diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-04 23:15:52 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-04 23:15:52 -0800 |
| commit | d358a5464f588f2319b1452705414ded08436961 (patch) | |
| tree | 1d6567851f6ae9a3401f276b3c09d8d2f1335ef5 | |
| parent | 42eaab27043cc02e6ec9d60e36d926f4428dd3e6 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50168-8.txt | 2188 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50168-8.zip | bin | 34882 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2188 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..fe80a98 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #50168 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50168) diff --git a/old/50168-8.txt b/old/50168-8.txt deleted file mode 100644 index 38d9c13..0000000 --- a/old/50168-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2188 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Vekkulit ja kekkulit, by Antero Warelius - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Vekkulit ja kekkulit - Leikki-näytelmä kahdessa näytöksessä - -Author: Antero Warelius - -Release Date: October 9, 2015 [EBook #50168] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VEKKULIT JA KEKKULIT *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -VEKKULIT JA KEKKULIT - -Leikki-näytelmä kahdessa näytöksessä - - -Kirj. - -ANTERO WARELIUS - - -G. W. Edlund, Helsinki, 1905. - - - - - - - Senssuurin hyväksymä tammikuun 16 p:nä 1905. - - - -NÄHTÄVÄT: - - Pietari von Sorvi, Peltolan kartanon isäntä. - Aatami von Sorvi, edellisen nepaa, nuori alotteleva talollinen. - Paloviinus, | - Rinnusteliain, | matkustelevaisia ylioppilaita. - Varonen, | - Simo Kekkuli, vanha, rikas varatuomari, Pöllölan isäntä. - Mikkeli Kekkuli, edellisen poika, lauluja sepittävä ylioppilas. - Kirjaliini, ylioppilas. - Löllenflyhti, sotaherra. - -Asia on tapahtuvanansa Hämeessä kesäisaikaan. - - - - -ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. - - -(Näkyy kallio järven rannalla, kataja- ja kuusipensaita, kahden koivun -välillä ruoho-sutikoita (penkkejä) ja maalaamaton pöytä.) - - -1:nen Kohtaus. - - Varonen. Paloviinus. Rinnusteliain (lonkallansa, nojaten - ruoho-penterään). - -VARONEN: Tuo Sorvi on sentään helkkarin kelpo poika; ei hän yhtään -suuresta suvustansakaan isottele, niinkuin muut köyhät aatelismiehet. -Moni hänenä olisi jo aikaa mennyt tarkkampujaksi, joiden joukossa -semmoisten vapaasukuisten ei tarvitse kauvan kivääriä kantaa, vaan -kohta pääsevät upseeriksi "niinkuin pyssystä vaan", sanoi Laukelan -lukkari -- sitten saavat helposti pankeistakin rahaa ja elävät kuin -huhdassa. Mutta Sorvi hän eleskelee vaan täällä omilla vähillä -varoillansa, tekee ehtimiseen työtä talonsa parannukseksi, ja on -tyytyväinen ja iloinen, kuin muutkin peltomiehet. - -PALOVIINUS: Kyllä! Mutta isännäksi ei hänestä sentään ole. Kumminkin -kolme hetkeä (katsoo kelloansa) olemme jo luonansa olleet ja tuskin -suutamme avanneet. Olisi minulla nyt jo niin uljas kartano ja paljo -varoja, kuin toivon tästä viiden vuodenkin jälkeen olevan, kas minäkös -polttaisin viinaa ja panisin olutta, että vieraani saisivat vaikka -uida. -- Mitä tämmöisestä kuivasta elämästä?! - -RINNUSTELIAIN: Hama hänen kuivuudestansa niin huoli! mutta pahin, kun -hän on niin liian nuhjusmainen ja ujokin. Olisin, piru vie! minä -niinkuin hän omalla kannalla, en suinkaan niin nöyrästi kumartelisi -kaikille vallesmanneille, enkä myöskään eläisi noin itsekseni. Näittekö -kuinka siivo hän oli tuolla Sutelan hyppy-pidossa?! -- Ei! reippiämmän -pitää nuoren herran oleman. -- Hissutella niin hiljaksensa, kuin hän, -ja rakastaa yksinäisyyttä -- -- -- - -VARONEN: Hänellä lienee joku salainen syy -- joku syvä suru -- -- -- - -RINNUSTELIAIN: Syvät ja matalat surut saisi ajaa kaikki syvimpään -tuli-poroon, jos -- -- -- (Aatami Sorvi tulee, tuoden pulloa ja -laseja). - - -2:nen Kohtaus. - - Entiset. Aatami von Sorvi. - -VARONEN: Ahaa! - -PALOVIINUS (napsauttaa sormillansa): Hei! Kas semmoista! - -RINNUSTELIAIN: Perkele, kun saa aina juoda eikä koskaan tapella! - -AATAMI (ystävällisesti): Saapa kyllä, hyvät herrat! Katsokaas noita -kivisiä maita, näitä laihoja peltoja -- -- -- niiden kanssa saisi -tapella vaikka karhun voimilla, ja mahtaisivatko ne sittenkään suurin -totella. - - (Pannaan sokeria ja vettä laseihin). - -PALOVIINUS: (Laulaa, samalla sävelellä, kun: "Hvarifrån kommer du min -frände"): - - Sinä toivottu ystävä, pulla! - Et meitäkään unohda, - Vaan ainapas tännekkin tulla - Tiet Reinin rannoilta. - Saas täst' :.: - Kosk' on hän tuoss'. -- - -(Täll'aikaa on pullosta kaadettu. Juodaan). - -RINNUSTELIAIN (Laulaa. Sävel: "I gamla Åbo stad"): - - Niin soivat muinenkin - Ja urhoolliset olivat; - Me tuumme taattoihin - Ja voittelemme kuin pojat, - Nyt ensin pullon parissa, - Juo pois :,: - -(Kallistavat) - - Vaan joskus vielä sodissa - On toist'; :,: - Kas siell' on päivät suotuisat, - Kun miekat tanssivat. - -VARONEN: (Laulaa. Sävel: "Ja man kan riktigt galen bli"): - - Ei auta työ ei toimikaan - Eläissä tähän aikahan; - -(Katsoo Rinnusteliaiseen.) - - Ei miekka eikä kilpi, - Eik's niin? - Vaan viekkaus ja vilppi. - -(Kilistää Rinnusteliaisen kanssa.) - - Kili, kinkeli kiin! - Varansa pitäminen ain' - Kaikissa paikoin parahin: - -(Aatamille.) - - Äl' usko koskaan naista, - Eik's niin? - -(Paloviinukselle.) - - Ja vähitellen maista, - Kili, kinkeli kiin! - -(Juotua Aatamille.) - -No laulas sinäkin -- -- -- ai anteeksi, herra von Sorvi, en -huomannutkaan ettemme vielä ole veljes-maljaa juoneet -- -- -- - -RINNUSTELIAIN: No, se käy kuin pyry; ei sitä surra tarvitse. -Kallistetaas Sorvi! (Juovat ja lyövät kättä). Heripertti Rinnusteliain. - -AATAMI: Aatami von Sorvi. (Aatami ja Varonen juovat.) Aatami von Sorvi. - -VARONEN: Sepeteus Varonen. - -AATAMI (Juotuansa Paloviinuksen kanssa): Aatami von Sorvi. - -PALOVIINUS: Hapakuk Paloviinus. - -VARONEN: Kas niin; laulas nyt veli Sorvi. - -AATAMI: Laulaisin kyllä minäkin, mutten ole juuri hyvin harjaantunut; -mitähän olisi, jos laulettaisiin yhdessä. (Laulavat kaikki, Aatamin -aljettua): - - Arvon mekin ansaitsemme - Suomen maassa suuressa; - Ehk' ei riennä riemuksemme - Laiho miesten maatessa; - Leipä kasvaa kyntäjälle, - Onni työnsä täyttäjälle, - Ralla, la, la, j.n.e. - - Suomen poika pellollansa - (Kilistetään Aatamille.) - Työtä tehdä jaksaapi; - Korvet kylmät voimallansa - Pelloksensa perkaapi - Rauhass' on hän riemullinen - (Rinnusteliaiselle.) - Mies sodassa miehuullinen. - Ralla, la, la, j.n.e. - -(Aatami kilistää toisille.) - - Opin teillä oppineita - Suomessa on suuria, - Väinämöisen kanteleita - Täällä tehdään uusia; - Valistus on viritetty, - Järki hyvä herätetty. - Ralla, la, la, j.n.e. - - Suomen tytön poskipäihin - (Aatami lakkaa.) - Veri vaatii kukkaiset; - Eipä pysty halla näihin, - Näit' ei pane pakkaset; - Luonnossa on lempeyttä, - Sydämessä siveyttä. - Ralla, la, la, j.n.e. - -VARONEN: Kah! Sorvi veljeni, mitäs taas niin murheelliseksi muutuit, -juuri tyttöjen punasista poskista ja lempiästä luonnosta laulaessamme; -ahaa, jo ymmärrän -- -- -- - -PALOVIINUS: Jo minäkin ymmärrän; "snaju, snaju" sanoi Eksaminanteri, -kun ei hän taitanut muuta. -- -- Ei koskaan olisi tarve likkojen -poskista eikä lempeydestä huolia, mutta ainoastaan juoda ja laulaa -(nostaa lasiansa): - - Eukko Noah, eukko Noah - Oli kelpo nais: - Antoi äijän juoda; - Toista käski tuoda: - Naisin miekin, naisin miekin, - Semmoisen, jos sais. - - Ei hän naukun', ei hän naukun': - "Älä, ukkoni! - Liian paljon maista." - Vaan hän kaikellaista - Oltta, viinaa, oltta, viinaa - Pöydäll' laitteli. - -RINNUSTELIAIN: Sorvi rukalla on varmaan ollut pahat pulat jonkun -tyttösen kanssa; mutta saakeli soikoon! Kyllä me hänen niistä -päästämme. Jutteles, veli pyhä, mikä sinun on -- Onko kultalintusesi -ylpeä? niin -- -- -- - -AATAMI: Ei! mutta ollaan me tästä puhumatta. Kullakin on surunsa ja -ristinsä; -- minulla minun osani! Te olette vielä huolettomia ja -leikkisiä veikkoja, olette onnellisia, minua taas on jo ehtinyt -kohdella jokin, jota ei voi juuri olla mieleensä panemattakaan. - -VARONEN: Niin, niin: olet rakastunut tyttöön, joka sitten on osannut -kuolla, tai ottaa toisen, sinua rikkaamman? - -PALOVIINUS: Ohoo! vai rakkaudesta tosissansa! Älä, veli kulta, sentään -meitäkään luule eilisen teeren pojiksi siinä asiassa. Minä tiedän -kyllä, miten on äkäyttävää, kun täytyy jonkun kauvan hyväillyn likkansa -jättää, vaikken kuitenkaan semmoisten vehkeitten vuoksi hirttämään -viitsisi mennä itseäni. - -AATAMI (taputtaen Paloviinusta olkapäälle): Vai tiedät sinäkin; ja minä -luulin ettei semmoinen hulivili ollenkaan taitaisi rakastaa muita, kuin -jos juuri Noakin eukkoa. - -PALOVIINUS: Ai, et sinä tiedä -- Min' olen kumminkin kymmenen kertaa -ollut varsin naimisen kieppeissä. Esimerkiksi -- -- -- - -VARONEN: Älä sinä rupee naima-retkiäsi kertomaan. Tiedämmehän -muutenkin, että ne ovat kuin sinä itsekin. - -RINNUSTELIAIN: Niin aina: parempi jos minä rupeaisin illan kuluksi -puhumaan, kuinka monta kertaa olen puotiherroille ja merimiehille -selkään antanut -- - -PALOVIINUS: Ja kuinka monta kuhloa saanut omaan otsaasi. - -VARONEN (menee Aatamin kanssa vähän erilleen toisista, jotka jäävät -lasejansa holhoomaan): Kylläpä sinun näkyy aika lailla työtä saaneen -tässä talossa tehdyksi, vaikka vuoden vasta olet ollut; mutta koskas -ruvennet uljaampia huoneita laittamaan, että edes nähtäisiin herroja -tässä asuvan? Sitten kaiketi vasta, kun emäntää aiot tuoda. - -AATAMI (surullisesti): Emännän tuomista taidetaan liian kauvan saada -odottaa. - -VARONEN: Älä pahaksu, vaikka taas tulin ajatuksesi surullisiin asioihin -johdattaneeksi. Mutta, veikkoseni! puhu edes minulle kahdenkesken, -kuinka laitasi on: jos vaan jotenkin voin auttaa tai taidan edes -lohduttaa sinua, niin teen mitä hyvänsä. Ja nuo kumppaninikaan eivät -suinkaan ole niin peräti hulivilejä, kuin kukaties luulet, ja kuin nyt -näyttävät, kosk' on kaksi lakkia päässä. - -AATAMI: Mitäs hullujasi! Tottahan minäkin tunnen Helsingin -ylioppilasten luontoa. Näyttäivät kyllä välisti vallattomiksi, mikä -milläkin lailla, vaan sentään eivät koskaan, jos asiat vaativat, kiellä -apuansa, missä sitä tarvitaan johonkin hyvään. Mutta min' en luule -juuri tarvitsevani apua enkä lohdutustakaan, kosk' en ole missään -hädässä. Kuitenkin jos tahdot, juttelen kyllä, että -- -- -- - -VARONEN: Että emäntä on tältä talolta kuollut peräti varhain? - -AATAMI: Ei maar; jos olisikin kuollut, mutta pahempi -- -- -- - -VARONEN: Pahempi kuin, vaikka elääkin, ei tule näin vähäiseen taloon. - -AATAMI: Niin taikk'ei päästetä. Isän sana on kanssa jotakin. - -PALOVIINUS: Sorvi! tuolla tuodaan sinulle kirjettä -- -- No, sinun ei -tarvitse peljätä nuhde-saarnoja isältä eikä karhun myrinöitä -ravintoherroilta, niinkuin meitin raukkojen Helsingissä. - - (Täll'aikaa lähtee Aatami kirjettänsä ottamaan). - - -3:mas Kohtaus. - - Entiset, paitsi Aatamia. - -VARONEN: Jopa sain tietää, mikä isäntäämme surettaa. Morsiamensa -isä -- -- -- - -RINNUSTELIAIN: Isää ei pitäisi yhdelläkään naitavalla tytöllä oleman. - -PALOVIINUS: Oikein sanottu (rupee laulamaan, ja toiset yhdistyvät. -Sävel: "Joachim uti Babylon"). - - Oi! olis mailmassa tyttöjä vaan - Ja poikia pulskia kanssa, - Laulaisimme :,: - "Hurraa" riemuiten; - Muttapa hittoko se säätänyt lie - Äijiä nurisevi äyskeleviä - Neitoin vahdiks'. :,: - Voi, kuin harmittaa! - - Tyttö se ihana kun kukkainen, - Sulho se soria ja nuori - Toinen toistaan :,: - Syliin ottaisin; - Vaan ukko välillänsä estävä on, - (Rakkaus hänelle on tuntematon) - Väärä hirsi :,: - Nuorten onnelle. - - Maan pääll' ei sopivaisempia - Yhtehen liittyä tahdo, - Luonnostansa :,: - Toistaan kaipaavia; - Ei toki isät tuota päähänsä saa, - Kuin tytön rahojakin avioittumaan - Lempi vaatii :,: - Yljän velkoihin. - - -4:jäs Kohtaus. - - Entiset. Pietari von Sorvi. - -PIETARI: Vai niin, vai niin! Terveeksi (kätellään). -- Hyvä kun ei -minulla kumminkaan ole tyttäriä eikä tarvitse ollani kenellekään -vääränä hirtenä. Mutta, paha polvi kun pitää tässä vielä vanhanakin -rupeemani nuorten kanssa vekkuloitsemaan! - -PALOVIINUS: Kas se on hyvä! Sitä hauskempi jota usiampi; täss' on lasi -teitille. - -PIETARI: Mitäs? En suinkaan minä laseja pitelemään mielestäni vanha -ole. - -VARONEN: Aa! vai aiotte tekin vasta ruveta likkoja naiskentelemaan ja -isiä suututtelemaan; mutta mitä teitistä? -- kun on tuo Peltolan -kartano puhemiehenänne; jos pyytäisitte yhtä tytärtä, taritsisi isä -vaikka neljää. - -PIETARI: Niin eik' ole velkoja, joiden lauloitte yhtä rakkaasti -liittyvän morsiusperintöön, kuin sulo neito jaloon nuorukaiseen. - -VARONEN: Niin sepä pääyhdistys onkin koko naimisessa. - -RINNUSTELIAIN: Kumminkin niinkauvan kunnes naiset vapauttamisen -[emancipation] kautta saadaan kaikin tavoin miesten kaltaisiksi, että -kukin saa akkansa kanssa vaikka väkikapulaa vetää. - -PALOVIINUS: Ja kilistää totilasiakin. (Juodaan; Pietari Aatamin -lasista; Paloviinus pohjaan). Kas sitten vasta olisi vaimosta miehelle -apua. - -PIETARI: Jouduttepa kyllä akattakin, toisten vasta puolivälissä ollen. --- Mutta unohdan asiani! Missä Aatami ollee? - -PALOVIINUS: Minä menen ja käsken hänen toista totivettä tuomaan. - -PIETARI: Ei; käskekää hänen kiiruusti pukeutua renkinsä vaatteisiin, ja -muuten muuttaa muotonsa niin, ettei tuttunsakaan häntä tuntisi. Teitin, -hyvät herrat! pitää kutsuman häntä Sipiläksi. - -VARONEN: Ai! kas siitä tulee jotain lystiä; kyllä minä menen toimeen. - - (Juoksee pois). - - -5:des Kohtaus. - - Pietari von Sorvi. Paloviinus. Rinnusteliain. - -PIETARI: Katsokaas, herrat, asia on semmoinen: Aatamilla on olevanansa -morsian tuolla puolen Päijänteen; mutta sen isä, varatuomari Kekkuli, -ei suvaitse ollenkaan koko hankkeita. Pahat kielet puhuvat sen, paitsi -toria, antaneen selkäänkin tyttärellensä, ja Aatamin ajoi kerran pois -talostansa oikein ajamalla (Rinn. pusertaa nyrkkiänsä). -- Surkeeni -minun tulee tyttö raukkaa ja Aatamiakin, joka, niinkuin muutkin nuoret, -panee kaikkia rakkausvehkeitä sydämellensä. Kovemmin kun mikään muu -kävi Aatamin sapelle äijän herjaus-sanat ja poisajaminen; tietenkin on -hänessä vielä vähän aatelismiehellisen ylpeyden jäännöksiä, perittyjä -muinaisajoilta, vaikka minusta on tämä Hämeen vilpas ilma jo aikaa -poistanut semmoiset esi-isäin epäuskot. -- Nyt ovat ylioppilaat -Kirjaliini ja Mikkeli Kekkuli, mainitun varatuomarin poika, (jotka -molemmat arvaten tuntenette) täällä metsästämässä, ja edellinen, -haluava näkemään nepaani uutta taloa, vaan ei tahtova antamaan -toverinsa tietää, että ovat vihattavilla Sorveilla vieraisilla, sai -minun valehtelemaan itseni ryöstöriivariksi Keräjewskiksi ja Aatamin -Sipiläksi. Tällä haavaa tulevat tänne Kirjaliini ja nuori Kekkuli. - -RINNUSTELIAIN: Jos tulisi vanha isä Kekkulikin, niin antaisimme -isällisen kurituksen hänelle, taikka vääntäisimme niskansa nurin. - -PALOVIINUS: Emme maar! muuta kuin sanoisimme: "ukko! annas tyttäresi -Aatamille, niin saat suureksi kunniakses' juoda sedänmaljan meitin -kanssamme". - -PIETARI: Hiljaa, hiljaa, herrat! Tuolla tullaan jo. - - -6:des Kohtaus. - - Entiset. Kirjaliini. Mikkeli Kekkuli (vaatetettuna kuin - Ruckus Pumpenickel; hohto silmillä). - -KIRJALIINI: Kah! Kaikkia täällä kohdataan, kun teitäkin. Terve tultua, -terve tultua (kätellään). - -MIKKELI: Se ilahuttaa minua suuresti, että saan tavata herroja, joiden -tuttavuutta minull' oli kunnia -- -- -- - -PALOVIINUS: No, niin saa herra Kekkuli kyllä kunniaa, usein -liiemmaksikin. - -MIKKELI (iloisesti) Mitäs kunniasta? Hm, kyllä kai minullakin on -Soiluksia [Zoilus, Homeromastix], jotka panettelevat; mutta -ompa niitäkin, jotka pitävät jotain vähästä taidostani eli -luonnonlahjoistani. -- Mitä Helsingistä nyt kuuluu -- -- minusta, -hm -- hm? - -PALOVIINUS: Hyvää vaan. Akseli Ingelius on säveltänyt uuden -tarinalaulusi "Kalojen tappelusta". - -MIKKELI (ihastuksissa): Ai! Onko se kaunis sävel? - -RINNUSTELIAIN: Sävel yhtä kaunis kun laulukin. - -MIKKELI: Mahtoikohan vaan oikein tajuta ja säveliin luonnuttaa -sopivaisten ja sopimattomien jaksojen yhteen sujumista? - -KIRJALIINI: Edellisiä ei liene juuri monta laulussasi. - -MIKKELI: On maar, mikä on, joka toinen jakso sopivainen, niinkuin: - - "Hauki puri krapua, - Ei saanut hampaaseen mitään, - Särjellä oli vähän apua - Kivennuoliaisessa." - -(Nauretaan.) - - -7:mäs Kohtaus. - - Entiset. Aatami (Sipilänä, hiukset harjattuina talonpoikaiseen - tapaan, huivi leuvan ympäri). Varonen. (Tervehdetään. Aatami - kumartelee tölppömäisesti.) - -PIETARI: Tässä saat, Sipilä, nähdä semmoisia herroja koossa, joit' ei -usein tule taloosi: Tietoviisauden ylioppilaita, lauluniekkoja, -lajinlaatijoita, tähtientutkijoita j.n.e. - -AATAMI: Onkos almanakan tekijöitäkin? - -VARONEN: Minä olen parhain, kun vaan näen jonkun hyvän uskomaan. - -PIETARI: Ja, paha polvi! minunkin pitää tänäpänä oleman. Mutta käyköön -juhlan kunniaksi, Kekkuli herran tähden, jot' emme usein saa kyläämme. - - (Nauretaan). - -MIKKELI (itsellensä): Oi, voi noita talonpoikia! Niille tyhmille saa -loruta, mitä vaan sylki suuhun ajaa. - -KIRJALIINI (itsellensä): Oi, voi tuota Kekkulia, kun aina hänestä -tehdään pilkkaa. Ei tarvitsisi hänen olla niin tyhmän; mutta ei saisi -sentään hulluakaan hulluttaa. - -AATAMI: Mitä nauratte? Sanokaa minullekin, kunnioitettava Peltolan -Pekka -- --; ai vai saanko niin puhutellakaan, näin erinomaisten -herrain aikana? - -PIETARI: Niin juuri näin (hiljaa) hullun Kekkulin aikana. - -MIKKELI: Et sinä, isäntä hyvä! ymmärrä meitin puheitamme, joilla -laviampi tieto on; etpäs sitten talonpoikainen olisikaan. Me pidämme -sentään arvossa työntekijänkin, vaikkei se taida oikein fiinisti elää -eikä nauttia mitä me, erinomattain, jotka elämässä käsitämme mitä -löytyy ihanuutta, kauneutta, suloisuutta. (Huomaiten). Ah! Kas kun on -talonpojillakin semmoisia -- kaiketi herrojen varaksi. Se on oikein, -isäntä (nyökkää Aatamille)! että pitää kunnioitettaville vieraille -kunniallisempaa suun avausta, kun se simppeli, ykstoikkoinen -viinaryyppy; olutta taasen älä koskaan itsekään juo, se on peräti --- -- -- Mutta mistäs olet oppinut vähän edes sivistystä? - -VARONEN: Sipilä kuuluu Raittiuden-Seuraan, sentähden pitää hän totia, -koska paloviinaa ei saa talossakaan kärsiä. Lisään sivistystä taas -oppii sanomalehdistä, erinomattain _Maamiehen-Ystävästä_ ja Gottlunnin -_Suomesta_. - -MIKKELI: Sanomalehtiä minä en ollenkaan voi puhuttavankaan kuulla. -Nekös hulluja ja häijyjä ovat, semminkin koska laulu-niekkojen töitä -arvostelemaan rupeevat. Olisin minä mielenmittaajana, niin en antaisi -muuta präntätä paitsi viimeisen sivun Helsingin Sanomista. - -PALOVIINUS: Kylläpä sitten tulisi puutos unettavasta lukemisesta. - - (Kuuluu ulkoa paimenen torvi; ja sitten laulettavan jotain - samaan säveleen kuin: "O, Värmeland du sköna." Kaikki - kuuntelevat.) - -KIRJALIINI: Ai! kuuluipa se kauniilta, vaikk'ei sanoja selvästi -eroittanut. Taidatkos sinä, Sipilä, sitä laulaa? Laulas sitä meille. - -AATAMI: Totta ma sen jonkun kerran olen kuullut: mutta rohjennenko -tässä huonolla äänelläni yrittää. Ja hampaani polttokin estää minua -suutani avaamasta. - -TOISET: Laula nyt vaan! Laula miten taidat. - -VARONEN (kuiskasee Aatamille): Käännä selkäsi Kekkuliin päin, ettäs -saat höllentää poskiliinaistasi. - -AATAMI (höllentää huivia ja laulaa sitten): - - Kuin sulonen ja kaunis on Suomessa maa! - Kuin ilma sen on ihana ja raitis! - Kosk' aleneepi aurinko lehdikön taa, - On luonto jo tyyntyvä vaiti; - Vain laulavat illalle lintuset viel', - Ja tulossansa paimenet soittavat tiell', - Ja metsä niin koriasti kaikuu. - - Ei Hämehessä vaivoja voimainen miel' - Pahoile, se viriä on aina: - Kuin tulipalo, satehet ja myrskykään tääll' - Ei mäkilöitä honkia paina: - Nyt kesäillan lempiän ollessa vaan - Ihailevat järven kuvastimessaan, (surullismaisesti) - Kuin hämäläinen tyttönsä luona. - -TOISET: Kiitos, kiitos! Se on oikein suloinen laulu. - -MIKKELI: On kyllä, erittäin talonpoikaisten lauluksi, mitäs heiltä on -pyytämistäkään? (Täll'aikaa menee Aatami Kirjaliinin kanssa pois). Ei -heillä ole taitoa saada oikein sopivia sanoja kokoon. Mutta olettekos, -hyvät herrat, kuulleet minun ratulatsioniani, jonka tein isälleni -nimipäivänsä kunniaksi? - -RINNUSTELIAIN: Emme, Jumalan kiitos! - -MIKKELI: No, kuulkaas sitten, kuinka värssyt sopimaan saadaan (laulaa -naurattavalla sävelellä): - - Ab, kulta pappani täällä! - Elä aina hyvällä päällä, - Niinkuin kissa liukkaalla jäällä - Ja kukkainen keväällä, - Joka kasvaa iloisella säällä. - Älä tahri nenääsi -- -- -- - -En sentään sitä sanaa laulakaan; johan tästäkin näette, että hyvällä -lauluniekalla kestää sopivia jaksoja, vaikka loppumatta. - -RINNUSTELIAIN: Kyllä kaiketi, koska kehnollakin kestää sopimattomia eli -kelvottomia (nauretaan). - -VARONEN: Ohhoh (heittäiksen istumaan) kuin ollaan väsyksissä -pitkästä matkasta, ja tarvitsisi vieläkin mennä tästä edes piippuja -hakemaan tuolta talosta. Mutta, Kekkuli veljeni! menes sinä -noutamaan piippunysiä mistä löydät, että saataisiin pari savua -sydämmelle. Älä paheksu, jos muistat meitin veljeksiksi tulleen -samppanjakalja-juomingissa Vapunpäivänä. - -MIKKELI: Menen kernaastikin. - - (Menee). - - -8:sas Kohtaus. - - Pietari von Sorvi. Varonen. Rinnusteliain. Paloviinus. - (Vähän ajan perästä myös) Aatami ja Kirjaliini. - -VARONEN: No, viimeinkin meni hän pois, että saamme keskustella, miten -jotain lystiä tehtäisiin hälle isänsä kanssa, jotka kuuluvat molemmat -olevan yhtä pöhköjä kuin äkeellisiäkin. Jos saisimme vielä kureillamme -Aatami parallekin lohdutusta, niin sitä parempi. Mutta jos se mamseli -siellä Pöllölässä on isänsä ja veljensä kaltainen, niin on paras että -aikanansa puhdistamme Aatamin kaikista rakkauden lempeistä murheista. - -PIETARI: Ei maar tyttö hullu ole; enkä tiedä siinä mitään vikaa, muuta -kuin sen, joka on kaikilla naimattomilla naisilla -- että tekee miestä -mieli. - -RINNUSTELIAIN: Pitää siis saamansa, jos ei peijakas ole merrassa. - - (Täll'aikaa tulevat Aatami ja Kirjaliini). - -VARONEN: Niin! kuulkaas mitä minä olen miettinyt. Me kaikin mennään -Pöllölään; kyllä minä rupeen Aatamille kosiomieheksi; kun yksi kuri ei -auta, niin auttanee toinen, jos vähänkin ovat siellä pöllömäisiä. - -AATAMI: Minä en suinkaan taida teitä seurata, vaikka kuinka -tahtoisinkin. - -RINNUSTELIAIN: Älä pelkää, veli! Ei maar ukko sinua sauvallansa karkota -niin kauvan kun minä myötä olen ja nimeni Rinnusteliain on. - -PIETARI: Menkää vaan, mutt'ette siellä paljon kostu, jos vaan Kekkuli -entisellänsä on. - -PALOVIINUS: Jos emme muuta, niin edes lasin totia juomme. - -PIETARI: Taikka maakan -- --! Ei teitä käsketä huoneeseenkaan. - -KIRJALIINI: Jos käsketäänkin, niin kiitämme kun saamme piipullisen -kasakkaa. - -PALOVIINUS: No, sitten kiusallakin poltamme kaikki hänen kasakkansa. - -PIETARI: Mutta jos saatte kasakan patukkaa lisäksi -- -- -- - -RINNUSTELIAIN: Niin on tietenkin viimeinen kerta, kun äijä siihen -turvaa. -- -- Kiittäköön jos emme vie väkirynnäköllä molempia -tyttäriänsä. - -KIRJALIINI: Kyllä Aatami yhteenkin tyytyy -- -- - -VARONEN: Ei; mutta antakaas minun hallita varsin itsevaltaisesti, niin -saatte nähdä, jos uskollisesti teette kukin mitä käsken, niin käy -valloitusretkemme onnellisesti. Jos Varonen vielä, kuin ennenkin, -oikein tietää varansa pitää ja katsoo, jos ollaan sovinnossa ja -vekkuloidaan vähän, niin pettyvät Pöllölän herrat, miten vaan tahdomme. - -PIETARI: Hyvä kun ei kumminkaan minun tarvitse olla osallinen -tempuissanne, kuin nyt! - -KIRJALIINI: Minulle olisi tietenkin hauskaa saada teitä kanssani -kotimatkalle; mutta epäilen vaan jos mitään Pöllölässä saisimme -toimeen, ja liiatenkin kuinka Sorvia ollenkaan siellä vastaan -otettaisiin. - -VARONEN: Kaikki käy hyvin kun vaan teeskeleimme itsekin vähän -pöllömäisiksi. "Hulluus hulluutta vastaan!" Mairitellaan nyt vaan -ensiksi vähän tuota poika-Kekkulia, niin se vie meitin, jos ei muuten -niin isänsä tietämättäkin, vaikka sisariensa -- -- -- - - -9:säs Kohtaus. - - Entiset. Mikkeli. - -MIKKELI (tulee kirje kädessä): He, he, he, he! Hyvät herrat, kukas -uskoisi mitä löydetään talonpoikienkin tykönä. Etsiessäni piippuja näin -tämän. - -TOISET: Mikä se on? - -AATAMI (punehduksissaan kurottaa kättänsä kirjettä ottamaan): Antakaas -mä katson sitä. - -MIKKELI: Mitä sinä sitä tahdot, kosk' et kumminkaan ymmärrä. Mutta -mistä tämä on tullut komppeisiisi? - -AATAMI (hämmästyksissä): On kaiketi sama paperi, joka -- -- -- - -VARONEN: Joka oli Heinolasta ostettujen tupakkiesi ympärillä. - -MIKKELI: Oi, voi niitä ihmisiä, jotka panevat rakkauden kirjeitä -tupakki-tuuteiksi! Kuulkaas (lukee. Toiset kuunnellessaan osottavat -liikutuksiansa kukin tavallansa): "Sulhaseni! Jo näin kauan oltuani -sinua näkemättä, ja tietämättä koska -- -- jos koskaan enää saanen -sinua kohdata, et suinkaan ihmettele kuullessasi minun sinua kovasti -- -kovasti ikävöivän. 'Ikävä on aika ja päivät on pitkät, Surutont' en -hetkeä muistakkaan'. Voi! jos edes hyvästin olisin sinulle saanut -jättää. Pahat panettelijat puhuvat vielä päälliseksi sinun jo -- -- -- -mutta mitä niistä? kosken mä ollenkaan uskokaan. Älä, ystäväni, minuun -suutu, jos isäni tylymäisesti sinua kohdellut on. Liekö pahoin, että -vielä isäni kieltoa vastoin sinulle kirjoitan? Mutta mitäs teen, koska -niin paljon olen häneltä lupaa rukoillut, enkä saanut? En voi halkeevaa -sydäntäni hallita. -- Nyt täytyy minun jättää sinut -- -- -- voi! -ijäksikö? Älä minulle vihastu, sillä vieläkin olen syytön. Tähdet ja -kuu todistakoot, mitä toinen toisellemme lupasimme onnellisina hetkinä, -tuolla järven rannalla; todistakoot että mieleni vielä ja aina on sama -sinua kohtaan kuin silloinkin, vaikka mustat pilvet sen pimittäneet -ovat ja ukkonen uhkaa sitä pian peräti särkeä. Mitäs sanonet, jos olet -saava tietää minun kuulutetuksi sen häijyn, ilveilevän luutnantin -kanssa, jonka nimeäkään en voi mainita. Kultaseni! Mitä on tehtävä? -Neuvo minua -- kirjoita minulle -- mutta kenen kautta sitä en tiedä. Jo -lukkaritar Viekkasellikin on meitit pettänyt, joka ennen oli meitille -avullinen. Jaakko, joka ainoa minua on surkutteleva, lähtee jo -järvelle. Hänelle uskon siis nämät hyvästijätteet, ollen kuolemaan -saakka -- sinun -- _rakastajattaresi_." -- Mutta mitä? Olen, -luullakseni, ennenkin nähnyt täänmuotoista käsi-alaa. Kenenkäs -tämä -- -- --? - -VARONEN (sieppaa kirjeen Kekkulilta): Näytäs. Ai! olenpa minäkin -täänluontoista kirjoitusta nähnyt. Ahaa! Jopa tunnen. Se on ryökynä -Kiemasjoffin. Minä siitä neito-raukasta tietäisin vaikka koko tarinan -jutella, surettavan ja kauhiankin. - -MIKKELI: Jutteles, veli kulta! Se sopisi kukaties' aineeksi johonkin -tehtävääni näytelmään. - -RINNUSTELIAIN: Johon itse sopisitte sankariksi. - -VARONEN: Aivan niin! kosk'ei mainittua ryökynäraukkaa enää ilahutakaan -muut, paitsi semmoiset ihantelijat ja laulujen sepittäjät. Jos sekin -vaan saisi nähdä Kekkulin ja kuulla hänen taitonsa, niin rakastuisi -kohta, ja mitä mahtaisi tullakaan. - -MIKKELI (iloisesti): Häh! Naisihmiset maar ovat oikein eriskummaisia; -ja mikä lie heitin kaikkein luontonsa minuun taivuttanut. Tuolla -Helsingissäkin jok' ainoa -- -- hm! -- -- - -RINNUSTELIAIN: Tietenkin ovat sivistyksessä sinun kaltaisiasi; koska -yhtäläisten lastenkin sanotaan parhaiten yhteen sopivan leikitellessä. - -MIKKELI: Ihmettelen vaan, että usein ovat niin -- -- etteivät minun -kanssani haastellakaan tohdi, peljäten peräti -- -- hm. Se on aina hyvä -merkki. -- Kuitenkin, eikös ole kummallista, kun kotopitäjässäni -herrasväki sanovat varsin kaunistelematta, (Kirjaliini tietää kyllä) -etteivät pidä minusta mitään, eivätkä ole millänsäkään taidostani? - -VARONEN: Tarvitsisipa saattaa ne pöhköt suureen häpiään. Jos meitin -tiemme sopisi sinun kotopaikoillesi, niin saisit meitin aikanamme -kutsua kokoon kaikki ylönkatsojasi ja pitää nuottilon eli konsäärin, -jossa laulaisit paljaita omatekojasi. Me, jotka isossa mailmassa -eläneet olemme, ja siis enemmän kuin mitkään hämäläiset ymmärrämme -ihanuutta, taputtaisimme käsiämme ja kiittelisimme sinua; kas kuinka -saisivat hävetä. - -MIKKELI: Ai, tulkaas te meitin kanssamme; minä panen semmoisen -nuottilon toimeen. - -VARONEN: Mitähän olisi? -- No, tulemme, jos tuon Sipilän saamme meitä -soutamaan Päijänteen ylitse. - -AATAMI: Kyllä kaiketi tulisin, mutta -- -- - -VARONEN: Kyllä me muistamme vaivasi koskella (iskee Aatamille silmää). -Ja se on suuri kunnia sinun säädyllesi, että saat meittiä seurata. - -RINNUSTELIAIN: Ja soutaa meittiä. -- Kyllä mekin autamme, jos saat niin -paljon kunniaa ettäs väsyt. - -KIRJALIINI (itsellensä): Sukkelat ajat nyt ovat entisten suhteen. Ei -suinkaan meitinkään iso-isämme, kenraali von Sorvi vainaja -- -- -- -jassoo minulla ei ole ollutkaan iso-isää, ja iso-äitinikin oli kuppari --- tainneet ajatella kuinka tähän aikaan katsellaan perittyjä -jalouksia. Samalla lailla saanevat meitin lastemme lapset nauraa -monelle epäluulolle, joita me vielä pidämme pyhinä. - -AATAMI: Lähdetään vaan, hyvät herrat, huomenna varhain. Jos herrat -eivät katso ylön, niin pyydän kaikkia vähän iltaista haukkaamaan. - - (Lähdetään pois. Esirippu putoo.) - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -(Näkyy varatuomarin Simo Kekkulin asuinhuone. Kalut huonomaisia. -Taustassa ovi porstuaan; oikealla puolen kaksoisovet saliin.) - - -1:nen Kohtaus. - -LÖLLENFLYHTI (Yksinänsä, katsellen esiripun noustessa salinoven -lukonläpeen. Salista kuuluu naisihmisen laulu samaan säveleen kuin: -"Lebe wohl, vergiess Mein nicht.") Niin kaiketi! Siellä maar hän taas -ruikuttelee ikävöiden Sorviansa. Mutta minä en ole tuosta -huolivinanikaan; en tietooni pistä. -- Äläs huoli! Kyllä minä sinun -opetan toisellaisiin tapoihin, jahka joudutaan. Minulla on isän lupaus. --- Olin maar minäkin sentään järjetön kuin muutkin naudat; miksen -ottanut likkaa silloin, koska se ei paittanut minua? Perhana sitä -rouvaa, Panettelianteria, jonka tähden tämmöisiä vastuksia sain, joka -petti minun. -- Olikos minun syytä pienintäkään, jos oikein asiaa -ajattelen. Tään talon tytärtä myöden tulen saamaan, kalleimmankin -jälkeen laskein, noin 12,000 ruplaa paperissa kaikkiaan, "per fas et -nefas", kuin kruununvoudit sanovat; mutta rouvalla Panettelianterilla -on valmista lainattua rahaa 3,500 hopearuplaa, paitsi muuta tavaraa, -ja olisin kukaties vielä päässyt hänen lastensa osan hoitajaksi, -ja -- -- --? Pöhköhän se, jok' ei voi laskea, että jo 3,500 ruplaakin -hopeassa on enemmän kahtatoista tuhatta paperissa -- ja vanha leski -sitten, josta pian taitaa päästä toisiinkin naimisiin ja toiseen -vertaan rikkautta. Mutta kirotut kielet kun tulivat välille. -- -Mikseivät ole ihmiset minun kaltaisiani, joka muista huolimatta puhun -aina vaan itsestäni, ja pidän omista asioistani murhetta. Mitä heitin -minuun tarvitsisi ryhtyä, kosken minäkään katso muuta kuin että vaan -itselleni hyvin kävisi. Vaan nekös ovat niitä! -- Jos yksinäni saisin -itsestäni puhua, niin pahaa ei suinkaan minusta koskaan kuuluisi. Mutta -mailma on villitty. -- Kehtaisi vielä ämmä Panettelianteri sanoa -minulle suuta partaa vastaan, etten kelpaa hänelle -- min' en kelpaa -hänelle (katsoo kuvastimeen), oi, voi! -- Ja mitä vielä? mamseli -Kekkuli sitten näpäyttää sanoa: "en min' ole teitin hätävaranne." -- Ja -nyt huinailen näin, jo pian kahta vertaa vanhempi Aleksanteri Suurta, -koska se jo oli koko Ahrikan voittanut (eikös se ollut muistaakseni jo -hänen viidenkolmatta vuoden ijässänsä), vaikka minulla on kaksi vertaa -hänen uljauttansa. Uh! kuin tää mailma jo on paha! - - -2:nen Kohtaus. - - Löllenflyhti. Simo Kekkuli. - -VANHA KEKKULI (tulee sisään): Mitä reppu-ryssiä nuo lienevät, joita -tuolla näkyy poikani kanssa tulevan (menevät akkunaan). Kas rivoja! kun -tulevat pytinkiin (menee ovelle). - - -3:mas Kohtaus. - - Entiset. Mikkeli Kekkuli. Rinnusteliain. Varonen. Paloviinus. - -VANHA KEKKULI (ovella): En minä osta mitään. - -RINNUSTELIAIN: Emmekä me myy mitään. - -MIKKELI KEKKULI (itsellensä): Nämät ovat parhaita ystäviäni -Helsingistä, ja ihantelijoita kuin minäkin. (Lujaa). Tässä saan tutuksi -tehdä pappani herassyödingin, Töllölän hallitsijan j.n.e. herran Simo -Kekkulin, herrojen ylioppilaitten Rinnusteliaisen, Varosen ja -Paloviinuksen kanssa. - -VANHA KEKKULI: Mitä herrat asioitsevat? - -RINNUSTELIAIN: Emme mitään muuta -- -- -- - -PALOVIINUS (nauraen): Muuta kun katsoa -- -- - -VARONEN (nykää toisia kylkeen): Emme mitään erittäin. Poikkesimme vaan -tähänkin katsomaan ystävämme Kekkulin isää, josta jo kauvas kaikkea -hyvää olemme kuulleet. - -LÖLLENFLYHTI (itsellensä): Ovat kaiketi jotain minustakin kuulleet, -kuin kaikki muutkin maanjuoksijat. Sekö heitä tänne vetää! - - (Ollaan hyvä aika ääneti.) - -RINNUSTELIAIN (kumppaneillensa): Mennääs kohta pois; saatanako -tuommoista voi kärsiä! - -PALOVIINUS (samaten): Niin aina! Ei täällä kostuta. - -VARONEN (samaten): No, no! Muistakaa lupaustanne. - -VANHA KEKKULI: Missä herrojen hevoset ovat? - - (Täll' aikaa menevät Rinnusteliain ja Paloviinus istumaan.) - -VARONEN: Tulimme veneellä yli Päijänteen; ja kulkeissamme usein -tämmöisten synkkä-sydänmaiden läpitse, kun on näilläkin seuduilla, -olisi aivan vähän hevosesta apua. Sentähdenpä kannamme reppua seljässä. -Me nuoret miehet emme tätä valita vaivaksi, muuta kun kuljemme vaan -oikomatkoin maat metsät halki. - - (Vanha Kekkuli tuo tupakkia pöydälle. Paloviinus katselee - ympärillensä ja löytää huonon, ravistaneen piipun, jolla - seuraavan puheen aikana poltetaan ehtimiseen kerrottain. - Tätä katsoo Vanha Kekkuli välisti nurin silmin.) - -LÖLLENFLYHTI: Kruunun käskystä kaiketi niin marssitte? - -RINNUSTELIAIN (kiivaasti): Me olemme Helsingin opistolaisia. - -LÖLLENFLYHTI: Kyllämaar sentään käskee näin outoja maita kulkea -jalkaisin. - -MIKKELI: Meitillä korkea-opistolaisilla on niin monet vehkeet, joista -muut eivät tiedäkään. Mitä muut pitäisivät rasituksena, se on meitille -nuorille, suomikiihkoisille huvitusta vaan. - -VARONEN: Mitäs, veljeni, semmoisia! Kylläpä vanhemmatkin miehet, -semminkin niin sivistyneet kuin pappasi ja muut hänen kaltaisensa, -tietävät kuinka hupaista on tietojen, taitojen ja isänmaan tähden -vaivaakin nähdä. - - (Täll'aikaa rupee taas laulu kuulumaan salista. Paloviinus - ja Rinnusteliain kuuntelevat ihastellen. Vanha Kekkuli ei - huomaakaan.) - -VANHA KEKKULI: Oikein hyvä vieraani (viittaa istumaan tuolille). -Tottahan mekin jotain tiedämme täällä maan sydämmessä, vaikka teemme -muutakin kun kirjanlukemista, niin emme senvuoksi liene juuri -pölkkypäitäkään toki. - -RINNUSTELIAIN (Paloviinukselle): Vaan pöllöpäitä toki. Jos mentäisiin -tuonne (osottaa salin ovea), siellä olisi hupaisampi. - -VANHA KEKKULI: Te kuljette tiedän mä hyönteisiä ja kukkia -tutkistelemassa. - -RINNUSTELIAIN: Erinomattain viimeksi mainittuja, vaikka edellisiäkin -välisti tarvitsee pistellämme, kosk' ovat tiellämme kukkia katsellessa. - -LÖLLENFLYHTI: Minä suinkaan en viitsisi semmoisia. Mitähän niistä olisi -hyötyä tai edes huvitustakaan. - -RINNUSTELIAIN: Meitille taas olisi perätikin huvittavaa nähdä, jos -joskus saisimme ampiaisen pois kukkaisen kyljestä ja perhosen sijaan, -joka paljoa paremmin siihen sopii. - -PALOVIINUS: Ja molemmat kovakuoriaiset pistetyiksi, jotka pitävät -ampiaisen puolta eivätkä ollenkaan perhosta suvaitse. - -MIKKELI: Ai! Kas semmoinen hyönteisten leikki on lystiä. Minä teen -siitäkin laulun. - -LÖLLENFLYHTI: Mitä niistä lauluista on! Jos lauluja ei tehtäisi, niin -ei koskaan laulettaisikaan, jota nyt (nyhää vanhaa Kekkulia ja näyttää -salin oveen) aina täytyy kiusaksensa ihmisten kuunnella. - -VANHA KEKKULI (huomaa ja menee oven taa tiuskasemaan): Pitäkää suunne -kiinni siellä, ja menkää sinne äärimmäiseen kammioon. - -RINNUSTELIAIN (kumppaneillensa): Oi, jos saisimme tyttöselle -viittauksen, että tietäisi mennä tuonne yrttitarhaan perhostansa -kohtaamaan! - -PALOVIINUS (katsoo akkunaan): Katsos kuinka Aatami tuolla ikävissään -käyskentelee, kuin vanha Aatamikin yksinänsä paradiisissä ja -kurkistelee pensasten väliltä -- kuivin suin kuin mekin täällä. - - (Rinnusteliain ja Varonen katsovat myös akkunaan. - Toiset lähestyvät). - -VARONEN: Katselemme tuota kaunista lehtimajaa tuossa pihalla. - -PALOVIINUS: Ihmettä kun se osaa olla juuri samallainen, minkä tapasimme -tuolla eräässä kartanossa, nimeltä Sutela; siellä joimme lehtimajassa -totia, joka raikkaassa ilmassa maistui sanomattoman hyvin. Oli juuri -näin kaunis iltapuoli silloin kuin nytkin. - -LÖLLENFLYHTI (vanhalle Kekkulille): Se oli pieni muistutus totia -tarvitsemaan. Sopisi näyttää meitinkin ymmärtävän puolesta sanasta -(vanha Kekkuli pudistaa vaan päätänsä), jos silläkin lailla saisimme -heitin pois täältä. Heidän silmänsä palavat niin ihmeellisesti tuonne -saliin päin. (Lujaa). On kyllä nyt kaunis ilma: tarvitsisi juuri mennä -ulos kävelemään, koska onkin vähän rasittavaa täällä sisällä. - -RINNUSTELIAIN: Mennään vaan; ja olisi kukaties hupaisempaa, jos -käskettäisiin nais-ihmisiä myötä, koska niitä kuuluu olevan täällä. - - (Menee salin-ovea kohden). - -VANHA KEKKULI (karaten välille): Seis, herra! - -RINNUSTELIAIN: Ohuuti! Harjalle "seis" sanotaan eikä herralle. - -VANHA KEKKULI (vihaisesti): Min' olen isäntä talossani. - -RINNUSTELIAIN: Ja sentään semmoinen kopuli ettette kaukaisia -vieraitanne tee edes emännän tutuiksi; vaikka sanotaan tyttäriäkin -olevan teillä. - -VANHA KEKKULI: Jos onkin niin ovat minun tyttäriäni. - -RINNUSTELIAIN: Niin kaikki isät luulevat, mutt'eivät sentään pidä niitä -vankeudessa. - -VARONEN (Rinnusteliaiselle): Muista lupaustas. (Lujaa). Älkää suuttuko -vaikka me, tottuneet nuorten kanssa elämään, joudumme liian leikkisiksi -vanhojenkin kanssa. - -LÖLLENFLYHTI (sovittaen): Emme maar mekään vielä peräti vanhoja ole; -ymmärrämmehän kyllä että "leikki sijansa saa". - -VANHA KEKKULI (vähän lepyllisemmin): "Sanoi ämmä kun sika nenän vei". - -VARONEN: Niin, kylläpä, herrat tuomari ja katteini olette niin -lystilliset ja iloiset, kuin tämä entinen nuori tuttavanikin. - -VANHA KEKKULI (nauraa höröttää): Hyvä kun ette suutu, vaikka minulla on -tapana tehdä hevosenkin leikkiä, koska minulle tehdään koiran leikkiä. -Poikani, Mikkeli! pidä sinä vieraittesi seuraa, rupea heitin huviksensa -laulamaan tai muuta semmoista: minulla on vähän täällä talon -toimituksia. Eikä vanhoille olekaan mieluista nuorten seura. -(Löllenflyhtille) Pitää menemäni likka-hatikoita katsomaan missä ovat, -etteivät joutuisi kuulemaan tai näkemään. - -VARONEN: Älkää menkö hyvä tuomari. Me emme kukaties joudu täällä paljoa -viipymään -- -- - -LÖLLENFLYHTI (itsellensä): No se on kuitenkin suloinen sanoma. - -VARONEN: Ja asiani on vielä ajamatta. Oli määrä kysyäni, jos -tietäisitte näillä jonkun hyvin taitavan runoja. - -VANHA KEKKULI: Rukoja! mitä rukoja? - -VARONEN: Ei kun _runoja_ eli vanhanaikaisia suomalaisten lauluja. - -VANHA KEKKULI: See! Vai lauluja! Kylläpä niitä taidetaan joka mökissä. -Tuolla Kujalassakin on koturi Liisa, jonka sanotaan taitavan kaikki -Sijoonin Virret ulkoa. - -RINNUSTELIAIN: Emme huoli Sijoonin Virsistä, vaan Suomen runoista. - -VARONEN: Ja satuja kanssa kokoilisimme, jos saisimme kuulla. - - (Paloviinus nyppää Rinnusteliaista akkunaan.) - -LÖLLENFLYHTI: Ho, ho, ho! Olettepa, te lapsellisia. Mitä niistä -paranisitte; eihän niistä ole apua hyönteisiä pistellessä eikä kukkia -katsellessa? - -RINNUSTELIAIN (Paloviinukselle): Kas, perhuus, jopa Aatami on saanut -Eevansa! - -VARONEN: Tämmöisetpä ovatkin päätoimia matkustellessamme. -Kovakuoriaisia pistelemme vaan huviksemme, kosk'eivät päästä perhosta -kukalle. - -PALOVIINUS (Rinnusteliaiselle): No, kas niin! kuin ovat nyt onnellisia. -Hama! kun en minä ole nyt Aatamin sijassa. - -RINNUSTELIAIN (Paloviinukselle): Ei sinua likistettäisi noin rakkaasti. - -VANHA KEKKULI (huomaamatta Rinnusteliaisen ja Paloviinuksen -kuiskuttelemista): Oi, voi! kuinka paljo tähän aikaan vaaditaan -ylioppilasparoilta entisajan suhteen. - -VARONEN: Kylläpä jo vaaditaan yhtä ja toista, enemmän kun ennen, -muiltakin paitsi (hiljaa) kopuleilta varatuomareilta ja sotaherroilta --- (lujaa) niiltä jotka eivät huoli muusta kun kuvustansa. - -VANHA KEKKULI: En juuri hyvin tajuakaan mitä tarkoitatte -- -- -- - -VARONEN: (itsellensä): Ihmekös se! - -VANHA KEKKULI: Mutta erinomaistahan on minunkin poikani kanssa: enimmän -aikansa kuluttelee semmoisissa, joita minun nuoruudessani ei ollenkaan -katsottu. Mitä pitävät hänestä muut siellä korkeaopistossa? - -VARONEN: Paljo, erinomattain sanomalehtien tekijät. - -VANHA KEKKULI: Tarvitsisipa sitten minunkin niitä ottaa enemmän. Tähän -asti on meitillä täällä ainoastaan "Finlands Allmänna Tidning", jossa -on kyllä paljon viisautta ja hyviä asioita, muttei koskaan pojastani -mitään. - -VARONEN: Sen kuuluisampi on hän toisten sanomalehtien kautta. - -VANHA KEKKULI: Mutta miksei ole hän jo tullut johonkin ylhäiseen -virkaan? - -VARONEN: Olisi jo aikaa tullut vaikka Persian hovirunoilijaksi, jos -olisi hänellä korkeasukuisia puolustajoita. - -VANHA KEKKULI: Hää! - -VARONEN: Niin. Tähän aikaan, näin maailman lopun edellä, on työläs -korkealle nousta sen, jolla ei ole isoisia sukulaisia nostamassa. - -RINNUSTELIAIN (katsellen akkunaan): Helvetin lempeä tyttö. Kas niin! -Hih, kun olen iloinen! Jos emme tuosta äijästä saakkaan suoraa, niin -olen kuitenkin jo tyytyväinen, kun edes näinkin paljo olemme lohdutusta -noille rakastuneille saattaneet. - -PALOVIINUS (Rinnusteliaiselle): Ja edes äijän tupakin vähiin -polttaneet. - -VANHA KEKKULI (ajatuksissaan): No! Mutta mikäs minun poikanikaan suvun -on? - -VARONEN: On kyllä hän uljasta ja rikasta sukua, mutta, katsokaas, nyt -on joka maakunnassa ruvettu peräti paljo pitämään aatelivapaudesta; ja -jok' ei ole aatelia, ja joll' ei ole edes sukulaisia tästä jalosta -säädystä, sit' ei tahdota korkeoilta herroilta pitää niin minään. - -LÖLLENFLYHTI: Niin, niin juuri: se on totinen tosi, tiedän minäkin -sanoa. - -VANHA KEKKULI (katsoo ympärillensä): Kosk' ei tässä, paitsi poikaani ja -Löllenflyhtiä, ole muita kuulemassa kun te, jonka jo olen huomannut -varsin uskottavaksi nuorukaiseksi, niin saan sanoa meitin keskemme -erään asian; katsokaas tämä katteini Löllenflyhti tulee pian vävykseni. - -VARONEN (kättelee Löllenflyhtiä): "Olkoon onneksi", (hiljaa) sanoi -Oree, kun poikansa mustalaisiin pani. - -PALOVIINUS (tulee akkunan tyköä): Niin! onneksi vaan. Joko täälläkin -päin ollaan voitolla? - -VARONEN (hiljaa): Emme vielä juuri, mutta kyllä kohta. (Lujaa). Me -juttelemme täällä, mitä emme tahtoisi muiden kuulla. - -VANHA KEKKULI: Niin, jos herrat ovat hyvät ja -- Mikkeli ja -Löllenflyhti pitäkää te niiden vierastenne seuraa. (Varoselle) -Löllenflyhti on, niinkuin tiedätte, urhoollista aatelisukua. Ompa se -oikein sutevaa! Eikös hänen kuuluisuutensa, jos tarvitaan, auttane -poikaanikin, koska tulevat niin läheisiksi heimolaisiksi -- -nääläksiksi? - -MIKKELI (Paloviinukselie ja Rinnusteliaiselle): Odottakaa täällä; minä -menen toimeen, että saataisiin nuottiloseura pian valmiiksi, ennenkuin -pappani mitään tietää; kas sekös oikein riemastuttanee häntä. Tules -Löllenflyhti kanssani toimittamaan. - -LÖLLENFLYHTI: Ahaa! Semmoistako on hankkeissa; mutta nuottilossa täytyy -aina sitä pahaa laulua kuulla, jot' en voi kärsiä enempää kuin -- -- -- - -RINNUSTELIAIN: "Kruutin hajua", tahdotte sanoa -- -- "enempää kuin -kukkien hajua minä", tahdoin sanoa. - -LÖLLENFLYHTI: Parempi, kuin nuottilo olisi, jos saataisiin joku -seuranäytelmä toimeen; siihen rupeisin minäkin vaikka sankariksi. - -RINNUSTELIAIN: Peijakas tiesi mitä perästä vielä tulee, kun Mikkeli -panee toimensa liikkeelle. - -PALOVIINUS: Kaiketi aika nauru-näytelmä, Löllenflyhti sankarina. - - (Täll'aikaa menevät Mikkeli ja Löllenflyhti pois. Vanha Kekkuli - ja Varonen ovat kuiskutelleet keskenänsä.) - - -4:jäs Kohtaus. - - Vanha Kekkuli. Varonen. Paloviinus ja Rinnusteliain - (erillänsä, tupakoitsevat ja kuiskuttelevat). - -VARONEN: Kuin jo sanoinkin; aatelismiehet ovat sitä jalompia, jota -enemmän nimensä ovat ulkomaalaisia; ja "von" nimen edellä on sangen -tarpeellinen, jos tahdotaan, että jokainen kohta kuulee miehen olevan -saksalaista vapaasukua. Mutta eikös kukaan semmois-niminen tulisi -kosimaan tyttäriänne? - -VANHA KEKKULI: Minun tyttäreni saisivat kosijoiksi vaikka kreivejä. On -yksi von Sorvikin pyytänyt nuorempaa tytärtäni, mutta sitä en voi -ollenkaan kärsiä. - -VARONEN: Miksi niin? - -VANHA KEKKULI: Miksi ollenkin! Se on niin köyhä, ettei ole muuta, kuin --- -- -- mä sanon! Ei sillä ole kuin huono talo, jolla juuri elää. Minä -katsoinkin semmoisen rohkeuden niin varattomalta mieheltä varsin -häpeemättömyydeksi. - -VARONEN: Kyllä se kirottu köyhyys on paha vika: mutta ei se sentään -von Sorvia haittaisi, jos te, joka viisas olette, neuvoisitte -hänen menemään joksikin isoksi herraksi: kruununvoudiksi, -provianttimestariksi tai muuksi; semmoiset, kuin hän, pääsevät kyllä. -Eikös se liene sen nimisen kenraalin poika? - -VANHA KEKKULI: On pojan poikia. - -VARONEN: No, sitä parempi! Kas semmoinen juuri tekisi kytynsä ja muut -tutuiksi ylhäisille ja alhaisille. - -VANHA KEKKULI: Alhaisista ei ole suurta lukua (ajatuksissaan); minä en -ole juuri teitinkään ajatuksestanne tässä asiassa, mutta mitähän olisi -jos näitä tuumailtaisiin. (Katsoo ympärillensä). Missä ollee -Löllenflyhti, minun paras neuvonantajani? - -RINNUSTELIAIN: "Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee". - -VARONEN (pudistaa nyrkkiä Rinnusteliaiselle): Ei minunkaan mielestäni -olisi hän sopiva niin viisaalle miehelle neuvonantajaksi tässä asiassa, -joka koskee juuri häntä itseänsä. Hän, kukaties, kokisi harhaan teittiä -vietellä oman parhaansa tähden. - - -5:des Kohtaus. - - Entiset. Löllenflyhti. - -LÖLLENFLYHTI (rientää sisään): Täällä lauteeratte; mutta ette suinkaan -tiedä missä tyttärenne ovat. - -VANHA KEKKULI: Täällä ovat (kiiruhtaa salin oveen): eikös täällä --- -- --? (tulee takaisin) Niitä lintuja maar käskee paimentaa! Missä -taas lienevät? - -LÖLLENFLYHTI: Missä! -- Nuoria juoksuherroja on kartano täynnä; toiset -houkuttavat isää kammiossa, toiset kuiskuttelevat ja muiskuttelevat -tytärten kanssa yrttitarhassa. (Vanha Kekkuli huohuttaa). Ja tiedättekö -ketä siellä näin -- Aatami Sorvin -- -- -- Eevan rinnalla. - -VANHA KEKKULI: Vai Aatamin ja Eevan! -- Jo vasta huomaan kurit; voi -minua vaivaista (juoksee porstuaan ja huutaa): Evaa! Ellii! ettekö tule -pian sieltä; kyllä minä teitin -- -- (Paloviinus ja Rinnusteliain -nauravat, Varonen on tuskillansa); hää -- -- -- - -PALOVIINUS (Varoselle ja Rinnusteliaiselle): Nyt taitaa alkaa kelpo -naurunäytelmä. - -RINNUSTELIAIN: Taitaa seurata jotain vielä parempaakin. - -VARONEN: Taikk'ei mitään. - -VANHA KEKKULI (vielä pihalle päin): Vai perhosia -- -- -- kyllä minä -teitin perhosenne! -- -- -- hää -- -- -- menettekö tulisesti kyökin -kautta kammioonne, taikka minä -- -- --! Senkin haikarat -- Oi, voi! - -VARONEN (itsellensä): Rietas henkilö tuon Löllerin sinne yrttitarhaan -veti?! - -VANHA KEKKULI (kääntyy takaisin huoneeseen): Kas nyt jo tunnen teitin. -Menkäät helvettiin talostani! Olette kaikin yhtäläisiä vekkuleita, -lurjuksia (Löllenflyhti antaa sauvan, jolla Kekkuli häristelee), Sorvin -palvelushenkiä, renkejä. Menkäät helvettiin! - - (Rinnusteliain hapottelee sauvaan kiinni, mutta Varonen - vetää häntä pois.) - - -6:des Kohtaus. - - Entiset. Mikkeli. - -VARONEN (Rinnusteliaiselle, hilliten häntä): Mennään pois vaan; älä -vastusta. Ei vielä ole leikkimme loppuva. - -MIKKELI (tulee ovissa vastaan): Ai, pappa kultaseni! Minun nuottiloni -jää. - -VANHA KEKKULI: Kyllä minä soitan selkänuottia! - - (Vetää Mikkeliä kädestä ja huimii sauvalla selkään). - - -7:mäs Kohtaus. - - Vanha Kekkuli. Löllenflyhti. Mikkeli. - -MIKKELI: Ai, ai! Meitin oli määrä ihastuttaa pappaani kauniilla -nuottilolla -- -- -- - -VANHA KEKKULI: Ja pitkällä nenällä, Koranus! - -LÖLLENFLYHTI: Ja minua liian varhaisilla sarvilla. - -VANHA KEKKULI: Mene tuonne pöydän alle häpeemään, ja muista, jos vielä -kerrankin tuot ylioppilaita, jotka eivät muuta tee kuin koiruutta, niin -on selkänahkasi parkissa. Totteletkos? - - (Pudistaa sauvaansa. Mikkeli konttaa pöydän alle). - -LÖLLENFLYHTI: Ihmeellisiä ovat ne junkkarit. Kyllä ovat sukkelia ja -kurikkaita, koiran silmät, tekemään pilkkaa kunnioitettavista -ihmisistä; mutta ovat sentään taas hulluja, että pää kopisee, koska -niin jalkaisin viitsivät ympäri maita linkota. - -VANHA KEKKULI: Täytymys on kaiketi; mitäs tekee, kun pitää. - -MIKKELI: Niin, aina! Mitäs tekee, kun pitää minunkin täällä oleman. Se -täytymys maar on! - -LÖLLENFLYHTI: Mutta eipä kaikkien ylioppilaitten täydy runoja hakemassa -hiihtää, esimerkiksi teidän poikanne. - -MIKKELI: Minun pitää sen sijaan pöydän alla kykyttämän. - -VANHA KEKKULI: Ovat kaiketi rangaistukseksi jostakin syystä pantuina, -kuin Jerusalemin suutari, kulkemaan. - -MIKKELI: Mutta minä varsin syytönnä pantu tänne istumaan. - -VANHA KEKKULI (Mikkelille): Suus kiinni! Mitäs nariset siellä! - -LÖLLENFLYHTI: Vanhempien pitäisi opettaman kohta pieninä lapsensa -tietämään, mikä hyvä ja hyödyllinen on, etteivät sitten opistossakaan -muuta, kun lukisivat vain mitä vaaditaan. Mutta mitäs nyt! Monetkin, -olen kuullut, viettävät aikansa turhissa, käyvät kokouksissa -keskustelemassa ja kiistelemässä asioista, joihin heitin ei mitään -tule, lukevat suomea, jok' ei mitään hyödytä, ja tekevät vielä -kirjojakin rahvaalle präntättäväksi, joista ei muuta kuin tullaan -varsin raivoon. - -VANHA KEKKULI: Sepä onkin häijyintä, ja ihme, kun antavat opettajatkin -semmoista myöten; jopa rahvas sillä kurin taitaisi tulla, elikkä luulla -tulevansa, melkein yhtä viisaaksi kuin mekin, paremmat ihmiset. - -LÖLLENFLYHTI: Onkin siis aivan oikein, että semmoiset pahakiihkoiset -saavat rangaistusta. Mutta minä en panisi heitä noin marssimaan, vaan -telkeisin koko kesäksi johonkin koppiin, jossa eivät saisi pahuutensa -jatkoksi kumminkaan maakunnan herrasväille kiusaa tehdä. - -MIKKELI: Vaikka koppiinkin, kun ei vaan pöydän alle! Ai! kun kuolee -selkänikin jo. - -VANHA KEKKULI: Kyllä minä hänen taas ojennan, jos vaan vielä toisten -tuot vieraita. -- Mene nyt sitten tiehes, katsomaan heinäväkeä; jos -eivät haravoitte ahkerasti, niin tule kantelemaan. - -MIKKELI (konttaa pöydän alta): Kiitos, pappa kulta! Kiitos, pappaseni! -En eläissäni päästä vieraita tänne. - - (Menee ulos). - -LÖLLENFLYHTI: Teitillä on nöyrä poika: jos kaikki semmoisia olisivat! - -VANHA KEKKULI: On ollut hyvä kasvatus; ja on jotensakin siivo -luonnostaankin -- tulee isäänsä. - -LÖLLENFLYHTI (itsellensä): Hyvä kumminkin, että tyttäret tulevat -äitiinsä. Vaikka hekin sentään saisivat olla kuuliaisempia isänsä -tahdolle semminkin minua kohtaan. - -VANHA KEKKULI (katsoo akkunasta): Hei! tuolla tuopi eräs äijä kirjettä; -liekö Sorvilta taas? Kas nyt tulee se oikeisiin käsiin. (Huutaa): -Mikkeli, otas kirje äijältä ja tuo tänne. - - (Mikkeli tuo kirjeen ja menee.) - - -8:sas Kohtaus. - - Vanha Kekkuli. Löllenflyhti. - -VANHA KEKKULI: Ahaa! Eipä olekkaan kuin sinulle. Mutta miltä tölpöltä -lie, kun ei ole ymmärtänyt katteinin nimitystä eikä karahtieriäkään -kirjoittaa päälle. - -LÖLLENFLYHTI (ottaa kirjeen tuimasti): Kah! Eikä -korkeavapaasukuisuuttakaan. (Avaa ja lukee itsellensä): "Luutnantille, -Antipas Löllenflyhtille -- Matkalla kuultuani Teitin täällä oleskelevan -seisahduin hiukaksi aikaa tähän keskievariin, johon tekin kiiruusti -mahdatte löydyttäidä, sillä tärkeistä asioista tahtoo teitille puhua -- -_Ylpiäsfeltti_ -- Katteini Kumartel-Tanhuvais Tappelu-joukossa, -Avittaja, Tähtimies m.m." - - (Rupee korjailemaan kaulaliinaistansa ja vaatteitansa). - -VANHA KEKKULI: No, mikä kiiru nyt tulee? - -LÖLLENFLYHTI (kiiruissansa): Eräs matkustava katteini kutsuu; pitää -rientämäni tervehtämään. - -VANHA KEKKULI: On kaiketi tuttavianne. Mikä nimi? - -LÖLLENFLYHTI: Ylpiäsfeltti. En ole häntä koskaan kohdellut, mutta -esi-miehille on aina kunniaa osotettava. - -VANHA KEKKULI: Vai toinen katteini on toisen esimies. - -LÖLLENFLYHTI: Niin on sotasäädyssä, ja niinpä muissakin (harjaa -tukkaansa). Menkääs vaan Helsinkiin, niin saatte nähdä maistereitakin -kumminkin viidestä luokasta, joista toiset on toisten kuulustelijoita, -vaikka muissa säädyissä ei vaadita samaa nöyryyttä ylhäisemmille -alhaisemmilta, kuin meidän säädyssä. - -VANHA KEKKULI: Niin aina tahtovat minuakin ihmiset pitää varsinaista -läänin-tuomaria halvempana, vaikka olen tuomarin nimen ja arvon saanut -korkealta esivallalta. - -LÖLLENFLYHTI (itsellensä): Pahapolvi! kun minä en ole vielä saanut -katteinin nimeä muilta paitsi tyhmiltä hämäläisiltä ja välisti -kaupungin raatareilta ja ravintolaherroilta. - - (Menee). - - -9:säs Kohtaus. - -VANHA KEKKULI (yksinänsä). Pakanat (ottaa pois tupakin loppuja), kun -polttivat tupakkini! Ne maar ovat niitä veitikoita! -- -- Mutta mikähän -lie tuo Löllenflyhtikään? Pahuus, jos sekään ei ole kun petturi. Minun -kanssani on suuri ja uljas katteini, mutta toisen katteinin tultua -muuttuu kohta niin nöyräksi -- -- -- (katsoo kirjeeseen, joka on -Löllenflyhtiltä jäänyt tuolille) -- ai luutnantiksi peräti! Liekö -rikkautensa samallaista kun katteiniutensakin? Oih! Paras taitaisi -olla, etten ketään päästäisi tyttäriäni hyväilemään, jok'ei ensin -näyttäisi kumminkin 20,000 revänssejä lainatuista rahoistansa. - - -10:nes Kohtaus. - - Vanha Kekkuli. Varonen (vaatetettuna tietäjäksi). - -VANHA KEKKULI: Mitä sinä tahdot! Kukas olet? - -VARONEN (suu sukkelasti simassa): Hm ette kunnian tuomari tuntene -minua, Santala-Mattia, Puasjärveltä, joka kumminkin olen maan halki -kulkenut, ja tähänkin poikennut, nähjessäni teiän minua tarvihtevan. - -VANHA KEKKULI: Sinua tarvitsevan! Mihin sitten? - -VARONEN: Kosk'en ouk juur perätön tievosta; sitävasten mie pohjalaisen -poika olen! En turhahan ouk maannut yheksää yötä kalmistossa, enkä -kolmen käärmehen ajuja syönyt. -- Sepä se, kun etten nää miten asianne -ovat, no eipä sitten eri näkijöitä tarvittaisikkaan! - -VANHA KEKKULI: Ai! Oletteko tietäjä. - -VARONEN: Tottama tuon tiijän, jotta herasyöringilläkin on suruja, on -murheita; on nytkin paraikoa jotaik mielikarvautta. - -VANHA KEKKULI: Se on tosi; ainahan on minulla kiusauksia ja nyt -semminkin. Taitaisitteko te, ukko kulta! auttaa edes neuvolla. - -VARONEN: Mitäs mie --? Koska puhutten taitamisesta; miehän voan kahon -tahtomistani. - -VANHA KEKKULI: No, tahtokaa sitten ilmoittaa minulle ensin pari asiaa, -jotka suuresti huolettavat minua. - -VARONEN (katsoo Kekkulia silmiin): No saisi häntä tehjä: mutta kattokaa -voan ettei viiettä korvoa olisik kuulemassa. (Kekkuli menee ovea -sulkemaan. Varonen ottaa kortit povestansa ja istuu pöydän viereen) -- -Herasyörinkii! - -VANHA KEKKULI: Eikös teitin, ukko hyvä! kääntyisi kielenne sanomaan -häradshöfding tai edes herashöydinki? - -VARONEN: Taijan kyllä sanoa "kera-höyrynki", mutta mitä Santala-Matti -semmoisissa peätänsä vaivata kehtoo. Minulla on minun viisauteni (pitää -kortteja suunsa edessä ja höpisee). Antakaas herasyörinki tänne -seitsemän rahoa. - -VANHA KEKKULI (raapasee korvansa juurta): Mitä niillä tehdään? - - (Ottaa komppeistansa äyrejä ja antaa Varoselle.) - -VARONEN: Lyylitetään perkeleelle. - - (Käyttää kortteja ja rahoja ympäri Kekkulin päätä). - -VANHA KEKKULI: Lyylitättekö minunkin perkeleelle! - -VARONEN (rupee levittelemään kortteja): Hm, hm! Työ ootten pahoissa -poimissa, herasyörinki! Kas voan; pata-ässä ja kuningas, ja -kymppi vielä. -- -- Ai tuota risti-sotamiestä, a hertta-rouvaa. -Hertta-kymmensilmä, pata-kuutonen. Oi, voi! - -VANHA KEKKULI: Pahaako ne tietävät! - -VARONEN: Paljo pahhoo tietävätten. Hm! musta teill' on aika: -viekkaus, tuhmuus; kahtokaas toasen. Pahat miehet, a vielä enempi; -ai risti-sotamiehestä aina hyö tulloo. -- Oi, sitä viekkautta! - -VANHA KEKKULI: Jo luulen arvaavanikin mitä risti-sotamies merkitsee. - -VARONEN: Tunnettahan työ sen; hyvin tunnetta; miesi -- ruskeat silmät --- musta tukka -- kaukoa kotoisin -- aivan hyvä tuttunne. - -VANHA KEKKULI: Tieten Löllenflyhti. (Lujaa): Onkos se ruskea-silmäinen -mies kyllä rikas vai -- -- --? - -VARONEN: Kahtotaanpas. -- -- On sillä kahet voatteet -- koriat voatteet --- kuluneet voatteet; on lakkari kello -- kultakello; on sormusta -kaksi. - -VANHA KEKKULI: Onkos rahoja kyllin? - -VARONEN: Ei rahoa -- velkoa on (Kekkuli on pahoillansa); a ompa -rikkaaksi tulemaisillaan. Mitä toki -- --? - -VANHA KEKKULI (itsellensä): Ei maar hän minun kauttani tule. - -VARONEN: Tokko tuo hertta-rouva on likeisiänne -- on teitä, on -risti-sotamiestäkin likellä; toki kääntääpi noamansa aina toisaalle. -Ei hyväksy. - -VANHA KEKKULI: Tiedän kyllä mitä sekin merkitsee. Niitä kortteja kuin -osottavat varmaan! Antakaas minä juttelen asiani, että sitten saatte -katsoa, mitä olisi paras tehdä risti-sotamiehelle. - -VARONEN: Mitä mie huolin juttelemisesta; kortit hyö osottavatten. A -jopa työkin muututten, kahtokaas! Jopa tuhmuus rupeaa menemään. - -VANHA KEKKULI (itsellensä): Ahaa, minun tyhmyyteni. Niin! kyllä olenkin -raukka päivänen ollut tyhmä. - -VARONEN: Kas, kun rupeaa iloisempia kortteja tulemaan. Ei näykkään -teillä mieli-karvautta. Kuinka? -- A tuolla toinen, nuori miesi -- -punasen verevä. Hertta-rouvan naama siihen päin. Kas sillä on vielä -pahoa; on kaksi tietä: hertta-kuutonen ja pata-kuutonen. Työpä -olettenkin tien hoarassa: viette nuoren miehen, hertta-kuninkaan, -surun tielle taikka ilon tielle. Tuo hertta-rouva, sepä seuraa -kuningastansa ynnä onnellisuuteen: hertta-kuutonen ynnä onnettomuuteen: -pata-kuutonen. - -VANHA KEKKULI (itsellensä): Epäilemättä on se hertta-kuningas Aatami -von Sorvi. (Lujaa). Kelpaisi jos se hertta-kuningas olisi rikas. -Katsokaas tyynemmin senkin tilaisuutta. - -VARONEN: Hm, hm! Eipä rahoa paljoa -- eipä velkoakaan -- ompa oma -huone: hertta-kahdeksainen. -- A kas mitä tulee hertta-tiellä! Oi, voi! -Ruutu-kymmensilmä. -- Miten äveriäs?! Paljo, paljo kultoa, karjoa, -kaikkea! A pata-tiellä -- teiän ja ristisotamiehen kautta -- -onnettomuutta: pata-yhdeksäinen -- kuolema: Pata-kymmensilmä -- -hertta-rouvallekin ynnä -- vielä pata-ässäkin -- teillekin ynnä. - -VANHA KEKKULI: Ne kortitpa näyttävät oikein tyyni -- pienimmätkin, mitä -olette sanoneet ymmärrän; kaikki tiedätte paremmin kuin minä itse -- -Vai minun kauttani! No pitää heitin saaman hertta-tietä mennä; sen -päätän päässäni. - -VARONEN: Oikein niin näkyykin. Katosi pata-kuutonen. -- Ai kuin hyvää -voan. No tuo hertta-kuningas! kuin suurta sukua -- kuin suuri herra -- -onko kuparnyöri? onpa niin! - -VANHA KEKKULI: Ei se vielä ole, mutta tulee tieten kuvernööriksi, koska -kortit näyttävät niin. Nyt tiedän jo kyllä miten asiaini on laita; -tarvitsisin vaan vielä neuvoa. Sanokaas mitä olisi tekeminen. Se -hertta-kuningas on aatelis-mies, von Sorvi ja hertta-rouva minun -tyttäreni. Hyvä onneni kaiketi veti näitä toinentoiseensa rakastumaan, -mutta paha onneni minua vihastumaan, ja peräti talostani ajamaan -mainitun von Sorvin -- Millämä saisin sen vasta suosiooni? - -VARONEN (katselee ja muuttelee vielä korttejansa): Eipä se ouk nytkään -kaukana, vaikka kotonsa ei ouk läsnä. - -VANHA KEKKULI: Ei suinkaan ole vielä kauvas ehtinyt; minä vaivainen -henki sen juuri äsken karkotin. Millä sen saisin palaamaan? - -VARONEN: Ei muut soa, jos mie en soa. Antakaas minullen yheksän -suola-rajetta ja pihlavainen keppi. - -VANHA KEKKULI: Tulkaa saamaan. Tehkää mitä taidatte; minä maksan hyvän -palkan. - - (Menee). - - -11:nes Kohtaus. - -VARONEN (yksinänsä. Kokoilee kortteja). Jos ei vaan peijakas taas toisi -Löllenflyhtiä tänne häiritsemään; mutta nyt taitaisi jo pian olla -hiljaista hänelle. - - (Menee Kekkulin perässä). - - -12:nes Kohtaus. - -VANHA KEKKULI (yksin). No viimeinkin ovat silmäni auki. -- Kuvernööri, -ja rikkautta kun ruohoa. Kas se! -- Oi jos vaan pian saisin von Sorvin, -sen jalon ja hyvän nuorukaisen, leppymään. Olisin minä vaan äsken -tietänyt mitä nyt tiedän! Missä hän nyt lienee: eikös Santala häntä -saane takaisin noidutuksi. (Huutaa salin ovelle): Ellii, menes -kellarista vadelmapunssia. -- (Taas itsellensä): Minäkös hänen ottaisin -vastaan ylinnä ystävänäni. Löllenflyhti saa mennä niin pitkälle kuin -piisaa. (Huutaa taas): Eeva pane koriat vaatteet yllesi ja ole valmisna -vastaan ottamaan, jos tulee vierasta. - - (Panee piippuja ja tupakkia käsille). Voi kun olen ollut pöhkö, - minäkin! (Kävelee edestakaisin, lykkii tuoleja järjestykseen - ja katselee että olisi kaikki siivosti, ottaa laseja kaapista. - Menee viimein saliin, josta tuo pullon punssia. -- Sitten - kuuluu kolinaa porstuasta.) - - -13:nes Kohtaus. - - Vanha Kekkuli. Mikkeli. Aatami von Sorvi ja Rinnusteliain - (molemmat aseilla varustettuina), Kirjaliini. - -VANHA KEKKULI (Mikkelille): Kitasi kiinni! (Lujaa): Terve tultuanne -hyvät herrat! Älkäät pahastuko vaikka -- -- -- - -AATAMI: Vaikka olette herjanneet meitä, ja erinomattain minua. -Tiedättekö, että minä olen aatelismies, ja tahdon kunniani perään -kysyä. Meitin riitamme pitää verellä sovitettaman; toisen, -jommankumman, meitistä pitää kaatuman. Jos tahdotte kahden-taistelua -(envig) tässä, tai jos muualle mennään, se on yksi kaikki minulle. -Minulla on kaikellaisia aseita, jos tahdotte pistoolilla tai miekalla -ruveta tai millä hyvänsä. - -KIRJALIINI (Aatamille): Älä näyttele paljoa aseitasi, ettei äijä -huomaisi niiden puusta olevan ja nojella vaan mustattujen. - -AATAMI: Valitkaa takuri (secundant) itsellenne; herra Rinnusteliain on -minun. - -VANHA KEKKULI (tuohatuksissaan): Hää! mitä hyvä, kunnioitettava, -vapaasukuinen herra von Sorvi? Älkää Jumalan tähden minua ampuko. Minä -pyydän nöyrimmästi anteeksi. Te saatte mitä tahdotte, paitsi -tappelemaan älkää minua vaatiko. Minä jo olen katunut tyhmää -ynseyttäni, ja tahdon kaikella muotoa teitin sovittaa; (itsellensä) oi, -jos Santala olisi täällä nyt; hän kyllä saisi tuon leppymään. - -RINNUSTELIAIN: Jos olisivat kaikki koossa, joiden aikana olette meitä -häväisseet, niin saataisiin sopia; vaan nyt ei se suinkaan käy laatuun. - -VANHA KEKKULI: Minä kutsun kokoon kaikki koko paikkakunnalta, pidän -suuret pidot ja kaikkien aikana pyydän teitiltä anteeksi; ja erittäin -teitiltä von Sorvi. Malttakaa vähän, malttakaa (lankee polvellensa). - -AATAMI (nostaen Kekkulia): No, hyvä Pöllölän herra! jos vielä toiseksi -lupaatte kaikkein aikana antaa nuoremman tyttärenne minulle, niin sovin -pois puolestani. - -VANHA KEKKULI: Varsin mielelläni, vaikka molemmat tyttäreni. - - -14:nes Kohtaus. - - Entiset. Paloviinus. Löllenflyhti (juovuksissa: toisessa jalassa - saapas, toisessa sakka vaan). Varonen (taluttaen Löllenflyhtiä). - -RINNUSTELIAIN: Ei maar! Olisipa hyvä jos saataisiin tappelu toimeen. -- -Kas tuo sopii! Kosk' ei herra Kekkuli enää vanhana viitsi miekkailla, -niin tuosta saadaan urhoollinen vastus (näyttää Löllenflyhtiä). -Kuulkaas hyvät herrat, von Sorvi ja Löllenflyhti, te riitelette -morsiamesta; ruvetkaas, vanhaa aatelistapaa myöten, kahden-taisteluun, -se, joka voittaa, ottakoon tyttösen. - -LÖLLENFLYHTI: Kahdentappeluun -- -- -- minäkö en eläissäni -- -- en -- -millään -- muotoa. - -VANHA KEKKULI: Pitää menemänne, jos tahdotte minun tytärtäni; ja -tiettävä on että pietiksi tuutte. - -LÖLLENFLYHTI: En. Ennen -- minä jätän kaikki; Kekkuli itse menköön; -- -minä tulen herra von Sorville -- tak -- tak -- uriksi (nauretaan). - -PALOVIINUS: Ja minä Löllenflyhtin takuriksi, pitämään häntä -hoipertelevain sääriensä päällä. - -LÖLLENFLYHTI: Oi, joka kerran pääsisi tämmöisestä pulasta! (Varoselle) -Hyvä ukko! autas minua näiden käsistä; koskas autoit minun -navetastakin, johon koiran kuriset telkesivät minun, että akkunasta -täytyi ruvetani tunkemaan ulos. - -RINNUSTELIAIN: Pääsette hengissä, jos menette suorinta tietä matkaanne -taanne katsomatta, ja lupaatte ettette koskaan tule takaisin. - -VANHA KEKKULI: Niin menkää, ja meille ei pidä ikinä tän erän perästä -tulemanne. - -LÖLLENFLYHTI: Menen, enkä tule, sen lupaan ja vannon -- annan -upsierillisen sanani pantiksi. - -VARONEN (pudistaa keppiänsä): Sananne ei ole täydellinen pantti; mutta -pankaa selkänne. - -LÖLLENFLYHTI: Panen upsierillisen selkäni pantiksi. - -RINNUSTELIAIN (ottaa kepin ja huimii vähän Löllenflyhtiä selkään): -No koetetaan, mitä upsierillinen selkä kestää. Kas tää lumottu -pihlava-keppi tekee työnsä. - -VARONEN (ottaa Löllenflyhtiä kainaloon): Kas niin! mennään nyt, ja -sanokaa prasai tälle maalle. - - -15:nes Kohtaus. - - Entiset, paitsi Löllenflyhtiä ja Varosta. - -AATAMI: No, nyt ollaan sovitetut (antaa kättä vanhalle Kekkulille), -koska vaarallinen kosio-kumppani on mennyt matkaansa. Saanko jo -viimeinkin mennä isän luvalla tyttären tykö. - -VANHA KEKKULI: Mene poikani. Eikä minun tarvinne seurata tutuksi -tekemään, jos jo olette tuttu siellä. - -AATAMI (menee salin ovesta): Olen maar, ja luulen kyllä yksinänikin -tulevani toimeen täällä. - -PALOVIINUS: Ja me sillä aikaa maistamme maljaa sukkelan kosio-retken -muistoksi. - -VANHA KEKKULI: Niin! Kosk' en jo ennenkään tarinnut suun avausta -(kaadetaan pikareihin). - -RINNUSTELIAIN: Mikä niihin kaikkiin kerkiää yhtä haavaa? - - (Varonen tulee; vielä tietäjän vaatteissa.) - - -16:nes Kohtaus. - - Vanha Kekkuli. Mikkeli. Rinnusteliain. Kirjaliini. Varonen. - -VARONEN: Nyt ovat kaikki temput tehtyinä: Löllenflyhti solkottaa -rattailla, ja Aatami Eevansa luona. Eik's niin? - -PALOVIINUS: Niin. Ja me maljojen parissa; tässä on vielä temppuja -tekemättä. Nyt eletään kuin herrat. - -RINNUSTELIAIN: Mutta tappelu meni hankkiessa ohitse. - -VANHA KEKKULI: Kiitos nyt sinullekin Santala; tules sinäkin ottamaan -täältä -- eikös herrat suvaitse? - -VARONEN: Santalaa ei, kukaties, enää tarvitakkaan; hän on tehnyt työnsä -(riisuu harmaan viittansa). Tunnettekos vielä Varosta? Tässä hän on -taas. - -PALOVIINUS: Ja tunnetteko katteini Ylpiäsfelttiä? tässä hänkin on. - -VANHA KEKKULI: No, mutta kurejakos ovat nämät kaikki olleetkin -(Rinnusteliain näyttää puisia aseitansa). Oih! Kas kun olette kaikin -juuri samat, joilta äsken pelkäsin pitkää nenää! Luulin sen jo -välttäneeni, mutta -- -- Voi! liian kiiruusti päästin Sorvinkin -tyttärieni kimppuun. Vai te se noita olittekin! Vaivanen hullukin on ja -teitin kelkkaanne joutuu. - -KIRJALIINI: Mutta, hyvä herra tuomari! ajatelkaas tyynemmin asiaa, niin -huomaatte ettemme mitään pahaa ole teille tarkoittaneet. Tieten näette -olevan hyvän, että silmänne ovat avatut oman lapsenne onnellisuutta -tuntemaan. Ettekös taida ymmärtää, kuinka onneton tyttärenne olisi ijät -päivänsä sen pahan ja petollisen Löllenflyhtin parissa, ja taas kuinka -onnellinen von Sorvin kanssa, jota sydämmestänsä rakastaa, ja joka -kaikella lailla ansaitsee rakastamista. Olkoon tietäjä kuka välinsä, -niin ette mahda muuta kun kiittää häntä, sillä hän on kureilla -johdattanut teitin oikealle mielelle, tietäen että se muuten olisi -ollut mahdotonta. - -VANHA KEKKULI (vähän aikaa ääneti oltuansa): Niin kyllä se onkin. Te -olette kelpo lailla pettäneet ja pilkanneet minua, mutta parempaa en -ole ansainnutkaan, -- Hyvä kun tulitte te nuoret vanhaa hohko-päätä -neuvomaan; minä otan opetuksenne hyväksi; sillä oman oppini olen monta -kertaa nähnyt naurun alaiseksi. Käyköön sitten syteen taikka saveen. -Juokaamme nuorten vekkulien malja. - - (Juodaan). - -YLIOPPILAAT: Hurraa, Kekkuleille! - -VANHA KEKKULI: Jos tienne sopii, niin tulkaa Aatami von Sorvin ja -tyttäreni häihin. - -MIKKELI: Ai! kas silloin vasta saanen minäkin nuottiloni toimeen. - -KIRJALIINI: Ei maar! Otas sinäkin hyvä neuvo ja lakkaa peräti -laulu-kiihostasi, jota vaan nauretaan. Niin tulet sinäkin vasta -järjelliseksi ihmiseksi. - -VANHA KEKKULI: Isä on saanut hyvän opetuksen ja poika tarvitsee -samallaisen kyllä. - -MIKKELI: No, minä en huoli ikänäni lauluja sepittää enkä laulaa, joista -kumminkaan tähän asti ei ole suurta iloa ollut itselleni. - -VARONEN: Eikä muillekaan. Se on hyvä, että sinäkin lakkaat hulluudesta -(kätellään Kekkuleita molempia ja hurrataan). - -VANHA KEKKULI (laulaa säveliin: "Uppå Wärmdön föddes jag"): - - Viisas vanh' on; tieten me - Paljon nähnynn' oomme, - Työväkee kun katsomme - Rahojaik kokoomme; - Vaan te nuoret hurjat ette - Tästä huoli, vaan tulette - Ja hulluiks' :,: - Teette meitä hulluiks'. - - Sukkeloiksi Kekkulit - Tietänee jokainen; - Vaan te, häijyt vekkulit, - Teill' on kummallainen - Taito, jolla viisahatki - Miehet hullutatte ratki, - Ja heitä :,: - Naurattenki heitä. - -(nauretaan) - - Kekkuli ei ainoa - Tuhma ukko liene, - Vaikk' ei kaikki ojentaa - Itsiänsä tienne; - Muutkin äijät ärjyvät, juur - Jäykät niinkuin "torra farbror" - Ne olkoot :,: - Ne pilkkananne olkoot. - -(Esirippu putoo.) - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Vekkulit ja kekkulit, by Antero Warelius - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VEKKULIT JA KEKKULIT *** - -***** This file should be named 50168-8.txt or 50168-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/0/1/6/50168/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/50168-8.zip b/old/50168-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index d2aec25..0000000 --- a/old/50168-8.zip +++ /dev/null |