diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50279-8.txt | 3070 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50279-8.zip | bin | 70454 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 3070 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..d7f241b --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #50279 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50279) diff --git a/old/50279-8.txt b/old/50279-8.txt deleted file mode 100644 index ef718af..0000000 --- a/old/50279-8.txt +++ /dev/null @@ -1,3070 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Johan Tobias Beckin elämäkerta, by Eero Hyvärinen - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Johan Tobias Beckin elämäkerta - -Author: Eero Hyvärinen - -Release Date: October 22, 2015 [EBook #50279] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JOHAN TOBIAS BECKIN ELÄMÄKERTA *** - - - - -Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen - - - - - - -JOHAN TOBIAS BECKIN ELÄMÄKERTA - -Koonnut - -Eero Hyvärinen, pastori - - - -Otava, Helsinki, 1906. -Oy Kuopion Uusi kirjapaino. - - - - - - -SISÄLLYS: - - 1. Nuoruus ja opintoaika. - 2. Papillinen toiminta. - 3. Yliopistollinen toiminta. - - - - -Vuoden 1800 kummankin puolen esiintyivät vallinneen _järkeisuskon_ -hedelmät kaikkien nähtäville. Kirkot olivat tyhjentyneet, seurakunnat -ja vallassaolijat ylönkatsoivat uskontoa ja etupäässä luonnollisesti -sen edustajia, pappeja ja kirkkoa. Etenkin Pohjois-Saksassa toivoivat -monet, että kristinusko oli muutamien vuosien kuluttua kokonaan -häviävä maailmasta. Samaa ennustivat varsinkin Ranskan oppineet, -kuten esim. Voltaire. - -Mutta Jumala itse kutsui järkyttävillä tapahtumilla ihmisiä -mielenmuutokseen ja uskoon. Sellaisia oli Ranskan _vallankumouksen_ -kauhistava kehitys, sitten _Napoleonin_ sortovalta ja tämän -kaikkivaltiaan odottamaton nöyryytys Venäjällä, niin myös -kansallishengen, varsinkin Preussissa herääminen ja innostuminen sekä -_vapautussotien_ voittoisa päättyminen. - -Näin antoi Jumala hänen puoleensa kansojen seasta korotettuihin -hätähuutoihin vastauksen, ulkonaisen avun. Ja niille, jotka ikävöivät -ja etsivät itseään Jumalaa ja hänen henkilahjojaan, vastasi hän -myöskin. Vastauksena olivat ne uskonnolliset heräykset, joita -tapahtui kaikissa osissa Saksanmaata, ja kaikissa kansankerroksissa -ja joita jatkui useampia vuosikymmeniä. - -Ajan vakavuus ja eräät syvemmin ajattelevat tai Raamatun -totuudellisuudesta vakaumuksen saaneet yliopistojen opettajat -auttoivat osaltaan, että syntyi uusi sukupolvi jumaluusoppineita, -jotka kirkoissa ja kouluissa julistivat taas avoimesti Kristusta -ja hänen armoansa sekä totuuttansa. Epäkirkolliseksi käyneen ja -vetistyneen kirkkoveisuun ja kirkkorukousten ynnä maallistuneen -kirkkomusiikin täytyi antaa sijaa vanhalle, voimakkaalle veisuulle -ja muulle vanhalle koetusti hyvälle tavalle. Rappiolle joutuvia -kirkkoja korjattiin, niiden alastomia seiniä kaunistettiin -kristillisillä taideluomilla. Aivan toisin kuin ennen astuttiin -rohkeasti Raamatun, Kristuksen ja kirkon vihollisia vastaan kirjoin, -sunnuntailehtisin ja kirkollisin sanomalehdin. Kirkon ja hurskasten -arvo ja vaikutus kohosi voimallisesti ruhtinasten suosion ja sen -kautta, että kunnollisia maallikkoja aljettiin käyttää yhteistyöhön, -mutta kaikkein enin sen kautta, että etevät jumaluusoppineet ja -kirkonmiehet eivät enää jättäneet kristinuskon levittämistä pakanain -sekaan yhtä vähän kuin kansassa oleman epäuskon, siveellisen -rappeutumisen ja ulkonaisen kurjuuden poistamista yksinään pietistein -asiaksi, vaan yhtyivät heidän kanssaan _ulkolähetyksen_ ja -_sisälähetyksen_ toimintaan. - -Mutta tämä uusi vireys kirkon, sen aseman ynnä 17 vuosisadan -mukaisen puhdasoppisuuden hyväksi sekä lähetysasian ja muun -monitoimisen puuhan halu samoin kuin pääasiallisesti Zinzendorfin -aikaista mallia tavoitteleva saarna ja hurskauden muoto toi mukanaan -samalla vanhoja ja uusia _vaaroja_ ja _vaurioita_. Ajanjaksona -1827-1878, jonka keskivaiheilla eräissä suhteissa samanlaisia -kansankelvottomuuksia Europassa sattui kuin nykyäänkin ja jolloin -toisaalta Raamattua polkeva tieteileminenkin oli voimakas, ei liene -kukaan evankelis-luterilaisten keskuudessa niin terävästi osottanut, -mikä koko aikakauden hurskausriennoissa on jumalallista ja mikä -inhimillistä eikä taas niin vakuuttavasti ohjannut kristittyä Jumalan -omaan sanaan, _Pyhään Raamattuun_, kuin _Johan Tobias Beck_. - - * * * * * - -Kunkin ihmisen elämä muodostuu kahden tekijän yhdysvaikutuksesta. -Toinen tekijä on Jumala, kunkin elämän johdattaja, muodostaja ja -hallitsija. Toinen tekijä on oma tekemisemme ja jättämisemme, -tahtomisemme ja vaikuttamisemme. Elämän taito meihin ihmisiin nähden -on siinä, että annamme Jumalan johdon vallita omaa tahtoamme ja -toimintaamme sekä niin, Jumalan johdon rajoissa eläen, kilvoittelemme -saavuttaa päämäärän, elämän kruunun. Ajallisen elämämme täytyy -siis, toisin sanoen, saavuttaa päämääränsä tulevaisessa elämässä. -Meidän täytyy ajallisesta elämästämme viedä mukanamme jotakin -iankaikkisuuteen. - -Sen miehen elämässä, jota tässä on aikomus lyhyin piirtein kertoa, on -äsken sanottu aivan erityisessä mielessä merkillepantava, miten hän -varhaisesta nuoruudestaan oppi asettumaan Jumalan johtoon ja miten -hän, varovasti ja uskollisesti sitä seuraten, yhä enemmän muodostui -siksi, mitä kaikki, jotka hänet tunsivat, hänessä ihmettelivät ja -kunnioittivat: kokonaista miestä, hurskasta kristittyä, todellista -kirjanoppinutta, joka oli yhtä lujasti juurtunut uskossa kuin rikas -tuntemisessa ja väkevä uhrautumassa rakkaudessa. - - - - -1. Nuoruus ja opintoaika. - - -Johan Tobias Beck syntyi helmikuun 22 päivänä 1804 Balingen-nimisessä -pikkukaupungissa Wyrttembergin kuningaskunnassa Etelä-Saksassa. -Vanhempansa olivat yksinkertaista, kunnollista porvaristoa. Isänsä, -saippuatehtailija Tobias Beck ei ollut varaton ja nautti naapurien -keskuudessa semmoistakin arvoa, niin että toimitti kaupungin -raatimiehen virkaa. Hän oli kyllä Jumalaapelkäävä mies, mutta -ei, pojan oman arvostelun mukaan, elävässä uskossa Kristukseen. -Siihen sydämmentilaan pääsi hän vasta kuolinvuoteellaan. Äiti sitä -vastoin, leipurimestari Rollerin tytär. Anna, oli jo kodista saakka -tuonut perintönä mukanaan rakkauden Jumalan sanaan sekä vilpittömän -hurskauden uskossa Jeesukseen. Hänestä tapasi arvosteluissaan liikoja -huolellisesti karttava poikansa sanoa: "hän oli uskollinen Herran -palvelijatar ja vertaisiansa on vähän". Puotipöydan takana istuessaan -oli hänellä aina esillä avattu Raamattu ja tuttaviensa kysymyksiin -vastasi hän: en koskaan saa kyllääni tämän kirjan lukemisesta. Ei -siis ihme, jos niin innokkaan raamatunlukijan poikakin jo ripille -päästettäessä hämmästytti seurakuntalaisia Raamatusta opituilla -vastauksillansa. - -Johan Tobias oli vanhempiensa ainoa lapsi. Luonnollista oli, että hän -sai kokea hellää rakkautta sekä kotonaan että äitinsä isän luona. -Etenkin viimemainitulta, jonka kasvoista loisti Jumalan rauha, sai -poikanen eläviä vaikutuksia mieleensä, millainen oikea kristitty on. -Vaikka hurskaus ei kuljekaan aina, niin kuin muu tavara, perintönä -vanhuksilta ja esivanhemmilta lapsiin, niin syttyy kumminkin -uskonelämä toisten uskon esikuvasta ja hengellisesti elävä herättää -myös aina uutta hengellistä elämää. Sen tähden on aina suuri merkitys -sillä, millaisessa piirissä, millaisessa hengellisessä ilmanalassa -kukin saa nuoruutensa ajan viettää. Nuorella Tobiaalla oli onni saada -myöskin koulussa nauttia sellaisen opettajan johdatusta, joka edisti -hänen hengellistä edistymistään samassa hengessä kuin koti sitä teki. - -Rakkaus luontoon, minkä kotiseudun ihana ympäristö oli herättänyt, -rakkaus Raamattuun äidin esikuvan ja opetuksen mukaan, yhdessä -ahkeruuden ja tunnontarkkuuden kanssa, olivat jo varhain esiintyviä -piirteitä nuoren Tobiaan luonteessa. Tämä kaikki teki hänet rakkaaksi -opettajilleen ja käänsi heidän huomionsa häneen. Synnyinkaupunkinsa -pastori Osiander, joka hänet päästi ripille, kehotti häntä -valmistautumaan papiksi, huomatessaan sen tarkkuuden, millä Tobias -tajusi hänen opetuksiaan. Vähitellen kypsyikin nuorukaisen mielessä -päätös, opiskella sanottua tarkotusta varten. - -Isällä oli aivan toiset ajatukset ainoan lapsensa tulevaisuudesta ja -ainoastaan vaivalla onnistui viimein uskolliselle pastorille saada -isänkin myönnytys pojan päätökseen. Tobias oli jo vuotta vanhempi, -kuin niiden tuli olla, joita Wyrttembergissä otetaan erityiseen -seminaariin papeiksi valmisteleimaan. Miltei yli voimiensa luki -hän nyt, voidakseen suorittaa pääsytutkinnon. Hyvästi sai hän -tutkinnon suoritetuksi, mutta ponnistuksesta oli seurauksena alku -myöhempään sairaloisuuteen. Hänet määrättiin oppilasten jaossa -Urachin seminaariin, jonne viedessään isä vielä ehdotteli, että -käännyttäisiin takasin, mutta Tobias pysyi päätöksessään. - -Aikuisena miehenä on hän itse kertonut tästä elämänsä -kehityskohdasta: "Syksyllä vuonna 1818 pääsin oppilaaksi vasta -perustettuun Urachin seminaariin, jossa viivyin neljä vuotta. -Arvostelen nämä vuodet en ainoastaan elämäni onnellisimmiksi, vaan -myös enin siunatuiksi. Seminaarimme ystävällisessä hiljaisuudessa, -uskollisessa liitossa useampien ystävien kanssa oli meille -pyhä nautinto eikä raskas kuorma tieteen alalla, erittäin -ystävällismielisten opettajien johdolla, yhä etemmä tunkeutua. -Etenkin yhden sikäläisen opettajan ystävällisessä ja tosi-isällisessä -hoidossa kehittyi entisen hyvän tottumuksen uskonnollinen siemen -yhä enemmän vapaaksi, itsetietoiseksi rakkaudeksi jumalallista -esikuvaamme kohtaan ja yhä selvemmäksi kristillisyydessä olevan -Jumalan voiman tuntemiseksi. Tämä tähti on johtanut minua läpi -vuotten, etenkin siihen aikaan opiskelevaa nuorisoa ympäröivän -kiusauksen." - -Urachissa ollessaan liittyi Beck varsinkin kahteen koulukumppaniinsa. -Toinen oli Matias Schneckenburger, joka myöhemmin jumaluusopin -professorina Bernissä saavutti etevän maineen ja oli lahjakkain -seminaarin oppilaista. Myöhemmin edusti hän kyllä toista suuntaa -jumaluusopissa kuin Beck, vaan jo tähän aikaan yhdisti heitä -etupäässä tieteelliset harrastukset. Sydämmensä tarvetta vastasi -enemmän seurustelu toisen nuorukaisen kanssa, jolla uskonnon asiassa -oli sama vakavuus kuin hänelläkin. Hänen nimensä oli Kristian -Rudolf Flad, jonka Beck usein vei mukanaan lupa-ajaksi Balingeniin -ja jonka kanssa hän oli ystävyydenliitossa ystävän aikuiseen, -vuonna 1830 tapahtuneeseen kuolemaan asti. Fladin välityksellä -tuli Beck tutuksi veljesten Ludvig ja Wilhelm Hofackerin samoin -kuin näiden vanhemman ystävän Albert Knappin kanssa. Beckin ja -Fladin Urachissa ynnä Wilhelm Hofackerin välillä Stuttgartissa -sukeutui ystävällinen kirjevaihto, joka pääasiallisesti koski heidän -sisällistä elämäänsä ja opinnoitansa. Ihmetellä täytyy vakavuutta, -millä nämä seitsentoistavuotiaat pyrkivät edistymään sisällisesti ja -ulkonaisesti sekä kehottivat ja neuvoivat toisiansa. - -Otamme tähän otteita Beckin kirjeestä Wilhelm Hofackerille. Hän -kirjoittaa: - - "Olen päättänyt Reinhardin saarnojen ohella ottaa Luteruksen - kirjat jokapäiväiseksi uskonnolliseksi yksityislukemisekseni, - johon aina käytän aamuisin ajan 6:sta 7:ään; iltasilla kello - 8-10 luen Uutta Testamenttia. Jos sinä joskus tapaat harrastusta - ansaitsevaa kirjallisuutta laveammassa merkityksessä samoin kuin - uskonnollisessakin, niin pyydän sinua, rakas veli, minullekin - sellaisia ilmoittamaan. - - "Sinä et näy, viimeisen kirjeesi mukaan, hyväksyvän minun - mietteitäni meidän jo nyt muiden ihmisten hyväksi aljettavasta - toimestamme; meidän tulee odottaa, kunnes Herra meissä puhdistaa, - mikä Hänen edessään ei kelpaa. Milloin tulee se aika, rakas - veli, jolloin sinä taidat arvostella itsesi puhtaaksi, siis - kykeneväksi laajempaan vaikutukseen sen mukaan kuin tämä on - sinulle mahdollista? Mitä varten panna kynttilää vakan alle? - Mutta että kullakin meistä on valopuolensa, sen kieltäminen olisi - Jumalan pilkkaamista. Voimmeko Jumalaa Jeesuksen mielen mukaan - kunnioittaa, ellemme pidä Häntä esikuvanamme? Ja Hän sanoo: - 'Minun Isäni vaikuttaa aina tähän asti ja minä vaikutan myöskin. - Minun ruokani on se, että minä teen Hänen tahtonsa, joka minut - lähetti ja täytän Hänen työnsä. Siinä minun Isäni kunnioitetaan, - että te teette paljon hedelmää.' Miten muutoin tulee sitten - meidän rakkautemme muihin ilmetä? Rakastakaamme ei sanoilla eikä - kielellä, vaan työllä ja totuudella. En voi vakuuttaa itseäni - sinun lauseistasi ja uskon, että, jos ihminen ei mistään muusta - syystä kuin puhtaasta rakkaudesta Jumalaan ja Vapahtajaansa - harrastaa tehdä hyvää kanssa-ihmistensä keskuudessa ja joka päivä - rukoilee Jumalalta apua, hän, niin heikko kuin onkin, varmaan ei - tule Jumalalta hylätyksi ja kantaa paljon hedelmää." - -Tästä näemme, että Beck ei voinut jo nuorukaisena ajatella -kristillisyyttä ilman toimivaa rakkautta lähimmäisten palvelemisessa, -ei kyllä kuumeentapaisessa levottomuudessa vaikuttaa jotain siellä -ja täällä, vaan siten ja siinä, missä elämän luonnolliset olosuhteet -niin vaativat. Niinpä näemme hänen jo Urachissa ahkeroivan palvella -toisia ja ottaa osaa heidän hätäänsä. Uskollisesti hoitaa hän -talvella 1819-20 sairastavaa ystäväänsä Schneckenburgeria ja viettää -kaikki lomahetkensä ystävän vuoteen ääressä, valmistaapa omilla -varoillaan ystävän synnyinpäiväksi hänen paranemisensa johdosta -pidot omenatorttujen tarjoilulla. Talvisin viettivät nämä molemmat -ystävykset usein lepohetkensä pyhäpäivinä seminaarin kirjansitomossa -ja opettivat vointinsa mukaan tiedonhaluista kirjansitojan sälliä. -Toisen kerran käyttää hän tarjoutunutta tilaisuutta useampina -sunnuntai-iltoina kahdelle yksinkertaiselle talonpojalle, jotka -mielellään halusivat tietää jotakin uskonpuhdistuksen historiasta, -kertoella sen täydellisesti. Kahdelle köyhälle pojalle antoi hän myös -ilmaiseksi opetusta. - -Eräälle köyhälle koulukumppanille hankki hän yhdessä -Schneckenburgerin kanssa kaikessa salaisuudessa tarpeelliset -kirjoitustarpeet; toisen kerran kokosi hän kumppanien keskuudessa -apuvaroja eräälle vesitulvan tähden vahinkoa kärsineelle myllärille -Balingenin läheisyydessä, jonka kohtalosta oli isältänsä saanut -kuulla. Syntymäpäivänänsä koki hän itselleen iloa valmistaa sillä, -että lahjoitti köyhälle koululaiselle vaatteita, jotka itselleen -olivat pieniksi käyneet. Näistä pienistä piirteistä näemme, että, -niin ahkera kuin opinnoissaan olikin, hän ei elänyt ainoastaan -kirjojensa kanssa, vaan että hänellä oli tarvis seurustella ihmisten -kanssa, joiden ympäröimänä elää ja että hänellä on avonainen silmä -heidän iloilleen ja suruilleen. - -Mutta samoin kuin hän mielellään antautui palvelemaan toisia, sai hän -Urachissa ollessaan uskollisia ystäviä, jotka isällisesti neuvoen -ja kehottaen auttoivat häntä eteenpäin. Nimenomaan kiintyi hän -professori Köstliniin, joka myöhemmin tuli seminaarin johtajaksi ja -jonka kokeneita neuvoja hän kaikissa tärkeissä kysymyksissä haki -ja saikin. Köstlin ymmärsi kristillisessä hengessä innostuttaa -tulevia jumaluusoppineita tutkimaan klassillista vanhaa aikaa sekä, -tiedon alalla edistämisen ohella, vaikuttaa myös hyväätekevästi -oppilaittensa luonteenkehitykseen. Beck, joka tiedonjanossaan -harrasti pakollisten lukujen rinnalla paljon muitakin lukuja, pyysi -näihinkin nähden Köstliniltä neuvoja ja jätti hänen arvosteltavikseen -kirjallisia kyhäilyjänsä. Suurinta kiitollisuutta tätä opettajaa -kohtaan on Beck tuntenut aina ja lausuikin Köstlinin haudalla: "Ei -ole imartelulla, vaan sydämmen pohjasta lausuttua, kun sanon: ei -ketään muuta opettajaa ole minun niin paljosta kiittäminen kuin -juuri tätä, jonka luut edessämme lepäävät; -- hän oli minulle ei -vain opettaja, hän oli minulle alusta alkaen isällinen ystävä. Hänen -ulkonainen olemuksensa saattoi nuoruuden elokkaisuudelle kyllä -tarjota vähemmän, kuin sen toivo ja tarvis on, mutta sisällinen, -kunnollinen ydin tuntui ja näkyi kumminkin jollain tavalla kaikille. -Minua ainakin veti lempeä vakavuus ja mielen hiljaisen koossaolemisen -ilme, joka koko hänen olennostaan näkyi, sekä tutkivan ja kokeneen -hengen tarkka puhetapa sellaisella voimalla puoleensa, että minä -täydellisesti luotin häneen ja olin pakotettu minulle mielellään -suotuina tuttavallisen seurustelun hetkinä avaamaan kunnioitetulle -opettajalle sisimmät ajatukseni sekä jatkamaan tätä myöhemminkin -vielä kirjeellisesti. Ne eivät olleet kysymyksiä vain tieteellistä -laatua, joille minä etsin ja löysin ratkaisun; ne olivat sisällisen -elämän kysymyksiä, jotka nuoren kehittymisaikana häilyvää, -kokematonta sydäntä syvimmässä pohjassaan liikuttavat ja joiden -ratkaisu, niin taikka toisin, enimmäkseen kaukaiseen tulevaisuuteen -vielä vaikuttaa. Niin jäin neuvoa ja ohjausta, josta minulla -nyt vielä on siunausta, etenkin ohjausta _yhteen_ tarpeelliseen -ja totuuden jumalalliseen lähteeseen, jolla minä innostuin ja -vahvistuin voittamaan kunnianhimoisen tiedonjanon ja tuon laajalle -levinneen kiusauksen sokaiseman viehätyksen, etsiä ensimmäisin ja -korkein tavarani juuri siinä, mitä nuoruuden ja tieteen touhussa -niin helposti kohdellaan viimeisimpänä ja vähäisimpänä. Minä pidän -tämän jaloimpana kalleutena, mihin ihmishenki voi toista auttaa ja -sen tähden armottakoon ja siunatkoon Jumala vainajaa etenkin siitä -avusta, mitä hän on minulle suonut." - -Tästä kiitollisen oppilaan tunnustuksesta huomaamme ei ainoastaan -sen, miten uskollisesti opettaja oli hoitanut tehtäväänsä oppilaisiin -nähden, vaan saamme luoda myöskin silmäyksen Beckin sisälliseen -elämään tänä hänen Urachissa oloaikanansa ja näemme, mitenkä hän -silloin jo tämän opettajan johdossa sai vakavan sisällisen aseman -evankeliumiin nähden. - -Samaan suuntaan edistävästi vaikutti myöskin seurustelu Mezingenin -pastori Dsianderin, Beckin Balingenissa olleen opettajan veljen -kanssa. Mezingenissä, noin 8 kilometrin päässä Urachista, -kävivät nuoret seminaarilaiset usein sunnuntaisin, olivat -Jumalanpalveluksessa ja seurustelivat pastorin kanssa, joka -itsellensä ja virkaansa nähden pani suuret vaatimukset. Tämä -seurustelu vaikutti siunausta tuottavasti myöhemmälle ajalle. - -Useammalta taholta kehotettuna saarnasi Beck ensimmäisen saarnansa -Ap. T. 10: 34-41 jo vuonna 1820 Heselwangenissa, eräässä Balingenin -syrjäseudussa. Syyskuussa vuonna 1822 päättyi Urachissa oloaika -tutkinnolla, joka oikeutti yliopistoon Tybingenissä ja siinä olevaan -'Stiftiin' eli papeiksi aikovia varten perustettuun yhteiskotiin -pääsemiseen. Beck suoriutui tutkinnossa kunnialla ja opettajansa -Urachissa antoivat hänestä todistuksen: "Beck on luotettava, -säännöllinen, uskonnollinen, ei saanut neljään vuoteen pienintäkään -rangaistusta, antoi lukujensa ohella tunnollista ja huolellista -opetusta." - -Talvilukukaudella 1822 alkoivat nyt siis hyvin valmistuneelle -nuorelle miehelle yliopistoluvut eli varsinainen valmistautuminen -tulemaan toimeensa. Useimmat jumaluusopin ylioppilaat Wyrttembergissä -pyrkivät yliopistossa lukuajakseen jo mainittuun jumaluusopilliseen -Stiftiin, jolla tarkotetaan runsailla varoilla varustettua laitosta, -missä nuoret miehet saavat maksuttomasti huoneen ja koko ylläpidon -ja jossa jokaiselle oppilaalle määrätään varma opiskelujärjestys -samoin kuin siinä vallitsee tarkka elantojärjestys muutenkin. -Ymmärrettävää on, ettei itsenäisille luonteille aina tunnu helpolta, -alistua kaikissa laitoksen järjestykseen ja nähdä olevansa vartioitu -joka askeleella, vaikka toisaalta on myönnettävä, että juuri tämä -kuri ja kasvatus, opiskelujen tarkka järjestys ja säännöllinen -elämä monipuolisesti tuottaa hyviä hedelmiä nuoriin ylioppilaisiin -nähden. Olisiko sellaiselle luonteelle, kuin Beckin oli, joka kaiken -tunnontarkkuuden ohella määrättyyn järjestykseen nähden, kumminkin -suuresti halusi vapaata yksilöisyytensä kehitystä ja kasvamista, -säännöllinen olo tässä laitoksessa vaikuttanut hyödyllisesti, on -ehkä epäiltävää. Mutta asianhaarat satuttivatkin niin, että hän -tuli kaikkiaan vain neljä lukukautta asuneeksi laitoksessa ja että -hänelle tälläkin ajalla myönnettiin aivan erityistä vapautta syystä, -että hän jo kahden lukukauden päästä sairastui maksatautiin, joka -teki säännöllisen osanoton luennoihin hänelle mahdottomaksi. Muun -opiskeluaikansa, aina syksyyn 1826, opiskeli Beck siis yksinään -ja vain lyhyen ajan hän voi käydä professorien luennoilla. Jumala -itse otti hänet paljoa kovempaan kurikouluun kuin laitoksessa olisi -ollutkaan, otti hänet erilleen, pani murheen ja kovan ruumiillisen -vaivan kouluun. Itse hän lausuu siitä seuraavasti: - -"Päästyäni yliopistoon Tybingenissä syksyllä 1822 ei tutkimus ja -kilvoitus näkymättömän helmen saavuttamiseksi lakannut. Sen vain, -mitä nuorukainen välittömästi ja rehellisesti omaan sydämmeensä -ja toimintansa ahtaassa piirissä oli omistanut, täytyi nyt -laajentuneessa piirissä ja moninaisten sisällisten ja ulkonaisten -kokemusten sekä tapausten aikana uudestaan juurtua, lujentua -ja kehittyä. Moni asia, mikä aikaisemmin oli voitettu, näytti -menetetyltä, mutta korvautui toisaalta jälleen. Tässä kuolevaisessa -ruumiissa, maallisessa asuinsijassamme, joka vaivaa sielua (Wiis. k. -9: 15) ja rasittaa hajaantunutta mieltä, ei hengen vakava taistelu -koskaan lakkaa; päin vastoin täytyy sen, mitä vanhempien huoli ja -opettajain taito varhaisemmalla iällä heikkona sinapinsiemenenä -istutti, enentyä ja täydentyä varjokkaaksi puuksi. Ulkonaisestikin -sai oloni Tybingenissä vakavan leiman, kun keväällä 1823 tulin -vakuutetuksi, että maksaani olin saanut vaarallisen vian. Sydäntäni -vihloi nähdessäni täten parhaassa nuoruuteni iässä itseni siirretyksi -äkkiä täyden terveyden entisestä voimasta sairastavaksi. Usein olivat -ihmiset minut ylönantaneet, mutta Jumala ei. Opin yhä innokkaammin -pitäytymään Pyhän Raamattumme ihanaan lauseeseen (2 Kor. 4: 16): -'Waikka meidän ulkonainen ihminen turmellaan, niin sisällinen -kuitenkin päivä päivältä uudistetaan.' Niin usein ja niin paljon -kuin tuo rasittava vaiva minua opiskeluissani keskeyttikin, avautui -kuitenkin siinä minulle koulu, jommoista en yhdenkään oppineen luona -olisi saanut ja josta minä Herralle, joka haavoittaa mutta parantaa -myöskin, annan vilpittömän kiitoksen; sillä varmaan juuri pilvisellä -säällä kylvetään moni siemen, joka ei ehken onnistu päivänpaisteella." - -Näin ohjautui Beck ruumiillisen vammansa kautta opiskeluaikanaan -syvemmälle Raamattuun sekä panemaan kaiken turvansa Jumalan -sanaan ynnä totuudeksi käsittämänsä heti toteuttamaan työssä -ja elämässä. Tällä tapaa kehittyivät ja lujittuivat hänessä jo -yliopistoaikana hänen jumaluusoppinsa peruspiirteet; ne syntyivät -vakavasta totuuden tuntemisen kilvoituksesta rukouksen ohella ja -tuskien tulessa. Uskollinen, pitkittyvä Raamatun tutkiminen ja -tieteellisten järjestelmien sekä filosofisten ajatussuuntien vakava -miettiminen, suuntien, jotka siihen aikaan aivan erityisesti mieltä -liikuttivat ja niitä moninpuolisesti toisiaan vastaan nostattivat, -kasvattivat osaltaan nuorta miestä. Ja vaikka hän siis tuli -enimmän osan yliopistoaikaansa lukeneeksi itsekseen, oli hänellä -yhä ahkeran kirjevaihdon kautta isällisenä neuvojana rakastettu -opettajansa Köstlin Urachissa. Tämä neuvoi kaikki kokemukset ruumiin -heikkoudestakin muuntamaan tutkimisen esineeksi; "sellainen kokemus -voi" -- hän kirjoitti -- "muuttua tutkimiseksi, jota ei muiden -tutkimisten raskaalla kullalla voida mitata." Ja koska nämä neuvot -epäilemättä ovat olleet Beckin kehittymiseen nähden ratkaisevaa -laatua, otamme tähän hiukan useampia otteita niistä. Aina on niissä -jatkuvaan yksityiseen Raamatun, etenkin Uuden Testamentin tukemiseen -kehotusta. "Että Te sen ohessa selityksiin nähden pitäydytte -varsinaisiin sankareihin, kuten Luterukseen, sitä ette tule katumaan. -Kumminkin suositan luettavaksenne myös Meyerin Raamatunselitystä ynnä -Qwesnelin Uutta Testamenttia. Muutoin johtaa Raamatun tutkimisessa -vilpitön pyrkimys, yhdessä sisällisen, välittömän ylentymisen kanssa -iankaikkiseen valkeuteen, kutakin löytämään sen tien, joka hänet vie -sydämmen rauhaan. Elävään tuntemiseen pyrkimyksenne, jossa ette jätä -yksipuolisesti syrjään elämää ettekä tuntemista, saavuttaa varmaan -oikean palkkansa." Ja näin luki siis Beck Raamattua siten, kuten hän -myöhemmin pani oppilaittensa velvollisuudeksi Raamatun tutkimisen -sanoilla: "Lukekaa Te Raamattua ilman monia selityskirjoja, mutta -totuutta etsivin sydämmin. Lukekaa eteenpäin, kunnes joudutte -kohtaan, joka tunkee sydämmeenne ja omaantuntoonne! Siinä pysähtykää -ja antakaa sanan itsehenne vaikuttaa. Lukekaa eteenpäin ja jos -tulette kohtaan, mitä ette vielä ymmärrä tai mihin pahenette, niin -antakaa sen kohdan toistaiseksi jäädä silleen ja lukekaa eteenpäin. -Rukoilkaa vakavasti ja pyrkikää sanan mukaan elämään, niin saatte yhä -enemmän selvyyttä. Ottakaa itsellenne usein pitkittyvä yhtämittainen -aika pitkittyvään yhtämittaiseen Raamatun viljelemiseen, että -Jumala saa Teitä opettaa, s.o. oppikaa ja harjoittakaa itseänne yhä -eteenpäin yhdistämään Raamattu Raamattuun, kaikkeen nähden, mitä -Raamatussa luette, siitä itsestään käsitteet etsimään, Raamattua -Raamatusta ymmärtämään ja siitä kiven kiveen liittäen rakentamaan -Herran silmien edessä ja Herraa avuksi huutaen. Vaikka työ alussa -sujuukin heikosti, niin se kumminkin sujuu ja edistyy; mutta -kavahtakaa hätiköimistä, ettette luuloissa mene yli sen, mitä -selvästi käsitätte, ettette jonakin määrättynä aikana tahdo jotakin -kohtaa pitää kaikinpuolin selvänä ja varmana, vaan jättäkää hämärälle -oma aikansa ja käyttäkää sillä välin uskollisesti, mitä selvästi -olette käsittäneet. Oppilaan kuuliaisuus Raamatulle on ensimmäinen -iankaikkisen totuuden tuntemisen ehto. Sananl. 15: 33; Joh. 1: 46; 5: -39; 7: 17; 8: 31 seur." - -Tällaiseen oppilaan kuuliaisuuteen ei Beck itse ollut ensinkään -helposti, vaan ainoastaan kovien taistelujen kautta kehittynyt. -Varsinkin tuotti hänelle paljon levottomuutta ristiriita Kantin -filosofiian ja raamatullisen kristillisyyden välillä. Kokeet, -joita juuri silloin Tybingenissä tehtiin Kantin ja Kristuksen -sopusoinnussa olemisen hyväksi, enensivät vain hänen sisäistä -tuskaansa. Köstlin neuvoi hiljaiseen ja kärsivälliseen eteenpäin -pyrkimiseen. "Tuollaiset kokemukset", hän kirjoitti, "kuuluvat -ylevään jumalalliseen murhenäytelmään, jonka korkein kasvatus meidän -hengessämme panee toimeen ja jonka onnelliseen edistymiseen on -tarpeen vähemmin suru siitä, miten vastaisuudessa käynee, kuin into -täyttää rehellisesti itsekukin esiintuleva tehtävä. Luja totuuden -rakkaus ja tuo sisällinen toiminta, joka tulee kunnioitetuksi -vaikenemisella enemmän kuin puheella, voi tässä kaiketi yksin -varmaan auttaa." Beck seurasi tätä neuvoa ja voi myöhemmin eräälle -oppilaalleen kirjoittaa: "Voin Teille kokemuksesta sanoa: kestäkää -vain totuuden kuritusta, pysykää sanassa, niin pääsette sisällisen -sekavuuden tilasta sisälliseen totuuteen niin että huomaatte -itsessänne tuntemisen ja vapauden. Älkää siis vain karatko nykyisen -ja tulevan vaivan pelosta koulusta pois, jossa jo niin paljon olette -saaneet, kuin Teillä jo on; nämäkin sisälliset hengenmyrskyt kuuluvat -meissä teologeissa niihin vaivoihin, joiden kautta meidän täytyy -Jumalan valtakuntaan kulkea -- sisälle käydä, yhä runsaampi pääsy -iankaikkiseen valtakuntaan saada -- siellä on seppele, semmoista ei -yksikään yliopiston opettaja jakele." - -Ahkerasti tutki Beck sisäisten taistelujensa ja tuskainsa aikana -sen ajan etevimpiä dogmatiikkoja, uskonto-oppeja, ja Köstlin oli -näihinkin nähden uskollisena neuvonantajana. Hänen tasapuoliset -ja raittiit arvostelunsa sen ajan etevimmistä omat aivan -merkillisiä, ollakseen syrjäisen seminaarin opettajan lausumia: "De -Wetten teoksissa vaihtelevat selvät, hyvin hyvät yksityiskohdat -kevytmielisen lavertelun kanssa. Hänen järjestössään voitte, jos -ilman pahenematta sen läpi tutkitte, koetella sen lujuutta, mitä -tähän asti olette voittaneet; ainakaan ei Teitä tule se yhtään -ahdistamaan, koska tässä rakennuksessa on ilmaa kyllälti asua. -Marheinecke on jonkunlainen Augustinus, mutta hänellä on liian vähän -kritiikkiä; tätä taas ei puutu Schleiermacherilta; hänen kristillisen -uskon esityksessään osottautuu mies, joka ei voi rakentaa ilman -samalla särkemättä, joka menettely minun täytyy pitää enimmäkseen -liian hätäisenä ja riittämättömänä; en kuitenkaan millään tapaa häntä -kokonaan hylkäisi, kun hän juuri kristologiiassa hämmästyttävällä -tavalla lähentelee sitä, mitä minä pidän kristillisen uskon ja elämän -polttopisteenä." Kumminkin sai Beck kaikista näistä oppikirjoista yhä -vähemmän tyydytystä. Hän alkoi sen tähden itsetakeisesti yhdistää -Raamatun omia lauseita yksityisistä opinkappaleista ja täten tuli -hän vähitellen sen järjestön perille, joka on itsessään Raamatussa, -omisti Raamatun ajatukset ja näkökannan yhä enemmän itselleen ja -itseensä, niin että myöhemmin Nitzsh arvosteli: nykyajan teologein -joukossa ei ulotu Raamatuntuntemisessa yksikään Beckin tasalle ja -Hagenbach seurustellessaan Beckin kanssa sai vakaumuksen, minkä on -lausunut seuraavin kaunein sanoin: Luteruksen jälkeen ei ole kyennyt -enää kukaan sellaisella, Bachin urkuinsoittoa muistuttavalla voimalla -tarttumaan Jumalan sanan soittimiin kuin Beck. - -Myöntää tulee, että Beck on saanut puhdas-raamatullisen -oppijärjestönsä muodostamiseen vaikuttimia vanhemmalta -Tybingenin koulukunnalta. Siinä merkityksessä on hän "vanhempien -Tybingeniläisten" oppilas, joista on oikein sanottu, että he -rauhattomana aikana pitivät Kristuksen jumaluuden ja kristillisyyden -jumalallisuuden milt'ei hyljättyä lippua korkealla sekä puolustivat -ja pelastivat isien perinnön paremmalle aikakaudelle. Syvä -kunnioitus, joka noilla miehillä oli pyhää Raamattua kohtaan, tuotti -siunausta. Kun he täydellä todella pitivät Raamattua totuuden -kalliona, oli heidän opetuksissaan yhä jatkuvaa kehotusta kalliin -aarteen esille kaivamiseen. - -Muutoin saivat jo ylioppilasaikana Beckin kumppanit hänestä -sen vaikutuksen, että hän oli täydellisesti itsenäinen luonne. -Miten tarkkanäköinen ja syvälle ulottuva kritiikki vallitseviin -hengellisiin virtauksiin nähden hänessä jo nuorempana oli -tunnettavissa, osottaa selvästi hänen ystävänsä Wilh. Hofackerin -kirjeestä vuodelta 1827 seuraava kohta: "Sinun lauseesi ja -valituksesi vanhasta syntivimmasta, joka on kietoutunut kirkkoon -ja valtioon, saarnatuoleille ja kateedereille, olivat aivan kuin -minun sielustani vuotaneet. Mutta kuka on Augiaan tallin puhdistava? -Luulen Herkuleen voimankin siihen liian heikoksi. Itsensä Jumalan -täytyy antaa esille syöksyä mahtavan virran, joka siitä puhdistaa, -mitä vanhuuden nojalla on valtaa pitämässä. Yleensä huudetaan: -rauha! rauha! Niin rauha, joka siittää iankaikkisen kuoleman! -Huudetaan: valistusta! Niin -- valistusta, joka Jumalan silmien ja -Hänen viisautensa loisteen edessä kätkeytyy yöhön! Ja siinä, missä -isien vanha usko esiintyy, huudetaan: mystillisyyttä! Mitä meille -jää enää jäljelle, veli kulta? Kansan keskuudessa on yhä vielä -jotakin liikettä, ajan paino on saanut monen tuntoihinsa. Meidän -tehtävämme on koota jyväsiä akanoiden seasta ja valmistaa Herralle -kiitosuhri, piirittäköön meitä vaikka kuinka ylhäisempien paino ja -alhaisempien kylmyys, Herra ei anna meidän vajota. Jo aikaa olen minä -siitä mielipiteestä luopunut, että kristillisyys hallitsisi eikä -hallittaisi. Nyt ollaan miltei samalla asteella, kuin kristillisyyden -laita oli pakanallisessa Rooman valtiossa. Sallittua tai tuskin -siedettyä -- se on sanottava keskimääräksi. Mutta tämän takia ei se -kuitenkaan ole jumalallista voimaansa menettänyt. Kouluviisautta -varten emme kumpikaan ole syntyneet ja siitä ei olekaan maailma vielä -koskaan mitään innostavaa käännettä saanut." - -Pessimismi, synkkä näkökanta inhimillisiin puuhiin nähden ja -optimismi, valoisa näkökanta luottamuksessa Jumalan voimaan oli jo -aitaisin Beckin elämänkatsomuksena. Se ei ole kumminkaan estänyt -häntä Raamatun ohella tutkimasta myöskin teologisen kirjallisuuden -aarteita. Niinpä tutki hän Origenesta, Baco Berulamilaista, -Melanchtonia, Grotiusta ja Bengelin Gnomonia, arapian kieltä ja -kuten päiväkirjaansa on merkinnyt: "mieluimmin etsin virvoitusta -itselleni Luteruksen seurasta". Kunnollisilla tiedoilla varustettuna -ja sisällisesti verrattain kypsyneenä ja vakaantuneena voi hän täten -vuonna 1826, suoritettuansa papintutkinnon, jättää yliopiston. - - - - -2. Papillinen toiminta. - - -Ruumiillisesti oli Beck papiksi päästessään vielä yhä sairaloinen -ja lääkäri selitti, että vain säännöllinen jokapäiväinen elämä, -jommoinen yksin omassa vakinaisessa paikassa, vaan ei apulaisena -ollen, hänelle olisi mahdollista, voisi hänen terveyttänsä vahvistaa. - -Siihen aikaan oli tavatonta, että vasta papiksi vihitty -nimitettäisiin vakinaiseksi kirkkoherraksi. - -Beckin pääsy tämmöiseen asemaan selviää siitä, että yhdeltä -puolen halusi kirkollinen hallitus näin kunnollisen nuoren miehen -pysyttää papinuralla ja toiselta puolen voi juuri häneltä, ilman -edelläkäynyttä apulaispalvelusta, odottaa menestyksellistä vaikutusta -sellaisessa asemassa. - -Maaliskuun 5 päivänä 1827 nimitettiin Beck, sittenkuin monenlaiset -esiintulevat epäilykset olivat voitetut, kirkkoherraksi Waldthannin -pieneen maalaisseurakuntaan. Seurakunta, 435 henkeä pääkylässä ja -76 henkeä syrjäkylissä, Wyrttembergin koillisrajalla, oli sangen -rappiotilassa, kun kirkkoherran paikka oli ollut kauan avonaisena -eikä kukaan halunnut sinne hakea. Ulkonaisetkin olosuhteet jättivät -monille toivomuksille sijaa. Mutta niin nyt kumminkin kävi, että -vaikka ihmismieli olisi luullut apulaisena olon jonkun vanhemman -virkaveljen luona ehkä oleman terveellisen, Jumala johdatti paikkaan, -missä Beck yksinäisyydessään oli osotettu katsomaan vain Jumalaan -ja hänen valtaansa. Hänen isällinen ystävänsä Köstlin kirjoitti -tämän johdosta: "Tunnen vanhentumiseni, kun saan yhtä täkäläisen -seminaarin kasvattia jo vakinaisena kirkkoherrana tervehtiä. Älköön -pappisvirkaan varustautuminen, jonka tähänastisella ahkeroimisellanne -olette saavuttaneet, millään, mitä masentavaa, henkeä kuolettavaa -ja kylmentävää todellisuus voi tuottaa, Teiltä vähentykö, vaan -vaikeuksien voittamisen ohessa lisääntyköön yhä. Yliopiston jätettyä -tulette uuteen kouluun, joka, vaikka ei olekaan yliopisto, kumminkin -voi olla hyvin opettava ja on samalla heikompaa laatua." Niinpä -tulivatkin ne monenlaiset vaikeudet, jotka häntä hänen uudessa -asemassaan kohtasivat, hyväksi kouluksi käytöllistä virkaa varten. - -Monta vaikeutta voittamaan auttoi nuorta pappia oman perheen -perustaminen ja yhdessä-elo samanmielisen ynnä sydämmellisimmällä -rakkaudella häneen kiintyneen elämänkumppanin kanssa. Jo -useampia vuosia sitten oli Beck kihloissa Luise Fischerin, erään -virkamiesvainaan tyttären kanssa, joka äitineen asui Balingenissa. -Ylioppilasaikanakin oli hänellä persoonallisesta ja kirjeellisestä -seurustelusta rakastetun morsiamen kanssa paljon virvoitusta kovissa -vaivoissa, joita sairaloisuus tuotti. Ja kohta virkanimityksen -jälkeen vihittiin heidät pääsiäismaanantaina, huhtikuun 16 päivänä -Balingenissa ja 8 päivää myöhemmin muutti nuori parikunta uuteen -kotiinsa Waldthannissa. - -Pappina olonsa alkuajoista sanoo Beck: "Noudattamaan välittömyyttä ja -luonnollisuutta opin korkeassa tahi alhaisessa koulussa talonpoikien -keskuudessa Waldthannissa, ei paljaan saarnaamisen, vaan siihen -yhtyvän työskentelyn avulla vähässä, kouluhuoneissa, vainiolla ja -tiellä, mutta kaikkea harjottaen viisaudella sekä määrän jälkeen eikä -monitoimisuudessa." - -Väestö Waldthannissa oli siihen aikaan köyhänpuoleista ja vain -kyläntie yhdisti paikkakunnan tavalliseen maantiehen. Pappilana oli -auttavasti rakennettu maalaistalo, neljä pientä huonetta, joista vain -yksi oli siksi valoisa ja erillään, ettei navetan haju, lehmätkin kun -olivat saman katon alla, siihen tunkeutunut. Ränstyneiden huoneiden -korjaaminen oli alituisten ikävyyksien aiheena papin ja seurakunnan -välillä. - -Samoin oli palkankin laita. Se oli arvosteltu 471 guldeniksi, -josta rahana suoritettiin noin 70 guldenia, muu luonnontuotteina. -Osaksi köyhyydestä, osaksi vilpillisyydestä ja raakuudesta koettiin -luonnontuotteiden maksussa vähentää tuota vähääkin palkkaa. -Waldthannilaisia pidettiin yleensäkin sydänmaan röyhkeästi -käyttäytyvänä, taikauskoisena ja kurittomana väkenä. - -Kun Beck oli saanut valtakirjansa, merkitsi hän sen kuoreen -Raamatunpaikat: 1 Kor. 4:1-2; 12:4-7; 2 Kor. 1: 14 ja 24; 3: 4-7; -4: 5-8; 5: 20. Ken sellaisella mielellä papiksi lähtee, hänen -toiminnastaan voi jotakin toivoa ja onnitella seurakuntaa, joka -sellaisen papin saa. Yleensä olikin nuoren papin vastaanottaminen -ystävällistä. Pitäjän esimies ilmaisi kirjeessä ilonsa siitä, -että seurakunta saa niin tosikristillisen ja uskonnollismielisen -sielunhoitajan ja samaan suuntaan lausui kouluopettajakin. Mutta ei -muunkaanlaatuisia arvosteluita puuttunut. Vaan jo tulosaarnassaan, -jonka Beck piti tekstistä 1 Kor. 4: 1-5, osotti hän ei perustavansa -suosiolle eikä pelkäävänsä epäsuosiota, vaan että hän tahtoi -työskennellä Kristuksen palvelijana ja pitää Herran tuomion silmäinsä -edessä. Ihmisarvosteluihin nähden selitti hän heti saarnansa -alussa: "Moni suosiollinen arvostelu ei ole enemmän arvoinen eikä -ansiollinen kuin epäsuosiollinen sellainen, koskapa liian usein -kumpikin johtuvat ja kasvavat yhtä epäpuhtaasta maaperästä, nimittäin -itsekkäisyydestä ja sydämmen erehdyksistä". Hän tunsi luonnollisen -ihmisen juonet, mutta myös taivaallisen Isän uskollisuuden; siksi oli -hänelle sydämmen tarve ilmaista seurakunnallekin, mikä hän oli. Ja -kun Wyrttembergissä on vanha tapa, että pappi tulosaarnansa jälkeen -seurakunnalle lukee lyhyen elämäkertansa, päätti hän sen seuraavin -sanoin: "Jumala, joka aina tähän asti on minua auttanut sekä ilossa -ja surussa on osottautunut uskolliseksi Jumalaksi, on kyllä eteenkin -päin minua kuljettava armonsa edeltäsuunnittelemaa rataa. Mutta sitä -en voi jättää vielä erittäin tunnustamatta, että kaikilla teillä, -joita Hän käski minun vaeltaa samoin kuin niillä, joille minä omin -päin tahdoin mennä, tuo ainian kokemuksen vahvistama viisaimman -viisaus minulle on selvennyt, että yksi vain on tarpeellinen, että -yksi vain vie päämäärään, niin paljon kuin hommaa maan päällä -lieneekin, ja tuo ainoa tarpeellinen sisältyy sanoissa: 'Etsikää -ensin Jumalan valtakuntaa ja Jumalan hyveaarretta, niin kaikki muukin -teille annetaan.' Siihen auttakoon kaiken voiman ja kaikkien hyvien -lahjojen Jumala kallista seurakuntaani ja minua. Amen." - -Beck oli läpeensä käytännöllinen ja jo varhain tottunut ihmiselämää -juuri maalaisoloissa mitä terävimmin vaarinottamaan; hän oli tarkka -ihmistuntija, joka ymmärsi ulkonaisen kovan kuoren läpi havaita -paremman ytimen samoin kuin taas onton ja tyhjän, mikä mukavan -muodon takana piili. Siksi ei hän joutunutkaan hämilleen eikä -neuvottomaksi olosuhteisiin nähden, joita hänen tuli vain lähemmin -oppia tuntemaan. Maaperä oli kovaa, jota tuli viljellä tai, niin -kuin hän lähtösaarnassaan itse lausui: "viljelemätön keto, jossa -oli tarpeen heti alusta lujuutta ja terävää veitseä, että voi ensin -katkoa pahimmat villikasvit ja niittää pois rikkaruohon, ennen kuin -taivaallisten siementen kylvämistä ja viljelyä saattoi ajatella." - -Vain niin voimakas ja terve luonne kuin Beckillä oli, yhtä kaukana -kaikesta tunteellisuudesta ja pikaisia seurauksia tavottelevasta -puuhasta kuin kaikesta äkkinäisestä silmänräpäyksen mielijohteiden -seuraamisesta, voi menestyksellä työskennellä sellaisella peltomaalla -ja verrattain lyhyessä ajassa kuitenkin saavuttaa jo varsin selviä, -nähtäviä muutoksia. - -Beck oli tosin vain kaksi ja puoli vuotta tässä -esikoisseurakunnassaan, mutta oli kuitenkin saanut aikaan niin -paljon, että itsensä seurakunnanjäsenten kesken oli parempien -olojen harrastusta herännyt ja oltiin myöskin taipuvaisia toimiin -ryhtymään, siihen sijaan kuin alussa oli vastustettu uutta -kirkkoherraa vastenmielisenä uutuuksien vaatijana ja levottomana -henkenä. Seurakuutalaisia hallitsi kokonaan aineelliset pyrinnöt -ja olivat kumminkin, kun viettivät epäsäännöllistä elämää, -hyvinvoinnissa jääneet takapajulle. Lasten koulussakäyttäminen oli -heistä vain vastenmielinen rasitus, kirkossakäynti jotakin paljasta -tavannoudatusta, kirkolliset toimitukset, niin kuin kasteet ja -vihkimiset, olivat vain aiheena millekin, suhdattomiin juominkeihin, -joissa köyhimmätkin vaivalla ansaitut rahansa tuhlasivat. - -Kunnioitusta pappia kohtaan oli vähän. Niinpä tuli Beckin virassaolon -ensi aikana muuan mies lantataikko kädessä, jonka hän heitti -oven viereen, ja sitä vastaavassa puvussa pappilaan ilmoittamaan -kastetoimitusta. Kirkkoherra lähetti hänet kotiin huomauttaen, että -hänen tuli ensin pestä itseään ja pukeutua puhtaammasti sekä sitten -tulla uudestaan, niin häntä kuultaisiin. - -Tämän seurakunnan rappiotila oli seurauksena siitä, ettei vakinaista -pappia ollut kaukaan aikaan siinä ollut ja hyväksi osaksi edellisen -virantoimittajan syytä. Tämä, muuan vanha naimaton hulivili ja -metsästyksen ystävä, piti erityisenä hupinaan kahta suurta kissaa, -jotka olivat hänen alituiset seuralaisensa, niin että ne sunnuntaisin -seurasivat häntä kirkkoonkin, juoksivat saarnatuolin rappusia ylös -ja tavallisesti asettuivat papin kummallekin puolelle saarnatuolin -rintamanojalla. Eihän luonnollisesti tällöin ollut mikään ihme, -jos seurakunnassakin kaikki kunnioitus Jumalanhuonetta kohtaan oli -kadonnut. Joka pyhä syntyi kirkossa kylän poikien kesken verisiä -tappeluita parhaimmista istuinpaikoista, jommoisina pidettiin ei -niitä, mistä voi parhaiten nähdä papin, vaan nuoret tytöt. - -Mitä tarmokkaimmin alkoi Beck hävittää tällaisia raakoja tapoja -eikä kammonut anoa avuksi maallisen esivallan kättä vastenhakoisia -vastaan. Sillä siitä oli hän vakuutettu, että ilman ulkonaista kuria -ja järjestystä täytyy hengellisen vaikutuksenkin jäädä tehottomaksi. -Yöjuoksua, kirkossa nukkumista, leväperäistä koulussakäymistä ja -vallatonta käytöstä vastaan taisteli hän kiivaasti. Näytteenä -23-vuotiaan kirkkoherran jyrkistä sanoista saarnassaankin -mainittakoon seuraava lause, jota seurakunnassa vielä 50 vuoden -päästä muistellaan: "Ennen tulevat nuo kirkonpenkit taivaaseen -kuin te." Hänelle itselleen täytyi olla tärkeää, saada kokea, että -oli osunut oikeita keinoja käyttämään ja että lähtiessään voi olla -vakuutettu, että työ, joka oikeassa määrässä yhdisti vakavuuden ja -lempeyden, lain ja evankeliumin, myöskin niin huonolla maaperällä ei -ole turhaan tehty ja aikaa myöten kumminkin kantaa hedelmiä. - -Näiden käytöllisten kokemusten perusteella on Beck myöhemmin -professorina antanut neuvoja oppilailleen papinviran hoitoon -nähden. Ne ovat "Pastoraalioppi Uuden Testamentin mukaan" nimisessä -kirjassa, jonka Riggenbach painatti Beckin kuoleman jälkeen. Siitä -näkyy, missä hengessä hän itse virkaansa hoiti, miten hän yhdeltä -puolen kaikkialla ammensi Raamatusta johtoa ja miten toiselta puolen -tuollaisten käytöllisten kokemusten aikana hänelle Raamattu itse -avaantui uudessa valossa ja todisti kaikin puolin olevansa paras -ohjaaja. - -Puolikolmatta vuotisen vaikutuksen jälkeen Waldthannissa seurasi Beck -kehotusta hakea yliopettajan virkaa Mergentheimin kaupungin koulussa. -Mielellään olisi hän vielä kauemminkin työskennellyt tähänastisella -työpaikallaan, mutta kun seurakunta ei myöntynyt eräässä -palkkakysymyksessä, joka oli järjestettävä, hänen kohtuullisiin -vaatimuksiinsa, päätti hän ehdotettuun vaihtoon suostua. - -Maalaispapista tuli nyt kaupungin pappi ja koulunopettaja; -näin joutui hän uuteen kokemuksenkouluun, jossa oli seitsemän -vuotta ja joka vaikutti hyödyttävästi häneen. Itse hän lausuu -siitä seuraavasti: "Raaka-aineista alaa (Waldthannia) seurasi -pienoiskoossa eri sivistysasteita edustava muinoinen Saksan ritarien -paratiisi, Mergentheim, hovineen ja aatelistoineen, katolisineen -ja juutalaisineen sekä kolmenlajisine toimineen: minun tuli olla -evankelisena pappina itsenäisessä, vielä muodostumisen alaisesta ja -useista Herran maista kootussa seurakunnassa, rovastin sijaisena -välityksissä molempien piirivirastojen kanssa ja lyseon johtajana -alussa 27, myöhemmin 21 viikkotunnin opetusvelvollisuudella kaikissa -aineissa." - -Se oli todellakin paikka, jonka täytyi muodostua hänelle kouluksi, -missä oli pakko oppia tuntemaan kansan ja seurakunnan tarpeet -kaikkiin kerroksiin nähden sekä tutkimaan ja koettelemaan -niiden oikeaa käsittelemistä kirkossa ja koulussa, saarnassa -ja sielunhoidossa samoin kuin jokapäiväisessä elämässä. Niinpä -voitiinkin, kun hänen myöhemmin oli astuttava professorin -opetusistuimelle, hänen opetuksessaan selvästi huomata, että se -oli syntynyt käytöllisestä elämästä eikä ilman kansan todellisten -tarpeiden tuntemusta kotosin vain lukukammarista. - -Mergentheim, johon Beckin nyt oli muutettava, oli kauan aikaa ollut -Saksan ritarien omana ja oli, ritarikunnan suurmestarin pääpaikkana, -muiden pikku pääpaikkojen kanssa kilpaillen levittänyt ympärilleen -jonkunlaista loistoa. Mutta vuonna 1809 oli Napoleon tehnyt tälle -loistolle lopun, hävittäessään silloiselta Rein-alueelta ritarikunnan -ja antaen sen omistukset yksityisille liittovaltioille. Näin tuli -Mergentheim Wyrttembergiin kuuluvaksi ja aikaa myöten muodostui -sinne muutamista virkamiesperheistä pieni evankelinen seurakunta. -Tähän saakka oli eräs naapuripappi hoitanut seurakuntaa. Beckin tuli -nyt olla seurakunnan ensimmäinen vakinainen kirkkoherra ja samalla -yliopettajan tointa hoitaen johtaa siellä olemaa latinakoulua. Sitä -varten täytyi hänen Stuttgartissa suorittaa vielä eri tutkinto, jonka -hän kunnialla suorittikin. - -Täten saattoi hän syyskuussa v. 1829 perheineen muuttaa -Mergentheimiin, joka sijaitsee kauniissa laaksossa ja leudommalla -ilmanalallaan oli Beckin aina vielä heikolle terveydelle suotuisampi -kuin korkealla sijaitseva ja koleailmainen Waldthann. Vastaanotto -evankelisen seurakunnan puolelta oli ylen ystävällinen, niin myös -virastojen puolelta, vaikka katolisten piirissä ei oltu tyytyväisiä, -että koulun johtajaksi tuli evankelinen pappi. Voi helposti ymmärtää, -ettei Beckin asema pienen evankelisen seurakunnan etunenässä -enimmäkseen ankarasti katolisessa seutukunnassa ollut mikään -helppo. Mutta vaikkapa monellaisia törmäyksiä ei puuttunutkaan, -voitti Beck kumminkin pian lujalla ja kaiken lujuuden ohella -taas kohteliaalla luonteellaan arvonantoa seurakunnassaan ja -tunnustusta kaupungin muiden asukasten puolelta. Kuinka mielellään -hän oli valmis palvelemaan jokaista, mitä uskontoa hän olikaan, -sen saivat kaupungin asukkaat kokea, kun vuonna 1831 koleratauti -levisi Saksassa ja kaikkialla ryhdyttiin sitä vastustamaan. Beck -kirjoitti, ylilääkäri Bauerin kanssa neuvoteltuaan, Mergentheimin -viikkolehteen sanomalehtikirjoituksen nimellä: "Yksinkertainen -neuvo kolerataudissa, Mergentheimin paikallisen terveyslautakunnan -toimesta." Siinä antoi hän neuvoja, miten oli meneteltävä -sairastumisen välttämiseksi ja miten oli sairastuttua täytettävä -velvollisuutensa itseä ja muita kohtaan. Beck, jolla oli selvä -käsitys ruumiillisestakin elämästä ja joka ei koskaan jättänyt -ruumiin ja sielun yhteyttä hengellisessä toiminnassaankaan silmällä -pitämättä, osotti varsinkin siihen, miten aivan erityisesti tässä -kauheassa taudissa säännöllinen ja sisäisesti koottu sieluelämä -estää taudin turmiollisia vaikutuksia. Kun hänen neuvonsa soveltuvat -muihinkin tapauksiin, niin olkoon niistä tässä mainittuina seuraavat: -"Ken on epäpuhdas eikä voi himojansa hillitä, hän on jokaisen -kulkutaudin edessä kuin kaupunki ilman muureja ja nimenomaan koleran -edessä kypsä hedelmä, jonka se pian niittää. Ken tahtoo ryypyillä -kulkutaudin aikana hankkia iloista mieltä, hän hankkii itselleen -rangaistusta. -- Vältä kylmän ja lämpimän pikaista vaihetusta; -Jumalakin vie meidät keväimen ja syksyn läpi kesään ja talveen. -Ahkeroi ennen kaikkea saada ja säilyttää mielen lepoa ja rauhaa; -nämä voivat asua heikossakin ruumiissa, mutta ei rapistuneessa -sielussa; ne eivät maksa penniäkään, vaan tulevat itsestään siihen, -missä rukous ja kristillisyys ovat alituisia kodinystäviä; siinä -saavuttaa rohkeus yhä enemmän kallioperustusta niinkuin Psalmit 91 -ja 73 lausuvat. -- Hätäilevä sairauden pakeneminen ei vie elämään, -vaan sitä nopeammin peljätyn kulkutaudin kouriin; tässä toteentuu -Raamatun sana: 'Joka henkensä tahtoo vapahtaa, hän hukuttaa sen', ja -sananlasku: 'Tee oikein äläkä pelkää ketään', siis älä koleraakaan. -Se on Jumalan lähetti, häntä se tottelee, ei sinun hätäilemistäsi -ja suruasi. -- Mene ja auta lähimmäistäsi, sanoo Jumala, joka -hiuksemme lukee. Mutta ken kiiruhtaa kuten itsekäs leviitta veljensä -tuskanvuoteen ohi, hän kulkee tuomarinsa käsiin, niin paljon kuin hän -koleraa väistääkin." - -Jo tämä lyhyt ote osottaa, miten Beck ymmärsi sellaistakin kysymystä -yhtä käytöllisen raittiisti kuin sydämmellisesti ja omaantuntoon -tunkevasti käsitellä, vieläpä niin, että sen täytyi ilman erotusta -kaikkien, kristittyjen ja juutalaisten, evankelisten ja katolisten -sydämmiin käydä ja kirjoittajan hyväntahtoinen mieliala tuli kaikille -julki. Kirjoitus tuli myös eri vihkosena painatetuksi ja maan -muihinkin osiin levitetyksi. - -Ylilääkäri Bauer oli Beckin saarnojen kautta tullut persoonallisesti -kääntyneeksi ja oli innokkaimpia seurakunnanjäseniä. Sydämmellinen -suhde vallitsi näiden miesten välillä aina ja molemmat auttoivat -toisiaan virka-asioissakin. Todistuksena siitä on mainittu -kirjanenkin. Ja vaikka tässä seurakunnassa oli vain 200 evankelista -ja nekin sangen kirjavaa väkeä mielipiteiltäänkin, niin saavutti -Beck yleistä luottamusta ja läheisistä maalaisseurakunnistakin -kävi kuulijoita niin että avara linnankirkko usein oli täpötäynnä. -Eräs naapuriseurakuntia osotti hänelle kiitollisuuttaan saadusta -siunauksesta hänen erotessaan niiltä seuduilta sillä, jotta antoi -hänelle perheineen kunniaporvarin oikeudet. - -Beckillä ei ollut alkuaikoinaan Mergentheimissä mitään virka-asuntoa, -joka monessa suhteessa oli epämukavaa. Viimein onnistui hänen -saada sellainen linnan vasemmassa siipirakennuksessa samalla kun -oikeanpuoleisessa siipirakennuksessa asui Wyrttembergin herttua -Paul. Tämä ympäri maailmaa matkustanut ylimys, joka juuri silloin -kirjoitteli matkamuistelmiaan ja järjesteli matkoilta tuomiansa -kokoelmia, muodosti seurueineen omituisen vastakohdan vasemman -sivustan asukkaille. Sillä kun pappilassa vallitsi kristillisen -elämän täysi vakavuus, oli oikeassa sivustassa selvä maailma ja -maallinen meno vallalla. Lähtipä herttuaa ympäröivästä piiristä monta -pahennustakin, jotka tunkeutuivat yksin Beckin seurakuntalaistenkin -piiriin. Beck ei kammonut todistaa sellaista vastaan, kun siihen -saarnatuolissa tilaisuutta sattui. Näin teki hän Loppiaispäivänä, -jolloin oli puhetta itämaan viisasten esiintymisestä Heroodeksen -hovissa, seuraavin sanoin: "On ilmeinen vääryys eli paha itsepetos, -jos muutamat luulevat saavansa vaatia, että korkeasäätyisille tahi -sivistyneille ja oppineille, että jollekin Heroodeksen herroille -tahi jollekin pääkaupungille täytyisi tahi saisi toinen totuus tulla -saarnatuksi, jokin miellyttävämpi, helpompi ja kauniimpi kuin rahvaan -ihmisille. Jumalan edessä on paljaita syntisiä, paljaita yhden ja -saman Aatamin lapsia, nimittäkööt itsensä miksi haluavat -- nimi -ei vaikuta mitään asiaan. Yhden niin kuin toisenkin, hoviherrain -ja maanmiesten, kirjanoppineiden ja oppimattomien, sivistyneiden -niin kuin sivistymättömien täytyy mainitun parannuksen ahtaan -portin, nöyristymisen läpi kulkea, päästäkseen Jeesuksen Kristuksen -taivaalliseen elämään. Mutta ken luulee, että Jumalan olisi pakko -hänelle jotakin erityistä laittaa, jokin erityinen Kristus, jokin -erityinen Raamattu, jokin erityinen saarnamies toimittaa, hän -odottakoon, kunnes haudassa makaa ja matojen syötäväksi joutuu, niin -kuin muutkin ihmislapset." -- - -Nämä sanat oli herttua, joka tällä kertaa itsekin oli kirkossa, omin -korvin kuullut ja iltasella eräässä ravintolassa suuremman seuran -kuullen hän purki niiden tähden harmiansa sekä lausui siten, ikään -kuin Beck kiihottaisi kansaa ylempiä säätyjä vastaan. Kun Beck sai -siitä tiedon, antoi hän heti ilmoittaa itsensä herttuan puheille ja -kysyi, mitä hänen vaikutustaan vastaan herttualla oli sanomista. Kun -herttua lausui, että papeilla oli parempaa tekemistä, kuin yllyttää -muutenkin levotonta kansaa ylempiä säätyjä vastaan, vastasi Beck -avomielisesti: "Teidän ylhäisyytenne, Jumalan sana on kaksiteräinen -miekka, se lyö ei ainoastaan alhaalle, vaan myös ylhäälle." Siitä -lähtien ei herttuaa enää nähty kirkossa, mutta työhuoneensa oven -antoi hän joka Jumalanpalvelusajaksi avata, niin että saattoi muille -näyttäytymättä siihen ottaa osaa. Näin ei ollut julkilausuttu sana -ilman hedelmää. - -Kun sitten myöhemmin Beck poismuuttaessaan kävi herttuan tuona -hyvästillä, näki hän kyyneleitä korkean herran silmissä. - -Vaikka Beckin koko persoonallisuus, hänen tunnontarkka viranhoitonsa -ja tuntonsa kirkossa ja koulussa, siveellinen vakavuutensa ja -hyväntahtoisuutensa tuottivat hänelle luottamusta ja arvonantoa -ympärystönsä erilaisimmissa piireissä ja hän tässä katsannossa sai -olla hyvin tyytyväinen nykyiseen asemaansa, oli hänestä kuitenkin -selvää, että papinviran yhteys kouluviran kanssa ei pitkän päälle -voinut käydä päinsä. Hänellä oli lahjojensa mukaisesti tarve tehdä -tieteellistä työtä, tutustua kaikkiin uusimpiin teoksiin teologiian -alalla ja itsenäisestikin työskennellä eteenpäin. Mutta siihen jäi -hänelle kaksoisvirkansa ohella vain vähän aikaa ja hänen luonteelleen -oli oikeaa kärsivällisyyden harjotusta, kun täytyi niin monta tuntia -viikossa kielien alkeita oppilailleen terottaa. Virkansa mieluisin -ja ihanin osa oli hänestä työskentely seurakunnassa ja ennen kaikkea -saarnatuolilla. Vaikkakin Beckin saarnatapa myöhemmin vielä hiukan -muuttui, niin kehittyi kuitenkin hänen runsaat saarnalahjansa -jo Mergentheimissä täydellisesti. Beck on saarnamiehenä aivan -omintakeinen ja uudempana aikana ainoa laadultaan; ja vaikka hän -muutoin saikin kokea monenlaista vastustusta ja ahdistelua, niin ei -kuitenkaan saarnatoimen alalla yksikään ymmärtävä voi hänen suurta -merkitystänsä vähentää. - -Beckin koko jumaluusoppi perustui totuuteen, että omassatunnossa -on Jumalan sanalle ja Jumalan valtakunnalle tie ihmisen sydämmeen -avoinna tahi voi vielä tulla avatuksi. Niinpä oli saarnatuolissakin -hänen pyrintönsä saada kuulijat ennen kaikkea julistetun sanan -kautta omastatunnosta kiinni. Aina uudestaan palautuu hän siihen: -kaikki mikä ei todista itseään omassatunnossa totuutena eikä perustu -sellaiseen omantunnontodistukseen, sillä ei ole mitään merkitystä -sisälliselle elämälle, autuuden tielle. - -Ja millainen mestari hän onkaan kaikensuuntaisissa ja elämän -eri aloilla olevissa ihmisissä herättämään omantunnon usein -kauan tauonneita liikutuksia ja sydämmen salaisimpiin sopukoita -jumalallisen totuuden valolla valaisemaan. Hänen puheensa on -läpitunkevaa ja kumminkin samalla niin raitista ja miehekästä, -kaukana kaikesta imelästä ja tunteellisesta, niin suoraa ja samalla -ylevää, paikoin niin voimakasta ja kaunista, että sellaista tapaa -vain parhaimpain kirjailijain ja runoilijain lausetavoissa. Beckin -ajatus- ja puhetapa on niin kokonaan muodostunut Raamatun tapaiseksi, -että hän siinäkin, missä ei käytä varsinaisesti raamatullisia -puhetapoja, puhuu tuota arvokasta ja sisällysrikasta kieltä, -jommoista tunnemme ainoastaan Luteruksen ja hänen kaltaistensa -henkien kyenneen käyttämään. Niin kuin Hofacker on ajalleen ollut -parannussaarnaaja, joka osottamalla Jeesuksen lunastustyöhön -ja ristin kuolemaan ajoi kuulijansa kääntymykseen ja tahtoi -asettaa heidät täten ikään kuin Kristuksen ristin juureen, niin -on Beck tietoinen siitä, että hänen on vietävä kuulijat askel -vielä eteenpäin, nimittäin pyhyyden sisälle ja sen käytölliseen -toteuttamiseen, mitä Jeesuksessa Kristuksessa on meille uutena -elämänä tarjottu. - -Myöhempinä vuosina ahdistettiin häntä eräällä taholta kiivaasti juuri -siitä, ettei hän dogmaatisesti, vielä vähemmin tunnustuskirjain -mukaisesti saarnannut. Mutta hän ei voinut sitä tehtäväkseen tuntea, -kun huomasi, että rehellisen innon ohella useimmat saarnaajat -kuitenkin siinä erehtyivät, että he, samalla kun panivat suurta -painoa puhtaalle opille, unohtivat johtaa ja kehottaa kristityitä -vaellukseen uskossa, Kristuksen ja hänen apostoliensa jäljessä -seuraamiseen. Hän oli kokenut, miten niin useissa piireissä, -opettamalla yksipuoleisesti armoa ja luottamusta Kristuksen ansioon, -sydämmiin oli istutettu suruttomuus, jota vastaan apostolit -kirjeissään kaikella vakavuudella taistelivat. - -Kuu pääsävel Hofackerin saarnoissa oli: "Kristus on teidän synteinne -tähden kuollut", niin oli Beckin saarnoissa pääsävel: "Ja teidän -vanhurskauttamisenne tähden herätetty ylös". - -Kääntymystä täytyy välttämättä pyhityksen seurata. Tämä -hänen pyhitystä vaatimisensa vaikuttaa, että hänen saarnansa -valaisevat ihmiselämän kaikkia puolia, että niissä on rikas aarre -todellista elämänviisautta ja niihin soveltuu hyvästi sana: -"Hän on taivaanvaltakuntaan oppinut kirjanoppinut, joka hyvänä -huoneenhaltijana tietää sydämmensä ja Jumalan sanan aarteesta tuoda -esiin vanhaa ja uutta." Mutta näissä saarnoissa tuntee myöskin sen, -että ne julistavat totuutta, joka on saavutettu elämän taistelussa, -on osottautunut puhujalle itselleen vahvaksi kiusauksissa ja -kärsimyksissä ja on puhdistunut sekä omattu syvällä miettimisellä. -Beck ei ollut mikään sellainen saarnaaja, joka kuulijansa liikuttaa -kyyneleihin. Hän olisi varmaan itse säikähtynyt siitä, jos olisi -huomannut sellaista vaikutusta. Hän ei vaatinut äkkipikaista, -yht'äkkistä kääntymystä. Mutta ken häntä kerran oli kuullut, hän -ei voinut kevyellä mielellä mennä pois ilman vaikutusta siitä, -miten vakava asia autuaaksitulo on, ja kenellä rakkautta totuuden -puoleen oli, hänen oli pakko palata kuulemaan vielä häntä. Ken täten -uudestaan ja uudestaan tuli, hän huomasi hiljaisen pitkittyvän -vaikutuksen; joka julistetusta sanasta lähti ja yhä voimakkaammin -tunsi hän itsensä halukkaaksi tekemään totta kristillisyydestään ja -käsittämään sen yhden tarpeellisen. - -Beck sai niin hyvin Mergentheimissä kuin myöhemmin Tybingenissä -kokea, että hänen saarnatointansa seurasi siunaus ja ilolla hoiti -hän tätä virkaa. Sen tähden ei hänestä ollutkaan helppoa, vaikkapa -olikin itse jotakin muutosta toivonut, v. 1836 erota seurakunnastaan -Mergentheimissä, jonka hän itse oli ensin muodostanut ja joka -oli läheisesti kiintynyt häneen. Hän teki sen vain uskoen siinä -tuntevansa Jumalan tahdon. - -Niin paljon kuin Beckin aikaa ja voimia toimintansa pappina ja -koulunopettajana kysyikin, tieteellisten harrastusten haluun nähden, -oli hän kumminkin saanut sen merran lepohetkiä, että saattoi -ulosantaa ainakin pienempiä teoksia ja kirjoitelmia erinäisiin -tieteellisiin aikakauskirjoihin. - -V. 1833 oli hän painattanut itsenäisen pienemmän tutkimuksen -Roomalaiskirjeen 9-11 luvuista, jota erittäinkin Tholuck Hallessa -hyvin suosiollisesti arvosteli, lausuen: "Minulle on ilo myöntää, -miten tämä kirja koko tutkimuksessa käytetyllä menetystavallaan on -minua vahvistanut siinä vakaumuksessa, että minä kirjoittaessani -selityksiäni Roomalaisepistolaan vielä aivan liian paljon olen -käyttänyt ulkopuolella itseään Raamattua olemia apukeinoja. Meidän -Raamattua selittävä kirjallisuutemme on varmaan siitä pahasta -tavasta, jonka varsinkin Grotiuksen ja Wettsteinin selityskirjoista -olemme perineet, yhä vapautuva, että kaikista mahdollisista -selityskirjoista haetaan selityksiä, ennen kuin vielä on koeteltu, -eikö Raamattu ole oma selittäjänsä. Miten hartaasti olisi toivottava, -että tämän kirjan tekijä, kirjan, joka on yksi raamatullisen -tutkimuksen alalla heränneen, virkeän, elinvoimaisen hengen -kauneimpia hedelmiä, pian jossakin saksalaisista yliopistoistamme -saisi tilaisuutta kehittämään kaunista lahjaansa, jonka hänelle -kirkon Herra Raamatuntutkimusta varten näkyy antaneen." - -Nämä kirjalliset tuotteet olivat laveammissakin piireissä -johtaneet huomion Beckiin ja tasottivat ikään kuin tietä sille -uudelle toimialalle, jolle hän yli seitsenvuotisen Mergentheimissä -työskentelyn jälkeen nyt oli joutuva: se oli toiminta yliopiston -opettajana. - - - - -3. Yliopistollinen toiminta. - - -V. 1836 sai Beck Baselista kutsun tulla sikäläiseen yliopistoon -opettajaksi. Kutsu ei tosin lähtenyt yliopiston-viranomaisilta, -vaan eräästä uskovien miesten piiristä yliopiston-viranomaisten -suostumuksella, jotka myöskin ystävällisellä huomaavaisuudella -myönsivät kutsutulle ylimääräisen professorin arvonimen, vaikka -hän tämän kutsun ja nimityksen kautta ei voinut tulla teologisen -tiedekunnan jäseneksi. Baselin yliopisto oli äskettäin tullut -uudesti järjestetyksi ja herännyt uuteen virkeään elämään. Sitä -enemmän täytyi uskovien piirien siellä valittaa, että vakaalla -Raamatun suunnnalla yliopistossa toimivien professorien joukossa -ei ollut yhtään taattua edustajaa. Tämän aukon täyttämistä varten -oli joukko miehiä liittynyt yhdistykseksi ja koonnut tarvittavat -varat, kutsuakseen yliopistoon opettajaksi oman suuntansa ja -mielipiteittensä mukaisen miehen. Sen tähden oli käännytty -naapurimaahan Wyrttembergiin ja ennen kaikkia Tybingenin teologeilta -tiedusteltu jotakin soveliasta miestä. Eri puolilta osotettiin -Beckiin ja niin päätti tuo yhdistys istunnossaan maaliskuun 22 -päivänä 1836 yksimielisesti kutsua hänet. Yhdistyksen puheenjohtaja -ja perustaja rehtori La Roche selitti kutsumuskirjeessä, että -ylioppilaiden opettamisen ohella tarkotuksena oli sekin, että -kutsuttu yleisten luentojen pidolla toimisi kristillisen seurakunnan -hyväksi; ja lähetyslaitoksen inspehtori Blumhardt mainitsi -kirjeessään, että laitoksen vanhemmat kasvatit kävisivät kuulijoina -kutsutun yliopistoluennoilla. Kun Baselissa siihen aikaan opiskeli -keskimäärin 20 jumaluusopin ylioppilasta, niin oli tuo tosin -hyvin vaatimaton, mutta kumminkin juuri sen kautta ehkä toiselta -puolen, varsinkin alussa, viehättävä toimi, joka Beckille täten oli -avaantunut ja josta sai toivoa ainakin jotain seurausta. - -Kuten jo aikaisemminkin on huomautettu, oli Beckille jo kauemman -aikaa selville käynyt, että hän vain silloin tunsi täyttä tyydytystä -virassaan, kun sai joko kokonaan papinvirkaa tahi kokonaan opettajan -virkaa toimittaa. Niin uskoi hän kaikkia asianhaaroja harkitessaan -tuossa kutsussa Baseliin ilmenevän Jumalan johdatusta ja otti sen -ilolla vastaan. - -Mergentheimissä ei kyllä tahdottu mielellään antaa kalliiksi -käyneen sielunpaimenen ja opettajan muuttaa ja tehtiin vakavia -ponnistuksia hänen pysyttämisekseen, niin että Beckin täytyi, ennen -kuin hän voi lähettää Baseliin myöntymyksensä, vielä odottaa hänen -pysyttämisekseen tehtyjen anomusten ratkaisua. Vasta toukokuun 6 -päivänä lähetti hän vihdoin myöntymyksensä. Miten vaatimattomalla -ja kuitenkin varmalla mielellä Beck tähän uuteen toimeensa astui, -osottavat meille sanansa rehtori La Rochelle. Hän kirjoitti: "Minä -tunnustan teille, kunnioitettu ystävä, avonaisesti, että varsinaisten -esitöitten kautta minä en ole yliopiston opettajaksi valmistunut --- virkani vaativat niin tyyni kaikki voimani, että saatoin vain -yksityisiä hetkiä käyttää tieteen yksityisiä kohtia varten ja -yhdistyksen täytyy juuri sen tähden alussa olla kärsivällinen -kanssani, mutta parhain tahtoni on teille varma ja Sen siunaus, -jota me tahdomme palvella, on meille molemmille varma. Uskoni -ja tietoni tunnette kyllä kirjallisista töistäni, jotka kaikki -ovat sisimmästäni lähteneet ja tällä perustuksella siis otan -kutsumuksenne vastaan. Tulen kuitenkin, mitä tieteellisyyteen tulee, -erityisesti harrastamaan oppiakseni, että pitäydyn alhaisiin ja -että se vasta veisi Taborille, jossa mielellään majoja rakennetaan -ja ettei ennustella, joka ei hyvin sovi kellekään ihmiselle. Tämän, -oppivan asemaan antautumisen pidän tärkeänä ja kaiken hyödyttävän -opetustoiminnan ehdottomana ehtona. -- -- -- Minulla on se luottamus -Herraan, että minä taas Baselissa, luonnollisesti otsan hiessä, -kuten oikein ja hyödyllistä on, löydän, mitä tänne jätän, nimittäin -uskollisia veljessydämmiä. Minuahan kohtaa jo rakkautta enemmän kuin -odottaakaan voin. Ja näin olkoon siis liitto välillämme luja tehty -ja Hän, joka meitä on siihen johtanut, antakoon, että Hän meissä ja -ulkopuolella meitä aina enemmän siunatuksi tulisi." - -Kumminkin, vaikkapa Beck iloisestikin ja Herraan luottaen antautui -uuteen työhön, oli hänestä toiselta puolen taas vaikeaa erota -Mergentheimistä ja tähänastiselta työalaltaan. Olihan tämä -Mergentheimissä vietetty aika monessa suhteessa ollut hänelle hyvä -ja onnellinen. Syvimmässä yksimielisyydessä puolisonsa kanssa, -iloisen lapsijoukon ympäröimänä, seurustelussa uskollisten ystävien -ja niiden perheiden kanssa, toimissaan kirkossa ja koulussa -siunattuna ja monen näkyvän seurauksen ilahuttamana, täten oli -hänen elämänsä siellä oikein toivottuun suuntaan muodostunut ja -tämän kaiken jättäminen ei ollut hänestä eikä omistaan helppoa. -Raskaaksi tuli hänelle ero kotimaasta vielä senkin tähden, että -juuri tähän aikaan äitinsä, jonka tähden hänelle vanhempien koti -oli käynyt niin kalliiksi, hänen, matkallaan Baseliin, Balingenissa -viivähtäessä, kutsuttiin pois tästä elämästä. Miten hän tässä -vaihteessa, johon niin eripuolilta oli joutunut, kärsi, sen ilmaisee -kirje, minkä hän Balingenista tohtori Bauerin ystäväperheelle -Mergentheimiin kirjoitti. Siinä kuuluu, että hän tuntee olevansa kuin -haaksirikkoutunut laiva, joka ei enää koskaan voi karilta irtaantua. -Sitten hän kertoo, miten erästä lempivirttänsä soittaessa, jota hän -Jumalanpalveluksissa Mergentheimissä antoi useasti veisata, niin -paljon muistoja oli tunkeunut hänen mieleensä, että hänen täytyi -lopettaa soitto. - -Miten raskaaksi hänelle muun ohessa juuri ero rippilapsistaan tuli, -osottaa eräs kirjeensä Baselista, jossa hän sanoo, mitenkä hän, -tavatessaan seurakuntiensa rakastamia ja ystäväinsä ympäröimiä -pappeja, silloin ajattelee: 'voi te onnelliset -- ja minulla oli -enemmän kuin teillä -- minä yksin tiedän, niitä minulla oli'. - -Yli kesän viipyi Beck vielä Mergentheimissä; hän teki tällä välin -jalkamatkan Baseliin, tutustuen siellä ihmisiin ja niihin uusiin -olosuhteisiin, joissa nyt oli kutsuttu vaikuttamaan. Kaikkialla, -tulevien opettajakumppanienkin puolelta tuli hän ystävällisesti -vastaanotetuksi ja uudet ystävät Baselissa olivat innokkaimmassa -puuhassa tasottamaan hänelle tietä ja helpottamaan muuttoa. -Asunnostakin pidettiin huolta ja muuttokustannuksiksi lahjotettiin -hänelle 600 frangia. Palkkaan, joka oli määrätty 2000 frangiksi, -lisättiin heti ensi vuodeksi jo 350 frangia. - -Näin ystävällisesti vastaanotettuna saattoi Beck, joka lokakuun 10 -päivänä saapui perheineen Baseliin, tuntea kohtakin itsensä uudessa -piirissä kotiutuvaksi eikä hänellä ollut syytä katua tapahtunutta -muutosta. Myöskin suhde teologiian professoreihin oli ja pysyi -aina loppuun asti ystävällisenä, vaikka juuri hänen kutsumisessaan -olisi saatettu nähdä jossain määrin syytös tähänastisia teologiian -edustajia vastaan. Mutta he kaikki ymmärsivät antaa Beckille niin -hyvin miehenä kuin teologina arvon, samoin kuin hänkin puolestaan -antoi sellaisen arvon heille. Niinpä professori De Wette, joka -teologiseen kantaansa nähden erosi kau'immalle Beckistä, kuului hänen -perhe-ystäviinsä ja pakeni monta kertaa omasta jotenkin rauhattomasta -kodistaan Beckin lukukammariin, saadakseen siellä, sill'aikaa kun -toinen levollisena pöytänsä ääressä työskenteli eteenpäin, syventyä -jonkun teoksen tutkimiseen. - -Beck alkoi yliopistollisen opetustoimensa virkaanastujaispuheella -"kristinopin tieteellisestä käsittelemisestä", jonka hän -piti marraskuun 7 päivänä yliopiston juhlasalissa, muinaisen -augustiinolaisluostarin ruokasalissa. Vakavalta ja ylevältä kannalta -käsitti hän heti alussa opetustoimensa tulevien pappien neuvojana -ja yhdeksänvuotinen kokemus käytöllisen papin toimesta oli hänellä -hyvänä pohjana. Itse hän oli viran vaikeuksissa oppinut, miten suuri -asia on olla pappina ja sielunhoitajana ja ettei sen varustukseksi -riitä vielä hurskas tunne, ei synnynnäinen lahjakkuus eikä juuri -oppikaan, vaan ainoastaan omantunnon vakavuus ja Raamatun tunteminen. -Mitä hän tarkotti viimemainitulla, osottakoot seuraavat lauseet -sanotussa puheessa. - -"Pyhä Raamattu ei sisällä mitään kouluopetuksen tapaista jo -valmisten tietojen kokoelmaa, mutta yhtä vähän myöskään muotoa -kokonaan puuttuvaa ainekokousta vasta valmiiksi tehtäviä tietoja -varten. Se on yhtä täydellisesti kehittynyt kuin lujasti yhdistetty -elämänjärjestelmä, tosi kuva siitä ilmestyksestä, minkä ilmoittaja se -on. Kumminkin käyttävät toiset Raamatun sisältöä kuten alusta aina -loppuun saakka liikahtamatonta oppilausejoukkiota, johon tarvitsee -vain kätensä pistää poimimaan kaikkialta samaa sisältäviä lauseita. -Toiset menettelevät niin kuin heillä olisi edessään monenlaisten -esitysten ja opetusten kirjava kokoelma, joka selittäjän sysäyksillä -antaa luontevasti siirtää itseään sinne, tänne. Ensimmäisten mielestä -täytyy Mooseksen sanoa esim. uskosta tahi Jumalan armosta puhelleen -aivan samaa kuin Paavalin ja kaikki todistelukohdat ovat vain jonkun -jo valmiin oppilauseen yksiääninen kaiku. Toisten mielestä ajattelee -ja kirjoittaa Paavali samasta aineesta aivan eri lailla kuin Mooses, -ja Jaakoppi eri lailla kuin Paavali, niin että toinen lyö toistaan -vasten suuta, sill'aikaa kun kumminkin ihmeellisellä tavalla kaikkien -todistuksessa, yhteisyydeksi käsitettynä, tulee olla vielä sama -jumalallinen totuus sellaisena jumalallisena sopusointuna, kuin ikänä -ajateltavissa on. Ensimmäiset sekottavat yhteyden ja yhtäläisyyden. -Kehityksen jokainen erotus samenee tiedottomaan kohdallaan olemiseen. -Toiset kärjistävät erotuksen vastakohdaksi ja aineen yhteys erittyy -kemiallisten yhdistysten sotkokseksi, muodostuu iankaikkisesti -ratkaisemattomaksi tehtäväksi, kuten ympyrän neliöksi muodostus. -Tuollainen yhtä tieteetön kuin epäkristillinen Raamatun sisällön -rääkkäys loppuu, kun Raamattu käsitetään elävänä järjestelmänä, -sen todistus totuuden alkuna, jossa opin ole tosin on vain yksi, -mutta oman jumalallisesti ilmestyvän muodostustyyppinsä mukaisesti -vähitellen kehittyy mitä moninaisimpaan, totuuden siemenestä aina sen -kypsään hedelmään asti; jossa siis aikaisempi ja vanhempi tosin jo -itseensä sulkee saman sisällön kuin viimeinen, mutta ainoastaan idun -tavoin ja jossa välillä oleva on elämä ja oleellinen välijäsen, tuon -varhaisemman enempää ominaista muodostumista varten aina uudestaan -itseensä sulkeva ja seuraajalleen juuri sitä varten sen taas jättävä, -niin että viimein tuo kaikki yhdessä keskittyy täydelliseksi -muodostumaksi tahi täydellisyyteensä viimeisissä, apostolien -jättämissä kirjoissa, joiden totuudet nyt kypsinä hedelminä -kasvavat koko puusta ja sellaisina taas sisältävät täydellisen -siemenen-ituvoiman, s.o. elämänvoiman, kerratakseen sisällyksensä -uusissa ja kuitenkin oleellisesti samanlaisissa kehityksissä, minkä -juuri tulee tapahtua teologiiassa tieteellisesti." - -"Sen tähden tiede ei saa eikä voi käsitellä pyhää Raamatun tekstiä -liikahtamatonna vaikkapa jumalallisen arvoisena ulkonaisena -kirjaimena, jossa ajattelu vain yksinäisiä lauseita ja tapahtumia, -opin ja historian ulkopuolta oppineesti ja tutkeilevasti muokkaa -ja Raamatun uskontotuudet tulevat yksitellen dogmaattisten tai -filosoofisten lausumien todistelu-esimerkeiksi; mutta ei ole -teksti myöskään käsiteltävä vasta selittäjän hengestä selviytyvänä -ja henkiytyvänä kirjaimena, jossa kaikenlaisten erottelujen ja -sovittelujen avulla jokin niin kutsuttu puhdas totuus tai aate ylenee -näkyville ja Raamatun uskontotuudet kokonaan muutetaan ehdotonta -uskottavuutta puuttuviksi selittäjän mietelmiksi, isättömiksi -holhokeiksi. Molemmat puolet, väärän Jumala-autoriteetin sitovat -kirjainniekat niin kuin väärän järkiautoriteetin sokaisemat -henkiniekat eli keikarihenget, jollaisiksi Luterus heidät nimittää, -erottavat taas niin hyvin ilmestyskäsitteessä kuin myös ilmestyksen -sanassa sen, mitä Jumala on yhdistänyt, sen jumal-inhimillisen -luonnon. 'Minun sanani ovat henki ja elämä', sanoo Herra, eivät siis -ole haihtua henkäys eivätkä liikahtamattomaksi jähmettynyt lauselma, -vaan sisälle ja ulospäin elämää ilmaiseva totuus, henkeä ulos ja -sisälle hengittävä elämänsana, eivät tule siksi vasta selittävän -järjen avulla, _jota_ varten, eikä järjettömyyttä varten, sana -totuushenkineen tosin on olemassa, vaan jonka _kautta_ se ei vasta -saa totuuden henkeä, kun päinvastoin järjen itsensä vasta sanan -kautta täytyy saada se." - -Sangen tarkattava on myös puheen loppu: "Varmaan, pyhä vakava -kutsumus on nykyiselle teologiialle annettu, ja Hän, joka niin -avaralti on vienyt sen sivu vaarallisinten kallioiden ja kautta -tuskallisten synnytysvaivain, on sen viepä päämääräänkin asti. Mutta -voi-huudon huutaa henki samoin kuin sen historia kevytmielisyydelle, -joka juuri tällä iankaikkisen totuuden alalla, nopeana puhumaan ja -hitaana kuulemaan, kuvittelee voivansa paljaalla järjen taidolla -suorittaa kaikki, käsittelee maailmanhistorian sisimpiä arvotuksia -tavallisena joka-miehen-asiana, hengen syvimpiä salaisuuksia -ravintolan ruokalaitteena, mikä kaikista keittiötemppujen -ponnistuksista huolimatta pysyy pyhyydenloukkaamisena. -- Niin -ylenkatseellisesti kuin tieteen kilven juojassa muutoin vieläkin -kristillistä uskoa vastustetaan, emme me tuomitse itseään tiedettä; -ei tieto, kuten jo huomautettu, ole uskon kanssa ristiriidassa, vaan -usko uskon kanssa, oma-usko Jumalan-uskon kanssa. Viimemainittu ei -ole joka-miehen-asia niin kuin ensinmainittu on, koska se, mitä se -edellyttää, ei ole jokamiehelle mieluista -- mutta Jumalan-usko -on se, joka maailman voittaa ja juuri sen tähden ei sillä ole -syytä peljätä taistelun mitään tuoksinaa. 'Oratio', rukouksessa -korkeamman maailman kuultavissa hengen avoinna oleminen, 'meditatio', -hengen miettivä syventyminen sisäiseen maailmaan ja 'tentatio', -hengen käytöllinen muodostuminen ulkoisen maailman kautta, -- nämä -uskonharjotukset, sanoo eräs totinen Jumalanmies, kasvattavat oikean -teologin, jossa papin, ajattelijan ja käytöllisen kristityn tulee -yhtyä yhdeksi. Ei niin, että me teologiiamme taivaallisen kutsumuksen -helmen jo olisimme käsittäneet, vaikkakin se pyhällä vetovoimallansa -on meidät jo käsittänyt; mutta sen perään kaikin voimin pyrkiminen on -nimenomaisena tehtävänä ajallamme, jolle niin monet edelliset omat -aarteensa perinnöksi jättäneet; niin monta kuin meistä siis tahtoo -täydellisiä olla, ajatelkaamme näin." - -Niiden kolmentoista lukukauden aikana, joina Beck Baselissa opetti, -ahkeroi hän neuvoa kuulijoitaan teologisen tieteen useissa eri -haaroissa. Tärkeimpänä aineenaan luennoi hän useammat lukukaudet -kristillistä uskontiedettä ja näki juuri tällä alalla itsensä -pakotetuksi omalla tavallaan käsittelemään Raamattua tieteellisesti, -jättämään kokonaan nuo muutoin tavalliset uskon- jaa siveysopin -esitykset ja kulkemaan omia teitänsä likeisemmästi itsehensä -Raamattuun liittymällä. Siten syntyi tämän työn hedelmänä kirjansa -"Kristillisen opin järjestö, I osa", teos, joka täytyy sanoa käänteen -tekeväksi, suurenmoiseksi kokeeksi esittää raamatullinen oppi -läpiajateltuna ja yhtenäisenä järjestönä. Valitettavasti on teos -tähän ensimmäiseen perustamaan osaan pysähtynyt eikä tekijälle niiden -suurten vaatimusten takia, joita toimensa yhä edelleen hänen ajalleen -ja voimilleen pani, ole ollut mahdollista alkuperäistä aijettansa -loppuun saattaa. Hänellä oli ajatuksena antaa tätä ensimmäistä osaa, -joka sisältää uskonopin, seurata toisen ja kolmannen, kristillisen -siveysopin ja kristillisen elämänopin. Vielä kaksi muuta julkaisua -tällä alalla syntyi Baselissa oloajalla, luennoiden yhteydessä, -nimittäin "Johdanto kristillisen opin järjestöön" ja "Raamatullinen -sieluoppi." - -Samalla aikaa kun Beck näitä aineita selitti, jotka häneltä itseltään -vaativat pitkittävää perusteellista työtä lukupöydän ääressä, mutta -jotka samalla syvämielisyytensä ja jotenkin vaikeasti ymmärrettävän -kielenkäytännön takia panivat ei vähiä vaatimuksia nuorekkaalle -kuulijakunnalle, tarjosi hän heille erinäisten vanhan ja uuden -testamentin kirjojen selityksissään helpompaa ruokaa ja johti heitä -hänen tapaiseensa Raamatun käsittelemiseen. Hän selitti vieretysten -ja perätysten profeetat Miikan, Joelin, Naahumin ynnä valituita -paikkoja vanhassa testamentissa ja sitten epistolat Roomalaisille, -Efesiläisille, Kolossilaisille, Timoteukselle ja Pietarin epistolat. - -Myöskin käytölliseen teologiiaan opasti Beck kuulijoitaan ja kokosi -heidät sitä paitsi erityisiin Raamatun selitys-harjoituksiin -pienemmässä piirissä. Sunnuntai-illoin tulivat tiheästi ylioppilaat -ja myöskin vanhempia ystäviä hänen kodissaan kokoon, jossa -käsiteltiin raamatullisia aineita, luettiin paikkoja hyvistä -kirjoista ja keskusteltiin. - -Erittäinkin tutustutti hän mieleltään läsnäolevia vanhoihin Bengelin -oppikunnan miehiin, joita hän koko elinaikansa piti arvossa ja -halulla tutki. Sellaisia olivat, paitsi Bengeliä itseään, Ötinger, -Storr, Roos Rieger, Phil. Matt. Hahn, Steinhofer y.m. - -Ulkopuolella yliopistopiirinkin oli Beckillä vielä tilaisuus -työskennellä, hän kun, kuten jo Baseliin kutsuttaessa siitä oli ollut -puhetta, piti julkisia luennoita, joihin kaikki niitä harrastavat -seurakuntalaiset voivat ottaa osaa. - -Näissä enempi kansantajuisissa esitelmissä lausuu Beck Raamatun -käyttämisestä: - -"Kenellä kerran on Raamattu ja sen lisäksi tavallinen ihmisen -ymmärrys, hän ei tarvitse ensiksi monia opettajia, hän tarvitsee -vain Raamattuansa järjellisesti ja rehellisesti käyttää, oppiakseen -siitä yhä eteenpäin; ja miten oppiakseen? siten kuin kaikkia -asioita opitaan: aljetaan helposta, ymmärrettävästä, selvistä, -julkisista totuuksista, jotka itsestään selviävät, sattuvat -omaantuntoon ja sydämmeen: nämä luetaan ei ainoastaan kerran läpi, -ne opitaan ei ainoastaan ulkoa ja niistä ei ainoastaan puhuta, -vaan tutkistellaan niitä syvälti, kätketään ne itseemme, mietitään -niitä päivästä päivään kaikkialla, käytetään niitä, eletään niiden -mukaan; täten tullaan viisaammiksi, paremmiksi, hurskaammiksi, ja -opitaan vähitellen myöskin sitä yhä paremmin ymmärtämään, mikä -aluksi oli hämärää; tullaan helpommasta vaikeampaan, tunnetusta -tuntemattomaan ja voitetaan yhä uutta; sitä vastoin, ken vain heti -kiiruhtaa vaikeaan, hämärään, Raamatussa olevaan salaperäiseen, -hän kietoutuu yhä enemmän epäilyksiin eikä ymmärrä lopuksi enää -selvääkään ja kirkastakaan. Valitettavinta on, että suurin osa ei -_tahdo_ ymmärtää, miten nykyisessä kristillisyydessä on niin paljon -juurittumatonta, horjuvaa, ilmassa häilyvää menoa, niin paljon -mielivaltaa ja omituisuutta, yksipuolisuutta ja puolueellisuutta, -ja miten kaikella tällä on pääjuurensa siinä, että sellaisetkin, -jotka vielä jotenkuten arvottavat Raamattua ja käyttävät sitä, -käyttävät Raamattuaan liian usein niin perin pinnallisesti, että -lennetään _yli_ Raamatunsanan, uneksien riiputaan kiinni omista -ajatuksista. Tämän sijasta täytyy kunkin asettua Raamatunsanan -_alle_ sen jokaista viittausta-tarkkaavana palvelijana, täytyy sen -oppimiseen mennä yksivakaisella, pitkittävällä opinhalulla sekä -hiljaisuudessa miettivällä sydämmellä, joka ei tarkota vain hurskasta -huvittelua tai omaa ajatustenleikkiä ja rikkiviisasta pakinanpitoa, -vaan totuutta, joka omantunnon eläväksi tekee, sisimmät ajatukset -tuomitsee, sydämmen ja elämän parantaa, hurskaaksi tekee; sellaisia -Raamatuntotuuksia täytyy yhä eteenpäin ja yhä uudestaan tutkistella -ja ahkerasti itsekseen miettiä, imeäkseen niiden valkeutta ja -voimaa ja elämää itseensä ja vahvistuakseen siinä eläväksi Jumalan -todistajaksi työssä ja totuudessa eikä siitä vain lörpöttelemään." - -"Ihmisselittäjiä ja johtajia on niin monta, että ne kasautuvat kuin -muuri yksityisen kristityn ja hänen Raamattunsa välille ja yksinään -Raamattuun uskaltaa suurempi osa ottaa tuskin askeltakaan ilman -noilta ihmisjohtajilta saamatta varmaa ohjetta, ikään kuin ilman sitä -Raamattu olisi jokin määrällinen kirja. Sill'aikaa kun nykyään puhe- ja -kirjailija-autuus yksin alkajia kristillisyydessä yhä suuremmin -joukoin tuo näyttämölle, miten häpäiseekään heitä juuri Luterus, -joka viimeisen kirjansa alkaa sanoilla: 'olisin mielelläni nähnyt, -että kirjani kaikkityyni olisivat sikseen jääneet ja hävinneet. Ja -on siihen muiden syiden ohessa varsinkin yksi, joka minua kauhistaa: -sillä minä tiedän hyvin, mitä hyötyä seurakunnassa on tuotettu, -kun on aljettu yli ja sivulla Pyhän Raamatun kokoonpanna paljon -(hengellisiä) kirjoja, jolla ei yksin kallis aika ja tutkiminen -pyhissä Raamatuista ole jätetty sikseen, kunnes Raamattu on joutunut -unhotuksiin penkin alle tomuun. Ja aikomuksemme olikin, kun Raamattua -itseään aloimme kääntää, että kirjojen teko vähenisi ja Raamatun -tutkiminen ja lukeminen enenisi. Sillä kaiken muunkin kirjojen teon -(hengellisissä asioissa) Raamattua varten ja Raamatun lisäksi, tulee -osottaa Kristukseen, kuten Johannes teki sanoessaan: minun tulee -vähentyä, hänen tulee kasvaa, niin että kukin itse joisi lähteestä, -niin kuin kaikkien, jotka jotakin hyvää ovat tahtoneet tehdä, on -täytynyt tehdä. Sillä niin hyvin eivät kykene ei kirkolliskokoukset -emmekä me tekemään, vaikkapa kuinkakin syvällisimmin ja parhaiten -neuvoteltaisiin, kuin sen Pyhä Raamattu, se on Jumala itse, on -tehnyt -- meidän täytyy antaa profeettain ja apostolien istua -opettajanpaikalla ynnä itse kuunnella alhaalla heidän jalkainsa -juuressa, mitä he sanovat ja mitä eivät sano eikä meidän asiamme ole -sanoa, mitä heidän täytyy kuunnella." - -Nämä aina talvipuolella vuotta Spitalikirkossa pidetyt luennot -antoivat samalla aihetta enemmän kansantajuisesti esitettyihin -julkaisuihin, jommoisia olivat "Kristillisen elämän synty, sen -olemus ja sen laki" ja "Kristillinen ihmisrakkaus, sana ja -Kristuksen seurakunta." Myöskin sakramenteista piti hän samalla -tapaa jo silloin luennotta, mutta julkaisi vasta myöhemmin laveamman -sakramenttioppinsa sellaisena kuin oli sen Tybingenissä ylioppilaille -luennoinut. - -Tämän ahkeran sanoin ja kirjoin, kateederilla ja saarnatuolilla -samoin kuin tuttavallisessa huonepiirissä osottamansa toimeliaisuuden -johdosta tapaamme Beckin pian keskellä elävästi Jumalan sanaa ja -kristillistä elämää harrastavaa piiriä eivätkä sellaisetkaan, -jotka hänen suunnastaan ja pyrinnöistään pysyivät loitommalla, -voineet väistää hänen persoonallisuutensa vaikutusta. Hän sai -ilolla kokea, että Jumala siunasi hänen vaikutustaan ja liitti myös -häneen yksityisiä miehiä, joiden kanssa hän voi yhtyä lämpimään -sydämmensuhteeseen. Näistä ovat ennen kaikkia mainittavat raatimies -Aadolf Christ, Nikolaus Bernoulli ja Johannes Wolleb ja etevä -inspehtori Zeller läheisessä Beuggenissä. Seurustellessaan sellaisten -miesten kanssa voi Beck ei ainoastaan antaa parhaimpansa, vaan sai -myöskin, koskapa ystävätkin olivat uskossa syvälle juurtuneita ja -viettivät elämää Kristuksessa, puolestaan taas ottaa vastaan ja siten -tuli heidän seuransa hänelle virvoitukseksi ja sydämmentarpeeksi. -Hän tunsi ja koki oikein näiden uskollisten ystäväin totisen -rakkauden varsinkin niissä monissa kiusauksissa ja murheissa, -joiden läpi hänen Baselissa ollessaan täytyi kulkea. Näitä tuli -kohta, kun hän oli alkanut päästä perehtymään uuteen toimeensa ja -uusiin oloihin. Jo aikaisemmin oli kuolema käynyt vieraana hänen -kodissaan. Mergentheimissä oli häneltä kuollut kaksi lasta pieninä -ja äidiltäänkin, joka hänelle oli sydämmellisen rakas, oli hänen -täytynyt ottaa ikuiset jäähyväiset. Mutta kovin isku tapasi häntä -helmikuun 22 päivänä 1838, juuri syntymäpäivänään, jolloin hänen -sivultaan kuolema vei hänen uskollisen aviokumppaninsa. Edellisen -vuoden helmikuussa oli heti kahdeksannen lapsensa syntymisen jälkeen -puoliso sairastunut; tuskallinen vatsavaiva oli kohdannut ja kalvoi -elinvoimia. Tällä kärsimysajalla olivat uudet ystävät osaaottavalla -rakkaudella ja avulla osottaneet uskollisuutensa ja läpi elämänsä oli -Beck sydämmestään kiitollinen heille siitä. - -Muutamia viikkoja jälkeenpäin pitkänäperjantaina pitämänsä saarnan -alussa kuulemme hänen lausuvan: "Kuolemahetki, kuolinvuode on pyhä -kohta -- iankaikkisuus tunkeutuu kuin ukkosenjyrinä sielun ytimiin -saakka. Ihminen sellaisena kuin hän toimi ja eli, meitä rakasti ja -oli rakastettu, eroaa elämästä; ruumis, tuo ihmisen asunto, jota -ilman me emme ensinkään voi ajatella häntä eteemme, jossa sielulla -oli kotiolonsa surun ja ilon, pahoin- ja hyvinvoinnin, kärsimysten -ja työn aikana, yksinäisyydessä ja veljellisessä yhteydessä, tuo -ruumis murtuu! Hengenveto, vielä viimeinen henkäys ja kanssamme ei -puhele enää se suu, jonka sanoissa me juuri äsken riipuimme kiinni; -silmä ei katsele meitä enää sielun eloa ilmaisten; korva ja sydän -ei tajua enää yhtään rakkautemme ääntä; meillä on edessämme -- -ruumis. Silloin peittää pimeys sydämmet ja kodin, jotka kuuluivat -vainajalle; ikään kuin Jumalan hylkääminä seisomme siinä; tuska ja -liikutus, suru ja katumus, pelko ja itsemme syyttäminen viiltävät -kuin terävä auransakara läpi revityn sydämmen tuhannenlaatuisissa -ajatuksissa." Mutta myöhemmin voi hän todistaa, että näistä -murheenpäivistä saatu voitto oli niin suuri, ettei hän sitä enää -voisi vaihtaa varhaisempaan omistukseen, niin kallisarvoinen kuin se -hänelle oli ollutkin. Me saamme luoda silmäyksen hänen sydämmeensä -ja silloisiin sisällisiin kokemuksiinsa, kun kuulemme, miten hän 28 -vuotta myöhemmin kirjoittaa ystävälleen Aadolf Christille, jolta -silloin puoliso oli kuollut. "Jospa minäkin voisin persoonallisesti -kuorman kanssasi kantaa, niin kuin Sinä aikanaan autoit minua sitä -kantamaan! Sellaisina päivinä päästään läpi ulkonaisen ihmisen -sisällisellä ihmisellämme toisiamme lähelle. Ja kentiesi voi juuri -minua muisteleminen helpottaa sinulle rohkaistumista, koska minussa -olet nähnyt, miten katkerinkin kärsimys, mikä miehelle korkeimman -maallisen onnen menetyksenä voi tulla, Herran armosta parhaaksi -kääntyy. Minulta ei voitu mitään rakkaampaa riistää kuin vaimoni, ja -kumminkin, jos minun olisi saamani voitto hänen takaisinsaannistaan -annettava, niin en voinut enkä voisi koskaan tähän vaihtoon suostua. -Kadotetut rakkaat muodostamat vetovoimallaan vastapainon maan -vetovoimalle, jonka vallassa heidän kanssaan, niin kauan kuin ovat -luonamme, tietämättä rakennamme, että tässä on meidän hyvä asua; nyt -kun maja on purettu, ovat he magneittina, jotka vetävät ylöspäin." -Sitten luetaan taas samassa kirjeessä: "Muisto kiintyy tosin ja saa -kiintyä vanhoihin rakkaisiin paikkoihin j.n.e., mutta sen ohella -täytyy meidän saattaa käytäntöön apostolin sana: minä unohdan sen -kuin takana on, joka minulle oli voitto ja ilo, unohdan menneisyyden -ja kokotan sen puoleen, mitä edessä on, ylöspäin ja tulevaisuuteen. -Täten on menneisyys vain maaperä, josta käsin me sen siitä temmatun -panemme olemaan korkeudessa, siihen sijaan että panisimme sen takasin -olemaan tässä alemmassa ilmapiirissä. Täten omat minulle pyhän -Raamatun perussanat iankaikkisesta elämästä, taivaanvaltakunnasta, -tulevaisen maailman voimista, Jumalan valta-istuimesta j.n.e., -joista kauan aikaa vain mukavia, viehättäviä sielukuvia tehdään, -tulleet todellisiksi perusasioiksi, tulleet realiteeteiksi, joilla -itsessään on ominaisin olemus, ja siitä lähtein on minulle sitten -myös teologiia ja kristillinen käytäntötapa ynnä kristillinen elämä -kirkastunut toisessa valossa, oleellisen todellisuuden näkökannalle: -johdutaan todelliseen eikä vain aatteelliseen yhdessäkuolemiseen -Kristuksen kanssa niin kuin tielle maailman _olennosta_ vapauttavaan -maailmasta kuolemiseen ja Kristuksen kanssa ylösnousemiseen, kuten -Paavali Fil. 3 viittaa ja muodostuu tuo todellinen vapaaksipääsy, -jonka vain Poika hänen todellisen totuutensa tuntemisen kautta -toimeenpanee Joh. 8: 31 s. On erittäin hyvä kunkin päivän mielialalle -heti herättyä, jolloin mielellään yksinäisyyden ja ikävän tunne -ryntää sydämmeen, ennen kaikkea muuta ajattelemista ja harrastusta -kääntyä Herran puoleen: siinä on keskus, jossa me todellisesti niiden -kanssa, jotka tuolla ylhäällä ovat, voimme olla yhdessä ja pitkittää -todellista elämänyhteyttä ilman mielikuvien lisätointa; ja pitkin -päivää aina uudestaan oikeaan mielialaan pääsemistä varten en tiedä -mitään sisältörikkaampaa sanaa kuin sen, millä Herra itse läpi koko -kärsimyksensä itseään vahvisti: eikö minun pidä juoda se kalkki, -jonka minulle Isäni on antanut?" - -Sill'aikaa kun Beck perheellisten surujensa kautta kärsi kovia -taisteluja, täytyi hänen samalla virassaankin kokea monenlaisia -kiusauksia. Hänen suhteensa lähetystaloon ja sen johtajiin tuli -monien väärinkäsitysten kautta kireäksi. Hän oli tullut Baseliin -ei ainoastaan lämpimänä lähetyksen ystävänä yleensä, vaan myös -monivuotisena Baselin lähetysseuralle avunkerääjänä. Mergentheimin -pienestä seurakunnasta kokosi hän vuosittain aina 136 guldeniin tälle -seuralle apurahoja. Toipa hän Baseliin erään katolisen nuorukaisen -Meksikosta, joka herttua Paulin matkaan oli kotimaastaan lähtenyt -ja Beckin saarnojen vaikutuksesta herännyt sekä, käännyttyään -evankeliseen uskoon, halusi lähetyssaarnaajaksi. Ja lähetysseuran -johtokunta oli niin sopinut sen yhdistyksen kanssa, joka Beckin oli -Baseliin kutsunut, että lähetystalon oppilaista vanhemmat saisivat -käydä kuuntelemassa Beckin luennoita. Niitä kävikin alkuvuosina noin -10-20 oppilasta ja Beck ilmaisi johtokunnalle ilolla havainneensa -näissä nuorissa hurskasta vakavuutta ja oikeaa totuuden harrastusta. -Tämän hyvän välin kestäessä pyydettiin Beck lähetysjuhlalla v. 1838 -pitämään juhlapuhe, johon hän suostuikin. - -Uskollisena itselleen puhui Beck tässäkin totuuden ilman ihmismieliä -katsomatta. Hän alkoi sillä, miten juhlaviikko osotti, että Jumalan -valtakunta tulee voimalla, ja ettei se ole jotain meidän itsemme -tekemää, mitä kristikunnassa, juutalaisten ja pakanain seassa nykyään -on niin voimakkaassa liikkeessä. "Kumminkin", jatkaa hän, "tunkeutuu -sydämmeeni kaksi pyhän Raamatun lausetta, joiden ohi en voi mennä, -tänään kaikkein vähimmin, jolloin Jumalamme liitto-uskollisuus niin -ihanana on edessämme et sitä varten, että siitä vain puhuisimme, vaan -että itsessämmekin liiton vahvistaisimme. 'Sinä tosin hyvästi kiität, -vaan ei se toinen siitä parane' (1 Kor. 14: 17), ja toiselta puolen: -'Sinä opetat toista ja et itseäsi opeta' (Room. 2: 21)." Näiden sanain -johdolla osotti hän suurta vaaraa, miten itsemme opetus paljossa -puuhassa helposti unohtuu. - -Lähetysjohtaja Blumhardt käytti kertomuksissaan lähetyssaarnaajain -toimista yleensä hyvin tunteellista ja ylen kauniiksi maalaavaa -kirjoitustapaa. Juhlapuhuja sanoo: "Jumalan valtakunnan todistus -ei esiinny pehmeissä vaatteissa ja raittiutta sekä valppautta -yksinkertaisessa uskossa Jumalan yksinkertaisiin sanoihin tarvitaan, -jos mieli kaiken hyvän vastustajaa, tämän maailman ruhtinasta, -lujasti vastustaa ja häneltä saalistansa ryöstää. Korkeallekiitävät -ajatustenlentomme, tunteelliset sydämmenpurkauksemme ja -mielikuvamme, mahtavat sanamme ja kaunis puhetaitomme, viisautemme -ja sukkeluutemme, joitta me olosuhteisiin ja tilaisuuksiin hiipien -tartumme -- kaikki tämä ei lyö maahan eikä sido häntä, tuota -väkevää, joka hallitsee epäuskon lapsissa: vain yksi miekka sattuu -häneen, hengen miekka, ja se on Jumalan sana, mutta ei kuolleena -hyvinsidotussa Raamatussa makaava sana, vaan jos se asuu ja vaikuttaa -elämänä sisäisessä ihmisessämme; ei niin kuin meidän asiamme olisi -ensin seuloa ja selvittää sitä omalla luulotellulla viisaudellamme ja -hurskaudellamme tahi vain noin yleisesti ja otsakirjoituksena sitä -käyttää, vaan meidän on kuten Kristus, Herra, kiusaajaa vastaan, -ilman lisäämättä ja ilman typistämättä, hänen pyhiä käskyjänsä ja -opetuksiansa käytettävä siihen, mikä kullakin kertaa on edessämme. -Oi se juuri, veljeni, on nykyisen ajan paha vamma, että niin paljon -Raamatusta ja kristillisyydestä ja uskosta kerskaamisen ohella ei -kumminkaan tarkasti ja kiinteästi tutkita eikä pidetä sitä, mitä -kirjoitettu on, siihen sijaan kuin itse Herra, jolla kumminkin -oli Jumalan Henki itsessään ilman mittaa, aina uudistaa: 'niin on -kirjoitettu -- niin täytyy tapahtua'. Nyt puhutaan totuudesta, ja -miten usein tuo puhe on vain pötyä ja omaa luuloa; nyt puhutaan -Hengestä ja henkirikkaasta menosta, ja totuuden sanalla koeteltuna on -se vain liha-ihanuutta; nyt käyttäydytään voimassa ja väkevyydessä -kuin Jumalan sankari, ja se onkin vaahtoa ja ylvästelyä; nyt -vaaditaan, usein viisi kertaa röyhkeämmin kuin Pietari, perkele ja -helvetti taisteluun luullussa Jumalan varustuksessa, ja -- joudutaan -häpeään palvelustytön kautta; lauletaan ja soitetaan Herralle joka -päivä suloisia virsiä ja lauluja (Kol. 3: 16), ja jätetään sikseen, -mitä apostoli tuossa paikassa aivan edellä sanoo: 'antakaa Kristuksen -sanan runsaasti asua luonanne, asua runsaasti kaikella viisaudella; -opettakaa ja neuvokaa toisianne keskenänne'." - -Toinen loukkaava kohta puheessa oli se, missä Beck viittasi -seuraavaan seikkaan. Baselin lähetystalon oppilaita lähetettiin -Englannin lähetyksen palvelukseen ja Englannissa tuli heidän saada -piispallinen vihkimys. Vihkimyskaava sisälsi eräitä annettavia -lupauksia, jotka Beckin opetuksella Raamattuun johdetuista -oppilaisista tuntuivat liian vaikeilta. Nimenomaan oli sellaisia -seuraavat kaksi: 1) Tahdotko uskollisesti harrastaa, hoitaa oppia ja -sakramenttejä ja kirkkokuria aina niin, kuin Herra on käskenyt ja -kuin ne _tämä kirkko_ ja _tämä valtakunta_ (Englanti) on hyväksynyt? -ja 2) Tahdotko kunnioittavasti totella piispaasi ja muita pääpappeja, -joille _sinun valvontasi_ ja _johdatuksesi_ on uskottu, seuraten -hyvällä mielellä ja tahdolla heidän hurskaita kehotuksiansa ja -alistuen heidän hurskaisiin päätöksiinsä? Kun oppilaat neuvottelivat -näistä Beckin kanssa, hyväksyi hän heidän omantuntonsa epäilevän -kannan ja pyysivätkin sitten oppilaat, ettei heitä lähetettäisi -Englannin kirkon välityksellä, vaan jotenkin toisin. Tämä oppilasten -pyyntö luettiin nöyryyden ja kuuliaisuuden puutteeksi. Ja kun Beck -juhlapuheessa viittasi näihin asioihin, paheni lähetyslaitoksen -johtokunta ja lähetti Beckille vaatimuksen: joko tuli hänen -tunnustaa tehneensä väärin ja luvata, ettei niin enää tehtäisi tahi -supistettaisiin hänen vaikutuksensa lähetysoppilaisiin mahdollisimman -vähiin. Vaatimukseen sellaisenaan ei Beck voinut suostua. Sitä -vastaan oli hän myöntyväinen lupaamaan, ettei enää julkisuudessa -näitä asioita ottaisi esille. Mutta tämän asian johdosta tuli hän -kokemaan, mitä eräs ystävänsä hänelle kirjoitti: "ylempien säätyjen -heränneiden kanssa ei ole hyvä elää, ellei tahdo alistua heidän -palvelijakseen". - -Täydellisen eron aiheutti lopullisesti se, että eräs näistä Beckin -puoltamista oppilaista useimpien lähetystalon huonejärjestystä -vastaan tekemiensä rikkomusten takia erotettiin lähetyslaitoksesta. -Beck piti pikkumaisia järjestyssääntöjä kristitylle Raamatussa -vakuutettua vapautta vastaansotivina ja pyysi, että mainittu oppilas -ei heti erotettaisi, vaan saisi olla jonkun ajan tarkastuksen -alaisena. Jotkut oppilaat astuivat myöskin erotetun puolelle. Mutta -johtokunta pysyi päätöksessään. - -Niissä ajatuksen vaihdoissa, jotka näiden asiain johdosta Beckin -ja johtokunnan väliltä tapahtuivat, ilmeni henkisuuntien ero. -Beckin raamatullinen kanta, jolta käsin hän piti velvollisuutenaan -julkilausua arvostelunsa uskovien piirien jumalisuusharrastuksista ja -osottaa niiden heikkouksiin ja vaaroihin yhtä hyvin kuin uskottomien -ja maailmanlasten elämästäkin, ei sopinut. Tosin Beck oli elämänsä -loppuun asti yksityisten henkilöiden kanssa sydämmenliitossa -näistäkin Baselin lähetysseuran piireistä, mutta vaikutuksensa ja -yhteytensä johtokunnan kanssa kokonaisuudessaan kumminkin katkesi -ainiaaksi. - -Mitään ei Beck enemmän peljännyt eikä mistään vakaavammin varottanut, -kuin kristillisten muotojen, missä sisäinen elämä jäi takapajulle, -esillekantamista ja näyttelemistä. Hän tahtoi mieluummin jättää -sikseen ulkonaiset seuraukset ja edistykset ja ennen kaikkea -työskennellä sisäistä uudistusta varten, joka ensin toteutuu -yksityisissä, mutta sitten ei voi jäädä vaikuttamatta kokonaisuuteen -ja kaikkiinkin. - -Tästä johtui, että Beck omana aikanaan oli henkilö, jonka hurskaat -kyllä tunsivat hurskaaksi, mutta jota mielipiteineen he eivät -tarkotuksiinsa nähneet sopivaksi. Hän itse on tämän lausunut näin: -"sanotaan, Beck on epäkäytännöllinen". Täten kuin asiat Baselissa -muodostuivat, täytyi Beckistä tuntua Jumalan johdolta, että hänelle -juuri samoihin aikoihin tarjottiin toinen työala. Keväällä 1838 -oli hän kiittäen kieltäytynyt kunniakkaasta kutsusta, jolla häntä -pyydettiin pappisseminaarin johtajaksi Marburgiin, syystä että niin -vähän aikaa oli vasta ollut Baselissa vaikuttamassa. Mutta asema -oli toinen, kun hänet v. 1842 kutsuttiin kotimaansa yliopistoon -Tybingeniin opettajaksi. Beckin tieteelliset teokset olivat -oppineessa maailmassa saavuttaneet tunnustusta, ja yksimielisesti -ehdotti jumaluusopillinen tiedekunta hänet, sitten kun ensiksi -pyydetty professori Dorner oli kieltäytynyt, professoriksi -Tybingeniin; kuningas nimitti hänet siksi marraskuun 16 p. 1842. - -Kuuden vuoden toiminnan jälkeen Baselissa joutui nyt Beck paikalle, -jossa vaikutti kauimmin ja enin siunausta levittäen kuolemaansa -asti. Hän erosi Baselista tuntien, ettei työnsä siellä ollut turha -Herrassa. Viimeisessä kertomuksessaan yhdistykselle, joka hänet oli -sinne kutsunut, hän lausuu: "Silmäillessä kuusi ja puolivuotista -toimintaa, jonka alussa raamatullisen opin julistukselle täkäläisessä -yliopistossa ensin pohja oli luotava, kiitän minä Jumalaa kaikesta -armosta, jonka hän tälle työlle ihmistenkin edessä on suonut, ja -eroan vakuuttaen, että minä en ole lakannut enkä lakkaa sydämmessäni -tarkotusta, jota varten yhdistys minut on tänne kutsunut, että -kristillistä tiedettä ja kristillistä elämää pyhän Raamatun -perustuksella edistäisin, pitämästä elämäni ihanimpana ja pyhimpänä -tehtävänä. Siinä yhdistyksen kanssa, jota minä kaikesta rakkaudesta -ja hyvänteosta vielä kiitän, sisällisesti todella yksimielisenä -pysymään ja sen eduksi, Baseliin nähden, kauempaakin vielä, jos -minulla voimaa ja tilaisuutta riittää, tehokkaasti toimimaan on -vilpitön toivoni. Herra, joka antaa omillensa todellisen rauhan ei -ilman suolaa, tulta ja miekkaa, kirkastakoon nimensä, joka on yli -kaikkien nimien, täällä ja kaikissa paikoissa ja pankoon sanansa, -joka voimallinen on rakentamaan, yhä runsaammin, puhtaammin ja -voimakkaasti kynttiläjalkaan. Hänen armonsa ja totuutensa olkoon -Teidän kanssanne ja minun kanssani!" - -Yhdistys puolestaan lähetti Beckille sydämmellisen -kiitoskirjoituksen, jossa se tunnusti hänen uskollisen työnsä -ja lausui parhaat siunaustoivotukset hänelle uudessakin -vaikutuspaikassaan. Myöskin yliopisto kunnioitti häntä erotessa -antamalla hänelle jumaluusopin tohtorin arvon. Sitä seuraava -kunniakirja nimitti häntä "luentojensa ja kirjojensa kautta sangen -ansiokkaaksi mieheksi, tarkaksi Raamatunselittäjäksi, raamatulliseksi -jumaluusoppineeksi, jommoista harvassa tavataan; oivalliseksi -saarnaajaksi ja urhoolliseksi kristillisyyden puolustajaksi." - -Millaiseksi Beck yliopiston opettajana muuten arvosteltiin, näkyy -myös seuraavasta, joka ei ole lähtenyt minkään ihailijan kädestä -ja jolla siis on kiitoksissa ainakin yhtä suuri uskottavuus kuin -moitteissaankin. Hän kirjoittaa: "Vuodesta 1836 lähtien opettaa -myös Tob. Beck Wyrttembergistä ylimääräisenä professorina, erään -yksityisen yhdistyksen kutsumana ja palkkaamana, De Wetten ja -Hagenbachin vaikutusta lamauttavana. Hän on joka katsannossa -merkillinen ilmiö -- kunnollinen, rautainen luonne ja oppinut -wyrttembergiläinen; syvämielinen, mutta vaikeasti tajuttava; varma, -luja, mutta jyrkkä ja visainen; läpi läpeensä poleeminen kaikkea -vastaan, mikä hänestä teologiselta tuntuu, Raamattua vastaan yksin -ei; Nitzsch kutsuu häntä ehdottomaksi Raamatunuskovaksi. Hän -ei säikähdä yritystä, johtaa kaikki teologinen tieto ja kaikki -uskonnollisen, kirkollisen elämän muodostus ehdottomasti ja -sivulleen silmäämättä Raamatusta. Tällä saarnaa hän tosin kaikkien -mielestä, joita vain johonkin määrin moderni henki on koskettanut, -jotka eivät voi antaa mieltymystään millekään absoluuttiselle -hengen heteronomiialle, kuuroille korville; välittelystä ei ole -puhettakaan. Mutta jos hän kerran on voittanut oppilaakseen -- usein -sellaisista, jotka De Wetten dogmaattinen epämääräisyys on jättänyt -tyydyttämättömiksi -- niin on hänellä ne kokonaan; he vannovat -hänen sanoilleen niin kuin Raamatulle. Raamattua selittäessään -- -hän lukee enimmäkseen Paavalin kirjeitä -- on Beck perusteellisen -perusteellinen ja pitkäveteinen, hän kun joka sanan kohdalla sen -koko käsitekehittymisen, niin kuin hän sen Raamatussa voi etsiä, -yleensä koko valmistuksineen tuo esille. Dogmaattisissa luennoissaan, -joiden sisällön hän toivoo puhtaasti ammentaa Raamatusta, liikkuu hän -yhtämittaisessa polemiikissa kaikille puolille, kirkonoppia vastaan, -välittävän teologiian kaikkia laatuja vastaan, nimenomaan Ritschiä -vastaan, jonka kanssa hänellä kumminkin taas on paljon yhteistäkin, -etenkin raskaassa, tarpeettomasti, ei ennen totuttua käsitteiden -nimittelyä sommittelevassa kielenkäytännössä, sitten myöskin -Schleiermacheria vastaan, jota vastaan hän asettuu usein, yhtyen -järkeilemisessä, ja käyttääkin järkeilyn aseita hyvällä tuloksella, -mutta vain sitä varten, että asettuu lopuksi sitä vastaan jyrkimpään -vastarintaan niin kuin suorastaan vastassa olevaa absoluuttisesti -vihollisen valtaa vastaan. -- Beckin luennot pastoraaliteologiiassa -ovat käytöllisiä kokemuksia täynnä ollen (hän oli aikaisemmin pappi) -ylen hyvät." - -Näin Beck, kiitoksia, tunnustusta ja ystävällisiä toivotuksia -mukanaan v. 1843 huhtikuussa matkusti perheensä kanssa Baselista -Tybingeniin, käyden matkalla ystävänsä Zellerin luona Beuggenissä -ja viivähtäen vanhan isänsä luona Balingenissa. Hän oli mennyt -toisiin naimisiin vaimovainajansa sukulaisen Mathilda Märklinin -kanssa, joka oli synnyttänyt ennen muuttoa kaksi lasta, joten -muuttojoukkoa oli isä, äiti, neljä poikaa ja neljä tytärtä. Kun -professorin virkaan kuului samalla aamu-saarnaajan toimi, sai Beck -vapaan asunnon kasvitieteellisen puutarhan vastapäätä olevassa -pappilassa, joka nyt tuli hänen kodikseen aina kuolemaansa asti. -Juuri hänestä, joka erityisesti luontoa rakasti, tuntui talon asema -erittäin viehättävältä, sillä akkunoista oli vapaa näkyala mainittuun -puutarhaan ynnä sen läheiselle viinimäelle. Tiekin yliopistolle kulki -läpi puutarhan. - -Toukokuun 11 päivänä 1843 alkoi Beck opetustoimensa -virkaan-astujais-luennolla "Kristillisyyden suhteesta ajalliseen -elämään". Tiede oli silloin Hegelin filosofian vaikutuksen alainen ja -jumaluusopissa etenkin David Strauss ja Christian Baur suosivat sitä. -Baur oli professorina Tybingenissä ja hänellä oli suuri vaikutus -nuoriin. - -Baur oli varsinkin kristillisen kirkon ensi vuosisatojen -käsityksellään ja Uuden Testamentin kirjojen arvosteluillaan -herättänyt huomiota, saaden vapaasti ajattelevien piiriltä suurta -kiitosta ja uskovien piiriltä vastustusta. Beck Raamatun pohjalla -olevine näkökantoineen oli huomattavassa vastakohdassa oppineissa ja -ylioppilaspiireissä vallitseviin taipumuksiin. Useasta tuntui, ettei -hänen katsantokantansa enää pidä paikkaansa ja että se vanhentuneena -ja pätemättömäksi todistettuna täytyy jättää. - -Ylioppilaista, joiden maku muodinmukaisen filosofian ja jumaluusopin -korkealle lentävistä ajatuksista oli turmeltunut, ei tahtonut se -voimakas ja tervemakuinen ruoka, mitä Beckin luennot tarjosivat, -ensin maistua. Aluksi kuunteli häntä vain pieni joukko. Mutta -vähitellen muuttui maku. Vuodesta vuoteen lisääntyi Beckin kuulijain -luku ja pian oli hän yleisesti tunnustettu raamatullisen tieteen -mestari sekä tiedekuntansa enin kunnioitettu opettaja. Etenkin -kokoontui ulkomailta joka vuosi kuulijoita, niin että ajottain oli -vaikea suuressa luentosalissa saada istuinpaikkoja. Enimmäkseen -oli kuulijain luku 150-160, eräänä vuonna 174; muilla oli ollut -korkeintaan 30. Keskimäärin oli näistä Beckin 20 viimeisinä -elinvuosina vuosittain 100 ulkomaalaista, olipa erään kerran 146. - -Tämä suuri vaikutus kuulijoihinsa ja vetovoima oli Beckillä loppuunsa -asti. Se johtui hänen käsityksestään jumaluusopin opettajan -tehtävästä ja hänen henkevästä persoonallisuudestaan, joka ei -helposti jättänyt vaikutusta tekemättä. Ensi vaatimus, jonka hän pani -itselleen ja kuulijoilleen, oli: "Takasin lähteelle!" - -Raamatusta, jumalallisen totuuden lähteestä, tulee meidän ammentaa. -Raamatusta täytyy meidän ottaa rakennuskivet tieteelliseen -järjestöönkin. Mutta kun meillä kaikilla jo on monenlaisia -mielipiteitä, joita siellä ja täältä olemme jääneet, täytyy meidän -näistä ensin irtaantua sekä sitten syventyä ja elää Raamatun -ajatustapaan ynnä kokonaiseen raamatulliseen maailmaan. Mutta tämä -on vain sille mahdollista, joka Raamatun sanan uskoo. Ilman uskoa -joutuu jumaluusopillinen tiede ja oppi, jos se niin sanoaksemme -vain ulkopuolelta katselee Raamattua ja sen oppia, jota menettelyä -rakastetaan kutsua objektiiviseksi ja historialliseksi, erehdyksiin -eikä Raamatulle silloin tehdä oikein. Sillä pyhän Raamatun oppi, -jota on salaisuus, mitä luonnollinen ihminen ei käsitä, avautuu -ja selviää vain sille, joka antaa Jumalan Hengen, persoonallisen -uskon perustuksella, johdattaa itsensä siihen. Synnin tähden on -luonnollinen ihminen ei ainoastaan heikko siveellisesti hyvään, vaan -hän on myöskin ajatuksissaan, erittäinkin milloin nämä kohdistuvat -jumalallisiin asioihin, niin kuin oman sielunsa tilaankin, vanki, -raukka ja sokea. Ainoastaan uusi yhdistys jumalallisen henkiolennon -kanssa, uusisyntyminen, vapauttaa tästä tilasta ja sekin käy -asteettain, päästen täydellisyyteensä vasta iankaikkisuudessa. -Tavalliselle ihmiselle ja yksinkertaiselle kristitylle, samoin -kuin oppineellekin ja ajattelijalle kulkee tie totuuden tuntoon ja -juurtumiseen siinä uskon kautta ja totuuden henkipiirissä sisäisen -elämisen kautta, sen jokapäiväisessä harjotuksessa, minkä tuntee -totuudeksi. Jos joku tahtoo tehdä Hänen tahtonsa, hän on ymmärtävä, -onko tämä oppi Jumalasta. Tämä oli Raamatunkohta, johon Beck ei -väsynyt aina uudestaan viittaamasta. - -Hän osotti myös oppilailleen tien, millä sellaiseen uskoon ja -ymmärrykseen päästään sekä neuvoi, miten heidän Raamattua tuli -tutkia, miten sitä tehdessä totuus toisensa jälkeen täytyi -ottaa sydämmeen ja omaantuntoon, ei rientää yli, ei vaivata -itseään oppineilla selityksillä, vaan antaa sanan luonnollisen, -yksinkertaisen ymmärryksen ja voiman vaikuttaa sydämmeensä. "Jos -teille jokin kohta on käsittämätön, niin älkää sitä hyljätkö, vaan -jättäkää se syrjälle myöhempää aikaa varten. Älköön luultako, että -olisi pakko kaikki väkivallalla temmata itselleen. Mikä alussa -näyttää hämärältä, se saa myöhemmin valaistuksensa, kunhan vain -ensisti yksinkertaiset perustotuudet paremmin on päästy ymmärtämään -ja muutettu elämäksi." - -Näin piti Beck lujasti kiinni periaatteesta: meidän täytyy ammentaa -ei omasta ajattelustamme, joka on erehdyksien alainen, vaan -jumalallisten totuuksien aarteesta, itsestään Raamatusta ja nämä -jumalalliset totuudet omat korkein ymmärrys, täydellisten korkein -totuus, vaikka se maailmasta näyttää hulluudelta. Beck tahtoi, että -jumaluusopillinen tiede vapautuisi filosofian siihenastisesta, -suositusta holhouksesta, että se perustuisi Raamattuun ja siten -tieteenäkin seisoisi sille ominaisella pohjalla, omilla jaloillaan. - -Totuuden taivaallinen valtakunta elämänvoimineen ja elämänlakeineen -on se esine, jota jumaluusopin tulee käsitellä. Ja tämä juuri ei -ole vain ajatusten esine, vaan elämän valtakunta, joka laskeutuu -kaikkialle meidän maailmaamme, missä vain tapaa avonaisia ovia -ihmissydämiin. Näin on Kristus yhdeltä puolen tie, totuus ja elämä, -toiselta puolen tulee todella Jumalan valtakunta maailmaan. Mutta -tämä tuleminen on siveellisesti välitettyä, se on, se kohdistuu -ihmisen _omaantuntoon_ haihtumattomine totuudentodistuksineen ja -sammumattomine ikävöimisineen todellista elämää Jumalassa, niin kuin -tuon ikävöimisen salminsana ilmaisee: "Niin kuin peura himoitsee -raikasta vettä, niin minun sieluni himoitsee sinua, Jumala." - -Kun siis Beck näki oikean jumaluusopin lähteen teologin -persoonallisessa uskonelämässä, oli hänen opetustoimensakin -jollainen, ettei hän tarkottanut ainoastaan kuulijainsa tieteellistä -edistyttämistä, vaan koki saattaa heidät myöskin elävään -yhteyteen evankeliumin totuuden kanssa. Siksi ei hän arastellut -omista elämänkokemuksistaankin, myöskin varhaisemmalta ajalta, -opetusistuimeltaan puhua ja samoin aivan persoonallisesti johtaa -oppilaitansa rukouselämään, vakavaan omaan itsehensä kääntymiseen. -Kyllä ivailtiin, että Beck kateederilta _saarnaa_, on seurojenpitäjä. -Mutta moittijansa eivät ymmärtäneet, että vain uskova kristitty voi -uskosta opettaa. Ken Beckin oppilaana on ollut ja omassa sydämmessään -hänen kauttansa julistetun Jumalan sanan voimaa tuntenut, hän on -kiitollinen siitä, että tämä opettaja on hänet vääriltä, ainoastaan -päätietoa tarkottaman tieteellisyyden korkeuksilta ohjannut tuolle -tosin aina ylönkatsotulle raamatun- ja sydämmen-jumaluusopin tielle. -Ken halukkain sydämmin hänen sanojansa kuunteli, hänestä tuntui aina -luennoilta tullessa kuin tulisi hän kirkosta eikä luentosalista ja -hän tunsi sisällisesti edistyneensä ja sydämmessään lämmenneeksi. -Täten oltiin Beckin kuulijoina todellisessa koulussa; häneltä -saatiin hengellistä kasvatusta ja oikeata ohjausta Jumalan sanan -kurinalaisuuteen. - -Samoin kuin aikaisemmin Baselissa oli Beck mielettään ulkopuolella -luentojansa myöskin yksityisesti persoonallisessa seurustelussa -oppilaittensa kanssa. Tilaisuutta siihen tarjosivat kävelyretket -iltapuolin, joihin osaa ottamaan hän kutsui hänelle persoonallisesti -itseänsä esitteleityneitä sekä kutsui hänen kotiinsa tahi -"Gütle'lle". Gütle oli nimittäin pieni maapalsta, noin kilometrin -päässä Beckin kodista, korkean mäen rinteellä, siinä vähäinen -puutarhamaja, josta oli kaunis näköala ja jossa Beck kesällä melkein -jokapäivä ahkerasti työskenteli puutarhatöissä. Täällä vietti hän -usein kesä-illat ja nautti yksinkertaisen illallisensakin. Täällä -oli kovin tuttavallista, kun hän ystävien ja perheenjäsenien -piirissä suoralla avonaisella tavallaan puheli ja antoi itselleen -kertoella omista kokemuksista ja kotioloista kunkin. Kaikki oli niin -luonnollista, ei mitään etsittyä, tehtyä, tunkeilevaa, vaikutusta -tähtäävää; mutta joka aika tunsi hänessä sisäisesti koossa olevan -miehen, jolla oli selvä luja vakaumus jumalallisissa niin kuin -maallisissakin asioissa. Ja tuo suora tapa, joka hänellä aina oli, -vaikuttikin, että yksinkertaiset maanmiehet tunsivat itsessään vetoa -häneen ja että hän heidän seassaan nautti suurta luottamusta. - -Beck luennoi Tybingenissä vähin muuttein samoista aineista kuin -Baselissa. Tärkeimmät luentonsa, vuorovuosin, olivat uskonoppi -ja siveysoppi, joissa hän esitti sen opin järjestön, minkä oli -Raamatusta koonnut. Näiden aamupäivän luennoiden ohella selitti -hän säännöllisesti iltapäivän luennoissaan erinäisiä vanhan ja -uuden testamentin kirjoja. Kaikki luennot on hänen kuolemansa -jälteen vävynsä, kirkkoherra Lindenmeyer, julaissut painosta. -Nämä ovat, kuten itsestään on ymmärrettävä, tarkotetut oppineille -lukijoille. Joukko kirjoja, ennen kaikkia kuusi nidettä saarnoja -nimellä "Kristillisiä puheita" [Suomessa on näitä julaissut prof. -A. W. Ingmanin toimesta: Sjutton Skriftliga Tal af Dr. J. T. Beck. -Öfversättning 1866 ja samassa J. T. Becks teologiska karakter, -tecknad af A. W. Ingman ynnä vielä toinen vihko. -- Suomeksi on J. -T. Beck, Kristillisiä Puheita. Mukaillen suomentanut K. E. Stenbäck. -Wuosikerta saarnoja. Pori. O. Palander. 1885.] samoin kuin "Ajatuksia -Raamatusta ja Raamatun mukaan" sekä "Kirjeitä ja Ydinlauseita" ja -"Johdanto kristilliseen uskonoppiin" ovat jokaiselle ymmärrettäviä -sekä omiansa tutustuttamaan hänen katsantokantaansa. "Ajatuksia -Raamatusta ja Raamatun mukaan" sisältävät runsaan aarteen -kristillistä viisautta ja tarjoovat neuvoa, lohdutusta sekä kehotusta -moninaisiin elämänoloihin ja -tiloihin. Ne ovat otteita ystäville ja -oppilaille lähetetyistä kirjeistä. - -Pääpiirteinä Beckin sekä mainituissa helpompitajuisissa kirjoissaan -että tieteellisissä teoksissaan esittämässä opissa olkoon tässä -käytölliseen kristillisyyteen varsinkin kohdistuvana erityisesti -merkitty seuraavia kohtia. - -_Pyhä Raamattu_ on ruumis, jonka Jumalan henki -- ihmisiä välineinä -käyttäen -- on luonut, antaakseen ilmestyksensä koko ihmissukukunnan -tiedoksi. Ihmiskunnalle on se merkki, joka sitä huomauttaa tulemista -Jumalan tuomioista ja samalla valkeus, joka tahtoo sen niistä -pelastaa. Yksityiselle ihmiselle se on kasvatuskirja. Sen sana on -katoamaton siemen, joka sydämmeen kylvettynä synnyttää hänessä uuden, -jumalallisen elämän ja tätä edelleen kasvattaa. Juuri sen tähden on -välttämätöntä saada ja ottaa tämä sana väärentämätönnä vastaan. - -Mutta kasvaminen edistyy henkisten lakien mukaan. "Henkisiä lakeja -täytyy teidän noudattaa. Edistys käy ajatuksen lakien, tahdon lakien, -siveellisten lakien mukaan. -- Joka ihmisen täytyy _ajatella_, jos -asian mieli häneen juurtua. Hän ei saa luulla: annanpahan vain olla -ja rukoilen jotenkin asiasta, tulkoon miten tulkoon. Hänen täytyy -ajatella, hänen täytyy _tahtoa_, tehdä itsekseen periaatteita, tehdä -aikomuksia. -- Kun ihmisten järki, ihmisten ajattelu, ihmisten tiede -on kristillisyyttä rääkännyt, luullaan että myös tahto, todellinen -järki, syntyperäinen ajattelu, arvostelut olisivat ylenkatsottavat. -Mutta sehän kuuluu henkiseen perustaan ja henkisiin kykyihin." -- -"Raamatulliset realiteetit, tosiolot, joihin tulisi sisäytyä, ovat -tosin vain viittaavia, syystä että raamatullinen kristillisyys -aina panee ihmisen kokeille: kuinka kauas sinun lihasi, sinun -_uskollisuutesi_ hengellisiin nähden menee? Tahdotko täydellisyyteen -vai etkö tahdo?" -- "Jos ei jollakulla vielä ole mitään armosta, niin -vaaditaan arvollisuutta siihen nähden, mitä meiltä luonnosta jo on: -teillä on korvat -- kuulkaa! sydämmet -- ajatelkaa ja ymmärtäkää! -Ellette niin tee, ette ole arvollisia. Tämän kuulemisen, näkemisen -ja ymmärtämisen kautta lähinnä on tultava mielenmuutokseen. Ellette -niin tee, ette ole sen arvollisia. Mielenmuutoksesta kasvaa usko. -Ellette niin tee, ette ole sen arvollisia. Uskosta kasvaa vaellus. -Ellette niin tee, on asia taas niin." -- "Sinun täytyy antaa ojentaa -ymmärryksesi. Mutta ojentuminen on _pitkittyvää_. Sen tähden täytyy -aina olla varova, ettei mene pitemmälle kuin näkee, ettei ote -olevinaan _kaikkitietävä_." -- "Tämä sana, joka ei ole syntynyt -mistään inhimillisestä tiedosta, ei ole myöskään millään sellaisella -(siis ei myöskään millään tunnustuskirjalla) kierrettävä tai -aidattava tai edes täydennettävä." - -Jokainen _Raamatunsana_ täytyy lukiessa tulla paljoa terävämmin ja -enemmän _täyteläisenä_ käsitetyksi, kuin me fraaseista, kuluneista -puheparsista rikkaan tapamme mukaan puhellessa olemme tottuneet. -"Ellei näitä sanoja tai käsitteitä, niin kuin 'Herra', 'Lunastaja', -'Välimies' itselleen yksityiskohtia myöten selvitä, niin mitä hyötyä -niistä sitten itselleen saattaa saada? Paljaan arvonimen. Ei niin, -vaan meidän täytyy ne tosioloiset suhteet, mitkä niissä osaksi ovat -edellytetyt, osaksi ovat ilmaistut, itsellemme selviksi tehdä. -Silloin me pääsemme sanat sisältöineen tajuamaan. 'Paimen', 'tie' -omat kuvauksia, ja kumminkin, kuta enemmän tällaista luonnollisen -asian nimitystä ja merkitsemistä miettii, sitä enemmän selviää, -mitä sillä on sanottu Kristuksen suhteesta meihin ja meidän -suhteestamme Kristukseen." -- "'Elämän leivällä' selvittää Kristus -ravitsevan elämänvoimansa, 'elämän vedellä' henkisesti virvoittavan, -puhdistavan, hedelmöittävän elämänvoimansa." -- "Kun Kristus sanoo: -Miltä olen teidät pannut hedelmiä kasvamaan, niin on hedelmäintuotto -tällä panemisella todenteolla mahdolliseksi tehty. Se on todellinen -istuttaminen, niin tuin jokin puu istutetaan." - -Kokonaisarvostelu Raamatun sisällyksestä ja muodosta on: -"Raamatullisessa maailmankatsomuksessa on _yhteys_ sellainen, -jommoista ei missään muualla ole olemassa" ja "ken kerran sellaiset -_kauneudet_ tuntee, luuletteko, että silloin voisi vielä niin ihastua -inhimillisistä taideteoksista?" - -Mitä ymmärrämme, se täytyy meidän, sitä myöten kuin tarvitaan, -muuntaa teoksi, kaikissa tapauksissa se sisäisellä kumartamisella -ja pyhitykseen pyrkimisellä käsittää. -- "Me emme saa sitä käyttää -paljasta tietoa ja tunne-elämää (sisäistä levottumista) ja -ulkonaista puuhaamista varten, vaan päinvastoin omantunnon ja tahdon -sivistämistä, itsemme opettamista ja rankaisemista, vahvistumista ja -kurin-alaisena oikeassa hurskaassa menossa pysymistä varten. Se on -tehtävämme, hyvän kilvoituksen kilvoittelu, että luonnon ihmisestä -muuttuisi Jumalan ihminen, kaikkiin hyviin töihin kykenevä. Sanalla -sanoen, kyseissä on totuudeksi tunnetun persoonallinen omistus ja -sen kautta luonteensivistys. Uskokaa Te Herran sana: 'Joka totuuden -tekee, hän tulee valkeuteen!' 'Joka minun sanani kuulee ja tekee -niiden mukaan, hän rakentaa kalliolle.' Se ei ole mitään juosta -hakittamista ja syöksymistä, se on kulkemista valkeutta kohti, se -on rakentamista (tai istuttamista), kestävästi ja kärsivällisesti -päämäärään pyrkivää elämänkulkua ja elämänrakentamista omassa -itsessä. Näin kehittyy Teissä tuo Herran ylistämä 'älykäs, taitava -mies, josta tulee uskollinen ja taitava palvelija', kehittyy tuo -valkeudesta syntynyt Paavalin mainitsema 'viisas mies' ja 'viisas -rakentaja', siis ei mikään paljas ajattelija ja tietomies, ei mikään -tunneihminen ja haaveilija, ei mikään yrittelijä tai näyttelijä, -vaan kehittyy _viisaan luonne_, jota eivät tunteet eivätkä tiedon -ja puuhailun viehätykset mestaroi ja hurmaa, vaan joka oppii ne -hillitsemään ja kurissa pitämään, oppii ne puhdistamaan ja oppii -käyttämään totuuden järkevään palvelukseen." - -Täten ei kukaan ole tosin vielä täydellinen kristitty -uskonkappaleiden hyväksymisellä eikä elävällä katumustunnustuksella -eikä silläkään, että hän jonakin silmänräpäyksenä uskossa tahtoo -omata, mitä hänen Kristuksen tiellä rukoillen ja etsien tulee saada -omakseen. Eikä sittenkään Beck ole mikään _armon_ ylenkatsoja. Hän -vain ei tahdo yksinomaista armon saarnaamista eikä mitään armon -saarnaa ihmisille, jotka tahtovat syntisinä pysyä. Hänellekin on -kristillisyyden perusajatus: "Jumalan rakkaus pelastavana armona -Jeesuksessa Kristuksessa". Mutta "kokonainen armo (Kristuksessa) on -vanhurskauden tiellä perustettu, samoin tulee se myös vanhurskauden -tiellä yksityisiin." Ja tämä armo ei ole vain vapaaksijulistava, -vaan oleellisesti vapahtava, samalla vapaaksijulistava ja voimaa -lahjoittava, joka muodostaa ja kasvattaa ja itsensä Isän, Pojan ja -Hengen yhteydessä voiman kaikkeen antaa. - -Koko kristillisyyden edellytys on ihmisen syntinen luonto ja -ihmisen historia. Paratiisissa Jumalasta lankeemisella on ihminen -samalla langennut syntyperäisestä perusasemasta, luontomme Jumalan -kaltaisesta luonnonpohjasta ja perusmuodosta, maailmaan, aistilliseen -ja tottelemattomaan luontoon. Ja seurauksena on luonnonrikkouminen, -kuolema. Se ei parannu itsestään aikojen kuluessa. Päinvastoin, yhä -kasvava velka ajaa Jumalan ja ihmiset yhä kauemmas toisistaan. - -Tämän ihmisen syntisyyden takia voi nyt hyvä tulla toimeen ainoastaan -lunastusteon kautta siten, että Jumala ja ihminen sovitetaan ja -ihmiseen uusi luonnonpohja ennalleen korjataan. Toiselta puolen -täytyi _Kristuksessa_ jumalallisen ja inhimillisen, jumalallisen -henkiolennon ja lihaluonnon taas tulla yhteen toisensa kanssa -muodostetuksi. Kristus otti turmeltuneen ihmisluonnon, ei kyllä -itsenäisesti aistillista, vaan passiivisesti aistillisen ja hänen -koko inhimillinen elämänkehityksensä on pitkittyvää lihan ja -hengen yhdistystä. Paitsi sitä oli vielä Jumalasta langennut liha -uhrattava. Mutta _ihmisen_ täytyy nyt Kristus oleellisena Sovittajana -uskossa käsittää ja itseensä ottaa. Täten pääsee hän Kristuksen -sovinnonoleeseen, hänen persoonalliseen sovintoonsa. Tällä on hän -Jumalan kanssa sovitettu. Ja luonnonmuutokseen täytyy hänen tulla. -Sitä varten oli tarpeen ei ennen Kristuksen kirkastumista annettu -elämäntekijä, _Pyhä Henki_. - -"Me emme ole ainoastaan sielu ja ruumis, vaan samoin kuin sielu -on yhdistetty ruumiin kanssa, samoin on se yhdistetty myös hengen -kanssa. Henki on sielun välin sisään- ja ylöspäin niin kuin -ruumis ulos- (ja alas) päin. Mutta tämä henki on ruumismaailman, -aistillisuuden valtaaman sielun vallan sortamana sen sijaan että se -voisi korottaa sielun yli aistillisuuden ja korottaa itsensä. Näin -ei se pääse mihinkään itsenäisyyteen; mutta hengenkykynä on se vielä -sielussa, muodon puolesta järkenä, olennon puolesta omanatuntona. -Mutta se on nyt toinen toiseensa sekottuneena. Ymmärryksensäkin on -kiintynyt aistilliseen, ulkonaiseen ja on näin sieluun kietoutunut. -Siis on ensisti erotus tarpeen. Sisällisen ihmisen ja ulkonaisen -ihmisen täytyy toisistaan eritä. Sen toimeenpanee sana. Siinä ihminen -tulee kahtia jaetuksi. Hänessä kilvoittelee ylöspäin jotakin irti. -Silloin tulee veto ylhäältä: 'Minä vedän heidät, kun olen korotettu, -puoleeni.' Vetovoima, se on _Henki Jumalasta_, Jeesuksesta. Näin -syntyy vähitellen kihlaus ylhäältä olevan Hengen ja tämän meissä -olevan hengen välillä ja tässä hengensäännöksessä elähtyy uusi -itsenäinen henki." - -"Yhä vaan petytään ihmishengessä ja luonnossa olevan rikkaan elämän -kautta ja tämä rikas elämä lentää liihottelee juuri ulkopuolella -Jumalaa aistimaailmassa, aistipetoksessa, ja, niin rikkaana kuin se -kehittyykin, murtuu se pirstaleiksi kuolemassa." - -"Ihmisen 'pneumaan', henkeen, joka sielun mukana on alasalennut -lihaan, täytyy uudestaan jumalallisen 'pneuman', hengen tulla, että -se taas saa itsenäisen elämän vastoin tuota lihallistunutta sielua." - -Nyt vasta on Jumalan tahdon todellinen täyttäminen ja _Kristuksen -seuraaminen_ mahdollista. - -"Siinä on heillä edessään, miten kristillisiä he olisivat -siveysjärjestöissään omine 'Kristus esikuvana' oppeineen. Oletko -tutkinut, voitko asian suorittaa ja voivatko ne sen tehdä, joille -sinä huudat: 'Kristuksen jälkiä! Hänen esikuvansa mukaan!' -Kristuksen esikuvanaolo edellyttää ei ainoastaan hänen oleellista -yhdenkaltaisuuttaan meidän kanssamme, vaan myös meidän oleellista -yhdenkaltaisuuttamme hänen kanssaan, hänen Henkeään. Meidän täytyy -juuri hengestä syntymisen kautta olla jääneet itsessämme siinneen -hänen kaltaisensa _hengen_!" - -"Sen tähden täytyy rukoilla ja täytyy etsiä Kristuksen sanassa. -Tämän sanan mukaan täytyy kulkea kuten hänen oppilaansa tekivät ja -niin tulee aika, jolloin henki annetaan. Sen määrää armo eikä meidän -voimamme. Mutta sitten tulee myöskin vaatimuksena: niin tulee teidän -olla!" - -"Jumalan tie on jotakin toista kuin ihmisten tie. Edellisellä -kulkee aina hiljaa ja kuitenkin oikeaan aikaan ja sitten nopeasti -niin kuin luonnossakin. Luontokin uinuu ja uinuu koko pitkän talven -ajan. 'Miksi niin kauan? Eihän siitä tulekaan mitään.' Mutta nyt -juuri tulee oikea hetki. Valonsäde välkkyy. Jumalan henkituuli -puhaltaa. Nyt joutuu. Tehkää ennen mitä tahdotte! Sitä varten on -kumminkin toimia, joita voidaan talvella tehdä. Puidaan mitä on -ja valmistellaan. Ei että olisi pakko sinne tänne juoksennella. -Pysy taloustoimissasi, pidä huolta työmiehistä, jotka sinulle ovat -uskotut, mutta ennen kaikkia itsestäsi, ota itsestäsi vaari!" - -Tässä jyrkässä erotuksessa, mikä on yhtäältä jokaisessa ihmisessä -olevan syntyperäisen Jumalanhengen jäännöksen, joka kumminkaan ei -enää jaksa korottaa ihmistä lihan asteen yläpuolelle, ja toisaalta -uuden, ylhäältä tulevan Pyhän hengen välillä, on avain ymmärtämään -kaikin puolin Beckin ominaista asemaa uskovan teologiian ja kirkon -keskivälillä. Asia käy vielä selvemmäksi tarkastettaessa, mitkä Beck -niin usein erottaa: psyykillistä, sielullista, luonnollista ihmistä -ja pneuma-ihmistä, henki-ihmistä. - -Verrattaessa aitolihalliseen ihmiseen (lihalliseen ihmiseen -ahtaammassa mielessä), jolla ei ole halua sanalla sanoen -mihinkään muuhun kuin aistillisiin himoihin, on _sielullinen_ -ihminen parempi. Sielullinen ihminen pitää koko ihmisemolemusta, -erittäinkin henkeä armossa. Hän iloitsee kauneuden nautinnosta ja -esiintymisestä luonnossa, ihmiselämässä ja taiteessa, ruumiillisen -ja henkisen voiman ja hyveen harjotuksista, henkisten aarteiden -kokoamisesta, luonnon, ihmismaailman ja historian syvyyksiin -syventymisestä. Hän etsii Jumalaa ja antaa itseään viedä Jumalan -luo. Tuttavuus kristillisyyden kanssa saattaa hänet järjellä ja -tunteella tajuamaan jotakin kristillisyyden salaisuuksista, kuten -jumaluuden kolmiyhteydestä, Kristuksen rakkaudesta, kaikesta Jumalan -ilmestyksestä ja lainaamaan myös siitä joitakin ohjesääntöjä -elämälleen. Sielullinen ihminen ei ole itse itselleen kylliksi, -hänessä kehkiää halua ja intoa perheen, isänmaan, kirkon, niinpä -kaunisten Jumalanpalvelusten, kristillisten juhlien samoin kuin -hyväntekeväisyyden hyväksi. - -Koko tämä ala, missä sielullinen ihminen liikkuu, ei ole itsessään -ylenkatsottava, se on päinvastoin suurimmaksi osaksi jumalallista -säätämää, kuten perhe, valtio, aikanaan Israelissa myöskin -aistillinen Jumalanpalvelus ja ulkonainen kuri. Siellä hoiti Jumala -itse niitä. Niin jaamme ja tulee meidänkin niitä ihmisten ja -kansojen alemmalla kasvatusasteella ollessa hoitaa. Kristillisyys -on tositeossa sangen paljon ollut apuna myöskin sielullista elämää -maailmassa korottamassa ja jalostamassa. Matt. 13: 31-33. Maailman -koko henkinen ilmapiiri on Kristuksen hengen voimalta muuttunut. -Kristillisyydessä juureutuu sivistyksemme ja humaniteetti, ihmisyys. - -Kumminkaan ei kristillisyyden varsinaista olemusta ole vielä -käsittänyt se, ken ei yli tämän paljaastaan sielullisen asteen -ole edistynyt, joka kyllä usean hyvinkin kiitetyn kristillisyyden -kohdalla on asianlaita. Jo sitä ei jaa jättää huomioon ottamatta, -että sielullisen ihmisen koko toiminta harvoin on puhdas -itsekkäisyydestä ja aistipetoksesta. Sellainen sieluntila saattaa -asianomaisen tietämättä olla. Tässä taas voi kasvattajaviisaus -vaatia, ettei vapautta liian aikaiseen häiritä, kuten nuorison -maallisiin huvituksiin nähden, kun huvit säilyttävät vielä ainakin -soveliaan siisteyden. Mutta vihdoin täytyy ajan tulla, jolloin -ihmiselle silmät aukenevat siitä, että myöskin nuo hänen korkeimpina -pitämänsä hyvät, voimat, toimet kaikki omat kuoleman vallan -alaisia. Ne eivät anna hänelle kärsimisissä ja kuoleman hetkellä -enää niin mitään lohdutusta; vielä vähemmän ne voivat häntä auttaa -voittamaan kuolemaa. Yksin inhimillinen tiede ja viisauskin joutuvat -lopuksi Saarnaajan arvostelun omiksi: kaikki on turhuutta, paljas -inhimillinen vanhurskaus, niin vähän kuin se onkin ylenkatsottava, ei -vie vielä taivaanvaltakuntaan. - -Sitä vastaan avaa meille nyt Jumala Kristuksen kautta korkeamman, -pysyvän elämän "taivaanvaltakunnassaan", puhdistaa ja varustaa meitä -voimalla ja muodostaa meitä sitä varten Henkensä kautta, tekee -paljaasta sielullisesta ihmisestä uuden ihmisen, henki-ihmisen. - -_Henki-ihminen_ on se, joka kuuntelee, tottelee itseänsä Jumalaa, -jolle valo ylhäältä avautuu ja voima ylhäältä annetaan, jotka hänet -uudistavat Ne auttavat häntä irtautumaan maailmasta ja omasta -lihastaan, se tietää ei ainoastaan alhaisesta aistihimosta vaan -myös turhuuden kietoman maallisen hyvän siteistä, ihmissuosiosta, -omasta tahdosta j.n.e. Nyt vasta oppii hän oikein Jumalaa Isänä, -Kristusta Sovittajana ja Lunastajana sekä Herrana uskossa tuntemaan -ja ymmärtämään. Todellista totuutta ja pysyviä hyviä asioita tuottaa -hänelle vain Jumalan sana ja Jumalan tahdon tekeminen. Koska -hän etsii kunniaa ja täydellistä tyydytystä yksin Jumalassa ja -taivaanvaltakunnan aarteista, voi hän jättää maallisesti pahimmankin -niinkuin Jumala tahtoo, pysyä hiljaisuudessa ja salaisuudessa, tahi -Jumalan määräämää työtä tehdä ja kuormaa kantaa, vieläpä sen tähden -kärsiäkin, kaikessa seurata Kristusta. - -Täydelliseksi ei hän siitä tule niin kauan kuin maan päällä elää -yhtä vähän kuin täydellisesti autuaaksikaan Kuoleminen ja uudesti -elähtyminen käyvät aina rinnatusten. Mutta lihan valta hänessä on -murtunut Vanhurskas Isä taivaassa auttaa sitä, ken uskollisesti hänen -sanassaan pysyy, myös eteenpäin Hengellään, niin että hän voipi -synnin aina uudestaan tuntea ja kieltää sekä täyttää hyvää. - -"Vasta uudestisyntymisen jälkeen alkaa vaarallisin koekohta. Nyt on -ihminen uudestaan itsenäisyyden vapauden koekohdassa. Nyt voivat -hengen saastutukset ja harhailut, ei ainoastaan lihalliset, esiintyä -jumalallisen väärentämisenä, jumalallisen väärinkäyttämisenä." - -"Totuuden tie, sellaisena kuin se on Raamatussa selvitetty, on tosin -_rauhan tie_, mutta _taistelua vaativa_, on tie, joka vie syvyyteen, -mutta joka taas alennuksesta korottaa. Se on _kierteisliikuntoa_, -eikä mitään suoraa." - -_Jumalanvaltakunta_ ei ole vain sydämmentilaa, kuten rauhaa, iloa, -autuutta; vielä vähemmin on se kristillisten ruhtinasten hallintoa -tai yhtyneiden hurskasten voimaharjotusta kaikellaisine laitoksineen -kuria, hyväntekeväisyyttä ynnä muuta sellaista varten. Vaan se on -Jumalanvaltakunta, että taivaan voimat, hyvyydet, persoonallisuudet, -joilla yksin on todellinen olemus, että "taivaalliset realiteetit, -todellisuudet," lujasti järjestettynä kokonaisuutena, ylimaallisena -elämänjärjestönä, nyt myös vaikuttavat tähän maailmaan. Aistimille -näkymättä ja kuulumatta vaikuttavat ja toimivat ne, luonnon -hiljaisen vaikutuksen tavoin, mutta ankarimmalla lainmukaisuudella -Jumalalle yksin tunnetun suunnitelman mukaan. Me emme tarvitse -Jumalanvaltakunnan tulemusta maailmaan ihmiskeinoin ensinkään auttaa. -Emme tarvitse; se on jo täällä ja on vaikuttamassa. Siitä vain on -kysymys: kuka pääsee, kuka tulee siihen? Häiritsemättömimmin voisi -se kehittyä, jos hurskaatkin eivät niin usein luulisi täytyvänsä -toisen kerran sen kulkua varjoon panna, toisen kerran sen armoa -tai sen tuomioita estää. Kaikki olisi parhaimmin, jos vain kukin -paikallaan, mihin Jumala hänet on pannut, ahkeroisi saamansa tehtävät -kaikin voimin, tarmonsa takaa suorittaa, siihen sijaan että pyrkii -kaikkialla muutoin näyttää maailmanparantaja ja kirkonparantaja -olevansa. Silloin kaikki rattaat soveltuisivat toisiinsa. Muutoin -panee Jumala tätenkin aikeensa täytäntöön, ja vahingon saavat ne, -jotka häntä eivät tunne sekä haluavat omia aikeitansa sysätä hänen -paikalleen. - -Voimat ja persoonallisuudet, joiden Jumala antaa valtakuntansa -ilmestymisen jälkeen tässä maailmassa vaikuttaa, kääntyvät yhdeltä -puolen ihmisiin, jotka hänen sanansa ottavat vastaan ja kätkevät -ne. Mutta toiselta puolen toimivat ne huomaamatta myös vastustavaa -maailmaa vastaan ja sen kautta. Näin vaikuttaa Pyhä Henki -valheenvaltaa vastaan maailmassa ja valmistaa sitä tuomiolle. Myöskin -Jumalaa vastustavien ruhtinasten tai kansojen täytyy siihen auttaa -Jumalan tahtoa ja suunnitelmaa toteuttaa. - -Mutta sellaisista hurskaista, jotka ovat läpi nöyryytysten, -kieltäymisten, kärsimisten lähteneet Kristuksen omalle tielle, jotka -juuri sillä ovat antaneet itsensä hakata ja silittää käytettäviksi -kiviksi, on Kristus, oikeana rakentajana, pystyttävä luvatun Jumalan -rakennuksen todellisen Kristuksen seurakunnan, oikean kristillisen -valtion, kun hän näkyvänä taas tulee voimassa ja kirkkaudessa. Heistä -on hän ottava ne papit ja kuninkaat jotka tuhatvuotisen valtakunnan -aikana ohjaavat kansakunnat hänen alamaisikseen. Mutta kaiken -lopputulos on koko ajallisen maailmamenon lopetus, puhdistus ja -taivaallisen uudestimuodostus, uudet taivaat ja uusi maa, sellainen -maailma, jossa elämä ja vanhurskaus asuu, joka on Jumalan läpitunkema -samalla kuin se on muodostunut Pojan kaltaisuuteen. - -Jumalanvaltakunnan levittämiseksi maan päällä saavat ja tulee -_ihmisten työskennellä mukana_, lähinnä siinä toimessa, mihin kukin -on kutsuttu ynnä Jumalan johdolla muodostuneissa kirkollisissa ja -muissa olosuhteissa. Erinomaiseen toimintapuuhaan kuuluu erityinen -Jumalan kutsumus, varustus, kouluutus Mutta toiselta puolen emme -saa itseämme pettää: muodot semmoisinaan, joissa me toimimme, -myöskin koulu, valtio, kirkko, sisälähetys ja ulkolähetys kaikkine -yhdistyksineen, seuroineen, laitoksineen ja toimenpiteineen eivät -itsessään ole mitään pysyvää, ei edes jotain, mikä on täydellisyyteen -kehittymässä. Ne ovat paljoa enemmän heinien, puiden, olkien, -ruumenien veroisia, jotka tätä maailmaa varten ovat välttämättömiä, -mutta jotka kuitenkin kerran tulevan tuomion tulessa palavat -poroksi. Kaikesta kirkollisesta toiminnasta tai lähetystyöstä aivan -samoin kuin kaikesta työstä perheessä, maallisessa kutsumuksessa, -kouluissa ja valtiossa ei ihmisen mukana seuraa iankaikkisuuteen -mitään muuta kuin hengen hedelmät, jotka hänen työnsä ohella -hänessä itsessään ja muissa kasvavat ja kypsyvät: persoonallinen -uskollisuus, oikeamielisyys, rakkaus, usko, kärsivällisyys, vilpitön, -teeskentelemätön nöyryys j.n.e. - -Näiden hedelmien saavuttamiseen eivät mitkään ulkonaiset keinot auta. -Ne kasvavat yksin Kristuksen ja hänen apostoleinsa seuraamaa ja -neuvomaa _menettelytapaa_ noudattaessa. - -_Kaikki kristityt_ voivat Jumalanvaltakuntaa maan päällä toisten -suosioon saattaa ja sen leviämiseksi apuna olla Mat. 5: 16, 1 Piet. -2: 12, Mat. 9: 38 mukaan kristillisellä vaelluksella ja rukouksella. - -"Kaikille kristityille on sanottu: pitäkää kansojen keskellä hyvä -meno! mutta ei että heidän tulee juosta sinne tänne pakanain -sekaan ja saarnata. Siten julistatte Te Herraanne Jeesusta, hänen -hyvettänsä. _Se on lähetystyötä_. -- Hyvä vaellus on _jokapäiväisessä -elämässä_. Sellaista oli vanha kristillisyys: hiljaista, siveää; -mutta lujia ihmisiä, henkilöitä, luonteita, joille ei saanut X:ää -tehdä U:ksi, jotka tiesivät, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä -on valheteltua ja mikä totuutta sekä pysyivät siinä ja sen mukaan -toimivat ja sen mukaan arvostelivat. Siten oli hyvin. Nyt on meillä: -paljaita Jumalan valtakunnan rakentajia -- siveellinen puoli jää -takapajulle yhä vain oppilauseita, sääntöjä, uusia seuroja, uusia -lähetyksiä. Juurtukaa, juurtukaa maaperään, jolla seisotte. Siten -olette puita, joita ei mikään tuuli kaada." -- "Se on tie: neuvoa -taas jokaista pysymään kutsumuksessaan, niin kuin Luteruskin on -tehnyt: Sinä palvelijatar, sinä tallirenki, siihen on Jumala sinut -pannut. Siinä palvele Herraasi äläkä juokse luostariin! Siinä, -kutsumuksessanne, hajottakaa Jumalanpelkoa ja oikeamielisyyttä! -Ja jos etemmä olette edistyneet: _Kristuksen hyveitä_ julistakaa! -Sellaisista tulee miehiä, joihin voi luottaa." - -Neuvoista niille, jotka tahtovat tulla kristillisiksi _papeiksi_, -esitettäköön tässä seuraavat opetukset. - -Papinviran tehtävä raamatullisessa mielessä on: opetuksella, -johdattamisella ja palvelemisella (itsensä uhraamisella) perustaa -elämänyhteyttä Kristuksen kanssa ihmisissä ja ihmisten keskuudessa, -viedä Kristuksen kuulemiseen ja seuraamiseen ynnä elämään hänessä. - -Papinviran todella Jeesuksen nimessä hoitamista varten täytyy papin -itsensä tuntea Kristus ja seurata Kristusta. "Mutta tästä ei vielä -seuraa, ettei sitä ennen yhtään mitään voida Jumalan ja Jeesuksen -nimessä tehdä. Jumalan käskyjä ja tietä Jumalanpelkoon, niin kuin -niitä Vanha Testamentti ja niin kuin niitä edelläkävijä Johanneskin -valmistuksena Jeesukselle opetti, niitä ainakin voidaan opettaa." - -"Tosin kyllä syytetään: 'sellainen saarnaa vaan siveyttä (paljasta -siveysoppia armon sijasta)'. Kunpa hän vain oikein siveyttä saarnaa! -Ken on Jeesuksessa Kristuksessa, hän ei ole yli siveysopin, vaan hän -edistyy aina enemmän siveysoppiin, lakiin. Näin on tehty vastakohtia, -missä niitä ei ole olemassa." - -"Siveysopin saarnaaminen on parempi kuin taisteluhalu ja -innoittelu-into vasituisesti kristillisiin asioihin nähden, joita ei -vielä tunneta ja joita ei vielä omata, jolloin esiinnytään Jumalan ja -Kristuksen nimessä, mutta toimitaan päinvastoin. -- Monet ovat niin -miettimättömiä suorastaan sanontaan: 'Sitä ja sitä en voi uskoa.' -Kuka sinulta sitä tahtookaan tietää? Niin anna, mitä voit antaa ja -mitä uskot, pehmitä, kylvä edes peltoa ellet taivaanvaltakunnan -nisuilla, niin kuitenkin jumalallisella siemenellä. -- Jos olet niin -kauas joutunut, ettet voi enää yhtään mitään Jumalan nimessä antaa, -silloin luovu virasta!" - -Papin tärkein tehtävä on _saarna_. Sitä tulisi harrastaa paljoa -enemmän kuin vain muun työn lomassa (Mat. 9: 37 s.) siten, että -vakavin miten mahdollista läpi koko viikon pitkittymin tutkimuksin -kokee tunkeutua yhdeltä puolen tekstin sisältöön, toiselta puolen -omaan sisimpään ja kuulijain sisimpään ynnä sen mukaisesti sana -sitten jakaa. Silloin voi vaikutuksen turvaisin mielin jättää -Jumalalle ja hänen Hengelleen. - -Saarnan on käännyttävä koetteeksi ensin _suuren joukon_, kaiken -kansan puoleen ja tällöin on erittäinkin silmälläpidettävä eksyneiden -ja kirkon kanssa ristiriitaan joutuneiden tarpeita. Saa sitenkin -kansan sydämmeen kokea vaikuttaa, että osottaa osanottoa sen -ulkonaiseen hätään, köyhyyden vallitessa siitä pitää huolta, sen -oikeutta esivaltaa tai mahtavia vastaan puoltaa, sairaustapauksissa -sitä tukee. Sitä vastoin _varottaa_ Beck mitä ehdottomimmin niin -hyvin ajan tehdasmaisista koriste-istutuksista kuin osanotosta -mihinkään valtiolliseen ja uskonnolliseen _puoluepuuhaan_. Samalla -kuin hän ei pelkää "seisoa yksinään oleman alhaisella jakkaralla", -pelkää hän että, kun puolueeseen liittyminen riistää itsenäisen -arvostelun ja toimintavapauden, joudutaan siihen kiusaukseen, mitä -koko maan piirin yli tulee (Ilm. 3: 10 ja 14: 12). - -"Välttämättömään taitavuuteen nykyaikana kuuluu: Älkää toki koskaan -liittykö mihinkään puolueeseen -- sellainen ei tosin kutsu itseään -koskaan puolueeksi liittoon tai minkä nimisiä lienevätkään! Muutoin -ette voi koskaan toimia niin kuin tahdotte ja niin kuin Te asian -ymmärrätte, vaan Teidän on _pakko_ toimia tuon seuran jäsenenä. -Yksityisten kanssa saattaa yhteyttä pitää, mutta seuran kanssa ei." --- "Niin esiintyivät kaikki, jotka Jumalan palvelijoita todellisesti -olivat: he eivät vilkuilleet ympärilleen, eivät haeskelleet, eivät -suunnitelleet aikeita ja järjestöjä, eivät muodostaneet mitään -puolueita, eivät etsineet sieltä täältä keinoja ja temppuja; he -tekivät, mitä Jumalalta kuulivat, juuri niin eikä toisin. Muusta -antoivat he Jumalan huolehtia." - -_Kansalle_ on saarnattava pääasiallisesti Jumalan lakia ja täytyy -meidän niin pitkälle kuin kutsumus siihen velvottaa, pitää sitä -myöskin inhimillisen esivallan lain alaisena. Sitä vastaan ei -ole koskaan toivottavissa, että voittaisimme kaiken kansan -todellisen kristillisyyden ja Jumalanvaltakunnan omaksi. Se alistuu -täydellisesti kuuliaiseksi Jumalalle vasta sitten, kun se on tullut -Jumalan tuomion läpi käyneeksi. - -Sen tähden on kristillisten paimenien tärkein tehtävä koota -seurakunnasta esiin todellisia _Jeesuksen oppilaita_ ja kasvattaa -niitä sekä saarnan annilla että myös lähemmässä seurustelussa ja -jokapäiväisien aiheiden sattuessa oikeaan kristityn mieleen ja -vaellukseen. Näistä pääasiallisesti on sitten Herra Kristus itse -ottava _valittunsa_. Siis aina on ydinkristittyjen voittaminen -silmällä pidettävä. - -Älköön kumminkaan luultako, kun tullaan johonkin paikkakuntaan, missä -jo on olemassa jokin niin kutsuttu "seura", että nyt minulla on jo -sellainen ydinkristittyjen piiri. Sellainen on kokonaisuuteensa -ja yksityisiinsä nähden ensin koetellen tutkittava eikä voida -sellaiseksi arvostella, miksi se tekeytyy ja minä se kulkee, jos -se vain esim. ihmiskäskyt ja hurskaat miehet pitää suuremmassa -arvossa kuin Kristuksen ja hänen puhtaasti inhimillisen ja -puhtaasti luonnollisen tapansa. Missä ei vielä mitään "seuroja" tai -yhdistyksiä ole, siinä ei pidä ensimmäiseksi tehtäväkseen katsoa -sellaisien aikaansaamista. Pikemmin on huomio luotava siihen, -missä ovat ne istutukset, jotka Jumala on istuttanut? Niitä mitkä -täten sisällisesti ovat yhtä, ei ole pakko järjestyssääntöjen -alaisiksi säätää ja sellaisilta yhtymiseen koota. Yhtyminen seuraa -kyllä silloin jossakin muodossa itsestään. Se on sitten todellista -elimistöä, elävää yhdistymistä ja liittoumista. Siihen sijaan se, -mitä ihmiset tavallisesti järjestäytymiseksi kutsuvat, on enemmän -tehdastyön tapaista ja näköistä. - -Täten voidaan Beckin opetus ja kritiikki lausua lyhyesti sanoilla: -muuttakaa mielenne, kaikki ilman erotusta, hyvätkin, muuttakaa -ajatuksenne, harrastuksenne ja tekonne! - -Kääntykää takasin, te valtiomiehet, tiedemiehet ja kirkonmiehet -pimityksen ja ylenkatseen alaisiksi joutuneisiin jumalallisiin -perustotuuksiin ja Jumalan lakeihin. Omistakaa sitä varten -ilmestyksen valo, joka teille tarjoutuu yksinomaan Raamatussa, eikä -muualla. - -Mutta älkää sekottako "alkuasteita päämäärän ja kalleimman -kalun" kanssa, älkää sitä, mikä sielullisesta ihmisestä näyttää -korkeimmalta, iankaikkisen kanssa, Jumalanvaltakunnan kanssa! Älkää -tuhlatko voimaanne ihmispuuhaan, joka katoaa eikä tuota teille mitään -iankaikkista palkkaa, vaan tuottaa tuomiota, etenkin silloin, jos -te sen tähden sorratte todellista Jumalanvaltakuntaa, ja pidätätte -niitä, jotka sen tahtovat voittaa. - -Antakaa te kaikki, jotka Kristukseen toivotte ja etenkin te, -jotka hänen hyväkseen haluatte työskennellä, silmänne avautua -taivaanvaltakunnan tavaroille, maailmaan vaikuttaville jumalallisille -realiteeteille! Pyrkikää itse niiden kautta iankaikkisesta elämästä -osallisiksi! Toivokaa niistä parasta kaikessa vaikutuksessanne, jota -varten teidän välttämättä täytyy itsennekin taivaanvaltakunnan lakien -alaiseksi mukautua. - - * * * * * - -Beck eli Tybingenissä tiedekuntansa muiden jäsenien kanssa hyvässä -sovussa ja seurusteli eräitten muidenkin professorien kanssa; -mutta likeisempää yhteyttä ei syntynyt eikä hän täällä saanut niin -uskollisia perheystäviä ja sellaista seuraa samanmielisten kanssa -kuin Baselissa. Tämän hän monesti kipeästi tunsi ja usein oli hänellä -yksinään olevan painostava tunne. Vaikkapa hänelle annettiinkin -tunnustusta ja silloin tällöin hänen ajatussuuntaansa myönnyttiin, -niin täytyi hänen kumminkin itsellensä sanoa, että hän oli yksin. -Tämä ei voinut tosin häntä kerran aljetulta tieltä syrjäyttää -eikä riistänyt häneltä vakaumusta kulkea eteenpäin. Hän jätti -asiansa Jumalan huostaan. Mutta hän ei säästynyt myöskään kokemasta -opetustapansa ja Raamattuun ottamansa aseman tähden ankaroita, -jopa tulisiakin hyökkäyksiä jumaluusoppineiden puolelta nimenomaan -Pohjois-Saksasta ja Baijerista. Hän ei ollut mikään taistelun ystävä -ja vain silloin olisi hän tarttunut kynällä julkisesti puolustamaan -mielipiteitään ja asemaansa, kun olisi tuntenut sen pakottavaksi -velvollisuudekseen. Mutta hyökkäykset eivät olleet sen laatuisia, -että sisällistä pakotusta puolustukseen olisi ollut. Sitä tekivät -hänen puolestaan tutut, yksinpä vastustajansakin Wyrttembergissä. - -Beck arvosteli kyllä terävästi olosuhteita kirkossa, valtiossa ja -kansanelämässä samoin kuin tieteen piirissäkin, mutta hän tahtoi -opettaa, varottaa, silmiä avata, ei sotia; aikansa vaaroista hän -varotti. - -Vuonna 1848, jolloin yleisiä kansanlevottomuuksia tapahtui -kaikkialla, hän saarnoissaan muun muassa lausuu: - -"Nykyisen ajan levottomassa kuohussa, jonka Jumala on sallinut, -tiedän kristityille vain yhden neuvon: seuratkaa vanhojen -apostolisten kristittyjen askeleita. Nyt käyvät tuomiot valtioiden -yli, niin kuin silloin juutalaisten valtion yli. Tuota Herran -ensimmäisessä vartiossa tulon seuraa nyt toisessa vartiossa tulo, -joka ulottuu yli maanpiirin. Herraa odottaminen, ettei olla -laiskoja, vaan sisällisesti varustettuja ottamaan häntä vastaan, -_pysyminen erillään poliittisesta hommasta_, ja missä virka ja -kutsumus vielä sen kanssa yhteyteen viepi, Herran voimasta kyyhkyjen -yksinkertaisuudella ja käärmeen kavaluudella varustautua, mutta -niille, jotka vielä mielellään ottavat sanaa vastaan, olla auttajina -autuuteen, se on meidän yksinkertainen, mutta kyllä paljon merkitsevä -tehtävämme." - -"Niin, sinä levoton aika, sinä isänmaa, jota kunnianhimoiset -puolueet raatelevat, jota uhkaa ystävä ja vihollinen, sinä kansa, -totuudesta yhä enemmän kauemmas poikennut, jota heikot ihmiset, -väärät ja kevytmieliset ystävät, narrimaiset haaveilijat yhä -lähemmä kuilua vievät; sinä nuoriso, jonka ajan myrsky on ilmaan -heittänyt, hiljaisesta maaperästä irtitemmannut, jossa sinun -ensin tuli juurtua, voidaksesi kerran oikealla ajalla vakavana -puuna ottaa sinulle aijottu paikkasi ja kantaa hedelmiä eikä vain -lehtiä; sinä vanhus, neuvoinesi ylenkatsottu, kokemattomuuden ja -ylpeyden huudon kuurouttama, itse harhaan menneenä siihen nähden, -mitä aina ja kaikkialla totena, oikeana ja hyvänä pidettiin; sinä -esivalta, arvosi menettäneenä, kaikilta puolin ahdistettuna ja -kaikilta puolin ehkäistynä uhkamielisyyden ja epäjärjestyksen -hengen kautta; te perheiden isät ja äidit, osaksi raskasten surujen -osaksi tyhjien toiveiden pirstomina, omien lastenne vaivaamina -tahi heidän tulevaisuuttansa surevina, huoaten perheenhallituksen -kuorman painamina tai laiminlyödyn perhekurin seurausten vitsomina; -te työmiehet, te halpa-arvoiset ja köyhät, oikeaa ystäväänne yhä -enemmän väärinkäsittäen, liehakoitsijain piirittäminä, jotka -teille lupailevat paratiisia ja helvetin poltinraudan merkkejä -omiintuntoihinne polttaen, kunnianhimonsa, vallanhimonsa ja -rahanhimonsa kautta teiltä yhä enemmän kunniallisen leipänne -riistävät, lopuksi teidät pahantekijöiksi tekevät ja teurastettaviksi -vievät; te arvossa olevat ja rikkaat, veljistänne onnettoman -välimuurin erottamat, epäluulon, kateuden, vihan ja kiukun -ympäröimät, uhkauksien hämmästyttämät, parhaan tahtonne hyvinteossa -kirotut, ja pahan tahtonne kostonmiekan päänne yli nähden; te oikeat -isänmaan ystävät, kansan ystävät, ihmisystävät, te kunnianmiehet, -joiden sydän suree, suuttuu, verta vuotaa kaikkea tätä hätää ja -sekasortoa nähdessänne, kun teidän täytyy uskollisuuden ja rakkauden -nähdä maassa yhä enemmän vähenevän, täytyy nähdä tyhmyyden, -kevytmielisyyden ja röyhkeyden yhä enemmän kaivavan ympäri perustusta -ja hurskaat eivät voi mitään toimittaa (Ps. 11: 3), viisasten täytyy -vaieta (Amos 5: 13) ihmisapu on turha (Ps. 60: 13): te kaikki, -ketä lienettekin, mikä nimenne lieneekin, te tämän ajan lapset, oi -jos te voisitte, tahtoisitte havahtua ja nousta ei tuohon moni- ja -suuri-puuhailuun, johon teitä jo useampia vuosia sitten on kehotettu, -ei siihen, vaan että te voisitte, tahtoisitte kuitenkin nousta -yhteen, ratkaisevaan suur'tekoon, joka on yksinkertaisessa neuvossa: -etsi oi ihminen, oi kansa, oi kuningas, _etsi Jumalassa, mitä sinulta -puuttuu_!" - -Häntä suretti, kun häntä ei ymmärretty ja hän huolehti jokaisesta, -kenen huomasi väärällä tiellä, tarjoten monelle kätensä avuksi -milloin tuloksella, milloin tuloksetta. Ei koskaan kuultu hänen -katkeralla äänellä tai vihassa moittivan vastustajaansa. Asia, -ajansuunta, väärät periaatteet, eikä henkilöt, olivat ne, joita -vastaan hän taisteli. Missä huomasi rehellistä pyrkimystä, -saattoi hän seurustella toisin ajattelevienkin kanssa sekä olla -kärsivällinen. Hän ei ollut mikään professori tavallisessa -merkityksessä, ei mikään kuiva opettaja, ei mikään kamariviisas, vaan -elämän mies parhaassa merkityksessä. Hänellä oli avoin silmä elämän -kaikkiin olosuhteisiin ja tapahtumiin, hän tutkien seurasi ajanmenoa -valppain, tarkastelevin silmin ja siten oli hänellä harjaantunut -arvostelukyky, joka ei helposti vienyt harhaan. Hän oli kokonainen -mies. Ulkoa ei nähnyt, miten ankaraa hengenkuria hän harjotti -itseään kohtaan eikä hänessä koskaan huomannut mitään teennäistä, -pakotettua. Hän oli sisäisesti niin kootuin mielin, ettei helposti -suunniltaan poisjoutunut. Mutta sen tunsi, että kristillisyys -hänessä johtui vakavasta, sisäisestä kilvoituksesta ja että hänen -omanaan oli rikas, sisäinen elämä. Turhamaisuutta joko kateederilla -tahi yksityiselämässä ei hänessä huomannut, hän ei pitänyt itseään -kiitettynä, kuuluna professorina ja häntä hymyilytti, jos joku ilman -totuuden tosihalua tai ilman sydämmen tarvetta tunkeutui hänen -luokseen, ihmetelläkseen vain hänessä kuulua miestä. Sellaisia -hän hyvin levollisena väisti tai katkasi tunkeilemisen jollain -raitistavalla sanalla. _Totuus_ ja _elämä_ olivat ne navat, joiden -ympäri hänen elämänsä ja mielensä pyöri, niiden perään hän pyrki, -niiden puolesta tahtoi vaikuttaa ja missä näitä huomasi muissa, -siinä tuli niitä vastaan, kuuluivatpa henkilöt sitten mihin suuntaan -tahansa. - -Tässä mielessä ja hengessä vaikutti ja opetti Beck 35 vuotta -Tybingenin yliopistossa ja runsasta siunausta levitti hänen -toimintansa. Ulkonaisesti ei hänen elämässänsä tällä ajalla -tapahtunut mitään suuria muutoksia; pääasiahan onkin, mitä -sisällisesti ihmisessä, joka Jumalan kasvatuksessa ja koulussa on, -tapahtuu; mutta se on vain Jumalalle selvimmin tunnettua. - -Ja kumminkin seurustellessa saa ihmisen koko olennosta vaikutuksen, -jos sisällistä kasvamista ja kypsymistä iankaikkisuutta varten on -huomattavissa. Tätä kypsymistä täytyi Beckissäkin monenlaisten -kokemusten ja vaikeuksien vaikuttaa, joita hän ja perheensä saivat -kokea. Itse hän makasi moneen kertaan vuoteen omana sairaana. -Raskaita sisällisiä taisteluja oli hänellä sairauksiensa aikana. Sitä -todistaa esim. seuraava kirjeen ote: "Monesti lankesin polvilleni ja -huusin Herralta armoa. Oi miten läpitutkituiksi tulivat sydämmeni -kaikki loukot, miten syntini kävivät pääni yli ja miten selvästi sain -tuntea, ettei yksikään veli voi toistaan eikä kukaan voi itseään -vapahtaa, vaan ainoastaan Herra yksin ja että Hän on ihmeellinen -Jumala, jota me emme käsitteillämme emmekä mielikuvituksillamme voi -mihinkään ohjailla, jonka sulattavassa tulessa paraskin meissä, -mitä hyvinä päivinä uskonlujuutena hyväilimme, sulaa kuin vaha tai -esiintyy vain synnynnäisenä luonteena, terveenä verenkiertona, vatsan -lepona, lyhyesti sanoen, lihana vielä. Miten voi syville, miettiville -mielille itse 'Kristus meissä' tulla paulaksi ja petokseksi, että -ne panevat oikeastaan uskonsa ellei ulkonaisiin töihin, kuitenkin -sisäisiin voimankokemuksiin eikä sanaan: 'Tyydy minun armooni!' -Mutta kun kaikki ajatusten innostus, myöskin 'unio mystica'n innokas -ylistys lamautuu, kun _Kristus meissä_ tulee haudatuksi, silloin voi -sydäntä! ellei se opi tuntemaan ja käsittämään, että _'Kristus meidän -edestämme'_ on A ja O, on kaiken juuri ja huippu." Taisteluistaan -sisällisesti vahvistuneena hän kuitenkin aina pääsi. Monesti antoi -hän luennoissaan oppilaille julkisesti ja ilolla todistuksia niistä. -Perheensä piirissäkin sattui monta surua. Erittäin raskasta oli hänen -saada tieto, että Sveitsissä erään papin kanssa naimisissa olevan -tyttärensä yhdeksänvuotias poika tuli ammutuksi ja että ampuja, -mielihäiriössä oleva sukulainen, myös surmasi itsensä. - -Poikasen äiti oli jo kolme vuotta aikaisemmin kuollut. Heti -surusanoman saatuaan kirjoitti Beck murheelliselle vävylleen: "Kaksi -tuntia sitten saapui meille kirjeesi; tapahtuma on traagillinen -yökohtaus, joka meitäkin murehuttavasti liikuttaa ja jonka täytyisi -meitä vapistuttaa, ellei meillä olisi uskoa sielujenpaimeneen, -joka ei anna lampaitansa kenenkään, ei saatanankaan eikä sen -pimeydenvoimien temmata kädestänsä. Sen tähden emme anna itseämme -harhaan saattaa tuon valheen, jota maailma niin mielellään levittää, -että olisi turhaa palvella Jumalaa ja usko olisi vain petosta -kuinka usein täytyi vanhan liiton hurskasten kuulla kysyttämän -itseltään: Missä on nyt teidän Jumalanne? Niin, Herran itsensä -täytyi kuulla: Hän on luottanut Jumalaan, auttakoon nyt häntä! -- -Kuinka kauhistavana ilmeni hänelle saatanan voima, joka valloitti ei -ainoastaan Juudaksen, vaan yksin rehellisen, uskollisen Pietarinkin, -saattoi saattoi koko kansan, vieläpä Herran itsensäkin täytyi -kaatua tämän ylimurhaajan kuolemanvallan uhriksi. Tässä ihmiskunnan -synkässä murhenäytelmässä ilmenee, että juuri Jumalan viholliset -käyvät sotaa ei ainoastaan lihalla ja verellä, ruumiillisilla -onnettomuuksilla ja sairauksilla, vaan perkeleen kamalilla -hyökkäyksillä ja hänen henkisillä pimeysvoimillaan, että niiden alle -voidaan joutua heikkoudessakin, koska hengen alttius ei voi lihan -heikkoutta syrjäyttää; että Jumala yksin siinäkin, missä hän meille -tutkimattomista, mutta aina viisaista ja hyvistä syistä antaa omiensa -joutua uhriksi, pysyy uskollisena Jumalana ja Isänä, joka on oman -Poikansa uhriksi antanut, että hän kuoleman kautta ottaisi vallan -siltä, jolla kuoleman valta on, että hän niiden sielut, jotka hänelle -kuuluvat, lunastaisi ja pelastaisi, vaikkapa ruumis on kaatunut. -Molemmat mahtajat kuuluivat hänelle, toinen lapsena ja itse jo -taistellen lihaansa vastaan, toinen rehellisenä ja uskovana Herran -oppilaana, molemmat ovat siten Jumalanrakkautta nauttimassa, josta -ei suru eikä ahdistus, ei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä -hallitukset voi erottaa. Jumala on totisesti hyvä kaikessa, mitä hän -tekee; siinäkin, minkä hän sallii, kaikessa on hän hyvä." - -Tammikuussa v. 1878 kuoli hänen vanhin tyttärensä, naimisissa oleva -hänkin ja tämä vuosi oli isänkin viimeinen. Yhä elävämmin tunsi hän, -että matkan pää lähenee. - -Vuonna 1877 oli hän saanut vielä viettää sukulaisten ja -samanmielisten ystävien piirissä kiitollisena Jumalalle -viisikymmenvuotisen virassaolonsa juhlan. Julkiset kunnianosotukset, -joita hän ei suosinut, oli hän kieltänyt. Virkaveljensä olivat -sen tähden vain tunnustusta ilmaisevalla ja sydämmellisellä -kirjoituksella esittäneet "kunnioituksensa ja rakkautensa", johon -Beck kiitollisena antoi vastauksen. Kiitolliset oppilaat olivat eri -seuduilta lähettäneet onnentoivotuksensa. Tässä tilaisuudessa toi hän -julki tunteensa seuraavin sanoin: - -"Alusta saakka olen antanut kahden periaatteen itseäni johtaa: -jokapäivä tehdä työtä ensin itseäni varten, ennen kuin toisiin ja -ulospäin vaikutin sekä rajottua tarkasti Jumalan minulle osottamaan -velvollisuuden piiriin sen sijaan että pyrkisin mitään suurta -aikaansaamaan. Siemenestä, joka näin on syntynyt, odotan opettajalle -ja oppilaille ilahuttavaa satoa." - -Miten hän arvosteli pitkää elämänjuoksuaan, mitä ajatuksia -hänessä sen ohessa liikkui, sen näemme siitä, mitä hän 73:na -syntymäpäivänään, helmikuun 22 päivänä 1877, omiansa varten -on kirjoittanut. "Elähtäneeseen ikääni nähden saattaa olla -viimeinen kerta, että tänään vietän syntymäpäivääni perheeni ja -ystävien keskuudessa. Pidän sen tähden rakkauden velvollisuutena, -menneisyyttäni katsellessa Jumalan kunniaksi tunnustaa, mikä -Raamatunsana oli minun johtotähteni. Se on salminsana: 'Kuitenkin -minä pysyn alati sinun tykönäsi, sillä sinä pidät minun oikeasta -kädestäni. Sinä talutat minua neuvollasi, ja korjaat minua viimein -kunnialla.' Minä olen pitäytynyt Jumalaan, elävään Jumalaan, niin -kuin hän on sanassaan itsensä osottanut enkä sen tähden ollut koskaan -ilman hänen neuvonsa johtoa, niin kuin hän on taluttanut minua -oikeasta kädestäni. Minä annoin itseäni pitää ja olen pitäytynyt -häneen ja myös antanut taluttaa itseäni ja olen varma, että hän -korjaa minut viimein kunnialla. Kehotan teitä uskomaan elävään -Jumalaan samoin kuin hänen sanaansa, mutta erittäin hänen Poikaansa, -joka on viisaus ja elämä. - -"Olen silmäillyt kaikille tieteen aloille, historian, luonnon ja -taiteenkin, ja tuntenut siellä turhuuden, mitättömän, pysymättömän. -Mutta Pyhä Raamattu on yksin tarjonnut minulle sitä, mikä on -todellista ja olennaista, jonka tähden en antanutkaan minkään -minun itseäni pettää ja häikäistä; se muodostaa ja muuttaa ihmisen -iankaikkisuutta varten. Olisi minullakin ollut taitoa päästä -suureksi tiedemieheksi, mutta olen sellaisissa pyrinnöissä, missä -toiset kilvoittelevat saadakseen itselleen nimeä, itseni hillinnyt. -Useat ovat minuun halveksien katsoneet, mutta minä olen heidät -jumalallisen viisauden valossa ylikatsonut. -- Mitä erilaisimmissa -olosuhteissa, joihin virka ja kutsumus minut on johtanut, pysyi tuo -salminsana johtotähtenäni. Tulin Waldthannissa villiintyneeseen, -turmeltuneeseen talonpoikaisseurakuntaan, mihin ei kukaan pappi -halunnut ja missä en hengestäni ollut varma. Mergentheimissä sain -kerettiläispapin nimen. Baselissa kohtasi minua vastustus puolelta, -josta en sitä odottanut. Tybingenissä oli kaikki valmiina estämään -menestystäni. Mutta Jumala on pitänyt minua oikeasta kädestäni. -Antakaa sen olla kehotuksena itsellenne uskomaan Jumalaan ja hänen -rakkaaseen Poikaansa, pelastajaamme ja Vapahtajaamme. Hänen kauttaan -tulee kaikki meidän kurjuutemme Jumalan, niin kuin sovitetun Isän -eteen, hänen kauttaan tulevat alas kaikki armonlahjat, jotka -pelastukseksemme ja rauhaksemme meille lahjoitetaan. Hänen kauttansa -toivon täydellisyyteen pääsyä sellaisena, jossa synti ja heikkous -vielä riippuu kiinni. Kavahtakaa tämän ajan ja maailman henkeä, -epäuskoa, puoli-uskoa ja taika-uskoa, se on pyyntöni teille." - -Vielä lähes kaksi vuotta sai hän vaikuttaa henkisesti pirteänä, -vaikka heikkonevin ruumiinvoimin. Käydessään syksyllä 1878 -tervehtimässä vävynsä perhettä Schluchternin pappilassa, otti hän -heiltä nimenomaan viimeiset jäähyvästit ja lausui varmasti, että -ken hänen luonaan tahtoi vielä käydä, sen tuli kiiruhtaa, sillä -omena on kypsynyt ja putoaa kohta. Vielä luennoi hän säännöllisesti -ja vasta joulukuun puolivälissä alkoivat hänen likimmät omaisensa -aavistaa pahempaa, kun ruokahalu yhä väheni ja hengitys kävi aina -vaikeammaksi. He pyysivät hänen jättämään luennoimisen. Mutta hän -vastasi: "oi ei, sehän on vain minulle iloa, kun voin vielä nuoria -palvella". Joulukuun 18 p:nä piti hän viimeisen luentonsa, silloin -alkoi joululupa. Vielä jaksoi hän päivillä nousta ylös, kumminkin -istui tavallisesti ristissä käsin hiljaa. Perjantai-illan vietti -hän vielä omiensa keskuudessa vilkkaasti puhellen; meni levolle -jälkeen kymmenen illalla, mutta sai vähän unta ja tunsi itsensä -aamulla hyvin heikontuneeksi. Hengityskin tuli yhä raskaammaksi. -Aamupäivällä lauantaina joulukuun 28 päivänä kello 1/2 9 pyysi vielä -itseään kohottamaan vuoteessa, laskeutui sitten syrjälleen ja nukkui -hiljaa viimeiseen uneen. Keuhkoihin ja vatsaan oli muodostunut -paiseita, jotka olisivat tuottaneet elämän jatkuessa yhä suurempia -tuskia. Maanantaina joulukuun 30 päivänä haudattiin vainaja suuren -saattojoukon seuraamana, joka suri hänen poismenoansa, mutta samalla -kiitti Jumalaa siitä siunauksesta, joka vainajan kautta oli levinnyt -sekä lähimpään ympäristöön että kauemmaksi ulkomaille saakka. - - * * * * * - -Bernhard Riggenbach, Beckin laajimman elämäkerran kirjoittaja, -vainaja jo hänkin, mainitsee että hänen ja muiden mielen, kun -he vainajaa hautaan saattaessaan muistelivat hänen elämätään ja -vaikutustaan, hänen kärsimisiään ja taisteluitaan, valtasi Herran -sanat Mat. 5: 19. Niillä hän kirjansa lopettaakin. Teemme samoin. Ja -kuuluvat nuo sanat: _Sen tähden, joka purkaa yhden näistä pienimmistä -käskyistä ja sillä lailla opettaa ihmisiä, hän on sanottava -pienimmäksi taivasten valtakunnassa; mutta joka niitä noudattaa ja -niin opettaa, hän on sanottava suureksi taivasten valtakunnassa._ - - - - - - - - -End of Project Gutenberg's Johan Tobias Beckin elämäkerta, by Eero Hyvärinen - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JOHAN TOBIAS BECKIN ELÄMÄKERTA *** - -***** This file should be named 50279-8.txt or 50279-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/0/2/7/50279/ - -Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/50279-8.zip b/old/50279-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 368ca56..0000000 --- a/old/50279-8.zip +++ /dev/null |