summaryrefslogtreecommitdiff
diff options
context:
space:
mode:
authornfenwick <nfenwick@pglaf.org>2025-02-04 23:15:52 -0800
committernfenwick <nfenwick@pglaf.org>2025-02-04 23:15:52 -0800
commitd358a5464f588f2319b1452705414ded08436961 (patch)
tree1d6567851f6ae9a3401f276b3c09d8d2f1335ef5
parent42eaab27043cc02e6ec9d60e36d926f4428dd3e6 (diff)
NormalizeHEADmain
-rw-r--r--.gitattributes4
-rw-r--r--LICENSE.txt11
-rw-r--r--README.md2
-rw-r--r--old/50168-8.txt2188
-rw-r--r--old/50168-8.zipbin34882 -> 0 bytes
5 files changed, 17 insertions, 2188 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..fe80a98
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #50168 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50168)
diff --git a/old/50168-8.txt b/old/50168-8.txt
deleted file mode 100644
index 38d9c13..0000000
--- a/old/50168-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,2188 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Vekkulit ja kekkulit, by Antero Warelius
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-Title: Vekkulit ja kekkulit
- Leikki-näytelmä kahdessa näytöksessä
-
-Author: Antero Warelius
-
-Release Date: October 9, 2015 [EBook #50168]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VEKKULIT JA KEKKULIT ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-VEKKULIT JA KEKKULIT
-
-Leikki-näytelmä kahdessa näytöksessä
-
-
-Kirj.
-
-ANTERO WARELIUS
-
-
-G. W. Edlund, Helsinki, 1905.
-
-
-
-
-
-
- Senssuurin hyväksymä tammikuun 16 p:nä 1905.
-
-
-
-NÄHTÄVÄT:
-
- Pietari von Sorvi, Peltolan kartanon isäntä.
- Aatami von Sorvi, edellisen nepaa, nuori alotteleva talollinen.
- Paloviinus, |
- Rinnusteliain, | matkustelevaisia ylioppilaita.
- Varonen, |
- Simo Kekkuli, vanha, rikas varatuomari, Pöllölan isäntä.
- Mikkeli Kekkuli, edellisen poika, lauluja sepittävä ylioppilas.
- Kirjaliini, ylioppilas.
- Löllenflyhti, sotaherra.
-
-Asia on tapahtuvanansa Hämeessä kesäisaikaan.
-
-
-
-
-ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
-
-
-(Näkyy kallio järven rannalla, kataja- ja kuusipensaita, kahden koivun
-välillä ruoho-sutikoita (penkkejä) ja maalaamaton pöytä.)
-
-
-1:nen Kohtaus.
-
- Varonen. Paloviinus. Rinnusteliain (lonkallansa, nojaten
- ruoho-penterään).
-
-VARONEN: Tuo Sorvi on sentään helkkarin kelpo poika; ei hän yhtään
-suuresta suvustansakaan isottele, niinkuin muut köyhät aatelismiehet.
-Moni hänenä olisi jo aikaa mennyt tarkkampujaksi, joiden joukossa
-semmoisten vapaasukuisten ei tarvitse kauvan kivääriä kantaa, vaan
-kohta pääsevät upseeriksi "niinkuin pyssystä vaan", sanoi Laukelan
-lukkari -- sitten saavat helposti pankeistakin rahaa ja elävät kuin
-huhdassa. Mutta Sorvi hän eleskelee vaan täällä omilla vähillä
-varoillansa, tekee ehtimiseen työtä talonsa parannukseksi, ja on
-tyytyväinen ja iloinen, kuin muutkin peltomiehet.
-
-PALOVIINUS: Kyllä! Mutta isännäksi ei hänestä sentään ole. Kumminkin
-kolme hetkeä (katsoo kelloansa) olemme jo luonansa olleet ja tuskin
-suutamme avanneet. Olisi minulla nyt jo niin uljas kartano ja paljo
-varoja, kuin toivon tästä viiden vuodenkin jälkeen olevan, kas minäkös
-polttaisin viinaa ja panisin olutta, että vieraani saisivat vaikka
-uida. -- Mitä tämmöisestä kuivasta elämästä?!
-
-RINNUSTELIAIN: Hama hänen kuivuudestansa niin huoli! mutta pahin, kun
-hän on niin liian nuhjusmainen ja ujokin. Olisin, piru vie! minä
-niinkuin hän omalla kannalla, en suinkaan niin nöyrästi kumartelisi
-kaikille vallesmanneille, enkä myöskään eläisi noin itsekseni. Näittekö
-kuinka siivo hän oli tuolla Sutelan hyppy-pidossa?! -- Ei! reippiämmän
-pitää nuoren herran oleman. -- Hissutella niin hiljaksensa, kuin hän,
-ja rakastaa yksinäisyyttä -- -- --
-
-VARONEN: Hänellä lienee joku salainen syy -- joku syvä suru -- -- --
-
-RINNUSTELIAIN: Syvät ja matalat surut saisi ajaa kaikki syvimpään
-tuli-poroon, jos -- -- -- (Aatami Sorvi tulee, tuoden pulloa ja
-laseja).
-
-
-2:nen Kohtaus.
-
- Entiset. Aatami von Sorvi.
-
-VARONEN: Ahaa!
-
-PALOVIINUS (napsauttaa sormillansa): Hei! Kas semmoista!
-
-RINNUSTELIAIN: Perkele, kun saa aina juoda eikä koskaan tapella!
-
-AATAMI (ystävällisesti): Saapa kyllä, hyvät herrat! Katsokaas noita
-kivisiä maita, näitä laihoja peltoja -- -- -- niiden kanssa saisi
-tapella vaikka karhun voimilla, ja mahtaisivatko ne sittenkään suurin
-totella.
-
- (Pannaan sokeria ja vettä laseihin).
-
-PALOVIINUS: (Laulaa, samalla sävelellä, kun: "Hvarifrån kommer du min
-frände"):
-
- Sinä toivottu ystävä, pulla!
- Et meitäkään unohda,
- Vaan ainapas tännekkin tulla
- Tiet Reinin rannoilta.
- Saas täst' :.:
- Kosk' on hän tuoss'. --
-
-(Täll'aikaa on pullosta kaadettu. Juodaan).
-
-RINNUSTELIAIN (Laulaa. Sävel: "I gamla Åbo stad"):
-
- Niin soivat muinenkin
- Ja urhoolliset olivat;
- Me tuumme taattoihin
- Ja voittelemme kuin pojat,
- Nyt ensin pullon parissa,
- Juo pois :,:
-
-(Kallistavat)
-
- Vaan joskus vielä sodissa
- On toist'; :,:
- Kas siell' on päivät suotuisat,
- Kun miekat tanssivat.
-
-VARONEN: (Laulaa. Sävel: "Ja man kan riktigt galen bli"):
-
- Ei auta työ ei toimikaan
- Eläissä tähän aikahan;
-
-(Katsoo Rinnusteliaiseen.)
-
- Ei miekka eikä kilpi,
- Eik's niin?
- Vaan viekkaus ja vilppi.
-
-(Kilistää Rinnusteliaisen kanssa.)
-
- Kili, kinkeli kiin!
- Varansa pitäminen ain'
- Kaikissa paikoin parahin:
-
-(Aatamille.)
-
- Äl' usko koskaan naista,
- Eik's niin?
-
-(Paloviinukselle.)
-
- Ja vähitellen maista,
- Kili, kinkeli kiin!
-
-(Juotua Aatamille.)
-
-No laulas sinäkin -- -- -- ai anteeksi, herra von Sorvi, en
-huomannutkaan ettemme vielä ole veljes-maljaa juoneet -- -- --
-
-RINNUSTELIAIN: No, se käy kuin pyry; ei sitä surra tarvitse.
-Kallistetaas Sorvi! (Juovat ja lyövät kättä). Heripertti Rinnusteliain.
-
-AATAMI: Aatami von Sorvi. (Aatami ja Varonen juovat.) Aatami von Sorvi.
-
-VARONEN: Sepeteus Varonen.
-
-AATAMI (Juotuansa Paloviinuksen kanssa): Aatami von Sorvi.
-
-PALOVIINUS: Hapakuk Paloviinus.
-
-VARONEN: Kas niin; laulas nyt veli Sorvi.
-
-AATAMI: Laulaisin kyllä minäkin, mutten ole juuri hyvin harjaantunut;
-mitähän olisi, jos laulettaisiin yhdessä. (Laulavat kaikki, Aatamin
-aljettua):
-
- Arvon mekin ansaitsemme
- Suomen maassa suuressa;
- Ehk' ei riennä riemuksemme
- Laiho miesten maatessa;
- Leipä kasvaa kyntäjälle,
- Onni työnsä täyttäjälle,
- Ralla, la, la, j.n.e.
-
- Suomen poika pellollansa
- (Kilistetään Aatamille.)
- Työtä tehdä jaksaapi;
- Korvet kylmät voimallansa
- Pelloksensa perkaapi
- Rauhass' on hän riemullinen
- (Rinnusteliaiselle.)
- Mies sodassa miehuullinen.
- Ralla, la, la, j.n.e.
-
-(Aatami kilistää toisille.)
-
- Opin teillä oppineita
- Suomessa on suuria,
- Väinämöisen kanteleita
- Täällä tehdään uusia;
- Valistus on viritetty,
- Järki hyvä herätetty.
- Ralla, la, la, j.n.e.
-
- Suomen tytön poskipäihin
- (Aatami lakkaa.)
- Veri vaatii kukkaiset;
- Eipä pysty halla näihin,
- Näit' ei pane pakkaset;
- Luonnossa on lempeyttä,
- Sydämessä siveyttä.
- Ralla, la, la, j.n.e.
-
-VARONEN: Kah! Sorvi veljeni, mitäs taas niin murheelliseksi muutuit,
-juuri tyttöjen punasista poskista ja lempiästä luonnosta laulaessamme;
-ahaa, jo ymmärrän -- -- --
-
-PALOVIINUS: Jo minäkin ymmärrän; "snaju, snaju" sanoi Eksaminanteri,
-kun ei hän taitanut muuta. -- -- Ei koskaan olisi tarve likkojen
-poskista eikä lempeydestä huolia, mutta ainoastaan juoda ja laulaa
-(nostaa lasiansa):
-
- Eukko Noah, eukko Noah
- Oli kelpo nais:
- Antoi äijän juoda;
- Toista käski tuoda:
- Naisin miekin, naisin miekin,
- Semmoisen, jos sais.
-
- Ei hän naukun', ei hän naukun':
- "Älä, ukkoni!
- Liian paljon maista."
- Vaan hän kaikellaista
- Oltta, viinaa, oltta, viinaa
- Pöydäll' laitteli.
-
-RINNUSTELIAIN: Sorvi rukalla on varmaan ollut pahat pulat jonkun
-tyttösen kanssa; mutta saakeli soikoon! Kyllä me hänen niistä
-päästämme. Jutteles, veli pyhä, mikä sinun on -- Onko kultalintusesi
-ylpeä? niin -- -- --
-
-AATAMI: Ei! mutta ollaan me tästä puhumatta. Kullakin on surunsa ja
-ristinsä; -- minulla minun osani! Te olette vielä huolettomia ja
-leikkisiä veikkoja, olette onnellisia, minua taas on jo ehtinyt
-kohdella jokin, jota ei voi juuri olla mieleensä panemattakaan.
-
-VARONEN: Niin, niin: olet rakastunut tyttöön, joka sitten on osannut
-kuolla, tai ottaa toisen, sinua rikkaamman?
-
-PALOVIINUS: Ohoo! vai rakkaudesta tosissansa! Älä, veli kulta, sentään
-meitäkään luule eilisen teeren pojiksi siinä asiassa. Minä tiedän
-kyllä, miten on äkäyttävää, kun täytyy jonkun kauvan hyväillyn likkansa
-jättää, vaikken kuitenkaan semmoisten vehkeitten vuoksi hirttämään
-viitsisi mennä itseäni.
-
-AATAMI (taputtaen Paloviinusta olkapäälle): Vai tiedät sinäkin; ja minä
-luulin ettei semmoinen hulivili ollenkaan taitaisi rakastaa muita, kuin
-jos juuri Noakin eukkoa.
-
-PALOVIINUS: Ai, et sinä tiedä -- Min' olen kumminkin kymmenen kertaa
-ollut varsin naimisen kieppeissä. Esimerkiksi -- -- --
-
-VARONEN: Älä sinä rupee naima-retkiäsi kertomaan. Tiedämmehän
-muutenkin, että ne ovat kuin sinä itsekin.
-
-RINNUSTELIAIN: Niin aina: parempi jos minä rupeaisin illan kuluksi
-puhumaan, kuinka monta kertaa olen puotiherroille ja merimiehille
-selkään antanut --
-
-PALOVIINUS: Ja kuinka monta kuhloa saanut omaan otsaasi.
-
-VARONEN (menee Aatamin kanssa vähän erilleen toisista, jotka jäävät
-lasejansa holhoomaan): Kylläpä sinun näkyy aika lailla työtä saaneen
-tässä talossa tehdyksi, vaikka vuoden vasta olet ollut; mutta koskas
-ruvennet uljaampia huoneita laittamaan, että edes nähtäisiin herroja
-tässä asuvan? Sitten kaiketi vasta, kun emäntää aiot tuoda.
-
-AATAMI (surullisesti): Emännän tuomista taidetaan liian kauvan saada
-odottaa.
-
-VARONEN: Älä pahaksu, vaikka taas tulin ajatuksesi surullisiin asioihin
-johdattaneeksi. Mutta, veikkoseni! puhu edes minulle kahdenkesken,
-kuinka laitasi on: jos vaan jotenkin voin auttaa tai taidan edes
-lohduttaa sinua, niin teen mitä hyvänsä. Ja nuo kumppaninikaan eivät
-suinkaan ole niin peräti hulivilejä, kuin kukaties luulet, ja kuin nyt
-näyttävät, kosk' on kaksi lakkia päässä.
-
-AATAMI: Mitäs hullujasi! Tottahan minäkin tunnen Helsingin
-ylioppilasten luontoa. Näyttäivät kyllä välisti vallattomiksi, mikä
-milläkin lailla, vaan sentään eivät koskaan, jos asiat vaativat, kiellä
-apuansa, missä sitä tarvitaan johonkin hyvään. Mutta min' en luule
-juuri tarvitsevani apua enkä lohdutustakaan, kosk' en ole missään
-hädässä. Kuitenkin jos tahdot, juttelen kyllä, että -- -- --
-
-VARONEN: Että emäntä on tältä talolta kuollut peräti varhain?
-
-AATAMI: Ei maar; jos olisikin kuollut, mutta pahempi -- -- --
-
-VARONEN: Pahempi kuin, vaikka elääkin, ei tule näin vähäiseen taloon.
-
-AATAMI: Niin taikk'ei päästetä. Isän sana on kanssa jotakin.
-
-PALOVIINUS: Sorvi! tuolla tuodaan sinulle kirjettä -- -- No, sinun ei
-tarvitse peljätä nuhde-saarnoja isältä eikä karhun myrinöitä
-ravintoherroilta, niinkuin meitin raukkojen Helsingissä.
-
- (Täll'aikaa lähtee Aatami kirjettänsä ottamaan).
-
-
-3:mas Kohtaus.
-
- Entiset, paitsi Aatamia.
-
-VARONEN: Jopa sain tietää, mikä isäntäämme surettaa. Morsiamensa
-isä -- -- --
-
-RINNUSTELIAIN: Isää ei pitäisi yhdelläkään naitavalla tytöllä oleman.
-
-PALOVIINUS: Oikein sanottu (rupee laulamaan, ja toiset yhdistyvät.
-Sävel: "Joachim uti Babylon").
-
- Oi! olis mailmassa tyttöjä vaan
- Ja poikia pulskia kanssa,
- Laulaisimme :,:
- "Hurraa" riemuiten;
- Muttapa hittoko se säätänyt lie
- Äijiä nurisevi äyskeleviä
- Neitoin vahdiks'. :,:
- Voi, kuin harmittaa!
-
- Tyttö se ihana kun kukkainen,
- Sulho se soria ja nuori
- Toinen toistaan :,:
- Syliin ottaisin;
- Vaan ukko välillänsä estävä on,
- (Rakkaus hänelle on tuntematon)
- Väärä hirsi :,:
- Nuorten onnelle.
-
- Maan pääll' ei sopivaisempia
- Yhtehen liittyä tahdo,
- Luonnostansa :,:
- Toistaan kaipaavia;
- Ei toki isät tuota päähänsä saa,
- Kuin tytön rahojakin avioittumaan
- Lempi vaatii :,:
- Yljän velkoihin.
-
-
-4:jäs Kohtaus.
-
- Entiset. Pietari von Sorvi.
-
-PIETARI: Vai niin, vai niin! Terveeksi (kätellään). -- Hyvä kun ei
-minulla kumminkaan ole tyttäriä eikä tarvitse ollani kenellekään
-vääränä hirtenä. Mutta, paha polvi kun pitää tässä vielä vanhanakin
-rupeemani nuorten kanssa vekkuloitsemaan!
-
-PALOVIINUS: Kas se on hyvä! Sitä hauskempi jota usiampi; täss' on lasi
-teitille.
-
-PIETARI: Mitäs? En suinkaan minä laseja pitelemään mielestäni vanha
-ole.
-
-VARONEN: Aa! vai aiotte tekin vasta ruveta likkoja naiskentelemaan ja
-isiä suututtelemaan; mutta mitä teitistä? -- kun on tuo Peltolan
-kartano puhemiehenänne; jos pyytäisitte yhtä tytärtä, taritsisi isä
-vaikka neljää.
-
-PIETARI: Niin eik' ole velkoja, joiden lauloitte yhtä rakkaasti
-liittyvän morsiusperintöön, kuin sulo neito jaloon nuorukaiseen.
-
-VARONEN: Niin sepä pääyhdistys onkin koko naimisessa.
-
-RINNUSTELIAIN: Kumminkin niinkauvan kunnes naiset vapauttamisen
-[emancipation] kautta saadaan kaikin tavoin miesten kaltaisiksi, että
-kukin saa akkansa kanssa vaikka väkikapulaa vetää.
-
-PALOVIINUS: Ja kilistää totilasiakin. (Juodaan; Pietari Aatamin
-lasista; Paloviinus pohjaan). Kas sitten vasta olisi vaimosta miehelle
-apua.
-
-PIETARI: Jouduttepa kyllä akattakin, toisten vasta puolivälissä ollen.
--- Mutta unohdan asiani! Missä Aatami ollee?
-
-PALOVIINUS: Minä menen ja käsken hänen toista totivettä tuomaan.
-
-PIETARI: Ei; käskekää hänen kiiruusti pukeutua renkinsä vaatteisiin, ja
-muuten muuttaa muotonsa niin, ettei tuttunsakaan häntä tuntisi. Teitin,
-hyvät herrat! pitää kutsuman häntä Sipiläksi.
-
-VARONEN: Ai! kas siitä tulee jotain lystiä; kyllä minä menen toimeen.
-
- (Juoksee pois).
-
-
-5:des Kohtaus.
-
- Pietari von Sorvi. Paloviinus. Rinnusteliain.
-
-PIETARI: Katsokaas, herrat, asia on semmoinen: Aatamilla on olevanansa
-morsian tuolla puolen Päijänteen; mutta sen isä, varatuomari Kekkuli,
-ei suvaitse ollenkaan koko hankkeita. Pahat kielet puhuvat sen, paitsi
-toria, antaneen selkäänkin tyttärellensä, ja Aatamin ajoi kerran pois
-talostansa oikein ajamalla (Rinn. pusertaa nyrkkiänsä). -- Surkeeni
-minun tulee tyttö raukkaa ja Aatamiakin, joka, niinkuin muutkin nuoret,
-panee kaikkia rakkausvehkeitä sydämellensä. Kovemmin kun mikään muu
-kävi Aatamin sapelle äijän herjaus-sanat ja poisajaminen; tietenkin on
-hänessä vielä vähän aatelismiehellisen ylpeyden jäännöksiä, perittyjä
-muinaisajoilta, vaikka minusta on tämä Hämeen vilpas ilma jo aikaa
-poistanut semmoiset esi-isäin epäuskot. -- Nyt ovat ylioppilaat
-Kirjaliini ja Mikkeli Kekkuli, mainitun varatuomarin poika, (jotka
-molemmat arvaten tuntenette) täällä metsästämässä, ja edellinen,
-haluava näkemään nepaani uutta taloa, vaan ei tahtova antamaan
-toverinsa tietää, että ovat vihattavilla Sorveilla vieraisilla, sai
-minun valehtelemaan itseni ryöstöriivariksi Keräjewskiksi ja Aatamin
-Sipiläksi. Tällä haavaa tulevat tänne Kirjaliini ja nuori Kekkuli.
-
-RINNUSTELIAIN: Jos tulisi vanha isä Kekkulikin, niin antaisimme
-isällisen kurituksen hänelle, taikka vääntäisimme niskansa nurin.
-
-PALOVIINUS: Emme maar! muuta kuin sanoisimme: "ukko! annas tyttäresi
-Aatamille, niin saat suureksi kunniakses' juoda sedänmaljan meitin
-kanssamme".
-
-PIETARI: Hiljaa, hiljaa, herrat! Tuolla tullaan jo.
-
-
-6:des Kohtaus.
-
- Entiset. Kirjaliini. Mikkeli Kekkuli (vaatetettuna kuin
- Ruckus Pumpenickel; hohto silmillä).
-
-KIRJALIINI: Kah! Kaikkia täällä kohdataan, kun teitäkin. Terve tultua,
-terve tultua (kätellään).
-
-MIKKELI: Se ilahuttaa minua suuresti, että saan tavata herroja, joiden
-tuttavuutta minull' oli kunnia -- -- --
-
-PALOVIINUS: No, niin saa herra Kekkuli kyllä kunniaa, usein
-liiemmaksikin.
-
-MIKKELI (iloisesti) Mitäs kunniasta? Hm, kyllä kai minullakin on
-Soiluksia [Zoilus, Homeromastix], jotka panettelevat; mutta
-ompa niitäkin, jotka pitävät jotain vähästä taidostani eli
-luonnonlahjoistani. -- Mitä Helsingistä nyt kuuluu -- -- minusta,
-hm -- hm?
-
-PALOVIINUS: Hyvää vaan. Akseli Ingelius on säveltänyt uuden
-tarinalaulusi "Kalojen tappelusta".
-
-MIKKELI (ihastuksissa): Ai! Onko se kaunis sävel?
-
-RINNUSTELIAIN: Sävel yhtä kaunis kun laulukin.
-
-MIKKELI: Mahtoikohan vaan oikein tajuta ja säveliin luonnuttaa
-sopivaisten ja sopimattomien jaksojen yhteen sujumista?
-
-KIRJALIINI: Edellisiä ei liene juuri monta laulussasi.
-
-MIKKELI: On maar, mikä on, joka toinen jakso sopivainen, niinkuin:
-
- "Hauki puri krapua,
- Ei saanut hampaaseen mitään,
- Särjellä oli vähän apua
- Kivennuoliaisessa."
-
-(Nauretaan.)
-
-
-7:mäs Kohtaus.
-
- Entiset. Aatami (Sipilänä, hiukset harjattuina talonpoikaiseen
- tapaan, huivi leuvan ympäri). Varonen. (Tervehdetään. Aatami
- kumartelee tölppömäisesti.)
-
-PIETARI: Tässä saat, Sipilä, nähdä semmoisia herroja koossa, joit' ei
-usein tule taloosi: Tietoviisauden ylioppilaita, lauluniekkoja,
-lajinlaatijoita, tähtientutkijoita j.n.e.
-
-AATAMI: Onkos almanakan tekijöitäkin?
-
-VARONEN: Minä olen parhain, kun vaan näen jonkun hyvän uskomaan.
-
-PIETARI: Ja, paha polvi! minunkin pitää tänäpänä oleman. Mutta käyköön
-juhlan kunniaksi, Kekkuli herran tähden, jot' emme usein saa kyläämme.
-
- (Nauretaan).
-
-MIKKELI (itsellensä): Oi, voi noita talonpoikia! Niille tyhmille saa
-loruta, mitä vaan sylki suuhun ajaa.
-
-KIRJALIINI (itsellensä): Oi, voi tuota Kekkulia, kun aina hänestä
-tehdään pilkkaa. Ei tarvitsisi hänen olla niin tyhmän; mutta ei saisi
-sentään hulluakaan hulluttaa.
-
-AATAMI: Mitä nauratte? Sanokaa minullekin, kunnioitettava Peltolan
-Pekka -- --; ai vai saanko niin puhutellakaan, näin erinomaisten
-herrain aikana?
-
-PIETARI: Niin juuri näin (hiljaa) hullun Kekkulin aikana.
-
-MIKKELI: Et sinä, isäntä hyvä! ymmärrä meitin puheitamme, joilla
-laviampi tieto on; etpäs sitten talonpoikainen olisikaan. Me pidämme
-sentään arvossa työntekijänkin, vaikkei se taida oikein fiinisti elää
-eikä nauttia mitä me, erinomattain, jotka elämässä käsitämme mitä
-löytyy ihanuutta, kauneutta, suloisuutta. (Huomaiten). Ah! Kas kun on
-talonpojillakin semmoisia -- kaiketi herrojen varaksi. Se on oikein,
-isäntä (nyökkää Aatamille)! että pitää kunnioitettaville vieraille
-kunniallisempaa suun avausta, kun se simppeli, ykstoikkoinen
-viinaryyppy; olutta taasen älä koskaan itsekään juo, se on peräti
--- -- -- Mutta mistäs olet oppinut vähän edes sivistystä?
-
-VARONEN: Sipilä kuuluu Raittiuden-Seuraan, sentähden pitää hän totia,
-koska paloviinaa ei saa talossakaan kärsiä. Lisään sivistystä taas
-oppii sanomalehdistä, erinomattain _Maamiehen-Ystävästä_ ja Gottlunnin
-_Suomesta_.
-
-MIKKELI: Sanomalehtiä minä en ollenkaan voi puhuttavankaan kuulla.
-Nekös hulluja ja häijyjä ovat, semminkin koska laulu-niekkojen töitä
-arvostelemaan rupeevat. Olisin minä mielenmittaajana, niin en antaisi
-muuta präntätä paitsi viimeisen sivun Helsingin Sanomista.
-
-PALOVIINUS: Kylläpä sitten tulisi puutos unettavasta lukemisesta.
-
- (Kuuluu ulkoa paimenen torvi; ja sitten laulettavan jotain
- samaan säveleen kuin: "O, Värmeland du sköna." Kaikki
- kuuntelevat.)
-
-KIRJALIINI: Ai! kuuluipa se kauniilta, vaikk'ei sanoja selvästi
-eroittanut. Taidatkos sinä, Sipilä, sitä laulaa? Laulas sitä meille.
-
-AATAMI: Totta ma sen jonkun kerran olen kuullut: mutta rohjennenko
-tässä huonolla äänelläni yrittää. Ja hampaani polttokin estää minua
-suutani avaamasta.
-
-TOISET: Laula nyt vaan! Laula miten taidat.
-
-VARONEN (kuiskasee Aatamille): Käännä selkäsi Kekkuliin päin, ettäs
-saat höllentää poskiliinaistasi.
-
-AATAMI (höllentää huivia ja laulaa sitten):
-
- Kuin sulonen ja kaunis on Suomessa maa!
- Kuin ilma sen on ihana ja raitis!
- Kosk' aleneepi aurinko lehdikön taa,
- On luonto jo tyyntyvä vaiti;
- Vain laulavat illalle lintuset viel',
- Ja tulossansa paimenet soittavat tiell',
- Ja metsä niin koriasti kaikuu.
-
- Ei Hämehessä vaivoja voimainen miel'
- Pahoile, se viriä on aina:
- Kuin tulipalo, satehet ja myrskykään tääll'
- Ei mäkilöitä honkia paina:
- Nyt kesäillan lempiän ollessa vaan
- Ihailevat järven kuvastimessaan, (surullismaisesti)
- Kuin hämäläinen tyttönsä luona.
-
-TOISET: Kiitos, kiitos! Se on oikein suloinen laulu.
-
-MIKKELI: On kyllä, erittäin talonpoikaisten lauluksi, mitäs heiltä on
-pyytämistäkään? (Täll'aikaa menee Aatami Kirjaliinin kanssa pois). Ei
-heillä ole taitoa saada oikein sopivia sanoja kokoon. Mutta olettekos,
-hyvät herrat, kuulleet minun ratulatsioniani, jonka tein isälleni
-nimipäivänsä kunniaksi?
-
-RINNUSTELIAIN: Emme, Jumalan kiitos!
-
-MIKKELI: No, kuulkaas sitten, kuinka värssyt sopimaan saadaan (laulaa
-naurattavalla sävelellä):
-
- Ab, kulta pappani täällä!
- Elä aina hyvällä päällä,
- Niinkuin kissa liukkaalla jäällä
- Ja kukkainen keväällä,
- Joka kasvaa iloisella säällä.
- Älä tahri nenääsi -- -- --
-
-En sentään sitä sanaa laulakaan; johan tästäkin näette, että hyvällä
-lauluniekalla kestää sopivia jaksoja, vaikka loppumatta.
-
-RINNUSTELIAIN: Kyllä kaiketi, koska kehnollakin kestää sopimattomia eli
-kelvottomia (nauretaan).
-
-VARONEN: Ohhoh (heittäiksen istumaan) kuin ollaan väsyksissä
-pitkästä matkasta, ja tarvitsisi vieläkin mennä tästä edes piippuja
-hakemaan tuolta talosta. Mutta, Kekkuli veljeni! menes sinä
-noutamaan piippunysiä mistä löydät, että saataisiin pari savua
-sydämmelle. Älä paheksu, jos muistat meitin veljeksiksi tulleen
-samppanjakalja-juomingissa Vapunpäivänä.
-
-MIKKELI: Menen kernaastikin.
-
- (Menee).
-
-
-8:sas Kohtaus.
-
- Pietari von Sorvi. Varonen. Rinnusteliain. Paloviinus.
- (Vähän ajan perästä myös) Aatami ja Kirjaliini.
-
-VARONEN: No, viimeinkin meni hän pois, että saamme keskustella, miten
-jotain lystiä tehtäisiin hälle isänsä kanssa, jotka kuuluvat molemmat
-olevan yhtä pöhköjä kuin äkeellisiäkin. Jos saisimme vielä kureillamme
-Aatami parallekin lohdutusta, niin sitä parempi. Mutta jos se mamseli
-siellä Pöllölässä on isänsä ja veljensä kaltainen, niin on paras että
-aikanansa puhdistamme Aatamin kaikista rakkauden lempeistä murheista.
-
-PIETARI: Ei maar tyttö hullu ole; enkä tiedä siinä mitään vikaa, muuta
-kuin sen, joka on kaikilla naimattomilla naisilla -- että tekee miestä
-mieli.
-
-RINNUSTELIAIN: Pitää siis saamansa, jos ei peijakas ole merrassa.
-
- (Täll'aikaa tulevat Aatami ja Kirjaliini).
-
-VARONEN: Niin! kuulkaas mitä minä olen miettinyt. Me kaikin mennään
-Pöllölään; kyllä minä rupeen Aatamille kosiomieheksi; kun yksi kuri ei
-auta, niin auttanee toinen, jos vähänkin ovat siellä pöllömäisiä.
-
-AATAMI: Minä en suinkaan taida teitä seurata, vaikka kuinka
-tahtoisinkin.
-
-RINNUSTELIAIN: Älä pelkää, veli! Ei maar ukko sinua sauvallansa karkota
-niin kauvan kun minä myötä olen ja nimeni Rinnusteliain on.
-
-PIETARI: Menkää vaan, mutt'ette siellä paljon kostu, jos vaan Kekkuli
-entisellänsä on.
-
-PALOVIINUS: Jos emme muuta, niin edes lasin totia juomme.
-
-PIETARI: Taikka maakan -- --! Ei teitä käsketä huoneeseenkaan.
-
-KIRJALIINI: Jos käsketäänkin, niin kiitämme kun saamme piipullisen
-kasakkaa.
-
-PALOVIINUS: No, sitten kiusallakin poltamme kaikki hänen kasakkansa.
-
-PIETARI: Mutta jos saatte kasakan patukkaa lisäksi -- -- --
-
-RINNUSTELIAIN: Niin on tietenkin viimeinen kerta, kun äijä siihen
-turvaa. -- -- Kiittäköön jos emme vie väkirynnäköllä molempia
-tyttäriänsä.
-
-KIRJALIINI: Kyllä Aatami yhteenkin tyytyy -- --
-
-VARONEN: Ei; mutta antakaas minun hallita varsin itsevaltaisesti, niin
-saatte nähdä, jos uskollisesti teette kukin mitä käsken, niin käy
-valloitusretkemme onnellisesti. Jos Varonen vielä, kuin ennenkin,
-oikein tietää varansa pitää ja katsoo, jos ollaan sovinnossa ja
-vekkuloidaan vähän, niin pettyvät Pöllölän herrat, miten vaan tahdomme.
-
-PIETARI: Hyvä kun ei kumminkaan minun tarvitse olla osallinen
-tempuissanne, kuin nyt!
-
-KIRJALIINI: Minulle olisi tietenkin hauskaa saada teitä kanssani
-kotimatkalle; mutta epäilen vaan jos mitään Pöllölässä saisimme
-toimeen, ja liiatenkin kuinka Sorvia ollenkaan siellä vastaan
-otettaisiin.
-
-VARONEN: Kaikki käy hyvin kun vaan teeskeleimme itsekin vähän
-pöllömäisiksi. "Hulluus hulluutta vastaan!" Mairitellaan nyt vaan
-ensiksi vähän tuota poika-Kekkulia, niin se vie meitin, jos ei muuten
-niin isänsä tietämättäkin, vaikka sisariensa -- -- --
-
-
-9:säs Kohtaus.
-
- Entiset. Mikkeli.
-
-MIKKELI (tulee kirje kädessä): He, he, he, he! Hyvät herrat, kukas
-uskoisi mitä löydetään talonpoikienkin tykönä. Etsiessäni piippuja näin
-tämän.
-
-TOISET: Mikä se on?
-
-AATAMI (punehduksissaan kurottaa kättänsä kirjettä ottamaan): Antakaas
-mä katson sitä.
-
-MIKKELI: Mitä sinä sitä tahdot, kosk' et kumminkaan ymmärrä. Mutta
-mistä tämä on tullut komppeisiisi?
-
-AATAMI (hämmästyksissä): On kaiketi sama paperi, joka -- -- --
-
-VARONEN: Joka oli Heinolasta ostettujen tupakkiesi ympärillä.
-
-MIKKELI: Oi, voi niitä ihmisiä, jotka panevat rakkauden kirjeitä
-tupakki-tuuteiksi! Kuulkaas (lukee. Toiset kuunnellessaan osottavat
-liikutuksiansa kukin tavallansa): "Sulhaseni! Jo näin kauan oltuani
-sinua näkemättä, ja tietämättä koska -- -- jos koskaan enää saanen
-sinua kohdata, et suinkaan ihmettele kuullessasi minun sinua kovasti --
-kovasti ikävöivän. 'Ikävä on aika ja päivät on pitkät, Surutont' en
-hetkeä muistakkaan'. Voi! jos edes hyvästin olisin sinulle saanut
-jättää. Pahat panettelijat puhuvat vielä päälliseksi sinun jo -- -- --
-mutta mitä niistä? kosken mä ollenkaan uskokaan. Älä, ystäväni, minuun
-suutu, jos isäni tylymäisesti sinua kohdellut on. Liekö pahoin, että
-vielä isäni kieltoa vastoin sinulle kirjoitan? Mutta mitäs teen, koska
-niin paljon olen häneltä lupaa rukoillut, enkä saanut? En voi halkeevaa
-sydäntäni hallita. -- Nyt täytyy minun jättää sinut -- -- -- voi!
-ijäksikö? Älä minulle vihastu, sillä vieläkin olen syytön. Tähdet ja
-kuu todistakoot, mitä toinen toisellemme lupasimme onnellisina hetkinä,
-tuolla järven rannalla; todistakoot että mieleni vielä ja aina on sama
-sinua kohtaan kuin silloinkin, vaikka mustat pilvet sen pimittäneet
-ovat ja ukkonen uhkaa sitä pian peräti särkeä. Mitäs sanonet, jos olet
-saava tietää minun kuulutetuksi sen häijyn, ilveilevän luutnantin
-kanssa, jonka nimeäkään en voi mainita. Kultaseni! Mitä on tehtävä?
-Neuvo minua -- kirjoita minulle -- mutta kenen kautta sitä en tiedä. Jo
-lukkaritar Viekkasellikin on meitit pettänyt, joka ennen oli meitille
-avullinen. Jaakko, joka ainoa minua on surkutteleva, lähtee jo
-järvelle. Hänelle uskon siis nämät hyvästijätteet, ollen kuolemaan
-saakka -- sinun -- _rakastajattaresi_." -- Mutta mitä? Olen,
-luullakseni, ennenkin nähnyt täänmuotoista käsi-alaa. Kenenkäs
-tämä -- -- --?
-
-VARONEN (sieppaa kirjeen Kekkulilta): Näytäs. Ai! olenpa minäkin
-täänluontoista kirjoitusta nähnyt. Ahaa! Jopa tunnen. Se on ryökynä
-Kiemasjoffin. Minä siitä neito-raukasta tietäisin vaikka koko tarinan
-jutella, surettavan ja kauhiankin.
-
-MIKKELI: Jutteles, veli kulta! Se sopisi kukaties' aineeksi johonkin
-tehtävääni näytelmään.
-
-RINNUSTELIAIN: Johon itse sopisitte sankariksi.
-
-VARONEN: Aivan niin! kosk'ei mainittua ryökynäraukkaa enää ilahutakaan
-muut, paitsi semmoiset ihantelijat ja laulujen sepittäjät. Jos sekin
-vaan saisi nähdä Kekkulin ja kuulla hänen taitonsa, niin rakastuisi
-kohta, ja mitä mahtaisi tullakaan.
-
-MIKKELI (iloisesti): Häh! Naisihmiset maar ovat oikein eriskummaisia;
-ja mikä lie heitin kaikkein luontonsa minuun taivuttanut. Tuolla
-Helsingissäkin jok' ainoa -- -- hm! -- --
-
-RINNUSTELIAIN: Tietenkin ovat sivistyksessä sinun kaltaisiasi; koska
-yhtäläisten lastenkin sanotaan parhaiten yhteen sopivan leikitellessä.
-
-MIKKELI: Ihmettelen vaan, että usein ovat niin -- -- etteivät minun
-kanssani haastellakaan tohdi, peljäten peräti -- -- hm. Se on aina hyvä
-merkki. -- Kuitenkin, eikös ole kummallista, kun kotopitäjässäni
-herrasväki sanovat varsin kaunistelematta, (Kirjaliini tietää kyllä)
-etteivät pidä minusta mitään, eivätkä ole millänsäkään taidostani?
-
-VARONEN: Tarvitsisipa saattaa ne pöhköt suureen häpiään. Jos meitin
-tiemme sopisi sinun kotopaikoillesi, niin saisit meitin aikanamme
-kutsua kokoon kaikki ylönkatsojasi ja pitää nuottilon eli konsäärin,
-jossa laulaisit paljaita omatekojasi. Me, jotka isossa mailmassa
-eläneet olemme, ja siis enemmän kuin mitkään hämäläiset ymmärrämme
-ihanuutta, taputtaisimme käsiämme ja kiittelisimme sinua; kas kuinka
-saisivat hävetä.
-
-MIKKELI: Ai, tulkaas te meitin kanssamme; minä panen semmoisen
-nuottilon toimeen.
-
-VARONEN: Mitähän olisi? -- No, tulemme, jos tuon Sipilän saamme meitä
-soutamaan Päijänteen ylitse.
-
-AATAMI: Kyllä kaiketi tulisin, mutta -- --
-
-VARONEN: Kyllä me muistamme vaivasi koskella (iskee Aatamille silmää).
-Ja se on suuri kunnia sinun säädyllesi, että saat meittiä seurata.
-
-RINNUSTELIAIN: Ja soutaa meittiä. -- Kyllä mekin autamme, jos saat niin
-paljon kunniaa ettäs väsyt.
-
-KIRJALIINI (itsellensä): Sukkelat ajat nyt ovat entisten suhteen. Ei
-suinkaan meitinkään iso-isämme, kenraali von Sorvi vainaja -- -- --
-jassoo minulla ei ole ollutkaan iso-isää, ja iso-äitinikin oli kuppari
--- tainneet ajatella kuinka tähän aikaan katsellaan perittyjä
-jalouksia. Samalla lailla saanevat meitin lastemme lapset nauraa
-monelle epäluulolle, joita me vielä pidämme pyhinä.
-
-AATAMI: Lähdetään vaan, hyvät herrat, huomenna varhain. Jos herrat
-eivät katso ylön, niin pyydän kaikkia vähän iltaista haukkaamaan.
-
- (Lähdetään pois. Esirippu putoo.)
-
-
-
-
-TOINEN NÄYTÖS.
-
-
-(Näkyy varatuomarin Simo Kekkulin asuinhuone. Kalut huonomaisia.
-Taustassa ovi porstuaan; oikealla puolen kaksoisovet saliin.)
-
-
-1:nen Kohtaus.
-
-LÖLLENFLYHTI (Yksinänsä, katsellen esiripun noustessa salinoven
-lukonläpeen. Salista kuuluu naisihmisen laulu samaan säveleen kuin:
-"Lebe wohl, vergiess Mein nicht.") Niin kaiketi! Siellä maar hän taas
-ruikuttelee ikävöiden Sorviansa. Mutta minä en ole tuosta
-huolivinanikaan; en tietooni pistä. -- Äläs huoli! Kyllä minä sinun
-opetan toisellaisiin tapoihin, jahka joudutaan. Minulla on isän lupaus.
--- Olin maar minäkin sentään järjetön kuin muutkin naudat; miksen
-ottanut likkaa silloin, koska se ei paittanut minua? Perhana sitä
-rouvaa, Panettelianteria, jonka tähden tämmöisiä vastuksia sain, joka
-petti minun. -- Olikos minun syytä pienintäkään, jos oikein asiaa
-ajattelen. Tään talon tytärtä myöden tulen saamaan, kalleimmankin
-jälkeen laskein, noin 12,000 ruplaa paperissa kaikkiaan, "per fas et
-nefas", kuin kruununvoudit sanovat; mutta rouvalla Panettelianterilla
-on valmista lainattua rahaa 3,500 hopearuplaa, paitsi muuta tavaraa,
-ja olisin kukaties vielä päässyt hänen lastensa osan hoitajaksi,
-ja -- -- --? Pöhköhän se, jok' ei voi laskea, että jo 3,500 ruplaakin
-hopeassa on enemmän kahtatoista tuhatta paperissa -- ja vanha leski
-sitten, josta pian taitaa päästä toisiinkin naimisiin ja toiseen
-vertaan rikkautta. Mutta kirotut kielet kun tulivat välille. --
-Mikseivät ole ihmiset minun kaltaisiani, joka muista huolimatta puhun
-aina vaan itsestäni, ja pidän omista asioistani murhetta. Mitä heitin
-minuun tarvitsisi ryhtyä, kosken minäkään katso muuta kuin että vaan
-itselleni hyvin kävisi. Vaan nekös ovat niitä! -- Jos yksinäni saisin
-itsestäni puhua, niin pahaa ei suinkaan minusta koskaan kuuluisi. Mutta
-mailma on villitty. -- Kehtaisi vielä ämmä Panettelianteri sanoa
-minulle suuta partaa vastaan, etten kelpaa hänelle -- min' en kelpaa
-hänelle (katsoo kuvastimeen), oi, voi! -- Ja mitä vielä? mamseli
-Kekkuli sitten näpäyttää sanoa: "en min' ole teitin hätävaranne." -- Ja
-nyt huinailen näin, jo pian kahta vertaa vanhempi Aleksanteri Suurta,
-koska se jo oli koko Ahrikan voittanut (eikös se ollut muistaakseni jo
-hänen viidenkolmatta vuoden ijässänsä), vaikka minulla on kaksi vertaa
-hänen uljauttansa. Uh! kuin tää mailma jo on paha!
-
-
-2:nen Kohtaus.
-
- Löllenflyhti. Simo Kekkuli.
-
-VANHA KEKKULI (tulee sisään): Mitä reppu-ryssiä nuo lienevät, joita
-tuolla näkyy poikani kanssa tulevan (menevät akkunaan). Kas rivoja! kun
-tulevat pytinkiin (menee ovelle).
-
-
-3:mas Kohtaus.
-
- Entiset. Mikkeli Kekkuli. Rinnusteliain. Varonen. Paloviinus.
-
-VANHA KEKKULI (ovella): En minä osta mitään.
-
-RINNUSTELIAIN: Emmekä me myy mitään.
-
-MIKKELI KEKKULI (itsellensä): Nämät ovat parhaita ystäviäni
-Helsingistä, ja ihantelijoita kuin minäkin. (Lujaa). Tässä saan tutuksi
-tehdä pappani herassyödingin, Töllölän hallitsijan j.n.e. herran Simo
-Kekkulin, herrojen ylioppilaitten Rinnusteliaisen, Varosen ja
-Paloviinuksen kanssa.
-
-VANHA KEKKULI: Mitä herrat asioitsevat?
-
-RINNUSTELIAIN: Emme mitään muuta -- -- --
-
-PALOVIINUS (nauraen): Muuta kun katsoa -- --
-
-VARONEN (nykää toisia kylkeen): Emme mitään erittäin. Poikkesimme vaan
-tähänkin katsomaan ystävämme Kekkulin isää, josta jo kauvas kaikkea
-hyvää olemme kuulleet.
-
-LÖLLENFLYHTI (itsellensä): Ovat kaiketi jotain minustakin kuulleet,
-kuin kaikki muutkin maanjuoksijat. Sekö heitä tänne vetää!
-
- (Ollaan hyvä aika ääneti.)
-
-RINNUSTELIAIN (kumppaneillensa): Mennääs kohta pois; saatanako
-tuommoista voi kärsiä!
-
-PALOVIINUS (samaten): Niin aina! Ei täällä kostuta.
-
-VARONEN (samaten): No, no! Muistakaa lupaustanne.
-
-VANHA KEKKULI: Missä herrojen hevoset ovat?
-
- (Täll' aikaa menevät Rinnusteliain ja Paloviinus istumaan.)
-
-VARONEN: Tulimme veneellä yli Päijänteen; ja kulkeissamme usein
-tämmöisten synkkä-sydänmaiden läpitse, kun on näilläkin seuduilla,
-olisi aivan vähän hevosesta apua. Sentähdenpä kannamme reppua seljässä.
-Me nuoret miehet emme tätä valita vaivaksi, muuta kun kuljemme vaan
-oikomatkoin maat metsät halki.
-
- (Vanha Kekkuli tuo tupakkia pöydälle. Paloviinus katselee
- ympärillensä ja löytää huonon, ravistaneen piipun, jolla
- seuraavan puheen aikana poltetaan ehtimiseen kerrottain.
- Tätä katsoo Vanha Kekkuli välisti nurin silmin.)
-
-LÖLLENFLYHTI: Kruunun käskystä kaiketi niin marssitte?
-
-RINNUSTELIAIN (kiivaasti): Me olemme Helsingin opistolaisia.
-
-LÖLLENFLYHTI: Kyllämaar sentään käskee näin outoja maita kulkea
-jalkaisin.
-
-MIKKELI: Meitillä korkea-opistolaisilla on niin monet vehkeet, joista
-muut eivät tiedäkään. Mitä muut pitäisivät rasituksena, se on meitille
-nuorille, suomikiihkoisille huvitusta vaan.
-
-VARONEN: Mitäs, veljeni, semmoisia! Kylläpä vanhemmatkin miehet,
-semminkin niin sivistyneet kuin pappasi ja muut hänen kaltaisensa,
-tietävät kuinka hupaista on tietojen, taitojen ja isänmaan tähden
-vaivaakin nähdä.
-
- (Täll'aikaa rupee taas laulu kuulumaan salista. Paloviinus
- ja Rinnusteliain kuuntelevat ihastellen. Vanha Kekkuli ei
- huomaakaan.)
-
-VANHA KEKKULI: Oikein hyvä vieraani (viittaa istumaan tuolille).
-Tottahan mekin jotain tiedämme täällä maan sydämmessä, vaikka teemme
-muutakin kun kirjanlukemista, niin emme senvuoksi liene juuri
-pölkkypäitäkään toki.
-
-RINNUSTELIAIN (Paloviinukselle): Vaan pöllöpäitä toki. Jos mentäisiin
-tuonne (osottaa salin ovea), siellä olisi hupaisampi.
-
-VANHA KEKKULI: Te kuljette tiedän mä hyönteisiä ja kukkia
-tutkistelemassa.
-
-RINNUSTELIAIN: Erinomattain viimeksi mainittuja, vaikka edellisiäkin
-välisti tarvitsee pistellämme, kosk' ovat tiellämme kukkia katsellessa.
-
-LÖLLENFLYHTI: Minä suinkaan en viitsisi semmoisia. Mitähän niistä olisi
-hyötyä tai edes huvitustakaan.
-
-RINNUSTELIAIN: Meitille taas olisi perätikin huvittavaa nähdä, jos
-joskus saisimme ampiaisen pois kukkaisen kyljestä ja perhosen sijaan,
-joka paljoa paremmin siihen sopii.
-
-PALOVIINUS: Ja molemmat kovakuoriaiset pistetyiksi, jotka pitävät
-ampiaisen puolta eivätkä ollenkaan perhosta suvaitse.
-
-MIKKELI: Ai! Kas semmoinen hyönteisten leikki on lystiä. Minä teen
-siitäkin laulun.
-
-LÖLLENFLYHTI: Mitä niistä lauluista on! Jos lauluja ei tehtäisi, niin
-ei koskaan laulettaisikaan, jota nyt (nyhää vanhaa Kekkulia ja näyttää
-salin oveen) aina täytyy kiusaksensa ihmisten kuunnella.
-
-VANHA KEKKULI (huomaa ja menee oven taa tiuskasemaan): Pitäkää suunne
-kiinni siellä, ja menkää sinne äärimmäiseen kammioon.
-
-RINNUSTELIAIN (kumppaneillensa): Oi, jos saisimme tyttöselle
-viittauksen, että tietäisi mennä tuonne yrttitarhaan perhostansa
-kohtaamaan!
-
-PALOVIINUS (katsoo akkunaan): Katsos kuinka Aatami tuolla ikävissään
-käyskentelee, kuin vanha Aatamikin yksinänsä paradiisissä ja
-kurkistelee pensasten väliltä -- kuivin suin kuin mekin täällä.
-
- (Rinnusteliain ja Varonen katsovat myös akkunaan.
- Toiset lähestyvät).
-
-VARONEN: Katselemme tuota kaunista lehtimajaa tuossa pihalla.
-
-PALOVIINUS: Ihmettä kun se osaa olla juuri samallainen, minkä tapasimme
-tuolla eräässä kartanossa, nimeltä Sutela; siellä joimme lehtimajassa
-totia, joka raikkaassa ilmassa maistui sanomattoman hyvin. Oli juuri
-näin kaunis iltapuoli silloin kuin nytkin.
-
-LÖLLENFLYHTI (vanhalle Kekkulille): Se oli pieni muistutus totia
-tarvitsemaan. Sopisi näyttää meitinkin ymmärtävän puolesta sanasta
-(vanha Kekkuli pudistaa vaan päätänsä), jos silläkin lailla saisimme
-heitin pois täältä. Heidän silmänsä palavat niin ihmeellisesti tuonne
-saliin päin. (Lujaa). On kyllä nyt kaunis ilma: tarvitsisi juuri mennä
-ulos kävelemään, koska onkin vähän rasittavaa täällä sisällä.
-
-RINNUSTELIAIN: Mennään vaan; ja olisi kukaties hupaisempaa, jos
-käskettäisiin nais-ihmisiä myötä, koska niitä kuuluu olevan täällä.
-
- (Menee salin-ovea kohden).
-
-VANHA KEKKULI (karaten välille): Seis, herra!
-
-RINNUSTELIAIN: Ohuuti! Harjalle "seis" sanotaan eikä herralle.
-
-VANHA KEKKULI (vihaisesti): Min' olen isäntä talossani.
-
-RINNUSTELIAIN: Ja sentään semmoinen kopuli ettette kaukaisia
-vieraitanne tee edes emännän tutuiksi; vaikka sanotaan tyttäriäkin
-olevan teillä.
-
-VANHA KEKKULI: Jos onkin niin ovat minun tyttäriäni.
-
-RINNUSTELIAIN: Niin kaikki isät luulevat, mutt'eivät sentään pidä niitä
-vankeudessa.
-
-VARONEN (Rinnusteliaiselle): Muista lupaustas. (Lujaa). Älkää suuttuko
-vaikka me, tottuneet nuorten kanssa elämään, joudumme liian leikkisiksi
-vanhojenkin kanssa.
-
-LÖLLENFLYHTI (sovittaen): Emme maar mekään vielä peräti vanhoja ole;
-ymmärrämmehän kyllä että "leikki sijansa saa".
-
-VANHA KEKKULI (vähän lepyllisemmin): "Sanoi ämmä kun sika nenän vei".
-
-VARONEN: Niin, kylläpä, herrat tuomari ja katteini olette niin
-lystilliset ja iloiset, kuin tämä entinen nuori tuttavanikin.
-
-VANHA KEKKULI (nauraa höröttää): Hyvä kun ette suutu, vaikka minulla on
-tapana tehdä hevosenkin leikkiä, koska minulle tehdään koiran leikkiä.
-Poikani, Mikkeli! pidä sinä vieraittesi seuraa, rupea heitin huviksensa
-laulamaan tai muuta semmoista: minulla on vähän täällä talon
-toimituksia. Eikä vanhoille olekaan mieluista nuorten seura.
-(Löllenflyhtille) Pitää menemäni likka-hatikoita katsomaan missä ovat,
-etteivät joutuisi kuulemaan tai näkemään.
-
-VARONEN: Älkää menkö hyvä tuomari. Me emme kukaties joudu täällä paljoa
-viipymään -- --
-
-LÖLLENFLYHTI (itsellensä): No se on kuitenkin suloinen sanoma.
-
-VARONEN: Ja asiani on vielä ajamatta. Oli määrä kysyäni, jos
-tietäisitte näillä jonkun hyvin taitavan runoja.
-
-VANHA KEKKULI: Rukoja! mitä rukoja?
-
-VARONEN: Ei kun _runoja_ eli vanhanaikaisia suomalaisten lauluja.
-
-VANHA KEKKULI: See! Vai lauluja! Kylläpä niitä taidetaan joka mökissä.
-Tuolla Kujalassakin on koturi Liisa, jonka sanotaan taitavan kaikki
-Sijoonin Virret ulkoa.
-
-RINNUSTELIAIN: Emme huoli Sijoonin Virsistä, vaan Suomen runoista.
-
-VARONEN: Ja satuja kanssa kokoilisimme, jos saisimme kuulla.
-
- (Paloviinus nyppää Rinnusteliaista akkunaan.)
-
-LÖLLENFLYHTI: Ho, ho, ho! Olettepa, te lapsellisia. Mitä niistä
-paranisitte; eihän niistä ole apua hyönteisiä pistellessä eikä kukkia
-katsellessa?
-
-RINNUSTELIAIN (Paloviinukselle): Kas, perhuus, jopa Aatami on saanut
-Eevansa!
-
-VARONEN: Tämmöisetpä ovatkin päätoimia matkustellessamme.
-Kovakuoriaisia pistelemme vaan huviksemme, kosk'eivät päästä perhosta
-kukalle.
-
-PALOVIINUS (Rinnusteliaiselle): No, kas niin! kuin ovat nyt onnellisia.
-Hama! kun en minä ole nyt Aatamin sijassa.
-
-RINNUSTELIAIN (Paloviinukselle): Ei sinua likistettäisi noin rakkaasti.
-
-VANHA KEKKULI (huomaamatta Rinnusteliaisen ja Paloviinuksen
-kuiskuttelemista): Oi, voi! kuinka paljo tähän aikaan vaaditaan
-ylioppilasparoilta entisajan suhteen.
-
-VARONEN: Kylläpä jo vaaditaan yhtä ja toista, enemmän kun ennen,
-muiltakin paitsi (hiljaa) kopuleilta varatuomareilta ja sotaherroilta
--- (lujaa) niiltä jotka eivät huoli muusta kun kuvustansa.
-
-VANHA KEKKULI: En juuri hyvin tajuakaan mitä tarkoitatte -- -- --
-
-VARONEN: (itsellensä): Ihmekös se!
-
-VANHA KEKKULI: Mutta erinomaistahan on minunkin poikani kanssa: enimmän
-aikansa kuluttelee semmoisissa, joita minun nuoruudessani ei ollenkaan
-katsottu. Mitä pitävät hänestä muut siellä korkeaopistossa?
-
-VARONEN: Paljo, erinomattain sanomalehtien tekijät.
-
-VANHA KEKKULI: Tarvitsisipa sitten minunkin niitä ottaa enemmän. Tähän
-asti on meitillä täällä ainoastaan "Finlands Allmänna Tidning", jossa
-on kyllä paljon viisautta ja hyviä asioita, muttei koskaan pojastani
-mitään.
-
-VARONEN: Sen kuuluisampi on hän toisten sanomalehtien kautta.
-
-VANHA KEKKULI: Mutta miksei ole hän jo tullut johonkin ylhäiseen
-virkaan?
-
-VARONEN: Olisi jo aikaa tullut vaikka Persian hovirunoilijaksi, jos
-olisi hänellä korkeasukuisia puolustajoita.
-
-VANHA KEKKULI: Hää!
-
-VARONEN: Niin. Tähän aikaan, näin maailman lopun edellä, on työläs
-korkealle nousta sen, jolla ei ole isoisia sukulaisia nostamassa.
-
-RINNUSTELIAIN (katsellen akkunaan): Helvetin lempeä tyttö. Kas niin!
-Hih, kun olen iloinen! Jos emme tuosta äijästä saakkaan suoraa, niin
-olen kuitenkin jo tyytyväinen, kun edes näinkin paljo olemme lohdutusta
-noille rakastuneille saattaneet.
-
-PALOVIINUS (Rinnusteliaiselle): Ja edes äijän tupakin vähiin
-polttaneet.
-
-VANHA KEKKULI (ajatuksissaan): No! Mutta mikäs minun poikanikaan suvun
-on?
-
-VARONEN: On kyllä hän uljasta ja rikasta sukua, mutta, katsokaas, nyt
-on joka maakunnassa ruvettu peräti paljo pitämään aatelivapaudesta; ja
-jok' ei ole aatelia, ja joll' ei ole edes sukulaisia tästä jalosta
-säädystä, sit' ei tahdota korkeoilta herroilta pitää niin minään.
-
-LÖLLENFLYHTI: Niin, niin juuri: se on totinen tosi, tiedän minäkin
-sanoa.
-
-VANHA KEKKULI (katsoo ympärillensä): Kosk' ei tässä, paitsi poikaani ja
-Löllenflyhtiä, ole muita kuulemassa kun te, jonka jo olen huomannut
-varsin uskottavaksi nuorukaiseksi, niin saan sanoa meitin keskemme
-erään asian; katsokaas tämä katteini Löllenflyhti tulee pian vävykseni.
-
-VARONEN (kättelee Löllenflyhtiä): "Olkoon onneksi", (hiljaa) sanoi
-Oree, kun poikansa mustalaisiin pani.
-
-PALOVIINUS (tulee akkunan tyköä): Niin! onneksi vaan. Joko täälläkin
-päin ollaan voitolla?
-
-VARONEN (hiljaa): Emme vielä juuri, mutta kyllä kohta. (Lujaa). Me
-juttelemme täällä, mitä emme tahtoisi muiden kuulla.
-
-VANHA KEKKULI: Niin, jos herrat ovat hyvät ja -- Mikkeli ja
-Löllenflyhti pitäkää te niiden vierastenne seuraa. (Varoselle)
-Löllenflyhti on, niinkuin tiedätte, urhoollista aatelisukua. Ompa se
-oikein sutevaa! Eikös hänen kuuluisuutensa, jos tarvitaan, auttane
-poikaanikin, koska tulevat niin läheisiksi heimolaisiksi --
-nääläksiksi?
-
-MIKKELI (Paloviinukselie ja Rinnusteliaiselle): Odottakaa täällä; minä
-menen toimeen, että saataisiin nuottiloseura pian valmiiksi, ennenkuin
-pappani mitään tietää; kas sekös oikein riemastuttanee häntä. Tules
-Löllenflyhti kanssani toimittamaan.
-
-LÖLLENFLYHTI: Ahaa! Semmoistako on hankkeissa; mutta nuottilossa täytyy
-aina sitä pahaa laulua kuulla, jot' en voi kärsiä enempää kuin -- -- --
-
-RINNUSTELIAIN: "Kruutin hajua", tahdotte sanoa -- -- "enempää kuin
-kukkien hajua minä", tahdoin sanoa.
-
-LÖLLENFLYHTI: Parempi, kuin nuottilo olisi, jos saataisiin joku
-seuranäytelmä toimeen; siihen rupeisin minäkin vaikka sankariksi.
-
-RINNUSTELIAIN: Peijakas tiesi mitä perästä vielä tulee, kun Mikkeli
-panee toimensa liikkeelle.
-
-PALOVIINUS: Kaiketi aika nauru-näytelmä, Löllenflyhti sankarina.
-
- (Täll'aikaa menevät Mikkeli ja Löllenflyhti pois. Vanha Kekkuli
- ja Varonen ovat kuiskutelleet keskenänsä.)
-
-
-4:jäs Kohtaus.
-
- Vanha Kekkuli. Varonen. Paloviinus ja Rinnusteliain
- (erillänsä, tupakoitsevat ja kuiskuttelevat).
-
-VARONEN: Kuin jo sanoinkin; aatelismiehet ovat sitä jalompia, jota
-enemmän nimensä ovat ulkomaalaisia; ja "von" nimen edellä on sangen
-tarpeellinen, jos tahdotaan, että jokainen kohta kuulee miehen olevan
-saksalaista vapaasukua. Mutta eikös kukaan semmois-niminen tulisi
-kosimaan tyttäriänne?
-
-VANHA KEKKULI: Minun tyttäreni saisivat kosijoiksi vaikka kreivejä. On
-yksi von Sorvikin pyytänyt nuorempaa tytärtäni, mutta sitä en voi
-ollenkaan kärsiä.
-
-VARONEN: Miksi niin?
-
-VANHA KEKKULI: Miksi ollenkin! Se on niin köyhä, ettei ole muuta, kuin
--- -- -- mä sanon! Ei sillä ole kuin huono talo, jolla juuri elää. Minä
-katsoinkin semmoisen rohkeuden niin varattomalta mieheltä varsin
-häpeemättömyydeksi.
-
-VARONEN: Kyllä se kirottu köyhyys on paha vika: mutta ei se sentään
-von Sorvia haittaisi, jos te, joka viisas olette, neuvoisitte
-hänen menemään joksikin isoksi herraksi: kruununvoudiksi,
-provianttimestariksi tai muuksi; semmoiset, kuin hän, pääsevät kyllä.
-Eikös se liene sen nimisen kenraalin poika?
-
-VANHA KEKKULI: On pojan poikia.
-
-VARONEN: No, sitä parempi! Kas semmoinen juuri tekisi kytynsä ja muut
-tutuiksi ylhäisille ja alhaisille.
-
-VANHA KEKKULI: Alhaisista ei ole suurta lukua (ajatuksissaan); minä en
-ole juuri teitinkään ajatuksestanne tässä asiassa, mutta mitähän olisi
-jos näitä tuumailtaisiin. (Katsoo ympärillensä). Missä ollee
-Löllenflyhti, minun paras neuvonantajani?
-
-RINNUSTELIAIN: "Hullu viisasta neuvoo, viisas villiin tulee".
-
-VARONEN (pudistaa nyrkkiä Rinnusteliaiselle): Ei minunkaan mielestäni
-olisi hän sopiva niin viisaalle miehelle neuvonantajaksi tässä asiassa,
-joka koskee juuri häntä itseänsä. Hän, kukaties, kokisi harhaan teittiä
-vietellä oman parhaansa tähden.
-
-
-5:des Kohtaus.
-
- Entiset. Löllenflyhti.
-
-LÖLLENFLYHTI (rientää sisään): Täällä lauteeratte; mutta ette suinkaan
-tiedä missä tyttärenne ovat.
-
-VANHA KEKKULI: Täällä ovat (kiiruhtaa salin oveen): eikös täällä
--- -- --? (tulee takaisin) Niitä lintuja maar käskee paimentaa! Missä
-taas lienevät?
-
-LÖLLENFLYHTI: Missä! -- Nuoria juoksuherroja on kartano täynnä; toiset
-houkuttavat isää kammiossa, toiset kuiskuttelevat ja muiskuttelevat
-tytärten kanssa yrttitarhassa. (Vanha Kekkuli huohuttaa). Ja tiedättekö
-ketä siellä näin -- Aatami Sorvin -- -- -- Eevan rinnalla.
-
-VANHA KEKKULI: Vai Aatamin ja Eevan! -- Jo vasta huomaan kurit; voi
-minua vaivaista (juoksee porstuaan ja huutaa): Evaa! Ellii! ettekö tule
-pian sieltä; kyllä minä teitin -- -- (Paloviinus ja Rinnusteliain
-nauravat, Varonen on tuskillansa); hää -- -- --
-
-PALOVIINUS (Varoselle ja Rinnusteliaiselle): Nyt taitaa alkaa kelpo
-naurunäytelmä.
-
-RINNUSTELIAIN: Taitaa seurata jotain vielä parempaakin.
-
-VARONEN: Taikk'ei mitään.
-
-VANHA KEKKULI (vielä pihalle päin): Vai perhosia -- -- -- kyllä minä
-teitin perhosenne! -- -- -- hää -- -- -- menettekö tulisesti kyökin
-kautta kammioonne, taikka minä -- -- --! Senkin haikarat -- Oi, voi!
-
-VARONEN (itsellensä): Rietas henkilö tuon Löllerin sinne yrttitarhaan
-veti?!
-
-VANHA KEKKULI (kääntyy takaisin huoneeseen): Kas nyt jo tunnen teitin.
-Menkäät helvettiin talostani! Olette kaikin yhtäläisiä vekkuleita,
-lurjuksia (Löllenflyhti antaa sauvan, jolla Kekkuli häristelee), Sorvin
-palvelushenkiä, renkejä. Menkäät helvettiin!
-
- (Rinnusteliain hapottelee sauvaan kiinni, mutta Varonen
- vetää häntä pois.)
-
-
-6:des Kohtaus.
-
- Entiset. Mikkeli.
-
-VARONEN (Rinnusteliaiselle, hilliten häntä): Mennään pois vaan; älä
-vastusta. Ei vielä ole leikkimme loppuva.
-
-MIKKELI (tulee ovissa vastaan): Ai, pappa kultaseni! Minun nuottiloni
-jää.
-
-VANHA KEKKULI: Kyllä minä soitan selkänuottia!
-
- (Vetää Mikkeliä kädestä ja huimii sauvalla selkään).
-
-
-7:mäs Kohtaus.
-
- Vanha Kekkuli. Löllenflyhti. Mikkeli.
-
-MIKKELI: Ai, ai! Meitin oli määrä ihastuttaa pappaani kauniilla
-nuottilolla -- -- --
-
-VANHA KEKKULI: Ja pitkällä nenällä, Koranus!
-
-LÖLLENFLYHTI: Ja minua liian varhaisilla sarvilla.
-
-VANHA KEKKULI: Mene tuonne pöydän alle häpeemään, ja muista, jos vielä
-kerrankin tuot ylioppilaita, jotka eivät muuta tee kuin koiruutta, niin
-on selkänahkasi parkissa. Totteletkos?
-
- (Pudistaa sauvaansa. Mikkeli konttaa pöydän alle).
-
-LÖLLENFLYHTI: Ihmeellisiä ovat ne junkkarit. Kyllä ovat sukkelia ja
-kurikkaita, koiran silmät, tekemään pilkkaa kunnioitettavista
-ihmisistä; mutta ovat sentään taas hulluja, että pää kopisee, koska
-niin jalkaisin viitsivät ympäri maita linkota.
-
-VANHA KEKKULI: Täytymys on kaiketi; mitäs tekee, kun pitää.
-
-MIKKELI: Niin, aina! Mitäs tekee, kun pitää minunkin täällä oleman. Se
-täytymys maar on!
-
-LÖLLENFLYHTI: Mutta eipä kaikkien ylioppilaitten täydy runoja hakemassa
-hiihtää, esimerkiksi teidän poikanne.
-
-MIKKELI: Minun pitää sen sijaan pöydän alla kykyttämän.
-
-VANHA KEKKULI: Ovat kaiketi rangaistukseksi jostakin syystä pantuina,
-kuin Jerusalemin suutari, kulkemaan.
-
-MIKKELI: Mutta minä varsin syytönnä pantu tänne istumaan.
-
-VANHA KEKKULI (Mikkelille): Suus kiinni! Mitäs nariset siellä!
-
-LÖLLENFLYHTI: Vanhempien pitäisi opettaman kohta pieninä lapsensa
-tietämään, mikä hyvä ja hyödyllinen on, etteivät sitten opistossakaan
-muuta, kun lukisivat vain mitä vaaditaan. Mutta mitäs nyt! Monetkin,
-olen kuullut, viettävät aikansa turhissa, käyvät kokouksissa
-keskustelemassa ja kiistelemässä asioista, joihin heitin ei mitään
-tule, lukevat suomea, jok' ei mitään hyödytä, ja tekevät vielä
-kirjojakin rahvaalle präntättäväksi, joista ei muuta kuin tullaan
-varsin raivoon.
-
-VANHA KEKKULI: Sepä onkin häijyintä, ja ihme, kun antavat opettajatkin
-semmoista myöten; jopa rahvas sillä kurin taitaisi tulla, elikkä luulla
-tulevansa, melkein yhtä viisaaksi kuin mekin, paremmat ihmiset.
-
-LÖLLENFLYHTI: Onkin siis aivan oikein, että semmoiset pahakiihkoiset
-saavat rangaistusta. Mutta minä en panisi heitä noin marssimaan, vaan
-telkeisin koko kesäksi johonkin koppiin, jossa eivät saisi pahuutensa
-jatkoksi kumminkaan maakunnan herrasväille kiusaa tehdä.
-
-MIKKELI: Vaikka koppiinkin, kun ei vaan pöydän alle! Ai! kun kuolee
-selkänikin jo.
-
-VANHA KEKKULI: Kyllä minä hänen taas ojennan, jos vaan vielä toisten
-tuot vieraita. -- Mene nyt sitten tiehes, katsomaan heinäväkeä; jos
-eivät haravoitte ahkerasti, niin tule kantelemaan.
-
-MIKKELI (konttaa pöydän alta): Kiitos, pappa kulta! Kiitos, pappaseni!
-En eläissäni päästä vieraita tänne.
-
- (Menee ulos).
-
-LÖLLENFLYHTI: Teitillä on nöyrä poika: jos kaikki semmoisia olisivat!
-
-VANHA KEKKULI: On ollut hyvä kasvatus; ja on jotensakin siivo
-luonnostaankin -- tulee isäänsä.
-
-LÖLLENFLYHTI (itsellensä): Hyvä kumminkin, että tyttäret tulevat
-äitiinsä. Vaikka hekin sentään saisivat olla kuuliaisempia isänsä
-tahdolle semminkin minua kohtaan.
-
-VANHA KEKKULI (katsoo akkunasta): Hei! tuolla tuopi eräs äijä kirjettä;
-liekö Sorvilta taas? Kas nyt tulee se oikeisiin käsiin. (Huutaa):
-Mikkeli, otas kirje äijältä ja tuo tänne.
-
- (Mikkeli tuo kirjeen ja menee.)
-
-
-8:sas Kohtaus.
-
- Vanha Kekkuli. Löllenflyhti.
-
-VANHA KEKKULI: Ahaa! Eipä olekkaan kuin sinulle. Mutta miltä tölpöltä
-lie, kun ei ole ymmärtänyt katteinin nimitystä eikä karahtieriäkään
-kirjoittaa päälle.
-
-LÖLLENFLYHTI (ottaa kirjeen tuimasti): Kah! Eikä
-korkeavapaasukuisuuttakaan. (Avaa ja lukee itsellensä): "Luutnantille,
-Antipas Löllenflyhtille -- Matkalla kuultuani Teitin täällä oleskelevan
-seisahduin hiukaksi aikaa tähän keskievariin, johon tekin kiiruusti
-mahdatte löydyttäidä, sillä tärkeistä asioista tahtoo teitille puhua --
-_Ylpiäsfeltti_ -- Katteini Kumartel-Tanhuvais Tappelu-joukossa,
-Avittaja, Tähtimies m.m."
-
- (Rupee korjailemaan kaulaliinaistansa ja vaatteitansa).
-
-VANHA KEKKULI: No, mikä kiiru nyt tulee?
-
-LÖLLENFLYHTI (kiiruissansa): Eräs matkustava katteini kutsuu; pitää
-rientämäni tervehtämään.
-
-VANHA KEKKULI: On kaiketi tuttavianne. Mikä nimi?
-
-LÖLLENFLYHTI: Ylpiäsfeltti. En ole häntä koskaan kohdellut, mutta
-esi-miehille on aina kunniaa osotettava.
-
-VANHA KEKKULI: Vai toinen katteini on toisen esimies.
-
-LÖLLENFLYHTI: Niin on sotasäädyssä, ja niinpä muissakin (harjaa
-tukkaansa). Menkääs vaan Helsinkiin, niin saatte nähdä maistereitakin
-kumminkin viidestä luokasta, joista toiset on toisten kuulustelijoita,
-vaikka muissa säädyissä ei vaadita samaa nöyryyttä ylhäisemmille
-alhaisemmilta, kuin meidän säädyssä.
-
-VANHA KEKKULI: Niin aina tahtovat minuakin ihmiset pitää varsinaista
-läänin-tuomaria halvempana, vaikka olen tuomarin nimen ja arvon saanut
-korkealta esivallalta.
-
-LÖLLENFLYHTI (itsellensä): Pahapolvi! kun minä en ole vielä saanut
-katteinin nimeä muilta paitsi tyhmiltä hämäläisiltä ja välisti
-kaupungin raatareilta ja ravintolaherroilta.
-
- (Menee).
-
-
-9:säs Kohtaus.
-
-VANHA KEKKULI (yksinänsä). Pakanat (ottaa pois tupakin loppuja), kun
-polttivat tupakkini! Ne maar ovat niitä veitikoita! -- -- Mutta mikähän
-lie tuo Löllenflyhtikään? Pahuus, jos sekään ei ole kun petturi. Minun
-kanssani on suuri ja uljas katteini, mutta toisen katteinin tultua
-muuttuu kohta niin nöyräksi -- -- -- (katsoo kirjeeseen, joka on
-Löllenflyhtiltä jäänyt tuolille) -- ai luutnantiksi peräti! Liekö
-rikkautensa samallaista kun katteiniutensakin? Oih! Paras taitaisi
-olla, etten ketään päästäisi tyttäriäni hyväilemään, jok'ei ensin
-näyttäisi kumminkin 20,000 revänssejä lainatuista rahoistansa.
-
-
-10:nes Kohtaus.
-
- Vanha Kekkuli. Varonen (vaatetettuna tietäjäksi).
-
-VANHA KEKKULI: Mitä sinä tahdot! Kukas olet?
-
-VARONEN (suu sukkelasti simassa): Hm ette kunnian tuomari tuntene
-minua, Santala-Mattia, Puasjärveltä, joka kumminkin olen maan halki
-kulkenut, ja tähänkin poikennut, nähjessäni teiän minua tarvihtevan.
-
-VANHA KEKKULI: Sinua tarvitsevan! Mihin sitten?
-
-VARONEN: Kosk'en ouk juur perätön tievosta; sitävasten mie pohjalaisen
-poika olen! En turhahan ouk maannut yheksää yötä kalmistossa, enkä
-kolmen käärmehen ajuja syönyt. -- Sepä se, kun etten nää miten asianne
-ovat, no eipä sitten eri näkijöitä tarvittaisikkaan!
-
-VANHA KEKKULI: Ai! Oletteko tietäjä.
-
-VARONEN: Tottama tuon tiijän, jotta herasyöringilläkin on suruja, on
-murheita; on nytkin paraikoa jotaik mielikarvautta.
-
-VANHA KEKKULI: Se on tosi; ainahan on minulla kiusauksia ja nyt
-semminkin. Taitaisitteko te, ukko kulta! auttaa edes neuvolla.
-
-VARONEN: Mitäs mie --? Koska puhutten taitamisesta; miehän voan kahon
-tahtomistani.
-
-VANHA KEKKULI: No, tahtokaa sitten ilmoittaa minulle ensin pari asiaa,
-jotka suuresti huolettavat minua.
-
-VARONEN (katsoo Kekkulia silmiin): No saisi häntä tehjä: mutta kattokaa
-voan ettei viiettä korvoa olisik kuulemassa. (Kekkuli menee ovea
-sulkemaan. Varonen ottaa kortit povestansa ja istuu pöydän viereen) --
-Herasyörinkii!
-
-VANHA KEKKULI: Eikös teitin, ukko hyvä! kääntyisi kielenne sanomaan
-häradshöfding tai edes herashöydinki?
-
-VARONEN: Taijan kyllä sanoa "kera-höyrynki", mutta mitä Santala-Matti
-semmoisissa peätänsä vaivata kehtoo. Minulla on minun viisauteni (pitää
-kortteja suunsa edessä ja höpisee). Antakaas herasyörinki tänne
-seitsemän rahoa.
-
-VANHA KEKKULI (raapasee korvansa juurta): Mitä niillä tehdään?
-
- (Ottaa komppeistansa äyrejä ja antaa Varoselle.)
-
-VARONEN: Lyylitetään perkeleelle.
-
- (Käyttää kortteja ja rahoja ympäri Kekkulin päätä).
-
-VANHA KEKKULI: Lyylitättekö minunkin perkeleelle!
-
-VARONEN (rupee levittelemään kortteja): Hm, hm! Työ ootten pahoissa
-poimissa, herasyörinki! Kas voan; pata-ässä ja kuningas, ja
-kymppi vielä. -- -- Ai tuota risti-sotamiestä, a hertta-rouvaa.
-Hertta-kymmensilmä, pata-kuutonen. Oi, voi!
-
-VANHA KEKKULI: Pahaako ne tietävät!
-
-VARONEN: Paljo pahhoo tietävätten. Hm! musta teill' on aika:
-viekkaus, tuhmuus; kahtokaas toasen. Pahat miehet, a vielä enempi;
-ai risti-sotamiehestä aina hyö tulloo. -- Oi, sitä viekkautta!
-
-VANHA KEKKULI: Jo luulen arvaavanikin mitä risti-sotamies merkitsee.
-
-VARONEN: Tunnettahan työ sen; hyvin tunnetta; miesi -- ruskeat silmät
--- musta tukka -- kaukoa kotoisin -- aivan hyvä tuttunne.
-
-VANHA KEKKULI: Tieten Löllenflyhti. (Lujaa): Onkos se ruskea-silmäinen
-mies kyllä rikas vai -- -- --?
-
-VARONEN: Kahtotaanpas. -- -- On sillä kahet voatteet -- koriat voatteet
--- kuluneet voatteet; on lakkari kello -- kultakello; on sormusta
-kaksi.
-
-VANHA KEKKULI: Onkos rahoja kyllin?
-
-VARONEN: Ei rahoa -- velkoa on (Kekkuli on pahoillansa); a ompa
-rikkaaksi tulemaisillaan. Mitä toki -- --?
-
-VANHA KEKKULI (itsellensä): Ei maar hän minun kauttani tule.
-
-VARONEN: Tokko tuo hertta-rouva on likeisiänne -- on teitä, on
-risti-sotamiestäkin likellä; toki kääntääpi noamansa aina toisaalle.
-Ei hyväksy.
-
-VANHA KEKKULI: Tiedän kyllä mitä sekin merkitsee. Niitä kortteja kuin
-osottavat varmaan! Antakaas minä juttelen asiani, että sitten saatte
-katsoa, mitä olisi paras tehdä risti-sotamiehelle.
-
-VARONEN: Mitä mie huolin juttelemisesta; kortit hyö osottavatten. A
-jopa työkin muututten, kahtokaas! Jopa tuhmuus rupeaa menemään.
-
-VANHA KEKKULI (itsellensä): Ahaa, minun tyhmyyteni. Niin! kyllä olenkin
-raukka päivänen ollut tyhmä.
-
-VARONEN: Kas, kun rupeaa iloisempia kortteja tulemaan. Ei näykkään
-teillä mieli-karvautta. Kuinka? -- A tuolla toinen, nuori miesi --
-punasen verevä. Hertta-rouvan naama siihen päin. Kas sillä on vielä
-pahoa; on kaksi tietä: hertta-kuutonen ja pata-kuutonen. Työpä
-olettenkin tien hoarassa: viette nuoren miehen, hertta-kuninkaan,
-surun tielle taikka ilon tielle. Tuo hertta-rouva, sepä seuraa
-kuningastansa ynnä onnellisuuteen: hertta-kuutonen ynnä onnettomuuteen:
-pata-kuutonen.
-
-VANHA KEKKULI (itsellensä): Epäilemättä on se hertta-kuningas Aatami
-von Sorvi. (Lujaa). Kelpaisi jos se hertta-kuningas olisi rikas.
-Katsokaas tyynemmin senkin tilaisuutta.
-
-VARONEN: Hm, hm! Eipä rahoa paljoa -- eipä velkoakaan -- ompa oma
-huone: hertta-kahdeksainen. -- A kas mitä tulee hertta-tiellä! Oi, voi!
-Ruutu-kymmensilmä. -- Miten äveriäs?! Paljo, paljo kultoa, karjoa,
-kaikkea! A pata-tiellä -- teiän ja ristisotamiehen kautta --
-onnettomuutta: pata-yhdeksäinen -- kuolema: Pata-kymmensilmä --
-hertta-rouvallekin ynnä -- vielä pata-ässäkin -- teillekin ynnä.
-
-VANHA KEKKULI: Ne kortitpa näyttävät oikein tyyni -- pienimmätkin, mitä
-olette sanoneet ymmärrän; kaikki tiedätte paremmin kuin minä itse --
-Vai minun kauttani! No pitää heitin saaman hertta-tietä mennä; sen
-päätän päässäni.
-
-VARONEN: Oikein niin näkyykin. Katosi pata-kuutonen. -- Ai kuin hyvää
-voan. No tuo hertta-kuningas! kuin suurta sukua -- kuin suuri herra --
-onko kuparnyöri? onpa niin!
-
-VANHA KEKKULI: Ei se vielä ole, mutta tulee tieten kuvernööriksi, koska
-kortit näyttävät niin. Nyt tiedän jo kyllä miten asiaini on laita;
-tarvitsisin vaan vielä neuvoa. Sanokaas mitä olisi tekeminen. Se
-hertta-kuningas on aatelis-mies, von Sorvi ja hertta-rouva minun
-tyttäreni. Hyvä onneni kaiketi veti näitä toinentoiseensa rakastumaan,
-mutta paha onneni minua vihastumaan, ja peräti talostani ajamaan
-mainitun von Sorvin -- Millämä saisin sen vasta suosiooni?
-
-VARONEN (katselee ja muuttelee vielä korttejansa): Eipä se ouk nytkään
-kaukana, vaikka kotonsa ei ouk läsnä.
-
-VANHA KEKKULI: Ei suinkaan ole vielä kauvas ehtinyt; minä vaivainen
-henki sen juuri äsken karkotin. Millä sen saisin palaamaan?
-
-VARONEN: Ei muut soa, jos mie en soa. Antakaas minullen yheksän
-suola-rajetta ja pihlavainen keppi.
-
-VANHA KEKKULI: Tulkaa saamaan. Tehkää mitä taidatte; minä maksan hyvän
-palkan.
-
- (Menee).
-
-
-11:nes Kohtaus.
-
-VARONEN (yksinänsä. Kokoilee kortteja). Jos ei vaan peijakas taas toisi
-Löllenflyhtiä tänne häiritsemään; mutta nyt taitaisi jo pian olla
-hiljaista hänelle.
-
- (Menee Kekkulin perässä).
-
-
-12:nes Kohtaus.
-
-VANHA KEKKULI (yksin). No viimeinkin ovat silmäni auki. -- Kuvernööri,
-ja rikkautta kun ruohoa. Kas se! -- Oi jos vaan pian saisin von Sorvin,
-sen jalon ja hyvän nuorukaisen, leppymään. Olisin minä vaan äsken
-tietänyt mitä nyt tiedän! Missä hän nyt lienee: eikös Santala häntä
-saane takaisin noidutuksi. (Huutaa salin ovelle): Ellii, menes
-kellarista vadelmapunssia. -- (Taas itsellensä): Minäkös hänen ottaisin
-vastaan ylinnä ystävänäni. Löllenflyhti saa mennä niin pitkälle kuin
-piisaa. (Huutaa taas): Eeva pane koriat vaatteet yllesi ja ole valmisna
-vastaan ottamaan, jos tulee vierasta.
-
- (Panee piippuja ja tupakkia käsille). Voi kun olen ollut pöhkö,
- minäkin! (Kävelee edestakaisin, lykkii tuoleja järjestykseen
- ja katselee että olisi kaikki siivosti, ottaa laseja kaapista.
- Menee viimein saliin, josta tuo pullon punssia. -- Sitten
- kuuluu kolinaa porstuasta.)
-
-
-13:nes Kohtaus.
-
- Vanha Kekkuli. Mikkeli. Aatami von Sorvi ja Rinnusteliain
- (molemmat aseilla varustettuina), Kirjaliini.
-
-VANHA KEKKULI (Mikkelille): Kitasi kiinni! (Lujaa): Terve tultuanne
-hyvät herrat! Älkäät pahastuko vaikka -- -- --
-
-AATAMI: Vaikka olette herjanneet meitä, ja erinomattain minua.
-Tiedättekö, että minä olen aatelismies, ja tahdon kunniani perään
-kysyä. Meitin riitamme pitää verellä sovitettaman; toisen,
-jommankumman, meitistä pitää kaatuman. Jos tahdotte kahden-taistelua
-(envig) tässä, tai jos muualle mennään, se on yksi kaikki minulle.
-Minulla on kaikellaisia aseita, jos tahdotte pistoolilla tai miekalla
-ruveta tai millä hyvänsä.
-
-KIRJALIINI (Aatamille): Älä näyttele paljoa aseitasi, ettei äijä
-huomaisi niiden puusta olevan ja nojella vaan mustattujen.
-
-AATAMI: Valitkaa takuri (secundant) itsellenne; herra Rinnusteliain on
-minun.
-
-VANHA KEKKULI (tuohatuksissaan): Hää! mitä hyvä, kunnioitettava,
-vapaasukuinen herra von Sorvi? Älkää Jumalan tähden minua ampuko. Minä
-pyydän nöyrimmästi anteeksi. Te saatte mitä tahdotte, paitsi
-tappelemaan älkää minua vaatiko. Minä jo olen katunut tyhmää
-ynseyttäni, ja tahdon kaikella muotoa teitin sovittaa; (itsellensä) oi,
-jos Santala olisi täällä nyt; hän kyllä saisi tuon leppymään.
-
-RINNUSTELIAIN: Jos olisivat kaikki koossa, joiden aikana olette meitä
-häväisseet, niin saataisiin sopia; vaan nyt ei se suinkaan käy laatuun.
-
-VANHA KEKKULI: Minä kutsun kokoon kaikki koko paikkakunnalta, pidän
-suuret pidot ja kaikkien aikana pyydän teitiltä anteeksi; ja erittäin
-teitiltä von Sorvi. Malttakaa vähän, malttakaa (lankee polvellensa).
-
-AATAMI (nostaen Kekkulia): No, hyvä Pöllölän herra! jos vielä toiseksi
-lupaatte kaikkein aikana antaa nuoremman tyttärenne minulle, niin sovin
-pois puolestani.
-
-VANHA KEKKULI: Varsin mielelläni, vaikka molemmat tyttäreni.
-
-
-14:nes Kohtaus.
-
- Entiset. Paloviinus. Löllenflyhti (juovuksissa: toisessa jalassa
- saapas, toisessa sakka vaan). Varonen (taluttaen Löllenflyhtiä).
-
-RINNUSTELIAIN: Ei maar! Olisipa hyvä jos saataisiin tappelu toimeen. --
-Kas tuo sopii! Kosk' ei herra Kekkuli enää vanhana viitsi miekkailla,
-niin tuosta saadaan urhoollinen vastus (näyttää Löllenflyhtiä).
-Kuulkaas hyvät herrat, von Sorvi ja Löllenflyhti, te riitelette
-morsiamesta; ruvetkaas, vanhaa aatelistapaa myöten, kahden-taisteluun,
-se, joka voittaa, ottakoon tyttösen.
-
-LÖLLENFLYHTI: Kahdentappeluun -- -- -- minäkö en eläissäni -- -- en --
-millään -- muotoa.
-
-VANHA KEKKULI: Pitää menemänne, jos tahdotte minun tytärtäni; ja
-tiettävä on että pietiksi tuutte.
-
-LÖLLENFLYHTI: En. Ennen -- minä jätän kaikki; Kekkuli itse menköön; --
-minä tulen herra von Sorville -- tak -- tak -- uriksi (nauretaan).
-
-PALOVIINUS: Ja minä Löllenflyhtin takuriksi, pitämään häntä
-hoipertelevain sääriensä päällä.
-
-LÖLLENFLYHTI: Oi, joka kerran pääsisi tämmöisestä pulasta! (Varoselle)
-Hyvä ukko! autas minua näiden käsistä; koskas autoit minun
-navetastakin, johon koiran kuriset telkesivät minun, että akkunasta
-täytyi ruvetani tunkemaan ulos.
-
-RINNUSTELIAIN: Pääsette hengissä, jos menette suorinta tietä matkaanne
-taanne katsomatta, ja lupaatte ettette koskaan tule takaisin.
-
-VANHA KEKKULI: Niin menkää, ja meille ei pidä ikinä tän erän perästä
-tulemanne.
-
-LÖLLENFLYHTI: Menen, enkä tule, sen lupaan ja vannon -- annan
-upsierillisen sanani pantiksi.
-
-VARONEN (pudistaa keppiänsä): Sananne ei ole täydellinen pantti; mutta
-pankaa selkänne.
-
-LÖLLENFLYHTI: Panen upsierillisen selkäni pantiksi.
-
-RINNUSTELIAIN (ottaa kepin ja huimii vähän Löllenflyhtiä selkään):
-No koetetaan, mitä upsierillinen selkä kestää. Kas tää lumottu
-pihlava-keppi tekee työnsä.
-
-VARONEN (ottaa Löllenflyhtiä kainaloon): Kas niin! mennään nyt, ja
-sanokaa prasai tälle maalle.
-
-
-15:nes Kohtaus.
-
- Entiset, paitsi Löllenflyhtiä ja Varosta.
-
-AATAMI: No, nyt ollaan sovitetut (antaa kättä vanhalle Kekkulille),
-koska vaarallinen kosio-kumppani on mennyt matkaansa. Saanko jo
-viimeinkin mennä isän luvalla tyttären tykö.
-
-VANHA KEKKULI: Mene poikani. Eikä minun tarvinne seurata tutuksi
-tekemään, jos jo olette tuttu siellä.
-
-AATAMI (menee salin ovesta): Olen maar, ja luulen kyllä yksinänikin
-tulevani toimeen täällä.
-
-PALOVIINUS: Ja me sillä aikaa maistamme maljaa sukkelan kosio-retken
-muistoksi.
-
-VANHA KEKKULI: Niin! Kosk' en jo ennenkään tarinnut suun avausta
-(kaadetaan pikareihin).
-
-RINNUSTELIAIN: Mikä niihin kaikkiin kerkiää yhtä haavaa?
-
- (Varonen tulee; vielä tietäjän vaatteissa.)
-
-
-16:nes Kohtaus.
-
- Vanha Kekkuli. Mikkeli. Rinnusteliain. Kirjaliini. Varonen.
-
-VARONEN: Nyt ovat kaikki temput tehtyinä: Löllenflyhti solkottaa
-rattailla, ja Aatami Eevansa luona. Eik's niin?
-
-PALOVIINUS: Niin. Ja me maljojen parissa; tässä on vielä temppuja
-tekemättä. Nyt eletään kuin herrat.
-
-RINNUSTELIAIN: Mutta tappelu meni hankkiessa ohitse.
-
-VANHA KEKKULI: Kiitos nyt sinullekin Santala; tules sinäkin ottamaan
-täältä -- eikös herrat suvaitse?
-
-VARONEN: Santalaa ei, kukaties, enää tarvitakkaan; hän on tehnyt työnsä
-(riisuu harmaan viittansa). Tunnettekos vielä Varosta? Tässä hän on
-taas.
-
-PALOVIINUS: Ja tunnetteko katteini Ylpiäsfelttiä? tässä hänkin on.
-
-VANHA KEKKULI: No, mutta kurejakos ovat nämät kaikki olleetkin
-(Rinnusteliain näyttää puisia aseitansa). Oih! Kas kun olette kaikin
-juuri samat, joilta äsken pelkäsin pitkää nenää! Luulin sen jo
-välttäneeni, mutta -- -- Voi! liian kiiruusti päästin Sorvinkin
-tyttärieni kimppuun. Vai te se noita olittekin! Vaivanen hullukin on ja
-teitin kelkkaanne joutuu.
-
-KIRJALIINI: Mutta, hyvä herra tuomari! ajatelkaas tyynemmin asiaa, niin
-huomaatte ettemme mitään pahaa ole teille tarkoittaneet. Tieten näette
-olevan hyvän, että silmänne ovat avatut oman lapsenne onnellisuutta
-tuntemaan. Ettekös taida ymmärtää, kuinka onneton tyttärenne olisi ijät
-päivänsä sen pahan ja petollisen Löllenflyhtin parissa, ja taas kuinka
-onnellinen von Sorvin kanssa, jota sydämmestänsä rakastaa, ja joka
-kaikella lailla ansaitsee rakastamista. Olkoon tietäjä kuka välinsä,
-niin ette mahda muuta kun kiittää häntä, sillä hän on kureilla
-johdattanut teitin oikealle mielelle, tietäen että se muuten olisi
-ollut mahdotonta.
-
-VANHA KEKKULI (vähän aikaa ääneti oltuansa): Niin kyllä se onkin. Te
-olette kelpo lailla pettäneet ja pilkanneet minua, mutta parempaa en
-ole ansainnutkaan, -- Hyvä kun tulitte te nuoret vanhaa hohko-päätä
-neuvomaan; minä otan opetuksenne hyväksi; sillä oman oppini olen monta
-kertaa nähnyt naurun alaiseksi. Käyköön sitten syteen taikka saveen.
-Juokaamme nuorten vekkulien malja.
-
- (Juodaan).
-
-YLIOPPILAAT: Hurraa, Kekkuleille!
-
-VANHA KEKKULI: Jos tienne sopii, niin tulkaa Aatami von Sorvin ja
-tyttäreni häihin.
-
-MIKKELI: Ai! kas silloin vasta saanen minäkin nuottiloni toimeen.
-
-KIRJALIINI: Ei maar! Otas sinäkin hyvä neuvo ja lakkaa peräti
-laulu-kiihostasi, jota vaan nauretaan. Niin tulet sinäkin vasta
-järjelliseksi ihmiseksi.
-
-VANHA KEKKULI: Isä on saanut hyvän opetuksen ja poika tarvitsee
-samallaisen kyllä.
-
-MIKKELI: No, minä en huoli ikänäni lauluja sepittää enkä laulaa, joista
-kumminkaan tähän asti ei ole suurta iloa ollut itselleni.
-
-VARONEN: Eikä muillekaan. Se on hyvä, että sinäkin lakkaat hulluudesta
-(kätellään Kekkuleita molempia ja hurrataan).
-
-VANHA KEKKULI (laulaa säveliin: "Uppå Wärmdön föddes jag"):
-
- Viisas vanh' on; tieten me
- Paljon nähnynn' oomme,
- Työväkee kun katsomme
- Rahojaik kokoomme;
- Vaan te nuoret hurjat ette
- Tästä huoli, vaan tulette
- Ja hulluiks' :,:
- Teette meitä hulluiks'.
-
- Sukkeloiksi Kekkulit
- Tietänee jokainen;
- Vaan te, häijyt vekkulit,
- Teill' on kummallainen
- Taito, jolla viisahatki
- Miehet hullutatte ratki,
- Ja heitä :,:
- Naurattenki heitä.
-
-(nauretaan)
-
- Kekkuli ei ainoa
- Tuhma ukko liene,
- Vaikk' ei kaikki ojentaa
- Itsiänsä tienne;
- Muutkin äijät ärjyvät, juur
- Jäykät niinkuin "torra farbror"
- Ne olkoot :,:
- Ne pilkkananne olkoot.
-
-(Esirippu putoo.)
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Vekkulit ja kekkulit, by Antero Warelius
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VEKKULIT JA KEKKULIT ***
-
-***** This file should be named 50168-8.txt or 50168-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
- http://www.gutenberg.org/5/0/1/6/50168/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
- This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
- most other parts of the world at no cost and with almost no
- restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
- under the terms of the Project Gutenberg License included with this
- eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
- United States, you'll have to check the laws of the country where you
- are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
- the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
- you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
- to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
- agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
- within 60 days following each date on which you prepare (or are
- legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
- payments should be clearly marked as such and sent to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
- Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
- Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
- you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
- does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
- License. You must require such a user to return or destroy all
- copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
- all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
- works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
- any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
- electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
- receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
- distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
- Dr. Gregory B. Newby
- Chief Executive and Director
- gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/50168-8.zip b/old/50168-8.zip
deleted file mode 100644
index d2aec25..0000000
--- a/old/50168-8.zip
+++ /dev/null
Binary files differ