diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51071-8.txt | 4195 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51071-8.zip | bin | 50235 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 4195 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..18f16c9 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51071 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51071) diff --git a/old/51071-8.txt b/old/51071-8.txt deleted file mode 100644 index 4dbb469..0000000 --- a/old/51071-8.txt +++ /dev/null @@ -1,4195 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Sampo, by Carl Axel Gottlund - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Sampo - Runollisto vuonna 1847 - -Author: Carl Axel Gottlund - -Release Date: January 29, 2016 [EBook #51071] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SAMPO *** - - - - -Produced by Jari Koivisto - - - - - - -SAMPO: RUNOLLISTO VUONNA 1847 - -C. A. Gottlundilta - - - - - -Helsingissä. -Painettu C. A. Gottlundin luosna -1847. - - - - - - - "Yöllä päivät jatketaan, - Virsillä vähät oluet." - - - - Imprimatur: - Germ. Fredr. Aminoff. - - - -AINEHISTO: - - Suomi. - Suomenmoa. - Suomesta pois-lähtyäni. - Meri-mies. - Suomalaiset. - Norjan Suomalaisissa, vuonna 1821. - Nyt ja Ennen. - Vanha Koarlolainen. - Tappelus-laulu. - Moansa pelastajalle. - Kalevan Tytär. - Anna Maria (Walter Scotilta). - Ruusu Orjan-tappuraisen (Atterbomilta). - Harakan-varpu-heinä (Atterbomilta). - Ilta-ruikutos. - Karkiainen. - Tähct ja Kuu. - Suun-anto (Körneriltä). - Kosia. - Morsiain (Kindiltä, Tarkka-ampujasta). - Frithiofin Sota-laki (Tegnériltä). - Frithiof tuloo kuninkaan Ringin tykö (Tegnériltä). - Kalteni-Rouvan Hedvig Helena Ramsayn hauvalla. - Sanauksia: - I. Agnes Lovise Godenhjelm. - II. Ulrik Wilhelm Hasselblatt. - III. Petter Reinhold von Törne.. - IV. Rakkaus (Nossilta). - V. Thymareta (Nossilta). - VI. Sapfo (Nossilta). - VII. Tyttö. - Hulivili. - Koulumestari. - Viina-virsi. - Juoma-laulu. - Kapakkaan marssi. - Veisu (muilta). - Turun tulipalosta, vuonna 1827. - -Suomennoksia Bellmanista: - - I. Muovits. - II. Äsköinen tanssi. - III. Selkeänsäk soamisestaan. - IV. Tuli-palosta. - V. Viinan juoja. - VI. Juopuneen horajamista, telmätessään. - VII. Juopuneen valitus. - VIII. Oamulla, muoria kuvaelessaan. - IX. Vanha Jussi. - X. Kortin lyönti. - XI. Runojilen. - XII. Kapraal' Kuren hautaissa. - XIII. Jeä-hyvästeleminen, kesä-päivänä, suurustellessa ruohostossa. - XIV. Mähöiselle. - XV. Ukko Noak. - - Oppisten laulu (Körneriltä). - Juuvaan. - - - - - - -Muissa kansoissa on jo kauvan ollut tavallinen, vuosittain, toimittoo -tämmöisiä pieniä, usseen kuvillakin kaunistittuja, ja soitannolla -(med musik-bilagor) soatettuja, _runollisia kokouksia_ -- nuorten -ajan-ratoksi ja mielen-vietoksi. Jos heissä kohtakin ei aina tavatak -mitään erinomaista runollista älyä, niin harjoittaavat kuitenkin aina -kansassa levitteä pienempiä, somasti tehtyjä, laulelemia; jotka, -niinkuin muutki keväin kukkaiset, loistaavat aikansak, kunnekka toas -lakastuuvat, ja unoutetaan toisiin uusiin. Toisin puolin antaavat -tämmöiset _Runollistot_ tilaisuutta nuorillen Runoilioillen, ja vasta -alkavaisillen Laulajoillen, heissä, jaksojansa myöten, ensin koitella -ja harjoittaa runollisia taitojansa. Eiköshän siitten, meillen -Suomalaisillenki, kävisi tämmöisiä synnytteä, omaksi mieleksemme -ja huvitukseksemme? Tämä olkoon nyt ensimmäinen koek näissäkin -aikeissamme, siinä toivossa jotta tuo ei toki lie viimeinenkään. Jos -löytäisimme tämän otolliseksi moamiehillemme, niin mielisimme kohta, -ja ehkä jo Jouluksikin, toimittoo teille vielä toisen ehkä paremman -ja loavullisemman. - -Helsinkissä, Kesä-kuun 21 päivänä, vuonna 1847. - - _C. A. Gottlund_. - - - - -SUOMI. - - -[Ennen jo painettu _Suomalaisessa_ 1846, N:o 1. Saattaa laulaa samalla -nuotilla kuin: "Minä olen poika, jot' ei surut paljon painaa."] - - Suomi istui suru-suulla - Kielen vieraan tiellä. - Annas, kultainen, mun kuulla, - Mierukka, sun mieleis! - Onkos sulla, - Niinkuin mulla, - Toivotusta vielä? - - Suomi loati, lausumalla, - "Jumala sen tiennee!" - Lausui kieli, laulamalla, - "Vielä toivoo liennee! - Jospa oisi - (Niinkuin voisi) - Suuret niinkuin pienet. - - "Mutta moni Suomen-poika, - Muuksi jo on tullut; - Monipa ei enea voika... - Puhuu niinkuin hullu; - Toinen kieli, - Toinen mieli, - Tavaksi on tullut. - - "Sepä tuhmat turmeloo, - Ja viisaat villiin soattaa; - Yhtä, toisia, murteloo, - Ja kaikki moahan koataa." - Suomi surki, - Puheen purki, - Itki omoo moata. - - - - -Suomenmoa. - - -[Ennenki jo painettu _Suomalaisessa_ N:o 2, lauletaan kuin: -"Näinmä Suomenmoan palavan, hoi, hoi, hoi!"] - - "Omat moat makuammat, - Omat mehät mieluammat." - Kuules, kuules kuinma laulan, - Suamenmoa! - Kuinma virttäisi viritän, - Suomenmoa! - Mutt' ei kuulek kultaiseni, - Suomenmoa; - Eikä arvaak armahani, - Suomenmoa. - Sill' on murheet muistissani, - Suomenmoa! - Mieli-pahat mielessäni, - Suomenmoa. - Kuitenk' laulan lapsilleni, - Suomenmoa! - Joikin koto-joukolleni, - Suomenmoa. - Opetteles poikoisias, - Suomenmoa! - Ettei ouk parempoo moata, - Suomenmoan, - Eikä kansoo kauheempata, - Suomenmoan, - Eikä kiellä kalliimpata, - Suomenmaan. - - Neuvoitteles neitoisias, - Suomenmoa! - Ettei ouk suloisamp' moata, - Suomenmoan, - Eikä missään mieluumpata, - Suomenmoan; - Eikä kieltä kauneempata, - Suomenmoan. - Tyyvyk, tyyvyk tyttö rukka - Suomenmoa'an! - Miellyk, miellyk Suomen kukka - Suomenmoa'an. - Suopi sullen sulhaisia, - Suomenmoa; - Yltä kyllin ystäviä, - Suomenmoa. - Taivuk, taivuk poika rukka - Suomenmoa'an! - Sukuisi on suurentanna - suomenmoa, - Esi-vanhemmais elännä - Suomenmoass'; - Siitynynnä, syntynynnä, - Suomenmoass'. - Viel' on sioa sinullaik - Suomenmoass', - Oivallista, onnellista, - Suomenmoass'. - - Paljon on näitä Neitoisia - Suomenmoan, - Sini-silmän sirkkuisia - Suomenmoan; - Ota yhtä, tahi toisia, - Suomenmoast'; - Kasvattaa kauniita paljon, - Suomenmoa. - - Niinpä lauloi Väinämöinen; - "Suomenmoa - Se on paras muista maista, - Suomenmoa", - Niemi niemeen, soari soareen, - Suomenmoa, - Talot taipalten takana, - Suomenmoass', - Kumpu tuossa, salmen suussa, - Suomenmoass', - Koivut kosken korvakolla, - Suomenmoass'. - Montaik noit on notkelmoita - Suomenmoass, - Jyvämaita jylhäköitä, - Suomenmoass'; - Viitoja on vilmäköitä - Suomenmoass', - Syvänmaita synkiöitä - Suomenmoass'; - Joissa hirvet hiihtelöövät - Suomenmoan, - Porot poikia teköövät - Suomenmoan. - - Salot täynnä soalistakin, - Suomenmoan; - Selännillä särvintäkin. - Suomenmoan. - Kalat uivat rannoillenkin - Suomenmoan, - Kauppa käypi taukoakin - Suomenmoan. - Rauha onnen rakentaapi - Suomenmoan. - Uskollisuus uuistaapi - Suomenmoan. - Pellot veronsa veteäpi - Suomenmoan, - Miesi toimella eleäpi - Suomenmoan. - Sillä laulan lapsilleni: - "Suomenmoa - Se on paras muista maista, - Suomenmoa". - - - - -Suomesta pois-lähtyäni. - -(Merimiehen Laulu). - - -[Painettu jo ennen _Suomalaisessa_, N:o 4; lauletaan kuin: -"Minun kultani kaukana kukkuu."] - - Jo ma olen Suomesta tullut, - Savon moasta samonna; - Jo ma olen Turussa ollut, - Pohjan maita poljenna; - Nyt mä miehun merellä, - Liehun laineen eärellä: - Kuules, kuules kultainen, - Milloin kotiin tultaineen? - - Suloinen oli Suomessa olla, - Isän kullan majassa; - Tukala oli Turusta tulla, - Istua koarella laivassa. - Niinkuin kyyhky kyykistiin, - Orren alla kyyristiin: - Kuules, kuules kultainen, - Milloin kotiin tultaineen? - - Purjeet pantiin pursiin peällä, - Honkan latvoin laitettiin; - Tuulell' tuimall', kovall' seällä, - Halki laineen laskettiin. - Voahet vaipui laijoillen, - Vesi parskui paijoillen: - Kuules, kuules kultainen, - Milloin kotiin tultaineen? - - Suomen salot, Suomen soaret, - Vaikenivat silmistäin; - Ilman pielet, taivaan koaret, - Suljivat meit' sylisään. - Pilvet maita pimitti, - Silmissämme sinitti: - Kuules, kuules kultainen, - Milloin kotiin tultaineen? - - Ystävät ne jäivät sinnek, - Vieretellen veikkojaan; - Purjeet veivät meitä, minnek - Tuuli lykkäis, voimallaan. - Muillen maillen laskettiin, - Aluksella astuttiin: - Kuules, kuules kultainen, - Milloin kotiin tullaineen? - - Monta kertaa muistan vielä - Koton kauniin paikkoja, - Ussein juohtuu vielä mielein - Muinoisia aikoja; - Isäin, emäin, siskoini, - Ja mun kulta-sirkkuni: - Kuules, kuules kultainen, - Milloin kotiin tullaineen? - - Yksin laulan minä tiellä, - Ouvoss' joukoss' ollessain; - Suomalainen olen vielä, - Vaikka muihen vallassa: - Jumala mun auttakoon, - Kotihin toas laittakoon! - Kuules, kuules kultainen, - Milloin kotiin tultaineen? - - - - -Meri-mies. - - -[Ennen jo painettu Suomalaisessa N:o 16; lauletaan samalla -laulannolla kuin: "Pois marsii pojat pohjanmoalt'."] - - Pois lähkem' pojat laivoihin, - Jotk' mielii merell' männä; - Ja jok' ei pystyk vaivoihin, - Niin jeäköhönkin tänne. - - Jos tuulet ois viel' huimemmat, - Ja hurjemmat kuin ennen; - Niin o'omme myökin tuimemmat, - Sill' antakaamme männä. - - Kyll' meren mutkat tunnetaan, - (Mikäpäs meijät esteä?) - Ja tuulen kourat punnitaan, - Jos suinkin köyvet kesteä. - - Niin annak laineen liehua. - Niin lennän niinkuin lintu; - Ja annak tuulen riehua, - Niin mänöö että vinkuu. - - Sill' meren myrskyt jyskäköön, - Ja pieksäköhön toistaan; - Ja ukko tulta iskeköön, - Jott' taivaat kaikki loistaa; - - Ja pilvet kaikki peittäköön, - Niin moata, että merta; - Ja raju-ilmat heittäköön, - Jos vettä ei -- niin verta; - - Niin täss' ei ketään pelätäk, - Jos oisik Tursas ihte; - Jos kuollaan tahi eletään, - Niin se on muka yhtä. - - Sill' minä miesi merellä, - Jos suinkin toinen löytyy; - Ja seison surman eärellä. - Jos kohta kuolla täytyy. - - Niin laskem' laivat irroilleen, - Ja purjeet puihin pankee, - Jos Turri-Tursas kiroilee, - Niin luontoini ei lankee. - - Sill' minä hampain pureilen. - Ja torjun häntä vastaan; - Ja jos ma mitä suruilen, - Niin se on tupakastain. - - - - -Suomalaiset. - -(Suomentama). - - -[Lauletaan kuin: "Götherna fordomdags drucko ur horn."] - - (Kimakasti). - - Suomessa muinonkin juotiinpa nuon! - Voitettiin maitapa kaukana tuonn'. - Nytkipä viel', - Samakin miel'; - Kukapa mies? - Häänpä nyt käyköönki muihenki e'es! - - (Eänäkesti). - - Suomessa juotiinpa nuon! -- - Voitettiin maita, vieraisten luonn'. - Kukapa nyt meistä mies, - Häänpä nyt käyköönki muihenki e'es! - - (Karkiasti). - - Muinon oli tapa, meijän moassakin, ett' laulaissamme juuva pulloimme - -- ja siitten, kuin urotpa vanhat, tapeltiin nuon... Pulloini juon! - Nytkin viel', - Meill' on sama miel'; - Niin uskon mie. - Miehet! kyll' löytyypi ne, jotka juuvakin voi. - Niin Sankaripa, tuo, - Hään onki mies; - Hään viep meit' ies. - - - - -Norjan Suomalaisissa. - -Vuonna 1821. - - -[Painettu jo ennen _Suomalaisessa_ N:o 6; lauletaan melkeen samalla -tavalla niin kuin: "Ei ole ajat, niin kuin oli ennen."] - - Paha sanoa, - Kipiä kärsiä. - - Minä laulan laiha poika, miten täss' on laita; - Laulakohon laveampi, joka paremp' taitaa! - - Totuutta on tottumatoin puhua ja kuulla; - Kehumista köyhkiämpi uskoa ja luulla. - - Paljon teäll' on pahojakin, pakanoita paitti; - Vallattomuus valloillaan, ja -- Laki ompi vaitti. - - Kaikki teällä surkutteloo, suuret että pienet; - Vaivaisilt' on varoansa varakkaammat vieneet. - - Rikkaat teällä riitelöövät, köyhät verot maksaa; - Mies on, joka lahjoillansa lakitointa jaksaa. - - Puheet tästä juoksutetaan sinne että tänne; - Moni miesi huikenteloo, jok' oil vaka ennen. - - Viran soap' kuin vilpistelee, kunnian kuin petteä; - Kuuluisa on jokainen kuin kunniansa jätteä. - - Koiria teäll' koroitetaan, palvellaan ja kuullaan; - Uskollist' ei uskotak, ja rehellisiä luullaan. - - Surma seisoo suun ovella, jos puhutaan totta, - Onni kova kohtajaa, jos tuosta selvän ottaa. - - Vielä pojat poloiset hyö turvallansa uottaa, - Miehet rievut valittaa; -- voan kuka heihin luottaa? - - Min'en taijak taijollani heijän huolet auttaa; - Enkä taijak omin neuvoin, enkä toisen kautta. - - Laulanmahan lapsillemme miten tavat taipuu; - Mutta kohta ite kuolen, ja mun eäni vaipuu. - - Laulakoon siitt' lapset meijän, lapsenlasten lässä - Kuinka muinon, murheen kanssa, elivätten tässä. - - - - -Nyt ja Ennen. - - -[Tämäkin on ennen painettu _Otavan_ II Osassa p. 304-305. -Lauletaan kuin: "Ei ole ajat, niin kuin oli ennen" &c.] - - Ennen eli jokainen kuin _asian oil laita_; - Nyt on kukiin _kelvotoin, ja itara, ja saita_. - - Ennen piti meijän miehet _kunniansa_ suurin; - Nyt on _rahat_ rakkaammat, ja kallihimmat juurin. - - Ennen oli miehen _sana_ lujempi kuin rauta; - Nyt on _lupa_ luikkia, ja _valat_ tuskin auttaa. - - Ennen miehet hikoilivat _työssä_ kaiket päivät; - Nyt niin _viina_ viivyttää, ja juoksuttaa nuo räivät. - - Ennen joivat jonkun kerran _ystävinsä kanssa_; - Nyt niin juopi joka miesi, _yksin, kotonansa_. - - Ennen löytyi aitoissamme _pellavaa ja liinaa_; - Nyt ei löyvyk talossa -- kuin _velkoa ja viinaa_. - - Ennen löytyi huoneessamme tarpeheita aina; - Nyt, jos mitä tarvitaan, niin täytyy kohta _lainaa_. - - Ennen sovun aviossa, _toverit_ ne toivat; - Nyt ne toruu toisinaan, ja tappeloo kuin koirat. - - Ennen seurais' _akka_ aina ukkoansa myötä; - Nyt hän vieraan vuotehella viettelöökin yötä. - - Ennen oli _neijot_ nöyrät, tyynneet _tytöt_ vainoot; - Nyt on _likat_ ilkiät, ja ylpiät on _vaimot_. - - Ennen kävi _poika_ kerran tyttöänsä luokse; - Nyt hän muihin muksihinkin yö-jalassa juoksee. - - Ennen anto _piika_ tuskin sulhaiselleen suuta; - Nyt hän muillen muikarillen antaa vieläik muuta. - - Ennen _lapset_ kasvatettiin kurihissa Herran; - Nyt niin kurittaa he vanhemmansa monen kerran. - - Ennen oli _Pappi_ paras ystävä ja tuttu; - Nyt on sillä, laissa, joka miehen kanssa juttu. - - Ennen laulo _Lukkair_ ite, kirkossa ja häissä; - Nyt hään toista laulattaa, ja ite ompi päissä. - - Ennen tutki _Tuomair_ aina mikä oli totta; - Nyt hään ensin taskun-pohjat tarkoin kaikilt' ottaa. - - Ennen oli _Lautamieskin_ laissa hyvin norkko; - Nyt hään istuu pöyvän-peässä kontallaan -- ja torkkuu. - - Ennen _Vouti_ tilin teki veroista ja muusta; - Nyt hään heitteä rästiksi ja panttoo kustaik kuusta. - - _Nimismiesi_ ennenkin hän toimessansa suitti; - Nyt ei vielä vuuen peästä hänestä ouk kuitti. - - Ennen _Mittair_ puikon pisti juuri rajan-selkään; - Nyt hään rajat rakenteloo tikkuihensa jälkeen. - - Ennen oli _Kauppamiehet_ rehelliset vielä; - Nyt ei muuta luonistu kuin kielletyllä tiellä. - - Ennen oli _Sotamiehet_ tappelussa tuimat; - Nyt hyö pauhaa pavossaan, ja juovat niin kuin huimat. - - _Virkamiesi_ ennen oli virassansa nöyrä; - Nyt on jalka jäykkä jo, ja selkä-ranko köyrä. - - Mitenkäs siitt' _minä_ olin? -- Elin niin kuin Herra; - Nyt on kaikki kaonna, voan -- laulan vielä kerran: - - "Joka kiitteä _vanhoja_, hään _nykyjähän_ moittii; - _Ajat_ oli kiistallaan, voan -- _vanhatpa_ nuo voitti." - - - - -Vanha Koarlolainen - -Kyrön tappeluksesta (19:nä päivänä Helmi-kuuta v. 1714). - - -[Ennenki jo painettu _Suomalaisessa_ N:o 12. Jokaisen sanan (vers) -lopullen pannaan laulaessa aina tätä hyryä lisäksi, "_Laa, lii, -lu, lii_" &c. "Koarlolaisiksi" (Karoliner) kuhuttiin vanhoja -_Sotamiehiä_, jotka olivat palvelleet Kuninkasta Koarle XII:nettä.] - - Murheet oil meillä muinon, suru suuri Suomessa. - Laa, lii, lu lii-lu, lii-lu, laa-li, laa-li, laa. - Itkulla moni Isä istui muinon huolessaan. - Laulanma Savon-lapsi, korvessamme kotonain, - Siitäpä so'asta kuin piettiin Kyrön pellolla. - Laulakee työkin lapset, pojat pitkin Pohjanmoan! - Suur' oli miesten murha muinon muka Suomessa. - Talvella, tanhualla, tapeltiin ja tapettiin, - Lumella, pakkaisella, lämmee verta vuotattiin. - - _Armfelti_ tappeli kuin poika kyllä puolestaan; - Mutt' oli koiruus kuitenk' hevoismiesten puolessa. - Kahestin vihollisten viistot moahan viskattiin, - Kahestik heijän joukot syrjihin jo sysättiin. - Kylmäksi moni syän kylän alla kyhnistiin; - Monelta Jeäkäriltäik jäsenet ne jäykistiin. - Silloin niin miehet meijän olivat jo voitollaan, - Pakkopa pani vihollisten parvet painumaan. - - Kuin oli _De la Barre_ tepastellut tiehensä, - Ja oli viekas vienyt hevoismiehet myötänsä, - Silloin niin Suomen sulhot surkeasti surmattiin. - Monikin kannus-jalka kaunihisti murhattiin. - - Venäjän hevois-väki kiersi kylän ketoja: - Niinpä nuo keihäs-miehet peäsi meijän takana. - Siitäpä vasta puuha syntyi joka puolelta; - Siinäpä monen liha lämmit'tiin ja leikattiin, - Siinäpä miehet monet miekan kanssa muokattiin. - Niinpä nuo Suomen pojat piirit'tiin ja piiskattiin, - Pahoinpa tässä heitä hakattiin ja hoaskattiin. - - Vieläpä kerran tässä toistaan kovast' koiteltiin, - Vieläpä kalpoin kanssa Kasakoita voiteltiin, - Paj'netin kanssa heitä painettiin ja paiskattiin. - Veri se roiskui kyllä heijän roima-housuiltaan, - Tihjästi tippui heijän lihavilta lihoiltaan. - - Kuin oli vähennyt jo väki meijän puolella, - Eik' ollut enemmänkään jälellä jos puoliaan. - Silloin niin pakko pani meijän pojat painumaan, - Sep' oli mies kuin peäsi Venäläisten miekoilta. - Herrat ne tässä kaikki heittivätten henkensä: - _Freudenfelt_ ammuttiin, jok' oli koko kauhia. - - Vieläpä Kyrön kankas kahtojansa karvastaa, - Vieläpä Napon-notkot Suomen verta hijottaa. - Ei ole luita kaikki peitettynnä turpeessa, - Ei ole miesten kallot kaikki vielä mullassa. - - Joki kuin juoksi tässä (Kyrön kymiks' kuhutaan) - Lainehti kesäkauen miehiä ja miekkoja. - Suvella suot ja korvet rupeisi jo sulamaan, - Nyt vasta vaimorukat löys'vät Ukko-vainoitaan. - Emät ne ehtivätten tässä kukiin lapsiaan, - Neijot ne kuulusteli tässä kuhik kultoaan. - - Vaikk' oli muoto musta, kasvot kaikki lahoina, - Vaikk' oli hanken alla kaiket talvet hautoina, - Kuitenkin voattehista tunsivatten tuttujaan. - Monikin veli tässä vieretteli veikkojaan. - - Ilmolan isännistä monta tässä itkettiin, - Laihelan lapsistakin toista tässä kaivattiin, - Tästäpä Vöyriläiset veihti-vyöllä vyörättiin, - Tässäpä Kyröläiset kynsillähän kyyryllään. - - Muinoisat muistojamme murehella muistellaan, - Vanhoja aikojamme aina vielä arvellaan. - Lakkaan jo laulamasta, lausujani lopetan, - Taijatkos paremmin, niin rupeeppas siit' panemaan. - Laa, lii, lu lii-lu, lii-lu, laa-li, laa-li, laa. - - - - -Tappelus-laulu. - - -[Ennen jo painettu _Otavan_ II:sessa Osassa p. 307-309 kussa hänen -laulantoakin (melodi) tavataan; ja josta se on siitten otettu -Suomalaisen 13 Numeroon.] - - Hyvä tapa tappelussa, - Se lyö joka ennättää. - - Sota on syttynynnä, - Linna on piirit'tynä; - Rauhat on purettuna, - Rajat on murrettuna; - Miehet, mänkee sinn', - -- johon teitä tarvitaan! - - Joutuke pojat välleen, - Noutake maitanne jälleen; - Miesten miekkoja myöten, - Viha-miestänne lyöten, - Miehet, mänkee sinn', - -- jopa teitä tarvitaan! - - Pyssyt jo laukiavat, - Tykit jo paukahtaavat, - Kassarat heiluu käissä, - Rautaiset lakit päissä; - Miehet, tehkee työ - -- mitä teiltä voaitaan! - - Viholliset, tuolla, - Rypäilöövät suolla; - Pelkeävät meitä, - Mutta emme heitä. - Miehet, malttakaa, - -- vielä heitä tavataan! - - Haakkaa hyväst' heitä! - Nakkaa poikki päitä! - Jotta suonet rippuu, - Jotta suolet tippuu: - Miehet, muistakaa - -- mitä teiltä voaitaan! - - Lyö, niin kaulat katkii! - Lyö, niin kalvat ratkii! - Lyö, ett' luut ne luskaa! - Lyö, ett' rustot ruskaa! - Miehet, seälii heit' - -- jotk' on teijän armossa! - - Jopa ne karkoavat, - Huutaa ja parkuavat, - Juoksoovat kaikki korpeen. - Saroihin ja kortteih'n; - Miehet, tulkaa tänn', - -- että teitä kostellaan! - - Urot ootten uljaat, - Suomen parhaat Sulhat! - Autuas ja ankar', - Suomen suurin Sankar', - Tule sinä tänn', - -- että sua siunataan! - - Tulkee meijän syliin! - Tulkee meijän kyliin! - Tulkee vaimoin huohmiin! - Tulkee lasten suojiin! - Suomalaiset kaikk', - -- työpä meijän kunnia! - - - - -Moansa pelastajalle. - -(Ruotista suomennettu). - - -[Lauletaan kuin: "O Yngling om du hjerta har" &c.] - - Niin poika, jos sull' syän lie, - Vanhojais nouvata! - Niin jouvuk tähän hätään, sie; - Ja moamme pelasta! - - Niin mieluisa ei lähti lie, - Kukkaisten liepeella, -- - Niin suloinen ei päivä viel', - Kuin kuolla moallensa. - - Sun voipa-töitäis kuultuiksi- - pa aina tulla sais'. - Ja laulettaisiin ijäksi - Ylistös-runojais. - - Nimeisi meitä muistuttaa! -- - Nuorikin neitopa - Hään kukkaisillaan kostuttaa - Ja hautais kaunistaa. - - - - -Kalevan Tytär. - - -[Lauletaan arvollakin kuin "Yksi päivä nyt ehtii ehtoolle, -ei murheesta mistäkään tietäk", &c. Ennen painettu _Otavan_ II -Osassa p. 315-317.] - -Loilu. - -[Loilu, _Ballad_. Aineeksi on otettu tarinaa jota luetaan -_Ganand. Mythol. Fenn._ p. 30.] - - "Kuules mun Emoini, kultasein -- kuuleppas, - Laskek minun keollen käymään!" - "_Vieläpä niin! - Pie suus kiin! - Olithansa keolla öyläin_." -- - - "Kuules mun Emoini, kultasein -- kuuleppas, - Laskek minun kukissa käymään!" - "_Vieläpä niin! - Pie suus kiin! - Olithansa kukissa öyläin_." -- - - "Kuules mun Emoini, kultainen -- kuuleppas, - Laskek minun marjassa käymään!" - "_Vieläpä niin! - Pie suus kiin! - Olithansa marjassa öylöin_." -- - - "Kuules mun Emoini, kultainen -- kuuleppas, - Laskek minun karjassa käymään!" - "_Vieläpä niin! - Pie suus kiin! - Olithansa marjassa öylöin_." -- - - "Kuules mun Emoini, kultainen -- kuuleppas, - Laskek minun kylässä käymään!" - "_Määppäs jos! -- - Luuletkos - Ettäsä kotihis löyvät_?" - - Piikapa läksi: ja keollen hän kävi. - Ja pitkin Pohjan-maita hän juoksi. - Mitäs hään tei? - Ja mitä hään vei - Emonsa kultansa luokse? - - Piikapa läksi: ja keollen hään kävi, - Ja Karjalassa kauvas hän juoksi. - Mitäs hään tei? - Ja mitä hään vei - Emonsa kultansa luokse? - - Piikapa läksi: ja keollen hään kävi, - Ja Savon-maita samoi, ja juoksi. - Mitäs hään tei? - Ja mitä hään vei - Emonsa kultansa luokse? - - Piikapa läksi: ja keollen hään kävi, - Ja Hämeen-maita hätin hään juoksi. - Mitäs hään tei? - Ja mitä hään vei - Emonsa kultansa luokse? - - Piikapa läksi: ja keollen hään kävi, - Ja Uuen-moasta Turkuhun juoksi. - Mitäs hään tei? - Ja mitä hään vei - Emonsa kultansa luokse? - - Löysi hään kyntäjän, ja hevoisen ja auran, - Ja kaikki hään helmassaan peitti. - Kaikki hään voi, - Ja kotiisak toi: - "Kuules mun kultainen Äiti: - - "Minkäpä Herhiläsien lehossama löysin? - Moassa se möyräis ja möykkäis. - Taritui niin - Karttuihin kiin, - Ja turpeessa toukkais ja töykkäis." - - _"Kuules mun Piikasein, kultasein -- kuuleppas, - Laskek häntä mehtähän jälleen!" - "Tänneppä hyö - Tuloovat. Myö - Taivumme pois tästä välleen."_ - - Niinpä ne laulovat Kalevaisen lapset, - Ja minä heijän voimaansa kiitän. - Moasta ja soist', - Muuttivat pois, - Eik' heit' ouk kuuluna siitten. - - - - -Anna Maria - -Pakina. Suomenettu _Walter Scotin_ Ivanhoesta. - - -[Laulettava vanhoin Skottilaisten laulun-soitolla. Ennen painettu -_Otavan_ I Osassa p. 540; kussa myös soitantonsakkin tavataan.] - - _Anna Maria_, jo hämärät helvieä! - Kuules mun kultain -- jo päivänmä neän! - Jo linnut ne laulaa, ja sumut ne selvieä; - Hoi, _Anna Maria!_ -- Nouseppas jo! - -- No, niin nouseppas jo! - - _Anna Maria_, jo oamu on käissämme, - Mehtämies torvellans' tojotteloo; - Ja korvet ja kalliot kaikkuuvat eissämme. - Ylös, mun kultaini! nouseppas jo, - -- No, niin nouseppas jo! - - Voi _Tybalt_! mun kultain, kuin unta ei suonut; - Mun muiskut ne muistuttaa unestain viel'! - Ei koskaan ouk päivä tänn' tuttavain tuonut, - Niin kuin se salainen, suloinen yö, - -- Kuin se suloinen yö. - - Niin laulakoot linnut, kuin usmat on poisi, - Ja soittakoot sarvet -- niin monia kuin ois! - Kuin unein ei häviäis. Jopa tuo jäi! - Ja _Tybalt_, mun kultain, sun unessain näin, - -- S'ua unessain näin! - - - - -Ruusu Orjan-tappuraisen. - -Atterbomilta. (Suomentama). - - -[Lauletaan kuin: "Hulda Rosa, Fjäriln frågar" &c.] - - "Ruusu kulta! (Perho loatii - Illan hämärrellessä) - Miksi eroisi mun soatti - Suruun? Pimenööpi moatki -- - Vasta syvän-yöllä voatii - Lempi -- lempi - Peätteä liittoonsa." - - Ruusu, itkein, virkki: _"tästä - Lähek Perhoinen jo pois! - Pimeyspä meijät estää -- - Halaamasta m'ua peästä'! - Oamuksipa tuota seästä'! - Mietii -- mietii, - Sinusta, voan sois'n."_ - - Kuu jo valollansa, hellä, - Suloitteloo koko moan; - Kussa Ruusu nukkui, välleen - Perhoinenpa joutui jälleen, - Kuiskais, päivän koittais, hällen - "Nouse! -- nouse! - Hyväillä jo soan." - - - - -Harakan-varpu-Heinä. - -Atterbomilta. (Suomennettu). - - -[Lauletaan kuin: "En blyg Viol på ängen stod" &c.] - - Harakan-varpu-Kukkainen - Keolla seisoi yksinään, - Kaunis, suloinen, heinä! - Niin tuli eteläisen kans' - Neitopa laulain tanssians'. - Hään tuil -- hään tuil - Niin onellinen juur'. - - "Voi, (mietti kukka) jospa voan - Sen onnen ainoasti soan, - Heinien hehkuks' tulla!" - Kuin tyttö noukahti sen pois', - Ja painoi poveensa -- viel' sois' - "Jos voan -- jos voan - Vähäiseks' hetkeks' voan!" - - Voan tyttö tuil: jo pettiin hään, - Sen pienen kaunokaisen peä - Tuil jalaltaanpa koatuks'. - Hään painui, vaipui; "muttapa -- - Ma kuolen! voan tok' sinulta; - Tehtäisi -- tehtäis! - Sun jalkais juurella." - - - - -Ilta-ruikutos. - -(Suomentama). - - -[Lauletaan kuin: "Sköna flicka tillåt mig blott ett ord Dig fråga!"] - - Pojat, yöllä, laulaen leppeesti tyttö-kultaisensa ikkunan alla. - - Kaunis tyttö, josma sais'n - Sanan sulta aivan! - Siitten olisinma vait, - Enkä s'ua vaivaak. - Vapautettu piteä sun, - Yksin, vallan käytteä; - Korkeinkinpa onni mun, - Tahtoaisi täytteä. - - Kuules, kultain, sanani: - Tules tännek luoksein! - Uskoppas mun puheeni, - Vannon nimeis vuoksi: - Hurskas ompi mieleni! - Jos myö joutuis yhteen, - Lupaan, vannon -- kieleni - Ei piek muuta pyyteä. - - Painuk, vanhan nureista, - Poikaisi jo syliin! - Rakkauen soat murheistais, - Ystävyyttä hyvin. - Majassamme voisit sie - Onnellinen olla; - Lykylliseks' tulisit, - Sen moar' soisin tulla. - - - - -Karkiainen. - - -Ukko (Tytön isä) hawaihtuaan, toruu heiät, ikkunansa awattua -ylimmäisestä huoneen-kerrasta. - -Jo, toas! Pahuuspa! Mitäpä häly? Mänkeä tiehenne! Kukapa laulaa? -Kukapa laulaapi ja uskaltaiksen piteä remua? Mänkeä pois! Tokkos -määt? Mitkäpä korvettavat työ? Mitkäpä korvettavat työ! Eikös jo -lopuk? Ettenkös herkiäk jo pois? Ettenkö herkiäk jo pois? - -Antti, haeppas vahin! Jotta peäsen tästä möläst; sillä ovat -juovuksissa. Ne juoma-ratit, ne juoma-ratit, ne haisoo oltta, viinaa, -aina tänn'. Mänkeä pois! Tokkos määt? Sen tulen ruuat, vimmat, työ! -Sen tuhat tulimaiset työ! Ettenkö taukook! Ettenkö luovuk telmämäst! -Ettenkö luovuk telmämäst'? - -Senkös perkeleenkö pojat, jotka kiljuuvat kavulla, ja hävittää muihen -yölepoo? Mänkeäpäs pois! Sitt' muutoin huuvan tänn' yö-vartian, jok' -viep' teit' katrakkaan; kussa jeätten kunnek luunne sammaltuu. Josma -otan ruoskain, tulen sinn', niin hakkaan hartianne, ettei ykskään -ruoto ehjäks' jeäk! Sen vannon ma; ja huut! ja mänkeä hiiteen! -Mänkeä hiiteen! Tuhmat siat. Huut! Mää helvettiin! Mää helvettiin! -Mää helvettiin! - - - - -Tähet ja kuu. - - -[Lauletaan kuin: "Stjernorna blinka ned på min ödsliga stig" &c.] - - Tähet ne paistaa - Ainakin moahamme tänn'; - Taivas se loistaa - Yöllä, kuin päivälläkin! - - Murheet ja huolet - Voittaavat mielemme teäll'; - Taivaassa, tuolla, - Ollaan kuin voiton jo peäll'! - - Jos mulla oisi - Siivet, kuin linnulla on, - Lenteämmä soisin - Moastapa -- taivaisehen! - - Missä on toista, - Kauniimpi kahtoa muu? - Kuin, koska loistaa, - Taivaalla, tähet ja kuu! - - Kass' kuin tuo kahtoo. - Mieluisast', moahankin tänn'! - Kultain, hään tahtoo - Olla mull' ysiävänäin. - - Silmällä, tuolla, - Valvoovat onnemme net; - Toisella puolla - Vastapa onneisi neät! - - Laulakee veikot, - Taivaanki valloillen myös! - Vaikka on heikot - Eänemme, kebnoisi työs. - - Kuu jopa kuulee, - Arvaakin laulumme hään; - Etkössä luule, - Jott'ei hään meijätkin neä? - - Soitas siitt' Suomi, - Helkytäk kantelettais! - Iloa tuomme - Moastais ja taivahastais. - - - - -Suun-anto. - -(Suomentama). - - -[Lauletaan kuin: "Jag är så ung, min blod så het" &c.] - - Ma olen nuori! Vereni- - pä poahtuu suonissain; - Parasta, jota tiijänki, - On soaha suuta, vain. - Ja joski tyttöin halais' mie, - Niin riivattupa kaikki lie; - Sill', josma toivon miten voan, - Niin ei se synnyk kuitenkaan... - - Noapurin tyttö, kauniskin, - On paras kultani! - Jo kerran luontoin karkaisin, - Ja otin syliini: - Mutt', lempo, kaulavoatehist' - Tuil neula, joka sormein pist'; - Ma juoksin pois, kuin verta vuos'. - Ja suunkin anto -- se jäi tuoss'. - - Jo häntä kerran siitten ha'in, - Ja tapais'n portissaan; - Mä hänet käsihini sain, - Ja pyysin suuta voan; - Mutt' silloin joutui isä sinn', - Joka tuil porstuastakin; - Ja silloinkin se siihen jäi, - Mun täytyi olla -- ilman, näin. - - Ma, rannallaik, sen tapaisin - Niin mieli-lempöinen; - Toas pyysin suuta samaisin. - Hään sanoi: "veikkonen"! - Ja suutansa jo ojensi; - Voan silloin talon koiraki - Mun puri seäreenipä, niin - Jott' täyvyin heitteä, kaikki, siin'. - - Kuin öylöin kävin sivuitsen, - Hään sanoi, hiljain, nuon: - "Ma akkunani avaitsen, - Ja outan sinun -- tuonn'!" - Ma tulin, toivoen, niinkuin muut, - Ja nostin ylös tikapuut; - Voan katkeis, pahat, noustessain; - Ja suuta -- empä soanut vain. - - Ja niinpä ainakin se lie -- - Vaikk' olen vielä nuor', - Voan jos en suuta soak, niin mie - En maltak olla nuon. - Niin sanoppas, kuin kuulet niit', - Mitäsmä olen tehnyt siit'? - Kosk' eipä ykskään auttanoon, - Ja suuta mulle antanoon. - - - - -Kosia. - - -[Lauletaan kuin: "Under bröstet bar jag smärta" &c.] - - Mielessänipä minä kannan - Murheen, jokapa on jo vanha; - Eikä ykskään nyt taijak auttaa, - Paihti sinä, ja sinun kautta. - - Niinpä tämäkin liika vaiva - Syämmeni jo pohjat kaivaa; - Enkä tiijäk mitäs mun puuttuu, - Mielessanipä kaikki muuttuu. - - Yö on kolkko, ja päivä kylmä; - Mutta, kultuein, sun silmä -- - Sepä lämmitteä mun mielein, - Ja mun soattaapi ilon tielle. - - Sie oot kaunis, ja sie out koria, - Sie out nuori ja varsin soria! - Ilmankoskipa minä soisin - Jotta, seurassais, aina oisin. - - Sie out linkki, ja sie out nöyrä; - Minä vanha, ja selkäin köyrä. - Niinmä vannon -- etten mä taijak - Tulla aikoin, ell'emme naijak. - - Rupeek vaimokseni mullen! - Annan ihteni, ijäks', sullen. - Siitt' ois onni ja lykky koissa, - Murheet painuisi kaikki poisi. - - Kuules kultainenpa neitti! - Mitäs sanoisi sun äitis, - Jos me uskalsimme pyyteä -- - Peästä, naimisilla, yhteen? - - No, niin annetaanpas sitten suuta! - Sepä alku, ja siitten muuta. - Kirkollenkipä siitten käyvään. - Tehhään kaikkipa temput täyven! - - Siitt' ei sanomista oisi kelleen, - Jotta joutuipa kovin välleen; - Sillä aikansak kuhik voatii, - Ell'ei tytti jo kätkyyn soatiin. - - - - -Morsiain. - -(Ruotista suomenettu). - - -[Lauletaan kuin: "Vi bundit ihop en bröllops-krans" &c.] - - Jo valmis on sun heä-pukuis! - Silkistäpä, sininen; - Myö soatamme sun sulhais luoks', - Ja ikuks' iloon viimen! - Uus ja kaunis morsiain-puku! - Silkistä, sininen. :|: - - Kukat ja ruusut, kustaik lai, - Ne kasvaa kaikki siihen; - Voan mistä sulhain tästä sai, - Ja kellen niit' nyt viijään? - Uus ja kaunis morsiain-puku: - Silkistä, sininen. :|: - - Jo monta vuotta keträis sie - Keltaista pellavaisi; - Sen säijes hiusta hienompi, - Ja lankais kaunis varsin. - Uus ja kaunis morsiain-puku! - Silkistä, sininen. :|: - - Voan kosk' on kosia jo teäll', - Ja viimen vuosiik männyt; - Niin kosk' hään sai mit' haki teält', - Hään kaikk' on sovittanut. - Uus ja kaunis morsiain-puku! - Silkistä, sininen. :|: - - - - -Frithiofin Sota-Laki. - -Tegnériltä. (Ruotista suomennettu). - - -[Lauletaan kuin: "Nu han sväfvade kring på det ödsliga haf" &c.] - - Nyt hään purjehti pois meren aukioillen, - Hään läks' kaukaa kuin soalistaan hak'; - Mutta soturioitansa kurissaan pit'. - Voitkos kuulla sen meriläis-lak'? - - "Ei piek huoneissa moata, eik katoksen all': - Vihamiesipä tuvassaik lie; - Makoo kilpeisi peäll', ja piek miekkaisi käiss'! - Peitteheksiki taivahais pie! - - "Lyhyt vasaran vars' ompa voivalla _Thor_, - Kyynär-pitkä on miekkakin _Frein_; - Siin' on kyll'! Jos oot mies, riennäk vihajais peäll'; - Sillä lyhyt ouk miekkaisi ei. - - "Vaikk' on rajukin tuul', purjeis nokkahan sa'a! - Hauskaat ovatki myrskyiset seät: - Laskek venoisi vesillen -- pelkur' on hään - Joka vältteä -- vaikk' pohjaankin määt. - - "Vapa neitonen moall', ei ouk merelle sen; - Joski _Freija_, hään pettäis sun voan; - Sillä poski punainen on viekkaus juur, - Ja sen paulat on kiemuransa. - - "Viinaa vanhatki joi, olek päissäis sie myös! - Jos voan kunnolla kannatat sen. - Joka hoipertaa moalla, hään nouskoon ylös; - Voan jos horjut, määt -- pohjahan päin. - - "Jos neät kauppiaan purtta, niin suojelek sen! - Mutta heikko hään -- maksakoon työs; - Hään on voitonsa orja, sie merellä mies; - Paremp', kultansa, miekkaasi myös'! - - "Ja'ak, merellä, soalistais arvalla vaan; - Miten käyp', elä pahaksi paak! - Mutta kuninkas ite -- ei arpahankaan; - Hään voan kunnian, yksinään, soap'. - - "Nyt neät soturit jo, siinä kina ja työ; - Käypi kiivaast' jo kilpeihin kiin. - Jos sa askelen vältät, soat eroisi meilt': - Tie kuins tahot; -- voan laki on niin. - - "Tyyvyk voitollais! Voan, joka armoais pyys, - Sill' ei puolta, hään riitaa ei suok; - Niinpä kuulek sen rukousta nytkin myös: - Konna se, jok' ei seälisi tuon'. - - "Niin on merellä tapa, ja mies ompi hään - Joll' on hoavoja rintansa täys; - Annak vereisi juosta, vaikk' päivän ja yön, - Sijok siitten -- jos meijän out mies'." - - Niin hään julisti lainsa, ja nimensäkkin - Tuli kuulluiksi vieraisiin main; - Eikä löytänyt vertaansa aaltojen peäll': - Ja sen joukot, ne sotivat ain'. - - Mutta ite hään perällä istui, ja siin' - Kantoi siniseen syvyyteen päin: - "Olet synkkä! Voan sinussa rauha tok' lie, - Kosk' ei peälläisi löyvykkähän. - - "Joski Jumala suuttuisi, miekkahan hään! - Jos niin suotu on, koatunen mie! - Mutt' hään pilvessään pysyy, ja mietöksilläan - Hään voan hätyttelööpi mun miel'. - - "Voanpa tappelussa, niin on korkeissaan hään, - Nousoo, kotkana, ilmohinsa; - Ja sen ohta on kirkas, ja kuuluu sen eän', - Kuin hään kokasta salamoittaa." - - Niinpä aina hään voitosta voitollen läks', - Oli vakava voahtien peäll'; - Ja hään kulki eteläänpä soaresta soar', - Kunnek tulipa Greekan mereen. - - Kuinpa korpeila näk', tuolla allojen luo. - Kussa temppelit notkistaiksen -- - Mitä oatteli -- Freja sen tieteä, ja sie; - Ja, te Runojat, arvaatten sen. - - "Täss' on asuntomme, teällä korpi ja soar', - Teällä kirkko, jonk' isäni näi! - Se oil tännepä, johonma kultuein pyys'; - Mutta, mieletöin, pohjoiseen jäi. - - "Eikös onni, ja rauha, ouk metistöss' teäll', - Eikös muistit lie pylvien luo? - Niinkuin rakkaisten kuiskeet on lähteisten eän': - Linnut laulaavat runonsa, nuo. - - "Missä Ingeborg nyt? Lie hään hyljänyt mun, - Vanhaan vaivaiseen Ruhtinahan? - Emmä soatak sen heitteä, jos henkissä lie; - Jos ma saisin tuon nähäksein voan! - - "Jo on vuottapa kolm', koska kotoa läks'n: - Koska näinma nuo runoisat moat. - Tokko tunturit siellä viel' henkissä lie, - Liekkö kesä mun syntymä-moass'? - - "Isäin hauvallepa minä istutin puun; - Vieläköhän lie kasvava tuo? - Kuka korjannoon tuon? Annak voimaisi, moa! - Sillen taivaskin, kastellais, suok! - - "Miksi viivymme viel', näissä vieraissa maiss'! - Otan verot, mies'murhaaja mie -- - Kyll' on kunniaksein! Ja toi kultakin, tuo, - Emma missäkään arvossa pie. - - "Jopa lippukin osottaa pohjoiseen päin! - Pohjassakin on rakkaimmat moat; - Niinpä seuraanki taivaisien tuulien myöt, - Jopa palajan takaisin toas." - - - - -Frithiof tuloo Kuninkaan Ringin tykö. - -Tegneriltä. (Ruotista suomennettu). - - -[Lauletaan kuin: "Kung Ring han satt i högbänk om Julen -och drack mjöd" &c.] - - _Ring_ Kuninkas, rahillaan, jouluna oltta joi, - Sen viereen istui puoliso, nuor' ja kaunis toi; - Kuin syys ja suvi nähtiinpä niitä vierekkään, - Tuo oliik sulo kevät, se kolkko syksy hään. - - Niin tupahanpa tuli jo ukko vieras sinn'; - Hään peästä jalkoin asti nahoissa pukeiksin. - Hään piti kepin käissään, ja kävi kyyryssään; - Mutt' korkeemp' kuin ne toiset, niin oli kuitenk' hään. - - Hään istuaksein paniin, sopessa, pankolla; - Siin' onki köyhäin paikka, ainakin arvolla. - Nuo hovinherrat nauroit, ja iskit silmänsä; - Ja sormellaan osotti, ukkoa, ilvensä. - - Nyt vihastuipa vieras, sen silmät leimahtaa; - Hään miehen, yhen heistä, rinnoista kiini soa, - Ja sukkelasti keänsi sen ylös-alaisin. - Ne toiset vaikenivat: myö oisiik tehnyt niin. - - "Mikäpä häly tuolla? Kuk' murtaa rauhaani? - Niin tules ukko tänne, puheillen, kultani! - Mitä on nimeis? Mistäs sä olet? Mitäs hait?" - Niin sanoi, vihapäissään, kuninkas -- muuta pait. - - "Kyll' paljonpa sa kysyt! Voan minä vastaan sull': - En annak nimein kellen; se kuuluupi minull'. - _Katumuksessa_ synnyin, _puutos_ mun taloni; - Tänn' tulin _Ulvilasta_, -- siin' vietin yötäni. - - "Ma ennen muinon kulin, merellä, laivalla; - Sill' oliik vahvat siivet, se lensi ilolla. - Mutt' nyt jo hyljättynä, se jäätyy rannalla; - Itek oon vanhaks tullut: vaivapa vanhalla. - - "Ma tulin tiijustellen, opiksi mieltäisi, - Niin tehtiin mullen pilkkaa, en olek narriksi! - Ma sain niskasta narrin, ja keänsin häntä päin. - Suok anteeksi Kuninkas! -- Tok' vahinkoksi ei." - - "Et pahoinpa sa panet sanojais, weikkonen! - Sill' kunnia wanhoillen: Istuppas pöywällein! - Woan heitäk hoamuis poisi! Sun soisin nähäksein! - Piilten ei ilo synnyk, toivonpa ilon, näin." - - Ja nytpä, vieraan peältä, läks' karhun nahka vain, - Sen vanhanpa siassa, nyt nähtiin nuorukain; - Ja otastapa aina hartioin liepelle, - Sen kelta tukka laineht', kuin kulta-viipeleet. - - Hään seisoi siinä, uljas, sini-sametillaan, - Hopein solettu vyössään, kussa tapiola - Oil kauniist kuvaeltu, peotkin, luonnossaan. - Ne, ympäir kupeitansa, tavoitti toisiaan. - - Kalvoisimessaan kantoi renkaan, kullasta, uus; - Kupeeltaan riipui miekka, kuin tuli-leimaus. - Silmällä vakavalla, hään kahtoi ympäir nuon -- - Hään kaunis oil kuin _Balder_, ja uhkea kuin _Thor_. - - Hämmästy'n _Inkan_ poskeet, ne muutti karvansa: - Kuin revontulet poahtaa tunturin hankia, - Kuin kahet lillukaiset, tuulen tuimuuessa, - heilyyvät laineen peällä -- niin liehytt' rintansa. - - Nyt puhalsivat torveen, ja kaikki hiljaks' jäi, - Sill' nyt oil luvan hetki, jota käytettiin näin: - Sinn' tuotiin oras Frejrin, joll' omena oil suuss', - Kukilla kaunistettu, nelj-ryömin, kaunis, uus', - - Ja _Ring_ Kuninkas repi harmaja hapsiaan, - Hään koski posson ohtaan, ja teki lupansa: - "Ma wannon voittaakseini sankarin _Frithiof_, - Niin _Frej_ mun auttakooni, ja _Odin_ ja myös _Thor_!" - - Irvislellenpä naurain, nyt vieras kohottiin, - Silmänsä, suutuksissaan, vihasta leimahtiin; - Hään löi miekkansa pöytään, jott' raikkui salissa, - Ja ylös kaikki urot ne hyppäis rahistaan. - - "Niin kuuleppas, Kuninkas, mun lupauksein myös! - Tuo Frithiof on mun heimo, sen tunnen, se on mies. - Ma vannon hänen puolta ma pian ikäni, - Avulla Tuonen neijon, ja terän miekani." - - Kuninkas, naurain, sanoi: "Kyll olet rohkia! - Tok' sanat vapaat olkoon Kuninkaan hovissa - Juotappas' häntä, Rotnink, parhaillais mik'on läss'! - Ma soisin hänen jeävän, kaikeksi talveks', täss'." - - Ja Rotnink viinasarven hään otti, täynäns, nuon; - Härän otasta soatu, kalupa kaunis tuo. - Jaloilla hopeisillaan, monenki renkaan kans', - Kuvilla vanhoin aikoin, kirjuttamisillans'. - - Silmällä moahan kahtoin, hään tarjoi sarven täll'; - Mutt vapisipa käsi, jott viina ripsaht' peäll'. - Kuin päivä-lasku vuohen kukkaapa punoittaa, - Niin polttivat pisarat sen kauniin sormia. - - Ja mielelläänpä, vieras, hään sarveen otti kiin. - Ei kaks' sen tyhjäks' juonut, joit' miehiks' mainettiin; - Voan heti, arvaamatak, Rotninkin hyväksi. - Niin voipa, yhell' kerrall', sen, yksin, tyhjensi. - - Runoja kanteleensa hään otti samassa, - Ja lauloi runon kauniin, rakkaista pohjassa: - _Hagbartista_ ja _Signest'_, ihaisest' laulaissaan -- - Syämmet kovat suli kupariss' rinnoissa. - - Hään _Valhallasta_ lauloi, ja _Einherijästä_, - Vehkeistä uroin vanhoin, moalla ja merellä; - Käsi jokaisen miekkaan, ja silmät kiihoitt' hään, - Ja sarvi aina kulki, joukossa, yhtänään. - - Kovinpa siellä juotiin, kuninkaan hovissa; - Jokainen uros oliik hyvinpä huitissa, - ja mäniik siitten moata, hiljaisest' rauhallans'; - Voan _Ring_, kuninkas vanha, hään makais _Inkan_ kans. - - - - -Katteini-Rouvan Hedvig Helena RAMSAYN (Syntynynnä TAWAST) -kuolemasta, kuultuani. - - -[Sillä laulannolla kuin: "Gullmanig fåle Skinfaxe drager."] - - Ainapa surunki sanoja soahan, - Ainakin kuuluupi kurjuutta voan; - Murheet, ne seuraavat meitäkin moahan, - Huolet, ne tummentaa taivaan ja moan. - - Niinpä nyt silmäni sinua kaipaa, - Syänki suruupi, lähtyäis pois; - Toasi jo tuonela turviinsak saipa - Yhön mun ystävän; -- monta ei ois. - - Kasvoit kuin mansikka: punoitit aina, - Loistit kuin lillukka -- iloksi voan; - Kypsyit, ja he'elmöitit, armaani vaina! - Hajottain lemuais ympäri moan. - - Tok' ei sun päiväiskään paistanut aina: - Pilvet ne toisinaan pimitti sen; - Elämän vaiheet, ne mielemme painaa, - Tok' sinä kannoit ne -- kärsiväinen. - -[Varsin jo vanhalla ijällään (90:nettä vuotta eläisäan) -oli vainaja, viimeisiä vuosia, pian sokeena.] - - Tulin kuin outo tänn' vieraiseen moahan, - Kaukoa, meren ja vesien ta'a; - Kyllähän ainakin tuttuja soahan, - Voan en tok' semmoista ystävää soa. - - Olit kuin äitini, olit kuin sisko! - Kultainen, olit kuin ystävät lie; - Harvoinpa onni mull' vertiöis viskoo, - Harvoinma semmoista tapaan, kuin sie. - - Lempi oil luontoisi, rakkaus mieleis, - Syleisi hyvyyttä täynnä oil siell'; - Suus' oli suloinen, mesinen kieleis, - Mutta sun syän oil sulavamp' viel'. - - Sillä nyt hauvalleis kyynelein kylvän; - Muistoksi murheeni, juoskohot hyö! - Jos eivät asetak kuuluisan pylvän, - Niin hyö tok' osottaa kiitoksen työn. - - _Charlotte_. - - - - -SANAUKSIA. - - -[Ennen painetut Otavassa I. p. 321-223, 266; 326, II. p. 162.] - - - I. - - Agnes Louise Godenhjelm. - - Nuori kuin heinä, kaunis kuin keväinen kukka, - Kasvoit sie koria, korvessa: Suomessa, suloinen juur. - Ihana tyttö! taivaat ei tainna olla sinua ilman; - Sen eestä ottivat hyö, moastakin, omansa pois. - - - II. - - Ulrik Wilhelm Hasselblatt. - - Ystävä! vieraissa maissa myö tutuksi tultiin, ja kohta - Rakkaus ratkeis, ja ystävyys yksinään jäi. - Kuolema rikkoi sun rintais, mutt' henkeisi heiti; - Tuonelan turviin yhtyyvät ystävät toas! - - - III. - - Petter Reinhold von Törne. - - Surekaat, Suomessa, kaikki! Yks meijän ystävä vaina, - _Törne_, on manalaan männyt; viisas ja vilpitöin mies! - Nuoruus ja viisaus, moassa -- ei tavatak, yhessä, aina: - Hänessä löytyivät kaikk'! Totuus ja rakkaus myös. - - - IV. - - Rakkaus. - - Ei makeempoo ouk kuin rakkaus! Se tuottaapi meillen - Taivaan ja moan; ja mesi on sappena sill'. -- - -- Niin uskoopi _Nossis_; se jok'ei soan't _Kypriltä_ suuta, - Häntä ei tunnek: sen kukka on kavunnut pois. - - Nossilta. - - - V. - - Thymareta. - - Voi pahuus, kuin soreeks' oil' tehty _Thymaretan_ kuva! - Silmästä paistaapi hyvyys, ja hiljaisuus myös; - Piskakin heilutti häntäns', ja katteli kuvaan, - Luullen ett' häänkiin nyt entisen emäntäns' näi. - - Nossilta. - - - VI. - - Sapfo. - - Vieras, jos _Sapfoa_ nähäkseis soisit? _Charíteisten_ kukkaa. -- - Käy _Mityléneen_, kauniimpaan kaupunkiin ast'; - Sano, ett' _Lokreisten_ moa myös synnytti hänelle siskon, - Nimellä _Nossis_: runojoin nimikko. -- Mää! - - Nossilta. - - - VII. - - Tyttö. - - Taivaan tyttö! huuleis on hunaja, kieleis on mettä, - Suloinen suusi -- tulinen silmäisi on; - Josma sun poveiskin näkisin! tuopa on kaikista kauniin; - Poveini polttaapi tuo, mielyttää mieleini juur'. -- - - - - -Hulivili. - - -[Ennen painettu Otavassa II. p. 317, 318.] - - Minä olen poika, jot'ei surut paljoa paina; - Vilpiä ja hilpiä -- niin olen minä aina. - - Mutta enmä aikoin tulet, olla eneän teällä. - Sillä vaimot valehteloo paljon minun peälle. - - Ämmät vanhat äykkäävät, ja nauraa pahat naiset; - Ja ne nuoret vaimot ovat, kaikki, samallaiset. - - Josma oisin, jonkun kerran, joukossakin päissä! - Siitten tuosta torutaan, ja akat ovat äissään. - - Josma jollon, korttiloissa, onneani koitan! - Siitten tuostaik lorutaan -- jos kohtakinma voitan. - - Josma jollon ottaisini tyttöäin mun luokse! - Siitten tuosta pauhataan, ja puheet kylään juoksee. - - Mitäs minä tuosta huolin? Tuo mun viinain tänne! - Minä pulloin pullistan, ja elän niinkuin ennen. - - Eihään siihen tullekkahan tekämistä kennen! - Piikoja ma pitelen, ja likistän kuin ennen. - - Minä heitä kuiskuttelen, muiskuttelen muuten; - Syläilen, ja hyväilen, käsilläin että suuten. - - Tulek tänne tyttö rukka, likemmäksi muutais! - Niinmä saisin suikutella sinun pientä suutais. - - Josko mummo murahtaa, jos toruu vanhat naiset, - Sanot heille että ne oil, nuorra, samalaiset! - - Vanhat peätään puisteloovat, muisteloovat mieltään -- - Mitäs siitten nuorten ilot torutaan ja kieltään? - - Niin ne tuolla teköövät, ja niin ne teköö sielläik; - Niin on ennen eletty, ja niin eletään vieläik. - - - - -Koulumestari. - -(Suomennettu). - - -[Lauletaan kuin: "Kära gossar! Låten se, alt J då, -engång lären A, B, C."] - - Pojat laulaa, yhtenään. - - A, B, C, D, E, F, G, - H, I, K, L, M, N, P; - Q, R, S, T, V, X, Y: - A, B, C, D, E, F, G - - Koul'mestari. (Käissä kepillään). - - Pojat; rukat, näyttäkee! - Jottapa kerran voitten A, B, C. - Ell'ei paremp' käyk, kuin koitan -- - (Kiitänkö mä, vaiko moitan) - Niinmä selkeän, teillen, annan! - Nurkkaan teijät seista pannaan -- - - Pojat, laiskat, näyttäkee -- - Jottapa kerran voitten A, B, C, - Ei niin, ei niin! Ei niin, ei niin! - Niin pä! niin pä! No nyt kävi hyvin kyll'! - - Pojat rukat, elkeä pelkeä! - Enmä vielä annak selkeän; - Voan jos teitä naurattaapi, - Niinmä teijän korvat roapin! - Piiskata mun teijän täyt'; - Tottapa siiloin myöski paremp' käyp'! - - B, A: be, be! B, E: be, be! - B, A: bi, bo! bu, ka, ke, ke! - Ko, ku, -- No tavaa paremp' sie! - B, A: ba! B, E: be! B, I: bi! B, U: bu! - K, A: ka! K, E: ke! K, I: ki! K, U: ku! - B, A: be, be! B, E: be, be! B, A: bi, bo, bu! - Ka, ke, ki, ko, ku -- - No tavaak paremp' sie! - - Minä vähä tästä työst'! - Tavaan ainaik ite myös -- - Paremp' sian paimenna! - Niin on, talvell', vapana. - Seista yhtenään ja pauhaa, - Eikä soaha tunnin rauhaa; - Opiksipa selkeän pannaan -- - Tuhmat pojat pirull' annan. - Vähäik' siitten palkaks' soan - Ka, ke, ki, ko, ku. - Mänkee hiijen pisahan! - - - - -Viina-Virsi. - - -[Lauletaan kuin: "Här är ock en fyllehund! Mina bröder -- Lambo." &c.] - - (Isäntä laulaa.) - - Pieppäs pikar' pivossais, - Puhuk pullois luokse! - Viina kiehuu kiassais, - Voahi moahan juoksee; - Kahok, kuin tuo juoma-härkä - Vetelööpi viinan märkeä -- - Juokaam', Juokaam'. - Veli-kullat -- juokaam'! - - (Vieras laulaa.) - - Nyt on pulloin tyhjä toas, - Ei ouk mitä juuaan; - Nyt on kulkkuin kuiva toas. - Kunnek' toista tuuaan. - - Paha olla tässä hä'ässä! - Ei ouk suussain, eikä peässä -- - Juokaam', juokaam', - Veli-kullat, juokaam'! - - (Isäntä toas, toisellen.) - - Otat kuppi kätteheis, - Elä häntä heitä; - Olet seuran-pettäjä. - Jos et seuraak meitä. - Juoppas, juoppas juoma-ratti, - Huuhteleppas huuleis, matti: - Juokaam', juokaam', - Veli-kullat, juokaam'! - - (Toinen.) - - Sep' on mulle vaikia, - (Elä eneä anna)! - Kuka jaksaa kaikkia - Pulloi suuhun panna. - - (Kaikki yhteisesti.) - - Et ouk poika, jos et koita - Että pulloaisi voittaa! - Juokaam', juokaam', - Veli-kullat juokaam! - - (Vieraat, yhessä.) - - Ite ompi isäntä - Hunajaa ja mettä, - Joka aina lisentää - Viinoa kuin vettä. (Isäntä:) - Kiitos olkoon monin kerran, Eip' ouk vieraassakaan syytä, - Tuhatta tuhannen verran Joka juop', ja toista pyytää; - (yhteisesti:) - Juokaam', juokaam', - Veli-kullat -- juokaam! - - - - -Juoma-Laulu. - - -[Lauletaan kuin: "Vänskap är en planta, ganska svår att finna". &c.] - - No sinä uljas miesi -- joka istut siinä. - Mikä sinun nimeis? sanok mullen sen: - -- Tuos on sinun lasiis -- tartuk siihen kiini! - Panek sitä pohjaan, hyvä kultainen. - Elä seästäk sit', voan tyhjennäppäs pois! - Kyll' toista välleen - Saisit jälleen, - Jos tuon jois't. - - kertaus: - - Elä seästäk sit', voan tyhjennäppäs pois! - Kyll' toista välleen - Saisit jälleen. - Jos tuon jois't. - - No puhuk pullois luokse, laulak lasin eäreen! - Juo sun tyttöis muistiin! -- hyväillä sit' soat, - Jos sa panet pohjaan, jos sa täytät meärän; - Jos sa tuota hyljäät -- hyljää hään sun toas, - Sillä tiijät sen, ett pettur' petetään -- - Ja jok' ei ryyppää, - Se on syy-pää; - -- Se on hään! - - kertaus: - - Sillä tiijät sen, ett' pettur' petetään -- - Ja jok' ei ryyppää, - Se on syy-pää; - -- Se on hään! juo! juo! juo! juo! juo! - (Hänen juuessaan laulaa siihen toisetki.) - auks'! auks'! auks! - - No nyt on viina suussais, nyt on mieli peässäis, - Nyt oot sinä soanut viisautta kyll'! - Muista sinä voan, ett' toisill' annetaan; - Ja jok' ei sitä - Puolta pitä, - Hään ei soak. -- - - kertaus: - - Muista sinä voan, ett toisill' annetaan; - Ja jok' ei sitä - Puolta pitä, - Hään ei soak. -- - - - - -Kapakkaan marssi. - - -[Lauletaan kuin: "Äiti, sanon minä sull', mikä tuska ompi mull" &c.] - - Lähkeämme nyt laulamaan. - Laulujamme lausumaan! - Kaikk' on kavuilla kaheltu, - Joka kolkka kolisteltu -- - Ei ouk muuta jälellä, - Jälellä. - Kuin kapakka mäellä. - - Tuoneppa tuo kulkoo tie. - Joka meit' kapakkaan vie. - Sinnek polkemme pojamme, - Siinä juomme joukkonamme. - Käykee sinnek joka mies, - Joka mies, - Kuin on tässä, kuka ties! - - Siinä olvet koitellan, - Viikset viinaan voitellaan. - Siinä soamme hampain vastek, - Siinä soamme haulein kastek. - Siinä soamme mielellä - Mielellä - Mehun mettä kielellä. - - Niinpä muutkin teköö! Nuo - Pakanat ja papit juo. -- - Pojat juovat Pohjan moalla, - Lapset Lapihin rajalla, - Suomalaiset Suomessa, - Suomessa, - Kallistaavat pullonsa. - - Sillä moa se kasvattaa - Viinan viljaa Suomessa; - Sill' ois suru, ja ei muuta, - Jos ei kastellaisik suuta - Jos ei löytyis miehellä, - Miehellä, - Jotakuta kielle. - - Juokaam' pojat juokaam näin, - Että kaupunki on päin! - Huoneet käyköön ylin alan, - Ite käymme neljin jalan: - Nukkumme, niin nähä soamm', - Nähä soamm' - Uuvet kestit unessamm'. - - - - -Veisu. - -(Ruotista suomennettu). - - -[Lauletaan kuin: "Min son, om du vill sällheten nå, så drick" &c.] - - Jos tahot iloa nauttia, niin juo! - Jos tahot vältteä tautia, niin juo! - Sill' viinapa iloiseks' teköö sun mieleis -- - Mutta niin kauvan kuin liikkuu sun kieleis, - Niin juo, ja laula! ja juo, ja laula, ja juo! - - Jos Leäkärit kielteä sun juomasta, niin juo, - Hyö makoovat itekkin juovuksissaan, ja juo -- - Mä kymmentä Leäkärii jo olen nähnyt, - Ja kaikki on samalla tavalla tehnyt. - Ja juo, ja laula! etc. - - Jos sull' on yksi ystävä, niin juo! - Out ystävyyvess' pysyvä, ja juo! - Taputak tyttöis, ja ann' hänell' suuta, - Ja jos sinä soat, niin tiek vielä muuta. - Ja juo, ja laula! etc - - Jos olet vanha ja voimatoin, niin juo! - Jos olet nuori ja naimatoin, niin juo! - Sill' juoma vanhallen voimoa lisää, - Ja nuori ei tarvihtek neuvoa iseä. - Niin juo, ja laula! etc. - - Jos olet isältäis talon soanut, niin juo! - Jos noapurit ovat sen velaks' ta'anut', niin juo! - Sill' juoman aineet sull' moasta kasvaa, - Etk' tarvihtek viinasta rahoa maksaa - Niin juo, ja laula! etc. - - Tuomari pännänsä viinahan kastaa, ja juo -- - Riivali talonpojan asiaa vastaa, ja juo -- - Kas' herra, kuin hyvin hään asians' käytteä; - Koska hään, rahalla laskunsa täytteä. - Ja juo, ja laula! etc. - - Sotamies tappelee niin kuin poika, ja juo -- - Ja kuin hään vihollisensa voittaa -- hään juo; - Hoavat ja kunnia-merkit hään kantaa, - Sielun, ja syämmens, likoillen antaa. - Ja juo, ja laulaa! etc. - - Pappi se soarnaa kyll' voimastaan, ja juo, - Hään soalins' pitäjält' toimittaa, ja juo -- - Juustot ja pellavat rouallens' kantaa. - Ja sielunpa autuuen sairaillen antaa, - Ja juo, ja laulaa! etc. - - Lukkari pitäjäll' häissä käyp', ja juo -- - Hään suonta iskee ja laulele, ja juo; - Viinalla kurkunsa karkaiseepi, - Ja pyhänä, kirkossa, parkaiseepi, - Ja juo, ja laulaa! etc. - - Mittar' hään tikkujaan pistelee, ja juo -- - Hään pyyki-kiviä viskelee, ja juo -- - Hään pituuven, syvyyven, levyyven mittaa - Ja ketjujen jatkoksi veäntelee vitjat, - Ja juo, ja laulaa! etc. - - Nimismies rästiä kantelee, ja juo -- - Hään lehmän korvia leikkelee, ja juo -- - Välisten antaa hään viikon aikaa, - Ja siitten hään laittaa ett' vasarat paukkaa, - Ja juo, ja laulaa! ja juo, ja laulaa, ja juo! - - (Muihen tekemä). - - - - -Turun Tulipalo. - -(Syys-kuun 4:nä ja 5:nä päivänä, vuonna 1827). - - -[Ennen painettu Otavasta II. p. 318-320.] - - Tuli on Turussa turmion soanut; - Vallatoin valkia, vahinkot suuret. - Kirkot ja kartanot, tornit ja muurit, - -- Kaikki on koanut. - - Tuulikin tuli, ja paiskaisiin paloon, - Tuiskutti tulta, ja riettaanna riehui. - Leimaus lensi kuin lempo, ja liehui - Talosta taloon. - - Kulki kuin kulo, ja, kulmasta kulmaan, - Suojatkin suurimmat suikkaisi suuhun; - Kaluisi kiviä, puraisi puuhun, - Jumalan julma. -- - - Karsast' oil tahtoa turhoa työtä -- - Kaupunnin kauhistus, armotoin suuri. - Kauniimmat kavut oil poronna, juuri - Raunioin myötä. - - Voi tätä kauheaa syksyistä yötä! - Vaivaisten valitus, huuto, ja luulo -- - Itku, ja parku, ja kujerros kuuluu - Rantoja myöten. - - Ei ollut majoa monella sa'alla! - Vainioll' vanhatkin kumoonsak koataa -- - Murheissaan tuhannet panihin moata - Kylmällä maalla. - - Luoja, sun lahjais ja kuriis on lässä -- - Yhet jos koroitat, alennat toiset! - Parhaimmat pajarit, pahimmat loiset, - Nukkuivat tässä. - - Orjat ja Herrat ei eroit'tu toistaan. - Tekivät sovinnon viha ja vaino. - Ylpeys tässä, ja tässä se kaino -- - -- Tapaisi toisiaan. - - Aura, kust' tieto, ja viisauen valo. - Valaisi moata, ja laveast' loisti; - Kirjat -- jotk' asiat vanhimmat toisti, - -- Kaikki ne palo. - - Hovrätin seästöt, ja Oikeuen kätköt, - Kaikki ne tuperoi tuhvaksi välleen; - Tuli ei suvanna suojoa kellen. - Hirmuiset hetket! - - Kirkkokin kuuluisa (Suomessa suurin) - -- Mokoma laitos, oot päiviäis nähnyt! - (Tuli jo muinonkin turmiois tehnyt) - -- Hävit'tiin juurin. - - Tornikin, jota niin kauniiksi tehtiin, - Kusta jo kuparin sointua kuultin; - Jota juur' vanhaks' ja lujaksi luultiin, - Lieskana nähtiin. - -[Niin kuin muistamme niin soitti kellon-soittaja kelloansa, tässä -hirmuisessa tulipalossa, kunnekki ite muuttui mustaksi, tornin -palaaissa.] - - Ilo se muuttuupi murheeksi välleen! - Muinoisat muistot!... Voi autuas aika! - Kaikki on kavonna. Ainoast' paikka - Löytyypi jälleen. - - - - - - -Suomennoksia Bellmanista. - - - - -Carl Michael Bellman on kaikista kuuluisin, ei ainoastaan omassa -moassaan, mutta, uskallamme sen sanoak, monessa muissakin maissa, -näistä hänen mielen-vietteleveisistä, sukkela-luonnollisista ja -meitä aina huvittavaisista lauluistaan. Tosi on kyllä, jott'ei hään -laulannut muusta kuin viinasta ja tyttölöistään; mutta mistäpä -ne muutki ovat laulaneet, ellei näistä aineista? Monet tuhannet -ovat näistä jo runoilleet, kuitenkin niin ne parhaimmatkin heijän -lauluistaan ovat aikaa voittain muististamme murenevana: voan niin -kauvan kuin Ruohtia vielä missään puhutaan, niin on Bellmaninki -laulut ei ainoastaan muistettavana, mutta aina yhtä mielulliset, kuin -koska heitä synnytettiinki. - -Aika ei annak tässä myöten laveaammastik puhua heijän luonnostaan; -toki muistutamme, jott'ei heitä ainoastaan piek lukea -- heitä -piteä laulella, tahi kuulla laulettavana. Sillä laulut (sanat) ja -laulantansa, eli heijän nuottinsa (soitto) ovat niin yhteen-juotetut, -ett'ei heijän käyk eroittaminen. Ne ovat yhessä kuin henki ja -ruumis: otak heistä yhön pois, kummin tahansa, ja sulla on ainoasti -roato jälellä. Mutta eipä vielä sillä kyllä! Heijän piteä myöskin -käytettelemän (ageras); sillä meijän piteä ei ainoastaan korvallamme -kuulla, mutta myös silmällämme nehä heijän käyttämistä, jos mielimme -heitä ymmerteä. - -Niin kuin kaikki mainiot älyt ovat arvattavina eärättöminä tahi -käsittämättöminä ja meärämättöminä henkellisinnä jalouteina, niin on -myös Bellmanki, ja hänen tekämä-laulunsa; joihen arvon oivaltamisehen -ei yllyk mieli joka miehen, ja joihen ei synnyk, eikä ouk -syntynynnäkään, muihen kieliin sovittaminen, senki suhteen jolla ovat -Ruohin puheiseen niin yhteensulatut, että hajoavat jos kerran heitä -siitä eroitetaan. [Tok' löytyy muuan joukko hänen lauluistaan käätty -Saksan, Juutin ja Hollannin kielillä.] Kuitenkin olemme uskaltaneet -miten-kuten Suomalaisilleki lukioillemme soaha heijät tievyiksi, jos -ei muuten niin toki koitteeksi. Olemmekin jo havainneet, että kussa -tapaamme heijän henkensä (ei sanojansa) siinä sitä Suomeksikin käypi -paremmin toimittaminen; mutta kussa sanojakin tavoittaisimme, siinä -(heijän käsittämisellä) kavotamme heijän henkellisyytensä. - -Bellmanin laulut ovat kaikki iloisat ja lystilliset, ja jos -hänen leikki-puheensa toisinaan olisikin väliä ehkä irstainen ja -irvisteleväinen, niin se ei siksi ollut ruokotoin tahi hävitöin. -Sillä jos joku sana tuli hänellä vähän liijaksikin sanotuksi, niin se -mäni kuin tulikin, kesken puheen; ei siitä ollut sen koommin, tuskin -jos kävi korvihimme. Paihti sitäkin, niin koska hään, lauluissaan, -otti kuvaellaksensa Peäkaupunkissa halvan ja alhaisemman kansan -mieltä ja luontoa, heijän pitojansa, tapojansa, ja huvituksiansa, -niin oli arvattavanakin, että jos tahtoi tarkoin tehä, hänen piti -nouattaman heijän puhettansakkin; ja ett'ei kaikki sanat silloin -puntariin pantu, eikä mitattu voaksalla tahi voakalla -- liijoinkin -koska suurin joukko hänen lauluistaan synnytettiin viinan tiloissa, -ystäviensä joukossa, miten voan peätyi ja juohtui mieleensä, ilman -kauvan oattelematak, ilman paperiinki panematak. Heitä koottiin, -muisteltiin ja kirjaan pistettiin perästäpäin, minkä taisivat; mutta -suurin joukko, ehkä parhaimmat heistä ovat kavoneet ijäksi. - -Älköön yksikään luulko, meijän, näihin lauluin suomentamisella, -harjoittavan tahi kehoittavan viinan juontiin! Poisipa sitä -nopeemmin heillä poistettaisiin, vähenettäisiin, ellei varsiin -hävitettäisiinki. Niin kuin juopuneiten kujeet soattaa meitä monesti -kyllä ehkä naurattaa, mutta tympeyttäävät meitä kuitenkin juomaan -rupeemasta, niin soattaapi myös juoma-laulutkin meijät mielytteä, -jotka, elävinnä tauluinna, kuvaileevat silmissämme juomarien -elämä-laitaa, voan silläkin jo varoittaavat meitä rupeemasta heijän -poluillen. - -Bellman oli syntynyt Tukhulmissa v. 1740, 4 Helmik. ja kuoli -samassa kaupunnissa v. 1795, 11 Helmik. 55 vuotta elättyään. -Hänen vaimonsa, _Catharina Hermonia_, kuoli vasta tänä vuonna, -90 vuuen vanhana. Sen suurempata virkoo ei ollut miehellä kuin -kirjuttajan Numero-Arpauksessa (Nummer-Lotteriet), ja siinäkin -toisella toimitti ammatinsa. Hovi-kirjuttajan nimittämistä oli -annettu hänelle kunniaksi Kuninkaalta Kustaa III:lta, joka paljon -oli häneen mieltynyt. Aikanansa jo kerran unoutettu ja moneltakin -moitettu, kunnioitettiin häntä Juhlallisesti, koska 26 Heinäk. 1829, -Kuninkaan ja kaiken peäkaupunkin lässä ollessa hänen muisti-pylvänsä, -tehty Byströmiltä, Kasarista, kuvaellen häntä rintoansa myöten, -isommaisuuessaan (i Kolossal) asetettiin hänen kunniaksensa -Kuninkaallisessa Tapiolassa (Kongl. Djurgården). - -Minkä puolesta Bellman, lauluissansa, aina kuhtui ihtesek -_Fredmanniksi_, ei tunnetak; sillä nimellä hään on tullutki enemmän -ehkä kuulluksi. - - - - -Muovits. - -(Suomentama Fredmannin Lauseista N:o 28). - - -[Lauletaan kuin: "Movitz skulle bli student, han Upsala betrakta".] - - Muovits piti tehtämän- - pä Oppivaksi kohta; - Rupeis lukiin lähtemään - _Grammatiko, contracta_. - Voan ei tok' - _Hic, haec, hoc_ - Pystynyt sen peähän. - Juuvak olttapa hään kok'; - Ja joi ett' luultiin jeävän. - - Siinä istui tuskissaan, - Ja hikoill' joka oamu; - Viinaa sill' oil kirstuissaan, - Kuin rupeis lukiin _amo_. - Miten joi -- - Olvi, toi - Voitti koko miehen. - Teki mieli piikoloi'n, - Ja läksi tipo-tieheen. - - Suutuksissaan otti hään- - pä _Puffendorff_ ja _Grotius_, - Paiskoi seinään mänemään, - Niin julma kuin _Stygotius_. - Lauloipa -- -- -- - Huus' _werda_! - Kapakallen kantaa - _Lexicon, colloquia_, - Ja _Zophin varianta_. - - Kolmin miehin aivoit hyö [nimittäin _Muovits_, kumppalineen] - Jo Helsinkiinpäin männä; - Mutta jäivät kaiken yön- - pä Kapakkahan tänne. - Muovits voan, - Turkissaan, - Istui penkin peähän; - Joi niin hirmuisest ett' hään - Oil vähin siihen jeähä. - - Ruvettiinpa jutteloon: - Jos tavaksipa kuuluu - Juomarillen muuttelo - Elämä-laitan muullon? - Ja ja ei, - Hoi ja hei! - Yks' ja toinen huusi. - Muovits kysyi: "mitenpäin?" - Ja kaikkii suututt' uusi. - - Siitten toasi väitettiin, - Jos eroitus lie suuri, - Koska viinoo keitettiin, - Ja koska juotiin juuri? - Niin ja näin, - Toisappäin - Huusi yks' ja toinen. - Muovits huusi: "tuokaas tänn'- - pä viinoo viel', jos voineen." - - Kolmas aineh - - - lempo ties'! - Jo peämies lullin-lallin; - Ja sen puolustaja myös- - ki koatui mullin-mallin. - Fredman, hään - Tuli tänn', - Tyttölöihen kanssa; - Ja ne oppineetpa ne, - Ne häpeis puheitansa. - - - - -Äskoinen Tanssi. - -Suomentaminen Fredmannin Lauseista N:o 62. - - -[Lauletaan kuin: "Movitz vallhornet broberar" &c.] - - Corno... Muovits nyt Sarvensa koittaa, - Sois' ett' kaikk' jo valmis ois. - Tanssiksi kauniisti soittaa, - Huilunsa rasvalla voitaa. ...Corno. - Hyppeä, ja huutaa, ja väitteä, - Kirveet ja kihvelit heitteä -- - Kaikki nurkkaan viskoo pois: - Tuolit hään seinistä lykkeä, - Pöyvät ja penkitki pyyhkeä -- - Kaikk' hään paikkoillensa sois'. - - Corno... Mitäspä kahtelet noita? - Katto ja seinät. Tolvana? - Tauluja, maita ja soita, - Kirkkoja, kaupunkiloita ...Corno. - Kauniist' on kahtoa kyllä, - Tyttöjä, helmukset yllä, - Tirkistellen -- nähä soat. - Nuoret ja vanhatpa lässä, - Kaikki hyö näköövät tässä - Selväst' mitä luetaan. - - Corno... Kahoppas kattohon, nuita! - Niinsä, tuollaik, nähä soat - Päiviä, tähtiä, kuita, - Poavia, Piru ja muita. ...Corno. - _Goliath_, viisas ja viekas, - Kantavan käissänsä miekkaa, - Ohtaan _Taavi'in_ osaja; - _Absalon_ pajassa takoo, - _Ahasveruspa_ makoo - _Estrin_ hoaroin nojassa. - - Corno... Neätkös nuo _seihtemän laihaa - Nautaa_, jotk' on laihossa? - Siinäpä _Noakin_ laiva, - Kappas kuin sataapi aivan! ...Corno. - Siinäpä _Tuhma_ ja _Viisas_; - Siinä Prohveeta _Elisa_. - Rattaillansa, taivaassa. - Pistäppäs lasiais silmiin! - Niinpä soat samassa ilmin, - Kuin Susanna voiton soa. - - Corno... Muovits hään kahteloo näissä; - Päreet palaa, huilut soi. - Sulhainen näkyypi väissä, - Piiska ja rukkaiset käissä! ...Corno - Piirakkain kystä ei ole; - Neitoiset, rinnassa solet, - Valmistaiksen -- minkä voi. - Kaikki ne tanssia varttuu, - Porstuvaan väki jo karttuu; - Tanssi alkaa -- kuulkas hoi! - - Corno... Muovits nyt sarvensa hoitaa -- - Jopa polskan panoo tuo; - Alullen soaha hään koittaa, - Kuules kuin somast' hän soittaa! ...Corno. - Iskeäpi silmänsä nuottiin, - Puhaltaa -- jalkapa puottiin. - Kass' kuin polkee! -- Hullu tuo! - Nutussa ukkopa liikkuu, - Sarvensa hampaissa kiikkuu; - Kynttilät, ne palaa -- nuo. - - Corno... Kaikkupa kuuluupi parve'in, - Valaistuna tupa ois. - Ukot ne kontaa kuin karhut, - Kukin hyö paristaan harhuu ...Corno. - Piijoista, muutamat -- hienot; - Muutamat, ynsät ja vierot, - Suutuksissaan lähtöö pois. - Muutamat seisoovat eän'täk, - Hansikat sormiinsak veäntää, - Ottais nuuskun -- josma tois'n. - - Corno... Avuksi! Nenäis jo eäntyi -- - Rupeek rinkiin -- rupeek näin - _Lassilan_ Anni jo seäntyi, - Pojillen nauruksi keäntyi. ...Corno. - Kenkäisi ainapa löyhkäät, - Kuhnustat, kompsaat ja öyhkäät, - Tuikki musta allappäin. - Nauhaisi lierut on poikki, - Pitäppäs käsiäis oikeen! - Pieppäs rinkiin, pieppäs näin! - - Corno... Niistäppäs nenäisi, linkist'! - Kannak kauniisti sun peäs! - Tytöt jo tunkeiksen rinkiin, - Laitiaiksen, heittäiksen, minkiin ...Corno - _Juosehvin_ morsian, tuolla, - Karkaapi Nikkarin puolla; - Jalat viistot -- eikös neä? - Sonnassa sormet ja hyppeet. - Lurjus! Kah, kuinkas sa hyppäät? - Etkös vähäik' viihikkään. -- - - Corno... Ruvetkee kaikki yht' aikaa, - Alust' aina loppuun ast' - _Liena_, jo omaisi kaipat? - Mitäspä tuosta sa paipat? ...Corno. - Hämmennös soapi jo vallan, - Pujotkee käsien alla! - Liisa piikain; -- Huutti-pas! - Ehippäs _piikojais_ tuolla - Kavulla, moalla ja suolla! - Lyö sen pirua suuta vast'! - - Corno... Seppäpä, miehistä mieru, - Käyp' ja ähkää, pyytää, ja juo; - Paijasta, nauhat ne lieruu, - Ainapa manailen vieruu. ...Corno. - Kah! kuin hän hyppeä kuin haukki, - Housuinsa nappi on auki; - Käet koukussa! -- hyipä tuo! - Hattunsa nurinpäin veänteä, - Sinne ja tänne sen keänteä; - Ukot tuolle -- nauraa nuo. - - Corno... Hyppikee pojat, kuin katti! - Rinki juoks'koon niin kuin köys'. - Heikutak, keikutak Matti, - Varoitak seinät ja katto! ...Corno. - Peästäppäs Suutari rinkiin, - Mestari tulkaappas linkist'! - Sarvet soittaa, tanssi käyp'. - Sorkkaisi eiltäisi heitäk! - Eläppäs potkaisek meitä! - Viulut vinkuu, pulloin täys'. - - Corno... Väkipä porstuvaan keräyk, - Peästäk Krouvari -- sisään tänn'! - _Hyväpä sukuiset Herrat! - Teijanpa muistiksi kerran_. ...Corno. - Seisok, kuin pyssyt ne paukkaa; - Armahin muistiksi -- kaukaa! - Juoppas Suutar'! Jouvuk tänn', - Tomu tuo lakkeiseen juoksoo, - Pöllynä uksesta tuoksuu. - Riskist' rinkiin! ... keännek sen. - - Corno... Ruvetkee kaikki yht' aikoo! - Alkaappas nyt kaikki, hei! - Muovits pä vähäistä vainki - Voijetta sarveisi saiki! ...Corno. - Tytötpä kannoillaan kolkkaa, - Häpiä! miten te solkkaa; - Voi tuo vuohi, minnek vei! - Katos kuin lattiall' laukkais', - Silottu silkissä, raukka! - Niin kuin kuikka, siipineen. - - Corno... _Sep' on mun morsioin, koira! - Onko haun kuikka?_ -- Ompa niin! - _Soakelin vietävä orja! - Vielämä luitaisi korjan_. ...Corno. - _Hänestä henkeni annan, - Sinulta, perhana, pannaan - Peätäis halki! -- Ovet kiin'! - Täss' oot kuin perkele merrass', - Olet kuin hiiroinen tervass'!_ - Ulos lakki jo viskattiin. - - Corno... Pahuuspa, kuules kuin paipaa - Ja lakistaan larmin soap. - Muori jo ottaapi vaipan, - Tytärpä omansa kaipaa ...Corno. - Tukasta Nikkarin soapi, - Silmät ja korvia roapi; - Tuloo nöyräks', samassa - Kynttilät sammuksiin löivät, - Eukkopa poiki kuin söivät, - Puristettu eis ja taa. - - Corno... Kaikkipa rinkissä piirii, - Laskeeppas nyt lavullen! - _Maikkipa_ hyppeä kuin hiiri, - Lenteä ja liehuu kuin viiri ...Corno. - Hiisi, kuin pyörähti häntään! - Paitapa, kahto kuin lenteä; - Poika, pahuus, sai jo sen. - Älkeäpäs mistäkään virkaa! - Heretkee tansista, sirkut; - Nep' on luotu surmaksemm'. - - - - -Selkeänsä soamisestaan. - -(Suomentaminen Fredmanin 31 Lauseesta). - - -[Lauletaan kuin: "Ack Movits hvi står du och gråter, -så hungrig och frusen och stinn" &c.] - - Kah, Muovits! Mikäs sua vaivaa? - Sun turkkiis on turvonnut toas. - Sun sierameis juoksoopi aivan - Kuin virta. -- -- -- Voi, turkainen, toas! - Viel' henkissä veikkojais lienee; - Voitathan sa vastuksiais. -- - _pong pongtuli, pongtuli_... Tais? - Niin soitappas vielä! - - Soas täst', otak ryyppysi! -- Vasta - Sa pakiset paremmin toas; - Ja, viinalla, partaisi kasta! - Se virvoittaa mieleisi toas. - Vai lempoko sisujais polttaa? - Ehk' viina ei hyveäkään tie -- -- -- - _pong pongtuli, pongtuli_... Lie? - Niin otathan oltta! - - Jos silmäis lie puhki? -- Vai vielä! - Ann'olla, viel' kalvoss' on luut. -- - Voan missäs out ollut? -- Vai siellä, - Kuin tappelu-koiratkin muut! - Niin avaappas silmäisi, kulta, - Ja kahok nyt pulloisi päin! - _pong pongtuli, pongtuli_... Näin- - pä terveeksi tultu! - - Se lohtuttaa mielemme aina, - Kuin turvamme tuttaviin päin; - Paak lakkisi -- peähäis sen paina! - Kah, miksi sun potkittiin, näin? - Etkös sie siitt' pitänyt puoltais. - Kuin kävit niin kehnosti kiin'? - _pong pongtuli, pongtuli_... Niin, - Niin lausuppas suotta! - - "Oil Syys-kuussa kymmenees päivä, - Voan vuosi -- en muistakkaan moar'! - Oil pilvessä kuu, mutta päivä - Oil pouta, vaikk' satoi ves'-koar' - Se oli -- jos muistaneen oikeen -- - Se viho ja viimeinen"... "No?" - _pong pongtuli, pongtuli_... Jo - "En muistakkaan oikeen." - - "Ma tapaisin, ehtoolla, kerran- - pa neijon, jonk' silkiss' oil peä; - Sen hoastatin vähäisen verran -- - Sain tieteä kust' kotoisin hään. - Hään asui... kah, maltappas aikoo! - Siin' kolkassa... Sanonko jo?" - _pong pongtuli, pongtuli_... "No!" - "En sanoisik vaikka -- -- --" - - "Ja kallella, kanteleen kanssa, - Ma jänkytti jälestä juur'; - Voan Neitoni, viekkauellansa, - Hään luikastiin porttihin suun. - Voan ikeän kuin siihen hään seisaht', - Jo tulipa rutkaleh muu", - _pong pongtuli, pongtuli_... "Huuh! - Mun syväni keikaht'." - - "Hään ärjäis 'mun tyttöni heiläk'! - Ja, samassa, korvallein päin. - Hään kiljais: 'vai vieläkös väität'? - Ja silloin jo toiselle sain. - Niin siinä hään seisoi ja potki, - Ja koplotti hameet ja muut." -- - _pong pongtuli, pongtuli_... "Huut'! - Kaikk', sorttana, sotki." - -[Päin = _pain_ tahi _pani_. (Norjan Suomea) samaten -_tuil, oil_ (tuli, oli).] - - "Mitäspämä taisinka muuta - Kuin kapsuttaa kanteleen peäll'; - Ma soitin, vaikk' suruiks' käv' suutain, - Ja murehtin muutakin teäll'. -- - Vie hitollen, mokoma leikki! - Sen, piru, jo kynsisek vei" -- -- - _pong pongtuli, pongtuli_... "Ei- - pä syntynyt, Heikki!" - - "Hään vei multä tyttöni, roisto; - Sen konnan ma korventaa sois'n. - Hään haukkui mun 'lurjuk'si.' -- Oisko - Tuo kumma, jos henkiltä pois - Ma ottaisin semmoisen miehen, - Joka minun kultani vei?" - _pong pongtuli, pongtuli_... Hei! - Pois läksinpä tiehein. - - - - -Tuli-palosta. - -(Suomentaminen Fredmanin Lauseista N:o 34). - - -[Lauletaan kuin: "Ack hvad för en usel koja, -spräckta rutor, brutna lås." &c.] - - Mikä kurjuus, tuolla kaulla! - Lasit rikki, katto pois; - Kukko puhteellaan jo laulaa, - Rumpu kuuluu kulmass' toiss'. - Hoipa! Hoipa! pitkin moata - Huuto käypi ainiaan. - Varttuissaan - Vettä soahaan, - Kellot soipi aina voan. - - Kirkon torni tuolla paistaa, - Kuumottaapi kaiken yön; - Heinissäpä, tallin laessa, - Toruu akat tehyn työn. - Akkunassa kissa naukuu, - Hiiren syöjää hirmuttaa; - Samassa - Koirat ne haukkuu, - Itku, nauru, tarjona. - - Pumput suihkii, piiput säihkyy. - Hirnuu hepo aisoissaan; - Moa vapisoo, ruiskut räiskyy, - Kaikk' on veen jo vallassa. - Miehet, joukottain, ne kiikkuu, - Juoksoovatten tänn' ja sinn'; - Varkaatkin - Tässä liikkuu. - Pelko, pakko, yläisin. - - Kahtokaapas, kuin on kaita - Tie ropakko, kurainen; - Roastuvanki toinen laita - Poahtuu, tuolla, itekseen. - Akkunastaan vanha vaimo, - Kurkistellen, irvistää -- - Silmissään - Viha ja vaino; - Paljas peä on, etkös neä? - - Seinän vasta, neät, jos' lystät, - Kärryt, pantu pystyyn päin; - Rikkinäisestä lyhystä - Suitsuu vielä kynttiläin. - Tien ravissa, makoo tuolla, - Juopunutkin jouto-mies'. - Kuka ties - Taitaa kuolla? - Otak häntä huonehes'. - - Kiukoon kivet antaa löylyt, - Raunioistaik näistä soat; - Tulen liekit, vesi-höyryt, - Yltä ympäir leimahtaa. - Tässä, Muovits! Mikä paukeh? - Tulen voarat, miekkoin kanss', - Vallallans'. - Kova ja lauhkee - Vaimoin parku, lastens' kanss'. - - Siinä talo, kuss' on portti -- - Ryypätäänpäs kerran viel'! - Ilot itkumme jo sorti, - Syntyypi jo toinen miel'. - Ukko Muovits naurahtaapi, - Pullostansa vielä juo -- - Kohta tuo - Sanan soapi, - Tullak tuonelan jo luo. - - Naurahtaa kuin piikit, pyssyt, - Teällä teköö toimensa; - Piikoin rievut, herroin myssyt, - Vieri toinen toisensa. - Tuolla makoo hujan-hajan - Hameet, huivit, kauhtanat! - Kohta soat - Toisen majan, - Toiset tilukset ja moat. - - Kannak kauniist' kanteleisi! - Jopa palaa toinen puol'; - Otak kanssais mantteleisi, - Ja tuo vanha karmi-tuol'! - Sarven, torven, minkäs löyvät, - Kannak kanssais mitäs soat! - Jumalat - Auttaa köyhät; - Äläs huiluis unohtak! - - Niinkuin muinon uros Troijan, - Riensi Muovits portistaan; - Huilut, hailut, mitkä voijaan, - Soatti valkian voarasta. - Tuli tukkahan jo tarttui, - Niskaan ruiskusta jo sai; - Hui ja hai! - Vesi parskui, - Kylmäks' kyllä tunteek tais'? - - Moanpa voivat, onnet teijän - Ompi turhuus, tyhjyys voan! - Köyhyys, kurjuus, tämä meijän, - Välleen muuttaa majansa. - Muovits pistiin olvelahan; - Siellä tuopin velaks' pyys'; - Ryypäys -- - Polvillahan. - Nukkui siihen köyhäisyys. - - - - -Viinan-Juoja. - -(Suomentama Fredmanin Lauluista N:o 10). - - -[Lauletaan kuin: "Supa, öfver klockan tolf" &c. -Äsken painettu "Suomessa" 1847, N:o 12.] - - Juuva kaiket pitkät yöt, - Eleä hulluin kanssa! - Moassa on matalat työt, - Päivill' vaivojansa. - Empä huolik mistäkään, - Jos voan saisin jotaik peä'än! - Jotaik peä'än! - Jotaik peä'än! - Jotaik peä'än! - Jotaik peä'än! - Kunnek mieli taipuu, - Miesi rukka vaipuu. - - Isän vanhan takissa, - Rikkinäinen retki, - Juomarien parvessa - Juonma joka hetki; - Pulloni on aivan uus'! - Oamull', päiväll', illan suuss', - Illan suuss', - Illan suuss', - Illan suuss', - Illan suuss', - Otan minkä voinen, - Niinkuin ykskin toinen. - - Jospa nousis' isäni - Vielä hauvastansa, - Niin hään sanois: "poikani, - Juoppas minun kanssa"! - Veli kulta! Sanoisin, - Mielellä sen tekisin; - Tekisin, - Tekisin, - Tekisin, - Tekisin, - Siitten jouvuk välleen - Levollesi jälleen! - - Josma rikkaaks' joutuisin, - Saisin rahat kanssa, - Tottapa ma jouluksi - Kävis'n kellon kanssa. - Ostaisin kuin moni muu, - Uuet kenkät, sukan suut; - Sukan suut, - Sukan suut. - Sukan suut, - Sukan suut, - Uuen karva-lakin, - Ja paremman takin. - - Mutta kuivaa kulkkuinen, - Karsinoipi kaula; - Ukot, joutukaapa tänn'! - Juokeepas ja laulaa. -- - Suosiolla, rauhassa, - Viimeisen jo ryypyn soan, - Ryypyn soan, - Ryypyn soan, - Ryypyn soan, - Ryypyn soan, - Siitten miesi nukkuu, - Viinoissansa hukkuu. - - - - -Juopuneen Horajamista, telmätessän. - -(Suomentaminen Fredmanin Lauluista N:o 62). - - -[Lauletaan kuin: "Aldrig ett ord, för ta mig tusan tunnor bänkar -och bord" &c. Tässä kuvaillaan muka sitä reuhoamista, milt'ei -tappelemista, kuin syntyy, koska isäntä hyvin jo juovuksissaan, ja -välistenkin horajaissaan, tahtoo pakottoo vieraitansa ylenpalttiseen -juomiseen; ja koska nämät kokeevat, hänen kiini-pitämisellänsä, -esteä turmioita tekemästä. Äsken painettu "Suomessa" 1847, N:o 10.] - - Ei puhettakaan! - Sill saakeli soikoon -- kuin suuttuisin voan, - Niin penkit ja pöyvät, ja taivas ja moa, - Ne pelkäis, - Ett' selkääns' - Hyö kohtapa, jokainen, soa. - Ei Pohjolan portto, eik' hiijenkään väki, - Ne pystynek minuun, kuin viinoa laskussain näki. - Peikko, tuo väitteä, - Heitteä, - Peitteä - Meitä. - Kyllämä kuritan tuon! - Pois tieltäin, - Pois tieltäin! :|: - Jos et sä pulloisi juok. - - Olkaappas vait! - Saakeli soikoon -- jo selkäisi sait! - Paukutan peähäis, ett' halkiaa luu. - Niin tuokaa, - Ja juokaa! - Sill _Bacchus_ ei suvaihtek muu. - Hattuisi näin! - Kallellaan, kokallaan, -- takoapäin! -- - Ja nuttuisi pois! Jotta näkisi kaikk', - Ett' tämäkin työ onpa saakeli kova ja vaikk'. -- - Yksinki pappi, - Tappi, - Nappi, - Sappi -- - Totta moar' -- kaikkipa nuo... - Pois tieltäin, - Pois tieltäin! :|: - Jos et sä pulloisi juo. - - - - -Juopuneen valitus. - -(Suomentaminen Fredmanin Lauseista N:o 23). - - -[Lauletaan kuin: "Ack du min moder, säg hvem, dig sände" &c. Tämä laulu -onki kaikista _Bellmanin_ lauluin-laitoksista, meijän mielestämme, -kauniin, syvä-luontoisin ja synkkä-sanaisin. Kuvataan muka, hänessä, -juoppo-lallin surkuteltavata ja meitä hirmuttavaa mielen-luontoa, koska -hään, selväpeässä, turmelustansa katuvainen, kiroillen syntymisensä, -päivittelöö tätä onnetointa elämän laitoa, mutta kuitenkin haluttaa -häntä heti toas, hillihtemätäk, entiset himonsa, kunnekka hään viinalta -vähittäin virvoitettu, siihen jo unouttaa surunsa ja mieli-murheensak, -ja jälleen toas, juovuksissaan, humala-riemuillaan rehettelöö.] - - Äitini kulta! kuka sun soatti - Vuoteelle isäni? - Siinäkös siitten yksissä jo moattiin? - Voipa poloini! - Halaisit vanhan; - Vaivani kannan - Sinun tähteisi; - Koskas sa huiskit, - Leikit ja kuiskit, - Virkist' vereni. - Maht' piteä itekseis - Neitsykäisyyteis! - - Kutti, sun vuotees ja sänkyis-värkki, - Kussa sun neitsyys jätti! - Kutti, sun silmäis ja sun piikuus-merkki, - Joka isäin petti! - Kutti, kuin kantoi - Kihlat, ja antoi - Suostumuksensa! - Kutti, kuin läksit - Sänkyyn, ja -- täksi - Vuoksi -- haluilla! - Vai liekös saunassa, - Minun synty-moa? - - Uskollisuutta en kahok miks'kään, - Kuttipa vanhempain! - Tässäpä, pitkällään, nyt makoon yksin, - Hyvän levon sain! - Kenkäni nätti, - Riepu ja rätti, - Paita mustana; - Huivi ja takki, - Karvatoin lakki - On mun turvana! - Mun ruumis syyhytteä; - Nostappas mun peä! - - Kylmät on käteini, ja seäret laihat, - Puisteloo kaikki luut; - Vaipuuvat moahan, eikä mitään taijak, - Kahoppas nuo muut'! - Silmäini, veikot, - Ovat jo heikot, - Huonot kaikki tyyn'; - Eikä mun kaula, - Jaksakkaan laulaa -- - Mikäs siihen syy? - Liekös viinaa viel'? - Tekisi mun miel'. - - Janottaa minuu -- joisin kuin härkä, - Vaikkapa mitä voan; - Olenki juoppo -- vaikk'en viinan märkeä - Olek soanutkaan. - Köyhä, jos kohti, - Ryyppeä tok' tohtii; - Kulkku, kultani! - Kaikissa retkiss', - Kuoleman hetkiss' - Kastan suutani; - Ja, vaikka kuolen nuon -- - Vieläik siitten juon. - - Luukut jo peästä'än, avaavat oven, - Sänkyt jo heitetään; - Tähtipä koilta painetaan moan poveen, - Pilviin peitetään. - Päivä jo paistaa, - Tornit ne loistaa, - Ilma kaunis lie -- - Missä mun housut? - Tässäpä rousit, - Jotka krouviin vie. - Enkös siis' viinaa soa? - Kuolen janosta. -- - - No, niin mä tahon karaista mielein! - Horjua sinneppäin; - Nytpämä voijan kulkkuini ja kielein, - Kaikki jäsenein'. - Hurraapa huuta! - Nyt ei ouk muuta! - -- Koatak laskuun, hoi! - Nytpämä voinnun, - Luonnun ja toinnun, - Enkä pelkeäk noi... - Tuo tänn' viinaisi! - Kiitos kultaini. -- - - Moattuais, kiitän! Kostelen niitä, - Jotkapa häissä joi; - Kätkyni tekiääki hyvin kiitän! - Siihen hirren toi. - Voimaisi kiitän, - Tekojais siitten, - Vanha isäni! - Jospa me taisimm' - Tavata, saisimm' - Ryyppeä viikonki. - Tottapa juovuksiin -- - Joutuisit moar' niin. - - - - -Oamulla, Muoria kuvaelessaan. - -(Suomentama Fredmannin Lauseista N:o 39). - - -[Lauletaan kuin: "Storm och böljor tystna ren" &c. Äsken painettu -Lentolehessä "Suomi" 1847, N:o 16. Herra J. F. Granlund on myös -varsin somasti koitellut mukaillaa tätä Suomeksi, Laulussaan -"Kevät", painettu Turussa 1845.] - - Myrskyt taukoovat jo pois -- - Ilma kaunis -- kohta ois, - Varjot väheneepi; -- - Päivä läheneepi, - Pilvet kulkee, - Sumun sulkee, - Ilmoittaavat päivän, julki. - Tuulet hiljain puhaltaa, - Lehet kaikki liikuttaa, - Hoavat kaikki huojuu, - Suot ja lähet kuohuu. - Tetret soittaa, - Ohjat, joita... - Miesi hevoistansa hoittaa -- - Uunissapa - Palaapi jo - Risuja ja - Tikkuja. No! - Jopa velli-pata kiehuu -- - Mies, jo tulellans', - Suuren tukan kans', - Piippu-nysällänsä liehuu; - Istuin kivellä, - Työmies, niitulla, - Lapiansa kohoittaa. - - Krouvair soappaitansa soa, - Viina-pannuns' hivuttaa; - Tuoppiinsak jo tarttuu, - Ovessansa varttuu. - Piippu syttyy, - Ukko kiihtyy - Kylän poikihin ja tyttö'in. - Eukko, veräjässäpä, - Painaa peätäns' käteensä; - Sinnek tännek huojuu, - Nukkuupi ja nuojuu. - Päivä paistaa, - Akka raiska - Havaihtee, ja tuopin maistaa. - Myllyssäpä - Rattaat jo käyp', - Kuulin ja näin - Kujasta päin -- - Sepän takoomista, tarkast; - Palkimellaan hään - Paukuttaapi näin, - Puoleksipa vaikka alast. - Liehuu tulen kans' - Vasarohillans', - Laulain oamu-virttänsä. - - Ilma raitis', -- terveik tuo - Pienimmätpä kukat, nuo - Jopa puhkiaavat, - Oamu-kasteen soavat; - Kauniist' loistaa; -- - Lemun -- noista - Etelätteretpä poistaa. - Mehtä, tuolla, sinittää, - Vuoret kaikki pimittää -- - Roavaat kaikenlaiset, - Kylän lapset, naiset, - Käypi tuolla, - Soittaa suolla, - Soattaa karjan pohjos-puolla. - Kiurutpa, niin, - Liuhaavat nuo, - Kukkopaki -- - Laulaapi tuo; - Havaihteepi koko luonto. - Uueks' voitoks' myös, - Uueks' kauniiks' työks', - Jott' ei puuttuis mitään näissä -- - Nousi Muovits jo, - Otti värin, ja - Istui taulunsapa luo. - - Kappas muorin! -- Minkäs neän; - Nauha-myssy -- kappas hään! - Kukat povellansa, - Piska polvillansa; - Päivän varjo - Tuolla kurja -- - Voi tuo Muovits, mikä hurja! - Voipa pahuus! Naurattaa... - Kuin tuon rymän nähä soa -- - Halun kanssa, peässä, - Niinkuin herras-väessä - Neätkös tuota! - Lykkeä luota - Käsiänsä, aivan suotta -- - Nisujaan hään - Väistelööpi, - Hyvästipä - Emäntäni - Olet kuvaillutki tauluun. - Mutta, sanos sen, -- - Miksi istuu hän, - Kanan kanssa kainalossaan? - Sy on, kultain, se - Ett' sen ystävä - Ukko vanha eleä viel'. - - - - -Vanha Jussi. - -(Suomennettu Fredmanin Lauluista, N:o 44). - - -[Lauletaan kuin: "Gamla bror Jockum, klang vid denna rågan" &c. -Painettu "Suomessa" 1847, N:o 6.] - - "Kuulespa, ukko! -- Miten nyt on laita? - Kuinkas sun akkais, armas voi?" - "Kiitänpä nöyrästi! -- Kuka sanoo taitaa?... - Tuossapahan! -- En sanook voi. - Ja, ja, ja, ja! Mun murheeni on suuri!... - Mierukkapa minä! -- Viekas hään. - Kaikki kummallen jo näytteä -- - Hitto hänen mieltäns' täytteä"! - "Älä ouk tuosta milläänkään"! - - "Mitäspä siitten mieltäisi nyt kaivaa? - Toruullenko toisinaan?" -- - "Ei! Kuin ne tuosta puheet kerran saivat, - Niin mullen aina nauretaan. - Tuossapa on yks' koiran-silmä! - Toinenki, tuos' on, -- pilkka-suu. -- - Suutun kyllä! Jospa voisin, - Hiijen helvettiin ne soisin!" - "Vähäpäs tuosta! Eikös muu?" - - "Voan, veikkoseini! Liekös siitten muita, - Kuin tuo yksi, armoissaan?" - "Voi, veli kulta! Kuin metässä on puita, - Niin niitä tapaat aitassan. - Itkenpä kyllä katkerasti... - Poloinenpa poika"! -- "Mitäs tuo? - Täytäk pullois, toisen puolen!" - "Kohta, kultainen, ma kuolen" -- - "Vieläpä vainen... Tuoss' on, juo"! - - "Kuulespa, Jussi! Eikös annak suuta, - Taputak leukais, lähtiissäis?" - "Lämmittää kyllä lihaani ja luuta; - Sanoopi: 'kahok ihtiäis!' - Lakkini, peähäin, kauniist' laittaa; - Mutta sill' on häjyt mielessään... - Kukas, kultainen, tuon taitaa?"... - "Juoppas vieläik? Ei se haitak; - Riemussa vietäk päiviäis!" - - - - -Kortin lyönti. - -(Suomentaminen Fredmanin Lauseista N:o 42). - - -[Lauletaan kuin: "Ren Calad jag spår och tror" &c. -Painettu, äsken, "Suomessa" 1847, N:o 18.] - - Jo ma luulen, uskon sen. - Sull' on vuoro, veikkonen! - Sotkek kortit, jakaa siitten - Meillen niitä, - Kultainen! - Ristii-ässän -- jokos sait? - Rouvan myös! -- No oles vait. -- - Kuninkaspa paras teällä; - Pistäk peälle! - Mitäs hait? - Muoriseni, kultainen, uotappas, uota! - Pistäk tuota! Pistäk tuota! - Pistäppäs nyt sen! - - Ulla sini-puvussaan, - Hieno helma istuu voan. -- - Kaulallansa helmeet väilyy, - Solet häilyy - Rinnassaan. - Miten nyt on? -- Heitäk sie! - Hertta-rouva tilin vie. - Viisi-silmäkin on tuolla, - Toisten puolla! - Miten lie? - Äläpäs sä kultainen huolikkaan tuota! - Lykkeä luota, lykkeä luota! - Kuka jakaapi? - - Pata-kakkonenpa toi! -- - Heti Ulla senki soi; - Hitto, eipä ässä puonnut! - Eikä tuonut - Voiton. Voi! - Kiitän nöyrimmästipä, - Etkös sait jo ässän sä? - Muistak, veikkoinen, niin meilläik - Oli eilläik - Voittoki! - Näytäppäs sie valttiais -- lyö jotta pöllyy. - Heitäk, heitäk! heitäk, heitäk, - Heitäk heitä jo! - - Ullan pienet sormet voan - Pilkistäiksen toisinaan, - Korttiloissa onnen antaa -- - Voiton kantaa - Tossiaan. - Katos kuin tuo, silmillään, - Kahtoo tännek. Jopa neän! - Sormuksenpa sormessansa, - Nauraissansa, - Pitää hään. - Huuappas ja huu'a! Kas Muovits, tuo koira, - Viepi kaikki, viepi kaikki, - Korjaa käsillään. - - Mutta kuulkaa, veikkoiset, - Avatkeeppas oven het'! - Talven pakkaiset -- he vaipuu, - Pois jo taipuu - Kylmimmät. - Muori Kaisa, katoppas! - Tähet kiilteä taivahass' -- - Kuu jo tavallaanpa si'ittyy, - Vesi riittyy -- - Kahoppas! - Viskooppas sa peälleisi, voatteisi, Ulla! - Paha tulla, paha tulla - Ehkä sairahaks'. - - Lammilla ajetaan toi, - Kuules kuinka kulit soi! - Jeä se kesteä, kunnek' puhkii; - Jopa uhkii! - Minkäs voi? - Kahok varsa, voahessaan, - Kultaisissa valjaissaan! - Kuinka juostensa jo koipii. - Ehkä voipii - Vuoronsa! - Toi kahtokeppas tuonnek, kuin miehet ne ajaa -- - Hyvin loaja, hyvin loaja, - Ympäir lampia. - - Kappas ruunain! Kappas viel' -- - Joll' on harjuistimet -- siel'. - Kuin se, kavioillaan, keikkuu; - Etkös, veikko, - Tekis' miel'? - Kennen sälkö, kilvan peäll', - Juoksoopi, kuin poro, jeäll'? - Jopa kuuleppas -- kuin räikkyy! - Etkös säiky - Olla teäll'? - Pojatpa nuo luistaavat rantoja myötä; - Puolen yötä, puolen yötä - Niitä kiertelee. - - Oriik tuolla, veikkonen, - Lenteä täyttä nelisin; - Pilku peä, ja jauho turpa, - Kaunis kurkku, - Kultainen! - Mutta valkoinenpa tuo - Joka avannosta juo; - Kahok kuin se häntäns' heittää! - Kohti meitä - Silmäns' luo. - Kuules kuin nuo miehet -- ne kiljuu ja huutaa? - Mitäs muuta, mitäs muuta? - Viinoa ne juo. - - Suet ulvoo konsanaan, - Jopa sataa, kylmeä soan. - Oven kiini! Pistäk uuniin - Puita, suinkin, - Pistäk voan! - Neät kuin puihen latvat, täss', - Seisoo hallan huuhtehess'; - Vainiot ja pellot, huuhat, - Lehot, luhat - Iljanness'. - Kultaini, tuo laskuin! jo vilut mun puistaa -- - Kehnomp' muista, kehnomp' muista, - Kohta kuolen täss'. - - Kuules kuinka -- seinän taa - Tuiskuu, ryöpyy, lunta sa'a, - Tuulet tuntuu, kuu jo kammoo, - Tähet sammuu, - Vuoronsa. - Tässä seurassa niin myö, - Kosk' on kolkko päivä, yö, - Viinan voimoapa kiitämm'; - Otak siitä! - -- Juo ja syö! - Muistiksi mun tyttöni, armani aina! - Kortit lainak, kortit lainak - Tuloo uusi työ. - - - - -Runojillen. - -(Suomentama Fredmanin Lauseista N:o 14). - - -[Lauletaan kuin: "Hör J Orphaei drängar" &c.] - - Kuulkas Runomiehet, - Jännitkeepäs kielet! - Soitak kaikki -- -- -- V.llo. - Väinämöiselle! - Jotka vaimon kiittää, - Kunnioittaa niitä, - Hyökin tehköön -- -- -- V.llo. - Tätä mielellään! - Jotka juotten vanhan oloisen, - Teillen toivon peän hopiaisen -- -- -- V.llo. - Kulkun myöski kultaisen! - - Viulut kauniisi soikoon! - Viina-pullot voikoon! - Viuhak veikko -- -- -- V.llo. - Viukak hatullais! - Näytäppäspä töitäis, - Sull' on ystäväitäis, - Viina kiehuu -- -- -- V.llo. - Öillä päivilläik. - Pullot käissä, somat soitot myös. - Kiitos vaimoll', viinall', kaikess' työss' -- -- -- V.llo. - Juoppas nyt, jos olet mies! - - Runojaksi pyytät, - Tekojaisi syytät, - Aivon harvoin -- -- -- V.llo. - Jotaik valmiiks soat. - Kullalleisi annoit, - Kihlojaisi kannoit, - Kuka arvaa -- -- -- V.llo. - Sinun laulujais? - Panet hattuis peähäis, kultainen! - Viinan vilja on nyt voitollen -- -- -- V.llo. - Kah, Cupido lapsineen! - - Honkikoissa noissa, - Ukon leimahtaissa, - Venus tarjoo -- -- -- V.llo. - Pullon pihistään. - Sepä pilvill' istuu, - Lahjojansa viskoo - Yltä ympäis -- -- -- V.llo. - Meren niinkuin moan. - Voan ei veissä, mutta viinassa, - Onnelapa aina kukoistaa -- -- -- V.llo. - Olek kultain iloisa! - - Suloinen sen valta! - Ylältä ja alta - Pikair kiiluu -- -- -- V.llo. - Kirkkain' kultana. - Muovoitteleis tässä! - Peäset murheistaisi, - Kuinpa muistat -- -- -- V.llo. - Runon soittojais. - Kuvasi sa olet mielivän, - Kantavan kuparin nenöisen; -- -- -- V.llo. - Olet kaunis näköinen! - - Viina kaunistaa, - Ja sun nuoreks' soa; - Ota tavaks' -- -- -- V.llo. - Soittaa viulullais! - Jollon tuopiin koitat, - Vaivan toas sa voitat; - Pohjassapa -- -- -- V.llo. - Onnen päivais neät. - Onnekseispa vaimon mieluisuus, - Ja myös viinanki viljallisuus; -- -- -- V.llo. - Juoppas runoilia uus'! - - - - -Kapraal Kuren hauvattaissa. - -(Suomentaminen Fredmanin Lauseista N:o 38). - - -[Sillä laulannolla kuin: "Undan ur vägen, se hur -Profossen med plumager" &c.] - - Poisipa tieltä! Kah hosujapa, tupsupäinen, - Kirveellään liehuu: jo auki koko tie! - -- -- Kah piiparikin, viiksikkäinen, - Vaskisen huilunsak huulillen jo vie! - Rumpali paukkaa, - _Pohto_ käypi eilläpäin; - Huutaa jo kaukaa: - Seisoppas näin! - - Katoppas tuota! Kuin häijy käsiänsä heitteä, - Palikkaa viskoo, ja nahkaan paukuttaa; - -- -- Kaks' talrikkia toinen heistä - Paiskoopi yhteen. Yks' torveen puhaltaa. - Yksipä peuhaa - Rautaisilla pellillään; - Roiskaa ja reuhaa -- - Teköö hään. - - Kahoppas _Pulliain_! kuin tihjältään hään astuskelee, - Itkeinpä lempiäst' -- pehmyt-syväinen; - -- -- Ja perästäpä kiiruhtelee - _Kiukas_ ja _Liukas_, ja tuokin _Hyvöinen_. - Jalkansa muuttaa, - Kiverinsä kantelee; - Kuules kuin huutaa: - Seisatkee! - - Terveppäs _Pohto_! Etkös mummu neäk, kuin meillen - Silmänsä iskee, ja nauraa pilkan vuoks'? - -- -- Jo tahistaanpa hoipertelee -- - Ett tu, ja ett tu, piek tahti, astuk luoks'! - Kass' kuin tuo narri - Ylpeileeksen lakistaan! - Valkoiset varret, - Soappaissaan. - - Lehtolan _Kaisa_ ikkunassaan itkeskelee, - Hempiä, lempiä, kiero silmäns' kanss'. - -- -- Kanleleensa kihnuttelee - Krouvairi -- nauraa, ja soittaa viulullans'. - _Hulkoisen_ leski - Kirjan kanssa, suruissaan, - Seisoopi tässä - Juovuksissaan. - - Siittenpä Suntia, siitten Uni-lukkair tuloo, - Krouvari _Juolas_, ja krouvair _Pulloinen_. -- - -- -- Annas soittaa, jottas kuuluu! - Rumppali hyrrää, ja pauhaa yhtenään. - Vähinpä eissä - Kontaa Lukkair, huitissaan; - Kantavan, käissä, - Lapiansa. - - Juonipa kulkoo. Veikko, kuk' on kuollut näistä? - Kapraali Kurki, Hämeen jalka-väess'; - -- -- Ja siitten käypi, johto-väistä, - Poikansa nuorin, törö-myssy peäss'. - Hään kirstun jälkeen - Käypikin, ja siitten myös - Juottaja _Pälkäin_, - Ja papismies. - - Ja Kapraal' _Kurki_ hään heitti tupen miekkoinensa! - Nyt hään on kuollut. -- Vai, onko kuollut jo? - -- -- Hään viimen mustutt' viiksiänsä, - Maaliskuun toisena, männä vuonna jo. - Näyttäimme uhkeeks'; - Voan on turhuus elomme -- - _Kurki_, sun tuhkais -- - Kunnoitamme. - - Perhana vieköön! Seiskee suorat! Oikaistatkee! - Keännäitkeet -- Kunniaksi, kiverien kanss'! - -- -- Olallenpas! Soitatkeepas! - Tarkoitak taivaaseen! Laukaiseppas kanss'! - _Kurenpa_ seikat, - Kiitetäänpä viinan läss'; - Kiitospa veikot, -- - Vahista täst'! - - - - -Mähöiselle. - -(Suomentama Fredmanin Lauseista N:o 13). - - -[Lauletaan kuin: Nå ä nu alla församlade här &c.] - - Tokkopa kaikki jo ko'ossa lie? - _Myllärin Matti_, ja Hotakka -- sie? - _Junttilan Jussi_? -- Jo, teälläpä, mie! - -- Kaikki ko'ossa lie. -- - Renkit ne huiskaavat hevoisillaan, - Nyt tuloo vaunut, ja rattahat vaan -- - Vieraat tänn' tuppailee parahaillahan! - Kohta tanssitaan. -- - Ouvot ja tuttavaiset, - Miehet kuin nuokin naiset - Corno. -- -- -- Kaikki jo on teäll'. - Vanha _Vauhkoin_, vaimoneen, - _Mähöinenki_ miekkoinensa, - _Loatikkainen_ lapsineen, - _Joutsa_ joukkonensa. - Tuossapa tuoki on -- -- tervek mies! - _Laurilan_ isäntä! poikansa myös! - _Eskolan_ emäntä -- silkissä, ees'! - Takana, nauhoiss' ja vyöss'. - - Tuossa on Muovits! -- Kah, terveppäs mies' - Missäs out ollutki?... Lempopa ties'! - Paitais on palava, hiukseis on hiess' - Niinpä 'terveh mies. - Karhun on rukkaiset kätessä -- neät'! - Ilveksen nahkainen lakkikin peäss'. - Veihti on vyöllänsä, ruoska on käess' -- - Rukkaisetpa neäts'!... - Neitoiset -- kappas noita! - Kuules jo sarvet soittaa... - Corno -- -- -- _Tiina_, vaimoväest, - Hyvin huonosti hään voi -- - Jokos keännyit tautiin _Tiina_? - Poveis aukki! -- tuokaas hoi -- - Vähä saksan viinaa! - _Laurilan_ Isäntä -- ryypätään pois! - Rakkauen ruusut, ne viinoa sois -- - Suupa jo peätyypi naurullen; ois - Valmis -- kuinpa tois. - - No _Eerik Porka_, paak lakkisi peä'äs! - Eläs sie seisok -- kuin pahassa hä'äss' - Läheppäs sisään, ja vaimoinki väess', - Panek lakkiis peäas'! - Kintahat käteisi, hyppeäppäs mies! - Kättereks' tuletki, ehkäpä ties'?... - _Mähöisen_ miekkoinen seisoopi e'ess'; - Hyppeäppäs nyt mies! - Mieltyypi hyvä suopa... - Ukko on -- aika juopa. - Corno -- -- -- Jo on viereheis -- - Keikuttelek häntä voan! - Miehuuttaisi, tuolle, näytät; -- - Ukko _Mähöinen_ ei soa - Nähä miten käyttäit. - Puhallat torvellais, puhallat sie! - Erkko ei väliä, mistäkään, pie -- - Kätensäk hiljallen helmoillen vie -- - Ukko -- missä lie? - - Kuuleppas, _Mähöinen_! kuuleppas hoi! -- - Mitäs sä ähkäät, ja voihkaat ja voi'? - Tässäpä pulloisi.... lakkiis on toi! - Ryypätäänpäs hoi -- - Eläs sä, veikkonen, joutavia! - Tansissa toistapa luulla ei soa -- - Kaikkipa tässä on kannuksissa -- - Juuaanpas nyt vaan! - Kaikki täss' käypi laillen -- - Soaha, ja olla vaillen... - Corno -- -- -- "Tok' -- ei kuitenkaan?"... - Paipatatkos tuosta viel'? - Lyöppäs, häntä, suuta vasten! -- - Mähöisenpä teköö miel' - Riitaan -- vaimoin lasten. - _Eerikki Porka_, no -- jokos sa sait? - _Laurila, Hotakka_! -- mitäs te hait? - _Myllärin Mattiki_, oleppas vaiti - Kaikk' on kuitti, paitt'... - - Missäs on viinais? Jo kellot ne lyö -- - Vartiat huutaavat, puoless' on yö. - Seälisin tytöt, jo outtaavat hyö -- - Jopa kellot lyö. - Tähet ne kiilteä, ja sammuuvat pois -- - Pilvessä yö, jott' ei nähäkkään vois. - Kohta jo mieltyisin... eikö täss' ois - Tyttö, joka sois?... - Vaimot, ja miehet, halaa -- - Minunki mielein palaa -- - Corno -- -- -- Jospa piijan tois! - Olen valmis!... Jokos myö... - Rakkauski mielein voittaa. - Veikot, tansitkeepas työ -- - Annas sarven soittaa! - _Mähöinpä_ veikkonen -- mitäs sä teäll'? - Otappas ryypysi, pureppas peäll' -- - Olet kuin susipa liukkaalla jeäll'. - Kiitos vaimo-väell'! - - - - -Jeä-hyvästeleminen, Kesä-päivänä, suurustellessa, ruohistossa. - -(Suomentaminen Fredmanin Lauseista N:o 82). - - -[Lauletaan kuin: "Hvila vid denna källa" &c.] - - Istuppas heinikossa! - Ja otak kontistamme, jossa - Lie viinaa purakossa -- - Ja jotaik eineeks', uskon mie. - Kappas kuin pullot paistaa! -- - Ja viinaa heiss' on monellaista; - Otappas nyt ja maista -- - Mikäpä heistä paras lie! - Ottakaa Työ, - Jopa nyt ruohikossa -- - Juokaa ja syö! - Istuitek heinikossa -- - Tähänpä ruetaan nyt myö! - Corno -- -- -- Jo ruetaan nyt myö. - - Katospa kuin on koria - Tämä paikka -- aivan soria, - Lehtokin nuori, noria, - Se viherteäpi ihana. - Lehet, ne lipattaapi, - Kuin heihin tuuli puhaltaapi; - Varjonsak alla soapi - Myö istuitella suojassa. - Otappas ja - Sinun pulloisi korjaa! - Juuaanpahan... - Katospa kuin on koria, - Ja tämä paikka ihana -- - Corno -- -- -- On aivan ihana. - - Käkikin istuu puussa, - Ja kukkuu, tuolla, salmen suussa; - Kiurukin lenteä tuossa -- - Ylähällä taivaassa. - Talossa renkit puivat, - Ja kalat rannoillen jo uivat, - Jo suot ja moat on kuivat -- - Ja nurmet nuoret iloisat. - Kohtapa soat, - Ehkä tässäkin kuussa, - Moa-omenat. -- - Käki jo istuu puussa, - Ja tuopi suven sanomat -- - Corno -- -- -- Toi suven sanomat. - - Jo ruohot kaikki voivat, - Ja tuomikot -- ne kukkiloivat, - Paimenten sarvet soivat, - Ja iloitteloo koko moa. - Oriit ja tammat hirnuu -- - Ja torpan tyttö voita kirnuu -- - Viil'pytty sill' on hirmu, - Ja muniakin jonkuu sa'an. - Pihassapa... - Jopa siihen ne toivat - Leheksiä -- - Nyt ruohot kaikki voivat, - Ja hajottaavat lemunsa -- - Corno -- -- -- Hajottaa lemunsa. - - Neitonen, toimessansa, - Levittelööpi ruokiansa -- - Marjoja, maijon kanssa, - Ja muna-voita tarjoo hään. - Kass' kuin hään, tuolla, miehuu -- - Ja, lusikoillaan, liukkaast' liehuu; - Kahvitki jopa kiehuu... - Ja piirakoitansakin neän. - Syyväänpähän, - Nytki tuomisiansa! - Mielellähän... - Neitonen toimessansa -- - Hään eipä jouvak kiireistään. - Corno -- -- -- ei jouvak kiireistään. - - Soittakaa veli-kullat, - Kosk' on tuttuin tänne tullut; - Laulatkee niinkuin hullut -- - Ja reuhatkaa, ja riemuitkaa! - Jo suurus-pulloin halaan, - Ryypyn -- peälle ruoka-palan, - Toisen -- syötyä kalan. - Viinan tilkkaa maistellaan! - Otetahan - Hänen muistikseen pullot -- - Juokaa nyt voan! - Soittakaa veli kullat.... - Ja ollaanpa nyt riemuillaan! - Corno -- -- -- Ja ollaan riemuillaan. - - Viimeiks' mä kiitän Teitä! - Ja soan jeä-hyväkseni heitteä; - Elkeä unohtak meitä. - Sulo, armas, kultani! - Kohta meill' ero tulee, - Ja mullaks' muuttuvani luulen; - Jopa tuonetar kuulen... - Kyselevän perästäni. - Tok', kuitenki -- - Ennen kuinpa tuo peitteä - Mun silmäni... - Viimeiks mä kiitän Teitä, - Hyvästi nyt mun armani! - Corno -- -- -- Hyvästipä kultani. - - - - -Ukko Noak. - -(Fredmanin Lauluista N:o 35.) - - -[Lauletaan kuin: "Gubben Noak, gubben Noak" &c.] - - Ukko Noak, ukko Noak - Oli kelpo mies! - Kuin läks' arkistansa, - Niin hään kohta, kanssa, - Istutt' viinaa, istutt' viinaa, - Missä moata ties'. - - Noak souti, Noak souti - Vanhan arkkinsa. - Osti viina-pullot --. - Semmoisia, hullut, - Nyt ne myövät, nyt ne myövät - Juuvak kaljansa. - - Hään kyll' arvais, hään kyll' arvais - Jotta miehetki - Tahtoi juuvaksensa, - Kuin eläimiänsä -- - Silläpä hään, silläpä hään - Viinan kasvatti. - - Eukko Noak, eukko Noak - Oli kunnon nais'! - Antoi ukon juuva -- - Toista käski tuuva; - Mistäs mie nyt, mistäs mie nyt - Semmoisenki sais'n? - - Ei hään kieltän't, ei hään kieltän't: - "Kuules, ukko, hoi! - Olek juomastaisi!" -- - Ei! -- Tuo armas naisi - Antoi soaha, antoi soaha - Minkä hään voan voi. - - Ukko Noak, ukko Noak, - Puna-poskillaan -- - Sill' oil pitkät hiukset. - Parrat niinkuin viikset; - Pani pohjaan, pani pohjaan, - Joi ja lauloi voan. - - Silloin syntyi, silloin syntyi - Eleä moailmass'; - Soatihinpa kyllä -- - Eikä toisen silmä - Katehtinut, katehtinut - Niinkuin meijän moass'. - - Muistin pullot, muistin pullot, - Niist' ei tietynnä; - Sanottiin ei laisin: - "Jos ma luvan saisin;" - Ei! voan pohjaan, ei! voan pohjaan - Pantihinpa niin. - - - - -Oppisten Laulu. - -Körneriltä. (Suomentama). - - -[Lauletaan kuin: "Studenter äro muntra bröder" &c.] - - Myö oppiset, myö ollaan veikot! - Voan mitkä olettenpa työ? - Työ vanhat oletten jo heikot; - Voan myöpä ollaan nuoret, myö. -- - Sill' murheet mieltämme ei painak: - Myö, oppiset, on lystit ainaik -- :|: - Myö oppiset, myö oppiset, - Myö oppiset, myö oppiset, - Myö ollaan lystit aina. - - Ei kirjoissa ouk kaikki tieto! - Sill' mieli, jok' on iloissaan. -- - Monipa oppinut on mieto, - Vaikk' luuloo viisas olevan. - Varottivatki ukko-vainaat; - Voan myöpä laulelemme ainaik -- :|: - Myö oppiset, myö oppiset, - Myö oppiset, myö oppiset, - Me laulelemme aina. - - Jos sota syttyis Suomen moahan, - Niin sinnek myöki jouvutaan; - Kuin miekkoja voan kerran soahan, - Niin vihamiestä voitetaan. - Ei kourissamme paljon painak -- - Myö urholliset ollaan ainaik! :|: - Myö oppiset, myö oppiset, - Myö oppiset, myö oppiset, - On urholliset aina. - - - - -Juuvaan - -(Suomentama). - - -[Lauletaan kuin: "I gamla Svea land, den satsen oförändrad står" &c.] - - Viel' meilläik nytkin myös, - Kuin muinon, eletäänpä viel'; - Myö juomme, joka mies, - Kuin kerran teköö miel'. -- - Se puhek kuuluu aina voan: - Juop pois! juop pois! - Ja urot laulaa, iloissaan, - Jos tois! jos tois! - Sill viina voiman meilleik tuo, - Miks et siis pullois juo? - - Vaikk' muuttuis Suomenmoa, - Ja vanhat tavat heittäis pois, - Vaikk' toiset -- aina voan, - Ja uuet, meillen tois -- - Niin janottaa kuin ennenkin... - Soas täst! soas täst! - Kuin ukon-ukon ukkookin - Soas täst! soas täst! - Myö juomme vielä -- aina voan - Muistiksi Suomenmoan. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Sampo, by Carl Axel Gottlund - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SAMPO *** - -***** This file should be named 51071-8.txt or 51071-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/1/0/7/51071/ - -Produced by Jari Koivisto - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/51071-8.zip b/old/51071-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index fc16009..0000000 --- a/old/51071-8.zip +++ /dev/null |