diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50264-8.txt | 9145 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50264-8.zip | bin | 202366 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 9145 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..740a73d --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #50264 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50264) diff --git a/old/50264-8.txt b/old/50264-8.txt deleted file mode 100644 index be93a1a..0000000 --- a/old/50264-8.txt +++ /dev/null @@ -1,9145 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Henrik Renqvist, by Matthias Akiander - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Henrik Renqvist - -Author: Matthias Akiander - -Translator: K. Peltolainen - -Release Date: October 21, 2015 [EBook #50264] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HENRIK RENQVIST *** - - - - -Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen - - - - - - -HENRIK RENQVIST - -Kirj. - -Matthias Akiander - - -Suomentanut K. Peltolainen - -Alkuperäinen teos: "Historiska upplysningar om religiösa -rörelserna i Finland." - - - -Fr. M. Saukko, Sortavala, 1887. -Sortavalan kirjapainossa. - - - - - - -Henrik Renqvist. - - -Henrik Renqvist, talollisen Heikki Kukkosen poika Sonkojan kylästä -ja Ilomantsin pitäjästä, syntyi elokuun 1 päivänä v. 1789. Jo -hänen aikaisimmassa nuoruudessansa ilmausi hänessä taipumus -papilliseen toimeen, koska hän korkeilla kivillä ja järven rannoilla -harjoitteli saarnaamaan. Siten heräsi hänessä myös palava halu -kirjanlukemiseen, mutta isän niukat tulot estivät ajattelemastakaan -hänen kouluttamistaan; isä toivoi vaan, että tämä poika, joka oli -vanhin veljeksistä, tulisi hänen jälkeensä maanviljeliäksi ja pysyisi -isänsä säädyssä. Mutta kun pojan lukuhalua ei voitu tyydyttää isän -kotona, antoi isä hänen yhdessä provasti J. Molanderin molempain -poikain kanssa nauttia kotiopettajan ylioppilas J. D. Schroederin -opetusta. Opittuansa tämän johdolla puoli katekismoa ulkoa ruotsiksi -ja vähän latinan kielioppia sekä harjoitettuansa kaunokirjoitusta, -kirjoitettiin hän 17:llä ikävuodellansa Kuopion alkeiskouluun -(trivialikoulu). Vuonna 1808, kun koulu sodan tähden suljettiin, -oli Renqvist 2:lla luokalla. Täten pysähtyi hänen koulunkäyntinsä -ja sen jatkamisen toiveet himmenivät siksi, kunnes hän, pysyäkseen -luku-uralla, rupesi hankkimaan siihen tarpeellisia varoja. Sodan -aikana alkoi hän pitää maakauppaa maantuotteilla ja kaikenlaisella -tavaralla, jota hän osti Sortavalasta ja möi Oulussa sekä muissa -Pohjanmaan paikkakunnissa. Täten keräsi hän itselleen jommoisenkin -omaisuuden, noin 1000 taaleria. Ja kun Kuopion koulu sodan jälkeen -taas avattiin, luuli Renqvist käyttävänsä varansa parhain tietojensa -jatkamiseksi. Hän tuli siis uudestaan Kuopion kouluun; mutta kauan -hän ei siellä pysähtynyt, niinkuin nähdään seuraavasta. - -Maakauppiaana matkustellessaan Oulussa, oli Renqvist ostanut, paitsi -muutamia virsikirjoja, pari pienempää hartauden kirjaa, joista toinen -oli Artur Dent'in "Kääntymisen Harjoitus." Tästä kirjasta luki hän -kerran kohtia itsellensä ja äidillensä. Näin lukeissansa heräsi hän -ensimäisen kerran vakaisesti miettimään sielunsa iankaikkista onnea -ja murehtimaan tilastansa iankaikkisuudessa. Sillä nyt huomasi hän -olevansa kadotettujen joukossa, jotka eivät ole käyneet ahtaasta -portista, mikä viepi autuuteen. Tämä murhe, vaikka sen pian muut -huolet tukahuttivat, uursi kuitenkin juurensa niin syvälle hänen -sydämeensä, ettei se koskaan sammunut. -- Kuopion koulussa ollessaan -kuuli hän puhuttaman, että kaupungissa oli moniaita heränneitä -henkilöitä, niinkuin kulta- ja hopeaseppä Jaakko Lundström ja -talollinen, sittemmin kirjakauppias, talollisen Ivar Juhana Wäänäsen -veli, Pekka Wäänänen, joka murheellisen loppunsa vuoksi oli tunnettu, -sekä että Nilsiän pitäjässä Juhana Lustig piti uskonnollisia -kokouksia. Nyt syttyi Renqvistissä halu tavata tätä miestä ja -olla hänen kokouksissaan. Ja toivonsa tyydyttämiseksi päätti hän -joululomalla v. 1810 lähteä sinne. Tähän tulikin hyvä tilaisuus, -kun näet talollinen Aaron Miettinen Maaningan kappelista sattui -tulemaan Kuopion kaupunkiin, aikomuksessa lähteä Nilsiään, käydäkseen -Lustig'in tuona. Renqvist suostui nyt Miettisen kanssa matkustamaan -hänen seurassansa yhteiselle asialle. Mutta pitkällisten pyry-ilmojen -tuottama kelirikko esti heidät pääsemästä Nilsiään, jonka vuoksi -Miettinen pyysi Renqvistiä tulemaan kotiinsa Maaningalle, jonne -myöskin odotettiin Lustig'ia joulun pyhinä. Niinmuodoin meni Renqvist -Maaningalle, jonne Lustig'kin toisena joulupäivänä monioitten -lahkolaistensa kanssa tuli. -- Täällä herätti Lustig'in esitelmä -Renqvistin uudestansa murehtimaan sielunsa autuudesta. Sentähden -alkoi hän, Kuopioon palattuansa, käydä heränneitten henkilöiden luona -ja pitää seuraa heidän kanssansa. Ja kun hänen opettajansa sekä -toverinsa alkoivat häntä nuhdella siitä, että hän liittäytyi noihin -heränneisin, joita tällä paikkakunnalla kutsuttiin uskonnollisiksi -haaveilioiksi, piti Renqvist parhaana erota koulusta. Siten jätti -hän Kuopion koulun talvella v. 1811, varsinkin kun hän näki, ettei -hänellä ollut kykyä papiksi eikä seurakunnan opettajaksi niin kauan, -kun luuli kylläksi oleman murehtimista oman sielunsa autuudesta. -Isänsäkään ei laittanut häntä kouluun kasvattaakseen pappia, -mutta oman taloutensa vuoksi, että poika, opittuansa kirjoitusta -ja lu'unlaskua, auttaisi isäänsä talouden asioitten muistoon -kirjoittamisessa. - -Sillä välillä jatkoi Renqvist herättävän kirjallisuuden tutkimista, -taitaaksensa kotonaan neuvoa lähimmäisiään autuuden opissa. Ja -hankkiakseen itsellensä sekä kotiseudulleen kirjoja, matkusti hän -Turun kaupunkiin. Täällä etsi hän hurskaita sydämiä. Samaan aikaan -oli vielä Turussa Zinzendorfin opin lahkolaisia ja niitten joukossa -kirjansitoja-vanhin J. Agrelius, jonka luona Renqvist majausi. -Tämä mies saattoi Renqvistin muuttamaan ajatuksensa tulevaisesta -vaikutus-alastaan. "Se ihminen", sanoi hän Renqvistille, "menettelee -väärin, ken ei vaella Jumalan viittaamaa tietä. Jos Jumala tahtoo -käyttää sinua kädessään aseenansa toimittamaan Hänen työtään, -teet sinä väärin, jollet seuraa hänen antamiaan viittauksia -kanssa-ihmisiesi johdattamisessa totuuden ja hyväin avuin tiellä. -Mutta taitaaksesi johdattaa muita, on sinun ensin itse opittava -tuntemaan totuus; sinun tarvitsee hankkia tietoja ja saavuttaa -itsellesi tieteellinen perustus ahkeralla tutkimisella." Tämän -kehoituksen mukaan alkoi Renqvist pitkittää keskeytettyä oppimistansa -linnansaarnaajan Juhana Lönnmark'in johdolla. Heti sen jälkeen -ehdotteli Agrelius hänen vaihettamaan nimensä Kukkosesta Renqvistiksi -(ren -- puhdas, qvist -- oksa; puhdas oksa totisessa viinapuussa). -Turussa ollessaan vaipui Renqvist syvään sielunhätään, nimittäin -suureen hengelliseen ahdistukseen. On huvittavaa saada likemmin -tuntea hänen sisällistä tilaansa tänä aikana. Valmistautuessaan -Herran pyhälle ehtoolliselle, oli hän lukenut ja tutkinut ne 100 -Kristillisyyden ojennusnuoraa, jotka ovat Dentin "Kääntymisen -harjoituksessa." Mutta vaikka hän, heräämisensä jälestä Kuopiossa, -vältti, ei ainoastaan ehdollista syntiä, vaan myös kaikkia, mikä -antaisi aihetta syntiin, oli ahkera rukoilemisessa ja Jumalan -sanan tutkimisessa, kävi usein Herran ehtoollisella ja Turussa -melkein joka päivä kirkossa, ei hän kuitenkaan luullut elävänsä -nimitettyjen elämän sääntöjen mukaan, ja uskoi olemansa kokonaan -eksynyt sielunsa autuutta etsiessään, ja silloin oli hän niin onneton -sielun ja ruumiin puolesta, ettei muka Jumala eikä ihmiset voineet -häntä auttaa. Sittemmin synnytti hänen sairas mielikuvitteensa -mitä kammottavimpia ajatuksia ja kuvia. Siten luuli hän olevansa -pahantekiänä kahlehdittu ja lähetetty kotiseudulleen Ilomantsiin. -Vieläkin kuvitteli hän, etteivät ihmiset synny luonnollisella -tavalla, vaan tulevat ylös maasta, niinkuin pienet olennot, joita -vanhemmat henkilöt, joiden joukossa ne ilmestyvät, sitte kasvattavat -ja nämä henkilöt siitä kutsutaan vanhemmiksi. Samoin eivät -ihmiset muka kuolekaan luonnollisella kuolemalla, vaan ainoastaan -tapaturmasta, itsemurhasta, tahi toisten toimesta. Ne, jotka eivät -näin kuole, saavat elää iankaikkisesti; mutta jolleivät elä niinkuin -heidän pitäisi, kärsitään heitä jonkun aikaa maailmassa, mutta -viskataan sitte, kädet ja jalat sidottuina, ulkonaiseen pimeyteen. -Ja jos niinkin tapahtuisi, että jotakuta ihmistä ei viskattaisi -pimeyteen, naulitaan hän korkeaan ristinpuuhun, joka pystytetään -korkealle vuorelle, semmoiselle kuin Renqvist, asuessaan nyt -Jokikadulla, näki edessään Aurajoen toisella puolella. Ja tähän -ristiin naulittuna, sanoi kiusaaja, olet sinä elävä iankaikkisesti. -Tämmöiset kuvitelmat taivuttivat Renqvistin lopettamaan elämänsä -hukuttamalla. Tämä päätös mielessään, läksi hän eräänä päivänä -syksyllä v. 1811 asunnostaan ulos, jolloin piika, jota oli käsketty -häntä silmällä pitämään, seurasi häntä. Tultuansa Turun sillalle, -viskautui hän käsipuitten ylitse jokeen; mutta läsnäolevat henkilöt -vetivät hänen heti ylös, enempää vahingoittumatta. Heti talvikelin -tultua, lähetettiin hänet ylioppilas Juh. von Becker'in kanssa -kotipuolelleen. Joulun pyhinä petille päästyään vanhempiensa luo, -ottivat he kyynelsilmin hänen vastaan, mutta hän ei tuntenut heitä. -Keväällä v. 1812 alkoi hän parantua, mutta, kun ei luullut tulemansa -entiseen terveyteensä vanhempiensa kodissa, läksi hän puolisairaana -takaisin Turkuun, jossa hän jälleen sai täydellisen sielun ja mielen -terveyden. Saadakseen lukemisensa jatkamiseen tarpeellisia ruumiin -ja sielun voimia, mietti hän koko vuoden vanhempiensa luona, kunnes -hän kesällä v. 1813 palasi Turkuun. Tänä kesänä teki hän ensimmäisen -matkansa Tukholmaan, jossa kaupungissa hän sittemmin vuosina 1815 ja -1816 uudestaan kävi. Tukholmassa hän kävi jumalisuuden harjoituksissa -veljesten seurakunnan kirkossa, asui saman seurakunnan jäsenen -kirjanpainaja Sam. Rumstedt'in luona, ja tutustui Skeppsholman -(Laivasaaren) pastorin Häggman'in sekä kappalaisen Juh. Wätterdahl'in -kanssa. Kun Tukholman Evankelinen seura halusi saada asioitsian -kirjasiensa levittäjäksi etelä Suomessa, esitteli Wätterdahl v. -1816 Renqvistin mainitun seuran jäseneksi, jonka perästä Renqvist -täytti tehtävänsä levittämällä seuran kirjasia Turussa, Helsingissä -ja Porvoossa. Tämä toimi tuotti Renqvistille sen edun, että seura, -joka tahtoi edistää hänen opintojensa jatkamista, lahjoitti hänelle -kaikki tulot kirjoista, jotka hän sai myödyksi. Kirjevaihtoa pitkitti -Renqvist Wätterdahl'in kanssa sittemmin aina vuoteen 1821 (katso -kirjeitä n:o 1-6). - -Turussa ollessaan kävi Renqvist jokaisena sunnuntai-iltana hartauden -harjoituksissa, joita pidettiin joko salvumies Malm'illa taikka -räätäli Mikko Akerroos'illa. Kauan kyllä näytti Renqvistin mielestä -kummankin miehen oppi oikealta; mutta tutkittuansa Raamatun -rikisteriä ja Juh. Arnd'tin Totinen kristillisyys nimistä kirjaa, -havaitsi hän Malm'in opin oikeastaan perustuvan kuolleesen uskoon, -hän kun puhui paljon evankeliumista, mutta ei sanottavasti mitään -laista. Renqvist erkani siis Malm'ista ja seurasi Akerroos'ia, joka -puhui yhtä paljo laista, tuin evankeliumistakin. Tämän räätälin -luona piti hän sittemmin asuntoa. Ne muut, joiden kanssa hän Turussa -tuli tutuksi, olivat: Juh. Paterson, jonka hän, tämän matkatessa -Tukholmasta Pietariin, tapasi v. 1811 kirjansitoja Agrelius'ella. -Samassa talossa hän myös tutustui Taivassalon provastin Juh. Utter'in -kanssa. Pernoon provastin Rancken'in luona kävi hän v. 1814, ja tuli -siten tutuksi hänen sisarensa, provastin lesken Malm'in kanssa, jonka -mielen-heimolaisia olivat Turussa leskirouva Trapp ja leski Hamberg; -jotka kaikki olivat kristillisyydessänsä totisia ja auttoivat -Renqvistiä hänen oppi-ajallansa Turussa. - -Vuonna 1816 pääsi hän vihdoinkin ylioppilaaksi Turussa ja v. 1817 -papiksi vihittynä apulaiseksi Liperiin. Elähytettynä hartaimmalla -halulla työskentelemään Jumalan kunniaksi ja kanssa-kristittyinsä -iankaikkiseksi onneksi, ryhtyi hän nuoruutensa innolla pyhään -kutsumukseensa, joka oli vaikutusalansa tarkoitus, ja saapui Liperiin -lujalla aikomuksella parhaan kykynsä ja ymmärryksensä mukaan hoitaa -lähetystointansa. Mutta muutamia vuosia virkaa toimitettuansa, -huomasi hän, kuinka hänen ihanimmat luulottelunsa tulemasta -vaikuttavaisuudesta vaihtuivat pelkäksi suruksi ja vastukseksi. -Luokaamme sentähden pikainen silmäys sen seudun hengelliseen tilaan, -mihin Renqvist oli kutsuttu sielunpaimeneksi. - -Liperin seurakunnassa oli jonkun aikaa ennen ollut opettajana -jumalinen mies, provasti H. Montin. Tämä pastori oli kaikella tavalla -ja kaikissa tilaisuuksissa, niinkuin lukukinkerissä, rippikoulussa ja -sairaitten luona käydessään, koetellut kuuliainsa sieluja ylentää, -vahvistaa ja johdattaa heitä autuuden opissa; ja sen ohessa koki hän -hävittää julkisia paheita, niinkuin juopumusta, tuhlaavaisuutta, -valaista yksinkertaisia epä-uskon ja taikauskon vaarallisista -seurauksista ja saada hylkäämään kaikki syntiset huvitukset, -niinkuin tanssit ja kortin lyönnit y.m. Jumalisuuden siemenet, -jotka hän kuusitoista-vuotisella vaikutus-ajallaan (1784-1801) -kylvi, juurtuivat tosin, mutta ennättivät hedelmöidä ainoastaan -muutamissa yksityisissä ihmisissä, koska suurin osa kansaa hänen -kuoltuansa vajosi entiseen suruttomuuteensa ja syntisyyteensä. -- -Renqvist koetti seurata Montin'in jälkiä kohottaakseen langenneita -ja johdattaakseen pimeydessä vaeltavaisia totiseen valoon. Sillä -jo palveluksensa ensi aikoina hän surulla huomasi, että, ehkä -seurakunnassa oli kirjaa taitavia henkilöitä, tavattiin siellä -kuitenkin niin taitamattomia uskonopissa, jotteivät tienneet -vähääkään maailman Luojasta, eikä Vapahtajasta edes nimeltään, vielä -vähemmän oliko hän ihminen, enkeli tahi Jumala, eivätkä tienneet -leipäkö vai viina Herran ehtoollisessa jaetaan ensin. Koko pitäjässä -oli ainoastaan seitsemän Raamattua, monelta perhekunnalta puuttui -virsikirjakin, puhumattakaan muista uskonnollisista kirjoista. -Jumalan sanan viljely ei siis kansassa ollut yleisesti käytännössä, -sitä vastoin moni harjoitti taikauskoa, juoppoutta ja huoruuden -syntiä; sillä paloviinan kauppiaita oli kaikkialla, korttia pelasivat -pyhäpäivänä nuoret ja vanhat, noituutta harjoitettiin hautausmaalla -perjantai- ja sunnuntai-öinä, ja vihkimättömät parikunnat siittivät -lapsia [Tämä lyhyt kuvaus seurakunnan tilasta on ote laveammasta -kertomuksesta, jonka Renqvist Waasan hovioikeuteen lähettämässä -valituksessaan kirjoitti kansan elämästä Liperissä.]. Seurakunnan -pastori, joka kymmeninä vuosina oli kuluttanut voimiaan vähästä -palkasta sotapappina, oli hyvä-luontoinen mies, joka sovinnolla ja -suopeudella sekä kristillisellä tyyneydellä vastusteli seurakunnassa -vallitsevia paheita, hyvin tietäen, että ympäristöllä olevain -seurakuntien väestö ei ollut parempi [Katso muun muassa Kiteen -pitäjästä Suomen muistettavia miehiä, II osa sivu. 88 muist.]. -Renqvist tahtoi käydä toista tietä ja koetella voimakkaammin -vaikuttavia keinoja. Ne olivat: 1:ksi rukousten aamuin ja illoin -pitämisellä synnyttää kotohartautta; 2:ksi selittää katekismoa ja -autuuden oppia kaikkialla, missä kansa kokoontuu hänen ympärillensä, -joko sairaitten luona tahi pitäjällä muissa virantoimituksissa -ollessa ja paitsi sitä kaikkina lauantai-iltoina kotona omassa -huoneessaan; 3:ksi hankkia ja levittää aapisia ja katekismoja, -virsikirjoja ja Raamatuita ynnä muita herättäviä kirjoja; 4:ksi -hylätä entiset irstaiset tarkastusmiehet ja asettaa kylihin useita -raittiita niitten sijaan, joiden oli valvominen siveyttä ja -ilmoittaminen paheissa eläviä nuhdeltaviksi; 5:ksi kehoittaa kirjaa -taitavia henkilöitä kylissä opettamaan vanhempia ihmisiä kirjanlukuun -ja vaatia vanhempia pitämään huolta nuorempain lastensa opetuksesta; -6:ksi panna jalkapuuhun niitä, jotka jumalanpalvelus-aikana -oleksivat Jumalan huoneita ulkona kirkon mäellä ja 7:ksi toimittaa -kirkon lähelle tupa, joka sopisi seurakunnan kaukaisimpain seutujen -asukkaille kirkkomajaksi ja kokoushuoneeksi sekä lapsille, -joita Renqvist opetti lauantain aamupuolilla että kirkkoväelle, -jota hän neuvoi saman päivän iltapuolella [Kaikki nämä pykälät -ovat otetut Renqvistin hovioikeuteen lähettämästä, edellisessä -muistutuksessa mainitusta valituskirjasta.]. Ei ole vaikea arvata -täänmoisten hankkeitten herättäneen vastenmielisyyttä ja nurinaa. -- -Ensimäisenä palvelusvuotenaan ei Renqvistille onnistunutkaan saattaa -enempää, kuin kahdeksan henkilöä koko seurakunnassa heränneeksi -ja todelliseen parannukseen; seuraavana vuonna lisääntyi heidän -lukunsa kahdellatoista, mutta kolmantena vuonna levisi herääminen -jo koko seurakuntaan. Renqvist järjesti silloin heränneille lyhyen -ohjeen, jossa hän selitti, mitä heidän Jumalan kymmenen käskyn -mukaan oli seurattava jokapäiväisessä elämässä (katso kirj. n:o 7). -Heränneitten ja suruttomain välillä syntynyt ero tuotti puolueen -uusien parannuksien perustajaa vastaan, joista ei tiedetty mitä ne -aikaan saattaisivat, sillä yksinkertainen, vaan viehätetty kansa -ehkä häiritsisi vaarallisilla vehkeillä seurakunnan järjestystä -semmoisen miehen johtaessa, joka kenties ei voisi estää ja hillitä -vahingollisia liiallisuuksia. - -Tästä pelästyneenä ilmoitti seurakunnan pastori, provasti R. J. -Perander asian tuomiokapituliin kirjeellä lokakuun 20 päivältä -v. 1820, jossa hän valitti apulaisensa liiallisia katumus- ja -hartaus-harjoituksia myöhään illoilla ja öillä ja mieletöntä, -innostelevaa uutteruutta, mikä myöskin puhkesi mitä sopimattomimmiksi -puheiksi saarnatuolissa. Ja kun provasti sen ohessa sanoi Renqvistin -tahtoneen tunkeutua toimi-alalleen, päättää, asettaa ja järjestää -seurakunnassa provastin luvatta sekä osottaneen itsellensä ynseyttä -ja loukkaamaa kohtelua puheissaan ja kirjoituksissaan, pyysi hän -sen johdosta, että Renqvist muutettaisiin Liperistä pois ja jätti -konsistorion tutkittavaksi, minkä rangaistuksen Renqvist ansaitsisi -esimiehelleen, provastille osoitetusta ynseydestään. - -Tämän valituskirjeen johdosta määräsi konsistorio kontrahtiprovastin -saamaan selvää kaikista näistä provastitarkastuksessa ja myöskin -tutkimaan oliko Renqvist Liperissä ollessansa opissaan ja elämässään -osoittanut mitään erinomaisuutta. Tarkastuksen toimitti Kaavin -kirkkoherra, kontrahtiprovasti Samuel Kiljander maaliskuun 3-5 -pv. 1821, tavalla, jonka kirje n:o 8 näyttää. -- Ja tarkastaja -lähettäessään pöytäkirjan tuomiokapituliin, ilmoitti hän havainneensa -Renqvistin sekavaksi ja horjuvaksi vastauksissaan, mutta kuitenkin -työssään varsin ahkeraksi ja väsymättömäksi, ja sanoi vielä -Renqvistin niin kansakkaassa seurakunnassa, kuin Liperi on, -mahdollisesti vaikuttavan haaveksivaisuutta, koska yksinkertainen -kansa helposti käsittäisi väärin hänen uutteruutensa ja siten -joutuisi rikoksiin; jonka vuoksi Kontrahtiprovastikin piti Renqvistin -pois muuttamisen tarpeellisena, ja luuli hänen sopivimmaksi -työskentelemään jossakin vankihuoneessa. -- Kun Renqvist puolestaan -näki, ettei hän tarkastuksessa saanut kylläksi aikaa antaakseen -tarpeellisia selityksiä kanteen vastaamiseksi ja kumoamiseksi, -lähetti hän konsistorioon puolustuskirjeen, jossa hän syyttää -pastoriansa kirkkokurin ja monen muun seikan laiminlyömisestä, -väittää tarkastuksessa olleita asioita niin löyhästi käsitellyn, -ettei hän, eikä kenkään rehellinen mies, siihen tyytyisi ja vaatii -sentähden uutta ja tarkempaa tutkintoa, sekä ilmoittaa viimeiseksi -seurakunnassa olevan 111 henkilöä, joista nuorimmat ovat syntyneet -v. 1793; vaan eivät ole päästetyt Herran ehtoolliselle, 46 -parikuntaa, jotka luvattomasti elävät yhdessä ja siittävät lapsia ja -8 sääty-henkilöä, jotka useamman vuoden laiminlöivät käydä Herran -pyhällä ehtoollisella. Seurakunnan pastorin ja kontrahtiprovastin -tästä vastattua, kutsuttiin Renqvist konsistorioon kuulustettavaksi -tässä kirjoituksessa olevista seikoista. Kuulustelu pidettiin elokuun -14 pv. 1822 ja siinä valmistettu pöytäkirja on tässä myöhemmin n:o -9. Tämän tutkimuksen perästä näki konsistorio olevan syytä pyytää -maallisessa oikeudessa ratkaistavaksi seuraavat seikat: 1:ksi -onko kiertokouluopettaja Hasselin, Renqvistin syytöksen tavoin -alituisesti juovuksissa ja harjoittaa kylissä tappelua? 2:ksi jättikö -provasti Perander v. 1818, saatuaan kaksi kutsumusta antamaan Herran -ehtoollista sairaalle, nimeltään Anna Nupponen, Lehmonahon kylästä, -Kontiolahden pitäjästä, täyttämättä sanotun toimen? 3:ksi onko -pappismies Renqvist muutamassa kinkerilu'ussa erästä viisitoista -vuotista poikaa vitsalla pakoittanut tunnustamaan näpistämistä? ja -4:ksi oliko talollinen Heikki Tuhkunen, jonka Renqvist ehtoolliselta -pois käski, pyhälle sakramentille kirjoitettu ja rippisanoja -kuulemassa ollut sekä minkälainen tämä poiskäskeminen oikeastaan oli, -ja kuinka oli Tuhkusen juoppouden laita? - -Mutta ennenkun näitten asioiden tutkiminen kihlakunnan oikeudessa -ennätettiin alottaa, piti pispa tarkastuksen Liperin seurakunnassa -helmikuun 23-27 pv. 1823. Siinä pidetystä pöytäkirjasta otamme tähän -H. Renqvistiä koskevat asiat ja syytökset. - -Talollinen Paavo Sorsa, Käsämän kylästä, ilmoitti useamman -talonisännän hartausharjoitusten nimellä kokoavan luokseen -nuorta kansaa, miehiä ja naisia, jotka näissä kokouksissa ovat -muka osoittaneet semmoista käytöstä, joka nähtävästi ilmaisee -hillimättömiä himoja ja tuhlaavaisuutta, sekä armovuoden-saarnaaja -Renqvistin Herran ehtoolliselta sulkevan niitä vanhempia ja isäntiä, -jotka toimittivat kanteesen tämmöisiä häiriöitä. Seurakunnalta -kysyttyä myönsi se Sorsan ilmoituksen oikeaksi; mutta kun moniaat -kokouksissa käyneet, jotka nyt seisoivat likinnä alttaria, koettivat -huudoilla seurakuntaa häiritä, eikä mitään järjestystä saatu ja kun -päivä oli ehtoopuoleen kulunut, jätettiin osia seuraavaan päivään, -jolloin kaikki asianomaiset saivat tässä asiassa ilmoittaa itsensä -pispalle ja muille, tarkastajille pappilassa. - -Seuraavana päivänä jätti talollinen Pekka Juhananpoika Waris, -Taipaleen kylästä kokoukselle seuraavan kirjoituksen: - -Kääntymys-harjoituksen ja jumalanpalveluksen nimessä pidetään -tässä seurakunnassa sekä kirkon lähellä olevassa, en tiedä minkä -virkavallan rakennuttamassa, niin kutsutussa rukoushuoneessa -että kyläkunnissa yksityisten kodissa h:ra armovuoden-saarnaaja -Renqvistin johdolla kokouksia, jotka rukousmuodossa, ulkonaisissa -seremonioissa ja muissa heidän ottamissa tavoissaan erovat -seurakunnissamme tähän asti tavallisista ja hyväksytyistä. Onpa -myöskin onnistunut näitten kokousten kannattajalle saada lukuisasti -lahkolaisia. Siitä vuotanutta tai mahdollisesti vuotavaa hengellistä -hyvää olen minä tosiaankin kovin vähänäköinen arvostelemaan, mutta -siitä lähtenyt kansakunnallinen paha on varsinkin hyvin tunnettu, -sillä työnhalua, yleistä velvollisuuden täytäntöä ja kristillistä -nöyryyttä ja sovinnollisuutta noissa, jos niin saan heitä kutsua, -uskonnollisissa haaveksioissa kokonansa kaivataan. Varsinkin on tämä -lahko osoittautunut peloittavaiseksi synnyttäessään lukemattomia -hämmennyksiä perheisin: vihaa ja katkeruutta aviopuolten välille, -lapset tottelemattomiksi vanhemmilleen ja palveliat isännilleen. -Minun, 12 henkisen perheen isän, on surulla ja mielikarvaudella -täytynyt kärsiä suurinta nurjuutta ja halveksimista varsinkin kahden -lapseni puolelta, jotka vastoin tahtoani ovat heittäytyneet noihin -harjoituksiin; niinpä, -- minun 23-vuotinen poikani on luopunut -luotani ja nyt kuleskelee ympäri työttömänä hartaus-harjoituksissaan -melkein kuin heikkomielinen. -- Tämän omani, ja niin sanoakseni, koko -seurakunnan vaarallisen tilan uskallan nöyrimmästi jättää korkeasti -oppineen h:ra pispan huomioon anoen samalla neuvoa, miten minä omasta -kohdastani koettanen korjata sattunutta onnettomuutta. - -Tähän lisäksi Waris suullisesti armovuoden-saarnaaja Renqvistin -olevan syynä kaikkeen tuohon hämmennykseen ja mainittuja rukoushetkiä -tavallisesti pidettävän yönaikana, jonka vuoksi niihin osaa -ottavaiset sen perästä makaavat päivällä sekä muuten vaeltavat ympäri -markkinaväen tavalla. - -Kuudennusmies Antti Perkinen myöskin mainitsi armovuoden-saarnaaja -Renqvistin rakennuttaneen kirkon lähelle niin kutsutun rukoushuoneen, -johon sangen suuri kansa-joukko, usein 5 à 600 henkeä kokoutuu, sekä -näissä kokouksissa usealta varastettavan eväät ja vaatteet; vieläkin -lisäsi Perkinen, armovuoden-saarnaaja Renqvistin osoittaneen ynseyttä -pastorilleen, provasti Peranderille ja ilmoitti armovuoden-saarnaajan -edellisenä syksynä rippilapsille pitämässä tavallista pitemmässä -luetuksessa epäjärjestyksen ja vallattomuuden vallinneen semmoisen, -että Renqvistin luettaessa osa poikia poltti tupakkaa ja tytöt -söivät ja joivat. -- Kuudennusmies Pekka Piiparinen yhtyi talollisen -Wariksen valitukseen rukoushetkien pitämisajasta sekä sanoi hyvin -tuntevansa, että miehet ja naiset noista edellä mainituista -kokouksista lähtevät käsikkäin ja etsivät yksinäisyyttä saunoissa ja -riihissä, harjoittaakseen haureutta. - -Talollinen Juhana Korhonen yhtyi myöskin samaan Pekka Wariksen -valitukseen ja ilmoitti aviovaimojenkin usein mainituissa kokouksissa -antavan vietellä itsensä luvattomaan seurustelemiseen miesten kanssa. -Mitä heidän hartausharjoituksiinsa tulee, sanoi hän rukouksia -Jumalalle, paitsi "Isä meidän" ja "Herran siunaus", pidettämän -tavallisimmin omilla sanoilla, siinä käyttämättä hyväksyttyjä ja -käskettyjä rukouksia ja niitä semmoistenkin pitävän, jotka itse -eivät taida kirjaa lukea. Todistukseksi heränneitten, kuten he -itseänsä nimittävät, hengellisestä ylpeydestä, mainitsi hän vietä -heidän kylmyydellä kohtelevan muita pappia ja näitten heränneitten -Outokummulla, Sysmän kylässä Kinkerilukuja pidettäessä lähteneen -huoneesta heti, kun pastorin apulainen Kiljander alkoi luettamisen. -Juhana Korhonen ilmoitti tyytymättömyyttänsä siihen, että nämä -heränneet Herran pyhää ehtoollista nautittuansa heittäytyvät kirkossa -sopimattomasti kasvoilleen joko käytävälle tahi kuoriin ja siten -estävät muita rippivieraita ehtoollispöytään pääsemästä. - -Kysyttyä sanoi provasti Perander heränneitten usein käyvän Herran -ehtoollisella ja luuli joskus huomanneensa ehtoollisen nauttioita -olleen enemmän, kuin rippivieraiksi oli kirjoitettu. - -Talollisen poika Olli Pekanpoika Wänskä valitti myöskin isänsä piian -palveluksesta karanneen ja eikä ole palannut. Hänen valitukseensa -yhtyi lautamies Antti Huttunenkin siinä, että hänen palvelusväkensä -oli käynyt näissä kokouksissa ja usein monta päivää peräkkäin olleet -kotoa poissa sekä siten laiminlyöneet tehtävänsä. - -Täten lueteltujen ja muutamien muitten valituksien johdosta selitti -Renqvist kirjallisesti näin: - -Nöyryydessä antaakseni vaaditun selityksen valituksiin, jotta -muutamat sanankuuliani tässä pispan tarkastuksessa ovat minua vastaan -juonikkaasti tehneet, täytyy minun antaa seuraama lausunto: - -Koska itse en tiedä opettaneeni muuta kuin pyhässä Raamatussa ja -tunnustuskirjoissamme olevaa oppia, enkä toimineeni vastoin lakia -ja asetuksia, kiellän minä kaikki mitä talolliset Paavo Sorsa, -Pekka Waris, Antti Perkinen, Pekka Piiparinen, Juhana Korhonen, -Olli Wänskä, Antti Huttunen ja kouluttaja Antti Hasselin ovat minua -vastaan väärin kantaneet, ja vaadin heitä laillisesti todistamaan -kanteitaan sekä pyydän samalla nöyrimmästi, että he, jolleivät -voi sitä tehdä, saisivat lain ja asetuksien mukaisen palkan, -ei ainoastaan minua, laillista opettajaansa vastaan tekemistä -perusteettomista kanteistaan, vaan myöskin juopumuksesta, johon he -kaikki ovat ylen määrin taipuvaiset. Mutta jos heillä on joitakin -muita seurakunnan, joko heränneitä tai heräämättömiä jäseniä -vastaan, tehkööt siitä itse kanteen heitä vastaan hengellisille tahi -maallisille esimiehilleen. Niin kauan en pidä velvollisuutenani -vastata muitten rikoksista, kun ei ole todistettu minun opettaneeni -tahi käskeneeni ketään tekemään pahaa tahi hyvää laiminlyömään. - -Kirkkotuvasta taas, tai rukoushuoneesta, kuten Pekka Waris kaikkea -tarkoittamassa narrimaisessa ja ilkeässä (Rääkkylän kappalaisen -Martti Kiljanderin kirjoittamassa) valituksessaan sitä nimittää, olen -jo suullisesti lausunut, että se nimittäin on rakennettu kristinopin -opettamista varten yksinkertaisille ja lapsille sekä kirkkomäen -kirkkomajaksi. Ja jos hän tahi jotkut muut, joitten mielestä tämä -huone on pahentavainen, ovat huomanneet siinä meneteltämän vastoin -lakia ja asetuksia, on sekin luonnollisesti heidän todistettava ja -ilmoitettava henkilöitten nimet, jotta tiedettäisiin, omatko mainitun -pahuuden harjoittajat heränneitä tahi heräämättömiä, vaiko kumpiakin. -Sillä ketään ei kielletä tupaan tulemasta, kunhan on hiljaa ja -siivosti; ken toisin tekee, työnnetään tavallisesti ulos. - -Mutta mitä provasti Peranderin, usein mainittujen heränneitten -ehtoollisella käynnistä, tekemään muistutukseen tulee, siitä en -ole hänelle mitään sääntöä määrännyt ja jos sen olisinkin tehnyt, -eihän hänen tarvinnut totella minua. Älköön hän salliko heidän niin -usein käydä ehtoollisella, jos hän siihen kirkkojärjestyslaista -syitä löytää. Mutta hänen huomionsa, että useampia oli saapunut -rippisanoihin ja ehtoolliselle, kuin oli kirjoitettu, on tullut -siitä, että minä hänen käskystänsä, kun ei ollut tilaa merkitä nimeä -kirkkokirjan sarekkeesen, olen päästänyt muutamia merkitsemättä, -varmasti tietäessäni, ettei heistä ollut kirkkokirjassa mitään -muistutusta. - -Kaikista tässä pispantarkastuksessa minua vastaan tehdyistä -kanteista, joihin minua on vaadittu kirjallisesti vastaamaan, en -muita tunnusta tosiksi, kuin kouluttaja Antti Hasselinin muutoin -inhottavassa ja perusteettomia seikkoja sisältävässä valituksessa -mainitseman, että nimittäin minä nousin saarnatuoliin "uskonvirttä -aljettaissa." Tämä ei tapahtunut minun toivomuksestani, vaan -lukkarin, joka luultavasti erehtyi virsien laulamisessa, kun hän -uskonvirren sijasta lauloi saarnavirren (gradualivirren) ja -alkoi sitte vasta uskonvirren, jota minä luulin hänen laulavan -rappuvirreksi tai värsyksi. Sillä minulla ei ollut määrättyjä -rappuvärsyjä, vaan lukkari sai laulaa mitä halusi. Vaan että, kuten -kouluttaja Hasselin väittää, olisin unohtanut ehtoollisrukouksen, en -omantuntoni mukaan tiedä sen niin tapahtuneen; mutta jos niin olisi -käynyt, on se erehdyksestä. Kumminkin on se hänen todistettava, jos -hän muutoin tahtoo pysyä väitöksessään. - -Viimeiseksi pyydän nöyrimmästi h:ra pispalta turvaa kaikkia näitä -häpeämättömiä parjauksia vastaan yleensä, mutta erittäinkin -talollista Pekka Warista, joka kyllin rohkeassa valituksessaan -kunnioittaa minua muun muassa uskonnollisen haaveksian nimellä, minkä -suhteen on ehkä tehtävä eroitus, onko se saanut alkunsa Wariksen -omasta vai valituksen kirjoittajan mielestä. Henr. Renqvist. - -Tutkiakseen armovuoden-saarnaajan käsitystä lunastuksesta ja -vanhurskauttamisesta teki pispa hänelle näistä useita kysymyksiä; -ja selitti armovuoden-saarnaaja suurimpainkin syntisten voivan -saada armon Jumalalta Jesuksen kalliin ansion tähden, jos eivät -ehdollisilla synneillä tekeydy siihen kelvottomiksi. Viime -saarnassaan käyttämät pyhän Raamatun sanat: 2 Kor. 5: 21 _"Jumala -on sen, joka ei synnistä mitään tietänyt, meidän edestämme synniksi -tehnyt, että me Hänestä tulisimme siksi vanhurskaudeksi, joka Jumalan -edessä kelpaa"_, selitti armovuoden-saarnaaja näin: "jos me teemme -totisen katumuksen ja parannuksen, tulemme Vapahtajan vanhurskaudesta -osallisiksi." - -Armovuoden-saarnaajaa Renqvistiä vastaan tehdyn muistutuksen, että -hän saarnatuolista kuulioitaan kielsi heränneitä seurustelemasta -jumalattomien kanssa ja rupeamasta heidän palvelukseensa, minkä -armovuoden-saarnaajan pispalle jättämä kirjoituskin [Tämä kirjoitus -on tässä jälempänä n:o 7.] todistaa, selitti hän kehoittaneensa -edellisiä karttamaan jumalattomien seuraa, siten estääksensä sekä -riitaa ja eripuraisuutta seurakunnassa että muiden heränneitä kohtaan -osoittamaa halveksimista. Jumalattomilla ymmärsi hän julkisesti -paheita harjoittamia henkilöitä; mutta hän oli aina varoittanut -heränneitä jonkun palveluksessa ollessa laiminlyömästä palvelian -velvollisuuksia ja paikkaansa ennen palvelus-ajan loppua jättämästä. - -Vasta mainitusta "neuvoja heränneille" nimisestä kirjoituksesta -huomattiin myöskin armovuoden-saarnaajan siinä käskysanoja -selittäessään jättäneen yhdeksännen käskyn sillensä, jonka -vuoksi pispa vaati Renqvistiltä lausuntoa siitä. Ja selitti -armovuoden-saarnaaja nämä neuvot kirjoittaneensa kiireisesti, -ainoastaan muistin avuksi opettaessa. - -Pispantarkastuksen jälkeen lähetti kansa tuomiokapituliin -Renqvistin puolustukseksi suomenkielisen kirjoituksen, joka sisälsi -Renqvistin vuonna 1817, jumalattomuuden suurimmillaan ollessa, -tulleen Liperiin virantoimittajaksi. Hän alkoi silloin innokkaasti -vastustaa jumalattomuutta, joka ilmautui kapakoissa, juomingeissa, -tappeluissa, huvikemuissa, tansseissa, kortinlyönnissä, noitumisessa, -taikauskossa. Vieläkin hän opetti ja rankaisi kansaa, piti rukouksia, -kehoitti totiseen parannukseen ja karttamaan syntisiä seuroja. -Selitti joutuvan kaikkien kadotetuiksi, jolleivät käänny Jumalan -armahtavan rakkauden turviin. Kääntymisettä, uudestaan syntymisettä, -katumuksetta ja ahkeratta rukouksetta ynnä jumalisetta ja pyhättä -elämättä ei kenkään tule taivaan valtakuntaan, koska ei mitään -saastaista päästetä uuteen Jerusalemiin. Hän opetti kuinka parannus -on tehtävä ja käytävä ahtaasta portista, kaitaa tietä, joka vie -iankaikkiseen elämään. Kuvaeli tuntomerkit, joista ihminen huomaa, -vaeltaako hän elämän kaitaa tietä, vaiko kadotuksen laveaa tietä, -ja selitti ihmisen sielun eri tilat. Murheellisia lohdutti hän -Kristuksen ansiolla ja Jumalan säälivällä armolla; jumalattomilla -ei sanonut oleman osaa Jumalan armoon eikä autuuteen, koska heidän -uskonsa ei ollut elävä vaan kuollut. Semmoinen opetus vaikutti hyviä -hedelmiä, ja moni muutti sydämensä ja mielensä. Kansaa kotoutui -Raamattua lukemaan niitten tuo, joilla tämä kirja oli. Kirkon tuona -olemaan kirkkotupaan kotoutuivat pitkämatkaiset lauantai-iltoina, -lukivat ja tutkivat Jumalan sanaa ja pitivät rukouksia. Kun -Renqvistin muut virkatoimet sallivat, kävi hän itsekin näissä -jumalisuuden harjoituksissa. - -Renqvist itse vielä kertoo valituskirjassaan Waasan hovioikeuteen v. -1827 hartausharjoituksista ja kirkkotuvasta seuraavaa: mainitussa -kirkonvierisessä tuvassa opetin minä, kun aikaa oli, lauantain -aamupuolina pieniä lapsia ja iltapuolilla kaikkea sinne kokoontunutta -kirkkoväkeä. Siten oppivat sangen monet tuntemaan välttämättömästi -tarvitsevansa sekä sisällisen että ulkonaisen elämänsä suhteen -kokonaan muuttua ja saivat syvän huolen ja halun pelastaa sielunsa -uhkaavasta vaarasta, jonka näkivät syntiensä ja sydämensä -kääntymättömän tilan tähden itsellensä tarjona oleman. Useinpa kävi -niinkin, että moni huikentelevainen ja maallismielinen ihminen, joka -tuli tupaan, kentiesi aikoen näitä hartausharjoituksia pilkata, -joutui niin alakuloiseksi, että, vaikka tullessaan irvisteli, läksi -kumminkin sieltä itkien. Vieläpä pienet lapsetkin ja yksinkertaiset -ihmiset saivat usein sydämeensä sellaisen piston, joka saatti heidät -vakaisuudella armoa isoamaan, kirjan lukemista oppimaan ja elämäänsä -parantamaan. Tämän sain minä vaikuttaneeksi lasten ja yksinkertaisten -ymmärryksen ja käsitys-ky'yn mukaisella opetuksella, jota en olisi -voinut saarnatuolista toimittaa. Ja niinmuodoin nähtiin ihmisiä -sieltä lähtevän suuremmalta tai ainakin samanlaiselta surulla, kuin -milloinkaan kirkosta, jonka vuoksi ei siis tämä sovi yhteen Pekka -Piiparisen syytöksen kanssa, että muka "miehet ja vaimot läksivät -sieltä käsikkäin ja etsimät yksinäisyyttä saunoissa ja riihissä -haureuden harjoittamiseksi", eikä myöskään ote talollisen Juh. -Korhosen ilmoitus sen kanssa yhtäpitävä, että muka "naimisessa -olevat vaimot näissä kokouksissa vieteltäisiin luvattomaan yhteyteen -miesten kanssa", eikä kuudennusmies Antti Perkisenkään esiintuoman -kanssa, että he muka näissä kokouksissa olisivat "eväänsä ja huivinsa -kadottaneet", ei ainakaan ole heitä opetettu tekemään tuommoista eikä -muita paheita. Näistä kantajista on Juhana Korhonen itse lastensa ja -perheensä suureksi kiusauksesi elänyt jo monta vuotta erään lesken -kanssa yhdessä, eikä vielä pispantarkastuksessa ollut häneen vihitty; -ja vaikka minä ilmoitin hänen luvattoman yhdessä elämisensä, ei häntä -katsottu esteelliseksi haureudesta syyttämään kanssa-ihmisiänsä. - -Työnhalua, yleistä velvollisuuden täytäntöä, kristillistä nöyryyttä -ja sovinnollisuutta on kansassa ja olen minäkin niitä, autuuden -oppia esittäessäni, muistuttanut oikean kristityn välttämättömäksi -velvollisuudeksi, vaikka talollinen Pekka Waris, tai oikeammin -Rääkkylän kappalainen Martti Kiljander, joka Wariksen ilkeätä -valituskirjaa kirjoittaessaan täytti sen semmoisilla asioilla, jotta -ei Waris pyytänyt eikä tietänyt pyytää, sanoo puuttuman heränneissä. -Kaikki pispantarkastuksessa luetellut syytökset kokouksissani -käynyttä kansaa vastaan omat yhtä perättömät, kuin kertomus Wariksen -23-vuotisesta pojasta, Asianlaita on seuraava: Waris omaten -ainoastaan puoli ruununtilaa ja monta lasta, kuten hän itsekin -kanteessaan todistaa perheessään oleman 12 henkeä, antoi poikansa -palvelukseen samaan kylään serkullensa, kihlakunnan lautamies Juhana -Warikselle, joka maksoi hänelle ensi vuodelta palkkaa 60 taaleria -ja jos jäisi toiseksi vuodeksi, saisi siitä 100 taaleria, jota -vastaan muut rengit Liperissä saivat 30 tai 40 ja korkeintaan 50 -taaleria. Poika ei liene siis ollut mikään tyhjäntoimittaja tai -joutilas, niinkuin isänsä kertoo. Mutta poika oli harjoitellut puu- ja -rautasepän työtä ja katsoi senvuoksi ansiollisemmaksi työskennellä -itsenäisenä ja ansaita 150 taaleria vuoteensa. Kaikki Liperiläiset -tunsivat tämän pojan, nimeltänsä Niilo Paavo Waris, oleman ahkerimman -ja jumalisimman miehen koko seurakunnassa ja paljoa viisaamman ja -ahkeramman isäänsä, joka häntä kutsuu mielipuoleksi ja joutilaaksi. -Sillä edellinen osoittaa silminnähden kaikissa käytöksissänsä -rakastavansa Jumalan pelkoa, joka on viisauden alku, Sanal. 9: 10, -mutta jälkimäisellä harvoin tavataan työnä muuta, kuin juominen, -ja juovuksissaan ei hän salli nähdä ketään perheestään, kaikkein -vähimmän niitä, joiden hän tietää Jumalaa pelkäävän, vaan ahdistaa -heitä kirouksilla ja tappelulla. - -Tietääkseni hartausharjoitukset ja muut toimeni eivät ole -vaikuttaneet mitään häiriöä ja rettelöä seurakunnassa, mutta -päinvastoin, Jumalan armon avulla, paljo valistusta ja parannusta, -sillä suuri osa seurakunnan jäseniä on hyljännyt syntisen elämänsä ja -alkanut harjoittaa jumalisuutta, joka armon saamiseksi Kristuksessa -on tarpeellinen, ja sitä he eivät ote tehneet haaveksivaisesti oman -mielensä mukaan, niinkuin useasti tapahtuu suurissa heräämisissä, -jollei papisto pidä huolta heränneitten ohjaamisesta, vaan vihjaa -ja vainoo heitä. He joutuvat silloin tavallisesti monenlaisille -harhateille ja harha-oppiin, jotka eivät kuulu armonjärjestykseen, -niinkuin näyt, horroksissa olot, vaatteitten polttamiset ja -monenlaiset hulluudet, jotka heitä eksyttävät ja eroittavat Raamatun -opista. Semmoista ei ole Liperissä tapahtunut. Ainoastaan vaatteitten -polttaminen oli syntymäisillään heränneitten kesken eräässä kylässä, -mutta minä estin sen heti alussa Raamatun oppia vastaan sotivana -keksintönä. Päinvastoin opetin minä Jumalan armon avulla sielunsa -autuutta sureksimia ihmisiä, etteivät luopuisi oikealle eikä -vasemmalle, maan pysyisivät Jumalan sanassa viitotulla autuuden -tiellä 5 Mos. 17: 11. - -Vaikka minä siis, kuten vakuutukseni on, nuhteettomasti elin, -opetin Raamatun mukaisesti ja toimitin kaiken papinviran Liperissä -kirkkolain mukaan niin, että useimmat seurakunnan jäsenet näkivät -työskenteleväni rehelliselle sananpalvelialle sopivalla tavalla, -minkä saattaa päättää muun muassa siitäkin, että monet terveyden -päivinään minua vastustaneetkin sairaat vihdoin niin luottivat -minuun, jotta pikemmin halusivat kuolinvuoteellaan tehdä minulle -tunnustuksiansa, kuin jollekin muulle papille; levisi kumminkin -jumalattomien ihmisten kautta minun vähäisestä persoonastani, kuten -Paavali sanoo, _hyvän maineen_ seurassa _pahakin maine_, 2 Kor. 6: -8, mistä sittemmin niin kauan ja niin kovin minua rasittanut yleisön -käsitys (opinion) minusta syntyi. - -Maaliskuun 27 pv. 1823 otti kihlakunnan oikeus tutkittamaksi -sekä konsistorion ennen että pispan nyt tarkastuksessa laillista -tutkintoa vaativiksi katsomat seikat; ja kun tutkintoa oli toimitettu -huhtikuun 7, kesäkuun 16, elokuun 18 ynnä lokakuun 6 ja 7 päivänä, -julisti oikeus lokakuun 7 p. päätöksen, jossa Renqvist määrättiin -valtionvalan [Edföre.] rikkojana vankeuteen, hän kun lukukinkerillä -erästä viisitoista vuotista mökkiläisen poikaa Juhana Antinpoika -Ihalaista oli varkaudesta kurittanut. Kun kymmenen talollista -takaamalla lupasivat itse häntä vartioida, ei kumminkaan häntä -viety Kuopion läänin vankilaan, vaan sai pysyä omassa kodissaan, -kunnes Waasan hovioikeus, jonne Renqvist asian särki, hänet vapautti -kymmenen viikkoa kestäneestä vartioimisesta. Konsistoriokin, jolle -annettiin tieto kihlakunnan oikeuden tutkinnosta ja päätöksestä, -jätti Waasan hovioikeuden ratkaistavaksi, oliko kihlakunnan oikeus -tässä asiassa oikein menetellyt asetuksien mukaan. -- On helppo -ymmärtää, että kihlakunnan oikeuden päätöksestä Renqvistille tullut -häväistys, joka nähdään vääräksi hovioikeuden pikaisesta mainitun -päätöksen kumoamisesta, koski kovasti tuon uutteran sananpalvelian -mieleen. Hänen sanotun päätöksen johdosta tuomiokapituliin lähettämä -puolustuskirjansa on tässä myöhemmin n:o 10. Ja kun hovioikeus -heinäkuun 14 pv. 1824 lähetti asian takaisin tarkemmin tutkittavaksi -ja käsiteltäväksi, käsitteli kihlakunnan oikeus sitä yhdeksässä -istunnossa lokakuun 18 päivästä v. 1824 tammikuun 24 päivään v. 1826, -jolloin se lopullisesti päätettiin. - -Käsittääksemme syvää kurjuutta, johon Renqvist vaimonsa ja neljän -pienen lapsensa kanssa käräjöimisensä alusta asti ja vielä kauan sen -perästäkin oli joutunut, tahdomme lukialle esittää lyhyen kertomuksen -Renqvistin kovista, osaksi kyllä hänen itsensä tuottamista, -kohtaloista. - -Savolaisen herännäisyyden (pietismin) samaan aikaan ottama suunta, -josta toisessa kohden ennen on puhuttu, oli saattanut pispa J. -Molanderin tarkastamaan useain Karjalan seurakuntain ohessa -Iisalmeakin ja antamaan alammaisen kertomuksen suorastaan hänen -Majesteetillensa Keisarille. Sitte sai pispa hänen Majesteettinsa -armollisen käskyn, Suomen asiain komitean puheenjohtajan, vapaaherra -_R. H. Neyvinder'in_ elokuun 2 pv. 1823 antamassa käskykirjeessä, -muuttaa Renqvist Liperistä Porvoosen, siellä olemaan pispan ja -tuomiokapitulin välittömässä peräänkatsannossa. (Katso kirj. n:o -11). Siten määrättiin Renqvist kohta sen perästä ylimääräiseksi -saarnaajaksi Porvoosen; mutta koska hän samaan aikaan oli -vartioittava, ei hän saattanut lähteä olopaikastansa ennen vapaaksi -pääsemistään. Talvella v. 1824 saapui hän kuitenkin Porvoosen, niihin -hän kumminkaan ei voinut käräjässä vielä ratkaisemattoman riita-asian -tähden pysähtyä. - -Syksyllä v. 1824 määrättiin hän virkaatoimittavaksi rehtoriksi -Porvoon kouluun (pedagogioon), jota virkaa hänen täytyi antaa -apulaisen toimittaa alinomaisten käräjämatkojensa vuoksi Liperiin, -ja näin meni hänen pieni palkkansa 200 ruplaa pankossa, apulaiselle. -Tämän lisäksi ilmoitti pispanpitäjän varapastori Kaarlo Aug. -Molander v. 1824 konsistorioon Renqvistin, matkallaan vanhempiensa -luoksi Ilomantsiin, pitäneen luvattomia kokouksia jumalisuuden -harjoittamiseksi kaukaisissa kylissä Ilomantsin seurakunnassa, -sekä Suomen kenralikuvernöri _Arsenij Jakrevskij_ ilmoitti -kirjoituksessaan elokuun 10 päivältä v. 1825 tuomiokapituliin -virkamatkallaan Porvoosen saaneensa tietää pappismies -Renqvistin, joka lahkolaishaaveksimisesta oli pantu konsistorion -peräänkatsantoon, oleman opettajana koulussa, mutta vielä jatkaman -sekä kaupungissa että naapuriseurakunnissa, joissa hän toisinaan -kävi, salaisien kokousten pitämistä, jonka vuoksi kenraalikuvernöri -vaati asiasta tarkkaa kertomusta. Täyttääksensä kenralikuvernörin -toivoa, koetti konsistorio saada tarpeellisia tietoja. Mitä -siinä lienee matkaansaatu, ei tarkoin tunneta, mutta ei ainakaan -Liljentaalissa ollut Renqvistillä mitään yhteiskuunallisia lakia -vastaan rikollista, joka olisi vastoin hänen virkavalaansa, nähdään -kirjeestä n:o 12 Kuitenkin luovutettiin Renqvist, suullisesti -tutkittua elokuun 15 pv. 1825 vastaiseksi papinviran toimituksesta -ja kiellettiin jatkamasta palvelustansa koulussa. Hovioikeuteen -valittamalla (katso kirj. n:o 13) voitti hän hovioikeuden päätöksellä -huhtikuun 19 p:vältä v. 1826 sen muutoksen, että tuomiokapitulin -päätös kumottiin ja asia pantiin samalle kannalle, jolla se oli ennen -tuomiokapitulin päätöstä. - -Konsistorio oli kyllä syyskuun 3 pv. 1823 ja heinäkuun 14 pv. 1824 -Keisarilliselta Majesteetilta pyytänyt jotakin palkkaa Renqvistille, -mutta kun siitä ei saatu päätöstä ennenkun kesäkuun 16 pv. 1826, oli -Renqvist niinmuodoin kolme vuotta ollut palkatta, ja olisi perheensä -kanssa näitten vastoinkäyntien ja vaivojen ajalla nääntynyt nälkään -ja kurjuuteen, jolleivät Suomen ulkopuolella olemat laupeaat kädet -olisi pelastaneet häntä perheenensä välttämättömästä perikadosta. -Hän oli jo v. 1811 tutustunut Turussa jumalisen ja jalomielisen -_Patersonin_ [J. Paterson oli sepän poika Skottlannista. Hänen -ansionsa Raamatunseuran perustamisessa Suomeen ja vaikutus, jonka -Raamatun levittäminen kansan uskonnolliseen elämään teki, eivät -ole niin arvossa pidetyt, kuin olisi pitänyt.] kanssa, joka on -Ruotsin, Suomen ja Venäjän pipliaseuran perustaja. Sitte tapasi -Renqvist häntä vielä kerran Turussa ja palvellessaan Liperissä oli -hän kirjevaihdossa tuon mielenheimolaisensa kanssa, joka silloin -oleskeli Pietarissa. Tässä kaupungissa kävi Renqvist hänen luonansa -v. 1823, ja pappina ollessaan Liperissä, kehoitti Paterson häntä, ei -ainoastaan uutteraan virkansa toimitukseen, vaan myöskin auttoi häntä -Jumalan pyhän sanan levittämisessä Karjalaan (katso kirj. n:o 14). -Saatuansa tietää Renqvistin joutuneen toivottomaan tilaan, lähetti -Paterson hänelle varoja elämän tärkeimpiin tarpeihin. Samoin teki -kaksi muutakin kristillismielistä miestä, _Juh. Gosner_ ja _Corn. -Rahm_, koska he toivoivat, että tylyt suhteet eivät tyhjäksi tekisi -Renqvistin ajamaa Jumalan asiaa. Monta Rahm'in lohduttavaista ja -rauhoittavaista kirjettä on tässä luettavana n:o 15-20. - -Palveltuansa jonkun aikaa ylimääräisenä apulaisena (amanuens) -tuomiokapitulissa, määrättiin Renqvist Keisarin armollisella, -kesäkuun 16 pv. 1826 annetulla käskyllä seuraavan heinäkuun 13 -päivästä virkaatoimittavaksi vankihuoneen saarnaajaksi Svartholman -linnaan, jossa hän sai pankkoruplan päivältä palkaksi tai 365 ruplaa -vuodelta, minkä ohessa häntä nimenomaan kiellettiin linnasta ulos -menemästä, jota linnan päällikkö määrättiin silmällä pitämään. -- -Ja sittekun Liperin käräjät olivat lähettäneet tutkinnon asiasta -ja virkaatoimittava pastori Porvoon tuomiokirkon seurakunnassa, -lehtori Kaarlo El. Alopaeus konsistorioon lähettämässä kirjeessänsä -kesäkuun 22 päivältä v. 1826 oli valittanut Renqvistin osoittaneen -tottelemattomuutta ja ylenkatsetta niille käskyille, joita lehtori -virkansa puolesta [Tottelemattomuuden todistukseksi oli lehtori -Alopaeus muun muassa katsonut muka seuraavat tapaukset. Hän kielsi -Renqvistiä pitämästä muita kokouksia, kuin semmoisia, joissa oli -kaksi tai kolme henkilöä. Mutta Renqvist kysyi kuinka hän silloin -tekisi, jos useampia henkilöitä saapuisi Jumalan sanaa kuulemaan. -Teidän pitäisi kieltää heitä kokoutumasta luoksenne joukottain. Tätä -vastaan muistutti Renqvist: Math. 4: 9 värsystä tiedämme Vapahtajan -tehneen opetuslapsensa ihmisten kalastajiksi, vaan mikä kalastaja on -niin tyhmä, että hän verkkoa laskiessansa ensin karkoittaa kalat. -Peräti toista opettaa Vapahtaja meille Luukk. 5 lu'ussa, jossa -puhutaan suuresta kalansaaliista.] hänelle antoi, otti tuomiokapituli -lopullisesti tutkiaksensa kaikki tämän lavean jutun tapahtumat ja -näki näitten paksujen kanne- ja vastuukirjatukkujen sisällöstä olevan -selvän, ettei Renqvist ansainnut sen suurempaa rangaistusta, kuin -että hän käytöksestänsä saisi tuomiokapitulissa vakaisia nuhteita -ja julkisesti pyytäisi anteeksi niiltä esimiehiltänsä, joille hän -puheissa ja kirjotuksissa oli osoittanut epäkunnioitusta sekä -maksaisi kantajalle lainkäynnin kulungit (katso kirj. n:o 21). - -Tietääksensä ei Renqvist ollut opettanut mitään, joka soti Raamatun -oppia vastaan, vaan hän kaikissa oli toimittanut virkansa, niinkuin -rehellisen paimenen tulee ja hänen kallis virkavalansa häntä vaati, -oli hän tyytymätön asian päätökseen ja haki sen muutosta lavealla -valituskirjalla, jossa hän puolestansa tutkii ja kumoaa kaikki -kanneseikat ja sen ohessa selittää itselleen välttämättömäksi tehdä -virkansa niin, kuin hän oli tehnyt. Hän katsoen tätä, ei omakseen, -vaan Jumalan asiaksi, tahtoi hovioikeuteen perinpohjin selittää -seikkansa ja mihin kärsimisiin maailma sentähden oli hänet saattanut. -Tyynellä malttavaisuudella otti hän vastaan sentähden hovioikeuden -loppupäätöksen joulukuun 11 p:vältä v. 1827, missä valittamansa -rangaistus, johon tuomiokapituli hänet tuomitsi, siihen määrään -kovennettiin, että hovioikeus tuomitsi hänen, paitsi anteeksi -pyyntöön ja lainkäynti-kulunkien maksamiseen, rahasakkoihin ja -yhdeksi vuodeksi olemaan viratta (katso kirj. n:o 22). Ja täten -viimeinkin loppui lainkäynti. - -Emme tahdo jättää tässä mainitsematta Renqvistin vastustajista -Liperissä erästä miestä, joka muutti mielensä hänestä ja näytti -osanottavaisuutta hänen surkuteltavaan tilaansa. Katteini Henr. -Bogisl. Nilsson, joka omasi konnun Liperin kirkonkylässä, ei -alussa kärsinyt Renqvistin parannussaarnoja ja hartausharjoituksia -enemmän, kuin muutkaan pitäjän säätyhenkilöt. Mutta Nilsson saatuaan -vakuutuksen siitä, että Renqvist'iä viattomasti syytettiin, -niinkuin hän opettaisi, ettei se, joka on herännyt ja haluaa -hartausharjoituksia ja jumalista elämää, tarvitsisi tehdä maallista -työtä, ei totella heräämättömiä vanhempiansa, isäntiänsä ja -esivaltaa, ja siitä, että Renqvist päinvastoin kehoittaa uskolliseen -työhön ja tottelemaan niitä, joilla on valta käskeä, jos käskyt -eivät ole semmoisia asioita, mitkä sotivat Jumalan sanaa ja käskyjä -vastaan, ja huomattuaan myöskin tämän todistukseksi renkinsä ja -mökkiläisensä, jotka olivat irstaiset ja tottelemattomat, mutta -kokouksissa tultuansa tilansa tuntemaan, raitistuvan elämässään ja -ruvenneen ahkeroiksi ja uskollisiksi kutsumuksessaan, sai hän toiset -ajatukset Renqvistin vaikutuksesta ja rupesi hänestä pitämään, vaan -ei kuitenkaan heti ilmoittanut sitä Renqvistille. Mutta kun hän -tuomittiin vankeuteen, ei Nilsson voinut kauemmin suvaita hänen -viatonta kärsimistään, vaan avasi sydämensä hänelle ja rupesi hänen -ystäväkseen. Ja hänen todellinen ystävyytensä näkyy muun muassa -kirjeestä, jonka hän kirjoitti Waasan hovioikeuden presidentille -C. J. Rotkirch'ille v. 1826, konsistorin tuomion langettua (katso -kirj. n:o 23). Eräs toinen mies, joka kauan oli suosinut Renqvistiä -ja osanottajaisuudella kohteli häntä, oli Perniön provasti, tohtori -G. Rancken, kuten se kirje osoittaa, minkä Renqvist Patmos'estansa -v. 1827 kirjoitti Rancken'ille (katso kirj. n:o 24). -- Hänen -palveluksensa Liperissä on vielä rakkaassa muistossa hänen entisillä -sikäläisillä sanankuulioillansa. - -Svartholman muurien sisään suljettuna työskentelemään törkeitten -syntisten parantamiseksi ja johdattaen heitä oikealle tielle, vietti -Renqvist siellä puoli-kymmenettä vuotta, kunnes hän 29 p. heinäkuuta -v. 1835 sai valtuukirjan kappalaisen virkaan Sortavalassa. Kuinka -monta paatunutta syntistä hänen Svartholmassa lienee onnistunut -saattaa katumukseen ja parannukseen, ei tarkemmin tiedetä. -Aivan hedelmättömästi ei hän täälläkään näkynyt kutsumuksessaan -työskennelleen, koska hän sai kääntäneeksi monta syntistä katumukseen -ja parannukseen. Niistä tahdomme mainita jotakin vanki Mikko -Pylkkäsestä, joka oli kotoisin Mikkelin pitäjästä ja tuomittu -tunnustuksessaan epäluulon-alaisena vääränrahan tekemisestä. Tämän -Pylkkäsen luona vankihuoneessa kävi useasti veljensä Taneli, -joka mieltyi Renqvistin oppiin ja alkoi kotipitäjässään julistaa -sitä muille ja itse sen mukaan elää. Svartholmasta vapaaksi -päästyänsä, horjahti Mikko veli armotilastansa, jota vastoin -Taneli uskollisesti työskenteli Renqvistin opin levittämiseksi -sanotussa pitäjässä. Monet muutkin vangit tulivat heränneiksi, -joista talollinen _Jaakko Eweli_, kotoisin Wähä-Kyrön pitäjästä, -irti päästyään rupesi Renqvistin kirjakaupitsiaksi (kolportöriksi) -Waasan läänissä. Siitä kirjevaihdosta, jota hän kirjakaupitsiana -ollessaan piti Renqvistin kanssa, nähdään Ewelin likeisimpinä -ystävinä ja mielenheimolaisina Svartholmassa olleen Nordlund, Back, -Kivimäki, Pylkkänen, Nyberg, Jusola, Juhana Jakku, kuin myös N. G. -Malmberg Pidisjärvellä, Töysän saarnaaja Wilh. Österblad, Orismalan -rautatehtaan saarnaaja Fr. M. Toppelius, ja toimittivat Renqvistin -kirjojen myöntiä Waasan läänissä. Kirjevaihdosta, joka enimmäkseen -sisältää kirjojen myönti-tiliä, tahdomme tässä julkaista ainoastaan -pari kirjettä (n:o 25, 26), joissa Eweli puhuu sielunsa tilasta. -Ettei Renqvist muussakaan suhteessa ollut joutilaana, todistavat ne -monet uskonnollisten kirjojen suomennokset, joita hän Svartholmassa -ollessansa toimitti painoon. Kirjojen kääntämistoimi näytti -yleisesti olleen rauhoittava lohdutus hänen sielulleen, samoin oli -se ainakin vähäisenä apuna hänen ruumiilliselle toimeentulolleen. -Sillä noinakin surullisimpina vuosina 1825-1827 toimitti hän -painoon koko seitsemän kappaletta vähäisiä kirjasia, joista muutamat -sittemmin ilmestyivät 3, 4 jopa 6 painoksessa. Kuitenkaan ei tämä -yksinään olisi riittänyt näissä elämän koettelemisissa ja tuskissa -voimassa pitämään hänen miehuuttansa elämänsä tarkoituksen työssä ja -säilyttämään vähentymättömänä hänen ahkeruuttansa Jumalan asiassa, -jollei hän Herran tahdolle turvallisella alamaisuudella olisi -vastanottanut niin iloisen kuin suruisenkin päivän ja muistanut -Vapahtajan sanoja: _Te tulette vihattaviksi kaikilta minun nimeni -tähden; vaan ei hiuskarvakaan pidä päästänne hukkuman. Pitäkäät -sielunne kärsivällisyydessä_, Luukk. 21: 17-19; ja sovittanut -pyrintöihinsä ja lähetystoimeensa Gamalielin sanoja: _jos tämä -teko on ihmisistä, raukee se tyhjään; vaan jos se on Jumalasta, -ette sitä voi tyhjäksi tehdä_, Ap. T. 5: 38, 39. Itsekin sanoo hän -puolustuskirjassaan (katso kirj. n:o 10): "Jos ei minun kohtaloni -saisikaan martyrikruunua, niin kärsin minä totisen uhrin viattomuuden -ja uskontoon sydämellisen hartauteni, hyveiden ja hyvien tapojen -tähden, ja tahdon iloisesti heittäytyä tähän kohtaloon." - -Iloista oli Renqvistin Svartholmassa saada monta todistusta -jumalismielisten ihmisten avusta hengellisten kirjojen -toimittamiseksi. Hän oli suomentanut kaikki neljä Arndt'in kirjaa -"Totisesta kristillisyydestä", ja talvella v. 1827 lähetti hän ne -kirjanpainaja Frenckelille Turkuun, jossa ne syksyllä joutuivat -tulen ruoaksi, ja Renqvist ei edes tiennyt, oliko niitten painaminen -alotettukaan. Mutta mitä tapahtui? Eräs hänelle tuntematon -mies, kauppias J. M. Ilwan Raumassa, joka pitäjän suutari Juh. -Dahlberg'illä oli nähnyt vaillinaisen kappaleen sanotun teoksen -ensimäistä kirjaa, kiittää Renqvistiä käännöksestä ja lähettää -kahdeksantoista taaleria työn jatkamisen kehoitukseksi. Renqvist -tilasi silloin vaillinaisen painoksen ja Ilwan, joka piti huolta -toimittamisesta, lähetti taas Renqvistille 150 taaleria. Samoin -kävi myöskin Chr. L. Hjeltin kirjapainossa painetulle Renqvistin -saarnalle: "Itse-koettelemus ja parannuksen neuvo", josta mainittu -Dahlberg myöskin oli ennättänyt saada kappaleen ennen Turun patoa. -Tästäkin kirjasta sai hän Ilwanilta 100 taaleria vaivoistansa. Samaan -aikaan, kuin Ilwanin rahalähetyksen, sai Renqvist ystävältänsä, -rusthollari Salomo Häkkäselta Mäntyharjusta 250 taaleria ja entiseltä -sanankuulialtaan, talollinen Iwar Sahlmanilta Liperissä 100 -pankkoruplaa. - -Näin kehoitettuna monelta kulmalta, jatkoi Renqvist sitä suuremmalla -mielihyvällä ja halulla kirjojen kääntämistointansa. Mutta -vaikka vapaa-ehtoiset avut olivat jotenkin suuret, ei ne hänelle -riittäneet monen kirjan kustantamiseen, jolleivät kirjanpainajat -suostuneet antamaan aikaa painatusmaksujen suorittamiseen, siksi, -että hän niitä myömällä ennättäisi saada siihen varoja. Pikainen -kirjojen meno antoi hänelle tilaisuuden tavallisesti vuodessa -maksaa kirjapainajille; ja samassa kuin hänen kirjansa tulivat -yleisemmin tunnetuiksi, menivät ne nopeammin kirjakauppiaitten ja -kirjansitojain sekä muitten henkilöitten toimella, jotta kävivät -Svartholmassa sukulaistensa tuona. Tällä tavoin sai hän perheensä -elättäneeksi, ja kirjasia ilmaiseksi jakamalla köyhille Jumalan -valtakunnan leviämistä edistäneeksi monessa maaseudussa. Hän -painatti ei ainoastaan suomalaisia, vaan ruotsalaisiakin kirjoja, -niinkun Hammerinin postilla (Hammerins postilla) ja Ehtoolliskirja -(nattvardsbok), Huutavan ääni (Ropande rösten), Tutkinnoita kuukauden -joka päivälle (Betraktelser för hvarje dag i månaden), Vaillinaisesta -kristillisyydestä (Bristande christendom) ja Fresenius'en Lyhyt -opetus katumattomille (Fresenii korta undervisning för obotfärdiga). - -Mitä nyt Renqvistin oppiin tulee, on prosessori _A. J. Granfelt -Det kristliga lifvets vilkor och väsende_ (Kristillisen elämän -ehdot ja olento) nimisessä kirjassaan selittänyt sen ja annostellut -tieteelliseltä kannalta. Me kerromme maan tässä lyhykäisesti, -mitä Renqvist itse siitä mainitsee _"Wäärän opin kauhistus"_ -kirjassaan. Hän sanoo nimittäin opettavansa, että ihminen, kun -syntivelan tunto hänessä herää, pakoitetaan katuvaisena synnin -murheessansa rukoilemaan Jumalalta armoa ja laupeutta, Ps. 51: -15, ottamaan turvansa Jesukseen ja hänen ansioonsa, käymään usein -Herran pyhällä ehtoollisella, tutkimaan ja kuulemaan Jumalan sanaa, -Joh. 5. 39, pakenemaan syntiä, ottamaan ristinsä ja seuraamaan -Jesusta, Luukk. 9: 23 ja kestäväisenä vastaan ottamaan ja kärsimään -maailman pilkkaa, vihaa ja vainoa 2 Tim. 3: 12. Mutta hän pakenee -syntiä ei ainoastaan ulkonaisesti, vaan sisällisestikin, Ef. 55: -7, ja yhdistyy Jesuksen kanssa, 1 Kor. 6. 15, 19, ja tulee oksaksi -totisessa miinapuussa, Joh. 15 luku että Jesus asuisi hänessä ja -hän siten uskolla omistaisi hänen ansionsa omaksi ansioksensa, -ja hänen vanhurskautensa omaksi vanhurskaudeksensa Jumalan vihaa -vastaan, ja hänen valonsa valistukseksensa taitaakseen eroittaa hyvää -pahasta, ja hänen voimansa väkevyydeksensä, voidakseen kuolettaa -vanhan ihmisen, ja hänen rakkautensa omaksi rakkaudeksensa Jumalaa -ja lähimmäistä kohtaan [Katso Wäärän opin kauhistus ja oikean opin -puolustus. Kuopiossa 1854; s. 26-28.] Kaikkea tätä nimittää hän -katumukseksi, parannukseksi synnistä ja maailmasta ja kääntymiseksi -Jumalaan. Mutta, sanoo hän vielä, tietäen kykenemättömyytensä -täyttämään Jumalan lakia, täytyy ihmisen, saadakseen huojennusta -synnin raskauttamalle omalle tunnolleen, sen äärettömässä -surussa, laskeutua tomuun, ja tunnustaen syntivelkansa Jesuksen -nimessä huutaa laupeaalta isältä armoa Jesuksen ansion tähden ja -turvautua lohdullisiin sanoihin Joh. 15-16. Puhellen Jumalan kanssa -rukouksessa, voi hän avata sydämensä Jesukselle, vastustaa syntisten -ajatusten asumusta sydämessä ja siten estää niitä tukahuttamasta -vanhurskauttamisessa saatua elävää uskoa; hän voi parantaa elämänsä -ja olla siinä pysyväinen. Hän katsoi katuvaisen ihmisen, joka -elävällä uskolla ottaa vastaan Kristuksen ja hänen ansionsa ja -vanhurskautensa, kelvolliseksi tulemaan Jumalan luokse. Päinvastoin, -mitä muutamat hänen vastustajansa ovat väittäneet, opetti hän, että -uskon vanhurskauden tulee käydä elämän vanhurskauden edellä. Hänen -etevin oppilauseensa oli, että kun usko töittä on kuollut, ihmisen -tulee rukouksella ja valvomisella säilyttää vanhurskauttamisessa -saatu elävä uskonsa, koska tämän kadotettua koko hänen kääntymisensä -ja pyhityksensä häviää. Uskotta on mahdoton Jumalalle kelvata, Hebr. -11: 6, ja kaikki työmme elämättä uskotta ovat hyödyttömät ja turhat. -Jos mieli elämän-vanhurskauden säilyä ja kasvaa, on elävä usko -säilytettävä ja kasvatettava, mikä ei tapahdu, jollei olla uutterat -rukouksessa sisällisesti ja ulkonaisesti ja valvomisessa sydämensä ja -koko elämänsä ylitse, niinkuin armovälikappaleitten käyttämisessäkin, -kuten Paavali sanoo: _Ottakaat päähänne autuuden rautalakki, ja -Hengen miekka, joka on Jumalan sana; ja rukoilkaat joka aika kaikella -rukoilemisella ja anomisella Hänessä, ja siinä valvokaat kaikella -ahkeruudella ja rukouksella._ Ef. 6: 17, 18. - -On ennen jo kerrottu (katso prof. Matth. Akianderin teosta -"Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i Finland", VI osa -s. 18-20) hänen saaneen tälle opilleen kiivaan vastustajan, P. -Ruotsalaisen, joka ryhtyi vastustamaan Renqvistin opin pääkohtaa -rukouksesta ja vanhurskaasta elämästä. Saadakseen opillensa sijaa -Liperissä, lähetti Ruotsalainen sinne ensin muutamia tiedustajia; -sittemmin tuli hän itse kahden muun kanssa ja luuloitteli Renqvistin -lahkolaisille heidän oppi-isänsä ja pappinsa pitävän heitä lain -piinapenkissä, koska hän ei tuntenut likemmin heidän sielujensa -autuudetonta tilaa, eikä siis myöskään ymmärtänyt heitä johdattaa -oikealle tielle. Siihen vaaditaan kielillä puhujia, jotka parhain -tuntevat kunkin ihmisen sisällisen tilan, mutta teidän pappinne -hylkää nämä hengen lahjat. Sentähden olisi parasta, että joku -tai jotkut seuraisivat meitä opettelemaan tätä puhetta. Mutta -Renqvist saatuaan kuulla tästä, kielsi hän sanankuulioiltaan kaiken -seurustelemisen ja yhteyden näitten "kielten rohvessorien" (linguarum -professores) kanssa (katso kirj. n:o 27 [Katso vielä mitä tästä -on ennen sanottu prof. Matth. Akianderin teoksessa "Historiska -upplysningar om religiösa rörelserna i Finland", VI osan s. 18-23.]). - -Suullisessa keskustelussa erään Ruotsalaisen lahkolaisen kanssa oli -Renqvist, näyttääkseen rukousten pitämisen hyötyä, kerran maininnut -Jesuksen ja Danielin esimerkit; mutta Ruotsalais-lahkolainen koki -kumota häntä kutsumalla kaksi seuraajaansa ja kysymällä heiltä, -mitä hyötyä he sielunsa rauhalle olivat saaneet rukouksesta, johon -kumpikin yksimielisesti vastasi sielunsa tilan olleen surkuteltavan -niin kauan, kun he harjoittivat rukousta, vaan tulleensa hengellisen -köyhyytensä tuntoon ja saapuneensa sielujensa pelastuksen suhteen -oikealle tielle heti, kun olivat lakanneet rukouksia pitämästä. -Ja vaikka Ruotsalais-lahkolainen puolestaan lisäsi asian pitämän -olla niin, kuin nämä miehet omasta kokemuksestaan yksinkertaisesti -todistivat, ei Renqvistiä, jolla oli päinvastainen kokemus, saatu -myöntymään näitten henkilöitten vakuutuksella eikä lauseilla, -joita Ruotsalais-lahkolainen tässä tilaisuudessa luki Fresenius'en -Rippikirjasta [Katso Wäärän opin kauhistus, s. 71.]. - -Kun nyt Ruotsalainen ja Renqvist saarnasivat parannusta ja uskoa, -eivät he pääasiassa niin paljoa erinneet toisistaan, kuin he itse -luulivat ja väittivät. Kumpainenkin koki tulla Kristuksen luo, -vaikka eri tietä myöten. Kuitenkin tuli heidän kesken mielenkiihko -samassa määrässä ankarammaksi, kuin kumpaisenkin lahkolaiset enenivät -maaseuduilla. Renqvist kun oli pakoitettu olemaan yhdessä paikassa, -saattoi ainoastaan kirjoituksillaan vaikuttaa kansaan muilla -seuduilla. Ja vahvistaaksensa lahkolaisissansa rukouksen oppia, antoi -hän v. 1835 painosta kirjat: _tutkinto rukouksen tarpeellisuudesta_ -ja sittemmin v. 1844 puolustuksen opillensa, nimellä: _Wäärän opin -kauhistus ja oikian opin puolustus_ [Toista painosta, joka tuli ulos -v. 1854, on tässä seurattu.], jossa hän paljastaa kaikki Ruotsalaisen -ihmiselliset heikkoudet ja selittää, että hänen oppinsa on aivan -väljän lutherilainen, koska hän ei ainoastaan hylkää rukousta, -varsinkin sydämen nöyryydessä tapahtuvaa ja sen ohessa muitakin -jumalisuuden harjoituksia, vaan kuitenkin kunnioittaa halpaa elämän -parannusta ja väittää, ett'ei ihminen voi lohduttaa itseänsä Jumalan -armolla ja Kristuksen ansiolla, ei varsinkaan ilman sisällisiä -tuntumuksia ja Pyhän Hengen sisällistä todistusta ja sisällistä -vahvistusta (passi) uskolla omistetusta Kristuksen sovituksesta. - -Koska Renqvist oli köyhä, täytyi hänen lopettaa lukemisensa niin pian -kun mahdollista, astuakseen kirkon palvelukseen. Jumaluusopillisen -tietonsa sai hän Pyhästä Raamatusta ja tunnustuskirjoista sekä -hartauden kirjoista, joista hän tuki monta ja piti sen, mitä niissä -oli hyvää ja hänen oman sydämensä halajamisen kanssa yhtäpitävää. -Sillä hänessä vaikutti enemmän tunto, kuin ymmärrys. Turussa -ollessaan seurusteli hän sellaisten jumalisten henkilöitten -kanssa, jotka kristillisessä vakuutuksessaan suosivat sekä lakia -että evankeliumia tai parannusta ja uskoa ja jotka sydämessänsä -säilyttivät lämpyisemmän kristillisyyden, kuin jäykkä oikouskoisuus -(orthodoxia). Ne kirjoitukset, joita hän enimmän suosi ja tutki, -ovat: _Arndt, Totinen kristillisyys ja Parahin yrttitarha, Fresenius, -Neuvojille ja neuvottaville, Rippi- ja Herran Ehtoollisen kirja ja -Omantunnon kysymykset, J. Gerhard, Pyhät tutkistelemukset, Hammerin, -Tien osoittaja ijankaikkiseen elämään, Gouge, Sana syntisille, -sana pyhille, Baudewien Vanhempain ja lasten sielun pelastus, J. -Wegelius, Postilla, Chr. Scriver, Sielun aarre_ (Själaskatt) ja -_Abr. Achrenius'en kirjoituksia_, sekä useita muita. Koko siinä -kirjajoukossa, jonka hän suomalaisessa käännöksessä painoon antoi, -ei ollut kuin pari kappaletta Lutherus'en teoksia, jotka kumminkaan -eivät olleet hänelle tuntemattomia. - -Olemme jo ennen [Katso V osa 4. 370.] puhuneet Porvoossa nousseesta -erimielisyydestä Renqvistin ja H. Wikström'in kesken, joka asetti -Lutherus'en teokset muun hartauden kirjallisuuden edelle. Tässä -saattaa vielä mainita, että kun Renqvist papinkokelaana Porvoossa -kysyi Fr. Axbergiltä, mistä tiedetään jos meillä on elävä usko; -vastasi Axberg: rakkaudesta. Renqvist: no, kuinka sitten tiedetään, -että meillä on rakkaus? Axberq, koska otetaan vaari omista -ajatuksista, huomataan, että on enempi maallista ja syntisiä -ajatuksia, kuin hengellisiä ja jumalisia, ja tämä todistaa, että -ei ole rakkautta Jumalaan eikä ihmisiin ja niinmuodoin puuttuu -elävä usko. Renqvist vastasi: sitä minä en tahdo vastustaa; -päinvastoin helposti myönnän, ettei minulla ole oikeaa rakkautta, -enkä ole oikeastaan kääntynyt. Sittekun hän vihittiin papiksi ja -määrättiin pastorin apulaiseksi Liperiin, sanoi Axberg hänelle: -te tulette olemaan pappina varsin pimeässä Karjalassa ja siellä -tulette joko antamaan teidän sielunne asian raueta tai vahvistutte -siinä. Tämä riippuu teidän vaikuttavaisuudestanne; sillä edellinen -tapahtuisi, jos te ette voi saattaa ihmisiä heräämään, jota vastaan, -jos te vaikutatte muitten heräämistä te itse tulette varjelluksi -lankeemuksesta ja välikappaleena Jumalan kädessä saattaisitte -sanankuulianne pitämään huolta sielunsa autuudesta. - -J. Fr. Bergh'in, nykyisen Rantasalmen pastorin kanssa on Renqvist -ollut yhteydessä kauemman aikaa, kuin yhdenkään muun nykyään -elävän seurakunnan opettajan kanssa, ollen aina kuitenkin heidän -uskonnolliset mielipiteensä samat. Renqvist on alati pysynyt -opissansa, J. Fr. Bergh'iin sitä vastoin ovat helposti muutkin -vaikuttaneet. Usean kerran koetti hän sovittaa Ruotsalaista ja -Renqvistiä keskenään heidän opissansa. Renqvistille kirjoitti hän -myös v. 1824 sellaisen kirjeen, jossa hän toivoi, että Renqvist -hylkäisi lakimaisen oppinsa ja tulisi enempi evangeliseksi. Tähän -vastasi Renqvist, ett'ei hän luullut olevansa mitenkään liiaksi -lakimainen, koska hän opettaa, että syntisen, joka tuntee itsensä -tuomituksi, pitäisi uskolla omistaa Kristuksen ansio ja hengellisesti -köyhän pitäisi uskoa, että hänen syntivelkansa annetaan hänelle -anteeksi Kristuksen sovintokuolemalla, niinkuin syntisen vaimon, -publikanin, Pietarin ja Tuhlaaja pojan esimerkki osoittaa, ja jos -hän ei rohkenisi uskoa, pitäisi hänen rukoilla itsellensä senlaista -uskoa ja odottaa Herran apua, luottamatta sisälliseen todistukseen, -sekä turvautuen Jesuksen lupaukseen Matth. 5: 3, autuaat ovat -hengellisesti vaivaiset. Ja kun kirjeenvaihto tämän ystävän kanssa -valaisee Renqvistin omaa sisällistä vaurastumista, lisäämme tähän -moniaita hänen kirjeitänsä (katso kirjeet 28-36). - -Sittekun Renqvist v. 1844 oli ulosantanut edellämainitun "Wäärän -opin kauhistus"-kirjan, ilmestyi pappismies Kaarlo Iisakki Nordlund -kumoten sekä Renqvistin että Ruotsalaisen opin, joita uuden -_evangelilaisuuden_ julistajat (ihmis-)_töiden oppina_ tahtoivat -hävittää. [Tämä lentokirja on nimeltä: "Wäärän opin kauhistuksesta" -j.n.e., jonka on kirjoittanut ja kustantanut H. R. v. 1844, muutama, -sana. Turussa 1846.] Kirjantekijä moittii Renqvistiä sentähden, ettei -tämä ensinkään selitä Ruotsalaisen suurimpaa hairausta, nimittäin, -että hän heränneitä ihmisiä, joita ensin johdattaa evangeliumin -armolupauksiin ja uskoon, sittemmin hämmentää tämän Jumalan sanaan -ja armolupauksiin perustuman uskon omalla opillansa sisällisestä -taistelusta ja ikävöimisestä Pyhän Hengen todistusten perään. Ei -myöskään kirjantekijä luule Renqvistin likemmin antaneen ilmi, -missä määrin tuota riidanalaista kielillä puhumista oikeastaan -on Ruotsalaisen lahkolaisissa. [Renqvist kyllä selittää tarkasti -koko ky'yllään Wäärän opin kauhistuksessa s. 140-142.] Mitä -koskee itseä Renqvistiä, paheksii Nordlund hänen Lutherus'esta -mainitsemia lauseitansa sivuilta 82, 83, 101, 104 ja tuumaa, että -Renqvist ei anna uskolle oikeaa arvoa ja merkitystä, semmoista, -kuin evangeliumi opettaa, koska hän sallii sen, joka uskon perästä -seuraa, käydä yhtenä uskon kanssa, niin että uskon hedelmät -tulevat samaa tietä uskoksi. Nordlundin kirjoitukseen vastasi -Renqvist v. 1848 lentokirjallaan: _Vastaus sille kirjalle, joka -väärän opin kauhistus kirjaa vastaan on räntätty_ Turussa v. 1846, -jossa hän selittää, että hän on aina pitänyt Lutherus'en ja hänen -kirjoituksensa oikeutetussa armossansa ja kunniassansa ja nyt on -ainoastaan julkaissut Pontoppidan'in sanat hänestä sekä, ett'ei hän -missään ole vähentänyt uskon oikeaa merkitystä autuuden opissa, vaan -päinvastoin kaikissa kirjoituksissaan kokenut teroittaa parannusta -ja uskoa evangeliumihin. Mark. 1: 15. Ja kun F. G. Hedberg sittemmin -"Kristillisissä sanomissa", n:o 38 vuosikerrassa 1855, väitti -Renqvistin kirjoitusten vaikuttaneen häiriöä Inkerinmaassa, katsoi -Renqvist itsensä kehoitetuksi kumoamaan tätä väitöstä ja kirjoitti -evangelisuutta vastaan kirjan, joka tuli painosta v. 1856 nimellä -_Kuolleen uskon opin ilmoittaja_, missä hän, ottaen todistukseksi -Jaak. 2: 20, että usko ilman töitä on kuollut, selittää kaikki -evangelisuuden lahkolaiset kuolleen uskon julistajiksi, koska he -rakentavat kaikki uskolle ja hylkäävät kaikki työt. Että hän näille -mietteilleen löysi saman mielisiä henkiheimolaista useissa paikoissa, -nähdään muun muassa kirjeistä (n:o 37-40) tässä jälempänä. - -Mitä muuten huomattanee tyytymättömyydestä Renqvistin autuuden -opin käsityksestä, ei edes hänen vastustajansakaan pitäisi voivan -kieltää tai himmentää hänen puhtaan tarkoituksensa johtamaa ja yli -neljäkymmentä vuotta taukoomatta kestänyttä intoansa edistää Suomen -kansassa Jumalan pelkoa, avuja ja siveellisyyttä. Sydämen ilolla -voipi huomata Renqvistin vaikutuksen hedelmiä, jotta semmoiset -paheet, kuin juoppous ja siitä seuraavat rikokset niillä seuduin, -joissa hän oli palvellut ja varsinkin missä hän vielä palvelee, -ihmeteltävässä määrässä ovat vähenneet. Hänen kirjoituksiansa, jotka -ovat levinneet yli koko maan myöskin siellä, missä muut oppipuolueet -ovat saaneet lahkolaisia, ja luetaan halulla. Tämän kirjoittaja -[Prof. Akiander. Suom. muist.] oli matkoillaan maassa kansan -ulkonaisesta elämästä ja käytöksestä huomannut josko he kuuluivat -Ruotsalaisen tahi Renqvistin henkiheimolaisiin. Edelliset näyttävät -synkiltä ja alakuloisilta, ovat sulkeutuneet itseensä, eivätkä -paljon huoli ulkonaisesta elämästään, sitä vastoin jälkimmäiset ovat -siistit, puheliaat ja tyytyväiset elämäänsä. - -Kun eräs asia, joka myöhempänä asiana hallituksen suostumuksella tuli -yleiseksi puuhaksi, voitti suuren osanottavaisuuden koko maassa, -nimittäin, että pakanamaailmassa julistaa Jumalan ilmoitettua Sanaa -ja iloista tietoa maailman Vapahtajasta, oli Renqvist jo kymmenen -vuotta ennen kaikessa hiljaisuudessa sitä harjoittanut ja siten -valmistanut kansan mieltä tähän pyhään työhön. Sillä tunnettu on, -että hän jo vuodesta 1847 lähtien teki keräyksiä pakanalähetyksen -hyväksi ja lähetti niitä lähetysseuralle Tukholmaan. Sillä tavoin -lähetettiin sinne 200, 300 ja vuonna 1853, 500 ruplaa kerraltaan. -Tässä työssä oli hänellä uskollisena auttajana _Ferdinand Uhde_ -Tampereella, eräs harras kristitty ja "hiljaisista maassa", -joka maailman silmissä huomaamattomana edisti Suomen saloissa -Jumalan asiaa kiitollista muistoa ansaitsevalla lämpimyydellä. -Yhteensopivaisuus uskonnollisissa vakuutuksissa ja mielipiteissä -ja siitä seuraava henkiheimolaisuus teki nämä miehet uskollisiksi -ystäviksi ja veljiksi Kristuksessa. Kirjoittaja ei saata olla -muutamilla tässä alempana julkaistuilla kirjeillä (n:o 41-46) -osoittamatta heidän yhteistä ahkeroimistansa pakana-lähetyksen -edistämiseksi ja sitä suurta armoa, jonka Uhde antaa Renqvistille -ja sitä vilpitöntä ystävyyttä, jolla hän yhtenään kohtelee tätä -luonnollisilla silmillä näkemätöntä, mutta sielun puolesta hänen -kanssansa läheisesti yhdistettyä kristillisyys-veljeänsä. - -Vaikka Renqvist oli ahkera hartauskirjallisuuden suomentamisessa, -oli hän yhtä innokas kirjeellisesti vaihtamaan ajatuksiansa -etäämpänä asuvien sielunystäväinsä kanssa, ja suullisesti opettamaan -yksinkertaisia, lohduttamaan murheellisia ja huojentamaan vaivatuita, -jotka muualta hänen luoksensa tulivat. Tässä myöhemmin olevista -kirjeistä (n:o 47-82) nähdään, että kristiveljet eri paikoista -kysyivät hänen neuvoansa, varsinkin kun eri oppilahkolaiset kokivat -johdattaa heitä pois Kristuksen opin yksinkertaisuudesta. Uhde'lta -hän sai 17 vuotena (1843-1860) 80 ja J. M. Ilwan'ilta Raumalta 25 -vuotena yli 50 kirjettä. Muista henkilöistä, joitten kanssa Renqvist -myöhempinä 20 vuotena piti kirjevaihtoa, nimitettäköön: talollinen -_Heikki Ojala_ Pattijoen kylästä, Siikajoen pitäjästä, maanviljeliä -_E. G. Ilwan_ Ahlaisten kappelista, talollinen _J. E. Niemi_ -Mörtmarkun kylästä, Lapvärtin pitäjästä, talollinen _M. Ahvenainen_ -Mäntyharjun pitäjästä, _Kristina Stenbäck_ Rautalammin pitäjästä, -loinen _Heikki Tuovinen_ Majasalmen kylästä, Liperin pitäjästä, -Ruskealan kiertokouluopettaja _Adam Suppanen_, kapteini _J. R. A. -Jägerhorn_ Ylänneeltä, talolliset _Iisakki Kattilakoski_ ja _Eero -Tokola_ Wälikannuksen kylästä, Ylikannuksen kappelista ja Lohtajan -pitäjästä, työmies _Jaakko Kimanen_ Inkerinmaasta, talollinen _Antti -Manninen_ Apajalahden kylästä, Hirvensalmen pitäjästä, rusthollari -_Antti Paasonen_ Paasolan kylästä, Mikkelin pitäjästä, talollinen -_Juhana Tervo_ tai Lahdenperä Repolahden kylästä, Siikajoen -pitäjästä, talollinen _Salomo Häkkänen_ Mäntyharjun pitäjästä, -loinen _Pekka Hiltunen_ Liperin pitäjästä, talollisen poika _Pentti -Raasina_ Kunnasniemen kylästä, Kontiolahden kappelista, talollisen -pojat _Juhana Tanskanen_ ja _Heikki Mertanen_ Martovaaran kylästä, -Polvijärven kappelista ja Liperin pitäjästä, _Juhana Lokka_ Liukkolan -kylästä, Mikkelin pitäjästä, talollinen _Paavo Närvänen_ Puttolan -kylästä, Mikkelin pitäjästä, talollinen _Simo Määttänen_ Öllölän -kylästä, Ilomantsin pitäjästä, talollinen _Heikki Laukkanen_ -Maarianvaaran kylästä, Kaavin pitäjästä, _Juhana Haapalainen_ -Nerkon kylästä Iisalmen pitäjästä, Ilomantsin kiertokoulu-opettaja -_Aaron Ohrn, Heikki Pesonen_ Kuusjärven kylästä, samasta pitäjästä, -_Antti Turunen_ Lehmonahon kylästä, Kontiolahden kappelista, -kultaseppä _Aaron Hochman_ Joensuun kaupungista, ja _J. H. Pakarinen_ -Rantasalmen pitäjästä. Niin hyvin tämä kuin hänen 60 suomalaista -kirjaansa todistavat hänen väsymätöntä intoansa Jumalan valtakunnan -edistämiseksi ja kasvamiseksi Suomen saloissa, mitä eivät hänen -pahimmat vastustajansakaan voineet polkea. - -Nuo Renqvistin 60 eri kirjateosta, jotka hän oli toimittanut ja -osaksi omalla kustannuksellaan painattanutkin, ovat kymmenenneksi -osaksi alkuperäisiä, muut käännöksiä. - - * * * * * - -1. _J. Wätterdahl'ilta_, toukok. 30 pv. 1816. - -[J. Wätterdahl'in kirjeistä ovat jätetyt pois ne kohdat, jotka -eivät koske ainettamme, eivätkä sisällä muuta erittäin tärkeää. -Kirjoitt. muist.] - -Rakas, lemmitty veli! -- -- -- Minulle oli sanomattoman ilahuttavaa -saada kuulla Herran Hengen puhaltaneen erääsen seurakuntaan Hämeessä. -[Tämä seurakunta oli Joutsan kappeli, jossa Margareta Högman silloin -matkaansaattoi herätyksiä.] Oi, jos Herran tuli leviäisi kaikkialle -ja lämmittäisi koko Pohjolan! Hänen kätensä ruvetkoon kaikkiin ja -opastakoon kaikkia niitä, jotka omat heränneet autuutensa huoleen, -missä hyvänsä he asuvat ja elävät! Hän onkin luvannut tahtoa omistaa -laumansa. Jollei alapaimenet kelpaa, niin Hän itse pitää huolen -sielujen hoidosta. Herra auttoi heitä tuomio-istuimella, Hän on -vieläkin omistava heidät, sen varmasti uskon. Anna minun kuitenkin -kuulla, miten teidän käy. Jos matkasi sopii tavata heitä, niin -tervehdä heitä minulta, vaikka olen tuntematon. - -Kiitos Jumalan lasten ja ystäväin rakkaista tervehdyksistä! Kun -nyt sattuu tilaisuus, niin tervehdä heitä kaikilta täällä olevilta -Jesuksen rukoilioilta ja sano heille, että he ovat huokaustemme ja -onnentoivotuksiemme esineenä, Rakkauden side yhdistää meitä, missä -hyvänsä tämän maan piirissä asumme ja iankaikkisuudessa tulemme -Jumalan armosta yhtymään toisiimme ja ymmärtämään toisiamme silloin, -kun me yhteisesti laulamme meidän Herrallemme ylistystä. Se jalo -ystävä Pekka Wäänänen on minulle erittäin rakas hänen suurista -uhrauksistansa sinulle ja Herran tähden. Jesus varjelkoon häntä -aina rakkaudessansa ja nöyrässä mielessään, Tervehdä häntä, kun -hänen tapaat. Sjögrenin Uuden Testamentin selitykset (Explicatio) -eivät pitäisi oleman sinulle, veljeni, joka tiedät kenehen uskot, -vahingolliset, mutta muutoin teos on uudissanainen, jonka vuoksi en -ole siihen kiintynyt. Et veljeni saane siitä erittäin vahvistusta. -Starken raamatun teos on varsin lavea. Muutoin se tietääkseni -on oikouskoinen (orthodox). Reichel'in raamatun teos on sangen -valaiseva ja hyvä. Saksankielinen Esaias, vanhurskauden saarnaaja, -on kelpo-kirja, samoin kuin Reichel'kin. Pontoppidanin "Collegiumi -pastorale" on oivallinen. - -Sinun terveytesi on ja on oleva minulle ihastukseksi. Varsinkin -hupaista on minulle se, että olet nyt kirjoitettu ylioppilaaksi -ja siis olet valinnut varman elämän uran. Herra on johdattava -sinua eteenpäin. Riemullista on sinua nähdä vaikuttamassa Jesuksen -valtakunnan levittämiseksi. Totisesti on Herra sitä siunaava. -Auttakoon hän sinua saadaksesi myödä kaikki, niin ettet tarvitse -kärsiä kustannuksista. Tuskin tiedän, miten sinä saatat ennättää -kääntää niin paljo ja toimittaa korjaus (korrektur) lukemista ja -paljoja juoksuja, jotka seuraavat semmoista tointa, ja samalla -kuitenkin hoitaa laiminlyömättä tutkimatyötäsi. Minäkin tahdon neuvoa -sinua voimalla kokea ennättää tieteellisellä uralla niin pitkälle -kun mahdollista on, varsinkin siinä, mitä sinulle kuuluu papiksi -tullessa. Sillä kun kerran kaulus on kaulassasi, käynee se sinulle, -niinkuin on käynyt minullekin: aika menee viran toimitukseen, ja -tuskin saatetaan saada muutamia hetkiä lukea omaksi hyödyksi. -Ajattele pastorali-tutkintoa, saatuasi määräyksen, sillä olethan jo -iäkäs. Jos pääset sitte pastoriksi on se hyvä; jollet, niin saattaa -Herra avata sinulle tien kappalaisen paikkaan, johon tyydyt. Minä -onnittelen sinua veli Johnsson'ille. Jesus olkoon kolmantena teidän -seurassanne ja antakoon teidän olla toisillenne kehoituksena. - -Jumalalle olkoon ylistys, että Herran ystävät Turussa ovat elossa -sielun ja ruumiin puolesta! Sano heille kaikille ja muille Jesuksen -ystäville, missä ja milloin heitä tapaat, terveisiä meiltä -Tukholmasta. Heidän hengellinen ja ruumiillinen hyvinvointinsa on -aina oleva meidän sydämellinen ilomme. - -Nyt alotan kertoa meistä Tukholmalaisista ja Ruotsalaisista -yleiseen. Täällä on taistelu valkeuden ja pimeyden roolilla. -Viimeisen puolustajat, jotka tahtovat pitää itseään valistuneina, -käyttävät kaikenlaisia keinoja, pidättääkseen ruhtinaansa valtaa -maassa. Jesuksen ystävät eivät tämmöisiä teitä ymmärrä, vaan menevät -suoraan edes ja työskentelevät hiljaisuudessa Herransa evankeliumin -levittämiseksi, missä suinkin saattavat. Alati rasittaa mieltä -se, ettei Jesuksen asia suju niin, kuin pitäisi ja sydämellisesti -toivottiin; mutta Jumalalle olkoon ylistys, edistyy se kuitenkin. -Sanan jaloa siementä levitetään runsaasti. Niin hyvin piplia- kuin -evangelinen-seurakin työskentelee alallaan loistavalla menestyksellä. -Ruotsin pipliaseura on tänä vuonna toimittanut kaksinkertaisen -painoksen Raamatusta ja tuskin kuitenkaan on tilaisuudessa suorittaa -kaikkia seuralle tulleita tilauksia. Pipliaseuroja on olemassa -Götheborg'issa, Westerås'issa, Wisby'ssä ja Lundissa. Rumstedt -on vahvasti työskennellyt Raamatun painattamisessa; hänellä on -viisi painoa työssä. Hän painaa myös Lutherus'en Evangelista -kirkkopostillaa, Luulajan ja Piitimen heränneitten toimesta. - -Arkkipispa Lindblom on nyt viimeinkin myöntynyt Upsalaan asettamaan -pipliaseuran, joka yhdistyy meidän Tukholmalaiseen seuraan. Tämä -on uudis-uskolaisista ja uudistelijoista saatu voitto, joka on -kiihoittava valtakunnan toisia pispoja seuraamaan samaa esimerkkiä. -Mutta siinä on ollut paljo työtä saattaessa asiaa näin pitkälle. -Patersonilla on suuri osa tässä menestymisessä, kun hän hankki 300 -puntaa sterlingiä Upsalan laitoksen hyväksi. - -Meidän evangeliset lentokirjat ovat jo olleet johteena todelliseen -kääntymiseen kahdelle henkilölle, joka varmaan tiedetään. Yksi on -lehtori Geslen gymnasiossa, oppinut, taiteellinen ja vilkas mies. -Uudis-kirjailiana et hän kysynyt meidän lentokirjoja, joista hän sai -joukon seuran toimesta. Koko talven oli kirjapakka liikuttamatta, -mutta keväällä v. 1815 oli hän eräänä päivänä raskaalla mielellä, -avasi hän pakan ja sai käsiinsä ensiksi n:o 5 "Köyhä Jooseppi" -nimisen kirjan, jonka hän luki lävitse. Tuskin oli se tehty, kun jo -uros makasi Jesuksen jalkain juuressa ja rupesi siitä ajasta Herramme -ystäväksi ja rukoiliaksi. Nyt hän on molemmissa seuroissa ja on -vaikuttava ase Herran kädessä. -- Toinen on eräs vaimo, joka sureksi, -kun luuli maanneensa lapsensa kuoliaaksi. Täten joutui hän omantunnon -vaivaan, eikä hänellä ollut lohdutusta. Hän sai vihdoinkin moniaita -meidän lentokirjasia ja löysi niistä täyden lohdutuksen, jotta hän -nyt on autuas ihminen ja iloinen Jumalassa Vapahtajassansa. - -Herääminen Luulajassa ja Piitimessä ja niiden seuduilla jatkuu. Ensin -mainitussa paikassa havaitaan heränneitä vielä. Daalassa ja muissa -seuduissa havaitaan liikkeitä kansassakin. Uutteroita miehiä ilmautuu -tuolla täällä ja auttavat, työskennellen, Jumalan valtakunnan -kasvamiseksi. On siis monta syytä kiittää ja ylistää Jumalaa. -Tukholmassa käy se kovin hitaasti; kuitenkin pyhäpäivinä keräytään -saliin runsaasti ja Warnke pitää voimallisia esityksiä. - -Tervehdä Jesuksen rauhalla kaikkia sekä Turussa että sen ulkopuolella -olevia Herran ystäviä ja ole itse sydämellisesti tervehditty -Kristuksessa Jesuksessa, jota toivoo armas ystäväsi. - -Tukholmassa toukok. 30 pv. 1816. - - Juh. Wätterdahl. - -2. _Samalta_, toukok. 22 pv. 1817. - -Rakas, lemmitty veli! -- -- -- Se kirjoitus, jonka rouva Lesrén -toivoo saada suomennetuksi, ansaitsee tosiaankin sen. Eräs -epäilyksessä oleva nainen Westergöthlannissa on sen lukemisesta -saanut lohdutuksen ja on nyt urhoollinen Jesuksen tunnustaja. -Hyvä olisi, jos veli jollakin lailla saisit sen käännetyksi ja -levitetyksi. Että dekanus tahtoo olla varma sisällön oikeudesta ja -kielen puhtaudesta ennen, kun hän antaa painamis-luvan, ei saakaan -ihmetellä. Se onkin hyvä, että hän hyväksyy hurskaan provastin -Ranckenin lausunnon tässä asiassa. - -Herra pyhittäköön Johnsson'in sydäntä niin, että hänkin saattaa -kelvollisesti hankkia Jumalan valtakunnan salaisuuksia. Minä näen -Agrelius'en kirjeestä, että hän aikoo tulla kesällä Tukholmaan ja -minua ilahuttaa saada tutustua hänen kanssansa. Jos hän taitaa puhua -ruotsia niin paljon, että hänelle on hyötyä kokouksista salissa, olen -minä kyllä hankkiva hänelle tilaisuuden sinne. - -Minua hyvin ilahuttaa Paterson'in käynti Wäänäsen luona. Mutta -miten osasi hän puhella hänen kanssansa? Luultavasti tulkin kautta. -Kaikissa tapauksissa on se ylimäärin ilahuttavaista, että tuo -toimellinen kristillisyyden edistäjä sai kehoitusta, kun hän sitä -niin hyvin tarvitsi. Paterson on vaikuttava Jumalan ja Jesuksen -palvelia. Hän tervehtii yhtä mielellänsä rikkaita ja köyhiä. Hän -vaikuttaa kaikkien iankaikkiseksi hyväksi levittämällä Jumalan sanaa -ja Herra on hänen kanssansa. Se onkin suuri Jumalallinen ihme, että -suunnaton Wenäjän valtakunta ottaa vastaan Herran Sanaa tuommoisella -halulla. Herralle olkoon sentähden iankaikkisesti kiitos ja ylistys! -Oi, jos Suomalaiset yleisesti saatettaisiin herättää ajattelemaan, -mitä heidän rauhaansa sopii! Wäänäsen ja sinun työsi ja kylvön -Herrassa, ei suinkaan jää runsaatta siunauksetta. Mitä provasti -Rancken kirjoittaa, on kaunista ja totta. Me olemme kaikki siitä -pitäneet. Niinpä, -- Wäänäsen nimi on varmasti kirjoitettu Karitsan -elämänkirjaan ja tunnettu taivaassa. - -Sinä olet siis, -- vakuutettuna sen olevan Jumalan tahdosta -- käynyt -evangeliumin palveliaksi, Jesuksen todistajana hänen lunastamille -ja rakkaille Suomalaisillensa. Yksinkertaiselta ja sydämelliseltä -huokauksella Vapahtajalle, otan minä, tätä kirjoittaessani, sinulle -pyhästä kirjasta erään lauseen: _"sinun sielusi olkoon sidottu -elävien kimpussa, Herran Jumalasi luona"_ (l Sam. 25: 29). Jo -sen lisäksi on: "Ah, mun Immanuelini, sido elon kimppuun minun -viheliäinen, kurja sieluni; eläkä sitä konsaan päästä! -- Lahjoita -minulle, Karitsani, katuvainen mieli! Maria Magdalenan sydän, joka -hellästi rakastaa miestänsä yöt ja päivät, jolla on sinun meresi ja -katkera kuolemasi muistissa, niin että täällä saan vaeltaa Jumalan -rauhassa, mutta kuitenkin tuntea samalla surkeuteni haavat." [Koska -nämä ja kaksi seuraavaa runovärsyä ovat sangen omituiset, eikä -suomennoskaan saata olla täysin vastaavainen, olkoot ne sulkujen -välissä vielä alkukielellä. Suom. muistutus.] ("Ach min Immanuel, -Bind i liffens knippe Min så snöda, arma själ, Låt den aldrig -slippa! -- och Skänk mig, mitt Lamm, ett syndaraktigt sinne! Mariae -Magdalenae hjertelag, Som älskar ömt sin man båd natt och dag, Som -har ditt Blod och bittra död i minne, Så att jag här må vandra i -Guds frid, Men känna dock mitt eländs sår dervid"). Vaimoni myöskin -valitsi sinulle, veli, seuraavan: _Ei yhdessäkään toisessa ole -autuutta; sillä ei ole muuta nimeä taivaan alla ihmisille annettu, -jossa meidän pitää autuaiksi tuleman_. Ap. T. 4: 12. Sen lisäksi on: -"Ihmiseksi Jesus on tullut edestäni mun, Siitä iloitkaamme vaan, -Hän suo elon autuaan." (Jesus meniska bles för mig, Hjertat deras -gläder sig; Ty i Honom finner jag Salighet och lif hvar dag). Ja -toisessa paikassa sanotaan: _"Minä, minä olen Herra ja paitsi minua -ei ole yhtään Vapahtajaa"_ (Ef. 43: 11). Ja vieläkin seuraava: -"Sinä olet ainoa autuaaksi tekiämme; kirkastaudu ja ilmaudu meille -entistä enemmän, antaaksesi meille uuden elämän haavasi ja veresi -välitysvoimalla." ("Du och ingen annan Är den enda mannen, Som oss -saliggör. Kom att dig förklara, gör oss uppenbara Mer än nånsin -förr, Hvad din far och blod förmår, Att det enda medlet blifver, Som -nytt lif oss gifver"). Nämä lauseet ja värsyt osoittavat kenessä -sinun, rakas veli, on pysyminen ja kenestä todistaminen. Jumalalle -olkoon kiitos! veli, sinä tunnet Hänen ja olet antanut itsesi Hänen -haltuunsa ajaksi ja iankaikkisuudeksi. Sinä, veljeni, niinmuodoin -tiedät, kuka Herra on, minkälainen sydämenlaatu hänellä on meitä -kohtaan ja kuinka mielellänsä hän vetää meitä luoksensa. Olkoon -hän siis ainoana aineenasi kaikissa todistuksissasi, puheissasi -ja opetuksissasi. Johdattaos, veljeni, sieluja hänen autuutensa -tuntemiseen sanalla ja työllä ja ellös milloinkaan, ei milloinkaan -väsykö julistamasta häntä koko maailman syntien sovinnoksi. Jos -semmoisten todistusten ei nähtäisikään vaikuttavan, niin elköön -se eksyttäkö sinua, veljeni, ja saattako epäileväiseksi. Jesus -aina olkoon, veljeni, sinun turvasi ja tukesi kaikissa virkateillä -kohtaavissa huolissa ja ahdistuksissa. Hän tahtoo auttaa kaikissa. -Jos sinulla, veljeni, ei olekaan semmoisia lahjoja, kuin muilla, -elä anna sen tehdä mieltäsi alakuloiseksi. Lahjat ovat moninaiset; -Jumala jakaa niitä tahtonsa mukaan. Jos sinun lahjasi, veliseni, -ovat pyhitetyt ja semmoisina aina pysyvät, niin on Herra työsi -kautta Hänessä voittava tarkoituksensa yhtä pian, kuin niidenkin, -joilla ovat suuret luonnonlahjat. Pidä voiteenasi ainoastaan Jumalan -henkeä. Rukoile Vapahtajalta silmän terävyyttä, kun on kysymys -kuuliain sieluntilasta. Elä kiirehdi tässä tuomioinesi. Saattaapa -se vahingoittaa -- paljonkin. Ole senvuoksi hyvin varovainen. Ole -varovainen mielessäsi tuomitessa sitä tai tuota ja vielä varovaisempi -tätä tuomioa lausuessa. Minä kokemuksesta tiedän, että sangen usein -erehdytään, varsinkin naissu'usta. Ole siis korkeimmassa määrässä -varovainen seurustellessasi heidän kanssansa. Elä koskaan lähesty -kunniallista väliä likemmäksi. Niin kauan kun pysyt, veljeni, -vapaana, on se hyvä; mutta rukoile Jumalalta hänen mielensä mukaista -puolisoa, jos Herra tahtoo johdattaa sinun aviosäätyyn. Kuitenkin -ensin pitää sinulla, veljeni, olla pysyvä paikka ja se semmoinen, -että sinulla, veli, on tarpeellinen toimeentulo ja eläke. Ole -lasten ystävä ja työskentele viedäksesi lapsia Jesuksen luo. Osoita -vanhemmille tuntumattomasti kyselyissä ja kanssapuheissa, kuinka -heidän pitää menettelevän täyttääksensä tässä tärkeässä asiassa -velvollisuutensa. Neuvo kaikkialta sovintoon ja rauhaan. Mutta -minä olen kovin pitkämielinen. Jesuksen Henki on opettava sinulle, -veljeni, kaikki ja johdattava sinua totuudessa. Hän olkoon kanssasi, -veljeni, ja johdattakoon kaikki, niinkuin hänelle kelpaa! - -Nyt muutamia ilmoituksia Ruotsista. Meidän seuralta vaikuttaa Herra -yhä selvemmin ja ihanammin; kaikki ilmoitukset maaseuduitta siitä -todistavat. Meillä on pipliaseuroja kaikissa muissa hiippakunnissa, -paitsi Linköping'issä ja Kalmarissa; minä toivon, että myös näissä on -oleva tämä laitos ennen vuoden loppua. Strengnäs'issä ei kyllä ole -pipliaseuraa hippakuntaa kohti, mutta siinä on kuitenkin otemassa -yksi pipliaseura Eerikille Askersund'issa. Se kukoistaa ja siinä -on yli 400 jäsentä. Hernösandissa ei ole vielä seuraa ennätetty -perustaa, mutta kyllä se vasta tehdään. Arkkipispa on vuoden -alusta vaikuttanut seurallansa. Skaarassa niinikään on se hyvällä -kannalla. Sen pispalta olen saanut useita hupaisia kirjeitä. Lund'in -ja Göteborg'in pipliaseurat ovat vieläkin vaikuttavimmat. Monessa -paikassa perustetaan pitäjissä piplia-yhtiöitä, joihin muutamissa -paikoissa yhteinen kansa ottaa osaa vaimoineen ja lapsineen. He -kokoutuvat piplian lukuun niin hyvin johonkin huoneesen, kuin myös -muutamissa paikoissa kirkkoihin määrättynä päivänä viikossa. -- -Rumstedt'illa on 6 kirjapainoa kerrallaan piplioita painamassa. -Evangelinen seura on vaikutusajallansa painattanut miljonan -kaksisataa tuhatta lentokirjaa, joista miljona ja neljätoista tuhatta -on jo lukiain käsissä isänmaassa ja sen ulkopuolella. - -Herätykset pohjoisessa jatkuvat. Mutta, valitettavasti, vihollinen on -saanut tilaisuutta kylvää paljo ohdakkeita nisuin sekaan. Omistakoon -Herra itse viimisen, ettei sitä edellinen tukehuttaisi. - -Tästä suuresta hankkeesta ja sen herttaisesta edistymisestä, jonka -Jumala armostansa antaa, ovat meidän uudis-uskolaiset täynnä -närkästystä. He sylkevät ja parjaavat sitä, mutta täytyy heidän -kuitenkin osaksi auttaa sitä, ainakin Raamatun levittämisen -edistämisessä ja maksaa siihen osaltansa. Herra suokoon meille -armoansa iloisesti ja hilpeästi toimiaksemme, koska se näyttää noin -oivallisesti onnistuman. Kylvö on runsas; leikattakoon myös autuaalle -iankaikkisuudelle samassa määrässä. Venäjällä kuuluu se onnistuman -oivallisesti. Lehtori Renvall sanoo viimeisessä kirjeessänsä, ettei -Suomessa saateta mitään pipliaseuroja perustaa. Herra herättäköön -Suomen kansaa tässäkin asiassa. - -Norjassa edistynee asia hitaasti, mutta Henderson, joka nyt on -Paterson'in viran-sijaisena, pitäisi kotimatkallansa Kristianiaan -poiketa Tukholmassa, saattaaksensa asian kuntoon. Tanskassa se -luultavasti edistyy myös hyvin hitaasti ja hiljaisesti. - -Nyt rakas veli! tervehtivät sinua Jesuksen rauhalla täällä olevat -ystävät ja tutut, toivottaen sinulle kaikkea mahdollista armoa ja -apua korkeudesta uutterasti täyttämään sitä kallista tehtävää, jonka -Herralta olet saanut. - -Tukholmassa toukok. 22 p. 1817. - - Juh. Wätterdahl. - -3. _Samalta_, kesäk. 7 pv. 1817. - -Rakas, lemmitty veli! Sydämellisellä ilolla ja hartaalla -myötätuntoisuudella minä olen saanut ja lukenut kirjeesi veljeni, -17 p:ltä toukokuusta. Kiitos Herralle, joka on sinua auttanut -niin pitkälle, että nyt saatat oman sydämesi vaiston mukaan, -säännöllisesti nimitettynä ja vihittynä astua Herran Jesuksen -lunastetuille julistamaan siunattua sanaa hänen rististänsä, joka on -Jumalan voima kaikille uskovaisille autuudeksi. - -Mitä sinä kirjoitat pispan innollisesta ja vakaisesta toimimisesta -sinun ja toveriesi kanssa, on minulle äärettömän mieluista -ja tyydyttävää. Herra siunatkoon hänen virka-intoansa ja -uskollisuuttansa runsaassa määrässä! Minä olen, nähden tässä -todistuksen pispan vakaisuudesta, ottanut vapauden esitellä -häntä evangelisen seuran jäseneksi ja olen lähettänyt hänelle -kutsumuskirjeen. - -Hyvä, että veljeni tunnet tarvitsevasi Jesuksen rakkauden -elähyttämistä kylmään sydämeesi. Se kehoittaa rukoukseen ja vetää -sinun likemmäksi Häntä, jota nyt tästä lähin paljoa enemmän, kuin -ennen, tarvitset. Omaksi tarpeeksi on Jesuksen armo, itsestänsä -aina yhtä tarpeellinen jokaiselle ihmiselle; mutta siinä suhteessa -kanssalunastettuihin, johon nyt olet tullut, havaitset kyllä -tarpeen paljoa suuremmaksi. Sinun, veli, pitää nyt yleisesti ja -yksityisesti puolustaman Herramme oikeutta kaikkien sydämiin ja -innolla kehoittaman, houkutteleman ja taivuttaman heitä tulemaan -hänen luoksensa, antaakseen hänen sovittaa itseänsä Jumalan kanssa. -Kiitä Jumalaa jokaisesta vakuutuksesta, jolla Jumalan Henki -elähyttää sydäntäsi, ja tunkeudu siis aina lähemmäksi ja lähemmäksi -iankaikkisesti armahtavaa Vapahtajaamme. - -Ensi tilaisuudessa saanen kirjeen sinulta, rakas veljeni. -Tavallisuuden mukaan on minulla yhtenänsä työtä seuran asioissa. -Herra auttaa siinä minua kaikkien ahdistusten ja vastusten läpi ja -suopi minulle ilon nähdä menestystä ja siunausta kaikkialla. Meidän -lentokirjat Herran armolla tuottavat tarkoitetun vaikutuksensa. -Niitä suositaan ja luetaan suurella halulla joka paikassa. Ne -ovat uutis-uskolaisten silmätikuksi, vaan he eivät voi niitten -levittämistä estää, vaikka he kuinkakin sitä tahtovat ja toivovat. -Työskennelkäämme kukin seudullamme ja tehkäämme Herran antaman -armon mukaan evangelinen saarnaajain toimi rehellisesti ja täydellä -uutteruudella. Jumala katsoo sitä suosiollisesti ja ei anna meidän -turhaan työskennellä. Hän ottaa meiltä hedelmättömyyshäpeämme ja -antaa meidän ilolla huomata merkin siitä siunauksesta, jolla Hän -auttaa meidän heikkoa työtämme. - -Tervehdä rakasta Wäänästä ja useita Herran ystäviä ja rukoilioita, -joita saatat tavata ja sano heille, että olen kuitenkin mielessäni -heidän kanssansa Kristuksessa Jesuksessa ja heitä hellästi ja -vilpittömästi rakastan hänen tähtensä, joka meitä ensin rakasti, -vaikka olemme persoonallisesti toisillemme tuntemattomat ja pysymme -semmoisina, kunnes Herramme meidät esittelee toisillemme ja tekee -meidät sydämellisesti iankaikkisesti tutuiksi taivaassa. Sinua -tervehtää Dahlcrona, Dahlström, Gnospelius, Häggman, Rumstedt, -Warnke, rouva Frantz, minun rakas vaimoni ja sinun halpa veljesi ja -ystäväsi. - -Tukholmassa kesäk. 7 p. 1817. - - Juh. Wätterdahl. - -4. _Samalta_, lokak. 22 pv. 1818. - -Rakas veli! Syvimmällä ihastuksella sain ja luin sinun rakkaan -kirjeesi elokuun 19 p:vältä. Luettelo paikkakunnan herrasväestä on -surkuteltava, eikä ilmoita heistä hyvää. Koston päivät lähenevät ja -silloin he tuskalla alkavat huutaa. Tuo yleinen joukko, joka seuraa -esimerkkiä tekee mieleni karvaaksi. Rakkaani, kohtele siitä heitä -helleydellä ja osoita heitä vakaisuudella ja samalla varovaisuudella -oikealle. Sano heille kahden kesken ja käske heitä lukemaan Raamattua -ja katsomaan, kuinka muinaisina aikoina tavallisesti kansan -ylimmäiset olivat Jumalan ja Kristuksen vihollisia. Mainitse heille -Farao, Nimrod, Juutalaisten valtiaat Jeremiaan aikana sekä Kristuksen -ja apostolein aikoina, Ahasveron hovissa y.m., mutta varsinkin -Kristuksen aikana ja sitte kun hän oli taivaasen mennyt. Huomauta -heille sitä paikkaa, jossa Vapahtaja ylistää taivaallista Isäänsä, -joka suvaitsi sallia pimeyden vallitsevan viisaita, vaan antoi -samalla valkeuden loistaa heikoille ja taitamattomille. Vapahtajalla -on ollut uskollisimpansa kaikkina aikoina taitamattomien, -yksinkertaisien, raakain, talollisten, mökkiläisten, mäkitupalaisten, -vaimojen, lasten, käsityöläisten, ja muiden joukossa. Semmoisen -kansan seasta oli hän valinnut opetuslapsensa, apostolinsa, ja -aseensa, jotka hänen Sanaansa ovat julistaneet ja levittäneet -maailmassa. Paterson, joka ehkä on tunnettu, tai saatetaan sanoa -etenkin Venäjän Raamatunseuran alkuunpaniaksi, mikä siellä suurelta -mahdilla vaikuttaa, on sepän poika Skottlannista. Eikö monta -talollisen poikaa ole päässyt papiksi ja Jesuksen todistajaksi -meidänkin pohjoisissa maissa? Välttäkööt siis suuria ja ylhäisiä ja -varokaat heitä ylipäänsä, etteivät nämä ikinä viettelisi heitä pois -Kristuksen yksinkertaisuudesta. Oi että alhainen kansaluokka kaiken -sydämensä yksinkertaisuudella tahtoo pysyä Vapahtajassansa, niinpä -hänkin mielisuosiolta vaeltaa heidän keskellänsä ja opastaa heitä -elämänsä tiellä. - -Kiitos Herralle! Ruotsissa edistyy hyvin etenkin evangelinen seura. -Sen kirjat saavat enemmän ja enemmän luottamusta, niitä suositaan -ja luetaan halulla jota paikassa. Niitä ostetaan mieluisesti -Smålannissa; Tukholmassakin on niillä ostajia, varsinkin kaupunkiin -tullessa yhteisessä kansassa ja venhemiehissä. Lukeminen ei mene -vaikutuksetta; jotakin siitä silloin tällöin huomataan, enimmät -jäänevät kätköön iankaikkisuuteen pääsemiseen asti. Silloin -ihastuttaa meitä sanomattomasti, kun olemme jotakin saattaneet tehdä -siunatun kylvön hyväksi. Kuitenkin työskentelee vihollinen kaikin -voimin hyvän vastustamiseksi; monella tavalla ahkeroitsee hän sitä -ja, valitettavasti, menestykselläkin. Meidän tarvitsee valvoa ja -rukoilla ja harjaantua hengellisissä aseissa. Jesus auta meitä! Me -olemme luonnostamme kovin kykenemättömät. - -Viimeisessä istunnossa oli joukossamme kaksi Kvekarilaista. He -matkustavat etsiäkseen ihmiskunnan puutteita ja katselevat kaikkia -köyhäin ja kärsiväisten hyväksi tehtyjä laitoksia ja ovat hyvin -tyytyväiset Tukholmassa. He olivat katselleet kuninkaallista -sairashuonetta Kuningassaarella, kirjapainoamme laitoksineen, -joihin he olivat täydellisesti tyytyväiset, s ontoin myös Danwik'in -vaivaishuoneesen, jotka ovat etevämmät englantilaisiakin laitoksia. -Kristianian ja Norjan Raamatunseuran laitoksiin eivät he olleet -ensinkään tyytyväiset. Täältä he matkustavat Pietariin. Istuntoon -tulivat he lakit päässä ja istuivat ennenkuin ottivat ne pois. Se on -heidän tapansa -- ihmeellistä kyllä. - -Heränneet papit Smålannissa jatkavat maan työtänsä siunauksella; -Herra on heidän kanssansa. Kalmarin hiippakunnassa myös on ainakin -yksi herännyt pappi. Oi! että heidän lukunsa enentyisi! Tuolloin -tällöin saadaan tieto yhdestä ja toisesta heränneestä täällä -Ruotsissa; muutamissa tienoissa leviää herätys leviämistänsä, mutta -vihamieskin on heti valmis kylvämään ohdakkeita nisuin sekaan. - -Se ilahuttaa minua, että sinäkin, rakas veljeni, saatat näyttää -esimerkin Herran armostansa auttaman todistuksiasi. Herra pitäköön -sydämesi, veliseni, sen ohessa kiinteästi nöyryydessä, siitä riippuu -paljon, paljon. Sinua oli hartaasti kaivannut Turussa Agrelius ja -Johnsson ei läheskään niin paljo. Kirjoita hänelle ja ilahuta häntä. -Minä olen pyytänyt Turussa arkkidiakonia Nordqwist'ia puhumaan Turun -arkkipispalle Tengström'ille, että hän tahtoisi vaikuttaa senatissa, -jotta Wäänänen voittaisi anomuksensa, koska tämä mies saattaisi paljo -hyödyttää suomalaista evangelista seuraa, jos hän saisi täydellisen -vapauden matkustaa ympäri kirjakauppiaana. - -Mitä minuhun tulee, ei minua ole vielä koroitettu. Häggman on päässyt -kirkkoherraksi Tuulaan Strengnäs'in hippakuntaan. Nyt haen minä hänen -sijaansa aluksi; Herra ohjatkoon parhain! - -Jesuksen rauha olkoon sinun ja perheesi kanssa, toivoo ja rukoilee -sydämestään - -Tukholmassa lokak. 22 p. 1818 - - Joh. Wätterdahl. - -5. _Samalta_, marrask. 16 v. 1819. - -Rakkain veli! Lokakuun 17 p. oli minulla se verraton ilo saada ja -lukea sinun rakas kirjeesi heinäkuun 23 p:ltä josta sydämellisesti -kiitän. Tuo kirje sisälti monta asiaa, joista minä iloitsen ja -riemuitsen, että minun yhteyteni sentähden on suurempi, kuin sinä -saattanet uskoakaan. Olen kauan aikonut sitä vastata, mutta aina on -sattunut esteitä Nyt täytyy minun antaa aikaa sitten, koska tänä -aamuna on ehkä viimeinen laivakulku, jotta vesitse maksutta saan -laittaa lähettämiseni Turkuun. - -Olipa varsin kaunista lukea, kuinka Herra ilmausi voimakkaasti ja -erittäinkin helluntaipäivänä. Yksi herännyt saattoi kaksi muuta -Herran luo. Kuinka ihanata! Heitä on siis jo pikku seurakunta, jossa -Jesus itse on voimallansa läsnä kun he ovat kokoontuneet hänen -nimeensä. Jos vielä enemmän tulee, käyköön miten Jesus tahtoo! -Ah, jos koko seutu syttyisi ja tuli leviäisi lähi tienoille! -Saata heränneitä halullisiksi syvemmälle tunkeutumaan itsensä -tuntemisessa, ja sentähden vakaisemmin rukoilemaan: _tutki minua, -Jumala, ja koettele minun sydämeni, ja katso, jos lienen pahalla -tiellä, niin saata minua iankaikkiselle tielle._ Ps. 139: 23, 24. -Tuo on aivan välttämätöntä heidän armossa varmistumiseksensa. Mitä -enemmän tunnemme viheliäisyytemme perittyine syntiturmeluksineen, -sitä enemmän virkenee meissä tarpeen tunne Vapahtajasta ja hänen -armonsa osallisuudesta sekä jokapäiväisestä puhdistuksesta hänen -veressänsä. Armossa ja Herramme Jesuksen Kristuksen tuntemisessa -kasvaessa köyhdymme köyhtymistään hengessä ja estymme siten itseemme -luottamasta jo niin hyvin vaarallisesta hengellisestä ylpeydestä. -Jesus tuntuu yhä tarpeellisemmaksi sydämelle sen ainoaksi aarteeksi, -kaikeksi kaikessa. - -Merkillistä on, mitä sinä, veli, kerrot, että enimmät heränneistä -ovat miehenpuolia. Se tahtoo olla, kuten sinäkin kirjoitat, -tavallisesti päinvastoin. No, se vaikuttaa ehkä hyväntekeväisesti -toiseen sukupuoleenkin, että naisväki myös käsittää sen, mitä se on -vailla. Onnittelen sinua isänä. Herra antakoon sinun pieni poikasi -kasvaa, menestyä hänelle, joka verellänsä on hänet ostanut ja pysyä -kasteensa armossa loppuun asti. -- Sinä valitat hitaisuutta. Se -on vaikea sielun sairaus, joka vaivaa useata. Taistelkaamme sitä -vastaan, ja paetkaamme kiiruhtaen Jesuksen luokse ja koetelkaamme -hänen ristinsä juurella ilahuttaa ja virkistyttää sydämiämme. - -Se oli kauhea ripitysretki; minä en sitä kestäisi. Herra vahvistakoon -sinua armollansa sitä enemmin. Hän antakoon sinulle viisauttakin -käyttäytyäksesi niinkuin pitää Jesuksen mielen mukaan, kun -virkaveljesi kadehtivat ja vihaavat sinua. Se onkin aivan oikein, -ensisti tutkia sairaita niin paljo, kuin asianhaarojen mukaan voipi, -ennenkun pidetään rippisanat ja jaetaan synninpäästö ja kalliit -sakramentit. Johdatetaan heitä samalla itseänsä tuntemaan, joka -heille sittemmin saattaa olla aivan hyödyllinen, etenkin, jos he -jälleen paranevat. -- Se ilahuttaa minua, että Wäänänen vihdoinkin -voitti etsimänsä vapauden. Minä toivon hänen kaikella innolla -jatkavan sielujen kokoamista Herralle todellisten uskonnollisten -kirjojen levittämisellä. Veli, sinäkin vaikutat hyvän levittämiseksi -nyt, kuten ennenkin kirjojen myömisellä. Ah, jos useammat papit -ryhtyisivät tekemään samoin kaukaisissa pitäjissä! -- Rouva Lesrén on -entisellänsä. Jumalalle olkoon siitä kiitos! - -Meidän molemmat seurat ovat tähän asti edistyneet; mutta ole -vakuutettu, veljeni, vihollisen tehneen vastustansa. Minä olen ollut -ja olen vieläkin hänen hyökkäyksensä esineenä. Herra yksin tietää, -kuinka kauan minä kestän. Minä olen nyt 50:llä ikävuodellani ja enkä -taida saavuttaa mitään parempaa virkaylennystä. Minä raukean ja ikävä -masentaa mieleni. Nuori Häggman on valmis ottamaan työalani, konsa -minä lopetan. Hän on nyt otettu apulaisekseni evangelisessa seurassa, -mutta minä tahdon häntä myöskin ruotsalaiseen pipliaseuraan. -- -Linköpingiin ja Karlskronaan on perustettu pipliaseurat. Geflessä -ovat pipliaseuran perustaneet ylioppilaat, joilla on puheenjohtajana -kaupungin pastori, tohtori Lundström. Ylioppilaat, jotka huomataan -olevan heränneitä, ovat lähettäneet evangeliselle seuralle rahoja -ja pyytäneet joukon sen kirjoja levitettäväksensä, joka on heille -myönnetty. -- Weksiössä on moniaita lukiolaisia herännyt, sekä -joitakuita koulupoikia. Kun myöskin usea nuori saarnaaja on herännyt, -niin näyttävät toiveet olevan hyviä ja lupaavia. Kalmarinkin -hiippakunnan taivaalta alkaa valon juova näyttäytyä. Siellä on kaksi -nuorta herännyttä saarnaajaa, joista toinen on nykyään päässyt -tuomiokirkon-apulaiseksi. Hänen nimensä on Ringberg. Arkkipiispa -Lindblom'in kuoleman tietänet, veljeni. Linköpingin piispa Karl von -Rosenstein on päässyt arkkipiispaksi ja sikäläinen lehtori, tohtori -Markus Wallenberg on nimitetty Linköpingin piispaksi. - -Nyt en muista mitään erittäin kerrottavaa tällä kertaa, jos ei sitä, -että kuninkaall. hovisaarnaajan Wijkanderin, joka ei hakenutkaan -Häggman'in jälkeläiseksi Laivasaareen (Skeppsholm), määräsi kuningas -siihen upseeriston pyynnöstä, vaikka kuninkaall. hovikonsistorio -katsoi minut siihen oikeutetuksi kaikkien hakioitten edellä, joitten -joukossa myöskin oli amiraalipastori ja sotaprovasti, jumaluusopin -tohtori Nordin. Näin käypi minulle, veljeni; tuommoista ulkonaista -kehoitusta nautin Herrani työssä. Tarvitsenpa siis kaikkien Jesuksen -ystävien esirukousta. Jumala auttakoon minua! - -Etenkin katteini Dahlcrona on käskenyt minua sanomaan sinulle -sulimmat terveiset. Hän ottaa sydämellistä osaa sinun asioihisi ja -iloitsee siitä, että sinä saat olla välikappaleena Herran kädessä -sytyttämässä valoa pimeään seutuun. Jesus siunatkoon kaikki työsi ja -antakoon sinulle sieluusi rohkeutta, halua, vireyttä ja uutteruutta -edelleen työskennelläksesi, jotta voimat kestäisi ja hilpeys -elähyttäisi mielesi. - -Lämpimällä uskollisuudella ystäväsi ja veljesi - -Tukholmassa marrask. 16 p. 1819 - - Juh. Wätterdahl. - -6. _Samalta_, lokak. 17 pv. 1821. - -Rakas veli! Ennättääkseni kirjoittaa muutamia riviä, on se viipynyt -tähän asti, ennenkun sain muutaman tuokion vapauden. Herran asia -edistyy Ruotsissa kovin hitaasti; huomataan maailman ja pimeyden -lasten kovasti vastusteleman sitä. Saatana kovin suuresti vallitsee -ihmisiä; hän sallii kylläkin monta parannusta ja muodostusta, kun -vaan saapi kaikissa omata ja hallita sydämmiä. Niinpä esimerkiksi -ovat kyllä tietääkseni lakanneet oksentamasta myrkkyänsä uskonnolle -ja totiselle kristillisyydelle seuroissa ja keskuksissa. Eivät -osoita enään Raamatun nojalla sukkeluuttansa. Ne, jotka sitä ovat -tahtoneet, ovat saaneet vastarinnan. Asianhaarat omat vetäneet -monta Raamatun vihollista pipliaseuroihin, joissa he nyt maksavat -Raamatun levittämiseksi. Mutta he ovat ainakin Tukholmassa tänä -vuonna kylläkin kuultavasti lausuneet ajatuksensa vahtimestarille, -tämän käydessä kutsumassa lipun ja vuosikertomusten kanssa yleiseen -kokoukseen. Ja yleisesti ei huomata mitään muutosta uskonnollisissa -mietteissä. Kreivi Rosenbladin ystävät ovat suuttuneet häneen, -kun hän käypi näissä uskonnollisissa seuroissa ja suojelee niitä -ja he eivät tiedä, miten saisivat hänet niistä. -- Ylhäisissä ja -alhaisissa, jopa itse kansassakin vallitsee kylmyys uskonnolle, -totiselle kristillisyydelle ja papeille; joka on ihmeteltävä. -Se näyttää, kuin he tahtoisivat tykkänään päästä niistä ja olla -valmiit heitä surmaamaan. Jos kansanliike syntyisi Ruotsissa, Jumala -yksin tietänee, missä se päättyisi. Papitkin yleisesti ovat aivan -kuoleutuneet kaikesta totisesta kristillisyyden tunteesta ja ovat -sanankuulioillensa esimerkkinä kaikessa maailman elämässä, jopa -useasti paheissa ja kaikenlaisessa jumalattomuudessa. Haureita ja -irstaisia heittiöitä määrätään papeiksi. Sinä saatat kyllä käsittää, -ettei vaikutus siitä saata olla muu, kuin kuulioitten viha ja -ylenkatse. Näin ovat asiat Ruotsissa. Paheet ja rikokset ottamat -voiton. Murtovarkauksia harjoitetaan ja maanteillä ei saa matkustaa -rauhassa. Kirkot hylätään ja ainoastaan semmoisilla saarnaajilta, -joilla on suuret lahjat kutkutella kuuliainsa korvia heläjävällä -kaunopuheliaisuudella, on kyllältä sanankuulioita. Laivasaaren -(Skeppsholman) kirkko on melkein tyhjänä minun saarnatessani. - -Lukioiksi kutsutut pohjoisessa omat suuressa häiriössä. He ovat -harhateillä. Saatana on heidät pettänyt ja voimakkaalla melullaan -vahingoittaa koko lailla Kristuksen valtakuntaa. He eivät anna -hillitä itseänsä, vaan ovat hillitsemättömät. - -Näin ollen, täytyy minun myöntää, ja Jumalalle olkoon kiitos! kun -tuon voin, pappia löytyvän tuolla täällä hiippakunnassa, jotka omat -uutterat Herrassa. Maakunnissa löytyy hajallaan asuvia heränneitäkin, -jotka ahkeroitsevat Jesuksen valtakunnan edistämisessä. Mutta ne ovat -harvat kääntymättömäin joukon suhteen. Kuinka kauan pitää kurjan -ihmissuvun oleman perkeleen leikkikeränä? Suuret ovat Herran toimet -ihmisten valistamiseksi meidän päivinämme, mutta milloinka niitten -vaikutus yleisesti saadaan tietää? - -Preussissa lienee se (herännäisyys) alkanut ilmautua jotenkin -suurenlaisesti. Minulle on kerrottu siellä olevien upsierien yhtyvän -rukoushetkiä pitämään rukoellakseen Jesuksen valtakunnan kasvamista. -Se näyttää varsin hyvältä. Oi, josko se niin kävisi Ruotsissakin. -No, me työskentelemme toivossa siinäkin, missä ei toivoa ole. Jumala -olkoon Jesuksen nimessä meidän kanssamme ja siunatkoon meitä! -Raamatun levittäminen edistyy muutamissa hiippakunnissa voimakkaasti, -niinkuin Götheborg'issa. - -Minä olen vielä entiselläni ja olen kokenut suurimpia tympeyksiä -ja vastuksia virkaan korotuksessa. Tuo vanha Kristuksen vihollinen -on Rosenstein, joka on Kirkollisasiain esimiehenä, ei milloinkaan -tahdo kuolla, maikka hän on kauan ollut ikänsä elänyt; ja tuskin -saavutan minä ylennystä hänen aikanansa. Minkätähden Jumala sallii -tuommoisen pukin olla puutarhanhoitajana ja minulle osoittaa noin -suurta tympeyttä, on minulle aivan käsittämätöntä. Kuitenkin -täytyy minun rukoilla armoa ollakseni tyytyväinen kohtalooni -ja sentäänkin väsymättä jatkaa vähäistä vaikutustani. Muitten -tympeyksien ohessa, joista tämä vuosi on merkillinen ja jotka ovat -sen tehneet minulle kovin katkeraksi, on sekin, että viime helmikuun -2 päivänä lakkautettiin tai supistettiin minulta useammassa asiassa -postivapaus. Täten aikaansaatettiin minulle monta harmia Evangeliumia -edistävän sanomalehden lähettämisessä muihin seutuihin. - -Kuinka Jesuksen asialle käypi sinun sanankuulioittesi kesken ja -seudullasi ja hiippakunnassasi? Kuinka sen talollisen kanssa, josta -ennen kirjoittelimme, [Jos vaan Renqvist enään saattaa muistaa, oli -se talollinen Juhana Korhonen Sysmän kylästä Liperin pitäjässä, josta -Renqvist kirjoitti J. Wätterdahl'ille. Tämä mies oli ensimäisiä, -jotka Liperissä heräsivät, ja vaikka hän oli uuttera rukouksessa -ja avuksihuutamisessa, käytti ahkerasti armokeinoja, vakuutti -Renqvist kuitenkin siitä, ettei hän rakentanut autuuttansa omaan -vanhurskauteen; sillä hän itse lausui itsestään: "en minä rakenna -autuuteni toivoa oman jumalisuuteni päälle, vaikka sitä suuressa -määrässä harjoitan, vaan ainoastaan Vapahtajamme Herran Jesuksen -täydellisen ansion päälle."] kuinka sinun taloutesi kanssa ja -muuten huoneessasi uskonnollisessa katsannossa? Ethän siitä itse -luopune, vaikka asut niin eroitettuna muista hurskasmielisistä -pappismiehistä? Rakkaani, pysy Jesuksen luona ja koettele kaikin -voimin hänen armollisella avullansa ja hänen henkensä kaikkein -viisaimmalla johdolla koota sieluja taivaan valtakuntaan kykysi -mukaan. Se palkitsee hyvin vaivat lopussa, vaikka se käy maailmassa -kaikenlaisten vastusten lävitse. Ajattele rukouksissasi raukkaa -ystävääsi - -Tukholmassa lokak. 17 p. 1821. - - Juh. Wätterdahl'ia. - -7. _Renqvistin neuvoja heränneille._ - -Sielunsa autuudesta murhetta pitäväinen kutsutaan heränneeksi -ihmiseksi. Mutta joka tahtoo kantaa heränneen nimeä, hänellä pitää -oleman tapana ahkera rukous, ja yhteisesti kaikkinaisen synnin -välttäminen, mutta erinomattain, ettei hän riko Jumalan käskyjä -vastaan, jotka laissa kirjoitettuina löytyvät. Neuvot tähän ovat -seuraavaiset: - -1:sen _käskyn jälkeen_, pitää hänen välttämän kaikkinaista epäjumalan -palvelusta, kuin ovat: velhoin avun etsimiset, taikaukset, uhraukset, -päiväin valitsemiset ja kaikkinaiset rajoitukset, olkoot ne mistä -laadusta hyvänsä; välttämän ahneutta, maailman kunniaa, iloa ja -ystävyyttä, koreutta ja hyviä päiviä, jotka kaikki tulee epäjumalan -palvelukseksi. - -2:sen _käskyn jälkeen_, välttämän sen korkian Jumalan kalliin nimen -mainitsemista turhissa asioissa, kiroilemista ja vannomista, turhia -puheita ja jaarituksia Matt. 12: 36. Mutta sitä vastaan hengessä ja -totuudessa avuksi huutaman Herran nimeä, pitämän ajatuksensa koossa -rukouksissa ollessansa, oleman ahkera rukoilemaan, kiittämään, -ylistämään ja kunnioittamaan Herran nimeä. - -3:nen _käskyn jälkeen_, muistaman pyhittää lepopäivän, niinkuin -katekismus opettaa, pyhillä ajatuksilla, puheilla ja töillä; oleman -ahkera sanan kuulia ja lukia, rukoilia ja veisaaja, kirkossa ja -jumalisissa seuroissa käviä, välttämän askareita, matkustuksia, -myllyjä ja muita toimituksia, kalastamista, linnun pyyntöjä, kylässä -juoksemista, makaamista ja laiskuutta, häissä, läksiäisissä, maahan -paniaisissa ja muissa kestissä vieraana olemista, ja kaikkea muuta, -jossa sabatti-päivän pyhittämistä jollaki muotoa estämään tulee. - -4:nen _käskyn jälkeen_, osoittaman kuuliaisuutta vanhenemille, -isännille ja emännille, esivallalle ja opettajille kaikissa, kuin -ei tule olemaan Jumalaa eikä omaatuntoa vastaan. Ei vastaamaan -kiljumalla eli eripuraiselta puheella, eikä suuttuman, ehkä -nuhdellaan ja pahoilla sanoillasi kohdellaan; ei oleman ynsiä, eikä -tyly ketään kohtaan. Pitämän perheestänsä ja lapsistansa vaari, että -heti tottuisivat Jumalaa tuntemaan ja pelkäämään; pitämään rukouksia -heidän kanssa joka aamu ja ehto ja lukeman joka päivä Raamattua eli -muita jumalisia kirjoja. - -5:nen _käskyn jälkeen_, välttämän sielunsa tappamista, ja sentähden -laittaman pelvolla ja vapistuksella, että autuaaksi tulisi; niin myös -välttämän lähimmäisen vahingoittamista sielun ja ruumiin puolesta; -mutta sitä vastaan häntä auttaman, holhoman ja hengen vaarassa -varjeleman. - -6:nen _käskyn jälkeen_, oleman puhdas ajatuksissa, puheissa, -töissä ja käytöksissä, olkoon se aviosäädyssä eli ulkona siitä; -elämän sovinnolla avio-säädyssä ja kärsimän, ehkä jumalatoin olisi -toispuoleinen. - -7:nen _käskyn jälkeen_, välttämän kaikkinaista varkautta ja -näpistelemistä, niin ettei mitään salaistakaan vilppiä tapahtuisi -ketään kohtaan; ettei isännät pidätä palkollistensa palkkaa, eikä -palkolliset tee laiskasti isäntäinsä töitä, eikä heiltä mitään -näpistele; ettei esivallalle vääryyttä tehdä siinä kuin heille tulee; -ei ottaman korkoa lainan edestä, eikä lainaa kieltämän, silloin kuin -taidetaan auttaa. Ei oleman ahne kaupan ja viinan myömisen kautta, -eikä oleman täytetyn viinalla, vaan Pyhällä Hengellä. Ef. 5: 18. - -8:nen _käskyn jälkeen_, välttämän panetusta ja parjaamista, olkoon -kuka ihminen hyvänsä; risti-veljeä taikka sisarta nuhteleman -kahden kesken ensin, ja jos ei se auta, ottaman kaksi eli kolme -ja nuhteleman niiden kanssa, ja jos ei sekään auta, ilmoittaman -seurakunnalle Matt. 18; mutta ei muutoin huuteleman hänen -erhetyksiänsä ja rikoksiansa. Välttämän käräjän käymisiä niin paljon -kuin mahdollinen on, käräjä-herroin lahjomisia ja muulla luvattomalla -ja sopimattomalla tavalla asiansa valvomista, ehkä vielä oikia asiaki -olisi. Käräjän asioissa ensin tutkia ja kysyä ennenkuin puuttua niitä -alkamaan. 1 Kor. 6. - -Tämä koskee yhdeksänteenki käskyyn. - -10:nes _käsky_ käskee: ei valtaamaan kamalasti lähimmäisen -palvelioita pestaamisen kautta, mutta ei myös isäntäin ja emäntäin -ottaman jumalattomia palvelioiksi eli huonemiehiksi; itsensä ja -perheensä hämmennykseksi; eikä palvelus- ja lois-väen menemän -jumalattomitten huoneisin ja leipään, sen kautta lankeemaan pois -armon tiestä. - -Jotka näitä syntejä ja muita välttävät, niitten sallitaan kantaa -heränneen nimeä ja käydä Herran pyhällä ehtoollisella niin usein kuin -he oman tuntonsa lohdutukseksi halajavat. Mutta jotka toisin tekevät, -pidetään pakanoina ja publikanina. Ja sentähden pannaan kyläkuntiin -päällys- eli katsomusmiehet. - -Jos joku näkee virheen ja vilpin toisessansa, sen pitää häntä kahden -kesken nuhteleman, ja sitte se ilmoitetaan peräänkatsomus-miehelle, -jonka tulee sitte nuhdella; ja jos ei se auta, niin ilmoitettakoon -koko heränneitten joukolle, ja sitte pitää häntä joukon läsnä-ollessa -nuhdeltaman. Ellei sekään auta, niin hän pitää pois hyljättämän. -Matt. 18. - -Peräänkatsomus-miesten pitää myös vaarin ottaman aluskuntansa -heränneistä, jos he tarttuvat vietteliän neuvoon, eli sen kaltaisen -ihmisen neuvoon, joka toisin vääntelee Jumalan sanan ja autuuden -opin, olkoon senlainen vietteliä sitte omasta tahi vieraasta -pitäjästä; niin myös estämän eli poiskieltämän näyt, unennäöt ja -niitten ilmoittelemiset ja selitykset, niinkuin myös kielillä -puhumiset ja niitten tarpeellisuuden. Ja jos joku vieraan maan -ihminen ilmaantuu, joka sanoo itsensä hengelliseksi ja olevansa -jotaki, ja rupee ilmoittamaan erinomaisia ilmoituksia, senkaltaisen -pariin ei saa mennä, eikä sen opetuksia saa heränneet ottaa vastaan, -ennenkuin tutkitaan ihminen ja hänen menonsa; sitä vähemmän saa -lähteä senkaltaisen perässä juoksemaan. Peräänkatsomus-miesten -pitää myös kohta ilmoittaman, kuin joku senlainen ihminen ilmestyy -kyläkunnassa, ettei se saisi vietellä monilla opetuksen tuulilla -niitä ilmanki eksyväisiä, vasta alkavaisia heränneitä sieluja. - -Pyörtymisiä jos tapahtuu, niin ne tutkistellaan, mistä laadusta ne -omat ja mistä ne tulevat. Ja ne kielletään pois, jos ne havaitaan -turhiksi viekastelemisiksi. - -Kutsumuksessansa käsketään pysymään Syr. 11: 10, 21. 1 Kor. 7: -20-24. 1 Tessal. 4: 11. 1 Piet. 4: 15. - -8. _Ote provasti-tarkastuksen pöytäkirjasta Liperissä_ maaliskuun -3-5 pv. 1821. - -Sittenkun apulainen Henr. Renqvist useissa kirjeissä hra provasti N. -J. Perander'ille oli syyttänyt häntä kaikenlaisista virkavirheistä -ja laiminlyömisistä, uhaten samoin tehdä Porvoon konsistorioon, on -h:ra provasti lähettänyt ei ainoastaan nämä Renqvistin kirjoitukset -korkea-arvoiselle konsistoriolle, saati sen ohessa myöskin anonut, -että hänelle lähetettäisiin mitä pikemmin toinen apulainen, joka -mielenlaadultaan ja ruumiinvoimiltaan olisi luotettavampi kuin -Renqvist. - -Tämän johdosta on korkea-arvoinen konsistorio viime kuluneen -marraskuun 8 p. käskenyt allekirjoittaneen täällä toimittamassa -laillisessa provasti-tarkastuksessa tutkimaan h:ra provastin viime -lokakuun 20 p. tekemiä valituksia, jonka ohessa olisi tutkittava, -oliko Renqvist tässä seurakunnassa ollessaan ilmaissut mitään -eriskummaisuutta opissa ja elämässä sekä voidaanko siihen mitään -johtoa antaa. - -_Maaliskuun 5 p. kirkkoherran talossa._ - -Sittekun asianomaiset olivat täällä koossa, kertoi h:ra provasti -Perander samaa, mitä hän viime kuluneen lokakuun 20 p. konsistorioon -oli ilmoittanut, että nimittäin apulainen Renqvist lähetettäisiin -täältä johonkin kaukaisempaan seutuun, koska hän tässä seurakunnassa -liiallisilla hartausharjoituksillaan, pitkällisillä rukouksillaan, -harhaluuloillaan ja usein sopimattomalla saarnatavallaan oli sangen -monessa herkkä-uskoisessa vaikuttanut kiihkoa ja hämmennystä, joista -ajan pitkään saattaisi olla vaarallisia seurauksia. Tähän h:ra -provastin toivoon yhdistyivät h:ra kihlakunnan tuomari Hällström, -h:ra nimismies Stenius ja talolliset kirkonmies Pekka Piiparinen, -Lauri Malin, Antti Perkinen sekä Heikki Kettunen y.m.; mutta muu -yleisö selitti tyytyvänsä Renqvistin tänne jäämiseen, johon h:ra -nimismies lisäsi, että Renqvist, jonkun henkilön syyllisyydestä -ilmoitettua, tarkemmatta tutkinnotta, kieltää semmoiselta -ehtoolliselle pääsön, joka oli muka tapahtunut usealle, mutta nyt -erittäin mainittiin niistä talollinen Heikki Koponen Käsämän kylästä, -jonka Renqvist, ilmoitetun riitaisuuden tähden vaimonsa kanssa, oli -estänyt ehtoolliselta. Tämän on h:ra provasti sittemmin tutkinut -ja huomannut aivan perättömäksi. Samaten on Renqvist käskenyt pois -sepän Aaron Asikaisen, kun hän aikoi tulla ehtoollispöytään, mutta -Asikainen ei ollut kirjoitettukaan ehtoollis-vieraaksi, vaikka hän -oli ollut rippi-saarnassa. Asikainen sanottiin olevan juopumukseen -taipuvainen, eikä ole rippikirjan mukaan kolmeen vuoteen käynyt -ehtoollisella. Sitte antoi esiin talollinen Heitti Tuhkunen Liperin -Salosta tämän kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan, joka tähän liitetään -ja selittää Tuhkusen syyttäneen Renqvistiä siitä, että Renqvist ei -antanut hänen mennä ehtoolliselle, vaikka hänet pastori-vainaja -Kekoni oli ehtoollis-vieraaksi kirjoittanut ja hän sen johdosta oli -ollut rippi-saarnassa. Tämän myönsi Renqvist ja sanoi sen tapahtuneen -syystä, kun Tuhkunen kuuluu olevan irstainen. - -Sitte ilmoitti vielä edellä mainittu h:ra nimismies Stenius, että -apulainen Renqvist h:ra provastin sairauden ajalla ei ollut lukenut -joka vuosi kuuloitettaviksi määrätyitä esivallan asetuksia, mutta -kyllä siihen sijaan lukenut kirkkolakia, joka usein oli kestänyt -paljon kauemmin, kuin muu jumalanpalvelus. Vielä ilmoitti h:ra -provasti Renqvistiä vastaan, että hän vastoin provastin tahtoa joka -kylään oli asettanut viisikin tarkastusmiestä, vaikka semmoisia -h:ra provastin määräämiä oli ollut ainakin yksi kussakin kylässä -ja luulivat h:ra provasti ynnä nimismies Stenius ja kirkonmies -Kinnunen, että jotakin häiriötä ja epäluotettavampia ilmoituksia oli -näiden liian useiden tarkastusmiesten kautta syntynyt, jonka ohessa -Juh. Hirvinen ja muutamat muut luulivat näistä tarkastusmiehistä -olleen enemmän hyötyä, kuin vahinkoa. Myöskin oli Renqvist, häneltä -kysymättä, tänä talvena asettanut useimpiin kyliin moniaita -kirjan-taitavia opettamaan taitamattomia sisälu'ussa, jotka olivat -15 jopa yli 30 vuoden ikäisiä, joita hän julkisella kuuloituksella -saarnatuolista oli käskenyt näihin lukuharjoituksiin tulemaan. Kun -nämä Renqvistin toimet olivat tulleet provastin kuuluviin, on h:ra -provasti käskenyt Renqvistin jättämään ne kunnes niistä saataisiin -tarkastajan kanssa miettiä; ja koska semmoisien opastajien kautta -voidaan saavuttaa aiottu tarkoitus ja kun ne eivät tule kansalle -liian kalliiksi, sekä kiertokoulunopettajalla kun on kylliksi työtä -nuorien lasten opettamisessa, niin ei tarkastaja suinkaan voi olla -sitä hyväksymättä; kuitenkin riippuu kaikki tämä h:ra provastin, -ilmaantuvien seikkojen mukaan järjestettävästä toimesta ja huolesta, -joka vasta pidettävässä pitäjän kokouksessa voidaan vahvistaa, -varsinkin kun läsnä oleva yleisö tunnusti näitten opetuslaitosten -kautta jo jossakin määrin edistyneensä. - -Viimeksi muistutti h:ra provasti Renqvistin saarnoissansa käyttäneen -tuimia, kovia ja sopimattomia lausetapoja, niinkuin hän eräässä -saarnassaan sanoi, että uskottomilla et ole kirpunkaan vertaa uskoa, -sekä toisen kerran, kun eräs sanankuulia saarnan ajalla aikoi mennä -ulos kirkosta, sanotaan hänen kysyneen häneltä, riensikö hän nyt jo -kadotukseen, jota lausetta suntio Sidensnörekin, joka silloin ei -ollut kirkossa, nyt muiden kertomuksen mukaan todisti Renqvistin -käyttäneen ja jonka Renqvist itse tunnusti, sitä paitsi sanoo hän -mitä useimmiten melkein kaikissa saarnoissaan saatanan asuvan -jumalattomien sydämessä ja heidän haluavan helvettiin, jonne heidän -rukouksensa ja huokauksensakin menevät, vaan ei Jumalan luokse; -Renqvistin kerrotaan myöskin saarnassaan sanoneen, että Vapahtaja -ei etsinyt herrojen ystävyyttä, eikä ottanut osaa heidän huveihinsa -ja luuli h:ra provasti, että Renqvist semmoisilla lausetavoilla -näytti tahtoman panetella säätyhenkilöitä ja siten herättää nurjuutta -heidän ja alhaisemman kansaluokan välillä. Tätä todistaakseen toi -h:ra provasti esiin erään Renqvistin kuuloituksen, jota kuitenkaan -ei ollut luettu, vaan jonka hän nyt tunnusti. Tämän kaiken lisäksi -on Renqvist, kuten sanottiin, saattanut muutamiin seurakuntalaisiin -sen ajatuksen kristillisyyden harjoituksista, että he hylkäävät -kaiken maallisen työn, jota vastoin he ainoastaan lukevat, rukoilevat -ja laulavat; ja mainitsi Mikko Hiltusen Sysmästä, naapurinsa, -talollisen Paavo Kuusisen kaksi tytärtä, joista heidän isänsä -sanotaan valittaneen, että he eivät tee työtä, vaan, lukevat, minkä -h:ra nimismies Stenius ja suntio Sidensnöre todistivat, mutta muut -väittivät vastaan ja kertoivat mainittujen tyttöjen ainoastaan aamuin -ja illoin lukevan tavalliset rukoukset ja toimittaman tehtävänsä. - -Apulainen Renqvist, joka ei sanonut saarnanneensa mitään muuta -oppia, kuin meidän uskontomme kanssa yhtäpitävää, lausui h:ra -provastin laiminlyövän kirkkokuria, päästävän ehtoolliselle yhtä -helposti kristillisyyttä taitamattomat, kuin siinä edistyneemmätkin -ja merkitsemän samalla sinetillä jumalattomat, kuin jumalisetkin; -ja antoi Renqvist sen ohessa luettelon useista tässä seurakunnassa -olevista vihkimättömistä parikunnista, jotka omat eläneet yhdessä -pitemmän tai lyhemmän ajan sekä siittäneet useita lapsia. Tämän -luettelon jätti tarkastaja h:ra provasti Perander'ille käskien -asianomaisen ruununpalvelian kautta heti alkavissa talvikäräjissä -saattavaan vihkimättömät lailliseen vastuusen sekä muutoin -menettelemään heidän kanssansa lain ja asetuksien mukaan. -- - - Sam. Kiljander. - -9. _Ote Porvoon konsistorin tuomiopöytäkirjasta_ elokuun 14 pv. 1822. - -4 §. - -Viime vuonna 1821 lokakuun 24 p. tapahtuneen kutsunnan mukaan saapui -konsistorioon tänään k:lo 11 e.p. väliajansaarnaaja Liperissä Henrik -Renqvist suullisesti kuulustettavaksi muutamista hänen herra provasti -Peranderia vastaan tekemistä kannekirjoituksistaan, jotka koskevat -huolimattomuutta virassa ynnä muita seikkoja. - -Väliajan-saarnaajalta Renqvistiltä kysyttiin siis, tahtoiko hän -tunnustaa hänen nimellänsä merkittyjen v. 1819 h:ra provasti -Perander'ille lähetettyjen kolmen kirjelipun, jotka nyt luettiin, -olevan mainitun Renqvistin kirjoittamat? jonka Renqvist tunnusti. -Sitte kysyttiin häneltä, tunnustiko hän nämät kirjeliput -kirjottaneensa provasti Perander'ille pikaistumisessa ja veljellisen -rakkauden puutteessa, ja eikö hänen semmoisetta kirjeenvaihdosta -olisi pitänyt ystävyydessä ratkaista provastin kanssa riita, joka -oli syttynyt heidän välillensä? Tähän vastasi väliajan-saarnaaja -tahtovansakin ystävyydessä oikaista provasti Perander'ia, koska -hän oli katsonut provastin aivan monessa kohden virheelliseksi, -ja lisäsi väliajan-saarnaaja velvollisuutensa ja veljellisen -rakkautensa käskeneen häntä oikaisemaan erhettyvää veljeänsä. -Mutta kun väliajan-saarnaaja oli huomannut, että provasti ei -tahtonut ottaa varten hänen muistutuksiaan ja kehotuksiaan, vaan -pikemmin osoittaneen Renqvistiä konsistorioon, niin sen johdosta -ei väliajan-saarnaaja voinut olla ilmoittamatta h:ra provastin -koko menetystapaa konsistorioon, koska tämä menetystapa Renqvistin -ajatuksen mukaan oli ollut semmoinen, kuin Jumalaa pelkäämättömän ja -ihmisiä häpeämättömän. Renqvistiltä kysyttiin vielä, hyväksyisikö -hän mainituissa kirjelipuissa provastia kohtaan käytettyä kiukkua -ja oliko se todella tapahtunut veljellisestä rakkaudesta? Tähän -vastasi Renqvist, että häneltä tosiaankin täydellinen veljellinen -rakkaus provastia kohtaan puuttui, väittäen kuitenkin erhettyvän -kanssaihmisen ojentamisenkin kuuluvan velvollisuuksiin ja osoittavan -veljellistä rakkautta; kumminkin myönsi hän kirjoituksensa provastia -vastaan ehkä olleen liian ankarat ja omisti niinmuodoin viaksensa -sen, ettei hän käyttänyt sävyisempää kirjoitustapaa. Sittemmin -kysyttiin eikö väliajan-saarnaajalla, niinkuin maaliskuun 12 pv. -1819 kirjoitetussa kirjelipussa on, tosiaan ollut puoltakaan tuntia -seuraavan rukouspäivän saarnan valmistamiseen, koska kuitenkin -h:ra provasti Perander sanoo vaaditussa vastauksessaan, että -väliajan-saarnaajaa jo rukouspäivän edellisenä sunnuntaina oli -kehoitettu ja käsketty sinä rukouspäivänä saarnaamaan sekä että -väliajan-saarnaajalla mainitun rukouspäivän saarnan valmistukseen -oli ollut aikaa neljä päivää, muitten päivien aamuja ja iltoja -lukematta? Tässä väitti väliajan-saarnaaja, ettei h:ra provastin -selitys ollut totuuden mukainen, jotta hänellä muka oli ollut niin -pitkä valmistus-aika, koska hän, niinkuin ennen kappalais-vainaan -Kekonin eläissä, tälläkin viikolla oli auttanut h:ra provastia -väkiluettelojen teossa, jopa sunnuntainakin. Perjantaina sanoi hän -h:ra provastin käskeneen itseänsä sairas-matkalle ja lauantaina -kirjoittamaan rippiväkeä. Muutoin myönsi väliajan-saarnaaja puolen -tunnin ajalla ei tarkoittaneensa; että aika oikeastaan oli niin -lyhyt, vaan että hän ainoastaan vertasi viikon jäännöksen puoleen -tuntiin, jona lyhyenä aikana hän et oikein saattanut ehtiä valmistaa, -minkä johdosta hän ei ottanut saarnataksensa rukouspäivänä, vaan -väitti, että h:ra provastin olisi pitänyt joko käydä sairaan -luona perjantaina tahi saarnata rukouspäivänä, väittäen vieläkin -väliajan-saarnaaja, että hän ei saarnaisi, kun hänellä ei ollut aikaa -eikä tilaisuutta valmistaa saarnaansa. Renqvist oli toimittanut -sairasmatkan ja h:ra provasti oli saarnannut rukouspäivänä. Sitte -vaadittiin väliajan-saarnaajan lausuntoa pysyikö hän väitöksessään, -että Liperin seurakunta oli kokonaan turmeltunut, vaikka sekä -h:ra provasti Perander tänne siitä vaaditussa selityksessään -sanoo, että Liperin seurakunta ei ole muita seurakuntia enemmän -huomattava paheistaan ja tietämättömyydestään että myöskin -mainitun seurakunnan kirkossa toimitetun provasti-tarkastuksen -pöytäkirja selittää sanotun seurakunnan jossakin määrin edistyneen -lukutaidossa? Tähän vastasi väliajan-saarnaaja seuraavasti: minä -en sovita itseäni muiden seurakuntien mukaan, jos minä en tiedä -enkä tunne niiden tilaa, ja mitä provasti-tarkastukseen tulee, kävi -se siten, että kun luettaminen alettiin kirkossa, oli suurin ja, -kuten minä luulen, taitamattomin osa jo kirkosta lähtenyt; muutoin -tutkittiin kirkossa olevaa seurakuntaa yleensä, tarkastamatta -miten kukin erittäin olisi voinut selvitä; ja koska näin kävi, -niin oli mahdotonta tutustua koko seurakunnan kristillisyyden ja -siveyden kanssa; minä väitän siis nytkin Liperin seurakunnan olevan -varsin turmeltuneen ja taitamattoman, koska muka sen kaikissa -lukukinkerissä ja muissa tilaisuuksissa olen tullut tuntemaan. Kun -väliajan-saarnaajaa tässä kehoitettiin miettimään, eikö hän ehkä -seurakunnan vastattavaksi esittänyt niin vaikeita ja mutkaisia -kysymyksiä, että se yleensä vähäisellä käsityksellään ei voinut -ymmärtää eikä tajuta mitä hän tarkoitti, lausui väliajan-saarnaaja -aina ja kaikissa tilaisuuksissa tutkistelleensa yksinkertaisimmalla -tavalla; väliajan-saarnaaja myönsi kumminkin tässä seurakunnassa -olevan joitakuita, jotka tuntevat kristinoppinsa ja osaavat -kirjaa lukea; mutta väliajan-saarnaajan lopullinen kuvaus koko -tästä seurakunnasta oli kuitenkin vastustavainen h:ra provasti -Perander'in ja tarkastajan h:ra kontrahtiprovastin arvosteluille. -Tämän johdosta kysyttiin väliajan-saarnaajalta, oliko hän kauan -virkaa toimittanut Liperin seurakunnassa? Tähän vastasi hän siellä -olleensa vähän kuudetta vuotta. Kun häntä sitte muistutettiin, että -hänellä olisi pitänyt tällä ajalla oleman tilaisuutta jonkunlaisesti -ojentaa seurakuntaa, vastasi hän, ettei hän sitä voinut tehdä, -vaikka hän kyllä oli kokenut vaariin ottaa kaikki epäjärjestykset -ja monin keinoin estää niitä. Niinpä sanoi väliajan-saarnaaja esim. -muistiin kirjoittaneensa ne, jotka olivat olleet poissa yleisistä -ja määrätyistä lukukinkeristä; kuitenkaan ei hän ole voinut näitä -hidastelevia saattaa lain käsiin, koska väliajan-saarnaajalla -ei ollut siihen pastorinsa, h:ra provasti Perander'in lupaa. -Kysymykseen, pysyikö väliajan-saarnaaja edellisessä väitöksessään, -joka koskee h:ra provastin huolimattomuutta virassa ja, että h:ra -provasti Renqvistin ilmoituksen mukaan oli saarnannut seurakuunalle -ainoastaan siveys-oppia, lausui väliajan-saarnaaja nytkin asian -oleman niin, että nimittäin h:ra provasti ei ollutkaan saarnannut -niin usein, kuin hänen olisi pitänyt, vaan oli tahtonut Renqvistin -niskoille jättää koko kuorman, sekä että h:ra provasti niinäkin -harvoina kertoina, jolloin hän saarnasi, oli laiminlyönyt pääasian, -nimittäin parannuksen saarnaamisen; ja sanoi väliajan-saarnaaja, -ettei ulkonainen siveys parannuksetta autuuteen saata. Kysyttyä mistä -siveysopillisista aineista h:ra provasti tavallisesti saarnasi, -vastasi väliajan-saarnaaja, ettei hän nyt voinut muistaa muuta, -kuin, että pää-aine h:ra provastin saarnoissa oli: kuinka autuaat -omat Jumalan lapset ajassa ja iankaikkisuudessa; mutta miten Jumalan -lapsiksi tullaan, on h:ra provasti jättänyt kokonaan opettamatta; -lisäten väliajan-saarnaaja seurakunnan semmoisilla saarnoilla -saatettavan siihen luuloon, ettei autuaaksi pääsemiseen niin paljoa -vaadittaisikaan, kuin väliajan-saarnaaja oli saarnoissansa esittänyt, -että nimittäin parannus ja kääntymys varsinkin johdattavat ihmisen -iankaikkiseen onneen. - -Sitte kuulusteltiin väliajan-saarnaajaa hänen kiertokoulunopettajaa -Hasselinia vastaan tekemänsä syytöksen johdosta ja kysyttiin häneltä, -oliko Hasselin vielä jatkanut irstaisuuttaan, jonka Renqvist nytkin -vakuutti ja väitti olevan irstaisen, eikä parantuneen, sekä sangen -harvoin käyvän pitäjällä opettamassa kansan lapsia; ja lupasi -väliajan-saarnaaja ottaa toimeksensa todistaa sen. - -Väliajan-saarnaajalle luettiin nyt h:ra provasti Peranderin sisään -jättämä selitys, joka koski Kontiolahdelle tehtyä sairasmatkaa, ja -kysyttiin väliajan-saarnaajalta, oliko hän vielä vakuutettu provastin -siinä loukanneen? Tähän lausui useinmainittu väliajan-saarnaaja, että -h:ra provastin selitys ei pitänyt yhtä asian todellisuuden kanssa, -ja väitti Renqvist tapauksen olevan siten, kuten hän oli siitä -kirjoittanut; hän ei sanonut kuitenkaan tahtovansa, että provasti -tulisi siitä kärsimään. Kun väliajan-saarnaajalta vielä kysyttiin, -tiesikö hän miten lähellä sairasta h:ra provasti oli ollut, mikä -oli sairaan nimi, oliko hän nainut, sekä milloin sairaan luokse -pyydettiin? Vastasi Renqvist h:ra provastin, hänen ajatuksensa -mukaan, olleen puolen peninkulman päässä sairaasta, sairaan vaimon -nimen olleen Anna Nupponen, hänen olleen naimisessa Pentti Sinkkosen -kanssa, sekä tämän seikan tapahtuneen talvella. Muuten sanoi -Renqvist tahtovansa näyttää tämän kaiken toteen, jos sitä häneltä -vaadittaisiin. - -Koska väliajan-saarnaaja oli syyksi sanonut, ettei hän saanut -vapautta puolustaa ja selittää asiaansa h:ra kontrahti-provasti -Kiljander'in Liperissä toimittamassa provastitarkastuksessa, -kuulusteltiin häntä tässäkin asiassa, ja pysyi Renqvist nytkin -väitöksessään, että hän tarkastuksessa kyllä olisi antanut -selityksensä kaikista seikoista, mutta ettei hän saanut sitä tehdä, -jonka vuoksi hänen täytyi kirjallisesti selittää asiansa. - -Sen jälestä kysyttiin väliajan-saarnaajalta, oliko hän, niinkuin h:ra -provasti Perander sanoi, estänyt Liperissä henkilöitä ehtoollisella -käymästä ja miksi hän oli sitä tehnyt? Renqvist myönsi estäneensä -henkilöitä ehtoolliselta ja sanoi sen tapahtuneen, kun hän oli -huomannut jonkun tehneen itsensä siihen syylliseksi. Ja sanotaan -väliajan-saarnaajan myöskin määränneen tarkastusmiehiä kuhunkin -kylään, joitten tuli kaitsea kunkin siveyttä tahi siveellistä -käytöstä y.m. Näiden tarkastusmiesten tuli myös joka lauantai olla -läsnä ehtoollisvieraita kirjoitettaessa p.m. uskottujen henkilöitten -kanssa ilmoittamassa, löytyikö kylässä joku semmoinen, joka olisi -suljettava ehtoolliselta, tahi todistamassa, josko joku ehtoolliselta -suljettu oli itsensä parantanut, harrastanut kristillisyyttä ja -elänyt sovinnossa kanssa-ihmistensä keskuudessa. - -Jatkeeksi ja koska h:ra provasti Perander oli sanonut Renqvistin -saarnoissaan käyttäneen sopimattomia lauselmia, kuulustettiin häntä -tässäkin seikassa, ja myönsi hän sanoneensa silloin, kun muutamat -saarnan ajalla menivät ulos kirkosta: helvettiinkös te menette, -koska etten kirkossa pysy? jolla hän tahtoi muistuttaa heille, miten -sopimattomasti he käyttäytyivät, kun eivät tahtoneet kirkossa pysyä. - -Mitä tulee syytökseen, että Renqvist lukukinkerillä ruoski -erästä poikaa, sanoi hän pojan varastaneen parin kenkiä, jota -ei tunnustanut. Saadaksensa tietää totuuden, oli mainittu -Renqvist vielä luullut olevansa oikeutettu, kouluissa käytetyn -tavan mukaan, vitsalla pakoittamaan saada poikaa totuuteen, -joka väliajan-saarnaajan sanojen mukaan oli ennenkin tunnettu -näpistelemisestä. Kysyttyä vieläkö ne vanhemmat henkilöt ovat -seurakunnassa, jotka, hänen konsistorioon tekemänsä ilmoituksen -mukaan, eivät olleet käyneet Herran pyhällä ehtoollisella ja joista -h:ra provasti ei ollut voinut saada selvää, koska Renqvist ei ollut -merkinnyt, mistä kylistä he ovat ja millä sivuilla kirkonkirjoissa -he ovat kirjoitetut, ei Renqvist voinut antaa mitään selitystä. -Kuulustettua h:ra provasti Peranderin selityksen johdosta, joka koski -useampia miehiä ja naisia, jotka Renqvistin syytöksen mukaan olisivat -Liperin seurakunnassa eläneet yhdessä luvattomassa yhteydessä -säännöllisesti yhteen vihkimättöminä; vastasi väliajan saarnaaja -ettei hän voinut hyväksyä h:ra provastin siitä tekemää selitystä, -maan pysyi ennen antamassa lauseessaan; hän ei kuitenkaan saattanut -kieltää provasti Peranderin petosta asian ilmi tultua kokeneen saada -semmoisia vihityksi, ja sen johdosta väittäneen väliajan-saarnaajan -ilmoituksen siitä olleen perättömän. Useinmainittu Renqvist -myönsi myöskin h:ra provastin joskus vetäneen oikeuteen semmoisia -henkilöitä, mutta ne yhtä kaikki sitte taas olivat eläneet yhdessä; -ja olisi h:ra provastin välttämätön velvollisuus ollut uudestaan -saattaa heidät kanteenalaisiksi; mutta koska h:ra provasti kaikkea -tätä oli pitänyt sivuasiana, ei väliajan-saarnaaja mitenkään voinut -luopua lauseestaan. Provasti Peranderin konsistorioon antama selitys, -koskeva useampia säätyhenkilöitä Liperissä, jotka eivät olleet -useaan vuoteen käyneet Herran pyhällä ehtoollisella, luettiin nyt -väliajan-saarnaajalle, ja sen johdosta sanoi Renqvist, että pitäjän -säätyhenkilöt, mikäli hän tiesi, eivät ole olleet niin pitkillä -matkoilla, että ne olisivat estäneet heitä ehtoolliselle tulemasta. -Mitä h:ra provasti oli itsestänsä ilmoittanut ehtoollisella käymisen -suhteen, ei väliajan-saarnaaja myöskään voinut hyväksyä; muutoin -lausui väliajan-saarnaaja, ettei hän saattanut tietää h:ra provastin -mietteitä, ajatuksia ja aikomuksia, vaan pysyi ainoastaan siinä, -mitä hänellä itsellään oli ollut tilaisuus huomata, että h:ra -provasti nimittäin useaan vuoteen ei ollut käynyt ehtoollisella. -Ja sanoi väliajansaarnaaja kansankin, joka oli sitä ihmetellyt, -voivan sen todistaa. -- Mitä Renqvistin rippisanoihin tulee, -ei väliajan-saarnaaja myöntänyt niittenkään olleen niin pitkät -ja semmoiset kuin h:ra provasti niitä kuvaa, eikä kestäneen -kolmea neljännestiimaa kauemmin. Niistä rukousharjoituksista, -joita väliajan-saarnaajan sanotaan pitäneen eri tilaisuuksissa -aina puoliyöhön saakka ja joita sanotaan pidetyn, ei ainoastaan -Liperin kirkon luo sitä varten erittäin rakennetussa huoneessa, -vaan myös monessa muussa kohden sanotussa seurakunnassa, antoi -väliajansaarnaaja sen lausunnon, että kysymyksessä oleva pirtti -kirkon luona oli rakennettu seurakunnan yhteisillä avuilla ja -on käytettävä seurakunnan kirkkomajaksi, eikä olisi moitittava, -jos siinä rukouksiakin pidettäisiin. Rukoushetket eivät myöskään -ole olleet niin pitkät, kuin h:ra provasti niistä kertoo. -Mitään varsinaisia niin sanottuja pyörtymisiä ei ole tapahtunut -rukoushetkinä, ja jos jolloinkin semmoista on tapahtunut, moitti -väliajansaarnaaja niitten tapahtuneen muutamista luonnollisista -syistä. Ei myöskään muita syleilemisiä ole ollut, kuin mitä naisväki -tavallisesti käyttää miehiä tervehtiessään. -- Väliajan-saarnaaja -ei kieltänyt, että hän hartaushetken loputtua aina oli heittäytynyt -vuoteelle, mutta sitä ei hän ole koskaan tehnyt rikoksellisessa -tarkoituksessa. Että muka vuoroin rukoilemista olisi harjoitettu -samassa huoneessa, moitti väliajan-saarnaaja olevan vastoin totuutta, -vaan että väliajan-saarnaaja toisinaan on ollut kuuliana, kun joku -toinen piti rukouksen, myönsi väliajan-saarnaaja todeksi. Rukoukset -näissä tilaisuuksissa omat pidetyt tavallisesti ulkomuistista, -enimmiten omilta sanoilla; sillä silloin ovat ne virkistäväisemmät. -Viimeksi kysyttiin väliajan-saarnaaja Renqvist'iltä, oliko hän -talollisen Tuhkusen syytöksen mukaan alttarilta pois käskenyt -mainitun talollisen, sanoen: _sinä olet mahdoton ehtoollisvieras_, -vaikka hänet kappalais-vainaa Kekoni oli ripille kirjoittanut -ja kumpi pappi silloin tarjosi kalkkia sekä tapahtuiko tämä -talollisen poiskäskeminen ennen ehtoollista tahi sitä jaettaessa? -Väliajan-saarnaaja lausui tosiaankin pois käskeneensä Tuhkusen, koska -hän ei tietänyt, että Tuhkunen oli ehtoollisvieraaksi kirjoitettu; -mutta tapahtuiko Tuhkusen pois käskeminen ehtoollisen edellä tahi -sitä jaettaessa, ei väliajan-saarnaaja, joka sanoi tarjonneensa -kalkkia, voinut muistaa. - -Sittekun kaikki tämä oli merkitty, sai Renqvist astua ulos: ja on -konsistorio vast'edes ryhtyvä tässä asiassa vielä tuleviin toimiin. -Vuosi ja päivä edelläkirjoitetut. - - Pöytäkirjan laatinut: - C. M. Kjellman, - konsistorion vara notario. - -10. _Renqvistin puolustuskirja._ - -Kosta luulen Liperin pitäjän kihlakunnan oikeuden lähettäneen Teidän -armollisen oikeutenne käsiteltäväksi tutkintonsa niistä sen toimeksi -jätetyistä asianhaaroista, jotka koskevat provasti Peranderin -ja minun kesken, valitettavasti, syntynyttä riitaa, katson minä -velvollisuudekseni sen johdosta syvimmässä nöyryydessä esiin tuoda -seuraavaa: - -Pöytäkirjan neljää seikkaa vastaan tahdon tässä muistuttaa, -seuraten sen järjestystä, kuin myös sittemmin siihen yhdistettyyn -kysymykseen Kaarlo Kolehmaisen ripityksen laiminlyömisestä hänen -kuolinvuoteellansa. - -l:ksi Uskallan luulla ja vakuuttaa, etten ole rikkonut ilmoittaessani -pitäjän kiertokouluopettaja Antti Hasselin'in osoittamaa -renttumaisuutta: sillä vastoin kaikkea lain hyväntekeväisyyttä -(beneficia juris), joka hänelle oikeutta käydessä annettiin, -näkyy kuitenkin selvästi monen vierasmiehen todistuksesta, joita -tutkittaessa kuulusteltiin, että häntä ei ainoastaan kerran, vaan -useasti, ei ainoastaan ennen, mutta myös viime aikoinakin on tavattu -juoppoudessa ja väkeväin juomain ylellisessä nautinnossa. - -Minä heitän siksensä Hasselinin renttumaisuuden, joka ei ehkä -vastakaan lakkaa ja jonka kaikki koko seudun puolueettomat henkilöt -tunsivat, eikä siis h:ra provasti Peranderin pispantarkastuksessa -olisi pitänyt häntä puolustaa ja kaunistella. Minä en ole -ilmoittanut tätä saadakseni Hasselinin pientä virkaa, niinkuin -yleisön mieliosoitus on väärin luullut; sillä paitsi sitä, että -minun apulais-palkkani oli paljo suurempi Hasselinin palkkaa ja -minun tulevaisuustoiveeni avasi minulle suuremman ja vaikuttavamman -palvelusuran, niin tunsin hyvin, että jos hän olisikin saanut eron, -ei minun papillista palvelustani olisi käynyt yhdistäminen hänen -kouluttajatoimeensa. Ei Jumalan tähden, vaikka muutamat talolliset -yksinkertaisuudessaan ja hyväntahtoisuudessaan toivoivat minulle -mainittua palvelusta, en milloinkaan olisi sitä ottanut. Minä olen -tahtonut huomauttaa Teitä tästä kasvavan nuorison asiasta; jos tätä -luetaan viaksi, niin täytyy minun puhtaan ja vakaisen uutteruuteni -hyvässä asiassa puolustaa minua. Muutoin en tahdo Hasselinin häviöä, -vaan se on Teidän vallassanne katsoa asiaa miltä kannalta hyvänsä. - -2:ksi Minä tosiaankin iloitsen, että h:ra provasti Perander, vaikka -jätti talollisen Sinkkosen vaimon ripittämättä kuolemaan, pääsi -rankaisematta. Koska minä kärsin hänen vääryyksistään, olivatpa -ne todellisia tai minun semmoisiksi luulemiani, uskalsin, ehkä -myöskin hartaan uskon innon yllyttämänä, ilmoittaa tämän asian. -Kaksi vuotinen lainkäyttöaika rikoksen kanteelliseksi saattamiseksi, -joka ei ole sakolla pääsemätön, armahti h:ra provastin. Vaikka minä -monen muun kanssa kaikessa tapauksessa katsoin tämän h:ra provastin -laiminlyömisen jumalattomaksi ja siveydettömäksi, sillä pyhä -velvollisuus käskee pappismiestä, palkkansa keräyksestä huolimatta, -antamaan kuolevalle lohdutusta, jota saapi kalliin Vapahtajamme -ruumiin ja veren jakamisella, niin oli kuitenkin paha ajatus kaukana -minusta. Minun pitäisi seurata Vapahtajan esimerkkiä ja korkeaa -oppia, joka ei milloinkaan toivonut kenellekään pahaa, kaikkein -vähimmän vihollisillensa. Elköön h:ra provasti vasta hairahtuko näin -tärkeässä asiassa, kuin tämä, on ja on oleva minun sydämellinen ja -hyvää tarkoittava toivoni. - -3:ksi Niinkuin tuomio osoittaa, on minua syytetty vitsomalla -koettaneen saada erästä poikaa tunnustamaan näpistelemistään -- -ja sentähden määrätty vankeuteen. Sum judicatus, Deus de omnibus -supremo die judicet (Minä olen tuomittu, Jumala tuomitkoon kaikista -viimeisenä päivänä). Ei koskaan ole minun tarkoitukseni siinä ollut -tehdä semmoista julmuutta, joka ansaitsisi valtiovalan rikoksen -nimen; ei minun luonnollinen taipumukseni eikä siveellinen ja -uskonnollinen mielialani sallisi semmoista tehdäkseni. Asianhaarat, -todistukset, minun yksinkertaiset ja koukkuilemattomat selitykseni -antakoot asialle minkä muodon tahansa. Mutta minun nuoren ja muuten -kokemattoman tuomarini tuomio, jota tehtäessä on ehkä kiukkuisesta -mielestä seurattu enemmän lain kuollutta kirjainta, kuin rikoksen -todellista määrää ja laatua, huomattanee ylioikeuksien tarkemmissa -tutkinnoissa, joihin minä olen vedonnut. Mutta jos kohtalonani -olisikin marttyrin kruunu, kärsin todellisen viattomuuden ja minun -sydämellisen uskonnon harrastukseni, hyveiden ja hyväin tapain uhrin, -ja tahdon iloisesti antautua kohtalooni, vaikka olisinkin vakuutettu -h:ra provasti Peranderin keksimillänsä ja vastoin asianomaisten -tahtoa tekemillänsä kanteilla koreasti kostaneen niitä pieniä -vikoja, joita olen tehnyt hänelle puhtaasta hyväntahtoisuudesta -Jumalan seurakunnan iankaikkiseksi autuudeksi. Monta helläsydämistä -ja hyvänsuopaa ihmistä on ainakin säälivä minua ja minun onnetonta -perhettäni, jossa on rakastettu vaimo ja neljä pientä ja turvatonta -lasta. Sillä välillä ja siksi, kun asia on asianomaisella seudulla -ennätetty ajaa, olen minä parhaastaan elänyt yksityisten hyväin -ihmisten välityksellä. - -4:ksi H:ra provasti Peranderin oma myötäseuraava todistus osoittaa -talollisen Heikki Tuhkusen, joka yleisesti tunnettiin korkeimmassa -määrässä renttumaiseksi ja hillitsemättömäksi elämässänsä ei -ainoastaan kotona, vaan monessa yleisessä tilaisuudessa, niinkuin -lukukinkerillä y.m., olleen tavoin tai toisin suljettuna Herran -ehtoolliselta. Semmoisesta syystä ja tietämättäni varapastori -Kekoni-vainaan tietämättömyydessään, Tuhkusen ehtoolliselta -sulkemisesta, kirjoittaneen hänet ehtoollisvierasten joukkoon, -ilmoitin minä hänelle merkillä ja matalalla äänellä, ett'ei hän -valituksessa olleessa tilaisuudessa tulisi ehtoollisen nautintoon. -Minä sanoin: rakkaani, ei ole sinulle luvallista tulla Jumalan -pöytään, jota kieltoa Tuhkunen myös totteli. Tutkinnot setvittävät -koko asian luotettavaisesti. Ei mitään julkista kirkkorauhattomuutta, -niinkuin parjaajani tahtovat väittää, ole täten tehty. Minä olen -ainoastaan suurimmassa hyväntahtoisuudessani tahtonut johdattaa -syntistä parannuksen tielle. - -Viimeseksi saan minä Kaarlo Kolehmaisen ehtoollisetta kuolemisen -johdosta puolustuksekseni luetella, mitä minä jo niin hyvin -pispantarkastuksessa kuin kihlakunnan oikeudessakin olen vakuuttanut, -että hänen järkensä käyttäminen oli niin heikkoutunut äkkipikaisilla -hourauksen puuskauksilla, jotten katsonut soveliaaksi jakaa hänelle -ehtoollista. Hän oli polvillansa, pyysi vettä muiden kaivoista, -sanoi itsellänsä oleman viinanassakan, joka painoi hänen kylkeänsä -y.m., joita tutkistelemispöytäkirjoissa, minä en ymmärrä mistä -syystä, vaikka vierasmiehet todistivat, ei ole mainittu. Yhtähyvin -on osa todistajista kirjoitettuna, jotka ovat kertoneet hänen -hourailemisestansa. Minä olin kummallisessa asemassa. Jos minä olisin -hänet ripittänyt, niin vastustajieni olisi sopinut katsoa tätä -anteeksi antamattomaksi viaksi, kun olisin hullulle ja sekaantuneelle -tuhlannut ja siten väärinkäyttänyt kalliita armokeinoja. Nyt en sitä -tehnyt -- on kuitenkin vika vielä suurempi. O ambae Pharisaeorum -leges! (molemmat Farisealaisten lait). Mielelläni matkustin tälle -ripitysretkelle ja mielelläni olisin tahtonut ripittää tätä sairasta, -niinkuin siellä viivyinkin ja nuotikkailla jumalisten virsien -laulannalla koetin saada heikkoa sekaannuksesta tointumaan (sillä -minä useilla ja melkein yksinään tässä pitäjässä toimittamillani -ripitysretkillä kokemuksesta usein havaitsin tämän onnistuneen, -samoin kuin Davidille, kun hän harpullaan sai Saulin tuntoihinsa). -Niinmuodoin ei Kolehmainen jäänyt laiskuudesta, pahantahtoisuudesta -eikä huolimattomuudesta ripittämättä. Jos olen yksinkertaisuudessani -rikkonut, niin kärsin sen rangaistuksen, jonka hyvä tahtoni hänen -autuudestaan on ansainnut. - -Lopuksi en saata olla muistuttamatta, että yleinen mieli on -parhaastaan tehnyt minun onnettomuuteni. Enemmän innokkaana, kuin -pahana, enemmän yksinkertaisena, kuin kavalana, olen minä opettanut -Jumalan seurakunnalle meidän kalliin oppimme pyhiä ohjeita. Minä -uskon jokaiselle puolueettomalle saattavani puolustaa oppini ja -tarkoituksieni puhtautta. Vakaasti saatan vakuuttaa aikomuksenani -olleen, niin hyvin sanankuulioitteni siveellisen sivistyksen, kuin -myös suuremman tiedon Jumalan sanassa. Jos olen rikkonut seuratessani -aikamme evangeliumiseurain, joissa on kunnianarvoisia miehiä, -yleisiä opetuksia, ja siten saavuttanut maailmanmielisten vihan, -halveksimisen ja pahansuonnin, niin toivon suurimmassa nöyryydessä -valistuneitten esimiesteni antavan minulle suosionsa, kun minulla -on oikein, ja samalla lempeällä sääliväisyydellä oikaisevan minua, -kun minä rikon. Tosi on, että minä enemmän liiallisesta hartaudesta -hyvään asiaan, kuin uppiniskaisuudesta ja vastusteluhalusta, olen -loukannut esimiestäni h:ra provasti Peranderia, jonka (älköön tästä -pahastuko) minä tunnossani näin kovin kylmäksi ja haluttomaksi -pyhän kutsumisensa toimittamisessa. Mutta kun ei ole minun asiani -oikaista häntä, niin rukoilen Teidän kauttanne h:ra provastilta, -jota olen loukannut, sääliväistä anteeksi antamusta. Vaikka ne monet -ihmiset, jotka viimisessä pispantarkastuksessa osittain sentähden, -kun minä heitä jonkun kerran rikoksistansa nuhtelin, osittain -kevytmielisyydestä, seuraten joukkoa, joka huusi: ristiin naulitse! -ristiin naulitse! ehkä myöskin muutamien pahansuopain kehoittamina -valittivat suullisesti ja antoivat minusta perättömiä herjauskirjoja -ja niissä luettelivat tapauksia, jotka eivät milloinkaan ole -tapahtuneet, eivätkä koskaan ole aikoneet, koettaneet, uskaltaneet -tai saattaneet todistaa niitä, jätän minä kuitenkin siksensä. Onni, -etteivät ne, jotka pitävät minun rukousten-pitämistäni salaisina -uskonnon menoina (eleysin mysterioina) ole syyttäneet minua itseäni -karkeimmasta pahanteosta. Moite on yhtäkaikki moite ja tarvitsee -laillista todistusta ennen, kun sitä saattaa uskoa. Kuitenkin on tämä -piristynyt liitto saattanut herättää Teissä ja pispan-tarkastuksessa -olleissa kunnioitettavissa esimiehissä nurjaa mieltä minua kohtaan. -Iloisesti halusin niinmuodoin kunnioitettavalla käskyllä saapuvani, -mitä välemmin sitä parempi, virantoimitukseen Porvoosen, jossa -minä toivoin saada oikeuttaa suhdettani, saavuttamalla esimiesten -hyvää ajatusta, ja etenkin päästäkseni siltä seudulta, jossa olen -kärsinyt kovimmat vainot, vaikka ehkä moni vainoojistani on Pietarin -tavalla katunut. Mutta tämänkin toiveeni ovat seuraukset kihlakunnan -oikeuden kovasta ja onnettomasta päätöksestä toistaiseksi minulta -riistäneet. Onnettomuuteni tunne voittaa kaiken ymmärrykseni; mutta -vakuutettuna, että, oikein eroittaen törkeät rikokset pienemmistä ja -todet valheista, annatte minulle semmoisen turvan, jota ihmiselliset -ja valistuneet esimiehet ovat velvolliset osoittamaan sorretulle -alammaiselle ja kansalaiselle, lopetan minä tämän puolustuskirjani -syvimmällä nöyryydellä. - - H. Renqvist. - -11. _Pispalle tohtori Juhana Molander'ille_ elokuun 2 pv. 1823. - -Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa olen nähnyt velvollisuudekseni -alammaisuudessa ilmoittaa, mitä h:ra tohtori ja pispa on tahtonut -antaa minulle tietää niistä eri pitäjissä Savossa ja Karjalassa, -mutta etenkin Iisalmen ja Liperin pitäjissä pidetyistä kokouksista, -joissa suuri joukko ihmisiä _heränneitten_ nimellä antautui -hartausharjoituksiin, jotka tunnettuna monin puolin poikkeavaisiksi -totisen kristillisyyden käskyistä ja evangelis-Lutherilaisen kirkon -tavoista, ynnä sopimattomasta vaikutuksesta kokouksessa olleitten -mielialaan, elämään ja käytökseen, niin hyvin tämän suhteen kuin -myös aikain, jolloin kokouksia pidettiin sekä mitä niissä ja niiden -yhteydessä tapahtui, havaittiin oleman mietittävää laatua, jottei -niitä pitäisi jättää huomaamatta. - -Kun asian Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa esittelin, oli Hänen -Majesteettinsa tutkiessansa siinä ilmoitettua, nähnyt sen olevan -huolestuttavan, että hänen alamaisensa edellä sanotulla seudulla -olivat pitäneet uskontoharjoituksia, jotka, eroten muun seurakunnan -jumalanpalveluksesta ja ollen kovin poikkeavaiset siitä, tuottivat -semmoisen eripuraisuuden hallitsevassa kirkossa, jotta siitä on -myöskin pelättävä epäjärjestystä yhteiskunnallisessa keskuudessa; -mutta kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on nähnyt suuren -varovaisuuden olevan alussa tarpeellisen eksyneitten oikaisemisessa, -niin on Hänen Majesteettinsa armossa tahtonut, että hallituksen huoli -tässä asiassa on rajoitettava ainoastaan auttamaan seudun papistoa -tilaisuuteen häiritsemättä toimittamaan kutsumustansa ja opettamaan -eksyneitä Lutherilaisen kirkon uskontunnustuksessa niin, ettei, -kuten on tapahtunut, siinä mikään määrän opin harrastaja, saatuansa -suurenlaisen luottamuksen, häiritsisi sitä vaikutuksellansa. - -Ja koska armovuoden-saarnaaja Henrik Renqvist on vaikuttanut eräässä -osassa Liperin pitäjäläisiä mielenhaluttomuutta pitäjän papistolle -ja heidän opettamillensa kristinopin tiedoille, sekä ne hänen eri -kokoushuoneessa määräämänsä jumalisuusharjoitukset ovat synnyttäneet -omituisen seurakunnan, jota hän on koettanut kaikella ahkeruudella -aina enemmin ja enemmin laajentaa; niin on Hänen Keisarillinen -Majesteettinsa armossa tahtonut käskeä h:ra tohtoria ja pispaa -sekä kunnioitettavaa Porvoon konsistorioa peräyttämään Renqvistin -määräystä armovuoden-saarnaajaksi Liperiin, heti eroittamaan hänet -sieltä, sekä antamaan hänelle toisen viran, jonka Hänen Keisarillinen -Majesteettinsa tahtoo määrätä Porvoon kaupunkiin, jotta h:ra tohtori -ja pispa sekä konsistorio olisi tilaisuudessa tarkkaavaisuudella -katsoa tämän pappismiehen käytöstä ja tekoja, sekä alussa -soveliaalla tavalla saattaa oikaista, jos siinä joskus huomattaisiin -ajattelemattomuutta ja rikosta. Jos nykyään Porvoossa ei olisi -avoinna semmoista palkallista virkaa, johonka Renqvistin saattaisi -määrätä tai asettaa, on hänen Keisarillinen Majesteettinsa armollinen -tahto, että siksi, kun semmoinen virka jääpi avonaiseksi, joku -papillinen toimi Porvoossa hänelle katsottaisiin sopivalla palkalla, -jonka h:ra tohtori ja pispa sekä konsistorio saapi määrätä ja joka -Hänen Keisarillisen Majesteettinsa omassa käytännössä olevasta -vararahastosta on maksettava. Muutoin tahtoo Hänen Keisarillinen -Majesteettinsa h:ra tohtorin ja pispan vakaisesti nuhtelemaan -pappismies Renqvistiä heti hänen Porvooseen tultuansa kysymyksessä -olemasta virkavelvollisuutta vastaan sotivasta menettelemisestä, -kuin myös sen ohessa muistuttamaan häntä vasta välttämään semmoisia -vikoja, jos tahtoo päästä laillisesta rangaistuksesta. Samoin -käsketään armossa h:ra tohtoria ja pispaa sekä konsistorioa -papistolla niissä pitäjissä, joissa on kysymyksessä olevia -jumalisuusharjoituksia kuultu, varoituttaa sopivilla kuvauksilla -Jumalan sanasta ja kaikella helleydellä eksytettyjä tästä lähtien -paremmin huomaamaan niitä opetuksia, joita papisto jakaa, pysymään -ainoastaan oikeassa uskonopissa ja yhteisissä maassa säädetyissä -uskonnon-harjoituksissa, sekä hiljaisessa ja totiselle kristitylle -arvollisessa vaelluksessa. - -Jos ehkä saattaisi tapahtua, että edeltä sanotut kokoukset ja -erinäiset hartausharjoitukset kaikesta tästä huolimatta, sen -sijassa, kun pitäisivät vähentymän ja lakkaaman, ilmaantuisivat, -jotta hänen keisarillinen majesteettinsa täytyisi jättää rikkovaiset -vakaisempaan kohteluun, ja kun hänen majesteettinsa on tahtonut -lujentaa vakuutuksensa, mitä semmoisessa suhteessa oikeammin pitäisi -tehdä, jos niin surkuteltavasti olisi, että jossakussa Suomen -hiippakunnassa semmoinen epäjärjestys seurakunnissa ilmaantuisi, niin -on hänen keisarillinen majesteettinsa tahtonut käskeä h:ra tohtoria -ja pispaa, kuin myös Porvoon tuomioprovastia, professori, ritari -ja tohtori Mauno Alopaeusta kokoontumaan Turussa h:ra arkkipispan -ja sikäläisen tuomioprovastin kanssa tästä asiasta neuvottelemaan, -ja sitte ilmoittamaan hänen keisarilliselle majesteetillensa tässä -kokouksessa asiasta ilmaantuneet mielipiteet ja alamaisen lausunnon -niistä toimista, joihin olisi ryhtyminen, jos edellä mainitut suhteet -valtaan pääsisivät. [Kirjoittaja ei ole saanut mainitun kokouksen -keskusteluja ilmoittaaksensa kirkon arvokkaimpain miesten lausumia -ajatuksia ja neuvoja pietismin hävittämiseksi maasta. Kirjoittajan -muistutus.] Ja on hänen keisarillisen majesteettinsa sallinut h:ra -tohtorin ja pispan sopia ajasta kysymyksessä olevalle kokoukselle -arkkipispan, tohtori Tengström'in kanssa. Tästä hänen keisarillisen -majesteettinsa määräyksestä, joka nyt myöskin annetaan h:ra -arkkipispalle ja hän määrätköön h:ra tuomioprovastin Gadolin'in, -saan minä armollisimmalla käskyllä pyytää teitä, h:ra tohtori ja -pispa, hyväntahtoisesti ilmoittamaan h:ra tuomioprovastille, tohtori -Alopaeus'elle; kuin myös saan ilmoittaa v:n 1807 reklementissä -määrätyn kyyti- ja päivärahan maksettavan teille, h:ra tohtori ja -pispa, sekä h:ra tuomioprovasti, tohtori Alopaeus'elle, matkalla -äsken mainitussa tarkoituksessa Turkuun edellä sanotusta, hänen -keisarillisen majesteettinsa erinäisestä vararahastosta. - -Lopuksi on hänen keisarillinen majesteettinsa tässä asiassa -armollisesti julistanut, että papistoa niissä seurakunnissa, joissa -muistutetuilla harhaopeilla on ollut puolustajia, pitäisi varoittaa -hyvin vaarinottamaan seutunsa uskonnollisesta tilasta, sekä samalla -määrätä, että jos edellä valitettu paha leviäisi ja kasvaisi tai -myös tuottaisi rikoksia seurakunnan järjestyksessä, silloin siitä -heti ilmoittamaan h:ra tohtorille ja pispalle, jonka pitää asiasta -hänen keisarilliselle majesteetillensa alammaisuudessa tarkasti -ilmoittamaan. - -Täydellä kunnioituksella Pietarissa elok. 2 pv. 1823. - - Rob. H. Rehbinder. - -Oikein kirjoitetuksi täkäläisen konsistorion arkistossa säilytetystä -alkukirjoituksesta todistaa, Porvoon tuomiokapitoliossa elok. 17 pv. -1825. - - Käskystä: - Adolf Boman. - Konsit. Notario. - -12. _Kappalaisen Lauri Tallgren'in muistikirja_ tammik. 23 päivältä -v. 1826. - -Useoita kertoja kysyttyäni Lovisan postikonttorissa, sain viimeinkin -17 p. tätä kuuta korkeasti kunnioitettavan konsistorion virkakirjeen -15 päivältä elokuuta viime vuonna virkaatoimittavan (pedagogi-) -koulurehtorin H. Renqvistin olosta luonani viime kuluneena -heinäkuuna. Tosi on, että minä eräässä kirjeessäni pojalleni -Augustille käskin hänen sanoa terveisiä Renqvistille ja rukoilla -häntä, jos se hänelle soveltuisi, heti lukukauden loputtua tulemaan -joksikuksi ajaksi luokseni, sillä minä toivoin saavani häneltä -apua virantoimituksissani, kun leini sinä aikana vaivasi oikeaa -kättäni, ja toivoin, koska ei mitään apua ollut Pernosta saatavana, -vähintäin viikon vapautta, saattaakseni pitää hauteita kipeällä -paikalla. Minä en tiennyt, ettei Renqvist saisi edes lupa-asioinakaan -lähteä Porvoon kaupungista. Ei hän saapunutkaan luokseni ennen, kun -heinäkuun lopulla, jolloin minun käsivarteni jo parani. Sekin on -myös totta, että hän täällä ollessansa piti rukouksia parina kolmena -iltana luonani, kerran majuri ja ritari Gripenberg'in tyttärinensä, -sekä maamittari Forsman-vainaan lesken, kuin myös minun muutamien -palvelioitteni läsnä ollessa. Sen teki hän kehoittamattani ja -sillä tavalla, että, sitte kun pieni seuramme oli puhellut yhtä ja -toista uskonnollisista asioista ja Renqvist oli lukenut muutamia -kauniita paikkoja Arndt'in Totisesta Kristillisyydestä, ehdotti hän -lopettamaan keskustelumme Jumalaa rukoilemalla, jota ei kukaan meistä -tahtonut kieltää; sillä me uskomme vielä olevamme velvolliset Jumalaa -avuksi huutamaan yksinäisyydessä ja muitten kristillismielisten -henkilöitten parissa, sekä Kristuksen lupauksensa mukaan oleman -vieläkin niitten seassa, jotka Hänen nimessään kokoontuvat. -Sunnuntaina, 24 p. heinäk. toimitti hän minun pyynnöstäni -alttaritoimet kirkossa, jossa ei kuitenkaan ehtoollista sinä päivänä -jaettu. Jumalanpalveluksen päätettyä läksin minä heti kirkosta -ripitysretkelle 6/4 penikulman matkalle, jolla aikaa Renqvist pitäjän -tuvassa piti lyhyen puheen sille kirkkoväelle, joka sinne jäi, ja -lopetti kokouksen rukouksella. - -Sanotun majorin luona Liljendalin kartanossa oleskeli Renqvist täällä -ollessansa kaksi tai kolme päivää, ja lienee sielläkin tapansa -mukaan pitänyt uskonnollisia keskusteluja ja rukoushetkiä; mutta -ketä ja kuinka monta henkilöä siellä on ollut läsnä, en ole tahtonut -tiedustella, koska minä mieluisemmin toivon pidettävän semmoisia -harjoituksia, kuin muita turhia ja lihallisia ajanviettoja. Muita -kokouksia ei Renqvist tietääkseni ole täällä pitänyt, eikä myöskään -kutsunut ketään edellä sanottuihin. Hänen tapansa näkyy oleman, että -jos hän missä löytää yhden tai useamman, tunnettuja tai tuntemattomia -ihmisiä, tahtoo hän mieluimmin puhella heidän kanssansa hengellisistä -aineista; tapa, jota meidän valistuneella ajalla hylkivät kaikki -seurat, joka ilmoittaa varsin selvästi hengellistä elottomuutta -meidän aikaisissa ihmisissä. - -Liljendalissa 23 p. tammik. 1826. - - Lauri Tallgren. - -13. _Renqvistin valituskirja Turun hovioikeuteen._ - -Syvimmässä nöyryydessä uskallan täten rukoilla kumoamaan korkeasti -kunnioitetun Porvoon tuomiokapitulin päätöstä 15 p:ltä elokuuta -tänä vuonna, jolla minua on kielletty toimittamasta papillista -palvelusta siksi, kun minua vastaan nostetut jutut lopullisesti -päätettäisiin. Aina siitä asti, kun minua Jumalan armolla kutsuttiin -ja meidän evangelisen seurakuntamme kirkon tavan mukaan laillisesti -määrättiin saarnavirkaan, on ollut sisällisin haluni ja uskollisin -toimeni Jumalan pyhän Sanan julistamisella, semmoisena, kuin -se pyhässä Raamatussa puhtaasti ja selvästi opetetaan, koettaa -edistää Jesuksen valtakuntaa maassa. Millä tavalla tässä olen -onnistunut, ei ole minun arvosteltavana; kuitenkin iloitsen, koska -tiedän työskennelleeni parhaan tietoni ja voimani mukaan, ollen -vakuutettuna, ettei istuttaja ja kastelija, vaan Jumala kasvun -antaa. Semmoisessa säädyssä, jossa jokainen ahkera työskentelijä on -alttiina monellaisille kiusauksille, en ole odottanut häiritsemätöntä -menestystä, mutta koska elän kristillisessä seurakunnassa ja kun -minulla on valistunut ja lempeä hallitus, joka helleydellä puolustaa -jokaisen alammaisensa oikeutta, uskallan minä kuitenkin pyytää Teidän -korkeasuosioista tointanne kärsimiseni vähentämiseksi. Eksyneitten -ihmisten toimesta ovat minun hyvät ajatukseni pahasti vääristeltyinä, -minun ehkä varomattomat, mutta kuitenkin hyvää tarkoittavat toimeni -kovasti kanneltuina ja tuomittuina saattaneet minut pitkälliseen -käräjöimiseen, joka on monessa suhteessa katkeroittanut elämäni ja on -myös ollut syynä siihen kovaan onneen, mikä nyt korkeasuosiollisen -tuomiokapitulin päätöksellä näkyy kohtaavan minua. Minä en -mitenkään ymmärrä olevani keisarillisen majestetin armollisella -käskykirjalla 2 p:ltä elok. v. 1823 määrätty, etten, paitsi julkista -jumalanpalvelusta, muitten ihmisten seurassa saisi rukoilla ja -kiittää Jumalaa sekä yhteiseksi hengen vahvistukseksi lukea ja -tutkistella Jumalan pyhää Sanaa; mutta jos semmoista olisi käsketty -edellä sanotussa armollisessa käskykirjassa, niin en ole vastoin -parasta tahtoani saattanut olla rikkomatta sitä vastaan. Sillä minun -olisi pitänyt saada, paremmaksi ohjeekseni, ote edellä sanotusta -armollisesta käskykirjasta, vaan se ainoastaan luettiin minulle -kerran hätäisesti, niin etten minä mitenkään saattanut sitä oikein -käsittää ja muistaa sen sisältöä; ja kun se olisi ollut enemmän -yhtä pitävä hänen keisarillisen majesteettinsa armollisen tahdon -lempeyden kanssa, että minua ensimmäisestä rikoksesta armollista -käskykirjaa vastaan olisi hellästi ja vakaisesti muistutettu paremmin -noudattamaan sitä, joten minä olisin saanut oikean tiedon sen -sisällöstä, on minua ensimäisestä rikoksesta niin kovasti rangaistu, -jotta minut saatettiin mitä vaikeimpaan tilaan. Minua ei ainoastaan -ole estetty ansaitsemasta jokapäiväistä leipääni, mutta myös ehkä -koko elinajakseni eroitettu toimittamasta sitä virkaa, joka on ollut -koko onnellisuuteni ja jossa olen saattanut edistää kansalaisteni -menestystä. Sillä minulta alkaa mennä kaikki toivo, ettei nuo minua -vastaan nostetut käräjöimiset koko minun elinaikanani lopu. Minä en -saata enkä uskalla arvostella kuinka oikein korkeasti kunnioitettu -h:ra tohtori, piispa ja ritari on eräitten pahansuopain panetteliain -todistamattomista ja laillisesti tutkimattomista kertomuksista minua -suoraan ja välittämättömästi häväistyt korkean hallitsijan luona, --- joka on ollut syynä edellä sanottuun armolliseen käskykirjaan; -mutta että tämän korkean käskykirjan isällinen ja lempeä tarkoitus on -kovasti selitetty ja sovitettu tässä minulle onnettomalle miehelle, -joksi itseni varsin hyvin tunnen -- tämmöinen menettely on aivan -odottamatonta meidän aikana, jolloin valistuksen kynttilän pitäisi -poistaa kärsimättömyyden pimeää pilveä ja jolloin ei omantunnon -rauhan pitäisi olla uskonnollisten riitojen ja vainoamisten esineenä. -Turvaa, sääliväisyyttä ja ainakin armeliaisuutta toivoin minä olevan -esimiehissäni ja kanssatyöskenteliöissäni Kristuksen viinimäessä, kun -minä vakaasti uskallan luottaa siihen, ettei minua koskaan saateta -syyttää harhaopista tai pyhästä Raamatusta ja meidän yleisiksi -valtuutetuista oppikirjoistamme poikkeamisesta, joka pitäisi helposti -huomattaman konsistorion kovasta tarkastamisesta koetus-ajallani -Porvoossa. -- Minä olen seurannut ja uskonut pitäväni seurata meidän -evangelisen seuran monen kunnioitettaman miehen esimerkkiä, ahkerasti -ja uskollisesti edistäen Jumalan pyhää ja totista Sanaa -- ja tätä ei -pitäisi koskaan katsottaman viaksi tämmöisellä ajalla, jolloin meidän -korkea hallituksemme on antanut esteettömän suostumuksensa siihen. -Näillä perusteilla rukoilen minä sentähden syvimmässä nöyryydessä -kumoamaan useasti sanottua korkea-arvoisen tuomiokapitulin päätöstä, -syvimmällä kunnioituksella - - H. Renqvist. - -14. _Juh. Paterson'nin kirje_ helmik. 3 (15) p:ltä v. 1821. - -Minun rakas ystäväni! Kaikki teidän kirjeenne ovat oikein tulleet -käsiini, ja minä olisin jo kauan sitte niihin vastannut, mutta -osaksi sairaus ja osaksi paljot toimet ovat minua siitä estäneet. -Ensiksi ottakaa vastaan minun kiitokseni niistä huvittavaisista -kertomuksista, joita te olette minulle antaneet Karjalan -uskonnollisesta tilasta. Minä iloitsen varsinkin niistä herätyksistä -useissa pitäjissä, joista kerrotte, ja saatan niitä pitää ainoastaan -Jumalan työnä. Minä kiitän aina Jumalaa, kun kuulen ihmisten heräävän -synti-unestaan, ja, hyläten kapakoissa ja muissa irstaisuuksissa -aikansa vietännän, tuleman yhteen lukemaan Raamattua ja muita -jumalisia kirjoja ja laulamaan Jumalalle kiitosta ja rukoilemaan. Ja -kun minä kuulen, että heidän elämänsä muutenkin on heidän oppinsa -mukainen, uskon heissä Jumalan hengen vaikuttuvan. Minä toivon, -ystäväni, että Jumala on teidän lähettänyt tuohon kaukaiseen seutuun -edistämään hänen työtänsä. Mutta, ystäväni, muistakaa teidän -tehtävänne olevan vaikean ja että teidän on oltava hyvin varovainen, -mitä sanotte ja mitä teette, jotteivät vihollisenne saisi mitään -syytä vastustaa teitä tai Jumalan suuria töitä. - -Katsokaa aina, etteivät heränneet laiminlyö käydä uutterasti -kirkossa ja osoittaa sitä kunniaa heidän opettajillensa, kuin -heidän pitää. Heidän on jättäminen heräämättömätkin opettajat -tuomitsematta tai puhumatta heistä halveksimalla. Paljon parempi on, -että he yhdistyvät rukoilemaan laupiasta Jumalaa avaamaan heidänkin -silmänsä, ja saattamaan heidät oikealle tielle. Eipä meillä ole -muuta odotettavanakaan, kuin vihollisia. Se on niin ollut alusta, -ja Vapahtaja on sanonut, että samoin on oleva maailman loppuun -asti. Meillä on samallainen herätys täällä Inkerinmaassa, ja useita -satoja on heräytynyt unestansa Herraa etsimään. Heitä alussa paljon -vainosivat, etenkin heidän opettajansa, joiden velvollisuus olisi -ollut kehoittaa heitä heidän hartaudessansa. He haukkuivat niitä -saarnatuolista ja myöskin ruumiillisesti rankaisivat: mutta kun -sitä rumettiin tuntemaan, olivat he vaarassa menettää kappansa ja -kauluksensa laittomasta menettelystään. Kun se tuli hallituksen -tietoon, oli pispa Cygnaeus'en toimena tutkia asiata, jonka hän teki -hartaan kristityn tavalla, ja iloitsi löytäessään niin paljon hyvää -noissa vainotuissa ihmisissä. Hän kävi heidän rukoushetkissään, -rukoili heidän kanssansa ja neuvoi heitä hylkäämään, mitä heillä -oli väärää. Hän on juuri tänä iltana ollut luonani, neuvottelemassa -minun kanssani, mitä olisi tekeminen tuolle hyvälle kansalle. -Hän on hankkinut Ropsan keisarillisessa huvilinnassa rukoussalin -ja lähettänyt heille nuoren heränneen papin, koska kirkkoherra -on heidän vihollisensa. Voi sitä, joka nyt kokisi vainota heitä! -Mutta heränneet eivät laiminlyö kirkonkäyntiä, eivätkä käyttäydy -sopimattomasti pappia kohtaan. Koetetaan sävyisyydellä ja lempeydellä -poistaa heistä kaikenlaiset huikentelevaisuudet ja kehoitetaan -hartaasti rukoilemaan, laulamaan ja lukemaan Jumalan sanaa ja muita -jumalisia kirjoja. Kunkin seudun heränneistä kokeneimmat valitaan -ja pannaan johdattamaan hartautta joka kylässä ja katsomaan, että -heränneet vaeltavat kelvollisesti, antamatta syytä moitteihin. - -Menkää Jumalan nimessä siivosti ja Raamatun mukaisesti julistamaan -Herran evangeliumia ja kehoittamaan heränneitä etsimään Herraa ja -vaeltamaan hänen kunniaksensa. Viholliset kohta uupuvat, varsinkin -huomatessaan kaikki koetuksensa Herran asian estämiseksi olevan -turhat. Ja jos he menettelevät vastoin lakia, saattavat he itsellensä -rangaistuksen, minkä lain rikos ansaitsee. - -Minä olen lähettänyt talollisella, joka toi viimisen kirjeen, 40 -Raamattua ja 25 Uutta Testamenttiä, jotka minä kokonansa jätän, -ystäväni, teidän haltuunne jaettaviksi maksutta heränneille Liperissä -ja sen läheisissä pitäjissä, tarvitsematta kenellekään ihmiselle -tehdä näistä tiliä. Kirjoita minulle usein ja ilmoita miten Herran -asia on edistynyt, ja ole vakuutettu minun avustani. Teidän -rehellinen ystävänne - - Juho Paterson. - -P.S. Minä olen melkein kokonaan unhottanut ruotsini. - -15. _Rahmnilta_, [Pastori Kornelius Rahmn, joka pari vuotta palveli -Pietarissa, pääsi v. 1825 ruotsin pastoriksi Lontoosen, missä hän -vielä v. 1838 oli. Hän harrasti suuresti lähetystyötä, niinkuin -nähdään hänen kirjeestään, josta on ote painettuna _Sanomia -hengellisissä aineissa_ ("Tidningar i andeliga ämnen") v. 1838.] -Pietarista maalisk. 20 p. 1824. - -Minun rakas veljeni! Sinun kirjeesi viime helmikuun 25 p:ltä tuli -minulle aivan oikein ja siitä sydämellisesti kiitän. Tervehdykset -saatoin perille. Tohtori Paterson oli jo ennen saanut sinulta -kirjeen, jonka hän ilmoitti minulle. Sittemmin sai h:ra Boudon -kirjeen ja on nyt jo saanut toisen, vastauksena hänen myöhäisemmälle -kirjeellensä. Kaikista näistä kirjeistä olemme yhtä suurella ilolla -huomanneet sinun voivan hyvin ja olevan terveen _sisällisessä_ -ihmisessä, kuin ikävälläkin nähneet _ulkonaisen_ asemasi vielä olevan -huolestuttavaisen. Se kalkki, jonka sinä olet saanut juodaksesi, on -tosin karvas, kuitenkin on Vapahtajan itsensä täytynyt sama juoda, -vaikka hänen juomisensa siitä oli paljoa runsaampi, kuin sinä tahi -kukaan ihminen voipi sietää. "Minun kalkkini pitää teidän juoman ja -teitä pitää kastettaman sillä kasteella, jolla minua kastetaan", -tämän sanoi hän jo Johannekselle ja Jaakobille. Kuitenkin kuuluu -se myöskin: _jos kärsimme, niin myös ynnä hallitsemme_, 2 Tim. -2: 12. Ja minä tiedän sinunkin, veljeni, ilolla näkemäsi sinulle -käytettävän Johanneksen sanoja Ilmest. 1: 9 _minä, teidän veljenne -ja osallinen vaivassa ja valtakunnassa ja kärsivällisyydessä, -Jesuksessa Kristuksessa_. Murhe auttaa pääsemään valtakuntaan, ja -kärsivällisyys, Jesuksen Kristuksen kärsivällisyys pidättää siellä. - -Tällä ajalla ei Herra ole kuitenkaan antanut olla sinun -kehoituksetta, jonka huomaan kirjeestäsi, nimittäin sillä tavalla, -että hän on sallinut sinun löytää sieltä täällä yhtämielisiä -virkaveljiä ja ystäviä, jotka ainakin ovat osaa ottavaiset ja -sääliväiset. Tämäkin on hänen Davidin suusta puhutun armollisen -sanansa täyttämys: _Herra panee kuorman päällemme, mutta hän myös -auttaa meitä_, Ps. 68: 20. Vieläkin rukoilen sinua hakemaan voimaa -näistä sanoista: _Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi; sillä minä -olen sinun Jumalasi minä vahvistan sinua, ja autan sinua, ja tuen -myös sinua minun vanhurskauteni oikealla kädellä_. Es. 41: 10. Anna -evangeliumin vihollisten riehua niin paljon kuin he tahtovat; se ei -tee mitään. He eivät vihaa H. Renqvistiä, vaan Jesusta Kristusta, -jonka asialle he ovat nurjat ja jonka valtikkaa he eivät tahdo -hallitsiaksensa. Lukekoot ja miettikööt kuitenkin 2:sta psalmia, -etenkin 12:ta värsyä! He kyllä luulevat voivansa tehdä suuria asioita -ja ottavat turvaksensa maallisten asiain ajajain juonet, kätkeissänsä -ja kaunistellessansa sydämensä pahuutta evangeliumille, jota he -mittaavat porvarillisen säännön ja ihmisellisten lakien uutteran -pyhityksen muodossa. Mutta Herra on ajallansa riisuva heiltä peitteen -ja asettava heitä esiin alastomina, jolloin, niinkuin profeta Esaias -Herran nimessä sanoo: _Herra tekee tuomion ojennusnuoraksi ja -vanhurskauden mitaksi, niin pitää rakeet karkoittaman pois väärän -turvan, ja veden pitää viemän tulen pois_, Ef. 28: 17. Ei päästäsi, -veljeni, ole hiuskarvaakaan putoava maahan Herran tahdotta. - -Asiasta, josta tiedät meillä olleen tekemistä, kun olit täällä, -ei ole mitään kuulunut. Asianhaarat eivät liene vielä myöntäneet -mitään enempää tointa. Asia on semmoista laatua, että täytyy olla -kärsivällisyyttä ja odottaa, mitä Herra sallii tapahtua ja katsoa, -milloin hänen aikansa tulee. Ei mitään saada tässä pakoittamalla -aikaan. Jumala on ohjaava ihmisten sydämet ja antava tilaisuuden. -Minä en vielä mitään tiedä. - -Paitsi mitä luutnanti Boudon on kerännyt, olen minäkin ystävieni -kesken saanut vähän kokoon sinulle, vaan en tahdo niitä nyt lähettää, -kun en varmuudella tiedä, jos vielä olet Porvoossa tai muualla. -Sentähden toivoisin, että sinä saattaisit ilmoittaa olostasi minulle -sekä sanoa kenelle tai millä osoitteella minä vasta saattaisin -lähettää ne. Jos et vielä ole lähtenyt Porvoosta, vaan ihka nyt olet -lähtemäisilläsi Turkuun, niinkuin olet sanonut, niin rukoilen sinua -mennessäsi käymään tohtorien Rancken'in ja Ignatius'en luona ja -sanomaan heille terveisiä minulta ja rakkaalta vaimoltani. - -Lähinnä sinua on minun paha mieleni rakkaasta vaimostasi ja -lapsistasi. He saavat aikasin oppia kantamaan Kristuksen ristiä. -Herra vahvistakoon ja auttakoon heitä! Minä luulen, että sinä, jos se -on mahdollista, koettaisit saada tavata rouva Lesréniä Hatanpäässä. -Minä olen vakuutettu, että hän, jos mahdollista on, auttaa sinua -myöskin käännöksiesi painattamisessa. Jos häntä saat nähdä, niin sano -hänelle meiltä sydämmellisiä terveisiä. -- Täällä liikkuu nyt paljon -tautia. Tohtori Paterson ei ole oikein terve. Meidän pastori Richard -Knill on muutaman viikon ollut sairas. -- Kaikki ystävät käskevät -sanomaan sinulle sydämellisiä terveisiä! Toivoo - - Kornelius Rahmn. - -16. _Samalta_, (päivän määrättä). - -Minun rakas veljeni! Viime maaliskuun 26 p. kirjoitin sinulle -Porvooseen kaupunginsaarnaaja Hirnin kirjeessä, ja kahta päivää -myöhemmin oli viimeinen kirjeesi Hatanpäässä kirjoitettu. Siis -et ollut Porvoossa ja, niinkuin viime kirjeessäsi sanot, et -Hatanpäässäkään sinä aikana, kun sanottu kirjeeni tuli pastori -Hirnille Porvooseen. Minä kuitenkin uskon, pastori Hirnin lähettäneen -sen sinulle Liperiin ja siis sinun tuntevan sen sisällön. - -Viimeisestä kirjeestäsi huomaan sinun Lesrénin talossa voineesi -oikein hyvin. Minä iloitsen, että sinä matkamiehenä olet saanut -virvoitusta vaivaloisella tielläsi. Sanottua Gerh. Tersteegen'in -puhetta en ole muistaakseni lukenut, mutta päättäen sen miehen muista -viisaista kirjoista, saatan tietää sinun löytäneesi rasvaa, ydintä ja -viiniä siitä, missä ei rupaa ole. Sillä etenkin semmoisista aineista, -kuin _Kristuksen rakkaus_, oli hän mestari puhumaan ja kirjoittamaan. -Tersteegen'in kirjoista, joita alkuperäiselläkin kielellä, saksaksi, -on varsin vähän, ei ole, paitsi sanottua puhetta ja ehkä vielä -jotakuta pientä esitelmää, mitään ruotsinnettu. - -Tohtori Paterson kertoi minulle hänelle kirjoittamasi kirjeen -sisällön. Se ihastutti minua sanomattomasti ja kehoitti minua Jumalaa -kiittämään hänen uskollisuudestansa ja isällisestä hyvyydestänsä, -kun hän on herättänyt sinun parhaaksesi ihmisiä ilahuttamaan ja -neuvomaan sinua. Meidän ei pidä luottamaan ihmisiin tai uskomaan -sentähden itseämme varmaksi ja vaarattomaksi, jos meillä on joku -kanssa-vaeltaja, pääasiassa yhtä heikko kuin mekin, iankaikkisuuteen. -Kuitenkin pitää meidän kiittämän Jumalaa, joka ei välikappaleetta -tee mitään, kun hän näkee hyväksi antaa meille kehoitusta, apua ja -virvoitusta. -- -- -- - -Niin paljon me kaikista näemme, niinkuin kerrot, ettei sinulla ole -mitään pelättävää, että Herra riisuu vihollisiltansa aseet ja että -tarvitset vaan yksinkertaisesti vaeltaa tietäsi ja luottaa häneen, -etkä ole toivossasi häpeään joutuva. Kaikkia täkäläisiä Jesuksen -ystäviä virvoittaa ja kehoittaa hyvin Herran hyvyys kohtaasi -lujuuteen, järkähtämättömyyteen ja alati kestäväisyyteen Herran -työssä, tietäen, ettei työmme ole jääpä hedelmittä Herrassa. - -Bernierin kirjasta: _"Kätketty elämä"_ j.n.e. olen tahtosi mukaan -puhunut pastori Gosner'ille, joka hyvin sydämellisesti ottaa osaa -kaikessa, mikä koskee sinua. Hän on jo Saksanmaalla ollessansa -kirjoittanut otteen sanotusta teoksesta, joka ensin oli painettu -Nyrnberg'issä ja sitte monessa muussa paikassa. Tämä ote on pieni -ja sisältää teoksen ytimen ihka sen, minkä Gosner näki sinä aikana -lukioillensa sopivimmaksi. Hän sanoi olevan hänelle mahdottoman -sanoa, mitä hän on pois heittänyt, tai mitä sinun pitäisi heittää tai -ottaa, kun suuren saksalaisen alkuteoksen ja ruotsinnoksen välillä -jo oli suuri ero. Paitsi sitä, jos tahdot painattaa semmoisen otteen -Bernierin kirjan ruotsinnoksesta, niin pitää sinun hänen tavallaan -katsoa lukiain tarvetta, tajua ja muita semmoisia seikkoja, sekä -rukoillen Jumalaa, koettaa ottaa sitä, joka parhaiten hyödyttää ja -vahvistaa yksinkertaisia Jumalaa rakastavia sieluja. Lyhykäisesti, -mitä sydämesi näkee enimmän lämmittäväksi ja mikä on Raamatun -puhtaan sanan ja totisen yhdenvertaisuuden mukaan, sen saatat ottaa, -jos haluat. -- Tämä kysymys ja tämä toimi on herättänyt minussa -ajatuksen, että saksasta ruotsintaa sanottu Gosner'in ote. -- -- -- - -Jumalan työ keskessämme näyttää edistyvän, seurakunta lisääntyy -ja minä toivon, ettei työ jää hedelmättömäksi. -- Vaimoni ja -pikku Hanna, tohtori Paterson, tohtori Henderson, pastori Gosner, -luutnantti Boudon, Kjellström, Holmström'in perhe käskevät kaikki -sanoa sinulle sydämellisiä terveisiä. Sano terveisiä Pekka Mustiselle -ja kaikille, jotka hänen kanssansa Herraa Jesusta Kristusta -hurskasmielisesti rakkaana pitävät. - - Kornelius Rahmn. - -P.S. Minä lähetän sinulle tässä täkäläisten kristillisten ystäväin, -jotka ovat useaa kansallisuutta, kuitenkin enimmät ruotsalaisten ja -suomalaisten keräämät 175 ruplaa. Se on vähän, mutta minä lähetän sen -Jesuksen rakkauden uhrina. Anna minun tietää, jos olet ne saanut ja -kirjoita minulle kohta Helmholts'iin. - -17. _Samalta_, Pietarissa 18 p. syysk. 1824. - -Minun rakkain veljeni! Toissa päivänä sain viimisen kirjeesi 11 -p:ltä syyskuuta, josta näen kärsimisesi vielä jatkuvan. Ihmiset -menevät yhdestä julmuudesta toiseen ja tekevät elämäsi katkeraksi. -Näemmehän tässä kaikessa kuitenkin Herran käden? _Tapahtuuko jotakin -pahaa kaupungissa, jota ei Herra tee?_ kysyy profeetta Amos 3: -6. Se kuuluu ihmiselliseen heikkouteemme ja nurjuuteemme, että -kaikissa tilaisuuksissamme, onnellisissa ja onnettomissa, katsomme -välikappaleihin; ja useasti unhotamme hänet, jonka uskomme pitävän -meitä kädessänsä, joka kääntää kaikkein ihmisten sydämet mihin -tahtoo, ja hänen sallimattansa ja tietämättänsä ei hiuskarvakaan -päästämme putoa. Herra viepi sinua aina taisteluun ja kärsimisiin -puhdistaaksensa sillä uskoasi, koetellaksensa pysyväisyyttäsi ja -rakkauttasi; vieläpä luodaksensa sinulle taivaallisen mielen ja -tehdäksensä sinua semmoiseksi, että täydellisesti saatat kuolla -tästä maailmasta ja elää toivon ja uskon kautta tulevaisessa. Se -on varma asia; sillä minä huomaan kirjeestäsi, että Herra samassa -suhteessa, kuin hän sallii sinulle ulkonaista kärsimistä, virvoittaa -sieluasi sanomattomalla rakkaudellansa ja Pyhän Henkensä sisällisellä -turvalla, niin että sinua ravitaan joka päivä sillä leivällä, joka on -taivaasta alas tullut ja joka antaa maailmalle elämän ja virvoitetaan -sillä elämän vedellä, jonka Jesuksemme antaa kaikille niille, jotka -häneen uskovat. Onpa sinulla syytä Davidin kanssa sanoa: _Herra: Sinä -valmistat minulle pöydän, vihollistesi kohdalle: sinä voitelet pääni -öljyllä, ja maljani on ylivuotavainen. Hyvyys ja laupeus noudattavat -minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa -iankaikkisesti._ Ps. 23: 5, 6. - -Niin kauan kun Porvoon konsistorio ei Jumalaa pelkää, et saata tuolta -hengelliseltä tuomio-istuimelta odottaa muuta, kuin mitä nyt koet, -joka on hyvin selvä, että kun semmoista on jo tapahtunut sinun ja -konsistorion kesken, ei sillä ole ystävällistä ajatusta sinusta, -eikä luottamusta sinuun. Laillisesti et saata konsistoriolle mitään -tehdä, sillä laki ja asetukset ovat sillä puolellansa ja se tietää -kyllä menestyksellä antaa oikean valon vieläpä tärkeydenkin, ainakin -sinne, kunnes eivät oikein käsitä ja ymmärrä tätä: _Laupiutta minä -tahdon ja en uhria_ Hos. 6: 6. Asianomaiset suoraan sanoen pitävät -sinua papiston apulaisena, jolle he saattavat tehdä mieltänsä -myöten ja lähettää sinne minne näkevät tarpeelliseksi. Tähän on -laki. Mutta jos he tutkimatta ja seuraamatta Jumalan sanaa tahtovat -myös kuunnella vanhoja tuomari-sääntöjämme, joissa sanotaan: "ei -mikään ole tuomarille niin tärkeä kuin hyväntahtoisuus", niin -varmaankaan eivät he lain määräyksellä tahtoisi tappaa ja hävittää -lähimmäistänsä. Ei maksa vaivaa laveasti puhua tästä; sillä asiaa -ei voida muuttaa. Tänäkin päivänä on se sellainen, kuin kohta 6000 -vuotta on ollut: vihollisuus vaimon siemenen ja käärmeen siemenen -kesken. Tämä on pääperustus kaikkeen kärsimiseesi, ja kuitenkin olet -sinä onnellisempi vastustajiasi; sillä sinä nautit Jesuksen rauhaa ja -hyvää toivoa armosta tässä ja tulevaisessa elämässä. - -Onpa kurja ja inhoittava maailmallinen korkeus, kun se nousee -Kristusta vastaan. Hänen asiansa ja Hänen kansansa! Arvonimet ja -arvomerkit eivät voi peittää hengellistä köyhyyttä, heikkoutta ja -kurjuutta. Ne tekevät sen vieläkin enemmän näkyväksi ja silmään -pistäväksi. Paljon odotetaan aina suurilta miehiltä ja kohtuullisesti -vaaditaan heissä olevankin hyviä ihmisiä; mutta kun huomataan päin -vastoin, niin saavat he oikein ajattelevain inhon, ja närkästyksellä -käännetään heille selkä, koska on havaittu heissä erehdytyn. - -Ei sovi asiasta korkeimmille asianomaisille sanoa mitään. Pimeys, -jonka läpi emme voi tunkeutua, peittää kaikki. Ei nyky aikaan ole -kovin syvälle ryhdyttävä tähän aineesen, etenkin siitä kysymään. En -siis parhaalla tahdollanikaan saata tästä antaa sinulle luotettavaa -neuvoa. En tiedä tästä sanoa mitään enempää, eikä muutkaan -täkäläiset. Saamme nähdä, mitä kaikkein kuningasten Kuningas ja -herrain Herra on tekevä, kun hän hyväksi näkee. - -Syytettäessä puolustaida maan lakien mukaan ja käyttää kansalaisetuja -semmoisissa suhteissa, ei saata koskaan olla väärin. Tähän on meillä -monta apostoli Paavalin esimerkkiä, joita ei liene varsin turhaan -meidän tiedoksemme kirjoitettu pyhään Raamattuun. - -Jos sinulla on tilaa kouluhuoneessa, niin saatat sunnuntaisin -iltapuolella pitää pyhäkoulua lapsille. Ja jos siinä vähitellen -annetaan olla lasten vanhempain, ystävien ja tuttavien läsnä, niin -saat kohta tilaisuuden vanhemmillekin julistaa Jumalan sanaa. -Pyhäkoulut eivät ole kielletyt; ne eivät ole semmoisia kokouksia, -joita laki estää. Ne ovat vaan koetuksia kasvavan su'un hyödyksi, -jotka aina ja kaikkialla ovat luvallisia. Annetaan lasten oppia ulkoa -muutamia värssyjä Uudesta Testamentista ja kysellään siitä; saattaa -myöskin kertailla katekismoa ja vaihtelun vuoksi opettaa jotakin -virsikirjasta, jotka elämään sovittamalla mieleen teroitetaan, ja -siinä saapi aina tekstiä yltäkyllin. Rukous ja laulu ovat semmoisissa -harjoituksissa aivan paikallansa. - -Minä toivon, ettet sinä maltittomuudessa kirjoita neiti Nilsson'ille -jyrkästi. Me mielellämme tahdoimme kuulla enemmän ja laveammin -hänestä ja kaikkein mieluimmin häneltä itseltänsä, ennen kun hän -päättää tänne tulla. Me emme saata vakuuttaa häntä mistään suurista -ehdoista eikä pitkällisestä luonamme olemisesta; sillä emme itsekään -tiedä kuinka kauan täällä tulemme olemaan. Raskaampaan työhön on -meillä venäläinen tyttö palveluksessamme; mutta vaimoni tahtoo -kuitenkin ruoan laittajaksi, vaatteitten silittäjäksi, ompeliaksi -ja m. semmoiseksi jonkun, joka on taitava näissä toimissa ja jolla -on taipuva ja hyvä luonto mielellään auttamaan missä tarvitsee. -Nyt kun sinä matkustat Liperiin, puhu siis hänelle ja pyydä häntä -kirjoittamaan meille ajatuksiansa ja mitä hän pitää tarjoamistamme -ehdoista. Sano hänelle, ettei hän luulisi Pietarin oloja kovin -loistaviksi, ja älköön jättäkö kotiseutuansa, jollei hän selvään -tunne sen olevan Herran tahdon. - -Pieni Hannamme on ollut toisen kerran sairaana, mutta alkaa jo -Herran hyvyydestä parantua. Pastori Juh. Gosner on kirjoittanut -meille ja kysynyt kuinka on laitasi. Hän sanoo sinulle terveisiä. -Sinä tietänet, että hän keväällä lähetettiin rajan yli ja on nyt -Altonassa. Tohtori Paterson ja kaikki ystävät, joiden joukossa -vaimoni ja Hanna sanovat sinulle sydämellisiä terveisiä. Jumala -vahvistakoon ja holhotkoon sinua ja perhettäsi, joille täkäläiset -lähettämät sydämellisiä terveisiä. - - Kornelius Rahmn. - -18. _Samalta_ 29 p. maalisk. 1825. - -Sydämellisesti rakastettu veljeni Kristuksessa Jesuksessa! Viime -syksystä asti, jolloin Porvoosta läksit Liperiin, en ole vähintäkään -kuullut sinusta. Sinä kirjoitit minulle vähää ennen lähtöäsi -ja se onkin viimeinen sinulta saamani kirje. Se on herättänyt -rauhattomuutta ja surua sinusta niin hyvin minussa, kuin monessa -täkäläisessä ystävässäsi ja Jumalan lapsissa. Ja tietomme tilastasi -ja matkasi tarkoituksesta vaikutti meihin; vaikka tiesimme ja -toivoimme sinun perheenesi olevan Herran kädessä. Nyt muutamia -päiviä sitte saapui tänne Sortavalasta eräs tuttu ja kristillinen -ystävä, kauppias Boehm, jolta kysyin, josko hän tiesi tai oli -kuullut sinusta? Hän sanoi, ettei hän tosin ollut tuttu kanssasi, -vaan oli kuitenkin kuullut sinun olleen pahasti sairaana ja, että -vieläkin olisit sekä ettei olisi paljon toivoa paranemisestasi. Se -koski meihin kovin syvälle. Nyt huomasin, mikä oli ollut syynä, -etten niin pitkään aikaan kuullut sinusta. Nyt, veljeni, jos vielä -kykenet antamaan minulle tietoa itsestäsi, niin kirjoita kohta kaiken -mokomin, niin, _heti_, jos mahdollista, osoitteella Helmholtsiin, -Raamattuhuoneesen. Elä viivyttele, sillä se on tietämätön, jos minä -jään kauemmaksi Pietariin. Myötäseuraavat ovat ystäväin kokoomat -sinulle. Kun saan varman tiedon, mihin kirjeet sinulle ovat -lähetettävät, niin saat vielä enemmän, jota kristillinen rakkaus -on Herralle uhrannut. Mutta minä toivoisin saada lähettää ne omiin -käsiisi, ettei vihollisesi saisi nielasta niitä. Kirjoita heti, jos -elät, ja sano minulle, missä olet ja kuinka on laitasi, ja mihin on -kirjeesi lähetettävät, että sinä ne saisit. - -Herra Jesus, jota palvelet, johon uskot ja jota rakastat, hän -varjelkoon sinua ja antakoon sinulle lohdutusta siipeinsä varjossa. -Vaimoni, t:ri Paterson, Boudon ja muut ystävät pyytävät sanoa sinulle -sydämellisiä terveisiä minun kauttani, ollen kuoloon asti uskollinen -ystäväsi. - - Kornelius Rahmn. - -19. _Samalta_ 26 p. heinäk. 1825. - -Kaikkein rakkahin veli! Kirjeesi 7 p:ltä heinäkuuta olen oikein -saanut. Tieto semmoisestaki terveydestäsi ihastutti meitä kaikkia, -kun ei se sinua estä työskentelemästä ja vaikuttamasta Herran työssä -mahdollisten asianhaarain mukaan. Kirjeesi niille kahdelle ystävälle, -joille sinä useasti sanotusta kirjasta kirjoitit, ovat myöskin -tulleet perille ja hekin käskevät sanoa sinulle hyvin rakkaita -terveisiä. Muutamat syyt ovat estäneet heitä antamasta siitä kirjasta -sinulle selkeää vastausta. Ja, sinulla ei ole enää odotettavana -kirjaa eikä vastausta. Älä koskaan enää kirjoita siitä asiasta. Se -painos, joka siitä tehtiin muutamia vuosia sitte erään yksityisen -kustannuksella, on nyt aivan loppuun mennyt, eikä sitä enää koskaan -uudisteta. Eräällä toisella yksityisellä henkilöllä, joka asui -Raamattuhuoneessa, oli niitä omasta puolestansa kaupaksi, ja koko -asialla ei ollut mitään yhteyttä Raamattupuodin kanssa, niinkuin -sinä sitä kutsut. Siinä ei koskaan ole ollut muuta, kuin Raamatuita -ja Uusia Testamenttia kaupaksi; kaikki muut eivät kuulu laitoksen -tarkoitukseen, eikä niitä siis saata sieltä odottaa, eikä pidä etsiä. - -Kirjeestäsi näen, ettei asia kihlakunnan oikeudessa ole vielä -päättynyt. Se on ihmisellisesti tuomiten ja puhuen ikävä seikka. Me -emme kuitenkaan uskalla napista siitä, vaikka me yhtä hyvin, kuin -luultavasti sinäkin, mielellämme näkisimme asian jo hyvin päätetyksi. -Sillä ken saattaa tietää, minkä tähden Herra on hyväksi nähnyt -antaa sinulle tätä kärsimistä. Epäilemättä se ei ole ollut hyödyttä -sisälliselle ihmisellesi. Ja kun kaikki se hyöty on voitettu, mitä -sillä on voitettava, niin pääsetkin sinä varmaan vapaaksi tämmöisestä -vaikeasta kärsimisestä. Kuitenkin on eräs pyytänyt minua kysymään: -jos sinulla on mitään toivoa saada asia pian päätetyksi? -- -- -- - -Se on vaikuttanut suuren mielihyvän kaikissa täkäläisissä Jumalaa -rakastavissa sieluissa, jotka ovat saaneet kuulla siitä, että sinä -pian saatat antaa neljä ilmoittamaasi korkea-aatteista kirjaa -ilmestyä päivän valoon ja tulla yhteisen kansan käsiin. Antakoon -Herra tähän siunauksensa ja sanansa taivaan kasteena pehmittää -ihmisten sydämet ja valmistaa niitä vastaan ottamaan pyhästä -Raamatusta elämän sanaa, mikä on elävä siemen, joka yksin voipi -tehdä meidät osallisiksi Jumalan luonnosta, jolloin me pakenemme -maailman katoavaisia himoja! Todistukseksi siitä osan otosta, jota -täällä vilpittömimmät sydämet osoittavat tämmöiselle hankkeelle, olen -saanut toimekseni tässä lähettää sinulle 200 ruplaa pankkoseteliä -painokustannusten suorittamiseksi, jottet sinä tarvitse käyttää omia -väljiä tulojasi, etkä joutua suurenlaiseen velkaan. Tämä on uusi -todistus taivaallisen Isän ja Herramme Jesuksen sydäntä taivuttavasta -voimasta, jonka minäkin tiedän antavan uskollesi uutta voimaa ja -kehoitusta pysyväisyyteen ja hyvää kulkuasi jatkamaan loppuun asti. - -Minä nyt otan puheeksi sen tärkeän pykälän kirjeessäsi, joka minua -kaikkein enimmän huvittaa. Sinä puhut ajattelevasi itsesi ja maailman -kieltämistä ja valppautta päästäksesi sen likempään yhteyteen, -joka sieluasi rakastaa ja rakkauden yhteyteen hänen kanssansa -täydellisemmin, kuin ennen. Sinä valitat hitauttasi ja sanot -jättäneesi terveysveden juonnan, ettei mielettömäin ihmisten seura -kokonaan estäisi sinua aikeestasi. Yhtä täydellisesti kuin hyväksyn -päätöksesi, yhtä sydämellisesti toivon onnea sinun aikeellesi -tunkeutua taivaan valtakuntaan ja vaikka itsessäsi aina heikkona, -kuitenkin Kristuksen armosta väkevänä ja voimakkaana saartaa sitä -luoksesi. Mietiskellessäni ja ajatellessani lausuntoasi, syttyy -minussa sydämellinen halu päästäkseni sellaiseksi, kuin minun -pitäisi olla. Minä kyllä jotenkin tiedän kuinka laitani pitäisi -olla -- mutta mikä minä olen? Kun toisinaan ajattelen useasti -kurittaneeni, muistuttaneeni, opettaneeni ja kehoittaneeni muita -ja katson itseäni, niin vapisen; sillä minä muistan sanat: kenelle -paljo on annettu, häneltä paljo vaaditaankin. Ihmeellistä kuitenkin, -että minä olen havainnut omat muille lausutut sanani ja puheeni -olevan salaman säteinä omassa sielussani ja pakottajana heittämään -sitä, mitä muissa soimasin, mutta samalta huomasin olevani siihen -voimaton. Ei mikään paremmin ja pontevammin vakuuta meitä sydämemme -synkeästä turmeluksesta, kuin hitaus rakkautta rakastamaan. Se on -jotakin aivan luonnotonta, ettei rakasteta. Täällä ei ole ketään -ihmistä, joka ei rakasta ja tahdo itseänsä rakastettavan. Mutta -minkätähden ei tahdota rakastaa Jesusta, joka ensin on meitä -rakastanut? Minkätähden ainoasti tämä käypi hitaasti, kun muutoin -rakkaus vanhempiin, lapsiin, vaimoon, ystäviin, hyväntekiöihin y.m. -on helppo asia, joka sujuu itsestänsä. Oi, kuinka syvälle olemme -vajonneet Aatamin lankeamisella! Ja olemmepa sittemmin varsin syvälle -itsemme vajottaneet lihallisuutemme tyydyttämisellä! -- Kuitenkin -olkoon Jumalalle ylistys hänen sanomattomista lahjoistansa! Armon, -avun, pelastuksen, elämän, valon, ojennuksen, voiman olemme saaneet -Jesuksen Kristuksen ansiolla. Sentähden saattoikin apostoli antaa -tämän kehoituksen: iloitkaat aina Herrassa; ja taas minä sanon: -iloitkaat! Fil. 4: 4. - -Maailma ja maailman omaisuudet ovat petolliset, ja mitä paremmin -opimme tuntemaan niitten tyhjyyttä ja arvottomuutta, sitä paremmin -ja helpommin käy myöskin niitten kieltäminen, etenkin kun jo -olemme saaneet maistaa Herraa, kuinka makea ja suloinen hän on. -Alinomainen rukouksissa seurusteleminen Herran kanssa ja pyhän -ehtoollisen ahkera nauttiminen ovat kaksi arvokasta välikappaletta -maun saamiseksi hänestä. Raamatun lukeminen tutkimalla, ikäänkuin -Herran silmäin edessä, antaa ihmeellisen voiman ja heräyksen. -Parin värsynkin hyvästi ajatteleminen, kun niitten annetaan olla -leipäpalana taskussa syötäväksi päivän pitkään, olen havainnut -kelvolliseksi välikappaleeksi pitämään oikeassa mielialassa. Silloin -saattaa tehdä paljon vähällä vaivalla. Tämä on suuri taito ja syvä -salaisuus, jota useammat eivät käsitä. Tässäkin saamme kuitenkin -havaita, ettei saatana anna asian edistyä häiritsemättä. Hän antaa -meidän pelästykseksemme kuulla ärjymistänsä. Kuitenkin pelastaa Herra -jumaliset kiusauksista. Pelastukoot sinä, minä ja meidän omaisemme ja -kaikki lähellä ja kaukana pahasta! - - Kornelius Rahmn. - -20. _Samalta_ 16 p. elokuuta 1825. - -Sydämestä rakastettu veljeni Kristuksessa! Sinun viimisen -tervetulleen kirjeesi 3 p:ltä tätä kuuta olen oikein saanut ja -siitä sinua sydämellisesti kiitän. Sen sisältö saattoi minun -hyvin iloiseksi, kun minä siitä huomasin lähetetyt rahat tulleen -sinulle ja Jumalan työn Suomalaisten sieluissa edistymän ja meidän -Herramme Jesuksen valtakunnan ja lunastettujen piirin levenemisen -olevan odotettavana sinun maanmiesten kesken. Mitä sinä neiti -Gripenberg'istä kirjoitat, nimittäin, että hän on oikealla -evangelisella tiellä, mutta samalla hyvin tunnokas, näyttää -osoittavan, että sinä katsot paljoa tunnokkaisuutta semmoiseksi, joka -ei aina ole olemassa evangelisella tiellä, eikä siihen kuulu. Se ei -koskaan saata olla tarkoituksesi, vaan pikemmin ajatuksiesi väärin -ilmoittaminen. Sillä mitä evangelisemmaksi sielu käy, veliseni, -sitä tunnokkaammaksikin se käy. Se kuuluukin Fil. 2: 12 _laittakaat -pelvolla ja vapistuksella, että autuaiksi tulisitte_. Autuaaksi -tekevä, elävä ja vaikuttava usko Herraan Jesukseen, palava rakkaus -häneen ja Hengen pantti pelastuspäiväksi ovat suuria ja kalliita -armolahjoja; ja kyllä semmoinen sielu on hyvin siunattu, ja se -onkin alkanut iankaikkisen elämän täällä alhaalla, ken on saanut -osan näistä lahjoista. Mutta mitä arvollisempi kalleus on, sitä -enemmän pelätään vahingoittaa tai hävittää sitä. Mitä autuaammalta -tuntuu rakkauden yhteydessä ja osallisuudessa oleminen, sitä -enemmän peloittaa sen katkeaminen ja vahingoittuminen. Katso, tästä -pelosta ja vapistuksesta tulee tunnokkaisuus, joka ei koskaan käy -liian suureksi. Kristillisyys ilman tunnokkaisuutta on epäiltävä. -Minä tiedän täällä olevan erään kristityiden lajin, joka kovin -paljon vastustaa, mitä he kutsuvat lailliseksi olemukseksi. Tämä -onkin jotakin varsin toista, kuin tunnokkaisuus, joka kuuluu -evangeliseen olemukseen. Se, joka uskoo Herraan Jesukseen ja palaa -rakkaudesta häneen, on jo uskon vanhurskauttama, ja _niin ei ole nyt -yhtään kadotusta niissä, jotka ovat Jesuksessa Kristuksessa, eikä -vaella lihan, vaan Hengen jälkeen._ Rom. 8: l. He ovat vapautetut -lain uhkauksesta, rangaistuksesta ja tuomiosta, mutta eivät sen -pitämisestä ja siitä huolimisesta. Sillä heitä on kutsuttu vaeltamaan -Jesuksen jälkiä, niinkuin hän vaelsi? Mutta kuinka hän vaelsi? Hän -täytti lain. Sinun tahtosi, Jumalani, teen minä mielelläni; ja sinun -lakisi on sydämessäni, Ps. 40: 9. Tämä oli hänen sanansa: Koko -lain pääsumma on rakkaus, ja Jesuksen elämä on kuva sen rakkauden -täytättämisestä. Kristuksen rakkaus pakottaa niitä, jotka häntä -rakastavat. Kaikki tämä todistaa tunnokkaisuutemme välttämättömästi -kasvavan samassa suhteessa suuremmaksi, mitä enemmän täydymme -Jesuksen rakkaudella. Laillinen olemus on orjallinen ja kuolettava -olemus, jota vastoin evangelinen tunnokkaisuus on todistuksena -sisällisesti uudessa ihmisessä olevan elämää ja voimaa. - -Nyt, veliseni, saan kertoa sinulle seurani kutsuneen minua lähtemään -Englantiin. Ehkä 14 päivässä, jos Jumala tahtoo, ennätän meritse -täältä Lontoosen. Minun täytyy jouduttautua myöhäisen vuoden ajan -vuoksi. Rukoile sydämellisesti Jumalaa minun ja omaisieni puolesta, -että matka olisi onnellinen ja Jumala veisi meidät kunniaksensa -sinne, missä parhaiten taidamme häntä palvella. Minä eroan -katkeruudella ystävistäni, joiden keskellä Herra on antanut minun -nauttia sanomatonta siunausta ja missä olen nyt saanut 2 vuotta -työskennellä sanassa ja opissa. Sinuakaan en voi enää suoraan -palvella. Sinä saat nyt kirjoittaa t:ri Paterson'ille. Ne 200 ruplaa, -jotka eräs täkäläinen hyvä ystävä on vuosittain sinulle luvannut, -olet saapa Paterson'in kautta. Uuden vuoden aikana ne saanet; minä -olen puuhaava siitä. Kun sinä Paterson'ille ilmoitat, missä sinä -aikana oleskelet, niin lähetetään rahat sinulle. Asuinpaikkani, jos -Herra minut hyvin Lontoosen auttaa, ilmoitan vastedes, jos sinä -tahtoisit kirjoittaa minulle. Kuitenkin uskon, että Paterson'kin -lähettänee kirjeet minulle, vaikka niitä en saane kaualle -käsiini. Kiitoksia nyt, rakas veljeni, kaikesta ystävyydestäsi ja -uskollisuudestasi. Näyttää siitä, kuin emme enää koskaan tässä -elämässä saisi persoonallisesti tavata toisiamme. Mutta olkaamme -Herramme Jesuksen rakkaudessa aina sidottuna yhtehen. Minä toivon -Herran vievän meidät yhteen kirkkaudessa. Nyt, Herra siunatkoon -sinua, vaimoasi ja lapsiasi, ja tehköön sinut Herrasi palveluksessa -uskolliseksi ja edistyväiseksi! Paterson, Boudon, Kjellström, rouva -Holmström ja kaikki muut rakkaat ystävät sanovat sinulle terveisiä. -Jesus olkoon sinun, omaisiesi ja kaikkein meidän kanssamme! Toivoo - - Kornelius Rahmn. - -21. _Porvoon tuomiokapitulin päätös_ 15 päivältä marrask. 1826. - -Porvoon tuomiokapitulin päätös niistä syytöksistä, joita -konsistorioon on esiintuonut sekä Liperin kirkkoherra, provasti -Niilo Juhana Perander v. 1820 silloisen apulaisensa, nykyisen -virkaatoimittavan vankihuoneen saarnaajan Svartholman linnassa -Henrik Renqvist'in muka tottelemattomuudesta ja ynseydestä -h:ra provastille ynnä muista, niin hyvin virantoimissa, kuin -muuallakin tehdyistä rikoksista, että myöskin Renqvist h:ra -provasti Perander'in huolimattomasta kirkkokurista sekä muista -laittomuuksista, kuin myös sikäläisen kiertokoulu-opettajan Antti -Hasselinin laiminlyödystä lasten opetuksesta sekä irstaisuudesta -ja tappelusta; joista tutkintoa pidettiin toimitetuissa provastin- ja -pispan-tarkastuksissa, kuin myös sanotun pitäjän arvoisassa -kihlakunnan oikeudessa, missä jutussa olivat (toimittajina) -Kaavin kirkkoherra, kontrahtiprovasti Samuel Kiljander ja Porvoon -seurakunnan virkaatoimittava pastori, lehtori maj. Kaarlo Elias -Alopaeus. Annettu Porvoossa 15 p. marrask. 1826. - -Tämän jutun asiapapereista tullaan tietämään seuraavaa: eräässä 8 -päivänä marraskuuta tehdyssä kirjoituksessa on Liperin kirkkoherra -h:ra provasti Niilo Juhana Perander valittanut sen aikaisen -apulaisensa Henrik Renqvistin ylenpalttisista parannus- ja -hartausharjoituksista myöhään iltasilla ja öillä sekä tuhmasta, -innostelevasta uutteruudesta, joka on puhjennut sopimattomiksi -lauseiksi yksin saarnatuolistakin, minkä ohessa h:ra provasti väitti -Renqvistin tahtovan tunkeutua h:ra provastin virkaan, järjestää, -säätää ja asettaa seurakunnassa h:ra provastilta kuulustamatta -sekä muutoin puheissa ja kirjoituksissa osoittaa h:ra provastille -ynseyttä ja muuta solvaisevaa kohtelua; jonka vuoksi h:ra provasti -monen esiintuodun syyn johdosta on pyytänyt muuttamaan Renqvistiä -pois sieltä sekä lykännyt konsistorion tutkittavaksi, mihinkä -rangaistukseen Renqvist tekeysi syylliseksi hänen esimiehelleen h:ra -provastille osoitetusta ynseydestä. - -Tämän ilmoituksen johdosta on konsistorio määrännyt asianomaisen -provasti-tarkastuksen, saadaksensa kaikesta tästä täydellisemmän -tiedon, kuin myös josko Renqvist Liperissä ollessaan on osoittanut -jotakin eriskummaisuutta opissa ja elämässä, sekä mistä ja -minkälaisesta syystä. Ja tämän toimituksen on Pohjois-Karjalan -provastikunnan kontrahtiprovasti, Kaavin kirkkoherra h:ra Samuel -Kiljander pitänyt 3, 4 ja 5 p. maaliskuuta v. 1821; jossa -tutkittaessa saatiin tietää, että sanotun seurakunnan jäsenet sekä -vanhat että nuoret jotenkin ovat edistyneet niin hyvin sisä- kuin -ulkolu'ussakin, sekä kristillisyytemme pääkappaleitten käsityksessä, -kuin myös papit ja seurakunta molemmin puolin todistivat, ettei -mitään erityisiä paheita seurakunnassa ollut olemassa. Muutoin -tarkastuspöytäkirja selittää: moni talollinen valitti sikäläisen -kiertokoulun opettajan Antti Hasselinin huolimattomuutta virassansa, -jota toiset taas vastustivat; usea seurakunnan säätyhenkilö ja -kansalainen ilmaisi toiveensa, että Renqvist muutettaisiin pois -muuanne, jota vastoin toiset pyysivät, että hän saisi jäädä -paikallensa; mainittu Renqvist 16 p. heinäkuuta samana vuonna käski -pois talollisen Heikki Tuhkusen, kotoisin Liperisalon kylästä, Herran -ehtoolliselta, vaikka kappalaisvainaa, varapastori Kekoni oli hänet -edellisenä päivänä ehtoolliselle kirjoittanut ja hän myöskin oli -rippisaarnassa ollut, jonka Renqvistkin silloin myönsi, ilmoittaen -sen tapahtuneen Tuhkusen irstaisuuden vuoksi; Renqvist asetti -provastilta kuulustamatta joka kylään viisikin tarkastusmiestä, -maikka semmoisia oli jo provasti ennen asettanut ainakin yhden -joka kylään, ja tästä Renqvistin toimesta olisi rettelöitä ja -epäluotettavia ilmoituksia syntynyt; Renqvist saarnoissansa olisi -käyttänyt tuimia, kovia ja sopimattomia lausetapoja; hän vielä -eräässä saarnassansa oli sanonut, ettei Vapahtaja etsinyt herrojen -ystävyyttä, eikä ottanut osaa heidän huveihinsa, jolla lauseella h:ra -provasti luuli Renqvistin tahtoneen panetella säätyhenkilöitä ja -siten herättää nurjuutta heidän ja alhaisemman kansaluokan välillä; -sama Renqvist muutamassa lukukinkerissä Liperisalon kylässä antoi -rangaista vitsalla erästä 15 vuotista poikaa kenkäparin varkaudesta; -Renqvist olisi eräälle osalle seurakunnan jäsenistä ilmoittanut -semmoisen ajatuksen kristillisyyden harjoittamisesta, että -kaikellainen maallinen työ olisi laiminlyötävä, jota vastoin heidän -ainoastaan olisi luettava, rukoiltava ja laulettava, ja Renqvist -kanteli h:ra provasti Perander'in huolimattomuudesta kirkkokurissa. - -Herra kontrahtiprovasti Kiljander'ilta vaaditussa ja edellä -sanotun tarkastuspöytäkirjan kanssa konsistorioon lähetetyssä -virallisessa lausunnossa asiasta, on h:ra kontrahtiprovasti -ilmoittanut huomanneensa Renqvistin vastauksissaan sekavaksi ja -horjuvaksi, mutta kuitenkin aivan ahkeraksi ja väsymättömäksi; -jonka ohessa h:ra kontrahtiprovasti lausui, että Renqvist niin -väkirikkaassa seurakunnassa, kuin Liperi, ehkä saattaisi aikaan saada -haaveksivaisuutta, koska yksinkertainen kansa helposti saattaisi -väärin ymmärtää hänen intonsa, joten pahennusta syntyisi, jonka -vuoksi h:ra kontrahtiprovasti katsoi Renqvistin pois muuttamisen -tarpeelliseksi, sekä luuli vankihuoneen saarnaajan viran hänelle -sopivimmaksi. Tämän lausunnon kanssa on h:ra kontrahtiprovasti -lähettänyt otteen eräästä piirilääkäri Juhana Modin'in 9 p. lokakuuta -v. 1819 tekemästä todistuksesta, joka osoittaa provasti Perander'in -silloin olleen kovin sairaana n.s. syyskuumeessa, jota hän oli -pitänyt oman kertomuksensa mukaan 11 viikkoa, sekä seuraavana vuonna -6 viikkoa horkassa, paitsi monta muuta sairautta; oli myöskin h:ra -kontrahtiprovasti ilmoittanut provasti Perander'in selittäneen, että -jos joku viime aikoina hänen virkavelvollisuuasiastansa ehkä olisi -laiminlyöty, niin se ei ole verkkaisuudesta eikä huolimattomuudesta -tapahtunut, vaan syynä on siihen ollut pitkittyvä sairaus, jonka -ohessa on ollut monta rasitusta, mitkä omat häntä vähän väliä -vaivanneet. - -Kun edellä nimitetyt asiapaperit tulivat 4 p. huhtik. 1826, esille -otettiin konsistoriossa saman kuun 11 p. eräs saman Renqvistin -allekirjoittama konsistorioon jätetty valituskirja, jossa -Renqvist syyttää provasti Perander'ia ei ainoastaan kirkkokurin -laiminlyönnistä, sanoen, että Liperin seurakunta olisi, kuin erämaa, -jossa taitamattomuus ja suurimmat paheet olisivat valloillansa, -vaikka h:ra provasti Perander oli tarkastuksessa sen kieltänyt; -vaan myöskin että: h:ra provasti on jättänyt lasten opetuksen -seurakunnassa irstaisimman ihmisen käsiin, semmoisen kuin Hasselin -oli; provasti Perander aivan harvoin saarnasi, ja kun hän -semmoista teki, hän ei saarnaisi parannuksesta, kääntymisestä, -uudestisyntymisestä, eikä yleisiä paheita vastaan, jotka olivat -tavalliset seurakunnassa; h:ra provasti on osoittanut ahneutta ja -häpeällistä voittoa; hänellä ei ollut tapana pitää rukoushetkiä, -ei edes silloinkaan, kun provasti oli pitäjällä; hän kieltäysi v. -1818 toimittamasta talollisen vaimon Anna Nupposen, Lehmonahon -kylästä, Kontiolahden kappelista, ripitystä, jonka luokse h:ra -provasti ylöskantomatkallansa oli saanut kaksi kutsumusta ja joka oli -kuollut saamatta Herran pyhää ehtoollista, ennen kun pappi sanotusta -kappelista, jonne h:ra provasti hakiaa käski, ennätti saapua; h:ra -provasti, samalla kun kunniallisellekin ihmiselle, antoi ehtoollista -eräälle seurakunnasta vastaiseksi suljetulle talolliselle Juhana -Puhakalle, Oravisalon kylästä. Tämän ohessa vaati Renqvist pitämään -parempaa tarkastusta, kuin h:ra kontrahtiprovasti Kiljander'in -toimittama, sanoen mainitun tarkastajan törkeästi erhettyneen -tässä tärkeässä toimessa, jottei Renqvist, eikä kukaan rehellinen -mies saattanut siihen tyytyä, koska ei h:ra kontrahtiprovasti -noudattanut semmoista tarkkuuta, kun kirkkolaissa käsketään, joten -kävi, ettei tarkastaja lasten kirkossa löytänyt osaamattomia ja -Herran ehtoolliselle päästämättömiä, ja ei myöskään kirkkokirjain -muistutuksista ole hankkinut tietoja asujanten tavoista, eikä -koetellut seurakunnan kristillisyyden tietoa, joka siellä olisi -huonolla kannalla; jota paitsi Renqvist ilmoitti, ettei hän pidetyssä -tarkastuksessa saanut vapautta puolustautua ja selvittäytyä siitä, -mitä hänestä oli kanneltu, jonka vuoksi hän nyt oli pakoitettu -puolustautumaan tarkastuksessa tehtyjä kanteita vastaan, joista -yhdestätoista puolustusseikasta kuuluu kymmenes näin: "Että minä -eräässä lukukinkerissä annoin vitsalla rangaista erästä 15 vuotista -poikaa, sitä käskin tehdä sentähden, kun ei poika osannut lukea vaan -sitä vastoin tehdä pahaa, jota hän kuitenkaan ei tunnustanut, johon -minä tahdoin häntä vitsalla pakoittaa, jotenka lukkarivirantoimittaja -Helenius, minun käskystäni antoi hänelle muutamia rapsauksia -ainoastaan paidan päälle." Paitsi tätä on Renqvist myötä liittänyt -luettelon 111 henkilöstä, jotka eivät olleet päästetyt Herran -pyhälle ehtoolliselle, vaikka niistä nuorimmat olivat syntyneet v. -1793, ja toisen luettelon 46 parista, jotka luvattomasti olivat -yhdessä eläneet ja siittäneet lapsia, sekä kolmannen luettelon 8 -säätyhenkilöstä, niitten joukossa h:ra provasti Perander, jotka -monena vuonna olivat laiminlyöneet käydä Herran pyhällä ehtoollisella. - -Näistä kuulusteltua, ovat herrat kontrahtiprovasti Kiljander ja -provasti Perander antaneet kirjalliset selityksensä. Edellinen -heistä sanoi, ettei hän katsonut tarpeelliseksi ryhtyä niin suureen -vaivaan jotta lukea läpi Liperin pitäjän kirkkokirjat, koska ei -seurakunta, eikä papistokaan kirkossa kysyttäessä antanut siihen -aihetta; ei myöskään h:ra kontrahtiprovasti katsonut tarvittavan -huolia niistä epävarmoista muistutuksista, joilla Renqvist oli -muka täyttänyt sanotun seurakunnan kirkkokirjat, melkein kaikki -ne, jotka eivät käyneet hänen hartausharjoituksissansa ja jotka -eivät ostaneet häneltä kirjoja, ovat muka saaneet aina jonkun -muistutuksen. Herra kontrahtiprovasti, vetäen todistukseksi, -jottei hänen tarkastuspöytäkirjansa ollut itsestänsä todistajana, -Pielisen kirkkoherra h:ra majisteri Abraham Strömmerin ja Kuopion -alkeiskoulun rehtorin h:ra majisteri Aaron Wenell'in, jotka -auttoivat h:ra kontrahtiprovastia koko toimituksessa, ilmoitti -h:ra kontrahtiprovasti muutoin, ettei Renqvist tahtonut antaa h:ra -provastin tutkia asiata, kun joku muistutus tehtiin, vaan heti -ensimmäisten sanojen lausuttua on hän sekaantunut siihen varsin -korkealla ja räikeällä äänellä; jonka tähden h:ra kontrahtiprovasti -oli pakoitettu käskemään häntä vaikenemaan, kunnes häneltä vastausta -vaadittaisiin, ja kun sitä häneltä vaadittiin, ei Renqvist ote muka -muuta sanonut, kuin mitä tarkastuspöytäkirjassa on; jonka vuoksi h:ra -kontrahtiprovasti lopuksi vaati Renqvistille laillista vastuuta hänen -perättömistä ja sopimattomista väitteistänsä. - -Herra provasti Perander on antamassansa selityksessä ilmoittanut, -että jos Renqvist on huomannut seurakunnan asukkaat osaamattomiksi, -niin luuli h:ra provasti vian oikeastaan olevan Renqvistin -tutkimistavassa, joka ei aina ollut selvin ja ystävällisin; -h:ra provasti on laillisessa järjestyksessä ruununpalvelioilla -oikeudessa käytättänyt ne rikokset ja paheet, jotka h:ra provasti -tunsi, eli jotka ovat selkeästi ilmaistut, mutta hän ei saattanut -huolia kulkupuheista ja perättömistä huhuista; eikä kovin monta -kirkkokuntaa liene, joissa seurakunta käyttäikse niin hiljaisesti -ja säädyllisesti, kuin Liperissä; ei koko h:ra provastin siellä -olo-aikana muuta, kuin yksi ainoa talollinen, ja sekin jo kauan -aikaa sitte, kanteli h:ra provastille Hasselinin jonkun kerran -olleen päissänsä, jolloin h:ra provasti myöskin vakaisesti käski -Hasselinin välttämään semmoista. Kyllä oli Renqvist muka vuonna 1820 -syyttänyt Hasselinia, mutta kun h:ra provasti vaati kantelioita h:ra -provastille ilmoittamaan, ja kun he eivät sitä tehneet, on h:ra -provasti epäillyt Renqvistin muka luottamattomista kaipauksista -kuuluttaaksensa kirkonkokousta tästä, etenkin kun Hasselin tämän -tähden kuulusteltua vakuutti olevansa aivan viaton, jonka myöskin -moni yhteisestä kansasta, joilta h:ra provasti hänestä kyseli, muka -todisti. Kaikkina suurina juhla- ja rukouspäivinä, sekä monena -sunnuntainakin on h:ra provasti muka saarnannut emäkirkossa, ja -kappelissa, niin usein kun h:ra provastin pastoraalitoimet sitä -sallivat; ettei h:ra provasti saarnannut parannuksesta y.m. ja -yleisiä paheita vastaan, ovat muka hävittömiä valheita, samoin -kuin kaipaus h:ra provastin ahneudesta; toimituksensa pitäjällä -ilmoittaa h:ra provasti aina alottaneensa ja lopettaneensa -rukouksella, jonka koko seurakunta saattaa todistaa. Ja mitä -talollisen Puhakan ripitykseen tulee, on häntä muka aina päästetty -ehtoolliselle yksinänsä sakastissa, niin kauan kun hän jaksoi tulla -kirkkoon, mutta sitte, kun Puhakka tuli vanhaksi ja voimattomaksi, -on sitä toimitettu sanotun talollisen kotona jolloin hän myöskin -on muka ollut tavallisesti yksinänsä, mutta muutamia vuosia ennen -kysymyksessä olevaa aikaa, on h:ra provasti ollessaan Puhakan -luona, joka silloin muutamain muitten vanhusten kanssa ilmoittihe -ripitettäväksi, antanut heille ehtoollista yhdessä, kun tilaisuus -ei muutoin sopinut, sekä ne toisetkaan eivät muka kieltäytyneet -Puhakan kanssa ruveta ehtoolliselle, jota ei h:ra provasti katsonut -laittomaksi, koska eivät asetukset muka säätäneet, kuinka salaripille -pantuja henkilöitä kotona ripitettäisiin, jolloin rippi ja -ehtoollinen, kun yleistä jumalanpalvelusta ei pidetä, katsottaisiin -enemmän yksityiseksi; minkä ohessa h:ra provasti ilmoittaa, ettei -hänellä muta ollut sanomista Puhakalle, joka 30 vuotta sitte -ensikerran lainkäynnin perästä nautti autuuden välikappaleita -muuta, kuin mitä toisillekaan. Myötäliitetyistä luetteloista ei -h:ra provasti ensimäistä saattanut verrata kirkkokirjoihin, koska -Renqvist ei ole merkinnyt sivua, jossa kysymyksessä olevat henkilöt -lienevät kirjoitettuina. Paitsi tätä oleskelee muka moni sanotuissa -luetteloissa nimitetyistä henkilöistä seurakunnan ulkopuolella, ja -yksi osa ei tullut kutsuttaissa; h:ra provasti ei sanonut tietävänsä, -josko Renqvist h:ra provastin käskystä tai muutoin huoleksi -saadaksensa osaamattomia asianmukaisesti opetetuiksi; ilmoittaen sen -ohessa, että jos Renqvist olisi käyttänyt sen ajan, jonka hän kulutti -kaikenlaiseen muuhun, heidän luonansa käymiseen ja opettamiseen, -niin hän olisi, h:ra provastin ajatuksen mukaan, ei ainoastaan -luetteloissa kirjoitetulta, maan myös kymmenen kertaa useammankin -saattanut opettaa ja päästää Herran ehtoolliselle. Samoin on muka -suurin osa toisessa luettelossa olemista parista h:ra provastin -toimesta, osaksi vihityt, osaksi oikeuteen vedetyt ja syytetyt, -osaksi on heidät ainakin ruununpalvelioille ilmoitettu, paitsi niitä, -jotka ovat estetyt avioliittoon menemästä, kun heillä ei ole papin- eikä -laillista pesänjakokirjaa; jota paitsi h:ra provasti ilmoitti -muutamien kysymyksessä olevien henkilöitten osaksi olevan seurakunnan -ulkopuolella, osaksi jo kuolleen ja osaksi vasta äsken tulleen -h:ra provastin tietoon, joten et vielä ole ennätetty heitä lakiin -vetää; kun myös useaa ainoastaan kulkupuheista, ilman kohtuullista -syytä ei saatettu ilmoittaa lailliseen vastuusen. Tämän ollessa on -h:ra provasti myös koettanut kumota ilmoitusta Herran ehtoollisen -laiminlyömisestä: luetellen muun muassa puolustamiseksensa, että -hän, osaksi sairauden tähden ei saattanut, osaksi odottaessa toisen -pappismiehen tuloa seurakuntaan Renqvistin sijaan jonka kanssa hän -oli riidassa, ei tahtonut mennä ehtoollisen nautintoon, ja että h:ra -provastilla niinmuodoin oli kirkkolain myöntämä syy; puolustautuen -myöskin syytökseen Anna Nupposen ripittämisen laiminlyömisestä. - -Kun konsistorio sittemmin 24 p. lokakuuta 1821 esille otti tämän -asian, päätti konsistorio suullisesti kuulustella Renqvistiltä -muutamia hänen kirjoissaan olevia seikkoja; jonka tähden Renqvistiä -kutsuttiin konsistorioon, jonne hän muutaman ajan kuluttua saapui -14 p. elokuuta 1822, ja häntä kuulusteltiin, niinkuin pöytäkirja -osoittaa. Sen jälestä näki konsistorio selvityksen asianomaisissa -oikeuksissa olevan tarpeen seuraavista seikoista: 1:ksi josko -kiertokoulu-opettaja Hasselin niinkuin Renqvist ilmoittaa, on -alinomaa juovuksissa ja tappelee kylissä; 2:ksi kieltäysikö h:ra -provasti Perander, kun häntä v. 1818 kahdesti kutsuttiin antamaan -ehtoollista eräälle sairaalle, Anna Nupposelle, Lehmonahon kylästä, -Kontiolahden kappelista, sanottua tointa tekemästä, ja miten se -tapahtui, sekä kuinka kaukana mainittu kylä on siitä paikasta, jossa -h:ra provasti silloin oli saatavillansa, ja kuinka pitkä matka -Kontiolahden kappalaisen puustellista olisi sairaan silloiselle -asumaseudulle; 3:ksi josko pappismies Renqvist lukukinkerillä -koetteli pakoittaa erästä 15 vuotista poikaa tunnustamaan -näpistämistään, ja 4:ksi josko Renqvistin ehtoollispöydästä pois -käskemä talollinen Heikki Tuhkunen oli pyhälle sakramentille -kirjoitettu ja rippisaarnassa ollut sekä kuinka häntä oikeastaan -ajettiin, ja kuinka oli laita Tuhkusen juoppouden kanssa. - -Sillä välillä ja ennenkun tämä tutkinto saatiin loppuun, on h:ra -tohtori, pispa ja ritari Juhana Molander 23, 24, 25 26 ja 27 p. -helmik. 1823 toimittanut säännöllisen pispantarkastuksen sanotussa -pitäjässä. Siinä havaittiin seurakunnan vanhimpain jäsenten, -niin paljo kuin saatettiin koettaa, omaavan selvän käsityksen -uskonoppimme päätotuuksista ja välttävän taidon sisä- ja ulkolu'ussa, -sekä että nuoremmat yleisesti ovat osanneet tavata, selvästi -lukea kirjasta ja ulkoa Lutherin pienen katekismon, silloin myös -seurakunta antoi kunnioittavan todistuksen h:ra provasti Perander'in -virantoimituksesta ja ansiollisesta käytöksestä; jonka ohessa usein -sanottu h:ra provasti vakuutti totisen Jumalan palveluksen olevan -yleisen useammassa seurakunnan jäsenessä, mutta valitti semmoisiakin -löytyvän, jotka tarvitsevat muistutuksia ja laillista kuritusta. -Sanotussa tilaisuudessa on myöskin selvinnyt, että kirkkokirjat -olivat täytetyt muistutuksilla, joita Renqvist on tehnyt ja jotka -sisälsivät suuremmaksi osaksi perättömiä kanteita. Usein sanotussa -tarkastuksessa on h:ra tohtori, pispa ja ritari esiin tulleesta -syystä muistuttanut Renqvistiä kirjoittamaan saarnojansa, sekä -vaadittaessa antamaan h:ra provasti Perander'ille kirjoituksensa -tarkastettavaksi. Muutoin oli talollinen Rautiainen ilmoittanut, -että pappismies Renqvist haettaessa oli kyllä tullut ripittämään -Kaarlo Kaarlonp. Kolehmaista, Kaatamon kylästä, joka oli sairaana, -sekä että sairas Renqvistin rukouksia pidettyä ja kolme virttä -laulettua, jolla ajalla sairas oli polvillansa, oli pyytänyt -Renqvistiä antamaan itsellensä ehtoollista, mutta että Renqvist -kielsi, käskien häntä odottamaan seuraavaan päivään, jota ennen -sairas oli yöllä kuollut; tämän ilmoituksen Renqvist tunnusti, vaan -samalla sanoi sairaan olleen äkkipikaisessa hourauksessa, jonka -vuoksi Renqvist näki täytyvän kieltää häneltä ehtoollisen, josta -seikasta konsistorio 26 p. maalisk. 1823 on myöskin pyytänyt arvoisan -kihlakunnan oikeuden tutkimusta. Tämän jälkeen, ja alammaisuudessa -seuraten hänen keisarillisen majesteettinsa armollista käskyä, -jonka on antanut hänen ylhäisyytensä ministeri-valtiosihteeri, -salaneuvos ja ritari kreivi Rehbinder kirjoituksessa 2 p. elok. -1823, on Renqvist eroitettu Liperistä ja määrätty varasaarnaajaksi -Porvoon kaupunkiin, sekä sen jälkeen virkaatoimittavaksi rehtoriksi -sanotun kaupungin alkeiskouluun (pedagogi). Sen jälestä oli arvoisa -kihlakunnanoikeus lopullisella päätöksellä 7 p:ltä lokak. 1823 -lopettanut tutkimuksensa ja määrännyt Renqvistin valtiovalan (edföre) -rikkojana vankeuteen, kunnes konsistorio, jonne sanottu oikeus on -lähettänyt asiakirjat, Renqvist'istä tarkemmin määräisi. Tämmöisenä -lykkäsi konsistorio asian korkea-arvoisen keisarillisen Waasan -hovioikeuden valistuneesti päätettäväksi, josko arvoisa kihlakunnan -oikeus on tässä asiassa tehnyt oikein lain mukaisesti; jonka jälestä -yllämainittu oikeus on määrännyt Renqvistin vapautettavaksi, ja, -asianomaisia kuulusteltua ja heiltä selityksen saatua, päätöksellä -14 p:ltä heinäk. 1824 käskenyt kihlakunnan oikeuden uudestaan -ottaa asia likemmin tutkiaksensa ja käytelläksensä sekä saattaa se -lopulliseen päätökseen. Sen perästä sanottu oikeus päätöksellänsä -24 p. tammik. tänä vuonna on lopettanut sanotun tutkimuksen, sekä -lähettänyt pöytäkirjat, kuin myös edellisen juttukirjan tänne, mitkä -kaikki asiakirjat konsistoriossa julkaistiin 15 p. viime kulunutta -maaliskuuta. - -Tällä välin oli Renqvist'istä varapastori Kaarlo Augusti -Molander Ilomantsista 16 p. marrask. 1824 konsistorioon tehdyssä -kirjassansa ilmoittanut, että hän matkoillansa Porvoosta Liperin -pitäjän kihlakunnan oikeuteen, on pitänyt luvattomia kokouksia -jumalisuusharjoitusten toimittamiseksi kaukaisissa kylissä sanotussa -Ilomantsin seurakunnassa josta Renqvistiä on kuulusteltu ja hän -vastauksensa antanut, sekä varapastori Molander vastauksinensa -sisään tullut. Tällä ajalla oli myöskin hänen ylhäisyytensä -Suonten kenraalikuvernööri ja ritari monessa ritarikunnassa, -korkeasti-vapaasukuinen h:ra Arsenij Zakrevskij kirjoituksessansa 29 -p. heinäk. (10 p. elok.) 1825 tuomiokapituliin ilmoittanut, kuinka -hänen ylhäisyytensä 2 p. sanotussa kuussa virkamatkallansa Porvoon -kaupungissa on saanut tietää, että eri-uskoisesta haaveksimisesta -konsistorion katsantoon ja silmälläpitoon pantu ja sikäläiseen -alkeiskouluun opettajaksi asetettu pappismies Renqvist olisi, -niinkuin hänen ylhäisyydelleen ilmoitettiin, vielä jatkanut sekä -kaupungissa että ympäristössä olevissa maaseurakunnissa, joissa -hän toisinaan käypi, salaisien kokousten pitämistä; jonkatähden -hänen ylhäisyytensä toivoi, että tuomiokapituli antaisi tästä ensi -tilassa hänen ylhäisyydellensä tarkan kertomuksen. Tämän johdosta -kuulusteltiin Renqvistiä konsistoriossa suullisesti ja hänen siinä -antamansa selityksen johdosta vaadittiin selvitystä Liljentaalin -kappalaiselta, varapastori Lauri Tallqrenilta, joka sen on antanut. - -Tämän jälestä kunink. kirjeen Turun tuomiokapitulille 29 p. -maalisk. 1751 ja kunink. julistuksen johdosta 24 p. tammik. 1781 -koskeva uskonnonvapautta, on konsistorio lykännyt korkea-arvoisen -keisarillisen Waasan hovioikeuden tutkittavaksi, kuinka -Renqvistiä vastaan ilmoitettujen uskonnollisten juttujen kanssa -on meneteltävä, ja on keisarillinen hovioikeus tämän johdosta -arvoisalla kirjoituksellansa 2 p. viime kulunutta toukokuuta antanut -tuomiokapitulille tietää, ettei keisarillinen hovioikeus nähnyt tämän -asian olevan sitä laatua, jotta keisarillisen hovioikeuden tarvitsisi -välittömästi puuttua siihen. - -Ylläsanotun kuulustelemisen johdosta pantiin Renqvist vastaiseksi -myöskin päätöksellä 15 p:ltä elok. 1825 tottelemattomuudestansa -Porvoossa ollessa väliaikaisesti virattomaksi, jonka hankkeen Turun -arvoisa keisarillinen hovioikeus päätöksellänsä 19 p. huhtik. tänä -vuonna, Renqvistin tekemän valituksen johdosta ja asiassa erittäin -esiintulleitten seikkojen perustuksella on hyväksi nähnyt kumota. -Tätä seuraten asetti konsistorio Renqvistin taas papinvirkaa -toimittamaan, ja kun hän nähtiin sopimattomaksi edellä sanottuun -opettajan virkaan alkeiskoulussa, määrättiin hänet ylimääräiseksi -tuomiokapitulin apulaiseksi täällä auttamaan toimitettavien puhtaaksi -kirjoittamisessa, sekä samalla toimittamaan papinvirkaa Porvoon -kaupungissa pastorin silmälläpidolla. - -Sen jälkeen on Porvoon seurakunnan virkaatoimittava pastori, h:ra -lehtori maisteri Kaarlo Elias Alopaeus 22 p. viime kesäkuuta -konsistorioon tehdyssä kirjoituksessa valittanut Renqvistin -osoittaneen tottelemattomuutta ja halveksimista niille käskyille, -joita h:ra lehtori oli hänelle virkansa puolesta antanut. Tämän -tähden Renqvist, jonka konsistorio alammaisesti totellen hänen -keisarillisen majesteettinsa kaikkein armollisinta käskyä, -armollisessa kirjoituksessa 16 p:ltä kesäk. tänä vuonna, on määrännyt -virkaatoimittavaksi vankihuoneen saarnaajaksi Svartholman linnaan, -mistä hänellä ei ollut oikeutta muualla käydä, on selityksensä -antanut, sekä h:ra lehtori Alopaeus'en vastaus siitä sisään -tullut, vaatimuksella Renqvist'ille rangaistusta hänen ynseästä -kirjoitustavastansa. - -Mitä täten on asiassa tapahtunut sekä asian juttukirjat muutoin -sisältävät, on konsistorio, niissä osissa, jotka konsistorion -ratkaistavaksi saattavat kuulua, lopulliseen tutkintoon ottanut. Ja -mitä nykyään virkaatoimittavaa vankihuoneen saarnaajaa Renqvistiä -vastaan nostettuihin kanteisiin tulee, on konsistorio kyllä -nähnyt selkeäksi, että sanottu pappismies on jättänyt talollisen -Kaarlo Kaarlonp. Kolehmaisen ripittämättä, vaikka hän, muutamain -todistajain kertomuksen mukaan, oli Renqvistin tultua aivan -selvässä tunnossansa; mutta kun Renqvist itse väitti ja monen muun -vierasmiehen todistuksilla vahvisti sairaan olleen äkkipikaisessa -hourauksessa, ja kun pappismiestä semmoisessa tilaisuudessa ei saata -pakoittaa sakramenttiä jakamaan; ei konsistorio saata siis sentähden -päättää Renqvistiä lailliseen syyhyn, vaikka konsistorio katsoo -hänen, joka hyvin kauan tässä tilaisuudessa on vaivannut sairasta, -käyttäytyneen typerästi ja sopimattomasti; samoin ei konsistorio -saata jättää Renqvistille viaksi lukematta, että hän ehtoollista -jakaessa on pois ajanut ehtoollispöydästä talollisen Tuhkusen, jota -hän jälestäpäin olisi saattanut nuhdella, jos hänellä siihen olisi -laillista syytä; hän on v. 1820 syksyltä muutamassa lukukinkerissä -talollisella Niilo Mertosella Liperisalon kylässä virassansa -väärin käyttäytynyt, kun hän ei ole ainoastaan sallinut, vaan -omassa antamassaan selityksessä on maininnut, ja tuomiokapitulissa -suullisissa tutkinnossa, jossa häntä siellä pidettiin, myöntänyt -antaneensa lyödä mökkiläisen poikaa Ihalaista, tahtoessaan saada -häntä tunnustamaan kenkäparin varastamista, jonka Renqvistin -erhetyksen on myöskin kuulusteltu vierasmies, aprakkakirjuri Alopaeus -valalla vahvistanut, vaikka Renqvist sitte kihlakunnan oikeudessa 1 -p. huhtikuuta v. 1825 väitti tämän oman ilmoituksensa muka olevan -valheellisen ja sen tapahtuneen, kun hän ei luullut semmoisen -käytöksen oleman rikoksen; ja kun konsistorio muutoin on nähnyt -selväksi, että Renqvist vastoin kirkkolain 19 lu'un 19 §:n sääntöä -on vaeltanut ympäri ja pitänyt hartausharjoituksia seurakunnissa, -joihin häntä ei ollut valtuutettu papinvirkaa toimittamaan, sekä että -hän on osoittanut tottelemattomuutta ja ylenkatsetta esimiehensä -käskyille, sekä malttamattomilla, perättömillä ja todistamattomilla -muistutuksilla täyttänyt Liperin pitäjän kirkkokirjat, kuin myös -saarnoissansa on käyttänyt sopimattomia lauseita ja selityksissänsä -puhunut kahdannepäin, niin katsoo konsistorio kohtuulliseksi, että -Renqvistin pitää kaikesta tästä saada tuomiokapitulissa vakaisia -nuhteita muistutuksella, että hän semmoisia ja muita erhetyksiä -tästä tähtien välttäisi, jos hän tahtoo pysyä papinvirassa. Ja -kun useasti mainittu pappismies muutoin on osoittanut silloiselle -likimälle esimiehellensä h:ra provasti Perander'ille ynseyttä ja -loukkaavalla tavalla kohdellut häntä, sekä h:ra kontrahtiprovasti -Kiljander'ista esiin-tuonut perättömiä syytöksiä hänen toimittamansa -provastitarkastuksen johdosta, joiden valheellisuus on -pispantarkastuksessa selville saatu; kuin myös hän on käyttänyt h:ra -lehtori Alopaeus'esta sopimatonta kirjoitustapaa; sentähden näkee -konsistorio oikeaksi määrätä Renqvistiä tuomiokapitulissa julkisesti -anteeksi pyytämään jokaiselta, h:ra provasti Perander'ilta, h:ra -kontrahtiprovasti Kiljander'ilta ja h:ra lehtori Alopaeus'elta. - -Mitä taas niihin syytöksiin tulee, joita nykyinen vankihuoneen -saarnaaja Renqvist on ilmoittanut h:ra provasti Perander'ista, niin -ei konsistorio näe sanottua provastia saatettavan syylliseksi tehdä -laiminlyödystä kirkkokurista tahi siitä, että hän on ripittänyt -salaripille määrätyn talollisen Juhana Puhakan yhdessä muitten, hänen -kotonansa olevain henkilöitten kanssa; ja Oikeudenkäynti Kaaren 17 -lu'un 32 § nojalla, vertailtu kuninkaalliseen asetukseen 20 p:ltä -tammik. 1779, monen paikat; muuttamisesta yleisen lain säännöissä, ei -konsistorio myöskään näe saatettaman määrätä h:ra provastia laissa -säädettyyn vastuuseen Anna Nupposen ripittämisen laiminlyömisestä, -koska tämä h:ra provastin rikos on tapahtunut enemmän kuin kaksi -vuotta ennen sen ilmiantamista; mutta konsistorio ei saata jättää -h:ra provastia ystävällisesti virkakirjeellä muistuttamatta, että -vasta-edes ankaramman vastuun välttämiseksi paremmalla ahkeruudella -hankkisi tiedon sairaitten tilasta, joitten luo häntä kutsutaan, ja -heidän kaukaisuudestansa hänestä tai muista pappismiehistä, ennen kun -hän luoksensa lähetettyjä hakijoita neuvoo muuanne menemään, samoin -myös muistutetaan opettajan velvollisuudesta, ettei hän vastaisesti -jättämällä ehtoollisella käyntiänsä anna aihetta uskomaan hänen -halveksivan kalliitten armonvälikappaleitten nautitsemista. - -Mitä Renqvistin kiertokoulu-opettajan Hasselin'in viran -laiminlyömisestä, juoppoudesta ja tappelusta tekemiin kanteisin -tulee, niin ei konsistorio katso hänestä toteen näytetyksi semmoisia -virkavirheitä, joiden vuoksi häntä konsistorio saattaisi välittömästi -vastuusen määrätä; se kun onkin seurakunnan pastorin katsottava, -että kiertokoulun-opettaja virkansa säännöllisesti hoitaa ja muussa -tapauksessa hänen kanssansa laillisesti meneteltävä. - -Ja mitä lopuksi lainkäyntikulunkeista tehtyihin anomuksiin tulee, -niin ovat h:ra provasti Perander sekä virkaatoimittava vankihuoneen -saarnaaja Renqvist puolekkain kumpikin maksavat sen, kantajalle, -taloudenjohtaja h:ra Juhana Heikki Gustafsson'illa kihlakunnan -oikeuden tuomitseman palkinnon, sanotun taloudenjohtajan tässä -jutussa saamista juttukulunkeista, yhteensä neljäkuudetta ruplaa -kuusiseitsemättä kaksikolmattaosaa kopekkaa hopeassa; jota paitsi -Renqvist velvoitetaan maksamaan lunastus niistä tämän päätöksen -kappaleista, jotka annetaan h:ra kontrahtiprovasti Kiljander'ille -ja h:ra lehtori Alopaeus'elle, heille kummallekin kolme ruplaa -neljäkolmatta kopekkaa samaa rahaa; mutta talollisen Heikki Tuhkusen -sekä virkaatoimittavan vankihuoneensaarnajan Renqvistin molemmin -puolin tehdyt anomukset lainkäyntikulunkien palkitsemisesta katsoo -tuomiokapituli asian laadun suhteen kohtuullisiksi kumota. - -Kuninkaallisen kirjeen 7 p:ltä jouluk. 1787 § 5:n johdosta lykätään -tämä päätös nöyryydessä korkea-arvoisen keisarillisen Waasan -hovioikeuden tarkempaan, hyvin oikeaan tutkintoon, sekä siinä -tarkoituksessa lähetetään armossa määrätyssä ajassa keisarilliseen -hovioikeuteen tämän päiväisen tuomiokirjan sisältö, arvoisan -kihlakunnan oikeuden tutkintopöytäkirja ja päätös sekä muut tähän -juttuun kuuluvat asiapaperit. Sen ohessa konsistorion lähetettävässä -kirjeessä on nöyryydessä ilmoitettava, että konsistorio antaa -h:ra lehtori Alopaeus'elle kappaleen tätä päätöstä, sekä erittäin -toimitetaan kuusi kappaletta niistä, nimittäin yksi hänen -keisarillisen majesteettinsa käskynhaltialle Kyminkartanon läänissä, -annettavaksi virkaatoimittavalle vankihuoneensaarnaajalle Henrik -Renqvistille, sekä viisi hänen keisarillisen majesteettinsa -käskynhaltialle Savon ja Karjalan läänissä, annettavaksi h:ra -kontrahtiprovasti Kiljander'ille, h:ra provasti Perander'ille, -kiertokoulun-opettaja Hasselin'ille, talolliselle Heikki -Tuhkuselle ja asian kantajalle taloudenjohtaja ja ruununnimismies -Gustafsson'ille, jokaiselle kappaleensa, joista heidän on antaminen -saantikuitit, mitkä konsistorio sitte, niitten tänne tultua, lähettää -sanottuun keisarilliseen hovioikeuteen. - -Tähän päätökseen tyytymätön saapi 8 §:n ylempänä mainitun 1787 -vuoden kuninkaallisen kirjeen mukaan antaa valituksensa arvoisaan -keisarilliseen Waasan hovioikeuteen joko itse tahi hänen laillinen -asianajajansa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tästä osan -saatuansa, ja samalla näyttää todistuksen päivästä, jolloin se -hänelle annettiin; tyytymätön asianomainen on myös velvollinen -keisarillisen Waasan hovioikeuden yleisten säännösten 6 p:ltä -toukok. ja 10 p:ltä jouluk. 1819 ja Oikeudenkäynti Kaaren 15 lu'un -4 ja 10 §§:n mukaan virheettömästi laillisen vastuun ja seurauksen -uhalla varustamaan sanottu asianajajansa laillisella valtuuskirjalla -jutun valvomiseksi keisarillisessa hovioikeudessa, sekä sen -ohessa jättämään kaikki tästä asiasta konsistoriossa näyttämänsä -asiakirjat ja todistukset, kuin myös konsistorion tässä asiassa -antamat pöytäkirjat ja päätökset, samalla myös ne asiapaperit, jotka -sanotuissa kirjoissa ovat hänen puhevaltansa perusteeksi mainitut; -ja jos syyttävä asianomainen, joka ei laillisessa määrä-ajassa lain -ja asetuksien mukaan korkea-arvoiseen keisarilliseen hovioikeuteen -anna aikomaansa muutoksen anomusta valitetun päätöksen kanssa ja -muine siihen kuuluvine lisäyksineen, mutta ynnä, jättäen epäyskirjan, -sanoo syynä olleen erinäisiä ja välttämättömiä esteitä, ettei hän -saattanut sitä kaikin puolin täyttää, on hänen ilmoittamansa este, -hänen keisarillisen majesteettinsa armollisen asetuksen 4 p:ltä -kesäk. 1817 mukaan, asianomaisen tuomarin, julkisen notarion, -papin, ruununpalvelian tahi muiden seudulla olevien uskottavain -henkilöitten kirjallisella todistuksella vahvistettava, minkä jälestä -on korkea-arvoisen keisarillisen hovioikeuden tutkittava tämmöisen -todistuksen arvo ja onko tyytymättömän asianomaisen puhevalta -siinä katsottava säilytettäväksi taikka ei. Vuosi ja päivä edellä -kirjoitettu. - - Juh. Borgström. G. H. Forsius. - Kaarlo Gust. Ottelin. Henr. Juh. Lindström, - C. M. Kjellman. - -22. _Waasan hovioikeuden päätös_ 11 p:ltä jouluk. v. 1827. - -Keisarillisen Waasan hovioikeuden, Suuriruhtinanmaan Suomessa, -päätös kihlakunnanoikeudessa Liperin pitäjässä ja Kuopion läänissä -tutkitusta sekä saman oikeuden ynnä Porvoon tuomiokapitulin -tuomitsemasta jutusta, jossa sanotun pitäjän kirkkoherra, provasti N. -J. Perander ja talollinen Olli Rautiainen ovat kantaneet nykyisestä -virkaatoimittavasta vankihuoneen saarnaajasta Svartholman linnassa -Henrik Renqvist'istä, kuin myös siitä kanteesta, jonka Renqvist on -nostanut provasti ja kirkkoherra Perander'ista erinäisten rikosten -ja erhetysten vuoksi pappisviran toimittamisessa, ja tämän kanssa -yhteydessä tehdystä Renqvist'ille vastuun vaatimuksesta, kun hän -lukukinkerissä v. 1820 syksyllä on muka antanut kurittaa alaikäistä -mökkiläisen poikaa Juhana Antinpoika Ihalaista, saadaksensa Ihalaista -tunnustamaan hänestä silloin ilmoitettua näpistysrikosta ja sen -kautta valtio-valan rikkonut; missä asiassa kihlakunnan oikeus -ja tuomiokapituli ovat lausuneet mietteensä, niinkuin alempana -tarkemmin ilmoitetaan, sekä tuomiokapituli on lähettänyt päätöksensä -keisarillisen hovioikeuden tarkastettavaksi; jonka jälestä niin -hyvin provasti Perander kuin virkaatoimittava vankihuoneen saarnaaja -Renqvist'kin ovat lähettäneet asiasta muistutuksensa. Waasassa 11 p. -jouluk. 1827. - -Tutkinnot ja juttuun kuutuvat asiapaperit osoittavat: että provasti -ja kirkkoherra Perander eräässä tuomiokapituliin 8 p. marraskuuta -v. 1820 antamassaan kirjoituksessa valittaa muun muassa Renqvistin, -joka sinä aikana oli apulaisena provasti Perander'illa Liperissä, -osoittaneen provastille ynseyttä ja halveksivaisesti kohdelleen -häntä ja kieltäytyneen toimittamasta hänen antamiaan käskyjä; jonka -johdosta tuomiokapituli on määrännyt provasti-tarkastuksen, joka on -pidetty 3, 4, ja 5 p. maalisk. v. 1821, missä Renqvististä taas on -kanneltu, että hän 16 p. heinäk. v. 1820 Herran ehtoollista jakaessa -Liperin pitäjän emäkirkossa on pois käskenyt ehtoollispöydästä -talollisen Heikki Tuhkusen, vaikka tämä varapastori Kekoni-vainaan -ehtoollisvieraaksi kirjoittamana oli ollut rippisaarnassa; että -Renqvist saarnoissansa on käyttänyt sopimattomia ja loukkaavia -lauseita, sekä että Renqvist syksyllä v. 1820 pidetyssä -lukukinkerissä talollisella Niilo Mertosella Liperinsalon kylässä -joukon läsnä ollessa edellä sanotulla tavalla on koettanut saada -alaikäistä Juhana Antinpoika Ihalaista tunnustamaan talollisen -Juhana Kuren hänestä silloin ilmoittamaa näpistelyä; jota paitsi -ei ainoastaan talollinen Olli Rautiainen Liperin pitäjässä v. -1823 pidetyssä pispantarkastuksessa ole ilmoittanut Renqvistin, -vaikka häntä 25 p. helmik. samana vuonna oli kutsuttu ripittämään -talollista Kaarlo Kolehmaista, joka makasi heikkona sairaana, -hartausharjoituksilla kuluttaneen ajan ja lykänneen toimituksen niin -pitkälle, että Kolehmainen on kuollut, saamatta armonvälikappaleita, -vaan myöskin ilmoitettiin sanotussa pispantarkastuksessa -Renqvistin kirkonkirjoihin kirjoittaneen perättömiä muistutuksia -ja kanteita; tämän ollessa on kontrahtiprovasti ja kirkkoherra -Samuel Kiljander vaatinut tuomitsemaan Renqvistiä vastuusen -siitä, kun hän erittäin syytti provastin tehneen virheitä edellä -sanotussa provastitarkastuksessa; jonka jälestä ja sitte kun -Renqvist tuomiokapituliin valitti provasti Perander'in pitävän -kiertokoulunopettajana Liperin pitäjässä erästä henkilöä, Antti -Hasselinia, joka, ollen juomari ja muutoin elämältään siveydetön, -ei olisi sovelias lasten opettamiseen; ja että provasti, vaikka -hän 11 p. helmik. v.1812 oli saanut 2 eri kutsumusta ripittämään -talollista Pentti Sinkkosen vaimoa Anna Nupposta, on yhtä kaikki -kieltäytynyt sitä tekemästä, joten on käynyt niin, että Anna Nupponen -on kuollut saamatta pyhää ehtoollista; ettei provasti Perander -jakaessansa armonvälikappaleita talolliselle Juhana Puhakalle, joka -törkeistä rikoksista oli määrätty salaripille, noudattanut siinä -määrättyä sääntöä, ja että provasti itse oli laiminlyönyt saman aikaa -käydä Herran ehtoollisella sekä muutoin tuntuvasti laiminlyönyt -kirkkokurin seurakunnassa; niin on määrätyn kantajan Kaavin pitäjän -nimismiehen, talouden johtajan Juhana Heikki Gustafsson'in ja -konsistorion valitseman asiamiehen, varapastori Martti Kiljander'in -läsnä ollessa tutkintoa Liperin pitäjän kihlakunnan oikeudessa tästä -asiasta pidetty, sekä on sanottu oikeus 7 p. lokak. v. 1823 päättänyt -asian lopullisen tuomitsemisen tuomiokapitulin tehtäväksi; jonka -jälestä keisarillinen hovioikeus konsistorion 12 p. marraskuuta -mainittuna vuonna tekemän ilmoituksen sekä niiden Renqvistin -antamien muistutusten johdosta, joita hän teki kihlakunnan oikeuden -14 p. heinäk. v. 1824 toimittamasta päätöksestä, pyytäen kumoamaan -sanotun oikeuden ei ainoastaan edeltä sanottuna päivänä annettua -lopullista lausetta Renqvistin asiasta, vaan myöskin samana vuonna -17 p. maalisk. ja 18 p. huhtikuuta tehtyjä päätöksiä, lykkäsi esiin -tulleista syistä asian taas kihlakunnan oikeuteen, jonka uudestaan -on pidettävä tutkinto ja estämättä entisiltä toimiltansa lausuttava -mielipiteensä asiassa. - -Sitte kun tällä tavalla käsketty tarkempi tutkinto oli pidetty, on -kihlakunnan oikeus päätöksellä 24 p:ltä tammik. viime vuonna hyvin -nähnyt Renqvistiä tuntuvasti vaivatun kanteella, että hän on antanut -kurittaa Juhana Antinpoika Ihalaista saattaaksensa häntä tunnustamaan -hänestä kannettua näpistely-rikosta; kun Renqvist kielsi hänen -aikomuksensa olleen siten pakottaa Juhana Ihalaista tunnustamaan, -ei häntä saatettu, niinkuin kanneltiin, syyttää valtiovalan -rikkomisesta, jonka tähden Juhana Ihalaisen isän ja holhoojan -mökkiläisen Antti Ihalaisen vaatimaa lainkäyntikulunkien palkkioa -ei myöskään saatettu päättää; tämän ohessa talollisesta Heikki -Tuhkusesta tehty syytös, että hän on silloin ollut juovuksissa, -kun Renqvist häntä ehtoollispöydästä pois käski, kun laillista -todistusta ei tästä ole saatettu näyttää, on Tuhkunen vastuusta -vapaaksi päästetty; joten kihlakunnan oikeus on Renqvistin määrännyt -kantajalle nimismies ja taloudenjohtaja Gustafssonille maksamaan, ei -ainoastaan kaksi kolmannesta hänen kyydistänsä ja ruokarahastansa -edellisessä käräjässä ollessa yhdeksällä-toista ruplalla -yhdeksälläkymmenellä kahdeksalla kahdella-kolmasosa kopekalla, vaan -myöskin viimisestä tutkinnosta lasketut kulungit, neljälläneljättä -ruplalla ja kahdeksalla-seitsemättä kopekalla, kaikki hopeassa; ja -on Porvoon konsistorion määrättävä niistä kulungeista, joita on -tehty tutkittaessa provasti Perander'ista ja vankihuoneen saarnaaja -Renqvististä ilmoitettuja virkavirheittä: josko Perander'ia -katsottiin velvolliseksi osaa ottamaan niitten maksamisessa, sekä -samalla ilmoittakoon mielipiteensä niitten lainkäynti-kulunkien -maksamisesta, joita Renqvist ja Heikki Tuhkunen asiassansa vaativat. - -Sillä välillä ja ennen asian joutumista konsistorion tutkittavaksi, -on siellä kanneltu Renqvististä, että hän Ilomantsin seurakunnassa -v. 1824, sekä seuraavana vuonna Porvoon kaupungissa ja Liljentaalin -seurakunnassa on pitänyt luvattomia kokouksia hartausharjoitusten -toimittamiseksi; kuin myös virkaatoimittava pastori Porvoon -seurakunnassa, lukion lehtori Kaarto Elias Alopaeus on vaatinut -Renqvistiä vastuusen, ei ainoastaan siitä, kun hän ollessaan v. 1825 -ylimääräisenä saarnaajana Porvoon kaupungissa on muka osoittanut -tottelemattomuutta ja ylenkatsetta niille käskyille, joita lehtori -Alopaeus hänelle viran puolesta antoi, vaan myöskin siitä, kun -Renqvist on lehtori Alopaeus'esta muka käyttänyt loukkaavaa -kirjoitustapaa; joista tuomiokapituli 15 p. marrask. viime vuonna -on ilmaissut mielipiteensä jutussa: sekä kyllin selväksi nähnyt -Renqvistin jättäneen talollisen Kaarlo Kolehmaisen ripittämättä, -vaikka hän muutamain todistajain puheen mukaan Renqvistin tultua -on ollut täydellisesti tunnossansa, mutta kun Renqvist on sanonut -syyksi ja monta vierasmiestä myöskin todistanut, että Kolehmainen, -Renqvistin ollessa hänen luona, on ollut äkkipikaisessa hourauksessa, -ja kun ei ole sopinut määrätä pappismiestä semmoisessa tilassa -jakamaan sakramenttia, niin ei saatettu syyttää Renqvistiä siitä; -kuitenkin Renqvist on käyttäytynyt sopimattomasti siinä, että hän -tavallista kauemmin on vaivannut sairasta hartausharjoituksilla, -samoin jäi myös sekin Renqvistin syyksi, että hän ylempänä mainitussa -tilaisuudessa pyhää ehtoollista jakaessa syyttömästi Heikki Tuhkusen -ehtoollispöydästä pois käski; syksyllä v. 1820 Renqvist talollisen -Niilo Mertosen luona pidetyssä lukukinkerissä, jossa hän oli -virkansa toimituksessa, sattuneesta syystä laittomasti on antanut -rangaista mökkiläisen poikaa Juhana Antinpoika Ihalaista hänestä -ilmoitetusta erhetyksestä; ja vastoin kirkkolain 19 lu'un 19 §:n -sääntöä on Renqvist pitänyt hartausharjoituksia seurakunnissa, -joissa hänellä ei ollut valtaa papin virkaa toimittaa; Renqvist -on osoittanut tottelemattomuutta ja ylenkatsetta esimiestensä -käskyille, sekä hätäisillä, laittomilla ja todistamattomilla -muistutuksilla henkilöistä on täyttänyt Liperin pitäjän kirkkokirjat; -kuin myös saarnoissansa on hän käyttänyt sopimattomia lauseita; -joiden johdosta konsistorio on katsonut Renqvistin pitävän saada -tuomiokapitulissa vakaisen nuhteen, muistuttamalla vastedes -välttämään semmoisia ja muita virheitä, jos hän toivoi pysyä -papin virassa; ja kun Renqvist muutoin on osoittanut silloiselle -esimiehelleen provasti Perander'ille ynseyttä ja sopimattomalla -tavalla kohdellut häntä, sekä kontrahtiprovasti Kiljander'ista -tehnyt perättömiä syytöksiä hänen tarkastuksensa johdosta, jotka -pispantarkastus on osoittanut valheiksi ja sen ohessa käyttänyt -sopimatonta kirjoitustapaa lehtori Alopaeus'esta, niin oli Renqvist -sentähden tuomiokapitulissa julkisesti anteeksi pyytävä. -- Mitä -provasti Perander'ista ilmoitettuihin rikoksiin tulee, niin -konsistorio ei ole nähnyt saatettavan häntä vastuun alaiseksi -määrätä, ei kirkkokurin laiminlyömisestä Liperin seurakunnassa -eikä siitäkään, kun provasti oli ripittänyt salaripille määrätyn -talollisen Juhana Puhakan muitten hänen kotiseudullansa olevain -henkilöitten kanssa; jonka ohessa, ja kun kahden vuoden ajalla ei -ole kanneltuna provasti Perander'in laiminlyöneen Anna Nupposen -ripittämistä, ei konsistorio ole lainkäyntikaaren 17 lu'un 32 -§:n ja kunink. asetuksen 20 p:ltä tammik. v. 1779 mukaan nähnyt -myöskään saattaa provastia vastuusen niistä; kuitenkin muistuttaisi -konsistorio provastia ystävällisesti vasta paremmalla uutteruudella -ottamaan selvää, ei ainoastaan sairaitten tilasta, joiden luo häntä -kutsutaan, vaan myöskin heidän etäisyydestänsä hänestä tai muista -pappismiehistä ennen, kun hän neuvoo luoksensa tullutta hakiaa -muuanne, niin myös muistutetaan (häntä) opettajan velvollisuudesta, -ettei hän toistaiseksi lykkäämällä ehtoollisella käyntiänsä antaisi -syytä uskoa hänen halveksivan kalliitten armonvälikappaleitten -käyttämistä; ja kun kiertokouluopettaja Hasselinista ei saatettu -toteen näyttää semmoista virkarikosta, josta häntä konsistorio -saattaisi välittömästi tuomita, ja kun se on seurakunnan pastorin -katsottava, että kiertokouluopettaja virkansa säännöllisesti -hoitaa ja muutoin hänen kanssansa laillisesti menetellä, niin on -se sikseen jätettävä. Muutoin on provasti Perander ja vankihuoneen -saarnaaja Renqvist määrätty puolekkain kumpainenkin maksamaan -kantajalle, kruununnimismies, taloudenjohtaja Gustafsson'ille -kihlakunnan oikeuden tuomitsema palkinto Gustafsson'in kulungeista -asiassa, yhteensä neljäkuudetta ruplaa kuusiseitsemättä ja -kaksikolmatta osaa kopekkaa hopeassa; jota paitsi Renqvistin pitää -maksaa lunastus niistä konsistorion päätöksen kappaleista, jotka -annetaan kontrahtiprovasti Kiljander'ille ja lehtori Alopaeus'elle, -kumpainenkin näistä maksaa kolme ruplaa neljäkolmatta kopekkaa -sanottua rahaa; mutta Renqvistin ja Heikki Tuhkusen vaatimat -lainkäynti palkinnot on konsistorio kumonnut. - -Kun juttu sittemmin keisarilliseen hovioikeuteen tuli, ja koska -Renqvististä on kanneltu ja tuomiokapituli, miten jo mainittiin, -tuomitsi hänet vastuusen Porvoon kaupungissa ja Liljendalin -seurakunnassa Turun hovioikeuspiirissä hartausharjoitusten nimellä -pidetyistä luvattomista kokouksista ja esimiehelleen lehtori -Alopaeus'elle osoittamasta tottelemattomuudesta ja penseydestä, -sekä siitä, kun Renqvist siinä on käyttänyt lehtori Alopaeus'sesta -sopimatonta kirjoitustapaa, määrännyt Renqvistin lehtorilta -julkisesti anteeksi pyytämään, on keisarillinen hovioikeus -kirjoituksessaan 18 päivänä viime heinäkunta lykännyt asian -keisarilliseen Turun hovioikeuteen, joka siihen yhtyisi lain ja -asianhaarain mukaan; tämän johdosta on mainittu keisarillinen -hovioikeus päätöksellä 9 p:ltä seuraavaa elokuuta hyväksynyt -tuomiokapitulin lausunnon siitä vastuusta, johon Renqvist edellä -sanotuista Porvoon kaupungissa ja Liljendalin seurakunnassa tekemistä -rikoksistaan on tuomittu, sekä kun Renqvist oli syytettynä monesta -virkavirheestä, joita on tehty tämän keisarillisen hovioikeuden -piirissä, mitkä siis olivat täällä tutkittavat, on lykännyt jutun -tämän keisarillisen hovioikeuden lopullisesti käyteltäväksi. - -Mitä sillä tavoin oli tapahtunut, on keisarillinen hovioikeus ottanut -tutkiaksensa; ja katsoo kohtuulliseksi hyväksyä sekä kihlakunnan -oikeuden julistaman päätöksen talollisesta Heikki Tuhkusesta että -tuomiokapitulin lausunnon kiertokouluopettajasta Hasselinista; -samoin hyväksytään myös tuomiokapitulin päätös provasti Perander'in -vapauttamisessakin syytöksistä, että hän seurakunnassaan oli muka -laiminlyönyt kirkkokuria, sekä jaksaessaan pyhää ehtoollista -talolliselle Juhana Puhakalle, joka oli rikoksesta vastaiseksi -salaripille määrätty, ei ollut seurannut siitä säädettyä järjestystä; -mitä taas provastista tehtyyn ilmoitukseen tulee, että hän olisi -laiminlyönyt tärkeän ripitysretken talollisen vaimon Anna Nupposen -luokse, minkä virkarikoksen tutkimisesta konsistoriolla ei ole -ollut laillista syytä luopua sillä perusteella, että kannetta siitä -ei oltu tehty kuninkaallisessa asetuksessa 20 p:ltä tammikuuta -1779 määrätyssä ajassa, niin on tutkimalla selvinnyt provasti -Perander'illa sinä päivänä, jolloin häntä kutsuttiin ripitysretkelle, -olleen osa Liperiläisiä kokoon kutsuttuna aprakoitansa maksamaan, -missä toimessa hän samana päivänä olikin ollut, sekä että provasti -siitä syystä, ja kun hakia ei hänelle kertonut sairaan olleen -niin heikon, ettei pyydetty retki sietänyt mitään viivytystä, -oli käskenyt hakijan kutsumaan kappalaista Forstén'ia, joka oli -ollut virkaatoimittavana pappina Kontiolahden kappelissa, mihin -seurakuntaan sairaskin kuului ja jolta sitä paitsi, mikäli provasti -tiesi, silloin ei ollut esteitä muista virkatoimista; mihin nähden -keisarillinen hovioikeus, muuttamalla tuomiokapitulin päätöksen, -ei katso saatettavan provasti Perander'ia, joka kerrotulla tavalla -oli pitänyt huolta siitä, ettei sairaalta puuttunut pyydettyä -papillista apua, tässä osassa määrätä mihinkään vastuusen; kuitenkin -jättää keisarillinen hovioikeus muuttamatta konsistorion lausunnon -muistutuksesta, mitä provasti Perander'in katsottiin pitävän saada -sekä ripitysretkistä yleensä että uskonnon opettajan velvollisuudesta -itse asianmukaisesti armonvälikappaleita seurakunnassa käyttää. - -Saarnaaja Renqvististä kannellusta asiasta, ja ensinkin hänen -menettelemisestänsä Juhana Antinpoika Ihalaisen kanssa näyttää, -että Renqvist tuomiokapitulissa kuin myös kihlakunnan oikeudessa -on tunnustanut ilmoitetussa lukukinkerissä talollisella Niilo -Mertosella syksyllä v. 1820 antaneensa kepillä rangaista -Juhana Ihalaista saattaaksensa siten häntä tunnuslamaan sitä -näpistysrikosta, jota hänestä ilmoitettiin; yhtä kaikki ja kun -Renqvist tutkittaessa on tämän tekonsa selittänyt, ettei hän siihen -ryhtymisellä tarkoittanut pakoittaa Juhana Ihalaista tunnustamaan, -vaan ainoastaan kurittaa häntä rikoksesta, jonka Renqvist on nähnyt -todeksi Ihalaisesta, sekä kun laillista todistusta muusta suhteesta -valalla kuulusteltujen vierasmiesten kertomuksella ei saatettu -vahvistaa; niin ei katsonut keisarillinen hovioikeus saatettavan -tuomita Renqvistiä valtiovallan rikkomisesta; mutta kun se on -tunnustettu ja todistettu, että Renqvist sanotussa tilaisuudessa -ainoastaan yksityisesti hänelle ilmoitettua Juhana Ihalaisen -rikoksesta, ja vaikka tämä lakkaamatta puolusti viattomuuttaan, on -omavaltaisesti ryhtynyt silloin kokoutuneen joukon läsnäollessa -julkisesti kurittamaan Juhana Ihalaista, ja sittemmin, yhtä -yksinkertaisesti tuin tarpeettomastikin, kirkonkirjoihin merkinnyt -Ihalaisen näpistelleen ja varastelleen, ja sentähden sanotulla -tavalla kärsineen rangaistuksen; niin luetaan tämmöinen rikoksellinen -käytös Renqvistille virkansa toimituksessa viaksi; ja kun valalla -kuulusteltujen vierasmiesten todistus on ilmoittanut, että talollinen -Kaarlo Kolehmainen Renqvistin tultua häntä ripittämään ja suuremman -osan siitä pitkästä ajasta, jonka Renqvist viipyi hänen luonansa, -vaikka vuoteen omana ja heikkona sairaana, oli kuitenkin selvässä -tunnossansa, mutta että Renqvist, kun hänen olisi pitänyt oikein -täyttää kutsumuksensa, silloin pitäen laveita hartausharjoituksia, -joissa sairaskin oli osallisena, on kuluttanut ajan, jolloin sairaan -voimat aina enemmän ja enemmän heikkonivat, sekä lopuksi lykännyt -ehtoollisen antamisen seuraavaan päivään, jolla ajalla Kolehmainen -oli kuollut; sentähden katsoo keisarillinen hovioikeus Renqvistin -pitävän myöskin tämän sopimattoman käytöksensä laillisesti palkita. - -Talollisen Heikki Tuhkusen Renqvististä nostamasta kanteesta on -nähty, että Renqvist edellä sanotulla ajalla, kun Tuhkunen muitten -ehtoollisvieraitten kanssa kirkossa oli tullut alttarille saadaksensa -armovälikappaleita, oli julkisesti pois käskenyt hänet kelvottomana, -vaikka Heikki Tuhkunen ei elinpäivänänsä ollut pastorilta saanut -muistutusta, ettei hän saisi niitä käyttää tai että hän jollakin -tavalla seurakunnan yhteydestä olisi eroitettu, vaan oli kappalainen -hänen rippisaarnassa oltuansa tavallisuuden mukaan ehtoollisen -nautintoon päästänyt; minkä vuoksi Renqvist myös tästä rikoksestansa -papinviran toimituksessa on vastaava; samalla katsoo keisarillinen -hovioikeus samoin kuin tuomiokapitulikin Renqvistin siinä menetelleen -lakia vastaan, kun hän on pitänyt hartausharjoituksia Ilomantsin -seurakunnassa, johon hän ei ollut valtuutettu saarna-virkaa -toimittamaan; keisarillinen hovioikeus myöskin havaitsee Renqvistin -rikkoneen osoittamallansa tottelemattomuudella ja ylenkatsomalla -niitä käskyjä, joita provasti Perander virassa hänelle antoi, sekä -että Renqvist on saarnoissansa käyttänyt loukkaavia ja sopimattomia -lauseita. - -Määrättäessä vastuuta, mihin Renqvist näissä on itsensä saattanut, -katsoo keisarillinen hovioikeus kohtuulliseksi, muuttaen -tuomiokapitulin lausunnon, yhdeksi vuodeksi eroittaa Renqvistin -papinvirkaa toimittamasta, johon luetaan keisarillisen Turun -hovioikeudenkin edellä mainitun päätöksen mukaan syyksi otetut -rikokset kuninkaallisen kirkkolain 19 lukua ja 19 § vastaan. Ja -kun Renqvist on sen ohessa tuomiokapituliin ilmoittanut provasti -Perander'ista törkeänlaatuisia virkavirheitä, sekä myöskin tehnyt -monta perätöntä syytöstä erhetyksistä siinä provastitarkastuksessa, -jonka provasti Kiljander toimitti maaliskuussa v. 1821 Liperin -seurakunnassa, ja ei ole näitä ilmoituksiansa sen perästä epuuttanut, -vaan sitä vastoin kiihkeästi jatkanut niitä myöskin keisarilliseen -hovioikeuteen, sekä niitä, jotka koskemat provasti Perander'ia, -on koettanut osaksi toteen saattaa, vaan se on turhaksi mennyt; -sentähden, ja kun keisarillinen hovioikeus ei havaitse kuitenkaan -valitusten ja ilmoitusten provasti Perander'ista lähteneen vihasta -ja pahansuopuudesta, katsoo keisarillinen hovioikeus Renqvistin -ansainneen näistä perättömistä ilmoituksistansa Rikoskaaren 60 luvun -2 §:n mukaan sakkoa kolmekymmentä taaleria tai neljätoista ruplaa -neljäkymmentä kopekkaa hopeassa, sekä tuomiokapitulissa julkisesti -pyytää anteeksi provasteilta Perander'ilta ja Kiljander'ilta; -sanotut sakot, jotka jaetaan valtion, kihlakunnan ja asianomaisten -riitamiesten kesken, on Renqvist varain puutteessa sovittava -kahdentoista päivän vankeudella vedellä ja leivällä. Mitä paitsi -Renqvist on keisarillisen Turun hovioikeuden päätöksen mukaan -lehtori Alopaeus'ta vastaan tekemät rikoksensa sovittava. Muutoin -velvoitetaan Renqvist yksinään vastaamaan juttuun määrätylle -taloudenjohtaja ja kruununnimismies Gustafsson'ille määrätystä -palkinnosta, sekä sen johdosta Gustafsson'ille maksamaan -hänen kihlakunnanoikeuteen antamansa rätingin mukaan yhteensä -neljäseittemättä ruplaa kuusiseitsemättä kopekkaa hopeassa, -jossa kihlakunnanoikeuden ja tuomiokapitulin lausunto täten -oikaistaan; jota vastoin sanotun oikeuden ja tuomiokapitulin -päätöksessä se kohta, joka koskee Antti Ihalaisen, Renqvistin -ja Heikki Tuhkusen vaatimia lainkäynti-kulunkien palkinnoita -sekä Renqvistin velvollisuutta riitamiehillensä maksaa lunastus -tuomiokapitulin päätöksestä, on pitävä paikkansa; asiain näin ollessa -se lainkäynti-kulungin palkinto, jota Renqvist keisarillisessa -hovioikeudessa pyysi, ei ole maksettava. - -Sisässä olevasta palkastansa ei Renqvist, kun hän on sopimattomasti -nostanut kanteita tässä asiassa, saa tiliä konsistoriolta. - -Oikein kirjoitetuksi keisarillisen hovioikeuden päätöksestä todistaa -keisarillisen Waasan hovioikeuden arkistonhoitaja 12 p. maalisk. v. -1828. - - toimittajan sijainen: - C. J. Boy. - -23. _H. B. Nilsson'in kirjoitus_, v. 1826. - -Vaikka minulla ei ole onnea olla tuttu teidän ylhäisyytenne -kanssa, toivon kuitenkin vanhana rehellisenä miehenä saavuttavani -suosiotanne, kun minä nyt uskallan valittaa teidän ylhäisyytenne -yleisesti tunnetulle oikeudellisesti jalolle mielialalle ja -ihmisrakkaudelle siitä, kun Porvoon pispa ja konsistorio ovat -julmimmalla tavalla vainonneet pappismies H. Renqvistiä. - -Minä monen hurskasmielisen ja kristillisen ihmisen kanssa, tunnen -hänen erityisesti. Päin vastoin, mitä pispa on hänestä valittanut, -saatan minä teidän kanssansa vakuuttaa Renqvistillä olevan totisen -Jumalan pelon ja nuhteettoman elämän, hän on oikeuden, hengen mies -sekä hänellä on lempeä ja sävyisä luonne, ja tosiaankin vapaa -kaikesta kiihkosta, innosta ja väärästä opista, joilla pispa ja -konsistorio ovat merkinneet hänen hartausharjoituksensa, joita -he -- ainoastaan he -- ovat kutsuneet luvattomiksi. Renqvistin -valituskirjasta ja konsistorion viimeisestä päätöksestä sekä muista -sisään lähetetyistä asiakirjoista näkee teidän ylhäisyytenne varman -totuuden, josta minä nyt otan vapauden nöyrimmästi jutella. - -Renqvistiä on vainottu siitä kun hän on uskaltanut nuhdella -silloista pastoriansa Liperissä h:ra provasti Perander'ia monesta -virkarikoksesta ja seurakunnassa valloillaan olevista suurista -epäjärjestyksistä, muun muassa senkin, ettei provasti itse 3 -vuoden ajalla ollut käynyt Herran korkealla ehtoollisella, eikä -ollut kirkossa muuta, kuin 3 tai 4 kertaa vuodessa, vaikka kirkko -on ainoastaan 3 à 400 askeleen päässä pappilasta. Tämä Renqvistin -toimi, seurauksena oikeasta uutteruudesta Jumalan kunniaksi saattaa -Perander'ia ajattelemaan ja oikaisemaan sitä mitä piti oikaista, -vaikutti sellaisen närkästyksen hänessä Renqvistiä kohtaan, ettei -hän ainoastaan ilmoittanut sitä konsistorioon julkisena ynseytenä, -vaan myös nosti jutun Renqvistiä vastaan kihlakunnan oikeudessa, joka -hänen tuomitsi valtiovalan rikkomisesta vankeuteen. Keisarillinen -Waasan hovioikeus vapautti hänet kuitenkin hyvin oikeudellisesti -vankeudesta ja lykkäsi jutun uuteen tutkintoon, minkä perästä -kihlakunnan oikeus vapautti hänen kaikesta vastuusta. - -Sillä välillä oli pispa yksipuolisesti ja ilman täydellistä syytä -valittanut hänen Majesteetillensa, Keisarille valheellisesti -Renqvistin kiihkosta ja väärästä opista y.m. ja saanut armollisen -käskyn paroni R. H. Rehbinderin kautta, että Renqvist asetettaisiin -Porvoon kaupunkiin papilliseen virkaan konsistorion katsottavaksi, -sekä että hän saisi siitä palkan. Mutta sen sijaan määrättiin -hän rehtorin virkaan Porvoon koulussa ja sittemmin kiellettiin -määrä-ajaksi papinvirkaa toimittamasta osoitetun tottelemattomuuden -tähden. Tämän viralta poispanon kumosi kuitenkin keisarill. Turun -hovioikeus v. 1826 ja käski konsistorion taas asettamaan Renqvistin -papilliseen toimeen. Sen perästä sai hän kerran toisen saarnata sekä -otettiin ylimääräiseksi tuomiokapitulin apulaiseksi. - -Sittemmin kehoitti pispa h:ra kenraalikuvernöriä asettamaan -Renqvistin Svartholman linnaan vankien saarnaajaksi, jossa hän sai -pankkoruplan päivältä palkkaa ja kiellon, ettei hän askeltakaan -liikkuisi linnasta. Hän oli niinmuodoin pantu sivili vankeuteen. - -Ja kun konsistorio Renqvistin, Perander'in ja monen muun välillä -teki jutussa päätöksen, vapautettiin Renqvist muusta vastuusta, kuin -saada käytöksestänsä muistutus konsistoriolta sekä anteeksi pyytää -provasteilta Perander'ilta, Kiljander'ilta ja Alopaeus'elta. Koko -tältä ajalta 2 vuodelta ja 5 kuukaudelta, jotka Renqvist käskystä -Porvoon kaupungissa palveli, ei hän saanut muuta kuin 80 pankkoruplaa -palkkaa. - -Minä olen vaivannut teidän ylhäisyyttänne kertomalla sitä kovaa, -epäkristillistä ja ansaitsematonta kohtelua, jota Renqvist jo 5 -vuotta on saanut kärsiä ja jolla ajalla hän vaimonsa ja neljän lapsen -kanssa on ollut hädässä ja kärsimyksessä ainoastaan sentähden, että -hän papin valansa mukaan ja hellän omantuntonsa kehoituksesta on -koettanut poistaa epäjärjestystä ja muistuttaa pastoriansa viran -laiminlyömisestä, tätä miestä, jota pispa silminnähtävästi ja -julkisesti on ottanut puolustaaksensa ja mahdillansa varjellut. - -Muutamia sanoja uskallan lopuksi nöyrimmästi lisätä Renqvistin -hartausharjoituksista, joita konsistorio laittomasti kutsuu -luvattomiksi. Missä ovat Suomen lait ja asetukset, jotka kieltävät -pappismiestä kotonansa tai muualla muitten ihmisten kanssa pitämästä -yhdessä rukouksia? Päinvastoin tulee hänen, kirkkolain 12 luvun 1 §:n -mukaan, "kehoittaa kansaa, joka päivä rukoilemaan Jumalaa niin hyvin -kotona, kuin yhteisesti ja erittäin seurakunnassa." Ja kun pispa on -uskaltanut valittaa Renqvistin kiihkosta ja väärästä opista itse -Keisarillisen istuimen edessä. olisi ainakin ollut toivottava, että -hän olisi todistanut valituksensa oikeuden jollakin konsistoriossa -pidetyn tutkinnon pöytäkirjalla. Mutta kun ei ole mihinkään toimeen -siinä ryhdytty, ei varmaankaan pispa eikä konsistorio ole katsonut -Renqvistin olevan vääräoppisen. Mitä paitsi, kuinka se sopisi -määrätä vääräoppiseksi arveltua miestä vangeille saarnaajaksi? Eikö -heidän sielujansa pidetä yhtä kalliisti lunastettuina, kuin kaikkien -muitten ihmisten, kun heille tahdotaan antaa ainoastaan väärä-oppinen -sielunpaimen? Koko menettely Renqvistin kanssa näyttää todistavan, -ettei tarkoitus ollut muuta, kuin pahentaa viatonta miestä -hallitsialle ja yleisölle ja tehdä hänet ikipäiviksensä onnettomaksi. -Se todistaa, mitä Renqvist itse selittäessään provasti Alopaeus'en -kannetta syystä valittaa, että semmoinen kohtelu osoittaa yksityistä -vainoa ja jumalatonta aatetta. - -24. _Kirje provasti, tohtori Rancken'ille_ 25 p. toukok. v. 1827. - -Täten saan minä nöyrimmästi lausua velvollisen kiitokseni ei -ainoastaan teidän, h:ra tohtori, arvoisasta ja lohduttavasta -kirjoituksestanne vaan myöskin niistä rahoista, jotka minä -olen saanut. Kuinka ihastuttavaa eikö se ole minulle täällä -Patmoksessani, että joka Jumalan ja kristillisyyden ystävä minua -ainakin kirjeellisesti muistaa! Aina 16 päivästä viime elokuuta olen -minä Porvoon konsistorion vainon johdosta ollut herrasvankeudessa -tällä saarella. Sillä määräys linnan päällikölle sisältää, etten -minä millään tekosyyllä saa tilaisuutta käydä muualla minun -palveluspaikastani tai linnasta. Viime talvena koettelin nöyrillä -kirjoituksilla niin hyvin h:ra valtiosihteri kreivi Rehhinder'ille -kuin h:ra kenraalikuvernörille saada vapautta vankeudestani; mutta -sain vastaukseksi konsistorion kautta maan toria ja nuhteita -Sopimattomasta menettelystä, etten minä konsistorion kautta -kirjoittanut rukouskirjaani näille herroille, vaan olen uskaltanut -tehdä sen välittömästi sekä että minä olen esiintuonut perättömän -ilmoituksen, kun olen sanonut minua pidettävän vankeudessa -palveluspaikassani ja rukoillut vapahdusta siitä. Kuitenkin minä olen -valittanut konsistorion viimisestä päätöksestä keisarilliseen Waasan -hovioikeuteen ja uskallan tästä valituskirjasta lähettää otteen -h:ra tohtorille, joka, ollen hellä Jumalan asiasta ja viattomain -ihmisten kärsimisestä, mielellään tahtoo saada tarkemman selvän siitä -pitkällisestä vainosta, jonka tämän ajan korkeasti oppineet ovat -sytyttäneet minua vastaan, tai siitä vääryydestä, jota konsistorio -ja provasti P. niin monena vuonna ovat minulle tehneet. Kirjoitus on -tosin kovin pitkä, mutta minä en ole saattanut tehdä sitä lyhemmin, -kun olen katsonut olevan tarpeellisen antaa hovioikeudelle tarkan -kertomuksen kaikesta ja sitä paitsi olen tottumaton kirjoittamaan -lyhyesti ja kuitenkin ymmärrettävästi. - -Patmos, 25 p. toukok. 1827. - - Henr. Renqvist. - -25. _Jakob Ewel'in lähetyskirja_ 9 p. helmikuuta 1835. - -Minun rakas entinen opettajani ja opetus-isäni! Voikaat hyvin ja -Jumalan armo olkoon teidän ja vaimonne ja lapsenne kanssa! - -Koska me saamme vielä sen armon Jumalalta, että puhutella toisiamme -kirjallisesti, niin minä nyt lähestyn teitä pitkän ajan perästä -sangen suurella kiitoksella kaiken teidän hyvyytenne edestä minua -kohtaan. Syy, minkätähden en ole ennen vastannut teidän kirjaanne -6 p. syyskuuta 1834, on se, että minulla oli se ajatus, että niitä -kirjoja toivoin tulevan tänne Waasan markkinoille, niinkuin niitä -tuliki jo syys-markkinoille, nimittäin _Salattu elämä, Huutavan ääni, -Armellan elämäkerta ja Johan Arndtin Totisesta kristillisyydestä -ensimäinen kirja_, niin että Waasan pukpintarilla on nytki niitä -kolmia edellä mainituita. Minun rakas opetus-isäni, te mainitsitte -kirjassanne, että minä tulisin sinne, johonka minä olisin kyllä -mieluinen, mutta nyt tältä erältä se taitaa jäädä muutamien syitten -tähden. Te myöski sanotte saaneenne sen rahan, jonka minä teillen -lähetin; ja minä olen saanut kaikki ne lukukirjat, jotka te sanotte -lähettäneenne, sekä Salattu elämä kirjan, että Marttyrein kirjan, -ja Käsikirjan ja muutamia Rukouksen tarpeellisuudesta, jotka kaikki -olen rehellisesti käteeni saanut. Kuin te nyt tästä edes minulle -kirjoitatte, niin lähettäkäät kirja samoin kuin ennenki herra rovasti -Sakarias Forsmannin tykö, niin minä sen vissisti saan käteeni. - -Te neuvotte eli varoitatte minua kirjassanne pysyväisyyteen -jumalisuudessani, jonka neuvon minä aivan hyvällä mielellä vastaan -otin, ja olen Jumalan armon ja voiman kautta teidän neuvoja hyväkseni -käyttänyt ja harjoittanut. Mutta suurella murheella täytyy minun -valittaa, että en näe vielä mitään hedelmätä työstäni. Sillä -kaikki sukulaiseni elävät suruttomuuden tilassa; paitsi minun -isä-vainajani sisarta on vaan yksi, joka harjoittaa oikiaa Herran -pelkoa. Mutta Jumalalle ja Karitsalle olkoon kiitos ja ylimmäinen -ylistys sen edestä, että tässä vähäisessä seurakunnassa on lähemmäksi -kaksikymmentä sielua, jotka harjoittavat sisällistä jumalisuutta. -Mutta niitä väärä-uskolaisia on täällä paljo, jotta sanovat, että -helvetistä pääsee pois, kuin sieltä jonkun ajan on ollut. He ottavat -vielä Raamatusta todistuksia puhettensa päälle ja selittävät väärin -päin Jumalan pyhän sanan. Ne Raamatun paikat, jotka he ottavat, ovat -1 Kor. 3: 13, että meidän tekomme tuli koettelee, ja Vapahtajan -puheet velan maksamisesta ja viimeisestä ropoista, Matth. 5: 26, -ja että pitää tuleman yksi lammashuone ja yksi paimen. He sanovat -myöskin, että kuolleitten edestä pitää rukoileman ja ovat minulta -kysyneet, jos te olette siitä mitään minulle puhuneet eli mitä se -on, kuin 2 Makkaberein kirjassa 12 luvussa ja viimeisissä värssyissä -puhutaan. Kuin te minulle kirjoitatte, niin antakaat näistä -jollakulla radilla selitystä avuksi näitä minun vihollisiani vastaan. -Et ole tästäkään miesrievusta tällä haavalla vielä mitään, eikä hänen -jumalisuudestansa, jonka myötä tämän kirjan lähetän. Hänen nimensä on -Jakob Akkola, ja hän on meidän pitäjästä. Sen minä itsestäni sanon, -että Jumalan armosta olen se, kuin minä olen, ja ettei Jumalan henki -ole minua vielä lakannut nuhtelemasta ja vetämästä puoleensa. - -Ei nyt mitään muuta tällä erällä, vaan tuhansia terveysiä teillen -kaikille, mutta erinomattain teille, minun rakas opetus-isäni. -Sanokaat terveysiä minun puolestani kaikille uskonveljille ja --sisarille, mutta erinomattain Norlunnille, Pakille, Kirvoimäelle, -Pylkkäselle, Klatelle (?), Jusolalle, Nyperille. Minä annan teidät -kaikki Kolme-yhteisen Jumalan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen haltuun ja -huomaan. Toivotan kaikkea hyvää! -- Wähästä Kyröstä 9 p. helmikuussa -1835. - - Jakob Eweli. - -26. _Lähetyskirja samalta_, 28 p. lokakuuta 1837. - -Minun rakas opettajani ja opetusisäni! Voikaat hyvin ja Herran armo -ja rauha olkoon teidän ja lastenne kanssa! - -Koska minä nyt näin pitkän ajan perästä vastaan teidän rakasta ja -ystävällistä kirjanne 25 päivästä heinäkuussa, jossa te pyydätte -minulta tietoa sieluni asiasta eli tilasta, niin nyt nöyryydessä -sen tunnustan, että kylmäkiskoisuus ja penseys tahtoo voittaa sekä -rukouksessa että Jumalan sanan lukemisessa, ja sitä vastaan hallita -hempeys puheissa ja halullisuus maailmaan ja rakkauteen. Kuitenkaan -ei ole Herran armo minussa ollut vaikuttamaton, sillä minä en -kuitenkaan ole ehdollisiin synteihin langennut, eikä hänen Henkensä -ole lakannut minua alati muistuttamasta ja Jesuksen tykö vetämästä. -Sentähden Kiitetty olkoon Jesuksen nimi Ja hyvin lausuttu aina, Sillä -se on satama ja niemi, Joka meille rauhan lainaa j.n.e. Minä olen -ollut terveenä ruumiin puolesta ja sekä vaimoni että lapseni ovat -terveenä... Malmberg, josta te mainitsette, oli täällä kesäkuussa -ja otti minulta kirjoja 8 Itse koettelemusta, 10 Ystävällistä -varoitusta, 5 Huutavan ääntä. Kyllä hän niistä lähettää teille -rahan ja tiedon. Se vaimoihminen Isosta Kyröstä kotosin, josta te -kirjassanne mainitsette, on vielä pysynyt jumalisuudessansa. Teidän -käskynne jälkeen annoin minä kahden riksin edestä kirjoja hänen -köyhyytensä avuksi. - - Jakob Eweli. - -27. _Ulosveto "Wäärän opin kauhistus" kirjasta_. [Katso Wäärän opin -kauhistus. Kuopiossa 1854, s. 112.] - -Kuin he ensikerran tulivat Liperin seurakuntaan, jossa minä -(nimittäin Renqvist) siihen aikaan olin papin viran toimittajana, -niin oli heitä 4 eli 5 henkeä. Toisella kerralla tuli jo itse -päämieskin usiampain apulaistensa kanssa. Mutta ei he kielistänsä -minulle mitäkään sanoneet, eikä niillä puhuneet, kuin he tiesivät, -etten minä niitä kärsinyt. Sillä minä olin jo sitä ennen eli jo v. -1817 tullut ymmärtämään, ettei mokomat kielet ole muun kuin pahan -hengen antamat villitykset. Eikä he myöskään minun kuulteni puhuneet -rukouksen poisheittämisestä eikä muista villityksistänsä. Kuitenkin -olivat he kotia palatessansa kylissä heränneillen ihmisille sanoneet: -tällä tavalla kuin te olette alkaneet sielunne asian valvomisen ei -tule tolkkua koko talkkunastanne; sillä tämä teidän pappinne pitää -teitä lain piinan penkissä, tuin hän itsekin siinä on; ja vaikkei -hän sitäkään tekisi, niin ei hän kuitenkaan tiedä sielunne tiloja -ja sentähden ei hän myöskään taida ojentaa teitä oikialle tielle. -Siihen asiaan tarvitaan hengellisillä kielillä puhujat; sillä ne -tietävät, missä tilassa kukin ihminen on sielunsa puolesta, ja sen -vuoksi he myöskin taitavat ojentaa oikialle tiellen. Mutta kuin -tämä teidän pappinne ei mitään tiedä erinomaisista Pyhän Hengen -vaikutuksista, vaan ne omat hänelle hulluus, niinkuin Paavali sanoo, -niin sentähden emme saata tänne teillen lähettää kielillä puhujoita, -jonka tähden tarvitsisi joitakuita teistä tulla meidän puolelle -saamaan kielillä puhumisen lahjan, jotka sitten olisivat ojentajina -kaikille muillenkin, ja heistä sitte se lahja tulisi muillenkin -niille, joillen se tulisi. Tähän heidän hyvään neuvoonsa jo muutamat -rupesivatki suostumaan ja sentähden olivat liiton keskenänsä tehneet -lähteäksensä sinne. Mutta juuri heidän lähtöpäivänänsä tapahduin -minä tulemaan sairasta ripittämään siihen kylään, josta he olivat -lähtemässä, jossa tilassa yksi lähtemistä toki ilmoitti minullen koko -heidän aikomuksensa. Ja kuin minä sitten selitin heille ne kielet, -joita oppimaan he olivat lähtemässä, niin ei yksikään ainoa lähtenyt -mokomaan kielten kouluun. Mutta kun minä pelkäsin seurakunnassa -olevan muitakin, joilla olisi aikomus sinne lähteä, niin minä yhtenä -sunnuntaina saarnastuolista kuuluutin, ettei yksikään mahtaisi -olla niin hullu, joka läksisi mokomiin mustalaisten kulkemisiin. -Ja sen jälkeen ei enää kuulunutkaan senkaltaisia aikomuksia, sitä -vähemmin tapahtui lähtemisiä mokomaan kielten akatemiaan. Jolla -tavalla päästiin siitä seikasta. Kuitenkaan ei kauvan oltu rauhassa, -kuin jo tuli villitsiäin joukkokunnasta yhtä haavaa kolme kielillä -puhujata, jotka ei kyllä minun saapuilla ollessani ilmoittaneet -kieliänsä; mutta minun poissaollessani olivat he kielillänsä puhuneet -minun asuntohuoneessanikin. Kuitenki he olivat julki jumalattomat -ulkonaisessaki käytöksessänsä, niin ei kukaan lukua pitänyt heistä, -eikä heidän kielistänsä, jolla tavalla heidänkin yrityksensä meni -tyhjään. Mutta ei vieläkään päästy heistä urkoin rauhaan. Sillä -yhtenä lauantai-iltana, minun pitäessäni rukouksia kirkkotuvassa -kirkkoväen kanssa, rupesi yksi mies villihenkien lahkokunnasta -korkealla äänellä panemaan kieltänsä, mutta kuin minäkin ymmärsin -yskän, nousin minä ylös polviltani ja käskin muutki nousemaan ja -tarttumaan siihen älinän pitäjään mieheen ja kantamaan hänen ulos -koko huoneesta, joka myöskin niin tehtiin, ja se saatti, että toki -siihen paikkaan jäi häneltä koko hänen kielensä: sillä ei hän enää -niillä puhunut, maikka hän oli koko kesän työmiehenä seurakunnassa. -Mutta kuin näitten kielten rohvessuorit (professorer) saivat kuulla, -kuinka minä olin pilkannut heidän kieliänsä ja ne hylännyt, ja -erinomattain kuin heidän päärohvessuorinsa (primarius) sen kuuli, -niin ei hän enää, ei suusanalla, eikä kirjallisesti tullut antelemaan -minullen niinkuin ennen, evankeliumin suloisia lohdutuksia eli -lohduttelemaan minua näillä tavallisilla lohdutussanoilla: _joka ei -työtä tee, vaan uskoo sen päälle, joka jumalattoman vanhurskaaksi -tekee, hänen uskonsa luetaan vanhurskaudeksi_ Rom. 4: 5. Vaan -kirjallisesti tuli kaikkein suurimmalla lain pahalla minua otsaan -lyömään, sanoen: sinä, sen jaaveli, olet langennut pilkkaan Pyhää -Henkeä vastaan, _jota sinullen ei anneta anteeksi, ei tässä, eikä -tulevaisessa maailmassa_ Matth. 12: 31,32. Ja sen lisäksi sanoi: jos -et sinä itse tahdo mennä Jumalan valtakuntaan, niin älä ehkees estele -muita sinne menemästä Matth. 23: 13 ja sen kautta tee helvettiäs -vielä kuumemmaksi kuin se jo ilmanki on j.n.e. - -28. _H. Renqvistiltä_ 14 p. elok. 1824. [Näissä H. Renqvistin -kirjeissä on kirjoittaja jättänyt pois ne, jotka eivät yleisesti -hyödytä. Kirj. muist.] - -Rakkahin veljeni! Sinä luultavasti tiedät, että minua on taas -kutsuttu uudestaan Porvoosen, ryhtyäkseni siellä virkatoimeen, -minkätähden nyt jouduttaun matkalle sinne; mutta en saata, vaikka -minulla on kiire, jättää sinua tervehtimättä musteella ja kynällä, -kun ei käy laatuun personallisesti, koska minulle Rautalammitse on -suorempi tie, jota aion matkustaa. - -Jo kauan sitte olen saanut sinun viimisen kirjeesi ja vasta nyt -vastaan siihen. Sinä sanot, että minun pitäisi olla enemmän -evangelinen niin hyvin itseni kuin sanankuuliaini suhteen. Minä sanon -sitä vastaan, että minun, sinun ja kaikkien ihmisten pitäisi olla -enemmän lailliset, kuin me olemme: sillä parempi on olla lain, kuin -synnin orjana. Sillä heräämisen pu'ussa tai sen varjossa emme saa -rikkoa lakia, jota me yhtä kaikki olemme tekevät, jollemme ahkeroitse -olla tottelevaiset, rakkaat y.m. Jumalalle. Ja sitä emme ahkeroitse, -kun emme huuda armoa ja apua, ja niinmuodoin olemme me tahallamme -tottelemattomia ja ilman rakkautta. Minä heti selitän lauseeni. -Sinä olet useasti kuullut, kuinka minä olen lausunut: nimittäin, -että syntinen, joka neuvottomana tuntee itsensä tuomituksi, -pitää ja saapi uskolla omata koko Kristuksen ansiot omaksensa ja -näyttää sitä omanansa vanhurskaalle ja pyhälle Jumalalle, joka -vaatii täydellistä vanhurskautta, rakkautta, tottelevaisuutta, -palvelusta, kiitollisuutta tai koko pyhän lakinsa täyttämistä, tahi -että semmoinen hengellisesti köyhä syntinen saapi uskoa pahuutensa -ja rikoksensa hänelle Kristuksen jo hänen ansionsa ja kuolemansa -vuoksi anteeksi annettaman, josta Raamatussa on monta esimerkkiä, -mutta etenkin vertaus tuhlaaja pojasta ja, että hän saapi uskoa sen -millainen hän on ajattelematta: parantuisinko, niin Herra kyllä -minua suurta syntistä armahtaisi. Tähän todistukseksi otan hyvin -monta esimerkkiä Raamatusta ja lauseita suomalaisesta kirkkomme -virsikirjan virsistä, niinkuin Niniveläiset, David, Manasse, syntinen -vaimo, publikani, Pietari, tuhlaaja poika, palvelia, joka oli -herrallensa tai kuninkaallensa velkaa kymmenen tuhatta leiviskää -ja selitän nämä esimerkit laveasti, vakuuttaakseni hengellisesti -köyhiä ja murheellisia, jotka eivät mielellänsä tahdo uskoa Jumalan -lupauksia, kun he oikeen tuntevat syntinsä ja sydämensä, vielä luen -minä tavallisesti heille muutamia värsyjä Math. 5 lu'usta ja useita -Vapahtajan omia, parhaita lupauksia. Virsikirjasta olen ennen kaikkia -lukenut heille N:ot 250, 251, 249, 258, 259, 263 ynnä monta muuta -saman sisältöistä ja kaksi viimistä värsyä virrestä 282, kuin myös -virren 292. Nämä lauletaan myöskin yleisesti kaikissa kokouksissa. -Vielä sanon heille, että jos he eivät uskalla uskoa, joka ei -olekaan ihmisen työ, niin pitää heidän rukoilla uskoa ja sitä toivoa; -ja jos he eivät heti saa vakuutusta, jota he toivovat, niin pitää -heidän kärsiväisyydellä odottaa Herran avunaikaa. Jos se ei tule, -vaikka he kauan ovat sitä rukoilleet ja odottaneet, pitää heidän -luottaa Jesuksen lupaukseen Matth. 5 lu'ussa, jossa hengellisesti -köyhiä ylistetään autuaiksi, vaikkei heille siitä ote annettu selvää -vakuutusta. Vielä kehoitan heitä tukemaan rukouksilla ja huokauksilla -sekä ajattelevaisuudella evangeliumia ja semmoisia kirjoja, jotka -selvästi vakuuttavat syntistä, että hän on tervetullut Vapahtajan -luona, vaikka hän olisi suurempi syntinen kuin hän on, jos hän maan -on katuvainen. Tätä tapaa olen käyttänyt lohduttaessani katuvaisia -syntisiä jo neljä tai viisi vuotta, vaikka minä vasta puolitoista -vuotta sitte sain vakuutuksen omalle sielulleni. Nyt pitää sinun -minulle anteeksi antaa, (niinkuin sinä myös teetkin, sillä minä -tunnen sinun) jos minä sanon sinulle, että sinä enemmän julkaiset -taitamattomuutesi, kuin mitään, joka olisi todellinen ja yhtäläinen -Raamatun opin kanssa, kun sinä sanot, että minun pitäisi olla enemmän -evangelinen, kuin olen. Mitenkä mielestäsi pitäisi minun olla enemmän -evangelinen? Ehkä siten, että minun pitäisi hiljaisesti mennä uskon -hedelmäin ohitse, jotka ovat: uusi Kuuliaisuus, oman-, maailman- ja -synninraskauden hylkääminen, ja sen sijaan Jumalan totisen ja -palavan rakkauden ahkeroitseminen: sillä siihen olemme luodut, -lunastetut, pyhitetyt ja käsketyt, mihin meidän pitää yöt ja päivät -rukoilla armoa, mieltymystä ja voimaa tai Pyhän Hengen apua sekä -uhraamaan itsemme kokonansa sisällisesti ja ulkonaisesti Hänelle, -joka on meidät tuonut, lunastanut ja pyhittänyt; ja kun se ei ole -meidän voimassamme rukoilla siihen armoa, ja jos me sillä armolla ja -voimalla, joka meille suodaan, tosiaankin saatamme jotain toimittaa, -niin pitää meidän kuitenkin pitämän itseämme suurimpina syntisinä ja -tahtoman armoa ainoastaan Jesuksen täyttämistyön ja sovintokuoleman -tähden. Onko tämä sinun ja muitten Kuopiossa, Nilsiässä ja Iisalmessa -olevain heränneitten mielestä laillisena olemista? Jos niin on, -saan teille suoraan sanoa, että te tahdotte ikäänkuin pettää -Jumalaa, jonka pitäisi teidän sillä tavalla sallia ehdollisesti olla -tottelemattomat, kylmät, mutta sen sijaan uida omassa-, maailman- ja -syntien rakkaudessa, ja ei ollenkaan tai ainakin välinpitämättömästi -hoitaa teidän sydämenne sisällistä ja ulkonaista oloa, joka olisi -Vapahtajan seuraamista ilman itsensä kieltämistä ja ilman, että -päivittäin kantaa ristinsä, ilman pyhitystä, uutta kuuliaisuutta, -tottelevaisuutta, lihan ristiin naulitsemista sekä monta muuta, -joista uudestisyntyneen ihmisen pitää tai rakkaudesta Vapahtajalle -on velvollinen vaarin ottamaan. Mutta minä arvaan minkätähden sitä -kutsutaan laillisena olemiseksi. Niin, sentähden, ettei lihalla ja -verellä ole mitään voittoa tästä opista. - -Minä en sitä paljon ihmettele, että sinua loukkaa semmoinen -oppi, joka vaatii tottelevaisuutta ja rakkautta; sillä kun sinua -vasta-alkavaa ahdistavat semmoiset, jotka taitavat laveasti puhua -uskonnollisista asioista, niin sinä uskot kaikkea, mikä kiiltää; se -on vasta-alkavain tavallinen tapa. Minusta taas on kovin hullumaista -olla niin kauheasti yksinkertainen, olipa se ken tahansa, että pitää -tottelevaisuuden, rakkauden y.m. vaatimista vääränä oppina ja lain -työnä, vaadittakoon sitä keneltä hyvänsä, vaikka kääntymättömältä; -sillä Jumala itse vaatii sitä sanassansa kaikitta ihmisiltä ja -tarkoittaa kääntymättömillä niitä, jotka eivät saada totella ja -rakastaa enemmän kuin kuollut ihminen, kun heidän pitäisi kääntyä -ja anoa elämää ja voimaa siihen; mutta enemmän ihmettelen veli -Lundström'iä ja Wäänästä, jotka, ollen vanhat kristityt loukkaantuvat -selvästä ja Raamatussa yleisesti ja laveasti esitellystä opista, -joka on sydämenä ja lähteenä kaikkeen, minä tarkoitan rakkautta -Jumalaan, jota he kammoamat, vaikka he eivät julkea sitä suoraan -sanoa, vaan vääntelevät niin, että minä vaadin muka sitä myöskin -kääntymättömiltä, jota minä teen paljon vähemmän, kuin he itse -itseltänsä; sillä jos he sen tekisivät, nimittäin vaatisivat -itseltänsä rakkautta Jumalaan, niin he vähemmän loukkaantuisivat -puheesen ja oppiin rakkaudesta y.m. Mutta minä ymmärrän mistä se -tulee, niin, se tulee siitä, etteivät he mielellään tahdo hyljätä -herttaista mukavuutta ja penseyttä. Sillä totta sanoen, minä -olen murheella havainnut monta vuotta tätä ennen omani ja heidän -kylmyyteensä Vapahtajan seuraamiseen, jonka he myöskin alussa -tunnustivat, murehtivat siitä ja sanoivat, että pitäisi paremmin -ryhtyä asiaan; mutta sittemmin, kun siitä ei mitään tullut, vaan jäi -tyhjiin lupauksiin, rupesivat he Ruotsalaisen kehoituksesta enemmän -vastustamaan tätä hyvää ja terveellistä asiata, kuin tunkeutumaan -Vapahtajan rakkauteen. Myöskin ymmärrys sanoo, että pitää rakastaa -Jumalaa, Lunastajaa ja hyvän tekijää, ja jos ei sitä saata tehdä, -niin ei pidä ainakaan olla asiasta huoleton, kuten he yhtä kaikki -omat, kun eivät edes rukoile Vapahtajaa siitä, jaa, eivät salli, -että muutkaan rukoilevat ja puhuvat siitä. Onko tämä kristillistä ja -Raamatun opin mukaista? Ja kuitenkin kutsutaan tätä evangeliseksi; -ja jos joku tahtoo, että sen pitäisi olla toisin, niin sanotaan -häntä lain noudattajaksi. Tässä tilassa uskon minä olevan paremman -olla lain, kuin synnin orja, kuin rakkaudesta Vapahtajaan tahdotaan -kieltäytyä sisällisesti ja ulkonaisesti ja ahkeroidaan, ettei -vapaaehtoisesti rikota hänen käskyjänsä. - -Tästä saatat sinä, rakas veli, jos tahdot, jotenkin päättää, oliko -se kaikki oikein, mitä Ruotsalainen y.m. viimeiseksi väittivät. -Minua silloin nuhdeltiin, että minä vaadin rakkautta Jumalaan -ja tottelevaisuutta hänelle ja pidän pitkiä rukoushetkiä, jonka -viimisen seikan sinäkin katsoit viaksi ja olit sen merkiksi, että -sinäkin kyllästyit siihen y.m. Minun mielestäni pitäisi sinun -pikemmin havaita oman sydämesi turmellus ja valittaa sitä, kuin -rukouksen pituutta, kun et mielelläsi tahdo puhua Jumalan kanssa. -Ruotsalaisesta y.m. olen minä makuutettu, että he kyllä omat tulleet -heräämiseen, mutta seisattuneet sitten löyhään kristillisyyteen tai -semmoiseen josta puhutaan "Monen hurskaan sielun puuttuvaisuus" -nimisessä kirjassa, minkätähden se on maan tekokristillisyyttä. -Minä en sano kristillisyyttäni paremmaksi, mutta minun sydämeni -ja omatuntoni eivät anna minun olla välinpitämättömänä, kylmänä -ja tyytyä semmoiseen kristillisyyteen, vaan minun on pyrkiminen -päästäkseni parempaan sydänten tilaan. Tähän antakoon armollinen -armahtajamme minulle, sinulle ja kaikille ihmisille armoa ja voimaa. - -Minä en usko kirjevaihtomme vahingoittavan meitä ja toivon, ettet -sinä joudu harhateille, jos puhut ja seuraat sitä, mitä olen -kirjeessäni sanonut, jos vaan sinä jokapaikassa ymmärrät ajatukseni, -sillä tämä kirje on kiireesti kyhätty. Voi hyvin! Liperissä 14 p. -elok. 1824. H. R. - -P.S. Sinä sanot minun kovin paljon kehoittavan rukoukseen. Rakas -veli, Raamattu kehoittaa siihen vielä enemmän ja mitä Raamattu -kehoittaa, sitä pitäisi meidänkin kehoittaman, käyköönpä sitten -kuinka hyvänsä. Ah, sinä rakas rukous, kuinka paljon hyvää sinä -tuot ylhäältä! Lue myötäseuraava kirjanen, siinä sinä saat nähdä, -kuinka meidän pitää pysyä tarkkaan Jumalan sanassa, mutta ei missään -muussa. Minä en mitään pahaa ajattele sinusta, mutta luulen vaan, -että sinä saatat helposti joutua harhatielle, hienompaan kiihkoon, -penseyteen j.n.e., kun sinä jättäydyt välinpitämättömäksi rukouksen -harjoittamisesta tai sallit vähentää niitä, sekä vähennät muita -harjoituksia, uskoen niitten olevan lain-täyttämis- ja -töiden oppia, -joka on hienoa viekkautta. Sinä sanot, ettet sinä pidä kielillä -puhumista pääasiana, mutta Pyykkö puolustaa sitä ja sanoo: he puhuvat -oikeaa Kanaan kieltä, ja niin muodoin vertaa sitä oikeaan Kanaan -kieleen. Viimeksi oli kielillä puhuja Nilsiästä Ruotsalaisen kanssa -Kuopiossa. Pyykkö sanoo laveassa kirjoituksessaan minun oppiani -vastaan eräässä paikassa: ei oikeat kristityt rukoile polvillansa -muulloin kuin suurissa kokouksissa [A. Pyykön kirje on painettu prof. -Matth. Akianderin "Historiska upplysningar om religiösa rörelserna i -Finland" teoksen VI osassa siv. 190.], minkätähden minä vastaisin: -jos niin olisi, niin ei Kristus olisi ollutkaan oikea kristitty, -sillä hän rukoili polvillansa yksinäisyydessä, niinkuin nähdään, -ollessansa yrttitarhassa. - - R. - -29. _Samalta._ 2 p. helmik. 1828. - -Rakas veljeni! Paikalla pää-asiaan: tarkoitukseni armon -järjestyksestä on se, että ihmisen pitää tulla sisällisesti -levottomaksi synneistänsä ja huolensa pitäväksi Jumalan -armahtamisesta, kun Jumala ainoastaan armostansa ja rakkaan Poikansa -Jesuksen täyttämistyön ja verisen sovinnon tähden vanhurskauttaa -häntä siten, että Hän antaa hänen syntinsä anteeksi ja lukee -hänelle Poikansa Jesuksen vanhurskauden, jonka me selvästi näemme -vertauksesta tuhlaaja pojasta. Ihmisen levottomaksi käyminen -katumattoman ja kääntymättömän sielunsa tilasta on jo Jumalan armo, -jota seuraa toinen armo, nimittäin syntein anteeksi antaminen, -minkätähden ei kellään sisällisesti levottomalla ja armoa -isoovaisella syntisellä pitäisi oleman syytä epäillä, vaan pitäisi -ajatteleman: kun Jumala on suonut minulle armonsa tuntemaan syntiäni -ja niitten kauheutta, niin on hän minulle varmaan samalla antanut -myös senkin armon, jota kutsutaan vanhurskauttamiseksi, jos nämä -molemmat riippuvat toisistansa. Mutta semmoisen heränneen ihmisen -pitää suurimmassa mitassa tekemän niinkuin Fresenius kolmessa -säännössänsä opettaa, se on niin tärkeä, kuin merihädässä olevalle -ihmiselle koetella pelastautua vaarasta, että hän kääntyisi ja -pysyisi armossa, muutoin luopuu hän, samoin kuin kuninkaan palvelija, -joka oli saanut syntinsä anteeksi, mutta uudestaan vajosi entisiin -synteihinsä. Sentähden hyväksyn minä täydellisesti sanotut säännöt, -jota sinä et näy yhtähyvin tekevän, sen vuoksi, että kappaleen -ainenimenä on "Opetus katumattomille." Mutta Fresenius'en opetus -opettajille, heidän sanankuuliainsa opastamisesta osoittaa, ettei -hänen sääntönsä ole oikeastaan kivikuolleille ja täydellisesti -katumattomille, vaan semmoisille, jotka jo huolehtivat autuudestansa. -Sillä hän sanoo: kun he ensi kerran tulevat luokseni, en anna heille -muuta opittavaa, kuin vaan minun 3 sääntöäni. Sinun pitäisi hyväksyä -ne, vaikka ne olisivatkin täydellisesti katumattomille, kun sinä -viimeisessä kirjeessäsi sanot oikean saarnatavan kääntymättömille -ajatuksesi mukaan olevan: kääntykää, tehkää parannus ja uskokaa -evangeliumia. Eivätköhän sinun sääntösi ole paljon vaikeammat -katumattomille, kuin Fresenius'en? Katumaton ihminen ei saata -sinun sääntöjäsi seurata enempää, tuin Fresenius'en, sillä eihän -kuollut saata mitään tehdä, ja semmoisille on sama, jos sanotaan ja -saarnataan: rukoile, valvo ja lue Raamattua tahi niinkuin sinä sanot: -kääntykää, tehkää parannus ja uskokaa evankeliumia. Niin kauan kun -ihminen on armotta, ei hän voi mitään tehdä. - -Minä menen nyt pää-asiaan meistä itsestämme, nimittäin, mitä meidän -nykyisessä tilassamme pitäisi tehdä, päästäksemme oikeiksi Jesuksen -opetuslapsiksi: l:ksi havaita, ettemme vielä ole semmoiset, 2:ksi -sisällisesti itkeä, että me niin kauan olemme laiminlyöneet Jumalan -armon ja estäneet sitä itsessämme, 3:ksi yhtäkaikki uskoa Jumalan, -Jesuksen sovinnon tähden, vielä armahtavan meitä ja 4:ksi mielellämme -Jumalan armolla täyttää Fresenius'en 3:n säännön määräykset; mutta -tämän kaiken ohessa harrastaa ainoastaan rakkautta, joka meidät tekee -myöntyväisiksi kaikissa velvollisuuksissa Jumalalle, itsellemme ja -lähimäisellemme; sillä rakkaus ei kujeile eikä uuvu. Sentähden on -mielestäni meille tarpeellinen yöt ja päivät lakkaamatta sisällisesti -isota ja janota rakkautta, rukoilla ja anoa sitä, etsiä sitä siksi, -että meitä sillä kastetaan, niinkuin hänen ensimäisiä opetuslapsiansa -helluntaina. Meidän pitää tekemän niinkuin muinoin kauppias, joka -möi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti kaikkein kalleimman helmen; -meidän pitää uskoa itsestämme sitä, mitä Jesus sanoi rikkaalle -nuorukaiselle: _sinulta puuttuu vielä yksi_; sillä meiltäkin puuttuu -yksi, nimittäin rakkaus ja sen kanssa kaikki. _Jos minulla olisi -kaikki usko, niin että vuoretkin siirtäisin, eikä olisi minulla -rakkautta, niin en mitään olisi_ l Kor. 13: 2. Mutta kun me, -Jumalalle olkoon sydämellinen kiitos! saatamme vielä löytää sen, -niin etsikäämme sydämellisesti, etsikäämme täydellä vakavuudella ja -elkäämme salliko minkään estää itseämme tästä kaikkein tärkeimmästä -asiasta. Lue "Kristuksen rakkaus vaatii meitä", lue ajattelemalla, -niin saat Jumalan armolla siitä vakuutuksen, mitä olen sanonut -rakkaudesta ja sen harrastamisen tärkeydestä. Olen havainnut ihmisen -pitämän ahkeraan ulkonaisesti rukoilla, ennen kun hän saattaa -alinomaa sisällisesti rukoilla ja isota rakkautta (katso Arndtin -Totinen kristillisyys 2 kirj. 20 luku). Raamatun lukeminen on kolmas -tarpeellinen harjoitus, joka auttaa meitä Jumalaa rakastamaan. Jos -minä en Jumalan hengen johdolla olisi alkanut näitä harjoituksia, -niin en edes tietäisi kaivata minulta yhtä puuttuman; mutta enempää -ei olekaan. Ah, sydämellinen veljeni, miten minä olen ollut kylmä ja -penseä Jesuksen rakkaudessa koko elinaikani! Vasta nyt täällä olen -rumennut huokailemaan: Auta minua, laupein Herra Jumalani! - -Ristin kantamisella ei ansaita autuutta, vaikka se olisikin -Kristuksen risti. Kuitenkin sanoo Paavali suurella murheella olevan -Jumalan valtakuntaan mentävä, ja niitten, jotka tahtovat Jesuksessa -Kristuksessa elää, pitää kärsimän vainoa: jos muutoin ynnä kärsimme, -että ynnä hänen kanssansa kunniaan tulisimme. Rom. 8: 17. Scriver -sanoo kristitylle oleman ristin niin tärkeän, kuin suola lihalle, -jota paitsi viimeksi sanottu mätänee, ja niinkuin sade ruohoille -ja kasveille kuumana kesänä. Tätä vahvistaa myös Jaakobin sanat: -_rakkaat veljeni, pitäkäät se sulana riemuna, kuin lankeette -moninaisiin kiusauksiin_. Jaak. 1: 2. Mutta ristin hyöty ja muut -Raamatun opit ovat kätkössä niin kauan, kun ei omalla kokemuksella -tulla niitä oikein ymmärtämään. - -Pakeneminen "turvapaikkaan", Jesuksen haavoihin on minun mieleni ja -kokemukseni mukaan se, kun herännyt syntinen halajaa armoa Jesuksen -täydellisestä sovituksesta ja kun armon etsiä päivittäin rukoilee -Jumalalta: sovita minua Jesuksen sovituksella ja puhdista Jesuksen -verellä ja lue hänen täyttämistyönsä minun hyväkseni, sekä kun toivoo -ja uskoo saavansa armon Jesuksen verellä ja kuolemalla. Mutta ei pidä -siihen seisattua, vaan tunkeutua samalla rakkaan Vapahtajan likempään -ja likempään yhteyteen ja hänen rakkauteensa. Sentähden, että minä -heränneiltä ihmisiltä olen vaatinut semmoista uskollisuutta, olet -sinä luullut minua lain orjaksi ja semmoiseksi, joka ei ole paennut -"turvapaikkaan." Mutta jos olen rikkonut, niin onkin rikokseni se, -etten ole turvapaikoista etemmäksi Jesuksen palavaan rakkauteen ja -likempään yhteyteen mennyt, vaan olen ollut kevytmielinen ja mieto -isoomaan ja janoomaan, etsimään ja rukoilemaan rakkautta; ja jos -olenkin sitä tehnyt, niin olen kevytmielisyydelläni estänyt Jumalan -hengen sytyttämästä minussa sitä rakkautta, jota olen rukoillut. - -Sinä sanot viimeisessä kirjeessäsi Fresenius'en kolmen säännön -enemmän häiritsevän ja eksyttävän äsken heränneitä pää-asiasta, -joka on köyhänä ja tuomittuna syntisenä tuleminen Kristuksen luokse -ja armon ja elämän löytäminen hänessä. Sinun mielestäsi pitäisi -Fresenius'en ohjeiden sijaan antaa nämä säännöt: etsi Jesusta -siksi, kun hänen löydät ja elä tahallasi anna minkään estää itseäsi -häntä etsimästä ja löytämästä, tahi elä tyydy ennen, kun näet -itsesi autuaana Jesuksen haavoissa. Nämä sääntösi sisältävätkin -samaa, kuin Fresenius'en; erotus on vaan siinä, että Fresenius -antaa yksinkertaisen selityksen asiasta, tai millä tavalla etsitään -ja löydetään Jesus, sekä millä tavalla poistetaan kaikki esteet -tämän tärkeän tarkoituksen saavuttamisesta. Sillä Fresenius vastaa -syntiänsä surevan sielun kysymyksiin: mitä minun on tehtävä -autuudekseni, tai kuinka minun on käyttäytyminen Jesusta etsiessäni -ja kuinka minun on karttaminen, ettei mikään minua tarkoituksessani -estäisi? Sinun pitää rukoilla ja oikein sydämellisesti, mutta ei -niinkuin ennen suruttomuudessasi teit, jolloin ainoastaan tavan -vuoksi aamuin ja illoin pidit rukouksia. Sinun pitää menemän -yksinäisyyteesi ja heittäymän polvillesi ja rukoileman Jumalaa, että -hän kääntäisi sinun ja antaisi sinulle armon ja rukouksen Hengen. -Yksinäisyyttä tarvitset sentähden, että saattaisit paremmin vuodattaa -Jumalalle sydämesi ja pitää ajatuksesi ko'ossa, jos olet heikko -toimituksissasi ja ihmisten seurassa anomaan Jumalalta armoa kaikissa -tilaisuuksissa, saattaaksesi ylentää sydämesi Jumalalle. Sinun pitää -valvoa niin, että kartat turhamaista puhetta, turhuuden kuuntelemista -y.m. - -Rakas veli, minun täytyy sinulle sanoa, ettet saavuta oikeaa rauhaa -sydämessäsi, niin kauan, kun pelkäät rukouksen harjoituksia, kuten -kirjoituksessasi ilmoitat, sillä se on ihka väärä evankeliumi, -joka on minua kiusannut lähes kymmenen vuotta. Asia on tämä: -minä heräsin ja sain myöskin hyvän lohdutuksen ja virvoituksen -suuressa surussani. Mutta pitkällisessä taudissa, jolloin olin myös -heikkomielisenä, kylmenin minä parannusaikomisessani niin, että -minä olin jotenkin haluton. Kuitenkaan ei minulla ollut rauhaa, -minkä tähden minun täytyi hakea ihmisiä, joitten luulin Jumalaa -pelkäävän ja jotka myös opettivat muita ja pitivät kokouksia. -Se oli Turussa. Minä valitin heille kurjaa sieluni tilaa. He -vastasivat minulle tavallisesti: niin se käypi, kuin ollaan omissa -töissä ja raketaan omaa vanhurskautta ja sen kautta mennään ohitse -Vapahtajasta, joka on ainoa syntisten auttaja. Minä kysyin: mitäs -minun pitäisi tekemän? Vastaus: lakkaa pois omista töistäs, riennä -vapaakaupunkiin, siellä säilyt veren kostajan käsistä, katso Jumalan -karitsan puoleen, joka kantaa maailman synnit; hän on se, joka ottaa -vastaan syntisiä, hän on ainoa syntisten ystävä j.n.e. Kun minun -sisällinen tilani nyt tahtoi pakottaa minua ahkeraan rukouksen -harjoitukseen, ajattelin minä, että minun pikemmin pitää hylätä -tai vähentää rukoukset, jos minun on luopuminen omista töistäni, -omasta vaikutuksestani ja oman vanhurskauden rakentamisesta. Minä -en sentähden tohtinut alottaa ahkeraa rukousta, vaan koettelin -ilman sitä tulla Jesuksen luokse ja saada vakuutusta armosta ja -syntien anteeksi antamisesta ja etenkin saada hengellistä sydäntä -kovin haluttoman ja kylmän sijaan, jommoiseksi minä omani tunsin. -Minä kävin kirkossa, luin Jumalan sanaa, kartoin törkeitä syntiä ja -toimitin illoin ja aamuin rukoukseni polvillani, vaikka ajattelin -senkin olevan omia töitä, joita pitäisi vähentää. Kuitenkin oli -omatuntoni rauhaton ja kaikki mitä Raamatusta tai muista jumalisista -kirjoista luin, oli minua vastaan, paitsi muutamia paikkoja -Zieguerer'in Jumalinen tutkistelemus ja Hunajan Pisarat, jotka minun -johtajani ahkerasti toivat esiin minun ja muitten vakuutukseksi -kokouksissa. Etenkin lohdutti minua lause, että Jesuksen luo mennään -semmoisina, kuin olemme, madellaan hänen parantamiin haavoihinsa -niin kurjina, viheliäisinä, alastomina ja tuomittuina, kuin olemme, -riisuuntuen kaikista omista töistä ja teoista. Tällä en päässyt sitä -hengellisemmäksi, vielä vähemmin mielistyneeksi Jesuksen rakkaudesta, -vaan tunsin olevani enemmän maailmallinen, penseä ja kylmä. Jos -jonkun kirjan avasin, etenkin Raamatun, niin oli se melkein joka -paikassa suoraan minua vastaan, josta sain täydellisen vakuutuksen, -ettei laitani ollut oikein, ja huoleksin sentähden autuudestani, -jos olisin kuollut semmoisena, kuin olin. Kun minä sittemmin sain -Fresenius'en kolme sääntöä käsiini ja luin niitä, näyttivät ne -minusta sotivan Zieguerer'in, Wilcock'in ja minun johdattajani -oppia vastaan, vaan uskoin kuitenkin Fresenius'ta enemmän, kuin -muita ja huolehdin enemmän ulkonaista rukousta, ei kuitenkaan niin -ahkeraan, kuin hän käskee, jos tahdotaan karttaa oman vanhurskauden -rakentamista. Zieguerer'in ja Fresenius'en välisen tien näin -parhaaksi seurata. Silloin aloin, paitsi aamusilla ja iltasilla, -myöskin muina aikoina heittäytyä polvilleni, en kuitenkaan useasti, -en edes joka päivä, vaan kun sisällinen tilani minua siihen pakoitti -tai kun suurempi levottomuuteni syttyi. Mutta ei sekään auttanut -minua. Pappina ollessani Liperissä havaitsin, ettei Wilcock ja -Zieguerer sotineet Fresenius'ta vastaan, kuten ennen luulin ja vika -oli minun, kun en uskollisesti seurannut Fresenius'ta. Minä aloin -siis Jumalan nimessä seurata hänen neuvoansa ja olen siitä saanut -vakuutuksen ja armon sisälliseen rukoukseen, ja tätä armoa ynnä -sisällistä haluani rakkauteen ja likempää yhteyttä Vapahtajani kanssa -on Jumalan henki aina enemmän vaikuttanut täällä vankeudessani, jossa -en ole tarvinnut viipyä muissa toimissa ja toisten opettamisessa. - -Svartholmassa 2 p. helmik. 1828. - - H. Renqvist. - -30. _Samalta_ (päivä määrättä). - -Minun rakkahin veljeni! Sydämellinen kiitos sille ijankaikkiselle -rakkaudelle, joka semmoisissa hengellisissä ja ruumiillisissa -vaikeuksissa, joita olet saanut kokea, voimassa pitää uskosi kipinän, -ettei se sammu. Tässä toteutuu: suitsevaista kynttilän sydäntä -ei hän sammuta, eikä murenna särjettyä ruokoa Jes. 42: 3. Nyt on -meidän tunkeuminen syvemmälle Jesuksen sovittamiseen ja yhteyteen -rukouksella ja uskolla. Niin käypi aina parhaaksemme häviömmekin, -jotka tuottamansa kiusauksen tähden ovat yhtä vahingolliset -muille, kuin vaikeat meille itselle. Mutta ne käyvät hyväksemme, -sanoo Bernier, siten, että ne masentavat meidät tomuun ja tuhkaan -ylpeydestämme, joka tietämättämme on meissä, niin ettemme huomaa sitä -ja sentähden uskomme itsestämme hyvää, maikka meillä ei koskaan ole -siihen syytä. Semmoisista puuskista pitäisi meidän enemmän viisastua, -ruveta varovaisiksi ja puhdistua, sillä ne polttavat omaatuntoa, -niinkuin tuli, jota vanha ihminen kyllä tarvitsee, kun muistetaan -kiusaus, jota siten on tehtynä kanssaihmisille ja sanankuulioille, -etenkin niille, joita velvollisuus vaatii johdattamaan Jesuksen -luokse. Jos masennuksemme käytämme oikein oman sielumme hyödyksi, -niin parannamme siten itsemme, jotta vastedes saatamme olla muillekin -hyödyksi. Sekin on meille hyödyksi, että antaudumme ristiä ja -kärsimisiä kantamaan, joista Bernier sanoo: "moni pitää itseänsä -hengellisesti voimakkaana; mutta jolleivät ole oikein uskolliset -Jumalalle rakkaudessa aina halveksimiseen ja kärsimiseen asti, niin -he ovat pettyneet. Sillä niin kauan, kun pelkäämme hyväntahtoisesti -ottaa vastaan sitä, mitä halveksiminen matkaansaattaa, niin kauan -emme ole vietä alottaneet olla hengelliset." Ja toisessa paikassa -sanoo hän: "minä iloitsen kaikessa surussani, että masentumiseni -tapahtuu julkisesti; sillä se tekee, että minun niitten kanssa, jotka -sen tietävät, pitää halveksiman itseäni. Minä en nyt saata luulla -muitten ylistävän ja kunnioittavan minua, ja vielä vähemmän saatan -itse sitä tehdä, koska olen tehnyt niin ja niin." Elä sentähden, -rakas veljeni, anna rohkeutesi kadota, vaan pakene sitä ahkerammin -Jesuksen luokse, niinkuin Pietari teki. Auta meitä suloinen Jesus! - -31. _Samalta_ 10 p. kesäk. 1828. - -Sydämestä rakastettu veljeni! Kirjeesi Porvoosta olen aikoja sitte -saanut. Minä iloitsen äärettömästi, että Jumala niin voimakkaasti -tahtoo vetää sinua luoksensa, kun hän antaa sinun tuntea itsesi ja -syntisi. Nyt saat lohdutusta evangeliumista, joka sanoo: autuaat ovat -murheelliset, autuaat ovat, jotka isoovat ja janoovat vanhurskautta -M. 5: 3-6; sillä semmoisessa tilassa, jossa sinä nyt tunnet -olevasi, olet sinä tosiaankin hengellisesti köyhä, murheellinen ja -vanhurskautta isoova ja janoova. Ken niin tuntee syntinsä, kuin -sinä, kuten kirjeessäsi kerrot, nyt teet, semmoiselle ei Wilcock -sano löytymän yhtään kovaa sanaa koko Raamatussa, vaan pikemmin -on semmoinen evangeliumin esine. Mutta jos niin on, ettet sinä -kuitenkaan saata sitä uskoa, niin pitää sinun olla kärsiväinen -rukouksessasi, etsimisessäsi, isoomisessasi ja janoomisessasi. Kyllä -Herra auttaa, kun hänen aikansa tulee, tai niin pian, kun hän näkee -hyväksi ilmaista sinua Pojallensa ja hänen täyttämistyönsä sinun -lohdutukseksesi ja autuudeksesi. - -Svartholmassa 10 p. kesäkuuta 1828. - - H. Renqvist. - -32. _Samalta_ 6 p. marrask. 1829. - -Minun rakas veljeni! Viime viikolla lähetin minä suomennokseni -Arndtin Totisesta Kristillisyydestä ensimäisen kirjan painettavaksi. -Tarkka käsikirjan läpilukeminen teki hyvän vaikutuksen turmeltuneesen -sydämeeni; sillä kirja kehoittaa voimakkaasti vanhaa ihmistämme -kuolettamaan ja uskollamme vahvistamaan meissä sijaa Kristukselle, -jota minua muistutti ja kehoitti enemmän ajattelemaan Jesuksen asuman -sydämessäni, joten minä joka päivä voin kuolettaa vanhan ihmisen, -tai oikeammin, Jesus tekee sen minussa armollisella asumisellansa. -Nyt alati ajattelen niinhyvin rukouksessa kuin muutoinkin: suloinen -Herra Jesus! tule asumaan sydämessäni uskon kautta ja hävitä minusta -saatanan kuva, kuoleta vanha ihminen minusta himoinensa ja haluinensa -ja paina minuun sitä vastaan oma kuvasi, joka on Jumalan kuva, tai -uusi ihminen hedelminensä ja avuinensa. Pane lempein Herra Jesus! -asumisellasi sydämeeni oma mielesi, ajatuksesi ja luontosi avuinensa. - -Sillä mitä on koko kristillisyytemme, jollemme vanhaa ihmistämme -joka päivä ja joka hetki kuoleta? Mutta miten hän Kristuksetta -kuoletetaan? Ja kuinka Kristus kuolettaa hänet meistä, jollemme -uskolla ota Kristusta sydämihimme, ja kuinka saattaa hän tulla -sydämihimme, jollemme häntä rukoile? Mutta toiselta puolelta, -mitä auttaa minua, jos minä paljon ja ahkerasti rukoilen ja -kuitenkin sillä ajalla unhotan pää-asian, joka on Jesuksen asuminen -sydämessämme, mikä herättää tahtoa ja voimaa vanhan Adamin -kuolettamiseen, tai lihan ristiinnaulitsemiseen kaikkine himoinensa -ja haluinensa. Jos ei oikein kuoleteta vanhaa ihmistä tai luontoa, -niin ei tarvita paljon täydellisesti muuttuaksemme luonnollisiksi -mieleltämme ja vajotaksemme myös törkeihin syntihin. Lempein Herra -Jesus! anna meille armoa valvoa yötä ja päivää varjellaksemme sinun -armoasi! - -Svartholmassa 6 p. marrask. 1829. - - H. Renqvist. - -33. _Samalta_ 31 p. maalisk. 1832. - -Minun vilpittömästi rakastettu veljeni! Meidän Herramme Jesuksen -Kristuksen armo, henki ja rakkaus olkoon ja hallitkoon sydämemme! - -Suuri armo olisi se, jos saataisiin Pyhä Henki sydämeemme, sillä hän -olisi meissä rukouksen Henki, viisauden Henki ja Herran pelon Henki; -Hän opettaisi meitä kaikessa ja johtaisi meitä totuuteen. Yhtä vähän -olisi Hän meissä vaikuttamatta, tuin paha henki niissä sydämissä, -joissa se saapi oleskella ja hallita. Mutta minä viheliäinen syntinen -en tähän asti ole oikein ottanut Häntä sydämeeni, sentähden on -minun sydämeni ollut irstas ja täydetty maailmallisilla, turhilla -ajatuksilla, vaikka vasten tahtoani ja minun suurimmaksi inhokseni -ja rauhattomuudekseni. Minulla ei ole ollut mitään voimaa joka hetki -karkoittaa tarpeettomia haluja ja ajatuksiani, tai kuolettaa vanhaa -ihmistäni, mikä on tullut siitä, ettei Jumalan Henki ole saanut -ottaa ja hallita sydäntäni niin, että olisin lakkaamatta isonnut -ja janonnut Jesuksen yhteyttä ja vartioinut sydäntäni. Sentähden -ei minulla niissä rukouksen ja uskon harjoituksissani, joita olen -koettanut monena vuonna pitää, ole ollut oikein rauhallinen sydän. -Kun nyt Herra Hengellänsä, suomentaessani kirjaa: "Kristuksen -kanssa kätketty elämä Jumalassa", on saanut vaikuttaa vähän minussa -ja antaa minulle armoa sydämelliseen rukoukseen, niin olen saanut -hengelleni valoa ja turvaa, sekä vakuutuksen, että, jos ihminen -tahtoo joka päivä kasvaa sekä itsensä että Vapahtajan tuntemisessa -ja rakkaudessa, pitää hänen lakkaamatta rukoilla ja valvoa, alati -karkoittaa tarpeettomia haluja ja ajatuksia sydämestänsä ja antaa -sen aina työskennellä hengellisissä ja jumalisissa asioissa. Mutta -siinä kamppausta ja kilvoitusta tarvitaan, erinomattain alkaessa. -Öitä on minun täytynyt siinä viettää ja päivilläki mennä eripäälleni -huokauksia huokailemaan. Sitte kuin siihen armon kipinöitä annettiin, -olen rukoukseen mennessänikin ollut rukouksessa, joka ei lakkaa, -vaikka polviltani nousen ylös. Nyt oli rukous rukouksen ja huokaus -huokauksen perästä, oli missä oli, ja se armo (sisällinen rukous) on -kuitenkin vielä sangen heikko. Mutta toivon Herran, joka hyvän työnsä -on alkanut, vahvistamaan sitä, ettei tuiki pienet asiat sitä saa -estää, jos minä olen vaarinottavainen itsestäni ja päälle pitäväinen. -Auta, auta, armas Jesus, äläkä laske minua käsistäs! - -Svartholmassa 31 p. maalisk. 1832. - - H. R. - -34. _Samalta_ 20 p. maalisk. 1833. - -Minun rakas veljeni! Saan kiittää sinua viimisestä minulle rakkaasta -kirjeestäsi. Sangen murheellisena minä läksin sinun tyköäs, -ajatellen: mikä oppi se on, kuin uskon nimellä ja varjolla rukous -hyljätään, vaikka rukous on uskon ensimmäinen hedelmä, joka nähdään -Niniven kuninkaan esimerkistä, joka, kuin hän uskon kipinän sai -Jonan saarnasta, rupesi hän lujasti huutamaan Jumalan tykö ja siihen -muitakin käskemään ja kehoittamaan, ja Paavalin esimerkistä, jonka -itse Jesus peljätti uskoon, rupesi kohta rukoilemaan, niinkuin -on siitä nähtävä, että, tuin Jumala käski Ananian menemään häntä -neuvomaan ja Ananias sanoi: kuinka minä rohkenen mennä senkaltaisen -pedon tykö, joka on sitä ja sitä tehnyt? johon Jumala vastasi: _saat -mennä hänen tykönsä, hän on jo valittu ase minun kädessäni, sillä -hän rukoilee_ (Ap. T. 9: 11-15). Samalla tavalla, kuin Kananean -vaimolla oli suuri usko, niin se kaiketi saatti hänen suuressa -määrässä rukoustakin harjoittamaan. Ja sen lisäksi kun tiesin Juh. -Arndtin kirjoista, että usko sammuu sen ihmisen sydämessä, joka -rukouksen kanssa vilpistelee, niin siitä sain sen vakuutuksen, että -ilman rukousta ei tule usko oikiaan alkuun, ei lisäänny eikä pysy -voimassansa rukoilemattoman sielussa j.n.e. - -Minä olen nykyään saanut Ruotsissa ilmestyneet ja saksasta käännetyt -Uuden Testamentin Selitykset ja käännän nyt viimistä osaa niistä -siihen epistola postillaan, josta jo ennen olen kääntänyt ensimäisen -osan tai talvipuolen, jonka toimittaja on Schultenius. Mutta ne -selitykset, joita nyt käännän, on Juh. Gosner, joka Pietarissa piti -suuria kokouksia, kirjoittanut saksaksi. Tämä kirja, tai Raamatun -selitykset, näyttää oleman kelvollinen ja sillä on nimenä: "Jesuksen -elämän ja opin Henki Uudessa Testamentissa." - -Svartholmassa 20 p. maalisk. 1833. - - H. Renqvist. - -35. _Samalta 24_ p. toukok. 1834. - -Minun rakas veljeni! Lausuntosi johdosta kasteenliiton rikkomisesta -on minulla se ajatus, että saatetaan Jumalan armolla elää niin, -ettei sitä rikottaisi, niinkuin on mahdollista ja siihen löytyy -esimerkkiä Raamatussa, että armoitetut sielut kestävät ensimäisessä -parannuksessansa niin, etteivät he ole siitä horjahtaneet, niinkuin -David, Loth, Noa ja Pietari, vaan aina heräämisestänsä ovat he olleet -loppuun asti järkähtämättömät. Mutta silloin pitää vanhempain ja -koko huonekunnan olla totisia kristityttä, joka on niin harvinaista -maassamme, jotta meitä Suomalaisia saattaa, kovaksi onneksi, sanoa -kasteemme liiton rikkojiksi. Veljes-seurakunnilla, jos he omat niin -puhdas-oppiset ja vilpittömät Jumalan pelossa, kuin he sanovat ja -moni uskoo ja minäkin olen uskonut, vaan nyt en sitä enää tee, kun -olen lukenut t:ri Fresenius'en kirjan: Theologiska Betänkanden on -den herrnhutiska sektens beskaffenhet (Jumaluusopillisia Mietteitä -herrnhuti-lahkon laadusta), jossa hän tuhansilla syillä ja -todistuksilla vakuuttaa senaikaisen veljesseurakunnan päämiehensä -kreivi Zinzendorffin kanssa osoittaneen törkeitä erhetyksiä niin -opissa kuin elämässä, niin olisi se mahdollista lapsille ja -ihmisille, jotka itse tahtoisivat elää niin, etteivät rikkoisi -kasteensa liittoa. - -Svartholmassa 24 p. toukok. 1838. - - H. Renqvist. - -36. _Samalta_ 20 p. kesäk. 1838. - -Minun rakas veljeni! Molemmat mieleiseni kirjeet sinulta olen -saanut. Minä olen sydämestäni levoton siitä, että sinä hyväksyt -Ruotsalaisen harha-opin, joka estäessänsä armoa etsiviä sieluja -rukouksesta, estää heitä myös uskosta ja siten myös Vapahtajan -Jesuksen Kristuksen osallisuudesta ja yhteydestä, niinkuin J. Arndt -"Paradisin Yrttitarhassansa" sanoo: "Jollei kääntymyksettä harjoiteta -rukousta, väljenee usko ja häviää viimein." Vielä sanoo hän: ihminen -on lankeamisensa perästä veltostunut kaikkiin jumalisiin asioihin. -Ettei hän jäisi tähän tilaan ja turmeltuisi, on hän monenlaisilla -tutkimuksilla kehoittava ja herättävä itseänsä rukoukseen -- -ja vielä: Jumala on niin määrännyt, ettei kenkään suullisetta -rukouksetta tule sydämelliseen rukoukseen. Kun nyt Ruotsalaisen -oppi rukouksista ei ole yhtäpitävä Arndtin opin kanssa ja minä -mieluisemmin uskon viimistä, kuin edellistä, koska viimisen oppi on -yhtäpitävä Jesuksen oman opin kanssa, niin ei minua voida houkutella -Ruotsalaisen oppia hyväksymään niin kauan, kun hän ei seuraa Jumalan -sanaa, niinkuin sen saarnaaja Arndt. -- Kyllähän tuon vähemmälläki -arvelemisella voipi ymmärtää, ettei Arndtin selitys petä, vaan sitä -vastaan Ruotsalaisen sekä oppi että esimerkki elämässä viepi pään -honkaan. - -20 p. kesäk. 1838. - - H. Renqvist. - -37. _H. Renqvistille_ Tampereelta 31 p. lokak. 1843. - -Rakas veljeni Kristuksessa! Vaikka minä oikein hyvin ymmärrän -ruotsinkieltä, niin en sitä kuitenkaan kykene kirjeellisesti -tarpeen mukaan käyttämään, toivossa, että te saksalaisenkin kirjeen -ymmärrätte, vastaan minä tällä kielellä teidän rakkaan kirjeenne 21 -p:ltä heinäk., jonka täkäläinen kirjansitoja Lemlin saattoi käteeni. -Minä olisin jo aikoja siihen vastannut, jos en olisi toivonut saavani -teille, teidän kirjainne painattamiseksi tarpeellista rahasummaa -hankituksi. Minä käännyin sentähden Pietarissa olevain ystävieni -puoleen, jotka toimeksivat Raamatun ja kirjain levittämisessä, ja -sain vasta viime viikolla heidän vastauksensa, joka vielä sen lisäksi -oli kieltävä, he sanoivat ainoastaan pienempäin, eikä suurempain, -kirjojen levittämistä pitävänsä päätarkoituksenaan. Omista varoistani -en saata koko summaa 700-1000 ruplaan pankkoa teille lähettää, -mutta kun te tahdotte painatuttaa niin hyviä kirjoja ja kun on -varsin toivottavaa, että suomenkin kielellä enemmän hyvää ravintoa -sydämelle ja hengelle ja totisen kristillisyyden edistyttämiseksi -valmistettaisiin, niin tahdon tehdä, mitä minulle on mahdollista, -edistyttääkseni näin hyvää asiaa. Minä lähetän teille sentähden -myötänä seuraavat sata ruplaa hopeassa ja toivon, että tämä summa -ainakin vähän auttaa tarpeellisempain kirjain painattamisessa. Niihin -luen minä etenkin Arndtin kolmannen kirjan, ja sen kirjasen, jonka -olette tehneet: "Pettävästä ja pettämättömästä autuuden opista." -Vaikka viimeksi mainitun sisältöä en tunne, niin olen kuitenkin -ystäviltä niin paljon kuullut, että tarkoituksenne sillä on estää -sen opin vahingollista seurausta, jonka perustajana näyttää olleen -talollinen P. Ruotsalainen ja jota nuorissa saarnaajissa aina -enemmän leviää. Tämä oppi perustaikse lokaiseen kristillisyyteen, -antaa lihalle turvallisuuden ja viettelee lukemattomia sieluja. -Aika on, että harhaantuneilta silmät aukaistaan, ja on monelta -haaralta jo kauan toivottu, että tämä häiriö estettäisiin. Jos siis -kirjanne, jota en epäile, on siinä aikomuksessa kyhätty, on se sana -aikanansa sanottu ja tuhansille terve tullut. Minä en suosi väittelyä -ja sentähden mielelläni näkisin, ettei kirjassanne yksityiseen -ryhdyttäisi, vaan ainoastaan totuus oikeassa valossa esiteltäisiin. -Totuus itse puolustaa itsensä ja ainoastaan sen vertaileminen -harha-oppiin on hankkiva sille voiton. - -Kun niin suuri hyvän hengellisen ravinnon isoominen jo kaikkialla -Suomessa näyttäiksen, niin en epäile, ettei kirjanne joutuisasti -kaupaksi menisi ja kun siihen on paras tilaisuus taimella, niin -olisi hyvä, jos se painettaisiin niin pian, kun mahdollista ja -lähetettäisiin ensi rekikelissä joka haaralle. Jos mahdollista on, -niin rukoilen teitä meidänkin seudulle lähettämään 500 kappaletta -siitä kirjasta, kun täällä monta hengellistä kirjaa myödään ja -muillekin seuduille levitetään. Te saatatte nämä kirjat lähettää -neitsy Katarina Ekblom'ille (Englandilaisella), joka monta vuotta on -niitä myöskennellyt. Niin pian, kun rahoja niistä saadaan, pidän minä -huolen niiden lähettämisestä teille ja te saatte sitte tilaisuuden -painattaa niitä enemmän, niin että niiden vaikutus siten saattaisi -edistyä. Me tahdomme tässä Herraan turvautua, joka saattaa yltäkyllin -siunata, jos se on hänen pyhä tahtonsa. Elkää antako mielenne -laimistua ja rukoilkaa ainoastaan viisautta ja pyhää Henkeä, että te -kaikissa oikeuden saavuttaisitte ja kaikki Jumalan kunniaksi ja hänen -nimensä ylistykseksi maailmassa tekisitte. - -Vilpittömällä rakkaudella pysyn teihin Kristuksessa yhdistettynä. - - Ferd. Uhde. - -38. _H. Renqvistille_ Tampereelta 5 p. helmik. 1853. - -Rakas veljeni Kristuksessa! On sekä minulle että neitsy H:lle -ollut sangen iloista saada kirje sinulta, veljeni, jo pitkän ajan -perästä. Sillä me aloimme jo pelätä jonkun sairauden ehkä estävän -kirjoittamasta. Meidän iällämme täytyy meidän aina olla valmiit -kuulemaan yhden tai toisen ystävistämme kuolleen. Mutta se ei ole -oleva minään surun syynä; sillä tämän pahan maailman jättäminen -ja pääseminen ruumiin majasta, missä ollaan monen viettelyksen -saavutettavina, ei suinkaan ole valitettava, jos vaan meillä on -hyvä toivo syntimme oleman uskolla kalliisen Vapahtajaamme anteeksi -saadut ja hänen armollansa vapaasti pääsevämme Isän valtakuntaan. -Minä hyväksyn kaikessa sinun, veli, saarnatapasi, jota viime -kirjeessä mainitset. Sillä usko ei saa olla luulottelu eikä -ymmärryksen vakuutus, vaan usko on elinvoima, joka ei koskaan saata -olla vaikuttamatta, vaan aina osoittautuu hedelmissä. Hedelmistä -puu tunnetaan, eikä Vapahtajamme, puhuessaan viimisestä tuomiosta, -mainitse mitään puhtaasta tahi oikeasta uskosta, vaan hän tuomitsee -töiden mukaan. Yhtä varma myöskin on, etteivät ihmiset voi mitään -hyviä, Jumalan tuomioistuimen edessä kelpaavia töitä tehdä, vaan -ne johtuvat sydämestä, joka on uskolla uudesti syntynyt ja joka -siten Jumalan armosta ja Hänen Henkensä avulla voi tuottaa hyviä -hedelmiä. Maailmassa on _uskottomuutta_ ja _kuollutta uskoa_. -Edellistä tavataan valitettavasti paljon heränneissä sieluissa meidän -aikanamme, jälkimäistä oikeauskoisissa. Toivon, ettet väärin ymmärrä -tarkoitustani, vaikken ruotsiksi taida kyllin selvästi ajatuksiani -ilmoittaa. Ett tahdo töitä uskotta, enkä uskoa töittä. Ihmisen ei käy -eroittaminen, mitä Jumala on yhdistänyt. - -Äskettäin on rakas Gosner kääntynyt 80:lle ikävuodellensa, jolloin -hän kirjoitti: "en ole koskaan toivonut pääseväni näin vanhaksi; -sillä vaikkapa vanhuudella onkin monet vastuksensa, pidän kumminkin -armona voida palvella Herraa niin kauan täällä maailmassa ja -valmistautua iankaikkisuuteen, käydäkseni Vapahtajalleni vastaan; -tämä suuri tarkoitus, kun minä olen näkevä hänet, mimmoinen hän on -ja tuleva hänen kaltaiseksensa. Elämäni ei ole nykyään mikään elämä, -vaan joka päiväinen kuolema. Joka päiväinen rukoukseni ja huokaukseni -on, etten minä itse eläisi, vaan että Kristus eläisi minussa. Jos hän -minulla on, en minä kysyisi taivasta enkä maata." - -Voin tosiaan vakuuttaa Gosnerin elämän olevan semmoisen nykyään. -Saatetaan hänestä sanoa samaa, kuin Simeonista ja Hannasta, ettei hän -enää lähde pois Herran temppelistä (sydämessänsä), vaan on yöt ja -päivät rukouksessa. En luule monta semmoista sielua nykyään löytyvän -maailmassa; mutta ne ovat maan suola, jota paitsi kristikunta -mätänisi. He elämät salattuina Kristuksessa, mutta Herra tuntee -omansa. - -On muutoin kuin olisi Europassa (paitsi Englannissa) kuolon -haju v. 1848 jälestä levinnyt kansoihin. Kristilliset voimatkin -näyttävät veltostuneilta. Uskottomuus, epäusko ja Kristuksesta -luopuminen vallitsevat. Jollei Herra uudestaan armahda ja henkensä -kautta luo uutta elämää kuolleiden luihin, niin pelkään, että -kynttiläjalka kokonaan kumoon kaadetaan Europassa ja kristillisyys, -totinen kristillisyys on pakeneva muihin maan osiin, missä pakanat -sen kiitoksella ja ylistyksellä vastaan ottavat, niinkuin on -tapahtunut Luvatussa maassa ja Aasiassa ja pohjois Afrikassa, -joissa kristillisyys kukoisti edellisinä vuosisatoina. Niin ehkä on -tapahtuva Europassakin, jos kansat eivät käänny. -- -- - -Englannin pipliaseura pitää suuren yleisen kokouksen ensi -maaliskuulla Lontoossa, viettääkseen viisikymmenvuotista -perustusjuhlaansa, ja silloin aiotaan kehoittaa vielä suurempiin -ponnistuksiin, nopeammin levittämään Raamattua yli koko maailman. -Jos voisit antaa kertomuksen seuran vaikutuksen seurauksista täällä -Suomessa, olisi se sangen mieluista. - -Toivoen sinulle, veljeni, Herran Jesuksen armoa ja rauhaa pysyn n.k.e. - - Ferd. Uhde. - -39. _H. Renqvistille_ Tampereelta 24 p. helmik. 1855. - -Rakas veljeni Kristuksessa! Tällä kertaa täytyy minun pyytää -anteeksi, etten vielä ole vastannut jouluk. 29 p. lähettämääsi, -minulle rakasta kirjettäsi. Syynä oli, että neitsy H. tällä ajalla -oli matkalla Jämsään majorin rouvan Jack'in luo, ja minä tahdoin -odottaa hänen palaamistansa, yhdessä hänen kanssaan kirjoittaaksemme -rakkaalle ystävällemme. Vaikka hän jo kuukausi sitte palasi, ei -hän kuitenkaan ennen ole ehtinyt kirjoittaa, mistä hän luultavasti -itse on kertonut sisässä olevassa kirjeessänsä. Hänen mielensä on -jonkun aikaa ollut jotenkin alakuloinen häiriöstä, joka ilmestyi -kristityissä, kun niin monta puoluetta on ja toinen vastustaa -toistansa katkeruudella. Sen lisäksi kun hän joskus huomaa -pappiemme saarnaavan puhdas-oppisesti ja hän alkaa luulla muutoksen -tapahtuneen heidän ajatustavassansa, silloin sattuu usein, että -he saarnatuolissa lausuvat niin varsin kummallisesti rukouksesta, -että luultaisiin heidän hylkäävän rukouksen kokonansa ja että he -semmoisissa saarnoissa tarkoittavat häntä, koska hän koulussa koettaa -mitä vakaisimmin kehoittaa lapsia rukoukseen. Silloin käy hän usein -niin alakuloiseksi, ettei hän luule niiden oleman ensinkään uskovia -sieluja, sekä kammoo kaikkea seurustelemista muiden kristittyjen -kanssa. Minä toivoisin, että sinä, veli, tahtoisit lohduttaa häntä -ja vakuuttaa hänelle puolueita aina olleen ja oleman, kunnes -ihmissu'usta tulee yhden paimenen yksi lauma. Ajatuksia vaihtamalla -edistetään totuuden parasta. Protestantinen kirkko olisi aikoja sitte -vaipunut samaan hengelliseen kuolemaan ja jähmeyteen, kuin katolinen, -jos se olisi kokenut yllä pitää samaa näennäistä, pintapuolista -yhteyttää, kuin jälkimäinen. Kiitos olkoon Jumalalle, että meillä -on vapaus estämättömästi ilmoittaa ajatuksemme. Niin kauan, kun on -kaksi ihmistä, jotka eivät kaikissa täydellisesti ole yksimieliset, -täytyy olla puolueitakin, ja missä suurin hengellinen vapaus ja -Jumalan pelko vallitsevat, siellä tapaamme enimmät oppilahkot, -niinkuin esim. Amerikassa, Englannissa ja Saksanmaalla viime aikoina. -Vasta silloin, kun Kristus pääsee Hengellänsä maailman valtiaaksi, -eri ajatukset katoavat ja kaikki olevat yksimieliset Kristuksessa. -Älkööt kumminkaan tämmöiset seikat estäkö mettä rakkaudella -kohtelemasta kaikkia niitä, jotka uskovat Herraamme Jesukseen ja -häntä rakastavat. Paavali sanoo: jos vaan Kristusta saarnataan, jos -vaan siinä perustuksessa pysytään, että ainoastaan uskolla häneen -pääsemme autuaiksi, niin ei meidän tarvitse huolia muista pienemmistä -seikoista. Ryövärillä ristissä ei ollut aikaa oppia mitään uskon -sääntöjä, mutta hänellä oli usko Kristuksen voivan vapahtaa hänet, ja -hän vapahdettiin. - -Minä yhdistyn täydellisesti siihen, mitä sinä, veljeni, lausut -alituisesta rukouksesta ja luulen juuri rukouksen puutteen, mitä -vallitsee uskovissa sieluissa, olevan syynä siihen rauenneesen -hengelliseen elämään, jota kaikkialla huomataan. Arndt "Totinen -Kristillisyys" nimisessä kirjassansa kirjoittaa oivallisesti -alituisesta sydämen rukouksesta ja ottaa parhaat, vanhemmat ja -myöhemmät, opettajat todistajiksi, että ainoastaan n.s. sisällisellä -rukouksella (koska se ei tarvitse sanoja) totinen hengellinen elämä -saatetaan yllä pitää; sillä se on sen hengittäminen. Ei kukaan -kirjoita paremmin tästä harjoituksesta, kuin Tersteegen, kirjailia, -jonka sinä, veljeni, varmaankin tunnet, koska luulen, että yhden -hänen saarnoistansa: "Kristuksen rakkaus vaatii meitä", olet suomeksi -kääntänyt. - -Gosner on vakuuttanut minulle hänen ainoana työnänsä vanhoilla -päivillänsä olevan melkein yöt, päivät istua hiljaa Herran edessä ja -pitää Hänelle alituista sabbatia. Silloin saa hän tuntea totisia, -välittömiä taivaallisia liikutuksia; silloin vuodattaa Herra armoa ja -rauhaa hänen sieluunsa; silloin herää hänessä kiitos ja ylistys ja -esirukous kaikkien ihmisten vaan erittäinkin Kristuksen maailmassa -olevan seurakunnan edestä; silloin katoaa aika, kuin jos elettäisiin -jo iankaikkisuudessa, sanalla sanoen, se on taivas maassa. -- Näin -pitäisi kaikkien kristittyjen tila oleman, ja silloin olisi sydän -temppeli, jossa me Simeonin ja Annan tavalla vietämme koko aikamme ja -lakkaamatta palvelemme Jumalaa Vapahtajaamme. - -Jokaiselle opettajallekin on se paras harjoitus; sillä tämmöisessä -rukouksessa, kun hän makaa kasvoillansa tomussa eikä uskalla puhua -Herran läsnä ollessa, saa hän osaksensa sen voiteen, joka johtaa -häntä kaikessa totuudessa ja antaa hänelle taivaallista voimaa -sieluja kääntämään. Kymmenen sanaa, puhuttuna tällä voiteella -vahvistettuina, vaikuttavat paremmin, kuin tuntikausia kestävä -saarna. Siispä jos sairaus estäisikin sinun, veljeni, saarnatuolissa -saarnaamasta elä ole toivoton. Herra on kuitenkin antava kylläksi -tilaisuutta muutamilla tämmöisen rukouksen harjoituksesta saaduilla -sanoilla toimittaa Jumalan suuria töitä. - -Anna anteeksi että olen niin paljon puhunut asiassa jonka sinä, -veljeni, luultavasti tunnet paremmin, kuin minä mutta se on minun -mieli-aineeni. Jää hyvästi! - - Uhde. - -40. _H. Renqvistille_ Pitkärannasta 15 p. marrask. 1855 - -Herra pastorin arvoisan kirjeen 9 p:ltä tätä kuuta olen saanut, ja -vastatessani sitä, pyydän kaikkein ensiksi anteeksi kaikkia vikoja -tässä kirjeessä; sillä minä en ole harjaantunut ruotsia kirjoittamaan. - -Suurella ilolla lähetän tässä 50 ruplaa hopeassa h:ra pastorin -puhumaan lähetysasiaan ja saan kiittää niistä lehdistä, Lundin -"Missiontidning" ja "Bibel-vännen" (Lähetyssanomia ja Biblia-ystävä), -jotka h:ra pastori liitti kirjeeseensä. - -Hyvin mielelläni olisin lukenut h:ra pastorin Hedbergin oppia -vastustavaisen kirjan. Se on aine, josta on jo paljo kirjoitettu -ja paljo varsin asiaan koskevata. Mutta kuitenkin riippuu paljon -siitä, kuinka Hedbergiläisyys määritellään ja määrätään, mitä sillä -oikeastaan ymmärretään. Hedbergiläisyys ja kaikki senkaltainen -kuollut oiko-uskoisuus y.m. muuttaa värinsä, niinkuin Kameleonti, -kun vaan sitä vastustetaan; ja vastusteliat silloin arvelevat, että -kaikki, mitä on sanottu, saattaa olla hyvin oikein, mutta sitä -ei käy sovittaminen Hedbergiläisyyteen, koska sitä ei ole oikein -ymmärretty. Ja jos käsitetään taas toiselta puolelta tätä oppia, niin -sanovat sen ystävät, ettei se, jota on puhuttu sovi vastustamaan -Hedbergiläisyyttä. On siis varsin vaikea saada tätä asiaa selväksi. - -Puheet "viimisen vihan ajoista" ja Antikristuksesta toivoisin -mielelläni myöskin lukeakseni. Tähän asti ne ovat minulle -tuntemattomat. (Mitä kirjeessä vielä seuraa, ei koske tähän aineesen, -ja jätetään sen vuoksi pois). - -Sydämellisin kiitos h:ra kehoituksesta kirjeen lopussa. Suokoon -Jumala minun käyttäytyä sen mukaan. - -Suurimmalla kunnioituksella - - M. Ungern Sternberg. - -41. _H. Renqvistille_ Tampereelta 23 p. syysk. 1854. - -Rakas veljeni Kristuksessa! Vihdoinkin saatan nyt lähettää kuitin -lähetyksistä Ruotsin lähetysseuralle. Sen on tehnyt oikeusneuvos -Snoilsky, joka on seuran rahaston hoitaja. Mutta summa on suurempi, -kuin sain sinulta, veljeni, ja Paasoiselta, koska neitsy H. oli -myöskin kerännyt rahoja, jotka samalla lähetettiin. Mitenkä -ilmoitetaan Lähetyssanomissa, en saata janoa; sillä maisteri -Palmqvist ei siitä sanonut mitään. Mutta minä käskin hänen tehdä sitä -varovaisesti, ettei siitä olisi haittaa vastaiselle keräykselle. Minä -saan pyytää, että sanoisit veljeni, Paasoiselle asianmukaisen kuitin -tulleen, että hän saattaisi ilmoittaa asiasta antajoille. Se on kauan -viipynyt, kun posti täältä käy ainoastaan kerran viikossa Tukholmaan -ja sitä paitsi menee maitse Haaparannan kautta, jotta monta viikkoa -tarvitaan ennen, kun vastaus voidaan saada. - -Maisteri Palmqvist ilmoittaa sen surullisen sanoman, että -lähetyssaarnaaja Hamberg on Kiinassa kuollut. Hän seurasi -Tukholmasta Augusta Nordstedt'ia, joka oli naimisessa saksalaisen -lähetyssaarnaajan kanssa Kiinassa, muutamien viikkojen perästä ja -juuri hyödylliseksi tulemaisillansa, hankittuansa tarpeellisen taidon -vaikeassa Kiinan kielessä. Ihmeelliset ovat Herran tiet. - -Ruotsalaista lähetysseuraa koetellaan enimmin, kun siitä kuolleina -on vienyt melkein kaikki lähettämänsä saarnaajat: Fast, Hamberg, -Nordstedt; -- Elgqvist tuli kotiin suuria harmia kärsittyänsä. Elköön -seura uupuko, jatkakoon kestävästi tointansa. - -Näyttää kuin me olisimme saaneet täällä kaupungissa evangelisemman -papin. Maisteri Ingman on määrätty armovuoden saarnaajaksi -Messukylään ja asuu täällä kaupungissa, kun Messukylässä ei ole -asuinhuoneita. Sama Ingman oli ennen Grönberg'in, Bergh'in, -Durchman'in, Malmberg'in y.m. ystävä. Grönberg tervehti hänen -tuloansa suurella ilolla. Mutta kuinka hämmästyivät hänen -ystävänsä, kun he kuulivat hänen saarnaavan peräti toisin, kuin -toivoivat. Näyttää tosiaan siitä, kun ystävyys heidän väliltänsä -olisi rikkoutunut. Ingman kävi luonani ja minä puhuin vapaasti ja -huomasin hänellä olevan kokonaan toiset ajatukset, kuin niillä -muilta, pääasiallisesti rukouksesta. Hän sanoi itse kymmenen vuotta -sitte olleensa suuri Paavo Ruotsalaisen opin puolustaja; mutta -eräissä häissä, kun hän ensi kerran kohtasi häntä ja tunsi itsensä -onnelliseksi, kun hän pantiin yöksi samaan suojaan Ruotsalaisen -kanssa, näki hän Paavon olleen aikalailla päissänsä. Ja kun hänen -käytöksensä, kirouksista ja lörpötyksistä, oli hyvin kammottava, -havaitsi Ingman heti, ettei semmoinen mies mitenkään saattanut tuntea -ja seurata puhdasta oppia, koska hedelmistä puu tunnetaan. Sen -jälkeen hylkäsi hän vähitellen Ruotsalaisen puolueen ja tutkisteli -rukouksella p. Raamattua. Suuret murheet ovat sittemmin opettaneet -häntä likemmin tuntemaan Vapahtajaa, ja minä kyllä uskon hänen olevan -nöyrän Kristuksen opetuslapsen. Neitsy H. toivoo myöskin hänen olonsa -täällä kaupungissa suuresti vaikuttavan Grönberg'iin, joka kuitenkin -hänen mielensä mukaan etsii totuutta, mutta on vielä takertunut -muiden ystäväinsä oppeihin. [Tästä asiasta sanoo sama kirjoittaja -toisessa aikaisemmassa kirjeessänsä: "minä iloitsen, että neitsy H. -on personallisesti tutustunut kanssasi ja saattaa nyt jokaiselle -vakuuttaa kaikkien soimauksien ja epäilyksien väärästä opista, joita -toinen puolue levittää sinusta, olevan perättömiä. Yhtä kaikki on -vaikea vakuuttaa niitä, jotka ovat semmoisessa holhouksessa (tai -hengellisessä johdossa, kuten sitä kutsutaan), etteivät he uskalla -edes kirjaa lukea, jos eivät siihen saa lupaa. Semmoinen käytös -muistuttaa paljon paavillisen pappisvallan omia tuntoja vallitsevasta -väkivallasta. Mutta heittäkäämme me. Herra tietää kyllä kutsua omansa -tästäkin joukosta että he tulevat autuuteen."] Toivokaamme parasta. -Herra johdattaa kaikkia, eikä ole antanut Ingman'in turhaan tulla -tänne. Postimestari Rosenbröijer iloitsee nyt saadessansa kuulla -evangelista saarnaa. - -Neitsy H. käskee sanomaan terveisiä ja molemmat me toivomme kaikesta -sydämestä sinulle hyvää terveyttä, saattaaksesi vielä kauan saarnata -Herran nimeä, niinkuin Abraham ja moni muu korvessa. - - Ferd. Uhde - -42. _Samalle_ 30 p. toukok. 1857. - -Rakas veli Kristuksessa! Anna anteeksi, että olen niin kauaksi -jättänyt viime kirjeen vastaamatta; mutta useat toimet ovat minua -estäneet. Oli sangen ikävää nähdä sinun, veljeni, täytyneen -kirjoittaa lyijykynällä. Terveytesi näyttää olevan kovin epävarma, -etkä kuitenkaan saa levätä, mikä olisi sangen tarpeellinen voimain -karttumiseksi. Mutta autuas lepo on sinulle, veli tulossa ja se -on kestävä loppumatta. Herra näkyy tahtovan osottaa sinulle, että -hän antaa kynän levätä ja viettää jälellä oleva aika rukouksessa. -Niin on Herramme tehnyt 82 vuotiaalle Gosnerillekin, joka on -halvautuneena, mutta nyt elää ainoastaan rukoillen. Niin on Herra -tehnyt monelle muulle ja heidän rukouksensa on tuottanut äärettömän -siunauksen Jumalan seurakunnalle, usein ehkä enemmän, kuin heidän -saarnansa. Voittivathan Israelin lapset Moseksen kohottaessa kätensä -ylös rukoukseen! Niin tekivät apostolitkin, ja nytkin on semmoisia -salassa olevia sieluja, jotka Bernier Louwigny'n tavalla lakkaamatta -rukoilevat. Semmoiset ovat maan suolana, joka estää mätänemästä. -Seuraa nyt uutta kutsumusta ja rukoile minunkin edestäni. - -Koska mainitset kirjeessäsi noin seitsemänkymmentä ruplaa -lähetysapu-rahoja kokoontuneen, tahtoisin esitellä, että suurena -juhlana, jota 18 p. kesäkuuta vietetään kristinopin 700 vuotta sitte -ensi kerran Suomessa saarnaamisen muistoksi ja jolloin kolehtia -pakanain lähetystölle koko maassa kootaan, silloin nämäkin rahat -jätettäisiin tähän kolehtiin, näytteeksi esivallalle Suomen kansan -halunneen semmoisia keräyksiä Jumalan valtakunnan levittämiseksi ja -sillä olevan semmoista tarkoitusta varten nykyisenäkin hädän aikana -roponsa, jonka se mielellään antaa Jumalan asialle. Suuresti toivon, -että tämä kolehti karttuisi runsaaksi; sillä esivallan silmät eivät -ole vielä auenneet näkemään siunausta, minkä semmoinen Jumalan työhön -osan ottaminen tuottaa. Katsonpa siis parhaaksi olla toistaiseksi -näitä rahoja Ruotsiin lähettämättä. Jos myöhemmin saamme nähdä, ettei -niitä käytetä tarkoituksen mukaisesti, silloin voimme toimia, kuten -ennen. -- -- -- - -Toivottaen Jumalan armoa ja rauhaa pysyn minä k.e. - - Ferd. Uhde. - -43. _Samalle_ syysk. 5 p. 1857. - -Rakas veli Kristuksessa! Kyllä olen voinut aavistaa sinun taaskin -sairastuneen ja siitä syystä olleen estetyn minulle kirjoittamasta, -kun muuten olet niin nopea kirjevaihdossa. Jumalalle olkoon kiitos! -että tilasi on vähän parantunut; mutta meidän iällämme on meidän aina -oltava valmiit täältä lähtöön, sillä Herra tulee useinkin silloin -kun häntä vähimmän odotetaan. Sen lisäksi tekee myöskin vanhuuden -heikkous elämän kuormaksi, että halutaan päästä tämän maailman -kurjuudesta. Saatanan valta näyttää vallitsevan kaikkialla ja -rakkaan Vapahtajamme opetuslapset omat harvalukuiset ja sen ohessa -heikot ja voimattomat. Mikä kärsivällisyys, että hän vielä armahtaa -meitä, eikä jätä kurjuuteemme, tai hylkää meitä. Missä ovat ne -7,000, jotka vielä ovat hänelle uskolliset? Heidän täytyy varmaankin -olla salassa, koska heitä kristillisessä seurakunnassa melkein -turhaan saa etsiä. Ihmeelliset ovat Herran tiet. Ei missään oikein -huomata hänen kirkkoansa, ja kuitenkin on voitto oleva Hänen, ja -lukemattomat joukot, joita ei kukaan voi lukea, ovat Häntä palvelevat -iankaikkisesti! Missä ovat he? Ketkä ovat he? Jos tarkastamme -itseämme, jos tarkastamme kanssa-ihmisiä, huomaamme pelkkää kurjuutta -ja viheliäisyyttä. Missä on pyhien seurakunta, ja missä loistaa -heidän valonsa ja vetää Kristukseen hänen totisia seuraajiansa? Mutta -näyttäköön miten pimeältä tahansa maassa, tahdomme kumminkin pitää -uskomme; päivä tulee, jolloin kaikki on ilmestyvä, niinkuin Herra on -ennustanut. Kasvakaamme vaan kukin kohdastansa uskossa ja hengessä. -Herra tuntee omansa ja on kokoava heidät kaikista maailman ääristä. - -Ei ole vielä mitään kuultu millä tavoin koottuja lähetys-apuja -käytetään ja luultavasti ovat itse tuomiokapitulit vielä epätietoiset -miten niitä käytetään. Niiden päätöstä tahdomme odottaa. Mutta sen -verran olen kumminkin huomannut, että paljo epäillystä on kansassa -tästä asiasta. Rakkaat ystävämmekään Paasoinen ja Manninen eivät -ole jättäneet apuansa kolehtiin, vaan äskettäin lähettäneet nämä -rahat minulle Tukholmaan lähetettäviksi, minkä heti teinkin, koska -neitsy H keskikesästä saakka oleskelee Ruotsissa. Tohtori tahtoi -häntä käyttämään merivesikylpyä, vaan hän sairastui kovasti matkalla -Tukholmaan ja oli monta päivää vuoteen omana. Sitte lähettivät -Tukholman lääkärit hänen kylpemään Wisbyhyn Gottlannissa. Hän voi -nyt paljo paremmin, mutta en vielä tiedä milloin hän palaa kotiin. -Minä odotan kirjettä ja toivon myöskin saada kuulla, tuleeko -tohtori Fjellstedt Suomeen meitä tervehtimään. Tavatessaan neitsy -H:n Tukholmassa lausui hän toivon saada tervehtiä veljiä Suomessa -ja kirjoitti minulle, kysyen, luulinko mitään esteitä olevan hänen -tänne tulollensa. Minä kutsuin häntä tulemaan mitä pikemmin, koska -hän kaikkialla otettaisiin avosylin vastaan kun hän on niin hyvin -tunnettu pipliateoksensa vuoksi. Mutta silloin oli hän jo matkalla -Lapinmaahan, enkä minä sittemmin ole saanut kuulla mitään hänestä. - -Minä toivon tyttäresi silmätaudin onnellisesti parantuvan, vaikka -professori von Graefe'kään ei voi kaikkia sairaita parantaa. Meidän -läheisyydessämme asuva kihlakunnantuomari Maermontan, jolla on musta -kaihi kummassakin silmässä alkoi myöskin toivoa kuullessaan sanomista -luettavan kertomusta ja matkusti heinäkuussa, mutta palasi heti -parantumattomana. - -Saatan nyt ilmoittaa meneväni tänä talvena käymään sukulaisteni luo -isänmaahan ja luultavasti lähteväni matkalle tämän kuun lopussa. -Kirjevaihtomme on siis joksikin ajaksi lakkaava; ja jos sinulla on -jotakin asioimista täällä tai Tukholmassa, niin saattaisit paraite -kääntyä neitsy H:hon, hänen palattuansa Ruotsista. Saan nyt sanoa -jäähyväiset sinulle, veli, toivottaen Herran siunauksen aina, -niinkuin tähän asti asuvan sinussa, rakas veljeni, ja armon ja rauhan -sekä Herran hengen runsaassa mitassa seuraavan sinua päivien loppuun. - - Ferd. Uhde. - -44. _Samalle_ 5 p. helmik. 1859. - -Rakas veli Kristuksessa! Minä olen saanut kaksi kirjettä, toisen -joulukuulta ja toisen tammikuulta sekä kopion kirjeestä professori -Schaumanille ja voin ainoastaan iloita, että lähetysseura Helsingissä -on suostunut painattamaan ja levittämään kaksi kirjaasi. Kun 20 -vuotta olen ollut sen vastustuksen todistajana, mitä lähetystyö -on kärsinyt täällä Suomessa, sekä miten hengellinen hallitus -vielä on kokenut sammuttaakin kaikkea osanottavaisuutta tämän -asian edistämiseen kansassa, niin ei saateta kyllin ihmetellä nyt -tapahtuvaa muutosta. Sen on Herra tehnyt, täytyy heidän huudahtaa; -hänelle on kaikki mahdollista. Mutta kaikista nyt iloitsevista -olet ehkä kuitenkin sinä etevin, sillä kukin tietänee sinun olleen -ensimäisen, joka rakkaudesta Jumalan valtakunnan levittämiseen -pakanain joukossa sytytit tämän kipinän Suomen kansan sydämeen ja -jota paljon kestäen häväistystä, vainoa ja kärsimisiä, kylvit tämän -taivahisen siemenen, mikä nyt orastuu ja lupaa tuottaa hedelmää. -Uskovaisten kesken on se yleisesti tunnettu ja elämän kirjaankin -merkitty ja ilahduttaa se kaikkia, että Herra on antanut sinun -nähdä sen armon, mikä on tullut maalle. Suomen kansa on viimeisiä -ryhtymässä lähetysasiaan, mutta viimeiset tulevat ehkä ensimäisiksi. -Saatetaan jo tuosta pienestä alusta, mikä on tehty, huomata kansan -hitaasti osaa ottaman ja kokeman edistää Jumalan asiaa. Mitä onkaan -tapahtuva, kun he Suomen lähetyssanomista saavat parempaa tietoa -tästä suuresta työstä. - -Minä en epäile, ettet annetun luvan mukaan pitäisi lähetysrukousta -kunkin kuukauden ensi maanantaina. Ajattele vaan! täälläkin meidän -kaupungissamme toimitaan semmoista ja alkaa jo ensi maanantaina. -Neitsy Katarina Ekblom meni kaupungin papin luo ja esitteli asian -semmoisella innolla, että pastori heti suostui siihen ja lupasi -itse pitää julkisen rukouksen kirkossa. Se on paras keino saattaa -lähetysasiaa tunnetuksi, sillä tuhansia ihmisiä tulee varmaan -uteliaisuudesta semmoiseen iltakirkkoon ja saa kuulla, mitä heille -tähän asti oli aivan tuntematonta. Siitä on täällä Suomessakin -näkyvä, miten suuren siunauksen saa seurakunta, joka ottaa osaa -Jumalan valtakunnan levittämiseen pakanoissa pienillä avuilla. Uusi -elämä on heräävä ja moni on katuva ja parantuva. - -Katsoisin paraaksi, että itse lähettäisit sen suuren rahasumman -seuralle Helsinkiin. Se on oleva suureksi kehoitukseksi -johtokunnalle. Kirjoita siis minulle, milloin aiot lähettää -jäännöksen kootuista varoista Helsinkiin, ja minä olen toimittava, -että sinulta saamani varat täältä lähtevät samaan aikaan. Koko -tallessani oleva summa tekee 165 ruplaa hopeassa. - -Nykyään pitäisi uskovaisten Suomessa tehdä kaikkea asian -edistämiseksi, osoittaaksensa kiitollisuutta hallituksen -toimille. Mutta jos sittemmin nähdään, ettei varoja käytetä -tarkoituksenmukaisesti, silloin on vapaus lähettää rahat sinne, missä -ne paremmin hedelmää tuottavat. - -Neitsy H. pyytää tervehtimään ja molemmat toivomme muistavasi meitä -rukouksissasi, joita lähetät Herran istuimelle. - - Ferd. Uhde. - -45. _Samalle_, 18 p. kesäk. 1859. - -Rakas veljeni Kristuksessa! Niin tervetulleet kuin kirjeesi aina -ovatkin olleet minulle, oli kuitenkin tällä kertaa surettavaa nähdä, -miten suurella vaivalla kirjeitäsi kirjoitat. Voimat näyttävät -vähenevän, ja vaikka sinulle on ainoastaan iloista piakkoin päästä -tästä pahasta maailmasta, muuttamalla oikeaan kotiin, levätäksesi -Vapahtajan luona kaikista taisteluistasi ja vastuksistasi, joita -vastaan olet koko elämäsi ajan saanut taistella, on se kumminkin -oleva Jumalan seurakunnalle Suomessa suuri vahinko, jollei Herra -herätä jotakin toista saman henkistä ja voimaista, tuin sinä veljeni. -Meillä on syytä nykyään monta, jotka saarnaavat evankeliumia, mutta -heidän elämässään kaivataan Jumalan henkeä ja voimaa, sana ei ole -heidän elämänänsä ja voimanansa, ja hedelmätkin ovat siis sen mukaan. -Vuodattakoon Herra henkensä kaikelle kansallensa ja herättäköön -uskollisia palvelioita! Mutta ajat alkavat näyttää uhkaavimmilta; -niinkuin meillä olisi suuret rangaistukset odotettavina. Ihmiset -eivät enää tahdo kuulla Jumalan tyyntä ja hiljaista ääntä, joka -niin kauan on heitä kutsunut. Täytyyhän Hänen silloin puhua -jyrinällä. Onhan jetin todistus Hänen rakkaudestansa. Hän ei jätä -mitään koettamatta johdattaessaan ihmisiä luoksensa. Hirmuista on -kuulla, miten ihmiset nyt teurastavat toisiansa. Ei mikään eläin -tapa kaltaistansa, mutta ihmiset omat saatanallisia. Oi! jospa -rukouksemme voisivat taivuttaa Herraa vielä kerran tulemaan eteesi ja -sanomaan: tähän saakka, ei kauemmaksi! Mutta hän tietää parhaiten, -käyttäisivätkö he hyväkseen semmoista viivytystä, tai pahentuisivatko -he ainoastaan. -- -- -- - -Neitsy H. on voinut hyvin koko talven ja käyttää kylmävesiparannusta -mikä näyttää hänelle tekevän hyvää. Heti keskikesän perästä aikoo hän -nyt, kuten tavallisesti, matkustaa Tukholmaan virkistämään henkeänsä -ja seurustelemaan luotettavien uskovaisten ystäviensä kanssa. Hän -lähettää paljon terveisiä. - -Tänään vietetään Helsingissä ensimmäistä lähetysjuhtaa Suomessa. -Se on juhla, jota minulta ei ollut toivoa saada nähdä. Ohjatkoon -Herran Henki johtokuntaa taitteen totuuteen. Luulen varmasti useiden -jäsenien harrastavan asiaa, mutta heiltä puuttuu vielä kokemusta. Jos -he ovat rehellisiä, on Herra heille kyllä antava oikean lähetyshengen -ja kaikki, mitä he tarvitsevat. Neitsy Katarina Ekblom on matkustanut -sinne ollaksensa läsnä juhlassa. Ja häneltä toivon minä saavani -tarkempia ilmoituksia. - -Toivoen sinulle, rakas veljeni, Jumalan armoa ja rauhaa ja Hänen -sisällistä läsnäoloansa päiviesi loppuun asti, pysyn k.e. - - Ferd. Uhde. - -46. _Samalle_, 22 p. syysk. 1860. - -Rakas veli Kristuksessa! On sangen pitkä aika siitä, kun sain -tietoa sinusta; mutta toivon kumminkin, ettei terveytesi ole -huonontunut ja että Jumalan armosta voit kanssapuheilla olla -hyödyllinen vahvistukseksi uskovaisille ja esirukouksilla edistää -Jumalan valtakunnan leviämistä. Me elämme vakuutta vaativassa -ajassa, ja suuria taisteluita on maahan tulemassa. Mitta täyttyy -kyllä pian ääriinsä saakka ja Herran tuomiot tekevät lopun suuresta -sekasorrosta. Paavin valtaa ahdistetaan nyt niin kovin, että sen -perikato näyttää väistämättömältä. Samoin Muhammedin valtaa. Mutta -protestanttinenkin kirkko on puhdistettava; sillä uskottomuus ja -puoluehenki pääsevät monin paikoin voitolle, ja rakkaus heikontuu. -Meidän kaikkien täytyy vielä enemmän herätä hengelliseen elämään. -Meidän täytyy jättää kuori ja liittyä sydämeen. Ulkonainen -on näkyväinen, mutta katoovainen. Sisällinen on näkymätön, -ja katoomaton. Sentähden, rakas veli, on Herra pannut sinut -tautivuoteelle, johtaaksensa sinua sisällisemmin kaikessa totuudessa. -Ulkonainen vaikutus on vähitellen kokonansa jätettävä, että rukous ja -sisällinen seurusteleminen Jumalan kanssa olisi ainoana toimenasi. -Silloin voidellaan sinut Pyhällä Hengellä, voidaksesi jakaa -henkeä ja elämää sekä kaikille, jotka tulevat lähempään yhteyteen -kanssasi, että koko Jumalan seurakunnalle. Niinkuin Mooseksen kasvot -kirkastuivat, kun hän neljäkymmentä päivää oli ollut Herran luona -Sinailta, niin armoitetaan semmoinen Herran palvelija, että hän -loistaa, kuin aurinko ennen laskemistansa ja jakaa valoansa lähelle -ja kauas. Seuraa tätä Herran kutsumusta ja elä salattua elämää; -silloin on viiminen vaikutuksesi oleva vielä ihanampi kuin edellinen -vaikutusrikas elämäsi. - -Nyt sanon jäähyväiset sinulle rakastettu veljeni. Olen ensi viikolla -lähtemässä Saksanmaalle, ja minun korkealla iälläni on epävarmaa, -saanko milloinkaan palata Suomeen. Tällä kertaa on kyllä päätetty, -että vietän ainoastaan talviajan lämpimämmässä seudussa ja keväällä -palaan takaisi; mutta kaikki on Jumalan kädessä, emmekä me saa edes -ajatella huomispäivää. - -Vaikkemme koskaan ole nähneet toisiamme, olemme kuitenkin olleet -ystävät sisällisessä suhteessa, ja Jumalan armosta toivon yhtyvämme -siinä valtakunnassa, missä ei mitään eroa enään ole. - -Armo ja rauha sinulle, rakas veli, ja kaikille, jotka rakastavat -kallista Vapahtajaamme Jesusta Kristusta. Amen. - - Ferd. Uhde. - -47. _H. Renqvistille_, Pietarporista 23 p. heinäkuuta 1836. - -Ehkä teille tuntematon, mutta teidän ahkeran työnne kautta minulta -tunnettu, vaikka ei nimen ja näön puolesta, kuitenkin teidän -käännetyin kirjainne lukemisen kautta, joista minä olen halajanut -vielä eteenkinpäin saadakseni selvimmän evankeliumin valon, jota -minä halulla kaipaan sentähden että nyt on kyllä monessa paikassa -kristityn nimi, mutta ei voimaa, rohkenen minä kysymään teiltä -suoraan: kuin te olette sinut kuuloni jälkeen Walkealan seurakunnan -kanssa paremmin tuttu, niin onko siellä eläviä Kristuksen löytäneitä -jäseniä eli halullisia saamaan yhdistystä? Tämän tähden minä teiltä -näistä kysyn, kun olen muutamain kanssa ollut puheessa näistä -asioista, niin he näyttivät löyhän perustuksen päällä olevansa, -ja parempaa ei ole kellään heistä, eikä ole mahdollista tulla -paremmaksi. En minäkään taida kerskata itsestäni jotaki, koska -minäkin olen jälkimäisessä luvussa, josta on tietämätön, tulenko -minä Kristuksen löytäjäksi elikkä hylkääjäksi. Rukoilen teitä -nöyrimmittäin kirjoittamaan meilleki jotain perustuksen löytämisestä, -sillä me olemme jo kauvan haparoineet sitä. Minä olen niistä, joita -vankina pidettiin; nyt olemme täällä kylmässä erämaassa, eikä ole -meillä paimenta. Monta on luopunut siitä ensimäisestä kehoituksesta -ja tyytynyt paremmin ulkonaiseen varjoon eli kuvaan, mutta voima on -pois. Näissä en minä ote löytänyt tunnon rauhaa ja iloista toivon -perustusta, jota ei anna häpiään tulla. Tämä olkoon lyhykäisesti -sanottu meistä. - -Toivotan teille hyvää siunausta teidän seurakunnassanne, joka minun -luuloni mukaan on kylmä erämaa. - - Thomas Martinpoika Sihvoin. - -48. _Samalle_, Pietarporista 6 p. huhtikuuta 1837. - -Minun rakas opettajani! Olen kyllä viipynyt teille kirjoittamassa -monenlaisten esteitten tähden; suoraan sanoen on paha tahtoni häjyin -koukkuinsa kanssa paljoa enemmän tätä estänyt. Niinkuin jo Immoselle -puhuin, olen minä saanut teidän kirjanne ja opetuksenne, joista nyt -lähetän monta tuhatta kiitosta. - -Te kirjoititte minulle nykyisen ajan heränneitten kristillisyydestä -ja niistä kirjoista, jotka ovat oikian tunnon löytämisestä totinen -neuvo. Mutta valitettavasti olen minä samaan lukuun kuin tämän -aikaiset heränneet kuuluva, alkain ensimäisestä herätyksestä, jossa -luulin minulla olevan kaikki hyvin, etenki kuin minulla oli niin -suuri armon tunto Kristuksen rakkaudesta, jota en kuitenkaan osannut -käyttää hyväkseni, vaan jouduin lankeemuksen portaalle, jonka nyt -kyllä valitettavasti tunnen, että olen sangen onnettomassa tilassa. -Sillä nyt kaikki puuttuu, mitä sielun autuuteen tarpeellista on. Tämä -kävi tällä tavalla: kuin ensimäisen rakkauden tunto jäi takaperin -minun ylenpalttisen korotukseni tähden, jouduin minä fariseuksen -portaille, omilla töilläni auttamaan sieluni tilaisuutta, ymmärtäen, -että minun pitää hyviä töitä tehdä ja näyttää uskoni töilläni, -kussa kuitenki, Jumala paratkoon, puuttui vielä uskon oikia alkuki, -nimittäin hengellinen köyhyys. Niin joutui täydellinen suruttomuus -vallan päälle, jossa tilassa minä vaelsin pitkän ajan, siihen asti -kuin minua uusi levottomuus käsitti. Nyt on entinen elämäni omalle -tunnolleni suurin soimaus, joka toisen kerran vaivaa minua niin -kovasti, että luulen maan minun nielevän, niinkuin Mooseksen aikana -Herran kiusaajat korvessa. Sillä ajalla en minä taida puhua hyvästä -mitään, enkä myös oikein puhdasta Raamatun sanaakaan järjestyksessä -ulospuhua. Tämä on nyt lyhykäisesti puhuttu minun nykyinen tilani. -Minä rukoilen teitä olemaan niin hyvät ja Jesuksen rakkauden tähden -auttamaan minua opetuksella ja esirukouksella kaikkein meidän -edestämme, että Jumala meitä oikein uudestaan synnyttäisi ja lainaisi -meille Henkensä, joka meissä vielä uudistaisi armon. Tämän olen minä -teille, rakas opin-isä, uskonut sieluni tilasta, jota en vielä ole -muillen ilmoittanut, sillä ei täällä ole senkaltaisia, jotka voisivat -auttaa ja myös neuvoa sielun tarpeesta. -- -- - - Th. Sihvoin. - -49. _H. Renqvistille_ Porvoosta 11 p. elok. 1838. - -Korkeasti kunnioitettava h:ra pastori! pitkä aika on kulunut siitä, -kun minulla on ollut kunnia ilmoittaa h:ra pastorille ajatuksiani -hengellisistä asioista, mutta usein muistellut sitä aikaa, jolloin -se oli minulle suotu. Siis pyydän nyt kirjallisesti, että h:ra -pastori tahtoisi kehoittaa minua kääntymään oikein uskovaiseksi ja -haluamaan kallista Vapahtajaani. Hänen suuri kärsivällisyyteensä -ja laupeutensa on kuitenkin säilyttänyt minua armossansa sekä -käyttänyt ristiä ja kärsimisiä minua siinä pysyttääksensä. Koska -kasvamisessa ja pyhityksessä edistyminen on oleva sydämellisenä -huolenamme ja uutterimpana pyrintönämme, toivon ja rukoilen h:ra -pastoria olemaan niin hyvä ja heti ilahuttamaan minua kirjeellään -ja kehoituksillaan siihen ja miten se parhaiten ja uskollisimmin -voitetaan sekä sisällisestä rukouksesta. Vaikka minulla on sangen -hyviä kirjoja ja käytän niitä, on kuitenkin niin rauhoittavaa saada -kääntyä elävän sielun puoleen, joka kokemuksestansa taitaa vahvistaa, -opettaa ja kehoittaa ja se on aina hyvin edistävää. Olisi minulle -mieluista kuulla, onko pastorilla monta herännyttä ja elävää sielua -seurakunnissanne, ja oletteko, pastori, menestynyt pyrinnöissänne, -vahvistaa heitä, eikä kohdannut vastustusta, miten ennen oli niin -monena vuonna. Täällä on pieni ihmisyhteys, joka kuuluu Wikström'in -puolueesen; sanotaan heidän kokonaan joutuneen lain orjiksi, eivätkä -anna saattaa itseänsä oikealle. Kun olen kuullut pastorin täällä -ollessaan kokeneen johdattaa heitä oikealle, toivoisin teidän, kun -minulla on ilo saada kirje, antavanne minulle lausuntonne heistä ja -miten heitä paraite voitaisiin johdattaa oikealle. Ehkä se voisi nyt -helpommin tapahtua, kun Wikström on kuollut, joka kannatti heidän -erhetystänsä (kehoittaen) pysymään ainoastaan laissa. Saattaisi -kääntyä ensin tämän puolueen päähenkilöihin ja koettaa heitä ensin. -Jos se onnistuisi, voisivat he sitten palauttaa muut. - -Täällä on muutamia muitakin armoa etsiviä sieluja, jotka välistä -ovat yhdessä meidän kanssanne. Helsingissäkin kuuluu olevan pieni -joukko heränneitä. Oletteko te, pastori, kirjevaihdossa Nurmijärven -pastorin B:n kanssa? Onhan hän teidän kaikista ensimäisiä hengellisiä -veljiänne; hänen sanotaan olevan hyvin hengellisen, niin että minä -olen toivonut tutustua hänen kanssansa. - -Pyydän teidän suosiollanne heti saada kuulla miten pastori voi -hengellisessä suhteessa. Minun tilani on ollut enemmän kärsivä, -kuin edistyvä, ja kurja ja viheliäinen olen minä tosiaan, mutta -kuitenkin on minulla se rakas toivo, että minulla on elämä ja osa -Vapahtajassani hänen suuren armonsa kautta. - -Ystävyydellä ja täydellisimmällä kunnioituksella on minulla kunnia -k.e. - - C. W. Gripenberg. - -[Hän on majurintytär ja elää (v. 1862) Helsingissä.] - -50. _Samalle_, Svartholma 15 p huhtik. 1839. - -Korkeasti kunnioitettu ja rakas h:ra pastori! Pastorin kirjeessä -Backille (Juonas Back oli elinkautinen vanki Svartholmassa), sain -tietää teidän, h:ra pastori, olevan terveenä, vaikka taistelu -alkaa käydä aina karkeammaksi, kuten kirjoitettu on. Korkein -antakoon teille, h:ra pastori, aina enemmän voimia taistelemaan -sotivassa seurakunnassa. Mitä sieluni asiaan tulee, olen kokenut, -mutta en päässyt lähellekään, missä minun pitää olla. Joka ilta -tehdessäni päivän tiliä, huomaan miten paljon on jäänyt tekemättä -siitä, mitä olisi pitänyt tehdä. Kuitenkin luotan Jumalaan. Minä -rukoilen nöyrimmästi, ettette, h:ra pastori, unhottaisi kehoittaa -ja muistuttaa meitä. Minä en tiedä täällä tapahtuneen mitään -merkillistä. Lampu kuoli täällä viikolla. Kaikki teidän, pastori, -entiset sanankuulianne käskevät sanoa teille terveisiä, mutta etenkin -Jusola, Danroth, Nyberg, Kivimäki. Teidän, h:ra pastori, kuuliaisin -palvelia. - - Juh. Nordlund. - -[Hän oli elinkautinen vanki ja kotoisin Eurajoen pitäjästä.] - -51. _Samalle_, Mikkelissä 6 p. syysk. 1839. - -Korkeasti kunnioitettu ja hyvä h:ra pastori! Minä näen, ettei -Herra tahdo sallia minun sekaantua maailman pyörteesen, kun hän -etsii ja kehoittaa minua valittuin ystäväinsä kautta. Sen huomasin -nytkin saadessani teidän, h:ra pastori, oppirikkaan kirjeenne -8 p:ltä elokuuta, josta sydämellisesti kiitän. Kiitoksia sen -opista ja ystävyydestä, jota sillä olette minulle osoittanut. -Hyvä h:ra pastori, kyllä olen useasti hyvin toivonut saadakseni -persoonallisesti olla seurassanne; mutta kun se ei ole käynyt -laatuun, olen heittänyt tämän toivoni Jumalalle; jos hän hyväksi -näkee, saattaa se vielä armonajassa tapahtua. Suokoon Jumala! -että me uskomme lopulla yhtyisimme siellä, mihin olemme kutsutut -vaeltamaan. Mutta vaikealta se näyttää. Tie taivaasen on kaita -ja vaeltajalle vaikea niin kauan, kun emme rakasta Jesusta, joka -meitä sinne opastaa. Mutta sitte, joka kieltää kaiken siinä olevan -esteen ja uskolla omaa Jesuksen ja tahtoo hänelle uhrata kaikki, on -kapea tie helppo, sillä vanha ihminen on ristiin naulittu Jesuksen -kanssa. Mutta tämäpä, h:ra pastori, on vaikea lihalle ja verelle, -ja monta sotaa on siitä ollut minullakin, huonolla soturilla, joka -olen tahtonut omalla vanhurskaudella saada uskoa, vaan en ole sitä -saanut muutoin, kuin olen heittänyt kaikki Jesukselle ja rukoillut -uskon vahvistusta häneltä, joka on heikoissa väkevä. Kyttä minun -täytyy myöntää nytkin olevan paljon, joka tahtoo sekaantua tähän ja -eroittaa minua tästä, kun ajatukseni toimivat niin paljon maallisissa -askareissa. Tässä olen ehkä ajatellut Jesuksen nimessä ja hänen -kanssansa tahtoa toimia kaikki: ah, jos sitä voisin! - -Minä suuresti iloitsen, että Jumala saattoi sisareni tyttären -tulemaan teidän, h:ra pastori, luoksenne näinä erhetysten aikoina. -Käsittäköön hän tarkkaan totuuden ja oikeuden ja pysyköön uskollisena. - -Kristuksen rakkauden uskollisuudella pysyn minä k.e. - - Margaretha Hoffrén. - -52. _Samalle_, Kristiinasta ja Pyynikistä 28 p. joulukuuta 1839. - -Korkeasti kunnioitettu h:ra pastori ja ystävä Kristuksessa! Kauan -sitte olisi minun pitänyt kiittää tervetulleesta kirjeestänne 31 -p:ltä lokakuuta, mutta sen velvollisen ja raskaan vastaamisen olen -minä päivästä päivään laiminlyönyt. Nyt kiitän kirjeen hyvästä -opista. Onnellinen olisin ajassa ja iankaikkisuudessa, jos voisin -niistä ottaa vaaria. Tahdon olen saanut (ansaitsematon armo sekin) -ja tällä tahdolla olen vaeltava ja alituisella rukouksella ja joka -päiväisellä parannuksella olen koettava päästä Jumalan lapseksi, -koska hän on sanonut antavansa voimaa niille, jotka tahtovat päästä -Jumalan lapsiksi. Ei ilman vaivaa lihalle ja verelle saata se -tapahtua, koska ulkonaisia ja sisällisiä vihollisia on olemassa. Minä -en saata muuta sanoa itsestäni kuin, että olen heikompia sotijoita. -Mutta minä en päästä Jesustani, hän on minulle kaikki kaikessa, Hänen -kanssansa on minulla aika lyhyt. - -Sisareni tytär on täällä luonani ja jääpi vielä vastaiseksikin, -ehkä ensi syksyyn. -- Onko h:ra pastori saanut kirjettäni, joka oli -kirjoitettu Mikkelistä syyskuun alussa, kun Mina Miltopaeus oli vielä -Sortavalassa? - -Kristityn ystävällisellä kunnioittamisella. - - Margar. Hoffrén. - -53. _H. Renqvistille_, 29 p. toukokuuta 1841. - -Rakas pastori, Jesuksen Kristuksen palvelia, osallinen evankeliumin -vaivassa ja työssä! - -Tässä on nyt minulla tila ilmoittaa teille, rakas pastori, että -minä olen saanut teidän kirjanne, ja kiitän teitä sydämmellisesti -sen edestä; sillä minä ja minun ystäväni tulimme siitä lohdutetuksi -ja vahvistetuksi. Ehkä meillä on kirkas Jumalan sanan valkeus, -josta me selvästi näemme, ettei Jumala tahdo muunlaista parannusta, -kuin senlaista, joka on yhteen sopivainen meidän langenneen ja -turmellun tilamme kanssa; kun on meidän turmeluksemme kuitenkin -niin suuri ja villitykset niin viekkaat ja väkevät, että usein -tahtoo epäilys vaivata, ajatellen: jos ainakin muut, jotka minua -tuomitsevat, lienevät oikiassa, ja minä väärässä. Jonkatähden Herra -teitä lohduttakoon teidän vaivoissanne, niinkuin tekin olette meitä -lohduttaneet. - -Minä jo ennenkin kirjoitin teille, rakas pastori, niistä eriseuroista -ja villityksistä, jotka täällä pohjan perällä pauhaavat. Se on -ihmeellinen, että jokainen lahkokunta pyytää vahvistaa oppinsa -Jumalan sanalla; ja kaiketi on tämä se villitys, josta Vapahtaja -ennustaa Mark. 13: 21, 22. Yksi lahkokunta opettaa rukoilemaan, -toinen paastoomaan, kolmas itsensä kieltämään, neljäs uskomaan. Ne, -jotka rukousta opettavat, ei pidä lukua itsensä kieltämisestä, eikä -uskosta; ne taas jotka itsensä kieltävät, ei pidä lukua rukouksesta, -eikä uskosta, ja jotka opettavat uskomaan, ne eivät pidä huolta -rukouksesta, eikä itsensä kieltämisestä. Mutta kaikkien näiden -harjoitusten alla heidän keskellänsä hallitsee kauhia oma-rakkaus, -että pitää itsensä suurena, josta sitte seuraa kaikkein niiden -tuomitseminen, jotka ei niin tee, kuin he tekevät, ja vielä monet -muutki synnit, niinkuin ahneus, viha, koston pyyntö, käräjän -käymiset, ja vielä niinki, että ne hengellisesti ylpiät kehuivat -nöyryydestänsäki. Ja näin on riita heränneitten välillä niistä -asioista, jotka kuuluvat kristillisyyden harjoitukseen, jota myös -totisesti on Christuksen oppi. Ja olisi hyvä, jos ne ulosvuotaisivat -uskosta. Kaikki, kuin ei ole uskosta, se on synti sanoo apostoli. -Ja eihän se olekkaan ihme, kuin nämät ei tahdokkaan mitään tietoa -pää-asiasta, nimittäin, kuinka langennut syntinen ja kasteensa liiton -rikkoja jäälleen pääsisi Jumalan armolapseksi, että taivaallinen Isä -anteeksi antaisi hänen syntinsä ja tykö-lukisi syntiselle Poikansa -kalliin ansion ja makson vanhurskaudeksi, niinkuin hän Pojallensa -tykö-luki meidän syntimme 2 Kor. 5: 21. Ja kuin syntinen on tältä -tavalla uskosta vanhurskaaksi tullut Rom. 5: 1 ja Jesuksen kautta -sovinnon saanut Rom. 5: 11, niin silloin ei hänelle tarvitse sanoa, -kiellä itses j.n.e., mutta silloin rakkaus Jesusta kohtaan sen -hyvän tähden, minkä hän nyt saanut on, vaatii hänen Maarian kanssa -kastelemaan kyyneleittä Jesuksen jalkoja sen syyn tähden että hänelle -on paljon anteeksi annettu, ja Paavalin kanssa ei hän kerskaa muusta -suin Herran Jesuksen rististä, jonkatähden hänelle sitten on maailma -ristiin naulittu ja hän maailmalle. - -Tämä ei olekkaan luonnon teko, niinkuin ulkokullatuilla, jotka -opettavat, kuin joku sielu herää synnin unesta, sanoen: _kiellä -itses, pane pois entiset koriat vaattees ja pueta itses ryysyllä -ja körteillä, ettäs pääset erillensä maailmasta, niin sinä voitat -Christuksen_. Ja kuin se on tapahtunut, niin he kohta sanovat: _hän -on armon saanut_, ja tällä tavalla he viettelevät sielu-parkoja -luonnon voimalla tekemään Christuksen opin jälkeen, mutta estävät -heitä menemästä Jesuksen tykö joka heille antaisi voiman Jumalan -lapsiksi tulla Joh. 1: 12, 13. Jos nyt joku, joka tämän onnettoman -tilan näkee, näille rupee varoittamaan, että _koetelkaat, jos te -olette uskossa, jos Jesus Christus on teissä, jos te olette kaivaneet -syvään ja laskeneet perustuksen kalliolle eli sannalle_, se on: -jos teidän kristillisyytenne vuotaa elävästä uskosta eli on paljas -luonnon työ, niin he rupiavat kohta nauramaan ja sanovat: niin _järki -puhuu; kyllä sinulla on järjen viisautta, mutta minäpä katsonkin -nokisilla silmillä Raamattuun_. Heidän tarkoituksensa on, ettei -mitään saa ymmärtää Jumalan sanasta, mutta olla niin kuin puu. Tässä -villityksessä on ei ainoastansa yhteinen kansa, vaan myös opettajat. -Ja tämä lahkokunta on levennyt pitkin Suomen rantaa, aina Tornioon -asti, ja jos lienee jo Ruotsinki valtakunnassa. - -Nyt minä vielä tahdon teille, rakas pastori, ilmoittaa _kielillä -puhujasta_. En minä tosin ole itse nähnyt häntä, enkä kuullut hänen -puhettansa, mutta olen muilta kuullut tällä tavalla: kielillä puhuja -menee hengettömäksi, lankee maahan ja sitte rupiaa puhumaan: fria -mig, fria mig! luullen silloin pitävänsä aviosäätyä hengellisesti -Christuksen kanssa. Silloin hän näkee kaikkein tilan, kuka on -onnettomassa, kuka onnellisessa tilassa. Häntä on nyt kuljetettu -monessa pitäjässä, että kukin saisi tietää, kuinka hänen asiansa -on. Ah, Jumala armahda vielä meidän päällemme sinun Poikas Jesuksen -katkeran piinan ja kuoleman tähden! - -Rakas pastori! en minä ole näitä kirjoittanut itseni korottumiseksi -ja muitten sortamiseksi; enkä olisi ollenkaan tahtonut kirjoittaa, -sillä minä arvaan, että te tulette näitten sanomain yli -murheelliseksi. Mutta en ole kuitenkaan saattanut vaiti olla; kuin -sydämessä on kyllyys, niin täytyy suunki vuotaa yli. Minä pelkään, -ettei Johan Tervo ja Johan Nevala, jotka te kyllä tunnette, ole -vielä uskossa käsittäneet Vapahtajaa: sentähden, rakas pastori, jos -te heille kirjoitatte, niin varoittakaat heitä; sillä he kuulevat -teidän ääntänne. Älkäät kuitenkaan sanoko minun tätä ilmoittaneen. -Johan Tervo edesantaa outoja ilmestyksiä, erinomaittain sen kuin hän -sanoi minulle, että silloin, kuin hän kävi teidän tykönä, oli teidän -talossanne niin väkevä Pyhän Hengen haju eli löyhkä ja monta muitakin -ilmestyksiä ja maistamisia, joita hän sanoo tunteneensa. Tämmöiset -asiat ovat minusta outoja, että sielu tulisi ilahutetuksi ruumiin -tuntemisten kautta. Mutta sen minä kyllä todeksi uskon, jos sielu saa -maistaa, kuinka suloinen Herra on, niin ruumiski tulee virvoitetuksi. -Herra Jesus, hyvä paimen, etsiköön jokaista eksyväistä lammasta ja -saattakoon laumansa tykö. Amen. - -Nyt viimeiseksi, rakas pastori, teille paljon terveysiä minulta ja -minun ystäviltäni. Tervehtäkäät teidän ystäviänne meidän puolestamme, -jotka yhdessä Hengessä Isää lähestyvät. Jumalan armo olkoon kaikkein -meidän kanssamme ja auttakoon meitä taivaalliseen valtakuntaansa, -ettemme tielle vaipuisi. Teidän tuntemattomalta, kuitenkin Hengessä -tutulta ystävältänne - -Pattijoen kylästä 29 p. toukok. 1841. - - Henr. Ojala. - -Paaval Ruotsalainen on saattanut teidän pahoin haisemaan täällä; hän -sanoo teidän olevan omassa vanhurskaudessa. - -54. _Lähetyskirja_ 8 p. syyskuussa v. 1842. - -Kunnioitettava rakas isä! Armo olkoon teidän kanssanne ja rauha -Jumalalta meidän Isältämme, ja Herralta Jesukselta, joka on elävitten -ja kuolleitten tuomariksi tuleva, tekemään kirjoitetun oikeuden sen -välillä, joka Jumalaa totuudessa palvelee ja joka ei Häntä sydämen -vilpittömyydessä palvele! - -Pitkän ajan olen ollut kirjoittamata teille. Syynä on ollut se -sanoma, joitta olen kuullut teidän jo olleen kotia menneen ajallisen -kuoleman oven kautta ijäiseen elämään. Mutta koska nyt äsken kuulin -teidän vielä matkan päällä oleman, niin päätin muutamalla sanalla -tietää antaa, että minäkin vielä matkan päällä olen. Herra Jesus -suokoon, että minä ja kaikki muut, jotka vaeltavat ijäistä kotoa -kohden, mahtaisimme astua vilpittömät askeleet, jalkamme aina pitäin -oikialla tiellä. Minulla olis nyt paljon kirjoitus ainetta, mutta -tahdon niin lyhykäisesti kuin mahdollista on puhua. - -Merkillinen on tosin tämä aika isämme maassa sen liikutuksen suhteen, -kuin nyt on matkalla. Sen minä todistan, että kiivaus on Herran -pelvon puolesta, vaan ei ole tahdon ja selvän Jumalan sanan jälkeen. -Esimerkiksi oman vanhurskauden suhteen, joksi uskoit vanhurskaudesta -ulosvuotavaa ja eroittamatonta elämän vanhurskautta soimataan ja -vielä tuomitaanki, edestuoden, ettei saa kellenkään osoittaa merkkiä -siitä, että rukoillaan julki ja äänessä, vaan sydämessä pitää tointa -pidettämän ja ottaman niinkuin muutkin siveät ihmiset ilman kaikkea -ulkonaista rukousta. Ja jos havaitaan, että joku on rukouksen -ottanut parannuksen harjoitukseksi, niin hänen sanotaan rakentavan -omaa vanhurskautta ja olevan fariseusten lahkokunnasta. Jos joku -yksinkertainen tulee heidän parihinsa, niin he käyvät solmeevilla -puheen parsilla ympäri, niinkuin hämähäkki saaliinsa verkkohonsa -piirittää, ja kuin ovat sen hyvin solmenneet, niin he nauravat. Tämä -kavaluus ei ole viisaus; se näkyy jumalattoman petokseksi. Eikö -Paavali sano: _rakkaat veljet, jos joku ihminen osaa johonkuhun -vikaan tulla, niin te, jotka hengelliset olette, ojentakaat -senkaltaista siveyden hengessä; ja katso itsiäs, ettes sinä myös -kiusattaisi_. Mutta onko tämä _toinen toisensa kuorman kantamista?_ -Onko tämä _Kristuksen lain täyttämistä?_ Eikö _kunkin pidä omaa -kuormaansa kantamaan?_ Gal. 6: 1, 2, 5. _Kuka sinä olet, joka toisen -miehen palveliata tuomitset? Omalle isännällensä hän lankee ja -nousee, Jumala on voimallinen hänen ojentamaan ylös_. Rom. 14. 4. -Tämä on minun ajatukseni. Herra minua johdattakoon tasaista tietä -myöten. Ei tämä suinkaan ole muille eksytys kuin vasta-alkaville, -sillä kyllä se, joka taitaa sanasta saada täyden todistuksen totuuden -vahvistukseksi, sen ymmärtää, että on vika tällä paikkaa. Ainoastansa -se, joka äsken on tullut totuutta lähemmäksi, kuin hän sen kuulee -Sionin vartijalta, ottaa tämän helpomman opin vastaan. Tämä helpompi -autuuden kauppa (siksi minä sen kutsun, hyvin tietäen, että -ijankaikkinen elämä on Jumalalta) on tuotu _Paavo Ruotsalaiselta_ -Karjalasta, joka taitaa teille olla paremmin tuttu kuin minulle, -joka en ole häntä nähnytkään, enkä soisi näkevänikään. Hän on -heränneet ottanut viedäksensä keskitien haaraa myöden Sionin vuorta -kohden, ja teistä todistanut, että olette oman vanhurskauden karilla -haaksirikkoon tulleet, jonka todistuksen kuulin omilla korvillani -yhdeltä Paavon opin järjestyksen vastaanottaneelta meidän Tyruksessa, -johon minä vastasin: minä olen siis myöskin samalla karilla -haaksirikossa. O! Herra armahda! Kirjoitettu on: _teidän seassanne -pitää eriseurat oleman, että ne, jotka koetellut ovat, teidän -seassanne ilmoitettaisiin_. l Kor. 11: 19. Kuka siis taitaa autuaaksi -tulla? Vanha Herransa iloon mennyt, maassamme ollut kristillinen -Sionin vartia sanoi: "teillä on tänä viimeisenä vaarallisena aikana -suuri sekaannus niitten askeleista ja jaloista, jotka ovat väärin -käyneet ja kuitenkin päälleseisovat heillä itsekullakin olevan oikian -tien autuuteen." Tämä on surkia totuuden tunnustus ja sopii hyvin -meidän asioihimme. Kuitenki minulla tämän surkeuden alla on toivo -siitä syystä, että sanaa saarnataan järjestyksellä; mutta se taas -peljättää, että jos joku sanasta saa elämän, niin se sanotaan olevan -kuolemaan vikapää, ja joka sanaa myöden rupee elämätänsä ojentamaan, -saa fariseuksen nimen. Oman vanhurskauden pilkka-kaapu levitetään sen -selkään ja niin viedään hengelliseen kuolemaan ja tapetaan ensimäinen -halu hänessä, eli tehdään helpomman kaupan havitelleeksi. - -Näin olen minä puolestain ja hämärtävällä tavalla maalannut etehenne -nykyisen kristillisyyden kuvan. Pyyntöni olis siis saadakseni tietää, -jos kukatiesi lienen väärin ulos toimittanut sen kuin nyt, niinkuin -oppimaton kirjoitus-taidossa edestuonut olen. Te tunnette paremmin -sen Paavo Ruotsalais miehen, joka tahtoo olla heränneitten pää. -Toista Pyhä Paavali sanoo: _Kristus on seurakunnan pää._ Ef. 5: 23 -ja Jumala on Kristuksen pää; sen minä uskon, mutta toisesta päästä -epäilen. Tällä Paavolla, ehkä on tuntematon tällä paikalla, pitää -oleman suuri vaiva meistä rantakuntalaisista Kristinan ja Turun -välillä. Jos hän asuu likellä teitä niin tervehtäkäät häntä minulta -ja muilta täällä ja sanokaa, ettei ulkonaisesta harjoituksesta -ja niinkuin hän kutsuu polvirukouksesta tule niin vaarallista -omaa vanhurskautta kuin siitä, ettei ollenkaan rukoilla. Väärin -käyttämisestä pitää toisin varoitettaman, vaan ei suinkaan itse -asiata maahan lyötämän. Rukoilioita on kahta lajia, ensiksi, joka -rukoilee hän puhuu omassa asiassansa, ja toiseksi, joka rukouksia -pitää, hän puhuu muiden edestä valituilla sanoilla, ja kävelee ympäri -Jumalan sanaa myöksentelemässä, josta Paavali nuhtelee Korintolaisia. -Mutta jos jollekulle seurassa istuvalle tulee Pyhän Hengen vaatimus -kumarretuilla polvilla ja kasvoilla rukoilla ja sydämensä tuntemisen -jälkeen puhua salatusta viisaudesta parannukseksi, niin, jos hän -puhuu Jumalan sanaa, ei sitä pidä oman vanhurskauden rakennuksena -pidettämän, vaan suurena Jumalan lahjana, yhteiseksi rakennukseksi, -parannuksen edesauttamiseksi j.n.e. - -Tässä olen nyt edespannut asian, jota tällä ajalla olen tutkistellut. -Suu puhuu sydämen kyllyydestä. Herra tietää, kuinka paljon tämä -sekaseuraisuus on minulle työtä antanut sisällisesti. Minä sen siksi -pitäisin, ettei Jumalan Henki ole itsiänsä vastaan, ja ettei niiden, -jotka Jumalan hengen kautta puhuvat, pitäisi taitaman Kristusta -kiroilla. Minun sydämellinen pyyntöni olisi siis saadakseni tietää -teidän ajatuksenne tästä aineesta. Herra, armahda meitä ja paranna -meitä, ja lähetä meille Pyhä Henkes, totuuden Henki, johdattamaan -meitä kaikkeen totuuteen, muutoin me hukassa olemme ijankaikkisesti. -Nyt näkyy se aika olevan käsillä, että _jos mahdollinen olisi, niin -valitutkin eksytettäisiin_ Matth. 24: 24. Viimeinen aika, surkia -aika, jona kristityt elävät niinkuin käärmeen sikiöt keskinäisessä -eripuraisuudessa, josta tämä maailman herra ja sielun vihamies on -hyvin mielin. - -Olkaat hyvästi Herran nimessä tervehdetty minulta huonolta -matkamieheltä. - -Ahlaisten kappelista 8 p. syyskuussa v. 1842. - - E. G. Ilwan. - -55. _H. Renqvistille_, 2 p. elokuuta 1845. - -Kunnioitettava rakas Isä! olkaat tämän kautta minulta sydämellisesti -tervehdetty Isän, Pojan Jesuksen ja Pyhän Hengen nimessä. - -Teidän tervetulleen kirjoituksenne 26 p. kesäkuuta sain vastaanottaa -9 p heinäkuuta, jonka päälle nyt vastaan. Mitä Lutheruksen -Huone-postillaan tulee, niin se on jo nyt suomennettu ja Frenckelin -tykönä präntissä. Suomentaja on tosin minulle tietämätön. Suokoon -Jumala sen tuleman Lutheruksen omilla sanoilla ilman poisjätteitä ja -lisään panoja! Suokoon jumala sen miehen, joka on suomentanut, olevan -heimolaisuudessa sen Hengen kanssa, jota aikanansa Lutheruksessa -vaikutti ja hänen suunsa kautta totuuden valkeutta kuoleman varjon -synkiässä maassa olevalle sukukunnallemme ilmoitti. Mutta jos toisin -on, niin on suuri häviö. Sillä erilaiset luodut taitavat yhdestä -kukkaisesta imeä ja valmistaa sekä myrkkyä että hunajaa; niin myös -on tämänkin asian laita. Vastaa itse Herra kunnia ja käännä kaikki -parhaaks, ettei vihamies saisi sinun nimelläs turmiota tehdä sinun -istutukselles, vaan häpiään tulisi. O Herra kuule, o Herra, auta -Sionia! - -Minä olin Johanneksen pyhänä Raumalla setäni tykönä ja kuulin häneltä -kirjoista, niinkuin te nyt minulle kirjoititte, ja olen jota päivä -odottanut mainituita kirjoja tuleman, vaan tähän päivään asti ei ole -niitäkään kuulunut. Halulliset ovat käyneet minulta kysymässä "Wäärän -opin kirjaa", mutta minä olen sanonut: odottakaat, kyllä se tulee. -Aika näkyy tulevan liian pitkäksi odottajille. Joska Herra soisi -armon aikaa ja Hengen voimaa teille alkamaan toista osaa "Wäärän -opin kauhistuksesta" ja valmistaisi sillä tietä näkemään valkeutta, -monelle horjuvalle sielulle valoksi neuvoksi ja lohdutukseksi, joka -ei ole tullut vakuutukseen, taitaaksensa tehdä eroituksen valheen ja -totuuden välillä. Sillä paljon on niitä ihmisiä, jotka seisovat, niin -sanoakseni, kahden tien haarassa, neuvottomina, kumpanenko niistä -mahtanee olla oikia tie Molemmat näyttävät johdattaman taivaalliseen -asuinsiaan; molemmilla on päälle-kirjoitus: _autuuteen_; molemmilla -on Pyhä Raamattu, molemmilla Jesus, molemmilla Lutherus, vaan -erinäisessä tarkoituksessa ja tykö-sovituksessa. O Jesu lainaa -viisautt', Ett' vältän pirun kavaluutt'! Jos jolloin kulloin -on tarvis ollut, niin on se nyt todellaki tarvis pitää silmät -auki; sillä perkele käy ympäri, puettuna valkeuden enkeliksi ja -vanhurskauden saarnaajana. - -Herra auttakoon kaikkia niitä, jotta tahtovat totuuden sanan kautta -käsittää totuuden! Mutta minä sanon sekä itse puolestani että muitten -koettelemuksesta, että kyllä se piankin käy laatuun vakuutuksella -tunnustaa ja vastaan ottaa Kristusta siinä kristillisessä -_totuudessa_ sanan kautta, ymmärryksen suhteen; mutta sydän tahtoo -kuitenki vielä tämän ohessa pitää taipumuksensa kiinnitettynä -katoovaisiin, ja niin on ihminen, havaitsemata sitä itse, vangittuna -maailmaan; halu maailman kunnian perään ja hienommat luonnollisten -huvitusten taipumukset ja nautinnot ovat aina tiellä, pyrkiessä -täydellisyyttä kohden. Jesus on ymmärryksen silmäin edessä kallis, -mutta sisälle-käyntö ahtaasta portista on luonnolle ja vanhalle -_Adamille_ raskas ja katkera; sillä hän tahtoisi jotain pitää -vanhasta hienommasta hapatuksesta; -- sanalla sanoen hän tahtoisi -katsoa etehensä ja taaksensa yhtä aikaa. Näin on minun ajatukseni -jälkeen laatu usiamman herätyksen armolta liikutetun kanssa. - -Ja kuin siis täänlaatuiset kuulevat olevan mielestänsä soveliamman -polun ja tien autuuteen, niin ei ole ihmettä, että lähtevät -etsimään päästäksensä helpommalla mielestänsä siinä uudessa opin -järjettömyydessä autuaaksi, hyljäävät _sanan_ ja sanan kanssa -sopivat kirjat, ja ovat niin hävyttömät, että sanovat, tultuansa -siihen uuteen oppiin, Pyhän Raamatunki vääräksi, apostolein ja -koko marttyrein joukon menneeksi helvettiin ynnä koko joukon muita -kristillisiä opettajia ja kristityitä hamaan tähän aikaan asti, ja -nyt vasta olevan sen oikian järjestyksen ja tien löytäneensä. Koska -kuulevat uskoa vaan tarvittavan, niin he ovat kohta valmiit uskonsa -kanssa oman ymmärryksen voimasta ja niin he luulevat uskovansa, -että heidän uskonsa ei suinkaan ole Pyhältä Hengeltä sanan kautta -vaikutettu, vaan itse otettu ja tehty usko, josta uskon elämä on -eroitettu ja makaa _tekopyhyyden_ solmussa. Sanotaan: usko vaan -ja elä niinkuin muutki, älä näytä sitä muille, sillä se on omaa -vanhurskautta; usko vaan niinkuin kristitty ja elä niinkuin muutki, -syö, juo, huvittele, älä rukoile, sillä se on Antikristuksen työ, -älä pane kättäs ristiin, älä kumarra polvia, älä huokaa; ja näin -hirviän pedon he tekevät kristillisyydestä. Minun ajatukseni on, että -huokaus, esimerkiksi, on uuden Jumalalta lahjoitetun mielenlaadun -hengenveto, sillä kussa on elämä, siinä on myös hengitys, ja kussa -ei ole hengenvetoa, siinä on nähtävästi kuolema. Opin sekoituksiin -joutuvat ne, jotka ei ole perustetut vahvassa profetallisessa sanassa. - -Älkäät mieltänne pahaksi panko, ehkä minä näin laviasti kirjoitan -siitä uudesta opin onnettomuudesta, sillä ehkä huonoudessa halajaisin -minä pysyä _totuudessa_. - -Ahlaisten Ylikylästä 2 p. toukokuuta 1845. - - C. G. Ilwan. - -56. _H. Renqvistille_, 30 p. joulukuuta 1845. - -Minun hyvin sydämellisesti rakastettu ystäväni! Ah, vaeltakaamme -hengessä Jesuksen elämän tiellä ja polulla, rakastakaamme -sydämellisesti toisiamme, eroutukaamme maailmasta ja ruvetkaamme -Jumalalle uskollisiksi loppuun asti, niin että armosta saamme elämän -kruunun Jesuksen verellä ja haavoilla! - -Teidän kirjeenne, h:ra pastori, minä sain tänä 30 p. jouluk., vaikka -se oli kirjoitettu jo 12 p. syyskuuta, mistä suosiosta ja vaivasta -minä nyt saan kiittää teitä, h:ra pastori. Nyt muistan, mitä muutamia -vuosia takaisin syntyi sielussani, kun ensi kerran sain nähdä teidän -suomentamaa Juh. Arndtin "Totista kristillisyyttä": minä ylistin -Jumalaa, että hän on valinnut semmoisen aseen, joka on ryhtynyt -siihen ansiolliseen vaivaan, saattaa suomalaisillekin päivän valoon -niin ihanan kirjan. Silloin myös tapahtui, kun minä parhaallaan -olin silmäilemässä tätä ihanaa kirjaa, että luokseni huoneeseni -tuli odottamatta vanha pastorimme _Elias Lagus_, joka myöskin on -oikein hengellinen pappi ja on senjälkeen muuttanut täältä kymmenen -peninkulman päähän Wähä-kyröön, lähelle Waasan kaupunkia, johon hän -pääsi kirkkoherraksi -- minä arvelin sanoa, samalla kun katselin -sanottua kirjaa, tuli hän sattumalta ja kysyi heti tervehdittyänsä: -mikä kirja se on, jota luet? Minä annoin hänen katsoa sitä, ja hänen -sydämensä puhkesi ilosta, kun niin hyvää kirjaa saattaa suomenkin -kielellä lukea, ja lisäsi, ettei tämä Henrik Renqvist säästä -vaivojansa sanan palvelemisessa, sekä kertoi minulle h:ra pastorin -elämänvaiheet. Minä sanon, että aina siitä päivästä on se muistissani -pysynyt ja ollut sydämellisenä toivonani saada, jos Jumala niin -suopi, jollakin tavalla tulla tuntemaan teitä, h:ra pastori, vaikka -en ole saattanut havaita, kuinka se toteutuisi. Mutta minä jätän -sen Jumalan haltuun. Nyt on halpa ja mitätön mies Abraham Rönqvist -saattanut minun siihen tilaisuuteen. Minä sanoin: halpa ja mitätön -mies, ei sentähden, että häntä halveksisin köyhyydestänsä, ei! mutta -hänen juomishimonsa vuoksi, jonka vian kanssa monta muuta vikaa -on yhdistettynä. Jumalan henki oli hänet tosiaankin herättänyt, -mutta hän oli antanut himojensa voittaa; sillä nyt hän käyttää -kristillisyyttä elatuskeinonansa, hankkiakseen varoja juoppoutensa -harjoittamiseksi, josta paheesta minäkin olen häntä nuhdellut. - -Minä tahdon nyt sanoa jotakin seutumme väärä-oppisten vaatteuksesta, -vaikkei niitä, Jumalalle kiitos, ole seurakunnassamme, mutta -yltäkyllin ympärillämme niin hyvin suomalaisia kuin ruotsalaisia, -opettajain ja sanankuuliain, ylhäisten ja alhaisten, köyhäin ja -rikasten, vanhain ja nuorten joukossa, jotka ovat voimakkaan -eksytyksen antaneet hairahduttaa itsensä niin, että he uskovat -valheen henkeä. Sivistyneestä kansaluokasta ja herrassäädystä ovat -etenkin naispuoliset saaneet sen hullutuksen, että muka on anteeksi -saamaton synti heille kantaa niitä vaatteita, joita he entisessä -tilassansa käyttivät. Sentähden ovat he antaneet värjätä kaikki -vaatteensa ja huivinsa mustiksi, ja vaatettaneet itsensä semmoiseen -virkapukuun, että selvään tuntee heidät joukkoonsa kuuluviksi. Minä -kysyin kerran eräältä nuorelta rouvasihmiseltä, minkätähden nuo -uudet kristityt (sillä niin kutsuvat heitä oikein ajattelevaiset, -vaan maailman lapset kutsuvat kerettiläisopin lahkolaisiksi tahi -körttiläisiksi) noin vaatettavat itsensä? Ja sain vastaukseksi, että -heidän opettajansa vaatii sitä, ja hän lisäsi, että sillä tavalla -tullaan maailmasta kieltäytymään; sillä nyt minua maailma halveksii -ja minä saan kärsiä pilkkaa Kristuksen tähden y.m. Minä sanoin, -ettei se ole Kristuksen tähden kärsimistä, vaan vaatteiden. Ja mitä -alhaisempaan kansaluokkaan tai talollisiin tulee, niin pukeutuvat -vaimot hyvin vaalean harmaasen puolivillaiseen, tamppaamattomaan ja -silittämättömään sarkahameesen, esiliinaan ja pitkään ja väljään -lievekurtikkaan, joka ennen oli varsin harvinainen ja näkymätön. -Heidän huivinsa ovat samallaiset, kuin R:n kappelissa. Viime vuonna -ryhtyivät he siihenkin vikaan, että mennä kesä-aikana paljasjaloin -kirkkoon ja ehtoollispöytään, ja tultuansa kotia heittävät he -tämän nunna- ja munkkipu'un ja pukeutuvat tavallisiin vaatteihin -ja jalkimiin. Ja mitä miehiin tulee, niin ovat hekin vaatetetut -virkapu'ulla, kaikki yhdellaisella myöskin vaalean harmaalla pitkällä -takilla ja ruotsalaiset käyttävät pyöreätä, matalaa ja harmaata -huopahattua, vaan suomalaiset tekevät itsellensä vaalean harmaasta -sarasta pyöreät lakit, niinkuin kalotit, vaan joissa on lippu -etupuolella. - -He eivät tervehdi mielellänsä ketään, ainakaan ei kaikki heistä. Minä -tapasin matkalla kerran heistä yhden ja tervehdin häntä sanalla: -"hyvä päivä", ja kun hän vastasi vaan: "päivä, päivä", ihmettelin -minä siitä harvinaisesta tervehdyksestä, mutta toverini sanoivat -sen olevan heidän tapansa. Samoin kun Jesuksen nimeä mainitaan, -seisovat he kuin seiväs notkistamatta päätänsä tahi polviansa, olipa -se kirkossa taikka muualla. Yleisesti sanottu, se on kopea ja kylmä -kristillisyys, kristillisyys ilman Kristusta ja hänen osallisuuttansa. - -Minä kerran kysyin harha-oppiselta harmaalta nunnalta, kuinka on -hänen sielunsa asia? Hän vastasi: hyvin. Minä lausuin: mutta mikä -on nyt syynä siihen, ettet enää niin kuin ennen tee kanssakäymistä -ja seuraa minulle, niinpä et edes tervehdäkään minua, etkä katso -minuun? Mihin on nyt hävinnyt kristillinen rakkaus kristittyjen -keskestä, jonka pitäisi olla kristittyjen oikea tuntomerkki ja -yhdistysside! Sillä jollemme rakasta toisiamme, niinkuin Kristuksen -ruumiin jäsenet, niinkuin saman Isän lapset, kaikki Jesuksen verellä -lunastetut, niin emme ole oikeita Jesuksen ystäviä. Sillä te olette -minun ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken teille sanoo Jesus; ja -hän käskee meitä toisiamme sydämellisesti rakastamaan, sillä rakkaus -on Jumalalta y.m. Vähän ajateltuansa vastasi hän aivan riettaalla -ja röyhkeällä katsannolla ettei hänellä ole uskoa eikä rakkautta, -ei Jumalan eikä ihmisrakkautta. No, kuinka sitten, kysyin minä, ja -vastikään sanoit olevan hyvin kanssasi ja nyt taas sanot, ettei -sinulla ole uskoa eikä rakkautta. Jaa, niitä minulla ei ole, sanoi -hän. Minä: se lienee sitte varmaan hyljättävä oppi, joka teillä on, -niinpä perkeleellinen oppi, sillä perkeleellä ei ole uskoa eikä -rakkautta. Itse paha henki tekeytyy valkeuden enkeliksi vaan uskoa ja -rakkautta ei hänellä ole ja niitä hän ei saata matkia. Tästä suuttui -hän niin silmittömäksi, että hän sukkelaan lensi pois suojasta -suutansa aukaisematta. - -Kovin pitkäksi kävisi kertoa kaikkia heidän hullutuksiansa ja kaikkia -heidän puheitansa, etenkin ensiksi tämän harha-opin synnyttyä -9 vuotta sitte, jolloin se ilmaantui S:n ja W:n kaupungeissa. -Sittemmin levittivät sitä muutamat harhaoppiset nuoret papit ympäri -maata. Mahdotonta olisi saattaa ja ennättää luetella kaikkia heidän -vehkeitänsä ja sitä paitsi se olisi tarpeeton, koska yhtäläiset -vallattomuudet ovat kerrottuina "Wäärän opin kauhistuksessa." - -Mutta toinenkin harha-oppi on tällä seudulla ollut yleinen 12 tahi -13 vuotta taaksepäin. Se oli kuitenkin toisenlainen. Heränneet -kerääntyivät suuriin joukkoihin ja parvihin hengellisellä tavalla -rohkaisemaan toisiansa, etenkin sunnuntaisin iltapuolilla ja -iltasilla aina puoliyöhön, jolloin lukivat jostakin kirjasta, -lauloivat virsiä ja hengellisiä lauluja, puhuvat hengellisistä -aineista ja lopettivat tavallisesti rukouksella, joka muuttui -kuitenkin äärettömäksi mölinäksi ja huudoksi, jota kiihoitti heidän -mielensä niin, että heitä tapasi kummallinen tauti, halvauksen -kaltainen, jossa he joukottain kaatuivat, pyörtyivät ja kun he -uudestaan selvisivät, läähättivät ja puhkuivat he niin, jotta luuli -hengen heistä lähtevän. Heillä oli myös tapana huutaa, että heidän -sydämensä tahtoi haleta y.m. - -Oli vieläkin eräs harha-oppi silloin valloillansa muutamissa, -nimittäin semmoisissa, jotka ilmoittivat näkyjä ja ilmauksia -näkevänsä ja sanoivat olevansa toisinaan taivaassa ja toisinaan -taas helvetissä. Tämä hurmaus tapasi heitä melkein samalla kellon -lyönnillä joka ilta, jolloin lukemattomia luonnollisia ihmisiä -virtasi sinne katsomaan heitä ja kuulemaan heidän saarnaansa. Mutta -muilla seuduilla ja heidänkin joukossansa oli toisia rehellisiäkin -kristityitä, jotka huomasivat sen erhetykseksi ja alkoivat Jumalan -Sanasta osoittaa heille näitten raivoisien houreitten vääryyttä. -Minä matkustin kerran semmoisen ihmisen luokse oikaistakseni häntä, -koska ennen tunsin hänen olleen totisesti Jumalan hengen herättämän -sielun, mutta kun tulin hänen luoksensa, oli hän jo selvinnyt. -Minä kysyin häneltä muun muassa, jos hän tosiaankin oli taivaassa -ja helvetissä ja näki ne kappaleet, joista hän siellä kertoi. Ei, -sanoi hän, vaan se oli niinkuin joku olisi saarnannut sydämessäni -niin ankarasti, etten tahtonut ennättää sitä väleen huudahtaa kun -sitä minulle saarnattiin. Minä olen sittemmin, lisäsi hän, selvästi -saanut havaita, ettei se ollut muu kuin ylpeyden hengen luoma enkeli -syvyydestä, joka minua hallitsi. -- -- -- - -Paljon lienen nyt kirjoittanut, vaan vähän olen ennättänyt puhua -oman sieluni tilasta. Nyt saan vaan kertoa, että Jumalan Hengen -saavuttava armo aina lapsuudestani on lakkaamatta vaikuttanut minuun -siihen asti, kun ensi kerran menin Herran pyhälle ehtoolliselle -v. 1820. Silloin opastettiin minua elämän tielle, mutta nuoruuden -taitamattomuudessa kadotin vähittäin tämän tuntuvan armon, uskoin -kuitenkin sillä ajalla olevan hyvin laitani aina vuoteen 1828, -jolloin Jumalan Henki selvästi avasi silmäni näkemään totisen sieluni -hädän ja jolloin minä myös ensi kerran sain oikein nähdä turmelukseni -syvyyden. Sittemmin on Jumalan Henki opastanut minua vakaisesti askel -askeleelta elämän tiellä niin, että nyt saatan sanoa, tähän asti -on Herra minua auttanut, Ylistetty olkoon Hänen nimensä ja armonsa -iankaikkisesti. Amen. - -Lapvärtin pitäjän Mörtmarkun kylässä 30 p. joulukuuta 1845. - - L. E. Niemi. - -57. _H. Renqvistille_, l p. toukokuuta 1856. - -Rakas ystävä Herrassa Jesuksessa! Tämän kautta saan minä toivottaa -teille onnea, menestystä ja siunausta Jumalalta, jolta kaikkinainen -hyvä anto ja täydellinen lahja tulee, kaikkihin teidän hyviin -aikomuksiinne sekä kirjain toimituksen että viinan hävityksen -suhteen. Minä kävin syksyllä Tampereella ja siellä ystävät minua -paljo nuhtelivat siitä, etten ole käynyt tykönänne, ehkä te olette -meidän isämme hengellisissä asioissa. He sanoivat, jos me oltaisiin -niin likellä kuin sinä olet, niin johan me olisimme käyneet hänen -tykönänsä, joka onkin meidän hengellinen isämme. Sillä ei ole -ketään muita, jotka niin isällistä murhetta pitäisivät meidän -sielumme autuudesta kuin hän on pitänyt sekä kirjan kääntämisen että -pränttämisen kautta. Ja se olisi minulle häviöksi, etten ole teitä -nähnyt ruumiillisilla silmillä. Edesmenneenä talvena aivoin kyllä -tulla, mutta en joutanut, enkä päässyt tulemaan. -- -- -- - -Mäntyharjusta 1 p. toukok. 1846. - - M. Ahvenainen. - -58. _H. Renqvistille_, 26 p. joulukuuta 1848. - -Korkiasti kunnioitettu herra ja minun hengellinen isäni! Minun -sydämeni ihastui suuresti, luin minä saan ne kolme kirjaa teiltä, ja -sydämeni tuli kiitollisuutta täyteen kun rakas Jesus on toimittanut -senlaisen sielun paimenen, taikka hengellisen isän, joka meille -oikein autuuden tien opettaa. Ja sinä rakas Jesus, sinun rakkautes -on tutkimaton; mitä sinä minussa olet nähnyt, kuin sinä olet minua -niin rakastanut, että sinä olet minua varjellut väärästä opista -ja villitsijäin seurasta, jotka ovat kyllä monta kertaa olleet -tarjona, vaikk'ei minun ole kertaakaan tullut mieleenikään, että -lieneekö toi oikein. Ja siitä minä olen juuri vihattava, ettei -ne minun voi omaa nimeänikään kuulla antaa. Enpä minä tahdokkaan -ihmisille kelvata, vaan Jumalalle. Jesus Christus on minun ja minä -olen hänen, sitä Pyhä Henki minulle aina muistutaa ja kirkastaa -minun uskoni silmäinsä edessä. Minun epäuskoni ja turmelukseni -ovat suuret; mutta eivät ne minua estä armo-istuimen Jesuksen tykö -menemästä. Tästä jumalallisessa valkeudessa näen minä ne pienimmätki -raiskat, joita ei yksikään ihminen olisi minulle taitanut sanoa. -En kuitenkaan laiskuuden ja valvomattomuuden tähden olisi ilman -rukousta saanut maistaa Kristuksen mielen kaltaisuutta. Te arvelitte -kirjoituksissanne, jos meidän piti vielä armon ajassa elämän. Kyllä -minä olenki koko syksyn ollut kovin tautinen ja ajatellut lähtöaikani -oleman liki, vaikka en kuolemaa pelkää, koska Jesus on ottanut -pois kuoleman odan. Kiitos olkoon Jumalalle, joka meille on voiton -antanut meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta! Minä olen tällä -kertaa niinkuin pieni lapsi, jota luvataan viedä kirkkoon, ja joka -kokottaa sitä aikaa, milloin hän pääsisi menemään kirkkoon; niin -minäki nyt odotan kuolemaa. Mutta Jumala ei tunne omaksensa muussa -kuin hänen poikansa verisessä vanhurskauden vaatteessa; sentähden -minä nyt tahdon niitä vaatteita hankkia joka-aikaisen katumuksen -ja parannuksen kautta, niin sitten on Jesuksen vanhurskaus minulla -vanhurskautena ja hänen pyhyytensä minulla pyhyytenä. Mitä te näette -minussa ymmärtämättömyyttä, viekäätte se rukouksissanne Herran eteen. -Kiitoksia paljon niiden rakkauden lähetysten edestä, jotka olen -saanut; Herra palkitkoon monenkertaisesti! - -_Johan Hyvärisen_ jalka meni poikki kevät-kesällä ja hän sairasti -sitä koko kesän. Nyt hän pääsee kepin avulla kulkemaan, Silloin -Köyrin aikana, kuin minulle tulivat ne kolme kirjaa, ei Johan ollut -kotona; hän oli ystävissä ja tuli vasta jouluaattona kotiin ja sanoo -nyt nöyrimmästi sydämellisiä terveysiä ja pyytää eksemplaria niistä -kirjoista, joita minulle lähetitte. Hän on oppinut sitomaan kirjoja. - -On meillä täällä vähäinen seura rukoilemassa: _Peter Huttunen_ ja -_Johan Sarin_. Tämä Sarin on köyhä mökinmies, jolla on 5 lasta. Ja -kun hän nai nykyisen vaimonsa, niin kaikki kielsivät, kuin se oli -surutoin, eikä taitanut yhtäkään lukea; mutta Johan oli rukoileva -ja siivo mies. Ja kuin ei kukaan tahtonut häntä ottaa huoneeseensa, -niin hän teki itsellensä metsään huoneen ja opetti vaimonsa lukemaan -niin että hän jo lukee koko Lutheruksen katekismuksen. Hän on hyvin -tyytyväinen, eikä laske lapsiansa kerjäämään, vaikk'ei heillä ole -paljo maan pruukkia. Kuin minä hänen näen, niin minun henkeni tulee -niin kehoitetuksi ja hän puhuu niin hengellisesti, eikä koskaan -valita köyhyyttänsä, vaan siitä sanoo oleman mielensä pahan, kuin hän -ei taida hyvää tehdä niin paljo kuin soisi. Hän lähettää terveysiä -ja nuhtelee itseänsä, ettei ole nuorena opetellut, kirjoittamaan, -että itse kirjoittaisi. Ei nyt mitään muuta, vaan terveisiä kaikesta -sydämestä; toivon saada olla ystävänne. - -Rautalampi 26 p. jouluk. 1848. - - Christina Stenbäck. - -59. _H. Renqvistille_, 2 p. tammikuuta 1849. - -Koska meitä on nyt Jumala auttanut uuteen vuoteen onnellisesti, -niin toivotan minä rakastetulle opettajalleni onnellista uutta -vuotta ja tuhansilla kiitoksilla muistan teidän viimeistä preiviänne -ja niitä kauniita kirjoja, jotka sen myötä tulivat, erinomattain -Ehtoolliskirjaa, joka valaisi minua niissä asioissa, joista ennen -olin pimeydessä. - -Nyt tulen minä teidän tykönne uusilla sanomilla. Minä olen muutamia -kertoja käynyt Tuusniemen rajain sisällä ja vienyt sinne teidän -kirjojanne Ivar Saalmannin tykö, ja neljänä pyhänä pitänyt siellä -julkisen kokouksen, näyttäen Pyhän Raamatun todistuksilla heidän -luulonsa petolliseksi ja sitte kehoittanut rukouksen harjoitukseen -sekä itse työllä että muulla kanssapuheella. Ja niissä on nyt suuri -muutos tapahtunut, niin että neljän kymmenen paikoilla on niitä, -jotka taipuvat rukoukseen. Näin on Jumalan armo vielä heitäki -kutsuva autuuden tielle, joka on suuri Jumalan rakkaus. Ja se -suuri voima on ihmeellinen, joka siellä on Ruotsalaisen opilla yli -Kuopion pitäjän, nurkkiaan myöden. Kuopion papit, paitsi Granitia, -ovat tässä pimeydessä täysin määrin, mutta Tuusniemen pappi ei -kuulu kumpaankaan; hän pitää rukouksen puolta, vaan ei ensinkään -Ruotsalaisen. - -Näillä uusilla seuraajillamme on halu käydä teidän luona, johon minä -olen heitä kehoittanut. Nyt oli heillä taas toinen meininki, josta -he vaativat minua teille kirjoittamaan, että jos teidän aikanne -olisi sovelias käydä täällä, niin he lupasivat maksaa kulutuksen; -vaan minä sanoit heille, ettei se ole pappein asia, eikä luvallinen -niinkuin meille, jotka emme kysy muilta lupaa kuin kontiltamme, kuin -lähtö minne tulee. Tämä vaatiminen on kyllä heillä todenteko, ja -matkustus olisi tarpeellinen, vaan kirkkoherra tehköön, kuinka paras -on. Juojärvellä Anders Kaistisen talossa olisi lupa käydä. Pyydän -siis nöyrästi lähettämään tästä asiasta minulle vastauksen, sillä he -halajavat teitä nähdä ja sitä minäki toivon halulla. - -Tässä myös pyydän teiltä vakuutusta, lieneekö parempi olla neuvomata -Jumalan samalla muita ihmisiä, koska sitä vastaan on niin kauhia -vaino nousemassa, erinomattain Kuopion papeilta, joilla on uhka lain -kautta rangaista. Ja tässä kaatuu teidän päällenne, ei kuritus, vaan -pahin viha. Tämä nähdään siitä että Kuopion vara-kirkkoherra oli -syksyllä rippikoulussa sanonut kauheimmalla tavalla, jota ei surutoin -ihminen ollenkaan ilkeäisi suullensa ottaa, rukousta kieltäiskään, -että perkele on Renqvistin helvetistä oksentanut ja Renqvist sitte -oksentanut H. Tuovisen ja Mikko Hyvärisen, jotka nyt viettelevät -koko läänin. Tämä Hyvärinen on Sysmästä peräisin ja asuu Tuusniemen -kappelissa ja on ahkera rukouksen harjoittaja. Näin ovat asiat täällä -ja saataisiin toteen, jos tarves tulisi. Tämä vaino olisi Liperinki -papeilla, vaan provasti ei ole siihen suostunut ja nuoret papit eivät -julkisesti nouse yli provastin. Kyllä magister oli saarnatuolissa -kerran huutanut meidän pitäjässä olevan vääriä profeettoja, jotka -omat koulun käymättömät, eikä ymmärrä mitään, mutta neuvovat -kuitenkin ihmisiä. -- -- -- - -Minun kanssani on näin: jos minä jättäisin pois muille Jumalan sanan -ilmoituksen, jota luonto välistä tahtoo hävetä tehdä, niin ei minulla -olisi omantunnon lepoa, eikä rauhaa ei yöltä ei päivällä sentähden, -että se on itselleni neuvoksi ja kehoitukseksi. Niin usein kuin -minä sen teen, saan minä aina uuden valkeuden tuta oman sydämeni -sisällisiä koettelemisia. Sentähden nyt pyydän kirkkoherralta -vakuutusta puoleen eli toiseen, tietääkseni, mitä minun tulee -tehdä, mitä jättää tekemätä. Tätä en ole suruttomille papeille -vielä ilmoittanut, sillä he pitävät minua ilmanki mielipuolena -j.n.e. Terveysiä paljo minun puolestani ja kaikilta ristiveljiltä -ja sisarilta, toivotettu Isältä Jumalalta meidän Herran Jesuksen -suloisessa nimessä. Amen. - -Kirjoitettu seuran puolesta ja oman asian kanssa Maljasalmella -Liperin pitäjässä 2 p. tammikuuta v. 1849. - - Henrik Tuovinen. - -60. _H. Renqvistille_, 17 p. tammikuuta 1849. - -Rakas ystäväni ja hengellinen isäni! Minä saan teille muutamilla -sanoilla ilmoittaa hengellisen tilani, josta minä suren, ja -ruumillisen köyhyyteni, josta minä häpeän senki tähden, että niin -kauvan olen viipynyt teille kirjoittamasta. Siihen on ollut esteenä -ensiksi, etten ole saanut rahaa niistä kirjoista, joka minun on -teille maksettava, ja toiseksi, että olen ollut niinkuin pois -langennut armosta. Mutta minä toivon, että, niinkuin rakas isä -armahtaa lastansa, tekin minua niin armahdatte ja annatte minun -nöyrän pyyntöni päälle tästä vastauksen. Jo seitsemän vuotta tätä -ennen olen raittiuden seuran kirjaan nimeni pannut, ja Herran armon -kautta lupaukseni pitänyt ja toivon elämäni loppuun siinä pysyväni. -Herra on suuresta armostansa etsinyt minua kadonnutta lammasta, ja -Hänen nimensä olkoon ijäti kiitetty! -- Ruotsalaisen seuralta olen -vihattava, mutta on kuitenkin minullaki muutamia ystäviä. Olisi -paljonki puhumista, mutta ei aika myöden anna, sen vaan sanon, että -toivon teille vanhan velkani vuoden sisällä tästä edes maksavani, jos -suinkin on mahdollinen. - -Rauhan ja rakkauden Jumala varjelkoon suuren arvonsa kautta kaikesta -pahasta ja vahvistakoon kaikkeen hyvyyteen sekä teitä että minua! -Tätä toivottaa teidän ystävänne ja sanan kuulianne - -Kuopiossa 17 p. tammikuuta 1849. - - Johan Haapalainen. - Nerkon kylässä Iisalmen pitäjässä. - -[Johan Haapalainen tuli tunnustusvankina Svartholmassa ollessansa -Renqvistin tuttavaksi.] - -61. _Samalle_, 23 p. tammikuuta 1849. - -Terveysiä paljon teille, rakas herra, minulta alakirjoittajalta, -jos te vielä elänette; sillä tänne tuotiin teistä jo kuoleman sana, -jota ei kuitenkaan ole oikein tietty, onko se tosi vai valhe. Minä -en silloin saanut teitä nähdäkseni kuin täällä kävitte, sillä minä -satuin Revon kylään sillä ajalla koulua pitämään, vaikka olisin -kyllä ollut velkapää käymään teidän opetustanne kuulemassa, koska -ei ole muualla ollut tilaisuutta kiittää teitä lahjoitettuin -kirjainne edestä. Kuin se on tähän asti tullut laimin lyödyksi, niin -nyt, saatuani tilaisuuden teille kirjoittaa, sanon teille hyvin -paljon kiitoksia lahjainne edestä. Ja kuin se kuoleman sanoma tuli -korvilleni, niin minä hämmästyin, en sitä ajatellen, että teille -olisi kuolemassa vahinko tullut, vaan meidän oman etumme tähden -hengellisissä asioissa, koska ei vielä ole senkaltaista opettajaa -ilmaantunut kuin te olette, koko korvan kuuluvilla ja epäilen, tokko -Herra enään lähettänee toista. Iloisen mielen saisin minäki, jos -saisin kuulla teidän vielä elävänne. - -Ne neljä kirjaa, nimittäin, Ankara varoitus, Wastauskirja, Wiinan -kauhistus, Kiroilian rukous sain minä Waselia Ratiselta samassa -käsiini, kuin ne Parviaisen poika oli siihen jättänyt. Eläkäät -terveenä, rakas opettaja. Sonkajassa 23 p. tammikuuta v. 1849. - - Aaron Öhrn. - Lasten opettaja. - -62. _Samalle_,Svartholmasta 5 p. heinäkuuta (v.?). - -Minun rakas opettajani! Minä olen tullut kehoitetuksi teidän tykönne -tulemaan yhden sielun tähden, jonka Jesus verellänsä on ostanut. -Jumalan henki on saanut sijan hänen sydämessänsä. Tämä nuorukainen -ei luullut olevan itsellänsä syntiä helatorstakiin asti, jona -hänen ymmärryksensä silmät avattiin näkemään, että joku askele ja -hengenveto, kuin hän maailmassa elänyt on, on synti. Hän palvelee -tässä saaressa, mutta ei tahtoisi palvella tätä isäntää, eikä mennä -pois sentähden että luulee joutuvansa entiseen suruttomuuteensa. Ja -kuin hän on minulta kuullut, minkälainen pastori on ja että siellä -on paljo heränneitä, niin hän on kimpussani, että minä laittaisin -hänen sinne palvelemaan pastoria, sielunsa pelastuksen tähden. Minä -en tee väärää todistusta, enkä tahdo sanoa hyvää pahaksi, enkä pahaa -hyväksi; mutta viriä työntekiä hän on. -- -- -- - -Ei mitään muuta tällä erällä; me elämme kaikki ja sielun terveys -on minulla myös ollut näinä aikoina, ja toivotan sitä samaa teille -Jumalalta. - - Junas Pakki (Back). - -63. _Samalle._ - -Nyt minä en tiedä muuta kirjoittaa kuin oman luontoni saastaisuudesta -ja sydämmeni turmeluksesta, joka aina minua reutua toista tietä -kulkemaan, eikä anna itseänsä ojentaa Jumalan sanan ojennusnuoran -jälkeen. Niin perki paha on minun turmeltunut sydämeni saastaisuus, -että minä aina tulen Isän Jumalan Luojan ja Lunastajan ja Pyhän -Hengen Pyhittäjän murheelliseksi saattamaan. Tästä häjyn lihani -kuolettamisesta tarvitsisin suuresti Vapahtajani ja teidän, minun -opettajani, esirukousta silloin kuin en jaksa itse edestäni rukoilla. - -Silloin kuin tutkistelen Jumalan sanaa, täyttää murhe sydämmeni, -etten jaksa niin elää kuin Jumalan sana neuvoo; aina menee toisin -kuin Jumala sanassansa sanoo: niin turmeltunut on minun lihallinen -luontoni joka aika ja joka päivä. Siitä minulla on suuri murhe, että -halu ja ahkeruus puuttuu, ja sen kautta tulen kolme-yhteisen Jumalan -suuren armon kadottamaan. - -Kyllä te armon kautta tiedätte, ilman minun kirjoittamattaniki, että -yhtä ja toista kirjaa sanotaan mitättömäksi, vaikka kaikki kirjat -ovat Raamattuun perustetut. Olkoon mitä lajia kirjoja tahansa, ne -ovat kaikki sielun ylös-auttamiseksi. Mutta me olemme niin soenneet, -ettemme käytä kirjoja hyväksemme, vaan pahennukseksi. Ei siihen -ole Jumalan, ei opettajain syytä, vaan syy seisoo meidän omalla -puolellamme, josta Vapahtaja itkein valittaa. Me polemme hengelliset -kirjat: nyt ei pitäisi olla Kempin, ei Armellan kirjoja, ei Rukouksen -tarpeellisuuden kirjoja. Nämäthän ovat jo viimeisen ajan merkit. - -Olkaat te, opettajat, siinä harjoituksessa eteenki päin, johon Herra -on teitä kutsunut armonsa kautta. Pyytäkäät eteenkipäin ojentaa -hätääntyneitä sieluja rientämään Vapahtajan tykö, saarnaten laista, -joille lakia tulee, evankeliumia, joille evankeliumia tulee. - -Jos minun sieluni olisi siinä tilassa kuin Armellan sielun tila oli -aina viimeiseen hengenvetoon asti, niin minäkin toivoisin Jesuksen -edesvastaajakseni; mutta minun elämäni et ole mitään hänen suhteensa. -Hän riippui kovasti Vapahtajassa, sillä hänen elämänsä ei ollut -pensiä, ei kylmä, eikä haluton, vaan kiivas, palava ja ahkera. Mutta -minun täytyy vaiketa ja hävetä itseäni ja painaa kasvoni tomuun ja -mykistyä elämäni suhteen, kuin niin harvoin muistelen Vapahtajani -haavoja ja katkeraa, kovaa kuolemaa. - - Joh. Tolkki. - -64. _H. Renqvistille_, Pietarista 3 p. jouluk. 1849. - -Korkea arvoinen h:ra pastori! - -Vaikka kelvoton saan minä kunnian toivottaa h:ra pastorille iloista -joulua, kaikellaisella menestyksellä ja siunauksella, että rakas -Vapahtajamme olisi uskollinen vieras. - -Minä saan kiittää h:ra pastorin kirjeestä, jonka olen oikein saanut, -mutta samalla saan rukoilla anteeksi laiminlyömistäni, että olen -antanut niin kauan odottaa rahoja, jotka nyt seuraavat. Vastoin -tahtoani tulin matkustamaan tänne Pietariin, ja nyt on mennyt -huonosti kaiken maallisen toimeni kanssa, ja sen lisäksi olen -ollut sairaana täällä tässä vieraassa kaupungissa. Mutta Jumalalle -olkoon kiitos ja ylistys, että hän on niin armollisesti auttanut -minua niin monen surun ja murheen läpi, joita hän on nähnyt minulle -tarpeellisiksi. Tyytyköön mieleni Hänen isälliseen tahtoonsa. -- - - Eva Calenius. - -[Kuollessaan testamenttasi hän 500 ruplaa Lähetysseuralle Helsingissä.] - -65. _H. Renqvistille_, 4 p. huhtikuuta 1851. - -Ensisti sanon ja ilmoitan teille, että pari viikkoa sen jälkeen kuin -teidän tuonta läksin, kohtasi minua suuri kiusaus. Minä jouduin -epäilykseen ja silloin paloi omantuntoni tuli niin väkevästi, -että rupesin nääntymään. Minä viheliäinen rukoilin silloin sitä -lakkaamaan, ja se kesti vähän aikaa ja minä tulin ihmeellisellä -tavalla autetuksi. Nyt on taas toinen kavalampi kiusaus. Minun oma -rakennukseni nousee niin korkialle; ja vaikka se on vastoin minun -tahtoani, niin en minä sitä voi kukistaa. Kyllä minä sen ymmärrän, -etten ole muu kuin välikappale Jumalan kädessä, vaan kuitenki, koska -näen puheeni vaikuttavan jotain enemmän kuin ennen, niin pahat -ajatukseni pyytävät minua vetää hengelliseen ylpeyteen ja minä -vaivainen en pysy hengen köyhyydessä. Siitä ajasta asti, kuin epäilys -minulta katosi, on minulla ollut niin keviä ja huokia, että pelkään -olevani kokonaan eroitettuna siitä rististä, jota Vapahtaja käskee -päällemme ottamaan. Minä puhuin tästä vara-kirkkoherralle B:lle, ja -hän selitti minulle, että saan olla visseytetty armosta. Minä sanoin, -kuinka tämän kaltaisen kuin minä olen on sovelias olla levollisella -omalla tunnolla? Sillä mitä minun virkaani ja toimituksiini tulee, -niin olen enemmän tukkinut kuin avannut toisille tien taivaasen, sen -vähemmin olen itse sinne pyrkinyt. Ja kuin katselen käskysanoja, niin -näen koko elämäni olevan peräti toisenlaisen kuin pitäisi olla. Jos -ihminen tahtoo pysyä saarnan visseydessä armosta, niin pitää katumus -ja syntein kauhistus edellä käymän; mutta katumus ei ole niin pian -tehty, eikä minulla ole ollut katkeraa omantunnon soimausta muuta -kuin yksi yö. Hän vastasi: ei katumus tosin ole niin pikaisesti -tehty, mutta olkaa kuitenki levossa, se tulee vähitellen itsestänsä -aikaa myöten. Vaikka tämä vastaus ei ole sovelias minun lihalliselle -mielelleni, jätti se kuitenki minun peräti häijymäisiin ajatuksiin -ja antoi minulle tilan hengelliseen ylpeyteen, jonka kanssa minun -on nyt täytynyt taistella. Jonka tähden minä nöyrimmästi rukoilen -teitä tutkimaan tätä minun sieluni tilaa ja muutamilla radeilla -kirjoittamaan minulle ojennusta. Ja jos ette minun itse tähteni -minua kuulisi, niin armahtakaatte toki niitä monia sieluja, joidenka -opettajana minun oleman pitää. Tätä pyytää suurimmalla nöyryydellä -j.n.e. - -Ruskealassa 4 p. huhtik. 1851. - - Adam Suppanen - koulumestari. - -66. _H. Renqvistille_, 8 p. toukok. 1851. - -Korkeasti kunnioitettu h:ra pastori! Aivan nyt sain ystävällisen -ja hyvin tervetulleen kirjeenne 25 p:ltä viime huhtikuuta. Kuinka -tervetullut se oli, huomasin siitä, kun silmät kyyneltyivät lukeissa, -vaikka se sattui kovaan sotamiehen sydämeen. - -Kiitoksia, h:ra pastori, nöyrimmästi minulle antamistanne -varoituksista nykyisten ja tulevien kiusausten suhteen. Jo monta -aikaa on näyttänyt minusta kummalliselta, että Herramme ja -Jumalamme niin erittäin pitkämielisesti on sallinut pimeyden voiman -soaista lunastettujen silmät, jottei heidän töistään saattanut -aavistaa, kuka heidät on lunastanut ja kenellä on omistusoikeus -heidän sieluihinsa, vaikka lupaus kuuluu, että Jesus on saava -voimakkaat saaliiksensa. Mutta kun omassa sydämessä saadaan havaita -ymmärrykselle käsittämättömällä tavalla, kuinka Jumala johdattaa -syntistä ajattelemaan murheen laaksossa olemisemme tarkoitusta --- ja sitä seuraavaa loppua, että kelvottomimpana jouduttautua -armoistuinten luokse että syvimmässä alammaisuudessa Jumalan Hengen -johdolta kerjätä armoa Sovittajan korkean sovintouhrin tähden, -silloin selkenee myös, että Sovittajan esirukouksella rangaistus -on toistaiseksi jätetty, ympäri kaivamalla, jos se vielä olisi -mahdollista, taas hedelmättömän puun korjaamiseksi. Ja se onkin -tarkoitus, että Vapahtaja saattaisi voimallansa vaikuttaa kiusauksen -ajalla niihin, jotka toivovat ja rukoilemat saadaksensa totella -Jesuksen käskyä: _Tulkaat minun tyköni kaikki, jotka työtä teette ja -olette raskautetut, ja niin tahdon teitä virvoittaa._ Matth. 11: 28. - -Mitä ulkonaisiin kiusauksiin ja niiden vaarallisuuteen tulee, -taitaa vaikein olla väärä oppi, joka valitettavasti nykyään -on monellainen. On tosiaankin vaikea löytää yksinkertaisuudessa -opetettuja oikealla evangelisella pohjalla, jotka kuitenkin oppinsa -levittämisellä pysyvät itsepäisinä, niinkuin esimerkiksi se opettaja -tekee, josta h:ra pastori puhuu ja joka asuu hyvin lähellä minua. -Hänpä vasta on tekeytynyt levittämään ajatustansa uskosta, mutta se -karskahtaa kallioon, kun Vapahtaja itse armollansa antaa johdattaa -yksinkertaisia. - -Mitä taas sisällisiin kiusauksiin tulee, näyttää kysymys siitä -olevan komin vaikea, koska sisällinen tilamme useasti saattaa -semmoista osoittaa, että vaikka mielellämme tahtoisimme, emme -kuitenkaan uskalla, uskoa itseämme yhdistetyksi kalliin Vapahtajamme -kanssa. Ja tästä riippuu kuitenkin kaikki, niinkuin väärien -oppien raapustaminen, lapsellinen uskallus ensimäiseen käskyyn, -voitto jokapäiväisessä sodassa vihollisia vastaan, ja mitä ikinä -muuta tapahtunee. Minä hyvin mielelläni toivoisin saada teidän -selitystänne, h:ra pastori, milloin poloinen itseänsä pettämättä -saattaa uskoa itsensä Vapahtajan omaksi. - -Minä olen ollut tilaisuudessa hankkia tuonta teidän, h:ra pastori, -käännöksistänne ja niissä luullut näkeväni hyvän osoitteen Jumalan -hyvyydestä hankkimaan suomalaisille talollisillemme semmoista -opetusta, joka on nykyajan hengellisten tarpeiden mukainen, kun -oppi niin haikeasti vääristellään valheellisesti ja itsepintaisesti -kestävien aatteiden mukaan. Niitten esipuhe sisältää samallaisen -hengen, joka on valloillansa siinä pienessä etsivien sielujen -joukossa, joihinka minäkin olen saanut onnen itseni lukea. Minä -olen varsin tyytyväisenä havainnut kysymyksessä olevan esipuheen, -valaisevine muistutuksineen, sisältävän opetuksia pahan estämiseksi -ja totuuden tietoon tulemiseksi, mitä totuutta sielun pitää käyttää -autuutta etsiessä. Sillä aina on helpompi sanoa minkälainen on -oltava, kuin opettaa, kuinka tullaan tarpeelliseen muutokseen, joka -armoitetulla pitää olla. Minä hankin siis itselleni huvin heti saada -vahvistautua ja vahvistaa omaiseni "Pyhän Raamatun Ytimestä." - -Hartaita ja sydämellisiä terveisiä toivovat vaimoni ja koko -ympäristöni, niistä palvelustytöt Kristina ja Ester saadaksensa minun -kauttani lähettää h:ra pastorille. Saakaamme kerran kaikki yhteisesti -taivaassa tervehtiä toisiamme ja ihmetellä ansaitsemattoman armon -suuruutta. Tätä toivoo - -Ylänneen kartanossa 8 p. toukok. 1851 - - J. R. A. Jägerhorn. - -67. _H. Renqvistille_, 2 p. heinäkuuta 1851. - -Kuin me olemme saaneet kuulla, rakas opettaja, teidän ahkeruutenne -ja halunne Jumalan ja Kristuksen valtakunnan levittämisestä ja -lunastettuin sieluin pelastuksesta, jonka me olemme myöskin -havainneet "Wäärän opin kauhistus kirjasta" ja siitä nähneet -teidän sotivan vääriä lahkokuntia vastaan, ja myös tiedämme teidän -toimittaneen suomen kielisille monta hyvää kirjaa, joita on täällä -eniten tätä aikaa löytynyt käsikirjoituksissa; niin meidän pieni -joukko rakastaa teitä niinkuin asetta Herran kädessä ja toivoo teitä -nähdä ja puhutella. Mutta kuin teidän ja meidän välillä on pitkä -matka, sillä me asumme Lohtajassa, niin olemme ajatelleet kirjoittaa -teille, toivoen, että se veljellinen rakkaus, joka syttyy Kristuksen -rakkaudesta, ulottuu niiden kaukanakin asuvain tykö, joita ei olla -luonnon silmillä nähtykään. Me olemme saaneet kuulla siellä olevan -kirjan präntinkin, ja koska täällä olisi monta kirjaa, joita ei -nimi-kristittyin suuri joukko tunnekkaan, niin kysymme, jos kävisi -laatuun siellä präntätä näitä käsikirjoituksia, joita nimitetään -_mystico-kirjoiksi_, niinkuin Krist. Ant. Römeling kirjassansa -theologia mystica [Eipä theologia mystica olekkaan Römelingin vaan -Jean Pordagen tekemä kirja. Suom. muist.] (se on suomeksi: salainen -Jumalan opetus) sanoo ja kirjoittaa. Sillä tämä opetus on salaisella -tavalla sielun salaisessa pohjassa Pyhältä Hengeltä eteen asetettu, -ja tulee pannuksi vastatuksin puustavi- ja koulu-theologiaa, jota -opitaan kirjasta järjen voimalla. Hän sanoo toisessa paikassa: -kuinka on se mahdollista, että se sotamies on seisomainen vihollisen -edessä, joka poikkee järjestyksestä ja ottaa muuta eteensä. Jos hän -ulkonaisella ruumiillansa jotaki toimittaa kutsumisessansa, niin -sielu on kuitenki Kristuksen sotalipun alla, eikä se saa sisällisellä -ihmisellä näihin maallisiin ryhtyä. Kunki täytyy vaikuttaa siinä -keskeydessä, jossa hän seisoo, ja vaikka meidän tilamme vaatisi -jotaki maallista korjaamaan, niin ei se saa kuitenkaan ikänänsä tulla -sydämeen, joka yksinänsä on sen suuren Jumalan oma. - -Mutta jos meidän pitää saaman voiton, niin meidän tulee kaikkein -enimmän sotia itseämme vastaan. Sisällinen vihollinen on aina -vaarallisin, niin myös meidän maailman henkemme lihallinen tahto -meissä. Kuin tämä kotovihollinen on voitettu ja alas painettu, niin -ne ulkonaiset täytyvät itsestänsä antaa itsensä vangiksi. Mutta koska -se ennen parannusta hallitsi sielussa niinkuin kuningas, niin pyytää -se aina saada entistä valtaansa. - -Meidän nöyrä ja ystävällinen anomisemme olisi saada tietoa tänne, -jos niitä "salatun elämän" kirjoja siellä on muita osia präntätty -kuin se ensimäinen. Pyydämme tähän antamaan meille vastauksen. -Paljon terveysiä kaikilta veljiltä ja sisarilta yhteisesti. Lohtajan -pitäjässä ja Ylikannuksen seurakunnan Wälikannuksen kylässä 2 päiv. -heinäkuuta v. 1851 - - Isaak Kattilakoski. - Erik Tokola. - -68. _Samalle_, Jyväskylästä 8 p. helmikuuta 1853. - -Vastaukseksi monista preivistänne on ensisti anteeksi pyyntöni, etten -tätä ennen ole vastannut, johon on ollut monta syytä. - -Minä läksin 8 päivänä joulukuuta Turkuun ja pääsin Tuomaan päivänä -Ylänteen kartanoon, jossa tulin olemaan 15 p. tammikuuta sentähden -kuin olivat maat sulana. Siellä pidimme monta kallista seuraa. Sitte -läksimme Turusta 20 p. tammikuuta ja tulimme Tampereelle 24 p. samaa -kuuta ja kuin menimme mamseli H:n tykö, niin oli saanut teiltä -preivin, jota oli lukemassa ja jossa te kaipaatte minun päälleni, -etten ole vastannut preiviänne. Samassa kun istuin tuolille, sanoi -mamseli: tuossa se nyt istuu laiska kirjoittaja, Tuolla tavalla sain -häpiää kunnian siaan ja se oliki oikein. Sitten tulimme Jyväskylään, -jossa taas sain lukea preivinne Willgrenille. Se oli aivan -ihmeellistä, että yksi niistä Pyhän Raamatun Ydin-kirjoista joutui -Hedbergin käteen, jota lukiessaan hän oli aivan alakuloinen, ja kun -vielä sen lisäksi yksi ystävistämme nuhteli häntä väärästä opista, -vastasi hän: siitäpä olenki useasti ollut kiusattu. - -Kartanon ystävät voivat hyvin ja erinomaittain kapteini [Jägerhorn -Ylänteen kartanossa.] on kasvanut kristillisyydessänsä; häneltä -saatte paljo terveyksiä, ja samoin minulta ja veljeltäni ja Annilta. -Kirjoitti alaisin ystävänne - - Gabriel Purri. - -[Gabriel Purri muutti Laukaalta Mikkelin kaupunkiin.] - -69. _H. Renqvistille_, 8 p. maaliskuuta 1855. - -Jumalan rauha Jesuksessa Christuksessa olkoon kaikkein meidän -kanssamme! Rakas opettajani! Aikoja on jo kulunut siitä saakka, -kuin minä palasin syntymä-paikoiltani, ja ovat päivät niin ohitse -menneet, etten vielä olekaan antanut teille tietää minun köyhän -sieluni asioista. Herran armoa olen kyllä saanut nautita; sillä, ehkä -Hän on minua saattanut monen pimiän ja murheellisen laakson läpitse, -niin tunnen kuitenki tässäki hetkessä, että minä olen Hänessä ja Hän -minussa. Jo kesällä Hän otti minulta vaimoni ja nuoremman lapseni -pois. Se tuntui kyllä sydämelleni karvaalle, kuin jäin poikani kanssa -yksin, vaan iloiten kiitän Häntä kuitenki, että antoi, niinkuin -sielun paimen todisti, vaimolleni sen tallelle pannun elämän kruunun, -jota minäki odotan. - -Senjälkeen olin minä ruumiillisen sairauden tähden viikon aikaa -kokonansa suruttomassa seurakunnassa ja siellä tahtoi vihollinen -sydämessäni päästä vallan päälle; vaan kiitos Vapahtajalleni, -että Hän antoi minulle terveyteni jälleen, niin että pääsin -Pietariin, jossa apulainen Suomen seurakunnassa Sirelius sanalla -taas herätti ja oikasi ja ylösrakensi hoiperoitsevan uskoni. Nyt -olen matkustanut ympäri Inkerin maata ja olen kohdannut monta -kristikumppania, uskovaisia sielun paimenia myöskin. Täällä on -paljo heränneitä, vaan suurin osa, Jumala paratkoon! väärillä -teillä; ja ovatki niin paatuneet erhetyksissänsä, ettei niitä enään -liikuta Jumalan sanakaan. Herra on antanut kuitenki armonsa koittaa -näilleki onnettomille, sillä moniaissa seurakunnissa on täällä tosi -toimellisia opettajia, joiden opetus on ainoastaan Jumalan sanaa, -niinkuin teidänki. - -Kirjoja olen täällä kaupinnut kuin en ole jaksanut raskaampaa työtä -tehdä. Nyt ei ote minulla tällä kertaa muuta sanomista kuin kiittää -Herrani kautta sielussani teitä, rakas opettaja, kaikkein teidän -opetustenne edestä, joita muistelen aina matkallani. - -Terveysiä sukulaisilleni ja Vartiaisen Leenalle. Kirjoittakaat -minulle, rakas opettaja, se olisi suuri kehoitus sielulleni. Kirjan -voitte lähettää pastori Saelanille Liisilään. Jumalan armo Jesuksessa -Kristuksessa ilmestynyt olkoon teidän ja meidän kaikkein kanssa! -Nöyrimmästi teidän entinen palvelianne - - Jaakko Kinanen. - -70. _Samalle_, 4 p. kesäkuuta 1855. - -Sammuttaakseni haluani puhutella teidän kanssanne lähenen minä -teitä nöyrästi näillä ratiloilla. Kerran jo lähetinki teille -kirjaisen, vaan kuin en ote vastausta saanut, niin luulen sen -varmaanki kadonneen. Sentähden saan minä teille iloksi ilmoittaa, -että etenki nämät viimeiset ajat olen minä saanut oikein tuntea -Herran läsnä-olon, ja vaikka hitaasti niin kuitenki olen eteenpäin -kulkemassa. Älkäätte minua niin ymmärtäkö, että kerskaisin itsestäni, -ei, vaan Herrassani Jesuksessa Kristuksessa minä kerskaan, joka on -minun pyhyyteni ja vanhurskauteni tuolla Isän oikialla kädellä, jolle -olkoon kiitos ja kunnia. - -Ulkonaisesta rukouksesta on minulle tullut kiitos moniain -kristiveljein kanssa, ja en ole itsekkään oikein selvällä pohjalla -siinä asiassa. Jos, esimerkiksi, minä saan kokonansa suruttoman -käskeä, jos ei muuta, kuitenki vaikka ulkonaisesti polvillensa -lankeemaan ja rukoilemaan? Itse minä kyllä sen tunnen, että jos joku -päivä menee ohitse, ettei minulla ole tilaisuutta rukoilla oikein -polvilleni langeten, niin kohta kaipaa tuntoni sen ylitse. Vaan en -tiedä, mitenkä muille, jotta oppia pyytävät, tulee sanoa. Sentähden -rukoilen nöyrimmästi, että kirjoittaisitte lyhykäisen selityksen -tästä tärkiästä asiasta. -- -- -- - -Terveyksiä paljo teidän rouvallenne ja lapsillenne. Nöyrimmästi -rukoilen, että täyttäisitte anomiseni ja kirjoittaisitte minulle -kirkkoherra Saelanin kautta. - -Jumalan rauha Jesuksessa Kristuksessa olkoon teidän kanssanne! - - Teidän entinen palvelianne ja opetuslapsenne - Jaakko Kinanen. - -Onko Sortavalan puolella ilmaantunut niitä, jotka antavat itsensä -kuohita? Täällä on niitä onnettomia sadottain. - -71. _Samalle_, 28 p. kesäkuuta 1857. - -Seppä Matts Limnell, Panelian kylästä, Euran pitäjästä ja Kiukaisten -kappelista, on pyytänyt minua kirjoittamaan teille ja kysymään -neuvoa hänen sielunsa tilasta. Hän sanoi: usiampia vuosia takaperin -olin minä armon tilassa mutta maailma ja maallisten kappalten halu -virkosi jälleen valvomattomuuden tähden, enkä sitte enään ole armosta -vakuutettu ollut. Kohta sen jälkeen makasin sairaana koko vuoden. -Minun tilani on juuri senkaltainen, kuin _Johan Bunian_ kirjoittaa: -"Yhden kristityn vaellus-kirjassa" miehestä joka istui rautahäkissä. -Menneenä syksynä hän jo sitä valitti minulle ja minä neuvoin silloin -häntä tukemaan Arndtin "Totisesta kristillisyydestä" toisen kirjan -alusta 1, 2 ja 3 luvun perään-ajatuksella ja huokauksella, että Herra -hänelle ilmoittaisi hänen sielunsa tilan. - -Kun minä kysyin: vieläkö synti on niin rakas kuin ennenki, niin -hän vastasi: ei; omatunto minua alati nuhtelee synnistä, minä olen -muutoin niin paatunut: minä olen tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan. -Minä: no kuin omatunto alati muistuttaa synnistä, niin seuratkaat -Jesuksen suloista kutsuvaista ääntä Matth. 11: 28, ynnä monen muun -armolupauksen kanssa; lukekaat Jumalan sanaa, niinkuin Freseniuksen -"Rippikirjaa" ja paetkaat Jesuksen tykö kaiken teidän paatumuksenne, -syntinne ja turmeluksenne kanssa, ristin juurelle, ja luottakaat -Hänen suureen sovinto-uhriinsa. Te tiedätte, että se "on täytetty", -synnin velka on täydellisesti ja ylivuotavaisesti maksettu, -ijankaikkinen vanhurskaus on edestuotu j.n.e. Niinkuin te sanoitte, -että te armon kautta vihaatte syntiä ja usein huokaatte: Herra Jesu, -auta minua, ettekä myös epäile Kristuksen ansion täydellisyydestä, -ja teillä myös välipäin on armon vilaukset; niin ette vielä ole -tehneet syntiä Pyhää Henkeä vastaan. Paetkaat siis Jesuksen tykö -ja rukoilkaat Häntä pyhällä verellänsä pesemään teitä puhtaaksi. -Jesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan veri puhdistaa meitä kaikista -synneistä. Rukoilkaat, että hän teitä pukisi Hänen vanhurskautensa ja -viattomuutensa puvulla. - -Hän vastasi: kyllä minä sitä olen koettanut, mutta ei minulla ole -armon vakuutusta... - -Minä olen kysynyt Daniel Dahlbergiltä ja torppari Gustaf Satolalta, -jotka asuvat samassa kylässä (jotka myös lähettävät terveyksiä -teille), kuinka sepän sielun tilan kanssa on laita? Dahlberg vastasi: -seppä ei ole enään useana vuotena voinut työtä tehdä, vaan hän -lukee ahkerasti Jumalan sanaa ja viettää siivoa elämää. Ja kuin -seuraa pidetään kylässä välistä yhdessä välistä toisessa talossa, -niin hän on läsnä. Toisinansa hänellä on armon vakuutus, mutta -enimmästi hän valittaa olevansa juuri sen miehen kaltainen, joka -istui rautahäkissä, niinkuin Bunian kirjoittaa. Toisinansa tyytyy -hän myös tähän Jumalan johdatukseen, sanoen: "Herra tietää oikian -avun ajan, Hän kaikk' toimittaa parahin." H. Satola sanoi: Limnell -käy pyhällä ehtoollisella, mutta sanoo ennen sinne mentyänsä, ettei -se häntä hyödytä, vaan paaduttaa, ja sieltä palattuansa hän sanoo -samaa. Samoin hän mainitsee seurassa käymisestä, mutta menee kuitenki -sinneki. Paljo hän myös kyyneleitä vuodattaa joka päivä tilastansa. -Hän mainitsi vielä: minä olen rukoillut Jumalaa armahtamaan minun -perhettäni ja Herra on kuullut minun rukoukseni. Herättävä, valittava -ja kääntävä armo tekee voimallisesti työtä heissä. Jumalan kiitos! - -Kaikesta tästä pyydän minä teiltä hyvää neuvoa ja vastausta tälle -rakkaalle kristiveljellemme. - -Rauma 28 p. kesäkuussa 1857. - - J. M. Ilwan. - -72. _Samalle_, 1 p. helmikuuta 1858. - -Kallis ystävä Jesuksessa! Koska olemme nyt olleet kauvan aikaa -ruumiin puolesta eroitettuna, eikä olla oltu suupuheisilla, -emmekä kirjoituksenkaan kautta ole toisiamme lähestyneet, niin on -tullut monesti mieleeni katsomaan, ettei vaan usko olisi minussa -kuollut rakkauden töistä. Monesti olen ajatellut apostolin sanoja: -"muistakaat niitä ensimäisiä aikoja." Tämä on tehnyt minulle halun, -että vielä käydä katsomassa ja suullisesti puhuttelemassa teitä, -rakas ystävä, ennenkuin Herra meitä pois kutsuu; vaan kuin siinä -on ollut aina minulla esteitä monia, niin olen tahtonut pyytää -jättää tämän asian Herran armovaikutusten alle, enkä tahdo itse olla -esteenä, jos Herra tekin selvän käskyn lähteä tielle. Nyt luetan -vaan ystävälleni kirjan mielihalussani. On mahtanut teidän mieleen -tulla minun kohdaltani peloksi se hengellinen kuolema, joka on joka -päivä ja aika tarjona, jos ei usko ihminen joka päivä uudistetuksi, -vanha ihminen himoinensa kuoletetuksi, Jumalan rakkaus Pyhän Hengen -kautta pyhitetyksi, vaeltamaan Jumalan tuntemisessa, uskovaisten -kanssakäymisessä ja Hengen yhteydessä. - -Kuin sanoin, ettemme ole kauvalle aikaa yhdessä olleet vaan se oli -Mikkelin markkinoilla ensikerran, kuin me tulimme yhdistetyiksi -sillä Isän Jumalan rakkaudella, joka oli niin ihmeellistä, sillä se -kävi minun, niinkuin Korneliuksen kanssa Minä olin toista vuotta -vaeltanunna lain varjon alla, ulkona Vapahtajan ansiosta; mutta kuin -suuresti halajin armoa ja uskon vakuutusta, niin vissisti sain Pyhän -Hengen kautta, joka kirkasti Jesuksen ansion, vajotti hänen verensä -viheliäiseen sieluuni, joka sitte peitti ja upotti syntein paljouden -Jumalan laupeuden vereen, josta vuoti minulle lapsen-oikeus. Siinä -sain tuta sen sanan: "niinkuin saaliin jaossa iloitaan". Mitäs ilo -silloin on kuin synnin orja otetaan taivaan herkkupöytään! Tämän -muisto vetää veden silmään. Vaan kuin sitte laskettiin uskossa -elämään, niin on siinä Herra minua ihmeellisesti kuljettanut. Hän on -minua Henkensä kautta johdattanut ja opettanut ja sitte Hän lähetti -teidät Mikkeliin, niinkuin minulle puhumaan. Ei kukaan usko sitä -iloa, mikä minulle tuli. Mitä puhuitte, ne kaikki olivat niinkuin -ainoasti minulle puhutut. Kuin minä vasta olin koetellut, niin uskoin -todeksi kaikki, koska ne olivat niin minun koettelemiseni jälkeen. -Niin tulin uskoon, sain rakkauden sieluhuni. Sen ilon alla tulitte -sydämelleni niin kalliiksi, etten ensimältä elänyt sitä päivää, jona -en olisi ajatuksillani käynyt Sortavalassa luonanne. Aina se on ollut -minulla kalliissa muistossa, kuinka Jesuksen rakkaus meidät armon -kihlauksella kihlasi. - -Se on minun autuuteni perustus, että minä uskosta elän Se on minun -uskoni, minkä armoittamisessa sain, että Jesuksen kautta tulen hänen -verellänsä synnistä pestyksi kuolleesta uskosta elävään uskoon, niin -nyt vaan on jokapäiväinen työ, että pahan sydämen haluja kantaa -Jesuksen tykö. Siinä saapi nähdä, kuin synnin päälle-karatessa vetää -Jesuksen ansion eteen niin sen voima raukee kaikki; siinä tulee -sydän vahvistetuksi, ja sen päälle rakkaus syttyy. Ainahan jokainen -hyväntekiätänsä rakastaa. Tässä on minulla välikappaleena rukous ja -Jumalan sana. Tätä ilmoitan ystävälleni, enkä maailmalle. - -Nyt täytyy minun lopettaa puheeni, että en tiedä, saammeko tässä -armon valtakunnassa olla yhdessä: vaan se ilo kehoittaa toivoani, -että pääsemme kunnian valtakunnassa yhteen meidän Herramme iloon! --- -- -- Herran rauha ja rakkaus olkoon teidän ja meidän kanssamme! -Paljo terveyksiä teille ja muille ystäville Kristuksessa. - -Hirvensalmesta 1 p. helmik. 1858. - - Antti Manninen. - -73. _Samalle_, Mikkelistä 12 p. helmikuuta 1858. - -Terveysiä paljo teille rakas ystävä Herrassa! Kauvan olen -mielitekoani viivyttänyt kirjoittaa teille kuin taidan olla peräti -unhotettu jo teille, jonka hidastunut, kylmäkiskonen Jumalan -armon kerjääminen kyllä ansaitsiki, koska rakastamattomuutta, -kiittämättömyyttä ja haluttomuutta alati näen ja tunnen itsessäni, -niin että tuskin voin silmiänikään nostaa taivaasen päin, -ajatellessani tuhlattua armo-aikaani. Vaan kuin on niin voimallinen -Jumalan sanan valkeus, jossa Vapahtaja itse kutsuu vaivaisia ja -suurimpia syntisiä tulemaan tykönsä, niin nämät suloiset Jesuksen -sanat ovat suureksi iloksi viheliäisille syntisille; ja kuin armon -ajan lyhyys kuoleman ajatukset lankeevat käsiin, niin silloin tulee -armahtaminen ja turva kalliiksi. Ja vaikka Jumala välistä näkyy -viipyvän apunsa kanssa, niin viheliäinen syntinen kuitenki turvalla -kiinni pitää Hänen omista lupauksistansa. - -Sain kuulla meidän naapurin pojalta Antti Manniselta, että olette -teki ruumiin voimista heikontuneet. Minäki olen Herralta armosta -hyväksi nähty että elää kivuloisella ruumiilla ja nyt olenki sitte -joulun erittäin ollut huono, että olen tällä kertaa sängyn omana. -Vaan Herra antakoon armonsa että tämän kurituksen hänen kädestänsä -niin vastaan ottaisin, että hän saisi pehmittää kivikovan sydämeni -pellon pyhän sanansa siemenelle. -- Vanha Salomon Häkkänen kävi -menneellä viikolla meillä, ja hän on entyydellään, vaikka vanhuus on -hänenki ruumiinsa voimat melkein vienyt. - -Herran armo asukoon meidän ja teidän kanssanne, jota armoa suuresti -tarvitsen, ja toivon teidänki muistavan esirukouksissanne minun -heikkouttani. - - Paavo Närvänen. - -74. _H. Renqvistille_, Porvoosta 1 p. maalisk. 1858. - -Kunnioitettava h:ra pastori! Ensi kerta ja luultavasti viiminenkin -lienee nyt, kun minä h:ra pastorille kirjoitan. Minä uskon kohta -tapaavani ja saavani olla yhdessä h:ra pastorin kanssa haudan -toisella puolella. Minä olen jonkun kerran tavannut h:ra pastorin -täällä murheen laaksossa vaikka siitä on kauan aikaa. Nyt saan -kaikkein ensin kiittää terveyksistä. Minä sydämellisesti iloitsin -saadessani kuulla h:ra pastori Renqvistin vielä elävän ja muistavan -entisiä kristillisyyden ystäviänsä. - -On h:ra pastorille kerrottu minun vanhoillani muka armosta -eroutuneen. Minä olisin tosiaankin eroutunut, jollei Herra suuresta -armostansa olisi minua auttanut. En olisi ansainnut, että Herra Jesus -olisi minulle armollinen, päin vastoin olisi minut pitänyt hyljätä ja -sysätä Herran kasvoin edestä iankaikkisesti; mutta, ylistetty olkoon -Herra, joka on minua seurannut vanhuuteeni asti! Nyt odotan joka -hetki iltaa, joka kohta tullee, ja silloin toivon saavani nauttia -sitä, jota täällä ajassa olen uskonut ja siitä taistellut. Minä olen -nyt tosin vanhennut, mutta vanha Aadamini ei näy tahtovan hävittää -voimaansa minussa. Hänen kanssansa on minun taisteleminen ja Jumala -antakoon sen kohta loppua, sillä minä toivon nyt vaan saadakseni -häiritsemättömän levon, kun en luule olevani enää hyödyksi täällä -maassa. Kaikki vanhat ystävät ovat menneet pois kammioihinsa ja minä -olen nyt yksin täällä. Kaikista vanhoista ystävistä, joita ennen -oli, on täällä vaan Kustaa, joka ennen oli Bergsta'ssa ja Anna Leena -Ruuth, joka oli Askolassa, on myöskin kuollut. - -Kristillisyyttä ja uskonnollista elämää on vielä nytkin Porvoossa, -vaikkei se enään ole niin julkisesti, kuin entisinä aikoina. -Nikodemuksen pelkoa näyttää nyt olevan täällä samoinkuin muuallakin. -Minä rukoilen teitä, h:ra pastori, kirjoittamaan minulle muutamia -riviä, se kovin ilahuttaisi minua. Jumala laupeudessansa -kannattakoon, suojelkoon h:ra pastoria ja minua ja kaikkia muita, -jotka uskovat Jesukseen rakastavat häntä elämän loppuun asti, että -me, kun päivämme loppuvat, saisimme silloin iloita yhdessä Jesuksen -luona, joka meidät on verellänsä ostanut. Tätä toivoo - - Katarina Hyrkelin. - -Armollisin h:ra pastori! Koska olen saanut onnen kirjoittaa nämä -rivit leski Helinin pyynnöstä, toivon, ettei h:ra pastori pahastu, -jos lisään, että minä olen suntio Forsblom'in poika ja olin silloin -lapsi, kun h:ra pastori oli Porvoossa. Kaksi kertaa olin kokouksissa, -joita h:ra pastori piti kesäiltoina Wikström'in luona, ja tämä oli -siemen nykyiseen elämääni. Herra Jesus seurasi minua ja otti minun, -niinkuin kekäleen tulesta muutamia vuosia sitte. Ylistetty olkoon -Jesuksen nimi iankaikkisesti! Kustaa Pihlflyckt, joka jo silloin kun -te, h:ra pastori, olitte Porvoossa, oli Jesuksen tunnustaja, elää -vielä. Kunnioittamisella - - C. F. Forsblom. - -75. _H. Renqvistille_, 17 p. kesäkuuta 1858. - -Sydämellisesti saan minä teitä kiittää sekä kirjanne että -muistutusten edestä, joita kirjassanne annatte aina rukoilemiseen -ja valvomiseen; sillä minä raukka suuresti tarvitsen muistutusta, -kuin olen niin hidas ja haluton rukoilemaan ja valvomaan. Minun -sydämessäni on suuri laiskuus ja huolimattomuus tässä kalliissa -asiassa. Minä tunnen ja tunnustan sen, että sydämessä rukoileminen -on välttämättä tarpeellinen, kosk'ei sydän pysy muutoin avonaisena -armoa vastaanottamaan suin uskon ja rukouksen kautta. Kirjassanne -mainitsette, että minä olisin ottanut väärät luulot ja ajatukset -teistä ja opetuksestanne ja sanotte olevanne siinä luulossa, että se -on vihollisen kiusaus. Ei minulla ole ollut mitään vastaan sanovaista -mieltä teitä ja teidän oppianne kohtaan; sillä minulla on alati ollut -ikävä päästä teidän seuraanne, teidän oppianne kuulemaan ja teitä -näkemään. Näin on mieleni pohja teitä kohtaan; älkäätte epäilkö -siitä, sillä minä puhun suoraan ja totuuden. -- -- -- Sydämellisiä -terveyksiä kaikille ystäville, mutta erittäin teille itsellenne. - -Paasolassa 17 p. kesäkuuta 1858. - - Antti Paasonen. - -76. _H. Renqvistille_, Ilomantsista 1 p. heinäk. 1859. - -Hyvä h:ra pastori! Kirjat sain jokin aika sitte, joista saan tuhat -kertaisesti kiittää. Minun velvollisuuteni ja sydämellinen toivoni -on ollut jo kauan sitte kirjoittaa h:ra pastorille; mutta minun -terveyteni on ollut huono. Jos ruumiilla on ollut vaivoja, niin -on sielunikin ollut rauhaton tilastansa, etten ole voinut koota -ajatuksiani. Pyhä Raamattu osoittaa kuinka suurin syntinen saapi -armon; mutta minun toivoni olisi saada h:ra pastorilta neuvoa, kuinka -minäkin, ollen suurin syntinen, voin saada armon suuren Jumalan luona. - -Minä toivon saada tietää, jos h:ra pastori tulee tänä kesänä -Ilomantsiin ja mihin aikaan. Syksyllä olen aikonut matkustaa -Sortavalaan. Nyt täytyy minun lopettaa kirjeeni tuhansilla -rukouksilla sen yksinkertaisesta sisällöstä; tahto olisi hyvä, mutta -voima puuttuu. - -Juliana Weisell. [Käkikoski nimisen rautatehtaan hoitajan Weisell'in -rouva Ilomantsissa.] - -77. _H. Renqvistille_, 18 p. elokuuta 1859. - -Korkiasti kunnioitettava kirkkoherra! Sitten kuin minä kävin teidän -luonanne 8:tena sunnuntaina kolminaisuudesta oppimassa Herran -sanaa, ja suin sain Herran äänen kuulla oikeassa järjestyksessä -teidän suunne kautta, niin pääsin alinomaiseen rukoukseen. Ja tätä -alinomaista rukousta ei tarvinnut tehdä kuin vajaa vuorokausi, kuin -Herra kirkasti minun sieluni silmäin eteen hänen pyhän lakinsa, josta -minä tulin suureen tuskaan ja tunnon vaivaan, jotta en olisi maasta -pääsnyt kasvoiltani itkemästä ja rukoilemasta, vaikka olisin nousnut, -sillä minä olin kuin kuollut, vaikka olin elävä. Tätä tuskaa ei -kestänyt jos puoli tiimaa, kuin jo armo tapahtui, ja niin suuri armo, -että minun piti kiittää Herraa sekä sydämellä että suulla, niinkuin -vaan jaksoin. Tästä olen pääsnyt alinomaiseen kiitokseen ja Herran -ylistykseen. - -Ja rakas kirkkoherra, minä kiitän teitä tämän hyvän edestä, että -ojensitte minua oikialle tielle ja annoitte hyvän neuvon tässä -kalliimmassa asiassa. Herra teitä edespäinkin auttakoon, antakoon -teille suuren ilon ja lohdutuksen, antakoon teille suuremman -viisauden, suuremman voiman teidän raskasta työtänne toimittaissa, -antakoon rakas Isä teidän nähdä senkin ilon, että puolisonne ja -lapsenne pääsisivät Herran kaidalle tielle ja elävään uskoon. -Olethan sinä, rakas Jesus, luvannut, mitä ikänä te anotte Isältä -minun nimeeni, sen hän teille antaa, muista, rakas Jesus, lupaukses. -Eihän sinun muissakaan sanoissas ole valhetta löydetty. Kirjoitettu -Ilomantsissa Syrjävaarassa 18 p. elokuuta 1859. - - Simon Määttänen. - -Rakas opettaja, jos teidän aikanne myöten antaisi, niin pyytäisin -teitä kirjoittamaan itselleni, kuinka minun pitää tästä edespäin -tekemän, etten erehtyisi oikialta tieltä harhateille. - -78. _Samalle_, 9 p. helmikuuta 1860. - -Halajan minun viheliäisyydessäni muistaa teitä jonkunlaisella -lahjalla ja lähetän sentähden teille tämän gräddkannun, joka olkoon -teidän oma ilman mitäkään maksutta. Sillä eikös siinä jo ole kyllä -maksua, kuin olette minunkin edestä työtä tehneet Herran viina-mäessä -niin monella kirjalla, ja köyhille lahjoin antamalla, joita on paljon -täälläkin. Mutta aivan väljä joukko seuraa oikiaa oppia. Joku kolme -vuotta takaperin sanoi minulle jumalinen mies, että herra Renqvist -on villi-opettaja ja ettei hän muka ole oikiassa. Tuohon en minä -osannut mitäkään vastata, kuin silloin en vielä tietänyt mistäkään -mitään, vaan olin sokia ja ajattelin, että hän, joka on jumalinen -mies, mahtanee sen tietää. Kysyin kuitenki Paavo Raassinalta ja -hän johdatti minua lukemaan Wäärän opin kauhistusta ja Kuolleen -uskon-opin ilmoittajaa. Päältä katsoen näyttää, että ne, jotka -niitä vihaavat, ovat kuin raatelevaiset sudet, jotka kerskaavat ja -kiittävät itseänsä, joita on meidänki kaupungissa. Minä viheliäinen -heitän toiset ja astun itse vaakan laudalle. Tahto minulla olisi, -vaan ei ole voimaa, eikä käsitystä, niinkuin pitäisi, että tulla -sielun hätään oikialla tavalla, elikkä niin etten pettäisi itseäni -siinä, jos minulla on usko eli ei, eli ainoastaan järjen viisaus. -Pelkään, etten ole niin kuin pitäisi. Asia on niin korkiasta -painosta, että tarvitsisin opetusta. - -Toivotan kaikkivaltiaan Jumalan vahvistusta teidän vanhalle ijällenne -kuluttaa myötä seuraavaa muisto-merkkiä. - -Joensuussa 9 p. helmikuuta 1860. - - Aaron Hochman. - hopiaseppä-mestari. - -79. _Samalle_, Hirvensalmella 28 p. maaliskuuta 1860. - -Vakaa, kallis ystävä! Menneenä kevänä kävin Paasosen kanssa teitä -tervehtimässä, ja siitä minulle on jäänyt rakas mieli teitä kohtaan. -Niistä kirjoista, joista me teille puhuimme, ja jotka Paasonen -menneen talven markkinoilla Mikkelissä antoi minulle, olen nyt -tänä vuonna samaan aikaan tehnyt likvidin. Ja kuin tulin menemään -Helsinkiin markkina aikana, panin Paasoselle pyydön esitellä -ystäviä vähän kutakin myömään teidän kirjoja, mutta en ole kuullut, -kuinka se lienee pantu toimeen. Minulla on lähetysseuran ja Porvoon -Bibliaseuran kirjoja, etten kaikkia ehdi. - -"Kuolleen uskon ilmoittaja" kirja on tullut minulle kalliiksi, -kuin sitä olen moninkerroin lukenut. Kuitenkaan en olisi sitä niin -tarkasti lukenut, jos ei yksi Hedbergin ystävä olisi pyytänyt -lukemaan "Ristillisiä sanomia." Nämät luettuani rupesin luulemaan, -ettei ne sanomat olekkaan niin pahat kuin sanotaan. Mutta kuin luin -enemmän niitä sanomia ja Kuolleen uskon ilmoittajaa, niin havaitsin, -että kaikkein pitäisi Hedbergin oppia vastaan nouseman. Minä kuin -kävin Helsingissä ja siellä kuulin, kuinka ne Hedbergin oppilaiset -ovat laittaneet erikirkon paikan eli erihuoneen, jossa he pitämät -Biblian selitystä sunnuntai iltapuolella, vaikka papit pitää kirkossa -selityksiä, joihin eivät sano tyytyvänsä, niin minä ihmettelen, että -Helsingin papit antavat näiden vapaasti selittää Raamattua oman -mielensä jälkeen. -- -- -- - -Hirvensalmesta 28 p. maaliskuuta 1860. - - Antti Manninen. - -80. _Samalle_, 4 p. kesäkuuta 1860. - -Tämän kautta minä saan ilmoittaa teille aikomiseni käydä teidän -luona. Vaikka on jo ollut mieli ennenki käydä, on se hyvä aikomus -kuitenki jäänyt aika ajalta keskoiseksi, eikä tullut täytetyksi. -Minä olin silloin Joensuun kaupungissa, kuin te reissusitte Mikkelin -kaupungista, ja Joensuussa saarnasitte. Se oli kevät rukouspäivä -ja minulla oli silloin mieli puhutella teitä kahden kesken, vaan -en rohjennut. Mutta kuin nyt sanottiin teidän tulevan käymään -Kontiolahdessa, niin en ole sentähden lähtenyt matkaan. Sitte minä -näin teidän lähetyskirjanne, jonka laitoitte Juveniuksen perheelle, -jossa sanotte, ettei teillä tule käynti Kontiolahdessa silloin kuin -he tahtoivat, ja ettette sitte talvellakaan ole jaksaneet ettekä -joutaneet tulemaan. Nyt minä arvelen käydä teidän luona kesämarkkina -aikana, eli jos ei silloin onnistuisi, niin syyspuoleen. Tänne -tuotiin jo semmoinen sanoma, että olitte kuolleet jo syksyllä, ja -sitte toinen kerta nyt keväillä. - -Tällä erällä en osaa muuta teille ilmoittaa kuin sen, että Jumala on -minun todistajani, että minä olen teidän opetuksenne hyväksi nähnyt -ja sanonut sen kaikkein kuullen, jotka omat ruvenneet sitä vastaan -sanomaan, niin heränneet kuin suruttomatkin. Minä olen kokenut lukea -ja aina välistä rukoillakin, vaikka en sitä ole oikein aikaan saanut, -että aina rukoilla. Vapahtaja sanoo, ettei tämä vihollinen mene pois -muutoin suin rukouksella ja paastolla. Minun huolimattomuuteeni on -kyllä ollut erikoisia syitä, vaikka ei ne olisi syyksi kutsuttavat, -jos minä olisin oikein tarttunut tähän sota-aseeseen, jonka Jumala on -meille antanut. - -Jumala olkoon teidän lohduttajanne murheessanne ja puolen-pitäjänne, -koska maailma ja sielun vihollinen kantaa ja valehtelee teidän -päällenne. Usein olen ajatellut Vapahtajan sanoja: teidän palkkanne -on suuri taivaassa (Luuk. 6: 23) ja mitä profeta Daniel sanoo: -opettajat paistavat niinkuin taivaan kirkkaus, ja jotka monta -opettavat vanhurskauteen, niinkuin tähdet alati ja ijankaikkisesti -(Dan. 12: 3); olen ajatellut, sen tekee kristillinen rakkaus, -niinkuin Paavali sanoo, että rakkaus pysyy, vaikka kaikki muu -lakkaa. Sillä Kristuksen rakkaus vaatii heitä työtä tekemään ja -olemaan loppuun asti uskolliset, että he elämän kruunun saisivat. -Sydämmellisesti toivotan teille, että joka on teissä hyvän työn -alkanut, sen myös teissä päättäisi, että tekin saisitte kuulla Hänen -suustansa sen suloisen sanoman, jonka muutkin uskolliset paimenet jo -omat saaneet tämän elämän perästä, kuin omat juoksunsa päättäneet, -ylimäiseltä opettajalta ja sielun piispalta: sinä hyvä ja uskollinen -palvelia: vähän päällä olit uskollinen, minä panen sinun paljon -päälle; mene Herrasi iloon (Matth. 25: 21). Kirjoitettu Lehmonahossa -Kontiolahdella 4 p. kesäkuuta 1860. - - Anders Turunen. - -81. _Samalle_, Kontiolahdelta 24 p. kesäkuuta 1860. - -Paras ystävä ja rakas sielun paimen! Muistellessani menneen kesäistä -siellä-oloani saan sydämestäni kiittää sekä teidän neuvonne että -vaivanne edestä minua kohtaan. Vaan samaa siellä-käyntiäni kadun, -kuin en siitä hyötynyt niin paljo kuin toivoin. Syy siihen oli oma -taitamattomuuteni, kuin en ollut siellä yhdellä tiellä pitempää -aikaa, kunnes olisi minun ylen raskas mieleni kevennyt. Sillä peräti -raskautettu tunto ja mieli ei käsitä pikaan parhaimpiakaan ja oikein -perustetuita totuuksia ja neuvoja, koska sydän ja tunto on ahdistettu -ja ei oikein taida, eikä uskaltakkaan tilaisuuttansa ylösantaa, vaan -on mieli ja käsitys kuin sumun läpi aurinkoon katsanto. - -Ja kuin nykyinen tilaisuuteni on uskon asioissa opetuksenne jälkeen -paremmin tarkoittava Vapahtajattamme, evankeliumillisen lohdutuksen -valossa, kuin ennen, niin on sitä usiammat kiusauksetkin valmiita ja -alinomaisena vieraana, joka tekee mielen raskaaksi; sillä parhaallaan -kuin se jotaki selkeyttä itsessänsä tuntee on se taas pimitetty. - -Olen myös siitäki raskautettu, kuin en oikein tiedä, lieneekö -hyvästä eli pahasta perustuksesta alinomainen haluni, että vielä -päästä käymään teidän tykönänne. Ja sen teen, jos teidän tähän -asiaan lyhyt vastauksenne myöten antaa ja saan selityksen, lieneekö -parempi kotoani lähteä tieten eli tietämättä. Tieten lähtö saattaa -joksikuksi ajaksi eripuraisuuden, tietämättä lähtö taas tekee jo sitä -ajatellessaki murheen ja raskaan mielen. En siis tiedä, kumpi lienee -parempi, vaan päätökseni on, että syksypuolella tulen, jos armon -aikaa annetaan, eikä ole niin tärkeä työ-aika. Ja lopuksi sanon, -etten taida, niinkuin tulisi, kaikkia ajatuksiani ylösantaa. -- -- -- - - Anna Räty. - Talollisentytär Kontiolahdesta. - -82. _Samalle_, Kontiolahdelta 6 p. heinäkuuta 1861. - -Rakas opettaja! Kirjoja "Antikristuksesta" sain, vaikka en tiedä -kuinka monta. Siltä näyttää, ettei niitä tarvitse viikon kaupita, -kuin moni niitä ikävällä odottaa. Ensi tilaisuudessa laitan Henrik -Mertaselle, yhdelle mökin miehelle, sitoa, jolle olen jo puhunut. - -Olen siellä käyntini jälkeen havainnut, kuinka Jumalan armo minua -on vetänyt sydämmelliseen parannukseen senkautta kuin on sallinut -minun tulla kovasti kiusatuksi lihalta, jossa kiusauksessa olen -saanut pahasti haavoja ja jossa Jumalan laupeus kuitenki on -varjellut, etten ole tullut luvattomiin sekauksiin, jonka sangen -suuresti pelkään tapahtuvan. Sentähden olen aikonut antaa itseni -aviosäätyyn, mutta tämä tekee minun sangen murheelliseksi, kuin en -ole Jumalan tahdosta vakuutettu, jos minun pitää ottaman se tyttö, -joka näyttää silmälleni soveliaaksi. Sentähden tästä kirjoitan, että -ojennuksekseni sanoisitte suullisesti veljelleni Johanalle, kuin ette -voi kirjoittaa, miten pitää tekemäni. - -Terveysiä paljo minulta ja kaikilta ystäviltänne. - -Kunnasniemellä 6 p. heinäk. 1861. - - Bengt Raasina. - - - - - - -RENQVIST SORTAVALAN KAPPALAISENA - -Kirj. - -P. Poutiainen - -Sortavalan kirjapainossa 1887. - - - - -Mitä tätä ennen prof. M. Akianderin teoksessa Uskonnollisista -liikkeistä Suomessa on kerrottu H. Renqvistin väsymättömästä -ahkeruudesta sielun hoitajana, pappina ja hengellisenä kirjailijana, -se piti paikkansa aivan hänen elämänsä loppuun asti. Kutsuttuna -v. 1835 kappalaiseksi Sortavalan seurakuntaan aukeni hänen -siunatulle työllensä suuri vaikutusala. Herra antaa seurakunnille -opettajat; armossansa muisti Herra Sortavalan seurakuntaakin, -lähetti sille, sen suruttomuuteen vaipunutta kansaa herättämään, -kirkkomme herännäisyys-ajan kiivaimman, oikein Johannes kastajan -tapaisen, parannuksen saarnaajan. Sen Hengen tuulosen, joka jo -silloin etelässä, pohjassa ja lännessä puhalteli Suomen saloilla, -soi Herra sen itäiselle perukallekin puhaltaa, keväimen sielläkin -tuottaa, sen erämaat ja korvet ihanaksi istutukseksi muuttaa, -yhtä ihanaksi kuin näitä seutuja, Laatokan pohjoisrantamia, -ympäröimä luontokin on. Renqvist oli todellakin "huutavaisen -ääni korvessa" tällä paikkakunnalla, jossa kuten yleensä -Itä-Suomen rajamailla historialliset olotkin olivat saattaneet -kansan takapajulle. Heränneitä pappeja ja herännäisyysliikettä -ei mainita täällä Renqvistin tulon edellisenä aikana olleen. -Kansan luku- ja kristillisyyden-taito oli alhaisella kannalla ja -elävää kristillisyyttä ei ollut huomattavissa, vaan siihen sijaan -vallitsivat monet paheet, raa'at tavat ja erittäinkin taikausko. -Vähäinenkin Jumalan sanan tieto käytettiin usein taikauksiin, -ja monet viettivät suuremmalla hartaudella Jyrin, Köyrin y.m. -pyhitys-päiviä kuin kirkollisia pyhäpäiviä. - -Tarpeen, suuresti tarpeen, oli siis että herännyt, innokas kansan -mies, oman Karjalan poika, kutsuttiin tänne vaikuttamaan; hänhän -kansasta lähteneenä tunsi kansansa ja sen seassa vaikuttaa voi. -Nämä seikat, tieto ja aavistus tästä Jumalan johdatuksesta, saattoi -Sortavalan seurakuntalaisten antamaan vaalissa enimmät äänensä -"Kukkos-papille", joksi kansa häntä enimmäkseen nimitti, tuolle -Svartholman vangille, vainotulle "lahkolaiselle" [Ettei häntä kansa -liene minään lahkolaisena silloinkaan pitänyt, osoittaa tämä, monelle -lukijalle ehkä tuttu, Renqvistiin sovitettu, kertomus, jonka jo -lapsuuteni aikana kuulin: Kun piispa tahtoi kuulla, jos Renqvist -oikeata oppia saarnasi, pani hän hänen äkkipikaa saarnaamaan, antaen -hänelle tekstin asemasta tyhjän paperilapun käteen. Renqvist olisi -muka silloin saarnatuolissa käännellyt paperia sanoen: "Tämä puoli on -tyhjä, tässä ei mitään, niin on myös Jumala tyhjästä maailman luonut --- -- -- tyhjästä on minuakin vastaan kanteita tehty -- -- --" Saarna -oli niin mainio ja puhdasoppinen, että piispa tuli täydellisesti -vakuutetuksi Renqvistin puhdasoppisuudesta ja viattomuudesta.]. Se -Hengen voima joka hänen vienosta saarna-äänestänsä värähteli sattui -sydämiin, se lempeys, jolla hän tapansa mukaan kaikkia kohteli, se -huoli, jolla hänen tiedettiin kaikkien sielun autuutta harrastavan, -vaikutti, että huomattiin: "tuossa on meille sielunpaimen." - -Ollen vielä miehuutensa ijän voimissa alkoi Renqvist v. 1836 -virkaansa astuttua innolla virkansa toimet uudessa seurakunnassansa. -Hän oli nyt vapaa mies. Perheensä toimeentulo oli myös taattu. Liiat -ulkonaiset huolet, jotka tähän asti olivat häntä rasittaneet, sai -hän nyt heittää pois ja pyhittää elämänsä päivät kokonaan virkansa -työlle. Kansan luku- ja kristillisyyden-taitoa koki hän kohta -parantaa pitäen parempaa huolta kierto- ja sunnuntaikouluista. -Milloin vaan aikansa myönsi, kävi hän niitä tarkastamassa, palkkasipa -myös omalla varallansa joskus väliaikaisesti lasten opettajia. -Saattaaksensa kansan Sanaa ymmärtämään, piti hän uskonnollisia -keskusteluja, kysellen ja selitellen. Niitä ei hän laimin lyönyt -hartaus-kokouksissaankaan eikä lauantai-iltoina pitämissään -rippipuheissakaan, tullen siten selvemmälle ehtoollisvieraiden -hengellisestä tilasta. Hänen kysymyksensä yleensä olivat helppoja -yksinkertaisenkin vastata, sillä hän johti kysymyksellänsä -vastaamaan. Hän näytti käyttäneen kyselevää opetustapaa, pitääksensä -sen kautta kuulijat vireillä ja että siten paremmin totuudet -painuisivat yksinkertaisenkin mieleen, semminkin kun hän usein niissä -käytti vertauskuvia jokapäiväisestä elämästä. Tuollaisen opetuksensa -päätarkoitus oli siis hänellä kuulijainsa mielen ja sydämen herätys, -saadaksensa kuuliansa niinkuin Nathan Davidin, huomaamaan: "sinä olet -se mies!" - -Täten hän sairaitakin johti tilaansa tuntemaan, pitäen pitkiä -keskusteluja sairaan kanssa sekä yksityisesti että myös muiden -kuullen. Muutoin ei hän sairaiden luona koskaan laimin lyönyt pitää -rukouksia ja myös veisata sopivia virren värssyjä. Kun näin sairaan -luona käynnitkin hänellä olivat opettavaisia ja rakentavaisia, -niin kokoontui niihin tavallisesti paljon kansaa; ja milloin hän -tulostansa edellä ilmoittamatta saapui sairaan luokse -- kuten -usein tapahtuikin -- lähetti hän tiedon kylälle, että tietäisivät -kokoontua. Hän käytti näitäkin tilaisuuksia sieluja Herralle -rakastaaksensa pitäen päälle sekä hyvällä että sopimattomalla ajalla -(2 Tim. 4: 2) Hän saikin sairaan kohtalosta aihetta kansalle sydämen -sanoja puhuaksensa. - -Vallitsevat synnit ja paheet, jopa raa'at tavatkin toi Renqvist -keskusteluissaan ja saarnoissaan kauheana esille, nuhdellen ja -varoittaen niistä. Enimmän vallitsevia paheita olivat viinan -kotipolton synnyttämä juoppous ja myös taikauskoisuus [Myöskin -nykyään yhä enemmän lisääntynyt haureus, yöjuoksuissa ja -tanssiseurassa y.m. ilmestyvä irstaisuus, kortinlyönnit y.m. olivat -myös silloinkin vallitsemassa.]. Ne, samoin kuin muutkin paheet -vähenivät Renqvistin vaikutuksen kautta. Erittäinkin suuressa -määrässä ja kohta seurakuntaan tultuansa poisti hän taikauskoisuuden -ja kukisti maahan epäjumalain (Köyrin, Jyrin y.m.) uhripöydät. Hän -vastusti myös Jumalan korkean nimen väärinkäyttämistä, ei suvaiten -omituista kyllä, kansassa yleiseen käytettyjä tervehdyssanojakaan: -"Jumala antakoon!" "Jumala avuksi!" - -Renqvistillä, kuten jo maininneet olemme, oli pääasiana saada kaikkia -sanankuulijoitansa heräjämisen ja synteinsä tuntemisen tilaan, ja -sentähden ei hän milloinkaan laimin lyönyt puhuteltavaltansa kysyä: -"Mitenkä on sielusi asia?" ja erotessa muistuttaa: "Muista sielusi -asiaa!" Usein hän, jos vain mitenkin tilaisuus salli, seisatti tiellä -ajaessansa hevosensa puhutellaksensa vastaan tulijaa, päästäksensä -siten myös sielun asiasta puheesen. Hevosensa olivat tuollaisiin -seisahduksiin niin tottuneet, että ne Renqvistin kuoleman jälkeenkin -tuon tapansa pitivät. - -Vaikka suuressa Sortavalan seurakunnassa on muutoinkin paljon -sairasmatkoja, oli Renqvist sittenkin niin väsymätön ja innokas -tuossa sielunhoitotoimessa, että missä hän vaan kuuli sairaan oleman, -ajoi hän heti omalla hevosellaan sitä oppimaan eli kuten hän itse -sanoi "tunnustelemaan." Usein kuultiin sairastalossa kummastellen -lausuttavan: "kappalainen tulee!" Kaupungin sairashuoneessa kävi hän -myös hyvin usein kutsumatta sairaiden luona. Tällainen paimen-rakkaus -herätti tietysti seurakuntalaisissa luottamusta opettajaansa, siitä -syystä saikin Renqvist useammat sairasmatkat tehdä. Hän kirjoittaa v. -1842 eräälle ystävällensä [Katso Akianderin edell. teoksen VII osa -sivu 46.]: "Täällä Jumalan armo saa ihmisiä heräjämään synnin unesta, -niin että alinomaa ympäri koko seurakunnan synteinsä tähden joutuu -syntisiä suruun ja hätään, joitten kanssa minulla on yöt ja päivät -tekemistä, kuin sen lisäksi melkein kaikki sairasten ripitykset -lankeevat minun toimitettavaksi. Sentähden en kerkiä mihinkään muuhun -toimitukseen -- -- --" Vielä vanhoilla päivilläänkin, ja jo muutenkin -kivulloisena ollen nähtiin hän usein -- vaikka hänellä apulainenkin -oli -- sairasmatkoilla kulkevan, saaden teittömissä paikoin milloin -jalkasin käydä milloin ratsastaa. Ihanteelliselta näytti tämän -kirjoittajalle tuo ratsastava vanhus hevosen selässä, sadetakki -hartioilla, ripityslaukku kainalossa. Unhottumattomat olivat ne -hetket kuin sai tuota kunnon vanhusta nähdä ja kuulla sairaan luona. -Tuossa sairaan vieressä istuu hän hopeainen liperi kiillellen -kaulassa. Vakaasti ja lempeästi hän puhuu. Lempeä on hän neuvoissaan -ja varoituksissaan Näkyy se vaan että hänellä on suuri huoli sairaan -sielun tilasta. Hän koittaa kaikin tavoin sairasta taivuttaa. Hän -veisaa virren värsyjä sovittaen selittää niitä sitten sairaalle. Hän -kantaa, polvilleen laskeutuen sairaan vuoteen viereen, hartaassa -rukouksessa sairaan asian Herran kaikkein armahtajan eteen. -- -- -- - -Hänessä palava rakkaus Herraan Jesukseen saattoi hänen noin -innokkaaksi sielunhoitoon, osoittamaan rakkautta sanankuulijoillensa. -Jesuksen rakkauden tuleekin olla oikean paimenen tuntomerkki. -Jesus kysyi kolmasti Pietarilta: "Simon Jonaan potka, rakastatko -minua?" ja saatuansa aina myöntävän ja vakuuttavan vastauksen, -sanoi Jesus hänelle: "kaitse minun lampaitani." Meillä on tilaisuus -eräästä Renqvistin yksityisestä kirjeestä [Ed. t. VII. s. 47.] -pilkistää hänen sydämensä tilaan tuossa suhteessa. Hän sanoo: "En -minä voi salata Jumalan ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen suurta -armoa ja rakkautta minua suurta syntistä kohtaan siinä, että hän -rakkaudellansa on ruvennut täyttämään minun sydäntäni. Nyt on hän -sytyttänyt rakkautensa kipunan sydämeheni, ja se kipuna nyt niin -kiirehtää minua, että minä yhtä suoraa huudan lisäämään rakkautta -sekä istuessani että astuessani, sisälle ja ulos käydessäni, -mutta erinomaittain rukouksissani ja yksinäni ollessa sekä öillä -vuoteessa että päivillä kammioissani, ja reissä sairaita ripittämään -vaeltaissani on alinomainen huutoni huokaukseni ja anomiseni: anna, -anna rakkautta, sinä rakkaus, sinä kolmeyhteinen rakkaus, anna -rakkautta anna, anna ja anna! -- -- hän täyttää minun palavalla -rakkaudellansa, niinkuin Pietarin, joka taisi sanoa: Herra sinä -tiedät, että minä rakastan sinua" (Joh. 21: 15). - -Renqvistin erinomainen hartaus ja into sekä yksityisessä -sielunhoidossa että kaikissa virkansa toimissa rupesikin kohta -hedelmiä kantamaan. Herätyksiä tapahtui kohta hänen seurakuntaan -tulonsa jälkeen varsinkin nuoremmassa kansassa suurissa -joukoissa, esim. Hakalan, Soukanrannan Wehkalahden Kuokkaniemen, -Nukuttatalasden, Karmalan, Tuoksjärven ja Tuokslahden kylissä. -Tämä hengellinen liike oli jo v:na 1841 valtanaan koko pitäjässä. -Renqvist kirjottaa samana vuonna [Katso ed. t. VII s. 45.]: "Täällä -on Herran armo saanut paljon syntisiä hätään synteinsä tähden, niin -ettei enään ole monta kylänpäätä jossa ei joku eli joitakuita olisi -huolessa asiastansa. Muutamissa kylissä on puoleksi, jos ei enemmäksi -katumuksen murheessa." Kun noin yleiset herätykset tapahtuivat, ei -ihmekään siis, jos hänellä oli heränneitten kanssa "yöt ja päivät -tekemistä", ja ilotunteella hän toimikin, kun sai Herran työn -tuottaman siunauksen. Nämä ja seuraavat ajat olivat Sortavalan -seurakunnalle suloisia Herran etsikon aikoja, ylkä ja morsian, -Kristus ja seurakunta, kohtasivat silloin toisensa yrttitarhassa, -jossa keväimen ihanuus vallitsi, jossa viinapuut kukoistivat, -granatiomenat viherjöitsivät kukkaiset antoivat hajunsa ja meidän -ovemme edessä olivat kaikkinaiset hyvät hedelmät (Korkeaveisu 6: 11; -7: 12, 13). Hengen hedelmät (Gal. 5: 22) näkyivät kaikkialla. Silloin -yhdyttiin sekä kirkolla että perheissä ja kylissä yhteen rukouksissa, -sanantulkinnoissa ja veisuulla hartautta harjoittamaan. Kartanoista -ja vainioilta kaikuivat, renkkulaulujen sijaan, hengelliset laulut. -Enemmän kokeneet heränneet pitivät kyläisissä hartauskokouksissa -rukouksia ja antoivat neuvojaan vasta-alkaville. Pyhäinpäiviksi -riennettiin jo ajalla lauantaina kirkolle ja pappilaan, huolimatta -siitä, jos suruton väki pilkaten sanoi heidän "torppasäkeissään aikaa -kantavan." - -Suuri oli ihmistulva Renqvistin pappilassa varsinkin pyhän tienoissa. -Sielunsa autuudesta huolehtivia ei vaan omasta seurakunnasta, -mutta usein kaukaakin -- Mikkelistä Liperistä, Kaavilta, -Kontiolahdelta, Tohmajärveltä, Ilomantsista, Pälkjärveltä, y.m. sekä -naapuriseurakunnista -- riensi sinne neuvoa kysymään, hartautta -harjoittamaan. Renqvist oli rakennuttanut omalla kustannuksellaan -pappilaansa hartauskokouksia varten erinäisen tuvan. Siellä piti hän -pyhän tienoissa aamuin illoin hartaushetkiä, jotka lauantai-iltoina -kestivät usein hyvin myöhään asti. Näissä hartauskokouksissa piti hän -itse hengellisiä keskusteluja ja rukouksia, luki ja selitteli jostain -hartaus- tai saarnakirjasta. Alussa ja lopuksi sekä eri hartaus-osien -välillä veisattiin virsiä; tavallisesti käytetyt virret olivat N:o -250, 251, 249, 258, 259, 263, 252, 235, 276, 282, 292, 294, 406 ja -407. Virret osattiin ja veisattiin parhaastaan ulkomuistista. Joskus -Renqvistin poissa ollessa pitivät muutkin siellä rukouksia ja kun -hän silloin rukouksia pidettäessä sattui sinne tulemaan, pani hän -myös polvillensa. Välistä sattui harrasmielisille apulaisillensa myös -tilaisuus pitää siellä hartaushetkiä. Vaikka väkeä oli, varsinkin -lauantai-iltoina ja pyhäaamuinakin hyvin paljon näissä kokouksissa -läsnä, kävi kuitenkin kaikki järjestyksessään ja hiljaisesti, ilman -innostus-ilmauksia, ekstatillisia kohtauksia ja kielillä puhumisia, -joita et koskaan tapahtunut. Renqvistin ja Renqvistiläisten -esitys- ja opetustapa ei ole intoilevaa, kiihoittavaa, tunteiden -tulvaa vaikuttavaa, vaan tyyntä, hiljaista, sydämeen vaikuttavaa. -Varsinaisia raamatun selityksiä ei Renqvist kokouksissaan pitänyt, -puhui vaan jonkun raamatun paikan johdosta. Rukouksissa, joita illan -kululla useampiakin pidettiin, olivat kaikki polvillansa. - -Tahdomme tässä sivumennen lausua jonkun sanan näistä Renqvistin -n.k. polvirukouksista, joita monet kristillismielisetkin toisin -ajattelevat ovat ehkä tietämättänsä väärin tuominneet Renqvistin -rukoukset olivat teeskentelemätöntä sydämen puhetta Jumalan kanssa, -lapsen puhetta Isällensä. Siinä ei etsitty kauneita sanoja, puhuttiin -vaan yksinkertaisia sydämen syvällisiä sanoja. Otamme tähän yleiset -pää-piirteet Renqvistin rukoustavasta. Ensin rukouksen alussa -anoi hän usein armon ja rukouksen henkeä oikeaan rukoilemiseen -ja kiittämiseen. Kiittämisensä alkoi hän usein "kiitos"-sanan -mainitsemisella: "Kiitos, kiitos Sinulle, rakas taivaallinen Isä, -siitä että -- -- --" Tämän kiitos-puolensa esitteli hän niin -monipuolisesti, että tuntui kuin ei vähinkään Jumalan hyvä työ olisi -jäänyt kiittämättä. Rukouspuolessa kertoo hän samoin monasti yksiä -sanoja, esim.: armahda, armahda, [Renqvistin kerrottiin sanoneen, -että hän kerran unissan oli kuullut kirkonkellojen äänen sointuneen: -"armahda, armahda, armahda", ja että hän sentähden käytti tätä sanaa -rukouksissaan.] tai auta, auta, tahi kuule, kuule. Tähän laihin: -"auta, auta, rakas Isä, meitä näkemään oman tehottomuutemme ja -kauhiat syntimme, jolla olemme helvetin ansainneet. Armahda, armahda, -r. J., meitä, ja olethan sinä meitä Pojassasi Jesuksessa Kristuksessa -jo armahtanut -- -- --" Hänen rukouksensa oli armon järjestyksen -mukainen. Hän kantoi kaikki meidän puutteemme ja tarpeemme -rukouksessa Jumalan eteen. Hän rukoili kaikkein ihmisten, esivallan, -isänmaan, pakanain ja vihamiestensäkin edestä. Renqvistin rukous oli -niin harras ja vilpitön, että sen täytyi liikuttaa supi syntisenkin -sydäntä. Jokainen, joka tunsi tarvitsevansa rukoilla ei laimin lyönyt -käydä Renqvistin rukouksissa. Rukouksen lahjan voimme sanoa olleen -Renqvistin pää-lahjan (carisma), ja sitä hän samoin kuin vielä -tänäkin päivänä hänen seuralaisiensa pääasiallisesti kokouksissa -käyttävät, joka kyllä tuntuu yksipuoliselta. - -Mainitsimme Renqvistin luona käyneen ihmisiä myös pitkien matkain -päästä. Ne tulivat tuomisten kanssa ja viipyivät useammat -- jopa -viikonkin -- päivät Renqvistin pappilassa. Kävi myös häntä oppimassa -kirkkomme eteviä ja eräitä sittemmin korkeaan arvoon astuneita -miehiä, esim. sittemmin piispoiksi tulleet J. B. Johnsson ja C. -H. Alopaeus, joka jälkimäinen, sen tiedon mukaan kuin me eräästä -yksityisestä kirjeestä olemme saaneet, on lausunut mielensä ihastusta -ja iloa rakentavaisesta seuran pidostansa Renqvistin kanssa v. 1865. -Piispa Johnsson kertoi tämän kirjoittajalle käynnistään nuorempana -ollessaan Renqvistin luona, kuinka siellä hartautta harjoitettiin -j.n.e. Moni muu herännyt pappi kävi Renqvistiä tervehtimässä. -Erittäinkin, vähemmistä erimielisyyksistä opin käsityksen suhteen -huolimatta, piti hän hurskasmielisen provastin J. Fr. Bergh'in -kanssa seuraa: he vierailivat joskus toistensa luona. Provastien -G. Monell'in (Johan Arndt'in postillan suomentaja) ja K. J. G. -Sirelius'en lämpöisistä kirjeistä Renqvistille näkyy, että heidän -välillänsä oli henki-heimolaisuutta. Vallassäätyisistä, jotka joko -etempää hänen luonansa kävivät tai olivat kirjevaihdossa, voimme -Akianderin antamain tietojen lisäksi mainita neidet Järnefelt -Pälkjärveltä ja jo aikaisesta v. 1838 kirjevaihdostaan tunnetun -[Katso ed. t. VII s. 226.] neiti C. W. Gripenberg'in, jonka -viimeisestä kirjeestä, kirjoitettu Turusta Renqvistin kuolinvuonna -v. 1866 Huhtikuun 7 päivänä otamme eräitä kohtia: -- -- -- "Oi miten -suloista ja autuaallista on nauttia Jesuksen armoa ja sydämessänsä -tuntea hänen armollista ja autuaallista rukouksen kuulemista ja -rakkaudesta rikkaita sanojansa, ja ristin painaessa paeta hänen -uskollisen ja suloisen sydämensä turviin, saada lohdutusta ja -voimaa ja nöyryydessä jättäytyä hänen tahtoonsa ja hallitukseensa. -Minä halajan sisällistä sabatin lepoa ja Hengen sisälliseen tilaan -pääsemistä. Siihen tarvitaan suurta hiljaisuutta. Armas opettajani -ja veljeni, auta esirukouksellasi mutua siihen armoon, sehän on -alku ijäiseen elämään Jesuksessa, joka meitä on rakastanut ja -antanut itsensä meidän edestämme. Meidän sielumme ja henkemme, koko -meidän olentomme olkoon hänelle uhratut. Hänelle olkoon kunnia ja -kiitos, ylistys ja majesteetiys ijankaikkisesti. -- Rakas Weli, -vaikka olemme kaukana toisistamme, kohtaamme kuitenkin hengessä -jokapäivä toisiamme Jesuksen ristin juurella" -- -- --. Oman -seurakunnan vallassäätyisiä oli varsin vähän, jotka uskonnollisista -syistä tai muutoinkaan kävivät Renqvistin luona, sillä Renqvist ei -maallismielistä seuraa pitänyt eikä maallisissa seuroissa käynyt. -[Renqvist selittää 'Kuolleen Uskonopin Ilmoittajassa' siv. 23 ja -24, että häntä vieraana käymisestä esti ajan puute, kun häneltä -ajan tärkiksi vievät virkatoimet ja kirjain kirjoittamiset. Hän -sanoo myös, ei tahtovansa mennä sellaisiin pitoihin, joissa ei hän -luule saavansa sielun puolesta kehoittaa eli hyödyttää itseänsä -eikä lähimäisiänsä, vaan pikemmin pelkää saavansa niissä liikoja -haavoja sielulleen, erinomattain sisällisen aina rukoilemisen -estymisen ja hämmentymisen suhteen. Seuroissa vaativat maailman -herrat olemaan rahvaan miehinä eli elämään maan tavalla, niinkuin -eräs herra on Renqvistille suoraan sanonutkin: 'Elä maassa maan -tavalla eli maalta pois pakene.' Tähän Renqvist vastasi: 'Se -sananlasku on monta pettänyt, kun paitsi monia muita kauheita -esimerkkejä, vedenpaisumisen aikuiset ihmiset ja rikas mies elivät -maassa maan tavalla, niin he myöskin maan tavalla pettivät itsensä. -Paitsi sitä, apostoli sanoo: Joka siis tahtoo maailman ystävä eli -rahvaan mies olla, hän tulee Jumalan vihamieheksi.' Jak. 4. 4.] -Luonansa kävijöitä vallassäätyisiä kohteli hän samantapaisesti kuin -talonpoikaisiakin vieraita, puhellen heille elämän tärkeimmistä -asioista ja pitäen usein ennen eroamista rukoukset. Hän kohteli -kaikkia kuin veli veljeään ja sisartaan lempeästi johtaen puheensa -senkin kanssa, jolla maallisia asioita oli puhuttavana, hengelliseen, -tiedustellen ja muistutellen sielun asiaa. Likistäen lämpimästi -kättä sanoi hän aina luotaan lähtevälle: "muista sielusi asiaa!" -Kanssapuheessansa ja keskusteluissansa sanankuulijainsa kanssa ja -myös saarnoissaankin olivat erittäin seuraavat raamatun totuudet -hänen mielilauseitansa, joita hän kuulijainsa mieleen teroitti: -"Ellette paranna teitänne, niin te kaikki hukkaan tulette" (Luuk. -13: 3). "Laittakaat pelvolla ja vapistuksella, että te autuaiksi -tulisitte" (Phil. 2: 12). "Ellette käänny ja tule niinkuin lapset, -niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan" (Matth. 18: -3). "Pyytäkäät ahtaasta portista mennä sisälle" (Luuk., 13: 24). -"Jumalaton hyljätköön tiensä ja pahointekijä ajatuksensa ja palatkoon -Herran tykö, niin Hän armahtaa häntä" (Jes. 55: 7). "Heräjä sinä -joka makaat ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee" (Ef. -5: 14). "Tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi" (Mark. 1: 15). -"Jos minulla olisi usko, niin että minä vuoret siirtäisin ja ei -olisi minulla rakkautta, niin en minä mitään olisi" (1 Kor. 13: 2). -"Usko ilman töitä on kuollut" (Jak. 2: 20). "Rukoilkaat lakkaamatta" -(1 Thes. 5: 17). "Aina tulee rukoilla ja ei väsyä" (Luuk. 18: 1). -"Väärä tuomari auttoi leskeä, eikös Jumalan pitäisi valituitansa -auttaman, jotka yötä ja päivää huutavat" (Luuk. 18: 7). "Avukses -huuda minua hädässäs, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää -kunnioittaman minua" (Ps. 50: 15). "Kussa kaksi taikka kolme tulevat -kokoon minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä" (Matth. -18: 20). "Antakaat ja teille annetaan" (Luuk. 6: 38). "Tehkööt -itsellenne ystäviä väärästä mammonasta" (Luuk. 16: 9). "Ottakaat -kaikki Jumalan sota-aseet j.n.e." (Ef. 6: 13 j. s.). "Tutkikaat -raamatuita, sillä niissä te luulette teillenne ijankaikkisen elämän -olevan" (Joh. 5: 39) y.m. Lempeydellään, alttiiksi antamalta -nöyryydellään ja vakavuudellaan voitti Renqvist luottamusta, ja niin -sai hän tilaisuutta lausua kullekin sopivan sanan, neuvoa, lohduttaa -ja nuhdella. Suuri olikin häneltä taito yksityisessä sielun hoidossa. -Otamme tähän siitä erään esimerkin. Kerran tuotiin seurakunnan -kirkkoherran luokse ripitettäväksi eräs mies, joka, ollen ennen -näkevä ja kuuleva, oli joutunut kuuroksi ja sokeaksi. Kun kirkkoherra -ei mitään keinoa voinut keksiä miestä huomioon saattaaksensa, niin -lähetti hän miehen Renqvistin luokse. Renqvist mietti hetkisen mitä -tehdä, sitoi sitten papin kapan hartioilleen, pani liperit kaulaansa, -asetti ehtoollis-esineet pöydälle, käski sitten miestä taluttaa -luoksensa, tarttui miehen käteen johtaen sen liperiänsä ja kappaansa -koskettamaan. Mies huomasi nyt olevansa papin luona, ihastui suuresti -ja selitti sydämensä halun oleman ripittää itsensä ja käydä Herran -ehtoollisella. Renqvist johti miehen käden ehtoollis-esineisin ja -avattuun kirjaan sekä merkkipuheella käsin koskettamalla -- esim. -synnin tunnustukseen kehoittaessansa pannen miehen sormet ristiin -ja taivuttaen polvia -- onnistui tarpeelliset huomautukset miehelle -antaa ja ehtoollisen sakramentista osalliseksi tehdä. - -Luonansa kävijöille myöskenteli Renqvist pyhiä raamatuita y.m. -hengellisiä kirjoja, joita aina hänellä kaupaksi oli. Monelle, -ainakin köyhemmille, jakoi hän ilmaiseksi kirjojaan, ja velaksi -antamiaan ei hän koskaan takaisin kysynyt. Hänen kauttansa levisi -paljon p. raamatuita ja muita hengellisiä kirjoja seurakuntaan. -Raittiutta edisti ja harrasti hän sekä ankaroilla Jumalan sanan -varoituksilla ja kuvailemalla juoppouden kurjuutta että kehoittamalla -ihmisiä raittiuslupauskirjaan kirjoituksella, ja myös jakamalla ja -kaupitsemalla raittiuskirjoja, jotta hän muutamia ["Juopumuksen -erinomaiset edut" v. 1833. "Wiinan kauhistuskirja" v. 1835. -"Suomalaisten Raittiuteen kutsumus jo suostumus" 1836. Hänen -toimestaan tuli v. 1843 Sortavalassa painosta ulos "Kertomus Robert -Bairdista ja kuinka Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa kohtuullisuuden -seurat ovat edistyneet."] itsekin sepusteli. Hän olikin Suomen -ensimäisiä raittiudenharrastajoita, ja suuresti siunattu oli siinäkin -suhteessa hänen työnsä. Monet juopot pelastuivat hänen toimintansa -kautta kurjasta tilastansa. Hänen talossaan ei kellenkään tarjottu -päihdyttäviä juomia eikä edes§ tupakkiakaan, jonka polttamista hän -myös ankarasti vastusti, moittien sitä myös joskus saarnoissaankin. - -Yhtä ahkera kuin Renqvist oli yksityisessä sielunhoidossa, oli hän -myös muissakin papillisen virkansa toimissa; mihinkään kunnallisiin -toimiin ei hän puuttunut. Jumalanpalveluksesta ei häntä voinut -muu estää kuin sairaus. Saarnaamiseen oli hänellä vanhuuden -päivinänsäkin -- jolloin jo hänellä monet vuodet apulainen oli -- -sellainen halu ja into, että harva pyhä hän nähtiin saarnatuolissa. -Usein veisattiin apulaisen saarnavirttä, kun Renqvist, tuntien -vastustamattoman halun saarnata, apulaisen suostumuksesta astui -saarnatuoliin. Hän saarnasi vapaasti ilman mitään muuta saarnapaperia -kuin edessään oleva pyhä raamattu. Ei edes saarnanjuuria ole häneltä -jälelle jäänyt. Äänensä oli vieno. Muutoin oli nuorempana ollessa -ollut kuuluva; vanhana kaikui se vaan, etempänä kirkossa oleville -sanoja ei paljon- kuulunut. Sanat lähtivät sydämestä ja lausuttiin -vakuuttavalla voimaila. Saarnansa kesti tunnin, välin liki kaksikin, -ehken enemmänkin. Innostuessaan kohotteli ja heitteli hän nyrkkiään -saarnatuolin laitaa vasten. Vapaasti saarnatessansa ja parannukseen -kehoittamisen innossansa tulivat usein jo vanhuutensa päivinä samat -seikat ja mielilauseensa raamatusta esille. Sodomasta ja Gomorrasta -sekä Niniveläisistä usein kuuttiin. Varoittaen kansaa pahuudesta -uhkasi hän sitä Jumalan tuomioilla, kalleilla ajoilla, sodilla ja -nälkävuosilla, ja kun usein nuo uhkaukset toteutuivat, uskottiinkin -Renqvistin ennustusten toteenkäyvän ja niitä peljättiin. Syksyllä -v. 1865 ennen sairauttansa saarnasi hän viimeisen kerran, saarnansa -alkulauseenaan pitäen Jeremiaan 8 luvun 7 värsyä: "Kaikesa taivaan -alla tietää aikansa, mettinen, kurki ja pääskynen huomaitsevat -aikansa, koska heidän pitää tuleman jälleen, vaan minun kansani ei -tiedä Herran oikeutta." Kun hän tässä saarnassansa tautia, nälkää -y.m. Herran vitsauksia ennusti ja seuraavina vuosina ne kansallemme -tulivatkin, niin sanottiin: "niin kävikin kuin Renqvist oli -ennustanut." -- Joiden korvat syyhyivät ja jotka ei karvasta totuutta -kärsiä voineet, niitä ei Renqvistin saarna miellyttänyt, ne riensivät -pois kirkosta; vaan nöyrämieliset kuulijat tulivat runsaasti -ravituiksi. - -Vaikka Renqvist oli parannuksen saarnaaja, ei hän milloinkaan -kuulijoitansa toivottomaan tilaan jättänyt. Hän ei julistanut -katumattomille, synnin unessa makaajille: usko, usko, niin olet -autuas! mutta katuvaisia, työtätekeväisiä, raskautettuja sieluja hän -uskoon kehoitti, julistaen Jumalan armon Jesuksessa Kristuksessa. -[Näin on hän mielipiteensä selittänyt esim. kirjassansa "Kuolleen -Uskon Opin Ilmoittaja" sivut 10, 17 jo 22 ynnä monessa muussa -paikassa.] Jesuksen Kristuksen tykö tahtoi hän lain-saarnallansa -sieluja kurittaa ja ajaa. Hän, varoen kuollutta uskoa ja ei -tahtoen panna pään-aluksia suruttomille, julisti varovaisesti -evankeliumia. Hän varoitti evankeliumin löyhästi saarnaajia vastaan -sanankuulijoitaan kuolleesta luulo-uskosta, teroittaen heille oikeaa -uskoa ja oikean uskovaisen tuntomerkkejä, että nim. oikea usko -osoittautuu hyvissä töissä, uudessa kuuliaisuudessa ja rukouksen -elämässä. Rukoukseen kehoittaminen oli hänen mieli-aineensa -saarnoissaankin, usein puhui hän siitä, vaikk'ei teksti olisi siihen -aihettakaan antanut. Hänen saarnansa sopivat siis suruttomille -herätykseksi ja myös uskossa oleville pyhityksessä kilvoittelemisen -neuvoksi. Joka puolueettomasti tarkastaa Renqvistin kirjoituksia, -näkee kyllä että hänen yksipuolisuutensa oli vaan näennäistä; itse -asiassa oli hän ja ovat hänen seuralaisensa puhtaalla kirkkomme opin -kannalla. - -Yksipuolisuudelta näyttävään menettelyynsä saarnoissaan ja -opetuksessaan -- se näkyi selvään -- oli usein aihetta antanut -virkatoveriensa häntä ja hänen opetustansa vastustavat toimet. Usein -nuoret apulaispapit sekä pitäjällä yksityisesti että julkisesti -opetuksissaan ja jopa saarnoissaankin vastustivat Renqvistin -opetusta. [Renqvist puhuu "Kuolleen Uskon Opin Ilmoittajassa", -painettu 1856, sellaisesta häntä vastustavasta apulaispapista, ja -eräästä käsilläolevasta asiapaperista näemme toisenkin apulaispapin -samoin menetelleen Renqvistiä kohtaan.] Eräskin apuloisensa -vastusti saarnatuolista polvirukousta tähän tapaan (ruotsin -voittoisesti): "Ei Jumala katso niskan pääll', eikä polven pääll'." -Eräs toinen lausui: "He huutavat: armahda, armahda, armahda, rakas -Isä, vaikka jo vuosituhansia sitten olemme armahdetut." Tämän -laatuisia väitelauseita Renqvistiä vastaan saivat seurakuntalaiset -suureksi mielipahaksensa saarnatuolista kuulla. Ei ihme siis, jos -tyynimielinen Renqvist harmistuneena myös julki noita vastaan nousi. -Saattoi olla, että Renqvistissä myös oli syytä ja että hän pitäen -oman opetuksensa oikeana muita syyttäkin moitti; se vaan kuitenkin -tiedettiin, että Renqvistin kiivaus oli kiivaus totuuden ja Jumalan -valtakunnan puolesta, mutta ainakin eräällä vastustajallansa -tiedettiin taas olleen lihallinen kiivaus. Oli kuitenkin monta -Renqvistin virkatoveria, jotka eivät opettajille sopimattomiin -väittelyihin Renqvistiä vastaan ruvenneet, vaan erimielisyyksistäkin -huolimatta tekivät sovussa Herran työtä. Kerran sattui, että yksi -seurakunnan apulaispapeista oli yksipuolinen evankeliumin saarnaaja, -toinen saarnasi melkein yksinomaan uskovaisten elämästä. Tuo eri -suuntaisuus opetuksessa tuotti Renqvistille mielipahaa; hän pelkäsi -sen synnyttävän häiriötä seurakunnassa. Kun hän tuosta eräälle -ystävällensä valitteli, lausui ystävä hänelle: "Älkää liioin -murehtiko, ehkäpä se ei niin pahaksi ole. Te kaikki opettajat teette -saman Herran työtä, te teette nyt työtä juurikuin tehtaissa työ -tehdään: yksi haavustaa kappaleen, toinen paremmaksi sen muodostaa -ja kolmas sen lopullisesti valmistaa ja kiiloittaa. Samoin tässäkin: -Te herätätte sielut synnin unesta, toinen evankeliumin saarnallaan -saattaa ne uskoon ja kolmas uskossa ylläpitää. Kaikkia teitä -siis Herra tarvitsee, tehkää vaan sovussa Herran työtä." Tuohon -selitykseen tyytyi Renqvist, myöntäen: "Aivan niinhän se voi olla!" - -Ei kuiteiltaan suuremmassa määrässä, esimiehille valituksiin asti, -ilmestyvää kiukkua Renqvistin ja hänen virtatoveriensa välillä -tiedetä täältä ollessa syntyneen, valitukset puolin ja toisin jäivät -vaan paljaisiin uhkauksiin. Ei tarvitse luulla Renqvistin eläneen -virkatoveriensa kanssa alinomaisessa epäsovussa; päinvastoin eli -hän useampain apulaispappien kanssa, muutamia lukuun ottamatta, -hyvässä ystävyydessä ja sovussa. Renqvist oli tyyniluontoinen rauhan -mies ja vastustajansa papit, ainakin heränneet niistä, käsittivät -Renqvistin vilpittömyyden ja jumalisuuden hartauden virkatoimissaan. -On kuitenkin kerrottu, että vakinainen virkatoverinsa olisi pyytänyt -saattaa Renqvistiä edesvastaukseen hartaushetkien pitämisestä. -Vaadittuna, vainko kenenkään vaatimatta, tahtoi kuitenkin kerran -Renqvistin Sortavalassa olon aikoina nimismies A. polisi-voimalla -estää Renqvistiä kotoisia hartauden hetkiä pitämästä. Tapaus oli -ollut tälläinen. Renqvist oli parhaallaan perheensä ja suuren -sanankuulija-joukon kanssa ruokasalissaan hartaushetkeä pitämässä; -silloin astuu nimismies A. täydessä virkapuvussaan kahden lautamiehen -seuraamana huoneeseen ja kysyy vihaisesti: "Mikäs kokous tämä -on?" Renqvist selittää nyt tyynesti kokouksen tarkoituksen. -"Mutta tälläiset kokoukset ovat kielletyt", lausuu nimismies. -Renqvist vastasi tuohon: "päinvastoin pyhässä raamatussa käsketään -rukoilemaan, ja papin velvollisuus on opettaa kansaa ja herättää -harrastusta Jumalan valtakuntaan." Muuta ei tästä polisi-toimesta sen -enempää tullut kuin että kokous sillä kertaa tuli vaan häirityksi. - -Erään kerran -- niin on meille varmana asiana kerrottu -- päättivät -Sortavalan herrat kaivata Renqvististä piispalle, jonka määrättynä -aikana piti saapua Kiteelle. Sinne päätettiin lähettää lähetyskunta -valitusta piispalle viemään. Renqvist ei tietänyt mitään koko -asiasta, mutta myöhään illalla ennen lähetystön lähtöpäivää tuli -postimestari N:n rouva, jolle oli käynyt sääliksi tuollainen -vehkeileminen asiallisen tietämättä, ja ilmoitti asian Renqvistin -rouvalle. Asiasta tuumailtiin ja päätettiin, että Renqvist itse menee -myös Kiteelle piispaa tervehtimään, saadaksensa jos tarvitaan siellä -kohta valituksiin vastata. Seuraavana aamuna pantiin pillit pussiin -ja Renqvist lähti matkalle. Lähetystön jäsenet nähdessänsä Renqvistin -piispan tuona nolostuivat suuresti, eikä kaipauksestansa mitään -tullut; aivan tekemättä se jäi. Näitäkö vainon yrityksiä Renqvist -lienee tarkoittanut kirjeessään 24 p. Heinäkuuta 1841 eräälle -ystävällensä, mainitessaan siinä [Katso Akianderin ed. t. VII s. -45.], "häntä vastaan on virkaveljiltä ja muilta herroilta uhkauksia", -vainko lienee muitakin vainon yrityksiä ollut, jotka siksensä -jäivät. Voimme sanoa Renqvistin täällä olo-ajallaan, verrattuna sitä -edelliseen aikaan, saaneen rauhassa virkaansa hoitaa ja katkeamatonta -työtänsä Jumalan valtakunnan hyväksi tehdä, jos emme lukuun ota -vastaan sanomisia ja pilkkaa, parjausta, jota kaikki oikeat Jumalan -valtakunnan jäsenet saavat maailmalta osaksensa. - -Vainoista ja vainon ajoista puheemme päätteeksi saakoon tässä myös -eräs lystinmoinen Renqvistin kertoma tapaus sijansa. Renqvistin -vainonsa aikana Porvoossa koulun rehtorina ollessa, kun kansaa rupesi -hänen luonaan hartauskokouksissa käymään, oli piispa hänelle sanonut: -"Ihan ilmanen kumma, kun taas rupeat keräämään kansaa luoksesi." -Renqvist vastasi: "Vihittehän Te minun papiksi?" Piispa: "vihinhän -minä." Renqvist: "Täytyyhän minun opettaa, kun olen papiksi vihitty." -Piispa: "Isäsi kysyi minulta: panenko minä pojan kouluun, ja minä -kehoitin panemaan, mutta jos olisin tietänyt, että tuommoinen hupsu -tästä tulee, niin en olisi kehoittanut." - -Sanoimme Renqvistin saaneen Sortavalassa rauhassa katkeamatonta -työtänsä Jumalan valtakunnan hyväksi tehdä ja katkeamatta hän -sitä tekikin. Voimme sen hyvin arvata, kun hän tavattoman uuraan -virkatoimensa ohella toimitti painosta mitä suomennoksia mitä omiaan -60 kirja-teosta. - -[Luettelemme tässä lukijain tiedoksi kaikki Renqvistin toimittamat -kirjat. Renqvistin omia kirjoittamia kirjoja ovat seuraavat: - -1 "Anttikristuksesta." Kuopiossa 1861; 2 "Ilmoitus minkälainen -pyhän Raamatun ytin kirja on." Wiipurissa 1852; 3 "Kuolleen uskon -opin ilmoittaja." Kuopiossa 1856; 4 "Lyhykäinen itsekoettelemus ja -parannuksen neuvo." Kuopiossa 1862; josta on jo kuusi vanhempaa -painosta; 5 "Lyhykäinen tutkinto rukouksen tarpeellisuudesta." -Helsingissä 1835; 6 "Raamatun ytin." Wiipurissa 1853; 7 -"Tutkistelemus, jossa osotetaan pyhä Raamattu olevan Jumalan sana -ja ei ihmisten sana." Viipurissa 1851; 8 "Wiinan kauhistus." -Sortavalassa 1848 ja 1 painos siitä ennen v. 1835; 9 "Wäärän opin -kauhistus." Kuopiossa 1854 ja Helsingissä 1835; 10 "Wastaus-kirja -sille kirjallen, josa wäärän opin kauhistus-kirjaa wastaan on." -Turussa painettu v. 1846, Kuopiossa 1854 ja Sortavalassa 1848. - -Suomentamiansa ovat seuraavat kirjat: 4 Johan Arndtin kirjaa -"Totisesta kristillisyydestä"; 2 Lutheruksen kirjaa: "Ankara -Waroitus ahkeraan rukoukseen" ja "Wanhurskaudesta ja Uskosta"; 3 -Freseniuksen kirjaa, nimittäin: "Neuwo Neuwojille ja Neuvottaville", -"Armosta langenneista" ja "Lyhykäinen Neuvo katumattomille"; Johan -Bernierin 2 kirjaa: "Salattu elämä Christuksen kanssa Jumalassa"; -3 J. Rittmeijerin kirjaa: "Herran Ehtoollisen kirja", "Rukouskirja" -ja "Synnin Rikisteri"; 1 Ch. Sturmin "Rukouskirja"; l "Pieni -Kemppi"; 1 "Armella Nikolasin tyttären elämäkerta"; 1 B. Stegerin -"Historia pakanain kääntymisestä"; 2 A. Fritschin "Mirhami Kimppu" ja -"Tutkistelemus Christuksen kärsimisestä"; 2 Terstegen kirjaa: "Sangen -hengellinen puhe Christuksen rakkaudesta" ja "Monen hurskaan sielun -puuttuvainen kristillisyys"; 1 A. G. Spangenbergin "Syntein anteeksi -saamisesta"; 1 Merle d'Aubignén "Kristityn welvollisuus pakanoita -kohtaan"; 1 D. Hollazius'en "Lyhykäinen neuvo sydämen rukoukseen"; 1 -J Ch. Schinmeierin "Perheen Wanhinten ja Palwelijain welwollisuudet -toisiansa kohtaan"; 1 "Historia Kolmesta Juudalaisten tyttärestä"; 1 -"Hyvä paimen"; 1 S. Schultenius'en "Epistola Postilla"; 1 "Huutavan -ääni korvessa"; 1 E. Wallströmin "Herran Koston aika syntisen -kansan tarjona"; 1 B. L. Sellergrenin "Wäärä oma-wanhurskaus"; 1 B. -Tollessonin "Kiivas Waroitus aina walwomiseen ja rukoilemiseen"; -l G. Murrayn "Niiden ihmisten sielunwaara, jotka parannuksensa -viivyttävät"; 1 "Sielun Pelastus"; 1 "Tänä päivänä, koskas kuulet -Herran sinun Jumalas äänen, niin älä paaduta sinun sydäntäs"; 1 -"Kristityksi kääntynyt Murjani"; 1 "Kuinka autuaaksi tullaan"; 1 -"Kaksi Pyhää Marttyriä"; 1 "Ystäwällinen waroitus huolimattomille"; -1 "Waroitus Sana suruttomille syntisille"; 1 "Ruotsalaisen Lapsen -Piijan kääntyminen ja autuaallinen kuolema"; B. Monlin'in kirjaa -"Kristityn sodasta"; 1 Johan Bunyanin "Taiwaasen Juoksija"; 1 -Godwinin "Ihmisen turhista ajatuksista"; 1 R. Lucas'en "Päiwäkirja -eli kristilliset ajatukset kunakin päiwänä kuukaudessa"; 2 Jacob -Jannevay'n kirjaa: "Seitsemän Lapsen kääntymisestä" ja "Lasten -Kaswmattamisesta"; 1 G. Hagerupin "Pyhäin marttyrien merkilliset -Esimerkit."] - -Renqvistin kirjailija-toimi ottikin häneltä kaiken liian ajan. -Hän kirjoitti usein öillä, valvoen hyvin myöhään iltasilla, sekä -myös aamulla ja milloin vain sai ihmisiltä siksikään rauhaa. -Kirjallisissa toimissaan piti hän varsin vähän apumiehiä; jonkun -ajan oli hänellä tunnettu runoilija Antti Räty kirjurina auttamassa. -Renqvistin toimesta luullaan kirjapainaja Holmströmin pitäneen -Sortavalassa kirjapainoa, jossa parhaastaan Renqvistin kirjoja -painettiinkin. Holmström ja hänen perheensä olivat heränneitä -ihmisiä. Paljon toimi myös Renqvist pakana-lähetyksen hyväksi, -pitäen lähetysrukouksia, kooten rahoja ja kaupiten lähetyskirjasia. -Hän kertoo eräässä meillä käsissä olevassa kirjeessään esimerkkejä, -miten hänen suomentamansa Merle d'Aubignén kirjoittama kirja -"Kristittyjen velvollisuus pakanoita kohtaan" vaikutti anteliaisuutta -pakanalähetykselle. Mikkelin talvimarkkinoilla 1853 oli eräs -käsityöläinen W., jolle Renqvist oli lahjoittanut mainitun kirjan, -kohta sen luettuansa, ostanut sitä 200 kappaletta ja oli lahjoittanut -9 ruplaa pakanalähetykselle. Eräs suruton kreikanuskoinen talonpoika -Sortavalan seuduilta, jolle Renqvist lähetti mainitun kirjan, oli, -kohta sen luettua, Renqvistin kautta lähettänyt pakanalähetykselle -52 ruplaa. Renqvist lähetti Tukholman lähetysseuralle v. 1847 162 -ruplaa, vuosina 1848-1852 vuosittain kaksi ja kolme sataa ruplaa; -mutta v. 1853, jolloin ylempänä mainittu kirja painosta ilmestyi, -500 ruplaa ja vuosina 1854-1858 ajalla yhteensä noin 500 ruplaa. -Syynä vähennykseen sanoo Renqvist olleen sen, että Tuomiokapituli -oli subsecreto-kiertokirjeessään kieltänyt Tukholman lähetystoimelle -varoja kokoomasta. Renqvist arvelee sen tapahtuneen "erään -kateellisen esimiehensä vaikutuksesta." Renqvistin täytyi siis sen -jälkeen, siksi kuin oma "Suomen lähetysseura" toimeen saatiin, toimia -lähetyksen hyväksi enemmän "subsecreto", salakähmään. - -Olemme jo Renqvistin kirjojensa ilmaiseksi jakamisessa nähneet -esimerkin hänen anteliaisuudestaan. Samoin oli hän myös antelias -ja avulias muissakin suhteissa. Velkojaan ja saataviaan ei hän -koskaan hakenut ulos ryöstöllä; köyhemmille kuittasi hän usein ilman -mitään. Rahansa lainasi tarvitsevalle, vaatimatta velkakirjaa, -eipä usein merkinnyt edes muistikirjaansakaan, harvoin lienee -korkokaan juuri kysymykseen tullut. [Hän valittelee "Wäärän Opin -Kauhistuskirjassaan" s. 64 ja 65, kun papitkin ottavat köyhältä ja -varattomalta koron, lausuen, että "köyhä kyynelissä silmin itkee ja -veisaa opettajansa kovuutta virrenvärsyissä näillä sanoilla: Korko -korkia on köyhän kuorma, Ahne odotus vaivaisten hävitys: Näist' näkyy -jo joutuu tuomiopäivä. N:o 401, 6."] Kerromme tässä sivumennen erään -merkillisen kohtauksen Renqvistin ja muutaman velkamiehensä välillä. -Mies ja Renqvist olivat velkomustilin tähden joutuneet oikeuteen. -Mies väitti ei olevansa velkaa Renqvistille ja tarjoutui väitettänsä -valallaan vahvistamaan. Renqvist, peläten oikeuden siihen myöntyvän, -huudahti tuskan tunteella: "Älkää, älkää, korkea oikeus, laskeko -häntä valalle, hän menettää muutamain ruplain tähden kuolemattoman -sielunsa; minä ennen kuittaan tuon velan kuin annan hänen sielunsa -hukata!" Tämä säälintunteinen puhe vaikutti niin mieheen, että -hän heti tunnusti oikeuden edessä velkansa ja pyysi Renqvistiltä -vääryyttänsä anteeksi. - -Köyhät ja kerjäläiset eivät avutta Renqvistin luota lähteneet. Hän -antoi omalla kädellään kokonaisia leipiäkin, rahaa y.m. ja käski -perheensä jäseniä ja emännöitsijää aina köyhille antamaan, usein -määräten: "tälle pitää antaa ruista -- --." Kun rouvansa, ollen -vähemmin antelias, tahtoi miestään estellä leipää ylen määrin -köyhille jakamasta, täytyi Renqvistin keksiä keinoja voidakseen -auttaa vaimonsa tietämättä. Välistä kätki hän köyhälle annettaman -lahjansa nuttunsa alle. Köyhiä ja vaivaisia elätettiin, eräitä -varsinaisesti, toisia pitkät ajat Renqvistin pappilassa. - -Olemme kertomuksessamme täten joutuneet Renqvistin perheellisiin -ja yksityis-elämää koskeviin seikkoihin. Renqvistin voimme -sanoa olleen enemmän papin kuin yksityisen perheenmiehen. -Papillinen virkansa vei häneltä enimmän aikansa ja siinä oli -hänen pääharrastuksensa, vaikk'ei hän kuitenkaan laiminlyönyt -perheellisiäkään velvollisuuksiansa. Hän hurskaana perheenisänä koki -perheessänsäkin samaa vaikuttaa kuin muissakin, joiden pariin hän -joutui, nimittäin, että he totuuden tuntoon ja autuaaksi tulisivat. -Renqvist oli itse harras; hän koki myöskin perhettään taivuttaa -jumalisuuteen ja hartaudenharjoituksiin. Kun hän lastensa pienoisina -ollessa opetti heille piplian historiaa, koetti hän opetuksessaan -herättää heidän mieltänsä ja päätti opetushetkensä aina rukouksella. -Lasten tuli myös olla läsnä hänen perheensä kesken joka aamu ja ilta -pitämissään hartauden hetkissä. Hellä hän oli lapsillensa, mutta -ei niin, että olisi vitsaa heiltä säästänyt. Hän käytti välistä -ruumiillistakin kuritusta lapsillensa. Maallisia huvituksia ei hän -suosinut eikä niitä lapsillensakaan sallinut. Maalliset laulut ja -soitto [Soitanto-musikin suosija ei Renqvist ollut. Hän vastusti -urkujen hankkimista kirkkoon, sanoen niiden vaan häiritsevän -hartautta. Yksiäänistä kirkkoveisua hän suosi ja veisasi myös -itse, virret alkaen, hartaustilaisuuksissaan. "Sionin virret" ynnä -muutamat muutkin "Hengelliset virret" ja laulut hyväksyi hän ja -niitä hänen seuralaisensa veisasivat ja vieläkin veisaavat, esim. -"Käy lähteeks' kyynelten", "Kiitos Karitsall' kuolleell", "Neitseet -joutukaat" y.m.] olivat myös lapsille luvattomat. Tällä iloja -kieltävällä, hartaudellisella kasvatustavalla ei Renqvist kuitenkaan -ylempänä mainittua tarkoitustaan kaikin puolin voittanut, se kun oli -pakkomielistä lapsille ja kun toisen vanhemman löyhemmyys usein sen -salli mitä toinen oli kieltänyt. - -Renqvist vietti hiljaista, rauhallista koti-elämää, jossa hänellä -aika parhaastaan kului kirjojensa ääressä kamarissaan. Kun hän -aamusilla heräsi, kävi hän, vedettyään kamarinsa oven kiinni, -polvillensa ja piti aamurukouksensa yksinäisyydessä. Sen jälkeen, -jos ei ollut neuvon kysyjiä tai muita asiamiehiä, istui hän -kirjoitus-pöytänsä ääreen, joko painoon valmistettaviaan kirjojaan -kirjoittamaan tai lukemaan Raamattua, jonka perinpohjaiseen -tuttavuuteen hän alinomaisella lukemisellaan oli päässyt. -Tieteellistä jumaluusopillista kirjallisuutta ei hän sanottavasti -viljellyt, vaan luki Raamatun ohella askeetillisiä hartauskirjoja, -erittäinkin hänen mieli-luettavansa oli Scriver'in Sielun aarre -["Seelenschatz"; kirja löytyy myös käännettynä ruotsiksi.] niminen -mainio teos ja myös eräät muut vanhat jumaluusopilliset kirjat, -paitsi hänen yksittäisiä rukouksiansa ja hartauden harjoituksiansa -kamarissansa -- joita luonansa kävijöiden sielun tarpeen mukaan -hän piti sieltä usein päivilläkin -- piti hän, kuten jo maininneet -olemme, joka aamu ja ilta oman perheensä ja palvelusväkensä kanssa -ruokasalissa rukouksiansa, joissa järjestys oli melkein samantapainen -kuin rukoushuoneessansakin pitämissään hartaushetkissä. Ensin hänen -itsensä alottamana veisattiin muutamia värssyjä, sitten polvillaan -pidettiin rukoukset ja luki hän lopuksi jostakin hartauden kirjasta -[J. Arndtin, T. Kempin y.m. teoksia.] tai myöskin Raamatusta. - -Vaikka Renqvist oli harras ja vakava, ei hän kuitenkaan mikään -synkkämielinen mies ollut. Usein piti hän leikillistäkin puhetta. -Sydämen sisällinen rauha vaikutti hänessä hyvää humoria, -rattoisuutta. Pitäjälläkin ollessa tarinoi hän lapsuutensa ja -koulunkäynti-oloista [Otamme tähän luotettavan henkilön antaman erään -Renqvistin suusta kuullun kertomuksen. Herätykseen tulemisestansa oli -Renqvist kertonut, että kun hän kerran Kuopiosta tuli koulusta, oli -hän mennyt eteiseen ja sieltä löytänyt hyllyltä Dentin "Kääntymisen -harjoitus" kirjan. Hän luki siitä ensimäisen lehden ja meni sitten -äitilleen sanomaan: "Emme äitirukka tällä keinoin eläessämme pääse -taivaasen." Äiti vastasi: "Eihän sitä lapsirukka tiedä eläessään -ennenkuin kuoltua, mihin tullaan." Tähän hän äitilleen vastasi: -"Mene sitten kuoltua haparoimaan; johan pitää eläessään tietää mihin -joutuu." Siitä asti oli hänellä jo ollut halla nahkan alla. -- Oli -myös kertonut, että kun hän lapsena kävi äitinsä kansa kirkossa ja -kuuli papin saarnaavan, niin ajatteli: "Rahvas toisin elää, toisin -pappi saarnaa."] tai miehuutensa monimutkaisen elämänsä vaiheista, -tahi muusta sopivasta aineesta, sovittaen kuitenkin puheensa niin, -että pääsi pujahtamaan hengellisiin asioihin. Tyyni ja lempeä oli -hänen tunteensa; harvoin hän kiivastui. Hyvästi ja ystävällisesti -kohteli hän apulaisiansa. Papisvaltainen arvon antamisen vaatimus -ei tullut heidän välillänsä kysymykseen. Ei pyytänyt hän heitä -oman saarnansa mukaisiksi, eipä vaatinut heitä olemaan läsnä -hartaushetkissään, jos eivät vapaasti tahtoneet niihin tulla. -Palvelusväkensä vaati hän niissä läsnä olemaan. Palvelusväkeänsä -kohtaan oli hän myös hyvä ja ystävällinen, eikä sallinut muidenkaan -osoittavan ynseyttä heille, vaan heitä tuli pitää perheen jäseninä -talossa. Palvelijat, erittäinkin heränneet [Heränneitä palvelijoita -oli: Jaakko Lamberg Hakalasta, Liisa Kekki Tuoksjärveltä, Heikki -Koponen Kaavilta, Beata Savolainen Tuusniemeltä, Pekka Luostarinen -Hakalasta, Lauri Kohonen Lavijärveltä, Hanno Sahlman Mikkelistä ja -Renqvistin veljen tytär Brita Kukkonen Ilomantsista.], pysyivät -useita vuosia Renqvistin palveluksessa. Näyttääksemme yhdeltä -puolen miten lämpöisessä ja isällisessä, "patriarkallisessa", -suhteessa Renqvist oli palvelijoihinsa ja toiselta puolen miten -suuri nöyryys hänessä vallitsi, otamme tähän esimerkiksi vaan erään -tapauksen. Kerran vanhalla ijällään ja sairaana sekä epäilyksissä ja -ahdistuksissa ollessansa kutsui Renqvist renkinsä Jaakko Lambergin -luoksensa kamariinsa ja valitteli hänelle epäilyksiään. Jaakko -lohdutti Renqvistiä sillä, että Renqvistillä oli kyllä usko, ja että -vaikka ihmisellä on epäilyksiä ja ahdistuksia kuolinvuoteellaankin, -niin voittaa hänen uskonsa kuitenkin. Niinhän kävi kristityn Bunyanin -"Kristityn Waelluksessa." Jaakon tämän tapainen lohdutus-puhe -ilahutti ja virkisti Renqvistiä. Kuolinvuoteellaan, joku päivä ennen -kuolemaansa, sanoi Renqvist tälle Jaakko-rengillensä: "Kuules, -Jaakko, älä heitä kristillisyyttäsi!" -- Kuinka tarkka Renqvist oli -palvelijainsa siveellisestä menetyksestä ja samalla kuinka oman -voiton pyytämätön hän oli, näkyy seuraavasta. Kerran lähetti Renqvist -erään renkinsä kaupunkiin markkinoille hevosta myymään. Kun renki, -saaden hyvän hinnan hevosesta, toi rahat Renqvistille, ihmeksi hän -hinnan suuruutta ja kysyi rengiltä: "Kuinkas niin paljon hevosesta -sait? ilmoititkos ostajalle hevosen vian?" "En ilmoittanut; mitä minä -niin vähästä viasta olisin ruvennut ilmoittamaan." Renqvist nuhteli -renkiä ja lähetti hänen heti kaupunkiin sanalla: "Ostaja on saatava -käsiin, vika on ilmoitettava, liiat rahat pois annettavat." Ja niin -tapahtuikin. - -Taloudellisiin asioihin, töihin ja toimiin ei Renqvist paljon -ryhtynyt. Niistä piti rouvansa huolta. Nuorempana ollessaan oli -Renqvist ollut ahkera kalastaja, mutta vanhempana puolen ikäänsä -ei hän mitään ruumiillista askaretta toimittanut ja eipä hänen -vanha vikainen ruumiinsa olisi sitä liioin sietänytkään. Renqvistin -pappilassa vietettiin ruoan ja kaiken muunkin puolesta yksinkertaista -maapapin elämää. Siten, vaikka vähäiset olivatkin kappalaistulonsa, -oli varoja auliisti köyhille jakaa ja muihin hyviin tarkoituksiin -käyttää. Joksikin lisäksi oli Renqvistillä kirjailija-toimensa -tuottamat tulot. Velkoja ei Renqvist jälkeensä jättänyt. - -On jo mainittu Renqvistin olleen kerran epäilyksessä ja -ahdistuksessa, jossa hän tarvitsi renkinsä lohdutusta. Sellaisia -enemmän tai vähemmän ahtaita aikoja sattui tietysti hänelle kuten -kaikille oikeille kristityille kyllä monasti. Silloin nähtiin hänen -ehtoollispyhinä usean kerran perätysten käyvän Herran armo-atrialla. -Muutoinkin kävi hän siellä, samoin kuin hänen seuralaisensa myös -käyvät, useat kerrat vuodessa. Vuonna 1840 kehoittaa hän erästä -ystäväänsä ahkeraan rukoukseen sekä "useasti Herran pyhällä -ehtoollisella käymiseen ynnä uskon ja Sanan ja valvomisen kanssa", -lausuen että "näitten suuren tarpeellisuuden opettavat meille ristit -ja murheet, joita minullaki on ollut vielä suuremmat ja enemmät kuin -ennen [Katso Akianderin ed. t. VII s. 44.]." Kaksi vuotta myöhemmin -kirjoittaa hän samalle ystävällensä, että Jumalan ja Herran Jesuksen -Kristuksen rakkaus on hänestä ajanut pois pelvon ja epäilyksen -[Ed. t. VII s. 47 ja 48.]. Samalle ystävällensä kirjoittaa hän v. -1862 [Ed. t. VII s. 51 ja 52.]: -- -- "minulla ovat raskaat ristit -olleet monta vuotta. -- -- Mutta kyllä sitte on ollutki kurituksia -toista toisensa perään, joiden käsissä on täytynyt huutamista pitää -sekä usiasti polvilleni että alinomaa sisällisesti, jonka kautta -elävä usko on seisattunut sieluhuni ja sen kautta se rauha, jota ei -maailma taida antaa. Kiitos ja kiitos, kiitos ja kiitos, rakkain -Herrani Jesus, armahtamisestas nyt ja ijankaikkisesti!" Me emme -tarkemmin voi tietää, mitä kaikkia nämä murheet, raskaat ristit ja -monet kuritukset ovat olleet, joita hänellä vuosien kuluessa oli. -Lienee osittain kirkossamme vallitsevat oppiriidatkin ja vastustajain -parjaukset hänelle murhetta tuottaneet. Lienee ne myös olleet -perheellistäkin laatua. Ainakin tiedämme poikansa Edvardin kohtalon, -erittäinkin hänen mielenvikaan tulemisensa ja sellaisessa tilassa -v. 1861 kuolemisensa tuottaneen hänen hellälle isän sydämellensä -syvän surun. Tästä raskaasta kurituksesta on hän nähtävästi -kirjeessään vaikeroinnut eräälle ystävällensä K. J. G. S:lle, joka -sitten kirjeessään [K. J. G. S:n kirje löytyi säilössä.] seuraavin -sanoin häntä lohduttelee: "Kun Herran tahdon mukaan raskaat surut -ja murheet päällemme karkaavat, niin olen minä puolestani tuntenut -sen hengellisesti sangen terveelliseksi, kuin alkaa taivaalliselle -Isälle, Kristuksessa sovitetulle ja rakkaalle taivaalliselle Isälle, -sillä tavalla kaivata, että ensin Häntä rupeaa kiittämään kaikesta -Hänen sulasta armostansa. Sillä tavalla raukiaa murheen katkeruus -ja, niinkuin kirjeessänne sanotte, mieli vierastuu maallisista ja -katoovaisista enemmän ja enemmän ja muuttuu taivaallisien mukaiseksi, -ja valitus käypi siis nöyremmästä ja tyytyväisemmästä sydämestä. Ja -mitä erittäin poikanne kuolemaan tulee, niin ainakin sen mukaan kuin -Herra minulle senkaltaiset seikat on selittänyt, voimme toivoa sen -rakkaan ja uskollisen Jesuksemme, joka hänenkin sielustansa kalliin -hinnan on maksanut, toki ei viimeisilläkään hetkillä jättäneen -häntä kadonnutta lammasta etsimättä. -- -- Monta asiata meille -täällä maan päällä eläessämme on salattuna, sillä me ainoastaan -'ymmärrämme puolittain', vaan siellä Herran kasvoin edessä ne meille -täydellisesti selviävät. Herra Jesus, joka meitä niin äärettömästi -rakastaa ja joka voi lohduttaa, Hän lohduttakoon Teitäkin tässä -murheessanne." - -Ruumiillisten vaivainkin ristiä sai Renqvist kantaa. Vuonna 1848 -Ilomantsista matkaltansa tultua kääntyi hän lavantautiin, sairastaen -sitten kuusi viikkoa ja ollen jo kuoleman kielissä. Vuonna 1858 -valittelee hän eräässä kirjeessään [Katso ed. t. VII s. 51.] olevansa -kivulias. Hänen kivulloisuudestansa, että hän on "ruumiin voimista -heikontunut", mainitsee myös eräs kirje samalta vuodelta [Katso ed. -t. VII s. 263.]. Kuolemaa ajatteli Renqvist usein. Jo kolme vuotta -ennen kuolemataan oli hän antanut ruumisarkkunsa valmistaa. Syksystä -1865 lähtein oli Renqvist niin kivulloiseksi tullut, ett'ei hän enää -jaksanut kirkkoonkaan mennä. Saarnaamaan teki vielä silloinkin hänen -mielensä. "Sanoisin jäähyväiset seurakunnalle ja pyytäisin anteeksi, -mitä on tullut paljoin puhutuksi", lausui hän vaikeroiden. Tämä -halunsa ei enää toteentunut. Keväällä 1866 Toukokuussa sairasti hän -neljä viikkoa lavantautia, ja syksyllä samana vuonna Lokakuun alussa -kääntyi hän uudestaan raskaasen lavantautiin, joka, kestäen kuukauden -ja kaksi päivää, teki lopun hänen maallisesta elämästänsä 5 päivänä -Marraskuuta. - -Tämän kuolintautinsa alkupuolella kutsui hän Kymölän koulun -opettajan, pastori A. M. Lyran luoksensa ja nautti lohdutukseksensa -sekä uskonsa vahvistukseksi Herran pyhää ehtoollista yhdessä -aviopuolisonsa kanssa. Tässä taudissa oli hänellä ollut ahdistuksia -ja kovia kamppauksia. Hän oli valitellut, että hänen piti kaikkea -kärsiä, että häntä ruoskittiin. Mutta armosta lohduteltuna hän täältä -erisi. Kerran oli hän taudissa ollessaan lausunut: "Kuolemaksihan -se tulee, ja armahdetaanhan minua." Puolitoista viikkoa ennen -kuolemaansa oli hän kuume-houreissaan lausunut: "Tähän tulee suuria -herroja, ruhtinaitta, kaikkitietäväiset vieraaksi, äkisti kirkkaus -leimahtaa eikä ne teidän valkeutta tarvitse ja niiden kanssa minä -lähden." Päivää ennen kuolemaansa oli hän tyttärensä kuullen sanonut: -"Tulkaat minun tyköni te kaikki, jotka työtä teette ja olette -raskautetut, ja minä tahdon teitä virvoittaa." Pyhäinmiesten päivänä -ei hän enää jaksanut mitään puhua ja rahvaan iltakirkosta kotiin -tultua vaipui hän uneen. Yöllä oli vielä sanonut: "Köyhille antakaat" -ja oli niitä ravitsevinaan. Oli myös sanonut: "Kirkkoon pitää -lähteä". Maanantaiaamuna noin kello 8 aikana nukkui hän rauhallisesti -kuoleman uneen 77 vuoden, 8 kuukauden ja 4 päivän ijässä, oltuaan -pappina lähes 50 vuotta. Niin huokea oli eronsa, että kun -hoitajattarensa ja poikansa, lääkäriä odotellessa, olivat vaan hetken -ajan toisissa huoneissa pistäytymässä, oli Renqvist heidän huoneesen -tullessa jo kuollut. Tämä tapahtui, kuten jo olemme maininneet, 5 -päivänä Marraskuuta 1866. - -Renqvist jätti jälkeensä puolisonsa Eva Maria Öhman'in ja lapsia: -1) Henrik, Sysmän kirkkoherra, 2) Johan, majuri, postinhoitaja -Wiipurissa, 3) Karl, taapikapteini Oulussa ja 4) Anna, naimisessa -tirehtöri Fr. M. Saukon kanssa. Nuorin pojista Edward, joka oli -entinen ylioppilas ja kirjapainon omistaja, kuoli, niinkuin jo -maininneet olemme, v. 1861. - -Renqvistin hautajaiset pidettiin perjantaina 9 p. Marraskuuta. -Ruumissaarnan piti apulaisensa K. J. Johnsson kirkossa, jossa myös -ruumis oli. Saarnansa alkusanoina käytti saarnaaja Simeonin sanoja: -"Nyt sinä lasket, Herra, palvelijas rauhaan menemään" (Luk. 2: 29) -ja tekstinä oli: "Ja minä annan teille paimenet minun sydämeni -jälkeen, jotka teitä pitää ravitseman opilla ja viisaudella" (Jer. -3: 15). Saarnaaja tulkitsi saarnassansa seurakuntalaisten, nuorien -ja vanhojen, syvää surua ja esitteli vainajan suuria ansioita ja -väsymätöntä vaikutusta seurakunnan paimenena, pakana-lähetyksen -edistäjänä ja hengellisenä kirjailijana ja kirjevaihdon kautta -ympäri Suomen Jumalan valtakunnan eteen työn tekijänä [Tämä saarna -painettiin sanankuulijain pyynnöstä samana vuonna Wiipurissa.]. -Ruumissaarnaa kuulemassa kirkossa ja vainajaa hautaan saattamassa -oli paljon sanantuulijoitansa, erittäin talonpoikaista väkeä. -Talonpojat olivat kirstunkin kantajoina. Haudan siunasi ruumissaarnan -pitäjä hautausmaalla. -- Raskas oli syksyinen ilma, raskaampi oli -sanankuulijain mieli tuossa rakkaan opettajansa haudalla. Mutta tämä -suru ei ollut synkkä ja toivoton. Vanha opettaja oli vaan pannut -levolle; ilossa oli hän nouseva. Rauha hänelle! - - * * * * * - -Hautajaisissa nosti eräs talonpoika Simo Räty kysymyksen -muistopatsaan pystyttämisestä Renqvistin haudalle. Tuumaan -innostuivat ja mieltyivät silloin erittäinkin talonpojat. Kohta -valittiin sitten viisi miehinen toimikunta asiata toimeen panemaan. -Keräyslistoilla saatiin kokoon kolmesataa markkaa, joka summa pantiin -säästöpankkiin korkoa kasvamaan. Muistopatsaan pystyttämisen aikomus -jäi kuitenkin rahojen vähyyden tähden pitkiksi ajoiksi toteutumatta. -Yksinkertainen puuristi on aina viime aikoihin asti osoittanut -sitä paikkaa Sortavalan hautausmaalla, johon Renqvistin maalliset -jäännökset kätkettiin. Vasta tänä vuonna (1887) toteutui muutamien -yksityisten henkilöjen toimesta tämä muistokiven pystyttämisen -ajatus. Tätä tarkoitusta varten kootut rahat eivät riittäneet, jonka -tähden muutamat yksityiset henkilöt, joille vainajan muisto on rakas, -lisäsivät uupuvan summan. Kivi on hakattu Sortavalan pitäjässä ja -tuli maksamaan noin 550 S. m. - -Siellä nyt seisoo kummulla petäjien keskellä yksinkertainen, mutta -soma, noin 3 1/2 kyynärää korkuinen kivi tumman harmaasta granitista. -Siihen on kirjoitettu: - - HENR. RENQVIST - s. 1789 k. 1866. - määr. Sortavalan kappalaiseksi - 1836. - - Pyrkikäät niitten perään, jotka ylhäällä ovat, eikä - niitten, kuin maan päällä ovat. Kol. 3: 2. - Sanankuulioilta. - - * * * * * - -Kertomuksemme täydentämiseksi on meidän vielä luotava lyhykäinen -jälkikatsahdus Renqvistin elämän työn tuotteisin; sillä töistään -tekijä tunnetaan, työ tekijätään kiittää tai moittii. Apostoli -Paavali puhuu 1 Korintilais-epistolansa kolmannessa luvussa -opettajista, kuinka he ainoastaan Jumalan palvelijoina tekevät -seurakunnassa työtä, mutta kasvun antaa Jumala, ja kuinka -seurakunnan, Jumalan temppelin, rakennuksessa heidän työnsä, olkoon -se kalliimpi tai halvempi arvoista -- "kultaa, hopeata, kalleita -kiviä, puita, heiniä, olkia" siihen rakennukseksi panemista -- -tulee kuuloon, kun he vain ovat ainoalle perustukselle Jesukselle -Kristukselle rakentaneet. Tuomion tuli on kerran koetteleva kunkin -työn; jonka työ pysyy, se saa palkan, jonka työ palaa, se saa -vahingon, mutta työntekijä tulee itse autuaaksi, kuitenkin niinkuin -tulen kautta. Emme puhu nyt uskollisen Herran palvelijan Renqvistin -työn palkasta. Emme myös tiedä puhua hänen työnsä pysyväisyydestä -tuomion tulessa; siitä tiedämme me vain puhua, että hän oli -väsymätön rakentaja ja että hän rakensi oikealle perustukselle ja -että mitä hän rakensi, sillä on ainakin ollut tähän päivään asti -pysyväisyyttä. Väsymättömästä virka-uutteruudesta ei ole kukaan -osannut Renqvistiä moittia; on vaan moittien hänestä sanottu, että -jos hän tavattoman uutteruutensa olisi käyttänyt esim. nuorison ja -lasten opettamiseen -- jota ei hän myöskään laimin lyönyt ja oli -varsinkin nuorempana ollessaan siinä uuttera [Esim. katso ed. t. VII -s. 62.] -- olisi siitä suurempi siunaus Jumalan valtakunnalle tullut. -Tulee muistaa: yhdet rakentavat "kultaa", toiset "hopeata" y.m., -kukin lahjainsa ja kykynsä mukaan; niin teki Renqvistkin lahjainsa -ja kykynsä mukaan uskollisesti Herran työtä, ja hänen työnsä oli -monipuolinen jo kylläkin. Renqvistin monipuolisen työn hedelmiä ei -osata kyllin suureksi arvata ja arvostella. Hänen siunatun työnsä -hedelmät ulottuivat ja ulottumat yltä ympäri armaan isänmaamme ja -kaikkialle, missä suomalaista hengellistä kirjallisuutta luetaan; -voimme sanoo Renqvistin työn hedelmäin ulottuneen hänen ahkeran -lähetystoimensa kautta aina Afrikan ja Aasian aroille. Hengellisen -kirjailija-toimensa ja kirjain levittämisen [Käsillä olevasta -Englannin Piplia-seuran asiamiehen laskukirjasta näemme esim. -Lokak. 8 p. 1851 Renqvistille Pietarista lähetetyn tuhatta Uutta -testamenttia.] sekä lähettämäinsä kirjeittensä kautta ulottui hänen -vaikutuksensa hyvin laajalle. Kirjoittamillansa; ja kääntämillänsä -kirjoilla, joita tavataan vieläkin hyvin usean talon hyllyillä ja -kirjavasuissa ympäri maatamme, ja joista on otettu useita painoksia, -julistaa hän vieläkin, jo poismenneenä, Jumalan sanaa. Niissä on -kansallemme tarjolla vahvempaa hengellistä ruokaa kuin nykyaikainen -uskonnollinen muoti-kirjallisuus tarjota voipi. Sitä takaavat jo -sellaiset kirjailija-nimet kuin Arndt, Fresenius, Bunyan, muita -mainitsematta. Jos ei kansallamme olisi tälläistä Henki-ruokaa -ollut, kuka tietää millä tiellä nyt hengellisessä suhteessa jo -oltaisiin? Hyvä olisi, että kirkkomme vartijat pitäisivät huolenansa, -että herännäisyys-ajan, Renqvistin y.m. suomeksi toimittamia ja -kirjoittamia kelpo-kirjoja aina myötävänä olisi. Ne tuottaisivat -samaa siunausta, jota näemme jo niiden ennenkin tuottaneen, josta, -esimerkkejä mainitaksemme, monet eri haaroilta maatamme Renqvistille -lähetetyt kirjeet antavat parhaimman todistuksen. - -Sisälliset henki-hedelmät Renqvistin työstä näkee ja tietää yksin -Herra, joka kasvun antaa. Satoihin tuhansiin sydämiin kylvi Renqvist, -ja tuhannet armoitetut hänen työtänsä siunaavat. Kuka voi arvata -niiden luvuin, joita hän suu-sanasella opetuksellaan, hartaudellaan -ja hurskaan elämänsä esimerkillä armon tielle johti, ja niiden luvun, -joita hän esim. vanki- ja sairashuoneissa Herralle etsi. - -Suurin siunaus Renqvistin työstä, kuten jo nähneet olemme, tuli -Sortavalan seurakunnalle, jonka paimenena hän vähän yli 30 vuotta -oli. Renqvistin työn hedelmät tässä seurakunnassa vieläkin -runsaina näkymät. Sortavalan seurakunta on muodostunut Renqvistin -opinkäsitteiden ja katsantokannan mukaiseksi. Sen voimme sanoa -olevan vieläkin, vaikka jo on 21 vuotta kulunut Renqvistin -kuolemasta, oikean Renqvistiläisen seurakunnan. Renqvistiläisyys -on siihen lyönyt ulkonaisenkin leimansa. Turhaan ovat täällä -jalan sijaa pyytäneet muut kirkkomme opinsuunnat, Hedbergiläinen -evankelilaisuus, Ruotsalaisen oppi, hihhulilaisuus y.m.; "ne -ovat vääriä", sanotaan, "ei niin Renqvist opettanut." Renqvistin -neuvoa seuraten käy kansa täällä ahkerasti kirkossa, ahkerammin -kuin missään tämän puolen seurakunnissa kirkko on aina täysi, -- -ehtoollisvieraita on aina paljon, lukusiin ja ripityspaikkoihin -y.m. tilaisuuksiin, missä Jumalan sanaa on tarjolla, rientää kansa. -Kohta kun joku sairaaksi tulee, haetaan pappi. Rukouksissa käydään -polvilleen ja yleiseen rukouksissa käytetään, Renqvistin tavan -mukaan, armahtamis-huudahtusta. Rukoileminen pidetään hyvin tärkeänä -vaikuttimena. Usein saa pappi kyselmyksissään ja sairasvuoteilla -kuulla kysymykseen: "Mitenkäs armoon pääsisit?" vastattavan: "Kun -sais rukoilluksi, niin armahdettaisihan minua." Suruttomatkin ovat -kuulleet hurskaana pidetyn Renqvistin ja hänen seuralaistensa -rukousta harjoittavan, ja yksinkertaisuudessaan panevat he siis -pääpainon rukoukseen. Varsinaiset Renqvistiläiset, joita Pyhä Henki -on valaissut ja saanut kaikkeen totuuteen johdatetuksi, ymmärtävät -kuitenkin rukoukselle oikean siansa armonjärjestyksessä antaa, vaikka -antavatkin sille -- niinkuin tuleekin tehdä -- hyvin suuren arvon ja -sitä ulkonaisesti ja sisällisesti alinaikaa harjoittavatkin. - -Vaikka yleisemmät herätykset seurakunnassa Renqvistin kuoleman -jälkeen suuressa määrässä vähenivät ja hengellinen elämä samalla -laimeni, voimme sanoa sen kuitenkin aina jotensakin vireillä olleen. -Varsinkin viimeisien vuosien kululla on ainakin muutamissa kylissä -paljon herätyksiä tapahtunut, erittäinkin nuoremmassa kansassa. -Heränneet yhtyvät kylissään, jos heitä useampia on, usein yhteisiin -hartauskokouksiin, joissa, kuten Renqvistin päivinäkin, rukouksia -pidetään, sanaa tutkitaan, virsiä ja hengellisiä lauluja veisataan. -Ja sattuu välistä, että kokouspaikan sivu kulkevaisen houkuttelee -korvihinsa kuuluva harras laulu seuraan menemään ja siellä sitten -Herran Henki hänen puoleensa voittaa. He käyvät hyvin ahkerasti -Herran huoneessa ja kaikissa tilaisuuksissa, joissa Jumalan sanaa saa -kuulla; hyvin usein ovat he Herran ehtoollisella, muutamat toisin -ajoin melkein yhtä usein kuin ehtoollista pidetään. Kaikkein pappein -opetuksen, jopa nuhteenkin, ottavat he nöyryydessä hyväksensä. Eivät -he mestarina pyydä arvostella ja moittia pappejansa, eivätkä suvaitse -sitä muidenkaan tekevän. He antavat suuren arvon papeillensa ja -rukoilevat heidän edestänsä. Eräs Renqvistiläisiä vastustava pappi -torui kerran erästä vaimoa tämän Renqvistiläisyydestä, lausuen -lopuksi: "Mitä sinä joka pyhä kirkossa teet? en minä sinun mielesi -mukaan saarnaa." Tähän vastasi vaimo: "En minä siellä jouten ole, en -turhaan siellä käy, minä kuuntelen tarkkaan Teidän saarnojanne, minä -veisaan Herralle ja rukoilen ahkerasti. Hyvä opettaja! aina siellä -rukoilen sydämeni pohjasta Teidänkin edestänne, anoen Teillekin -Herralta armoa, valoa ja voimaa." Tämä vaimon vilpitön, rakkautta -opettajaansa ilmaiseva vastaus hellytti papin mielen niin, että hän -ystävällisesti puristaen vaimon kättä lausui kiitoksensa vaimolle ja -kehoitti edelleenkin vaimon kirkossa käymään ja edestänsä rukoilemaan. - -Kirkolle tulevat Renqvistiläiset heränneet jo lauantai-iltapuolella -ja viettävät sen illan ja sunnuntai-aamun sekä myös seuraavan yön -tienon, jos on kaksi pyhäpäivää, yhteisessä hartauskokouksessa kirkon -vierellä olevassa n.k. pitäjän tuvassa aivan samoin kuin ennen -Renqvistin johdolla hänen rukoustuvassansa pappilassa. Rukouksia -siellä pitävät jo keskustelemalla neuvojaan antavat tavallisesti -vanhemmat kokeneet seurassa kävijät. Väkeä on usein hyvin paljon -siellä läsnä. On välistä tapahtunut, että joku hihhulilainen tai -muu lahkolainen on sinne tullut seuranpitoa, saarnailemisella, -väittelemisellä, jopa rukouksen pitoakin häiritsemällä, estämään. -Vaan turhaan ne toimet ovat aina rauenneet. Näyttäisi kuin oikein -riivauksen henki kiihoittaisi syrjäisiä tungetteleimaan niin -kaunista ja suotavaa seuranpitoa estämään, etteivät saman mieliset -kristityt saisi rauhassa Herraa palvella. Joka tällaisia seuroja -pyytää estellä, se ei aja Herran asiaa. Kaikkein kristillismielisten -ihmisten tulisi pikemmin tuollaisista hartauden seuroista iloita -ja niihin mennä ja muitakin kehoittaa. Erittäin pappein ja Jumalan -sanassa oppineitten harrasmielisten kristittyin tulisi niihin mennä -ja pitää sieltä raamatun selityksiä ja rukouksia, kuten eräät -seurakunnassa palvelleet papit ja muutamat seminarin opettajat -ovatkin joskus tehneet. Ilolla heitä on sinne vastaan otettu, ja -he ovat olleet seuralaisille ja seuralaiset heille keskinäiseksi -rakennukseksi. Seuran kokoukset tulisivat monipuolisemmaksi, -jos siellä siihen kykeneväin toimesta myös raamatun selityksiä -pidettäisiin ja harrastus Jumalan omaan raamatulliseen sanaan sitä -tietä kansaan levenisi ja sen kanssa myös valo ja siunaus. - -Renqvistiläisiä, jotka ovat nöyriä ja kirkollismielisiä kristittyjä, -tulisi kaikkien niiden, joille Lutherilainen kirkkomme on rakas, -kannattaa ja suosia, sillä heidän vaikutuksensa on kirkollemme -siunaukseksi ja rakennukseksi, eikä niinkuin kirkkoamme -vastustavain vapaakirkollisten, metodistain, haptistain ja myös -hihhulilais-lahkolaisten toimet kirkollemme vahingoksi. Sellaiset -kirkon elävät jäsenet, kuin Renqvistiläiset kristityt, ovat maan -suolana (Matth. 5: 15); he saarnaavat ja Herrasta todistavat myös -elämällään, ja se onkin parhain todistus. Renqvistiläisten elämä -näyttää, että Kristus asuu uskon kautta heissä ja he Hänessä, että -he ovat oksia totisessa viinapuussa (Joh. 15: 5). Rietas ja paha -elämä ja Renqvistiläisyys eivät sovi ollenkaan yhteen; juoppoutta, -irstaisuutta, petollisuutta y.m. pahetta ei heidän seassaan suvaita; -maailman mukainen meno, kylän juoksut, tansseissa käynnit, vaatteilla -koreileminen y.m. turhuudet jäävät pois. Elämä on kaikin puolin -siivoa, mielen tyytyväisyys ja sisällinen uskon vanhurskaudesta -tuleva rauha (Rom. 5: 1.) kuvastuu jo kasvoissa, käytös on nöyrää -ja hiljaista. He ovat avosydämisiä, teeskentelemättömiä. Voi -olla joukossa jotakin, voi olla Renqvistiläistenkin joukossa -itsevanhurskaita ihmisiä, jotka eivät vielä oikeata autuuden -tietä tunne, vaan luottavat jumalisuuden harjoituksiin y.m. -Mutta poikkeuksena ovat ne pidettävät. Itsevanhurskaina olisivat -Renqvistiläiset ylpeitä, kerskuvia, muita tuomitsevaisia, vaan nyt -ovat he päinvastoin nöyrän publikanin kaltaisia, jotka armahtamista -huutavat, armoa kerjäävät, armosta elävät. Tuosta oman viheliäisyyden -tunteesta se myös tulee, etteivät he kerskaele uskostaan, sillä he -pitävät uskosta ja autuudesta kerskaamista hengellisenä ylpeytenä -ja varovat niillä, jotka itseänsä "uskovaiseksi" ja "autuaaksi" -kutsuvat, olevan kuolleen suun-uskon. Tuo varovaisuus on syynä, että -he varsin harvoin puhuvat uskosta, ja siitä syystä näyttääkin uskon -tietopuolinen käsite olevan muutamilla heistä vähän hämäränlainen. -Mutta he puhuvat sitä useammin siitä, millaisen uskovaisen kristityn -tulee olla, miten uskon tulee uudessa elämässä ilmestyä. Ja uskon -olento ilmestyy heillä sisällisessä ja ulkonaisessa elämässä. Että -Jesus Kristus on Renqvistiläisillä, niinkuin kaikilla kristityillä -tulee olla, A ja O, ja että he Jesuksen tähden, rakkaudesta häneen, -ovat niin itsekieltäviä, tulee kyllä puhellessansa heidän kanssansa -pian selville. "Kuinka kävisin", sanovat he, "leikkikokouksissa -jaloillani hyppimässä, kun tiedän minun tähteni rakkaan Vapahtajani -jalat ja kädet olleen ristinpuuhun kiinni naulitut; kuinka vaatteilla -y.m. koreilisin, kun Jesus kantoi orjantappurakruunua ja purppuraista -pilkka-pukua; kuinka hennoisisin herkutella, kun muistelen Jesuksen -tähteni sappea ja etikkaa juoneen; kuinka en minä syntiskurja -kärsisi vaivaa ja pilkkaa, kun hän, viaton Jumalan Karitsa, minun -tähteni verta hikoili, pilkattiin ja piinattiin -- -- --." Tälläinen -mieliala, jota usein saa kuulla heidän ilmi tuovan, osoittaa kylläkin -heissä oikeata uskon kantaa. - -Saakoon tässä vielä sijansa muutamat otteet -Renqvistiläis-heränneitten kirjoittamista yksityisistä kirjeistä. -Eräs heistä vuoden 1885 alkupuolella kirjoittaa: -- -- "hengellisesti -tunnen heikkouteni olevan suuren itsessäni, usein niin suuren, -että en luule vielä alkaneenikaan; mutta armosta minä olen se kuin -minä olen. Ja vaikka olen kaikilta tullut pilkatuksi ja oudoksi, -ei Jesus minua heitä; Jesus ompi ylkän, kuin ei koskaan hylkää -morsiantans köyhää, kuin on hengess' nöyrä. Ja en häpee ihmisten -piittaa, sillä eihän Hänkään hävennyt ristin päälläkään edestäni -kärsiessä, kaikkein edestä ja edessä. -- -- Itsekieltämisen tie eli -maailman ja sen turhuuden ylenkatsominen on halvin tie maailmassa -ja lihalle outo. Veisuvirressä sanotaan: Se usko, jolla taivaasen -tullaan, Jo armon ajass' hedelmistään tutaan. Kun hän on nöyrä -Hengen vakuudess' Jumalan perään täydess' totuudess'. Suo Jesu hyvä -ylösnouseminen Meill' kaikill' yhteinen ja myös riemullinen, Että me -sitten kirkkaall' ruumiilla, Herra Jesu, kasvojas' saamm' katsella --- -- --." Eräs toinen samana vuonna kirjoittaa: -- -- "Vaikka ruumiin -puolesta erkanemme, niin Jesuksen haavoissa olemme koossa. Herran -sallimisesta meidän pitää ottaa niin hyvät kuin pahatkin päivät -vastaan, vaan me ilahutamme itseämme sillä toivolla, että taivaassa -yhtyisimme yhteiseen riemulauluun, siellä ei meitä kukaan -häiritse -- -- --." - -Eräässä sanomalehti-kirjoituksessa sanoo eräs Renqvistiläinen -talonpoika muun muassa: "Suruinen eli murheellinen sielu, joka -syntejänsä suree, on Herralle otollinen, sillä 'autuaat ovat -hengellisesti vaivaiset' ja 'autuaat ovat murheelliset'. Sanotaan, -että sehän on syntiä olla surussa ja vaikeroida armon perään. -Mutta Herran sana antaa meille esimerkkiä Davidista, Jeremiasta, -Niniveläisistä, Maria Magdalenasta, Publikanista ja monesta muusta, -joilla oli synnin suru ja joille Herra antoi armon. Tahdotaan -vaan sitä iloista uskoa. Ilo Herrassa on hyvä, mutta se on Herran -lahja; ja joka ei ole synnin surua tuntenut, ei hän voi armosta ja -anteeksiantamisestakaan, Herran lahjoista, iloita. Kyllä se niin -on, uskovainen aina suree syntiänsä. Täydellisyyttä ei kessään ole; -vaivaiset syntiset kuitenkin olemme, vaikka Herran armoon luotamme. -Ei pyhä apostoli Paavalikaan täydellinen ollut. Kysytään: oletko -uudesti syntynyt ja tunnustatko itses autuaaksi Jumalan lapseksi? Ja -jos satuakin olemaan Herran hengeltä nöyryytetty ja omissa silmissään -alhainen, hengellisesti vaivainen, joka ei siinä silmänräpäyksessä -tunnusta tilaansa kaiken kansan edessä, ja ajattelee, ettei tämä -mikään tunnustuspaikka ole, niin silloin he kohta tuomitsevat ja -sanovat: et sinä olekaan uudesti syntynyt, et ymmärrä niitä, jotka -Jumalan Hengen ovat. Mutta itseänsä he kiittävät: minä olen uudesti -syntynyt j.n.e. Rakkaat veljet, Raamattu sanoo: 'älkää tuomitko, -ettei teitä tuomittaisi'. -- -- Jos joku pelvolla ja vavistuksella -pyrkii autuaaksi, niin ei sitä pidä soimattaman, sillä nöyrälle antaa -Jumala armon. He moittivat meitä Sortavalaisia siitä, että me sekä -kirkossa että kotona lankeemme polvillemme. Mutta minä kysyn: mitä -pahaa siinä on? Onko liikaa, että ihminen nöyryyttää itsensä Herran -edessä sekä kirkossa että kotona? Herra yksin tosin sydämet tuntee -ja eroittaa vilpilliset kyllä, mutta niinhän hän tekee niittenkin -seassa, jotka iloitsevat ja kerskaavat uskossaan. Voipi kristitty -tosin rukoilla kävellessään tahi istuessaankin, mutta hyvä tapa se -on langeta Herran edessä polvilleen; niin hurskaat ennenkin ovat -tehneet." - -Vaikka Renqvistiläiset, ollen "hiljaisia maassa", elävätkin enemmän -hiljaista yksityis-kristillistä elämää, ei pyytäen olla minään -mestarina ja muitten opettajana, ei ollen myös kiihkoilevia muita -käännyttämään, eivät he kuitenkaan ole itsehensä suljettuja, -muista välittämättömiä; jos niin olisi, silloinhan ei heillä olisi -kristillistä rakkautta. Aivan opettajansa Renqvistin tavan mukaan -pyytävät he -- missä vaan tilaisuutta siihen tulee -- muiden -kanssa puhellessansa kääntää puhetta hengellisiin ja muistuttaa -"sielun asiaa." Usein sattuu, että Renqvistiläinen puhellessansa -jonkun heidän seuraansa vielä kuulumattomankin tuttavansa kanssa -hengellisistä asioista tahtoo joko itse pitää tai pyytää tuttavaansa -pitämään rukouksia, lausuen: "emmekös nyt nöyryyttäytyisi Herran -edessä?" Sairaita ja raskasmielisiä käyvät he varsinkin naapurissa, -usein etempänäkin, oppimassa, neuvoen ja lohdutellen heitä, lukien ja -pitäen rukouksia. Turhaan ei ole mennytkään tällainen kristillisen -rakkauden työ -- sieluja on voitettu Herralle. Paheita y.m. -turmiollisia tapoja vastaan ovat he suurena vastapainona, usein ovat -he saaneet niitä estäneeksi ja hävittäneeksi; riettaat tanssiseurat -ovat heidän siellä Jumalan sanan nuhteilla ja varoituksilla -esiintyessä lakanneet, joskus muuttuneet päinvastaisiksi seuroiksi, -nauru on silloin huulilta lakannut, pilkka paennut. - -Renqvistiläiset eivät ruokain ja juomain eikä vaatteiden puolesta -eroa muista ihmisistä muutoin kuin että ovat raittiita ja -koreilemattomia; monet tosin myös jättävät tupakan polttamisen -pois, pitäen sen turhana ajanhukkana ja siis synnillisenäkin. -Kaikissa suhteissa kokevat siis Renqvistiläiset heränneet, kuten -nähneet olemme, seurata ja noudattaa Renqvistin elämän esimerkkiä ja -neuvoja, erittäin: käyttää ahkerasti armonvälikappaleita, rukousta -ja kaikkia Jumalan sota-aseita (Ef. 6). Ja siitä syystä, näitä -käyttäen, he ovatkin pystyssä ja virkeässä elossa pysyneet ja, noin -tehden, tulevat edelleenkin pysymään, kun sitä vastoin Ruotsalaisen -seura on hajonnut ja melkein peräti loppunut. Renqvistiläisillä -on armonvälikappaleitten ja rukouksen ahkerassa käyttämisessä -hengellisen elämän ehdot. Hartauskokoukset sen lisäksi heitä koossa -ja virkeinä pitävät. - -Tähän päättyköön kertomukseni, jossa olen parhaan ymmärrykseni ja -totuuden mukaan koittanut esittää H. Renqvistin elämän vaiheita -ja vaikutusta Sortavalan kappalaisena, sekä luoda lyhykäisen -jälkikatsahduksen hänen työnsä vielä jäljellä oleviin hedelmiin, -erittäinkin millaisina ne vielä tänäkin päivänä näkyvät tässä hänen -seurakunnassansa. Kyhäykseni täytyi minun siitä syystä supistaa -näin puolinaiseksi ja lyhykäisesikin, kun tämän tuli vaan olla -jonakin liitteenä prof. M. Akianderin nyt suomenkielellä julkaistuun -teokseen Renqvistin aikaisemmasta elämästä. Nämä tiedot, jotka -tässä julkaissut olen, ovat osittain lapsuuteni ajoista asti -tässä syntymä-seurakunnassani omin silmin näkemiäni, omin korvin -kuulemiani; olen myös, ollen pappina jonkun ajan tässä seurakunnassa, -ollut tilaisuudessa tarkemmin tutustumaan tämän seurakunnan -hengelliseen elämään. Monien vuosien kuluessa olen myös erityisiä -tietoja tätä varten luotettavilta henkilöiltä hankkinut, sekä on myös -ollut käytettävänäni Renqvistin perillisten haltuuni antamia muutamia -säilyneitä asiapapereja. Arvosteluissani ja mietteistäni olen -pyytänyt puolueeton olla. Tarkkaan olen miettinyt, mitä paperille -pannut olen. - -Suokoon Jumala tämänkin pienen kyhäyksen, tämänkin lehtisen -Jumalan valtakunnan historiaa, olla sen lukijoille hengelliseksi -rakennukseksi ja kehoitukseksi etsimään ja harrastamaan ennen kaikkea -niitä kuin Jumalan valtakuntaan ja Hänen vanhurskauteensa kuuluvat. -Lähettäköön myös seurakunnan Herra eloonsa tällaisia uskollisia, -väsymättömiä työmiehiä kuin kertomuksemme henkilö Renqvist oli, -jotka kovimmassakin helteessä samoin järkähtämättöminä pysyisivät. -Tällaisia heränneitä hengenmiehiä, valppaita Sionin vartijoita, -kirkkomme tarvitsisi, sillä sitä uhkaa lähestyä sangen vaaralliset -ajat. Mutta turvatkaamme Herraan ja luottakaamme Häneen; voitto on -meidän! - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Henrik Renqvist, by Matthias Akiander - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HENRIK RENQVIST *** - -***** This file should be named 50264-8.txt or 50264-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/0/2/6/50264/ - -Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/50264-8.zip b/old/50264-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index e4d5567..0000000 --- a/old/50264-8.zip +++ /dev/null |