne kun ainakin -välillisesti kuuluvat aineeseemme: - -Kevätkauden suuri tapahtuma Helsingin seuraelämässä oli Suomen -taiteilijain ja kirjailijain eläkerahaston hyväksi toimeenpannut -suuremmoiset taidearpajaiset. Emilie kertoo että Z. Topeliuksen ja -C. G. Estlanderin ehdotuksesta hänetkin pyydettiin johtokunnan -jäseneksi. Arpajaisiltamassa Uudessa teatterissa 26 p. maalisk. piti -arpojen myyjinä esiintyä nuoria naisia, joista kukin edusti yhtä Suomen -maakuntaa. Kun siihen päätettiin pyytää muun muassa ruotsalaisia -näyttelijättäriä, ehdotti Emilie Suomalaisen teatterin puolesta neidit -Lydia Laguksen ja Selma Heermanin, ja nämä nähtiinkin iltamassa, -edellinen Lapinmaana ja jälkimäinen Karjalana. Oli siis Suomen -maakuntien edustajain joukossa joku suomeakin ymmärtävä; useimmat -tietysti olivat siihen nähden mahdottomia (nti Tengmark Ruotsalaisesta -teatterista oli esim. "Suloisen Savonmaan" haltiatar!). -- - -Samaan aikaan annettiin Ruotsalaisessa teatterissa kotimainen alkuteos, -E. Nervanderin murhenäytelmä Kuninkaanlapset. Teos teki täydellisen -haaksirikon ja kertoo Emilie siitä seuraavaa: - -"Olimme ensi iltana teatterissa, enkä ole koskaan nähnyt niin jääkylmää -yleisöä. Oli kerrassaan mahdotonta saada yhtä ainoata apploodia aikaan. -Kaarlo meni toisenakin iltana ja tahtoi minut mukaansa ja minä meninkin -ja olen tyytyväinen että niin tein. Koko ensi rivillä oli 12 henkeä! -kentiesi 20 permannolla ja kuitenkin oli vapaapilettejä annettu. Voiko -kyllin ylenkatsoa Helsingin snobbiyleisöä? Juostaan kymmeniä kertoja -katsomassa kaikenlaista roskaa ja sitte sillä lailla tuomitaan -kotimainen kappale, tietämättä minkä arvoinen se on. Kaarlo sanoi usein -tunteneensa jonkinlaista katkeruutta sentähden että hän niin -täydellisesti oli rikkonut välinsä [ruotsalaisen] teatteriyleisön -kanssa, mutta Kuninkaanlapset huutavat ääneen, että hän on tehnyt -oikein. Kappale on tosin ikävänlainen, mutta se tuntuu paljo paremmalta -kun sen näkee toistamiseen ja toiseksi on sanottava että se näyteltiin -kurjasti. Seurue tahtoi rehellisesti kostaa Nervanderille hänen -arvostelunsa." -- -- - -Vihdoin on mainittava tapaus uhkaavinta laatua, tulipalon alku -Arkadiassa: - -"Affissöörskan huolimattomuuden kautta oli kiristorstaina klo 7 aamulla -valkea päässyt irti naisten pukemahuoneessa ja siellä riippuvat -teatterin ja näyttelijättärien omat vaatteet paloivat tykkänään. -Onneksi [vahtimestari] Wirman ja affissöörska saivat tulen -sammutetuksi, ennen kuin se levisi sisempään huoneeseen, missä koko muu -puvusto säilytetään. Teatterin vahinko nousee ainakin 1,000 markkaan ja -lisäksi tulee näyttelijättärien, joilta paloi kenkiä, sukkia, -kureliiviä, alushameita y.m. Teatterin hameita paloi yhdeksän, Lagus -menetti paljo." -- -- - -Tietääksemme tämä oli ainoa kerta, jolloin Suomalaisen teatterin aikana -Arkadia, tuo vanha puuhökkeli, jonka tulenarkuus oli melkein -sananlaskuksi tullut, todella oli joutua tulen uhriksi. -- Samassa -kirjeessä lausutaan teatterista: - -"Taloudellinen asema on jotenkin hyvä; yksi ainoa ilta on tuottanut -tappiota. Keskimäärin on näytäntö antanut 580 mk (tietysti bruttoa), -niin että meillä olisi voittoa, jollei orkesteri olisi niin kallis. -Musiikki maksaa 100 mk illalta, jota paitse Göhdelle tulee 12, -Moesselille 12 ja Lindgrenille 6 mk kerralta ja erityisesti -harjotuksista. Huono orkesterimme maksaa siis 140 mk illalta! Eikö se -ole kuulumatonta?" - -Loppulausunnoksi Suomalaisen teatterin ensi olosta Helsingissä sopii -seuraava ote eräästä Yrjö Koskisen Kirjallisessa kuukauslehdessä -julkaisemasta kirjotuksesta. Huomautettuaan siitä ahdistetusta -asemasta, missä suomalaisuus silloin oli, hän jatkaa: - -"Näinä sumeina aikoina[17] katse mielellään kääntyy johonkin -valopaikkaan, joka näyttää lupaavan onnellista päivän koittoa nykyisten -hämäräin perästä. Semmoinen toivorikas ilmiö on mielestämme uusi -_Suomenkielinen_ teatteri. Se tosin vielä on vast'alkuinen heikko -taimi, jonka kasvaminen riippuu yhden ainoan miehen lempivästä, -alttiiksi antavaisesta hoidosta. Mutta semmoisenakin se on puolen -vuosikauden kuluessa varttunut niin kauniilla menestyksellä, että -meidän on syytä kreikkalaisten tavalla 'pelätä jumalien kateutta', -ellemme perustaisi toiveitamme kansallisuutemme edistyksestä korkeamman -johdatuksen nojaan kuin olympolaisten suosioon." - -Sen jälkeen huomautettuaan että teatteri vielä on pidettävä jonakin -"teatterikouluna", kirjottaja lausuu: "Yksimielisesti luullaksemme -kuitenkin myönnetään, että tämä yritys jo on osottanut kauniimpaa -edistystä kuin olisi sopinut millään oikeudella toivoa. Kappaleita on -näytelty, joissa näyttämisen sointuisuus on ollut moitteeton, ja vaikka -näyttelijäin joukossa ei sovi ketään vielä taideniekaksi nimittää, ovat -useatkin osottaneet varsin kiitettävää pyrkimystä taiteellisuuteen. --- -- Se puoli, joka tätä nykyä epäilemättä on toimen heikoin, on -näyttelijäin kieli ja lausunto. Tämä puoli tosin on luonnollinen -seuraus suomenkielen nykyisestä tilasta maassamme; koska ainoastaan -harvoilla sivistyneillä perheillä suomi on varsinaisena puhekielenä, ei -ole kielen ääntämys yleisemmin saanut sitä puhtautta ja hienoutta, joka -on sivistyneen puhekielen tunnusmerkki. Vaan toiselta puolen juuri -teatterin pitäisi antaa tämmöisen jalostetun puhekielen malli." -- -- - -Koska ohjelmisto oli loppuun näytelty ja kevät niin edistynyt, että -yleisö tuskin olisi kauvemmin samassa määrässä kuin tähän saakka suonut -huomiota näytännöille, lähti seurue kolmeksi viikoksi _Hämeenlinnaan_ -palatakseen Helsinkiin toukokuun loppuviikoksi, jolloin -promotsionijuhla oli tapahtuva. Ensimäinen näytäntö Hämeenlinnassa -annettiin 4/5. "Teatteri oli", sanoo Hämäläinen, "täpötäynnään väkeä, -joka ihastuksella katseli Viuluniekkaa ja kättentaputuksilla ja -näyttelijöitä esiinpyytämällä osotti mieltymystään. Katsojat kuuluivat -suurimmaksi osaksi porvari- ja työkansan luokkaan, myös oli -lähipitäjistä tullut sekä herras- että talonpoikaiskansaa, mutta vain -harvoja kaupunkimme 'noblessista'." - -Paitse tätä ensimäistä näytäntöä annettiin vielä kahdeksan. Uutta -ohjelmistossa oli Antti Jalavan kääntämä Laurencinin ja Lubizen -1-näytöksinen huvinäytelmä _Ei ollenkaan mustasukkainen_ ja A. Korhosen -_Kosijat_, kumpikin Helsingissä harjotettu. Kuukauden keskivaiheilla -kävi Lydia Laguskin Hämeenlinnassa. Yhtenä iltana hän näytösten välillä -lauloi Hellaan lapsi ja A. Conradin Aamu-akkunani ja toisena Nettchenin -osan Laululintusessa. Viimeksi, 22/5, näyteltiin Päivölä. -- -Hämäläinen tunnustaa näytelmäin olleen "sitä laatua, etteivät -loukkaa arkaluontoisimmankaan siveyden tunteita" ja letkauttaa -hämeenlinnalaisia siitä etteivät he, niinkuin kaikissa muissa -kaupungeissa oli tapahtunut, olleet kutsumalla seuruetta pitoihin -osottaneet sille suosiotansa ja näyttäneet ymmärtävänsä antaa arvoa -isänmaalliselle työlle. - -Niinä kolmena iltana, jolloin teatteri näytteli _Helsingissä_ toukokuun -lopulla, esitettiin seuraavat ohjelmat: 25/5 Bartholdus Simonis ja -Lemun rannalla; 27/5 Sala-ampuja ja karjatyttö, Kukka kultain -kuusistossa, Kihlaus ja Hääilta; 29/5 Suorin tie paras, Laululintunen, -Kihlaus ja K. S. Suomalaisen kirjottama ja Aug. Tavaststjernan -sävellyksillä varustama, alkuperäinen 1-näytöksinen laulunäytelmä -_Erehdykset eli promotsionimuistoja_.[18] Ensimäinen näytäntö annettiin -Vilhon ja kolmas Lydia Laguksen hyväksi, joka jälkimäinen valmistautui -opintomatkalle ja jolle juurikään oli valtionvaroista myönnetty 1,400 -markan apuraha. Suositun laulajattaren resettinäytännössä oli "väkeä -enemmän kuin koskaan ennen ja yleisö osotti mieltymystään vilkkailla -kättentaputuksilla ja esiinhuudoilla", jota paitse nti Lagus palkittiin -"suurella kukkakiehkuralla". Uutta laulukappaletta sanotaan "sieväksi -ilveilyksi", joka vastaanotettiin mielihyvällä. Enimmän siinä miellytti -eräs neliääninen laulu. Säveltäjä huudettiin esiin. - -Näin oli Suomalainen teatteri saapunut ensimäisen näytäntökauden -loppuun. Tosin seurue ei nytkään hajaantunut lomalle, vaan jatkoi -yhtämittaa työtänsä, mutta koska tilivuosi oli päätetty laskettavaksi -kesäkuun alkuun, on kertomuksemmekin soveliaimmin jaettava saman -perustuksen mukaan. Kun edellisessä on tehty selkoa teatterin julkisen -toimen ensi jaksosta, on luku nyt täydennettävä huomioon ottamalla -yrityksen taloudellinen puoli y.m. asiaan kuuluvaa. - -Teatterin kannatusyhdistyksen kokouksessa 10 p. kesäk. 1872 (kts. I. s. -279) valitun johtokunnan ensimäinen tehtävä oli ollut hankkia -vahvistusta yhdistyksen säännöille, joiksi ehdotus hyväksyttiin samassa -kokouksessa. Muodollisista syistä ei senaatti kumminkaan katsonut -voivansa vahvistaa sääntöjä semmoisina kuin ne ensin esitettiin ja, -vaikka niitä noudatettiin, ei vahvistusanomusta[19] uudistettu ennen -kuin 10 p. jouluk. 1873. Päätös on päivätty 9 p. kesäk. 1874; mutta -kumminkin otamme jo tähän: - -Suomalaisen Teaterin Takausyhdistyksen säännöt. - -1 §. Suomalaisen Teaterin Takaus-yhdistyksen tarkoitus on suomalaisen -teaterin perustaminen ja suomalaisen teateri-kirjallisuuden -edistäminen. - -2 §. Jäseneksi pääsee sillä että ottaa suorittaaksensa yhden tai -useamman takaus-osan, joista jokainen sitoo 12:n markan maksuun -vuosittain viiden vuoden kuluessa. Se joka tahtoo, saa myös kerrassaan -suorittaa koko maksun, jossa tapauksessa kultakin takaus-osalta -maksetaan ainoastaan 50 markkaa. - -3 §, Vuosimaksuilla kokoon saatu summa on osaksi oleva -takauksena näytteliä-joukon ylläpitämiselle, osaksi käytettävä -näytelmä-kappaleiden teettämiseen ja kilpa-palkintojen antamiseen. - -4 §. Näytteliä-joukon tulee näytellä sekä Helsingissä että asianhaarain -mukaan myös maaseutu-kaupungeissa. - -5 §. Yhdistyksen asioita hoitaa johtokunta Helsingissä, jossa on 3 -jäsentä ja 2 varajäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan taikka sen -ulkopuolelta toimittavan johtajan, kassanhoitajan ynnä sihteerin, jonka -tulee pitää tarkka huoli siitä että tarpeelliset aineet vastaiseen -suomalaisen teaterin historiaan säilyvät. - -6 §. Johtokunta yhdessä toimittavan johtajan kanssa pestaa näytteliät -ja asettaa heitä varten regissörin; johtokunnalla on vielä neuvon -antamisen valta teateri-joukon toimen, näytettävien kappalten y.m. -suhteen, se julistaa kilpapalkintoja, määrää niiden suuruuden ja -päättää palkkiot sisääntulleista dramallisista teoksista. - -7 §. Johtokunnan rinnalla tulee olemaan tutkiakunta sisääntulevien -näytelmä-kappalten tarkastamista varten. Tutkiakunnan jäsenet ovat -johtokunnan valittavat. - -8 §. Toimittavan johtajan tulee laittaa ja johtokunnalle tuoda esiin -kaava teaterijoukon toimeen sekä näytettävien kappalten laatuun vuoden -kuluessa, pitää huoli soveliaan näytteliä-taidon opetuksen -hankkimisesta teaterijoukon jäsenille, jos semmoinen on tarpeen ja -tilaisuutta siihen on; vielä on hänellä yksinään valta näyttämis-ajan -kuluessa päättää teateri-joukon kaikista asioista, ynnä myös -velvollisuus hankkia sihteerille tarpeelliset tiedot, jotka koskevat -teateri-joukon tointa maaseuduilla. - -9 §. Yhdistys kokoontuu kerran vuodessa Helsingissä Toukokuun 10:nä -päivänä. Jos tärkeitä syitä ilmautuu, kutsukoon kuitenkin johtokunta -välikokouksenkin kokoon. Vuosikokouksessa valitaan johtokunnan jäsenet -sekä varajäsenet, tarkastellaan rahavarain tila y.m. Jäsen, joka ei -itse voi kokouksessa olla läsnä, saa lähettää äänensä kirjallisesti. -- - -Ensimäinen vuosikokous pidettiin Seurahuoneella 16/5 ja avasi sen -johtokunnan puheenjohtaja Yrjö Koskinen. Hän huomautti siitä suosiosta, -joka kaikkialla maassamme oli tullut nuoren teatterin osaksi ja -mainitsi erityisenä todistuksena ne lahjotukset, jotka taidelaitos oli -saanut vastaanottaa. Paitse jo puheena ollutta viipurilaisten lahjaa -oli näet kauppias ja tehtaanisäntä _J. D. Stenberg_ Helsingissä -huhtikuulla teatterille lahjottanut 5,000 markkaa (5 Suomen -hypoteekkiyhdistyksen obligatsionia), jotka johtokunnan päätöksen -mukaan olivat säilytettävät pysyvänä rahastona, josta ainoastaan korot -käytettäisiin "avuksi jonkun näyttelijän taiteellista edistymistä -varten taikka muuhun taiteelliseen tarkotukseen". -- Sitten valittiin -johtokunnan jäseniksi entiset, nimittäin tri K. Bergbom, prof. -Y. Koskinen ja amanuensi B. O. Schauman sekä varajäseniksi eversti -A. Järnefelt ja maisteri A. Almberg. Reviisoreiksi valittiin maisteri -A. Boehm ja kamarikirjottaja K. F. Wahlström, joiden 19 p. marrask. -päivätystä kertomuksesta saamme lähempiä tietoja ensimäisen -toimintavuoden tileistä ja taloudellisesta asemasta ylipäätään. - -Tulot ja menot nähdään rahastonhoitajan tekemästä taulusta, joka -ensimäisenä laatuaan ansainnee sijan tekstissämme: - - Tulot: - - 22 näytännöstä Helsingissä Smk 11,688:90 - 17 " Porissa " 5,506:70 - 7 " Tampereella " 2,317:40 - 8(? 9) " Hämeenlinnassa " 2,437:90 - 21 " Viipurissa " 10,379:17 32,330:07[20] - 41 osaketta à 50 markkaa. " 2,050:- - 434 " " 12 " " 5,208:- 7,258:- - Velkaa: lainattu Stenbergin rahastosta 4,500:- - Summa Smk 44,088:07 - - Menot: - - Päiväkustannukset Helsingissä Smk 7,725:80 - " Porissa " 3,494:64 - " Tampereella " 870:78 - " Hämeenlinnassa " 892:92 - " Viipurissa " 5,091:52 - Palkat ja palkinnot " 14,888:49 - Kirjasto " 2,677:82 - Puvusto " 4,420:41 - Koristukset " 449:92 - Matkakustannukset " 1,964:29 - Suomalaiselle alkeisopistolle " 238:- - Kaikenl. (Sähkösan., posti y.m.)" 1,194:91 - Rahaa kassassa " 178:57 - Summa Smk 44,088:07 - -Tilivuoden päättyessä oli siis teatterilla velkaa Smk 4,321:43, mutta -ottaen huomioon että alkuharjotuksiin kului puoli viidettä kuukautta, -jolloin näyttelijät nauttivat palkkaa ilman että mitään saatiin sisään, -sekä että puvusto, koristukset ja kirjasto olivat perustettavat, -arvostelivat tarkastajat asemaa varsin tyydyttäväksi. Heistä oli -onnellinen päätös luettava erinomaisen johdon ja säästäväisyyden -ansioksi, ja he ehdottivat että "toimittajatirehtöörin" s.o. -toimitusjohtajan Kaarlo Bergbomin palkka, joka oli ollut 1,200 mk, -korotettaisiin ja että rahastonhoitajalle, Emilie Bergbomille, joka oli -suorittanut vaivaloisen työnsä ilman mitään korvausta, myönnettäisiin -ainakin kohtuulliset tarverahat. Vihdoin tarkastajat ehdottivat, että -vastedes yhtiökokous pidettäisiin syksylläkin, koska kevätkokouksessa -ei voitu esittää juoksevan vuoden tilejä. - -Johtokunnan kokouksista ja toimista puuttuu lähempiä tietoja. -Tiettävästi ei vakinaista sihteeriä valittu, eikä myöskään -säännöllisesti kokouksissa pöytäkirjaa tehty. Alkuaikoina samoin -kuin kauvan myöhemminkin hoidettiin asioita niin sanoaksemme -patriarkalliseen tapaan. Toisin sanoen Kaarlo ja Emilie Bergbom pitivät -yhdessä kaikki johtonuorat käsissään ja johtokunta kutsuttiin kokoon -ainoastaan silloin kun ilmaantui joku erityinen asia, joka oli niin -tärkeä taikka muuten sitä laatua, että sisarukset eivät voineet taikka -tahtoneet yksin olla edesvastuussa sen ratkaisemisesta. Semmoisia -asioita olivat kysymykset teatterin taloudellisesta toimeentulosta ja -suhteesta viranomaisiin, kurinpidosta, milloin pahempi loukkaus -järjestystä vastaan oli tapahtunut, j.n.e. Mitä tulee ainesten -keräämiseen teatterin historiaa varten, josta puhutaan 5 §:ssä, niin -harrasti sitä maisteri A. Almberg -- kumminkin vähemmän virallisesti -kuin sulasta mielenkiinnosta teatteriyritykseen, jonka innostuneimpia -ystäviä ja edistäjiä hän koko elämänsä on ollut. Hänen toimestaan onkin -melkoinen joukko aineksia, paitse hänen tekemiään muistiinpanoja, -säilynyt tämän historian hyväksi. Toinen yhtä harras Suomalaisen -teatterin ystävä oli reviisori K. F. Wahlström. Ja totuuden mukaan on -tunnustettava, että nämä kaksi isänmaallista miestä ovat ansainneet -tulla muitten edellä mainituiksi Bergbom-sisarusten uskollisimpina -apumiehinä heidän suuressa elämäntyössään. Useammin kuin johtokunnan -virallisissa kokouksissa lienee vaikeitten olosuhteitten ahdistus -keventynyt Kaarlon ja Emilien neuvotellessa Almbergin ja Wahlströmin -kanssa, ne kun olivat yhtä alttiita uhrautuvaan toimeen kuin vikkelöitä -keinoja keksimään. - -Koska ohjelmiston laatu antaa mahdollisesti luotettavimman käsityksen -teatterin taiteellisista ja sivistyksellisistä harrastuksista, sen -merkityksestä kulttuuritekijänä ja vuosi vuodelta tapahtuvasta -edistyksestä, tahdomme joka luvun loppuun liittää tilastollisen -katsauksen esitettäväksi tulleeseen näytelmistöön. -- Ensimäisenä -näytäntökautena näyteltiin seuraavat 36 kappaletta: - - 12 kertaa Laululintunen, - 10 " _Kihlaus_, Hääilta, Preciosa, - 9 " Suorin tie paras, Työväen elämästä, - 8 " Marin rukkaset, - 7 " _Margareta_, Kukka kultain kuusistossa, Viuluniekka, - 6 " _Kalatyttö_, - 5 " _Saaristossa, Lemun rannalla_, Don Ranudo de Colibrados, - Yökausi Lahdella, Rouget de Lisle, Päivölä, - 4 " _Sotavanhuksen joulu, Ainamo, Silmänkääntäjä_, Kuinka - anopeista päästään, Ei mustasukkainen, - 3 " _Hölmölän maailmanparantajat, Alkajaisnäytelmä_, - Sala-ampuja ja karjatyttö, Jeppe Niilonpoika, - 2 " _Bartholdus Simonis_, - 1 " _Erehdykset, Kosijat_, Sisarukset, Koira ja kissa, - Valtioviisas räätäli, Paratiisi ullakossa, Salakuljettaja, - Levoton yö, Ei ollenkaan mustasukkainen. - -Näistä oli 13 -- kaikki kursiivilla painetut -- kotimaisia, ja niistä -neljä viimeistä uusia alkuteoksia. -- - -Sääntöjen mukaan oli "Takaus-yhdistyksellä" myöskin päämääränä edistää -"teateri-kirjallisuutta". Siinä tarkotuksessa ilmotettiin 11 p. tammik. -1873 kaksi kilpapalkintoa olevan jaettavana alkuperäisistä näytelmistä, -jotka ennen vuoden loppua tarjottaisiin teatterin käytettäväksi. Isompi -palkinto, 500 mk, annettaisiin suuremmasta näytelmästä, joka -"runollisessa tai suorasanaisessa puvussa on näkymölle sovelias" ja -sisältää vähintäin 3 näytöstä; toinen pienempi, 250 mk, jaettaisiin -pienemmästä näytelmästä (joka sai olla ruotsinkielinenkin, vaikka siinä -tapauksessa ainoastaan suorasanainen.)[21] - - - - -II, - -Toinen näytäntökausi, 1873-74. - - -On jo ohimennen mainittu, että teatteriseurueelle ei myönnetty -lepoa kun varsinainen näytäntökausi oli päättynyt. Katsottiin -näet suotavaksi, että se käyttäen kesäajan mukavampia kulkuneuvoja -vierailisi sisämaan kaupungeissa, joihin silloin ei vielä -ollut rautateitä. Näillä etäisemmilläkin paikkakunnilla oli -teatterin perustaminen synnyttänyt iloa, sielläkin oli osakkeita -kannatusyhdistykseen merkitty ja haluttiin tutustua laitokseen, josta -jo niin paljo mieltäkiinnittävää oli kuultu. Kun seurue lähti -liikkeelle, se siis tiesi olevansa tervetullut minne saapuikin, ja tämä -tieto antoi matkalle, joka tehtiin vuoden kauniimmalla ajalla Suomen -kauniimmille seuduille, jotakin erittäin houkuttelevaa. Aikaa myöten -oli maaseuduilla kiertäminen muuttuva rasittavaksi, mutta nyt alussa -näyttelijät suoriutuivat matkaansa kuin millekin huvi- tai -seikkailuretkelle. - -Ensimäinen määräpaikka oli _Joensuu_, ja tämä kaupunki, jonka -asukasluku juurikään oli saavuttanut ensimäisen tuhatmäärän, näyttikin -ansainneen sen kunnian. Sanomien mukaan oli siellä yksityinen -kansalainen[22] vuoden alkupuolella rakennuttanut "teatterihuoneen", -suuren, ravintolan yhteydessä olevan salin tarpeellisine laitoksineen -teatterinäytäntöjä varten. Sali oli niin tilava, että siihen "mahtui -lähes puolet kaupungin asukkaista" ja koristukset (joskin hyvin -yksinkertaisia) oli hankittu Pietarista. Tämän ohella voidaan -paikkakunnan taideharrastuksista mainita, että siellä kevätkaudella oli -pantu toimeen seuranäytäntöjä ja laulajaisia -- kaikki omin voimin. -Kuinka hartaasti Suomalaista teatteria toivottiin tulevaksi, näkyy -siitä että kauppias Lattusen alotteesta kaupunkilaiset tarjosivat -näyttelijöille vapaan matkan Viipurista, jonka lisäksi näille annettiin -vapaat asunnot ja elatus koko sen ajan kun kaupungissa viipyivät. - -Kesäkuun 10 p. klo 11 vaiheilla ehtoolla höyrylaiva Väinämöinen tulla -puhkui Pielisjokea ylöspäin ja saapui kaupungin laituriin. Taajassa -joukossa "Jokelaiset" seisoivat rannalla vastaanottamassa vieraitansa, -jotka laivan lähestyessä lauloivat Maamme-laulun. Rannalta vastattiin -eläköönhuudoilla, ja lämmin tunnelma liitti ennen tuntemattomat -toisiinsa. Seurueen astuttua maalle se oikein käsivoimalla hajotettiin, -isännät kun kilvan ottivat toinen toisen toinen toisen vieraan -haltuunsa. - -Näytännöt alkoivat 13/6 ja oli ensi ohjelma: Työväen elämästä, Suorin -tie paras ja Laululintunen. U. S:lle kirjotettiin, että näytäntö oli -"sydämeen koskeva, sai kyynelpisarat silmistä tipahtamaan ja ihastus -oli suuri". Vilho puolestaan kirjotti Emilie Bergbomille: "Ei missään -meillä ole ollut niin harrasta ja innokasta yleisöä kuin täällä; en -missään kaupungissa ole tavannut niin jykevää, eloisaa ja laveaa -suomalaisuutta kuin täällä." -- Laululintusessa esiintyi rva Aspegren, -mutta Vilho ei voinut kiittää hänen lauluaan ja kysyi sentähden: "Eikö -Laguksen sopisi rientää tänne? Häntä kaipaa sekä yleisö että -näyttelijät." Sen johdosta nti Lagus lähtikin Joensuuhun, tuli perille -aamulla 26/6 ja lauloi viimeisissä näytännöissä. Kaikkiaan annettiin -niitä kahdeksan ja huolimatta näyttämön ahtaudesta näyteltiin paitse -pienempiä -- niiden joukossa ohjelmistolle uusikin, K. J. Gummeruksen -suomentama Holbergin _Katsokaa peiliin_-- suuret kappaleet Päivölä, -Viuluniekka ja Preciosa. Viime mainittu esitettiin perjantaina 27/6. -Näytäntö oli aiottu jäähyväisillaksi ja sen vuoksi joensuulaisten -tunteet tulvivat. "Naisille tuli", Vilho kertoo, "paljo kukkia ja mikä -oli sitäkin parempi kultasormuksia ja medaljongeja -- oikein -amerikkalaista! Heerman, Savolainen, Tötterman ja Kaarlonen saivat -sormuksia, Lagus ja rva Aspegren medaljongeja, kun ei oltu saatu mittaa -heidän sormistaan. Sormuksissa on kanta, johon saajan alkukirjaimet on -piirretty ja sisäpuolella on kirjotus: _Muisto Joensuusta 27/6 1873_." --- Kun lähtö lykkääntyi maanantaiaamuun, näyteltiin vielä pyhäiltana: -Margareta, Kukka kultain kuusistossa ja Laululintunen sekä laulettiin -päälliseksi kvartetti Tavaststjernan operetista. - -Tietysti pidettiin näyttelijäseurueelle kemujakin. Jo ensi näytännön -jälkeen oli "pienet tervetulijaiset", juhannusaattona ja yönä oli -iloinen seuranpito muutamalla saarella ja viimeisenä lauantaina -toimeenpantiin "suuremmoiset läksiäiset, joissa melkein koko kaupungin -väestö oli saapuvilla ja joissa ei tarjottu muuta juomaa kuin -samppanjaa(!)". Tässä tilaisuudessa, johon maalaisiakin oli saapunut, -pidettiin hartaita, sydämellisiä puheita teatterin ja poissa olevan -johtajan kunniaksi. Sitä paitse Puhakka julkilausui Bergbomille -omistamansa runon ja ylioppilas Puustinen toisen näyttelijöille. - -Kesäkuun 30 p. seurue eläköönhuutojen kaikuessa lähti Joensuu nimisellä -laivalla _Savonlinnaan_. Ja täälläkin, kirjotetaan Morgonbladetille, se -vastaanotettiin "niinkuin on tapa vastaanottaa rakasta ja kallista". -Ravintolan isäntä Struwe antoi seurahuoneen salin maksutta -käytettäväksi, ja joka näytäntöilta se oli täynnä, jotkut ainoat sijat -poisluettuina. Kumminkin sama kirjottaja viittaa siihen, että -Savonlinnassakin oli niitä, jotka eivät suosineet teatterin -harrastuksia.[23] Toiselta puolen hän sanoo puhutelleensa erästä -kerimäkeläistä, jolla ennen tuskin oli ollut aavistustakaan -näyttämöstä, mutta joka nyt oli ollut suuresti ihastunut teatteriin. -"Kyll' on peninkulma matkoo", mies oli päättänyt, "mutta tok tänne -tulla pittää, niin kauan kun hyö ovat teällä." - -Savonlinnassa annetun neljän näytännön ohjelmista ei ole tarkkoja -tietoja. Se vain sanotaan, että Työväen elämästä ja Viuluniekka tekivät -syvimmän vaikutuksen. Vilho kertoo Bergbomille seuraavan tositapauksen. -Eräs talonpoika oli viinapullo taskussa ollut teatterissa, kun Työväen -elämästä esitettiin. Näytelmän nähtyään läksi mies ulos, tempasi pullon -taskustaan ja viskasi sen katuun lausuen: "Tuoss' on minunkin -perkeleeni, nyt se on loppu!" -- Tulot olivat noin 220 mk näytännöstä, -jota vastoin Joensuussa oli saatu noin 312 mk illasta. Matka -Savonlinnasta Kuopioon tehtiin 11/7 höyrylaivalla Rauha, jonka kapteeni -(Hellman) maksutta kuljetti teatterin puvuston y.m. tavarat. - -Kun Rauha laski _Kuopion_ laituriin, "tunsivat kaikki rehelliset -suomalaiset, jotka sinä iltana seisoivat rannalla, sydämensä tykyttävän -isänmaallisuudesta ja ilosta nähdessään näyttelijäin ensi kerran -saapuvan sinne". Kansaa oli kokoontunut oikein runsaasti ja soittokunta -oli toimitettu saapuville vieraita tervehtimään, mutta "kun samalla -laivalla tuli kotiin eräs täkäläinen murheenalainen perhe, -joka Ruotsinmaassa oli kuoleman kautta menettänyt rakastetun -perheenisäntänsä, niin sopimattomalta näkyi tässä tilaisuudessa tehdä -mitään ilonosotuksia". -- "Hiljaisuus vallitsi kansassa, mutta sitä -enemmän paloivat sydämet ja sädehtivät kaikkein silmät ilosta ja -uteliaisuudesta." Kauppias D. Keinänen ja maisteri A. Lindholm olivat -toimittaneet näyttelijöille valmiit asunnot. Näytäntöjen sarja alkoi -13/7 samalla ohjelmalla kuin Joensuussa ja päättyi 10/8. Kaikkiaan -näyteltiin 11 kertaa, joista kuitenkin ainoastaan 7 Suomalaisen -teatterin nimessä. Näytännöt tapahtuivat kylpylaitoksen salissa -Väinölänniemellä, joka sitä varten oli laitettu tarpeelliseen kuntoon. -Sali oli niin pieni ja ahdas, että ihmiset kerran paikallensa -istuttuaan eivät voineet siitä liikahtaa, mutta huolimatta kauheasta -kuumuudesta oli katsojien huomaavaisuus ja ihastus suuri. Ensi iltana, -jolloin piletit olivat loppuun myydyt, mainitaan katsojien luvun olleen -noin 300. Muutoin yleisö ei suinkaan ollut yksistään kaupunkilaisia, -jotka näin sydänkesällä eivät kaikki olleet kotosallakaan. Niiden -sijasta tulvi maaseutulaisia teatteria katsomaan. "Täällä on ollut -väkeä", kirjotetaan U. S:lle, "Pielavedeltä, Leppävirroilta, -Tuusniemeltä ja Iisalmelta -- vieläpä Nurmeksesta, Rautalammilta ja -Hankasalmelta", ja paikkakunnan oma lehti, Tapio, antaa yhtäpitäviä -tietoja: Teatteri on "melkein joka kerta ollut täynnä innostuneita ja -mieltyneitä kuulijoita, niiden seassa suuri joukko talonpoikia". -- -"Jokainen huomaa nyt, että teatteri on parhaimpia keinoja saattamaan -suomenkieltä korkeamman sivistyksen ja säädyllisyyden kieleksi. Suomi -sujuukin hyvästi ja sulosti nuorten näyttelijäin suusta." -- Erittäin -johti Työväen elämästä kansaa tuumimaan, "että nuorukaiset, jotka nyt -viettävät sunnuntai-iltansa turhuudessa jossakin kapakan suojassa tahi -muualla, saisivat opastua teatterissa etsimään huvitusta, koska siellä -on noin opettavaista". - -Miten tyytyväisiä kuopiolaiset olivatkaan teatteriin, tapahtui siellä -että nti Lagus sai ankaran muistutuksen sentähden että hänen äänensä -sattui olemaan -- käheä! Alussa täytyi näet eräänä iltana rva -Aspegrenin laulaa hänen sijastaan. Silloin joku äkäinen katsoja, joka -luuli nti Laguksen tulleen käheäksi liiallisesta laulamisesta laivalla -Kuopioon tullessaan, kovasti nuhteli häntä Tapiossa, päättäen oikein -koulumestarin tapaan: "yleisön on oikeus vaatia, että semmoisia esteitä -toiste vältettäisiin, jotta ei yleisö tulisi toivossaan petetyksi!" -Tietysti toinen ritarillisempi savolainen seuraavassa numerossa -puolusti laulajatarta, joka arvattavasti lopulta itse omalla laulullaan -lepytti kiivaan morkkaajan. Tapion mukaan oli näytäntö 23/7 aiottu -viimeiseksi. Sinä iltana annettiin m.m. Kosijat, jonka tekijän yleisö -tiesi kuuluvan seurueeseen. Kappaleen näytettyä tekijä huudettiin -esiin, "ja nähtiin että se oli nuori herra Korhonen(!)". Tositeossa -viimeinen näytäntö, jossa koko seurue oli mukana, tapahtui 25/7; -silloin esitettiin Preciosa. "Ikävä oli keskeyttää näytännöt", -kirjottaa Emilie, "sillä väkeä tuli yhä enemmän, vaikka salongissa oli -36 astetta!" -- Jos luetaan mukaan toinen näytäntö (Viuluniekka), joka -annettiin Kallion hyväksi, olivat tulot seitsemästä näytännöstä 2,558 -mk 31 p, joka tekee noin 365 mk illalta -- siis 53 mk enemmän kuin -Joensuussa ja 145 mk enemmän kuin Savonlinnassa. Vilhon päiväkirjasta -päättäen (joka tietysti ei kuitenkaan sisällä kaikkia teatterin menoja -kyseessä olevalla ajalla) seurueen ensimäinen kesämatka tuotti -lähes 2,000 mk voittoa. Tämän vaikutti toiselta puolen yleisön -uteliaisuus, toiselta puolen että kaikkialla päästiin niin vähillä -päiväkustannuksilla. - -Mainitun viimeisen näytännön jälkeen oli seurueen jäsenillä vähän -vaille kuukausi vapaata aikaa, mutta kahdeksan jäi vielä Kuopioon ja -pani elokuun alkupuolella toimeen neljä näytäntöä. Kaikkien oli määrä -kokoontua _Helsinkiin_ 26/8 alottaakseen harjotuksia lähestyvää -syyskautta varten. Ja harjotuksia oli kahta lajia. Palattuaan -opintomatkaltaan ulkomailta toukokuulla oli Achté jo heinäkuulla ollut -Kuopiossa ja siellä alkanut harjottaa köörejä ensin näytettävistä -oopperoista ja nyt oli Helsingissä lauluharjotusten ohella -harjotettava sivuosia niissä kappaleissa, joissa rva Raa oli -esiintyvä vierailunäytännöissään. Syyskausi oli näet alkava tämän -taiteilijattaren ensimäisellä esiintymisellä suomalaisella näyttämöllä. - -Elokuun 28 p. rva _Raa_ Dagmar laivalla tuli Helsinkiin. Rannalla -vastaanottivat hänet teatteriseurueen jäsenet sekä joukko vanhoja -ystäviä. Edellisestä luvusta tiedämme, että rva Raa oli Åhmanin -seurueen jäsenenä loistavalla menestyksellä näytellyt Kristianiassa ja -tullut uuden yleisön ihailun esineeksi. Sen ohella oli siellä -rakentunut se suhde, joka ennen pitkää oli sitova hänet jollei juuri -Norjaan niin ainakin Skandinaviaan -- tarkoitamme taiteilijattaren -kihlausta norjalaisen kirjailijan Kristian Winterhjelmin kanssa. -Kumminkaan hän ei unohtanut sitoumuksiaan Suomeen nähden. Kun asiasta -ensin oli kirjeitä vaihdettu, Bergbom kesäkuulla kävi Kristianiassa -lähemmin sopimassa näyttelijättären vierailusta. Silloin päätettiin, -että hän täälläkin, niinkuin vuotta ennen Norjassa, alottaisi -esittämällä pääosan V. Hugon _Maria Tudorissa_, jonka Tuokko oli -suomentanut. Kun rva Raa saapui, olivat valmistustyöt niin edistyneet, -että ainoastaan muutamia yhteisharjotuksia enää oli tarpeen. - -Ensi näytäntö oli 4/9 ja muodostui harvinaiseksi juhlatilaisuudeksi. - -"Kun esirippu toisen näytöksen alkaessa nousi", kerrotaan -Morgonbladetissa, "oli kuningatar ensi kerran näyttämöllä. Hän istui -suosikki Fabiano Fabiani jalkojensa juuressa. Siinä hetkessä, ennen -kuin sanaa kuultiin, remahti kättentaputus salongissa. Näyttelijätär -nousee kumartaakseen yleisölle. Mutta silloin soittokunta virittää -riemutoitotuksen ja taputusten myrskyntapaisesti kiihtyessä hän -kokoilee runsaan kukkasadon, joka heitetään hänen ympärilleen. Tässä -kunnianosotuksessa oli jotakin erikoista. Siinä ilmeni ei ainoastaan -hetken suosio, vaan myöskin innostunut usko suomalaisen näyttämön -tulevaisuuteen. Ettei rva Raa menettänyt mitään tämän tunteitten -kahdenlaisuuden kautta, on varma asia, sillä tuo tulevaisuus on -hänenkin kunniansa." -- - -E. Nervander lausuu samoin Hufvudstadsbladetissa: - -"Harvoin jos koskaan on taiteilija Helsingissä ollut niin sydämellisen -ja vilkkaan kunnianosotuksen esineenä kuin rva Raa tässä tilaisuudessa. -Nähtiin että lukuisa yleisö katsoi itseään osaksi Suomalaisen teatterin -ympäri maata hajaantuneista ystävistä, jotka olisivat tahtoneet olla -saapuvilla kiittämässä taiteilijatarta hänen suosiostaan kansallista -näyttämöämme kohtaan. -- -- Rva Raan taide on viime aikoina -ehdottomasti edistymistään edistynyt. Voimakkaasti ja tarmokkaasti hän -aina on näytellyt samoin kuin hän taiteilijana on ollut täysin -itsenäinen. Mutta hänen esiintymisessään on ilmaantunut kohtia, jotka -mielestämme ovat liian selvästi näyttäneet valmistavien tutkimusten -jälkiä ja sentähden häirinneet illusionia. Mikäli voimme nähdä Maria -Tudoria esiteltäessä, ovat nuo epätasaisuudet nyttemmin kokonaan -kadonneet. Taiteilijan rikkaitten luonnonlahjojen ja älykkäiden -tutkimusten lopputuloksena näyttäytyy nyt tyyliltään suuri ja -erinomaisen voimallinen taide, semmoinen joka on omituinen usealle -Etelän mainioimmalle näyttelijättärelle, mutta joka ani harvoin -tavataan alppein pohjoispuolella." -- - -Varmaa on että rva Raa kuvaten julmaa kuningatarta vastustamattomasti -lumosi katsojat. Suomenkieli soi täysäänisenä hänen huuliltaan, ja hän -näytti voittaneen kaikki vieraan kielen tuottamat vaikeudet. Muutoin on -sanottava, että yhteistyö suuren näyttelijättären kanssa ilmeisesti -innostutti nuoria näyttelijöitä. Sentähden tapahtuikin, että sanomat -myönsivät heille sen tunnustuksen, että ei yksikään suorastaan -häirinnyt sopusointua -- tunnustus, joka ei ole vähäisenä pidettävä, -kun he kaikki ensi kerran esiintyivät suurisuuntaisessa, lennokkaassa -tragediassa. -- Sama näytäntö uudistettiin kaksi kertaa, 7/9 ja 23/9. - -Uusi ohjelma, Tavaststjernan Erehdykset, Lea ja Laululintunen, -esitettiin 12/9 ja 14/9. Siis vakavan Lean rinnalla, jossa rva Raata, -näytellen loistavasti, tervehdittiin entisellä innostuksella ja jossa -hänen ympärillään ensi kerran nähtiin varsinaisia suomalaisia -näyttelijöitä, kaksi iloista laulukappaletta. Sen jälkeen tehtiin -"riemuretki" Hämeenlinnaan, jossa 16/9 annettiin Hääilta, Lea ja -Laululintunen. Charlotte Raan mestaritaide ja Lydia Laguksen raikas -laulu sai Nordinin salongin täyttävät hämäläiset haltioihinsa, ja -näytännön jälkeen he juhlivat rva Raata, Bergbomia, teatteriseuruetta -ja Lean runoilijan muistoa. Kolmas ohjelma 19/9, käsitti Sala-ampujan -ja karjatytön, kohtauksen _Macbethista_(suomentanut Santala), uuden -hupaisen F. Gumbertin säveltämän laulunäytelmän _Lemmenjuoma_ (Die -Kunst geliebt zu werden) ja kohtauksen _Hamletista_ (suomentanut -Tuokko). Tämän illan historiallinen merkitys oli siinä, että silloin -Shakespearen runotar ensi kerran astui Suomalaiselle näyttämölle, ja -Morgonbladet lausuu rva Raan esiintymisestä: - -"Keskinkertaisen taiteilijan on arveluttavaa koettaa antaa jotakin -eheää esittämällä katkelman; kypsyneelle se on tehtävä, joka on omansa -oikein näyttämään hänen kykynsä etevämmyyttä. Rva Raan esitys lady -Macbethin unissakävijä- ja Ophelian mielipuolisuuskohtauksesta todisti -jos mikään tämän väitteen. Niin pian kuin esim. edellisessä -kohtauksessa onneton lady Macbeth astui näyttämölle, tuli näytelmän -syvästi traagillinen tunnelma tuntuviin, ja seuraavina hetkinä selvisi -mielikuvituksessa murhenäytelmän toiminta täydessä jylhyydessään. -Katsoja näki kokonaisuuden eikä ainoastaan irtonaisen kohtauksen." - -Neljäs ohjelma, 21/9, oli Margareta, Lemmenjuoma ja Kihlaus, jonka -jälkeen 23/9 Maria Tudor annettiin jäähyväisnäytäntönä, mutta -tositeossa tapahtui oikea hyvästijättö vasta kaksi päivää myöhemmin. -Rva Raa toimeenpani näet 25/9 draamallisen iltaman, jossa paitse -Kalatyttöä ja Lemmenjuomaa -- Lydia Lagus kummassakin -- esitettiin -_Daniel Hjortin_ 2:sen näytöksen ensimäinen kuvaelma ja Lea. Katrin, -joka ensi kerran nähtiin suomalaisella näyttämöllä, näyttelijätär -tietysti kuvasi vaikuttavasti kuin muinoin Ruotsalaisessa teatterissa, -mutta vasta lopussa, Lean jälkeen, nousivat tunteet tulvilleen. Yhä -uudelleen taiteilijatar huudettiin esiin, kukkia satoi hänen -ympärilleen ja "eläköön" täytti salongin. Vihdoin ylioppilaskööri -tyynnytti myrskyn Savolaisen laululla. Kun rva Raa lähti teatterista, -saattoi hänet kotia lukuisa osa yleisöä. - -Seuraavana päivänä oli läksijäispidot seurahuoneella.[24] Fredr. -Cygnaeus piti kunniavieraalle puheen, josta vain katkelma on -säilynyt.[25] - -Siitä päättäen hän ensiksi kiitti rva Raata siitä, että tämä oli -osottanut ymmärtävänsä meitä, että hän väsymättömällä työllä oli -oppinut suomenkieltä "ja jälleen tarjonnut sen mitä hän siten oli -omistanut iloksi ja mielenylennykseksi Suomen kansalle". Sen jälkeen -hän julkilausui ajatuksen, "joka kuultuna tuolla ulkona voisi saada -monen siunailemaan", että näet rva Raa on suorittanut tehtävän, joka -muistuttaa niitä ruotsalaisia, jotka muinoin oppimalla suomenkieltä -tekivät sivistyksen otolliseksi kansallemme. Vihdoin puhuja tunnustaen -kansallisen teatterin äärettömän tärkeyden katsoi "mitä onnellisimmaksi -enteeksi Suomalaisen teatterin tulevaisuudelle, että niin kaikissa -suhteissa mahdikas näyttämötaiteihja-kyky kuin Charlotte Raa -oleellisesti on ollut mukana luomassa sitä elinvoimaa, josta tämä -teatteri on saava elämänsä ja olentonsa". -- -- - -Näin päättyi rva Raan ensimäinen vierailu. Kreivi Berg laivalla -näyttelijätär lähti Helsingistä 28/9. Kun laiva 29/9 viipyi iltapäivän -Turussa, sikäläiset ystävät pitivät hänelle pienet kekkerit teatterin -lämpiössä, ja 4/10 hän Göteborgista, missä Åhmanin seurue paraikaa -näytteli, kirjoitti Emilie Bergbomille sydämellisen kiitoksensa siitä -ajasta, jonka hän oli ollut Suomessa: "Minulla on siitä rakas ja -iloinen muisto, joka tuntuu hyvältä omistaa." - -Yhteistyö rva Raan kanssa vaikutti, miten lyhyt se olikaan, -kehittäväisesti nuoriin näyttelijöihimme. Tämä huomautus on -Morgonbladetista, josta otamme seuraavatkin erikoistiedot: - -Maria Tudorissa näyttelivät tärkeimpiä sivuosia: rva Aspegren -- Jane, -Lundahl -- Gilbert ja Himberg -- Fabiano Fabiani. Kaikki suorittivat -tehtävänsä ylipäätään tyydyttävästi. Rva Aspegren, joka jo ennenkin oli -näyttänyt voivansa lämmetä ja antautua esitettäväänsä, osotti tällä -kertaa myöskin huomattavaa hillitsemiskykyä. Se näkyi parhaiten -viimeisessä näytöksessä, missä kuningatar ja Jane vuorottain ovat mitä -kiihkeimpien mielenliikutusten vallassa. Lundahl näytteli Gilbertiä -liikatunteellisuudella, joka näyttää kuuluvan tämän lupaavan -näyttelijän luonteeseen ja jota olisi sitä enemmän ajoissa -vastustettava. Lundahl on tänä syksynä ensi kerran esiintynyt Joaksena -Leassa, jopa tunnustusta ansaitsevalla tavalla. Muutamissa kohdin, -niinkuin esim. Joaksen kirotessa publikaanin huonetta, esitys oli -sydäntäkouristava. -- Himbergillä oli oikeastaan liian vaikea tehtävä -Fabianina. Kumminkin on hän saava kiitoksen siitä, ettei hän häirinnyt -tunnelmaa. Varsinkin mykkä näytteleminen oli puutteellinen. Parempi hän -oli Aramina (Leassa). Hänen esityksensä oli siinä ilmehikkäämpää, -samalla kuin esitettävät mielenliikutukset olivat yksinkertaisempia ja -luonnollisempia. -- Muista mainittakoon: Aspegren Frankenkrankina -Lemmenjuomassa. Siinä hän huvittaa katsojia, ja jos hän oppisi -tarpeeksi hillitsemään itseään, olisi hänellä varmaan tulevaisuutta -koomillisella alalla. Suomenkielen lausumisessa hän on edistynyt. -Kallio, verraton Aapelina, ei näy kelpaavan vehkeileväksi lähettilääksi -(Simon Renard) eikä kuninkaaksi (Claudius Hamletissa) -- vähintään -olisi rooli tyydyttävästi ulkoa luettava; nti Heerman kuningattarena -(Hamletissa) ja kamarirouvana (Macbethissa) lausui jotakuinkin -repliikkinsä, mutta liikunnot olivat monesti epämääräisiä. - -Mainitsemista ansaitsee, että rva Raa tahtoi olla esikuvana muussakin -kuin näyttelemisessä. "Rva Raa on äärettömän kohtelias ja kiltti", -Emilie kirjoittaa sisarelleen, "varta vasten näyttääkseen että -teatterissa täytyy totella." -- Kun Hämeenlinnasta pyydettiin, että rva -Raa kerran esiintyisi siellä ja Kaarlo myöskin tahtoi sitä, mutta -Emilie oli vastaan ja sanoi rva Raalle, että hän hänen asemassaan ei -lähtisi sinne, vastasi rva Raa: "Minä suostun, koska Kaarlo tahtoo, -jollei muun tähden, niin näyttääkseni, että kun hän käskee, on seurueen -toteltava". -- - -Rva Raan iltama oli myöskin koko suomalaisen näyttämön hyvästijättö -Helsingin yleisölle -- tältä kerralta. Kohta sen jälkeen lähti näet -seurue Viipuriin. Luonnollisesti on kertomuksemmekin muuttava sinne, -mutta sitä ennen on puhuttava oopperavalmistuksista y.m. asiaan -kuuluvasta. - -Syyskuulla tiesivät sanomalehdet kertoa, että suomalaisia -oopperanäytäntöjäkin oli tulossa. Sitä varten oli useita -laulutaiteilijoita otettu _Suomalaisen oopperan_, se on Suomalaisen -teatterin lauluosaston, palvelukseen, nimittäin: nti _Emmy Strömer_ -ensimäisenä sopranona, nti _Sofie Strömer_ alttona, ruotsalainen -laulaja _Ludvig Ericsson_ tenorina, _L. N. Achté_ baritonina ja _John -Bergholm_[26] bassona. Näistä on ainoastaan Ericsson uusi nimi -lukijoillemme; hän oli kotoisin Tukholmasta, jossa hän myöskin oli -saanut soitannollisen kasvatuksensa. - -Rva Raan läksijäisten jälkeisenä päivänä 27/9 antoi Emmy Strömer, joka, -vietettyään kesänsä Norjassa Valassaarilla (Hvalöarne) Glommenvirran -suun ja Singlelahden ulkopuolella, hyvällä menestyksellä oli esiintynyt -konserteissa Frederikshaldin, Kristianian ja Drammenin kaupungeissa, -laulajaiset Helsingissä. Kun kaikki ylempänä mainitut, Achté -poisluettuna, avustivat laulajatarta, tuli konsertti alkavan oopperan -laulukykyjen ensimäiseksi esittelyksi. Morgonbladetissa luetaan siitä -seuraava, luultavasti Bergbomin kirjoittama arvostelu: - -"Nti Emmy Strömerin konsertti viime torstaina oli yliopiston -juhlasaliin houkutellut jotensakin lukuisan kuulijakunnan. -Jännityksellä toivottiin kuulla, kuinka laulajatar oli kehittänyt -tavattoman rikkaat luonnonlahjansa, ja voimme sanoa hänen tyydyttäneen -korkeitakin taiteellisia vaatimuksia. Se mikä meistä on arvokkainta nti -Strömerin laulussa, on se että siinä ilmenee sielu: laulaessaan hän -antaa osan itsestään. Siinä ei ole mitään sovinnaista vivahduttamista, -ei mitään viittoilevaa paatosta -- päinvastoin tunkeutuu näissä -säveleissä tunne usein esiin, niin sanoaksemme, pelokkaalla -vaatimattomuudella, mutta hänen äänessään väräjää todellinen eikä -teeskennelty lämpö. Laulajattarella on tarjottavana lyyrillistä -sydämellisyyttä yhtä hyvin kuin draamallista lentoa; vahinko vain että -hänen valitsemassaan ohjelmassa oli niin vähän tilaisuutta -jälkimäiselle näyttäytymään. Teknillisessä suhteessa viehätti meitä -enimmin laulajattaren miellyttävä mezza voce; koloratuuri oli -nähtävästi hyvin huoliteltu. Se olikin loistava, vaikkei aina kyllin -helmeilevä. Siinä huomattiin vielä joskus se hervoton äännäntä, josta -ennenkin on muistutettu. Erikoisesti meitä ilahutti, että laulajattaren -esitystapa oli tullut varmemmaksi ja vapaammaksi; nti Strömer näytti -melkoisessa määrässä voittaneen sen arkuuden, joka ennen vaivasi häntä. -Kaiken kaikkiaan isänmaallisen taiteen ystävät voivat olla mitä -suurimmassa määrässä tyytyväisiä nti Strömerin opintojen tuloksiin -ja kiinnittää mitä iloisimpia toivomuksia hänen tulevaan -taiteilijauraansa." - -(Avustajista kirjoittaa arvostelija:) "Nti S. Strömerin voimakas ja -täyteläinen mezzosoprano esiintyi edullisesti Noita-ampujan -kaksinlaulussa, joka yhteislaulunkin puolesta ansaitsee kiitosta. Hra -Ericssonilla on miellyttävä ja heleä tenori, joka selvästi rintaäänellä -laulaa a ja b säveletkin tarvitsematta käyttää falsettia; tässä äänessä -on oikeaa metallia. Esitys oli vilkasta ja lämmintä, mutta ei riittävän -vapaata; varsinkin taipumus kiirehtimiseen allegrossa viittasi -vasta-alkajaan. Hra Bergholmilla on kirkas ja sympaattinen, sävyltään -baritonia lähentelevä bassoääni. Sen erikoismerkkinä ei niinkään ole -voima kuin bassoäänille tavaton pehmeys. Tekniikka on hyvin kehitetty -ja osottaa huolellisia opintoja. Esitys oli vaatimatonta ja -musikaalista." - -Paitse näitä laulukykyjä, joiden tuli suorittaa oopperain pääosat, oli -puheosaston jäsenien joukossa laulajia, joita, vaikka olivat vähemmän -kehittyneitä, voitiin käyttää kööreissä ja pikkurooleissa. Semmoisia -olivat Himberg, Aspegren y.m. Jotkut niinkuin esim. nti Kaarlonen -muuttivat kokonaan lauluosastoon. Yhteistyö lyyrillisen ja puheosaston -välillä oli sentähden ainakin aluksi otettu lukuun, ja lauluosaston -jäsenet lähtivätkin Viipuriin samaan aikaan kuin näyttelijät. -Puheosaston antaessa näytäntöjä oli oopperoita harjotettava -- ja -ensiksi Donizettin _Luciaa, Lammermoorin morsianta_. Näiden harjotusten -johto oli uskottu Achtélle, mutta koska hän itsekin oli näyttämöllä -esiintyvä, oli viipurilainen säveltaiteilija H. Wächter pyydetty hänen -avustajakseen. Kaarlo Bergbom sitä vastoin ei yhtämittaisesti ollut -osallinen valmistuspuuhissa; ainoastaan lyhyillä käynneillä hän -järjesti ja valvoi niitä. Hän oli näet yhä edelleen sidottu -sanomalehtityöhönsä, jota paitse hän oli ottanut pitääkseen luentoja -n.s. "Naisakatemiassa", joka tänä syksynä pantiin alkuun Helsingissä. - -Jo ennen kuin voitiin ryhtyä harjotuksiin, olivat oopperat antaneet -työtä johtajalle. Kun Tuokko taikka muut olivat suomentaneet tekstin, -täytyi jonkun asiantuntijan, se on enimmäkseen Bergbomin itsensä, -sovittaa sanat musiikin mukaan ja se oli vaivaloista. Elokuulla Emilie -puhuu tästä eräässä kirjeessä sisarelleen: "Kaarlo voi hyvin ja tekee -työtä -- eniten tietysti teatteria varten. Hän sanoo ettei kukaan voi -käsittää, kuinka rasittavaa on kirjoittaa sanat oopperoihin; hänen -täytyy koko ajan ajatuksissaan laulaa sävelmää ja se on erittäin -jännittävää, varsinkin yhteislaulukohdissa. Kyllä hän uhraa -äärettömästi vaivaa ja aikaa teatterille, mutta eihän siitä muutoin -tulisi mitään." -- - -Juuri mainittu Naisakatemia, johon alote lähti suomenmieliseltä -taholta, oli yksityinen tiedemiesten yhdistys, joka kolmena tai neljänä -talvikautena toimeenpani luentosarjoja naisia varten. Kaarlo Bergbom -piti ainakin kahtena vuotena luentoja kirjallisuushistoriassa. -Luentopaikka oli kemiallinen lukusali laboratoriohuoneessa ja sanotaan -sen olleen täynnä innostuneita kuulijoita kun Bergbom luennoitsi. -Hänen esityksensä oli ollut katkonaista ja kangertelevaa, mutta -sisällykseltään luennot olivat lennokkaita ja neronleimaamia. Niin -kertovat läsnäolleet ja epäilemättä oikein. Bergbom oli näet huono -julkinen puhuja, oli kuin ajatukset olisivat rientäneet kauvas sanojen -edelle; yksityisessä seurustelussa sitä ei huomannut, vaan oli hänen -puheensa sujuvaa ja mieltäkiinnittävää. Jälkeenjääneiden kirjoitusten -joukossa ei ole merkkiäkään näistä luennoista ja tiettävästi hän -puhuikin aivan vapaasti, ammentaen tyhjentymättömästä muististaan. -Erään kuulijan[27] muistiinpanoista näkee, että Bergbom 1874-75 -käsitteli Ranskan, Saksan ja Englannin kirjallisuutta 18:lla -vuosisadalla ja 19:n vuosisadan alkupuolella. Selittäessään kirjallisia -ilmiöitä hän pani pääpainoa aatevirtauksiin ja suurten kirjailijain -luonnekuvaukseen tavalla, joka joissakin määrin muistuttaa Georg -Brandesin "päävirtauksia" vaikka Bergbomin esitys oli paljon suppeampaa -ja täsmällisempää. - -_Viipurissa_ teatteri alotti 30/9 antamalla laulukappaleen Sala-ampuja -ja karjatyttö sekä kolme pienempää huvinäytelmää. Lokakuun 2 p. -näyteltiin Viuluniekka ja kahden, pikkukappaleista kokoonpannun -ohjelman jälkeen 8/10 Tuokon suomentama Mosenthalin suuri -kansannäytelmä _Deborah_. Syystä kun ohjelmisto enimmäkseen oli -tunnettu, "katsojia ei ollut juuri paljo eikä ihastuskaan niin -innollinen" kuin ensi kerralla, sanoo Suomen Lehti. Mahdollisesti -vaikutti tähän sekin, että odotettiin tulevia oopperanäytäntöjä. Miten -lieneekään, tultuaan Viipuriin Deborah-ensi-illaksi, Bergbom katsoi -parhaaksi lähettää seurueen pariksi viikoksi Haminaan ja se oli -onnellinen tuuma. - -_Haminaan_ teatterijoukko saapui Blixten laivalla 10/10. Ilma oli -kolkko ja vastaanottokin tuntui ensin kylmältä, kun markkinoiden tähden -oli vaikea saada asuntoja; mutta näytännöt Meijerin hotellissa -menestyivät oivallisesti. Sali oli miltei joka ilta kukkuroillaan -väkeä, joka tungoksesta ja kuumuudesta välittämättä mitä innokkaimmin -taputti käsiään Lydia Laguksen laululle, Lundahlin Viuluniekalle, -Korhosen koulumestarille kappaleessa Suorin tie paras ("Kyll' oli tuo -koulumestari oikeen aika mestari!" eräs talonpoika huudahti), rva -Aspegrenille Työväen elämässä ja rukkasten jakelijana (Marin rukkaset) -sekä samalle näyttelijättärelle, Kalliolle, Vilholle ja Korhoselle -Kihlauksessa muita mainitsematta. Näytäntöjä annettiin kaikkiaan kuusi -(13-21 p.). - -Minkä vaikutuksen nuori teatterimme oli omansa tekemään katsojaan -- -jopa kokeneeseen taiteentuntijaankin -- joka sydän myötätuntoisena ensi -kerran näki sen esityksiä, sen saamme tietää eräästä Otto Florellin -herttaisesta kirjeestä Bergbomille (15/10): - -"Neljättä vuotta perheenisä, haminalainen, eikä voi olla käyttämättä -nenäliinaa kun Kihlaus näytellään! Itkeä tillittänyt ilosta." - -"On jotakin omituista tässä ensimäisessä suomalaisessa -teatteriseurueessa. Minä, joka luulin taikka oikeammin pelkäsin olevani -kyllästynyt teatteriin, koska mielestäni Ristori oli ollut liian vanha -Juliaksi ja rva Raa epätodellinen Reginana (anna anteeksi vanhan -ystävyytemme tähden) -- minä en voi olla näissä näytännöissä ilman että -kyyneleet tunkeuvat esiin. Ensi näytännössä olin vielä kriitillinen, -jopa koko illan, mutta ei se haitannut. Toisena iltana olin jo mennyt -mies, ja tänään -- olen neljä vuotta nuorempi. -- -- Onko se suhteeni -sinuun, joka tekee arvosteluni kieroksi, vai kelpaako seurue todella -johonkin? Mistä Herran nimessä tulevat nämä koronpanot, tämä -täsmällisyys, tämä lämpö ja yksinkertaisuus? Rva Aspegrenista pidän -_paljon_, ja se on enemmän kuin voin sanoa monesta kuuluisuudesta. --- -- Himberg puhuu liian nopeasti ja teeskennellysti ja on mielestäni -miltei enimmän vasta-alkaja kaikista. Lagus -- myötätuntoisuutta -herättävä, raitis ja luonnollinen. Oivallinen Chrimhilde-vartalo jonkun -vuoden päästä taikka Jeanne d'Arc." - -"Mutta ei mitään kritiikkiä, en ole ollenkaan sillä tuulella." - -"Kihlausta täällä ei ymmärretä. Minusta se on kerrassaan oivallinen, -esitys niinikään. Jollei Kallio näyttelisi mitään muuta, saattaisi -pitää häntä humoristina. Paitse Porvaria aatelismiehenä Deland -pääosassa ennen muinoin ei mikään burleskimainen komedia ole siinä -määrässä ilahuttanut minua. Mutta niinkuin sanoin, nenäliinatta en -tullut toimeen." - -"Ja mitä sanonkaan, kolme päivää peräkkäin täysi huone suomalaisessa -teatterissa Haminassa! -- Tänä iltana oli Emmyllä ja minulla pari -markkinamiestä vieressämme, älykkäimpiä mitä olen tavannut. Toinen oli -markkinoilla ostanut Koskisen historian. Me erosimme kuin neljä hyvää -ystävää. Heidän huomautuksensa kappaleista ja näyttelemisestä y.m. -olivat ymmärtäviä ja selviä. Ja kuinka moni herrasmiehistämme puhuu -puuta heinää!" - -"En ole koskaan Uudessa teatterissamme kokenut semmoisia iltoja kuin -nämät, paitse silloin kun Lea näyteltiin ensi kerran. Jumala siunatkoon -sinua." - -Tyytyväisenä matkaansa palasi teatteri 23/10 _Viipuriin_. Siellä olivat -laulajat puheosaston poissaollessa antaneet konsertteja 13/10 ja 21/10; -kolmas seurasi myöhemmin 30/10. Ensimäisestä sanottiin W. T:ssä, että -"teatterisali oli, niinkuin saattoi odottaa, melkein reunojaan myöten -täyttynyt". Sen vaikutti etupäässä Emmy Strömerin maine, mutta myöskin -halu oppia tuntemaan muutkin oopperan taiteilijat. Ja "me voimme -vakuuttaa, että arvostelu miltei yksimielisesti oli esiintyjille -edullinen". Toisessa oli vähemmän väkeä, syystä kun kaupungin hienosto -erään kuolemantapauksen johdosta katsoi olevansa estetty menemästä -laulajaisiin; mutta kolmannessa laulettiin jälleen täydelle huoneelle. --- Sillä välin ja edelleen jatkettiin oopperaharjotuksia, jotka -vaativat paljon aikaa, puhumatta erinäisistä vaikeuksista, joita -ilmaantui milloin minkinlaisia. Niin esim. oli Lucian partituuri vielä -saamatta, silloin kun puheosasto palasi Haminasta. Leipzigistä sitä oli -turhaan kysytty, mutta Räävelistä oli sähkösanomavaihdon kautta saatu -lupaus. Jos partituuri sittekin viipyy, Achté kirjoitti Bergbomille, -niin ei ole muuta neuvoa kuin lähteä sinne noutamaan. Itse asiassa -tavataankin myöhemmin laskuissa erä: "Matka Rääveliin 119 mk 56 p", -joka tarkoittanee samaa asiaa. - -Muutoin voimme näistä oopperan valmistuksista kertoa seuraavaa: -Ainoastaan neidit Strömer ja varsinkin Emmy Strömer olivat ennen -perehtyneet rooleihinsa. Viime mainittu oli näet jo Parisissa -opettajansa johdolla laulanut osansa, mutta muuten hän oli tutkinut sen -itsekseen -- niinkuin ylipäätään kaikki oopperaroolinsa -- jopa koskaan -näkemättä sitä taikka niitä näyttämöllä esitettävän. Päästäkseen Lucian -luonteen perille hän oli ostanut Walter Scottin romaanin Lammermoorin -morsian ja sitä lukien harkinnut, miten Lucia oli käyttäytyvä kussakin -mielentilassa ja kohtauksessa. Tämä oli tapahtunut Norjassa -Valassaarilla. Toisin oli herrojen laita, joilla oli roolinsa -opittavana niin lauluun kuin näyttelemiseen nähden. Enemmän kuin muilla -oli Ericssonilla työtä, hänen kun oli laulaminen osansa vieraalla -kielellä. Suomenkielen lausumisessa kaikki toverit parhaimman mukaan -avustivat häntä. Mutta toiseksi oli hänen oppiminen liikkumaan -näyttämöllä ja näyttelemään osaansa, eikä se ollut helppoa miehelle, -joka ei koskaan ollut esiintynyt teatterissa. Tässä kohden kävi opetus -niin että Ericsson ensiksi lauloi seisoen paikallaan ja katsellen -Bergbomia, joka mykkänä, jonkunlaisena laulajan kaksoisolijana, -näytteli hänen osaansa Emmy Strömeriä vastaan. Sen jälkeen tuli -Ericssonin itsensä laulaa ja näytellä yhdellä kertaa. Onneksi sattui -marraskuulla, että Lucia näyteltiin Pietarissa. Kaikki herrat lähtivät -silloin sinne nähdäkseen oopperan, mikä tietysti oli heille erittäin -opettavaista. Emmy Strömer sitä vastoin ei käyttänyt tilaisuutta -hyväkseen ja totta tosiaan hän ei sitä tarvinnutkaan. Säestäjänä -alkuharjotuksissa avusti hartaasti Wächter. Mitä taasen orkesteriin -tulee, niin kuului kyllä oma soittokunta Bergbomin suunnitelmaan, mutta -vastaiseksi ei sitä oltu saatu aikaan. Senvuoksi oli turvauduttava -viipurilaiseen, E. B. Schneevoigtin johtamaan orkesteriin. Se oli -kuitenkin pieni ja vanhassa (s.o. puoli säveltä tavallista -korkeammassa) virityksessä, joka tietysti tuotti vaikeuksia. - -Puheosasto esitti, alottaen uutta näytäntöjaksoa, ensiksi 24/10 -ja 26/10 kaksi sekaohjelmaa: Erehdykset, N. Karin (Christersonin) -suomentama _Ämmän toruja_ (G. v. Moserin huvinäytelmän -Gardinenpredigten mukaelma) ja Ei ollenkaan mustasukkainen edellisenä -ja Sala-ampuja ja karjatyttö, _Riita-asia_ sekä Kihlaus jälkimäisenä -iltana. Sitten tuli 30/10 Bartholdus Simonis, Lemmenjuoma -jälkikappaleena. Tästä näytännöstä, joka oli erittäin omansa -herättämään viipurilaisten huomiota, Suomen Lehti lausuu: - -"Kärkkäämmin mielin kuin tavallisesti riensivät viipurilaiset -teatteriin, sillä jotakin erinomaista oli tuleva esiin -- erinomaista -siinä katsannossa, että kappale oli sotahistoriallinen ja tapaukset -asetetut itseensä Viipuriin. Kun tiedettiin tekijän olevan nuoren ja -suomalaisessa kirjallisuudessa vielä melkein tuntemattoman miehen, niin -vaatimukset eivät olleet niinkään suuren suuria. Tykyttävin mielin -kuitenkin odotettiin esiripun nousua, joka oli aukaiseva nykyiselle -Viipurille näön kalliista muistoistansa aina v:lta 1656 asti. Ja katso! -tuossa nyt ollaan yhtäkkiä muutettuna 200 vuotta takaperin menneeseen -aikaan. Kun sitten kolmen näytöksen kappale oli loppuun näytelty, niin -oli tyytymys sen oivallisuudesta noussut paljon yli mitä alussa oli -uskallettu odottaa. Näyttäminenkin alusta loppuun asti kulki ylimalkaan -vilkkaasti ja tasaisesti. Yleisön suosionosotus oli innollinen. Toisen -näytöksen lopussa huudettiin rva Aspegren esille ja kappaleen loputtua -tekijä, joka ei kuitenkaan ollut näillä maillakaan. Kappaleen -viehättäväisyyttä enensi paljon sekin, että näkymön koristaminen -tilaisuutta varten oli sangen hyvin onnistunut, ja on siitä erittäin -saapuva kiitos kaupungin arkkitehti Odenvallille, joka ei ollut -säästänyt vaivojansa muodostellessaan Viipurin vanhaa linnaa näkymön -perälle ja vallit niin samaan muotoon, että sekin näkö oli -romantillista(!). Ylipäätään sanoen tulee Bartholdus Simonis -mielestämme aina olemaan arvollisena, suosittuna kappaleena suomalaisen -teatterin repertoarissa." - -Marraskuun 2 p. näyteltiin Deborah toisen kerran ja 4/11 Kosijat ja -Lemmenjuoma, joiden välillä Emmy Strömer, Ericsson ja Bergholm -suorittivat konserttiosaston. Korhonen huudettiin esiin, mutta jäi -"luultavasti kainoudesta" tulematta. Seuraava näytäntö 7/11 annettiin -Lydia Laguksen hyväksi, jonka ulkomaanmatka, arvatenkin puheosaston -etua silmällä pitäen, oli lykätty tähän saakka, mutta joka vihdoinkin -joulukuulla oli lähtevä. Ohjelma käsitti uuden kotimaisen kappaleen, -rva Th. Hahnssonin 3-näytöksisen _Ainoa hetki_, sekä Ämmän toruja ja -Laululintusen, jossa laulajatar jo oli esiintynyt toistakymmentä -kertaa. Teatterissa oli runsaasti väkeä, ja resetinsaajalle ojennettiin -"kukkaterttuja", joista yksi sisälsi kultaisen rannerenkaan "ja ehkäpä -muutakin aineellista(!)" -- Tämän näytännön johdosta eräs läsnä ollut -(E--m) Wiborgs Tidningissä purkaa sydämensä sanoihin, jotka sallivat -luoda katseen kaupungin seurapiireihin: - -"Minä en kuulu ultrafennomaniseen puolueeseen, joka taivaita -tavottelevilla titaaniaskeleilla(!) luulee voivansa asettaa -suomenkielen siihen asemaan, mikä sillä kieltämättä ja oikeudella tulee -isänmaassa olla, mutta en myöskään voi tyyneesti kärsiä, että nuorten -taiteilijaimme kunnialliset ja menestykselliset harrastukset niin -ilmeisesti ylenkatseellisella vaitiololla ja välinpitämättömyydellä -jätetään huomaamatta kuin tähän saakka on tapahtunut Viipurin -ruotsalaisen sanomalehdistön puolelta." (Sitten kirjoittaja erittäin -lausuu näytännöstä 7/11:) "Lagus teki parastaan tyydyttääkseen -_puolueettoman_ yleisön _kohtuullisia_ vaatimuksia; varmaan hän on ja -tulee edelleenkin olemaan herttainen ilmiö suomalaisella näyttämöllä. --- Ämmän toruja esitettiin todellisella taiturimaisuudella. Nti -Savolainen, Kallio ja Vilho, ja varsinkin viimemainittu, saivat -luonnollisesta ja teeskentelemättömästä lystillisyydestään vastaanottaa -hyvin ansaittuja suosionosotuksia. Mutta muutkin myötävaikuttavat -pitivät hyvin puoliansa." -- - -Kun Bartholdus Simonis, Hääilta jälkikappaleena, oli näytelty -toistamiseen, esitti seurue 11/11 ja 16/11 ensi kerran omin voimin -_Haria Tudorin_. Tietysti tämä ei olisi tullut kysymykseenkään, jollei -draama ennen olisi annettu rva Raan kanssa, ja ymmärrettävästi nti -Heerman päähenkilönä oli ainoastaan varjokuva hänestä, mutta sittenkään -yritys ei ollut kokonaan onnistumatta. Intohimoisessa runoteoksessa on -näet paitse julmaa kuningatarta kansanvaltainen aines (käsityöläisen -Gilbertin taistelu morsiamestaan kuningattaren kelvottoman suosikin -kanssa), joka on omansa herättämään todellisempaa mielenkiintoa kuin -runoilijan ylenpalttinen romanttisuus, ja se puoli oli Lundahlin ja rva -Aspegrenin tulkittavana. Maria Tudor näytäntöjen välissä oli huomiota -ansaitseva premiääri: 14/11 näyteltiin ensi kerran J. R. Danielsonin -suomentama A. Denneryn 5-näytöksinen _Marianne_ eli ylhäiset ja -alhaiset, joka, rva Aspegren nimiroolissa, kaikkialla suosittuna kauvan -pysyi ohjelmistossa. - -Viimeinkin oli Lucia valmistunut esitettäväksi ja oli ensi näytäntö -_21 p. marrask._, josta siis Suomalaisen oopperan olemassaolo on -luettava. W. T., joka niin ylhäiseltä kannalta oli katsellut -puheosastoa, ei kieltänyt myötätuntoisuuttaan oopperalta, ja me -tapaamme siinä innostuneita arvosteluja itse päätoimittajan, Lillen, -kädestä. Jo ensi illan jälkeen hän sekä solistien että köörien -esitysten johdosta kiittää "hyvää ja huolellista harjotusta", jota -vastoin orkesterin säestys hänestä olisi kaivannut hillitsemistä. -Päähuomio suodaan tietysti Emmy Strömerille: - -"Suomalaisen teatterin ensimäinen oopperanäytäntö oli perjantaina -reunojaan myöten täyden, mitä innostuneimman salongin edessä. -- Nti E. -Strömer oli ensi kerran esiintyessään näyttämöllä saanut vaikean -tehtävän osakseen, Lucian roolin, ja sentähden me sitä suuremmalla -tyytyväisyydellä voimme merkitä, että laulajatar kaikin puolin tyydytti -ne toivomukset, jotka yleisö oli kohdistanut häneen. Nti Strömer -menestyi täydellisesti ei ainoastaan yleisön suosionosotuksiin nähden, -vaan etupäässä siinä tavassa, jolla hän kuvasi onnetonta, viimein -mielipuolisuuteen saatettua Lammermoorin morsianta. Tietysti ei ollut -odotettavissakaan, että hänen antamansa kuva olisi ollut täysin -kehittyneen taiteilijan luoma, mutta nti Strömer omistaa epäilemättä -kaikki ne ominaisuudet, jotka yhdistettyinä muodostavat taiteilijan. -Draamallista eloisuutta, tunteen lämpöä ja hillitsemiskykyä, joka -hylkää raivoisat tenhovaikutuksen tavottelut, antaakseen draamallisen -kuvan esiintyä luonnollisessa yksinkertaisuudessa ja totuudessa sekä -ennen kaikkea äänessä, jonka rikkaus ei saa loukata tunteen puhtautta. -Varmaankaan emme ole ainoat, jotka tällä hetkellä lämpimästi -onnittelemme nti Strömeriä sille uralle, joka ruusuineen ja -ohdakkeineen avautuu hänelle. Tie ihanteiden taivaaseen vaatii -vaeltajan kaikki voimat; mutta kannattaapa asettaa päämääränsä -korkealle, kun tuntee olevansa voitosta varma." - -Kun näytäntö oli annettu 27/11, sama kirjoittaja lausuu: - -"Harvoin on arvostelijalle suotu tyydytys saada kokonaan unohtaa -kielteinen puoli ja sen sijaan yksistään tuoda esiin ja painostaa -ansiopuolia. -- Tyyni, sopusointuinen esitys oli entistä varmempi ja -pyöristetympi, yksityiskohdittain harkittu, älykkäästi ja hienosti -suoritettu sekä varsinkin eräissä kohtauksissa semmoisen innostuksen -leimaama, josta jokainoa katsoja lämpeni. Ei mitään kirkuvia, -loukkaavia soraääniä. Nti Strömerissä ainoastaan jolloin kulloin katse -taikka joku sävel laulussa ilmaisee sielunelämän häiriön, ja vain -joskus, kun hillitsemättömän fantasian kuvat esiintyvät onnettoman -hämärtyneessä hengessä, kuuluu viiltävä helähdys sen katkenneista -jänteistä. Siten oikea taiteellinen käsitys, siten se kyky näyttäytyy, -joka ei tarvitse lainata, vaan ammentaa oman sielunsa runsaudesta." -- - -Koska myöhemmin kohtaamme seikkaperäisempiä arvosteluja Lucian -esityksestä, tyytykäämme tähän todistukseen suomalaisen oopperan ensi -askeleen onnistumisesta. Erittäin merkillistä on, että Emmy Strömerin -harvinainen draamallinen kyky jo ensi hetkessä esiintyi niin -mahdikkaana ja taiteellisesti kehittyneenä kuin arvostelijan -ehdottomasta tunnustuksesta nähdään. Vastedeskin tulemme monesti -huomaamaan, kuinka hän sai arvostelijan kokonaan luopumaan -tavallisista, enemmän tai vähemmän sovinnaisista hyväksymislauseista. --- Kolmas kerta annettiin ooppera 30/11 ja neljäs 2/12. Näistä -näytännöistä tuotti täysissä markoissa ensimäinen 935, toinen 992, -kolmas 853 ja neljäs 498, jota vastoin suurin tulo puhenäytännöistä oli -ollut 581. -- Joulukuun ensi päivinä antoi puheosasto viimeisen -näytäntönsä Viipurissa. Siinä näyteltiin kaksi uutta huvinäytelmää: -P. Hannikaisen 4-näytöksinen _Lapsuuden ystävät_ ja Tyko Hagmanin -suomentama Poly Henrionin _Suuria vieraita_ (Grosse Gäste) ja niiden -välissä _Noita-ampujan_ 2:sen näytöksen ensi kuvaelma, joka oli varta -vasten harjotettu. - -Tämän jälkeen alkoi lauluosasto harjottaa _Trubaduria_, jota vastoin -puheosasto matkusti Pietariin, johon sitä nyt on seurattava. - -Marraskuun lopulla Vilho oli käynyt _Pietarissa_ valmistamassa -teatterin tuloa sinne. Rovasti Johannes Öhqvistissä hän sai hartaan -neuvojan ja vuokrattuaan "Palmu" klubin salin hän luopui aikeestaan -hankkia kannatusta, sillä Öhqvistin mielestä se olisi alentanut -teatterin arvoa Pietarin suomalaisen väestön silmissä, joka varmaan -mitä lämpimimmin vastaanottaisi näyttelijäseurueen. Tämä arvelu -näyttäytyikin oikeaksi. Seurueen saapuessa asemalle oli siellä hevoset -tilattuina ja jäsenet vietiin niinikään valmiiksi tilattuihin -kortteereihin. Ja, mikä oli sitäkin parempi, jo ensi iltana 6/12 -tulvasi teatteriin niin paljo väkeä, että "satoja palasi kotiin -saamatta tilaa". Ohjelma oli: Työväen elämästä, Suorin tie paras ja -Laululintunen -- siis tuo sama, jolla monesti ennenkin oli alotettu. -Kaksi edellistä kappaletta meni erittäin hyvin, mutta huono -pianonsoittaja hutiloi vähän laulunäytelmän loppupuolella, mikä -kumminkaan ei estänyt Lydia Lagusta miellyttämästä kuulijoita. Vilho, -Korhonen ("joka näytteli, vaikka hän oli kovin sairas"), rva Aspegren -ja nti Lagus huudettiin esiin ja lopuksi kaikki. "Arvaappas", Vilho -huudahti kirjeessään Bergbomille, "vaikuttaako lämmin vastaanotto hyvin -näyttelijöihin!" U. S:lle kirjoitti joku pietarilainen samasta -näytännöstä: - -"Suorin tie paras huvitti kovasti kuulijoita, hrat Kallio ja Korhonen -sekä nti Savolainen tekivät tehtävänsä oivallisesti. Laululintusessa -kuulimme ensi kerran suureksi ihastukseksemme kunnon Suomen neidin -laulua, jota ei moni täkäläinen aavistanutkaan. Esiinhuutoa ja -käsientaputusta kesti muutamia minuutteja. -- Hiukan oudolta kuuluu -tuokin, kun ennen näytännön alkua ei kuulunut tuskin yhtään suomen -puhetta ensimäisillä tuoliriveillä, mutta jälestä tuntuivat kaikki -ikäänkuin suomalaisilta(!)." - -Tulot ensi näytännöstä nousivat 260 ruplaan ja koko ajalta laskettuna -tuottivat näytännöt, 8 luvultaan, n. 200 ruplaa s.o. 670 mk puhdasta -rahaa illalta (päiväkustannukset tekivät noin 40 r. illasta). -Viipurissa oli 17 näytäntöä tuottanut keskimäärin 380 ja Haminassa 6 -näytäntöä 385 mk illalta. - -Toisen näytännön jälkeen (Laululintunen, Ämmän toruja ja Lemmenjuoma) -Vilho oli vielä tyytyväisempi. "Suomalaisella teatterilla ei vielä ole -ollut niin innollista ja ystävällistä yleisöä kuin nykyään." Huone -aivan ahdettu -- tulot 290 ruplaa -- ja kuitenkin suuret laumat -palasivat pääsemättä sisään. Riemastuskin oli suurempi kuin ensi iltana -ja suuriakin vieraita oli ollut saapuvilla ja ilmoittaneet -tyytyväisyytensä. Lydia Lagus sai kauniin kukkakiehkuran ja siihen -kätkettyinä kultaiset hohtokiviset korvarenkaat ja rintakoristeen. -Viimeisen kerran laulajatar esiintyi 12/12, jolloin ohjelmana oli -Kalatyttö, Kuinka anopeista päästään, Hääilta ja Kihlaus. Kolmannessa -kappaleessa täytyi Lydia Laguksen ja Himbergin toistaa joka laulu -- -niin oli yleisö mielissään. Samana päivänä näyttelijät olivat kutsutut -päivällisille Öhqvistin luokse, jossa teatterin tulevaisuuden malja -juotiin samppanjassa. Siellä oli arveltu, että teatteri voisi olla -Pietarissa vähintäin kolme kuukautta vuosittain! -- Lydia Lagus erosi -seurueesta 13/12 ja lähti insinööri O. Bergbomin suojissa ensimäiselle -opintomatkalleen, Wieniin. - -Tämän jälkeen annettiin vielä viisi näytäntöä: Viuluniekka kaksi -kertaa, 16/12 ja 25/12, jälkimäinen suomalaisen ja virolaisen -seurakunnan turvattomien lasten hyväksi; Marianne 23/12 sekä vihdoin -kaksi ohjelmaa, joissa kummassakin oli neljä pikku kappaletta 20/12 ja -27/12. Bergbom oli määrännyt Th. Banvillen Gringoiren harjotettavaksi -ja näyteltäväksi, mutta pitkät välit ja muut pietarilaiset olosuhteet -pakottivat Vilhon rajoittamaan harjotukset kaikkein välttämättömimpään. -Viimeisissä näytännöissä jouluviikolla oli vähemmän väkeä kuin -edellisissä, mutta sittekin tuli yleisön suosio huomattavasti näkyviin. -Nti Heerman sai näet kauniin emaljoidun kultakellon ja nti Tötterman -kultaiset korvarenkaat ja rintakoristeen, sekä rva Aspegren helmillä -koristetun kultasormuksen. Seurue saattoi siis palata kotimaahan -tyytyväisenä käyntiinsä rajan toisella puolella. Se tapahtui vuoden -viime päivinä, ja matka suunnattiin suoraan Turkuun, minne -oopperaosastokin oli vähän myöhemmin saapuva. -- Kääntykäämme jälleen -sen puoleen. - -Trubadurin harjotuksiin ei ollut paljo aikaa käytettävänä, sillä joulu -lähestyi ja _Viipurissa_ ei aiottu viipyä kauemmin kuin vuoden loppuun. -Ensimäinen näytäntö tapahtui Bergbomin ollessa saapuvilla 19/12 ja -toinen 21/12. Totta kyllä oli erinäisiä numeroita jätetty pois ja -esityksessä huomattiin paikottain että kiirettä oli pidetty, mutta -siitä huolimatta oli menestys varsin tyydyttävä. W. T:ltä saivat -tunnustuksia ei ainoastaan Emmy Strömer -- Leonora ja Sofie Strömer -- -Azucena, vaan myöskin Ericsson -- Manrico, Achté -- Luna ja Bergholm -- -Fernando. Ensin mainittu sai sitä paitse ensimäisessä näytännössä -vastaanottaa erikoisesti pätevän todistuksen siitä ihailusta ja -kunnioituksesta, jonka hänen taiteensa oli synnyttänyt yleisössä. Erään -kukkakimpun ohella annettiin hänelle yksi 500 Thalerin obligatsioni -(lähes 2,000 mk.). - -Vietettyään joulunaaton Strömer-neitien luona, joita nyt niinkuin koko -ooppera-aikana heidän äitinsä seurasi, ja koko toisen joulupäivän -rovasti Forsténin perheessä (nti Anna Forstén oli ollut Strömer-neitien -ystävällinen opas ja avustaja vieraalla paikkakunnalla), lauluosasto -antoi vielä 30/12 yhden näytännön, jossa esitettiin Trubaduri (II ja -IV) sekä Noita-ampuja (II. 1). Varsinainen hyvästijättö oli kumminkin -2/1 toimeenpantu konsertti seurahuoneen salissa, jonka aiheutti -viipurilaisten usein lausuma toivomus saada kuulla taiteilijain -laulavan tässä kaupungin parhaimmassa musiikkihuoneessa. Ohjelma oli -pääosissa kokoonpantu laulunumeroista, jotka oopperanäytännöissä olivat -herättäneet enimmin suosiota. Säestäjänä avusti Richard Faltin, joka -näinä päivinä oleskeli Viipurissa. - -Seuraavana päivänä lähdettiin Turun matkalle, aavistamatta mitä -seikkailuja oli tulossa. Hämeenlinnaan asti meni kaikki hyvin, sillä -sinne päästiin rautatietä; mutta siitä alkaen oli palattava -alkuperäisemmälle kulttuurikannalle, toisin sanoen oli matkustettava -kyytihevosilla. Matkatoverit jakaantuivat kahteen Helsingistä -lähetettyyn kuomirekeen, niin että toisessa istuivat Strömer-neidit -baritoni ajajana ja toisessa rva Strömer basson ja tenorin seurassa; -tavarat ladottiin kolmanteen rekeen. Alussa sujui matka mainiosti, -mutta mitä etemmäs tultiin sitä huonompi oli keli. Jos olisi ollut -lunta, olisi voitu yölläkin matkustaa ja pian olla perillä, mutta mitä -tehdä kun reet eivät luistaneet, oliko jäätävä majataloon odottamaan -lunta, vai jatkettava kurjilla maalaisrattailla? Silloin Achté ehdotti, -että seurue poikkeaisi noin peninkuorman päässä valtamaantieltä olevaan -Kiikkalan pappilaan, hänen lankonsa ja sisarensa kirkkoherra Oskar -Grönholmin luokse. Olisihan keliä odottaessa mukavampi oleskella -pappilassa, jonka vieraanvaraisuudesta hän meni takaukseen. Toiset -suostuivat mielellään ja niin poikettiin Kiikkalaan päin. Mutta ennen -kuin sinne saavuttiin, oli myöhäinen ilta käsissä. Oli pimeä kuin -säkissä, sillä tähtiäkään ei näkynyt ja tie oli paljas. Achté ajoi -muitten edellä ja eteenpäin liikuttiin askel askeleelta, siksi kunnes -yhtäkkiä kuului voimakas hämmästyksen huuto baritonin suusta; reki -seisoi kuin naulattu ja hevoset loittonivat tasaista astuntaa. Hevosten -kiskoessa raskasta rekeä hiekassa olivat valjaat jotenkin irtaantuneet -siitä. Ilman muuta valaistusta kuin mitä hetkisen palavat tulitikut -antoivat, oli siinä kova edessä ennen kuin hevoset saatiin kiinni ja -valjaat miten kuten kuntoon, niin että jälleen päästiin eteenpäin. -Onneksi oltiin vain noin kilometri pappilasta kun vastoinkäyminen -tapahtui ja perille sitä vihdoin tultiin -- Achté puolestaan kävellen -ja taluttaen hevosia. - -Oudot vieraat olivat tietenkin tervetulleet, eivätkä ne jääneet sinne -ainoastaan yöksi. Keliä odotettiin kokonainen viikko. Minkä -tavallisuudesta eroavan sävyn elämä pappilassa sai oopperaseurueen -kautta, on helpommin ajateltavissa kuin kuvattavissa. Loppiaispäivänä -oli kutsut ja silloin kuuluu tanssitunkin, mutta sitä kummempi oli että -Lucian ja Trubadurin intohimoiset sävelmät kaikuivat suomalaisen -pappilan rauhaisissa huoneissa. Lunta vaan ei satanut, ja lopultakin -täytyi ajatella lähtöä. Turvattiin kesä-ajoneuvoihin ja eteenpäin -kuljettiin, joskaan ei seikkailuitta. Olihan kyllä uhkaava tapaus se, -kun rva Strömer tenorin ja basson kanssa pimeässä ajoi kumoon, mutta -onneksi säilyivät jäsenet ehjinä, ja viimein koko seurue terveenä, -äänet heleinä ja muuten hyvällä tuulella ajoi Turun seurahuoneen -pihalle. Siellä Bergbom riemuisesti vastaanotti heidät avoimin sylin. -Eikä ihme että hän oli iloinen, sillä oopperaseurueen häviämisestä -tietymättömiin oli jo sanomissakin puhuttu! - -Tässä vuodenvaihteella on taas vähä huomiota suotava henkilöille, jotka -piilevät teatterin toimen takana. Sentähden otamme seuraavat rivit -eräästä Emilie Bergbomin kirjeestä Florellille (18/1): - -"Maisteri haluaa tietää, kuinka meidän on laita. No niin. Ossian lähti -päätettyään työnsä ulos maailmaan ja matkustanee luultavasti näinä -päivinä Wienistä. Kaarlo lähti loppiaispäivänä Turkuun ja on vielä -siellä. Aura Avellan seurasi mukana (kauhea matka kyytirattailla) ja -esiintyi ensi kerran viime keskiviikkona suurella menestyksellä -Lemmenjuomassa. Hänellä on kaunis ja voimakas ääni sekä sangen hyviä -näyttämöllisiä taipumuksia. Täällä hän on esiteltävä yleisölle pienessä -Flotowin 1-näytöksisessä operetissa Veuve Grapin. Auran debyytin -jälkeen piti Kaarlon lähteä Kuitiaan [Paraisiin, Heurlinien luokse]. --- -- Teatteri menestyy hyvin Turussa; melkein yhtä hyvin kuin -Pietarissa. Tulevana keskiviikkona annetaan Trubaduri, Lucia siellä -olon loppupuolella; täällä alotetaan Lucialla. Että Emmy Strömer on -onnistunut oivallisesti, sen kai maisteri tietää. Hän on sitä paitse -ollut erinomaisen rakastettava ja kiltti ja tulee hyvin toimeen Achtén -kanssa, mikä kaikki on erittäin hauskaa. -- Kolmas ooppera täällä on -oleva Musta Domino. Lalli ja Nummisuutarit otetaan myös tänä keväänä -näyteltäväksi. -- Jos teatteri saa valtioapua tänä keväänä, niin -alkavat Achté ja Kaarlo toimeenpanna omaa kotimaista orkesteria. -- On -lystillistä Ruotsalaisen teatterin kanssa. Mihin vain tulee, -huudetaan ah! ja voi! Kiseleffille hänen sopimattomuudestaan ja -kelvottomuudestaan y.m. Kun Kaarlo aikoinaan moitti teatterin suuntaa, -oli hän julma kerettiläinen, ja nyt huutavat juuri samat, jotka silloin -olivat syypäät siihen, taivaaseen saakka kuinka teatteri on mennyt -alaspäin ja panevat kaiken syyn Kiseleffin niskoille ajattelematta, -kuinka suuri osa heillä itsellään on siinä ollut ja kuinka he ovat -ajaneet hänet siihen. Tietysti on hänen syynsä, että hän ei ymmärtänyt -että päämäärä oli asetettava hetken oikullisia suosionosotuksia -korkeammalle, mutta kyllä minusta 'hänen ja teatterin ystävät' nyt ovat -mielettömiä ja kiittämättömiä. Olen jo monesti innokkaasti puolustanut -häntä, nyt hän on heitettävä pois tieltä niinkuin vanha huonekalu ja -hänen hartautensa ja uhrautuvaisuutensa unohdetaan. Saa nähdä kuka -saadaan tulevaksi vuodeksi toimitusjohtajaksi; mainitaan Armfelt, -Pinello y.m., mutta ei niistä yksikään ole Kiseleffin vertainen. -Muistaako Maisteri, kuinka epäkohteliaasti ukko Cygnaeus tuupattiin -pois? 'Kaikki on maksettava', on tapa sanoa. -- Ukko Cygnaeus on ihmeen -reipas; uuden vuoden päivänä aamupuolella me ynnä melkoinen joukko -suuren teatterin nuoria daameja olimme kutsutut hänen luokseen -kahville, suklaalle y.m. Ei voinut ollenkaan huomata, että hän oli -ollut niin sairas kuin oli muutamia vuosia sitten. -- -- Mitä kuuluu -Idasta [Basilier]? Saa nähdä eikö hän vielä tulevaksi vuodeksi jää -Tukholmaan, jossa hänen asemansa on niin erinomaisen hyvä? Jos hän -viipyisi siellä tulevan vuoden ja tulisi tänne toukokuulla 1875, niin -otettaisiin Mignon[28] esitettäväksi -- hän, Strömer ja Duncker -yhdessä." -- -- - -Tämä kirje, joka näyttää kuinka Bergbom-sisarusten elämä ja ajatukset -kohdistuivat teatteriin, ei kaivanne selityksiä. Toki lisäämme siihen -mitä Emilie mainitsee orkesterista, että Achtén kirjeissä Kaarlolle -sama asia oli puheena. Oman orkesterin tarve oli käynyt yhä -tuntuvammaksi. Viipurissa oli Schneevoigt orkesterinsa kanssa -avustanut, mutta ymmärtäähän sen mitkä vastukset siitä syntyivät, kun -sieltä lähdettyä ensin Turussa ja sitten Helsingissä oli työskenneltävä -uuden orkesterin kanssa. Achté mainitsee Viipurissa tavanneensa -henkilöitä, jotka osottivat mielenkiintoa asiaan, ja hän viittaa -toivokkaasti hankkeessa olevaan erityiseen osakekirjoitukseen -soittokunnan aikaansaamista varten. -- Samoissa kirjeissä Achté sanoo -Emmy Strömerin saaneen houkuttelevia tarjouksia Norjasta. Siellä oli -L. O. Josephson, kutsuttuna teatterijohtajaksi Kristianiaan, päättänyt -perustaa oopperankin ja tahtoi saada nti Strömerin primadonnaksi. -"Saatuani kuulla tämän", Achté kirjoittaa, "pyysin hänen kerta -kaikkiaan kehottamaan heitä luopumaan houkutteluistaan, johon hän myös -näytti olevan taipuvainen." Niinkuin tiedämme laulajatar jäikin -kansallisen oopperamme tähdeksi. - -Keskellä elämän rientoja välähti kuoleman viikate. Kun puheosasto -matkusti Pietarista Turkuun, poikkesi yksi seurueen nuorimpia jäseniä, -Korhonen, Helsinkiin, mennäkseen sairaalaan. Ylempänä on ohimennen -mainittu että Korhonen Pietarissa näytteli ensi iltana, "vaikka hän oli -kovin sairas". Tauti joka oli iskenyt kyntensä 23-vuotiaaseen -näyttelijään oli hivuttava keuhkotauti, jota levoton teatterielämä vain -oli omansa jouduttamaan. Korhosen tullessa Helsinkiin hänen tilansa -olikin toivoton ja jo 30 p. tammik. hän vaipui ikuiseen lepoon. Hautaus -tapahtui (teatterin kustannuksella) Helsingin luterilaisella -kirkkomaalla 7 p. helmik. Morgonbladetissa Bergbom omisti vainajalle -seuraavat muistosanat: - --- "Nuoren taiteilijan kuolema on tuottanut kotimaiselle -näyttämötaiteelle tappion, joka voi näyttää keveältä, jos pitää -silmällä ainoastaan mitä hän on ennättänyt aikaansaada; mutta joka on -tuskallinen, jos ajatellaan niitä toiveita, joita hän herätti. Korhosen -oli sallittu astua vain ensimäiset horjuvat askeleet taiteilijan -uralla, mutta raitis, hyväsävyinen huumori, jolla hän käsitti ja -näyttämöllä esitti useita laatukuvia todellisesta elämästä, oikeutti -toivon, että hän kerran olisi kyennyt tositaiteellisesti tulkitsemaan -suomalaisen komedian kansallisia luonteita. Varmaan moni Suomalaisen -teatterin ystävä mielihyvällä muistelee pikku oppipoikaa Jooseppia -(Kihlaus), koulumestaria (Suorin tie paras), Silmänkääntäjää, -räätälinsälliä Pikistä (Hölmölän maailmanparantajat) ja kyläräätäliä -Sipiä (Valtioviisas kyläräätäli) y.m. Mutta vielä enemmän -myötätuntoisuutta vainaja herätti niissä, jotka tutustuivat häneen, -hänen sydämelliseen, niin sanoaksemme lapsenhurskaaseen innostukseensa -kaikkeen ihanteelliseen elämässä, mikäli se vain ilmaantui kauneuden -tai isänmaallisuuden muodossa. Tämä innostus raivasi hänelle myöskin -itseoppineen vaivaloisen tien sivistykseen. -- Korhosella oli kauniita -kirjallisiakin taipumuksia. Melkein kuumeentapainen fantasian rikkaus -pakotti hänet alituiseen tuotteliaisuuteen. Paitse valmiita runollisia -teoksia hän kyhäsi lukemattomia luonnoksia. Olisi voitu toivoa, että -tämä kuohuva fantasia olisi seljennyt ja tulevaisuudessa löytänyt -tyydyttävän muodon -- tähän saakka hän oli tuottanut ainoastaan -lupaavia, mutta kypsymättömiä kokeita. Suomalaisen teatterin -ohjelmistoon on hänen teoksistaan otettu: Kosijat, komedia 2:ssa -näytöksessä. Toverit häntä rakastivat ja arvossa pitivät".[29] - -Kertoessamme Suomalaisen teatterin Turussa olosta, voimme nojata -E. Nervanderin arvosteluihin, joka 1873 v:n lopulla oli sinne muuttanut -ruvetakseen uuden lehden, Åbo Postenin, toimittajaksi. Hänen -kirjoituksissaan kohtaamme sekä asiantuntemusta että myötätuntoista -ymmärtämystä, mikä ansaitsee sitä enemmän mainitsemista kuin tavallista -oli että toista tai toista puuttui. - -Puheosaston näytännöt alkoivat 2/1. Yleisö, joka sinä iltana oli tullut -katsomaan Viuluniekkaa, ei riittänyt täyttämään teatteria, mutta silti -se lämpimästi tervehti kansallista taidelaitosta. "Ylipäätään tuntui -siltä, että suomalainen näyttämö meidänkin paikkakunnallamme puhui -kotimaan kieltä yleisölle, joka täysin oivalsi onnen ja kunnian että -maallamme on kansallinen teatteri." Enimmät suosionosotukset sai -Lundahl, jonka "sympaattinen, taiteellisesti harkittu esitys ensi -hetkestä kiinnitti yleisön huomion". - -Sitten seurasi kolmen viikon aikana näytäntö näytäntöä, joissa -tuntemamme ohjelmisto esitettiin. Kymmenestä ensimäisestä näytännöstä -olivat tulot keskimäärin 578 mk, mutta nousivat Topeliuksen -syntymäpäivänä (14/1) 916 markkaan. Silloin olivat piletit loppuun -myydyt ja yleisö "hienoa". Syynä oli paitse päivän merkitystä se, että -nti _Aura Avellan_[30] silloin esiintyi ensi kerran: Ohjelma oli: -Saaristossa, Sotavanhuksen joulu ja Lemmenjuoma, jossa viimemainitussa -kappaleessa 18-vuotias vasta-alkaja astui näyttämölle. Ja debyytti -"muodostui miellyttäväksi yllätykseksi". Reipas, viehättävä laulajatar -ja näyttelijätär valloitti kohta yleisön ja huudettiin esiin kaksi -kertaa. Ohjelman ensi näytelmää arvosteltiin vähemmän suosiollisesti; -Nervanderin mielestä esityksessä ei ollut tarpeeksi historiallista -ajanväriä ynnä siihen kuuluvaa suloa ja siroutta. Mitä nti Avellaniin -tulee, arvosteltiin häntä seikkaperäisemmin, kun hän oli laulanut -Laululintusessakin. Hänellä on, sanoo Å. P., "raikas ja miellyttävä ja -jotenkin harjotettu ääni ja jatkettuaan opintojaan hän toivottavasti on -saava kunnioitetun sijan operetin alalla. Nti Avellan osaa jo sangen -vapaasti liikkua näyttämöllä ja lausuu sanottavansa puhtaasti ja -ilmehikkäästi, joskin liian nopeasti". -- Maria Tudor näyteltiin 16/1 -ja nti Heermanista sanotaan, että "hänen käsityksensä oli selvä ja -varma ja että näytteleminen oli odottamattoman voimakas". Muutoin -tietysti rva Aspegren täälläkin tunnustetaan ensimäiseksi naisten -rivissä, samoin kuin Lundahl miesnäyttelijäin. Muista mainitaan ensi -kerran Benj. Leino, hän oli, Å. P:n mukaan, muita parempi -huvinäytelmässä Suuria vieraita. -- - -Saavuttuaan Turkuun oopperaosasto oli alkanut ahkerasti harjottaa -Trubaduria. Köörit olivat näet täydennettävät paikkakunnallisilla -lauluvoimilla ja koko ooppera saatava käymään uuden orkesterin kanssa, -jonka johtaja oli ruotsalainen professori O. Byström. Noin puolentoista -viikon päästä 23/1 oli ensi näytäntö. Esitys oli silloin vielä -raskaanlainen ja lennoton, mikä ei estänyt yleisöä suomasta vilkkaita -suosionosotuksia esiintyville ja esiinhuutamasta Bergbomia, mutta jo -toisella kerralla myönnettiin siinä olevan eloisuutta ja reippautta, -loistoa ja varmuutta, jotka ansiopuolet sitten kasvamistaan kasvaen -tuottivat sävelteokselle sille ominaisen, kauniin, etelämaisen hohteen. -Niin sanoo Nervander, joka, kun ooppera oli näytelty viisi kertaa, -laajasti eritteli esitystä. Trubaduri annettiin näet paitse mainittuna -päivänä 25/1 ja 27/1 sekä 6/2, 8/2 ja 12/2. Arvostelusta, jossa ensi -kerran huomautetaan samoista loistokohdista, jotka myöhemmin -Helsingissäkin herättivät ihastusta, teemme seuraavat otteet: - -(Mainittuaan missä kukin oopperaosaston laulajakyvyistä oli saanut -musikaalisen kasvatuksensa, arvostelija jatkaa:) "Joskin, niinkuin -edellisestä näkyy, Suomen ensimäisellä lyyrillisellä näyttämöllä ei -puhtaasti dramaattiseen puoleen nähden ole ollut varsinaista pohjaa, on -sillä kumminkin musikaalisessa suhteessa sangen otollisia edellytyksiä -ansiokkaaseen toimintaan. Kaikissa tapauksissa on meillä, kiitos olkoon -useille edullisille asianhaaroille, joihin etupäässä luemme näiden -taiteilijain sivistyksen, ollut ilo nähdä, että nuori laulunäyttämömme -jo kykenee aikaansaamaan kaikissa suhteissa esiintymiskelpoisen -kokonaisuuden. Että äärettömän paljo voisi dramaattisessa suhteessa -olla parempaa, sitä ei kenkään tahtonut kieltää, mutta todellisesti -sietämättömiä liiotteluja ja puutteita ei suinkaan nähdä näiden -vasta-alkajain esiintymisessä näyttämöllä. Päinvastoin voivat useat -näistä taiteilijoista näyttämölliseenkin esitykseen nähden tyydyttää -hyvin suuria vaatimuksia." - -"Kun luo katsauksen niihin sattumuksiin, jotka niin merkillisellä -tavalla ovat myötävaikuttaneet Suomalaisen teatterin syntyyn, niin -näyttää varsinkin laulunäyttämö olleen suotuisan kohtalon vaalima. Eikä -ole vähimmin merkillistä, että joitakuita vuosia ennen tämän oopperan -alkua nuori tyttö Pohjan periltä, mitä rikkaimpien lahjojen omistaja, -lähtee tuonne maailman pääkaupunkiin parahimman opettajan johdolla -antautuakseen laulajattareksi. Kun hän sitten palaa kotimaahansa, -suomalainen ooppera ensi hetkestä tervehtii hänessä primadonnaansa, ja -ilolla ja ylpeydellä myöntävät kaikki oopperan loistavan menestyksen -etupäässä olevan Emmy Strömerin ansion. Laulajatar on tähän saakka -oikeastaan esiintynyt vain kahdessa roolissa, nimittäin Leonorana -Trubadurissa ja Luciana samannimisessä oopperassa. Ne laakerit, jotka -hän on niittänyt näiden osien vastustamattoman ihastuttavalla ja -jalolla esittämisellä, tulevat aina Suomalaisen teatterin historiassa -säilyttämään muiston sen ensimäisestä, sielukkaasta laulajattaresta, -Emmy Strömeristä." - -"Siinä tavassa, millä nti Strömer esittää Leonoraa, havaitaan joka -hetkessä sama hieno ja sama, kehittynyttä makua ilmaiseva ranskalainen -käsitys, joka on vallalla Parisin oopperanäyttämöllä. Siihen tulee -suomalaisessa laulajattaressa kaikessa yksinkertaisuudessaan syvä ja -lämmin tunne. Yksityisissä kohdissa hän yllättää niin sanoaksemme -italialaisklassilliseen suurtyyliin kehitetyllä odottamattoman -voimakkaalla esityksellä: muistutamme ainoastaan kuinka mahtavasti, -sydäntä kouristavasti ja dramaattisesti hän tulkitsee sanat: 'Kun -sydämeni saat -- se kylmä on jo', sekä erinäisistä kohdista -misererekohtauksessa, ennen kaikkea laulusta: 'Se tuntuvi niinkuin' -j.n.e." - -"Mitä puhtaimmaksi helmeksi, joka todellakaan ei tummenisi monen -maailmankuulun laulajattaren kruunussa, on nti Strömer laulullaan -luonut Leonoran viimeiset sävelet. On jotakin hurmaavan ylevää siinä -yksinkertaisessa tavassa, millä hän laulaa sanat: - - "'Käyn _sulle_ ... ennen kuolemaan... - Kuin hälle ... elämään.' - -"Leonoran osan alkupuolen, johon m.m. kuuluu loistava aaria ensimäisessä -näytöksessä, laulaa nti Strömer suloisesti ja hienosti, mutta ilman -sitä voimallista hehkua, joka kenties olisi siinä paikallaan. Tuntuu -siltä kuin laulajattaressa oikea innostus nousisi vasta oopperan -intohimoisimmissa kohtauksissa. Niinikään lisättäköön että -laulajattarella ei näy olevan taipumusta koristelemaan suuria -aarioitansa, jonka tähden ne näyttävät vähemmän loistavilta kuin ehkä -on odotettu. Kumminkin esiintyy hänen kaunis, puhdas ja oivallisesti -kehitetty sopranonsa erinomaisesti näissä bravuurikohdissakin." - -"Itse näytteleminenkin osottaa lukuisissa yksityiskohdissa kuinka -hänellä on dramaattisia lahjoja ja kuinka hän älykkäästi on tutkinut -parhaimpia ulkomaalaisia esikuvia.[31] Erinomainen luontainen aisti saa -hänet liikkumaan näyttämöllä vapaasti ja varmasti niinkuin tavallisesti -vain vuosien kuluessa opitaan. Kasvojen ilmeeseen nähden haluaisimme -tehdä muistutuksen, joka ei koske yksistään nti Strömeriä, vaan -useampia Parisin laulajattaria Adelina Pattista alkaen. Tarkoitamme -sitä hienoa hymyn piirrettä, joka kenties liian harvoin haihtuu -laulajattaren kasvoilta. Tuossa hymyssä on paljo suloa ja -naisellisuutta, mutta pohjoismaisesta yleisöstä se tuntuu ehkä -vähän vieraalta, varsinkin jos näyttelijätär käyttää sitä -tuhlaavaisesti." -- -- - -"Nti S. Strömerin tapa esittää Azucenan voimia vaativaa roolia on hyvin -ansiokas ja on herättänyt vilkasta suosiota. Osa on erittäin sopiva -nuoren laulajattaren voimakkaalle, komealle altto-äänelle. Sitä paitse -on hänen esityksessään aitodraamallinen sävy, muistutamme vain -odottamattoman onnellisesta tavasta, jolla hän laulaa resitatiivin -toisen näytöksen toisessa kohtauksessa. Azucenan vangitsemiskohtauksen -jälkeen kolmannessa näytöksessä on nti S. Strömer joka kerta huudettu -esiin. Yhteiskohdissa hän erinomaisella tavalla myötävaikuttaa -menestykseen, ja parhaimpiin senlaatuisiin numeroihin luemme aivan -oivallisesti lauletun kolminlaulun Leonoran, Azucenan ja Manricon -välillä kolmannessa sekä kaksinlaulun kahden viimemainitun välillä -toisessa näytöksessä. Kun nti S. Strömer tässä roolissa kieltämättä on -näyttänyt omistavansa draamallisia lahjoja, olisi syytä pitää huolta -todenmukaisemmasta naamioituksesta nyt uskomattoman nuorelle -Azucenalle." - -"Hra Ericsson on oppinut Manricon osan vaikealla ja hänelle vieraalla -suomenkielellä. Hän on niin onnistunut, että lausumisesta usein tuskin -tuntee ulkomaalaisen. Siihen nähden hra Ericsson ansaitsee erityisen -kiitoslauseen musikaalisestikin varsin kauniista tavasta, millä hän -laulaa romansin 'Jos taistelussa muistelen' kolmannen näytöksen -jälkimäisessä kuvaelmassa. Sama tunnustus tulee hänelle kauttaaltaan -huolellisesta lausumisesta sekä taitavuudesta millä hän seuraa -myötänäyttelijöitä. Ääni on voimakas ja heleä, vaikkei vielä täysin -kehittynyt. Taiteilijan nuoruus näyttäytyy levottomuudessa taikka -kiireessä millä hän laulaa. -- --" - -"Hra Achté on mielestämme oikein ja taitavasti välttänyt liiottelun, -joka niin usein vaivaa vasta-alkajaa. Hän esiintyy levollisesti ja -yksinkertaisesti, hänellä ei ole monta liikettä ja hän käyttää niitä -harvoin, mutta aina oikein ja hätäilemättä. Joskin intohimoisen kreivi -Lunan kuva sen kautta tulee jotenkin hervottomaksi ja näytteleminen -supistuu kaikkein vähimpään, niin on mielellään moittimatta sitä, kun -häiriintymättä liiallisuuksista saa nauttia hra Achtén miehekkäästä, -kauniista baritonista ja tukevan musikaalisen sivistyksen leimaamasta -esityksestä. Todella etevästi hra Achté laulaa suuren resitatiivin ja -aarian, joka alkaa toisen näytöksen jälkimäisen kuvaelman; mutta -ensimäisenkin resitatiivin suoritus ansaitsee erikoista mainitsemista. -Kenties olisi suotavaa, että hra Achté puhtaasti kielellisessä -suhteessa enemmän huolehtisi lausunnosta, joka yksityisissä, varsinkin -lyhemmissä lauseissa tuntuu hieman jokapäiväiseltä." - -Hra Bergholm esittää nuhteettomasti Fernandon verraten vähäpätöisen -osan. Hänen kaunis bassoäänensä ei ole ollut herättämättä huomiota. -- -[Lopuksi puhutaan kööreistä, jotka Turussa olivat heikoin puoli -oopperaa. Avustajista oli puute ja harjotusaika oli ollut lyhyt]. - -Trubadurin jälkeen ruvettiin valmistamaan Luciaa ja voimme sillä aikaa -palata puheosastoon. -- Oopperanäytäntöjen välillä oli ollut kolme -puhenäytäntöä: Päivölä 30/1, Jeppe Niilonpoika ja Lemmenjuoma 1/2 sekä -Bartholdus Simonis ja Laululintunen 3/2. Tuli sitten Runebergin 71 -syntymäpäivä ja silloin puhe- ja lauluosasto yhdessä suorittivat -seuraavan tunnelmallisen juhlaohjelman: Pilven veikko; Noita-ampuja -(II. 1); Rouget de Lisle; Torpan tyttö, F. v. Schantzin säveltämänä; -sekä "Taistelumme päiviltä". Edellisessä näitä loppukuvaelmia oli Emmy -Strömer Torpan tyttönä ja Sofie Strömer hänen äitinänsä, jälkimäisessä -nähtiin runouden nuori haltia seisovan Runebergin seppelöidyn -rintakuvan vieressä ja viittaavan talvimaisemaan, missä esiintyi sarja -Vänrikin tarinain henkilöitä: Munter nuotiotulella, Lotta Svärd, N:o 15 -Stolt, Pilven veikko, Luutnantti Zidén, Vilhelm von Schwerin, -Sotilaspoika ja Hurtti ukko. Kuvaelmassa myötävaikutti joukko kaupungin -naisia ja herroja ja oli se Nervanderin järjestämä. Emmy Strömerin -sydäntä kouristava laulu Torpan tyttönä ja suuri runoilijan -ylistyskuvaelma sai tunnelman korkeimmilleen, ja juhla päättyi -Maamme-lauluun. - -Luulisi kaikkien olleen tyytyväisiä siihen tapaan, jolla Suomalainen -teatteri oli viettänyt kansallista merkkipäivää, mutta seuraavana -aamuna paikkakunnan pää-äänenkannattaja, Å. U, näytti että oli niitä -tyytymättömiäkin, se kun silmittömällä hyökkäyksellä palkitsi -kotimaista näyttämöä edellisen illan juhlasta. - -"Säädytöntä, joskin 'tshudilaiselle itsetunnolle' kuvaavaa", lehti -lausuu, "oli että tilaisuudessa, jonka tarkoituksena oli kunnioittaa -suurta runoilijaa, joka ruotsinkielellä on niin oivallisesti kuvannut -maamme kansallista elämää ja omituisuuksia, hänen omista runoistaan -otetuissa laulukappaleissa ei käytetty runoilijan omaa kieltä -- -ruotsia -- vaan mieluummin kehnoja suomennoksia, vaikka kaikki -täkäläisellä näyttämöllä esiintyvät tuskin vielä ovat voineet unohtaa -ruotsalaista äidinkieltään." -- Marseljeesi (Rouget de Lisle -näytelmässä), huomautetaan lisäksi, oli laulettu ranskankielellä -(joskin puutteellisella!), mutta Runebergin laulut suomeksi! - -Olemme maininneet tämän yhtenä esimerkkinä useista samanlaatuisista, -kuinka puoluehenki oli (ja on) omansa supistamaan arvostelukykyä. Se -tosiasia, että suomalainen osa kansaamme -- jota Suomalainen teatteri -edusti näyttämöllisen taiteen alalla -- on ottanut innostunein mielin -laulaakseen Runebergin runoja omalla kielellään, on tietysti mitä -suorin tunnustus hänen suuruudestaan, sillä _jollei_ niin olisi -tapahtunut, vaan hänen vaikutuksensa rajoittuisi yksistään maamme -ruotsinkielisiin, niin hän ei suinkaan olisi Suomen kansallisrunoilija. - -Noita-ampuja (II. 1) annettiin vielä kaksi kertaa, 12/2 Bartholdus -Simonis näytelmän jälkikappaleena sekä 15/2 Riita-asian ja Kihlauksen -kanssa. Sitte näyteltiin 16/2 Työväen elämästä kahden viimeksi mainitun -pikku kappaleen mukana, joista jälkimäinen, Kihlaus, Turussakin -vastaanotettiin yhtä suosiollisesti kuin muualla. Viimeinen -puhenäytäntö oli 25/2, jolloin ensi kerran esitettiin A. Oksasen -suomentama Schillerin, näyttämölliseen vaikutukseen katsoen erinomainen -nuoruuden tragedia _Kavaluus ja rakkaus_. Tämä murhenäytelmä -- -ensimäinen minkä teatteri otti niin sanoaksemme itsenäisesti -esittääkseen -- menestyi melko hyvin, vaikka se pituudellaan pani -yleisön mielenkiinnon koetukselle. Näytäntö alkoi näet klo 6,30 ja -päättyi 12,15 yöllä! Pääosien esittäjät huudettiin esiin ja rva -Lundahl[32] (lady Milford) mainitaan erittäin. - -Lucia meni ensi kerran 18/2, ja näytäntö oli "yhtämittainen voitto Emmy -Strömerille sekä kunniapäivä Suomalaiselle näyttämölle". -- "Esitys oli -kauttaaltaan taiteen leimaama, ja lakkaamattomat suosionosotukset ja -kukkien heittäminen laulajattarelle todistivat ihastusta, jonka -vertaista harvoin on nähty paikkakunnalla ja joka sai aavistamaan mikä -myrskyinen menestys Lucialla on oleva Helsingissä." Sen jälkeen -annettiin ooppera vielä 20/2 ja 22/2; 27/2 oli jäähyväisnäytäntö, jossa -esitettiin Lucia, jättämällä pois erinäisiä numeroita, ja täytteeksi -Trubadurin misererekohtaus. Laulajien esitys, sanoo Å. P., oli sinä -iltana erittäin ansiokas. Achtén ääni oli parhaimmillaan, Bergholm -lauloi Raimondin suuren aarian toisessa näytöksessä erinomaisesti ja -hänet palkittiin myrskyisellä esiinhuudolla, ja Emmy Strömer voitti -itsensä ja oli koko illan yleisön riemastuneen ihailun esineenä. -Lucian suuren loppukohtauksen jälkeen, jonka nti Strömer tulkitsi -sanomattoman kauniisti, sai laulajatar ilmaisuna yleisön lämpimästä -myötätuntoisuudesta vastaanottaa 2,800 markan osotuksen. Näytännön -loputtua nousi ihastuksen myrsky, jonka laatuista Turun teatterissa -tuskin oli nähty. Yhtämittaisten suosionosotusten kaikuessa huudettiin -useat kerrat esiin sekä ne taiteilijat, jotka tänä iltana olivat -esiintyneet, että koko nuori suomalainen seurue, ja teatterista -lähdettiin vasta sitten kun yleisön ehdoton suosikki nti Emmy Strömer -yksin oli astunut näyttämölle vastaanottamaan mitä sydämellisimmän -kunnianosotuksen. "Suomalainen teatteri ja [Turun] yleisö tuntevat -tästä lähtien toisensa ja iloisella toivolla katsotaan sitä aikaa -kohti, jolloin tämä näyttämö on palaava paikkakunnallemme." - -Tämä Suomalaisen teatterin ensimäinen käynti Turussa oli onnellisempi -kuin yksikään seuraava, niin varsinkin oopperaan nähden. Näyttää -siltä kuin etenkin hienommalle turkulaiselle yleisölle vieras -suomalaiskansallinen innostus silloin olisi sielläkin lämmittänyt -sydämiä. Kun myöhemmin vastatuuli Helsingissä alkoi, oltiin Turussa -liian valmiita asettumaan sen mukaan. Tällä ensi kerralla nousivat -tulot 25:stä näytännöstä 19,420:30 markkaan, joka tekee 776 illalta; -Helsingissä, johon nyt muutettiin, oli keskimääräinen tulo vain 5 -markkaa suurempi. - -Niistä ystävistä, jotka nyt ja vastedeskin Turussa väsymättömästi -avustivat teatteria, mainittakoon maisteri A. Malmgren, sama mies joka -teatterin alkaessa tointaan Porissa oli uhrautuvaisesti suonut sille -apuansa, ja neiti _Betty Elfving_, joka, niinkuin myöhemmin tulemme -näkemään, kieltämättä oli Bergbom-sisarusten uskollisin liittolainen -Auran rannalla. Runsaimpia ja mieltäkiinnittävimpiä lähteitä, mitä -meillä on käytettävänä ollut, ovat Emilien lukuisat kirjeet tälle -uskotulle ystävälle. Ainoastaan omalle veljelleen hän yhtä -vilpittömästi on avannut sydämensä ja kertonut iloista ja suruista, -myötä- ja vastoinkäymisistä, joita teatteri tuotti. Näistä kirjeistä -näkyy myös kuinka harras nti Elfving oli edistämään ystäviensä -elämäntyötä, se oli hänelle ei ainoastaan ylipäätään tärkeä kansallinen -yritys vaan sydämen asia. - -Samoin kuin muuallakin esiintyi _Helsingissäkin_ puheosasto ensin, -sillä lauluosastolla oli aina köörien ja orkesterin tähden pitempiä -valmistuksia tarpeen. Ensi vuonna oli alotettu pikku kappaleilla, nyt -annettiin ensiksi 3/3 Marianne ja toiseksi 5/3 Kavaluus ja rakkaus. -Edellisestä illasta sanotaan, että seuruetta tervehdittiin ilolla ja -että näyttelijät olivat niin edistyneet, että voivat kunnialla -suorittaa vaikeampiakin tehtäviä: varsinkin rva Aspegren osotti -kiitosta ansaitsevaa dramaattista voimaa, mutta myöskin rva Lundahlin -ja Aspegrenin esitykset olivat tunnustuksen arvoisia. Jälkimäinen ilta -tuotti yleisölle oikean yllätyksen. Sekä käsitykseen että -näyttelemiseen nähden esitys voitti kaikki odotukset, ja vaikka -näytäntö kesti klo 11:een (näytelmää oli paljo lyhennetty Turussa -tapahtuneen ensi näytännön jälkeen), katsojain mielenkiinto ja jännitys -pysyivät loppuun asti, jolloin yleisö lämpimästi ilmaisi mielihyvänsä. -"Jos tahdotaan nähdä mihin teatteri kykenee, nähtäköön sen esittävän -Kavaluutta ja rakkautta." - -Seikkaperäisessä arvostelussa lisätään, että jos luetaan pois -burleskimainen komedia, farssi, ja kappaleet, joissa kuvataan -koomillisia maalaistyyppejä, niin ei mitään ole esitetty "niin -tyydyttävästi ja hyvin kuin Schillerin Kavaluus ja rakkaus, ei mitään -joka olisi herättänyt enemmän yleistä mielenkiintoa". Rva Lundahl -suoritti osansa ei ainoastaan hyvällä aistilla, vaan myöskin -dramaattisella totuudella kyeten ilmaisemaan lady Milfordin äkkiä -vaihtelevat mielenliikutukset. Näyttelijätär antoi enemmän kuin häneltä -osattiin pyytää. Vähemmän odottamatonta oli että rva Aspegren hyvästi -näytteli Louise Milleriä. Vilho esitti oikein ja taitavasti -vivahdutetun kuvan konnamaisesta Wurmista ja vältti menestyksellisesti -liiottelua. Lundahl presidentti von Walterina ansaitsi niinikään -tunnustusta, joskin valtiomiehen olisi tullut liikkua vapaammin ja -sirommin sekä olla vähemmän yksitoikkoisen ankara ja synkkä kasvojen -eleiltään. Aspegren oli sangen onnistunut narrimaisena hovimarsalkkana -ja näyttäytyi pystyvänsä hienompaankin koomillisuuteen. Himberg -Ferdinandina oli hänkin aika tyydyttävä, vaikka hänen lausumisessaan -havaittiin teeskentelyä. Hänessä oli lämpöä ja kiihkoisissa -kohtauksissa draamallisuutta, joka on sitä mieluummin merkittävä kun -tämä näyttelijä usein hutiloi vähemmissä tehtävissä. Kallion ukko -Miller oli hyvänlainen hiljaisemmissa kohtauksissa, mutta -traagillisissa hän ei osunut oikeaan. Yhteisnäytteleminenkin oli -ylipäätään hyvä. - -Puheosaston kolmas ohjelma: Rouget de Lisle, Lemmenjuoma ja Remusen -kotiripitykset (Ämmän torujen uusi nimi) annettiin 10/3 ja esiintyi -silloin nti Aura Avellan keskimäisessä kappaleessa yhtä onnellisesti -Helsingin yleisön edessä kuin ennen Turussa. Nuori laulajatar niitti -miellyttävällä ja kirkkaalla äänellä esittämänsä laulun palkinnoksi -vilkkaita kättentaputuksia. - -Tällä aikaa oli Trubaduria harjotettu. Kööreihin oli kerätty mitä -saatavissa oli niistä laulajista ja laulajattarista, jotka olivat -olleet mukana syksyllä 1870, sekä uusia voimia, ja Richard Faltin oli -koonnut soittotaiteilijoita orkesteriksi niinkuin silloin. Ensimäinen -näytäntö 12/3 onnistui loistavasti. - -"Näytäntö teki mitä ilahduttavimman, jopa mahtavan vaikutuksen", -sanotaan Morgonbladetissa, "ja tuotti kerrassaan tavattoman nautinnon. -Emme epäile lausua, että se menestys, millä Trubaduri esitettiin, oli -jokaiselle yllätys. Kuulumiset Turusta ja Viipurista olivat kyllä -saaneet odottamaan paljo, mutta olemme sitä mieltä että useimpain -odotukset voitettiin. Kaikki pääosat suoritettiin musikaalisuuteen -nähden erittäin kiitettävästi ja ilmaisivat meidän oloissamme -harvinaisia äänivaroja ja soitannollista kehitystä. Ensimäinen palkinto -tulee tietysti nti Emmy Strömerille, jonka draamallinen laulu tunki -sydämestä sydämeen. -- Ihastuneen yleisön suosionosotukset olivat -voimakkaita ja innostuneita. Ja jo ensi aariansa jälkeen huudettiin nti -Strömer esiin ja sitten seurasi toinen esiinhuuto toisen perästä -kohdistettuna milloin nti Strömeriin milloin toisiin taiteilijoihin. -- -Tarpeetonta on sanoa että teatteri oli täynnä. Jo eilen aamupäivällä -olivat kaikki paremmat paikat myydyt ja ainoastaan muutamia harvoja -korkeimmilla riveillä tarjona niille, jotka päivällisaikana kysyivät -pilettejä." - -Toisessa kohdassa samaa lehteä lausutaan vielä tästä ensi-illasta: - -"Se oli kotimaisen taiteen juhla, eikä ole liiallista kiitosta sanoa, -että Trubadurin esitys suomalaisella näyttämöllä on korkeinta mitä -siihen suuntaan tähän saakka on omin voimin aikaansaatu Suomessa. -Yleisön ihastus näytti täydellisesti, että pääkaupungin taiteenystävät -ovat yhtyneet niihin innostuneihin ihailijoihin, jotka nti Emmy Strömer -jo on saanut Viipurissa ja Turussa. Arvosteluissa nti Strömerin -konserteista Helsingissä on jo useat kerrat julkilausuttu se ajatus, -että hänen lahjansa vasta näyttämöllä olisivat oikealla paikallaan. -Mutta tuskin on kukaan uskaltanut odottaa, mitä nti Strömer nyt näyttää -kykenevänsä. Hänen laulunsa on sen puhtaan taiteellisuuden ja jalon -ilmehienouden läpitunkema, jotka ovat oikean taiteilijattaren -tunnusmerkkejä. Jätän arvostelemisen arvostelijoille. Eikä tarvitsekaan -olla arvostelija onnitellakseen suomalaista oopperaa nti Strömerin -laatuisesta uranaukaisijasta. Eikä hän ole ainoa suomalainen -laulajatar, jonka säveleitä kuulemaan kannattaa kutsua vieraskin. Ennen -pitkää on se hetki tullut, jolloin Suomi uudella perusteella on -ylläpitävä vanhaa nimeänsä: _Laulun maa_." - -Toiseen näytäntöön, sunnuntaina 15/3, myytiin piletit loppuun jo -lauantaina aamupäivällä; kolmas 17/3 annettiin samoin täydelle -huoneelle, ja Emmy Strömer sai laakeriseppeleen ja kukkia; neljäs 19/3 -oli yhtä loistava -- huone täysi, vaikka rouva Essipoff ja Raab samana -iltana olivat houkutelleet yliopiston juhlasaliin niin paljo kuulijoita -kuin sinne mahtui -- ja sen jälkeen tapaamme Morgonbladetissa pitkän -kirjoituksen oopperasta, jonka alla on nimimerkki _Si_.[33] Siitä -tehtäköön muutamia otteita. - -"Kansallinen suomalainen ooppera on nyt olemassa!" Siinä arvostelijan -lähtökohta. Trubadurin esitys käy kaiken yli mitä on voitu odottaa. -"Laulu on oivallista, näytteleminen osittain niinikään. Suuremmissakin -oloissa kuin meidän on aivan tavallista, että oopperataiteilijat ovat -hyvin heikkoja näyttelemisessä. Sentähden ei kannata puhuakaan siitä, -että miespuoliset laulajat siinä kohden eivät tyydytä korkeampia -vaatimuksia. Sitä vähemmän kuin he suorittivat tehtävänsä -liiottelematta, yksinkertaisesti ja arvokkaasti, pyytämättä muuta kuin -olla dramaattisia _laulussaan_. Pääansio on nti Emmy Strömerin, joka ei -ainoastaan ole erinomainen laulajatar, vaan kenties yhtä suuri -näyttelijätär. Draamallinen elämä hänen laulussaan on niin oleellinen, -että on välttämätöntä kuulla hänen laulavan näyttämöltä, missä hänen -luonteenlaatunsa pääsee vapaasti esiintymään, oikein nauttiakseen hänen -laulustaan ja saadakseen siitä oikean käsityksen." - -"Nti Strömer", jatketaan sitten, "osaa teknillisesti hyvin hallita -rikkaita äänivarojaan, hänen äänensä on tasainen, korkeat äänet ovat -merkillisen täyteläiset ja tulevat päivä päivältä pehmeämmiksi ja -pyöreämmiksi; koloratuuri on sangen tyydyttävä. Mutta ken on ollut -ihastumatta tuosta ylen sympaattisesta puolesta hänen sielukkaassa -esityksessään? Niin _sielukas_ -- se on oikea sana. Yksityisissä -huudahduksissa, joka sävelessä sielu välähtää esiin. Kuulkaa vain -kuinka paljo hän voi sulkea esim. huudahtukseen: Manrico! ja mitä -vaihtelevia tunteita hän ilmaisee yhä uudesti vivahduttaen tuota -huudahdusta! Jos hän jo pelkällä laulullaan vetää kuulijan -- jopa -epämusikaalisenkin -- mukaansa, miten onkaan hänen vaikutuksensa -ehdoton, kun sitä tukee niin suuret dramaattiset ominaisuudet kuin -esim. nti Strömerin kasvojeneleet, joiden vertaista hienoudessa ja -kauneudessa harvoin näkee. -- -- Hyvällä aistilla nti Strömer ensi -näytöksissä näyttelee hillitysti keskittääksensä voimansa -draamallisesti tärkeään neljänteen näytökseen, loppukohtaukseen. Sillä -hänen esityksensä kohoo kohoamistaan, kiinnittäen katsojan mieltä saa -se hänet unohtamaan monet oopperan heikot kohdat, jotka meistä -pohjoismaalaisista näyttävät melkein mielettömiltä. Onnistuneimpia -kohtia taiteilijattaren esityksessä ovat mielestämme ensimäinen kohtaus -Manricon ja Lunan kanssa, misererekohtaus, kreivin ja Leonoran -kaksinlaulu tyrmän edustalla ja loppukohtaus vankilassa." - -"Se, joka ennen on kuullut nti Sofie Strömerin laulavan, ei voi olla -hämmästymättä kuullessaan hänet Trubadurissa -- niin tavattomasti hän -on edistynyt laulajattarena; mutta tuskin vähemmän hän hämmästyttää -näyttelijättärenä. Azucenan osa vaatii sekä lauluun että näyttelemiseen -nähden melkein yhtä paljo kuin Leonoran, mutta kumminkin hän voittaa -kaikki toivomukset. Hänen menestyksensä on sitä merkillisempi kun hän -ei ole tehnyt ulkomaille opintomatkaa. Hänellä on runsaita äänivaroja, -joita hän joskus osaa käyttää erinomaisen hyvin. -- Loistokohtia ovat -erittäin toisen näytöksen alku (esim. vastaus köörin lauluun: 'Laulus -on kamala!' -- sitä vastoin sanat: 'sä kosta mua!' esiintyönnetään -liian kiihkeästi), loppuduetti (n:o 17) ja lopputersetti (n:o 18)." - -"Hra Achté on yhdistänyt kaksi tehtävää, laulajan ja johtajan, -näytellyt Lunan roolia ja ohjannut musikaalista harjotusta. Kumpikin -tehtävä on ollut vaikea, varsinkin kun hän on nuori näyttämöllä. -Menestyminen edellyttää, eritotenkin olevissa oloissa, suurta rakkautta -asiaan ja lannistumatonta uutteruutta. -- Toden totta hra Achtén ansiot -ovat suuret, joskin muutamia puutteellisuuksia olisi voitu tasottaa, -jos olisi ollut kokemusta enemmän. -- Yleiseen näkyy kumminkin että -hänellä on sekä musikaalista aistia että oivallinen soitannollinen -sivistys. Hra Achtélla on suuri, metallisointuinen ääni. Kuitenkin hän -laulaa naturalistisesti, käyttää usein soinnultaan liian valoisia -säveleitä, vokaalisoi hieman epäselvästi ja jouduttaa tempoa. -- Hän -laulaa ylipäätään hyvin voimakkaasti, hänen crescendonsa aina -täyteläisimpään fortissimoon on kiitettävä ja leveä legatonsa sangen -hyvä hitaassa säveljaksossa. Mainitsemme vain esim. sulavan aarian n:o -10, jossa hra Achtén laulu esittäytyy varsin edullisesti. -Näytteleminenkin on paljo edistynyt syksystä 1870." - -Mitä Ericssoniin ja Bergholmiin tulee arvostelu ei sisällä mitään -uutta. Köörejä kiitetään, joskin mustalais- ja miserere-köörit olisivat -voineet olla hienommin vivahdutetut. Erityinen kiitos annetaan Richard -Faltinille siitä erinomaisesta tavasta millä hän oli suorittanut -tehtävänsä. Hänen oli näet onnistunut lyhyessä ajassa kovin -erilaatuisista aineksista kokoonpanna ja harjottaa orkesteri, niin että -se täytti paikkansa. Totta on että hän jo syksyllä 1870 oli tehnyt -saman asian, mutta tuskin se silti oli paljonkaan helpompi, semminkin -kun vaatimukset olivat melkoisesti kohonneet. Ainoastaan puhdas -innostus saa semmoista aikaan, ja sentähden tulee suuri osa ansiota -kokonaisuuden menestyksestä Faltinille. - -Seuraavat Trubaduri-näytännöt olivat alati yhtä menestyksellisiä. -Viides oli 22/3, kuudes oli ilmoitettu 25 p:ksi mutta lykättiin -Ericssonin sairauden tähden ja annettiin 29/3 -- viimeisenä näytäntönä -ennen pääsiäisjuhlaa. Väliin pistettiin herrasväki Lundahlin hyväksi -annettu näytäntö 26/3, jossa esitettiin: _Gringoire_ (ensi kerran); -Noita-ampuja (II. 1); aaria Ernanista ja suomalainen kansanlaulu -Bergholmin laulamina; sekä Kihlaus. Toisena pääsiäispäivänä 6/4 oli -myös puhenäytäntö, Kavaluus ja rakkaus; mutta 7/4 annettiin Trubaduri -seitsemännen kerran -- ja sinäkin iltana olivat piletit loppuun myydyt. -Vasta kahdeksantena kertana 9/4 oli huone "sangen hyvä" -- siis ei -täysi -- ja määrättiin kai sentähden yhdeksäs näytäntö 12/4 -viimeiseksi. Olihan jo aika ajatella Lucian vuoroa. - -Pääsiäisviikolla kävi Otto Florell Helsingissä ja kuuli Trubadurin. -Palattuaan hiljaiseen Haminaan hän kirjoitti kälylleen, Ida -Basilierille, Tukholmaan kirjeen, joka kenties paremmin kuin mitkään -sanomalehtien arvostelut ilmituo näytäntöjen laadun ja tunnelman. Siitä -otamme seuraavat rivit: - --- -- "Trubaduri -- mitä sanonkaan siitä? Kun esirippu oli laskenut -ensimäisen näytöksen jälkeen, istuin hetken aivan hämmästyksen -valtaamana, semmoista en todellakaan ollut odottanut. Sanomalehdet ja -sen lisäksi suulliset ja kirjalliset tiedonannot olivat puhuneet -Strömerin oivallisuudesta Leonorana. Se on totta, hän on lämmin, -sielukas ja draamallinen ja viehättää kohta. Se mikä kumminkin enemmän -hämmästytti minua oli yhteisesitys. Kohta ensi näytöksestä käytiin -asiaan käsiksi riemulla ja eloisuudella, joka sai minut pelkäämään että -nousu olisi vaikea jollei mahdoton. Pelkoni oli turha. Tämä esitys -olisi kelvannut missä tahansa. Ja kuulla suomalaisten taiteilijain -laulavan tätä sävelmikästä mutta hurjaa Verdi-musiikkia hehkulla, niin, -suoraan sanoen, italialaisella vimmalla, jota se vaatii, -- non, je ne -reviens pas de mon étonnement.[34] Siitä dilettanttimaisesta, jota -vähän olin peljännyt, ei näkynyt jälkeäkään. Sanalla sanoen: -suomalainen ooppera on olemassa ja hyvä. Luulen vain, päättäen siitä -mitä olen nähnyt, että vakava ooppera on sopivampi suomalaiselle -taiteilijaluonteelle kuin koomillinen ja buffa. Sinä olet vastaiseksi -poikkeus. Tule ja luo henkeä koomilliseen oopperaan, suurin tehtäväsi -taiteilijattarena on tehdä se mahdolliseksi, luoda se, mutta jos -sinusta niinkuin von Konowista 'halpaa se kunnia ois', niin on se sinun -asiasi. Jos tahdot ihastuttaa veltostunutta, kosmopoliittista -pääkaupunki-yleisöämme, joka maksaa kolmemarkkasensa, saa saatavansa ja -syö illallista sen jälkeen ennen kuin panee maata, niin laula Uudessa -teatterissa. Näen hengessäni ukko Trappin loikahtelevan nojatuolissaan -ja hänen vanhan armonsa Mellinin esiinpuhaltavan äänekkään _charmant!_ -Rouva X. ei ole jättävä hiuskarvaakaan tukkalaitteestasi ihailematta ja -neiti Z. on joutuva tyydytyksen huumaukseen nähdessään sinulla -dentelles et chaussure de Paris.[35] On kai siellä niitäkin, jotka -sydämellisesti sanovat sinut tervetulleeksi, mutta minä kiitän tätä -yleisöä Arkadiassa, joka liikuttavalla uskollisuudella rientää -Truhaduria kuulemaan ja joka lapsen uteliaisuudella odottaa Luciaa -hajottaakseen koko teatterihökkelin. Siellä osataan kaikki ulkoa, -alkaen sanoista 'Herätkää! herätkää! jo salot koittaen herättää kirkas -valo' Azucenan viimeiseen huutoon asti: 'Nyt koston saat sä äiti'; -siellä säteillään ilosta, vaikkei liverrys olisikaan niin loistava -taikka säveljuoksut niin tasaisia ja siellä ollaan niin naivisia että -sinä hetkenä iloitaan sen ajan tulosta, joka vihdoin on koittanut. -Riemuitaan nykyisyydestä sentähden että uskotaan tulevaisuuteen. Taikka -mistä johtuu tämä tulviva eloisuus, tämä virkeys ja lämpö, joka on -vallalla suomalaisella näyttämöllä. Semmoista vuorovaikutusta näyttämön -ja salongin välillä kuin täällä en ole koskaan nähnyt, enkä saa koskaan -nähdä. Tämän kaiken tiedät toki paremmin kuin minä, mutta kenties et -ole käsittänyt että yhteisesitys nyt on pääasia; 1870 se oli Leonora, --- kumminkin tunnustan, ettei se nytkään ilman Strömeriä olisi mitä se -on. Mutta minä huomaan olleeni lämpenemäisilläni, jota kunnioitettavan -perheenisän mieluummin tulee karttaa." -- -- - -Tämä paikottain humoristinen kuvaus on siksi oikea, siksi sattuva, että -siihen on tuskin mitään lisättävää. Jos voidaankin hymyillä semmoisille -musiikki-intoilijoille, jotka eivät laiminlyöneet ainoatakaan -Trubaduri-näytäntöä, jotka ihailuksensa huumauksessa vain puhuivat -"meidän Emmystä" ja "meidän Idasta" tarkoittaen oopperan primadonnia, -ylioppilaille, jotka yhtäkkiä muuttuivat italialaisen musiikin -yltiöpäisiksi harrastajiksi, niin että heidän seurapiireissään -Bellmanin y.m. perinnäisten laulujen oli väistyminen mustalaisköörin -y.m. Trubaduri-sävelmäin tieltä ja että he lemmen liikuttamina eivät -enää purkaneet tunteitaan kansanlaulujen avulla vaan turvausivat -aariaan: "Katkera nyt on kuolemain" j.n.e. -- jos voidaankin kaikelle -tälle hymyillä, niin oli kaiken tämän pohjana kuitenkin puhdas ilo -siitä, että uusi kauneusmaailma oli auennut suomalaisille, ja tunto -siitä, mitä ymmärtävät arvostelijat todistivat, että se mitä -näyttämöltä tarjottiin, huolimatta yksityiskohtaisista puutteista, oli -tositaidetta. Vuorovaikutus näyttämön ja salongin välillä, josta -Florell puhuu, oli todella yksinäinen laatuaan. Sen myöntänee -epäilemättä jokainen mukana ollut, ja se joka ennen tai myöhemmin on -ulkomailla kuullut maailman mainioimpia oopperataiteilijoita, tietää -että siellä suurimmaltakin taiteelliselta nautinnolta on puuttunut -jotakin erikoista, jotakin sanomattoman lämmittävää, jota hän -ainoastaan täällä kotona on kokenut. - -Sillä aikaa kun oopperaa viimeisteltiin, annettiin puhe- taikka -oikeammin sekanäytäntöjä. Siten esitettiin 15/4 K. S. Suomalaisen -kääntämä A. Wilbrandtin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Ensi lempi_ (nti -Aura Avellan pääroolissa) sekä Remusen kotiripitykset ja niiden välillä -Noita-ampuja (II. 1), jossa Strömer-sisarukset lauloivat erittäin -kauniisti; 16/4 Lapsuuden ystävät, joka oli uusi Helsingissä ja joka -hyvin näyteltynä, huolimatta tarkoitusperäisyydestään, koomillisten -piirteittensä ja onnistuneen juonen tähden vastaanotettiin -suosiollisesti, Lemmenjuoma, jossa nti Avellan menestyi oivallisesti, -ja Suuria vieraita, josta taas Vilho, Aspegren ja Kallio saivat -kiitoksia; sekä 19/4 Viuluniekka. - -Lucia ilmoitettiin annettavaksi 21/4, mutta sairaussattuman tähden oli -ensi näytäntö vasta 24/4 ja se muodostui "uudeksi riemuhetkeksi -Suomalaiselle teatterille". Ooppera onnistui, pikku epätasaisuuksia -lukuunottamatta, erinomaisesti, kiitos olkoon Emmy Strömerin, joka -nerokkaasti tulkitsi pääroolin. Sydäntä kouristava, ylevä sekstetti ja -mielipuolisuuskohtaus vastaanotettiin myrskyisellä suosiolla. Ericsson -(Edgardo) lauloi lämpimästi ja eloisasti. Achté (Ashton) oli -voimallinen laulussaan ja näyttelemisessään ja Bergholmilla (Raimond) -oli hyvä tilaisuus näyttää kauniita äänivarojaan. Köörit olivat -ylipäätään nuhteettomat. Näyttämölle-järjestely niinikään kaikin puolin -hyvä. -- Toinen näytäntö 26/4 oli vielä loistavampi. Salonki niinkuin -ihastuskin kukkuroillaan. Sekstetti pyydettiin ja laulettiin da capo. -Emmy Strömer huudettiin kaksi kertaa riemuisesti esiin, ja Ericsson -kohosi kirouskohtauksessa draamalliseen voimaan nähden korkeammalle -kuin koskaan ennen. -- Kolmannella kerralla 28/4 oli "hyvä huone", -mutta menestys entisellään. Edelleen annettiin ooppera vielä 1, 3, 7 ja -10 p. toukok., siis kaikkiaan seitsemän kertaa, ilman että yleisön -suosio olisi tuntuvasti laimentunut. Kuudentena iltana lauloi Lundahl -Raimondin osan, syystä kun Bergholm oli sairas, ja teki sen sangen -tyydyttävästi. - -Nimimerkki Si:n pitkästä arvostelusta teemme seuraavan supistelman: - -Lucian esitys osotti ilmeisesti yleistä edistystä esiintyjissä. Eri -iltoina saattoivat eri kohdat onnistua erilaisesti, mutta kokonaisuuden -kanta oli kohonnut, ja niin oli yleisön mielenkiinnonkin laita, -päättäen miltei täysistä huoneista näytäntökauden lopulla. Varsinaisten -loistokohtien -- sekstetin, mielipuolisuuskohtauksen sekä Lucian aarian -ensi näytöksessä -- jälkeen olivat kiitoksella mainittavat Lucian ja -Edgardon duetti ensi näytöksessä, Lucian ja Ashtonin toisessa, -Raimondin aaria n:o 7 ynnä osittain Edgardon tehtävä viime kuvaelmassa. -Suuremmoiseen sekstettiin keskittyi niin runsas määrä sulosointua, -sulavat sävelmät, jotka kukin puolestaan ilmaisevat osallisten -erilaisia tunteita, olivat niin sydäntä kouristavia vaikutukseltaan, -että yksistään sentähden ooppera ansaitsi yhä uudistettua kuulemista. - -Emmy Strömerin Lucia oli häikäisevä todistus hänen ylevästä -taiteellisuudestaan. Tämän tehtävän, joka oli täydessä sopusoinnussa -hänen voimainsa kanssa, hän näet suoritti tositaiteilijan -itsenäisyydellä ja selvyydellä. -- Mitä enemmän tutustui -yksityiskohtiin, sitä enemmän täytyi ihailla hänen lahjojaan. Hänen -resitatiivinsa esim. olivat erinomaisesti lausuttuja ja korostettuja; -oivallinen korostaminen tuotti lausunnalle laulussa mitä hienoimpia -vivahduksia ja teki sen harvinaisessa määrässä dramaattisesti -ilmehikkääksi. Varmasti vivahdutetut huudahdukset eivät tässä kohden -olleet vähimmin vaikuttavat. Ihastuttava pianissimo korkeilla sävelillä -ansaitsisi vain tulla useammin käytetyksi. Erinomaisen vaikuttavia -olivat myös supistetut, korkeat sävelet sekstetissä. -- Laulajattaren -draamallinen esitys oli kohoamassa yhä enemmän musikaalisen kannalle. -Luciana hänen näyttelemisensä oli mitä parhaimmin harkittua. Liikunnot -olivat yleensä pehmoisia ja plastillisia, ja todellisella tyydytyksellä -oli huomattu kuinka joskus vielä näyttäytyvät särmikkäisyydet -käsivarsien liikunnoissa ilta illalta tasaantuivat ja pyörentyivät. -- -Ei voi sanoa, että kasvojen eleissä totuus ja kauneus aina (esim. -kertoessa näöstä lähteellä) olivat mahdollisen täydellisiä, mutta -niissä esiintyi niin runsaasti erinomaisen onnistuneita kohtia (esim. -mielipuolisuuskohtauksessa), että lupaukset olivat mitä parhaimmat. -- -Onnistuneimpia ansiopuolia viime mainitussa kohtauksessa oli paitse -laulua silmien ilme, josta yksistään näki että nti Strömer esitti -mielipuolisuutta. - -Ericsson onnistui paremmin Edgardona kuin Manricona. Luciassa hän -todella näyttäytyi oopperan toiseksi päähenkilöksi, jota vastoin hän -Trubadurissa luovutti tämän kunniasijan Lunalle. Kauniilla äänellään -hän oikein loisti kaksinlaulussa Lucian kanssa, sekstetissä ja viime -kuvaelmassa. Näyttelemisessäkin huomattiin edistystä. -- Achtékin -lauloi paljo etevämmin Luciassa. Kumminkin tulisi hänen, niinkuin on -näyttänyt osaavansakin, kiihkeissäkin kohtauksissa laulaa enemmän -legato, sitomalla sävelet toisiinsa eikä työntämällä ne esiin, niinkuin -usein tapahtuu. Parhaiten hän lauloi sekstetissä ja erittäin -onnistuneita kohtia oli hänellä duetissa Lucian kanssa. -- Bergholmin -ansiokkaimmat kohdat olivat paitse hänen osaansa sekstetissä, kaunis -cantabile: 'Ah salli äänen soida sydämeesi' ja tuo vähän jokapäiväinen: -'Uhriksi olet pannut'. -- Himberg suoritti kaksi pientä roolia: -Normanin ja Arthurin. Hänellä on heleä, miellyttävä ääni, joka -ansaitsisi kehittämistä. -- Köörit menivät, pari pientä poikkeusta -lukuunottamatta, tarkasti ja reippaasti, vaikka ne salongin tähden -eivät tuntuneet erittäin voimakkailta. Orkesteri oli Faltinin johdolla -yhä edistynyt varmuudessa ja vivahduttamiskyvyssä. - -Lucia-näytäntöjen jälkeen puheosasto 14/5 ja 17/5 esitti uuden -alkuperäisen, E. F. Jahnssonin kirjoittaman murhenäytelmän, _Lalli_, -joka vähän ennen oli ilmestynyt kirjakauppaan. Ensi näytännön jälkeen -sanotaan, että kappale teatterissa nähtynä oli vaikuttavampi kuin -luettaessa, joskaan se ei ollut niin mahtava kuin aiheeseen katsoen -olisi odottanut. Näytelmältä ei puuttunut tehoisia, kenties liiankin -tehoisia kohtauksia. Ylipäätään olivat molemmat viimeiset näytökset -heikoimmat, niissä kun liiottelu ja riittävän perustelun puute oli -tuntuvin. Kieli oli kyllä kevyttä ja sujuvaa, mutta olisi voinut olla -lennokkaampaa. Näyttämöllepanoon nähden herättivät ensi kerran -käytäntöön otetut muinaissuomalaiset puvut erityistä huomiota. Väkeä -oli aika paljo, eikä suosionosotuksia säästetty. -- Myöhemmässä -seikkaperäisessä arvostelussa mainitaan, että tekijä ei ollut osannut -luoda henkilöitä yksilöllisiksi luonteiksi ja että näyttelijät -puolestaan eivät myöskään pystyneet täydentämään tätä puutetta. -Sentähden Lundahl Lallina ja Vilho Henrik piispana eivät tyydyttäneet -odotuksia, vaikka he olivat teatterin parhaimpia. Sitä vastoin -kiitetään rva Aspegrenia Lallin vaimona ja rva Lundahlia Nyyrinä sekä -myöskin Himbergiä ja Leinoa parissa pienemmässä osassa. - -Vaikka jo oltiin toukokuun keskivaiheilla, oli vielä kolmas ooppera -esitettävä, nimittäin Auberin _Fra Diavolo_ ja kahdessa viikossa se -saatiin valmiiksi. Ensi näytäntö oli 29/5, toinen 31/5 ja kolmas 2/6. -Näissäkin kesän kynnyksellä annetuissa näytännöissä oli melkein täydet -huoneet ja suosionosotukset mitä vilkkaimmat. Varsinkin oli niin laita -viimeisessä, jossa yleisö esiintoi kiitollisuutensa ensimäisestä, -kauttaaltaan hämmästyttävän menestyksellisestä oopperasesongista. -Runsain osa suosionosotuksia tuli tietysti Strömer-neitien osaksi. -- -Niin teatterissa ja niin myöskin toukokuun viime päivänä Hesperian -ravintolassa toimeenpannuissa pidoissa, jossa teatterin ja varsinkin -oopperan ystävät lukuisasti kokoontuneina sanoin ja maljoin ylistivät -taiteilijoita ja Kaarlo Bergbomia; rva Raalle lähetettiin -tervehdyssähkösanoma, niinkuin teatterijuhlissa oli tavaksi tullut. - -Fra Diavolonkin esitystä nimimerkki Si arvosteli seikkaperäisellä -tavallaan. Hänestä oli ymmärrettävää ja oikein, että oli alotettu -helpommista italialaisista oopperoista ja että sen jälkeen oli otettu -ranskalainen ooppera, joka oli vaikeampi esittää, -- vasta sen jälkeen -voitaisiin ajatella saksalaista. Totta kyllä, hän arveli, olisi tuskin -mahdollista valita joku Wagnerin oopperoita näyteltäväksi, mutta jos -lähimmässä tulevaisuudessa kävisi päinsä esittää esim. jokin Mozartin -ooppera, "niin on äärettömän suuri tehtävä suoritettu, ja -oopperanystävä on oleva täysin tyydytetty". -- Fra Diavolon -harjottamisesta tavattoman lyhyessä ajassa tuli kunnia Faltinin -taidolle ja hartaudelle. Esitys luonnistui varsinkin toisena iltana -oivallisesti -- ensimäisenä kun näet vielä oli huomattavissa jälkiä -kiireellisestä valmistustyöstä. - -Emmy Strömerillä oli Zerlinana entisiä pienempi rooli, mutta silti -hänen esityksensä veti puoleensa päähuomion. Hän lauloi yhtä -erinomaisesti kuin ennen, mutta hänen käsityksestään saattoi olla eri -mieltä. Hän oli kenties liian tunteellinen ja hiljainen roolissa, joka -oikeammin olisi esitettävä vilkkaasti, vallattomasti ja keimailevasti. -Mutta laulajatar noudatti luontoansa ja lahjojaan, jotka ovat suunnatut -vakavaan ja traagilliseen, ja se selittää ja puolustaa hänen -esitystään. -- Nti Sofie Strömer näytteli oivallisesti ja -tarpeellisella huumorilla lady Pamelaa. -- Achté, joka ulkomuodoltaan -oli erittäin sopiva Fra Diavoloksi, vaikka näytteleminen oli -puutteellista, lauloi musikaalisesti samoin kuin Bergholm, joka -koomillisena loordina oli aivan paikallaan ladynsä rinnalla. Ericssonin -(Lorenzo) laulussa oli monta kaunista kohtaa. Ravintolan isäntänä -esiintyi Aspegren sekä rosvoina Lundahl ja Himberg, kaikki sangen -tyydyttävästi. Yleiseen suureen mieltymykseen vaikuttivat vihdoin -ansiokkaasti köörit, joissa erittäin kauniita ääniä oli osallisina. - -Tähän päättyi oopperaosaston ensimäinen toimikausi. Menestys oli ollut -niin loistava, että rohkeita suunnitelmia tehtiin lähintä tulevaisuutta -varten: uusia voimia oli kiinnitettävä lyyrilliseen näyttämöön, jonka -ohella ajateltiin mahdollisuutta saada esiintyä soitannollisesti -edullisemmassa salongissa kuin Arkadian, jossa köörit tuntuivat -heikoilta, vaikka muuten olivatkin riittävän voimakkaita, ja laulaminen -rasitti ja väsytti yksinlaulajia. Tämän tähden johtokunta kääntyi -Ruotsalaisen teatterin johtokunnan puoleen pyynnöllä, että Suomalaisen -oopperan sallittaisiin seuraavana syksynä näytellä Uudessa teatterissa -kuuden viikon aikana kaksi kertaa viikossa semmoisina päivinä, jolloin -ei ollut ruotsalaista näytäntöä. Pyyntöä puolusti nimimerkki O(tto) -D(onner) Morgonbladetissa (16/5) kirjoituksella, josta otamme seuraavat -rivit: - -"Tavallista suuremmalla mielenkiinnolla kysytään, onko Ruotsalaisen -teatterin johtokunta antava myöntävän vai kieltävän vastauksen? -Varmaankin on ilmaantuva niitä, jotka huomauttavat harjotuksista ja -yhteisten pukukammioiden käytännöstä syntyviä vaikeuksia. Ja onhan -luonnollista että vaikeuksia ilmaantuu, kun samassa teatterissa -annetaan kuusi näytäntöä neljän sijasta, mutta käyhän se päinsä -kaikkialla suuremmissa kaupungeissa. Erikielisiäkin näytäntöjä annetaan -joissakuissa teattereissa eri viikonpäivinä. Mahdotonta se siis ei ole, -varsinkaan jos huoneuston käytäntö harjotuksia y.m. varten on -edeltäkäsin määrätty. Jos on hyvää tahtoa ja jotain totta usein -kuullussa puheessa, että toivotaan kaikkea edistystä suomalaiselle -kulttuurityölle, mikäli se vaan ei polje ruotsalaista sivistystä -maassamme, niin ei liene kovinkaan vaikea saada toivottua sopimusta -aikaan." - -"Taloudellisesti luulisi tämän järjestyksen tuottavan hyötyä -kummallekin seurueelle. Nyt tapahtuu usein että molemmat näyttelevät -samana iltana kilpaillen keskenään. Niin ei tulisi silloin olemaan -laita, ja tietty on kuinka teatterissakäynnit lisääntyvät näytäntöjen -luvun mukaan. Merkillistä on ollut huomata, että ruotsalaisella samoin -kuin suomalaisella teatterilla on ollut muutamia erikoisen innokkaita -ystäviä, jotka niinkuin näyttää periaatteellisesti ovat käyneet -ainoastaan toisessa teatterissa. Kenties olisi toivottavissa että -tällainen yksipuolisuus katoaisi, jos Ruotsalainen teatteri myöntymällä -mainittuun pyyntöön osottaisi rakkautta kotimaiseen taiteeseen yleensä. -Että etenkin Suomalainen ooppera ansaitsee semmoisen tunnustuksen, -myöntänee jokainen puolueeton. Puhutaan niin usein jalosta kilpailusta, -jonka tulee vallita suomalaisen ja ruotsalaisen sivistyksen edustajain -välillä maassamme. No niin! koettakaa tehdä ulkonaiset ehdot -kummallekin mahdollisen tasaiseksi; siitä on vain syntyvä sitä jalompi -tulos. -- -- Jokainen kotimaisen laulunäyttämön rehellinen ystävä olisi -mielipahalla kuuleva, että Suomalainen ooppera on kielletty puhumasta -yleisölle etevimmältä näyttämöltämme." - -Jo seuraavana päivänä H. D. tiesi, että Ruotsalainen teatteri _ei_ -voinut suostua pyyntöön -- käytännöllisistä syistä. -- "Ojennetaan -kättä!" lisäsi U. S. - -Olojen valaisemiseksi mainittakoon, että, niinkuin Emilie Bergbom oli -kertonut kirjeessään Florellille, ruotsalaisissa piireissä todella oli -alettu ankarasti arvostella monivuotisen hartaan toimitusjohtajan -Kiseleffin tointa. Kevätpuolella tämä tyytymättömyys tuotiin -julkisuuteenkin, varsinkin nuorten kynäilijäin kirjeissä -maaseutulehtiin. Valitettiin ruotsalaisen teatterin huonontumista, -etevien näyttelijäkykyjen puutetta ja ohjelmiston mitättömyyttä sekä -vaadittiin, että -- ruotsalainen lyyrillinen näyttämö oli perustettava. --- Tämän johdosta huomautettiin Morgonbladetissa (16/4), että Charlotte -ja Fritiof Raan vertaisia näyttelijöitä tosin ei enää ollut, mutta -silti oli teatterilla aika hyviä ja lupaavia nuorempia kykyjä eikä -ohjelmistokaan ollut huonompi kuin edellisinä vuosina, jolloin siihen -oli tyydytty, vaan osaksi parempikin. Mitä vihdoin viimeiseen -vaatimukseen tulee, niin oli "mitä ajattelemattominta nykyään huutaa -ruotsalaisen lyyrillisen näyttämön välttämättömyyttä. Ja tämän huudon -takana piilee ilmeisesti jotakin muuta kuin taideharrastusta. -Suomalainen teatteri tarjoaa ja on tulevanakin näytäntökautena tarjoava -etevän laulunäyttämön, ja se kai pitäisi voida olla yhteinen -sivistyneelle yleisölle niin laajalti kuin tämä näyttämö ulottuu. -Vastaiseksi riittänee maallemme yksi lyyrillinen näyttämö, ja se -joka nyt vaatii toista ei tarkoita muuta kuin olemassa olevan -tukehduttamista." - -Nämä viimeiset sanat olivat profeetallisemmat kuin kirjoittaja saattoi -aavistaakaan. Vastedes saamme nähdä että ruotsalainen lyyrillinen -näyttämö todella pantiin toimeen ja että sen tarve lakkasi niin pian -kun suomalainen ooppera oli vaiennut! - -Kustannusyhdistyksen vuosikokous oli 11/5 Arkadiateatterin lämpiössä. -Valitsemaan johtokuntaa sekä edellisen vuoden tilintarkastajain -ehdotuksen mukaan (kts. ylemp. s. 54) määräämään korotettua palkkaa -toimitusjohtajalle kokous asetti lautakunnan, jonka jäseniksi tulivat -O. Donner, J. Krohn, J. F. Perander, A. Hagman ja A. Almberg. Tämä -lautakunta kokoontui 14/5 ja valitsi johtokuntaan entiset jäsenet, K. -Bergbomin, B. O. Schaumanin sekä -- Yrjö Koskisen sijaan, joka -vuosikokouksessa oli ilmoittanut tahtovansa luopua -- J. Krohnin. -Varajäseniksi otettiin niinikään entiset: A. Järnefelt ja A. Almberg. -Edelleen määrättiin toimitusjohtajalle palkaksi 3,000 ja rahaston -hoitajalle kulunkirahoiksi 800 mk vuodessa. - -Syksyllä (kokouksessa 18/11) esiintuoduista tileistä otamme seuraavat -tiedot. Tulopuolella on suurin erä tulot 122:sta näytännöstä 76,503:84 -mk (se on keskimäärin 627 mk illalta -- edellisenä vuonna, jolloin ei -ollut oopperaa, 431 mk), jonka ohella on huomattava: suoritettuja -osakkeita 5,474, lahja Leppävirroilta 193 sekä valtioapu 8,000 mk. -Vuoden alussa sisäänjätetyn anomuksen johdosta oli teatterille -myönnetty 16,000 markkaa avustusta ja oli siitä puolet otettu kuluneen -näytäntökauden puolelle.[36] Menopuolella huomataan seuraavat -tärkeimmät erät: palkkoja ja palkkioita 38,788:99, päiväkustannuksia -23,677:69, orkesteri 13,440:27, puvusto 7,721:42, kirjasto 3,445:15, -matkakustannuksia 6,638:88 mk. Koko menojen summa tekee 94,739:65 mk ja -on sen suoritus tuottanut 4,390:24 mk:n vaillingin. Kun edellisen -vuoden velka 4,500 mk. oli maksamatta, oli siis velkakuorma kasvanut -8,890:24 mk:si. - -Tileissä ei teatterin osastoja oltu toisistaan erotettu, mutta -likimääräisen laskelman mukaan olivat puheosaston menot nousseet -49,300 ja lauluosaston 45,500 mk:aan; jota vastoin edellinen oli -näytännöistään saanut 41,200 ja jälkimäinen 35,300 mk. Tämän mukaan -olisi ooppera tuottanut tappiota 10,000 ja puheosasto 8,000 markkaa. - -Puhenäytännöissä (86 luvultaan) esitettiin 45 kappaletta, nimittäin: - - 14 kertaa Laululintunen; - 12 " Lemmenjuoma; - 11 " _Kihlaus_; - 10 " Viuluniekka; - 9 " Työväen elämästä; - 8 " Marin rukkaset; - 7 " Marianne, Remusen kotiripitykset (Ämmän toruja); - 6 " Kukka kultain kuusistossa, Riita-asia, Suorin tie paras, - Maria Tudor; - 5 " Kuinka anopeista päästään, _Kalatyttö_; - 4 " _Sotavanhuksen joulu, Erehdykset, Bartholdus Simonis, - Margareta, Lea_, Rouget de Lisle, Ei ollenkaan - mustasukkainen, Hääilta; - 3 " Suuria vieraita, Yökausi Lahdella, Sala-ampuja ja - karjatyttö, Katsokaa peiliin, Päivölä, Kavaluus ja - rakkaus; - 2 " _Saaristossa, Lemun rannalla, Silmänkääntäjä, Kosijat_, - _Lapsuuden ystävät, Lalli_, Preciosa, Deborah; - 1 " _Ainoa hetki_, Ensi lempi, Valtioviisas räätäli, Koira - ja kissa, Gringoire, Jeppe Niilonpoika, Macbeth - (unissakävijä-kohtaus), Hamlet (Ofelia-kohtaukset), - _Daniel Hjort_ (mestauslavakohtaus), [sekä kuvaelmat: - _Taistelumme päivinä, Torpan tyttö ja Pilven veikko_]. - -Kotimaisia oli 14 täydellistä kappaletta ja niistä kolme (Ainoa hetki, -Lapsuuden ystävät ja Lalli) uusia alkuteoksia sekä 1 kohtaus (Daniel -Hjort) ja kolme kuvaelmaa. - -Ohjelmistolle uusia oli 16: Lea, Ainoa hetki, Lapsuuden ystävät, Lalli, -Katsokaa peiliin, Remusen kotiripitykset, Suuria vieraita, Riita-asia, -Ensi lempi, Lemmenjuoma, Gringoire, Maria Tudor, Kavaluus ja rakkaus -sekä kohtaukset Macbethista, Hamletista ja Daniel Hjortista. - -Oopperanäytäntöjen tilasto tavataan alempana yhdessä kohden 7:nnen -luvun lopussa. - -Huhtikuulla johtokunta valitsi A. Ahlqvistin, K. Bergbomin, K. Slöörin, -K. S. Suomalaisen ja V. Löfgrenin kilpalautakuntaan, jonka tuli antaa -lausunto edellisenä näytäntökautena ilmoitetun kahden palkinnon -jakamisesta (kts. ylemp. s. 57), ja pari kuukautta myöhemmin lautakunta -julkaisi yksimielisenä päätöksenään, että ei yksikään kilpailuun -lähetetyistä kappaleista ansainnut palkintoa, vaan ehdotti se kuitenkin -johtokunnalle, että P. Hannikaiselle ja E. F. Jahnssonille annettaisiin -kummallekin kehotukseksi 200 markkaa niistä heidän teoksistaan, jotka -teatterissa oli näytelty. - - - - -III. - -Kolmas näytäntökausi, 1874-75. - - -Ulkoa katsoen luulisi puheosastolla lauluosaston näytellessä olleen -helpot päivät, mutta tositeossa sen jäsenillä ei sentään ollut vähemmän -työtä. Silloin näet harjotettiin uusia näytelmiä, ja kun oltiin -Helsingissä, saivat näyttelijät samalla yhtämittaisesti nauttia -Bergbomin johtoa. Tämä oli kaikille tarpeen, mutta ymmärrettävästi -enimmän nuorimmille, jotka olivat teatteriin tulleet ennen saamatta -vähintäkään ohjausta esiintymistaidossa. Semmoisia vasta-alkajia olivat -tätä nykyä paitse ennen mainituita, ensi näytäntökauden loppupuolella -ilmoittautuneita: - -_Kaarlo Edvard Törmänen_, 19 v., maakauppiaan poika Lohjalta; -helmikuulla 1873 eronnut ruotsalaisesta normaalilyseosta ja "koetusajan -kuluttua" otettu teatterin palvelukseen joulukuulla s.v.;[37] - -_Taavi Pesonen_, n. 25 v., käsityöläisen poika Savonlinnasta, käynyt -Kuopion koulussa; tullut laulajana oopperaan tammikuulla 1874; -myöhemmin muuttanut puhenäyttämölle; - -Nti _Amanda Wilhelmina Hellstén_, 19 v., laivanrakentajan tytär -Turusta, Heurlinin koulun oppilas; tullut maaliskuulla 1874; - -_Juhana Aukusti Tervo_ (Rosenqvist), 20 v., lukkarin poika -Janakkalasta, käynyt Jyväskylän alkeisopistossa ja ollut kolme vuotta -koulunopettajana Hauhossa; tullut kesäkuulla 1874; - -Nti _Hilda Cecilia Heerman_, 17 v., Selma Heermanin (rva Lundahlin) -sisar (kts. ylemp. s. 3); tullut huhtikuulla 1874, mutta eronnut jo -1875; - -Rva _Emmy Stenberg_ (omaa sukua Eklöf), 23 v., nimismiehen tytär -Tammelasta; tullut 1874 ja eronnut 1876. - -Koska Bergbom aikoi olla koko kesän kotona Helsingissä, määrättiin että -näiden näyttelijänalkujen yhdessä Böökin ja Leinon kanssa tuli jäädä -pääkaupunkiin, jossa "tohtori" oli johtava heidän harjotuksiaan. -Varsinaisen teatterikoulun puuttuessa saisivat he siten ainakin vähän -tietoa näyttämötaiteen alkeista. Elokuun alussa nämä nuorimmat jälleen -yhtyivät tovereihinsa Kuopiossa. - -Pääosa seuruetta antoi tänäkin kesänä -- paitse heinäkuulla -- -näytäntöjä maaseutukaupungeissa. - -Ensimäinen olopaikka oli _Hämeenlinna_, jossa ensi näytäntö oli 5/6 ja -neljäs, viimeinen, 12/6; viides peruutettiin palosammutuskunnan -vuosijuhlan tähden. Menestys oli yleensä huono, vaikka nti Aura Avellan -esiintyi ensi kerran täällä ja kappaleet (paitse Laululintunen) olivat -paikkakunnalla tuntemattomia, jopa kaksi ohjelmistolle uutta: T. -Hagmanin suomentama Mélesvillen 3-näytöksinen huvinäytelmä _Michel -Perrin_ Vilho nimiroolissa 10/6 ja Tuokon suomentama H. Herzin -4-näytöksinen murhenäytelmä _Sven Dyringin koti_ 12/6 ("meni paljo -paremmin kuin harjotuksista olisi voinut aavistaakaan, yleisö hyvin -tyytyväinen; nti Tötterman [Regissa] huudettiin esiin"). Tulot eivät -tehneet täyttä 150 mk illalta. - -Ilman kaipauksen tunnetta seurue 15/6 erosi Hämeenlinnasta ja matkusti -_Lappeenrantaan_, johon sitä jo aikoja ennen oli pyydetty tulemaan. -Valitettavasti oli kuitenkin teatteria varten tarjona oleva sali niin -pieni, että ainoastaan yksi näytäntö (Työväen elämästä, Remusen -kotiripitykset ja Laululintunen) annettiin 17/6 ja tuotti se lähemmäs -200 mk. Päivänä sen jälkeen matkustettiin Lauritsalaan, jossa -näyttelijöille suotiin hyvitystä. "Herra M. Pöyhiä antoi", Vilho -kirjoittaa, "koko seuralle vapaan matkan Lauritsalaan sekä yösijan ja -rattoisat pidot kodissaan. Tästä kiitos ja kunnia sinulle, jalo -kansalainen. Sinun menetyksesi suuresti elähytti meitä. Se oli -jonkunmoinen korvaus siitä typeryydestä, jota ylipäänsä saimme kokea -Hämeenlinnassa" (!). - -Virkistynein mielin astuttiin 19/6 laivaan, joka oli vievä seurueen -_Joensuuhun_. Matkan hupaisuutta enensi se että teatterin suosija ja -ystävä eversti A. Järnefelt perheineen oli mukana laivalla. Kun 20/6 -ehtoolla laskettiin laituriin, oli taas niinkuin ensi kerrallakin suuri -joukko kaupunkilaisia rannalla vastaanottamassa, ja tulijat tervehtivät -heitä laulamalla Mun muistuu ja Tuoll' on mun kultani. Joensuu oli siis -entisellään, ja Vilho todistaa: "Yleisö on niinkuin ennenkin harras, -ystävällinen ja innokas. Tämä vaikuttaa paljon näyttelijöihin, ja -jokainen tekee parastansa. 'Ihminen ei elä ainoastaan leivästä', sitä -vähemmän näyttelijä." -- Nämä sanat on kirjoitettu ensimäisen näytännön -jälkeen 21/6, jonka ohjelma oli: Työväen elämästä, Kotiripitykset ja -Yökausi Lahdella. Mutta menestystä oli seuraavillakin näytännöillä, -joissa esitettiin 21/6 Marianne, 26/6 Lemun rannalla, Suorin tie paras -ja Marin rukkaset, 28/6 Kavaluus ja rakkaus sekä l/7 Lapsuuden ystävät -ja Hääilta. Varsinkin herättivät Marianne ja Lapsuuden ystävät suurta -mieltymystä; mutta Schillerin murhenäytelmä tyydytti nähtävästi -vähemmän, vaikka näytteleminen onnistui oivallisesti. "Galleri nauroi -usein traagillisimmissa kohdissa, ja kumminkin muuan talonpoika oli -valittanut että hänen markkansa meni hukkaan kun ei saanut nauraakaan." --- Tulot tekivät noin 266 mk illalta, se on 46 mk vähemmän kuin ensi -kerralla, mutta toista sataa enemmän kuin Hämeenlinnassa. Oloja -kuvaavana on mainittava, että teatterilla ei ollut painetuita ohjelmia. -Syynä siihen oli tietysti se että paikkakunnalla ei ollut kirjapainoa. -Edellisellä kerralla oli seurueella ollut valmiita ohjelmia mukanaan, -mutta nyt oli tultu ilman siinä luulossa että kaupunkiin oli -- -niinkuin huhu oli kertonut -- hankittu kirjapaino, mutta huhu oli -perätön. Tähän päättyi työ tällä kertaa, sillä heinäkuu oli määrätty -lepoajaksi. Käytämme tahallamme sanaa _työ_, sillä päiväkirjasta, johon -Vilho tänä kesänä merkitsi mitä seurue kunakin päivänä toimitti, näkee -että ainoastaan varsinaiset matkapäivät olivat vapaita; muina päivinä -olivat harjotukset lakkaamatta käymässä. Vanhatkin ja monesti näytellyt -kappaleet harjotettiin säännöllisesti kerran tai pari tai useamminkin -ennen kun ne uudelleen esitettiin ja sillä välin valmistettiin uusia. -Siitä johtui että näyttelijöillä, jotka tahtoivat tunnollisesti täyttää -tehtävänsä, oli sangen vähän aikaa turhiin huvituksiin, sillä kun ei -ollut yhteisiä harjotuksia teatterissa, täytyi kotona lukea ulkoa -rooleja sekä harkita niiden esitystä ja harjotella itsekseen. -Sellaisissa oloissa oli lyhytkin loma tervetullut. - -Elokuun alussa oli näyttelijäin määrä olla _Kuopiossa_. Useimmat -olivatkin kohta matkustaneet sinne ja viettäneet vapaa-aikansa joko -kaupungissa tai lähiseuduilla. Vilho puolestaan oli käynyt Helsingissä -saamassa ohjeita Bergbomilta. Kun sitte kaikki jälleen yhtyivät, oli -toisella toista toisella toista kerrottavana; mutta Kallio oli kokenut -kummempaa kuin yksikään muu. Hän oli näet Himbergin kanssa ollut -Rääkkylässä erään yliopistotoverinsa, pastori Weckmanin, luona ja -muutamana sunnuntaina oli hän saarnannut kirkossa Himbergin -toimittaessa lukkarin virkaa. "Minä saarnasin", Kallio kirjoitti -Bergbomille, "tuosta kauniista tekstistä Kristuksen kirkastamisesta; -saarnaa sanottiin onnistuneeksi; Weckman on suomen- ja vapaamielinen -mies." Tositeossa tämä ei kuitenkaan ole kovin hämmästyttävää, kun -muistaa että Kallio oli ollut 15 vuotta koulunopettajana Helsingissä. - -Teatterin toimi Kuopiossa alkoi entistä paremmilla enteillä sentähden -että siellä nyt oli oikea teatterihuone. Kaupunginviskaali Niilo -Forelius oli "suurella uutteruudella ja nerolla" muutellut entisen -ruotuväen maneesin mukavaksi kesäteatteriksi, joka oli niin tilava että -siihen mahtui 700 henkeä. Riittävän lavean näyttämön alle oli laitettu -pari pukuhuonetta, ja edessä oli sija soittokunnallekin, jos -oopperaosasto tulisi antamaan näytäntöjä. Permanto oli tehty kaltevaksi -näyttämölle päin ja istumapaikkoja oli kolmea lajia: 98 nojaistuinta -(à 2 mk), yhtä monta taaempaa istuinta (à 1:50) ja 240 penkkisijaa -(à 1 mk) sekä sen lisäksi isonlainen parvi, johon mahtui 200 henkeä -(à 50 p). Valaistus oli kuitenkin niin huono, ettei ohjelmaa voinut -hyvin lukea. - -Aikomus oli jo 2/8 antaa ensi näytäntö, mutta se lykkääntyi 5 p:ksi. -Syynä siihen oli se että uuden teatterin koristukset vielä olivat -matkalla. Ne oli ostettu Helsingin hävitetystä Puistoteatterista[38] ja -sieltä kyllä ajoissa lähetetty, mutta suurta tilaa kun vaativat ne -olivat pysähtyneet Viipuriin odottamaan sopivaa kuljetuslaivaa. Kun -koristuksia ei kuulunut, täytyi Vilhon ruveta kokoonpanemaan -välttämättömimmät dekoratsionit niistä repaleista, jotka ennestään -olivat Kuopiossa, ja niiden avulla annettiin ensimäiset neljä -näytäntöä: 5/8 Kotiripitykset, Ensi lempi ja Hääilta, 7/8 Sven Dyringin -koti; 9/8 Viuluniekka; ja 12/8 Kavaluus ja rakkaus. Ensimäisestä -näytännöstä puhuen Tapio pitää nti Hilda Heermania lupaavana -lahjoiltaan; jota vastoin nti Hellstén ja Törmänen näyttäytyivät -"äkkinäisemmiltä näyttämöllä liikkumaan". Vanhemmista kiitetään -erityisesti Vilhoa, joka "puhuu erittäin selvästi, kuvaa ja liikkuu -varmasti". Vilho itse kirjoittaa Bergbomille että "Sven Dyringin koti" -näyteltiin huonosti, vaikka yleisö oli tyytyväinen. Siinä tuli usean -näyttelijän heikko puoli kovin tuntuviin: Kallio (Sven Dyring) ei -osannut rooliansa, Lundahl (Stig Hvide) puhui epäselvästi, Aspegren -(Tage Bolt) alkoi repliikkinsä jonkunlaisella korvia loukkaavalla -rykimisellä. Sitä vastoin Leino (Byrgen) käsitti ja esitti hyvin -tehtävänsä, niinikään nti Tötterman (Regissa), kun hän vain hillitsisi -tunteellisuuttaan; rva Lundahl (Ragnhild) oli liian proosallinen. Rva -Aspegren (Guldborg) tietysti piti puoliaan niinkuin tapansa on. Samassa -Vilho valittaa yleiseen virheellistä kielenkäyttöä: "Koko seurueesta -ainoastaan Kallio, Leino, Törmänen ja minä puhumme nuhteetonta kieltä." -Viuluniekka kokosi täyden huoneen; se näkyy kaikkialla olevan yleisön -lempinäytelmä. Kavaluus ja rakkaus meni "erinomaisen hyvästi" ja sen -jälkeen tulivat vihdoin odotetut koristukset. Vasta nyt katsottiin -teatteria valmiiksi ja sentähden näytäntö 14/8 muodostui jonkinlaiseksi -vihkimisjuhlaksi. Intohimoista Maria Tudor näytelmää seurasi -juhlanvietto, jonka vakavana puolena oli hra Foreliuksen "hyvä puhe" -teatterin tarkoituksesta ja keveämpänä soitto ja laulu, maljat ja -tanssit. -- - -Paikkakunnan lehdestä Tapiosta otamme seuraavan kahta viimemainittua -näytäntöä koskevan, Kuopion teatterielämää kuvaavan kohdan: - -"Että Kuopiossa suositaan teatteria ja varsinkin suomalaista, voipi -päättää siitä että jokaisessa tähän asti annetussa näytännössä on aina -ollut useita satoja ihmisiä. Pyhäksikin [14/8] olivat kaikki piletit -myödyt, ja kuitenkin täytyi monen kääntyä kotiin, koskeivät enää sisään -päässeet. Teatterisali olikin silloin niin täpötäynnä, ettei monta -katsojaa lisää olisi sopinut, ei edes käytäville. Sivumennen -mainittakoon demokraatillisen hengen(!) todistukseksi Kuopiossa, että -puolen tusinaa nuoria miehiä istui paitahihasillaan ristikoilla parven -yläpuolella. Eräs harras katsoja oli kattoa pitkin kulkevaa ortta -myöten kavunnut aina näyttämön lähelle sekä istui siinä korkealla -paikallaan jalat suorana ja muista huolimatta kuin amerikkalainen. -Luultavasti oli tällä katsojalla mukava istumapaikka ylhäällä katossa, -koska hän näytti tyytyväiseltä, mutta jotkut muut katsojat heittivät -ehtimiseen levottomia silmäyksiä häneen. Sellaiset kapuamiset -katto-orsia myöten pitäisi poliisin tykkönään kieltää, sillä emme ole -Amerikassa vaan Suomessa. Sunnuntain näytäntö tuotti noin 900 mk." - -"Kun Kavaluus ja rakkaus näyteltiin, moni säätyihminen ei mennyt -teatteriin peläten muka Suomalaisen seuran(!) esityksellään pilaavan -koko sen tunteen, jonka tämä suuri murhenäytelmä lukijoissa vaikuttaa; -mutta siinä suhteessa pettyivät nuo ylen viisaat; sillä -- kehumatta -- -väitämme me Suomalaisen seuran ehkä ei koskaan näyttäneen mitään -kappaletta niin hyvästi kuin tällä kertaa." -- -- - -Mainitun Maria Tudor näytännön jälkeen esitettiin 16/8 Jeppe -Niilonpoika aivan täydelle huoneelle. "Näytteleminen onnistui", Vilho -sanoo tyytyväisenä itseensä, "paremmin kuin koskaan ennen", yleisö oli -innostunut ja niin Tapiokin. Muutamat maalaiset kutsuivat miespuoliset -näyttelijät seuraansa purkaakseen heille sydämensä. Valtiopäivämies -Pelkonen piti "oivan, miehuullisen puheen Bergbomin kunniaksi" ja tälle -lähetettiin tervehdyssähkösanoma. -- Harvemmalle yleisölle annettiin -19/8 Saaristossa ja Laululintunen sekä 21/8 Lapsuuden ystävät ja -Lemmenjuoma, joista viimemainituista edellinen ei miellyttänyt -kuopiolaisia niinkuin joensuulaisia, mutta jälkimäinen kävi -niin hyvin, että Vilho ennustaa nti Töttermanille tulevaisuutta -operettilaulajattarena. Runsaasti kokosi väkeä 23/8 Maria Tudor, kun se -annettiin toistamiseen (rva Lundahlin hyväksi). "Vaikka oli sunnuntai", -Vilho huomauttaa, "seurasi yleisö hyvin hartaana ja hiljaisena -näytelmän kulkua. Kenties on jo sunnuntaiyleisökin tottunut -murhenäytelmiin. Kättentaputukset olivat kuitenkin laimeat; mutta ne -kuuluvatkin enemmän 'blaseeratulle' yleisölle." -- Uusi Karin -(Christerson) suomentama huvinäytelmä G. von Moserin _Yhdistysjuhla_ -26/8 antaa Vilholle aihetta huomauttamaan, että seurueen jäsenet eivät -vielä olleet kypsyneet puhelunäytelmää esittämään; ainoastaan rva -Aspegrenia hän kiittää (Tapio kiittää Vilhoa -- Schumrich -- itseään). -Toisen näytöksen jälkeen huudettiin Vilho esiin ja lopussa kaikki. -- - -Kallion hyväksi näyteltiin 28/8 Rouget de Lisle, Erehdykset ja Kihlaus, -joista varsinkin kaksi jälkimäistä miellytti katsojia. Ensimäisen -kappaleen nimiosaa näytteli resetinsaaja, joka tosin oli siinä huonompi -kuin Lundahl (jonka varsinainen osa se oli), mutta selvemmän kielensä -kautta kuitenkin teki yleisölle helpommaksi ymmärtää näytelmää. -Ohimennen mainittakoon että roolinesittäjäin vaihdos aiheutti Kallion -ja Lundahlin kesken pitkällisen kinastelun, joka laatuaan ei ole -harvinainen kulissien takana. -- Päivölä (30/8) esitettiin vähän -paremmalle kuin puolelle huoneelle. Vilho luuli että se vetäisi -paremmin, jos nimi olisi runollisempi(!) -- - -Syyskuun 2 p. meni Michel Perrin, ja Vilho todistaa että ranskalaisia -huvinäytelmiä ymmärrettiin Kuopiossa paremmin kuin Hämeenlinnassa. -Mariannella (4/9) oli niinikään hyvä, jopa erinomainen menestys. -"Yleisö ei ole milloinkaan ollut niin innostunut ja ainoastaan -Pietarissa olivat kättentaputukset yhtä tiheitä." Neiti Hellsténistä -(Cecile de Bussières) Vilho sanoo, että hän näytteli hyvin: "hänestä -tulee varmaan näyttelijä". Sama kappale annettiin vielä kaksi kertaa. -Toinen näytelmä, joka samassa määrässä saavutti suosiota, oli Jeppe -Niilonpoika, sillä kun se 11/9 esitettiin toisen kerran, oli ihastus -vielä suurempi kuin ensi iltana. Jeppe -- Vilho huudettiin esiin neljä -kertaa. "Näytelmän loppu oli niin muutettu, että kun Jeppe on kertonut -kummalliset onnenvaiheensa Jaakko suutarille ja tämä nauraa hänelle, -Jeppe totisena viskaa pois lasinsa ja lausuu: 'Vai unta? Ovatko nämäkin -[4 riksiä] unta? Juo itse viinasi. Hauku minua konnaksi, jos enää -maistan tippaakaan!'" -- Kolmas suuri menestys oli Viuluniekka 15/9. -"Näytteleminen kävikin oivallisesti. Harvoin kirkossakaan olen -huomannut semmoista äänettömyyttä ja hartautta kuin sinä iltana -teatterissa." -- Muista näytännöistä mainittakoon vielä, että Bruysin -ja Palapratin 3-näytöksinen huvinäytelmä, keskiaikaisen farssin -mukaelma _Pekka Patelin eli sukkela asianajaja_ näyteltiin ensi kerran -20/9, Preciosa kaksi kertaa 23/9 ja 27/9, ensi iltana Suorin tie paras, -toisena Suuria vieraita jälkikappaleena. - -Kaksi viimeksi mainittua ohjelmaa -- näytäntösarjan viimeiset -- -miellytti katsojia muun muassa senkin tähden että avustamassa oli -joukko kaupunkilaisia.[39] "Kuopiossa olomme päättyi loistavasti", -Vilho kirjoittaa, "Bartholdus Simonis valloitti kokonaan yleisön -sydämet, ja Suuria vieraita näkyy olevan kuopiolaisten lempinäytelmiä." -Tulot tekivät keskimäärin noin 376 mk illalta. Syyskuun 30 p. -kaupunkilaiset pitivät seurueelle uljaat pidot, joissa maisteri A. -Lindholm esitti maljan Suomalaiselle näyttämölle ja maisteri G. Händell -sen naisille. Sairauden tähden Vilho ei ollut näissä läksijäiskemuissa. - -Valitettavasti kyllä Vilhon sairaus ei ollut tilapäistä laatua, vaan -niinkuin sanotaan alku loppuun. Totta on että kuolema vielä säästi -hänet kauvan ja että hänellä oli kauniimmat taiteelliset ennätyksensä -saavuttamatta, mutta kuitenkin on syytä jo ottaa huomioon millainen -hänen terveytensä tila oli, jotta voisimme oikein arvostella hänen -työtänsä Suomalaisen teatterin palveluksessa. Elokuun 8 p:nä Vilho -kirjoitti Bergbomille: "Olen sangen heikko terveydeltäni. Joka päivä on -tullut verta oikeanpuolisesta keuhkosta, jossa lääkäri sanoo olevan -kroonillisen tulehduksen." Kumminkin hän väsymättä pysyi toimeliaana, -ahkerasti johtaen harjotuksia ja näytäntöjä ja kaikkea muuta asiaan -kuuluvaa, puhumatta siitä että hän itsekin esiintyi näyttämöllä yhtä -usein kuin toiset. Kuopion teatteri ei ollut laisinkaan varustettu -syys- taikka talvi-ilmoja vastaan, ja kun tänä vuonna ilmat varhain -muuttuivat kolkoiksi, näyttelijät kärsivät siitä paljo. Kerrankin oli -harjotus tykkänään keskeytettävä kylmän sään tähden. Missä tilassa -Vilho oli, kun Kuopiosta lähdettiin, näkee seuraavista riveistä -(Savonlinnasta 4/10): - -"Kuopiossa olo loppui, mutta samassa loppui voimanikin. Varmaan -vilustuin kun Preciosa annettiin ensi kerran; sinä iltana oli melkoinen -pakkanen, meitä oikein värisytti. Viime näytäntöpäivänä olin jo sangen -heikko, mutta näytellä piti; yleisö odotti kiivaudella Bartholdusta ja -Suuria vieraita. Mitään muuta ei olisi kelvannut antaa. Seuraavana -päivänä syljin verta ja siitä lähtien olen koettanut, lääkärin neuvon -mukaan, olla hiljaisuudessa niin paljon kuin mahdollista. Hän kielsi -minua näyttelemästä niin usein: saisin, kun paranisin, esiintyä ensi -aluksi vain kerran, korkeintaan kaksi kertaa viikossa. 'Mutta mikä -auttaa täällä köyhän?' Huomenna näyttämölle taas. Olen sentään -kuitenkin niin terve, ettei enää tule verta. Vähän enemmän voimia vaan! -Kyytirattaille minun ei ole hyvä nousta. Ne tappaisivat minut jo -peninkulman päässä." --- -- - -Tällä olemme tulleet näyttelijäin yksityiselämän alalle ja erään -Kuopiossa sattuneen tapahtuman johdosta on meillä syytä lisätä vähän -siihen kuuluvaa. - -Olemme kertoneet millä hartaudella nuori teatteriseurue ryhtyi -toimeensa ja millä innostuksella sitä kaikkialla tervehdittiin, mutta -ei kenkään joka vähänkään tuntee teatterielämää sentään oudoksune, että -tällä kaikella oli varjopuolensakin. Itsestään on selvää että tässäkin -seurueessa välttämättömästi ilmaantui semmoisia sisällisiä kinastuksia -ja rettelöltä näyttelijäin kesken sekä heidän ja johtomiesten välillä, -jotka niin sanoaksemme kuuluvat ammattiin ja joiden psykoloogisena -perusteena ovat toiselta puolen inhimillinen heikkous ja puutteellisuus -ylipäätään ja toiselta puolen taiteilijaluonnolle omituinen -herkkätuntoisuus, joka kun kukin pitää arvonsa riippuvana ulkoa päin -tulevasta arvostelusta aina on loukkauksille altis. Senlaatuiset -pikkuseikat eivät kuitenkaan ansaitse teatterin historioitsijan -huomiota, joskin lähteet tekisivät mahdolliseksi esittää esimerkkiä -niistä. Mutta sen ohella ilmaantui ikävämpiäkin seikkoja, jotka, kuinka -mielellään ne sivuuttaisikin, ehdottomasti ovat luettavat -taidelaitoksen historiaan. - -Se seikka, joka tässä on lyhyesti mainittava, oli lähimmässä yhteydessä -yrityksen päämäärän, se on suomenkielisen näyttämön perustamisen -kanssa. Tämän päämäärän merkityksen ja siitä johtuvia velvollisuuksia -näyttelijät yleensä oivalsivat, mutta kumminkin oli niitä, jotka siitä -vähän välittivät. Seurueen jäsenet kun olivat kotoisin eri osista maata -ja enimmäkseen perusteellisempaa koulusivistystä vailla, on -luonnollista että heidän puhekielensä oli kaikkea muuta kuin -yhdenmukaista. Pääkeino tämän asianlaidan parantamiseksi oli tietysti -se että näyttelijät puhuivat keskenään suomea, sillä hyvä kielenkäyttö -ei suinkaan riipu yksistään ulkoalukemisesta taikka tiedoista vaan -_tottumuksesta_. Mutta tähän eivät kaikki olleet halullisia. -Näyttelijäin joukossa eräät -- etupäässä Lundahl, Himberg ja Böök -- -muodostivat jonkunlaisen ruotsinmielisen puolueen itse Suomalaisessa -teatterissa, juljeten väittää täyttävänsä kaikki mitä heiltä sopi -vaatia kun puhuivat suomea näyttämöllä, ja tietysti he esimerkillään ja -kehotuksillaan koettivat saada toisiakin kannalleen. Noissa mainituissa -asui, vaikkeivät lainkaan olleet korkeista kodeista lähteneitä, -tuo ruotsalaisen yläluokkahengen herättämä ja syvälle kansan -itsetiedottomiin kerroksiin syöpynyt käsitys että suomi, _kansan_ -kielenä, oli ruotsia halvempi. Kun toiset taas rakastivat suomenkieltä -omana ja oman kansansa kielenä ja lisäksi oivalsivat, että -suomalaisella näyttämöllä oli erikoinen kunniakas tehtävä tämän kielen -käytännön ja viljelyksen edistämisessä, niin ymmärtää miten -erimielisyys näin tärkeissä asioissa oli omansa häiritsemään seurueen -sisällistä elämää. Kaikkein pahinta oli kumminkin että eripuraisuus -tuli sen ulkopuolellakin tunnetuksi, jopa siinä valitettavassa muodossa -että nuo toismieliset usein esiintymisellään loukkasivat teatterin -parhaimpia ystäviä. Varsinkin maalaiset hämmästyivät kun teatterissa, -joka muka varta vasten edusti suomalaista kansallisuutta ja kieltä, -tapasivat jäseniä, jotka heidänkin seurassaan käyttivät heille -tuntematonta kieltä. Sitä paitse samat näyttelijät kullakin -paikkakunnalla tapasivat itselleen hengenheimolaisia, jotka -antoivat heille "moraalista" kannatusta heidän "liberaalisissa" -mielipiteissään.[40] Tähän suuntaan käyvä kehitys saavutti Kuopiossa -huippunsa ja vei ratkaisukohtaukseen, joka kuitenkaan ei aiheutunut -yksistään ruotsinmielisyydestä. Himbergillä oli näet myöskin se heikko -puoli, että hän kiihtyessään ja varsinkin juotuansa ei enää tyytynyt -sanoihin todistuskeinoina. Kun hän siten eri tiloissa oli esiintynyt -kovin loukkaavasti, ei Vilholla ollut muuta neuvoa kuin ilmoittaa asia -johtokunnalle Helsingissä. Tämä antoi hänelle oikeuden erottaa Himberg -joko kohta taikka vuoden kuluttua umpeen, jos toverit suostuivat -pitämään hänet seurassaan. Säälistä enemmistö oli taipuvainen -jälkimäiseen vaihtopuoleen, mutta kun asia esitettiin Himbergille, -tahtoi hän ylpeästi kohta erota, johon Vilho tietysti suostui. -- "Tämä -erottaminen on meille", Vilho mietiskeli tapauksen johdosta, -"käytännölliseltä kannalta katsoen hyvin suuri vahinko, mutta vielä -suurempi on voittomme kansalliselta kannalta. Etenkin näyttelijän pitää -kaikesta sydämestään rakastaman ja kunnioittaman sitä kansaa, jonka -palveluksessa hän on; sillä näytelmätaide ei ole kosmopoliitillinen; se -on ihan arvoton, jos ei kansallinen henki sitä elähytä, kansan rakkaus -sitä virvoita." -- Siihen juttu ei kuitenkaan päättynyt. Kaupungissa -alkoi huhuja käydä, kuinka Himbergiä oli teatterissa, sentähden muka -että hän kerran oli uskaltanut laulaa ruotsalaisen laulun, kohdeltu -niin pahoin, että hän oli pakotettu eroamaan seurueesta. Näin tulleena -säälin esineeksi Himberg toimeenpani tanssi-iltaman saadakseen varoja -millä lähteä paremmille maille. Kuopiosta hän lähti Savonlinnaan ja -koetti sielläkin, vaikka turhaan, aikaansaada iltaman. Vihdoin saapui -hän Helsinkiin ja loppu oli, että hän "katuvaisena lapsena" 8 p. -marrask. otettiin takaisin teatteriin. Syynä tähän ei ollut se että -hänet olisi huomattu viattomaksi, vaan toiselta puolen Bergbomin -hyväsydämisyys, toiselta hänen kykeneväisyytensä pienempiin lauluosiin. --- Tarpeetonta on meistä lähemmin kertoa mitä tästä tapahtumasta -luettiin sisämaan lehdissä ja kuinka se tuskastutti kivuloista Vilhoa. -Luonnollista on ettei se heikko puoli seurueen sisällisessä elämässä, -josta olemme puhuneet, piankaan parantunut, olihan se teatterin -pikkuyhteiskunnassa heijastus siitä mitä nähtiin isommassa sen -ympärillä. - -Viettäen kesänsä Helsingissä Bergbom-sisarukset niin sanoaksemme päivä -päivältä seurasivat puheosaston tointa maaseudulla ja valmistivat mitä -valmistettavaa oli lauluosaston jatkuvaa toimintaa varten. Tämän -osaston jäsenten tuli syyskuun lopulla kokoontua Helsinkiin, jotta -näytännöt voisivat alkaa lokakuun alusta. Siksi he saivat käyttää ja -nauttia vapauttaan kukin mielensä mukaan. - -Viimeisen Fra Diavolonäytännön jälkeen neidit Strömer olivat lähteneet -Ouluun antaen matkalla laulajaisia Jyväskylässä ja Kokkolassa, jota -vastoin Ericsson ja Bergholm olivat esiintyneet Turussa, -Uudessakaupungissa ja Porissa, josta olivat matkustaneet Ruotsiin. -Kaikkialla kohtasivat oopperan laulajattaret ja laulajat suurta -suosiota, sillä heidän konserteissaan saivat maaseutulaisetkin jotain -käsitystä siitä kauniista, josta sanomalehdet olivat niin innostuneesti -puhuneet. Neidit Strömer antoivat sitte vielä kesäkuulla kaksi -menestyksellistä konserttia Oulussa (toisessa oli 300 kuulijaa), sekä -syyskuulla Turussa, Porvoossa ja Viipurissa. -- Ericsson taasen -kirjoittaa Bergbomille, että hän otti tuntia plastiikassa rva Martinin -luona, joka sanoi että hän jo hyvin hoiti käsivarsiaan, mutta että -hänen jalkansa vielä juonittelivat. Edelleen hän opetteli rooliaan -Bellinin Normassa, joka ooppera oli määrätty esitettäväksi alkavalla -näytäntökaudella. Lopuksi hän kertoo olleensa Antti Almbergin oppaana -Tukholmassa ja nimittää itseään "fennomaaniksi". -- - -Edelliseen lisäämme seuraavat tiedot. Lydia Laguksesta, joka Wienissä -harjotti opintoja rva Caroline Prucknerin johdolla, oli jo -kevätpuolella tullut hyviä uutisia, hän oli menestyksellä laulanut -eräässä kirkkojuhlassa ja opettajattaren toimeenpanemassa -iltamassa.[41] Syksympänä mainitsivat sanomat kolme taiteilijanalkua -lähteneen ulkomaille, jotka myöhemmin tulivat esiintymään suomalaisella -laulunäyttämöllä. Ne olivat ylioppilas Bruno Holm, joka jo oli -nauttinut erään italialaisen opettajan johtoa Pietarissa ja syyskuulla -matkusti Italiaan, sekä ylioppilas N. Kiljander ja nti Mathilda -Lagermarck, jotka molemmat opettelivat taidettaan Tukholmassa. -- -Vihdoin on tässä muistettava eräs teatteria lähellä oleva henkilö, -nimittäin rva Raa, joka syyskuun 3 p. Kristianiassa vietti häitään -norjalaisen kirjailijan Kristian Winterhjelmin kanssa. Suomalainen -teatteriseurue lähetti silloin Kuopiosta seuraavan sähkösanoman -morsiamelle: "Charlotte Raa, Suomalaisen teatterin jäsenet toivottavat -Sinulle sydämellisesti onnea avioliittoosi. Kiitollisuudella -muistelemme Sinua aina." -- - -Paitse Normaa -- ja sitä ennenkin -- oli Rossinin Parranajaja annettava -ja oli sitä varten sopimus tehty _Ida Basilierin ja Elis Dunckerin_ -kanssa. -- Ida Basilier, joka yhä oli oleskellut Tukholmassa koko -viimeisenkin näytäntökauden esiintyen viidessä eri oopperassa (m.m. 16 -kertaa Philinenä Mignonissa) ja loistavassa jäähyväiskonsertissa saaden -vastaanottaa mitä lämpimimmät suosionosotukset yleisön puolelta, oli -tällä aikaa vaihtanut kirjeitä Emilie Bergbomin kanssa ja usein -julkilausunut halunsa palvella Suomalaista oopperaa. Toukokuulla hän -oli lopullisesti sitoutunut vierailemaan Rosinana, lisäten siihen: -"sydämestäni iloitsen saada laulaa ja puhua rakasta kieltämme -näyttämöltä". Kesäkuun alkupuolella laulajatar matkusti Turun kautta -Ouluun, syyspuoleen paluumatkallaan antaakseen konsertteja Vaasassa, -Tampereella, Hämeenlinnassa, Haminassa, Turussa ja vihdoin Helsingissä. --- Elis Duncker jälleen oli jatkanut opintojaan Milanossa maestrojen -Lampertin ja Vanuccin johdolla. Kirjeistä Bergbomille näkyy että tämä -viime aikoina oli avustanut häntä rahalähetyksillä ja jo maaliskuulla -Duncker oli luvannut esiintyä Figarona. Laulaja palasi kotimaahan -heinäkuulla ja 17/9 hän ensi kerran (kahden vuoden päästä) antoi -laulajaiset Helsingissä. Tästä konsertista, jossa avustajina -esiintyivät Suomalaisen oopperan jäsenet, sanotaan Morgonbladetissa: - -"Hra Elis Dunckerin laulajaiset eilen oli juhlahetki -musiikinystäville. Kukkuroillaan täysi salonki tervehti hra Dunckeria -sekä myötävaikuttavia taiteilijoita ensi hetkellä vilkkailla -kättentaputuksilla, ja joka numeron jälkeen puhkesi yleisön ihastus -ilmi uudistetuissa suosionosotuksissa. Ja hra Dunckerin yhtä -teeskentelemätön kuin varma esitys kaikissa laulamissaan kappaleissa -näytti todella kuinka etevässä koulussa hän oli kehittänyt kauniin ja -sympaattisen äänensä. Enimmän viehättivät kenties Mattein romanssi ja -ihmeen kaunis hengellinen sävelmä Gounodin Gresu Nazareno. Ne kaksi -suomalaista kansanlaulua, jotka hra Duncker lauloi, olivat luullaksemme -täällä uusia. -- Että Lucian sekstetti, jonka neidit Strömer sekä hrat -Ericsson, Achté ja Bergholm lauloivat, kuunneltiin suurimmalla -ihastuksella, lienee tarpeetonta sanoa. Se synnytti mitä myrskyisimpiä -kättentaputuksia ja bravohuutoja, jotka vaikenivat vasta kun ihana -sävelteos toistettiin. -- Konsertti jätti ylipäätään jälkeensä hienon -ja aitomusikaalisen nautinnon vaikutelman." - -Oopperanäytännöt alkoivat Ida Basilierin vierailulla -- Arkadiassa, -sillä kun Ruotsalaisen teatterin johtokunta, niinkuin ennen on -mainittu, oli kieltänyt avata oviansa kansalliselle oopperalle, oli -ollut pakko jälleen kääntyä myöntyväisempien venäläisten puoleen. -_Sevillan Parranajaja_ oli niin valmistettu, että laulajattaren ei -tarvinnut odottaa, vaan annettiin ensimäinen näytäntö jo tiistaina 29/9 -ja sitten vielä neljä peräkkäin (2, 3, 5 ja 6 p. lokak.) täpötäysille -huoneille. Ensi iltaa sanotaan "uudeksi riemuhetkeksi kaikille, jotka -nauttivat säveltaiteesta ja joille musiikin tulevaisuus maassamme on -rakas". Ilolla tervehdittiin taiteilijatarta, jonka avulla ensi kerran -[neljä vuotta varhemmin] oli voitu esittää ooppera suomenkielellä, ja -kiitollisella ihastuksella tutustuttiin rakastettavaan Rosinaan, josta -nähtiin kuinka erinomaisesti hän oli edistynyt sekä musikaalisessa että -näyttämöllisessä suhteessa. Kättentaputukset ja kukat ja esiinhuudot -ilmaisivat yleisön sydämelliset tunteet. Miespuoliset laulajat -esiintyivät niinikään kaikella kunnialla ja varsinkin Elis Duncker -- -Figaro sai odottamattoman varmalla ja miellyttävällä laulullaan -kuulijoitten suosion. -- Morgonbladetin arvostelusta (nimimerkki **) -otettakoon seuraava: - -Ne vaikeudet, jotka semmoinen etelämaalainen sävelteos kuin Rossinin -Sevillan Parranajaja luonnollisesti tarjoaa suomalaisille -taiteilijoille, voitti ainakin yksi esiintyjä loistavalla tavalla. Nti -Ida Basilierin Rosina on piirteiltään kenties enemmän ranskalainen kuin -italialainen, mutta kaikissa tapauksissa erinomaisen kietova ilmiö. -Hänen häikäisevä, loistava koloratuurinsa viehättää etupäässä suurta -yleisöä; suurempiarvoisena pidämme kuitenkin säihkyvää suruttomuutta, -jolla taiteilijatar täysin kourin sirottelee ympärilleen musikaalisia -helmiään ja hohtokiviään. Laulukohtaukseen sovitettu ja lopussa -uudistettu pintapuolinen, mutta siro Venzanovalssi herätti -suosionmyrskyn. -- Nti Basilierin jälkeen tuli suurin huomio hra -Dunckerin osaksi. Tilapäinen pahoinvointi on estänyt hänen paksua, -ytimekästä ääntänsä esiintymästä täydessä vapaudessaan, mutta hänen -sympaattinen, yksityiskohdiltaan rikas esityksensä on hankkinut tälle -Figarolle paljon ystäviä. Luullaksemme on hra Dunckerilla kuitenkin -oleva kiitollisempi ura traagillisen oopperan kuin buffan alalla, sillä -jälkimäinen vaatii sujuvampaa tekniikkaa kuin hänen omistamansa. -- Hra -Ericssonin kaunis ääni on ollut hyvin paikallaan niissä sulavissa -sävelmissä, jotka kuuluvat Almavivan osaan. Joskus epätasaisella, mutta -usein kevyellä koloratuurillaan laulaja tuotti yleisölle mieluisen -yllätyksen. Näytteleminenkin oli entistä vapaampi. Sitä vastoin ei -tempon jouduttaminen ole kadonnut. -- Hra Bergholmin Bartholo näytti -laulajan tavalliset ansiopuolet: yksityiskohtien huolellista -suoritusta, äännännän varmuutta sekä myötätuntoa herättävää -hyvänluontoisuutta esityksessä. Koomillisemmissa kohdissa oli väritys -liian vaaleahko. -- Hra _Emil Genetzin_[42] kaunis, täyteläinen ääni -oli sangen vaikuttava yhteislauluissa. Basilion päänumero, suuri -'parjaus-aaria', oli kumminkin jätetty pois, joten rooli oli muuttunut -vähäpätöiseksi. -- Vihdoin on huomioon otettava, että Richard Faltin -nyt niinkuin ennenkin oli kokonaisuuden johtajana. Orkesteriin oli -hänen onnistunut hankkia uusia voimia, ja kiitos olkoon taitavan, -varman johdon se suoritti tehtävänsä aika tyydyttävästi. Ida Basilierin -oli 7 p. lokak. lähteminen. Sentähden pidettiin hänelle maanantaina 5 -p., näytännön jälkeen, läksijäiset, jossa tilaisuudessa professori -Z. J. Cleve julkilausui kansalaisten kunnioituksen ja kiitollisuuden -etevälle taiteilijattarelle. Seuraavana iltana hän viimeisessä -näytännössä sai täysin määrin vastaanottaa suuremman yleisön lämpimiä -tunteenilmaisuja. -- - -Samana päivänä kun "diva" lähti, Emilie Bergbom kirjoitti sisarelleen -rva Heurlinille kirjeen, josta emme voi olla ottamatta seuraavaa: - -"-- -- Parranajaja on mennyt ja mennyt suurella loistolla, viisi kertaa -yhdessä viikossa! Aina täysille huoneille ja ylen mieltyneelle -yleisölle, vaikka Wahlström ei tahdo myöntää, että ihastus nyt olisi -verrattava Trubaduri-ihastukseen. Ida on ollut aivan ihastuttava: -iloinen, ystävällinen ja rakastettava, niin että hän on voittanut -kaikkien sydämet. Sitä paitse hän lauloi oivallisesti ja näytteli -sievästi ja vilkkaasti. Kaikki muutkin olivat sangen hyviä, varsinkin -Duncker. Hän liikkuu luontevasti ja hyvin ja on ulkonäöltään soma -näyttämöllä; ikävä kyllä on hänen äänensä ollut vähän käheä, niin ettei -se muuta kuin yhden ainoan kerran esiintynyt koko täyteläisyydessään ja -kauneudessaan. Julman rasittava on tämä aika ollut, mutta kyllä -teatterin henkinen voittokin on erinomainen, etenkin kun Ida ääneen ja -hiljaa on julkilausunut tyytyväisyytensä sekä lupauksensa palata, -kenties jo ensi keväänä laulaakseen yön kuningattaren osaa -Taikahuilussa. En voi kertoa suuren teatterin ponnistuksia saada -hänet esiintymään, vaikka vain yhden ainoan kerran ja laulamaan -näytösten välillä, mutta onneksi hän oli lujamielinen. Emanuel[43] -piti hänelle komeat aamupäivä-kahvit ja samppanjapäivälliset -ja niissä oli rva Bolin, Elin Trapp y.m. julmasti käyneet hänen -kimppuunsa ja koettaneet saada hänet uskomaan, että Kaarlo ei -hituistakaan välitä itse taiteesta, vaan tarkoittaa kaikki -yksistään kielikysymystä, ja hän käyttää taiteilijoita ainoastaan -kuin nukkeja sen edistämiseksi".[44] -- - -"Kaiken tämän äärettömän puuhan keskellä olen ollut kovin levoton -Kaarlon terveyden tähden: hän on ollut liiaksi rasitettu ja -hermostunut, että hän useimmiten ei ole nukkunut kahtakaan tuntia -yössä, vaan noussut ja pukeutunut ja kävellyt edestakaisin salissa. -Eräänä yönä kääntyi hänen hermostumisensa niin vaikeaksi, että hän sai -jonkunlaisen pyörtymyskohtauksen, jota seurasi kauhea levottomuus ja -tuskantunto, niin että meidän keskellä yötä täytyi lähettää noutamaan -lääkäriä. Onneksi hän nyt taas on melkoisesti voimissaan ja on nukkunut -jotenkin hyvin, mutta oikein terve hän ei suinkaan ole. Hän oli jo -heikko ennen Rääveliin lähtöänsä ja sen jälkeen on hänellä ollut -kuulumattoman paljo puuhaa ja vaivaa. Therese [Hahl] on totta kyllä -ollut erinomainen ja auttanut kaikessa missä on kyennyt; palvellut -säestäjänä y.m., mutta hän onkin ollut Kaarlon ainoa turva." -- - -Lauluosaston varsinainen toimi syyskaudella oli määrätty tapahtuvaksi -Turussa; mutta ennen lähtöä sinne annettiin kumminkin kaksi -Trubaduri-näytäntöä pääkaupungissa, 16/10 ja 19/10. Kumpanakin iltana -oli huone kukkuroillaan ja yleisön innostus samoin. Varsinkin toisella -kerralla ilmaistiin ihastuksen ja erohetken tunteet myrskyisesti, ja -kaikki saivat osansa. Erittäin mainittakoon, että yhteen Emmy -Strömerille ojennettuun kukkakimppuun oli kätketty tiedonanto, että -joukko hänen ystäviään ja ihailijoitaan pyysi saada yhteisesti -lahjoittaa hänelle pianon muistoksi hänen heille tuottamastaan -taidenautinnosta. Lopuksi yleisö huusi esiin orkesterinjohtajan Richard -Faltinin ja koko yrityksen päällikön Kaarlo Bergbomin, ilmaistakseen -heillekin kiitollisuuttaan. - -Kaksi päivää tämän jälkeen kerrottiin sanomissa, että nti Emmy Strömer -ja hra Achté olivat kihloissa. - -Teatterin olo _Turussa_ -- puheosastokin oli myöhemmin sinne tuleva -- -kehittyi tällä kertaa sekä taloudellisesti että muutenkin yhtä -vastukselliseksi kuin edellinen oli ollut myötäinen. Tilattavaksi -tarjottiin 26 näytäntöä, nimittäin 18 lauluosaston, 6 puheosaston ja 2 -sekanäytäntöä; tilauksen ulkopuolella olivat muun muassa kaikki -sunnuntainäytännöt. Tämä oli liiaksi, sillä se sai leväperäiset -ajattelemaan että "ennättäähän siellä käydä" ja lykkäämään käyntinsä -päivä päivältä, viikko viikolta. Tähän tuli kaikenlaista odotettua ja -odottamatonta lisäksi, niinkuin tapa on vastatuulen puhaltaessa. -"Suomalaisella teatterilla on ollut kestettävänä vaikeita aikoja, -vihollisia ulkopuolella, sairautta ja muita vastoinkäymisiä omassa -piirissään", saattoi sentähden eräs asioihin perehtynyt turkulainen -nainen oikeudenmukaisesti kirjoittaa. Tämä lämminsydäminen nainen, -kamreerin rouva Augusta Landell, kertoi näet parissa kirjeessä -teatterista ystävättärelleen nti Betty Elfvingille, joka silloin -oleskeli jossain maaseudulla, ja hänen kertomukseensa nojaamme -seuraavassa kun ei muita lähteitä mainita. - -Näytännöt alkoivat Trubadurin esittämisellä kolme kertaa peräkkäin -(4, 6 ja 8 p. marrask.). Ensi illasta Å. P. sanoo, että huone oli täysi -ja vastaanotto lämmin. Mutta vaikka niinkin, oli orkesteri soittanut -huonosti ja Byström johtanut vielä huonommin, eivätkä esiintyjätkään -näytä olleen voimissaan. Toisissa näytännöissä oli vähä väkeä ja sekin -laimeaa, niin että Trubaduri jätettiin sikseen. -- Sitte tuli Sevillan -Parranajajan vuoro, jossa Emmy Strömer oli esiintyvä Rosinana. Ooppera -harjotettiin huolellisesti, Achté orkesterin johtajana, ja ensi -näytäntö oli 13/11. Siitä Nervander antaa seuraavat tiedot: - -"Eilen ilo vallitsi näyttämöllä ja salongissa. Rossinin iäti nuori, -riemusta säihkyvä nerontuote valloitti kerrassaan yleisön ja mitä -vilkkaimmilla suosionosotuksilla seurattiin kaikkien taiteilijain -onnistunutta esitystä. Oli juhlapäivä suomalaiselle näyttämölle ja sen -lukuisille täkäläisille ystäville. Saatiin nähdä yleisön suosikin, nti -Emmy Strömerin, samalla menestyksellä millä hän ennen oli tulkinut -traagilliset roolinsa, nyt luovan viehättävän, verrattoman raittiin ja -miellyttävän kuvan iloisesta, kujeellisesta Rosinasta, saatiin tehdä -ensimäinen tuttavuus hra Elis Dunckerin kanssa, joka Figarona jo ensi -esiintymisellään ja aariallaan vaikutti erittäin edullisesti yleisöön, -ja vihdoin huomattiin ilolla, että hrat Bergholm, Ericsson ja Genetz -esittivät muut pääosat draamallisestikin odottamattoman hyvin. Väärin -olisi kieltää orkesteriltakaan suoraa tunnustusta, se kun hra Achtén -johtamana täytti tehtävänsä tavalla, jota harvat olisivat voineet -aavistaa. -- -- Kaikesta päättäen oli näytännöllä suuri ja, -lisätkäämme, ansaittu menestys." - -Valitettavasti menestys pitkiksi ajoiksi pysähtyi siihen. Kuulkaamme -mitä rva Landell kertoo Parranajaja-näytännöistä: - -Ensi iltana "oli huone täynnä ja yleisö innostunut. Dunckerin luonteva -näytteleminen ja miellyttävä esiintymistapa viehätti suuresti, Emmy oli -mitä rakastettavin Rosina, joskaan ei niin keimaileva ja vallaton kuin -moni olisi toivonut, mutta kaikista paras oli Bergholm Bartholona, hän -lauloi ja esiintyi niin täydellisesti kuin suinkin voitiin toivoa ja -jokainen myönsi sen paitse Åbo Underrättelser, joka ei katsonut -oopperan ansaitsevan mainitsemistakaan. Toisena iltana [15/11] oli -huone vain puolillaan. Oli tietysti katsottu lehdestä mitä oli tarjona, -ja kun ei siinä nähty sanaakaan, arveltiin ettei kannattanut vaivata -itseänsä. Kolmantena iltana, kun huhu oli levinnyt että kuitenkin oli -syytä käydä kuulemassa, olivat piletit melkein loppuun myydyt, mutta -silloin Dunckerin ääni tuli käheäksi, ja kaksi näytäntöpäivää -menetettiin hänen tähtensä. Sunnuntaina oli sitte näyteltävä, ja vielä -ehtoolla myytiin pilettejä; silloin tulee sana, että Emmy on sairas -eikä voi esiintyä. Poliiseja asetetaan sisäänkäytävän eteen ja torille -ilmoittamaan tulijoille, että näytäntö oli lykätty maanantai-illaksi, -ja maanantaina taasen saadaan kuulla että se on vasta tiistaina. -Silloin [24/11] se olikin, mutta edestakaisin houkuteltu yleisö oli -väsynyt, niin että kaksi seuraavaa kertaa [27/11 ja 29/11] laulettiin -hyvin harvalle salongille. Kuudes näytäntö oli jälleen lykättävä -Ericssonin äänen käheyden tähden, ja silloin oli Rönnbäckin mielestä -sopiva hetki tullut kirjoittaa: 'Italialainen ooppera kärsii -ilmanalastamme, hra Ericsson on vilustunut, syystä kun harvalukuinen -yleisö ei ole voinut lämmittää teatteria'. Siihen ilkkuvaan tapaan hän -kirjoitti, eikä hänellä ollut muuta sanottavaa Suomalaisesta -teatterista. Kuinka olinkaan vihainen; jos minulla olisi ollut tuhat -suuta, millä viheltää hänet ulos teatterista! Mutta onneksi hän ei -tullut, kun Parranajaja annettiin viimeisen kerran [8/12], vaan -Edelsköld istui hänen paikallaan, sen jälkeen istuakseen oikeutta -kotimaisten taiteilijaparkojen yli. Ja kun Parranajajan näytteleminen -oli lakkautettu, silloin tuli kritiikki Å. U:ssä palauttaakseen -järkiinsä ne, joita liiallinen ihastus vaivasi, ja kiinnittääkseen -huomion siihen, että Bartholo oli liian hoikka ja Figaro liian paksu, -että Emmy esiintyi roolissa, joka ei ollut sopusoinnussa hänen -luonnonlaatunsa kanssa j.n.e., j.n.e. oikeassa tuomiontapaisessa -tyylissä. Se oli kumminkin nyt yhdentekevää, sillä oopperaa ei voitu -enää näytellä, kun Genetz oli matkustanut pois." -- - -Todistukseksi että Turussa kuitenkin oli niitä, jotka osasivat antaa -arvoa näille näytännöille, jotka toimeenpantiin niin tavattoman -vastuksellisissa oloissa, otamme tähän Nervanderin lämpimästi ja -kauniisti kirjoitetusta arvostelusta sattuvia huomautuksia ja kohtia. - -Ylipäätään sanotaan esityksestä, että taiteilijat pyytämättä jäljitellä -maailmankuuluja suuruuksia ovat yksistään luottaen innostukseensa -teeskentelemättä antaneet mitä heidän vallassaan oli ja siten -säilyttämällä eurooppalaisen perusvärin ja hetkeäkään luopumatta -taiteellisuuden kannasta hyvässä merkityksessä kansallistuttaneet -beaumarchaislaiset tyypit. Yritys on yksi niitä monia, rohkeita ja -mieltäkiinnittäviä, joihin nuori Suomalainen teatteri on näyttänyt -pystyvänsä. Duncker, ainoa esiintyjistä joka on tutkinut taidettaan -laulun kotimaassa, osottaa italialaisilta oppineensa liikunnoilla -säestämään esitystään, mutta hän tekee sen samalla kiitettävällä -maltillisuudella, jolla hän yleensä näyttelee osaansa ja joka parhaiten -todistaa hänellä olevan näyttämöllistä katsomusta. Jos hän esiintyisi -etelämaisesti eloisammin, on tuskin epäiltävää että taiteellinen -tasapaino häiriintyisi; Figaro on niitä osia, joissa taiteilija vain -aikaa voittaen kypsyy. Hänen hieno, siro ja kuitenkin perin rehellinen -esityksensä kirjekohtauksessa Rosinan kanssa toisessa sekä kenties -etupäässä hänen oivallinen, lämmin käsityksensä viime näytöksen -ryöstökohtauksessa tekisivät kaikkialla mitä parhaimman vaikutuksen. -Siinä välkähtää Figaron päivänpaisteinen, iloinen sydän esiin -loistolla, joka ennustaa tositaiteilijaa. Puhekohdissa hänen -suomenkielensä soi niin somasti, että hänen huoliteltu ja miellyttävä -puhetapansa kelpaisi malliksi näyttämöllemme. -- Emmy Strömerin Rosinaa -arvostelija sanoo onnistuneeksi harjotelmaksi hänen taiteelleen -vieraalla alalla. Hänen Rosinansa on kerrassaan itsenäinen luoma: nuori -tyttö, täynnä suloa, mutta "omapäinen", joka ei välitä espanjalaisesta -manttiljastaan eikä etelämaisesta hehkustaan. Erinomaisen viehättävä on -nti Strömer kirjekohtauksessa ja Bartholon laulaessa suurta aariaansa -on hänen kasvojensa eleily hämmästyttävän onnistunut. Tarpeetonta -on lisätä että taiteilijattaren ihana ääni nyt niinkuin aina -on ihastuttanut yleisöä. Kauneimmin se esiintyy suurissa -yhteislaulukohdissa, joissa hänen laulunsa ihmeen kirkkaana ja -voimakkaana virtaa äänijoukkoon antaen sille loistoa ja väriä. -- -Vilpitön tunnustus annetaan Bergholmille ja Ericssonillekin. Edellinen -on koomillinen, joskin suurempi määrä huumoria ja enempi lemmenintoa -olisi paikallaan, ja laulaa vaikuttavasti; jälkimäinen taas on -huomattavasti edistynyt. -- Genetzillä vihdoin on hyvä ääni, -musikaalinen esitys ja näyttämöllisiä lahjoja. Kolmannessa -näytännössä laulaja yllätti yleisöä laulamalla siihen asti -poisjätetyn parjausaarian ja esitti hän sen sangen draamallisesti. -Parranajaja-näytäntöjen jälkeen hän lähtee ulkomaille harjottamaan -lauluopintoja. - -Vähä vaille neljä viikkoa oli Parranajajaa näytelty ja samalla aikaa -ahkerasti harjotettu Bellinin _Normaa_, jonka ensi ilta oli 16/12 ja -joka sen jälkeen vielä esitettiin kolme kertaa (18, 20 ja 22 p.) ennen -joulua. Å. P:n mukaan tämä ooppera vastaanotettiin "kenties -vilkkaammilla suosionosotuksilla" kuin yksikään edellisistä, -ja erittäin mainitaan toista näytäntöä "nuoren näyttämömme -kunniapäiväksi". Emmy Strömer, jolla Normana oli hänelle täysin sopiva -tehtävä, oli mitä innostuneimpien kunnianosotusten esineenä ja -huudettiin esiin seitsemän kertaa. Oopperan näyttämöllejärjestelyäkin -kiitetään huolelliseksi ja oli dekoratsionimaalari K. K. Hellstén -(silloin Turussa asuva, myöhemmin Helsinkiin muuttanut) sitä varten -maalannut uusia koristuksia. -- Rva Landell sanoo kumminkin näistä -ensimäisistä Normanäytännöistä, "etteivät nekään voineet herättää samaa -innostusta kuin Trubaduri mennä vuonna, ja kuitenkin on Emmy niin -suloinen ja viehättävä, että häntä kannattaa sekä nähdä että kuulla. -Mutta täälläkin on niitä, jotka eivät jalallaankaan astu Suomalaiseen -teatteriin ja toisia, niiden joukossa [laulajatar, rva] Emma Engdahl, -jotka muka eivät tahdo nähdä Normaa sentähden, että he ennen ovat -nähneet sen annettuna niin paljo paremmin(!)" - -Mainittujen näytäntöjen jälkeen lauluosasto vaikeni pariksi viikoksi ja -sijaan astui puheosasto, joka jouluksi oli saapunut Turkuun. -- -Täydentääksemme kertomuksemme syyskauden teatteritoimesta katsokaamme -nyt mitä jälkimäinen oli kokenut Kuopiossa olonsa jälkeen. - -Kuopiosta oli seurue siirtynyt _Savonlinnaan_, johon tultiin 2/10 -parhaaseen markkina-aikaan. "Ikävältä tuntuu", Vilho kirjoittaa, "alkaa -näytellä täällä. Ei mitään ole järjestetty. Teatterissa ei ole -muita koristuksia kuin huonosti maalattu metsä ja tavallisesta -tapettipaperista tehty huone; teatterisalin permanto on vallan -likainen; katsojille ei ole istuimia.[45] Ja kuitenkin kirjoitin noin -neljä viikkoa sitten tulostamme, pyytäen niitä ja niitä dekoratsioneja. -Mutta nyt ei muu auta kuin 'help your self!' Kaupungissa ei näy olevan -yhteishenkeä. -- Suomalaiset nukkuvat, ruotsinmieliset puuhaavat -etenkin ravintoloissa." Käyttääkseen markkina-aikaa teatterin hyväksi -Vilho tarmokkaasti määräsi näytäntöjä annettavaksi neljä iltaa -peräkkäin (4-7 p. lokak.): kaksi pikkukappaleista kokoonpantua ohjelmaa -ja kaksi kertaa Viuluniekka, joka näytelmä toisena iltana tuotti koko -434 mk. Kuvaavaa on, että tänä viimemainittuna iltana oli teatterin -ravintolassa "muutamia ruotsalaista sivistystä harrastavia herroja" -jotka lauloivat laulujaan, niin että joka kerta kun ovesta kuljettiin, -kuului laulu saliin! Sitte seurasi kolmen päivän päästä Jeppe -Niilonpoika, mutta komedia, jota Kuopiossa oli suuresti suosittu, ei -kelvannut Savonlinnassa. "Niin sanottua fiinimpää väkeä ei ollut juuri -ollenkaan; kappale oli muka 'raaka', oikein 'häpeä' suomalaiselle -teatterille! Sen kuulin jo ennen näytäntöä. Sitä paitse oli näytelmä jo -ennen esitetty täällä. Koska? Vuonna 1864 tai 1865!" -- Samassa -kirjeessä Vilho tekee huomautuksen, joka koskee kiertomatkoja yleensä: - -"Nämä pienet näyttämöt ovat meille turmiollisia. Sen verran kun -edistymme ja vaurastumme suurilla näyttämöillä, sen verran teemme -taka-askeleita pienillä. Mikä hirveä erotus Kuopion ja tämän näyttämön -välillä. Kiitettäköön vain ruotsalaisten suurta tekniikkaa siellä -suuressa kiviteatterissa, mutta koettakoot näytellä esim. Savonlinnan -näyttämöllä, ja minä en maksa viittä penniä heidän tekniikastaan. Ennen -astuin siinä tai siinä kohtauksessa esim. kolme askelta eteenpäin, -sivulle tai taaksepäin, nyt saan tyytyä yhteen askeleeseen, vieläpä -pysyä paikallani kuin naulattu. Liikunnot, ääni, kaikki on -sovellutettava näyttämön laatuun. Kuljeksivan teatterin on paljo -vaikeampi edistyä kuin paikallaan pysyväisen. Pienet näyttämöt ovat -paljo haitallisemmat kuin pienet arvostelijat. -- Melkein yhtä vaikea -on muuttaa suurelle näyttämölle, jos enemmän aikaa on näytellyt -pienellä. Kaikkien teatterein pitäisi oleman niin yhdenkokoiset kuin -mahdollista." - -Kaikkiaan annettiin Savonlinnassa 11 näytäntöä. Ohjelmistosta lisäämme -vain, että Tuokon suomentama K. Tóthin 1-näytöksinen laulunäytelmä -_Mustalainen_, A. Lundahl Petinä, oli uusi ja herätti yleistä -mieltymystä sekä että viimeksi, 23/10 ja 25/10 näyteltiin Preciosa. -Tästä Vilho kirjoittaa: "Köörit käy hyvin; rva Emilie Korhonen säestää -ja hyvästi; [nti] Savolainen Viarda. Olen korottanut istumapaikkain -hinnan 50 ja seisomapaikkojen 25 pennillä, syystä että savonlinnalaiset -jo aikoja sitte rupesivat säästämään itseään Preciosaan".[46] - -Savonlinnasta oli seurueen muuttaminen Hämeenlinnaan. Se oli -näyttelijöille hyvin vastenmielistä, sillä heidän mielestään oli yleisö -siellä kuivakiskoisempi kuin missään muualla. Mieluummin olisi lähdetty -Tampereelle; mutta kun tietenkin teatterisali jo oli vuokrattu, ei -Vilhon muistutukset muuttaneet asiaa. Aika olikin jo erota -Savonlinnasta, jos mieli päästä vesitse Lappeenrantaan. Vilho vuokrasi -siis 100:sta markasta laivan, joka sitte kun kaupunkilaiset edellisenä -iltana olivat pitäneet seurueelle rattoisat läksijäiset Shatalovan -ravintolassa, 27/10 vei teatterijoukon kaikkineen päivineen Saimaan -vesien etelärantaan. Siten säästyi sekä aikaa että rahaa. -- -Ilmisaattaaksemme mitä kaikkia huolia kiertävän teatteriseurueen -johtajalla saattoi olla, otettakoon Vilhon kirjeistä sekin tieto, että -Lundahlin herrasväki Savonlinnassa oli saanut perillisen, jota -pidettiin liian hentona liittymään matkaan. Perhe tahtoi sen vuoksi -jäädä jälkeen, vaikka talven läheisyyskin pelotti. Samassa mainittakoon -toinenkin seikka, joka vielä oli salaisuus, mutta josta Bergbom sai -tiedon seurueen tultua Hämeenlinnaan. Nti Hilda Heerman oli -Savonlinnassa tehnyt tuttavuutta insinööri R. Munsterhjelmin kanssa ja -siitä oli seurauksena kihlaus ja avioliitto, joka vei teatterilta -lupaavan näyttelijättären alun. Tämänlaisia ryöstöjä täytyi teatterin -vastaisuudessa monesti kärsiä, mutta ei ole tiettynä, että ne huolet, -joita tämmöiset tapahtumat olivat omansa tuottamaan teatterin -johtajalle, olisivat vähääkään painaneet neitokaisten mieliä. - -Teatterin alkutointa _Hämeenlinnassa_ häiritsi Lundahlien ja nti -Heermanin viipyminen Savonlinnassa. Mutta ylipäätään oli menestys -parempi kuin oli osattu odottaa ja arvattavasti sentähden oltiin siellä -lähes kaksi kuukautta. Kumminkin Vilho tekee seuraavan huomautuksen, -kun Marianne toisella kerralla sai vähä väkeä: "Kaupungin 'noblessi' -halveksii meitä, eivätkä suomalaiset ole tarpeeksi varakkaita -nähdäkseen samaa näytelmää useammin. Ei Hämeenlinnan ympäristöönkään -ole luottamista. Kuinka toisin onkaan Itä-Suomessa!" -- Näytäntöjä -annettiin 19, joista ensimäinen 1/11 ja viimeinen 18/12. Ohjelmisto oli -pääasiassa sama kuin Kuopiossa, paitse seuraavia uusia kappaleita, -jotka vähitellen Vilhon johtaessa olivat valmistuneet: Bayardin -1-näytöksinen huvinäytelmä _Haapaniemen hanhenpoika_ ja Halmin -samanlaatuinen _Toinen tai toinen naimaan_ (molemmat 26/11). Z. -Topeliuksen tekemä, Suonion suomentama 1-näytöksinen näytelmä _Anna -Skrifvars_ (alkunimi "Brita Skrifvars", 28/11); sekä Törmäsen ("Vieno") -kääntämä, Mélesvillen kirjoittama 2-näytöksinen laulunäytelmä -_Kultaristi_ (16/12). Tavaksi oli näet otettu ensin esittää uusia -näytelmiä maaseutukaupungeissa, jotta näyttelijät olisivat varmempia -esiintyessään pääkaupungissa, jossa tietysti vaatimukset olivat -suuremmat. -- Ohjelmiston vanhemmista kappaleista tuo soma Ensi lempi -ei pystynyt yleisöön; "näytelmä on muuten", Vilho sanoo, "liian -psykoloogisesti hieno nuorille näyttelijöille". Ei Mustalaisestakaan -pidetty niinkuin Savonlinnassa; sitä vastoin Ainoa hetki [jonka tekijä -rva Th. Hahnsson oli teatterin toimeliaimpia ystäviä Hämeenlinnassa] -miellytti enemmän kuin Gringoire. Kihlaus oli täälläkin hyvä, niinkuin -aina; ja Yhdistysjuhla oli kovasti mieleen, n.s. ymmärtäväistenkin -- -kumminkaan ei näytteleminen sujunut tasaisesti. Anna Skrifvars, Z. -Topeliuksen luonnekuvaus Pohjanmaan ruotsalaisesta kansasta, jonka -nimirooli oli uskottu rva Aspegrenille, ei näy ensi kerralla -herättäneen suurempaa huomiota.[47] - -Tämä Hämeenlinnassa olo on muita merkillisempi sentähden, että -silloin seurueeseen liittyi myöhemmin niin kuuluisaksi tullut -näyttelijättäremme _Ida Aalberg_. Annamme tässä taiteilijattarelta -itseltään ja muilta[48] saamiamme tietoja hänen kotioloistaan ja kuinka -hän ohjautui uralle, jota varten lempeä luonto oli varustanut hänet -mitä runsaimmilla lahjoilla. Nti Aalberg on syntynyt 3/12 1858 ja -kasvanut Janakkalan Leppäkoskella.[49] Kodin pääkieli oli suomi, mutta -ruotsiakin osattiin, ja ruotsinkielinen oli tietysti se yksityisopetus, -jota Ida (ensin käytyään 3 vuotta koulua Helsingissä) sai läheisyydessä -asuvilta nti Mickwitziltä ja rva Selma Qvistiltä. Ensimäisen hämärän -aavistuksen teatterista sai kasvava tyttö äitinsä maitokamarissa, jonka -seiniin tämä oli liisteröinyt ruotsinkielisiä sanomia. Niissä hän näki -teatteriohjelmia henkilöluetteloineen, joissa muun muassa mainittiin -hra ja rva Raa kuninkaana ja kuningattarena. Se herätti tytön mielessä -outoja unelmia. Tapahtui sitte Suomalaisen teatterin perustaminen ja -toukokuulla 1873 se ensi kerran tuli Hämeenlinnaan. Ida taivutti -silloin äitinsä tulemaan hänen kanssaan kaupunkiin katsomaan tuota -ihmettä ja he näkivät yhdessä ensimäisen näytännön, jossa Viuluniekka -esitettiin. Ymmärrettävästi tyttäressä kytevä halu teatteriin tästä -kiihtyi, mutta vanhemmat olivat taipumattomia, sillä varsinkin äidillä -oli heränneissä yleinen käsitys teatterista, että se oli turmeluksen -portti ja pesä, ja hän rukoili Jumalaa varjelemaan tytärtään joutumasta -sinne. Seuraavana vuonna kun Ida Aalberg oli täyttänyt 15 vuotta, -toimeenpantiin paikkakunnalla seuranäytäntö Helsingin suomalaisen -alkeisopiston ja kansakoulun kirjaston hyväksi. Puuhaajat olivat -parhaasta päästä ylioppilaita, joilla oli tapana viettää joululomansa -Janakkalassa, ja ne pyysivät nti Aalbergia avustamaan. Näyteltävä oli -Yökausi Lahdella, Kassan avain ja Silmänkääntäjä ja piian rooli -kummassakin jälkimäisessä kappaleessa tarjottiin tulevalle -"tragédiennelle".[50] Tietysti hän suostui, mutta odottamaton pyynti -aiheutti semmoisen mielenliikutuksen, että hän ei saanut unta koko ensi -yönä. Näytteleminen luonnistui hyvin ja sen jälkeen hän vielä samana -vuonna esiintyi kahdessa seuranäytännössä, teatteriunelmien -kiihtymistään kiihtyessä. Viimeinen näitä näytäntöjä sattui tuskin -viikkoa ennen kuin teatteri uudestaan alkoi antaa näytäntöjä -Hämeenlinnassa, ja se veti häntä puoleensa semmoisella voimalla, että -hän voimatta malttaa mieltänsä rohkeasti ratkaisi kysymyksen -elämäntiestään. Eräänä päivänä vanhempien ollessa poissa kotoa hän -itkien sanoi hyvästi hämmästyneille pikku veljilleen ja lähti omin -luvin Hämeenlinnaan. Siellä hän meni Vilhon luokse ja tarjoutui -teatteriin. Vilho neuvoi häntä käymään Helsingissä tohtori Bergbomilla -ja sinne hän kohta matkustikin kotinsa ohitse. Tohtori ja nti Bergbom -vastaanottivat hänet ystävällisesti, ja kun edellinen oli antanut hänen -lukea ja lausua ääneen, hänet hyväksyttiin otettavaksi teatteriin. -Helsingistä hän jälleen palasi Hämeenlinnaan jäädäkseen sinne -seurueen jäsenenä. Luonnollistahan on, että pikku karkulainen -Bergbom-sisaruksilta salasi, kuinka hän oli kodistaan eronnut -sekä että hänellä ei ollut omia varoja. Niin oli todellakin laita. -Kodista hän ei voinut pyytää eikä odottaa mitään, sillä siellä häntä -pidettiin ijäksi menneenä ja vasta vuosien päästä hän uskalsi sinne -palata. Näin ollen hän pienellä palkallaan kenenkään tietämättä kärsi -suurta puutetta, ei ainoastaan ensi aikoina kotimaassa, vaan -ensimäisellä ulkomaanmatkallaankin. Ei hän myöskään ennen tätä matkaa -saanut muuta opetusta kuin mitä yhteisissä harjotuksissa ja -kokeneempien esimerkistä liikeni; palava halu ja tarve oppia pysyi vain -muuttumatta. Porissa hän sattumalta tutustui erääseen merikapteenin -tyttäreen, joka opetti hänelle saksaa, ja niin hän valmistui -ensimäiselle opintomatkalleen. - -Hämeenlinnasta puheosasto matkusti Turkuun, jossa se vietti joulunsa ja -oli näyttelevä lauluosaston rinnalla. - - * * * * * - -Kummassakin edellisessä luvussa olemme vuodenvaihteella hetkeksi -keskeyttäneet näytäntöjen loppumattoman jonon puhuaksemme muustakin, ja -nytkin on aihetta tehdä samoin. Koska ulkomaalaisen arvostelu -oloistamme on mieltäkiinnittävä ja valaiseva, mikäli se näet nojaa -puolueettomaan ja ymmärtävään asiantuntemukseen, katsomme olevan syytä -ottaa tähän pääkohdat eräästä kirjeestä Tukholman Nya Dagligt Allehanda -lehdessä, jossa Helsingin teatterioloja käsitellään. - -"Se innostus, joka Suomessa on kohdistunut teatteriin, on yksi monista -nuoren kansan kevättunteitten ilmaisuista. -- Vaikka suomalaisen -pääkaupungin yleisö ylipäätään -- luonnollisesti fennomaaneja -lukuunottamatta -- pitää Helsingin ruotsalaista teatteria -kansallisasiana, ovat kuitenkin kaikki harrastukset näyttämöllä -kotiuduttaa suomalais-ruotsalaista murretta osottautuneet turhiksi, ja -nyt on luovuttu kaikista teatterikoulu-kokeiluista y.m. Lahjakkaille -ruotsalaisille näyttelijöille tämä teatteri suo edullisemman -kehityskoulun kuin heillä kotimaassa on tarjona. Syystä voi epäillä -olisiko mikään ruotsalainen näyttämö voinut antaa Fritiof Raalle -korkeamman kutsumuksen kuin sen, jonka hän täytti Suomessa, ja varmaa -on ettei yksikään samanaikuinen taiteilija Ruotsissa ole saanut -semmoista kiitollisuuden osotetta kuin se muistopatsas, joka Helsingin -hautausmaalla näyttää paikan, missä elämän myrskyissä haaksirikkoon -joutunut taiteilija on löytänyt sataman." -- "Oopperanäyttämökin on -muodostumaisillaan Helsingin ruotsalaisessa teatterissa. Noita-ampuja, -jonka lähinnä ennen olin nähnyt Milanon La Scala teatterissa, annettiin -mielestäni paremmin Suomessa. Tämä ei merkitse niin paljo kuin -kuulostaa, mutta ei aivan vähääkään. Mitä italialaisilla oli enemmän -tekniikkaa ja totuntataitoa, puuttui heiltä henkeä ja kunnioitusta -tehtävää kohtaan." Synnyltään suomalainen nti Liljeroos, joka on -harjottanut lauluopinnolta Tukholmassa "voitti ehdottomasti yleisön -myötätuntoisuuden teeskentelemättömyydellään ja sydämmellisyydellään", -ja semmoisen tunnelman vallitessa ei kielletä sitä anteeksiantoa, jota -vasta-alkaja aina vaatii. - -"Sata vuotta on kulunut siitä kun Kustaa III oopperan avulla kotiudutti -ruotsinkielen näyttämöllä, jonka oli rakentanut kotimaisille -runottarille. Samanlaatuinen ajatus on herättänyt nykyaikaiset -harrastukset suomalaisen oopperan aikaansaamiseksi Suomessa. Tällä ei -tarkoiteta Helsingin ruotsalaisen teatterin lauluosastoa, josta on -puhuttu, vaan _suomalaista_ teatteria, joka laulaa oopperaa -suomenkielellä." - -"Saattaa ehkä näyttää siltä kuin olisi suomalainen ooppera suomenkielen -nykyisellä kehitysasteella jotakin kerrassaan merkityksetöntä ja -humbuugintapaista, ja monet ovatkin ne muutoin lämpimät isänmaanystävät -fennomaanisen puolueen ulkopuolella, jotka ovat sitä mieltä, että se -tarmo, joka on yrityksen synnyttänyt, ja että ne taiteelliset voimat, -jotka siinä myötävaikuttavat, olisivat ansainneet paremman päämäärän. -Mutta eiköhän semmoinen käsitystapa ole sangen pintapuolinen ja eiköhän -juuri se ennakkoluuloinen epäilys, jolla yritystä kohdellaan, itsessään -ole jotakin, jonka voittaminen merkitsee paljo ja johon semmoinen -harrastus pyrkii." - -"Suomenkielen laulettavaisuus on kaikkien epäilyksien yläpuolella -ja on melkein tullut sananparreksi. Todistaakseen arvoansa ja -kelpaavaisuuttaan kielen ei tarvitse viitata _Il Trovatoren_ -suomennokseen. Mutta ne jotka luulevat, että nuorella suomalaisella -kieliharrastuksella on ainoa tehtävänsä kansakoulussa sen vuoksi että -se on tärkein, jättävät huomaamatta, että jos kerran yksi elon ilmaisu -lähtee todellisesta sisällisestä elämästä, niin on tämä elämä -ilmaantuva kaikenpuolisesti, ja niille, jotka innostuksella harrastavat -tätä päämäärää, ei suinkaan ole merkityksetöntä että he omalla -kielellään laulavat sävelteoksen, joka on koko sivistyneen maailman -oma." -- - -"Se näytäntö, jolla suomalainen oopperaseurue viime lokakuun -keskivaiheilla erosi Helsingissä (seurue lähti silloin Turkuun), oli -yksi mieltäkiinnittävimpiä mitä koskaan taikka missään olen kokenut. -Että kokonaisuus tuntui erittäin onnistuneelta seuranäytännöltä, ei voi -kummastuttaa eikä häiritä sitä, jolla on jonkunlainen vaisto mitata -kutakin asiaa sen oikealla mittapuulla. Näyteltiin Trubaduri, joka -erittäin hyvin näyttää soveltuvan lahjakkaille dilettanteille, koska ei -kukaan tosi musiikinystävä voi pitää yhteisnäyttelemistä siinä kovin -tärkeänä. Näissä oloissa on hyvin paljo voida useimpiin rooleihin -nähden suoda tunnustusta sangen onnistuneille harrastuksille; mutta -enemmän kuin paljo on semmoisessa ympäristössä voida tervehtiä yhtä -tositaiteilijatarta 'Jumalan armosta'. Nti Emmy Strömer, seurueen -'primadonna assoluta', joka esitti Leonoran osan, oli tuota oikeaa, -jaloa metallia, jota joskus tapaa paljon teatterikullan joukosta, eikä -suinkaan aina niissä, jotka muodin oikku on tehnyt auktoriteettiuskon -yksinkertaisen jumaloimisen esineiksi, vaan sattumalta nimettömänä ja -huomaamattomana jossakin maailman sopukassa. Missä italialaisessa -teatterissa tahansa voi kohdata primadonnan, joka melko suuremmalla -erehtymättömyydellä suorittaa Verdilaulun stereotyyppisesti kehitettyjä -lausunto- ja säveltehoja; mutta en missään teatterissa ole kuullut -Leonoran osaa ja tuskin ylipäätään mitään osaa esitettävän -voimakkaammalla ja välittömämmällä draamallismusikaalisella -innostuksella. Huolimatta gallopadipoljennosta tuntui minusta -tositeossa ensi kerran, että Leonora oli juonut myrkkyä ja -vapaaehtoisesti meni kuolemaan armaansa tähden. Ja tähän mahtavaan -traagilliseen intomieleen yhdistyy nti Strömerissä suuri ja helkkyvä -ääni sekä miellyttävä ja valtavasti vaikuttava teatterihaamu." - -"Nti Strömer, joka on harjottanut opintoja Parisissa, osottaa saaneensa -hyvän, joskaan ei täysin loppuun saatetun koulutuksen. Kuulee usein -valitettavan, että niin lahjakas laulajatar uhrautuu suomalaiselle -teatterille ja menee hukkaan maailmalta. Minä liityn ehdottomasti -niihin, jotka Suomessa arvioivat hänen taidettaan toisen, paljo -korkeamman vaihtoarvon mukaan kuin sen, jonka mukaan se määrättäisiin -maailmanmarkkinoilla, ja luulen, että nekin, jotka perusjohteellisesti -eivät tahdo yhtyä tähän, eivät voi olla vastaanottamatta tärkeäarvoista -vaikutusta siitä tavasta, millä nti Strömer on kohottanut suomenkielen -myötävaikuttamaan todella suuremmoiseen näyttämölliseen tekoon." - -"Mainitussa jäähyväisnäytännössä oli yleisön innostus rajaton, eikä -esiinhuudoista tahtonut loppua tulla. Viimeksi huudettiin useat kerrat -esiin tri Kaarlo Bergbom, yrityksen tarmokas alkuunpanija. Kaikesta -sydämestäni yhdyin tähän suosionosotukseen." -- - -Niin kirjoittaa ulkomaalainen, joka tyynellä, harkitulla esityksellään -herättää meissä kunnioitusta; hänkin todistaa Emmy Strömerin taiteen -suuruutta ja tenhovoimaa ja tunnustaa kuinka se innostus, joka elähytti -teatteriamme ja sen yleisöä, oli mukaansa tempaava. -- Kirjoituksesta -näemme muutoin, että Ruotsalaisellakin teatterilla nyt oli -lauluosastonsa, niinkuin eräät sen ystävät kevätpuolella olivat -vaatineet. Eikä ollut mikään salaisuus, että yritys oli tähdätty -suomalaista oopperaa vastaan. Muutamassa poleemisessa kirjoituksessa -L. M(echeliniä) vastaan A. M(eurman) Morgonbladetissa (6/11 1874) -repäisevällä tavallaan koskettelee asiaa: "Valtio uhraa useina vuosina -musiikin ja draamallisen taiteen edistämiseksi 24,000 mk; yksityiset -antavat vielä lisää. Mitä sillä aikaansaadaan? Palkataan varojen mukaan -näyttelijöitä Ruotsista. Silloin eräs tarmokas mies luo -- tyhjästä, -saattaisi sanoa, -- kotimaisen oopperan, jonka sanotaan tyydyttävän -suuriakin vaatimuksia. Vasta nyt herätään toisella puolella -- ei uutta -luodakseen, vaan alas repiäkseen -- tuotetaan maahan muutamia -musikaalisen akatemian oppilaita, ja niin on heilläkin ooppera. 'Kun -ukko hakkasi itselleen akkunan, niin akka teki samoin'!" -- Samaan -aikaan kun suomalaisella näyttämöllä esitettiin Parranajaja, näyteltiin -ruotsalaisella Noita-ampuja; mutta kun suomalainen lauluosasto oli -muuttanut Turkuun, silloin annettiin Uudessa teatterissa puhenäytelmiä --- uutta oopperaa, Paciuksen Kaarle kuninkaan metsästystä, harjotettiin -kevääksi, jolloin suomalainen seurue oli palaava antaakseen -oopperanäytäntöjä Arkadiassa! Niin oli kilpajuoksu käymässä. Tietysti -oli siitä vahinkoa Suomalaiselle teatterille, mutta kostuiko -Ruotsalainen? Ei suinkaan. Ruotsalaisen teatterin kannatusyhdistyksen -kokouksessa näet ilmoitettiin, että asiat eivät olleet entisestä -parantuneet, vaan päin vastoin. "Syyttää johtokuntaa tästä", lausuu -eräs 'Uuden teatterin osakas' (Mbl. 16/2) "on meistä väärin. Unohdetaan -kokonaan, että nykyinen johtokunta voimakkaan, etupäässä Vikingenin -ajaman mielipiteen vaikutuksesta päätti à tout prix perustaa oopperan, -joka voisi, jollei kilpailla Suomalaisen kanssa, kumminkin tehdä sille -haittaa. Että yritys on ollut haitaksi teatterille itsellensä lienee -nyt, liian myöhään, huomattu. Sillä selvää kai on, että oopperaosasto -on tuottanut tappiota koko teatteriyritykselle." Kirjoittaja neuvoo -luopumaan oopperapuuhista ja puoltaa O. Donnerin vuotta ennen tekemää -ehdotusta, että Ruotsalainen ja Suomalainen näyttämö ryhtyisivät -yhteistyöhön; mutta luonnollisesti hän puhui kuuroille korville. -- - -Vielä mainittakoon tässä eräs Martin Wegeliuksen kirje Bergbomille -(31/12 1874). Siitä näkyy että Bergbom oli tarjonnut 6,000 mk -Ruotsalaiselle teatterille saadakseen käyttää sen orkesteria kolmen -kuukauden aikana. Wegelius ilmoittaa johtokunnan kieltävän vastauksen. -Orkesteri maksaa muka 30 à 32 tuhatta, ja sen mukaan tulisi Suomalaisen -oopperan suorittaa ainakin 10,000! [Aivan niin, jos se olisi luovutettu -tykkänään, mutta tuskin oli Bergbom tarkoittanut, että Ruotsalainen -teatteri koko kolme kuukautta olisi ilman orkesteria]. - -Loppupuoli samaa kirjettä näyttää, että Bergbom oli kehottanut -Wegeliusta säveltämään jotakin Suomalaista näyttämöä varten. Asiasta ei -tullut mitään, mutta se osottaa kuinka harras Bergbom oli käyttämään -kotimaisia kykyjä: - -"Lähetä mitä pikemmin sen parempi Graziellan ranskalainen laitos. -Tahdon luonnollisesti nähdä sen ja tehdä suunnitelmani, ennen kuin sitä -edelleen mukaillaan. Oikeastaan on epätoivoista työtä musikaalisesti -käsitellä kieltä, jonka sisällinen olemus on vieras, ja jonka -yksitoikkoinen korko yhdessä alituisesti vaihtelevan laajuuden kanssa -tarjoo niin paljo vaikeuksia hyvälle lausumakäsittelylle kantileenassa -(resitatiivissa se on yhdentekevä). Mutta minä ikävöin nyt oikealla -kiihkolla jotakin, jossa saan koettaa voimiani; olen kyllästynyt -luomaan musiikkia, jota saan kuulla ainoastaan fantasiassani, ja -ottaisin vaikkapa egyptiläisen tekstin, jos sijaiskuningas suvaitsisi -kunnioittaa minua tilauksella." -- - - * * * * * - -On aika palata _Turkuun_, missä Suomalainen teatteri molempine -osastoineen nyt oli koettava korjata syyskauden tappioita. Joulun ja -uuden vuoden välillä (26, 27 ja 29 p.) annettiin kolme puhenäytäntöä -(Marianne; Lapsuuden ystävät ja Lemun rannalla; Maria Tudor); mutta -uuden vuoden päivänä sekanäytäntö, jossa Haapaniemen hanhenpoikaa -seurasi konserttiosasto, missä Emmy Strömer sekä Duncker, Bergholm ja -Ericsson esiintyivät. Kun 3/1 Päivölä oli näytelty, tuli 6/1 jälleen -sekanäytäntö: Konserttiosasto, Toinen tai toinen naimaan, Noita-ampuja -(II. 1) ja Kihlaus sekä niinikään 10/1 Noita-ampuja ja Yhdistysjuhla. -Sillä välin oli 8/1 Norma esitetty viides kerta ja sen jälkeen tapaamme -Å. P:ssa Nervanderin laajan arvostelun tästä nuorena kuolleen, -nerokkaan sisilialaisen Vincenzo Bellinin säveltämästä oopperasta ja -sen esityksestä näyttämöllämme. - -Tässäkin oopperassa oli Emmy Strömerin esitys merkityksellisin, vaikkei -hänen Normassaan loukattu druidilainen papitar ja kostonhimo tulleet -yhtä täydellisesti kuvatuiksi kuin luonteen suloinen, kieltäymyksessään -ylevä, naisellinen puoli. Kohtauksissa, joissa Norman puhdas -naisellisuus ilmenee, taiteilijatar tulkitsi roolinsa iki-ihanasti ja -unohtumattomasti. Se jolla on ollut onni nähdä ja kuulla nti Strömer -_Casta diva_ kohtauksessa, on saanut katoamattoman muiston siitä -sielunaateluudesta, joka leimaa hänen ihanan laulunsa ja runollisen -esityksensä ja koko hänen olentonsa, ei ainoastaan andantessa vaan sitä -seuraavassa allegrossakin, jossa Norman rakkaus ja kaipaus -aaveentapaisesti kuni pilvenhattarat leijaavat loistavien sävelten ja -kansan kostonhuutojen ylitse. Tässä allegrossa näkee mitä taiteilija -voi tehdä Bellinin musiikista. Yhtä syvä ja lämmin on nti Strömerin -käsitys ensimäisestä Norman ja Adalgisan välisestä kohtauksesta, missä -Norman kadonneen onnen muisto kuvastuu autuudessa, joka nyt on -Adalgisan osana. Liikuttava, yksinkertainen tapa, jolla hän laulaa -sanat: 'Mi muinaismuisto ajoista autuaista', asettaa taiteilijattaren -jaloimpaan valoon, samoin kuin samassa kaksinlaulussa laulajattaren -ihana ääni helkkyy hopeankirkkaana kehotuksessa: 'Riemuitse Adalgisa' -j.n.e. Tämän duetin ja niin myös suuren kaksinlaulun kolmannen -näytöksen ensi kuvaelmassa suorittavat neidit Strömer erinomaisen -tasaisesti ja huolellisesti, ja kuulijain mieltymys on joka kerta ollut -mitä vilkkain. -- Toisen näytöksen tersetissä: 'Julmasti vietellyt hän -on', joka on oopperan kauniimpia kohtia ja jossa kukin osallinen varsin -ansiokkaasti pitää puoliaan, näyttäytyy nti Emmy Strömerin jalo käsitys -Norman roolista kenties kaikkein miellyttävimmin. -- -- Traagillisessa -loppukohtauksessa huomaa, että Normalla, siitä hetkestä kun hän syyttää -itseään rikoksesta, rooli on kerrassaan selvillä ja innostuksella -kuulija antautuu hänen yksinkertaisen ja syvän tulkintansa -viehätykseen. Äärettömän rakkauden vapisuttamana tulla hiipii hänen -nuhteensa: 'Nyt vihdoin tuntenet, roomalainen', ja tunkee kuin sävel -toisesta maailmasta lauluun, jolla Pollion rukoilee anteeksi ja -Orovisto pyytää häntä peräyttämään tunnustuksensa. Emme edes tältä -rikaslahjaiselta kyvyltä olisi odottaneet sitä draamallista voimaa, -jonka nuori taiteilijatar sulkee valittavaan rukoukseen lapsiensa -puolesta: 'Armahda, isä lapsi-raukkoja' -- rukoukseen, joka -turvattomuudessaan mahtavana ja täynnä suloisinta naisellisuutta murtuu -kansan uhkaa vastaan. Tämän loppukohtauksen tenhovaikutus kohoaisi -vielä, jos Norma sen jälkeen tyynenä ja kohtaloonsa tyytyen astuisi -kuolemaan. -- - -Bergholm -- Orovisto, nti S. Strömer -- Adalgisa ja Ericsson -- Pollion -saavat hekin tunnustusta, joskaan ei yhdenkään esitys ollut erittäin -merkillinen. Klothildan ja Mavion sivuroolit suorittivat nti _Anna -Rinman_[51] ja Taavi Pesonen täysin tyydyttävästi. -- - -Norma esitettiin vielä 19/1 ja 28/1, siis kaikkiaan seitsemän kertaa, -ja Trubaduri 12/1 ja 17/1 joten se tällä Turussa ololla nähtiin -yhteensä viisi kertaa. -- - -Z. Topeliuksen syntymäpäivänä (14/1) annettiin Anna Skrifvars, -Mustalainen ja Ei ollenkaan mustasukkainen. Ensimäisestä näytelmästä, -joka silloin vielä painamattomana oli yleisölle tuntematon, sanotaan -että se pituudestaan huolimatta alusta loppuun jännitti katsojain -huomaavaisuutta. - -"Rva Aspegren vaikeassa nimiroolissa osotti yhtä syvää ja todenperäistä -kuin hienoa käsitystä tehtävästään. Hän ymmärsi jalosti saada näkyväksi -luonteen suurpiirteisen perustuksen samalla kuin ulkonainen -näytteleminen oli korutonta ja yksinkertaista sekä ankaruudessaan että -lämmössään. Ei mikään liioittelu häirinnyt taiteellisesti varmaa ja -kaunista esitystä, joka mielestämme ehdottomasti on parhainta mitä -olemme rva Aspegrenilta nähneet. -- Erik Skrifvarsina esiintyi hyvällä -värityksellä ja varmanäköisesti hra Lundahl, joka myöskin varsin -ansiokkaasti suoritti mieltäkiinnittävän pääosan unkarilaisessa -laulunäytelmässä Mustalainen, saaden osakseen yleisen mielihyvän -osotuksen salongilta. Ohjelman kolmannessa kappaleessa esiintyi hra -Pesonen hyväluontoisena patruuna Bergströminä ensi kerran -puhenäytelmässä ja menestyi aika hyvin. Kasvojeneleihinkin nähden hän -ilmaisi hyviä taipumuksia." - -Seuraavalla viikolla oli markkinat ja silloin näyteltiin neljä iltaa -peräkkäin: sunnuntaina 17/11 niinkuin jo on mainittu Trubaduri, -maanantaina Työväen elämästä, Riita-asia ja Mustalainen, tiistaina -Norma ja keskiviikkona Sven Dyringin koti. Sen jälkeen tuli Lucian -vuoro, joka jo oli paikkakunnalla hyvin tunnettu, mutta silti viisi -kertaa kokosi ihastuneen kuulijakunnan teatteriin (22/1 ja 24/1 sekä -10/2, 12/2 ja 14/2). Ericssonia kohdannut sairaus jakoi nämä näytännöt -kahteen ryhmään ja välissä oli seitsemän puhenäytäntöä. Näiden -ohjelmista näkyy, että Mustalainen annettiin kolmannenkin kerran, että -Brachvogelin suuri draama _Narcisse Rameau_, joka aikoinaan oli tehnyt -niin suuren vaikutuksen Bergbomiin, oli Paavo Cajanderin suomentamana -otettu esitettäväksi (ensi ilta 5/2, Lundahlin hyväksi) sekä että tämän -ohella näyteltiin seuraavat suuremmat kappaleet: Viuluniekka, Deborah -ja Jeppe Niilonpoika. Nervander sanoo puheosastosta ylipäätään, että -kotimaisissa näytelmissä, niinkuin Kihlaus ja Kosijat, ja Holbergin -komediassa se jo "näyttelee todella ansiokkaasti". Narcisse Rameau -näytelmän luonteet olisivat sitä vastoin vaatineet kypsyneempää -tulkitsemista kuin mitä mahdollista oli. Kiitosta ansaitsevat etupäässä -hra ja rva Lundahl päähenkilön ja madame Pompadourin vaikeista, voimia -kysyvistä rooleista. Jeppenä, jossa Vilholla oli yksi parhaimpia -roolejaan, oli tämä näyttelijä huomattavasti edistynyt. Esityksessä oli -enemmän reippautta ja koko käsityksessä todellista taiteellisuutta, -jota paitse hän myöskin entistä paremmin hallitsi tehtäväänsä. -Suosionosotukset olivatkin lämpimiä. -- Puheosaston viimeinen näytäntö -oli 9/2, mutta se jäi vielä Turkuun, jotta eräät sen jäsenet -- -Lundahl, Aspegren ja Himberg -- voisivat avustaa Fra Diavolossa, joka -oli esitettävä Lucian jälkeen. - -Lucian esityksestä tällä kertaa Turussa ei ole muuta sanottavana kuin -se, että Achté, joka johti orkesteria, oli luovuttanut loordi Ashtonin -osan Elis Dunckerille. Nervanderin mielestä oli tehtävä kyllä -musikaalisessa, mutta vähemmän draamallisessa suhteessa tälle -laulajalle soveltuva. Vaikka Duncker siis, kiitos olkoon kauniin -äänensä ja hyvän koulunsa, sangen tyydyttävästi suoritti roolin, ei -hänen esitystään voinut pitää erittäin ansiokkaana. -- Fra Diavolo meni -sitte neljä kertaa (17, 19, 21 ja 23 p. helmik.). Tästä oopperasta -sanotaan, että se miellytti yleisöä vähemmän kuin toiset tähän saakka -annetut. Siihen näyttää osaltaan kapellimestari Byström vaikuttaneen. -Å. P:ssa mainitaan hänen herättäneen "yleistä kummastusta" sillä -huolimattomalla tavalla, millä hän johti oopperaa ja kohteli -taiteilijoita, laulaen itse mukana ja ääneen huutaen heille -muistutuksiaan(!) -- Lähinnä viimeisen näytännön ohjelma käsitti osia -kolmesta oopperasta: Noita-ampuja (II. 1), Sevillan Parranajaja (II) -ja Donizettin _Lucresia Borgia_(I). Viimemainittu oli ihan -uusi ja viehätti suuresti yleisöä. Ei suinkaan ollut vähimmän -mieltäkiinnittävää, että siinä -- Maffio Orsinin roolissa -- ensi -kerran astui näyttämölle 18-vuotias, Turusta kotoisin oleva laulajatar, -lehtorin tytär nti _Fanny Tallgren_. Ja debyytti oli onnellinen. -"Vasta-alkajan miellyttävä, joskin heikonlainen ääni sekä soma -esiintymis- ja odottamattoman vapaa näyttelemistapa herätti iloista -huomiota, ja reippaasti laulettuaan juomalaulun hänet palkittiin -lämpimillä kättentaputuksilla ja esiinhuudolla." -- Jäähyväisnäytäntönä -annettiin vihdoin Lucia sunnuntaina 28/2. Teatteri oli täynnään -yleisöä, joka tuhlaavasti ilmisaattoi kiitollisuutensa kaikesta -kauniista, jonka oopperaseurue oli sille tarjonnut. Runsain osa kukkia -ja laakereita tuli tietysti Emmy Strömerin osaksi, hänet kun huudettiin -esiin toistakymmentä kertaa, vaikkeivät toisetkaan jääneet tyhjin -käsin. - -Turussa olo oli siis päättynyt. Loppuaika oli ollut myötäisempi, mutta -ainoastaan viimeisinä iltoina huone oli täpötäynnä. A. Malmgren, joka -oli hoitanut teatterin raha-asioita, laski kirjeessä nti Bergbomille -(12/3), että puheosaston häviö oli 4,500 ja oopperaosaston voitto noin -2,000 mkaa. "En ole koko elämässäni ollut niin monien vastuksien -saartamana kuin tänä aikana, vaan luja toivoni on, että asiat -Helsingissä menestyvät paremmin." -- Eräästä rva Landellin kirjeestä -(3/3) teemme muutamia otteita, jotka koskevat teatterin ja Turun oloja: - -Edellisessä kirjeessä oli mainittu, että Kaarlo ja Emilie Bergbom -olivat käyneet Turussa, mutta eläneet niin incognito, ettei heitä -missään nähty. Uutena vuotena olivat he kuitenkin eräänä ehtoona olleet -Landellilla, ja rouvasta se oli ollut oikea juhlailta. Muita vieraita -ei ollut paljo, mutta kaikki samoin ajattelevia. Landell oli pitänyt -lämpimän puheen ja esittänyt kiitollisuuden maljan Emilielle, johon -kaikki täydestä sydämestään yhtyivät. -- Silloin, kirjoittaja sanoo, -hän ei aavistanut että Turussa saataisiin toimeen mitään yleisiä pitoja -teatterille; mutta miten kävi, niin rva V. Malmin ja hänen -alkuunpanostaan semmoiset syntyi. Osanottajia oli 60 herraa ja 40 -naista ja kutsutuita 13. [Varatuomari Erik] Stadigh oli ensimäinen, -joka merkitsi nimensä toiselle listalle ja [kauppias Aug.] Silén -toiselle, ja sitte ne menivät kädestä käteen useimpien hovioikeuden -nuorempien jäsenten piirissä ja muittenkin, jotka eivät pidä hengen -asiana olla ylinnä korissa. Ja hauskaa meillä olikin; kaikki olivat -kuin sähkötettyjä, kaikkia puheita seurasi yhteinen hurraa. -[Kaupunginlääkäri] tri Hahlin puhe teatterin jäsenille oli sydämellinen -ja melkein juhlallinen, sitte tuli [toimittaja] Ernst Rönnbäckin puhe -Emmy Strömerille, hieman runoutta mukana, lämpimästi ja hyvästi -lausuttu; hän puhui Franzénin syntymäkaupungista satakielten -kotipaikkana, josta ne ovat tulleet sävelillään ihastuttamaan meitäkin; -niinkuin Väinämöinen muinoin oli saanut kontionkin laulua ihailemaan, -oli Emmy Strömer innostuttanut vähemmänkin musikaaliset kuulijat. -Siihen tapaan hän puhui ja minä annoin hänelle paljon anteeksi tämän -siivon puheen tähden ja olin tyytyväinen päähänpistostani valita juuri -hänet puhumaan Emmylle. -- Sen jälkeen Landell puhui Sofie Strömerille, -joka luopuu yleisöstä hoitaakseen pyhää tulta kodin alttarilla,[52] ja -uusi lääninsihteeri [N.] Schlüter esitti innostuneesti tri Bergbomille -maljan, jota seurasi loppumaton hurraa. -- Vihdoin tahtoi [lehtori] -Schoultzkin puhua, mutta kun tanssi oli alkamassa, myönnettiin hänelle -ainoastaan 5 minuuttia. Sen sijaan että olisi lausunut jotain lyhyesti, -alkoi hän kreikkalaisten ja roomalaisten teatterista eikä kukaan -aavistanut mihin hän tähtäsi, kun 5 minuuttia oli kulunut ja -soittokunnan toitotus remahti. Silloin puhuja äkkiä päätti -toivomuksella, että Suomalainen teatteri astuisi -- Ruotsalaisen -sijaan! Näitä sanoja seurasi kumea murina yleisön puolelta, mutta -silloin rva Malm virkkoi, että 5 minuuttia olikin ollut kylliksi -puhujalle, sillä 6:tena hän jo lausui tyhmyyden, ja tämä sai murinan -taukoamaan. -- Läksijäiset olivat teatterin lämpiössä viimeisen -näytännön jälkeen. Kaikki puheet olivat ruotsalaisia ja turhaan olivat -toimeliaat rouvat koettaneet saada edes Bergbomille suomenkielisen -puheen. -- Vaikka oopperaa juhlimassa oli semmoisiakin, jotka rva -Landell edellisessä kirjeessä oli lukenut sen vihollisiin, on varmaa -että oli toisia, jotka eivät myöntyneet sovintoon. Siten hän mainitsee -käyneensä eräässä perheessä, jossa hänelle vakuutettiin, "että -Suomalainen ooppera oli niin peräti ala-arvoinen, että sitä oli -mahdoton kuunnella, ja -- koska jäsenet kuitenkin olivat ruotsalaisia, -olisi heidän pitänyt laulaa ruotsiksi! Voi, isänmaa parka, ajattelin -minä, poikasi ja tyttäresi eivät saa enää kantaa nimeäsi ja vielä -vähemmän laulaa kielelläsi!" -- Suomalaisen teatterin vastustajia oli -myöskin kuvernööri, kreivi Creutz. Puhuessaan mahdollisuudesta saada -lupaa arpajaisiin teatterin hyväksi rva Landell suuresti epäilee sitä --- "niin kauvan kuin Creutz on johdossa. Siinä valitettavasti ei mikään -auttane, ei polville lankeeminen eikä liikuttavat puheet, sillä hän on -yhtä paljo oopperaa kuin suomenkieltä vastaan, hän ei kärsi -kumpaakaan." -- -- - -Turusta läksi lauluosasto Helsinkiin, jota vastoin puheosasto jo vähän -ennen oli matkustanut _Poriin_, ja jälkimäistä tulee kertomuksemme -ensin seurata. Teatterin toimi Porissa, jossa se ei ollut käynyt sen -jälkeen kun seurue syksyllä 1872 siellä alkoi uransa, oli tapahtuva -epäilyksiä herättävillä edellytyksillä. Vilhon heikontunut terveys -vaati ehdottomasti lepoa ja hänelle myönnettiin sentähden vapautta -ulkomaanmatkaa varten. Hänen paikkansa -- johtajan tai järjestäjän -- -oli Kallio täyttävä; mutta ymmärrettävää on, että tämän näyttelijän -pedagooginen kokemus ei korvannut mitä häneltä puuttui näyttämötaiteen -tuntijana. Siinä hän ei ollut läheskään Vilhon vertainen. Mutta kun -Bergbom edeltäkäsin määräsi ohjelmiston ja tarkoitus oli näytellä -ainoastaan hyvin tunnettuja ja usein esitettyjä kappaleita, niin -toivottiin kaiken menevän hyvin. Ja verraten hyvin kaikki menikin, -vaikka niillä, joiden tuli täyttää Vilhon sija eri kappaleissa, oli -paljo työtä, eikä muitakaan vastuksia puuttunut. - -Näytännöt alkoivat Otavan salongissa 28/2 Viuluniekalla ja jatkuivat -lähes kaksi kuukautta; viimeksi annettiin Deborah 20/4. Paitse näitä -kappaleita, joista jälkimäinen näyteltiin kaksi kertaa, esitettiin -seuraavat koko illan näytelmät: Marianne, Päivölä ja Maria Tudor, kukin -kaksi kertaa, sekä Kavaluus ja rakkaus ja Preciosa, kumpikin yhden -kerran. Muutoin annettiin pienempiä kappaleita, joista olivat uusia -(vaikka ennen harjotettuja) kaksi 2-näytöksistä huvinäytelmää: _Vangin -pidot_ (29/3) ja _Natalia ja Nadeschda_ (7/4), edellinen ranskalainen -(Le bal du prisonnier), jälkimäinen tanskalainen (A. Andersen: Rosa og -Rosita), Törmäsen kääntämä. Suurista näytelmistä pidettiin enemmän kuin -pienistä ja pienistä olivat laulunäytelmät mieluisimmat. -- Vanhemmissa -näytelmissä, joissa Vilholla oli ollut rooleja, täytyi muiden -- -pääasiassa Leinon -- täyttää hänen sijansa. Siitä oli nuoremmille -lisätyötä, mutta luonnollisesti hyötyäkin. - -Tietoja seurueen oloista lähetti Bergbomille aluksi Kallio, mutta sitte -Törmänen ja Leino. Kävi näet niin hullusti, että ensinmainittu enimmän -ajan oli sairas. Ensiksi hän loukkasi kätensä (Törmänen mainitsee, -että Kallio sairasti "marttyyriviikolla"), niin ettei voinut -kirjoittaa, ja kun se oli parantunut, hän teatterissa vilustui ja sai -keuhkotulehduksen. Näin ollen täytyi Törmäsen, jolle jo alusta alkaen -rahavartian tehtävä oli uskottu, Leinon y.m. avulla hoitaa asioita. -Eräät toiset, joiden olisi luullut paremmin kyenneen siihen, elivät -herroiksi välittäen viisi aseman vaikeuksista. Kumminkin meni kaikki -niinkuin jo sanottiin sangen hyvin. Teatterin ystävät ja paikkakunnan -ruotsalainen lehtikin tunnusti seurueen suuresti edistyneen ensi -esiintymisensä jälkeen. "Kaupungin ylhäiset (raha-aristokraatit)" -loistivat tosin poissaolollaan ja sentähden oli varsinkin arkipäivinä -vähä väkeä, mutta pyhinä oli tungos sitä suurempi. Erittäin mieltyneitä -teatteriin olivat maalaiset kaupungin ympäristössä; kerrankin tuli -Karviasta yhdessä seurassa 16 talonisäntää emäntineen. Kun Kavaluus ja -rakkaus näyteltiin, olivat maalaiset ostaneet istumasijat, niin että -kaupunkilaisten oli tyytyminen seisomapaikkoihin. Parhaimmat iltatulot -tuottivat siis maalaiset, mutta huhtikuulla kun keli kävi huonoksi, ei -niitä enää paljo nähty teatterissa. Loppuaikana ilmaantui kelirikon -ohella toinenkin vastus, nimittäin kaksi kilpailijaa, amerikkalainen -luistelijataituri Jackson Haines ja ruotsalainen harpunsoittaja Sjödén. -Edellisen taholta uhkaava vaara vältettiin siten että ruvettiin -yhteistyöhön. Jackson, joka oli erinomaisen ketterä pyöräluistimillaan -(eräs porilainen sanoi hänestä: "Se liikkui pää ja jalat ilmassa!"), -esiintyi kaksi tai kolme kertaa yhdessä teatterin kanssa, suorittaen -puolestaan luistintansseja (esim. Naamiohuvien jälkeen ja -Savoijalaispoika) ja näytännöistä oli meikäläisillä 200 mk puhdasta -tuloa; sitä vastoin oli seurueemme turvaton Sjödéniä vastaan. Sinä -sunnuntai-iltana, jona harpunsoittaja antoi konsertin kirkossa, oli -näyttämöllä halla. -- Kaikkiaan nousivat tulot 7,866 markkaan, se on -noin 374 mk illalta, ja ainakin kolme kertaa Törmänen toimitti 1,000 -markan rahalähetyksen Helsinkiin. -- Jättäen sikseen muut pikku jutut, -lisäämme vain, että kaupunkilaiset -- joista Törmänen rikkiviisaasti -kirjoitti: "ohdakkeita on paljo nisun seassa" -- eivät laiminlyöneet -kutsua seuruetta tavallisiin läksijäisiin. Niissä luonnollisesti -juotiin Suomalaisen teatterin ja Bergbomin maljat; vähemmän tavallista -oli että pormestari Molander esitti Runeberginkin maljan ("tietysti -ruotsiksi", sanotaan kirjeessä). - -Porista matkustettiin _Tampereelle_. Kallio jäi kuitenkin sairaana -jälkeen ja toiset, etupäässä Törmänen hoitivat asioita miten parhaiten -osasivat. Ensi näytäntö uudella olopaikalla oli 25/4 (Haapaniemen -hanhenpoika, Ensi lempi ja Mustalainen) ja sali oli täynnä yleisöä, -joka suosiollisesti tervehti vieraitaan. Näytännöt annettiin samassa -salissa kuin 1872, mutta nyt oli siinä lehteri, joten "teatteriin" -mahtui lähes 500 henkeä. Yhteensä annettiin tällä kertaa Tampereella 20 -näytäntöä ja toisessa puolessa niitä koko illan kappaleita. Oli näet -tultu siihen päätökseen, että suuret näytelmät ylipäätään onnistuivat -paremmin samalla kun ne enemmän miellyttivät katsojia. Uusia -ohjelmistossa olivat P. Hannikaisen kirjoittama alkuperäinen, -5-näytöksinen näytelmä _Neitsyt Siiri_, jonka ensi ilta oli 20/5, -L. Heibergin _Eroamattomat_ (23/5), Auvrayn _Orposisarukset_ (6/6), -molemmat viimemainitut 2-näytöksisiä huvinäytelmiä, ja Törmäsen juuri -nyt suomentama rva Birch-Pfeifferin _Sirkka_, joka näyteltiin ensi -kerran (Leinon hyväksi) 8/6 -- viimeinen näytäntö Tampereella. - -Tietoja tältä ajalta on vähänlaisesti. Kallio tuli 8/5. "Se oli -iloista", Törmänen kirjoittaa (10/5), "sekä yleisesti että yksityisesti -minulle. Melkeinpä sain jo kylliksi tästä lyhyestä ajasta -- en -suinkaan toimista, vaan mieliharmista, joita yhä oli tarjona, ja sepä -aivan luonnollistakin." -- "Tulot", hän jatkaa samassa kirjeessä, "ovat -pysyneet entisellään -- tietysti verrannollisesti pienempinä kuin -Porissa. Yleisö täällä on erinomaisen innostunut; kuumuutta vain -alkavat jo valittaa." Kirjeen ohella hän lähetti Helsinkiin 1,000 mkaa. --- Tampereen Sanomien arvosteluista ei ole paljo otettavaa. Nti Hilda -Heermania, joka kihloissa ollen oli pian eroava, kiitetään; hän oli -Adelheidina Ensi lemmessä ynnä parissa muussa roolissa "oikein sievä -näpsykkä". Sitä vastoin Himbergiä moititaan "ymmärtämättömästä -papattamisesta" -- hän "päästää puhetta kuin papuja vierittäis". -- -Yllä mainituista uusista näytelmistä ensimäinen menestyi huonosti. -Törmänen kirjoittaa myöhemmin (22/6), että Neitsyt Siiri oli onneton -alusta loppuun. Näytelmän toiminta tapahtui Suomessa Pietari Brahen -aikana, mutta ei näy olleen enemmän näyttelijäin kuin katsojain mieleen -eikä sitä ole toistamiseen näytelty. Sen henkilöistä mainittakoon: -Siiri -- nti Hellstén, Pietari Brahe -- Lundahl, Kristina Stenbock -- -rva Lundahl, vouti Trolle -- Kallio, ritari Jöns Leiongap -- Aspegren -j.n.e. -- Toisin onnistui Sirkka, se "kävi yli toivojen". Rva Aspegren -nimiroolissa herätti yleistä tyydytystä; nti Savolainen -- muori Fadet -näytteli odottamattoman hyvin eikä Tervokaan, jolle Kallio omin päin -oli luovuttanut ukko Barbeaun osan, ollut moitittava. Edelleen oli rva -Lundahl Madelonina "aika somasti schnippisch", jota paitse Leino ja -Törmänen tekivät parastaan veljeksinä, nuorina rakastajina. Että -yhteisnäytteleminen tällä ensi kerralla ei voinut olla nuhteeton, on -ymmärrettävissä, mutta siitä huolimatta olivat katsojat mielissään, ja -näytäntö, kun oli viimeinen, muodostui sydämelliseksi eronhetkeksi, -jolla ei suosionosotuksia eikä esiinhuutoja säästetty. Viimeiset -jäähyväiset lausuttiin sitten kaupunkilaisten toimeenpanemissa -"ilopidoissa" Viikin saaressa. - -Kirjeistä näkyy, että Bergbom ainakin kerran oli käynyt Tampereella -seurueen luona, mutta lähempiä tietoja siitä ei ole. Kun näytännöt -Tampereella päättyivät, pääsi rva Aspegren vapaaksi tehdäkseen -opintomatkan ulkomaille. Samalla aikaa myönnettiin Aspegrenillekin -pyynnöstä vapautta kesäksi, mikä herätti mielipahaa tovereissa, joiden -tuli "uhrautua" ja jatkaa kiertomatkaansa. - -Se vastatuuli, joka tänä näytäntökautena oli vaivannut oopperaa, jatkui -_Helsingissäkin_.[53] Ericssonin ääni oli koko kevätkauden niin -sorroksissa, että näytäntöjen antaminen kävi joko aivan mahdottomaksi -taikka häiriintyi. Aikomus oli ollut alottaa maaliskuun 10 p. -vaiheilla, mutta tositeossa ensimäiset näytännöt olivat vasta 18/3 ja -21/3 ja silloinkin täytyi Luciasta jättää pois erinäisiä kohtauksia ja -täydentää ohjelma kohtauksilla Noita-ampujasta. Eheänä Lucia esitettiin -29/3. Nämä kolme näytäntöä olivat ainoat koko maaliskuulla. Siihen -katsoen oli vähän lohdutusta kiitoslauseista, että taiteilijain esitys -oli voimallisempi ja pyörennetympi, että kööritkin voiman ja -huolellisen harjotuksen puolesta olivat etevämmät kuin ennen sekä -vihdoin että orkesteri tyydytti kaikkia kohtuullisia vaatimuksia. Kun -ei tenorin terveyteen voitu luottaa, olivat kaikki laskelmat turhat. - -Huhtikuun 2 p. meni Norma ensi kerran Helsingissä. Huone oli ihan täysi -ja suosionosotukset innostuneita. Emmy Strömer ihastutti suuresti -yleisöä, mutta nti Sofie Strömerkin herätti mieltymystä; köörit olivat -oivallisia ja orkesteri, Achtén johtamana, suoritti tehtävänsä -kunnialla. Sama näytäntö uudistettiin 4/4 mutta sitten surkeus jälleen -alkoi. Seuraavissa näytännöissä 7/4 ja 11/4 ei voitu antaa kuin -erinäisiä kuvaelmia ja kohtauksia Normasta ja Luciasta. - -Vähän myöhemmin oli Morgonbladetissa 14/4 arvostelu oopperan siihen -saakka antamista näytännöistä. Dunckerin ääni, sanotaan siinä, oli nyt -täysin toipunut, kun se oli uudestaan tottunut kotimaan ilmaan, ja hän -lauloi virheettömästi, sävelet virtasivat esiin lämpiminä, täyteläisinä -ja aistillisesti soinnukkaina, hänen draamallinen koronpanonsa oli -sattuva ja teeskentelemätön ja näyttämöllinenkin esiintymisensä -tuotti hänelle kunniaa. Ilahuttavinta oli kumminkin, että hänen -huolellisuutensa ja kunnioituksensa tehtävää kohtaan oli sitä laatua, -että hän alati oli edistyvä taiteessaan. -- Emmy Strömer antoi kauniin -ja plastillisen kuvan ylevämielisestä gallialaisesta tietäjättärestä, -hänen hehkuvasta intohimostaan ja sielun suuruudestaan. Erinomaisen -jalosti hän lauloi mainion casta diva aarian kuutamolla, pyhän tammen -juurella; mutta muulloinkin hänen laulunsa Normana tunki luihin ja -ytimiin. -- Köörit vetävät vertoja parhaimmille mitä täällä oli -näyttämöltä kuultu. Että suuri joukko nais- ja miespuolisia laulajia -oli siihen uhrannut aikaa ja vaivaa, todisti heidän harrastavan -kansallista sivistystä innolla, joka ansaitsi mitä ehdottominta -tunnustusta. -- Orkesterissa oli paitse seurueen omia soittajakykyjä -myötävaikuttanut suomalaisen kaartin soittokunnan jäseniä sekä -joitakuita täkäläisiä soittoniekkoja niinkuin hra Niemann; olipa näiden -lisäksi viime aikoina hra Schneevoigtinkin soittokunta Viipurista ollut -avustamassa; mutta nyt oli kuitenkin Schneevoigt soittajineen palannut -kotiin ja oopperan täytyi tulla toimeen sillä mitä täällä oli tarjona. -Achté oli johtajana odottamattoman hyvin suorittanut tehtävänsä. - -Kun Norma Ericssonin äänen käheyden tähden oli jätettävä, otettiin Fra -Diavolo esille. Siinä on näet tenoriosa vähemmän vaativa. Ooppera -annettiin neljä kertaa peräkkäin 18-25 p. huhtik. Ensi iltana esiintyi -Lorenzona eräs amatööri (maisteri W. O. Gottlund), joka kuitenkin erään -läheisen kuolemantapauksen johdosta oli estetty useammin esiintymästä; -seuraavina iltoina lauloi Ericsson osan niin hyvin kuin taisi. -Ravintolanisännän rooli oli Dunckerilla sekä rosvojen osat Genetzillä -ja Pesosella. Huoneet olivat hyvät, joskaan ei aivan täydet. Ylipäätään -oli yleisö Helsingissäkin samoin kuin Turussa vähemmän mieltynyt Fra -Diavoloon, mutta mitä useammin se esitettiin sitä enemmän se saavutti -suosiota. Eikä outoa että niin kävi: "hienojen, sulavien sävelmien ja -loistavien köörien _täytyy_ vaikuttaa, kun ne esitetään sillä -tasaisuudella ja varmuudella, johon myötävaikuttavat nyt ovat -päässeet". -- Tällä aikaa Ericsson vihdoin oli niin parantunut, että -jälleen voitiin ryhtyä Normaan, ja tämä ooppera annettiin 27/4 ja 30/4 -sekä 2/5 Ja 4/5. Menestys oli suuri ja sisarukset Strömer saivat -runsaasti kukkia y.m. suosionosotuksia. Sen jälkeen ilmoitettiin, että -7/5 oli Lucia annettava Emmy Strömerin hyväksi, mutta todellisuudessa -näytäntö lykkääntyi 14:een. Tästä illasta, loistavin koko -kevätkaudella, kirjoitetaan Morgonbladetissa: - -"Eilen oli innostuksen ja taiteilijariemun juhla Arkadiassa. Ensi -kerran astuessaan sisään vastaanotettiin innostuttava taiteilijatar -voimakkailla kättentaputuksilla ja näytännön jatkuessa kuului niitä yhä -uudestaan sekä innokkaita hyvä- ja esiinhuutoja. Viimeksi nousi myrsky, -johon nuoret ja vanhat [n.b. vuosiltaan; näitä puoluenimiä ei vielä -ollut olemassa!], naiset ja herrat yhtä kiihkoisesti yhtyivät ja josta -ei tahtonut loppua tulla. Tämän ohella ojennettiin laulajattarelle -isoja, siroja kukkakimppuja sekä laakeriseppele, jonka jälkeen -näyttämölle satoi kukkasia, jotka illan sankaritar esiripun yhä -uudestaan noustessa vaivoin sai kootuksi talteen. Astuessaan -ulos teatterista taiteilijatarta verannalla tervehdittiin -ylioppilaslaululla, ja laululla hänet siitä saatettiin asuntoonsa." - -Näytti siltä että Ericsson viimeinkin oli saanut äänensä takaisin ja -sentähden päätettiin 19/5 esittää Trubaduri, jolla aina oli varma -kuulijakuntansa. Tenori lauloikin niin hyvin, että häntä useissa kohdin -tervehdittiin suosionosotuksilla. Mutta kun sama ooppera oli ilmoitettu -annettavaksi 23/5, täytyi -- yhä tenorin tähden -- jälleen esittää Fra -Diavolo! - -Paitse jo mainituita vaikeuksia oli Ericssonin pitkällinen kurkkutauti -pakottanut Bergbomin kokonaan luopumaan kevätaikaa varten tekemästään -suunnitelmasta. Ida Basilier oli näet luvannut tulla vierailemaan -suomalaisella näyttämöllä, ja aikomus oli hänen avullaan näytellä ei -ainoastaan Sevillan Parranajaja vaan Mozartin Taikahuilukin, jossa -neidit Basilier ja Emmy Strömer olisivat esiintyneet rinnakkain. -Mahdotonta oli kuitenkin hankkia tenoria, vaikka sitä kuulusteltiin -kaikilta ilmansuunnilta. Vapaaherra Johannes Gripenberg Pietarissa -puhutteli turhaan sekä italialaisia että venäläisiä oopperalaulajia, -Ida Basilier koetti parastaan Ruotsissa ja vihdoin tiedusteltiin -tenoria Itävallan teattereista. Viimemainitulta taholta tuo harvinainen -lintu vihdoin saatiinkin, mutta vasta syksyksi; keväällä ei voinut -ketään saada, sillä silloin olivat kaikki kiinni. Näin ollen -Ida Basilier lykkäsi vierailunsa tulevaksi näytäntökaudeksi, -herttaisimmalla ystävyydellä tarjoutuen kaikessa noudattamaan -Bergbom-sisarusten toivomuksia. Rahallista tappiota muutos ei hänelle -tuottanut, sillä hän oli vapaaehtoisesti tarjoutunut ilmaiseksi -laulamaan Taikahuilussa ja toiseksi hänet avoimin sylin vastaanotettiin -Tukholman kuninkaallisella näyttämöllä, jolla hän jälleen esiintyi -Rosinana. "Neiti Basilierin esiintyminen Rosinana, la ragazza bella e -spiritosa",[54] professori Wilh. Rauck kirjoitti, "oli juhla, jonka -vertaista harvoin on teatterissa nähty: kaikki tehtiin mitä mahdollista -on mitä innostuneimman tervehdyksen julkilausumiseksi ja mitä -lämpimimpien tunteitten osottamiseksi etevälle taiteilijalle. -Kunnianosotus olikin oikeutettu: nti Basilier on aina ollut erinomainen -Rosina, mutta hän ei ole koskaan ennen laulussa eikä näyttelemisessä -niin täydellisesti suorittanut hienoimpiakin yksityiskohtia -- -- -ilmeisesti on laulajatar suuresti edistynyt ulkomaanmatkallaan". -- -Lähdettyään lokakuulla Helsingistä Ida Basilier oli ensin käynyt -Wienissä, sitten oleskellut Münchenissä, jossa hän lauloi eräässä -symfoniakonsertissa, ja vihdoin Parisissa, jossa hän myöskin -esiintyi parissa laulajaisissa ja josta hän keväällä oli palannut -Pohjoismaihin antaakseen konsertteja Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. -Helsinkiläisiltä jäi hän tänä keväänä kuulematta. - -Viimeksi johtui Ericssonin sairaudesta sekin, että _Lucrezia Borgia_, -jonka ensimäinen näytös jo oli esitetty Turussa, Helsingissä kuultiin -vasta näytäntökauden päättyessä, nimittäin 28/5 ja 30/5 sekä 1/6. Ensi -illasta sanotaan, että oopperan esitys oli sangen kunniakas. Emmy -Strömerin draamallinen näytteleminen oli sydäntäkouristava ja laulu -erinomainen niinkuin ainakin. Hän kuvasi julmuutta ja itsekkäisyyttä -yhtä oivallisesti kuin ennen jalompia luonteenominaisuuksia. Erittäin -hyvin onnistui Dunckerkin Ferraran herttuana, hänen laulussaan -oli voimaa ja hänen esiintymisessään draamallista vauhtia ja -taiteellista vapautta, jota tuskin olisi voinut odottaa niin nuorelta -näyttämötaiteilijalta. Ericssonin äänen käheys teki, että Gennaron osa, -joka olisi ollut hänelle edullinen, meni hukkaan. Nti Tallgren oli -miellyttävä Maffio Orsinina, joskin hänen mezzosopranonsa vielä oli -kehittymätön. Kokonaisuuden vaikutusta heikonsi tietysti tenorin -kykenemättömyys. Orkesteri, jota Achté johti, suoritti asiansa sangen -hyvällä menestyksellä, ja oopperan näyttämöllepanokin oli onnistunut; -varsinkin olivat puvut loistavia. Viimeisen näytöksen aikana olivat -Emmy Strömer ja Duncker vilkkaiden suosionosotusten esineinä ja heidän -ohellaan huudettiin Bergbomkin esiin. - -Huomautettuaan oopperan vastoinkäymisistä päättyneellä näytäntökaudella -eräs nimetön arvostelija Morgonbladetissa (19/6) kumminkin päättää, -että se, joskaan ei oltu saavutettu niitä voittoja, joita valmistukset -antoivat aihetta odottaa, kaikesta huolimatta oli edistynyt. Etevät -solistit olivat kieltämättä saaneet enemmän näyttämöllistä tottumusta -ja taiteellista kypsyyttä, joka nyt jo on tullut näkyviin ja varsinkin -lupaa hyvää tulevaisuuteen nähden. Ja tämä tulevaisuus on sitä -lähempänä kun Arkadiateatteri nyt oli vapaasti käytettävänä [kts. tästä -alempana], jota vastoin ennen kaikki suunnitelmat ja valmistukset -olivat riippuvaiset siitä saadaanko ja milloin saadaan näyttämö -näytäntöjä varten. -- Taiteilijoista sama kirjoittaja ilmoittaa, että -nti Emmy Strömer vielä tulisi esiintymään syksyn alkupuolella, jonka -jälkeen hän (marras- ja joulukuulla) tekisi ulkomaanmatkan, että Ida -Basilier astuisi hänen sijaansa uuden vuoden alusta ja että Lydia Lagus -palaisi Wienistä. Sitä vastoin ooppera kadottaisi nti Sofie Strömerin, -joka oli menevä naimisiin ja muuttava Norjaan -- suuri tappio, jonka -korvaamisesta ei ollut tietoa. Edelleen sanotaan uuden tenorin tulevan -Pragista, jonka ohella Ericssonkin pidettäisiin oopperan palveluksessa. -Ne oopperat, joiden esittämistä lähinnä ajateltiin, olivat Taikahuilu, -Stradella, Rykmentin tytär ja Faust. - -Luonnollista on että näytäntövuoden tilinpäätös (joka esitettiin -tavallista myöhemmin pidetyssä yhtiökokouksessa 28/1 1876) tuli -melkoista huonompi kuin edelliset. Näytäntöjen luku oli tosin suurempi -kuin koskaan ennen, 175, mutta tulot niistä olivat vain 91,761:35 -markkaa, joten keskimääräinen tulo illalta oli ollut 524 mk, se on 103 -mk vähemmän kuin edellisenä vuonna. Osakkailta oli saatu hiukan -enemmän, 5,578 mk ja lahjana (annettavaksi palkintona komediasta) 500 -ja valtioapua 16,000 mk; mutta menojen summa oli 130,332:61 markkaa, se -on 16,493:26 suurempi kuin tulojen. Suurimmat erät menopuolella olivat: -palkkoja ja palkintoja 57,363:26, päiväkustannuksia 30,982:83, -orkesteri 19,299:83 ja matkakustannuksia 5,387:88 markkaa. -- Kun -muistamme että kahden ensimäisen vuoden tappio teki 8,890:24 mk, -huomaamme velkojen summan todellisuudessa nousseen 25,383:50 markaksi. - -Puhenäytännöissä (luvultaan 120) esitettiin 49 kappaletta: - - 13 kertaa Marianne; - 10 " Mustalainen; - 8 " _Kihlaus_, Viuluniekka, Suuria vieraita; - 7 " Maria Tudor, Deborah, Remusen kotiripitykset; - 6 " Päivölä, Preciosa, Ensi lempi, Marin rukkaset, Kultaristi; - 5 " _Lemun rannalla_, Kavaluus ja rakkaus, Työväen elämästä, - Riita-asia, Yökausi Lahdella, Haapaniemen hanhenpoika, - Lemmenjuoma; - 4 " _Anna Skrifvars, Lapsuuden ystävät, Erehdykset_, Sven - Dyringin koti, Gringoire, Hääilta, Laululintunen, Toinen - tai toinen naimaan; - 3 " _Saaristossa, Kosijat_, Suorin tie paras, Natalia ja - Nadeschda, Salakuljettaja, Jeppe Niilonpoika, Yhdistysjuhla, - Pekka Patelin; - 2 " _Bartholdus Simonis, Ainoa hetki, Kalatyttö_, Michel - Perrin, Narcisse Rameau; - 1 " _Margareta, Hölmölän maailmanparantajat, Neitsyt Siiri_, - Kukka kultain kuusistossa, Vangin pidot, Eroamattomat, - Rouget de Lisle, Ei ollenkaan mustasukkainen. - -Näistä on kotimaisia 13 ja niistä yksi uusi alkuteos (Neitsyt Siiri). - -Ohjelmistolle uusia 10: Pekka Patelin, Anna Skrifvars, Neitsyt Siiri, -Vangin pidot, Haapaniemen hanhenpoika, Natalia ja Nadeschda, -Eroamattomat, Mustalainen, Kultaristi, Narcisse Rameau. - -Huolimatta teatterin vastoinkäymisistä ratkaistiin juuri tähän aikaan -taidelaitoksen tulevaisuudelle erittäin tärkeä kysymys. Tänä keväänä -kului näet umpeen se 5-vuotiskausi, joksi venäläiset olivat vuokranneet -Arkadiateatterin, ja sen johdosta syntyi ajatus ostaa se suomalaista -näyttämöä varten. Helmikuulla Emilie Bergbom kirjoitti asiasta eversti -(sittemmin kenraali) J. Lindforsille, joka omisti melkoisen osan yhtiön -osakkeita, ja tämä vastasi Ribinskistä 3/3, että hän puolestaan oli -halukas myymään teatterin ja kehotti tekemään kirjallisen tarjouksen -yhtiön johtokunnalle, joka oli kutsuva kokoon ylimääräisen -yhtiökokouksen. Tämän mukaan toimittiin. Suomalaisen teatterin -lähimmissä piireissä perustettiin osakeyhtiö, jonka puolesta K. -Bergbom, senaatinkanslisti E. Boehm, kamreeri A. V. Helander ja V. -Löfgren tekivät ostotarjouksen, ja 23 p. huhtik. teatterirakennuksen -omistajat päättivät myydä sen näille herroille 90,000 markasta ja oli -kauppasopimuksen mukaan Arkadiateatteri kaikkineen päivineen 1 p. -toukok. jätettävä uusien omistajien haltuun. Ja niin tapahtuikin. -Kesäkuulla senaatti vahvisti uuden "Suomalaisen Teatterihuoneen -osakeyhtiön" säännöt, jonka "tarkoituksena oli hankkia Suomalaiselle -teatterille sovelias näytäntöhuone Helsingissä". Näin oli siis -kansallinen näyttämö päässyt oman katon alle, saanut kodin, joka tosin -ei tyydyttänyt korkeita vaatimuksia, mutta jossa se ei enää ollut -riippuvainen kokonaan vieraista taikka sen harrastuksille -välinpitämättömistä henkilöistä. -- Että tämä asia ei selvinnyt juuri -niin helposti kuin lyhyestä kertomuksesta saattaisi luulla, se lienee -ymmärrettävissä. Olivathan uudenkin yhtiön perustajat yhä tuota samaa -pientä fennomaaniryhmää Helsingissä, jonka täytyi kaikkeen riittää ja -pystyä. Kumminkaan emme katso aineeseemme kuuluvan seikkaperäisemmin -kertoa siitä. Mainitsemme ainoastaan, että 31 p. heinäk. pidettiin -perustava yhtiökokous, jossa varsinaiset perustajat jättivät yhtiön -haltuun ostamansa Arkadiateatterin. Yhtiön johtokunnan jäseniksi -valittiin: A. Kihlman, O. Donner, A. V. Helander, E. Boehm ja K. F. -Wahlström sekä varajäseniksi A. Boehm, K. Slöör ja A. Almberg. -Näistä tuli (nykyään lääninkamreeri ja valtioneuvos) Helander -toimitusjohtajaksi ja on hän lähes 30 vuotta hoitanut tointa. Vielä -saman kesän kuluessa toimeenpantiin erinäisiä välttämättömiä korjauksia -ränstyneessä teatterissa. - -Joku kysynee, miksi pantiin rahoja vanhan rakennuksen ostamiseen ja -korjaamiseen, eikö olisi ollut parempi ryhtyä uuden rakentamiseen? -Kieltämättä olisi se ollut parempi, mutta siihen eivät varat -riittäneet. Toiselta puolen ei tähän aikaan vielä kokonaan ollut -haihtunut toivo, että suomalainen näyttämö ennemmin tai myöhemmin saisi -jalansijaa Uudessa teatterissa, joka ei lainkaan alusta alkaen ollut -aiottu yksistään ruotsalaiselle. Ainoa paikka, jossa olemme nähneet -julkilausuttuna, että Suomalaisen teatterin tulisi hankkia itselleen -oma talo, on eräs Martin Wegeliuksen kirje Kaarlo Bergbomille. Siinä -kirjoittaja nähtävästi Arkadian ostopuuhan johdosta ilmoittaa -kuulleensa, että rakennusta luultavasti ei kauvankaan saataisi käyttää -ja että se kaikissa tapauksissa vaatisi perusteellisia korjauksia: - -"Ole siis valmis kuulemaan mitä pahinta. Oikeammin sanoen valmistaudu -parhaimpaan! Hanki Suomalaiselle oopperalle nykyistä pysyvämpi -tyyssija. Niin tehden on sinulla oleva kaikkien musikaalisten ihmisten -myötätunto puolellasi. Sillä syksyn näytäntöjen jälkeen lienee se -ajatus yleinen, että jos musiikki meillä koskaan on saava kodin, niin -saa se sen Suomalaisessa oopperassa. Minäkin vanhana 'verisenä' -svekomaanina olisin valmis sen asian tähden uhraamaan -- ei rahoja, -sillä niitä minulla ei ole -- mutta parhaimman aikani ja parhaimmat -voimani." - - - - -IV. - -Neljäs näytäntökausi, 1875-76. - - -Ennen kun seuraamme teatteria kesäiselle kiertomatkalle, on mainittava -kahden näyttelijän ulkomaanmatkat -- ensimäiset laatuaan. Oli näet -katsottu ajan tulleeksi ruveta hankkimaan seurueen etevimmille -jäsenille tilaisuutta nähdä suurten sivistysmaiden näyttämötaidetta. -Ensimäinen, joka teki tämmöisen opintomatkan, joskin samalla -hoitaakseen terveyttään ja virkistyäkseen liiallisesta rasituksesta, -oli Vilho, jolle niinkuin ennen on kerrottu myönnettiin vapaus kun -puheosasto Turusta lähti Poriin. - -Matkustettuaan Pietarin, Berlinin, Dresdenin ja Frankfurtin kautta ja -viivyttyään jonkun ajan kussakin näistä kaupungeista Vilho toukokuun -alussa saapui Parisiin. "Samassa kun Parisin näin, katosivat ennen -näkemäni paikat muististani. Tuntui kuin olisin tähän saakka asunut -hiljaisen, tyynen järven rannalla ja nyt muuttanut kohisevan kosken -partaalle. Paljon olen nähnyt, paljon havainnut. Jumal' armahda meidän -köyhyyttämme. Teatteriin nähden meillä on melkein Molièren ajat -käsissä." Luetellen näkemiänsä hän muun muassa mainitsee Michel -Perrinin Gymnase-teatterissa, Mr Bouffé nimiroolissa (jonka Vilho itse -oli näytellyt). -- "Usko pois! juhlallisia hetkiä olen viettänyt -etenkin Théâtre-français'issa Coquelinin näytellessä. Toiss'iltana näin -hänen Gringoirena; eilen näin Mariannen Théâtre lyrique'ssä. Minusta -oli kaikki, varsinkin Marianne (M:me Laurent), hyvät paitse Rémy (René -Luguet), joka oli liian hampuusimainen." -- Tästä huomaamme, että -nuoren teatterimme ohjelmistoon oli otettu kappaleita, joita -parastaikaa näyteltiin Parisin näyttämöillä. - -Hoikka kukkaro ja liiallinen valvominen (kun näytännöt Parisissa -päättyvät vasta keskiyön jälkeen) ajoi Vilhon paluumatkalle, -viipyäkseen jonkun aikaa Kööpenhaminassa ja sitten asettuakseen -Visbyhyn kylpemään. Voinnistaan hän kirjoittaa: - -"Terveyteni on sangen hyvä. Olen yskinyt sangen vähän. Sen jälkeen kun -Helsingistä läksin, ei ole tullut verta rinnastani kuin kerran -Berlinissä. Kauniit kesäpäivät täällä ovat tehneet hyvää. Päivä -päivältä tunnen itseni terveemmäksi. -- Kyllä sinunkin pitäisi levähtää -hiukan. Ei mikään ole terveydelle vaarallisempi kuin huolet ja murheet. -Elä terveenä! Jos väsyttää, levähdä hieman." -- - -Toinen teatterin jäsen, rva Aspegren, pääsi ulkomaanmatkalle -kesäkuulla. Kirjeessä (25/6) Emilie Bergbomille hän ilmoittaa -onnellisesti tulleensa Parisiin, johon jäi koko kesäksi. Alkuajan hän -asui laulajattaren nti Naëmi Ingmanin kanssa, jota ilman hänen olisi -ollut vaikea tulla toimeen. Pian hän kuitenkin niin perehtyi -ranskankieleen, ettei hän apua tarvinnut, mutta tietysti hän olisi -enemmän hyötynyt teattereista, jos hän olisi täysin osannut kieltä. -Otettuaan tavaksi lukea näytelmä ennen kun meni sitä katsomaan, hän -kumminkin kykeni tarkoin seuraamaan esitystä, eritoten liikuntoihin -nähden ja yhteisnäyttelemiseen katsoen. M:me Croizetteä hän piti -oikeana mallikuvanaan. Tämän ohella hän harjotteli laulua, ensin nti -Ingmanin ja myöhemmin erään nti Greenin johdolla. Syyskuun -keskivaiheilla rva Aspegren muutti Kööpenhaminaan, koska Parisissa -oleskelu kävi liian kalliiksi. Mitä matkan vaikutukseen tulee, hän -kirjoitti tuntevansa, että hän taiteessaan seisoi vakavammin -jaloillaan. -- Vilho palasi teatteriin elokuulla (Oulussa); rva -Aspegren lokakuulla (Porissa). - -Johtokunta oli täksi kesäksi suunnitellut retken Pohjanmaalle, jossa -teatteria ei vielä oltu nähty. Aluksi seurue ei lainkaan ollut -mielissään tästä, vaan olisi kernaammin hajaantunut lomalle. Saattoihan -menestyksestäkin olla epäilystä, kun näyttämön kaksi pylvästä, Vilho ja -rva Aspegren, oli poissa ja johto Kallion käsissä, jonka kykyyn ei -mainittavasti luotettu ja jota ei toveripiirissä muutoinkaan suosittu. -Kallio oli tosin kunnon mies, mutta muita vanhempi ja olennoltaan -jäykänlainen sekä koulumestarillisine totuntatapoineen hieman -ahdasjärkinen ja melkoisessa määrässä itsetietoinen tilapäisestä -johtaja-arvostaan. Ennen pitkää tyytyväisyys kuitenkin palasi, -seuruetta kun kaikkialla kohdeltiin mitä suurimmalla ystävällisyydellä. - -Varsinainen päämäärä oli Oulu, mutta mennessä oli käytävä -Kristiinankaupungissa ja Vaasassa. Syy miksi pieni, aitoruotsalainen -Kristiina otettiin lukuun, oli se, että sikäläinen harras -suomenmielinen kauppias W. Parmanen jo teatterin ollessa Porissa oli -kysynyt Bergbomilta, eikö seurue voisi sieltä pistäytyä Kristiinaan. -Kun sitte Pohjanmaalla käynti oli päätetty, Bergbom kirjoitti hra -Parmaselle ja lupasi lähettää seurueen Kristiinaan antamaan kolme -näytäntöä, jos taattaisiin 250 markan puhdas tulo kultakin illalta. -Vastaus oli myöntävä ja sen johdosta teatterijoukko -- 8 herraa ja 7 -naista -- matkustaen Tampereelta kyytihevosilla poikkesi _Kristiinaan_ -ja näytteli siellä 13, 15 ja 17 p. kesäk. "Yleisö näkyy varsin -lempeästi suosivan teatteria", kirjoitti Törmänen, joka edelleen hoiti -seurueen raha-asioita, ensi-illan jälkeen, "esiripun ensi kerran -noustessa tervehdittiin sitä kaikuvilla kättentaputuksilla, joita -sittemmin kuului useammat kerrat näytännön aikana. Huone oli hyvä." -Annetuista kappaleista mainitaan ainoastaan Yhdistysjuhla, -huomautuksella että se ei miellyttänyt katsojia. Valitettavasti se -esitettiin viime iltana, jonka tähden erohetki oli viileä -tunnelmaltaan. Kumminkin Törmänen lausuu: "Vallan mainiosti on meitä -täällä kohdeltu. Erittäinkin kauppias Parmaselle on Suomalainen -teatteri suuressa kiitollisuuden velassa. Hän niin sanoakseni, -toimittaa kaikki meille käteen, suurimmasta pienimpään. -- -- Täällä -ovat rahatoimetkin, Jumalan kiitos, varsin helpot, kun ei tarvitse -mistään huolta pitää -- ottaa vain vastaan taatun summan." -- - -Vaasa-laivalla seurue saapui _Vaasaan_, jossa sen kävi niin hyvin, että -siellä olo yhdestä viikosta, joka oli paikkakuntaa varten laskettu, -pidentyi kahdeksi. Toisen näytännön jälkeen kirjoitettiin -Morgonbladetiin: - --- -- "Tähän saakka on annettu kaksi näytäntöä: pyhänä 20/6 ja -tiistaina, edellisessä Viuluniekka, jälkimäisessä Kiven Margareta, -Yökausi Lahdella ja Mustalainen. Kumpanakin iltana oli huone -- -jotenkin odottamatta -- hyvin hyvä ja suosionosotukset lämpimiä. -- -Vaasa on kieleltään ruotsalaisimpia kaupunkeja maassamme. -- Sentähden -ei olisi ollut outoa, jos Suomalainen teatteri olisi saanut lähteä -tiehensä haluamatta palata. Mutta onneksi on olemassa toisiakin -tekijöitä, jotka vaikuttivat tulokseen." - -"Epäillen menivät useimmat ensi näytäntöön, mutta ennen kun esirippu -laski viimeisen kerran oli epäilys haihtunut. Jokainen huomasi, että -Suomalainen teatteri ei olekaan ainoastaan nuorten intoilijain hautoma -harhaluulo. Nähtiin että jo koko joukko työtä oli tehty aatteen -toteuttamiseksi, ja heikkouskoistenkin täytyi havaita vilahdus siitä -tärkeästä isänmaallisesta taidelaitoksesta, jonka mahdollisuuteen -teatterin tarmokas perustaja oli luottanut ennen kun kukaan muu. Toinen -katsoja toisensa perästä huomasi ymmärtävänsä enemmän suomea kuin oli -aavistanutkaan ja nekin, joille sanat olivat vain helkkyviä ääniä, -tunsivat että siinä kuitenkin oli jotakin _omaa_, joka koski salassa -olleita jänteitä sydämen sisimmässä. -- Sanalla sanoen: Suomalainen -teatteri on voittanut yleisömme ystävyyden ja kunnioituksen -- ja -sentähden arvattavasti ensimäinen käynti ei ole viimeinen. -- -Juhannusaattona oli joukko kaupunkilaisia, naisia ja herroja, kutsunut -seurueen jäsenet vaatimattomiin kekkereihin Hietalahden ravintolaan. -Oikeusneuvosmies Svanljung tervehti vieraita miellyttävillä -suomenkielisillä sanoilla. -- Sitte seurasi iloinen kisailu ja tanssi -vanhassa puistossa, valoisana kesäyönä." -- - -Näytäntöjä annettiin vielä 26, 27 ja 29 p. Kahden edellisen ohjelmat -oli kokoonpantu pikkunäytelmistä, joista Kihlaus herätti semmoista -suosiota ("niinkuin ei missään muualla"), että se seuraavana iltana -näyteltiin toistamiseen. Viime iltana esitettiin Maria Tudor ja -huolimatta näyttämölaitosten puutteellisuudesta ja 25 tai 30° lämmöstä -salongissa yleisö kiihtyvällä osanotolla seurasi jännittävän näytelmän -kulkua. Rva Lundahlin (Maria), nti Töttermanin (Jane) ja Lundahlin -(Gilbert) esitys saavutti varsin suurta tunnustusta. Suosionosotukset -lopussa olivat "myrskyisiä". -- Kallion ja Törmäsen kirjeetkin -todistavat, että teatterilla Vaasassa oli hartaita suosijoita. Vanha -teatterin ystävä O. Toppelius ei laiminlyönyt ainoatakaan näytäntöä ja -hänen ohellaan mainitaan Bergbomin tädin, rva L. Gummeruksen, laamanni -Björkelundin, asessori Qvickströmin, oikeusneuvosmies Svanljungin, -tuomarien Erlinin ja Bouchtin y.m. kutsuneen näyttelijöitä luokseen ja -kohdelleen heitä aivan toisin kuin tapa oli menetellä kuleksivien -teatterijoukkojen suhteen. -- Kaikesta näkyy, että ruotsinmielisyys ei -tässäkään kaupungissa 1870-luvulla ollut läheskään niin kehittynyt kuin -myöhemmin. Monet kehotukset tulla toistenkin ja onnentoivotukset -matkalle lausuttiin seurueelle, kun se Suomi-laivalla 2/7 lähti -pohjoseen päin. _Oulussakin_ sanotaan yleisön olleen täynnä -ennakkoluuloja teatteria kohtaan ja ystävällisen vastaanoton merkkejä -oli tuskin nähtävissä, mutta jo ensi iltana 7/7 Viuluniekka valloitti -täyden huoneen. Joka kerta kun esirippu laski, kuului kättentaputuksia -ja hyvähuutoja. Lundahl ja Kallio, rva Lundahl ja nti Tötterman -huudettiin esiin useita kertoja; lopussa vaadittiin kaikkia -esiintymään. -- Näytännön jälkeen joukko ylioppilaita ja nuoria -kauppiaita kutsui "ainoastaan herrat" tulijaiskekkereihin. Siellä -kerrottiin erään ruotsikiihkoisen rouvan tulleen varta vasten näkemään -"suomalaista raakuutta ja kömpelyyttä", mutta mennessään tunnustaneen -näytelmän sujuneen niin hyvin, ettei hän ollut sentapaista -aavistanutkaan. - -Niinkuin muualla pidettiin Oulussakin enimmän koko illan kappaleista ja -miltei kaikki sentapaiset näyteltiin kaksi kertaa. Muutoin toivottiin -että ei näyteltäisi useammin kuin kahdesti viikossa (sunnuntaina ja -yhtenä arkipäivänä), jotta ei teatterin ystäviltä "ryöstettäisi -herttaisia valoisia iltoja ja öitä". Heinäkuulla olikin vain 9 -näytäntöä, mutta elokuulla 14 ja syyskuulla 13 -- yhteensä siis 36. -Ohjelmistossa uusia olivat Kiven pikku idylli _Yö ja päivä_ 23/7, -Benedixin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Kassan avain_ 13/8, B. F. Salosen -suomentama Erckmann-Chatrianin 3-näytöksinen näytelmä _Puolan -juutalainen_ 17/9 ja Kiven _Nummisuutarit_ 24/9. - -Elokuun 8 p. Vilho hyvissä voimissa tuli Ouluun ja ryhtyi toimeensa; -kumminkin olivat raha-asiat kuukauden loppuun Törmäsellä, joka silloin -vuorostaan pääsi ulkomaanmatkalle. Vilhon kirjeistä saamme jälleen -yksityistietoja. Ensimäisen näytännön, jonka hän näki palattuansa -seurueeseen, oli Preciosa 8/8 "nti Ahlberg" se on Ida Aalberg -nimiroolissa. Hän oli "mielestäni sangen viehättävä", Vilho sanoo, -"etenkin ensimäisessä näytöksessä, jossa oli ehtinyt paremmin kypsyä; -epätasaiset liikuntonsa tulevat varmaan aikaa voittaen sulavammiksi". -Näin kuuluu ensimäinen tapaamamme arvostelu näyttelijättärestä, jonka -tulevaa suuruutta tietysti ei aavistettu. -- "Yhdistysjuhla [10/8] -sujui paremmin kuin koskaan ennen. Ihmiset nauroivat täyttä kurkkua. -Väkeä oli kumminkin vähän. Oli pidot kahdessa eri paikassa ja se -vaikuttaa paljon pikku kaupungissa. -- Näyttipä minun tulonikin -jonkunmoiselta yhdistysjuhlalta, sillä toverit olivat siitä sangen -mielissään." -- "Benedixin Kassan avain [13/8] meni melkoisesti. -Tötterman oli siinä hyvänpuolinen; mutta näytelmän luonne vaatii -enemmän psykologiaa kuin Himbergillä ja rva Lundahlilla on. -- -Aspegrenia ei ollenkaan kaivata, Böök ja Pesonen ovat hyvin täyttäneet -hänen roolinsa." -- "Viime aikoina ovat tulot olleet huononlaiset, -mutta ystävämme lohduttavat meitä sillä, että syyskuulla tulemme -näyttelemään täysille huoneille. -- Raaheen ei päästä. Siellä on -keskusteltu annettaisiinko raastuvan sali meidän käytettäväksemme vai -ei, ja sveesit ovat voittaneet. Huonetta ei saada ja muuta soveliasta -ei ole." -- Elokuun 18 p. kaupunkilaiset pitivät kemut seurueelle. -Kuvernööri Nyberg esitti vieraitten maljan kiittäen heitä heidän -tuottamastaan taidenautinnosta. Bergbomille lähetettiin sähkötervehdys. --- Nummisuutareita oli alettu harjottaa, mutta tietämätöntä oli vielä -saataisiinko kaupunkilaisia avustamaan. Vilho epäilee Leinon -sopivaisuutta Eskoksi. -- - -Suvi oli tänä vuonna tavattoman kaunis ja ymmärrettävää on, että -kuumana sydänkesänä huoneet olivat huonoja. Heinäkuun viime päivänä -sanotaan O. W. S:ssa: - -"Suomalainen teatteri on tapannut riidassansa tukehduttavasti kuuman -ilman kanssa. Katselijain rivit ovat harvenneet harvenemistaan. Eikä -kumma! talonpojalla on ankara heinänteko ja niitä, joilla aikaa olisi, -ajaa kuumuus tuulta etsimään." Elokuulla pysyivät ajat muuttumatta ja -valitettavasti ei syyskuukaan kääntynyt suotuisaksi. Aina ilmaantui -joku uusi syy yleisön harvalukuisuuteen. "Ida Basilier ja Ina Försten", -Vilho kirjoittaa (19/9), "ovat olleet täällä tekemässä meille vahinkoa, -sillä ihmiset tulvasivat konserttisaliin ja teatteri oli melkein -tyhjä." -- Kun sitten Puolan juutalainen oli tehnyt "mahtavan -vaikutuksen", niin että "salongista lähetettiin terveisiä ja -onnentoivotuksia", ja Vilho luuli näytelmän toisena kertana antavan -täyden huoneen, kävi päin vastoin -- ja syynä olivat kuuluutuskalaasit -samana iltana. -- Eikä Nummisuutaritkaan, jonka merkkiteoksen ensi ilta -oli 24 p. syysk., saanut aivan täyttä huonetta, sillä edellisenä -päivänä oli "suuret häät, joihin oli kutsuttu 600 henkeä ja muun muassa -Suomalainen teatterikin(!)" Onhan luonnollista että häiden jälkeen -oltiin väsyksissä, jos edes teatterissakäynti oululaisten mielestä -silloin oli comme-il-faut. Omituinen sattumus oli, että Nummisuutarit -ensi kerran esiintyessään näyttämöllä joutuivat näin sopimattomasti -häitten keskelle aivan niinkuin kunnon Esko itse näytelmässä. Kumminkin -"komedia herätti vilkasta suosiota", Vilho sähkötti Helsinkiin. -- -Vihdoin Vilho kenties arvasi oikean syyn siihen, että teatteri ei enää -vetänyt. "Päävika on mielestäni se, ettei oululaisilla enää ole rahaa! -Me olemme viipyneet täällä liiaksi kauvan." -- - -Syyskuun viimeisinä päivinä oli markkinat. Sentähden annettiin 27/9 ja -28/9 kolme näytäntöä (jälkimäisenä päivänä kaksi) ja niissä oli paljo -maalaisia, jotka ensi kerran tutustuivat teatteriin. Minkä vaikutuksen -he saivat, voi päättää seuraavasta Vilhon kertomuksesta: - -"Noin 15 talonpoikaa Oulun lähitienoilta piti meille komeat päivälliset -toisena markkinapäivänä. Useissa teatteripidoissa olen ollut, mutta en -ole kohdannut hartaampia isäntiä enkä juhlallisempia pitoja viettänyt -kuin silloin. Mikä kiitollisuus nykyisyydestä, mikä luottamus -tulevaisuuteen kaikkien heidän sydämissään! Me erkanimme toisistamme -kyynelsilmin." - -Vilhon ehdotuksesta ja Bergbomin suostumuksella annettiin viimeinen -näytäntö 29/9 Oulun suomalaisen koulun hyväksi. Samana päivänä ehtoolla -oli suuret arpajaiset samaa tarkoitusta varten. Näytäntö, jossa -Preciosa esitettiin, alkoi klo 12 päivällä ja tuotti koko 680 markkaa -puhdasta rahaa -- "suurin tulo siitä teatterista". Rahat menivät -koululle, mutta toivottavasti tuotti näytäntö teatterille, niinkuin -Vilho oletti, "suuremman summan suosiollisia sydämiä". -- Keskitulo -näytännöstä nousi 316 markkaan, siis 60 mk vähemmän kuin Kuopiossa -edellisenä vuonna. - -Vielä lisättäköön Vilhon kirjeistä, että hänellä oli aihetta täältäkin -kertoa että eräät seurueen jäsenet tapansa mukaan olivat lyöttäytyneet -paikkakunnan ruotsinmielisten parhaiksi ystäviksi. Heille luulotellaan, -että he, jos näyttelisivät ruotsinkielellä, olisivat paljo suurempia -taiteilijoita, ja näitä ajatuksia "kylvetään rouvien ja naisten -mieleen" ja suomenkielen viljeleminen laiminlyödään. "Korviani viiltää, -kun harjotuksissa ja näytännöissä kuulen heidän virheellistä -kieltänsä." -- "Joka hetki ajattelen keinoa, kuinka nämät epäkohdat -saataisiin poistetuksi, kuinka saataisiin heidät ymmärtämään että -heillä on suuri lähetystoimi suoritettavana!" -- Samassa kirjeessä -Vilho kertoo tutustuneensa erääseen hienoon ja sivistyneeseen, -suomenmieliseen ja tarmokkaaseen naiseen, nti Flanderiin, jolla oli -hyvä lauluääni, kauniit teatterikasvot ja vallan suuri halu tulla -teatteriin. Isä, joka on lääninkamreeri, oli kuitenkin vastaan ja -turhaan Vilho koetti taivuttaa häntä antamaan suostumustaan. Semmoinen -jäsen lisää olisi aarre teatterille, Vilho arvelee, sitte vain hyvä -rakastaja (Himbergin sijaan) ja suomalaisen näyttämön loistavasta -tulevaisuudesta ei olisi epäilyksiä! -- -- Vaikkei Vilhon, niin -innokkaasti julkilausuttu, toivomus täyttynytkään, liittyi tällä ajalla -seurueeseen uusi jäsen, joka on luettava sen arvokkaimpiin. Tarkoitamme -nti _Emilie Stenbergiä_, Turussa syntynyt, papin tytär, teatteriin -tullessaan 35 v. Ikä ja alussa vaillinainen suomenkielen taito -rajoittivat hänen kehitysmahdollisuuttaan, mutta äly ja sivistys -tekivät kuitenkin, että hän aikaa voittaen erittäin karakteristisesti -kuvasi vanhempia naishenkilöitä ja sitä paitse vakavalla olennollaan -ylläpiti seurueen sisällisessä elämässä hyvää henkeä ja ryhtiä. -- Nti -Stenberg esiintyi jo Oulussa ensi kerran näyttämöllä -- Guldborgina -Sven Dyringin kodissa 10/9. - -Oulusta teatteri muutti _Poriin_, jossa ensi näytäntö oli 10/10. - -"Matka tänne", Vilho kirjoittaa, "oli kassalle hirveän tuntuva. Paitse -hukkaan menneitä kalliita työ- ja näytäntöpäiviä, meni kustannuksiin -vähä yli 1,000 markkaa. Kolme päivää odotettiin laivaa. Matkalla oltiin -kokonainen viikko. Kun saavuimme Reposaareen, ei ollut miehellä muuta -kuin 11 mk ja joku kuparilantti. Kohdistin siis toivoni tulevaisuuteen, -s.o. lähinnä ensi näytäntöön täällä. Mitä vielä! Älä lähetä noita -oopperalaisia riistämään ansiot rehellisiltä ihmisiltä heidän nokkansa -edestä. Basilier-Forstén Oulussa, Duncker-Ingman Porissa! Tuhat markkaa -vähemmän meille, olen arvellut." - -Porissa viipyi seurue lokakuun loppuun, näytellen 9 kertaa ja saaden -keskimäärin ainoastaan 296 mk illalta. Tuntui niinkuin olisivat -porilaiset itsekseen ajatelleet: mitä se teatteri taas tekee täällä, -saimmehan jo siitä kylläksemme keväällä! -- Ainoa uutuus, joka -esitettiin, oli 1-näytöksinen laulunäytelmä _Sinua vaan!_ -- Kun rva -Aspegren palattuaan ulkomailta 22/10 ensi kerran esiintyi (Työväen -elämästä), häntä tervehdittiin kättentaputuksilla. -- Viimeinen -näytäntö oli 27/10. Silloin oli huone ensi kerran ihan täysi. Ohjelmana -oli Sven Dyringin koti; rva Aspegren, joka ennen oli näytellyt -Guldborgia, oli nyt Ragnhildina. Nti Stenbergistä -- jonka debyytti -herätti mielenkiintoa Porissa, missä hän oli tunnettu -- sanoo -paikkakunnan lehti että hän Guldborgina osotti oikeaa käsitystä -tehtävästään ja kieltämättömiä lahjoja, mutta puhui staccato eikä -näyttäytynyt oikein perehtyneeksi kieleen. Regissana kiitetään nti -Töttermania, joka myöskin oli ollut reipas ja naivinen Mariana ylempänä -mainitussa uudessa laulukappaleessa. -- Viime näytännön jälkeen oli -Otava-ravintolassa jäähyväiskemut, joissa maisteri Tamsén piti puheen -seurueelle. - -Ainoastaan semmoiset lukijat, jotka ovat läheisesti tutustuneet -teatteriin, ovat ehkä voineet oikein kuvitella Bergbom-sisarusten -elämää näinä vuosina, kuinka heidän on täytynyt uhrata kaiken aikansa -ja voimansa niille kahdelle näyttämölliselle yritykselle, joista heidän -oli yhtä haavaa huolehtiminen. Mahdotonta on ollut antaa siitä -seikkaperäisiä tietoja, syystä kun he enimmäkseen ovat toimineet -yhdessä Helsingissä eikä siis mitään kirjeenvaihtoa ole syntynyt. -Silloinkin kun Kaarlo on matkustanut, milloin Viipuriin, milloin -Turkuun, milloin Tampereelle, milloin Kuopioon, tavatakseen puhe- tai -oopperaosastoa ja ollakseen saapuvilla tärkeimmissä harjotuksissa tai -näytännöissä, hän on viipynyt niin lyhyen ajan ettei hänen ole ollut -tarpeen kirjoittaa. Sentähden me tositeossa monelta ajalta tiedämme -enemmän alijohtajasta, Vilhosta, kuin varsinaisesta johtajasta. Nyt -tarjoutuu meille kumminkin ensi kerran tilaisuus nostaa se verho, joka -on kätkenyt sisarukset silmistämme. Kesällä 1875 näet Kaarlo noin kuusi -viikkoa oleskeli Lappeenrannan kylpylaitoksessa ja siltä ajalta on -sisarusten kirjeenvaihto säilynyt. Siinä me näemme heidät tosin ei -"palavan sesongin-" vaan loma-aikana, mutta kuitenkin niin hartaasti ja -yhtämittaa ajamassa teatterin asioita, että lukija hämmästyen käsittää, -mitä Suomalaisen teatterin johtajatoimi tällä aikaa merkitsi ja mitä -tarmoa ja innostusta se kysyi. Tahdomme sen vuoksi tehdä selkoa tästä -kirjeenvaihdosta, joskin se on yksipuolinen siinä että useimmat kirjeet -ovat Emilien kädestä. - -Mikä Kaarloa oikeastaan vaivasi, sitä emme saa tietää, mutta -arvattavasti hän vain oli peräti väsynyt ja hermostunut "huolista ja -murheista", niinkuin Vilho kirjoitti Parisista neuvoen häntä -levähtämään. Tiedämmehän että hän jo syksyllä oli arveluttavasti -kiihtynyt ja luonnollista on, että vastoinkäymiset Turussa ja sitten -yhä jatkuva vastatuuli keväällä Helsingissä eivät muuta voineet kuin -enentää hänen hermostumistaan. Lisäksi voi vielä mainita hänen lankonsa -Oskar af Heurlinin kuoleman Roomassa, joka ei ollut syvästi -vaikuttamatta hänen tuntehikkaaseen mieleensä. -- Kaarlo lähti -Helsingistä luultavasti 1 p. heinäk. ja kaksi päivää myöhemmin Emilie -jo kirjoittaa ensimäisen kirjeensä. - -(3/7) Rakas Kaarloseni! En voi kieltää olevani kovin levoton sinun -tähtesi, tänä kesänä kun sinun tulee oikein hoitaa itseäsi. Pelkään -ettet voi olla niin varovainen kuin pitää ja välttämätöntä on -kylpyparannuksilla ollessa. -- Lähtiessäni annoit minulle niin paljo -pikkuasioita, että pelkään unohtavani puolet. Sentähden täytyy minun -kirjallisesti kerrata kaikki. Vilho [Visbyssä] on saanut Nummisuutarit, -Hrimalylle[55] 500 mk [etumaksua Pragista tilatulle tenorille], -[ylioppilas Nikolai] Christersonille (Kari) [käännettäväksi] Mein -Leopold, [nti M.] Grapelle Svend Dyring [rva Raata varten] ja huomenna -lähetän Vaasa-laivalla mytyn Törmäselle. Oliko muuta? Emmylle kirjoitan -ja kysyn, minkä verran [suomalaista tekstiä] on kirjoitettu Faustiin, -ja muistutan Achtéta saksalaisesta kappaleesta. -- Samana päivänä kun -lähdit, tuli kirje rva Aspegrenilta [Parisista], joka näyttää olevan -tyytyväinen. -- -- Eilen sähkösanoma Kalliolta [Vaasasta]: "Tänään -lähdetään. -- Nettoa 800 vain, mutta herttainen yleisö." -- Onhan hyvä -että yleisö on 'herttainen', mutta parempi olisi, jos kassa paremmin -täyttyisi. Huomenna kirjoitan Törmäselle ja pyydän häntä koettamaan -säästää päiväkustannuksissa Oulussa. Myötäseuraavista kirjeistä on -toinen Leinolta sinulle, toinen [nti] Alma Flomanilta minulle;[56] mitä -sanot? -- Ikävä kyllä unohdin tilata Alppimajan [Bruno] Niskalta -[Pietarista], pitääkö minun tehdä se ja sitte lähettää se Tuokolle? -Onko hänellä nykyään työtä? -- Slöör kertoi Ruotsalaisen teatterin -aikovan ensi vuonna [s.o. alkavana näytäntökautena] ottaa esitettäväksi -Mustan Dominon ja Rykmentin tyttären [siis samat oopperat kuin -Suomalainen teatteri!]. Hertzberg kuuluu olleen Parisissa -pääasiallisesti tutkiakseen teattereita ja kehittyäkseen -"regissööriksi" ja aikomuksensa lienee vakavasti antautua teatterin -alalle. -- Hyvästi, Kaarloseni. Hoida itseäs hyvin ja ennen kaikkea: -kerro tarkoin [tri] Björksténille, mikä sinua vaivaa, äläkä tee -itseäsi, niinkuin tavallista on, terveemmäksi kuin olet. Jumalan -haltuun. Emilie. - -(5/7) Kaarloseni! Olen kirjoittanut tänään 8 kirjettä ja lisäksi rva -Aspegrenin pyynnön kenraalikuvernöörille [saada suositusta vapaaseen -pääsöön valtioteattereihin Parisissa], niin että saat antaa anteeksi, -jos tämä kirje on vähän hutiloitu. Kaikki asiasi toimitettu, paitse -että Faust on lähettämättä [K. E.] Pahlmanille [ensimäinen -viulunsoittaja oopperan orkesterissa]; hän ei ole vielä saanut -nuotteja, vaikka Emmy ja Sofie ovat luvanneet lähettää. -- -- Ikävä -että olet voinut huonosti. Kerro tarkoin Björksténille kuinka voit, -äläkä tee itseäsi terveemmäksi kuin olet. Se olisi tyhmää ja -yksinkertaista ylpeyttä; joskaan ei itsetuntomme salli meidän näyttää -haavoja, jotka ihmiset ovat iskeneet meihin, Jumalan käden alle täytyy -meidän kumminkin alistua ja pystyssä voimme kantaa mitä hän laskee -päällemme. -- Tänään sain erittäin rakastettavan kirjeen Betty -Elfvingiltä, mikä rakkauden ja rauhan lapsi hän kuitenkin on! Hän on -jälleen suorittanut 1 osakkeen 5:ltä vuodelta (ennen 2) ja sen ohella -hän lähetti lahjana 196 mk. eräältä vanhalta nti Marie Eschneriltä[57] -matkastipendirahastoon. Lahjoittajan nimeä ei saa panna sanomiin, sillä -tuttavansa luultavasti eivät jättäisi häntä rauhaan sentähden! Olen -kuitenkin pyytänyt Morgonbladetia ja Suometarta kiittämään johtokunnan -puolesta. -- Olen myös kirjoittanut ja kiittänyt häntä, sillä jollei -summa olekaan iso, tulee se kumminkin lämpimästä ja rakastavasta -sydämestä. Kenties joku toinenkin noudattaa esimerkkiä. -- Olen -kirjoittanut [kaartin kapellimestarille] Leanderille, ettei hän saa -luvata pois musiikkia syksyksi niinä päivinä kun meillä on ollut tapa -näytellä. - -(8/7) Huomispäivän junalla olen lähettänyt Rykmentin tyttären ja -Faustin, s.o. ne nuotit, jotka tänään sain Niskalta. Tuli toinenkin -kappale Rykmentin tytärtä, mutta arvatakseni et tarvitse sitä; 2 kpl -Unissakävijää on myöskin mukana. -- Niska on ihmeen toimelias ja -säntillinen mies. -- -- Kuinka sinä voit, Kaarlo? Olen koko päivän -ollut levoton sinun tähtesi ja pelkään että olet sairas, kun en saanut -vastausta viime kirjeeseeni ja kysymyksiini Hamletista ja Rosvoista -[kirje näyttää kadonneen]. Vaikkei vastaukses tulisikaan tän'iltana, -täytyy minun huomenna lähettää maksu Blochille [tanskalainen -kirjakauppias]. Olisi mukava samalla tilata muutakin. Kirjoita nyt, -armahani, säntilleen, kuinka voit ja mitä määräyksiä sinä noudatat. -- - -Sain kirjeitä Leontine ja Sofie tädeiltä [Vaasasta], jotka sanovat, -että seurue on jättänyt hyvin edullisen vaikutelman ja että sitä oli -pyydetty palaamaan pitemmäksi ajaksi syksyllä. Jos niin tapahtuu, on -välttämätöntä ensin sopia [ravintoloitsija] Ernstin kanssa -päiväkustannuksista [hän oli kiskonut 50 mk illalta; Oulussa päästiin -puolella], mutta paras on olla mitään päättämättä, ennen kun näkee -miten asiat käyvät Oulussa ja rva Raan lopullinen vastaus tulee. -- -Käyn vielä Grapella, ennen kun hän lähtee. -- Eilen tuli Oulusta -Ainamon nuotit, Orposisarukset, Karhu ja Pasha sekä Deborahn 1 ja 3 -näytös! Mihin ovat muut näytökset joutuneet? -- Päivän postissa -kirjoitin Törmäselle ja pyysin häntä kaikin voimin etsimään Deborahn -sekä lähettämään Narcisse Rameaun. Kalliolta sain ystävällisen, mutta -naivisen kirjeen. Lähetän sen sinulle niin pian kun olen vastannut. -- -Muistatko kenties missä Tuokon Deborah-suomennoksen alkukirjoitus on, -en ole löytänyt sitä. -- -- En voi matkustaa mihinkään, ennen kun -Hrimaly vastaa. Olen kovin levoton tenorimme tähden ja pelkään, ettei -meillä tule olemaan mitään hyötyä Ericssonista. -- Hyvästi, jumalan -haltuun. Kirjoita, kun jaksat. Emilie. [Lisälehdellä Emilie kertoo Mein -Leopold näytelmän sisällyksen]. - -(9/7) Vaikka kirjoitin eilen i.p., täytyy minun ilmoittaa sinulle -ehtoolla saamani iloinen sähkösanoma Kalliolta (Oulusta): "Eilen -teatteri täpötäysi, 616. Yleisö innostunut, illan menot vähäiset: -salonki 25; yhteensä kenties 70. Dekoratsioneja puuttuvaisesti." -- -Kunpa kaikki edelleenkin kävisi hyvin Oulussa! - -Juuri kun eilen olin sulkenut kirjeeni, tuli O. Toppelius. Hän oli -rakastettavaisuus ja lempeys itse ja selitti, että teatterin ei -ollenkaan tarvinnut hävetä itseään. [Emilie koetti taivuttaa -Toppeliusta, jolla oli "moraalinen oikeus" määrätä entisen -teatterikoulun rahoista, luovuttamaan ne Suomalaiselle teatterille, -jonka jäsenet kaipasivat koulua.] Hän luuli asiamme olevan loistavalla -kannalla ja, vaikken sanonut, että ooppera oli vienyt meidät vararikon -partaalle, hän kuitenkin moitti meitä kovasti, että jatkoimme sitä. -[Kumminkin Toppelius ylipäätään oli myöntyväinen, ja Emilie jätti -Kaarlon asiaksi enemmän puhua siitä, koska Toppeliuskin oli matkalla -Lappeenrantaan.] -- Ericssonin pyyntö saada loman pidennystä on -kohtuuton. Älä ainakaan kohta suostu. Saiko hän Rykmentin tyttären -nuotit? -- Juuri sain kirjeen Augustalta, mutta en sinulta! Olen -kauhean levoton. Etkö jaksa kirjoittaa? -- Hyvästi, Jumalan haltuun. -Emilie. - -(10/7) Oli kovin hauskaa kuulla että voit hyvin, että sinulla on -ruokahalua ja unta; kunpa olisi niin edelleenkin. -- Tuokolta tuli -tänään Sinua vaan! jonka kohta annoin Antonoffille puhtaaksi -kirjoitettavaksi. Mitä vastaat Ericssonille? Minä en suostuisi, -sillä 2 1/2 kuukauden loman pitäisi riittää. Hyvä olisi että hän ja -Bergholm saisivat roolinsa; voiko Kiljander ollenkaan auttaa sinua? -Mimmoinen hän muutoin on? Hrimalylta ei kuulu mitään; en lähtene sitä -ennen. -- Blochille olen tänään kirjoittanut. Et sanonut, oliko kysymys -koko Shakespearen [tanskalaisesta] käännöksestä vai ainoastaan -Hamletin? Slöör on oikein viehättynyt Hamletista. Hän on joskus -alkanutkin kääntää näytelmää, ja Hamletin suuri monoloogi on valmis; -sen hän mielellään pysyttäisi runomittaisena, kaikesta syystä, -arvatakseni. Niinikään saattaisi Ofelian loppumonoloogi-kohtaus olla -runomuotoinen, eikö niin? -- Kyllä minä kehotan Slööriä kiirehtimään. -Hänen rouvansa on kuitenkin heikonlainen eikä hän itsekään ole oikein -terve, mutta toivon hänen voimalla käyvän työhön käsiksi. Hän luuli -kuitenkin ettei Hamlet valmistuisi ennen kun jouluksi. -- Achtélta ei -ole tullut mitään, ei nuotteja eikä muuta. -- Grape on saanut kirjeen -rva Raalta, joka ei voi tulla jouluksi. Hän ehdottaa itse huhti- taikka -helmikuuta; kuitenkaan hän ei silloin ollut saanut kirjettäni, jossa -ehdotan marraskuuta -- Ajatteles kuinka ihanaa olisi, jos oululaiset -alkaisivat harrastaa teatteria; sali antaa jotenkin paljo, ja -päiväkustannukset ovat pienet. -- Pitääkö minun lähettää käännöstyötä -Tuokolle? Olen aivan unhottanut kysyä, pitääkö sotilailla Rykmentin -tyttäressä olla kypäriä vai lakkia niinkuin Rouget de Lislessä? Älä -unohda vastata tähän? -- Hyvästi, Kaarloseni. Jumala varjelkoon sinua -ja antakoon sinulle terveyttä ja voimia! Emilie. - -(11/7) Melkein näyttää kuin tulisin kirjoittamaan sinulle joka päivä, -oma Kaarloni! Sain juuri kirjeen Betty Elfvingiltä, että [nti] Tallgren -ei palaa teatteriin. Kun kiitin nti Eschnerin lahjasta, pyysin Bettyä -tiedustelemaan, kuinka Tallgrenin oli laita. Kiltti Betty, joka asuu -maalla, lähti kohta sentähden kaupunkiin. [Nti Tallgrenin] kihlaus on -rakettu tulevaisuuden varalle (noin 2 v.) ja on vastaiseksi salainen. -Kuitenkaan hän ei luovu laulustaan, vaan lähtee nti Mechelinin neuvosta -ensi talvena Tukholmaan. Tahdotko että kirjoitan ja pyydän häntä sitä -ennen laulamaan täällä ainakin Lucreziassa? Mistä kaikessa kiireessä -saataisiinkaan toinen Maffio, jota paitse olisi ikävää uudestaan -harjottaa vanhaa oopperaa. -- Sen ohella Betty kirjoitti jotakin, joka -kenties on vaan juorua, mutta jossa saattaa olla perääkin, että muka -saksalaisen tenorin hankinta on mennyt myttyyn. -- -- Eikö ole syytä -sähköttää Hrimalylle ja kysyä, kuinka asian laita on? Heinäk. 3 p. -lähetin hänelle 500 markan vekselin (florinia 213:68); kirjoitin että -se on puolet pyydetystä etumaksusta, toinen puoli tulee kohta kun -saamme välikirjan hra Trochlilin allekirjoittamana. -- Kyllä täytyy -sähköttää, teetkö sinä sen, vai minäkö? Onhan mahdotonta jälleen -kamppailla koko talven Ericssonin kanssa; vaikka hän kauniisti -kehuskelee ääntänsä, en siihen usko. -- Hufvudstadsbladet kertoo tänään -[Lydia] Laguksen viime keskiviikkona tulleen Tukholmasta Turkuun ja -sieltä matkustaneen kotipuoleensa [Isoonkyröön]. Jos hän edes voisi -laulaa Maffion, niin että voitaisiin antaa Lucrezia syksyllä. Kirjoitan -nyt kohta Milille ja kysyn mitä hän on tehnyt Tammisaaren laulajattaren -suhteen. -- Kyllä se ooppera kuitenkin tuottaa kovin paljo vaivoja ja -ikävyyksiä! -- Hyvästi, rakas Kaarlo. Emilie. - -(14/1) [Kaarlo oli nähtävästi kylpyvieraitten puolesta pyytänyt -tietoja, oliko Helsingissä saatavana taulumaalausta, joka sopisi -kunnialahjaksi kylpylaitoksen lääkärille tri J. J. Björksténille ja sen -johdosta Emilie luettelee ja kuvaa useita semmoisia]. -- Kalliolta -sähkösanoma: "Perjantaina 455, eilen vain 433; suuri huvimatka Raaheen -lienee vaikuttanut. Suuria kappaleita vaaditaan." Siis ei yhtä hyvin -kuin ensi kerralla. - -(Lappeenranta 13/7) Rakas sisareni! Kuinka ikävä onkaan tuo Tallgrenin -asia! Päivä päivältä on minusta oopperan olemassaolo epätietoisempi, -sillä ei se seiso vankalla pohjalla. Hänen täytyy kuin täytyykin laulaa -Maffio Orsini syksyllä, tahtokoon tai ei; sillä kun hän lupasi tulla, -luotimme siihen niin varmasti, että olisi petosta, jos hän kokonaan -olisi tulematta. -- Proosaksi on vain Hamlet käännetty [tanskankielellä -nimittäin], eikä koko Shakespeare. Ehdotukseni suomentaa se -suorasanaisesti on siten korjattava, että ylhäistunnelmalliset kohdat, -esim. monoloogit, Ofelian kuolema, haamun kertomus y.m. käännetään -runomittaan, mutta kuitenkin vapaasti, niin että ennen kaikkea -selvyyttä pidetään silmällä. -- Tuokko ei kaipaa käännöstyötä, sillä -hänellä on Domino noir. -- Kirjoita, armas siskoni, Hilma Zinkille, -että hän tulee Helsinkiin noin 10 p. elok. -- Sähkötä myös Hrimalylle -ja kysy, miksei Trochlil ole allekirjoittanut välikirjaa? - -Minä säälin sinua äärettömästi kaikkien toimien tähden, jotka lykkään -päällesi, mutta täältäpäin voin niin vähän tehdä. En ole ollut yhtä -terve kuin alussa. -- Tohtorin arvelun mukaan on tilani kuitenkin -normaali eikä anna aihetta valitukseen. Mutta se ikävä! Sotilailla -Rykmentin tyttäressä tulee mielestäni olla lakkeja. Kypärejä olemme -käyttäneet niin usein, että ne lopulta tulevat perinnäisiksi. -- -Ystäväsi ja veljesi Kaarlo. - -(14/7) Saithan kirjeeni tauluista -- savolaista maisemaa ei ole. Hyvä -jos saisin varman vastauksen huomenna, sillä mielelläni lähtisin -Augustan luokse. Olen pyytänyt Ossianilta lainaksi 1,000 markkaa. -- -- -Rva Aspegrenkin tarvitsee välttämättömästi rahaa. -- Tenorikysymys on -huonolla kannalla. Varhain aamulla sähkötin Hrimalylle ja pari tuntia -sen jälkeen tuli Niemann kirjeen kanssa, jonka oli saanut häneltä. Hän -on erittäin ihastunut Trochliliin, jolla on hyvin korkea, kaunis ääni, -musikaalinen esitystapa, laulaa lehdestä y.m. erinomaisia ansiopuolia, -mutta se suuri vika -- että hän luultavasti ei saa passia sentähden -että hän vielä on "kontraktpflichtig", sanoo Hrimaly. Hän kysyy etkö -sinä voisi hankkia Trochlilille jotain passia taikka jonkunlaista lupaa -tulla ilman passia, mutta se kai ei ole mahdollista eikä semmoista voi -millekään virkakunnalle ehdottaakaan. Kaikeksi onnettomuudeksi Hrimaly -on Karlsbadissa, eikä hän siis ole saanut sähkösanomaani eikä -vakuutettua kirjettänikään. Noin 20 p. heinäk. hän kuitenkin palaa -Pragiin. Minä istuin kohta kirjoittamaan Karlsbadiin ja kysyin, kuinka -asia soveliaimmin on järjestettävä ja pyysin vastausta sähköteitse. -- -Hän tarjoaa veljensä orkesterin johtajaksi taikka harjottajaksi -(repetitor); veli on Pilsenissä ja tulisi mielellään tänne; sitä paitse -hän soittaa viulua, niin että häntä voisi käyttää orkesterissakin. -Tähän kysymykseen en vielä vastannut mitään; meidän täytyy ensin nähdä -kuinka tenorikysymys päättyy. Hrimaly aikoo tänä kesänä mennä naimisiin -ja tuoda nuoren rouvansa mukanaan. -- Tallgrenille olen kirjoittanut -kiivaan kirjeen, vaikka kohteliain sanoin. Minä sanoin, että Lucrezia -annetaan syyskuun alussa tai keskivaiheilla. Saa nähdä mitä hän vastaa. --- Zinkille olen myöskin kirjoittanut tänään. Kalliolle kirjoitin eilen -ja pyysin häntä hankkimaan meille rakastajan ja, jos mahdollista, -tenorinkin. -- Hyvästi, Kaarloseni, Jumala suokoon sinulle terveyttä. - -(15/7) Oma Kaarlo! Lauantaina, ylihuomenna, matkustan Augustan luokse -yhdeksi viikoksi. Ossian oli niin erinomaisen rakastettava, että hän -lainasi minulle 1,000 mk, niin että voin lähettää rahaa rva -Aspegrenille ja päästä vapaaksi. -- Maanantaina 26 p. tulen jälleen -kotia, sillä 27 p. alkaa virkatoimitukseni -- minulla ei siis ole pitkä -loma. -- Saithan eilisen sähkösanoman ja vastasit siihen? Se sisälsi -vain sanat: "Eiliset tulot 425; Tudor kävi hyvin." -- Meillä on huono -onni: paitse tavattoman kaunista kesää, joka luonnollisesti houkuttelee -ihmisiä teatterista, ovat Franzén ja Granberg tehneet konkurssin, ja -pikku kaupungissa, jossa koko maailma on sukua keskenään, vaikuttavat -semmoiset seikat. - -Hrimalyltä tuli sähkösanoma, että hän on saanut vekselin. -- Saa nähdä, -saammeko Trochlilin tänne. _Joku_ on kumminkin saatava, sillä -mahdotonta on meidän jäädä yksin Ericssonin kanssa. -- Mitä sanoo -Duncker? Onko hän taipumaton? -- Huomenna saanen lähettää -kenraalikuvernöörin suosituksen venäläiselle lähetyskunnalle Parisiin; -Slöörin mukaan kuuluu kirjelmä olevan hyvin ystävällisesti laadittu. -- -Juuri sain kirjeen Vilholta; hän voi hyvin, mutta kauhean ikävä hänellä -on. Tukholmassa hän oli tavannut [professori] Ahlqvistin, joka oli -sanonut, että hän mielellään suomentaisi jotakin teatterille -- mutta -ei kukaan ole pyytänyt häntä! Eikö sopisi antaa hänelle Die Räuber -käännettäväksi? Slöör on niin mieltynyt ajatukseen, että hän joka päivä -tahtoo kirjoittaa Ahlqvistille. Anna vastaus tähän. Koko tulevan viikon -on osotteeni: Kausala, Iitin pappila. Tuletko käymään Augustan luona -tänä kesänä? Jos olet aikonut, niin tule silloin kun olen siellä, olisi -niin paljo neuvoteltavaa; mutta älä lähde, jos lääkäri on toista -mieltä. Jumalan avullahan tapaamme kaikki toisemme syksyllä. -- -Hyvästi, Jumalan haltuun. Jos jotakin tapahtuu poissaollessani, niin -Wahlström kyllä kirjoittaa. Emilie. - -(27/7) Kaarloseni! Vilho tuli lauantai-iltana, mutta ei voi matkustaa -Ouluun ennen kun ensi tiistaina klo 2 aamulla. Jos sinulla on jotain -sanottavaa hänelle, niin kirjoita kohta. Hän on varsin virkeä ja reipas -ja hyvin tyytyväinen matkaansa. Erittäin hän on ihastunut Parisiin; -Leipzigin ja vallankin Kööpenhaminan teattereihin hän on mieltynyt. -Kööpenhaminassa hän oli ollut kuninkaallisessa. Kasino- ja -Bolketeatterissa ja oli tyytyväinen kaikkiin, sitä vastoin _ei -ollenkaan_ Tukholman näyttämöön. Hänestä ruotsalainen teatteri -ylipäätään on niin äärettömän teeskennelty ja mahtipontinen, että -kauhistuttaa. Edelleen hän sanoo matkan antaneen hänelle mitä varmimman -luottamuksen teatterin tulevaisuuteen. Hänkin näyttää mielellään -tahtovan ottaa tanskalaisen näyttämön esikuvaksi; kuitenkaan hän ei -nimenomaan lausunut sitä, mutta hän kiitti sitä lämpimästi sen -luonnollisuuden takia. -- Olisihan hyvä jos ensi keväänä voisit -käväistä Kööpenhaminassa. -- Blochilta ei ole mitään tullut, ei -myöskään Hrimalylta, vaan todistus hänen äidiltään, että hän oli saanut -kirjeeni vekselin kanssa. Saa nähdä mitä hän vastaa; aika kuluu, niin -että olisi hyvä saada jotain selvyyttä. -- Nti [Emilie] Stenberg -kirjoittaa, että hän Oululaivalla matkustaa Ouluun. Vilho menee samassa -laivassa, joka sopii hyvin. Törmäseltäkin sain kirjeen. Hän lähettää -luettelon näytännöistä tuloineen. Porissa antoi Kavaluus ja rakkaus -suurimman tulon; Tampereella ensi näytäntö. Oulussa ovat tulot käyneet -alaspäin; Lundahlin resetti tuotti 391 mk, sitä edellinen näytäntö 394. -Hirveä kuumuus estää kai ihmisiä käymästä teatterissa. Mili ilmoittaa -kirjeessä rva Engdahlin vastauksen, joka on pelkkiä kysymyksiä: tuleeko -seurue Turkuun talvella? saako hän tulla vain koetteeksi pariksi -kuukaudeksi? Minä vastasin tietysti myöntäen kumpaankin kysymykseen. -Hänen appivanhempansa asuvat Turussa ja ovat kokonaan vastaan että hän -antautuisi teatteriin.[58] -- Myötäseuraava kirje [nti Naëmi] -Ingmanilta tuli juurikään. Hän oli vain yhden päivän täällä.[59] -- Rva -Aspegrenin näyttää olevan vaikea tulla toimeen Parisissa ja hän ikävöi -Kööpenhaminaan, mutta siellä ovat teatterit nyt suljetut. -- Huomenna -kirjoitan hänelle. Täällä cm hirmuisen kuuma ja ikävä. -- Juuri oli -Wahlström täällä ja sanoi Littsonin haluavan soittaa meillä iltalaskun -mukaan, hän ei voi sitoutua kokonaan, aamupäivä-harjotusten tähden. -- -Kyllä puhun hänen kanssaan. Laurent on pyytänyt Wahlströmiä puhumaan -sinun kanssasi hänen ottamisestaan orkesteriin. Hän on kirjoittanut -Leanderille ja ehdottanut, että he vaihtasivat soittokonetta, mutta -Leander ei ole vastannut, vaan ainoastaan kirjoittanut että asia -jääköön siksi kun hän tulee. Pelkään että Laurent on aikaansaanut -meille jonkun selkkauksen Leanderin kanssa, jota meidän kuitenkin -täytyy koettaa pitää hyvällä tuulella. -- - -(30/7) Lähetän myötäseuraavan kirjeen Tuokolta. Sen ohella tuli En voi -ja Mustan Dominon ensi näytös; mitä hänen tulee saada kun se on valmis? -Paha on että ollaan yhä enemmän tyytymättömiä hänen suomennoksiinsa. -Vilho oli eilen täällä ja valitti surkeasti, hänestä ne on kauheasti -hutiloituja. Kerroin Vilholle Stålhandsken kirjeestä. Se on aivan -oikein hänen entinen oppilaansa. Hän arveli että miestä ei pitäisi -hyljätä. Hän osaa jotakuinkin suomea ja hänellä on kaunis vartalo -(jotenkin kuin Böökillä), edullinen ulkonäkö ja hyvänlaiset -taipumukset. Sentähden päätettiin että Vilho kirjoittaisi hänelle, että -hän saa tulla koetteeksi pariksi kuukaudeksi; palkka olisi 80 mk -kuukaudessa, vähempää ei voi antaa, koska hän ei ole kokonaan -vasta-alkaja. -- Sain kirjeen rva Aspegrenilta, joka menestyy hyvin nti -Ingmanin lähdettyäkin. -- -- Zink kirjoitti eilen, että hän lähtee -Kuopiosta 12 p. elok., jos sopimus pysyy muuttamatta, jos hän saa -matkarahoja ja jos hän saa kokonaan antautua oopperaan, johon hänellä -on enemmän taipumusta kuin draamalliseen. Siihen siis hävisi toivo -saada operettilaulajatar. Tokko hänellä on ääni, joka kelpaa oopperaan? --- -- Hrimalylta ei ole tullut kirjettä, eikä Blochiltakaan. -- -Kirjoitan Hrimalylle pyhänä, jollei siksi kirjettä tule. -- Antonoff ei -saanut selvää Cajanderin käsikirjoituksesta, hän sekotti lehdet y.m., -niin että minun täytyy kirjoittaa ne kohtaukset [Narcisse Rameausta], -joissa Pompadour esiintyy. Minä kirjoitan käännöksen punaisella -alkutekstin alle ja annan sitte Antonoffin kirjoittaa puhtaaksi -Pompadourin osan [rva Raata varten]. -- Voit ymmärtää, kuinka hitaasti -minä kirjoitan niin huolellisesti ja selvästi kuin pitää; huolimaton -käsialani vaatii paljo aikaa tullakseen selväksi, mutta aina teen -parempaa työtä kuin Antonoff, jonka kirjoitus on aivan kelvotonta. -- -Kuinka kävi Savonlinnan matkalla? -- Hyvästi, rakkaani, Jumalan -haltuun. Emilie. - -(31/7) Hirveän ikävä asia, Kaarloseni! Trochlil ei tulekaan. Niemann -kävi juuri täällä ja näytti kirjeen Hrimalylta. Hrimaly kirjoittaa, -että Trochlil ei saa passia, pelkää pitkää matkaa ja kylmää sekä on -saanut toisia loistavia tarjomuksia, niin että häntä ei enää ole -ajateltavakaan. Toinen tenori on saatavissa, mutta hän vaatii 10,000 -markkaa! Kirjoitan huomenna Hrimalylle ja kysyn, eikö hän mitenkään voi -hankkia meille tenoria, sillä Niemannille hän kertoo, että laulajia on -kyllälti eikä niille suinkaan makseta niinkuin meillä, vaan satoja mitä -täällä tuhansia. Tahdotko että kirjoitan Bergholmille, että hän koettaa -hankkia meille vielä yhden pienen ruotsalaisen(!) Sähkötä, jos tahdot -sen. Kenties on kuitenkin paras odottaa vastausta Hrimalylta; minä -pyydän häntä sähköttämään. - -Olen väsynyt ja sairas; olen ollut niin kauhean ahkera. Nyt ovat -molemmat näytökset valmiit -- kaikki kirjoitettu. -- Itse paras renki, -sanoo vanha rouva Lindroos. Kuitenkin olen kovin häpeissäni, etten -tänään saanut lähetetyksi roolia y.m. rouva Raalle. Hyvää yötä. Emilie. - -(Lappeenranta 2/8) Rakas sisar! Tieto Trochlilista tuli kuin ukkosen -isku. Paras on toki odottaa Hrimalyn vastausta, sillä mitä Ruotsista on -saatavana, voimme yhtä hyvin saada vähän myöhemminkin. Ehkä kuitenkaan -ei haittaisi kirjoittaa Bergholmille ja pyytää häntä _tiedustelemaan_. -Ainoastaan _tiedustelemaan!_ Sitä parempi, jos saamme jonkun Pragista. -Mutta enemmän kuin 6,000 emme mielestäni missään tapauksessa maksa. -- -Kirjoita, armaani, Zinkille ja sano, ettemme koskaan ole ajatelleet -häntä oopperaan -- vaan laulajattareksi puheosastoon. - -Täällä on minunkin tieheni osunut eräs "Tenörchen". Jotain erinomaista -hän ei ole, mutta musikaalinen hän on, hän voisi täyttää Pesosen sijan. -Hänen nimensä on Lindström, ja hän on seminaarin käynyt. Muutoin kiltti -poika ja hyvä fennomaani. Heikko kulttuurikielessä. Myöskin halukas -tulemaan puheosastoon. -- -- Jos tietäisit, kuinka säälin sinua -raskaassa asemassasi, kun kaikki lepää sinun niskoillasi. Mutta minä en -uskalla vielä ryhtyä työhön. Voin tosin verrattomasti paremmin kuin -keväällä, mutta täysin toipunut en ole. Sinua vaan! näytelmään olen -kirjoittanut sanat nuottein alle ja lähettänyt ne Ouluun. -- Hyvästi, -rakkaani, kahden viikon päästä olen Helsingissä. Silloin kerron -Savonlinnan matkasta, joka kernaasti olisi saanut jäädä tekemättä.[60] -Oma Kaarlosi. - -(4/8) Oli kovin hauskaa saada sinulta kirje. Olin jo niin levoton, että -aioin sähköttää. -- Augusta kirjoittaa jo perjantaina tulevansa -kaupunkiin. Luonnollisesti tulee hänellä olemaan ikävänlaista minun -luonani, kun minulla ei ole edes palvelijatarta, mutta käyneehän tuo -jollakin tavoin. -- Zinkille kirjoitin eilen ehtoolla, tänään olen -kirjoittanut Bergholmille. Hrimalylle kirjoitin pyhänä kaksi kirjettä -eri osotteilla ja sanoin, että hänen välttämättömästi täytyy toimittaa -meille tenori: jollei Trochlil tule, niin joku toinen. - -Alma Momanin suosittaman alttolaulajattaren laita on niin, että hänen -nimensä on Östberg eikä Vestberg. Täti kirjoittaa tänään hartaitten -tiedustelujen kautta saaneensa selville, että eräs Sofie Östberg -Vaasasta käy Tammisaaren seminaarissa, että hänellä on kaunis ääni ja -että hän on hyvin musikaalinen; mutta valitettavasti hän on niin -kivuloinen, että tuskin on syytä puhutellakaan häntä. Olen kuitenkin -kehottanut tätiä pyytämään häntä tulemaan tänne ennen kun matkustaa -Tammisaareen. -- Blochilta ei ole tullut mitään; sentähden kirjoitin -hänelle tänään muistutuksen. Näet siis että kirjeenvaihtoa ei puutu -- -käsivarteni on aivan kangistunut. -- Tiistaiaamuna Vilho lähti aika -reippaana (mutta kuitenkin hän käveli melkein yhtä hitaasti -kuin ennen); hän on erinomaisen viehättynyt Hamletista ja sanoi -aikoneensa käydä Englannissa ainoastaan nähdäkseen heidän eteviä -Hamlet-näyttelijöitään. Luullakseni hän panee pahaksi, jollei hän saa -roolia, mutta ei hän mielestäni ole siihen sovelias. - -(8/8) Kaarloseni! Hetki sitten tuli sähkösanoma Hrimalylta: "Würden Sie -nehmen recht braven Tenoristen für Zeit 1 Oktober bis 31 März gegen -dreitausendfünfhundert Mark Gage und ein Benefice? Würde trachten ihn -bekommen. Antwort gleich telegrafisch".[61] Minulla oli jo sähkösanoma -sinulle puoleksi kirjoitettuna, mutta kun klo oli 1/2 10 Hrimalyn -sanoman tullessa ja Lappeenranta tietysti ei ole yöasema, niin olisi se -saapunut käsiisi vasta huomenna ja niin olisi koko vuorokausi mennyt -hukkaan, ennen kun Hrimaly olisi saanut vastauksen, joka tietysti on -kiireellinen, koska hän pyytää sitä "kohta sähköteitse". Augusta ja -minä tuumailimme hetken yhdessä ja päätimme ettei ollut muuta neuvoa -kuin kohta vastata: _otamme_. Kumminkin vähän rajoitin asiaa, sillä -minä sähkötin: "Wenn er ein guter Sänger ist und einige Partien kann, -nehmen wir ihn auf diese Bedingungen".[62] Siis on asia melkein -ratkaistu etkä sinä sentähden saa olla pahoillasi; mihinkä me -joutuisimmekaan yksistään Ericssonilla? Huhtikuun 1 p:ksi voi jo uutta -ilmaantua ja kenties voimme silloin tulla toimeen Ericssonin kanssa ja -saatammehan näyttelyn ajaksi hankkia jonkun "Gast'in" [vierailijan]. -Kirjoita kuitenkin, oletko pahoillasi? -- Sitte kirjoitin kohta -Hrimalylle ja pyysin häneltä yksityistietoja laulajastamme, mitä -oopperoita hän ennen on laulanut, kelpaako hän Faustiksi y.m. Edelleen -pyysin Hrimalya sähköttämään, jos hän osaa Faustin, niin että täydellä -vauhdilla voimme ryhtyä harjotuksiin. Mutta nyt -- hyvää yötä. On -myöhäinen, minulla on uni ja olen väsynyt. Emilie. - -Fredlander [uusi vahtimestari, Vaasasta] tuli tänä iltana ja -huomenaamuna vien hänet Arkadiaan. Aion vastaiseksi antaa hänen asua -tulevassa kansliahuoneessa ja Adlerbergin rappusissa. -- Wirman -[entinen vahtimestari] kuuluu olevan kovin murheellinen. - -Siihen säilynyt kirjeenvaihto päättyy. Melkein pyörryttää, kun -ajattelee mitä kaikkea sisaruksilla tällä viiden viikon ajalla oli -mietittävänä ja ratkaistavana. Joka päivä tuli milloin miltäkin -suunnalta kirjeitä ja sähkösanomia, joihin oli vastaaminen. Milloin -lähetettiin neuvoja ja ohjeita, milloin rahaa, milloin tilattiin -nuotteja, taikka kirjoja taikka suomennoksia, milloin oli pukuja -hankittava, milloin tiedusteltava sitä taikka tätä -- joka päivä toi -uusia huolia! Ja tämmöistä puuhaa oli heidän elämänsä läpi koko vuoden, -sillä itse näytäntökautena oli asiain paljous vain kahta vertaa -suurempi. Totta kyllä silloin enimmät seikat suoritettiin suullisesti, -mutta ei sentään kirjeenvaihtokaan tauonnut. Entäs kun sitten ikäviä -selkkauksia sattui, kun sairauskohtaukset pakottivat muuttamaan -ohjelmia ja suunnitelmia! Entäs kun raha-asiat kävivät ahdistaviksi, -niin että koko teatteriyritys näytti rientävän vararikkoa ja perikatoa -kohti! - -Muutoin on tämä kirjeenvaihto yhdessä kohden oikein draamallisesti -jännittävä. Tarkoitamme tuota läpikäyvää tenorikysymystä. Jo ensi -kirjeessä se tulee näkyviin. "Hrimalylle 500 markkaa" -- niin se alkaa. -Ennen oli niinkuin Morgonbladetin arvostelijan sanoista näkyy tieto -tullut, että saksalainen tenori oli tulossa. Tieto tarkoitti -Trochlillia, jonka kanssa välikirja oli tehtävä. Mutta kirjeistä -nähdään, kuinka ensin huhujen ja sitte yhä selvempien sanomien kautta -Bergbom-sisarukset saavat tietää, että Trochlil ei tulekaan. Se oli -"ukkosen isku". Mutta väsymättömästi Emilie pommittaa Hrimalya yhä -uusilla kirjeillä vaatien, että hän sittekin hankkisi tenorin ja -samalla aikaa hän kehottaa Bergholmia ja -- miltei epätoivoisesti -- -Kalliotakin (!) tiedustelemaan tuota ikävöityä laulajaa. Sillä Emilie -ei uskalla mitenkään alottaa uutta näytäntökautta Ericssonin kanssa -- -edellisen tuottama kokemus oli näet ollut liiaksi tuskallinen. Kaikki -näyttää jo menetetyltä, kun eräänä iltana Hrimalyn sähkösanoma tulee: -"ottaisitteko" j.n.e., johon on paikalla vastattava -- ja Emilie ja rva -Heurlin yhdessä päättävät: otamme! Ja päätös oli kaikin puolin -onnellinen, sillä laulaja, joka näin, niin sanoaksemme, viime -näytöksessä nimettömänä astui näyttämölle, oli se tenori, joka -Suomalaisen oopperan jäsenenä ennen pitkää oli saava yleisömme täyden -suosion ja joka oli tänne jäävä lähes neljäksi vuodeksi -- tsekkiläinen -Josef Navrátil. -- Vähäpätöisemmistä aiheista kuin Emilie ja Kaarlo -Bergbomin kirjeenvaihdosta kesällä 1875 on huvinäytelmiä sepitetty! - -Vielä on katsaus luotava laulutaiteilijoittemme kesään. -- Jo toukokuun -lopulla kerrottiin sanomissa eräitten oopperaseurueen jäsenten -päättäneen tehdä kiertomatkan sisämaahan esittääkseen kohtauksia eri -oopperoista, ja näytäntöjen päätyttyä Helsingissä Strömer-sisarukset -sekä Achté ja Bergholm lähtivätkin liikkeelle. Heidän aikomuksensa oli -käydä Kuopiossa ja Joensuussakin, johon kauppiaat H. ja P. Parviainen -olivat tarjonneet heille vapaan matkan höyrylaivallaan ja jossa nti -Svärd oli luvannut teatterisalinsa maksutta käytettäväksi. Kesäkuun -alkupuolella kuopiolaiset saivatkin ihastuksekseen nauttia -näytännöistä, joissa esitettiin kohtauksia Normasta, Fra Diavolosta ja -Luciasta, jota paitse Emmy Strömer toimeenpani laulajaiset Kuopion -avarassa teatterissa. Sanomattakin ymmärtää, että etevien taiteilijain -esityksiä palkittiin mitä innokkaimmilla suosionosotuksilla, vaikkei -yleisöä joka ilta riittänytkään huoneen täydeltä. Jopa kutsuivat -kaupunkilaiset harvinaiset vieraat pitoihinkin seurahuoneelle ja läänin -kuvernööri esitti heidän maljansa tunnustaen todeksi, että "Väinämöisen -kanteleita vielä tehdään uusia". Samassa tilaisuudessa kauppias -Rissanen puhui Bergbomin kunniaksi, jota aina muistettiin -teatterijuhlissa, huolimatta siitä oliko hän saapuvilla vai ei. -- -Kuopiosta seurue matkusti Savonlinnan kautta Joensuuhun esiintyäkseen -siellä kolmena iltana. - -Tältä matkalta palasi pikku seurue Helsinkiin, jossa sillä välin -Emmy Strömerin ja Achtén kuuluutus avioliittoon oli tapahtunut. -Yksinkertaiset "aamupäivähäät", jotka morsiamen äiti ja Emilie Bergbom -olivat valmistaneet, vietettiin sitten 30 p. kesäk. tri Sanmarkin -huoneustossa Elisabetinkadun varrella n:o 13. Vihkimisen toimitti -sulhasen lanko rovasti Osk. Grönholm. Bergbom ja Wahlström olivat -sulhaspoikina sekä neidit Sofie Strömer ja Sigrid Chrons -morsiusneitosina. Iltapäivällä lähti nuori pari höyrylaivalla Orrbyhyn -Porvoon saaristossa, viettääkseen siellä kesänsä. - -Elis Duncker, joka ei ollut yhtynyt toisten kiertomatkaan, antoi omin -päinsä 31/7, se on Savonlinnan 400-vuotisjuhlan jälkeisenä päivänä, -aamupäivä-laulajaiset siinä osassa vanhaa linnaa ("bastion Dick"), -jossa juhlatanssiaiset olivat kestäneet samaan aamuun saakka. Kuopiossa -hän lauloi 3/8 N. Kiljanderin avustamana ja syksyllä muuallakin, esim. -Porissa, niinkuin jo tiedämme Vilhon pahantuulisesta kirjeestä. - -Ida Basilier palasi kotimaahan elokuun keskivaiheilla, tullen ensin -Helsinkiin. Siellä hän 22/8 sulasta ihmisrakkaudesta antoi -mielisairaitten Lapvikin sairaalassa kuulla helkkyäänensä suloutta ja -hetken tuta lempeän sopusoinnun hivelyä, jota he enimmän elämässä -kaipaavat. Sen jälkeen laulajatar lähti pitkälle konserttimatkalle, -jolla hän pianotaiteilijan nti Ina Forsténin seuraamana kiersi koko -Suomen niemen laulaen useimmissa kaupungeissa (ja maaseudullakin, -niinkuin Kalajoella). - -Paitse näitä suomalaisella näyttämöllä jo esiintyneitä laulajakykyjä -antoivat tänä kesänä eri paikkakunnilla laulajaisia erinäiset -toisetkin, jotka pian olivat vuorostaan esiytyvät oopperassa. Niin nti -Naëmi Ingman, jonka nimi jo ennen on tässä luvussa mainittu, ja niin -neidit Mathilda Lagermarck ja Hortense Synnerberg. - -Oopperanäytännöt alkoivat _Helsingissä_ 5/9, jolloin Bellinin Norma -annettiin täydellisenä, joka keväällä oli ollut mahdotonta. Nyt oli -Ericssonin ääni heleä kuin ennen, ja oopperan esitys oli erinomaisen -tyydyttävä. Luonnollisesti kohdistui yleisön innostus kuitenkin rva -Achtéhen, jonka rinnalla nti Sofie Strömer vielä esiintyi, vaikka -hänenkin häänsä olivat lähellä. Köörit olivat heikommat kuin keväällä, -syystä kun osa avustajia vielä oli maalla; sama oli orkesterin laita. -Seuraavissa näytännöissä 9/9 ja 12/9 oli yleisön ihastus muuttumaton ja -lämpimimmin se tavallisuuden mukaan ilmaistiin Casta diva aarian, -toisen näytöksen tersetin ja kolmannen näytöksen finaalin jälkeen. -Jossakin näistä kolmesta näytännöstä kävi eräs pietarilainen, joka St. -Petersburger Zeitungissa julkilausui vaikutelmansa: - --- -- "Norma olisi koristanut suurtakin näyttämöä. Norma 65° pohj. -leveyttä -- esittäjätär rva Strömer-Achté on kotoisin Oulusta -- ja -samalla täynnä etelämaista hehkua ja intohimoa ja kykenevä käyttämään -mitä draamallisimpia ilmaisukeinoja oli tietysti ylen kiehtova. Rva -Achtélla on ihana mezzosopranoääni, sangen voimakas ja soinnultaan -erinomaisen sympaattinen. Nähtävästi parhaimman koulun kehittämänä on -laulu nuhteettoman puhdas äännännän sekä lämmin ja eloisa esityksen -puolesta. Miellyttävän ulkonäön, ilmehikkään kasvojeneleilyn ja jalojen -liikuntojen avulla hän osasi, liiottelematta, täydellisesti ilmisaattaa -suuret mielenliikutukset. Suurilahjaisena taiteilijattarena ja -itsenäisesti luovana kykynä, täynnä eloa ja tulta, hän niin kauvan kun -hän isänmaallisen innostuksen kannattamana antautuu Suomalaiselle -oopperalle varmaan pitää sen voimassa. Adalgisana häntä avusti -ansiokkaalla tavalla nuorempi sisar, joka myöskin on kyvykäs -laulajatar. Kööri lauloi, joskin sen jäsenet näyttivät vähän -tottuneilta näyttämöllä liikkumaan, varmasti, puhtaasti ja oikein, -harvalukuinen orkesteri teki niinikään parastaan, niin että hyvä, -musikaalinen yhteisvaikutus syntyi." - -Tämän jälkeen tuli kaksi Trubaduri-näytäntöä 17/9 ja 19/9. Ja yhä vaan -tämä ooppera sai myrskyistä suosiota osakseen -- "sillä, sanottakoon -mitä tahansa, rva Achtén Leonora on vastaiseksi taiteilijattaren -täydellisin luoma!" -- Sitte seurasi Lucrezia Borgia, joka sekin nyt -vasta voitiin antaa täydellisenä. Rva Achté ja Duncker lauloivat ja -näyttelivät niin, että olisivat tyydyttäneet paljo suurempien ja -mainioimpien näyttämöjen vaatimuksia. Orsinin osassa esiytyi nti Fanny -Tallgren. Ooppera annettiin kolme kertaa peräkkäin (21, 23 ja 26 p.). -Viimeisenä iltana oli huone täynnä, esitys niin eloisa ja hengeltään -taiteellinen, että kuulijat vastustamattomasti joutuivat -innostuksiinsa. - -Näin näytännöt alkoivat ulkonaisesti hyvällä menestyksellä; mutta silti -kaikki ei ollut hyvin. Viimemainittuna päivänä sai Emilie Bergbom nti -Elfvingiltä lahjaksi teatteria varten kauniita tekokukkia. Vastauksesta -otamme seuraavat rivit: - --- -- "Oletko itse tehnyt erinomaisen kauniit, siniset lemmenkukat? Ne -saavat debyteerata Lydia Laguksen kanssa Rykmentin tyttäressä, kun hän -vain tulee niin terveeksi, että hän voi laulaa. Hän on näet useita -viikkoja ollut sairas, niin että meidän on täytynyt kokonaan lykätä -Rykmentin tytär ja hänen debyyttinsä tuonnemmaksi, vaikka ooppera oli -melkein valmis. Sentähden sai Ruotsalainen teatteri, joka tietysti on -katsonut tarpeelliseksi ottaa saman kappaleen, aikaa näyttää sen ennen -meitä, ja tapahtui se viime keskiviikkona -- nti Byström pääosassa --, -mutta onneksi kokonaan onnistumatta. Ylipäätään ovat ihmiset nykyään -kerrassaan haluttomia teatteriin; sitä vastoin ne harrastavat sirkusta, -ja sillä on _joka_ ilta hyvät ja täydet huoneet. Meillä on ollut -huononlaisesti väkeä, keskimäärin puoli huonetta taikka vähä enemmän, -ainoastaan kaksi kertaa täysi. Yleisö vaatii jotain uutta ja Laguksen -sairauden tähden emme voi tarjota sitä. Don Juania harjotetaan ja -samoin Stradellaa, nyt kun Rykmentin tytär jätettiin. -- Suuri teatteri -näyttelee melkein tyhjille huoneille, niin että me kuitenkin olemme -vähän onnellisemmassa asemassa. -- Minusta sinä voisit marraskuun -alussa tulla tänne pariksi viikoksi katsomaan rva Winterhjelmiä ja -puheosastoa. -- Kylpyparannuksilla olo on vaikuttanut hyvin Kaarloon, -vaikka hän ikävä kyllä nyt on vilustunut ja saanut julman katarrin, -joka luultavasti kestää koko talven." -- -- - -Tästä näkyy että oli perää tuossa Emilien kesällä kuulemassa -kertomuksessa, että Ruotsalainen teatteri ottaisi esittääkseen samoja -oopperoita samaan aikaan kuin Suomalainen teatteri! Edelleen näemme -että rva Winterhjelm oli suostunut tulemaan marraskuulla, jolloin -puheosasto toimisi Helsingissä ja lauluosasto Turussa. -- Tämän -yhteydessä mainittakoon toisesta, vähän myöhemmästä (30/9) kirjeestä -nti Elfvingille, että tämän teatterin ystävän alotteesta Turussa oli -ruvettu puuhaamaan arpajaisia Suomalaisen näyttämön hyväksi. Samassa -kerrotaan erään teatterin suosijan (Julius Krohnin) lahjoittaneen sille -1,000 markkaa, josta ei kuitenkaan saisi julkisesti mainita ennen kuin -vuositileissä. - -Tieto että uusi tenori tänä syksynä tulisi oopperaan herätti melkoista -uteliaisuutta yleisössä. Hän saapui Helsinkiin 3/10. Samana iltana -annettiin Trubaduri, jossa oopperassa kaukainen vieras muutama päivä -myöhemmin esiintyi ensi kerran. Tämä _Josef Navrátilin_ debyytti oli -mitä mieltäkiinnittävin tapaus oopperamme elämässä, eikä siis kummaa, -että huone oli täpötäynnä. Morgonbladet lausuu siitä: - -"Debyytti oli vaikutukseltaan yllättävä. Hra Navrátil valloitti yleisön -oikein ryntäämällä. Mitä voimakkaimmat kättentaputukset ja hyvä- sekä -esiinhuudot ilmaisivat kuinka ihastuneita oltiin hänen ytimekkääseen, -dramaattiseen lauluunsa. Hra Navrátililla on oivallinen, hyvässä -koulussa kehitetty tenoriääni ja hänen esityksensä on tarmokas ja -ilmehikäs. Semmoinen tenorilaulaja kuin Navrátil on erinomainen lisä -Suomalaisen oopperan jäsenistöön ja on tuottava sille uutta loistoa. -Selvästi näkyi että hra Navrátilin hehkuva esitys innostutti toisiakin -esiintyjiä." -- - -Navrátil oli syntynyt Böhmissä 1840 ja siis Suomeen tullessaan -parhaimmassa ijässään, 35-vuotias. Ollen niinkuin nimikin ilmaisee -tsekkiläistä kansallisuutta, hän oli ennen oopperalaulajana toiminut -ainoastaan kotimaassaan, Egerissä, Teplitzissä ja Pragissa; mutta hänen -ohjelmistonsa oli silti sangen runsas. Hän oli näet laulanut -kolmattakymmentä tenoriosaa tavallisimmissa italialaisissa, -ranskalaisissa ja saksalaisissa oopperoissa (muun muassa Lohengrin ja -Tannhäuser) ja oli siis niin täysin tottunut, että hän saattoi -vaikuttaa tottumattomampaan ympäristöön. Vartaloltaan hän oli -lyhytläntä ja tanakka eikä hän kasvoiltaankaan ollut kaunis, mutta -hänessä oli runsain määrin etelämaista tulisuutta ja osaten suurella -taidolla käyttää miellyttävää ja heleää, joskaan ei ylen voimakasta -ääntään, hän helposti sai unohtamaan mitä ulko-olennolta puuttui -viehättävää. -- Kun Ericssonkin vielä oli oopperan palveluksessa, -voitiin olla jotenkin varmat siitä että ainakin tenoripuoli oli -turvattu. - -Trubaduri esitettiin vielä 10/10 ja 12/10 ja Navrátilista sanottiin jo -niiden iltojen jälkeen, että hänestä tulee yleisön suosikki, vaikka -samalla tunnustettiin, että Emmy Achté toki nyt niinkuin ennen antoi -kokonaisuudelle vastustamattoman tenhovoiman. Toinen rooli, jossa -Navrátil esiintyi, oli Edgardo Luciassa 15/10 Ja 17/10. Siinäkin hän -lauloi vaikuttavasti, erittäinkin viimeisessä kuvaelmassa, joka vasta -nyt näyttäytyi oikeassa valossaan. Sekstetti suoritettiin loistavasti -ja oli kohta toistettava. - -Tällä aikaa oli Flotowin ooppera _Alessandro Stradella_, valmiiksi -harjotettu ja näyteltiin ensi kerran 21/10 ihan täydelle huoneelle. -Tässä oopperassa esiintyi pääasiassa aivan uusia voimia: nimiroolissa -Navrátil, Leonorana nti _Mathilda Wecksell_ [runoilija J. J. Wecksellin -sisar], jonka nimeä ei ennen ole mainittu tässä kertomuksessa, Bossin -osassa Bergholm sekä rosvoina maisteri _W. O. Gottlund_ ja Aspegren. -"Syvällä, lempeällä intomielellä Navrátil lauloi Stradellan osan. -Varsinkin oli hänen laulunsa kolmannen näytöksen rukousaariassa, -jolloin Stradella tietämättään lumoaa rosvot, miellyttävä, lämmin ja -taiteellisen ihana. Tämän aarian esitti laulaja suomeksi; muutoin hän -lauloi saksaksi (samoin kuin Edgardona; Manricon osassa hän oli -käyttänyt tsekinkieltä)." Tietysti Navrátil palkittiin lämpimillä -suosionosotuksilla. Myöskin nti Wecksell sai yleisöltä myötätuntoisen -kohtelun, vaikkei hänen tottumattomuutensa ollut omansa hankkimaan -hänelle suurempaa menestystä. Laulajatar, joka oli harjottanut opintoja -Pietarissa, osotti kumminkin käyneensä hyvää koulua; hänen korkea -sopranoäänensä oli aika hienosti kehitetty ja esitys laadultaan -huoliteltua. Bergholm oli tapansa mukaan tyydyttävä, ja rosvot -suorittivat koomilliset osansa sangen hupaisesti. -- Ooppera annettiin -vielä kolme kertaa (24, 26 ja 28 p.). Lähinnä viimeinen oli Navrátilin -ja viimeinen nti Sofie Strömerin resetti-ilta. Tarkoitus oli ollut, -että laulajatar esiintyisi viimeisen kerran 27/10 niissä Norman, -Noita-ampujan ja Fra Diavolon kohtauksissa, joissa hän enimmän oli -miellyttänyt yleisöä, mutta rva Achtén äkillisen sairastumisen tähden -näytäntö peruutettiin ja sijaan pantiin seuraavana iltana ohjelma, -missä lyhyeen Stradellaan oli liitetty Fra Diavolon ensi näytös. Tässä -jälkimäisessä oopperassa nti Strömerillä englantilaisena ladynä oli -yksi onnellisimpia roolejaan, jossa hän sekä laulunsa että kujeellisen -näyttelemisensä kautta oli suuresti tyydyttänyt katsojia. Nyt yleisö -varsin lämpimästi ilmaisi myötätuntoisuuttansa ja kiitollisuuttansa -eroavalle laulajattarelle, jolla ei suinkaan ollut arvoton osa -Suomalaisen oopperan voitoissa. -- Näytännön jälkeen oli Arkadian -lämpiössä läksijäispidot, jossa Julius Krohn julkilausui juuri mainitut -tunteet ja nti Strömerille muistolahjana annettiin pieni kokoelma -suomalaista kirjallisuutta. Tilaisuudessa oli saapuvilla nti Strömerin -sulhanenkin, norjalainen insinööri Bonnevie. Häät vietettiin lauantaina -30 p. lokak. - -Oopperan näytäntösarja Helsingissä päätettiin Lucrezia Borgian -kahdenkertaisella esittämisellä 31/10 ja 2/11. -- Sen jälkeen oli -lauluosasto matkustava Turkuun, ollakseen siellä tammikuun -keskivaiheilla. Pari viikkoa rva Achtén oli määrä vielä olla mukana, -mutta sitte laulajatar (joka oli yleisistä varoista saanut 1,500 mk:n -matkarahan) oli lähtevä ulkomaille. Niin aikoi Dunckerkin tehdä, joten -oopperan jonkun aikaa oli tultava toimeen ilman heitä. Rva Achtén -sijaan oli kuitenkin Ida Basilier astuva uuden vuoden alusta. - -Kun oopperaseurue muutti Turkuun, oli puheosasto jo tullut -pääkaupunkiin, jossa se nyt oli antava näytäntöjä rva Winterhjelmin -kanssa. Tämä taiteilijatar oli lokakuun viime viikolla saapunut Turkuun -ja toimeenpantuaan siellä draamallisen iltaman (Tanssikengät, -mestauskohtaus Daniel Hjortista y.m.) hän 1 p. marrask. tuli -Helsinkiin. - -Ensimäinen puhenäytäntö oli 5/11, jolloin rva Winterhjelmiä lämpimästi -tervehdittiin taiteellisesti ja historiallisesti yhtä merkillisessä -Lea-roolissaan. Sitä paitse näyteltiin Mustalainen, jonka pääosan -Lundahl esitti eloisasti ja hyvällä värityksellä sekä Toinen tai toinen -naimaan, jossa Vilho Jakob Grimminä etupäässä huvitti katsojia. Kun -sama näytäntö oli uudistettu 7/11 annettiin 9/11 Brachvogelin Narcisse -Rameau, rva Winterhjelm madame Pompadourina. Tuskin tarvitsee sanoa, -että suuri näyttelijätär mestarillisesta luonteenkuvauksestaan ansaitsi -ja sai innostunutta tunnustusta; mutta ei paljo vähempää tyydytystä -herättänyt se, että Lundahl nimiroolissa ja rva Aspegren m:lle -Quinaultina osottivat sangen merkillistä edistystä. Varsinkin edellinen -näytteli useissa kohdin sillä välittömällä intomielellä, joka -vastustamattomasti vaikuttaa katsojaan, ja jälkimäinenkin ilmaisi -kehittynyttä kykyä. Molemmille sopi jo antaa taiteilijan nimi, koska -olivat päässeet sille asteelle että voivat harkita tehtävänsä -kokonaisuutena, jonka ilmisaattamiseksi yksityispiirteet olivat -yhteenliitettävät. Itse roolin laatu teki, että Lundahlin esitys tässä -kohden oli suuriarvoisempi. Paitse pienempiä yksityiskohtia -huomautettiin, että puhelukohtaukset olivat heikommat. Näytäntö -uudistettiin 11/11 ja 14/11. - -Lähinnä sen jälkeen tuli Maria Tudor, 18/11 ja 21/11, hyville -huoneille. Rva Winterhjelmin erinomainen esitys tässä näytelmässä oli -sama kuin ennen; sitä vastoin kotimaiset avustajat eivät saaneet -mainittavaa kiitosta. -- Se päivä, jolloin Maria Tudor esitettiin ensi -kerran, oli rva Winterhjelmin 37 syntymäpäivä. Sen johdosta Suomalaisen -teatterin johtokunta kävi hänen luonaan kunniatervehdyksellä ja pyysi -saada maalauttaa hänen muotokuvansa Lean roolissa; kuva olisi -säilytettävä Arkadiateatterin lämpiössä, muistona hänen vaikutuksestaan -näyttämömme hyväksi. Sitä paitse seurueen jäsenet lahjoittivat rva -Winterhjelmille albumin, jossa oli heidän kaikkien muotokuvat. -Myöhemmin kävi joukko ylioppilaita, joihin muutakin yleisöä oli -liittynyt, tervehtimässä taiteilijatarta laululla. -- Muotokuvan -maalasi rva Winterhjelmin täällä ollessa nuori Albert Edelfelt, ja on -se nykyään sijoitettu Kansallisteatterin lämpiöön, jonka -muotokuvakokoelmasta se on ensimäinen eli vanhin.[63] - -Näinä päivinä Suomalainen teatteri sai vastaanottaa 2,194:04 markkaa, -tulot teatterin matkarahaston hyväksi toimeenpannuista arpajaisista -Turussa. Yritys oli, niinkuin edellisestä tiedetään, syntynyt nti -Elfvingin alotteesta. Emilie Bergbomin kirjeestä 22/11 näkee, että -toimeenpanijoilla oli ollut paljo vastuksia voitettavana, mutta "loppu -hyvä, kaikki hyvä". Edelleen saamme siitä tietää, että turkulaiset -ystävät olivat päättäneet kehottaa samanmielisiä henkilöitä muuallakin -ryhtymään samanlaisiin puuhiin. Olihan ilahduttavaa ja rohkaisevaa -Bergbom-sisaruksille kokea tämäntapaista ystävällistä myötävaikutusta. -Samassa kirjeessä Emilie lausuu: - --- "Hyvin hauskaa on jälleen nähdä puheosastoa ja me olemme varsin -tyytyväisiä sen edistykseen. -- Rva Raa on sama uskollinen, yritystä -harrastava ystävä kuin aina; me saamme pitää hänet noin 10 tai 12 p:ään -jouluk. Hänen miehensä täytyy olla kotona jouluksi [hra Winterhjelm oli -tullut Helsinkiin marraskuun keskivaiheilla viipyäkseen niin kauvan -kuin rouvansakin]. Yleisö ei ole samassa määrässä tyydyttävä; se on -kyllä ystävällinen ja mieltynyt, mutta ei läheskään niin lukuisa kuin -tarpeellista olisi. Draamallista taidetta harrastetaan nykyään kovin -vähän. Minun mielestäni ooppera edustaa alhaisempaa kantaa, mutta -valitettavasti minä en ole yleisö. -- Luultavasti Lundahl saa ensiksi -nauttia matkastipendiä." -- - -Edelleen näyteltiin 23/11 ja 25/11 Deborah, jota seurue ei ennen ollut -esittänyt Helsingissä. Rva Winterhjelm esiintyi pitkässä nimiroolissa, -jonka hän oli oppinut suomeksi. Loistavin oli hän 4:ssä näytöksessä, -missä petetty juutalaistyttö kiroaa rakastajaansa. Muista mainitaan nti -Tötterman, joka näyttäytyi entistä tottuneemmaksi näyttämöön ja -näytteli teeskentelemättömän sydämellisesti, ja Vilho, joka hyvin -suoritti kyläkouluttajan osan. Vanhan juutalaiseukon pienessä roolissa -nti Emilie Stenberg ensi kerran astui näyttämölle Helsingissä. -Kielenkäyttö ilmaisi ettei suomi ole ollut hänen jokapäiväinen -kielensä, mutta näyttelemisessä oli alkuperäistä voimaa, joka todisti -luontaista taipumusta näyttämötaiteeseen. -- Ohjelma 28/11 alkoi -Ofeliakohtauksilla Hamletin neljännestä näytöksestä ja päättyi -Yhdistysjuhlaan. Jälkimäisen kappaleen esitystä sanotaan onnistuneeksi -ja erittäin kiitetään Vilhoa kauppaneuvoksena, Kalliota vahtimestarina -ja nti Aalbergia miellyttävänä Ludmillana. Kaksi päivää myöhemmin 30/11 -oli ohjelman ytimenä samat kohtaukset Hamletista ja unissakävijäkohtaus -Macbethista; edellä kävi Anna Skrifvars ja jälkeen tuli Kihlaus. -Shakespeare-kohtauksissa esiintyi tietysti rva Winterhjelm. -- Sitte -seurasi 3/12 ja 5/12 Sven Dyringin koti, jossa rva Winterhjelm suoritti -Ragnhildin osan. Ragnhild oli varma ja eheä luonne- ja kohtalokuvaus, -niinkuin taiteilijattarelta saattoi odottaa; mutta verraten hyvin -onnistuivat myöskin rva Aspegren Guldborgina ja nti Tötterman -Regissana. Sitä vastoin vaivasi sekä Böökiä Stig Hvidenä että Leinoa -uskollisena palvelijana liiallinen tunteellisuus, vaikkei se estänyt -esitystä sujumasta tasaisesti ja kokonaisuutta tekemästä vaikutusta. - -Tämän jälkeen rva Winterhjelm esiintyi ainoastaan kolme kertaa: -nimittäin 7/12 Ofelian mielipuolisuuskohtauksessa Hamletissa, jonka -ohella annettiin Mustalainen, loppukuvaelma Luciasta sekä Remusen -kotiripitykset; 9/12 taiteilijattaren itsensä toimeenpanemassa -iltamassa, jonka ohjelma oli sekakielinen, siinä kun rva Winterhjelm -yhdessä rva Kruskopfin (o.s. Grabow), entisen ruotsalaisen -näyttelijättären, kanssa näytteli huvinäytelmän Balskorna -(Tanssikengät), saman rouvan ja hrojen Agardhin, Renholmin ja Böökin -kanssa kohtauksia Regina von Emmeritz'istä, ja Lean suomalaisten -näyttelijäin avustamana, jonka ohella Bergholm, Navrátil ja Ericsson -lauloivat; ja vihdoin 12/12 Maria Tudorissa. Tämä viimeinen näytäntö -muodostui kauniiksi hyvästijättö-juhlaksi. Kun murhenäytelmä oli -päättynyt ja rva Winterhjelm jo useat kerrat innostuneesti -huudettu esiin, tapahtui mitä loistavin kunnianosotus siten että -orkesterinjohtaja ojensi näyttämölle esiintyvälle rva Aspegrenille -_kultaisen laakeriseppeleen_, jonka tämä soittokunnan toitottaessa ja -yleisön huutaessa: "eläköön!" laski taiteilijattaren päähän. Oli -juhlallinen ja liikuttava hetki, kun mahdollisen suurin ylistyksen ja -kiitollisuuden osotus suomalaisen teatteriyleisön puolesta annettiin -Lean unohtumattomalle esittäjälle. - -Semmoinen oli yleisön kiitos taiteilijattarelle; Kaarlo Bergbom taasen, -jonka välityksellä rva Winterhjelm oli tullut tehneeksi mitä hän tehnyt -oli suomalaisen näyttämön hyväksi ja joka samalla paremmin kuin muut -oli oppinut tuntemaan hänet ihmisenä, kirjoitti 14 p. jouluk. hänen -albumiinsa seuraavat sanat: - - Ruusujaan, ohdakkeitaan, ne kohtalo tarjosi sulle, - Ruususet muille sa annoit, itselles ohdakkeet vaan. - - Suuri, missä tavalliset ihmiset ovat pienet; - Pieni, missä tavalliset ihmiset ovat suuret. - -Kahdesta juurikään mainitusta ohjelmasta lukija on huomannut, että -lauluosasto oli palannut Helsinkiin. Ennen kun jatkamme kertomustamme -näytännöistä Helsingissä, on katsaus luotava oopperan vierailuun -_Turussa_. -- Siellä alotettiin Lucrezia Borgialla, joka esitettiin -kolme kertaa, 7, 9 ja 10 p. marrask. Siinä esiintyivät samat -taiteilijat kuin Helsingissä, mutta kohta sen jälkeen Duncker matkusti -ulkomaille (Berliniin ja Parisiin) ja nti Tallgren oli niinikään vapaa. -Näissä ensimäisissä näytännöissä oli vähänlaisesti väkeä, vaikka esitys -olisi ansainnut parempaa kohtelua yleisön puolelta. Achté oli lyhyessä -ajassa saanut puutteellisen soittokunnankin jotakuinkin kuntoon ja -pääroolit olivat hyvissä käsissä. Nervander huomauttaa seikkaperäisessä -arvostelussaan, että rva Achté ei pannut painoa Lucrezian luonteen -epäinhimilliseen puoleen vaan jalosti sitä, samalla myöntäen että hänen -luonnekuvansa oli rikaspiirteinen ja draamallinen (esim. kohtauksessa -herttuan kanssa 2:ssa näytöksessä). Duncker Ferraran herttuana olisi -saman arvostelijan mukaan saanut käyttää voimakkaampia värejä. -Varsinaiseksi loistokohdaksi muodostui kolminlaulu 2:ssa näytöksessä. --- Toiseksi tuli kaksi Lucia-näytäntöä, 14/11 ja 16/11, joissa Navrátil -ensi kerran lauloi Turussa ja jotka annettiin ihan täysille huoneille. -Uusi tenori tuli kohta yleisön suosikiksi, ja rva Achtén nerokas esitys -Luciana näyttää, jos mahdollista, vaikuttaneen entistä syvemmin. -Jälkimäinen näistä näytännöistä oli viimeinen, missä rva Achté lauloi, -kohta sen jälkeen hän matkusti Tukholman kautta Parisiin. -- Kolmas ja -viimeinen tällä erää annettu ooppera oli Alessandro Stradella, joka -esitettiin neljä kertaa, 21-28 p. Tässäkin oli Navrátilin menestys -täydellinen. Yleisön mieltymys nousi nousemistaan ja saavutti -ihastuksen huipun Stradellan rukouskohtauksessa viime näytöksessä. -Turun yleisö kohteli nti Weckselliäkin myötätuntoisesti, eikä kumma, -sillä hän oli Turussa syntynyt, vaikka sittemmin Helsinkiin muuttanut. - -Palattuaan pääkaupunkiin lauluosasto ei enää vanhalla vuodella -esittänyt mitään oopperaa. Lydia Laguksen pitkällinen sairaus oli, -niinkuin jo tiedetään, estänyt syksyä varten laaditun suunnitelman -toteuttamista. Rykmentin tytär ja Don Juan, joista varsinkin -jälkimäinen oli ajateltu näytäntökauden alkupuolen loistokohdaksi, -jäivät odottamaan suosiollisempaa aikaa. Kuitenkin laulajatar -joulukuulla oli niin toipunut, että ryhdyttiin uutta oopperaa -harjottamaan, ja oli Ernani ensimäinen, johon käytiin käsiksi. - -Lauluosaston valmistaessa uutta puheosasto näytteli. Ennen joulua -annettiin kaksi näytäntöä, joista toisessa 19/12 kolme iloista -huvinäytelmää: ensi kerran esitetty G. von Moserin 1-näytöksinen _Onhan -pappa sen sallinut_, jossa Vilho ja Tervo sekä neidit Aalberg ja -Stenberg huvittivat "naturalistisella esityksellään", Ei ollenkaan -mustasukkainen, missä rva Aspegrenia kiitetään "vivahdutetusta ja -eloisasta näyttelemisestä" ja Suuria vieraita, jossa Vilho voitti -toiset "oivallisella irvikuvamaalauksella". Vuoden viimeiset näytännöt -olivat 26/12, jolloin ohjelmana oli Preciosa, nimiroolissa nti Aalberg, -joka viehättävällä olennollaan teki edullisen vaikutuksen ja sai -kättentaputuksia ja esiinhuutoja osakseen, ja 28/12, jolloin näyteltiin -Marianne, jossa rva Aspegren kyvykkäästi kuvasi päähenkilön ja Leino -Mariannen miehenä Bertrandina esiintyi tavalla, joka tuotti kunniaa -nuorelle näyttelijälle. - -Uuden vuoden päivänä 1876, kolme vuotta runoilijan kuoleman jälkeen, -näyteltiin Kiven Nummisuutarit ensi kerran Helsingissä. Yleisö -vastaanotti merkillisen uutuuden suurella mielihyvällä, vaikka komedia -huolimatta lyhennyksistä tuntui pitkältä ja esityksen realismi hieman -liialliselta. Se joka epäilemättä onnistui parhaiten oli Benjamin -Leino. Näyttelijä oli tyystin harkinnut osansa ja suoritti sen -johdonmukaisesti; hän antoi Eskossaan eheän tyypin, ja se on enemmän -kuin voidaan vaatia vasta-alkajalta. - -Muutkin pääosat esitettiin hyvin ja koomillisella voimalla, varsinkin -oli Vilho hyvä Topias, Kallio Sepeteus ja eräs "amatööri" lautamies. -Sitä vastoin Lundahl Nikona ei samassa määrässä tyydyttänyt katsojia. --- Näytelmä annettiin vielä kaksi kertaa 7/1 ja 9/1, joista jälkimäinen -näytäntö oli puheosaston viimeinen. Oli näet päätetty että sen nyt tuli -lähteä itäänpäin, aina Pietariin saakka. Teatterin ystävät, jotka -ylipäätään olivat olleet sangen tyytyväisiä puheosaston edistykseen, -pitivät mainitun näytännön jälkeen seurueelle jäähyväiskekkerit -toivottaakseen sille onnea uudelle kiertomatkalle. - -Ohimennen mainittakoon, että Törmänen syksyn alusta oli oleskellut -Kööpenhaminassa, josta hän lähetti tyytyväisiä kirjeitä. Hän ei voinut -kyllin kiittää tri W. Thomsénin ja prof. Hoedtin suurta ystävällisyyttä -häntä kohtaan. Heidän avullaan hän sai vapaan pääsön kunink. teatterin -näytäntöihin, ja hän näyttää ripeästi edistyneen näyttämön ja -draamakirjallisuuden tuntemuksessa. Milloin hän ei ollut teatterissa -hän luki ja käänsi näytelmiä. Loppuajalla Törmäsen terveys oli huono, -mutta silloin hän asuikin Thomsénin luona, eläen "kuin taivaan ilossa". -"Lieneekö muualla maailmassa hänen perheensä vertaista väkeä!" -Pietarissa Törmänen jälleen yhtyi seurueeseen. - -Oopperanäytännöt alkoivat Verdin _Ernanin_ ensi illalla 4/1 ja -annettiin tämä ooppera kuusi kertaa peräkkäin, viimeinen 16/1. Huoneet -olivat hyviä ja yleisön tyytyväisyys eneni samassa määrässä kuin -esitys ilta illalta tuli täydellisemmäksi. Pääansio oopperan -menestyksellisestä suorituksesta oli tällä kertaa mieslaulajien -puolella. Nimiroolissa oli Navrátil niin etevä, että sitä sanottiin -hänen parhaimmaksi osakseen; sekä laulaen että näytellen oivallisesti -loi hän eloisan ja kauniin kuvan V. Hugon aitoromanttisesta sankarista. -Elviran osa oli uskottu nti Wecksellille, joka kyllä osotti -huomattavasti edistyneensä ensi debyyttinsä asteelta ja myöskin osasi -vaikuttavasti ottaa osaa yhteislauluun; mutta toiselta puolen ei ollut -riittävästi kypsynyt onnistuakseen semmoisissa vaativammissa kohdissa -kuin esim. ensi näytöksen suuri aaria. Sen ohella tehtiin muistutuksia -äänen väräjämisestä, jota, joskin sitä oli koulussa opetettu, ei voitu -lukea hänen laulunsa ansiopuoliin. Carlo I:nä Achté onnistui paremmin -kuin yhdessäkään edellisessä roolissa. Hänen komea vartalonsa ja -mahtava äänensä olivat siinä paikallaan ja hän esitti oivallisesti -useimmat lauluosansa; resitatiivissa sitä vastoin lausunta antoi -aihetta muistutuksiin. Vihdoin oli Bergholmilla vanhan Silvan osassa -kiitollinen tehtävä, josta hän suoriutui ansiokkaasti. Pienienkin osien -edustajat saivat kiitosta: nti _Alma Wikström_[64] -- Giovanna, -Ericsson -- Riccardo, Aspegren -- Jago. Orkesterin johto oli Richard -Faltinin taatuissa käsissä. Oopperan esittäminen lakkautettiin tällä -kertaa siitä syystä että Achté matkusti ulkomaille, jonne hänen -rouvansa oli marraskuulla lähtenyt. - -Tammikuun lopulla annettiin neljä kertaa Alessandro Stradella, jonka, -kiitos olkoon Navrátilin, yleisö mielellään kuuli uudestaan. -Kolmannella kerralla 27/1 ojennettiin taiteilijalle laakeriseppele, -jonka nauhoissa nähtiin "Z. Topeliuksen ehdottamat suomalaiset värit, -valkea ja sininen". - -Näin vuosi oli alkanut verraten hiljaisesti, mutta nyt _Ida Basilier_ -oli tulossa. Loistavan kotimaisen konserttimatkansa jälkeen laulajatar -syksyllä oli matkustanut Kristianiaan herättääkseen siellä saman -riemastuksen kuin muualla (jäähyväislaulajaisista puolet yleisöä palasi -tilan puutteesta) ja sitte Göteborgin kautta Lyybekkiin, jossa hän -esiintyi Rosinana, ollen sielläkin suosionosotusten esineenä, jommoisia -vanhan hansakaupungin teatterissa tuskin ennen oli nähty. Tällä ajalla -sovittiin kirjeenvaihdossa Emilie Bergbomin ja laulajattaren välillä -vierailusta Helsingissä. Nti Basilier lupasi tulla helmikuun alussa ja -hän toivoi saavansa ensiksi esiintyä "vanhassa Jeannetten häissä", -ensimäinen uusi ooppera olisi Faust, maksu määrättäisiin sen mukaan -kuin hän tekee hyötyä -- "kaikissa tapauksissa en laula Suomessa -tulojen tähden, vaan sen tähden että mieleni tekee laulaa". Lyybekistä -hän matkustaisi Viipuriin, jossa aikoi vähän viipyä Forsténin -perheessä, jonne Margaretan osa oli lähetettävä, niin että hän voisi -siellä opetella sitä. -- Tämän mukaan Ida Basilier tulikin Viipuriin -tammikuun keskivaiheilla. Kun Fichtelbergerin oopperaseurue paraikaa -antoi siellä näytäntöjä, taiteilijatar yleisön suureksi ihastukseksi -esiintyi näyttämöllä Rosinana ja antoi sitä paitse konsertin. -Helsinkiin hän saapui 29/1 ja tervehdittiin häntä asemalla raikkailla -eläköönhuudoilla. - -Ensimäinen näytäntö, jossa Ida Basilier esiintyi, oli 1/2, ja käsitti -ohjelma: _Jeannetten häät_ sekä 2:sen ja 3:nnen näytöksen Stradellasta. -Mainehikkaaksi tullut laulajatar vastaanotettiin myrskyisillä -suosionosotuksilla, jotka yhä kiihtyivät kun nähtiin ja kuultiin, -kuinka loistavan taiteellisesti ja suloisesti hän nyt esitti -kujeellisen Jeannetten, jona hän puoli kuudetta vuotta varhemmin oli -ensi kerran astunut näyttämölle. Pesonen oli sangen miellyttävä -Jean. -- Sen jälkeen seurasi 3/2 ja 6/2 sekaohjelma, joka alkoi -konserttiosastolla ja päättyi Jeannetten häihin. Sillä välin oli -Gounodin ooppera _Faust_ harjotettu valmiiksi ja oli sen loistava ensi -ilta, johon jo hyvissä ajoin piletit myytiin korotettuihin hintoihin, -10/2. -- Eilen, sanotaan Morgonbladetissa seuraavana aamuna, näytti -Suomalainen ooppera runsaassa ja hämmästyttävässä määrässä mitä se voi -aikaansaada. Näytäntö oli suuri merkitykseltään ja vaikutukseltaan. -Tämä ooppera ei ole helposti näyteltyjä ja sen eilinen, odottamattoman -hyvä onnistuminen todistaa silmin nähtävästi mikä elämänvoima piilee -suomalaisessa lyyrillisessä näyttämössä. Uskallamme sanoa, että yleisö -harvoin on mennyt teatterista semmoisen tunnelman vallassa kuin eilen. -Ei ainoastaan Navrátil ollut hehkuva, etevä Faust ja Ida Basilier -innostuttava Margareta, vaan muutkin suorittivat osansa niin, että -kokonaisuus oli ilmehikkään draamallisen ja musikaalisen eloisuuden -leimaama. Bergholm Mefistona, Ericsson Valentinina, rva Aura Thuring -Siebelinä pitivät kaikki hyvin puoliaan, köörit olivat oivalliset, -yhteisnäytteleminen varsin tyydyttävä, näyttämöllepano kiitettävä. -Ihastus oli yleinen ja paitse esiintyviä huudettiin orkesterin johtaja, -Faltin, ja kaiken luoja, Kaarlo Bergbom, näyttämölle vastaanottamaan -sydämestä lähtenyttä kiitosta. - -Kun ooppera sen jälkeen oli esitetty kaksi kertaa 11/2 ja 13/2, -tuli Navrátilin vilustumisen tähden puolentoista viikon pysähdys, -jolloin annettiin Jeannetten häät konserttiosaston kanssa. Neljäs -Faust-näytäntö oli 23/2 ja seurasi niitä sitte vielä kahdeksan yhdessä -jaksossa (viimeinen 12/3) ja myöhemmin lisäksi neljä, 23/3 ja 26/3 sekä -9/4 ja 19/4, joten tämä ooppera yhtenä ainoana kevätkautena näyteltiin -kaikkiaan 16 kertaa -- todella suuremmoinen ennätys silloisessa -Helsingissä. - -Ja menestys oli hyvin ansaittu, sillä Faustin esitys oli ei ainoastaan -etevintä mitä Suomalainen ooppera siihen saakka oli aikaansaanut, vaan -ylipäätäänkin erittäin tyydyttävä. Sanomattakin on selvää, että -näyttämöllejärjestely oli vaatimaton verrattuna siihen mitä nähdään -suurissa teattereissa; mutta toiselta puolen Bergbom oli osannut -toimittaa kaikki niin, ettei draamallisen toiminnan kehyksessä huomattu -mitään häiritsevää puutetta. Edelleen oli Faltin innostuksella -harrastanut orkesterin kohottamista tehtävän tasalle -- ja siinä -onnistunutkin, ja köörit olivat erinomaisesti harjotetut, vapaaehtoiset -avustajat kun eivät olleet säästäneet aikaa eikä työtä.[65] Mitä -solisteihin tulee on kyllä totta että Margaretan osa oli vähemmän Ida -Basilierin luonteenlaadun mukainen kuin Rosinan, mutta silti hän kykeni -pitämään esitystään taiteellisella kannalla. Hän pani pääpainon -Gretchenin, tuon kokemattoman porvaritytön viattomuuteen, -puhtauteen ja herttaiseen vaatimattomuuteen, mutta saatti myöskin -sydäntäkouristavasti ilmi hänen tuskansa ja epätoivonsa huomatessaan -itsensä rikolliseksi ja ylenannetuksi. Toisluontoinen taiteilijatar -olisi tehnyt luonteen hehkuvammaksi ja intohimoisemmaksi, vaikka tuskin -sentään todellisemmaksi. Navrátil, joka lauloi kauniimmat osat ja -suurimmankin osan rooliaan suomenkielellä (muun osan saksaksi) oli -niinikään tehtävänsä tasalla. Sitä vastoin Mefistofeles oli liian -vaikea Bergholmille, eikä sitä sovi ihmetellä, sillä onhan se -oopperakirjallisuuden vaativimpia. Kumminkin hän teki asiansa niin, -että esitys kävi päinsä ja muutamin kohdin ansiokkaastikin. Ericssonin -Valentin näytti huomattavaa edistystä ja rva Aura Thuring antoi niin -miellyttävän ja johdonmukaisesti väritetyn kuvan Siebelistä, että se -olisi luettu kunniaksi näyttämöön tottuneellekin. Nti Wikström vihdoin -esitti Marthan ja Bergbomin löytämä "pikku tenori" Lindström Wagnerin -osan niinkuin vasta-alkajilta saattoi odottaa. -- Että ensi illan -riemastus ei ollut turhanpäiväinen ja aiheeton, todistaa parhaiten -näytäntöjen tavaton luku. Seitsemännen näytännön jälkeen lakkautettiin -pilettien hinnankorotus. Esimerkkinä että yleisön innostus oli kestävää -laatua, mainittakoon mitä sanotaan kymmenennestä näytännöstä 8/3: -yleisö oli lukuisa ja "suurimmassa määrässä sähkötetty", salonki kaikui -suosionmyrskyistä, kolmannen näytöksen lopussa nti Basilier sai mitä -komeimman jättiläiskukkakimpun ja näytännön lopussa huudettiin -laulajatar, Navrátil ja Bergbom useita kertoja esiin ja näyttämölle -heitettiin joukko kukkakimppuja! - -Luonnollista on että Ida Basilierin pitkä vierailu sai yleisön -vertaamaan häntä Emmy Achtéhen ja väittelemään kummankin ansioista. -Kaikuna näistä väittelyistä saattaa pitää erään nimettömän[66] -kirjoituksen Morgonbladetissa (9/3), jossa molemmat laulajattaret -saavat täyden tunnustuksen. Siitä lainaamme seuraavat rivit: - -"Suomalaisella oopperalla on ollut se erinomainen onni, että sen ensi -askeleita on tukenut kaksi kykyä, joiden vertaista tuskin voi toivoa -Suomessa nähtävän ja kuultavan vuosikymmenien kuluessa. Tämä onni on -niin suuri, että miten paljo luotettaneekaan johtajan suureen taitoon -ja tarmoon, Suomalainen ooppera tuskin sitä ilman olisi ollut -mahdollinen. -- -- Vanhemmat henkilöt maassamme, jotka ovat kuulleet ja -nähneet Jenny Lindin näyttämöllä, sanovat rva Achtén esiintymisen -muistuttavan heitä tästä perin draamallisesta laulajattaresta. Hänkään -ei ollut paikallaan konsertissa; vasta näyttämöltä hänen äänensä -yhdessä ylen etevän näyttelemisen kanssa oikein ihastutti. -Mielipuolisuuskohtaus Luciassa oli hänenkin etevimpiä loistokohtiaan. -Olemme kuitenkin kuulleet samojen henkilöiden vakuuttavan, että -Strömer-Achté näyttelemiseen nähden voidaan asettaa suuren -laulajattaren rinnalle. Pacius kuuluu ensi kerran palattuaan -Lucia-näytännöstä Suomalaisessa teatterissa innostuneena huudahtaneen: -'So was hab' ich noch nie gesehen und gehört!'[67] Ja joskin luultavaa -on, että hän tyynemmällä hetkellä olisi mukaillut lausettaan, niin on -selvää että kyky, joka viettelee semmoisen asiantuntijan semmoiseen -huudahdukseen, ei ole jokapäiväinen laatuaan. -- -- Jo kasvojeneleet -asettavat hänet suurten näyttämötaiteilijain tasalle. Komea, mutta -samalla notkea vartalo, kaunis, ilmehikäs ulkonäkö ja luonnonraitis -rohkeus, joka ikäänkuin leikkii mitä kiihtyneimpien sieluntunnelmien -esittämisellä, ovat lahjoja, jotka ovat määränneet hänen taiteellisen -kutsumuksensa. Lisää siihen laulutaito, joka halusta noudattaa -innostuksen käskyä, ja varma käsitys siitä mitä olosuhteet myöntää sen -käskeä, niin selittää tämä ansiopuolten sarja sen mahtavan vaikutuksen, -jonka hän erehtymättömästi on aikaansaanut." - -"Yhtä varmaan kuin opera seria on rva Achtén, yhtä varmaan on opera -comique nti Basilierin ala." - -"Nti Basilierin näytteleminen ja laulu ovat laatuaan sentapaista, joka -ainoastaan etevimmillä lyyrillisillä näyttämöillä on tarjona. -- Vaikea -on sanoa kummalleko suomalaisen laulunäyttämön suurelle laulajattarelle -luonto on lahjoittanut rikkaamman äänen. Nti Basilieria ei ole koeteltu -laulussa, jonka tulee ilmaista korkeinta intohimoa. Että rva Achtén -ääni semmoisissa kohdissa joskus tuntuu väkinäiseltä ei ole lainkaan -ihmeellistä. Sillä eivät mitkään muut, ei mies- eikä naisäänet, kuin -italialaiset täysin riitä semmoisiin voimankokeihin. Korkeassa -äänistössä on nti Basilier ehdottomasti voitolla. Hänen sillä -äänikerralla liukas huiluäänensä vaikuttaa kahdenkertaisella voimalla -hänen erinomaisen laulutaitonsa kautta. Yhdessä vilkkaan, keveän, -ranskalaisesti iloisen ja kuitenkin hienotunteisen näyttelemisen kanssa -saa tämä laulu dramaattisen ilmeen, joka tekee nti Basilierin -esiintymisen verrattomaksi, nimittäin meillä ja suomalaiselta -laulajattarelta. Sillä kuinka harvinainen rva Achtén tapainen -draamallinen kyky ja laulutaito lieneekin, voi Suomalainen ooppera -kuitenkin toivoa, että se tulevaisuudessa olisi joskus korvattavissa. -Mutta semmoinen ranskalainen eloisuus ja suloisuus kuin nti Basilierin -on suora poikkeus kaikesta suomalaisesta. -- -- [Puhutaan sitte -jännityksestä, millä odotettiin laulajattaren esiintymistä Faustissa]. -Pietarissa on Pattin 'juveliaaria' kaiken ihastuttavan laulun non plus -ultra. Ja mikä ihme! Arkadiateatterimme oli juuri tätä aariaa varten -saava helmilaulajattaren, jonka vertaista helmien luojaa ja sirottajaa -harvat ovat kuulleet, jotka eivät ole kuulleet jumalallista Pattia. -Mutta nti Basilier täyttää Margueriten osan ei ainoastaan viehkeällä -laululla, vaan näyttämöllisellä taiteella, joka on herättänyt iloista -hämmästystä ja, jos mahdollista, enemmän ihailua kuin Rosina. -- -- -Oikein oivaltaen mitä Goethen Gretchen on ja on oleva, hän ei ole -näyttelemisessä eikä laulussa tavotellut suurta traagillisuutta. Hänen -hiljainen sydämellinen, kohtaloonsa alistuvainen Margueritensa ei ole -tärisyttänyt katsojaa, vaan valloittanut kaikkien sydämet. Se on -enemmän kuin Gounodin Marguerite oikeastaan voi vaatia, mutta johon -Goethen Gretchenillä on täysi oikeus." - -"Mutta todellisuudessa tämä on enemmän kuin on pyydettävä -draamalliselta laulajalta hänen oman alansa ulkopuolella. Olisi halu -sanoa: semmoinen monipuolisuus on liikaa. Rva Achté sai pienen -naisellisen päähänpiston esiintyä Fra Diavolossa ja teki siinä aivan -oikein korkeampien vaatimusten kannalta katsoen -- rakastettavan -fiascon. Siihen oli hänellä täysi oikeus. Sillä korkeatraagillinen kyky -niinkuin hänen ei voi antaa parempaa kielteistä todistusta siitä mikä -hänen oikea kutsumuksensa on. Nti Basilierin kyky on selvästi -monipuolisempi. Hän liikkuu myös vapaasti konserttisalissa, joka -tositeossa on lähempänä koomillista kuin traagillista näyttämöä." -- - -"Pääkaupungin yleisö ei väsy kuulemaan ja ihailemaan nti Basilieria; -mutta rva Strömer-Achtéta ei sentähden vähemmän kaivata. Kun hän -jälleen esiytyy, on Suomalaisen oopperan ystävillä oleva uusi -juhlapäivä." --[68] - -Vaikka Faustin kahdestoistakin näytös annettiin hyvälle huoneelle, oli -aika tullut tarjota vaihtelua. Donizettin _Rykmentin tytär_, jonka -nimiroolissa Ida Basilier oli niittänyt laakereita Tukholmassa, olikin -valmis ja esitettiin ensi kerran 14/3. Tässä koomillisessa oopperassa -laulajatar jälleen oli omalla alallaan, niin ettei kellään ollut -vähintäkään aihetta muistutuksiin. Itse asiassa hän Mariena, -krenatöörirykmentin holhottina, kerrassaan hurmasi yleisön. Hänen -laulunsa ja näyttelemisensä viehätti yhtä hyvin taiteellisuutensa kuin -luontaisen raittiin huumorinsa kautta. Myrskyisimmät olivat -suosionosotukset jäähyväiskavatinan jälkeen toisessa näytöksessä, jonka -esitys oli lämmin ja ihastuttava. Onnellisen rakastajan, Tonion, osa -oli Ericssonilla; Bergholm esiintyi kersantti Sulpicenä ja nti Wikström -markisinnana. Sotilasköörit laulettiin reippaasti ja soinnukkaasti, ja -orkesteri oli viritetty iloiseen tunnelmaan. -- Samalla menestyksellä -näytäntö uudistettiin yhdessä jaksossa kolme kertaa (15, 17 ja 19 p.). -Viimeisenäkin kertana, jolloin Ericssonin pahoinvoinnin tähden W. O. -Gottlund esiintyi Toniona, oli huone täpötäynnä, mutta kuitenkin -oopperan yhtämittainen esitys keskeytettiin, jotta saataisiin tilaa -erään saksalaisen baritonin vierailulle. - -Achtén ja Dunckerin poissaollessa ooppera kaipasi varsinaista -baritonilaulajaa. Kun kumminkin mielellään tahdottiin antaa Sevillan -Parranajaja, otettiin lyhyeksi ajaksi avustamaan semmoinen laulaja -Fichtelbergerin oopperaseurueesta. Hänen nimensä oli _Otto_ ja esiytyi -hän ensi kerran -- kahden Faust näytännön välillä -- 25/3 (Marian -päivänä) Carlo I:nä erinäisissä Ernanin kohtauksissa, jotka esitettiin -yhdessä Rykmentin tyttären kanssa. Hra Ottolla oli hyvin kehitetty, -voimakas ja syvä baritoniääni, jota paitse hän komeine vartaloineen -näyttäytyi kokeneeksi näyttämölliseksi taiteilijaksi. Yleisö osotti -vieraalle suurta suosiota, vaikka hänen ykstoikkoisia saksalaisia -oopperaliikuntojaan moitittiin. -- Sevillan Parranajaja tuli sitte 28/3 -ja se oli iloisimpia, nautintorikkaimpia ja loistavimpia näytäntöjä -koko kevätkaudella. Otto oli kokenut ja taitava Figaro, Navrátil -Almavivana taiteellinen sekä laulun että näyttelemisen puolesta, ja Ida -Basilier aivan säteilevä Rosina. Vaikea on sanoa hurmasiko hän enemmän -laulullaan vai kujeellisella, suloisella näyttelemisellään, sillä -molemmat sulivat taiteelliseksi eheydeksi, jonka vaikutus oli -vastustamaton. Paitse Venzano-valssia hän viime näytöksessä lauloi -mestarillisesti kauniin loppuaarian Bellinin Unissakävijästä. -- -Näytäntö uudistettiin peräkkäin viisi kertaa täysille ja yhtä -innostuneille huoneille. Kuudentena iltana, 6/4, jolloin Otto esiintyi -viimeisen kerran, oli yleisön riemu- ja suosionosotukset harvinaisen -vilkkaat. Pienempien kukkavihkojen ohella nti Basilier sai yhden -tavattoman suuren ja komean kukkakimpun, jonka sinivalkoisissa -nauhoissa oli kirjoitus: "Suomalaisilta ylioppilailta Wilhelmin -päivänä." Tietysti olivat antajat samana päivänä olleet mukana laululla -tervehtimässä J. V. Snellmania, ja tahtoivat he kirjoituksellaan -ilmaista, että heidän ihailunsa laulajatarta kohtaan oli sukua sen -isänmaallisen innostuksen kanssa, jolla he kunnioittivat kansallista -suurmiestä. - -Sevillan Parranajaja näyteltiin, niinkuin juuri mainittiin, ensi kerran -28/3 ja kaksi päivää myöhemmin annettiin Ruotsalaisessa teatterissa -ensi kerran Bellinin Unissakävijä. Seuraavina ja joskus samoinakin -päivinä näitä oopperoita sitten esitettiin rinnakkain. Väkeä ei -puuttunut kummallakaan taholla yhtä vähän kuin suosionmyrskyjä ja -kukkia. Saattaa syystä kysyä, oltiinko nyt tyytyväisiä kun kilpailu oli -täydessä vauhdissa? Niin oudolta kuin kuuluneekin, ei tyytyväisyys -ollut suurempi niiden puolella, jotka olivat tätä kilpajuoksua -vaatineet kuin niiden, jotka olivat sitä vastustaneet. Tositeossa -näennäinenkin yritys jälkimäiseltä puolelta todella kilpailla sai -edelliset kuohuksiin. Ida Basilierin päähänpisto Parranajajassa laulaa -Unissakävijän loppuaaria vaikutti näet tällä tavoin, ja siitä johtui -että niinä päivinä, jolloin Parranajaja ja Unissakävijä kilpailivat -Helsingin yleisön suosiosta, oli tässä yleisössä paljo vähemmän sointua --- kuin epäsointua. - -Otamme kaksi senaikuista lausuntoa, jotka luovat valoa oloihin. -Nimimerkki A--i--a, se on nti Adelaide Ehrnrooth, käsitteli -asiaa Morgonbladetissa 14/4. Tämä henkevä nainen kuului kyllä -ruotsinmielisiin, mutta siitä huolimatta hän elämänsä loppuun oli niitä -harvoja, jotka uskaltavat ajatella itsenäisesti, ja sentähden voidaan -häntä pitää todistuskelpoisena. Puhuttuaan ensin Suomalaisesta -oopperasta, jonka perustajaa hän vertaa taidepuutarhuriin, joka -lyhyessä ajassa on erämaahan loihtinut troopillisia kukkia ja upean -vihanuuden, sekä sitte Sevillan parranajajan innostuttavasta -esityksestä, hän jatkaa: - --- "Millä kummastuksella lukikaan osa yleisöä ainakin kahden -sanomalehtemme imeliä moitesanoja siitä, että nti Basilier kohotti -näytännön huippuunsa laulamalla Unissakävijän loppuaarian. Muutamat rva -Engdahlin herkkätunteiset ihailijat antoivat nti Basilierin tietää, -kuinka heihin 'koski kipeästi', että se täydellinen taiteellisuus, -jolla hän esitti aarian, oli omansa 'tekemään mitättömäksi' rva -Engdahlin laulun -- ja että kehittyneempi laulajatar sen kautta oli -osottanut hienotunteisuuden puutetta ja sydämettömyyttä. Siinä -ihan uusi käsitys taiteellisesta etevämmyydestä! Ymmärtääksemme -johdonmukaisuus vaatii, että tästä lähtien suurempien taiteilijain -täytyy panna kynttilänsä vakan alle, niin ettei se epämiellyttävästi ja -masentavasti pistäisi dilettantteja silmiin! Jos yleisön aisti on sillä -tavoin kehitettävä, niin on sivellin siepattava Berndt Lindholmin ja -Hjalmar Munsterhjelmin kädestä, sillä kieltämättä heidän taulunsa -tekevät mitättömäksi melkoisen joukon kuutamo- ja saaristo- y.m. -maisemia ja Topeliuksen Kanervakukat ja Sylvialaulut ovat armotta -poltettavat, sillä ne loukkaavat alituisesti 'runollisten kokeitten', -'valittujen laulujen', 'kukkain' y.m. julkaisijoita, joissa kenties -minä taikka sinä, rakas ystäväni, olemme ilmituoneet innostuksemme -ja joilla olemme herättäneet ihailua -- kahvipöydässä ja -nimipäiväjuhlissa." -- -- - -"Jos se rakastettava ja lahjakas vasta-alkaja, joka nyt ihastuttaa -Uuden teatterin yleisöä suloisella, sulavalla äänellään, jatkaa -opintojaan ja kohoaa sille kannalle, jolla nti Basilier ja rva -Strömer-Achté jo seisovat -- varmaankin tuloksena suuresta työstä ja -vakavista ponnistuksista -- silloin tulevat _kaikki_ äänet puoluehengen -pakottamatta yhtymään hyvähuutoihin, ja suotakoon se ilo kaikille -taiteen ystäville, että saamme nähdä tämän tähden loistavan kauniin -Uuden teatterimme taivaanrannalla yhdessä nyt jo niin suuressa arvossa -pidettyjen tähtien Ida Basilierin ja Emmy Achtén kanssa. Niin komeat -muurit ansaitsevat kaikua äänistä, jotka ovat niiden arvoisia." -- - -Mutta olisihan Ida Basilierin menettelyssä kuitenkin _voinut_ olla -jotain tahallista. Että niin _ei_ ollut laita, todistaa ote Emilie -Bergbomin kirjeestä Betty Elfvingille: - -"Sanomista näet, kuinka julkeita voidaan olla sentähden että toinen -taiteilijatar laulaa jonkun aarian hyvin ja toinen huonosti. Sula -sattumus teki että Parranajaja ja Unissakävijä esitettiin samaan -aikaan. Jos Otto, niinkuin tarkoitus oli, olisi tullut tänne ennen kuin -hän matkusti Turkuun, niin olisi Parranajaja luultavasti mennyt -helmikuun alussa ja jo silloin oli määrätty, että Ida päättäisi -oopperan Unissakävijän aarialla; se annettiin kohta sovitettavaksi -orkesterille. Hän on laulanut sen Kristianiassa ja Lyybekissä, mutta -sittenkään hänen ei olisi pitänyt laulaa sitä -- sentähden että hän -lauloi sen loistavasti ja rva Engdahl tavaili sitä kuin pikku -koulutyttö! Useat, jotka ovat kuulleet sen kummassakin teatterissa, -eivät ole voineet käsittää että se on sama aaria, vaan ovat luulleet -että se on poisjätetty Ruotsalaisessa teatterissa! Juuri sentähden on -niin hölmöläntapaisesti meluttu. Jos Ida olisi laulanut huonosti, niin -tietysti ei kukaan olisi sitä pannut pahakseen -- -- [mutta] jollakin -tavalla häntä oli rangaistava siitä, että hän niin uskollisesti on -esiintynyt ainoastaan meillä. -- Ei häntä sillä ole saatu lähemmäksi -Ruotsalaista teatteria, päinvastoin! Et voi uskoa, kuinka erinomaisen -kiltti ja rakastettava hän on ollut koko ajan, emmekä voi kyllin -kiittää häntä." -- - -Pääsiäisten jälkeen 19/4 annettiin Faust Ida Basilierin hyväksi. -Morgonbladetissa tätä laulajattaren kenties loistavinta iltaa -vaatimattomassa Arkadiassa kuvataan seuraavin sanoin: - -"Musikaalisessa suhteessa valioyleisö täytti teatterin ahdinkoon asti, -ja suosionosotukset ilmaisivat koko illan kuluessa semmoista -innostusta, jota tuskin olisi voinut odottaa suomalaiselta -hitaisuudeltamme ja joka tuotti sitä suurempaa kunniaa etevälle -taiteilijattarelle, joka sen oli herättänyt. Nti Basilierille -ojennettiin kaksi laakeriseppelettä, toinen oopperan jäseniltä, toinen -musiikinharrastajilta kumpaakin sukupuolta. Jälkimäisen sinivalkoisissa -nauhoissa oli kirjoitus: _'Isänmaallisen säveltaiteen edistäjälle Ida -Basilierille. -- Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.'_ Joka -näytöksen jälkeen, missä ylistetty taiteilijatar esiintyi, sai hän -vastaanottaa mitä kauniimpia kukkakimppuja. Näytännön lopussa syntyi -huumaava suosionmyrsky ja orkesterin toitottaessa osaksi ojennettiin, -osaksi heitettiin näyttämölle kukkakimppuja, joiden joukossa yksi -jättiläissuuri, niin runsaasti että lattia kokonaan peittyi ja useilla -henkilöillä oli täysi työ niiden kokoamisessa.[69] Esiinhuudoista ei -tahtonut loppua tulla. Kun nti Basilier lähti teatterista, tervehti -häntä ylioppilaslaulu ja lukuisan kansalaisjoukon eläköönhuudot, jonka -jälkeen ylioppilaat laulaen saattoivat hänet kotiinsa." - -Kun nti Basilier välillä oli esiintynyt Stradellassa ja lämpimän -sulavasti tulkinnut Leonoran riutuvia lemmentunteita, seurasi vielä -suomalaiselle ohjelmistolle uusi, joskin yleisölle tuttu ooppera, -Flotowin _Martha_. Tämä sävelteos on niitä, jotka hyvin esitettyinä -aina miellyttävät, ja niin nytkin. Ida Basilier oli kaikinpuolin mitä -ihastuttavin Martha, ja Navrátil puolestaan erinomainen Lyonel. Nancyn -osassa esiytyi nti Tallgren iloisesti ja reippaasti ja Bergholm oli -sangen hyvä Plumkett. Kööritkin suoritettiin tarpeellisen ripeästi ja -eloisasti. Ooppera esitettiin neljä kertaa samalla menestyksellä, -viimeinen Vapunpäivänä, jonka jälkeen ei enää toimeenpantu muuta kuin -yksi ainoa näytäntö. Rykmentin tytär annettiin näet 5/5 Bergholmin -hyväksi ja oli se samalla Ida Basilierin jäähyväisilta. Paitse -resetinsaajaan kohdistuivat lämpimät suosionosotukset ihailtuun -laulajattareen sekä Richard Faltiniin ja Kaarlo Bergbomiin. - -Syy näytäntöjen varhaiseen lakkauttamiseen oli kesällä toimeenpantava -Suomen ensimäinen yleinen näyttely ja aikomus sen aikana antaa -ooppera-näytäntöjä. Taiteilijoille myönnettiin kahden kuukauden loma, -jotta he sen jälkeen voisivat virkein voimin uudestaan ryhtyä toimeen. -Ida Basilier, joka helmikuun alusta oli esiintynyt 40 kertaa 6:ssa eri -oopperassa, oli suunnitellut matkan Karlsbadiin ja pyytänyt Emilie -Bergbomia tulemaan mukaansa luvaten kustantaa hänenkin matkansa. -Tietenkin tämä mielihyvällä suostui tarjoukseen, ja kun nti Basilier -varhemmin lähti Helsingistä käydäkseen sisarensa ja lankonsa luona -Haminassa, he päättivät yhtyä Viipurissa, missä puheosasto parastaikaa -näytteli, sieltä alottaakseen yhteisen matkan. Jo vähää ennen matkusti -kotimaahansa Navrátil, annettuansa 2/5 nti Alie Lindbergin, Niemannin -y.m. avulla soitannollisen iltaman ylioppilastalolla. Sekä Ida Basilier -että Navrátil olivat luvanneet palata heinäkuun 1 p:ksi. - -Kun puheosasto tammikuulla lähti Helsingistä, suuntasi se ensin -matkansa _Haminaan_. Täällä kohdeltiin teatteria nytkin erittäin -suosiollisesti, niinkuin näkyy siitä että viidestä näytännöstä -(22/1-29/1) saatiin keskimäärin 541 markkaa kustakin -- joka oli -enemmän kuin paljo suuremmatkaan kaupungit olivat antaneet. Paitse -Sirkkaa ja Mariannea ja kolmea pikku kappaletta esitettiin Preciosa -kaksi kertaa. - -Haminasta matkustettiin _Pietariin_, jota tällä kertaa pidettiin retken -varsinaisena päämääränä. Kumminkin oli seurue täällä kokeva ankaraa -vastatuulta. Tuskin oli kauppapalvelijain klubin huoneustossa -(Wladimirskajakadun varrella) 3/2 ensimäinen näytäntö (Yhdistysjuhla ja -Toinen tai toinen naimaan) annettu, kun poliisiupseeri toi tiedon, että -klubilla ei ollut oikeutta toimeenpanna suomalaisia näytäntöjä, -ja oli siis illaksi ilmoitettu näytäntö peruutettava, jollei -kaupunginpäällikkö Trepow antaisi suostumustaan. Vilho riensi kohta -tämän mahtiherran luokse pyytämään lupaa. Hän tapasikin kenraalin -kotona, mutta sen sijaan että olisi suostunut pyyntöön hän Vilhon -"ihmeeksi" puhui seuraavaan tapaan: Kun puolalaiset joku aika sitten -pyysivät saada näytellä Pietarissa omalla kielellään, niin se heiltä -syystä kiellettiin. Siitä johtui että kenraali ei voinut antaa -semmoista lupaa suomalaisillekaan; ties mitä rettelöitä siitä syntyisi, -semminkin kun ei näytelmiä oltu sensuroitu -- niin, ennen kun -sensuroiminen oli suoritettu ei voitu mitään edes yrittääkään! Onni -onnettomuudessa oli että Trepowilla ei ollut aavistustakaan jo -annetusta näytännöstä. -- Rovasti Öhqvist neuvoi kääntymään -hoviministeri Adlerbergin puoleen, mutta ei sekään tepsinyt. - -"Asiamme täällä", Vilho kirjoittaa 11/2, "on nyt paisunut niin -suureksi ja tärkeäksi, että se esitetään itse korkean Majesteetin -ratkaistavaksi. Tänään piti Adlerbergin kirjoittaa suostumuksensa ja -nimensä anomukseemme, mutta ei uskaltanutkaan, 'koska asia on uusi', -semmoinen josta ennen ei ole ollut puhetta. Öhqvist lähti paikalla -Stjernwall-Walleenin puheille, joka vakuutti että lupa kyllä saadaan. -Ainakin viisikymmentä henkeä, ylhäisiä ja alhaisia, on ollut liikkeellä -meidän takia. Nuo Trepowin sanat: puolalaisille ei annettu lupaa, -miksi teille? -- käyvät mörköinä kummitellen. Asiaa katsotaan -valtiolliselta kannalta. -- Olkoon kuinka tahansa, asia on niin tärkeä -tulevaisuuteenkin nähden, että meidän täytyy odottaa lopullista -ratkaisua. Että meillä on periculum in mora, tietävät asianomaiset -vallan hyvin. Mutta rahaa tämä maksaa, etenkin kun ei tule mitään -sisään." -- - -(16/2) "Tämä on jo neljäs kirje, jonka kirjoitan sinulle -kieltokatastroofin jälkeen, mutta en vieläkään voi antaa varmoja -tietoja. -- Usko pois, kamalampaa aikaa en eläissäni ole kokenut. Kyllä -Öhqvist lohduttaa ja sanoo luvan tulevan, mutta epätoivo minua kovasti -kiduttaa, kun asia on ventovierasten hoviherrojen kabineteissa -ratkaistavana. Niin paljo varmasti tiedän, että anomuksemme -Stjernwall-Walleenin virallisen suosituksen kanssa on jätetty -hoviministeri Adlerbergille. Tämän viikon kuluessa toivomme päätöstä. -Eilen ja tänään olen ollut rahanlainaamis-puuhissa. Parviaisen -konttorista sain 250 ruplaa, jolla olen maksanut puolikuunpalkat." - -(Pari viikkoa myöhemmin). "Tänään menin Öhqvistin luokse ja kerroin -kuinka olemme kurjassa tilassa. Hän otti paikalla 'talarin' päällensä -ja ristin rintaansa lähteäkseen hoviministeristöön. Jo eilen hän oli -ollut siellä ja saanut vastauksen, että asiasta annettaisiin päätös -noin parin viikon päästä (!), mutta hän sanoi siihen että se on tärkeä -ja vaatii pikaista vastausta: jaa taikka ei. Silloin luvattiin vastata -tänään. Siinä hetkessä juolahti hänen mieleensä, että Trepow ja -ministeristön kanslianpäällikkö Küstler olivat keskenään vihamiehiä -(jostakin syystä, jonka hän minulle kertoikin) ja päätti käyttää tätä -hyväkseen -- ja onnistui. Hän meni näet Küstlerin luokse ja sanoi, että -Trepow, jolla on tapana pistää nenänsä joka paikkaan, nyt esteli -suomalaisia näyttelemästä y.m. y.m. -- Vai niin, Küstler vastaa, onko -Trepow kieltänyt? ja hän poistuu erääseen kansliahuoneeseen, josta -kymmenen minuutin päästä palaa ja lausuu: suomalaisilla on julkinen -lupa antaa näytäntöjä." - -"Meillä on siis lupa. Et usko, kuinka ikävät nämä ajat ovat olleet, -joskaan ei niille, jotka tekevät työtä ainoastaan palkan tähden eivätkä -välitä siitä mistä palkat maksetaan." -- - -Näin päättyivät vihdoinkin nämä rettelöt, joiden Vilho luuli -aiheutuneen jonkun pahansuovan vehkeistä. Lopulta saatiin kaksi (!) eri -lupakirjaa, mutta seurue menetti viivytyksen kautta toista kuukautta -kallista aikaa. Palkkoihin Vilho ensin lainasi rahaa, mutta kun luotto -ei ollut rajaton, täytyi hänen pyytää Helsingistä 475 ruplaa tullakseen -tovereineen toimeen. Ajoittain oli seurueen jäsenillä oikein hätä -käsissä. -- Näytännöt alkoivat uudestaan 10/3, jolloin Marianne meni -loistavasti. "Yleisö oli äärettömästi innostunut. Huone melkein täynnä; -kaikki halvemmat paikat myydyt, mutta kaksi ruplaa maksavat tyhjinä. -- -Olipa meillä vieläkin rettelöimistä Trepowin kanssa, joka ei tahtonut -ymmärtää meillä olevan lupaa _julkisesti_ myydä pilettejä; täytyi siis -lisäksi hankkia 'selitys' selvään lupakirjaan!" -- Tämän jälkeen -annettiin vielä seitsemän näytäntöä -- viimeinen 4/4 --, joissa muun -muassa esitettiin Sirkka, Nummisuutarit ja Narcisse Rameau. Yleisö oli -koko ajan innostunutta, mutta sali oli liian suuri (550 sijaa) -täyttyäkseen. Varsinkin kalliimmat paikat olivat usein tyhjinä. "Ani -harvoin saamme nähdä suomalaisia, hyväpalkkaisia virkamiehiä -teatterissamme. Ne ovat samanlaisia kuin kotona -- sitä paatunutta -sukua, johon ei mikään henkinen voima pysty." Tulot näytännöistä olivat -semmoisinaan tyydyttäviä, mutta mahdotonta oli saada takaisin mitä -pakollisen työttömyyden aikana oli menetetty. Pietarin matka tuotti -2,944 mk. 71 p. tappiota.[70] -- - -Koska kerrottujen rettelöiden tähden Pietarissa viivyttiin kauvemmin -kuin ajateltu oli ja teatteri _Viipurissa_ jo oli vuokrattu seuruetta -varten, tehtiin pietarilaisten näytäntöjen väliaikoina kaksi matkaa -sinne ja annettiin kummallakin kerralla kaksi näytäntöä. "Seuran -kunniaksi saan mainita", Vilho kertoo, "että mennen tullen ajettiin -kolmannessa luokassa; ainoastaan hra Himbergille täytyi ostaa toisen -luokan piletti." -- Pietarista seurue erosi 5/4 ja samana päivänä -alotettiin näytännöt Viipurissa ja jatkettiin niitä toukokuun loppuun. - -Tämä Viipurissa olo muodostui suotuisaksi, muunmuassa sen kautta että -kymmeneen tilattavaksi tarjottuun näytäntöön otettiin pilettejä 220 -markasta kutakin kohti. Bruttotulo 25 näytännöstä oli 16,166 mk. 60 p., -se on noin 650 illalta. Vanhempien kappalten ohella annettiin seuraavat -uudet: L'Arrongen 4-näytöksinen huvinäytelmä _Oma Toivoni_[71] (Mein -Leopold, 16/4) sekä K. Hämäläisen suomentamat Bellyn 1-näytöksinen -ilveily _Herkules_ (18/4), Lafontin 2-näytöksinen näytelmä _Ohdakkeet -ja laakeri_ (2/5) ja Hahnin 1-näytöksinen huvinäytelmä _Hänen -ylhäisyytensä etuhuoneessa_ (21/5). Ensin mainituista Vilho sanoo, että -se "teki melkein furoren, en milloinkaan ole nähnyt Viipurin yleisöä -niin innostuneena". Kavaluus ja rakkaus annettiin "madame" Aspegrenin -ja Jeppe Niilonpoika Vilhon hyväksi. Laululintusessa debyteerasi 23/4 -nti Landegren, joka tahtoi "täällä koettaa siipiänsä saadakseen -uskallusta tulla oopperaan". Menestys lienee ollut huononlainen, koska -nimeä ei useammin mainita. Nummisuutarit näyteltiin kaksi kertaa, mutta -siitä oli huhuiltu, että se on raaka ja sentähden "porvarissäätyiset -daamit" pitivät sopimattomana käydä komediaa katsomassa. Kappale -esitettiin siis melkein yksistään miespuolisille katsojille! -Muutoinkaan ei Viipurin "fiinimpi herrasväki" suosinut suomalaista -teatteria, n.s. "rankilooshit" olivat useimmin tyhjät. -- Samassa -kirjeessä, jossa Vilho tekee tämän huomautuksen, on seuraava -näyttämöelämää kuvaava piirre: "Kiitoksia paljo teatteriruoasta, jonka -lähetit meille. Sen kautta säästyy meille monta, monta markkaa, sillä -tätä ennen syötiin ruoat todellisesti -- mitä ei näyttämöllä se -kulissien takana(!)" -- Viipurin ajan lopulla teatteri sai loistavan -avustajan Ida Basilierissa, joka lauloi kaksi kertaa Jeannetten häissä -(12/5 ja 14/5) täpötäysille huoneille. Kirjeistä näkyy, että Bergbom -kerran kävi Viipurissa puheosaston luona. Myöhemmin Emilie Bergbom tuli -sinne yhtyäkseen Ida Basilieriin Karlsbadin matkaa varten. Silloin -päätettiin että Viipurista lähdettäisiin Mikkeliin, johon seuruetta oli -pyydetty tulemaan. Samallainen pyyntö oli tullut Joensuustakin, mutta -kun mikkeliläiset tarjosivat vapaan matkan sinne ja takaisin -Lauritsalaan ja myöskin maksuttoman teatterisalin, noudatettiin heidän -kutsuansa. Ettei kesälupaa saataisi, oli Vilholle "oikein mieleen, -sillä raha-asiamme ei myönnä levon hetkeäkään". -- Viimeinen näytäntö -Viipurissa (Sirkka) oli 28/5 ja sen jälkeen matkustettiin Mikkeliin, -jossa ajan tullen tapaamme väsymättömän seurueemme. - - * * * * * - -Olemme saapuneet puheosaston neljännen ja lauluosaston kolmannen vuoden -loppuun ja syytä on luoda katsaus oloihin ja ehtoihin, joista -suomalaisen näyttämön kehitys oli riippuvainen. Mitä yrityksen -taiteelliseen puoleen tulee, on se jo edellisestä selvillä. Siihen -nähden että oli miltei tyhjästä alotettu, oli aivan hämmästyttäviä -tuloksia aikaansaatu eikä kellään ollut aihetta epäillä taiteellisen -edistyksen jatkumista. Vähemmän ilahuttava ja toivorikas oli -taloudellinen puoli. - -Edellisistä vuosista tiedämme, että jokainen oli tuottanut tappiota ja -että vaillinki kolmannen vuoden lopussa teki 25,383:50 markkaa. Nyt -päättyneeltä ja seuraavalta (1872 perustetun kannatusyhdistyksen -neljänneltä ja viidenneltä) vuodelta emme ole saaneet käsiimme -seikkaperäistä tilinpäätöstä eikä sanomissakaan mainita semmoista -julkiluetun. Näyttää siltä kuin olisi katsottu parhaaksi pitää -yrityksen arveluttavaa kantaa läheisimpien salaisuutena. Emilie -Bergbomin päiväkirjan mukaan olivat näytäntökautena 1875-76 tulot -97,092:21, menot 131,680:59 ja vaillinki siis 34,588:38 markkaa; mutta -tähän sisältyy vain se mikä on tullut ja mennyt hänen käsiensä kautta -eikä muuta kuin osa maaseututointa koskevaa. Mutta jos niinkin, emme -voi ajatella että vaillinki, kaikki lukuunotettuna, olisi ollut -vähempi, vaan voimme pitää varmana että kannatusyhdistyksen velka -neljännen vuoden lopulla oli vähintäin 60,000 markkaa. - -Syystä kun oli huomattu että oopperan tuottama tappio aina oli -verrannollisesti suurempi, päätettiin keväällä panna toimeen erityinen -kannatuskirjoitus sitä varten. Suomalaisen oopperan kolme ensimäistä -vuotta, lausutaan kehotuksessa kirjoittamaan osakkeita, on näyttänyt, -että kotimainen laulunäyttämö ei ole mikään harhakuva, jos se vaan saa -kehittyä esteettömästi, tarvitsematta taistella lamauttavaa taistelua -elämästä ja kuolemasta. Sen vuoksi vaatii sen taloudellinen pohja -turvallisempaa perustusta. - -"Tyydyttääkseen kohtuullisia vaatimuksia", sanotaan sitten, "täytyy -oopperalla olla käytettävänään noin 2 ensi laulajatarta. 2 à 3 toista -laulajatarta, 2 ensi tenoria, 2 toista tenoria, 2 ensi baritonia, 1 -toinen baritoni, 1 ensi basso, 2 toista bassoa, varma, vaikka -pienikin, orkesteri ja ainakin köörin perusjoukko. Kiitettävällä -isänmaallisuudella ovat muutamat niistä taiteilijoista, jotka ovat -työskennelleet Suomalaisessa oopperassa, luvanneet vastedes palvella -sitä palkkiosta, joka on enemmän kuin puolta vähempi ulkomailla tarjona -olevaa; niinikään on joukko innokkaita naisia ja herroja luvannut -maksutta avustaa kööreissä, mutta oopperan monenlaiset tarpeet vaativat -näiden uhrausten ohella rahallistakin apua yleisön puolelta. Eritoten -on se orkesterin parannus, jota yleisön puolelta on vaadittu, -aiheuttava menoja, joihin tarvittavat varat ainoastaan osaksi ovat -saatavissa niistä enentyneistä tuloista, joita järjestetympi toimi -tuottaa." -- - -Koska vuosittain tarvittaisiin noin 15 à 20,000 markkaa, kehotetaan -kansalaisia merkitsemään 100 markan vuosilisiä, jotka suoritetaan -neljänneksittäin kolmen vuoden aikana. Tämä kannatuskirjoitus tuotti -14,600 markkaa -- tositeossa kunnioitettava tulos, mutta sittekin liian -vähäinen oopperatoimen varmentamiseksi. Päin vastoin ahdinko -kasvamistaan kasvoi, varsinkin kun menestymisen ehdot muutenkin -vähenivät. - -Taloudellisten vaikeuksien ohella oli Suomalaisella teatterilla -kestettävänä toisiakin vastuksia, jotka yhä uhkaavammin astuivat esiin. -Tarkoitamme lähinnä kateellista kilpailua "suuren teatterin" puolelta. -Tiedämme jo ennestään että ruotsinmielisellä taholla karsain silmin -katseltiin suomalaisen näyttämön voittoja ja että siellä sentähden oli -vaadittu oopperaosaston perustamista vastapainoksi suomalaiselle. Tänä -vuonna ja etenkin tänä keväänä oli siitä johtuva epäsovun suhde -kärjistymistään kärjistynyt. Muistutuksia että ruotsalaisen teatterin, -joka takavuosina puhenäyttämönä oli saavuttanut niin kauniita -taiteellisia ennätyksiä, edelleenkin tulisi harrastaa ainoastaan tätä -lajia näyttämöllistä taidetta, ei otettu kuuleviin korviin. Eikä sekään -tosiasia että kotimaiset laulukyvyt melkein poikkeuksetta olivat -omistaneet voimansa suomalaiselle oopperalle vaikuttanut asiaan. -Ruotsinkielinen ooppera oli väkisinkin aikaansaatava -- yhdentekevä -tuliko taiteilijat vaikka kaikki ulkomailta hankkia. Olihan tällä -puolella rahaa enemmän kuin toisella ja sen lisäksi suurin osa -Helsingin yleisöä, tuota yleisöä, jolle suomenkieli ihanimpienkin -sävelmien kannattamana oli jotakin vastenmielistä. - -Syksyllä 1875 Ruotsalainen teatteri vihdoin oli saanut kotimaisen -laulajattaren, rva Emma Engdahlin Turusta, jolla oli ei ainoastaan -nuoruuden viehättävä ansiopuoli (23 v.), vaan myöskin kaunis sulava -ääni. Opintoihin nähden hän kyllä oli keskeneräinen, mutta ei se -estänyt yleisöä 19/11 kun laulajatar ensi kerran esiintyi Adinana -Donizettin Lemmenjuomassa, riemulla tervehtimästä häntä ja -tunnustamasta häntä teatterinsa primadonnaksi. Ja niin oli siis -ruotsalainenkin ooppera olemassa ainakin näennäisesti korkeammassa -merkityksessä kuin edellisinä vuosina, jolloin jo laulunäyttämöä oli -harrastettu. Sanomme "näennäisesti", sillä kovin korkealle ei sittekään -taiteen lippua nostettu. Arveltiin näet välttämättömäksi antaa -musikaalisesti vakavampien oopperojen vaihdella keveitten ja -kevytmielisten operettien kanssa ja niin seurasi esim. Lemmenjuomaa -Lecocqin kuuluisa M:me Angotin tytär. Tämän suurta ihastusta -herättäneen operetin jälkeen tuli Bellinin Unissakävijä, joka aiheutti -ylempänä kerrotun hyökkäyksen Ida Basilieria vastaan, kun tämä uskalsi -paremmin laulaa erään aarian samasta oopperasta! Ja että se oli vain -vähäpätöinen alkuottelu, sen huomasi Helsingin sanomalehdistöstä tänä -keväänä, jolloin muutoin valmistauduttiin vastaanottamaan sekä -kotimaisia että ulkomaalaisia vieraita Suomen ensimäiseen ja -vastaiseksi ainoaan "yleiseen näyttelyyn". Kansalaisten mielissä ei -suinkaan vallinnut mikään rauhallinen juhlatunnelma, vaan epäsointu, -johon paitse tässä puheena olevia seikkoja melkoisesti oli vaikuttanut -pitkällinen väittely "kiitollisuuden velasta", jonka A. Ahlqvistin puhe -Olavinlinnan juhlassa edellisenä kesänä oli aiheuttanut ja joka koko -kevätpuolen oli riehunut sanomalehdissämme.[72] - -Ruotsalaisen teatterin kannatusyhdistyksen vuosikokouksessa huhtikuun -keskivaiheilla konsuli N. Kiseleff luopui johdosta ja sijaan valittiin -viisimiehinen johtokunta, jonka huomattavimmat jäsenet olivat -lääketieteen tohtorit C. F. Wahlberg ja W. Grefberg. Edellinen hieman -tunnettu kirjailijana, jälkimäinen kuuluisa häikäilemättömästä -ruotsinkiihkoisuudestaan. Uuden johtokunnan aikeista ilmaantui pian -tietoja sanomiin. Oopperaa oli jatkettava ja entistä tarmokkaammin; -eikä varoja puuttunut. Eräs yksityinen pohatta oli muka lahjoittanut -40,000 markkaa ja samalla oli päätetty kerrassaan nujertaa eli "tappaa" -suomalainen ooppera. Toiset puhuivat kauniimmin "vapaasta kilpailusta", -mutta se oli naurettavaa -- niin erilaiset olivat kilpaehdot. - -Ruotsalaiselle teatterille suotu avustus yleisistä varoista käsitti -nimittäin seuraavat määrät: - - Valtioapu teatteriseurueelle..... Smk 12,000;-- - " jonka käytäntö riippui " 8,000:-- - kenraalikuvernöörin - määräyksestä - " orkesteria varten " 12,000:-- - Koronvapaus 100,000 mk:n lainasta " 5,000:-- - " 120,000 " " " 6,000:-- - " 50,000 " " " 2,500:-- - S:ma 45,500:-- - -Tätä laskelmaa vastaan väitettiin kyllä ruotsalaiselta taholta, -että oli väärin ottaa lukuun maksamattomat korot, ne kun tulivat -teatteritalon hyväksi; mutta tositeossa ne sittenkin muodostivat suuren -avustuksen kannatusyhdistykselle, koska vapautus korkojen maksamisesta -teki talonyhtiölle mahdolliseksi tyytyä saman verran vähempään -vuokraan. Sitä paitse sama yhtiö oli myöntänyt kannatusyhdistykselle -3,000 mk. maksuna keisarillisesta aitiosta. Ainoa määrä, joka ei ollut -täysin varma, oli kenraalikuvernöörin määräyksestä riippuva, se kun -_saattoi_ jäädä käyttämättä -- vaikkei semmoista koskaan kuultu. - -Suomalaisella teatterilla taasen oli: - - Valtioapua teatteriseurueelle Smk. 8,000:-- - " orkesterille " 8,000:-- - Koronvapaus Arkadiayhtiölle - annetusta 60,000 mk:n lainasta " 3,000:-- - S:ma 19,000:-- - -Kun tähän yleisistä varoista myönnetyn avustuksen erilaisuuteen tulee, -että ruotsalainen yleisö varakkaampana helposti voi suoda ja todella -soikin teatterilleen kaksi kertaa suuremman kannatuksen (ruotsalaisella -olikin jo, sanottiin, 40,000 mk. kannatusta; suomalainen _toivoi_ -saavansa 20,000), että toinen toimi kaikin puolin mukavassa, toinen -ränstyneessä, akustisesti epäedullisessa teatterissa ja lopuksi että -onnellisemmalla kilpailijalla oli pääkaupungin lukuisa hienosto -puolellaan, niin -- oliko järkevää puhua vapaasta kilpailusta! Mihin -kilpailu välttämättömästi oli johtava ja mitä se oikeastaan merkitsi, -lausutaan eräässä Morgonbladetin johtavassa (31/5): - -"Varmuudella voidaan ennustaa, että kilpailu kahden oopperan välillä -Helsingissä on vievä toisen tai toisen, kenties molemmat perikatoon. -Ruotsalaisen oopperan perustaminen tietää sentähden avonaista -hyökkäystä jo olemassa olevaa Suomalaista oopperaa vastaan, sitä -enemmän hyljättävä, kun tarkoitus on hävittää kotimaisten taiteilijain -kannattama taidelaitos.[73] Olemme vakuutetut siitä, että -kaikki kotimaisen taiteen ystävät tuskissaan näkevät semmoisen -lopputuloksen mahdollisuuden. Ainoastaan häikäilemättömyys ja ahdas -puoluekäsitys, joka ei voi tunnustaa jokaista jaloa uhrautuvaa työtä -taideharrastustemme hyväksi, saattaa hyväksyä sentapaisia suunnitelmia --- jos niitä todella on olemassa." - -Muutoin kirjoittaja, jonka mielestä ainoastaan yksi ooppera Helsingissä -oli mahdollinen, huomauttaa siitä nurinkurisuudesta, että valtio -kannattaa kahta yritystä, joiden kilpailu on haitaksi itse sille -päämäärälle, jota avustus tarkoittaa, ja ehdottaa että asetettaisiin -jonkunlainen ylijohto, jonka asiana olisi katsoa ettei valtioapua -ilmeisesti käytetä päätarkoitusta, taiteen edistämistä vastaan. Tämä -itsessään järkevä ajatus että valtiolla olisi jotakin sanottavaa -asiassa ei haihtunut aivan tyhjiin, vaikkei se toki hedelmääkään -tuottanut. Siitä enemmän vastedes. - -Vielä lisättäköön sekin "epäsoinnun" ilmiö, että tänä keväänä ensiksi -syntyi julkinen hajaannus ylioppilaslaulajien kesken. Suomenmieliset -laulajat tyytymättöminä laulunjohtajan vastahakoisuuteen ottaa -ohjelmistoon suomalaisia lauluja perustivat oman laulukunnan. Tämä -tapahtuma, joka nykyään tuntuu niin luonnolliselta, herätti sekin -aikoinaan "pahaa verta" ja eräästä kirjeestä näkyy, että niin kaukana -kuin Pietarissa eräs virkamies, kun häntä kehotettiin avustamaan -suomalaista oopperaa, vastasi: "ennen olisin mielelläni sen tehnyt, -mutta kun fennomania on aikaansaanut hajaannuksen ylioppilaslaulajien -kesken, niin en minä" -- --(!) Tässä ilmenee kaikessa naivisuudessaan -kiihtyvän puoluekiistan vaikutus ihmisiin. "Ennen mielelläni, mutta kun -se tai se seikka (jolla ei ole mitään tekemistä suomalaisen teatterin -kanssa) on tapahtunut, niin en minä anna avustusta -- enkä edes mene -sitä katsomaan!" - -Puhenäytännöissä (122) näyteltiin 53 kappaletta:[74] - - 12 kertaa Mustalainen; - 9 " Narcisse Rameau; - 8 " _Nummisuutarit, Kihlaus_, Preciosa, Yhdistysjuhla, - Hääilta; - 7 " Toinen tai toinen naimaan; - 6 " Sven Dyringin koti, Puolan juutalainen, Marianne, - Maria Tudor, Remusen kotiripitykset, Lemmenjuoma; - 5 " Laululintunen, Viuluniekka, Sirkka, Jeppe Niilonpoika, - Ei ollenkaan mustasukkainen; - 4 " Orposisarukset, Yökausi Lahdella; - 3 " _Lea, Anna Skrifvars_, Rouget de Lisle, Gringoire, - Työväen elämästä, Suorin tie paras, Suuria vieraita, - Kavaluus ja rakkaus, Deborah, Hamlet (Ofeliakoht.); - 2 " _Margareta_, Riita-asia, Eroamattomat, Kassan avain, - Sinua vaan!, Onhan pappa sen sallinut, Marin rukkaset, - Oma Toivoni; - 1 " _Saaristossa, Lemun rannalla, Yö ja päivä, Erehdykset, - Lapsuuden ystävät, Bartholdus Simonis_, Michel Perrin, - Monsieur Herkules, Ohdakkeet ja laakeri, Hänen - ylhäisyytensä etuhuoneessa, Pekka Patelin, Macbeth (koht.). - -Näistä oli kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia 11: Nummisuutarit, -Sirkka, Yö ja päivä, Kassan avain, Sinua vaan!, Onhan pappa sen -sallinut, Mr Herkules, Ohdakkeet ja laakeri, Hänen ylhäisyytensä -etuhuoneessa, Puolan Juutalainen, Oma Toivoni. - - - - -V. - -Viides näytäntökausi, 1876-77. - - -Ennen olemme säännöllisesti alottaneet uuden luvun seuraamalla -puheosastoa kesäiselle kiertomatkalle; nyt on syytä poiketa tästä -tavastamme ja ensiksi katsella, miten ooppera menestyi näyttelyn -aikana, jolloin se, ollen itsekin jonkunlainen näyttelyesine, toisin -kuin muina kesinä, oli täydessä toimessa. Mutta sitä ennen luokaamme -katsaus uusiin taiteilijavoimiin, joita oli kiinnitetty taikka koetettu -kiinnittää oopperaan alkavaksi näytäntökaudeksi. - -Elis Duncker, joka -- vietettyään talvensa Berlinissä enemmän -kuullakseen kuin harjottaakseen laulua ja erittäin myöskin -perehtyäkseen oopperain näyttämölle järjestämiseen -- maaliskuulla oli -muuttanut Parisiin jatkaakseen samoja tutkimuksia, oli luvannut tulla -kotia kesäkuun lopulla ja jälleen ryhtyä oopperan palvelukseen. Kuinka -lyhyt aika hänellä oli siihen käytettävänä, sitä ei kukaan aavistanut! --- Bruno Holm, jonka opintoaika Lampertin luona Milanossa oli umpeen -kulunut, oli niinikään antanut lupauksen tulla heinäkuun aluksi. Tosin -oli Ruotsalainenkin teatteri tehnyt hänelle tarjouksen, mutta koska hän -"oli kauan ihaillut Suomalaisen oopperan hämmästyttävää edistystä" ja -sen ohella huomannut, että "kaikki suomalaiset kyvyt kokoontuivat -sinne", ei hänkään epäillyt panna voimaansa alttiiksi samaa yritystä -varten.[75] Mieluimmin hän sanoi laulavansa baritoniosat Ernanissa, -Faustissa ja Traviatassa, mutta Trubaduria oli Lamperti käskenyt hänen -välttää: "Minä kiellän sinua ehdottomasti liiaksi huutamasta(!)" -Valitettavasti Holmin myöhemmin täytyi ilmoittaa, että hän lääkärin -määräyksestä oli pakotettu olemaan alkukesän Karlsbadissa parannuksilla -eikä siis voinut tulla ennen kun elokuulla. -- Kevättalvella Emilie -Bergbom tiedusteli Alma Fohströmiltä, eikö hän tahtoisi ensi kerran -astua näyttämölle Suomalaisessa oopperassa. Laulajatar vastasi -kuitenkin epäävästi, sillä rva Nissen-Saloman oli kieltänyt häntä -esiintymästä ennen kun opinnot olivat täysin loppuun saatetut; mutta -niin pian kun hän hallitsi itseänsä, oli hän "suurimmalla ilolla -noudattava tarjousta ja kiitollisin sydämin tekevä mitä kykeni -vähäisillä voimillaan edistääkseen Suomalaisen oopperan korkeita -harrastuksia". Keväämmällä (22/4 ja 6/5) nti Fohström antoi ensimäiset -konserttinsa Helsingissä. Yliopiston juhlasali oli kumpanakin iltana -täpötäynnä yleisöä, joka lämpimästi ihaillen tervehti uutta, mitä -suurimpia lupaavaa laululintusta. -- Edelleen Naëmi Ingman, joka -tämänkin talven oli jatkanut opintojaan Parisissa, oli lupautunut koko -näytäntökaudeksi oopperan jäseneksi, ja samoin Niilo Kiljanderkin, joka -Tukholmassa oli opiskellut professori Güntherin johdolla. - -Tätä paitse oli sopimus tehty kahden ruotsalaisen oopperataiteilijan -kanssa heidän vierailustaan näyttämöllämme. Jo talvella oli Fritz -Arlberg kirjoittanut ja tarjoutunut vierailemaan kesällä, ja -toukokuulla Signe Hebbe teki samanlaisen tarjouksen. Lähemmän -sopimuksen teki Bergbom itse Tukholmassa. Kun näet Emilie oli -noudattanut Ida Basilierin ystävällistä kehotusta tulla hänen kanssaan -Karlsbadiin, oli Kaarlokin päättänyt tehdä pienen virkistysmatkan ja -18 p. toukok. lähtenyt Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Berliniin. -Kummaltakin on säilynyt yksi matkakirje, ja teemme niistä joitakuita -otteita. Kaarlo kirjoittaa Berlinistä Emilielle Karlsbadiin: - -"Rakas, oma sisareni! Olen sydämestäni iloinen, että sinulla on ollut -hyötyä matkastasi. On minullakin ollut, mutta luullakseni olisi ollut -viisaampaa, jos minäkin olisin tullut Karlsbadiin, sillä en ole ollut -oikein terve. -- -- Hebbe ei vaikuttanut minuun erittäin edullisesti. -Deklamoitsi taiteen olevan hänelle kaikki kaikessa ja vähän välittävän -rahoista, mutta päätti häveliäästi pyytämällä 500 mk (300 riksiä) -illalta. Sanoin että valitettavasti en voinut antaa enemmän kuin 300. -Luulin jutun siihen päättyneen, mutta seuraavana päivänä kaunoinen -Signe kirjoitti, että hän asiaa mietittyään tyytyi 300 markkaan. Hän on -siis sidottu 1 p:stä syysk. 10 p:ään lokak., kymmeneksi illaksi, ja -laulaa italiankielellä Faust, Fidelio ja Traviata. Epäröin kauvan ennen -kun kirjoitin alle, mutta jäädä yksin Naëmi Ingmanin kanssa (jos Emmyn -terveys pettäisi) silloin kun hän ei vielä oikeastaan osaa mitään, sitä -en uskaltanut. -- Arlberg on sitoutunut 1 p:stä 20 p:ään heinäk. Hän -laulaa 3 kertaa Ernanissa ja samoin Trubadurissa. Hän saa myös 300 mk. -illalta. Pistää vihakseni että hän luultavasti olisi tullut -vähemmästäkin, mutta kun hän kysyi mitä Hebbe saa, en voinut tarjota -vähemmän." -- - -"Stjernströmin kanssa olen sopinut [Suomalaisen oopperan esiintymisestä -Tukholmassa] tulevana vuonna noin 10 p:stä toukokuuta kolme tai neljä -viikkoa eteenpäin. Teatteri tuottaa noin 2,000 riksiä bruttoa; -päiväkustannuksia hän ei vielä voinut tarkoin määrätä. Se olisi -rahallisesti sievä yritys, jos donnamme olisivat voimissaan ja -ohjelmisto taiteellisestikin hyvin järjestetty. Muutoin luulivat ne, -joiden kanssa puhuin asiasta, että sentapainen "Gastspiel" pitäisi -tuottaa rahaa.[76] -- -- Kiljander[77] tulee heinä- ja elokuuksi. Hän -saa laulaa Valentinin y.m. pikku osia. Syksyllä täytyy hänen palata -Tukholmaan, mutta hän tulee takaisin viimeisellä laivalla ja jää sitten -meille. -- -- Passinen[78] oli, paha kyllä, lähtenyt päivää ennen kun -tulin. Hänellä kuuluu olevan loistava tenori, vaikka hän on tottumaton -seuraelämään. Güntherillä oli kuitenkin suuria toiveita hänestä. -Oltuansa vuoden Tukholmassa hän edelleen osaa ainoastaan suomea." -- -- - -"Tukholmasta mainitsen seuraavat näkemäni: Wilhelm Tell, oivallisesti -esitetty (tanskalainen baritoni Tellinä); Mignon, jotenkin ikävästi -näytelty (Moe suloinen, muut keskinkertaisia); Rykmentin tytär (Moe ei -ollut Basilierin varjokaan, ei hituistakaan sitä isänmaallista -pontevuutta, joka estää roolin vajoomasta ravintolaneidin kannalle); -Noita-ampuja (kunnioitettava, pensioninarvoinen esitys); Lemmenjuoma -(aika hupaisesti näytelty: Janson, Westberg ja ensikertalainen nti -Niehoff). Edelleen Helgolannin sankarit teki syvän, sydäntäkouristavan -vaikutuksen (Dorsch, melkoisen mieltäkiinnittävä, järjestely hyvä); -Rolandin tytär, tunnollisesti järjestetty, mutta käsityöntapaisen -proosan rasittama j.n.e. -- Kööpenhaminassa en nähnyt mitään; kaikki -teatterit suljetut. Sitä paitse satoi aamusta iltaan. Istuin -Thorwaldsenin museossa, se oli Kööpenhaminani. Ne, joita hain (Hoedt, -Thomsén) olivat matkoilla. -- Hampurissa näin satunäytelmän Matka -kuuhun, äärettömän loistokas ja äärettömän ikävä. -- -- Sydämellisiä -terveisiä Idalle. Kaarlosi." - -Emilie kirjoittaa Karlsbadista nti Elfvingille (11/6): - -"Rakas ystävä! -- -- Nyt olemme juoneet terveysvettä noin 3 viikkoa ja -olemme siis pian valmiit lähtemään. Lauantaina 24 p., siis itse -Juhannuspäivänä lähdemme Lyybekistä suoraan Helsinkiin ja toivomme -olevamme siellä 27 p. aamulla. -- Noin 21 p. on Kaarlo oleva kotona -alottaakseen puuhansa. Luulen tämän kesän tulevan raskaaksi ja -sentähden tarvitaan hyvät voimat. -- -- Minulle on Karlsbadissa olo -tehnyt hyvää; Ida on myöskin tyytyväinen, vaikka parannusjärjestelmä on -vähän väsyttänyt häntä. -- Enemmän kuin mistään muusta olen nauttinut -sanomattoman ihanasta Dresdenin galleriasta. Onhan siitä lukenut ja -kuullut paljo, mutta eivät mitkään kertomukset eikä valokuvat vastaa -todellisuutta. Kahdessa päivässä tietysti emme ennättäneet tutustua -kaikkeen, vaan tyydyimme suurimpiin mestareihin. Rafaelin madonna on -niin käsittämättömän kaunis, että se, miten hyviä jäljennöksiä onkin -nähnyt, todellisuudessa hämmästyttää katsojaa. -- -- Täältä -Karlsbadista olen pikimmältään käynyt Pragissa, ja se oli hauska matka. -Minun piti käydä siellä tehdäkseni välikirjat neljän soittoniekan -kanssa orkesteriamme varten. -- Minulla oli onni nähdä Palackyn[79] -hautajaiset ja jotakin niin suuremmoista en ole voinut kuvitella. -Kaikki oli surussa, surulippuja liehui useimmilla rakennuksilla, -kirkoilla, silloilla y.m. Balkongit olivat mustalla verhotut ja -ajuritkin olivat kiinnittäneet mustia lippuja ja suruharsorosetteja -hevosiinsa. Kirkonkellot pauhasivat, kanuunat jyrähtelivät, kaikki oli -valaistu ja kymmeniä tuhansia ihmisiä käveli saatossa kirstun edellä ja -jäljessä. Lähetystöjä koko maasta, kaupunkien, kylien, kuntien -lähettämiä; kaikkien liput (yli 320) olivat suruharsoitetut. -Lukemattomia soittokuntia ja lauluyhdistyksiä, jotka väliin lauloivat, -astui saatossa. Sadottain seppeleitä, laakeri-, palmu- ja -kukkaseppeleitä kannettiin mukana. Kullakin yhdistyksellä oli oma -pukunsa, joka enensi juhlallista vaikutusta. Oli naisyhdistyksiäkin, -kunnianeitsyeitä, valkoisiin puettuina mustine vyöhikköineen -olkapäillä. Katselin saattoa eräästä akkunasta ja sitä kesti puoli -kolmatta tuntia." -- - - * * * * * - -Lauantaina 1 p. heinäk. avattiin virallisesti Suomen ensimäinen yleinen -näyttely, joka paitse teollisuutta käsitti myöskin taide- ja viime -hetkessä suurella tarmolla aikaansaadun kansatieteellisen osaston. -Miten merkillinen ilmiö kulttuurielämässämme tämä näyttely olikaan, ei -sillä voi olla laajempaa tilaa teatterimme historiassa. Sanottakoon -vain että se laatuaan ensimäisenä oli omansa hämmästyttämään sekä -kotoisia että vieraita; mutta jotta sitä olisi voitu oikein arvostella, -olisi, niinkuin eräässä sanomalehdessä avauspäivänä lausuttiin, -näyttelyrakennuksen fasaadilla Kaivopuistossa pitänyt olla seuraava -tiedonanto: "Kaikki mitä nähdään näitten seinien sisällä on vain pieni -osa Suomen kansaa tuottanut. Historiallisten olojen tähden on tämän -kansan suuri enemmistö kielensä kautta ollut suljettuna pois -sivistyksen lähteiltä. Tuskin nimeltäkään se tuntee teollisuutta ja -vielä vähemmän se tietää mitä se merkitsee kansan itsenäiseen -toimeentuloon nähden. Kirjallisuuskin, josta muut kansat ammentavat -oppia, on siltä suljettu, samoin kuin puutteellinen sivistys on estänyt -sitä oppimasta ulkomaan esimerkistä." -- Avausjuhlallisuuden ohjelmakin -puheineen lauluineen oli puhtaasti ruotsalainen.[80] - -Suomalaisen oopperan ensi näytäntö oli 4/7, jolloin Faust näyteltiin. -Esiintyjät, Ida Basilierista ja Navrátilista alkaen, olivat samat kuin -ennen paitse _Kiljanderia_. Valentinina hän kohta pääsi yleisön -suosioon, sekä äänellään, joka oli sulava ja sointuva, joskaan ei -vahva, että käytöksellään näyttämöllä, jolle hänen vartalonsa oli -sopiva. Vasta-alkaja palkittiin esiinhuudoilla. -- Toisessa näytännössä -7/7 esitettiin Ernani ja oli se, lausutaan Morgonbladetissa, -taiteellisesti tasaisempi ja pyörennetympi kuin yksikään edellinen. -Elviran osassa yleisö pitkän ajan päästä jälleen sai tervehtiä -"lemmittyänsä" Emmy Achtéta, joka mahdikkaasti ja sydäntäkouristavalla -intohimoisuudella tulkitsi vaikean roolin. Carlo I:nä taasen esiintyi -hra _Fritz Arlberg_ ensi kerran. Kättentaputukset, jotka seurasivat -hänen tositaiteellista esitystään, nousivat myrskyksi, kun hän yllätti -kuulijoita laulamalla kolmannen näytöksen finaalin suomenkielellä. -Kolmas, joka taiteellisuuteen nähden tyydytti yhtä korkeita -vaatimuksia, oli Navrátil nimiroolissa. Kun vielä mainitsemme ettei -Bergholminkaan (Silva) tarvinnut hävetä seurassa, että köörit -tavallisuuden mukaan lauloivat hyvin sekä että orkesteria johti -taitava _Bohuslav Hrimaly_, joka alkaneeksi näytäntökaudeksi oli -kapellimestarina otettu oopperan palvelukseen, niin voimme ymmärtää -suuremmoisen menestyksen.[81] Ihastunut yleisö jakeli kukkia rva -Achtélle ja kättentaputuksia ja esiinhuutoja kaikille, niin ettei -tahtonut loppua tulla. -- Sama ooppera 9/7. - -Faust annettiin uudestaan 11/7 ja sitte Trubaduri 13/7 niin tavattomat -esiintyjät eri rooleissa, että yksistään sentähden joka salongin -sopukka täyttyi ja myöhästyneiden täytyi joukottain palata kotia -- -sanoisimmeko -- tyhjin korvin. Missä tahansa olisikin kelvannut ja -ihastusta herättänyt näytäntö, jossa kuultiin Ida Basilier Leonorana, -Emmy Achté Azucenana, Navrátil Manricona ja Arlberg Lunana. Ensi kerran -Suomen etevimmät laulajattaret esiintyivät samassa oopperassa ja -vaikutus oli mahtava. Ida Basilier lauloi tietysti paljo täydellisemmin -kuin 1870, jolloin hän juuri Leonorana oli alkanut kotiuduttaa oopperaa -suomalaisella näyttämöllä, ja Emmy Achté suoritti -- kiitos hänen -mezzosopranonsa -- Azucenan osan yhtä erinomaisesti kuin ennen -Leonoran. Täydennyksen tuottivat Navrátil ja Arlberg. -- Lauantaina -15/7 sama ooppera. - -Yleisö, joka oli saapuvilla viimemainituissa loistonäytännöissä, oli -muutoinkin juhlatuulella. Oli näet Aleksanteri II:sen suvinen aika, -jolloin luottamuksellinen suhde Suomen kansan ja hallitsijan välillä -sai tulevaisuutemme kauniina kangastamaan, ja juuri silloin, -perjantaiehtoolla (14 p.) olivat H.H.M.M:nsa keisari ja keisarinna sekä -perintöruhtinas puolisoineen, Edinburghin herttuattaren ja suuren -seurueen kanssa tulleet vierailemaan Helsinkiin. Vastaanotto oli -sydämellinen ja korkeat vieraat osottivat puolestaan sanoillaan ja -käytöksellään hyvin viihtyvänsä suomalaisten kesken. Käynnin lähin -ulkonainen aihe oli tietysti näyttely. - -Kaupungin valtuuston asettama toimikunta, jonka asiana oli järjestää -juhlallisuudet ylhäisiä vieraita varten, oli m.m. aikonut toimeenpanna -Uudessa teatterissa juhlanäytännön, jonka ohjelma olisi jaettu -ruotsalaisen ja suomalaisen näyttämön taiteilijain välillä. Jälkimäiset -olisivat esittäneet kohtauksia Parranajajasta (Ida Basilier ja Elis -Duncker) sekä Trubadurista (rva Achté), mutta hanke meni myttyyn, kun -keisarin sanottiin lausuneen arvattavasti kyllä käyvänsä teatterissa; -mutta -- tavallisessa näytännössä. -- Tositeossa lauloivat suomalaiset -laulajattaret neidit Ida Basilier (Venzano-valssin) ja Alma Fohström -(aarian Ernanista) sekä rva Engdahl (venäläisen kansanlaulun) -lauantaina juhlapäivällisillä keisarillisessa linnassa. Sen jälkeen -tapahtui ylioppilasten laulutervehdys, jossa tilaisuudessa keisari -kuultuaan laulettavan venäläisen kansanlaulun suomalaisin sanoin ja -tanskalaisen Kong Kristian laulun lausui toivomuksen kuulla -Maamme-laulunkin, ja samana iltana kävivät keisarilliset Ruotsalaisessa -teatterissa. Kaksi seuraavaa iltaa käytettiin tanssiaisiin -kenraalikuvernöörillä ja kansanjuhlaan Eläintarhassa, ja jälkimäisenä -keisari ja keisarinna jo lähtivät paluumatkalle. Sitä vastoin -perintöruhtinas ja hänen puolisonsa, jotka matkoillaan Suomen -saaristossa olivat tulleet erityisesti kansan suosimiksi, vielä jäivät -tänne, ja tiistaina he kävivät m.m. yliopistossa, ylioppilastalolla ja -illalla Arkadiateatterissa. Täällä, jossa pyhänä ei oltu ollenkaan -näytelty ja maanantaina oli esitetty kohtauksia Ernanista (3:s näytös), -Parranajajasta (2:sta näytöksestä) ja Luciasta (3:s ja 4:s kuvaelma), -oli nyt ohjelmana nämä kahden jälkimäisen oopperan kohtaukset. -Ensimäisen rivin perimmäiset aitiot ja lämpiö olivat eristetyt ja -koristetut ylhäisiä kävijöitä varten, joita lukuisan[82] juhlapukuisen -yleisön seisoessa tervehdittiin venäläisellä ja suomalaisella -kansallislaululla. Parranajajan laulukohtauksessa Ida Basilier lauloi -satakieliaarian Jeannetten häistä ja Minun kultani. Tämän samoin kuin -muittenkin loistokohtien jälkeen suvaitsi perintöruhtinas alottaa -suosionosotukset. Eläköön- ja hurraahuudoilla yleisö lausui -jäähyväisensä, kun vieraat näytännön päätyttyä poistuivat. -- -Elokuun lopulla kertoivat sanomalehdet, että perintöruhtinas v.t. -kenraalikuvernöörin, vapaaherra Indreniuksen kautta oli kummallekin -Suomalaisen oopperan primadonnalle, rva Achtélle ja nti Basilierille, -lähettänyt jalokivillä ja helmillä koristetun rannerenkaan sekä samalla -lausunut, että heidän erinomaiset esityksensä näytännössä 18 p. heinäk. -olivat kerrassaan yllättäneet hänet.[83] - -Kun keisarillinen juhla-aika oli ohi, jatkettiin näytäntöjä hyville ja -täpötäysille huoneille, sillä näyttely houkutteli Helsinkiin yhä uusia -matkustajia, jotka samalla halusivat omin korvin kuulla oopperaamme. -Kaksi viikkoa peräkkäin vaihtelivat Faust, Lucia ja Trubaduri, jossa -viimeisessä Ida Basilier ja Emmy Achté yhä esiintyivät rinnakkain. -Elokuun 6 p:stä alkoi Sevillan Parranajaja, Ida Basilier ja Elis -Duncker pääosissa (Navrátil Almaviva, Bergholm Bartholo, Aspegren -Bazilio ja nti Wikström Martha) vaihdella toisten oopperain kanssa; -mutta ainoastaan 6/8 ja 11/8 lauloi Duncker mukana. Laulaja sairastui -näet lavantautiin, josta hän ei enää toipunut. Poikkeuksen -soitannollisten näytäntöjen sarjasta teki rva Winterhjelmin 15/8 -toimeenpanema draamallis-soitannollinen iltama. Tämä taiteilijatar oli -heinäkuun lopulla tullut Helsinkiin yksityiselle käynnille ja esiytyi -julkisesti yhden ainoan kerran. Ohjelma oli pääasiallisesti -ruotsinkielinen (Octave Feullet'in proverbi Harmaa hiuskarva ja -mestauslavakohtaus Daniel Hjortista, jotka näyttelijätär esitti -ruotsalaisen näyttelijän hra Hillbergin kanssa); suomenkieltä edusti -Jeannetten häät.[84] - -Uusi ooppera, Verdin _Violetta_ (Traviata), ilmestyi ohjelmistoon 21/8. -Nimiosassa esiintyi Ida Basilier, Navrátil oli Alfred Germont, Achté -George Germont, nti Wikström Flora, Lindström parooni Douphol. Huone -oli tietysti täynnä, ja joskin ensi näytännössä huomattiin -epätasaisuuksia, oli Ida Basilier "niin sielukas, lämmin ja liikuttava -Violetta, että harva lienee hänet voittanut, ja Navrátil suoritti -roolinsa tavallisella taidolla, musikaalisen varmasti ja draamallisen -eloisasti". -- Sama ooppera esitettiin myöskin 23/8 ja 27/8; välissä -(25/8) oli Trubaduri ja jäljessä (29/8) Lucia-näytäntö. Elokuun 31 p. -tuli taas Parranajaja, jossa Figarona ensi kerran esiintyi Kiljander ja -Baziliona "amatööri, jolla oli syvä, oivallinen bassoääni sekä hyvät, -koomilliseen suuntaan käyvät näyttelijälahjat". Uusi Figaro "näytteli -vilkkaasti ja lauloi musikaalisesti" ja teki siis hyvän vaikutuksen -yleisöön; amatööri Bazilion osassa oli ylioppilas _Johannes Hahl_.[85] - -Syyskuun ensi päivinä Ida Basilier oli vielä mukana viidessä -näytännössä, nimittäin kahdessa 1/9 ja 3/9, jonka ohjelma käsitti -Norman (1:sen ja 5:nnen kuvaelman) sekä Jeannetten häät, kerran -Trubadurissa (2/9) ja kaksi kertaa (5/9 ja 7/9) Sevillan -Parranajajassa. Illalla ennen viimeistä näytäntöä kävivät oopperaköörin -varsinaiset ja vapaaehtoiset laulajat kunniatervehdyksellä -taiteilijattaren luona ja lauloivat hänen asuntonsa edustalla. -Jäähyväisnäytännössä oli huone ahdinkoon asti täynnä ystäviä ja -ihailijoita. "Koko illan kuluessa sai laulajatar yleisön puolelta -vastaanottaa innokkaita ja hartaita suosionosotuksia. Lukuisia -kukkavihkoja annettiin ja heitettiin hänelle ja niiden oli tarkoitus -sanoa: tervetullut pian takaisin!" - -Seuraavana päivänä -- syyskuun 8 -- tapahtui vielä haikeampi -hyvästijättö. Silloin näet _Elis Duncker_, sairastettuaan lavantautia -noin kolme viikkoa, vaipui kuoleman uneen. Morgonbladetin -muistosanoista lainaamme seuraavat rivit: - --- "Todellinen kutsumus ja jalo henki veivät Dunckerin taiteen alalle, -kun hän jo oli suorittanut lakitieteellisen tutkinnon yliopistossa. --- -- Dunckerilla oli korkea käsitys taiteesta, jolle oli antautunut; -hän piti sitä kunniassa, oivalsi sen laadun ja päämäärän ja sivistyneenä -miehenä hän ymmärsi että ollakseen sen arvokas tulkitsija täytyi hänen -työllä ja opinnoilla valloittaa sen ulkonaiset keinot ja tunkeutua sen -olentoon; vasta sen jälkeen hän kykenisi tositaiteellista tuottamaan. -Näin hienotunteisena hän ei tahtonut esiintyä ennen kun tiesi -kykenevänsä suorittamaan tehtävänsä loukkaamatta taidetta. Hän ei ollut -niitä, jotka milloin tahansa ovat valmiit ottamaan minkä roolin tahansa -ja väkisin pyrkivät tehtäviin käsiksi, ymmärtämättä mitä ne vaativat ja -tuntematta voimiaan -- mikä aina osottaa dilettanttimaisuutta ja -enimmäkseen todistaa taiteellisen tulevaisuuden mahdottomuuttakin; hän -päinvastoin pelkäsi tulla pakotetuksi esiintymään liiaksi ja liian -varhain. Sentähden hänen esityksensä ei ollutkaan hätätyötä, vaan -harmooninen taiteentuote, joka vaikutti miellyttävästi, kauniisti ja -ylentävästi kuulijaan. Näin pitäen taidettaan korkealla ja -vaatien paljo itseltään, Duncker, jolla oli pehmeä ja suloinen -baritoniääni, ihan varmaan olisi tullut eteväksi laulajaksi ja -tuottanut kunniaa maallemme. Hänen liian varhainen poismenonsa on -suuri tappio erittäinkin Suomalaiselle oopperalle, joka oli häneen -kohdistanut suuria toiveita, ja herättää vilpitöntä surua kaikissa -taiteenystävissä." - -Dunckerin hautajaiset tapahtuivat Helsingin hautausmaalla sunnuntaina -10/9 taajan ystäväjoukon ja Suomalaisen oopperan jäsenten läsnä -ollessa. Sinä päivänä ei ollut näytäntöä.[86] - - * * * * * - -Nyt on siirryttävä puheosastoon, joka kesäkuun ensi päivinä oli -saapunut _Mikkeliin_ ja 5/6 oli alkanut näytellä siellä. Tällä ennen -käymättömällä paikkakunnalla annettiin 10 näytäntöä, viimeinen 25/6. -Ohjelmisto käsitti enimmäkseen suuria näytelmiä, nimittäin Jeppe -Niilonpojan, Viuluniekan, Sirkan, Narcisse Rameaun, Mariannen ja -_Roistoväen_. Viimemainittu Karin (Christersonin) tekemä suomennos -Overskoun 5-näytöksisestä huvinäytelmästä Pak, oli uusi ja esitettiin -24/6. Keskimäärin tuotti ilta noin 250 mk.[87] -- Mikkelin ajan -historiaan kuuluu kaksi kihlausta. Benjamin Leino ja Mimmy Hellstén -tekivät näet siellä ikiliiton ja nti Tötterman otti vastaan kihlat -kauppias Lindströmiltä Mikkelistä. Edellinen pari jäi yhä edelleen -teatteriin, mutta jälkimäisen liiton kautta seurue menetti yhden -jäsenen, joka oltuaan mukana alusta alkaen viime aikoina oli -menestyksellä esiintynyt huomattavammissakin rooleissa. -- Näytäntöjen -päätyttyä enin osa seuruetta palasi Lappeenrantaan, siellä -hajaantuakseen yhden kuukauden lomalle. - -Heinäkuun lopulla kokoonnuttiin jälleen _Savonlinnaan_, jossa annettiin -5 näytäntöä, 27/7-6/8. Muun muassa näyteltiin Roistoväki, "jota nimeä -fiinimpi yleisö näkyy pelkäävän". -- Vilhon kirjeet tänä kesänä eivät -olleet iloisia. Tulot Savonlinnassa olivat kyllä keskimäärin 268 mk -illalta, mutta mihin se riitti, kun Pietarista saakka oli vaillinki -kassassa ja kuukausi oli pidetty lomaa. Täytyi siis yhä pyytää rahoja -Helsingistä. Ja sitten muut vastukset. Oli luvattu että Savonlinnassa -saataisiin sali ilman vuokraa, mutta siitä huolimatta oli Vilho -pakotettu rakennuttamaan näyttämön, joka maksoi noin 200 mk. Ei siis -kumma, että hän huokailee: "Ette voi uskoa kuinka kurjamaiselta -tuntuu muutella teatterista teatteriin, joissa ei ole kaikkein -välttämättömimpiäkään koristuksia eikä edes ainoata huonetta, ainoata -metsää!" Edelleen vaivasivat häntä yksityisten seurueenjäsenten -juonittelut ja oikut, joista Vilhon täytyi kertoa pahimmat jo -itsensäkin tähden, sillä asianomaiset eivät säästäneet "tohtoria" -kuulemasta heidän mielipiteitään niin toisesta kuin toisesta. Kumminkin -näkyy kaikesta, että uskollisempaa Suomalaisen teatterin palvelijaa -ei ollut kuin Vilho. Paha vaan että hänen terveytensä yhä oli -heikonlainen. Savonlinnassakin hän jälleen oli muutamia päiviä -vuoteenomana. - -Savonlinnasta mentiin _Kuopioon_, jossa ensi näytäntö oli 9/8. Täällä -olo venyi pitkäksi, aina syyskuun loppuun, jolloin viimeinen näytäntö -oli 27/9. Alkuaika olikin sangen edullinen: kuusi ensimäistä iltaa -antoi keskimäärin 415 mk; mutta sitten tulot alentuivat ja olivat -viimeisellä kahdella viikolla niin huonot, että keskimäärin saatiin -vain 260 mk. Tähän tuli lisäksi että teatterista vaadittiin entistä -korkeampi vuokra, 60 mk illalta. Seuraus oli että Vilhon, ennen kun -seurue pääsi lähtemään, täytyi pyytää noin 1,000 mk apua. -- -Ohjelmistoon ilmaantui huomattava uutuus, kun J. Enlundin suomentama -Oehlenschlägerin _Aksel ja Walborg_ näyteltiin ensi kerran 1/9. - -Kuopiossa melkein kaikki teatterin jäsenet kävivät tanssikoulua, -"eräs ruotsalainen tohtorinna Lindh opettajattarena". Tästä Vilho ei -pitänyt, syystä kun "tohtorinna" ei pystynyt opettamaan muuta kuin -tavallisia seuratansseja; mutta toiset väittivät Bergbomin antaneen -suostumuksensa. -- Muutoin Vilho tapansa mukaan kertoo pikku piirteitä -teatterin elämästä. Nummisuutareita katsomaan (8/9) hän oli toivonut -täyttä huonetta, mutta todellisuudessa tuli ylen huono (282 mk). Suurin -syy oli se, että samana päivänä oli syksyn ensimäinen tanssi-iltama, -johon vietiin klanetinpuhaltajakin, niin että "kraatari Antreksen" -täytyi puhaltaa huilua klanetin asemasta(!) Sitä paitse Vilho sanoo -olevan "mahdotonta arvata vahinkoa, jonka Ahlqvistin ja hänen -heimolaistensa parjauskritiikki[88] on meille sekä täällä että -muuallakin tehnyt". -- Markkinain aikana (14/9) oli yksi erittäin hyvä -huone: 575 mk. Kaikki huokeammat paikat oli myyty, mutta useita -kalliimpia nähtiin tyhjinä. "Kaupunkilaiset olivat poissa, ja syystä, -sillä kovin tukalaa on näytellä niin tottumattomalle yleisölle kuin -markkinaväki. Mitään oikeata rauhaa ei hartainkaan kuulija semmoisena -iltana voi saada." -- Teatterin jäsenistä pääsi Lundahl syyskuun 1 -p:stä vapaaksi lähteäkseen Kööpenhaminaan opintomatkalle. Se tuotti -paljo vaikeuksia ohjelmistoon nähden, kun hän oli ollut mukana niin -monessa kappaleessa ja aina jossakin pääroolissa. -- Toiselta puolen -Kuopion aikana liittyi seurueeseen nti _Kaarola Avellan_ ja on se -luettava merkkitapauksiin näyttämömme historiassa. Jos luetaan -pois hänen sisarensa nti Aura Avellan, joka lyhyen ajan toimi -teatterissa (kts. siv. 93), ja nti Emilie Stenberg, jonka ala -saavuttamansa iän tähden oli rajoitettu, oli nti Kaarola Avellan -ensimäinen yläluokka-perheestä lähtenyt nuori nainen, joka antautui -näyttelijättäreksi. Sitä paitse oli hän hartaalla työllä valmistautunut -tätä uraa varten. Talvella 1874-75 hän ensin Tukholmassa oli -harjotellut kaunolukua rva Betty Almlöfin johdolla, kesällä sen jälkeen -Kangasalla koettanut täydellisentää suomenkielen taitoansa ja jälleen -seuraavana talvena nauttinut mainitun etevän opettajattaren ohjausta -näyttämötaiteessa. Tieto nti Avellanin tulosta Suomalaiseen teatteriin -oli ilosanoma sen ystäville, sillä sanomattakin ymmärtää että -ainoastaan vanha perinnäinen ennakkoluulo oli estänyt korkeamman -sivistyksen omistaneita liittymästä siihen, ja tämän ennakkoluulon oli -nti Avellan rohkeasti voittanut. -- Toinenkin uusi jäsen tuli täällä -seurueeseen, nimittäin _Rietrikki Kauhanen_, Kuopion lyseon oppilas. -Hän oli muonakauppiaan poika ja 24-vuotias. Pieniä sivurooleja ylemmäs -hän ei päässyt, mutta käytännöllisenä miehenä hän eri tavoin osottautui -hyödylliseksi teatterille. - -Sanoma Dunckerin kuolemasta saavutti seurueen Kuopiossa ja Vilho -kirjoitti sen johdosta: - -"Te olette eläneet kovin surullisia päiviä Dunckerin kuoleman tähden. -Me voimme tuskin pitää asiaa totena, ja sentähden kaipauksemme on -muuttunut enemmän kummastukseksi kuin todelliseksi suruksi. Minä, joka -melkein joka hetki olen ollut pakotettu ajattelemaan kuolemaani, olisin -sanonut sitä mielettömäksi, joka olisi luullut Dunckerin elämän -loppuvan ennen kun minun. Terveyteni on jonkun aikaa taas ollut -jotenkin hyvä, ja kummallista kyllä Dunckerin kuolemansanoma on ollut -minulle hyvin suureksi lohdutukseksi, sillä nyt tunnen itseni kymmenen -kertaa terveemmäksi kuin ennen." - -Alkuaan oli kiertomatka ollut niin suunniteltuna, että seurue Kuopiosta -lähtisi Ouluun, mutta jo Savonlinnasta Vilho esitti epäilyksiä tätä -vastaan. Toiselta puolen tulisi matka kovin kalliiksi ja toiselta -puolen oli ohjelmistoon karttunut liian vähän uutta, jota oululaiset -eivät ennen tunteneet. Sitte päätettiinkin että teatterin oli pysyminen -etelämpänä, lähinnä noudattaen kutsumusta tulla _Jyväskylään_, jossa ei -koskaan ennen oltu teatteria nähty. Sinne siis matkustettiin Kuopiosta -ja ensimäinen näytäntö (Työväen elämästä, Suorin tie paras ja Kihlaus) -seurahuoneen pienessä salongissa oli 1/10. Yleisö oli erinomaisen -tyytyväinen ja innostunut; olihan kaikki sille uutta! Mitä tämä -merkitsi, näkee siitä, että kun Kuopiossa 23 näytäntöä 7 viikon aikana -antoi keskimäärin 369 mk illalta, tuotti pienemmässä Jyväskylässä 16 -näytäntöä 4 viikossa 411 mk illalta. Paitse pienempiä kappaleita -näyteltiin Sirkka, Oma Toivoni ja Kavaluus ja rakkaus, kukin kaksi -kertaa, sekä Jeppe Niilonpoika ja Sven Dyringin koti, kumpikin yhden -kerran. - -Eräs silloinen alkeisopistolainen[89] kertoo siitä innostuksesta, jonka -teatteri herätti hänessä ja monessa muussa, jotka sinä syksynä -Jyväskylässä ensi kerran näkivät varsinaisia näyttämöllisiä esityksiä: -"Minusta tuntuu vieläkin, että ne olivat juhlanäytäntöjä, joka ainoa. -Muistan kuinka vähistä varoista huolimatta 'täytyi' päästä niihin, -ainakin joka 'premiääriin'. Ja eiköpähän ne näytännöt, niin pienessä -kaupungissa ja siihen aikaan, olleet premiäärejä joka ainoa. Muistan -myöskin, kuinka sitä ponnisteli läksyjen lukemisessa, että vain saisi -aikaa päästä teatteriin." Sama kertoja luettelee muististaan kappaleet, -jotka silloin näyteltiin ja näyttelijät, jotka hän silloin näki ensi -kerran esiintyvän. Muiden muassa näyttää Ida Aalberg jo silloin -suuresti ihastuttaneen nuoria katsojia näytelmässä Onhan pappa sen -sallinut. "Mikä sulous! Minäkö yksin silloin huokailin hänen ikkunansa -takana! Minäkö yksin ostin hänen pienen valokuvansa!" -- Paitse -kertojaa sai Jyväskylässä silloin pysyviä vaikutuksia näyttämötaiteesta -seminaarin oppilas, nykyinen etevä laulaja Abraham Ojanperä, joka oli -mukana avustamassa kun Sven Dyringin koti esitettiin, niinikään rva -Minna Canth, joka tähän aikaan vain kirjoitteli pikku kertoelmia, mutta -jonkun vuoden päästä oli ilmaiseva oikean neronsa näytelmänsepittäjänä, -ja vihdoin postivirkamies Robert Kiljander, joka vastedes oli antava -pirteitä huvinäytelmiä Suomalaiselle teatterille. - -Viimeinen näytäntö Jyväskylässä oli 1/11, ja seuraavana iltana pitivät -kaupunkilaiset seurueelle pienet läksijäispidot, jossa sitä kiitettiin -käynnistä ja pyydettiin tulemaan vastakin. Sen jälkeen tapahtui lähtö. -Aikomus oli ollut matkustaa suoraan Hämeenlinnaan; mutta kun -ratsutilallinen Severus Konkola oli pyytänyt seuruetta tulemaan -_Jämsään_ ja luvannut vapaan matkan, päätettiin noudattaa kutsua. -Tietysti oli joukossa semmoisia, joista ei tämä ollut oikein comme il -faut, mutta Vilhosta oli, niinkuin todella olikin, varsin hauska koe -kerran pysähtyä varakkaaseen maalaiskuntaan, oikein kansan keskeen. -Jämsässä annettiin uudessa, vielä puutteellisesti varustetussa -kansakoulun juhlasalissa neljä näytäntöä (5/11-12/11), joiden ohjelmat -oli kokoonpantu pikku kappaleista (suurin oli Yhdistysjuhla, -kotimaisia: Kihlaus ja Sotavanhuksen joulu, erikoisnumeroita: -Sailor-boy ja Poika comique tanssit, joista edellinen oli annettu -Jyväskylässäkin). Tulot tekivät yhteensä 1,043 mk. 75 p., siis noin 260 -mk illalta. -- Konkolan kustannuksella oli suurin osa puvustoa -lähetetty Lahteen ja hän olisi höyrylaivallaan vapaasti vienyt sinne -koko seurueenkin, mutta kun suora tie Hämeenlinnaan oli huokeampi kuin -Lahden kautta ja rekikeli oli hyvä, matkustettiin kyydillä uuteen -olopaikkaan. - - * * * * * - -Saatettuamme puheosastoa näin kauvas on katsottava, kuinka lauluosaston -kävi _Helsingissä_. Emilien kirjeistä nti Elfvingille näkyy, ettei -luottamus tulevaisuuteen ollut kehuttava. - -"Jotenkin raskasta on näin kesän helteessä" -- kirje on päivätty 6/8 -- -"lakkaamatta puuhata, mutta raskain on kumminkin se ajatus, että -kenties koko tämä työ on turha ja että kaikki on romahtava maahan kuin -lastulinna". Kovin häntä vaivasi tuo alituinen kilpajuoksu, johon -Ruotsalaisen teatterin oopperahanke pakottamalla pakotti. "Surkeaa on -että meidän pienillä apulähteillä täytyy ylläpitää kahta oopperaa, kun -yleisö on niin pieni kuin se on." Muun muassa kerrottiin erään -ruotsalaisen teatterin johtokunnan jäsenen lähteneen hakemaan toista -primadonnaa rva Engdahlin lisäksi. Nti Elfving oli suositellut kahta -nuorta neitiä (Malmström ja Conradi) Suomalaiseen oopperaan.[90] Emilie -lupaa ottaa heidät turviinsa. "Erittäin hauskaa on että heidän -vanhempansa tahtovat uskoa tyttärensä Suomalaiselle teatterille. Kyllä -koetan pitää huolta heistä; ikävä vain että aikani on niin vähissä, -etten ennätä niin paljo kuin soisin. Me teemme kyllä mitä mahdollista -on, että henki ja elämänsävy teatterissa pysyisi hyvänä, ja minusta sen -jäsenet ovatkin -- ainakin kaikkein useimmat -- perin siivoja." -- -- -"Se täytyy sinun kumminkin sanoa nuorille daameille, että heidän tulee -alistua noudattamaan sääntöjä, jotka koskevat kaikkia köörilaulajia; -muutoin syntyy pelkkiä poikkeuksia. Ruotsalainen teatteri houkuttelee -tavan takaa meikäläisiä sinne, heidän köörinsä ei ole riittävän suuri -ja on erittäin mukava ottaa meiltä semmoisia, joita jo olemme -opettaneet ja harjottaneet. Emme sentähden mielellämme näkisi, että ne, -jotka meille tulevat, pitäisivät Suomalaista teatteria jonkunlaisena -valmistavana kouluna Ruotsalaiselle." -- Kirjeissä puhutaan -Ericssonistakin, joka vietti kesänsä parannuksilla Naantalin -kylpylaitoksessa. Hänet otettaisiin edelleen oopperan palvelukseen, jos -hänen äänensä on tullut entiselleen, sillä Navrátilia väsytti laulaa -kolme kertaa viikossa ja aikomus oli syyskuun alussa näytellä -useamminkin. "Meidän täytyy jännittää voimiamme tänä vuonna, jos -tahdomme että oopperalla on tulevaisuutta." -- Tositeossa ei Ericsson -enää palannut. - -Alakuloisuutta, jolla syyskausi alkoi, enensi tietysti suuressa -määrässä Dunckerin kuolema. Niinkuin jo tiedämme näyteltiin syyskuun -ensi viikolla, Ida Basilierin täällä ollessa, tavallista useammin -- -Helsingissä oli silloin näyttelyn ja sen ohella toimeenpantujen -kokousten tähden paljo matkustavaisia; mutta sen jälkeen "sesonki" ei -enää tahtonut muodostua loistokkaaksi. Niin etevä laulajatar kuin -_Signe Hebbe_ olikin, ei hän tuottanut onnea näyttämöllemme. - -Nti Hebben vierailu alkoi 11/9, jolloin hän esiintyi Margaretana -Faustissa. Kuuluisaa taiteilijatarta tervehdittiin vilkkaasti ja -havaittiin hänen esityksensä varsinkin traagillisissa kohtauksissa -mestarilliseksi. Sama näytäntö uudistettiin 13/9 ja, kun Lucia oli -annettu välissä, kolmaskin kerta 17/9. Mutta tämä näytäntö kääntyi -onnettomaksi. Kiljander, joka ennen oli laulanut Valentinin osan, oli -lähtenyt Tukholmaan, ja Bergbom uskalsi antaa roolin Lindströmille. -Tämä näyttäytyi kuitenkin liian kokemattomaksi siihen ja koska, -tavallisuuden mukaan, onnettomuus ei tule yksinään, niin sattui nytkin -toinen ikävä erehdys toisensa perästä -- osallisten mielipahaksi, -pahansuopien iloksi ja johtajan tuskaksi. Ainoastaan Signe Hebbe ja -Navrátil pitivät puoliaan; mutta pääasia oli että Faust, jota kahdeksan -kuukauden aikana oli loistavasti näytelty 22 kertaa, nyt 23:tena -kertana teki melkein haaksirikon. -- - -Näiden näytäntöjen jälkeen tunnustettiin laajemmassa arvostelussa (Mbl. -19/9) nti Hebbe suuriarvoiseksi taiteilijaksi. Sekä äänen käytäntöön -että näyttelemiseen nähden oli hänen tekniikkansa erinomainen; kaikki -vaikeudet oli voitettu, niin että esitys vaikutti teeskentelemättömän -luonnolliselta. Alkupuolella hän ei (niinkuin Ida Basilier oli tehnyt) -pannut painoa Margaretan naiviseen viattomuuteen ja kainoon -neitseellisyyteen, vaan kuvasi hänet intohimoiseksi, jopa -keimailevaksikin. Oikeampi ja sattuvampi oli hänen esityksensä -myöhemmin, niin esim. katedraalikohtaus oli aivan sydäntäkouristava. -Kaikissa tapauksissa laulajattaren vierailu oli luettava Suomalaiselle -näyttämölle kunniaksi ja sen jäsenille oli kieltämättä hyödyllistä -tutustua niin kehittyneeseen taiteeseen kuin hänen. - -Signe Hebben toinen rooli oli Violetta, jona hänet nähtiin ensi kerran -22/9. Hänen esityksensä tässä osassa oli edellistä mestarillisempi ja -eheämpi, ja sankaritar tuli syvästi liikuttavaksi, mieltä järkyttäväksi -naishaamuksi. -- Ooppera annettiin vielä peräkkäin kolme kertaa. -Suosionosotuksia Hebbe sai kylläkseen, mutta huone oli vain "sangen -hyvä", jotka sanat arvostelijan kielessä merkitsevät: korkeintaan -puolillaan, ja siitä näkee että taiteilijatar ei kyennyt nostamaan -semmoista innostusta kuin rva Achté ja Ida Basilier. -- Kuinka asiat -olivat, näemme seuraavasta otteesta Emilie Bergbomin kirjeestä Ida -Basilierille 27/9: - --- "Sitte kun sinä lähdit, on meillä ollut ainoastaan vastoinkäymisiä -ja ikävyyksiä. Sinun kanssasi katosi elähyttävä aines sekä näyttämöltä -että salongista. Pelkomme Signe Hebbeen nähden on valitettavasti -osottautunut täydelleen oikeaksi. Kaksi ensimäistä Faust-näytäntöä -annettiin täysille huoneille, mutta jo kolmantena salonki oli tyhjä, ja -kaikki Traviata-illat ovat olleet hyvin huonoja, vaikka jokaisen täytyy -tunnustaa, että Hebbe esittää osansa oivallisesti. Voit ymmärtää kuinka -on ollut tuskallista: hän on kuitenkin etevä taiteilija ja meidän -täytyy hävetä hänen edessään, että yleisö on niin välinpitämätön. -Sunnuntaina menee Traviata viimeisen kerran; 10/10 Fidelio alkaa, mutta -mitä on annettava väliajalla on vielä tietämätöntä. Holm on täällä, -mutta ei voi vielä laulaa; hän on kumminkin parantumaisillaan. Lydia -Lagus on myös täällä, mutta hänen laitansa on huolestuttava. Pari -viikkoa ennen kun hän lähti kotoa muuttui ilma pahanlaiseksi ja samassa -hänen tilansa huonontui, ja nyt hän ei voi laulaa säveltäkään. Hän on -hyvin murheellinen ja masentunut, ja meillekin se on suuri suru. -- Älä -kerro kellekään, ettei täällä osata antaa arvoa Signe Hebbelle. Kenties -käy paremmin Fideliossa. Hän on erittäin ystävällinen ja rakastettava -ja on koko ajan ollut niin kohtelias ja suopeamielinen, ettemme soisi -hänen tietävän kuinka laita oikein on. Kaikki, jotka ovat nähneet -hänet, ovatkin hyvin ihastuneita -- vahinko vaan että yleisö on ollut -niin harvalukuinen. Hän on varsin hupainen ja iloinen [seurassa] ja -minä voin nyt hyvin käsittää, että sinä ja Mili niin pidätte hänestä. -Tunnustaa täytyy että hän on tavallista etevämpi nainen." -- -- - -Bergbom oli, noudattaen perusjohdettaan aina koettaa taiteellisessa -suhteessa nousta korkeammalle, päättänyt ottaa esitettäväksi -_Fidelion_, Beethovenin musikaalisesti suuriarvoisen ainoan oopperan. -Harjotusten aikana annettiin Lucia ja Faust, kumpikin yhden kerran, ja -sitte tuli 13/10 Fidelion ensi ilta. Yleisö oli lukuisa, joskaan ei -ahdinkoon asti, ja varsinkin sen tosimusikaalinen osa havaitsi ilolla -ja kiitollisuudella, että esitys oli huolellinen ja tehtävän arvoinen. -Orkesteriin, jolla tässä sävelteoksessa on erittäin tärkeä osa, oli -hankittu lisävoimia ja soitti se Hrimalyn johdolla täyteläisesti ja -tasaisesti. Nti Hebbe Fideliona ja Navrátil Florestanina suorittivat -osansa erittäin ansiokkaasti. Edellinen huudettiin esiin ensi näytöksen -aarian jälkeen, jonka hän lauloi ihmeen taiteellisesti ja toisen -näytöksen ensi kuvaelman loppuduetin perästä hänen Navrátilin kanssa -täytyi useat kerrat tulla esiin vastaanottamaan kuulijakunnan -innostuneita suosionosotuksia; jälkimäisen esitys oli kauttaaltaan -sydämellinen ja vaikuttava. Marcellinan osa oli "samalla lahjakkaalla -laulajattarella, joka ennen oli suuresti miellyttänyt Siebelinä" (rva -Aura Thuring), Achté lauloi voimakkaasti kuvernöörin ja Bergholm -taitavasti vanginvartijan osan; Lindström -- Jacquino oli tottumaton, -mutta hänen äänensä oli soinnukas. -- Toinenkin näytäntö 13/10 -annettiin kukkuroilleen täydelle huoneelle ja paitse pääesiintyjiä -innostunut yleisö huusi esiin Bergbominkin, joka siis tänä iltana sai -hyvityksen onnettomasta Faust-illasta. Sen jälkeen nti Hebbe vielä -esiintyi kaksi kertaa Fideliona (17/10 Ja 19/10) ja jälkimäisellä -kerralla ojennettiin hänelle ansaittuna kunnianosotuksena -laakeriseppele. Taiteilijattaren jäähyväisilta oli kumminkin 22/10, -jolloin hän vielä kerran lauloi Violettan osan. Esiinhuudoilla ja -kukkakimpuilla yleisö runsain määrin ilmaisi kiitollisuuttaan hänen -vierailustaan. - -Seikkaperäisestä arvostelusta (Mbl. 27/10), jossa julkilausutaan -vilpitön tunnustus siitä tavasta, jolla Beethovenin ooppera oli -esitetty ja erittäin kiitetään toisen näytöksen kolminlaulua (Hebbe, -Navrátil ja Bergholm) todellisena loistokohtana oopperamme toimessa -ylipäätään, otamme seuraavat sanat nti Hebben täällä olosta: - -"Hänen esiintymisensä on kauttaaltaan todistanut, kuinka innostunut hän -on ollut tehtäväänsä. Suomalaisen teatterin ystävät ovat myöskin -saaneet riittävästi kuulla hänen personallisista mielipiteistään -ollakseen vakuutetut siitä, että hän on suonut odottamatonta -mielenkiintoa sen harrastuksille ja on sentähden kaksinkertainen syy -kiitollisesti painaa muistiin hänen käyntinsä täällä. Vaikea on sanoa, -missä osassa hän on ollut etevin. Kenties on Traviata enimmin -sopusoinnussa hänen lahjojensa kanssa, koska hänen draamallinen kykynsä -voi siinä parhaiten esiintyä. Mutta tämä ooppera ei tyydytä yleisöämme, -joka on vähän tottunut suuren maailman menoon. Emme käsitä ihmissydämen -jaloutta juuri tähän tapaan, Leonoran (s.o. Fidelion) osa liikuttaa -meitä syvemmin. -- -- Suomalaisen teatterin yleisö on lämpimästi -kohdellut etevää vierasta, vaikkei toki semmoisella rajattomalla -innostuksella kuin joskus kotimaisia laulajattariamme. Joku syy tähän -voi olla siinä, että meidän enemmän luonnonraitis kuin taidetta -ymmärtävä yleisömme ei ankaran taiteellisessa esityksessä ole tavannut -sitä välittömyyttä, joka helpommin vaikuttaa siihen. Mutta toinen -pätevä syy on se, että ei edes Patti eikä Nilsson saavuttaisi täällä -suurempaa suosiota kuin 'meidän Emmyn' ja 'meidän Idan' herättämä -ihastus." - -Ennen lähtöään nti Hebbe antoi 24/10 konsertin yliopiston juhlasalissa, -ja 26/10 joukko taiteen ja Suomalaisen oopperan ystäviä oli kutsunut -hänet päivällisille Arkadian lämpiöön, jossa tilaisuudessa dosentti -Perander piti puheen kunniavieraalle. Tästä kauniista puheesta otamme -kaksi pääkohtaa, jotka läheltä koskevat ainettamme, jopa selittävät -koko sen yrityksen synnyn, josta tämä kirja kertoo: - -Mainittuaan suureksi onneksi, että nti Signe Hebbe oli kunnioittanut -näyttämöämme vierailullaan, puhuja kiittää vieraan kykyä "muodostamaan -aavistuksemme sisäisen, hämärän maailman taiteen jaloiksi, -ihastuttaviksi, kirkkaiksi haamuiksi" ja jatkaa sitten: "Kaunotaide on, -niinkuin jokainen meistä tietää, ennen kaikkea muodostamiskykyä. Joka -laji taidetta on tavallaan jaloa kuvanveistoa. Meilläkin, jotka emme -ole taiteilijoita, on sydämemme syvyydessä monta suurta aavistusta, -monta jaloa tunnetta, mutta ei kykyä nostaa hämärää aarretta päivän -valoon. Meidän täytyy usein Goethen Mignonin kanssa tunnustaa: Ich -möchte dir mein ganzes Innre zeigen, allein das Schicksal will es -nicht![91] Tämä kohtalo ei paina kunnioitettua vierastamme. Ken on -nähnyt ja kuullut nti Signe Hebben näyttelevän ja laulavan -ajattelematta suurta ja jaloa veistokuvaa, ken ei ole ihaillut tätä -kykyä luoda muotoon mikä muutoin vain on hämärä aavistus, salainen -sisäinen liikutus ja väreily esineissä? _Gretchen, Violetta, Leonora_ -eivät enää ole meillä olemassa ainoastaan sävelten maailmassa: nämät -olennot seisovat silmiemme edessä marmoriin veistettyinä tai valettuina -pronssiin ja kauvan ne tässä muodossa luovat katseensa meihin, tehden -meissä nti Hebben muiston yhtä häviämättömäksi kuin he itse ovat. -Meidän näyttämömmekin on hyötyvä näiden olentojen katselemisesta." - -Sen jälkeen puhuja kääntyy vieraan osottamaan myötätuntoisuuteen nuoren -näyttämömme harrastuksia kohtaan ja lisää: "Mutta nti Hebbe ymmärtääkin -muita paremmin, kuinka vaikea meidän päivinämme ideaalisen taiteen on -saada tarpeensa tyydytetyksi. Aikamme näyttää ojentavan kaikki kätensä -teollisuudelle. Se on tullut levottomaksi aarteenkaivajaksi. Ei missään -näy meidän olevan mahdollista säilyttää sitä lepoa, sitä rauhaa, sitä -hiljaisuutta, jossa taiteen ideaaliset olennot viihtyvät. Ja kun -laskelmien tuskista uupunut mies illalla laahaa itsensä taiteen -temppeliin, pyytää hän ennen kaikkea virkistystä väsyneelle mielelleen. -Taide siis näyttää olevan vajoamaisillaan sille kannalle, jolla se on -olemassa ainoastaan 'lystin vuoksi'. Mieleeni johtuu eräs Ibsenin luoma -hämärä haamu. Hän on alkuaan suuriluontoinen mies, mutta ei ole saanut -mitään suurta ja jaloa tehtävää elämässä, joka olisi kehittänyt hänet -luonteeksi. Hän antautuu milloin mihinkin huvituksiin, nautinnoihin. -Väsyneenä tähän rauhattomuuteen hän vihdoin autiolla arolla tapaa -kohtalon daimonin napinvalajan haamussa. Napinvalaja tahtoo ottaa hänet -taiteensa niinkuin muunkin hylkytavaran: kuin kuluneet lantit on hänet -heitettävä valinkauhaan uudestaan valettavaksi -- sillä hän ei ole -luonne, hän on napinvalajan väitteen mukaan kuluttanut pois -tarkoituksensa merkin otsastaan. Olen ymmärtänyt tämän hämärän haamun, -kun olen käsittänyt sen erinäisiä suuntia ajassamme edustavaksi -tyypiksi. Jos kansat tahtovat säilyttää tarkoituksensa merkin -kasvoissaan, on välttämätöntä ylläpitää ihanteellisia harrastuksia. -Ideaalinen taide leimaa näkyvimmin kansat niillä tunnusmerkeillä, jotka -pelastavat meidät synkän napinvalajan vaatimuksista tuolla arolla. Se -vaatimaton yritys, jota sanomme lyyrilliseksi näyttämöksemme, on -syntynyt tarpeesta koota voimamme, jotta, jos mahdollista, pienessä -maassamme ideaalinen taideaisti heräisi ja eläisi." -- - -Nti Hebbe lähti 4/11 Turkuun, antaakseen siellä Navrátilin ja -Bergholmin avulla kolme lyyrillis-draamallista iltamaa. - -Lokakuun lopulla meni Fidelio vielä kolme kertaa peräkkäin, rva Achté -Leonorana. Taiteilijatar lauloi tämänkin osan suurella menestyksellä, -mutta kun ooppera oli laadultaan liiaksi ylevän musikaalinen voidakseen -tulla suuren yleisön suosimaksi, kaivattiin jälleen uutta. Ja uutta -valmistettiinkin, nimittäin Auberin _Musta Domino_, jonka esitys alkoi -1/11, ja Meyerbeerin _Hugenotit_, joka oli oleva syyskauden päävaltti. - -Mustan Dominon ensi illasta sanotaan, että lukuisa yleisö vastaanotti -oopperan vilkkaalla suosiolla. Eikä kumma että sävelteoksen ilosta -sätkähtävä eloisuus vaikutti kuulijoihin, kun useimmat osat -musikaalisessa suhteessa edustettiin menestyksellisesti ja loistavat -köörit soivat raittiisti ja tasaisesti. Varsinkin herätti huomiota nti -_Naëmi Ingman_, nuori ensikertalainen, pääosassa. Heleä ääni, sangen -kehitetty koloratuuri ja hyvää, taiteellista kasvatusta todistava -esitys tekivät hänen laulunsa miellyttäväksi, samalla kun luonteva -näytteleminen puhui hänen edukseen. Laulajatarta palkittiin lämpimillä -kättentaputuksilla ja esiinhuudoilla. -- Nti Wikström esiintyi kaikella -kunnialla taloudenhoitajattarena, Klaudiana, ja rva Aura Thuring -Brigittana, joka osa kyllä ei ollut hänen luontonsa mukainen, mutta -jossa hänen helkkyvä äänensä ja sivistynyt näyttelemisensä kuitenkin -tekivät hyvän vaikutuksen. "Amatööri" (Hannes Hahl) hoiti oivallisella -bassoäänellään hyvin portivartijan Gil Perezin osaa. Himberg -- -Horaziosta ja Pesonen -- Don Julianosta sanotaan vihdoin, että he -tyydyttivät enemmän laulunsa kuin näyttelemisensä kautta. -- Ooppera -annettiin vielä yhtä mittaa neljä kertaa (3/11-14/11). Valitettavasti -sairauskohtaus pakotti kaksi kertaa peruuttamaan ilmoituksen -neljännestä näytännöstä -- vastoinkäyminen, joka aina vaikuttaa -häiritsevästi yleisön osanottoon. - -Alkuaan oli suunniteltu, että Hugenotit jo marraskuulla esitettäisiin -ensi kerran, mutta tositeossa se myöhästyi -- emme tiedä mistä syystä --- niin että viikko joulukuuta oli kulunut, ennen kun sen ensi ilta -koitti. Tästä johtui että marraskuukin muodostui tukalaksi oopperalle. -Mustan Dominon jälkeen olivat näytännöt kolmen viikon aikana harvat ja -tulotkin tietysti huonot. Esitettiin näet Norma 17/11 ja 3/12, nti -Ingman Adalgisana ja Achté Polliona, Fidelio 19/11 ja kuvaelmia -Trubadurista sekä Laululintunen 23/11 ja 26/11. Pikku laulukappale -otettiin esitettäväksi Lydia Laguksen tähden, joka toista vuotta -kestäneen sairauden takia oli ollut estetty laulamasta. Vihdoin hän nyt -oli toipunut ja lauloi varovaisuudesta ensiksi vanhan loistoroolinsa -teatterin ensi vuosilta. Yleisö toivotti hänet ilolla tervetulleeksi -takaisin näyttämölle, tyystin havaiten kuinka laulu nyt soi kehittyneen -taiteellisesti. - -Miltä tämä aika monine vastuksineen tuntui Bergbom-sisaruksista, näemme -eräästä kirjeestä nti Elfvingille samalta päivältä, jolloin nti Hebbe -matkusti Turkuun. - --- "Koko syksy on ollut niin raskas ja vaikea, että tuskin olen -mihinkään pystynyt; sitä paitse olen ollut sairas ja olen vieläkin. -Hyvin vaikeata on meidän nyt ollut noin kaksi kuukautta ja samallainen -tulee tämäkin olemaan. Joulukuun alussa Hugenotit valmistuu ja silloin -toivon lehden kääntyvän. Puhun sinulle kaikesta, joka painaa sydäntäni, -mutta muista että tämä on ainoastaan sinulle. Surkeutemme ei tarvitse -eikä saakaan tulla maailman tietoon -- ennen kun kaikki murtuu, ja -jollei ihmeitä tapahdu, se aika tulee ensi keväänä; siksi täytyy meidän -kestää, vaikka taistelu joskus on kovin vaikeaa. Täytyyhän meidän toki -näyttää valtiopäiville, että olemme eläneet. Raskasta ja katkeraa on -toki näin taistella ja puuhata -- saippuakuplan tähden, sillä eihän -ooppera muuta ole, jollei se elä kauemmin kuin kevääseen. Älä -kuitenkaan puhu kellekään, olkoon se kuka tahansa, vaikeasta -asemastamme." - -"Tänään Signe Hebbe matkusti Turkuun ja saat nyt itse nähdä hänet. -Olemme paljo pitäneet hänestä sekä näyttämöllä että ulkopuolella. Hän -on ollut koko ajan kiltti ja rakastettava. Saat nähdä pari hänen -loistokohtaansa: kuolemankohtauksen Traviatassa ja kirkkokohtauksen -Faustissa. Hän on mielestäni verraton Traviatassa ja kuolee niin että -oikein peljästyy." -- - -Syy siihen epätoivonsävyyn, joka leimaa tämän Emilien kirjeen, oli -tietysti taloudellisen aseman jatkuva huonontuminen. Siitä saamme -alempana tietoja; nyt on kerrottava tapahtumasta, joka, vaikkei -Suomalaisella teatterilla ollut mitään sen kanssa tekemistä, kumminkin -oli omansa vaikeuttamaan oloja. Tarkoitamme kuuluisaa, vieläkin -muistossa elävää "Yölepakon" häväistysjuttua Ruotsalaisessa -teatterissa. Jutun vaikutukset estävät näet meitä sivuuttamasta sitä -tässä kertomuksessa. - -Ruotsalainen teatteri, joka varhemmin syksyllä oli antanut Rossinin -Wilhelm Tell oopperan, oli -- niinkuin johtokunta sanomissa nimenomaan -selitti -- huomattuaan että suuret oopperat eivät kannattaneet "'inhan -voiton' tähden, koska 'uhrautuva rakkaus' ei maksanut näyttelijäin -palkkoja" ja koska "puhtaille on kaikki puhdasta ja epäpuhtaille kaikki -epäpuhdasta(!)", ottanut näyteltäväkseen taiteellisesti arvottoman ja -siveellisesti loukkaavan Joh. Straussin operetin Yölepakko. Se -esitettiin 17, 18 ja 19 p. marrask. ja silloin joukko ylioppilaita -Uudessa teatterissa toimeenpani ilta illalta yhä kiivaampia -mielenosotuksia, siksi kunnes viranomaiset yliopiston sijaiskanslerin -alotteesta kielsivät "sisällykseltään tunnetusti epäsiveellisen" -kappaleen näyttelemisen. Tästä syntyi tietysti kauhea jupakka yleisössä -ja sanomalehdistössä. Ruotsalaisen teatterin johtokunnalle osotetuista, -sanomissa julaistuista vastalauseista ja muista kirjoituksista näkyy, -että mielipaha ja suuttumus ei suinkaan rajoittunut yksistään -suomenmielisten piireihin; mutta kun neljä mielenosottajaa, jotka -poliisin toimesta joutuivat yliopiston kurinpito-toimikunnan eteen, -olivat suomenmielisiä eikä katsottu tarpeelliseksi tutkiakaan kutka -muut olivat viheltäneet, niin työnnettiin vaan koko syy fennomaanien -niskaan. Itsessään tämä ei ollut hämmästyttävää, sillä puoluetaistelun -raivotessa nämä jo olivat tottuneet tasamielellä vastaanottamaan paljo -pahempiakin syytöksiä; mutta mikä teki asian ikäväksi oli se, että -teatterien kilpailu sekotettiin samaan sykkyrään. Eräässä lähetetyssä -kirjoituksessa (Mbl. 25/11) kohtaamme seuraavat valaisevat sanat: - -"Mutta mikä on sitte syynä kiukkuun? Ainoastaan maalainen syrjäisessä -sopukassa kaivannee selitystä siihen. Ken ei tunne sitä omituista -asemaa, jossa teatterimme jo kauvan ovat olleet toisiinsa? Puolueiden -väli yleisössä ja sanomalehdistössä on mitä kirein; ja mitä toiselta -puolen vaaditaan on välttämättömästi toiselta puolen vastustettava -- -asia olkoon muutoin kuinka oikea tahansa. Ruotsalainen teatteri on jo -ennenkin osottanut mieltymystä Offenbachin laatuun, joka kaikkialla -suuressa maailmassa on näyttäytynyt tuottavaksi; ja kun sen vastustajat -ovat moittineet sitä suuntaa, on ystävien tietysti täytynyt puolustaa -sitä".[92] - -Kuinka yritettiin sekottaa suomalaista näyttämöä kysymykseen, huomaa jo -ylempänä mainitusta ruotsalaisen johtokunnan selityksestä, jossa se -lausuu sitä vähemmän osanneensa aavistaa että Yölepakko loukkaisi -ketään, kun Suomalaisessa teatterissa "sanomalehtien riemuitessa" oli -annettu -- Traviata, olevinaan kokonaan huomaamatta, että Euroopan -etevimmille näyttämöille kotiutunut traagillinen draamatuote, jossa -epäsiveellisyys ja rikollisuus vievät perikatoon, toki on jotakin -toista kuin suurkaupunkien kolmannen ja neljännen luokan teattereista -tavattu kappale, missä epäsiveellisimpiä suhteita kuvataan mitä -luonnollisimpina, ilman moitteen hiiskaustakaan. - -Ei ole säilynyt ainoatakaan kirjettä, jossa Kaarlo tai Emilie olisivat -lausuneet sanan tämän tapauksen johdosta, mutta sitä ilmankin voimme -ymmärtää, että se painoi heidän mieltänsä. Mitä enemmän puoluekiihko -yltyi, sitä toivottomammaksi kävi yritys, jonka menestys riippui -mahdollisen laajasta myötätuntoisuudesta yleisön puolelta. - -Vihdoin oli pitkällisten ja huolellisten harjotusten jälkeen -Meyerbeerin suuri, 5-näytöksinen, Perttulin yön verilöylyyn päättyvä -ooppera _Hugenotit_ valmis. Ensi ilta 8/12 oli Suomalaisen oopperan -loistavimpia. Sävelteos esitettiin täydelle huoneelle mitä suurimmalla -menestyksellä. "Kaikki, soolo- ja yhteislaulunumerot, köörit ja -orkesteri, yhtyi mahtavaan vaikutukseen ja herätti toisen -suosionmyrskyn toisensa perästä; erittäin olivat suosionosotukset -innostuneita suuremmoisen ja varsin onnellisesti suoritetun toisen -näytöksen ja Valentinen (rva Achté) ja Raoulin (Navrátil) -mestarillisesti laulaman, sydäntäkouristavan kaksinlaulun jälkeen -neljännessä näytöksessä." Näytännön lopussa huudettiin taiteilijoitten -rinnalla esiin myöskin kapellimestari Hrimaly ja Bergbom. -- Paitse -mainituita kiitettiin hyvästä tuloksesta nti Ingmania (kuningatar -Margareta), rva Aura Thuringia (paashi Urbain), Hannes Hahlia -(Marcell), Achtéta (Nevers) ja Bergholmia (kreivi de St. Bris). -Lukuisat kööritkin, joissa laulajien luku nousi yli 50, onnistuivat -oivallisesti. Vihdoin pidettiin oopperan näyttämöllejärjestelyä -koristuksineen ja kauneine pukuineen erittäin onnistuneena. Niinkuin -tavallista on kun tämä pitkä ooppera näytellään, oli useita lyhennyksiä -tehty -- varsinkin 5:nnessä näytöksessä -- mutta kuitenkin kesti ensi -näytäntö klo 1/2 12:een. Seuraavat näytännöt alotettiin klo 1/2 7 -- -Näytännön jälkeen köörilaulajat kävivät Bergbomin asunnon edustalla -laulamassa. - -Hugenotit meni vielä neljä kertaa ennen joulua (10/12-17/12). Ennen -viimeistä näytäntöä julkaistiin Morgonbladetissa arvostelu, josta -otamme seuraavat kohdat: - --- -- "Niin harvinaisen lahjakkaalle draamalliselle laulajattarelle -kuin rva Achté on Valentinen mahtava osa kiitollinen tehtävä. Erittäin -onnellista on että se niin hyvin sopii hänen mezzosopranolleen. Emme -voikaan muuta kuin ehdottomasti ihailla sitä ilmehikästä tapaa, millä -hän esittää kärsivän, rakastavan naisen, joka sortuu elämän koviin -ristiriitoihin. Rva Achtéssa sulaa suuressa määrässä laulu ja -näytteleminen yhteen sopusointuiseksi kokonaisuudeksi, ja se -innostuksen hehku ja tuli, joka puhkeaa näkyviin intohimoisemmissa -olosuhteissa, on yhtä tärkeä osa kuin musikaalinen varmuus siinä -eheässä taideluomassa, joka hänen Valentinensa on. Eritoten on -mainittava neljännen näytöksen suuri kohtaus Valentinen ja Raoulin -välillä, yksi rva Achtén ja oopperan loistokohtia. -- Hra Navrátililla -oli niinikään tässä intohimoisessa kohtauksessa tilaisuutta näyttää -kykynsä voimakkain puoli. Hänen esityksensä oli muutoin tavallisuuden -mukaan huolellinen ja ansiokas. Suurimpia laatuaan hänen luonnolliset -äänivaransa eivät ole, mutta sitä enemmän on arvoa annettava -taiteilijalle, joka, käsittäen tehtävänsä, varmasti kehitetyllä -laulumetoodilla ja huolellisella äänensä käyttämisellä osaa voittaa -vaikeuksia, jotka vähemmän tottuneelle olisivat kerrassaan mahdottomia. -Paha vaan että hra Navrátil tämän oopperan aikana ei ole ollut oikein -voimissaan. -- Margaretan osan lauloi kiitettävästi nti Ingman, joka -varsinkin koloratuurilaulussa osottaa edistymistä. Kuitenkin -toivoisimme enemmän täsmällisyyttä näyttelemisessä ja lämpöä -esityksessä. -- Reippaasti ja miellyttävästi esiintyi tunnettu ja -arvossa pidetty musiikinharrastaja [rva Aura Thuring] eloisan ja -keimailevan paashin roolissa. Huomautamme äännännän puhtaudesta, jossa -hän, huolimatta kauniista äänestään, ei aina ole tyydyttänyt korkeampia -vaatimuksia. -- Hra Hahl puolestaan kerrassaan yllätti yleisön hyvällä -käsityksellään ja esityksellään Marcelin kauniissa ja tärkeässä osassa. -Päättäen tästä debyytistä -- ennen koulutusta -- on hra Hahlilla -syvine, menevine äänineen lupaava tulevaisuus näyttämöllisenä -laulajana. Jo nyt ilmenee esityksessä mitä parasta ennustavaa -tasaisuutta ja sydämellisyyttä. -- Hra Bergholmkin ansaitsee kiitosta; -neljännen näytöksen salaliittokohtauksessa on hänen äänensä vaikuttava, -vaikkei hänellä ole tarpeellisessa määrässä yltiöpäistä hehkua. Ja -vihdoin on hra Achtélle tunnustus suotava hänen ansiostaan -kokonaisuuden onnistumisessa. -- Hrimalylla on suuri kunnia -tilapäisesti lisätyn laulukunnan harjottamisesta. Voimaan ja -täsmällisyyteen nähden ovat köörit täysin tyydyttävät; suuremmoinen -salaliittokööri ja vaikea kiistakööri suoritetaan todella -mallikelpoisesti." -- -- - -Ennen vuoden loppua annettiin enää vain kaksi näytäntöä: Laululintunen -ja Norma 26/12 ja Musta Domino 28/12. -- - - * * * * * - -Joskaan vuodenvaihde ei vaikuttanut muutosta lauluosaston toiminnassa, -lienee kuitenkin sopivata taasen palata puheosastoon, jonka jätimme -silloin kun se Jämsästä matkusti _Hämeenlinnaan_. Täällä rva Th. -Hahnsson, Vilhon kirjeen mukaan, oli tilannut sille Nordinin salin -(vuokra: 5 prosenttia bruttotuloista) ja ensi näytäntö (Yhdistysjuhla, -Toinen tai toinen naimaan) oli 17/11. Kaikkiaan annettiin 9 näytäntöä --- viimeinen 5/12. Merkillisin ilta oli 28/11, jolloin _Lea_ meni ensi -kerran toinen näyttelijätär kuin rva Raa nimiroolissa. Siinä -debyteerasi näet nti Kaarola Avellan ja sanotaan sen tapahtuneen varsin -suurella menestyksellä. Viimeksi esitettiin Aksel ja Walborg, "joka -näkyi suuresti tyydyttävän hämeenlinnalaisia". Vilholla oli ollut paljo -puuhaa Trondhjemin tuomiokirkon rakentamisesta Nordinin salonkiin! -- -Keskitulo näytännöistä oli 260 markkaa. - -Hämeenlinnasta muutettiin _Tampereelle_, jossa 12/12 alotettiin samalla -ohjelmalla kuin edellisessä kaupungissa. Näytäntöjä annettiin aina -helmikuun keskivaiheille saakka; viimeinen oli 13/2. Tammikuun lopulla -oli kuitenkin viikon väliaika, jolloin ei näytelty; silloin kävi, -niinkuin alempana saamme nähdä, osa seuruetta vierailulla Helsingissä. -Ohjelmisto oli pääasiassa entinen. Lea meni kaksi kertaa, Aksel ja -Walborg kolme, joista kaksi täydelle ja yksi hyvälle huoneelle. -Uutuuksia olivat: ensimäinen Molièren komedia näyttämöllämme, Vilhon -suomentama _Lääkäri vastoin tahtoansa_-- Vilho pääroolissa, 2/2, ja -Törmäsen kääntämä, Th. Barrièren 3-näytöksinen huvinäytelmä _Enon -rahat_, 7/2. Yleisö oli yleensä tyytyväinen, ja tekivät tulot -keskimäärin 315 mk illalta. - -Vielä mainittakoon että vuoden vaihteessa taikka oikeastaan vähän -varhemminkin oli seurueeseen liittynyt uusi jäsen, _Rudolf Kivekäs_ -(Löfving), 21 v., nimismiehen poika Lapvedeltä, käynyt viisi vuotta -Haminan kadettikoulua ja ollut muutamia vuosia lääninkonttoristina -Viipurin lääninhallituksessa. Tämä nuori mies ei ollut lahjaton, mutta -jo puolentoista vuoden päästä hän meni Ruotsalaiseen teatteriin. -Edelleen tarjoutui Tampereella kaksi nuorta neitiä teatteriin. Toinen, -_Hilma Rosendahl_, jäikin useiksi vuosiksi seurueeseen. Hän oli -ravintoloitsijan tytär, "sivistynyt ja koulunkäynyt", Vilho kirjoittaa, -"sekä varreltaan sopiva ja ulkomuodoltaan kauniinpuoleinen". - - * * * * * - -Edessämme on 1877 vuoden kevätkausi, jolloin Suomalainen teatteri -tavallista enemmän oli yleisen huomion esineenä. Tämä aiheutui -ensiksikin siitä, että se viisivuotiskausi, joksi kannatusyhdistys oli -perustettu, nyt oli umpeen kulumassa ja että siis uusi pohja oli -laskettava yritykselle, toiseksi siitä, että hallituksen puolelta -viritettiin n.s. yhteenliittymis- eli fusioonikysymys, joka tarkoitti -yhteistoiminnan aikaansaamista teatterien välillä ja joka, vaikka se -lopulta raukesi tyhjiin, kumminkin synnytti loppumattomia neuvotteluja -ja sovinnonhieromisia, ja vihdoin kokoontuivat jälleen säädytkin ja -niilläkin oli sanansa sanottava taidelaitoksesta, joka oli alkuunpantu -edellisten valtiopäivien päättyessä. Kaikesta tästä on järjestänsä -selkoa tehtävä, mutta parhainta lienee ensin kertoa itse teatterin -toiminnasta ja vasta sitten ottaa muut asiat puheeksi. - -Uudenvuoden päivänä Suomalaisen teatterin ystävät kävivät -kunniatervehdyksellä Emilie Bergbomin luona ja antoivat hänelle -muistolahjaksi hopeiset kirjoitusneuvot, samalla kun dosentti Perander -sydämellisin sanoin kiitti häntä siitä verrattomasta uutteruudesta, -jolla hän oli hoitanut kannatusyhdistyksen taloutta ja muutenkin -toiminut teatterin hyväksi. -- Ehtoolla esitettiin Fidelio, rva Achté -ja Navrátil pääosissa, ihastuneelle huoneelle. Lähinnä sen jälkeen 4/1 -saatiin pitkän ajan päästä kuulla Fra Diavolo. Rva Achté sekä Achté ja -Bergholm hoitivat entisiä tehtäviään, mutta lady Pamelan osan lauloi -rva Aura Thuring ja Lorenzon _Jaakko Passinen_, kumpikin ensi kerran; -niinikään oli toisella rosvolla uusi edustaja, Hannes Hahl, toista -näytteli niinkuin ennen Pesonen. Kaikki nämä uudet voimat esiintyivät -yleisön mielihyväksi, mutta suurempaa huomiota kuin muut herätti -Passinen, joka jo näytäntökauden alussa oli otettu oopperan jäseneksi, -mutta vasta nyt esiintyi ensi kerran näyttämöllä. Debyytti oli sangen -lupaava. Heleä tenoriääni oikein yllätti kuulijoita ja kolmannen -näytöksen kavatiinan hän lauloi niin sulavan soinnukkaasti, että se oli -kohta uudistettava. Sitä vastoin hän oli aivan tottumaton liikkumaan -näyttämöllä. -- Musta Domino annettiin 6/1 ja Fra Diavolo -toistamiseen 7/1. - -Teatterin ystäväpiireissä oli näinä aikoina kerrottu -mieltäkiinnittävästä uutuudesta, joka oli tulossa, nimittäin Mozartin -_Taikahuilusta_. Tämä toinen ooppera klassillista saksalaista -ohjelmistoa näyttämöllämme meni ensi kerran 12/1. Ihana, ihastuttava -sävelteos onnistui oivallisesti, ja yleisö oli niinkuin ymmärtää -saattaa erinomaisen mielissään, eikä ainoastaan sitä, vaan se tunsi -kansallisen itsetuntonsa vahvistuvan uudesta taiteellisesta voitosta. -Kun ooppera oli edelleen esitetty kolme kertaa (14, 16, 19 p.), -arvosteltiin sitä Morgonbladetissa tähän tapaan: - --- "Beethovenin Fidelio, Meyerbeerin Hugenotit ja Mozartin Taikahuilu, -tämä kultainen apilalehti, on tulos kolmen vuoden uhrautuvasta työstä -ihanteellisten arvojen palveluksessa. Kuka muu kuin se voimakas henki, -joka on meille tämän kaiken hankkinut, olisi voinut edes uneksia -semmoista? Ja näiden sävelteosten esittäminen, joka jo itsessään on -niin merkillistä syrjäisessä maassamme, on meille suomalaisille sitä -merkillisempi, kun näemme sen tapahtuvan ylpeän tietoisina siitä, että -kaikki esiintyjät, yhtä välttämätöntä poikkeusta lukuunottamatta, ovat -maanmiehiämme. Olemme nyt vähitellen, perinnäisellä itsemme -halveksimisella vuosikausia tuhlattuamme rahoja ja rakennettuamme yhä -pettävän toivomme taiteemme kehityksestä joukkojen palkkaamiseen -läntisestä naapurimaastamme, tulleet ymmärtämään ja tietämään, että -Suomessakin on kykyä ja älyä, jota näyttämötaide vaatii. Ja kumminkin -on täten vain ensi askel astuttu korkeampaa kehitystä kohti. Olemme -oppineet tuntemaan ja esittämään mitä ulkomaalaiset maailmannerot ovat -näyttämöä varten sommitelleet. Jälellä on antaa kotimaisillekin -sävelille tilaa näyttämöllä. Suomalaisen kansan runsaasta -soitannollisesta varastosta on luotava teoksia, jotka tunnemme -omaksemme. Jotakin aivan uutta on aikaansaatava. Suomalainen kantele on -pukeutuva muotoon ja saava sisällyksen, joka saavuttaa muun maailman -kummastuksen. Vasta silloin on meillä suomalainen ooppera korkeimmassa -merkityksessä. Ja kun on kysymys kansallisesta kehityksestämme, emme -enää pidä mitään mahdottomana. Suomalainen ooppera nykyisessä -muodossaan oli takavuosina mahdottomuus; nyt se on olemassa. -Miksei läheinen tulevaisuus antaisi suomalaisen draamallisen -säveltämistaidonkin nousta taimelle?" - -"Kaikki suuri maailmassa on alkuaan ollut pientä; vähäpätöisestä, -pilkatusta asemasta Suomalainen teatteri äärettömien vaikeuksien läpi -on kohonnut maamme laatuaan etevimmäksi sivistyslaitokseksi. Se on -välttänyt alhaista ja likaista, joka täyttää kukkaron ja syövyttää -ihanteellisuuden ja siveyden." -- (Huomautetaan sitten että ooppera ei -missään tule toimeen omilla tuloillaan ja että yksityisten suoma -avustus ennen tai myöhemmin on osottautuva riittämättömäksi). "Kuka on -turvaava kansallista lyyrillistä näyttämöämme? Se joka vuosien kuluessa -vaivaloisesti on rakennettu, ei saa hävitä. Miten meillä asiaa -käsitettäneekään, muissa Euroopan maissa kansallisomaisuutta suojellaan -häviöstä ja laiminlyönti siinä kohden katsotaan pyhäinryöstöksi. -Jätämme asian valistuneen hallituksen harkittavaksi." -- -- - -"Rva Achtén esityksessä ihailemme sitä haaveellista hohdetta, joka on -hänen Paminalleen omituinen. Luonnon lapsena Pamina välittömästi -noudattaa sydämensä kuiskauksia, tunnustaa naivisessa viattomuudessaan -lempensä ja palavan halunsa yhtyä lemmittyynsä ja epätoivonsa kun -heidän täytyy erota. Kummallista elämää ympärillään hän katselee -milloin lapsellisella pelvolla, milloin iloisella hämmästyksellä. Mutta -unelmien maailma on muodottomuuden valtakunta. Ääriviivojen täytyy olla -epämääräisiä, intohimojen toisenlaisia kuin tosielämässä, kaikki on -oleva hunnutettua, pehmoista. Rva Achté osasi mestarillisesti pukea -laulunsa ja näyttelemisensä unelman epämääräiseen ihanteellisuuteen. -Leikkivällä ylemmyydellä hän esitti hienoa, runollista naisolentoa, -suloisen ja liikuttavan luonnollisessa yksinkertaisuudessaan. Varma on -että rva Achtén Pamina on säilyvä kuulijain pysyvänä muistona." - -Nti Ingmanista arvostelija sanoo, että hänen roolinsa Mustassa -Dominossa ei oikein soveltunut hänen luonnolliselle äänelleen, ja -epäedullinen oli hänelle myöskin Yön kuningattaren osa, se kun on -kaikkein vaikeimpia korkealle sopranolle. Häntä oli siis kiitettävä -siitä, että hän vastaanottamalla osan oli tehnyt oopperan esittämisen -mahdolliseksi. Hänen kehittynyt koloratuurinsa näyttäytyi oivalliseksi, -ja varsinkin toisessa näytöksessä hän hyvin suoritti aariansa. -Laulajattaren ääni ei ollut kotiatulon jälkeen pysynyt heleänä. "Kylmä, -vaihteleva ilmanalamme on osottautunut vaaralliseksi lauluäänille, -jotka ovat saaneet kehityksensä etelän suopeamman taivaan alla." -- -Edelleen kiitetään Navrátilia Taminona; varsinkin ensi näytöksessä hän -lauloi aariansa con amore. -- Tämän Mozartin oopperan koristuksia ovat -Yön neitojen ja haltiattarien kolminlaulut. Edellisiä edustivat neidit -Lagus, Braxén ja Wikström, jälkimäisiä neidit Lagus, Carlsson[93] ja -Conradi. Kaikki nämä naistriot suoritettiin merkillisen hyvällä -yhteislaululla ja raikkain, sulosointuisin äänin -- niin eritoten -haltiattarien sulavan kauniit laulut. Ensi kerran saatiin kuulla nti -Lagus oopperaosassa ja hänen esiintymisensä herätti mitä parhaimpia -toiveita. Ääni oli kirkas ja myötätuntoa synnyttävä, ja hänen -liikuntatapansa näyttämöllä todisti plastillisia opintoja. Sarastroa -edusti Bergholm tavallisella tarkkuudellaan ja varmuudellaan. Ylevä -aaria toisessa näytöksessä on joka kerta palkittu kättentaputuksilla. -Erityisesti mainitaan Hannes Hahlin ansiokas tapa esittää resitatiivi -Taminon kanssa ensi näytöksessä, yksi oopperan kauniimpia kohtia. -Papagenon hullunkurisessa roolissa on Pesonen saanut runsaasti -suosionosotuksia. Hänellä on "hyvät luonnolliset lahjat ja ääni, josta -ahkeralla harjotuksella voi jotakin tulla." -- Hrimalyn johtamaa -orkesteria kiitetään reippaasta, hyvästä yhteissoitosta. Näyttämölle -järjestelyä sanotaan huolelliseksi ja pukuja luonteenomaisiksi. -Lukuisat kuvaelmavaihdokset vaativat kaikki mihin Arkadiateatterin -koneisto kykeni. - -Samassa numerossa, jossa luemme tämän niin innostuneella johdannolla -alkavan arvostelun, eräs yhtä innostunut pakinoitsija puhuu -Suomalaisesta oopperasta. Se on tasaisesti edistynyt edistymistään mitä -tulee esitysten arvoon, niin hänkin tunnustaa; mutta samoin ovat -kustannukset ja vastukset kasvaneet. "Usein hän on kuullut -ennustettavan, että yritys on lakkautettava", hän sitten lisää, ja -valitettavasti ei se ollut tyhjää pakinaa. Samalla aikaa kun ooppera -saavutti huippukohtansa -- tuskastutti sen ystäviä tulevaisuuden -synkkyys. - -Taikahuilu meni vielä kolme kertaa 21/1 ja 23/1 sekä 1/2. -Välinäytäntönä annettiin Fidelio 25/1, nti Ingman Marcellinana ja -Hannes Hahl ministerinä, sekä 27/1 valtiopäivien avajaisten johdosta -erityinen sekaohjelma, jossa Suomalaisen teatterin molemmat osastot -olivat edustettuina. Esitettiin näet Lea ja Hugenotit (2, 3 ja 4 -näytös). Huone oli lähes loppuun myyty ja katsojissa, joiden joukossa -nähtiin paljo valtiopäivämiehiä kaikista säädyistä, oli juhlatunnelma -vallalla. Teatterin tarkoitus oli antaa näyte pyrinnöistään ja -kyvystään. Sentähden oli puhenäytelmäkin otettu mukaan, "sillä se -elvytys, jonka etevä isänmaallinen draamallinen näyttämö on omansa -tuottamaan kansalliselle sivistykselle, ei ollut saavutettavissa -oivallisimmillakaan lyyrillisillä esityksillä". Näytäntö menestyi -kaikin puolin hyvin. Rva Achtélle ja nti Ingmanille ojennettiin komeita -kukkakimppuja ja paitse taiteilijoita huudettiin Bergbomkin esiin. - -Merkki * (Mbl) huomauttaa ensin tämän näytännön johdosta, että -puheosaston jäsenillä paria poikkeusta lukuunottamatta ei ole ollut -koulua ja esikuvia, niinkuin lauluosaston taiteilijoilla, eivätkä he -myöskään ole enemmän valtion kuin pääkaupungin yleisön puolelta saaneet -sitä kehotusta, joka on suotu Ruotsalaisen teatterin ulkomaalaisille -näyttelijöille ja joka olisi tullut heidän osakseen, jos Suomella olisi --- suomalainen pääkaupunki. "Mutta huolimatta epäsuotuisista -olosuhteista tämä näyttämö kuitenkin on edistynyt tavallisen -maaseututeatterin kantaa korkeammalle. Että niin on laita, todisti se -tapa millä vastaanotettiin Kiven kuolemattoman Lean esitys. -- Hyvällä -aistilla johtokunta oli asettanut Lean ja Hugenotit rinnakkain. -- -Ylevän ihanteellinen Lea piti puoliaan suuremmoisen sävelteoksen -rinnalla, sillä varmaan ei kukaan lähtenyt teatterista ilman -tietoisuutta siitä, että oli elänyt juhlahetken. Se oli todella arvokas -juhlanäytäntö." - -"Esitys onnistui odottamattoman hyvin. Sanomme odottamattoman, syystä -kun Lean nimirooli, josta rva Raa-Winterhjelm on jättänyt -unohtumattoman muiston, oli nuoren debytantin käsissä ja samoin -Joaksenkin tärkeä osa, jota Lundahl ennen on ansiokkaasti näytellyt. -Nti Kaarola Avellan, rva Betty Almlöfin oppilas, osotti todeksi mitä -maaseutulehdet ennen ovat sanoneet hänen Leastaan. Hänen lausuntansa -oli tosi-ilmehikästä ja huolellista, hänen liikuntonsa tasasuhtaisia ja -pyöristettyjä ja luontevia, sanalla sanoen hän näyttäytyi kuuluisan -opettajan lahjakkaaksi oppilaaksi. Semmoiset opinnot oikeuttavat -tavallista parempaan taiteilijatulevaisuuteen. Nti Avellan on alottanut -koululla ja tarkasti pitämällä itseään silmällä. Innostus ja -taiteellinen vapaus ovat vielä riippuvaisia muodon pakosta, mutta aikaa -voittaen rikkaat lahjat varmaan irroittuvat sidonnaisuudesta." -Kivekkäällä (Joas) on runsaasti lämpöä ja hehkua, mutta useissa kohdin -näkyi että opinnot ovat riittämättömiä; Böök (Aram) oli tuntuvasti -edistynyt, mutta lemmenkohtauksia vaivasi liiallinen tunteellisuus. -Zakeuksena esiintyi entiseen tapaan arvossa pidetty Vilho. -- -Hugenoteissa oli ainoastaan se muutos, että nti Lagus lauloi paashin -osan ja hyvin miellyttävästi.[94] - -Tämän jälkeen alkoi uusi sarja näytäntöjä, joissa Hugenotit esitettiin -seitsemän kertaa (kun luetaan mukaan näytännöt joulukuulta ja 3 -myöhempää huhtikuulta, nousee koko luku 15:een). Ensimäinen näitä -näytäntöjä oli 30/1 ja viimeinen 19/2. Ooppera kokosi hyviä huoneita, -sanotaan 6/2, ja esitys näyttäytyi yhä tasaisemmaksi ja oli totta -puhuen meidän oloihimme nähden mallikelpoinen. Yleisö puolestaan ei -väsynyt palkitsemaan esiintyjiä vilkkailla suosionosotuksilla ja -kukkakimpuilla. -- Tavattomampi kunnioituksenosotus rva Achtéta kohtaan -tapahtui 9/2, kun lähetystö Suomalaisen oopperan ystävien puolesta -professori Th. Reinin johtamana kävi taiteilijattaren luona pyytämässä -saada muistoksi hänen unohtumattomista ansioistaan isänmaallisen -taidelaitoksen hyväksi maalauttaa hänen muotokuvansa säilytettäväksi -Arkadian lämpiössä. Tehtävä uskottiin F. Ahlstedtille, jonka kädestä -silloin syntyi se taiteilijattaren kuva, joka esittää hänet Valentinena -Hugenoteissa ja nykyään nähdään Kansallisteatterissa. - -Kahtena viimeisenä iltana huone oli kukkuroillaan; taiteilijapari Achté -oli näet aikeessa lähteä laulajais-kiertomatkalle ja näytännöillä oli -hyvästijätön merkitys. Varsinkin 19/2 nousi suosionmyrsky suuren -suureksi. Paitse kukkia sai Valentinen innostuttava esittäjä -vastaanottaa kaksi laakeriseppelettä, ja kun ooppera oli päättynyt, -eivät suosionhuudot olleet loppuakaan. Tuskin tarvitsee sanoa, että -sitte kun rva Achté ja muut taiteilijat oli useita kertoja vaadittu -esille, tuli Bergbomin ja Hrimalynkin vuoro. - -Mutta merkillisempänä kuin yleisön ylistyshuudot, joihin laulajatar jo -oli tottunut, on pidettävä se kunnianosotus, joka tämän näytännön -jälkeen tuli Emmy Achtén osaksi J. V. Snellmanin puolelta. Snellman, -joka 1871 oli lähettänyt tervehdyksen Bergbomille ja kehottanut häntä -luopumaan esteettisistä harrastuksistaan, oli tietysti suurella -mielenkiinnolla seurannut tämän tarmokasta yritystä perustaa -kansallinen näyttämö, ja huolimatta siitä että hänen neuvonsa oli -hyljätty hän vilpittömästi iloitsi teatterin voitoista. Eikä 70 vuoden -paino estänyt häntä itseäänkään silloin tällöin käymästä Arkadiassa, -hän kun vanhastaan oli suuri laulun ja soitannon ystävä. Mitä hän -silloin mietiskeli Suomalaisesta teatterista ja erittäin rva Achtésta, -sen hän nyt otti julkilausuakseen kirjoituksessa, joka nimettömänäkin -kohta herätti huomiota tavallisista arvosteluista eroavan vakavan -sävynsä kautta. Koska katsomme tätä Snellmanin lausuntoa arvokkaimmaksi -ja kauneimmaksi kunnianosotukseksi, mikä rva Achtén ja oopperan osaksi -on tullut, otamme sen tähän kokonaisuudessaan: - -_Rouva Emmy Achté_. - -Tämän suomalaisen taiteen historiassa unohtumattoman nimen sijasta -saattaisi otsakkeena kirjoittaa: Suomalainen ooppera. Sillä toisen -mainitseminen sisältää mielikuvan toisestakin. - -Emme unohda että monet voimat ovat myötävaikuttaneet Suomalaisen -näyttämön syntyyn ja maamme näyttämöllisissä aikakirjoissa loistavaan -uraan. Ensiksikin, hyvän näyttämön ensimäinen ehto, harras ja taitava -johtaja, jota kaikissa maissa on melkein vaikeampi tavata kuin eteviä -taiteilijoita. Toiseksi innokkaita ja alttiita suosijoita -- -välttämättömyys etenkin semmoiselle laulunäyttämölle, jota valtio ei -kannata. Ja kolmanneksi ne monet hyvät taiteelliset kyvyt, jotka rva -Achtén ohella ovat mahdolliseksi tehneet esittää sarjan oopperoita, -parhaita mitä aikamme tarjoaa. Varsinkaan emme unohda Suomalaisen -oopperan erinomaista onnea, että se on voinut asettaa nti Basilierin -rva Achtén rinnalle. Syystä on pidettävä sangen epävarmana, milloin -näyttämömme voi taikka onko se enää koskaan voiva näyttää semmoista -taiteilijaparia. - -Mutta korkeampi vakava ooppera on meidän oloissamme laulunäyttämön -pohja ja perustus. Ja jokaisella semmoisella näyttämöllä täytyy olla -primadonna, joka kykenee herättämään yleisön täyden mielenkiinnon. -Sillä harvat ovat ne oopperat, joissa ensi soprano ei ole sävelteoksen -keskipisteenä. Ja jollei rva Achtéta olisi ollut, olisi joka koe -esittää näitä oopperoita jäänyt ainoastaan kokeeksi, jota vastoin nyt -ihastuneet kuulijat yhä uudestaan ovat palanneet vielä kerran -kuullakseen monta kertaa ennen kuultuja säveleitä. Tämä ei ole niin -ymmärrettävä, ettei musiikilla eikä muilla lauluosilla olisi ollut -suuri osansa tässä vetovoimassa. Mutta itsekseen ne eivät voi ylläpitää -mielenkiintoa, jollei naisellinen pääosa ole tyydyttävästi edustettu. -Sentähden näkee niin usein, että draamallinen laulajatar yksin on -perustuksena muuten keskinkertaisenkin näyttämön onneen. - -Rva Achtésta sanotaan, että hänellä on yhtä suuret lahjat -maalaustaiteeseen kuin soitantoon ja että hänellä varhaisimmassa -nuoruudessaan oli valittavana toinen tai toinen näistä kutsumuksista. -Mutta olosuhteet asettivat niiden väliin laulun näyttämöllisenä -taiteena ja tämä ratkaisi vaalin soitannon eduksi, joskin muodossa, -jota rikaslahjainen nainen tuskin koskaan oli edes aavistanut elämänsä -tehtäväksi. Ja oikein hän valitsi, mikäli sitä voidaan menestyksestä -arvostella. Sillä naisellisella maalauksella on, niinkuin pitkä kokemus -on näyttänyt, ainoastaan ahdas piiri avoinna, ja siinä jää korkeinkin -alemmas korkeinta tässä taiteessa. Ja etevällä pianonsoittajalla on -kyllä kunniansa, mutta ei siinäkään naisellinen kyky saavuta korkeinta. -Tavallisesti häneltä puuttuu ei ainoastaan fyysillistä voimaa, vaan -myöskin se puhtaasti objektiivinen innostus sävelteoksen kauneuteen, -joka tuottaa suoritukselle oikean värityksen ja tenhon. Konserttilaulu -on sitä vastoin naiselle monta vertaa kiitollisempi ala, sillä hänellä -on silloin esitettävänä mitä varta vasten on luotu hänen ääntänsä ja -tunnettaan varten. Mutta naiselle soveliain taide on kuitenkin -näyttämöllinen. Siinä hän esiintyy täydellisesti omassa roolissaan, -naisen roolissa elämässä -- jopa primadonnana siinä osassa tätä roolia, -joka on naisellisen olemuksen _a ja o_, vaihdellen hänen elämänsä -iankaikkista teemaa, rakkautta, sen suruja ja iloja. Saattaisi vain -ihmetellä että suuria näyttelijättäriä on niin harvassa. Tähän -vaikuttanee epäilemättä se, että nainen kuitenkin mieluummin täyttää -vaatimattomammankin paikan todellisessa elämässä kuin hetkisenkään -näyttelee roolia olla sitä korkeampana, mieluummin elää lemmen elämää -kuin maalailee sen kuvaa. Kun puhutaan rva Achtésta, ei ole tarpeen -etsiä esimerkkiä siitä että onneksi molemmat voivat yhtyä. Mutta -näyttämö tyydyttää toisenkin puolen naisen luonnollista kaipuuta. -Näyttämöllä hän ihastuttaa ei ainoastaan taiteellisuudellaan, vaan -myöskin persoonallaan, kauneudellaan, sulollaan, jotka siellä saavat -mahdollisen korkeimman ylistyksen. Tämänkin täytyy vaikuttaa siihen, -että näyttämö on naisen varsinainen taiteilijaura. - -Tietoperäisesti selitettäköön, että näyttelijättären taide on korkeampi -kuin laulajattaren. Sillä edellinen elvyttää jaloimpia luomia mitä -runoilija on miettinyt ja runoillut. Mutta soitannolla on tenhovoima, -joka vastustamattomasti ihastuttaa suurtakin yleisöä, ja sentähden -draamallinen laulajatar kuitenkin on se, joka saa osakseen suurimmat -kunnianosotukset -- sekä kultasateen, joka ei koskaan putoa -näyttelijättären tielle. Mutta surullista kyllä tulee kai kultasateesta -puhuminen oopperan yhteydessä Suomessa aina tuntumaan ivalta. Sitä -suurempi oikeus on etevällä näyttämöllisellä taiteilijalla meillä olla -puhtaan innostuneen kiitollisuuden esine. Ja jos joku on ansainnut tätä -kiitollisuutta, on se rva Emmy Achté. - -Luonto antoi hänelle suuria lahjoja. Jalopiirteiset kasvot, kauniin -katseen, komean, notkean vartalon. Mutta nämä ulkonaiset lahjat tulevat -oikein huomattaviksi vasta kun ne nähdään hänen korkealahjaisen -henkensä elähyttäminä. Silloin hänen olentonsa erinäisinä hetkinä on -hurmaavan ihana. Se on mahdikkaan älyn, innostuksen ihanuus, joka -silloin loistaa muodon läpi, joka myöntyvästi antautuu sen -heijastimeksi. Se joka esim. on nähnyt hänet siinä Hugenottien -kohtauksessa, missä hän polvillaan vastaanottaa Marcelin siunauksen, ei -koskaan unohda tätä ihanteellisen kaunista kuvaa. Tavan takaa saattaa -hänen esiintymisestään eri rooleissa kuulla sanottavan: "Niin kaunis -hän ei koskaan ennen ole ollut." Se todistaa vain että hänessä -ulkonaisen olennon kauneus tulee hänen sisästään, joka taas puolestaan -todistaa hänen suurta henkistä lahjakkaisuuttaan. Jouduttuamme tähän -kohtaan, osottakaamme ihailumme -- suoruudellamme. Laulajattaren -kasvojeneleet ovat erinomaisen vaihtelevia. Joskus tapahtuu, että hän -käyttää tätä näyttelijättären arvokasta lahjaa liiallisesti. -Liikunnoissaankin hän silloin tällöin menee sulouden rajan yli. -Täkäläisissä teatteriarvosteluissa on tapana joka toisella rivillä -käyttää oppisanaa "plastiikka". Se kuuluu joltakin. Kenties on tällä -sopimattomasti esitetyllä plastillisen esiintymisen vaatimuksella -onnistuttu kuolettaa toinen tai toinen koittava innostus, joka on -pyytänyt vapaata tilaa ensiksi esiintyäkseen ilmaisussa, joka on -taiteellisen rajoituksen arvoinen. Me vältämme tätä ikävää sanaa ja -uskallamme vain muistuttaa peilistä. Se on varmaan antava parhaimman -opetuksen. Sillä hän on niitä taiteilijaluonteita, jotka luovat -sääntöjä ja joilta kritiikki oppii kaiken sen mitä se tietää taiteesta. - -Rva Achtén laulusta ei meidän tarvitse, hänen koulustaan emme voi -mitään sanoa. Keskinkertaiselle koulu on kaikki. Nerollekin on puute -siinä kohden pilkku -- mutta pilkku auringossa. Kuinka voimakas hänen -äänensä on, sitä hän ei vielä ole ollut tilaisuudessa koettamaan. Että -se helposti hallitsee täkäläisen orkesterin ja köörit, ei vielä -merkitse paljoa. Minkälaatuinen hänen laulunsa on ja kuinka ääni on -ilmehikkään suloinen todistaa se innostus, jonka tämä laulu niin -lakkaamatta on herättänyt. Mutta tässäkin kohden on korkein koe -kestämättä yleisön edessä, joka on enemmän kuin helsinkiläinen pilattu -suuren laulun kuulemisella. Yksi ominaisuus on tällä laululla -kuitenkin, jonka kaikkialla pitäisi tuottaa sille menestystä, se -harvinainen ominaisuus että se on tosidraamallinen, se on: että se voi -sydäntäkouristavalla tavalla ilmaista sielun vaihtelevia tunnelmia. -Onko tunnelma joka roolissa ja joka hetkessä oikea, siitä voidaan -taasen kiistellä loppumattomiin. Mutta missä sen ilmaisu -näyttelemisessä ja laulussa on niin vaikuttava, erehdys ei voi olla -suuri; ja mestaroivalla kritiikillä tavallisesti ei ole parempaa -perustusta kuin se, että toinen käsitystapa toisessa taiteilijassa on -ennen viehättänyt arvostelijaa. Mutta semmoinen kritiikki merkitsee -vähän, kun on kysymys draamallisesta kyvystä, joka itsenäisesti luo -roolejaan. Uskallamme tässäkin kohden lausua ajatuksemme suoraan. Rva -Achté kenties ei aina tarpeeksi säästä ilmaisun voimaa, josta seuraa, -että vaikutus siinä paikassa, missä sen tulisi olla mahtavin, vähenee. -Ja silloin näytteleminenkin käy rinnan tämän voiman tuhlaamisen kanssa -laulussa. Rohkenemme esimerkkinä mainita suuren kaksinlaulun -Hugenottien neljännessä näytöksessä, jossa lopulla Valentinen epätoivon -ilmaisu ei enää jaksa kiihtyä. Meistä rva Achtén draamalliset lahjat -ovat hänen suurin kunniansa, niin että miltei olisi halu valittaa, että -suomalainen puhenäyttämö on menettänyt tämän harvinaisen suuren kyvyn --- jollei sen ihanaa esiintymistä hänen laulussaan silloin olisi -kadotettu. - -Niitä seikkoja, jotka niinkuin ylempänä mainittiin vaikuttivat -määräävästi rva Achtén uraan, oli suomalaisen oopperan synty. Lukija -muistanee, että Viipurin kaupunki näki kummankin ensimäiset askeleet. -Sieltä kuultiin ensin mainittavan Emmy Strömerin nimi. Molemmat ovat -käsi kädessä kasvaneet siihen korkeuteen, jonka pääkaupunki nyt viime -aikoina on saanut nähdä. Kumminkaan emme luule, että rva Achté -Taikahuilussa ja Hugenoteissa on saanut unohtumaan nti Strömerin -Trubadurissa ja ennen kaikkea Luciassa. Sillä neron tuli ei kasva; ja -se se on joka sytyttää. Emme tarvitse tässä uudistaa mitä on sanottu -siitä, kuinka tärkeää teatterille on omistaa primadonna ja varsinkin -laulunäyttämölle omistaa soprano, joka kykenee innostuttamaan. -Suomalainen ooppera katsokoon siis onnekseen, että sillä uransa alussa -on ollut tämä etu. Mutta rva Achtétakin onniteltakoon, että oopperalla -on ollut johtaja, joka ei ole säästänyt huolta enentääkseen ja -kohottaakseen tämän näyttämön voimia. Sillä tämä yhä voimallisempi tuki -on tehnyt hänelle mahdolliseksi rinnan sen kanssa kehittää suurta, -ihanaa kykyään. Kenties hän olisi vieraalla näyttämöllä jo päässyt -etemmäskin, joka tapauksessa voittanut suurempia ulkonaisia etuja. Että -hän kumminkin niin uskollisesti on antanut halvan suomenkielen soida -huuliltaan, saattaisi tuntua uhrilta. Mutta se on kuitenkin varma, että -hän on tullut siksi mitä hän on suomalaisten vastarakkauden -ympäröimänä, jopa voimme sanoa kasvattamana. Eikä tämä ole -vähäarvoista. Vieraassa maassa hän olisi kenties loistanut enemmän, -mutta, niinkuin niin moni muu, loistaakseen ja -- unohtuakseen. Täällä -hänen nimensä on elävä unohtumattomana suomalaisen taiteen historiassa. -Täällä, ainoastaan täällä hänet jälleen otetaan vastaan avoimin sylin, -lämpimällä innostuksella. Tätä jälleennäkemystäpä kohti katse -käännettynä yleisö tungeskelee ollakseen läsnä hänen 'viimeisen -edellistä' ja 'viimeistä kertaa' esiytyessään.[95] - -Seuraavan kolmen viikon kuluessa taiteilijapari Achté antoi konsertteja -Helsingissä, Hämeenlinnassa y.m. Ennen kun he pitemmäksi ajaksi -lähtivät pääkaupungista, pidettiin heille 14/2 jäähyväispidot, joissa -professori Rein taiteen ja soitannon ystävien puolesta lausui kiitokset -heidän työstään kotimaisen taiteen hyväksi. Kun sitte matka oli alkava, -oli asemalle kokoontunut paljo saattajia, jotka ilmaisivat tunteensa -kukkalahjoilla ja eläköönhuudoilla. - - * * * * * - -Samaan aikaan kun Hugenotit esitettiin viimeisiä kertoja, oli -puheosasto Tampereelta saapunut Helsinkiin, jossa sen nyt vaihdellen -oopperan kanssa tuli näytellä pari kuukautta eteenpäin. Rva Achtén -tyhjän paikan oli Ida Basilier täyttävä, mutta hän tuli vasta -maaliskuun alkupuolella. Kun näet ei oltu tarkoin määrätty minä päivänä -hänen piti alkaa vierailunsa Helsingissä, hän oli suostunut erinäisiin -esiintymisiin Kööpenhaminassa y.m., jotka olivat suoritettavat -ennen kun hän palasi Suomeen. Aluksi oli siis puheosasto yksin -kilpatantereella ja alotti se toimensa 23/2 antamalla kappaleen Oma -Toivoni. "Suomalaisen teatterin hartaimmat ystävät", lausuu U. S., -"olivat kokoontuneet toivottamaan puheosastoa tervetulleeksi. Rakas on -pääkaupungin suomalaisille oopperamme, joka meidän silmiemme edessä on -kasvanut ja voittojuhliansa viettänyt, mutta vielä rakkaampi on -sittenkin se Suomalaisen teatterin varsinainen ydin, jota puheosasto -edustaa." Jälleen huomattiin edistystä ja erittäin, "että esitys -kokonaisuudessaan sangen hyvin sointui yhteen". Muitten edellä -kiitettiin Vilhoa suutari Tuiskuna. Kun sama näytäntö oli uudistettu, -tuli 27/2 Kavaluus ja rakkaus. Siinä nti Avellan antoi oikean ja eheän -kuvan lady Milfordista ja Vilho oli etevä Wurm; mutta rva Aspegrenin -Lovisa ei ollut eheä eikä Böök Walterina, vaikka hän paikottain oli -hyvä, osannut välttää liiallista tunteellisuutta j.n.e. Ylipäätään ei -tällä kertaa oltu yhtä tyytyväisiä murhenäytelmän esitykseen kuin ensi -kerralla. Luultavasti olivat vaatimukset kohonneet. -- Kolmas ohjelma, -Puolan juutalainen ja Laululintunen kokosi 2/3 ja 4/3 hyvät huoneet ja -pidettiin Vilhoa yhtä oivallisena edellisessä kuin Lydia Lagusta -jälkimäisessä kappaleessa. Vilho "suorastaan saattaa uskomaan että -kaikki on täyttä totta; niin eläväksi hän kuvansa luo". -- Neljännen -ohjelman jälkeen 6/3, Lääkäri vastoin tahtoansa, Kihlaus ja Ei -ollenkaan mustasukkainen, sanotaan: "Puheosaston näytännöissä lisääntyy -yleisö lisääntymistään. Kumpiko voitti [Molière vai Kivi yleisön -naurattamisessa] on vaikea sanoa. Kaikki kolme näytelmää toimitettiin -hyvin; Vilhon jokainen jo tunnustaa oikeaksi taideniekaksi" -(U. S.). -- - -Puheosastojen väliin pistettiin 7/3 Faust-näytäntö, jossa nähtiin uusia -esittäjiä kolmessa eri roolissa. Nti Ingman oli Margareta. "Hänen -käsityksensä oli yleensä todenperäinen ja esityksensä runollinen. -Kolmannessa näytöksessä hän yllätti lämmöllä ja voimalla, jota hänen -edellisistä esiintymisistään päättäen ei olisi voinut odottaa." -Seuraavissa korkean traagillisissa kohtauksissa voimat kuitenkaan eivät -riittäneet. Muuten ääni ei nytkään ollut täysin terve. Siebelinä astui -esiin nuori vasta-alkaja, nti Conradi, varsin tyydyttävästi, ja -Valentinina Kiljander, laulaen musikaalisesti ja tarkasti. - -Viides puheosaston ohjelma, Pilven veikko, Lääkäri vastoin tahtoansa ja -Toinen tai toinen naimaan, tuli 8/3 ja kuudes, Nummisuutarit, 11/3. -Komedia, joka näyteltiin neljä kertaa, oli ensi illaksi houkutellut -Arkadiaan niin paljo katsojia, että viimeksi tulleet saivat seisoa -käytävällä. Leinon Eskoa kiitettiin oivalliseksi ja perin -koomilliseksi. Erittäin onnistuneita olivat myöskin Vilhon Topias ja -Kallion Sepeteus. Mainitut olivat parhaimmat, mutta muutkin hyviä. - -Lauantaina 10/3 _Ida Basilier_ saapui ja tervehdittiin häntä asemalla -ylioppilaslaululla ja eläköönhuudoilla. Edellisenä syksynä laulajatar -erottuansa oopperasta oli lähtenyt Ruotsiin ja Norjaan. Tukholmassa hän -oli antanut kaksi konserttia, yhdet aamupäivälaulajaiset rva Trebellin -ja Konrad Behrensin kanssa sekä kuninkaallisessa oopperassa laulanut -kaksi kertaa Rosinana; Kristianiassa hän taasen antoi viisi konserttia -ja esiintyi kahdeksan kertaa Rosinana. Jälkimäisessä kaupungissa piti -hänen myös esiintyä Faustissa, ja ooppera oli jo ilmoitettu, kun -teatteri paloi. Paitse muualla oli laulajatar kotimatkallaan Lyybekissä -laulanut kaksi kertaa Rosinan ja yhden kerran Margaretan osan. -Kaikkialla ihailtuna ja laakereita niitettyään nti Basilier jälleen -tuli ihastuttamaan sitä yleisöä, jolle hän kumminkin oli rakkahin; -mutta tällä kertaa tunnelma ei ollut suruton. Kristianiassa nti -Basilier näet oli mennyt kihloihin Aftenpostenin toimittajan Johan -Magelsenin kanssa, ja uutinen herätti kysymyksen, onko tämä käynti ehkä -viimeinen? - -Taiteilijatar alotti vierailunsa Margaretana Faustissa, joka meni kolme -kertaa peräkkäin (13/3-18/3). Lämpimästi, kättentaputuksilla, kukilla -ja esiinhuudoilla, yleisö toivotti suosikkinsa tervetulleeksi. Hänen -äänensä soi heleästi ja raikkaasti kuin ennen ja samoin oli esityskin -entisellään. Toisessa näytännössä Lydia Lagus ensi kerran lauloi -Siebelin osan "raittiisti ja suloisesti". Erittäin hän "tositunteella -ja hienolla, taiteellisella vivahduttamisella" esitti romansin -neljännestä näytöksestä. Kolmannen näytännön jälkeen lisätään, että -"nti Lagus luo runollisen, sulokkaan kuvan Siebelistä; tällä roolilla -nuori laulajatar on astunut taiteilijain riviin. Hänen laulunsa, täynnä -musikaalista innostusta, osottaa sen ohella hillitsemiskykyä ja -yksityiskohtien vivahduttamista, joka hämmästyttää. Näytteleminen on -vapaata ja aina harkittua. Hänen esitystään leimaa luonnonraittiin -runouden tuoksu, kotiseutujen kanervakukkain lahjottama. Uskallamme -toivoa paljon 'laululintuseltamme'." - -Muistuttaaksemme että elettiin valtiopäivien aikaa, mainitsemme tässä -näytäntöjen välissä eräät pidot, jotka muutamat talonpoikaissäädyn -jäsenet toimeenpanivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksen -jälkeen 16/3. Ylioppilastalolla vietettyjen pitojen tarkoitus oli -ensikädessä kunnioittaa Seuran toimimiehiä, mutta samalla muitakin, -jotka olivat työtä tehneet suomenkielen ja kirjallisuuden hyväksi. -A. Meurman piti ensimäisen puheen Runebergin, Fredr. Cygnaeuksen, -Lönnrotin ja Snellmanin kunniaksi. Edusmies Brusila puhui kamarineuvos -Rabbelle, Heikkilä nuoremmille suomenkielisille kirjailijoille, -Lukander tri Bergbomille ja Suomalaisen teatterin läsnäoleville -jäsenille, Riihimäki isänmaalle ja H. Jaatinen naisille. Erittäin -huomautetaan, että useimmat puhujat alkoivat joillakin Runebergin -sanoilla -- merkillinen kunnioitus runoilijaa kohtaan, jonka -_viimeinen_ kevät oli käsissä, vaikkei kukaan voinut tietää niin olevan -laidan. Edelleen pidettiin puheita Yrjö Koskiselle, Uuden Suomettaren -toimittajille y.m. Vastauspuheessaan Yrjö Koskinen huomautti siitä -erikoisesta merkityksestä korkeamman henkisen viljelyksen edistämiseen -nähden, joka talonpoikaissäädyllä maassamme oli, kun se näet oli -ymmärtäväisesti ja auliisti ottanut kannattaakseen kansallista -kirjallisuutta, kansallista taidetta ja kansallisia oppilaitoksia. -Jotain siihen verrattavaa oli tuskin muissa maissa tavattavissa. - -Tämä puhe, joka Morgonbladetin kautta tuli ruotsalaisenkin yleisön -tietoon, herätti melkoista huomiota. "Finsk Tidskriftissä" luettiin sen -johdosta katkeran ivallinen jutelma ja muutkin ruotsalaiset lehdet -koskettelivat sitä pahaa sisua ilmaisevalla tavalla; mutta tositeossa -on kieltämätöntä että 1870-luvun kansalliset harrastukset koulun, -kirjallisuuden ja taiteenkin alalla olisivat olleet turhat, jollei -yhteinen kansa olisi suonut sille apua, josta puhuja sitä kiitti. -- -Juhlassa vallitsi lämmin, luottavainen henki ja se päättyi vasta aamun -koittaessa ollen laatuaan semmoinen, että "sen vertaista meidän -maassamme ei ennen ole vietetty" (U. S.). - -Ida Basilierin toinen vierailurooli oli Rosina Sevillan Parranajajassa, -joka myöskin annettiin kolme kertaa peräkkäin (20/3-25/3). Kiljander -oli Figaro, Navrátil Almaviva, Bergholm Bartholo, Hannes Hahl Basilio -ja nti Wikström Marcellina. Ihastuttavasta Rosinasta ei ole mitään -lisättävää entiseen, ja Navrátil suoriutui musikaalisen taitavasti -osasta, joka ei kuitenkaan ollut hänelle sopivimpia. Kiljander näytti -kuinka kauniita tuloksia huolelliset opinnot voivat tuottaa, vaikkei -hänen äänensä luonnostaan ollut rikkaimpia. Hänen lausuntansa oli -taitava ja laulunsa kiitettävä aistin ja draamallisen ilmeen puolesta. -Kumminkin olisi voimakkaampi ääni ollut tarpeen. Bergholmille annettiin -tunnustus sekä laulusta että humoristisesta näyttelemisestä; ja -tyydyttävä oli nti Wikströmkin, ja Hahlin mahtava bassoääni -vaikutukseltaan oivallinen. -- - -Kolmannen näytännön edelläkäyvänä iltana lauluosaston taiteilijat -antoivat "erinomaisen onnistuneen" konsertin yliopiston juhlasalissa, -joka ahdinkoon asti oli täynnä väkeä. Tietysti Ida Basilier loisti -toisia kirkkaammin, mutta mainittava on, että Lydia Lagus silloin ensi -kerran lauloi konserttisalissa ja "ihastutti yleisöä erittäinkin -romansilla 'Robert Paholaisesta'; äänensä soi raittiin heleänä ja -vaikeammatkin kohdat hän esitti sulavalla ja kelpo koulua osottavalla -tavalla". Konsertti oli huokeuden puolesta (piletti maksoi 1:50) n.s. -kansantajuinen; menestys herätti ajatuksen vastedeskin toimeenpanna -samanlaisia ja niitä annettiinkin sitte 2/4 ja 10/5.[96] -- Toinen -konsertti, joka myöskin sai alkunsa Suomalaisen oopperan piiristä, oli -Bruno Holmin antama, 27/3. Tämä laulaja, joka jo lähes vuosi sitten oli -lupautunut oopperan palvelukseen, oli samoin kuin nti Lagus sairauden -tähden ollut estettynä esiintymästä; nyt hän ensi kerran astui yleisön -eteen ja saavutti täyden menestyksen. - -"Hra Holm osotti omistavansa pehmeän, täyteläisen, väriltään -miellyttävän ja kehitykseltään etevän äänen. Esitys on huolellinen -pienimpiin yksityiskohtiin saakka, melkein sanoisimme sitä siroksi. -Teeskentelemätön yksinkertaisuus ja lämpö sekä varma, musikaalinen -käsitys tekevät hra Holmin laulun suuressa määrässä sydämelle -puhuvaksi. Varsinkin hänen pianonsa on mitä tasaisin ja luontevin, -todella ihmeen kaunis. Illan esityksistä päättäen laulaja pitää enimmän -romansintapaisista, tunteellisista sävellyksistä. Schubertin laulut ja -romansi Tannhäuserista onnistuivat kenties parhaiten ja näyttivät myös -enimmän miellyttävän yleisöä." -- -- - -Tämän yhteydessä mainittakoon, että sanomat tähän aikaan tiesivät -kertoa nti Alma Fohströmin päättäneen opintonsa Pietarissa. Hän oli jo -siellä julkisesti esiintynyt laulajaisissa ja saavuttanut mitä -ehdottomimman tunnustuksen laulunsa hurmaavaisuudesta. Hänessä -yhtyi muka Pattin hieno koloratuuri ja Nilssonin sympaattinen -vivahduttamiskyky, hän oli kirkas, säteilevä tähti, jolla vain oli -valittavana taivas millä halusi loistaa. Uskollisena ennen antamaansa -lupaukseen hän ilmoitti Emilie Bergbomille olevansa valmis syksyllä -ensi kerran esiintymään näyttämöllä Suomalaisessa oopperassa. - -Kilpailu oopperan kanssa oli ymmärrettävästi epäedullinen -puheosastolle, sillä korvia hivelevä laulu houkutteli aina useampia -teatteriin kuin vakava puhedraama. Sentähden sen Helsingissä oloa ei -ulotettukaan kauvemmas kuin 18 p:ään huhtik. Loppuajan ohjelmat olivat -Narcisse Rameau, joka annettiin 23/3 sekä 4/4 ja 5/4. Marianne 2/4, -Hänen ylhäisyytensä etuhuoneessa, Mustalainen ja Riita-asia 8/4, Pekka -Patelin ja Jeannetten häät 114 -- Ida Basilier Jeannettena -- ja -viimeksi _Daniel Hjort_ 16/4 ja 18/4. Helsingistä seurue matkusti -Pietariin. - -Kirjeessä nti Elfvingille Emilie Bergbom lausuu: "Hupaista oli -puheosaston täällä ollessa; se on edistynyt suuresti ja toisella -kerralla Daniel Hjort meni oikein hyvin. Ensi kerralla oli yhteisnäyttö -vähän niin ja näin ja henkilöt hieman kotiutumattomia, mutta toisena -iltana oli aivan toisin. Voithan luulla arvosteluani puolueelliseksi, -mutta näytelmän hyvää menestystä todistaa se, että Dagblad ei repinyt -alas sitä, vaikka se kuuluu aikoneen niin tehdä." -- - -Pari viikkoa puheosaston lähdettyä Morgonbladet (n:ris 99 ja 107) -julkaisi yleiskatsauksen sen esityksiin, josta saadaan tietää millä -kannalla se nykyään oli: - -Arvostelija tunnustaa edistyksen todistavan, kuinka ahkerasti oli tehty -työtä; että silti puutteita huomattiin on ymmärrettävää -- onhan -näyttämötaide korkeimpia ja vaikeimpia. Ylipäätään oli ohjelmisto hyvä, -ei mitään ala-arvoista. Schiller, Molière, Kivi, Wecksell edustivat -parhainta, mutta Erckman-Chatrianinkin nerokas sielunkuvaus Puolan -juutalainen oli luettava loistonumeroihin. Parhaiten onnistui seurue -edelleenkin porvarillisissa ja kansankuvauksissa: semmoiset kappaleet -kuin Nummisuutarit, Kihlaus, Puolan juutalainen ja Mariannekin tekivät -ehyen, miellyttävän vaikutuksen. Näytelmiä valitessa olisi ehkä enemmän -silmällä pidettävä hyvän yhteisnäyttelemisen mahdollisuutta kuin -loistoroolin hankkimista jollekin seurueen paremmista kyvyistä -- -niinkuin nähtävästi joskus on tapahtunut. Pahinta oli että alkuperäisiä -kappaleita ei ollut ilmaantunut. Mitä se merkitsee että esitettävänä -oli kotimainen alkuteos, näki Nummisuutarien menestyksestä. Se voitiin -antaa useimmin ja se herätti suurinta mielenkiintoa -- todistus -suomalaisen teatteriyleisön turmeltumattomasta aistista. -- Että -teatterikoulu olisi tarpeen, sen huomaa siitä että monen näyttelijän -lausunta on epätyydyttävä ja että itse puhe-elimet usealla näyttävät -kaipaavan harjottelua. - -Tehtyään nämä yleiset muistutukset laitoksesta, joka oli kohonnut sille -kannalle, että ankarampi kritiikki oli oikeutettu, arvostelija kääntyy -yksityisiin näyttelijöihin. Naisista oli rva Aspegren yhä etevin. -Hänellä oli soinnukas, sympaattinen ääni vallassaan, hän liikkui -vapaasti ja näytteli miltei aina harkitusti ja huolellisesti. -Ainoastaan kasvojeneleitä häiritsi tavasta omituinen tyytymätön piirre -suun ympärillä. Mariannessa esitys oli voimakas ja tosielämän -läpitunkema. Katrina hän tosin muistutti rva Raa-Winterhjelmiä, mutta -kuitenkaan hän ei orjallisesti jäljitellyt esikuvaa, vaan loi Katrin -joissakin määrin toisenlaiseksi kuin se ennen on nähty. Jos rva -Aspegren jäikin esikuvan jälkeen hurjassa tarmokkaisuudessa, sai hän -sitä vastoin tuon kovia kokeneen kansannaisen lempeämmän puolen -selvemmäksi ja hänen esityksensä oli senvuoksi kenties enemmän omansa -herättämään myötätuntoisuutta. Rva Aspegren oli vähemmän noita kuin -nainen. -- - -Rva Lundahlkin oli hyvin käyttökuntoinen; mutta vaikka hänellä oli -edullinen ulkonäkö ja huolellinen näyttelemistapa, puuttui häneltä -lämpöä ja tunnetta, jota paitse hänen lausunnassaan joskus huomattiin -häiritsevä ääntäminen. Paras hän oli markiisitar Pompadourina Narcisse -Rameaussa, jona hän kokonaan nojasi rva Winterhjelmiin. Ebba -Stenbockina hän varsinkin viime näytöksessä oli liian kylmä. -- Nti -Avellania kirjoittaja oli nähnyt ainoastaan Sigrid Stålarmina Daniel -Hjortissa ja hän rajoittaa sentähden arvostelunsa tunnustukseen, että -näyttelijättären esitys osotti sekä taipumuksia että opintoja, joskaan -hän ei vielä ollut täysin kotiutunut näyttämöllä eikä tyydyttävästi -perehtynyt suomenkieleen. Yksityiskohdissa (esim. vankilakohtauksessa) -nti Avellan onnistui hyvin. Neidit Tötterman ja Aalberg sekä rva Leino -näyttäytyivät hekin entistä tottuneemmiksi. - -Seurueen miespuolisista jäsenistä oli Vilho ensimäinen. Se -kunnioitettava into, millä hän oli antautunut taiteeseensa oli täysin -menestynyt. Parempaa käin hänen esityksensä Puolan juutalaisessa -arvostelija ei koskaan ollut nähnyt suomalaisella näyttämöllä ja -harvoin suurissakaan teattereissa. Varsinkin melodraamassa se on niin -voimakasta ja todenperäistä, että se vastustamattomasti tempasi -jokaisen katsojan mukaansa, mutta osotti samalla malttia ja -taiteellista itsensä hillitsemistä, joille on sitä suurempi arvo -annettava kun rooli helposti voisi vietellä liiotteluun. Ylipäätään -näyttävät tarmokkaat roolit, jotka vaativat teräväpiirteistä -luonnekuvausta (niinkuin esim. Rémy Mariannessa) olevan sopivimmat -Vilholle; kumminkin menestyy hän oivallisesti koomillisissakin (esim. -Topiaksena Nummisuutareissa ja Pekka Patelinina). Hän on kaikissa -suhteissa yksi seurueen pylväitä. Lundahl on erittäin lahjakas ja -älykäs. Hänen puhe-elimensä eivät kuitenkaan näy olevan taivutettavissa -selvään lausumiseen, jota paitse liikunnoissakin huomaa pitkällisen -kivuloisuuden aiheuttamaa hervottomuutta. Sentähden olisi väärin -ankarasti arvostella hänen Daniel Hjortiaan ulkonaisten puutteitten -takia, joiden parantaminen ei ole näyttelijän vallassa. Epäedullista -oli hänelle myöskin että Fritiof Raan esitys vielä on tuoreessa -muistossa. Mielihyvällä Lundahl nähtiin uudestaan Narcisse Rameauna, -jota hän näyttelee ansiokkaasti. Erityinen tunnustus on näyttelijälle -suotava eloisasta tavasta, millä hän esittää mustalaista samannimisessä -unkarilaisessa komediassa. Böökillä on sangen edullinen ulkonäkö ja -komea vartalo ja hänestä voi tulla hyvä näyttelijä. Enemmän miehuutta, -vähemmän herkkätunteisuutta olisi kuitenkin tarpeen. Rooleissa, joissa -tunteellisuus on paikallaan, Böök on oivallinen. Juhana Flemingiä on -tuskin kukaan kuvannut niin hyvin kuin hän. -- Leinokin on varsin -lupaava kyky, niinkuin näkyy ei ainoastaan hänen loistoroolistaan, -Eskosta, vaan muistakin. Arvid Stålarmia hän esitti jotenkin -ansiokkaasti, vaikka liikunnot olivat liian nuorekkaita ollakseen -tarpeellisen arvokkaita. Leinonkin vartalo on komeanlainen; äänen -karkeus olisi ajoissa poistettava. -- Kallion käyttökelpoisuus -koomillisella alalla on tunnettu, mutta Choiseulin herttuana (Narcisse -Rameau) ja Kaarlo herttuana (Daniel Hjort) hän oli vähemmän onnistunut. --- Vasta-alkajia ovat Tervo, Törmänen ja Kivekäs, eivätkä he vielä -pysty suurempiin tehtäviin, joskin kuta kuinkin pitävät paikkansa -pienemmissä. Kivekäs oli siten aika uljas Olavi Klaunpoika. -- Aspegren -ja Himberg ovat viime aikoina paraasta päästä hoitaneet oopperain -sivurooleja. Edellinen näytteli kuitenkin melko hyvin Bertrandia -Mariannessa. Hänet luetaankin seurueen parempien kykyjen joukkoon. -- -Arvostelijan loppupäätös on se, että puheosaston esitykset osottavat -niin ahkeraa harrastusta ja tasaista edistymistä, että se ennen pitkää -on kykenevä suorittamaan korkeampiakin tehtäviä. - -Ensimäinen oopperanäytäntö pääsiäisen jälkeen oli tiistaina 3/4, -jolloin Hugenotit annettiin Navrátilin hyväksi. Ida Basilier oli -hyväntahtoisesti ottanut laulaakseen Valentinen korkeatraagillisen -osan, vaikka se ei kuulunut hänen alaansa. Ymmärtäähän sen että hän ei -semmoisessa tehtävässä voinut kilpailla edeltäjänsä kanssa, mutta silti -hän erinäisissä kohtauksissa oli loistavakin. Niin esim. laulajatar -kohtauksen jälkeen Raoulin kanssa kolmannessa näytöksessä huudettiin -esiin esiripun ylhäällä ollessa. Kiljander oli lauluun ja -näyttelemiseen nähden ansiokas Nevers. Illan sankarille Navrátilille -osotti yleisö suurta suosiota. Lähes kaksi vuotta tämä ulkomaalainen -oli yhä uusissa rooleissa esiintynyt näyttämöllämme, ilman että hän -olisi menettänyt arvoansa taikka häneen olisi väsytty. Tämän selittää -yksistään se tosiasia, että hän antautui joka tehtäväänsä samalla -puhtaalla taiteellisella innolla ja rakkaudella. -- Sama ohjelma -uudistettiin 9/4 ja 13/4 ja olisi se esitetty 6/4:kin, jollei -sairauskohtaus olisi pakottanut vaihtamaan sitä Faustiin. - -Tämän jälkeen Ida Basilier lähti lyhyelle Pietarinmatkalle. Hänen -poissa ollessaan annettiin huhtikuun loppupuolella Ernani, osaksi -uusilla laulukyvyillä: Naëmi Ingman Elvirana ja _Bruno Holm_ Carlo -I:nä. Ensi ilta oli 20/4 ja Holm astui silloin ensi kerran näyttämölle -yleisön eteen. Menestys oli täydellinen, sillä hänen laulussaan -havaittiin sama taiteellinen hienous ja tunne, joka jo konsertissa oli -herättänyt huomiota ja mieltymystä, ja tuli siihen vaikutusta -enentämään yhtä hieno ja ilmehikäs näytteleminen. Näytäntö uudistettiin -22/4 ja 25/4; kolmantena kertana nti Ingmanin hyväksi. -- Näistä -näytännöistä taikka oikeammin vain kahdesta uudesta esiintyjästä -kirjoittaa nimimerkki T(aavi Hahl) Morgonbladetiin (n:o 98): - -"Naëmi Ingmanin resettinäytäntö oli niitä, jotka ovat omansa kotimaisen -laulutaiteen ystävissä elähyttämään ja lisäämään toiveita tämän ihanan -taiteen tulevaisuudesta maassamme. Laulajatar suorittaa Ernanissa -viidennen roolinsa -- eikä ole vähässä määrässä kiinnittänyt yleisön -huomiota. -- Elviran osa on se, jossa hän tähän saakka luullaksemme on -onnistunut parhaiten. Kauniin koloratuuriaarian ensi näytöksessä hän -lauloi luontevasti ja miellyttävästi ja äänen entistä raittiimpi heleys -saa toivomaan pitkällisen epäterveyden vihdoinkin menevän ohi. Erittäin -miellyttävä yllätys oli kuulla, kuinka hänen äänensä vaikuttavasti piti -puoliaan yhteislaulukohdissa, niin ettei se edes kolmannen näytöksen -finaalissa jättänyt toivomisen sijaa. Vaikka nti Ingman liikkuu -luontevasti ja pehmeästi näyttämöllä, ei hän vielä kykene -tyydyttävästi panemaan painoa situatsioonin erikoisluonteeseen -taikka yksilöllistyttämään kuvattavaa luonnetta. -- -- Bruno Holmin -debyyttirooli oli hänelle erinomaisen sopiva, se kun ei ainoastaan -sallinut hänen italialaisen koulunsa esiintyä kauniissa valossa, vaan -tarjosi laulajalle runsaasti tilaisuutta näyttää hienoa musikaalista -aistiaan. Ilta illalta hän on ollut vapaampi vasta-alkajan -ramppikuumeesta, joka alussa haittasi varsinkin fortekohtia; sitä -vastoin hänen pianonsa jo ensi kerralla oli kaunis ja miellyttävä. -Äännäntä on puhdas ja oikea, ja taiteellisesti pyöristetty esitys -ilmaisee tyylin alkua. [Tehtyään erinäisiä yksityiskohtaisia -muistutuksia, arvostelija jatkaa:] Se tosiasia että Holm jo ensi kerran -esiintyessään on kyennyt eloisasti ilmaisemaan ne tunteet, jotka hän -tahtoi esittää, herättää meissä mitä parhaimpia toiveita, ja kun hän -suuremman tottumuksen kautta on saanut kuninkaallisemman ryhdin, -vakavamman, ylpeämmän kävelytavan sekä oppinut hienommin vivahdetusti -kuvaamaan espanjalais-ritarillista galanteriaa, niin on hänen Carlonsa -oleva oikea kotimaisen lyyrillisen näyttämön koristus." - -Ernani ilmoitettiin vielä kerran annettavaksi, mutta jostakin syystä -näytäntö peruutettiin. Puolen toista viikon aikana ei annettu mitään -oopperaa ja saivat tällä välin laulun ystävät esteettömästi ihailla -Alma Fohströmiä kolmessa konsertissa (kaksi yliopiston juhlasalissa ja -yksi Nikolainkirkossa). Sen ohella hän lauloi Ruotsalaisessa -teatterissa näytösten välillä; mutta kun hän 4/5 aamulla lähti -opintomatkalle Italiaan, oli hän varmasti lupautunut lokakuulla -esiintymään suomalaisella näyttämöllä. -- - -Viime mainittuna päivänä oli Arkadiassa jälleen merkillinen premiääri. -Silloin esitettiin näet Meyerbeerin suuri ooppera _Robert Paholainen_. -Navrátil nimiroolissa, Ida Basilier Isabellana, Lydia Lagus Alisana, -Bergholm Bertramina ja _Rainer Vuorio_[97] Raimbaultina. Huone oli -täpötäynnä, menestys täydellinen ja lopussa huudettiin paitse -taiteilijoita Bergbomkin esiin. Sunnuntaina 6 p. toukok. ooppera oli -annettava toistamiseen ja näytäntö oli jo alkanut, kun tieto saapui, -että _Runeberg klo 2 1/2 i.p. oli vaipunut kuoleman uneen_. Näytäntö -lakkautettiin kohta. -- Robert Paholainen näyteltiin sitte vielä viisi -kertaa (8, 11, 13, 15 ja 18 p.) ja oli tulot lähinnä viimeisestä -näytännöstä määrätty Lydia Laguksen hyväksi. - -Taavi Hahlin arvostelusta otamme pääkohdat: - --- -- "Hyvällä aistilla oopperamme jätti pois 2:n ja 3:n näytöksen -balettikohtaukset. Mutta joskin Robertin esitys tässä kohden oli -puutteellinen, tarjosi soitannollinen osa, joka toki oopperassa on -katsottava pääasiaksi, sitä suuremman nautinnon musiikinystäville. -Suomalainen ooppera on onnekseen saanut uskoa Isabellan osan Ida -Basilierille. Ne, jotka tuntevat laulajattaren kyvyn, tietysti eivät -ole epäilleet hänen voivan kiitettävästi suorittaa tämänkin loistavan -tehtävän, mutta hänen ehdottomimpia ihailijoitaankin lienee kumminkin -yllättänyt se korkea taiteellisuus, johon hän tässä roolissa oli -kohonnut. Mikä näyttämö tahansa voisi ylpeillä siitä tavasta, millä -laulajatar esittää sisilialaisen, kunnioitukseen ja kuuliaisuuteen -tottuneen ruhtinaantyttären muuttumista rakastavaksi, nuoreksi -naiseksi, joka vuorottain kauhun ja lemmen valtaamana taistelee hurjaa, -taikavoimalla varustettua rakastajaansa vastaan, ja vihdoin -rukouksillaan rauhottaen hänen rajua intohimoaan saa hänet purkamaan -lumouksen ja polvistuen henkensä uhalla alistumaan hänen tuomioonsa. -Hyvin harkittu näytteleminen ja sen kanssa yhteensulanut lauluesitys -vivahdutetaan hienosti toiminnan mukaan ja saavuttaa huippunsa 4:n -näytöksen ihanassa kavatiinassa (armo-aariassa). Erittäin on meidän -julkilausuttava ihastuksemme siitä aitotaiteellisesta älystä, jolla nti -Basilier tässä kohtauksessa ymmärtää säästää äänivarojaan, niin että -hän jatkuvalla kohoamisella situatsioonin korkeimpana hetkenä aikaansaa -mitä sydäntäkouristavimman vaikutuksen. Niinkuin nti Basilier laulaa -Isabellan osan Robertissa hän luultavasti ennen ei ole mitään laulanut, -ja arvostelija on epätietoinen, onko Helsingissä mitään laulettu, joka -niin korkeassa määrässä olisi ollut kypsyneen taiteellisuuden leimaamaa -kuin tämä." - -"Alisan osa on Lydia Laguksen käsissä, joka siinä ensi kerran on -esiintynyt suuressa roolissa. Ja ilolla tunnustamme hänen onnistuneen -erinomaisesti. Nti Laguksella on laaja ja voimakas, heleä mezzosoprano, -ilmehikkäät kasvot ja näyttämölle erittäin sovelias vartalo. Äänen -taiteellisessa kehityksessä hän kyllä ei vielä ole saavuttanut -päämääräänsä, mutta kuitenkin hän jo voi sitä käyttää varsin -tyydyttävästi. Äännäntä on varma, esitys innokas ja usein hyvin -vivahdutettu, nojaten miellyttävään, luontevaan ryhtiin ja -ilmehikkäisiin kasvojeneleisiin. Eräissä kohtauksissa laulajatar -näyttää semmoista kykyä panna painoa olotilan luonteenomaisiin -piirteihin, että ollaan oikeutettuja mitä parhaimpiin toiveisiin. -Erittäin ansiokas on sekä laulu että näytteleminen 3:n näytöksen -kohtauksessa Bertramin kanssa, kun tämä noustuaan Manalasta vaatii -Alisalta vaitiolon lupausta. Tässä nti Lagus ylen viehättävästi kuvaa -tyttöä, joka toiselta puolen pelkää Bertramin kauheita uhkauksia, -toiselta puolen palaa innosta pelastaa Robert. Muistettava on niinikään -loistava tapa, millä kolminlaulu (ilman säestystä) samassa näytöksessä -ja suuri samallainen yhteislaulu 5:ssä näytöksessä suoritetaan; kunnia -siitä tulee nti Lagukselle sekä hroille Navrátilille ja Bergholmille -yhteisesti. Molemmat nämä kolminlaulut todistavat selvästi, että nti -Lagus jo on niin pitkälle edistynyt laulutaiteessa, että hän kykenee -esittämään tärkeitä oopperaosia." -- -- - -"Hra Navrátililla Robert on uusi näyte hänen mainiosta kyvystään -draamallisena laulajana. Hurja, turmelevien vaikutusten valtaan -joutunut normannilainen ritari, jonka jalo luonto kuitenkin joskus -pilkistää esiin, voittaa taiteilijan kauniin, ihannoitsevan esityksen -kautta katsojain myötätunnon ja mielenkiinnon. Vilkkaalla osanotolla me -1:ssä näytöksessä näemme yhtä hyvin sankarin surun (kohtaus Alisan -kanssa) kuin hänen peli-irstailunsa ja nautimme kumpaakin oivasti -kuvaavasta musiikista. Tunnetun kauniin sisiliaanan Navrátil -laulaa hienon musikaalisesti niinkuin hänen tapansa on, ja vallan -kiitettävästi avustaa häntä tässä näytöksessä kööri, joka etenkin -viimeisinä iltoina on eloisasti ja voimalla suorittanut vaikean osansa. -Hra Navrátilin taipumuksesta ylipäätään ihannoimaan kuvattavansa johtuu -luonnollisesti, että hänen Robertinsa 4:ssä näytöksessä, kun tämä -taikavavalla nukutettuansa koko hovin tahtoo ryöstää Isabellan, ei -näytäkään sitä uhmailevaa hurjuutta, jota olisi voinut odottaa -voitonvarmalta rosvoritarilta. Mutta ei sitä pane pahaksi, kun kuulee -lämpimästi ja tositaiteellisesti esitetyn herttaisen kavatiinan, joka -käy prinsessan heräämisen ja sitä seuraavan kaksinlaulun edellä. -Erittäin ansiokkaasti laulaja myöskin myötävaikuttaa molemmissa -kolminlauluissa." -- -- - --- -- Arvostelija katsoo miellyttäväksi velvollisuudekseen tunnustaa -melkoisen edistyksen, joka on huomattavana hra Bergholmin Mefiston ja -Bertramin välillä. "Totta on että laulajan luonteenlaatu ei oikein -sovellu draamallisen todenperäisesti esittämään näitä pahan -perusjohteen ruumistuksia, jotka runoilijat ovat katsoneet hyväksi -ajatella puoleksi filosoofisesti, puoleksi satumaisesti; mutta laulaja -voi lohduttaa itseään sillä että harvalla näyttämöllä maailmassa on -taiteilijoita, jotka täysin kykenevät esittämään näitä pirunrooleja. -Kaikissa tapauksissa kuulee jälkimäisessä osassa harvoin sitä laulun -jouduttamista, joka Faustissa ja joissakuissa muissakin oopperoissa -häiritsee hra Bergholmin esitystä, ja muutamissa kohdin (esim. -buffaduetin ja kohtauksen Alisan kanssa 3:ssa näytöksessä) hän laulaa -ansiokkaasti. Onnellisin hetki on laulajalla kuitenkin (saman näytöksen -2:ssa kuvaelmassa) herättämiskohtauksessa luostarin ristikäytävässä. -Hra Bergholmin miehekäs ääni pääsee siinä oikein esiintymään -ja ilmaisee koko heleän raikkautensa -- joka muuten tapahtuu -yhteislaulu-kohdissakin." - -"Raimbaultin osassa eräs nuori tenorilaulaja, hra Vuorio, astui ensi -kerran näyttämölle. Ääni on vastaiseksi vähän harjotettu, mutta sillä -on viehättävä heleys ja voima. Ballaadi 1:ssä näytöksessä näytti käyvän -hänen voimiensa yli, mutta siinä kättentaputuspuuskassa, jolla yleisö -palkitsi 3:n näytöksen buffaduetin, oli hra Vuoriolla runsas osa. -Laulajan miellyttävä ääni ja näyttämölle soveltuva ulkonäkö näyttävät -kehottavan jatkamaan opintoja." - -"Erityisen kiitoksen ansaitsee aseairueitten kauniisti laulettu -kvartetti 2:n näytöksen finaalissa sekä 'helvetinvalssi' ja suuri -kirkkokööri viime näytöksen lopussa. Pääansio tästä tulee -luonnollisesti hra Hrimalylle, oopperan kapellimestarille, ja se -todistaa uudestaan kuinka kelvollinen hän on edesvastuulliseen -virkaansa ja kuinka hartaasti hän tekee työtä tyydyttääkseen mitä -häneltä toivotaan." -- -- - -Viimeisissä näytännöissä esitettiin neljä eri oopperaa tunnetusta -ohjelmistosta. Rykmentin tytär annettiin 21/5 ja 23/5, Ida Basilier -nimiroolissa ja Passinen Toniona; Taikahuilu 25/5 (Bergholmin hyväksi), -27/5 ja 30/5 Ida Basilier Yön kuningattarena ja Lydia Lagus Paminana; -Ernani 29/5 ja Sevillan Parranajaja 1/6. Tämä viimeinen näytäntö oli -samalla Ida Basilierin hyvästijättö-ilta, ja ihastuttava Rosina oli -senkin tähden muitten edellä innostuneitten suosionosotusten, -esiinhuutojen ja kukkatervehdysten esineenä. Lopuksi täytyi -Bergbominkin tulla näkyviin. Kumminkaan laulajatar ei ainiaaksi eronnut -oopperastamme -- hän oli luvannut vieläkin palata. - - * * * * * - -Täydentääksemme kertomustamme teatterin toimesta tänä kevätkautena on -lopuksi huomio käännettävä puheosastoon, joka huhtikuun loppupuolella -ja toukokuulla näytteli Pietarissa. Ensiksi Vilho samoinkuin edellisenä -vuonna vuokrasi kauppapalvelijain klubin tilavan huoneuston, ja -näytännöt alkoivat 22/4 Sirkan esittämisellä. Alku oli lupaava, m.m. -siihenkin nähden että suuri, vapaamielinen venäläinen sanomalehti Golos -oli sopinut suomalaisiin oloihin hyvin perehtyneen kirjailijan W. -G(olovinin) kanssa, että tämä lehdessä arvostelisi suomalaisia -näytäntöjä. Ensi illasta Golovin kirjoittikin seuraavaan suopeaan -tapaan: - --- -- "Suomalaisten taiteilijain esitys oli yhteisnäyttelemisen -puolesta erinomainen ja herätti paikottain äänekkäitä suosionosotuksia. -Varsinkin miellyttivät rva Aspegren (Sirkka) ja nti Savolainen (eukko -Fadet) sekä näyttelijöistä hra Törmänen yksinkertaisena, mutta -hyväntahtoisena ja iloisena Didierinä. Hra Törmänen ei ole ainoastaan -lahjakas näyttelijä, vaan myöskin oiva erinäisten näytelmien -suomentaja. -- Hra Leinokin oli sangen onnistunut Fadetten rakastajana -(Landrin). Seurueen primo amorosona on hän vallan paikallaan -- kaunis -ulkonäöltään ja täsmällinen näyttelemisessään. -- Semmoisen vaikutuksen -meihin teki ensimäinen pintapuolinen tutustuminen Suomalaiseen -teatteriin. Aikomus on antaa 8 näytäntöä, joihin saadaan tilata -pilettejä. Huone oli kukkuroillaan: yli 300 katsojaa -- kunnioitettava -luku ensi illaksi. Väliaikoina kuultiin miltei yksinomaan suomea -puhuttavan. Koristukset ja puvut sangen tyydyttävät pienelle -teatterille".[98] - -Samassa lehdessä kerrottiin, että Suomalainen oopperakin oli -tulossa Pietariin. Huhu oli luultavasti saanut alkunsa siitä että Ida -Basilier näinä päivinä saapui sinne. Laulajattaremme antoi 24/4 -hovilaulajain-kappelin salongissa konsertin, josta sanomien arvostelut -olivat hyvin kiittäviä. Aikakauskirjassa Russkoje Obosrenie esim. -sanottiin, että "suomalaisen oopperan primadonna olisi koristus mille -eurooppalaiselle oopperalle tahansa" ja että "hänen tuskin kuuluva -pianissimonsa muistutti Kristina Nilssonia". Toiset laulajaiset olivat -suomalaisessa P. Marian kirkossa -- seurakunnan turvattomien lasten -hyväksi -- ja niissä esiintyi avustajana nti Anna Forstén Viipurista. -Paitse näissä konserteissa lauloi taiteilijatar myöskin Suomalaisen -teatterin näytännössä 29/4 Jeannetten häissä. Eräässä kirjeessä -Morgonbladetiin sanotaan, että yleisössä nähtiin "ylhäisempienkin -piirien" edustajia sekä venäläisiä, että laulajatar harvinaisen -heleällä ja loistavalla äänellään ja huolellisella näyttelemisellään -herätti kuulijoissa erinomaista huomiota ja kiitollista ihailua ja että -hänelle innokkaitten suosionosotusten keskellä Pietarin suomalaisen -naisyhdistyksen puolesta ojennettiin jättiläiskukkakimppu, joka -kultaisen nauhakirjoituksen mukaan oli omistettu "Suomen ilolinnulle". -Paitse laulukappaletta kuului ohjelmaan Lea ja Toinen tai toinen -naimaan. Edellisessä teki nti Avellan mitä kauniimman debyytin -täkäläisellä suomalaisella näyttämöllä, ja me kuulimme erään kolme -vuosikymmentä keisarillisessa teatterissa toimineen etevän näyttelijän, -joka, vaikkei hän osaa suomenkieltä, oli näytännössä läsnä, antavan sen -mairittelevan lausunnon nti Avellanista, "että hän etevällä -plastiikallaan ja viehättävällä lausumisellaan on edistyvä pitkälle". -Mutta myöskin muut tämän illan esiintyjät, Pesonen Jeannetten häissä, -Vilho, Lundahl, Leino y.m. toisissa näytelmissä saivat ansaittua -tunnustusta. -- Vilho kirjoittikin (30/4) samasta illasta: "Näytäntö -oli sangen onnistunut. Yleisö aivan mieltynyt, eikä ainoastaan -Jeannetten häihin." -- - -Samana päivänä kun Ida Basilier antoi kirkkokonsertin, oli Aksel ja -Walborg näytelty. Siitä kirjoittaa W. Golovin Russkoje Obosreniessä: - --- "Suomalaiselle seurueelle on annettava oikeudenmukainen tunnustus. -Murhenäytelmä esitettiin ylipäätään varsin hyvin. Erittäin ihastuttivat -meitä hrat Böök ja Lundahl Akselina ja Wilhelmina sekä rva Aspegren -vaaleaverisen Walborgin roolissa. Vehkeilevänä munkkina menestyi Vilho -sangen hyvin. Sankari, sankaritar ja munkki kuolevat aika tehoisasti -näyttämöllä. Hra Leino oli täysin tyydyttävä arkkipiispana, ja hra -Törmänen huvitti yleisöä yövahdin vähäpätöisessä osassa." --[99] - -Toukokuun 2 p. annettiin Oma Toivoni sekä 5 p. Lääkäri vastoin -tahtoansa ja Mustalainen. -- "Tulot kahdesta ensimäisestä näytännöstä -olivat 600 ruplaa yhteensä, Jeannette-illasta vähän yli 500 r., mutta -kahdesta viimeisestä vain vähän päälle 300 yhteensä." Näin kirjoitti -Vilho (9/5), lisäten että päiväkustannukset nousivat 150 à 160 ja -päivärahat (lisämaksu näyttelijöille Pietarin aikana) viikolta 133 -ruplaan. Seuraus oli että tulot eivät riittäneet palkkoihin, varsinkin -kun kurssi oli perin alhainen, ja hän pyysi 450 r. puolikuunpalkkoja -varten. Tästä näkyy että alkukin kääntyi huonoksi, ja yhä surkeammiksi -Vilho paran kirjeet muuttuivat toukokuun jatkuessa. -- Seuraavat kolme -näytäntöä kauppapalvelijain klubin huoneustossa -- Enon rahat (9/5); -Viuluniekka (12/5); Orposisarukset ja Riita-asia (17/5) -- eivät -tuottaneet paljo muuta kuin päiväkustannukset. -- "Tähän saakka 381 -ruplan tappio", Vilho ilmoitti, ollen niin alakuloinen että jätti -kokonaan kertomatta, että hän oli saanut laakeriseppeleen ja sen -lisäksi "arvokkaan lahjan"; sitä vastoin hän mainitsi että näyttämö oli -liian ahdas Maria Tudorille sekä että Björnsonin Konkurssi kyllä oli -valmis, mutta nimi oli hänestä kovin "kamala". Hän oli toivonut -saavansa vuokrata Mikaelinteatterin huokeasta hinnasta ja siten ansaita -enemmän, mutta toivo petti, kun teatteria oli alettu korjata. -- Sitte -Vilho vuokrasi Buffateatterin, mutta kun oli etukäteen maksettava 200 -rupl. eikä sitä voitu tehdä ennen kun rahoja tuli Helsingistä, ei 17/5 -ja 28/5 välillä näytelty kertaakaan. "Théâtre Bouffessa", joka kaikkine -päiväkustannuksineen maksoi 300 rupl. illalta ("siis se on kuitenkin -halvempi kuin ennen muinoin kiviteatteri Helsingissä!" Vilho -huomauttaa), annettiin kolme näytäntöä: 28/5 Lea, Natalia ja Nadeschda -ja Mustalainen; 29/5 Remusen kotiripitykset, Lääkäri vastoin tahtoansa -ja Suuria vieraita; sekä 3/6 Hänen ylhäisyytensä etuhuoneessa, Yökausi -Lahdella, Kihlaus ja Laululintunen. -- Viimeistä näytäntöä varten Lydia -Lagus oli tullut Pietariin ja aikomus oli ollut antaa Lemmenjuomakin, -mutta kun erehdyksestä nuotit oli lähetetty Helsinkiin, oli tyytyminen -yhteen ainoaan laulunäytelmään. Nti Lagusta tervehdittiin kyllä -myrskyisesti; mutta silti eivät viimeiset näytännöt suurestikaan -parantaneet asemaa. Vilho ilmoitti 2/6 vaillingin nousevan 2,088 -ruplaan, johon tuli "niinkuin voita leivälle" kesäkuun palkat! Tosin -oli suomalaisten kesken Pietarissa pantu toimeen jonkunlainen -"subskriptsiooni" eli avunkeräys, mutta mitä se tuottaisikaan, oli -varma että suurin osa tuota summaa oli lähetettävä Helsingistä. Vilho, -joka nimellisesti vastasi kaikista veloista ja sitoumuksista, kärsi -tietysti sanomattomasti. "Mitä tulee tehdä?" hän kirjoittaa. "Luotanko -subskriptsiooniin? Odotanko apua köyhästä Suomesta? -- Surkeus, -surkeus. En kehtaa, enkä voi voivotella niinkuin pitäisi, mutta meidän -naisemme sen sijaan itkevät joka kerta kun ovat puheillani. -- Sinun -huomattavaksesi tahdon mainita, että _kaikki_ minun toverini tässä -kurjuuden tilassa ylipäänsä ovat käyttäytyneet hyvin kärsivällisesti, -miltei jalosti." -- Kun Helsingistä oli saatu 1,600 rupl. seurue 5/6 -lähti kotimaahan, jossa työ jälleen oli alkava heinäkuun alussa -Kuopiossa. Vilhon täytyi vielä jäädä muutamaksi päiväksi, siksi kun -velat oli suoritettu. - -Ennen kun eroamme siitä surkeasta episoodista, jonka tämä Pietarinmatka -muodostaa teatterin historiassa, on mainittava yksi Vilhon kirje -(22/5), joka vähemmän koskee hetken murheita kuin kirjoittajan -käsitystä teatterioloista yleensä ja joka päättyy siihen, että hän -ilmoittaa ehdottomasti -- luopuvansa. Niistä syistä, jotka hän -luettelee, on oikeastaan tärkein se, josta hän ennenkin oli valittanut, -että useat seurueen jäsenet olivat unohtaneet tehtävänsä kansallisen -merkityksen ja tahtoivat vain olla "artisteja"; toisista on yleiseltä -kannalta huomattavimpana pidettävä ilmeinen kateus tai katkeruus -oopperaa kohtaan. Vilhosta on ooppera verrattava madame Pompadouriin, -puheosasto Narcisse Rameauhon(!), ja sama käsitys tulee kerran ilmi -eräässä Kallion kirjeessä, jossa sanotaan oopperan syövän mitä -draamallinen osasto ansaitsee. Tositeossa ei ole lainkaan oudoksuttava -että seurueessa, joka vuosi vuodelta kierteli ympäri maata kaupungista -kaupunkiin, heräsi jonkunlainen kateus pääkaupungissa loistelevaa -oopperaa kohtaan, semminkin kun yleisön suosio jakaantui epätasaisesti, -eivätkä laulutaiteilijatkaan tainneet olla näyttämättä, että he pitivät -itseään yliluokkalaisina verrattuina näyttelijöihin. Tämä asianlaita -oli varmaan omansa kypsyttämään Bergbom-sisaruksien ajatusta, jonka yhä -useammin alamme kohdata varsinkin Emilien kirjeissä, että näet oopperan -ylläpitäminen ajan pitkään oli mahdoton. -- Mitä tulee Vilhon -luopumisaikeeseen, niin ei siitä kirjeissä sen enempää puhuta. -Luultavasti Kaarlo ystävällisellä kirjeellä rauhotti hänet. - -Kertomalla Suomalaisen teatterin näyttämöllisen toimen vaiheet -kevätkaudella 1877 emme läheskään ole tyhjentäneet ainettamme. On näet -nyt luotava katsaus niihin seikkoihin, joihin jo ylempänä -vuodenvaihteella lyhyesti viittasimme. - -Johdannoksi otamme pari kohtaa Emilie Bergbomin kirjeestä nti -Elfvingille (13/2). Paheksittuaan että ystävä on niin kauvan saanut -odottaa kuulumisia häneltä, kirjoittaja jatkaa: - --- -- "Mutta miksi vaivaisinkaan sinua, osaaottavainen Bettyseni, -kuulumattomilla huolillamme ja kärsimyksillämme. Olomme ovat -sietämättömän vaikeat; ei voi enää selvästi ajatellakaan ja ymmärräthän -kuinka tuhoisasti se vaikuttaa työvoimaan ja -kykyyn. Aina näyttelystä -saakka (se on siitä kun matkustajaliike lakkasi) on meillä ollut kurjan -kurjaa. Dagbladin y.m. alituinen toitotus Emmy Achtén liiottelusta on -vähitellen tunkeunut yleisöön ja seuraus on että olemme näytelleet -tyhjille huoneille.[100] Et voi käsittää kuinka lohdutonta tavasta on -ollut; tulot eivät ole aina riittäneet päiväkustannuksiinkaan. Tämän -sanon sinulle -- älä anna muitten mitään tietää huolistamme. -- -Hugenotit ovat nyt jälleen elähyttäneet laimenevaa mielenkiintoa, mutta -Navrátil (joka koko talven on ollut heikonlainen) ei jaksa laulaa -rasittavaa osaansa useammin kuin joka 6 tai 8 päivä emmekä sentähden -voi esittää oopperaa niin usein kuin pitäisi ja saada sitä loppuun -näytellyksi ennen Achtéiden lähtöä. Ensi tiistaina he esiintyvät viime -kerran; minä päivänä taasen Ida tulee, en taida tarkalleen sanoa, -toivon kuitenkin tässä kuussa. -- Koska luullakseni pieni yleiskatsaus -asemaamme huvittaa sinua, tahdon mahdollisuuden mukaan selittää -asiamme. Syksyn ja etenkin jouluajan tyhjät huoneet saivat meidät -päättämään, että ooppera oli lakkautettava 1 p. kesäk., mutta koska -emme luulleet tekevämme oikein, jos toimeenpanisimme päätöksemme -ilmoittamatta sitä puolueelle, kutsuimme erinäisiä henkilöitä -neuvotteluun ja esitimme heille surkean asemamme. Useimmat eivät -tahtoneet kuulla puhuttavankaan oopperan kuolemasta, vaan vaativat että -ryhdyttäisiin suurempiin ponnistuksiin. Sen johdosta ja myöskin -korkeammalta paikalta annettujen pienten viittausten vuoksi päätettiin, -että teatterin tulisi anoa korotettua valtioapua ja sen ohella -anomuksessa huomauttaa kuinka paljo huokeammaksi ja paremmaksi kaikki -tulisi, jos molemmat teatterit näyttelisivät suuressa teatterissa, niin -että siellä ylläpidettäisiin suomalainen ooppera ja ruotsalainen -puhenäyttämö. Nyt tästä paraikaa neuvotellaan; hallitus ei ole meille -vastahakoinen, mutta Ruotsalaisen teatterin johtokunta näyttää keksivän -kaikellaisia verukkeita asian estämiseksi, toisen toista viekkaamman. -Arvatakseni juttu päättyy niinkuin viime kesänä, kun oli kysymys -yhteisestä juhlanäytännöstä -- me saamme kärsiä lukemattomia ikävyyksiä -ja loukkauksia, ja lopuksi tulos on kuitenkin -- ei mitään. Vaikea on -tietysti se hetki oleva kun ooppera kuolee, mutta kumminkin odotan sitä -jollakin tyytyväisyydellä, sillä nykyinen asema on ollut kauhea. -Muista, oma Bettyseni, että minä puhun tähän tapaan ainoastaan sinulle --- eihän minun sovi muita kohtaan olla näin avonainen. -- -- Kiitos, -rakas ystäväni, kukkalähetyksistäsi;[101] ne ovat aina tervetulleita. -Mitä viuhkoihin tulee, pelkään niiden olevan liian yksinkertaisia. Et -voi uskoa kuinka hyvältä tavasta tuntuu, että ainakin sinä ystävyydessä -olet mukana puuhissamme -- kaikki ovat ystäviä kun asiat menee hyvin, -harvat auttavat kun käy huonosti." -- -- - -Helmikuun alussa tiesivät sanomat Suomalaisen teatterin johtokunnan -kääntyneen hallituksen puoleen, anoen että tälle laitokselle (joka -tähän asti oli saanut 16,000 mk vuotuista valtioapua -- puolet -orkesteria, puolet puheosastoa varten -- samalla kun ruotsalainen -teatteri oli saanut kaikkiaan 32,000 mk vuodessa) yleisistä varoista -myönnettäisiin vuotuisena lisäapuna 16,000 mk, että tämä lisäys -luettaisiin näytäntökausilta 1875-76, 1876-77 ja 1877-78 sekä että siis -edelliseltä ja juoksevalta vuodelta saataisiin ennen saadun lisäksi -yhteensä 32,000 mk, joka summa toivottiin saada kohta. Tämä anomus -johti siihen, että n.s. _fusiooni- eli molempien teatterien -yhieenliittymiskysymys_ tuli päiväjärjestykseen. Aivan uusi ei kysymys -ollut, sillä tiedämmehän jo edellisestä että niissä piireissä, jotka -ymmärsivät teatterien välillä alkaneen kilpailun turmiollisuuden ja -käsittivät kuinka luonnotonta oli että valtio avustuksellaan ylläpiti -tätä kilpailua, oli yksityisesti harkittu yhteistoimen mahdollisuutta -näyttämöjen välillä; mutta vasta nyt se hallituksen alotteesta tuli -vakavien neuvottelujen esineeksi. Senaatissa sanotaan etupäässä -senaattorien Molanderin ja V. Haartmanin kannattaneen aatetta, ja -lauantaina 17 p. helmik. kokoontui edellisen kutsumuksesta erinäisiä -kummankin teatterin kannatusyhdistyksen jäseniä asiaa pohtimaan. Se -muoto, jossa yhteenliittyminen tässä ensin ehdotettiin ja jossa ei -ainoastaan suomenmieliset vaan myöskin hallituksen jäsenet ja -tasapuoliset ylipäätään ajattelivat sitä mahdolliseksi, oli seuraava: -suomalainen ooppera ja ruotsalainen puhenäyttämö liittyisivät yhteen -niin että kummallakin olisi oma johtajansa (regissöörinsä), joiden yli -olisi asetettuna hallituksen määräämä intendentti. Koko talouden hoito, -jota valtio kannattaisi melkoisella avulla, olisi yhteinen. Näytännöt -annettaisiin Uudessa teatterissa, harjotukset olisivat Arkadiassa, -jossa myöskin suomalainen puheosasto -- joka olisi fusioonista kokonaan -erillään -- Helsingissä ollessaan saisi näytellä. -- Kaikki -Ruotsalaisen teatterin edustajat olivat kuitenkin ehdottomasti -fusioonia vastaan, vetäen esiin kaikellaisia käytöllisiä vastuksia, -jotka muka estivät sen toteuttamista; mutta jos fusiooni väkisin oli -toimeenpantava, niin he katsoivat suotavammaksi, että molemmat -puheosastot ryhtyisivät yhteistoimeen -- suomalaisesta oopperasta he -eivät tahtoneet mitään tietää. Turhaan osotettiin toiselta taholta, -että vastukset olivat voitettavissa ja että suomalaisen puheosaston -asettaminen ruotsalaisen rinnalle ei mitenkään vastaisi fusioonin -tarkoitusta, sillä saattoihan edellinen, suomalaisen yleisön -harvalukuisuuden tähden ainoastaan lyhyet ajat kerrallaan näytellä -Helsingissä. Kolmannen fusioonimuodon professori L. Mechelin -esitti kokoukseen lähettämässään kirjeessä, jossa hän puolsi -yhteenliittymistä, joka käsittäisi molemmat puheosastot ja yhteisen, -kumpaakin kieltä käyttävän oopperan. -- Kun tuloksettoman keskustelun -lopussa hallituksen puolelta toivottiin, että seikkaperäisen -suunnitelman laadinta uskottaisiin yhteisesti asetettavalle -toimikunnalle, huomautettiin ruotsalaiselta taholta, että ruotsalainen -kannatusyhdistys ei kaivannut fusioonia eikä siis myöskään tahtonut -olla osallinen sitä suunniteltaessa. Silloin hallituksen edustajat -sanoivat asettavansa toimikunnan, ja maaliskuun 1 p. saatiinkin tietää, -että fusiooni-komitean jäseniksi oli kutsuttu Suomalaisen teatterin -kannattajista professori O. Donner, tohtori K. F. Ignatius ja -ylitarkastaja A. F. Laurell sekä Ruotsalaisen teatterin kannattajista -professori L. Mechelin, hovineuvos W. Brummer ja kauppaneuvos -N. Kiseleff. - -Tämä toimikunta tarvitsi seitsemän(!) viikkoa tehtäväänsä. Sillä aikaa -ja ylipäätään koko kevätpuolen vuotta vilisi sanomalehdissä -kirjoituksia teatterikysymyksestä, milloin kunkin toimituksen laatimia -milloin yksityisten lähettämiä. Jos pidetään edellisiä silmällä, -ainoastaan Åbo Underrättelser asettui suoraan fusioonia vastustavalle -kannalle; U. Suometar ja Morgonbladet sekä myöskin Östra Finland (Gabr. -Lagus) ja Hufvudstadsbladet puolsivat ehdottomasti yhteenliittymistä -muodossa: ruotsalainen puheosasto ja suomalainen ooppera, eikä vihdoin -Helsingfors Dagbladkaan ollut yhdistymistä vastaan, vaan kannatti, -tosin varovaisin sanoin, Mechelinin ensi kokoukselle ehdottamaa muotoa. -Mitä toisiin kirjoituksiin tulee, suomen- ja tasamielisten tekemät -puhuivat fusioonin puolesta, ruotsinmielisten kirjoittamat taasen -vastaan. Mahdotonta ja tarpeetonta on lähemmin selostella tätä -"artikkelien" tulvaa; ainoastaan jotkut valaisevimmat ansainnevat -huomiotamme. - -Perusteellisimpia on kaksi kirjoitusta Morgonbladetissa: "1866 ja 1876. -Teatterimme"; (3/2)[102] ja "Kansallinen vai yleismaailmallinen taide?" -(23/2). Edellisestä, joka on seitsemän palstaa pitkä, teemme tarkemmin -selkoa, vaikka se ei suorastaan koskekaan fusioonikysymystä, vaan -Suomalaisen teatterin syntyä ja kehitystä ylipäätään. - --- Se alkaa katsauksella niihin oloihin, jotka johtivat taikka -oikeammin pakottivat erityisen suomenkielisen näyttämön perustamiseen. -Kun näet ei yhteistointa ruotsalaisen teatterin kanssa saatu aikaan, -täytyi suomalaisuuden ystävien -- hyvin tietäen ettei asia "kävisi -itsestään" -- ryhtyä yritykseen, miten arveluttava se olikin -kaupungissa, jossa oli vain 36,000 asukasta eri kansallisuuksiin -kuuluvaa. Ja nyt ei täyden viiden vuoden päästä oli puheosasto -näytellyt 24 kotimaista ja 61 ulkomaalaista kappaletta ja sitä nuorempi -lauluosasta esittänyt 16 senlaatuista oopperaa, joita ensi luokan -taidelaitokset ottavat ohjelmistoonsa. Entäs esityksen laatu? "Onko -ketään, joka kuultuaan Fidelion, Hugenotit ja Taikahuilun saattaa -kieltää, ettei Suomalainen ooppera niin pienelle maalle kuin meidän ole -todella erinomainen taidelaitos? Tietääksemme ovatkin kaikki puolueet, -pienet vivahdukset huomioon ottamatta, vastanneet yksimielisesti. Tässä -on siis luja lähtökohta: sanomalehdet pitävät pääasiassa yhtä, katsokaa -Suometarta, Morgonbladetia, Dagbladia, Finsk Tidskriftiä. Mutta onko -aina ollut näin?" -- Tietysti ei. Suomenmieliset olivat ensi hetkestä -ihastuneita, toiset ovat vain vitkalleen taipuneet. "Kaikissa -tapauksissa, kun neljän vuoden uutisviljelys on tuottanut niin -kauniita hedelmiä, eivät fennomaanit toki kovin pahasti erehtyneet -ennakkoihastuksessaan, vaan olivat pääasiassa oikeassa." -- Sitten -kirjoittaja näyttää kuinka Ruotsissa Kustaa III:n perustama -ruotsinkielinen näyttämö oli ihan samanlaatuisten ristiriitaisten -arvostelujen alaisena kuin suomenkielinen meillä. Eräs ranskalaisen -maun ihailija kirjoitti nähtyään ensi kerran ruotsinkielisen teatterin -harjottelevan: _"En voi lausua kuinka se vaivasi minua."_ Näyttelijäin -esitys oli niin mautonta, ettei sitä saattanut surkeasti hämmästymättä -katsella. Kappaleet, sanat, lausunta, näytteleminen, puvut, kaikki oli -yhtä mautonta. Itse näytäntö oli kokonaan harjotuksen kaltainen; _mutta -en ole koskaan nähnyt niin lukuisaa kansankokousta, käsiä taputettiin -joka sanalle_, näkyi että oltiin sydämestään iloisia nähdessään -_ruotsalaista_ näytäntöä, oli kuin olisi yleisö siten rukoillut hänen -majesteettiansa suomaan sille suojelustaan. Mutta kuinka olisi -mahdollista perustaa oikea teatteri maassa, jossa ei ole kymmentä -kelvollista näytelmää, jossa ainoat kotimaiset näyttelijät ovat -kurjempia kuin huonoimmat maankiertäjät, jossa kansa on niin -jörömäistä? Vastaus oli että perustettiin _suuri ooppera_, ja laulun -siivittämänä kotimaista kieltä ja taidetta tervehdittiin äärettömällä -ihastuksella. -- Niin Ruotsissa, ja se kaikki oli uudistunut -Helsingissä teatterin ensi vuosina -- jopa niin, että arvostelu oli -yhtä säälimätön oopperaa kuin puhenäyttämöä kohtaan. Ruotsin kielen ja -maun ihailijat ovat näet kohdelleet sitä milloin ivalla, milloin -jääkylmällä välinpitämättömyydellä ja vaitiololla. Vastenmielisyys oli -niin juurtunut, että eräs kuulija muutaman Ida Basilierin laulaman -aarian jälkeen huudahti: 'Kyllä se suomenkieli kumminkin on raakaa!' -vaikka taiteilijatar sattumalta olikin laulanut italiankielellä! H. D. -taasen lausui, että 'Trubaduuri muutoin meni hyvin, paitse että kaksi -esiintyjää häiritsi yhteisnäyttelemistä -- sen kautta että muistuttivat -kulttuurikansan teatteria'. Sanat tarkoittivat Ida Basilieria, -laulajatarta, joka vähän sen jälkeen Rosinana tuli Tukholman yleisön -lemmikiksi -- hän täällä ainoastaan _muistutti_ kulttuuriteatteria. Ja -yleisesti lehti lisäsi, 'ettei voinut olla muuta kuin naurettavaa -verrata [suomalaisia] näytäntöjä ruotsalaisen näyttämön esityksiin'. -Sittemmin täytyi tämän kritiikin mukautua mukautumistaan, mutta lujassa -oli suora tunnustus. Sanottiin: 'Emmy Strömer on suomalainen ooppera' --- se on, jos hän lähtee, sitä ei olekaan. Kun kumminkin yhä uusia -taiteilijoita ilmaantui ja itse 'ensemblekin', jota kauan pidettiin -Ruotsalaisen teatterin erikoisoikeutena, huomattiin kotiutuneeksi -Arkadiaan, silloin ylistettiin ainakin Uuden teatterin 'loistavaa -näyttämöllepanoa', jonka kanssa köyhä Arkadia ei voinut kilpailla. -Vihdoin keksittiin nimitys 'polyglotti-ooppera' -- kun Arkadiassa -esiintyi vierailevia ulkomaalaisia taiteilijoita ja lopuksi -tultiin päätelmään: 'kieli ei merkitse mitään, sillä taide on -_kosmopoliittinen_, yleismaailmallinen ilmiö!' -- Perussyynä -poulueelliseen arvosteluun pitää tekijä rakkautta Ruotsalaiseen -teatteriin, jota kumminkaan ei kenkään moittisi, kun se vaan ei veisi -vääryyteen. Kateus taasen on saanut väkisin perustamaan ruotsalaisenkin -oopperan kilpailemaan suomalaisen kanssa. Kilpailu on tähän saakka -vienyt siihen, että jälkimäinen ei ainoastaan ole esittänyt useita -säveltaiteen vaikeimpia tehtäviä, vaan on se myöskin tullut kotimaisten -taiteilijain kouluksi -- ja pääasiassa omasta voimastaan, jota vastoin -edellinen huolimatta suuremmista varoistaan ja muista eduistaan on -johtokuntansa kautta selittänyt olevansa vararikon partaalla ilman -Madame Angotin tytärtä y.m. samallaisia arvottomia operetteja. -- -Kirjoitus päättyy huomautukseen: "Tuskin ainoakaan luku suomalaisuuden -historiassa kertoo kauniimmista tuloksista kuin Suomalainen teatteri -vuosina 1873-76. Mutta olisi anteeksi antamatonta olla erityisesti -mainitsematta, että useimmat tämän luvun kauniimmat lehdet ovat -_suomalaisen naisen kirjoittamia_, ja enemmän kuin mikään muu se -näyttää, kuinka syvälle suomalainen harrastus on juurtunut kansaamme. -Joka kerta kun Kaarlo Bergbom mainitaan kotimaisen näyttämön luojana -Suomessa, ovat Emmy Achté ja Ida Basilier mainittavat ja muistetaan, -että nämä kaksi seisoivat etumaisina, joskaan ei yksin." - -Jälkimäisessä ylempänä mainituista kirjoituksista todistetaan, että -taide aina, milloin se on kukoistukseen noussut, on ollut kansallinen -ja tullaan päätökseen, että meidänkin on kehittäminen kansamme _omia -henkisiä voimia_. Suomalaisen näyttämön ansio on siinä että se kokoaa -ja käyttää kotimaisia voimia, joskaan ei ohjelmisto ole ollut -puhtaasti kansallinen, ja kun on tullut kyseeksi lauluosastojen -yhteenliittyminen, on selvää että suomalainen ooppera on se, joka on -julkisen avustuksen arvoinen. Puheosastot jatkakoot kumpikin -toimintaansa. Ei kukaan tahdo häiritä ruotsalaisen puhenäyttämön -olemassaoloa; suomalaiselle on luonnollisista syistä parempi vielä -toimia vaihdellen eri paikkakunnilla. - -Toisin katsottiin asiaa ruotsalaisella taholla. Niin esim. eräs -nimimerkki L. H. D:ssa väittää, että Suomalaisen teatterin perustamisen -tarkoitus alusta alkaen oli "tunkea tieltä ruotsalainen eikä asian -valmistukseksi säästetty hyökkäyksiä ja artikkeleita puolueen lehdessä -Uuden teatterin silloista johtokuntaa vastaan -- -- ei edes tavallista -teatterihäväistystä unohdettu, vaikka silloin ei voitu puolustaa -itseään millään siveellisyysverukkeella, vaan tyydyttiin pelkkään -häväistykseen".[103] Hyökkäykset olivat niin voimakkaita, että jollei -maalla onneksi olisi ollut raha-asiain päällikköä, joka uskalsi asettua -vastarintaan, ruotsalaista teatteria Helsingissä ei enää olisi -olemassakaan(!). "Nyt on kysymys oopperoista." Ruotsalaisella -teatterilla on hyvin lupaava ooppera, jolla on tulevaisuus, jota -vastoin suomalaisella oopperalla on "kovin arveluttavia, jopa _melkein -korjaamattomia _puutteita, siinä kun vähiä poikkeuksia lukuun ottamatta -toimii dilettantteja, joilla on välttävä suomenkielentaito, rajoitetut -äänivarat ja varsin epäiltävät taipumukset näyttämöä varten(!)" Tämä -ooppera tarjotaan nyt ruotsalaisen sijaan ainoastaan sentähden, "että -saataisiin oopperateksti suomennetuksi". Onko mitään järkevää -välttämättömyyttä semmoisessa vaatimuksessa? -- Kirjoittaja sanoo -olevansa helsinkiläinen, joka hyvistä ja luonnollisista syistä -mieluummin kuulee ruotsinkieltä näyttämöltä, eikä hän tiedä mistä -syystä hallituksen tulisi ajaa suomenkielen asiaa(!) Fusiooni -"valmistaisi ruotsalaisen näyttämön perikadon, sillä fusioonipuolue -tulisi ehdottomasti semmoiseksi, että ne ainekset, jotka tietävät mitä -tahtovat, helposti veisivät voiton niiltä, jotka eivät sitä tiedä, ja -ennen kun vuosi olisi kulunut umpeen kiltit sovinnonystävät huomaisivat -hämmästyksekseen, että yrityksen johto on solunut heidän käsistään". - -Edellisiä kirjoituksia tärkeämpi on eräs pirteä sepitelmä -Hufvudstadsbladetissa (12/4), joka suoremmin kuin yksikään toinen -koskee kysymyksen ytimeen. Tekijä käyttää salanimeä "Åskådare" -(Katsoja), mutta sekä esitys että sisällys todistavat, että se on -Z. Topeliuksen kädestä lähtenyt. Otamme sen tähän täydellisenä, se kun -kirkkaasti valaisee asiaa ja oloja. - -_Sotako vai rauha teatterikysymyksessä?_ - -Tuleeko sota vai rauha? - -Onko Gessler hirttävä Wilhelm Tellin vai Mefistofeles vievä Faustin? -Onko Pamina seppelöittävä viisauden temppelissä vai Mykkä puhuvana -nouseva Vesuviuksen laavasta? - -Tätä nykyä sota on oopperasota, jota kaksi kapellimestaria käy -armeijoineen. Toinen pyytää päästä toisen edelle pelottavissa -varustuksissa. On oikea huutokauppa. Tuskin puhaltaa toinen -taikahuiluun ennen kun toinen viheltää esiin tulta syöksevän vuoren. -Tosin seisoo näkyvien päällikköjen ja armeijojen takana näkymättömiä, -joskin varsin kuuluvia sotaakäyviä valtoja. Nyt on koeteltu välittää -rauhaa jonkunlaisella eurooppalaisella konferenssilla. Sanotaan että -pöytäkirjakin on allekirjoitettu. Mutta sangen epätietoiselta näyttää, -tahtooko Korkea Portti tehdä rauhaa Montenegron kanssa. Jollei, niin -tapellaan vielä muutamia vuosia, niin kauvan kuin rahat riittää, eikä -kukaan välitä Euroopan rauhasta. Niin kauvan kun rahat riittää. -Niinkuin tietty tarvitaan sotaan ensiksi rahaa, toiseksi rahaa ja -kolmanneksi rahaa. Teatterisodat eivät tee poikkeusta. Se jolla ensin -on matti taskussa, se on voitettu. Ja vastustajansa kukistettuaan -kaatuu tavallisesti voittajakin liiallisesta rasituksesta. - -Ei ole hätää, vastaa joku: me kokoamme kannatusta, -- 40,000, -- -50,000, -- 60,000. Aivan niinkuin sodassa. Kansalliskeräykset ovat -tyhjentymättömät, niin kauvan kun innostus kestää. Mutta aika tulee, -jolloin väsytään ja apulähteet kuivuvat. Silloin on rauha tehtävä -tahtoi tai ei, ja puhe tunnetusta viimeisestä veripisarasta supistuu -helpotuksen huokaukseen että saadaan olla rauhassa. Ja ratkaistava on -sitten, onko kaikilla menetetyillä voimilla ja varoilla saavutettu -muuta kuin kunniaa, jonka laatua Daniel Hjort niin sattuvasti kuvaa. - -Voiko teatterisota kestää yhtä mittaa? Ei, se on tuiki mahdotonta, ja -jollei mikään laimenna sotaakäyvien intoa, niin sen tekee rahakysymys. -Mitä on voitettu? - -Voiko hallitus lakkaamatta kannattaa kahta kilpailevaa teatteria? Yhtä -mahdotonta. Ei mikään hallitus maailmassa voi avustaa kahta toisiaan -vastaan sotivaa valtaa. Ja jos se sen tekee, on yleinen mielipide, -huolimatta puolueväristä, nouseva sitä vastaan ja huutava: alas -teatterit! Me tarvitsemme rahamme johonkin parempaan. - -Siihenkö pyritään? - -Hallitus on oikeutettu ja velvollinen määräämään rauhan. Se, joka ei -tahdo tyytyä oikeamieliseen rauhanliittoon, käyköön sotaa omin päinsä --- ja omilla rahoillaan. - -Ja luullaanko että kannatusyhdistykset sittenkin voivat jatkaa sotaa! -Paikallistuttakaamme tunnettu tarina. Susi ja ilves kiistelivät -saaliista ja valitsivat karhun sovintotuomariksi. Karhu ratkaisi riidan -tunnetulla valtiotaidollaan niin, että hän itse otti koko saaliin. - -Aivan niin, sovintotuomari lähestyy hiljaa ja huomaamatta, hän on jo -täällä. Hän rakentaa linnaansa tuolla Boulevardin varrella;[104] muurit -nousevat päivä päivältä korkeammiksi, ja kiistelevät ystävät -- -lyhytnäköiset! -- koettavat yhä edelleen kaikin voimin hävittää -toisiaan. Kauniina syyspäivänä -- taikka talvipäivänä -- asuu -sovintotuomari tuolla turvallisessa linnassaan ja nojaa toisiin -mahtavampiin voimiin kuin molemmat köyhemmät riitaveljekset. Kun aika -tulee, hän ottaa saaliin. - -Vielä kerran: siihenkö pyritään? - -Lienee viisasta olla lykkäämättä rauha kauvemmas. - -Ja mikä on kohtuullisen rauhan perustus? Se että kumpikin sotaakäyvä -valta tunnustaa toisen oikeuden elää ja kehittyä yhdenlaatuisilla -elämänehdoilla. Joskin suomalainen näyttämö on talon nuorempi tytär, ei -hän sentään ole oleva Tuhkimus. Jos ruotsalainen näyttämö onkin -vanhempi tytär, ei hän sentään ole naimarajan takana. Kummankin täytyy -saada elää -- huolimatta vastapuolueen sanomista. - -Sanomalehdistö on yksipuolisuudellaan kiihottanut sotaa. Ruotsalaiset -lehdet ovat sitkeästi pyytäneet vaitiolollaan tappaa suomalaisen -näyttämön. Suomalaiset lehdet kieltävät näyttämön merkitystä meillä ja -käyttävät semmoista kieltä, että moni toisella puolen luulee sopimuksen -oikean tarkoituksen olevan työntää ruotsalainen näyttämö tieltä, kun -huomataan ettei se enää ole "tarpeellinen". Ja naapuri Boulevardin -varrella pitää tätä kaikkea oivallisena.[105] - -Nyt ehdotetaan yhteiselämää Uudessa teatterissa. Vastuksia ilmaantuu; -mutta ei kuitenkaan vaikeampia kuin että ovat voitettavissa, jos -molemmin puolin on hyvää tahtoa. Siinä on gordilainen solmu. - -Sanotaan, että rauhankongressi ehdottaa ruotsalaista puhenäyttämöä, -joka vaihtelee suomalaisen puhenäyttämön kanssa, ja lisäksi yhteistä -oopperaa, joka vaihdellen laulaa kummallakin kielellä. Ehdotus on niin -epäkäytännöllinen, että se alusta alkaen on menetetty asia. Joko se on -harhaluuloa taikka tahallista, tekee se alusta alkaen fusioonin -tyhjäksi. - -Luullaan että suomalainen puhenäyttämö on kehittyvä ruotsalaisen -ollessa esikuvana. Olkoon, että niin tapahtuu taiteellisessa suhteessa, -vaikka suomalaisella puheosastolla on täsmälleen juuri sama luku -todellisia näyttelijättäriä kuin ruotsalaisellakin, nimittäin yksi. -Muutoin seisoo kyllä ruotsalainen näyttämö traditsioniensa ja -koulutuksensa kautta suomalaista paljo korkeammalla. Mutta juuri -sentähden, että suomalainen näyttämö esiintyisi kuin kömpelö koulutyttö -ruotsalaisen rinnalla, tulisi se masennetuksi vertailun kautta, -herättäisi irvistelyä kulissien takana, kadottaisi luottamuksensa ja -lähtisi tiehensä. Ja mitä se ei opi ruotsalaiselta näyttämöltä, se on -juuri se suomalainen omituisuus, joka antaa sille oikeuden elää. - -Sitä paitse näyttelisi suomalainen puhenäyttämö 2 kuukautta Helsingissä -ja ruotsalainen 8. Tämä ei ole tasajakoa. - -Yhteinen ooppera on luonnoton. Jos tahdotaan tehdä näyttämö -mahdottomaksi, on asetettava kaksi päällikköä ja kaksi kieltä samaa -asiaa varten. Se on sama kuin julistaa kiista pysyväiseksi. -Orkesterinjohtaja raukka on oleva Figaro tänne ja Figaro sinne. Ja -tämä, jotta saataisiin laulaa kahdella kielellä, vaikka useimmat osat -esitetään niin, että kuulija tuskin voi erottaa italiankielen suomesta. -Hyvä venäläinen ooppera saa myöskin lukuisan yleisön Helsingissä samoin -kuin venäläinen yleisö mielellään käy suomalaisessa taikka -ruotsalaisessa oopperassa. - -Lapsellista on ruotsalaisen näyttämön puolelta pitää eilen perustettua -oopperaansa tuiki tärkeänä. Silloin kun tämä näyttämö todella oli -korkealla kannalla, tiesi se tosin pienemmistä laulukappaleista, mutta -ei suuresta oopperasta. Ooppera on sille köyhyydentodistus, liverrys, -jonka asiana on peittää puhenäyttämön puutteita. Ja mitä enemmän -oopperaa harrastetaan, sitä huonommaksi tulee puhenäyttämö. Ei mikään -näyttämö maailmassa -- ainakaan ei mikään, jolla ei ole suunnattomia -apurahoja -- voi ylläpitää samalla kielellä hyvää puheosastoa ja hyvää -oopperaa. Toisen tai toisen täytyy tulla sivuasiaksi, niinkuin -nyt ruotsalainen puheosasto, huolimatta suurista, hätäisesti -kokoonhaalituista kappaleista. - -Toinen on suomalaisen oopperan laita. Se on ottanut päämääräkseen -laulaa yleisöön tottumattoman kielen ja hienontaa tätä kieltä -musikaalisella sulosoinnulla. Tämä päämäärä ei ole tilapäistä, niinkuin -ruotsalainen ooppera Suomessa, vaan pysyvää laatua ja kestävän -myötätunnon kannattama; sen johtaja on ottanut sen elämäntehtäväkseen. -Eikä luulisi kenenkään voivan pyytää viattomampaa harrastusta -suomenkielen eduksi. - -Ainoa käytännöllinen, ainoa mahdollinen ja ainoa kohtuullinen -rauhansopimus on siis yhteistyö Uudessa teatterissa ruotsalaisen -puheosaston ja suomalaisen oopperan välillä. Ruotsalaista näyttämöä ei -ole kielletty esittämästä pienempiä soitantonäytelmiä eikä suomalaista -näyttämöä antamasta oopperoita, joissa on puheosia. Ruotsalaisen -näyttämön johtaja on kokonaisuuden järjestäjä ja suomalaisen näyttämön -johtaja on kokonaisuuden soitannonpäällikkö, mutta kummallakin on -määrätty alueensa ja ylitsensä joko yhteinen intendentti taikka -yhteinen johtokunta. - -Parempi osa tässä jaossa tulee ruotsalaiselle näyttämölle, joka palaa -entiselle kannalleen loistavimpana aikanaan ja pelastaa puheosastonsa -auttamattomasta rappiotilasta. Suomalainen näyttämö saa ainoastaan -esityön -- nuoruuden unelman, voitaisiin ehkä sanoa -- osakseen, -nimittäin oopperan. Sillä sydämelle pantavin muistutus, joka voidaan -tehdä ehdotusta vastaan, on se että suomalainen puheosasto jätetään -oman onnensa nojaan, kokemaan esikuvia kaipaavan kasvatuksen -arveluttavuutta maalaisyleisön edessä. Tästä voidaan vain sanoa, että -asia on paha, vaikka ei pahempi kuin ennen. Parempi on että suomalainen -puhenäyttämö ensin saa juurtua kansansa omituisuuteen, huolimatta siitä -että tämä juuri alussa tulee taiteellisessa suhteessa heikoksi, kuin -että siitä tulee epäonnistunut tukholmalaisen mallin jäljennös. Sen -lyhyttä Helsingissä oloa varten on käytettävänä Arkadiateatteri, jossa -muuten suomalainen ooppera pitäisi harjotuksensa. - -Fusioonista puhuessa ei saa unohtaa yleisöäkään. Ei mikään Pohjan lumi -voi estää tätä yleisöä syttymästä tuleen teatterikysymyksissä. Asettaa -ruotsalainen ja suomalainen puhenäyttämö rinnatusten, se olisi asioiden -nykyisellä kannalla ollen sama kuin alituisesti antaa kättentaputusten -vaatia vihellyspilliä kilpailuun, mutta ruotsalainen puhenäyttämö ja -suomalainen ooppera ovat kuin kaksi eri maailmaa näyttämöllä ja ne -voivat sopia keskenään. - -Muutoin yleisö ja taide voittaisivat enimmän tästä yhteenliittymisestä. -Sillä ponnistukset ohjelmiston ylläpitämiseksi, se kun aina on -muutettava, tappaa taiteen ja itse esiintyjätkin. Kysykää näiltä, -kysykää katsojilta, jotka pystyvät arvostelemaan kappaleen esitystä, ja -he vastaavat: kaikkea mieluummin kuin nykyistä ajometsästystä, -hutiloimista, olkoon-menneeksi-järjestelmää! Jollei olisi muuta syytä -rauhantekoon, olisi tämä ainoa kyllin riittävä. Mikään ei kuitenkaan -estä, että tämä ja muutkin syyt esitetään kuuroille korville. Jatkukoon -sitte huutokauppa, siksi kun kolmas mies tulee ja tekee korkeimman -tarjouksen. Onhan teatteri vain pieni kekäle suuressa kieliriidan -tulessa. Ja kun olemme heittäneet siihen parhaimmat polttoaineemme, -voimamme, omaisuutemme, rakkautemme, niin tulee sovintotuomari -- -palovartija. Kyllä hän sammuttaa tulet.[106] - -Mutta fusioonin vastustajat eivät tyytyneet pelkkiin sanoihin. -Tehdäkseen tuuman tyhjäksi ja voidakseen ylläpitää ruotsalaista -näyttämöä semmoisena kuin se oli siinäkin tapauksessa, että hallitus -panisi fusiooniin suostumisen valtioavun ehdoksi, he perustivat uuden -kannatusyhdistyksen, joka sitoutui kolmen vuoden aikana 48,000 markalla -vuosittain avustamaan Ruotsalaista teatteria. Tieto julkaistiin -H. D:ssa 19 p. maalisk., ja eräs "helsinkiläinen" lausuu sen johdosta -Morgonbladetissa: "Tarkoitus ei ole ollut suojella ruotsalaisen -näyttämön etuja, vaan vahingoittaa suomalaista, ja _sentähden on nyt_ -saatu rahoja. Jos tässä harrastuksessa onnistutaan ja Suomalainen -ooppera hävitetään, niin onhan silloin kannatuskirjoituksesta -saavutettu suuri kielteinen tulos". -- Tähän Topelius viittaa -kirjoituksensa alussa. - -Topeliuksen lausunto herätti melkoista huomiota, ja seuraus siitä oli, -että hänetkin kutsuttiin hallituksen asettaman komitean jäseneksi. -Siinä hän sai aikaan semmoisen päätöksen, että komitea tarjoaisi -yleisölle tilaisuutta ilmaista mielipiteensä, kummanko kahdesta -fusiooniehdotuksesta se katsoi otollisemmaksi. Ehdotukset, jotka 23/4 -julkaistiin sanomissa, olivat seuraavat: - - Olemassa olevien voimien yhdistämisen kautta edistääkseen - kotimaisen näyttämötaiteen kehittymistä, asiaaharrastavat ovat - tehneet ehdotuksen (Litt. A.) teatterinkannatusyhdistyksen - perustamiseksi seuraavan suunnitelman mukaan: - - Litt. A. - - 1. Yhdistys perustetaan kolmeksi vuodeksi, lukien 1 p:stä heinäk. - 1878, ja kannatuskirjoitus velvoittaa suorittamaan 100 mk - vuosittain kultakin osakkeelta. - - 2. Sekä Uusi että Arkadiateatteri vuokrataan ja näytäntöjä - annetaan kummassakin, Arkadiateatterissa kuitenkin vain - poikkeustilassa etupäässä sunnuntaisin ja pyhäpäivisin. - Jälkimäistä teatteria käytetään parhaasta päästä harjotuksiin. - - 3. Yhdistys ylläpitää: - - a) ruotsinkielisen puheosaston, johon otetaan näyttelijöitä - Ruotsista avuksi, - b) suomenkielisen puheosaston | etupäässä kotimaisilla - c) yhteisen oopperan | näyttelijöillä. - - 4. Puhenäytäntöjä annetaan ruotsiksi noin kahta vertaa enemmän - kuin suomeksi. Suomalainen puheosasto tullee kumminkin jonkun - osan vuotta näyttelemään maaseuduilla. Oopperoita annetaan - mahdollisuuden mukaan yhtä monta kummallakin kielellä. - - 5. Näyttämöllisen toimen lähempi johto uskotaan yhdelle - yli-intendentille sekä kahdelle intendentille eli johtajalle - yhdessä. - - 6. Yhdistyksen johtokunnan muodostavat: - - a) hallituksen asettama esimies, - b) yli-intendentti ja molemmat intendentit, - c) kaksi jäsentä, jotka samoin kuin b-kohdassa mainitut - kannatusyhdistys valitsee. - - Koska toisaalta on väitetty, että yhdistys mieluummin oli - perustettava toisenlaiselle pohjalle, esitetään tässä toinenkin - sen mukaan laadittu ehdotus: - - Litt. B. - - Kannatusyhdistys ylläpitää: - - a) ruotsalaisen puhenäyttämön, ja - b) suomalaisen oopperan; kuitenkin niin että erityisissä - tapauksissa voidaan antaa laulunäytelmiä ruotsiksi ja - puhenäytäntöjä suomeksi. - - Suomalainen puhenäyttämö pysyy erillään, mutta saa lyhemmän - ajan vuotta tilaa Arkadiateatterissa, ilman että kuitenkaan - tämän puhenäyttämön ja kannatusyhdistyksen raha-asioita - mitenkään sekotetaan toisiinsa. - - Muissa kohdissa yhtä kuin edellinen ehdotus. - -Yleisöä kehotettiin ennen toukokuun 1 p. Frenckellin [G. W. Edlundin] -kirjakauppaan esiinpannulle listalle kirjoittautumaan osalliseksi -kannatusyhdistykseen toista tai toista ehdotusta varten. -- Kumpikin -ehdotus edellytti avunsaantia yleisistä varoista. - -Litt. A.-ehdotuksen puolelle merkittiin 28 osaketta (À 100 mk.); -Litt. B.-ehdotuksen puolelle 214 ja huomattiin jälkimäisten -kirjoittajain joukossa nimet: Emmy Achté, Ida Basilier, Alma Fohström, -Naëmi Ingman, Lydia Lagus ja Emilie Mechelin (joka viimeinen kuitenkin -oli pannut nimensä toiseenkin sarekkeeseen). Kirjoittajat kutsuttiin -sitte kokoukseen 3 p. toukok. yliopiston fyysillis-matemaattiseen -luentosaliin, ja valittiin Topelius kokouksen puheenjohtajaksi. Kokous -päätti perustaa kannatusyhdistyksen yhdistettyä ruotsalaista puhe- ja -suomalaista lauluosastoa varten ja asetti väliaikaisen johtokunnan, -jonka jäseniksi tulivat: vapaah. G. v. Troil, vuori-intendentti W. -Brehmer, professori O. Donner, yliopettaja A. F. Laurell ja kauppias -F. v. Schantz sekä varajäseniksi tohtori K. F. Ignatius, lakit, kand. -W. Eneberg ja protokollasihteeri B. Ahnger. Tälle johtokunnalle -annettiin ensi asiaksi tehdä vuokratarjous ruotsalaisen teatteritalon -osakeyhtiön johtokunnalle. - -Noudattaakseen tätä päätöstä johtokunta laatikin ruotsalaisen -teatteritalon osakeyhtiön johtokunnalle osotetun hakemuksen saada -1 p:stä heinäk. 1878 vuokrata Uusi teatteri, ja oli vuokratarjous -paljoa edullisempi kuin ruotsalaisen kannatusyhdistyksen puolelta -tehty, puhumattakaan siitä että pätevä takaus vuokran suorittamisesta -oli hakemukseen liitetty (takaajat olivat: A. Ahlström, V. Löfgren, -K. Elengren ja Augusta af Heurlin). Täydellisyyden vuoksi mainittakoon, -että samantapainen vuokratarjous noin 10 À 13,000 mk. korkeampi kuin -Ruotsalaisen teatterin tekemä jo varhemmin oli lähetetty samalle -johtokunnalle, ja olivat sen allekirjoittaneet Suomalaisen teatterin -kannatusyhdistyksen puolesta: K. Bergbom, K. F. Wahlström ja A. -Almberg. Tämän tarjouksen ohella, missä sitouduttiin antamaan -Ruotsalaisen teatterin näytellä 100 kertaa vuodessa, oli takauskirja, -jonka olivat allekirjoittaneet samat takaajat kuin jälkimäisenkin. -Koska nämä tarjoukset pääasiassa tarkoittivat samaa asiaa, on -luonnollista että ennen tehdystä luovuttiin vastaperustetun -kannatusyhdistyksen hyväksi. - -Samaan aikaan kun hallituksen asettama toimikunta tarjosi yleisölle -tilaisuutta esiintuoda mielipiteensä fusioonikysymyksessä, tuli -teatteriasia valtiopäivilläkin keskustelun alaiseksi. Helmikuulla oli -näet Iisalmen tuomiokunnan edustaja Pekka Kumpulainen esiintuonut -anomuksen, joka pääosaltaan kuului näin: - -"Hartain toivoni olisi, että hallitus, katsomatta muuhun kuin taiteen -vaatimuksiin, ottaisi kotimaista taidetta suojellakseen, ja että ne -varat, jotka nyt käytetään aseiden hankkimiseksi kahdelle -kilpailijalle, käytettäisiin yhden ainoan tarkoitusperän -saavuttamiseksi. Ylen harvoin ilmaantuu suuremmissakaan kansoissa mies, -jonka taito ja nero olisi verrattava nykyisen Suomalaisen teatterin -johtajaan. Tätä onnen sattumaa meillä pitäisi käyttää, ja nöyrin -pyyntöni arvoisalle säädylle olisi, että sääty suostuisi pyyntöön, että -hallitus ottaisi sopivilla varoilla tukeaksensa yhtä ainoata -kansallisteatteria, jonka toimet taiteellisuuden ja siveellisyyden -puolesta olisivat uskotut edesvastauksenalaiselle miehelle. -Ja jos tällainen yksi yhteinen kansallisteatteri hallituksen -myötävaikutuksella toimeenpannuksi tulisi, sen vaikutus ja käytäntö -toistaiseksi sovitettaisiin niin ja sillä tapaa: että puheosastossa -käytettäisiin ruotsin- ja sitä vastoin oopperassa (lauluosastossa) -suomenkieltä, joten molempain eri-ajattelevain kansanluokkain välillä -kaikki riitaisuus poistetuksi tulisi ja niin kumpikin, ruotsin- kuin -suomenkin, kieli toisensa suhteen edustetuksi ja tasa-arvoon -saatetuksi. Paitse eräissä sattuvissa tapauksissa voi kummankin osaston -tehtävät yhdellä kielellä ruotsiksi tai suomeksi kunkin eri tilaisuuden -mukaan käyttää." - -Yleisen Valitusvaliokunnan mietinnöstä otamme vain sen tiedon, että -Suomalaisen teatterin puhe- ja lauluosastot yhteensä "viiden vuoden -kuluessa olivat tulleet 80,000:en markan suuruiseen nimelliseen -velkaan; mutta kun tästä summasta luettiin pois noin 25,600 mk, johonka -määrään tarkkalukuisen ilmoituksen mukaan on olemassa vakuutta -velkakirjoissa ja muissa vastikkeissa; kun sen lisäksi valiokunnalle -annettujen tietojen mukaan vähintäänkin 28,000 mk näiden vuosien -kuluessa Suomalaisen teatterin varoista oli käytetty matkarahoiksi -kolmelle lyyrilliselle ja neljälle draamalliselle taiteilijalle sekä -opetustuntien y.m. kustantamiseksi ja teatterivaattehiston y.m. -ensimäinen hankkiminen oli vaatinut vähintäänkin 10,000 mk, niin ei -voinut katsoa peräti suureksi todellista vaillinkia -- -- varsinkin jos -otettiin lukuun sekin seikka, että Suomalainen teatteri oli saanut -vähemmän yhteistä raha-apua". Mietintö päättyi ehdotukseen, että säädyt -anoisivat: - -"että ne rahamääräykset, joita valtio voi antaa näyttämötaiteen -hyväksi meidän maassamme, armossa suotaisiin vastedes ehkä -perustettavalle takausyhtiölle, joka ottaisi kannattaaksensa -ruotsalaisesta puheosastosta ja suomalaisesta oopperasta yhdistettyä -kansallisteatteria Helsingissä, jossa teatterissa kuitenkin erinäisissä -tapauksissa myöskin lyyrillisiä kappaleita voitaisiin näytellä -ruotsiksi ja puhenäytelmiä suomeksi." -- Mietintöä seurasi kaksi -vastalausetta, joista toinen Pippingsköldin allekirjoittama hylkäsi -koko anomuksen ja toinen A. H. Chydeniuksen, A. A. Lindbergin, N. O. -Nordenskiöldin, Frans Törnrothin ja V. Öhbergin tekemä samalla kun se -niinikään hylkäsi anomuksen ehdotti, että säädyt lausuisivat -"arvelevansa hallituksen menettelevän viisaimmin, jos se pysyisi mitään -osaa ottamatta teatteri-yrityksiin". -- - -Mietintö aiheutti kaikissa säädyissä pitkiä keskusteluja, joissa -puollettiin samoja vastakkaisia mielipiteitä kuin ennen -sanomalehdistössä ja joihin nähden yleisesti soveltuu hra Ahlströmin -lausunto Porvarissäädyssä, että "vaikka isä Jumala itse olisi -esiytynyt puhujana, ei se olisi vaikuttanut asiaan". Huhtikuun 24 p. -mietintö hyväksyttiin pappissäädyssä 17:llä äänellä 12 vastaan ja -talonpoikaissäädyssä 37 äänellä 13 vastaan, mutta hyljättiin -ritaristossa 53:lla 11 vastaan ja porvarissäädyssä 30:llä 9 vastaan. - -Kaikki riippui siis ruotsalaisen teatteritalon osakeyhtiön -vuosikokouksesta, joka oli pidettävä 9 p. toukok. Jotkut kokemattomat -ehkä toivoivat jotakin, kun muistelivat että yhtiön ensi §:ssä -sanotaan sen tarkoituksena olevan etupäässä edistää _kotimaista_ -näyttämötaidetta, että suuri osa niitä, jotka nykyään kannattivat -suomalaista näyttämöä, oli ennen ollut ruotsalaisen kannatusyhdistyksen -jäseniä ja että varsinkin valtiopäivillä usein oli lausuttu -luonnollisena asiana että se kannatusyhdistys, joka tarjoaa korkeamman -vuokran saa teatterin käytettäväkseen; mutta maailman menoon -perehtyneemmät eivät antautuneet turhaan luuloon, että asia -ratkaistaisiin puolueettomasti. Olihan tiettynä että ruotsikiihkoiset -edellisinä kuukausina olivat ostaneet ja keränneet yhtiön itsessään -arvottomia osakkeita puoluelaistensa käsiin ja todistihan ylempänä -mainitun uuden ruotsalaisen kannatusyhdistyksen synty, että rahoja ei -säästetty. Tositeossa kävikin niin, että vuokrakysymys ratkaistiin -konsuli L. Borgströmin kirjallisen esityksen mukaan, jossa hän -mainitsemattakaan fusioonipuuhista ehdotti, että yhtiökokous vuosiksi -1878-81 vuokraisi teatterin ruotsalaiselle kannatusyhdistykselle ja -jättäisi johtokunnan asiaksi määrätä vuokran katsoen siihen kuinka -yhtiön voimassa pysyminen vaatii. Ilman pitempiä väittelyjä ehdotus -hyväksyttiin (615 osaketta 48 vastaan), ja niin oli fusiooniyritys -rauennut! - -Pari päivää myöhemmin O. D(onner) lausui Morgonbladetissa: - -"Ruotsalainen kannatusyhdistys, joka tarjosi noin 13,000 mk alhaisemman -vuokran, sai Uuden teatterin, ilman että aikaa oli edes lukea toisaalta -tehtyjä tarjouksia. Jos tähän verrataan Suomalaisen teatterin tarjous, -että se, jos se saisi vuokrata teatterin, antaisi ruotsalaisen -kannatusyhdistyksen käyttää teatteria 100 näytäntöä varten, taikka -fusiooniehdotus, niin esiintyy paljas totuus, että ne, jotka ovat -määränneet Uuden teatterin kohtalosta, ehdottomasti eivät tahdo tietää -mistään välittelystä, ehdottomasti vastustavat yhteistyötä -suomalaisuuden edustajain kanssa. _Kotimaisen_ näyttämötaiteen -- sen -jota varten alkuansa valtioavut rakennuslainojen muodossa annettiin ja -jota yleisökin avusti -- työnsi syrjään kaiken muun hylkäävä mieltymys -ei-kotimaiseen. Toisin sanoen selvä määräys teatteriyhtiön säännöissä -yksinkertaisesti kumottiin." - -"Me kysymme: onko sillä teatteriyleisöllä, joka mistä hinnasta hyvänsä -taistelee puhtaasti ruotsalaisen teatterin puolesta Helsingissä, -vähintäkään oikeutta tässä kohden pitää harrastustaan isänmaallisena? -Meidän mielestämme se ei voi vaatia itselleen tätä nimeä." - -Ja kumminkin oli tuota fusioonikysymystä jauhettu koko kolme kuukautta. -Kuinka tuskallinen aika oli Bergbom-sisaruksille, näkee Emilien -kirjeistä nti Elfvingille, joista teemme otteita: - -(17/3) "Kaikki yhtä epätietoista tulevaksi vuodeksi; emme tiedä, -tuleeko mitään paljo mainitusta fusioonista, emmekä myöskään, saammeko -suurempaa raha-apua. Jos vain sanomme, että on mahdoton ylläpitää -oopperaa tulevana vuonna, huudetaan että oopperan täytyy elää; mutta -valitettavasti ei se elä pelkistä hyvistä toivomuksista. Meillä on nyt -Ida Basilier täällä ja hänen kanssaan jälleen raitis tuulahdus." -- - -(1/4) "Tulevaisuutemme on edelleen hämärä. Että ruotsikot tekevät -kaikkensa estääkseen fusioonia, olet jo nähnyt sanomista. Tehdäkseen -kerrassaan lopun keskusteluista, he ovat päättäneet vuokrata teatterin -kolmeksi vuodeksi eteenpäin 1 p:stä heinäk. 1878; nykyinen välikirja -loppuu vasta silloin eikä sitä ennen siis fusioonia voitaisikaan -toimeenpanna. Kumminkin teemme mekin vuokratarjouksen kolmeksi vuodeksi -ja tarjoamme korkeamman vuokran, mutta tuntien johtokunnan mielipiteet -katson aivan luultavaksi, että heidän omatuntonsa sallii heidän -vuokrata huone ruotsalaisille huokeammasta vuokrasta; jos me tulisimme -vuokralaisiksi, niin fusiooni luonnollisesti pantaisiin toimeen. Jos -Turku nyt tahtoisi tulla kotimaisen näyttämön painopisteeksi, niin se -voisi tapahtua. Kaarlo näet ei ollenkaan vastustaisi teatterin -päätoimen asettamista Turkuun, mutta sitä varten tulisi teidän tehdä -joitakuita uhrauksia -- eikä useampi kuin yksi ainoa ole sitä tehnyt -- -nimittäin sinä! Jos Turussa olisi 5 tai 6 rikasta henkilöä, jotka eivät -pelkäisi kukin osaltaan uhrata muutamia tuhansia markkoja, niin olisi -asia helposti käsissänne. -- Tulevaksi vuodeksi emme vielä voi mitään -määrätä; jos ooppera elää, olemme kyllä ajatelleet olla muutamia -kuukausia Turussa, mutta tietysti on jonkuntapainen piletintilaus -tarpeen. Niin vaihtelevaa ohjelmaa kuin rva Elfforsin taikka -Fichtelbergerin emme luonnollisesti voi ajatella; heillä on vanhoja -perin tottuneita näyttelijöitä ja suuri repertoari -- meikäläiset eivät -osaa muuta kuin mitä ovat meillä oppineet." -- - -(23/4) "Yhä elämme vain samassa tietämättömyydessä. Hallitus on kyllä -ehdottomasti fusioonin puolella, mutta toisella taholla ponnistetaan -kaikki voimat sen kumoon saamiseksi. Minä harrastan sitä ainoastaan sen -vuoksi, että me siten pääsisimme kaikesta oopperapuuhasta. Et usko -kuinka olemme väsyneet oopperaan paljoine puuhineen, loistoineen, -prameiluineen ja suurine vaatimuksineen ilman vastaavaa sisällistä -pohjaa. [Joku päivä myöhemmin:] Et voi käsittää kuinka vaikea meidän on -ja millä pelvolla ajattelemme oopperan jatkamista. En kumminkaan luule -että se käy mahdolliseksi; puolue vaatii tosin, että ooppera on -ylläpidettävä, mutta en luule että saamme kokoon niin paljo rahaa kuin -tarvitaan. Tämä kotimaisen taidelaitoksen alku tulee siis hajoamaan, ja -ne, jotka ovat vehkeilleet saadakseen sen tapetuksi, ja ne laimeat, -jotka eivät ole mitään tehneet sen pelastamiseksi, kantakoot syyn -- me -puolestamme olemme taistelleet yli voimiemme emmekä enää jaksa. -- -Kuinka fusioonin käy, sitä ei kukaan tiedä. Pelkään että merkitseminen -listoille tulee olemaan kovin mitätön; ei kumpikaan puolue ole niin -varma asiasta ja niin innostunut siitä, että se uskaltaisi kiinnittää -siihen suurempaa summaa; fennomaanit kirjoittavat listalle -'ruotsalainen puhenäyttämö ja suomalainen ooppera', svekomaanit -tietysti päin vastoin. -- -- Sanomista olet nähnyt kuinka taistellaan; -oi, kuinka inhimillinen itsekkäisyys on suuri! Kaikki itselle eikä -mitään toisille! Sivistyksestä ja valosta pitäisi kuitenkin jo 19 -vuosisadan lopulla jokaisen saada osaa." -- - -(11/5) "Fusioonituuma raukesi luonnollisesti tyhjiin! Kuinka asiat nyt -järjestetään, sitä en tiedä. Vahinko että Turku ei ymmärrä, että sen -kutsumus Suomen vanhana pääkaupunkina vaatii, että kansallisilla -harrastuksilla pitäisi siellä olla ahjonsa! Kovin, kovin pimeältä -tulevaisuus näyttää, enkä tiedä, mitä meidän on tekeminen. Puolue -lausuu yksimielisesti ja ehdottomasti, että ooppera ei saa kuolla! -Mutta kuinka se on elävä? Fusioonipuuhat ovat vaikuttaneet ylen -vahingollisesti osakekirjoitukseen yksistään suomalaista näyttämöä -varten; tämä osakekirjoitus keskeytettiin kun fusioonilistat pantiin -esille, mutta nyt täytyy jälleen palata siihen. Ikävä oli että Turun -lista lähetettiin takaisin aivan tyhjänä. -- -- Kiitos kaikesta mitä -olet tehnyt meille. En tarvitse sanoa, että rahat ovat kovin -tervetulleita -- mitä pikemmin sitä parempi. Hahl lähtee syksyllä -ulkomaille ja luultavasti hän saa ne matka-avuksi. Jos voisimme saada -viipurilaisia (hän on näet sieltä kotoisin) huolehtimaan hänestä, niin -joku toinen saisi teidän stipendinne. -- -- Ja nyt on Runeberg poissa: -hänen ihana, rikas elämänsä on sammunut; rauha ja kiitos kaikesta, -jonka hän on lahjoittanut meille. Luultavasti lähdemme huomenna -maahanpanijaisiin." - -(13/5) "Sydämelliset kiitokset rahoista; tuskin sanonkaan. kuinka -äärettömän tervetulleet ne olivat. -- Sain kirjeesi eilen aamulla juuri -kun olin lähtemäisilläni rautatielle matkustaakseni Runebergin -maahanpanijaisiin. Paljo, paljo väkeä siellä oli ja kaikki tunsivat -syvällä kiitollisuudella mitä hän meille on ollut ja tehnyt. -Luonnollisesti oli mahdoton nähdä taikka kuulla jotakin suuressa -ihmisjoukossa, joka levottomasti tunkeili edestakaisin ja siinä -niinkuin aina näytti, että 'jokainen on lähinnä itseänsä'. -- -- -[Paitse Hahlia on toinenkin matkarahojen tarpeessa, nimittäin] Vuorio -(Forsberg), ylioppilas, joka on hyvin lupaava ja luultavasti rupeaa -taiteilijaksi. -- Ah, jos meillä olisi 10 semmoista ystävää kuin sinä, -silloin ei olisi vaikea tulla toimeen! Olet kai jo nähnyt sanomista, -että aiomme vielä koettaa pysyä hengissä kolme vuotta. Saa nähdä kuinka -käy. Kyllä on oleva vaikeaa ja monet huolen hetket meitä kohtaavat. -Sitä paitse pelkään kovasti, että olemme tehneet vääriä laskelmia -kannatukseen nähden ja arvanneet teatteriharrastuksen suuremmaksi kuin -se todella on. Ystävämme ovat niin köyhiä ja sentähden luulen olevan -vaikeaa saada kokoon 50,000 markkaa. Mitä voidaan odottaa -pikkukaupungeista, kun rikas, suuri Turku ei katso voivansa antaa -mitään! -- Luultavasti tulemme kaikissa tapauksissa syksyllä -Turkuun." -- - -Se, joka teki fusioonikysymyksen venymisen niin tuskalliseksi, oli ei -ainoastaan oopperan vaan puheosastonkin tulevaisuuden epätietoisuus. -Niinkuin ennen on huomautettu oli tänä keväänä uusi perustus -laskettava koko teatteriyritykselle ja oli sen laatu luonnollisesti -fusioonipuuhasta riippuvainen. Kun tämä kuitenkin venyi venymistään, -ei voitu istua kädet ristissä, vaan pidettiin jo 21 p. maalisk. -Arkadian lämpiössä kokous, jossa teatterin tulevaisuus otettiin -keskusteltavaksi. Saapuville tulleet -- noin satakunta kansallisen -taidelaitoksen ystävää (niiden joukossa monta valtiopäivämiestäkin) -- -olivat yksimielisiä siitä, että puheosastoa oli ylläpidettävä, mutta -oopperasta vaihdettiin mielipiteitä pari tuntia ennen kun tultiin -samaan päätökseen. Asian taloudellisen puolen selvittämiseksi Bergbom -esitti kaksi suunnitelmaa, joista toinen tarkoitti lauluosastoa -laajemmassa toinen supistetummassa muodossa ja nousi edellisen -menosumma 150,000, jälkimäisen 100,000 markkaan. Kannatusta laskettiin -laajemman suunnitelman toimeenpanemiseen vaadittavan 50,000, -supistuneemman 30,000 markkaa. Näistä vaihtopuolisista ehdotuksista -kokous hyväksyi edellisen, jonka mukaan siis 50,000 markkaa oli -koottava. Tämän nojalla päätettiin perustaa uusi kannatusyhdistys -kolmeksi vuodeksi, luettuna kesäkuun 1 p:stä 1877 ja oli sitä varten -merkittäväksi tarjottava 100 osaketta à 500 markkaa. Näitä osakkeita -kirjoitettiin jo samana iltana 21. Kuinka rohkeita tässä kokouksessa -oltiin, käy näkyviin, kun mainitsemme että paitse tuloja 100 -näytännöstä (80,000) ja valtioapua (8,000) tulopuolelle oli erikseen -merkitty myöskin entinen 1876 kolmeksi vuodeksi merkitty kannatus -12,000 (oikeastaan 14,600) markkaa, joten siis yleisön puolelta -toivottiin avustusta yhteensä 62,000 markkaa vuodessa! Syy miksei -päätöksen tekemistä voitu lykätä tuonnemmaksi oli se, että jo huhtikuun -alussa sopimus oli tehtävä taiteilijain kanssa. Kokouksen päätöksen -johdosta otettiinkin jo erinäisiä henkilöitä oopperan palvelukseen. - -Emilie Bergbomin kirjeistä olemme nähneet, että fusioonikysymys -tuntuvasti hidastutti maaliskuun kokouksen päätöksen toimeenpanoa. Kun -se vihdoinkin oli tyhjiin rauennut, kokoontuivat Suomalaisen teatterin -ystävät Kleinehn ravintolaan 11 p. toukok. Tällä kertaa oli vain 36 -henkeä saapuvilla,[108] mutta kokous päätti kumminkin pääasiassa pysyä -entisen kokouksen kannalla, jonka mukaan molemmat osastot olivat -ylläpidettävät. Muutoin sovittiin, että "Suomalaisen teatterin -osakeyhtiö" oli perustettava entisen kannatusyhdistyksen sijaan ja -valittiin sitä varten väliaikainen johtokunta, jonka jäseniksi tulivat -K. Bergbom, K. F. Ignatius, Jaakko Forsman, Yrjö Koskinen ja K. F. -Wahlström. Tämä johtokunta, joka sai tehtäväkseen muun muassa -hallitukselle vahvistettavaksi jätettävän yhtiösääntöehdotuksen sekä -näyttelijäseurueen ja orkesterin ohjesäännön valmistamisen, oli -toimessaan pysyvä lokakuulla pidettävään yhtiökokoukseen. Sen ohella -asetettiin (johtokunnalle avuksi sen toimissa sekä myös varajäseniksi) -toimikunta, johon valittiin Emilie Bergbom, B. F. Godenhjelm -(kirjailijana), B. O. Schauman, V. Löfgren, A. Almberg ja Alex. Streng -(rahastonhoitajana). - -Kuinka asiat sitten järjestyivät, saamme nähdä seuraavassa luvussa. -Että nämä päätökset semmoisenaan eivät merkinneet sitä, että asema oli -muuttunut valoisammaksi, on itsestään ymmärrettävä. Tämä näytäntökausi -oli näet sekin tuottanut tappiota, jopa entistä suuremman. Kuinka suuri -se oikeastaan oli, emme tarkoin tiedä, mutta varmaa on että teatterin -velat tilivuoden lopussa yhteensä tekivät toista sataa tuhatta markkaa! - -Kun ajattelee tätä menneen ajan tuottamaa velkakuormaa ja tulevan ajan -tarpeita, joiden tyydyttäminen edellytti alituisia ja yhä suurempia -uhrauksia, sekä ottaa huomioon, kuinka kateellinen vihamielisyys oli -yltynyt yritystä kohtaan, jolla muutoinkin oli epälukuisia vastuksia -voitettavana, ei ole lainkaan ihmeellistä, että moni alkoi epäillä -koko teatteripuuhan oikeutusta. Olihan kansallisen näyttämön -sivistyksellinen merkitys suuri ja olihan se näinä vuosina ollut kaunis -ja valoisa ilmiö omansa virkistämään mieliä, joita loppumattomat -taistelut suomalaisen kansamme luonnollisimpien oikeuksien -saavuttamiseksi painostivat ja katkeroittivat; mutta eikö sen -ylläpitäminen kuitenkin vaatinut liiaksi varoja ja voimia, eikö yritys -ollut liian varhain ja liian rohkeasti alkuun pantu ja eikö ehkä olisi -oikeinta jättää se siksensä odottamaan parempia aikoja? Tänä keväänä, -jolloin Suomalainen teatteri oli joutunut synkimmälle taipaleelleen, -tiedämme monen läheisenkin väliin miettineen tähän epätoivoiseen -tapaan. Todistukseksi lainaamme seuraavat rivit eräästä kirjeestä, joka -on päivätty 17 p. toukok., siis viikko Kleinehn kokouksen jälkeen:[109] - --- -- "Surullisinta kaikesta ovat teatteriolot. Niin, juuri ne ovat -ruumistunut paha. Ne ovat vieneet katkeruuden ja suvaitsemattomuuden -huippuunsa. Pahimmin vaikuttavat ne kuitenkin sen kautta, että ne aivan -kohtuuttomasti vetävät huomiota puoleensa tärkeämpien asioiden -kustannuksella. Puhe ja toimi kohdistuu ainoastaan teatteriin, niinkuin -ei mitään muuta olisi olemassakaan maailmassa. Mutta onhan niin, että -ihmiset enimmän rakastavat huvituksiaan. Teatteri on sitä paitse -semmoista, johon jokainen pystyy aivan niinkuin lihakulhoon. -Onnettomana hetkenä syntyi Kumpulaisen teatterianomus; se antoi -aatelille ja porvareille tilaisuutta laajoihin ja leveihin puheisiin, -joista ruotsinmielinen hallitus ja ruotsinmielinen yleisö saivat mitä -parhainta tukea. Mitä merkitsevät talonpojat ja papit heidän rinnallaan -semmoisessa asiassa! Ja mitä on nyt tekeminen? Tuskin 20,000 on -merkitty niistä 50,000, jotka tarvitaan, ja kerrassaan uskomatonta on -että koskaan päästäisiin jälkimäiseen summaan. Ja jos päästäisiinkin, --- mihin tullaan, kun kaikesta päättäen näytteleminen on tapahtuva -tyhjille huoneille? Kaarlo on mitä synkimmällä mielellä. Me -keskustelimme juuri tänään ja olimme molemmat sitä mieltä, että -tulevaisuus ei koskaan ole ollut niin pimeä kuin nyt. Vanhemmat -vetäytyvät nähtävästi syrjään (Koskinen tuli johtokuntaan minun hartaan -vaatimukseni johdosta, mutta ei näytä tahtovan ryhtyä asioihin), ja -nuoremmat edustavat enemmän chauvinismia kuin he kykenevät toimimaan. -Onneton on tuo nuoremmassa fennomaanisessa polvessa huomattava taipumus -liian suureksi arvaamaan ei ainoastaan voimiamme vaan myöskin mitä -meillä on. -- Sitoumuksia taiteilijain kanssa on tehtävä ja on osaksi -tehtykin, mutta ei tiedetä, ollaanko hengissä ensi syksynä. Vastaiseksi -on toki yksistään koristeja otettu. Navrátil ei ole antanut kiinnittää -itseään, hän on ensiksi koetteeksi laulava Dresdenissä, josta on saanut -tarjouksen. Holm ei myöskään varmasti lupaudu: jos hän tulee täysin -terveeksi, hän menee ulkomaille. Rva Achté on Kiikkalassa eikä tiedetä -mitä hän miettii. Ida Basilier tulee kenties helmikuulla joksikin -kuukaudeksi. Nti Ingman matkustaa ulkomaille. -- Kyllä koko suomalainen -ooppera on fennomaaninen onnettomuus, siitä alkavat kaikki olla -yksimielisiä. Jollei se olisi ollut, olisi paljo toisin. Mutta -puoluekunnia taikka oikeammin puolue-kunniantunto!" -- - -Näin alakuloisia oltiin, kun ei muuta nähty kuin hetken todellisuutta, -mutta kohta elpyi taas tietoisuus siitä, että päämäärä oli oikea ja -suuri, että työ ja vaiva tarkoitti kansan tulevaisuutta eikä omaa etua, -ja se antoi uutta luottamusta -- lopulta ei ainoastaan pysytty -hengissä, vaan riennettiin eteenpäin uusia voittoja kohti. Totta on -että jonkun ajan päästä ooppera kuoli, mutta se kuoli kunnialla -ja niin sopivalla hetkellä, että oli kuin se olisi varta vasten -väistynyt puheosaston tieltä, joka silloin näyttäytyi varttuneeksi -odottamattomiin taiteellisiin tekoihin. - -Kumminkin oli uudella lähdöllä näöltään voittamaton este. Kuinka -vapautua entisen kannatusyhdistyksen veloista, jotka, niinkuin -juurikään mainittiin, tekivät toista sataa tuhatta markkaa -- -kauhistava summa siihen aikaan ja niissä piireissä, joista on puhe. -Vastaus sisältyy kuivaan muistiinpanoon: "Kun osakeyhtiö otti teatterin -haltuunsa, erotettiin edellisten vuosien asiat kokonaan tästä uudesta -yrityksestä, ja _velat jätettiin Kaarlo ja Emilie Bergbomin -niskoille_." Niin kovalta, jopa julmalta kuin tämä toimenpide -näyttääkin, oli se silloin kun se tapahtui välttämätön, sillä -ainoastaan sen kautta kävi uuden yhtiön perustaminen mahdolliseksi. -Toiselta puolen on merkille pantava, että suomalainen puolue, se on se -vähälukuinen, mutta sitkeä suomenmielisten ryhmä, joka Helsingissä oli -Bergbom-sisarusten mukana harrastanut suomalaista näyttämöä samoin kuin -muita kansallisia yrityksiä, katsoi kunnianasiakseen ajan tullen -korvata näille sisaruksille sen aineellisen tappion, joka nyt tuli -heidän kannettavakseen. Eikä itse asiassa kovin monta vuotta -kulunutkaan, ennen kun he olivat saaneet kaikki takaisin; mutta siksi -kun se tapahtui oli heillä noitten velkojen tähden kärsittävänä tuskaa -ja huolta, joka monesti karkoitti rauhan ja levollisuuden heidän -mielestään. Niin sitä enemmän, kun "osakeyhtiö" ei suinkaan kyennyt -vapauttamaan heitä juoksevan vuoden tuottamista uusista huolista. - -Puhenäytännöissä (119) näyteltiin 48 kappaletta: - - 11 kertaa Sirkka, Oma Toivoni; - 8 " Hänen ylhäisyytensä etuhuoneessa; - 7 " Aksel ja Walborg, Mustalainen, Remusen kotiripitykset, - Yhdistysjuhla; - 6 " _Nummisuutarit, Sotavanhuksen joulu_, Suorin tie paras, - Orposisarukset, Kavaluus ja rakkaus, Marin rukkaset; - 5 " _Lea_, Työväen elämästä, Toinen tai toinen naimaan, - Suuria vieraita, Riita-asia, Lääkäri vastoin tahtoansa, - Narcisse Rameau; - 4 " _Kihlaus_, Laululintunen, Onhan pappa sen sallinut, - Viuluniekka, Roistoväki, Puolan juutalainen; - 3 " _Bartholdus Simonis_, Natalia ja Nadeschda, Enon rahat, - Jeppe Niilonpoika, Marianne, Pekka Patelin; - 2 " _Daniel Hjort_, Tohvelivalta, Sven Dyringin koti; - 1 " _Anna Skrifvars, Margareta, Lapsuuden ystävät, Kosijat, - Pilven veikko_, Monsieur Herkules, Tanssikengät, Ei - ollenkaan mustasukkainen, Yökausi Lahdella. - -Näistä on kotimaisia 11 ja ohjelmistolle uusia oli 8: Daniel Hjort, -Lea, Lääkäri vastoin tahtoansa, Enon rahat, Roistoväki, Aksel ja -Walborg, Tanssikengät, Tohvelivalta. - - - - -VI. - -Kuudes näytäntökausi, 1877-78. - - -Vasta perustettu Suomalaisen teatterin osakeyhtiö otti laitoksen -hoitoonsa 1 p:stä kesäk., ja väliaikaisen johtokunnan tuli järjestää ja -johtaa asioita yhtiökokoukseen asti 20 p. lokak. Siinä esitettiin -kertomus johtokunnan toimista, joka sisältää täydellisen luettelon -puhe- ja lauluosaston jäsenistä palkkoineen y.m. tietoja, jommoisia -- -yhtä täydellisiä ja tarkkoja -- olemme turhaan etsineet edellisiltä -vuosilta. - -Alkavaksi näytäntökaudeksi otettiin K. Bergbom toimitusjohtajaksi ja -"näytelmän ohjaajaksi" (regissööriksi), lehtori Alex. Streng -rahastonhoitajaksi[110] sekä vaatteiston intendentiksi Emilie Bergbom -ja määrättiin ensinmainitulle palkkaa 4,000 mk ja matkarahoja 1,000 mk -sekä toisille kummallekin 1,000 mk. Kirjailijaksi, jonka tuli korjata -kieltä näyteltävissä kappaleissa, otettiin lehtori B. F. Godenhjelm, -mutta jätettiin palkkio riippuvaksi hänen työstään. Kun puheosasto -antoi näytäntöjä muualla kuin Helsingissä, oli sitä koskeva -rahastonhoito samoin kuin ohjaajantoimi uskottuna O. Vilholle, jollei -näet pääjohtaja itse ollut seurueen luona. - -Teatterin palvelukseen otettiin seuraavat henkilöt nimen ohessa -mainitulla vuosipalkalla: - - A. Puheosasto. - - Hra Osk. Vilho 4,000. Rva Aurora Aspegren 3,000. - " Arthur Lundahl 2,500. " Selma Lundahl 2,200. - " I. E. Kallio 2,500. Nti Kaarola Avellan 2,400. - " B. Leino 2,000. " Ida Aalberg 1,440. - " R. Kivekäs 1,600. Rva Mimmy Leino 1,440. - " J. A. Tervo 1,660. Nti Emilie Stenberg 1,320. - " C. Edv. Törmänen 1,800. " Amanda Strengberg 1,200. - " Bruno Böök 2,000. " Hilma Rosendahl 900. - " J. Glantz 1,320. - - - B. Lauluosasto. - - Nti Naëmi Ingman (kk) 500. Hra J. Navrátil 10,000. - " Lydia Lagus 2,400. " John E. Bergholm 3,500. - " Alma Wikström 1,600. " N. Kiljander 3,000. - " Hilda Braxén 1,200. " E. Himberg 1,800. - " Helene Conradi 1,200. " Taavi Pesonen 1,800. - " Eufrosyne Kaarlonen 1,000. " K. O. Lindström 1,600. - " Amanda Carlsson 920. " Elias Kahra 1,200. - " Augustina Hyvärinen 800. " J. Snellman 1,000. - " Kaisa Telkiä 900. " R. Kauhanen 900. - " C. Wickman 420. - Rva A. Teffs 1,000. - - C. Soittokunta. - - Hra B. Hrimaly 5,000. Hra L. Wanscheid 2,400. - " J. Hrimaly 2,500. " Aug. Laurent 2,400. - " J. Sandström 2,000. " J. A. Hammar 1,680. - " K. E. Pahlman 2,400. " Mauritz Forsström 1,500. - " I. P. Swoboda 2,400. " A. Lagerman 1,320. - " E. Werner 2,400. " A. R. Paulsson 600. - * G. Wanscheid 2,400. " J. L. Wikholm 600. - " A. Mannerström 1,275. " A. Feiler 1,080. - " G. Pelander 1,260. - -Tästä näkyy että puheosastossa oli 17, lauluosastossa 20 ja -soittokunnassa 17, siis koko teatterissa yhteensä 54 jäsentä, ja -nousivat vuosipalkat 101,875 markkaan. Kun siihen luetaan muut ylempänä -mainitut palkat sekä vieraileville taiteilijoille tulevat palkkiot, -niin huomaamme palkkakonton lähenevän 120,000 markkaa (itse asiassa se -nousi lähelle 140,000). - -Mitä kertomus tietää yhtiön taloudellisesta asemasta, jätämme alempana -esitettäväksi; tässä mainittakoon vain pari Bergbom-sisaruksia koskevaa -päätöstä. Koska näet nämä olivat ottaneet vastatakseen teatterin -veloista, kuului laitoksen omaisuus oikeuden mukaan heille. Näin ollen -yhtiö päätti lunastaa heiltä vaatteiston 30,000 markasta, ja oli tämä -summa maksettava kolmen vuoden kuluessa, suorittamalla 10,000 mk. -vuosittain. Myöskin katsottiin kohtuulliseksi suoda heille se 8,000 -mk:n korotus valtioavussa, jonka hallitus lopulta, vastauksena vuoden -alussa tehtyyn anomukseen, oli myöntänyt. (Suomalaisen teatterin -valtioapu teki siis tästä lähtien 24,000 mk. eli 8,000 mk vähemmän kuin -Ruotsalaisen.) Nämä päätökset olivat ensimäiset toimet edellisen ajan -velkojen lyhentämiseksi. - -Tässä yhteydessä on mainittava, että senaattori H. Molander kesäkuun -keskivaiheilla hänen käytettäväkseen määrätyistä yleisistä varoista -teatterin matka-apurahastoon lahjotti 1,500 markkaa. Tämä epäilemättä -tervetullut lahja oli todistus siitä suosiollisuudesta, jota Molander -ylipäätään aina osotti Suomalaista teatteria kohtaan. - -Levähdettyään yhden kuukauden oli teatterin puheosasto jälleen alkava -toimensa heinäkuun alussa _Kuopiossa_. Sinne oli Bergbomkin lähtenyt ja -hänen ja Emilien kirjevaihdosta saamme jälleen tietoja oloista. - -(5/7) "Rakas sisar! Matka meni hyvin. -- Lappeenrannassa kävin kohta -[Lydia] Laguksen luona, joka sanoi olevansa hyvissä voimissa. Täysin -toipuakseen hän ei vielä ollut laulanut säveltäkään, josta minä kiitin -häntä. Kiljanderin tapasin pikimmältään. Hän on naimisissa ja -onnellinen. Holmilla olin päivällisillä ja tulin tutuksi hänen -erinomaisen rakastettavan äitinsä kanssa. Holm ei ole vielä oikein -terve. -- -- Hän lupasi tulla syksyllä ja laulaa tsaari Pietarin ja Don -Juanin syys- ja lokakuulla -- n.b. jos hän on terveempi kuin nyt. -Olemme siis pelastetut vähän eteenpäin. [Naëmi] Ingmanistakin on -toiveita. Lagus arveli hänen matkansa olevan epävarman. -- Jos Ingman -tulee, saa hän laulaa Elviran Don Juanissa ja Eudoran Juutalaistytössä. -Silloin on syksy jotenkin selvä. Mutta kevät!!! -- -- Vilho oli -Saimaalla, kun tulin. Kun hän tunsi itsensä jotenkin terveeksi, hän ei -välittänytkään siitä parin viikon vapaudesta, jonka olin luvannut -hänelle. Se on tietysti ääretön helpotus ohjelmiston määräämiselle, ja -minä olen kiitollinen Vilholle hänen ystävällisyydestään." -- - -(Helsingistä 10/7) "Oma Kaarloseni, levottomasti odotan tietoja sinusta -ja teatterista; olen levoton terveytesi tähden -- olit niin väsynyt -päivinä ennen kun lähdit. Minä voin aika hyvin, mutta oikein terveeksi -en tule, ennen kun ilmat lämpenee. Varsinkin eilen oli ruma ilma. Jos -pohjoisessa on yhtä koleaa, niin saamme kai huonon vuodentulon. Jos -huomenna on lämmin ja tyyni, niin saan mennä ulos. [Tri] Morin näyttää -vaativan minulta suurta varovaisuutta, mutta enhän minä saa voimia, -jollen saa raitista ilmaa, liikuntoa ja ruokahalua".[111] -- Muistutus -pian maksettavasta vekselistä [2,500 mk, sisarusten hoidettavia -teatterivelkoja!]. - -(Kuopiosta 10/7) "Näytäntökausi on alkanut täällä -- ei oikein hyvästi -eikä oikein huonostikaan. Ensi näytäntö [8/7] antoi vähän yli 400 mk; -mutta olikin oikea Herran ilma. Näyteltiin Puolan juutalainen ja -Mustalainen. Huomasimme näet, että Viuluniekka on niin loppuun annettu, -ettei enää maksa vaivaa. Huomenna Enon rahat, perjantaina [13/7] Sirkka -[rva Aspegrenin hyväksi] ja pyhänä Nummisuutarit. Jos vain Kaarola -Avellan pian tulisi. Vilho on ottanut asioiden hoidon siksi kun -rahastonhoitaja saadaan. Muutoin hän pysyy johtajana. -- Törmänen on -tullut ja oli sangen nolo. Hän tahtoo erota, ei harrastuksen -puutteesta, vaan sentähden että hänen isänsä mielestä teatterin -tulevaisuus on epävarma. Kumminkin on hän kahdella päällä. En ole -kuitenkaan kehottanut häntä jäämään, vaan päin vastoin sanonut että on -paras lähteä, jollei hän voi olla rettelöimättä joka kerta kun ei hänen -tahtoaan noudateta. -- -- Olen muuten elänyt 'ylpeästi' ruoassa ja -juomassa ollen usein kutsuilla. En ole vielä ennättänyt käydä -kuvernöörillä eikä tuomiorovastilla. Teatteri vie päiväni varhaisesta -aamusta iltaan. -- Therese Hahl ja hänen miehensä olivat täällä eräällä -matkalla. Herttaisia ja ystävällisiä kuin aina." -- - -(Helsingistä 14/7) Emilie puolestaan kirjoitti kirjeen täynnä asioita. -Juurikään tulleen kirjeen johdosta, jossa eräs oopperan jäsen esittää -entistä suurempia palkkavaatimuksia, hän ankarasti arvostelee -semmoisten vaativaisuutta, jotka eivät suinkaan seiso ensi rivissä. -Esittämänsä laskutavan mukaan olisi nuori laulajatar voinut saada 8 à -900 mk [kuukaudessa]. Vastakohdaksi sille asettaa kirjoittaja samaan -aikaan tulleen tarjouksen nti Signe Hebbeltä, joka lupasi tulla yhdessä -Fritz Arlbergin kanssa, jos saisivat kumpikin 150 mk illalta -(_yhteensä_ 300). -- Edelleen hän kertoi hauskan uutisen, että Navrátil -oli "tullut kotia" se on Helsinkiin ja pyytänyt Unissakävijän -suomalaista tekstiä. Hän oli käynyt kotimaassaan ja laulanut Pragissa -erittäin suurella menestyksellä, jonka tähden Hrimaly oli luullut ettei -hän enää palaisikaan. -- Elokuun 1 p. harjotukset alkavat. "Tuletko -niin hyvissä ajoissa, että tsaarin laiva saadaan valmiiksi, vai onko -meidän ryhdyttävä sitä laittamaan?" -- Alma Fohströmin sanotaan olevan -sairaana Italiassa. Emilie oli kirjoittanut hänelle, mutta ei -lähettänyt Faustin partituuria, ennen kun vastaus tulee. -- Paljo -huolta antoivat raha-asiat, Kaarlon on lähetettävä nimellään varustettu -vekseli; mutta raitis ilma, jota oli nauttinut Kaisaniemessä ja -Hertonäsissä oli kuitenkin virkistänyt. -- "Kuinka, rakas Kaarlo, on -meidän käyvä tulevana vuonna? ja kuinka olen minä tänä kesänä selviävä -epätoivoisista raha-asioistani? Hyvästi, armaani; hoida itseäs? ja -kirjoita niin usein kuin voit. -- Tiedäthän kuinka olen levoton." - -(Kuopiosta 17/7) "Rakas sisar! Pahaksi onneksi olin pienellä -huvimatkalla, kun kirjeesi tuli, jossa puhut vekselistä. Sentähden -lähetän vasta tänään mitä pyysit. -- -- Alku täällä ei ole ollut oikein -myötäinen. Ensimäisen ja neljännen näytännön tulos hyvä, mutta toisen -ja kolmannen huono. Täällä sattunut tulipalo[112] on vaikuttanut -tuntuvasti, niinikään jotkut kuolemantapaukset maahanpanijaisineen, -muutamat häät ja kaunis ilma, joka vihdoinkin on tullut. Kaarola -Avellania kaivataan, sillä vanhat kappaleet eivät kelpaa ja hänellä on -osansa kaikissa uusissa. Muutoin on henki oivallinen ja järjestyskin, -jollei kiitettävä, kumminkin välttävä. Ahkeruuskin on tyydyttävä. -Katarina Howard on puoleksi valmis, Don Ranudo kokonaan uudestaan -luettu (Stenberg -- Olympia) ja useat [nti] Töttermanin rooleista -korjattuja. Lundahl on paljo terveempi kuin Helsingissä ja näyttelee -toisenlaisella lennolla. -- -- Fennomania seurueessa on tällä hetkellä -oivallinen. En ole kuullut ruotsin sanaa sitte kun tulin." - -"Minulle uusia kappaleita on annettu: Enon rahat ja Sirkka. Molemmat -menivät harjotuksissa ylen huolimattomasti ja epätasaisesti. Enon rahat -harjotutin kuitenkin niin monesti (jopa jotkut kohtaukset 7 kertaa -peräkkäin), että yhteisnäytteleminen menee mainiosti. Se on nyt siihen -katsoen ohjelmiston parhaiten näyteltyjä kappaleita. Apropos yksi -esimerkki mitä pukuja voidaan käyttää, kun ei ole annettu tarkkoja -määräyksiä. Kolmannessa näytöksessä matkustavat rva Aspegren ja [nti] -Tötterman (kaksi nuorta porvarillista rouvaa) rautatiellä 17 -peninkuormaa kesällä. Uskotko minkälaisessa puvussa? _Mustassa -sametissa_, rva Aspegrenilla punaiset atlaskäänteet!!! -- -- Sirkan -tähden en huolinut nähdä vaivaa, vaan annoin sen mennä menojaan. Rva -Aspegren sai paljo apploodeja, mutta oli sangen heikko. Pani painoa -ainoastaan yksityisiin situatsionivaikutuksiin kykenemättä luomaan -kokonaiskuvaa. Sitä paitse hän hutiloi lausumisessa. Samoin Leinokin. -Sivuroolit menivät sitä vastoin aika hyvin (myöskin Kallion ja -Savolaisen). -- -- Jos tarvitset rahaa, niin ota heinäkuun palkkani -Wahlströmiltä. Tulen kyllä toimeen täällä, sillä elän erittäin -hiljaisesti enkä siis tarvitse rahoja. Ystäväsi ja veljesi Kaarlo." - -Vielä on tätä samaa kirjevaihtoa kolme Emilien laatimaa, jotka -enimmästään koskevat oopperaa. Paitse omia kirjeitään hän lähettää -Kaarlolle milloin sieltä milloin täältä saamiansa kirjeitä, jotka -koskevat heille yhteisiä asioita. Semmoinen on Ida Basilierin -Lysekilistä (10/7), josta teemme otteen: - --- -- "Olet kenties kuullut että tulen seuraamaan Behrensiä ja -Trebelliä 10 p:stä marrask. 10 p:ään jouluk. Englannissa, saaden -palkkaa 2,000 frangia ja kaikki vapaata -- jopa seuranaisenkin. Hän -tahtoo minut Pohjoissaksaankin syys- ja lokakuulla, mutta kun olen -aikonut tehdä hyvästijättö-kierroksen kotimaassa, ei se käy päinsä. -Ilolla esiinnyn Teillä niin usein kuin mahdollista tänä syksynä, mutta -häitteni täytyy kai olla 30 p. lokak., jotta ennätän Lontooseen. -- -Mutta kuinka tulette elämään? Olen usein levottomuudella ajatellut -suunnitelmianne, ja jos suinkin voin, tahdon mielelläni olla jonkun -ajan Teidän luonanne tulevana keväänä. -- Paljo voi käydä toisin kuin -tuumii, mutta kaikissa tapauksissa tulen elokuun lopulla tai syyskuun -alussa -- _milloin vain tahdotte_. Minun täytyy vain tietää minä -päivinä minun on esiintyminen Teillä, niin että voin asettaa konsertit -väliin. -- -- Ole nyt varovainen rakas Emilie; muista että terveytesi -on kallis niin monelle. Sinulla oli niin paljo vaivaa minunkin tähteni -viimeisenä aikana." -- -- - -(Helsingistä 21/7) "Kaarloseni! Tässä on Idan kirje; kyllä hän on -erinomaisen kiltti ja rakastettava, kun tulee ja auttaa meitä keväällä --- nythän voit hyvin ajatella Juutalaistyttöä. -- Taikka ajattelemmeko -Mignonia?" -- -- Emil Genetz oli tullut kotia, sairaana ja -murheellisena ja epäili voisiko hän tulla laulajaksi. Jos hänen täytyi -luopua laulusta, niin hän tulisi puheosastoon. "Sanoin että hänet -siellä vastaanotetaan avoimin sylin ja sydämin. Hän näyttää harrastavan -luonnenäyttelijän-alaa. joka ilahdutti minua." -- -- "Hupaista oli -kuulla, että olet tyytyväinen seurueen henkeen ja käytöstapaan. Jos nyt -käy niin onnellisesti, että ooppera kuolee keväällä, niin teatteri kai -tulee oikein hyväksi." -- -- "Faltin pyytää sinua ajattelemaan -Tannhäuseria, hän luulee että se voisi mennä varsin hyvin." - -Kahdessa viimeisessä kirjeessä Emilie moittii useita oopperan ja -puheosaston jäseniä huolimattomuudesta, kun eivät määräaikana tule -saapuville. -- Sen ohella muuta: "Kuinka kauhean ikävä on Vilhon -tila!", kirjoittaja huudahtaa saatuaan jonkun tiedon näyttelijästä. -"Vilho parka, kyllä on vaikeaa, kun on niin heikko ruumis; kyllä -hänellä on ollut liiaksi työtä heikkoihin voimiinsa nähden." -- -"Erinomaisen rakastettavan kirjeen Fohströmiltä sain eilen [3/8]. Hän -lupaa varmaan tulla tammikuulla, mutta, jos me vaadimme, katsoo hän -itsensä velvolliseksi tulemaan syksylläkin, vaikkei ennen marraskuuta, -sillä hän tahtoo välttämättömästi suorittaa näyttämöllisen oppikurssin -ja laulaa vähän Lampertin edessä -- tammikuulla hän tulee mielellään." --- Samassa kirjeessä (4/8) Emilie sanoo: "Luulin että voisimme tulla -toimeen jonkun viikon ilman sinua, mutta ei se käy -- sinun täytyy -kohta tulla tänne. Mistä saamme miesköörin? Eihän meillä ole muuta -bassoa kuin Kahra, joka tuli heinäkuun viimeisenä ja on erinomaisen -kiltti ja huomaavainen." -- - -Tässä yhteydessä annamme lopuksi ottaen eräästä Alma Fohströmin -kirjeestä, se kun samoin kuin Ida Basilierin kirje, on soma näyte -tekijän rakastettavaisuudesta: - -(Cernobbiosta 26/8) -- -- "Te pyydätte minua, rakas neiti, sanomaan, -toivonko mitään etukäteen palkkiostani? -- Noin kaksi vuotta sitte, kun -pidimme jonkunlaisen perheneuvottelun kotona, päätettiin, taikka -oikeammin oli minun toivomukseni, että kun minä esiinnyn kotimaisella -näyttämöllä, niin ei palkkiosta saisi olla puhettakaan, sillä minäkin -tahtoisin vähäisellä kyvylläni edistää Suomalaisen oopperan ihania -harrastuksia, liittyen niiden joukkoon, jotka ovat kantaneet kortensa -kekoon. Kas siinä, hyvä neiti, lempiaatteeni silloin -- ja nyt?" - -"_Nyt_ pidän siitä kiinni enemmän kuin ennen, sillä eihän ole lainkaan -tietty, tulenko menestymään näyttämöllä, miellytänkö yleisöä ja olenko -itse oleva tyytyväinen toimeeni palvellessani Teitä. Tästä syystä, -rakas neiti, on vakaa toivoni, että jätätte palkkiotuumat sikseen. Jos -sittekin tahtoisitte toisin, niin pyydän Teitä kääntymään rakkaan isäni -puoleen, jolla on oikeus päättää asiasta ja jonka ratkaisuun mielelläni -taivun. Muutoin pyydän, älkää niin varmasti luottako kykyyni, joka -vielä on kokematon. Suokoon toki Jumala, että vähänkin vastaisin niitä -toiveita, joita armaassa isänmaassani kohdistetaan minuun. Ei kukaan -olisi siitä onnellisempi ja nöyrempi kuin minä." - -"Ennen tammikuuta lienee minun mahdoton päästä kotia, sillä lääkäri on -kovasti kieltänyt minua olemasta ahkera ja täytyy minun sentähden olla -varovainen opinnoissani. Mutta jos niin onnettomasti kävisi, että isäni -ei voisi toimittaa rahoja ja minun senvuoksi olisi palaaminen kotiin, -niin kyllä annan Teille tiedon siitä. Nyt, rakas neiti, on vain jälellä -kysymys: Mitä oopperoita aiotte esittää taikka missä toivotte minun -laulavan paitse Faustissa ja Somnambulassa? Linda ja paashi oopperassa -Ballo in maschera ovat täällä hyvin miellyttäneet. -- -- Tuhat -sydämellistä tervehdystä, syleilyä ja suudelmaa Teidän ijäti -kiitolliselta ja nöyrältä pikku ystävältänne." - -Palaamme nyt Kuopioon, jossa teatteri jatkoi tointaan säännöllisesti, -mutta yleensä vain keskinkertaisella menestyksellä. Ylempänä -mainittujen näytäntöjen jälkeen tuli ensin pari iloisempaa ohjelmaa -- -18/7 Lääkäri vastoin tahtoansa ja Remusen kotiripitykset; 20/7 Don -Ranudo di Colibrados ja Herkules --, sitte kaksi murhenäytelmää: 22/7 -Kavaluus ja rakkaus ja 25/7 Maria Tudor. Heinäkuun viimeinen näytäntö -(29 p.), jolloin esitettiin Kosijat, Kalatyttö ja Silmänkääntäjä, -ansaitsee mainitsemista sentähden että sinä iltana nti _Anni Hacklin_ -ensi kerran esiintyi näyttämöllä. Tämä 19-vuotias neiti, nimismiehen -tytär, Kuopiosta (synt. Karttulassa) oli täällä liittynyt -seurueeseen ja oli heleällä sopranollaan ja reippaalla, luontevalla -näyttelemisellään ennen pitkää saava huomatun sijan teatterin nuorten -naisjäsenten joukossa. Hänen ensi esiintymisestään Annana -laulukappaleessa Kalatyttö, vakuuttaa paikkakunnan lehti, ei voinut -"muuta kuin hyvää sanoa". - -Elokuu alkoi kahdella uutuudella: 3/8 ja 5/8 Tuokon suomentama, A. -Dumas vanh. 4-näytöksinen historiallinen näytelmä _Katarina Howard_ ja -8/8 ja 12/8 Törmäsen suomentama B. Björnsonin _Konkurssi_, joka -jälkimäinen kappale oli ensimäinen näyte kukoistukseen nousevaa uutta -norjalaista draamaa Suomalaisen teatterin ohjelmistossa. Näitä seurasi -Daniel Hjort, joka meni kolme kertaa 10/8, 15/8 ja 3/9. Vilho, joka -jälleen oli yksin johtajana, kirjoitti 14/8: Konkurssi onnistui -jotenkin hyvin, mutta ei se miellyttänyt Kuopion kauppiaita: tulot ensi -iltana 279, toisena 233 mk. Sitä vastoin Katarina Howard tuotti ensi -kerralla 255 ja toisella 432 mk. Daniel Hjort antoi ensi kerralla 408 -mk. -- Parista myöhemmästä kirjeestä saamme seuraavat tiedot Kuopiossa -olon viime ajasta. Ilmat olivat kylmät ja sateiset, niin että ihmiset -mieluimmin pysyivät kotona. "Eilen [29/8] satoi aamusta iltaan, josta -seuraus oli 131 mkan tulo." Lea näyteltiin kaksi kertaa 22/8 ja 26/8 -pienempien huvinäytelmien kera ja tuotti se ensi iltana 251, toisena -403 mk; Aksel ja Walborg antoi 226 mk. -- "sen teki kylmä ilma". -Viimeinen ohjelma oli Preciosa, joka meni kaksi kertaa 31/8 ja 2/9; -jäähyväisnäytäntönä annettiin Daniel Hjort 3/9. - -Vasta Jyväskylästä, johon seurue lähti Kuopiosta, Vilho luo -yleiskatsauksen kaksikuukautiseen toimeen tässä kaupungissa ja ääni on -sangen alakuloinen: - -"Rakas ystäväni! Raskaalla mielellä tartun kynään, kun vain kysymys on -teatterin asioista, ja siinä pääsyy, miksi kirjoitan niin harvoin. En -tahtoisi vaikeroida. Kun vieras tavan mukaan kysyy: miten käy? kuinka -kannattaa? vastaan säännöllisesti: hyvin: varsinkin kun tiedän kysyjän -olevan viimeisiä meitä auttamaan. -- Tulot Kuopiossa tänä vuonna olivat -noin 30 mk vähemmän iltaa päälle kuin viime vuonna eli yhteensä 8,564 -mk. Menot palkkioineen, päivä- ja matkakustannuksineen noin 10,000 mk. -Menoista oli hirveimmät: vuokra 811 mk, kirjoituksia ja suomennoksia -475, vaivaismaksuja 176, poliisille 125, valaistus 414, kirjapainoon -410, matkakustannukset 670, musiikista 315 j.n.e." - -_Jyväskylässä_ seurue viipyi noin puolitoista kuukautta. Ensi näytäntö -(Viuluniekka) oli 9/9 ja viimeinen (Sirkka) 22/10. Ohjelmisto oli -pääasiassa sama kuin Kuopiossa. Kumminkin olivat Viuluniekka ja -Marianne Jyväskylässä uusia ja mahdolliset näyteltäväksi, jota vastoin -näyttämön ahtauden vuoksi Nummisuutarit ja suuret murhenäytelmät -jätettiin sikseen. Ainoa aivan uusi kappale oli Kiven _Karkurit_, joka -esitettiin ensi kerran 17/10. Sen olisi pitänyt valmistua jo Kuopiossa, -mutta parin näyttelijän huolimattomuuden tähden ja siksi että "muutamat -hirveästi halveksivat tätä näytelmää", harjotukset olivat käyneet -hitaasti. Tulot olivat ylipäätään nytkin niinkuin edellisenä kertana -paremmat kuin Kuopiossa, varsinkin kun menot olivat pienemmät -- mutta -eivät sittenkään tyydyttävät. Parhaimpia iltoja oli: Viuluniekka 428, -Työväen elämästä, Kalatyttö ja Silmänkääntäjä (markkinapäivänä) 463, -Marianne ensi kerralla 279, toisella 459 mk. Keskitulo oli vähän yli -300; edellisenä vuonna yli 400 mk. Loppu oli siis semmoinen, että -Vilhon täytyi pyytää matkarahoja päästäkseen seurueineen Helsinkiin, -johon oli määrä tulla. -- Muita jobinsanomia oli että Törmänen taas oli -sanonut lähtevänsä ja että Tervo oli niin sairas, että hänet oli -toimitettava sairaalaan. - - * * * * * - -Kun nyt käännymme lauluosaston puoleen, saamme pian nähdä että sen -asiat tuskin olivat ilahuttavammalla kannalla. -- Oopperan laulukyvyt -esiintyivät tänä syksynä ensi kerran julkisesti 2/9, kun he -ylioppilastalolla antoivat huokeahintaisen konsertin. Laulunumeroita -esittivät neidit Lagus, Wikström ja Braxén sekä hrat Navrátil, Bergholm -ja Pesonen, jota paitse viulunsoittajana esiintyi J. Sandström, joka -neljä vuotta harjotettuaan opintoja Leipzigissä oli otettu teatterin -palvelukseen soittamaan ensi viulua orkesterissa. Laulajaisissa oli -noin 300 hengen kiitollinen yleisö. - -Näytännöt alkoivat 7/9 Flotovin Marthalla, jota ei oltu annettu -huhtikuun jälkeen 1876. Nimirooli oli uskottu Lydia Lagukselle, joka ei -suinkaan pettänyt yleisön toivomuksia, vaan sai oivallisesta laulustaan -ja näyttelemisestään lämpimiä suosionosotuksia. Nancyn osan suoritti -tyydyttävästi nti _Hilda Braxén_,[113] joka ensi kerran esiintyi -suuremmassa tehtävässä, ja Kiljander näytteli hupaisesti loordi -Micklefordia. Muut esiintyjät olivat vanhoja rooleissaan. "Sopuväli" -- -U. S. sanoo -- oli yleensä varsin hyvä. -- Sama ooppera meni vielä -kolme kertaa (9/9-16/9); viimeisenä iltana oli Arkadiassa paljo väkeä, -joka jakoi hartaan suosionsa Lydia Laguksen ja Navrátilin välillä. -Viides näytäntö peruutettiin viimeksi mainitun taiteilijan -sairastumisen tähden. - -Ensimäinen täksi näytäntökaudeksi valmistettu uusi ooppera, G. A. -Lortzingin _Tsaari työmiehenä_ esitettiin ensi kerran 23/9 ja tuotti -täydelle huoneelle "erinomaisen hauskan illan". Soma, koomillinen -sävelteos oli huolellisesti harjotettu ja esitys sujui eloisasti ja -sopusuhtaisesta. Hullunkurisen pormestarin osan suoritti Hannes Hahl -erityisellä menestyksellä. Vahva, mehevä ja hyvin kehittynyt -bassoäänensä ja raitis koomillisuutensa herättivät samassa määrässä -mieltymystä. Kiljander puolestaan harrasti hienompaa, historiallista -sävyä, kuvatessaan Tsaaria, Pietari suurta. Edelleen kiitettiin Lydia -Lagusta viehättäväksi Mariaksi. Että Navrátil, Bergholm ja Pesonen -tapansa mukaan hyvin täyttivät roolinsa, tarvitsee tuskin sanoa. Eikä -yleisö säästänyt mieltymyksenilmaisujaan; toisen näytöksen -miessekstetin jälkeen olivat ne niin innokkaita, että numero oli -uudistettava. -- Ooppera annettiin sitte vielä neljä kertaa peräkkäin -(25/9-2/10); lähinnä viimeisenä kertana esiintyi nti Braxén Mariana -(nti Laguksen pahoinvoinnin tähden). -- Tämän jälkeen tuli ainoastaan -yksi ooppera-ilta 4/10, sillä seurue oli lähtevä Turkuun. Jäähyväisiksi -esitettiin Martha. Sali oli täynnä ja yleisö innoissaan. Lydia Lagus -sai kukkia ja lopussa hän ja Navrátil sekä muut esiintyjät ja -orkesterin johtaja Hrimaly huudettiin esiin. - -Sanomista, joista nämä tiedot on poimittu, ei näe miten asiat -oikeastaan olivat. Ensi kerralla Tsaari työmiehenä tuotti 1,517 ja -Martha viimeisellä 1,002 mk; mutta keskimäärin antoivat edellisen -oopperan näytännöt noin 800 ja jälkimäisen 640 mk. Semmoisilla tuloilla -lauluosasto ei tullut toimeen, ja kun puheosastokin yhä tarvitsi apua, -oli alku kaikkea muuta kuin lupaava. Eikä Turun-matkaankaan suuria -toiveita kiinnitetty. Siitä kirjoitti Emilie Bergbom jo 25/9 nti -Elfvingille, joka ystävällisesti oli hankkinut Lydia Lagukselle asunnon -omassa kodissaan: - -"Kauhean levoton olen Turussa olon johdosta; on kai viimeinen kerta, -kun Turun yleisön tarvitsee käydä suomalaisessa oopperassa, mutta paha -olisi, jos tappio tulisi kovin suureksi. Matkakustannukset ovat korkeat -ja päiväkustannukset kovin suuret. Siihen tulee että Turussa on -merkitty niin vähän osakkeita, että korvaus on mitätön. -- Voi, rakas -Bettyseni, jos tietäisit kuinka julmasti menneitten vuosien tappiot -painavat hartioitani; tavasta olen epätoivon partaalla. -- Syvästi -toivon että Trebelli ei tulisi tänne [kuuluisaa laulajatarta odotettiin -Suomeen lokakuulla antamaan konsertteja]. Hän vie niin paljon rahaa, -että ihmisillä sitten ei ole varaa muuhun. Sitä paitse tiedämme -kokemuksesta, että Fichtelbergerin ja ruotsalaisilta joukoilta ei -vaadita mitä vaaditaan Suomalaiselta teatterilta, vaan pitää tämän -yhdistää niin toisen kuin toisenkin ansiopuolet, ilman niiden virheitä. -Nyt tulevat kai ihmiset siihen päätelmään, että kun suomalaisen -näyttämön taiteilijat eivät mitenkään ole verrattavat Trebelliin ja -Behrensiin, niin ei maksa vaivaa käydä niitä kuulemassa!" -- - -Valitettavasti kirjoittaja oli hyvinkin oikeassa. -- Kaarlo lähti -_Turkuun_ jo vähän ennen seuruetta ja kun tämä oli tullut, annettiin -ensiksi, 7/10, oopperakonsertti. Se tuotti läsnäoleville "ihanan -illan", mutta tulo oli vain 353 mk, joka oli kovin vähän kun täysi -huone olisi antanut 1,215 mk. Turkulaiset eivät olleet uteliaita -kuulemaan kotimaisia laulutaiteilijoita, vaikka useimmat olivat heille -tuntemattomia. -- Pari päivää sen jälkeen Emilie, joka juurikään oli -saanut Vilhon rahanpyynnön puheseurueen Helsingin matkaa varten, -kirjoittaa: - -"Voi, rakas Kaarloni, kuinka on tämä päättyvä! -- Meillä on vastatuuli -ja meidän täytyy vielä olla valmiina kokemaan paljo. Ajattelen vain, -mihin lähdemmekään ja mitä on tekeminen, kun kaikki hajoaa. Betty -Elfvingiltä sain muutamia rivejä; hän sanoo että konsertissa [jolla -lauluosasto oli alkanut toimensa Turussa] oli puoli huonetta, mutta -että mieltymys oli suuri. Mitä kuuluu Idasta? Jollet ennätä etkä itse -jaksa, niin pyydä Betty Elfvingiä kirjoittamaan. Hän sanoo sinun -näyttäneen niin väsyneeltä ja alakuloiselta, että hän ei tahtonut -vaivata sinua kysymyksillä. Betty raukka, kyllä hän on oleva kovin -tuskissaan, jos meidän täytyy tehdä vararikko." -- - -Emilien käsitys asemasta oli perin synkkä, mutta olihan siihen syytä. -Puhumatta tuskallisesta velkataakasta, joka oli laskettu hänen ja -Kaarlon hartioille, näyttäytyi uudenkin yhtiön alkutoimi sangen -arveluttavalta. Ennen mainitun kertomuksen mukaan nousi keväällä -merkitty uusi kannatus 21,100 markkaan, joten (kun 1876 merkitty määrä -14,600 mk. otettiin lukuun) koko kannatus teki 35,700 markkaa. Tästä -oli lokakuun alkupuolella saatu 9,700 mk. Edelleen oli valtioapua -nostettu yksi neljännes, 6,000 mk, näytännöistä tullut 7,506:20 ja -lahjana saatu 183:25 mk. Tulojen summa oli siis 23,389:45 mk. -Puheosastolta ei oltu tilejä saatu, mutta sille oli lähetetty 5,039:12 -mk. Kaikkiaan tekivät menot samalta ajalta 44,995:28 mk., ja oli siis -vaillinki 21,605:83 markkaa. Että tappio näyttäytyi näin suureksi, -johtui tietysti pääasiassa siitä että uusi kannatus ei ollut puoltakaan -siitä summasta (50,000), joka oli katsottu tarpeelliseksi, sekä että -palkat oli maksettu kesäkuun 1 p:stä, vaikka toimi alkoi vasta -myöhemmin. Mutta vaikka niinkin, oli selvää, että koko vuoden tappio -nousisi suureksi, jollei tuuli kääntyisi erityisen myötäiseksi. - -Älkäämme sentähden ihmetelkö, että Bergbom-sisarukset olivat -alakuloisia. Että ymmärtäväiset kansalaiset käsittivät, kuinka -vaikeissa oloissa elettiin, huomaa Z. Topeliuksen sanoista Emilie -Bergbomille (kirjeessä 5/11): "Tarvitaan rohkeutta näinä aikoina -kantaakseen suomalaista näyttämöä hartioillaan -- ja kärsivällisyyttä! -Minä ihailen neiti Emilietä, sillä ei yksikään mies kestäisi sitä!" -- - -Ja Turussa, siellä oli yleisö erinomaisen hidas käymään teatterissa! -Ensiksi Trebelli tuli kuin tulikin ja aikaansai siellä niinkuin -Helsingissä "trebellikuumeen", joka tietenkin vahingoitti teatteria; -mutta toiseksi on ilmeistä, että Turussa oli vallalla sama -nurjamielisyys kansallista näyttämöä kohtaan, joka sai suuren osan -Helsingin yleisöä laiminlyömään näytäntöjä Arkadiassa. Yksityisistä -kirjeistä näiltä vuosilta saadaan riittävästi todistuksia. -"Fichtelbergerin kehno esitys kaikista maailman oopperoista on -täyttänyt salongin permannosta kattoon kahden kuukauden aikana, vaikka -useimpien täytyi tunnustaa, että monesti korvien kidutus oli suurempi -kuin nautinto." Sen ohella mainitaan että oli niitä ("Julinin puolue" -y.m.), jotka mieluummin vetivät Ruotsista "mitä roskaa tahansa" kuin -kuulivat suomenkieltä näyttämöltä. Varmaa on että johtokunnan -Helsingissä täytyi hyvissä ajoin tiedustella teatteria ja kokemus käski -olla luottamatta suullisiin lupauksiin. Edelleen oli sanomalehdistön -avunanto niin ja näin. Åbo Postenissa Nervander oli uskonut -oopperanäytäntöjen arvostelemisen eräälle soitannontuntijalle -(I.[114]), joka kyllä yleensä tunnusti esityksiä ansiokkaiksi, mutta -oli siksi ankara (varsinkin Navrátilia kohtaan), että Alikin (K. R. -Malmström) Å. U:rissä moitti häntä. Tämän jälkimäisen lehden -"kannatuksesta" mainitaan enemmän alempana. - -Ensimäinen näytäntö, Tsaari työmiehenä, herätti "vilkasta tunnustusta", -mutta huone oli puolillaan. Silloin _Ida Basilier_, joka edellisellä -viikolla oli antanut hyvästijättö-konsertteja pohjoisemmissa -kaupungeissa, tuli Turkuun ja lupautui esiintymään neljä kertaa -Rosinana. Ensi ilta 12/10 oli "soitannollinen juhlahetki", ja -laulajatarta tervehdittiin riemuisella suosiolla. Kuulijain joukossa -nähtiin Fredrik Pacius ja madame Trebelli. Sittemmin annettiin Sevillan -Parranajaja vielä kaksi kertaa, mutta neljäs jäi sikseen erään toisen -esiintyjän pahoinvoinnin tähden ja sen sijasta esitettiin 19/10 -sekaohjelma: Violetta (1:nen näytös), Trubaduri (misererekohtaus) ja -Jeannetten häät. Näistä näytännöistä tuotti kaksi ensimäistä kumpikin -lähes 1,100, mutta kolmas vain 432 ja neljäs 587 mk. -- Lähtiessään -laulajatar lupasi palata uutena vuonna vieraillakseen Helsingissä ja -oli hän silloin vielä esiintyvä nti Basilierina, sillä häät -lykkääntyivät kesäkuuhun 1878. -- Samaan aikaan kun Ida Basilier lauloi -Turussa, tiesivät sanomalehdet kertoa, että B. Reinhold oli saanut -valmiiksi hänen muotokuvansa. Tämä maalaus, jossa taiteilijatar on -esitetty Rosinana, oli syntynyt Suomalaisen teatterin ystävien -tilauksesta ja säilytetään sitä nyt Kansallisteatterin lämpiössä. -Tsaari työmiehenä meni vielä kerran 21/10, mutta kun tämä ooppera -ei herättänyt suurempaa mieltymystä, sai Hahl, joka oli niin -oivallisesti esittänyt pormestarin osan, lähteä Dresdeniin jatkamaan -lauluopintojaan, ja ohjelmaan otettiin Faust, nti Ingman Margaretana. -Tällä oopperalla olikin parempi menestys: ensi ilta antoi 744 -ja toinen 1,229 mk, se on suurimman tulon koko aikana. Nti Ingmanin -sanotaan esittäneen roolinsa "hyvin kauniisti" ja niinikään -Kiljanderin kauniisti ja voimakkaasti laulaneen ja vaikuttavasti -näytelleen Valentinina, jota paitse nti _Helene Conradi_ Siebelinä -suuresti miellytti yleisöä sympaattisella laulullaan ja sirolla -näyttelemisellään. Margaretan osaa nti Ingman näytteli ensi kerran ja -nti Conradin Siebel oli hänen varsinainen debyyttinsä, josta -sanomalehdet -- kuvaavasti kyllä -- eivät katsoneet olevan syytä -edeltäkäsin mainita sanaakaan, vaikka jälkimäinen laulajatar oli -Turusta kotoisin.[115] Köörejä sanotaan heikoiksi, ja antaa Å. P:n -arvostelija ansaitun letkauksen turkulaisille avustajille, jotka -lupauksistaan huolimatta eivät viitsineet käydä harjotuksissa. - -Näinä päivinä Bergbom oli palannut Helsinkiin puheosaston luokse, ja -hän oli tuskin poissa, kun kävi ilmi, mikä henki Turussa vallitsi -oopperaa kohtaan. Kun Åbo Underrättelserissä (26/10) muuan lähettäjä -lausui toivomuksen -- jota Å. P. puolestaan noudatti -- että lehdissä -julaistaisiin lyhyt selonteko oopperatekstin sisällyksestä, toimitus -arveli, että siitä oli sangen vähän hyötyä "sille yleisölle, jolle -oopperaesitykset lähinnä ovat tarkoitetut". Toisin sanoen toimituksen -mielestä näytännöt olivat ainoastaan suomenkielisiä varten, jotka -tietysti eivät ruotsinkielisiä sanomalehtiä lukeneet. Mutta kumminkin -sama lehti seuraavana päivänä ehdotti, että poistettaisiin se 50 pennin -korotus kutakin pilettiä kohti, joka tavan mukaan oli ollut määrättynä -oopperanäytännöistä. Ennen se ehkä oli ollut oikeutettu, kun -oopperayritys oli uusi ja varsinkin kun Emmy Strömer oli houkutellut -yleisöä teatteriin, mutta nyt kun uteliaisuuden aika on ohi, yleisö ei -mielellään maksanut tuota korotusta.[116] Tämän johdosta Bohuslav -Hrimaly hyvin puutteellisella ruotsinkielellä kirjoitti Bergbomille -kirjeen, joka ilmaisee oikein etelämaalaista kiihtymystä. Hänestä -ooppera oli joutunut "petoeläinten luolaan", ja koska siellä ainoastaan -Ida Basilier ja Emmy Achté kelpaavat, olisi parasta olla kokonaan -näyttelemättä Turussa taikka lyhentää oloaikaa niin paljo kuin -mahdollista. "Se on meidän yhteinen ajatuksemme." Kirjoittajan mielestä -on koko oopperayritystä loukattu, ja syynä on se, että lauletaan -suomeksi -- sentähden sitä häväistään! -- Ymmärrettävästi teatterin oli -mahdotonta alentaa vanhoja hintoja; kun päiväkustannukset nousivat 330 -à 350 markkaan, ei tottakaan paljo saatu puhdasta rahaa tavallisista -iltatuloista. - -Marraskuu alkoi kolmella Martha-näytännöllä (2/11-6/11). Esitys oli -"mainio, eloisa ja reipas". Neidit Lagus ja Braxén ja Navrátil olivat -oivallisia (ensi iltana huudettiin ensin mainittu neljä kertaa esiin); -mutta tulojen keskimäärä ei noussut 788 mk korkeammalle. Sitten oli -Faust annettava, mutta neitien Ingmanin ja Laguksen pahoinvoinnin -tähden oli ilmoitus kaksi kertaa peruutettava ja ooppera meni vasta -14/11. Tuli niin kaksi Stradella-näytäntöä 16/11 ja 18/11, nti Wikström -Leonorana; mutta huolimatta Navrátilin miellyttävästä laulusta olivat -huoneet tavallista huonommat (297 ja 613 mk). Parempi onni oli -Taikahuilulla -- Lydia Lagus Paminana ja Naëmi Ingman Yön -kuningattarena --, jonka kolmesta ensimäisestä näytännöstä tulot -nousivat melkein yhtä korkealle kuin Martha-illoista. Kun vertaa -Mozartin ihanaa oopperaa Flotowin Marthaan ja ottaa huomioon että -kummankin esitystä arvosteltiin yhtä kiitettävästi, niin on huoneiden -yhtäläisyys hämmästyttävä. Å. P. sanookin sen johdosta, että "yleisön -välinpitämättömyys on semmoinen, että tuskin paraskaan musiikki vetää -sitä teatteriin". Kun Martha oli esitetty vielä kerran, otettiin Musta -Domino esiin, mutta kaksi iltaa 30/11 ja 2/12 riitti näyttämään ettei -sekään "vetänyt". - -Oli siis päästy joulukuun alkuun. Silloin taiteilijapari Achté tuli -vierailemaan muutamiksi illoiksi. Ensin rva Achté esiintyi Paminana -(Taikahuilu) 5/12, sitte kaksi kertaa Normana 7/12 ja 9/12 ja vihdoin -Luciana 11/12. Ensimäinen näistä illoista, Å. P. sanoo, voitti kaikki -edelliset niin taiteellisen jalo oli laulajattaren esitys. Toisina -iltoina hän lauloi osia, joissa häntä oli ennen kuultu Turussa; mutta -taiteellisuus oli nyt kypsyneempää ja ylevämpää. Suurin näyttää -innostus olleen ensimäisenä Norma-iltana, jolloin loppukuvaelman esitys -oli aivan erinomainen, ja taiteilijatar huudettiin esiin 15 kertaa. -Mutta kuulijakunta, joka oli näin innostunut, ei täyttänyt puoltakaan -huonetta! "Olemmehan jo _nähneet_ (sitt!) oopperan, on täällä tapana -lausua", kertoo Å. P. Muina iltoina oli huone kumminkin lähes täysi. - -Vihdoin 14/12 ja 16/12 annettiin ohjelmistolle kokonaan uusi ooppera, -nimittäin Halévyn _Juutalaistyttö_, ja se menestyi sangen hyvin. Siinä -esiintyi pääosassa (Rachel) Lydia Lagus, suorittaen tehtävänsä samalla -kertaa draamallisen voimakkaasti ja taiteellisen hillitysti. Laulajatar -voitti itsensä ja hänen osakseen tuli mitä vilkkain suosio, mutta -oikeutettua tunnustusta saivat myöskin Navrátil Eleazarina sekä -Bergholm ja nti Ingman osissaan eikä vähimmin kapellimestari Hrimaly, -joka oli johtanut harjotuksia. Väkeä oli näissä melkein yhtä paljo kuin -lähinnä edellisissä. -- Viimeiset kaksi näytäntöä 18/12 ja 19/12, -joissa esitettiin Ernani, Bruno Holm Carlo I:nä, olivat taasen vähemmän -käytyjä. - -Pitkä, kolmatta kuukautta kestänyt Turussa olo oli loppunut. Viimeisenä -iltana teatterin ystävät kutsuivat seurueen jäsenet tavanmukaisiin -pitoihin, joissa tri A. W. Jahnsson, lääninsihteeri N. Schlüter, -pastori K. R. Malmström y.m. esittivät maljoja Suomalaiselle -oopperalle, neideille Ingman ja Lagus, K. Bergbomille, rva Achtélle ja -nti Basilierille y.m. Mutta kumminkin kävi juhlassa huhu, että -Suomalainen ooppera ei enää koskaan tulisi käymään Turussa, ja huhu oli -tosi. Seurueen siellä olon laskettiin tuottaneen 6,500 à 7,000 markkaa -tappiota! "Oopperan jäsenet", Jalava sanoo muistiinpanoissaan, -"viihtyivät huonosti Turussa ja tulivat sieltä ilomielin pois." -- -Vanha Turku siis ei ollut tehnyt mitään sen perikadon välttämiseksi, -joka uhkasi kotimaista laulunäyttämöä, vaan päinvastoin enentänyt sen -välttämättömyyttä. -- Nyt palatkaamme puheosaston luokse, joka samaan -aikaan oli näytellyt pääkaupungissa. - -Puheosaston ensi näytäntö _Helsingissä_ oli 28/10. Huone oli jotenkin -hyvä ja ohjelman kahdesta näytelmästä, Puolan juutalainen ja Herkules, -varsinkin edellinen vastaanotettiin suosiolla. Vilho, jonka esitys -pääroolissa oli "tositaiteellinen ja tarkkaan punnittu", huudettiin -esiin useita kertoja. Seuraava näytäntö -- Kiven Karkurit -- 31/10 -sattui pahalla säällä ja sitä syytettiin huonosta huoneesta. Tämän -helsinkiläisille uuden näytelmän esitys näyttäytyi vielä epäkypsäksi. -"Parhaiten täytti tehtävänsä nti Avellan, joka antoi eheän kuvan -Elmasta. Elman sisällisen taistelun, kun tämä pelastaakseen isänsä -kovasta kohtalosta, lupaa mennä vaimoksi Niilolle, esittää hän niin -pontevan draamallisesti, että vanhempikin näyttelijä voisi sitä -kadehtia." Nti Aalberg Hannana oli suloinen ja sievä. Enemmän huvitti -yleisöä Enon rahat 2/11 ja 4/11. Näytteleminen oli kauttaaltaan -tasaista ja ansiokasta. Kiitoksia jaettiin Vilholle Plumet enona, -Lundahlille Galazou asianajajana, nti Aalbergille pirteänä Paulinena ja -Kalliolle vanhana everstinä. Tuli sitte 7/11 ohjelma, jossa ensimäinen -kappale, Scriben 1-näytöksinen _Ulos ikkunasta_, oli ihan uusi, toinen, -Kukka kultain kuusistossa, ohjelmiston vanhimpia, mutta uuden -viehätysvoiman saanut uuden kukkasen, nti Aalbergin, kautta ja kolmas, -Herkules, parhaiten miellytti yläilmojen yleisöä. - -Näissä näytännöissä oli ollut vähän taikka kohtalaisesti väkeä, mutta -molemmista Daniel Hjort-illoista 9/11 ja 11/11 alkaen sanotaan yleisön -käyneen lukuisammaksi. Tämän murhenäytelmän esitys oli, U. S:n mukaan, -nyt kypsyneempi kuin keväällä. Lundahl nimiroolissa saa mairittelevan -arvostelun, että, jos luonnonvikoja voisi korjata ja puhetapansa olisi -selvempi, hänen luomansa "kunnialla lähestyisi sitä kuvaa, jonka Raa -vainaja antoi" samasta draamasankarista. Rva Aspegren näytteli Katria -"niin haltiokkaalla voimalla, ettei saata olla sitä ihmettelemättä. -Hänen kostonhimonsa on kaikessa kauheudessaan sentään inhimillinen; hän -raivoaa, mutta se on vaimon raivoa, jota kyyneleet joskus sammuttavat." -Nti Avellaniakin kiitetään, mutta arvellaan hänen tehneen Sigridin -liian itsetietoiseksi, koska tämä kypsyy naiseksi vasta silloin kun -Daniel Hjort on ilmaissut petoksensa, ja "sentähden miellyttää nti -Avellan meitä enimmän ruutiholvikohtauksessa, jossa hän näyttelee -tarkalla, traagillisella aistilla". Rva Lundahl oli melkein liian nuori -Klaus Flemingin leskeksi samoin kuin Leino Stålarmiksi. Böök oli -miehekäs ja kaunis Juhana Fleming. -- Sen jälkeen 14/11 esitettiin -kaksi Helsingissä uutta näytelmää: Ohdakkeet ja laakeri ja Natalia ja -Nadeschda. Edellisessä näytteli Lundahl ansiokkaasti kuvanveistäjä -Rollan osaa ja Ida Aalberg onnistui hyvin poikaroolissa, reippaana -Stefanona; jälkimäisessä Vilho oli verraton vanha kauppias ja nti -Avellan näytteli hienosti vallattomuudessaan suloista tyttöhupakkoa -Nadeschdaa, osottaen kykyä koomillisellakin alalla -- Nataliana oli nti -Rosendalilla ensimäinen itsenäinen tehtävä, josta suoriutui aika hyvin. -Seuraavana kahtena iltana 16/11 ja 18/11 annettiin Sirkka. Päärooli oli -rva Aspegrenilla, mutta U. S:n mukaan ei se ollut hänen parhaimpiansa; -häneltä puuttui luontevaa raittiutta ja lopussa hän oli liian -herkkäluontoinen. Leino (Landrin) näytteli melko hyvin harrastaen -oikeaa luonnekuvausta. Myöskin Törmäsen Didier oli paikottain -onnistunut, rva Lundahl oivallinen ylpeänä Madelonina ja nti Savolainen -parempi muori Fadet kuin oli osattu odottaa, varsinkin kohtauksessa -ukko Barbeaun kanssa. -- Kun 21/11 menestyksellä oli annettu hupaiset -Yhdistysjuhla ja Ulos akkunasta, seurasi 23/11 Nummisuutarit (Vilhon -hyväksi) ja tavallisuuden mukaan se houkutteli lukuisan yleisön -teatteriin. Leino näytteli Eskoa, "niin erinomaisen raittiilla -huumorilla ja niin hyvällä taiteellisella aistilla, että tuohon -'tarhapöllöön' oikein rakastuu", Vilho nummisuutarina oli "niin elävä -ja luonteva kuva kansamme keskuudesta, että jokainen meistä hänessä -näkee vanhan hyvän tuttavan", ja Kallio oli "entistä oivallisempi -Sepeteuksena". -- Katarina Howard 29/11 ei näy herättäneen enempää -huomiota kuin näytännöt 30/11 ja 2/12, joissa paitse muuta näyteltiin -Kosijat (uutuus Helsingissä) ja Kihlaus. Mutta sen jälkeen tuli koko -tämän näytäntösarjan merkillisimmät. Antti Jalava (Almberg), joka, -edellisenä vuonna oleskeltuaan Unkarissa, 1876 julkaisemalla etevän -teoksensa "Unkarin maa ja kansa" oli laskenut tukevan pohjan -sille heimokansojen toisiinsa tutustuttamista tarkoittavalle -välittäjätoimelle, jota hän koko elämänsä on harrastanut, oli teatteria -varten suomentanut nuorena kuolleen unkarilaisen runoilijan E. Tóthin -kansannäytelmän _Kylänheittiö_, ja tämä kappale, jota pidetään kenties -parhaimpana unkarilaisena kansankuvauksena, esitettiin 5/12 ensi kerran -suomalaisella näyttämöllä. Näytelmä menestyi niin hyvin, että se -annettiin kaikkiaan neljä kertaa peräkkäin hyville huoneille. Ensi -illasta lausutaan U. S:ssa. - -"Kylänheittiö saattoi meidät keskelle Unkarin kansanelämää, jonka sekä -hyviä että huonoja puolia siinä elävästi kuvataan. Se oli uutta, outoa, -ennen näkemätöntä ja sentähden erittäin miellyttävää. Ylimalkaan sopii -sanoa, että näyttelijämme hyvin menestyivät tässä uudessa maailmassa, --- sen kenties heimolaisuus vaikutti. Nuo kauniit kansallispuvut, -omituiset kansallislaulut, kaikki teki, että yleisö suurella -mielihyvällä seurasi tätä näytelmää, joka epäilemättä monta kertaa on -täyttävä suomalaisen teatterin katsojarivit." - -Kun näytelmä oli annettu viimeisen kerran 11/12, arvosteltiin esitystä -seikkaperäisemmin. Lundahlia sanotaan pulskaksi Göndöriksi, -"kylänheittiöksi", joka näytteli pontevuudella ja taidolla, ollen -onnistunein toisessa näytöksessä; Vilho kuvasi hyvin lurjusmaisen -Gonoszin, hän oli tyydyttävän koomillinen, mutta olisi saanut olla -vilkkaampi. Kallion Feledin olisi pitänyt olla ylpeämpi, mutta Böök oli -uljas Lajos ja Leino kelpo Jóska. Rva Aspegren perehtyi vähitellen -Finum Rózsin hieman epäselvään rooliin ja esitti sen sitte sillä -omituisella kevytmielisyydellä, joka luonteeseen kuuluu. Niinikään -mainitaan rva Lundahlin aika hyvin kuvanneen nuorta hilpeätä -unkarilaisvaimoa, ja nti Stenberg oli mestarillinen verraten pienessä -tehtävässään. Kaikista etevin oli kuitenkin nti Ida Aalberg, joka, -U. S. sanoo, "kaikista kappaleessa ilmestyvistä henkilöistä veti -suurimman mieltymyksen puoleensa, ja täydestä syystä, sillä hänen -esityksensä oli puhdas, hieno ja tunteellinen ja hän oli todella -viehättävä Boriska". - -Tositeossa Kylänheittiön Boriska oli tulevan suuren näyttelijättären -ensimäinen varsinainen näyttämöllinen menestys, se, jota sittemmin on -ollut tapa mainita hänen taiteellisen voittokulkunsa lähtökohdaksi. -Itsekin hän on, taiteensa huipulle saavuttuaan, lausunut, että hänen -edellisistä rooleistaan ei kannata puhua. Ohimennen merkittäköön, että -H. D., joka ei suinkaan ollut suonut suurta huomiota saatikka suosiota -Suomalaiselle teatterille, tällä kertaa puhkesi tunnustukseen: "Ida -Aalbergilla on yhdellä kertaa sekä harvinaisen kaunis vartalo ja -miellyttävä ulkonäkö että syvä tunteellisuus, jonka ohella ääni ja -lausuminen hämmästyttää puhtaudellaan ja sulollaan." - -Sen jälkeen annettiin vain kaksi näytäntöä, nimittäin 13/12 W. Soinin -kirjoittama alkuteos _Kevään oikkuja_, Onhan pappa sen sallinut ja -Kihlaus sekä 16/12 K. S. Suomalaisen alkuteos _Setä_, Kevään oikkuja ja -Herkules. Molemmat uudet 1-näytöksiset huvinäytelmät eivät olleet -miellyttämättä yleisöä, ne kun olivat sujuvalla kynällä laadittuja -kuvauksia, edellinen suoremmin elämästä otettu, jälkimäinen -hullunkurisempi. Setä kappaleessa kunnostivat itseään rva Aspegren, -Vilho ja Kallio, Kevään oikuissa neidit Avellan ja Hacklin. - -Tälläkin kertaa oli puheosasto herättänyt tyytymystä niissä, jotka -myötätunnolla seurasivat sen kehitystä. Emilie Bergbom kirjoitti siitä -28/11 nti Elfvingille: - -"Me valmistamme täällä nyt mieltäkiinnittävää unkarilaista -kansannäytelmää, Kylänheittiötä, ja saat uskoa että on vaikea ylen -pienillä varoilla toimittaa näyttämölle kahta suurta kappaletta -[Juutalaistyttö toinen]. Ainoa lohdutukseni on, että en kauvan enää -tarvitse kärsiä oopperan takia. Aika hupaista on ollut pitää puheosasto -täällä tänä aikana ja oikein raskaalta tuntuu että sen täytyy matkustaa -kahden viikon päästä." - -Väkeä oli teatterissa kuitenkin käynyt huononpuoleisesti, vaikka kyllä -"enemmän kuin ennen". Korkein tulo oli 650, alin 180; keskimääräinen -300 mk -- siis vähempi kuin parhaimmissa maaseutukaupungeissa. -- Kun -teatterin ystävät olivat viettäneet rattoisan illan seurueen kanssa, -lähti se Tampereelle. - - * * * * * - -Jouluksi ooppera palasi _Helsinkiin_ ja alkoi toimensa toisena -joulupäivänä Marthalla. Sitten esitettiin Taikahuilu kolme kertaa -peräkkäin, 28/12 ja 30/12 sekä uudenvuodenpäivänä, ja Ernani yhden -kerran, 4/1. Näistä näytännöistä _ei_ ole erikoista sanottavaa. -Kuulijakunta oli verraten harvalukuinen -- teatterin uskollinen -ystäväpiiri, joka ilolla toivotti rakkaan oopperansa tervetulleeksi -takaisin.[117] Papagenona esiintyi rva Aura Thuring, jota pitkän ajan -päästä jälleen mielihyvällä nähtiin ja kuultiin näyttämöllä. Viime -mainitun näytännön jälkeen tuli "oopperakonsertti" yliopiston -juhlasalissa, joka sekin on luettava niihin alkajaisiin, joiden aikana -talvi- ja kevätkauden päätapahtumaa, _Alma Fohströmin_ ensi kerran -esiintymistä näyttämöllä, valmistettiin. - -Tämä laulajatar oli 11/12 palannut Italian matkaltaan ja nähtävästi -täysin toipuneena, koska hän jo 15/12 antoi laulajaiset yliopiston -juhlasalissa. Huone oli ihan täysi ja yleisö aivan ihastunut. Samoin -menestyi hengellinen konsertti Nikolainkirkossa 27/12. Nyt ryhdyttiin -harjotuksiin näyttämöllä esiintymistä varten, ja oli nuori "diva", joka -tähän saakka oli laulanut ainoastaan konserteissa, ensi kerran astuva -yleisön eteen Margaretana. Se tapahtui keskiviikkona 9/1 ja ilta tuli -yhdeksi loistavimpia mitä vanhassa Arkadiassa ennen tai myöhemmin on -nähty. Jo edellisenä päivänä loppuivat piletit, mutta tavalla tai -toisella moni vielä jälestäpäinkin hankki itselleen pääsyn teatteriin, -niin että poliisimestari vaivoin saatiin olemaan harventamatta -katsojain rivejä. Itse näytännöstä sanoo Morgonbladet: - -"Oli riemupäivä debytantille ja yleisölle; edellinen voi olla täysin -tyytyväinen menestykseensä ja jälkimäisellä oli ilo jälleen tervehtiä -etevää kykyä suomalaiselle näyttämölle. Jo ensi kerran astuessaan -sisään nti Fohström vastaanotettiin lämpimillä kättentaputuksilla, -juveliaaria herätti suosionosotus-myrskyn ja kolmannen näytöksen -lopussa nuori laulajatar huudettiin esiin useita kertoja ja hänelle -ojennettiin komea kukkakimppu; näytännön lopussa seurasi vielä -esiinhuutoja ja kymmenkunta kukkavihkoa. Kunnianosotus oli siis -täydellinen laatuaan, mutta kyllä nti Fohström lauloikin verrattomasti: -aistillinen sulosointu, hieno musikaalinen vivahduttaminen, -sydämellisyys ja lämpö, kaikki yhteensä teki hänen laulustaan -erinomaisen taideluoman. Nti Fohström, joka lauloi osansa -italiankielellä, oli käsittänyt tehtävänsä vakavasti, sen näki ja kuuli -kaikesta; hän oli mitä seikkaperäisimmin tutkinut roolinsa, niinkuin se -tekee joka tietää päämääränsä ja mitä taide vaatii. Kun nti Fohström -tulee yhtä vapaaksi näyttelemisessään kuin hän jo on laulussaan, kun -liikunnot ja kasvojeneleet, joita laulajatar kaikella huolella oli -opetellut, aikaa voittaen enemmän syntyvät innostuksesta ja itse -olosuhteista, silloin -- eikä siihen pitkää aikaa tarvittane -- on nti -Fohström täydellinen näyttämöllinen taiteilija." -- -- - -Paitse nti Fohströmiä palkittiin hänen rinnallaan loistavasta -näytännöstä vilkkailla suosionosotuksilla Navrátil -- Faust, Lydia -Lagus -- Siebel ja Holm -- Valentin. Erittäin huomattiin viimemainittu, -joka ensi kerran ja varsin kauniisti lauloi osansa. -- Niinkuin -tavallista teatterin merkki-iltoina, kävivät ylioppilaat myöhemmin -serenaadilla tervehtimässä päivän sankaritarta. - -Alma Fohströmin debyytti toi vihdoin myötätuulen oopperalle. Ensi illan -tulo nousi 1,984 markkaan -- enemmän kuin koskaan lukuunottamatta -keisarinäytäntöä v. 1876, ja useimmat seuraavat tuottivat koko joukon -toista tuhatta markkaa. -- Toisena Faust-iltana 11/1 oli laulajattaren -esitys jo varmempi ja täysi huone yhtä innostunut kuin ensi kerralla. -Ja kolmantena -- mutta kolmas ei tullutkaan kohta. Onhan elämässä usein -niin, että kun asiat kääntyvät hyvään päin saadaan enemmänkin kun on -uskallettu odottaa. Niin nytkin. Rva Achtékin tuli lisäämään -myötätuulen voimaa. Hän esiintyi Paminana Taikahuilussa 13/1 ja, kun -Faust oli annettu kolmannen kerran 16/1, Normassa 18/1. Emme tarvitse -sanoa, että nerokas taiteilija innostutti kuulijakuntaa, jonka -mielestä hän esitti molemmat roolit entistä kypsyneemmin ja sillä -aitodraamallisella hengellä, jonka lempeä luonto oli hänelle suonut -- -eikä samassa määrässä kellekään toiselle suomalaiselle laulajattarelle. -Sitte seurasi 20/1 ja 23/1 neljäs ja viides Faust-näytäntö, joissa -yleisön ihastus ei ollut laimeampi kuin edellisissä. - -Tässä näytäntöjen välissä on mainittava pari teatteria koskevaa -tapahtumaa. Lokakuun 21 p. pidetyssä yhtiökokouksessa oli väliaikainen -johtokunta suostunut pysymään toimessaan siksi kun yhtiön säännöt -olivat tulleet vahvistetuiksi, ja tämän tapahduttua oli 19/1 uusi -kokous, jossa valittiin varsinaisen johtokunnan jäseniksi: K. Bergbom, -Alex. Streng, A. Almberg, K. F. Wahlström ja V. Löfgren. Mainitun -suostumuksen ehtona oli, että eräät yhtiön osakkaat sitoutuisivat -yhdessä väliaikaisen (ja myöskin varsinaisen) johtokunnan jäsenten -kanssa vastaamaan näytäntövuotena mahdollisesti syntyvästä tappiosta. -Ne, jotka allekirjoittivat semmoisen sitoumuksen, olivat: A. Almberg, -Jaakko Forsman, V. Löfgren, K. F. Wahlström, Alex. Streng, E. G. -Palmén, Wald. Churberg, Yrjö Koskinen, K. F. Ignatius, Robert Rissanen, -S. Aejmelaeus, J. Ekroos, B. F. Godenhjelm, A. W. Mélart, A. Ahlström, -Afr. Kihlman, O. Donner, W. V. Forsman, Th. Rein, Z. J. Cleve, -J. Krohn. - -Tiistaina 22/1 oli ylioppilastalolla teatterin matka-apurahaston -hyväksi suuret arpajaiset -- edelläkävijä useille samanlaisille -yrityksille, joilla varoja koottiin taidelaitostamme varten. Voittoja -vastaanottivat rvat D. Wallenius, K. Ekelund, I. Ekroos, E. Löfgren ja -A. Thuring sekä neidit J. Molander ja H. Palmén. Onni oli myötäinen -- -se nähdään ei ainoastaan sanomista vaan myöskin Emilie Bergbomin -kirjeestä nti Elfvingille (1/2): - -"Yhdessä tunnissa myytiin noin 7,000 arpaa à 1 mk. ja 2,000 olisi -varmaan mennyt lisää, mutta emme uskaltaneet panna niin paljo. Noin 420 -markasta johtokunta oli ostanut voittoja; useimmat maalaajamme [A. von -Becker, Hj. Munsterhjelm, S. Falkman, Fanny Churberg, B. A. Godenhjelm, -S. Keinänen] lahjoittivat jonkun taulun ja muutoin tuli kauniita -voittoja tahoilta, joilta sitä olisi voinut vähimmän odottaa; oletan -puhtaan voiton nousevan 6,800 mk. -- Oopperan tulevaisuus on vielä -epätietoinen; fennomaaniset yritykset ovat kumminkin yleensä -varsin sitkeitä. Joulukuun alussa päätettiin että Morgonbladet -välttämättömästi oli lakkautettava, mutta neljä päivää myöhemmin -ilmoitettiin, että sitä jatketaan 'laajennetussa muodossa'. Toivokaamme -ettei oopperan käy samoin. Minulla yksityisesti ei ole mitään sen -kuolemaa vastaan -- päin vastoin. Meillä on aivan liiaksi ja liian -rasittavaa työtä -- minulla ilman penninkään korvausta ja Kaarlolla ei -suinkaan liian runsaasta palkkiosta, kun sitä vastoin hyvin -keskinkertaiset jäsenet eivät tiedä kuinka suuria palkkoja heidän on -vaatiminen. -- Hupaista on että Alma Fohström on meillä; minä -puolestani luen hänelle suureksi ansioksi, että hän niin erinomaisella -lujuudella esiintyy meillä, huolimatta loistavista tarjouksista, joita -hänelle on tehty toiselta taholta. Maaliskuun alussa hän lähtee, ja -silloin Ida Basilier tulee sijaan. -- Nyt olemme, Kaarlo ja minä, taas -terveinä; olen ollut huononlainen kolme ja Kaarlo pari viikkoa." -- - -Viidennessä Faust-näytännössä oli vähemmän väkeä (848 mk.) -- jota ei -sovi ihmetellä kun ajattelee että ooppera jo oli annettu yli 30 kertaa ---, sentähden oli uutta tarjottava. Juutalaistyttö, jota Helsingissä ei -koskaan oltu kuultu, meni 25/1. Turussa oli esityksessä vielä huomattu -epätasaisuuksia; nyt se suoritettiin niin ansiokkaasti, että uusi -laakeri liitettiin lauluosaston entisiin. Nti Lagus tulkitsi Rachelin -traagillista osaa sekä lauluun että näyttelemiseen nähden yhtä -viehättävästi kuin sydäntäkouristavasti, "osottaen että hänestä saattoi -tulla ensimäisen suuruuden tahti", ja yleisö ilmaisi myrskyisesti -ihastuksensa. Mutta sen ohella saivat runsasta tunnustusta nti Ingman --- Eudora ja erittäinkin Navrátil -- Eleazar, jolla jälkimäisellä tässä -oli kenties paras roolinsa. Navrátilille, jonka hyväksi näytäntö -annettiin, ojennettiin laakeriseppele. Kardinaalina esiintyi -ansiokkaasti Bergholm ja Leopold prinssinä Himberg miellyttäen -laulullaan, mutta tapansa mukaan näytellen elottomasi! Kun muutkin -esiintyjät ja köörit hyvin pitivät puoliaan, oli kokonaisuuden vaikutus -tyydyttävintä laatua. Lopuksi Hrimalykin huudettiin esiin. Sama ooppera -esitettiin 27/1 ja 30/1, mutta silloin oli rva Achté Rachelina. -Traagillisena roolina tehtävä oli kuin luotu tälle laulajattarelle, ja -hänen esityksensä muodostuikin niin taiteelliseksi ja vaikuttavaksi, -että sentapaista harvoin nähdään. Jälkimäinen mainituista näytännöistä -oli viimeinen missä rva Achté tällä kertaa esiintyi kokonaisessa -roolissa, ja hyvin lukuisa yleisö ilmaisi esiinhuudoilla ja -kukkalaitteilla täysin määrin ihastuksensa. -- Helmikuun 1 p oli -Bergholmin hyväksi erikoinen näytäntö, jossa esitettiin osia Faust-, -Taikahuilu- ja Trubadurioopperoista ja siinä kuultiin samana iltana -kaikki etevimmät laulajattaret: rva Achté sekä neidit Fohström, Lagus -ja Ingman. Ensimainittu esiintyi viimeiseksi Leonorana. - -Samaan aikaan kun Faust annettiin kuudennen kerran, 3/1, luettiin -Morgonbladetissa B:n kirjoittama arvostelu nti Fohströmistä -Margaretana, josta otamme pääkohdan. Huomautetaan että laulajatar, -toisin kuin Ida Basilier, edustaa etelämaalaista, Gounodin musiikin -mukaista käsitystä Gretchenistä, arvostelija lausuu: - -"Jättäen sikseen perusjohteellisen eroavaisuuden roolin käsittämisessä -on tunnustettava, että nti Fohström on luonut jotakin lähes -mallikelpoista. -- Se lämpö ja sydämellisyys, joka ensi iltana antoi -hänen laululleen niin vastustamattoman sulouden, on joka kerralta yhä -enemmän määrännyt hänen näyttelemistäänkin, tehden roolin tulkitsemisen -niin eheämuotoiseksi, että se on myönnettävä oikeaksi taiteelliseksi -voitoksi. Varsinkin juveliaarialla nti Fohström on voittanut yleisön -vilkkaimman tunnustuksen, emmekä kiellä, että hieno vivahduttaminen ja -äänen kristalliheleys, eritoten siinä kohden, on kaiken kiitoksen -yläpuolella, mutta samalla uskallamme huomauttaa, että vielä perjantain -ja sunnuntain näytännöissä eräs oikean käden liikunto Gretchenin -katsoessa peiliin sekä suuri liikunto aarian lopussa muistuttivat -plastiikkaopinnoista. -- Sitä vastoin voimme hänen käsitykselleen -viimeisissä näytöksissä antaa mitä ehdottomimmat kiitoslauseet. Tässä -hänen näyttelemisensä oli sydäntäkouristavaa ja tarmokasta, astumatta -esteettisen sopusuhtaisuuden yli; tositeossa siinä nähtiin lapsekas, -innostunut tyttö, joka onnettomuudessaan esiintyi ihastuttavampana kuin -itse korkeimman onnensa päivinä." -- -- - -Tällä aikaa oli valmiiksi harjotettu uusi ooppera, Bellinin -_Unissakävijä_, jossa nti Fohströmillä oli toinen debyyttiroolinsa. Se -esitettiin ensi kerran 8/2, ja päämielenkiinto kohdistui luonnollisesti -Aminan osaan, jossa suosittu laulajatar esiintyi. Morgonbladetin mukaan -"rohkeimmat toivomukset täyttyivätkin alkuperäisen ja soman sekä -tarpeen tullen todella sydäntäkouristavankin kuvauksen kautta, jolla -hän osasi suorittaa tehtävänsä, ja erittäinkin erinomaisen laulun -kautta, jota ei voinut kyllin kiittää ja jossa taiteilijattaren -koloratuuri näyttäytyi mitä oivallisimmassa valossaan. Toisetkin, nti -Ingman -- Elisa sekä Navrátil -- Alvino ja Kiljander -- Rudolf, saivat -ansaittua tunnustusta, mutta enimmät suosionosotukset tuli tietysti nti -Fohströmin osalle." -- Toisen näytännön jälkeen 10/2 lisätään: - -"Nti Fohström ansaitsee mitä korkeimman kiitoksen Aminastaan, josta hän -laulullaan ja esityksellään yleensä osaa luoda ylen liikuttavan ja -sydämeen tunkevan kuvan. Hänen laulunsa on niin kaunis, niin -innostuttava, että laulajattarelta, vaikka hän onkin vasta-alkava -näyttämöllä, tuskin voi pyytää jotakin parempaa. Se joka epäilee että -koloratuurilaululla voidaan ilmaista surua ja tuskaa, kuulkoon nti -Fohströmin andantea loppuaariassa. Mestarillinen tapa, millä hän -varsinkin tämän andanten vahvasti väritetyissä loppusävelissä tuo esiin -Aminan valituksen, ei voi olla herättämättä ihmettelyä. Loistavan -ihastuttavasti nti Fohström laulaa myöskin allegro-osan, joka tulkitsee -Aminan vilpittömän ilon. Näytännön lopussa huudettiin laulajatar -riemulla esiin neljä viisi kertaa. Nti Ingmanin laulussa Elisana on -hienoutta ja suloa ja koloratuuritaitoa, Navrátil on lämmin ja -viehättävä, vaikkei osa ole edullisimpia hänelle, ja Kiljander laulaa -taitavasti, kuitenkaan täysin täyttämättä osaansa." -- - -Kaksi päivää myöhemmin oli lauluyhdistyksen konsertti, jossa Schumannin -sävelteos Paratiisi ja Peri esitettiin neitien Fohströmin ja Laguksen -sekä Navrátilin avulla; mutta silti oopperanäytännöt jatkuivat -tasaisesti. Juutalaistyttö annettiin 13 ja 17 p. ja Unissakävijä 15, -16, 19, 21, ja 24 p., ja esiintyjät olivat koko ajan samat paitse että -Vuorio 17/2 menestyksellisesti lauloi Leopold prinssin osan (Himbergin -sijasta). Vähitellen kävi yleisö harvalukuisemmaksi, vaikka ihastus ei -sentään vähentynyt, sillä kumpikin primadonna, Lagus Rachelina ja -Fohström Aminana, kotiutui kotiutumistaan rooliinsa ja kunakin iltana -kuulijakunta luuli kuulleensa entistä täydellisempää. -- Viimeinen -näytäntö helmikuulla (27 p.) annettiin nti Fohströmin hyväksi ja -esitettiin silloin kohtauksia oopperoista: Unissakävijä, Stradella, -Musta domino ja Dinorah, josta viimeisestä resetinsaaja mestarillisesti -lauloi "varjoaarian". Huone oli täynnä ja laulajatar suurten -suosionosotusten esineenä. Venäläinen osa yleisöä lahjotti -taiteilijattarelle kultaisen rannerenkaan. - -Maaliskuuta kului melkein kokonainen viikko ilman näytäntöä; ainoastaan -3/3 oli yliopiston juhlasalissa oopperakonsertti. Harjotettiin näet -Luciaa, jonka nimiroolissa nti Fohström oli esiintyvä. Se tapahtui 6/3 -ja laulajattaren menestys oli täydellinen, vaikka esitys hänen -luontonsa mukaan oli "paljon hiljaisempi" kuin rva Achtén. -Mielipuolisuuskohtaukselle nti Fohström antoi hiljaisen, lempeän -tylsämielisyyden leiman, jonka hymyilystä epätoivo kuitenkin ilmeni -yhtä voimakkaasti kuin rajuista tunteenpurkauksista. Lord Ashtonin osa -oli uskottu Kiljanderille, jonka laulajan sairastumisen tähden näytäntö -uudistettiin vasta 13/3. Välillä annettiin 8/3 Faust ja 10/3 osia -Luciasta, Ernanista ja Dinorahsta. Ja koska nti Fohströmin vierailu oli -loppumaisillaan, pidettiin hänelle Arkadiateatterin lämpiössä -jäähyväiskemut, joihin hänen ihailijansa olivat lukuisasti -kokoontuneet. Th. Rein piti kunniavieraalle puheen, mainiten kuinka -Suomalainen ooppera oli äkkiä syntynyt niinkuin Pohjolan kevät puhkeaa -kukoistukseen ja kiittäen laulajatarta siitä että hän oli käyttänyt -taivaan lahjottaman kykynsä suomalaisen taiteen palvelukseen. -- -Hyvästijättö-näytäntö 15/3, jonka ohjelman muodostivat: kolmas näytös -Unissakävijästä, neljäs Faustista sekä Dinorah-kohtaukset, tuli samoin -kuin laulajattaren ensi ilta loistavaksi kunnianosotus-tilaisuudeksi. -Joka lippu oli myyty ja tunnelma semmoinen kuin ainoastaan -kukkuroillaan täydessä huoneessa saattaa kehittyä. Kun laulajatar illan -kuluessa tavan takaa oli huudettu esiin, annettiin ja heitettiin -hänelle lopussa kymmenkunta kukkakimppua ja laakeriseppele ja erinäisiä -kallisarvoisia lahjoja. Niistä oli huomattavin komea kaulavyö ja -mitaljonki muinaispohjalaista tyyliä (Mellinin tekemä 700 markasta), -johon oli kaiverrettu sanat: _"Suomalaisen oopperan ystäviltä -15/3 1878. Amina. Margareta. Lucia."_[118] Sitä paitse venäläinen -yleisö nytkin antoi useita kultakoristuksia. Viihdyttääkseen yleisöä -taiteilijatar Hrimalyn säestäessä lauloi: "En voi sua unhoittaa poijes" -ja "Ah voi kuinka kauhiasti", ajattelematta että hän siten vain heitti -öljyä tuleen. Kun salonki vihdoin tyhjeni, töytäsi joukko ihailijoita -näyttämölle ja siellä he "eläköön huutojen kaikuessa" tuolilla -kantoivat laulajatarta. Sen jälkeen hän pääsi muuttamaan pukua; mutta -kun hänen piti lähteä kotiinsa, olivat Nuijan laulajat eteisessä häntä -vastaanottamassa ja seurasivat häntä laulaen kotia. - -Morgonbladetin arvostelija lausui nti Fohströmin Dinorahsta, kuultuaan -sen toisen kerran hyvästijättö-iltana: "Laulajattaren esiintyminen -tässä osassa lienee ilman epäilyksiä huippukohtana kaikesta siitä mitä -hän täällä on aikaansaanut taidelaulussa ja sulokkaassa esiintymisessä. -Se lapsekas joskin Meyerbeerintapaisesti hienostettu naivisuus, joka -näyttää kuuluvan Dinorahn luonteeseen hänen milloin laulaen milloin -tanssien leikkiessään varjonsa kanssa, se sai nti Fohströmissä todella -hurmaavan ilmaisun, jossa tyylikäs täsmällisyys sekä taiteellinen mutta -samalla luonteva sulous yhtyivät, ja me luulemme julkilausuvamme -yleisön yksimielisen ajatuksen, kun me kiitämme siitä että tämä -korkeasti kehittyneen lyyrillisen taiteen helmi oli sijotettu -ohjelmaan." - -Aamulla 17/3 oli nti Fohströmin matkustaminen Pietarin kautta -Berliniin. Silloinkin laulajat kokoontuivat ja lauloivat odotussalissa -ja asemasillalla. Ja niin nuori tenhotar lähti, mutta ulkomaillekin -häntä seurasivat kotimaisten ystävien tunteenilmaisut. G. W. Edlundin -toimesta lähetettiin Lyybekin kautta Berliniin sähkösanoma, että nti -Fohströmille hänen ensi kerran esiintyessään Berlinissä oli annettava -kukkakimppu valkoisilla nauhoilla, joihin oli painettu sanat: -"Sydämelliset tervehdykset ystäviltä Suomessa". Tämän laulajatar saikin -9/4, sinä onnellisena iltana, jona hän ensi kerran esiintyi huoneen -täyttävän, valitun yleisön edessä Krollin Teatterissa. Todistukseksi -ettei ylempänä esitetyt kotimaiset arvostelut olleet liioteltuja ja -puolueellisia otamme tähän H. Truhnin arvostelun Berliner -Tageblattista, joka oli kaikkein maltillisimpia: - -"Johtaja R. Bialin italialaisella oopperalla on merkittävänä uusi, -merkillinen menestys. Lauvantaina esiintyi ensi kerran Signora Alma -Fohström, nuori suomalainen neiti ja mainion maestra di bel canto -Henriette Nissenin oppilas, Aminana Bellinin Somnambulassa. Nti -Fohström on, niinkuin näyttää, vielä hyvin nuori, skandinavilaisesti -vaaleaverinen nainen ja hänellä on helkkyvä soprano, joka kohoaa -kolmiviivaiseen es'iin asti. Signora Alma on taitoon nähden täysin -kypsynyt. Vaikeimmatkin juoksutukset hän leikkien esittää ja -- mikä on -pääasia -- puhtaalla ääntämisellä; toivoisimme vain, että äänen -väritys, erittäinkin e-ääntiöllä olisi un poco piu oscuro [hieman -tummempi]; mutta skandinavilaisissa kielissä on merkillisen kirkas e -yleinen. Jenny Lind osasi kuitenkin vapautua siitä, ja varmaan nti -Fohström vähällä harjotuksella on tekevä samoin. Lukuisa yleisö -vastaanotti ensikertalaisen erinomaisella mielihyvällä eikä signora -Alma jäänyt vaille tavallisia suosionosotuksia, kukkienheitot siihen -luettuna." -- - -Siinä signora Alman ensi voitto ulkomailla. Toisia seurasi; mutta -meidän täytyy palata kotimaahan. - - * * * * * - -Vaihtelun vuoksi ja muutoinkin on kertomuksen nyt käännyttävä -puheosastoon, joka, niinkuin lukijamme muistanee, vähää ennen joulua -muutti Helsingistä _Tampereelle_. Täällä annettiin noin neljän viikon -aikana 14 näytäntöä, ensimäinen 20/12 ja viimeinen 21/1. Ohjelmistosta -sanottakoon vain, että Daniel Hjort, Nummisuutarit, Hellät sukulaiset -ja Kevään oikkuja menivät kukin kaksi kertaa; Viuluniekka, Karkurit -y.m. yhden kerran. Uusi oli ainoastaan Benedixin 3-näytöksinen _Hellät -sukulaiset_, jonka Törmänen oli suomentanut. Ylipäätään tamperelaiset -eivät olleet teatterituulella. "Tulot menevät yhä alaspäin", Vilho -valittaa 12/1, "Ohdakkeet ja laakeri ja Kevään oikkuja, joka -jälkimäinen suuresti miellytti yleisöä, tuottivat ainoastaan 211 mk. -Eikä Nummisuutaritkaan antanut enempää kuin 286 mk. Toivon kuitenkin -huomenna saavamme täyden huoneen, sillä Nummisuutarit näkyy luovan -itselleen ystäviä väkisinkin." -- "Hellät sukulaiset", Vilho kirjoittaa -20/1, "annettiin täällä perjantaina arvaamattoman suurella -menestyksellä. En koskaan ennen ole nähnyt Tampereen yleisöä niin -innostuneena kuin nyt, mutta paha kyllä olivat tulot huonot, ainoastaan -206 mk." -- Kaksi viimeistä huonetta oli täynnä, mutta kumminkin -Tampereellakin olo päättyi tappiolla -- menoja oli 685 mk enemmän kuin -tuloja. - -Tampereelta seurue muutti _Hämeenlinnaan_, jossa ohjelmisto -ensimäisestä illasta 25/1 alkaen Vilhon äkkinäisen sairastumisen tähden -tuli aivan toisellaiseksi kuin suunniteltu oli. Hän kirjoittaa näet -keskiviikkona 30/1, että hän edellisestä torstaista oli ollut vuoteen -omana. Hellät sukulaiset oli ilmoitettu, mutta kuitenkin täytyi alottaa -Karkureilla. Paitse pikku kappaleita esitettiin sitte Daniel Hjort, -Hellät sukulaiset ja Kylänheittiö kukin kaksi kertaa sekä Narcisse -Rameau ja ja Enon rahat kumpikin kerran. Mustalainenkin annettiin kaksi -kertaa, mutta siitä oli hirmunen vastus; "Glantz, Törmänen ja hyvä nti -Tötterman ovat niinkuin mustalaiset juosseet talosta taloon" kysymässä -pianoa lainaksi. -- Runebergin syntymäpäivänä 5/2 oli ohjelma laadittu -tilaisuuden mukaan. Siinä vaihteli kuvaelmia tanssi- ja laulunumerojen -kanssa. -- Näytäntöjen luku oli täälläkin 14; viimeinen 20/2. Tulot -olivat yleensä huonot, joten Hämeenlinnankin "sesjuuri" päättyi noin -1,000 mk:n tappioon. - -Täältä seurue suuntasi matkansa _Turkuun_ ja siellä sitä kohtasi -menestys, joka oli omansa virkistämään näyttelijäin mieliä. Ensi iltana -24/2 annettiin Enon rahat eikä ainoastaan huone ollut hyvä, vaan -arvostelijatkin olivat tyytyväisiä esitykseen. Jälkimäiset tunnustivat, -että seurue niinä kolmena vuotena, joina se oli pysyttäytynyt kaukana -Turusta, oli kunnioittavasti edistynyt. "Kokonaisuuden yli", Nervander -lausui, "lepäsi tasaisuus, joka kiitettävällä tavalla koetti korvata -illusioonia, huvinäytelmän henkilöt olivat kaikki selväpiirteisesti -käsitetyt ja muutamat esitettiinkin varsin hyvin." -- Kylänheittiö meni -27/2 ja 3/3. "Esiintyjät saivat osakseen vilkkaita suosionosotuksia", -sama arvostelija kirjoittaa, "ja enimmän nuori, lupaava näyttelijätär -nti Aalberg, joka huudettiin esiin sekä kolmannen että neljännen -näytöksen jälkeen." -- Kiven näytelmistä esitettiin Lea 1/3 ja 17/3 ja -sai nti Avellan täyden tunnustuksen nimiroolin suorituksesta, Kihlaus -kerran ja Nummisuutarit kolme kertaa (6/3, 10/3, 14/3). Viimemainitusta -Nervander laati seikkaperäisen selostelun ruotsinkieliselle yleisölleen -ja sen jälkeen laajan arvostelun esityksestä, josta otamme pääkohdat: - --- "Nummisuutarit on annettu kaksi kertaa hyvin lukuisalle yleisölle. -Esitys ansaitsee oikeutettua kiitosta; miltei kaikki roolit -suoritettiin todenperäisesti ja luontehikkaasti. Hra Leino, joka -näytteli Eskon kaikkea muuta kuin helppoa osaa, osotti yhtä viehättävää -käsitystä itsepäisen kunnon miehen luonteesta kuin kiitettävää, -taiteellista malttia esityksessä ilman että hän sentähden olisi -arastellut hullunkurisissa olosuhteissa. Hra Kallion Sepeteus on hänen -parhaimpia roolejaan ja hän on siitä luonut pysyvän tyypin. Hra Vilho -on niinikään oivallinen Topias, joskin hän enemmän kuin tarpeellista on -muistuttaa luomaansa mestarillista kraatarin tyyppiä Kihlauksessa. Hra -Böök teki Mikko Vilkastuksesta mitä eloisimman, reippaimman ja -iloisimman velikullan. -- Yhteisnäytteleminen, millä mainitut neljä -näyttelijää suorittivat useat kohtaukset, ei jättänyt ankarimmallekaan -kritiikille mitään toivomista ja häiriintymättömällä nautinnolla on -kauvan muistissa säilytettävä heidän pienimpiin piirteisiin saakka -uskollinen, perin koomillinen esityksensä esim. mainiosta -puumerkkikohtauksesta ensimäisessä näytöksessä. Nti Savolainen teki -sangen hyvin kun oli niin maltillinen ankaran ja toimeliaan Martan -roolissa. Nti Aalberg oli yhtä kaunis kuin lystikäs jotenkin -proosamaisen nuoren morsiamen esittäjä eikä Lundahlin Karrikaan -kaivannut luonnontodellisuutta. Sivuosatkin näyteltiin enimmäkseen -hyvin, joten näytäntö tuotti katsojalle paljo hupia. -- -- [Nähtävästi -oli yleisössä kuitenkin semmoisia, joista näytelmä oli 'raaka', sillä -niitä varten kai huomautetaan:] Jos suuri yleisömme olisi nähnyt -Holbergin komedioja, esim. Lapsivuode-huoneen, esitettävän -Kööpenhaminan kuninkaallisessa teatterissa taikka Molièren Lääkäri -vastoin tahtoansa Parisissa melkein sanoisimme Europan teatteriyleisön -valiojoukolle, silloin varmaan ja ilman epäilyksiä hullunkurisen ja -'raa'an' läpi Kiven komediassa havaittaisiin se humoristinen, -tosi-inhimillinen ja hyvä, joka siinä virtaa jopa runsaamminkin kuin -suurten mestarien Holbergin ja Molièren luomissa burleskimaisissa -kuvauksissa tanskalaisista ja ranskalaisista kansankohtauksista!" -- - -Paljo vähemmän tunnustusta annettiin, niinkuin ymmärrettävissä on, -Daniel Hjortin esityksestä, kun se näyteltiin 13/3 ja 20/3, ensi -kerralla täpötäydelle (939:60 mk, suurin tulo koko aikana), toisella -hyvälle huoneelle. Yleisvaikutus oli tosin niin hyvä, ettei lainkaan -moitittu että tämä murhenäytelmä oli liitetty ohjelmistoon, mutta silti -havaittiin runsaasti puutteellisuuksia. Muitten edelle asetettiin rva -Aspegren ja nti Avellan. Katrista Nervander sanoo ei koskaan nähneensä -yksilöllisempää kuvaa kuin rva Aspegrenin luoma, jossa oli voimaa ja -syvyyttä ja myötänsä tempaavaa totuutta ja joka ylipäätään oli etevintä -mitä nuori seurue oli kyennyt tuottamaan. Nti Avellan osotti, että hän -ei tyydy ennen kun on saanut itselleen selväksi esitettävänsä henkilön -ja hän olikin hyvällä tiellä antamassa historiallisen kuvan Sigrid -Stålarmista, joskin syventyminen ei ollut riittävä ja tunnetta oli -kuuleminen enemmän kuin mietiskelyä. - -Daniel Hjort-näytäntöjen välillä oli 15/3 oikea uutukais-ilta. -Silloin näyteltiin Bartholdus Simoniksen ja Lallin tekijän kolmas -historiallinen näytelmä _Raatimiehen tytär_, jonka romanttinen toiminta -tapahtuu Turussa 1509, jolloin tanskalaiset ryöstivät kaupungin ja -tuomiokirkon. Päärooleissa esiintyivät: Kivekäs -- Otto Rud (ainoa -historiallinen henkilö), Böök -- Rolf Jute, nuori tanskalainen ritari, -nti Avellan -- Barbro, raatimiehen tytär, Lundahl -- Antero Suurpää, -raatimies Turussa. Vilho kirjoittaa siitä 18/3: "Jahnssonin -draamallinen kuvaus, Raatimiehen tytär, teki, kuten jo ennalta -pelättävä oli, melkein fiaskon. Ihmiset istuivat jäykkinä kuin kannot. -Ainoastaan viimeiselle näytökselle taputettiin käsiä, ja tekijä -huudettiin esiin, luullakseni uteliaisuudesta taikka ilkeydestä. Itse -näytteleminen kävi keskinkertaisesti. Nunnain laulut, ukkoset, salamat -ja tulipalot menivät hyvin; mutta Jahnsson on taas suuttunut teatteriin -ja heittää koko fiaskon näyttelijäin niskoille. Ihmeellistä kyllä hän -vaatii meitä kuitenkin antamaan näytelmänsä uudestaan. Sitä paitse hän -ahdistaa minua tekijäpalkkiosta, jonka arvelee noin 200 markaksi. Illan -tulo nousi noin 500 markkaan. Kihlaus [jälkinäytelmänä] miellytti -suuresti." -- "Sunnuntaina [17/3] oli tulo 600 mk. Näytäntö kaikin -puolin onnistunut: Lea meni jalosti, Kalatyttö kiitettävästi, -Mustalainen mainiosti. Yleisö erinomaisen tyytyväinen." -- - -Nähtävästi oli aikomus ollut viipyä ainoastaan kuukauden Turussa ja -sitte matkustaa Poriin, mutta tätä Vilho kirjeessään vastustaa: - -"Tuo Porin matka minua melkein hirvittää. Keli on tätä nykyä semmoinen, -ettei kelpaa reki eikä rattaat. Terve ruumis semmoisen retken kestänee, -mutta minä poloinen pelkään jääväni tielle. Mutta huolimatta minusta -tai muista yksityisistä, eiköhän olisi paras pysyä täällä niin kauvan -kun yleisö käy teatterissa. -- Matka tällä ajalla ja kelillä tulee -teatterille kovin kalliiksi, arvaamattoman kalliiksi, jos matkan vaivat -sairastuttaisi näyttelijöitä. Toiselta puolen katsoen, mikä hyöty että -saadaan kauvemmin näytellä oikealla ja avaralla näyttämöllä ankaran -kritiikin alla! Emmekä me Porissa millään keinoin saa niin hyviä tuloja -kuin meillä on ollut täällä." - -Tositeossa seurue jäi Turkuun huhtikuun keskivaiheille; viimeinen -näytäntö oli 14/4. Loppuajan näytännöistä tarjosi vain 24/3 annettu -ohjelmistolle uutta, nimittäin V. Hugon murhenäytelmän _Angelo_, Tuokon -suomentamana. Naiselliset pääroolit Katarina Bragadini ja Tisbe olivat -nti Avellanin ja rva Aspegrenin käsissä ja esitettiin sangen -ansiokkaasti. Edellisestä sanotaan Å. P:ssa, että hän lupaa kehittyä -suomalaisen näyttämön koristukseksi. Miehiset roolit, Böök -- Rodolfo -poisluettuna, jäivät sitä vastoin kokonaan varjoon. -- Huhtikuulla -mainittakoon vain Preciosa, joka meni kolme kertaa tavallisella -menestyksellä. Yhdessä näistä näytännöistä tapahtui ikävä "skandaali", -johon Turun lehdissä nähdään viittauksia. Eräs nuori näyttelijä astui -näet näyttämölle semmoisessa tilassa, että katsojat kohta huomasivat -hänen nauttineen liiaksi väkeviä. Asianomainen rankaisi itseänsä -eroamalla seurueesta. Vilho, jota johtajana syytettiin asiasta, -puolusti itseään sillä että hän, kun hänellä itsellään oli rooli -kappaleessa, ei tiennyt asiasta ennen kun se oli tapahtunut. -- -Tavalliset läksiäiskekkerit pidettiin seurueelle teatterin lämpiössä -17/4 ja esiintyivät siinä puhujina tri A. W. Jahnsson, pastori K. R. -Malmström sekä maisteri A. Malmgren. Vielä on tältä Turussa käynniltä -merkittävä, että silloin seurueeseen tuli _Axel Ahlberg_, josta aikaa -voittaen oli kehittyvä yksi teatterin etevimpiä näyttelijöitä. Ahlberg -oli Turussa syntynyt, merikapteenin poika ja ylioppilas v:lta 1872. - -Viipyminen Turussa teki että seurue 23/4 saattoi meritse Ilma-laivalla -suorittaa matkan _Poriin_. Erinäiset seikat -- luultavasti täytyi -laivan lähtemistä odottaa -- vaikuttivat kumminkin, että viimeisen -turkulaisen ja ensimäisen porilaisen näytännön välillä kului 12 päivää; -jälkimäinen oli näet 26/4, jolloin melkein täydelle huoneelle -esitettiin Ohdakkeet ja laakeri sekä Onhan pappa sen sallinut. -Ennestään tiedämme että Porissa rakastettiin isoja kappaleita ja -enimmäkseen niitä annettiinkin. Nummisuutarit meni kaksi kertaa ja -samoin Kylänheittiö, Angelo, Aksel ja Walborg ja Daniel Hjort; yhden -kerran sitä vastoin meni kukin seuraavista koko illan näytelmistä; -Hellät sukulaiset (Ida Aalbergin hyväksi), Sirkka, Konkurssi, Katarina -Howard ja Oma Toivoni sekä ainoa ohjelmistolle uusi Törmäsen suomentama -Hostrupin 4-näytöksinen huvinäytelmä _Maantien varrella_ (Eventyr paa -fodreisen). Kaikkiaan oli näytäntöjen luku 19, ja viimeinen tapahtui -14/6. - -Kirjeistä poimimme pikkutietoja. Hellät sukulaiset sujui kolmen -lisäharjotuksen jälkeen mainiosti ja miellytti suuresti; vilkasta -suosiota osotettiin Vilholle, rva Lundahlille ja tietysti -resetinsaajalle, nti Aalbergille, joka sai kaksi kukkakimppua. Toinen -näistä oli varustettu punaisilla nauhoilla ja ruotsinkielisellä(!) -omistuskirjoituksella, ja oli siihen kiinnitetty 700 markkaa sisältävä -kirjekuori. Illan tulo oli 312 mk. Muutoin tuotti Nummisuutarit ensi -iltana 342, toisena 317, ja Kylänheittiö toisella kerralla 321 mk. -Angelossa nti Avellan erittäin miellytti yleisöä, niin että sai -kukkakimpun. -- Axel Ahlbergista Vilho sanoo toivovansa paljon hyvää. -"Hän käsittää tehtävänsä varsin järkevästi. Kun hän vain saisi hyvän -ohjauksen kielessä ja lausumisessa." Schillerin Rosvoja -- Törmänen oli -suomentanut näytelmän -- harjotettiin ahkerasti, mutta Vilhon mielestä -oli paras lykätä sen näytteleminen, jotta esitys tulisi kypsemmäksi. -Porissa oli nyt seurueen hartaana apumiehenä ja tukena rahastonhoidossa -y.m. maisteri Oskar Hynén, joka erinäisistä kirjeistä päättäen näyttää -suurella huolella ja vaivojaan säästämättä valvoneen teatterin parasta. -Lopputulos oli kuitenkin huono, niin että apua tarvittiin Helsingistä -asioiden selvittämiseksi. - -Näytäntöjen päätyttyä seurue hajosi kesälomalle, jälleen alottaakseen -toimensa Kuopiossa heinäkuun keskivaiheilla.[119] - - * * * * * - -Jätimme lauluosaston silloin kun Alma Fohströmin vierailu 15/3 oli -päättynyt; nyt on katsottava millaiseksi loppupuoli kevätkautta sille -muodostui. -- _Ida Basilier_ oli, syksyllä ja talvella laulettuansa -Englannissa ja Norjassa, Hankoniemen kautta 9/3 saapunut Helsinkiin. -Syystä kun Mozartin _Don Juania_ harjotettiin, lykkääntyi kuitenkin -laulajattaren ensi esiintyminen 21 p:ään, jolloin annettiin Sevillan -Parranajaja Kiljander -- Figaron hyväksi. Rosinaa tervehdittiin, -niinkuin aina, esiinhuudoilla ja kukilla. Näytäntö uudistettiin vielä -24/3, jonka jälkeen 25/3 esitettiin kohtauksia Taikahuilusta ja -Stradellasta. Sitte vasta, 27/3, tuli Don Juanin kauvan valmistettu ja -odotettu ensi ilta. -- Huone oli täpösen täynnä, ja ilolla yleisö -jälleen oli todistajana läsnä, kun Suomalainen teatteri leikkasi -kauniin voittolaakerin. Sillä pelkillä kotimaisilla voimilla -suoritettiin tämä säveltaiteen mestariteos tavalla, jota kannatti -verrata monen paljo suuremman näyttämön esitykseen. Se oli kunniakas -ilta suomalaiselle oopperalle ja hyvin ansaittuja olivat -suosionosotukset, joita tuhlaamalla jaettiin päähenkilöille Bruno -Holmille -- Don Juan ja neideille Ida Basilier -- Zerlina, Naëmi Ingman --- donna Elvira ja Lydia Lagus -- donna Anna sekä Hrimalylle. -Sivuosissa esiintyivät Bergholm -- Leporello, Vuorio -- don Ottavio, -J. E. Cajanus[120] -- kuvernööri. - -Kun ooppera oli annettu neljä kertaa korotetuilla ja kerran (2/4) -tavallisilla hinnoilla, kohtaamme Morgonbladetissa B:n kirjoittaman -seikkaperäisen arvostelun, josta otamme seuraavat piirteet: - -Holm, joka kuukauden ajan Pietarissa etevimpäin italialaisten -laulajain[121] johdolla oli tutkinut rooliansa, oli ensimäisinä iltoina -sekä laulussa että näyttelemisessä hieman epävarma, mutta ilta illalta -hän suoritti ylen vaikean tehtävänsä tasaisemmin, hienommin ja -johdonmukaisemmin. Laadultaan erinomaisen hieno ja luontehikas -kvartetti ensi näytöksen toisessa kuvaelmassa ja vielä enemmän toisen -näytöksen yhteislaulu todistivat tämän parhaiten; kummassakin kohdassa -havaitsi, kuinka hyvin Holm kykeni esittämään Mozartin nerokasta -luonnekuvausta rohkeasta aatelismiehestä, hän kun joka hetki hallitsi -yhtä hyvin muut äänet kuin myöskin kiitettävällä tavalla draamallisesti -koko situatsionin. Tämmöiset ansiot yhdistyneinä luonnon antamaan -ihanaan ääneen, vartaloon ja olentoon oikeuttavat asettamaan hänen Don -Juaninsa hyvin korkealle. -- Nti Basilierin ranskalainen koulu tuli -siellä täällä kuuluviin, mutta siitä huolimatta oli hänen laulunsa -hienosti vivahdutettua ja tunnelmallisesti sopusointuista. Oikea helmi -oli esim. aaria, jolla Zerlina koetti viihdyttää Masetton vihaa. -- Nti -Lagus oli varsin etevä donna Annana. Ihanat sävelet, jotka tulkitsevat -kainon, jalon tytön tuskaa, alakuloisuutta ja vihastusta, saivat tosin -laulajattaren ponnistamaan kaunista ääntään, mutta siinä ei ilmaantunut -mitään häiritsevää, eikä ole kuulunut kuin yksimielinen tunnustus siitä -tavasta, jolla hän esitti loistavan resitatiivin ja aarian ensi -näytöksen toisessa kuvaelmassa sekä donna Annan viimeisen aarian. -- -Nti Ingman oli oikein käsittänyt tehtävänsä, joka on oopperan -vaikeimpia. Todellisella tyydytyksellä kuultiin Elviran ensimäinen -aaria ja hänen äänensä oli vaikuttavasti osallisena ihanassa -sekstetissä kolmannen näytöksen lopussa. Vihdoin vakava tunnelma hänen -kehotuksessaan Don Juanille viime näytöksessä oli olosuhteiden mukainen -ja tuotti osalle jalon, sovinnollisen ilmeen. Leporellon osa ei sopinut -Bergholmille, eikä Vuorio, kokematon kun oli näyttämöllä, voinut -tyydyttää Ottaviona, mutta edellisen laulun nuhteettomuus ja -jälkimäisen kaunis, sulava ääni teki kuitenkin miellyttävän -vaikutuksen. -- Hrimalylle tuli erityinen kiitos hänen työstään, joka -oli hyvä näyte taiteellisesta kyvystä ja väsymättömästä tarmosta. - -Eräs sairaustapaus häiritsi näytäntöjen tasaista menoa. Yksi näytäntö -jäi kokonaan antamatta, 7/4 esitettiin kohtauksia Don Juanista ja -Taikahuilusta sekä Jeannetten häät ja vasta 10/4 ja 14/4 meni taas Don -Juan, välissä 12/4, Hrimalyn hyväksi, Juutalaistyttö. Tämän näytännön -lopussa ansiokas orkesterinjohtaja tuli huomattavan kunnianosotuksen -esineeksi. Hänelle annettiin kukkakimppuja (yksi johtokunnalta), kaksi -laakeriseppelettä (toinen orkesterin jäseniltä) ja kultasormus -(oopperan taiteilijoilta). -- Nämä näytännöt olivat viimeiset -pääsiäisen edellä. - -Tähän pistämme otteen eräästä Emilie Bergbomin kirjeestä nti -Elfvingille (24/4): - --- "Hupaista oli että puheosasto erosi Turusta niinkuin tapahtui; -taloudellinen tulos tosin ei ollut loistava, mutta parempaa ei voisi -missään odottaa näinä vaikeina aikoina. Kumminkin voidaan tästä lähtien -Turku aina ottaa lukuun. -- Olemme puolestamme tyytyväiset, ja sinun -ansiosi on että teatteri tuli Turkuun. -- Toukokuun keskivaiheilla -Kaarlon täytyy matkustaa Poriin sopimaan palkkaehdoista; luultavaa on -että moni tulee sanomaan: 'minä eroan', sillä mahdotonta on antaa -palkkavaatimusten nousta kuinka korkealle tahansa. Velat kasvavat ja -meidän täytyy entistä enemmän sovittaa suu säkkiä myöten. Totta kyllä -voidaan sanoa, että ooppera nielee enemmän kuin puheosasto, -mutta muistettava on jälkimäisen suuri kannatus; mutta ovathan -puhenäyttämönkin menot suuremmat kuin sen tulot. -- Hyvin ikävä oli -Törmäsen eroaminen, hän on melkein korvaamaton -- niin näppärä ja hyvä -hän on suomentajana. Näyttämöllä hänen sijansa on helposti täytetty, -mutta kuinka vaikea on saada hyviä käännöksiä, sitä et arvaakaan. -- -Sanomista olet nähnyt, että Hrimaly on mennyt ruotsalaisten puolelle! -Samalla aikaa kun hän neuvotteli heidän kanssaan, hän vakuutti että -hän ei mitenkään voisi menetellä niin! 'Ainoastaan jos hän olisi -saksalainen taikka juutalainen', se voisi tulla kysymykseen. -- Annan -hänen suurelle kyvylleen täyden tunnustukseni, mutta kumminkaan en tule -kaipaamaan häntä, sillä koko kevätkauden hän on ollut ikävänlainen. -Vahinko että Vilho on niin kivuloinen ja saamaton; mitä luonteeseen -tulee on hän kumminkin jalompi ja parempi kuin useimmat muut. Vaikka -hän on niin monta vuotta ollut johtajana ja usein ollut pakotettu yksin -päättämään asioista, ei hän sittenkään ole tullut sille tyrannimaiselle -ja itsevaltiaalle kannalle, jolle niin helposti asettuu täällä -teatterissa. Vilhon hyvät puolet pistävät silmään kun vertaa häntä -toisiin ja erikoisesti on ollut niin laita verratessa häntä Hrimalyyn. --- Ikävä että kaikki taas on lykätty viime hetkeen; 29/4 on kokous, -jossa päätetään tulevaisuudesta. Kaarlo tahtoo kovin matkustaa -ulkomaille ensi vuonna ja siinä tapauksessa ei kaikki voi olla niin -järjestettyä kuin nyt." -- - -Pääsiäisen jälkeen alettiin 22/4 Juutalaistytöllä, jossa Lydia Lagus ja -Navrátil herättivät yhä lämpimämpää myötätuntoisuutta. Sairaustapauksen -takia esitettiin 26/4 Martha; mutta 28/4 ja 30/4 sekä 2/5 jälleen Don -Juan. Keskimäinen näistä näytännöistä annettiin Bruno Holmin hyväksi; -huone oli hyvä, ja tyytyväinen yleisö ilmaisi runsain määrin suosiotaan -laulajalle. Jopa ojennettiin hänelle ensimäinen laakeriseppelekin. -Juutalaistyttö seurasi 5/5, ja 10/5 annettiin Lydia Laguksen hyväksi -näytöksiä (2, 3, 4) samasta oopperasta sekä yksi näytös (2) -Noita-ampujasta. Yleisö oli lukuisa, ja "nti Lagus, joka Rachelina sekä -Agathana oli oikein haltioissaan ja sai kuulijat innostumaan, -huudettiin esiin lukemattomia kertoja sekä sai vastaanottaa -laakeriseppeleen ja kukkavihkoja. Yhdessä näistä oli rahalahja -- vähän -lisää matkakassaan sitä ulkomaanretkeä varten, jolle laulajatar -piakkoin aikoo lähteä" (U. S.). -- - -Ida Basilier, joka näinä viikkoina oopperanäytäntöjen lomissa oli -antanut jäähyväiskonsertteja eri kaupungeissa, oli jälleen saapunut -Helsinkiin. Täällä hän 12/5 ensi kerran kuulutettiin avioliittoon -kunink. valtuusmiehen, toimittaja Johan Magelsenin kanssa Kristianiasta -ja samana päivänä hän vielä kerran esiintyi Margaretana Faustissa, joka -silloin esitettiin 43:nnen kerran (28:nnen kerran nti Basilierin -kanssa) -- mikä näytäntöluku on korkeampi kuin mitä ainoakaan ooppera -taikka puhedraama meillä oli kolmessa vuodessa saavuttanut. Huomattava -näytäntö oli myöskin 14/5, jolloin annettiin kohtauksia Faustista, -Noita-ampujasta ja Juutalaistytöstä, ja Navrátil (niin silloin -luultiin!) lauloi viimeisen kerran suomalaisella näyttämöllä. Yleisön -hyvästijättö etevälle taiteilijalle, jonka esityksessä aina oli -havaittu "totuutta ja eloa" ja joka täysin määrin oli ansainnut -oopperamme ystävien kiitollisuutta, oli varsin sydämellinen. Näytännön -lopussa hän kymmenkunta kertaa huudettiin esiin ja orkesterin -toitottaessa hänelle ojennettiin laakeriseppele, jonka sinivalkoisissa -nauhoissa oli kirjoitus: _Josef Navrátilille kunnioituksella ja -kaipauksella Suomalaisen oopperan ystäviltä 14/5 1878_ sekä luettelo -niistä 15:stä osasta, jotka hän täällä oli esittänyt: _Manrico, -Edgardo, Stradella, Ernani, Faust, Florestan, Raoul, Lyonel, Robert, -Almaviva, Tamino, Max, Arthur, Elvino, Eleazar_. Samalla hänelle -annettiin muistoksi kaunis albumi, jossa oli Suomalaisen teatterin -jäsenten ja lähimpien ystävien muotokuvia sekä valokuvia Helsingin -kaupungista. Näytännön jälkeen kokoontuivat teatterin lähimmät -näyttämölle, missä A. Almberg lämpimin sanoin esitti vieraan maljan, -vieraan, jota ei enää vieraana pidetty, sillä hän oli oppinut -ymmärtämään meidän harrastuksiamme ja oli niiden hyväksi uhrannut -parhaat voimansa -- ei palkan edestä, vaan hengenheimolaisena ja -ystävänä. -- - -Vaikka kevätkausi läheni loppuansa, oli uusi ooppera valmistuksen -alaisena, nimittäin Donizettin _Don Pasquale_. Kun Don Juan (niinkuin -luultiin!) oli annettu viimeisen kerran 19/5, oli tämän sävelteoksen -ensi ilta 22/5 ja esiintyivät siinä: Ida Basilier -- Norina, Pesonen -- -Don Pasquale, Holm -- Malatesta ja Himberg -- Ernesto. Näytäntö sujui -oivallisesti, tunnelman ollessa eloisa ja riemuisa. "Ida Basilier oli -mitä parhain Norina, hienon kujeikas ja vilkas näyttelemisessään ja -säteilevän helmeilevä laulussaan. Holm esitti tohtorin osan con amore -ja loisteli italialaisessa laulutaituruudessa. Pesosen tyven -naurettavaisuus ansaitsi tunnustusta ja Himbergin kaunis ääni vaikutti -miellyttävästi." -- Don Pasquale meni sitte kolme kertaa peräkkäin, 24, -26 ja 28 p., mutta 30/5 tuli lukuisista pyynnöistä kaikkein viimeinen -Don Juan-näytäntö. - -Don Pasquale oli Morgonbladetin arvostelijan (Alpha) mukaan -- kiitos -olkoon Ida Basilierin mestarillisen esityksen -- asetettava -täydellisimmän rinnalle mitä lauluosasto oli aikaansaanut. Nti -Basilierin Norina oli samanlaatuinen ja yhtä viehättävä kuin hänen -Rosinansa Sevillan Parranajajassa ja Mariensa Rykmentin tyttäressä. -Kaikki nämä roolit olivat hänen luontonsa mukaisia ja taiteellisesti -harvinaisen täydellisiä niin näyttelemiseen kuin lauluun katsoen. -- -Samana päivänä 31/5 kun oopperaa tähän tapaan arvosteltiin, esitettiin -se viimeisen kerran, ja Ida Basilier lausui tai oikeammin lauloi -silloin jäähyväisensä yleisölle. Vaikka syystä toivottiin ettei tämä -ilta ylipäätään olisi viimeinen, jona häntä kuultaisiin, laulajatarta, -joka laulunsa mahdilla oli niin syvästi tunkenut kansalaistensa -sydämiin, oli se sittenkin viimeinen, jona Ida Basilier esiintyi -ulkonaisestikin suomalaisena taiteilijana, sillä ei täyttä kahta -viikkoa myöhemmin (12/6) hän vietti häänsä norjalaisen sulhasensa -kanssa. Ei siis ihme että oopperan ystävät avasivat sydämensä muuttoon -valmistautuvalle "laululinnulle", joka heleällä äänellään oli saanut -suomalaisen lyyrillisen näyttämön syntymään ja sitten lähes kymmenkunta -vuotta uskollisesti sitä tukenut. Kun itse ooppera lämpimien -suosionosotusten säestämänä oli sujunut loppuunsa, alkoi varsinainen -kunnioituksenmyrsky. Kun näyttämö oli peitetty kukkakimpuilla, Kaarlo -Bergbom soittokunnan toitottaessa astui esiin ja antoi laulajattarelle -laakeriseppeleen sinivalkoisine nauhoineen, joihin oli painettu sanat: -_Ida Basilier 1870-78. Jeannette, Agatha, Leonora, Rosina, Martha, -Marie, Margareta, Leonora, Violetta, Valentine, Isabella, Yön -kuningatar, Zerlina, Norina_ -- - - _Anna luoja, suo Jumala, - Anna onni ollaksesi, - Hyvin ain' eleäksesi_. - -Sen jälkeen Richard Faltin ojensi laulajattarelle suuren kukkavihkon -säveltaiteilijain puolesta sekä T. Hahl, A. Hagman ja E. G. Palmén -suuren, kauniin, Hjalmar Munsterhjelmin maalaaman suomalaisen -maisemataulun, joka kunnialahja oli ostettu oopperan ystävien kesken -kerätyillä rahoilla uuden kodin koristukseksi. -- Kun yleisö oli -poistunut, oopperan jäsenet ja läheiset vielä kokoontuivat näyttämölle -maljojen ääreen. Siinä Palmén esitti "meidän Idan" ja Hagman Norjan, -hänen uuden kotimaansa, maljan. - - * * * * * - -Näyttämöllinen vuosi oli siis jälleen kulunut umpeen -- eikä -oopperasesonki suinkaan ollut vähimmän loistavia, vaikka se ja koko -suomalainen teatteriyritys vuotta ennen, tulevaisuutena ollen, oli -näyttänyt niin toivottomalta. Ettei vuosi mitenkään olisi voinut tulla -taloudellisestikin loistavaksi, riippui ajan laadusta ylipäätään. Ajat -olivat näet huonot, jopa "kovat", Venäjän ja Englannin välisen sodan -uhka ja pelko oli yleinen ja niin suuri, että se tuntuvasti vaikutti -yleisön elämäntapoihin, varsinkin kun taloudellinen ahdinkokin -kaikkialla oli huomattavissa. - -Vuoden tilinpäätöksestä annettakoon seuraavat tiedot: - -Tulojen puolella on merkittynä: valtioapu 24,000, oopperanäytännöistä -79,413:71, konserteista 889:46 ja puhenäytännöistä 50,305:53, se on -yhteensä 154,608:70 markkaa; menojen puolella taasen oopperaosaston -palkat ja palkkiot 103,459:39, puheosaston 35,651:98, oopperan -kustannukset 56,275:98, puheosaston kustannukset 32,177:35, se on -yhteensä 227,564:70 markkaa. Erotus menojen ja tulojen välillä teki -siis 72,956, ja kun siitä lasketaan kannatus (35,700), josta tuskin -kaikki saatiin sisään, voimme laskea tappion olleen läheltä 40,000 -markkaa. - -Aikoja ennen kun tilinpäätös tuli tunnetuksi, oli luonnollisesti -sisäänjätetty anomus valtioavusta, sillä 14 p. heinäk. 1874 ja 13 p. -kesäk. 1877 myönnettyjen apurahojen aika oli umpeen kuluva 1878 vuoden -mukana. Tällä kertaa pyydettiin kahdeksi seuraavaksi vuodeksi 35,000 -markkaa vuodelta, se on yhtä paljo kuin Ruotsalainen teatteri oli viime -vuosina saanut [12,000 orkesteria ja 12,000 näyttämöä varten sekä -3,000 keisarillisesta aitiosta ja 8,000 mk kenraalikuvernöörin -määräyksen mukaan käytettäväksi]. Vastaus anomukseen on päivätty 10 p. -heinäk. 1878 ja sisältää, että valtioapua myönnettiin kummallekin -teatterille 24,000 markkaa vuodessa, jonka lisäksi tuli 8,000 markkaa -kenraalikuvernöörin määräyksen mukaan käytettäväksi _tasan_ molempien -näyttämöjen hyväksi. Tämä osottaa hallituksen vihdoinkin tulleen sille -kannalle, että se tahtoi jakaa samalla mitalla kummankin kieliselle -teatterille ja lienee se pidettävä rauenneen fusioonipuuhan tuloksena. - -Emilie Bergbomin kirjeestä tiedämme, että oopperaosaston kannattajat -29/4 pitivät kokouksen neuvotellakseen oopperan tulevaisuudesta. Siinä -päätettiin supistaa lyyrillistä näyttämöä niin, ettei enää koko -näytäntökautena annettaisi oopperanäytäntöjä vaan ainoastaan, -asianhaarain mukaan, lyhyempiä tai pitempiä jaksoja. Tähän vaikutti jo -mainittu sodan pelko ja toiseksi se että useat seurueen jäsenet olivat -ilmoittaneet aikomuksensa jonkun osan vuotta jatkaa opintojaan -ulkomailla -- niin Bruno Holm ja Passinen sekä neidit Ingman ja Lagus. -Sitä paitse Kaarlokin, niinkuin Emilie kirjeessään mainitsi, kaipasi -vapautta tehdäkseen ulkomaamatkan. -- Kun kokouksen päätös tuli -tunnetuksi, herätti se oopperan vastustajissa toivon, että siitä -kiusankappaleesta kokonaan päästäisiin, ja ruotsinmielisissä lehdissä -kerrottiin huonosti salatulla tyytyväisyydellä, että Helsingin -yleisön vastedes täytyisi tulla toimeen yhdellä oopperalla (se on -ruotsalaisella), koska toinen (suomalainen) lakkautetaan! Saamme nähdä -että tieto oli vähän ennenaikainen. - -Muutoin ei tänä vuonna ollut mitään melua, jota kävisi vertaaminen -edellisen vuoden fusioonipuuhaan, mutta tietysti sovinto sittekin oli -kaukana. Useat hallituksen jäsenet olivat sangen suosiollisia -Suomalaiselle oopperalle ja puhuivat vieläkin yksityisesti fusioonista, -mutta toiset, niinkuin esim. Nordenstam (jota kyllä usein nähtiin -Arkadiassa) pitivät asiaa mahdottomana: "se olisi kuin sekottaa öljyä -ja etikkaa yhteen!" Sitä vastoin, niinkuin juuri kerrottiin, valtioavun -jaossa korjaus tapahtui. Jopa olivat jotkut taipuvaisia kääntämään -suhteet päinvastoin kuin ennen. Niin Thilén arveli, että ruotsalaisille -ei pitäisi antaa mitään, ja Haartmankin sanoi, että Suomalainen -teatteri voisi saada molemmat valtioavut, jos se ottaisi ylläpitääkseen -ruotsalaistakin puheosastoa.[122] Tästä huolimatta Ruotsalainen -teatteri ja yleisö pysyi kuin pysyikin entisellään. Uudessa teatterissa -jatkettiin oopperain antamista, ja oli sitä varten otettu etevä -laulajatar Roeske-Lund primadonnaksi (sillä rva Engdahl oli -opintomatkalla), mutta myöskin Offenbachia pidettiin kunniassa. Kun -suomalaisella näyttämöllä annettiin Don Juan, esitettiin ruotsalaisella -Offenbachin Salametsästäjät. H. D:llä ei ollut moitteen sanaa, vaan -puhui operetin "yhtä hullunkurisesta kuin hupaisesta luonteesta" ja -sanoi, että musiikki ei kaipaa iloisia, keveitä offenbachilaisia -sävelmiä; "sitä vastoin vaivasi esitystä tuntuva käheys", mutta -suosionosotukset olivat vilkkaita ja näyttelijät huudettiin esiin. -F.A.T. taasen arvosteli, että kappale oli "jotakin erinomaisen -jokapäiväistä ja halpaa ja ikävää" -- kolmessa iankaikkisessa -näytöksessä tarjotaan mielipuolisuuden rajalla olevaa järjettömyyttä, -jossa teksti kilpailee musiikin kanssa mitättömyydessä ja törkeässä -pilassa -- teatteri turmelee kaiken jalomman taideaistin, on lehden -loppupäätelmä. Morgonbladetissa asetettiin nämät arvostelut rinnakkain. - -Puhenäytännöissä (131) esitettiin 47 kappaletta: - - 13 kertaa _Daniel Hjort_; - 12 " Kylänheittiö; - 10 " _Nummisuutarit, Lemun rannalla_, Herkules; - 9 " Mustalainen, Kukka kultain kuusistossa; - 7 " _Lea, Kosijat, Kevään oikkuja_, Preciosa; - 6 " _Kihlaus_, Enon rahat; - 5 " _Karkurit, Silmänkääntäjä_, Ohdakkeet ja laakeri, Natalia - ja Nadeschda, Hellät sukulaiset, Sirkka; - 4 " _Setä_, Don Ranudo de Colibrados, Onhan pappa sen sallinut, - Puolan juutalainen; - 3 " _Kalatyttö_, Lääkäri vastoin tahtoansa, Ulos ikkunasta, - Katarina Howard, Konkurssi, Aksel ja Walborg, Roistoväki, - Angelo; - 2 " Viuluniekka, Marianne, Yhdistysjuhla, Työväen elämästä, - Haapaniemen hanhenpoika, Remusen kotiripitykset, Kassan - avain, Yökausi Lahdella, Marin rukkaset; - 1 " _Raatimiehen tytär_, Kavaluus ja rakkaus, Maria Tudor, - Maantien varrella, Narcisse Rameau, Suuria vieraita, - Riita-asia. - -Näistä on kotimaisia 12, joista 3 (Kevään oikkuja, Setä, Raatimiehen -tytär) uusia alkuteoksia. Paitse näitä oli ohjelmistolle uusia: -Karkurit, Katarina Howard, Angelo, Konkurssi, Maantien varrella, -Kylänheittiö ja Ulos ikkunasta, joten uusien luku oli kaikkiaan 10. - - - - -VII. Seitsemäs näytäntökausi, 1878-79. - - -Päätös että alkavana näytäntökautena oopperanäytäntöjä -toimeenpantaisiin ainoastaan olosuhteitten mukaan vaikutti itsestään -hajottavasti lauluosastoon. Epävarmuuden tähden siitä erosi melkoinen -joukko enemmän tai vähemmän tärkeitä voimia. Niin tekivät paitse -Navrátilia Bergholm, Kiljander ja Lindström, luettelematta muita -ennenkin mainitsematta jääneitä, ja niin tekivät orkesterinkin jäsenet, -veljekset Hrimaly, veljekset Wanscheit, Swoboda y.m. Kun tämän ohella -tiedämme, että neidit Lagus ja Ingman ja Bruno Holm olivat aikeissa -lähteä ulkomaille sekä että kaikki ensimäiset primadonnat olivat omilla -teillään ilman että he olivat mitenkään sidottuina suomalaiseen -näyttämöön -- Ida Basilier oli hää- ja oman kodin perustamispuuhissa, -Emmy Achté oli kevätpuolella antanut laulajaisia Ruotsissa ja Norjassa, -suurella menestyksellä Göteborgissa esiintynyt Leonorana Trubadurissa -ja, sanomien mukaan, lupautunut vuoden lopulla vierailemaan Unkarissa, -ja Alma Fohström vihdoin oli, päätettyään loistavan vierailunsa -Berlinissä, liittynyt impressario Herrmanin tähtisikermään ottaakseen -osaa konsertteihin Tanskassa ja Ruotsissa -- kun tiedämme tämän, -luulisi todella oopperan viimeisen hetken lyöneen. Mutta niin ei -kummankaan ollut laita. Vielä kerran ja pikemmin kuin luultiinkaan oli -Bergbom kokoava hajaantuneet joukot ja vielä kerran johtava ne -voittoon. - -Kesäkuun keskivaiheilla Bergbom matkusti ulkomaille ensi kerran -käydäkseen Parisissa. Seuratessamme häntä tällä matkalla saamme nähdä, -kuinka hän kaukana kotimaastakin oli teatterihuolien piirittämä. -- -Ensimäinen kirje on Lyybekistä 19/6. Siinä hän kertoo päivääkään -Tukholmassa viipymättä matkustaneensa Ruotsin kautta Kööpenhaminaan. -Siellä oli ainoa tehtävänsä tavata nti Fohströmiä, joka juuri, -terveydellisistä syistä, oli eronnut Herrmanin kiertomatkasta. -Kysymykseen milloin hän tulisi vierailemaan näyttämöllämme, laulajatar -ei ollut antanut varmaa vastausta. Hän oli niin väsynyt kevätkauden -ponnistuksista, että ennen kaikkea tarvitsi lepoa. "Sairaana en tule -Helsinkiin", hän oli sanonut, "mutta jos saan voimani takaisin, tulen -mielelläni." Nti Augusta Fohström, joka aina seurasi sisartaan -tämän matkoilla, oli arvellut, että syksyn alkupuolta ei ollut -ajattelemistakaan, mutta mahdollisesti marras- ja joulukuuta taikka -tammi- ja helmikuuta. Alma nti oli todella näyttänyt niin -rasittuneelta, että Bergbom ei ollut raskinut vaatia varmempaa -vastausta, ja asia jäi siis lopullisesti ratkaisematta. Kahdeksalla -sivulla kirjoittaja sitte esittää vaihtopuolisia ehdotuksia -oopperasesongin suunnitelmaksi, riippuen siitä tulisiko nti Fohström -ennen vai myöhemmin ja olettamalla että avustusta saataisiin rva -Achtélta tai nti Lagukselta. Uutena oopperana hän ajattelee Romeota ja -Juliaa, jos Navrátil saadaan. Koska tämä kuitenkin oli epätietoista, -aikoi hän tiedustella uutta tenoria Saksasta. Puheosastolle hän määräsi -suomennettavaksi Bayardin Le gamin de Paris ja Molièren L'avare. - -Bergbom tuli Parisiin maailmannäyttelyn aikana ja oli hänen sentähden -vaikea saada asuntoa kohtuullisesta hinnasta. Hotellissa häntä -nyljettiin kauheasti eikä käynyt paljoa paremmin siinä yksityisessä -asunnossa, jonka hän, teatterien tähden, ensiksi otti lähellä -bulevardeja; sitten hän muutti kolmanteen etäisempään paikkaan, -lohduttaen itseään sillä että oli hyvä jalkamies. Suurkaupungin -vaikutuksesta hän kirjoittaa:[123] - -"En tiedä olenko veltostunut, mutta täkäläinen liike, elämä, loisto, -jotka tavallisesti häikäisevät vierasta, eivät ole suuresti -vaikuttaneet minuun. Enemmän kuin loistokkaat bulevardit palatseineen -kiinnittävät minua toiset paikat, jotka historia on tehnyt -merkillisiksi. Tuntuu omituiselta että joka askele palauttaa muistiin -semmoisia suuruuden taikka rikoksen tekoja, jotka täyttävät -aikakirjoja. Historia tulee täällä eläväksi. Toivoakseni on ikipäiviksi -mennyt se aika, jolloin Börnen sanat olivat tosia: Parisi on Europan -kello, muualla _kuulee_ kellon soivan, täällä _näkee_ kuinka aika -rientää eteenpäin. Mutta jollei nämä sanat sovikaan nykyaikaan, ovat ne -kuitenkin olleet sattuvia entiseen nähden." - -"Ensi sijassa ovat tietysti teatterit vetäneet huomiotani puoleensa. -Valitettavasti se maksaa paljo, sillä huokeita paikkoja minun on -mahdoton käyttää nykyisessä troopillisessa kuumuudessa. Olen melkein -joka ilta ollut teatterissa ja onnekseni nähnyt hyviä kappaleita hyvin -näyteltyinä. Niin mitä draamaan tulee; ooppera on heikko, paljoa -heikompi kuin Berlinissä, Wienissä taikka Pietarissa. Enimmän nautintoa -tuottaa minulle luonnollisesti Théâtre Français, joka täysin ansaitsee -maailmanmaineensa. Mutta aikomukseni on Morgonbladetiin lähettää -muotokuvia nykyisestä draamallisesta Parisista ja tahdon sentähden -vähän odottaa siksi kunnes uudistetuilla käynneillä olen vakaannuttanut -mielipiteeni".[124] - --- "Kirjoitat että Holm oli epävarma. Sitä parempi ettei meidän -tarvitse kiirehtiä, vaan voimme levollisesti alottaa näytäntövuotemme -ja syksyllä järjestää asiat. Oletan näet varmaan, että Fohström ei tule -ennen kun jouluksi taikka tammikuun alussa. Olkoon miten tahansa, me -voimme antaa Lindan kuinka keskinkertaisella henkilökunnalla hyvänsä. -Hannes Hahl ei ole ollut täällä, sillä varmaan olisi hän käynyt -luonani. Olen näet jättänyt osotteeni Café de la Régence'en ja siellä -hän kyllä käy niinkuin kaikki rakkaat meikäläisemme iloitakseen -Helsingfors Dagbladista. Minä en ole voinut ottaa arvoisaa lehteä -käteenikään. Sanot Holmin tulevan kotia heinäkuun lopussa. Voithan siis -palatessasi Kuopiosta käydä hänen luonaan Lappeenrannassa ja -tehdä asian selväksi. Onko sinulla tietoja Navrátilista? Hänen -tarpeellisuutensa riippuu Holmista. Mutta kaiketikin hän on vierasta -parempi, joskin kalliimpi. Fohström ylisti häntä suuresti verratessaan -häntä Elvinoonsa ja Edgardoonsa Berlinissä, ja tällä oli kuitenkin -ollut hyvä palkka. Edullisempi on hyvä ooppera lyhyeksi ajaksi kuin -huono pitemmäksi. -- -- Tultuasi Kuopioon on paras kohta ryhtyä Hans -Langeen ja harjottaa sitä Rosvojen rinnalla. Rosvot taasen harjotetaan -niin että kaikki Karl Moorin kohtaukset otetaan ensin, niin kauvan kun -Vilho on poissa. Niiden tulee olla täysin valmiina, kun hän tulee. -Silloin ei tarvita muuta kuin viikko kaiken valmistamiseksi, sillä -Vilho osaa kyllä Frans Moorin. Hans Lange riippuu kokonaan Kalliosta. -Kun hänellä on yksi näytös valmiina, pitää sen olla muillakin. -- Ei -pidä rasittaa Kalliota, vaan pyydä häntä levollisesti työskentelemään -roolinsa oppimisessa. Jos hän valmistuu kahdessa kuukaudessa, voimme -kiittää onneamme. Ylipäätään olisi hyvä, jos kohta tultuasi Kuopioon -katsoisit läpi draamalliset kappaleet Kallion ja Glantzin sekä -lyyrilliset Kahran, Kauhasen ja Vikströmin kanssa, niin että -harjotukset sujuvat häiriöttä, ilman että joku rooli on unohtunut -taikka joku laulunpätkä puuttuu. Uudessa Kallaveden rannalla on -tanssinumero. Koeta saada joku Kuopiosta, niin että se tulee -mahdollisen luonnonmukaiseksi. Hyvästi, rakas sisar. Oma Kaarlosi." - -Emilien kirjeet tältä ajalta näyttävät kadonneen. Sentähden meiltä -puuttuu sekin kirje, jonka Emilie epäilemättä kirjoitti veljelleen -saatuansa tehtailija _A. Ahlströmin_ 4 p heinäk. päiväämän kirjeen, -jossa tämä "ottaen huomioon ne suuret uhraukset", jotka nti Bergbom ja -hänen veljensä olivat kärsineet Suomalaisen teatterin tähden, ilmoitti -luopuvansa suuresta velkavaatimuksestaan. Syksyllä 1876 oli näet -teatteri Ahlströmiltä velkakirjaa vastaan saanut lainaksi 10,000 -markkaa, ja nyt hän lähetti velkakirjan tyhjäksitehtynä takaisin. Tämä -lahja tuli, niinkuin edellisestä tiedämme, lähinnä Bergbom-sisarusten -hyväksi, se kun melkoisesti vähensi sitä velkasummaa, josta he olivat -edesvastuussa. Tietysti oli kirje, jossa Emilie kertoi asiasta, täynnä -tyytyväisyyttä;[125] mutta kohta sen jälkeen näyttää hänellä olleen -paljo ikävää kerrottavana. Sen todistaa Kaarlon vastauskirje -(arvattavasti heinäkuun lopulta): - --- -- "Soimaan itseäni katkerasti itsekkäisyydestäni, että olen -saattanut jättää sinut yksin niin vaikeaan asemaan, jossa kärsit -rahanpuutetta ja muita vastoinkäymisiä. -- Palaan kotia niinpian kun -tunnet tarvitsevasi minua. Kun palaat Kuopiosta, saat kai (kauppias) -Fohströmiltä varmaan kuulla, milloin Alma tulee. Ilmoita siitä -sähkösanomalla, että voin asettaa matkani sen mukaan. Se mitä kirjoitat -Holmista, Navrátilista, Himbergistä y.m. tekee että jälleen olen -alkanut epäillä oopperaa tulevana vuonna. Voi jos kerrankin pääsisimme -siitä, pääsisimme _täydellisesti_, työ puheosaston hyväksi kävisi -silloin aivan toisin! -- -- Puhu kauniisti Kallion kanssa Hans -Langesta. Sano että minä odotan hänen tekevän siitä jotakin, joka -näyttää hänellä olevan kykyä traagilliseenkin. Kun hän vain ymmärtäisi -yhdistää yksinkertaisen, lämpimän ja humoristisen, sillä nämä kolme -ainesta ovat välttämättömiä. Ulkomuoto hänellä kyllä on roolia varten. -Ennen kaikkea ei mitään saarnaamista." - -"Elämäni käy tasaista menoaan. Aamupäivät museoissa, illat -teattereissa. Louvre ja Théâtre Français ovat ne kaksi napaa, joiden -ympäri olemukseni kierii. Olen nähnyt paljon hyvää Théâtre -français'issa ja enimmän osan oivallisesti esitettynä. Vahinko vain -että, Les deux orphelines Ambiguteatterissa ja kenties Les -Fourchambault Français'issa poisluettuina, en ole nähnyt mitään meille -sopivaa. Se ilma, jota hengittää nykyaikaisissa ranskalaisissa -draamoissa, jopa hyvissäkin, on niin vieras meille, etten tiedä onko -edes oikein totuttaa yleisöämme ja näyttelijöitämme siihen. Ei niin -että tahtoisin tuomita epäsiveelliseksi kaikki, joka koskee -arveluttavia suhteita, päinvastoin, saattaahan tavallaan sanoa, että -jokainen traagillinen ristiriita johtuu siitä, että yksilö asettaa oman -itsensä yleistä vastaan, siis siveellisen loukkaamisesta, mutta se -saivarteleva väittelytaito, millä uudenaikaisessa ranskalaisessa -draamakirjallisuudessa siveelliset käsitteet tehdään tarkastelun -esineeksi, se syövyttävän erittelyn riemu, joka niissä ilmestyy, -hämmentää siveellisen arvostelun ja lannistaa välittömän esteettisen -nautinnon. Ja omituista on että samalla kun modernit ranskalaiset -draamankirjoittajat ovat vapaita edellytyksistä, ovat he mitä -jokapäiväisimpien muotojen orjia. Enimmän yleisinhimillinen on Emile -Augier, enimmän yksityisesti parisilainen Alexandre Dumas. Voin sanoa -vasta täällä käsittäneeni hänet dramaatikkona, erittäinkin erään viime -viikolla näkemäni loistavan Le demimonde näytännön jälkeen Théâtre -français'issa. Valitettavasti en ole nähnyt ainoatakaan Victorien -Sardoun teosta." - -"Suomalaisista olen tavannut: [kauppias] Rissasen, jonka luultavasti -näet Kuopiossa ja joka täällä täysin kourin antoi rahojen juosta -- hän -pyysi minut mukaansa oopperaan (22 francs piletistä kolmannella -rivillä), ensimäinen ja viimeinen kerta kun olen siellä ollut; --- -- -- [Otto] Walleniuksen, jonka kanssa olen usein ollut -yhdessä; Fanny Churbergin, jonka osotteen sain juuri kun hän oli -lähtemäisillään -- hän asui yhdessä Ida Silfverbergin kanssa, joka -näyttää tulleen kokonaan parisilaiseksi. -- -- Suomalaisella osastolla -maailmannäyttelyssä on kerrassaan ruotsalainen leima. Uskotkos esim. -että sen vahtimestariksi on otettu ruotsalainen, se on ruotsalainen -Ruotsista, joka tietenkin aivan oikein nolasi Rissasen, kun tämä kysyi -jotakin suomeksi." -- - -Seuraava kirje on 1 p:ltä elok., vastaus Emilien ensi kirjeeseen -Kuopiosta, (jossa harjotukset olivat alkaneet 18/7, ja jossa hänen piti -olla siksi kunnes Vilho elokuun alussa palaisi kesälomaltaan). Kaarlo -oli hyvin tyytyväinen sen johdosta, "sillä sävy oli aivan toinen kuin -edellisissä alakuloisissa kirjeissä". Siinä oli muun muassa hyviä -uutisia Ida Aalbergista, joka kesäkuun alussa oli lähtenyt ensimäiselle -opintomatkalleen mainion näyttelijättären Marie Niemann-Seebachin -luokse Dresdeniin. Sisarensa kautta Bergbom sai rva Seebachin hänelle -kirjoittaman kirjeen, jossa tämä sanoo nti Aalbergilla olevan -"harvinaisen nopean käsityskyvyn, välittömän taiteilijalahjan, pyhän -vakavuuden ja ihanan, lämpimän innostuksen taiteeseen".[126] Sitä -paitse nti Aalberg itse -- luultavasti ensimäisessä saksankielisessä -kirjeessään -- oli Emilie Bergbomille kertonut olostaan Dresdenissä. -Heinäkuun 1 p:stä säännöllinen opetus oli alkanut (2 tuntia viikossa à -10 RM); Jolantha Kuningas Renén tyttäressä oli jo läpikäyty ja oli sen -jälkeen tutkittava Kätchen von Heilbronn, Jane Eyre, Sirkka, Louise -Kavaluudessa ja rakkaudessa, Amalia Rosvoissa y.m. Rva Seebach, jonka -ensimäinen pohjoismainen oppilas Ida Aalberg oli, oli hänelle osottanut -ääretöntä hyväntahtoisuutta. Muutoinkin nuori näyttelijätär oli kokenut -ystävällisyyttä sekä vieraitten että omamaalaisten (esim. Dresdenissä -asuvain neitien A. ja E. Ingmanin) puolelta. - -"Tiedot Aalborgista", Bergbom tämän johdosta kirjoittaa, "tuottivat -minulle iloa. Olen aina odottanut paljon siitä tytöstä. Paha kyllä -pelkään ja olen kauvan pelännyt, että turhaan olemme toivoneet hänen -kääntyvän naiviselle taholle. Hän alkoi jo käsittää traagillisesti -Kukkaa kultain kuusistossa ja uneksia Louisesta Kavaluudessa ja -rakkaudessa. Valitettavasti ei sovi antaa neuvoja Seebachille, mutta -aion kaikessa tapauksessa pyytää häntä lukemaan Aalbergin kanssa -joitakuita iloisiakin rooleja esim. Parisin veitikan. Kaarola Avellan -olkoon tyytyväinen tai tyytymätön asiaan. Hän saa lohduttaa itseään -Björnsonin Maria Stuartilla. Muuten saavat tänä vuonna kaikki roolinsa: -Kallio Hans Langen, Lundahl Paillassen (loistava tehtävä), Vilho -saiturin, Aalberg Kuningas Renén tyttären, rva Aspegren La servante -(Nus ja Belotin draama), Böök jonkun iloisen komedian, Kaarola Maria -Stuartin, Leino Pierren näytelmässä Les deux orphelines j.n.e. Kunpa -vaan löytäisin muutamia iloisia komedioja, mutta ranskalaiset -ovat meille niin sopimattomia, saksalaiset ovat niin ikäviä ja -tanskalaisista näyttelijämme eivät saa mitään aikaan. Olen teatteria -varten ostanut monta tusinaa huvinäytelmiä, mutta ikävä kyllä en ole -tavannut oikein soveliasta. Mitä ajattelet, jos kumminkin koetteeksi -ottaisimme Les Fourchambault. Se on kaiketikin kelpo teos, joskin, -samoin kuin sinä, uskon että se paikottain on yleisöstämme tuntuva -pitkäveteiseltä, sillä koko se tapoja ruoskiva puoli, joka täällä -kiinnittää mieltä, jää meillä ilman vastakaikua. Koska ostamani kappale -on niin suurta kokoa, ettei sitä käy lähettäminen postissa, pyydän että -Takanen, joka on täällä ja matkustaa nousevalla viikolla, ottaa sen -mukaansa Helsinkiin. Toinen asia on, kelle se on annettava -suomennettavaksi, sillä Törmänen ei osaa riittävästi ranskaa ja Tyyko -Hagmanilla on, pelkään minä, liian -- kuinka sanoisinkaan -- -plebejimäinen kynä voidakseen säilyttää sitä tyylin etevyyttä, joka on -Emile Augierille omituinen." - -"Ymmärrän että teatterin nykyisessä ahdingossa on vaikea lähettää -minulle rahaa nuotteja ja kirjoja varten. Mutta hyvä olisi, jos niin -voisi tapahtua, sillä meidän täytyy hankkia itsellemme kokonainen -kirjallisuus -- operettikirjallisuus. Pahinta on että tämä kirjallisuus -on niin lyhytaikaista laatua, että täytyy ostaa paljo enemmän kuin -tositeossa käyttää, sillä löytääkseen jonkun hyvän palasen on -tavallisesti pari, kolme, neljä kelvotonta läpikäytävä. Folies -Dramatiques teatterissa näytellään nykyään operettia Les cloches de -Corneville, joka lakkaamatta ilta illan perästä on annettu 450 kertaa. -Teksti on aivan viaton, joskin hätäisesti kyhätty, mutta jotenkin -sievä. Musiikista, joka useissa paikoissa on miellyttävä, toisissa taas -ylen jokapäiväinen, voidaan noin kolmas osa käyttää. Muut kaksi -kolmannesta sopii ottaa muista ranskalaisista oopperoista. Tämä -musiikki on tyyliltään niin saman lestin mukainen, että vallan hyvin -voi täydentää toista säveltäjää toisella ilman että eheys kärsii. -Muutoin se oli ehdottomasti surkein oopperaesitys, jonka koskaan olen -tavannut. Primadonna oli korkeintaan Vikström ja herrojen rinnalla -olisi Kallion laulu katsottava mallikelpoiseksi. Köörit, orkesteri, -koristukset kaiken kritiikin alla ja kuitenkin 450 näytäntöä!" - -"Se mitä kirjoitat Lundahlin sairaudesta, herättää minussa ajatuksen, -että Böök voisi näytellä Karl Mooria. Mutta Lundahl on kai jo lukenut -roolin, niin että asia ei liene muutettavissa. Kehota Kaarolaa -ahkerasti opettelemaan ranskaa; sitä on hyvästi osattava, jos tahtoo -hyötyä näytännöistä. Erittäin Théâtre français'issa puhutaan -mahdottoman nopeasti." -- -- - -Näistä kirjeistä näkee kuinka Bergbom Parisissakin kokonaan eli -teatteria varten. Hän käy teatterissa, hän tutkii draama- ja -musiikkikirjallisuutta silmällä pitäen suomalaista näyttämöä ja -alituisesti hän suunnittelee sen toimintaa. Tutustumisella -operettikirjallisuuteen hän ei suinkaan tarkoittanut kilpailua -ruotsalaisen teatterin kanssa offenbachilaisen ohjelmiston alalla, vaan -sentapaisten pikku laulunäytelmäin etsimistä, jommoisilla puheosaston -repertoaria ennenkin oli höystetty ja joita nyt voitaisiin -runsaamminkin esittää, kun ooppera ei enää säännöllisesti vaatinut -kaikkia laitoksen laulukykyjä. Edelleen näemme, että hän kiihtyy -kiihtymistään mitä etemmäs aika kuluu. Elokuun 5 p. hän määrää, että -Hannes Hahlille oli teatterin puolesta lähetettävä 500 mk. Wiesbadeniin -ja sanoo myöntäen vastanneensa tämän laulajan pyyntöön saada esiintyä -Mefistona. Sama kirje päättyy uuteen kehotukseen Emilielle -sähköttämään, tahtooko nti Fohström alkaa syyskuulla taikka lokakuun -alussa (luultavasti oli siihen viittaava uutinen saapunut). "Olen nyt -jo niin levoton, että tuskin puolet ihmistäni on täällä Parisissa." - -Joku päivä myöhemmin Emilie todella ilmoittaa sähkösanomalla, että nti -Fohström tulee kuin tuleekin syyskuun alussa, ja samaan aikaan Bergbom -saa muitakin uutisia. Kesällä oli näet kotiinsa Helsinkiin palannut -laulajatar nti Hortense Synnerberg, joka samoin kuin Bruno Holm ollen -Lampertin oppilas kesällä 1877 oli suurella menestyksellä esiintynyt -Covent-Garden teatterissa Lontoossa ja sitte seuraavana talvena ollut -kiinnitettynä kunink. oopperaan Maltassa. Oivaltaen mikä viehätys -suomalaisen oopperan ystäville olisi kuulla tätäkin nuorta (22 v.) -etevää laulajatarta näyttämöltä, Almberg ja Wahlström (sitte kun Holm -ensin oli käynyt asiaa valmistamassa) omin päinsä tekivät sopimuksen -hänen kanssaan muutaman viikon vierailusta. Eikä siinä kyllin, he -tekivät myös välipuheen Navrátilin kanssa, joka ei vielä ollut Suomesta -lähtenyt, että hän esiintyisi 150 markasta illalta ja niinikään useain -orkesterin jäsenten kanssa; Hahl, Holm sekä neidit Lagus ja Ingman -olivat jo ennen luvanneet olla mukana, jos oopperanäytäntöjä pantaisiin -toimeen. - -Tähän kaikkeen Bergbom oli sangen tyytyväinen, niinkuin näkyy kirjeestä -Wahlströmille 12/8: - -"Rakas ystävä! Kiitos ja iankaikkinen kunnia siitä mainiosta tavasta, -jolla tänä kesänä olet hoitanut teatterin asioita. Kun näen mitä -kaikkea olet aikaansaanut, kiitän ja surkuttelen sinua samalla kertaa, -sillä varmaankaan sinulla ei ole ollut paljo kesälepoa. -- Nyt kun -ooppera alkaa syyskuulla, lasken joka hetken, joka minun vielä täytyy -olla täällä -- niin levoton olen ja niin soimaan itseäni poissaoloni -mahdollisista seurauksista. Samana päivänä kun saan rahaa, lähden -täältä. Koska sähkötin eilen, oletan että saat tämän kirjeen samaan -aikaan kun minä saan rahat kotoa." -- -- - -"Synnerbergin ottaminen oli mestariteko -- voitto, jota tuskin uskalsin -toivoa. Nyt on kysymys, missä hän on esiintyvä. Altto-osat, joista -meillä voi olla puhe, ovat: Siebel, Maffio Orsini, Nancy (Martha), -Pierotto ja Azucena. Syyskuun 20 p:stä lokakuun 8:een hän tuskin -ennättää laulaa useammassa kuin kahdessa tai korkeintaan kolmessa -näistä rooleista, kahdessa, jos Linda otetaan, kolmessa, jos ainoastaan -vanhoja oopperoita esitetään. Jos Fohström alkaa jo 20 p., niin ovat -kai Faust ja Linda edullisimmat. Mutta jollei hän tule niin pian, niin -on paras ottaa Faust (Ingmanin kanssa), Lucrezia Borgia (taikka -Trubaduri) ja Martha. Niin, luonnollisesti olettaen että Synnerbergillä -on Nancy ja Azucena ohjelmistossaan. Kaikissa tapauksissa olisi paras -lähettää Lucrezia Lagukselle ja pyytää, että hän laulaa ainakin toisen -ja kolmannen näytöksen, niin että voisimme antaa koko Maffio Orsinin -osan. Herttuasta emme tarvitse huolehtia, sillä hän ei esiinny näissä -näytöksissä. Vahinko että Emmy Achté ei nyt ole saatavissa, olisimme -saaneet loistavan Lucrezia-esityksen, sillä Hahl voi kyllä täyttää -herttuan osan, jos aaria transponoidaan." - -"Synnerbergin roolien valinnasta riippuu jossakin määrin (nti) -Lagermarckin ottaminen. Jos näet Synnerberg laulaa Lindassa, on meidän -melkein täytymys ottaa Lagermarck, sillä Lindaa emme voi antaa loppuun -8 p:ksi lokak. ja sen jälkeen on vaikea panna (nti) Braxén Synnerbergin -sijaan, mutta varsin hyvin siihen kelpaa koulutettu laulajatar, -Lagermarck. Muutoin riippuu Lagermarckin ottaminen siitä mitä hän -tahtoo -- -- ja jos ystävät arvelevat hänen kotimaisuutensa sitä -vaativan." -- -- - -Tästä huomaa kuinka paljo miettimistä oopperanäytäntöjen järjestäminen -vaati, ja samassa kirjeessä on vielä 8-9 sivua samantapaista -selvittelyä ja suunnittelua. Eikä siinä kyllin: näinä päivinä hän -kirjoitti sisarelleen näistä ja muista teatteriasioista kolme pitkää -kirjettä. Ne ovat täynnä määräyksiä ja neuvoja ei ainoastaan -päärooleista, vaan pienimmistä sivuosistakin, köörilaulajista, -soittokunnan jäsenistä y.m. Orkesterinjohtajiksi oli pyydettävä Richard -Faltin ja Martin Wegelius; kun puheosasto erosi Kuopiosta, oli "pikku -ooppera", se on osaston laulajat, paitse nti Hacklinia, lähetettävä -Helsinkiin; tulot ja menot arvioidaan koko alkavaksi ooppera-ajaksi, ja -toivoo kirjoittaja että päästään tappiotta, jollei mitään erityistä -onnettomuutta tapahdu; esitetään hetken näkökohdat, jotka ovat lukuun -otettavat puheosaston matkoja määrätessä j.n.e. -- -- - -Odottaessaan rahalähetystä Bergbom on kauhean levoton. "Siitä saakka -kun sain tietää että työ alkaa syyskuulla, minulla ei ole ollut -hetkeäkään rauhaa. Pelkoni että jotakin tärkeää laiminlyödään -poissaoloni tähden kiihtyy tavasta todelliseksi tuskaksi." Vihdoin 20 -p. elok. hän saa sähkösanoman että rahat on lähetetty ja kohta hän -kirjoittaa ("k:lo 2 päivällä!"): - -"Oh! on kuin kivi olisi pudonnut sydämeltäni. -- Olin lähellä -epätoivoa. Käsitin että minua tarvitaan Helsingissä enkä nähnyt mitään -keinoa päästä sinne. Kiitos, sydämellinen kiitos, rakkaani. Kunpa vaan -tämä viivytys ei vaikuttaisi vahingollisesti teatterin toimeen. Olen -pitänyt kunnianani aina olla paikallani, olisin onneton, jos -luultaisiin että tällä kertaa olen laiminlyönyt velvollisuuteni -huvituksieni tähden! Ne ovat muutoin näinä viime aikoina olleet varsin -surullisia, sillä kun Wahlström kirjeessään lupasi lähettää minulle -rahaa jo viime viikolla, olin kyllä kevytmielisesti jättänyt itseni -puille paljaille. En kumminkaan ole nähnyt hätää. Sitä paitse on -levottomuuteni ollut niin suuri, että kolme kertaa olen lähtenyt -teatterista ennen näytännön loppua, olin liian kiintynyt teatteriin -kotona voidakseni seurata esitystä. Ja kuitenkin Got ja Coquelin -näyttelivät." - -Tähän päättyy kertomus Bergbomin ensimäisestä Parisinmatkasta, joka -niin erinomaisesti todistaa, kuinka hän oli kokonaan ja ehdottomasti -antautunut elämäntehtäväänsä. "Olen pitänyt kunnianani aina olla -paikallani" pysyi alusta loppuun saakka hänen tunnuslauseenaan. -- -Palatkaamme nyt kotimaahan. - - * * * * * - -Puheosasto alkoi toimensa _Kuopiossa_ 21/7 esittämällä Daniel Hjortin --- viimeinen näytäntö, 27:s luvultaan, oli 24/9. Ensi viikkoina Vilho -oli lomalla vahvistaakseen terveyttään, ja Kallio oli "johtajana". -Tositeossa Emilie Bergbom alkuaikana johti ja järjesti seurueen -toimintaa. Eräässä nti Kaarola Avellanin kirjeessä nti Bergbomille -(21/8) sanotaan siitä: - -"Emilien olo täällä meidän keskellämme oli miellyttävin aika, jonka -olen Suomalaisessa teatterissa kokenut, kun Emilie niin kokonaan oli -meidän -- ja yksityisesti pyydän saada täydestä sydämestäni kiittää -Emilietä siitä ajasta, jonka Emilie uhrasi teatterille. -- -- Sitte kun -Emilie oli matkustanut pois, kuultiin kaikkien lausuvan että oli oikein -vaikea mennä teatteriin, kun tiesi ettei enää saisi nähdä Emilietä -istuvan rampin edessä seuraamassa harjotuksen menoa ja sähköttäen meitä -kaikkia. Nyt onkin aivan toisin: kaikki olivat silloin iloisia ja -ystävällisiä sentähden että Emilie oli semmoinen, nyt käy työ -konemaisesti ja hitaasti." -- Valitettavasti Helsinkiin tulikin -uutisia, jotka kertoivat eripuraisuudesta ja rettelöistä näyttelijäin -kesken. Luultavasti olisi moni ikävä selkkaus joko jäänyt tapahtumatta -taikka ollut verraten helposti tukahutettavissa, jos voimakas johtaja -olisi ollut paikalla. Mutta Vilhon voimat eivät olleet entisellään, -vaan sai toinen tai toinen vastoinkäyminen liian helposti hänen -mielensä masennuksiin. Tämä ja usea muukin seikka antoi aihetta -toivomaan muutosta teatterin elämässä, eikä se enää ollutkaan kaukana. - -Daniel Hjort, joka ensi iltana tuotti 350 mk, annettiin toisen kerran -11/9 juhlanäytäntönä Helsingin suomalaisen yhteiskoulun vihkimisen -johdosta. Ilojuhla muuttui kuitenkin teatterille surunhetkeksi, sillä -näytellessään nimiroolia kohtasi Lundahlia näyttämöllä halvaus, joka -teki lopun hänen näyttelijätoimestaan. Kolmannen kerran meni sama -näytelmä 15/9, jolloin Vilho näytteli pääosaa -- Tapion mukaan -"mestarillisesti". Kolme kertaa esitettiin myöskin Schillerin _Rosvot_, -mutta huonolla menestyksellä, vaikka se oli uusi -- 100:es kappale -- -ohjelmistolle. Ensi ilta tuotti ainoastaan 121 mk, ja kaikki yhteensä -ei täyttä 450 mk. Karl Mooria näytteli Böök, jolle Lundahl -kivuloisuuden takia oli luovuttanut roolin. - -Kaksi kertaa annettiin seuraavat koko illan näytelmät: Angelo, -Kylänheittiö, Hellät sukulaiset, Maantien varrella ja Don Pasquale. -Viimemainitun, Donizettin oopperan, joka toukokuulla oli esitetty -Helsingissä Ida Basilier Normana, suoritti nyt "pikku ooppera". -Nimiroolissa esiintyi niinkuin ennen Pesonen ja Ernestona Himberg, -mutta uusia olivat Anni Hacklin -- Norina ja _Kahra_[127] -- Malatesta. -Ensi ilta 30/8 tuotti 512 mk -- suurin tulo koko aikana; toinen 294. -Hellissä sukulaisissa näytteli toisella kerralla, Vilhon pahoinvoinnin -tähden, nuori näyttelijänalku Anton Kivinen[128] Schumrichin osaa ja -onnistui hän huolimatta riittämättömistä opinnoistaan jotenkin hyvin. - -Yhden kerran esitettiin vain kaksi koko illan kappaletta, nimittäin -Kultaristi ja Sirkka, joka jälkimäinen veti enemmän väkeä kuin Rosvot -vähän ennen. -- Vielä on ohjelmistoon nähden merkittävä, että -Raatimiehen tytär täällä meni toisen kerran, Turussa kun sitä ei oltu -katsottu voitavan toistamiseen esittää. -- Paitse Don Pasqualea esitti -"pikku ooppera" Noita-ampujan toisen näytöksen ensi kuvaelman ja -Jeannetten häät, puhumatta Laululintusesta ja 2-osaisesta alkuteoksesta -_Kallaveden rannalla_ (ensi ilta 31/7), johon oli sovitettu sarja -kansanlauluja. Vaatimaton kappale oli syntynyt niin että Törmänen -Bergbomin neuvojen mukaan oli laulunäytelmäksi muodostanut erään -Aukusti Korhosen laatiman pikkunäytelmä-luonnoksen. - -Tulot Kuopiossa tekivät yhteensä 7,670:94 mk, joten siis keskimäärin -saatiin 285 mk. illalta. - -Täältä muutettiin _Jyväskylään_, jossa annettiin 16 näytäntöä, -ensimäinen -- Sirkka -- 30/9 ja viimeinen -- Maria Tudor -- 5/11. -Ohjelmiston järjestäminen uudessa olopaikassa oli vaikea useista -syistä. Laulukyvyt olivat jo syyskuun alussa Kuopiosta matkustaneet -Helsinkiin ollakseen mukana oopperanäytännöissä, Ida Aalberg oli -Dresdenissä, Lundahl toivottomasti sairas (lääkärin neuvosta hänet -toimitettiin Helsinkiin sairaalaan) ja Vilhonkin kivuloisuus rajoitti -rajoittamistaan hänen työkykyään. Lisäksi tuli näyttämön ahtaus, jota -Vilho syytti rintatautinsa pahentumisestakin: usein olivat kynttilät -sammumaisillaan ilman turmeltumisesta. Kumminkin täällä esitettiin -paitse jo mainituita seuraavat suuret näytelmät: Daniel Hjort kolme -kertaa (yhteensä 923:25 mk. -- Kuopiossa 843), Angelo, Rosvot (tuotti -kahtena iltana yhteensä 588 mk. -- Kuopiossa kolmena alle 450), Hellät -sukulaiset ja Maantien varrella kukin kaksi kertaa ja Nummisuutarit -yhden kerran. -- - -Kirjeistä päättäen Vilho jatkoi tointaan niin kauvan kun seurue viipyi -Jyväskylässä ja hän näyttelikin vielä 25/10, kun Nummisuutarit -annettiin; mutta sen jälkeen hän tunsi voimansa olevan lopussa. -Toverien lähtiessä uuteen olopaikkaan, Haminaan, Vilhon täytyi erota -heistä ja hän matkusti Turkuun. Häntä oli näet neuvottu käyttämään -siellä olevaa tri Krohnin johtamaa "oivallista voimistelulaitosta". -Sieltä hän marraskuulla ilmoitti Bergbomille lääkärin sanoneen, että -"kumpikin hänen keuhkonkärkensä oli taudin koskettama". - -_Haminassa_ Suomalaisella teatterilla oli vanha ystävä, Otto Florell, -jolta voitiin odottaa apua. Hänelle Bergbom kirjoitti 4/11 ja pyysi, -että hän neuvoilla ja teoilla avustaisi Kalliota ja Glantzia, jotka -Vilhon sairauden aikana täyttävät tämän tehtävät. "Ja vielä enemmänkin! -Ottaisitko itse taikka jonkun toisen kautta hoitaaksesi kassaa, se on -nostaaksesi joka illan tulot ja suorittaaksesi laskut?" Florell -tietysti suostui. Toisessa kirjeessä Bergbom suosittelee nti Hacklinia -Florellille ja hänen vaimolleen. "Näiden rivien tuoja on signora Anni -Hacklin, puhenäyttämön primadonna. Ehkä Emmy voisi antaa hänelle -joitakuita tunteja viikossa. Hänellä on hyvin kaunis ääni ja -luonnollisen musikaalinen esitystapa. Hänet otettiin tänne Helsinkiin, -jotta hän koettaisi laulaa Zerlinaa (Don Juanissa), mutta Holmin -sairaus teki aikeen tyhjäksi." Bergbomin oma matka Haminaan oli -myöhästynyt, mutta luvaten pian tulla hän uudistaa pyyntönsä: "Ole -siksi hyväntahtoisesti joukkoni kaitselmus ja tuki." - -Ohjelmisto oli pääasiassa sama kuin lähinnä edellisillä paikkakunnilla. -Kumminkin esitettiin kaksi uuttakin kappaletta: A. Belotin -3-näytöksinen näytelmä _Sarah Multon_ (ensi ilta 29/11) ja Törmäsen -suomentama Bayardin ja Vanderburchin 2-näytöksinen huvinäytelmä -_Parisin veitikka_ (ensi ilta 13/11). Jälkimäisen nimiroolissa esiintyi -nti Avellan, joka myöskin näytteli kaksi kertaa Leaa. Daniel Hjortista -annettiin täällä vain toinen näytös ja Nummisuutareista ensimäinen. -- -Ensimäinen näytäntö oli 10/11, viimeinen 15/12; näytäntöjen koko -luku 16. - -Ylipäätään menestys oli hyvänlainen. Tulot ja menot, Florell -kirjoittaa, olisivat vastanneet toisiansa, jollei Jyväskylän vaillinkia -olisi täytetty Haminassa. Kavaluus ja rakkaus meni kaksi kertaa "varsin -kunnioitettavasti, mikäli voimat riittivät". Nti Avellan näytteli lady -Milfordia. "Hacklin yleisön suosikki laulettuaan Kallaveden rannalla. -Kiltti tyttö ansaitsisi palkankorotusta." -- Kahdessa kirjeessä -Morgonbladetiin kerrottiin teatterin käynnistä: - -Kirjoittaja sanoo kuulleensa talonpoikien käräjätalon pihalla ja -eteisessä tekevän toisilleen selkoa näytellyistä kappaleista ja päättää -siitä, että teatteriin käytetyt varat meillä eivät ole turhaan -tuhlattuja, kun vain katsotaan että yleisöä ei pilata samalla kun -näyttämö luo sitä itselleen. -- Haminalainen ohjelmisto todistaa mikä -runsas työ seurueen jäsenillä on suoritettavana, varsinkin kun -ajattelee kesäloman lyhyyttä. Esiintyä kolme kertaa viikossa, melkein -joka kerta uusissa rooleissa, ei ole leikintekoa, mutta epäilemättä -hyvä koulu nuorille näyttelijöille, joista moni ansaitsee tämän nimen -samalla kun kaikki kaunistavat vaivaloista uranaukausijatointaan -kiitettävällä ahkeruudella ja ilahuttavalla edistyksellä. Ei tarvinnut -nähdä muuta kuin Leaa, nti Avellan nimiroolissa, huomatakseen mitä -teatterilta nyt voi odottaa, joskin kaipasi Vilhon klassillista -Sakeusta, miten hyvin Leino -- tuo monen erilaisen tyypin ja niiden -joukossa Nummisuutarien Eskon oivallinen esittäjä -- täyttikin vaikean -tehtävän; taikka nähtäköön rva Aspegren Katrina tavatessaan poikansa -synkässä yökohtauksessa, taikka Kallion koomilliset henkilöt j.n.e. ----- Teatterin ystävät toimeenpanivat viimeisen näytännön jälkeen -pienet läksiäispidot näyttelijöille, jotka 16/12 lähtivät Turkuun. - - * * * * * - -Nyt on kertomuksemme palaava syksyn alkuun ja Helsinkiin. -- -Edellisestä tiedämme, kuinka kesän kuluessa lauluosasto oli uudestaan -järjestetty ja puhuttava on siitä Suomalaisen oopperan jaksosta, joka -oli sen viimeinen, vaikkei kukaan aavistanut sitä. - -Tutustuaksemme ajan tunnelmaan luemme ensin pari Emilie Bergbomin -kirjettä nti Elfvingille: - -(23/8) "Oma Bettyni! Sydämelliset kiitokset kirjeistäsi. En voi oikein -sanoa kuinka kiitollinen olen, ettet aina odota vastausta, vaan -kirjoitat 'kun henki tulee'. Katsos, tulee vähän hitaaksi, kun pitää -kirjoittaa niin paljo kirjeitä kuin minun. Tullessani Kuopiosta oli -minulla ainakin 40 kirjettä vastassa, ja koska asiakirjeisiin on ensin -vastaaminen, niin jäävät ystäväkirjeet odottamaan, jopa joskus -kauvankin. -- Kuukauden lopussa Kaarlo tulee kotia, ja syyskuun 15 p:n -jälkeen alkavat oopperanäytännöt. Raskasta on taas ryhtyä vaivaloiseen -puuhaan, mutta emmehän siitä pääse. Oopperasesonkimme tulee lyhyeksi, -mutta loistavaksi. Fohström, Synnerberg, Lagus, Ingman, Holm, Hahl ja -Navrátil tulevat kaikki esiintymään. Luuletko Lagermarckin jäävän -meidän luoksemme. Äitinsä kirjoitti, että tytär ensin tekee -konserttimatkan ympäri maata ja se kestää lokakuun keskivaiheille. Se -on meille hyvin sopivaa." -- -- - -"Kuopiosta tulin sangen tyytyväisenä. Oli hyvin hupaista nähdä minulle -ennen tuntemattomia seutuja ja niinikään muutamiksi viikoiksi kääntää -selkäni Helsingille ja edes lyhyeksi ajaksi heittää pois muut -huolet." -- - -(3/9) [Tässä ja muissa syksyn kirjeissä puhutaan paljo -- -keinuhevosista, joita Emilie nti Elfvingin kautta tilasi Turusta -lahjottaakseen niitä Betty sisarensa ja Atte veljensä ja entisen -Preciosan, Ottilia Silfverstolpen, pojille. Niiden tuli olla niin -tukevia kuin yksi ennen saatu, jota Augusta sisaren pojat käyttivät ja -jonka seljässä Kaarlo eno saattoi istua kaikki kolme lasta sylissään!] --- "Kaarlo on nyt kotona ja tuntuu oikein rauhottavalta; kuulin -että hän oli tavannut sinua laivarannassa. Saa nähdä kuinka asiat -tänä vuonna luonnistuvat. Vähän levottomia olemme, kun Turun -teatterin johtokunta ei vastaa kysymykseemme [oliko teatteri vapaa -puheosastolle?]. Rva Elffors on vuokrannut teatterin 1 p:ään marrask. -eikä ole varmaa, saammeko sen sen jälkeen vai onko joku toinen -ruotsalainen seurue haalittava sinne." -- - -Nti Elfving vastasi 5/9 ja kertoo juuri tulleensa nti Mathilda -Lagermarckin konsertista. Laulajatar oli menestynyt erittäin hyvin. Hän -oli halukas tulemaan Suomalaiseen oopperaan, ja kirjoittaja kehottaa -ehdottomasti ottamaan hänet. Sopimuksen mukaan taiteilijat syyskuun -alkupuolella kokoontuivat Helsinkiin ryhtyäkseen harjotuksiin, joiden -aikana toinen toisensa perästä konsertissa esitti itsensä yleisölle. -Ensi näytäntö oli 26/9, jolloin täpötäydelle ja innostuneelle huoneelle -annettiin Faust, jonka vetovoima ei vieläkään ollut hävinnyt. Ensi -kädessä tänä iltana huomio kohdistui uuteen Siebeliin, _Hortense -Synnerbergiin_, joka tervehdykseksi sai kukkavihkon, jonka nauhoissa -oli kirjoitus: "Hortense Synnerbergille. Muistoksi ensimäisestä -näytäntöillasta kotimaassa Suomalaisen teatterin johtokunnalta"; mutta -oli muutakin mieltäkiinnittävää, niinkuin näkyy Morgonbladetin -arvostelusta (merk. G. L.): - -Margaretana esiintyi nti Ingman, joka ansaitsi suurta kiitosta -varsinkin siitä liikuttavasta luonnollisuuden ja viattomuuden kuvasta, -jonka hän teeskentelemättä antoi etenkin 3:ssa näytöksessä. Juveliaaria -meni nuhteettomasti; mutta semmoisissa kohdissa, joissa olisi vaadittu -voimakasta tunteenilmaisua, oli paljo muistutettavaa. Navrátilin Faust -oli sama kuin ennen. -- "Kaksi tärkeintä roolia oli uskottu hroille -Hahlille ja Holmille, Mefiston ja Valentinin. Hra Hahl tutustutti -suomalaisen yleisön oikeaan Mefistotyyppiin, jommoista Goethe -luultavasti on tarkoittanut, eikä mihinkään irvikuvaan. Meillä on täysi -syy kiittää yksityiskohtaista näyttelemistä sekä varmaa ja musikaalista -esitystä, ja toivomme vain että hra Hahlin ääni saisi takaisin osaksi -kadonneen heleytensä sekä että hänen pirunsa olisi hieman enemmän 'vrai -gentilhomme', niinkuin Mefisto ensi kerran ilmaantuessaan lausuu -itsestään. -- Hra Holm lauloi Valentinin kauttaaltaan kauniisti ja -taiteellisesti. -- Kenties tulisi niin urhoollisen sotilaan ensi -näytöksessä olla vähemmän tunteellinen laulussa ja näyttelemisessä. --- Nti Synnerbergin Siebel oli tietysti illan tapahtuma, ja yleisö -tuhlasikin hänelle suosiotaan. Ei kuumuus, eikä ahdinko, eikä -epäedullinen salonki estänyt hänen ääntänsä helkkymästä, niinkuin -ainoastaan semmoinen ääni voi helkkyä. Hänen laulunsa oli puhdas, -esitys taiteellisesti huoliteltu ja koko hänen esiintymisensä oli -omansa saamaan meidät ihailemaan nuoren diivan hehkuvaa näyttelemistä -ja kaunista plastiikkaa, vaikka kenties samassa unohdimme sen -vaatimattoman, lämminsydämisen ja runollisen Siebelin, jolle Goethe ja -Gounod yhdessä ovat suoneet niin paljo viehätysvoimaa. Toivomme -suuresti saavamme nähdä nti Synnerbergin tehtävässä, joka vaatii -enemmän hänen musikaaliselta ja draamalliselta kyvyltään. Köörit -menivät niinkuin ennenkin hyvin, ja orkesteri, jota tirehtööri Faltin -johti, suoritti myöskin asiansa ansiokkaasti." -- - -Faust annettiin vielä 29/9 Ja 6/10, samat esiintyjät kaikissa -rooleissa, täysille tai lähes täysille huoneille ja muuttumattomalla -menestyksellä. Kolmannella kerralla nti Synnerbergin täytyi toistaa -kukka-aaria 3:ssa näytöksessä, Hahlin Mefisto sai yhä enemmän -tunnustusta ja Holmin Valentinin sanottiin ilta illalta edistyneen -- -"se oli todella erinomainen taideluoma". - -Toiseksi esitettäväksi otettiin Lucrezia Borgia, joka meni ensi kerran -4/10 ja toisen kerran 8/10. Edellinen näistä näytännöistä oli varsin -loistava, ensimäinen jossa _Martin Wegelius_ johti orkesteria. Yleisö -oli kovin innoissaan. "Myrsky pakotti nti Synnerbergin laulamaan 3:nnen -näytöksen juomalaulun da capo ja Wegeliukselle annettiin kukkavihko." - -G. L. mainitsee, että Lucrezia Borgia, joka ensi kerran oli otettu -ohjelmistoon rva Achtén tähden, nyt esitettiin nti Synnerbergin vuoksi. -Päärooli oli nti Laguksen käsissä, joka tietysti ainoastaan osaksi -kykeni sitä tulkitsemaan, se kun oli hänelle liiaksi intohimoinen. -Mutta mitä Lucreziassa oli inhimillistä, jaloa ja traagillista hän -esitti sielukkaasti, laulaen kauniisti ja lämpimästi. Navrátil lauloi -tapansa mukaan Gennaron aistikkaasti ja aitomusikaalisesti. Hahl antoi -selvän ja todenmukaisen kuvan herttua Alfonsosta. Hänen laulunsa -ilmaisee aina musikaalista käsitystä, mutta ääni ei tunnu täysin -kehittyneeltä. Toisen näytöksen kolminlaulun esittivät nti Lagus sekä -Navrátil ja Hahl erinomaisesti. -- "Nti Hortense Synnerbergillä oli -Maffio Orsinin rooli, joka paremmin soveltuu hänen luonnonlaadulleen -kuin Siebel. Ritarillinen venetialainen aatelismies oli tehtävä, -joka aivan toisin vastasi hänen ominaisuuksiaan kuin saksalainen -porvarillinen nuorukainen. Tässä nti Synnerbergin kauniit plastilliset -liikunnot, hänen loistava ryhtinsä, hänen kevyt ja ylimielinen tapansa -käyttäytyä olivat aivan paikallaan. Laulustakin voimme vakaumuksesta -sanoa, että se vastasi mitä tältä osalta sopii vaatia. Sanalla sanoen -nti Synnerberg oli semmoinen kuin Orsinin tulee olla. Äänen kauneus -esiintyi, niinkuin ennen, täydessä loistossaan, varsinkin henkevässä -juomalaulussa, ja italialaiset sävelmät soivat hänen huuliltaan -niinkuin ainoastaan italialaiset sävelet voivat." Maisteri -Wegeliuksenkin esiintyminen soittokunnan johtajana tuotti näyttämölle -jotakin juhlallista. Oopperan harjotuksiakin hän oli ansiokkaasti -johtanut. Vihdoin oli syytä mainita, että köörinkin jäsenten -käyttäytyminen näyttämöllä viime aikoina oli osottanut huomattavaa -edistystä. - -Tämän jälkeen tuli 13/10 ja 15/10 kaksi Taikahuilu-näytäntöä, joista -ensimäinen annettiin hyvälle huoneelle, vaikka esiintyjäin joukossa ei -ollutkaan vierailijatähteä. - -Nti Lagus oli Pamina ja G. L. lausuu, "hän laskee niin paljo pehmyttä -suloa ja lämmintä tunnetta tähän tosilemmen naiselliseen edustajaan, -että kuulija ei voi olla viehättymättä. Navrátil -- Tamino lauloi -oivallisesti, ja Hahl oli kelpo, arvokas Sarastro. Hän astuu esiin -erinomaisen vaikuttavasti kuin mikä vanha, kokenut näyttelijä; alhaiset -sävelet eivät soineet oikein selvinä. Nti Ingman oli ensi näytöksessä -ensimäinen Yön neitoja ja lauloi sitten Yön kuningattaren osan -- -menestyen hyvin kumpaisenakin. Pesonen on kelpo ja oiva suomalainen -Papageno, jonka luulee kohdanneensa joissakin talonpoikaishäissä -kaikkien ilona ja riemuna. Nti Wikström yllätti laulamalla Papagenon -osan nuhteettomasti ja varmasti. Orkesteria johti nytkin Martin -Wegelius." - -Toisia loistavampi ilta oli jälleen nti Synnerbergin hyväksi annettu -näytäntö 17 p., jossa esitettiin kohtauksia Faustista, Lucreziasta ja -Taikahuilusta. Yhtä hyvin kuin pilettien loppuunmyynti ilmaisivat -myrskyiset suosionosotukset, kuinka laulajatar oli herättänyt yleisön -myötätuntoa. Korkeimmilleen myrsky nousi nti Synnerbergin laulettua -aarian Glinkan oopperasta Henki tsaarin edestä ja Voi äiti parka ja -raukka, jotka kumpikin toistettiin. Kukkavihkoja, suuria ja pieniä, -satamalla satoi näyttämölle ja niitä seurasi täkäläisen venäläisen -yleisön antama kukkakori ja sen ohella hohtokivillä koristettu -kultainen rannerengas.[129] -- Kun sitte välillä 20/10 Taikahuilu oli -esitetty, tuli nti Synnerbergin jäähyväisnäytäntö: Lucrezia Borgia. -Nytkin huone oli aivan täysi ja innoissaan, ja laulajatar yhä -uudistettujen kunnianosotusten esineenä. Tälläkin kertaa hän sai -kalliita lahjoja, nimittäin kaksi hohtokivisormusta, toisen -venäläisiltä ihailijoilta ja toisen rva Karamsinilta. Kaarlo ja Emilie -Bergbom antoivat ihanan ruusukimpun, jonka nauhoihin oli painettu: -"Muista meitä rakkaudella." - -Paitse nti Synnerbergille oli nti Laguksellekin lähtöaika tullut. Hän -oli näet päättänyt matkustaa Milanoon jatkaakseen opintojaan ja -esiintyi nyt enää vain kaksi kertaa, 27/10 ja 29/10, jolloin illan -ohjelmaksi oli yhdistetty kohtauksia oopperoista Noita-ampuja ja Tsaari -työmiehenä sekä Laululintunen, tuo vanha pikku laulukappale. Kumpanakin -iltana yleisö sydämellisesti ilmaisi tunteitaan rakastettavaa -laulajatarta kohtaan, joka niin uskollisesti oli palvellut oopperaa ja -ilahuttavan taiteellisesti suorittanut mitä vaikeimpia tehtäviä. Paitse -kukkavihkoilla teatterissa tervehdittiin häntä myöhemmin serenaadilla. --- Laulajatar antoi vielä lähtökonsertin 2/11. - -Niinkuin edellisestä näkyy, oli _Alma Fohström_, jonka tähden ooppera -jo syyskuulla oli pantu alkuun, tähän saakka ollut esiintymättä. Syynä -siihen oli pääasiassa nti Synnerbergin vierailu, mutta arvattavasti -sekin että laulajatar yhä edelleen mielellään nautti lepoa. Ennen kun -hän vihdoin 31/10 ensi kerran esiintyi Arkadiassa, oli hän 12/10 -antanut loistavat laulajaiset yliopiston juhlasalissa ja myöskin 25/10 -Ruotsalaisessa teatterissa näytösten välillä laulanut kaksi aariaa -(Dinorahsta ja Rigolettosta). -- Lukuisa ja innostunut oli yleisö -jälleen tervehtiessään laulajatarta Margaretana. Kukkakimput ja -esiinhuudot tulkitsivat iloa, kun ei ainoastaan huomattu että nti -Fohström oli mitä parhaimmissa voimissa, vaan myöskin nähtiin kuinka -hän oli suuresti edistynyt. Juveliaarian, jota ulkomaan suuremmilla -näyttämöillä pidetään oikeana yleisön valloittamiskeinona, nti Fohström -lauloi mitä hienoimmin, ilman tahallisuuden merkkiäkään -- juuri siten -nousten mahdollisen korkealle taiteellisuudessa. Suora yllätys -yleisölle oli Valentinina nähdä ja kuulla etevää soittoniekkaa _Jaromir -Hrimalya_, joka ansiokkaasti suoriutui tehtävästään. Siebelinä taasen -astui näyttämölle monen ajan päästä rva Aura Thuring, joka entiseen -tapaansa osasi miellyttää kuulijoita. -- Näytäntö uudistettiin 3/11, ja -oli silloin jonkunlainen riemujuhla, sillä sinä iltana Gounodin Faust -esitettiin _viidennenkymmenennen_ kerran. Navrátil, joka oli -myötävaikuttanut kaikissa näytännöissä, ja nti Wikström, joka 49 kertaa -oli esittänyt Marthan osan, saivat edellinen laakeriseppeleen ja -jälkimäinen komean kukkavihkon. Myöskin orkesterinjohtaja Faltin ja -Bergbom huudettiin esiin, puhumatta nti Fohströmiä tarkoittavista -kunnianosotuksista. - -Faustia seurasi Lucia, jossa Alma Fohström esiintyi peräkkäin kolme -kertaa (7, 10 ja 13 p.). Hänen esityksensä tässäkin oopperassa oli -merkillisesti edistynyt maaliskuunnäytäntöihin verraten, laulajatar kun -nyt laulutekniikka vallassaan antautui taiteilijainnostuksensa -johdettavaksi. Yleisön ihastus oli sekin vain kiihtymässä. "Nuori -laulajatar", sanotaan toisen näytännön jälkeen, "näytti olevan aivan -suunniltaan esiin- ja hyvähuudoista, joista ei tahtonut loppua -tullakaan." Achté lauloi loordi Ashtonin osan. - --- "Oopperalla on tänä syksynä ollut hyvät tulot. Kun meillä on Alma -Fohström, niin 'ei ole hätää eikä surua'. Hänellä on mahtava vetovoima -yleisöön nähden ja syystäkin: hän on suuri ja todellinen taiteilijatar. -Hänen edistyksensä keväälliseen verrattuna on erinomainen; huolimatta -lyhyestä taiteilijaurastaan hän on jo ennättänyt saavuttaa taiteellisen -varmuuden ja ylemmyyden, jotka ovat ihmeteltäviä. Hän antaa eheän ja -täyden kuvan esitettävästään henkilöstä eikä ainoakaan epäkaunis -liikunto, kasvojenele taikka sävel -- ei edes sattumalta -- häiritse -kokonaisvaikutusta. Minä ihailen häntä suuresti. Kun hän esiintyy, on -meillä aina paljo väkeä -- miltei aivan täysi huone. Synnerbergin lyhyt -täälläolo teki että hänkin antoi täysiä huoneita, vaikkei hänestä -oikeastaan pidetty. Hänen etevää ääntänsä täytyi kuitenkin jokaisen -ihailla. Lagus matkusti muutamia päiviä sitten, mutta Ingman viipynee -vielä jonkun ajan. Nti Wecksell on kotona ja luultavasti hän on -taipuvainen esiintymään meillä. Torstaina alkaa Emmy Achté Lucreziana; -sen jälkeen hän esiintyy Valentinena Hugenoteissa. Ensi viikolla -annetaan Linda di Chamounix. Ooppera itse ei ole oikein omansa -herättämään suosiota, mutta Lindan osa on pääasia ja kun Alma Fohström -on Lindana, niin kyllä se menestyy. Holm on yhä vielä sairas ja voit -kyllä käsittää, kuinka vaikea meidän on järjestää ohjelmisto ilman -häntä. Onneksi hän nyt on toipumaisillaan, mutta vuodenaika on erittäin -epäsuotuisa parantuville. -- Puheosasto alkaa tänään Haminassa, -näyttelee siellä 12 tai 15 p:vään jouluk. ja tulee sitte luultavasti -Turkuun. Tammikuun 15 p. toivon että päätämme oopperan ja silloin on -puheosaston vuoro esiintyä täällä. Turunmatka on vielä lopullisesti -päättämättä, jonka tähden on paras ettet vastaiseksi puhu asiasta. Nyt -on meidän hyvin vaikea tulla toimeen sentähden että Vilho on niin -huono, että hänen on täytynyt ottaa virkavapautta levähtääkseen. -Lundahl on täällä sairaalassa sangen huonona ja Aalberg on yhä edelleen -Dresdenissä: voit ymmärtää kuinka näin ollen on vaikea saada kokoon -ohjelmistoa. Lundahlin tila on kovin, kovin huono; en usko hänestä enää -tervettä tulevan. -- -- Kaikki täällä voimme jotenkin hyvin, toisin -sanoen niin hyvin kuin mahdollista on tässä levottomuudessa, joka hetki -harmien ja kielittelyjen ahdistamana. -- Kaarlo ja minä olemme -täyshoidossa tädin [tohtorin rva Sanmarkin] ja Augustan luona, ja -huoneemme ovat erotetut ainoastaan pienen oven kautta eteisessä." -- -- - -Emme erehtyne, jos oletamme Emilien viittauksellaan kielittelyihin y.m. -muun muassa tarkoittaneen niitä ikävyyksiä, jotka tänäkin oopperan -viime aikana syntyivät toisen teatterin ylläpitämän kilpailun johdosta. -Kaikki "valtit" olivat kyllä suomalaisella puolella, mutta juuri se -kiihottikin vastustajia. -- Mitä sanoakaan esim. seuraavasta -tapahtumasta, joka mainittakoon sentähden että H. D. veti sen -julkisuuteen. Samana päivänä kun nti Fohström lauloi näytösten välillä -Ruotsalaisessa teatterissa, hän sai nimettömän kirjeen, jossa -ilmoitettiin, että "kauhea komplotti (salajuoni)" oli viritetty häntä -vastaan ja kovasti varotettiin häntä laulamasta Ruotsalaisessa -teatterissa. Uskaltamatta suoraan syyttää suomenmielisiä häpeällisestä -uhkauksesta, ei kuitenkaan viittauksia vältetty. Suomalaisella taholla -katsottiin varmaksi asiaksi, että kirje oli salakavala hanke, jonka -tarkoitus oli joko ainoastaan heittää kunnialle käypä syytös -suomalaista puoluetta vastaan taikka vierottaa laulajatar siitä -näyttämöstä, jolla hän tähän saakka yksinomaan oli laulanut. Miten -lieneekään, kehno yritys ei onnistunut. Nti Fohström pysyi uskollisena -Suomalaiselle teatterille, vielä sittenkin kun hänelle toiselta taholta -tehtiin meidän oloissamme aivan kuulumattomia palkkatarjouksia. Useita -viikkoja jatkettiin houkuttelemista ja toinen lähettiläs toisensa -perästä, kumpaakin sukupuolta, kävi laulajattaren kodissa, siksi kunnes -hän joulukuun alussa antoi lopullisen kieltävän vastauksen.[130] -Samallaisten houkuttelujen esineeksi tuli nti Lagermarckkin, kun hän -joulukuulla oli ensi kerran laulanut Suomalaisessa teatterissa ja niin -ennen ja myöhemmin vuorostaan kaikki etevimmät kyvyt. Jokaisen vastaus -oli kuitenkin sama, nimittäin kieltävä. Ainoastaan jos "fusiooni", se -on jos sovinnollinen yhteistoimi olisi syntynyt, olisi näihin -tarjouksiin myöntämällä vastattu. - -Lisäksi mainittakoon, että ruotsalaiset lehdet tälläkin ajalla -pitkät kuurot kannattivat suomalaista oopperaa -- vaitiololla. -Hufvudstadsbladetkin, joka ennen Nervanderin aikana oli suopeasti -seurannut suomalaisen näyttämötaiteen kehitystä, oli aikoja sitten -muuttanut kantansa. Juuri nyt puheena olevana aikana tapahtui esim. -että kun lehtori H. Paul oli kirjoittanut hyvin kiittävän arvostelun -oopperasta ja sen laulajattarista, toimitus ei painattanut sitä -lehteen. Tämä taasen pahotti arvostelijaa ja siitä seurasi, että -Hufvudstadsbladetissa ei kokonaiseen kuukauteen puhuttu mitään -oopperanäytännöistä. -- - -Pitkän ajan päästä saatiin jälleen toivottaa rva Emmy Achtékin -tervetulleeksi näyttämölle. Se tapahtui Lucrezia Borgiassa 14/11. -Entiseen tapaansa hän, hyvällä laulutuulella ollen, tarmokkaasti ja -ylen vaikuttavasti -- joskin ylipäätään maltillisemmin -- esitti -Lucrezian osan. Maffio Orsinina esiintyi nyt nti Braxén. -- Sama -näytäntö uudistettiin vielä kerran 17/11. Näitäkin näytäntöjä johti -orkesterin päällikkönä, "enentyväliä varmuudella", Martin Wegelius. - -Donizettin ooppera _Linda di Chamounix_, jota kauvan oli odotettu, oli -nyt valmis ja esitettiin ensi kerran 21/11: Alma Fohström -- Linda, -Pesonen -- Boisfleuryn markiisi, Navrátil -- kreivi Carlo de Sirval, -Hahl -- pastori, Himberg -- Antonio, nti Braxén -- Pierotto ja nti -Wikström -- Magdalena. Huone oli täysi, ja ihastuttava päähenkilö -valloitti sen täydellisesti. Ansiokkaasti esittivät myöskin -Navrátil ja Hahl osansa, jota paitse Pesosen huumori enensi hilpeää -tunnelmaa. Köörit menivät oivallisesti, ja Martin Wegelius hoiti -kunnialla tehtäväänsä. -- Sama ooppera annettiin kuusi kertaa -peräkkäin -- kuudennen kerran 8/12. Kolmannen illan jälkeen -merkki * Morgonbladetissa julkaisi laajahkon arvostelun, josta teemme -seuraavan otteen: - --- "Olemme todella hämmästyneet siitä varmuudesta ja hienoudesta, millä -nti Fohström kuvaa toiselta puolen viattoman, lempivän savoijilaistytön -iloista, herttaista luonteenlaatua ja toiselta puolen vähän -kehittyneemmän naisen itsetietoista menettelyä, kun tungetteleva -markiisi ahdistaa häntä halpamaisella kohteliaisuudellaan. -Mainitsemme muun muassa kohtaukset kreivi de Sirvalin kanssa -1:ssä ja 2:ssa näytöksessä, edelleen kohtauksen, jossa Linda saa -tietää Carlon suhteesta jalosukuiseen naiseen, sitä seuraavan lyhyen -mielenhäiriökohtauksen ja siitä selkeneminen viime näytöksessä -- -kaikki nämä ovat esityksen loistokohtia ja tulkitaan merkillisellä -totuudella ja luontevuudella. Laulu virtaa niin helposti, paikottain -erittäin loistavat juoksutukset käyvät niin sujuvasti ja näyttävät -olevan laulajattarelle niin kevyttä, että se mitä niissä joskus tuntuu -vähemmän luonnolliselta miltei kokonaan korjaantuu." - -Lindan viidennestä näytännöstä alkaen tuotti esitykseen uutta -viehätystä nti _Mathilda Lagermarck_, joka silloin Pierottona ensi -kerran esiintyi näyttämöllä. Nuori laulajatar niitti runsaasti -suosiota, huudettiin useat kerrat esiin sekä esiripun ylhäällä ollessa -että näytösten lopussa ja sai vastaanottaa kauniin kukkavihkon: -"Neiti Mathilda Lagermarckille 3/12 1878, Suomalaisen teatterin -johtokunnalta." Ei ainoastaan heleä, sympaattinen ääni, vaan myöskin -lämmin, sydämellinen esitys sekä teeskentelemättömän yksinkertainen ja -sulokas, joskin vielä vähän tottumaton näytteleminen tekivät mitä -parhaimman vaikutuksen, ja jokainen sai iloisen vakaumuksen siitä että -nti Lagermarck suuresti oli hyötynyt viimeisestä opintomatkastaan -ulkomaille ja että hän on varsin lupaava kyky laulunäyttämöllemme. - -Kun Linda oli esitetty kuusi kertaa, palasi 11/12 näyttämölle -Meyerbeerin suuremmoinen ooppera Hugenotit, rva Achté Valentinena. -Hahlin äkkinäisen sairastumisen tähden ei kuitenkaan voitu oopperasta -antaa muuta kuin 2:n ja 4:s näytös, jonka lisäksi esitettiin Lucian 2:n -ja 3:s. Nti Fohström sähkötti yleisöä Luciana, mutta samoin teki rva -Achtékin Valentinena. Jälkimäisestä on muistiinpantuna, että hänet -huudettiin esiin 15 kertaa, joka oli paljo tänä innostuksenkin aikana. --- Innoissaan eräs talonpoika toisella rivillä kääri kaksi viidenmarkan -seteliä markanrahan ympärille ja heitti mytyn -- kiitollisuuden -osotteena -- näyttämölle; sinne se kuitenkaan ei pudonnut, vaan -orkesteriin ja siellä se -- katosi! Luultavasti joku köyhä soittoniekka -arveli, että lähetys oli aiottu hänelle, eikä häntä sovi siitä moittia, -koska osote oli epäselvä. -- Täydellisenä meni Hugenotit kaksi kertaa, -15/12 ja 18/12. Sivurooleissa olivat uusia nti Lagermarck paashina ja -J. E. Cajanus S:t Bris'in osassa. Rva Achté sai arvostelulta yhtä -ehdottoman tunnustuksen kuin ennenkin, eikä ihme, sillä sekä -musikaaliselta että draamalliselta kannalta katsoen oli rooli, niinkuin -ennestään tiedämme, hänelle mitä sopivin. Erittäin häntä kiitettiin -hillitystä esityksestä 4:nnessä näytöksessä sekä lämmöstä ja -sydämellisyydestä niissä kohdin missä se tarpeen oli. Nti Lagermarck -teki paashin viehättäväksi, vähän keikailevaksi ja hemmotelluksi, -niinkuin saattaa ajatella kuningattaren suosikin olleenkin, ja Cajanus -täytti kyllä ansiokkaasti osansa, laulaen reippaasti ja osaksi -tuntehikkaastikin, mutta näytellen tottumattomasti. - -Sen jälkeen Linda meni vielä kaksi kertaa, 20/12 ja 22/12. Ja esiintyi -nyt Bruno Holm, pitkän tautinsa jälkeen, Antoniona. Hän oli oivallinen -Lindan vanhana isänä, ja oopperan esitys oli nyt ylipäätään niin -taiteellisen etevä, että sen täytyi tyydyttää korkeitakin vaatimuksia. --- Viimemainitun näytännön jälkeen kokoontuivat lauluosaston jäsenet -Arkadian lämpiöön hupaiseen joulunviettoon, jonka ohjelmaan kuului -joulukuusi, joulupaisti ja joululahjoja, joista viimeisistä toinen -oli toistaan hullunkurisempi, sekä laulua ja tanssia. Iloinen, -tuttavallinen yhdessäolo kesti myöhäiseen yöhön ja jätti jälkeensä -herttaisia muistoja. -- Toisena joulupäivänä oopperataiteilijat -yliopiston juhlasalissa antoivat konsertin täydelle huoneelle; mutta -oopperanäytäntöjä ei ollut ennen vuoden loppua useampia kuin yksi: -Lucia 29/12. - - * * * * * - -Puheosasto vietti joulunsa _Turussa_ ja antoi siellä ensimäisen -näytännön toisena joulupäivänä. Silloin näyteltiin Sirkka, ja sanotaan -Leinon Landryna osottaneen "tunnetta ja henkeä". Toinen näytäntö, -Laululintunen ja Parisin veitikka, oli 29/12. Edellisen johdosta sai -nti Hacklin paljon kiitosta: hän oli edistynyt, nuorekkaan raikas ääni -helkkyi kirkkaasti, esityksessä oli lämmintä eloisuutta ja yleisö -näytti hämmästyvän tavatessaan puhenäyttämöllä niin hyvän laulukyvyn. -"Parisilaisen pojan rooli", Nervander lausui arvostellessaan -jälkimäisen kappaleen esitystä, "oli oikeastaan vieras nti Avellanille, -mutta hän oli älykkäästi käsittänyt tehtävänsä ja suoritti sen -reippaasti" ja palkittiin hänet vilkkailla suosionosotuksilla. Nti -Stenberg, joka ylipäätään hyvin esittää vanhempia naisrooleja, näytteli -lämpimästi ja huolellisesti rva Meunieriä; niinikään oli Leinon esitys -kenraalista ansiokas ja nti Hacklin Elisenä suloinen ja -teeskentelemätön. - -Uudenvuoden päivänä meni Daniel Hjort. Sitä seurasi ankara, mutta -epäilemättä oikeutettu arvostelu. Nervanderista ei Vilhon -taiteilijaominaisuudet ollenkaan soveltuneet semmoiseen tehtävään kuin -Daniel Hjort oli, eivätkä muutkaan, huolimatta yksityisistä -onnellisista puolista, saaneet tyydyttävää aikaan. Että vaikutus oli -näin epäedullinen, tuli nähtävästi siitä että kiertomatkoilla ei -tarkka silmä ollut valvomassa työtä, ei yksityiskohtia eikä -yhteisnäyttelemistä. Tämä huomautus viittasi siis sekin teatterin -toimitavan muutoksen tarpeellisuuteen -- josta jo ennen on puhuttu. -Sitä vastoin annettiin Jeppe Niilonpojasta (6/1) ehdoton tunnustus: se -oli luettava parhaaseen mitä suomalainen näyttämö tarjoo. Rosvot -näyteltiin 9/1 nti Avellanin hyväksi. Tässäkin draamassa huomasi -Nervander ainoastaan yksityisiä hyviä kohtia. Siten oli Leino -paikottain erittäin hyvä vanhana Moorina, Vilhon Frans oli vakavasti -tutkittu, mutta näyttelijän voimat pettivät, Böök oli todenperäinen ja -sydäntäkouristava, kun hän sai veljen petollisen kirjeen ja nti Avellan -osotti tavallista älykkäisyyttä tehtävänsä käsittämisessä, mutta hän -näytteli oivallisesti vain kohtauksissa Fransin kanssa, joissa voima on -paikallaan, ollen kylmähkö vanhuksen kanssa puhuessa, sillä "hellä ja -lempeä ei ole oikein hänen esitettävissään". - -Tammikuun keskivaiheilla Ida Aalberg palasi seurueeseen. Jo -joulukuulla, jolloin puheosaston oli lähteminen Turkuun, kehotettiin -häntä palaamaan, sillä kun sovittu oli että nti Avellan uudenvuoden -alussa saisi matkustaa Parisiin ja Lundahl yhä edelleen oli työhön -kykenemätön, oli hän tarpeen ohjelmiston ylläpitämiseksi. Tämä tietysti -ei ollut enemmän nti Aalbergin kuin rva Seebachin mieleen, sillä -oppiaika oli ollut liian lyhyt toivottujen tulosten saavuttamiseksi; -mutta ei kumpanenkaan vastustanut kotimatkaa, kun Helsingistä -luvattiin, että nti Aalberg pian saisi palata jatkaakseen opintojaan. -Toinen asia oli että näyttelijätär ei sittenkään kohta voinut kehotusta -noudattaa. Hän oli näet -- enimmäkseen kokemattomuutensa ja arkuutensa -vuoksi -- joutunut melkoiseen ahdinkoon ja kärsinyt puutettakin -ulkomailla. Omia varoja hänellä ei ollut ja pahaksi onneksi oli hänen -isänsäkin sairastunut. Tämä kaikki täytyi hänen nyt ilmoittaa nti -Bergbomille ja vasta sen kautta rahaa saatuaan hän pääsi lähtemään. -- -Kun 15/1 oli muun muassa annettu Sotavanhuksen joulu (Z. Topeliuksen -edellisenä päivänä sattuneen syntymänmuiston johdosta) ja Lea (nti -Avellan saa lämpimät kiitokset pääosasta ja Leino ja Axel Ahlberg -tunnustuksen, edellinen Joaksestaan, jälkimäinen Aramistaan) ja 16/1 -Marianne, seurasi Kavaluus ja rakkaus, jossa Ida Aalberg esiintyi ensi -kerran Louisena --- ulkomailla tutkimassaan roolissa. Nervanderin -arvostelu tästä näytännöstä oli hyvin edullinen -- se tuotti kunniaa -seurueelle. Ida Aalberg vastaanotettiin mitä sydämellisimmillä -kättentaputuksilla ja hänen esityksensä näytti, että "rikaslahjaisella -taiteilijattarella oli ollut nerokas esikuva, joka oli opettanut hänet -luomaan katseensa syvästi ja voimakkaasti runouden syvyyksiin", ja -sydäntäkouristavan roolin tulkitseminen vaikutti kauneudellaan ja -innostuksellaan jokaiseen katsojaan. - -Tämän jälkeen näyteltiin vielä Maantien varrella, Hellät sukulaiset ja -Nummisuutarit, kukin kaksi kertaa sekä Sarah Multon, Oma Toivoni ja -_Hans Lange_ kukin yhden kerran. Viimemainittu näytelmä muodosti -viimeisen näytännön 16/2. -- Ylipäätään oli tämä Turussa olo jälleen -taloudellisesti huononlainen. "Ajat ovat täällä niin huonot", Vilho -kirjoitti (24/1), "että meidän ainakin kerran (kolmesta kerrasta) -viikossa täytyy näytellä tappiolla, annettakoon sitten uutta tai -vanhaa." -- Samassa Vilho arvostelee Ida Aalbergia seuraavin sanoin: - -"Sinä kysyt, kuinka nti Aalberg on edistynyt? Siihen saatan suurella -mielihyvällä vastata: paljon, hyvin paljon. Hän on kerrassaan kohonnut -taiteilijaksi. Tosin on hän tuonut vähän rikkaruohojakin mukanaan, -mutta näillä ei näy olevan niin syvät juuret, ettei hän omalla työllään -voi helposti niistä päästä. Esim. tuo saksalainen tapa maalata -_sanoilla_ ei oikein soveltune suomenkieleen, joka on niin ääntiörikas -ja pitkäsanainen. Muun muassa Aalberg nielee, tai oikeammin -vivahduttamisen kautta hävittää sanojen päätteet, etenkin pitemmissä -sanoissa. Vaan tuosta hän kyllä pääsee. Summa se, hän on edistynyt, ja -tästä lähin hän ei enää lue rooliansa, hän tutkii sitä. Sen huomasin -selvästi Laurastaan Maantien varrella." - - * * * * * - -Uutena vuotena jatkuivat oopperanäytännöt yhtä menoa ja sen ensi -päivänä esitettiin Linda erittäin hyvälle huoneelle. Holm menestyi niin -hyvin, että Antoniota ruvettiin lukemaan hänen parhaimpiin rooleihinsa. -Etevimmin hän suoritti kirouskohtauksen 2:ssa näytöksessä ollen -ilmeeltään tosi ja sydäntäkouristava; 3:ssa näytöksessä hän antoi -kaupan päälliseksi kauniin laulun "Marie de Rohanista". Nti Fohström -oli hurmaava, niinkuin ennen, ja todistuksena että rakastettava -laulajatar ei ollut voittanut ainoastaan yleisön vaan toveriensakin -sydämet ansaitsee mainita että nämä 2 p. tammik., taiteilijattaren -syntymäpäivänä, kävivät häntä tervehtimässä laululla ja kukkalahjoilla. --- Lähinnä seurasi kaksi Faust-iltaa, 3/1 ja 6/i. Edellisenä esiintyi -nti Fohström Margaretana, Holm Valentinina ja nti Lagermarck -- ensi -kerran ja menestyksellä -- Siebelinä; jälkimäisenä iltana oli, nti -Fohströmin satunnaisen pahoinvoinnin tähden, nti Ingman Margaretana. -- -Sitten tuli taas kaksi Linda-näytäntöä, 10/1 ja 12/1, ja näyttäytyi -tämä ooppera niin mieluiseksi yleisölle, että se tuotti ei ainoastaan -enemmän kuin Faust, joka oli niin monesti näytelty, vaan enemmän kuin -Don Juankin, joka lähes vuoden pituisen levon jälkeen uudistettiin -näyttämöllä. Mozartin iki-ihana mestariteos annettiin näet kolme kertaa -peräkkäin, 15, 17 ja 19 p. Holm oli Don Juan, Hahl Leporello, Navrátil -Don Ottavio, Pesonen Masetto sekä Emmy Achté donna Anna, Naëmi Ingman -donna Elvira ja Anni Hacklin Zerlina. Niin yksin- kuin yhteislaulutkin -menivät tasaisesti ja reippaudella, joka herätti vilkasta vastakaikua -salongissa. Enimmän huomiota tuli tietysti rva Achtén osaksi. Nti -Hacklinin debyyttiä pidettiin kyllä edullisena. Viimeisessä näitä -näytäntöjä oli vähä väkeä, ainoastaan noin kolmas osa huonetta, johon -kenties vaikutti se että Uudessa teatterissa samana iltana ensi kerran -annettiin operetti Cornevillen kellot, josta Bergbom kertoo yhdessä -Parisinkirjeistään. Tämä tosiasia ei ole mikään hyvä todistus -yleisölle, sillä olihan Mozartin musiikki verrattomasti jalompaa kuin -niiden oopperain, jotka olivat täyttäneet Arkadian salongin kerran -toisensa perästä. Eikä oikeudella voi sanoa esityksen olleen -ala-arvoisen. Päin vastoin se oli erittäin ansiokas, jopa loistavakin. - -Holm suoritti pääosan varsin hyvin ja kohosi korkealle etenkin viime -näytöksen traagillisessa loppukohtauksessa; nti Ingmanilla taas oli -paras roolinsa Elvirassa, jossa hän laulaen heleästi ja puhtaasti -kunnioitettavalla tavalla pyysi saavuttaa klassillisen musiikin -luonnetta, ja rva Achtésta arvostelija lausuu: "Ylen suuri oli nautinto -kuulla tätä laulajatarta donna Annan osassa, jonka on sanottu olevan -miltei korkein tehtävä minkä draamallinen laulajatar voi saada -suorittaakseen. Rva Achté näytti nytkin kykynsä asettua kullekin -roolille ominaiseen tunnelmaan ja panna eloa ja totuutta esitykseen. -Kohtauksessa isän ruumiin ääressä 1:ssä näytöksessä, kvartetissa ja -'kostoaariassa' sekä eritoten saman näytöksen suuressa finaalissa -laulajattaren onnistui ei ainoastaan draamallisesti vaan -musikaalisestikin esittää kaikki suuremmoisten kohtausten luonteen -mukaisesti. Mutta vienommissakin kohdissa oli esitys vakuuttavasti -oikea ja tehoisa. Navrátil osasi tehdä Ottavion viehättäväksi, miten -vähän miehekäs luonne liekään, ja Hahl suoriutui aika hyvin vaikeasta -tehtävästään. Jälkimäinen oli huolellisesti tutkinut ja esittikin -sangen onnellisesti hullunkurisen 'rekisteriaarian' sekä nerosta -säteilevät kohtaukset kuvernöörin kuvapatsaan kanssa ja niinikään -haamun kanssa illalliskutsuissa." Kun lopuksi sanotaan, että nti Hacklin -oli tyydyttävä Zerlina -- vasta-alkajana arvosteltuna --, että Pesonen -oli niinkuin tulee naurettava Masettona ja että Cajanuksen äänivarat -hyvin pääsivät kuuluviin kuvernöörin osassa, niin on huomioon saatettu, -että Don Juan oli niin oivallisesti miehitetty kuin meidän oloissamme -mahdollista on. - -Loistava oli jälleen Alma Fohströmin resettinäytäntö 21/1. -Ohjelma käsitti ensimäisen näytöksen valmistumaisillaan olevasta -Gounodin oopperasta _Romeo ja Julia_ (nti Fohström -- Julia, -Navrátil -- Romeo), sekä kohtauksia Don Juanista ja Dinorahsta. -Laulajatarta tervehdittiin kohta näyttämölle astuessaan voimakkailla -käsientaputuksilla, jotka hänen viehättävästi näyteltyään Julian osan -kahta kiivaammin uudistuivat. Mutta kun esirippu oli laskenut loistavan -Dinorah-kohtauksen jälkeen, nousi ylimmilleen myrsky, jossa yleisön -riemuhuudot, orkesterin toitotukset ja kukkasade yhtyivät vallan -harvinaiseksi kunnian- ja myötätunnon osotukseksi. Sen lisäksi -ojennettiin taiteilijattarelle kukkakori, joka paitse V. Löfgrenin ja -V. Soinin sepittämää runoa sisälsi taiteenystävien kesken kerätyn -rahalahjan ulkomaanmatkaa varten (3,000 mk vekselissä ja 1,000 mk -kultarahoissa hopearasiaan kätkettynä). Muutoinkin oli tulo suurimpia -mitä yksityinen näytäntö Arkadiassa koskaan oli tuottanut, nimittäin -2,056 markkaa. -- Tämän jälkeen esitettiin 24/1 sekaohjelma -- Faust, -Don Juan, Dinorah -- sekä 26/1 Don Juan, jossa rva Emmy Achté ja nti -Naëmi Ingman viimeisen kerran lauloivat Suomalaisen oopperan -näytännössä. Tätä ei kumminkaan kukaan tiennyt. Hyvästijättö oli kyllä -lämmin, mutta luultiin että kysymys oli ainoastaan ulkomaanmatkasta, -jolta palattuaan he jälleen esiintyisivät näyttämöllämme! Mozartin -oopperaa esitettäessä Martin Wegelius oli johtanut orkesteria ja -viimeisen näytännön lopussa hänetkin useat kerrat huudettiin esiin. -- -Kohta mainittavana uuden oopperan ensi iltana joukko oopperan ystäviä -kokoontui teatterin lämpiöön jäähyväispitoihin rva Achtén ja nti -Ingmanin kunniaksi, joista edellinen oli lähtemäisillään Parisiin ja -jälkimäinen Pietariin. - -Romeo ja Julia[131] meni ensi kerran täydellisenä 31/1 ja -vastaanotettiin suurella mieltymyksellä. Esitys olikin oivallinen, -niinkuin odottaa saattoi kun pääosat olivat nti Fohströmillä ja -Navrátililla ja Faltin oli oopperan harjottanut ja johti sitä -soittokunnan päällikkönä. Sitä paitse olivat sivuosatkin hyvissä -käsissä: Holmin, Hahlin ja nti Lagermarckin. -- Samaa oopperaa -annettiin sitte yhtä mittaa lähes neljä viikkoa, se on helmikuun -loppuun, poisluettuna kolme näytäntöiltaa, joista kohta enemmän. -Ensimäisten seitsemän näytännön hinnat olivat korotetut, kolmen -viimeisen tavalliset. Korkein tulo oli 1,500, alhaisin 800, mutta -keskimääräinen 1,170 mk. - -Kolmannen näytännön jälkeen arvosteltiin oopperaa Morgonbladetissa -seuraavaan tapaan: - -"Nti Fohström on suloinen, ihastuttava Julia ja hänellä on tässä -oopperassa tilaisuutta näyttää kykyänsä esittää mitä erilaisimpia -sieluntunnelmia. Viaton tyttö ensi näytöksessä ja ylevä, lemmen -läpitunkema ja jalostama nainen draaman loppupuolella kuvataan yhtä -ansiokkaasti. Verrattakoon vain naivinen, leikillisen lapsekas valssi -oopperan alussa kaksinlauluun 4:ssä näytöksessä! Kumminkaan emme voi -ehdottomasti hyväksyä käsitystä ensi kohtauksessa. Kun Romeo -kuullessaan ken Julia on hämmästyen peräytyy, tulisi mielestämme -Juliankin eloisalla näyttelemisellä ilmaista oudoksuvansa Romeon -hänelle ymmärtämätöntä käytöstä. Siten kävisi myöskin hänen tuskansa -Tybaltin huudahduksen jälkeen: 'hän montaguelainen on!' luonnolliseksi; -hän aavistaa jo mitä suruja rakkaus on tuottava hänelle ja Romeolle. -Valssiaariassa samoin kuin muissa yksinlauluissa saamme ihailla nti -Fohströmin loistavaa laulua ja meistä Julia on laulajattaren parhaimpia -rooleja." - -"Navrátil onnistuu erittäin hyvin Romeon vaikeassa osassa. Hän -tulkitsee hienosti jaloluontoisen nuorukaisen hehkuvia tunteita ja -lopussakin ylevän traagillisissa kohtauksissa hän antaa oikean ilmaisun -toiveiden äärimmäisestä pettymyksestä. Cajanus menestyy paikottain -varsin hyvin Capuletina. Nuorella laulajalla on aika kookas ja voimakas -bassobaritooni ääni, vaikka hän puuttuvan kehityksen tähden ei voikaan -käyttää kaikkia varojaan. Kaikissa tapauksissa hän täyttää tehtävänsä -verrattomasti paremmin kuin Himberg Tybaltina. Holm on kerrassaan -paikallaan Merkutiona, se reippaus, joka tälle henkilölle on omituinen, -tulee aivan oikein näkyviin sekä laulussa että näyttelemisessä. Hahlin -pater Lorenzo on niinkuin pitääkin tyyni ja varma. Laulajan ääni on -huomattavasti kirkastunut ja voimistunut ja esiytyy vaikuttavasti -yhteislaulussa -- varsinkin hääkohtauksessa. Nti Lagermarck Stefano -paashina suoritti esim. 'chansonin' 3:ssa näytöksessä sangen -huolellisesti." [Laulajattaren täytyi isänsä kuoleman tähden neljäksi -näytännöksi luovuttaa roolinsa nti Braxénille]. - -Ylipäätään luettiin tämä Gounodin ooppera parhaimpaan mitä -suomalaisella laulunäyttämöllä oli esitetty ja oli siitä kunnia -suureksi osaksi Faltinin, joka ei ollut vaivojaan säästänyt. -Orkesterikin ansaitsi kiitosta siitä huolellisuudesta millä se säesti -laulua. -- Kun Romeo ja Julia oli mennyt 8 kertaa, annettiin lukuisain -pyyntöjen johdosta vielä kerran Linda 18/2. Sen jälkeen tuli Romeon ja -Julian kaksi viimeistä näytäntöä, 21/2 ja 24/2, välillä 23/2 -puheosaston ensi näytäntö: Preciosa. -- Lindasta sanottiin uudestaan, -että sen esitys oli erittäin kunniakas teatterille, sillä paljon -edistyneemmissäkin taiteellisissa oloissa se tuskin olisi voitu -toimittaa paremmin. Paitse nti Fohströmiä kiitettiin nti Lagermarckia, -joka Pierottona tuntehikkaalla laulullaan ja miellyttävällä -näyttelemisellään oli todistanut taiteellista kutsumustaan ja -saavuttanut yhä enemmän suosiota. Preciosa pistettiin viimeisten Romeo -ja Julia-näytäntöjen väliin sentähden että se sopi paremmin -sunnuntainäytännöksi. Nimiroolissa Ida Aalberg ensi kerran -ulkomaanmatkansa jälkeen astui Helsingin yleisön eteen. Tehtävä on -kuitenkin liian vähäpätöinen että sen nojalla olisi voitu hänen -edistystään arvostella. Muista esiintyjistä mainitaan donna Petronella -puolisoineen -- nti Stenberg ja Taavi Pesonen --, jotka samoin kuin -Tervo korpraalina huvittivat yleisöä. Tietysti nyt kuin aina -viehättävä, kansantajuinen musiikki oli pääasiana. Orkesteria johti -Martin Wegelius. -- Viimeinen Romeo ja Julia-näytäntö oli samalla -viimeinen, jossa Alma Fohström esiintyi. Ilta olikin merkityksen -mukainen. Laulajatar, joka tästä lähtien oli loistava vierailla -näyttämöillä, hurmasi nyt viimeisen kerran yleisöä Juliana, josta hän -oli luonut niin runollisen ja taiteellisesti eheän kuvan, että se -tyydytti korkeimpiakin vaatimuksia. Luonnollisesti suosionosotukset -olivat mitä runsaimpia ja laulajatar sai lukuisien kukkakimppujen -ohella vastaanottaa kaksi laakeriseppelettä, joista toisen antoi -suomalainen yleisö, toisen venäläiset ihailijat, jotka myöskin -lahjottivat hänelle kultaisen rannerenkaan. Erityinen huomio tuli -Navrátilinkin osaksi -- laulajan, joka niin kauvan oli palvellut -suomalaista näyttämöä saavuttaen pysyvää kunnioitusta sillä että hän -aina oli asettanut tehtävänsä taiteellisen suorituksen harrastuksensa -päämääräksi -- hänkin sai laakeriseppeleen y.m. kunnioituksen ja -ystävyyden merkkejä. - -Kolme päivää myöhemmin 27/2 oli vihoviimeinen näytäntö ja oli sen -ohjelma seuraava: Faust (2:n, alkupuoli 3:sta ja 4:s näytös), Lucia -(viimeinen kuvaelma) ja Trubaduri (2:n näytöksen ensi kuvaelma). Näissä -kohtauksissa esiintyivät Navrátil -- Faust, Hahl -- Mefisto, Holm -- -Valentin, nti Lagermarck -- Azucena, Navrátil -- Manrico. - -Mainittuansa muun muassa että nti Lagermarck oli varsin tyydyttävä ja -vaikuttava esityksessään, Morgonbladetin arvostelija lausuu -näytännöstä: - -"Alakuloisena yleisö tällä kertaa erosi Suomalaisesta oopperasta ja sen -taiteilijoista, jotka tarjoamansa arvokkaan nautinnon kautta olivat -tulleet sille rakkaiksi. Jokainen olisi toivonut näytäntöjen kestävän -kauemmin. Mutta kaikki ymmärtänevät myöskin ne seikat, jotka ovat -aiheuttaneet niiden tavallista varhaisemman lakkauttamisen. -Useat etevimmät taiteilijat olivat jo ennen päättäneet lähteä -ulkomaanmatkoille ja aikojen ahtaus vaikutti lisäksi että jo kohta -alusta ainoastaan lyhyempi sesonki suunniteltiin. Ja kun se kuitenkin -on ollut niin loistava etevien taiteilijain lukuisuuden puolesta, niin -on siitä ainoastaan oltava kiitollisia." - -"Eilen näyttäytyikin että yleisö osaa tunnustaa näytäntökauden arvon. -Näytännön aikana ja eritoten lopussa olivat taiteilijat ja teatterin -johtaja pitkällisten ja myrskyisten suosionosotusten esineenä, niin -että ilta kukkien ja muiden lahjojen kautta muodostui mitä kauniimmaksi -kunnianosotukseksi asianomaisille. Navrátil sai Lucia-kuvaelman jälkeen -laakeriseppeleen ja kultakoristeen; nti Lagermarck palkittiin -kukkavihkoilla; niinikään huudettiin Holm ja Hahl esiin vastaanottamaan -kukkia. Lopuksi annettiin Kaarlo Bergbomille albumi sisältävä -oopperataiteilijain y.m. valokuvia, ja Faltin kutsuttiin näyttämölle -kiitoshuutojen kaikuessa." - -Lauvantaina 1 p. maalisk. nti Fohström Faltinin, nti Lagermarckin ja -ylioppilasköörin "M.M:n" avulla antoi jäähyväislaulajaiset yliopiston -juhlasalissa, joka oli ääriään myöten täynnä ihastuneita kuulijoita. -Sen jälkeen oli Arkadian lämpiössä pidot Alma Fohströmille sekä muille -Suomalaisen oopperan taiteilijoille, nti Lagermarck, hrat Navrátil, -Holm ja Hahl, joiden kaikkien kunniaksi maljoja esitettiin. Kutsuttuina -olivat myöskin kapellimestarit Faltin ja Wegelius sekä johtajat -sisarukset Bergbom ja näille julkilausuttiin niinikään kiitollisuuden -ja kunnioituksen tunteet heidän innokkaasta työstään kotimaisen taiteen -hyväksi. - -Kaikkein viimeiset kekkerit, joilla Suomalaisen oopperan hajoamista -vietettiin, olivat Bergbom-sisarusten toimeenpanemat 4/3. Heidän -tapansa oli ollut ja oli vastedeskin silloin tällöin kutsua teatterin -jäsenet joko kotiinsa taikka näyttämölle ulkonaisesti vaatimattomiin, -mutta henkisesti runsaihin pitoihin. Niissä näet taiteilijat ja -taiteilijanalut seurustellen isäntäväen ja taidelaitoksen läheisimpien -ystävien kanssa, kuunnellen soittoa ja laulua, nauttivat useimpien -kaipaamaa kodintunnelmaa. Tällä kertaa oli kutsujaisten aihe tavallista -merkillisempi ja Bergbom päästi huumorinsa oikein tulvilleen -sepittäessään iltamaa varten seuraavan ohjelman: - - HELSINGIN SUURIRUHTINAALLEEN OPERA - antaa - Tiistaina Maaliskuun 4 p:nä 1879 - suuren juhlanäytännön. - - HARDANGERIN HARJULLA - - _Suuri opera 5:ssä näytöksessä (supistettu 1:teen)_. - - JÄSENET: - - Nordal | matkustavia ylioppilaita. Signor Bruno Holm. - Skovgaard | Signor Giovanni Hahl. - Fischer, matkaileva saksalainen. Signor Davido Pesonini. - Koulumestari. Signor Brambini-Morulli. - Asmund | Signor Niccolini. - Halvor | nuoria talonpoikia. Signor Ludde Ericsson. - Pehr | Signor Giuseppe Navrátil. - Sigrid. Signora Adelina Patti. - Ragnhild. Signora Alma Fohström. - - (Dekorationi-maalaajat: signori Arminio Fredlander ja Pietro Novikoff. - Kostymit tehdyt signora Amaliana Teffs'in ja Ormasinda Blåbergin - kuuluisassa etablissementissa.) - - (_Nais-katselijat huomatkoot että naimaton kapellimestari -- signor - Giuseppe Sandström -- johtaa orkesteria_.) - - * * * * * - - DON JUANIN VIIMEINEN ILTA - tai - WÄINÄMÖISEN JÄÄHYVÄISET - tai - Laululintujen loppuliritys - tai - SUOMALAISEN OPERAN RAGNARÖK - - _Suuri baletti lukemattomissa näytöksissä_. - - Jäsenet: - - Kaikki teaterin jäsenet, suosijat, auttajat ja ystävät. Baletin - etevimmistä numeroista mainittakoon: Signor Giovanni Hahl'in - "Pas de Zephyr"; Signor Aureliano Bäckmanin "Pas gracieux"; - Signore Alma Fohström'in ja Ida Ahlberg'in "Pas grotesques"; - "Pas des nègres" (Signori Malin ja Kauhanen); "La Sylphide" - (Signora Salidiolalina Savolainen); "Pas majestueux" (Signor - Kissanini-Cajanus); "Pas de séduction" (Signori Bruno Holm ja - Bruno Böök); "Les 3 ingénues" (Signore Alma Vikström, Hilda Braxén - ja Amanda Carlsson); "Grand pas de coquetterie", jonka kaikki naiset - toimittavat; "Jöröjukka", grand pas national caracteristique, jonka - kaikki miehet toimittavat; "La rose et les papillons", pas de trois - (Signora Teffs ja Signori Bäckman, Kahra); "Le Tourbillon", pas - furieux (Signor Pesonini); "Le regard et le soupir", pas de deux - sentimental (Signor Bibi ja signora Titi), y.m. y.m. Lopuksi "Les - Adieux", grand pas melancolique, johon ottavat osaa kaikki seuran - jäsenet. - -Kun _Hardangerin harjulla_ oli loppuharjotuksen muodossa ja -"kostyymeissä" näytelty laulu- ja puheosaston jäsenten y.m. vieraitten -katsellessa ja kun neideille Vikström ja Hacklin oli annettu paperiset -kukkakimput ja Kalliolle kuusinen laakeriseppele ja Sandström huudettu -esiin, Bergbom astui näyttämölle ja selitti yleisölle, miksei ohjelmaa -oltu voitu näyttelijöihin nähden tarkoin noudattaa: - -Signor Holmin oli määrä laulaa, mutta kun hän sai tietää, että -kappaleessa oli _ainoastaan_ kaksi naista ja hän tahtoi kaikki, ei -siitä tullut mitään, signor Hahl olisi mielellään laulanut, mutta hän -ei mahtunut sisään laidunmajan ovesta; Brambini-Morulli oli tietysti -painovirhe, pitää olla: Kallio; signor Nicolini oli jo valmis -laulamaan, mutta kuultuaan Kahran äänen hän ei tahtonut asettua -vertailun alaiseksi näin mainion kilpailijan rinnalla; signor Ericsson -oli aivan näytännön alkuun "vid briljant röst" (heleä-ääninen), mutta -tuli silloin yhtäkkiä käheäksi; signor Navrátil on Pietarissa, mutta on -fonografin kautta Beckmanin persoonassa laulanut osansa; signora Patti -olisi laulanut, mutta kun hän pyysi 30,000 markkaa tästä illasta ja nti -Hacklin otti laulaakseen 40:stä, katsottiin jälkimäisen ehdot -otollisemmiksi; Signorina Fohström vihdoin havaitsi, alkaessaan -harjottaa Ragnhildin osaa, että se oli liian vaikea hänelle ja luovutti -sen sentähden nti Vikströmille. - -Sitten alkoi tanssi, joka kesti klo 1:een asti. Useat naiset olivat -toisessa tai toisessa oopperapuvussa ja jotkut alussa naamioittuina. -Pitkin iltaa kesti yllätyksiä. Tervo esiintyi italialaisena -positiivinsoittajana ja muutamat orkesterin jäsenet esittivät -torvisoittoa j.n.e. "Illan vietossa", muistelee eräs läsnä ollut, "oli -vakavaa ja leikkiä, surua ja iloa, kyyneleitä ja tanssia sekaisin. -Hauska muisto tuo hullunkurinen ohjelma, punaiselle paperille painettu, -ja Kaarlo Bergbomin omakätinen ystävällinen kutsumuskirje tuohon -näytäntöön!" - - * * * * * - -Puheosaston varsinainen toimi _Helsingissä_ alkoi 2/3, jolloin -näyteltiin Schillerin Kavaluus ja rakkaus. Mielenkiinto kohdistui -tietysti etupäässä Ida Aalbergiin Louise Millerinä, ja hän pitikin sitä -vireillä koko illan. Arvosteluissa tunnustettiin, että hän oli -odottamattomassa määrässä edistynyt, esitys oli niin älykkäästi -läpiharkittua, vivahdutettua ja missä tarpeen oli draamallisesti -voimakasta, että kokonaisuus kieltämättä oli taidetuotteeksi sanottava. -Mutta toiselta puolen hän ei vielä näyttäytynyt täysin varmaksi -saatikka itsenäiseksi. Liikunnoissa ja lausunnassa havaittiin -liiottelua, jota pidettiin saksalaisesta koulusta johtuvana. Vaikka nti -Aalberg siis nähtävästi ei vielä kyennyt oikein innostuttamaan -katsojia, herätti hän kuitenkin vakaumuksen että hänessä oli -tositaiteilijatar kehittymässä. -- Muista esiintyjistä mainitaan Leino, -joka presidenttinä yllätti varmalla ryhdillään, joskaan ei käytöksen ja -puheen sirous ollut riittävä, Böök, joka Walterina paikottain pani -paljo lämpöä lausumiseensa, ja Tervo, joka ei ollut ansioton Kalbina. -Muut roolit olivat samoissa käsissä kuin ennen. -- Seuraavanakin iltana -5/3 oli Ida Aalbergilla päärooli -- tällä kertaa J. Enlundin -suomentamassa 1-näytöksisessä draamassa H. Hertzin _Kuningas Renén -tyttäressä_, joka näyteltiin ensi kerran. Sokean Jolanthan lempeä -luonne kuvattiin "kaikin puolin kiitettävästi", ja runomuotoiset -repliikit lausuttiin huolellisesti, joskin siinä huomattiin muukalaista -sävyä. Leino lääkärinä oli luontehikas ja osasi välttää liiottelua, -Böökkin oli aika hyvä Tristanina, mutta Axel Ahlberg liian vasta-alkaja -Jauffred ritariksi. Samana iltana nti Hacklin näytteli ja lauloi -reippaasti myöskin ensi kerran näytellyssä Riisin 1-näytöksisessä -laulunsekaisessa näytelmässä Hardangerin harjulla, mutta lausui -sanottavansa liian yksitoikkoisesti. -- Parempia huoneita kuin -edelliset näytännöt antoi Nummisuutarit 7/3 ja 9/3. U. S. väittää, -ettei koskaan oltu näytelty niin tasaisesti ja hyvin kuin tämä komedia -nyt sujui. Leino oli muka "lopullisesti tarkistanut veistämäänsä kuvaa -ja moni hienous tässä kuvassa ilmestyy nyt entistä selvemmin". Mutta -samoin kuin Eskon esittäjä olivat toisetkin, Kallio, Vilho, nti -Savolainen ja Böök, eteviä osissaan. Iivarina esiintyi ensi kerran -_Knut Wechnan_, joka teki edullisen vaikutuksen ja josta aikaa -voittaen oli tuleva yksi teatterin taitavimpia, enimmän käytetyitä -näyttelijöitä. Hän oli entisen ruotuväen kapellimestarin, sittemmin -urkurin poika Hämeenlinnasta ja oli 18-vuotiaana tullut seurueeseen -1878. -- Nummisuutarit annettiin vielä myöhemminkin kaksi kertaa, 25/3 -ja 22/4, yhä hyville huoneille. - -Sen jälkeen tuli taas premiääri: Paul Heysen Hans Lange näyteltiin ensi -kerran Helsingissä 12/3 (varsinainen ensi ilta oli ollut Turussa 16/2). -Edellisestä tiedämme Bergbomin antaneen pääroolin Kalliolle, ja jos -tämä näyttelijä ylipäätään olisi pystynyt suurempiin tehtäviin, niin -luulisi mahtavan, vakavan pommerilaisen talonpojan osan olleen hänelle -otollisen, mutta lopulta oli se sittekin uskottava Vilholle, jolle se -ei lainkaan soveltunut. Vilho oli näet pitkästä kivuloisuudesta käynyt -ruumiiltaan heikoksi ja hänen äänensä oli menettänyt voimansa. Siitä -johtui että hänen esityksessään talonpojan äly ja neuvokkuus kyllä -tulivat näkyviin, mutta ei se käskijämahti, joka edellyttää fyysillistä -voimaa. Muutkin -- Böök prinssinä, Leino Henning renkinä, Ahlberg -hovimarsalkkana, nti Hacklin Dörtenä -- olivat vain osittain -ansiokkaita tai tyydyttäviä. Ehdottoman tunnustuksen sai vain nti -Stenberg, joka tarkoin punnitusti ja johdonmukaisesti näytteli Langen -vanhaa äitiä, Gertrudia. Näytäntö uudistettiin 16/3, sitte kun välillä -(14/3) Kuningas Renén tytär ja Hardangerin harjulla Herkules -jälkikappaleena oli annettu toistamiseen. Nti Aalbergista Jolanthana -sanotaan nyt, että hän näytteli "itsetietoisuudella ja hienoudella -yksityiskohdissa, jotka todistavat, että hänestä voidaan odottaa etevää -näyttelijätärtä". -- - -Paitse Nummisuutareilla oli erittäin hyvä menestys myöskin Benedixin -huvinäytelmällä Hellät sukulaiset, joka eri jälkikappaleiden mukana -näyteltiin viisi kertaa. Se oli Helsingin suomalaiselle yleisölle uusi, -mutta niin usein näytelty maaseuduilla, että esitys sujui orjallisesti. -Niin esim. sanottiin Leinosta, että hän Barnaun roolissa antoi "uuden -todistuksen siitä edistyksestä, josta häntä viime aikoina on kuultu -niin usein kiitettävän". Edelleen mainittiin kiitoksella nti Stenberg --- Adelgunda, rva Aspegren -- Ulrika, rva Lundahl -- Irmgard, nti -Aalberg -- Thusnelda, nti Hacklin -- Ottilia ja nti Rosendahl -- Iduna. -Sangen onnistunut oli vihdoin Vilhon Schumrich, joka kenties herätti -useimmat naurunpuuskat. Jälkikappaleista oli 27/3 annettu, Flotowin -säveltämä, 1-näytöksinen laulunäytelmä _Leskirouva Grapin_ uutuus, joka -teki miellyttävän vaikutuksen. Nimiroolin suoritti nti Vikström -reippaasti ja menestyksellisesti, Pesonen oli siinä niinikään -paikallaan, mutta Himbergin eloisuuden puutetta kaunis ääni tuskin -korvasi. Sama kappale meni vielä kolmena iltana toisten pikku -näytelmäin mukana, toisena: Työväen elämästä ja Kosijat, kolmantena: -Kevään oikkuja ja Kihlaus (Weckman -- Jooseppi), neljäntenä: Onhan -pappa sen sallinut ja Hardangerin harjulla. - -Uusi Helsingissä oli myöskin Maantien varrella 2/4 ja 6/4, jossa Vilho -nimismiehenä ja nti Stenberg hänen ankarana rouvanaan saavuttivat -enimmän suosionosotuksia. Näytelmä esitettiin lähinnä pääsiäisen -edellä. Toisena pääsiäispäivänä 14/4 oli ohjelmana Hellät sukulaiset ja -Laululintunen, jossa nti Hacklin ei ollut ennen laulanut Helsingissä; -mutta toisestakin syystä on ilta historiallinen. Saman päivän -aamupuolella oli Pietarissa tapahtunut murhayritys keisari Aleksanteri -II vastaan. Sanoma hallitsijan pelastuksesta aiheutti paitse virallisia -myöskin vapaaehtoisia, välittömiä ilonilmaisuja kansalaisten puolelta. -Semmoisia olivat yleinen juhlavalaistus kaupungissa ja mielenosotukset -kummassakin teatterissa. Arkadiassa ennen näytännön alkua koko -teatteriseurue esiintyi näyttämöllä ja lauloi "Eläköön armias" ja -Maamme laulut, jonka jälkeen huudettiin: "eläköön keisari!" - -Riemuntunteet olivat yhteiskuntamme eri kerroksissa ja ryhmissä -samanlaiset ja niiden olisi luullut vaikuttavan yhdistävästi; mutta -kansallisen yhteistunnon puute sai nytkin aikaan, että siihen sekaantui -annos hajottavaa katkeruutta. Viralliset sähkösanomat tapauksesta, -jotka kenraalikuvernööri oli saanut ministerivaltiosihteeriltä sekä -Venäjän sisäasiain ministeristöstä, vietiin näet illalla Ruotsalaiseen -teatteriin, johon kenraalikuvernööri, joukko senaattoreja, läänin -kuvernööri y.m. viranomaisia oli kokoontunut, ja siellä ne -julkiluettiin yleisön kuultaviksi. Mutta Suomalaiseen teatteriin, johon -pääkaupungin suomalainen yleisö oli lukuisasti saapunut, näitä -sähkösanomia ei katsottu tarpeelliseksi lähettää. Ainoastaan ne, jotka -olivat tunteneet sisässään kutsumuksen vielä kerran nauttia Madame -Angotin sävelmistä, saivat siis päivän uutiset virallista tietä! -Suomalaisessa osassa yleisöä herätti tämä virkavaltainen menettely -suurta mielikarvautta. - -Näytäntökauden tärkein ensi ilta oli 17/4, jolloin Molièren _Saituri_, -Tyko Hagmanin suomentamana, ensi kerran nähtiin suomalaisella -näyttämöllä. Morgonbladetissa arvosteltiin näytäntöä tähän tapaan: - -"Harpagonia näyttelee varsin ansiokkaasti hra Vilho, joka, joskin hän -tavan takaa ilmaisee taipumusta palata omaan hyväntahtoiseen luontoonsa -ja siten inhimillisentää epäinhimillisen saiturin luonnottomuutta, -kumminkin ylipäätään pysyttäytyy todellisuudessa, oikein ja sattuvasti -luoden eteemme Harpagonin semmoisena kuin runoilija on kuvannut hänet. -Huomautamme etenkin kohtauksesta, kun saituri on kadottanut aarteensa --- vaikka hra Vilho kuitenkaan ei tässä voinut tehdä esitystään niin -intohimoiseksi, että se olisi vaikuttanut täysin traagillisesti --, -edelleen kohtauksesta, kun hän saa lippaansa takaisin, sekä -kohtauksesta Frosinen kanssa, kun Harpagon unohtaen ikänsä lisää -narrimaisuudenkin piirteen jo ennestään varsin vähän rakastettavaan -luonteeseensa, mutta sittekin lopulta rahakullan tähden luopuu kaikesta -ja palkitsee Frosinea vakuuttamalla ikuista kiitollisuuttaan. Myöskin -Vilhon naamioitus ja puku ansaitsevat kiitosta. -- Rva Lundahl -Frosinena näyttelee eloisasti ja naurettavasti ja palkittiin häntä -usein kättentaputuksilla. -- Hra Axel Ahlberg, Valère, on kieltämättä -edistynyt ja varmistunut, joka antaa hyviä toiveita hänen -tulevaisuudestaan. Huomautamme etenkin, kuinka selvästi ja -vivahdutetustikin näyttelijä suorittaa osansa vuoropuhelussa. -Plastiikassa on sitä vastoin paljo muistutettavaa. -- Nti Aalberg -esittää teeskentelemättä ja miellyttävästi Eliseä sekä saidan isän -tyttärenä ja kärsivänä tämän maltittomuutta että Valèren armaana. -- -Hra Böök, Cleante, on hyvin perehtynyt tehtäväänsä ja onnistuu etenkin -kohtauksessa isän kanssa, kun tämä milloin viekkaudella, milloin -mahtisanoilla tahtoo riistää pojalta hänen lemmittynsä. Kumminkin -tulisi hra Böökin tässä niinkuin yleensäkin harrastaa rikkaampaa -vivahduttamista näyttelemisessä. -- Nti Rosendahl täyttää -nuhteettomasti ja somasti Mariannen pienen osan. -- Hra Tervo -- -Jacques tosin ei pilaa tehtäväänsä, mutta kumminkaan hän ei osaa -hyväkseen käyttää niitä koomillisia piirteitä, joita Molière on -tuhlannut tähän rooliin. Muutkin esiintyjät suoriutuivat jotenkin hyvin -pienistä osistaan, ja näytelmä on sentähden vastaanotettu vilkkailla -suosionosotuksilla, joskin Vilho on saanut enimmän tunnustusta." - -Saiturin onnellinen esitys suomalaisella näyttämöllä on pidettävä -merkkitapahtumana sen kehityksessä. Bergbomille se varmaan tuotti -suurta tyydytystä, sillä yksi hänen pääharrastuksiaan oli kohottaa -teatteri sille kannalle, että se kykenisi arvokkaasti esittämään -klassillisen ohjelmiston pääteoksia. Vilholle oli tämä mainio ukkorooli -erinomaisen sopiva, sillä siinä hänen todellinen raihnaisuutensa oli -hänelle vain eduksi, ja pannen siihen kaiken taiteellisen kokemuksensa -ja älynsä hän kehittikin saiturinsa yhdeksi näyttämömme ensimäisiä ja -kauniimpia luomia. - -Uusi premiääri oli 25/4, jolloin rva Aspegrenin hyväksi ensi kerran -näyteltiin A. Mocquartin ja V. Sejourin 4-näytöksinen näytelmä -_Korttiinkatsoja_ (La tireuse de cartes). Resetinsaaja esitti -tarmokkaasti ja vaikuttavasti pääroolin; muista esiintyjistä oli -ansiokkain nti Aalberg, joka taiteellisesti ja runollisesti kuvasi -tytärtä, josta äiti ja äitipuoli taistelevat. Vaikka näytelmästä ei -puuttunut jännittäväisyyttä eikä intohimoisia kohtauksia, oli se -kumminkin liian vähän syvällinen saavuttaakseen pysyvämpää menestystä. - -Uudeksi sanotaan sanomissa myöskin 7/5 ensi kerran annettua Mélesvillen -2-näytöksistä laulukappeletta _Kultaristi_, joka kuitenkin jo teatterin -ensi vuosina oli suppeammassa muodossa esitetty maaseuduilla. Bergbom -oli Ignaz Brullin säveltämän alkuperäisen musiikin lisäksi sovittanut -siihen Auberin ja Donizettin sävelteoksista otettuja yksin- ja -yhteislauluja sekä köörejä, joten kokonaisuus tuli "jonkinlaiseksi -koomilliseksi oopperaksi" ja sangen viehättäväksi vaihteeksi -puheohjelmistossa. Seurueen laulukyvyt, neidit Hacklin ja Vikström sekä -Pesonen ja Himberg, ja näiden lisäksi vielä J. E. Cajanus olivat -osallisina suorituksessa. Hra Aspegrenilla oli koomillinen rooli, jossa -hän tosin ei huonosti onnistunut, mutta jossa hän ei myöskään voinut -kokonaan välttää taipumustaan olla enemmän hauskaheikki kuin -näyttelijä. -- - -Noin viikkoa myöhemmin 13/5 Bergbom lähti pitkälle ulkomaanmatkalle, -jolla hän viipyi koko kesän ja muun muassa kävi ensi kerran Unkarissa. -Siitä on kumminkin kerrottava vasta seuraavassa osassa. Matkan alussa -seurasi Bergbomia näyttelijä Bruno Böök, jonka tarkoitus oli harjottaa -opintoja ja myöskin hoitaa terveyttään hänelle myönnetyllä vapaalla -ajalla. - -Pikku alkuperäinenkin uutuus, V. Soinin 2-näytöksinen huvinäytelmä -_Kaupunkimme rouvat_ esitettiin 16/5, kuitenkaan herättämättä -mainittavaa mieltymystä. Luonnosta otettujen naurettavien piirteitten -ohella siinä huomattiin liiaksi tahallista hullunkurisuutta, joka soti -todennäköisyyttä vastaan, ja sen vuoksi vaikutus menetettiin. - -Kevään viimeinen premiääri oli rva Birch-Pfeifferin _Jane Eyre_, -laadittu Currer Bellin romaanin mukaan samoin kuin Sirkka George Sandin -"La petite Fadetten" mukaan. Molemmat ovat siinäkin yhtäläisiä, että -kummankin päärooli pitkät ajat oli mitä houkuttelevin tehtävä nuorille -näyttelijättärille. Suomalaisessa teatterissa Jane Eyre otettiin -ohjelmistoon nti Aalbergin tähden. Morgonbladetin arvostelusta otamme -pääkohdat: - -Näytelmä on huolellisesti harjotettu, ja nimiroolia esittää erittäin -ansiokkaasti nti Aalberg, jolla siinä on tilaisuus näyttää useita eri -puolia kyvystään. Varsin onnistunut oli meistä nti Aalberg ensi -näytöksessä, jossa huonosti hoidettu ja luonnottomasti kohdeltu lapsi -koettaa lieventää onnettomuuttaan hankkimalla itselleen tietoja ja -epätoivossaan häikäilemättä viskaa totuuden sanoja vastoin ympäristön -silmiä, joka säälimättä on polkenut häntä. Mutta myöhemmissäkin -näytöksissä nti Aalbergin esitys on niin tosi ja draamallinen, ettemme -voi muuta kuin onnitella näyttämöä, johon hän on kiinnitetty, ja me -ennustamme nuorelle näyttelijättärelle todella korkeaa taiteellisuutta, -sillä lahjojensa ja opintojensa kautta on hän siihen oikeutettu. -- Hra -Leinokin ansaitsee osittain hyvän arvolauseen. Loordi Rochester -- -- -on uusi todistus hänen edistyksestään viime aikoina. Monet kohdat hänen -esityksessään ovat erittäin ansiokkaita. Huomautamme esim. kohtauksesta -Jane Eyren ja Rochesterin välillä 3:ssa näytöksessä, kun jälkimäinen -tiedustelee eikö tytöllä ole mitään kysyttävää häneltä. Sitä vastoin -Leino meistä liian varhain antaa katsojan havaita mitä hänen sisässään -liikkuu. -- -- Nti Stenbergillä on kieltämättä lahjoja luonnenäytelmää -varten, mutta joskin sangen onnistunut yksityisissä situatsioneissa -niinkuin esim. silloin kun mistress Read tuntee Jane Eyren loordi -Rochesterin luona, on hän rva Readina kuitenkin ylipäätään liian vähän -ylhäinen. -- -- Nti Vikström tekee hyvän ja miellyttävän vaikutuksen ja -näyttää hyviä lahjoja puhenäyttämöäkin varten. -- -- - -Jane Eyre näyteltiin, huolimatta myöhäisestä kevätajasta, verraten -hyville huoneille neljä kertaa, viimeisen 2/6. Välillä oli 29/5 -näytäntö, jossa esitettiin Orposisarukset ja Lemmenjuoma. Edellisessä -kappaleessa näyttivät oivallisesti neidit Aalberg (veljenä) ja -Rosendahl sisarusten osia ja nti Stenberg orpojen isoäitiä; -jälkimäisessä nähtiin mielihyvällä nti Vikströmiä emännän osassa. - - * * * * * - -Ymmärrettävää on että tilinpäätös tänä näytäntökautena tuli edellistä -edullisemmaksi, vaikka ei nytkään päästy tuntuvatta tappiotta. -Johtokunnan 30 p. syysk. päiväämän kertomuksen mukaan tekivät menot -kaikkiansa 177,245:07 mk, siihen luettuna myöskin ne 10,000 mk, jotka -sopimuksen mukaan olivat Bergbom-sisaruksille puvuston lunastuksesta -maksettavat. Kun tämä meno jätettiin lukuunottamatta, saattoi -likimääräisesti arvata että puheosasto oli maksanut 67,000 ja ooppera -100,000 markkaa --; edellisen palkat tekivät 42,583:97 ja jälkimäisen -73,157:07 mk. Tulot taasen tekivät: 113 puhenäytännöstä 37,359:21 ja 55 -oopperanäytännöstä ja 1 konsertista 54,675:88, se on yhteensä 92,035:09 -mk. Näin ollen nousi vaillinki 85,209:98 markaksi, jonka korvaamiseksi -johtokunnalla oli ollut käytettävänä seuraavat tulot: valtioapu 24,000, -kenraalikuvernööriltä 2,100, osakkeita 26,312, lahjoja 4,078:47, -vuokraa venäläisiltä 2,900, saatava hra Fohströmiltä 3,000 sekä (v:lta -1879-80) suoritettuja osakkeita 2,064:04, se on yhteensä 65,954:51 mk. -Näin oli tositeossa velkoja vain 19,255:47 mk, ja kun huomattiin että -vielä noin 4,300 markkaa osakemaksuja oli perimättä, saattoi laskea -näytäntökauden tappion 15,000 markaksi. -- Niinkuin muistamme teki -edellisen vuoden tappio noin 40,000 markkaa, ja kun se tietysti vielä -oli korvaamatta -- vaikka kertomuksessa ei siitä mitään sanota -- niin -on tunnustettava, että asiat olivat kaikkea muuta kuin loistavalla -kannalla. Millä erikoisilla toimenpiteillä teatteri vapautettiin näistä -yhä kasvavista veloista, kuuluu seuraavien vuosien historiaan. - -Puhenäytännöissä (113) esitettiin seuraavat kappaleet: - - 13 kertaa Hellät sukulaiset; - 9 " Maantien varrella; - 8 " _Daniel Hjort_; - 7 " _Nummisuutarit_, Laululintunen; - 6 " _Kevään oikkuja, Setä, Kosijat_, Angelo; - 5 " Kultaristi, Rosvot; - 4 " _Lea, Kallaveden rannalla, Kihlaus_, Kavaluus ja rakkaus, - Sirkka, Jane Eyre, Leskirouva Grapin, Hardangerin - harjulla; - 3 " Kuningas Renén tytär, Hans Lange, Ei ollenkaan - mustasukkainen, Työväen elämästä, Toinen tai toinen - naimaan, Herkules, Onhan pappa sen sallinut; - - 2 " _Sotavanhuksen joulu_, Kylänheittiö, Ulos ikkunasta, - Natalia ja Nadeschda, Marin rukkaset, Maria Tudor, - Haapaniemen hanhenpoika, Sarah Multon, Parisin veitikka, - Saituri, Korttiinkatsoja sekä ooppera Don Pasquale ja - operetti Jeannetten häät; - 1 " _Raatimiehen tytär, Kaupunkimme rouvat, Kalatyttö_, Suorin - tie paras, Kuinka anopeista päästään, Jeppe Niilonpoika, - Marianne, Oma Toivoni, Orposisarukset, Lemmenjuoma ja - Preciosa. - -Näistä 50 kappaleesta oli 12, siis lähes neljäs osa, kotimaisia. - -Uusia kappaleita annettiin 11, joista 1 alkuperäinen suomalainen: -Kaupunkimme rouvat, ja 10 ulkomaalaista: Rosvot, Kultaristi, Jane Eyre, -Leskirouva Grapin, Hardangerin harjulla, Hans Lange, Sarah Multon, -Parisin veitikka, Saituri ja Korttiinkatsoja. - - * * * * * - -Olemme saapuneet siihen käännekohtaan, josta Suomalainen teatteri on -jatkava tointaan pelkkänä puhenäyttämönä. Totta kyllä on vielä -kerrottava hankkeista, jotka johtuivat luulosta että ooppera voitaisiin -elvyttää, sekä annettava joitakuita tietoja siinä toimineista -taiteilijoista; mutta koska tositeossa Suomalainen ooppera oli ollut ja -mennyt, on tässä oikea hetki luoda yleiskatsaus sen toimintaan. - -Seuraava luettelo sisältää tilastollisen selonteon oopperan -ohjelmistosta:[132] - - 1873. - - _Lucia_ 4, _Trubaduri_ 2 (1), _Noita-ampuja_ (2). - - 1874. - - Trubaduri 19 (1), Lucia 11, _Fra Diavolo_ 3, _Sevillan - Parranajaja_ 11, _Norma_ 4. - - 1875. - - Norma 13 (1), Trubaduri 10, Lucia 13 (2), Fra Diavolo 9 (1), - _Lucrezia Borgia_ 11 (1), _Alessandro Stradella_ 9, - Noita-ampuja (2), Sevillan Parranajaja (1). - - 1876. - - _Ernani_ 8 (1), Alessandro Stradella 6 (1), _Jeannetten häät_ 5, - _Faust_ 24 (1), _Rykmentin tytär_ 7, Sevillan Parranajaja 11 (2), - _Martha_ 4, Trubaduri 8, Lucia 5 (3), _Violetta_ (Traviata) 8, - _Fidelio_ 8, _Musta Domino_ 6, Norma 3, _Hugenotit_ 5. - - 1877. - - Fidelio 2, Fra Diavolo 2, Musta Domino 3 (1), _Taikahuilu_ 16, - Hugenotit 9 (1), Faust 8, Sevillan Parranajaja 6, Ernani 6, - _Robert Paholainen_ 7, Rykmentin tytär 2, Martha 10, _Tsaari - työmiehenä_ 7, Norma 2, Lucia 1, _Juutalaistyttö_ 2, - Trubaduri (2), Violetta (1), Jeannetten häät 1. - - 1878. - - Taikahuilu 5, Ernani 1 (1), Faust 13 (4), Norma 1, - Juutalaistyttö 5 (2), _Unissakävijä_ 6, Lucia 6 (1), - Sevillan Parranajaja 2, _Don Juan_ 11 (1), Martha 1 (1), - _Don Pasquale_ 5, Lucrezia Borgia 5 (1), Taikahuilu 3 (1), - _Linda di Chamounix_ 8, Hugenotit 3 (1), Trubaduri (1), - Musta Domino (1), _Dinorah_ (3), Alessandro Stradella (1), - Jeannetten häät 1, Noita-ampuja (2), Tsaari työmiehenä (1), - Lucia (1).[133] - - 1879. - - Linda di Chamounix 4, Faust 2 (2), Don Juan 4 (2), - _Romeo ja Julia_ 10 (1), Dinorah (2), Trubaduri (1), - Lucia (l). - -Eri oopperat esitettiin siis: - - kertaa kertaa - - 1. Faust 55. 15. Romeo ja Julia 11. - 2. Lucia 46. 16. Fidelio 10. - 3. Trubaduri 44. 17. Musta Domino 10. - 4. Sevillan Parranajaja 33. 18. Rykmentin tytär 9. - 5. Taikahuilu 25. 19. Violetta (Traviata) 9. - 6. Norma 24. 20. Juutalaistyttö 9. - 7. Hugenotit 19. 21. Tsaari työmiehenä 8. - 8. Lucrezia Borgia 18. 22. Robert Paholainen 7. - 9. Don Juan 18. 23. Unissakävijä 6. - 10. Alessandro Stradella 17. 24. Don Pasquale 5. - 11. Ernani 17. 25. Jeannetten häät 7. - 12. Fra Diavolo 15. 26. Noita-ampuja (6). - 13. Martha 14. 27. Dinorah (5). - 14. Linda di Chamounix 12. - -Toiseksi annamme luettelon niistä taiteen- ja laulunharrastajista, -jotka etupäässä _köörilaulajina_ tekivät oopperain esittämisen -mahdolliseksi. Valitettavasti ei meillä kuitenkaan ole ollut -alkuperäisiä luetteloita käytettävänämme, vaan nojaavat tietomme mukana -olleitten muistoon. Virheetön luettelo siis tuskin on, mutta pääasiassa -se kuitenkin pitänee paikkansa. - -Ensin mainittakoon harjottajina ja säestäjinä innokasta ja väsymätöntä -apuansa suoneet rva _Therese Hahl_ ja _Taavi Hahl_, joka jälkimäinen -kuitenkaan ei muitten töitten tähden voinut asialle uhrata niin paljo -aikaa kuin edellinen. Jos rva Hahl aina oli valmis tekemään mitä hän -suinkin voi Bergbom-sisarusten harrastusten hyväksi, niin on tietty -että nämä puolestaan asettivat hänet ensi sijaan luotettavien -liittolaistensa joukossa. - -Itse köörilaulajista muodostivat tavallaan pääryhmän semmoiset, jotka -välittömästi olivat sitoutuneet oopperan palvelukseen, ja joista useat -jo ennen ovat mainitut esiintyjinä pienemmissä sivurooleissa. Semmoisia -olivat: neidit Mathilda Bonsdorff, Hilda Braxén, Amanda Carlsson, -Helene Conradi, Anni Hacklin, Augustina Hyvärinen, Euphrosyne Kaarlonen -(Silén), Bertha Lesche, Anna Liljeroos, Constance Malmström, Fanny -Tallgren, Katri Telkiä, C. Wickman, Bertha Zinck sekä herrat Auk. -Aspegren, Edv. Himberg, Elias Kahra, R. Kauhanen, K. O. Lindström, -Taavi Pesonen, J. Snellman ja J. Ritari. Toinen, lukuisampi ryhmä oli -vapaaehtoisia, joiden innostus ei lainkaan ollut vähempi sentähden että -uhrasivat aikaansa ja vaivaansa saamatta palkkaa. Näitä olivat -seuraavat: neidit Greta Albrecht, Elina Aspelin (Hellsberg), Titti -Avellan (Löfgren), Alma Bonsdorff (Suppanen), Olga Bonsdorff, Edith -Böök (Wahlström), Augusta Cadenius (Östling), Mimmi Cadenius, Augusta -Fohström, Hanna Hahl (Granfelt), Hanna Hemberg, Paula Hjelt, Aline -Häggström, Sanny Lagus, Hilma Lindfors (Gripenberg), Nanny Lindgren, -Mary Nielsen, Clara Nohrström (Hynén), Hulda Savenius, Amelie -Stråhlman, Betty Stråhlman, Wendla Wadman ja Anna Wärnhjelm sekä herrat -Ivar Alopaeus, Alfons Boxström, Ivar Böök, V. O. Gottlund, Seb. -Gripenberg, Pekka Hannikainen, Gustaf Herz, Caesar Holmström, H. B. -Krook, Johannes B. Lagus, L. Reinhold Lagus, T. H. B. Lagus, Wilhelm -Lagus, Arndt Nohrström, Bertel Nohrström, Alcides Olsoni, L. Mathias -Ottelin, O. Hj. Pesonius, Arvid Savander, Ad. Fredr. Silén, Henr. -Ståhlberg, Otto Ticcander, Werner Ungern, G. A. Wallenius, Otto -Wallenius, Virkkula, Rainer Vuorio ja John Zidbäck. - -Edellisen mukaan tietää "Suomalainen ooppera" numeroissa, että -seitsemänä vuotena (kuutena näytäntökautena) toimeenpantiin noin 450 -näytäntöä, joissa esitettiin yhteensä 24 kokonaista oopperaa, -kohtauksia 2:sta ja 1 operetti. Näytäntöjen ja taiteellisen työn -laadusta taasen on kertomuksessamme osotettu, että kehitys alkoi -helpommin suoritettavista italialaisista oopperoista ja edistyi -vaikeampiin ranskalaisiin, vihdoin kohotakseen klassilliseen -saksalaiseen ohjelmistoon, Beethovenin ja Mozartin oopperoihin, että -esittäjät ollen pari poikkeusta lukuunottamatta kotimaisia laulukykyjä -taiteeltaan ja luvultaan näyttivät yhtämittaista nousua ja että -esityksen taiteellisuus, oltuaan alusta alkaen odottamattoman etevä, -samalla tuli yhä täydellisemmäksi. Ehdottomasti astuu tässä eteemme -kysymys, mikä oli tämän loistavan ja kehityskelpoisen, mutta kumminkin -pian sammuneen yrityksen merkitys? Oliko se vain kimmeltävä -"saippuakupla", joksi Emilie Bergbom sitä kerran sanoi, ja oliko siihen -uhrattu vaiva ja raha kokonaan hukkaan mennyttä, vai vaikuttiko se -hedelmöittävästi sivistyselämäämme? - -Jos ylipäätään myönnetään että soitannollinen ja näyttämöllinen taide, -se on taide, jonka luomat esittämishetken jälkeen elävät ainoastaan -kuulijain ja katsojain enemmän tai vähemmän vastaanottavaisessa -mielessä ja muistossa, kykenee aikaansaamaan muuta kuin ohimeneviä -vaikutelmia, niin on selvää että Suomalaisen oopperan merkitys on -melkoiseksi arvattava. Se oli näet liian outo ja uusi laatuaan -jäädäkseen huomaamatta. Ainoa siihen verrattava varhaisempi kotimainen -yritys oli Kaarle kuninkaan metsästyksen esitys 1852, josta tiedämme -että se herätti tavattoman innostuksen ja johti uuden teatterin -rakentamiseen "kotimaiselle" taiteelle. Se oli kumminkin vain -yksinäinen puuha ja yksityisten musiikin harrastajain toimeenpanema, -joskin siinä kohden erikoisen merkillinen että esitettyä oopperaa -voitiin pitää kotimaisena, vaikka säveltäjä ei ollut synnyltään -suomalainen. Soitannolliselta kannalta katsoen Suomalainen ooppera siis -oli jotakin kuulumatonta, ja säännöllisesti arvostelijat sanoivatkin, -että sen esitykset voittivat odotukset. Voimme sentähden ensiksi -erehtymättä päättää, että yritys samalla kun se levitti musiikin -tuntemusta suuressa määrässä laajensi käsitystä siitä, mihin meillä -kyetään soitannollisella alalla, ja itsestään on ymmärrettävää että -tämä on vaikuttanut myöhempään soitannolliseen elämäämme, vaikka kyllä -ei vieläkään pysyvää laulunäyttämöä ole saatu aikaan. - -Sanottu koskee sävelteosten suoritusta, jota varten ilmaantui) toinen -toisensa perästä nais- ja mieskykyjä, puhumatta innostuneista -köörilaulajista. Ensi sijassa ajateltakoon Emmy Strömer-Achtéta, Ida -Basilieria ja Alma Fohströmiä, jotka kukin alallaan antoivat -kokonaiselle polvikunnalle kuulijoita mielikuvan korkeimmasta -laulutaidosta, ja toisessa sijassa kykyjä semmoisia kuin Elis Duncker, -Bruno Holm, Lydia Lagus, Naëmi Ingman, Niilo Kiljander, Johannes Hahl -y.m., joiden kehitys jäi epätäydelliseksi, mutta jotka kuitenkin -näyttivät miten laulu- ja taidelahjat ovat meillä kotoisia. Sitä -vastoin ooppera ei ennättänyt synnyttää uusia kansallisia sävelteoksia, -se sai ainoastaan toivomaan ja aavistamaan niitä. Martin Wegeliuksen -mielikuvitelmat jäivät toteutumatta samoin kuin Ernst Fabritiuksen -varhemmin. Näin ollen näyttää ehkä liialliselta lukea Suomalaisen -oopperan ansioksi, että suomalainen säveltaide toista kymmentä vuotta -myöhemmin puhkesi siihen kukoistukseen, josta me nykyään iloitsemme, -mutta kun ajattelemme kuinka oopperan ensimäisten laulajattarien -esimerkki sai uusia kykyjä esiintymään ja kuinka oopperataiteilijat -antamalla konsertteja ympäri maata tekivät taiteellisen laulun -kaikkialla tunnetuksi ja rakastetuksi, niin olisihan ihme jollei tämä -henkisen maaperän muokkaaminen ja siementen sirottelu olisi -lukuunotettava yhtenä mainitun kukoistuksen edellytyksenä! Eikä puutu -yhteyttä osottavia tosiasioitakaan. Valtiopäivillä 1877 B. O. Schauman -esitti anomuksen korkeamman taidekoulun perustamisesta Suomeen, jossa -olisi eri osastot kuvaamataiteita ja soitantoa varten. Jälkimäistä -puoltaessaan hän ensikädessä huomautti viime vuosina esiintyneistä -laulajattarista ja Suomalaisen oopperan "nopeasta kehityksestä". Anomus -sai kolmen ylemmän säädyn kannatuksen, ja keväällä 1879 senaatin -asettama toimikunta laati seikkaperäisen suunnitelman sentapaista, -kaksijakoista oppilaitosta varten. Tässä muodossa tuuma kuitenkin -raukesi; mutta 1882 perustettiin yksityisten alotteesta Helsingin -musiikkiopisto. - -Sitä ehdottomampi ja välittömämpi oli Suomalaisen oopperan vaikutus -kansalliseen sivistyselämään ja kansalliseen näyttämötaiteeseen -ylipäätään. Tämä suuremmoisin taiteellinen yritys, mitä meillä tähän -saakka on nähty, oli suomalaiskansalliselta puolelta toimeenpantu ja -innostuttavaan henkeen nähden se oli suomalaiskansallinen. Olihan se -jotakin, josta voitiin iloita, että halveksitulla suomenkielellä -esitettiin suurten sivistyskansojen etevimpiä oopperoita, ja oliko ihme -että taiteilijoita, jotka uhrautuvaisesti pannen voimansa alttiiksi -tekivät sen mahdolliseksi, kannettiin käsillä! Juuri se että -kansallistunto, tunto kotimaisesta, tunto omasta suli yhteen mieltä -keventävän ja huojentavan taidenautinnon kanssa, niin ettei näitä -tunteita voitu toisistaan erottaa, selittää sen rajattoman innostuksen, -sen sanomattoman mielihyvän, millä antauduttiin tämän nuoren taiteen -lumouksen valtaan. Että se samassa kohotti itsetuntoa sekä herätti -intoa ja virkisti voimia mille alalle harrastus suuntautuikin, sen -todistanee jokainen siihen aikaan elänyt suomenmielinen. Ja ooppera se -mursi kuin mursikin sen ennakkoluulojen muurin, jonka takaa -ylenkatseellisesti oli mahdottomaksi arvosteltu yritystä luoda -kansallinen, suomenkielinen näyttämötaide. Kuka olisi ennen suomalaista -oopperaa uskonut että meillä saattaa syntyä traagillisia kykyjä -semmoisia kuin Emmy Strömer-Achté, kuka että koomillisellakin alalla -olisi tavattavissa lahjoja semmoisia kuin Rosinan esittäjässä Ida -Basilierissa? Ei kukaan, ennen kun Bergbomin luottamus loi heille -kotimaisen näyttämön, millä voivat esiintyä. Ja nämä taiteilijattaret -aateloivat suomenkielen ei ainoastaan laulukieleksi, jota se ennenkin -oli, vaan näyttämökieleksi, syvimpien intohimojen ja hienoimpien -mielenväreiden ilmaisijaksi. Näennäisesti oli puheosastolla ollut -haittaa oopperasta, sen kun toisen loistellessa pääkaupungissa oli -täytynyt Tuhkimuksena kierrellä maaseuduilla, mutta tositeossa -lauluosasto valmisti sille tilaa. Saamme nähdä että puhenäyttämön -kukoistus alkoi miltei kohta sen jälkeen kun ooppera oli vaiennut ja -että silläkin taholla, jolla sitä oli ylenkatsottu, alettiin tunnustaa, -että suomenkielinen teatteri oli huomiota ansaitseva, jopa -ruotsalaiselle hyvää esimerkkiä tarjoava taidelaitos. Ilman oopperan -vaikutusta olisi tätä tunnustusta varmaan saatu paljoa kauemmin odottaa -eikä ole ajateltavissakaan, että hallitus sitä ilman olisi taipunut -myöntämään sille 24,000 markkaa valtioapua. Se sai näet yksin pitää -mitä ennen oli annettu puhe- ja lauluosastolle yhteensä. - -Edellisestä jo näkyy, kuinka suuri oopperan merkitys oli, kuinka se oli -perustusta laskevaa laatua, niin että sen ensimäiset primadonnat, Emmy -Strömer-Achté ja Ida Basilier, suomalaisen näyttämöllisen taiteen -luojina ansaitsevat sen historiassa seisoa Charlotte Raan rinnalla; -mutta emme luule tälläkään vielä täysin osottaneemme Suomalaisen -oopperan asemaa taiteellisten rientojamme kehityksessä. Ennen oli -runous yksistään edustanut korkeaa taidetta Suomessa. Runeberg ja, -muodon puolesta, Stenbäckkin olivat klassillisuutemme kannattajia ja -heitä seurasi ilman väkinäistä murrosta romanttisuutemme suurmies Z. -Topelius, jonka tuotteliaisuuden loistoaika oli 1840- ja 50-luvuilla; -1860-luvun runoilijoista oli Wecksell romantikko ja Aleksis Kivi -verrattomana kansan kuvaajana 1880-luvun todellisuudenharrastuksen -edeltäjä; 1870-luvulla ei enää ollut mainittujen runoilijain -vertaista laulajaa. Päin vastoin runous luovutti valta-aseman -soitannolle, Suomalaiselle oopperalle, joka oli ajan suuremmoisin -taide-ilmiö. Luonteeltaan ooppera oli romanttinen, mutta sen mieli ja -kieli, sen innostunut henki oli suomalaiskansallinen -- ensi kerran -taide-elämässämme! --, tavotteleva uutta omaperäistä, joka seuraavina -vuosikymmeninä eri muodoissa puhkesikin esiin, ja sentähden saattaa -sanoa, että Suomalainen ooppera oli meillä romanttisuuden ihana, -kaunista huomenta lupaava päivänlasku. - - - - -Viiteselitykset: - - -[1] Vilho y.m. ottivat Porissa, missä teatteri alkoi toimensa, -suomalaisen nimen, aluksi vain taiteilijanimenä. Tarpeetonta lienee -sanoa, että nimenmuutos silloin herätti samanlaisen vastakaiun kuin -joukkonimenmuutokset myöhempinä aikoina. Seurueen jäsenet eivät muka -"kehdanneet pitää rehellisiä ruotsalaisia nimiään". - -[2] Göteborgs handels- och sjöfartstidningin monivuotinen -päätoimittaja, jona hän m.m. on saanut mainetta Victor Rydbergin -jalomielisenä ja ymmärtävänä suosijana ja ystävänä. - -[3] Suppea luonnekuvaus on Bergbomin kirjottama yksityisessä kirjeessä -tekijälle. Ruotsinmieliset lehdet olivat niin pahoillaan Hedlundin -suhteesta suomenmielisiin, etteivät edes maininneet hänen olevan -kaupungissa. - -[4] Esitelmän pääkohdat on painettu U. S:een 1872 n:ris 114 ja 115. - -[5] Kts. E. N(ervander), Ensimäinen lehti Suomalaisen teatterin -historiasta. H. S. 1906, n:o 255. - -[6] Näytelmä on painettu Kirj. K:lehteen 1872, n:o 9. - -[7] Toimittaja, kirjanpainaja O. Palander oli suomenkielen ja teatterin -ystävä, vaikka hänen lehtensä oli ruotsinkielinen. -- Kun Bergbom -teatterin kanssa tuli Poriin, "oli Palander laatinut kolmipalstaisen, -ylenpalttisen, intomielisen kirjotuksen, jossa hän ylisti yritystä -melkein niinkuin yliopisto olisi perustettu, sanoi Kaarlo; mutta -onneksi oli hän ajoissa saanut vihiä kirjotuksesta ja hänen onnistui -estää sen julkaiseminen" (Emilie Bergbom rva Augusta af Heurlinille). - -[8] Kun tekijä viimeisen kerran tapasi J. H. Erkon, joku viikko ennen -hänen kuolemaansa syksyllä 1906, hän mielihyvällä muisteli hupaista ja -isänmaallisuuden innostamaa seurustelua teatteriseurueen jäsenten -kanssa talvella 1873. Sitä vastoin hän ei luullut silloin teatterista -mainittavasti hyötyneensä taiteellisessa suhteessa. - -[9] Oli aivan uutta että naiset täten saivat olla saapuvilla -ylioppilasjuhlassa. Alas saliin he eivät päässeet, heidän tehtävänsä -oli koristuksena ympäröidä juhlivien kokouspaikkaa! Kuitenkin pidettiin -tätä merkillisenä uuden-ajanhengen ilmaisuna. - -[10] Sen jälkeen kun tämä luku jo oli valmiiksi kirjotettu, sain rva A. -af Heurliniltä kirjeen, jossa Emilie Bergbom kertoo näistä samoista -asioista. Mainittuaan ruotsalaisen teatterinjohtokunnan haasteen -Kaarlolle, josta puhutaan alempana, hän jatkaa: "Ajatteles, -teatterinjohtokunta tahtoo aivan yksinkertaisesti saada hänet -kuritushuoneeseen! Ja keskellä tätä taistelua tulee sanoma, että Kivi -on päättänyt raskaan kamppauksensa! Uuden vuoden aattona aamupäivällä -veli tuli meille tuodakseen Kaarlolle ilosanoman. Kun hän sai kuulla, -että Kaarlo oli poissa [Viipurin matkalla], kysyi hän minua, sanoi -veljensä kuolleen ja tahtovansa, että Kaarlo määräisi hautauspäivän -y.m. Minäkään en ollut kotona, mutta kun Ossian, joka istui ja kirjotti -Kaarlon huoneessa, kuuli tämän, aavisti hän kohta että kysymys oli -Kivestä, astui ulos ja sai tietää että niin oli laita. Ossian vei -Stenvallin Morgonbladetin toimituspaikkaan, jossa Forssell ja Hagman -määräsivät maahanpanijaiset lauantaiksi ja antoivat rahaa niitä varten. -Eikö ole ihmeellistä että Kiven hautajaiset kustannetaan niillä -rahoilla, jotka Kaarlo sai teatterilta, tältä teatterilta, joka hänen -eläessään ei ojentanut hänelle oljenkorttakaan! Rauha hänen tomulleen -ja Jumalan kiitos että hänen levoton henkensä on taistellut loppuun! -- -En muista olenko kertonut Teille, että veli muutamia viikkoja sitten -oli Kaarlon luona ja kertoi, että pitäjä nyt oli korottanut avunannon -50 penniksi päivässä. [Eliel] Aspelin kävi siellä, ennenkuin hän -kirjotti esitelmänsä [A. Kivestä Porthaninjuhlassa 1872] ja hänen -matkansa vaikutti tämän. 'Kun herrat Helsingistä käyvät häntä -katsomassa', niin pitäjäläiset pitivät häpeänä antaa ainoastaan 100 -markkaa vuodessa." - -[11] "Krogius kertoi", kirjottaa Emilie, "että Kiseleff oli ollut asiaa -vastaan, 'välttääkseen rettelöitä', mutta hän ja Estlander tekevät -kaikki 'jotta Kaarlo leimataan herjaajaksi'!" - -[12] Vaikka Albert Stenvallia neuvottiin toimittamaan yksinkertaiset -pidot kutsutuille vieraille, tilasi hän Saksan emännältä mitä -komeimmat, niin että menoihin tarvittiin lisää 115 mk. Vajaus -täytettiin siten että ystävien kesken kerättiin 5 mk mieheltä. Ne jotka -täten ottivat osaa Kiven hautauskustannuksiin olivat: A. Almberg, -E. Aspelin, J. V. Calamnius, O. W. Churberg, W. Cronström, A. Boehm, -K. Elmgren, P. Ervast, W. Forsman, E. A. Forssell, B. F. Godenhjelm, -A. Hagman, K. F. Ignatius, A. W. Jahnsson, Y. Koskinen, J. Krohn, -V. Löfgren, E. Nervander, F. Perander, Th. Rein, C. G. Svan ja -E. E. Åström. - -[13] Morgonbladetin alakerrassa painettu Lean ruotsinnos ei -mainittavasti vähentäne syytä huomautukseen. - -[14] Lehden teatteriarvostelija 1875 vuoden loppuun oli tämän kirjan -tekijä. - -[15] Nti Laguksen suuri menestys herätti Ruotsalaisen teatterin -puolella ajatuksen "ryöstää", se on houkutella hänet suomalaisilta! -Vaikka ei laulajattaren kiintymystä suomalaiseen asiaan vähääkään -epäilty, sai tämä kuitenkin kiiruhtamaan hänen opintomatkaansa -ulkomaille. - -[16] Aug. Aspegren ja nti Toikka, jotka Porissa olivat menneet -kihloihin, viettivät teatterin ollessa Helsingissä häitänsä 29 p. -huhtik. - -[17] Eräässä kirjeessä Emilie kertoo Koskisenkin lausuneen: "vähitellen -väsyy niin, ettei enää jaksa taistella!" Ja kohta sen jälkeen hän -jatkaa ikäänkuin selitykseksi: "Mitä sanoa kuopiolaisten anomuksesta -saada ruotsalainen koulu? Kyllä herrassäätymme itsekkäisyys kuitenkin -on suunnaton." - -[18] Tavaststjerna sai operetistaan 200 mk, josta 70 meni "libretton" -tekijälle. Säveltäjä pyysi sitte 100 mk. lisäksi joko palkkion -korotuksena taikka "jonkinlaisena etumaksuna" vastedes suoritettavasta -työstä. - -[19] Anomus, jonka ovat allekirjottaneet Kaarlo Bergbom, Yrjö Sakari -Forsman ja B. O. Schauman, sekä sääntöehdotus ovat kirjotetut suomeksi, -mutta oheen on liitetty ruotsinnos kummastakin. Senaatin päätös on -tietysti ruotsinkielinen, joten siis oikeastaan vain sääntöjen -ruotsinnos vahvistettiin. - -[20] Tulojen keskimäärä oli Helsingissä 531, Porissa 323, Tampereella -331, Hämeenlinnassa 270, Viipurissa 484 mk. - -[21] Tämä lisäys johtunee siitä että, niinkuin Bergbomin ylempänä -luettavasta kirjeestä näkyy, kaksi ruotsinkielistäkin kirjailijaa oli -luvannut sepittää jotain teatterille. - -[22] Seurahuoneen omistaja ja ravintolan hoitaja nti A. Svärd, jossa -vuodet eivät olleet tukehuttaneet taiteellisia mielitekoja. Hän oli -innokas seuranäytäntöjen harrastaja ja esiintyi itsekin näyttämöllä -etupäässä -- miesrooleissa. Teatterin jäsenille hän osotti erinomaista -ystävällisyyttä. - -[23] Tämän johdosta mainittakoon pieni seikka, joka on jättänyt jälkiä -sen ajan sanomiin. Muuan kynäilijä kertoo Åbo Underrättelserissä (26/6 -"Hajanaisia muistiinpanoja matkalla Suomessa"), että Vilho kekkereissä -Joensuun (oikeammin Savonlinnan!) seurahuoneella olisi ivallisesti -puhuen "fennomanian vastustajista" verrannut vastapuoluetta -"ummehtuneeseen olueeseen" ja "kylmään kahviin". Tämän johdosta -läksytetään Vilhoa ja koko seuruetta palstan pituudelta ja uhataan, -että teatteriyritys on menettävä yleisön suosion, jolleivät näyttelijät -ole politikoitsematta ja nöyrästi ajattele ainoastaan taidettaan! -- -Tositeossa oli Vilho innostuneesti puhuessaan kansallisesta -kulttuurityöstä käyttänyt tuota vertausta silloisesta liberalismista -eli dagbladilaisuudesta ja sillä herättänyt mielipahaa muutamissa -kuulijoissa. Toisten mielestä oli puhe ollut sana ajallaan ja -paikallaan. -- Niin naurettavan vähäpätöinen kuin asia olikin nieli -esim. Wiborgs Tidning suurella mielihyvällä koko palstan Å. U:stä. - -[24] Rva Raan (valokuvan mukaan muovaeltu) muotokuva-mitaljoni -luonnollista kokoa oli asetettu kasvien ja kukkien keskelle salin -koristukseksi. Kuvan oli kahdessa päivässä tehnyt A. Tavaststjerna -nuorempi. - -[25] Saml. Arbeten V. s. 345. - -[26] Rantasalmelta syntyisin; Tukholmassa opintoja harjottanut. - -[27] Nti Alma Floman, nykyään lehtorin rva Jalava. - -[28] Veuve Grapin, Musta Domino, Mignon ja Nummisuutarit tulivat joko -vuosia myöhemmin taikka ei koskaan (Mignon) näytellyksi. Niiden -mainitseminen osottaa kuinka suunnitelmia tehtiin ja täytyikin tehdä, -vaikkei aina tietty mikä oli mahdollista toteuttaa. Nummisuutarien -esitys esim. lykkääntyi alempana kerrotun kuolemantapauksen johdosta; -Korhosta ajateltiin näet ensiksi Eskoksi. - -[29] Paitse näitä Bergbomin jäähyväissanoja on Korhosen muistolle -omistettu Fred. Cygnaeuksen sepittämä kaunis runoelma "Kaatunut -etuvartija" (En stupad förpost, Saml. Arbeten IX. s. 174), joka oli -painettu Morgonbladetiin samana päivänä kun vainaja haudattiin, sekä E. -Nervanderin ennen mainittu kuvaelma (kts. I. s. 29). - -[30] Aura Evelina Avellan oli senaatin kamaritoimituskunnan kamreerin -K. K. Avellanin ja hänen puolisonsa M. G. Ekmanin tytär. Hän meni jo -1875 naimisiin kamarikirjurin, sittemmin kruununvouti L. A. F. -Thuringin kanssa ja erosi teatterista, mutta esiintyi kuitenkin -seuraavina vuosina silloin tällöin pienemmissä oopperarooleissa. - -[31] Muistutamme tämän johdosta mitä ylempänä (s. 78) on kerrottu -laulajattaren oman tiedonannon mukaan, nimittäin että hän _ei_ ollut -ulkomailla nähnyt niitä oopperoina joissa hän täällä esiintyi; -luonnollisesti oli hän silti nähnyt toisia. - -[32] Se on entinen nti Selma Heerman, joka juurikään Turussa oli mennyt -naimisiin näyttelijä Artturi Lundahlin kanssa. - -[33] Suomalaisen oopperan aikana esiintyi Morgonbladetissa useita eri -arvostelijoita, joista vain pari alempana mainittua ovat tunnettuja -Hagman näet hankki arvostelut toiselta tai toiselta asiantuntijalta -ilman että muut tiesivät, kuka ne oli kirjoittanut. - -[34] Ei, minä en toivu hämmästyksestäni. - -[35] Parisilaisia pitsejä ja jalkineita. - -[36] Pyydetty oli 20,000 markkaa (se on 12,000 mk seuruetta ja 8,000 -orkesteria varten), vaikka saatiin 16,000. Samalla korotettiin -Ruotsalaisen teatterin valtioapu 24,000:sta markasta 32,000:teen! -- -"Siis on tässäkin asiassa havaittava kuinka isällisen kohtuullisesti -hallituksen apua annetaan ruotsalaisille ja suomalaisille maassamme. -Huhu kertoo kuitenkin että toinen puoli senaatin talousosaston -jäsenistä oli vastustanut mainittua korotusta ja päin vastoin vaatinut, -että Ruotsalaisen teatterin valtioapu alennettaisiin siihen määrään, -joka Suomalaiselle myönnettiin. Puheenjohtajan ääni oli ratkaissut." -(U. S. 27/1 1875). - -[37] Kun Törmänen kesäkuulla 1873 kirjeessä Bergbomille kiihkeästi -pyysi päästä teatteriin -- "ainoa haluni on tulla näyttelijäksi" -- -lähetti hän jonkinlaisena puoltolauseena seuraavan kirjeen, joka -ansaitsee tässä sijan: - - "Herra C. E. Törmäselle. - - Näytelmäteoksenne _Onneton Rakkaus_ on kielen puolesta selvää ja - sujuvaa. Sen muusta arvosta en taida lausua muuta kun että se - minusta nähden on tarkoitukseensa jotenkin sopiva ja ansaitsee - painetuksi tulla. Parempaa kiitosta en tahdo senkin (sic!) tähden - antaa, kun tiedän, minkä onnettoman vaikutuksen ylenvarhainen - kiitos osaksi on tehnyt Wecksellille ja Stenvallille (Kivelle), - josta Jumala Teitä ja meitä kaikkia armollisesti varjelkoon, ja - tosin varjeleekin jos hänessä pysymme. Laulupalaset näytelmässänne - tarvitsisivat runomitan vuoksi paikoin korjaamista, jonka dosentti - Krohn hyväntahtoisesti kyllä tekisi, jos pyytäisitte häntä siihen - ja samassa tervehtäisitte häntä minulta. - - Sammatissa 12 tammik. 1872. - - Elias Lönnrot." - -Tästä näkee että tällä näyttelijänalulla oli kirjallisiakin -taipumuksia. Kumminkaan hän ei tietääksemme ole mitään alkuperäistä -julkaissut, mutta sen sijaan tuli hänestä ahkera ja kykenevä -suomentaja, joka on kääntänyt melkoisen osan seuraavien vuosien -ohjelmakappaleista. - -[38] Tämän teatterin oli ravintolanisäntä Kleineh 1860-luvun alulla -rakennut Kaivopuistoon (siitä nimi "Parktheatern") kohta oikealle -kädelle kun kaupungista päin tullaan puistoon. Se oli alkuaan maksanut -yli 20,000 mk, mutta n. 1870 Kleineh möi rakennuksen kaikkineen -päivineen Kaivopuiston johtokunnalle 700 mk:sta! Kauvan ei -taidetemppeli kuitenkaan pysynyt uudenkaan omistajan käsissä, sillä -ennen pitkää se revittiin ja rakennusaineet käytettiin uuteen -- -pesuhuoneeseen. Koristukset tulivat sitä vastoin Suomalaisen teatterin -käytettäviksi Kuopioon. - -[39] Preciosan kööreissä lauloivat: neidit Tilma Dahlström, Aurora -Engström, (?) Hedman, Augusta Johnsson, Sofie Moldakoff, Lilli Pauloff, -Betty Bongain, Gerda Ruuth ja Lilli Wiik sekä hrat (?) Braxén, G. -Händell, F. Inberg, H. Hyvärinen, (?) Kukkonen, (?) Lagerstam. (?) -Ruuth, A. Ticcander ja J. Snellman. Säestäjänä myötävaikutti rva Ida -Herckman ja laulunopettajana kauppias Strunck. -- Bartholdus Simonis -näytelmässä avustivat lukiolaiset: Frans Alcenius, Theodor Guseff, K. -Hyttinen, Gust. Höök, Edv. Krook, A. Markkonen, Sam. Miettinen, Kaimund -Neiglick, Alb. Pfaler, K. A. Behnfors, Joh. Sarlin, Joel Weisell, -Jonathan Weisell ja Karl Virtanen. - -[40] Vilhon puhe, joka mainitaan ylempänä s. 61, kuuluu aiheutuneen -sentapaisista kokemuksista joista tekstissä kerrotaan. - -[41] Helmikuussa oli Lydia Lagus kirkossa laulanut "O salutaris" ja -huhtikuulla iltamassa, josta Neue Freie Presse puhuu kiittävästi. Nti -Lagus oli esittänyt pari suomalaista kansanlaulua ja sanotaan hänestä -"vakavalla työllä epäilemättä tulevan kelpo laulajattaren". Muuten -mainitaan rva Prucknerin oppilaiden saksankielessä olevan huomattavissa -"miellyttävä sointu puolan- ja suomenkielen välillä!" - -[42] Ylioppilas, synt. 1852, kruununvoudin poika. - -[43] Ruotsalaisen teatterin kapellimestari. - -[44] Toisista kirjeistä saamme tietää, että H. D:n ryhmä oli äärettömän -suutuksissaan Ida Basilieriin, sentähden että tämä esiintyi ainoastaan -suomalaisella näyttämöllä. Elokuulla oli H. D:ssa kerrottu varmana -asiana, että hän tulisi laulamaan ruotsalaisessa teatterissa. Mutta se -oli erehdys; laulajatar ei ollut sitä luvannut eikä ajatellutkaan -peruuttaa sopimustaan suomalaisen kanssa. Seuraus oli että tuo ryhmä -pysyttäytyi kerrassaan poissa Parranajaja-näytännöistä. -- Eräs -ruotsinmielisten piireissä liikkuva nainen tiesikin kertoa, ettei -vihamielisyys sillä taholla koskaan ole ollut niin katkera kuin tänä -syksynä ja oli siihen syynä toiseksi Ida Basilierin menettely, toiseksi -heidän tappionsa kansanvalistusseuran perustamiskokouksessa. - -[45] Myöhemmin saatiin 199 istumapaikkaa, joista 50 tuolia à 2 mk. - -[46] Kööreissä avustivat: (sopranot) rvat Jenny Kolis ja Augusta -Lindbohm; (altot) rva Guseff, neidit Hilja Landgren, Nina Antonoff. -(?) Rönnholm; (tenori) ylioppilas Nohrström; (basso) insinööri -Karstens. - -[47] Jo 1872 oli Z. Topelius luvannut jotakin Suomalaiselle teatterille -ja arvattavasti täyttääkseen sen lupauksen hän lähetti tekstissä -mainitun kappaleen. Teos ei ollut uusi, vaan oli se 1867 alkukielellä -esitetty Uudessa teatterissa. Lähetyksen ohella oli seuraava kirje: - -22 jouluk. 1873. - -"Neiti Emilie Bergbom. - -Tässä lähetän Suomalaisen teatterin käytettäväksi "Brita Skrifvarsin", -puoleksi itsekkäällä toivomuksella, että kappale on paremmin menestyvä -siellä kuin ruotsalaisella näyttämöllä. - -Nimitys ja nimet voidaan suomentaa samoin kuin muukin; kumminkin soisin -näkeväni uuden muodon ennen kuin se on lopullisesti ratkaistu. - -Kappaleen huono menestys johtui sekä näytelmästä että esityksestä. Olen -muutamilla pienillä korjauksilla koettanut antaa tarkemmat rajapiirteet -Richardsonin utuhaamulle. - -Juuri tähän suuntaan suurikykyinen Lotten Raa ei ollut nähnyt Britan -pohjalaista tyyppiä. Jos hän olisi nähnyt sen, hän olisi ymmärtänyt, -että semmoisen naisen täsmällinen, aina itsetietoinen, aina -selväjärkinen luonteenlaatu itse intohimossakin pysyy joissakin määrin -tyynenä eikä koskaan tule haavemieliseksi. Hän oivalsi mainiosti -keskittää lakoonisen sanan, mutta näytteli enemmän Maria Tudoria kuin -Brita Skrifvarsia. - -Rooli on vaikea, myönnän sen mielelläni, mutta ei mahdoton. - -Erik Schriveriä varten en toivo parempaa esikuvaa kuin nerokas Fritiof -Raainme. - -Richardsonin rooli meni aivan hukkaan -- ja siihen nojaa kuitenkin -antiteesi. Tämä mies on kalpea, mustapukuinen, synkkä, mutta voimakas -sotilas, joka kädet ristissä, liikkumatta katselee menehtymiskohtausta, -ja jäähtyy samassa määrässä kuin Brita lämpenee. Hän päättää -alakuloisella, maailmaa ylenkatsovalla hymyllä. - -Black luonnistuu parhaiten siltä, joka on nähnyt tyypin. Roolin lopussa -olen asettanut hänet paremmin rajoihinsa. - -Mieltäkiinnittävää on kuulla kuinka roolit jaetaan. - -Kun näytelmä on suomennettu, saanen ruotsalaisen tekstin takaisin. Tuli -mieleeni että kenties lähetän sen Tukholmaan. - -Hyvää joulua toivottaa - - kunnioittaen ystävyydessä - - Z. T." - -[48] Useista tiedoista olemme kiitollisuuden velassa maanviljelijä -Kustaa Kiipulalle. - -[49] Isä Antti Ahlberg, hänkin syntyään Janakkalasta, oli -Helsingin--Hämeenlinnan rautatien rakennustöissä jonkinlaisena -neljännysmiehenä siihen määrään herättänyt insinöörien huomiota, että -hänelle uskottiin Leppäkosken rautatiesillan rakentaminen, jonka -perustamistyöt olivat tämän rautatien vaikeimpia ja sittemmin hän -rakennusmestarista tuli ratamestariksi Leppäkosken asemalla, -jossa toimessa pysyi noin 30 vuotta; äiti Charlotta Lindroos -postiljoonintytär Hämeenlinnasta ja ennen naimistaan emännöitsijä -Lepaan kartanossa. Lapsia heillä oli kuusi: kaksi tytärtä (toinen -lapsi-ijässä kuollut) ja neljä poikaa. - -[50] Näytäntö tapahtui 11/1 1874 Sipilän tilalla. Muut esiintyjät -olivat: ensimäisessä näytelmässä ylioppilaat Lehrbäck ja A. Borg, -toisessa ylioppilas Puustinen ja nti A. Kerkkonen (myöh. rva Foudila) -sekä kolmannessa eläinlääkäri Aulén, ylioppilaat Itkonen ja A. Borg, -nti Kerkkonen y.m. -- Saman vuoden huhtikuun ja lokakuun -seuranäytelmissä näytteli Ida Aalberg Leonoraa Holbergin -huvinäytelmässä Ei ole aikaa ja Liisaa Kiven idyllissä Yö ja päivä. -Merkille pantava on että rakennusmestari Ahlbergkin esiintyi tyttärensä -kanssa näissä kappaleissa ja sittemmin toisissakin seuranäytännöissä. -Tästä saattanee päättää, että tytär oli isältään perinyt näyttämölliset -taipumuksensa. - -[51] Anna Charlotta Rinman, tukkukauppiaan tytär Oulusta, oli -18-vuotiaana alussa vuotta 1874 tullut oopperaan, josta kuitenkin pian -erosi mennäkseen naimisiin. Nti Rinman oli Emmy Strömerin oppilas. - -[52] Nti Sofie Strömer oli jo kesällä 1873, ollessaan sisarensa kanssa -Norjassa, tullut tutuksi ja mennyt kihloihin insinöörin Donald Campbell -Mackey Bonnevien kanssa. - -[53] H. D:ssa (7/3) luettiin ikäänkuin tervehdykseksi kirje Turusta, -jossa eräs nimetön tekijä, tunnustettuaan ettei hän ollut asiantuntija, -kuitenkin lateli puolitoista palstaa moitteita ja ilkeyksiä oopperaa -vastaan, päättäen sillä, että "nti Strömer yksin oli suomalainen -ooppera". - -[54] Kaunis ja henkevä tyttö. - -[55] _Jaromir Hrimaly_ (urkurinpoika Pilsenistä, synt. 1845), -joka usein mainitaan näissä kirjeissä, oli syksystä 1874 v:een -1878 suomalaisen ooppera-orkesterin jäsen. Hän oli etevä -sellonsoittaja ja oli "solosellistinä" toiminut Amsterdamissa, -Bilsekonsertti-soittokunnassa Berlinissä ja Pragissa ennen kun hän 1872 -tuli Helsinkiin (Uuteen teatteriin). -- Nuorempi veli _Bohuslav Hrimaly_ -(synt. 1848) oli oikeastaan viulunsoittaja, mutta oli 1872 alkanut -toimia kapellimestarina, ensin Pragissa ja Pilsenissä ja otettiin -veljensä välityksellä 1876 Suomalaisen oopperan palvelukseen, jossa -pysyi v:een 1878, jolloin meni Uuteen teatteriin. - -[56] Laivamatkalla Päijänteellä nti Alma Floman (nyk. rva Jalava) oli -laulavien Tammisaaren seminaristien joukosta "löytänyt" ihanan -alttoäänen, jonka omistaja oli nti Sofie Vestberg Vaasasta, ja hän -kehottaa Emilie tätiä vaasalaisten tuttaviensa kautta kuulustelemaan, -eikö nti haluaisi tulla oopperaan. - -[57] Maria Sofia Eschner Turussa, k. 1877. - -[58] Rva Engdahl meni syksyllä Ruotsalaiseen teatteriin. - -[59] Keväällä (3/4) oli nti Ingman kirjoittanut Parisista Emilie -Bergbomille: "Parin vuoden päästä [kun olen päättänyt opintoni] olen -kiitollisuudella ja ilolla noudattava tarjomusta saada laulaa -kotimaisella näyttämöllä, joka kauvan on ollut toivojeni päämäärä." -Vuoden päästä hän esiintyi ensi kerran. - -[60] Matka Savonlinnaan tapahtui tietysti siellä 30 p. heinäk. -vietettävää Olavinlinnan 400-vuotisjuhlaa varten. - -[61] Ottaisitteko kelpo tenorilaulajan lokak. 1 p:stä maalisk. 31 p:ään, -palkka 3,500 markkaa ja yhden näytännön tulot. Koettaisin saada hänet. -Vastaus kohta sähköteitse. - -[62] Jos hän on hyvä laulaja ja osaa muutamia rooleja, otamme hänet -näillä ehdoilla. - -[63] Muotokuvasta on Edelfelt 29 p. helmik. kuitannut 500 mk. - -[64] Nti Alma Wikström oli syksyllä tullut oopperaan. Hän oli syntynyt -Turussa, vahtimestarin tytär, 21 v. vanha, käynyt kotikaupungissaan -tyttökoulua ja sitten kolme vuotta Jyväskylän seminaarissa, josta -kutsuttiin Suomalaiseen teatteriin. - -[65] Kirjeessä tekijälle mainitsee Wahlström, että köörit olivat -erittäin voimakkaita; kaikkiaan myötävaikutti oopperassa yli -80 henkeä! -- - -[66] Ei liene enää mahdollista saada todistetuksi kuka kirjoittaja -oli, mutta huomautamme kuitenkin että esitystapa muistuttaa J. V. -Snellmania. Lukija verratkoon tätä kirjoitusta siihen J. V. Snellmanin -arvosteluun rva Achtésta, joka on kokonaisena otettu seuraavaan lukuun: -yhtäläisyys on meistä täydellinen. - -[67] Semmoista en ole koskaan nähnyt enkä kuullut. - -[68] Rva Achtésta on tässä mainittava, että hänen ensimäinen tyttärensä -_Aino_ syntyi 23 p. huhtik. 1876. Se selittää miksi laulajatar tänä -keväänä oli esiintymättä. - -[69] Yksityisen kirjeen mukaan oli kukkavihkojen luku 176! - -[70] Pietarissa teatteriin tutustui 26-vuotias värjärinpoika, -kauppapalvelija Julius Nikolai Glantz, joka 1 p:stä toukok. rupesi -seurueen jäseneksi. Hän oli suomalaista sukuperää ja otti näyttelijänä -nimen Kiiltonen. Mainittavia taiteellisia lahjoja hänellä ei ollut ja -niinä kolmena ja puolena vuotena, jotka hän oli teatterissa, -hän näytteli ainoastaan vähäpätöisiä osia, mutta hän avusti -järjestystoimissa ja kuiskaajana. - -[71] Ylempänä (s. 199) mainitsee Emilie Bergbom antaneensa kappaleen -Christersonille suomennettavaksi, mutta laskuista nähdään että -ylioppilas U. von Schrove sai siitä maksun (75 mk). Käännös on tästä -päättäen jälkimäisen tekemä. - -[72] Eräästä kirjeestä otamme seuraavat rivit: "Poliitillinen maailma -on ollut hyvin kiihoittunut T. K:n ja A:n polemiikin johdosta. Mielissä -vallitsee terveellinen raittius ja rohkeus, jota kauvan on kaivattu -fennomaaneissa. Sveesit ovat ehdottomasti alakuloisia. He eivät ole -voineet puolustaa itseään tässä asiassa. Jos olet lukenut Dagbladia, -niin huomaat itse että ääni on tavallista nöyrempi(!) [Toisessa -kirjeessä sanotaan ruotsinmielisiä vimmastuneiksi; eräänä yönä -heitettiin kivi sisään Yrjö Koskisen salin akkunasta]. Haluat varmaan -tietää kutka ovat asiasta kirjoittaneet Morgonbladetiin. 'Otacksam' -(kiittämätön) oli K. W. Forsman, lehden oma lausunto on Th. Reinin -kirjoittama. Sekä Forsmanin että Reinin kirjoituksia on pidetty -erinomaisina, vaikka ne minusta eivät ole keskinkertaisuuden rajaa -korkeammalla. Toinen taistelukysymys on koskenut Hankoniemen -obligatsioneja. Kysymys oli ylen tärkeä hallitukselle. Ratkaistava oli, -olivatko obligatsionit velkakirjoja vai osakkeita. Edellisessä -tapauksessa täytyi valtion lunastaa ne, jälkimäisessä saivat omistajat -ainoastaan osingon puhtaasta voitosta. Pintapuolinen Dagblad katsoi -niitä pitemmittä mutkitta velkakirjoiksi ja esitteli laajasti valtion -velvollisuuden olevan tyydyttää velkojiaan -- luonnollisesti ollakseen -vapaamielinen. Mutta Morgonbladet esiintyy J. V. S:n kirjoittamalla -oivallisella kirjoituksella ja ratkaisee asian. Jopa luullaan että tämä -lehti määräsi hallituksen menettelyn." -- Edelleen jännitti mieliä -kysymys matemaattisen professorin viran täyttämisestä, jossa taas -tavallinen yliopistollinen puoluejako tuli näkyviin, ja Mittag-Leffler -vei voiton kotimaisilta hakijoilta. -- Todistuksena suomalaisen -puolueen virkeydestä mainittakoon, että "Suomalainen Klubi" -perustettiin tänä keväänä; suomenmieliset ylioppilaat taasen -harrastivat ruotsalaisten nimiensä muuttamista suomalaisiksi, vaikkei -vielä suurempia tuloksia saavutettu. - -[73] Kotimaiset taiteilijat olivat todella uskollisia Suomalaiselle -oopperalle. Uusi ruotsalainen johtokunta koitti -- niin kerrottiin -- -kaikin tavoin houkutella heitä puolelleen, vaikka turhaan, "Helst för -en enda gång!" oli nti Fohströmiä pyydetty; mutta isä on vakuuttanut -'selvällä suomen kielellä', että siitä ei tule mitään. Rva Achtélle oli -tarjottu 10,000 markkaa 'tahi enemmän', jos hän tahtoo, mutta vastaus -oli kieltävä. -- Tämän yhteydessä mainittakoon, että muutaman tenorin -Ruotsista sanottiin vastanneen, kun hänelle tarjottiin paikkaa -Ruotsalaisessa teatterissa: "jos tulen Suomeen, niin menen tietysti -Suomalaiseen oopperaan, jossa kaikki etevämmät taiteilijat -esiintyvät".(!) (Kaikki yksityisestä kirjeestä). - -[74] Virheetön luettelo ei ole, sillä muun muassa ovat -Kristiinankaupungissa annettujen kolmen näytännön ohjelmat -tuntemattomia. - -[75] Talvella 1875 Holm oli Wienissä, jossa hän käytti eri opettajia -("kolmas" oli Loewy). Nti Lagus kirjoitti, että he aina väittelivät -keskenään, sillä heillä oli kaikissa asioissa erilaiset mietteet; -kumminkin Holm oli luvannut hänelle, että hän (jos hänestä laulaja -tulee) on esiintyvä Suomalaisessa oopperassa. - -[76] Tämä tuuma raukesi tyhjiin, luultavasti sentähden että oopperan -vastoinkäymiset tukehuttivat halun antautua epävarmaan yritykseen. -- -Keväällä 1875 oli Suomalaista oopperaa kehotettu tulemaan Pietariin, -jossa se olisi saanut esiintyä Maria-teatterissa, ja myöskin -Norrköpingiin Ruotsiin. - -[77] Niilo Kiljander oli värjärimestarin poika Lappeenrannasta, -synt. 1851, ylioppilas 1871. Harjotettuaan soitannollisia opintoja -Helsingissä matkusti hän syksyllä 1873 Tukholmaan ja rupesi -musikaalisen akatemian oppilaaksi. Joulukuulla 1876 hän siellä suoritti -urkurin sekä laulun- ja soitannonopettajan tutkinnon. - -[78] Jaakko Passinen, maanviljelijän poika Kauhavalta, synt. 1852, -harjotti lauluopintoja Tukholmassa vuosina 1875-76 ja 1877-78. - -[79] Palacky, "böhmiläisen historiankirjoituksen isä", tsekkiläisen -kansallisliikkeen perustaja, se on tsekkiläisten Snellman. - -[80] Kuinka ääretön suomenkielen halveksiminen tähän aikaan ja tässä -tilaisuudessa oli, näkee siitä vastalauseesta, jonka 137 kansalaista -maamme eri osista julkaisivat U. S:ssa 19 p. heinäk. Siitä seuraava -ote: "Kun Suomen valtio suurella raha-avulla otti osaa tähän toimeen, -oltiin vakuutettuna, että siitä syntyisi täydellisesti kansallinen -näyttely, joka ulkomaalaisten silmissä nostaisi kansallisen arvomme ja -kohottaisi oman luottamuksen itseemme." - -"Vaan vakuutuksessamme olemme pettyneet, toivomme eivät toteutuneet. -Kohta kun kuulimme kertomuksen näyttelyn avaamisesta, muuttuikin -jo mielemme raskaaksi, koska tämä julkinen toimi oli niin -vieraanmuotoinen, kuin ei se olisi Suomessa tapahtunutkaan; ei -sanaakaan suomenkieltä siinä lausuttu. Tämä raskas mieli on muuttunut -katkeraksi harmiksi, kun itse olemme käyneet näyttelyä katsomassa. -Kaiken mitä suomenkieleen tulee olemme nähneet niin laiminlyödyksi, -että hämmästyksellä kysymme, onko tämä ollenkaan suomalaisia varten -toimeenpantu. Vaikka kyllä sanomalehdissä ilmoitetaan, että -suomenkielisiä luetteloita saa näyttelyhuoneen ovella ostaa, ei niitä -kuitenkaan ole olemassa! Tämä puute tulee vielä tuntuvammaksi sen -kautta, että suurin osa näyttäjistä ei ole näyttelyesineillensä pannut -ilmoituksia maan molemmilla kielillä. Toimikunta näet on heittänyt -tämän tärkeän asian näiden omaan mielivaltaan eikä ole sitten pitänyt -huolta heidän harhauksensa oikaisemisesta. Onnenkauppaa on sekin, jos -näyttelyhuoneessa olevilta palvelijoilta voi saada suomalaista -vastausta kysymyksiin. Seuraus tästä on että suuren suuri joukko -kansalaisia, jotka ovat käyneet tässä Suomen pääkaupunkiin -toimeenpannussa näyttelyssä, ei ole monesta näyttelyesineestä voinut -saada minkäänlaista selkoa ja toisista taas on saanut aivan hämäriä -tietoja. Näistä kävijöistä ovat useimmat joko omilla varoillaan tai -kuntien kustannuksella tehneet pitkän matkan, joka on heiltä mennyt -melkein aivan hukkaan. Sen vaan ovat huomanneet, että se kieli, joka -kansan varsinaisena kielenä pitäisi olla etupäässä, melkein kaikkialla -on sysätty syrjään." - -"Tätä nähdessämme saattaa meitä kansallistuntomme häpeämään -ulkomaalaisten ja itsemme edessä." -- -- - -Samaan aikaan väiteltiin sanomissa siitä, olivatko junankuljettajat, -vaikka osasivatkin suomea, velvolliset vastaamaan kysymyksiin, joita -matkustajat tekivät tällä kielellä. Eräälle matkustajalle, jolle muuan -junankuljettaja oli kieltäytynyt vastaamasta suomeksi, oli kaksi -asemapäällikköäkin sanoneet, että junankuljettaja oli oikeassa! -- -Olemme maininneet nämä seikat, koska ne räikeässä kuvaavaisuudessaan -tekevät sangen ymmärrettäväksi, että ruotsinmieliset halveksivat -suomalaisia teatteriharrastuksia. Mahtoihan heistä olla mielettömintä -maailmassa vaatia suomenkielelle oikeuksia _taiteen_ alalla, kun ei -sillä ollut mitään oikeuksia käytännöllisessä elämässä. - -[81] Bergbomin kirjoittamasta välikirjan alustelmasta näkyy, että -Hrimalyn tuli toimia yhdessä ja vaihdellen Achtén kanssa. Kumminkin -lienee edellisen kanssa sopimus tehty jälkimäisen tietämättä, ja tästä -Achté -- syystäkin -- loukkaantui ja se taasen aiheutti, että -taiteilijapari Achtén ja oopperan väli rikkoontui taikka höltyi. -Käytettävänä olevat kirjeet eivät asiasta anna muita tietoja kuin mitä -jo ennen on mainittu (kts. siv. 198, muist.), että nimittäin Jaromir -Hrimaly se oli joka suositteli veljeänsä Bergbomille. - -[82] Illan tulot tekivät 2,906 markkaa! - -[83] Koska meillä yksityisessä kirjeessä (Wahlströmiltä tekijälle) on -seikkaperäisempi esitys keisarillisten teatterissa käynneistä, otamme -sen tähän: - -"Vehkeiltiin voimien takaa. Sveesit tahtoivat saada keisarin luokseen, -me samoin. Valtuusto esiintyi välittäjänä. Sen ehdotus yhteisestä -juhlanäytännöstä herätti kuitenkin vaikeuksia ruotsalaisen johtokunnan -puolella. Vihdoin selveni että kummankin teatterin oli esiintyminen -itsenäisesti. Mutta kuinka saada keisarilliset Arkadiaan? siinä -kysymys. Adlerberg, valtuusto y.m. olivat ruotsalaisen teatterin -puolella. Meillä ei ollut ketään, siksi kun muistettiin rva Karamsin. -Nti Emilie meni hänen luokseen ja puhui tähän tapaan: 'Te olette maamme -ylhäisin nainen, seisotte lähellä valtaistuinta, olette nainen, jota -H. M:nsa kuuntelee, ottakaa kotimainen taide käsiinne ja esitelkää -suomalainen ooppera hänelle ja hänen korkealle perheelleen.' Vanha -rouva ihastui ja teki voitavansa. Kumminkaan keisari ei kunnioittanut -meitä käynnillään, niinkuin sanomista tiedät. Hän oli kyllä luvannut -tulla, mutta sähkösanoma pakotti hänet palaamaan Pietariin, syystä kun -Odessassa tai Kiewissä sotilasmeteli oli syttynyt serbialaisten -hyväksi. Hallitsijan poika jäi kuitenkin eikä hän sitä katune. -- -Olimme parhaimman mukaan valmistaneet Arkadian. Lämpiö oli koristettu -kasveilla ja matoilla sekä jätetty perintöruhtinaan käytettäväksi. Hän -tulee puolisonsa ja seurueensa kanssa; talon ja seurueen johtokunnat -frakissa ja valkoisissa huiveissa vastaanottamassa. Hän samoin kuin -hänen ylhäinen puolisonsa tervehtii ystävällisesti meitä kaikkia. He -lähestyvät aition ovea, jossa B. O. Schauman seisoo ja ojentaa -Dagmarille erinomaisen kauniin kukkavihon, lausuen: 'Suvaitkaa -vastaanottaa tämä kukkavihko kiitollisuuden ja ihailun osotteena siltä -osalta kansaa, joka puhuu suomenkieltä.' Kun he astuvat aitioon, -orkesteri virittää venäläisen kansallislaulun. Sen aikana kaikki -seisovat, jonka jälkeen hurraa kaikuu salongissa. Korkeat vieraat -kuuntelevat esityksiä jännitetyllä mielenkiinnolla; molemmat taputtavat -hyvin usein käsiään, jopa huutavat neljä kertaa bravo, bravo! -- -Oltiin onnellisia ja kokoonnuttiin oopperakellariin juodakseen -perintöruhtinaan ja hänen puolisonsa malja -- Luonnollista on ettei -koomillisia piirteitä puuttunut. Niin esim. oli Dagmar unohtanut -jonkun päällysvaatteen jälkeensä. Vahtimestari otti sen ja sanoo -perintöruhtinaalle suomeksi murtaen: 'äta vass' s.o. tämä on teidän!" - -[84] Kirjeessä 21 p:ltä toukok. oli K. A. Winterhjelm rouvansa puolesta -ehdottanut, että näyttelyn aikana toimeenpantaisiin suomalaisia -puhenäytäntöjäkin, joihin tämä ottaisi osaa. Ruotsalaisessa teatterissa -vieraili näet samaan aikaan Tukholman kunink. teatterin jäsenet -Fredriksson ja nti Åberg, ja rva Winterhjelm olisi mielellään -kilpaillut heidän kanssaan. Kun kirje saapui Helsinkiin, olivat -Bergbom-sisarukset ulkomailla, ja kun se tuli heidän käsiinsä, oli -liian myöhäistä ruveta muuttamaan valmiita suunnitelmia. - -[85] Ennen mainitun (I, s. 141) Taavi Hahlin veli. Veljesten vanhemmat -olivat Mäntyharjun rovasti A. G. Hahl ja hänen vaimonsa Maria Fredrika -Tavaststjerna. - -[86] Fredr. Cygnaeuksen tilauksesta nti Alma Engblom seuraavana talvena -maalasi Dunckerin muotokuvan, joka säilytetään Cygnaeuksen galleriassa. - -[87] U. S:ssa (24/7) luettiin "Mikkeliläisen" allekirjoittama pätkä, -jossa sanotaan Mikkelissä niin suositun näyttämötaidetta, että hyvästi -viihdyttiin teatterissa, vaikka oli "niin vari, että muutamat -heikkoluontoiset pyörtyivät". Samassa moititaan Jeppeä huonona ja -vanhentuneena kappaleena sekä sitä että annettiin vain 10 eikä 12 -näytäntöä, mikä muka oli Vilhon syy. -- Kun seurue lähti Mikkelistä, -jäi Kallio sinne, ja Vilho kirjoittaa myöhemmin kuulleensa, että tämä -olisi aikaansaanut hyökkäyksen häntä kohtaan. - -[88] Tarkoittaa tietysti niitä perin kohtuuttomia ja kaikkea -ymmärtämystä ja myötätuntoisuutta puuttuvia arvosteluja, joilla -A. Ahlqvist sekä suomen- että ruotsinkielellä oli ahdistanut Kiveä. - -[89] Kirjailija Martti Vuori. - -[90] Nti Ingeborg (Inga) Malmström, 18-vuotias, oli pastori K. R. -Malmströmin ja nti Hélène Conradi, 17-vuotias, merikapteeni J. J. -Conradin tytär. - -[91] Tahtoisin näyttää sinulle kaikki mitä sisässäni on, mutta kohtalo -ei sitä salli! - -[92] Kuvaavaa ajalle on että uusmaalainen osakunta julkisesti ilmoitti -paheksuvansa mielenosotusta, samalla saattaen yleisön tietoon ettei -kukaan sen jäsen ollut ottanut siihen osaa(!) -- Sitä ennen oli saman -osakunnan klubissa eräs sen jäsen ja kuuluisa taiteilija maalannut -irvikuvan Ekmanin taulusta "Väinämöisen laulu", varustaen maalauksessa -kuvatut haamut tunnettujen Suomalaisen teatterin ja oopperan jäsenten -kasvoilla. Tätä irvikuvaa näyteltiin laulaessa tilapäistä -runosepustusta, josta ainestemme joukossa on kaksi toisintoa -- -kumpanenkin sitä laatua ettei painattamista voi ajatellakaan. - -[93] Nti Amanda Carlsson oli Helsingistä kotoisin, työmiehen tytär. - -[94] Näytännössä tapahtui pieni onnettomuus, joka ei kuitenkaan -häirinnyt tunnelmaa. Kun Navrátil silmät sidottuina astui alas -näyttämön perällä olevia portaita, nämä sortuivat maahan. Sentähden -täytyi hetkeksi laskea esirippu. -- Joku leikinlaskija sanoi tämän -johdosta, että Suomalainen teatteri nähtävästi tarvitsee parempaa -aineellista kannatusta. - -[95] Kirjoitus on Morgonbladetissa merkitty tähdellä *, samalla -merkillä kuin muut tämän ajan arvostelut oopperanäytännöistä. Näiden -tekijä oli Snellmanin poika, silloinen filos.-maisteri (nyk. -esittelijäsihteeri) J. L. Snellman. Tekijä tahtoi pysyä salassa, -vaikkei se kokonaan onnistunut. B. O. Schauman, joka oli suomalaisen -teatterin innokkaimpia ystäviä ja rva Achtén taiteen ihailijoita, -ihastui niin Snellmanin kirjoitukseen, että hän painatti sen erikseen -lahjottaakseen siitä kappaleita tuttavilleen. Nyt se tavataan -painettuna J. V. Snellmanin kootuissa teoksissakin (Saml. Arb. IX -s. 151). - -[96] Esimerkkinä mainitsemme, että toisessa näitä konsertteja Ida -Basilier lauloi aarian Traviatasta ja ruotsalaisen kansanlaulun "Klara -stjärnor", jota itse säesti y.m., Naëmi Ingman aarian Robert -Paholaisesta, Bruno Holm kavatiinan Tsaari työmiehenä oopperasta, -Jaakko Passinen romanssin Fra Diavolosta, Nti Basilier ja Passinen -Misererekohtauksen Trubadurista. Hrimaly oli säestäjä. - -[97] Rainer Vuorio (Forsberg), nimismiehen poika Leppävirran pitäjästä, -synt. 1856, ylioppilas. - -[98] Valitettavasti tämä arvostelu ei ollut ainoastaan ensimäinen vaan -viimeinenkin siinä lehdessä. Pari päivää myöhemmin tuomittiin näet -Golos kahden kuukauden vaitioloon! - -[99] Kohta sen jälkeen kun tämä arvostelu oli julkaistu -aikakauskirjassa, kohtasi sitä senssuurin puolelta samanlainen -rangaistus kuin ennen Golosta. Hra Golovin ei kumminkaan hämmästynyt; -hän kirjoitti vielä kolmannen arvostelun, joka painettiin -aikakauskirjaan Sewernaja Swjäsda. - -[100] Tietysti oli muitakin syitä, miksi erittäin ruotsalainen yleisö -lakkasi käymästä Arkadiassa. Mainitsemme vain Yölepakko-jutun (kts. -ylemp. s. 287). Jalava lausuu muistoonpanoissaan, että pääkaupungin -ruotsinkiihkoinen yleisö Yölepakko-jutun jälkeen "melkein tykkänään -lakkasi käymästä Suomalaisessa oopperassa, vaikka siellä esitettiin -kappaleita semmoisia kuin Hugenotit, Taikahuilu, Fidelio y.m. Sitä -vastoin voitiin esim. Matami Angotin tytärtä Uudessa teatterissa antaa -enemmän kuin 25 kertaa eli, niinkuin Hbl. sanoi, Helsingin yleisö -vietti hopeahäitään Matami Angotin tyttären kanssa." - -[101] Tarkoittaa nti Elfvingin tekemiä paperikukkia, joita käytettiin -koristustarpeisiin. - -[102] Kirjoitus on osa pitemmästä sarjasta, jossa kuvataan -suomalaisuuden kehitystä kymmenen vuoden kuluessa. Nimimerkkiä -ei ole, mutta maisteri O. W. Forsman, joka vuonna 1877 oli lehden -päätoimittaja, on hyväntahtoisesti ilmoittanut, että tekijä oli -E. G. Palmén. - -[103] Luultavasti tarkoitetaan tällä sitä poikamaisuutta, josta olemme -kertoneet I. s. 273 (muist.) ja joka tapahtui _ennen_ suomalaisen -näyttämön perustamista. - -[104] Samaan aikaan kun venäläisten vuokrasopimus Arkadian entisten -omistajain kanssa oli loppunut, alettiin rakentaa venäläistä teatteria -Boulevardin varrella. - -[105] Morgonbladet, joka myöskin painatti kirjoituksen, liitti tähän -kohtaan seuraavan muistutuksen: Tässä täytyy meidän esittää -vastalauseemme tekijän meidän mielestämme aivan väärää syytöstä -vastaan. Vihollismielisyyden ylläpitämiseen ei suinkaan -sanomalehdistöllä ole pääsyy, vaan erinäisillä syrjäkunnilla -(kotterier) yleisössä. - -[106] Ruotsalaisessa lehdessä Nya Dagligt Allehanda (1/5) Emil von -Qvanten arvostelee ankarasti "Yölepakkoa", joka keväällä oli esitetty -Tukholman Pienemmässä teatterissa. Sen johdosta hän myöskin koskettelee -teatterirettelöitä Helsingissä. Hän asettuu ehdottomasti meidän -ruotsinmielisten teatteripolitiikkaa vastaan, moittii sen -offenbachinsekaista ohjelmistoa ja vihamielisyyttä suomalaista oopperaa -kohtaan sekä ennustaa samoin kuin Topelius, että kolmas tulee ja ottaa -kaikki haltuunsa. Siten syntyy sovinto! -- Myöskin Aftonbladetissa -julaistiin tähän aikaan kirjoitus "Kultuuritaistelusta Suomessa", jossa -kerrotaan teatterikilpailusta. Järkevä kirjoittaja, joka käyttää -valtiopäivä-asiakirjoja y.m. lähteenään, ei hyväksy ruotsinmielisten -menettelyä ja ennustaa: jos ruotsalaisen sivistyksen edustajia vastaan -syvä vastenmielisyys ja epäluulo leviää, ei se voi olla vaikuttamatta -niihin ystävällisiin suhteisiin, jotka tähän saakka ovat vallinneet -Ruotsin ja Suomen välillä. - -[108] Nämä olivat pöytäkirjan mukaan: "Ruukinpatruuna A. Ahlström, -kauppias R. Rissanen, maisteri E. Avellan, maanviljelijä H. Jaatinen, -varatuomari E. Boehm, maisterit V. Löfgren ja K. Elmgren, lehtorit J. -Krohn ja A. Streng, kamreeri A. V. Helander, maisteri J. Ekroos, -eversti A. Järnefelt, majuri F. Cajander, kamreeri O. Avellan, -professori Th. Rein, kauppias R. Lukander, tohtori Jaakko Forsman, -kamreeri A. Tavaststjerna, vapaaherrat J. ja G. A. Gripenberg, tohtori -K. F. Ignatius, professori Yrjö Koskinen, maisterit A. Boehm, O. W. -Forsman ja C. W. Churherg, reviisori K. F. Wahlström, maisteri A. -Almberg, lakitieteen kandidaatti W. Eneberg, maisteri O. Lilius, -professori O. Donner, varatuomari G. Liukkonen, maisteri L. Neovius, -lehtori B. F. Godenhjelm, luutnantti H. Liikanen, maisteri T. Hahl ja -kirjanhoitaja J. Enlund." -- Puheenjohtajana toimi Almberg ja -pöytäkirjan teki E. Boehm. - -[109] Kirje on Aug. Hagmanilta tekijälle. Se alkaa katsauksella -suomalaisuuden asemaan 1877 vuoden valtiopäivillä ja on esityksen -mottona Edvin Avellanin edellisenä iltana lausumat sanat: Omnia ruunt -in pejus. Kaikki kuvataan yhtä synkästi kuin teatteriasiat tekstissä. -Kieltämättä asiat olivatkin huonolla kannalla, mutta kentiesi ansaitsee -mainita, että kirjoittaja tähän aikaan yksityisistäkin syistä oli -sangen synkkämielinen. - -[110] Tositeossa Wahlström lähinnä seuraavina vuosina oli -rahastonhoitajana. - -[111] Emilie oli kesäkuulla käynyt Turussa ja sieltä tultuaan jonkun -ajan maannut sairaana. - -[112] Heinäkuun 9. p. apteekissa alkanut tulipalo hävitti kokonaan -kolme taloa ja vahingoitti kahta. - -[113] Hilda Braxén, synt. Oulussa, nimismiehen tytär, oli tullut -19-vuotiaana syyskuulla 1876. - -[114] V.t. lyseon lehtori, maisteri Hugo Ingelius. Muutoin toimi, -Nervanderin tiedonannon mukaan, Å. P:n soitannonarvostelijana -poliisikonttorin sihteeri, taitava urkujen soittaja, Emil Wahlman. - -[115] Valitettavasti nti Conradi kivuloisuuden tähden ei enää voinut -seurata oopperaa Helsinkiin, vaan erosi siitä. - -[116] Lukuunottamatta kahta Alin pakinaa ja tekstissä mainittua -muistutusta Å. U. ei muuta sisältänyt oopperasta kuin silloin tällöin -tiedon: "Tänään esitetään" se ja se ooppera. - -[117] Kuinka ruotsalaiset lehdet Helsingissä ja Turussa olivat -samanmielisiä, huomaa siitä, että H. D. ei maininnut sanallakaan -oopperan takaisin tulosta ja ensi näytännöstä. Vasta seuraavana päivänä -arvostelija (se on tavallinen reportteri), kuultuaan _yhden_ näytöksen, -kertoi että näytäntö oli annettu ja käynyt epätasaisesti ja osottanut -hätäistä harjotusta -- vaikka tositeossa Martha sinä iltana oli sujunut -erinomaisen hyvin. - -[118] Kuinka puoluetunteet olivat herkät, todistaa se, että A. Schauman -olisi ottanut osaa rahankeräykseen kaularengasta varten, jos siihen -olisi kaiverrettu "suomalaisen _taiteen_ ystäviltä", mutta kun -kirjoitettiin _"oopperan"_, niin hän ei voinut olla mukana! - -[119] Aikomus oli kyllä ollut Porista lähteä Ouluun, mutta kun sieltä -saatiin tieto että seurahuoneen sali oli vuokrattavana vasta elokuun -keskivaiheilta, jäi matka kokonaan tekemättä. - -[120] John Eliel Cajanus, synt. 1851, ylioppilas v:lta 1869, oli V. -Cajanuksen nuorempi veli, joka 1870 esiintyi Jeanina Jeannetten häissä. - -[121] Kirjeistä Bergbomille saadaan tietää, että Corsi, Dami ja Cotagni -avustivat Holmia hänen tutkiessaan Don Juanin osaa. - -[122] Että hallitus oli närkästynyt Ruotsalaisen teatterin ystäviin, ei -ole kumma, sillä muun muassa Borgåbladetissa lausuttiin julkisesti ilo -siitä, kuinka hallituksen tekemä fusiooniehdotus oli kumottu _"hyvin -mietityllä tempulla"_ (med ett välberäknadt schackdrag). - -[123] Kirje päiväämätön, mutta nähtävästi kesäkuun viime päiviltä. - -[124] Aie jäi toteuttamatta, luultavasti sentähden että Bergbomin -Parisissa olo tuli paljoa lyhemmäksi kuin hän oli toivonut. - -[125] Kirjeessä nti Elfvingille (25/7) Emilie kertoo asian ja -mainittuaan "kunnon Ahlströmin" ystävällisen kirjeen hän lisää: "Olin -niin liikutettu, että suorastaan aloin itkeä." - -[126] Kolme kuukautta myöhemmin rva Seebach yhtä lämpimästi lausui -saaneensa Suomesta oppilaan, jonka "sielussa hän oli tavannut muutamia -omia jänteitään ja joka oli niin herättänyt hänen mielenkiintoansa, -että hän nautinnolla haki esiin ja kehitti hänessä piilevät idut". - -[127] _Elias Kahra_, synt. 1857 Alavudella, lukkarin poika, kansakoulun -käynyt ja sitten soitantoa harjottanut Helsingissä, tuli jo 1875 -syksyllä oopperaan, jossa suoritti pikku osia [Masetto Don Juanissa, -Tuomari Marthassa, Wagner Faustissa, Notario Unissakävijässä, Notario -Don Pasqualessa]; sitten puheosastonkin jäsen. - -[128] _Anton Kivinen_ (Franck), synt. 1858, kauppiaan poika Porista, -käynyt kotikaupungin koulussa. Tuli tammikuulla 1878, mutta meni -keväällä 1882 Helsingin ruotsalaiseen teatteriin; sittemmin hän vielä -pari kertaa on ollut Suomalaisen teatterin jäsen. - -[129] Kuinka intohimoinen kateus hiipi tämän innostuksen takana -- -siitä pieni esimerkki. Resetti-illan jälkeen sai nti Synnerberg erään -rouvan ja neiden (Helsingin parasta "kermaa" -- nimet jääkööt -muistiinpanoihin tomuttumaan) laatiman kirjeen, jossa häntä kehotettiin -menemään kiittämään rva Karamsinia kultakoristeesta, jonka tämä muka -oli hänelle antanut. "Hakekaa suomalaisessa teatterissa, kyllä se -sieltä löytyy." Kun laulajatar meni rva Karamsinin luokse, tämä sanoi -ei mitään lahjottaneensa! - -[130] Sopimus nti Fohströmin palkkiosta tehtiin vasta 22 p. jouluk. -Silloin Almberg ja Wahlström kävivät asiaa varten hänen kodissaan. -Laulajatar osotti heidät isänsä ja Augusta sisarensa luokse ja näiden -kanssa sovittiin, että nti Fohström saisi 13,000 markkaa 25:stä -näytännöstä. Jos hän laulaisi useammin, maksettaisiin siitä erikseen. -Laulajatar sitoutui olemaan "tänä ja tulevana näytäntövuonna" -laulamatta missään muussa Helsingin teatterissa kuin Suomalaisessa. - -[131] Oikeudesta esittää ooppera maksettiin tekijäpalkkiota 300 ja -kustantajalle Parisissa, Choudens père et fils, nuottien lainaksi -saannista 800 frangia. - -[132] Oopperain nimet ovat painetut kursiivilla silloin kun ne ensi -kerran esitettiin, numero nimen jälkeen sanoo kuinka monta kertaa -ooppera kunakin vuonna annettiin; numero sulkumerkkien välissä -tarkoittaa että ainoastaan suurempia tai pienempiä osia oopperasta -suoritettiin. - -[133] Paitse Jeannetten häitten tekstiä ilmestyivät seuraavien -oopperain sanat painettuina eri vihkosina: Trubaduri, Lucia, Norma, Fra -Diavolo, Alessandro Stradella, Lucrezia Borgia, Faust, Fidelio, -Hugenotit, Taikahuilu ja Don Juan. Jeannetten häitten suomentaja oli A. -Rahkonen; toiset olivat A. Törneroosin (Tuokko) kääntämiä, joka sitä -paitse lienee suomentanut useimmat painamattomatkin. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA II*** - - -******* This file should be named 51146-8.txt or 51146-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/1/4/51146 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/51146-8.zip b/old/51146-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index cb9142d..0000000 --- a/old/51146-8.zip +++ /dev/null |