diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-05 07:36:41 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-05 07:36:41 -0800 |
| commit | 69da061f7fe29846833a8645cb972fafe9c6e306 (patch) | |
| tree | 56ed75bb1abaaa4db09d6bd08c31077efbdb6818 | |
| parent | 45232262c692edf8c66127425d045194aabd1f75 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51093-8.txt | 2442 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51093-8.zip | bin | 32387 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2442 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..455fb74 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51093 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51093) diff --git a/old/51093-8.txt b/old/51093-8.txt deleted file mode 100644 index 5df5e8f..0000000 --- a/old/51093-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2442 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Kallun kestit, by Arvid Järnefelt - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Kallun kestit - Kolminäytöksinen ilveily - - -Author: Arvid Järnefelt - - - -Release Date: January 31, 2016 [eBook #51093] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KALLUN KESTIT*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -KALLUN KESTIT - -Kolminäytöksinen ilveily - -Kirj. - -ARVID JÄRNEFELT - - - - - - -Arvi A. Karisto, Hämeenlinna, 1914. - - - - - -HENKILÖT: - - SARKANEN, eläkemies, koroilla-eläjä, ontuu leiniä. - EETLA SARKASKA, hänen vaimonsa, siisti, hiljainen, mahtava. - KALLU, sahan työmies, hanurin soittaja. - HILMA, hänen morsiamensa, vuosipalveluksessa nimismiehellä. - LENSMANSKA, nopea, kovakourainen, päättäväinen. - PATRUUNSKA, sivistymätön, mutta sivistyneissä naimisissa. - HÄRASÖÖDINSKA, hieno, ei ole koskaan käynyt talonpoikaisessa tuvassa. - NIMISMIES. - KOLME HERRAA. - KOLME ROUVAA. - HERRASVÄKEÄ, nuorisoa. - -Tapaus maalaisessa kirkonkylässä. - - - - -ENSIMÄINEN NÄYTÖS. - - -Arki-ilta joulun ja uudenvuoden välillä. - -Vanhan, lapsettoman talonpoikaisen eläkepariskunnan, Sarkasten asunto, -matala, muotoihinsa muuttumattomasti eläytynyt laaja tupa: vanhat -seinäpaperit, joista kukat ovat kuluneet pois ja joihin on muodostunut -ruskeita kuvioita; repeämät ovat paikatut sanomapaperilla; mitään -repaleista ei ole näissä seinäpapereissa, eikä liioin muussa -sisustuksessa, joka vanhuutensa ja kuluneisuutensa ohella kuvaa myöskin -tarkkuutta ja järjestyksenrakkautta. Ikkunalaudoilla myrtinkukkia -pienissä puulaatikoissa. Peräseinän keskellä yksinkertainen ovi, joka -huopatilkityksensä vuoksi sulkeutuu kuulumattomasti; ovi on reunoista -vähän huurteessa. Ovesta oikealle (katsomosta käsin) toinen ikkunoista, -vanhanaikainen, matala, pieniruutuinen, lasit kokonaan huurteessa. -Ikkunan edessä vanhaksi kulunut, punaisenruskea pöytä ja sen -kummallakin puolella samanväriset tuolit. Oven ja pöydän välisellä -seinäosalla iso rysänkudos kaaritarpeineen. Ovesta vasemmalla, -peränurkassa uuni, jonka avoimella kiukaalla palaa hiiltyvä rovio, -heikosti valaisten tupaa. Vasemmalla sivuseinällä toinen ikkunoista, -ja sen luona kahdenistuttava keinutuoli. Oikealla sivuseinällä, -taaempana, vanha, matala laatikkokaappi, ja lähempänä kaksiosainen -puuvuode, jonka tyynyissä ja aluksissa ei ole valkeita liinavaatteita -ja peitteenä on yli vuoteen ylettyvä kellertävä lammasnahkaloimi. - -SARKANEN istuu sivuttain pöydän ääressä laskien rahoja, jotka -kilahtelevat hänen käsissään. Voimatta hämärän takia enää nähdä hän -käyttää hyväkseen ikkunasta tulevaa viimeistä päivänvaloa erottaakseen -mitä kukin raha on. - -34, sanoo 34, ja siihen neljä kymmenmarkkasta ja kolme viisimarkkasta --- mutta onko tämä viisi vai kymmenen? Jaa-a, pimeät ovat nämä -jouluajan puhteet. Jospa panisit vähän lampuntuiketta lyhyen päivän -jatkoksi! - -EETLA kehrää uunin luona. Hämärä haittaa hänenkin näköään, jonka vuoksi -hän kääntelee kuontaloa hiiloksen hohdetta kohden ja siirtelee -rukkiansa yhä lähemmäksi uunia. - -Taivaan herra pimittää päivän tahtonsa mukaan, älköötkä ihmiset -koettako sitä valistaa. Kun pimenee, on maatapanon aika. - - Haukottelee. - -Öljy on kallista. Ei. Mennään maata Sarkanen. - -SARKANEN. Mutta kuules, Eetla muoriseni, jospa panisimmekin vielä -toisen pystyvalkean palamaan? Kuules kuinka pakkanen paukkuu! -Roihauttaisimme huikean loimutulen kuivanrätiseviä kuusihalkoja tämän -pimeän eläketupamme valaisemiseksi! Mitä sanot? - -EETLA. Kyllä tässä jo nukkua tarkenee. - - Panee rukin syrjään, asettaa ovelle salpapuun. - -Ja kuka käskee pakkasöinä makuulle riisuutua. Joutaa ihminen jonkun yön -vaatteet päälläkin nukkua. Heitä jo, eihän rahat laskemisesta lisäänny. - - Laittautuu makuulle, haukottelee. - -Ja ostovalossa ei niitä lasketa. Nietu, sanon minä. Se ei kannata. - -SARKANEN vähän aikaa aprikoituaan. Jaa-a, mutta viisas, perin viisas -onkin minulla akka! "Ei kannata ostovalossa". Aih, aih, sitä viisautta! - - Ivallisesti. - -Mutta onpa sinulta itseltäsikin unohtunut hiilos peittämättä. -Peitetään, ettei huomenna tarvitse liikaa tikkua raapaista, njää?! - -EETLA. Vai liikaa tikkua? Ahneus on synti, Sarkanen, ja sen synnin -luulen sinua vielä kipeästi painavan viimeisellä tuomiolla. - -SARKANEN. Vai niinkö luulet? No, taitaa sitten pitää antaa laina -Kallullekin. - -EETLA. Mitä sanot? - -SARKANEN. Se Hanuri-Kallu vain tuli vastaan sahantiellä, niin se -- -tuota noin -- pyysi... - -EETLA virkistyen. Mitä? Onko se renttu sinulta pyytänyt? Mitä pyytänyt? -Et suinkaan sinä onneton vain... Mitä pyytänyt, kysyn minä? - -SARKANEN. Sanon, että se Hanuri-Kallu, se Sahan-Kallu, meinaten, tuli -vastaan tuolla... - -EETLA. No kyllä sen jo olen kuullut. Sano lupasitko? - -SARKANEN... meinaten, tuolla sahan tiellä tuli vastaan... - -EETLA. Voi kiukku ja kadotus, etkö sitä jo saa suustasi! - -SARKANEN. Torppaa se poika meinaa, sitä Ihalaisen torppaa... - -EETLA. Ja sinulta siihen rahaa vaatii, riiviö! - -SARKANEN. No jos olisi -- tuota noin -- jos olisi antaa tuhat markkaa, -ajattelen, tuota noin -- ettei tulisi sitä ahneudensyntiäkään liikaa -tehneeksi, josta juuri varoitit... - -EETLA. Ja miksi olet sinä rikas, Sarkanen? Etkö juuri siksi, ettet ole -vielä eläissäsi viinantilkkaa maistanut? Ja nyt antaisit rahasi -rentulle ja juopolle! Mitä pitää minun vanhain korvaini kuuleman! Tuhat -markkaa rentulle ja juopolle! - -SARKANEN. Ehkä heittäisi se rähjä juomisenkin, kun sen vallesmanin -piikatytön omakseen saisi, jota on niin kauan katsellut. - -EETLA uteliaasti ja hellemmin. Sitäkö vallesmannin Hilmaa se? - - Taas kiukkuisesti. - - Ei ja ei ja ei ja ei! - - Kulkusten kilinää. - -SARKANEN. No, no, ei anneta, ei anneta. -- Ei, kylmä tässä turkitta -tulee. - - Ottaa turkin, laittautuu makuulle. - -Kuules kuinka siellä suuressa maailmassa kulkuset iloisesti heläjää ja -aisakellot soivat! Ne oli Tallperin kulkuset. - -EETLA. Kröönkvistin kulkusiksi minä ne ottaisin. Vallesmannille ajavat -pitoihin. Viikonpäivät on siellä leivottu ja valmistettu. Niin sitä -eletään tähän maailman aikaan! Vaikka ollaan velkaa... - -SARKANEN. Meille tämmöisillehän ne velkaa vain ovatkin. - - Paneutuu vuoteeseen.. - - Molemmat makaavat liikkumattomina selällään kuin muumiot, - kädet vatsan päällä.. - -EETLA. Vai torppa sillä vallesmannin piikatytöllä olla pitäisi. Tehkööt -työtä ja säästäkööt, penni penniltä kokoon vain, niin ovat tässä -muutkin tehdä saaneet. - - Taas kulkusten kilinä. - -Meidänkö pitäisi kaiken maailman köyhät talollisiksi auttaa! - -SARKANEN. Tuossahan ne vasta Kröönkvistin kulkuset menivät. -- Ei -Kröönkvistinkään ole meille kuin kahdeksan vaivaista tuhatta velkaa, ja -Tallperin kuusi, ja vallesmannin vain kymmenen. - - Kulkuset. - -Ja siinä menee Nuurperin aisakello, ja tuo toinen on kauppiaan. - -EETLA. Eipä se ole kuin Laksmannin. Eikös nekin ole velkaa? - -SARKANEN. Ei, mutta tuopa heliämpi. Kuules kun mennä huristaa se -kauppiaan ruuna. Edelle menee muista. Se on juuri niinkuin se meidän -vanha Valko, muistatko sitä valakkaa? - -EETLA tulee uniseksi puheen kääntyessä hevosiin, haukottelee. -Mitä niistä menneistä... - -SARKANEN. Meinaten sitä, jonka minä Hämeenlinnan markkinoilta toin. Ori -se silloin vielä olikin, valkeanharmaa, ja harja kuin kosken kämärä, ja -silmät paloivat ja tuli löi punaisista sieraimista. Eikös mennyt se -hevonen, sanoppa, eikö mennyt? - -EETLA unissaan. Menikö sekin? Vai meni sekin... Kaikki ne naimisiin -meneekin. - -SARKANEN. Naimisiin! Valakka! - -EETLA. Ne ovat ihan hulluja tähän maailman aikaan sen naimisensa -kanssa. Aina vain naimaan ja naimaan... Ohoh! - - Nukkuu. - - Kaukainen hanurinsoitto alkaa kuulua ja - seuraavan kuluessa vähitellen lähestyy. - -SARKANEN. Se aviovuode, katsos, se viettelee niin nuorta kuin -vanhempaakin. Ja tunnusta itsekin, oletko elänyt aikaa sen ihanampaa -kuin hääpäivämme? Hä? -- Oli sitä tanssittu! Voi, eiväthän ne tämän -ajan nuoret! Muistatko? Muistatko, Eetlaseni? Kun me permannolla -pyöräyttelimme, niin kaikki pysähtyivät, herrasväetkin suu auki meitä -katselivat. Ja ihmekö? - - Naurahtelee. - -Olithan sinä pitäjäsi kuuluisin tanssija, ja minä kuuluisin omassani. -Sanoivat sen tanssi-innon meidät alunpitäen yhteen vieneenkin. - - Muistelee melodiaa. - -Tinttulitilitiijatanttulitilitaa ja... Muistatko? Muistatko? -- - - Kavahtaa istualleen. - -Mutta nukutko sinä Eevantytär? Toinen tässä häistä muistuttelee, ja hän -nukkuu kesken kaikkea! Ethän toki nukukaan? Suotta vain, veitikka, -teeskentelet? Varros kun koetetaan. - - Kovalla äänellä. - -Annammeko tuhat vai kaksi tuhatta Kallulle? - - Nolona. - -Ei vastausta. Kyllä nukkuu, nukkuu se. Ja kun nukkuu, niin ei sitä -muijaa herätä taivaan pasuunatkaan. Jaa-a, mitäpä näistä vanhan -lallatuksista! 25 mk joka vuosi viiden vuoden aikana -- eikös se ole -125 mk. Ja korko koron päälle -- ensin yksi, sitten kaksi, sitten -kolme, se on kuusi, sitten... ei, maltappas... - - Kiepsahtaa vuoteelta. - -Pistän minä sittenkin sen kitupiikin palamaan! - - Noutaa lakkisen, lasittoman lampun, varovasti Eetlaan - katsahdellen, sytyttää sen palamaan ja istuutuu rahoja laskemaan. - -Kymppi se oli kuin olikin! Ahhah! Johan minä ajattelinkin! -- 14 ja 17 -on yhteensä 31, oikein, sanoo kolmekymmentäyksi... - - Hanurinsoitto aivan oven takana. Sarkanen säpsähtää, pyyhkäisee - rahat takaisin pöytälaatikkoon, lukitsee sen ja asettuu muka - verkkoa kutomaan. Soitto lakkaa. Koputus ovelle. - -SARKANEN. Kuka koputtaa? - -KALLU oven takana. Sahan-Kallu minä olen. Päästä tupaan, Sarkanen. - -SARKANEN. Pois, pois! Ei saa yöllä sisälle pyrkiä. - -KALLU. Päivä nyt vielä on. Ei kello ole viittäkään. Sanoppas, -suostuiko se muijas? - -SARKANEN. Ei suostunut. - -KALLU. Raotahan ovi. Mitä hän sanoi? - -SARKANEN ottaa salvan pois. Raottaa ovea. Ei ottanut kuuleviin -korviinsakaan. Ei penniäkään sille rentulle, sanoi. - -KALLU. Kuinka? - -SARKANEN. Sille rentulle.. - -KALLU pistää jalan ovenrakoon ja kiilautuu sisälle. Sissohäär sanoi -lensmanska. Istutaanko, vai luirautanko ensin pienen valssin? - -SARKANEN. Älä herrantähden! Muija herää! - -KALLU. Vai et saanut suostumaan. Sinä olet hyvä mies, Sarkanen, sinä -olisit antanut rahat, mutta sinä olet suuri pelkuri, et uskaltanut -muijasi tähden... Olisitpa vain lyönyt keppisi permantoon! - -SARKANEN. No, no, älähän... - -KALLU. Olin tuomassa sinulle rohkeudenryyppyä, mutta myöhästyin, -peijakas. - - Helistää viinapulloa. - -Saamari sentään! Kun menettekin noin varhain maata! - -SARKANEN. Mitä se on? - -KALLU. Jaa mitäkö tämä on? Kun osaisi lukea: vii... vii... edemmäs en -pääse. Mutta kovasti se heläjää, kun sitä näin ravistaa. Jospa arvaisi -haistamalla. - - Pistää pullon Sarkasen nenän alle. - -SARKANEN. Sitä se on. - -KALLU. Sitä se on. Kulautappas! Se vapauttaa akkavallasta! - -SARKANEN. Oho, miten se akkavallasta... En ole viinaa maistanut vielä -milloinkaan. Karvasta kuuluu olevan. - -KALLU. Kulauta sentään näin joulupyhäin kunniaksi. Kuuleppas kuinka -maailma iloitsee tuolla ulkona ikkunasi takana, kuinka siellä kulkuset -kilajaa ja tytöt nauraa remuavat. Tavaraa sinulla on, mutta elää et -sinä osaakaan! Olisipa minulla sinun rahasi! - -SARKANEN. Ei rahallakaan kaikkea saa? - -KALLU. Ja mitä ei saa rahalla? Sanoppa, Sarkanen, mitä semmoista -haluaisit, ettei sitä rahallakaan saa? - -SARKANEN. Sanonko ma? - -KALLU. Sano vain; mitä sitä salaat! - -SARKANEN. Että hartioiltani putoisi kolmekymmentä ja kuusi ajast'aikaa -ja minä saisin hääpäiväni vielä takaisin. Sitä halaisin. Mutta -nuoruuttaan ei palauta rahallakaan. - -KALLU. Ei rahalla, mutta jospa viinalla! - -SARKANEN. Mitä viina avittaa, kysyn minä! - -KALLU. Mitäkö viina avittaa? Että saat mitä haluat. Semmoinen on viinan -voima. Saat jälleen hääpolskaa tanssahdella, leini jättää sinut ja -muori hyppelee luoksesi keveänä keijukaisena ja kuhertelee kuin -turturikyyhkyläinen. - -SARKANEN osottaa vuoteeseen. Hänkö? - -KALLU. Juuri hän. Koettaisit. "Sarkanen tahtoisi, mutta Sarkanen ei -uskalla". - -SARKANEN. Oho, ketä minä pelkäisin? - - Viittaa pulloa luoksensa. - -KALLU osoittaa vuoteeseen päin. - -SARKANEN. Ole nyt. - - Ryyppää pullonsuusta. - -KALLU. Karvastiko? - -SARKANEN. Eikö viina sen väkevämpää olekaan tähän maailman aikaan? - - Ryyppää toisen kerran. - -Ahhah! - - Venytteleikse. - -Ja tämäkö se karvaan nimeä kantaa? Hiivatti sentään! - - Ryyppää. - -Ja kun me mentiin sitä hääpolskaa -- kuinka se oli -- tinttulitilitii -ja tanttulitilitaa, sitä et sinä poika osaakaan soittaa... - -KALLU. Oho, osaanpas, tahdotkos kuulla? - -SARKANEN. Ei, ei, antaahan olla. Niin sitä polskaa kun me mentiin, -kaikki mitä tuvassa oli tanssijoita pysähtyivät katsomaan. Siinä -rovasti pää kallellaan myhäilee, siinä vallesmanni, siinä ruununvouti -ja heidän armolliset rouvansa, kaikki vain päätänsä kallistellen meille -käsiänsä paukuttavat. Ei, veikkonen, ei sitä nykymaailman aikaan! - -KALLU. Niin olivat herrat silloin, mutta toista on nyt. Nyt nauravat -vain Sarkasen ahneutta. - -SARKANEN. Vai nauravat?! - -KALLU. Ja minullekaan eivät antaisi sitä Hilmaa, riivatut. Eivät päästä -lähellekään. Ei sen vertaa, että saisin näillä silmilläni katsella. -Itkeä minun täytyy. - -SARKANEN. Älä itke poika. Mutta miksi et juo? - -KALLU. Ei nyt viinakaan maita. - -SARKANEN. Itsehän sanoit, että tämä se kaikki toiveet toteuttaa ja -minullekin vielä hääpolskan toimittaa. - - Itsekseen. - -Vai nauravat! - - Ryyppää. - -Juo, poika. Kippis! - -KALLU. Mutta ajattelehan, Sarkanen, kun minä viime viikolla yön aikaan -vallesmannin kyökinovelle koputin, tuli herra itse rappusille. "Pysy -poissa talostani, taikka ammun kallosi puhki!" kiljasi hän. Ja vahtii -nyt tyttöä eikä päästä kylään sen vertaa, että vilaukseltakaan näkisin. -Vuosikontrahtiin on hän Hilman pakoittanut, ja niin ovat kaikki -tuumamme rauenneet myttyyn. - -SARKANEN. Ole huoletta poika, sanon minä. Jos minä vallesmannin sanon -lainoistaan irti, tekee hän konkurssin ja kaksi muuta hänen perässään. -Semmoinen mies on edessäsi. Haloo, sanon minä! - -KALLU. Mutta älkää niin kovaa puhuko. Muori herää. - -SARKANEN. Ja minä panen sen Hilman kontrahdin rikki koska vaan! Koko -kylän minä panen nurin. Tahdotko nähdä? Vai nauravat! - -KALLU. Mainiota! Mutta hiljaa, hiljaa, muori jo liikkuu. - - Koettaa seuraavan kuluessa kaikin tavoin hiljentää Sarkasta. - -SARKANEN. Ja liikkukoon! Minä näytän, kuka tässä talossa herra on. Vai -akkavalta! Ja vielä vuosikontrahti! - - Keppi pöytään. - -Kyllä minä heille näytän! Nyt menee tämä poika vallesmannille, ja -tulkoot samaan myllyyn Laksmannit ja Kröönsvistit ja kaikki, jotka -siellä kestiä pitävät. Sanonpa heidät irti kaikki! Kaikki! - - Keppi pöytään. - -Vaviskaa te tämän kirkonkylän herrat! Minäkin tahdon kerran kestiä -pitää! - - Ryyppää. - -Vai vuosikontrahti! - -KALLU. Niin, niin juuri, Sarkanen. Mutta jos muori herää, et pääsekään -lähtemään. - -SARKANEN. Viis minä muorista! Mies on vaimon pää ja keppi. - -KALLU. Kuitenkin, jos menet, niin mene oitis, muuten hän sinut -palauttaa, pelkään minä. - -SARKANEN. Ja tätä poikaa ei palauta enää kukaan! Sillä nyt lähtee -Sarkanen! Vai nauravat he minua! - - Menee suurella pauhulla, jatkaen vielä ulkona uhkauksiaan. - -Vaviskaa, vaviskaa! - -KALLU katsoo hädissään vuoteelle päin, jossa Eetla heittelekse -unissaan. Kun ei vaan heräisi! Kovasti heittelee ruumistaan. So, so! - - Niinkuin lasta tuudittaissa. - -Sh-sh-sh-sh-sh-sh-sh-sh. Jo taitaa nukkua... Nyt vaan hiljaa kuin -myyrä, ettei herää. Kyllä se muori äkkiä Sarkasen kotiin tanssittaisi, -ja kaikki menisi minulta hukkaan. Sh-sh-sh-sh... - -EETLA unissaan. Vai menisi sekin renttu naimisiin... - -KALLU mykistyy säikähdyksestä. - -EETLA kuorsaa jälleen. - -KALLU. Taisi mainita minua rentuksi. -- Kun ei vain silmiä avaisi ja -näkisi. Parasta kun pukeudun Sarkaseksi. - - Pukeutuu Sarkasen jättämään turkkiin ja istuu pöydän ääreen, - ottaen verkonkudoksen käteensä. - -Näinhän se Sarkanen. Ja pullo helkkarissa pois pöydältä. - - Pistää pullon turkin povitaskuun. - -Nyt vaikka tirkistäisitkin: tässä istuu ukko Sarkanen. - - Haaveillen. - -Ai, ai, jos minulle tämä vaan onnistuu, vain tämä ainoa kerta -eläissäni! Mutta sitäkö olen ansainnut! Pois se! En ole ansainnut muuta -kuin kepitystä huonon elämäni vuoksi; (jos vaan olisi tässä kylässä -minun kepittäjääni). -- Mutta ah, te kirkaskasvoiset herranenkelit, -astukaa alas taivaastanne ja antakaa minulle selkään oikein Porvoon -mitalla ja Kaskisten kyynärällä! Sen olen teiltä totisesti ansainnut. -Ja kun olette minua hyvästi kepittäneet ja taivaallinen vihanne on -jälleen asettunut, niin antakaapa onnistaa -- tämän ainoan kerran -- -että saisin omakseni sen tyttöletukan, sen armaan Hilman, sen -kultaisen nupukkani -- aih, aih, sen päiväpaisteisen, sen kikattavan -hili-hili-Hilmaseni. - - Totisena. - -Niin ja torpan vielä lisäksi, ellen liikoja pyytäne? -- Sen vaan sanon, -että jos nyt onnistaa, niin en viinan tilkkaa eläissäni maista, en -ikipäivinäni, niinkuin en tätä pohjapisaraakaan enää suuhuni pane. -Tehkää te sitten niinkuin taivaallisessa viisaudessanne parhaaksi -näette. - - Hieroo näköaukon ikkunaan, tirkistää ulos. - -Taitaa tulla pitkäkin odotus. - - Menee ottamaan nurkasta halkoja. - -Jospa onnistaisi, hih! - - Tosissaan. - -Ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin te tahdotte. - - Taas iloisesti. - -Aih, aih, jospa sentäänkin onnistaisi, sanon vaan: jos onnistaisi! - - Paiskaa viimeisen sanan mukana kantamuksensa voimakkaasti - permannolle. - -EETLA unissaan. Vai naimisiin! - -KALLU. Saakeli! - - Juoksee paikalleen pöydän ääreen. - -EETLA herää vähitellen, kääntyy vuoteessaan, tunnustelee vieressään -Sarkasen tyhjää paikkaa, katsoo perälle. - -Ei, mutta! Mitä pitää minun vanhain silmäini näkemän! Sarkanen, hoi! -Enkö kieltänyt sitä viimeistä öljyä lopettamasta?! - -KALLU koputtaa ankarasti keppiä maahan. - -EETLA. Siunatkoon!! - -KALLU sammuttaa lampun ja menee Sarkasen ontuvaa käyntiä matkien -keinutuolille, johon istuu Eetlasta poispäin kääntyneenä. - -EETLA. Mi... mitä hän nyt meinaa? - - Koetteeksi kiukkuisesti. - -Tuletko paikalla maata! - - Äänettömyys. Itsekseen. - -Mikä ihme siihen mieheen nyt on mennyt? - - Vielä kiukkuisemmin ja nyrkkiänsä vuoteenlaitaan jyskyttäen. - -Tuletko sieltä! - - Äänettömyyden jälkeen itsekseen. - -Hän on raukka sairas taikka on ikipäiviksi suuttunut minulle. - - Hellästi. - -Sarkanen... Kuulehan Sarkanen... Rans Kaapriel Enkelpreht... Etkö -ääntäni tunne? Minä olen Eetla Johanna Sofia, sinun laillisesti vihitty -aviovaimosi, jota olet myötä- ja vastoinkäymisessä rakastanut ja -yhdeksi merkiksi minulle tämän sormuksen antanut... Voi, minun täytyy -itkeä sinun kovaa sydäntäsi... - - Nousee vuoteesta, menee puolimatkaa Kalluun päin ja molemmin - käsin hiukan kohauttaen hamettaan vanhaan tapaan niijaa. - -Minä kauniisti pyydän sinua, unohda vihasi ja tule kanssani -aviovuoteeseemme. - - Huomaa turkin povitaskusta esiinpistävän pullonsuun. - -Mi... mi... mikäs tämä on? Sarkanen? - - Vetää pullon esiin, helistää, avaa, haistelee. - -Viinaa! Kuka on sinulle viinaa antanut? Ja salaa minulta! Mutta vastaa, -mies! Ei, en usko silmiäni. - - Maistaa pullon suusta. - -Ihan oikeata viinaa! Tfyi! Nyt ymmärrän, hän on juovuksissa, hän on -humalassa! Ai-ai, sinua Sarkanen, ettäs kehtaatkin! Kokonaisen -pullollisen juonut ja vähän vaan pohjaan jättänyt! Pankon kiveen lyön -sinun pullosi säpäleiksi, ettet siitä ikinäsi enää maista! - - Juopi ensin viinan suuhunsa, sitten särkee pullon. - -Kuulitkos, hunsvotti! Kyllä paukkuu, jahka selkiät! - - Tulee Kallun luo, käy kiukkuisesti turkin kaulukseen. - -Ja lähdetkö siitä makuulle, könsikkä! - -KALLU seuraa Eetlaa vuoteelle yhä Sarkasen käyntiä matkien. - - He laskeutuvat vuoteelle, Eetla ensin, selälleen seinän - puolelle ja sitten Kallu laitapuolelle, kyljelleen ja - käppyrään, selin Eetlaan. - -EETLA hetken kuluttua töykkää Kallua selkään, leppeämmin. - -No, mikä hitto sinut nyt on noin mykäksi tehnyt? Etkö saa sanaa -suustasi? - - Hetken kuluttua vielä leppeämmin. - -Sarkanen, hoi, ymmärränhän minä, että sinä vihapäissäsi olet viinaa -hakenut, kun en minä sinun mieltäsi noutaa tahtonut. Ja siitäkö sinä -minulle suutuit, että minä Kallulta ne torpan rahat kielsin? Kaikesta -kannattaakin suuttua! -- No, tuota noin, jos nyt annettais sitten -vaikka kolme sataa. - -KALLU ilosta hytkähtäen. Hop! - -EETLA. Mitä "hop"? Kyllä vaan se saa riittää meidän puolestamme, -hankkikoot loput muilta. Mitä sanot? Sarkanen! - - Koettaa kääntää Kallua päin itseänsä. - -KALLU kääntyy nytkähdyksellä muka vihaisesti vieläkin enemmän poispäin -Eetlasta. - -EETLA hellästi. Mutta kuulehan, Sarkanen...! No, annetaan sitten vaikka -viisisataa, kunhan vian suusi vihdoinkin aukaset ja vihasi unohdat. -Voih, annetaan kuusisataa, annetaan seitsemänsataa. Ei hän vastaa -minulle mitään. - - Kääntyy kyljelleen Kalluun päin, toinen käsi tämän olalla, - yhä tunteellisemmin, vihdoin itkuun hyrähtäen. - -Rakas mieheni, jonka kanssa me kolmekymmentä ajastaikaa nuhteettomassa -Herran avioliitossa viettäneet olemme, -- annetaan koko tuhat, niinkuin -sinun tahtosi on... mutta sinun kiusattu ja hyljätty vaimosi ei voi -unta näihin silmiinsä saada, ellet sinä rakkaassa sovinnossa jälleen -käänny häntä kohti... kuule, kuule minua Rans Kaapriel Enkelpreht... ah -minun täytyy itkeä... - -KALLU on kuorsaavinaan. - -EETLA hämmästyneenä ja loukkaantuneena kavahtaa istumaan. Hän nukkuu! -Nukkuu kesken kaikkea! - - Laskeutuu alakuloisena jälleen selälleen. - -Ohhoh. Hän ei välitä minusta enää. Nukkua viha ja riita mielessä! Sitä -hän ei ole vielä koskaan ennen voinut tehdä. Niin muuttuu elämämme -täällä surun ja murheen laaksossa... niin on muuttuvainen miehen mieli, -että nukkuu, kun... - - Käännähtää äkkiä kiukkuisesti vasemmalle kyljelleen, - seinään päin, pois Kallusta. - -Ja nukkukoon! - - Jonkun ajan kuluttua alkaa Kallun kuorsausten välillä - kuulua vuorottelevasti myöskin Eetlan kuorsauksia. - -KALLU kuorsaa yhä hiljemmin, kohoaa vihdoin varovasti istualleen, -kuulostelee Eetlan nukkumista, kuiskaa intohimoisen onnellisena. - -Onnistuu! Onnistuu! - - Laskeutuu jälleen pitkäkseen. - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -Joulukekkerit valaistussa nimismiehen asunnossa. Salin kalusto on -sysätty seinemmäs. Pöydillä viinilaseja ja kuppeja. Peräseinän keskellä -ovi, josta näkyy eteiseen. Samoin kummallakin sivulla avonaisia ovia, -joista näkyy vasemmalle herroja toti- ja korttipöydän ääressä, ja -oikealle vierashuoneeseen vanhempia naisia käsitöiden ja teen kimpussa. -Kovaa suukopua kaikkialla. Salissa nuorison vilkasta rinkitanssia. - -NUORISO laulaa ja hyppii. - - Julen, julen, julen är kommen. - Gossar och flickor dansa i ring. - Hej så vi svänga, - Slita vår känga. - Ingen får sitta trumpen i vrån! - -Tanssi pysähtyy. Kaikkien on liian kuuma. - -NUORISON ÄÄNIÄ. Huh, kun onkin kuuma! -- Oh, minä kuolen, minä kuolen! --- Mennään eteiseen ulos, mennään! -- Ensi valssi on minun, muistakaa -neiti!... - - Hajoovat salista nauraen ja meluten peräovien kautta, - jotka jäävät auki. - - Kolme rouvaa on katsellut sohvalta tanssia ja jäänyt saliin. - -1 ROUVA. Mutta mitkä pidot! Onko kuultu! Ohhohoh... - -2 ROUVA. Ei todella luulisi tavallisen vallesmannin kodiksi. - -3 ROUVA. Niin, ihmiset elävät tätä nykyä aivan yli varojensa. - -2 ROUVA tarkastelee lorgnetilla vasenta huonetta. Herroillekin annetaan -hienointa konjakkia totiin. - -1 ROUVA. Sanalla sanoen mässätään niinkuin tavallisesti vähää ennen -konkurssia. - -2 ROUVA kuiskaa Sh! Fru Länsmanska!... - -1 ROUVA kuiskaa nopeasti. Se on kaikki velalla! Velalla joka penni -kaikki! - -HILMA kantaa suurta tarjotinta perältä oikealle. - -LENSMANSKA toruen Hilman perässä. Muista tarjota vasemmalta. Ensin -härasöödinskalle, sitten patruunskalle... no mene, mene! - - Ovella, puhuu oikeaan huoneeseen. - -Olkaa niin hyvät! Får de' lof att vara, var så god, var så god! - - Rouville salissa. - -Noiden palvelijain kanssa on hukassa! Eivät mitään osaa, -eivät niin mitään! - -1 ROUVA. Mutta näyttäähän tuo Hilmanne aika näppärältä. - -LENSMANSKA. Mitä? Aijotteko vietellä hänet minulta? Siitä ei tule -mitään. - -1 ROUVA. Herra varjelkoon minua himoitsemasta lähimäiseni omaisuutta! - -LENSMANSKA. Sitäpaitsi, hän aikoo naimisiin. - -2 ROUVA JA 3 ROUVA. Naimisiin! - -1 ROUVA. Tuoko elävä tuolla? Tuo potaattinenä!? Haha-ha... - -LENSMANSKA. Juuri kun olen saanut hänet jotain oppimaan! - -2 ROUVA. Nykyajan palvelusväki ei lopulta tiedä mitä se vaatii! - -LENSMANSKA. Mutta siitä ei tule mitään! - -1 ROUVA. Vihdoin he pukeutuvat kaikki hattuihin ja me jäämme liinat -päähän! - -3 ROUVA. Se siitä lopulta tulee! - -LENSMANSKA. Mutta olkaa niin hyvät! - - Pyytää oikealle. - -Saako luvan olla teetä? - -ROUVAT. Kiitos, me olemme juoneet. - - Menevät oikealle. - -LENSMANSKA aikoo mennä vasemmalle. - -HILMA oikealta. Rouva! Minä kuulin kun rouva sanoi: siitä -ei tule mitään! - - Itkee. - -Voi, voi, voi... - -LENSMANSKA. Tässäkö sopii poraamaan ruveta! Minä olen sinut opettanut -ja sinun täytyy palvella vähintäin viisi vuotta, ennenkuin saat vaivani -palkituiksi! - -HILMA. Mutta hyvä rouva, minä pyydän kauniisti, kun se Kallukin -vaatii... - -LENSMANSKA. Kallu ja Kallu, ei tässä talossa enää muuta kuule. Maksa -kustannukseni ja kaikki rikotut astiani! Koko ajalta kahdeksankymmentä -ja seitsemän markkaa 16 penniä. Olenhan sanonut. - -HILMA. Mutta Kallu, Kallu tahtoo jo ensi keväänä... voi hyvä rakas -rouva... - -LENSMANSKA. Kallu, Kallu, olen sen jo kuullut. Sisso, ei sinun ole sen -kiireempi naimisiin kuin muidenkaan ihmisten. Sisso, sisso, kyökkiin, -vielä sinä naimisiin ehdit, kyökkiin, kyökkiin... - - Työntää itkevän Hilman vähitellen peräovesta ulos. - - PATRUUNSKA ja HÄRASÖÖDINSKA oikealta. - -PATRUUNSKA. Oo, rouva Länsmanska, teitä voi todellakin onnitella näin -komean juhlan johdosta. - -LENSMANSKA hyvillään. No, no, -- no, no... Mitä se patruunska... - -HÄRASÖÖDINSKA. Komeampaa kuin kellään muulla. Ja mitäpä niistä ihmisten -puheista! - -LENSMANSKA hätkähtää Hä? Mistä ihmisten puheista? - -PATRUUNSKA. Mutta rakas härasöödinska, säästäkää toki rouva Länsmanskaa -moisia juoruja kuulemasta. - -HÄRASÖÖDINSKA. Tietysti se on vale. Tekö olisitte velkaa jollekin -talonpojalle! - -LENSMANSKA. Te teette minut uteliaaksi... Mitä puheita ne on? Sanokaa, -sanokaa! - -HÄRASÖÖDINSKA. Ah, minun täytyy todella itkeä ihmisten pahuutta. En voi -puhua... sanokaa te, rouva patruunska. - -LENSMANSKA. Kuka on uskaltanut niin valehdella. Ettäkö emme olisikaan -varakkaita?! Niinkö?! - -PATRUUNSKA. Niin, mutta pääasia tässä on kelle te olisitte muka velkaa. -Hirmuista! Hirmuista! - -LENSMANSKA. Se ei ole totta, se on julkea vale! Kuulitteko! - -PATRUUNSKA. Jollekin -- syytinkiläiselle! Johan nyt! - -LENSMANSKA. Syytinkiläiselle! Me!? Se on mitä julkein häväistys! Oh, -millä puhdistumme moisista parjauksista! - - Pyörähtää permannolla osoittaen ympärilleen. - -Ja siltäkö tämä näyttää! - -HÄRASÖÖDINSKA. Ei, ei, mutta aivan ylimalkaan puhuen niin kyllä täytyy -sanoa, että... - -PATRUUNSKA. Ylimalkaan puhuen: ihmiset elävät tätänykyä aivan yli -varojensa. Riittäisi vähempikin. - -LENSMANSKA. Mitä se tähän kuuluu? Mikä "riittäisi"?! - -HÄRASÖÖDINSKA. Ylimalkaan, i största allmänhet, minunkin täytyy -myöntää, että riittäisi vähempi. - -LENSMANSKA. Kerran vuodessa, kantänka! - -PATRUUNSKA. So, so, entäs pääsiäisenä...! - -HÄRASÖÖDINSKA. Entä Bärtan päivänä sitten! - -PATRUUNSKA. Ja erittäinkin kun kaikille on tunnettu... - -LENSMANSKA hillitsemättä itseään polkasee jalkansa maahan. Mikä -kaikille on tunnettu? Sanokaa jos uskallatte! - -PATRUUNSKA ja HÄRASÖÖDINSKA torjuen. Ylimalkaan! ylimalkaan! - -LENSMANSKA. "Ylimalkaan ja ylimalkaan"! -- Itse olette Sarkaselle -velkaa! - -PATRUUNSKA yhtaikaa kahden seuraavan kanssa. Mekö velkaa Sarkaselle! -Kuka niin on voinut valehdella?! Ei iki päivinä! Tätä asiaa ei voi -jättää näin, se on hävytön, se on ilkeämielinen parjaus! Vastatkaa -sanoistanne, jaa-a, vastatkaa sanoistanne! - -HÄRASÖÖDINSKA yhtaikaa edellisen kanssa. Mekö?! Velkaa moukalle?! Det -är förskräckligt hvad människorna kan prata! Emme vielä koskaan ole -olleet penniäkään velkaa, ei koskaan! Aldrig! Det är grymmt, det är -rysligt, förfärligt, förskräckligt, förskräckligt! - -LENSMANSKA jonkun ajan kuluttua, yhtaikaa edellisten kanssa, heitä -tyynnyttäen ja koettaen huutaa kovemmin kuin he. Ylimalkaan! -Ylimalkaan! Ylimalkaan! - -VIERAAT eri ovista. Mitä? Mitä? - -NIMISMIES lasi kädessä, iloisena vasemmalta. No, no, no, mikä rouville -nyt on tullut? Gramofooni soimaan ja tanssi käymään! - -LENSMANSKA, PATRUUNSKA ja HÄRASÖÖDINSKA vaikenevat äkkiä ja heidän -kasvonsa saavat hymyilevän ilmeen. - -LENSMANSKA yhtyen miehensä kehoitukseen, vieraille. Tanssimaan, -tanssimaan -- nuoret ja vanhat! Ottakaamme nyt oikein vanhan ajan -franseessi! - - Lyö käsiään yhteen. - -Hakekoon jokainen herroista parinsa, sisso, sisso, kaikki, -kaikki vaan... - - Lensmanskan näin puuhatessa tulee useita herroja vasemmalta - vaatimaan rouvia tanssiin, jotka estelevät, käskien pyytämään - nuorempia, sitten suostuvat, luonnottoman äänekkäästi - murahdellen. - -HILMA hätääntyneenä perältä, nimismiehelle. Kyökissä on asiamies, -tahtoo herra vallesmannia. - -NIMISMIES virittää gramofoonia. En ota vastaan. Tulkoon toiste. - -HILMA. Se tahtoo tulla väkisin. - -NIMISMIES. Aja ulos, sanon minä! - -HILMA. Hyi, en minä uskalla, sillä on keppi... - - Kyökkiin perälle. - - Gramofooni soi. - -LENSMANSKA. Parit kahteen riviin, tämä on vanhain tanssi, nuoret eivät -osaa, kas näin, yks, kaks, kolme, alkakaa... - - Vanhemmat herrat ja rouvat tanssivat franseesia, nuoret - nauravat ovien suissa, osotellen sormillaan. - -ÄÄNIÄ NUORTEN JOUKOSSA. - --- Onko tuo nyt sitä katrillia? - --- Ei, se on Noakin tangoa. - --- Hei vaan, hop, hop... - --- Katsokaa lensmanskaa! Hurraa! - --- Hiljaa, hiljaa, nyt tulee lensmanskan soolo. - -LENSMANSKA figureeraa parinsa kanssa. - - Kyökistä kovaa, epäselvää huutoa ja melua. Tanssi pysähtyy. - -VIERAAT. Mitä siellä tapahtuu? - -NIMISMIES. Katsos roistoa! Kyllä minä hänet kuritan! - - Ulos. - -LENSMANSKA. Jatkakaamme. Kyllähän mieheni sellaiset kuranssaa! -Parit fikyree! Fikyree! - -NIMISMIES perältä, luikkii vasemmalle. - -VIERAAT pysäyttävät hänet. Mikäs nyt? - -NIMISMIES. Minulla kun ei ole mitään keppiä, jolla kurittaisin... - -1 HERRA tarjoo hienoa kävelykeppiä. Kas tässä, tässä! - -NIMISMIES tarkastelee keppiä. Mitäs tämmöisellä, se menee poikki -ensi lyönnillä. - - Melu kyökissä yltyy.. - -LENSMANSKA paksu mukurakeppi kädessä. Ota tämä, aja paikalla ulos, -mikä hirveä skandaali! - -NIMISMIES tarkastelee mukurakeppiä. Tämäkö, sehän on leppää! - -LENSMANSKA pyörähtää tuittupäisesti, menee kyökkiin. Sepä nyt -merkillistä! - -NUORISO. No nyt siitä jotain tulee, kun lensmanska itse... Se on -toista! - -NIMISMIES. Mutta jatkakaahan, hyvät vieraat sillä aikaa kun minä haen -parempaa keppiä. - - Pakenee vasemmalle. Tanssi jatkuu laimeasti. - -HILMA juoksee kauhuissaan kyökistä. Jesta! Jesta sitä miestä! - -LENSMANSKA kiirehtii Hilman perässä, Hilman korvaan kovalla äänellä. - -Juokse joutuun hakemaan Sarkaskaa, se mies ei tottele ketään muuta. -Juokse, juokse, sano että tulee heti, heti paikalla! - - Pakenee oikealle. - -HILMA. No kyllä vaan en viivy, minä sen lennätän tänne. - - Juoksee ulos. - - Tanssi jatkuu innokkaammin. - -SARKANEN perältä, keppi kädessä, meluavana ja ankarana. Vai täällä -tanssitaan! - -VIERAAT hihkasevat. Sarkanen! - - Tanssi taukoo äkkiä, gramofooni lakkaa soimasta. - -SARKANEN. Iltaa, iltaa! Minulla on asiaa vallesmannille. - -VIERAAT. Missä hän on? Missä herra vallesmanni? - - Hakevat. - -2 HERRA. Ainako se vaan sitä keppiä hakee? - -SARKANEN. No sanokaa sitten lensmanskalle. Tuli ja leimaus! - -VIERAAT. Mutta -- minne lensmanska on mennyt? - - Hakevat. - -I HERRA. Keppiä, keppiä hakemaan, herrajesta keppiä hakemaan! - -VIERAAT johdattavat sisälle nimismiehen vasemmalta ja lensmanskan -oikealta. Tulkaa herran nimessä, hän pieksää meidät! Ajakaa ulos tuo -moukka! Ulos! Ulos! - - Pistävät keppiä isäntäväen käsiin. - -NIMISMIES. Johan sanoin, nämä vitsat ovat liian ohkasia, pitää olla -jotakin paksumpaa... - - On hakevinaan. - -SARKANEN irvistelee. Lainatkaa hänelle tämä. - -PATRUUNSKA. No, rouva Länsmanska, vieraanne odottavat, että tuo hävytön -häiritsijä vihdoinkin ajetaan ulos. - -HÄRASÖÖDINSKA. Ettekö uskalla? - -LENSMANSKA. Minäkö en uskalla! Sormiani syhyy, mutta kun tuo mieheni on -niin pelkuri. Eikä ole keppiä... - -I ROUVA. Pelkuri -- hän, joka on niin monta pahantekijää vanginnut! - -VIERAAT ihmettelevät ja nureksivat. - -NIMISMIES nopeasti vaimolleen. Lähetä Hilma heti Sarkaskaa noutamaan. - -LENSMANSKA kuiskaa yhtä nopeasti. Olen jo lähettänyt. - -VIERAAT työntävät nimismiestä ja lensmanskaa esille kohti Sarkasta. -Ajakaa nyt vaan ulos, ajakaa ulos! - -SARKANEN. Eikö ole keppiä? Tässä on, ottakaa tämä, sanon. - -LENSMANSKA hiljaa Sarkaselle. Sarkanen tekee hyvin ja astuu perälle! - -NIMISMIES. Niin, niin, tänne herrain puolelle, jos saan luvan pyytää... - -VIERAAT ihmetellen. Mi-mitä se oli?! - -SARKANEN. Sitä se oli. Mutta kuulkaahan ensin asiani. Koska me nyt -kaikki tänne kokoontuneet olemme. - -NIMISMIES. Mutta Sarkanen on niin hyvä vaan ja astuu tänne seuraamme, -niinkuin kutsuvieras, niinkuin kutsuvieras... - -VIERAAT. Tämä menee toki liian pitkälle! Fyy, fyy moukan seurassa! -Ei, kiitoksia! - -LENSMANSKA. Sarkanen tekee hyvin, kuuma ryyppy, mitä? Ha-ha. - -PATRUUNSKA. Ei epäilystäkään enää! Siis sittenkin totta, mitä ihmiset -ovat puhuneet! Ha-ha-ha... - -HÄRASÖÖDINSKA. Nyt alan arvata minäkin mistä kohti kenkä puristaa, -ha-ha-ha... - - Nauravat yhdessä. - -SARKANEN. Ei, sanon minä, ei puolelle eikä toiselle, vaan ensin asiani. -Ja kuulkaa: näiden todistajien läsnäollessa sanon minä irti... - -LENSMANSKA uhkaavasti lähestyen Sarkasta. Ja jos minä käsken tänne -Sarkaskan, ai-ai, Sarkanen, Sarkanen! - -SARKANEN. Ja onkos prosentitkaan maksetut, kysyn minä? - -1 HERRA viheltää niinkuin olisi vasta ymmärtänyt. - -VIERAAT. Ahaa! Vai niin! Ha-ha-ha-ha... - -LENSMANSKA. Missä hitossa se Sarkaska viipyy! - -SARKANEN. Jaa-a, vastatkaa, onko kolmen vuoden prosentit maksetut ja -uutta vaan tahtoisitte... - -LENSMANSKA. Ei, nyt menen itse Sarkaskaa hakemaan! - - Miehelleen. - -Tuki hänen suunsa! - - Sieppaa vaippansa ja tuuliaispäänä lentää ulos. - -VIERAAT. Ha-ha-ha-ba - -SARKANEN. Kolmen vuoden prosentit, sanon. - -NIMISMIES tarjoskelee Sarkaselle väkeviä puhuessaan. No, no, tulkaahan -tänne, täällä tehdään laskut, ei, ei, tänne, tänne... - -SARKANEN ojentaa kättään lasia kohden, seuraa nimismiestä. No niin, -niin, tehdään selvät laskut... - - Vasemman oven kynnyksellä uhkaavasti muille. - -Odottakaa, odottakaa, kyllä minä kohta tulen. - -VIERAAT nauravat. - -I HERRA. Ai, ai, kylläpä joutui isäntäväkemme kovalle! - -PATRUUNSKA. Miksi eletään näin ylellisesti? Aivan kuin ei vähempikin -riittäisi! - -2 HERRA. Mutta luuletteko todellakin, että siitä nyt tulee konkurssi? - -VIERAAT vakuuttavasti. Konkurssi! Konkurssi siitä tulee! - -HÄRASÖÖDINSKA. Kuka käski elämään noin yli varojensa! Toista on oleva -meillä. Uudenvuoden illaksi pyydämme meille! - -VIERAAT ihastuneina. Aaaa! - -HÄRASÖÖDINSKA. Kaikki läsnäolijat poikkeuksetta! - -VIERAAT. Kiitoksia! - - Syviä yhteisiä kumarruksia. - -PATRUUNSKA. Mutta uudenvuoden ilta on aina ollut meidän. - -HÄRASÖÖDINSKA. Tänä vuonna se on kuitenkin oleva meidän! - -PATRUUNSKA. Se on lievimmin sanoen hävytöntä! - -HARASÖÖDINSKA. Olkaa siis niin hyvät. Yksinkertainen, vaatimaton -illanvietto vain, en enkel bjudning! - -PATRUUNSKA. Niin hän aina sanoo, mutta kun sitten tullaan niin on -komeampaa kuin kellään muulla. Mutta malttakaas häraskriiverska -- -sillä miehenne on häraskriivari eikä härasööding! - - Vieraiden puoleen, leveällä kumarruksella joka puolelle. - -Ja uudenvuodenaattona meille, jos saan pyytää! Aivan yksinkertainen -illatsu! - -VIERAAT. Aaaa! Kiitoksia, kiitoksia! - -HÄRASÖÖDINSKA. Päivää ennen meitä! ja meille tulevat väsyksissä kuin -rievut! Se on hävytöntä! - - SARKANEN ja NIMISMIES vasemmalta. - -SARKANEN. Jaha, armolliset herrasväet, nyt on lista valmis, vaikka -kyllä minä teidät ilmankin listaa muistan. - -NIMISMIES. Sanon edeltäpäin: minä olen aivan viaton tähän, minä -ainoastaan kirjoitin sanelun mukaan. - -SARKANEN. Sisso, sisso. Tästä päivästä siis irtisanotaan kuukauden -kuluttua maksettavaksi pääoma korkoineen 6 sadalta vuodessa, sanoo -kuusi sadalta vuodessa kuin on viisi tuhatta Suomen markkaa, jonka on -minulle ja vaimolleni Eetla Sofialle velkaa vapaasukuinen härasöötinki -Nuurper. Jaa-a! Maksakoon tai peritään oikeuden kautta. - -HÄRASÖÖDINSKA kiljahtaa kauhusta. - -PATRUUNSKA voitonriemuisena. Vai niin! Kuka olisi luullut! Viisi -tuhatta! Viisi tuhatta! No? Miltäs tuntuu? - -VIERAAT voivat vaivoin hillitä nauruansa. - -HÄRASÖÖDINSKA. Mutta uskokaa minua, se oli vaan satunnainen -ulkomaanmatkamme... Herra vallesmanni, hillitkää toki tuo mies! - -SARKANEN. Ja neljän vuoden korot ovat maksamatta. Se tekee kuusituhatta -ja kaksisataa... - -HÄRASÖÖDINSKA. Ah, Sarkanen, minä rukoilen teitä, olkaa hyvä, saanko -luvan pyytää uudenvuoden iltana... en enkel bjudning... - -VIERAAT nauravat. - -PATRUUNSKA. Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, -ha-ha-ha... Uutena vuotena!! - -HÄRASÖÖDINSKA. Sarkanen, rakas, pikku Sarkanen... - -SARKANEN. Sanoo: kuusi tuhatta ja kaksisataa. Maksakoon taikka peritään -oikeuden kautta. - -HÄRASÖÖDINSKA. Ei! -- Sarkaska tänne. -- Sarkaska! Sarkaska! - - Rientää suinpäin ulos. - -PATRUUNSKA. Siinä nyt näitte! Mieheni sanoo aina: yhteiskunnassamme on -jotain mätää. - -NIMISMIES. Lista ei ole vielä lopussa. - -SARKANEN. Ei, se vasta alkaa. - -PATRUUNSKA levottomana. Mutta ettekö todellakaan voi hillitä tuota -miestä!? Herra vallesmanni! - -NIMISMIES kohauttaa voimatonna olkaansa. - -VIERAAT laumassa, uhkaavasti Sarkasta vastaan. -Riittää, riittää! Tämä on sopimatonta! Vaiti, vaiti! Ulos! - -SARKANEN uhkaavasti. Mitä?! - -VIERAAT perääntyvät, uskaltamatta yksitellen vastustaa. - -SARKANEN. Viiden vuoden korot ja pääoma haetaan ulos entiseltä -rakennusmestarilta herra Krönkvistiltä, sanoo viiden vuoden korot! - -I ROUVA. Ah! - - Kuultuaan nimensä pyörtyy istumaan. - -PATRUUNSKA päätänsä keikutellen. Ja hohtokiviä sormet täynnä! - -VIERAAT tarkastelevat pyörtyneen sormia. Katsokaa, tuo on ehta -briljantti! Ja tuo -- mikä se on? - -1 HERRA. Tässä vettä, rakas Berta... Mutta eikö sitä Sarkaskaa jo -vihdoinkin ala kuulua! Ole huoletta, minä lepytän hänet! Hakekaa -Sarkaska tänne, joutuin! - -2 HERRA. Sic transit gloria mundi! - -SARKANEN. Ja herra Vesander -- - -2 HERRA kyykistyen. Ai! - -SARKANEN. -- ei ole ollenkaan korkoja maksanut. - -2 ROUVA. Se ei ole totta, korot on säännöllisesti liitetty pääomaan. - -2 HERRA. Tule pois, älä dabbaa itseäsi! - -VIERAAT nauravat. - -SARKANEN. Maksakoon taikka peritään oikeuden kautta. Ja Laxmannin -herrasväki... - -3 HERRA. Mi.. minä? - -3 ROUVA piiloutuen Oh, mitä tästä nyt tulee! - -SARKANEN. No, no, rouva, ei hätää, mutta kun olen neljä vuotta turhaan -yrittänyt saada omani takaisin... - -3 HERRA 3 rouvalle. Oletko sinä siis käynyt lainaamassa! Minun -tietämättäni! - - Riitelevät syrjässä kiivaasti keskenään. - -VIERAAT nauravat. - -SARKANEN. Ja lahtari Viklander, kaksituhatta ja viisisataa. Ja kanttori -Tolpander, seitsemänsataa ja viisikymmentä. -- Ja tapetseeraaja -Krutelli neljäsataa ja kaksikymmentä. -- Ja leipuri Viinikainen... Ja -kamreeri Pastmanni... ja, ja... - -VIERAAT nimensä kuultuaan jokainen vuorostaan lakkaavat nauramasta ja -yhtyvät tyytymättömien joukkoon, joten nauru muuttuu vähitellen -levottomaksi hälinäksi. - -SARKANEN. Ja sitten on tässä kymmenentuhannen velka, kuin irtisanotaan -korkoinensa kuusi sadalta vuodessa. Jaa-a! Kymmenen tuhatta jämtilleen, -kymmenen tuhatta! - -VIERAAT äkkiä hiljeten, uteliaina. Kymmenen tuhatta! Kukahan se on? - -1 ROUVA virkoaa ja tulee uteliaana kuuntelemaan. - -SARKANEN. Jaa-a, kuka se on! Ja korkorästit nousee tuhanteen, "kuka se -on"! - -VIERAAT. Kuka? Kuka? - -SARKANEN. Patruuna itse se on. - -PATRUUNSKA. Se on hävytöntä! - -VIERAAT hämmästyksen lyöntinä. Patruunska! - - Naurun tyrskähdyksiä. - -SARKANEN. Jaa-a, patruunska! - -PATRUUNSKA. Sarkaska tänne! -- Sarkaska! -- Sarkaska! - - Ulos. - -VIERAAT. Mutta missä vihdoin se Sarkaska?! - -SARKANEN. "Sarkaska ja Sarkaska" -- - - Joutuen yhä enemmän raivoihinsa. - -Tässä ei Sarkaska mitään auta. Vai akkavalta! Nähkääs tätä keppiä! Kuka -on Sarkasen käskijä, kuka?! - - Pamauttaa kepin pöytään. - -Jaa-a, se keppi kestää! - -VIERAAT sekasin. Herra vallesmanni, se on teidän asianne! -- Esivalta -suojelkoon meitä! -- Sarkaska! -- Sarkaska! - - Kaikki kiireesti ulos, lakkaamatta Sarkaskaa huutaen. - -SARKANEN. Se keppi kestää, sanon minä! - -NIMISMIES yrittää rauhoittaa raivoavaa Sarkasta. Sarkanen, Sarkanen! -Tahdotteko ryypyn? Sarkanen, tulkaa järkiinne! Sarkanen! - -SARKANEN. Ja kontrahti rikki ja tyttö irti! Tyttö irti! - -NIMISMIES. Mikä on irti?! - -SARKANEN. Tyttö irti, tyttö irti, sanon minä! Totisesti tämä keppi -kestää! Tyttö irti! - -NIMISMIES. Mikä tyttö? Mikä tyttö?! - -SARKANEN pamauttelee keppiään yhä tuimemmin pöytiin niin että -viinilasit ja kupit hyppelevät ja kaatuilevat. No kyllä tämä keppi -kestää! Tyttö irti! - -NIMISMIES. Mies on tullut hulluksi! -- Sarkaska tänne! -- Sarkaska! -- -Sarkaska! - - Suinpäin ulos. - -SARKANEN huohotuksesta päästyään pyyhkii kumpaisellakin käsivarrella -vuorotellen otsaansa. Ohhoh! Hikeen veti tämä toimitus miehen. - - Katselee ympärilleen, tarkastelee esineitä, - kurkistaa syrjähuoneisiin. - -Tyhjä kuin Hiltusen lekkeri. -- Minne olenkaan minä pääni pistänyt? - - Hiljaa kutsuen. - -Eetla! -- Ei, ei, Eetla nukkuu kotona. Ja tämä -- eikös tämä ole niitä -korkean kruunun esikartanoita? Eikö tässä samassa huoneessa ole moni -syytetty ja vanki seisonut ankaran tuomarinsa edessä vavisten ja kurkku -kuivana, kädet koreasti selän taakse köytettyinä? Älä, älä selkiä, -Sarkanen, älä vielä selkiä! Huhhuu... - - Istuutuu. - -Eetla nukkuu ja pelkkää pötyä puhui sekin Kallu, joka meille uutta -hääiloa ennusti. "Saat jälleen hääpolskaa tanssahdella, sanoi, ja muori -hyppelee luoksesi ja kuhertelee kuin turtturikyyhkyläinen". Kyllä tässä -taitaa kohta tulla sitä "turtturikyyhkyläistä"! Mitä ne niin mennessään -huusivat: Sarkaska, Sarkaska! - - Kavahtaa pystyyn. - -Eivät suinkaan ne sitä tänne meinanneet...! Herra varjelkoon! Pidä -kutisi pääpoloinen! Oma karvainen mukulani, älä herrannimessä selkiä! -Lystihän meidän on! Heeluvee! - - Maistelee pöydällä olevia viininjätteitä. - -Ei ole näistä liemistä apua... Musiikkia, musiikkia! Kuulinhan minä -äsken musiikkia: tuossa on posetiivi, onpa totisesti... - - Menee gramofoonille. - -Mutta mistä sinua veivataan, posetiivi? Missä veivuuvärkkisi? - - Kopeloi gramofoonia, joka alkaa soittaa entistä surullisen - viehkeää tanssisäveltä. Sarkanen peräytyy säikähtäen. - -Älä, älä... enhän minä sinua veivaa, e-en minä veivaa... Jesta! Jesta! -Lakkaa jo hiivatissa! Vaikene, sanon minä, sinä selvität minun pääni! -Voi minua, voi minua! - - Vaipuu väsyneenä ja epätoivoissaan permannolle - puolimakuulle tuolia vasten. - -Mitä olet sinä tehnyt, Sarkanen? En osaa ajatella, päätäni huimaa ja -kovin jäseniäni raukasee. Tähän nukkuu tämä mies, nukkuu virkistävään -uneen kestääksensä tulevaista myrskyä ja rajutuulta, sillä tukkapöllyyn -ja kahleiden kalinaan olen minä tästä heräävä. Voi etten enää -milloinkaan heräisi! Voi että tämä olisi vaan unta: Että se olisi jo -kauan, kauan sitten ollutta ja mennyttä, ja me rakkaan Eetlan kanssa -istuisimme sylityksin taivaissa maallisen elämämme katoavaisuutta ja -turhuutta muistellen! Ja harpun sävel hiljaa soisi valkopaita enkelien -nappaillessa kultaisen kanteleen ihanasti helähteleviä kieliä... Voi -minua, voi minua... - - Nukkuu nyyhkytyksiinsä. - - - - -KOLMAS NÄYTÖS. - - -Sama ilta Sarkasen tuvassa. - -Eetla ja Kallu makaavat vuoteessa entisissä asennoissa, edellinen -seinän puolella, seinään päin kääntyneenä, jälkimäinen laitapuolella, -selin Eetlaan. - -Kallu on todella nukkunut ja kuorsaa hartaasti, kilpaa Eetlan kanssa. - -Hetken kuluttua näkyy lyhdyn tuiketta ikkunan takaa. - -HILMA koputtaa oven takana. Sarkaska! Onko Sarkaska kotona? Hoi, hoi! - - Hetken kuluttua uusi ja tuimempi koputus. - -Päästäkää sisälle! Se on vallesmannin Hilma! - - Väsymätöntä kuorsaamista vuoteesta. - -HILMA yhä oven takana. Sarkaska tulkaa pian apuun, kun Sarkanen tekee -vallan ihmeitä. Kuuletteko? Hän on vallesmannin salissa ja lyö keppiä -pöytään ja on pelottanut kaikki vieraat... Ettekö kuule?... - - Avaa oven, katsoo ympärilleen. - -Mutta aukihan tämä on! Eikö täällä ole ketään? - - Tulee lyhtyineen lähemmäksi. - -Tai mikäs tuolla on? Sarkaska nukkuu -- ja -- ja... herranen aika... -toinen mies hänen vieressään! Sarkaska on hylännyt Sarkasen. Ja -Sarkanen on surusta juonut itsensä humalaan! Mutta ylös täytyy -Sarkaskan nyt, vaikka mikä olisi... Sarkaska hoi! - - Koettaa Kallun ylitse nykäistä Eetlaa. - -KALLU herää, tarttuu Hilman käteen. Hiljaa, sh! - -HILMA säikähtää. Hyi kuka lienetkin! Sarkaskan täytyy nousta! - -KALLU. Sh, herrantähden hiljaa, hiljaa! - - Nousee ja työntää Hilmaa poispäin. - -Hilma?! Vai Hilma, no, no... - -HILMA. Mutta Kalluko se on? Hyi sentään! En olisi ikinä uskonut... - -KALLU. Mutta olehan nyt hiljaa siunaaman hetki hullu tyttö! - -HILMA. Ettäs kehtaatkin! - -KALLU. Suu poikki, sanon minä. - - Koettaa tukkia Hilman suuta. - -HILMA painii vastaan, irtautuu. Älä luulekaan! -- Ja Sarkaskakin, vanha -ihminen! - - Rupeaa itkemään. - -KALLU. Tiedä siis, me saamme torpparahat, jos nyt vain osaat olla -hiljaa. Tule, kulta, tänne keinutuolille, niin kerron sinulle kaiken. - -HILMA. Enkä tule. Hyi ja hyi ja hyi! - -KALLU. No kuule ja koeta ymmärtää: Sarkanen meni kovistamaan -vallesmannilta sinun kontrahtiasi rikki. - -HILMA. Herranenaika! Sitäkö se kovisti! Ja oikein kepillä! Jesta! Ja -minä kun tulin apua huutamaan! - -KALLU. Minä jäin vahtimaan nukkuvaa Sarkaskaa, ymmärrätkö? Mutta hän -heräsi. Silloin rupesin ontumaan niinkuin Sarkanen. Hän luuli minua -Sarkaseksi, ja kun en puhunut mitään, luuli Sarkasen suuttuneen -ikipäiviksi ja lupasi hädissään tuhat markkaa meille... - -HILMA. Oho äläs... ihanko totta? - - Istuu keinutuoliin. - -KALLU. Ymmärrätkö nyt, ettei hän saa millään herätä? - -HILMA. Puhu sitten hiljempaa itsekin. Vai tuhat markkaa! - -KALLU istuu Hilman viereen. Ei saa herätä, kunnes Sarkanen ehtii asian -toimittaa ja minä saan hänet tuohon tilalleni. - -HILMA. Ai-ai, Kallu, ettei se nyt vain heräisi! Meneppäs sinne takaisin -sen viereen. Minä juoksen sillä aikaa sanomaan vallesmannille... -päästä, päästä, he odottavat siellä minua... muuten tulee rouva itse -hakemaan Sarkaskaa... mutta päästähän, tässä on kiire .. - - Aikoo lähteä. - -KALLU pidättää häntä kädestä. Viivyhän hetki. Kuinka raskisin sinusta -luopua, kun kerrankin saamme olla näin kahden kesken... - -HILMA. Mutta lensmanska juoksee kohta tänne, saat nähdä, ei viivy -kauankaan... - -KALLU. Siunaaman hetki vain, Hilma... - -HILMA. Ja jos tuokin herää... - -KALLU. Mikäs hänet herättää! Ajatteles Hilma sentään: torppa, aivan oma -torppa! - -HILMA. Jaa-a, Kallu, kyllä vain, kun niin pitkälle kerran päästäisiin! - - Innostuvat keinumaan. - -KALLU. Vielä tänä keväänä, Hilma, istumme oman katon alla. Ja oma katti -pankolla. - -HILMA. Tänäkö keväänä? Entä minun vuosikontrahtini? Vai luuletko -Sarkasen todella sen rikki saavan? - -KALLU. Ole huoletta, tyttö. Sarkasella on enemmän valtaa kuin sinä -tiedätkään. Että kyllä tästä nyt vihdoinkin näyttää tosi tulevan. - -HILMA. Onpa sinulla hyviä toiveita. Mutta luulen minä puolestani, että -kyllä tässä saadaan vielä monta kovaa kokea, ennenkuin asiat niinpäin -kääntyy. Eikä keinuta niin lujaa, se jyryää. - -KALLU. Jaa-a, vaikea on minunkin uskoa, että kaikki on niin hyvinpäin -minulle kelvottomalle kääntynyt. En ole ansainnut tätä onnea. Ja -tunnustan avoimella sydämellä, että jos saisin aimo selkäsaunan kaiken -synnillisen elämäni vuoksi, niin olisi mieleni nyt vieläkin keveämpi. - - Leikillisesti. - -Mutta kuka tässä kylässä on mies minua löylyyttämään, kysyn minä? Sillä -et kaiketi luule siihen juuri rouvasväenkään pystyvän? - -HILMA. No ellei juuri lensmanska sentään, jos oikein hullun pään -ottaisi. - -KALLU. Oho, vai lensmanska! Lensmanskan kiusaksi vielä tänä keväänä -istumme oman katon alla, ja ehkä juuri tämmöisessä keinutuolissa, -ajatteles! - -HILMA. Jospa todellakin, jospa todellakin niin kävisi! - -KALLU. Tänä keväänä, kun puut puhkee lehtiin - -HILMA. Kun käki kukahtelee ja kevättuulet laulaa... - -KALLU. Me sinun kanssasi istutamme perunoita oman maan vakoihin... -"Niin minä neitonen sinulle laulan, kuin omalle kullalleni"... - -HILMA. Älä laula, -- minä luulen jonkun siellä jo tulevan... - - Hypähtää keinutuolista. - -KALLU. Älä heikkarissa! - -LENSMANSKA oven takaa. Hilma! Oletko siellä? - -HILMA. Siinä se nyt oli! Nyt ne tulee Sarkaskaa hakemaan! - -LENSMANSKA. Onko Hilma siellä? Vastaa! - -KALLU. Sammuta lyhty! - - Juoksee takaisin Eetlan viereen. - -HILMA sammuttaa lyhdyn. - -LENSMANSKA jyskyttää oveen. Avatkaa, avatkaa paikalla! - -HILMA. Mitä minä teen? - -KALLU. Pidä vastaan. Sano, ettei täällä ole ketään. - -HILMA. Täällä ei ole ketään. - -LENSMANSKA työntää oven auki. Aina pitää sinun perässäsi juosta. Mikset -ole toimittanut Sarkaskaa apuun? Käskinhän minä. - -HILMA. Minä... minä... hän nukkuu kuin kivi... olen huutanut, muttei se -herää... - -LENSMANSKA. Kyllä minä saan hereille. Näytä missä hän on. - -HILMA. Jaa missä hän on... - - Johtaa toiselle suunnalle. - -LENSMANSKA. Ellei kohta saada Sarkaskaa apuun, tekee se mies ihmeitä. -Ei hän pelkää ketään muita kuin Sarkaskaa. - -HILMA. Mutta onkohan Sarkaska enää ollenkaan täällä? - -LENSMANSKA. Sytytä lyhty, että tässä jotain näkee. - -HILMA. Kyllä, mutta kynttilä on lyhdystä loppuun palanut. - -LENSMANSKA. Anna tulitikut! - -HILMA. Ei ole tikkuja. - -LENSMANSKA. No hae, tyttö, ei tässä saa aikaa hukata. - - Haraavat tikkuja. Hilma pistelee tikkulaatikot taskuunsa. - -LENSMANSKA. Tämähän merkillinen talo, kun ei tikkuja ole. Juokse -paikalla kauppiaasta kynttilöitä ja tikkuja. Juokse joutuin! - -HILMA. Minä juoksen, minä juoksen... - - Kallulle ohimennen. - -Juoksen Sarkasta hakemaan... - - Juoksee pois. - -LENSMANSKA Kallua tunnustellen. Jaha, nyt löysin kuin löysinkin -Sarkaskan. Se se on. Tässä on pääpuoli ja tässä jalat. Sarkaska! -Sarkaska! Hän on humalassa ja sanoo ylös lainat... hän uhkaa heittää -pöydät nurin ja särkeä lasit... Tulkaa kieltämään... Kuka ne maksaa? -Herätkää, herätkää! - -HÄRASÖÖDINSKA juoksee sisään. Oo, oo, kaikkeen sitä joutuukin! Mikä -pimeys! Onko madam Sarkanen täällä? Halloo? - -LENSMANSKA. Halloo. - -HÄRASÖÖDINSKA. Kuka puhuu? - -LENSMANSKA. Minä puhun. - -HÄRASÖÖDINSKA. Ab tekö, fru Länsmanskan? Mikä kohtaus! - -LENSMANSKA. Mutta mikä härasöödinskan on tänne juoksuttanut? - -HÄRASÖÖDINSKA. No, ajatelkaahan! Kun te olitte mennyt, sanoi herr -Sarkanen juhlallisesti irti myöskin meidät! - -LENSMANSKA. Vai ollaan teilläkin velkaa hänelle? Kuka olisi uskonut, -teillä kun niin komeasti eletään... - -HÄRASÖÖDINSKA kipakasti. Härasöödinskan sopiikin elää vähän komeammin -kuin yks lensmanska. Pyh! - -LENSMANSKA. Ja sen minä sanon... Mutta tässä ei ehdi riidellä... -Sarkaska ylös! - -HÄRASÖÖDINSKA. Herran nimessä, hankkikaa toki valoa! - -LENSMANSKA. Olen lähettänyt hakemaan, mutta se kelvoton tyttö taas -viipyy! Odottakaa, minä juoksen itse puotiin. - - Juoksee ulos. - -HÄRASÖÖDINSKA. Ei, minun täytyy pelastaa mieheni konkurssista! Madam -Sarkanen, tulkaa kanssani ja puhukaa hänelle kauniisti, teitä hän -kuuluu tottelevan. Me emme ole tehneet hänelle mitään pahaa. Länsmanska -on voinut olla tapansa mukaan hävytön, sanokaa heidät irti, mutta mitä -me olemme teille tehneet?... Ja emmekö ole aina säännöllisesti -maksaneet korkoja? Voi sitä miestä! Men såna ä di alla! Oo, oo... -Herätkää, herätkää, madam Sarkanen! - -PATRUUNSKA juoksee sisälle. Sarkaska, onko Sarkaska täällä? - -HARASOODINSKA. Ah tekin fru patronessa? Auttakaa herättämään häntä -- -hän nukkuu kuin kivi... - -PATRUUNSKA. Oo, härasöödinska täällä? En minä pimeässä tuntenutkaan. -Minä kuulin kaikki mitä tapahtui nimismiehen luona... oo, mikä julma -mies ja voitteko kuvailla -- lähdettyänne hän sanoi ylös Grönkvistit, -Laxmanit, Vesanderit... kaikki järjestään... Kuka olisi luullut että -nekin herrasväet olivat velkaa tuommoisille! - -HÄRASÖÖDINSKA. Mutta miksi patronessa on tänne tullut? - -PATRUUNSKA. Niin minäkö? Ah se on vain pieni pagadell... tuota noin... -Mutta ettekö todella saa Sarkaskaa hereille? - -LENSMANSKA lennossa. Tässä vihdoinkin tikkuja ja kynttilöitä. - -HÄRASÖÖDINSKA ja PATRUUNSKA. Sytyttäkää, sytyttäkää! - -LENSMANSKA sytyttelee kynttilöitä palamaan uuninreunalle, pullojen -suihin ja muualle. Kyllä tänne valoa saadaan! Noin! Ja noin! - -PATRUUNSKA. Nykäistään yhtaikaa. - -HÄRASÖÖDINSKA. Olen valmis. Oo tätä peliä! - -PATRUUNSKA. Paremmin! 1, 2, 3! No, yhtaikaa. - -HÄRASÖÖDINSKA ja PATRUUNSKA yhtaikaa Sar-kas-ka! - -PATRUUNSKA. Ja vielä paremmin! - -HÄRASÖÖDINSKA ja PATRUUNSKA kimakalla huudolla. Sar-kas-ka! - -PATRUUNSKA. Ei sittenkään! - -LENSMANSKA. Ja noin! Ja noin! - - Huoneessa on tullut hyvin valoisaksi. - -HÄRASÖÖDINSKA. Eikö voisi tällä leipälapiolla. - -PATRUUNSKA. Herrijess! Mutta näitähän on täällä kaksi! Katsokaa, kaksi! -Me olemme lyöneet tätä. - -LENSMANSKA. Sarkaska on tuo toinen. Johan sanoin teille: tuo on -Sarkaska. Tämä on hänen sisarensa, kyllähän minä sen tunnen. - -LENSMANSKA, PATRUUNSKA ja HÄRASÖÖDINSKA hyökkäävät Eetlaa herättämään, -huutaen ja toukkien. Sarkaska, nouskaa, nouskaa! - -EETLA hieroo silmiään, ymmärtämättä mitään. Mitä? Mitä? Onko tuli irti? - -LENSMANSKA. Ei, mutta Sarkanen on irti. Joutukaa! - -EETLA kääntyy päin valaistua tupaa, huutaa kohottaen kädet taivasta -kohden. Herra hyvästi siunatkoon! - - Sukeltaa säikähtyneenä takaisin vuoteeseen. - -PATRUUNSKA. Ei, ei, nousta teidän pitää. - -HÄRASÖÖDINSKA. Vaimo, sinun miehesi on humalassa ja lyö kepillä -- -tulkaa, tulkaa! - -EETLA jälleen uskaltaen kohota. Herra taivaassa olkoon minulle -armollinen. Viimeinen päivä on tullut. Kynttilät palaa ja Herran -enkelit käyvät ympärinsä kultaisissa vaatteissa. - - Koskettaen Kallua. - -Sarkanen, nouse katsomaan. - -LENSMANSKA. Ei Sarkanen ole täällä. Sarkanen tekee ihmeitä. - -EETLA. Sarkanen on taivaassa ihmeitä tekemässä... - -LENSMANSKA. Sarkanen on vallesmannin luona ja lyö kepillä ja uhkaa -kaataa pöydät ja särkeä lasit... - -PATRUUNSKA. Hän on sanonut irti Grönkvistit ja Laxmanit ja Vesanderit -ja kaikki koko kylässä... - -LENSMANSKA. Emmekö me ole aina maksaneet säännöllisesti korkoja? Onko -penniäkään jäänyt maksamatta? - -EETLA. Jesta ja varjele! Sehän on härasööska! No mutta -- lensmanska! --- ja -- patruunska! - -LENSMANSKA. Tulkaa siis pian ja saattakaa hänet järkiinsä. Ei hän -ketään muita tottele, ei ketään! - -EETLA. Mutta ovatko rouvat päästään pyörällä? Tässähän minun laillinen -aviomieheni nukkuu laillista unta! - -LENSMANSKA, PATRUUNSKA ja HÄRASÖÖDINSKA. Se ei ole Sarkanen. - -EETLA. Eikö Sarkanen?! Ja olenko minä koskaan vierasta miestä -vieressäni pitänyt? Sarkanen, nouse jo, tupamme on täynnä ihmisiä ja -kynttilät palaa! Nouse, nouse! - - Retuuttaa Kallua yhä rajummin. - -LENSMANSKA. Mitä pitää tästä ajatella? - -PATRUUNSKA. Kuka on tuo toinen ihminen? - -HÄRASÖÖDINSKA. Onko se mies vai vaimo? Så osedligt! - -EETLA kolhii ja lyö Kallua voimainsa takaa. Etkö meinaa herätä? Etkö -meinaa herätä, kysyn minä! Mitä? Mitä? - -KALLU. Hitto tätä kauemmin kestäköön! - - Pudottautuu vuoteelta voivotellen ja luitaan tunnustellen. - -LENSMANSKA, PATRUUNSKA ja HÄRASÖÖDINSKA kiljahtavat. Ah! - -EETLA. Jesta varjele! - -LENSMANSKA. Mieshän se olikin! - -PATRUUNSKA. Se on mies! - -HÄRASÖÖDINSKA. Mies! Vilken fräckhet! - -KALLU. Oli siinä selkäsaunaa yhden torpan edestä! Ja vielä -rouvasväeltä! - -EETLA. Mutta missä on minun Sarkanen? Sarkanen! Sarkanen! - - Hakee kaikkialta, myöskin vuoteen alta. - -LENSMANSKA. Tuo mies on selvästi aikonut varastaa rahat Sarkaskan -nukkuessa. - -EETLA. Herra siunaa ja varjele! - -PATRUUNSKA. Niin, hän on varas! - -HÄRASÖÖDINSKA. Rosvoja! Apua! Rosvoja! Rosvoja! - -KALLU. Enhän minä kuin vähän vain... - -LENSMANSKA. Kuulkaa päältä: hän on tunnustanut! - -PATRUUNSKA ja HÄRASÖÖDINSKA. Hän on tunnustanut! - -EETLA. Kallu, Kallu! Sinäkö ryöväämään? Voi, koko maailma on nurin! -Järkeni menee sekasin. Missä Sarkanen? Apua! Sarkanen! Apua! - - Tempaa vaipan hartioilleen ja juoksee suin päin ulos. - -LENSMANSKA. Pidelkää miestä kiinni niinkauan kuin minä juoksen -käskemään herrat tänne. Pidelkää kiinni! - - Juoksee ulos. - -PATRUUNSKA. Pidelkäämme kiinni häntä kunnes vallesmanni tulee. - -HÄRASÖÖDINSKA. Niin, pidelkäämme. Soh, poika! Älä yhtään! Tai pidelkää -te, minä vahdin tuolla ovella... - -PATRUUNSKA. Ei, ei. Käykäämme rosvoon kiinni yhtaikaa, te vasemmalta, -minä oikeita puolen. Rohkeutta! - -HÄRASÖÖDINSKA. Mies, älä nyt vain yhtään koetakaan vastustaa! - -PATRUUNSKA. Sisso, yhtaikaa, yhtaikaa. Miksi jäätte jälkeen? Yhtaikaa -vain! Nyt! - -HÄRASÖÖDINSKA. Oo, tämä on hengenvaarallista! Ah! - - Lähestyvät molemmat Kallua, mutta tämän liikahtaessa pakenevat - kiljahtaen ovelle, joka ei heidän jyskytyksestään aukene. - -PATRUUNSKA. Herrijes! Lensmanska on pönkittänyt oven ulkoapäin! Me -olemme hukassa! - -HÄRASÖÖDINSKA. Oo, jospa hän nyt meidät tappaa! - - Kallu alkaa kävellä huoneessa. Hänen lähestyessään rouvia - nämä kiljahtelevat ja pakenevat paikasta paikkaan, vavisten - ja likistyen toisiinsa. - -PATRUUNSKA Kallulle. Me emme saa ovea auki, pikku, kulta varas! - -HÄRASÖÖDINSKA samoin. Se on pönkitetty, mutta voithan paeta ikkunasta. - -PATRUUNSKA samoin. Niin, ota vaikka tämä tuoli ja lyö ikkuna rikki. - - Lensmanska juoksee sisälle, hänen jälessään herroja ja rouvia. - -LENSMANSKA osottaen Kalluun. Tuossa, tuossa on rosvo! - -HÄRASÖÖDINSKA ja PATRUUNSKA. Ja me olemme häntä pidelleet! - -NIMISMIES. Kätesi esille! - - Panee Kallun käsirautoihin. - -Nyt on mies raudoissa. - -LENSMANSKA. Mitäs menit toisen omaisuutta kajoomaan. - -PATRUUNSKA. Voi onnetonta sentään. Minne se nyt viedään? - -HÄRASÖÖDINSKA. Olisiko luullut? Ja niin pulska poika! - -NIMISMIES. Pitäkäämme kohta tutkinto asiassa. Nimesi ja asuinpaikkasi? -Mutta kuka siellä häiritsee? - - Sarkanen, Eetla ja Hilma tulevat. - -EETLA onnellisena Sarkaseen nojautuen. No, no, rakas Rans Kaapriel -Enkelpreht... kultaseni... annetaan tuhatviisisataa .. annetaan vaikka -kaksikin tuhatta, kunhan vain tulet kotiin... - -SARKANEN. Jaha, vai täällä te olettekin kaikki?! - -EETLA. Sarkanen, rakas Sarkanen, anna heille anteeksi... - -HILMA. Herranenaika, he ovat panneet hänet rautoihin! - - Rientää Kallun luo ja kapsahtaen hänen kaulaansa, - pudottaa esiliinastaan kynttilät maahan. - -LENSMANSKA. Hiljaa tyttö! Vai tahdotko itse joutua kiinni, kun varasta -suosit. Ja nytkö vasta sinä kynttilät tuot! - -HILMA itkien. Hän ei ole mitään varastanut... - -LENSMANSKA Sarkasen puoleen. Ja minä telkesin hänet. - -KALLU. Älä huoli tyttö. Sytytähän vain kaikki kynttilät, niinkuin -käskettiin. - -HÄRASÖÖDINSKA ja PATRUUNSKA samoin. Ja me pitelimme häntä! - -HILMA poimii tuittupäisesti kynttilät ja asettelee palamaan entisten -lisäksi. Palakoot minun puolestani! - -SARKANEN. Ja mitä on täällä Kallulle tehty? - -NIMISMIES. Tämä mies tavattiin huoneessasi, Sarkanen. Hän olisi -ryöstänyt koko omaisuutesi, ellei kruunun valpas käsi olisi ehtinyt -hänen konnantyötänsä keskeyttämään. - -SARKANEN on katsonut pöytälaatikkoon. Mutta ei vain minun rahoistani -ole penniäkään poissa. Ja lukkokin on ehjä. - -EETLA. Ei täältä ole penniäkään poissa. - -NIMISMIES. Jaa -- niin, mutta huomatkaa, että pelkkä yrityskin on lain -mukaan ankarasti rangaistava. Hän tavattiin tässä huoneessanne -ilmeisessä rikoksenteossa. - -LENSMANSKA. Sen olemme omin silmin nähneet. - -PATRUUNSKA. Sen olen itse näillä silmilläni nähnyt. - -HÄRASÖÖDINSKA. Oo, joudummeko nyt todistajiksi! - -SARKANEN. Mutta itsehän minä hänen käskin rahoja ja muijaani vahtimaan -niinkauan kuin käyn lainoja irtisanomassa! - - Yleinen hämmästys. - -KALLU. Jaa ja sitten minua varkaudesta syyttämään! - -NIMISMIES vapauttaa äkkiä Kallun kädet raudoista. Saakeli sentään, -minkä minulle nyt teittekään! - - Rouville. - -Hän voi nyt syyttää minua laittomasta vangitsemisesta! - -LENSMANSKA. Ja meitä väärästä ilmiannosta! - -PATRUUNSKA. Tuleeko siitä vankeutta? Ah! - -HÄRASÖÖDINSKA on pyörtyä kauhusta. Oo, oo... - -KALLU. Jaa-a! - -SARKANEN. Nyt Kallu, pyydä heiltä mitä tarvitset, he suostuvat -kaikkeen. - -KALLU. En minä heitä mistään syytä. Erehdys kuin erehdys. - -NIMISMIES. Sepä oivallinen mies! - - Muut yhtyvät. - -Jaa-a, semmoinen se mies olla pitää! - -LENSMANSKA. Johan minä kohta sanoin: tuo ei ole mikään tavallinen mies. - -HÄRASÖÖDINSKA. Oo mitä jalokiviä voikaan löytyä kansan seassa! - -EETLA. Kaksi tuhatta me hänelle ja Hilmalle annamme torpan -alkajaisiksi. Se olkoon tässä sanottu. - -SARKANEN. Se olkoon sanottu ja päältä kuultu. Ja jääkööt sitten -lainatkin irtisanomatta, jos vain suostutte kohta purkamaan tytön -vuosikontrahdin, että hän saa mennä emännäksi tämän hänen Kallunsa -torppaan. - -ROUVAT onnellisina. No eikö muuta?! - -NIMISMIES. Siihen toki mielellämme suostumme. - - Neuvottelee hiljaa vaimonsa kanssa. - -HILMA. Ja kyllä minä pari kuukautta vielä palvelen, kunhan sitten -keväällä --. Hih! - -EETLA Sarkaselle. Älä nyt vain sinä enää mihinkään mene! - -NIMISMIES. Olkoon siis tyttö tässä kaikkein kuullen kontrahdistaan -vapaaksi julistettu. Ja puolet vuosipalkasta maksamme hänelle torpan -alkajaisia. - - Kaikki rupeavat kädestä ottaen onnittelemaan Kallua ja Hilmaa. - -NIMISMIES. Ja olisipa nyt kaikkea syytä viettää näiden nuorten -ensimäisiä kihlajaisia. Tulkaapa kaikki meille niin jatketaan juhlaa. - -MUUT. Hyvä, hyvä! - -SARKANEN. Kiitos, kiitos, mutta kyllä me nyt Eetlan kanssa maata -pannaan. - -NIMISMIES. Kunpa olisi musiikkia, niin kelpaispa pyörähtää vaikka -täälläkin. - -KALLU muitten takaa. No jos vain ei isäntäväki vastaan ole -- soittaa -hanurilla valssia -- onhan täällä musiikkia. - -KAIKKI nauravat iloisesti. Mainiota, mainiota! - - Vieraat alkavat työnnellä esineitä seinemmäs, valmistuen tanssiin. - -Tilaa, tilaa! - -SARKANEN. Mitäs sanot, Eetla? Pyöräytämmekö? - -EETLA ujostellen. No mitä sinä nyt... - - Alkaa kuitenkin korjailla pukuaan. Sarkasen korvaan. - -Ethän sinä vaan enää mihinkään mene? - -SARKANEN. No voi sinua turtturikyyhkyläinen! - - Sarkanen ja Eetla tanssivat. Kaikki antavat tilaa ja - nauraen paukuttavat käsiään tahtiin. Nimismies tanssii - Hilman kanssa. Rouvat nyykäyttelevät päätään hymyillen. - -KALLU soittaen ja nauraen. No, Sarkanen, enkös sanonut "ha-ha" enkös -sanonut "ha-ha-ha"... enkös -- "ha-ha-ha-ha..." - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KALLUN KESTIT*** - - -******* This file should be named 51093-8.txt or 51093-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/0/9/51093 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/51093-8.zip b/old/51093-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 7206448..0000000 --- a/old/51093-8.zip +++ /dev/null |