diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50362-8.txt | 8593 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50362-8.zip | bin | 187649 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 8593 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..e0d470d --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #50362 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50362) diff --git a/old/50362-8.txt b/old/50362-8.txt deleted file mode 100644 index 5169256..0000000 --- a/old/50362-8.txt +++ /dev/null @@ -1,8593 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Matkustus Brasiliassa, by Edvard A Wainio - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Matkustus Brasiliassa - Kuvaus luonnosta ja kansoista Brasiliasta - -Author: Edvard A Wainio - -Release Date: November 1, 2015 [EBook #50362] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MATKUSTUS BRASILIASSA *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -MATKUSTUS BRASILIASSA - -Kuvaus luonnosta ja kansoista Brasiliassa - - -Kirj. - -EDVARD AUGUST WAINIO - - -K. E. Holm, Helsinki, 1888. - - - - - - -SISÄLLYS: - - 1. Päiväkirja matkalta Atlantin merellä. - 2. Rio de Janeirossa. - 3. Vanhimmat tiedot Rio de Janeirosta. - 4. Matkustus Minas Geraes maakuntaan. - 5. Matkustus Queluz'in kaupunkiin. - 6. Matkustus Caracan vuoristoon. - 7. Caracan luostarissa. - 8. Vaelluksilla Caracan vuoristossa. - 9. Paluumatka Rio de Janeiroon. - 10. Brasilian luonnontuotteet. - 11. Indiaani-rotu. - 12. Brasilian tärkeimmät Indiaani-kansat. - 13. Mustat, Valkeat ja Bastaardit. - 14. Seikkailu meren rannikolla. - 15. Rio de Janeirossa ja sen lähistössä. - 16. Paluumatka. - - - - -Ensimäinen luku. - -Päiväkirja matkalta Atlantin merellä. - - - Les traversées sont comme les nations: - heureuses celles qai n'ont pas d'histoire! - - _E. Carrey_. - -Lähtö Southamptonista. -- Meritauti matkustajilla. -- Meren valo. -- -Hispanian rannikko. -- Vigo. -- Lisboa. -- Portugalilaiset. -- -Myrskyssä. -- Teneriffa. -- Muinaiset Guanchit -- Tulivuori. -- -Teneriffan cochenilli-viljelys. -- Teneriffan kasvullisuus. -- -Banaanit. -- Päiväntasaajalla. -- Lentokaloja. -- Kuumuus. -- Brasilian -rannikko. - -Helmikuun 9 p. 1885. Parisissa ollessani ja varustautuessani matkalle, -jonka aioin tehdä Brasiliaan, olin lukenut englantilaisissa ja -franskalaisissa sanomalehdissä, että "Tagus" nimisen laivan piti 9 p. -helmikuuta lähteä Southamptonin satamasta Etelä-Englannissa matkalle -Rio de Janeiroon. Aika oli minulle sovelias lähtöä varten, jonkavuoksi -olin päättänyt käyttää tätä ensimäistä tilaisuutta hartaan toiveeni -toteuttamiseen, vaikka vähän myöhemmin olisin franskalaisilla laivoilla -Franskan satamista saattanut päästä matkustamaan paljoa mukavammin, -niinkuin arvasin ja niinkuin minulle myöhemmin kerrottiinkin. 6 p. -helmikuuta olin siis matkustanut Southamptoniin ja ostanut siellä Rio -de Janeiroon saakka vievän piletin toisella luokalla. Sain siitä maksaa -500 markkaa. Ensimäisen luokan piletit maksoivat 840 ja kolmannen 325 -markkaa, siihen luettuna myös ruuan hinta matkalla. - -Tänään kuljetti pieni laiva Southamptonin valkamasta meidät matkustajat -ulompana satamassa olevaan Tagukseen, joka on hyvin pitkä ja kapea -englantilainen niinkutsuttu pakettihöyrylaiva mahtavan "Royal Mail -Steam Navigation Company'n" omistama. Se oli jo runsaasti lastattu ja -laivan ahdas kansi suureksi osaksi täytetty häkeillä, jotka sisälsivät -englantilaisia muhkeita härkiä ja rotevia lampaita, jälkimäiset -kooltaan toista vertaa suuremmat kuin Suomen lampaat. Katselimme hiukan -karsain silmin näitä matkakumppanejamme, jotka olivat anastaneet meiltä -kävelyalamme, vaan lohdutimme itseämme arvelulla, että ne kaiketi -olivat evästä meitä ja lukuisaa laivaväkeämme varten, mutta siellä ne -kuitenkin olivat vielä Rioon saapuessamme ja lienevät siis olleet -kauppatavaraa. - -Southamptonissa sai Tagus ainoastaan toistakymmentä matkustajaa, jotka -saattajiensa ja saattajatartensa seurassa keräytyivät laivaan -odottamaan sen lähtövalmistuksia. Vaan ne eivät olleet pitkällisiä, ja -pian jo kuului laivan jäähyväistoitotus. Naisten iloinen hälinä muuttui -silloin nyyhkytyksiksi, sillä eron hetki oli tullut, toisille kauan -toivottu, useimmille katkera ja surullinen. - -10 p. helmikuuta. Englannin sumuinen saari on kadonnut näkyvistä ja -ainoastaan taivasta ja merta kohtaa silmä joka ilman-suuntaan. -Kovanlainen länsituuli keijuttaa laivaa, väliin vajottaen sen kokan -laineiden tasalle, väliin kohottaen korkealle ilmaan, ja samalla heiluu -laiva molemmille sivuille, kenties korkeiden mastojensa vaikutuksesta, -säännöllisesti kuin kellon heiluri. Laivamme on liian kapea ja liian -korkea (sitä voisi melkein verrata laidallaan meressä olevaan -lankkuun), saattaakseen kulkea tasaisesti edes pienessäkään tuulessa. - -Meritauti on jo alkanut vaivata heikompia meistä ja siirtänyt ne -kammioihinsa vuoteen omiksi. Ne, jotka luulevat voivansa tehdä sille -vastarintaa -- ja niiden joukkoon kuulun minäkin -- pysyvät niin paljon -kuin mahdollista laivan kannella, sillä raitis ilma on paras -suojeluskeino sitä vastaan. Pieni ryyppy rommia ja lujasti -kiristetty vyö vyötäisillä ovat myöskin hyvänä apuna. [Lääkkeenä tai -suojeluskeinona meritautia vastaan saattaa ottaa teelusikallisen joka -toinen tai kolmas tunti kokaiinia seuraavan reseptin makaan: _Cocain -muriatic. gram 0,15, Spiritus vini rect q.s. ad solut., Aqua destill. -gram 150_.] Kuitenkaan ei yksikään matkustajista ole voinut sitä -kokonaan välttää ja muutaman tunnin pahoinvointi tuli minunkin -osakseni. Vihdoin tottuu ruumis laivan häilymisiin, ja loput matkaa -menee tavallisesti useimmilta ilman uutta taudin kohtausta. - -11 p. helmikuuta. Tuuli on vaihdellut itäisenä, pohjaisena ja -läntisenä, Sää on ollut kaunis ja päivänpaiste lämmin. - -Yöllä näin Biscayan lahdessa tuhansia pieniä loistavia esineitä, jotka -olivat ikäänkuin kimaltelevia tähtiä vedessä. Ne olivat pieniä -merieläimiä, joilla on fosforesseeraava valo, eli jotka loistavat -pimeässä samaten kuin kiiltomadot maalla. Nämät _Noctiluca_ nimiset -infusoriat eli likoeläimet ovat niin pieniä, ettei niitä paljain silmin -voi eroittaa, vaan niiden valo näkyy pienenä heikosti loistavana -pilkkuna. Sitä paitse näkyi isompia melkein kämmenen kokoisia kiiltäviä -täpliä, jotka kenties olivat _Noctiluca_ ryhmiä tai mahdollisesti -hyytelöeläimiä (_Maneetteja_). Kun niitä saattoi eroittaa ainoastaan -laivan läheisyydessä, näytti siltä kuin jos laivan ympärillä hyrskyvä -vesi olisi ärsyttänyt esiin niiden fosforesseeraavan valon. - -Jälkeen puolenpäivän tuli Hispanian rannikko näkyviin. Katselin -kiikarilla sen vuorisia maisemia, joissa eroitin vihertäviä mäkisiä -ketoja, meren rannalla harmaiden kallioiden reunaamia. Notkoissa näin -paikkapaikoin ruskeita lehdettömiä metsikköjä, sillä oli talvisaika, -vaan toisin paikoin huomasin myös vihreitä metsiä, joiden puut ja -pensaat kantoivat ainavihreitä lehtiä. Harvassa siellä täällä näkyi -valkoisia kivisiä asuinhuoneita. - -12 p. helmikuuta. Laivallamme oli aikomus eilisiltana poiketa Vigon -satamaan Hispanian länsi-rannalla, vaan yö saavutti meidät ennen -tuloamme sinne, jonkavuoksi laivan täytyi koko yön kulkea edestakaisin -Vigon edustalla. Tänä aamuna kiiti höyrymme Vigon pitkään ja jokseenkin -kapeaan lahteen, joka suupuolelta on suojattu Atlantin aaltoja vastaan -kivisillä saarilla ja reunattu kallioisilla vuorilla. Vaikka se on -Suomessa sangen vähän tunnettu, on se kuitenkin tärkeä satama, sillä -Vigo välittää Pohjais-Hispanian yhteyttä muun kaukaisemman maailman ja -varsinkin Etelä-Amerikan ja Afrikan kanssa. Sinne myös poikkeavat -matkoillaan Etelä-Amerikaan melkein kaikki pohjaisesta tulevat -Englannin, Saksan ja Franskan matkustaja-laivat. Vigo on kuitenkin -ainoastaan pieni kaupunki, jolla on noin 15 tuhatta asukasta, vaan se -on hyvin rakennettu ja sen kartanot ovat enimmäkseen monikertaisia -kivirakennuksia. Sen takana olevalla vuorenhuipulla on linnoituksia, -jotka turvaavat satamaa vihollista vastaan. Ympäristö on viljeltyä -maata osittain, ja lahden toisella puolella -- Vigo on nimittäin -etelärannalla -- on myös maa-taloja. Maisema on jotensakin kaunis. -Havumetsiä, tosin pienenlaisia, vaan hyvin hoidettuja, näkee siellä ja -täällä mäkien rinteillä. Samaten kasvaa vuorten rinteillä ja laaksoissa -viljelysten välissä myös lehtimetsiä, jotka tällä vuodenajalla ovat -ruskeita ja lehdettömiä. - -Venheitä souti laivamme ääreen matkustajia noutamaan, ja toisissa -niistä oli myös oranseja eli appelsiineja kaupaksi. Ostin -englantilaisella rahalla, joka siellä näkyi hyvin kelpaavan, niitä koko -joukon eväiksi. Niiden hinta ei ollut täyteen 2 Suomen penniä -kappaleelta. - -Satamassa oli useampia laivoja, sekä kauppalaivoja että myöskin -tullilaiva, josta tuli kaksi pyssyllä varustettua sotamiestä laivaamme -ja astuivat niihin veneisiin, joilla kuljetettiin matkustajia maahan. - -Matkakumppaneiksi saimme Vigosta myös parven nälkäisiä kalalokkeja, -joita satamassa lenteli ja uiskenteli ääretön joukko. Ne ovat -harmaa- ja musta-selkäisiä _Larus_ lajeja, _L. canuksen_ ja _L. -fuscuksen_ näköisiä lajeja. Lennellen edestakaisin laivan jäljessä, -odottavat he sieltä putoavan jotakin heille ruuaksi kelpaavaa, ja -myöskin näyttää vesi, joka hyrskää ja kuohuu laivan jäljessä, -houkuttelevan heitä puoleensa, sillä tiuhan takaa tavottelevat he -vaahtoa, luullen siinä kaloja uiskentelevan. - -13 p. helmikuuta tulimme varhain aamulla Portugalin pääkaupungin, -Lisboan, edustalle, vaan saimme siellä odottaa muutamia tunteja sumun -katoamista. Lisboan lahden suu on pohjais-rannikolta linnoitettu ja -myöskin keskellä salmea on saaressa pyöreä pienenpuoleinen linnoitus, -johon on pystytetty majakka-torni. Lahtea eteenpäin kulkiessa, kapenee -se kapenemistaan, kunnes siinä vesi alkaa sangen vahvasti virrata. Se -jatkenee sillä tavoin vähitellen Tajo joeksi, jonka rannoille kaupunki -on rakennettu. Pitkin pohjais-rantaa on hyvän matkaa rakennuksia ja -tehtaita, vaan varsinainen kaupunki on osittain kauempana virran -varrella, osittain järven kalttaisen suvannon rannoilla, joksi virta -siellä laajenee. - -Tajon kalteville rinteille rakennettu Lisboa, jonka valkoiset, -punaiset, keltaiset ja vaalean siniset rakennukset näkyvät toinen -toisensa yli, on sangen miellyttävän näköinen. Ylinnä on suuri ja komea -kuninkaallinen palatsi, ja kauniita oudonnäköisiä kirkkoja sekä muita -isompia julkisia rakennuksia pistää siellä ja täällä esiin yksityisten -omistamain kartanoiden välissä. - -Olisi ollut tilaisuus pienellä höyryllä, joka laski laivamme viereen, -nousta maalle kaupunkia ja sen kansaa katselemaan, vaan pidin -varovampana jäädä laivaamme, varsinkin kun en vielä laisinkaan taitanut -Portugalin kieltä. Vahinko tuli kuitenkin osaksi korvatuksi senkautta, -että laivastakin saattoi johonkin määrin kumpaiseenkin tutustua. -Höyrymme ympärille tuli nimittäin veneillä suuri joukko kaupungin -asukkaita, sekä sivistynyttä että alhaisempaa kansaa, ja pian oli -laivamme kokonaan kadottanut vakavan englantilaisen luonteensa, sillä -Portugalilaiset nousivat sinne ilman mutkitta, pistäytyivät kaikkialle -ja liikkuivat ja reuhaisivat siellä niinkuin kotonaan. Toiset olivat -noutamassa matkustajia ja niiden tavaroita, toiset toivat uutta lastia -höyryymme. - -Laivamme teki myös suuria varustuksia Atlantin-matkaansa varten. -Kiviihiliä otti se kolme jaalan lastia ja juomavettä yhden jaalan -kannon. Jälkimäistä kuljetettiin meille viidessä isossa rautaisessa -laatikossa, joista sitä pumputtiin laivassamme oleviin isoihin -vesikammioihin. Härän-lihaa, valkojuurikkaita, porkkanoita, y.m., -saimme myös runsaasti eväiksi. Uusia matkustajia tuli lisään satamäärä, -enimmäkseen köyhää työväkeä ja emigrantteja. - -Aina kello 5:een saakka kestivät lastaukset, jonka jälkeen saattoväki -alkoi laittautua tiehensä, ensin pidettyään hirveää melua ja rähinää, -sekä vallattomassa pilanteossa että kiivaassa riidassa räyhäten. - -Heidän kielensä yleinen sointu muistuttaa _sche_ äänten runsauden -vuoksi enimmin venäjän kielestä. Kasvojen puolesta luulin voivani -eroittaa heissä kaksi erillaista tyyppiä tai rotua. Sangen usein, -kenties useimmiten, on Portugalilaisella jotensakin leveät kasvot ja -paksupäinen nenä sekä ruskeat hiukset ja ruskea parta, vaan toisilla on -pikimustat hiukset ja parta, kasvot kapeita, nenä koukistunut ja kapea, -jälkimäinen muoto kenties seuraus arabialaisesta ja roomalaisesta -vaikutuksesta. - -14 p. helmikuuta. Yö oli myrskyinen. Laiva keijui vahvasti ja aallot -huuhtoivat yhtämittaa sen kantta, väliin roiskuttaen vettä sen -kammioihinkin. Purjeet olivat levällään ja laivamme kiiti nopeasti -lounatta kohden. - -Päivä on ollut pilvinen ja ilma lauhkea. Heikko tuuli puhaltaa -vastaamme etelästä. Lisboasta tulleet matkustajat ovat meritaudissa, -suureksi kiusaksi meille toisille, jotka aikaisemmin olemme nousseet -laivaan, ja joilla yleensä nyt on hyvä terveys. Nuoret gentlemannit -kuluttavat aikaansa eräällä heitto-pelillä laivan kannella. Ei mitään -merkillistä ole tapahtunut. Olemme Marokon kohdalla, vaan maata ei ole -millään suunnalla näkynyt senjälkeen kuin erosimme Lisboan rannikosta. - -15 p. helmikuuta. Ilma on sateinen ja tuulinen, ja meritautisia on -laivassamme hyvin paljon. Matka alkaa jo meistä terveistäkin tuntua -yksitoikkoiselta. Ehtoopuolella kiihtyi tuuli kiihtymistään. Laivan-touvit -vinkuvat ja vettä roiskuu laivan kannelle. Tagus keijuu vahvasti ja -vajottaa kokkansa meren sisään niin syvälle, että näyttää ikäänkuin -laivamme olisi uppoamassa. Istun yksinäni salongissa, joka on -alakerroksessa kokkapuolella laivaa, kun äkkiä kuuluu veden loisketta -portaissa ja vahva vesivirta syöksee alas saliin. Laine on lyönyt -sisään avonaisen oven kautta ja sen jäljessä seuraa kohta toinen ja -kolmas, jotka kaikki esteettömästi tunkeutuvat laivan sisustaan. -Korttelin korkealta on vettä salongissa ja yhäti virtaa uutta lisään. - -Nousin vedestä penkille ja kiipesin lastaus-aukon kautta köysiportaita -myöten kannelle, nähdäkseni mitä on tapahtunut. Tulva oli -kuitenkin ulottunut ainoastaan saliin, jossa istuin, vaikka laivan -peräpuolellakin olevassa salongissa oli lattialla isoja vesilätäköitä. -Sen suurempi ei ollut vahinko. Väestö riensi ammentamaan vettä ja -tuokiossa oli lattiamme siitä vapaa. Onneksi ei ollut kuitenkaan -hytteihimme tunkeutunut vettä, kun ne olivat korkealla kynnyksellä -eroitetut salongeista. - -16 p. helmikuuta. Aamupäivällä tuli etelässä taivaanäärellä näkyviin -himmeä varjo, jossa eroitti korkean välkkyvän huipun ikäänkuin -valkoisella lumivaipalla verhottuna. - -Se on Teneriffan saari, sanottiin minulle. - -Kun lähenimme saarta, huomasin että ensimäinen muoto, jossa se -näyttäytyi, ei ollutkaan vallan todellisuuden mukainen. Sen huippua -verhosi valkoinen päivän paisteessa välkkyvä pilvi, joka näytti vuorta -peittävältä lumikinokselta. - -Alempana avautui melkein troopillinen luonto eteemme. Dracsenat, -palmupuut, banaanit, viikunapuut y.m. etelän kasvit reunaavat saaren -viljelyksiä ja koristavat sen kyliä. Vaan muutoin on se tältä puolelta -metsätön ja sen jylhäin vuorten rinteillä eroittaa ainoastaan -täplittäin harmaanvihreitä pensaita. Punaisen ruskea maa välkkyy -nurmikkojen välissä ja lyyjynharmaita kallioita pistää esiin vuorten -syrjistä. - -Kylien ja edessämme olevan _Santa Cruz'in_ kaupungin ympärystöllä on -viljelyksiä vuorten rinteillä portaanmuotoisina penkereinä toinen -toisensa yläpuolella. Ne ovat jo vihreässä puvussa, vaikka Teneriffassa -nyt on talvis-aika, kuten voipi huomata myöskin niistä lehdettömistä -kuivannäköisistä puista, jotka kohottavat harmaita oksiaan esiin -Dracfenojen, Tamariskien ja daadeli-palmujen ainavihreiden lehväin -välissä. Ilma on kuitenkin tällä hetkellä kuumaa ja päivä paahtaa -polttavasti laivan kannelle. - -Teneriffa onkin vallan likellä troopillisen vyöhykkeen alaa, ainoastaan -28 astetta pohjaispuolella tasapiiriä. Se kuuluu Kanarian saaristoon, -vaan muut siihen luetut saaret ovat niin kaukana ett'emme niitä Santa -Cruz'in edustalta, johon laivamme on pysähtynyt, saata laisinkaan -eroittaa. Sen pituus on noin 89 virstaa, suurin leveys 56 virstaa ja -pinta-ala 1,946 neliövirstaa. Se on hispanjalainen omistus ja sen -asukkaat, joita kaikkiaan on 105 tuhatta, ovat hispanialaistunutta -sekarotua, joka on syntynyt Hispanialaisten siirtolaisten -sekaantumisesta saaren alkuasukkaiden Guanchien sekä vähemmässä määrin -myöskin Arabien, Norrmannisten valloittajain ja Neekerien kanssa. - -Nämät Guanchit olivat todennäköisesti Afrikasta tullutta Berberiläistä -kansaa, valkoisia eli ruskeita, dolichocephaaleja, pitkiä ja -rotevampia, kuin Arabialaiset, mustasilmäisiä ja sileä- tai -suortuva-tukkaisia. Heidän kasvonsa olivat vähemmän pitkät, kuin -Arabialaisilla, otsa vähemmin kalteva, nenä leveämpi ja lyhyempi, ja -huulet paksummat. He kävivät alastomina tai vuohen nahoilla eli muilla -peitteillä hiukan vaatetettuina, ja sekä miehillä että naisilla oli -tapana maalata itseään vihreällä, punaisella ja keltaisella värillä. - -Mitään talvea euroopalaisessa merkityksessä ei Teneriffassa myöskään -ole. Tammikuussa, joka on vuoden kylmin kuukaus, on keskimääräinen -lämpö 17,7°, ja lokakuussa, joka on lämpöisin kuukaus, on 26,1° Cels. -(Santa Cruz'issa.) - -Kuitenkin saaren korkeimmalla vuorella, _Pico de Teyde'lla_, jonka -huippu on 3,715 metriä merenpinnan yläpuolella, ja jonka sanotaan -näkyvän kahden ja kolmenkin sadan virstan päähän, on talvella -paikoittaisin vahvoja lumikinoksia ja jäätikköjä, joita sen -kraatterista nousevat kuumat (noin 85 asteiset) höyrytkään harvoin -voivat sulattaa. Pico de Teyde on nimittäin suuremmoinen tulivuori, -jonka vulkaaninen voima ei vieläkään ole kokonaan masentunut, ja joka -sadan tai viidenkymmenen vuoden väliajalla, viimeiseksi vuonna 1798, on -syössyt kidastaan tulta ja laavavirtoja, ankarasti tärisyttäen koko -saarta. - -Teneriffa ja muutkin Kanarian saaret ovat melkein kokonaan vulkaanista -syntyä, ja pitkin niiden rantaa pistää esiin niemiä, jotka ovat -muodostuneet laavavirroista. Muilla vuorilajeilla kuin trachyteillä, -basalteilla ja obsidianeilla onkin vähäpätöinen sija koko saaristossa. - -Suurin osa Teneriffasta on vulkaanista tuhkaa, kuonaa ja kalliota, -vaan varsinkin sen pohjoispuolisessa osassa, joka on kosteiden -passadituulten alla, ovat laaksot myöskin erinomaisen hedelmällisiä, -niinkuin yleensäkin on maanlaadun laita, joka on syntynyt vanhain -laavakerrosten rapautumisesta. - -Pääelinkeinot ovat siellä maanviljelys, cochenilliviljelys ja kalastus. -Viljelykasveista ovat tärkeimmät vehnä ja muut viljalajit, maissi ja -viiniköynnös. Cochenillit, joita enimmin kootaan Teneriffalla, -tuottivat vuosina 1880-1884 Kanarian saaristolle vuosittain yli 6 -miljoonaa markkaa. Niitä lähetetäänkin maailmankauppaan Kanarian -saaristosta monta vertaa enemmän kuin kaikista muista maista yhteensä. -Niiden sikiämistä varten viljellään laveilla aloilla piikkisiä -kaktus-kasveja (_Opuntia_-lajeja), joilla punaista väriainetta -sisältävät cochenillihyönteiset (_Coccus cacti_) elävät. - -Kasvullisuus on Teneriffassa erittäin vaihteleva, sillä pitkin vuorten -rinteitä on useampia hyvin erillaisia kasviregiooneja toinen toisensa -yläpuolella. Alinna on mehevien kasvien vyöhyke, jossa viljelykset -suurimmaksi osaksi ovat, ja jossa puunmuotoiset mehevät _Euphorbiat_ ja -yhdysponsinen _Kleinia neriifoolia_, cypressinmuotoinen _Tamarix -canariensis, Dracaena draco_ sekä useat troopilliset viljelypuut -kasvavat. Sitten seuraavat metsäregioonit, laakerien (_Laurus -foetens_), öljypuiden (_Olea excisa_), puunmuotoisten Ericain (_Erica -arborea_) ja Myricain (_Myrica faya_) vyöhyke sekä havupuiden (_Pinus -canariensis_) ja cypressien (_Juniperus cedrus_) zooni, joka Teneriffan -pohjaisosassa on paraiten säilynyt. Yläpuolella näitä usein pilvillä ja -sakealla sumulla peitettyjä metsäregiooneja, joiden yläraja on 1,600 -metrin vaiheella, ovat sitten aukeat alpiiniregioonit, johon -Retama-varvukot (_Spartocytisus nubigenus_) ja heinikot kuuluvat. - -Siellä ja täällä eroitamme laaksoissa valkohuoneisia kyliä ja isoimman -laakson kohdalla, pienen aukean merenpoukaman rannalla on _Santa Cruz_ -niminen näennäisesti vähäinen kaupunki, jolla kuitenkin on noin 17 -tuhatta asukasta. Muissa osissa saarta on vielä muitakin ei vallan -pieniä kaupunkeja, vaan niitä emme saata nähdä laivaamme. Santa Cruz'in -uudesti maalatut valkoiset ja keltaiset litteäkattoiset huoneet, vaikka -ne ovat ainoastaan yksi- tai kaksi-kerroksisia, näyttävät kuitenkin -sangen sieviltä, varsinkin kun ne ovat palmupuilla ja Dracaenoilla -eroitetut toisistaan. Kaupungin ympärystöllä on meren rannalla myös -muutamia kivestä rakennettuja pieniä linnoituksia uhkauksena -luvattomasti satamaan pyrkiville laivoille. - -Tämän näköalan kauneutta enentää vielä joukko laivoja, aluksia ja -veneitä, jotka keijuvat aukeassa satamassa, jossa niillä on suojaa -ainoastaan etelä- ja länsi-tuulia vastaan. - -Saaren asukkaita tulee veneillä laivamme luokse. Huomiotani vetävät -puoleensa muutamat sivistymättömään kansaan kuuluvat keikarit, jotka -ovat koristaneet poskiaan punaiseksi maalatulla hopearuplan kokoisella -täplällä. Muutamissa veneissä tarjotaan meille kaupaksi monenlaisia -saaren tuotteita, niinkuin appelsiineja, miehen nyrkin kokoisia -sitrooneja, banaaneja, sikareja, liköörejä, isoja olkihattuja, y.m. -Nämät tavarat ovat kaikki helppohintaisia ja menevät hyvin kaupaksi. -Minäkin ostan yhdellä shillingillä (1 mk 20 penn.) banaaneja ja saan -niitä 25 kappaletta. Banaanihedelmät ovat Suomessa melkein -tuntemattomia, sillä niitä on sangen vaikea sinne asti säilyttää -mätänemättä. Kuitenkin sekä banaani-ruoho että sen likisukuinen pisanki -(_Musa paradisiaca_ ja _sapientum_) ovat tavattoman suurien lehtiensä -vuoksi Suomessakin tunnetut ja vetävät kasvihuoneissa komeutensa kautta -huomion puoleensa. Banaani-hedelmiä on useita toisintoja, vaan -tavallisemmat ovat 4-6 tuuman pituisia ja tuuman tai puolentoista -paksuisia koukeroita kurkkuja. Ne istuvat kiinni lähetysten yhteisessä -kyynärän tai puolentoista pituisessa varressa ja muodostavat siten -paksun tähkän, jonka latvassa ovat hedekukat nyrkin kokoisena punaisena -nuppuna paljaan varren päässä. Näiden kellertävien kurkkujen sisässä -ohkoisen ja helposti irtautuvan nahkean kuoren alla on pehmeä vaalea -ydin, jonka sisässä on hyvin pieniä ruskeita siemeniä. Tämä ydin on -hedelmän syötävä osa. Sen maku on jauholla sekoitetun meden tapaista, -vaan sangen miellyttävää, ja haju melkein niinkuin ananas-hedelmällä. -Aineeltaan on se ikäänkuin limaista jauhoa ja hyvin ravitsevaa, niin -että jo muutamista saapi tarpeeksi. - -17 p. helmikuuta olemme pohjaisen käännepiirin tienoilla. Taivas on -pilvetön, tuuli vieno, ja päivä paistaa lämpimästi. Kaunis kesäinen -päivä, ilman mitään tapahtumia. - -18 p. helmikuuta on polttavan kuuma päiväpaiste ja tuuli on liian -heikko voidakseen lieventää rasittavaa kuumuutta. Riittävän liikkeen -puute raukaisee ruumistamme, sillä ala, jolla saamme liikkua, on liian -vähäinen. - -19 p. helmikuuta on kuuma päiväpaiste ja heikko myötätuuli. - -20 p. helmikuuta olemme noin kymmenkunta astetta pohjaispuolella -tasapiiriä. Troopillinen kuumuus rasittaa meitä masentavasti. -- -Iltahämärässä lensi lentokala laivamme yli. - -21 p. helmikuuta satoi iltasella vettä ja koko taivas oli pilvinen. -Vieno myötätuuli kestää yhäti vielä. - -22 p. helmikuuta puolenpäivän aikaan kulki laivamme päiväntasaajan -poikki. Tuuli on itäinen, päivä kuuma ja taivas hiukan pilvinen. - -23 p. helmikuuta on ilma niinkuin edellisenä päivänä. Pääskysen -muotoinen musta lintu, arvattavasti myrskypääskynen (_Thalassidroma -pelagica_), lensi laivamme ohitse. Muita lintuja ei ole aukealla -merellä näkynyt. - -24 ja 25 p. helmikuuta on ilma ollut niinkuin edellisinä päivinä. - -26 p. helmikuuta on tavattoman kuuma päiväpaiste. Puolenpäivän aikaan -on aurinko melkein keskellä taivasta. Meren pinta on tyyni. Ruskeita -sananjalkain lehtiä ja troopillisten kasvien kukintoja eroitamme veden -pinnalla, joka osoittaa Amerikan lähestymistä. Siellä ja täällä -räiskyttävät isot merikalat vettä ilmaan tai piirtävät veden pinnalle -nopeasti liikkuvan kuohuvan uoman. - -Ehtoopäivällä näin suuren joukon lentokaloja (_Exocoetus nigricans_) ja -tarkastelin niitä kiikarilla. Ne ovat noin 4-6 tuuman pituisia, -tummaselkäisiä, vaan muutoin hopeavärisiä, jotensakin sären muotoisia -kaloja. Rintaevät ovat niillä kehittyneet suipoiksi läpikuullakoiksi -siiviksi, jotka ovat hiukan lyhemmät kuin ruumis. Muutkin evät ovat -pitkiä, samoinkuin kaksijakoinen pyrstöeväkin. Ne lensivät kaikki -lähellä vedenpintaa hyvin nopeasti ja varsin pitkät matkat, laivan -luota niin kauas, etten enään voinut niitä teaatterikiikarillani -eroittaa, vaan veden roiskinasta huomasin koska ne laskeutuivat veteen. -Niiden lento ei tapahtunut kaaren muotoon, vaan joko suoraan joku -kortteli yläpuolella vedenpintaa taikka väliin kohoamalla väliin -laskeutumalla. Lentäessään ne räpyttivät hyvin tiuhaan siipiään, ja -yhdestä näin selvästi että sillä oli pyrstöevä vaakasuorassa asennossa -niinkuin linnulla ja että se sillä siis piti perää lentäessään. -Kauempaa ne näyttivätkin vallan lentäviltä linnuilta. Niiden liike oli -siis selvästi todellista lentoa, eikä verrattava muiden kalojen -hyppäyksiin tai siipioravan pitkiin harppauksiin. - -Näitä laivan ohitse ja sitä pakoon lentäviä kaloja katsellessani, -juohtui mieleeni, että tässä olisi tilaisuus tehdä jotakin, josta -Suomen suurimmatkin sporttimiehet tulisivat minua kadehtimaan, -nimittäin ampua lennosta -- kaloja. Sitä en kuitenkaan rohjennut -koettaa, sillä laivan järjestyssäännöissä olin lukenut, että oli -kielletty tuomasta sinne pyssyä tai aseita -- määräys luultavasta -kylläkin tarpeellinen Montevideosta tai Hispaniasta ja Portugalista -tuleville matkustajille. Siitä huolimatta olin kuitenkin tuonut pyssyn -muassani laivaan, ei salaisesti, vaan julkisesti, ilman että tavarain -vastaanottaja ja tarkastaja laivassa siitä oli huomauttanut, vaan sen -käyttäminen olisi mahdollisesti aikaansaanut minulle selkkauksia. - -Meren pinnalla eroitimme tänään useissa paikoin pitkiä kellertäviä -juomuja, joissa vesi oli sekaista ja pahanhajuista. Otimme vettä -sellaisista paikoin ja huomasimme siinä pieniä algi-koloniioja. Meren -virta oli mahdollisesti syynä siihen, että ne olivat keräytynyt -pitkiksi leveiksi vyöhykkeiksi, jotka verkkomaisesti yhtyivät -toisiinsa. Senkalttaisia pieniä levä-kasveja tavataan myöskin Suomen -sisävesillä "veden kukkiessa". - -27 p. helmikuuta oli ilma sateista ja viileää. Iltasella tuli Brasilian -rannikko näkyviin, vaan ainoastaan muutamia vuoria saatoimme siitä -epäselvästi eroittaa. - -28 p. helmikuuta on tavattoman kuuma päivä, eikä edes pienin tuulen -leyhkäyskään vilpastuta ilmaa. Matkan yksitoikkoisuus ja pitkällisyys -tuntuu senvuoksi vielä monta vertaa rasittavammalta. Väsymys, -tyytymättömyys ja äreys on jo vallannut kaikkien mielet. -Portugalilaiset ovat tapelleet keskenään; me muut olemme kuluttaneet -aikaamme moittimalla laivaa, sen rakentoa, epämukavaa lastausta, yhäti -samanlaatuista ruokaa, Englantilaisten epäkohteliaisuutta ja jöröyttä, -j.n.e. Kaikki on mielestämme pahoin. Franskalaiset romaanit ja -portugalilaiset lukemistot, joiden avulla olemme huvittavalla tavalla -koettaneet kartuttaa tietojamme niistä kahdesta kielestä, joita -Brasiliassa matkustajan täytyy tuntea, -- ovat jo kadottaneet kaiken -viehätyksen. Kaikilla on vaan yksi ajatus, yksi toivo, -- päästä -maalle. - -Vaan laivamme kiitää nopeasti suoraan maata kohden, kyntäen välkkyvän -tyyneen meren pintaan hyrskyävän uoman, josta hyökynä leviää aaltoja -molemmille sivuille. Saatamme jo ihailla Brasilian korkeita vuoria, -joita troopillinen kasvullisuus verhoaa, palmupuilla seppelöittyjä -saaria ja kallioisia niemiä, joita vastaan hyökyaallot sortuvat -valkoiseksi vaahdoksi. - -Pian jo avautuu vuorten väliin kapea salmi, molemmin puolin suojeltu -linnoituksilla, joista Brasilian lippu liehuu, osoittaen siihen -kuvatulla maanpallolla sen maan suuruutta, johon nyt saavumme. - -Salmen läpi mentyämme, olemme Rio de Janeiron satamassa, Brasilian -pääkaupungin edustalla. - - - - -Toinen luku. - -Rio de Janeirossa. - - -Tulo Rion satamaan. -- Veijareja. -- Luonnon sulous. -- Viehättäviä -huviloita. -- Puistot. -- Kaupungin rakennukset. -- Linnoitukset. -- -Kadut. -- Rio de Janeiron asukasluku. -- Kaupungin tilastoa. -- Suuri -kuolevaisuus. -- Muukalaiset. - -Kun laivamme oli pysähtynyt Rio de Janeiron satamassa, keräytyi sen -ympärille suuri joukko veneitä noutamaan matkustajia rantaan. Soutajat -niissä olivat kaikkia ihmisvärejä, mustia, ruskeita, keltaisia, -valkoisia, -- Neekerejä, Mulatteja, Mestitsejä, Portugalilaisia. - -"Senhor! Senhor (lue: senjoor)! Quera bota (lue: keera boota)?" Herra, -tahdotteko venettä? -- kuului joka taholta. - -"Paljonko tahdot rantaan saakka?" -- kysyin yhdeltä. - -"Quatro milreis". Neljä tuhatta reissiä (noin kahdeksan markkaa). - -"Mutta eihän rantaan ole kuin vähän matkaa". - -"Kaksituhatta", "yksituhatta" -- kuuluu joukosta toisintoina. - -"Tahdotteko huonetta lähellä satamaa?" -- kysyi franskan kielellä eräs -nuori siistinnäköinen mies läheisyydessäni. "Soudosta rantaan ei -makseta kuin 500 reissiä (= 1 markka), mutta huonetta ei herra saa -kaupungissa vähemmällä kuin 3 tai 2,5 tuhatta reissiä vuorokaudelta. -Jos tahdotte, niin saatan teidät hotelliimme". - -Saatuani vielä tietää, että hotellissa puhuttiin sekä saksan että -franskan kieliä, suostuin tarjoumukseen ja menin sinne hänen kanssaan. - -Perille saavuttuamme, huomasin oitis, että olin joutunut neljännen -luokan hotelliin, vaan katsoin kuitenkin viisaimmaksi jäädä sinne, -ainakin niin pitkäksi aikaa, että saatoin katsoa ympärilleni -kaupungissa ja päättää minne minun oli meneminen. Vähän tingittyäni, -sain huoneen huonointa lajia katon rajalla, ainoan, jota sanottiin -vapaaksi, viidestä markasta vuorokaudelta. - -Vaikka hinnat yleensä ovat Rio de Janeirossa paljoa kalliimmat kuin -Euroopassa, ei huoneiden hyyryt siellä kuitenkaan ole niin tavattoman -suuria, vaan olin minä joutunut veijarien kanssa asioihin, maan -tavoille ja oloille vallan vieras kun olin. - -Muutoin kohtaakin siellä joka askeleella senkalttaisia asioitsijoita, -astukoon paraimpaan kauppapuotiin tai etsiköön tavarainkantajan eli -ajomiehen apua. Asioitsemis-tapa on nimittäin siellä senkalttainen, -varsinkin kun on ainoastaan satunnaisissa asioissa jonkun kanssa, että -tavaran hinta riippuu yksinomaisesti siitä, kuinka paljon kukin ostaja -saadaan siitä maksamaan. Jos hänellä ei ole tilaisuutta tai kykyä sitä -hankkia helpommasta hinnasta muualta, niin syyttäköön hän siitä -itseään, sellainen tapaus on ainoastaan edullinen konjunktuuri, jota -myöjän on oikeus käyttää hyödykseen. Tämä kovin demoraliseeraavaa -kauppatapa, joka ei jyrkästi eroa sivistyneen maan lainkaan -rankaisemasta petollisuudesta ja ajanpitkään useimmissa tapauksissa -tulee harjoittajalleenkin vahingolliseksi karkoittamalla häneltä -ostajat rehellisten asioitsijain puoleen, on Brasiliassa vielä täydessä -kukoistuksessa. - -Lukittuani tavarani huoneeseni, menin kaupungille toimittamaan -asioitani, päästäkseni -- niinkuin varovaisuus vaati -- niin pian kuin -mahdollista sisämaahan Rio de Janeiron troopillisesta ilmanlaadusta, -joka vastatulleelle Euroopalaiselle varsinkin on sangen myrkyllistä. - -Miten hämmästyttävällä tavalla kaikki, jota silmäni kohtasi, erosi -siitä, mitä Euroopassa olin tottunut näkemään! Kaikki mitä ympärilläni -huomasin, muistutti ja osoitti minulle, mikä ääretön matka minut -eroitti kotimaastani. - -Mikä luonto! Mikä ihmeteltävä kasvullisuus, joka uutuudellaan niin -ihastutti mieltäni. -- Ja ihmiset! Kuinka kummallisia ja oudonnäköisiä! - -Olin suuressa kuuman ilmanalan kaupungissa, jolla on kaikki sellaisen -omituisuudet ja edut. Tarkastakaamme sitä lähemmin. - -Erinomaisen viehättävä on Rio de Janeiro asemansa puolesta, -rakennettuna, niinkuin muinainen Rooma, seitsemälle kukkulalle, -kaunis-rantaisen merenlahden ja sitä kiertävän suuremmoisen vuoriston -väliin. - -Vaan kauniin aseman etuihin yhdistyy siellä monessa paikoin ja -varsinkin kaupungin ympärystöllä sitä uhkeata loistoa, joka on -omituinen kuuman ilmanalan kasvullisuudelle. Etelän ihanimmat ja -komeimmat puut sekä loistavimmilla kukilla koristetut kasvit -rehoittavat Rio de Janeiron puistoissa rinnakkain. Ja mitä kaupungin -ympärystöllä oleviin huviloihin tulee, niin ne ovat usein ikäänkuin -satujen maailmasta esiin lumottuja kuvia. Se, joka pohjaisissa maassa -on kehittänyt mielikuvituksensa, voipi tuskin unelmissaankaan haaveksia -sellaista asuntoa, jota tropiikin asujan verrattain vähällä -tuhlauksella voipi hankkia itselleen. - -Mitä taide yhdessä rikkaan luonnon kanssa voivat saada aikaan, sen -näkee toteutettuna Rio de Janeiron varakkaampain asujanten huviloissa. -Huoneet ovat niissä usein koristetut loistavilla värilöillä, jotka -etelämaalaisen vilkkaalla mielikuvituksella ovat yhdistetyt; ovet, -ikkunat, balkongit, portaat verhotut tai seppelöidyt yhäti kukkivilla -ja aina vehreillä köynnöskasveilla. Erinomaisen vaikutuksen tekevät -huoneiden edessä olevat verrattomat pylväskäytävät kuningaspalmuista -(_Oreodoxa oleracea_) ja palmitoista (_Euterpe oleracea_), joiden -sileät tasapaksut tai toisissa lajeissa keilin muotoiset rungot -näyttävät korkeilta marmoripatsailta, vaan kantavat latvassaan kauniin -uhkean lehti-ruusukkeen monen kyynärän pituisista parilehtisistä -lehdistä. Puiden takaa näkyy taiteellisia kukkalavoja ja tumman -vehreitä nurmikkoja, koristetut komealla viuhkopalmulla, jonka isot -viuhkomaiset lehdet muodostavat avaran pallonmuotoisen lehvän, taikka -näkyy sieltä suihkulähteitä, joiden rannoilla kasvavat verrattoman -komeat _Agave americana_ tai _Fourceroya gigantea_, joiden tuuheasta ja -maan tasalla olevasta lehtiruusukkeesta kohoaa usean sylen korkuinen -kuusen muotoinen kukkaröyhy, muita ihania Agave americana kasveja -mainitsematta. - -Rio de Janeirossa on 12 julkista puistoa, joista 6 on pienempää ja -seuraavat 6 isompia: - -1. _Praca do Paco_. - -2. _Praca de Duque de Caxias_, jossa kasvaa kauniita palmupuita. - -3. _Praca da Constituicao_, jonka keskellä on Dom Pedro I:n -muistopatsas. - -4. _Passeio publico_, josta on kaunis näköala, ja jossa myös kasvaa -muutamia paksuja puita, joiden runko kokonaisuudessaan on muodostettu -useista kymmenistä yhteensulaneista köynnöskasveista. - -5. _Jardim do campo d'Acclamacao_, joka on iso puisto ja koristettu -kauniilla nurmikoilla, monimutkaisilla lammikoilla ja jokiloilla, -joiden yli pääsee hirsien muotoisista kivistä rakennettuja siltoja -myöten. Sen ihmeisiin kuuluu myöskin labyrintin tapainen -stalaktiittiluola, jota vilpastuttaa pieni vesiputous. - -6. _Jardim Botanico_ eli kasvitieteellinen tarha, joka on kaupungin -ulkopuolella _Gavean_ tien varrella. Se on hyvin avara ja kaunis -puisto, jossa varsinkin pitkät ja juhlalliset palmupuukäytävät -(_Oreodoxa oleraceaa_) vetävät huomion puoleensa. - -Näihin voidaan vielä lisätä _Parque Imperial_ eli puisto, joka -ympäröitsee keisarillista palatsia, _Boa vista_, Sao Christovao'issa, -ja johon pääsö on sallittu kaikille kävelijöille. - -Mitä itse pääosaan kaupunkia tulee, niin sen rakennukset eivät ole -erittäin merkillisiä, vaan ovat enimmiten vähäisiä ja ainoastaan -kaksinkertaisia. Alimman kerroksen ikkunat ovat niin matalalla että -kadulta näkee huoneiden sisään, ja ylemmässä kerroksessa ne aukeavat -ovina kapeaan balkongiin. - -Kaupungissa on noin 30,000 taloa, joista 18,000 ovat yhdenkertaisia, -(rez-de-chaussée), 7,500 kaksi tai kolmikertaisia ja 3,500 -monikertaisia. Niiden vuokra-arvo on virallisen arvostelun mukaan noin -72 miljoonaa markkaa, ja vero, joka niistä kannetaan, nousee 5,800,000 -markkaan. Suurella joukolla niistä, etenkin syrjäisemmissä -kaupunginosissa, on puutarha, jossa kasvaa varsinkin palmupuita. - -Esikaupunkien kanssa on Rio de Janeirossa noin 60 kirkkoa. Harvat -niistä ovat kuitenkaan taidokkaasti rakennettuja ja suurenmoista ei ole -ainoatakaan. Ne ovat tavallista jesuiittiläis-romaanista stiiliä ja -matalakattoisia. Niiden fasaadissa on kaksi matalaa neliskulmaista -tornia, joiden välissä tavallisesti on suippo kattoreunastus ja sen -kohdalla kirkon pääovi. Fasaadiensa ja torniensa puolesta kauniimpia -ovat _Igreja da Santa Cruz, dos Militares ja Igreja de Nossa Senhora do -Carmo_, jotka ovat Rua direita'n varrella. Sisästä on rikkaimmin -koristettu _Igreja do Santissimo Sacramento_, joka on Rua do Hospicio'n -varrella. - -Muutamilla kaupungin korkeista mäkilöistä on isoja ja hyvin -rakennettuja luostareita. - -Teaattereja on kymmenen, vaan niistä on ainoastaan kaksi rakennuksensa -puolesta merkillisempää, nimittäin _Theatro lyrico_ ja _Theatro de Suo -Pedro de Alcantara_. - -Julkisia rakennuksia on suuri joukko, ja uudemmat niistä ovat -myöskin taidokkaasti rakennettuja. Suuruutensa, vaikka ei -rakennustapansa puolesta ovat mainittavia arsenaalit ja _alfandega_ eli -tullihuone sekä _Santa Casa da Misericordia_, iso sairashuone, jolla on -tuhatta vuodetta. - -Suuremmoinen on kaupungin päävesijohto, johon vesi keräytyy lähteistä -Corcovadon vuorella ja pitkää erinomaisen korkeaa kivisiltaa myöten -johdatetaan kaupungin läpi Santa Theresa'n vuorelta Morro de Santo -Antonio'n kukkulalle. - -Saarilla ja sataman suussa on useampia linnoituksia, joissa yhteensä on -302 tykkiä. _Villeganhon'in_ linnoitus on samannimisessä saaressa, ja -samoin on _Cobras_ saarella kaupungin luona linnoitus. _Lage'n_ -linnoitus on rakennettu lahden suuhun saareen, joka jakaa salmen -kahteen väylään. Lahden suuta puolustavat myöskin _S. Jono'n_ linna ja -_Santa Cruz'in_ linnoitus ynnä _Pico_ niminen linna. Edullisessa -asennossa kapean salmen rannoilla ja korkeiden jyrkkäin vuorten -suojassa ollen, saattavat ne menestyksellä vastustaa mahtavintakin -laivastoa. - -Toreja on Rio de Janeirossa yhteensä 54. - -Katuja on yhteensä 1060. Niiden suuruuden ja laajuuden mukaan -nimitetään niitä _ruas, travessas, heccos, ladeiras ja praias_. -Enimmäkseen ne ovat kapeita ja hyvin useissa on hevoisrautateitä. - -Pitkin kadun pituutta melkein joka talossa on kauppapuoteja ja -kahviloita. Edellisissä myödään enimmäkseen euroopalaista tavaraa -vähintäin toista vertaa kalliimpiin hintoihin, kuin Euroopassa, ja sitä -paitse täytyy tuntemattoman ostajan ensin tinkiä pois puolet pyydetystä -hinnasta, ennenkuin kaupasta voipi vakavaa keskustelua syntyä. -Kahviloissa myödään sen sijaan helppoon hintaa (15 tai 8 pennistä) -pienissä kupeissa kahvia, joka Rio de Janeiron yhtämittaisessa -kuumuudessa on erittäin virkistävää. - -Tiedot kaupungin väkiluvusta eivät ole tarkkoja eikä varmoja, sillä -väenlaskua ei siellä ole toimitettu vuoden 1872 jälkeen. Silloinen -väenlasku osoitti siellä olevan 229,000 henkeä, jonkavuoksi 10 -procentin lisäyksellä todennäköisten erhetysten korjaukseksi väkiluku -arvattiin noin 252,000 hengeksi. Vuoden 1884 lopulla arvattiin Rio de -Janeirossa oleksivan 310,000 tai 320,000 henkeä, toisten arvion mukaan -350,000 tai yli 400,000. - -Myöskin tiedot kaupungissa syntyneistä ovat epätarkkoja, sillä niistä -ei ilmoiteta millekään virastolle. Ainoastaan kastetuista on papistolta -saatu tarkempia tietoja, vaan niiden luku on luonnollisesti pienempi -kuin syntyneitten. Paroni de Lavradio, "Junta de hygiene'n" päällikkö, -on arvannut kuolleitten ja syntyneitten luvun seuraavalla tavalla: - - Syntyneitä Kuolleita - - 1873 6,518 14,102 - 1874 6,910 9,251 - 1875 6,909 10,463 - 1876 7,509 12,763 - 27,846 46,579 - -Nämät neljä vuotta olivat kuitenkin tavallista vähemmin edullisia, -sillä niiden ajalla raivosi kaksi keltakuume-epidemiaa. Tässä mainitut -numerot osoittavat kuitenkin, että Rio de Janeirossa on suuri epäsuhde -olemassa, mitä syntyneiden ja kuolleiden lukuun tulee. - -Väestön eneneminen vuoden 1872 jälkeen perustuu siis yksinomaisesti -sisäänmuuttoon, orjain muuttoon valtakunnan eri osista ja varsinkin -euroopalaiseen immigratsiooniin. Vuotuinen lisääntyminen on mainittuina -vuosina arvattu noin 1,600 ja myöhemmin 3,000 hengeksi. - -Mitä eri sukupuolten lukuisuuteen tulee, niin ovat kotoperäisessä -brasilialaisessa väestössä molemmat sukupuolet melkein yhtä lukuisia, -pienellä enemmistöllä kuitenkin miesten puolella. Väestöä -kokonaisuudessaan huomioon ottaessa, on miesten luku kuitenkin paljoa -suurempi, kuin naisten, niin että 1,000 miehelle tulee ainoastaan 704 -naista. Siihen epäsuhteesen on syynä muukalainen väestö, johon kuuluu -neljä vertaa enemmän miehiä, kuin naisia. - -Rio de Janeiro onkin kosmopoliitti kaupunki, jossa muukalaisuudella on -suuri sija. - -Sekä lukuisuutensa että rikkautensa puolesta ovat muukalaisista -Portugalilaiset tärkeimmät, ja heitä on noin 14 tai 12 prosenttia -kaupungin väestöstä. Heidän jälkeen on muukalaisista enimmin -Franskalaisia, vaan ei täyteen 1 prosentti väestöstä. Hiukan vähemmän -on Hispanialaisia ja Saksalaisia, sekä vielä vähemmän Englantilaisia. -Italialaisia on vasta myöhempinä aikoina muuttanut suuremmassa määrin -Brasiliaan, jonkavuoksi niiden luvusta ei ole tarkempia tietoja. -Vähäinen prosentti on myös Pohjaisamerikalaisia, Hispano-Amerikalaisia -ja Kiinalaisia. - -Valkoisia on kuitenkin Brasilialaistenkin kanssa ainoastaan kolmas osa -kaupungin asukkaista. Yhtä paljon lienee siellä myöskin Neekerejä, ja -loput eli noin kolmas osa väestöstä Mulatteja eli sekoitusta -Valkoisista ja Neekereistä. - - - - -Kolmas luku. - -Vanhimmat tiedot Rio de Janeirosta. - - -Guanabaran lahti. -- Sen löytö. -- Kertomukset 16:nen vuosisadan -Indiaaneista. -- Tupinambain tavat. -- Tupi-kieli. -- Indiaaneilta -lainattuja sanoja Euroopan kielissä. -- Antarktinen Franska. -- -Villegaignon'in retki. -- Franskalaisten ja Portugalilaisten taistelu -Brasiliassa. -- Portugalilaiset Guanabarassa. -- Rio de Janeiron -perustus. -- Indiaani Ararigboia. -- Franskan vallan loppu Brasiliassa. - -Rio de Janeiron lahti, jota Indiaanit nimittävät "_Guanabaraksi_" ja -joka myöskin on tunnettu "_Nictherohyn_" tai "_Nitherohyn_" -indiaanilaisella nimellä, tunkee 30 kilometriä (liki 3 peninkulmaa) -pohjaista kohden mantereesen. Sen suu eli "barra" on vallan kapea, noin -1,500 metriä leveä, vaan kauempana laajenee se melkoisesti, niin että -sen ympärystä on 140 kilometriä (virstaa). Se muodostaa useita -pienempiä lahtia ja sen laineet huuhtovat liki sadan saaren rantoja. -Sen syvyys on suun kohdalla 52 metriä, vaan Rion ja Nitherohyn -pikkukaupungin välillä 29 metriä ja vähenee samassa määrin kuin sen -leveys suurenee. Se päättyy mataliin rantoihin, jotka jatkenevat -mangrove-puita kasvaviksi soiksi. Oikealla puolen reunattuna Nitherohyn -korkeilla kukkuloilla ja vasemmalla rannikolla "Sokurileivän", -Corcovado'n ja Tijucan jylhillä vuorilla, Rion monikukkulaisella -kaupungilla, ja lahden pohjaa kohden Orgaos vuorien monihuippuisella -harjanteella, tarjoaa se mitä ihanimman näköalan. - -Sen löysi 1:senä päivänä tammikuuta 1502 portugalilainen retkikunta, -jonka laivan-perämiehenä oli Americo Vespucio. Sen löytäjät luulivat -sitä ison virran suvannoksi ja nimittävät sitä löytöpäivän mukaan -"Tammikuun virraksi", Rio de Janeiro. - -Rio de Janeiron lahti pysyi kauan aikaa unohduksissa. Espanjan -palveluksessa olevat purjehtijat Joao de Solis ja F. de Magalhaes -poikkesivat sinne, edellinen v. 1515 ja jälkimäinen 1519, ja -portugalilainen retkikunta Martim Affonso de Souzan johdolla tutki sitä -v. 1531. Mutta Lisboan hallitus ei vielä huomannut etuja, joita tämän -ihmeteltävän sataman pysyväinen omitus saattoi sille tuottaa. -Portugalin harrastukset olivat siihen aikaan kääntyneet Indian -rikkauksia kohden, ja Brasiliaa laiminlyötiin kauan aikaa. Ei vielä -sittenkään kun kuningas Dom Joao III oli laskenut Brasilian valtansa -alle asettamalla Bahiaan v. 1549 kuvernöörin, ajateltu Guanabaran -lahtea. - -Siellä pysähtyi kuitenkin jo useampain eurooppalaisten kansain laivoja -noutamaan brasilian puuta (páo brésil, ibyrapiranga, _Caesalpinia -echinata_), kauppatavaraa, jolla siihen aikaan oli niin suuri arvo, -että sen mukaan koko tämä ääretön portugalilainen siirtomaa on saanut -nimensä. Näiden muukalaisten joukossa ovat etusijassa mainittavat -Normannit Normandian ja Bretagnen rannoilta sekä muut franskalaiset -merenpurjehtijat, jotka asettuivat Guanabaran lähistöön asumaan ja -voittivat siellä majailevain Indianein ystävyyden sekä olivat heidän -kanssa liitossa kilpailijoitaan Portugalilaisia vastaan. - -Kaksi Eurooppalaista matkustajaa ovat siltä ajalta jättäneet tietoja -Guanabarasta. Toinen oli Saksalainen Hans Staden ja toinen -Franskalainen Jean de Léry. - -Hans Staden oli kotoisin Homburgista ja tuli Brasiliaan -Portugalilaisten seurassa. Siellä joukko Indiaaneja, jotka olivat -ystävyydessä Franskalaisten kanssa, ottivat hänet vangiksi lähellä -S. Vincentea (nykyisen Santos kaupungin seutuvilla) ja tekivät hänet -orjakseen. Turhaan hän kielsi olevansa Portugalilainen, Indiaanit eivät -tunteneet muuta kuin kaksi kansaa Euroopasta nimittäin, Portugalilaisia -ja Franskalaisia. Hänen orjuutensa kesti enemmän kuin vuoden ajan, -kunnes hänen vihdoin onnistui viekkaudella päästä pakoon. Hän -houkutteli isäntänsä ottamaan hänet mukaansa franskalaiseen laivaan, ja -sai siellä laivaväen puolelleen, niin että se oli estävinään -"sukulaisensa" palajamista maalla. Tultuaan takaisin Saksaan, julkaisi -hän v. 1547 kertomuksen vankeudestaan: "_Todellinen historia ja selitys -maasta, jossa asuu villejä, alastomia, julmia ja ihmissyöjiä ihmisiä_". - -Jean de Léry oli Franskalainen, kotoisin Bourgogne'sta, ja yhtyi v. -1557 Villegaignon'in retkikuntaan, vaan riitaantui hänen kanssaan ja -pakeni maalle Indiaanein seuraan. Niiden luona hän vietti melkein -vuoden, ja palattuaan Eurooppaan julkaisi hän teoksen: _Historie d'un -voyage fait en la terre du Brésil_. Sillä teoksella on myöskin sen -puolesta arvo, että se sisältää vanhimpia tietoja brasilialaisesta -Indiaanikielestä. - -Eurooppalaisten tulon aikana asui Rion lahden seutuvilla _Tupinambas_ -tai _Tamoyos_ nimistä Indiaani-heimoa. Franskalaiset tunsivat niitä -edellisellä nimellä, Portugalilaiset jälkimäisellä. Ne kuuluivat -niinkuin monta muutakin heimoa _Tupi_ nimiseen rotuun. - -Heidän kyliään oli useampia molemmin puolin lahtea ja saarissa. Ne -olivat joukko isoja mökkejä, joita usein muutettiin paikasta toiseen. - -Tupimambat olivat vaskenvärisiä ja vartaloltaan keskikokoisia. He -olivat voimakasta ja karaistua väkeä, joka ei paljon tietänyt -taudeista, ja elivät usein hyvin vanhoiksi. - -Miehet ja naiset kävivät kokonaan alastomina, ja ainoastaan suurella -vaivalla saattoi Villegaignon pakoittaa Indiaanilaisia naisorjiaan -käyttämään vaatteita. Heillä oli tapana uida monta kertaa päivässä, ja -liian vaivaloista olisi ollut -- sanoivat he -- joka kerta riisua -vaatteitaan. - -Miehet lävistivät huulensa, asettaakseen sen reikään kivisen tai luisen -koristuksen, jota he nimittivät _temetára'ksi_ tai _tembeta'ksi_. He -tatueerasivat eli kirjailivat ruumistaan ja koristivat sitä joskus -höyhenillä sekä ajoivat hiukset pois etupuolelta päätä. - -Naiset kantoivat suuria korvarenkaita tai korva-ripustimia ja luisia -rannerenkaita, sekä maalailivat kasvojaan. Heidän hiuksensa olivat -pitkiä ja hyvin hoidettuja, joskus palmikoittujakin. - -Tupinambat eivät totelleet ketään päällikköä, vaan pitivät arvossa -vanhuksien neuvoja. He olivat ystävilleen uskollisia ja alttiita, vaan -vihollisiaan kohtaan oli heidän vihansa leppymätön. Eri heimot pitivät -keskenään veristä taistelua, jossa molemmin puolin osoitettiin mitä -suurinta raivoa. Heidän aseensa olivat _takape_, pitkä ja raskas puinen -nuija, ynnä joutsi ja nuoli. Puolustusaseena he käyttivät kilpeä, joka -oli valmistettu tapiirin nahasta. Heillä oli erinomainen taito joutsen -käyttämisessä, samaten kuin vielä nykyajankin Indiaaneilla. Kaksi -Brasilialaista, jotka kuudennellatoista vuosisadalla tuotiin Franskaan -ja ottivat osaa uskonnollisiin sotiin, olivat yhtä urhoollisia, -valppaita ja rohkeita kuin paraimmatkin franskalaiset soturit, sanoo -Léry. - -He olivat ihmissyöjiä ja söivät juhlissaan vankiensa lihaa. Käsivarsien -ja säärien luista valmistivat he huiluja, joita he pitivät -voittomerkkeinä. Samallainen on tapa vielä nytkin Amazonin luona -asuvilla Indiaaneilla, ja Rio de Janeiron kansallis-museossa -säilytetään useita senkalttaisia huiluja. - -Vaikka he eivät tunteneet metalleja, harjoittivat he maanviljelystä ja -jonkunlaista teollisuuttakin. Sellainen toimi oli pääasiallisesti -naisilla, joiden huolena oli istuttaa mandiookkaa, huuhtomisen ja -kuivaamisen jälkeen survoa siitä jauhoa, ja valmistaa _cauim'ia_ eli -mandiookka-viinaa. He valmistivat myöskin saviastioita ja kehräsivät -taitavasti lankaa, josta he kutoivat verkkoja ja riippumattoja. - -Eväiksi sotaretkiään ja matkojaan varten savustivat he lihaa ja -kuivasivat kalaa, jonka he survoivat jauhoksi. Myöskin suolan tunsivat -he, ja valmistivat sitä kuivaamalla meren vettä kuopissa. - -Tupinambain uskonto ei ollut paljon kehittynyt. Mitään jumalaa eivät he -palvelleet, vaan heillä oli jonkunlainen usko luonnon henkiin eli -voimiin, _anhanga'an_ tai pahaan henkeen, _utupan'iin_ tai ukkoseen, -y.m. Myöskin oli heillä kertomuksia jonkunlaisesta vihaisemmasta -olennosta, joka on opettanut heitä valmistamaan työkalujaan ja antanut -muita hyödyllisiä neuvoja. - -Kieli, jota Rio de Janeiron luona asuvat Indiaanit puhuivat, on samaa -kuin se, jota vielä nytkin nimitetään _tupi_ kieleksi ja portugalin -kielellä _lingua geral'iksi_ eli yleiseksi kieleksi, joka nimitys on -sitä enemmän oikeutettu, koska sitä puhuvat useimmat Etelä-Amerikan -itäpuolisissa osissa asuvat Indiaanit. Paraguay'ssa puhuttu _guarani_ -ja Guyanan saarissa käytetty _oyampi_ ovat ainoastaan vähän eroavia -murteita tästä samasta kielestä. - -_Tupi_ kieli eroaa luonnollisesti suuresti kaikista eurooppalaisista -kielistä. F ja L ääneet puuttuvat siitä kokonaan, S on kova ja R:llä on -omituinen soraus, melkein niinkuin portugalin kielessä. Siinä on -omituinen vokaali, jota tavallisesti merkitään Y:llä, vaan jonka ääni -on melkein suomalaisen Y:n ja saksalaisen V:n välillä. Vokaaleja -tavataan siinä runsaasti ja konsonantit ovat harvoin kerrottuja. - -Monikolla ei ole eri päätettä, vaan nimisanain monikollisen merkityksen -osoittamiseksi lisätään usein partikkeli _etá_, paljon. - -Yhdistetyissä sanoissa on sanain järjestys melkein niinkuin suomen -kielessä. - -Adjektiivi seuraa substantiivin jäljessä ja on taipumaton. - -Useita partikkeleja käytetään sekä substantiivien että verbien -merkityksen vaihteluttamiseksi. - -Yhdistyksissä vaihtuvat usein konsonantit, esim. P B:ksi ja T R:ksi, -sekä päinvastoin. - -Sen kielioppi on yksinkertainen ja helppo senkinvuoksi että varsinaista -deklinatsioonia ja konjugatsioonia ei tupi-kielessä ole. - -Ensimäisiä tietoja tästä kielestä julkaisivat Jesuiitat, jotka kauan -aikaa olivat ainoat tieteiden edustajat Etelä-Amerikassa ja alati -valvoivat Indiaanein etuja. Kauan aikaa laiminlyötiin sitten Brasilian -kielten tutkimista, kunnes se viimeisinä kolmena vuosi-kymmenenä on -varsinkin Saksassa ja Brasiliassa uudestaan tullut arvoon. - -Liitämme tähän luettelon muutamista sanoista, joita yleisemmin tavataan -yhdistyksissä paikkain ja virtain nimissä Brasiliassa: - - Nomineja: - - _Acánga_ tai _cánga_ pää. - _Acará_ kala-laji. - _Cáá_ lehti, metsä. - _Cori_ pinheiro niminen puu. - _Hy_ vesi, joki, lahti. - _Itá_ kivi, miekka. - _Jacaré_ kaimaani (krokodiili). - _Jaguára_ jaguaari, koira. - _Jundiá_ kala-laji. - _Macáca_ apina. - _Nhaúma_ savi. - _O'ca_ aitta. - _Pará_ meri. - _Paraná_ meri. - _Pau_ saari. - _Piau_ kala-laji. - _Pirá_ Kala (yleisesti). - _Siri_ rapu. - _Tába_ kylä. - _Tijuca_ savi- ja mutamaa. - -Sana _hy_ on oikeastaan yllämainittu vokaali _y_ ja muutoin hyvin -paljon käytetty sana. Sanain lopussa on sillä tämä muoto tai on se -vaihtunut joiksi eli u:ksi; sanain alussa on sillä yleisesti -muoto i ja konsonantin edellä u sekä vokaalin edellä ig. Esim. -_Pirahy_ kala- (kalainen) joki, _Icarahy_ Acaras-joki, _Iparanga_ -punavirta, _Utinga_ valkojoki, _Iguassu_ isojoki. - - Adjektiiveja: - - _Juhá_ keltainen. - _Mirhn_ pienoinen. - _Piranga_ punainen. - _Róba_ katkera. - _Tinga_ valkoinen. - _Uacu_ (ussu) iso. - _U'na_ musta. - - Partikkeleja: - - _Póra_ sisässä. - _Puéra_ tai _péra_ osoittaa jälkeä tai jäännöstä - jostakin kadonneesta. - _Tyha_ osoittaa joukkoa tai runsautta. - -_Tupi_ kielestä on myöskin eurooppalaisiin kieliin ja tieteesen -lainattu useita sanoja, esim.: - - _Acajou_ tupi kielellä acaiú. - _Ananas_ " naná. - _Copahu_ " copahyba. - _Couguar_ " sooguára (lihansyöjä, raatelija). - _Curáre_ " uiráry. - _Jaguar_ " iauára tai jaguára (ihmisyöjä). - _Ipecacuanha_ " ipecacuanha. - _Manioc_ " manióca, mandióca. - _Pirogue_ " pira, imbira (kuori) - ja oca (= kuoresta tehty). - _Tapioca_ " tapioca. - _Tapir_ " tapira. - -Franskalaisten purjehtijain kertomukset Guanabaran lahdesta ja -Brasilian rikkauksista saivat aikaan että Franskasta lähetettiin -retkikunta Villegaignon'in johdolla, jonka tuli perustaa -Etelä-Amerikassa "Antarktinen Franska". - -Nicolaus Durand de Villegaignon, Rhodos saaren ritarien päällikkö, joka -oli kunnostanut itseään saaren puolustuksessa Turkkilaisia vastaan ja -senjälkeen useissa muissa taisteluissa, oli vihdoin jälleen joutunut -Franskan, alkuperäisen isänmaansa palvelukseen, vaan siellä -riitaantunut päällikkönsä kanssa sillä seurauksella että hänen täytyi -erota virastaan. Sellaisessa asemassa ollen, erään Brasiliasta -palanneen tuttavansa kertomukset herättivät hänessä halun matkustaa -sinne, perustamaan siellä Franskalaisen siirtomaan. - -Hänen onnistui saada molempain silloin Franskassa taistelevain -uskonnollisten puolueiden päälliköt suosimaan hänen yritystään, joten -hän heidän avulla saattoi 12 p. heinäkuuta 1555 Havresta lähteä merelle -kahdella tykeillä varustetulla laivalla ja yhdellä rahti-aluksella, -joissa yhteensä oli 600 miestä. 10:nä päivänä marraskuuta saapuivat he -Guanabaran lahteen. - -Siellä Villegaignon rakennutti linnoituksen, joka vieläkin kantaa hänen -nimeänsä. - -Indiaanit vastaanottivat ystävällisesti retkikunnan, sillä _Mayri't_, -kuten he Franskalaisia nimittivät, olivat vanhastaan heidän ystäviään, -jotavastoin _Pero't_ eli Portugalilaiset olivat heidän yhteisiä -vihollisiaan. - -Villegaignon'in perustamalla siirtomaalla ei ollut kuitenkaan -pitkällistä menestystä. Tuimalla luonteellaan herätti hän yleistä -tyytymättömyyttä ja vihollisuutta vastaansa. Tekemällä ankaroita -määräyksiä väestönsä suhteista Indiaaninaisiin ja säätämällä kuoleman -rangaistusta asetustensa rikkomisesta, sai hän sekä kumppaninsa että -Indiaanit vihamielisiksi hänen hallinnolleen. Vielä sekaantumalla -uskonnollisiinkin riitoihin ja kiukkupäissään koettuaan väkivallalla -kääntää protestanttisia pappeja katooliseen uskoon, herätti hän viimein -Franskassakin yhtä suurta vihaa vastaansa, kuin Amerikassa. Hänen -väkensä väheni vähenemistään, paeten Indiaanein luokse. Väsyneenä -asiaansa palasi hän vuoden 1558 lopussa vihdoin Franskaan, aikoen pian -lähettää linnoitukseensa apuväkeä, jota kuitenkaan ei enää koskaan -tullut. Hänen kumppaniensa kumppanit saivat estetyiksi uusia retkiä, -joita jo oltiin tekemäisillään "Antarktiseen Franskaan". - -Palattuaan Franskaan, näyttää hän kokonaan unhoittaneen kumppaninsa -Etelä-Amerikassa, vaan otti sen sijaan innokkaasti sekä miekalla että -kynällä osaa uskonnollisiin taisteluihin isänmaassansa. - -Kun vihdoin tämän lahjakkaan, vaan ylpeän ja jäykkäluontoisen miehen -levoton elämä vuonna 1571 loppui, oli Franska jo kadottanut antarktisen -siirtomaansa Amerikassa. - -Portugalilainen kenraalikuvernööri Bahiassa Mem de Sá varusti v. 1560 -laivaston, jolla hän purjehti Guanabaraan, ja kaksi päivää kestäneen -taistelun jälkeen valloitti ja hävitti hän Villegaignon'in linnan. -Mantereella asuvat Franskalaiset ja Indiaanit jätti hän sillä kertaa -rauhaan ja palasi oitis Bahiaan laskematta Guanabarassa perustusta -portugalilaiselle vallalle. - -Franskalaiset pysyivät siellä vielä edelleenkin herroina. Tehtyään -sotaliiton ystäväinsä Tupinambiain kanssa, päättivät he kostaa -Portugalilaisille ja läksivät retkelle S. Paulon nuorta kaupunkia -vastaan. Tämän hyökkäyksen teki tyhjäksi kuitenkin Portugalilaisten -kanssa ystävyydessä olevan Tebiresa nimisen Indiaanin urhoollisuus ja -apu, jonka Portugalilaiset saivat Jesuiitoilta, joilla oli suuri -vaikutus Indiaaneihin, ja joita ilman Portugalilaiset tuskin koskaan -olisivat voineet laskea Brasilian valtansa alle, niin vihattuja olivat -he Indiaanein puolelta ahnautensa ja julmuutensa vuoksi. - -Lisboan hovi oli jo tullut levottomaksi Franskalaisten hankkeista -Brasiliassa ja päätti tehdä lopun heidän vallastaan siellä, maksoi mitä -maksoi. Mem de Sá sai käskyn järjestää Guanabaraan retken, jonka johto -uskottiin hänen veljensä pojalle Estacio de Sá'lle. Tämä nousi maalle -helmikuussa 1565 ja perusti sinne kylän, jonka hän nimitti S. -Sebastiao'ksi Portugalin silloisen kuninkaan nimen mukaan. Sellainen -oli _Sao Sebastiao do Rio de Janeiron_ kaupungin alku. - -Vihollisuudet alkoivat kohta senjälkeen. Niitä jatkettiin melkein kaksi -vuotta vaihtelevalla menestyksellä. Molemmin puolin oli verrattomasti -suurin osa sotaväestä Indiaaneja. Franskalaisten puolella oli heidän -uskolliset Tupinambat ja Portugalilaisilla oli liittolaisina muita -Indiaaniheimoja, jotka olivat Tupinambain vihollisia. Heille tuli muun -muassa Espirito-Santon maakunnasta avuksi 4,000 Indiaani-sotilasta, -joita johti kuuluisa Indiaani _Ararigboia_, joka sittemmin kristittynä -kantoi _Martim Affonso de Souza'n_ nimeä ja koroitettiin korkeimpiin -arvoihin sekä sai runsaassa määrin nauttia Portugalin kuninkaan -suosioa. Sodan onni kallistui kuitenkin Franskalaisten puolelle, ja -Portugalilaiset ruokavarain ja ampuvaneuvojen puutteessa vihollisen -väestön keskellä olivat jo tulemaisillaan pakoitetuiksi antautumaan, -kun Mem de Sá toi heille ratkaisevaa apua. Lyhyessä ajassa senjälkeen -valloittivat he väkirynnäköllä Franskalaisten linnoitukset ja kylät. -Voitto ostettiin Estacio de Sá'n hengellä (myrkytetyllä nuolella -ammuttuna kuoli hän haavoistaan), vaan Franskalaisten valta Brasiliassa -oli kaikiksi ajoiksi kadotettu. Eloon jääneet heistä pakenivat Cabo -Frio'n seutuville tai jäivät asumaan Indiaanein luokse ja ottivat -heidän tapansa sekä sulivat Indiaani-rotuun. - - - - -Neljäs luku. - -Matkustus Minas Geraes maakuntaan. - - -Vuodenajat Brasiliassa. -- Raukaiseva ilman-ala. -- Kosteus. -- -Sammumaton jano. -- Kalliit hinnat. -- Väärä rautatien-taulu. -- -Pulassa. -- Petollinen rautatien-kassööri. -- Savu rautatien-vaunuissa. --- Kukkivat metsät. -- Asutut maisemat. -- Campos. -- Virvoitusaineet -asemilla. -- Brasilialaisten kohteliaisuus. -- Sairaita kerjäläisiä. -- -Hotel do Sitio. -- Katos matkustajia varten. -- Yön odottomaton tulo. --- Camposten kasvullisuus. -- Camposten puut. -- Eläimistö. -- Notkojen -metsät. -- Suot. -- Araucaria. -- Kasvullisuuden ajan-jaksot. -- -Aurinko keskitaivaalla. - -Rio de Janeiroon tullessani, oli loppupuoli sadeaikaa, joka siellä -vastaa kesää (ja kevättä) ja kestää lokakuusta maaliskuuhun saakka. -Silloin oli niin kuuma, että kaiken päivää olin hiestä läpimärkä ja -yöllä saatoin maata ainoastaan alastomana ilman peitettä. Vasta aamulla -oli viileämpi, niin että peite tuli tarpeelliseksi. - -Maaliskuun keskimääräinen lämpö on nimittäin Rio de Janeirossa 26,3 -astetta Cels. varjossa (kello 6:sta aamulla kello 6:een iltasella -laskettuna), kuumimmat kuukaudet ovat tammikuu ja helmikuu, joiden -keskimääräinen lämpö on 26,49 astetta Cels. varjossa. Kylmin kuukaus on -heinäkuu, jonka keskimääräinen lämpö varjossa on 21,4 astetta Cels. -Eroitus kesän ja talven lämmön välillä on siis sangen vähäinen. -Myöskään äärellisyydet lämmön-määrässä eivät ole kaukana toisistaan. -Päivän keskilämpö varjossa ei talvellakaan ole koskaan alla 19 astetta -Cels., eikä kesällä yli 27,5°, ja niinä viitenä vuonna (1851-1856), -joilta nämät havainnot ovat, oli varjossa tunnin minimum 18,81° kello -7 aamulla kesäkuussa 1851 sekä tunnin maximum 28,81° kello 2 jälkeen -puolenpäivän helmikuussa 1854. Keski-euroopassakin on siis kesiä, -jolloin lämpö varjossa on isompi kuin tämä Rio de Janeiron korkein -lämpömäärä. Mikä Rio de Janeiron lämmön kuitenkin tekee niin tuntuvaksi -ja raukaisevaksi, on paitse päivä-paisteen paahto varsinkin lämmön -vaihtelemattomuus ja öiden vähäinen viileys. Se vaikuttaa myöskin, -että ihmisen ruumis tulee aremmaksi jokaiselle vaihtelemiselle -lämpömäärässä, niin että eroituskin kesän ja talven lämpöisyyden -välillä tuntuu sangen isolta, vaikka se on ainoastaan 7 astetta. - -Rasittavammaksi tekee Rio de Janeiron ilmanlaadun lisäksi vielä sen -erinomainen kosteus, Se on nimittäin noin toista vertaa suurempi, kuin -Parisissa, ja tekee keskimäärin 18,70 grammia vesikaasua yhdessä -kuutiometrissä ilmaa sekä nousee tammikuussa keskimäärin 21,70 -grammiin. Se vaikuttaa myös että metallit siellä erittäin nopeasti -ruostuvat, paperit, kirjat ja nahat pysyvät kosteina ja homehtuvat -helposti ja suolaa voidaan estää sulamasta ainoastaan siten että sitä -tiuhantakaa kuivataan valkealla. Myöskin ihmisen terveydelle on siitä -haittaa. - -Kun muukalainen pohjaisesta maasta saapuu Rio de Janeiroon kuumalla -vuodenajalla, niin on hyvin tavallista että hän oitis ensimäisinä -päivinä saapi jonkun kuumetaudin, jos hän pääseekin vapaaksi -keltakuumeesta. Minä puolestani pysyin terveenä, vaan sain sen sijaan -sellaisen janon, etten sitä millään keinolla voinut poistaa. Se vaivasi -minua kaiken aikaa niinä kolmena päivänä, joita vietin kaupungissa ensi -kerran sinne tultuani. Minä join jäistä vettä, jota saadaan kaikissa -paremmissa kahviloissa, soodaa, kahvia, viiniä, olutta, -- kaikki oli -turhaa. Kuulin myöhemmin kerrottavan, että se on tavallinen kohtaus -kuumalla vuodenajalla, ja että sitä ei auteta juomisella, vaan sillä -että pidetään yhäti vettä suussa. - -Vaikka aikomukseni oli matkustaa oitis eteenpäin Rio de Janeirosta, -kului minulta siellä kuitenkin muutamia päiviä matkavalmistuksiin ja -välttämättömimpien matkakapineiden ostamiseen. Ei ollut pieni työ -etsiessä vähänkään tyydyttäviin hintoihin esineitä, joita tarvitsin. -Liian myöhään sain tietää, että ne olisikin kaikki pitänyt tuoda -muassaan Euroopasta. Varsinkin antoi paperin osto kasvien kuivaamista -varten minulle paljon vaivaa, enkä kuitenkaan saanut mistään hinnasta -sellaista, johon olisin ollut tyytyväinen. - -Saatuani tarpeeksi tinkimisistä kauppapuodeissa ja kauppiasten -veijausyrityksistä, riensin vihdoin rautatieasemalle, tyytyväisenä -siitä että pääsin jatkamaan matkaani. Olin asemahuoneen seinään -naulatusta uusimmasta junain aikataulusta nähnyt, että juna lähtisi -kello 1 yöllä. Puoliyön aikaan saavuin sinne, vaan sain siellä tietää, -ettei aikataulua enään seuratakaan, vaan juna lähtee vasta kello 5 -aamulla. - -Olin maksanut tavaraini kuljetuksesta rautatieasemalle 4 markkaa, -jonkavuoksi en halunnut niiden edestakaisin raastamisella enentää se -kulunki vielä kolmenkertaiseksi. Puhuttelin yhtä tavarain kantajaa, -joka hääri ympärilläni, ja pyysin häntä vartioimaan tavaroitani kello -neljään saakka. Hän olikin siihen hyvin suostuvainen, ja kun kysyin -mitä hän vaivastaan tahtoisi, vastasi hän että kyllä siitä perästäpäin -sovittaisi. Vaan kun sanoin, että tahdoin edeltäkäsin tietää hänen -vaatimuksensa, vastasi hän tahtovansa ainakin 10 markkaa. Siihen -tietysti en ollut suostuvainen, vaan käännyin erään asema-virkamiehen -puoleen, joka taisi franskaa, ja kysyin häneltä, minne minun -oli tavaroitani asettaminen, kun täällä ei ollut ketään -tavarainsäilyttäjää, niinkuin on laita Euroopan tärkeämmillä -rautatieasemilla. Hän oli kyllin kohtelias ottaakseen ne -säilytettäväkseen virkahuoneessansa, joten siis siitä pulasta selvisin. -Itse palasin entiseen asuntooni, jossa olin jo yönkin edestä maksanut. - -Hyvissä ajoin tulin takaisin rautatie-asemalle ja ostin piletin Minas -Geraes maakuntaan erääsen asemaan saakka, joka kartan mukaan päättäen -näytti edulliselta tutkimuksieni aloittamiseen. Kummastuksekseni -huomasin kuitenkin, että piletistäni otettiin paljoa enemmän kuin sen -hinta oli seinällä olevan hintataulun mukaan. Selitin piletin myöjälle -havaintoni ja menin uudestaan katsomaan hintaluetteloa. Hän sanoi -silloin erehtyneensä ja antoi takaisin 12 markkaa. Ilmoitin hänelle -ettei asia vielä sittenkään ollut selvillä, vaan puuttui vielä 1 -markka. Pitkällisten laskentojen jälkeen kynän ja paperin avulla, antoi -hän minulle vielä senkin takaisin, huomattuaan että olin hellittämätön. -Ettei erehdystä ollut kysymyksessä, on luonnollista ja näkyi hyvin -kassöörin käytöksestäkin. Hän oli muutoin mulatti rodultaan. - -Astuessani toisen luokan vaunuun, jonne olin ostanut piletin, -kummastutti minua sen erinomaisen epämukava rakento, vaan huomasin -sittemmin että se kyllä saattoi olla tarkoituksen mukainen, nimittäin -rautatien tulojen suurentamiseksi. Estääkseen matkustajia, joilla on -varoja ostaa ensimäisen luokan piletti, matkustamasta toisella luokalla -(kolmatta luokkaa ei löydy laisinkaan), on jälkimäinen tehty niin -ylimääräisen epämukavaksi, että siitä on terveydellekin vaaroja. Vaunun -molemmissa päissä on nimittäin ovi-aukko, jota ei saata sulkea, ja -samaten ovat ikkunat lasittomia, josta on seurauksena että veturin savu -kulkee vaunun läpi, niin että paksu hiilikerros keräytyy lattialle ja -tunneleissa on melkein vaarassa tukehtua katkusta, ja lisäksi kokoontuu -silmiin hiiltä ja pölyä siinä määrin, että rautatiematkani jälkeen -olivat silmäni muutamia päiviä kipeät, vaikka olin silmälaseilla -kokenut niitä varjella. - -Maisemat, joiden läpi rautatie kulkee Rio de Janeiron maakunnassa, ovat -sangen vuorisia ja usein erittäin kauniita. Monessa mutkassa kiipeää -juna ylöspäin vuorten rinteitä pitkin, silloin tällöin myöskin -lävistäen niitä tunneleilla. Vuoret ovat suureksi osaksi peitetyt -tiuhilla metsillä monenlaatuisia lehtipuita, jotka matkani aikaan -olivat täydessä kukassa. Koko metsä näytti harjanteiden rinteillä -kulkevaan junaan äärettömän suurelta kukkalavalta, jota tasalatvaisten -puiden viuhkomaisissa lehvissä istuvat punaiset, keltaiset, valkoiset -ja siniset kukat kirjavoittivat. Varsinkin _Melastomeit, -Leguminoseihin_ kuuluvat _Cassiat, Bignoniaceit_ ja _Convolvulaceit_ -suurilla kukillaan laajoissa kukinnoissa kilvoittelivat metsäin -koristamisessa. - -Asutuilla seuduilla on myöskin aukeita heinäisiä ketoja, joilla -pitkäkorvaisia muuliaaseja ja isosarvista sarvikarjaa kuljeksii -laitumella. Samaten näkee siellä myös sokuriruoko-, maissi- ja -maniok-viljelyksiä ja huoneiden läheisyydessä kahvipensahikkoja, -banaani- ja oransi-istutuksia sekä korkeita _Euterpe_ tai _Cocos_ -palmuja. Metsissä olevat palmupuut taas ovat joko pienempiä tai, muiden -puiden seassa kasvaen, vetävät vähemmin huomioa puoleensa. - -Kylä kylän jälkeen, fazenda eli maatalo maatalon jälkeen kotoaa -näkyvistä ja välin kulkee juna pienen kaupunginkin läpi. - -Huoneukset ovat tavallisesti valkoisiksi maalatut ja rakennetut -polttamattomasta savesta sekä peitetyt punaisella tiilikatolla. -Seuduittain näkee myös harmaita maalaamattomia mökkejä, joiden katto on -laitettu paksuista oljista ja joiden hajanaiset tai vajanaisesti -muuratut seinät osoittavat asujanten köyhyyttä tai välinpitämättömyyttä -elämän mukavuuksista. Näissä surkeissa asunnoissa asuu tavallisesti -vapaita Neekerejä tai Neekerien tapaisia Mulatteja, joissakuissa -kenties myöskin Indiaaneja, jotka kuitenkin mieluimmin oleksivat -syrjäisillä metsämailla. - -Etelä-osassa Minas Geraes maakuntaa kiipeää juna vihdoin noin 3,000 -jalan korkeudelle, _Serra da Mantiqueira_ nimiselle vuoriharjanteelle, -joka rajoittaa Sisä-Brasilian viileämmän ylängön rannemmalla olevasta -varsinaisesti troopillisesta vyöhykkeestä. Siellä vaihtuu myöskin -äkiste maisemain luonne. Metsäin sijaan ilmaantuu aukeita heinikkoja, -_campos_, jotka kapeilla metsiköillä ovat eroitetut toisistaan, ja -korkeampain harjanteiden sijaan näkee sadan tai kahdensadan jalan -korkuisia kukkuloita, joiden ylempi osa on heinikkoa, vaan alemmat -rinteet tavallisesti kasvavat metsää. Sellaisia pyöreitä aukeita -kukkuloita, jotka ovat eroitetut toisistaan metsäisillä tavallisesti -kapeilla laaksoilla on suuri osa sisempää Brasiliaa. Se on Brasilian -_campos-regiooni_. - -Asemilla, joissa juna pysähtyi, tarjosivat Neekeri-naiset ja pojat -kaupaksi paikkakunnan virvoitusaineita, jotka tähän vuodenaikaan, -jolloin hedelmät eivät vielä olleet kypsiä, eivät olleet erittäin -outoja, pääasiallisesti leivoksia, kotitekoisia monenlaisia karamelleja -(rapaduras) ja, ennen kaikkia, kahvia. Musta kahvi, jota ilman kermaa -kaadettiin sokurijauhon sekaan hyvin pieniin kuppeihin, meni hyvin -kaupaksi, niinkuin se makunsa puolesta ansaitsikin. Samaten myöskin -rapaduras, jotka olivat valmistetut myöjän oman mökin pellolla -kasvavista sokuriruovoista, olivat sekä hyvämakuisia että vallan -halpahintaisia. - -Eräällä pysähdyspaikalla peruuttaessani kahvitilaustani, kun huomasin -että minulla ei ollut sopivaa pientä rahaa eikä myöjälläkään ollut -antaa takaisin, suoritti eräs nuori mies, jonka kanssa en siihen saakka -ollut sanaakaan vaihtanut, hinnan sekä omasta kahvistaan että minunkin -kupista tarjotakseen sitä minulle, eikä hän myöhemminkään ottanut -vastaan siitä maksua. Kuitenkin hän kuului ainoastaan sivistymättömään -kansanluokkaan ja oli vereltään valkovoittoinen mestitsi. Samanlaista -tapahtui minulle useastikin Brasiliassa, sillä vieraanvaraisuus ei ole -Brasilialaisille outo avu. Sitä saapi muukalainenkin usein havaita, -varsinkin jos hän on Franskalainen tai käyttää puheessaan Franskan -kieltä, sillä Franskalaisilla on erinomainen arvo Brasiliassa, ja -heidän kielensäkin on siellä korkeamman sivistyksen kieli, jota -jokainen tahtoisi osata. Sivistyneemmissä piireissä taidetaankin -Brasiliassa sangen yleisesti puhua franskan kieltä, vaikka -virheellisesti. - -Monella pysähdyspaikalla en kuitenkaan olisi rohjennut mitäkään ostaa, -nähdessäni minkälainen kurjuus siellä vallitsi. Puolialastomia -Neekerejä, joiden koko ruumis monasti oli melkein yhtä ainoaa haavaa, -ja muita mitä inhoittavammassa tilassa olevia sairaita näki nimittäin -usein asemilla kerjäämässä, todistuksena terveydentilasta -paikkakunnalla. Sairaudenhoito on vielä hyvin kehittymättömällä -kannalla sisämaassa ja sairashuoneiden puutteessa saavat köyhät hoitaa -itseään niinkuin voivat. - -Olin valinnut asunnokseni _Sition_ aseman Minas Geraes maakunnan -eteläosassa, sentähden että se oli ensimäinen sillä ylängöllä, jolla -campos-regiooni alkaa. Seutu oli 3,000 jalkaa merenpinnan yli, -jonkavuoksi ilmanlaatu siellä oli koko joukon viileämpää, kuin Rio de -Janeirossa, vaikka se oli liki kaksi leveysaatetta pohjaiseen -jälkimäisestä ja siis lähempänä päiväntasaajaa. Kuulin myöhemmin että -myöskin lääkärit olivat sulkeneet paikkakuntaa sairaiden suosioon, ja -vähän yli peninkulman päässä oli sievän näköinen _Barbacenan_ -pikkukaupunki, joka oli jonkunlainen sanatorium. Minulla oli siis syytä -toivoa voivani siellä ilman taudinkohtausta totuttaa ruumistani -troopilliseen ilmanlaatuun. Kun aika, jota saatoin käyttää -tutkimuksiini Brasiliassa, oli rajoitettu ainoastaan muutamiin -kuukausiin, oli minulle nimittäin erittäin tärkeää välttää tautia, joka -olisi voinut tehdä hyödyttömäksi koko matkani siinäkin tapauksessa että -olisin siitä parantunut. - -Sitio oli myös töitteni alkamiseen sangen sovelias paikka, sillä ollen -campos-regionin rajalla tarjosi se minulle tilaisuutta sekä metsä- että -keto-alueiden luonnon tutkimiseen. Myöskin kasvien kuivaamiseen oli -ketojen kuivempi ilmanlaatu edullinen ja sitä tarpeellisempi kun näin -alussa matkaani luonnollisesti oli ääretön joukko kasvilajeja -otettavana. - -Niinkuin useimpain muidenkin rautatien-asemain läheisyydessä, oli -Sitionkin luona ravintola. - -Hotel do Sitio oli samalla myöskin kauppapuoti, ja nuoren -Portugalilaisen Manuel Simoes Coelhon perustama ja omistama. Vähäisen -asiaankuuluvan tinkimisen jälkeen sain häneltä kohtuulliseen hintaan (5 -markalla vuorokaudelta) ruuan ja huoneen. Ensimäiset päivät täytyi -minun kuitenkin asua ikkunattomassa huoneessa, johon ainoastaan oven -kautta pääsi valoa vieressä olevasta salista. Sellaisia pimeitä -makuuhuoneita löytyy joka talossa, ja ovat ne kyllä hyödyllisiä sen -puolesta että niissä yöllä on suojassa sääskiä vastaan, ja kansalla, -jolla on paljon joutoaikaa, ovat ne tarpeellisia päivälläkin ruokalepoa -varten. Paitse toista samallaista huonetta, jossa isäntä asui, oli -talossa vielä sievä ruokasali, jonka pitkä pöytä kahdesti päivässä oli -kelvollisella ruualla katettu, sekä lisäksi asuinhuone, joka samoinkuin -makuuhuoneet ja salikin oli tapeteilla koristettu ja eurooppalaiseen -ravintola-tapaan sisustettu, ynnä vielä useampia saviseinäisiä -halvempia huoneita, joissa talonväki asui. Talo oli yksikerroksinen, -ilman kivijalkaa ja ulkoa valkoiseksi maalattu. Seinät olivat -brasilialaiseen tapaan rakennetut hiekansekaisesta polttamattomasta -savesta, joka oli muurattu oksista tehtyyn seinäristikkoon. Sellaisia -ovat useimmat maatalot ja pienempäin kaupunkienkin huoneet. -Keskitekoisina ne ovat kummallisen näköisiä, ikäänkuin isoja -linnunhäkkejä, sillä ensiksi valmistetaan pystyjen nurkkahirsien väliin -seinäristikko ja vasta myöhemmin täytetään sen lomat savella, köyhemmän -väestön asunnoissa usein niin vaillinaisesti, että seiniin jääpi -rakoja, joiden läpi tuuli tunkee huoneisiin. Sellaisissa jäävät -tavallisesti myös ristikot näkyviin sekä ulkoseinissä että huoneiden -sisällä, tehden rakennuksen kurjan hökkelin näköiseksi. - -Talon pihalla oli katos eli niinkutsuttu _rancho_ (lue: rankko) -tavarain kuljettajia varten, niinkuin jokaisella kauppiaalla ja -kapakoitsijalla täytyy olla, saadakseen muulienajajat pysähtymään -luoksensa kauppaa tekemään, ja pihan vieressä oli pienoinen puutarha, -jonka takana juoksi sylen syvyinen puhdasvesinen joki, virkistävänä -houkutuksena kuumuudesta rasitetulle matkailijalle. - -Kun vielä lisään että hotel do Sitiosta oli avara näköala nurmikkoisten -kukkulain yli, jotka olivat ikäänkuin seppelöidyt metsäisillä notkoilla -ja näkyivät toinen toisensa takaa, niin lienen tarpeeksi kertonut tästä -ensimmäisestä pysäkdyspaikastani Brasilian sisämaassa, osoittaakseni -että siellä hyvin saattoi työskennellä tuntematta rasitusta -vastenmielisestä asunnosta tai elämän mukavuuksien puutteesta, vaikka -asema oli vähintäin 310 kilometrin (virstan) rautatiematkalla eroitettu -Rio de Janeirosta. - -Pari tuntia ennen päivän laskeutumista olin saapunut Sitioon, -jonkavuoksi ei enään ollut aikaa sinä päivänä tehdä varsinaista -ekskursioonia, vaan en voinut olla etsimättä edes jotakin tyydytystä -kiihkeälle uteliaisuudelleni saada lähemmältä nähdä Etelä-Amerikan -minulle niin outoa luontoa. - -Otin siis pyssyn hartialleni ja riensin kukkulaa kohden, joka näytti -olevan lähinnä. - -Kauan en siellä kuitenkaan saanut viipyä, ennenkuin jo pimeä minut -saavutti. Troopillisella vyöhykkeellä, jossa aurinko kesällä on -keskellä taivasta ja laskeutuu suoraan alas, ei hämärää kestä kuin -muutamia minuutteja. Päivän nousu tapahtuu päiväntasaajan kohdalla -kaiken vuotta kello 6 aamulla ja päivän lasku kello 6 iltasella. -Muualla troopillisella vyöhykkeellä muuttuvat nämät ajat ainoastaan -joillakuilla neljännestunneilla paikan leveysasteen ja vuodenajan -mukaan, niin että Sition kohdalla on pisin päivä noin 13 tuntia ja 15 -minuuttia. Kun olin tottunut pohjaismaiden pitkään hämärään, niin -tapahtui minulle Brasiliassa usein että pimeä kohtasi minut -äkkiarvaamatta, niin että siitä toisinaan jouduin pulaankin. Tältä -ensimäiseltäkin ekskursiooniltani löysin äkillisesti tulleessa pimeässä -töintuskin kotia. - -Sition kedot olivat ihanassa kukoistuksessa saapuessani sinne. -Säteettäisiin tukkuihin yhdistetyillä kapeilla tähkillä varustetut -_Paspalium_ lajit, pitkävihneiset _Stipat_ ja _Aristidat_ sekä suuri -joukko muita keskikokoisia heiniä kilvoittelivat siellä vallasta -monenlaisten ruohojen kanssa. Mainittakoon niistä _Synanthereien_ -lukuisat lajit, esim. _Eupatorium_ ja _Stevia_ lajit, joiden -pienikukkaiset vähäiset koppilot ovat viuhkomaisissa yhdistyksissä, -_Baccharis_ lajit, joiden varsi on lehdetön ja kuivan Cactuksen -muotoinen, ynnä ohdakkeen kalttaiset _Vernoniat_, sekä _Lythraceae_ -heimoon kuuluvat _Cupheat_, jotka tunnetaan viistoverhoisista -punaisista kukistaan, useat _Labiateihin_ kuuluvat pienikukkaiset -lajit, joiden kauan säilyvät verhot ovat yhdistetyt lujiin mykeröihin, -_Campanula_, jolla on iso vaalean sininen kukka, _Verbenace'eihin_ -kuuluva sinitähkäinen _Stachytarpha_, samettikarvaisia lehtiä kantavat -_Gesnerat_, Convolvulace'eihin kuuluvat _Ipomaea_ lajit, joilla on -isoja valkoisia tai vaalean punaisia kukkia, ja _Euvolvulus_, jonka -teriö on sininen kynnen-kokoinen, _Xyris_ lajit, joiden pienet pian -kuihtuvat keltaiset kukat ovat suojuslehtien muodostamissa ruskeissa -mykeröissä, ynnä muutamat muut liljakasvit, punakukkaset ruohomaiset -_Melastomeit_, jotka ovat hyvin tavallisia, Amaranthace'eihin kuuluva -harvinainen _Gomphrena_, jolla on iso eternellintapainen mykerö, -puhumatta äärettömän suuresta luvusta muita lajeja. Ne kasvavat kaikki -sekaisin runsaammin tai niukemmin ja myöntävät harvoilla pakoin -toisilleen varsinaista ylivaltaa. - -Täänkalttaisilla mäkisillä nurmikoilla (_campos abertos_), joilla -kasvullisuus puolen vuotta saapi kitua kuivuudesta, ja joilla vesi -sadeajallakin pian sekä valuu että kuivuu pois, on kasvullisuudella -omituinen luonne, joka vastaa sille siellä tarjona olevia -ilmanlaadullisia ehtoja. Kasvien sitkeät kapeanpuoleiset tai -keskikokoiset lehdet, jotka monasti vielä ovat suojatut tiuhalla -karvapeitteellä, ja niiden samoin sitkeät ja kuivat varret, jotka ovat -ainoastaan kahden tai neljän korttelin korkuisia, osoittavat että -luonto on tahtonut turvata niitä kuivuutta vastaan, vähentämällä niiden -haihdutusta. Vaan kun pitkällä sateettomalla vuodenajalla vihdoin -kuitenkin kaiken ruohon täytyy kuihtua, on kasvullisuudelle tärkeää, -että ainakin sen maanalaiset osat säilyvät elossa, voidakseen sateiden -uudistuessa kehittää uusia varsia nopeammin ja varmemmin kuin -siemenistä, joiden menestys ei ole yhtä taattu. Campoksen kasvien -omituisuuksiin kuuluvat senvuoksi vielä vahvasti kehittyneet -maanalaiset varret ja paksut puutuneet juuret. - -Toisin paikoin kasvaa kedoilla harvassa, monasti sylimääräin päässä -toisistaan, isompia tai pienempiä pensaita ja mataloita puitakin. -Niistä mainittakoon eräs parin sylen korkuinen mutkikas sinikukkainen -_Solanacei_, vähän isompi _Bombacei Chorisia speciosa_, jolla on -ruusumaiset vaaleanpunaiset kukat ja 5-sormiset lehdet, _Saxifragacei -(eli Cunoniacei) Belangera tomentosa_, jonka lehdet ovat kolmisormisia, -_Rutaoeae_ heimoon kuuluva _Zanthoxylon_, jolla on piikkisiä -parilehtisiä pienilehdykkäisiä lehtiä ja vähäisiä kellertäviä kukkia, -kummallisen näköinen _Lythracei Lafoensia Pacari_, jonka vihreän ison -verhon sisästä riippuu useain tuumain pituinen vartalo, ja jonka -suuressa kotahedelmässä on siivekkäitä kynnenkokoisia siemeniä, -soikealehtinen _Vochysia_ (heimoa _Vochysiacese_), jonka kukat ovat -kannuksellisia ja keltaisia sekä istuvat isoissa tertuissa, useat -pensasmaiset ja puiset _Synanthereit_ marunan muotoisilla koppiloilla -ja puikeilla tai soikeilla keskikokoisilla lehdillä. - -Ruohojen välissä näkyvällä ruskealla tai punaisella savihiekalla, joka -on muodostunut paksujen kalliokerrosten rapautumisesta, juoksentelevat -myrkylliset parin tuuman pituiset _hämähäkit_ saalista etsimässä. -Puiden oksilla visertävät surullista viserrystään tuuman pituiset -Cicada-nahkakuoriaiset (_C. tympanum_ L. tai _Tettigonia tibicen_ -Fabr.), joiden ruumiin kumpaisellakin sivulla on hengityshuokoisesta -kehittynyt iso ääni-elin. Kukkien päällä surajavat pikkuiset _kolibri_ -linnut tai liehuvat leveäsiipiset _perhoiset_ (esim. _Papilio Polycaon, -Thoas, torquatus_), joiden siniset, punaiset, keltaiset ja valkoiset -värit kauniisti kimaltelevat päivän paisteessa. Polkuja pitkin liikkuu -vihreitä lehtiä, joita seljässään laahaa isopäinen _sauba_ muurahainen -(_Atta cephalotes_), käytyään puissa nakertamassa poikki vahvoilla -leuvoillaan sekä lehtiä että pienempiä oksiakin. Ylhäällä ilmassa -rääkyvät nälissään isot _urubu_ korppikotkat (_Cathartes Papa_ Princ. -Maximil. ja _C. brasiliensis_ Bonap.), joita enemmän kuitenkin -näkee kyläin läheisyydessä, jossa ne lain suojan alaisina elävät -suurissa parvissa, hävittäen haaskoja ja ruuan jätteitä. Täällä -harvasti asutulla campoksella löytävät ne niukemmin haaskoja, ja -_cobras_-käärmeetkin, joita ne myöskin mielellään syövät, ovat -varovasti ryömineet tiuhassa löytyviin _cupimtermiittein_ pesiin, -kolmen tai kahden kyynärän korkuisiin ruskeihin savipatsaisiin, joiden -juuriin _vyötäjäiset_ öisillä retkillään ovat kaivaneet isoja reikiä -nuollaksensa pesän sisästä _termiittejä_. - -Notkoja verhoaa tiuha metsikkö (_capoes_ ja _catingas_), jossa kasvaa -sekaisin hyvin suuri luku puita ja pensaita. Monella niistä on kauniita -kukkia, toisilla taas pieniä ja vähäpätöisiä, useimmilla sitkeitä tai -nahkeitakin lehtiä, jotka kooltaan ja muodoltaankin tavallisesti ovat -melkein niinkuin tuomella ja raidalla. Puiden rungoilla kiertelee -köynnöskasveja ja elää joukko loiskasveja, useita ruohoja ja -sananjalkoja, muutamia ruskeita maksasammali-lajeja, _Thelephore'eihin_ -kuuluvia kalvo-sieniä, jotka muodostavat isoja punaisia tai valkeita -täpliä puiden kuoriin, sekä runsaasti jäkäliä. Puiden tyvillä kasvaa -ruskeita sametintapaisia _Chroolepus_ leväkasveja sekä niitä sisältäviä -vihreitä _Coenogonium_ jäkäliä, jotka muodostavat litteitä -alasriippuvia melkein aina vetisiä tupsuja ja ovat merkillisiä sen -puolesta että ne ulkonäöltään ovat vallan lankamaisten leväkasvien -kalttaisia. Kuivemmilla rungoilla ja varsinkin paljailla maa-rinteillä -kasvaa toista kummallista jäkälää, joka kuuluu _Cora_ sukuun, ja jota -jäkäläintutkijat väliin ovat pitäneet kalvosienenä, jonka näköinen se -hyvin onkin ja kasvattaa myös samanlaisia itiöitäkin kuin Thelephoreit, -vaan sisältää pieniä algeja niinkuin muutkin jäkälät. Samaten kuin -sienet saavat mätänevistä tai tuoreista kasviaineista, joiden päällä ne -kasvavat, ravintoaineitaan, samoin imevät nimittäin myöskin jäkälät -ravintoa pienistä vihreistä leväkasveista, jotka kasvavat ja -lisääntyvät niiden sisässä sekä menestyvät hyvin niiden kosteassa -limassa. - -Metsissä peittävät mullan monenlaiset sekaisin kasvavat ruohot, heinät -ja sananjalat, missä ei pensahikko ole niin uhkeaa, että se tukehduttaa -melkein kaiken ruohon ja heinän. Toisin paikoin ottavat pensailta -vallan puiset monen sylen korkuiset bambut jotka kaareilevat puiden -välissä ristiin rastiin. Ne ovat useampaa lajia, toiset paksumpia -toiset hienompia, toiset tuuman levuisilla lehdillä, toiset vallan -kapeilla. Toisin paikoin taas ovat puiden välystän anastaneet kolmen -neljän kyynärän korkuiset karheat ja sitkeät heinät, joiden läpi -ainoastaan metsäkirveellä raivaa tien. - -Lakeilla mailla, jotka ovat niin vesiperäisiä, ettei niillä metsää -saata kasvaa, on omituinen suo-kasvullisuus päässyt valtaan. Sammaleja, -jotka pohjaisissa maissa peittävät sellaisia paikkoja, on täällä hyvin -niukasti tai puuttuu kokonaan, vaan niiden siassa kasvaa ruohoin ja -heinäin välisellä runsaalla mudalla vähäisiä hieno- ja pienilehtisiä -melkein sammalinnäköisiä ruohoja. Muista kasveista ovat siellä -merkillisimmät kyynärän tai puolentoista korkuiset _saraheinät -(Cyperaceae), Synanthereit, Xyrideit_ j.n.e. Kun maa ei näissä soissa -ole sen syvemmältä liejuista, kuin että niissä märin jaloin hyvin -pääsee kulkemaan, niin saattaa niissä kasvaa harvassa kummallisen -muotoista isoa havupuuta _Araucaria brasiliensis_, jolla on ainoastaan -latvassa oksia, nurin kääntyneen sadevarjon muotoisessa kiehkurassa, ja -jonka isoissa kävyissä on tuumanpituisia ruuaksi kelpaavia siemeniä. -Soiden reunoilta kohoaa se usein kuivemmillekin maille ja muodostaa -joskus varsinaisia harvoja metsiäkin Serra da Mantiqueiralla, joka on -sen kotimaa, ja josta se ainoastaan harvoihin varsinkin vuorisiin -paikkoihin on levinnyt. - -Maaliskuun alkupuolella ollessani Sitiossa, olivat aukeiden maiden -kasvit siellä vielä yleensä täydessä kukoistuksessa. Metsäin puut ja -pensaat olivat ainoastaan osaksi kukalla, useimmat eivät vielä olleet -alkaneetkaan kukkimista, toiset olivat sen jo lopettaneet, vaan -harvoilla oli vielä kypsiä hedelmiä. Useat kasvit kukkivat tropiikeissa -vasta talvella, vaikka useimmat luonnollisesti kesällä, ja kokonaisen -vuoden täytyy siellä oleksia samalla seudulla saadakseen nähdä kaikki -paikkakunnan siemenkasvit kukalla. - -Puolenpäivän aikaan oli aurinko keskitaivaalla sangen lähellä zenithiä -ja levitti huikaisevaa valoa, jommoisesta ei pohjaismaissa ole -aavistustakaan. Paikan korkeus ja siitä seuraava suurempi ilman -kirkkaus samoinkuin campos-regioonin kuivuus, joka vaikuttaa että ilma -sisältää vähemmin vesikaasua ja senvuoksi on läpikuullakampaa, -edistävät myöskin valon voimaa. Kun silmäni olivat siihen -tottumattomat, huikaisi se niitä niin että ne pimenivät alinomaa, vaan -mitään silmätautia ei siitä kuitenkaan minulle tullut. Missä työni sitä -sallivat pidin myös päivänvarjostinta levällään pääni yli, joka -varokeino on tarpeellinen kuumuudenkin lieventämiseksi, ja jota -maanasukkaatkin ratsastaessaan yleisesti käyttävät. Pitempiä -matkustuksia ratsun seljässä tehdessä, kuten on tapana matkailla -Brasilian maanteillä, saapi helposti halvauksen tai kuumetautejakin, -jollei noudata tätä varokeinoa. - -Kuumuus ei Sitiossa kuitenkaan ollut pahasti rasittava päivälläkään, -vaikka koko joukon polttavampi, kuin kuumina kesäpäivinä -Etelä-Suomessa. Varjossa oli 8 päivänä maaliskuuta kello 1/2 10 e.p.p. -23 ast. Cels. ja 10 päivänä kello 2 1/4 j.p.p. 28° Cels. Sellainen oli -lämpö useimpina päivinä. Yö tuntui tähän vuodenaikaan melkein yhtä -viileältä kuin Suomessa kesällä. Kello 6 aamulla oli 6 päivänä -maaliskuuta sateisella ajalla 17 ast. Cels. lämpöä. - - - - -VIIDES LUKU. - -Matkustus Queluz'in kaupunkiin. - - -Rautatien pää. -- "Minä se juuri olenkin". -- Hyönteiskerääjä Germain. --- Kummallisia hyönteisiä. -- Maissin viljelys. -- Ahot eli capoeirat. --- Aarniometsät. -- Muurahaiset. -- Muurahaissyöjät. -- Mosquitos. -- -Vaarallinen puun varjo. -- Tuskallisia puukkiaisia. -- Varokeino -käärmeen pistoa vastaan. -- Queluz. -- Suomalaisia kasveja Brasiliassa. --- Syöpäläisten kalttaisia kasveja. -- Muuli-kauppa. -- Muulin luonne. --- Veijaus-yritys. -- "He ovat kaikki varkaita". -- German'in neuvo. -- -"Hänen täytyy jäädä meille". -- Palaus Sitioon. - -Sitiosta jatkoin 18 päivänä maaliskuuta junalla matkaani sisämaata -kohden. Rautatietä kesti Sitiosta pohjaiseen päin vielä noin 100 -kilometriä eli aina _Lafayetten_ asemaan saakka, joka on _Queluz_ -nimisen vähäisen kaupungin ulkopuolella. Siis pääsin vähintäin 410 -kilometriä rautatietä myöten Cortesta (pääkaupungista), joksi rautatien -varrella nimitetään Rio de Janeiroa. - -Jo ennenkuin saapuu Carandahyn pysähdyspaikkaan, joka on noin 50 -kilometriä Sitiosta pohjaiseen, alkaa uudestaan aarniometsäin (_matto -virgem_) alue ja aukeat kedot katoavat kokonaan. Se viiden peninkulman -leveä camposvyöhyke, jonka poikki olin Sitiosta matkustanut, oli siis -ainoastaan niemeke, joka Serra da Mantiqueiran ylänköä myöten pistää -sisemmän Brasilian isosta campos-alueesta noin 200 kilometrin päähän -meren rannalta. Muutoin on maan luonto täällä aina Queluziin saakka -samanlaista kuin Sitionkin luona, melkein kokonaan kalliottomia mäkiä, -jotka leveämmillä tai kapeammilla laaksoilla ja notkoilla ovat -eroitetut toisistaan. - -Lafayettessä otin asuntoa Boa esperancan ravintolassa, jonka isäntä oli -Portugalilainen nimeltä Ribeiro Goncalves. - -Asemahuoneen läheisyydessä oli sitä paitse vielä toinenkin -portugalilainen ravintola sekä lisäksi vielä Italialaisten Martinelli -nimisten veljesten omistama hotelli, joka oli mukavampi, kuin muut, -vaan myöskin kalliimpi. - -Aikomukseni ei ollut viipyä Lafayettessä kauan aikaa, vaan matkustaa -pohjaiseenpäin Morro Velhon kulta- ja diamantti-huuhtomuksiin ja sieltä -Serra do Frion vuoristoon. Tahdoin sitä varten ostaa satuloidun -muuliaasin, jolla kuljettaisin matkalla kerätyt kokoelmani ja vähät -matkatavarani, ja jolla tarpeen vaatiessa voisin itsekin ratsastaa. -Sitiossa kerätyt jo melkoisen suuret kokoelmani samoin kuin -kapsäkkinikin olin nimittäin jättänyt Hotel do Sitioon. - -Menin siis seuraavana päivänä Martinelli veljesten luokse -tiedustelemaan, mistä voisin saada ostaa muuliaasin. Asiasta -puhellessani portugalin kielellä, jota en vielä paljon ollut oppinut, -sanoi Martinelli: "Tuossa kulkee ohitse eräs tohtori, joka taitaa -franskan kieltä. Ettekö tahdo käyttää häntä tulkkina?" Katsahdin -taakseni ja näin vanhanpuoleisen vaaleahiuksisen miehen, jolla oli -kärpäishaavi kädessä. Martinelli kutsui hänet luoksemme ja sai hänet -tulkitsemaan asiatamme. Kun ei kaupasta Martinellin kanssa mitään -näyttänyt tulevan, rupesin puhelemaan tohtorin kanssa. Sanoin -huomaavani hänen hyönteishaavista että hän oli luonnontutkija, ja -ilmoitin olevani siellä samallaisissa toimissa. "Lähtekäämme sitten -yhdessä ekskursioonille. Minä olen juuri lähdössä metsään", sanoi hän -minulle. Minulla ei ollut mitään sitä vastaan, vaan läksin häntä -seuraamaan. Matkalla kerroin hänelle, että minulle oli Suomesta -kirjoitettu erään _Germain_ nimisen franskalaisen luonnontutkijan -parastaikaa matkustavan jossakin Brasilian' pohjaisista maakunnista, ja -kysyin häneltä tunsiko hän Germain'ia. "Minä se juuri olenkin", sanoi -hän, kummastellen että maine hänestä oli levinnyt Suomeen saakka. - -Hän oli yli 60 vuoden ikäinen vanhus, vaan vireä ja punaposkinen, niin -ett'ei häntä olisi luullut 45 vuotta vanhemmaksi. Vaikka hän oli -syntyperältään Franskalainen, oli hän hyvin vaaleaverinen ja -keltatukkainen. Hän oli kasvultaan lyhyt ja lihavanpuoleinen, ja hänen -kasvonpiirteensä olivat säännöllisiä, vaan hänen harmaansinisillä -silmillänsä oli katse, joka liiaksi osoitti kiivasta ja energillistä -luonnetta saattaakseen olla sympaatillinen. - -Väsymättömällä innolla kuljeksi hän pitkin metsän polkuja ja puisteli -kepillään pensaista hyönteisiä vaatteesen, jonka hänen apulaisenaan -oleva poika levitti pensaan alle, tai hiipi hän hiljaa lippomaan -haavillaan puiden rungoilta _Buprestis_ lajeja, joita hän sai useita -parin tuuman pituisiakin. Kauniit perhoiset, jotka liehuivat metsissä -ja varsinkin purojen varsilla, heitti hän tavallisesti rauhaan, sanoen -olevansa liian vanha ruvetakseen niiden jäljessä juoksentelemaan. Kun -toin hänelle jonkun hyönteisen, jota hän ei vielä ollut löytänyt, oli -hän kovasti ihastuksissaan, vaan kun hän huomasi väkiviinapullossani -kovakuoriaisen, joka häneltä vielä puuttui, tuli hän pahalle tuulelle, -jos en sitä hänelle tarjonnut. Koska keräsin hyönteisiä enemmän -huvikseni, kuin tieteellisiä tarkoituksia varten, niin saatoin hänelle -useimmiten tarjotakin, mitä löysin. - -Hän ei ollut kuitenkaan mikään varsinainen tiedemies, vaan keräsi -hyönteisiä kaupaksi, muiden tutkittaviksi. Se oli hänen ainoa -elinkeinonsa. Jo nuorena oli hän tullut Etelä-Amerikaan ja matkustellut -läntisissä tasavalloissa, joissa hän oli tehnyt kokoelmia sekä -eurooppalaisia että amerikalaisia museoita varten. Chilen tasavallassa -oli hän oleskellut parikymmentä vuotta ja valtion kustannuksella -haalinut kokoelmia Santiagon museoon, jonka rikkaat hyönteiskokoelmat -ovat pääasiallisesti hänen käsistään. - -Tällä kertaa keräsi hän hyönteisiä kahdelle rikkaalle Franskassa -asuvalle veljelle, jotka molemmat olivat hyönteistutkijoita ja olivat -suostuneet maksamaan hänelle 25 penniä jokaisesta hyönteisestä, jonka -häneltä ostaisivat. Kun Brasilian hyönteislauma on erinomaisen rikas -lajeista, niin oli hän laskenut voivansa vuodessa ansaita 20 tuhatta -markkaa. Varsinkin löytyy paljon hyönteisiä seuduilla, jotka ovat -lähellä päiväntasaajaa, jonkavuoksi hän olikin ensin matkustanut -Amazoni-virralle, vaan kun siellä silloin raivosi kuumetauteja, oli -hänen täytynyt lähteä etelämmäksi. - -Hän kutsui minut luoksensa katsomaan hyönteiskokoelmiaan, joita hänellä -jo oli laatikollisia suuri joukko. Varsinkin olivat kovakuoriaiset -(_Coleoptera_) ja nahkakuoriaiset (_Hemiptera_) niissä lukuisia ja -usein vallan kummallisen muotoisia. Useat niistä olivat myös -erinomaisen kaunisvärisiä ja kiilsivät kuin kalliit kivet. -Senkalttaisia kovakuoriaisia käytetään myös paljon naisten hius- ja -broschi-koristuksiin, joissa ne näyttävät yhtä sieviltä kuin -arvokkaimmat kalliit kivet. Niistä tehtyjä koristuksia näin myös -kaupaksi Rio de Janeirossa, vaan olivat niiden hinnat mielestäni liian -suuria, katsoen niiden vähään kestäväisyyteen. Useat Brasilian -kovakuoriaisista ovat hyvin isoja, muutamat lajit 3 tai 4 tuuman -pituisia, ja eräs punakirjainen kapsiainen, _Acrocinus longimanus_, -jolla myös on pitkät koivet, on jalkoineen korttelin pituinen. Saman -pituuden saavuttaa myöskin _Dynastes Hercules_ L., jonka koiraksilla on -pitkät sarvet päässä. Toiset lajit taas ovat merkillisiä sen puolesta -että ne muodoltaan ovat vallan toisiin parviin kuuluvain hyönteisten -kalttaisia. Muutamat suorasiipiset ovat myös lehtien muotoisia -(_Phyllium_), toiset kuivain oksain näköisiä (_Proscopia_ ja heimo -_Phasmodea_), tai on niillä muita sellaisia kummallisia muotoja, jotka -saavat aikaan että niitä on vaikea huomata, vaikka ne ovat isojakin, ja -varjelevat niitä siten niiden vihollisia vastaan. - -Koska minun oli vaikea saada ostaa kohtuulliseen hintaan muuliaasia -Lafayetten luona, jossa tätä nykyä, kun rautatie siihen päättyi, oli -iso liikentä ja tarvittiin paljon eläimiä tavarain kuljetukseen, niin -päätin jäädä sinne joksikin aikaa keräämään kasveja Germainin seurassa, -sillä aikaa hankkiakseni itselleni muulin. - -Teimme siis yhdessä useampina päivinä vaelluksia metsiin. - -Kun seudulla oli isoja aarniometsiä ja purojen varsilla luonnollisia -niittyjä, niin oli minulla siellä uusia kasvipaikkoja tutkittavana, -joihin Sitiossa en vielä ollut tutustunut. - -Vaikka Lafayetten paikkakunta ei kuulu campos-alueesen, ei siellä -myöskään ollut puutetta kedoista ja nurmikoista, sillä Brasilialaisten -harjoittama maanviljelys muuttaa aikaa myöten hedelmällisimmätkin -metsämaat laihoiksi arvottomiksi ahoiksi. Brasiliassa on nimittäin -yksinkertainen huhtaviljelys vielä yleisesti käytännössä, ja peltojen -lannoittaminen ei siellä koskaan tule kysymykseen, paitse maatiloilla -isoimpain kaupunkien läheisyydessä ja Saksalaisten uudisasukkaiden -alalla eteläisimmissä maakunnissa, jossa se on tavallisempaa. - -Brasilian tärkein viljalaji on maissi, ja sen viljelystä harjoitetaan -seuraavalla tavalla. Metsä hakataan maahan ja poltetaan, ja puiden -hiiltyneet rungot kuljetetaan kotia polttopuiksi. Sillä tavoin -kasveista puhdistettu maa kuokitaan pehmeäksi; kuivan vuodenajan -loppupuolella eli syyskuussa pistetään siihen kyynärän tai kahdenkin -päähän toisistaan reikiä, joihin kylvetään maissijyviä, ja tavallisesti -kylvetään maissikorsien väliin tammikuun loppupuolella ruskeita papuja, -_feijao (Phaseolus)_. Maissijyvistä, jotka ovat pikkusormen kynnen -kokoisia, kasvaa melkein tuuman paksuinen korsi, joka kantaa yhden tai -kahden tuuman levuisia pitkiä lehtiä, ja jonka latvaan kasvaa haarainen -hedetähkä. Tyvipuolelle maissijyvät ovat kiinnitetyt tiuhasti -vieretysten, vaan koko tähkä on peitetty isoilla suojustupeilla, jotka -vasta tähkän päässä päästävät emien pitkät luotit näkyviin. Kun tähkät -ovat kypsiä, poimitaan ne pois, vaan oljet jätetään tavallisesti -pellolle mätänemään tai kootaan madrassien valmistamista varten. - -Sillä tavoin saadaan paremmilla mailla yhdestä sadosta usein 200 jyvää, -joskus neljäkin sataa, ja huonommilta paikoin 80 jyvää. Papu taas antaa -lihavammilla mailla 40 tai 50 jyvää. Sitä paitse saadaan samalta -huhdalta vielä _ahoboraa_ eli eräitä isohedelmäisiä kurpitsilajeja -(_Cucurbita citrullus_ y.m.), joita tavallisesti myöskin kylvetään joko -maissin sekaan tai sen suojaan huhdan laidoille ja syödään kaaliksena -liharuokain kanssa. - -Hedelmällisimmillä paikoilla metsäalueella saatetaan näitä vanhoista -metsistä tehtyjä huhtia (rocas) viljellä pitkiä aikoja, vaan -campos-alueella jätetään ne tavallisesti kahden tai kolmen vuoden -jälkeen suvannolle viideksi tai kahdeksikintoista vuodeksi. Sillä -ajalla kasvaa sinne nuorta metsää, jota kutsutaan _capoeiraksi_ ja joka -kasvullisuudeltaan paljon eroaa vanhoista eli aarnio-metsistä. Se -kaadetaan sitten uudestaan, poltetaan ja laitetaan halmeeksi, josta -otetaan ainoastaan yksi sato, jonka jälkeen maa uudestaan jätetään -kasvamaan capoeiraa. Sillä tavoin menetellään kunnes samasta paikasta -on saatu seitsemän tai kahdeksan satoa. Kun ei huhtaa koskaan -lannoiteta, vaan päinvastoin ruokamulta monikertaisella polttamisella -siitä hävitetään pois, niin laihtuu se viimein siinä määrin, ettei -siihen pitkään aikaan enään kasva metsääkään. Sitä pidetään silloin -menetettynä maana, niinkuin se todellisuudessa melkein onkin, sillä -tavallisesti se ei enään kasva kelvollista heinääkään eikä siis kelpaa -edes laitumeksi raavaille. - -Sen sijaan rehevöitsee siellä _carqueja (Stevia)_ nimisiä -_Synanthere'eihin_ kuuluvia pienikoppilaisia ruohoja tai toisin seuduin -yli kahden kyynärän korkuista sananjalkaa _sambanbayaa (Pteris -caudata)_, joka jo laihemmissa capoeiroissakin alkaa saada vallan, -taikka anastaa maan viimein _capim gordura_ (_Panicum melinis_ Trin., -_Tristegis glutinosa_ Neés). Se on tahmea suikertava heinä, joka -muodostaa laihoille ahoille niin paksun ja tiuhan peitteen että se -kätkee niillä olevat ojat ja kuopat näkymättömiksi, niin että sitä -tallatessa aina täytyy olla varoillaan ettei putoa sellaisiin. Vaikka -_capim gordura_, on rehevä heinä, eivät raavaat syö sitä mielellään, ja -sanotaan sen myös heikontavan vetohärkäin ja muulien voimaa, vaan -kuitenkin niitä lihoittavan. Tämä maanviljelijän kiusaksi kasvava heinä -on vasta tällä vuosisadalla levinnyt Minas Geraeksen ja Rio de Janeiron -viljelyksiin, ei tiedetä mistä tuntemattomasta sopesta Brasiliaa. Missä -se saapi vallan, ei enään pääse puita tai pensaitakaan kasvamaan, sillä -raavaat syövät niistä vesat pois, kun ei sellaisilla paikoin ole muuta -niille kelpaavaa. Vaan jos estetään raavaita pääsemästä semmoisille -maille, niin ajan pitkään kuitenkin pensahikko ja viimein metsäkin -ottaa _capim gorduralta_ vallan, sillä se ei suvaitse laisinkaan -varjoa, vaan pakenee pensaiden ympäriltä pois ja antaa siten sijaa -uusille pensaille. - -Lafayetten luona löysin koko joukon kasvia, joita en Sition seutuvilla -ollut tavannut. Aarniometsissä kasvoi runsaasti liaaneja eli puisia -köynnöskasveja, jotka kiertelivät pensaiden ja puiden välillä ja -veltoilla oksillaan roikkuivat alas niiden lehvistä. Muutaman -liaanilajin varsi oli paksu kuin halko, vaan notkea kuin vahva köysi, -ja kuitenkin lujaa puuta. Oudon näköisiä olivat myöskin puiset -sananjalat, joiden lehdet muodostivat sateenvarjon muotoisen kiehkuran -tasapaksun ja värisemättömistä lehtien kannoista suomuisen mustan -varren päässä. Joukko kallisarvoista puuta antavia kasvilajeja, esim. -jakarandaa eli pallisanderia y.m., kasvoi siellä myös suurissa määrin. -Mäellä, jolta metsä oli hävitetty, kasvoi komeaa Brasilian agavea -(_Fourcroya gigantea_), jonka mehevien lehtien syistä saadaan hyvää -pellavaa. - -Mielelläni olisin käynyt metsästämässä niitä lukuisia eläimiä, jotka -huudoillaan alinomaa ilmoittivat meille läheisyyttään, vaan ilman -koiraa on metsästys näissä osissa Brasiliaa sangen vähän tuotteliasta. -Joskus ammuin jonkun linnun, joka ei ollut tarpeeksi varovainen, -ajoissa lähteäkseen pakoon, vaan kun hiipesin apinain luokse, jotka -rääkyivät puiden latvoissa läheisyydessämme, pakenivat ne nopeasti -köynnöskasveja myöten puusta puuhun, kuullessaan sitä kovaa rapinaa, -joka syntyi tien raivaamisesta tiuhassa metsässä. - -Metsän eläimistöstä tutustuimme siis pääasiallisesti ainoastaan -hyönteisten kanssa, joilla kuuman ilmanalan maissa kuitenkin on niin -suuri merkitys. - -Puiden oksissa näin usein isoja ampiais-pesiä, joiden ympärillä -vihaiset vaapsahaiset surisivat valmiina hyökkäämään jokaiseen, joka -lähestyi pesää. - -Useat Brasilian vaapsahaisista, varsinkin sukua _Nectarinia_ Shuck. -(_Polistes_ Latr.), keräävät pesiinsä mettä joko suorastaan kukista tai -ryöstämällä sitä mehiläisten pesistä, vaan _Polistes lecheguana_ Latr. -nimisellä lajilla sanotaan meden olevan myrkyllistä. Harvoin saatoimme -kuitenkaan hyönteislippiemmekään avulla anastaa pesän valtaamme, -tutkiaksemme sen sisältöä, vaan saimme tavallisesti lähteä pakoon -vetäen takin päämme yli, joutuessamme vaapsahaispesän luokse. - -Monasti täytyi meidän pysähtyä riisumaan vaatteita päältämme -poimiaksemme niistä isoja mustia muurahaisia (_Cryptocerus causticus_), -jotka pensaista, joissa ne elävät laumoissa, olivat ohitse kulkiessamme -varisseet päällemme. Niiden nipistys on myös sangen kipeää ja synnyttää -turpomuksia sekä märkäpäisiä näppylöitä. - -Paitse tätä muurahais-lajia löytyy Brasiliassa suuri joukko muitakin -erittäin kiusallisia ja vahingollisia, ja toisia hyödyllisiäkin lajeja. - -Muurahaiset ovat siellä hyvin lukuisia, ja niitä tavataan kaikkialla -sekä metsissä ja kedoilla että asunnoissakin äärettömissä määrin. Ne -ovat niin anastaneet koko maan haltuunsa, että niitä vanhastaan siellä -nimitetään _Reys do Brazil_, Brasilian kuninkaiksi, ja niiden vaikutus -onkin siellä vallan suurenmoinen. Ne ovat ottaneet omakseen sekä ne -toimet, joita useilla muilla hyönteisparvilla on Vanhassa Maailmassa -että myöskin osan Brasilian veltostuneen väestön tehtävistä. Toiset -lajit puhdistavat kuolleista eläimistä, raadoista ja liasta sekä metsät -että asunnot, tekevät lopun vanhoista rakennuksista tai karkoittavat -niistä ihmiset, toiset hävittävät ruoka-aineita tai tekevät suuria -vahinkoja viljelyksille, puutarhoille ja metsille. Vahingollisimpia on -jo ennen mainittu ruskea _sauba_- tai sahuva-muurahainen (_Atta -cephalotes_ Fabr.), josta löytyy viidenlaisia indiviidejä ja -kolmenlaatuisia työntekijöitä, isompia, pienempiä ja maanalaisia. Sen -työntekijäin pää on iso, leuvat vahvoja ja takaruumis pieni. -Suurimmassa osassa Brasiliaa on se erinomaisen yleinen ja -campos-alueella hyvin lukuisa. Se nakertaa puista lehtiä istuessaan -niiden päällä, jonkavuoksi se putoaa niiden muassa maahan ja -kuljettaa niitä sitten maanalaisiin avaroihin pesiinsä, joissa -niitä käytetään ravinnoksi poikasille tai reikäin ja käytävien -kattokaariksi, suojaamaan niitä sadeajalla. Useasta puusta leikkaavat -sauba-muurahaiset pois kaikki lehdet, niin että puut näyttävät -kuivilta, ja varsinkin pureksivat ne mielellään istutettujen puiden -esim. appelsiini- ja kahvipuiden lehtiä, jonkavuoksi ne usealta -hävittävät hänen tärkeimmät viljelyksensä kokonaan. Myöskin huoneiden -alle kaivavat ne kolojaan ja turmelevat talojen perustukset. -Erinomaisesti rakastavat ne maniok-viljaa, jota Brasilialaiset -yleisesti käyttävät leivän asemesta. Monasti tapahtuu että yhtenä yönä -katoaa varastohuoneesta säkillinen maissia siten että muurahaiset siitä -kantavat jyvät yksitellen koloihinsa. Hyötyäkin on niistä kuitenkin -jonkunlaista, sillä ne hävittävät termiittejä ja muita hyönteisiä sekä -vahingollisia hämähäkkejä. Hiiriä ja rottiakin karkoittavat ne pakoon. -Niiden purema on kipeää ja tulehtuvaa sekä synnyttää välistä -vaarallisiakin ajoksia. Niiden naaraksia keräävät Indiaanit ja syövät -niitä elävältä tai paistettuina eli savustettuina. Ne ovat heidän -mielestään maukasta ruokaa, vielä parempaa kuin termiititkin. Kypsinä -ja suolattuina pitävät niitä Eurooppalaisetkin hyvinä. Syötävä osa -niissä on niiden munilla täytetty takaruumis. - -Samanlaisia hävityksiä puutarhoissa ja istutuksissa saapi aikaan myös -_Formica destructor_ Fab., joka on hyvin yleinen pieni musta laji. Se -kaivaa samaten koloja ja käytäviä maahan laveille aloille. Tapipitinga -(_Formica omnivora_ Linn.) elää huoneissa varsinkin kaupungeissa -äärettömissä joukoissa ja on erinomaisen pieni, ainoastaan 8 tai 4 -linjaa pitkä, ja hyvin hieno, sekä väriltään mustan ruskea. Se keräytyy -lukuisissa laumoissa ruokatavaroihin ja varsinkin sokuriin sekä muihin -imeliin aineisiin, niitä syömään. Harvoin minulle tuotiin kahvia -sokuriastian sisältämättä satoja muurahaisia, vaan koskettaessa -sokuriin ne väistyivät nopeasti syrjään, palatakseen pian taas -takaisin. Myöskin kasveihin, joita kuivasin, kokoontui niitä -lukuisasti, ja ne vahingoittivat kokoelmiani niin kauan kuin kasvit -olivat kosteita. Vahinko, jonka ne ruokatavaroita syömällä tekevät, ei -liene kuitenkaan vallan suuri, vaan inhoittavaa on niiden näkeminen -kaikkialla ruuissa. - -Muutamilla muurahaisilla on erittäin kipeä puru, varsinkin _formiga de -fogo'lla (Myrmica saevissima_ Smith), joka elää Amazonivirran -seutuvilla. Se pakoittaa ihmisiä jättämään huoneitaan ja kokonaisia -kyliäkin, joissa se on saanut vallan, mikä kuitenkin tapahtuu -ainoastaan lahoissa rakennuksissa ja huonosti hoidetuissa -viljelyksissä. Se on siis ainoastaan huolimattomalle ja veltolle -väestölle rasitukseksi. Kipeästi puree myös _Ponera gigantea_ Perty, -joka on liki puolitoista tuumaa pitkä, ja jonka puru on vaarallistakin. - -Monet muurahaislajit elävät puissa ja kaivavat niiden kuoreen -käytäviään. Eräissä pehmytkuorisissa _Synanthere'eihin_ kuuluvissa -puissa, joihin kiipesin jäkäliä ottamaan, oli vielä ylemmissä tuoreissa -oksissakin kuoren sisässä ääretön joukko kellertäviä muurahaisia. -Tococa-nimiset pensaat kasvattavat lehtiruodin ylempään osaan -rakkomaisen laajennuksen, johon asettuu pieniä ruskeita muurahaisia -(_Formica molestans_ Latr. ja _F. nana_ de Geer) lukuisasti asumaan. -Rannoilla kasvavan hennon puun, nimeltä _Triplaris americana_ L., -onteloissa oksissa elää lukuisasti pieniä muurahaisia, jotka ovat hyvin -vihaisia ja purevat kipeästi. Taittaessani kokoelmiani varten sen -oksaa, riensi siitä tiuha lauma muurahaisia käsiini. En selvinnyt -niistä muulla tavalla kuin viskaamalla oksa maahan, kunnes muurahaiset -sen sisästä olivat lähteneet pois. Arvattavasti ne joko kuivan -taittuneen oksan kautta tai kenties tuoreiden pehmeäin vesain läpi -tunkeutuvat ydinonteloon. _Eciton vastator_ ja _E. erratica_ kulkevat -peitetyissä käytävissä, joita ne matkoillaan sangen lyhyessä ajassa -rakentavat. Luonnontutkija _Bates_ kertoo seuranneensa sellaista -käytävää 200 askelta. Olen itse nähnyt täänkalttaisten savesta ja -hiekasta rakennettujen käytävien jatkenevan maasta puunrunkoja myöten -kauas ylös puuhun. Siten kätkettyinä suojelevat muurahaiset itseään -vihollisiaan vastaan, sillä useat linnut, nisäkkäät ja hyönteisetkin -elävät niistä. Sellaisia muurahais-syöjiä ovat kirskulintuihin kuuluvat -_Dendrocolaptes_ lajit, jotka hyppelevät pystyssä asennossa, niinkuin -tikat, pitkin puiden runkoja ja oksia, eivätkä koskaan lennä maahan. -_D. guttatus_ Licht. on vihertävän ruskea väriltään ja hyvin tavallinen -aarniometsissä, jotavastoin D. _rufus_ Princ. Maxim, elää campos-alueen -metsiköissä ja on kauniisti punaisen ruskea. Rastaankokoinen _Pyriglena -domicella_ Licht. (_Drymophila trifasciata_ Swains.) etsii ahkeraan -sekä maasta että puista muurahaisia. Varpuislintujen heimoon kuuluva -_Tanagra auricapilla_ Princ. Maxim. (_Taehyphonus quadricolor_ Vieill.) -on turmiollinen vihollinen isolle sauba-muurahaiselle. Myöskin -vyötäjäinen _tatuguacu_ tai _tatucanastra_ (_Dasypus gigas_ Cuv.), joka -on puolikasvaneen sian kokoinen, ja muurahaiskarhu _tamanduaguacu_ -(_Myrmeoophaga jubata_ Linn.), joka on suden kokoinen, syövät sekä -muurahaisia että termiittejä ja ovat tavallisia Brasiliassa. - -Enemmän kiusaa kuin muurahaisista ja vaapsahaisista oli meillä -kuitenkin itikoista, kärpäsistä ja puukkiaisista. Pahimmat kaikista -ovat pienet kärpäset _borrachudos (Simulia pertinax)_, jotka ovat Lapin -pienten mäkäräin (_Simulia reptans_) kokoisia ja näköisiä, vaan eroavat -niistä yksivärisillä jaloilla, jotavastoin mäkäröillä on valkoisen -kirjavat jalat. Ne purevat myös samalla tavoin kuin mäkärät, varsinkin -korvien taustaa, ja ovat päivällä ja iltasilla ulkona melkein yhtä -lukuisia kuin Lapissa. Hispanjalaisista tasavalloista ovat ne tulleet -maailman kuuluiksi nimellä _mosquitos_. Sillä nimityksellä tarkoitetaan -kuitenkin useampia eri hyönteislajeja ja myöskin itikoita eli sääskiä -(_Culex_). Näitä jälkimäisiäkin löytyy monenlaatuisia, joista _pium_ -niminen on mainion Brasilian tutkijan v. Martiuksen kautta tullut -tunnetuksi ja lentelee ainoastaan päivällä ja varsinkin kirkkaalla -päivänpaisteella. Se pistää hyvin kipeästi, ja paikkoihin, joissa sen -pistoksia on tiuhassa, syntyy monasti myös ajoksia. Yöllä kiusaa -makaajaa kirvelevillä pistoksillaan ja häiritsevällä vinkumisellaan -toinen itikka-laji, joka kenties on niitä samoja, jotka Amazonivirran -luota ovat tunnetut nimellä _carapanás (Culex amazonicus_ Spix ja _C. -molestus_ Kollar, y.m.). Ne itikat, jotka Etelä-Brasiliassa häiritsivät -yörauhaani, olivat Suomen tavallista itikkaa (_Culex pipiens_) hiukan -isommat ja väriltäänkin siitä vähän eroavia. Paljoa pahempi kiusa on -minulla kuitenkin ollut mäkäröistä ja itikoista Lapissa ja Siperiassa, -kuin mosquitoista sillä alalla Brasiliaa, jossa matkustin. -Edellisissä maissa oli minulle vallan mahdotonta kirjoittaa metsissä -muistiinpanojani peittämättä kasvot hunnulla ja kädet hansikkailla, -jotavastoin sellainen ei ollut tarpeellista Brasiliassa. Amazonivirran -ja sen lisäjokien varsilla ovat mosquitot kuitenkin paljoa -tuskallisemmat, kuin Etelä-Brasiliassa. Varsinkin kerrotaan niitä -lukuisiksi sellaisten jokien luona, joiden vesi on vaaleaa, jotavastoin -Rio Negro ja muut mustavetiset Amazonin lisäjoet ovat kokonaan vapaat -carapanoista. Von Martiuksen havaintojen mukaan enentävät myös muutamat -rannoilla kasvavat puut kipua niiden pistoksista. Se pieni näppylä, -joka syntyy carapanoin pistoksesta, turpoaa isommaksi ja saapi välistä -aikaan kuumeentapaisen tilan, jos läheisyydessä on eräitä pensaita tai -puita heimoa _Euphorbiaceae_, varsinkin isoa oassacu-puuta (_Hura_), -jonka myrkyllisellä maitiais-nesteellä Indiaanit pyörryttävät kaloja. -Luultavasti kantavat hyönteiset myrkkyä näistä puista iholle, josta se -niiden pistoksen kautta leviää vereen. - -Samaten kuin muutamilla seuduilla karmeiden ja verta imevien -yölepakkojen lukuisuuden vuoksi on mahdoton asua, niin myöskin nämät -hyönteiset karkoittavat uudisasukkaat eräiltä aloilta Amazonin luona, -varsinkin senkautta että ne ovat karjalle liian kovaksi rasitukseksi ja -vähitellen laihduttamalla raavaita kiduttavat ne monasti viimein -kuoliaiksi. Maatessa ulkona ja huoneissakin sellaisilla seuduilla, -missä mosquitoja on runsaammin, käytetään yleisesti pienen teltan -tapaan makaajan yli ripustettuja ohkoisia peitteitä, samankalttaisia -kuin ne, jotka Pohjanmaalla Suomessa ovat käytännössä ja siellä -tunnetut rankisen nimellä. - -Puukkiaisista taas löytyy metsissä ja kedoilla hyvin yleisesti erästä -isoa lajia, jota kutsutaan _carrapato'ksi (Ixodes americanus_ L.), ja -joka tavallisessa tilassa, eli ennenkuin se on imenyt verta sisäänsä, -on noin 3 linjaa pitkä ja 2 leveä ja ruskean litteän levyn muotoinen. -Ruohoista ja pensaista se tarttuu ihmiseen ja eläimiin, ja puree hyvin -kipeästi. Raavaille on se vaarallinenkin, ja aikoina, jolloin sitä on -löytynyt runsaammin, on se paljon tappanut karjaa, synnyttämällä niihin -ajoksia. Metsistä palatessani oli minulla aina ensimäisenä työnä tämän -carrapato-lajin poimiminen vaatteistani ja ihostani. Tavallisesti -löysin niitä puolikymmentä tai kymmenkunnankin, vaikka jo metsässäkin -olin nyhtänyt itsestäni yhtä monta. Jos ne ehtivät saada päänsä -tungetuksi ihon sisään, joka tapahtuu sangen nopeasti, niin ei se siitä -enään helposti irtaudu. Puristamalla hyvin kovasti niiden sitkeää -ruumista ja samalla vetämällä sitä hitaasti, saapi ne kuitenkin monasti -jo irti, vaan jos ne tuntuvat tarttuneen liian lujasti kiinni, -lähteäkseen sillä tavoin eheinä, höltyvät niiden kynnet oitis jos -kaataa pisaran viinaa tai väkiviinaa niiden päälle. Tärkeää on -nimittäin nyhäistä niitä sillä tavalla etteivät kynnet tai pää jää -ihoon, sillä muutoin syntyy ajoksia, jotka voivat tulla -vaarallisiksikin. Hyvä on oitis panna sekä tämän että muidenkin -metsäsyöpäläisten puremiin jotakin ihoa parantavaa ainetta, -välttääkseen märkänäppylöitä, ajettumista tai pitkällistä kihinää, jota -ne saavat aikaan. Jotkut käyttävät sitä varten ammoniakkia tai -salmiakkia. Hyvällä menestyksellä käytin minä borihappoa, jota minulla -aina oli pikkuinen pullo muassa. Sillä hautomalla sain estetyksi ihon -pöhöttymistä ampiaisten ja mehiläistenkin pistoksista. - -Muassa pitää luonnontutkijalla tropiikeissa myöskin olla, niinkuin sekä -Germain'illä että minullakin aina oli, lääkettä myrkyllisten kärmeiden -pistoksia vastaan, voidakseen sitä oitis käyttää, kun kärme on purrut. -Paraimmaksi lääkkeeksi myrkyllisen kärmeen pistolle ovat Brasilian -lääkärit havainneet permanganihappoisen kalion, jota morfini-ruiskulla -ruiskutetaan haavaan ja sen kohdalla ihon sisään oitis kun kärme on -purrut. Sitä varten täytyy aina kantaa taskussa muassaan morfini-ruisku -ja pieni pullo vedessä sulatettua permanganisuolaa. Aikaisemmin olin -tämän suolan asemesta pitänyt muassani ammoniakkia, vaan Germain'in -kehoituksesta vaihdoin sen permanganisuolaan, jota sain ostaa -Queluz'ista. - -Lafayette'n luona olevassa Queluz'issa on nimittäin kaksikin apteekkia, -vaikka se on ainoastaan vähäpätöinen ja rappiolle joutunut -pikkukaupunki, jolla on noin 1,500 asujanta. Siinä on yksi kivitetty -pitkä katu, josta molemmille sivuille erkanee säännöttömiä ja huonommin -hoidettuja pikkukatuja. Talot ovat pääkadun varrella enimmäkseen kiinni -toisissaan, vaan yksikerroksia ja ilman kivijalkaa, sekä ulkonaisesti -tilassa, joka osoitti asujanten varattomuutta. Huolellisesti -rakennettuja ja hyvässä hoidossa ovat muutamat viralliset rakennukset, -joista muistelen huomanneeni vankihuoneen, sotaväen kasarmin ja -käräjähuoneen (_logares de juizes municipaes lettrados_). Kaupungissa -on myöskin kaksi kirkkoa, jotka ovat romaaniseen malliin rakennettuja. - -Toisen ympärillä on pieni kirkkomaa, jossa löysin muutamia Suomen -tavallisista ruohoista, esim. voikukan (_Taraxacum officinale_) ja -ratamon eli rautalehden (_Plantago major_), joista jälkimäistä -Indiaanit nimittävät valkoisten jäljeksi, sillä missä sitä kasvaa, -siellä tietää asuneen Eurooppalaisia, joiden muassa se usein seuraa. - -Muutoin en kaupungissa löytänyt juuri useita asumusten kasveja, ja -yleensä on koko Brasiliassakin kotimainen viljelyspaikkain kasvullisuus -paljoa harvalukuisempi ja vähemmin itsenäinen, kuin Euroopan vanhoissa -kulttuurimaissa. Brasilia ei vielä ole kylliksi ollut viljelysmaana, -ollakseen ehtinyt kehittää itsenäisempää rikkaruohokasvullisuutta. -Kuitenkin tavataan myöskin Brasiliassa asuntojen luona sangen -erillainen kasvisto kuin asumattomilla seuduilla, vaan useat asuntojen -kasveista ovat siellä viljelyksestä karanneita eli metsistyneitä -lajeja, joista monet ovat Euroopastakin kotoisin, ja toiset ovat -ainoastaan salomaiden kasveja, jotka ovat päässeet suurempaan -runsauteen, kadotettuaan useita pahimmista kilpailijoistaan, joiden -kanssa niiden täytyi alkuperäisillä kasvupaikoillaan yhäti taistella -joka juuren-sijasta. Tavallisimmista asuntojen rikkaruohoista ovat -useat sellaisia että ihmisen itsensä täytyy vasten tahtoaan pitää -huolta niiden yhtämittaisesta sekä kylvämisestä että myöskin -levittämisestä uusiin paikkoihin. Niillä on nimittäin hedelmissä tai -kukinnoissa koukkupäisiä karvoja, jotka oitis tarttuvat kiinni -vaatteisiin niitä tallatessa tai sivutessa, ja kun ne ovat sosiaaleja -tai ryhmissä kasvavia kasveja, niin niitä saapi kiusaan asti ja -yhtämittaa vaatteisiinsa. Sellaisia kasveja ovat hernekasvien -(_Papilionaceae_) heimoon kuuluvat _Aeschyomene_ ja _Desmodium_, joista -edellinen tarttuu kiinni nivelisillä paloillaan, jälkimäinen myöskin -varsikoillaan, ynnä vielä eräs Etelä-Euroopassakin kasvava pikkuinen -heinä, _Panicum verticillatum_, joka vihneillään tarttuu vaatteisiin. -Ensinmainittu on todellinen kasvikuntaan kuuluva syöpäläinen. Se -takertuu kaikkialle ja etsii tien iholle saakka; vuoteestakin täytyi -minun monasti nousta sitä yöllä etsimään, tunteissani sen aikaansaamaa -kihinää. - -Vasta 28 päivänä maaliskuuta olin valmis jatkamaan matkaani pohjaista -kohden. Isäntä ravintolassa, jossa asuin, oli sadastatuhannesta -reissistä (noin 200 markkaa) tarjonnut minulle muulin valittavakseni -muulilaumastaan ja oli luvannut sen samasta hinnasta suitsineen ja -satuloineen. Kahdella valitsemistani muuleista ratsastin senvuoksi -useampina päivinä kokeeksi ja tutustuakseni niiden tapoihin. Sanat ja -temput, joilla muuliaasia ohjataan, eivät nimittäin ole samoja kuin ne, -joita käytetään Suomen hevoisille, ja muutamat, jotka ovatkin samoja, -saavat muuliaasiin aikaan päinvastaisen vaikutuksen. Hoitajalleen ne -ovat kuitenkin tottelevaisia ja hyvänsävyisiä, vaan vieraasta eivät ne -alussa pidä mitään lukua, jollei ole piiska kädessä tai kannukset -jaloissa. Kun nousee vieraan muulin selkään, koettelee se aina ensin -mitä ratsastaja sille voisi, jos se ei tottelisi, vaan painaessa -kannukset sen kylkiin lauhtuu se helposti. Mutta suuttuessaan ei se ota -mitään totellaksensa. Silloin se joko ei liikahda paikaltaan tai -heittäytyy maahan taikka rupeaa potkimaan ja puremaan. Sen paksu nahka -varjelee sitä niin paljon, että se voipi olla välittämättä kovimmasta -pieksämisestä. Pistämistä arastaa se kuitenkin enemmän, jonkavuoksi -tavarainkuljettajat käyttävätkin usein teräväpäistä keppiä muuleja -ajaessaan. Hyvyydellä sitä ohjaa helpommin kuin hevoista, jollei sitä -ole liiaksi rasittanut kovin raskaalla kuormalla tai sen mielestä liian -pitkillä päivämatkoilla. Kun taputtaa sitä kaulaan ja sanoo sille -lauhkealla äänellä ystävällisiä sanoja, niin se tavallisesti leppyy -oitis ja tulee tottelevaiseksi. - -Se on silminnähtävästi paljoa älykkäämpi, kuin tavalliset hevoiset. -Monasti täytyy ihmetellä, kuinka taitavasti se valitsee turvallisimmat -jäljet rankkain sateiden kaivamain kolojen ja kuilujen välissä tai -poikkeaa tien viereen kiertämään jotain hankalaa paikkaa, jonka se -hyvissä ajoin on huomannut. Vaarallisilla paikoin ja pimeässä se astuu -varovasti, eikä nojau jalkaansa vastaan ennenkuin se tuntee että se -on vakavalla perustalla. Se on myös kestävämpi kuin hevoinen -samanpainoista kuormaakin kantaessa, vaikka se tavallisesti ei ole -lehmää paljon korkeampi. Kuitenkin näkee myöskin muuliaaseja, jotka -eivät paljon eroa hevoisesta, ei suuruuden eikä näönkään puolesta. - -Tavallisin muuliaasi-laji on sama, jota pidetään Hispaniassakin, -nimittäin ori-hevoisen ja aasintamman sekasikiö (_Equus asinus -hinnus_), joka on enemmän aasin kalttainen ja pitkäkorvainen, vaan -aasia vähän isompi ja jouhihäntäinen, vaikka lyhemmillä ja harvemmilla -jouhilla, kuin hevoisella. Väriltään on se tavallisesti harmaan ruskea, -vaan saattaa myös samalla tavalla vaihdella väriltään, kuin -hevoinenkin. Sen tavallisimmin käytetty nimi Brasiliassa on _besta_. -Muuli-oritta nimitetään myös _machoiksi_ ja muuli-tammaa _mula'ksi_. - -Myöskin tapaa paljon ori-aasin ja tamma-hevoisen sikiöitä (_Equus -asinus mulus_), jotka ovat melkein hevoisen kalttaisia, vaan pään -muodon, korvien pituuden, juurelta lyhytjouhisen hännän ja pienempäin -kavioin puolesta siitä eroavia. Hevoisia (_cavallos_) ja aaseja -(_burros_) käytetään ajoon vähemmin, ja niitä pidetään pääasiallisesti -muuliaasien synnytystä varten. Muuliaasit ovat nimittäin yleensä -hedelmättömiä, vaikka jolloinkulloin tapahtuu että nekin saavat -varsoja. - -Pari päivää ennen aiottua lähtöäni olin jo valinnut itselleni pienen -muulin, joka minusta näytti kelvolliselta ja oli helppo ohjata. Kauppa -oli jo tehty, ja hinta oli suoritettava lähtiessäni, samalla kuin -maksoin asunnostanikin. - -Myöhemmin tapasin pari kertaa Boa Esperancan isännän muulikauppaa -koskevassa vakavassa keskustelussa emäntänsä kanssa. Se oli pieni -hiljainen ja pehmytkielinen valkoverinen nuori nainen, jonka en ollut -huomannut muusta välittävän kuin pienistä lapsistaan, vaan joka lopulta -osoitti hyvin ymmärtävänsä myöskin brasilialaista asioitsemis-tointa. -Näiden keskustelujen jälkeen näytti isäntää vaivaavan joku -huolehdittava ajatus ja hänen käytöksensä minua kohtaan tuli araksi ja -umpimieliseksi. Minusta näytti niinkuin jotakin olisi tekeille, joka -tuntui hänestä ikävältä. - -Muulini oli jo satuloittu ja satulan taakse oli sidottu ne vähät -kapineet, joita olin aikonut ottaa mukaani. Talonväelle olin jättänyt -kaksi laatikkoa, joissa oli kokoelmia ja muita tavaroitani. - -Pyysin ja sain rätinkini. Sitä tarkastaessani, huomasin että siihen oli -kirjoitettu paitse muulin hinnaksi 100,000 reissiä, vielä 25,000 -reissiä satulasta. Kun pyysin isännältä selitystä, niin hän vastasi, -että satula ei kuulunut kauppaan ja ettei hän voinut muulia satuloineen -myödä vähemmästä. - -Hetki oli hyvin valittu tähän veijausyritykseen, jonka olin tehnyt -mahdolliseksi varomattomalla luottamuksellani talonväkeeni. Euroopankin -useimmissa maissa, saatikka sitten Brasiliassa, joutuu matkustaja niin -usein tekemisiin veijarein kanssa, että luottamus muihin kuin -varsinaisesti sivistyneihin ihmisiin on varomatonta. Sangen usein saapi -katua, jollei joka tilassa noudata kaikkia varovaisuuden sääntöjä. - -Olin vielä keskustelussa Boa esperancan isännän kanssa muulikaupasta, -kun luoksemme tuli herrantapainen Brasilialainen mies ja tiedusteli -mistä oli kysymys. Isäntä vastasi että minulla oli halu ostaa -muuliaasi, joka oli edessämme. Mies, jolla näkyi olevan luonnollinen -taipumus kaupantekoon, sanoi silloin: "Tuo muuli on satuloituna 300,000 -reissin (noin 600 markan) arvoinen. Vähemmästä hinnasta ei sitä saata -myödä". Isäntä näytti nolostuneelta ja vastasi luvanneensa sen jo -125,000 reissistä, jonkajälkeen mies katosi seurastamme. - -Vaikka minusta tuntui vastenmieliseltä sallia pettää itseäni, olin jo -suostumaisillani tähän uuteen hintaan, kun tulin ajatelleeksi, että -senkalttaiselle miehelle, kuin isäntäni näyttäytyi olevan, minun ei -sopinut jättää tavaroitani säilöön, sillä mitä takeita oli minulla, -ettei hän koettaisi saada niistä lunastusrahaa tai kenties kokonaan ne -hävittäisi. Päätin siis ottaa itselleni mietintöaikaa ja menin -Martinellin ravintolaan herra Germain'in luokse. Kerroin hänelle -mitenkä minulle oli käynyt ja kysyin, luuliko hän voivani jättää -tavaroitani Martinellin luokse. Hän vastasi, että "Brasilian asukkaat -ovat kaikki varkaita ja pettureita". "Parempi on olla tekemisissä yhden -kuin kahden varkaan kanssa". "Kun Boa esperancan isäntä jo on saanut -veijata teitä muulikaupassa, niin kenties hän tyytyy siihen". -"Martinelli sitävastoin ei ole vielä saanut veijata teitä laisinkaan, -eikä ole luultavaa että hän jättäisi tilaisuutta käyttämättä, jos -sellaista ilmaantuisi". - -Myös arveli hän että koko aiottu retkeni oli vaarallinen ja ettei hän -puolestaan uskaltaisi siihen ryhtyä. Minä selitin hänelle, että -matkustus kyydillä on niin kallista, että minun ennemmin kannattaa joka -kolmas viikko ostaa uusi muuli, kuin niitä vuokrata, ja että siis ei -ollut niin vaarallista, jos muulini jonkun kerran varastettaisiinkin, -eikä syrjemmällä rautatien päästä myöskään olisi vaikea saada toinen -huokeaan hintaan. Mitä taas omaan turvallisuuteeni tulee, niin ei se -voinut olla suuressa vaarassa matkustaessa niin rauhallisen ja -leppeän väestön seassa kuin Minas Geraeksen, ja vaikka pahantekijöitä -tietysti saattoi sattumalta kaikkialla kohdata, löytyi niitä -kuitenkin syrjäisillä teillä vähemmin, kuin sellaisilla isommilla -liikentäpaikoilla, joissa tähän saakka olin päiväkaudet yksinäni -kuljeksinut tarvitsematta koskaan puolustuksekseni liikuttaa -hartialtani pyssyä, jota aina kannoin muassani. Sen sijaan että olin -pysähdyspaikoistani tehnyt vaelluksia eri suuntiin, saatoin yhtä -helposti, vaan suuremmalla hyödyllä, tehdä ekskursioonini alati samaan -suuntaan. - -Ystäväni Germain ehdoitti silloin, että tekisin matkustuksen Caracan -vuoristoon ja luostariin, jossa hän oli neljä kuukautta asuskellut. Hän -kertoi minulle tämän seudun ihanasta luonnosta ja sen kasvullisuuden -rikkaudesta, sekä selitti että vaikka matkustus sinne kyydillä vaatikin -suuria kulunkeja, niin tulivat ne kuitenkin korvatuiksi senkautta että -kuukausien ajan sai nauttia luostarin vieraanvaraisuutta ilman mitään -maksua. Munkit siellä olivat hyväntahtoista väkeä ja jos luostarin -superioorilta eli päälliköltä pyytäisin vieraanvaraisuutta, niin se -mielellään myönnettäisiin minulle samoinkuin muillekin tiedemiehille, -joita siellä oli käynyt. Ainoa este, joka minulla saattoi olla, -päästäkseni sinne asumaan, oli siinä että en kuulunut katoliseen -uskoon, vaan superioori oli valistunut mies, joka ymmärsi antaa -arvoa tieteellisille harrastuksille. Kuitenkin tuli minun -luonnollisesti välttää kaikkea joka saattoi loukata heidän katoolisia -ennakkoluulojaan, ja jos tahdoin superioorille olla mieliksi, tuli -minun käydä heidän kirkossaan joka sunnuntai. Luonnontutkijana minä -luultavasti en ollut ahdasmielinen uskonnollisissa asioissa, eikä siis -käynti heidän kirkossaan arvattavasti ollut minulle vastenmielinen -muussa suhteessa kuin ajan uhrauksena, vaan saattoihan niin vähäistä -uhrausta ottaa päällensä heidän vieraanvaraisuutensa tähden. Myös oli -luultavaa, että munkit tekisivät yrityksiä minun kääntämiseen -katoliseen uskoon, vaan mitenkä siinä asiassa selviäisin, se riippuisi -luonnollisesti ainoastaan minusta itsestäni. Luostarissa olisi minulla -edelleen monta etua tarjona. Siellä oli sangen hyvä kirjasto, joka -sisälsi myöskin paljon luonnontieteellistä kirjallisuutta ja -matkakertomuksia Brasiliasta. Siellä oli munkkeja, jotka tutkivat -kasvi- ja eläin-tiedettä, ja joiden seura saattoi olla minulle -hyödyksi. Myöskin saisin siellä ekskursiooni-kumppaniksi erään -Franskalaisen dilettantin nimeltä Gounelle, joka siellä jo oli pari -kuukautta asunut ja keräsi kaikkea mitä näki sekä varmaankin minun -seurassani muuttuisi botanistiksi. - -Lupasin miettiä ystäväni Germain'in ehdotusta sill'aikaa kuin veisin -tavarani takaisin Sitioon, jossa tiesin niiden olevan hyvässä tallessa, -ja otin häneltä jäähyväiset. - -Palasin asuntooni ja ilmoitin Boa esparancan isännälle, ettei -muulikaupasta tullut mitään. Silloin meni hän oitis rouvansa luokse -kertomaan, minkä päätöksen asia oli saanut, jolloin kuulin rouvan -vastaavan: "Voitimme sen kuitenkin että hänen täytyy jäädä pitemmäksi -aikaa tänne asumaan". Vähän myöhemmin ilmoitin, että seuraavana aamuna -matkustaisin junalla. - -Aamulla 29 päivänä maaliskuuta nousin hyvissä ajoin laittamaan -kapineeni kokoon, ehtiäkseni kello 9 lähtevään junaan. Viereisissä -huoneissa kuulin muiden matkustajain ja myöskin isäntäväen ääniä. Menin -pyytämään rätinkiäni ja odotin sitä sitten jonkun aikaa huoneessani, -vaan turhaan. Menin uudestaan sitä pyytämään, vaan isäntäväkeä ei ollut -enään tavattavissa. Huomasin myöskin, että ravintolan seinäkello oli -siirretty tuntia jälemmäksi, kuin rautatien kello, jonka mukaan olin -omani asettanut. - -Mikä tarkoitus oli, saattoi helposti arvata. - -Puodissa tapasin kuitenkin kirjanpitäjän, jonka käskin toimittamaan -rätinkini. Hän meni etsimään isäntää ja löysi hänet yhdessä huoneessa, -jossa hän piileli, vaan isäntä ei tullut esille, vaikka kuulin hänen -äänen, sillä huoneiden väliseinät olivat ainoastaan laudoista, niin -että helposti saattoi kuulla viereisiin huoneisiin. Tultuaan takaisin, -kirjanpitäjä ryhtyi muihin toimiin, vaan rätingistä ei tullut mitään. - -Aika oli jo täpärällä ja ainoastaan yksi matkustaja-juna lähti -vuorokaudessa Lafayettestä, jonkavuoksi olisin täytynyt jäädä -vuorokaudeksi lisää, jos olisin myöhästynyt junasta. Menin senvuoksi -kirjanpitäjän luokse ja sanoin: "Nyt minä lähden. Jos tahdotte rahaa, -niin laittakaa oitis rätinki". Silloin hän otti erään paperikasan alta -esiin valmiin rätingin, jota silmäillessäni huomasin että siinä oli -muutamia markkoja liikaa ja ettei siihen myöskään oltu otettu pienempi -maksu, jonka kohta tullessani olin suorittanut. - -Maksaessani jätin siis liiat pois ilman sen enemmittä mutkitta ja -läksin kuljettamaan kapineitani, joita oli niin paljon että yhteen -köytettyinä tuskin jaksoin niitä yhtaikaa kantaa, vaan kantajaa ei -ollut missään saatavissa, vaikka talossa oli useita palvelijoita. - -Kun tulin asemalle, joka saattoi olla noin 300 askeleen päässä Boa -esparancan ravintolasta, oli jo niin myöhäistä etten enään ehtinyt -ostaa pilettiä, vaan menin suoraa päätä junaan, laahaten muassani -tavarani. En ollut vielä vaunuin sisässä, ennenkuin jo juna läksi -liikkeelle. Tavattuani konduktöörin pyysin hänen toimittamaan minulle -piletti ja ottamaan maksu tavaroistani, sillä myöskin tavaroista, joita -oikeastaan ainoastaan vähä määrä sallittiin kuljettaa vaunuihin, -otettiin eri maksu. - - - - -Kuudes luku. - -Matkustus Caracan vuoristoon. - - -"Palajaa jo". -- Muulin vuokraus. -- Kulkuneuvot. -- -Tavarain-kuljettajat. -- Kahvi ja paloviina. -- Camaradani. -- -Tasa-arvoisuus. -- Ouro Brancon kylä. -- Brasilialainen ateria. -- -Chapadas-kasvullisuus. -- Ouro Preton kaupunki. -- Neekeri-naiset. -- -Antonio Pereiran kylä. -- Diamantti-huuhtomukset. -- Inficionadon kylä. --- Metsävyöhykkeen raja. -- Campoksen ilmalaadulliset omituisuudet. -- -Matto Dentron kylä. -- Kaunis tyttö. -- Lachairran puisto. - -Sitiossa järjestin kokoelmiani sekä vaihdoin kuivaa paperia -kasvipaketteihini ja asetin ne laatikkoihin. Säilyttääkseni niitä -hyönteisistä, ripustelin niihin vahvasti hyönteismyrkkyä. - -Jo seuraavana päivänä eli 30 p. maaliskuuta matkustin junalla -takaisin Lafayetteen, vieden muassani ainoastaan kaksi pussillista -matka-kapineita ja paperia kasvien kuivaamista varten. - -Lafayetten rautatien-asemalla näin _Boa esperancan_ isännän ja hänen -palvelijansa, ja kuulin edellisen sanovan: "_Volta já! Voita já_!" -(Palajaa jo! Palajaa jo!). En kuitenkaan palannut heidän luoksensa, -vaan otin asuntoa Martinellin ravintolassa. - -Germain'in välityksellä ja melkoisen tinkimisen jälkeen sain -Martinelliltä vuokratuksi kaksi muulia, sekä vielä hänen palvelijansa -saattomieheksi Caracan luostariin saakka, joka oli noin kahdentoista -Suomen peninkulman päässä Lafayettestä. Toinen muuleista oli itseäni -varten ja toisella piti saattomieheni ratsastaa. Hänen satulaansa -olivat myöskin tavarapussini sidottavat. - -Muuleista ja saattomiehestä täytyi minun maksaa 50,000 reissiä (noin -100 markkaa) sekä vielä matkalla kustantaa muulien elatus ja maksaa -saattomiehen ruuasta ja yökorttierista, jotka lisäkulungit nousivat -tältä väliltä noin 35 markkaan. Perille päästyä oli lisäksi annettava -tavanmukainen juomaraha, ei vallan pieni sekään. - -Kyytimiehet, joita Brasiliassa nimitetään _camaradoiksi_ eli -tovereiksi, saavat nimittäin matkoilla melkein samat ja yhtä kalliit -mukavuudet kuin isäntäkin -- niin on maan tapa -- ja ravintoloissa sekä -yöpaikoissa otetaan heidän puolestaan myöskin sama maksu kuin -isännältä. Kuitenkin ovat he tavallisesti ainoastaan palvelijoita, -sillä harvemmin ne henkilöt, joilla on tapana vuokrata muuleja, itse -ottavat vaivakseen saattaa kyyditettävää. - -Mitään laillisesti järjestettyä kyydinpitoa ei sisemmällä maassa ole, -vaan valtateiden varsilla ja kaikissa isommissa kylissä löytyy -ravintolanpitäjiä tai muita yksityisiä henkilöitä, joilla kallista -maksua vastaan on tapana kyydittää matkustajia. - -Muutamilla paikoin Rio de Janeiron maakunnassa sekä muuallakin, -varsinkin rantakaupunkien lähistössä, kuljettavat yksityiset yhtiöt -matkustajia hevoisrautateillä tai omnibusvaunuilla. Paitse näillä -teillä sekä rautateillä, joita löytyy varsinkin rantamaakunnissa -(v. 1887 kaikkiaan 7,929 kilometriä valmiina ja 1631 tekeillä), pääsee -maitse matkustamaan ainoastaan ratsastamalla. - -Amazoni-virralla ja sen isoimmilla lisäjoilla löytyy säännöllinen -höyryliike, vaan muista Brasilian lukuisista virroista ovat harvat -ilman suurempia kanavoimistöitä laivankululle soveltuviakaan, paitse -lyhyellä matkalla niiden suupuolella. Ei edes isolla Sao Francisco -virrallakaan, jolle kauas Minas Geraes maakunnan sisään laitettiin -höyrykulku, saatu sitä kannattamaan, varsinkin siitä syystä että -muutamat virrassa olevat kosket vaativat tavarain purkamista ja -kuljetusta maitse koskien ohitse, jonkavuoksi vihdoin täytyi vetää -höyryt maalle. Eteläisemmillä maakunnilla on myöskin luonnollinen -vesitie Argentinin tasavaltaan, jonne kulkee höyrylaivoja Parana eli -Rio da Prata virtaa myöten. - -Joka vuosi tuottaa kuitenkin kulkuneuvojen suhteen suuria parannuksia -Brasilialle, sillä maan valistunut väki käsittää täydelleen, kuinka -suuressa määrin Brasilian tulevaisuus riippuu sen kulkuneuvojen -kehityksestä. - -Aamulla maaliskuun 31 päivänä nousimme siis muuliemme selkään, -ratsastamaan pitkin sitä leveää valtatietä (caminho da terra), joka -Queluz'ista johtaa Ouro Pretoon, Minas Geraes maakunnan pääkaupunkiin. -Vaikka tie on pari tai kolme syltä leveä, ei siellä kuitenkaan saata -käyttää heikompia ajokaluja, kuin ne kömpelöt härkävankkurit, joita -aina väliin tuli vastaamme, tavallisesti 8 tai 10 härkäparin vetäminä. -Sade-ajan eli talven rankat sateet uurtaavat nimittäin tien -pahanpäiväiseksi ja kaivavat siihen paikkapaikoin kuilujen kalttaisia -ojia ja kuoppia, jotka pitkäksi aikaa jäävät korjaamatta eivätkä ole -vaarattomia ratsastajallekaan. - -Tien kunnossa pito on tosin maakuntahallinnon huolena, vaan riittäviä -varoja ei ole tähän tarkoitukseen voitu saada, sillä niin harvasti -asutussa ja troopillisten sateiden alaisessa maassa tuottaisi riittävä -maantienvero liiallista rasitusta väestölle. Lujat härkävankkurit, -joilla on kaksi yhteenliitetyistä lankuista valmistettua pyörää ja -bamburuovosta palmikoitu häkki ja usein kuomikin, saattavat -huonoimmallakin tiellä liikkua vahingoittumatta, kunhan vaan pysyvät -pystyssä. Vaarallisia paikkoja taas kiertävät ne kulkien pitkiä matkoja -tien vieressä ojien, hietatöyräiden ja puidenrunkojen yli. - -Paitse karavaaneja täänkalttaisia vankkureita, jotka kovasti vinkuen -liikkuvat hitaasti eteenpäin toiset tungokseen täynnä naisia ja lapsia, -toiset lastattuina kauppatavaralla, tulee alinomaa vastaamme myös -suuria laumoja (_tropas_) muuliaaseja, joilla kullakin on taakka -seljässään. - -Tavarain kuljettajat, niinkutsutut _tropeiros_, ovat melkein erityinen -lukuisa kansanluokka, joka tavoiltaan ja luonteeltaan melkoisesti eroaa -muista. Ne ovat enimmäkseen ruskea- tai tumma-ihoisia Mulatteja ja -Mestitsejä, joiden ainoana elinkeinona on kauppatavarain kuljettaminen -rantakaupungeista ja rautatienasemilta kauas sisämaahan ja päinvastoin. -Muuliaasit, joiden selkään kahdenpuolen he erityiseen lastaussatulaan -taitavasti kiinnittävät yhtäsuuret painot, ovat tavallisesti heidän -omaisuutensa, joka tuottaa heille niin paljon että he sillä elävät ja -voivat silloin tällöin ostaa uusiakin muuleja pahimmin lyöttyneiden ja -vanhentuneiden sijaan. Heitä kehutaan ainakin ammatissaan täydelleen -luotettaviksi ja rehellisiksi. Tavallista on kuitenkin että he myöskin -omalla edesvastauksellaan kuljettavat tavaroita ja jättävät vastaavan -summan panttiin omistajalle. Vaivaloisen elämän karkaisemana, on heidän -luonteensa energillisempi, tylympi ja riitaisempi, kuin Brasilialaisten -yleensä, joita omaisuuksia heidän kasvonsakin kuvastavat. Monasti -satuin näkemään pysähdyspaikkain luona, jonne oli kerääntynyt useampia -"_tropoja_", heidän tai heidän väkensä tappelevan keskenään tai -uhkaavan toisiaan seipäillä ja miekankalttaisella teurastajaveitsellä, -jota alhaisemmalla väestöllä on tapana kantaa vyössään. Melkein -seinättömän katoksen eli _rancho'n_ suojassa lepäävät he yönsä nuotion -ääressä, sillaikaa kuin muulit ovat lähistössä laitumella. Kaikki ne -rasitukset, joita taivasalla asuminen Brasiliassa tuottaa, ovat heidän -jokapäiväisenä osanaan. Ja monasti on kuitenkin tulos tropeiron -pitkästä matkasta sangen vähäinen, useasti pelkkää tappiotakin, sillä -rankat sateet ja kehnot tiet voivat häneltä turmella tavaroita tai -taudit ja rasitukset tappaa muuleja ja orjia. - -_Tropaan_ kuuluu tavallisesti toista eli kolmatta kymmentä muulia, -joiden edellä kulkee johtaja, ja aina noin seitsemän muulin jäljessä -ajaja (_tocador_) joko jalkaisin tai eri muulin seljässä. Kuumuuden -vuoksi ovat tropeirot ja heidän orjansa tai palvelijansa riisuneet -vaatteet päältään, niin että heillä on ainoastaan housut jäljellä, ja -toiseen jalkaansa ovat he sitoneet kannuksen. - -Silloin tällöin kohtaamme myös matkustajia, miehiä ja naisia, jotka -ratsastavat niinkuin mekin muuliaasin seljässä ja päivän-varjostin -kädessä suojana paahtavan auringon kuumuutta vastaan. - -Ratsastaessaan tahtoo Brasilialainen näyttää niin komealta kuin hänen -varansa myöntävät. Jos hän aikoo matkustaa omilla muuleillaan, valitsee -hän niistä itselleen paraimman, vetää kiiltonahkaiset saappaat -jalkoihinsa, pukeutuu paraihin vaatteihinsa, joita hän suojelee pölystä -valkoisella pitkällä liinaisella päällystakilla, vaan jättää sen -etupuolelta sen verran auki että paksut molempiin liivin taskuihin -jatkenevat kultaiset kellonperät jäävät näkyviin. Hänen palvelijansa -ratsastaa taempana, kantaen edessään pientä matkalaukkua, taikka on -hänellä eri muuli matkakapineita varten. Ratsastimme useiden -yksinäisten maatalojen eli _fazendain_ ohitse, joista toiset olivat -tien varrella ja toiset näkyivät ulompaa metsän takaa. Useissa paikoin -oli tien vieressä myös kauppapuoteja (_vendas_), joissa myödään -pääasiallisesti juoma- ja ruokatavaroita, vaan joista useissa myös -voipi tilata paikkakunnan mainiota kahvia. - -Joka ei ole juonut kahvia sen kotimaassa, sillä sellaiseksi on -Brasiliakin luettava, ei vielä tunne mikä herkullinen juoma kahvikin -saattaa olla. Pitkällä merimatkalla, Rio de Janeirosta Eurooppaan -tuotaessa, kadottaa se melkoisen määrän hyvänmakuisesta aroomistaan, -yhtälailla kuin teelehdetkin Kiinasta meritse kuljetettaessa. Suomessa -ei mielellään juo kahvia parantelematta sen makua hyvällä kermalla, -vaan Brasiliassa ei tee mieli turmella kahvin hienoa aroomia -senkalttaisella sekoituksella. Päivän rasittavassa paahteessa -ratsastaessa, pysähtyy mielellään vendoihin tätä virvoittavaa juomaa -nauttimaan, joka maksaa ainoastaan 8 penniä kuppi. - -Olin pari kertaa huomauttanut saattomiehelleni että tahdoin pysähtyä -niissä vendoissa, joissa myötiin kahviakin, vaan siitä huolimatta -valitsi hän pysähdyspaikoiksi niitä, joissa myötiin paljastaan -_agu'ardente'a_ eli cannaviinaa, ja vasta ankaroilla sanoilla -osoitettuani tyytymyyttäni, sain hänen ottamaan huomioon minunkin -makuani. - -Tämä sokuriruovon mehusta valmistettu Brasilialaisten lempijuoma, jota -nimitetään agu'ardenteksi, maistuu siihen tottumattoman mielestä sangen -äitelältä, vaan on myös vallan helppohintaista (1 vintem eli 4 penniä -isolta ryypyltä) eikä helposti päihdyttävää. Tavallisempi vielä on -cachaca (kaschassa) niminen viina, jota valmistetaan raakasokurista -(_mascarado_) eroavasta siirapista (_melako_), ja joka sisältää noin 18 -astetta alkoholia. Se on vielä äitelämpää kuin agu'ardente, joka -tavallisesti on noin 20-22 asteista, ja _restilo_, joka on noin 24-28 -asteista ja saadaan agu'ardentea uudestaan maskin kanssa tislaamalla. -Vaikka Brasilialaiset juovat paljon näitä canna-viinojaan, joiden -valmistaminen tuottaakin arvokkaan lisätulon fazendeiroille, samoinkuin -sen myöminen on pääelinkeinona lukuisille vendeiroille, ei Brasiliassa -kuitenkaan erittäin usein näe juopuneita. Kuumuudessa ja janossa ovat -nämät viinat virkistäviä ja sammuttavat hyvin janon. Terveydelle ovat -ne kuitenkin, varsinkin tuoreina, vahingollisempia, kuin tavallinen -paloviina. Runsaammassa määrin nautittuina ovat kaikkikin päihdyttävät -juomat kuumassa ilmanalassa varsinkin vastatulleelle kovin vaarallisia, -sillä ne edistävät keltakuumeen ja muiden vaarallisten kuumetautien -tarttumista. - -Jokaisessa vendassa, jonka luona pysähdyimme, otti camarada'ni eli -saattomieheni pitemmän eli lyhemmän naukun, aina kohteliaasti ensin -kysyen, enkö minä huolinut ensiksi maistaa hänen lasistaan. Vaikka -luonnollisesti en koskaan siihen suostunut, voitti hän sillä kuitenkin, -mitä osaksi lienee tarkoittanutkin, että minä tavallisesti maksoin -hänen ryyppynsä. - -Camarada'ni oli sekä ulkonäkönsä että virheittensä puolesta täydellinen -tyyppi valkoisesta syntyperäisestä Brasilialaisesta, pitkä, laiha mies, -veltolla ryhdillä, kelta-ihoinen ja kapeakasvoinen, ulottavilla -poskipäillä, matala-otsainen, hiukan koukistuneella nenällä, -- yhtä -laiska, veltto ja vaativainen, kuin petollinenkin. - -Vaikka nämät camaradat yleisesti ovat ainoastaan tavallisia -palkollisia, vaatii maan tapa että matkustaja kohtelee heitä melkein -vertaisinaan, joka seikka suuresti enentää kulunkeja matkustaessa. - -Säätyeroitus perustuu nimittäin Brasiliassa vallan toisellaisille -perustuksille kuin Euroopassa. Orjan ja vapaan välillä on ääretön -kuilu, ja vapaassakin kansanluokassa on vielä jonkunlaista -säätyeroitusta huomattavana tumma-ihoisten, joiden arvoluokkaan myöskin -Indiaanit kuuluvat, ja vaalea-ihoisten välillä, johon jälkimäiseen -säätyyn myöskin vaaleammat Mulatit lukevat itseään, vaikk'ei heille -yksimielisesti siihen myönnetä oikeutta. Vaan sellaisesta jaosta -vallassäätyläisiin ja talonpoikiin, jota kaikkialla Euroopassa, paitse -kenties Schweitsissä, pidetään tarkasti voimassa, ei Brasiliassa huomaa -juuri jälkeäkään. Brasilian keisarikunnassa on siinä suhteessa -tasa-arvoisuuden aate vaaleassa rodussa enemmän toteutettu, kuin -Euroopan vapaimmissakin maissa. Otamme esimerkin nais-väestä, joka -kuitenkin kaikissa maissa on ennakkoluulojen turvana. Vaikeaa olisi -Brasiliassa ajatella löytyväksi herrasväkeen kuuluvaa naista, joka yhtä -vähän tai yhtä paljon koulutetun ja yhtä varakkaan naisen kanssa ei -kehtaisi julkisessa paikassa näyttäytyä käsitysten, siitä syystä vaan -että jälkimäinen kuuluisi talonpoikaissäätyyn. Vielä vähemmin voisi -siellä tulla kysymykseen tehdä eroitusta huivipäisen ja hattupäisen -naisen välillä, niinkuin esim. Suomessa. - -Poikkeuksen tässä kansanluokkain tasa-arvoisuudessa tekee Brasilian -aateli, joka kuitenkin on harvalukuinen ja oleksii pääasiallisesti -Keisarin asuinkaupungeissa Petropoliksessa sekä Rio de Janeirossa. -Vaikka aatelisarvo ei enään ole perinnöllinen, löytyy kuitenkin -jonkunlainen jäännös vanhasta korkeammasta aatelista, joka -huolellisesti on koettanut säilyttää puhtaana portugalilaista vertaan. -Mahtavana sekä sen hallussa olevain ylhäisimpäin virkain että suuren -rikkautensa kautta, on se tietänyt säilyttää itselleen sitä etusijaa, -jonka perustuslaki on siltä koettanut riistää, ja kun pääasiallisesti -sen jäsenten osaksi tulee myöskin se perinnötön aatelisuus, jonka -Keisari voipi myöntää, on se vastoin lain tarkoitusta johonkin määrin -säilynyt erityisenä säätynä yli muiden kansanluokkain. - -Että myöskin eroitusta tehdään köyhän ja rikkaan välillä, on -luonnollista, vaan ei sitäkään seikkaa oteta likimainkaan niin suuressa -määrin huomioon kuin Euroopassa, eikä se myöskään ole perustuksena -säätyjakoon. Kummastuksekseni huomasin rautatienasemilla ja -ravintoloissa saman ruokapöydän ääressä asemanpäällikön ja alimman -luokan konduktöörin, kauppamiehen ja hänen renkinsä, matkustajan ja -hänen kyytimiehensä. - -Ratsastettuamme 3 1/2 leguaa (noin 22 virstaa) jokseenkin mäkisen -maiseman läpi, jossa molemmin puolin tietä enimmäkseen oli nuorta -metsää, vaan paljon myöskin aukeita ahoja eli huhtaviljelyksellä -raaskattua maata sekä maissipeltoja ynnä maatalojen ympärillä -puutarhoja, joita kauniskukkaiset _Bougainvilleat_ ja isot -punasuojuksiset _Euphorbiaceit_ koristivat, tulimme kaupungin tapaiseen -kylään nimeltä _Ouro Branco_. Sen läheisyydessä on samanniminen sangen -korkea vuori-harjanne, jonka nurmiset ja kallioiset rinteet jyrkkään -kohoavat lakean maiseman yli. - -Kylä on sangen laaja ja jokseenkin säännöllisesti rakennettu. Sen -yksikerroksiset, kivijalattomat savitalot ovat rakennetut riveihin -varsinkin pääkadun eli maantien varrelle, ja useimmat niistä ovat -valkoiseksi maalattuja. Kylässä on myöskin tori, jonka ääressä on -suurenlainen valkoinen kirkko, tavallista brasilialaista muotoa, -nelikulmainen ja fasaadipää tornilla koristettu. - -Ensimäisen yön vietimme puoli leguaa kylästä olevassa fazendassa, joka -myöskin on ravintola sekä varustettu _rancho_-katoksella muulinajajia -varten. - -Talossa on iso kaksikerroksinen maalaamaton asuinrakennus, jonka toinen -sivu jatkenee pitkäksi siiveksi. Sen yläkerroksen fasaadi on reunattu -balkongilla, joka johtaa kaikkiin fasaadi-huoneisiin. Talon vieressä -on korkealla aidalla ympäröity isonlainen puutarha, jossa kasvaa -banaani- ja oransi-puita ynnä monenlaatuisia kyökkikasveja. - -Sittenkun minulta oli kysytty, makaisinko samassa huoneessa -saattomieheni kanssa, ja olin siihen vastannut kieltävästi, neuvottiin -minut talon paraimpaan huoneesen, jossa oli 3 huonoa vuodetta kukin eri -seinän ääressä, yksi pöytä ja pienoinen rahituoli, kaikki -maalaamattomia ja kömpelösti tehtyjä, ja samoin oli itse huonekin -kaikkea sievistystä vailla. - -Talonväki oli lukuisa mulattiperhe, kiharatukkaisia lapsia, nuoria -miehiä ja täysikasvuisia tyttäriä, joista jälkimäiset ainoastaan -vilahdukselta tulivat näkyviin. - -Tilattuani ehtoollista, lähdin siksi ajaksi kuin ruokaa valmistettiin -katsomaan luontoa ympärilläni. Kapeassa notkossa juokseva joki eroitti -talon Ouro Brancon vuoresta, jonkavuoksi en sinne saattanut päästä. -Rupesin sentähden kävelemään erästä metsänpolkua, vaan kasvullisuus oli -talon lähistössä yksitoikkoista, jonkavuoksi pian palasin takaisin. - -Illalliseksi saimme Brasilian tavallisia ruokalajeja: lihalientä -kaaliksien kanssa sekä rasvaista ruskeaa paputuuninkia, riissipuuroa ja -maniok-jauhoa, joita kolmea lajia syödään leivän asemesta, paistia sekä -tuoreesta että kuivatusta lihasta, ja jälkiruuaksi marmelaadeja, tehdyt -myrttien heimoon kuuluvan goiaban (_Psidium pomiferum_) hedelmistä, -sekä päälle kahvia. Kaikki muut ruokalajit paitse soppa ja jälkiruuat -sekoitetaan yhteen samalle lautaselle ja sekoituksen päälle -ripustellaan maniok-jauhoa. Siten ne maistuvatkin paraiten. Sellainen -on Brasilialaisten ruokajärjestys yleisesti. - -Syödessä pyysin olutta, ja tuotiinkin minulle puteli oikeaa Wienin -kaupungissa Europassa valmistettua olutta, jonka etiketti kyljessä -todisti sen väärentämättömyyttä. Isäntä vilkaisi minuun nopeasti ja -valmistautui avaamaan putelia, vaan minä keskeytin häntä, kysyen: - -"Mitäs tämä puteli maksaa?" - -"Puolitoista tuhatta reissiä (noin 3 m.)." - -"Eikös ole muuta olutta?" - -"Ei. - -"Viekää pois sitten. En ole ennen nähnyt olutta, joka maksaa -puolitoista milreissiä. - -Ylenkatseellisella silmäyksellä minuun vei hän sen pois, nähtävästi -tottumattomana sellaiseen tarkkuuteen. - -Pienistä asioista kuvastuu ihmisten luonne usein selvimmin. Kun tapaa -ainoastaan Wienin olutta ravintolassa Brasilian sydänmaalla ja -paikalla, josta oluttehdas on ainoastaan kolmen peninkulman päässä -(Ouro Pretossa), niin kääntyy ajatus siihen huolettomaan ja -kerskailevaan tuhlaavaisuuteen, jota matkailijat yleisesti pitävät -Brasilialaisten luonteesen kuuluvana omituisuutena. - -Kotimaisia oluttehtaita löytyy muutoin useissakin paikoin Brasiliassa, -vaan niissä valmistettu olut ei ole verrattavaa eurooppalaisiin olviin, -sillä ohra ja humalat ovat tuotavat Euroopasta, jonkavuoksi ne joko -pahettuvat matkalla tai -- niinkuin minulle on kerrottu -- käytetään -kotimaisia viljalajeja sekoituksena, joka huonontaa makua. Sangen -yleisesti tuodaan sentähden Brasiliaan eurooppalaista olutta, vaikk'ei -se ole soveliasta ulosvienti-tavaraa pitkille matkoille, varsinkaan -kuumiin maihin, sillä kylmässäkään ei se säily monta viikkoa. Sitä -myödään siellä sitten kalliimmasta hinnasta kuin viiniä. - -Seuraavana aamuna oli aikomuksemme lähteä aikaiseen liikkeelle, -päästäksemme hyvissä ajoin Ouro Preton kaupunkiin, vaan saattomieheni -päästi aamusella toisen muulin karkaamaan ja sai sitä ajaa takaa -kotiapäin hyvän matkaa, toisen muulin seljässä ratsastaen. Vasta kello -7 aamulla (1 p. huhtikuuta) pääsimme liikkeelle. - -Tie kulkee ensin pitkin Ouro Branco vuoren juurta, vaan nousee -sitte vuorelle, vähemmin jyrkkää metsäistä rinnettä myöten, silloin -tällöin suikerrellen myöskin saviliuskakivi, itacolumiitti- ja -kalkki-kallioiden välitse. Ylempänä vuorella tulimme aukeaan -metsättömään tasankoon, jossa on ainoastaan mataloita mäkiä. -Kasvullisuus on siellä kokonaan vaihtunut. Capadas-kasvisto eli -Brasilian alpiini-kasvullisuus, joka oikeastaan kuuluu ylempään campos -regiooniin, on siellä astunut metsäin ja nurmisen campoksen sijaan. -Muutaman jalan korkuiset puiset liljakasvit _Vellozia_ sukua tekevät -siellä maiseman kummallisen näköiseksi, kohottaen, laihan heinän ja -ruohokon yli, mustia palaneen näkösiä melkein haarattomia runkojaan, -joiden latvassa isot tumman-siniset kukat loistavat tiuhan -kapealehtisen lehtiruusukkeen keskellä. Velloziain Brasilialainen nimi -on _canella d'ema_ eli kamelikurjen jalka. - -Vuoren harjalla pysähdyimme päivällistä syömään pieneen ravintolaan -nimeltä _Arto da Serra_, josta oli avara näköala sekä pitkin vuorta -että vuoren ympäristöön. Apinain räkytystä kuului sinne yhtämittaa, -joka osoitti että niitä löytyi runsaasti lähistön metsäisissä -notkoissa. Sekä metsästykseen että ekskursioonein tekemiseen olisi -paikka ollut varsin sovelias, vaan täytyi kumpaisestakin luopua, -välttääkseni ajankulua ja matkakapineitteni enentymistä liian -aikaiseen. - -Arto da Serrasta eteenkinpäin kesti matkaa aukealla vaan vaihtelevalla -ylängöllä, kaltevien _Cladonia_-jäkälillä koristettujen kallioiden, -_Vellozia_-ketojen ja vesiperäisten heteniittyjen välitse, joilla -jälkimäisillä heikon heinäkasvullisuuden seassa vetivät huomiotani -puoleensa punakukkaiset _Droserat_ (kihokit), hieno-kortiset -ruskeatähkäiset _Xyridei_-liljat ja samoin Monokotyledoneihin -(yksisirkkaisiin) kuuluvat kummalliset _Eriocauleit_ valkoisilla -koppiloillaan isossa sarjassa suomuisen varren latvassa. - -Ratsastettuamme ainoan fazendan ohitse, joka oli nähtävissä -vuoriharjanteen avaralla näköalalla, laskeutui tie alas hyvin mäkiselle -metsää kasvavalle maisemalle. Väliin kiipesimme ylös korkeita jyrkkiä -rinteitä myöten, väliin laskeuduimme alas syvään notkoon, ruvetaksemme -uudestaan vaivaloisesti kipuamaan notkon toista rinnettä myöten ylös. - -Pysähdyimme tien syrjään antaaksemme sijaa muuleille, jotka kulkivat -ohitsemme työläästi hypähtäen ja hoiperrellen kiveltä kivelle raskas -taakka seljässä pitkää jyrkkää säännöttömiksi portaiksi kolhittua -kallioista mäkeä ylös. - -Vallan asumattomalla seudulla, ahtaissa kallioiden ja jyrkkäin mäkien -välisissä metsäisissä notkoissa ratsastaen yksinäni, sillä olin jäänyt -jälkeen saattomiehestäni kun aina väliin astuin muulin seljästä -poimimaan kasveja tien vierestä, tulin ajatelleeksi että täällä olisi -kokonaan turvattomana rosvojen käsissä, jos niitä sattuisi siellä -oleskelemaan. Kun en sellaisista kuitenkaan ollut kuullut puhuttavan, -jätin pyssynikin koteloonsa, jossa sitä kannoin, vaan myöhemmin sain -tietää että niillä paikoin todellakin oli usein tavattu karanneita -orjia, jotka elättivät itseään matkustavaisten rosvoamisella. - -Lähempänä Ouro Pretoa tulimme _Rio d'Ouro Preton_ laaksoon, jonka -jyrkkää rinnettä pitkin on kaivettu tie korkealle ylös virran uomasta. - -Virran toisella puolella yhtä jyrkällä rinteellä kaivettiin paraikaa -tietä ja tunneleja Ouro Pretoon jatkettavaa rautatietä varten. - -Äkkiarvaamatta avautui vuoren takaa eteemme Minas Geraes -maakunnan -pääkaupunki _Ouro Preto_. Laskeutuessamme sen mäkisille kaduille alas -joen luona olevalta korkealta rinteeltä osoitti kelloni 4 j.p.p. Olimme -silloin ratsastaneet noin 5 leguaa (melkein 31 virstaa) Ouro Brancosta. - -Tämä "Tumman kullan kaupunki" on saanut nimensä sen johdosta että sen -ohitse juoksevan pienen samannimisen joen varsilla ennen löydettiin -runsaasti kultaa. Kultakaivokset löysi siellä vuonna 1699 eräs Antonio -Dias de Taubate, ja kaksitoista vuotta myöhemmin oli niiden luona jo -kaupunki, joka silloin kantoi nimeä _Villa Rica_. - -Villa Rican ensimäinen historia on yhtäläinen kuin useiden muidenkin -Brasilian sisämaan kaupunkein, joita kultaa etsivät seikkailijat ovat -perustaneet. - -Varsinkin Sao Paulo maakunnan asujamilla oli tapana muodostaa -_bandeiras_ nimisiä retkikuntia, jotka tunkeutuivat autioille tai -ainoastaan Indiaanein asumille salomaille kultaa etsimään. Monella -paikkakunnalla, jonne he saapuivat, kantoivat Indiaani-naisetkin -kultaisia koristuksia ja useissa paikoin löytyi maassa niin runsaasti -kultaa että bandeirat ilman suurta vaivaa kokosivat siitä äärettömiä -rikkauksia. Runsain oli kullansaanti kahdeksannentoista vuosisadan -alkupuolella. Senaikuisten kullan-huuhtomusten rikkautta todistaa se -seikka, että hallituksen vuotuinen viidennes siitä nousi yhdeksään ja -kahteentoistakin miljoonaan livriin. - -Useat vuori-lajit, niinkuin ylemmät gneissi-kerrokset, -katinkulta-liuskakivet, grauvakat, ukonkivet, itakolumiitit ja -quartsiitit sekä runsas diluvium eli hieta, joka on syntynyt niiden -rapautumisesta troopillisen ilmanlaadun ja sateiden vaikutuksesta, -sisältävätkin Brasiliassa melkein kaikki kultaa. Enimmin sitä -kuitenkin saadaan huuhtomalla notkoissa ja virtain uomissa -olevasta _cascalho_-maasta, joka on ukon-kiven- ja saven-sekaista -alluviaali-hietaa ja vierto-soraa. - -Vaan kullan-saanti on jo kaikkialla Brasiliassa vähentynyt ja tätä -nykyä nousee se koko maassa vuotuisasti ainoastaan puoleentoista -miljoonaan milreissiin (v. 1884-1885 1,387,500 milreissiin ja -v. 1885-1886 1,649,400 millreissiin). - -Niin kauan kun seudulla löydettiin runsaammin kultaa, oli _Villa Rica_ -eli "Rikas kaupunki" kukoistuksessa, ja sen väkiluku nousi paraimmalla -ajalla 20 tuhanteen saakka, vaan kulta on loppunut ja kaupungin arvo on -sen muassa vähentynyt, niin että asukasluku Ouro Pretossa tätä nykyä -nousee ainoastaan 10 tuhanteen, vaikka Ouro Preto on maakunnan -pääkaupunki ja siellä myöskin sijaitsee sotaväkeä. - -Se on rakennettu jyrkille mäille ja sen huoneet ovat yksi- tai -kaksi-kerroksia, kiinni toisissaan sekä, niinkuin on tapana -Brasiliassa, valkoisia, punaisilla, sinisillä tai keltaisilla -ikkunapielillä ja verandoilla, ynnä tiilikattoisia. - -Jos ottaa vaivakseen kiivetä ylös sen huonosti kivitettyjä katuja -myöten, jotka osaksi ovat muodostetut kivisiksi portaiksikin, saapi -nähdä kauniin näköalan, jossa noin peninkulman päässä myös eroittaa -Brasilian korkeimman vuorihuipun, noin 6,000 jalkaa (1750-1840 metr.) -korkean louhisen ja metsättömän _Itacolumin_. - -Kaupungin korkeimmalla kukkulalla on torin ääressä useita virallisia -rakennuksia, niinkuin Palacio do governo (hallituspalatsi), Casa da -camara municipal (raatihuone), Assemblea provincial (säätyhuone), -y.m. Muutoin on kaupungissa vielä 12 kirkkoa, iso vankihuone, -kirjasto, lyseo, kasvitieteellinen tarha, jossa viljellään paljon -lääkintä-kasveja, teaatteri, useita kasarmeja ja thesouraria da fazenda -eli rahakamari. - -Otin asuntoa hotel do Monteiro'ssa, joka oli kaupungin paras ravintola. -Vaikka sen huoneet ja huonekalut olivat vallan kurjassa tilassa, olivat -hinnat kuitenkin ensimäisen luokan ravintolan mukaan: yhdestä ateriasta -ja yösijasta kahdelle hengelle 6 tuhatta reissiä (noin 12 markkaa). -Ravintolossa tapasin ruoka-ajalla muutamia ylioppilaita ja nuoria -virkamiehiä, joista toiset olivat kaupungin asukkaita, toiset -matkustajia 12 virstan päässä olevasta _Mariannan_ kaupungista. - -Seuraavana aamuna oli saattomiehelläni taas viivytyksiä. Hän kengitytti -ja syötätti ruskeaa muuliamme, ja lainasi eräältä tuttavaltaan uuden -muulin valkoisen muulimme sijaan, jonka jo entuudestaan lyöttynyt selkä -oli liiaksi pahettunut soveltuakseen ratsastukseen, vaikka vaihtaja -hyvin saattoi käyttää muuliamme muihin töihin. - -Aamupäivällä 2 p. huhtikuuta jatkoimme matkaamme Ouro Pretosta -eteenpäin. - -Kaupungin lähistö on metsätöntä mäki-maata, josta heinä oli karjalla -syötetty tarkkaan pois. Se ei kuulu kuitenkaan campos-regiooniin, vaan -ylempään metsä-alueesen, vaikka metsän-haaskauksella siellä metsä on -hävitetty pois, ja vähän kauempana kaupungista alkaakin uudestaan -metsää. Varsinaiset troopilliset hedelmät niinkuin kahvi, banaani ja -ananas eivät siellä enään hyvin valmistu, jotavastoin tempereeratun -ilmanalan hedelmäpuita esim. quittenbaumia (_Cydonia vulgaris_) sekä -persikka- ja omenapuita viljellään menestyksellä Ouro Preton -puutarhoissa. Muutoin ei siellä harjoiteta maanviljelystä -mainittavasti. Potaattien sanotaan siellä antavan kolme satoa vuodossa. - -Tien vieressä on fazendoja ja tiuhan takaa, noin puolen leguan päässä -toisistaan, pieniä viinakapakoita, joihin saattomieheni poikkesi -useampiin. - -Pysähdyimme yhteen sellaiseen levähtämään. Mökki oli rakennettu savesta -ja oksaristikoista, ja maalaamaton sekä ulkoa että sisästä. Sisusta oli -katon luota vajanaisilla väliseinillä jaettu useihin kapeihin -osastoihin, melkein pilttujen tapaan talleissa. Emäntänä oli siellä -puhdasverinen Neekerinainen, joka katoamattomalla hymyllä koki osoittaa -hyväntahtoisuuttaan. Lieneekö hän ollut alle kolmenkymmenen eli yli -viidenkymmenen ikäinen, sitä ei hänestä, enemmän kuin tavallisesti -muistakaan Neekerinaisista, ollut helppo sanoa. Niin pian kun -Neekerinaisen neidellisyyden hempeys on ohitse, säilyy hän suurimman -osan ikäänsä melkein muuttumattomana, paitse siinä tapauksessa että hän -myöhemmin alkaa lihota, jolloin ikäero tulee selvemmin näkyviin. - -Kaiketi emännällämme lie mieskin ollut, koska huoneen nurkassa oli -miehenkin työkaluja. - -Istahtuimme kukin pilttuunsa penkeille, jotka olivat väliseiniin -kiinnitetyt pöydän ääreen, odottaaksemme kunnes emäntämme kiehahtaisi -meille kupillisen kahvia. - -Pian se olikin valmista. Juotuamme kupin ja vielä toisenkin, ja -saattomiehen maistettua vielä kaschassaansa, lähdimme uudestaan -matkalle. - -Lähellä _Antonio Pereiran_ kylää tulimme seudulle, jossa löytyi niin -runsaasti rautamalmia, että maantietäkin oli sillä pitkät matkat -peitetty. - -Maantien vieressä oli vuorissa muutamia pienempiä luolia, joita oli -kaivettu rautasuonten tutkimista varten. - -Vuoret, joiden kallioperusta oli monessa paikoin näkyvissä, olivat -savi-liuskakiveä. - -Tulimme sitte metsättömään ja lakeaan avaraan laaksoon, jossa on -Antonio Pereiran kylä. Koko laakso oli pahasti muokittua ja kaivettua -säännöttömiksi haudoiksi ja hietaroukkioiksi, joiden paljas, paikoin -musta, paikoin ruskea hiekka antoi koko seudulle surkean näön. Se oli -kullan huuhtojain työtä. Laakso oli vielä lyhyen ajan takaa kullasta -rikkainta seutua koko maakunnassa, vaan kullan-saanti on siitä nyt jo -melkein loppunut, jonkavuoksi Antonio Pereira tätä nykyä on köyhä kylä, -jossa taloista toinen puoli ovat autioina, ja kylän toinen komeasti -rakennettu kirkkokin seisoo katottomana rappeutumassa, ikäänkuin -muistomerkkinä niin monen pettyneistä toiveista. - -Myöskin on tällä paikkakunnalla, niinkuin useissa muissakin osissa -Minas Geraes maakuntaa, löydetty diamantteja. Enimmin niitä kuitenkin -on Brasiliassa tavattu pitkin Serra do Espinhaco nimistä -vuoriharjannetta sekä varsinkin Diamantinassa ja Bagagem'issa Minas -Geraeksessa ynnä Bahian Chapadassa. - -Niitä saadaan samasta cascalhosta kuin kultaakin ja paraastaan niitä -löytyy raudasta rikkaassa maassa sekä jokien pohjassa. Ne ovat -tavallisesti yksinäisinä kristalleina kiinni konglomeraateissa, jotka -ovat jotensakin samankalttaisia kuin Suomen järvissä löytyvät -malmi-palaiset. - -Niiden kokoamista varten kuivataan salpauksilla tavallisesti -joen pohja, josta sitten poistetaan päällimäinen sora, kunnes -_cascalho virgem_ tulee esiin. Se on suurimmaksi osaksi pyöreä- tai -litteä-kivistä sileäksi kulunutta vierto-kivikkoa, ja sen seasta -saadaan sitten diamantit eroitetuiksi huuhtomalla. Isommat kivet -poistetaan käsillä huuhto-astiasta eli _bateia'sta_ ja hieta ja savi -huuhdotaan siitä vedellä. Sora, joka siten on jäänyt bateiaan -jäljelle, levitetään sen pohjaan ja käännetään auringon säteitä kohden, -jotka saavat diamantit loistamaan, niin että niitä voipi sormilla -poimia astiasta. Tässä luontoperäisessä tilassaan ovat diamantit -nimittäin himmeitä, niin että niitä muutoin ei helposti eroittaisi -ukonkivimurusista. Tarkemmin niitä tarkastaessa huomaa kuitenkin, että -niiden pinnat, jotka säännöllisillä särmillä yhtyvät toisiinsa, ovat -vähän kuperia, jotavastoin ne ukonkivi-kristalleissa ovat tasaisia. - -Kun diamantin-huuhtojat jonkun ajan jälkeen uudestaan huuhtovat ennen -jo puhdistamia casealho-roukkioitaan, löytävät he niissä usein -uudestaan diamantteja, jonkavuoksi he uskovat sellaisia vieläkin -muodostuvan maassa. Koska diamantit ovat ainoastaan kiteytynyttä -hiiltä, niin on arveltu että _canella d'ema_ (Vellozia) nimiset kasvit -voisivat mädätessään niitä synnyttää, sillä ne kasvavat diamantteja -sisältävällä maalla. Sitä vastustaa kuitenkin se seikka, että eräitä -lajeja kivennäisiä aina tavataan diamanttein muassa, niin että niiden -löytyminen maassa on varmana todistuksena siitä että siinä myös on -diamantteja. Varmimpina merkkeinä diamanttein löytymisestä pidetään -_ferragem_-kiviä, jotka bateiassa loistavat melkein kuin diamantit ja -ovat harmaata titanianataasia. Samaten myöskin punaiset, keltaiset ja -mustat jaspis-kivet ovat diamantti-maan tunnusmerkkejä. - -Myöhempinä aikoina on myöskin löydetty diamantteja itakolumiitissa, -jota senvuoksi pidetään sinä vuori-lajina, josta diamantit ovat -murenneet hietaan. - -Samoinkuin kullan, on diamantteinkin löytö vuosi vuodelta vähentynyt, -niin että niiden eksportti nousi vuonna 1884-1885 ainoastaan 644 -tuhanteen ja vuonna 1885-1886 340 tuhanteen milreissiin, jotavastoin se -parikymmentä vuotta takaperin vielä vaihteli vuotuisesti 3 tai 5 -miljoonan milreissin vaiheilla. - -_Antonio Pereirassa_ syötyämme aamiaista ja _Penta Rodriges_ nimisessä -kylässä vähän aikaa levähdettyämme, saavuimme kello 5:en aikaan sangen -isoon ja hyvin rakennettuun kylään nimeltä _Inficionado_, joka on 5 -leguaa (31 virstaa) Ouro Pretosta. Jo vähän sitä ennen oli _Serra da -Caracan_ vuoristo tullut siintävänä korkeana varjona näkyviin. - -Kylän vastakkaisissa päissä olevasta kahdesta ravintolasta valitsimme -yö-asunnoksemme lähimmän, sillä lähelle Inficionadoa saapuessamme oli -ilma tullut sateiseksi. - -Inficionado on Portugalin kirjallisuuden-historiassa mainittu paikka, -sillä sieltä oli syntyisin runoilija _P. José de Santa Rita Durao, -Caramuru_ nimisen runoelman kirjoittaja. - -Kello 6:en aikaan aamulla lähdimme ratsastamaan eteenpäin. - -Tie kulkee sen avaran, tällä paikalla matalamäkisen tasangon reunalla, -jossa _Rio Doce_ useine lisäjokineen saapi alkunsa, ja jota etelässä -rajoittaa _Serra da Mantiqueira_ ja lännessä _Serra do Frio (Serra do -Epinhaco_) nimiset vuoriharjanteet. - -_Serra da Caraca_, joka parin leguan päässä vasemmalla tiestämme kohoaa -äkkijyrkkään 4 tuhatta jalkaa tasangon yli, on myöskin ainoastaan lyhyt -haarake Serra do Frioa. - -Koko tämä ala Serra do Friosta ja Serra da Caracasta aina merenrantaan -saakka kuuluu metsä-regiooniin. Sitä vastoin Serra da Caracan ylemmillä -osilla ja siitä sekä Serra do Friosta, länteenpäin on aukeaa -campos-maata. - -Tällä tienoolla ulottuu siis metsä-alue noin 300-350 virstaa meren -rannasta sisämaata kohden, vaan Rio de Janeiroa vähän lännemmässä on -sen raja ainoastaan 80-70 virstaa merestä, ja Etelä-Brasiliassa, jossa -_Serra do Mar_ sen rajoittaa, on se vieläkin kapeampi. Samoin lähenee -campos-alue myöskin pohjaisessa meren rantaa, kunnes se _Sao Francisco_ -virran suun luona (10° e. l.) _Pernambucon_ maakunnassa tapaa meren ja -siitä pohjaiseen (3° e. l.) ulottuu meren rantaan saakka. Kuitenkin -tavataan tämän metsäregiooninkin piirin sisäpuolella ikäänkuin saarina -yksityisiä campos-aloja, nimittäin korkeampain vuorten harjanteilla, -esim. jo Rio de Janeiron lähistössä. Samaten myöskin campos-alueella -kasvavat usein laaksot ja notkot tiuhaa metsää. - -Syynä tähän erillaisuuteen metsä- ja campos-alueiden kasvullisuudessa -on sateiden eriaikaisuus näillä kahdella alalla. Metsäregioonissa sataa -kaikkina vuodenaikoina, vaikka tosin kesällä (lokakuusta maaliskuuhun) -kokolailla runsaammin. Vaan campos-regioonissa sataa ainoastaan -lämpöisellä vuodenajalla eli kesällä, jotavastoin talvi eli viileämpi -vuodenaika on kokonaan sateeton. Siellä ei siis saata kasvaa metsiä, -sillä ne eivät voisi kestää puolenvuotista kuivuutta paahtavassa -päivänpaisteessa talvella, joka campos-alueellakin on yleensä vielä -yhtä lämmin kuin kesä Suomessa. Vaan mataloilla virtain rannoilla, -joita ei talven sateettomuuskaan saa pahasti kuivumaan, tavataan vielä -campos-alueellakin metsiä, sillä siellä saavat metsät virrasta -kosteutta kuivallakin vuodenajalla. - -Syy taas siihen, ett'ei campos-alalla sada yhtälailla kuin metsää -kasvavalla rannikko-vyöhykkeellä, on pääasiallisesti Brasilian -maanpinnan rakennossa. Sateita rannikolla tuovat myöskin talveksi -kosteat passaadi-tuulet, jotka puhaltavat Atlantin merestä nousevaa -kosteutta mantereelle. Vaan rannikkoa pitkin kulkevat korkeat -vuoriharjanteet, Serra do Mar'ista Serra do Frioon saakka, kääntävät -passaadi-tuulet ylöspäin kylmempiin ilma-kerroksiin, joissa niiden -kosteus jäähdytyksestä tiuhenee sateeksi. Sillä tavoin kadottavat -passaadi-tuulet ranta-vuoriston vaikutuksesta jo metsä-alueella -vesi-kaasut, joita ne ovat imeneet itseensä puhaltaessaan Atlantin yli, -ja sisä-osilla maata on senvuoksi ainoastaan kuuman vuodenajan -aikaansaamia sateita. - -Pernambucosta pohjaiseen ei enään löydy jyrkkää rantavuoristoa, joka -tiuhentaisi passaadi-tuulten kosteutta sateeksi, vaan sensijaan -puhaltaa talvella niitä vastaan kylmä viima sisämaasta, joka saapi ne -satamaan rannikolla. Kesäaikana vaikuttaa kuumentunut sisämaa -päinvastoin että passaadituulet puhaltavat rannikon ylitse -muodostamatta sadetta ennenkuin sisemmällä mantereella ja samalla -estävät rannikolla syntymästä kylmiin yläilmoihin kohonevia tuulia, -jotka aikaansaisivat sateita. Pernambucon rannikolla on senvuoksi kesä -kuiva vuodenaika, jotavastoin talvikuukaudet (kesä-, heinä- ja elokuu) -ovat siellä sateisimmat. - -Kesän kuivuus vaikuttaa siis Pernambucon seudulla, ett'ei myöskään -siellä saata kasvaa metsää, vaikka kuiva aika siellä ja sisemmällä -campos-alueella ilmaantuu päinvastaisessa järjestyksessä, edellisellä -seudulla kesällä eli lämpöisellä vuodenajalla ja jälkimäisellä seudulla -talvella eli viileämmällä ajalla. - -Brasiliassa ovat siis samat vuodenajat eri seuduilla niin erillaisia, -ett'ei koskaan löydy aikaa, jolloin hedelmäpuut eivät olisi edes -jossakin osassa Brasiliaa kypsällä hedelmällä. - -Ratsastettuamme _Agua Quente_ ("Kuuma vesi") nimisen kylän läpi, jolla -on nimensä siitä että sen läheisyydessä ennen löytyi kuumia lähteitä, -vaikka ne kullan kaivamusten kautta ovat hävitetyt, tulimme jälleen -campos-alueelle. - -Kolme leguaa (18,5 virstaa) matkustettuamme Inficionadosta, tulimme -kaupunginkalttaiseen isoon kylään nimeltä _Catas Altas de Matto -Dentro_. Huoneet olivat siellä molemmin puolin katua yhdessä jonossa, -kiinni toisissaan, vaan pieniä ja yksikerroksisia, ja useat autioita. -Niiden ikkunat olivat enimmäkseen ilman lasia, kahdenpuolisilla -luukuilla tai alaslaskettavilla puisilla liiste-sermeillä suljettavia. - -Poikkesimme taloon, jolla oi ollut vendaa eikä ranchoa, ja joka -muutoinkaan ei ollut varsinainen ravintola, vaikka matkustavaisten -siellä sallittiin levähtää ja tehdä tilauksiaan. Sillaikaa kuin -saattomieheni meni ruokkimaan muuleja, astuin taloon, jonka -vierashuoneet olivat auki, vaikkei ketään ollut talossa kotona. -Hetkisen odotettuani, tuli etehiseen nuori neitonen, joka, avonaisen -oven kautta nähtyään minut huoneessa, astui luokseni ja antoi minulle -kättä, vaan kohta senjälkeen, huomatessaan äitinsä tulevan ulkoa -etehiseen, hämmästyen ja punastuen riensi ulos, ennenkuin olimme -ehtineet virkkaa muuta kuin "boas dias" (hyvä päivä). - -Hän oli ainoa kaunis nainen, jonka vielä olin sisämaassa nähnyt. Hänen -kasvonsa olivat virheettömän säännölliset, poskensa punaiset ja ihonsa -valkea, niinkuin naisilla pohjaisissa maissa. - -Vähän myöhemmin huomasin hänen pari kertaa pilkistävän oven raosta, -vaan sisään ei hän enään koko ajalla, kuin olin talossa, rohjennut -tulla. Naiset ovat nimittäin Brasiliassa ja varsinkin sisämaassa ihan -tottumattomat miesväen seuraan. Mustasukkaisella arkuudella säilytetään -niitä, sekä naineita että naimattomia, perheesen kuulumattoman miesväen -seurasta. Jos kuinkakin ystävällisesti ja vieraanvaraisesti isäntä -vastaanottaa vierastansa, ei hän kuitenkaan salli naisväkensä tulla -näkyviin edes tervehtimään tai syömään samassa huoneessa. Ainoastaan -vanhempi naisväki liikkuu vapaasti talossa. - -Vähän matkaa Matto Dentrosta etempänä poikkesimme maantieltä pienelle -polulle, joka on oikotie Caracan vuoristoon ja lyhentää matkan -luostariin kolmeksi leguaksi. Aukealta harjulta laskeuduimme notkoon, -jossa kaalasimme muutamia syliä leveän ja toista kyynärää syvän joen -yli. Sieltä kulkee polku pienen mökin ohitse ja johtaa metsäisessä -notkossa toisen samanlaisen joen ylitse. Monessa mutkassa kierrettyään -pitkin pensahikkoisten mäkien rinteitä, kääntyy polku sitten avaraan -laaksoon, joka johtaa Caracan vuoristoon. - -Caracan vuoriston rinteellä laakson suussa on talonpoikamaisen Mulatin -hallussa oleva miellyttävä maatalo nimeltä _Lachac'ra_. Sen vieressä on -iso ja uhkeasti rehoittava puutarha, jossa kasvaa palmupuita, -banaaneja, kahvipensaita, viiniköynnöksiä, oranseja, sitrooneja ja -persikoita sekä goiabeirapuita (_Psidium pomiferum_), joiden viimeksi -mainittujen paraillaan kypsiä hedelmiä (_goiabas_) saattomieheni poimi -taskunsa täyteen ohiratsastaessaan. Hän katsoi oikeudekseen niitä -noukkia, sillä ne kasvoivat myöskin ulkopuolella puutarhaa, ja useat -melkein samanlaiset lajit _Psidium_ sukua ovat Brasiliassa -metsähedelmiä. Niiden hedelmät ovat Suomen omenain kokoisia, ulkoa -keltaisia, punaisella rakeisella ytimellä, sekä isosiemenisiä. Niiden -maku on sangen miellyttävä ja muistuttaa tuoreesta viikunasta, vaan on -samalla sekä imelä että hapan. - -Lachac'rasta on erittäin kaunis näköala avaran aaltoilevasti -epätasaisen lakeuden yli, jonka takana eroittaa himmeästi kaksi -siintävää vuorenhuippua taivaan reunalla. - -Tehden noin 6 leguan mutkan on tie kiertänyt pohjaiseen Caracasta, -johtaakseen vuoriston sisään tunkevaan avaraan laaksoon, jonka -pohjukassa on Caracan luostari. Lachac'rasta jatkenee sinne johtava -polku ratastienä, joka nousee vuoriston rinnettä myöten ylöspäin, niin -että melkein yhtämittaista ylämäkeä kestää liki peninkulman matkan -luostarin lähelle saakka. - -Muutaman virstan päässä Lachac'rasta on tien vieressä korkea koski, -jossa vesi syöksee jyrkkää kalliota myöten alas. Muuten ei ole paljon -vaihtelusta siinä melkein keskeytymättömässä metsässä, jonka läpi tie -kulkee, ja joka sulkee näköalan. Kärsimättömyydellä odotan metsän -loppumista, kun äkkiarvaamatta kallion takaa pistää esiin kirkon -valkoinen torni, ja kohta sen jälkeen saavumme luostarin ison poriin -eteen. - -Neljän päivän ratsastuksen jälkeen ja matkustettuani Rio de -Janeirosta noin 55 Suomen peninkulmaa, tulin Caracan luostariin ja -pappi-seminaariin. - - - - -Seitsemäs luku. - -Caracan luostarissa. - - -Tulo luostariin. -- Iso kirja. -- Seurani luostarissa. -- -Luostarikoulu. -- Vuorimaan luonto. -- Brasilian viini. -- Indiaanein -viini. -- Kallisarvoisia puita. -- Karjanhoito. -- Verta imevät -lepakot. -- Paimenet. -- Metsä-marjat ja metsä-hedelmät. - -Caracaan vievä tie johtaa palmupuilla reunatun terrassin eteen, joka -päättyy korkeana kivi-seinänä. Siinä olevan ison portin läpi pääsee -sievästi hakattuja kivisiä portaita myöten nousemaan kukka-lavoilla -koristetulle terrassille. - -Vastapäätä porttia, kukka-pengerten toisella puolen, ovat leveät -kiviset portaat, jotka vievät luostarin kirkkoon. - -Gööthiläiseen stiiliin taidokkaasti rakennetun kirkon fasaadia -kaunistaa kapea-huippuinen kello-torni, joka on kirkon kapeammassa -päässä ja sen fasaadi-oven kohdalla. Molemmilla sivuilla johtavat -kirkon kiviset portaat kaksikerroksisiin pitkiin luostari-rakennuksiin, -jotka ovat yhdessä jonossa kirkon kanssa ja taaksepäin jatkenevat -siipi-rakennuksiksi sekä muodostavat umpinaisen neliskulmaisen -huone-jakson kirkon taakse. - -Luostarin portin luona tuli minua vastaanottamaan eräs munkki, -pappiseminaarin opettaja _Gollaro_, jolle franskan kielellä esittelin -itseni ja selitin asiani. Hän saattoi minut kirkon vasemmalla puolen -olevaan rakennukseen, jossa munkit asuvat, ja jäi kanssani odottamaan -superioorin eli johtajan palajamista kirkosta, jossa parastaikaa -pidettiin rukousta. - -Hän kertoi olevansa Kreikkalainen Konstantinopolista ja ennen -kuuluneensa Venäjän uskoon, vaan kääntyneensä roomalaiskatooliseen, -koska se muka oli vanhempi ja senvuoksi oikeampi. Hän oli yhtä -avomielinen itsensä suhteen kuin vapaa, liiankin vapaa, kysymyksissään -minun asioistani, jonkavuoksi muutamissa minuuteissa olimme jo kuin -vanhat tuttavat. - -Vähän myöhemmin esitti hän minut luostarin superioorille ja seminaarin -johtajalle _Clavelin'ille_, joka oli harmaahiuksinen vanhus, -syntyperältään Franskalainen. Franskalaisella kohteliaisuudella sanoi -hän luostarissa olevan tapana tarjota vieraanvaraisuutta tiedemiehille, -joita tutkimukset johtivat Caracan vuoristoon, ja puolestaan -tarjoavansa minulle asuntoa, vaikka pitemmäksikin aikaa. Collaron -huomautettua, että kuuluin protestantiseen uskoon, vastasi hän sen -seikan ei muuttavan asiaa. Kaiken aikaakin, kuin asuin luostarissa, -osoitti hän minulle erinomaista ystävällisyyttä ja piti tarkkaan huolta -siitä, ettei minulta mitään puuttuisi niistä mukavuuksista, joita -luostari saattoi tarjota. Yhtä etevänä järkensä kuin sydämensä -lahjoilta, oli ukko Clavelin vapaa ennakkoluuloista, vaikka tarkka ja -valpas koulunjohtaja. Kaikissa, jotka olivat hänen kanssaan -tekemisissä, näkyi hän herättävän yhtä paljon mieltymystä kuin -kunnioitusta. - -Pian järjestettiin ja osoitettiin minulle asunnoksi iso huone, -yksinkertainen niinkuin muutkin luostarin huoneet, vaan täydelleen -tarkoituksen-mukainen, varustettuna vuoteella, pöydällä, tuolilla -ja vielä kolmella tyhjällä sängyllä, joita käytin hyllyinä -kasvi-kokoelmiani varten. Lisäksi oli minun käytettäväni luostarin iso -kirjasto, jossa tapasin myös useita Brasilian kasvistoa koskevia -teoksia. - -Tämä seikka oli sitä onnellisempi sattumus, kun ainoa täydellisempi -Brasilian kasvio, joka on olemassa, on niin kookas, että matkailijan ei -tee mieli ottaa sitä mukaansa, sillä siitä yksistään olisi täysi muulin -kuorina. Se on C.F.Ph. de Martiuksen alkama _Flora Brasiliensis_, josta -jo on tullut 95 nidosta isoa folioa, joiden hinta yhteensä nousee liki -neljään tuhanteen markkaan. Sen jatkamista on jo kauan aikaa -kustantanut Brasilian Keisari Dom Pedro II:nen, joka on myös maksanut -ison palkkion niille useille kymmenille Euroopan etevimmästä -kasvitutkijasta, jotka ovat kirjoittaneet kukin eri osansa teoksesta. - -Brasiliassa on hallitus muutoinkin suurilla kulungeilla kokenut -edistää maan kasvullisuuden tutkimista, käsittäen kuinka suuri -kansallis-taloudellinen arvo sillä on maassa, jonka metsissä ja -kedoilla kasvaa ääretön luku hyötykasveja, kallisarvoisimpia puita, -arvokkaita hedelmiä, paraimpia väri- ja lääkintä-aineita sisältäviä -kasveja sekä kauniimpia koristuskasveja, joilla kaikilla on melkein -rajaton menekki maailman kauppaliikkeessä. Todistukseksi Brasilian -kasvilajien runsaudesta, mainittakoon, että sieltä tunnetaan noin -12,000 endeemillistä eli melkein ainoastaan Brasiliassa kasvavaa -ylhäisempää kasvilajia (fanerogaameja ja sananjalkoja), joten siis -siellä löytyvien ylhäisempien kasvilajien luku saattaa nousta 30 -tuhanteen. - -Luostarissa oli myöskin lukusali, johon tuli muutamia hengellisiä -aikakauskirjoja sekä "Gazeta de Noticias" niminen sanomalehti Rio de -Janeirosta. Siellä oli munkeilla tapana juoda päivällis-kahvinsa ja -pelata biljaardia, jonka eräs luostarin munkeista oli valmistanut. -Sielläkin oli minun lupa käydä mieleni mukaan. - -Seurasta ei minulla siis tarvinnut olla puutetta luostarissa. Padre -(pappi) Collaro pistäytyi myös aina väliin luokseni juttelemaan -Euroopan asioista, Venäjän turkestanilaispolitiikistä ja suhteista -Englantiin, ynnä nihilisteistä, sosialisteista ja Bismarckista, joihin -kaikkiin asioihin koko maailman huomio oli kääntynyt. Vähitellen -tutustuin muidenkin munkkien kanssa, joista useat olivat Franskalaisia -ja kolme Saksalaisia. - -Samaan aikaan kuin tulin luostariin, oleksi siellä myös eräs nuori -franskalainen hyönteiskerääjä nimeltä _E. Gounelle_. Varustettuna -Franskan tasavallan suositus-kirjeillä, joita hän oli saanut ehdolla, -että hän keräisi kokoelmia Franskan museoja varten, matkusteli hän -omilla varoillaan Brasiliassa, pitäen asuntoa pääasiallisesti -varakkaissa kartanoissa, joihin hän hankki itselleen suositus-kirjeitä. -Luostarissa asui hän jo kolmatta kuukautta ja oli siellä ollut jonkun -aikaa yhdessä hyönteiskerääjä Germain'in kanssa. - -Tehtyämme muutamia vaelluksia yhdessä, tuli meistä pian hyvät ystävät, -vaikka meidän erillaiset toimet eivät kauan aikaa sallineet -jatkaaksemme vaelluksiamme yksissä seuroin. - -Hän oli samoinkuin Germainkin kerännyt ison kokoelman hyönteisiä, noin -8,000 kappaletta, paraastaan kovakuoriaisia (Coleoptera), ja nyt kun -alkoi huhtikuusta syyskuuhun kestävä kuiva vuodenaika, jolloin -hyönteisiä löytyy vähemmin, käytti hän aikaansa paraastaan kolibrien -ampumiseen. Niitä hän ampui joka päivä niiden kolmen viikon kuluessa, -kuin me oleksimme Caracassa yhdessä, sillä seurauksella että ne viimein -tulivat niin aroiksi, että niitä oli hyvin vaikea saada, vaikka ne -alussa lentelivät vallan kasvojen eteen. Niitä tapasimme vuoristossa -kaikkiaan 7 lajia, jotka melkein kaikki olivat siellä sangen -tavallisia. Muutamat kolibri-perheet asuivat myös puutarhassa ja -luostarin terrasseilla, jonne ne olivat laittaneet pikkuisia -pumpulilla sisustettuja pesiään. Brasilian kielellä niitä nimitetään -"kukkain-suutelijoiksi" (_heija-flor_), sillä niillä on tapana -liehuella kukkain päällä ja lennossa pistää pitkän kapean nokkansa -kukkain kupuun noukkiakseen siitä pikku-hyönteisiä ja imeäkseen mettä. -Syystä ne olivat munkkein erityisiä lemmikkejä, ja Gounelle joutui -luostarissa viimein silminnähtävästi epäsuosioon niitä vainoamisestaan. - -Paitse Gounellea ja minua oli luostarissa vielä kolme muutakin -luonnontieteilijää, nimittäin kolme luostarin munkkia, jotka myöskin -keräsivät hyönteisiä ja kasvejakin ja lähettivät kokoelmiaan Franskaan. -Kaksi niistä olivat kuitenkin enimmäkseen matkoilla maakunnissa -saarnaamassa ja ainoastaan kolmas eli abbé _Dorme_ oleksi yhtä mittaa -luostarissa. Hän sanoi koonneensa 14,000 hyönteistä, jotka hän oli -lahjoittanut etevälle franskalaiselle hyönteistutkijalle abbé -David'ille. - -Paitse niitä munkkeja, jotka samoin kuin Dorme olivat opettajia -seminaarissa, oli luostarissa useita toisiakin, joilla oli muita -toimia, vaan kullakin eri spesialiteettinsä. Eräs Saksanmaalta -karkoitettu jesuiitti oli täydellinen nikkari, jonka verstassa -parastaikaa valmistettiin koristuksia kirkkoon Caracan monenlaatuisista -kauniista puulajeista. Yksi seminaarin opettajista oli monipuolinen -mekaanikeri ja valmisti luostarille kaikenlaatuisia tarvekaluja ja -koristuksia. Hän oli laittanut kirkontornissa olevat kolme hyvin käyvää -kelloa ja birjaardin lukuhuoneesen. Eräs munkki oli puutarhuri. Padre -_Cajo_ oli toimelias ja innokas taloudenhoitaja. Saksalainen pappi -_Esch_ oli apteekkari ja melkoinen lääkäri. Toinen, myöskin -toukokuun-lakien johdosta vuonna 1872 Saksanmaalta karkoitettu -hyväsydäminen jesuiitti, jonka kanssa tulin vallan hyväksi ystäväksi, -piti huolta pesu-vaatteista. Yksi pappi oli ylikyypparina ruokasalissa -ja toinen oli kokkina, joka valmisti ruuat koulun suurilukuiselle -oppilaskunnalle ja kenties viidellekymmenelle muulle hengelle, jotka -joko asuivat luostarissa tai olivat siellä vierailemassa ja -vieraanvaraisuutta nauttimassa. - -Niinkuin jo on mainittu, on luostarissa papiksi aikovia varten arvokas -opisto, jossa oli 150 oppilasta, kaikki luonnollisesti internejä -(sisäoppilaita). Siinä luetaan paitse theologian eri osia, myös -latinan, franskan ja englannin kieliä, historiaa, maantiedettä, -laskentoa ja fysiikkia, harjoitetaan lisäksi laulua, soitantoa ja -voimistelua, puhumatta kirkollisista menoista, jotka pyhäpäivinä -kestävät, joidenkuiden tuntien väliajalla, suuren osan päivää, ja joita -muulloin pidetään aamulla, ehtoolla ja ateriain jälkeen. Tarkka -järjestys vallitsee näissä kaikissa tilaisuuksissa. Riveissä menevät -oppilaat ruokasaliin, jossa koko aterian ajan yksi oppilaista -saarnastuolissa lukee ääneen latinankielistä rukousta. Oppilaiden -vapaus on hyvin rajoitettu, ja ainoastaan opettajain seurassa näin -heidän liikkuvan ulkopuolella huoneustoaan, yksin puutarhoissakin. Joka -päivä näin heidän kuitenkin opettajain johdolla kulkevan metsiin ja -kedoille luostarin ympärystöllä, meluavia leikkejä harjoittamaan tai -etsimään virkistystä luonnon ihanassa helmassa. - -Melkein joka haaralla ympäröitynä jylhillä gneissi-, graniitti- ja -itakolumiitti-kallioilla, on luostari ikäänkuin avarassa kraatterissa -eli patamassa, jonka pohjassa on laajoja ketoja ja rinteillä tiheitä -metsiä. Itse luostarin asema on aneroiidi-baromeetterini mukaan 1,400 -metriä (4,760 jalkaa) merenpinnan yli, ja ympäröivät vuoret kohoavat -1,600-2,000 metriä (5,440-6,800 jalkaa) meren yli. - -Caracan ilmanlaatu on myös varsin suloinen, ei koskaan liian kuuma, -vaan öisin talvella kuitenkin kylmä, niin että useasti vesikin jäätyy. -Sateinen vuoden-aika eli kesä, jolloin melkein joka päivä tavallisesti -kello 3 ja 4 vaiheilla j.p.p. sataa, kestää syyskuusta maaliskuun -loppuun, ja talvi tai kuiva vuodenaika alkupuolelta huhtikuuta -syyskuuhun. Ollessani luostarissa satoi 6 päivänä huhtikuuta viimeisen -kerran, ja ainoastaan 5 päivänä toukokuuta vihmaeli myös vähäisen. Yöt -olivat jo viileitä, vaan jäätymä-pykälään ei ilman lämpö vielä -alentunut, kuten kesäkuussa kuuluu tapahtuvan. - -Tällä kuivalla talviajalla kadottavat useat puulajit lehtensä ja -kedoilla kuivaa heinä keltaiseksi, vaan useat kasvilajit, varsinkin -yhdyskukkaisten heimoa (_Synanthereae_), ovat silloin myös paraalla -kukalla. Monet pensaat ja puut kukkivat paljain lehdin loppupuolella -talvea. Verrattomasti suurin luku kasveista kukkii kuitenkin sadeajalla -(kesällä). - -Vuorimaan lauhkea ilmanlaatu vaikuttaa myös, että etelä-eurooppalaiset -viljelykasvit menestyvät Caracassa erittäin hyvin. Luostarin -puutarhoissa kasvaa omena- ja sitroonipuita, puhumattakaan -oransi-puista, joita Rio de Janeironkin maakunnassa viljellään jokaisen -pienenkin mökin puutarhassa. Myöskin viiniköynnös menestyy vallan hyvin -Caracassa ja antaa kahdesti vuodessa sadon (ensimäisen helmikuussa), -vaan viimeisinä vuosina on sitä kuitenkin vaivannut eräs valkoinen laji -lehtitäitä. Joka päivälliseksi oli meillä Caracassa kasvaneista -rypäleistä valmistettua viiniä, joka laadultaan oli Franskan parempien -viinien vertaista. Muualla Minas Geraeksessa valmistetut viinit ovat -sitä vastoin erittäin huonoja ja happanemista säilymistä varten, -niinkuin minulle sanottiin, sekoitetut äitelän maun antavalla -cannasokuri-viinalla. Jos siis Brasilialaiset eivät muualla kuin -Caracassa osaa valmistaa viiniä, ei viiniköynnös suurimmassa osassa -heidän maataan myöskään menestykään, paitse johonkin määrin neljässä -eteläisimmässä maakunnassa ja lisäksi joillakuilla vuorilla, sillä se -on tempereeratun ilmanalan kasvi. Sitä tosin viljellään jo sangen -paljonkin eteläpuolella käännepiiriä olevissa maakunnissa Rio Grande do -Sul, Santa Catharina, Parana ja Sao Paulo, vaan tuskin on luultavaa, -että sillä sielläkään tulee koskaan olemaan sellaista menestystä, että -se saisi suurempaa kansallis-taloudellista arvoa, niinkuin esim. -Euroopassa, sillä Brasilian troopillinen luonto ja ilmanala, joka on -sen menestymiselle esteenä, ulottuu näihin eteläisiin maakuntiin -saakka. - -Vähemmin hyvin kuin tempereeratun ilmanalan kasvit, menestyvät -Caracassa troopilliset hedelmäpuut. Kuitenkin tuottavat siellä banaanit -runsaan sadon, vaan muita tärkeämpiä tropiikin hedelmäpuita ei siellä -tätä nykyä juuri viljellä. - -Pikemmin koristus- kuin hyöty-kasveina viljellään siellä mirim-palmua -ja jaboticabeiraa (_Eugenia cauliflora_ eli _Myrtus jaboticaba_). -Jälkimäinen on iso paksu puu koivunlehtien kokoisilla lehdillä ja -kuuluu myrtti-kasvien heimoon. Sen hedelmät, jaboticabat, ovat -jokseenkin hyvänmakuisia (imeliä), vaan ainoastaan kirsikan kokoisia -ja muutoin niiden muotoisia ja värisiäkin. Ne ovat kummallisia -kasvamis-tapansa puolesta, sillä ne istuvat varrettomina kiinni puun -paksussa rungossa aina tyveen saakka sekä oksain alemmissa -lehdettömissä osissa. Indiaanit kokoavat niitä myös viinin -valmistamista varten. - -Caracan metsissä kasvaa useita lajeja sangen arvokkaita puita, joista -luostarille on monenlaista hyötyä. Pieniä metsikköjä muodostaen ja -muiden puiden seassa metsissä kasvaa seuduittain palmito-palmua -(_Euterpe edulis_), jonka rungon vihreä latva noin kyynärän tai -puolentoista pituudelta on keitettynä ruuaksi kelpaavaa ja käytetään -kaalintapaisten ruokain valmistukseen. Luostarin lähistössä kasvaa jo -ennen mainittua pinheiro-petäjää (_Araucaria Brasiliensis_), jonka -pähkinämäiset siemenet ovat syötäviä ja kerätään varsinkin sikojen -lihoittamista varten. Kallisarvoista ja kaunista puuta saadaan useista -Caracan puulajeista, joista mainittakoon: cedro vermelho (_Cedrela -Brasiliensis_, Meliaceae heimoa), jolla on punaista juomuista -aromaatillisesti hajuavaa puuta; jacarandat eli palissanderit (useita -_Jacaranda_ lajeja Bignoniace'ein heimoa sekä _Machaerium_ lajeja ynnä -_Dahlbergia nigra_ hernekasvien heimoa), joilla jo kauan on ollut -eurooppalainen maine, ja joiden puu on erittäin kovaa ja keltaisen -ruskeaa, melkein mahognyn kalttaista; vinhatico (lue: vinjaatiko) eli -amarello, eräs Mimoseae heimoon kuuluva laji (_Acacia maleolens_), -jolla on kaunista keltaista puuta; sobro eli sobragy (_Erythroxylon -areolatum_), jolla on sitkeää ja punaista erinomaisen kaunista puuta, -joka on oudon näköistä harvinaisen paksujen ydinsäteittensä vuoksi. - -Näitä puita oli luostarissa koossa kirkon sisustamista varten. -Luostarin tuotteista ei nimittäin mitään lähetetä kaupaksi, vaan -tarkoittaa sen talous ainoastaan sen ja siellä löytyvän koulun -ylläpitoa, niin paljon kuin mahdollista, Caracan omilla tuotteilla. -Maanviljelystä ei siellä kuitenkaan harjoiteta, vaan pidetään -pääelinkeinona karjanhoitoa, joka on laajennettu sangen suuremmoiseksi -ja järjestetty järkevämmälle kannalle, kuin Brasilialaisten yleensä. -Caracassa valmistetaan nimittäin sekä juustoa että voita ja lypsetään -lehmät säännöllisesti, jotka toimet yleensä eivät kuulu Brasilialaisten -karjanhoitojärjestelmään. - -Karjanhoitoa harjoitetaan nimittäin Brasiliassa yleensä siten, että -karja on kaiken vuotta metsissä ja kedoilla oman mielensä mukaan. Kun -karjalla on tapana joka yöksi tulla samaan paikkaan, jonka se on -leposijakseen valinnut, tavallisesti jonkun puron rannalle tai suon -laiteelle, niin ei sitä ole vaikea vähälläkään paimenluvulla hoitaa ja -pitää valvonnan alla. Vastasyntyneet vasikat kuljetetaan kotia ja -niiden emät seuraavat niitä sinne tavallisesti vapaaehtoisesti ja -tulevat sitten jonkun aikaa joka ilta sinne takaisin vasikoitaan -imettämään. Ainoastaan näitä vastakantaneita lehmiä lypsetään aamuin ja -illoin lyhemmän ajan kuluessa ja niiden maidosta valmistetaan Minas -Geraes maakunnassa vähän voita, vaan pääasiallisesti juustoa, melkein -samallaista kuin kotitekoinen juusto Hämeessä paistamattomana. - -Voita valmistetaan Brasiliassa sangen vähän, ja enin voi, jota siellä -syödään, on Euroopasta, varsinkin Englannista ja Hollannista tuotua. -Vaikka sitä kuljetetaan konserveina ilmanpitävissä läkki-laatikoissa, -jotka sisältävät ainoastaan yksi tai kaksi kiloa, ja sen hinta on -vähintäin toista vertaa kalliimpi kuin Suomessa, on se kuitenkin -ruokapöydälle joutuessaan maultaan sellaista kuin tavallinen venäläinen -voi. - -Ainoastaan vähäisestä osasta karjaa saadaan siis Brasiliassa maitoa ja -siitäkin sangen vähän, sillä huonolla hoidolla ovat raavaat tulleet -huonolypsyisiksi, niin että vastakantaneelta lehmältäkään, kun osa -maidosta jätetään vasikan imettäväksi, saatetaan lypsää vuorokaudessa -ainoastaan puoli kannua ja vähemminkin. Seuduttain on karja niin -hedelmätöntä, että lehmät kantavat ainoastaan joka toinen vuosi, ja -yleensäkin on sääntönä että ainoastaan kolmas osa lehmistä vuosittain -vasikoi. Paimenilla, jotka samoinkuin Schweitsissä asuvat pienissä -majoissa karjan luona, ei siis ole karjan lypsystä sen enemmän huolta, -kuin että he saavat maitoa omaksi ruuakseen. Heidän toimenaan on antaa -karjalle suolaa (joka kuitenkaan ei ole tarpeellista seuduilla, -joissa karja löytää salpietaria maasta) sekä tappaa vuosittain -kymmenes osa karjasta, nylkeä nahka ja kuivata liha. Pääasiallisesti -vuodissa ja kuivatussa lihassa (carne secca eli xarque) on siis -tulos karjanhoidosta. Edelliset ovat myös Brasilian tärkeämpiä -ulosvientitavaroita, ja vaihtelee niiden vuotuinen eksportti 5 ja 7,5 -miljoonan milreissin vaiheilla. - -Paljon haittaa on karjanhoidolle, varsinkin sisämaassa, vampyyreistä -eli verta imevistä yölepakoista, jotka yöllä laskeutuvat makaavain -raavaiden selkään, imeäkseen niistä verta. Haavoista, joita ne siten -repivät eläimiin, syntyy usein kuolettavia ajoksia senkautta että -hyönteiset panevat niihin muniaan. Verta imeviä lepakkoja löytyy -Brasiliassa suuri joukko lajeja, esim. sukua _Phyllostoma_ pari tusinaa -lajeja sekä muutamia _Glossophaga_ ja _Desmodus_ lajeja. Suurin on -varsinainen vampyyri (_Phyllostoma_ eli _Vampyrus Spectrum)_, jonka -ruumis on liki korttelin pituinen ja siipien päiden välys yli kyynärän. -Tavallisimmat ovat parvissa elävät _Thyroptera tricolor_ Spix ja -_Proboscidea (Emballonura) rivalis_ Spix. Ei ainoastaan sarvikarjaan ja -muuleihin vaan myöskin ihmiseen hänen maatessaan iskevät vampyyrit -kiinni. - -Isommilla fazendoilla on tuhatmäärä nauta-eläimiä, joita tavallisesti -paimentaa yksi eli kaksi paimenta (vaqueiro). Kun orjiin tavallisesti -ei ole tarpeeksi luottamusta, että heille uskottaisi tämä toimi, niin -käytetään siihen palkollisia, jotka yhteensä saavat kolmannen osan -karjan tuotteista. Silloin kun ei ole kanto-aika, käyvät he ainoastaan -toisinaan katsomassa karjaa, -- ettei se ole taudissa tai eksynyt -vieraasen karjaan, joka tunnetaan raavaisiin kuumalla raudalla -poltetuista merkeistä. Kedoilla ratsastavat he tavallisesti muulin -seljässä ja ovat puetut omituiseen, erään kotimaisen hirven (_Cervus -rufus_ Cuv.) nahasta valmistettuun pukuun, joka metsissä ja -pensahikoissa varjelee heitä okaisista kasveista. Suuren osan vuotta, -varsinkin kuivalla vuodenajalla eli talvella, jolloin fazendain -lähistössä ei kasva karjalle tarpeeksi heinää, asuvat he salomailla ja -elättävät itseään lihalla, maidolla, marjoilla ja muilla hedelmillä, -joista eri lajit, kypsyen eri aikoina, seuraavat toisiaan pitkin -talvea. - -Syötävistä hedelmistä, joita löytää metsissä, mainittakoon tässä -seuraavat lajit: - -_Araticu't_ kasvavat useissa puissa, jotka kuuluvat sukuun _Anona_. - -_Guabiroba_ on myrtti-kasvien heimoon kuuluvan _Abbevillea -Klotzschiana'n_ hedelmä. - -_Aracaz_ ovat erikokoisia goiaban kalttaisia hedelmiä ja valmistuvat -useissa _Psidium_ lajeissa (_P. variabile_ Berg, _microcarpum_ Camb., -_cuneatum_ Camb. y.m.). - -_Murici't_ kasvavat useissa Malpighiace'eissä, esim. _Byrsonima -verbascifolia'ssa_, joka on paksurunkoinen pensas ja kasvattaa pieniä -hyvänmakuisia keltaisia marjoja. - -_Humbu_-nimiset luumun tapaiset hedelmät, joita syödään maidon kanssa, -kasvavat imbuzeiro-nimisessä Terebinthace'issa (_Spondias_). Se on -merkillinen myöskin sen puolesta että sen juurista kasvaa maanpinnalle -nyrkin tai miehenpäänkin kokoisia mukuloita, joiden ontelosta -sisustasta janoava erämaan matkustaja löytää juoma-vettä. - -_Mangaba_, joka on jokseenkin luumun muotoinen ja makuinen, on parin -sylen korkuisen kautsukki-puun (_Hancornia speciosa_, Apocyne'ein -heimoa) hedelmä. - -_Burity-hedelmä_, kasvaa komeassa palmu-puussa (_Mauritia vinifera_), -jonka rungossa olevaa nestettä Indiaanit käyttävät boriti-viinin -valmistukseen. Myöskin useilla muilla palmu-lajeilla on syötäviä -hedelmiä, toisilla pähkinämäisiä, toisilla luumarjan-tapaisia. - -_Pitomba't_ ovat happamia keltaisia luumun kalttaisia hedelmiä, jotka -kasvavat Sapindaceae heimoon kuuluvassa pensaassa _Sapindus -esculentus_. - -_Bacopari't_ valmistuvat useissa Sapotaceae-heimoon kuuluvissa -lajeissa. - -_Mutamba_ on viikunan-makuinen okainen hedelmä, joka kasvaa -Büttneriaceae heimoon kuuluvassa _Guazuma ulmifolia'ssa_. - -_Cagaiteira_ on myrtti-heimoon kuuluvan _Stenocalyx dysentrica'n_ -marja, samoinkuin _jaboticaba_ samaan heimoon kuuluvan _Eugenia -(Myrciaria) cauliflora'n_. - -_Jamacarus_ ovat _Cactus_ kasvien marjoja. - -_Maracuja't_ kasvavat köynneliäissä kauniskukkaisissa Passiflore'eissä -(esim. _Passiflora alata, P. vitifolia_, y.m.) ja ovat soikeita -nahkeita hedelmiä, jotka runsaasti sisältävät limaisia imelän-happamia -siemeniä. - -Syötäviä hedelmiä on useilla Mimoseae heimoon kuuluvilla _Inga_ -lajeilla ja samoin myöskin _jatobal_ nimisellä Caesalpinieae heimoon -kuuluvalla puulla (_Hymenaea courbaril_), joka kuitenkin enemmän on -tunnettu juurten alle keräytyvän arvokkaan hartsinsa vuoksi. - -Lähempänä päiväntasaajaa tai metsäregioonissa tavataan metsissä vielä -useita muitakin arvokkaita hedelmä-puita, joista tässä mainittakoon -seuraavat: - -_Sapucaia't_ eli isot myrtti-kasvit _Lecythis lanceolata_ Poir., -_Amazonum_ Mart. ja _ollaria_ L. kasvattavat kummallisia pään-kokoisia -pähkinöitä, jotka aukeavat kannella ja siten syntyneen aukon kautta -ravistavat syötävät siemenensä maahan. - -_Pacuri_-puut (_Symphonia cocoinea_ L., _Platonia insignis_ Mart.) ovat -erinomaisen isoja Guttiferae heimoon kuuluvia puita, joilla on isoja -imeliä ja aromaatillisia marjoja. - -_Sorveira (Collophora eli Couma utilis)_ on Apocynei, joka kasvattaa -isoja luumumaisia hedelmiä. - -_Cajueiro (Anacardium occidentale)_ on Therebinthaceae heimoon kuuluva -pieni puu, jolla on kahdenlaisia hedelmiä. Sen kukkaperät turpoavat -ison peeronin muotoisiksi hyvin meheviksi epähedelmiksi, joiden neste -on erinomaisen virvoittavaa ja terveellistä, vaan niiden yläpuolella -istuvat kastanjamaiset pähkinät ovat katkeranmakuisia ja ainoastaan -kärvennettyinä syötäviä. Toisella lajilla, _Anacardium humile_, -joka kasvaa campos-alueella, on pienemmät hedelmät ja tuskin kyynärää -korkea pensasvarsi, joka maan sisään jatkenee hyvin isoksi ja -paksu-runkoiseksi maanalaiseksi puuksi. - -_Papaya (Carica papaya)_ kuuluu Papayaceae heimoon ja kasvattaa -korttelin pituisia meloonin kalttaisia hedelmiä, joita nimitetään -_mamno'ksi_ ja syödään lihan kanssa keittämättöminä tai keitettyinä. - -_Ambauva do vinho (Pourouma cecropiaefolia)_ on Artocarpeae heimoon -kuuluva puu, jolla on viinirypäleen kalttaisia hyvänmakuisia -luumarjoja. - -_Castanheiro (Bertholletia excelsa)_ on iso puu, joka kuuluu -myrtti-heimoon ja kasvattaa lapsen pään kokoisia raskaita pähkinöitä. -Kun ne ovat kypsiä, varisevat ne kolinalla alas puusta ja tunkevat -painonsa vuoksi monasti syvälle maahan. Ne ovat niin kovakuorisia, että -niiden halkaisemiseen tarvitaan luja kirveen isku. Pähkinän sisässä on -suuri joukko parin tuuman pituisia kolmisärmäisiä kovakuorisia -siemeniä, jotka Para-pähkinäin nimellä ovat Suomessakin hyvin -tunnettuja. Castanheiro muodostaa alemman Tocantinin ja Orinocon -välillä komeita metsikköjä, jonne Indiaanit syyskuussa joukoittain -matkustavat Para-pähkinöitä keräämään. Niitä lähetetään Brasiliasta -ulkomaille vuosittain noin 1 miljoonan 3 sadantuhannen milreissin -edestä. - -_Uaraná_ (_Paullinia sorbilis_, Sapindaceae heimoa), jonka siemenet -sisältävät koffeiiniä, on Matto Grosso maakunnalle yhtä tärkeä pensas, -kuin kahvi-pensas Itä-Brasilialle, ja sen kärvennetyistä siemenistä -valmistetaan terveellistä chocolaadin kalttaista juomaa. - -_Cacao_-puut, joiden siemenet ovat tärkeä ravinto-aine ja arvokas -kauppa-tavara, kasvavat metsissä ylemmän Amazonin luona. Niitä on -useita lajeja, ja vähintäin kuudesta eri lajista sukua _Theobroma_, -joka kuuluu heimoon Büttneriaceae, valmistetaan kaakkaota. Tärkein ja -enimmin viljelty niistä on _Th. cacao_ L., joka on puikea-lehtinen -pienikukkainen puu ja kasvattaa korttelin pituisia kellan punaisia -kurkkuja ja niiden sisään noin 40 isoa siementä. - - - - -Kahdeksas luku. - -Vaelluksilla Caracan vuoristossa. - - -Kärmeet. -- Kärmeen myrkyn vaikutus. -- Retkiä vuorille. -- Apinat. -- -Retki korkeimmalle huipulle. -- Jaguaari. -- Muut pedot. -- Tiheät -notkot. -- Alpiini-regiooni. -- Eksyksissä. -- Janossa 18 tuntia. -- -Kulku pimeässä. -- Kuinka jouduin puunlatvaan. -- Kuilussa. -- Yötä -luolassa. -- Bromeliain vesi. -- Vuoteeni. -- Aamu. -- Veden löytö. -- -Yön kaste. -- Hiiden-kirnut. -- Aarnio-metsä. -- Apinain seurassa. -- -Tulo maantielle. -- Väsymys. -- Pappi Cajon lääke. -- Tulo luostariin. --- Retken seuraukset. - -Ensimäisinä päivinä, Caracaan tultuani, tein Gounellen seurassa -lyhempiä vaelluksia luostarin ympärystöllä. Hän neuvoi minulle polkuja, -jotka johtivat eri suunnille metsiin ja ympäröiville vuorille. Mukava -tie nousi matkan vuoren-rinnettä ylöspäin entisen hyljätyn kirkon -luokse. Siitä oli paljon helpoitusta vuorille kiivetessä. Kaksi polkua -veivät silloille, jotka johtivat laaksossa juoksevan syltä syvän joen -yli. Kolmas polku johti uimahuoneesen, joka oli rakennettu -vilpasvetiseen puroon tehdyn salpauksen luokse, -- mieluinen -levähdyspaikka kuumuudesta ja väsymyksestä hiestyneelle -metsänkulkijalle. Neljäs polku saattoi aholle, jossa kasvoi runsaasti -kahta okaista korkeaa _Solanum_ (potatti) lajia, joiden keltaiset isot -hyvänmakuiset marjat olivat paraillaan kypsinä (toinen oli _S. -aculeatissimum_). Niitä syödessä oli kuitenkin varominen, ettei -vahingossa pistänyt suuhunsa kolmannen melkein samannäköisen -_Solanum_-lajin hedelmiä, jotka sisälsivät kovaa myrkkyä. - -Siten tutustuttuani paikkakuntaan, kulimme myöhemmin tavallisesti kukin -omia teitään sen mukaan kuin työllemme katsoimme edullisimmaksi. -Gounelle ammuskeli kolibreja ja ravisteli pensaista hyönteisiä -sadevarjoon, jonka saattoi asettaa pensaiden alle, käännettyään varren -syrjään siinä olevan saranan avulla. - -Kerran sai hän, pensaita ravistellessaan, hyönteisen asemesta ison -kärmeen, josta hän selvisi lähtemällä kiireesti pakoon. Sellaisia -näimme kuitenkin ainoastaan hyvin harvoin, vaikka polkujen varsilla -useinkin kuulimme rapinaa pensaissa, arvattavasti kärmeiden -aikaansaamaa, vaan ne ovat Brasiliassa arkoja ja piiloittuvat -kuullessaan ihmisen lähestymistä. Luostarin kirkosta näin kerran -matelevan ulos pienen kärmeen, jonka eräs munkeista riensi tappamaan. -Toisen kerran, Padre Cajon kanssa kävellessäni, tapasimme navetan luona -lyhyen paksunlaisen kärmeen, jota myöskin sanottiin myrkylliseksi. Sitä -enemmän ei minulla ollut tekemistä kärmeiden kanssa koko matkallani. - -Paljoa tavallisemmat, kuin myrkylliset kärmeet, ovat Brasiliassa -yleensä myrkyttömät. F. de Castelnaun tutkimusretkellä Etelä- ja -Länsi-Brasiliassa tavattiin 48 lajia kärmeitä, joista ainoastaan 11 -lajia oli myrkyllisiä, ja paluumatkalla Amazonin luona 43 lajia, joista -9 myrkyllistä. Isoin kaikista on myrkytön sucuriu eli vesikärme (_Boa -scytale_ L., _B. aquatica_ Pr. Max., _Eunectes murinus_ Vagl.), jota -tavataan myöskin Minas Geraes maakunnassa. Se oleksii soissa ja jokien -varsilla sekä vedessäkin ja voipi sangen kauan sukeltaa veden sisässä. -Väriltään on se tumman harmaa mustilla pilkuilla. Se on reiden -paksuinen ja pituudeltaan saattaa se olla 20 vieläpä 30:kin kyynärää. -Jättiläiskärme eli, Tupikielisellä nimellä, giboya (_Boa constrictor_ -L.), on paljon pienempi ja tuskin 5:ttä tai 6:tta kyynärää pitempi -sekä selvempi-täpläinen. Se asuu maankoloissa, kallionrotkoissa ja -puiden juurten alla kuivissa kuumissa erämaan metsissä ja syöpi -kaikenlaatuisia metsän eläimiä, hirviä, capybaroja ja hiiriäkin, vaan -kun sen puru ei ole myrkyllinen, on se samoinkuin edellinenkin -ihmisille sangen vaaraton, ja päähän tähdätyllä kepin-iskulla tai -pyssyn-laukauksella sen saattaa helposti tappaakin. Tarhakärmeiden -sukuun (_Coluber_) kuuluvat lajit ovat tavallisimmat Brasilian -kärmeistä ja myöskin vaarattomia. Niitä on useita lajeja, isompia ja -pienempiä, joista tavallinen caninana (_Coluber_ eli _Spilotes -pcecilostoma_ Pr. Max.) on neljänkin kyynärän pituinen. - -Myrkyllisistä kärmeistä ovat _Crotalus_ ja _Bothrops_ sukuihin kuuluvat -lajit vaarallisimmat. Niiden puru on nopeasti kuolettavaa sekä -ihmiselle että isoimmille kotieläimillekin, vaan pikaisella avulla sekä -siinä tapauksessa että on tullut vähemmin myrkkyä haavaan saatetaan -niiden puremaa myöskin parantaa polttamalla haavaa tai suurentamalla -sitä myrkytetyn veren poisjuoksettamista varten sekä ruiskuttamalla -siihen ammoniakkia tai varsinkin permangaanihappoista kaliota. Kansa -tuntee myöskin ruohoja, joilla se parantaa kärmeen pureman. Sellaisista -kehutaan paraimmaksi herva d'urubu nimistä kasvia. - -Kärmeen purema saapi aikaan seuraavia vaikutuksia: purrun jäsenen -pöhöttymisen, vihreää nestettä sisältäväin rakkojen muodostumisen, -pakotusta, verentunkoa purrulle paikalle, suonen nopeampaa tykytystä, -joka vähitellen hidastuu, verenvuotoa nenästä, suusta, silmistä ja -korvista, oksennusta, vähitellen tapahtuvaa heikkonemista ja kuoleman. - -Kalkkalokärme, cobra cascavel (_Crotalus horridus_), joka elää -metsiköissä campos-alueella, on erinomaisen myrkyllinen, niin että sen -puru usein tappaa melkein silmänräpäyksessä tai aikaansaapi ennen -kuolemaa sokeuden. Onneksi tämä kärme on sangen laiska, eikä hyökkää -ihmisen päälle, jollei siihen kosketa tai sitä polje. Pituudeltaan on -se 3 tai 4 kyynärää ja sangen paksu. Vähän isompi vielä on surucucu -(_Bothrops surucucu_ Spix, _Lachesis mutus_ Daud.), joka elää -varjoisissa aarniometsissä ja eroaa edellisestä siinäkin että sillä ei -ole pyrstössä kalisevia renkaita niinkuin kalkkalokärmeellä. Sen -myrkkyhampaat ovat puolitoista tuumaa. - -Tavallisin Brasilian myrkyllisistä kärmeistä on jararakka eli -jararacussu (_Trigonocephalus jararaca_ Schleg.), joka on paljoa -pienempi kuin edelliset, ja vähemmin myrkyllinen sekä väriltään -keltaisen musta. - -Niinkuin muissakin maissa on Brasiliassakin tapana tappaa kaikki -kärmeet, joita kohtaa, sekä myrkylliset että myrkyttömät, paitse yhtä -myrkytöntä lajia, josta väitetään että se syöpi toisia kärmeitä vieläpä -kalkkalokärmeitä ja surucucujakin. Sitä nimitetään cobra fria'ksi -(_Coluber variabilis_ Pr. Max.). - -Kun siis kärmeiden kanssa niin harvoin joutuu tekemisiin Brasiliassa, -tottuu siellä pian liikkumaan sekä heinikoissa että metsissä kokonaan -huolettomana niiden suhteen. Brasilian salomailla matkaillessa eivät -suurimmat vaikeudet ja rasitukset tulekaan isoista ja peloittavista -eläimistä, joiden kanssa olisi ryhtyminen taisteluun, vaan päinvastoin -vähäpätöisistä pienistä hyönteisistä ja rauhallisesta kasvikunnasta. - -Miten vaivaloista ja ankaraakin taistelua kuitenkin näitä jälkimäisiä -vastaan yhäti on Brasilian metsissä käyminen, tulee näkymään myöskin -päiväkirjani otteista, joita tässä julkaisen, tutustuttaakseni lukijaa -Caracan vuoriston luontoon. - -Huhtikuun 5 päivänä tein ekskursioonin eräälle Caracan pienemmistä -vuorista. Sen huippu oli noin 1,500 metrin (5,100 jalan) korkeudelta -metsätöntä, vaan kasvoi sylenkorkuista tiuhaa varvukkoa, jonka -punakukkaiset pikku- tai hienolehtiset _Melastomeit_ muodostivat. - -Palatessa iltasella en löytänyt polkua, joka johtaa vuoren juurella -olevan notkon poikki, jonkavuoksi minun täytyi, kun pimeä jo oli -tulossa, koettaa tunkea metsän läpi. Useita turhia yrityksiä tehtyäni -ryhdyin raivaamaan tietä notkon poikki. - -Tiuha karhea heinikko, lujat bamburuovot, sitkeät köynnöskasvit, jotka -yhdistivät pensaat ja puut toisiinsa, muodostivat lujan salpauksen -eteeni. Jokaiselle askeleelle, jonka pääsin eteenpäin oli täytynyt -raivata tie repimällä terävälaitaisia lehtiä, piikkisiä pensaiden oksia -ja okaisia köynnöskasveja ja polkemalla niitä maahan. - -Notkossa juokseva puro, kokonaan kätketty heinäin ja ruohojen lehdillä, -muodosti salahaudan, jonka yli pääsin ainoastaan suurella vaivalla. - -Vaatteet märkinä hiestä, kädet ja kasvot verissä tulin viimein -harvempaan metsään, jossa löysin luostariin johtavan polun. - -Huhtikuun 6 päivänä tein retken toiselle vuorelle, seuraten tietä, joka -johti Caracan laakson poikki. Kuljin vuoroin metsäin ja ketojen, -pensaita ja harvempia puita kasvavain capoeirain sekä suoperäisten -niittyjen läpi, joilla _Eriocaulon-, Lycopodium-, Utricularia- ja -Xyris_-lajit ynnä muut laihat ruohot ja heinät vajanaisesti peittivät -mutaista maata. - -Koska huomasin ukonilman olevan tulossa ja kokoelmia jo oli karttunut -niin paljon, kuin saatoin muassani kuljettaa, käännyin takaisin jo -ennen kuin olin saapunut sille vuorenhuipulle, jonne olin aikonut. - -Ennen kotia tuloani saavutti minut kuitenkin sade, ja vaikka minulla -oli sadevarjo muassani, ei siitä ollut paljo apua, sillä märät pensaat, -joiden välitse minun täytyi tunkeutua tielle päästäkseni, kastoivat -pian pukuni läpimäräksi. - -Lyhentääkseni tietä, kaalasin senvuoksi kahden joen poikki, riisumatta -vaatteitani, jotka kokonaan märkinä eivät enään voineet pahemmiksi -kastua. - -Saapuessani toisen joen rannalle, näin siellä vallan lähellä minua -mustanruskean apinan, pienenpuoleisen metsäkoiran kokoisen. Se katseli -ensin vähän aikaa vilkkaasti minuun ja läksi sitten nelin jaloin -laukkaamaan, jäniksen tapaan hyppäämällä, ja vilkkui juostessaan -yhtämittaa taaksensa minuun. Olisi ollut hyvä tilaisuus sitä ampua, -vaan ei sattunut sillä kertaa olemaan pyssy muassa. - -Vaikka apinat ovat hyvin tavallisia Brasilian metsissä ja niiden -kiljuntaa kuulee melkein joka päivä, saapi niitä kuitenkin harvemmin -nähdä, sillä ne ovat sangen arkoja ja kätkeytyvät taitavasti tiheihin -lehviin. Joskus hiljaa metsässä istuessani sattui apinoita juoksemaan -ohitseni ajellen toisiaan, vaan niin pian kun tein pienimmänkin -liikkeen, olivat ne kadonneet. Näin niitä myöskin sekä näädän että -oravankin kokoisia lajeja. - -Macacoja, niinkuin apinoita Brasiliassa nimitetään Tupikielen mukaan, -löytyy siellä puolisataa lajia, enimmin pohjaispuolella Amazoni-virtaa, -ja ainoastaan kymmenkunta lajia eteläisimmässä osissa Brasiliaa. Ne -ovat kaikki hännällisiä ja ylipäänsä pienempiä, kuin Vanhan Maailman -apinat. Tavallisimpia ovat kierreapinat (_Cebus_), varsinkin tavallinen -macaco (_Cebus fatuellus_ Wagn.), sekä silkkiapinat (_Hapale_) -Suurimpia on miriki (_Ateles_ eli _Eriodes hypoxanthus_ Pr. Max.), joka -on kolme jalkaa korkea, ja coata (_Ateles Paniscus_ Geoffr.), joka on -vielä isompi, ja jonka kanssa, Indiaanein kertomusten mukaan, heidän -naisensa olisivat synnyttäneet metsissä elävän hännällisen ihmisrodun -_Uginas_ eli _Couta-Tapuiias_. Indiaanit pitävät myös yleisesti kesyinä -useimpia apina-lajeja, ja Indiaanein aldeoissa eli majoissa sanotaan -senvuoksi tavattavankin yhtäpaljon hännällisiä kuin hännättömiä -asujamia. - -Lauantaina 11 päivänä huhtikuuta tein retken yhdelle Caracan -korkeimmista vuorenhuipuista. - -Erittäin vaikeaksi ja vaivaloiseksi sanottiin sekä nousemista tälle -vuorelle että varsinkin kiipeämistä sieltä alas. Caracan munkkein -kerrottiin sinne useita kertoja eksyneen, ja yksi heistä oli palannut -luostariin kuljeksittuaan kolme vuorokautta eksyksissä. Häntä oli -luonnollisesti kovasti etsitty ja hän oli myös kuullut hakijain huutoa, -vaan oli silloin jo niin heikko, ett'ei saanut ääntä suustaan. Eräs -geoloogi Ouro Pretosta oli myöskin sinne eksynyt seuralaistensa kanssa -ja astunut alas Lachac'ran fazendaan, joka on noin kymmenkunta virstaa -luostarista. - -Tohtori Glaziou, valtion puistojen johtaja, jonka kanssa olin -tutustunut Rio de Janeirossa, oli kolmen munkin kanssa jäänyt vuorelle -yöksi ja kaiken yötä saanut pitää silmällä heitä väjyvää jaguaaria. -Sellaisia sanottiin myös aina oleksivan vuorella. - -Osoittaakseni lukijalle minkälaatuisten petojen kanssa Brasiliassa -voipi joutua tekemiseen, liitän tähän niistä selityksen. - -Onca eli jaguaari (_Felis onza_) on yli koko Brasilian levennyt jokseen -tavallinen eläin, ja tavataan useina toisintoina, jotka värin -tummuuden, pilkkujen runsauden ja ko'onsa puolesta eroavat toisistaan. -Suurin toisinto, jaguareté, ei ole paljon Aasian tiikeriä pienempi, -vaan tavallisemmat muunnokset ovat isonpuoleisen koiran kokoisia. Se on -sangen rohkea eläin ja hätyyttää myöskin ihmistä, varsinkin Neekerejä, -joita se luultavasti ei voi eroittaa apinoista. Äkillisellä -hyppäyksellä karkaa se saaliinsa ja vihollisensa päälle, vaan tottunut -metsästäjä tietää väistää sen hyppäystä ja kaataa sen maahan, ennen -kuin se ehtii tehdä uuden harppauksen. Palavan nuotion ääressä -makaavaan ei se kohta karkaa, vaan kuljeksii valkean ympäri ja -raapaisee siihen silloin tällöin hiekkaa, ja vasta sitten kun nuotio on -sammunut, tekee se hyökkäyksensä. -- Vähemmin tavallisia ja arkuutensa -vuoksi ihmiselle vaarattomia ovat oncan sukuiset cangucu (_Felis -pardalis_), joka myöskin on pilkullinen, ja puuma eli cuguaari (_Felis -concolor_ L.), jota Brasiliassa nimitetään sucuarana'ksi, ja joka on -pilkuton. -- Vaarattomia ovat Brasiliassa myöskin suden ja ketun -sukuiset lajit, joista aguara (_Canis juhatus_ Desm.) on enimmin -tunnettu ja suden näköinen. Vaikka se syöpi myöskin pienempiä -nisäkkäitä, elää se kuitenkin pääasiallisesti hedelmillä ja varastaa -mielellään ananasseja, melooneja ja banaaneja, vaan välttää ihmisen -läheisyyttä. -- Karhunkaan heimoiset lajit eivät ole Brasiliassa -vaarallisia eläimiä, sillä ne ovat tuskin kettua suurempia. Niistä -kuuluu tavallisimpiin petoeläimiin coati (_Nasua socialis_ Pr. Max.), -joka elää laumoissa ja kiipeä puihin hedelmiä ja linnunpesiä etsimään. -Meren rannikolla oleksii guachini eli Etelä-Amerikan pesukarhu -(_Procyon cancrivorus_ Illig.), joka elää ravuista, puiden hedelmistä, -pienistä nisäkkäistä ja linnunpojista, vaan ei rakasta verta ja -kulettaa senvuoksi saaliinsa veteen, jossa se huuhtoo veren siitä pois. - -Luottaen kokemukseeni Schweitsin alpeilta, jossa olin käynyt sangen -useilla paljoa korkeammilla vuorenhuipuilla, läksin huolettomasti -kiipeämään vuorelle, otettuani mukaani pienen vehnäleivän sekä -tavalliset ekskursiooni-kapineeni, pienen vasarakirveen, taltan, ison -veitsen, paperipakan ja laukun, jossa niitä kaikkia kannoin, sekä vielä -nuoran, jota käytin puihin kiipeämistä varten, etsiäkseni niiden -rungoilla kasvavia loiskasveja. Lisäksi oli minulla vielä pyssy sekä -joukko hauleilla ja kuulillakin ladattuja patrooneja. - -Päästäkseen vuorelle, jolle aioin, täytyy tehdä melkoinen mutka ja -myöskin ensin kiivetä kahden välillä olevan pienemmän vuoren yli. - -Jonkun matkaa voipi seurata tietä, joka johtaa vuoren rinteellä olevaan -rotkoon ja luolaan. - -Tämän luolan seinät ovat kovaa kvartsiittia (ukonkiveä), vaan -kummallisesti koloisia ja kuoppaisia, ja muodostuneet ikäänkuin isoista -hyytyneistä kuplista, joka luultavasti kuitenkin on pikemmin veden kuin -tulen työtä. - -Vaivaloisesti kiiveten louhelta louhelle ja monessa mutkassa kierrellen -kalliolta kalliolle, käsin ja jaloin pitäen kiinni jyrkän vuoren -rosoisuuksista, pääsee työläästi nousemaan ylöspäin. - -Notkoissa laitoin tien tiuhan pensahikon läpi, taittaen oksia sekä -polkien alas ja veitselläni leikaten köynneliäitä liaaneja, bambuja ja -karheita heiniä. Varsinkin oli rasitusta eräästä erittäin tavallisesta -ohdakkeen kalttaisesta köynneliäästä pensaasta (sukua _Chuquiragua_), -jonka tavattoman sitkeässä varressa on vahvoja ja koukeroita piikkejä. -Ne tarttuvat vaatteisiin ja tunkevat ihoon saakka, eivätkä päästä -askeltakaan eteenpäin, ennenkuin on kärsivällisesti leikannut poikki -varren, johon saapi veitsen pystymään ainoastaan suurella -ponnistuksella, ja joka on liian notkea taittuakseen kirveellä. -Sellaisilla paikoin Brasilialaiset raivaavat tietä viitakkeen -muotoisella pitkävartisella kirveellä, joka samalla myöskin on -hirmuinen ase metsäneläimiä vastaan, vaan en ollut sitä hankkinut -itselleni, kun minulla muutoinkin oli paljon kapineita kuljetettavana -metsämatkoillani. - -Tasaisemmilla paikoin on vuoren rinteellä parin kyynärän korkuinen -tiuha varvukko _Microcliniain_ ja muiden ruusukukkaisten -_Melastome'ien_ muodostama, joiden pystyjen pikkulehtisten varsien -välitse helposti pääsee pujottautumaan. - -Löytääkseni takaisin samaa tietä, taitoin merkiksi oksia metsikköjen -rinteillä ja missä kuljin yksinäisten pensaiden ohitse, ja ylempänä -aukealla vuorella poljin kumoon hiiltyneiden kantojen muotoisia -_Vellozioita_ ja kyynärän korkuisia _Bromeliain_ lehtiruusukkeita. - -Kostoksi vuodatti _Bromelia_, joka kerta kuin sellaista tallasin, -runsaasti vettä jaloilleni maljamaisesta tuumanlevuisten lehtiensä -muodostamasta ruusukkeesta. Tämä kummallinen kasvi kerää nimittäin -sepivien lehtiensä kantaan juomalasillisen verran sekä yöllistä -kastetta että nestettä, joka tihkuu sen kourumaisista piikkilaitoisista -lehdistä, vaan sen vesi on, varsinkin ulommissa lehdissä, mätänevistä -kasvinosista mutaista ja sisältää pieniä kasveja ja eläimiä. - -Harvaan kasvavain sinikukkaisten _Velloziace'ein_ ja punatähkäisten -_Bromeliace'ien_ välissä on vaaleanruskea ja harmaa kallio melkein -paljaana tai paikoin jokseenkin runsaasti peitetty jäkälillä. -Kellertävät partajäkälät (_Usnea_), punaisen korallin muotoinen -_Cladonia miniata_ sekä muut monenväriset, melkein porojäkälänkin (_Cl. -rangiferina_) kalttaiset lajit kirjavoittavat rosoisia ja epätasaisia -graniitti- ja itakolumiittikallioita. Louhien halkeamista pistää esiin -puna-, kelta- tai vihreä-kukkaisia _Orchide'ejä_, joilla kaikilla on se -omituisuus, että lehdet ovat kiinnitetyt soikeihin sisästä limaisiin -mukuloihin, joissa kasvi säilyttää kosteutta ja ravintoaineita -sateettoman vuodenajan varaksi. - -Kiiltävän vihreät ja punapilkkuiset kolibrit lensivät suristen kukasta -kukkaan, väliin pysähtyen vallan kasvojeni eteen, ikäänkuin -kummastellen, mikä outo olento lähestyi heidän rauhallista asuntoaan. - -Kirkas päivän paiste levitti elvyttävää valoaan luontoon, enään -rasittamatta liiallisella kuumuudella, ja vilpas tuuli puhalteli -raitista henkeään viileänä kuin Suomen saaristoissa. - -Kello 2:n aikaan olin yhdellä vuoren huipuista ja baromeetterini -osoitti olevani 1,600 metriä (5,440 jalkaa) yläpuolella meren pintaa. -Vaan vielä eroitti minut pieni notko korkeimmasta huipusta. - -Muutamassa minuutissa olin notkossa, jossa kasvoi harvaa matalaa -metsää, vaan siellä löysin niin paljon minulle uusia kasvi-lajeja, että -kello oli 4 ennenkuin olin valmis sieltä lähtemään. Silloin oli jo -liian myöhäistä mennä eteenpäin, jonkavuoksi päätin palata, toivoen -voivani kahdessa tunnissa päästä vuoren rinteellä olevan luolan ohitse -ja siellä selvää tietä myöten, vaikka pimeässäkin, löytäväni -luostariin. - -Lähdin siis kiiruusti rientämään kotiapäin, vaan huomasin -samanmuotoisia kallionhuippuja vuorella sekä oikeaan että -vasempaanpäin, ja kaadettuja Bromelioita en eroittanut missään. -Kulkemalla sinne tänne, kulutin paljon aikaa, ennenkuin löysin tien, -jonka olin laittanut. - -Kello oli jo puoli 6, vaan vielä en ollut päässyt aukealta vuoren -rinteeltä. Kiiruhdin siis kulkuani ja riensin niin nopeasti kuin -saatoin tietäni myöten ja merkkieni mukaan. Eräällä kallion rinteellä -loppui tieni. Vasempaanpäin näin kaadetun Bromelian, vaan myöskin -oikeaanpäin taitetun Vellozian. Menin ensin Bromelian luokse, vaan -siitä eteenpäin on voinut eroittaa mitään tieni merkkiä. Käännyin -silloin takaisin ja menin Vellozian luo, vaan en sieltäkään löytänyt -merkkejäni. - -Kelloni osoitti jo 10 minuuttia vaille 6. Jano vaivasi minua kovasti, -sillä olin puolesta päivästä saakka tuntenut janoa, löytämättä mistään -vettä. Ei näyttänyt enään olevan paljon toivoa päästä yöksi luostariin, -vaan tahdoin ainakin löytää vettä ennen pimeän tuloa. - -Kiiruhdin senvuoksi pitemmittä arveluitta vuorta alaspäin, laskeutuen -louhelta louhelle, väliin käyttäen apunani nuoraanikin, jonka kiinnitin -teräviin kallioiden kulmiin. Tulin siten kapeaan, verrattain tasaiseen -notkoon, jonka alaosasta kuului veden suloista lorinaa. - -Sinne oli siis pyrkiminen. - -Vaan kello 6:n aikaan alkoi jo hämärtää, ja illan hämärää ei siellä -kestä kuin muutamia minuutteja, ennenkuin on pilkkoisen pimeä. - -Hiestä märkänä, kulkku ja suu polttavan kuivana, raivasin käsin ja -jaloin notkon metsikössä tietä itselleni, eikä siellä ollutkaan niin -paljon kuin tavallisesti köynnöskasveja kulkuani pidättämässä. - -Jalkaini alla lorisi jo vesi, vaan syvällä maan sisässä, kun -puolipimeässä huomasin, että notko päättyi kauheaan louhikkoon, jossa -ei askeltakaan voinut ottaa eteenpäin ilman varmaa perikatoa. - -Kiivettyäni notkosta vasemmalla puolella olevalle rinteelle, eroitin -toisen metsäisen notkon muutaman sylen päässä. Vaikka jo oli pimeä yö -ja vuoren rinne jalkojeni alla oli hyvin jyrkkä ja louhinen, päätin -vielä, pitämällä kasveista kiinni, koettaa laskeutua alas notkoon, -jonka metsän saatoin pimeässäkin eroittaa. Jalkojeni kohdalle ulottui -alempana rinteellä kasvavan pensaan latva. Tartuin lujasti sen oksiin -ja laskeuduin alas, ja sen notkeat oksat auttoivat minut koko joukon -alemmaksi. Tartuin uudestaan edessäni oleviin oksiin ja heittäydyin -niiden kannatukselle. Oksat taipuivat kauas alas, vaan jalkani eivät -enään tavanneet maata. Käteni eivät olleetkaan tällä kertaa pensaassa -kiinni, vaan puun latvassa. Siinä riipuin nyt puun latvassa pilkkosen -pimeässä. Jaloillani tapasin vihdoin puun rungon ja kiipesin sitä -myöten alas. - -Oli välttämätöntä vieläkin mennä eteenpäin, sillä kapealla kallion -räystäällä, johon olin joutunut, oli mahdoton viettää yötä. Otin -uudestaan pensaiden oksista kiinni ja siirsin itseäni alemmaksi. -Ensimäinen kerta onnistui hyvin, vaan toisella kerralla olin jälleen -siinä asemassa, että jalkani eivät ulottuneet maahan. Riipuin -äkkijyrkällä kallion seinällä, pitäen kiinni oksista, jotka eivät -enempää notkistuneet. Vallan lähellä edessäni kuumottivat pensaiden -mustat latvat hiukan vaaleampaa taivasta vastaan. Ajattelin senvuoksi, -ettei maa voinut olla kaukana jaloistani, eikä siitä siis olevan -erinomaista vaaraa, jos päästäisinkin käteni irti. - -Laskettuani oksat käsistäni, aloin viiltää alaspäin. Pudotessani -koskettivat toisen jalkani varpaat eteeni tulleen kallion reunaan, -josta pysähdyin ja tulin paiskatuksi selälleni, niin että kontin tapaan -hartioilleni kiinnitetty kasvipakkani nojasi takanani olevaan toiseen -kallion seinään. Tuntien pysähtyneeni poikittaiseen asentoon noin pari -kyynärää leveän vuoren-halkeaman suuhun, pidin ruumistani jäykkänä, -hapuillen käsilläni ympärilleni. Sormien päillä tapasin hienoon oksan -latvaan, ja vetäen siitä toisen käteni sormilla sekä voimaini mukaan -ponnistaen toisella kädelläni kallionseinään, pääsin tasapainoon -kallion reunalle, johon varpaani olivat pysähtyneet pudotessani. - -Tutkistellakseni vaaran suuruutta, jossa olin ollut, viskasin -vuorenhalkeamaan keppini, josta minulla alaskiivetessäni oli ollut -ainoastaan vastusta, ja sen kolinasta, kun se väliin kosketti yhtä -väliin toista halkeaman seinistä, huomasin, että olin ollut putoamassa -kuiluun, joka lienee ulottunut vuoren juureen saakka. - -Näin siis tarpeelliseksi jo lopettaa tämä vaarallinen kulku, johon kova -janoni oli minut houkutellut, vaan vielä oli pakko laskeutua edes sen -verran, että joutuisin paikalle, jossa niinä kahtenatoista tuntina, -kuin yö kestää, joskus saattaisin heittäytyä pitkällenikin. Edessäni -kasvoi puita; niiden juurella täytyi olla tasaisempi maa ja kenties oli -siellä vettäkin. Kiinnitin siis nuorani pensaasen ja laskeuduin sen -avulla pari syltä alemmaksi siltä kallion harjalta, johon olin kuilusta -päässyt. - -En nähnyt enään tuumankaan verran eteeni. Kaikki ympärilläni oli -mustaa. Jalkojeni alla tuntui pehmeä tasainen multa-tanner. Kourailin -ympärilleni ja tapasin jyrkän multa-seinän sekä oikealla että -vasemmalla. Sytytin tulitikun ja huomasin olevani syvässä kuopassa, -jota kolme pystyä seinää ja neljäs jyrkästi kalteva, puita kasvava, -reunasivat. Yhdestä kulmasta kuopan pohjassa tunki viistosti maan -sisään noin puolentoista kyynärän korkuinen reikä. - -Arvellen kenties olevani jaguaarin pesän suulla, otin pyssyn olaltani -ja vaihdoin sen toisen haulipatroonin 12 pientä kuulaa sisältävään -latinkiin; toisessa piipussa oli sellainen jo entuudesta. Sytytin -uudestaan tulitikun ja, pitäen toisessa kädessä pyssyn, hanat -vedettyinä, lähestyin luolan eli reiän suuta. Valaisten tulitikulla sen -sisään, näin pitkän käytävän eli kolon, joka hiukan kaltevasti tunki -maahan. Se oli pitkin pituuttaan noin puolitoista kyynärää korkea ja -melkein pyöreästi kaivettu. Sen sisässä en nähnyt mitään, vaikka -saatoin eroittaa sangen kauas. - -Katselin silloin lähemmin haudan pohjaa ja seiniä, ja huomasin olevani -veden kaivamassa luolassa. Sen paljas ruohoton multa, vaikka tätä nykyä -vallan kuiva, osoitti, että se ainakin sade-ajalla oli ollut vuorelta -virtaavan veden pohjassa. Vuorelta syöksyvä vesi oli kovertanut -notkelmaan tämän haudan ja sieltä tunkenut kaivamansa kolon kautta maan -sisään. - -Tulitikkujen avulla tarkastin vielä eikö edes johonkuhun soppeen olisi -jäänyt vettä, vaan en löytänyt pisaraakaan. - -Tapasin muutamia kuivia oksia ja laitoin valkean. Haudassa kasvavissa -puissa huomasin silloin joitakuita _Bromelioita_. Mieleeni juohtui, -että kenties niistä voisin saada vettä lievitykseksi janooni. Ne -kasvoivat kuitenkin niin korkealla, että ainoastaan pitkällä kepillä -saatoin niihin ulottua. Työnsin sellaisella pari Bromeliaa kumoon, vaan -toisesta valui vesi päälleni ja toisesta sain kerätyksi käsiini -mutaista likaista nestettä. Maistoin sitä kuitenkin, vaan se oli niin -äitelää, etten sitä voinut niellä. Jos olisin alempana tavannut -Bromelioita, olisin kenties niiden sisemmistä lehdistä heinäkorren -avulla voinut imeä juotavaksi kelvollista vettä. Vaan nyt ei minulla -enään ollut mitään apua janooni. - -Nuotion viereen laitoin itselleni leposijan, johon riivin lehtiä ja -taitoin muutamia oksia. Tarpeeksi ei ollut sellaisia saatavissa. - -Kun tiuha savu tuprusi nuotiosta, karkoittaen luolastani sääsket ja -mäkärät, heittäydyin pitkälleni valkean ääreen lepäämään vaivaloisesta -retkestäni. - -Yö oli tyyni ja melkein äänetön. Ainoastaan muutama lintu säpsähti -säikähtyneenä leposijallaan puun latvassa ja jonkun puolinukkuneen -lehtisirkan (Cicada) hidas sirkutus kuului ympärystöitä. - -Vaivuin uneen, vaan tunnin ajan maattuani, heräsin vilusta väristen. -Nuotioni valkea oli melkein sammunut ja puut palaneet melkein loppuun. -Menin uudestaan etsimään polttopuuta, vaan löysin ainoastaan lahoja -oksia, jotka viskasin hiilille savuamaan. Saadakseni takaisin -ruumiin-lämpöni, otin tylsän vasarakirveeni ja aloin sillä pimeässä -hakata yhtä puun runkoa. Melkein tunnin ajan nakerrettuani kovaa puuta, -sain sen sekä kaadetuksi että siitä vielä taitetuksi yhden halon, jonka -viskasin nuotioon kuivamaan. - -Kyyristyin uudestaan vuoteelleni ladatun pyssyni viereen, painaen -käsivarret rintaani vastaan, säilyttääkseni sen lämpöä, ja nukuin. Kun -taasen vilusta heräsin, noin tunnin ajan kuluttua, kuulin hyönteisen -suristen lentävän niskaltani ja tunsin siinä ja hartioillani kovaa -kihinää. Se jätti minulle retkeltäni muistelmia, jotka Eurooppaan -saakka antoivat minulle tekemistä, niinkuin jälempänä tulen kertomaan. - -Useampia kertoja vuoroon maatessani ja vuoroon lämmitelleissäni nuotion -ääressä ja halkoja hakkaamalla, kului vihdoin yö. - -Kun päivä kello 6 aikaan aamulla valkeni, kiipesin kuopastani ja -riensin vettä etsimään. Likeisessä notkossa löysinkin sitä pian. - -Siitä pulasta päästyäni, oli päättäminen mitä tietä luostariin oli -palattava. Vuoret olivat vielä kokonaan sumun peitossa, niin etten -kauempaa voinut mitään eroittaa. Näytti siltä kuin olisin yöllä -kulkenut väärään suuntaan, vaan en voinut päättää kiivetä takaisin -vuorelle, josta niin työläästi olin päässyt, varsinkin kun edessäni oli -pitkältä tasaista kallioa. Arvelin myöskin, että jos suunta ei olekaan -oikea, niin saavunhan minä kuitenkin viimein jollekin tielle, yhäti -kulkiessani samaan suuntaan, ja oikeastaanhan minulle olikin -yhdentekevä, mihin suuntaan botaanillinen ekskursioonini tuli tehdyksi. - -Kuljin siis eteenpäin. _Melastomeien_ muodostama, kahden tai kolmenkin -kyynärän korkuinen varvukko, joka peitti vuoren alempia rinteitä, oli -kovasti märkä. Kuitenkaan ei ollut yöllä satanut. Kaste, joka yön -aikaan vuorilla laskeutuu kasveihin, on niin runsas, että se aamulla -puroina vuotaa pitkin kallion rinteitä, ja kuivallakin vuodenajalla, -jolloin ei moneen kuukauteen kertaakaan sada, pitää se vuorilla alkavat -joet ja purot vedessä. Luolassa, jossa olin yön viettänyt, ja joka oli -korkeain puiden lehväin peitossa ja vallan ruohoton, en ollut kasteesta -mitään tiennyt. Oli erittäin onnellinen sattumus, että olin yöksi sinne -joutunut, sillä muualla vuorella olisin ohkoisissa vaatteissani -kastunut ja vilustunut, varsinkin jos olisin yöllä maannut. -Perinpohjainen vilustuminen on troopillisissa maissa kovin vaarallinen -asia, josta onnellisimmassa tapauksessa voipi odottaa terveyden melkein -elinkautista vahingoittumista. - -Aamulla kulkeissani, kastuin pian kasteesta yli koko ruumiini, vaan -siitä ei enään ollut vaaraa, sillä ilma ei tuntunut laisinkaan -kylmältä. Ainoastaan hitaasti ja varovasti, silloin tällöin liuskahtaen -istualleni, pääsin kulkemaan liukasta itakolumiitti-kalliota myöten, -jota limaiset mustat _Sirosiphon_-levät peittivät. Löysin kuitenkin -runsaasti uusia esineitä kokoelmiini, ja hyvällä mielin kuljin -eteenpäin, levähtäen joka puron rannalla, tyydyttääkseni sammumatonta -janoani raittiilla hyvänmakuisella vedellä, joka vuoreen kaivamia -uurteitaan myöten lorisi alas pitkin kallioin rinteitä. - -Vesi oli purojen pohjaan eheään kallioon runsaasti kaivanut erikokoisia -ja erimuotoisia patamia eli hiiden-kirnuja. Muutamat niistä olivat -puolentoista kyynärän syvyisiä ja pystyseinäisiä, ja niiden pyöreä suu -oli kaksi tai kolme korttelia leveä. Sadeajalla, jolloin vesi -sellaisella vauhdilla syöksee vuorilta, että pienet purot laaksoissa -muutamissa tunneissa paisuvat ylipääsemättömiksi virroiksi, kuluttaa se -patamia kovaan kallioon, pyörteissään kiertämällä kiviä ja soraa ja -siten aikaa myöten kehnäten ne kallion sisään. - -Vuorelta alas päästyä, tulin louhiseen notkoon, jossa kasvoi tiuhaa -aarniometsää. Pilvet ja sumu olivat katoamassa vuorelta ja useat -vuorenhuiput tulivat ympärystöllä näkyviin, vaan turhaan etsin niissä -sellaista, jonka piirteet olisivat olleet tuttuja. Niillä oli kaikilla -outo muoto. Olin jotensakin vakuutettu, että olin kulkenut väärään -suuntaan, vaan mieleni ei tehnyt kääntyä enään takaisin. Päätin jatkaa -kulkuani samaan suuntaan harjulle, jonka olin vuorelta nähnyt metsän -toisella puolen, ja jonka takana oli näyttänyt olevan avara lakeus. - -Kiivettyäni muutaman suuren louhen yli, sillä sitä tietä oli kuitenkin -helpompi päästä eteenpäin, kuin tunkeutumalla metsän läpi saman matkan, -tulin kuivan puron uomaan, jonka reunoilla löysin useita minulle uusia -sammal-, sananjalka- ja _Orchis_-lajeja. Se oli jotensakin tasainen -eikä varsin pahasti peitetty pensailla, niin että sitä myöten pääsin -verrattain helposti kauas metsän sisään, vaikka ei varsin siihen -suuntaan kuin olin aikonut. - -Ihastuksella katselin tätä jylhää vanhaa aarniometsää, jossa -troopillinen luonto levitti silmieni eteen kasvullisuutensa -suuremmoista komeutta ja viehättävää loistoa. Ääretön luku eri lajeja -kukkivia lehtipuita muodostivat metsän pääosan ja kohottivat pitkällä -oksattomalla rungolla viuhkomaisen tasakorkuisen lehvänsä korkealle -ilmaan. Isoja punasinerviä kukkia viuhkomaisissa yhdistyksissä kantavat -_Melastomeit_, korttelin pituisilla mustilla palkohedelmillä ja -keltaisilla isoilla kukilla pitkissä riippuvissa röyhyissä koristetut -_Cassiat_ ja muut hernekasvit, kallisarvoiset monenlaiset jacarandat, -amarellot (_Acacia_), Cedrelat, sobrot (_Erythroxylon_), ja muut -laakerin muotoisilla lehdillä varustetut kasvit, niinkuin _Myrtaceit, -Laurineit_ (laakerikasvit) ja _Bignoniaceit_ kilvoittelivat vallasta -metsän ylimmissä kerroksissa. Niiden välissä solakat palmupuut ja -mustarunkoiset suomuiset sananjalat levittivät latvassaan kolme, -neljä kyynärää leveän lehtiruusukkeensa. Tiuha pensahikko ja -_bambu_-ruovosto, jonka korkeilla kaarevilla korsilla istui nuokkuvia -lehtisiä oksa-tukkuja, täyttivät alemmat metsän kerrokset. Ja kaikki -tämä kasvullisuus maasta puiden latvoihin saakka oli yhdistetty -verkolla puusta puuhun kiipeäviä köynnös-kasveja, joista toisilla oli -käsivarren paksuinen, toisilla hienon langan muotoinen varsi. -Torvikukkaiset _Bignoniaceit_, valkoisia, punaisia, sinisiä -suppilomaisia kukkia kantavat _Convolvulaceit, Ipomaeat, Evolvulukset_, -punakukkaiset Suomessakin tutut _Fuchsiat, Asclepiadeit, Dilleniaceit, -Clematideit_ ja useat muut liaanit kietoivat pensaat ja puut -selvittämättömästi toisiinsa. Puiden ja paksumpain liaanein runkoja -koristivat ja kirjavoittivat puna- ja sinitähkäiset _Bromeliaceit_, -kummallisen-muotoiset _Orchideit_, kaunislehtiset _sananjalat_, -keltaiset _Loranthaceit_ ja suuri joukko muita lois-kasveja. Pensaiden -oksain välitse tunki esiin korkeavartisia ruohoja ja heiniä, punan- ja -kellan-kirjavilla tähkillä varustettuja _Acanthace'eja_, punatorvisia -_Siphocampylos_-lajeja (_Lobeliace'ein_ heimoa), isolehtisiä -_Euphorbiace'eja_, kauniiden lehtiensä tähden Euroopassa viljeltyjä -_Ficus_- ja _Calla_ kasveja (_Aroideae_), leveälehtisiä saraheiniä -(_Cyperaceae_), jotka ovat tunnetut terävälaitaisten lehtiensä tähden -"macacon (apinan) partaveitsein" nimellä, y.m. - -Lukuisat apinat pitivät puissa iloista rähinää, vaan kun koitin heitä -lähestyä pyssy kädessä, muuan vanha marakatti, joka oli muita -valppaampi, nosti hirveän melun, kirkuen varoitus-huutoja seuralleen. -Kymmenistä kulkuista kiljuttiin vastaukseksi joka taholta metsässä, -jonka jälkeen koko lauma läksi, ulvoten, röhkäen, haukkuen liikkeelle -kulkien köynnöskasveja myöten puusta puuhun monta vertaa suuremmalla -nopeudella, kuin minä pääsin joen uomaa pitkin. - -Kun heidän äänensä oli kadonnut kaukaiseen metsän ääreen ja puron -pohja, jota myöten kuljin, muuttui hankalaksi louhikoksi, käännyin -alkuperäiseen matkasuuntaani, harjua kohden. - -Vaan nyt vasta alkoi vaikea työ. Minun oli kulkeminen ylöspäin jyrkkää -rinnettä, jossa kasvoi mitä tiuhinta metsää, ja jok'ainoalla askeleella -oli revittävä ja veistettävä rikki sitkeiden piikkisten liaanein, -lujain bambujen ja karheiden leikkaavain heinäin tiheää kudosta. -Pyssyni ja kasvilaukkuni kietoutuivat yhäti kiinni kasveihin ja -irtautuivat niistä ainoastaan veitsellä. - -Vielä kaukana harjusta tunsin ensi kerran tällä retkellä voimani -alkavan raueta. Levähdin, vaan väsymykseni ei enään ollut sitä lajia, -joka katoaa vähällä levähdyksellä. En ollut vuorokauteen syönyt mitään -ja, mikä pahempi, olin 18 tuntia kärsinyt kovaa janoa. Vaikka en enään -tuntenut rasitusta, ei nälästä eikä janosta, olivat ne kumpaisetkin -kuitenkin kalvaneet voimiani. - -Yhtämittaa löysin myös uusia kasveja, joita luonnollisesti en voinut -olla ottamatta, vaikka se viivytti kulkuani ja jo oli vaikea löytää -niille sijaa laukussani. - -Kaivoin itseäni yhä eteenpäin, väsymyksestä huolimatta. - -Vaivani olivat jo kukkuroillaan, kun tulin ison louhen eteen, joka -saattoi minut toivomaan, että sitä myöten pääsisin ainakin muutamia -askeleita eteenpäin tarvitsematta tunkeutua pensaiden läpi. - -Levähdin sen juurella ja asetin kasveja useita päällekkäin repaleisiin -ja märkiin papereihini. Levähtäessäni hakkasin vielä jäkäliä louhen -syrjästä, jonka jälkeen kiipesin louhelle. - -Siellä näin ilokseni, että ainoastaan muutama syli metsää eroitti minut -aukeasta harjun rinteestä. - -Harjulle päästessäni, avautui eteeni monta peninkulmaa laaja näköala, -vaan Caracan luostarin tornia ei siellä näkynyt. - -Tarkastelin vuorten muotoa. Ne olivat kaikki outoja. -- Vaan äkkiä -katseeni pysähtyi kahteen rinnatusten olevaan vuorenhuippuun taivaan -ääressä toisella puolen lakeutta. Enkös noita ole kerran ennenkin -nähnyt, vaan koska, ja missä ollessani? -- ajattelin itsekseni. - -Katselin taas ympärilleni. Harjun alla toisella puolen erästä laaksoa -näin ruskean juomun ja sieltäpäin kuului myös kova kosken pauhu. - -Nyt selvisi minulle kaikki. Nuo kaksi vuorenhuippua taivaan ääressä -olin nähnyt Lachac'rassa ollessani; tuo koski oli Lachac'rasta -luostariin vievän maantien vieressä, joka näkyi ruskeana juomuna -laakson rinteellä. - -Päätin pyrkiä sinne suorinta tietä. Jyrkkää kalliorinnettä myöten, -jonka raoissa kasvoi pensaita, laskeuduin harjulta alas, samalla -keinoin kuin yöllä, nimittäin pitäen käsillä pensaista kiinni. Tällä -kertaa se tapahtui hyvällä menestyksellä, ja vähässä ajassa olin kosken -ääressä. Sen alusta oli kivistä ja louhista ja vähän matkaa sieltä -löysin luonnollisen kivisillan, jota myöten helposti pääsin joen yli. - -Maantie ei enään ollut minusta eroitettu kuin jyrkällä kallioseinällä, -jonka alla joki juoksi. Kosken reunaa myöten, vetäen itseäni ylöspäin -pensaiden oksain ja sitkeäin ruohojen avulla, saatoin kiivetä sinne -ylös. - -Maantielle päästessäni olivat voimani vallan tyhjennetyt. Sellaista -väsymystä en ollut ikinä tuntenut ennen. Heittäysin tien viereen -pitkälleni ja jäin siihen puoleksi tunniksi lepäämään, vaan voimani -eivät enään palanneet. - -Verkalleen astuin eteenpäin tietä myöten, joka viiden minuutin perästä -levähtäen, kun kaksi Neekeriä, jotka ajoivat härkälaumaa luostariin, -saavuttivat minut. Pyysin heitä kantamaan pyssyäni ja kasvilaukkuani, -luvaten heille 200 reissiä kantopalkaksi, johon he myös suostuivat. - -Vähän myöhemmin tuli minua vastaan luostarin taloudenhoitaja padre -Cajo, joka kertoi minulle sen ikävän uutisen, että luostarista oli joka -taholle lähetetty väkeä minua etsimään. Oli ammuttu pyssyillä ja -soitettu kirkonkelloilla minulle johdoksi, vaan sitä en ollut kuullut. -Myös tarjosi hän minulle taskumattinsa jätteet ja neuvoi tyhjentämään -kaikki, vakuuttaen että se virkistäisi voimiani. Se oli väkevää -agu'ardentea eli canna-viinaa, johon jo matkalla Caracaan olin -tutustunut, vaan joka silloin oli maistunut äitelältä ja inhoittavalta. -Nyt sen maku tuntui erittäin miellyttävältä ja silmänräpäyksessä -palautti se voimani, aluksi melkein kokonaan. - -Neljänneksen tuntia saatoin sitten kulkea levähtämättä, jonka jälkeen -väsymys alkoi jälleen palata, vaan ei tullut enään niin kovaksi, kuin -ennen padre Cajon tapaamista. - -Kun luostariin viimein saavuin kello puoli 3, pidettiin kirkossa -- -niinkuin jälkeenpäin sain kuulla -- parastaikaa julkinen kiitos minun -pelastuksestani. Tiellä oli minut kirkontornista havaittu ja oli -lähetetty sana joukkiolle, jonka uudestaan piti lähteä minua etsimään. - -Hurskaat munkit riensivät luokseni minua tervehtimään ja kyselemään -retkestäni. Superioori sanoi valvoneensa kaiken yötä huolissaan minun -tähden. Kaikesta mitä kuulin, huomasin, että minulla oli syytä olla -kovin pahoillani siitä, mitä minulle oli tapahtunut, sillä -poissaolollani olin aikaansaanut levottomuutta, huolta ja vaivaa -munkeille, joiden ystävällistä vieraanvaraisuutta nautin. - -Ilman haitallisia seurauksia tutkimuksillenikaan Caracassa ei tämä -retkeni myöskään ollut. Paitse että olin kuluttanut rikki ainoat -metsäsaappaani, joiden sijaan en voinut saada läheisyydestä ostaa -toisia, eivät myöskään voimani palanneet ennenkuin viikon kuluttua, -eikä entiselleen enään koko Brasilian matkalla. Päivällistä -syödessäni, tunsin että olin yöllisestä vilustumisesta saamassa kovan -kaulataudin, vaan seuraavana yönä onnistui minun parantaa se vahvalla -kiniiniannoksella. Kaksi viikkoa myöhemmin sain myös kummallisia -paiseita kymmenkunnan hartialleni ja niskaani. Ne muodostuivat niihin -kihiseviin paikkoihin, joita yöllä luolassa maatessani olin -hartioilleni saanut, ja alkoivat samanlaisina näppylöinä kuin ne, joita -saapi kärpäsen ja itikan puremisesta, sillä eroituksella että ne eivät -paranneet, vaan päinvastoin rupesivat suurenemaan päivä päivältä. -Kahden viikon kuluttua olivat näppylät muuttuneet kymmeneksi märkää -vuotavaksi ajokseksi, joissa silloin tällöin tunsin viilloksia, -ikäänkuin olisi neulalla niiden sisässä pistänyt. Kerrottuani pappi -Collarolle, että hartiallani oli suuri joukko paiseita, joita en saanut -paranemaan, vaikka joka päivä hautoelin niitä antiseptillisillä -aineilla, ja kysyttyäni oliko hän kuullut Caracassa löytyvän kärpäsiä, -joiden purema muuttuu paiseeksi, sanoi hän, että eräs iso kärpänen -asettaa siellä usein munansa ja toukkansa ihmisen ihoon, samoinkuin -_Oestrus_-lajit raavaisiin Euroopassa. - -Arvellen ajokseni sellaisia sisältävän, menimme etsimään padre Eschiä -ja pyytämään häneltä apua. Erittäin tuskallisella puristuksella sai hän -muutamista paiseista ulos toukan, ja otin sellaisen myös talteen -kokoelmiini. Sen toinen pää oli hieno kuin rihma ja alemmasta päästä -oli se tulitikun paksuinen ja siinä osassa oli muutamia poikittaisia -riviä mustia lyhköisiä sukasia. Muutoin oli toukka ilman muita -ulkonaisia elimiä ja väriltään valkoinen tai harmaa ja 1/3 tuumaa -pitkä. Vanhetessaan sen sanotaan tulevan pienen sormen pään paksuiseksi -ja viimein ryömivän itsestään paiseen sisästä pois, pudotakseen maahan -ja siellä muuttuakseen koteloksi sekä jonkun ajan perästä kärpäseksi. -Se oli siis luultavasti _Cuterebra_ tai joku muu _Oestridi_ laji. Sen -sanotaan myöskin aikaansaavan kuumetta, jota minä kuitenkaan en -tuntenut. Ainoastaan kainalorauhanen oli ajettunut ja kovasti kipeä, -vaan parani pian, samoinkuin paiseetkin, sen jälkeen kuin toukat olivat -niistä poistetut. Kaikkiaan sain ajoksistani 13 toukkaa. - -Tämän retken vaikutuksesta kului siis jonkun aikaa, jolloin en -saattanut tehdä vaikeampia ekskursiooneja, vaan liikuin ainoastaan -luostarin lähistössä. Ennenkuin lähdin Caracasta, kävin kuitenkin -muutamilla vuorenhuipuilla, joista korkein oli baromeetterini mukaan -1,650 metriä (5,610 jalkaa) merenpinnan yli, vaan vuoristossa löytyi -vielä huippuja, joiden korkeus sanotaan nousevan 1,700-2,000 metriin -(6,800 jalkaan). - - - - -Yhdeksäs luku. - -Paluumatka Rio de Janeiroon. - - -Kapealla tiellä. -- Manuel Mavia'n fazenda. -- Mandiookajuuret. -- Casa -Branca'n kylä. -- Bambu-ruovostot. -- Cachoeira do Campo'n kylä. -- -Spitaali-tautiset. -- Lehdettömiä metsiä. -- Termiittein pesät puiden -latvoissa. -- Chequeira'n mökki. -- Serra Branea'lla. -- Queluz'in -katu-konsertti. -- Pienet puukkiaiset. -- Metsästäjä. -- Brasilian -metsänriista. -- Nisäkkäät. -- Kauniit linnut. -- Syötävät linnut. -- -Syötävät sisiliskot. -- Alligaattorit. - -Toukokuun 5 päivänä lähdin Caracasta paluumatkalle. Padre Cajo oli -lähistöstä eräältä Mulatilta, joka oli pienen fazendan omistaja, -tilannut minulle kaksi muulia ja yhden hevosen, joista minun tuli -maksaa fazendeirolle vuokraa 40 tuhatta reissiä (noin 80 markkaa) -Lafayetten asemalle saakka. Caracassa tehdyt kasvikokoelmani, jotka -olin asettanut kahteen laatikkoon, lastattiin toisen muulin selkään; -fazendeiro, joka itse tuli camaradakseni, ratsasti hevoisella, ja itse -ratsastin toisella muulilla, joka matkalla kasvia kerätessäni oli -minulle mukavampi. - -Valitsin tien vuoriston läpi, joka oli sekä suorempi kuin se tie, jota -myöten olin tullut Caracaan, että soveltui myös paremmin tutkimuksiini. -Se oli kuitenkin huono ja seuduttaisin ainoastaan tavallinen -metsäpolku. Pahempi oli, että se toisinaan kulki niin kapeiden -kallio-solain läpi, että kasvilaatikoilla lastattu muuli tarttui niihin -kiinni, niin että ainoastaan työläästi saimme sen irti, ja -paikoittaisin päästiin läpi ainoastaan purkamalla muulin taakka. Yhäti -kolhi laatikkoni myös puihin polun vieressä ja kerran niin kovasti, -että koko kuorma romahti maahan. Laatikoissa olevat väkiviina-putelit, -joissa säilytin eläintieteellisiä kokoelmia, olivat sellaisia tapauksia -varten niin huolellisesti koteloidut, että ne kuitenkaan eivät siitä -vahingoittuneet. - -Varsinkin luostarin ja ensimäisen tien vieressä olevan kylän, nimeltä -_Capanema_, välillä on tie huonoa ja jyrkkämäkistä. Se kulkee -ylängöllä, joka sillä seudulla on enimmäkseen aukeaa mäkistä camposta -ja tähän vuodenaikaan kellertävä kuivuneesta nurmesta. Siellä reunaavat -myös camposta sangen korkeat vuoret ja kalliot. Itse Capaneman kylä on -catingaa eli heikompaa metsää kasvavassa laaksossa, vaan ei kaukana -sieltä alkavat jälleen campos-maisemat. - -Oli jo pimeä kuin saavuimme _Manuel Maria_ nimiseen fazendaan, jonne -olimme aikoneet yöksi. Saimme senvuoksi vähän aikaa odottaa ennenkuin -lukitusta talosta tuli ihmisiä esiin, koirain vilkkaan haukunnan kautta -houkuteltuina ulos. Camaradani pyysi meille yösijaa, lisäten että -aikomukseni oli antaa maksua sekä siitä että kaikesta mitä tulisimme -tilaamaan. - -Siihen suostuttuaan saattoi isäntä meidät etehisen tapaisen verandan -kautta pieneen ikkunattomaan huoneesen, joka oli valaistu -jonkunlaatuisella seinässä riippuvalla lampulla eli öljykupin laidalla -palavalla pumpulilanka-tukulla. Huoneessa ei ollut muita huonekaluja -kuin leveä kömpelösti tehty sänky, pieni maalaamaton huono pöytä, -nahkatuoli ja kaksi nahkaista matkakirstua. Luonnollisesti ei siellä -myöskään ollut uunia, enemmän kuin sellaista muuallakaan tapaa -Brasilian asuinhuoneissa. Kovaksi tallattu multa oli lattiana ja katto -oli palmikoiduista bambu-ruovon liisteistä. - -Talossa oli myöskin viisi muuta pientä huonetta, vaikka se -kokonaisuudessaan oli ainoastaan tavallisen salin kokoinen. Huoneen -runko, nurkat, ovi- ja ikkuna-pielet olivat pystyistä hirsistä ja -seinät köynnöskasveilla sidotuista oksaristikoista, joiden lomat olivat -täytetyt saventapaisella maalla eli sillä ruskealla vuorten -rapautumisesta syntyneellä savihiedaila, joka on yleisin maanlaatu -Minas Geraes maakunnassa. Sekä ulkoa että sisästä oli talo maalaamaton -ja ulkokatto kourumaisista tiileistä. - -Talonväki, sekä isäntä että emäntä, olivat indiaanivoittoista rotua, -jossa selvästi kuitenkin huomasi sekä Neekerin että Portugalilaisen -veren vaikutusta. Heidän ihonsa oli keltaisen ruskea, hiukset -pikimustia, sangen vähän suortuvissa, nenä kapea ja vähän koukero, -silmät mustia, Indiaaneille omituisella terävällä katseella. - -Illalliseksi tuotiin meille kuivatusta lihasta valmistettua paistia -sekä keitettyjä maniok-juuria (_Manihot aipi_ Pohl), jotka kuorittuina -ovat soikeiden hyvin isojen potattien muotoisia tai pienempien -lanttujenkin kokoisia ja maultaan potatin ja vehnäleivän välillä. -Syötyämme näitä ruokia hyvällä ruokahalulla ja juotuamme kahvia päälle, -kävimme maate. Saimme kaksi kelvollista vuodetta viereisessä huoneessa, -jossa välikatto oli poikessa ja monelta paikoin seinäin ristikkoin läpi -kuumotti kuutamo sisään. - -Aamulla vielä juotuamme kahvia, maksoimme kaikesta yhteensä 1,500 -reissiä (noin 3 markkaa) eli neljä kertaa vähemmin kuin sama Ouro -Pretossa oli maksanut. Tämä vastaa myöskin tavallisia hintoja -maataloissa, joissa yksinkertaisemmista aterioista otetaan 400 reissiä -(noin 80 penniä). - -Kävin aamulla katsomassa talon edustalla olevaa isoa puutarhaa, jossa -kasvoi useita hedelmäpuu-lajeja, niinkuin kahvi-, banaani-, oransi-, -goiaba- ja pitombapuita, sekä erästä koristuskasvina paikkakunnalla -paljon viljeltyä pensasta _Euphorbiace'ein_ heimoa, jonka komeat -kukinnot ovat ympäröidyt punaisilla georginin laitakukkain kalttaisilla -suojuksilla, niin että ne kaukaa näyttävät hyvin isoilta punaisilta -koppiloilta. - -Talo oli avarassa matalassa laaksossa, jossa oli useita muitakin -fazendoja. Ne olivat eroitetut toisistaan nurmikoilla ja _carrascoilla_ -eli pensastojen tapaista harvaa metsää kasvavilla campos-mailla. - -Manuel Mariasta eteenpäin laskeusi tiemme ylängöltä yhä alemmaksi -maisemalle, jossa ei enään löytynyt vuoria, vaan ainoastaan mäkiä ja -matalampia harjanteita. Maa oli siellä erittäin hedelmällistä, vaikka -harvaan asuttua, ja kasvoi heikollaista metsää, jota nimitetään -_catingaksi_, eroitukseksi rannikon vanhoista tiuhista aarniometsistä -_mattos virgems_. Muita viljelyksiä kuin puutarhoja fazendain luona ei -juuri ollut näkyvissä. - -Useita jokia, jotka laskevat vetensä Sao Francisco virtaan, oli meillä -tällä seudulla kaalattavana. Ne olivat muutamia syliä leveitä ja niin -syviä, että töin tuskin saimme muulin seljässä olevat laatikot kuivina -ylitse. Sateisella vuodenajalla paisuvat ne niin isoiksi, että -kaalaamalla on mahdoton päästä niiden yli. - -Muutamain fazendain ohitse ratsastettuamme, tulimme _Casa Branea_ -nimiseen kylään, joka, talojen suuruudesta päättäen, näytti olevan -tavallista varakkaampi. Siitä eteenpäin vallitsivat taas aukeat -campos-maisemat, joissa mäkien rinteillä paikoittain eroitti -_carrascos_-pensahikkoja ja kosteammissa notkoissa _catinga_-metsikköjä -tai monen sylen korkuisia bambu-ruovostoja. - -Bambut ovat hyvin tavallisia kosteammilla paikoin Brasilian metsissä, -vaan harvemmin muodostavat ne varsinaisia metsikköjä eli ruovostoja. -Niissä ne joko täyttävät puiden välillä olevan tilan tai tavataan -metsättömilläkin paikoin. Sellaisia ruovostoja löytyy melkein yhtä -monen laatuisia, kuin bambu-lajejakin, joista useimmat kuuluvat -sukuihin _Guadua_ ja _Chusquea_. Eräät lajit niistä ovat hanhen sulan -paksuisia ja muutaman jalan pituisia, vaan toiset taas paksuja kuin -käsivarret ja seitsemän tai yhdeksänkin sylen pituisia. Ne kasvavat -kaarenmuotoisesti toistensa sekaan nuokkuvina epäjärjestyksessä ja -kuivavat kukkimisensa jälkeen tavallisesti yhtaikaa koko ruovosto, vaan -useampia vuosia kuluu niiden synnystä kukkimiseen. Isommat lajit -kasvattavat latvaansa parin kolmen sylen korkuisen sinertävän röyhyn, -jossa kukat ovat melkein samanlaisia kuin suomalaisessa ruovossa eli -kaislassa (_Phragmites_). Kukkimisensa jälkeen häviävät ne niin -kokonaan, että missä useina vuosina on kasvanut korkean metsän -kalttainen ruovosto, muutama kuukausi kukkimisen perästä ei enään näe -mitään jälkeä koko metsästä. - -Casa Brancasta muutamia leguoita ratsastettuamme, tulimme _Cachoeira do -campo_ nimiseen isoon kylään, jossa erään Mulatin talossa vähän aikaa -lepäsimme ja virvoitimme itseämme, samoinkuin Casa Brancassakin olimme -tehneet. Kylä näytti varakkaalta ja siinä oli myös muutamia hyvin -varustettuja kauppapuoteja. Niiden ohitse ratsastaessamme näin yhdessä -kaupaksi erästä toisintoa banaaneja, jonka hedelmät olivat toista -vertaa isommat kuin tavallisilla muunnoksilla ja ruskeamman väriset. - -Niitä ostaessani tertun tuli luokseni kerjäämään pahasti spitaalinen -Neekeri, jonka jalat olivat kasvaneet kannon muotoisiksi möhkäleiksi ja -kasvotkin kovasti vikaantuneet. Päästäkseni hänen inhoittavasta ja -mahdollisesti vaarallisestakin läheisyydestään viskasin hänelle rahan -hyvän matkan päähän. - -Vaikka Brasiliassa pidetään spitaalitautia (_Lepra_ eli _Elephantiasis -Graecorum_) tarttuvana, sallitaan sitä niinkuin muitakin tauteja -sairastavain kuljeksia talosta taloon kerjäämässä, jonkavuoksi -sellaisia kohtaa usein maanteillä. Eurooppalaiset lääkärit eivät sitä -enään kuitenkaan pidäkään tarttuvana. Minas Geraes maakunnassa se on -sangen tavallinen, varsinkin Neekereillä, ja alkaa siellä tavallisesti -vähäpätöisillä rohtumilla kasvoissa ja varsinkin korvissa, jonka -jälkeen se vähitellen pitkän ajan kuluessa leviää muihin ruumiinosiin, -synnyttäen niihin rosoisia kuhmuja ja turpomuksia, ja kasvattaa vihdoin -jalat eli kädetkin paksuiksi kummallisen muotoisiksi möhkäleiksi. Se -kehittyy hyvin hitaasti, kestäen vuosikymmeniä, ja on useimmiten -parantumaton. Kansa uskoo sen tarttuvan, vaan puhkeavan näkyviin usein -vasta pari vuotta sen jälkeen kuin sen on saanut. Myös luullaan sen -syntyvän epäterveellisestä ruuasta, _Araucarian_ siemenillä lihoitetun -sian lihasta y.m. Myöskin Euroopassa ja Suomessakin on tätä samaa -tautia tavattu, vaan meillä ainoastaan miedommassa muodossa, -synnyttämättä möhkäjalkoja. - -Cachoeirasta eteenpäin ratsastaessani campos-maisemaa myöten, jossa -seuduittain myös oli carrascoja ja catingoja, olivat lehdet useista -niiden pensaista ja puista jo alkaneet varista, niin että useat puut -näyttivät kuivilta, vaikka ne olivat ainoastaan kuivan vuodenajan -lepotilaan asettuneet. Puiden latvoissa kasvoi usein loisioina kellan -vihreitä pensaantapaisia tukkuja muodostavia _Loranthace'eja_, jotka -soikeilla lehdillään paikkapaikoin viherjöittivät lehdettömäin puiden -oksia. Useissa yksinäisissä tai harvaan kasvavissa puissa huomasin -myöskin korkealla latvassa ja paksummilla oksilla muurahaispesäin -kokoisia kellan ruskeita tai mustiakin maamöhkäleitä ja savipatsaita. -Ne olivat termiittein pesiä ja niihin johti pitkin puunrunkoa -peitettyjä savesta rakennettuja käytäviä, joita myöten termiitit -pääsivät maasta nousemaan pesäänsä salassa vihollisiltaan. - -Yöksi tulimme _Chequeira_ nimiseen taloon, jonka isäntä oli -Portugalilainen ja emäntä jokseenkin sievä Neekerinainen. - -Aamulla ylösnoustessani olivat muulimme karkuumatkalla kotiapäin, -jonkavuoksi camaradani sai juosta niiden jälestä ja sanoi löytäneensä -ne vasta Cachoeiran luota. Koska talon omat muulit olivat pysyneet yön -samassa aitauksessa, syntyi minussa se epäluulo että hän itse oli -käynyt purkamassa aitauksen veräjän, jonka aamulla näin olevan auki, ja -ajanut muulinsa sieltä maantielle. Hänen aikomuksensa lienee ollut -viivyttää matkaa, niin ettemme ehtisi yöksi perille, vaan saisin -hänelle vielä kustantaa yökorttierin ja yhden aterian lisäksi. Se ei -hänelle kuitenkaan onnistunut. - -Chequeiran isäntä oli joku vuosi sitten laittanut vähäisen talonsa -hedelmättömälle paikalle campoksella harjoittaakseen kauppaa työmiesten -kanssa, jotka tämän seudun ohitse rakensivat Ouro Pretoon johdettavaa -rautatietä. Lähistössä näkyivät myös rautatien kaivokset, kiertäen -Schweitsiläiseen malliin moneen mutkaan camposmäkien pyöreitä rinteitä -myöten ja sopivalla paikalla aina pujahtaen mäeltä toiselle. - -Chequeirasta eteläänpäin kesti yhäti camposta, joka yleensä näytti -hedelmättömältä -- ja vielä enemmän senkinvuoksi, että kuiva vuodenaika -jo oli syvästi painanut merkkinsä kasvullisuuteen. Notkoissa ja -kosteammilla paikoin rehoitti kuitenkin ruoho, ja carrascojen -pensaatkin kantoivat siellä lehtiä. - -Erään metsikön läpi ratsastaessamme näin puiden välissä ison aution -talon, joka viljelyksineen ja puutarhoineen jo kauan aikaa sitten oli -jätetty takaisin luonnon valtaan. Isot vanhat palmut ja muutamat -hedelmäpuut kasvoivat carrascon pensaiden ja puiden seassa -muistomerkkeinä istuttajistaan. _O pai taverneiro; o filho cavalheiro; -o neto mendicante_ (isä kauppias; poika kavaljeeri; pojanpoika -kerjäläinen) on brasilialainen sananlasku, joka sisältää selityksen -siihen, että niin moni talo seisoo Brasiliassa autiona. - -Huomaamatta ja vähitellen kohosi tie _Serra Brancalle_, jonka poikki -olin viisi viikkoa aikaisemmin ratsastanut. Nyt sain matkustaa hyvän -matkaa sitä pitkin lähellä sen läntistä rinnettä, ihaellen näköalaa, -joka sieltä avautui avaran maiseman yli. Harjanteen päällystä oli tältä -puolen kuivaa hedelmätöntä tasankoa, jolla kasvoi harvaa ruohokkoa. - -Vihdoin yhtyi polkumme vuoren yli johtavalle tielle, jota myöten olin -Caracaan matkustanut. - -Vuorelta alas päästyä ratsastin tuttujen maisemain läpi, vaan paljon -vähemmin miellyttävältä näytti luonto nyt kuin viisi viikkoa -aikaisemmin. Metsät näyttivät kuihtuvilta ja, vaikka useimmat niiden -puista vielä viheriöitsivät, olivat lehdet toisista varisseet pois ja -toisista kovasti harventuneet, ja ruohot ja pensaat tien vieressä -olivat peitetyt niin paksulla pölyllä, että niiden lehtien vihreää -väriä ei enään saattanut eroittaa. - -Miellyttävänä vastakohtana tässä luonnon alkavassa unessa loistivat -paikkapaikoin puiden latvoissa köynneliäin _Bignoniace'ein_ -sinipunervat tai punan kellervät kukkaviuhkot, verhoten monasti suuren -osan puita, joihin ne olivat kiivenneet. - -Ouro Brancon ohitse päästyämme tuli pimeä ehtoo ilman kuutamoa. Vaan -varmoilla askelilla kulkivat muulimme pimeässäkin pitkin kuoppaista -tietä, löytäen tienkin vieressä polkuja, silloin kun oli väistyminen -vastaan tulevia härkävankkureita. Toisin paikoin tapasimme tien -vieressä tavarainkuljettajia, jotka sinne olivat nuotion ääreen -asettuneet yöksi, joko senvuoksi etteivät olleet ajoissa ehtineet -mihinkään _ranchoon_ tai kenties pikemmin sentähden että siellä saivat -muuleilleen paremman laitumen ja maksuttomasti. Kummallisen vaikutuksen -tekivät nämät mustat ja tummanväriset haahmut, jotka, meidän -lähestyessä, kohosivat leposijoiltaan ja nuotion hämärässä valossa -terävästi tirkistivät meitä. - -Queluzin pikkukaupungin läpi ratsastaessamme oli yhdessä paikoin -kadulla lukuisa väkijoukko, joka kuunteli omituista katukonserttia. -Avonaisen oven eteen oli kadulle avautuvaan huoneesen asettunut -kaarenmuotoiseen riviin kirjavasti puettuja naisia, sinisissä, -punaisissa, keltaisissa ja vihreissä dansöösi-puvuissa, lihavia ja -laihoja, pitkiä ja lyhköisiä, mustia, ruskeita ja keltaisia neitejä, -jotka täyttä kulkkua kirkuivat epäsoinnullisia säveleitään. - -Yöllä 7 päivänä toukokuuta saavuin takaisin _Lafayetteen_, jossa -vastoin Germain'in varoitusta otin asuntoa kolmannen "varkaan" -hotellissa. Hänestä selvisin kuitenkin paraiten, sillä aamulla -rätinkiäni maksaessani pyyhki hän, minun neuvostani, siitä itse -muutamia markkoja pois, jotka "epähuomiossa" olivat ilman syytä siihen -tulleet. - -Aamulla ennen junan lähtöä kävin hotellin vieressä olevalla mäellä, -josta palatessani huomasin, että vaatteeni olivat peitetyt kymmenillä -tuhansilla pikkuisilla puukkiaisilla (_carrapatos miudos_). -Pieksettyäni oksalla ja hangattuani kädellä niitä vaatteistani niin -tarkkaan, että luulin niiden olevan lopussa, säästyi niitä kuitenkin -niin paljon, että minulla monena päivänä oli työtä niiden poimimisessa -ihostani, johon niitä oli imeytynyt kiinni. Ne ovat nimittäin niin -pieniä, että niitä on vaikea tarkkaan löytää vaatteistaan, vaan jonkun -ajan kuluttua ilmoittaa niiden kihisevä pistos että ne jo ovat -löytäneet ihoon. Kuivan vuodenajan ensimäisinä kuukausina ne ovat -varsinaisena maan-kiusana muuli-laitumilla, joihin niitä enimmin -ilmaantuu. Niitä tavataan silloin pallomaisina ryhminä ruohoissa ja -pensaiden oksissa, joista ne kiinnittyvät ohi kulkevan vaatteisiin. - -Toukokuun 8 päivänä saavuin junalla Sitioon, jonne olin tavarani ja -kokoelmani jättänyt. Siellä viivyin viisi päivää, jotka käytin -kokoelmaini hoitamiseen ja laittamiseen sellaiseen kuntoon, että ne -uudetta purkamisetta säilyisivät Suomeen saakka. - -Ainoastaan pienempiä ekskursioonoja saatoin sen ohessa tehdä, -ja kun aikaa jo oli kulunut enemmän, kuin matkaohjelmani mukaan -olisi riittänyt, täytyi minun myös kieltäytyä ottamasta osaa -metsästys-retkeen, johon siellä ollessani sain kutsumuksen. Eräs nuori -fazendeiro lähistöstä tuli nimittäin Hotel do Sitioon täysissä -metsästys-varustuksissa, ratsastaen muulilla ja tuoden muassaan lauman -vintti-koiria. Hän oli maalais-patrooni Brasilian valkoista rotua, -jostakin paikkakunnalla olevasta isommasta fazendasta. Vaan kun hän ei -taitanut muuta kuin Portugalin kieltä, niin sekin seikka vähensi -haluani noudattaa hänen kutsumustaan lähteäkseni metsästysretkelle. - -Koirilla metsästäessä tapaa campoksella kuitenkin saalista, joka voisi -paljonkin tarjota viehätystä metsästäjälle. Campoksen isommista -eläimistä lueteltakoon tässä seuraavat: - -Veado campeiro (_Cervus campestris_ Cuv.) on metsävuohen (C. capreolus) -kalttainen hirvi, joka ei ole harvinainen korkeammilla campos-mailla. -Brasilian tavallisimmat hirvi-lajit ja, samoin kuten ensiksikin -mainittu, pieniä kooltaan ovat veado catingueiro (_C. simplicicornis_ -Illig.), joka elää harvapuisissa campos-metsiköissä, ja veado mateiro -(_C. rufus_ Illig.), joka oleksii tiuhemmissa metsissä. Iso hirvi-laji -on veado galheiro (_C. paludosus_ Desm.), jota tapaa isompain jokien -varsilla olevissa soisissa metsissä. Ne ovat kaikki hyvin arkoja ja -niitä metsästetään väjyksissä jokien luokse johtavien teiden varsilla -taikka myöskin koirain avulla, jotka ottavat ne juoksussa kiinni. - -Tapetijänis (_Lepus Brasiliensis_ L.) on kaniinia vähän isompi ja -mustan ruskea. Tavoiltaan on se Euroopan jänisten kalttainen. Maultaan -omituista lihaa on ourico'lla (_Cercolabes villosus_), joka kiipeää -puissa, käyttäen apunaan kahden korttelin pituista kierteis-häntäänsä. -Sen vartalo on kaksi ja puoli korttelia pitkä ja peitetty piikeillä. -Syötäviä ovat myöskin useat merisika-lajit (_Cavia_), joista mokó -(_C. rupestris_ Pr. Max.) on suurin. Aguti (_Dasyprocta aguti_ Wagn.) -on liki kyynärän pituinen nakertaja ja elää laumoissa, jotka usein -tekevät vahinkoa sokuriruoko-istutuksissa, Sen lihaa pidetään -erinomaisena herkkuna. Paca (_Caelogenys [Cavia] paca_) on hyvä uija ja -sukeltaja ja oleksii maankoloissa, joista se hämärässä lähtee -liikkeelle. Se on kyynärää pitempi ja sitä metsästetään paljon -omituisilla koirilla, joita sen etsimiseen on varten vasten -harjoitettu. Jokisika (_Hydrochaerus capybara_) on sian muotoinen iso -nakertaja, pituudeltaan 1,5 tai 2,5 kyynärää, ja elää pienissä -laumoissa jokien varsilla. Se uipi ja sukeltaa taitavasti ja sitä -metsästetään enemmän sen lujan nahan vuoksi, kuin sen lihan takia, joka -on maultaan huononpuoleista, vaan rasvaista. - -Brasiliassa tavataan kaksi lajia tapiireja, joista _Tapirus Roulinii_ -Fisch. elää Sao Francisco virran laaksossa, ja toinen laji _Tapirus -Americanus_ sekä rannikolla että sisämaassa. Ne oleksivat usein -laumoissa ja polkevat metsiin hyviä polkuja, jotka johtavat jokien -varsille. Niillä on tapana kulkea joka päivä samalla ajalla näitä -polkujaan myöten jokiin, joissa ne uiskentelevat ja sukeltavat. Kun -koirat ja jaguaarit ajavat niitä takaa veteen, niin tapiirit tarttuvat -niihin kiinni ja vetävät ne muassaan veden pohjaan, jossa tapiirit -voivat sukeltaa neljännestunnin ajan tulematta vedenpinnalle -hengittämään. Ne ovat omnivooreja ja syövät sekä heinää, lehtiä ja -hedelmiä että lihaakin. Ne saapi muutamissa päivissä kesymään, niin -että ne metsistä palajavat ihmis-asuntoon. Hyväilemisistä ovat ne -mielissään, vaan ovat tyhmiä, niin että niitä ei saa liikkeelle -käskyillä, vaan niitä täytyy työntää tai ajaa kovilla kepin iskuilla, -sillä heikot lyönnit eivät tunnu niiden paksussa nahassa. Niiden liha -on syötävää ja niiden rasvaa käytetään myös lääkkeenä. - -Pecaari-sikoja (_Dicotyles_) löytyy Brasiliassa kolme lajia, jotka -elävät isoissa laumoissa metsissä ja laittavat niihin polkuja, josta ne -ovat saaneet indiaanilaisen nimensäkin. Queixada branca (_Dicotyles -labiatus_ Cuv.) on melkein tavallisen sian kokoinen ja muotoinen, vaan -se on hännätön, niinkuin muutkin pecaari-lajit. Sitä sekä pyydetään -kuopilla että metsästetään, vaan ahdistettuna se on rohkea ja -vaarallinen koirille ja metsästäjällekin. Muut pecaari-lajit -sitävastoin ovat pienempiä. Ne ovat, samoinkuin apinatkin, Indiaanein -tärkeimmät metsästys-eläimet, joita he lihan tähden pyytävät, -vaan muutamat Indiaani-heimot inhoavat kaikkea sianlihaa, niinkuin -juutalaiset. Pecaarit kesyvät helposti ja seuraavat isäntäänsä niinkuin -koirat. - -Syötävinä eläiminä tapetaan Brasiliassa myöskin muurahais-karhuja ja -vyötäjäisiä, jotka kuitenkin ovat hyvin hyödyllisiä eläimiä, sillä ne -hävittävät termiittejä ja muurahaisia, joista siellä on niin paljon -haittaa. Sitiossa oli minun tilaisuus useampia kertoja syödä -vyötäjäis-paistia, vaan se tuntui minusta sangen ala-arvoiselta, vaikka -se oli pehmeätä ja vaaleaa kuin lintupaisti. Luupanssarilla peitettyjä -vyötäjäisiä tunnetaan Brasiliassa 6 lajia, joista tatu-été (_Dasypus -octocinctus_ L.) on tavallisin ja yli 3 korttelia pitkä häntää -lukematta, vaan suurin kaikista lajeista on tatu-canastra (_D. gigas_ -Cuv.), joka on puolikasvaneen sian kokoinen. Ne eivät ole niin nopeita, -ettei niitä juoksussa saisi kiinni, vaan ne kaivautuvat sukkelasti -maahan, ja jos ne puoleksikin ovat tunkeutuneet koloonsa, ei niitä -enään saa väkisin siitä vedetyksi. Maan sisästä on niitä vaikea löytää, -sillä niiden käytävät ovat hyvin avaroita ja moni-mutkaisia. Tamandua -bandeira (_Myrmecophaga jubata_ L.) on suurin muurahaiskarhu-lajeista -ja kuonosta hännän päähän yli neljä kyynärää pitkä. Sen selkä on -pitkä-karvainen, häntä iso ja tuuhea ja kuono hyvin pitkä ja kapea. Se -on jokseenkin hidasjuoksuinen ja ihmiselle vaaraton, vaan tekee -koiralle vastarintaa, nousten pystyyn istumaan ja iskien etujalkainsa -isoilla kaivin-kynsillä koiraa. Brasilian kaksi muuta tamandua-lajia -(_M. didactyla_ ja _tetradactyla_) ovat pienempiä ja kiipeävät -kierteishäntänsä avulla puissa. Laiskiaisia (_Bradypus_) on Brasiliassa -neljä lajia, joista tavallisimmat ovat unao (_Bradypus didactylus_ L.) -ja aai (_Br. tridactylus_ L.). Ne oleksivat embauba-puissa -(_Cecropia_), joiden lehdistä ne elävät, eivätkä tule niistä alas muuta -kuin juomaan. Ne ovat hyvin sitkeähenkisiä, niin että niihin täytyy -ampua useampia laukauksia, saadakseen ne putoamaan alas. Jos hakkaa -pois oksan, johon laiskiainen kynsillään on iskenyt kiinni, niin -saattaa oksasta kiinni pitämällä kantaa laiskiaisen kotia, ilman että -se päästää irti oksaa. -- Brasilian petoeläimistä ja apinoista on jo -edellä ollut puhetta, jonkavuoksi ohimenemme ne tässä. - -Lintu-lajeista on Brasilia tavattoman rikas. Useat niistä, varsinkin -pienemmistä lajeista, ovat erinomaisen kaunis-höyhenisiä, jonkavuoksi -niitä mielellään ostetaan Eurooppaan koristuksiksi. Rio de Janeirossa -ja muutamissa muissa rantakaupungeissa on luonnonesineiden kauppiaita, -jotka hyvällä menestyksellä välittävät tätä kauppaa. Lintujen nahkoja, -samoinkuin kaunisvärisiä kovakuoriaisiakin, ostavat he maalaisilta sekä -varsinkin erityisiltä metsästäjiltä, joiden ainoana toimena on kaupaksi -meneväin luonnonesineiden kerääminen ja etenkin lintujen ampuminen ja -pyytäminen. - -Kauniiden höyheniensä tähden ovat seuraavat lajit mainittavia. - -_Kolibreista_, joita on suuri joukko lajeja, ovat kauniimpia -_Chrysolampis mosehita_ Gray, _Lophornis magnifica_ Bonp. ja -_Calothorax rnbineus_ Gray, sekä tavallisimpia _Lampornis mango_ Sws. -ja _Thaumatias albicollis_ Gould. Tilhin sukuinen kerua (_Ampelis -cincta_ Gray) on loistavain sinisten höyheniensä tähden arvossa -pidetty lintu. Punainen trebeme (_Tanagra Brasilea_) ja muutamat muut -Tanagra-lajit (varpuislintujen lahkoa) ovat Brasilian kauniimpia -pikkulintuja. Koreasti kirjava _Galbula_ kuuluu omituiseen heimoon -kiipijä-lintuja, jonka lajit ovat laiskuutensa tähden merkillisiä. -Niillä on tapana istua liikkumattomina paikoillaan, odottamassa -kärpäsiä, jotka lentävät niiden luokse, ja ne eivät lähde pakoon -ihmisenkään lähestyessä, jonkavuoksi niitä saapi kepillä lyödyksi alas -oksalta, jolla ne istuvat. - -Elävinä hyvin kaupaksi meneviä lintuja ovat papukaijat, joita Finsch -luettelee Brasiliasta 85 lajia. Ne elävät isoissa parvissa ja tulevat -usein viljelyksiin vahinkoa tekemään. Siellä syövät ne kahvin marjoja -ja nakertavat maissin tähkiä, joissa niiden purusta syntyy mätä. Yöksi -palajavat ne aina samoihin paikkoihin, metsiin korkeiden puiden -latvoihin. Ne munivat taidottomiin pesiin onteloihin puihin kaksi -valkoista munaa. Suurimmat lajit ja väriltään komeimmat ovat punaiset -ararat (_Macrocercus_ eli _Sittace chloroptera_) ja pienin laji on -vihreä vaivaispapukaija (_Psittacula passerina_ Kuhl) joka on varpusen -kokoinen ja Brasilian tavallisimpia lintuja. Hyvänmakuista lihaa on -vihreillä _maitacas_-lajeilla (_Pionus_), ja puhumaan oppivat paraiten -vihreät _papageiot (Chrysotis)_, joita Rio de Janeirossa näkee melkein -jokaisen pikkukauppaan oven pielessä. _Tukaaneilla (Ramphastos toco)_, -jotka samaten kuuluvat kiipijöihin, on erinomaisen iso ontelo nokka ja -hyvänmakuista lihaa. - -Syötävistä linnuista mainittakoot vielä seuraavat: Mareco (_Anas -Brasiliensis_ L.) ja poturi (_A. viduata_ L.) ovat sangen tavallisia, -ja iso sorsa, pato grande (_Anas moschata_ L.), joka kaikista -tunnetuista sorsista on suurin, pidetään sangen yleisesti myöskin -kesynä. Niitä tavataan sekä sisämaan jokiloissa että rannikon -laguuneissa. Kosteilla paikoin oleksii useita haikara-lajeja, joista -varsinkin garca socco (_Ardea pileata_ Lath.) on arvossa pidetty -hyvänmakuisen lihansa tähden. Pitkäjalkainen ja iso kahlaaja nimeltä -siriema (_Dicholophus cristatus_ Illig.) elää erämaissa (sertaos) ja -campoksella, jossa se syöpi muurahaisia, toukkia, kärmeitä y.m., ja on -maultaan sorsan kalttainen. Amerikalainen strutsi eli ema (_Rhea -Americana_ Lath.) juoksentelee pienissä parvissa campoksella, jossa se -autiommilla seuduilla on jokseenkin tavallinen. Pyiden kalttaisia -lintuja tapaa heinikoissa useampia lajeja, joista mainittakoon capoeira -(_Odontophorus dentatus_ Gray) ja injambu-lajit (_Tinamus_). -Valkeasiipinen jaku (lue: schaku) tinga (_Penelope pipile_ Gmel.) y.m. -lajit samaa sukua vastaavat Vanhan Maailman fasaaneja ja mutu't (_Crax -alector_ L., y.m.) ovat kalkkunain kalttaisia. Indiaanit pitävät niitä -myös kesyinä, vaan ne ovat kasvatettavat metsistä löydetyistä munista, -sillä ne eivät kesyinä sikiä hyvin. - -Muista Brasilian tavallisimmista linnuista mainittakoon tässä myös eräs -pääskyis-laji (_Hirundo collaris_ Pr. Max.), jolla on valkoinen juova -kaulan ympäri, ynnä papa-arroz (_Fringilla pileata_ Pr. Max.), joka -riissiviljelyksissä tekee suuria vahinkoja, sekä musta käen sukuinen -anu (_Crotophaga_), joka usein istahtuu raavaiden selkään toukkia -niistä noukkimaan. - -Sisiliskoja löytyy Brasiliassa useita isoja lajeja, joista muutamilla -on hyvänmakuista lihaa, niinkuin vihreällä iguanilla (_Iguana viridis_ -Spix) ja teiu-guaculla (_Teius monitor_ Merr.), joka kasvaa -puolentoista kyynärän pituiseksi. - -Indiaanit syövät myöskin krokodiilein lihaa, joita Brasiliassa löytyy -kaikkiaan 8 lajia alligaattorein eli kaimaanein sukua. Niitä tavataan -varsinkin pohjaisemmassa osassa Brasiliaa, jossa ne asuskelevat etenkin -isommissa seisovissa likaisemmissa vesissä, jotavastoin mustavetiset -virrat ovat niistä vapaampia. Myöskin Rio de Janeiron maakunnassa ovat -ne tavallisia. Ne ovat ihmisellekin uidessa vaarallisia ja vetävät -saaliinsa veden alle, vaan jos saapi tilaisuutta painaa niiden silmiä, -niin ne päästävät irti ja lähtevät pakoon. Rannan läheisyydessä -makaavia eläimiä, sikoja, koiria ja siipikarjaa hiipivät ne hiljaa -haukkaamaan ja tulevat öisin huoneidenkin luokse. Jacare-guacu (_Caiman -niger_ Spix) on 4-6 kyynärää, väliin 4 syltäkin pitkä ja oleksii -Amazonissa sekä sen lisäjoissa. Jacare (_Caiman fissipes_ Spix) on 4 -tai 3,5 kyynärää pitkä ja tavataan eteläisemmissäkin maakunnissa. Muut -lajit ovat vielä vähän pienempiä. - - - - -Kymmenes luku. - -Brasilian luonnontuotteet. - - -Tulo Rio de Janeiroon. -- Pahantekijät. -- Kaulahuivin tärkeys. -- -Kansallis-museo. -- Tori-halle. -- Brasilian ruoka-kasvit. -- -Mandiooka. -- Hedelmät. -- Brasilian päätuotteet. -- Kahvipensaan -viljelys. -- Pumpuli-kasvit. -- Sokuri-ruoko. -- Kautschu. -- -Paraguai-tee. -- Vilja-lajit. -- Lääkintä-kasvit. -- Sarsaparilla. -- -Ipecacuanha. -- Coca-kasvi. -- Ryyti-kasvit. -- Teknilliset kasvit. -- -Öljykasvit. -- Waha-palmu. -- Kutomus-kasvit. -- Väri-kasvit. -- -Kauppatorin eläimistö. -- Kalankauppiaat. - -Ehtoolla toukokuun 13 päivänä saavuin takaisin Rio de Janeiroon, jossa -otin asuntoa eräässä ravintolassa Praca d'Acclamacao'n luona. - -Seuraavana päivänä kävin venäläisessä konsulaatissa toimittamassa -Petropoliksessä asuvalle Venäjän lähettiläälle suosituskirjeen, jonka -olin Suomen Kenraalikuvernööriltä saanut. Kiireellisen lähtöni vuoksi -Rio de Janeirosta en ollut aikaisemmin saanut tilaisuutta viedä sitä -perille, enkä sitä myöskään vielä ollut välttämättömästi tarvinnutkaan, -sillä koko matkallani en ollut ollut missään asioissa virkamiesten -kanssa. En ollut missään vielä näyttänyt passianikaan, eikä sellaista -ole laisinkaan tarpeen Brasiliassa, enemmän kuin Franskassa ja -Schweitsissäkään. Brasiliaan otetaan mielellään vastaan mitä väkeä -tahansa; minkäänlaisia vaikeuksia ei aseteta heidän pääsöön maahan, -vaan sieltä lähtiessä on monta mutkaa, ja ainoastaan kirjallisen luvan -saatua poliisilta, pääsee Brasiliasta pois. Pahantekijöitä on senvuoksi -paljon keräytynyt Euroopasta ja varsinkin Italiasta Brasiliaan, johon -he ovat joutuneet kuin hiiri loukkuun, sillä he eivät pääse sieltä pois -ilman selviä papereja. - -Sunnuntaina menin kansallis-museoon puolenpäivän aikaan, jolloin se on -yleisölle avoinna, vaan jouduin siellä lystilliseen rettelöön. Poliisi, -joka seisoi ovella vahtina, kielsi nimittäin minulta sisäänpääsöä, -antamatta minkäänlaista selitystä kieltoonsa. Jäin senvuoksi vähäksi -aikaa miettimään, miksi minulta oli pääsö kielletty, vaikka -kaikenlaista väkeä, sekä varakkaampaa että köyhempää, Neekerejä ja -muita, oli ilman minkäänlaista estettä päästetty sisään. Luulin -vihdoin, että olin ymmärtänyt väärin poliisin kiellon, jonkavuoksi -palasin takaisin ovelle, ja väkijoukossa jouduinkin poliisin -huomaamatta ensimäiseen huoneesen, vaan silloin hän havaitsi minut ja -tuli lyhyesti ilmoittamaan minulle, että minun piti lähteä sieltä pois. - -"Minkätähden? Onhan täällä paljon muutakin väkeä!" -- kysyin häneltä. - -"Se on vasten ohjetta, jonka olen saanut", vastasi hän. - -"Kuinka niin?" - -"Teillä ei ole sovelias puku". - -"Kuinka? Onhan minulla hyvä puku!" - -"On tosin, mutta teillä ei ole kaulahuivia. Meillä on käsky, ettei -kukaan pääse museoon, jolla ei ole kaulahuivia". - -Katsahdin ympärilleni ja näin, että jokaisella miehellä siellä -todellakin oli kaulahuivi. Neekeritkin olivat käärineet jonkunlaisen -repaleen kaulaansa. Oli tarkoitus että yleisö tulisi siistissä puvussa -museoon, vaan ettei pääsö riippuisi vahtien mielivallasta, oli tahdottu -antaa heille tarkka määräys siitä, ja arveltu että miehellä, jolla on -kaulahuivi, on myöskin muu puku tarpeeksi siisti. - -Rio de Janeiron hiestyttävässä kuumuudessa oli minulla tapana keventää -pukuani, jättämällä siitä monasti pois muutamia tarpeettomia osia, -joiden joukkoon olin lukenut myöskin kaulahuivin. - -Kun asuin vallan lähellä museoa, niin menin kotia ja otin kaulahuivin -kaulaani sekä palasin oitis museoon. Toisen kerran, käytyäni museon -johtajan _L Netto'n_ luona, sain myös tilaisuutta harjoittaa -tutkimuksia museossa niin paljon kuin asiani vaati. - -Museo on sekä luonnontieteellinen että etnograafillinen, vaan vielä -nuori ja jotensakin pieni. Brasilian luonnon ja kansan esittelemisessä -yleisölle kansantajuisella tavalla on sillä kuitenkin erinomainen arvo, -mutta vanhemmat tieteelliset lähteet Brasilian luonnon tutkimiseen -eivät ole Rio de Janeirossa, vaan hajoitetut Euroopan museoihin. - -Sille joka tahtoo oppia tuntemaan Brasilian luonnontuotteita on -jonkunlaisen museon arvoinen myöskin Rio de Janeiron _praca do -mercado_ eli torihalle, jossa tarjotaan kaupaksi maan monenlaisia -ruoka-tavaroita ja muita luonnonesineitä. Varsinkin muukalaisella on -siellä paljon katsottavana ja opittavana. Joka kerta kuin siellä kävin, -oli minulla siellä aina uutta nähtävänä. - -Kaupungin lähistössä olevista fazendoista ja chacaroista (pienemmistä -maataloista) oli sinne lähetetty kaupaksi sekä tavallisia -eurooppalaisia ruoka-kasveja ja kaaliksia että Amerikalle omituisia -lajeja, niinkuin mustia sekä monenlaisia muita papuja (_Phaseolus_ ja -_Dolichos_), herneitä, porkkanoita, rediisejä, retikoita, useita -kaali-lajeja, sallaattia, sipuleja, joita kuitenkin pääasiallisesti -tuodaan Euroopasta, kurpitseja ja muita vesi-melooneja, kurkkuja, -melooneja, tomaatteja (_Lycopersicum esculentum_), jotka ovat -Brasiliasta kotoperäisiäkin, quiabos eli quingombos hedelmiä (_Hibiscus -esculentus_), joista keitetään limaista lihan kanssa syötävää -tuuninkia, punaista pimentaa eli Hispanian-pippuria (_Capsicum annuuum_ -L.) ja Oayennin pippuria (_C. frutescens_ Willd.), jotka sinapin -asemesta ovat hyviä liharuokain kanssa, maamanteleja eli siemeniä -kummallisesta herne-kasvista (_Arachis hypogaea_ L.), joka kaivaa -palkonsa maan sisään. - -Samoin kaupitaan siellä useita lajeja syötäviä juurimukuloita ja -juurakkoja, niinkuin bataatteja eli imeliä potatteja (_Convolvulus -batatas_ L.), inhameja eli yamseja (_Dioscorea triloba_ Lam., y.m. -lajeja), joita viljellään muissakin troopillisissa maissa, tayobaa -(_Colocasia esculenta_ Schott.), jonka sekä juurakosta että lehdistä -valmistetaan ruokaa, ja mangoritoa (_Caladium sagittaefolium_ L.), -jotka molemmat ovat vehka-kasveja (_Aroideae_ heimoa), sekä vielä -perunoita, joita tuodaan Brasiliaan kuitenkin pääasiallisesti -Euroopasta, vaikka ne vielä nytkin kasvavat villinä Chilissä ja niitä -jo ennen Amerikan löytöäkin viljeltiin Länsi-Amerikassa. - -Brasilian tärkeimmät vilja- eli oikeammin ruoka-kasvit ovat -kuitenkin mandiocat (_Manihot_), joilla on isoja retikan muotoisia -juuri-mukuloita. Niitä viljellään kahta lajia, mandioca mansaa -(_Manihot aipi_ Pohl) ja mandioca bravaa (_M. utilissima_ Pohl), joista -jälkimäinen on kovasti myrkyllinen ja sisältää syötävissä juurissaan -cyankaliumia (Blausäure), samoinkuin raa'at perunat sisältävät -solanini-myrkkyä. Ensinmainitun lajin juurimukulat kasvavat -hedelmällisessä maassa hyvin isoiksi, 30:n naulankin painoisiksi, ja -ovat väriltään valkoisia tai punertavia. Niitä syödään keitettyinä, -niinkuin perunoita, ja ne ovat maultaan niitä paljoa paremmat, vaan -mätänevät nopeammin. Myrkylliset maniok-juuret, jotka väriltään ovat -mustia, ovat syötäviä vasta senjälkeen kuin niistä myrkky on poistettu. -Se tapahtuu siten, että ne rouhitaan sahajauhon näköisiksi muruiksi, -joista myrkyllinen neste sitten painojen avulla puserretaan pois. Siten -saatu jauho (_farinha_) kuivataan senjälkeen tavallisesti, ja syödään -varsinkin liha- ja papu-ruokain kanssa. - -Maniok- eli mandioca-kasvit kuuluvat _Euphorbiaceae_-heimoon ja ovat -alkuperäisiä Brasilialaisia vilja-kasveja, joita Indiaanit viljelivät -jo ennen Amerikan löytöä. Indiaaneilla onkin niistä kymmenittäin -toisintoja, joilla on useita erillaisia omaisuuksia, ja jotka muun -muassa myös kypsyvät eri vuodenajalla. Niiden viljeleminen tapahtuu -siten, että niiden pensasmainen varsi leikataan pulikoiksi, jotka -laidalleen kaivetaan peltoon ja itävät varsiksi ja kasvattavat -maanalaisia mukuloita. Kun niiden mukulat paraiten säilyvät pellossa, -niin niitä tavallisesti ei oteta yhtaikaa maasta, vaan noukitaan sieltä -tarpeen mukaan. Vuotta vanhempina alkavat ne pellossakin mädätä. - -Torihallessa kaupitaan myös useita hyvänmakuisia hedelmiä, joista -toiset ovat saadut kaupungin lähistöstä, toiset tuotu laivoilla -kauempaa. Etusija runsaudessa ja hinnan halpuudessa on banaaneilla, -appelsiineilla ja cocos-pähkinöillä. Kalliimpia ovat mangat (_Mangifera -Indica_ L.), joita tuodaan varsinkin Bahian puutarhoista, sekä -ananas-hedelmät, jotka kasvavat Bahiassa ja Pernambucossa metsissäkin -ja ovat _Bromeliaceae_ heimoon kuuluvan _Ananassa sativa'n_ meheviä -käpymäisiä tähkiä. _Therebinthaceae_ heimoon kuuluvan mangan arvokkaat -keltaiset luumarjat ovat persikan kalttaisia, vaan nyrkinkokoisia ja -sisältävät ison litteän luun sekä sen sisässä syötävän mantelin. Omenat -ovat myös kalliita ja tuodaan Montevideosta sekä jää-lastien muassa -Pohjais-Amerikasta. Samoin myös viikunat tuodaan kuivattuina -pääasiallisesti Portugalista, vaikka niitä paljon viljellään -Brasiliassakin. American aprikuusit ovat _Guttiferae_ heimoon kuuluvan -pensaan (_Mammea Americana_ Jacq.) hedelmiä ja kotoperäisiä varsinkin -Antilloissa, vaan saadaan myöskin Brasilian puutarhoista. Abacates ovat -laakeri-kasvien heimoon kuuluvan _Persea Gratissima'n_ arvokkaita -hedelmiä, jotka ovat 5 tuumaa pitkiä ja 2 tuumaa paksuja, ja kasvavat -Pohjais-Brasiliassa metsissä sekä viljeltyinä muuallakin. - -Muista viljellyistä lajeista mainittakoot persikat (_Amygdalus Persica_ -L.), jotka Rio de Janeiron luona kantavat hedelmiä kaiken vuotta ja -puolikypsillä hedelmillä alkavat aina uudestaan kukkia, aprikuusit -(_Prunus Armeniaca_ L.), viinirypäleet, marmelot (_Gydonia vulgaris_ -Pers., saksaksi Qvitten), joista valmistetaan marmelaadeja, ja -granaattiomenat (_Punica granatum_ L.), joiden kukkia naiset mielellään -kantavat hiuksissa. Vähemmin viljellään Brasilian puutarhoissa Amerikan -läntisten maiden arvokkaita hedelmiä, niinkuin chirimoyaa (_Anona -cherimolia_ Lam.), joka Perussa kasvaa 12 naulan painoiseksi, sekä -_Sapoteae_ heimoon kuuluvaa abiu'a (_Lucuma caimito_ A. de Cand.), -lucumaa (_Luouma mammosa_ Gaertn.) ja sapotaa (_Sapota achras_ Mill.), -joista jälkimäinen on tropiikkein paraimpia hedelmiä ja Saksan omenan -kokoinen. Monessa paikoin viljellään myös kanelli-omenia (_Anona -squamosa_ L.), härän-sydämiä (_A. reticulata_ L.) ja fruta do conde'a -(_A. muricata_ L.), jotka ovat Länsi-Indian saarista kotoisin. - -Kasvikuntaan kuuluvista Brasilian päätuotteista tapaa useita kuitenkin -ainoastaan satunnaisesti praca do mercadossa, sillä niiden kauppaa -välittävät isot kauppahuoneet. - -Kahvi kuljetetaan kauppiaiden isoihin kahvi-makasiineihin, jotka -yhteensä muodostavat melkein erityisen kaupunginosan. Se vaatii paljon -tilaa, sillä Brasilia levittää maailmankauppaan vuosittain noin 5 -miljoonaa kahvisäkkiä eli yhtä paljon kuin kaikki muut maat yhteensä, -ja suuri osa niistä kulkee Rio do Janeiron kautta. Vuonna 1884-1885 -tuotti kahvin ulosvienti Brasilialle 152 miljoonaa 433 tuhatta -milreissiä ja vuonna 1885-1886 124 miljoonaa 792 tuhatta. Se onkin -Brasilian tärkein vienti-tavara ja kahvipensas Brasilian arvokkain -viljely-kasvi. - -Kahvi-pensasta viljellään Brasiliassa yhtä taidottomasti kuin -maissiakin -- uudis-pelloilla ilman lannoitusta. Kuitenkin vaatii se -hedelmällistä maata, jonkavuoksi kahvi-viljelykseen tavallisesti -valitaan metsäisiä päivänpuolisia mäenrinteitä, joista puut hakataan -pois. Kun maa on kuokittu pehmeäksi, istutetaan siihen parin korttelin -korkuisia pensaita, joita on varjoisilla lavoilla kasvatettu kypsistä -kahvipavuista. Pensaasta varistuaan ovat kahvipavut oitis kylvettävät -maahan, sillä ne kadottavat hyvin nopeasti itämis-kykynsä. Tavallisesti -täytyy kahvi-istutus heittää jo 10 tai 20 vuotisena, ja metsästä, sen -ajan kuluttua, jälleen hakata uusi kahvi-halme, sillä maa, jota ei -koskaan lannoiteta, laihtuu viimein siinä määrin, ett'ei se enään anna -riittävää satoa. - -Niin kauan kuin maassa piisaa voimaa, ei kahviviljelys vaadi muuta -työtä kuin puhdistamista sinne ilmaantuvista vesoista ja lois-kasveista -sekä sadon-korjausta, joka tapahtuu huhti- ja heinäkuun vaiheilla. Jo -nelivuotisena antaa se hyvän sadon, vaan runsaimman 7-12 vuotisena. -Jokaisesta pensaasta saadaan tavallisesti 2-5 naulaa kahvia vuosittain, -vaan joka neljäs vuosi on kullekin kahvi-pensaalle tavallisesti -huonompi kahvi-vuosi. - -Vaikka Arabiassa annetaan kahvimarjain kypsyä niin että ne ravistaessa -pensasta varisevat maahan, poimitaan ne Brasiliassa samoinkuin -Indiassakin puolikypsinä. Niiden kuivaaminen vaatii sitten paljon -huolta, sillä siitä tavasta, jolla se toimitetaan, riippuu suuressa -määrin kahvi-lajin hyvyys. On varominen ett'eivät ne likaannu maasta -eivätkä myöskään kastu, vaan kuivavat nopeasti. Niiden kuivaaminen -tapahtuu sentähden isommissa fazendoissa kivisillä penkerillä ja -pienemmissä maataloissa bambu-ruovoista tehdyillä lavoilla. Hedelmän -kuivunut koppi eli kuori poistetaan niistä sitten erityisissä -survin-myllyissä, jonka jälkeen ne huuhdotaan puhtaiksi. Niitä -valmistetaan kuitenkin eri tavalla sen mukaan minkäarvoista kahvia -niistä tahdotaan saada. Puhdistettu ja kauppaan aiottu kahvi asetetaan -sitten säkkeihin, jotka sisältävät 60 kiloa eli 141 naulaa, ja maksaa -laatunsa mukaan 320-544 reissiä kilolta eli 27-45 penniä Suomen -naulalta. - -Kahvin jälkeen oli ennen puuvilla Brasilian tärkein ulosvienti-tavara, -vaan viimeisinä aikoina on sen viljelys hyvin paljon vähentynyt. -Enimmin viljellään pumpuli-kasveja pohjaisissa maakunnissa sekä paljon -myös Minas Geraeksessa. Ne kasvavat paraiten kosteilla alangoilla ja -vaativat vähemmin hedelmällistä maata, kuin kahvipensas. - -Pumpuli-karvoilla peitettyjen siementen keräys tapahtuu tavallisesti -loka- ja marraskuussa, 9 tai 10 kuukautta kylvön jälkeen, vaan kun ne -eivät aina kypsy yhtaikaa, täytyy niiden korjuun monasti tapahtua -useamman kerran vuodessa, ja _Gossypium herbaceum_ L. antaa -säännöllisesti 2 tai 3 satoa vuosittain. Pumpulin repiminen siemenistä -irti toimitetaan sitten erityisten koneiden avulla. - -Paraimpana Brasilian pumpuli-lajeista pidetään Pernambucossa kasvavaa, -jota saadaan _Gossypium vitifolium_ Lam. nimisestä pensaasta. Muutoin -viljellään Brasiliassa useampia lajeja pumpuli-kasveja ja useita -kymmeniä toisintoja niistä. Amerikalla on vähintään yksi omituinen -kotoperäinen pumpuli-lajinsa, _Gossypium Barbadense_ L., joka lienee se -laji, jota Indiaanit viljelivät jo ennen Amerikan löytöä. Yleinen on -myöskin 2 vuotias ruoho _Gossypium herbaceum_ L., joka on Vanhasta -Maailmasta kotoisin, vaikka tätä nykyä Pohjais-Amerikassa yleisimmin -viljelty laji. - -Vuonna 1866 nousi vuotisen pumpuli-viennin arvo 46 miljoonaan -milreissiin, vaan vuonna 1884-1885 ainoastaan 10 miljoonaan 944 -tuhanteen ja vuonna 1885-1886 6 miljoonaan 475 tuhanteen. - -Sokuriruoko (_Saccharum officinarum_ L.) menestyy, samoinkuin kahvikin, -suurimmassa osassa Brasiliaa, vaan sen pää-markkinapaikka on rannikko -Bahian ja Pernambucon seutuvilla. Isommilla fazendeiroilla on usein -tehtaan kalttaisia sokuri-myllyjä ja sokuri-keittimöjä (_engenhos_), -vaan pienemmätkin viljelijät keittävät tavallisesti omiksi tarpeikseen -itse sokurinsa. Sillä tavoin saatu jauhomainen ruskea tai valkoinen -raakasokuri onkin melkein ainoa laji, jota näkee Brasiliassa -käytettävän. Sokuriruovosta valmistetaan myöskin paljon paloviinaa. -Vuonna 1866 nousi vuotuisen sokuriviennin arvo liki 20 miljoonaan -milreissiin ja vuonna 1884-1885 22 miljoonaan 699 tuhanteen sekä vuonna -1885-1886 14 miljoonaan 85 tuhanteen. - -Pienempi, vaikka seuduittaisin sangen tärkeä, on myöskin tupakan ja -kaakkaon ulosvienti. Edellinen nousi vuonna 1884-1885 6 miljoonaan 759 -tuhanteen milreissiin ja vuonna 1885-1886 7 miljoonaan 274 tuhanteen, -ja jälkimäinen mainittuina vuosina 2,375,000-2,170,000 milreissiin. -Tupakkaa viljellään varsinkin Bahiassa ja Matto Grossossa, ja kaakkaota -lähetetään kauppaan varsinkin Amazonin seutuvilta. - -Molempain käytäntö oli jo ennen Amerikan löytöä Indiaaneille tuttu, ja -kumpaistakin kasvia viljelivät he jo silloin. Piiput, joita on löydetty -haudoista Mexikossa, osoittavat että tupakoiminen oli tunnettu -Amerikassa jo hyvin kaukaisessa muinaisuudessakin. Indiaaneistu on se -tapa levinnyt koko maailmaan Amerikan löydön jälkeen. Etelä-Amerikassa -kuitenkin pääasiallisesti nuuskattiin ja pureksittiin tupakkia -ennenmuinoin. - -Tärkeä on Pará maakunnassa Amazonin luona myöskin kautschu-kauppa, joka -myöhempinä aikoina on kohonnut maan tärkeimpäin elinkeinojen joukkoon. -Se tuotti vuonna 1884-1885 10,623,000 ja vuonna 1885-1886 11,432,000 -milreissiä. Kautschua (cauuchu tupi-kielellä) saadaan varsinkin -seringueirasta (_Siphonia elastica_ Pers.), joka on hyvin korkea, -hento, tiuhalehtinen puu Euphorbiaceae heimoa ja kasvaa Amazonin ja sen -lisäjokien varsilla olevissa aarniometsissä, jotka osan vuotta ovat -tulvalla. Alaveden ajalla, heinäkuusta tammikuuhun, käyvät Indiaanit ja -köyhempi sekaverinen väestö keräämässä kautschua, jonka omaisuuksia -Indiaanit tunsivatkin jo ennen Amerikan löytöä ja valmistivat siitä -varsinkin piipunvarsia. Sen keksiminen ei muutoin ole ollutkaan -vaikeaa, sillä se on maitiaisnestettä, joka itsestäänkin valun puusta -ja muodostaa hienojen oksain ympäri kautschutorvia sekä paksummista -oksista alasroikkuvia monen kyynärän pituisia vaalean harmaita lankoja. -Seringuiro't eli kautschun kerääjät kokoavat sitä siten, että puuhun -pistetään veitsellä reikiä, joita pienellä kiilalla pidetään auki, ja -niiden alle kiinnitetään astioita, joihin maitiaisneste tippuu. -Jokaisesta haavasta valuu noin 3 tai 5 lusikallista kautschunestettä, -jota sitten joko savustamalla kuivatetaan tai muullakin tavalla -säilytetään pahettumasta. - -Eteläisissä maakunnissa, varsinkin Rio Grande do Sul'issa, vaan vielä -Minas Geraeksessakin viljellään ja kasvaa metsissä congonhaa (_Ilex -Paraguariensis_ St.-Hil.), jonka lehdet ovat tunnetut _mate'n_ eli -Paraguateen nimellä ja käytetään samoinkuin teetä virkistävän juoman -valmistukseen. Congonha (lue: kongonja) on pieni nahkealehtinen pensas -_Aquifoliaceae_ heimoa ja sisältää lehdissään koffeinia, vaan -useampiakin _Ilex_ lajeja, jotka kasvavat Brasiliassa ja Paraguaissa, -käytetään mate'en valmistukseen. Sitä vietiin v. 1866 Brasilian -eteläisistä maakunnista 1 miljoonan 800 tuhannen ja vuonna 1885-1886 -2 miljoonan 290 tuhannen milreissin edestä ulkomaille. Varsinkin -Hispaniassa ja Etelä-Amerikan hispanialaisissa tasavalloissa sekä -Etelä-Brasiliassa on mate käytännössä. - -Tee-pensastakin (_Thea Sinensis_ L.) viljellään hyvällä menestyksellä -varsinkin Sao Paulon maakunnassa, vaan ulosvienti-tavarana ei -Brasilialaisella teellä (cha) vielä ole mainittavaa arvoa. - -Brasilian viljalajit, mandioca, maissi, feijao (lue: feischaong) eli -pavut ja riissi, ovat ulosvienti-tavaroina vähästä arvosta ja -kulutetaan pääasiallisesti omassa maassa. Mandiocaa viedään vähempi -määrä ulkomaillekin, vaan maissia viljellään pääasiallisesti omain -muulien ruuaksi. - -Kuitenkin on maissi Amerikassa kotoperäinen kasvi, jota jo ennen -Amerikan löytöä viljeltiin La Plata virran seuduilta Mississippi -virtaan saakka. Nekin Indiaani-heimot, jotka eivät pitäneet vakinaisia -asuntoja, kylvivät maissia väliaikaisten majainsa ympäri. Nopeasti -senjälkeen kun Eurooppalaiset olivat Amerikassa tutustuneet maissiin, -levisi sen viljelys läpi Vanhan Maailman aina Kiinaan saakka. - -Riissiä tosin syödään Brasiliassa paljon, vaan sen viljelys ei vastaa -likimainkaan edes maan omiin tarpeisiin. Enimmin sitä viljellään -Amazoni ja Sao Francisco virtain luona. - -Riissi on Vanhan Maailman kasvi, vaan Rio Negron luona kasvaa -kylvämättä myöskin erästä kotimaista riissilajia ruohostoina -rantavedessä aningain (_Montrichardia arborescens_) muodostamain -läpipääsemättömäin paalutusten välissä. Pienillä veneillä soutavat -Indiaanit riissiruohostoon ja keräävät sen siemeniä, ravistamalla niitä -seipäillä veneesen. Useista brasilialaisista metsä-kasveista saadaan -lääkkeitä, jotka ovat yleisesti tunnettuja. Sellaisia ovat -sarsaparilla, ipecacuanha, kiniini, kopaiva-balsami ja cocaiini. - -Sarsaparillaa saadaan liljakasvien heimoon kuuluvasta köynneliäästä -varvusta _Smilax papyraecea_ Poir., jonka varresta kasvavat lukuisat -ilmajuuret sisältävät hiestyttävää ja verta puhdistavaa lääke-ainetta. -Se kasvaa Amazonin lisäjokien varsilla olevissa aarniometsissä, ja -sieltä käyvät sarsaparillan kerääjät sitä etsimässä, viettäen monta -kuukautta metsissä. Sarsaparilla-juuret lähetetään sitte Parán kautta -ulkomaiseen kauppaan. - -_Cinchonaceae_ heimoon kuuluvan ipecacuanhan (_Cephaëlis ipecacuanha_ -Rich.) juuret sisältävät runsaasti oksetusainetta nimeltä emetin, -jonkavuoksi niitä kerätään ipecacuanha-lääkkeen valmistusta varten. -Ipecacuanhaa, joka on matala suikertava puolipensas, kasvaa metsissä -varsinkin Matto Grosso maakunnassa, ja siellä on seuduittain -pääelinkeinonakin sen juurten kokoaminen ja lähettäminen ulkomaille -kauppaan. Poaieiros eli ipecacuanhan-kerääjät tunkevat veneillä jokia -myöten kauas metsämaille, ja, raivaten jokien varsilta metsiin teitä, -etsivät he paikat, joissa ipecacuanhaa kasvaa runsaammin. Kun -jokaisesta palasesta juurta, joka jääpi maahan, kasvaa uusia taimia, -niin ei kasvi häviä sukupuuttoon, vaikka sitä niin runsaasti kerätään, -vaan kolmen tai neljän vuoden perästä saattaa uudestaan palata samoille -paikoille sen juuria kaivamaan. - -Kiniiniä saadaan useista Etelä-Amerikan _Cinchona_-lajeista, joista -muutamia myöskin kasvaa Brasiliassa sekä metsissä että viljeltyinä. -Samanlaista kuumeita parantavaa lääkettä saadaan myös muutamista muista -kasveista. - -Kopaiva-balsamia saadaan muutamista Amazonin luona kasvavista -_Copaifera_ lajeista (heimoa _Caesalpinieae_). - -Cocaiinia sisältävät koka-kasvin (_Erythroxylon coca_ Lam.) lehdet, -jotka Indiaaneille Perussa ja Boliviassa ovat tärkeä virvoitus- ja -nautinto-aine. Myöskin Neekerit Brasiliassa sekä Amazonin luona -asuvat Indiaanit käyttävät kokaa ja viljelevätkin sitä, vaan -vähemmin yleisesti, kuin Länsi-Amerikan asukkaat. Koka-kasvi on -_Malpighiace'ein_ sukuinen noin sylen korkuinen pensas, ja sillä on -pieniä punaisia marjoja ja kiiltäviä lehtiä, joita koka-viljelyksistä -riivitään noin kolme tai neljä kertaa vuodessa. Lehdistä lähtevä neste -vaikuttaa virkistävästi ja poistaa nälän, niin että Indiaanit saattavat -sitä pureksimalla kestää erittäin pitkiä matkustuksia ravintoa -nauttimatta. Yhtälailla kuin tupakka on tupakoitsijalle ja viina -juopolle himoittavaa ainetta, jota ilman heidän on vaikea tulla aikaan, -samoin on myös koka sangen yleisesti Länsi-Amerikan Indiaaneille. -Nahkapussi, jossa on koka-lehtiä, ja sen sisässä oleva pieni pullo, -jossa on kalkkijauhoa tai potaskaa, ovat heille yhtä välttämättömiä -kapineita kuin tupakkakukkaro eurooppalaiselle talonpojalle. Vähintäin -kolmasti päivässä vaatii kokan-nauttija koka-purua suuhunsa ja pureksii -sitä sitten kalkin tai potaskan kanssa sekoitettuna noin puolen- tai -neljännes-tunnin ajan, niellen siitä lähtevän nesteen. Kohtuullisesti -nautittuna ei kokan pureksimisen sanota olevan vahingollista vaan sen -liiallinen käytäntö vaikuttaa ajanpitkään turmiollisesti sekä ruumiisen -että hengellisiin omaisuuksiin ja tuottaa lopulliseksi seuraukseksi -täydellisen tylsämielisyyden. Kokannauttijan tunnusmerkit ovat -pahanhajuinen hiki ja hengitys, vaaleat huulet ja ikenet, vihreät -hampaat ja mustat suunpielet. Myöhempinä aikoina on cocaiini myöskin -saanut käytäntöä lääketieteessä, sillä se tekee kokonaan tunnottomaksi -sen ruumiinosan, johonka sitä ruiskutetaan. - -Suuri joukko muitakin lääkkeitä saadaan Brasilian kotimaisista -kasveista. Rio de Janeirossa näin ison franskalaisen kauppahuoneen, -joka välittää brasilialaisten lääkintäkasvien kauppaamista ulkomaille. - -Useita ulkomaisia ryytikasveja viljellään menestyksellä Brasiliassa, -esim. ryyti-neilikkaa (_Caryophyllus aromaticus_), kaneelia -(_Cinnamomum Zeylanicum_), kamferttipuuta (_Camphora officinarum_), -pippuria (_Piper nigrum_) ja muskottia (_Myristicha fragrans_). Vaan -monet kotimaisetkin kasvit tuottavat ulkomaille kaupaksi meneviä -ryytejä. Niistä mainittakoon _Orchideae_ heimoon kuuluvat vanillit -(_Vanilla_ ja _Epidendron_ lajeja), joilla höystetään chocolaata ja -sokurileivoksia, cumaru (_Dipteryx odorata_ Willd., hernekasvien -heimoa), jonka palkoja nimitetään tonka-pavuiksi ja käytetään -tupakinvalmistuksessa höysteenä. - -Fernissoja saadaan useiden kotimaisten lajien pihkasta. Jatobal -(_Hymenaea courbaril_ L. Caesalpiniese heimoa) antaa gummi animén eli -länsi-indialaisen copalin nimellä tunnettua hartsia. Almecegueirasta -(_Protium_ eli _Icica icicariba_ D. C. Burseraceae heimoa) saadaan -elemi-gummia, jota käytetään sekä lääkkeenä että fernissan -valmistukseen. - -Umiri-puu (_Humirium floribundum_ Mart. heimoa _Humiriaceae_) antaa -erinomaisen hyvänhajuista balsamia. - -_Mimoseae_ heimoon kuuluvat angigot (_Pithecolobium_ eli _Enterolobium -gummiferum_ ja _Piptadenia_ lajit) antavat hyvää gummia. - -Öljyjä saadaan useiden sekä kotimaisten että viljeltyjen kasvien -siemenistä. Mainittakoon niistä seuraavat: Useat brasilialaiset _Cocos_ -lajit, niinkuin _C. flexuosa_ ja _C. coronata_ sekä kaikissa kuumissa -maissa viljelty, alkuperäisesti Aasiasta kotoisin oleva kokospalmu -(_Cocos nucifera_); -- Afrikasta kotoperäinen ja sieltä tuodun -palmuöljynsä kautta kuuluisa _Elaeis Guineensis_ Jacq. sekä kotimainen -caiane _Elaeis melanococca;_ -- indaya-palmu (_Attalea compta_), josta -saadaan öljyä, joka on parempaa kuin oliviöljy; -- andiroba (_Carapa -Gujanensis_ Aubl. heimoa _Cedrelaceae_), jonka isoissa hedelmissä -olevista siemenistä saadaan katkeraa öljyä. -- Yleisesti viljellystä -isosta risini-ruohosta (_Ricinus communis_ L. _Euphorbiaceae_ heimoa), -joka on Vanhasta Maailmasta kotoisin, valmistetaan risiini-öljyä. - -Viuhkalehtinen carnauba-palmu (_Copernicia cerifera)_ joka kasvaa -pohjaisemmassa osassa Brasiliaa, on merkillinen lukuisain hyödyllisten -omaisuuksiensa kautta. Juuresta saadaan sarsaparillan kalttaista -lääkettä, puun ja lehtiruotien syistä palmikoidaan mattoja ja hattuja -y.m., joiden arvo on laskettu liki 3 miljoonaksi markaksi, puun ydin on -kelvollista korkkia, puun rungosta valmistetaan maissin tapaista -jauhoa, siemenet ovat syötäviä manteleja, hedelmää käytetään raavaiden -ruokana ja lehdistä tihkuu arvokasta vahaa, josta valmistetaan -kynttilöitä, ja joka vuosittain tuottaa yli 6 miljoonaa markkaa. - -Lanka- ja kutous-aineita saadaan hyvin arvokkaita useista -Brasilialaisista kasveista, ja niitä viedään myöskin sangen paljon -ulkomaille. Köysiä punotaan varsinkin piassaba-palmujen (_Attalea -funifera_ ja _Leopoldinia piassava_) sekä kokospalmun (_Cocos -nucifera_) syistä. Tucum-palmun (_Bactris setosa_) ja tucuman-palmun -(_Astrocaryum tucuma)_ lehdistä saadaan lampaan villan kalttaista -lankaa, jota käytetään varsinkin kalastus-verkkojen valmistukseen siitä -syystä että se hyvin säilyy vedessä mätänemättä. Hienoihin kankaihin -saadaan pellavantapaista lankaa useista kasveista, esim. niinipuiden -heimoon kuuluvasta suvusta _Corchorus_, Bromeliace'eista _Ananassa -sativa_ ja _Bilbergia tinctoria_, sekä Agave'ista _Fourcroya gigantea_. -Silkintapaisia kankaita kudotaan langoista, joita saadaan barrigudan -(_Echites_, Apocyneien heimoa) hedelmistä ja páo-da-embirán (_Xilopia_, -Anonace'ein heimoa) kuoresta. - -Useilla brasilialaisilla väriaineillakin on vanha maine. Bresiljapuuta -eli fernanpukkia, jolla painetaan punaiseksi, saadaan _Caesilpinia -echinata'n_ ydinpuusta. Kellan punaista väriä nimeltä rocou saadaan -niinipuiden sukuisen pensaan urucu'n (_Bixa orellana_ L.) siemenistä -(heimoa Bixaceae) ja draakinvertä myöskin _Croton erythrina_ nimisestä -Euphorbiace'eista, muita mainitsematta. Sekä viljellyt että kotimaiset -_Indigofera_ lajit (esim. _Indigofera pascuorum_ Benth.), jotka -kuuluvat hernekasvien heimoon, sisältävät lehdissään ja varressaan -indigo-sinistä. Genipapon (_Genipa Americana_ L. Cinchonaceae heimoa) -hedelmistä saadaan samanlaista väriä ja Indiaanit käyttävät sitä myös -ruumiinsa maalauksiin. Mustaa väriä valmistetaan _Ilex_-lajeista. -Keltaista bresiljaa saadaan mulperipuiden heimoon (_Moreae_) kuuluvan -pensaan _Maclura tinctoria_ puusta, ja keltaista väriä myös gravata'sta -(_Bilbergia tinctoria_). - -Tätä luetteloa Brasilian hyötykasveista voitaisi jatkaa vielä monta -vertaa pitemmäksi, vaan luulen sillä jo liiaksikin väsyttäneeni -lukijaa. - -Palajan nyt praca do mercadoon sen kauppaliikettä tarkastamaan. - -Eläinkunta on siellä edustettuna kokonaisella menaseriialla, jota -katselee sitä suuremmalla uteliaisuudella kun muunlaista eläintarhaa ei -kaupungissa olekaan. - -Pienten kauppakammioiden edustalla meluavat monenlaiset apinat ja -tekevät naurettavia liikkeitään, isommat kaulasta kahleessa, pienemmät -suljettuina joukottain häkkeihin, joissa ne aina väliin tappelevat ja -kynsivät vereen toistensa kasvoja. Harvemmin näkee siellä myös -pecaarisikoja ja satunnaisesti muitakin metsän nisäkkäitä. - -Kun brasilialaiseen ateriaan säännöllisesti kuuluu lintupaisti, niin on -myöskin praca do mercadossa runsaasti lintuhäkkejä, joissa näkee -eurooppalaisia kanoja, helmikanoja, kalkkunoita, kyyhkysiä ja kesyjä -sorsia. Metsissä ammuttuja kotimaisia kanalintuja, kahlaajia ja -vesilintuja riippuu tukuittain seinissä. Pitkäpyrstöiset punaiset -arara-papukaijat istuvat heitä varten asetetuilla pylväillä ja -monenlaiset vihreät papukaijat ovat jalastaan vitjalla kiinnitetyt -läkkiselle istuin-telineelle. Punaisia _Tanagroja_ ja muita sieviä -pikkulintuja on suljettu pieniin puisiin häkkeihin. - -Rannalla myödään kessittäin isoja pyrstöttömiä merirapuja (esim. -_Platycarcinus_ ja _Lupea_) ja jaloista tukuiksi yhdistettyjä paksuja -nyrkinkokoisia maarapuja (esim. _Cancer uca_ L.), joita saadaan -varsinkin mangrove-metsistä ja purojen rannoilta, sekä hirvittävän -isoja kaunisvärisiä pyrstörapuja (esim. _Palaemon guaricuru_ Fab.) ynnä -toisia pienempiäkin lajeja. Suuria varastoja näkee siellä isompia ja -pienempiä ostroni-lajeja, jotka kuitenkaan eivät ole Euroopan ostronien -vertaisia ja kuorillaan tavallisesti ovat kiinnikasvettuneet toisiinsa -möhkäleiksi, sekä muita kaksikuorisia merensimpukoita. Myöskin pehmeitä -pitkälonkeroisia läkkikaloja ja muita pääjalkaisia sekä hyytelömäisiä -Medusoja kaupitaan siellä ruoka-tavaroina. - -Rantaan on kiinnitetty veneitä, joilla on runsaat lastit kaloja, -varsinkin hopeavärisiä siikain ja särkien kokoisia lajeja tai toisia -kummallisen muotoisia sekä kaunisvärisiäkin. Litteitä kyynärän leveitä -rokka-kaloja ja isoja toiseltapuolen ruskeita ja toiselta valkoisia -maariankaloja, pienempiä haijilajeja y.m. levittävät kalastajat sataman -ranta-kivitykselle ostajille houkutukseksi. Joillakuilla on myös -kaupaksi kauniinmuotoisia ja isoja näkinkoteloita, vaan vaativat niistä -monivertaisesti liioiteltuja hintoja. - -Kun kalain ja rapujen kauppiaat huomasivat, että etsin heidän -varastoistaan oudompia lajeja, koroittavat he niiden hinnan, -eivätkä enään millään muotoa suostunut helpoittamaan, arvellen -että minä kuitenkin ostaisin heiltä eläimiä, jotka kelpasivat -luonnontieteellisiin kokoelmiin. - -Paremmin syntyy kauppa Indiaanein kanssa, joita aina tapaa praca do -mercadon luona kaupittelemassa kaloja, nilviäisiä ja simpukoita. -Valkoisten kalakauppiaiden esimerkkiä seuraten, vaativat hekin ensin -mielettömiä hintoja, vaan ottivat mielellään vastaan pienenkin rahan, -jos en suostunut enempää heille antamaan. - - - - -Yhdestoista luku. - -Indiaani-rotu. - - -Rio de Janeiron Indiaanit. -- Indiaanein luku. -- Heidän -sivistyksensä taantuminen. -- Ikivanhoja viljelykasveja. -- Brasilian -Indiaani-kansat. -- Botocudos. -- Botocudoin ulkonäkö. -- Tavat. -- -Talous. -- Ihmissyöjiä. -- Uskonto. -- Enkrekmungin kieli. -- Suomelta -kajahtavia sanoja. -- Botocudoin luultu kotiperä Aasiasta. -- -Kiinalaiset Amerikassa ennen Columbusta. -- Cooos-palmu historiallisena -muistomerkkinä. -- Indiaanirodun ikä. -- Atlantidi eli silta Euroopasta -Amerikaan. -- Ihmisten yhteinen syntyperä. -- Lemuria, Godwanamaa ja -Eden. - -Paremmin kuin praca do mercadon luona ei Rio de Janeirossa ole -tilaisuutta tutustua Indiaani-rotuun. Muualla kaupungissa tapaa -ainoastaan sattumalta jonkun Indiaanin, joka kaupittelee kalastuksensa -tuotteita, vaan kauppatorin luona näkee heitä enemmänkin. - -Ainoastaan halvimpaan kansanluokkaan kuuluvat pääkaupungin Indiaanit. -Toiset heistä elättävät itseään kalastuksella kaupungin lähistössä, -toiset toimittavat soutajan virkaa rannalla tai tekevät satamassa -satunnaisia palveluksia. - -Rio de Janeiron ja Minas Geraeksen maakunnissa, joissa matkustin, on -ainoastaan vähäpätöinen osa väestöstä Indiaaneja, ja heitä tapaa siellä -melkein ainoastaan erityisesti etsimällä heidän syrjäisiä -asuinpaikkojaan. Edellisen maakunnan 939 tuhannesta asukkaasta on -ainoastaan satakahdeskymmenes osa eli 7,850 Indiaaneja ja Minas -Geraeksen 2 miljoonasta 449 tuhannesta asukkaasta on heitä 32,300. - -[Intiaanein luku on mainittu vuoden 1872 väenlaskun mukaan, -vaan todennäköisesti se onkin senjälkeen pysynyt jokseenkin -muuttumattomana.] - -Avarassa Amazonas maakunnassa on enin osa väestöä eli vuoden 1872 -väenlaskun mukaan 63 prosenttia Indiaaneja, vaan sielläkään ei heidän -luku noussut enempään kuin 36,330 (vuoden 1883 lopulla oli maakunnan -asukasluku 81 tuhatta). Ben jälkeen suurin prosentti Indiaaneja oli -Pará maakunnalla, jossa heitä oli 44,600 eli 16,25 prosenttia maakunnan -väestöstä (v. 1883 343 tuhatta asukasta), sekä laajalla Matto -Grossolla, jonka harvalukuisesta väestöstä 12,25 prosenttia eli -ainoastaan 8,824 oli Indiaaneja. Muissa maakunnissa oli heitä paljoa -pienempi prosentti ja koko maassa ainoastaan 3,9 prosenttia eli -yhteensä 386,950, joka tekee 1/25 osa Brasilian silloisista 9,930,500 -asujamesta. - -Puhdasverisistä Indiaaneista on ainoastaan pieni osa niinkutsuttuja -kesyjä Indiaaneja, Indios mansos, eli sellaisia joilla on vakinaisia -asuntoja, tai jotka harjoittavat samallaisia elinkeinoja kuin muu -alhaisempi väestö Brasiliassa, ja elävät yhteydessä muihin rotuihin -kuuluvain kanssa. Muista Indiaaneista elävät useimmat metsissä villien -kansain alkuperäisessä luonnontilassa. - -Oikeampi lienee kuitenkin pitää Brasilian Indiaani-kansoja jäännöksinä -muinaisista koko joukon ylhäisemmällä sivistyskannalla olevista -kansoista, jotka uudestaan ovat vajonneet villien tilaan. Sitä -osoittavat ne lukuisat sangen kehittynyttä sivistystä todistavat -esineet ja jätteet muinaiselta ajalta, joita viimeisinä aikoina on -löydetty Brasiliassa maan sisästä ja entisistä haudoista varsinkin -pohjaisissa ja läntisissä maakunnissa. Vaan koska ja mistä syistä tämä -palajaminen raakuuteen olisi tapahtunut, siitä ei ole minkäänlaisia -tietoja. Silloin kun Eurooppalaiset löysivät Amerikan, olivat Brasilian -Indiaanit samalla alhaisella kehityskannalla, kuin nytkin. Brasilian -muinainen historia olisi siis yhtäläinen kuin Perun ja Colombian, -joissa suuremmoiset muinaisjätteet ovat muistomerkkeinä entisestä -sangen kehittyneestä sivistyksestä. - -Kieltämättömiä todistuksia troopillisen Amerikan sivistyksen suuresta -ijästä antaa myöskin kasvikunta. Maissia (_Zea mais_), joka on -Amerikasta syntyperäinen, ei ole missään löydetty villinä, eikä sillä -ole edes mitään sukulaistakaan metsäkasveissa. Sen ovat Indiaanit -säilyttäneet äärettömän kaukaisesta muinaisuudesta, jolla ajalla siitä -on kehittynyt useita toisintojakin. Darwin on löytänyt maan sisästä -maissin tähkiä 18 simpukkalajin kanssa paikalta, joka nyt on 85 -jalkaa merenpinnan yli, vaan jonne meri ne muinoin oli haudannut. -Maniok-kasveista ei viljeltyjä lajeja (_Manihot utilissima_ ja _M. -aipi_) tunneta villeinä, vaan niistäkin on Indiaaneilla suuri joukko -toisintoja, jotka ovat voineet kehittyä ainoastaan hyvin pitkällisen -viljelyksen kautta. - -Mistään yleisestä Brasilialaisesta Indiaani-kansasta ei oikeastaan voi -puhua, sillä Indiaanit kuuluvat siellä suureen joukkoon eri kansoja, -joilla ei tunneta koskaan olleen mitään kansallista yhteyttä, ja jotka -sekä kielensä että ruumiinrakentonsa puolesta suuresti eroavat -toisistaan. Enemmän kuin 250 Indiaanikansaa on eroitettu Brasiliassa, -vaan suurin osa niistä on ainoastaan heimoja, joilla on oma murteensa -ja omituiset tapansa. Nämät lukuisat heimot kuuluvat v. Martiuksen -mukaan kahdeksaan eri kansaan, joista kullakin on kokonaan eri -kielensä, ja jotka ovat seuraavat: _Crens eli Guerens, Tupis, Ges eli -Crans, Goyatacas, Gucks eli Guccuhs, Parexis, Guaycurus ja Aroaquis_. - -Otamme tässä tarkastaaksemme Crenejä, joihin kuuluva kansa nimeltä -_Botocudos_ on anthropoloogillisessa tieteessä herättänyt suurta -huomioa. - -Cren-heimot asuvat paraastaan itä-osassa maata, varsinkin Serra do Mar -nimisen vuoriston seutuvilla Parahyba ja Rio de Contas virtain välillä. -Lukuisuutensa kautta ovat heistä tärkeimmät Aymorés eli Botocudos, -joihin on arvattu kuuluvan noin 14,000 henkeä. Siihen heimoon kuuluu -myös suuri osa Minas Geraes maakunnan Indiaaneista. - -Se on saanut nimensä portugalilaisesta sanasta _batoque_, joka -merkitsee "tappi". Botocudoilla on nimittäin tapana lävistää lapsiensa -alahuuli ja asettaa siihen lyhyt puinen tappi, jonka he vaihtavat -paksumpaan sen mukaan kuin huulen reikä suurenee, niin että -täysikasvaneella Botocudolla usein on kolmen tuuman paksuinen tappi -huulessa. Samaten lävistävät he myöskin korvansa ja venyttävät ne -tapilla monen tuuman pituisiksi. - -Molemmat sukupuolet käyvät kokonaan alastomina, vaan miehet -kiinnittävät etupuolelle ruumista usein myös palmulehden. Ruumistaan ja -kasvojaan kirjavoittavat he punaisella ja mustalla värillä, jota he -saavat rocou-pensaan (_Bixa orellana_) siemenistä ja genipapon (_Genipa -Americana_) hedelmistä. Enimmin kokevat naiset ja lapset koristaa -itseään maalauksillaan. Saadakseen koivet ohkoisiksi, kiristävät he -siteillä lapsiensa pohkeita, sillä heidän käsityksenä ruumiin -kauneudesta on melkoisesti erillainen, kuin Eurooppalaisten. Pahemmin -ei Botocudoa voi loukata, kuin sanomalla että hänellä on isot silmät -ja paksut pohkeet. - -Niinkuin useimmilla muillakin Brasilian Indiaaneilla, on Botocudoilla -ohkoiset reidet ja pohkeet, pienet jalat, rinta ja hartiat leveät, -kaula hyvin lyhyt, nenänharja matala ja vähän sisäänpäin kaareva -(satula-nenä) tai melkein suora, nenänpää tylppä ja jokseenkin paksu, -ja sieramet erinomaisen leveät, silmät kaukana toisistaan ja niiden -ulommat kulmat vähän viistossa ynnä poskiluut isoja ja ulottuvia. -Heidän ruumiinsa on pituudeltaan keskikokoinen sekä jokseenkin roteva -ja lihakas, ja väriltään tavallisesti ruskean keltainen. Pää on heillä -vähemmin pyöreä, kuin muilla Minas Geraes maakunnan Indiaaneilla, ja -otsan muoto vaihteleva, monella kuitenkin taaksepäin kalteva. Huulet -ovat paksunpuoleisia ja silmät useimmilla pieniä, vaan monella -isojakin, väriltään mustia. Hiukset ovat karheat ja suorat, useimmiten -pikimustat; monella, jonka iho on vaaleampi tai melkein valkea ja -posket punaisetkin, ovat hiukset kuitenkin mustan ruskeita. Parta on -harvaa, vaan jäykkäkarvaista. Tukan leikkaavat he pois yksi tai kaksi -tuumaa yläpuolelta korvia, ja samoin niskasta, niin että se näyttää -kalotilta päässä. Myöskin kulmakarvat ja parran nyhkivät useat pois, -vaan toiset antavat niiden kasvaa tai leikkaavat ne pois. Monella on -hyväkin parta, vaan useimmille kasvaa ainoastaan suun ympäri niukasti -parta-karvoja. Yleensä ovat Botocudot iholtaan ja kasvoiltaan -jotensakin Kiinalaisten kalttaisia, ja heidän katseensa on avonainen ja -leppeä. - -Botocudot elävät joukoissa, joihin kuuluu noin 10 tai 60 aseellista -miestä perheineen, ja jota johtaa joukon valitsema päällikkö. Kuitenkin -tapahtuu usein, että päällikön kuoltua joku seuran jäsenistä itse -julistaa itsensä päälliköksi, uutta vaalia odottamatta. Päälliköillä on -rajaton valta, vaan se ei kuitenkaan juuri tule käytäntöön muussa kuin -sodan ja retkien johdossa sekä riitain ratkaisemisessa, jotka melkein -yksinomaisesti syntyvät naisten tähden. Minkään arvomerkkien kautta -eivät päälliköt eroa väestään muutakuin sodan aikana, jolloin he -erityisellä tavalla maalaavat ruumiinsa. - -Botocudojen tytöt ja pojat menevät keskenään naimiseen jo -puolikasvaneina, ja häitä vietetään isolla metsästyksellä, jota seuraa -juhla-ateria ja tanssit. Puoliso voipi kuitenkin hyljätä vaimonsa koska -tahtoo, vaan sellaisessa tapauksessa vietetään erojuhla, samallainen -kuin häät, ja lapset jäävät äidille niin kauan kuin ne ovat pieniä, -sekä palajavat isän luokse isommiksi kasvettuaan. Veljet ja sisaret -eivät mene keskenään naimiseen Botocudoilla niinkuin useilla muilla -Indiaani-roduilla, joilla yleisesti vanhemmatkin ottavat lapsiaan -puolisokseen. Monivaimoisuus on tavallista siinä tapauksessa että -miehen varat sitä kannattavat, ja muutoinkin ovat molemminpuoliset -aviorikokset niin tavallisia, että todellisuudessa heillä on vaimojen -yhteisyys. Vaan jos puolisot tapaavat toisensa avion rikkomisessa, niin -he rankaisevat syyllistä naarmuilla ja haavoilla käsivarsiin, ja -syyllinen ottaa rauhallisesti vastaan rangaistuksen puolisoltaan. -Useimmilla on senvuoksi pahasti arpia käsivarsissaan. Varsinkin ovat -miehet hyvin mustasukkaisia hetkellisestä mielivaimostaan ja joutuvat -hänen tähden helposti riitaan. - -Botocudot eli Enkrekmung, niinkuin he itse kutsuvat kansaansa, -- joka -nimitys merkitsee "me vanhat, jotka näemme kauas", -- ovat erittäin -alhaisella kehityskannalla oleva nomaadi- eli kiertolais-kansa. Kun he -alati muuttavat paikasta toiseen, niin eivät he myöskään pane paljon -vaivaa asuntojen rakentamiseen, vaan laittavat ainoastaan vallan -yksinkertaisia parin kyynärän korkuisia majoja eli suojuksia, joissa -väliin yksi väliin useampia perheitä asuskelee ja makaa. Muutamia -palmupuita asetetaan nojaan vastakkain, niin että niiden lehvät -yhtyvät, tai lyödään muutamia seipäitä maahan ja niiden yli laitetaan -risuinen ja lehväinen katto, -- siinä on koko heidän asuntonsa. Maahan -levitetty matto, jonka he valmistavat varsinkin _Lecythis_-puun -niinestä, tai sammunut nuotion sija on heidän vuoteenaan. Metsän -jättävät he raivaamatta pois asuntojensa ympäriltä, sillä heidän -kiviset kirveensä ovat sellaiseen työhön liian heikkoja ja liian -harvinaisiakin. Monet Botocudo-joukot, jotka ovat yhtyneet seurusteluun -Brasilialaisten kanssa ja heiltä hankkineet itselleen rautakirveitä, -rakentavat kuitenkin jo parempiakin majoja. - -Melkein koko talous on heillä naisten huolena. Ne kylvävät ja -viljelevät papuja, kurbitseja ja maissia, jotka valmistuvat muutamassa -kuukaudessa, vaan mandioca ja banaanit eivät botocudoille sovellu -viljeltäviksi, sillä metsästys vaatii muuttamista uuteen paikkaan -ennenkuin niistä joutuisi valmista satoa. Naiset myös etsivät metsistä -syötäviä juuria, caraa (_Dioscorea_) ja bataatteja (_Convolvulus_ -lajeja), palmukaaleja (_Euterpe_ y.m.), sapucaiaa (_Lecythis_) ja muita -syötäviä hedelmiä, sekä mettä. Miesten tuoman metsänriistan paistavat -he nuotiossa, carat ja bataatit tuhkassa, kurbitsit maassa ja muut -kasvikset huonosti poltetuissa saviastioissa. Jos heillä ei ole -sellaistakaan, niin käyttävät he kattilana paksun bamburuovon -ontelosta ja nivelisestä korresta leikattua astiaa tai pati-palmun -(_Diplothemium_) leveää lehteä, jonka he kääntävät kokoon ja sitovat -kepin alle veneenmuotoiseksi astiaksi. Vesikuppeja valmistavat he -kuivatusta kurbitsin kuoresta ja bamburuovosta. - -Aseina käyttävät botocudot joutsea ja nuolia, ja jälkimäisiä on heillä -kolme eri lajia, nimittäin pienempää ja isompaa saalista sekä -vihollista varten, vaan he eivät niitä myrkytä. Sotanuijakin on heille -tuntematon. - -Tapetun vihollisen pään asettavat he seipään kärkeen voittomerkiksi ja -lapsille maaliksi ampumaharjoituksissa, vaan ruumiin he syövät, hiukan -sitä paistettuaan, olkoon se sitten erirotuisen vihollisen, niinkuin -_Machari'n, Macuni'n_ ja _Capocho'n_, tai heidän likeisen heimolaisensa -_Malali'n, Puri'n_ ja _Coroado'n_. Samaan heimoonkin kuuluvat päälliköt -käyvät usein keskenään sotaa, joka tavallisesti syntyy siitä syystä, -että joku naapurijoukko on käynyt hedelmiä keräämässä eli metsästämässä -toisen joukon omistamalla tai anastamalla alalla. Vielä kauas tälläkin -vuosisadalla tekivät he sotaretkiä toisiaan vastaan myöskin -ryöstääkseen toisiltaan lapsia, joita he möivät Portugalilaisille. -Löytyi nimittäin sellainen laki, että se, joka otti Indiaanilapsen -kasvatettavakseen, sai pitää hänet kymmenen vuotta maksuttomasti -palveluksessaan, josta syntyi se väärinkäytös, että Indiaaneilta -ostettiin lapsia ja myötiin sitten kylästä kylään samoinkuin orjia. -A. de Saint-Hilaire kertoo Botocudoin olleen yhtämittaisessa sodassa -_Monoxos-heimon_ kanssa siitä syystä, että jälkimäiset, joilla oli se -kummallinen omituisuus, että heille syntyi melkein yksinomaisesti -poikalapsia, tekivät retkiä Botocudoja vastaan ryöstääkseen heiltä -naisia. - -Mitään varsinaista uskontoa ei Botocudoilla ole, ja ainakaan ei heillä -olo minkäänlaista jumalanpalvelusta. Kuitenkin luulevat he löytyvän -pahoja henkiä nimeltä _Jántschong_, jotka heitä kiusaavat ja vainoavat. -Myöskin _Taru_ eli kuu saapi heidän mielestään paljon pahaa toimeen. Se -saapi muka aikaan ukkosen ja salaman sekä putoaa väliin maahan, jolloin -paljon ihmisiä joutuu perikatoon. Sen on vika myöskin, että eräät -hedelmät ja ravintoaineet väliin niukkenevat, ja sairaillekin on kuusta -paljon haittaa. Niinkuin useilla muillakin Indiaani-kansoilla on -Botocudoillakin tapana pahalla ukkoissäällä ja auringon ja kuun -pimennyksissä kovalla kirkunnalla ampua nuolia taivasta kohden -peloitukseksi kuulle. Hyvä olento, josta on paljon hyötyä, on taas -aurinko, _Taru-di-po_ oli "taivaanjuoksija", vaan se ei ole heidän -mielestään niin tärkeä olento, kuin kuu, joka saattaa tuottaa niin -paljon turmioa ihmiselle. Jonkunlaista sielun kuolemattomuutta uskovat -he kenties myöskin, sillä heillä on tapana polttaa jonkun aikaa valkeaa -kuolleen haudan luona, niinkuin luullaan, pahojen honkien -karkoittamista varten kuolleesta. Kuolleet hautaavat he mataloihin -hautoihin joko vaakasuoraan eli pystyyn asentoon, käsivarret ristiin -rinnan yli ja reidet mahaa vastaan taivutettuina. Hauta kaivetaan joko -kuolleen majaan, joka silloin jätetään tyhjäksi, tai majan viereen, -jossa tapauksessa laitetaan haudalle palmulehdistä suojus, jota usein -myöskin koristetaan lintujen höyhenillä ja eläimen nahalla, ja -ympäriltä raivataan ruoho pois. - -Botocudojen eli Enkrekmungein kieli on sangen köyhä ja täynnä -onomatopoieetillisia sanoja. Kun he eivät voi käyttää alahuultaan, -jonka he batoque'lla ovat turmelleet, niin he puhuvat nenän ja kurkun -kautta, josta heidän puheensa saapi kummallisen äänteen. Kun he jotakin -innokkaasti pyytävät, niin on heillä tapana alkaa laulaa eli veisata -sanojaan, ja kun he tahtovat lausua että jotakin on paljon eli joku on -suuri, niin uudistavat he samaa sanaa monta kertaa. Esimerkiksi -_ouatou-ou-ou-ou-ou-ou_ merkitsee isoa virtaa ja merta. - -Näytteeksi heidän kielestään lueteltakoon tässä seuraavat sanat: - - Nuck (gnuck) = ihminen - Jocknang = nainen - Kgikanu = isä - Kgiparak = veli - Kgicutä = sisär - Curuck-nin = lapsi - Keräng-cat = pää - Kerän-kä = tukka - Po = jalka - Kniaknon = korva - Naak = maa - Kjiemm = koti - Bacan-gnick = liha - Tu = nälkä - Hgick (kigick) = minä - Kigitia = kuuma - Merong = kova - Mökarang = raskas - Nongcut = syödä - Emporock = juosta - Ong-ong = laulaa - Ong = puhua - Ningkäk = varastaa - Hang = nauraa - Ning = tule (tänne) - Up = anna - Tonn-tonn = ei ole hyvää - Cuang-gipakiu-gikarän = maha on hyvin täynnä - Magnan-ah = tuo vettä - Ae-rehä = hyvä on - Uruhu = paljon - Mokenam = yksi - Magnan-niimtiak = kylmä vesi - Amnup = ei (en tahdo). - -Kummallisen sattumuksen kautta kajahtavat seuraavat sanat suomelta: -_joop (jiop)_ = juoda, _hii_ = hän (siis: _hii joop_ = hän juopi), -_kuckjunn_ = nukkua, _mung_ = mennä. Vaikka senkalttaisella -yhtäläisyydellä luonnollisesti ei voi olla mitään arvoa kysymyksessä -kansain syntyperästä, mainittakoon tämän kanssa yhteydessä kuitenkin -löytyvän sellainen mielipide, että ainakin jotkut Etelä-Amerikan -Indiaani-kansoista ja niiden joukossa juuri Botocudot olisivat Aasiasta -tulleita Kiinalaisia ja Siperialaisiakin, joita aluksineen olisi hyvin -kaukaisessa muinaisuudessa merenvirta ajanut Amerikaan. Jo ensi -katseella, kun näkee brasilialaisia Indiaaneja pistää silmiin -yhtäläisyys heidän ja mongooliseen rotuun kuuluvain kansain välillä. -Luullakseni ei kukaan hämmästyisi, jos näkisi Sisä-Aasiassa Kiinan -rajalla kansan, jolla olisi kasvonpiirteet ja muut ruumiilliset -omituisuudet vallan samallaiset kuin Botocudoilla ja useilla muilla -Brasilian Indiaanikansoista. Heidän ihonsakaan ei ole sitä tummemmin -keltainen, kuin monella päivettyneellä Suomalaisella ja varsinkin -vanhemmalla franskalaisella miesväellä sangen yleisesti. Samaa myöntää -myöskin Franskalainen A. de Saint-Hilaire. - -A. de Quatrefages, joka on tutkinut kysymystä Amerikan alkuasukkaista, -tulee siihen päätökseen, että jo ennenkuin Columbus löysi Amerikan, -siellä asui Vanhan Maailman kolmea rotua, keltaista aasialaista, -valkoista eurooppalaista, ja mustaa afrikalaista. Valkoinen asui -Koillis-Amerikassa, keltaista tavataan vielä Brasiliassa, jossa -Botocudot siihen kuuluisivat, ja mustia asui St.-Vincentin saarella -Mexicon lahden suussa sekä Panaman taipaleella. Muutamat Floridan, -Brasilian ja Californian Indiaani-kansat olisivat myöskin mustaa rotua. - -Yhteys Vanhan ja Uuden Maailman välillä jo kaukaisessa muinaisuudessa -ei ole laisinkaan mahdoton. Useita kertoja tunnetaan tuulen ajaneen -Grönlandista pienissä veneissä Eskimooeja vielä elossa Skotlannin -saaristoihin, ja samoin kuljettaa usein merenvirta myöskin Aasian -puolelta aluksia Amerikaan. Vuosien 1782 ja 1876 välillä tiedetään 49 -veneen sillä tavoin siirtyneen Tyynen meren yli. Niistä saapui 19 -Aleuttion saaristoon, 10 Alaskan niemelle, 3 Yhdysvaltain rannikolle ja -2 Sandwichin saaristoon. Aasialaisilla ranta-asukkailla on vielä nytkin -tapana vaimoineen ja lapsineen lasketella pienillä veneillään Amerikan -puolelle Tyynen meren pohjaisen pohjukan yli. Kaikki sellainen on -voinut tapahtua jo kaukaisessa muinaisuudessakin. - -Vaan historiallakin on Amerikasta paljoa aikaisempia tietoja, kuin -Columbuksen ajoilta. Paavi Gregorius IV mainitsee Grönlandin -lähetystoimesta bullassaan vuodelta 835, ja vuonna 1124 oli siellä jo -piispanistuin. Amerikan mantereellekin purjehtivat Norjalaiset tai -Islantilaiset jo ennen Columbusta, niinkuin Köpenhaminan arkistossa -säilytetty _Codex Flatoensis_ varmasti osoittaa. Vanhimmat Kiinalaiset -aikakirjat kertovat isosta mantereesta, joka on itäänpäin 20 tuhannen -li'n päässä (1 li = 536 metriä), ja de Guignes on Kiinan historiaa -tutkimalla tullut siihen päätökseen, että Kiinalaiset tunsivat Amerikan -jo vuonna 458 j.Kr. eli tuhatta neljäkymmentä vuotta aikaisemmin, -kuin Columbus. Kiinalaiset ja Japanilaisetkin historiat tietävät -nimittäin puhua äärettömän isosta maasta nimeltä _Fou-Sang_, joka on -itäänpäin Kiinasta ja jonne viisi buddan-uskoista Kiinalaista, kotoisin -Samarkandista, olivat perustaneet uudis-asutuksia. De Guignes'en ja -Guimet'in mukaan on Fou-Sang Amerika. - -Kiinalaisten uudis-asukkain vaikutukseksi on myöskin arveltu sitä -merkillistä yhtäläisyyttä, jonka huomaa useissa muinais-Perulaisten ja -Kiinalaisten sivistys-oloissa ja tavoissa. Vanhat perulaiset venheet, -eräät yksityiskohdat Perulaisten rakennustavoissa, nuorille rakennetut -sillat, kastelu-järjestelmä, Incain maanviljelys-juhlat ynnä monta -muuta omituisuutta viittaavat Perun muinais-sivistyksen Aasialaiseen -alkuperään. Franskan lähettiläs kreivi de Sartiges kertoo La Paz'in -kansallis-museossa Boliviassa säilytettävän kaksi astiaa, jotka ovat -jätteitä Aymaralaisesta muinais-sivistyksestä, ja joihin oli kuvattu -elefantteja, jotka kantoivat torneja eli palanquineja selässään. -Kuitenkaan ei ole historiallisella ajalla eikä myöskään siihen aikaan, -jolloin nämät astiat ovat valmistetut, Amerikassa elänyt elefantteja. -Niiden kuvaajalla täytyi siis olla tietoja Aasialaisista elefanteista. - -Yhteydessä tämän kanssa mainittakoon eräs omituisuus kokos-palmun -levenemisessä Amerikassa. Oviedo kirjoittaa vuonna 1526, siis lyhyt -aika Mexicon valloituksen jälkeen, kokos-palmua kasvavan runsaasti -eräässä maakunnassa Tyynen meren rannalla, ja sitä myöhemmiltä ajoilta -on tietoja sen levenemisestä myöskin useilta muilta paikoin Tyynen -meren puolisella rannikolla. Sen täytyi siis kasvaa Tyynen meren -rannikolla ainakin joillakuilla paikoin ennen Eurooppalaisten tuloa -sinne, vaan itäosaan Amerikaa tiedetään se levitetyksi vasta myöhemmin. -Sen kotoperä on kuitenkin toiselta puolen Tyyntä merta ja siitä on -Aasiasta tietoja jo kolmen tai neljän tuhannen vuoden takaa. Luultavaa -ei sitävastoin ole, että se olisi kasvanut Amerikassa vallan kauan -aikaa ennen Eurooppalaisten tuloa, sillä siinä tapauksessa eivät -Indiaanit olisi jättäneet sitä levittämättä muuannekin ja -itäisempiinkin osiin Amerikaa, samoin kuten he ovat tehneet muillekin -viljelykasveilleen. Tästä ei kuitenkaan seuraa välttämättömästi, että -Aasialaiset olisivat sen tuoneet muassaan Amerikaan, sillä -mahdollistahan on että se merenvirta, joka Aasian Indialaisesta -saaristosta virtaa troopillista Amerikaa kohden, olisi saattanut sen -kuljettaa Tyynen meren yli, varsinkin kun kokos-palmu kasvaa kosteilla -paikoin, niinkuin jokien ja muiden vesien rannoilla. Vaan jos niinkin -olisi, että sen pähkinät voisivat säilyä turmeltumattomina vedessä niin -kauan aikaa, kuin sellainen kuljetus vaatisi, herättää sellaista -selitystä vastaan kuitenkin epäilystä sekin seikka, että ne siinä -tapauksessa eivät jo paljoa aikasemmin ole joutuneet Amerikaan. - -Josko lieneekin luultavaa, että Aasian mongoolilaista kansaa on meritse -sekä etelämpää että pohjaista tietä jo kauan ennen Columbuksen tuloa -joutunut Amerikaan, löytyy kuitenkin Indiaani-kansoja, varsinkin -Pohjais-Amerikassa, joiden ruumiilliset omituisuudet ovat vaikeat -johtaa yksinomaisesti mongoolisesta rodusta. Lisäksi on muinaistutkimus -saanut tietoja Amerikan asukkaista jo niin kaukaisten aikain takaa, -että nykyiset ihmiskunnan rodut ja mantereet, joissa ne asuvat, ovat -senjälkeen paljon muuttuneet. Niin kaukaisen muinaisuuden kansoista ja -niiden vaelluksista ei enään voi tehdä johtopäätteitä nykyisen -maantieteen ja meidän aikamme kansatieteen perustuksella. Minas Geraes -maakunnassa Brasiliassa ja samoin myös Yhdysvalloissa on löydetty -jätteitä ja luita ihmisistä, jotka elivät samaan aikaan kuin -eläin-lajit, joita ei enään ole elossa. Silloin kun suuret elefanttien -kalttaiset _Mastodon_ lajit, nykyisistä lajeista eroavat tapiirit, -hevoiset ja hirvet elivät Brasiliassa, asui siellä luolissa ihmisiä, -jotka käyttivät aseinaan kivisiä kirveitä ja kivikärkisiä nuoleja. -Samalla aikaisemmalla quaterneeri-ajalla, johon nämät eläinten ja -ihmisten jätteet kuuluvat, ja vieläpä aikaisemminkin tiedetään myöskin -Pohjais-Amerikassa asuneen ihmisiä. - -Kun vertaa eläin- ja kasvikuntaan kuuluvia löytöjä tertieeriltä ja -aikaisemmalta quaterneeriltäkin aikakaudelta Amerikassa ja Euroopassa, -huomaa hämmästyttävää yhtäläisyyttä näiden maanosain muinaisessa -eläimistössä ja kasvistossa. Näinä kaukaisina aikakausina Euroopassa -elävillä eläimillä ja kasveilla on hyvin likeisiä sukulaisia samain -aikain tuotteissa Amerikassa, vieläpä suuri joukko näiden kahden -maanosan muinaisista eläimistä olivat vallan samoja lajejakin. -Kummallinen on varsinkin yhtäläisyys siinä suhteessa Etelä-Amerikan ja -Euroopan välillä, joiden eläimet ja kasvit nyt niin äärettömästi -eroavat toisistaan. Tämä seikka saattaa uskomaan, että Euroopan ja -Amerikan välillä muinoin on löytynyt mannermaa, jonka nyt kätkevät -Atlantin aallot. Paleeontologiia uudistaa tieteellisellä perustuksella -melkein saman tarinan, jonka egyptiläiset papit muinoin kertoivat -Solonille maanosasta, joka 9 tuhatta vuotta ennen häntä ulottui -Herculeen patsaiden toiselta puolen kauas Atlantin valtamereen. Tätä -_Atlantidiksi_ nimitettyä maanosaa myöten, jonka aseman geoloogit -kuitenkin ovat määränneet pohjaisemmaksi, kuin muinaiset tarut, ovat -eläimet ja kasvit levinneet Euroopasta Amerikaan ja päinvastoin, ja -sitä tietä on kenties osa muinaisista Amerikalaisistakin tullut -Vanhasta Maailmasta. - -Sillä joka tapauksessa täytyy koko ihmiskunnalle edellyttää yhteinen -syntyperä. Vaikkapa muutamat ihmiskunnan roduista niin paljon -eroavatkin toisista, että useat niitä pitävät eri ihmis-lajeinakin, ei -kukaan kuitenkaan voi kieltää, että ne luonnontieteelliseltä kannalta -katsoen kuuluvat ainakin samaan sukuun (_Homo_). Vaan yhtälaillahan -luonnontiede olettaa saman suvun kaikille lajeille kuin saman lajin -kaikille toisinnoillekin yhteisen syntyperän samasta aikaisemmasta -lajista. Jos alhaisempien organismein, niinkuin mikroobien, yhteisestä -syntyperästä luonnontieteellä onkin epäilystä, olisi ylhäisempien -organismien suhteen muullainen mielipide jyrkässä vastarinnassa -nykyaikaisen luonnontutkinnon kanssa. Kuta suurempi ja moninaisempi -elollisten olentojen kehitys on ollut, sitä tärkeämpiä erillaisuuksia -on niiden rakennossa täytynyt ilmaantua, jos niillä ei ole yhteistä -syntyperää. Niin vaihtelevat ja moninaiset ovat ne seikat, jotka -vaikuttavat organismein kehitykseen, että samallainen tulos on vallan -mahdoton, kauan aikaa kestäneillä kehitysjaksoilla. - -Siinäkin tapauksessa siis, että luulee ihmiskunnan kaukaisessa -muinaisuudessa kehittyneen eläin-lajista, jonka sukulaisia vielä -nykyajan apinatkin ovat, täytyy uskoa ihmiskunnalla olleen yhteinen -syntyperä ja yhteinen isänmaa. Olkoon ihmisen synnyinmaa sitten ollut -zooloogien _Lemuria_, ja geoloogien _Godwana-maa_, jonka nyt peittää -Indian valtameri, niin että ainoastaan kaistaleita siitä on jäljellä -Indiassa, Madagaskarissa ja eteläisemmässä osassa Afrikaa, tai olkoon -se Elmgrenin _Eden_, jota Euphrat ja Tigris vielä nytkin kastelevat, -tai, niinkuin Quatrefages tahtoo, Keski-Aasian ja Siperian nyt niin -kolkot maisemat, -- yhteisen kotimaan metsistä ovat Eskimooit -vaeltaneet jäisiin vuoristoihinsa, Neekerit paahtavan kuumaan -maanosaansa, Austraalialaiset koralliriutoilleen ja Indiaanit -aarniometsiinsä, -- alkuperäisessä kotimaassaan kuitenkin tykkänään -erillaisina kuin nykyisillä asumusaloillaan. - - - - -Kahdestoista luku. - -Brasilian tärkeimmät Indiaani-kansat. - - -Tupi-kausat. -- Guarani-kieli. -- Lingua geral. -- Tupi-kansain tavat. --- Gé-heimot. -- Goyatacas. -- Guck-heimot. -- Tecunas. -- -Ympärileikkaus. -- Passés. -- Eurooppalaisten näköisiä Indiaaneja. -- -Heidän asuntonsa. -- Juhlat. -- Metsäpiru-tanssi. -- Macusis. -- -Verikosto. -- Nuolimyrkyt. -- Ampuminen puhallustorvella. -- Aroaquis. --- Parexis. -- Guatos. -- Guaycurus. -- Ratsastava kiertolais-kansa. -- -Tavat. -- Indiaanein sivistyttäminen. -- Indiaanein orjuus. -- -Jesuiittain lähetystoimi. -- Kesyt Indiaanit. -- Indios da Costa. - -_Tupit_ ovat Brasilian tärkein Indiaani-rotu, ja melkein yli koko -Brasilian La Plata valtioista aina Amazoni virran suuhun ja Atlantin -rannoilta aina Boliviaan ja Madeira-virtaan saakka tavataan heihin -kuuluvia heimoja. Vaan he ovat hajoitetut useihin ryhmiin, joiden -välissä asuu toisia, vallan vieraita Indiaani-kansoja. - -Sellainen oli laita jo ennen Eurooppalaisten tuloakin Brasiliaan, vaan -sen jälkeen ovat Portugalilaiset vielä enemmän hajoittaneet heitä, -karkoittamalla toisia heimoja pakoon, ja toisia hävittämällä -sukupuuttoon. Alkuperäisesti olivat he luultavasti asuneet etelässä, -josta he Atlantin rannikon kautta ja toiset Paraguayn ja Paranan -virtoja pitkin sekä Amazonin eteläisiä lisäjokia myöten levisivät -pohjaiseen ja sisämaahan, ja läntisin heimo on historiallisella ajalla -Brasiliasta kokonaan siirtynyt Boliviaan. - -Melkein samaa kieltä kuin he, puhuvat vielä nytkin Paraguayn ja -Argentinan tasavalloissa asuvat _Guaranit_, joiden kielen jesuiitat -ovat kehittäneet kirjoitus- ja opetuskieleksi lähetys-laitoksissaan -näissä maissa. - -Samoin myöskin Brasiliassa tupi-kieli, joka on ainoastaan -guarani-kielen murre, otettiin opetuskieleksi jesuiittain -lähetys-kouluissa, ja levitettiin niiden kautta myöskin muihin -rotuihin, jotka saatiin sivistyksen vaikutuksen alaisiksi. Vielä -tänäkin päivänä on _tupi-kieli_ eli _lingua geral_ yleisimpänä -puhekielenä Amazonas ja Pará maakunnissa. Ei ainoastaan Indiaanit vaan -myöskin sekaverinen väestö ja Neekeritkin eli yleisesti koko alhaisempi -väestö käyttävät keskenään tupi-kieltä näissä maakunnissa, jotavastoin -muualla Brasiliassa kaikki muut paitse puhdasveriset Indiaanit puhuvat -melkein yksinomaisesti portugalin kieltä. Pará ja Amazonas maakunnissa -puhuvat valkoiset tosin portugalin kieltä, vaan heitä on edellisessä -maakunnassa ainoastaan kolmas osa väestöstä ja jälkimäisessä ainoastaan -viides osa, ja palkollistensa kanssa käyttävät hekin tavallisesti -tupi-kieltä. Kuitenkin myöskin alhaisempi väestö sangen yleisesti -ymmärtää portugalin kieltä, vaan antaa portugalin-kieliseen kysymykseen -tavallisesti tupi-kielisen vastauksen. Kuta kauemmaksi Amazoni virran -suusta tulee länttä kohden, sitä yleisemmin käytetään yksinomaisesti -tupi-kieltä. Tupi-kieltä käyttävä väestö on kuitenkin harvalukuinen -verraten Brasilian koko väestöön, sillä Amazonas maakunnassa oli v. -1883 ainoastaan 80,942 ja Parássa 343,511 asukasta. Vuonna 1727 katsoi -portugalilainen hallitus kumminkin tarpeelliseksi koettaa edistää -portugalin kielen levenemistä asutuksella, joka määräsi, että -tupi-kieltä ei saanut puhua seudulla, jossa erikielistä väestöä asui -sekaisin. - -Tupi-heimot eivät ole varsinaisia metsästäjä- tai nomaadi-kansoja, vaan -ovat vanhoista ajoista saakka myöskin harjoittaneet maanviljelystä, -kuitenkin tiuhaan muuttaen paikasta paikkaan. He viljelevät madiocaa, -maissia, papuja, banaaneja, maamanteleja (_Arachis hypogaea_), -cara-juurakkoa (_Dioscorea_) ja pumpulikasveja. - -Jo ennen Eurooppalaisten tuloa oli heillä veneitä, 40 ja 60 miehen -soutuisiakin, joita he kivisillä kirveillä ja tulella olivat -kovertaneet ja melomalla panivat liikkeesen. - -He asuivat kylittäin isoissa avonaisissa majoissa ja makasivat -riippu-matoissa, niinkuin sisämaassa asuvilla Tupi-kansoilla vieläkin on -tapana. - -Koska heidän aseista jo edellä on puhuttu, lisättäköön ainoastaan, -ett'eivät mitkään Tupi-heimot ole käyttäneet myrkytettyjä nuoleja, -niinkuin useat muut Indiaani-kansat. Myöskään eivät he tehneet vankeja, -vaan tappoivat vihollisensa, sukupuoleen katsomatta, ja söivät heidän -ruumiita. - -Kuolleet sidottiin kyykkyyn, reiset ja käsivarret mahaa vastaan, ja -kaivettiin pystyyn asentoon maahan. - -Näitä vanhoja tapojaan seuraavat vielä nytkin ne heimot, jotka eivät -elä yhteydessä valkoisten kanssa. - -Itäosassa maata asuvat Tupi-kansat nimittivät niitä heimoja, jotka -olivat heille vieraita ja joiden kanssa he olivat alituisesti sodassa, -nimellä _Tapuiijas_, joka heidän kielessään alkuperäisesti merkitsi -"Läntiset" myöhemmin "Viholliset". Pääasiallisesti tarkoittivat he -sillä nimityksellä kansoja, joita nyt kutsutaan nimellä Ges (lue: -schees) tai _Crans_. - -Gé-heimot asuvat tätä nykyä varsinkin Tocantinin varsilla Goyaz -maakunnassa, joka on saanut nimensäkin eräästä heihin kuuluvasta -heimosta Guayaz. - -Heihin kuuluvat Indiaanit eivät enään ole lukuisia, sillä v. 1872 oli -maakunnan 160,395 asukkaasta ainoastaan 4,250 Indiaaneja. Tämän -vuosisadan alussa oli heitä vielä muissakin likeisissä maakunnissa ja -v. 1819 arvosteli Ribeiro heidän luvun 80,000:ksi. - -Ennen asuivat he myöskin campoksella, vaan siirtyivät myöhemmin metsiin -valkoisia pakoon, joiden kanssa samoinkuin keskenäänkin he viimeisiin -saakka ovat olleet riidassa ja sodassakin. Uudisasukkaille ja Tocantin -virralla matkustaville ovat he rosvomustensa ja ryöstöretkiensä kautta -olleet kauhuna myöhempiin aikoihin saakka. - -Ruumiin rakennoltaan kuuluvat he Brasilian kauniimpiin -Indiaani-rotuihin ja myöskin luonnonlahjoiltaan etevimpiin. - -He elävät pääasiallisesti metsästyksellä ja kalastuksella sekä metsän -hedelmistä. Kokos-palmun ja _Rhizoboleae_ heimoon (Camelliain sukuinen) -kuuluvan piquin (_Caryocar Brasiliense_ Mart.) rasvaiset pähkinät ovat -heidän tavallisimpia ravintoaineitaan ja palmiton eli assai-palmun -(_Euterpe oleraeca_) mehevistä luumarjoista valmistettu liemi on heidän -mieliruokaansa. Kuivalla vuodenajalla sytyttävät he kedot ja -ponsahikot laveilla aloilla tuleen ja asettuvat kulosta säilyville -paikoille kaatamaan eläimiä, jotka sinne pakenevat valkeaa. Heidän -kalastuksensakin on omituinen, sillä he eivät pyydä kaloja ongella, -vaan ampuvat niitä nuolella. - -Tupi-kansoista eroavat he tavoiltaan myöskin siinä, että he eivät käytä -riippu-mattoja, vaan lepäävät vuoteilla tai permannolla. - -_Goyatacas_ ovat pieniä heimoja, jotka asuvat itäosassa Brasiliaa, -Espirito-Santon, Bahian ja Minas Geraeksen maakunnissa. Niihin kuuluu -enään tuskin parituhatta Indiaania, jotka asuvat metsissä ja ovat hyvin -alhaisella kehityskannalla. - -_Guck_- eli _Coco_-heimoja on hyvin suuri luku hajalla yli ison osan -Brasiliaa. V. Martius lukee heihin Indiaani-joukkoja, joita tavataan -sekä itäisissä maakunnissa että Amazonin lisäjokien luona vielä -läntisimmissäkin ja pohjaisissa osissa Brasiliaa. Myöskin Orinocon -varsilla Venezuelassa ja Guyanassa oleksii heihin kuuluvia heimoja, ja -siellä arvelee v. Martius heidän alkuperäisen kotinsakin olleen, josta -he ovat vaeltaneet toisten kansain sekaan eteläisempiin maakuntiin. -Varsinkin Amazonin lisäjokien varsilla oleksii heihin kuuluvia joukkoja -ja heimoja muiden erikielisten Indiaanikansain seassa, joita siellä -asuu erinomaisen suuri luku, niin että siellä vallitsee kokonaan -Baabelimainen kielisokoitu. Amazoni virta lisäjokineen on se valtatie, -jota myöten erinomaisen suuri luku Indiaani-heimoja on vaeltanut, -toiset virtaa alaspäin, toiset ylöspäin, houkuteltuina sinne -kalastamaan sen erinomaisen kalarikkaissa vesissä ja metsästämään sen -varsilla olevissa aarniometsissä. Senvuoksi siellä vieläkin asuu -hajanaisia jäännöksiä erittäin monenlaisista Indiaanikansoista. Vielä -meidän ajaltammekin ja niin kauan kuin historiallisia tietoja on ollut -Amazonin maakunnista kerrotaan Amazoni virran rannoille ilmaantuvan -outoja Indiaanijoukkoja, joiden kieltä ei kukaan entisistä asujamista -tunne, ja joiden nimeäkään oi kukaan siellä ennen ole kuullut. - -Taemman Amazonin luona asuvista Guck-heimoista ovat _Tocunas, Passés ja -Macusis_ enimmin tunnettuja. - -_Tecunas_ ovat puolivilli kansa Brasilian länsi-rajalla. Kun he -mielellään rupeavat palvelukseen Brasilialaisille, käyttävät siellä -olevat kauppahuoneet ja kalastus-laitokset heitä paljon kaakkaon, -sarsaparillan, copaiva-balsamin ja pichurimpapujen (_Laurus_ eli -_Nectandra pechurim_, joka on chokolaan höyste) kokoamiseen sekä -pirarucun (_Arapaima_ eli _Vastres gigas_) kalastukseen. Pirarucu on -noin sylen pituinen ja 3 tai 4 leiviskän painoinen (_Osteoglossoidei_) -kala, jota pyydetään verkoilla ja harpuuneilla eli heittokeihäillä, ja -joka on pää-ravintoaine Amazonin varsilla. Tecunas, niinkuin muutkin -Amazonin Indiaanit, ovat harjaantuneita harpuunin viskaajia, ja samoin -on heillä mainetta myöskin taidostaan valmistaa urari-nimistä -nuolimyrkkyä, jota he kaupitsevat muille Indiaani-kansoille. - -Heillä on samoinkuin Juutalaisillakin tapana ympärileikata lapsiaan, -silloin kun niille annetaan nimi. Sellaisessa tilaisuudessa viettävät -he juhlaa ja rumentavat itseään kaikenlaisia eläimiä kuvaavilla -naamareilla, joita he valmistavat kuorista ja korsista ja -kirjavoittavat maalauksilla. Kohta lapsen syntymän jälkeen vietetään -sellainen juhla, jossa tilaisuudessa nyhitään lapselta hiukset päästä -ja yhtälailla tyttö- kuin poikalapseenkin tehdään pieni leikkaus, jonka -jälkeen sille annetaan nimi esi-vanhempain mukaan. - -_Passés_ ovat v. Martiuksen mukaan vähäinen kansa, joka ruumiin -rakennoltaan eroaa useimmista muista Indiaani-heimoista yhtä paljon, -kuin Eurooppalaiset Mongooleista, ja on enemmän Eurooppalaisten, kuin -Indiaanein kalttainen. Heidän ihonsa ei ole vasken-värinen eikä -keltainen, vaan yhtä vaalea kuin Etelä-Eurooppalaisilla kansoilla. -Ruumis on heillä solakka ja säännöllinen rakennoltaan ja pään muoto on -enemmän soikea, kuin pyöreä ja leveä. Kasvonpiirteet ovat kauniit, -silmät suorassa asennossa ja kauniit muodoltaan, nenä kapea ja suippo -sekä suora tai vähän koukistunutkin, suu kapea ja huulet tavallisen -ohkoisia, vaan parrankasvu on huonoa. Tukkansa leikkaavat miehet pois, -niin että siitä jääpi ainoastaan kapea seppele sekä takaraivaan tupsu, -vaan naiset säilyttävät tuuheat mustat jäykät hiuksensa, niinkuin -muillakin Indiaani-kansoilla on tapana. Mustan sinisellä värillä -tatueeraavat he nuorempina suun ympärystän ja myöhemmin suurimman osan -kasvojaan. Lävistetyissä korvissaan kantavat he puolitoista tuumaa -pitkän pulikan. - -Asunnot, joita he rakentavat metsiin, ovat keilamaisen kodan muotoisia, -noin neljä syltä korkeita ja kuusi syltä läpimitassa. Kahden kyynärän -korkuinen ovi on kumpaisellakin puolen kotaa ja katossa on pyöreä -aukko, joka samalla on ikkuna ja savuräppänä. Kumpaisiakin saatetaan -sisästäpäin myöskin sulkea. Seinät ovat taivutetuista puu-ristikoista, -jotka köynnöskasveilla ovat sidotut kokoon, ja tiivisti peitetyt -palmulehdillä. - -Valkoisten läheisyydessä on heillä huolellisemmin rakennettuja -asuntoja, -- neliskulmaisia mökkejä, joiden seinät ovat oksaristikoista -ja savella täytetyt, sekä harjakatto palmulehdistä. - -Nämät kaksi rakennustapaa ovat tavallisimmat myöskin useimmilla muilla -Brasilian Indiaani-kansoista. - -Koko rakennus on yhtä ainoaa huonetta tai on siinä usein myös pieni -pimeä kammio, jossa sadeajalla etsitään turvaa hyönteisiä vastaan. - -Indiaanit, jotka ovat valkoisten vaikutuksen alaisina, käyvät -puettuina, vaan useimmat metsä-indiaanit eivät käytä laisinkaan -vaatteita. Muutamilla Indiaani-heimoilla, niinkuin _Juri_-kansalla, -ovat naiset kokonaan alastomat, vaan miehillä on vyö lantion yli; -toisilla heimoilla ovat miehet alastomat, vaan naisilla on side -keski-ruumiin ympäri. Harvat heimot, niinkuin _Icannas_ käyttävät -niinestä palmikoituja vaatteita; vaan useammilla, muutoin -alastomillakin heimoilla on pitkiä niinipaitoja, joihin he pukeutuvat -ainoastaan silloin kun kärpäset heitä liiaksi rasittavat. - -Niinkuin muutkin Indiaani-heimot, viettävät Passés monenlaisissa -tilaisuuksissa perhejuhlia, joihin yhtyy myös sukulaisia, ystäviä ja -naapureita. Lapsen syntyminen, pojan tai tytön täysi-ikäisyys, kihlaus, -häät, kuolema ja hautaus ovat sellaisia tapauksia, joita säännöllisesti -kunnioitetaan pidoilla. Sellaisissa juhlissa on juominki pääasia, vaan -tavallisesti ne loppuvat tanssilla, varsinkin jos päämiehellä on -tarpeeksi vaikutusta joukkoonsa, voidakseen estää tappelua syntymästä -loppuseuraukseksi. Tansseihin ottavat tavallisesti osaa sekä miehet -että naiset; vaan muutamia tansseja tanssivat miehet yksinään ja -metsäpiru-tanssissa (_gurupira-cau_) on naisten läsnäolo katsojinakin -kielletty. Niin pian kun iso taikatorvi ilmoittaa että gurupira-cau -alkaa, pakenevat naiset kauas metsiin, ja onneton se ajattelematon -neitonen tai pahanilkinen eukko, jonka uteliaisuus tahi paha -sisu saattoi kätkeytymään likeiseen pensaasen pilkistämään. -Pajé'n eli taikalääkärin vaatimuksesta saapi hän armottomasti -kuolemanrangaistuksen. - -Pitoihin tulevat vieraat koristettuina höyhen-tupsuilla ja -helminauhoilla. Kauniita höyheniä on kiinnitetty hiuksiin, ja kaulassa, -käsivarsilla ja polvien yläpuolella kantavat he kalisevia helminauhoja, -joihin on pujotettu _Thevetia'n_ luisia siemeniä, isojen hyönteisten -kuoria ja tucanien nokan kärkiä. Punaiset ja mustat maalaukset -kasvoissa tai yli koko ruumiin täydentävät sitten baali-toaletin. - -Jokainen on pidon-antajan talossa kuin kotonaan. Toiset kuljeksivat -ympäri tai kykkivät maassa ja toiset venyvät riippumatoissa, joita -kaukaisemmat vieraat ovat tuoneet muassaankin. Isännän tyttäret ja -naiset tarjoavat vieraille juovuttavalla viinillä, oluella ja -katkeralla tai imelällä marjanesteellä täytettyjä kuppeja, joita -tyhjennellään siksi kun iloinen mielentila saapi vallan, jolloin -tanssit alkavat. Jos majassa on tarpeeksi tilaa, tanssitaan siellä, -vaan muussa tapauksessa siirrytään avonaiselle pihalle talon edustalla, -jonne hämärän tullessa sytytetään nuotio. Tanssiessa hyräilevät miehet -ja kirkuvat naiset yksitoikkoista laulua, jota säestetään huilujen ja -torvien soitolla ja maahan kolistettavan ontelon rumputorven -paukutuksella. - -_Macusis_ asuvat Rio Brancon seutuvilla ja ovat puoli-nomaadeja, jotka -viljelevät mandiocaa, yamsia ja banaaneja sekä myöskin rocou- eli -urucu-pensasta (_Bixa Ocellana_ L.), josta saadulla värillä he -voitelevat ruumistaan, varjellakseen itseään mosquitojen purua vastaan. -Metsä-riistan ja kalansaannin vähetessä heidän asuntojensa -läheisyydestä, muuttavat he kuitenkin tiuhantakaa uusille -edullisemmille paikkakunnille. - -Myöskin Macuseilla on mainetta taidostaan valmistaa myrkkyjä, joita he -käyttävät sekä metsästyksessään että vihollisiaan vastaan. Salaisella -myrkytyksellä täyttävät he usein myöskin verikoston, jonka -harjoittaminen Indiaaneilla on sangen yleisenä tapana. Kun joku -Indiaani salamurhan kautta eli julkisessa tappelussa on saanut -surmansa, on murhatun likeisimmän sukulaisen, niinkuin isän tai veljen, -asia ruveta hänen verikostajakseen eli _kanaima'ksi_. Jos murhaaja -kuuluu vieraasen heimoon eli joukkoon, on murhan kostamisesta -päätettävä yleisessä kokouksessa. Siinä keskustellaan silloin, onko -kosto jätettävä kanaimalle yksikseen tai otettava yhteiseksi asiaksi, -onko se harjoitettava murhaajaa kohtaan yksistään eli koko hänen -perhettään vastaan, tai onko sen johdosta ryhdyttävä sotaan hänen -joukkoaankin vastaan. - -Kiihkeällä innolla etsii kanaima joko yksikseen tai muiden avulla -kostoa, ja sangen usein tapahtuu, että hänen kostonhimonsa muuttuu -täydelliseksi monomaniiaksi, jonka uhriksi hän itse viimein joutuu. Hän -luopuu perheestään ja joukostaan ja vetäytyy metsään, jossa hän maalaa -ruumiinsa erityisellä tavalla ja laittaa itselleen puvun petojen -nahasta. Salaisissa piilopaikoissa väjyy hän vihollistaan, ampuakseen -häneen myrkytetyn nuolen, ja jos hänen ei onnistu tavata vihollistaan, -kostaa hän muillekin. Häntä pidetään viimein paikkakunnan pahana -henkenä, jonka jokainen katsoo velvollisuudekseen tappaa silloin kun -hänet tapaa. - -Usein tapahtuu myös, että kuolemantapausta taudinkin johdosta luullaan -jonkun tuntemattoman kanaiman aikaansaamaksi. Saadakseen selkoa, millä -suunnalla tuntematon kanaima oleksii, leikataan kuolleelta sormia ja -varpaita, ja asetetaan ne vesi-astiaan. Kun, suruvirttä veisatessa, -astiaa liikutellaan, niin suunta, johon varvas eli sormi ensimäiseksi -siitä läikkyy, osoittaa missä murhaaja asuu. - -Macusis, samoinkuin useat muutkin Indiaanikansat, käyttävät -myrkytettyjä nuoleja metsästäissäänkin. Eri Indiaaniheimot valmistavat -sitä eri kasveista, niinkuin _Loganiace'eista, Menisperme'eistä, -Sapindace'eista, Apocyne'eista, Euphorbiace'eista ja Aroide'eista_, -sillä myrkyllisiä kasveja löytyy Brasiliassa useita lajeja. Macusis -valmistavat urari nimistä nuolimyrkkyään _Loganiaceae_ heimoon -kuuluvista _Strychnos_ lajeista (esim. _S. toxifera, S. pedunculata ja -S. cogens_), joista saatuun mustan ruskeaan nesteesen kuitenkin -sekoitetaan useita muitakin kasviaineita. Yksinäisessä majassa, johon -ei ketään naista saa tulla, keitetään useamman tunnin ajan, -kaikenlaisia taikatemppuja seuraten, myrkyllisten kasvien survottuja -varsia, juuria ja hedelmiä, ja siten saatuun nesteesen sekoitetaan -vielä Euphorbiace'ein maitiais-nestettä sekä balsameja, joiden -tarkoituksena on kauemmin aikaa säilyttää myrkkyä vahingoittumasta. -Teroittaakseen ja uudistaakseen sen voimaa, pannaan sekaan -myös myrkyllistä Capsicum- eli Espanjanpippuri-lajia ja erästä -tupakka-lajia, joka on niin väkevää, ett'eivät Neekeritkään sitä saata -polttaa. - -Ne nuolimyrkyt, joita on kemiallisesti tutkittu, sisältävät eräitä -kovasti myrkyllisiä alkaloiideja, niinkuin urarinia ja strychninia, -joiden vaikutus kuitenkin on sekoituksilla sillä tavoin modifieerattu, -että nuolimyrkky sisällisesti nautittuna on vaaratonta. Ennen -ampumistaan kostuttaakin Indiaani myrkytettyä nuolenpäätä huulillaan, -vaan jos pienimpäänkin naarmuun tulee nuolimyrkkyä, niin se vaikuttaa -nopean myrkytyksen. Vereen saatettuna tappaa se, vaan jos se on -heikonnettua taikka tulee liian vähäpätöiseen haavaan, niin se -aikaansaapi ainoastaan äkillisen ja ohimenevän halvauksen. Sitä seikkaa -käyttävätkin Indiaanit hyödykseen, kun he tahtovat saada saalistaan -elävänä käsiinsä, ja he valmistavat senvuoksi kahta lajia myrkkyä, -surmaavaa ja halvauttavaa. Jälkimäisellä pyytävät he apinoita, -papukaijoja ja muita eläimiä, joita he pitävät kesyinä. Niitä -parantavat he nuolimyrkyn vaikutuksesta myös suolalla tai sokuriruovon -nesteellä tai eräillä vasta-myrkyillä, joita he tietävät valmistaa. -Myrkytetyllä nuolella ammutun eläimen liha ei ole ainoastaan -vaaratonta, vaan paremman makuistakin, kuin muulla tavoin tapetun. - -Myrkytettyjä nuoleja ampuvat Indiaanit sekä joutsella että -puhallustorvella, jota he nimittävät _harabatana'ksi_ eli -_esgravatana'ksi_. Se on neljä tai viisi kyynärää pitkä torvi, -joka on valmistettu halaistusta ja sisästä koverretusta ohkoisesta -palmun-varresta. Sen molemmat puoliskot ovat tiivisti liimatut kokoon -ja kiinnitetyt toisiinsa kääreillä ja siteillä, ja sen toisessa päässä -on vähän paksumpi noin korttelin pituinen suuhine, johon sukkapuikon -paksuinen ja jalan pituinen kevyt ja sileä nuoli asetetaan. -Voimakkaalla puhalluksella torven läpi saapi ampuja nuolen lentämään -250:kin jalan päähän. - -_Aroaquis_ ovat Guyanasta levinneet Brasiliaan, ja asuvat siellä -pohjaispuolella Amazoni virtaa. He ovat jo suurimmaksi osaksi joutuneet -puolisivistyneesen tilaan. - -_Parexis_ asuvat Matto Grossossa Paraguay ja Topajos virtain lähteillä -ja elävät pääasiallisesti kalastuksella ja maanviljelyksellä, sillä -maisemat siellä ovat vähemmin soveltuvia metsästykseen. Virtain -rannikot ovat suuren osan vuotta tulvalla ja kasvavat läpipääsemätöntä -ruovostoa, harvoin tulvasta vapaata metsää ja suokasvullisuutta. -Ylemmillä aloilla on campos-heinikkoja, palmumetsiä, hedelmättömiä -hietakukkuloita ja cactus-maisemia, jotka kasvavat kummallisen -muotoisia piikkisiä Cereus-pylväitä. Sellaiset maisemat eivät anna -metsästäjälle yhtä varman elannon, kuin kaloista rikkaat virrat -kalastajalle. - -Heidän elinkeinoinsa aikaansaama rauhallisempi luonne saattoi heidät -helpommin valkoisten vaikutuksen alaisiksi. Heitä pakoitettiin -valkoisten palvelukseen, soutomiehiksi heille ja työmiehiksi kulta- ja -diamantti-huuhtomuksiin. Vaan senkautta hajoitettiin heidän heimonsa, -ja paljon lähti Boliviaan myös pakoon heidän luonteelle soveltumatonta -työtä. Parexis-heimoon kuuluva väestö ei senvuoksi enään ole lukuisa. - -Heihin kuuluvista kansoista mainittakoot _Guatos_, jotka näöltään -lähenevät sangen paljon kaukaassialaista rotua. Heidän ihonsa on -vaalea, nenä koukistunut, silmät isoja, aukeita ja suorassa asennossa, -ja poskilla ja ylähuulella on heillä tiuha parta. - -_Guaycurus_ eli, heidän omalla nimellään, _Oaekakalot_ kuuluvat -heimoon, josta suurin osa asuu Gran Chacon heinikoilla Argentinan -tasavallassa, vaan joitakuita tuhansia on myös levinnyt Brasilian -itäosiin. Eurooppalaisten tulon jälkeen ovat he anastaneet -pampasheinikoille metsistyneitä hevoisia, niin että he tätä nykyä ovat -ratsastava kiertolaiskansa, joka, laihoilla koniloilla ratsastaen, yhtä -mittaa on liikkeellä metsästysmatkoilla tai, varsinkin entisinä -aikoina, myöskin ryöstöretkillä. Rohkeina ja taitavina ratsastajina -ohjaavat he hevoistaan yhdellä ainoalla ohjaksella, joka on kiinnitetty -hevoisen alahuuleen, auringon tai tähtien mukaan suunnitellen -matkaansa. Virtain poikki uivat he hevoistensa jäljessä, pitäen -hännästä kiinni. - -Vähän tavaransa, vaimonsa ja lapsensa asettavat he hevoisen selkään ja -jättävät huonon majansa, rakentaakseen muualla toisen, taikka palajavat -he jälleen sinne takaisin retkiltään, sillä suurella osalla heistä on -jo vakinaisiakin asuntoja. Ennen oli heillä ainoastaan matoilla -peitettyjä ja seipäillä kannatettuja pikkuisia majoja, joita oli helppo -muuttaa paikasta toiseen, vaan tätä nykyä ovat heidän aldeansa muutaman -jalan korkuisia seinättömiä olki-katoksia. Keskellä katoksen alla on -parin jalan korkuinen pitkä kapea lava, joka on peitetty matoilla ja -nahoilla, ja jota käytetään vuoteena. - -Metsästys, kalastus ja metsänhedelmäin kokoaminen tuottavat heille -monasti ainoastaan niukan ravinnon, ja puutteen aikana syövät he, -niinkuin useimmat muutkin Indiaanit, myöskin hyönteisiä, kärmeitä ja -muita matelijoita. Aldeoissa asuvat Guaycurut harjoittavat vähän -myöskin maanviljelystä ja karjanhoitoa. - -Miehet leikkaavat hiuksensa, niin että niistä jääpi ainoastaan vähän -päälaelle, ja myöskin parran nyhkivät ja leikkaavat he pois. Alahuuli -on heillä usein lävistetty ja puisella pulikalla koristettu. Ruumistaan -tatueeraavat he, eripuolilta usein eriväriseksi ja erillaisiin -kuvioihin, ja jokaisella perheen-isällä on oma merkkinsä, jolla hän -merkitsee vaimonsa rinnat, hevoisten ryntäät ja koiransakin. Miehillä -on lanteilla vaate, vaan muutoin ovat he alasti, ja naisilla on -lannesiteen päällä vielä pumpulivaate. - -Guaycurut elävät monogamiiassa. Heidän naisistaan kerrotaan se -omituisuus, että he eivät ennenkuin viidenkolmatta iällä ota vaivakseen -pitää lapsia, joista heillä matkoillaan olisi kiusaa, jonkavuoksi he -ennen sitä ikää vapauttavat itsensä niistä luonnottomilla keinoilla. - -Osa niistä lukuisista kansoista, joihin Indiaanit ovat jakautuneet, -ovat jo enemmän tai vähemmän sekaantuneita vereltään ja ovat joutuneet -puolisivistyneesen tilaan. Toiset ovat hävinneet niin että niistä on -ainoastaan vähäpätöisiä jätteitä, ja historiallisella ajalla tunnetaan -monen ennen mahtavan kansan kadonneen kokonaan sukupuuttoon. - -Keinot, joita Brasiliassa on käytetty Indiaanein sivistyttämiseen, -eivät olekaan olleet yksistään ihmisystävällinen opetus- ja -käännytys-toimi, vaan myös raain väkivalta ja hävitys-sota. - -Aikaisemmin myönsi laki jokaiselle oikeuden ottaa orjiksi Indiaaneja, -missä heitä vain sai käsiinsä, ja sittemmin muutettiin se määräys -siten, että ainoastaan Indiaaneja, joita tavattiin ase kädessä, -saatettiin viedä orjuuteen. - -Tämän vuosisadan alussa lakkautettiin tämä väkivaltainen menettely -Indiaaneja vastaan, vaan säädettiin sensijaan, että se, joka -Indiaani-vanhempain suostumuksella otti kasvattaaksensa heidän -lapsiaan, sai pitää ne kymmenen vuotta palkattomasti palveluksessaan. -Käytännössä vaikutti tämä säädös, että Indiaaneilta ruvettiin ostamaan -heidän lapsiaan ja myömään kylästä kylään orjina. Indiaani-joukot -alkoivat ryöstää lapsia toinen toisiltaan, myödäkseen niitä -valkoisille, ja jokseenkin helppo oli saada Indiaaneja myömään omiakin -lapsiaan vähäpätöisestä hinnasta. Indiaanein puolelta kohtasi siinä -sitä vähemmin vaikeuksia, kun heillä muutoinkin oli tapana myödä -lapsiaan lapsettomille perheille, vaikka Indiaani-äidit muutoin tosin -kyllä hellästi ovat kiintyneet lapsiinsa. - -Vaan Botocudoja vastaan käytiin vielä tälläkin vuosisadalla -leppymätöntä hävitys-sotaa heidän raakuutensa ja taipumattomuutensa -tähden rauhalliseen kanssakäymiseen Brasilialaisten kanssa. Kun, -portugalilaisen valtaistuimen siirrettyä Rio de Janeiroon, hallituksen -puolelta hyväksyttiin lempeä kohtelu-tapa Indiaaneja kohtaan, pidettiin -kuitenkin Botocudoja vastaan voimassa entinen menettely. Heitä vastaan -jatkettiin sotaa sekä julkisesti että halvimmilla keinoillakin, -niinkuin esim. rokko-taudin tahallisella levittämisellä heidän -joukkoihin. - -Vaan ei edes yksistään heihin voitu sellaista kohtelua rajoittaa, -sillä muitakin vihamielisiä Indiaani-heimoja vastaan sisemmissä -maakunnissakin tehtiin yhä vielä sotaretkiä, sillä tekosyyllä että he -muka olivat Botocudoja. - -Myöhempinä aikoina on vihdoin onnistuttu saada useita Botocudojenkin -joukkoja laittamaan vakinaisia asuntoja ja rupeamaan kanssakäymiseen -valkoisten kanssa. - -Kuitenkin ovat jesuiitat ainoat, jotka menestyksellä ovat suuremmassa -määrin voineet johdattaa Indiaani-rotua sivistykseen, ja kaikkiallakin -Etelä-Amerikassa ovat he olleet Indiaanein hyväntekijöitä. Vielä -suurempi kuin Brasiliassa, on heidän menestyksensä ollut Etelä-Amerikan -hispanialaisissa tasavalloissa, ja Paraguayn sivistynyt Indiaani-valtio -on heidän vaikutuksensa hedelmiä. Salaisuus heidän lähetystoimen -menestyksessä on ollut siinä, että nämät käytännölliset "padres" -panivat enemmän arvoa sivistyttämiseen, kuin kristityttämiseen. Kova -isku Brasilian Indiaaneille oli senvuoksi markiisi de Pombalin vuonna -1759 toimeenpanema jesuiittain karkoittaminen. - -Jesuiittain ja, heidän jälkeensä, franciscaanein lähetyssaarnaajat -perustivat Indiaanein asumiin paikkakuntiin Indiaanein lapsia varten -kasvatuslaitoksia, joiden ympäri sitten heidän kehoituksestaan ja -vaikutuksestaan asettui Indiaaniperheitä asumaan vakinaisiin -asuntoihin, maanviljelystä, karjanhoitoa ja kalastusta harjoittamaan. -Näitä aldeoiksi kutsuttuja kesyjen Indiaanein (_Indios mansos_) kyliä -syntyi ympäri maata, ja meren rannikolla sekä Amazonin varsilla -muuttuivat Tupi-kansat suurimmaksi osaksi sekä useat muutkin -Indiaani-heimot sivistyneiden kansain elinkeinoja harjoittavaksi -rahvaaksi. - -Jesuiittain karkoittamisen jälkeen joutuivat aldeat kuitenkin häviölle -ja sivistyksen levittäminen Indiaaneihin alkoi hidastua, vaan vielä -tänäkin hetkenä jatkavat franciscaanimunkit jesuiittain onnistuneella -järjestelmällä sivistystyötä Amazonin ja sen lisäjokien varsilla. - -Ala-Amazonin varsilla on suurin osa rahvaasta kesyjä Indiaaneja, -jotka elävät kalastuksella, metsästyksellä, maanviljelijäin -päiväpalkkalaisina, palvelijoina, käsityöläisten apulaisina, -sotamiehinä, työväkenä tehtaissa sekä laivaväkenä aluksilla, jotka -välittävät kauppaa Ylä-Amazonin kanssa. - -Sitävastoin ovat meren rannikon kesyt Indiaanit enään harvalukuisia. -Entiset aldeat ovat autioita tai asuu niissä nyt Portugalilaista ja -sekaveristä väestöä. Vähälukuiset puhdasveriset jäännökset niiden -muinaisista asukkaista, niinkutsutut _Indios da costa_, elävät virtain -suiden lähistössä kalastajina ja soutajina, ja asuvat enimmäkseen -yksinään, harjoittaen ainoastaan vähäpätöistä maanviljelystä. - -Samoin myöskin sisä-osissa Brasiliaa löytyy vakinaisiin asuntoihin -asettuneita Indiaaneja, vaan ainoastaan vähä määrä. - -Sivistyksessä ovat nämät kristinuskoon käännetyt Indiaanit sangen vähän -edistyneet, ja kokevat pitää itseään erillään yhteydestä sivistyneiden -rotujen kanssa. - - - - -Kolmastoista luku. - -Mustat, Valkeat ja Bastaardit. - - -Eri rotujen lukuisuus. -- Brasileirot. -- Rumaa rotua. -- -Portugalilaiset. -- Mulatit. -- Heidän enenemisensä. -- Neekerit. -- -Heidän alhainen asemansa. -- Orjain vapautus. -- Turmiolliset -seuraukset orjuudesta. -- Kansalliset virheet. -- Työväen puute. -- -Vapautetut orjat. -- Neekerien omituisuudet. -- Mulattien ulkonäkö. -- -Heidän yhteiskunnallinen asemansa. -- Mamelucot. -- Caribocot. -- -Ulkomaalaiset. -- Immigratsiooni. Rikokselliset. -- Murha-liikkeet. -- -Salamurhaajat. -- Itaalialaiset rosvot. - -Indiaaneja paljon tärkeämpi osa Brasilian väestöä ovat Neekerit ja -varsinkin Mulatit. Vuoden 1872 väenlaskun mukaan nousi Brasilian koko -väestö 9 miljoonaan 931 tuhanteen henkeen, joista 3,787,289 olivat -valkeita (_brancos_), 3,801,782 ruskeita (_pardos_) eli Mulatteja ja -Mestitsejä, 1,954,452 mustia eli Neekereitä (_pretos_), ja 386,955 -Indiaaneja (_caboclos_). Vuoden 1883 lopulla nousi Brasilian väestö 12 -miljoonaan 333 tuhanteen henkeen. - -Brancoiksi eli valkoisiksi luetaan paitse myöhempinä aikoina Euroopasta -muuttaneita myöskin aikaisimpain siirtolaisten jälkeisiä, joiden -kasvoissa ei huomaa selviä merkkejä Neekeri-veren vaikutuksesta. Nämät -Brasilian kotoperäiset valkoiset, jotka kutsuvat itseään -_Brasileiro'iksi_, ovat kuitenkin enimmäkseen jo vallan omituista -rotua, joka on kehittynyt Portugalilaisista sekä Amerikan luonnon että -vieraiden sekoitusten vaikutuksesta. Ruskeammat ja usein pitemmät -kasvot, enemmän esiinpistävät poskiluut, vähän koukistunut kapea nenä, -laiha, veltto ruumis, tummemmat silmät, vallan mustat hiukset ja parta -eroittavat heidät Portugalilaisista. Vaikka he ovat entisten -Portugalista sekä Madeirasta ja Azooreista tulleiden siirtolaisten -jälkeisiä, on heidän suonissaan myöskin vähäisen Indiaani-vertä. -Siirtolaisista on nimittäin ainoastaan pieni osa ollut naisia, -jonkavuoksi valkoiset, varsinkin entisinä aikoina, ovat joutuneet -yhdistyksiin maan muidenkin rotujen kanssa. Muualla paitse Amazonin -luona ovat sekoitukset Indiaanein kanssa myöhemmältä ajalta hyvin -harvinaisia, jo senkinvuoksi, että Indiaanit yleensä elävät metsissään -erillään muista eikä heitä enään tavata orjinakaan. Vaan entisinä -aikoina ja vielä sata vuotta takaperin oli valkoisilla Indiaaneja -yleisesti orjina ja rikkailla mainitaan niitä olleen sadoittain ja -tuhansittainkin. Sekä lain sallimia että ajoittaisin kieltämiäkin -retkiä tehtiin Indiaanein alueille, ryöstääkseen heitä orjiksi, ja -vasta sata vuotia takaperin lakkautettiin laki, joka salli ottaa -orjaksi jokaisen Indiaanin, jonka tapasi ase kädessä. Siltä ajalta -johtuu valkoisten Brasilialaisten indiaaniverinen sekoitus. - -Enimmin ja yleisimmin ovat Sao Paulo maakunnan asukkaat Indiaanein -kanssa sekaantunutta rotua ja heitä kehutaan myös Brasilian sekä -toimeliaimmaksi että kauniimmaksi väestöksi. Sieltä olivat kotoisin -myöskin ne seikkailijat, jotka ensimäisinä tunkeutuivat sekä Minas -Geraekseen että muihin sisempiin maakuntiin, etsiäkseen siellä kultaa -ja perustaakseen siellä uudisasutuksia. - -Samoinkuin Amerikan läntisissä hispanialaisissa tasavalloissa, on siis -Brasiliassakin valkoinen väestö verrattomasti suurimmaksi osaksi -sekoitettua Indiaani-verellä, vaan kuitenkin on erinomaisen iso -eroitus, niinkuin kaikki tuntijat vakuuttavat, niiden kahden rodun -välillä, joista toinen on kehittynyt Portugalilaisista ja toinen -Hispanialaisista. - -Läntisten tasavaltain valkoisella sekä mies- että naisväellä on -mainetta erinomaisesta kauneudestaan, jotavastoin brasilialainen rotu -ja ainakin sen naiset ovat sangen rumia. Vaan von Hellwaldin mukaan on -myös Euroopan Portugalilaisilla se omituisuus, että kauniit naiset ovat -heilläkin hyvin harvinaisia. - -Muutamia muitakin eroituksia hispanialaisen ja portugalilaisen rodun -välillä selittää von Hellwald jälkimäisen sekoituksesta Neekerien -kanssa. Historiallinen tosiasia onkin, että varsinkin kuudennellatoista -vuosisadalla pidettiin Portugalissa hyvin paljon sekä Neekeri- että -Moorilais-orjia, ja erään senaikuisen kirjailijan arvelun mukaan oli -Lisboassa siihen aikaan yhtä paljon orjia, kuin vapaita. Sellaisessa -tapauksessa on hyvin luonnollista, että portugalilaiseen kansaan on -sekaantunut Neekeri-vertä, vaikka niin vähässä määrin, ett'ei Mulattien -sitkeimpiäkään tuntomerkkejä voi siinä täysin selvästi eroittaa. Vaan -kansan luonne sekä ruumiillisessa että hengellisessä suhteessa on siitä -kuitenkin voinut saada vaikutusta vahingokseen. - -Paljon enemmän kuin kolmas osa Brasilian asukkaita on Mulatteja eli -sekoitusta valkoisista ja Neekereistä. Kuitenkin ovat avioliitot -valkoisten ja Neekerien välillä aina olleet verrattain harvinaisia, -joten Mulatti-rotu siis alkuperäisesti enimmäkseen polveutuu -Brasilialaisten yhdistyksistä nais-orjiensa kanssa. - -Tätä nykyä sekoittuu Brasilian valkoinen rotu mustan kanssa -pääasiallisesti ainoastaan välillisesti Mulattien kautta, jotka -perustavat avioliittoja paitse keskenään myöskin yleisesti sekä -valkoisten että mustain kanssa, vaaleammat Mulatit valkoisten ja -tummemmat mustain kanssa. Sillä tavoin lisääntyy kuitenkin Neekerien -kanssa sekoitettu rotu muita lukuisammin, huolimatta valkoisten inhosta -Neekerejä kohtaan. - -Sitävastoin kun ei nyt enään sallita ulkomailta tuoda orjia Brasiliaan -ja sinne kuljetetuista orjista ainoastaan neljäs osa on naisia, on -Neekerien luku siellä jo kauan vähentynyt kahdella prosentilla -vuosittain. Helposti saattaa sentähden huomata, että tulevaisuudessa -täytyy mustan rodun suurimmaksi osaksi sulaa valkoiseen tai oikeammin -Mulattirotuun. - -Valkoinen väestö taas tulee nähtävästi vielä kauan aikaa sisäänmuuton -kautta lisääntymään Brasiliassa yhtä suuressa määrin, kuin tähänkin -saakka, sillä siellä voipi hyvin elää ainakin 20 vertaa suurempi kansa; -vaan ennemmin tai myöhemmin vähenee sisäänmuutto ja senjälkeen ei -valkoinen rotu enään voi vastustaa sulamista ruskeaan Mulattirotuun. -Mulatit, jotka jo nyt ovat lisääntyneet lukuisammin kuin valkoinen rotu -sisäänmuutonkin kanssa, tulevat siis todennäköisesti kaukaisessa -tulevaisuudessa vihdoin olemaan maan päärotu, vaikka silloin -heikommalla Neekeriveren sekoituksella kuin tätä nykyä. - -Usein on myös lausuttu se ajatus, että värillinen rotu menestyy -kuumassa ilmanalassa paremmin kuin valkoinen. Vaikka tämä sääntö, -Mulattien lukuisuuteen katsoen, pitää paikkansa myöskin Brasiliassa, ei -laita ole samoin Neekerien suhteen. Tosin vähän toistakymmentä vuotta -takaperin ainoastaan neljäs osa Neekeri-väestöstä oli vapaita ja -uusimpien tietojen mukaan on vielä nytkin melkein neljännes mustasta -väestöstä orjia, vaan vapaatkin Neekerit kuuluvat yleensä ainoastaan -kaikista halvimpiin kerroksiin yhteiskunnassa. Suurin osa heistä elää -mitä suurimmassa köyhyydessä, ja erittäin paljon näkee heitä -kerjäläisinä, ympäri kiertävinä makeis- tai papyrossi-kauppiaina, -raajarikkoina ja tautisina. Sitävastoin ei heitä usein näe edes -vähänkään etevämmässä yhteiskunnallisessa asemassa. - -Vaan ett'eivät he ainakaan vastaisuudessa tule olemaan vallan -kykenemättöminä edistykseen, osoittaa se seikka, että nyt jo tapaa -joitakuita heistä pikkukauppiaina, käsityöläisinä, kauppapalvelijoina, -ja Rio de Janeirossa olen myös nähnyt joitakuita herrasmaisiakin -Neekerejä sekä näennäisesti hyvin kasvatettuja Neekeri-naisia. -Senjälkeen kuin hallitus on ruvennut harrastamaan orjuuden -lakkauttamista, on heitä myös paljon otettu sotaväkeen, johon toimeen -he ovat osoittautuneet täysin kelvollisiksi, ja sodassa Paraguayn -urhoollista Indiaani-kansaa vastaan käytti Brasilia paraastaan -värillistä sotaväkeä, varsinkin Mulatteja ja Neekerejä, jotka molemmat -kunnostivatkin siinä itseään erinomaisessa määrin. - -Ne toimet, joihin Brasilialaiset ovat ryhtyneet orjuuden poistamiseksi, -eivät myöskään ole olleet omiaan mustan rodun nopeaan kohottamiseen sen -alhaisesta asemasta. - -Jo vuonna 1826 oli Brasilian hallitus yhtynyt Englannin ehdoittamaan -suostumukseen orjakaupan lakkauttamisesta, vaan veltto lain valvonta ei -voinut estää, että yhä edelleenkin tuotiin maahan vuosittaisin -tuhatmäärin orjia, ja pari peninkulmaa pääkaupungistakin oli paikka, -jossa hallituksen tieten kenenkään häiritsemättä saattoi laskea maalle -niin suuria orjalasteja, kuin tahtoi. Englannin harjoittama -väkivaltainen sopimuksen valvonta merellä ainoastaan kiihoitti -Brasilialaisia velvollisuuksiensa laimiinlyöntiin, kunnes Dom Pedro II, -täysi-ikäiseksi tultuaan, vuonna 1851 teki lopun orjakaupasta. - -Vuonna 1871 säädettiin Parlamentin molempain huoneiden suostumuksella -laki, joka antaa vapauden jokaiselle senjälkeen Brasiliassa orjasta -syntyneelle lapselle, vaan jättää heidät kuitenkin 20 vuodeksi -pakolliseen palvelukseen äidin isännän luokse. Äskettäin on myöskin -säädetty vapaus jokaiselle orjalle yli 60 vuoden iällä. - -Näillä määräyksillä on siis annettu vapaus aluksi ainoastaan työhön -enemmän tai vähemmän kykenemättömälle väelle, ja lisäksi estetty orjain -lapsia nuoruuden iällä hankkimasta tietoja ja harjoitusta, jättämällä -heidät isäntäinsä valtaan. Tosin lisäksi valtion orjille ja oston -kautta jollekin määrälle myöskin muita miehuuden iällä olevia Neekerejä -on hankittu vapaus, vaan molempain luku nousee yhteensä ainoastaan 75 -tuhanteen henkeen. - -Ainoastaan vastenmielisesti ja suurella varovaisuudella ovat siis -Brasilialaiset ryhtyneet orjuuden poistamiseen. Kerta toisensa jälkeen -ovat vapauden ystävät turhaan tehneet parlamentissa ehdoituksia sen -hävittämisestä. Maanomistajain yksityisedut ovat siellä aina saaneet -voiton ihmisellisyydon jaloimpain vaatimusten yli. - -Niin suurten etujen ollessa vastatusten, on emansipatsiooni-kysymys -synnyttänyt kiihkeän liikkeen, joka vähän väliä johtaa rauhattomuuksiin -ja kapinallisiin yrityksiinkin. - -Ollessani Brasiliassa oli edustajahuoneessa vapaamielisen ministeristön -tekemä ehdoitus orjain emansipatsioonin toimeenpanemisesta -ratkaistavana, vaan kahden äänen enemmistöllä voittivat orjuuden -puoltajat. Mielet olivat senjohdosta kuitenkin niin kiihkoissaan, että -maaseuduilla syntyi parissa paikoin kapinallisia epäjärjestyksiä ja Rio -de Janeirossa seurasi päätöstä odottava rahvas edustajahuoneen -presidenttiä vihellyksillä ja solvaavilla huudoilla, pidättäen hänen -vaunujaan, kun hän parlamentista aikoi palata asuntoonsa. Viimeisten -kuukausien sanomalehdet ovat myöskin kertoneet sangen suuresta orjain -kapinasta, joka on syttynyt Sao Paulo maakunnassa. - -Orjuus ja, ennen kaikkia, neekeriorjuus onkin senkalttainen rikos -ihmiskuntaa vastaan, että sitä harjoittaneet kansat saavat -arvaamattoman pitkän ajan siitä kärsiä rangaistusta, joka säästää yhtä -vähän sortajaa kuin sorrettua. - -Suuremmoisessa määrin harjoitettu orjuus on Brasiliassa -aikaansaanut, että siellä on pääosaksi kansaa kehittymässä sekaverinen -Mulatti-väestö, joka sekä ruumiillisten että useiden hengellistenkin -omaisuuksiensa puolesta on halpaa rotua, ja myöskin valkoinen väestö on -eräiden taipumustensa puolesta alentunut sen vertaiseksi. - -Laiskuus ja kykenemättömyys työhön on yhteinen omaisuus väellä, joka -lapsuudesta saakka on tottunut orjilla teettämään kaiken työn. Vaan -kansallisena vikana tuottavat sellaiset omaisuudet maalle -onnettomuuksia ilman rajaa. - -Kun se tulolähde, joka oli orjain työssä, alkoi kuihtua, jäi suuri osa -vapaata väestöä auttamattomaan pulaan, joka vuosi vuodelta on kasvanut -isommaksi, varsinkin kun parempina aikoina opittu nautinnollisuus ja -sen seurassa rehoittava tuhlaus eivät ole samassa suhteessa -vähentyneet. - -Esimerkkinä siitä, kuinka työvoiman riittämättömyys ja kalleus painaa -Brasilian pää-elinkeinoja, mainittakoon, että maatilat, joita ennen -oli pidetty puolen miljoonan markan arvoisina, seudulla, jonka -hedelmällisyys eurooppalaiseenkin luontoon verraten oli erinomainen, -kerrottiin tuottavan niin vähän, että häviöä juuri töintuskin voitiin -välttää. - -Työväestä ei kenties kuitenkaan olisi erinomaisesti puutetta, jos -irtain väestö olisi työhön taipuvaisempaa, vaan usein ainoastaan -korkeaa palkkaa vastaan suostuu brasilialainen työmies muutamaksi -päiväksi työtä tekemään, nauttiakseen uudestaan viikkojen ajan -joutilaisuuttaan. Hän kärsii puutetta kauan aikaa mieluummin, kuin hän -vaivaa itseään työllä. - -Sellainen on myöskin mustan miehen laita. Pakollisessa työssä on hän -saanut huokailla lapsuudestaan asti, taikka sitten siitä saakka kun -hän, vapaana astuessaan Afrikan tannerta, joutui Araabialaisten -rosvojen käsiin ja hänen kasvoihinsa kuumalla raudalla poltettiin orjan -häpiälliset merkit. Kun hän saapi tietää olevansa yhtä vapaa, kuin -valkoinen mies, herää hänessä inho kaikkia niitä töitä vastaan, joilla -häntä niin raskaasti on rasitettu. Orjana ollessaan ei hänen sallittu -käyttää jalkineita, senvuoksi on hänen ensimäinen työnsä, vapaaksi -päästyään, hankkia itselleen sellaiset. Hän tahtoo näyttää, että hän on -vapaa ja että hänen ei tarvitse vaivata itseään työllä, jota hän on -tottunut pitämään vapaalle miehelle häpiällisenä. - -Vaikka tosin sangen suuri osa Brasilian Neekereistä on syntynyt -Afrikassa, palajavat kuitenkin harvat sinne takaisin, vapaiksi -päästyään. Ne siteet, jotka heidät kiinnittävät entiseen kotiinsa, ovat -jo ehtineet ratketa sillä pitkällä ajalla, joka on kulunut senjälkeen -kuin heidät väkisin sieltä vietiin. - -Brasiliaan on tosin tuotu Neekerejä monesta osasta maailmaa, vaan -useimmat heistä polveutuvat Guinean lahden seutuvilta. - -Sen mukaan mistä osasta Afrikaa he ovat kotoisin, vaihtelee myöskin -johonkin määrin heidän ulkonäkönsä ja värinsäkin. - -Eteläisiin maakuntiin tuotujen Neekerien väri ei ole niin yleisesti -musta, kuin mustan ruskea. Heidän kasvonsa ovat leveät, nenä hyvin -vähän esiinpistävä eli ikäänkuin painettu vasten kasvoja ja leveä. -Muissa suhteissa on heillä tavalliset Neekeriomituisuudet: -lampaanvillan tapaisesti hienosti kihara musta tukka, erittäin paksut -melkein mustat huulet, iso turpa ja vahvat leuat sekä pitkät -käsivarret. - -Yleensä ovat Brasilian Neekerit äärettömän rumia, lisäksi hyvin usein -vielä näppylä-ihoisia ja rokonarpisia. Vallan harvinaisena poikkeuksena -näkee jonkun, jollei juuri kauniin, niin kuitenkin sievännäköisen -neekeritytön ja pojan. - -Useimmilla omituisuuksistaan ovat he täydellinen vastakohta -Brasileiroin valkoiseen rotuun, jonkavuoksi se kenties kaikista -roduista paraiten soveltuu sekaantumaan Neekerien kanssa. Jos sekoitus -on mustan rodun puolelta hyvin vähäinen eli, toisin sanoen, tapahtunut -useita sukupolvia takaperin, vaikuttaa se monasti jotensakin -kaunistavastikin Brasileiroin rotuun. Sitkeimmin näyttää kaikista -Neekerien omituisuuksista säilyvän heidän hiuksiensa ja silmäinsä musta -väri, ja varsinkin jälkimäinen omaisuus on erinomainen kaunistus -valkealle väelle. Täänkalttaiset Mulatti-naiset, joiden suonissa -juoksee neekeri-vertä ainoastaan kaukaisemmasta sukupolvesta, ovatkin -kenties yleisemmin kauniita, kuin muut Brasilian syntyperäiset naiset. -Se hiukan tummempi iho, joka heillä vielä on ohimoilla ja kaulassa, ei -yksinään enään riitä varsinaisesti rumentamaan heitä. Senkalttaisten -naisten kanssa näkyvät parhaimpiinkin kansaluokkiin kuuluvat valkoiset -ja Eurooppalaisetkin menevän yleisesti naimisiin. Sitävastoin en -koskaan sattunut näkemään pariskuntaa, jossa mies olisi musta, vaan -vaimo valkoinen. Valkoisilla naisilla on Brasiliassa nähtävästi liiaksi -menekkiä, tarvitakseen suostua mustaan mieheen. - -Neekerien omituisuudet ovat sekoituksissa valkean rodun kanssa erittäin -sitkeitä. Ensimäisessä polvessa ovat bastaardit vielä melkein -varsinaisia Neekereitä, sillä erolla melkein ainoastaan että ihon väri -on vaihtunut ja tavallisesti tummasti kellertävän ruskea. Uusissa -sekoituksissa valkoisten kanssa muuttuvat hiukset kauniimmin -kiharaisiksi, kunnes ne viimein suorenevat kokonaan, ja samalla -asteella kapenee myöskin nenä ja huulet kadottavat likaisen värinsä -sekä tulevat ohkoisemmiksi, vaan iho säilyy erittäin kauan melkein -vihertävästi tai olivivärisesti kellertävänä. Se lienee myöskin -Brasilian kansan väri tulevaisuudessa, kun rodut ovat täydellisemmin -sekaantuneet. - -Aina eivät kuitenkaan Neekerien omituisuudet muutu tässä -järjestyksessä. Joskus, vaikka sangen harvoin, näkee myöskin Mulatteja, -joilla on säännölliset eurooppalaiset kasvot ja ainoastaan heikosti -kiharaiset hiukset, vaan kasvojen väri mustan ruskea, ja toiselta -puolen tapaa myöskin villatukkaisia Mulatteja, joilla on keltainen iho. -Huulten värin muuttumisessa on se omituisuus, että ne kauan säilyttävät -äärimmäisen ulomman reunansa likaisen harmaana, vaikka muu osa niistä -jo on punainen, joka kaksivärisyys on sangen ruma. Samaten säilyy -vaaletessaan myöskin iho muutamin paikoin tummempana, esimerkiksi -ohimoilla, otsassa hiusten rajalla ja sormien nivelten päällysosassa. - -Mulattien luonnonlahjoista mainittakoon, että niinkauan kuin hiukset -pysyvät villamaisina, on niiden alla tavallisesti myöskin Neekerin -tylsänpuoleiset aivot, vaan kun valkoisen veri alkaa voittaa, vetävät -Mulatit luonnonlahjoiltaan jotensakin vertoja valkoisille. Useat -väittävät heitä etevämmiksikin, kuin Brasilian omat valkoiset, jotka -kuitenkin ovat sangen lahjakkaita. - -Useimmilla yhteiskunnan aloilla saattaavatkin he jotensakin hyvällä -menestyksellä kilpailla valkoisten kanssa. Tosin pääomat eivät vielä -ole heidän käsissään samassa määrin kuin valkoisten, joka onkin hyvin -luonnollista heidän syntyperäänsä katsoen, vaan sijoilla, joihin -huonommassa ja köyhemmässä kodissa syntynyt työllä ja toimeliaisuudella -voipi päästä kohtaamatta suurempia vaikeuksia, siellä tapaa heitä -yhtälailla kuin valkoisiakin. Virkamiehinä, varsinkin alempina, -käsityöläisinä, pikkukauppiaina, kauppa-apulaisina ja pienempäin tilain -omistajina näkee heitä yleisesti. - -Kuitenkin on osa mulattiväestöstä syntynyt orjuudessa tai vieläkin -orjina, sillä itsekkäässä voitonhimoisuudessaan, joka kuuluu -Brasilialaisten kansallis-luonteesen, ovat he useimmiten jättäneet -orjuuteen lapsensa, joita heillä on naisorjainsa kanssa. Siihen antoi -myöskin laki ennen vuotta 1871 heille oikeuden. - -Paitse jo mainittuja sekarotuja tavataan Brasiliassa vielä useita -muitakin yhdistyksiä maan kolmesta päärodusta. - -_Mestitseiksi_ nimitetään yleisesti kaikkia sekoituksia Indiaaneista ja -jostakin muusta rodusta, vaan Brasiliassa sillä nimityksellä -(_Mestico_) tarkoitetaan sekoitusta Indiaanista ja Neekeristä, -samoinkuin siellä annetaan isäntänsä luona syntyneelle Neekeri-orjalle -nimi _Crioulo_ eli _Kreooli_, jolla nimityksellä muualla -Etelä-Amerikassa tarkoitetaan kotimaisia (usein Indiaani-verisiä) -valkoisia. - -_Mameluco'iksi_ kutsutaan sekoituksia valkoisista ja Indiaaneista, ja -ennen käytettiin tätä nimitystä haukkumanimenä Paulistoilla eli Sao -Paulon asukkaille, joilla oli tapana tehdä yhdistyksiä Indiaanein -kanssa. - -_Caribocoiksi_ eli lyhennetyssä muodossa _Cabroiksi_ (Cabra) nimitetään -Indiaanein ja Neekerien sekä myöskin Indiaanein ja tummempien Mulattien -sekasikiöitä. Myöskin _Cafuso'iksi_ kutsutaan Brasiliassa tummempia -Indiaanein ja Neekerein bastaardeja, joka nimitys on jotakin -afrikalaista neekeri-kieltä ja merkitsee siinä oikeastaan Neekerien -sekoitusta jonkun toisen rodun kanssa. Sitä käytetään myöskin -merkitsemään jokaista Neekerin ja Indiaanin sekoitusta, samoin kuin -hispanialaisessa Amerikassa nimeä _Zambo_. - -Cafusot eli Caribocat ovat jotensakin harvinaisia muualla paitse -seuduilla, joissa asuu lukuisampi Indiaani-väestö. Ne muodostavat -erityisen sangen omituisen rodun, joka kasvojen piirteiden ja ihon -puolesta lähenee enemmän Neekeri- kuin Indiaani-rotua. Naama on heillä -soikeampi ja kapeampi kuin Neekereillä, poskiluut esiinpistäviä, nenä -leveä ja alaspainunut, suu iso ja huulet paksuja, vaan, samoinkuin -turpakin, vähemmin ulottuvia kuin Neekereillä. Silmät ovat avonaisemmat -kuin Indiaaneilla, vaan hiukan viistoja. Heidän tukkansa on välimuoto -Indiaanein ja Neekerien hiusten välillä, vahvakasvuista ja jäykkää, -juuripuolelta suoraa, vaan ylempää suortuvaista. Leikkaamattomana se -saattaa kohota yhden korttelin tai kaksikin pystyyn päässä. - -Ylimmäisenä kerroksena yhdyskunnassa on valkoinen rotu, johon luetaan -sekä vanhat Brasileirot että maahan muuttaneet Eurooppalaiset. -Edellisiin kuuluvat varsinkin isompain tilain omistajat (fazendeiros), -tupakkatehtailijat, talonomistajat kaupungeissa, korkeammat virkamiehet -ja oppineet. Heidän käsissään ovat myöskin vanhemmilta ajoilta perityt -pääomat. - -Suuremmat pääomat eivät kuitenkaan ole Brasiliassa lukuisia ja -miljoneerit jokseenkin harvoja. Rikkaimmista löytyy ainoastaan pari eli -kolme, joilla on toistakymmentä miljoonaa markkaa. - -Hyvin tärkeä osa väestöstä ovat myöskin ulkomaalaiset ja myöhempinä -aikoina maahan muuttaneet Eurooppalaiset. Varsinkin Rio de Janeirossa -on heillä suuri merkitys. Parhaimmat kauppahuoneet siellä, ja -parhaimmissa osissa kaupunkia kenties useimmatkin, ovat ainoastaan -eurooppalaisten kauppahuoneiden filiaaleja, varsinkin portugalilaisten, -paljon myös franskalaisten, englantilaisten ja yhdysvaltalaisten. -Samaten ovat myöskin useimmat tehtaat ja suurimmat teollisuuslaitokset -ulkomaalaisten tai immigranttien perustamia ja omistamia, ja yleensä -koko maassakin on hyvin iso osa suuresta teollisuudesta heidän -käsissään. Maaseuduilla ovat vuorikaivokset ja kultahuuhtomukset -pääasiallisesti englantilaisten yhtiöiden hallussa. - -Euroopasta muuttanutta työväkeä on myös hyvin paljon varsinkin Rio de -Janeirossa, ja yleisesti voipi sanoa, että parhaimmat työmiehet -kaikilla aloilla ovat Eurooppalaisia. - -Vuonna 1872 tapahtuneen väenlaskun mukaan oleksi silloin Brasiliassa -121,246 Portugalilaista. Siellä asuvien Saksalaisten luku taas on -arvattava noin 220 tuhanneksi, siihen luettuna sekä immigrantit että -maassa syntyneet. - -Vuotuinen sisäänmuutto on vaihdellut 30 ja 20 tuhannen hengen välillä -(v. 1882-1886). Niistä oli vuonna 1886 Itaalialaisia 11,582, -Portugalilaisia 6,286 ja Saksalaisia 2,400, jotavastoin aikaisemmin -tällä vuosisadalla verrattomasti enin osa immigranteista oli -Saksalaisia. Portugalilaisten vallan ajalla taas estettiin -lainsäädännöillä muita kansallisuuksia maahan muuttamasta ja -harjoittamasta siellä elinkeinoja, sillä Portugali on aina ylläpitänyt -erinomaista eksploatatsiooni-järjestelmää siirtomaissaan. - -Saksalaiset ovat erityisten yhtiöiden avulla perustaneet uudisasutuksia -Brasiliassa ja muuttaneet pääasiallisesti eteläisiin maakuntiin sekä -muutamiin paikkoihin muuallakin. - -Vaikka muutoin yleensä muukalaiset Brasiliaan muutettuaan nopeasti -oppivat portugalin kielen, jota ilman siellä on vaikea tulla toimeen, -ovat nämät saksalaiset uudisasutukset pysyneet umpisaksalaisina -ja eroavat myöskin kukoistavan tilansa puolesta edullisesti -brasilialaisista naapurikylistään. Ennenkuin niiden onnistui saavuttaa -turvallinen ja itsenäinen asema, saivat ne kuitenkin kauan aikaa kitua -petollisten asiamiesten ja voitonhimoisten yhtiöiden kynsissä. -Senvuoksi alkoi saksalainen immigratsiooni vähetä vähenemistään, niin -että se tätä nykyä jo on verrattain vähäpätöinen. - -Sen sijaan on Brasiliaan alkanut muuttaa sangen paljon Itaalialaisia, -suureksi osaksi kelvotonta roskaväkeä ja laiskureita. Maaseuduilla -näkee heitä myös viinakrouvien ja ravintolainkin isäntinä. - -Miehuuden parhaalla iällä venyskelee heitä myös erittäin paljon Rio de -Janeiron kaduilla saapasharjaajina, jommoinen ammatti näkyykin olevan -heille erittäin mieluinen. - -Tuntuva lisä on heistä myöskin tullut rikoksellisten lukuun, joka -muutoinkin on Brasiliassa erinomaisen iso, seikka joka osaksi myöskin -lienee niitä moninaisia turmiollisia seurauksia, joita orjuus on -aikaansaanut. Johdonmukaisesti täytyy nimittäin orjuuden kehittää -yhteiskunnan jäsenissä välinpitämättömyyttä toisten inhimillisistä -oikeuksista, joka taas suuressa määrin edistää rikoksellisuutta -kaikissa muodoissa ja kaikissa niissä tapauksissa, jolloin yksilöin -harrastukset joutuvat ristiriitaisuuteen. Väestö, joka lapsuudestaan -saakka tottuu orjia kohtaan rikkomaan ja näkemään rikottavan moninaisia -ihmisellisyyden tärkeimpiä sääntöjä vastaan, täytyy tulla veltoksi -useiden siveellisyyden käsitteiden suhteen. - -Vaan ennen kaikkia lienee rikosten lukuisuuteen syynä sekin seikka, -että melkoinen osa kansaa kuuluu alhaisiin rotuihin, joiden tavat ovat -vaikuttaneet muuhunkin väestöön, varsinkin kun valkoinenkin väki -suureksi osaksi polveutuu niistä seikkailijoista ja rikoksellisista, -jotka olivat useiden maakuntain ensimäiset uudisasukkaat. - -Mainittakoon tässä eräs kummallinen ilmiö, joka myöskin osoittaa -alemman väestön taipumusta rikoksellisuuteen. Se on _capoeiragem_ -nimellä tunnettu murha-liike, johon sekä orjain että vapaidenkin -Neekerien ja Mulattien kerrotaan antautuvan. He muodostavat salaisia -yhdistyksiä, joita poliisi turhaan mitä ankarimmilla rangaistuksilla -on kokenut hävittää. Niihin kuuluvia jäseniä, joita nimitetään -_capoeiras_, kokoontuu juhlapäivinä taisteluihin, joissa he syöksemällä -päitään vastatusten kiihoittavat itseään ylimääräiseen raivoon. Sillä -tavoin herätetyn murhahimon valtaamina syöksevät he sitten teitä ja -katuja pitkin, surmatakseen vihamiehiään tai, jos he sellaisia eivät -kohtaa, jonkun, kenen tahansa, joka vain sopivalla paikalla tielle -sattuu, olkoon musta tahi valkea, vapaa tai orja. - -Murhatessaan käyttävät he aseina ainoastaan isoja neuloja ja -naskaleita. - -Tyydytettyään murha-himonsa, saattaa murhaaja tulla isäntänsä eteen -yhtä nöyränä ja tyynenä, kuin ennenkin, ikäänkuin ei mitään olisi -tapahtunut. - -Samoin löytyy myöskin toinen murha-liike, joka osoittautuu itsemurhan -muodossa. Esimerkin ja keskinäisen sopimuksen vaikutuksesta saattaa -siten tapahtua, että lempeältäkin ja ystävälliseltä orjainomistajalta -kaikki orjat surmaavat itsensä ilman erityistä syytä. - -Kumpaisetkin rikoslajit, sekä capoeiragem että orjain itsemurhat, -joista olen kertonut v. Tschudin mukaan, sillä Brasiliassa en niistä -kuullut mitään puhuttavan, lienevät orjuuden muassa kuitenkin jo -häviämässä tai kenties jo kokonaan hävinneetkin. - -Brasilian kansan luonnetta kuvaa epäedullisella tavalla myöskin eräs -erittäin lukuisa luokka rikoksellisia, jotka ovat tunnetut _capangas_ -nimellä, ja joiden luku brasilialaisten lähteiden mukaan ainakin lyhyt -aika sitten nousi 20,000:een. Maksua vastaan suostuvat he mihin -pahantekoon hyväänsä, pestattakoon heitä väärää valaa tekemään oikeuden -edessä tai jonkun vihamiehen poistamiseen salamurhan kautta, jonka he -tavallisesti siten toimittavat, että he jostakin piilopaikasta -näkymättöminä ampuvat vaaraa aavistamattoman uhrinsa. "He ovat", -niinkuin v. Tschudi sanoo, "yhteiskunnan mätähaava ja voivat menestyä -ainoastaan valtiossa, jossa turmelus ei ole rajoittunut yksistään -alempiin kansanluokkiin, vaan löytänyt turvapaikan yhteiskunnan -ylemmissäkin kerroksissa, jotka sekä yllyttävät rikokseen että -suojelevat rikoksellista". - -Sitävastoin ovat rosvot ja murhaajat, jotka rohkeasti vaaroihin -antautuen harjoittavat rikoksellista ammattiaan, jollemme niihin lue -villejä Indiaani-kansoja, varsinaisessa brasilialaisessa väestössä -harvinaisia. Myöhempinä aikoina maahan muuttaneista Itaalialaisista on -kuitenkin suuri luku Brasiliassa koettanut jatkaa kotimaassaan opittuja -rikostapojaan ja ajoittaisin pitänyt Rio de Janeiron lähistöä -vaaranalaisessa tilassa. - - - - -Neljästoista luku. - -Seikkailu meren rannikolla. - - -Retki rannikkoa pitkin. -- Meren hyöky. -- Apina. -- -Restingaskasvullisuus. -- Iso banaani-viljelys. - Itaalialaisen krouvi. --- Cariboca. -- Hänen mökkinsä. -- Kirves. -- Yöni. -- "Elkää vain -menkö pois". -- Mitä hän yöllä etsi. -- Aamu-kahvini. -- "Katsokaa -tänne, minä olen jumalinen mies". -- Retkeni yöllä. -- Vuori-hotellit. --- Palaus kaupunkiin. - -Rio de Janeirosta tein useasti sekä pitempiä että lyhempiä vaelluksia -eri suunnille maaseudulla. Eräästä sellaisesta annan tässä kertomuksen. - -Torstaina 21 p. toukokuuta päätin tehdä retken länteenpäin pitkin meren -rannikkoa. - -Nousin siis bondaan eli tramway-vaunuun, jolla pääsin hyvän matkaa -toiselle puolelle jardim botanico'a, ainakin peninkulman päähän -kaupungista. - -Kahden erillään toisistaan olevan esikaupungin läpi kuljettuaan, loppui -tramway eli hevois-rautatie korkean harjanteen rinteelle, joka olisi -tehnyt sen jatkamisen liian vaikeaksi. Tämän harjanteen yli kulkee -sensijaan oivallisessa kunnossa oleva maantie, joka samoin kuin -schweitsiläiset chausséet monessa jyrkkäkulmaisessa mutkassa kiipeää -vuoren harjalle ja sieltä samaten alas toisella puolella olevaan -avaraan laaksoon. - -Kauppapuodista, joka oli tramwayn loppu-paikalla, ostettuani evääksi -muutamia appelsiineja, jatkoin siis jalkaisin matkaani, pyssy olalla, -paperipakan sisältävä rensseli-pussi hartioilla sekä sadevarjo kädessä. - -Sää oli kaunis, ja näköalat, jotka molemmin puolin harjannetta -avautuivat eteeni, olivat sangen viehättäviä. Rehevä metsä peitti -vuoren, jonka yli tie johti, vaan sen harjulla oli yksinäinen talo, -ilman muita viljelyksiä kuin pieni puutarha. - -Jyrkkä kallioinen vuorenhuippu ja meren rannikkoa kohden kulkeva -harjanteen jatkos estivät merta näkymästä. Olin sentähden vähän -huolissani pääsisinkökään tätä tietä aukealle meren rannikolle, jonne -aikomukseni oli mennä. Vaan jo ennenkuin saavuin vuoren harjalle, alkoi -joka askeleella selvemmin ja selvemmin kuulua ison kosken kohinan -tapaista ääntä. Miettien, mikä suuri virta täällä saattoi olla, joka -niin mahtavaa kohinaa sai aikaan, kiiruhdin uteliaana askeleitani. -Saavuttuani korkeammalle paikalle vuorella, näin eteeni avautuvan -saarettoman aukean meren selän, josta meren hyöky, vaikka ilma oli -rasittavan tyyni, harvaan vyöryi avaralle paljaalle hietarannikolle, -synnyttäen siellä vaahtoisen kovasti kohisevan tyrskyn. - -Silloin tällöin pysähtyen noukkimaan kasveja tien vierestä ja -ympäröivistä metsistä, kuljin vitkallisesti eteenpäin. Istahduin tien -viereen, asettaakseni ruohot paperipakkaani, kun samassa kuulin -lehvistä vallan läheltä rapinaa, joka kulki eteenpäin pensaasta -pensaasen. Sieppasin pyssyni ja juoksin tietä myöten siihen suuntaan, -kuin kuulin rapinan edistyvän, ja huomasin harmaan eläimen, joka -kärmeen tapaan luikersi oksasta oksaan pensaasta pensaasen. Luulin sitä -kärmeeksi, jonkavuoksi hiipesin lähemmäksi, tähdätäkseni sen päähän. -Vaan näin silloin, että se olikin noin kissan kokoinen uistiitin -muotoinen apina, joka nojautuen pitkään häntäänsä, luikerteli ikäänkuin -kärme vaakasuoraan suuntaan pensaasta toiseen. Tähtäsin siihen -pyssylläni ja olin juuri laukaisemaisillani, kun huomasin puiden -välitse pyssyn kantaman päässä mökin samaan suuntaan, kuin laukaukseni -tulisi kulkemaan. Heitin siis ampumisen siksensä ja riensin lähemmäksi -apinaa, sitä katsellakseni tai saadakseni paremman ampuma-aseman, vaan -minut havaittuaan katosi se pian näkyvistä lehvien sekaan. - -Saapuessani tasangolle, joka oli meren rannikolla, tuli yhä enemmän -näkyviin asumuksia, joista toiset olivat isompia toiset pienempiä. -Useimmat olivat ikäänkuin kätketyt tiuhaan hedelmäpuistoon, joka niitä -ympäröitsi ja rajatta vähitellen jatkeni metsäksi. - -Poikkesin maantieltä pienelle polulle, joka näytti johtavan meren -rantaan. Pian avautuikin eteeni laaja hietikko, jossa päivä paistoi -sellaisella myrkyllisellä paahdolla, että en ollut monta minuuttia -siellä ollut, ennenkuin tunsin kovaa päänkivistystä. - -Siellä tapasin useita halophileja eli suolaisen maan kasveja. -Hieta-töyräs, jonka aallot olivat koonneet meren-vuoksen -ulottuma-rajalle, kasvoi pari kyynärää korkeita Cactuskasveja (sukua -_Cereus_) ynnä monenlaatuisia pensaita ja muita restingain kasveja. -Rannemmalla oli hieta peitetty isommilla ja pienemmillä lajeilla -simpukkain koteloita, joista tein pienen valikoiman kokoelmiani varten. - -Kuljettuani hyvän matkaa hieta-rannikkoa myöten, tapasin toisen polun, -joka johti takaisin maantielle. Sen ja maantien yhtymäpaikalla tulin -kauppa-puotiin, jossa tilasin kahvia, parantaakseni pään-kivistystäni. -Kahdella kupilla kahvia agu'ardente-ryypyn muassa sainkin terveyteni -palautetuksi, jonka jälkeen jatkoin matkaani. - -Maantie muuttui huonoksi kylätieksi, josta myöskin poikkesi haaroja -sisämaata kohden, vaan seurasin umpimähkään rantaa myöten kulkevaa -tietä. Kuljin muutamain maatalojen ohitse, joiden läheisyydessä oli -puutarhoja ja niittyjä, vaan muutoin oli seutu kokonaan metsäistä. Tien -vieressä oli kuitenkin erittäin iso banaani-viljelys, laajin, jonka -missään olen nähnyt, kenties puolen virstan pituinen. Sen läheisyydessä -kasvoi, niinkuin näytti, villeinä tai kenties metsästyneinä pitomba -(_Sapindus_) nimistä, luumuntapaisia hapahkoja hedelmiä kantavaa -pensasta, josta jo edellä on ollut puhetta. Tien vieressä rehoitti -useissa paikoin myöskin _Fourcroya gigantea_, arvattavasti sinne -istutettuna. - -Iltahämärän aikaan saavuin yksinäisen talon luo, johon oli joukko -tavarain-kuljettajia muuliaasineen pysähtynyt. - -Sen luona oli muutamain leguain pituinen laguuni eli järvi, joka -ainoastaan kapealla, autiolla hieta-särkällä oli merestä eroitettu. Kun -taipale myöskin oli katkaistu salmilla, jotka yhdistivät laguunin meren -kanssa, oli minulle mahdotonta ilman venettä enään jatkaa matkaani -pitkin meren rantaa. - -Talossa oli kauppapuoti, vaan sangen huono varastoinen; ainoastaan -paloviinaa ja vähän vehnäleipää eroitin sen harvalukuisilla hyllyillä. -Isäntä oli vanhanpuoleinen Itaalialainen, joka oli muuttanut -Brasiliaan, arvattavasti onneaan siellä etsiäksensä, vaan -silminnähtävästi sitä löytämättä tähän saakka. Kysyin häneltä, voisinko -hänen talossaan saada yösijaa ja myöskin illallista. Hän antoi minulle -siihen kuitenkin kieltävän vastauksen, selittäen ettei hänellä sillä -hetkellä ollut mitään minulle tarjottavana ja että kaikki yösijatkin jo -olivat anastetut eikä hänellä ollut mitään, ei vuoteeksi eikä -päänalaiseksi minulle annettavana. - -Mullasta tallatulla permannolla, sekä huoneessa että sen ulkopuolella -olevassa verandassa, näyttävätkin tavarainkuljettajat, jotka loikoivat -matkakapineittensa vieressä, anastaneen kaikki paikat. Neljännestunnin -matkan päässä sanoi isäntä olevan ravintolan, jossa saisin sekä ruokaa -että yösijan. Muiden ilmoitusten mukaan piti ravintolan kuitenkin -oleman puolen tunnin matkan päässä tai vieläkin kauempana, jonkavuoksi -minua epäillytti jatkaa enään matkaani, kun jo alkoi pimetä ja -ravintolaan johtava polku oli jotensakin epäselvä. Sanoin siis -isännälle, että olin tyytyväinen samaan ruokaan, jota he itsekin -aikoivat syödä ehtoolliseksi, ja että verandan luona laittaisin -jonkunlaisen leposijan itselleni. - -Minulle valmistettiin silloin kuivatusta lihasta paistia ja sen kanssa -syötävää riissi-puuroa, joita nautin hyvällä ruokahalulla, sillä en -ollut syönyt senjälkeen kun aamulla lähdin kaupungista. - -Syödessäni yhtyi puheisiin kanssani eräs puolijuopunut itaalialainen -työmies, joka osasi vähän sotkea franskankin kieltä. Hän koki tarjota -palvelustaan minulle seuraaviksi päiviksi, luvaten johtaa minut, minne -vain haluaisin. Selitin hänelle kuitenkin, että tapani oli kulkea -yksin, ja etten myöskään vielä ollut päättänyt, tulisinko kenties -palajamaankin kaupunkiin seuraavana päivänä. - -Puhellessamme tähysteli minua eräs samaten puolijuopunut Neekeri tai -oikeammin Cariboca, se on Neekerin ja Indiaanin sekasikiö. Hän oli -musta kuin Neekeri, vaan kapeampi-nenäinen, ohkoisempi-huulinen ja -harvemmasti kiharatukkainen. - -Hän tuli Itaalialaiselta pyytämään lainaksi rahaa, saadakseen jatkaa -juomistaan, vaan sai tylysti lausutun kieltävän vastauksen. Hetkisen -perästä meni Itaalialainen kuitenkin hänen luokseen ja vei hänet -syrjään, jonkajälkeen he kuiskaamalla keskustelivat jonkun aikaa, -silloin tällöin vilkaisten minuun. Keskustelunsa jälkeen tuli Cariboco -kohta suorastaan luokseni ja sanoi voivansa maksutta tarjota minulle -yösijaa mökissään, jonka hän sanoi olevan vähän matkan päässä. Hän -pyysi ainoastaan 60 reissiä (12 penniä), ostaakseen ennen lähtöämme -lasin agu'ardentea. Vaikka Itaalialaisen salaperäinen käytös ei juuri -antanut syytä luottamukseen heitä kumpaistakaan kohtaan, suostuin -epäilyksettä tarjoukseen, sillä mieleni ei todellakaan tehnyt levätä -paljaan taivaan alla koko yön. - -Annoin hänelle siis rahat, joita hän oli pyytänyt, ja niillä hän sai -melkein juomalasillisen viiraa. Ennenkuin hän siitä maistoi, -kiusoitteli hän minuakin juomaan hänen lasistaan, johon luonnollisesti -en suostunut. Itaalialaisenkin tilattua viinaa, ryypiskelivät he sitten -yhdessä hyvinä veljinä jälleen huolimatta tylyydestä, jolla -Itaalialainen äsken ikään oli Caribocoa kohdellut. - -Maksettuani 400 reissiä (= 79 penniä) ateriastani, läksimme sitten -kolmen miehen Caribocon asuntoon. - -Se oli noin puolen kilometrin päässä kauppapuodista, jossa olin -Caribocon tavannut. - -Metsän sisään oli raivattu pieni nurmikko, jonka reunassa oli hänen -mökkinsä. Sen katto oli oljista ja seinät savimullalla täytetyistä -oksa-ristikoista. Siinä oli laillansa kaksi suojaa, vaan toinen niistä -oli vielä seinätön katos ja toinen ikkunaton pimeä huone. - -Astuin katoksen läpi huoneesen ja, sytytettyäni tulitikun, katselin -siellä ympärilleni. - -Sen lattia oli mullasta, niinkuin seinätkin. Huonekaluja ei siellä -ollut muita kuin pöytä ja jonkunlainen höyläpenkki. Valitsin siis -pöydän vuoteekseni ja nostin sen nurkkaan. Cariboco asetti sen päälle -olkimaton, jonka toisen pään käärin päänalaiseksi, ja otin vaippani -peitteekseni. - -Itaalialainen ja Cariboco läksivät sitten kohta pois ja kehoittivat -minua makaamaan rauhassa, sanoen ettei kukaan tulisi minua häiritsemään -yöllä. - -Jäätyäni yksin sytytin uudestaan tulitikun ja tarkastin lähemmin -huonetta. Oven vieressä näin hyvin ison kirveen, sellaisen jota -Brasilialaiset käyttävät kaataessaan maansa sitkeä- ja kova-runkoisia -puita. - -Minun juohtui silloin mieleeni, että sellainen ase olisi yöllä -soveliaampi minun huostassani kuin puolijuopuneen Caribocon. Asetin sen -siis nurkkaan vuoteeni ja seinän väliin, ja kätkin sen alas-riippuvan -olkimaton taakse. Pyssyni asetin nojaan pöytää vastaan ja kasvipakkani -sen ääreen. - -Koetin nukkua, vaan en päässyt vajoamaan varsinaiseen uneen, sillä -kynsikirppuja (_Pulex_ eli _Sarcopsylla penetrans_) alkoi ryömiä pitkin -kasvojani ja käsijäni, silloin tällöin myös häiriten minua -pistoksillaan. Ne ovat melkein tavallisten kirppujen näköisiä, vaan ne -asettavat lukuisat munansa ihmisen ihoon, varsinkin jalkoihin ja -varpaiden kynsien alle. Siten synnyttävät ne ensin arkoja rakkuloita ja -myöhemmin, jolleivät munat ajoissa poisteta ihosta, vaarallisen -tulehduksen, joka voipi aikaansaada kuolemankin tai tekee vahingoitetun -elimen amputeerauksen tarpeelliseksi. Ne ahdistavat yhtälailla sekä -ihmistä että koti- ja metsä-eläimiäkin, ja monasti tappavat ne koiria, -joiden kynsien alta ei ajoissa poisteta kirpun munat. Kaupunkiin -palattuani, sain kantapäähäni rakkulan, jonka luulin syntyneen saappaan -hankauksesta, vaan kun siitä rupesin puristamaan märkää, tulikin siitä -visvan asemesta suuri joukko, kenties satamäärä, hyvin pieniä valkoisia -munia, jotka osittain olivat yhdistetyt toisiinsa ikäänkuin hienoilla -silkkisäikeillä. Kaivettuani munat tarkkaan pois kantapäästäni, sain -sen pian paranemaan. -- - -Mökissä loikoessani kului siten muutamia tunteja, jotka kynsikirput -tekivät unettomiksi, vaan olin viimein jo nukkumaisillani, kun -tarkastukseni kääntyi kaukaa kuuluvaan hoilotukseen, joka alkoi -lähestyä yhä lähemmäksi. Äänen laadusta käsitin, että joku juopunut -kulki pitkin polkua, kirkuen ja hoilaten samalla tavoin kuin meidän -suomalaiset talonpojat tekevät humalapäissään. - -Arvelin, että kiljuja kulkisi mökin ohitse pitkin valtatietä, vaan -huomasin pian, että hän olikin kääntynyt polulle, joka johti Caribocon -mökkiin. Kun hän sinne saapui, kuulin hänen säännöttömistä askelistaan, -että hän oli hyvästi juovuksissa, ja äänestä tunsin hänet isännäkseni, -Caribocoksi. Vähän aikaa hoiperreltuaan ja höpistyään etehisenä -olevassa katoksessa, tarttui hän huoneeni oveen ja veti sen auki. Hän -jäi ovelle hetkiseksi ääneti ja näytti kuuntelevan. Vaan kun hän ei -kuullut hiiskaustakaan huoneesta, eikä siellä pimeässä myöskään nähnyt -mitään, niin kirkaisi hän "senhor". Minä en vastannut mitään. Silloin -hän uudisti huutonsa lisäten: "Makaako senhor? Minä tulin katsomaan, -mitenkä senhor voipi." - -Nousin silloin vuoteeltani ja kysyin häneltä, eikö läheisyydessä ollut -mitään kaivoa tai lähdettä, josta saisin vettä, sillä minulle oli yöllä -tullut jano. - -Sellaista hän ei kuitenkaan sanonut löytyvän lähistössä, vaan kaivoi -sen sijaan esiin kapeakaulaisen savi-karafiinin, jossa oli raitista -hyvänmakuista vettä. - -Päästäkseni vapaaksi tästä inhoittavasta juoposta, joka yhtä mittaa -horjui minua vastaan, vakuuttaaksensa hartainta ystävyyttään ja syvintä -kunnioitustaan minua kohtaan, menin takaisin leposijalleni. Hän seurasi -jäljessäni huoneesen ja hoiperteli siellä edestakaisin. Vihdoin pyysi -hän minulta tulitikkuja, vaan kun mieleni ei tehnyt niitä antaa, en -ollut häntä ymmärtävinäni. En saanut kuitenkaan häneltä rauhaa, sillä -hän oli tullessa nähnyt, että minulla oli tulitikkuja. Kysyttyäni, mitä -hän niillä tekisi, selvitti hän tahtovansa valkeaa sikarin-pätkään, -joka hänellä oli suussa. Annoin hänelle silloin valkeaa sikariinsa ja -sammutin oitis tulitikun. Tahdoin nimittäin salata häneltä, että olin -piiloittanut hänen kirveensä vuoteeni taakse. - -Saatuaan valkeaa sikariinsa, alkoi hän sitä vuoroon imeä ja vuoroon -puhaltaa, ja sai sen siten leimuamaan, niin että se johonkin määrin -valaisi huonetta. Samalla kulki hän ympäri huoneessa, etsien jotakin. - -Kehoitin häntä panemaan maate, sanoen olevani väsyksissä. - -Vihdoin asettuikin hän pitkälleen niin lähelle vuodettani, että hänen -käsivartensa olivat kiinni pyssyssäni. Niin likelle pyssyäni en -luonnollisesti voinut häntä jättää, vaan käskin hänen väistymään -muuanne maate, sanoen syyksi että hän siinä vahingoittaisi -kasvipaikkaani, joka oli pyssyn vieressä. Silloin hän siirtyi toiselle -äärelle huonetta ja jäi sinne hetkiseksi loikomaan ääneti. - -Vaan pian alkoi hän taas uudestaan kiusata tulitikkuja. - -Tällä kertaa päätin kuitenkin olla niitä antamatta, nähtyäni, että hän -edellisellä kerralla oli käyttänyt sikariansa huoneen tutkimiseen. En -siis vastannut hänelle alussa mitään, vaan olin makaavinani. - -Hän ei kuitenkaan helpoittanut, vaan kiusasi yhäti valkeaa. - -Sanoin hänelle vihdoin vihaisesti, että tahdoin maata, enkä aikonut -enään vastata hänelle yhtä sanaa. Pääsin siten hänestä rauhaan. - -Pian kuulinkin hänen kuorsaavan, ja arvelin hänen vajonneen juopuneen -syvään uneen, josta hän ei pian tulisi heräämään. En siis enään luullut -varovaisuutta tarpeelliseksi, vaan nukuin minäkin. Tavallisestikin -herään sangen helposti, vaan kynsikirput, joita mökissä löytyi erittäin -runsaasti, vaikuttivat, että uneni oli varsin keveää. Yöllä kun kello -oli noin neljänneksen yli kaksi, heräsin sentähden siitä, että Cariboco -ryömieli pitkin permantoa, etsien jotakin. Minä käännyin silloin -vuoteellani ja kysyin häneltä, mitä hän siellä teki. Hän mutisi jotakin -epäselvää vastaukseksi ja nousi pystyyn sanoen: "Elkää menkö pois -huoneesta. Minä menen ulos, vaan tulen kohta takaisin. Elkää vain menkö -pois". - -"Hyvä, hyvä", sanoin minä, ja laskeuduin uudestaan pitkälleni -vuoteelleni. - -Hän meni ulos ja sulki huolellisesti oven sekä asetti jotakin pönkäksi -ovea vastaan. - -Miehen käytös oli herättänyt minussa epäluuloa ja hänen haeskelemisensa -ja ryömimisensä huoneessa saattoivat kenties tarkoittaa kirveen -etsimistä. Jos hänellä oli jotakin aikeissa minua vastaan, oli selvä, -että hetki nyt oli tullut, jolloin hän koettaisi panna sen toimeen. - -Vaikka hän muutama tunti aikaisemmin oli ollut vallan juovuksissa, -osoitti hänen käyntinsä ja äänensä, että hän jo oli kokonaan selvennyt. -Minusta oli sentähden varomatonta kauemmin aikaa luottaa häneen ja -jäädä pilkkoisen pimeään huoneesen, jossa minulla ei aseistani ollut -paljon apua, ainakaan salahyökkäystä vastaan, jota hän varmaankin -tulisi käyttämään siinä tapauksessa, että hän jotakin aikoi yrittää -minua vastaan. Myöskin uteliaisuus kehoitti minua ottamaan selkoa, mitä -hänellä oli hankkeissa. - -Hiipesin siis hiljaa ja varovasti huoneesta, työnnettyäni, ei vallan -ilman vaivatta, oven raolleen. - -Ulkona oli jotensakin valoisa, sillä ilma oli selkeää ja puolikuu -kuumotti taivaalla. - -Jäin mökin nurkan kohdalle seisomaan, tavarani rensselin tapaan -seljässä ja pyssy hihnastaan riippumassa olallani. Katselin ympärilleni -ja havaitsin Caribocon kaivelemassa pensaissa, joista hän juuri veti -esiin sahan ja höylän. - -Tuskin saatoin kauemmin enään olla epäilyksissä hänen hankkeistaan, -sillä mitä hän yön aikaan työkalujaan nousisi kaivelemaan, jollei hän -ollut asetta ja juuri piiloittamaani kirvestä etsimässä? Muuta asetta -ei hänellä myöskään näyttänyt olevan. - -Huusin siis hänelle: "Boa noite (hyvää yötä)! Tule ottamaan -juomarahaa! Minä en jouda kauemmin viipymään täällä, vaan menen -eteenpäin." - -Mies näytti olevan hyvin hämillään ja epäilevän, mitä tehdä. - -Vihdoin riensi hän minua vastaan, höylä ja saha kädessä, vaan kääntyi -sitten takaisin ja asetti ne huoneen seinää vastaan sekä kiiruhti taas -puoleeni. - -Sill'aikaa olin vetänyt esiin kukkaroni ja siitä ottanut kaksi -nikkelistä 100 reissin rahaa. Hänen kiiltävät mustat silmänsä -vilkkuivat ahnaasti kukkaroani, ja noin sylen päässä minusta tekivät -hänen kätensä pienen äkillisen liikkeen kukkaroani kohden, ikäänkuin -hänen päähänsä olisi juolahtanut syöstä sen päälle. Vaan kukkaroni -katosi lakkariini ja ystävällisesti ojensin hänelle 200 reissiä -(= 40 penniä). - -Saatuaan rahat, juoksi hän oitis takaisin pensaisiin ja kaiveli ja -etsiskeli niissä, vuoroon yhdessä vuoroon toisessa, ja huusi: -"Odottakaa vähäisen! Odottakaa!" Vaan minä kuljin eteenpäin, mökistä -johtavaa polkua myöten, ja päästyäni metsään niin kauas, ettei hän -saattanut minua nähdä, aloin nopeasti rientää kauppa-puotia kohden, -jossa Caribocon ensin olin tavannut. - -Vaikka minulla aseellisena ei ollut mitään peljättävänä hänen -puoleltaan, sitä vähemmin kun hän näytti olevan heikko ja juopumuksesta -räntistynyt mies, oli kuitenkin mahdollista, että jos hän olisi -rohjennut minua ahdistaa, olisin kenties tullut pakoitetuksi häntä -ampumaan, ja sellaisen teon tiesin Brasiliassa olevan yhtä tukalan kuin -Suomessakin. Vaikka ainakin suosituskirjeitteni johdosta olisinkin -luultavasti helposti selvennyt asiasta, en kuitenkaan olisi voinut -välttää käräjän-käyntejä, jotka olisivat tuottaneet minulle kulunkeja -ja mahdollisesti myöskin viivyttäneet palajamistani kotimaahan, sillä -olin aikonut viipyä ainoastaan toista viikkoa Brasiliassa. Minulla oli -siis tärkeitä syitä koettaa päästä miehestä rauhassa erilleen. - -Kun saavuin kauppapuotiin noin kello puoli kolmen aikaan, oli -väki siellä valveilla. Sinne oli nimittäin saapunut muutamia -tavarankuljettajia, jotka olivat tilanneet kahvia ja istuivat paraikaa -sitä juomassa. - -Minä pyysin silloin samaten kahvia itselleni, vaan sitä juodessani tuli -Caribocokin puotiin. Hän osti rahalla, jonka hän minulta oli saanut, -viinaa, vaan sai sitä ainoastaan juomalasillisen; loput rahoista -näkyivät menevän vanhoihin velkoihin. Käskin sentähden isännän antamaan -minun maksullani hänelle lisäksi kupillisen kahvia ja vehnärinkilän. - -Vähän ajan perästä tuli puotiin myöskin itaalialainen työmies, joka -edellisenä iltana oli Caribocon kanssa ollut keskustelussa. Sisään -tullessaan, katsoi hän hämmästyneenä vuoroon minuun vuoroon Caribocoon, -omituinen melkein ivallinen hymy huulillaan. Hän meni sitten oitis -Caribocon luokse ja veti hänet nurkkaan, jossa he senjälkeen vähän -aikaa sopottelivat keskenään. -- - -Viina oli sillä välin jo uudestaan noussut Caribocon päähän. -Hoiperrellen astui hän sentähden nurkasta suoraa päätä minun luokseni, -sanoen: "Ei minulla ollut aikomus rosvota tätä herraa. Ei, sellaista -työtä en minä tekisi. Vai luuleeko herra, että minä yritin teiltä -ryöstää mitään?" - -Nauraen vastasin minä hänelle: "Mene nyt vain rauhassa kotiasi maate". - -"Ei", jatkoi hän, "minä en keltään ryöstä mitään, enkä tapa ihmistä". -"Katsokaa tänne vain, minä olen jumalinen mies", lisäsi hän, asettaen -käsivartensa ristiin rinnan yli, ja luoden kyynel-silmin katseensa -taivasta kohden. "Sancta madre (pyhä äiti) voi todistaa, että minä olen -kristitty ihminen". - -Senjälkeen istahti hän erään vielä makaavan nuoren miehen vuoteelle, -vaan survottiin sieltä pois, ja vielä uudistettuaan samaa, alkoivat he, -läsnäolijain suureksi huviksi, läiskää korvapuusteja toisilleen, kunnes -isäntä otti Caribocoa niskasta kiinni ja työnsi hänet pihalle. Vielä -pari kertaa palattuaan sinne takaisin, sai hän saman kyydin, -jonkajälkeen häntä ei enään näkynyt. - -Siihen loppui se tuttavuus. - -Nähtävästi oli Cariboco saanut itaalialaiselta toveriltaan tuuman -ryhtyä hankkeisiin minua vastaan, vaan hänessä ei ollut miestä sen -toimeenpanemiseen. Itaalialaisen tarjoukset ja ystävällisyys Caribocoa -kohtaan edellisenä ehtoona, juuri vähän sen jälkeen kuin hän -Caribocoa niin tylysti oli kohdellut, herättivät minussa epäluuloa -Itaalialaistakin vastaan. - -Vähän myöhemmin läksivät muulinajajat jatkamaan matkaansa kaupunkia -kohden, jonkajälkeen puoti suljettiin, ja minä olin jälleen taivasalla. - -Kello oli neljä ja pimeää kesti vielä pari tuntia. - -En ollut vielä päättänyt, tulisinko jatkamaan matkaani vai palajamaan -Rio de Janeiroon. Rupesin sentähden kulkemaan polkua myöten, joka -seurasi laguunin rannikkoa. - -Toisella puolen polkua oli jyrkkiä kallioita, joiden kasvullisuutta -olisin mielelläni tarkastanut, ja samaten näkyi sellaisia myöskin -merenrannalla. - -Istahduin kivelle odottamaan päivän valkenemista, kun samalla -silmälasieni sanka itsestään katkesi. Varalasiani, joita minulla oli -Riossa useampia, en ollut tälle matkalle ottanut mukaani, jonkavuoksi -ei ollut muuta tehtävänä, kuin palata kaupunkiin. En tahtonut -kuitenkaan lähteä takaisin samaa tietä, jota olin tullut, vaan päätin -seurata polkua, jolla olin, sillä, sen suunnasta päättäen, arvelin sen -johtavan Tijucan hevoisradalle. - -Polku oli kapea ja sen äärissä kasvoi korkeaa heinää, joka kasteesta -oli hyvin märkää. Kastuin siitä pahasti, ja muutoinkin oli kulku siellä -sangen vaivaloista, kun silmälasittomana en hämärässä voinut tarpeeksi -eroittaa polkua. - -Tien poikettua järven rannalta, alkoi tulla näkyviin taloja, vaan -mitään ihmisiä ei vielä ollut valveilla. Poikkesin pariin taloon, vaan -niiden ovet olivat vielä lukossa ja ikkunat suljetut luukuilla. En -tahtonut herättää ihmisiä, vaan kuljin eteenpäin, lukuisista -tienhaaroista umpimähkään valiten sen, jonka suunta minua enimmin -miellytti. - -Erään joen poikki pääsin puuta myöten, joka oli kaadettu sen yli. -Istahduin hirren toiseen päähän rihmalla korjaamaan silmälasejani. En -ollut työtäni vielä lopettanut, kun näin Mestitsin epäillen lähestyvän -minua. Pyssyni näytti häntä ensin arastuttavan, vaan kun istuin -rauhallisesti työssäni, tuli hän luokseni ja kysyi minulta, mistä -tulin. Minä viittasin rannikolle päin ja sanoin tulevani sieltä. - -Kysyin häneltä sitten tietä lähimmälle hevoisrautatielle ja sain -tietää, että oli vielä kahden tunnin matka vuorella oleviin -hotelleihin, joista omnibus-vaunuja kello 7:ltä aamulla kulki -hevoisrautatielle. - -Jatkoin sentähden joutuisasti kulkuani ja pian tulin isommalle tielle, -joka pitkissä mutkissa kierteli notkelmaa ylöspäin, pitkin vuorta. - -Vuoren rinteet kasvoivat metsää, vaan paikkapaikoin näkyi myös taloja -notkelman pohjassa. Ylempänä vuorella oli tien vieressä useitakin -taloja ja muutamissa niistä kauppapuoteja, joissa jo näkyi -brasilialaista työnkansaa aamuryyppyjään ottamassa. - -Vihdoin neljännestä vaille 7 saavuin ravintoloihin. Ne olivat -tavallisia hyvin varustettuja eurooppalaisia hotelleja, jotka olivat -ympäröidyt uhkealla kasvullisuudella ja kauniilla maisemilla. Niissä -oleksii tai käypi huviretkillä Rio de Janeiron sivistynyttä ja -varakkaampaa väkeä nauttimassa vilpasta ja raitista vuori-ilmaa. - -Kaupunkilaisia oli sinne tullessani jo liikkeellä, odottamassa -omnibus-vaunuin lähtöä. Ajan kuluksi menin odotusajalla ampumaan -kolibreja, jotka vilkkaasti lentelivät ja surisivat kukkain ympärillä. - -Omnibuksella pääsin sitten alas vuorelta tramwayn päähän ja sieltä -bondalla kaupunkiin. - -Väsyneenä yön valvonnasta ja vaivaloisesta matkastani, vaan -tyytyväisenä runsaiden kasvikokoelmain johdosta, saavuin aamupäivällä -kotia asuntooni Rio de Janeirossa. - - - - -Viidestoista luku. - -Rio de Janeirossa ja sen lähistössä. - - -Retki Sepitibaan. -- Mangrove-metsä. -- Simpukat. -- Haiji-kalain -seurassa. -- Kala-lajien luku Brasiliassa. -- Indiaanein kalastus. -- -Tärkeimmät kala-lajit. -- Retki itäänpäin. -- Vesijohto. -- -Norjalainen. -- Yö tropeiron luona. -- Lieju-kanat. -- Ranta-eläimistö. --- Tijucan ravintolassa. -- Brasilian neidet. -- Brasilian kavaljeerit. --- Huvipaikat. -- Illuminatsiooni hyönteisten avulla. -- Teaatterit. - -Koulut. Retkellä, joka on kerrottu edellisessä luvussa, olin aikonut -meren rannikkoa myöten kulkea _Sepitiba_ nimiseen kylään saakka ja -sieltä sitten bondalla ja junalla palata Rio do Janeiroon, vaan kun se -matka oli täytynyt jättää kesken, niin päätin matkustaa sinne -jälkimäistä tietä. - -Toukokuun 24 päivänä ostin aamujunaan piletin ja matkustin rautatiellä -_Santa Cruz'in_ kylään. Siellä alkavalla hevoisrautatiellä pääsin -sitten meren rannalle Sepitibaan. - -Sepitiba on pienenlainen kylä, joka linnun tietä on noin 5 peninkulman -päässä Rio de Janeirosta. Siihen kuuluu ryhmä pieniä taloja sekä vielä -muutamia mökkejä, jotka ovat rakennetut pitkin meren rantaa jonkun -matkan päähän toisistaan. Sen yläpuolella on jyrkkä mäki, joka ennen on -ollut linnoitettu, niinkuin saattoi päättää muutamista vanhoista -tykeistä, jotka vielä olivat siellä. Sen asujamet ovat osittain -valkoista väkeä, osittain Mulatteja ja elävät pääasiallisesti -kalastuksella. - -Karjanhoitoa harjoittavat he myöskin vähän, ja maanviljelystä vielä -vähemmin, sillä ainoastaan niukasti kasvoi hedelmäpuita heidän -vähäpätöisissä puutarhoissaan, ja maissi- sekä sokuriruoko-peltoja -huomasin paikkakunnalla ainoastaan pieniä kaistaleita. Sitävastoin -löytyi isoja aloja, joilla ennen oli kasvanut viljaa, vaan kun peltojen -lannoittaminen on tavatonta Brasiliassa, olivat ne muuttuneet -hedelmättömiksi ahoiksi, jotka nyt alkavalla kuivalla vuodenajalla -näyttivät sitä surkeammilta todistuksilta Brasilialaisten -leväperäisyydestä. - -Pienen metsän takana avautui eteeni kenties peninkulman pituinen kuiva -suo, joka kasvoi _Melastome'eja_ sekä muita hyödyttömiä pensaita ja -isoja ruohoja, vaan joka eurooppalaisen maanviljelijän käsissä -varmaankin olisi ollut aarreaitta. - -Sepitiban mäkeä ympäröivillä tasaisilla maisemilla on kahta -muutakin suolajia, joita sisämaassa en ollut tavannut, nimittäin -avaroita vetisiä mättäisiä heinikkoja ja mutaisia mangrove-metsiä -(_manguesaes_). Jälkimäiset ovat meren nousuveden ajalla tulvassa, vaan -luodeveden ajalla kuivalla, jonkavuoksi niissä ei kasva ruohoa eikä -heinää, vaan on maanperusta puiden välissä paljasta mustaa mutaa, joka -lopulta vuoksen edellä paikoittaisin kuivaa niin että sillä voipi -kävelläkin. Metsän muodostavat _Rhizophora mangleen_ (Rhizophoreae -heimoa) kuuluvat matalat puut, joiden oksista ja varsinkin tyvestä -kasvaa alas maahan ilmajuuria, jotka kohottavat puun rungon ylös -maasta, niin että sitä viimein kannattavat yksistään sen ilmajuurista -muodostuneet oksat. Myöskin siemenet ovat mangrove-puilla omituisia, -sillä niiden juurukka itää pitkäksi puikoksi niiden vielä riippuessa -puussa. Samoja omituisuuksia on myöskin muutamilla _Avicennia_ -lajeilla, jotka kuuluvat Verbenaceae heimoon ja samaten kasvavat -mangrovemetsissä. - -Kulkiessani luodeveden ajalla sellaisessa metsässä, näin tuhansittain -pieniä pyrstöttömiä maa-rapuja, jotka olivat kaivaneet koloja mutaan ja -ryömivät varovasti kukin reikänsä läheisyydessä. Lähestyessäni heitä, -syöksivät he nuolen nopeudella koloihinsa, juosten sivu edellä. -Vikkelästi pistämällä hyönteishaavin reiän eteen sain muutamia menemään -haaviini. - -Lähempänä merenrantaa paikoilla, jotka melkein yhäti ovat tulvalla, -elää mangrove-metsän liejussa syötäviä simpukka-lajeja, joita siellä -tapaa niin suurissa määrin, että niitä kohta saapi kouraansa, jos -umpimähkäänkin pistää kätensä vetelään mutaan. Kerätessäni kasveja -rannalla, tuli sinne joukko lapsia ja naisia, jotka menivät kaalaamaan -mangroveliejuun ja täyttivät päivällistä varten kessinsä simpukoilla -yhtä vähällä vaivaa, kuin jos aitastaan olisivat käyneet niitä -noutamassa. - -Kulkiessani tällaisilla suoperäisillä mailla, joissa pitkällisempi -oleksiminen tarjoaa sangen suuria vaaroja terveydelle, sillä kuumassa -ilmanalassa aikaansaapi niiden myrkyllinen ilma helposti kuumetauteja, -tunsin viimein päänkivistystä, jonkavuoksi päätin mennä virkistämään -itseäni uimalla meren vilppaassa vedessä. Kun vesi oli jotensakin -sekavaa Sepitiban luona olevassa lahdessa eli laguunissa, joka kapeilla -salmilla oli eroitettu aukeasta merestä, menin uimaan kallioiselta -niemeltä, joka ulottui kauas avaraan lahteen. - -Uidessani kummastutti minua, että rannalle kylän edessä, joka oli hyvän -matkan päässä minusta, keräytyi väkeä ikäänkuin katselemaan uimistani. -Mielestäni ei uimisen itsessään olisi Sepitibassakaan pitänyt olla niin -merkillinen asia, varsinkin kun olin hietarannikolla kylän luonakin -alinomaa nähnyt lapsia pulikoittelemassa. Vaan pian sain siihen -selityksen, huomatessani muutamia isoja kaloja, jotka hitaasti uivat -minua kohden, silloin tällöin kohottaen selkäänsä näkyviin tyynellä -vedenpinnalla. Ne eivät näyttäneet ollenkaan minua pelkäävän, vaan -päinvastoin kuta enemmän loiskutin vettä, sitä suoremmin ja nopeammin -lähenivät ne minua. - -Olin mennyt uimaan liian kaukaiselle paikalle, jossa liikkueli -haiji-kaloja. Saadessani asemani selväksi, riensin rantakallioon päin -niin nopeasti kuin syvässä vedessä saatoin, vaan sekä vedenalaiset -kiviriutat että nyt laskuveden ajalla kuivillaan olevat rantakallioin -rinteet olivat niin täynnä niihin kiinnikasvettuneita ostroneita, etten -voinut saada jalansijaa paljaalla kalliolla. Kun kiiruusti kuitenkin -ryömin rannalle, haavoitin pahasti jalkani ja käteni teräviin -ostronikuoriin, vaan sinne päästessäni olivat haijit vielä muutamien -sylien päässä minusta ja katosivat pian puoli-sekavaan veteen. -Muistakin kaloista näytti Sepitiban lahti olevan sangen rikas, niinkuin -saattoi päättää jo niistä lukemattomista kalalokeistakin, jotka -liehuivat pitkin lahden pintaa. Rannalla kohta kylän alla vedettiin -myös joka päivä menestyksellä nuottaa, jolla saatiin varsinkin siikain -ja isojen särkien näköisiä hopeavärisiä kaloja. - -Kalastus onkin pääelinkeino lukuisalle väestölle Brasilian rannikolla -ja jokien varsilla, sillä sekä meri että varsinkin useat Brasilian -isoista virroista ovat hyvin kalarikkaita. Hämmästyttävän runsas -kalalajeista on Amazonivirta, jossa Agassiz'in tutkimusretkellä vuonna -1865 koottiin liki 2,000 eri kalalajia eli enemmän kuin niitä tunnetaan -koko Atlantin merestä. Samoin myös useissa pienissä järvissä on tavattu -suuri luku omituisia kaloja, joita ei missään muualla ole nähty. -Vähästä Lago Hyanuary'sta yksistään on saatu 200 kalalajia eli enemmän -kuin niitä on koko Euroopassa tavattu suolattomissa vesissä. - -Amazonivirrassakin ovat useimmat lajit rajoitetut ainoastaan pieniin -osiin virtaa, niin että virtaa myöten matkustaessa saapi pyydöksiinsä -yhtä mittaa uusia lajeja, joita aikaisemmin ei ollut tavannut. - -Useat kalalajit tekevät kuitenkin äärettömissä parvissa vaelluksia -virtain lähteiltä suupuolelle ja päinvastoin. Niin keräytyy -esimerkiksi Amazonivirtaan tulva-ajalla erinomaisen paljon kalaa sen -lisäjokiloista. Kuivalla vuodenajalla taas muuttavat kalat Sao -Francisco virtaan sen lisäjoista Minas Geraes maakunnassa. - -Sellaisilla vaelluksilla saattaa kalain luku olla niin hämmästyttävän -suuri, että niiden aikaansaama omituinen sorina ja loiskinta kuuluu -tyynellä säällä virstain päähän. - -Eräs luonnontutkija kertoo pienten kalain muodostavan Rio Cuyabá -virrassa etujoukot, joita seuraa melkein yhtä suurina parvina isompia -kaloja, jotka niistä elävät. - -Samoin myöskin lukuisat kalalokit ja muut vesilinnut, kalahaukat sekä -krokodiilit tekevät suuremmoista tuhoa kaloille niiden vaelluksilla -suurissa parvissa. - -Vaan myöskin se keino, jolla Indiaanit pyytävät kaloja, aikaansaapi -suuremmoista kalan-haaskausta. Heillä on nimittäin tapana myrkyttää ja -huumauttaa kaloja lioittamalla vedessä myrkyllisiä kasveja, jotka -vaikuttavat, että ensin keräytyy pieniä kaloja ja myöhemmin isojakin -kuolleina tai puolikuolleina selällään vedenpinnalle, niin että niitä -voipi käsin koota veneesen. Vielä vuorokauden ajan veden myrkyttämisen -jälkeen kohoaa isoja kaloja veden pinnalle. - -Myrkytys-aineena käytetään hyvin useita kasveja, esim. Sapindace'eja, -varsinkin Paullinia sukua, Euphorbiace'eja, Papilionace'eja, -Myrtace'eja, Apocyne'eja, Myrsine'eja ja Bignoniace'eja. - -Tätä kalastuskeinoa saatetaan kuitenkin käyttää ainoastaan tyynessä -vedessä ja pienissä joissa, vaan se saapi aikaan suurta vahinkoa, -varsinkin hävittämällä kalain sikiöitä ja pieniä kaloja. - -Tällä kohden mainittakoon samalla myöskin muutamia muita Indiaanein -omituisista kalastus-tavoista. He pyytävät kaloja esimerkiksi -houkuttelemalla niitä hyvänhajuisilla ruohoilla pyydyksiin, -varsinkin öisin ja tulisoihtujen valossa. Paljon harjoitetaan myöskin -kalain ampumista nuolilla, joihin on kiinnitetty siima, sekä myös -pyytöä samanlaatuisilla heittokeihäillä. Onkiminen on hyvin -yleisessä käytännössä ja tapahtuu täkylöillä, madoilla, toukilla, -kovakuoriaisilla, kärpäsillä, hedelmillä, siemenillä ja tuoreella sekä -mädällä lihalla, aina sen mukaan mitä kalalajeja tahdotaan pyytää. Vaan -runsaammin saavat he kaloja merroilla, verkoilla, nuotilla, katiskoilla -ja salpauksilla. - -Tärkeimmät Brasilian suolattomain vesien kaloista ovat Salmonidae -(lohikalain), Siluridae (monnikalain) ja Labridae heimoa. Tavallisimpia -ovat hyvänmakuiset pacu (_Prochilodus nigricans_ Agass.) ja trahira -(_Macrodon_) sekä monnikalat bagre (_Silurus bagre_), sorubim -(_Platystoma_), pirarara (_Phractocephalus_) ja dorado (_Doras niger_ -etc). Kalastuksen tärkeimpänä esineenä Amazonissa on pirarucu -(_Vastres_ eli _Arapaima gigas_), josta jo edellä on puhuttu. - -Brasilian enimmin pelätty raatelija on piranha (_Serrasalmo piranha_ -Spix), vaikka se on ainoastaan parin korttelin pituinen kala. Piranhain -isot parvet hätyyttävät nimittäin usein matkailijoita, joiden on -täytymys uida jokien poikki, ja saattavat vähässä aikaa muuttaa ne -luurangoiksi. Niitä tavataan myös melkein kaikissa Brasilian isommissa -vesissä. - -Brasilian merkillisimpiä kaloja on myös sähköankerias (_Gymnotus -electricus_ L.), joka pyrstössään valmistuvalla sähköllä saattaa -huumauttaa isojakin eläimiä. - -Vaan palajan vaelluksiini Rio de Janeiron lähistöissä. - -Kun Rio de Janeirosta johtaa useita hevois-rautateitä eri suunnille -kaupungin ympärystöön, saatoin jokseenkin pitkiltäkin vaelluksilta -palata ehtooksi samana päivänä asuntooni pääkaupungissa. Vaan samassa -määrin kuin matkoillaan käyttää mukavuuksia, välttää tavallisesti -myöskin seikkailuja, jotka matkakertomuksessa voisivat lukijaa huvittaa -ja samalla saattaa omituisuudet vieraan maan oloissa kenties selvimmin -esiytymään. Ohimennen ne lukuisat retket, joita sillä tavoin tein Rio -de Janeiron lähistöön, annan tässä vielä kertomuksen ainoastaan yhdestä -vaelluksistani Atlantin rannikolla. - -Kesäkuun 6 päivänä matkustin Rio de Janeiron lahden toisella puolen -olevaan _Nitherohy'n_ kaupunkiin, jonne Rio de Janeirosta pääsee -höyry-lautoilla joka puolen tunnin jälkeen, samoinkuin sieltä sitten -tramwaylla vielä muutamia virstoja eteenpäin lähimpiin kyliin. Lähdin -matkalle tavallisissa ekskursioonivarustuksissani, pyssy seljässä ja -paperirenseli sekä sadevarjo käsissä. - -Nitherohy'n kaupungissa tuli luokseni ruskeaihoinen poliisi -ilmoittamaan, että kaupungissa ei ollut lupa kulkea aseissa kadulla. -Kysyttyäni, mitä minun sitten oli tekeminen, saadakseni pyssyni mukaani -kaupungin ulkopuolelle, vastasi hän: "kätkekää se vaatteinne alle", -- -neuvo jota oli mahdoton seurata, vaikka pyssyni saattoikin panna -kahteen osaan. Ottamalla pyssyn piiput irti käteeni ja pistämällä osan -niistä takinliepeeni alle, sain kuitenkin hänen käsityksensä mukaan -tyydytetyiksi hyvän järjestyksen vaatimukset. - -Bondalla ajoin sitten tramwayn päässä olevaan kauppapuotiin, jossa -myöskin olisi ollut hevoisia vuokrattavana, vaan jatkoin jalkaisin -matkaani hyvässä kunnossa olevaa maantietä myöten, jota jo -aikaisemminkin olin pitkiä matkoja kulkenut. - -Poikkesin katsomaan tien vieressä olevaa vesijohtoa, josta Nitherohy'n -kaupunki saapi juomavetensä. Jyrkän vuoren alla olevista lukuisista -lähteistä kerätään siellä kirkasta raitista hyvänmakuista vettä pieniin -sementtiseinäisiin kaivoihin, joista se sitten johdatetaan isossa -kivirakennuksessa olevaan vesisäiliöön. - -Heikosti kaltevalle rinteelle, jossa lähteet ovat, on istutettu -leipäpuita (Artocarpus), joiden oksissa riippuu parin korttelin -pituisia soikeita vihreitä hedelmiä. - -Maantiestä poikkesi molemmille sivuille kyliin ja yksinäisiin -fazendoihin tiehaaroja, jonkavuoksi valitsin niistä yhden, joka näytti -paraiten soveltuvan matka-ohjelmaani. - -Likellä tienhaaraa, jota olin aikonut kulkea, oli vähäinen venda, jonka -luona seisoi muutamia Neekerejä ja Mulatteja. Menin heidän luoksensa -tiedustelemaan, johtiko tie merenrannalle, ja miten pitkä matka sinne -oli. Huomatessaan, että olin muukalainen, käskivät he kysymään -siitä vendeirolta eli kapakan-isännältä, jonka he sanoivat -luultavasti osaavan minun omaakin kieltäni. Pian tulikin esiin pitkä -vaaleatukkainen nuori mies, jolle Neekerit kertoivat tiedustelevani -tietä. Puhuteltuaan minua saksan kielellä ja kyseltyään kotimaastani, -kertoi hän sitten norjan kielellä olevansa norjalainen merimies ja -purjehtineensa Suomessakin, vaan joku vuosi sitten ryhtyneen nykyiseen -ammattiinsa. Suurta menestystä ei hänellä kuitenkaan liene uudessa -toimessaan ollut, niinkuin saattoi päättää hänen rappeutuneesta -savimökistään ja huonosta kapakastaan, jonka varastosta saatoin -eroittaa ainoastaan muutamia seiniin kiinnitetyille laudoille -asetettuja viinapulloja. - -Saatuani tiedot, joita halusin, jatkoin matkaani tietä myöten, jonka -piti parin peninkulman päässä Norjalaisen vendasta viedä meren rannalle -Rio de Janeirosta itäänpäin. Se kulki keski-ikäistä metsää kasvavien -korkeiden mäkien rinteillä ja johti vihdoin avaraan laaksoon, jossa -muutamien mökkien ja fazendain ympärillä oli vähän viljelystä sekä -jokseenkin hedelmättömiä ahoja ja pensahikkoja. Vihdoin yhtyi se -suorassa kulmassa isompaan maantiehen, jota silloin aloin seurata -merenpuoliseen suuntaan. - -Päivä läheni jo loppuaan, vaan yhä kesti tietä, joka kierteli -asumattomilla seuduilla jyrkkäin metsäisten mäkien välisissä notkoissa. -Matkani alkoi tuntua sangen ikävystyttävältä, varsinkin kun ei minulla -ollut minkäänlaista evästä muassani eikä ollut paljon virvoitusta -metsän hedelmistäkään saatavana, sillä ainoastaan harvoin löysin jonkun -hyvänmakuisen goiaba omenan (Psidium), joka kasvoi kuivilla mäkien -rinteillä korttelin pituisen varvun päässä. Harvoin kohtasin myöskään -kasveja, joita ei minulla vielä olisi kokoelmissani ollut. - -Kiiruhtaen kulkuani, saavuin vihdoin mäelle, jonne tie oli kohonnut. -Siellä avautui eteeni avara näköala miellyttävän maiseman yli. Mutkikas -ja nieminen merenranta, joka kapealla taipaleella oli eroitettu -ranta-laguunista, rajoitti metsäisen lakeuden, jossa välkkyi muutamia -valkoisiksi maalattuja taloja, ja joka molemmilla sivuilla oli reunattu -vuorten kokoisilla vihreillä monimuotoisilla mäillä ja harjanteilla. - -Ensimäinen talo, johon saavuin, oli iso venda, vaan turhaan pyysin sekä -yösijaa että ruokaa sen sekaveriseltä isännältä. Ainoastaan viinaa -olisi hänellä ollut minulle myötävänä. Kuitenkin oli hänen talonsa iso -ja monihuoneinen, ja näytti muutoinkin varakkaalta. Hänen epäluuloinen -katseensa saattoi minut ajattelemaan, että hän arveli olevan minusta -enemmän vaaraa kuin hyötyä hänen talolleen. - -Kuljin siis tietä eteenpäin. Hämärän tullessa kohtasin Neekerin, jolta -kysyin, saattoiko hän neuvoa minulle taloa, jossa saisin yösijaa. Hän -käski minun kulkemaan vielä puoli leguaa edemmäksi, vaan kun jo rupesi -pimenemään, poikkesin pieneen mökkiin tien vieressä saadakseni -varmempia tietoja. Kun siellä oltiin suostuvaisia antamaan minulle sekä -yösijaa että ruokaa, jos en olisi suurellinen vaatimuksissani, niin -päätin jäädä sinne. - -Isäntäväkeni olivat keski-ikäisiä Mulatteja, mies vaaleampi ja vaimo -sangen tumma, molemmat kiharatukkaisia. - -Mökki oli savesta rakennettu ja sisälsi asuinhuoneen sekä sylenpituisen -ikkunattoman kammion, johon minulle valmistettiin oljista vuode. Sitä -paitse oli mökin toisella puolen etehisentapainen kyökki, jonka syrjään -lattialle kivien väliin oli laitettu liesi. Siinä paistettiin -kuivatusta lihasta hyvänmakuinen paisti, joka keitetyn riissin kanssa -tuli ehtoollisekseni, ja jälkiruuaksi tuotiin mökin takana olevasta -puutarhasta appelsiineja, joita siellä kasvavat lukuisat orangipuut -silloin olivat täynnään. Kotona kasvaneista kahvipensaista keitetty -hyvä kahvi tuli sitten pientä lisämaksua vastaan höysteeksi ateriaan, -jonka tavanmukainen hinta oli 400 reissiä (= 79 penniä). - -Aamulla, suurusta odottaessani, ammuskelin monenlaisia pikkulintuja, -jotka visertelivät aamuvirttään mökin ympärillä olevassa metsässä. -Useat niistä putosivat kuitenkin tiuhaan pensahikkoon, josta niitä oli -mahdoton löytää, vaikka Mulatin lapset antoivat minulle innokasta -apuaan niiden etsimisessä. - -Aamulla kömpi jostakin esiin pahannäköinen huono Neekeri, joka -ujostelematta alkoi tutkistella tavaroitani. Kysyin isännältä, oliko -hän mökin orja, vaan sain tietää, että hän oli siellä palveluksessa ja -sai 30 tuhatta reissiä (noin 59 markkaa) palkkaa kuukaudelta ja lisäksi -vielä ruuan. Lausuessani epäilystä siitä, josko hän niin suuren palkan -edestä edes teki hyötyäkään, myönsi isäntäkin olevansa samaa mieltä, -vaan sanoi tarvitsevansa apulaista eikä helpommalla olevan sellaista -saatavissa. - -Sellaisissa oloissa ei mökin köyhyys ollut kummastuttavaa, -ja sen maanviljelyksen vähäpätöisyyteen katsoen näytti minusta -käsittämättömältä, millä sellaista palkkaa voitiin palvelijalle maksaa, -kunnes sain tietää, että isäntäni myöskin toimitti tropeiron eli -tavarankuljettajan ammattia. - -Jatkoin sitten matkaani rantaa kohden, kulkien nuorta metsää kasvavalla -tasangolla ja paikoittain myös vähäisten viljelysten ohitse. Tien -vieressä lenteli parvina rääkyviä varislintuja omituista veitsimäisesti -litistyneellä nokalla varustettua lajia, josta myöskin ammuin -kokoelmiini eksemplaarin. Kävin myöskin katsomassa ranta-laguunia, -jossa sekä rannalla että vähän matkaa sieltä olevalla suosaarella -juoksenteli pitkäkoipisia liejukanoja (_Gallinula chloropus_) suurin -joukoin. Ne olivat niin vähän arkoja, että luulin niitä kesyiksi, -jonkavuoksi en rohjennut niitä ampua, vaan sain sitten lähimmästä -talosta tietää että olin jättänyt käyttämättä hyvän tilaisuuden niitä -metsästää. - -Meren rannalla menin jyrkälle kallioniemelle, jonka alustalla olevat -kiviriutat nyt laskuveden ajalla olivat kuivillaan. Niissä oli -runsaasti monenlaisten simpukkain, meritähtien ja meritakiaisten kuoria -ja samoin juoksenteli siellä useampia lajeja pyrstöttömiä litteitä -merirapuja, joita aloin pyytää perhoislipilläni, vaan useimmiten -pääsivät ne vikkelästi hypähtämään pakoon veteen. - -Sillä tavoin huvitelleissani rannan luontoa tarkastamalla, alkoi vesi -nousta suurella nopeudella, ja jokainen uusi aalto, joka huuhtoi -rantaa, ulottui koko joukon kauemmaksi, kuin entiset. Vaikka kiiruusti -jätin mereen vajoavan eläimistön, saavuin ainoastaan veteen astumalla -paikalle, jonne palajavan vuoksen tyrsky ei tavannut. - -Siellä ylempänäkin oli omituinen rantaeläimistö. Samoinkuin -samanlaisilla paikoilla lähempänä Rio de Janeiroakin, vilisi siellä -kivien välissä mustia torakan muotoisia tuumanpituisia vesi-siiroja -(_Idotea_), jotka kuuluvat Isopoda lahkoon rapueläimiä. Jonkun kyynärän -päästä ympärilläni hävisivät aina nekin nopeasti ikäänkuin taian kautta -kivenkoloihin ja niissä olevan veden pohjaan. - -Palatessani rannalla olevain talojen läheisyyteen, oli siellä nuotalla -joukko kylän asukkaita. Ne olivat enimmäkseen Brasileiroin valkoista -rotua. Tarkastaessani heidän kalasaalistaan, näin rantavedessä -seisovain lasten jalkain ohitse juoksentelevan parin tuuman pituisia -valkoisia rapueläimiä, jotka nopeasti kaivoivat itsensä hiekan sisään. -Käskin lapsien ottamaan niitä minulle kiinni, vaan he nousivat silloin -vedestä rantahiekalle ja alkoivat sitä kaivaa. Millä paikalla tahansa -he pistivät kätensä muutamia tuumia hiekan sisään, vetivät he sieltä -esiin ravun. Hiekka näytti olevan niitä täpöisen täynnä. Jos ne päästi -irralleen, olivat ne silmänräpäyksessä uudestaan piiloittuneet -hiekkaan. Ne olivat lyhvillä kaivinjaloilla varustettuja -puolipyrstöisiä rapuja nimeltä _Hippa emerita_ L. (parvea Anomura). - -Eräs kalastajista, huomattuaan että halusin luonnonesineitä, pistäytyi -taloonsa ja toi sieltä muutamia isoja ja kauniita Argonautain -koteloita, vaan vaati niistä naurettavan suuria hintoja, jonkavuoksi -kaupasta ei tullut mitään. - -Käytyäni taloissa, jotka olivat isoja sekä jokseenkin hyvin -rakennettuja, ja joista ainakin kaksi sisälsi myöskin vendan, läksin -vihdoin palausmatkalle. Talojen läheisyydessä ei ollut juuri -minkäänlaista maanviljelystä, jonkavuoksi kalastus ja vähäinen kauppa -näyttivät olevan niiden asukkaiden ainoat elinkeinot, jolleivät he -kenties myöskin vähän harjoittaneet karjanhoitoa. - -Valitsin umpimähkään oikotien, joka johti minut useiden isojen -fazendain ja parin kylän kautta tramway-tielle, jossa nousin bondaan, -ja saavuin siten Nitherohy'n laivasillalle. Sieltä matkustin oitis Rio -de Janeiroon ja tulin asuntooni kello 8 aikaan iltasella. - -Lukija kenties kaipaisi matkakertomuksessani tietoja vielä -monenlaisista asioista, joista siinä tähän saakka ei ole ollut puhetta, -esimerkiksi Rio de Janeiron seuraelämästä, julkisista huveista ja -monesta muusta yhteiskunnallisesta asiasta. Kun ajan puutteen tähden -kokemukseni niillä aloilla kuitenkin supistui kovin vähäpätöiseksi, en -voi yksityiskertomuksilla valaista senkalttaisia oloja. En saattanut -käyttää hyödykseni edes niitä etuja, joita virallinen suosituskirje -epäilemättä olisi minulle tuottanut tutustumista varten pääkaupungissa. -Ainoastaan muutamia tiedemiehiä, joiden apua tarvitsin tutkimuksiini, -kävin tervehtimässä heidän kotonaan. Tavattuani Germain'in Rio de -Janeirossa, jossa hän oleksi parantamassa malaariatautia, jonka hän -matkoillaan oli saanut, tutustuin hänen kauttaan muutamain -sanomalehdentoimittajain ja useampain franskalaisten kauppamiesten ja -tehtailijain kanssa, jotka kuuluivat kaupungin paraimpain asijoitsijain -joukkoon, vaan sekin tuttavuus rajoittui siihen, että useampia kertoja -tapasimme toisiamme saman pöydän ääressä jossakin ravintolassa. - -Gounelle piti minun tavata Tijucan ravintolassa, noin peninkulman -matkan päässä ulkopuolella kaupunkia, vaan sinne saapuessani oli hän -pari päivää aikaisemmin matkustanut Bahian kaupunkiin. Jäin sinne -kuitenkin kahdeksi päiväksi sekä ekskurreeraamaan että nauttimaan sen -viehättäviä mukavuuksia. - -Tijuca vuoren rinteelle, korkean ja ihanan maiseman ympäröimälle -paikalle on rakennettu ravintola, joka Eurooppalaisenkin käsityksen -mukaan laadultaan kuuluu ensimäiseen luokkaan. Ravintolaan johtavalla -hevoisrautatiellä, sievillä huoneilla ja avaralla puistolla, jossa -monimutkaiset varjokkaat käytävät, lehtimajat, kalliorotkot, -suihkulähteet, kirkas- ja viileä-vetiset uimiseen käytettävät bassinit -tarjosivat viehätystä sille, joka etsi terveellistä virvoitusta -kuuman ilmanalan rasituksista, oli siellä suurimpiakin vaatimuksia -mukavuudesta koetettu tyydyttää. Halvin hinta, jolla siellä vuorokauden -ajan saattoi asua, oli aterioineen päivineen ainoastaan noin 10 -markkaa. Ganymeedilliset tuotteet olivat siellä erinomaista laatua, ja -sitä paitse oli table d'hôte'ssa tilaisuus tutustua pääkaupungista ja -muualtakin tulleiden kaunottarienkin kanssa. - -Saattaakseni lukijan edes hiukan tutustumaan Brasilian naistenkin -kanssa, kuvailen hänelle tässä kahta nuorta neiteä, jotka olivat -kotoisin jostakin maatalosta lähellä Rio de Janeiroa, ja joiden seuraan -jouduin Tijucan ravintolassa. - -Siellä ottaessani osaa table d'hôteen, sattui minulla olemaan -naapureina oikealla puolella mulatti-ryökkinä ja vasemmalla -mestitsi-neiti Brasileirain valkoista rotua. Valitettavasti ei minulla -vielä ollut laisinkaan harjoitusta portugalin kielen käyttämisessä -täänkalttaisissa tilaisuuksissa, ja kun Brasilian naisten kasvatus ei -ole yhtä huolellinen, kuin heidän kavaljeereinsa, ei minulla ollut -toivoa selvitä franskan kielellä heidän seurassaan. Mietiskelin siis -portugalilaista sanavarastoani, sillaikaa kuin varovasti koettelin -tarkastaa naapureitani. - -Mulattineidessä en huomannut mitään viehättävää. Hänen hiuksensa olivat -liian kiharat, nenä liian paksu, kasvojen muoto pikemmin epäkaunis, iho -liian karhea ja likaisen keltainen. - -Sitävastoin oli mestitsineidellä suloutta yltä kyllin. Hänen ihonsa -samettimainen hienous saattoi mielellään antamaan anteeksi keltaisen -värin, joka sillä oli. Nenän hiukan epäsäännöllinen muoto teki hänen -kasvonsa ainoastaan enemmän veitikkamaisiksi. Kaunismuotoinen -punahuulinen suu näytti olevan luotu vain sitä suloista hymyä varten, -joka siellä oli tottunut alati asuskelemaan. Hänen kauniilla mustilla -silmillään oli vilkas, vaan arka ja salaperäinen katse, joka turhaan -koki salata hänen neidellisen sydämensä tulista intoa, ja ainoastaan -teki ne vielä enemmän hurmaaviksi. - -Kuta useammin hän huomasi harhailevan katseeni pysähtyvän häneen, sitä -selvemmin saattoi havaita, etteivät nuorten miesten silmäilyt olleet -hänelle vastenmielisiä. - -Luullen siten saaneeni selväksi, ettei minulla ollut erityistä syytä -arasteluun, pyysin rohkeudella, jolla matkustajilla on tapana esiytyä, -ja joka heille yleensä myöskin helposti suodaan anteeksi, tarjota -naapureilleni lasin olutta putelista, joka juuri tuotiin minulle. - -Hämmästyksestä säpsähtäen ja vilkaistuaan toisiinsa, kieltäytyivät -tytöt tarjomuksestani, sanoen etteivät he pidä oluesta. Vaan salpa, -joka meidät eroitti, oli nyt murrettu, niin että ilman sen enempää -esitystä saatoimme keskustella, sillä matkustavaisten kesken ei yleensä -juuri olekaan tapana aloittaa tuttavuutta esittelemisellä. - -Mulattineiti, joka oli rohkeampi ja sivistykseltään ainoastaan meidän -käsityöläis-tyttöjen vertainen, kysyi minulta, olinko Eurooppalainen, -ja sanottuani olevani kotoisin Pohjais-Euroopasta ja pian jälleen sinne -palajavani, jatkoi hän: - -"Eikös ole kovasti outoa nähdä niin tummaihoisia naisia, kuin -Brasiliattaret, kun eurooppalaiset naiset kaikki ovat niin valkoisia? -Euroopassa taitaa naiset kaikki olla kauniita." - -Annettuani kieltävän vastauksen, kysyi silloin kaunis mestitsineiti: - -"Mutta ettenkös te kuitenkin pidä paljon enemmän Euroopan naisista, -kuin Brasilian?" - -Kun katsoin velvollisuudekseni kieltää sitäkin, jatkoi hän: - -"Niin mutta Brasiliassa ei ole juuri ollenkaan kauniita naisia." - -"Kuitenkin olen harvoin Euroopassakaan nähnyt ketään niin kaunista -naista, kuin täällä Tijucassa" -- vastasin siihen. - -"Koska te sitten tulitte tänne?" - -"Juuri vastikään." - -Tytöt vilkaisivat silloin toisiinsa ja purskahtivat nauruun. -Mulattineiti tahtoi myös saada suloisuutensa huomatuksi, ja hymyillen -niin että hänen lumivalkeat hampaansa tulivat molemmissa leuvoissa -näkyviin, lisäsi hän: - -"Onko eurooppalaisilla naisilla myös niin valkoiset hampaat, kuin -brasilialaisilla". -- - -Niinkuin lukija on näistäkin esimerkeistä huomannut, ei se nuorten -naisten vieroitus miesväen seurasta, jota Brasiliassa koetaan pitää -voimassa, ainakaan ole omiaan synnyttämään heissä tylyyttä miesväkeä -kohtaan ja lannistamaan heidän mielikuvituksensa hilpeyttä, vaan -pikemmin päinvastoin. Pääkaupungin luona ei siinä suhteessa kuitenkaan -enään noudatetakaan niin ahdasmielisiä sääntöjä kuin sisämaassa. - -Mitä taas Brasilian kavaljeereihin tulee, niin ei voi sanoa, että he -ovat yhtälailla luonnonlapsia, kuin nämät kaksi tyttöä, jotka Tijucan -ravintolassa sattuivat seuraani. - -Jo kauan aikaa on Brasilian varakkaammalla nuorisolla ollut tapana -jatkaa opintojaan Euroopan yliopistoissa, ja hallituskin on sinne -vuosittain lähettänyt joukon nuoria miehiä tutustumaan eurooppalaiseen -sivistykseen. Varsinkin Parisi on ollut Brasilialaisen nuorison -mielipaikka, vaan sekä valtion stipendiaattein että muiden -ylioppilaiden pyrintöinä on siellä tavallisesti enemmän ollut -tutustuminen iloisen "jeunesse doréen" tapoihin, kuin opintojen vakava -harjoittaminen. Parisilainen dandy on senvuoksi Brasilian sivistyneen -nuorison ihanne, jota se kotimaassaankin kokee matkia. - -Muillakin aloilla on franskalaisella sivistyksellä Brasiliassa -ylivalta, ja samoinkuin voidaan sanoa, että Skandinaavia ja Suomi ovat -saksalaisen kulttuurin alusmaita, on Brasilia franskalaisen. - -Se vuodenaika, jolloin julkiset huvit enimmin ovat muodilla, ei vielä -ollut tullut, jonkavuoksi ne, Rio de Janeirossa ollessani, rajoittuivat -melkein yksinomaisesti konsertteihin ja teaatterinäytäntöihin. Paitse -ala-arvoisempia soittajaisia, joita joka ehtoo pidettiin eräässä -puistossa olevan olut-ravintolan edustalla, oli Passeio publico'ssa -pari kertaa viikossa sotaväen soittokunnan antamia konsertteja. Sen -esitykset olivat sangen kelvollisia ja miellyttäviä kuunnella -kävellessä taidokkaassa puistossa, jolla ehtoisin lisäksi oli omituinen -hyönteisten aikaansaama illuminatsiooni. Tiuhasti puiden välissä -lenteli siellä nimittäin fosforesseraavia hyönteisiä, jotka pimeässä -kimaltelivat kuin pikkuiset meteoori-tähdet. - -Teaattereja oli Rio de Janeirossa kymmenkunta, joista muutamat -isompiakin, vaan ne olivat jokseenkin yksinkertaisia ja Euroopan -kesäteaatterien kalttaisia. Niillä näytti olevan runsas publiikki -ja niiden näytökset olivat kunnollisia, vaan niissä esiytyi -pääasiallisesti portugalilaisia näyttelijöitä. Kuitenkin matkustavat -Rio de Janeiroon väliin Euroopan etevimmätkin näyttelijät antamaan -siellä näytöksiä. Mitä Brasilialaisiin näyttelijöihin tulee, niin -saattaa sanoa että ne eräitä rolleja suorittivat luonnollisemmallakin -tavalla, kuin mitä Euroopan teaattereissa on totuttu näkemään, -nimittäin Neekerein rolleja, joiden esittämiseen näet käytettiin -varsinaisia Neekerejä. - -Mainittakoon tässä vielä muutama sana Brasilian koululaitoksesta. -Yliopistoa vastaavat polyteknillinen opisto Rio de Janeirossa ja kaksi -lainopillista tiedekuntaa Sao Paulossa ja Recifessä sekä kaksi -lääketieteellistä tiedekuntaa, jotka ovat Rio de Janeirossa ja -Bahiassa. Lyseeoja, pappiseminaareja ja yksityisten kolleegioita on -koko joukko eri osissa maata, ja sotakouluja löytyy kaksi. Kansakouluja -on kahdenlaatuisia: alempia ja ylempiä. Edellisissä opetetaan uskontoa, -sisältälukua, kirjoitusta, kielioppia ja luvunlaskua, -- jälkimäisissä -taas näitä samoja aineita laveammin sekä vielä kotimaista ja -yleistä historiaa ja maantiedettä, käytännöllistä fysiikkaa ja -luonnonhistoriaa, mittausoppia ja maanmittausta, piirrustusta, -soitantoa, laulua ja voimistelua. - -Kansakouluja on jotensakin suuri luku myöskin sisämaassa ja opetus on -niissä maksuton, muutamissa maakunnissa myöskin pakollinen. Kuitenkin -valitetaan kansakoululaitosta jokseenkin puutteelliseksi, varsinkin -johtokuntain välinpitämättömyyden vuoksi. Osa katoolisesta papistosta -työskenteleekin sitä vastaan, pitäen kansan-valistusta vahingollisena -kristillisyydelle. - -Tyttöjen ja poikain opetus tapahtuu eri kouluissa, ja tyttökouluissa ei -saa asuakaan ketään 10 vuotta vanhempaa miespuolista henkilöä paitse -johtajattaren puoliso. - -Koulunkäyneellä miesväellä on eurooppalainen sivistys ja kohtelias -käytöstapa. Valkoiset tilanomistajat ovat enemmän herrain, kuin -talonpoikain kalttaisia, ja yleensäkin voipi huomata Brasilian -valkoisella väellä paljon sitä syvälle juurtunutta traditsionellia -sivistystä, joka on omituinen romaanisille kansoille. - - - - -Kuudestoista luku. - -Paluumatka. - - -Lähtö Rio de Janeirosta. -- Bahia. -- Maceio. -- Pernambuoo. -- Lähtö -Brasiliasta. -- Cabo Verden saaristo. -- Sen kansa. -- Saariston -luonto. -- Orseljin kerääminen. -- Tulivuori. -- Sahaaran pöly. -- -Kanaarian saaristo. -- Gomeran saari. -- Onnellisten saaret. -- Tulo -Eurooppaan. -- Palaus Suomeen. - -Kuukauden ajan oleksittuani Rio de Janeiron seutuvilla, ostin piletin -englantilaiseen Tamar nimiseen höyryyn, joka perjantaina 12 päivänä -kesäkuuta 1885 lähti paluumatkalle Eurooppaan. - -Maanantaina 15 päivänä kesäkuuta saavuimme _Bahian_ satamaan, joka on -noin 130 Suomen peninkulmaa koilliseen Rio de Janeirosta ja 13:nen -tasapiirin kohdalla. - -Bahian kaupunki on rakennettu niemelle ison lahden rannalle ja -ympäröity jokseenkin tasaisella ja alhaisella aarniometsää kasvavalla -maisemalla. Kaupungissa on kaksi osaa, _cidade baixa_ ja _cidade alta_, -joista ensinmainittu, rannemmalla oleva, on kauppaliikkeen keskustana -ja hyvin likainen. Kadut ovat siellä ahtaita ja huonosti kivitettyjä -sekä kaikenlaisista jätteistä ja ruvasta pahanhajuisia. - -Cidade alta on rakennettu noin 60 metriä korkealle harjanteelle ja -varakkaamman väestön asuntona. Myöskin rikkaammat kauppiaat ja -asioitsijat, joilla on asioimisliikkeensä alakaupungissa, asuvat itse -cidade altassa. Ilma on siellä raitista, kadut leveämpiä, talot usein -ympäröidyt puutarhoilla, joissa kasvaa oranseja, banaaneja, jaqueiroja -(Artocarpus integrifolia), leipäpuita (A. incisa), mangoja (Mangifera -indica) ja useita kauniskukkaisia kasveja, niinkuin köynneliäitä -Bougainvilleoita ja Bignoniace'eja sekä Plumieroja ja Poincianoja. -Siellä ovat myöskin julkiset rakennukset, luostarit, kirkot, -kathedraali, palatsi, teaatteri ynnä erinomaisen kaunis puisto nimeltä -Passeio publico. - -Kantotuoleja (cadeiras) pidetään varalla niitä varten, jotka eivät -tahdo vaivata itseään kiipeämisellä jyrkkiä katuja myöten, jotka -johtavat alakaupungista cidade altaan. - -Kaupungissa on noin 180 tuhatta asukasta, joista noin kolmas osa on -Neekerejä, enemmän kuin kolmas osa Mulatteja ja noin 50 tuhatta -valkoisia. Se on tärkeä kauppakaupunki, ja sen päävientitavarat ovat -sokuri, tupakka, puuvilla ja kahvi. - -Tiistaina puolenpäivän aikaan lähti laivamme jälleen liikkeelle ja -keskiviikkona 17 päivänä kesäkuuta saavuimme keski-päivän aikaan -_Maceion_ edustalle. - -Maceion kaupunki on 9° 39' 52" leveysasteen kohdalla ja rakennettu -kuivalle hietaniemelle, joka jatkenee vaahtoaviksi hietakareiksi kauas -mereen, vaan eteläisiä ja itä-eteläisiä tuulia vastaan on satama -kokonaan suojattomana. - -Ympäröivä seutu on tasaista maata ja meren ranta enimmäkseen jyrkkää -hietavierikkoa. Vähän sisemmällä rannasta _Alagoas_ maakunta, jonka -pääkaupunki Maceio on, on kuitenkin Brasilian hedelmällisimpiä maita. -Maceio on jo vähän pohjaispuolella rantavyöhykettä, joka kasvaa -keskeytymätöntä aarniometsää, vaan seudulla löytyy kuitenkin vielä -paljon metsiäkin. Kaupungissa viljellään paljon kokos-palmuja, jotka -koristavat talojen ympärillä olevia puutarhoja. Asukas-luku nousee -siellä ainoastaan 14 tuhanteen henkeen, vaan Maceiolla on kuitenkin -merkitystä tehdaspaikkana ja varsinkin pumpuliteollisuutensa kautta. -Alagoas maakunnalla onkin pumpuli päävientitavarana. - -Samana ehtoona jatkoimme Maceiosta matkaamme, ja seuraavana aamuna -eli torstaina 18 päivänä kesäkuuta pysähtyi laivamme _Pernambucon_ -ulko-satamaan, joka on ainoastaan aukea, itä- ja etelä-tuulia vastaan -suojaamaton merenpoukama. Kuitenkin on Pernambucon luona vielä -toinenkin enemmän suojattu, vaan pieni ja matalampi satama, johon emme -poikenneet. - -Kaupunki, jonka oikeampi kotimainen nimi on _Recife_, on 8° 3' 41" -eteläpuolella päiväntasaajaa ja rakennettu kolmeen osaan, jotka -salmilla ja virroilla ovat eroitetut toisistaan, vaan siltojen kautta -kuitenkin yhteydessä keskenään. - -Ympäröivät maisemat ovat hiukan epätasaisia, matalanpuoleisilla -harjanteilla. - -Recife on merenpuolelta linnoituksella suojeltu ja suuruutensa puolesta -Brasilian kolmas kaupunki, sillä sen asukasluku nousee 100 tuhanteen. -Rakennustapansa kautta eroaa se muista Brasilian kaupungeista, sillä -sen talot ovat tavallista korkeampia ja osaksi vielä nytkin -hollantilaista mallia, joka siellä tuli käytäntöön kaupungin ollessa -puoli kolmatta vuosisataa sitten Hollantilaisten vallan alla. - -Laivaliikkeellä on Recife vilkkaassa yhteydessä Euroopan ja -Pohjais-Amerikan kanssa, ja kauppansa suuruuden puolesta on se -Brasilian toinen kauppakaupunki. Sen päävientitavarat ovat sokuri ja -puuvilla, joita kumpaistakin tavaraa sieltä viedään ulkomaille enemmän, -kuin mistään muusta Brasilian kaupungista. - -Laivamme luokse souti suuri joukko venheitä, joissa tarjottiin kaupaksi -varsinkin hedelmiä, apinoita ja papukaijoja. Jälkimäisiä oli useampia -lajeja, vaan enimmin kuitenkin vihreitä lajeja Chrysotis sukua, ja -niiden hinta vaihteli 2 ja 4 milreissin (= 4-8 markan) välillä. Apinain -hinta oli, samoinkuin Bahiassakin, 10-20 milreissiä isommilta ja 2 -milreissiä pienemmiltä lajeilta. Varsinkin papukaijoja ostivat -matkustajat muistoksi matkastaan niin suuressa määrin, että laivassamme -lienee ollut niitä satakunta, vaan useimmat niistä kuolivat matkalla, -sillä troopillisia eläimiä yleensä on sangen vaikea saada kestämään -pitemmän merimatkan rasituksia. - -Ehtoolla 18 päivänä kesäkuuta nosti Tamar ankkurinsa, jättääkseen -Brasilian rannikon. Matkustajia oli sillä noin 400, vaan ne olivat -kaikki, harvoilla poikkeuksilla, Eurooppalaisia, jotka palasivat -takaisin kotimaahansa. - -Kunkin silmissä saattoi senvuoksi lukea enemmän iloa kuin surua, -kenties samalla myöskin kaipausta, kun Amerikan manner pian senjälkeen -alkoi himmenevänä varjona kadota näkyvistä. - -Kuudessa vuorokaudessa viilsi sitten Tamar Atlantin poikki melkein sen -kapeimmalla paikalla, joka on ainoastaan 2,945 kilometriä leveä, ja -keskiviikkona 24 päivänä kesäkuuta laski se ankkurinsa _Sao Vicente'n_ -edustalle Afrikan puolella, noin 17:nen asteen kohdalla pohjaista -leveyttä. - -Sao Vicente (San Vincent) on satamansa ja kauppaliikkeensä vuoksi -tärkein saari _Ilhas do Cabo Verde_ nimisessä saaristossa, johon kuuluu -paitse muutamia pikkusaaria kymmenen isompaa, ja joka on 465 kilometrin -päässä Afrikan mantereesta ja eroitettu siitä 4 tuhatta metriä (4 -virstaa) syvällä salmella. Isompi _Santo Antao_ ja noin virstan päässä -S. Vicentestä olevat pikkusaaret suojelevat luode- ja pohjaispuolelta -satamaa, joka on mereen vajonneen ja toiselta syrjältä sortuneen -kraatterin muotoinen, ja jonka rannalla on _Mindello_ eli _Porto -Grande_ niminen pikkukaupunki. Korkealla vähäisellä saarella keskellä -satamaa on majakka tienviittana niille lukuisille laivoille, jotka -Atlantin matkoillaan poikkeavat Porto Grandeen kauppaa ja varsinkin -hiilivarastonsa uudistamista varten. - -Kuitenkin on Sao Vicente ainoastaan pieni hedelmätön saari, kooltaan -207 neliökilometriä, ja sen asukasluku nousee ainoastaan vähän enempään -kuin 5 tuhanteen. Se on niin kuiva, että juomavesikin on sinne tuotava -Santo Antaosta. Niinkuin muutkin Cabo Verden saarista on se vuorista, -ja sen korkeimmat kukkulat kohoavat 2,500 ja 3,000 jalkaan merenpinnan -yli. Niiden basaltikalliot ovat useilta paikoin paljaita, vaan osaksi -ovat ne myös peitetyt vulkaanisella tuhkalla ja punaisella tai -ruskealla hiedalla. Ainoastaan yhdessä laaksossa menestyvät -viljelykset, ja siellä eroitin myöskin vähän metsää, luultavasti -istutettua, koska aikaisempain kertomusten mukaan sellaista ei saaressa -laisinkaan löytyisi. Sen kotimaisista lajeista mainitaan myös muutamain -Synantherien sekä erään Tamarix ja Euphorbia lajin muodostavan siellä -pensahikkoja. - -Niin arvottomana pidettiinkin ennen saarta, ettei vielä ole kulunut -sata vuotta siitä, kun se sai ensimäiset asukkaansa, vaan sen -oivallinen satama on vaikuttanut, että koko saariston ulkomainen kauppa -on kääntynyt Porto Grandeen, joka senvuoksi on melkein internatsionelli -kaupunki ja pääasiallisesti englanninkielinen. - -Muutoin on Cabo Verden saaristossa murteellinen portugalin kieli -valtakielenä, ja Portugalin vallan alle on saaristo kuulunutkin jo yli -400 vuotta. Sen 105 tuhannesta asukkaasta on yli 90 prosenttia -värillisiä, omituista neekerivoittoista Mulatti-rotua, joka on syntynyt -portugalilaisten uudisasukkaiden ja heidän lukuisain orjainsa -sekaantumisesta. Mitään alkuperäistä vanhempaa väestöä ei saaristossa -löydy, vaan oli se autio, kun se yli 400 vuotta takaperin löydettiin. -Eri saarissa ovat asukkaat erinäköisiä, aina sen mukaan kuinka paljon -heissä on portugalilaista verta, Heidän kasvonsa ovat jotensakin -säännöllisiä, nenä suora ja esiinpistävä ja hiukset heikosti -kiharaisia. - -_Sao Thiagossa_, joka on suurin ja väkirikkain saari koko saaristossa -(42 tuhannella asukkaalla 1,026 neliövirstaa laajalla alalla), ovat -asujamet vähemmin sekoitettua Neekeriverta. - -Saaret ovat paraasta päästä suurien tilanomistajain hallussa, sekä -valkoisten että värillisten, jotka ovat aikaisempain varakkaiden -orjainomistajain jälkeisiä. - -Pääelinkeinot niissä ovat karjanhoito, maanviljelys ja kalastus. -Ympäröivä meri on erinomaisen kalarikasta, vaan varovaisesti on siellä -kalasaaliista valitseminen syötävät lajit, sillä meressä löytyy paljon -myrkyllisiäkin kaloja. - -Vaikka suurin osa maasta on kovin hedelmätöntä, ovat saariston asukkaat -kuitenkin niin riippuvia sen tuotteista, että melkoinen osa sen -asukkaista kuolee nälkään sellaisina vuosina, jolloin kuivuus hävittää -viljelykset, joka aina väliin tapahtuu muutamain vuosikymmenien -väliajalla. Sellaisina aikoina leviävät myöskin kulkutaudit, jotka -samoin lisäävät suurilla luvuilla kuolevaisuuden määrää. Muutoinkin on -saaristo hyvin epäterveellinen, ja pahin siinä suhteessa on Sao Thiago, -jotavastoin Santo Antao on huomattavasti salubrillinen. Epäedullisesti -terveyssuhteisiin vaikuttaa varsinkin niiden kuivuus ja siitä seuraava -juomaveden huonous. - -Jokseenkin säännöllisesti sataa kesä- ja syyskuun vaiheilla runsaasti -vettä, vaan kaksi kolmatta osaa vuodesta eli lokakuusta toukokuuhun on -sateeton aika. - -Maahan pudonnut vesi haihtuu kuitenkin pian ilmaan, kun saaristo on -melkein kokonaan metsätön. Niin aukea ja paljas on saaristo kumminkin -enemmän ihmisen ja saarissa runsaasti löytyvien vuohien aikaansaaman -metsänhaaskauksen vaikutuksesta, kuin ilmanlaadun kuivuuden tähden, -jota todistaa se seikka, että vuorten rinteille istutetut puut nopeasti -kasvavat suureen korkeuteen. - -Sao Thiago on saariston hedelmällisin saari ja sen laaksot ovat myös -hyvin viljeltyjä. Samoin myöskin Santo Antao'n luoteisella puoliskolla, -jota mereltä puhaltavat passaadituulet kostuttavat, on viheriöitseviä -laaksoja, vaan saaren kaakkoiset rinteet ovat melkein tykkänään -paljaita. Missään koko saaristossa ei kasvullisuus näytä troopillista -loistoa, vaan on enemmän tempereeratun vyöhykkeen luontoinen. Sen 4 -sadasta tunnetusta ylhäisemmästä kasvista on kuitenkin viisi kuudetta -osaa afrikalaista syntyperää ja ainoastaan kuudes osa endeemillisiä eli -kotimaisia, jotavastoin Kanaarian saaristossa immigreeranneet kasvit -ovat eurooppalaisia. - -Saariston tärkeimmät viljalajit ovat maniok, maissi ja mustat pavut. -Paljon viljellään myöskin hedelmiä, niinkuin banaaneja, appelsiineja ja -kurkku-kasveja. S. Antao'sta saadaan pumpulia ja kahvia, joka kuuluu -maailman paraimpiin lajeihin, Fogo'sta "troopillista viiniä", arvokasta -tupakkaa ja sokuria. Purgueira nimistä Euphorbiace'iä Jatropha curcas -L. viljellään sen rasvaisten siementen tähden, joista valmistetaan -erästä lajia risiiniöljyä, ja se tuottaa vuosittain saaristoon 800 -tuhatta markkaa eli melkein puolet sen koko ulosviennin arvosta. Se on -lisäksi erinomaisen helppoa viljellä, sillä se kasvaa kaikista -hedelmättömimmillä ja kuivimmilla paikoilla. - -Saariston kallioilla kasvaa erästä Roccella nimistä jäkälää, josta -saadaan orselji nimellä tunnettua punan sinervää kallisarvoista väriä, -vaan sen kokoaminen on portugalilaisen hallituksen monopoolina, joka -sille vuosittain tuottaa puoli miljoonaa markkaa. - -Saariston vuoret ovat suurimmaksi osaksi muinaisia tulivuoria ja täynnä -sammuneita kraattereita. _Pico do Fogo_ on usein historiallisellakin -ajalla ja viimeisen kerran vuonna 1847 purkanut kidastaan tulta ja -laavaa. Sen korkein huippu on 2,976 metriä merenpinnan yli. - -S. Antaossa ja Fogossa ovat vuoret ainoastaan laavaa ja tuhkaa, vaan -muissa on myöskin graniitti-, syeniitti- ja foyaiitti-kallioita sekä -sedimenteerejä vuorilajeja. - -Kaikki saaret ovat peitetyt keltaisella tai ruskealla pölyllä, jonka -tuulet ovat tuoneet muassaan Sahaarasta. Se laskeutuu kuin härme -kaikille esineille vielä 2 tuhannenkin virstan päässä Afrikan -mantereesta ja painaa niihin keltaisen tai punaisen värinsä. Afrikan -ohitse purjehtiessaan näkevät usein merimiehet, aamulla herätessään, -hämmästyksekseen laivain valkoisten purjeiden painuneen yöllä -ruskeiksi. - -Otettuaan Porto Grandessa suuria hiilivarastoja, jätti laivamme 24 -päivänä kesäkuuta Cabo Verden saaret. - -Sunnuntaina 28 päivänä kesäkuuta saavuimme aamupuolella _Kanaarian_ -saaristoon. - -Laivamme kulki 28 kilometriä leveän salmen läpi, joka eroittaa -_Gomeran_ saaren _Teneriffasta_. Se seurasi likeltä edellisen rantaa, -vaan oikealla puolella eroitimme epäselvästi myöskin Teneriffan vuorten -piirteitä. - -Gomeran saari on pienimpiä Kanaarian saariston seitsemästä pääsaaresta, -vaan paljoa pienempiä kuuluu saaristoon vielä lisäksi 9. Sen pinta-ala -on 378 neliövirstaa ja sen asukasluku nousee 12 tuhanteen. Se on -vuorinen, ja sen korkein kukkula on 1,340 metriä korkea. Sen rannat -ovat niin jyrkkiä, että asukkailla on vaikea sinne päästä muualta kuin -erityisiä teitä myöten. Saari näytti hyvin kasvavan metsää, jonka -sanotaan paraasta päästä olevan laakeripuita. Koko läntinen rinne, joka -näkyi laivaamme, oli täynään, toinen toisensa yläpuolella, valkoisia -taloja, jotka viljelyksillä ja metsiköillä olivat eroitetut toisistaan. -Niiden välissä kierteli mutkissa terrassintapaisia teitä. - -Pysähtymättä kulki Tamar salmen läpi, ja vähitellen katosivat -näkyvistämme nämät "Onnellisten saaret", _Insulae Fortunatae_, jolla -nimellä Kanaarian saaristo muinaisuudessa oli tunnettu. - -Keskiviikkona 1 päivänä heinäkuuta poikettuamme Lisboaan ja seuraavana -päivänä Vigoon, saavuimme sunnuntaina 5 päivänä heinäkuuta -_Southamptonin_ kaupunkiin Etelä-Englannissa, 24:tenä päivänä -senjälkeen, kuin Rio de Janeirosta olimme lähteneet. - -Oli siis kulunut liki viisi kuukautta siitä, kuin Tagus laivalla jätin -saman kaupungin, jonne nyt onnellisesti olin päässyt takaisin. - -Lontoossa vielä kolme viikkoa viivyttyäni, palasin sitten Parisin ja -Lübeckin kautta Helsinkiin, jonne saavuin 5 päivänä elokuuta (1885), -tuoden muassani hyvässä kunnossa viisi laatikollista brasilialaisia -kasvikokoelmia, niiden joukossa suuren luvun ennen tuntemattomia -kasvi-lajeja. - - - - - - - - -End of Project Gutenberg's Matkustus Brasiliassa, by Edvard A Wainio - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MATKUSTUS BRASILIASSA *** - -***** This file should be named 50362-8.txt or 50362-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/0/3/6/50362/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/50362-8.zip b/old/50362-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 407cd02..0000000 --- a/old/50362-8.zip +++ /dev/null |