diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51098-8.txt | 3611 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51098-8.zip | bin | 53572 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 3611 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..1ae2c66 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51098 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51098) diff --git a/old/51098-8.txt b/old/51098-8.txt deleted file mode 100644 index 32b0c98..0000000 --- a/old/51098-8.txt +++ /dev/null @@ -1,3611 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Runola, by Carl Axel Gottlund - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Runola - - -Author: Carl Axel Gottlund - - - -Release Date: February 1, 2016 [eBook #51098] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RUNOLA*** - - -E-text prepared by Jari Koivisto - - - -RUNOLA - -af - -C. A. GOTTLUND - - - - - - -J. Simelii Enka, -Helsingfors, -1840. - - - - - - Till lugnets hem och fridens byar - Går diktens skepp från _Vandas_ strand; - Bland ljusa moln och mörka skyar - Syns _Sångens_ Ö och _Sagans_ Land. - - - - Imprimatur: J. M. af Tengström. - - - - Den studerande - UNGDOMEN - vid Kejserliga Alexanders-Universitet - i Helsingfors. - vänskapsfullt - af - Författaren. - - - - -Få nationer torde för det närvarande hafva, och få torde hafva haft, -så många egentliga folkskalder som den Finska; och likväl sakna -Finnarne hvad så många andra folkslag deremot äga, ett _Sagans land_ -för sina Skalder, en _Sångens Ö_, ett _Guda-hem_, om ock skapadt i -inbillningen och sången. Att till någon del afhjelpa denna brist, har -varit ursprungliga ändamålet med denna skrift. - -Om denna brist i den Finska Sångare-verlden än möjligen skulle -kunna förklaras derigenom, att Poesi och Skaldekonst var nationens -allmänna egendomlighet, så dessa egenskaper mera voro att anses såsom -en hos folket medfödd natur, än fullkomnande genom konst; och att -följaktligen Skalderna, i detta fall, mera voro naturens barn än -konstens, så skulle kanske derigenom till någon del kunna förklaras, -hvarföre hos Finnarne saknas detta diktens land, såsom en skapelse -af fantasin, i ersättning för den verkliga sällhet Skalderna fåfängt -söka här på jorden; eller, med andra ord -- så var måhända, på grund -häraf, hela landet sjelft -- detta _Sagans och Sångens land_. - -Men äfven om en sådan förklaring möjligen skulle kunna antagas, så -qvarstå likväl så många andra luckor och brister i den Finska myten -och dikten, att man icke annorlunda torde kunna förklara detta, -än derigenom: att Finnarne troligen fordom måtte hafva haft några -föreställningar och begrepp, analoga med Grekernas och Romarenes -om de _Elyseiska fälten_, Skandinavernas om _Valhalla_, Judarnes -om _Paradiset_, o.s.v. ehuru dessa, under tidens längd, småningom -förbleknat, och slutligen, med införandet af den Kristna Religionen --- äfven till deras minsta spår försvunnit. Att numera, genom konst, -vilja ersätta och söka såsom en Finsk folk-myt insinuera hvad sjelfva -naturen af nationens legender redan saknar, eller hvad tiden hos oss -redan till sista skärfven utplånat, kan blott under vissa villkor -låta tänka sig. Att i likhet med Grekernas _Olympus, Pindus_ eller -_Parnassus_, i detta fall vilja lokalisera, eller idealisera, något -ställe eller något berg inom landet[1] såsom Skaldernas helgade hem, -kan numera icke gerna låta göra sig, likaså litet som i allmänhet att -i detta afseende framkomma med en paramyt, emedan fiktionen, om den -skall få naturen af myt, måste grunda sig på sjelfva traditionen, -eller stödja sig på en annan sanning än den som blott finnes i -dikten. Blott under ett villkor skulle jag likväl anse detta försök -icke endast vara verkställbart och möjligt, utan äfven på sätt och -vis lämpligt och ganska naturligt; och detta villkor har jag här sökt -begagna. - -Ehuru visserligen drömmarnes magi, i sig sjelf, är den friaste af -alla fantasier, utan all inskränkning med afseende å tid och rum, -är den likväl till sin natur bunden vid en viss verklighet, och -ligger oss icke omedelbart gifven i den fria viljans disposition. De -(drömmarne) måste nemligen stödja sig på en viss natur-nödvändighet, -hvilken ligger lika mycket _utom_ oss som _inom_ oss, eller på en -viss fysisk verklighet, ehuru denna verklighet, liksom skuggan, är -till sin natur en fantom, en chimer, ett magiskt gyckel, hvarigenom -de försätta oss i den närmaste beröring med sjelfva ande-verlden. - -Såvida nu ingen kan tadla mig för det jag drömmer, icke heller, i thy -fall, såsom sanning bestrida verkligheten af hvad jag sett i drömmen, -så hoppas jag ock att en beskrifning på Runola, betraktad endast som -en dröm, skall, såsom sådan, undgå all anmärkning, och blott för -framställningen, eller omtalandet deraf, måste jag här hafva att -svara. Eller med andra ord: om än det skulle anses otillbörligt, att -vilja dikta om Gubben Väinämöinen annat, än hvad de gamla Runorna -om honom veta att förtälja,[2] så måste det likväl vara en hvar -lofligt, att åtminstone få drömma om honom; ock -- annat har jag ju -icke gjort; helst dikten, framställd under formen af dröm, aldrig gör -anspråk, hvarken på historisk sanning å ena sidan, eller på artistisk -förtjenst å den andra.[3] - -Då nu den Finska Runan eller skaldekonsten, egentligen att tala, -sällan och aldrig tillegnat sig den högre ståndpunkt som erbjuder sig -i allusionen på en _annan verld_, på ett _tillkommande lif_ efter -detta, i tanken på en _himmelsk lycksalighet_, m.m. har hon i detta -afseende sällan kunnat höja sig ifrån jorden, och ikläda sig någon -högre karakter än den sjelfva naturen och språket anvist henne. -Så länge Väinämöinen, såsom sjelf endast ett jordens skötebarn, -förenade i sin person den högsta fullkomlighet för den Finska sången, -så länge kunde icke heller denna hans sångarestämma blifva den -rena, himlaburna; ty för att verkeligen kunna finna något högt och -fullkomligt på jorden, måste man tänka sig, eller måste det äfven -finnas, något analogt högre i himlen, eller utom jorden. Det är detta -jag här vågat konstituera. Jag har nemligen vågat ställa Väinämöinen -under en annan högre sångaremakt, under den allt omfattande Finska -Sången och Skaldekonsten, personifierad och idealiserad i Runamoinens -person. Väinämöinen är sjelf, till sin karakter, ännu för mycket -enskild, och spelar i det hela en alltför underordnad roll, för -att kunna uppträda och representera den högsta fullkomlighet af -all Finsk skaldekonst. Jag har trott det dessutom vara nödvändigt, -att Väinämöinen icke blott skulle jemföras med dem som i sång och -stränga-spel voro inunder honom (emedan detta vore att nedsätta -honom); utan äfven med dem som voro honom öfverlägsnare (hvilket vore -att upphöja honom). Han har ju dessutom, i den mytiska Runan, mer än -en gång varit i förlägenhet både på ord och råd; och äfven sjelf, i -detta fall, någon gång erkänt bland andra en viss _Anders Vipuinen_ -för sin mästare. Men vare det härmed huru som helst, så hade en -_Orpheus_ aldrig uppstått på jorden, om det icke funnes en _Apollo_ -i himlen; och må _Väinämöinen_, af Finska Skalder, fritt vara den -största på jorden, icke blott på sin tid -- utan äfven på vår; men -hvad _Runamoinen_ är i himlen blir han ändock aldrig, såvida det hela -alltid, äfven i detta afseende, måste vara större än hvar och en af -sina delar. - -I den Finska mytiska Runan förekomma visserligen ofta, ock nästan -ständigt, allegorier och personifikationer, om just ej alltid af -de högsta ideer och begrepp, så dock af öfversinliga och andeliga -föreställningar; de sednare vanligtvis endast till ordet och namnet -antydde, oftast blott uttryckte genom tillägget af stafvelsen _tar_. -Sällan och aldrig får man der se dessa personer i detalj nogare och -närmare beskrifne. Teckningen af dem, är endast en vink ett utkast, -utan delineation och fulländning. Derföre kunna icke heller dessa i -den mytiska Runan förekommande namn och personer hlifva föremål för -skön konst, eller framställas till konsternas behandling, emedan -Skalderna lemnat dem så till sägandes nakne ej blott på beklädning -och omgifning, utan äfven på attributer och sinnebilder. Det vill -dock synas som oss gjordes behof af något mera fulländadt äfven i -denna del, i synnerhet om en inhemsk litteratur någonsin hos oss -skall komma i flor; ty om vi Finnar någongång t.ex. skulle vilja -genom målningar, medaljer, transparanger, plastiska arbeten, eller -arbeten i basrelief, m.m. allegoriskt föreställa lyckan, hoppet, -visheten, Finska språket och skaldekonsten etc. etc. personifierade -i en mytisk framställning, så måtte vi väl härvid kunna finna och -begagna egna bilder och föreställningar, heldre -- än låna dem af -Romare, Greker, Hinduer eller andra för oss främmande folkslag. Ett -försök att småningom åtminstone till någon del undanrödja denna -brist, genom öppnandet af en ny bana äfven i denna väg, har varit det -andra hufvudändamålet med denna skrift; och endast bristen hos oss af -skickligare figur- och historie-tecknare har förorsakat att vi icke -här, enligt vår önskan, kunnat låta i stentryck medfölja teckningar -af _Onnetar, Toivotar, Tiijotar, Saunatar, Heinätär, Tarjotar, -Väinämöinen och Runamoinen_, m.fl. hvilka här omnämnas och till en -del beskrifvas. - -Oaktadt alla de rika skatter de Finska Sånggudinnorna verkeligen -redan äga i sitt förvar, är likväl bristen ännu i ett afseende ganska -stor. Ej blott all vår gamla folkpoesi, utan äfven allt hvad den -Finska Sångens fatebur sedermera producerat, består blott i smärre -lyriska stycken, äfven om ock dessa någongång skulle behandla ett -mytiskt eller historiskt ämne. Någon originel större komposition -af vidsträktare omfång har hos oss ännu icke sett dagen, hvilken -man skulle kunna tillerkänna namnet af ett fulländadt konststycke. -Vi hafva äfven i detta fall vågat försöket, och gripit oss an i -afsigt att, så vidt möjligt, söka utvidga sången och skaldekonsten --- åtminstone i en om ej mycket dock i en litet större skala än -hittills; och detta har varit den tredje hufvudafsigten med denna -skrift. Huruvida vi harutinnan lyckats, öfverlemne vi till Läsarn att -bedömma. - -Hvad slutligen sjelfva den af oss här begagnade _Runometern_ -beträffar, om hvilken man i sednare tider hört så många fält-rop både -_mot_ och _med_, så bör man till upplysning och sakkännedom kanske -nämna: att Runan är, med afseende å formen, ursprungligen densamma; -men att den divergerar något, och förekommer allmännast under tvenne -skiljaktiga former, den rent Lyriska och den deklamatoriska eller -retoriska; af hvilka den förra sjunges, och den sednare deklameras -eller reciteras högt, eller ock frammumlas sakta och otydligt -emellan tänderna, hvilket t.ex. sker vid häxerier, signerier och -besvärjelser.[4] Skillnaden dem emellan är nog prekär och obestämd, -och man kan i allmänhet anse den sednare ursprungligen uppkommen -genom en depravation af den förra med afseende å metern, och att den -väl i så måtto är mera vitiös, men äger deremot ofta i anseende till -språket flere och större förtjenster[5] liksom den ock i allmänhet -begagnas mera än den lyriska, ej blott af häxmästare oeh såkallade -trollkarlar eller kloke män, utan äfven af alla dem som sakna röst -och gehör. - -Den _lyriska Runan_, hvilken så vidt möjligt vårdar både aksent -och meter, skulle dock med allt detta i längden förefalla tröttsam -och enformig, genom sin ständigt utkallande monotona entonighet -(hvilket dock mindre märkes vid sjelfva sången, som icke mera vid -deklamationen deraf) om icke Skalderna sökt bibringa den, så vidt som -möjligt, en skiftande mångfald och omväxling, dels genom begagnande -af hyperkatalektiska verser, dels genom korta och aksentlösa -stafvelsers förlängande[6] eller aksentuerade (och stundom, tvertom, -genom långa stafvelsers förkortande) eller genom en från det dagliga -bruket omvänd konstruktions-ordning, medelst en slags egen omkastning -af orden.[7] Bland dessa omväxlingar kan äfven räknas den såväl -lyriska som deklamatoriska Runans egenskap att, någon gång genom -sjelfva allitterationens momentela annihilerande, älska ett angenämt -afbrott, eller ett ögonblicks frihet, från dess herrskande lagar. - -_Den retoriska Runan_, hvilken vi ofta förut ehuru icke här begagnat, -bekymrar sig i allmänhet mindre om den så kallade Runo-metern; men -fordrar i det stället så mycket mera ett ovillkorligt och strängt -iakttagande att, vid det patetiska uppläsandet deraf, inga missbruk -och afsteg emot det rätta uttalet, eller språkets allmänna lagar, -måtte äga rum. Liksom af den lyriska Runan, genom för få eller -för många sfafvelser i versen, eller genom andra fel emot metern, -småningom uppkommer en retorisk, så återfår man äfven lätt af den -deklamatoriska Runan en lyrisk, endast genom en liten omkastning -af orden, genom ömsom antingen användandet eller uteslutandet af -pronominala suffixer, enklitiska partiklar, eller genom begagnande -af _epenthesis, diaeresis, syncope, apocope, parogoge_ och andra -prosodiska figurer. Ja man finner slutligen, att samma Runa ofta -förekommer under hvardera formen, och det ej sällan hos en och samma -person; så nemligen att om t.ex. en bonde sjunger en Runa, begagnar -han den lyriska formen, men deremot den retoriska om han skall -uppläsa eller deklamera den; d.v.s. han förändrar på flere ställen -verserna i hvardera fallet; i förra fallet, efter hvad sången fordrar --- i sednare, efter hvad språket tillkommer. Häraf kommer det sig att -mången, af missförstånd och okunnighet om detta sakens förhållande, -velat bedömma och bestämma den Retoriska Runan efter alla den -lyriskas former, och upphäft sig till domare i en sak den man icke -kände. - -Emellertid hoppas vi att de som af en slags förkärlek för såkallad -qvantitet i Finsk vers (den de ändock sjelfve icke alltid kunna -följa) vilja, med uppoffring af aksenten, skrifva sina hexametrar: - -"Surkia mies, komiannäkö, naisuros, akkain hempu!" - -eller: - -"Louhiperään -- paetos, jos araksi sä moititahanki," - -icke böra förarga sig, om andre, ehuru mindre svage för de nya -skalde-ljuden, likväl någongång, till följd af hvad nyss blifvit -nämnt, och med anledning af den såkallade _licentia poetica_, inrymma -i Runosången, eller i den lyriska Runan, verser sådane som t.ex. - -"Karkoita kivi-karillen" - -eller - -"Kulki kuin tammi kurikka" - -hvilka i språket, såväl som i den retoriska Runan, naturligtvis måste -läsas och uttalas helt annorlunda än de sjungas; och hvilka ingalunda -här anföras såsom exempel att tjena till efterrättelse, men äro dock -stundom användbare, och någon gång, för ombytes skull, till och med -omtyckte. - -Sluteligen och sist hafva vi trott -- att, vid ett tillfälle då -icke blott landets förnämsta läroverk begår sin största högtid, -genom firandet af sin andra, betydelsefulla, sekular-fest, utan -då den Finska parnassen, medelst fem promotioner inom de fyra -fakulteterna,[8] på en gång liksom bestormas från alla sidor utaf -lärde af alla grader, ja, vi hafva trott det Runotars helgedom icke -måtte stå ödslig och tom; att -- vid ett tillfälle, då vetenskap -och konst, inom alla brancher, hos oss offentligen krönes, hyllas -och ärebetygas -- den finska Sånggudinnan icke borde lemnas af oss -helt och hållet bortglömd, öfvergifven och förgäten. Väl hafva vi -icke haft tillfälle att, efter vår önskan, hembära henne ett större -och rikare offer; men våga dock hoppas, att hon icke bör misstycka -denna lilla gärd, hvilken vi med tacksamhet vilja nedlägga på hennes -altare; och då hon och landets skalder icke äga sig något tempel -helgadt inom fäderneslandet, hafva vi varit nödsakade att söka det i -ett aflägset fjerran. - -Helsingfors den 24:de Juli 1840. - -C. A. G. - - - - - - -Runola - - - - -I. Sången. - - -Skalden, missbelåten öfver den ällmänt visade liknöjdheten vid det -Finska modersmålet, beklagar sig i detta afseende. - - Yksin laulon, yksin soitin - Runoja jo ruostunneita, - Lauluja lakastunneita. - Ei mua Suomi soitattanek, - Omat lapset laulattanek, - Mielytäk nykyiset miehet, - Joita oarteet ajelloopi, - Rahan-voitto raukaisoopi, - Kateus teköö kapeiksi. -- -- -- - - Moni vaivainen valittaa, 10 - Moni huokaa huoleessansa, - Itkeepi kaiken ikänsä; - Sill' on monta murheellista, - Huolta kaiken karvallista, - Monen-kirjavat kipuhut. - Kuitennik kurjalla kullaik - Joku tuttu turvaksensa, - Joku tover' toivoksensa, - Joka murheet murteloopi, - Huolehet huojenteloopi. 20 - - Kyyhky hurjakin kujertaa - Korressaan, pesän kokalla; - Siinä suutaan surkutteloo, - Toverinsa toivotteloo, - Tulevaksi tuttavansa, - Yhtyvän ystäväjänsä. - Tuolta turkainen tuloopi, - Mieli kulta kuunteloopi - Siivellä sinertävällä, - Purstolla punertavalla 30 - Puoliso purjehteloopi, - Tulla tuikkalehteloopi. - Pesällehen peästyähän - Kultansa kuiskutteloopi, - Sulhonsa suloitteloopi - Leukojen lepyttämällä, - Siivien siroittamalla. - Suuta toisen suikkaamalla. - - Miesi mierukka minäpä - Yksin laulan, yksin soitan, 40 - Kielellä tällä omallain; - Ei mua kukana kuulek, - Eikä ykskään ystävänä; - Kaikk'on veikot vieraistunna, - Ouvoistut omat sukuini. -- -- -- - -- -- -- -- -- -- -- -- -- - - - - -II. Sången. - - -Inslumrande under dessa sorgliga tankar, vanhelgar han ännu i sömnen -allt som hos honom väckt och underhållit känslan och kärleken för den -Finska skaldekonsten, då plotsligt -- i drömmen -- för honom framstår -sjelfva den gamle Väinämöinen, talande honom till med tröstande ord. - - Niinma kerran keski-yöllä - Surkuttelin mun sukuni, - INulitelinma kuinma nukuin; - Vielä unessain utelin, - Nukuksissain nurahtelin; - Sitä kirvestä kiroilin - Joka karsi kanteletta, - Vesti soiton vempelettä, - Lauvat lauluillen asetti; - Sitä noitin, sitä moitin 10 - Joka laitto laulujansa, - Sommitteli sanojansa - Iäksi ilon-teoksi, - Suomalaisten suosioksi. - Manaisin sitä nimeä - Joka teki kielelleni - Sulaksi minunkin suussain, - Kuin ei syntynä syäni - Kovaksi tahi kiveksi; - Kuin ei keänyt kieleheni 20 - Kankeaksi, kampelaksi, - Jäntä jousen jäykkeemmäksi. - - Säikähtinmä! Miesi seisoi - Eissäin. -- Soatanko sanoa? - Ite vanha Väinämöinen, - Parta pitkä, napa paksu, - Hapset harmaat-hallavaiset; - Lakki peässä Laulajalla, - Käessä rukkaiset Runojan; - Hanki vankan hartioilla, 30 - Kinos kainalon kokalla, - Nietos kummallaik kupeella; - Kaikk' oil huulet huuhtehessa, - Paijan-kaulus kalkkareissa, - Lunta povessa Lumojan. - Peälle viitta villavainen - Vaski-vyöllä vyötettynnä; - Vyöllä kirveensä kivisen - Kulta kanteil kainalossa - Hopein solkin solmittunna, 40 - Kulta-lukolla lukottu. - Tuoll' oil tuohiset jalassa, - Virsut voaksan viisi kuusi, - Tehyt tammen tarpeheista, - Pihlan kuorista kuvotut; - Pantu pajut paulohiksi, - Virnat veännetty vitoiksi. - - Sanoi: "poikani poloinen, - Elä sukuisi suruilek, - Elä moitik mahtiaisi! 50 - Vielä laulajat Lapissa, - Karjalassa kanteleita, - Savossa runon-sanoja, - Joski joku joukossamme - Pitäis pilkkana puheensa, - Kehnohonna kielellensä, - Halpana runon halumme, - Häpäisööpi tätä häntä; - Josko muuan muukalainen - Omistammekin olisi, 60 - Joka sanat sorteloopi, - Veärin kieltä käyttelööpi, - Tuhnelloopi turvallansa, - Märehtiipi tätä meillen, - -- Ei sanat sanoihin puutuk, - Kieli kielehen kirouk. - - "Vielä kytööpi kipuna - Miehen monen mielehessä, - Vielä liikkuupi lihani - Monen poikoisen povessa, 70 - Vielä venyypi vereni - Suonihissa Suomalaisten; - Kyvi porossa palaapi, - Alle lieskan leimahtaapi." - - - - -III. Sången. - - -Väinämöinen föreslår Skalden att göra sig sällskap till de odödliges -land, för att der, ännu en gång, i dess ursprungliga renhet, få höra -det Finska språket, och den Finska lutans klara toner. Emot Norden -ställes så deras tåg, der de bestiga öfversta toppen af ett fjäll. -Här lössläpper Väinämöinen, genom sin trollkonst, väder och vind; -och i en förfärlig orkan sammanstörtar alla luftens rytande stormar, -hvilka han sedan åter gör spake, och sammantjudrar dem alla, genom -sin magiska makt, i ett tjockt och digert moln, det han genom kraften -af sin sång förmår att först sänka sig ned till fjällets spets, -och sedan, efter det Väinämöinen sjelf, jemte dess följeslagare, -uppstigit på sjelfva molnbädden, att åter höja sig -- allt efter -sångens stigande toner. Så börjades nu den luftiga färden genom -rymdens toma regioner upp till sjelfva ljusets höjder. - - Siitten sanoopi minullen, - Sekä kielsi että käski, - Puhettaan puhuamasta, - Laulujaan laskettamasta: - "Lähetäänpä kerran käymään - Tuonnek tuonelan takoa, - Kuollon kurjan kankahillen, - Maillen manalan pyhillen, - Voaroillen vanhojen miesten, - Uroin uusillen majaillen, 10 - Kanteleita kahtomahan, - Vanhoja valittemahan, - Lähe myöteni minun nyt - Lauluja latelemahan, - Suomea suloistamahan, - Kieltämmö kehoittamahan, - Kuuntelohon miten kuuluu; - Kuinka puheet punnitahan - Sanoihin sovitetahan, - Virsihin virutetahan, 20 - Laulut laillen laitetahan!" - - Läksi moata salvamahan, - Kesällistä kiertämähän, - Talvista tavoittamahan; - Polkeisipa pohjan moahan, - Lapin loajallen salollen. - Tunturihin tultuammo - Nousi vuoren kukkulallen, - Hanken vanhan hartioillen; - Kahtoi itään, kahtoi länteen, 30 - Kahtoi koarna-pohjoisehen; - Ihaili sitä ilmoa - Josta valo valkeneepi, - Siunaili sitäik seätä - Josta päivä paisteloopi. - - Käen oikeemman ojensi - Itäisihin ilmoihihin, - Käsi vasinen vajuisi - Lumisihin luoteisihin; - Sanoipa sanoa kaksi, 40 - Popotti puhetta kolme. - Oikeemman ojettuahan, - Pilvi ilmauntui ijässä; - Vasemman vajottuahan - Näkyi liennet luotehessa; - Pohjoisessa pilven-pystö, - Etelässä saen-sappi. - - Ukko vanha Väinämöinen - Vivahutti viisi kertoo - Sormella nimettömällä, 50 - Sakarillaan sai sanomat. - Tuosta tuulet tuimentuivat, - Syntyi myrskyt, läksi läiskyt, - Pyry-ilmoja isoja, - Tuli tuulen tuiskamia - Vihurin viskoamia. - Lännestäpä lempo nousi, - Pakko poika pohjoisesta; - Nousi meret ja mehätkin. - Nosti moan niinkuin merenkin 60 - Rajumahan, riehumahan; - Ijät tulta iskemähän, - Lännet vettä läikkymähän. - Kaikki ilmat ilkiämmät, - Kaikki koaret kauhiammat - Vaelsivat vastatuksin, - Kokountuivat kaikki yhteen. - - Ukko vanha Väinämöinen - Lukeili niitä lumoja, - Sopotti niitä sanoja, 70 - Joilla seätä säretähän, - Tuulen kynnet kytkytähän. - Likemmäksi pilvet liittiin, - Liittivät, likentelivät, - Pakahtuivat peällen toisten - Paksuiksi kuin pilven pankko, - Sakeeksi kuin suola-säkki. - - Väinämöinen vanha miesi - Hyppäis kyynnä kynnyksellen, - Nousi kuin kana katollen, 80 - Niinkuin oksallen orava. - Minä pyöräytin perästä, - Keikahtelin kärpäisennä. - Alkoi laulujaan latella, - Lukea pilven lumoja. - Peästi pilvet pintehestä, - Satamasta sapet kaikki, - Veen-varat vuotamasta, - Hattarat hajoamasta. - Ukko lauloi loilutteli 90 - Vanhoja lumo-sanojaan; - Laulo päivän paistamahan. - Laulo pilvet nousemahan. - Pilvet nousi, päivä paisto, - Yhtenään kynnet ylensiin; - Ukko ylös kynnen kanssa - Nousi kuin sumu suella, - Kasteli aurinkon avulla; - Nousi päivän, nousi toisen, - Kohois kohta kolmannenkin 100 - Ilmarisen ilmoihihin, - Takoilian taivoihihin, - Ilma-koarihin ikuisiin. - - - - - IV. Sången. - - - En närmare beskrifning på sjelfva denna deras resa - genom etern. Samtal i anledning häraf de resande - emellan. Väinämöinen underrättar slutligen Skalden - att deras väg förde dem tili Runola, till detta - diktens land, de Finska skaldernas Olymp. - - Ensimmäisen päivän peästä - Näkyi moata, näkyi mannut, - Näkyi mehät ja meretkin. - Toisen päivän peätettyä, - Moa ja moailman malossa - Sinitti niin kuin sinervo, - Hiilui niinkuin hiiren häntä - Rapisevan moan raossa. - Päivän kolmannen perästä - Kaikki varjot vaikenivat 10 - Kaikki hoamut hajoisivat, - Hälveni nämät hämärät. - Sinisiksi silmät muuttui, - Korvat kuulemattomiksi, - Aivon autioks ajatus. -- -- -- - Ukko soitti, matka joutu, - Aika kului, tie lyheni. - - Yheksättä yötä kului, - Kului päivee kymmenettä, - Nähtiin tuolla taivaan alla 20 - Pilkka pikkuinen pimiä - Perhoisenna lentävännä, - Kiiäten tulen-kipuna. - "Väinämöinen veikkaseini - Liekköön ilmassa itikka, - Takiainen taivahassa?" - - "Siin' on viitta viskattunna, - Karsikko on kasvattunna - Keski-tieIlä taivoisehen; - Josta tuulet tuunetahan, 30 - Ajan-kulut arvatahan, - Matkan mutkat muistetahan." - - "Niinkö vainen vanha miesi - Jorottelet joutavia, - Lasket vanhoja lorujais! - Väinämöinen veikkoiseni - Onko tuolla tuulen kuikka, - Lemmon lintu lentämässä? - Vai lie ahavan ajaja, - Joka ajaa aurinkoa 40 - Valkoisilla varsoillansa, - Säistäväisillä sälöillään? - Turpa tulta tuiskuapi, - Suusta valkia valuupi." - - "Siin' on silmä kaikkivallan, - Taivaan napa naulattunna, - Siinä syäinen sykööpi, - Muna moailman makoopi." - - "Niinkö vainen vanha miesi - Jorottelet joutavia, 50 - Lasket vanhoja satujais, - Lapsen lauseita latelet. - Sano suorilla sanoilla, - Puhuk miesten mieleheksi, - Miehen mieleksi minullen! - - "Onko tuolla päivän peitös, - Päivän peitös, kuun kuvaus, - Jolt' on kuummeet syrjät syönyt, - Piru pohjoa pilanna, - Kehittänyt, keännyttänyt, 60 - Salpanut savussa saunan, - Riihessä ripustelunna, - Mustaksi muutattelunna?" - - "Siin' on Runolan hovia, - Lauluin linna laitettunna - Keski tiellä taivahalla, - Tehty tähtien välillä - Paistamahan, loistamahan - Keskellen lavean luonnon; - Ymmärrystä ylempänä, 70 - Alempana aurinkoa, - Väilyypi heijän välillä. - - "Siinä oatokset asuuvat, - Mielet miesten miettelöövät - Tapaillessaan taivaan töitä, - Luonnon töitä tutkittaissa. - - "Siinä ilmassa isossa - Lainehtii kuin sota-laiva, - Purjehtii kuin hyväik pursi, - Miten somat soittojamme, 80 - Sitä-myöten nouseneepi; - Kuten laihat laulujamme, - Sitä-myöten laskeupi." - - - - -V. Sången. - - -Framkomst till Runola. Beskrifning härvid. Väinämöinen lyckas inkomma -genom första porten. Förgården afmålas. - - Siitten tuohon tultuamme, - Pesään lauluin peästyämme, - Olipa kuin kuu kehässä, - Päivä suuressa sumussa. - Ympärillen aita pantu, - Lukin verkkona kuvottu, - Seipähitäk seisomahan, - Visoitak vivahtamahan. - - Pisteet tehty pistoksista, - Ammuksista aita pantu, 10 - Keärmein nimillä nioittu, - Sammakkoin sala-sanoilla. - - Noitumus oil aijan peällä - Kiini-kirottu kovasti; - Taikaus monen tapainen - Pantu peällen kaksin kerroin, - Jotta velhot välttäisivät, - Pelkäisivät heikko-päiset, - Kavahtais katehet kaikki. - - Kuus oli kujoa tuolla, 20 - Portti kunkin kujan suussa; - Pirran kaitehen kapeempi, - Korpi kuusen korkiampi, - Loihtein lumoilla lukottu, - Salpattu Lapin sanoilla. - - Väinämöinen vanha miesi - Potkais portin polvellansa, - Päristeli perällänsä; - Eipä lauvat lauvaistunna, - Lukon leuvat luksahtunna, 30 - Hajonnut hampaat hatarat. - Väinämöinen vanha miesi - Puristi pukarin suuta - Peukalon pelmuttamalla, - Nuoli-sormen notkelmalla; - Eipä hattarat hajonna, - Eikä väkkärät väjynnä, - Ei peässyt vivut vireistään, - Lauvennut takaiset tankot. - - Väinämöinen vanha miesi 40 - Hosutteli housujansa, - Heläytti helmojansa, - Sanoipa sanoa kaksi, - Popotti puhetta kolme; - Lumoukset laukesivat, - Portin pielet aukenivat, - Vaipuivat vanhat saranat. - Peästiin Runolan pihahan, - Lauluin kaikkein kartanohon. - - Pihat piri-pintanansa 50 - Täpö-täynnä tieturia, - Tieturia, taituria, - Kaikellaisia kateita. - Kaikki Karjalan katehet; - Kaikki salvurit Savosta, - Poppa-miehet pohjan moalta - Täsä toistaan koittelivat, - Kiistelivät, kiihkoilivat - Soaha sanoja sakkeita, - Puhen-päitä puuttuvia. 60 - Tässä noijat noituksillaan, - Välillänsä velhot väitti, - Pulmutellen puheitansa, - Kaksin kolmin konstiansa. - - Yksipä pino pihalla - Pirulaisten pistoksia, - Kaksi kaivoa pihalla - Kateheitten kaivamia, - Kolmet koiroa pihalla - Lappalaisten laitoksia, 70 - Neljä neitoa pihalla - Luonnottaren tyttäriä. - "Väinämöinen, Väinämöinen!" - Piijat soitti pillillänsä; - "Väinämöinen, Väinämöinen!" - Koirat haukkui korvillansa. - - Väinämöinen väistelihen - Tästä parvesta pahasta, - Sukelsiinpa sukkelasti - Likemmäksi linnan luokse, 80 - Tyköön Runolan hovia. - - - - -VI. Sången. - - -Ankomst tili den andra porten, der _Toivotar_ (Hoppets och -Önskningarnes gudinna) anträffas. Samtal med henne. Genom Sångens -allmakt lyckas det Väinämöinen omsider att äfven öppna denna port. -Han emottages innanföre af _Onnetar_ (Lyckans gudinna). Samtalar med -henne. - - Tuolla tuli portti toinen, - Varsin vähäinen veräjä, - Pirun silmee pikkuisampi, - Kieltä kärpän kiehkarampi. - Pihtipuolin piika seisoi, - Makais polvillaan poloinen, - Kyynisillään kynnyksellä; - Käsi käteen liitettynnä, - Sormet sormihin sovitut, - Rukoili että runoili. 10 - - "Mitäs itket piikuueini, - Mitäs vaimoinen valitat? - Itketkös sä piikuuttaisi, - Valittanek vaimouttaisi, - Vaikos sulhaistais suruilet, - Kujertelet kullaistaisi?" - - "Enkä itke piikuuttaini, - Valittelek vaimouttaini; - Enkä sulhaista suruilek, - Kujertele kullastaini. 20 - Ovehen avattuahan, - Veräjän levittyähän, - Soisin pihaan peäseväni, - Kartanoon laskettavani. - Joma outin tuon ikäni, - Elin-aikani kokotin; - Vuosikauvet, vuorokauvet - Olen outtanut ovella - Käyvän toivoini toeksi, - Mieleksi minunkin mieli. 30 - Ovi aina aukeneepi, - Toiset tuohon tunkeksehen - Ajaksen väki-pakolla; - Muihen on vuuessa vuoro, - Voan ei millonkaan minunpä." - - "Kukas olet kultueini, - Kennen kantama katala? - Ootkos kateilta kaheltu, - Syvän-kuussa synnytelty? - Luotu muihen luonnollisten 40 - Tavalla, vaiko tavatoin?" - - Vastais tyttö _Toivohotar_: - "Olen neito nuorimmainen - Siskoista yhen emoisen, - Yhen vaimon soatuvista. - Meitä eroitti elämät, - Päivät päivihin välitti - Sisär toinen jo sisällen - Lassa piennä laskettunna. - _Onnetar_ on onnellinen, 50 - Lyhyt-tukka lykyllinen. -- -- --" - - Tämän kurjan kuoltuahan, - Piikoa puhuttuahan, - Ukko vanha Väinämöinen - Soitti somast kanteletta - Sormilla soluisevilla, - Kynsillä kykenevillä; - Pani paraita sanojaan, - Vanhoja valittuneita, - Vihannaita virren-päitä, 60 - Lauluin lauhkeita neniä. - Eipä veräjät venynnä, - Sulkua suurentanunna; - Lauloi lemmon laulamia, - Runon hiijen ruikkaamia, - Luonnon kaiken luotumia, - Taivahan takoilemia. - Taivaan valta jo vapisi, - Räyskähtipä ilman räysteet, - Ilman pohjat ponnistuivat, 70 - Reunat pohjolan repäysi; - Eipä pielekset pitännä, - Eikä kantanna kamarat; - Oven-paulat aukenivat, - Konstit vanhat vaikenivat. - Mäntiin toisehen pihaani, - Kussa kuullut kuleksivat, - Miehet vainoot vaelsivat, - Urot autuat asuuvat. - - Portistapa tultuammo 80 - _Onnetar_ ovella seisoi, - Vaimo portin vartianna; - Lykyhytti lykkyämme, - Tervehytti tultuamme. - Tunteissaan tuon Väinämöisen - Piika pikainen kysvypi: - "Mikä mies? Mikä kasakka - Käypi vanhan vartalolla, - Vieretyksin Väinämöisen, - Parissa parahan miehen? 90 - Ei ouk tänne lasten tulla, - Eikä poikiin pyrkimistä, - Laskettanek maito-suuta." - - Vastais vanha Väinämöinen - "Vesastapa puu viruupi, - Kasvaa tammi taimestakin; - Sikiöstä mun sukuni - Kasvaa soitto-sankaria, - Muitaik runon-muikaria; - Verestä minun venyypi 100 - Kanteleen koputtajoita, - Sarven soman soittajoita. - Orahassa laihon alku, - Pojassa miehen mukaman." - Neito nuori notkistihin - Vastattua Väinämöisen, - Kuultuaan hänen puheensa - Kainohutti kasvojansa, - Punahutti poskeitansa; - Täytyipä tuohon tytyä. 110 - Vaikeni sillä sanalla. - - Otti oksan onnen puusta, - Lehmuksesta lehvän taitto; - Sillä lahjais Laulajamme, - Mielytti meijät molemmat, - Laittopa sanat talohon, - Ilolaan ihanat postit, - Tulosta tuon Väinämöisen, - Kuljuksista kuullun miehen. - - - - -VII. Sången. - - -En närmare beskrifning på denna _Onnetar_. - - _Onnetar_ oil onnen tyttö, - Lekko-leuka, keno-kaula, - Nenä neittä, peä kähärä; - Hieno helma heinäpäinen, - Hienot helmet helman peällä - Kiiltivät tulen kipuina, - Säistelivät sätehinä. - Peänsä peälle päivä paisto; - Päivä paisto, kuu kuumotti; - Jalkoin alla nurmi nuori 10 - Viina-marjana vihotti. - - Milloin seisoi pilven peällä, - Istui tuulen tutkamella; - Silkki silmihin siottu, - Hursti koottu korvihillen, - Jott' ei tyttö tyrmähtyisi, - Alla voaransa vapisis, - Säikähtäisi seisomasta, - Itkettäis istuttamasta. - - Milloin seisoi selvin silmin 20 - Pyörän peällä pyörävällä; - Rattaalla ratisevalla; - Siinä siivillään sipuupi, - Pysyttelöö kynnet pienet. - - Lykyn keikalet on käissä, - Arvat aimot autuahan; - Piijan toisessa pivossa - Kolmi-kantainen apilas, - Kussa nähtiin kantoo neljä, - Viisi, kuusi, vieretyksin. 30 - - Hämähäkki häjy lintu, - Ilkee siivetöin itikka, - Lankojansa laitteloopi, - Verkkojaan venyttelööpi, - Sormestapa Onnettaren; - Neijon pienistä näpistä - Keränsä kierrättelööpi, - Lykyn lankansa punoopi; - Apiloista peän alotti, - Toinen taivaiseen tavotti; 40 - Tuuli korkeiseen kohotti. - - Nähtihinpä vielä neijon - Vasemmassa varpahassa - Sormus taikainen tavoiltaan, - Joka loisti loitommallen - Likempänä liikkuessa; - Joka kiilti kirkkaammallen - Kaukoommalta kahtellessa. - - Milloin makoo martahasti, - Torkkuneepi toin-perästä. 50 - Muihen valveella varahin, - Muihen myöhään työskellessä, - Onnen morsia makoopi, - Lykyn nuorikko lepeepi; - Peä on ketkallaan kätessä, - Silmät ummessa sulossa; - Toinen polvi pystyllänsä, - Reisi toinen retkallansa; - Kuorsu kuuluupi kovasti, - Henki-hormu hornajaapi. 60 - - Suruksipa suun vetäävi, - Noama nauruullen päjättyy; - Rinnat pystyssä pitäävi, - Nännät kaikkein nähtäviksi. - Nisussa nipukka pieni, - Nipukassa suu sulonen, - Suussa pikkuinen pisara - Immin maitoa imeleä; - Sitä maistaisi monikin, - Moni mielellä hyvällä 70 - Soisi onnen soahaksensa, - Lykkyä lypsyttääksensä. - - Moni houkka huoleessansa, - Moni rikas riitoillansa, - Ylpiä olevanansa, - Palveloopi polvellansa, - Aneloopi altiissansa, - Jotta pisara putoisi, - Suuhun hänenkin valuisi. - Sitä moni nuorukkainen, 80 - Moni vanha vaivaloinen - Toivottaapi toinperästä, - Haluapi hartahasti, - Himoapi himpiästi. - - - - -VIII. Sången. - - -Underrättade af _Onnetar_ om rätta vägen, anlända de slutligen till -tredje porten, hvilken öppnas för dem till följd af ett samtal -med _Tiijotar_ (Vishetens prestinna); hvarefter de befinna sig på -stranden af glömskans sjö. - - Onnen tyttö nuon sanoopi, - Lykyn lapsi lausuileepi: - "Tästäpä jo tie mänööpi, - Polku toinen poikennoopi, - Urat Runolan rupeevat, - Astut aimot autuahan. - Yksi suora, toinen veärä, - Lykyt toinen, toinen pitkä; - Lykyt soattaapi talohon, - Toiset korven kiertelöövät. 10 - - "Joka soattaapi talohon, - Ensin tuo vesillen viepi, - Kussa uuet uitetahan - Vierahat venytetähän; - Runolahan tultuahan - Saunoilahan soatetahan, - Jossa peätä pesetähän, - Vartta veillä valellahan, - Puhtaaksi puhistetahan, - Valkeeksi vanutetahan. 20 - - "Kuin tulet _armon_ ahollen, - _Pelvon_ peltojen perillen, - Jo tuloo tiehoara yksi, - Kaksi raittehen rakoa, - Vaeltaa vasemman viisas, - Hullu oikian osaapi. - - "Kuin tulet _mielen_ mäellen, - _Tievon_ töyrien takana, - Jo tuloo tiehoara toinen, - Polkuu kolmet kohtajapi; 30 - Keskimmäistä viisas käypi, - Hullut reunoillen remuuvat. - - "Kuin tulet _sanan_ salollen, - Soihen _soittojen_ sivullen, - Jo tuloo tiehoara kolmaas, - Neljä tietä vieretysten: - Viisas oikeemman osaapi, - Hullu toisia tapoopi. - - "Kuin kulet tätä uroa, - Poljet portaan polvet kaikki, 40 - Portti eteisi tuloopi, - Uksi uusi kohtajaapi, - Jota järvet jeähyttääpi, - Lammin laineet laimentaapi." - - Kulimmo tätä uroa, - Läksimmö tätäkin tietä. - Jälillen jätettävillen, - Retkillen remputtavillen. - Jopa portti toas oil eissä, - Tehty sulku sukkelainen; 50 - Kysymys oil kynnyksellä, - Arvaus oil äijän peällä, - Vertaus keski-veräjän. - Jok' ei siitä selvän soanut, - Osannut oven avata - Pulmien purkajamalla, - Asian arvoamalla, - Sai se siinä selin seista, - Malttaa moatennik mahallaan. - Tässä monta moitettihin, 60 - Moni konsti koiteltihin - Avata arvoamalla, - Pureta puheilemalla. - Vielä tällä veräjällä - Sanan-sepät seisottivat, - Keski tiellä taivahalla - Viivyttivät virsi-miehet. - - Akka vanha leuka-koukku, - Koukku-leuka, homeh-korva, - Homeh-korva, harva-hammas 70 - Hammas harva, pihka noukka - Pihka-nokka peä on paljas, - Sisäri sippura-silmä - Oli vartia veräjän, - Oven kaunis kahtojanna, - Sola sanan salpaajanna, - Sulkun suu supistajanna - Kurkistiin aijan raosta, - Kahtoi veräjän väliltä - Kuka tulla tuijotteli 80 - Uskalsiinpa uksen luokse; - Kysäisööpi, kiljaisoopi: - "Milloin päivä peättyneepi, - Aika yön aloittaneepi?" - "Silloin päivä peättynöhön, - Koska yö aloittanohon." - "Mikä vanhin vanhemmista - Synnyttäri syntyneestä; - Mikä nuorin neitosista - Syntyy syntymättömistä?" 90 - "Aika vanhin vanhemmista - Synnyttäri syntyneestä; - Tuokio tuleva nuorin - Syntyy syntymättömistä." - "Mitä moalla mateloopi, - Taivasta tavoitteloopi?" - "Mieli moassa mateloopi, - Taivasta tavoitteloopi." - - "Mitäs moassa mainitahan, - Taivaassa tahoitetahan?" 100 - "Laulut moassa mainitahan, - Taivaassa tahoitetahan." - - "Mitäs läksit moasta tännek, - Takimmaiseen taivoisehen?" - "Läksin soiton soittelolla, - Loatu-lauluin laulannolla; - Se mun tiellä tänne soatto, - Osotti tähän ovehen, - Kanteleita kahtomahan, - Vanhoja valihtemahan, 110 - Suomea suloistamahan, - Kieltämme kehoittamahan." - - Viimen viisauen emäntä, - _Tiijotar_ on vanha vaimo, - Ovensa avattuahan. - Veräjän vähentynehen, - Laski lauluin laitumillen, - Soiton salmillen somillen. - - Siin oil lammi laitettunna, - Umpi-järvi uitettunna; 120 - Vieno kulkoopi vesillen, - Hiiskui hiljan tuulen henki; - Selän selviä vesiä - Sormillansa sorkutteli, - Sirkutteli siivillänsä, - Suloisesti anto suuta. - - - - -IX. Sången. - - -Väinämöinen bestiger _Muistutars_ (Minnes-gudinnans) fartyg, för -att afgå till Badholmen; kommer under resan i missförstånd med -besättningen; råkar så i lifsfara, men räddar sig genom sin rådighet. - - Sanoi _Tiijotar_ emäntä - Nuoremmallen siskollensa, - Vanhemmallen veijollensa - Muijallen _Muistuttarellen_: - "Työntävös venet vesillen, - Laita lauttais lainehillen - Kulkevillen kuulluvillen, - Miehillen mainittavillen; - Jolla luot luuvoillen nuoita, - Soatat soaren valkamoillen, 10 - Karkoitat kivi-karillen, - Riutoillen riuskutteleitet!" - - Muisti _Muistutar_ sanansa, - Kerkiästi käskettynnä - Kantoi airot kaukalohon, - Purjet pisti purtilohon; - Työnsi venoisen vesillen, - Sata-laijan lainehillen; - Miehet meloillen panoopi, - Vaimot airoillen asetti. 20 - _Muistitar_ on vanha vaimo, - Ite pereä pitääpi, - Orsiaan ojenteloopi, - Parsiaan parskutteloopi, - Riukujaan riuskutteloopi, - Joilla voatteet vaivatakan, - Purjetta puserretahan, - Tuulehen kuroitetahan, - Ilman kynsiin istutahan. - - Rupeisipa ruuhi käymään, 30 - Liina-harja liikkumahan; - Keula käypi köyhkiästi, - Liukkahasti laijat liikku, - Perä pärskytti perästä, - Kunturoitti, käntyröitti, - Kulki kuin tammi-kurikka, - Nuotta-sampona samoisi. - - Kokassapa kokko istuu, - Parras-puilla puisteleeksen; - Kuparist' on kourat tehty, 40 - Kynnet vaskesta valettu; - Noukka tuulta tunnustaapi, - Silmät matkan arvoapi, - Läpi laineen kurkistaapi, - Jott' ei kiipeisi kivillen, - Sala-luuvoillen samoisi. - - Perässäkin päivä tehty, - Päivä tehty, kuu kuvattu, - Rata linnun rakennettu, - Tähet Otavan otettu. 50 - - Sivullapa vein emäntä - Kohtuansa koitteloopi, - Nännöjään näyskentelööpi, - Hapsiaan hajotteloopi. - Keärmet keuloillen kehuupi, - Pitkin laijat lonkertaapi. - - Purjet kullasta kuvattu, - Puna-lankoilla pujettu; - Heissä taivaat tappelivat, - Revon tulta viskaisivat. 60 - Nuolen lennot leimahtivat; - Pohjoinen ani palaapi. - - Väitti vanha Väinämöinen - Monin kerroin käynehesek - Paremmalla purjehella, - Uhoimmalla uurtehella, - Koarella kauhiammalla - Vieryviin vesien peällä, - Alloillen ajelevillen, - Tyrskyllen tutisevillen, 70 - Vesi voarojen välillen. - - Peätti vielä toisen kerran - Kulkeneesek kuulummalla - Hoahella hailuavalla, - Soti-laivalla somalla, - Pohjan pitkillen perillen, - Lapin loajallen lahellen. - - Tuosta suuttui soaren sartit, - Niemen tyttäret vihastui; - Alkoivatpa aika lailla 80 - Airoillaan ahistamahan, - Miekoillaan tavoittamahan - Peätä vanhan Väinämöisen, - Ohtahan uhon urohon. - Soaren miehet nuon sanoovat, - Uhkaavat salmen urohot: - "Pannahan pahoa tuonnek, - Sysätäänpä syytä myöten; - Alle laineen lasketahan, - Pohjahan pu'otetahan, 90 - Kussa ahvenet asuuvat, - Meren konnat konttaisoovat, - Näkin kynnet kynteilöövät; - Silmät simpsukat pesöövät, - Kaukaloiset kauleloovat; - Raput velhon roateloovat, - Loihtian lopettanoovat." - - Silloin vanha Väinämöinen - Vihelsi vihoissa mielin, - Puhaksipa puukon-peähän, 100 - Sylki suuhun pohja-tuulen, - Sieramiin etelä-tuulen; - Nyrkkiään hykertelööpi, - Kämmeniään keäntelööpi; - Sanoopi sanoa kaksi, - Popotti puhetta kolmet: - "Tuulen myrskyt myrskymähän, - IIman reunat riehkumahan, - Taivaan tursaat turpomahan, - Pohjan puuskat puhkimahan!" 110 - - Tuli tursas turvaksensa, - Vasta-rinta varjoksensa; - Keänsi keulan källellehen, - Koaret kaikki kallellehen, - Sysäisi syvillen veillen, - Alloillen avauntuvillen, - Pohjahan puvottavillen, - Uroisten upottavillen, - Miestehen mänettävillen. - - Tuosta äijät ähkymähän, 120 - Pojat parat parkumahan, - Vaimot voihkaroittamahan, - Polvilleen palvelemahan, - Runojaa rukoilemahan: - "Ällös vainen Väinämöinen, - Meitä riepu-mierukoita - Suuhun surman soattuoho, - Henken voaraan voatikoho! - Keinot kehnot miesten meijän, - Konehet sinun kovemmat, 130 - Laitokseisi loatuisammat, - Neuojaisi nähtävämmät!" - - Silloin vanha Väinämöinen - Rupeisi perän-pitohon. - Varsinnik varusteleksen, - Hampaitaan pureskeloopi, - Kopriaan kopristeloopi, - Sanojaan sopotteloopi... - - Mik' oli tuulen ajossa - Heittiöksi hyljättynnä, 140 - Roiskui roatona merellä. - Tuuleen turpansa torotti, - Keänsi kärsän ilmoo vasten; - Vesi parskui parroillensa, - Kosket kuohui korvillensa. - Laineet pieksi laitojansa, - Voan ei pieksänyt pereä. - Venet matkojaan tekööpi, - Laineen halki hakkoapi; - Laineen halki, toisen poikki, 150 - Kolmaisen vähän vitaisi. - - Peäsi selvillen selillen, - Avonallen aukiollen; - Karit kaukana näkyypi, - Luoto soattaapi lähellen - Sisässä suvannon suuren, - Loajan vuonon lautaisilla. - Sinnek laski laulajamme, - Veänsi veneen Väinämöinen, - Laiturillen laitettullen. 160 - Valmihillen valkamoillen. - - - - -X. Sången. - - -Närmare beskrifning på denna Ö-holme, så väl som på sjön, hvilken -kringflyter densamma. _Saunatar_ (Badets nymf) för Väinämöinen i bad. -Samtal dem emellan. - - Kari keskellä merellä, - Nurmi keskellä karia; - Neito nuori nurmen peällä, - Impi-ihminen ihana; - Papeloiksi paita pantu, - Helmat keärty kainaloihin, - Hihat kyynäspeän perillen, - Jott' ei haittaisi hamensa, - Paitansa pahoittelisi. - Kyykyllään kylvettelööpi, 10 - Polvillaan polskutteloopi, - Sanottiin _Saunattareksi_, - Peätettiin _Pesyttäreksi_; - Kaislojaan kohenteloopi, - Lumpeitaan luksutteloopi. - - Kalat karilla kutoopi, - Muikut luuvoillen muniipi; - Reäpykset rypehtelöövät; - Siinä kiiski kihloillahan, - Ahven armas annoillahan, 20 - Matehet makuuksillahan, - Hauvit pojan-hauteillahan. - Syövät saunan soatujahan, - Kylvyn ruokja rumia, - Josta pysyypi puhassa, - Vesi aina kirkkahana. - Liasta lillit lihoovat, - Paisuu parvi kylpehistä. - Hauki muikun muiskaisoopi, - Siika lillin liipaisopi. 30 - - Lintu lammella asuva, - Veissä jousen vetkistäiksen, - Uitteloo kenossa kaulan - Purstonsa puhassa veissä. - Sorsana soroitteloopi, - Lumpeena luikerteloopi, - Pohjahan pujerteloopi, - Sieltä hauvin haukkaisoopi, - Tahi mateen maisteloopi, - Siijan pojan suikkaisoopi. 40 - Laella meren lahella - Lauleloopi lauhkealla - Eänellä ärisevällä, - Kielellä helisevällä, - Kuin näköö joku tulevan, - Purtilolla puuhailevan; - Silloin jousen jouhiansa - Suorittaapi sulkiansa, - Purstoansa puisteloopi, - Kynänsä kylvettelööpi 50 - Ihmisten hien himosta, - Haisusta halun hyvästä. - Tässä halut hauvatahan, - Himot lihan liuhoitahan, - Pohjahan pu'otetahan, - Umpehen unoutetahan. - - Saunattari soaren neiti, - Pesulan pieni emäntä - Ensin kasto kantelemme, - Valutti veen-varalla; 60 - Siitten riisui rihmojamme, - Lankojamme lapsutteli; - Housut vanhan Väinämöisen - Huuhteli veen valulla, - Kalsot alloillen ajeli, - Viskais vyönsä lainehillen, - Paijan umpehen upotti. - - Siitten peätä Väinämöisen - Rupeisi vesi-valuhun. - Tulva tukillen tuloopi, 70 - Virta viiksillen valuupi; - Ammensi korvoa kolmet, - Soahvia satoa viisi, - Joilla huulet huuhteloopi, - Viiksiä virutteloopi, - Partoja pirskutteloopi, - Lykkejä lykerttelööpi, - Hieroa hivutteloopi: - - "Pesen, pesen peippuseini, - Kirkastelen kiuruiseni 80 - Mullan mustista mujeista, - Moan pahaisen mahleheista, - Himoista lihallisista, - Virheistä verellisistä; - Liat kaikk' likoamahan, - Pahat kaikk' pakenemahan, - Muistoneen murenemahan. - Vetehen siruamahan! -- - Niitä siinä silmut syövät, - Nahkiaiset nauskuttaavat; 90 - Kiiski kasvaapi kinosta, - Kuhat kurasta lihoovat, - Joita lohi lohkaisoopi, - Hauvin poika haukkaisoopi; - Luiko kaikki lakaisoopi - Kojamotkin korjaisoopi." - - _Saunatar_ on soaren neiti, - _Pesyttäri_ piika pieni - Kylpöä kyhättelööpi, - Pesyttää pusutteloopi; 100 - Kohtoa koploitteloopi, - Vieriä virutteloopi, - Reunoja riuskutteloopi - Vastaisella varvuisella, - Vitalla virkistyvällä, - Tehty lemmen lehtisistä, - Onnen oksilta otettu; - Sillä löylyn lyötyänsä - Hartioita hauteloopi, - Kylkiä kypsyttelööpi. 110 - - Leikki-suulla suihteloopi, - Pilkka-puhetta panoopi: - "Enpä uskoa osanna, - Jos oisi kuka sanonna, - Vielä vanhan Väinämöisen - Soatettavan saunoilleni, - Tämän sulhon Suomen-moasta, - Tämän Sankarin Savosta. - Moni tässä puhe käynyt, - Monta soatettu sanoa 120 - Sinun töitäisi, tekoja, - Lauluistaisi loatimia. - - "Moni piika pikkarainen, - Moni tyynnä tyttö-lapsi - Suru-suulla surkutteli, - Itku-silmin ilmoitteli - Soattaneis suruillen häntä, - Murhillen mujertevillen, - Huolillen huvittomillen, - Onnillen onnettomillen. 130 - - "Tiijänpähän tehneheisi - Leivoiset levättömiksi, - Peäskyiset pesättömiksi, - Tyttäret tyyvyttömiksi, - Vaimot kaikk' vajottaviksi." - - Siitä vanha Väinämöinen - Mieli pahoillen paneeksin; - Sanan virkko, nuon nimesi: - "Vielä kehtaat kerskahtella, - Vanhoo miestä vaivutella, 140 - Kiusata kisalla mielein! - Asioita entuisia, - Muistosta murenevia, - Mielestä mänettäviä. - - "Anna sankariin sanoa, - Sola-uroin urmaistella: - Ounko milloinkaan minäpä - Heitä lauluillain hävennä, - Soitollain sovaistelunna, - Vikuuttanut virsilläini? 150 - - "Ei ouk noaroisten puheista - Naisten sanoista sanoa; - Mitä mielehen mänööpi, - Sylki suuhunsa veteäpi, - Sen hyö peättäävät toeksi, - Sanoovat soatettaneeksi." - - - - -XI. Sången. - - -Väinämöinen råkar i ny förlägenhet; räddar sig åter från en lifsfara, -och öfverkommer lyckligen till andra stranden. - - _Saunatar_ on soaren neiti, - Pesulan pieni emäntä - Ammensi korvoa kolmet, - Soahvia satoa viisi; - Voahellaan valutteloopi, - Tyrskyllään tirskutteloopi, - Kynsin pienin kylvettääpi. - Hoikin sormin hierteleepi, - Lykkejä lykerttelööpi, - Hieroa hivutteloopi: 10 - "Puhas, puhas pulmuiseni, - Valmis, valmis varpuiseni - Männä tuonnek tointuuallen, - Onnelaisten noatikoillen, - Taivalaisten taipaleellen, - Pesän Runon penkerillen, - Laulu-linnan liepehillen, - Rannoillen ikuisan rauhan, - Kussa kuullut kuunteloovat, - Autuat asuskeloovat; 20 - Kussa muistot muhkiammat, - Mainittavat, mahtavammat. - Isommat ikuistetahan, - Vaipumasta varjellahan." - - Saunastahan soatuammo, - Pesulasta peästyämmö, - Saunahatar soaren neiti, - Pesyttäri pieni piika - Hullust huusi hujahutti, - Yli salmen sanan soatti: 30 - "Venet tuokee Väinämöillen, - Laivan loatu-laulajallen, - Peästääksenne peä-runojan - Nuoillen rannoillen runojen, - Lauluin taivaan laiturillen!" - - Soaren miehet nuon sanoovat, - Uhkaavat salmen urohot: - "Mänköön hiisi hiihtämähän, - Lähköön lempo liesumahan - Tietä tällen tieturillen, 40 - Jälet jalon jaksajallen, - Voiman tuulen voipahallen, - Myrskyjen musertajallen! - Oommo ennen nuoita nähnyt - Myrrys-miehiä hyviäik, - Velhoja verrattavia, - Lumojaan lukeilevia, - Noitujaan nostelevia; - Voan ei ouk mokoma miesi - Ennen näissä nähtyvissä 50 - Kulkenut merellä meijän, - Soatettu selän ylitek, - Kuin tämä pukarin poika, - Tämä ohvatta olia. - - "Väitikäs on Väinämöinen, - Suka suurin suvussamme. - Jopa meijät noitui nuohin - Alloihin avauntuvihin, - Pohjahan puvottavihin, - Uroisten upottavihin, 60 - Miestehen mänettävihin. - Jos hänet Runolaan soamme, - Lauluin linnaan lasketaamme, - Teköö linnasta lihoa, - Luuksi lauluin laitostamme, - Rustoiksi runoiliamme, - Sorkiksi soitteliamme." - - Saunatar emäntä soaren, - Pesyttäri piika pieni - Päivitteli Väinämöistä: 70 - "Minnek peäset Väinämöinen, - Kunnek ystäväin yritet, - Lähet lankoini pakohon - Näistä karista kovista, - Luotoista lumottuneista, - Kivisiä kirrottuneista, - Poasista pakottuneista?" - - "Mitäpä minun tuloopi, - Ollaksein oletteloopi - Saunattaren salvoksissa, 80 - Pesyttären peittehissä? - Eip' ouk ennenkään minua - Hyvät piijat hyljänynnä, - Vaimot väliin vaihtelunna, - Tyttäret typäräyntynnä." - - "Pa'e tästä Väinämöinen - Näistä karista kovista, - Luotoista lumottuneista, - Kivistä kirrottuneista, - Poasista pakottuneista, 90 - Riutoista riivattuneista!" - - "Kipeeksi kivillen moata, - Paha poaen partahalla; - Voara suuri, voara pieni - Louhoin lomissa levätä, - Nurmella nukahtamahan. - - "Ennenkuin ehto tuloopi, - Oamu toinen alkaneepi, - Lepäät kuin lahoa puuta - Toukilla syvältä syöty; 100 - Makoot kuin vesi-hakoa - Suon-muassa murtununna, - Turtununna, turvonunna, - Tuhansittain turmeltunna. - - "Koska päivä peättyneepi, - Ilta-puol' lähestyneepi, - Kitku nousoopi kivistä. - Häki hiekasta hikoupi, - Auveret alenteleksen, - Haikuavat haisut kaikki; 110 - Sumut suuret, usmat pienet - Kohoovat joka kohasta; - Hämärässä höyryvässä - Hakkaroivat hartahasti, - Katkuvat katkerammasti, - Ne ne tappaa taitavankin, - Tukahuttaa tukevankin." - - Tuosta vanha Väinämöinen, - Alla-päin pahoilla mielin, - Aivoonsa ajatteloopi: 120 - Millä tästä mäntänehen, - Pesulasta peästänehen - Tuonnek rannoillen runojen, - Lauluin taivaan laitumillen? - - Vesti vuoresta venettä, - Kalliosta kalkutteli. - Emän ensinnik tekööpi, - Vuoren rankasta rakensi, - Voaran vanhan vempeleestä, - Tunturesta turtuneesta, 130 - Ahteesta alottaneesta. - - Siitten koaret kahteloopi - Kiskoista meri-kivien, - Moan mukavan mukkuroista. - - Pani pohjan ponttamalla - Paksummista poatereista, - Ohuimmista onkelmoista. - - Littuhista laijat liitti, - Saumat savella sovitti, - Kiinitti tiili-kivellä, 140 - Somerolla sai soreiksi. - - Teki tapin tarpeheita - Kovasta ukon-kivestä, - Piin-murusta pikkuisesta. - - Nauloita naputteloopi - Rantojen rapa-kivistä, - Muistaik pienistä mujuista. - - Airoiksikin arveloopi - Liukkaammista liuskohista, - Hyrkäleisistä hyvistä. 150 - - Tahvosta tapaisi tuhtat, - Pyysi pyyryt pyykihistä, - Hakkais harkot hankohiksi. - - Teki purjeet tierahista, - Kiven karvesta kahesta. - Kolmesta kovaisimesta. - - Loipa köyet köyttämällä - Harstin harmaan harjuksista, - Viiksistä kiukun kivistä, - Poaen parroista pahoista. 160 - - Perähäksi peättelööpi - Pankon poasia paraita, - Aitan astuma-kiviä, - Myllyn aika myhkyröitä. - - Laitto laivan loihtumalla, - Purjehen puhuamalla, - Sai veneensä valmihiksi, - Syrjinensä syntymähän; - Lykkäisi venon vesillen, - Sata-sauman lainehillen, 170 - Jolla laski lammin poikki, - Lahen halki hailotteli - Niemen lehtoisan nenähän, - Petäjäisen soaren peähän; - Mäntiin tuonnek myötäisillä, - Tuuvitellen tuulen kanssa, - Tuonnek rantoihin runojen, - Lauluin taivaan laiturillen. - - - - -XII. Sången. - - -De resande beträda nu de lycksaliges land, hvilket beskrifves. - - Lähettiinpä siitten tuosta - Kartanoa kahtomahan, - Onnen moata marssimahan, - Autuan aloittamahan. - - Sanan-laskuhut suloisat - Oli pantu paulohiksi, - Kahen puolen portahiksi, - Viisahaitten viitoihiksi, - Tiellen soattaviks' sanoiksi. - - Oja juoksi, vesi vieryi 10 - Maitona hunajan moalta, - Puro pieni pujersihin; - Kuikertellen kukkihissa - Hohtais solkeena hopeena, - Helmehennä heinikossa. - Kourutteli koukuillansa - Viisauen vilja-maita, - Kostutteli tulvallansa - Runouksen ruoka-maita, - Kussa kaikki kukkiloipi, 20 - Taivaan ohrat omenoipi, - Viisaus vihertelööpi, - Ymmärrys ylentelööpi, - Runomus runsasteloopi. - - Kasteen pikkuisat pisarat - Kiiltivät kulta kivinnä - Housuhuissa horsmo-heinän. - Kaulalla kankas-kanervan. - - Mehiläiset lentelivät, - Puna-siivet purjehtivat, 30 - Kulkivat kukasta kukkaan - Tuomaan mettä mehtolasta, - Simoa tapiolasta, - Kussa käet kukkuisivat, - Hauki-rastaat raikkuisivat. - Onnen kukot, lykyn linnut - Kukkuillivat, kukersivat, - Lauloit taivahan laella, - Soivat puihen partahalla, - Maito-heinän hettehellä, 40 - Voi-kukkien vuotehella. - - Näissä leutoissa lekoissa - Keväät kestivät ijäksi; - Eikä loppu loppiaissa, - Kuussa kaimalon katonna. - Vuosittainkin tuomet tuossa - Kukki kuuta viisi, kuusi, - Hajotti hyvän hajunsa - Koko korven kuuluvillen, - Yltä-ympäri yhäkkin 50 - Lemunsa levittelivät. - Siinä suojissa suloissa - Lykyn lapset leikihtivät, - Taivaan miekot mieliksivät, - Oleksivat onnen lapset. - - Miekkoisetkin runo-miehet - Joit' ei linnaan laskettunna, - Päästetty perillen astik, - Tässä toistaan kohtaisivat, - Runoillansa huvittivat, 60 - Pulmuitellen puheitansa, - Ajan vieton viettelivät. - - - - -XIII. Sången. - - -Här träffa de _Heinätär_ (Blomstergudinnan), omgifven af sina blommor -och sefirer, som emottager, och, under ett formligt triumftåg, vidare -ledsagar de resande. Väinämöinen närä att förälska sig i henne. - - _Heinätär_ hevakka piika, - Ruohoin nuorikko nopia, - Käveli keolla tässä - Kuiskutellen kukkiansa, - Helkytellen heiniänsä. - - Korvon kanto kainalossaan, - Korvossa kirjainen kippa, - Jolla kastoi koaliansa, - Hetelmöitti heiniänsä, - Kypsytti kylvämiänsä 10 - Kanteleillen kasvamahan, - Laulajoillen loistamahan. - Mieleheksi runo-miesten. - - Siinä käyvä käpsytteliin - Varpaisillaan varvikossa, - Hiiskutellen heinikossa - Kulki kukkien emäntä, - Vaimo taivahan vaelsi. - - Lennättäret lentelivät, - Tuulen alta tuumailivat 20 - Tulla tännek tupsutella. - Lensivät kevään lemulla - Pienoisinna perhoisinna. - Pelmuisivat pensakoissa - Keviäinnä keijuisinna, - Kuiskuilivat kukkiloissa - Leinonna leikihtevännä. - - Kämmenillään käpryttivät - Kähäriä käppyröihin, - Kourillahan koprittivat, 30 - Näpistivät näppilöihin; - Mikä leukansa likisti, - Huiskais huulen ympärillä; - Mikä nännönsä näpisti, - Sopotteli suun sopeesta. - - Niinpä kulki kuninkatar, - Heinätärpä hempiästi, - Hajallahan haiveniaan - Kuss' oil kukat kuvottunna, - Lehmän-kielet keärettynnä, 40 - Haisivat varpaat harakan. - Kaunimmaiset ruusun-kannat - Pantu peitteeksi povehen - Puoleksi jo puhkeimassa, - Kuitennik kukoistamassa. - Peärmähissä peällisissä - Keväin touvot käytettynnä, - Peät orihin heitettynnä, - Heiskahtivat kirsi-heinät; - Kaunis-karvainen kanarva 50 - Kahen puolen kaistohiksi, - Heinättären helmohissa - Lillukoita, lellukoita - Pujottu povesta polveen, - Viskattu vitinnä peällen. - - Keksittyä Väinämöistä - Heitti heinät helmoistahan, - Varvut vanhat voatteistahan; - Mäni kohta noukkimahan, - Toisia tavoittamahan, 60 - Herttaimmia heinän-päitä, - Kalliimpia karvan-päitä, - Joita kylvi kynnykselleen, - Askelillemmö asetti. - Mataroilla moata peitti, - Apiloilla tien tasoitti. - Ite rupeisi runoillen - Sala-teihen soattajaksi, - Oikean osottajaksi. - - Tämän kuullun kulkiissahan 70 - Sata-latvat laulelivat, - Sian-kärsät siunailivat, - Mainihti matarat kaikki. - Vuorehella vuohen-kukat - Heilahutti helmojansa, - Huiskahutti huiviansa - Tämän neijon nähtyissä. - - Mieleksikin vielä meillen, - Kunniaksi kulkiissammo, - Lakka nosti lakkiansa, 80 - Poika muuraman kumarsiin; - Sara-heinät heittivätten - Mättähällen mekkojansa, - Nurmehellen nuttujansa - Astuissahan oman armon, - Heijän ehtiissään emoisen. - - Ite ukkokin ihaili; - Neijon nuoren nähtiissähän - Aikiloipi ahkerasti: - Millä tuon mielyttelisin, 90 - Neitoa lepyttelisin. - Heinättären jalan-heitot, - Ihmittären silmän-iskut - Viettelivät Väinämöistä, - Villittivät viisahankin. - - Vähältä jo Väinämöinen - Näistä kultuen kujeista - Rupeis suutaan sukeltohon, - Poskeitansa posmentohon; - Mutta muisti murhettansa, 100 - Huomahtipa huoleitansa; - Hillitti omat himonsa. - "Kussa tästä kuja kulkoo, - Poikkee polku linnan luokse?" - - - - -XIV. Sången. - - -De resande anlända ändteligen till sjelfva Slottet eller -Sångarepalatset. En närmare beskrifning derpå, och på de krönte -Skaldernas verkeliga lycksalighet. - - Lähettiinpä siitten tuonnek - Poikki noroin notkelmoita, - Pitkin viijoin vilmikköihin, - Leutoin lehtojen lävitek; - Jopa tuolla matkan peässä - Puistikosta paisteloopi - Kumpu keskellä keolla, - Kehä kummun kukkulalla. - - Siinä rakennos rakettu, - Lauluin linna laitettunna, 10 - Hohtais Runolan hovia; - Avara kuin aika auma - Seisoi siinä. Pitueltaan - Syltä seihtemän satoa, - Ko'oltaanki korkeampi - Sata kymmen kyynärätä; - Loajempi kuin lauta-kirkko, - Leveempi kuin lemmon leiri, - Salvettu runon sanoista, - Toinen toiseen juotettunna, 20 - Sulattu moneella suulla, - Monen miehen mielehestä, - Monen vaivaisen varasta. - - Tähänpä parahat pantu, - Pitkät virret hirsihiksi, - Lyhyeet laulut lautohiksi. - Lattiat lasinna loisti, - Permannot peilinnä paisto, - Sillat silkillä siloltu - Kiilti kirkkaanna kivennä. 30 - - Iso joukko ikkunoita, - Tusinat monet tuhannet, - Josta valkeus valuupi - Näihin lauluin laitoksihin. - Seinät säteet säistelivät, - Loistelivat toinen toiseen, - Tännek tuonnekkin tupahan, - Yli ovien oloja, - Alle penkkien pehuja. - - Katostakin kahtelimmo 40 - Miten ruunut ruskottivat, - Paikoillansa poahtelivat; - Oli heitäik hyvä joukko - Pantu tähän äijän paljon; - Lasihista laitettunna - Ympärin yheksän syltä, - Voaksoo kaheksan vaella - Rihmoistansa riippumahan, - Hihnohissa kiikkumahan; - Kustaik heistä kuumotteli 50 - Viisikymment' kynttilätä - Palovatten yöt ja päivät - - Oviaik oil monta kyllä - Joka hoarallen hakattu, - Kuhik ilmaan istutettu, - Ilman lautoin laittamatak, - Lukkojen lutisematak, - Avonnaiset ukset aina, - Kusta joukot kuljeksivat, - Taivaan vallat vaelsivat. 60 - Vielä pitkin pieleksiä - Kahtelimme kahen puolen - Oviin että akkunoihin, - Kuin oil pantu ruusun-pannat - Kukka-köyet köytettynnä, - Sarjoillansa, sankoillansa - Solmittu varsin somasti. - - Samassa salissa tässä - Oli pylvät pystyttynnä, - Pahtaat paksut pantuhunna, 70 - Kussa huilut huilaisivat, - Lepyttimet lepäisivät. - Kallihita kanteleita, - Vanhoja valittuneita - Oli nauloillen nakattu; - Pantu paimen-sarvillenkin - Toveriksi tuohi-torvet, - Pillit suuret että pienet. - - Perä-seinän seinuksella - Rahi kullasta kuvattu, 80 - Hopeasta hohtavasta, - Kullasta kuumottavasta; - Kiiltäväisillä kivillä, - Helmillä hellittävillä - Tehty korkeeksi, koreeksi, - Ihanaksi istuimeksi. - Joka jalka juotettunna - Kasarista kalliimmasta, - Joka naula laitettunna - Kuparista kuulluvasta, 90 - Vaskesta valoavasta; - Tuohon tuolilla leveellä - Istui Runolan isäntä. - Ympärillä joka puolla - Sanan-sepät seisoilivat, - Rupeisivat runo-niekat; - Ilveksivät, iskelivät, - Sanan sanaan vaihtelivat, - Leikki-puheet punnittivat. - - Näillen vielä piika pieni, 100 - Näöltänsä neito nuori - Taitavasti tarjoitteli - Miehillen mehua mielen, - Mahalata marja viinan, - Juomista Jumalan kulta. - - Kesken heijät käyskenteli - _Tarjoatar_ taitavasti - Lavialla lautaisella, - Kussa pullot punottivat, - Viina-kupit kuumottivat, 110 - Höyryisivät hyvät herkut. - Yhtenäänpä yllytteli: - "Puistelkaatte pullojanne, - Mainitelkaa maljojanne! - Mehun juokee mieleksenne, - Olut kaikki onneksenne!" - - Niin nuo miehet miekkoisetkin - Jotka linnassa lihoovat, - Virkistyyvät viinan luonna, - Hyvä heilläik oil eleä 120 - Mokomassa moisiossa; - Laulujansa laulattaissa - Nauraavatten naisien kanssa, - Juovatten Jumalan kanssa. - - - - -XV. Sången. - - -Vid sitt inträde i palatset undfägnas de främmande af _Tarjoatar_ -(den Finska Hebe); hvarefter de framträda inför _Runamoinen_ (den -Finske Apollo). Väinämöinen samtalar med honom; hvarvid _Kieletär_ -(det Finska språkets genius) förtjuses. - - Viimen, tuohon tultuammo, - Portahillen peästyämmö, - Moni tuttu turvaksemme, - Moni vieras veikoksemme - Tervehtiipi meijät tässä; - Iloittivat ite kuhik. - Nähtyänsä Väinämöisen - Syntyi salissa sohina, - Väen joukossa helinä. - - Nuorin tyttö _Tarjohotar_ 10 - Kiiätteli kiiruisasti - Tuomaan terve-tuliaista - Tällen vento-vierahallen. - Toiset tietä väistelivät, - Rahvahassa raivailivat - Ukollen uutta uroa - Männä sillan liitoksellen. - Astua pöyän nenähän. - - Ite Ruhtinas runojen, - Linnan kuuluisa kuninkas 20 - Armojansa anteloopi, - Lahjojansa lateloopi - Niillen nuorillen runoillen, - Selvillen sanan-sepillen; - Millen mieltä mittelööpi, - Kullen kunnian tasoopi. - - Tuollen vanha Väinämöinen - Kumarrutti kulmiansa, - Painahutti polviansa, - Tullessahan tuon tulillen. 30 - Sanan sanoi, viisi virkkoi; - "Emme tännek tullukkahan - Tiijotonna, taijotonna, - Varsinkaan voatimatonna. - - "Lapset Suomessa suruuvat. - Itkeevät puoli-ikäiset - Kieltänsä kehnoitettua, - Poljettuansa puhetta; - Turussa jo turmeltunna, - Hämeessä hätyytettynnä, 40 - Uupuva uuella moalla, - Ranta-mailla raiskattunna. - - "Sitä harmaat hoasteloovat, - Kesk-ikäiset kertoileevat: - Muistot muinosat mänöövät, - Vaikeneevat vanhuksemme; - Kielemme on kiellettynnä, - Sanat suuhun suljettunna. - Murehtivat vielä muuten - Runojaan jo ruostuneita, 50 - Laulujaan lakastuneita. - Sitä miehet mieltelöövät, - Valittaavat vaimot kaikki: - Minnek kanteleet katoisi, - Hävisi hyvät hyreämät; - Joutunut on joukostamme - Ilon ilvekset ihanat, - Soarvat soittojen suloisat. - - "Kolkko korvissa asuupi, - Kammoittaapi kartanoissa; 60 - Koppelot koputtamatak, - Käköiset kukahtamatak. - - "Tuotin tänne tullessaini - Sirkkuinen sinun sikiön, - Väikkylän väestä meijän, - Peukalon urollisuutta, - Voaksan täys vaimollisuutta, - Kanteleita kahtomahan, - Vanhoja valihtemahan, - Kieltämme kehoittamahan, 70 - Kuuntelohon miten kuuluu." - - Ite Runolan isäntä - Hyteli hyvillä mielin, - Iski silmänsä ilolla, - Suutaan sulilla sanoilla. - Anto kättä kämmenillään, - Kämmenillään kymmenillään; - Kieli huulistaan hunaili, - Sulaisi molemman suussa. - Suusta näijen Suomalaisten 80 - Lainehti Lapin sanoja, - Kuohui kieltä Karjalaista - Vanhoo Vatjalan puhetta. - - _Kielihitär_ neito nuori, - Mesi-kiel', hunaja-huuli - Seisoi siihen soapuvillaan, - Kuunnellen ukon kupeella - Pakinoita parta suihen, - Näihen sankarein sanoja. - Sulku suussa, kirja käissä, 90 - Lukottu, voan ei luettu; - Neijon toisessa näpissä - Kulta-kielet kuiskuilivat, - Hopiaiset helkkäisivät, - Joita sormillaan sovitti, - Runamoisen kantelellen. - - Kuunnellen tätä suloista - Runo-kielen ruikutosta, - Vesi silmästä tipahti, - Pisaroitti kuhik kulma. 100 - Silmät ilon ilmoittivat, - Suupa suloista surua. - - Otti soiton Väinämöisen - Sitoi siihen jouhiansa; - Pani toiset sointumahan - Kauheat ilon kapehet. - - Ukko vanha Väinämöinen - Oli itkussa itekkin; - Tykytti tyyni-syäntä, - Vellotteli Väinämöistä 110 - Rupeisi povessa pohjat, - Lihat kaikki liikkumahan; - Veri vielä vierymähän, - Ukon suonissa sulaisi. - Minä paha poika riepu - Itkin tässä lapsen lailla, - Valitin vaimon tavalla; - Surkeaksi keäntyi suuni, - Muikeeksi minunnik mielein. - - - - -XVI. Sången. - - -Den Finska Pindens Gracer, Muser, Skaldinnor och Sånggudinnor, -omgifvande Väinämöinen i lätta dansar, rosenkröna honom och hans lyra -med sina blomstergirlander; hvaremot han förevitas af _Kaunihitar_, -(den finska Venus) för köld emot de sköna. Väinämöinen försvarar -sig härvid grundligen, och undskyllande sig nu till följd af sin -höga ålder, ger han i thy fall anvisning på sin reskamrat. Genast -stod för denne, liksom framtrollad, en himmelens tärna, den skönaste -Runola ägde; och Skalden, hänryckt af förtjusning, vill just sluta -henne i sina armar, då han vaknar -- träffad af en elektrisk stöt, -hvarvid dröm och flicka försvann. Allt hvad han numera såg var endast -Väinämöinens skarpa, hotande, och genomträngande blickar. Försent -ångrar Skalden den obetänksamhet, hvarigenom han, för att vinna -ett lägre mål, gick miste om ett högre; och med smärta bekänner -sitt fel att hafva försummat tillfället att lägga sig till någon af -dessa gamla Runolas harpor. Under dessa tankar inslumrar han åter, -hvarefter han ännu en gång drömmer huru Väinämöinen tröstade honom -öfver sin förlust, dermed att den verkliga lyckan och sällheten icke -blef af ödet menniskan gifven, utan endast står att träffas bland -Runolas Skalder. - - Nytpä yhtyi ympärimme - Taivaan naiset nauro-suiset, - Vaimot Runolan valitut - Liittivät, likentelivät; - Kukiin anto kukkiansa, - Kukiin laski lahjojansa - Miesten ehoisten etehen. - Palkinnoksi ruusun-pannat, - Kunniaksi kukka-sankat - Kantelivat kantelillen, 10 - Asettivat laulajoillen. - - Niillä peätä Väinämöisen - Keärivätten kiehkuroiksi, - Ohemia oivan miehen - Seppelivät seihtemällä - Sirkut taivaan sitehellä; - Kaunistivat kanteleensa - Lumpeilla lumisevilla, - Lemmeillä leikihtevillä; - Siiviksensä sitoilivat 20 - Leivoisen lentelemiä, - Kyyhkyisen kynäisemiä, - Ukko-jousen untumia, - Kotkan suuren sulkaisia, - Havukan hajottamia. - - _Laulattaret_ lauluillensa, - _Soitottaret_ soittinensa, - Ilmahuttivat ilonsa. - Toiset riemun tyttäreiset - Hyry-päissään hyppäilivät, 30 - Huli-mielin kuiskailivat, - Keikkuivatten toisten kanssa, - Tekivätten leikkiänsä. - _Suosihitar, Hyväilitär, - Huiskuttaret, Kuiskuttaret, - Ilottaret, Naurattaret, - Riemuttaret, Reuhottaret_, - llmahuttivat ilonsa. - - Yksipä paniin pahoilleen, - Ikävysty aikojahan, 40 - Sep' oil mieru _Mieluatar_, - _Kaunihitar_ kaunis vaimo, - Armastutar aimo lintu - Jok' oil ihostaan ihana, - Kaikkiin kauniin karvoiltansa. - Vaimoin kaikkein vallihtia, - Miesten kaikkein mieluittaja - Tirskuupi tora-sanalla: - "Kosk' et piijoista pitännek, - Etkä arva armahaini, 50 - Minun kanojain katellet; -- - Ei ouk mulla antamista - Vaimon tapoin tarjoomista. - - "Jos sa oisit nuorra miessä - Vielä vanha Väinämöinen, - Niin ma soattaisin sanoa: - Ota joukosta omena, - Mesi-marja mielestäisi, - Ota paras parvestaini! - Likistelek lillukkaini, 60 - Maistattelek mansikkaini! - - "Sanoisin niinkuin sanonkin: - Ota nuorin neitoseini, - Suuta suositellakseisi, - Kättä keikuttellakseisi, - Syäntä syleilläkseisi, - Rintojaan riuskeiltakseisi! - Kahet kultaiset käköiset - Piilottaavat piika-puolet - Poijillehen povissansa; 70 - Kahet naurihin mukurat, - Pari muuraman mukaiset, - Kahen onnelan omenat - Kasvaa piijan kainalossa; - Puhkistuuvat niin kuin putket - Nuorten neitosten nisistä." - - Vastais vanha Väinämöinen: - "Miessä nuorra ollessaini - Piijat minusta pitivät, - Suostuivatten neijot nuoret, 80 - Suostui suuret että pienet, - Kaikki käsiin keikahtivat; - Kaihuttelin kanojaisi, - Kesytin käköisiäisi - Siipien silittämällä, - Sulkien sylkyttämällä; - Kaunukkaiset, kainukkaiset - Tututtelin, tupertelin. - Mik' oil neiti nähtyvissä - Sokaisinma soitollaini, 90 - Mik' oil naista noapurissa - Lepytinmä lauluillaini. - Monen morsiaa mokomaa - Makuutin isän majassa; - Monen miehen mieli-tievon - Toisen souvatin sylissä. - Ei ollut sitä tytärtä, - Ei sitä emoisen lasta, - Jot' ei vierys vietellynnä, - Lauluini lauhtuttanunna, 100 - Pettänyt pehmeet puheeni, - Sanant hyvät houkutellut. - - "Jop' on nyt jalkani jäykkä, - Selkä-ranka rauaistunna, - Jeähmetty minun vereni; - Ei ouk vanhassa varoa, - Harmaa-peässä hoasteliaa, - Naisten pakinoin paniaa. - - "Täss' on miesi mielestäisi, - Poika tahtoisi tapainen; 110 - Tuovos tyynnin tyttäriäis, - Sinun sievin sirkkuisiais, - Jolla miestä mielyttelet, - Uuvistat tätä uroa!" - - Sanottu tämän sanansa - Jopa neitoinen sujahti, - Puikahtiinpa nainen nuori - Jok' oil kaunis kahtomoiltaan, - Suloinen sukeltamoiltaan, - Lihavimmiltaan ihana. 120 - - Tuota teki mieleheni, - Polttipa minun poveeni - Sytytteli syäntäini, - Haluisin halatakseini, - Kuten kuiskutellakseini, - Miten mielytelläkseini. - - Joma suutaini ojensin, - Levittelin leukojaini, - Käyttelin minun käteini - Neijon soahaksein sylihin, 130 - Ponnistella polvilleini -- - Silloin liikahti lihani, - Silloin vapisi vereni, - Järskäytti jäseniäni, - Luikahutti luontoani, - Mänettelin miehuueni; - Siihenpä se nyt hävisi, - Hajoisi hyvä uneni; - Enkä peässyt peähän astik, - Perillen ei puolenkana, 140 - Kuin tämä kana katoisi, - Häjy herttainen hävisi; - Liekköön taivaiseen tavonna, - Pilvihin pirahtanunna; - Vai lie männytkin merehen - Painunna paha vetehen. - - Silloin vanha Väinämöinen - Iski silmänsä vihalla, - Kahtoi kauvan karsahasti - Peälleni minun poloisen; 150 - Voi minä poloinen poika - Miten mieleni mänetin, - Pahoin käytin kunniani, - Häpeisin tyhmällä työllä, - Oman onneni kavotin, - Kuin en ruvenna runoihin, - Käynyt kauppaan kanteloihen, - Kielen vaihtoon voatinunna. - - Sitä suruupi sukuni, - Päivittelen päivinäni, 160 - Kuin en ottoa osanna - Runolaisten ruikkaamia, - Väinämöisen vempeliä, - Kielettären käyttämiä, - Lauluittaren loatimia. - - Suruilin tätä asiaa, - Huolittelin kuinma nukuin, - Uuvuin hyvähän unehen - Tunnin paikoin tahi kahen. - Jo toas vanha Väinämöinen 170 - Ilmoitellen ihtiänsä - Puheella voan ei puvulla, - Sanoopi sanalla vielä, - Vielä puolella puheella: - "Elä sure Suomalainen, - Paheksi parempalainen! - Ei ouk onni luillen luotu, - Lykky lihoillen verillen; - Onn' on luotu, lykky suotu, - Onnetar on onnen luonnut 180 - Runolan vähillen väillen, - Kansallen kantelolaisten, - Joukollen Runo-jumalan, - _Runomoisen_ rahvahallen, - Laulun lapsillen huviksi, - Miesten mieliksi runojen." - - - - -XVII. Sången. - - -Skalden slutar med en önskan till fosterlandet. - - Unestain havattuani, - Makoomasta noustuani, - Peätin muillen muistihiksi, - Itellein ihanteheksi - Matkani mainitteleita, - Käyttyäin kehoitteleita - Runoihin rupeamahan - Lauluillen laskentamahan, - Onnelaan osottamahan, - Runolasta ruikkaamahan. 10 - - Elä sure Suomi kulta - Valittele vanhojaisi, - Urojaisi uupuneita, - Manalahan männeheitä, - Voipaisi vähentyneitä, - Kansasta kavottuneita; - Ovat kaikki onnelassa, - Tallehella taivahassa, - Runsastuuvat Runolassa, - Laukoileevat Lauluilassa. 20 - - Elä sure Suomi rukka - Kiellettyä kieltähäisi, - Puhettaisi poljettua, - Sanojais solvattuneita; - Jos kieli kehnoitetahan, - Puheisi poljetetahan - Niinpä sanoi Väinämöinen: - Joski muuan muukalainen - Omistammekin olisi, - Joka sanat sorteloopi, 30 - Veärin kieltä käyttelööpi, - Tuhneloopi turvallansa, - Märehtiipi tätä meillen, - Vielä laulajat Lapissa, - Karjalassa kanteleita, - Savossa runon sanoja! - - Niinpä peätti Väinämöinen, - Vanha Laulaja vakuutti: - "Vielä kytööpi kipuna - Miehen monen mielehessä, 40 - Vielä liikkuupi lihani - Monen poikaisten povessa, - Vielä vieryypi vereni - Suomalaisten suonihissa, - Karjalaisten kalvohissa, - Pohjolaisten pohkehissa." - - Mitäs siitten suret Suomi, - Valittelet vanhempaini, - Moa katala kaivattelet, - Syntymäni surkuttelet? 50 - Viel' on mieltä miehillämme, - Uhkeutta urhoillamme; - Vanhoilla varallisuutta - Nuoillen nuorillen hyväksi: - Nuorilla nöyrällisyyttä - Mieli vanhoillen varaksi. - - Vielä siittenkin sanelen - Teillen nuorillen uroillen. - Suomen niemen sulhaisillen - Joill' on peässä miehen mieltä, 60 - Luonto povessa urojen, - Rinnassa ripiäisyyttä, - Henkellistä hilpeyttä: - Sinkoilen sanankin teillen - Jotka varsin valmistaitten, - Aivootten, aiatteletten - Tänä kiesuksen kesänä, - Juhla vuonna julkisenna, - Tulla viisauen vihillen, - Peästetyiksi, peätetyiksi 70 - Tietyriksi, taituriksi, - Ohvakoiksi oppioiksi, - Suomen moan suojellaksenne, - Tietomusten turvaksenne: - Sanon vielä viimmeisellen - Kansallen jo kasvavallen, - Nuoristollen nousevallen, - Joukoksi jo joutuvallen: - Teistä toivotaan toella - Puheisemme puoltajoita, 80 - Kielen kulta käyttäjöitä, - Hyljätyn hyväiliöitä, - Armottoman auttajoita. - Suokoon teillen suuri Luoja, - Toata vanhin taivahinen, - Ylöllistä ymmärrystä, - Taijollista tarkoitusta; - Lainatkoon henkensä Herra, - Ikeä jatkakoon Jumala - Täksi työksi! Tarvitahan 90 - Uutta mielen uskallusta, - Toista tointa, toivotusta, - Harjoitusta, hartausta, - Vakausta, valaistusta, - Soahakseen asiat aikaan, - Mänestymään mielestämme. - - Työstä vielä teillen tuosta - Kostoksi on kohtavanna - Oma tunto turvaksenne, - Tyytyväisyys tykönänne, 100 - Levollisuus lapsillenne, - Onnea omamme moamme, - Suomen kaiken suosioksi. - - Siitten vielä teijät tuosta - Polvin päivin palvellahan, - Muistetaan, mainitetahan, - Kiitetään, kumarretahan. - - Viimein majoihin manalan - Teijän lähtiissään lepohon - Taivalaiset taisteloovat, 110 - Onnelaiset outteloovat - Soahaksensa teijät sinne - Sinne ikuisaan ilohon, - Kussa autuaat asuuvat, - Kuuluu kansan kuulluisammat. - - Vielä teilläkin tiloa, - Runolassakin sioa - Teijan tuonnek tullaksenne, - Onnelassa ollaksenne; - Kussa runot ruukatahan, 120 - Laulut laillen laitetahan, - Soitollen sovitetahan, - Kielihin kehoitetahan. - Siellä sarvet soitteloovat, - Siellä huilut huikaisoovat, - Käypi kaikku kanteleista, - Pillillä piiskuitetahan, - Torvella tojotetahan -- -- -- - -- -- -- -- -- -- - Niin nuo miehet miekkoisetkin 130 - Jotka linnassa lihoovat, - Virkistyyvät viinan luonna, - Hyvä heilläik on eleä - Mokomassa moisiossa, - Tässä taivaisten talossa; - Laulujansa laulattaissa - Nauraavatten naisten kanssa, - Juovahat Jumalan kanssa. - - - - -Anmälan - - -Med anledning af det hopp jag nu, mer än tillförene, tror mig äga -att, genom tryck, blifva satt i tillfälle att utgifva ej blott det -å den tryckta anmälan af 1825 ännu återstående arbetet om vära å -Finskogarne i Sverige och Norrige bosatte stamförvanter, utan måhända -äfven åtskillige andra af de utaf mig i företalet till 2:dra Delen -af Otava omnämnde och till tryckning ämnade skrifter -- vill jag -här begagna detta tillfälle att såväl derom underrätta samteliga -vänner och befordrare af den fosterländska litteraturen, äfvensom -att jag på grund häraf, dels af egen böjelse dels uppmanad dertill -af andra, ämnar fortsätta utgifvandet af Otava enligt samma plan -och på samma vilkor som tillförene, blott med den skillnad att -tredje delen, äfvensom de följande, till lättnad såväl för köpare -som prenumeranter, utkommer i mindre Häften af 6 à 8 ark hvarje, -af hvilka fem beräknas på hvarje Del. Af dessa Häften, som stundom -åtföljas af plancher och musikbilagor, kommer det första, hvilket -så fort sig göra låter lägges under pressen, att, utom poesier -och mindre uppsatser af blandadt innehåll, innehålla historiska -meddelanden och underrättelser om en mängd gamla i de framfarna -finska krigen vidtberyktade partigångare, hvilka såsom anförare -och chefer för krigiska ströftåg och gerillor gjort sig genom sina -krigiska bragder namnkunnige. - -De förra prenumeranterne och Subskribenterne å Otava, hvilka utlöst -sina exemplar, äga äfven med afseende å fortsättningen att beräkna -sig sina förmåner till godo, de förre erhålla skriften för ett pris -beräknadt till hälften mindre än hvad den i bokhandeln kommer att -kosta; de sednare till ett modereradt derefter. Då den inhemska -Litteraturen under de sednare åren, årligen, tillvunnit sig allt -flere vänner, har jag icke trott mig böra utestänga vägen för desse -att äfvenledes emot billigare villkor lägga sig till den finska -bokpressens framtida alster, hvarföre dem härmedelst lämnas öppet -tillfälle väl icke att prenumerera men dock att subskribera å den, i -många afseenden såsom ett helt för sig, nu utkommande fortsättningen -af Otava, utan förpliktelse att behöfva inlösa de redan förut utgifne -tvenne första Delarne deraf. - - * * * * * - -Redan för femton år sedan sökte jag första gången fästa uppmärksamhet -dervid, att en närmare kännedom om de på den Skandinaviska halfön -redan från längre tider sedan etablerade Finska kolonier måste i -historiskt hänseende äga ett stort och vettenskapligt intresse -- -äfven med afseende å våra egna urkunder; och anmälde, på grund -deraf, till utgifvande -- ett arbete, hvilket skulle innefatta -tillförlitliga underrättelser i denna del. Härå antecknade sig äfven -åtskillige dels såsom prenumeranter, dels såsom Subskribenter; men -sedermera inträdade förändrade omständigheter hafva hitintills -icke tillåtit mig fullgöra detta beslut. Nu deremot, och på det -icke möjligen, genom min död, det väsendtligaste af hvad jag i -detta fall samlat och inhämtat måttet gå förloradt, har jag varit -betänkt på att utgifva detta arbete. Dock har jag trott det vara -ändamålsenligt, att särskildt dessförinnan och i sammanhag dermed, -ehuru under annan titel, till en början ufgifva en beskrifning af -mina vandringar öfver dessa Finmarker. Detta arbete som utkommer -i 2:ne Band, hvardera bestående af tvenne Delar utom plancher och -kartor (af hvilka sednare, redan en om 25 tum i qvadrat blifvit -stucken i koppar) anmäles härmedelst till Subskription. Tiden för -dess utgifvande, äfvensom bokens arktal kan jag för det närvarande -icke närmare bestämma, annorlunda än att skriften skall lemnas Herrar -Subskribenter till ett betydligt nedsatt pris, än hvad den kommer -att, efter vanligt Boklådspris kosta i bokhandeln. Såsom en slags, -ehuru måhända ringa, ersättning för den långa tid reqvirenterne å -de utlofvade "Tillförliga underrältelserne" & nödgats vänta, skola -de äfven vid denna skrift hafva att beräkna sig samma förmåner -tillgodo; de förra -- till 100 procent billigare, än det blifvande -boklådspriset. - -Då inom Sverige och Norrige ännu i denna dag finnas mer än 120 -särskilda församlingar, hvilka till större eller mindre del bebos -af dessa finnar eller deras afkomlingar, till ett antal af omkring -40,000 personer, af hvilka mer än 15,000 ännu begagna det finska -tungomålet; då deras vidsträkta och glest befolkade bygder, -sammanräknade, upptaga en area af omtrent 450 qvadrat-mil, utan -att tala om de landsträckor, som af dem eller deras förfäder först -uppodlade, sedermera blifvit inkräktade af Svenskar, och till Svenska -bygder förvandlade, så synes såsom sakens historiska vigt borde vara -satt utom all fråga -- så mycket mer som detta förhållande, hvilket -äger rum nästan i sjelfva hjertat af de båda konungarikena, hittills -icke annorlunda än högst ofullständigt och till en ganska ringa del -varit kändt blott af få; och äfven detta -- endast ryktesvis genom -opålitliga, misstydda eller missförstådda berättelser. - - * * * * * - -Enär intet Språk bör vara oss Finnar kärare och närmare till hjertat -än modersmålet, hoppas man att allt som kan tjena att utvidga -vår kunskap om dess grammatikaliska byggnad, dess filosofiska -konstruktion, dess poetiska och onomatopojetiska väsende och -natur, dess slägtskapsförhållanden och beröringspunkter, med andra -närbeslägtade tungomål, med ett ord allt som kan tjena att uppfatta -ej blott dess formläror och märkvärdigt egna utvecklade karakter, -utan hela dess andeliga lif, såsom bärande en stämpel af folkets, -bör vara välkommet ej blott för Språkforskaren och Vettenskapsmannen -enskild, utan för oss finnar i gemen. Med anledning häraf, och i -händelse företaget möter uppmuntran, ämnar undertecknad framställa -de åsigter härom, hvilka, till följd af ett under längre tider redan -fortsatt studium häraf, hos honom gjort sig gällande. I sådan afsigt -ämnade jag under titel "_Kielitär eller Forskningar i Finska språkets -grammatikaliska grunder_" utgifva ett arbete, hvilket skulle utkomma -i fria Häften, beräknade till 5, 6, à 7 ark hvarje, förutan tabeller; -och hvilket arbete jag härmedelst, jemte de andre, får anmäla till -Subskription på samma villkor som ofvanföre blifvit nämndt, att -nemligen priset för Subskribenter skall betydligen modereras efter -det möjligen blifvande Boklådspriset. Och ehuru Språkets karakter -blifvit, genom de många i sednare tider utkomne Grammatikor och -Språkläror på sät och vis, och till stor del känd, är det likväl -ännu mycket, och just det intressantaste deraf, som återstår för oss -att lära känna; helst Grammatikan aldrig ingår i filologiska och -filosofiska undersökningar. - - * * * * * - -Då näst Finska språket, af de vettenskapliga sludierne inom vårt -land, intet bör vara oss heligare än Finska Historien, vill jag -likaledes begagna detta tillfälle, att, i händelse företaget möter -framgång, till utgifning och Subskription anmäla den i företalet till -2:dra Delen af Otava under N:o 7 anmälde skriften _Walaistaja_ eller -_Handlingar till Upplysning i Finlands äldre Historia_. Att, närmare -än hvad der skett, detaljera planen dervid, tillåter icke utrymmet -nu. Blått det bör jag kanske nämna, att Skriften, hvilken komme att -utgifvas i lösa Häften, blir ytterst vigtig för vår historia, såsom -innehållande sjelfva dess källor och urkunder; samt, med hänsigt till -vidd och omfång, ganska dyr -- isynnerhet för köpare, hvars pris -alltid kommer att beräknas något högre än Subskribenternes. - - * * * * * - -Slutligen och sist hemställer jag till den läsande och tänkande -allmänhetens behjertande, huruvida icke med hänsigt till de framsteg -den Finska Litteraturen redan gjori under de sednare åren, det vore -nyttigt och nödvändigt att äfven den sanna och sunda kritiken ginge -dermed i bredd, såsom en probersten, eller såsom en vigt på vågen, -för att mäta värdet deraf, på det att allt det dugliga af hvad den -Finska bokpressen frambringar, måtte blifva allmänt kändt, framstäldt -och åskådligt; det möjligen odugliga likaså. - -Sjelf är jag visserligen oförmögen att i detta fall utöfva -granskarens och domarens kall; men i samråd och i förening med andra -af landets yngre litteratörer, tror jag dock att detta icke skulle -blifva särdeles svårt, åtminstone i de flesta fall. Då de, om ej -alltid under namn dock under pretext af Recensioner, i tidningarne -stundom förekommande tillfälliga bedömmanden af utkomne arbeten, ej -blott med afseende å det lilla utrymme ett tidningsblad medgifver, -måste vara knapphändiga och ofullständiga, utan och visat sig -vara ytliga och mindre grundliga, ofta ensidigt uppfattade, och -vanligen upplöst sig till ett stundom oförtjent beröm, stundom -obehörigt tadel utan att hvarken i det ena eller andra fallet genom -verkligen ådagalagde skäl styrka eller bevisa sina påståenden, så -ämnar undertecknad, ifall företaget genom tillräcklig subskriptions -teckning kan bära sig, i förening med andre, hvilka dela dessa -tänkesätt, åtaga sig det för ingen del lönande, i många afseenden -besvärliga, ansvarsfulla och vanligen otacksamma gransknings- kallet, -i hvilket fall en Skrift i fria Häften skulle komma att, under -Rubrik af _Seulajaiset_ å Finska Språket utgifvas, hvars uteslutande -åliggande det vore att med sanning och oväld närmare och grundeligen -granska icke blott alla de å finska språket hos oss utkommande -skrifter, utan äfven alla de i Finland äfvensom annorstädes -utkommande arbeten, hvilka på ett eller annat sätt röra vårt folk, -vårt land eller värt språk; samt i brist deraf äfven meddela andra -litterära nyheter, hvilka för oss kunna vara af intresse. - -Jag har trott mig böra begagna detta tillfälle att på en gång, och i -ett sammanhang, anmäla alla dessa skrifter, hvarvid jag ännu en gång -får återhemta, att jag icke i något fall kan utfästa mig till någon -bestämd tid, såvida erfarenheten visat att ett sådant bestämmande -sällan låter realisera sig, så länge man endast kan kommendera sin -vilja, men icke förmågan, hvilken ofta är beroende af en hop yttre -omständigheter och förhållanden; allt beror dock hufvudsakligast -på den uppmärksamhet, den bildade klassen af Finlands allmänhet, -täckes skänka dessa företag; hvarföre den eller de, som ni älska -för framgången af den inhemska ännu allt för spädväxta finska -Litteraturen, täcktes å bifogade Subskriptionslista (hvilken till -sådant ändamål kan från boken bortklippas) anteckna sitt och deras -namn, hvilka genom subskription önska befordra ett eller flere af -dessa företag, jemte antalet af de äskade exemplaren, och orten -dit de böra försändas, hvilka listor de sedan ville vara gode och -antingen sjelfve, eller genom ombud, insända direkte till mig, då vid -reqvisition af 11 exemplar, enär de utlösas, det 12:te fås på köpet. - -Som jag hört den plägseden någongång klandras, att i böcker -aftrycka prenumeranternes eller subskribenternes namn, hvilket man -endast velat anse som ett medel att erhålla dem, hvarigenom priset -onödigtvis ökades men icke värdet af boken; så nödgas jag härvid -yttra en motsatt åsigt: ty skulle jag för min del knappast tro att -någon, af sådan anledning, lade sig till ett arbete, och äfven om -så vore, vore denna fåfänga minst att tadlas; men deremot anser jag -det i många afseenden, ej blott för det närvarande utan äfven i en -framtid, vara för vettenskapen och historien intressant att lära -sig närmare känna de män, som på sin tid nitälskat för litterära -och patriotiska företag; ty dem som icke göra det finna vi nog -ändå öfverallt, och dem vill förmodligen ingen heller känna. För -författare och förläggare är det dessutom icke blott smickrande och -uppmuntrande att se sina arbeten blifva lästa, utan är det ofta -ganska vigtigt att derefter kunna bedöma och bestämma sina företag; -liksom det å andra sidan, för publiken är ganska lätt att, af den -aftryckta subskribent-förteckningen, spörja hos hvilka de hafva -tillfälle att öfverkomma boken. - -Af sådan orsak, och för att tillika, å ömse sidor, veta till -hvilka exemplar skola afsändas, ämnar jag äfven i de särskilda nu -annoncerta skrifterna (i händelse de utkomma) aftrycka resultatet -af Subskribent-listorne; men skulle någon vara nog finkänslig, att -icke vilja synas passera, för hvad han i detta fall är, skall, om så -önskas, namnet uteslutas. - -Helsingfors sjelfva Jubel-dagen den 15 Julii 1840. - -C. A. Gottlund. - - * * * * * - -Å följande, af mig, på eget förlag utgifvne Skrifter, finnas hos mig -ännu exemplar att tillgå till nedanstående priser: - -_Otava_, eli Suomalaisia huvituksia. 1:sta Delen med antiqvitets -plancher och musik-bilagor 8 R:dr. - -D:o d:o 2:dra Delen med plancher 6 R:dr. - -_Wäinämöiset_, yksi kokous meijän nykyisten Runojoin virren teoista. -1:sta Delen 1 R:dr. - -_Försök_ att förklara _Caj. Corn. Taciti_ omdömen öfver Finnarne, -jemte en Öfversigt af deras fordna vidskepelse. Ett bidrag till -upplysning i Finnarnas historiska fornhäfder 2 R:dr. - -_Kustroff_ och _Woronitschff_, eller de båda Brottslingarne. En Rysk -berättelse från förra århundradet. (Öfversättning frän Finskan) 24 sk. - -_Dissertatio de Proverbiis Fennicis_. 24 sk. allt B:co. - -HELSINGFORS, - -Tryckt, hos J. Simelii Enka, 1840. - - - - -Fotnoterna: - - -[1] Med afseende å häxeri och trollkonst hafva vi, i detta fall, -en redan nog beryktad tillhålls- och tillflykts ort i _Pohjola, -Pimentola, Lapin moahaan lankeaiseen_, m.m. likaså hafva _Kipumäki_ -och _Kipuvuoren kukkula_ blifvit gjorde till plågans hem- och -förvisnings-ort; men att i köld, i mörker och i en evig natt, äfven -vilja förlägga sångens och skaldens hemland, går väl icke an; -hvarföre vi äfven trott oss härtill böra söka ljusare trakter. - -[2] Vi kunna på sådan grund icke gilla de vittra försök som -någongång blifvit gjorde att från sagoverlden och den mytiska -perioden nedflytta Väinämöinen inom historiens gebit (jemför t.ex. -_Väinämöinen_, af _Brakel_) innan tiden för hans historiska existens -blifvit närmare, åtminstone problematiskt, konstituerad. I anledning -häraf -- månne icke ett historiskt utredande häraf, förtjente mera -uppmärksamhet och prisbelöning än öfversättningen af några mer eller -mindre stympade Runofragmenter? - -[3] Vi hafva redan en gång tillförene begagnat denna utväg i -ingress-Runan till skriften _Väinämöiset_ (tryckt i Stockholm 1828) -men, -- den gången var det Väinämöinen sjelf som drömde. - -[4] Den benämnes då ofta i detta fall _luvut_, så vida den blott -läses; eller, med afseende ä innehållet, _synnyt, sanat, loihteet_, -m.m. - -[5] Bland dessa den deklamatoriska Runans förtjenster, är att den -sällan och aldrig behöfver tillgripa dessa många prosodiska figurer -och andra stundom mindre regelrätta uttryck för att i nödfall fylla -versens meter, icke heller i sådan afsigt emot språkets lagar begagna -mindre vanliga konstruktioner och talesätt. - -[6] Detta kadanserande, skanderande och intonerande, eller rättare -aksentuerande på oriktiga stafvelser, hvilket på ett eget, stundom -icke obehagligt, sätt afbryter det lagformiga, och liksom upplöser -språket i dess elementer, har af någre blifvit jemfördt med och äfven -ansedt såsom cessurer midt i orden, och på grund deraf åberopadt -såsom en af Runans största och första egenskaper och förtjenster. -Vi anse det icke så; väl måste de långa orden i Finska språket -sönderfalla inom tvenne takter, om de skola kunna användas, hvilket -blir nödvändigt; deraf har detta stundom äfven kommit att gälla om -de korta. Men detta synes oss ursprungligen mera vara en följd af -nödvändighetens lag, än utgöra sjelfva grunden och hufvudvillkoret -för Runans metriska bestånd. - -[7] Jemför t.ex. p. 16 v. 35; p. 24 v. 76, 87, 88, 91, 92; p. 30 v. -129; p. 50 v. 103-105; p. 56 v. 15, 16, m.fl. st. - -[8] Sällan torde Finlands Universitet och Vettenskaperna i vårt land -egnas ett tillfälle att, på en gång, begå så många glada högtider och -fröjdefester som i år; hvarföre vi äfven trott oss här böra nägot -närmare nämna derom. - -Onsdagen den 15:de Juli firade Universitetet sin här ofvannämnde -inaugurationsfest, enligt ett förut härom tryckt ceremoniel; -hvartill icke blott alla i staden befintliga stater och korpser -blifvit, jemte stadens samtliga invånare, i vanlig väg, genom -utfärdadt program inhjudne; utan hade dessutom alla landets högre -digniteter och auktoriteter, genom särskilda skrifvelser, blifvit -härtill inviterade; äfven som cirkulär-bref, i samma afsigt, blifvit -från båda Stiftens Domkapitel utfärdade till landets samteliga -presterskap och skolstater. Likaså hade Universitetets Konsistorium -enkom låtit utgå skrifvelser härom, jemte inbjudningar, såväl till -Kejserliga Vettenskaps-Akademin och Kejserliga Ryska Akademin, -jemte lärare-personalen vid Kejserliga Universiteterna i S:t -Petersburg, Moskva, Dorpat, Kasan, Kieff, Charkoff, som ock till -Kongl. Vettenskaps-Akademin, Kongl. Vitterhets-, Historie- och -Antiqvitets-Akademin, samt Kongl. Svenska Akademin i Stockholm, -äfvensom till Lärarepersonalen vid de Kongl. Universiteterna i -Upsala, Lund, Köpenhamn och Christiania. Redan dessa förberedande -åtgärder bevisa den vigt Universitetet äfven hos utländningen sökt -fästa vid detta sitt jubileum; också har ingenting härvid blifvit -försummadt som kunde tjena att öka dagens glans och högtidlighet. -Staden, redan förut mycket freqventerad af Bad- och Brunns-gäster, -hvilka så väl till sjöss som lands hitstormat från S:t Petersburg -och Reval, såg sig i en hast nästan sagdt öfversvämmad ej blott -af vänner och bekanta från landsorterna, utan äfven af en talrik -skara utländningar, förnämligast vettenskapsmän och litteratörer. -Professorer och Akademici från Dorpat, S:t Petersburg, Kieff, -Stockholm och Upsala, dels såsom deputerade för dessa Akademier, -dels i enskild tag, hade infunnit sig; äfven en hop studenter hade -på Kejserlig befallning från de båda förstnämnda Universiteterna -inställt sig här, och Koll. Rådet J. F. _Ziebert_ äfvensom Doktor C. -Fr. _Walther_ i Reval har ej blott personligen anländt utan, i likhet -med K. Universitetet i Dorpat och Wladimirska Universitetet i Kieff, -genom tryckta och till Alexanders-Universitetet ställda afhandlingar -och gratulations-skrifter, med fägnad betygat sitt deltagande i denna -Universitetets glädjefest. Dock var Auras gamla Skald, Biskopen i -Hernösands Stift, m.m. Doktor _Franzén_, måhända den kärkomnaste och -dyrbaraste af alla gäster. Anländ redan den 11 om aftonen, emottogs -han med sång och glädjebetygelser, ett stycke utanför staden, af den -studerande ungdomen. - -Efter det samtliga Stater i full procession från Senats-Huset -anländt till Kyrkan, öppnades dagens högtidligheter, (redan om -morgonen tillkännagifne genom kanonskott), under vocal- och -instrumental-musik, af Universitets Rektor, Professoren och Riddaren -Dokt. _Ursin_, med ett latinskt tal, i den nya och vackra, ännu -oinvigda Lutherska kyrkan; hvarefter Professoren och Ridd. Doct. -_Linsén_ orerade på Svenska, tolkande Universitetets ljufva känslor, -hopp och minnen vid hugkomsten af denna dag och dess betydelse -för Finland; hvilket allt slutades med ett tal på Ryska språket -af e.o. Professoren _Solovieff_. Härefter, och sedan medaljer -öfver dagens högtid blifvit till flere af de närvarande utdelte, -tågade processionen till den gamla Lutherska kyrkan, hvarefter -församlingens Kyrkoherde Kontrakts-Prosten och Ord. Ledam. Filos. -Dokt. _Crohns_ höll en för tillfället lämpad predikan, efter hvars -slut lofsången N:o 84 i gamla Sv. Psalmboken, under kanondunder, -afsjöngs vid akkompanjemang af orgeln. Till kl. 4 e.m. samma dag hade -Alexanders-Universitetet i Societets-Husets stora lokal till middag -inbjudit medlemmar af samtliga stater, in och utrikes litteratörer, -vettenskapsmän, m.fl., der ett bord var arrangeradt för mer än -300 personer; och hvarvid, under kanonskott, hurra, fanfarer och -taffelmusik, lifliga skålar tömdes för hela det Kejserliga Huset. - -Dagen derpå, den 16:de, var _Teologic Doktors-Promotion_, som -under öfliga ceremonier för sig gick i det nya templet; och -hvarvid Domprosten i Åbo Professoren och Ordens-Ledamoten Doktor -Gadolin, såsom Promotor, efter utfärdadt program, och efter uppläst -allernådigst tillstånd, och aflagd Doktors-ed, förklarade 19 -medlemmar af det andliga ståndet till Teologie Doktorer, nemligen 7, -med stöd af aflagda Specimina och i grund af författningarne, och -12 såsom heders-Doktorer, till följd af ett Kejserligt reskript. -_De förre_ voro: _Borg, Aar Gust._ Fil Mag. Teol. Licent. och -Docent i Teologin vid Alex. Univ.; -- _Estlander, Carl Jos._ Fil. -Dokt. Teol. Lic. Ord. Led. Kyrkoherde i Wörö; -- _Frosterus. Benj._ -Fil. Dokt. Teol. Lic. Professor, Prost och Kyrkoherde i Wasa; -- -_Frosterus, Rob. Walent._ Fil. Dokt. Teol. Lic., Prost och Kyrkoherde -i Idensalmi; -- _Gadolin, Jak. Alg._ Fil. Dokt. Teol. Lie. Adj. i -Teologin vid Alex. Univ.; -- _Lille, Bengt Ol._ Fil. Dokt. Teologie -Lic. och Professor vid Alex. Univ.; -- _Schauman, Fr. Ludv._ Fil. -Mag. Teol. Lic. Adj. i Teol. och Pastor i Teologiska Seminarium -vid Alex. Univ. _De sednare_ voro: Referendarie-Sekreteraren i -Eklesiastik-Expcditioncn vid Kejs. Sen. för Finl. Fil. Doct. och -Ord. Led. _Carl Gabr. Westzynthius_; -- Professoren i Teol. Moralen -vid Alex. Univ. Fil. Dokt. _Joh. Matth. Sundvall_; -- Professoren -i Teol. Dogmatiken, Fil. Dokt. _Ax. Ad. Laurell_; -- Eloquent. -Lekt. vid Åbo Gymnasium, Ord. Ledam. Fil. Dokt. _Er. Elfgren_; -- -Kyrkoherden i Kimito, Kontr. Prosten, Fil. Dokt. _Gabr. Hirn_; -- -Kyrkoh. i Hvittis, Kontr. Prosten, Ord. Led. Fil. Dokt. _Wilh. -Åkerman_; -- Kyrkoh. i Nagu, Fält-Prosten Fil. Dokt. _Mich. Avellan_; --- Kyrkoh. i Lappfjerd, Prosten, Ord. Led. Fil. Dokt. _Jak. Jon -Estlander_; -- Kyrkoh. i Jockas, Kontr. Prosten, Ord. Led. Fil. Dokt. -_Carl Gust. Nykopp_; -- Kyrkoh. i Hauho, Prosten, Ord. Led. Fil. -Dokt. _Carl El. Alopaeus_; -- Kyrkoh. i Savitaipale, Prosten, Ord. -Led. _Joh. Stråhlman_; -- Kyrkoh. i Helsingfors, Kontr. Prosten, -Ord. Led. Professoren, Fil. Dokt. _Er. And. Crohns_. Doktorsfrågan -framställdes af Adj. i Teor. och Prakt. Filosofin, Professoren _Germ. -Fr. Aminoff_, och besvarades af Primus, Kyrkoherden i Wasa _Benj. -Frosterus_; hvarefter hölls tacksägelse och förbön af _Ultimus_ -Kyrkoherden i Idensnlmi _Rob. Wal. Frosterus_. Predikan hölls af t.f. -Öfverläraren i Romerska Språket och Litter. vid Wiborgs Gymnasium, -Fil. Dokt. _Fr. Joak. Ekman_. - - -Samma dag kl. 8 om aftonen gaf Helsingfors stads Handels-Societet, -till firande af denna Alexanders Universitetets sekularfest, en stor -och lysande bal i Societets-Husets stora lokal, hvartill omkring -l,400 biljetter voro utdelte. - -Dagen derpå den 17:de Juli anställdes, efter ett förut derom af -Promotor Professoren och Riddaren _Wilh. Gabr. Lagus_ å Svenska -språket utfärdadt Program, _Juris utriusque Doktors-Promotion_, i den -nya Lutherska kyrkan; hvarvid 11 personer undfingo Doktors-hatten; -af hvilka 3 voro dertill i laglig ordning legitimerade; 3 hvilka väl -icke fullgjort alla prestanda, och 8 härvid till heders-Doktorer -utnämnde. _De förre_ voro: Juris utriusque Licentiaterna _Ekelund, -Carl Evert_ Fil. Dokt. Professor i Romerska och Ryska Lagfarenheten, -Ridd. -- _Nordström, Joh. Jah._ Fil. Doct. Professor i Folk- och -Stats-Rätten. samt National-Ekonomin; -- _Palmén, Joh. Phil._ Fil. -Mag. Adj. i Finl. Allm. samt Rom. och Ryska Lagfar. _De sednare_ -voro: _Bergbom, Joh. Erik_, Jur. utr. Kand, Fil. Dokt. och Assessor -i Kejs. Wiborgs Hof-Rätt; -- _Edelheim, Paul_, Jur. utr. Kand. -Fil. Dokt. Protok. Sekr. i Just. Dep. af Kejs. Sen. för Finl.; -- -_Hjertman, Chr. Ludv._ Jur. utr. Lic. Fil. Dokt. Assessor i Kejs. -Wasa Hof-Rätt. _De sistnämnde_ voro: Geh. Rådet, v. Ordf. i Just. -Dep. af Kejs. Senaten för Finland, Riddaren, Friherre _Ax. Gust. -Mellin_; -- Geh. Rådet, Prokuratorn i Kejs. Senaten för Finland, -Riddaren _Carl Joh. Walléen_; -- Presidenten i Kejs. Wasa Hof-Rätt, -Riddaren _Carl Ad. Adlerstjerna_; -- Presidenten i Kejs. Wiborgs -Hof-Rätt, Fil. Dokt. och Ridd. Grefve _Carl Gust. Mannerheim_; --- Presidenten i Kejs. Åho Hof-Rätt, Ledam. i Ekon. Depart. af -Kejs. Sen. för Finland, Riddaren _Carl Fr. Richter_; -- Verkel. -Stats-Rådet, Ledam. i Just. Depart. af Kejs. Sen. för Finl., Lagm. -i Wiborgs Lagsaga, Ridd. Friherre _Gust. v. Kothen_; -- Verkel. -Stats-Rådet, Ledam. i Just. Dep. af Kejs. Sen. för Finland, Lagm. -i Karelska Lagsagan, Ridd. _Carl Gerh. Hising_; -- Verkel. Stats -Rådet, Ledam. i Just. Dep. af Kejs. Sen. för Finland, Lagm. i Wasa -Lagsaga, Ridd. _Alb. Fr. Rich. de la Chapelle_. Promotor framställde -Doktorsfrågan, som besvarades af _Primus_ Professoren _Ekelund_, -hvarefter Professoren _Nordström_ såsom innehafvande det andra -rummet, slutade Promotionsakten med tacksägelse och förböner. -Predikan hölls af Seminarii Pastorn, Theol. Doktorn _Schauman_, såsom -vanligt, i gamla Lutherska kyrkan, dit processionen tågade från den -nya. - -Dagen derpå den 18:de Juli hölls i vanlig Ordning _Medicine och -Kirurgie Doktors-Promotion_, hvartill Promotor, Universitetets -Rektor, Professoren och Riddaren Dokt. _Nils Abr. Ursin_, -utfärdadt Program; och hvarvid 28 Medicine Licentiater erhöllo -Doktors-insignierna, förutan en Heders- och en Jubel-Doktor. _De -förre_ voro: _Ahlqvist, Gust. Joh._, -- _Ahlstubbe. Lars Is._ Fil. -Mag. Stads-Fysik. i Fredrikshamn; -- _Arnell, Henr. Edv._ Fil. Mag. -Öfver-Läkare vid Första Finska Sjö-Equipaget; -- _Asp, Gust._ Fil. -Mag. Provincial-Läkare i Uleåborg: -- _Avellan, Frans Wilh._ Fil. -Mag.; -- _de Besche. Georg_, Fil. Dokt. Provincial-Läkare i Wib. -Distr.; -- _Bonsdorff, Evert Julius_, Fil. Mag. Anat. och Fysiol. -Adj. Anatom. Prosektor; -- _Cajander, And._ Fil. Mag.; -- _Churberg, -Matt. Chr._ Fil. Mag.; -- _Crusell, Gust. Sam._ Fil. Mag.; -- -_Dahl, Osc. Emil_, Fil. Mag. ex. ord. Kanslist vid Kolleg. Med.; --- _Elfving, Joh. Fredr._ Fil. Dokt. Stads-Fys. i Björneborg; -- -_Ehrström, Carl Rol._ Prov. Läkare i Torneå; -- _Ervast, Peter_ Fil. -Mag. Stads-Läkare i Brahestad; -- _Ervast, Peter And._ Fil. Mag. -ex. ord. Läkare vid Medicinal-Öfverstyrelsen; -- _Florin, P. Ulr._ -Fil. Mag. Prov. Läkare i Kexholm; -- _Frosterus, Abr._ Fil. Mag. -Stads-Fys. i Nykarleby; -- _Höglund, And. Magn._ Fil. Mag. Prov. -Läkare i Heinola; -- _Ingman, Er. Alex._ Fil. Mag. Stads-Läkare i -Kristinestad; -- _Lilius, Aug. Magn._ Fil. Mag.; -- _Lindeqvist, Carl -Henr._ Fil. Doct. Prov. Läkare i Lovisa; -- _Palin, Carl Henr._ Fil. -Mag. ext. ord. Läk. vid Medic. Öfver-Styrelsen; -- _Sahlberg, Reinh. -Ferd._ Fil. Amanuens vid Univ. Museum; -- _Schildt, Wolm. Styrb._ -Fil. Mag. Prov. Läk. i Saarijärvi distr.; -- _Sourander, Joh. Ern._ -Fil. Mag.; -- _Tapenius, C. Nils And._ Fil. Mag. Läk. vid Lif-Gardets -Finska Skarpskytte-Bataillon; -- _v. Willebrand, Knut Felix_, -Fil. Mag.; -- _Wirzén, Joh. Ern. Adhemar_, Fil. Mag. Med. Adj. -och Bot. Demonstr. t.f. Stabs-Läkare vid Första Finska Sjö-Equip. -Heders-Doktor vardt Professor Emerit. och Ridd. _Joh. Gadolin_; -och Jubel-Doktor Medicine Doktorn och f.d. Regements-Läkaren _Chr. -Aeimelé_. Doktorsfrågan framställdes af Medicinska Fakultetens -Adjunkt, Doktor _Sten Edv. Sjöman_, och besvarades af _primus_, -Adjunkten och Prosektorn _Ev. Jul. Bonsdorff_. Predikan hölls af -Kyrkoherden i Wiktis, Prosten och Ord. Led. _Hipping_. Samma dag -gåfvo de nyss promoverade Medic. Doktorerna i Societetshusets stora -lokal en middag, hvartill 280 personer voro inviterade. - -Den 19:de Juli var Sön- och Böndag, hvarföre alla dessa slags -offentliga högtidligheter och fröjdebetygelser måste för en stund -afbrytas; dock yttrade sig glädjen i många enskilda kretsar; så -t.ex. hade en hop af Rysslands yngre Poeter och Roman-författare, -denna dag, tillställt en middag för de yngre af Finlands Skalder och -litteratörer, minnesvärd genom Franzéns närvaro, för att gemensamt -liksom knyta en närmare inbördes vänskap oeh bekantskap. En annan -middag gafs samma dag af 1819 års Promoverade Magistrar, att förtiga -flere andra sådane. - -Måndagen den 21 Juli försiggingo _Filosofie Doktors och Filosofie -Magisters Promotionerna_, enligt derom förut af Promntor Professoren -och Ridd. Dokt. _Carl Reinh. Sahlberg_ utfärdadt program. Till -Doktorer utnämndes ej blott Filos. Licentiaterna _Hertzberg, Fredr._ -Fil. Mag. Docent i Grek. Litter. vid K. Alex. Univ. -- _Lundahl, -Gust._ Fil. Mag. och -- _Moberg, Ad._ Fil. Mag. Kemie Docent vid -samma Univ., utan hade Fakulteten den lyckan att vid denna sin andra -sekularfest tilldela sin högsta värdighet åt flere om vettenskapernas -och upplysningens befrämjande på mångfaldigt vis förtjente inhemske -och utländske män, bland hvilka i första rummet må nämnas dess om -Universitets väl i så många afseenden vakande tjenstförrättande -Kansler, Minister-Stats-Sekreteraren, Verkeliga Geheime-Rådet, -m.m. Grefve _Rob. H. Rehbinder_; -- Ledamoten i Kejs, Sen. Ekon. -Dep. Geheime-Rådet och Ridd. Guvern. _Lars Gabr. v. Haartman_; --- Ledam. i samma Dep. Landsh. och Riddaren _Aug. Ramsay_; -- -Kejs. Vett. Akademins i S:t Petersburg Ordin. Ledam. och Ständige -Sekreterare, Verkel. Stats-Rådet och Ridd. _Paul Henr. Fuss_; -- -Med. Prof. vid Kongl. Univ. i Upsala, Ridd. _Isr. Hvasser_; -- -f.d. Magistrats-Sekreteraren i Wiborg _Jak. Judén_; -- Ledarn, af -Kejs. Vettensk. Akad. i S:t Petersb. Stats-Rådet och Ridd. _Peter -v. Köppen_; -- Ordin. Led. af samma Akad. Kolleg. Råd. och Ridd. -_Emil Lenz_; -- Öfver-Intend. vid Bergsst. i Finl. Ridd. _Nils Gust. -Nordenskiöld_; -- Ordin. Ledam. af K. Vett. Akad. i S:t Petersburg, -Stats-Råd, och Ridd. _Mich. Ostrogradskij_; -- Professoren och n.v. -Rektorn vid Kejserl. Universitetet i S:t Petersb. Verkel. Stats-Rådet -och Ridd. _Peter Pletneff_; -- Verkel. Stats-Rådet och Ridd. _Wasilij -Shukowskij_, anställd hos H. K. H. Cesarewitsch och Stor-Fursten -Thronföljaren; -- Direktorn för Silkes-odlingen i Södra Ryssland, -Stats-Rådet och Ridd. _Christ. Steven_; samt -- Arkiatern f.d. -Med. Prof. o. Ridd. _Joh. Agap. Törngren_. (Således Tillsammans 17 -Doktorer). Doktorsfrågan framställdes af Professoren _Nervander_ och -besvarades af _Primus_, Kemie-Docenten _Moberg_. - -Härefter blefvo till Filosofie-Magistrar följande 96 Filosofie -Kandidater promoverade: _Ahlberg, Magn. Abr._ Aboens; -- _Ahlroth, -Wilh._ Boreal; -- _Arppe, Ad. Edv._ Savolax-Karelare; -- _Blank, -Jak. Fredr._ Syd-Österb. e.o. Kanslist vid K. Kolleg. Med.; -- -_Blom, Er. Joh._ Sav. Karel. t.f. Kollega vid Triv. Skolan i Lovisa; --- _Blåfjeld, Knut G. R._ Tavast.; -- _Bodén, Alex. Ern._ Ab.; -- -_Bremer, Walfr. Leop._ Ab.; -- _Brunou, Carl Paul Collin_, Sav. -Karel.; -- _Cannelin, Gust._ Nord-Öst.; -- _Collan Clas_, Sav. -Karel.; -- _Collan, Fabian_, Sav. Karel.; -- _Collan, Alex._ Sav. -Karel.; -- _Crusell, Knut Wiht._ Bor. Kollega Super, vid Triv. Skolan -i Tavastehus; -- _Edgren, Clas Joh._ Syd-Öst.; -- _Ehrström, And. -Joh. Er._ Syd-Öst.; -- _Elmgren, Sven Gabr._ Ab.; -- _af Enehjelm, -Georg Edv._ Satak.; -- _Engel, Joh. Wilh._ Nyl.; -- _Engelberg, Aug._ -Bor.; -- _v. Essen, Carl Gust._ Syd-Öst.; -- _Finelius, Carl Aug._ -Syd-Öst.; Komminister; -- _Florin, Frans Edv._ Tavast.; -- _Forsius, -Carl Henr._ Sav. Karel. -- _Forsman, Osk. Wilh._ Syd-Öst. Kommin.; --- _Forstén, Gust. Fr._; Sav. Kar. -- _Friberg, Joh. Gabr._ Satak.; --- _Gallenius, Zak. Ulr._ Syd-Öst.; -- _Gonander, Georg Gust._ -Boreal; -- _Granfelt, Ax. Fredr._ Satak.; -- _v. Haartman, Carl -Fr. Gabr._ Ab.; -- _Hackzell, Joh. Matth._ Tavast.; -- _Hallsten, -Alex. Gust. Jul._ Syd-Öst.; -- _Helander, Carl Sak._ Nord-Öst.; -- -_Helsingius, Gust. Fredr._ Tavast. e.o. Aman. vid Universitetets -Bibl.; -- _Helsingius, Henr. Emil_, Tavast.; -- _Helsingius, Joh. -Chr._ Tavast.; -- _Hjelt, Fr. Wilh. Gust._ Ab.; -- _Hildeen, Han. -Ezech._ Bor.; -- _Hildeen, Gabr. Bened._ Bor.; -- _Hirn, Gabr. Wilh._ -Tav. e.o. Kanslist vid K. Kolleg. Med. -- _Holmström, Bernh. Gust._ -Ab.; -- _Holmström, Peter Joh._ Syd-Öst.; -- _Holsti, Rud. Isr._ -Syd-Öst.; -- _Hongelin, Magn._ Nyl.; -- _Hornborg, Maur. Wib._ Rysk -Språklärare vid Trivialskolan i Lovisa; -- _Hydén, Matth. Joh._ -Ab.; -- _Hyrén, Fredr._ Wib.; -- _Häggroth, Joh. Leonh._ Ab.; -- -_Hällström, Henr._ Sav. Karel.; -- _Höckert, Aug, Benj._ Syd-Öst.; --- _Idman, Carl Gust._ Satak.; -- _Idman, Fredr. Ferdinand_, -Satakundens; -- _Indrenius, Immanuel_, Wib.; -- _Ingman, Alb._ Sav. -Karel.; -- _Ingman, Herm._ Syd-Öst.; -- _Jungberg, Jos. Isaak_, -Satak.; -- _Keckman, Carl Sak._ Nord-Öst. -- _Krogius, Georg_, Sav. -Kar.; -- _Kruskopf, Fredr. Const._ Wib.; -- _Lagus, Joh. Gabr._ -Nord-Öst.; -- _Lindeqvist, Gabr._ Wib.; -- _Lindström, Knut_ Leg. -Ab.; -- _Lundahl, Carl_ Satak. -- _Mansner, Raph. Fredr._ Wib.; -- -_Modeen, Alex. Edv._ Wib.; -- _Molander, Cl. Herm._ Sav. Karel,; -- -_Nylander, Fredr._ Nord. Öst.; -- _Palmros, Carl Henr._ Ab. Med. -Kandidat; -- _Paqualin, Joh. Chr._ Bor.; -- _Perander, Henr. Gottl._ -Sav. Karel.; -- _Pipping, Joak. Wilh._ Bor.; -- _Rahm, Joh. Jak._ -Syd-Öst.; -- _Renvall, Torst. Thure_, Boreal; -- _Ruuth, Alex._ -Bor.; -- _Savander, Carl Gabr._ Sav. Karel.; -- _Saxén, Carl Joh. -Aug._ Ab. Lärare vid Helsingfors Vexel-Undervisnings-skola; -- -_Schildt, Bror Ernst Hannibal_, Sav. Karel. -- _Smalén, Sam. Joh. -Gust._ Nyl.; -- _Sohlberg, Herm. Fredr._ Syd-Öst.; -- _Staudinger, -Joh. Just._ Syd-Österb.; -- _Stenberg, Chr._ Wib.; -- _Stenbäck, -Lars_, Syd-Öst. e.o. Amanuens vid Univ. Bibl.; -- _Stenius, Carl -Chr._ Sav. Karel. Lärare vid Kretsskolan i Nyslott; -- _Strömberg, -Joh. Otto_, Ab.; -- _Strömsten, Otto Chr._ Syd-Öst.; -- _Svanström, -Just. Theod._ Bor.; -- _Topelius, Zak._ Nord-Öst.; -- _Törnudd, -And._ Nord-Öst.; -- _Ursin, Julius_, Sav. Karel.; -- _Wacklin, -Alfr._ Nord-Öst.; -- _Waenerberg, Gabr. Maur._ Nyl. e.o. Aman. vid -Unv. Bibl.; -- _Walleen, Carl Edv._ Sav. Karel.; -- _Wegelius, Jak. -Es._ Syd-Österb.; Komminister; -- _Zitting, Joak._ Sav. Karel.; -- -_Åkesson, Ax. Erik_, Nyl. Dessutom blefvo såsom Jubel-Magistrar -promoverade Biskopen i Hernösands Stift m.m. Doktor _Frans Mich. -Franzén_; -- Domprosten i Åbo, m.m. Doktor _Gust. Gadolin_; -- -Prosten och Kyrkoherden i Töfsala _Erl. Rosenback_; -- Kyrkoherden -i Messuby _Abr. Lilius_. Magisterfrågan framställdes af Professoren -_Joh. Magn. af Tengström_, och besvarades af _Primus Ad. Edv. Arppe_; -hvarefter _Ultimus Gust. Sam. Smalén_ och _Ultimus_ af Doktorerne, -Docenten _Hertzberg_ gemensamt slutade akten med tacksägelsetal. -Predikan hölls af Kyrkoherden i Wiborg, Filos. Dokt. _Joh. Gabriel -Norring_. Samma dag gåfvo Magistrarne en s.k. Promotionsbal, i -Societets-Huset, för 1200 personer. Att förtiga Spektakler, Koncerter -och Brunsbaler, som dagligen vexlat om med hvarandra, må nämnas att -äfven litteraturen firat årets Jubel-fest, genom en mängd arbeten -som under dessa dagar åtkommit, och än flere hafra icke kunnat lemna -pressen, i anseende till stadenns få Boktryckerier, och brist på -dagliga arbetare. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK RUNOLA*** - - -******* This file should be named 51098-8.txt or 51098-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/0/9/51098 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/51098-8.zip b/old/51098-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index a18e3fe..0000000 --- a/old/51098-8.zip +++ /dev/null |