diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 37768-8.txt | 4063 | ||||
| -rw-r--r-- | 37768-8.zip | bin | 0 -> 92899 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37768-h.zip | bin | 0 -> 194926 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37768-h/37768-h.htm | 4155 | ||||
| -rw-r--r-- | 37768-h/images/1.jpg | bin | 0 -> 39520 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 37768-h/images/2.jpg | bin | 0 -> 60563 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
9 files changed, 8234 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/37768-8.txt b/37768-8.txt new file mode 100644 index 0000000..ac1d013 --- /dev/null +++ b/37768-8.txt @@ -0,0 +1,4063 @@ +The Project Gutenberg EBook of Mexikon valloitus, by Tyko Hagman + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Mexikon valloitus + Kappale Amerikan historiaa + +Author: Tyko Hagman + +Release Date: October 16, 2011 [EBook #37768] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MEXIKON VALLOITUS *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +MEXIKON VALLOITUS + +Kappale Amerikan historiaa + + +Kirj. + +TYKO HAGMAN + + +Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa. N:o 7 & 8. + + +Werner Söderström, Porvoo, 1892. + + + +[Kuva: Fernando Cortez.] + +[Kuva: Montezuma.] + + + +SISÄLLYS: + + I. Sivistyneet villit + II. Fernando Cortez + III. In hoc signo vinces + IV. Xikotenkatl + V. Luvattu maa + VI. Montezuma ja hänen jumalansa + VII. Salto de Alvarado + VIII. Quatemozin ja viimeinen ponnistus + IX. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin + + + + +I. Sivistyneet villit. + + +Neljäsataa vuotta on nyt umpeen kulunut siitä, kun Christoforo Colombo +laski laivansa tuon uuden maailman rannalle, joka sittemmin erään +toisen retkeilijän kunniaksi sai nimekseen Amerika. Lokakuun 27 päivänä +1492 tuli Colombo suurelle Cuban saarelle, löydettyänsä vähää ennen +muutamia pienempiä luotoja. Jos kohta hänen retkellään oli +maantieteellinenkin tarkoitus, jopa uskonnollinenkin, niin kultaa +etupäässä etsivät he, hän ja hänen seuralaisensa, -- tuota keltaista +metallia, jonka hurmaava hohde niin monen sukupolven silmät on +soentanut. Itäisen Aasian rannikkovesillä kertoi taru olevan Zipango +nimisen saaren, jonka kuningas kultakattoisessa palatsissa piti +asuntoaan. Ja Colombo luulikin totta tosiaan maan pyöreän muodon jo +todistaneensa ja itäiseen Aasiaan tulleensa, unelmiensa maahan, jossa +kultaa kiskottaisiin kallioista kuin kaarnaa puusta. Siihen luuloon +mainio retkeilijä sitten sai jäädäkkin ja kuolla. -- Luonto Cuban +saarella näytti erinomaisen rikkaalta. Sen maisemien, puiden pukujen, +kukkien ja eläinmailman kauneus hämmästytti Colomboa. Hän kirjoitti +päiväkirjaansa: "Täällä tahtoisin iät päivät asua. Se on ihanin saari, +minkä ihmissilmä ikinä on nähnyt. Siinä on oivalliset satamat ja syvät +virrat." Mutta muuta ei löytynytkään. Kultaisen palatsin kuningasta ei +näkynyt, ei kuulunut. Kun Colombo pani lahjoilla varustetun +lähetyskunnan häntä etsimään, tavattiin viimein alaston päällikkö, joka +villissä laumassa herruuttansa harjoitti. Kultaa ei siis ensimmältä +löydetty sillä tavoin kuin retkeilijät olivat uneksineet. Maan +asukkailla oli kuitenkin pienet keltametalli-lehdet koristukseksi +pistetty nenänjuuresta läpi. Ja se seikka kiihoitti Espanjalaisten +kullanhimoa. + +Niinpä viimein löydettiinkin kultaa, löydettiin paljon kultaa. Amerikan +aukenemisen kautta oli uusi sankarihenki herännyt, seikkailijain +kultainen aikakausi, joka paljon muistuttaa ristiretkien haaveksivasta +hengestä. Niinkuin Christoforo Colombo sitten jatkoi retkiänsä tuossa +uudessa luvatussa maassa, lähettäen kotiansa sen aarteita, niin +purjehti sinne sittemmin laivasto toisensa perästä, kokoillen +kultaa ja kunniaa. Kenpä tahtoikaan jäädä kädet ristissä katsomaan, kun +niin ääretön tantere tarjoutui rohkean onnen-onkijan toiminnalle? +Toihan melkein jokainen Espanjaan saapuva laiva mukanansa joko +arvaamattomia aarteita ja uudenkaltaisia tavaroita taikka tietoja +uusista maan-löydöistä. Ei ollut enää sitä vaaraa olemassa, jota +rohkeat merimiehet ja sotilaat olisivat väistäneet. Maita valloitettiin +ja siirtokuntia perustettiin. Ja nämä hurjat seikkailijat, jotka +tunkesivat aarniometsäin halki, riistäen alkuväestöltä kaikki sen +kalleudet, toimittivat tehtävänsä Kristuksen nimi huulilla ja +ristinmerkki lippunansa. Valloitetut maat ja kukistetut kansat olivat +saatettavat osallisiksi kristinuskon siunauksista. Eikä suinkaan sovi +väittää että tämän ajan lähetyssaarnaajilta olisi intoa puuttunut. Minä +hetkenä hyvänsä olivat sen uskonsankarit valmiit uhraamaan henkensä +pyhän kirkon kunniaksi. Vimman tunnussanana oli risti -- ja kulta. + +Kun äärettömäin maanalojen löydöt sitten melkein herkeämättä seurasivat +toinen toistaan, vaativat Espanjalaiset ja Portugalilaiset, joille +viimeisille tulee kunnia Itä-Indian varsinaisesta löydöstä, että heille +annettaisiin valta kaikissa maissa, jotka olivat Euroopan ulkopuolella. +Paavi Aleksanteri kuudes, jolle asian ratkaiseminen uskottiin, +pyörähytti kynäänsä kartalla ja jakasi maapallon kahtia, tunnustaen +Portugalilaisille itäisen, Espanjalaisille läntisen puoliskon. Se +tapahtui v. 1493. Tähän aikaan jo meidän on melkein mahdoton käsittää +tämmöistä menetystapaa, sillä meidän henkisesti vapaampaan +katsantokantaamme ei enää sovellu tuo muinoin niin tavallinen +kirkollisen ja maallisen vallan hämmennys. Mutta siihen aikaan oli tämä +mielivaltainen mahtisana kylliksi. Se kannusti nuo kaksi kansaa +tulisimmalla kiireellä ottamaan haltuunsa mitä heille tässä pesänjaossa +oli annettu. Jokainen maa, joka siitä lähtein löydettiin, tuli +julistetuksi jommankumman kruunun omaksi -- joko siten, että sopivalle +paikalle istutettiin lippu tai pystytettiin muistopylväs, taikka +piirrettiin vain merkkiä puiden runkoihin. Entisten asukkaiden kaikki +oikeudet ja ikivanha nautinto arveltiin sillä kumotuksi. Niin +sanottujen villien eli "indiaanien" maa ja omaisuus joutui tunkeilevien +muukalaisten, noiden ankarain kuokkavieraiden haltuun, ja alku-asukkaat +pakoitettiin aikojen kuluessa täydelliseen orjuuteen, ell'eivät he +olleet kylliksi sotaiset ja urhokkaat pitämään puoltansa semmoista +vaatimusta vastaan. + +Ainoastaan kolmekymmentä maantieteellistä penikulmaa mainitusta Cuban +saaresta länteenpäin on Yukatan nimisen niemimaan mereen pistävä kärki. +Kuitenkin kului pitkät ajat Cuban löydöstä, ennenkun Euroopalaiset +saivat tukevaa jalansijaa sillä tärkeällä alueella, joka sanotusta +niemestä alkaen ulottuu loitolle länteenpäin, koska, näet, +alku-asukkaat täällä tekivät odottamatonta ja sitkeää vastarintaa. Se +alue on muinaisen valtamerentakaisen sivistyksen raivaama viljelysmaa +_Meijiko_ (Mexiko). + +Vuonna 1517 joutui sinne tuulien ajamana aatelismies Hernandez de +Cordova, kun hän kolmella laivalla oli purjehtinut Cubasta ryöstääkseen +maanmiestensä siirtokunnille orjia läheisiltä Bahama-saarilta, sillä +alku-asukkaista tehdyillä orjilla Espanjalaiset tiluksiansa viljelivät. +Hän töytäsi laivallaan mainitun Yukatan niemen kärkeen ja nousi maalle. +Catoche on tuon niemen-kärjen nimi. Tähän asti olivat löytöretkeilijät +voittomaittensa asujamissa tavanneet enimmäkseen täydellisiä +raakalaisväestöjä, joiden peräti alkuperäinen kehityskanta ei kyennyt +mitään sanottavaa vastarintaa synnyttämään. Suuri oli sentähden +Cordovan hämmästys, kun hän täällä odottamatta tapasi väestön, joka +ymmärsi järkiperäistä maanviljelystä, rakensi pysyviä, vankkoja +asumuksia, käytti sieviä pukujakin ja kaunisteli itseään taiteellisesti +taotuilla kultakoristuksilla. Mutta siinä ei kylliksi. Päin vastoin +niitä leväperäisiä heimokuntia, joita tähän saakka oli tavattu ja +joiden itsenäisyyden-tunne oli liiaksi heikko voidakseen tarpeellista +vastustusvoimaa luoda, osoittivat asukkaat Yukatanin niemimaalla +erittäin sotaisaa henkeä. Kaikkialla he esiintyivät vihollisesti ja +väkivaltaisesti Espanjalaisia vastaan, ja eräässä kahakassa sai Cordova +itse toistakymmentä haavaa heidän aseistansa ja samalla sen kokemuksen, +että kaikille ihmisille, jotka ovat saavuttaneet jonkinmoisen +sivistyskannan, on itsenäisyys kallihin kaikesta. + +Hernandez de Cordovan ja puolet hänen seuralaisistaan korjasi, heidän +palattuansa kotiin, kuolema. Retken vastukset ja vihollisen vaikuttamat +vammat oli murtanut heidän elinvoimansa. Mutta retkikunta oli kuitenkin +tuonut muassaan näytteitä tuon löydetyn alueen kultaisista +rikkauksista; ja nämä houkuttelivat uusiin ponnistuksiin. Niinpä saapui +samalle rannikolle huhtikuussa v. 1518 toinen aatelismies, Juan de +Grijalva, inhimillisesti tunteva, hienotapainen ja oikeutta rakastava +herra. Hän johti retkikuntaa, jossa alapäällikköinä palvelivat muutamat +miehet, jotka sittemmin "Mexikon valloittajina" ovat mahtavan maineen +saavuttaneet: Francisco de Montejo, Yukatan niemen kukistaja, Pedro de +Alvarado ja Alonso de Avila. Nämä löysivät ensiksi Cozumel nimisen +saaren, "Pääskysaaren", Yukatan niemen itärannassa ja istuttivat täällä +vanhan temppelitornin huippuun Espanjan kuninkaan lipun. Sitten +purjehtivat seikkailijat pitkin Yukatanin rantoja Mexikon lahteen. +Grijalva ohjasi laivansa Tabasco nimisen joen suusta sisään ja pääsi +täällä erään heimoruhtinaan, "kazikin," luottamukseen, joka puki hänet +kiireestä kantapäähän kultapeltiseen sota-asuun. -- Muukalaisten tulo +ei tapahtunut äkki-arvaamatta maan asukkaille. Nämä päinvastoin +odottivat vieraitansa, sillä tieto niiden valkoisten miesten +ilmestymisestä, jotka Cordova tänne toi, oli jo tunkeunut valtakunnan +keskuspaikkaan, ja täällä hallitsi herra, jolle hänen valtansa tähden +täydestä syystä on annettava "keisarin" arvonimi. Ihmeelliseltä kyllä +soi sanoma noista maahan tulleista miehistä, jotka, kuten kerrottiin, +ratsastivat kummallisten nelijalkaisten käärmeiden seljässä ja +siivitetyillä aluksilla kyntivät merta, joiden aseet laukesivat +leimauksella ja ukkosen jyrinällä ja joiden ulkomuoto vastasi +ikivanhain tarujen ennustuksia. Niiden mukaan oli muutama maan +muinoinen jumalallinen hyväntekijä, hänkin iholtaan valkoinen mies, +aikoinaan luvannut Mexikolaisille kerran palata takaisin heidän +maahansa. Heti kun Euroopalaiset ensi kertaa ilmestyivät, lähetettiin +sentähden omituisten kuvakirjoitusten kautta tieto siitä maan suureen +pääkaupunkiin. Täällä ei ensinkään vierasten lähestymistä ikävällä +odotettu, vaan pelolla ja kauhulla. Mitä sisemmälle maahan Grijalva +tunkeusi, sitä suuremmalla epäluulolla häntä kohdeltiin. Yhtä nurjasti +ja rauhattomasti tervehdittiin häntä kuin hänen edeltäjiänsäkin. Ja +sitä paitse nähtiin jotakin kristityille ritareille vallan kamalaa. +Nykyisen Vera Cruz nimisen kaupungin tienoilla tavattiin, näet, +porrasten tavalla yleneviä suippu-kartioita eli pyramiidejä, joiden +lakealla huipulla suitsuivat ihmisverellä tahratut alttarit. Kesäkuun +19 p:nä julisti Grijalva tavallisilla tempuilla tämän maan Espanjan +omaksi, mutta rannikkoseutu oli pahaksi onneksi niin täynnään +myrkyllisiä höyryjä, että oleskeleminen siellä kävi terveydelle +vaaralliseksi; ja retkikunnan johtaja lähti saamiensa käskyjen +mukaan jälleen kotimatkalle. Osoittihan kuitenkin menestystä se +tosi-asia, että seikkailijain oli onnistunut alku-asukkaiden kanssa +harjoittamassaan vaihtokaupassa ottaa maksuksi arvottomista +leikkikaluista kokonaisen aarteen jalokiviä, kultakoristuksia ja +kalliita, harvinaisia kankaita. Grijalva ei kuitenkaan, huolimatta +seuralaistensa pyynnöstä, perustanut mitään siirtokuntaa tuohon +kultarikkaasen maahan, vaan lähetti Alvaradon ennakolta viemään +ansaittuja aarteita Cubaan. Retkikunta oli tunkeunut Panuco joen +laskupaikoille saakka, jossa kuuma kahakka oli kestettävä maan +asujamien kanssa, jotka lukuisilla veneillä riensivät paikalle. Mutta +syyskuun lopussa olivat nämä löytöretkeilijät jälleen Hispaniolan +saarella, syntymämaansa kukoistavassa siirtokunnassa, josta heidän +retkensä oli alkanut. Kotimatkalla jo saatiin kuulla että suurempi +laivasto oli lähtenyt liikkeelle jatkamaan tehtyjä löytöjä, mutta +Grijalvaa kohtasi hänen palattuansa mitä ankarimmat nuhteet koska hän +ei ollut mitään uutisasuntoa perustanut. + +Grijalvan sijaan oli sill'aikaa astunut sankari, jonka vertaista +historia tuskin tuntee, kun ottaa huomioon ne vähäiset apukeinot, jotka +olivat hänen käytettävissään. Kertomus Mexikon suuren valtakunnan +valloituksesta kajahtaa alastomassa historiallisessa totuudessaan +rohkeasti keksityltä ritari-romaanilta, jonka sankari tenhokkailla +taikatempuilla ajaa asiansa perille. Tämä sankari on _Fernando +Cortez_, seikkailijain kultaisen aikakauden loistava nero, joka +pienellä joukolla kukistaa tuhatkertaisen vastustajan. + +Mutta ennenkun käymme kertomaan Cortezin ja hänen seuralaistensa +urostöitä, heittäkäämme silmäys heidän seikkailustensa maahan. + +Pitkin Atlantin merta on Mexikon valtakunnasta leveä kaistale, jossa +etelän tavallinen kuuma ilmanala vallitsee. Kuivat, hiekkaiset tasangot +vuoroilevat täällä hedelmällisten seutujen kanssa, täynnään +hyvänhajuisia pensaita ja kukkia, joiden välistä valtavat puut, +tropiikien jättiläiset, kohoavat taivasta kohden. Mutta tässä +jylhikössä väijyy myöskin _malaria_, myrkyllinen ilma, jota ei +kenkään muukalainen rankaisematta hengitä. Täällä raivoo kuolettava +keltakuume. Täällä puhaltavat tuulet, jotka rajumyrskyn vimmalla +hävittävät Mexikon suojattomia rantoja ja läheisiä Länsi-Indian saaria. +Semmoisella voimakkaalla noidanpiirillä on luonto linnoittanut tämän +ihanan maan, ikääskuin tahtoisi se suojella sen kultaisia aarteita +aihettomia hyökkäyksiä vastaan. Mutta ihmisen nero oli voimakkaampi +kuin luonnon noitapiiri. + +Kaksikymmentä maantieteellistä penikulmaa tästä kauemmas, ja matkustaja +hengittää puhdasta ilmaa. Luonnon ja kasvullisuuden olento näkyy +muuttuneen. Vanili, indigo, kukkiva kaakao katoo, mutta banaani ja +sokuriputki seuraavat matkustajaa vielä. Ja noustuansa 1,500 metriä +korkeammalle, huomaa hän mehukkaasta ruohosta ja raittiista +lehväkaarroksesta olevansa korkeus-asteella, jossa sumut ja pilvet +putoilevat. Tämä on ainaisen kosteuden ilmakerros. Tullaan lauhkeampiin +maanääriin, joiden luonne vivahtaa meidän vyöhykkeemme luonteesen. +Näyttämö käy valtaavaksi, majesteetilliseksi, toisinaan peloittavaksi. +Ylt'ympärinsä näkee silmämme valtavia vuoria, osaksi tulivuoriakin, +joiden lumipeite loistaa loitolle ja jo kaukaa toimittaa merimiehelle +valotornin virkaa, jos matkamies antaa katseensa kallistua jyrkkää +vuoren-vierrettä alaspäin -- mikä kukkamaailman loisto heijastaa hänen +ihastuvaan silmäänsä! Se katsoo ympärilleen, hämmästyneenä tuosta +omituisesta ilmiöiden vaihdosta, joka täällä kohtaapi aistimia. +Vieläkin korkeammalla tavataan taasen toinen ilmanala, toinen +kasvullisuus. Keltainen maissi on tähän saakka seuranut matkustajaa. +Nyt näkee hän vainioita, joilla vehnä ja muut Euroopan jyvälajit +kasvavat. Ne toivat aikoinansa maahan valloittajat Pyreneiden +niemimaasta. Mutta niiden välillä leviävät vielä aloe-istutukset, joita +maan entiset isännät, "villit" indiaanit, osasivat hoitaa verrattomalla +taidolla. -- Tammimetsät käyvät nyt jylhemmiksi, ja hämärtävät +havumetsät osoittavat että olemme astuneet kylmään ilmakerrokseen. Kun +matkustaja on noussut noin 2,500 metrin korkeudelle, seisoo hän Mexikon +ylätasangon selänteellä. Tämä muodostaa ikäänkuin mahtavan vallin +kahden valtameren välillä, lavenee lavenemistaan pohjoseen päin ja +supenee loiveten etelään, päättyen Tehuantepekin rantakielekkeesen. +Tältä vuorivallilta kohoaa hajanaisia tuliperäisiä kukkuloita, joiden +huiput ovat ikuisen lumen peitossa ja levittävät raitista viileyttä +läheisille ylätasangoille. Tässä onnellisessa maisemassa vallitsee +ilmanala, jolla on keskisen Italian lämpö, mutta jota Mexikossa +pidetään lauhkeana ja "kylmänä." Ilma siellä on erinomattain kuivaa, +eikä maata enää peitä alempien seutujen uhkea kasvullisuus. Eipä liioin +enää ole puita, jotka suojaisivat juoviin haljennutta maata paahtoavan +kesä-auringon vaikutuksesta. Mutta tämä metsän puute ei ole luettava +luonnon, vaan ihmisten syyksi, vieläpä juuri niiden, jotka täällä +ensiksi kristinuskon ja korkeamman sivistyksen lippua kantoivat. Siihen +aikaan, kun "villit" täällä vielä isännyttä pitivät, oli maa tiheästi +peitettynä tammilla, lehtikuusilla, sypresseillä ja muilla puilla, +joille he ymmärsivät antaa arvoa. Vasta Espanjalaiset julistivat metsät +pannaan -- jotta puuttomuus muistuttaisi heitä Castilian tasangoista, +heidän rakkaasta kotiseudustaan, jonka yksitoikkoiset maisemat +saattavat joka matkustajan alakuloiseksi. + +Mannermaan sydämessä, lähempänä Tyyntä kuin Atlantin merta, leviää +kananmunan muotoisessa ympyrässä, noin 2,200 metriä ylempänä +merenpintaa, Mexikon kuuluisa laakso. Sen maaperä on kaikkialla yhtä +hedelmällistä. Viisi järveä viepi kymmenennen osan sen pinnasta. -- +Mutta säästäkäämme kertomuksemme siitä vielä toistaiseksi, mainiten +tässä vain että tämä seutu se oli ja on vielä tänäänkin maan +varsinainen ydinpaikka. + +Tähän laaksoon nyt tuli luoteesta päin 12:lla ja 13:l1a vuosisadalla +Aztekien suku ja perusti sille paikalle, jossa nykyinen Mexikon kaupunki +sijaitsee, pääkaupungin, joka sai nimekseen _Tenochtitlan_, ja +kuningasvallan, joka sittemmin levitti alaansa nykyisen Mexikon rajoille +saakka. Koko maalla oli nimenä _Anahuak_, s.o. "maa vesien lähellä" +(nim. Mexiko-järvien). + +Mutta tämä Aztekien laaja valta oli kannatettava melkein alituisilla +sodilla niitä heimoja vastaan, jotka ennen heidän tuloaan olivat +itsenäisiä olleet ja näkyvät keskenään muodostaneen jonkunmoisen +liittovaltion, jonka ylimmäisen johtajan valitsivat koko valtakunnan +ylimykset. Täten oli siis kuninkaan valta alkuansa suuresti rajoitettu, +ja hallitusmuoto muistuttaa paljon Euroopan läänitysvaltioista niiden +kukoistusaikana. "Ylimykset olivat jaettuina eri-arvoisiin luokkiin, +joista ylhäisimmillä ja rikkaimmilla oli varsin suuri vaikutusvalta +hallitustoimien menoon." Tämä monilukuinen ja mahtava aatelisto, jonka +laveat läänit näkyvät olleen joko perinnölliset taikka joihinkin +ylempiin virkoihin kuuluvaiset, kannatti heimovapautta kuninkaiden +anastushankkeita vastaan, kunnes Aztekit vihdoin saivat vaarallisimmat +heimopäälliköt, "kazikit", kukistetuiksi. Tämä luoteesta tullut +valloittaja-heimo näkyy siis Anahuakissa näyttäneen samaa osaa +historian näytelmässä kuin Hyksos'it muinaisessa Egyptissä. Aztekien +yliherruutta kannatti etupäässä heidän oma sotainen kykynsä ja +valtioviisautensa, joita ominaisuuksia kyllä tarvittiin, koska +kukistetut ylimykset, kuten huomautimme, ehtimiseen näyttivät +hampaitaan. Mutta tämä sisällinen eripuraisuuden tila Aztekien +valtakunnassa tietysti suuresti helpoitti vihdoin tapahtuvaa +valloitusta tuiki ventovieraiden tervehtijäin kautta, jotka +"siipi-aluksillaan" saapuivat "suuren veden" poikki "auringon-nousun +valtakunnasta". + +Vieraiden tullessa oli nyt Aztekien hallitsijasuku valtansa +kukkuloilla, ja heidän ruhtinaansa viipotti valtikkaansa kuin +itsevaltias ainakin. Hän oli "jumaluuden kuva" ja vaati hiljaisuudessa +huokaavilta alamaisiltaan jumalallista palvelusta. Hänen valtaansa +näkyy tähän aikaan rajoittaneen, kuten muinoin Egyptin faaraojen, +ainoastaan oma kuninkuuden suuruus. Niinkauvan -- mainitsevat lähteemme +-- kuin kuningas eli keisari, kuten häntä oikeammin nimittäisimme, ei +vielä ollut kolmanteenkymmenenteen ikävuoteensa päässyt, täytyi hänen +tyytyä vanhemman sukulaisen ankaraan holhouteen. Tavallisesti nousi hän +valta-istuimelle vasta kolmekymmentä vuotta täytettyänsä. Hän +asetettiin virkaansa neljän valitsijamiehen kautta, jotka erittäin oli +tähän toimeen määrätty, ja aina oli välttämättömästi vaadittuna että +hän oli vanhan hallitsijasuvun jäsen. Ennenkun hän sai tarttua +valtikkaan, tuli hänen suorittaa muutamat omituiset temput. Koko hänen +ruumiinsa sivelsi ylimmäinen pappi mustalla värillä, joka arvattavasti +kuvasi nöyrtymistä Jumalan edessä. Vasta sitten kun hän oli viettänyt +monta päivää temppelissä paastoten, rukoillen ja valvoen, tapahtui +"kruunaus" loistavalla tavalla. Tätä jumalallista majesteettia sitten +yhteisen kansan puolelta kunnioitettiin mitä nöyrimmillä tempuilla, ja +hänen kruunausjuhlassaan vuoti ihmisverta, mitä enemmän sen parempi. + +"Sotajumalan kiven" päällä nämä surkuteltavat uhrit Anahuakissa +henkensä heittivät, sillä sotainen onnihan se on, jota sekä hallitsijat +että kansat melkein kaikkina aikoina ovat pitäneet varsinaisena +menestyksensä ehtona, tunnustakootpa sitten mitä uskontoa tahansa. -- +Ja tappelujen Jumala janoo verta, semminkin ihmisverta, -- koska se +luultavasti maistuu hänelle paraimmalta. Kreikan ja Rooman +kultuurikansat, meidän sivistyksemme virittäjät, käsittävät +peri-aatteessa asian aivan samoin. Agamemnon on valmis uhraamaan +tyttärensä, saadakseen tuulta sotaiselle retkelle lähteville +laivoilleen, ja Roomalaiset ainakin ensi aikoina kokivat hyvitellä +ankaraa jumalaansa samalla palveluksella. Myöhemmin lakattiin +haaskaamasta ihmisverta ennakko-uhrina, koska sama jumala, kuten kyllä +huomattiin, tavallisesti yllin kyllin tyydytti janoansa itse +tappelussa. Sen sijaan uhrattiin viattomia eläimiä. Jumala sai sitten +vihollisjoukosta valita itselleen niin monen ihmisen veren kuin suinkin +halutti. Meidän ajan sivistys, jota kristinoppi jo on paljon +jalostuttanut, ei tosin enää uhraa ennakolta mitään verta sodan +julmalle jumalalle; mutta joka sunnuntai rukoilemme häntä kuitenkin +vielä hartaasti kirkoissamme: "siunaa valtakunnan sotajoukkoa maalla ja +merellä!" Ja kaikkinainen rukous on ainoastaan uhria lievennetyssä +muodossa. Vihollisen joukosta sitä paitsi emme suinkaan mekään kiellä +jumalaamme ottamasta verisiä uhria. Aztekien villimäisyyttä ja +raakuutta tahdottiin valloituksen aikana ja tahdotaan vieläkin perustaa +etupäässä tähän heidän tapaansa kunnioittaa jumalaansa ihmisuhreilla, +mutta isä Abrahamia ei syytetä villimäisyydestä eikä raakuudesta, +vaikka hän oli valmis uhraamaan jumalalleen oman poikansa. Aztekit +ainakin, kuten alempana saamme nähdä, käyttivät uhriksi kiivaalle +jumalalleen sodassa saatuja vankeja ja ainoastaan hätätilassa, kun ei +tämmöisiä sattunut olemaan, omia alamaisia, nimittäin orjia, +(useimmiten nekin entisiä kapinoitsijoita tai sotavankien jälkeläisiä) +joita pidettiin -- aivan kuten Roomalaisissakin -- joko valtion tai +yksityisen omaisuutena, joilla ei mitään kansalais-oikeuksia ollut, ei +siis hengenkään turvaa. Mutta onhan ihmisveren uhraaminen kuitenkin +villimäisyyden tunnusmerkkejä, vaikka tämä veri olisikin halvan orjan +verta. On kyllä, mutta keisari Augustuksen loistavana ja hienosti +sivistyneenä aikakautena hakkautti eräs valistuneen imperaatorin ystävä +ja seurustelija, Pollio nimeltään, orjiansa palasiksi ja syötteli heitä +kalalampiensa eväkkäille asujamille, uhraten siten vatsansa jumalalle. + +Vanhan Mexikon hallitsijaheimolle oli uskonto ja sota +elämän mieli-aatteina. Meidän, jotka vielä rukoilemme: "siunaa +sotajoukkoamme", ei käy niinkään tylysti tuomitseminen heidän +uskonnollista hartauttansa, joka ihmisuhrissa osoitti vilpittömyyttään. +Me sitä paitse yhdistämme kaiken jumaluuden-käsitteen yhteen ainoaan +persoonaan, eroittamatta ensinkään sodan julmaa jumalaa siitä +jumalasta, joka -- itse persoonoittuna rakkautena -- käskee meitä +rakastamaan lähimmäistämme niinkuin itseämme, käskee meitä jopa +"rakastamaan vihollisiammekin." Vanhat Mexikolaiset, kuten +valistuneemmat pakanakansat yleensä olivat, niin sanoaksemme, tässä +suhteessa hieman häveliäämmät ja -- johdonmukaisemmat, eroittaen +tarkasti semmoisia käsitteitä kuin esim. rakkaus ja vaino ja näiden +asianomaiset jumalat toisistaan. Niinpä Mexikon asujamet palvelivat +ylimmäistä olentoa, jolle muhkeat temppelit oli rakennettu ja +erityinen, arvossa pidetty pappissääty hartaiden sanankuulijain +johtajana osoitti ihmishengen nöyrtymisen tarvetta. "Taivaan ja +maanpiirin kaikkivaltiaalle Jumalalle kumartaa nöyrtyen mahtavinkin +ruhtinas maan päällä. Tämä ei ole Hänelle muuta kuin 'hitunen savua ja +höyryä, joka nousee maan povesta'". Anahuakin valtakunnan "villit" +asujamet kunnioittivat Häntä nimityksillä semmoisilla kuin: "Hän, johon +kaikki on suljettu," "Hän, jonka kautta me elämme," "Hän, joka on +kaiken alkuperä." Mutta tämän ylimmäisen itse-olemuksen kaikkinaisuutta +ei kehunut Anahuakilainen tuntevansa, vaan nöyrästi ja vilpittömästi +tunnusti hän sen olevan ihmiseltä salattuna. Tälle olennolle, -- mikäli +hän oli "luojana", joka nimitys hänelle myös vasituisesti annettiin, -- +oli, näet, eräs viisas kuningas pystyttänyt jättiläis-pyramiidin, +temppelin, jonka etevimpään paikkaan, kuten muinoin Ateenain pyhyyteen, +oli piirretty kirjoitus: "_Tuntemattomalle Jumalalle_" -- Mutta +lähinnä tätä salattua olentoa, jolle Aztekitkin antoivat korkeimman +vallan maassa ja taivaassa ja josta he hurskaasti huokaen ikävöivät +tietoa, oli nyt tosin ylimpänä kansallisjumalana Huitzilopochtli, +tappelujen verinen jumala. Huitzilopochtlia puhuteltiin "yöksi ja +päiväksi," "maaksi ja vedeksi", "taivaaksi ja maaksi". Hänen +kunniakseen kohosi kaikkialla suuria ja pieniä teokallioja eli +temppelejä. _Hänen_ kunniakseen yksistään vuosi toisensa perästä +monen ihmissydämen suitsuava veri juoksi kuiviin alttarilla -- niinkuin +vielä nytkin kaikkialla maailmassa tappotanterella, niin kauan kuin +sodan verenhimoinen jumala pitää päätänsä pystyssä. + +Mutta Mexikolaisten jumaluuden-käsite ei rajoittunut tähän, vaan +haarautui, kuten yleensä muinoisissa kultuurikansoissa, usean +persoonan otaksumiseen, jotka kukin edustivat niitä eri omaisuuksia, +joita saattoi ajatella henkisyydessä yleensä löytyvän. Tällä +moni-persoonallisuudella vältettiin sitä ristiriitaisuutta, joka +silminnähtävästi on siinä, että palvellaan esim. rakkauden ja vainon +jumalaa samassa persoonassa. Näyttää siltä kuin nämä kansat olisivat +selvästi tajunneet ett'ei mikään jumala voi kuunnella eikä tyydyttää +vallan ristiriitaisia rukouksia. Ei ole pitkiä aikoja siitä kuin +kristittyjen pohjoismaiden kirkoissa, viimeiksi tietääksemme Tanskan +rantamailla, rukoiltiin samaa jumalaa, jolta virsikirjain kaavojen +mukaan pyydettiin apua merimatkalle lähteissä, että hän "siunaisi +ranta-oikeutta", s.o. toimittaisi vieraat kauppalaivat haaksirikkoon +rukoilijain kotirannalla, josta maan lakien mukaan heillä oli oikeus +korjata hylyiksi jääneet tähteet ja tavarat omakseen. Ja kun me +rukoilemme: "siunaa valtakunnan sotajoukkoa maalla ja merellä", +käsitämme itse teossa kaikkein kansojen ja ihmisten yhteistä Jumalaa +ainoastaan kansallisjumalaksi, _meidän_ sotajumalaksemme -- joka +riivattujen vihollistemme parvesta poimikoon uhrejansa, mitä enemmän +sen parempi! -- Anahuakilaiset ajattelivat, kuten sanottu, jyrkkiä +ristiriitaisuuksia välttääksensä, yleishenkisyyden mahdolliset +ominaisuudet eri persooneiksi. Sodan mahtavaa kansallisjumalaa kyllä +nöyrästi palveltiin, mutta hänen rinnallaan vaati hartautta ja +rakkautta ihan toisellainen jumala, joka edusti henkisyyden rauhallista +puolta. Tätä palveltiin nimityksellä Tezkatlipoka, "maailman sielu". +Yhtä hyvin kuin Huitzilopochtli oli hänkin "ylijumala", vaikka tietysti +ei Ylimmäinen, joka, kuten sanottu, oli tuntematon. Tezkatlipokaa +ajateltiin nyt erittäin rauhalliseksi ja lempeäksi, kaikkialla +läsnä-olevaksi ja kaikkitietäväksi, vanhurskaaksi ja leppyiseksi. Hänen +kuvapatsaassaan oli kaksinkertaiset silmät, sen oikeassa kädessä peili +ja neljä nuolta; korvankohdalta nousi savupilvi -- merkkejä, joilla +hänen ominaisuuksiaan tahdottiin kuvata. + +Nämä olivat korkeammat eli "ylijumalat". Mutta niiden ohessa palveltiin +muitakin, yleis-henkisyyden ajateltujen eri omaisuuksien mukaan, kuten +sivistyneemmissä pakanakansoissa yleensä. Mainitsemme niiden joukosta +tässä vain Tlalok'in, sateen jumalan, jonka merkkinä oli puuristi. + +Vakiomuodosta Anahuakin valtakunnassa olemme vasta puhuneet sekä sen +mahtavan aateliston suuresta vallasta. Läänityslaitos, joka täällä +vallitsi, edellyttää jo itsessään sen epäkohdan, että kansan suuri +joukko, varsinainen maanviljelijä-väestö, joutuu maa-orjuuteen, koska +sen on pakko viljellä maata, joka ei ole sen, vaan mahtavamman luokan +omaa, ja tämän luokan täytyy sitä turpeesen kiinnittää, estääksensä +maata jäämästä viljelemättä. Sama yhteiskunnallinen peri-aate kasvattaa +myöskin joukon muita orjia, jotka, koska heitä ei välttämättömästi +tarvita tärkeimpään elinkeinoon, johdonmukaisesti joutuvat kaikenlaisen +mielivallan alaisiksi. Tämmöinen oli tila vielä tuossa niin +mallikelpoisesti hallitussa, valistuneessa ja ylistetyssä, +vuosituhannen viisauden luomassa Rooman maailmanvallassa, sen ollessa +keisarien aikana loistavimmillaan. Ja Anahuakin talonpojat olivat +jokseenkin samassa maallisessa asemassa kuin Roomalais-vallan colonit. +Monet suvut viljelivät yhteiseksi käyttömaakseen saamaansa maan-alaa. +Mitään yksityistä omaisuutta ei Anahuakin talonpojalla ollut, enemmän +kuin roomalaisellakaan, joka, kuten maailman-vallan aikakirjat asiasta +mainitsevat, ei saanut isännän luvatta myydä tai lahjoittaa irtainta +omaisuuttaan. Mutta hän, Mexikon talonpoika, näkyy kuitenkin olleen +hiukkasen parempi kuin tavallinen orja, koska vielä puhutaan lukuisista +maa-orjista jotka eivät olleet talonpoikia. Luultavaa on että +orjistunut talonpoika nautti henkensä puolesta suojelusta laissa, +niinkuin roomalainenkin, jota vastoin tavallinen orja lienee ollut +kokonaan herransa mielivallassa, aivan kuin orja usein mainitussa +klassillisessa kansassa. + +Kaikki nämä asianhaarat todistavat että vanhat Mexikolaiset olivat +saavuttaneet viljelyksen ja sivistyksen kannan, joka yhteiskunnallisen +järjestelmänsä puolesta itse teossa ei ollut suuresti takapajulla +vanhasta Roomalaisvallasta, ei keski-ajan oloista eikä monesta uuden +ajankaan kehittämästä yhteiskunnallisesta järjestyksestä. Mainittu +väestön jako asteellisesti aleneviin tai yleneviin luokkiin juuri +etupäässä sitä osoittaa. Vaaditaan, näet, jo jokseenkin pitkä +kehitysjakso ennenkuin yhteiskunnallinen järjestys voi tämmöiselle +kannalle kohota, olkoonpa sitten tämä kanta meidän mielestämme perin +huonokin, meidän, jotka jo olemme tottuneet vapaampiin kaavoihin. Ihan +alkuperäisellä kehityskannalla olevat kansat noudattavat aivan toisia +yhteistapoja; paimentolaisten ja metsästäjäin elämä ei vaadi niin +monimutkaista järjestelmää. Mutta samassa järjestelmässä on +vaikuttimena myöskin se, että ylhäisemmän yhteiskunnallisen +aseman kanssa käy rinnatusten kaikenlaiset tarpeet, joista eivät +paimentolais- ja metsästäjäkansat tiedä mitään. Ja tämä se on, joka +synnyttää sivistystä, sanan tavallisessa merkityksessä. Todellinen +ylhäisyys edellyttää sivistystä, ja sivistynyt on ylhäinen. Aztekien +valtakunnassa oli sivistystarve keksinyt paperin ja kirjoitustaidon; +ne, joilla oli jotain sanomista, voivat lennättää tietonsa ja +ajatuksensa määräpaikkaan paremmin ja varmemmin kuin suusanalla. +He käyttivät jonkinlaista hieroglyfi-kirjoitusta, edistyneenpää +kuva-kirjaimistoa, ja kirjoitetun sanan kuljettamista varten oli +olemassa hyvin järjestetty postilaitos. Oikeus- ja veroitusasiat +juoksivat tarkkojen kaavojen mukaan, kuten monisäätyisessä +yhteiskunnassa sopi odottaakin. Hallituksella oli oma poliisinsa. -- +Mexikolaiset olivat perehtyneet luvunlaskun alkeisin; rakennustaide oli +kehittynyt ihmettävän korkealle kannalle; he osasivat kutoa mitä +kauniimpia kankaita ja koristaa niitä korko-ompelulla; hienot +kultasepän-työt osoittavat todellakin hämmästyttävää taitoa ja +taide-aistia. Ylhäisten puku oli samalla kertaa sekä uhkea että soma, +mutta varsinkin keisari osasi ulko-asussaan osoittaa häikäisevää +loistoa, jossa kuitenkin silmää miellyttävä sopusointu vallitsi. + +Mexikossa eli Anahuakissa oli monta suurta, ja väkirikasta kaupunkia +suunnattoman suurine temppelineen ja Espanjalaisten tullessa maahan +oikeastaan kolme läheisesti yhdistynyttä valtiota: Tenochtitlan eli +varsinainen Mexiko, Tezkuko ja Tlakopan, joista Tenochtitlan, Aztekien +emävaltakunta, vaati johtajan asemaa, ylpeiden ja vallanhimoisten +ruhtinaittensa kautta häiriten keskinäistä sopua. Ja kuten jo +mainitsimme, tämä epäsopu juuri oli ehkä tärkein vaikutin +merentakaisten vieraiden valloituksen menestymiseen ja kunnioitettavan, +ikivanhan sivistyksen hävittämiseen. + +Mexikolaisten viljelyskannan erilaisiin ilmiöihin, heidän maansa +yrttitarhaan ja sivistyksensä tuotteisin saa lukija vielä alempana +heittää silmäyksen yhdessä niiden valloittajien kanssa, jotka +kutsumattomina vieraina heidän alueellensa tunkeuvat. Tahdomme tässä +vain vielä sivumennen huomauttaa että tämä verraten varsin korkea +sivistys ansaitsee sitä enemmän huomiotamme, jopa ihmetystämmekin, kun +ajattelemme että se on aivan omatakeisesti luotua ja kehitettyä, +Amerikan sivistysheimon omassa povessa herännyttä ja ainoastaan sen +omien apukeinojen kautta edistynyttä, kokonaan vanhan maailman +viljelyksen ja sivistyksen ulkopuolella ja siitä riippumatta. Ääretön +valtameri eroitti tämän maan asujamet Aasian ja Euroopan koko +sivistys-piiristä. Ei yhtäkään viljelyksen siementä ollut tuuli sen +ylitse tuonut. Ja niin ollen täytyy meidän antaa täysi kunnioituksemme +Anahuakin "villeille" lapsille, jotka itsekin tietävät pitää arvossa +mitä heillä on ja, kun ratkaisun hetki tulee, puolustavat itseään +viimeiseen veripisaraan asti, kuin muinoin Karthagon onnettomat +asukkaat. Vanhain Mexikolaisten luonteessa ilmestyy sitä paitse niin +monta kaunista ja todellista inhimillisyyttä osoittavaa puolta, että +heidän kohtalonsa tahtomattammekin herättää meissä sala-yhteisyyden +tunteen, joka lepää paremmalla pohjalla kuin se sääli, minkä +Karthagolaisten poroporvarillinen kansanluonne voi meissä myöntää. + +Niinkuin Kreikkalaiset ja Roomalaiset nimittivät kaikkia +sivistyspiirinsä ulkopuolella olevia kansoja _barbareiksi_, +raakalaisiksi, niin tietysti Espanjalaisetkin, Mexikoon tullessaan, +katsoivat sen asujamia "villeiksi". + +Jos menet viljelysmailtasi kauas synkän korven sisään ja siellä +yht'äkkiä, odottamattasi tapaat tähkää tekevän yksinäisen, itsestään +eli "villisti" kasvavan ruiskorren, sinä suuresti hämmästyt. Hennotko +sen taittaa? Anahuakilaisten sivistys oli, meikäläisten viljelykseen +verrattuna, semmoinen tähkää tekevä ja itsestään, villisti kasvava +yksinäinen ruiskorsi. Sentähden olemme antaneet heille nimityksen: +sivistyneet villit. + +Mutta tuon hämmästystämme herättävän itsestään kasvavan viljelyskasvin, +joka käsite tosin ristiriidalta kajahtaa, hentoi säälimätön käsi +taittaa -- käsi, joka pyhää ristinmerkkiä tehdessään samalla ryösti ja +tappoi. _Auri sacra fames!_ -- kullan pyhä nälkä! + + + + +II. Fernando Cortez. + + +Tämä runsailla luonnon-lahjoilla varustettu mies, Anahuakin +väkivaltainen valloittaja, oli syntynyt v. 1485 Medellin nimisessä +pienessä kaupungissa Estremaduran maakunnassa Espanjassa. Hänen isänsä, +Martin Cortez de Monroy, joka jalkaväen katteinina asuskeli mainitussa +paikkakunnassa, oli nuoren Fernandon loistavien sielunlahjain tähden +aikonut kasvattaa hänestä lainoppinutta. Salamancan yliopistossa, jonne +poika tätä varten lähetettiin, välitti hän kuitenkin lukemisistaan +varsin vähäsen, mutta hoiti sitä paremmin huvituksiaan, varttuen +vähitellen reippaaksi nuorukaiseksi, vaikka hän lapsuudestaan oli +joteskin kivuloinen. Seitsentoista vuotiaana pisti hän pillinsä pussiin +ja käänsi koko yliopistolle selkänsä. Halu ja taipumus oli jo kauan +kallistunut sotilaan uralle. Kun hän sentähden viskasi kirjansa seinään +ja päätti, kun päättikin, mennä sotaväkeen, ei isä enää pannutkaan +vastaan, ja nuori Fernando ilmoitti astuvansa kuuluisan sotapäällikön +Gonzalvo de Cordovan armeija-osaston riveihin, taistellakseen +Mohrilaisia vastaan. Mutta yht'äkkiä pisti hänen levottomaan päähänsä +toinen tuuma. Eräs Cortezin sukulainen, Nikolaus de Qvando, oli +määrätty johtamaan uutta retkikuntaa tuonne kaukaiseen länteen, +seikkailusten luvattuun maahan, joka tähän aikaan, Colombon löytöjen +perästä, kutkutti jokaisen Espanjalaisen mielikuvitusta. Fernando +Cortez, jonka tulinen luonne tavoitteli tavattomuutta ja kunniaa, +päätti pyrkiä osalliseksi sukulaisensa retkikuntaan. Mutta mitäs +ollakkaan! Huimakas nuori Espanjalainen harjoitteli tietysti jo myöskin +lemmen-peliä. Pari päivää ennen laivaston lähtöä oli hänellä salainen +jäähyväiskohtaus erään nuoren neidon kanssa. Siinä oli Fernandon +hypättävä jyrkältä muurilta alas hempukkansa helmoihin. Mutta "aita +kaatui kahden puolen", ja rakastuneen sankarin toinen jalka jäi kivien +alle. Cortez vaipui pitkälliselle tautivuoteelle, jossa hänellä nyt oli +sopiva tilaisuus harjaantua kärsivällisyyteen ja mielen-malttiin. +Qvandon laivasto oli lähtenyt tiehensä ilman nuorta Cortezia. + +Vasta kahden vuoden perästä, 1504, kun taasen pieni retkikunta lähti +Länsi-Indiaan, pääsi tuo silloin 19-vuotias nuorukainen yritystänsä +toteuttamaan ja saapuikin onnellisesti Hispaniolaan. Täällä oli silloin +mainittu Qvando espanjalaisena maaherrana. Hänen puoleensa kääntyi +Cortez ja sai muutamia maa-aloja viljeltäväkseen. Tämä toimi-ala ei +Fernandoa kuitenkaan sanottavasti houkuttanut, mutta sen suuremmalla +mieltymyksellä yhtyi hän moneen partioretkeen maan kukistettuja +alku-asukkaita vastaan, jotka tuon tuostakin tekivät kinastuksia. +Näillä retkillä tutustui Cortez indiaanien sotatapaan, ja hänen oma +kykynsä rupesi tulemaan huomatuksi. Viimein vaihtoi hän kokonaan +maamies-toimensa sotilaan elämään, kun Qvando päätti sotaretken Cubaa +vastaan. Tämän retkikunnan ylipäälliköksi tuli _Diego de +Velasquez_, ja Cortez sai sen kestäessä uusia tilaisuuksia +osoittamaan sotakykyänsä ja urhoollisuuttansa, jonka seurauksena oli +että hän nimitettiin Velasquezin notarioksi. Cuba valloitettiin +kokonaan ja Velasquez tehtiin maaherraksi, Espanjan kuninkaan +käskynhaltiaksi, siellä. Mutta miten lienee ollutkaan, useat +siirtolaiset suuttuivat erinäisistä syistä Velasquezin hallintoon, +tyytymätön puolue muodostui kapinalliseksi salaliitoksi, ja Cortez +astui sen etupäähän. Julmistuneena panetti hänet Velasquez köysiin, ja +hirsipuu jo odotti rohkeaa kapina-päällikköä. Paremmin ja tyvenellä +mielellä asiaa harkittuansa luopui kuninkaan käskynhaltia kuitenkin +kiivaasta aikomuksestaan ja pani menemään laivan, jossa Cortez oli +vietävä Hispaniolaan laillisesti tuomittavaksi. Mutta matkan alussa jo +liukui kapinoitsija köysistään ja vartijainsa kynsistä, hyppäsi +laivasta mereen ja pääsi uimalla maalle. Täällä haki hän turvaa +muutamassa kirkossa, jonka pyhyys esti Velasquezia vangitsemasta häntä +sen seinien sisäpuolella. Poliisit vartioivat kuitenkin yötä ja päivää +hänen turvapaikkaansa, odottaen häntä kerrankin siitä lohkenevaksi. +Niinpä kävikin. Eräänä iltana luiskahti Fernando herra ulos, -- +käydäkseen tervehtimässä muuanta kaunista tyttöä, joka päälle +päätteeksi sattui olemaan läheistä sukua Velasquezille. Lemmen-sankari +siinä yrityksessä vangittiin. Mutta loppupäätös koko jutusta oli -- +että käskynhaltian ja kapinoitsijan kesken rakentui sovinto. Cortez +meni naimisiin mainitun neiden kanssa, jonka nimi oli Catalina Xuarez, +nuorelle pariskunnalle syntyi poika, jolle Velasquez rupesi kummiksi, +ja pian sen jälkeen nimitettiin Cortez tuomariksi Sant-Iagon +kauppalaan, joka vasta oli perustettu ja josta myöhemmin tuli saaren +pääkaupunki. Nyt alkoi Cortezille jonkun ajan makean-leivän päivät. Hän +sai Velasquezilta melkoisen suuren plantagen eli kasvimaan ja joukon +indiaaneja orjikseen, jotka toimittivat kaikki varsinaiset maatyöt. +Ennen pitkää oli maatila mitä kukoistavimmassa kunnossa, ja nuori +pariskunta eleskeli siellä ihanat kuherruskuukaudet. Fernandon vaimo +oli kaunis ja ylevämielinen, vaikutti häneen jalostuttavasi ja sai +hänet luopumaan entisestä huikentelevaisuudesta lemmen-asioissa. Heidän +varallisuutensa karttui myöskin päivä päivältä, ja muutaman vuoden +perästä pidettiin Cortezia varsin varakkaana miehenä. Mutta Cortezin +luonne oli kuin tulivuori. Hänen sydämensä pohjalla paloi salainen +liekki, joka ainoastaan odotti sopivaa aikaa puhjetaksensa ulos tuosta +tyveneltä näyttävästä pinnasta. + +Ylempänä olemme kertoneet miten Juan de Grijalva tutkimusretkeltään +Mexikossa lähetti ennakolta kotiin koko joukon kalleuksia laivassa, +jota komentajana kuljetti aatelismies Alvarado. Tämä oli nyt laivoineen +aarteineen saapunut Sant-Iagon satamaan. Ja hän tiesi kertoa +kutkuttavia juttuja uudesta kultamaasta. Vasta nyt oli varsinainen +Eldorado löydetty. Ja Alvarado voi todistaa tarinansa todeksi. Hänen +tuomansa timantit, jalokivet ja kultaiset koristukset eivät antaneet +epäilykselle sijaa. Kullanhimoiset miehet -- ja semmoisiahan olivat +melkein kaikki -- syttyivät kuni kerrassaan palamaan, -- palamaan +tuonne Yukatan niemen toiselle puolelle, josta Alvaradon laiva oli +tullut. Kuninkaan käskynhaltija itse päätti mitä kiireimmin toimittaa +sinne uuden, pontevan retkikunnan, jonka tulisi valloittaa uusi maa ja +ottaa sen äärettömät tavarat talteensa. Ken pantaisiin vain tämän +suuren yrityksen etupäähän? Toinen espanjalainen hidalgo, aatelismies, +toisensa perästä tarjoutui toimeen. Mutta Velasquez syystä pelkäsi että +nämä, kun kaikki olisi loppuun toimitettu, irtautuisivat hänen +vallastaan ja pitäisivät itse sekä aarteet että kunnian. Heidän +tarjoumuksensa hyljättiin. Silloin ilmestyi maatilaltaan Fernando +Cortez. Hän oli tunnettu rohkeana ja kekseliäänä miehenä, ja häntä +näkyi suosivan onnen jumalatar. Hänen käytöksensä oli herttainen ja +miellyttävä. Hän saattoi olla, kun niin vaadittiin, ihmeellisen lempeä +ja anteeksi-antavainen, mutta myöskin viisas ja kylmä. Hänen tahtonsa +oli terästä ja rautaa. Päättävissä kohdissa tiesi hän aina käyttää +juuri sitä luonteensa puolta, jota tilaisuus vaati. Hän oli siten mies +paikallaan, aivan omansa johtamaan ja taivuttamaan hurjaa, +kullanhimoista seikkailijajoukkoa, pitämään kurissa lukuisaa parvea +sankari-rosvoja, joiden tehtäväksi uuden Eldoradon valloittaminen +uskottiin. Ja -- mikä vieläkin oli vallan tärkeä seikka, jopa +pääasianakin tässä kummallisten ristiriitain kultaisessa ajassa, jonka +henki samassa hehkui keltaista kultaa ja Kristinuskon kunniaa, -- +Fernando Cortez oli yltiöpäisyyteen saakka jumalinen mies, joka ei +sallinut millekkään muulle näkökohdalle sijaa, jos hänen uskontonsa +kunniaa ja voittoa kysyttiin. Kristinuskon sankareina hänen +retkikumppaninsakin ilmestyivät, vieläpä täydestä vakuutuksestakin ja +sydämen innollisuudesta; mutta Cortezissa oli tämä into yltynyt +intohimoksi, joka, kuten saamme nähdä, joskus oli pimentämäisillään +hänen terävän järkensä kirkkauden. Hän oli, jos saamme käyttää niin +pyhätöntä vertausta, jonkinmoinen kristillisen sankariuden Don Quixote, +joka ristiretkiä haaveillen pitää viattomia indiaaneja saastuttavina +saraseeneina, rauhallisesti pyöriviä tuulimyllyjä vimmatuina +vihollisina. Mutta hän juuri oli mies, jota tarvittiin semmoiseen +yritykseen kuin oli Mexikon valloitus. Ja Velasquez antoi +ylipäällikkyyden Cortezille, jolla kaiken hyvän kukkuraksi oli +puolisona hänen sukulaisensa ja jolta voi uskollisuutta odottaa. Ja +Cortez suostui arvelematta ja ilolla. Ja siitä hetkestä lähtein +antautuu hän tehtäväänsä sielunsa koko pontevuudella, pyhittää koko +elämänsä yhden tarkoituksen saavuttamiseen, -- pakanallisen Mexikon +valloittamiseen, Jumalalle kunniaksi ja Espanjan kukkaron +täyttymiseksi. + +Marraskuussa v. 1518 alkoi hän Sant-Iagossa varustella laivastoa, jolla +alku-osa retkestä tuohon kultaiseen luvattuun-maahan oli suoritettava. +Ja varustustyöt etenivät kuni tuulessa. + +Mutta mitäs ollakkaan! Taaskin oli Cortezille tapahtuva harmillinen +vastus juuri lähdön hetkenä. Syrjäytetyt hidalgot, jotka kateudella +katselivat hänen johtavaa asemaansa, pääsivät puhumaan Velasquezille +pahaa valitusta päälliköstä, ja arkaluontoinen kuninkaan käskynhaltia +rupesi epäilemään hänen uskollisuuttaan. Mutta Cortezkin sai hyvissä +ajoin tiedon siitä, että hän oli joutunut huonoihin kirjoihin, ja +eräänä aamuhetkenä tuotiin Velasquezille tuo odottamaton sanoma, että +koko laivasto oli täysissä purjeissa. Käskynhaltia ajoi tuota pikaa, +paraimmalla ratsullaan nelistäen, satamaan, lähimmät upseerinsa +mukanansa. Hän tuli juuri paraiksi nähdäkseen miten laivat jo +keikkuivat selvällä meren selällä. Huomatessaan rantaan saapuneet +ratsastajat, astui Cortez aseellisilla miehillä varustettuun veneesen +ja soudatti lähelle rantaa. + +-- Sillä tapaako nyt minun jätät? Varsin kohteliaat jäähyväiset! -- +huusi Velasquez. + +-- Suokaa anteeksi! -- vastasi Cortez -- aika rientää, ja joskus on +asioita, jotka heti ovat pantavat toimeen. Onko teidän ylhäisyydellänne +muuten mitään käskettävää? -- + +Ja Cortez heilahutti ylpeästi kättään jäähyväisiksi raivostuneelle +käskynhaltialle, soudatti veneen takaisin amiraalilaivalleen, astui +siihen ja purjehti pois. + +Trinidad nimisessä kaupungissa, joka on saman Cuba-saaren +etelärannalla, astui Cortez maalle, istutti lippunsa ja kutsutti +vapaa-ehtoisia yhtymään sen alle, yltiöpäisen ylpeään yritykseen. + +Ja joka päivä tulvaili hänen luokseen rohkeita miehiä, jotka eivät +muuta etsineet kuin hurjia seikkailuja. Näiden joukossa oli sadan +paikoille sotureja, jotka olivat olleet muassa Grijalvan retkellä ja +siten jo tunsivat jotenkuten mitä tämmöinen yritys merkitsi. Täällä +vielä koetti Velasquez riistää Cortezilta päällikkyyden. Käsky tuli +hänen ala-komentajalleen Trinidadissa että Cortez oli vangittava. Tätä +ei kuitenkaan paikkakunnan komentomies uskaltanut, sillä retken +päällikön valta näytti jo liian uhkaavalta. Itse ei Cortez kumminkaan +vielä arvellut voimaansa riittäväksi, jonka tähden hän Trinidadista +purjehti Havanaan, läntisen Cuban pohjois-rannalla. Siellä hän taasen +nostatti lippunsa ja uudisti kutsumuksensa asukkaille. Siellä +suoritettiin myös lopulliset valmistukset, ja helmikuun 10 p:nä 1519 +kokoontui laivat San-Antonio nimisen niemen edustalle, jossa Cortez +astui maalle ja piti sotaväen-katselmuksen. + +Laivoja oli yksitoista, vaikka kaikki joteskin pieniä. Suurin oli +amiraalilaiva Capitana, 100 tonsin vetävä, kolme oli 70-80 tonsin +vetävää, mutta loput avonaisia aluksia, karavelleja ja pieni sotapriki. +Amiraalilaivalla oli Cortez itse ja kokenut merimies Antonio de +Alaminos, joka ylipäällikkönä johti laivastoa ja joka ennen oli ollut +muassa Colombon ja Grijalvan matkoilla. Laivaston merimiehistö nousi +yhteen sataan henkilöön. Sotilaiden lukumäärä oli 553. Sitä paitse oli +muassa 200 indiaania ja joku kymmenkunta indiaani-naisia. Sotilaista +oli 45:lla pyssyt; loput olivat varustetut Toledo-sapeleilla ja +peitseillä. Tykistössä oli 10 kanoonaa ja 4 n.s. falkonettiä eli +pienempää tykkiä. Hevosväkeä oli 16 miestä ja ratsua. Tämän sotaväen +jakasi Cortez 11:een lipulliseen. Laivojen lukumäärän mukaan pantiin +kunkin lipullisen komentajaksi katteini, joka komensi maalla ja +merellä. Nämä päälliköt olivat seuraavat: Juan Velasquez de Leon, +käskynhaltian sukulainen, Alonso Hernandez de Portocarrero, Francisco +de Montejo, Christoval d'Olid, Juan d'Escalente, Pedro d'Alvarado, +Francisco de Moria, Francisco de Salzeda, Juan d'Escobar, Alfonso +d'Avila ja Geinez de Nortez. Viimemainittu kuljetti sotaprikiä. +Tykkiväen päällikkönä oli Fransisco d'Orezco, vallan kuuluisa +tappelija. Itse komensi Cortez 11:tä lipullista, jota Capitana-laiva +kuljetti ja jossa oli monta mainehikasta sotaherraa, m.m. Bernardo Diaz +del Castillo, joka on kirjoittanut kertomuksen tästä merkillisestä +retkestä, Diego d'Ordaz, Juan d'Escalente, Gonzales de Sandoval ja +Pedro Alvaradon neljä veljestä. Amiraalilaivalla oli myöskin +retkikunnan kaksi pappia: Juan Diaz ja Bartolomeo d'Olmeda. + +Siten oli tämä retkikunta järjestetty, joka nyt lähti valloittamaan +Anahuakin maata ja notkistamaan ikeen alle sen kansaa. Fernando +Cortez oli siihen aikaan kolmenkymmenen kolmen vuoden vanha mies, +siis uskaliaan sotapäällikön paraimmassa ijässä. Vasta-mainittu +historian-kirjoittaja Diaz del Castillo kertoo häntä vähän yli +keskikokoa olevaksi, kalpeakasvoiseksi mieheksi, jonka mustat silmät +säkenöivät rohkeutta ja päättäväisyyttä. Tämä hänen kirjavassa +joukossaan vaikutti samalla kertaa kunnioitusta ja luottamusta. +Esimerkillään ja pontevalla kaunopuheliaisuudellaan tiesi hän +innostuttaa väkeänsä aivan verrattomiin urostöihin tappelun kestäessä. + +Semmoinen oli Fernando Cortez. + + + + +III. In hoc signo vinces. + + +Kun Roomalainen Konstantinus, jota sittemmin keisarina Suureksi +sanottiin, aikoinansa lähti Galliasta sotaretkelle Maxentius keisaria +vastaan, joka Roomassa oli anastanut hallituksen, rukoili hän, +Konstantinus, kristittyjen Jumalalta apua ja suojelusta, koska tämä +jumala silminnähtävästi oli auttanut hänen isäänsä ja siten osoittanut +olevansa voimakkaampi kuin hänen omat pakanalliset jumalansa. Silloin +näkyi päivä-sydännä Konstantinukselle ja koko hänen sotajoukolleen +säteilevä risti taivaalla ja siinä kirjoitus: _In hoc signo +vinces_ (= tämän merkin turvissa voitat). Seuraavana yönä näkyi +hänelle unessa Vapahtaja, joka käski hänen varustaa lippunsa samalla +merkillä. Jutun kertoo "kirkkohistorian isä", hurskas piispa Eusebius. +Ja Konstantinus varusti lippunsa sillä merkillä. Ja Konstantinus +voitti Maxentius keisarin ja toisenkin kilpaveljen vielä ja tuli +koko Roomalais-vallan keisariksi ja eli ja hallitsi onnellisesti +kauan aikaa. Ja Kristinuskon teki Konstantinus maailman-vallan +valtion-uskonnoksi ja otti itsekin kasteen, vaikkapa kuolinvuoteellaan +vasta. + +Siitä saakka on kristinusko itse ollut maailmanvaltana. + +_In hoc signo vinces_ oli kirjoituksena siinäkin sotalipussa, joka +liehui Cortezin laivan maston-nokasta. Se oli mustasta vaatteesta tehty +lippu, kirjaeltu kullalla ja valkoisilla silkkinauhoilla, jotka kuni +liekit kiemuroitsivat punaisen ristin ympärillä. Sopivalla sotamerkillä +lähdettiin siis Kristinuskon maailmanvaltaa laventamaan. + +Sant-Antonion niemikukkulalta puhui Cortez ensi kertaa kokoontuneelle +voimalleen. Papit vihkivät retkikunnan tuohon tärkeään tehtävään +juhlallisella messulla ja asettivat sen Cortezin lempipyhimyksen, pyhän +Pietarin, suojelukseen. Ja niin lähdettiin matkalle helmikuun 18 p:nä +v. 1519. + +Maaliskuussa tuli laivasto tuulen-ajossa Cozumel nimiseen saareen, joka +on neljä maantiet. penikulmaa Yukatan niemen koillisesta rannasta. +Täällä alkoi heti hurskas lähetystoimi. Cortez revitti alas kaikki +asukkaiden jumalain-kuvat, mitkä hän tapasi heidän temppeleissään, ja +ripustutti niiden sijaan ristiä ja neitsyt Marian kuvia. Rauhalliset +Cozumellaiset eivät yrittäneetkään mitään vastarintaa, huomaten +semmoisen peräti turhaksi rautapukuista ylivoimaa vastaan. Retkeläisten +olosta tällä saarella ei olekkaan sitten mitään muuta mainittavaa, kuin +että Cortez äkki-arvaamatta erään kazikin palveluksesta pelasti tänne +joutuneen Espanjalaisen, nimeltä Aqvilar. Tämä mies oli monta vuotta +sitten saaren luona tapahtuneen haaksirikon kautta jäänyt asujameksi +sinne, ja Cortez sai nyt hänestä terve-tulleen tulkin. + +Cozumel saarelta purjehti retkikunta sitten pitkin Yukatanin +pohjois- ja länsirantoja Campêche-lahtea alaspäin, jota uhkea +väripuu-metsä seppelöitsi. Tabasko nimisen joen suussa laski laivasto +ankkuriin. Siellä oli Grijalva harjoittanut vaihtokauppaa asukkaiden +kanssa, jotka silloin osoittivat ystävällisyyttä. Mutta Cortezia +kohtasi ihan toisenlainen tervehdys. Maan-asujamet tekivät jäykkää +vastustusta, aavistaen aivan oikein vaaraa ja vainoa. Vasta tuiman +taistelun kestettyään onnistui Cortezin päästä maille. Mutta kun +Espanjalaiset saivat kiinteää pohjaa allensa ja pääsivät käyttämään +pyssyjään ja tykkejään, taukosi toistaiseksi Tabaskolaisten vastarinta. +Heidän pääkaupunkinsa Tabasko valloitettiin, ja Cortez joukkoineen +vaelsi voittajana sen sisään. Asukkaat jättivät kaupunkinsa, -- mutta +seuraavana päivänä huomasi hämmästyksekseen Cortez kaupungin +ulkopuolella, Ceutla nimisellä tasangolla, uhkaavan sotajoukon. Ja +parikymmentä tuhatta "villiä" sotilasta hyökkäsi hurjasti huutaen +merentakaisten kuokkavieraiden kimppuun, taistellen vapautensa ja +solvatun kotilieden puolesta. Kokonaisen tunnin tuiskui Espanjalaisten +päälle tuhansittain nuolia ja heittokeihäitä, ja hengen ja kuoleman +kaupalla taistelevat Tabaskolaiset jo ahdistivat niin läheltä ja +ankarasti, että Espanjan miesten kävi mahdottomaksi käyttää +tuliputkiaan ja sotataitoansa jollakin menestyksellä. Tähän asti oli +indiaaneilla kuitenkin ollut tekemistä ainoastaan espanjalaisen +jalkaväen kanssa. Hevosväki oli tehnyt kierroksen rynnätäkseen +vihollisen selkään. Mutta nyt se tulena ja tuulena karkasi esiin +metsästä, ja sitä johti Cortez. Indiaanit, jotka eivät koskaan olleet +hevosta nähneet, sillä tätä eläintä ei ollut heidän maassansa, +peljästyivät, arvellen miestä ja hevosta yhdeksi, ehkäpä +yliluonnolliseksi olennoksi; ja kun rautapukuiset ritarit pitkine +peitsineen ryntäsivät puoleksi alastomain vihollistensa väliin, joita +pistettiin kuoliaaksi ja tallattiin hevosten alle, silloin oli pako +näiden ainoana pelastuksena, -- ja tappotanner jäi espanjalaisten +huimurien haltuun. -- Eräs Uuden-Espanjan aikakirjantekijä, Gomara +nimeltään, kertoo hyvin uskottavasti, että tappelun kestäessä oli +Espanjan suojelus-pyhä San Iago, ratsastaen harmaan-kimo hevosen +seljässä, ilmestynyt inhimillisten maanmiestensä pariin ja tehokkaalla +avullaan tuottanut heille voiton. Diaz del Castillo, valloituksen +historian kirjoittaja, tunnustaa kuitenkin vaatimattomasti ett'ei hänen +syntinen silmänsä saanut pyhimystä nähdä; hän oli vain huomannut että +Francisco de Morian hevonen oli harmaan-kimo. Oli miten oli, mutta +Espanjalaiset kunnioittivat Ceutla-tappelun muistoa siten, että +rakensivat kirkon tälle paikalle, jossa heidän ristiretkensä ensimäinen +suuri voittopäivä oli sarastanut. Kirkko sai nimekseen: "Meidän +voittoneitsyemme", _Nuestra Sennora della Victoria_, kuten +sittemmin tänne perustuva ensimäinen espanjalainen kaupunkikin. + +Seuraus Ceutlan voitosta oli, mitä Cortez mielikin, rauhanteko +Tabaskolaisten kanssa. He huomasivat enemmän vastustuksen turhaksi ja +ehdoittivat rauhan itse. Tunnustivat Castilian kuninkaan yliherrakseen +ja toivat Espanjalaisille hyvät harjakannut, nimittäin runsaasti +ruokatavaroita, suuret pakat karttuuni-kankaita, melkoisen joukon +kultakoristuksia ja -- kaksikymmentä nuorta orjatarta, jotka hurskaat +ristiretkeläiset pitivät hyvänään. Maakunnan kaziki lähti itse +Espanjalaisten leiriin, ja häntä, kuten muitakin indiaaneja, jotka nyt +lähestyivät täydellä luottamuksella, kohdeltiin ystävällisesti. Muutama +lähteemme, Louis Thomas kirjassaan löytöretkistä, mainitsee että +Tabaskolaiset "omaksuivat Kristinuskon", mutta Prescott ja muut +tietävät vain mainita että Cortez täällä, kuten Cozumel-saarellakin, +hävitti pakanalliset alttarit ja jumalainkuvat, pystyttäen sijaan +ristiä ja neitsyt Marian sekä sen ajan tärkeimpien pyhimysten kuvia, +jota toimitusta vastaan "indiaanit eivät tehneet mitään muistutuksia." +Lähetystyö lienee siihen rajoittunut ja päättyi viimein juhlalliseen +jumalanpalvelukseen, jossa koko sotajoukko marssi riemusaatossa. +Sen jälkeen astuivat seikkailijat jälleen laivoihinsa ja ohjasivat +kulkunsa Aztekien valtakuntaa kohden. Tabaskolaiset jäivät uusine +jumalan-kuvineen oman onnensa nojaan. + +Kiirastuorstaina 1519 laski vihdoin koko laivasto ankurinsa ensimäiseen +mexikolaiseen satamaan San-Juan de Ulua nimisen saaren luona, suuren +indiaani-joukon kokoontuessa paikalle. Nämä nyt toista kertaa näkivät +Euroopan laivoja rannoillaan, sillä tänne oli Grijalva matkallaan +tullut. Pari suurta venettä, piroogia, lähestyi amiraali-laivaa, jonka +maston-nokasta Castilian kuninkaallinen lippu liehui, ja koko joukko +indiaaneja kapusi ylös kannelle, ystävällisiä elkeitä tehden. Cortezin +tulkki Aqvilar, joka Tabaskossa oli rauhanhieromisia menestyksellä +välittänyt, koki puhutella asukkaita, mutta hänpä ei ymmärtänytkään +Aztekien kieltä, joka melkoisesti erosi siitä Maya-kielestä, jota +Tabaskossa puhuttiin. Siitä pulasta pelasti Cortezin muuan henkilö, +joka tästä lähtein oli näyttävä varsin tärkeää osaa Mexikon +valloituksen merkillisessä näytelmässä. Tabaskolaisilta saatujen +orjattarien joukossa sattui, näet, olemaan yksi, joka täydelleen taisi +sekä Maya- että Aztekien kieltä, sillä hän oli syntyään Mexikolainen. +Hänen isänsä sanotaan olleen ylhäinen kaziki, jonka kodista +Tabaskolaiset muka olivat hänet ryövänneet. Marina -- niin nimittivät +häntä Espanjalaiset -- oppi sukkelasti myöskin Castilian kieltä, "joka +hänelle tuli rakkauden kieleksi," ja oli koko retken kestäessä Cortezin +viehättävänä Valkyyriana, verrattomana sodan suojelus-impenä, jota +ilman ehkä Cortez kaikkine kumppanineen olisi, kunnian ja kiitoksen +asemesta, saavuttanut ennen-aikaisen haudan Mexikon ylängöillä. Marinaa +ylistävät Uuden-Espanjan aikakirjain tekijät ihmeteltäväksi impyeksi +sekä henkisten että ruumiillisten ominaisuuksien puolesta. "Hän oli" -- +sano heistä yksi -- "kaunis kuin jumalatar ja ansaitsi arvonsa Cortezin +saattolaisena." "Hän tulikin hyvin läheiseen yhteyteen Cortezin +kanssa," mainitsee toinen. + +Mutta yksistään tulkkinakin oli Marina verrattoman hyvä olemassa. +Sanotussa tilaisuudessa San-Juan de Uluan luona nyt sai Cortez hänen +kauttansa tietää että laivalle kiivenneet indiaanit olivat Mexikon +mahtavan keisarin Montezuman alamaisia sekä että tämä juuri vähää ennen +oli valloittanut heidän maansa. Nämä indiaanit osoittivat kuitenkin +rauhallista mieltä, ja koko sotajoukko kävi maalle ilman mitään +vastustusta heidän puoleltansa. Espanjalaiset asettuivat leiriin sille +paikalle, jossa nykyinen kaupunki Vera Cruz sijaitsee, ja maan-asukkaat +toivat heille kaikki tarpeelliset ruokavarat. Seuraavana päivänä +ilmestyi leiriin Cortezia tervehtimään Mexikon käskynhaltia Teuthile, +loistava seurue ja vähän kultaisia tervetuliaisia muassaan. Cortez +vastasi lähettämällä heidän keisarilleen kourallisen joutavia +kiiltokaluja ja erään sotamiehen-kypärin, jota Teuthile katseli +mielihyvällä ja halusi panna menemään Montezumalle. Se saataisiin +takaisin täynnänsä kultaa! Keskusteltiin sitten kaikessa ystävyydessä, +ja Cortez ilmoitti Mexikon käskynhaltialle aikovansa lähteä Aztekien +keisaria tervehtimään. Tätä orpanoimista arveli Teuthile kuitenkin +hieman sopimattomaksi ja ilmoitti puolestaan mielipahansa vieraiden +aikomuksen johdosta. + +Haastelun kestäessä oli Cortez huomannut että useat käskynhaltian +palvelijoista piirtelivät jotakin pitkille vaateliuskoille, ja lähemmin +katsellessa saatiin nähdä että indiaanit tuota pikaa olivat älykkääsen +järjestykseen maalanneet Espanjalaisten kuvat heidän omituisissa +puvuissaan sekä kuvia heidän aseistaan ja "meritaloistaan," kuten +indiaanit laivoja nimittivät. Tämä oli Aztekien mainiota +kuvakirjoitusta, sukkelasti suoritettua ja vallan käytännöllistä. +Kirjoitus oli lähetettävä keisarille, ja vakuutettuna siitä päätti +Cortez antaa noille kuvioille täydellisen loiston, näyttämällä +kirjoittajille sotajoukkonsa uljasta niiausta ja tykkien tulta. +Vaikutus tästä olikin valtava. Mexikolaiset säpsähtivät kovasti +pyssyjen ja kanoonain paukkuessa, ja muutamat rupesivat pitämään +merentakaisia vieraita puolijumalina. Tieto heidän tulostaan +lähetettiin tulisimmassa kiireessä Montezumalle. Juoksijain kautta, +joita vaihdettiin lyhykäisten taivalten päästä, saatettiin sanoma +muukalaisten maahan-tulosta kolmessa vuorokaudessa pääkaupunkiin, +vaikka matka rannikolta Tenochtitlaniin oli 80 penikulmaa. Oiva +postilaitos todellakin, kun ottaa huomioon että Mexikolaisilla ei ollut +hevosia. Seitsemän päivän perästä tuli keisarillinen vastaus, jonka +Teuthile saattoi Cortezille. Montezuma ei suvainnut vastaan-ottaa +vieraita pääkaupungissaan, mutta tätä kieltävää vastausta seurasi +kuitenkin samassa suurenmoinen lahjoitus, jonka sata kantajaa saattoi +Espanjalaisten leiriin. Siinä oli kilpiä, kypäriä ja rintahaarniskoja, +joissa useat levyt ja koristukset olivat selvää kultaa; siinä oli +kaula- ja rannerenkaita samasta metallista; siinä oli varvikkaita, +viuhkaimia, höyhentöyhtöjä ja kypärikoristuksia kirjavista höyhenistä, +joita oli yhteen-punottu kulta- ja hopealangoilla ja runsaasti +varustettu helmillä ja jalokivillä; siinä oli eläimiä ja lintuja +valetusta ja taotusta kullasta, kaikki mitä kauniinta taidetyötä; siinä +oli esirippuja, mattoja ja viittoja puuvillakankaasta, joka oli hienoa +kuin silkki, kimalteli kirjavista väreistä ja oli kirjaeltuna +höyhentöillä, jotka vetivät vertoja kauniimpiin maalauksiin. Sitä +paitse oli siinä neljättäkymmentä täydellistä pukua puuvillakankaasta +sekä pääkaupunkiin lähetetty espanjalainen kypäri, kukkaroilleen +täynnään kultamuruja. Mutta suurinta ihmetystä herätti kaksi kiekkoa, +isoja kuin vaununrattaat, toinen kullasta, toinen hopeasta. +Kultakiekko, joka kuvaili aurinkoa, oli kauniisti kirjaeltu kasvien ja +eläinten korkokuvilla. Se oli kolmekymmentä pahnaa eli kämmenystä +ympärimitaten, ja arvo laskettiin olevan kaksikymmentä tuhatta _pesos +de oro_, noin 1,220,000 Suomen markkaa, mikä raha siihen aikaan oli +maailman suurillekin suurenmoinen summa. Hopeakiekko, joka kuvaili +kuuta ja oli yhtä suuri, painoi 50 naulaa. + +Siinähän oli todisteita jokseenkin selviä Mexikon valtakunnan +rikkauksista ja sen asukkaiden taidollisuudesta. Ja nämä kalliit +lahjat, jotka kerrassaan levitettiin hämmästyneiden vieraiden silmien +eteen, kiihoittivatkin heidän intoansa ylimmilleen. Tähänkös olisi +sopinut tyytyä? Mitä vielä! Pakanain aarteet tuli kristillisen +retkikunnan ryöstää viimeiseen kultahiukkaan asti, -- vähät siitä oliko +tämä kaukainen kansakunta koskaan häirinnyt yhtäkään kalpeaihoista +ihmistä. Cortez ilmoitti, pitäen tuodut lahjat hyvänään, ettei hän +ensinkään aikonut luopua aikeestaan lähteä "tervehtimään" Aztekien +keisaria, minkä yrityksen muka se suuri Kastilian hallitsija, jota hän +totteli, oli antanut hänen toimekseen. Hän lupasi kuitenkin pysyä +leirissään kunnes sanoma Espanjalaisten aikomuksesta saataisiin +Montezumalle; -- ja lähettiläät lähtivät taasen matkalle pääkaupunkiin. + +Kymmenen päivän perästä palasi Teuthile takaisin Espanjalaisten +leiriin, tällä kertaa sillä jyrkällä vastauksella Cortezille, ett'ei +hän koskaan voisi toivoa saavansa lupaa tulla Mexikon pääkaupunkiin ja +että kaikkein viisainta häneltä olisi palata takaisin hallitsijansa luo +ja viedä saamansa lahjat Montezuman terveisinä mukanaan. Ja nytkin +seurasi kieltävää vastausta suurenmoiset lahjat, kiellon karvauden +lieventämiseksi. + +Mutta mikä oli sitten Montezumalla syynä tuohon kieltoon? Ja miksi hän +niin runsailla hyvityksillä koki taivuttaa vieraita? Miten voi mahtavan +valtakunnan keisari siihen määrään peljätä niin pientä soturijoukkoa? +Olihan hänellä itsellä suuret ja hyvin harjoitetut sotajoukot. -- Asia +on mitä omituisimpia historiassa; ja näyttääpä siltä kuin joku +_Nemesis divina_, taivahan kosto, joskus lähettäisi varoituksiaan +maailman mahtaville kummallisten ennustusten muodossa. Meidän tulee +muistaa että, kuten edellisessä olemme kertoneet, Aztekien suku oli +Anahuakiin saapunutta valloittajaheimoa ja että se kovasti kyllä +rasitti kukistamiaan alkuperäisiä heimokuntia. Oli nyt olemassa vanha +tarina, -- josta myöskin jo olemme sivumennen huomauttaneet, -- että, +näet, Mexikon ikivanha, mutta mennyt kultainen aika kerran oli palaava +takaisin poistuneen valko-ihoisen miehen kanssa, joka oli jumalallista +alkuperää ja Anahuakin hyväntekijä. Tuon kultaisen aikakauden kestäessä +oli koko maa tuottanut hedelmiä ilman ihmisen avutta; jyviä kantava +tähkäpää oli niin suuri, että yksi mies tuskin jaksoi sitä nostaa; ilma +tuoksui alituisesti, täynnänsä hyvänhajuisinta lemua; sanalla sanoen, +koko ääretön maanpiiri oli tämän viisaan hyväntekijän hallitessa yhtenä +ainoana yrttitarhana. Quetzalkoatl, ilman jumala, oli tarinan mukaan +ollut ko'okas, pulska, kalpea-ihoinen mies, jonka pitkä parta aaltoili +kauas alas hänen rinnoilleen. Yksi ylijumalista oli häneen suuttunut ja +ajanut hänet maasta pois, maasta, jota hän niin runsaasti oli +siunannut. Quetzalkoatl lupasi kerran maailmassa tulla takaisin +jälkeläisineen ja silloin neuvoillaan ja opetuksellaan taasen tehdä +maan onnelliseksi Sen luvattuaan nousi hän laivaansa, joka oli +käärmeen-nahasta tehty, ja purjehti itäänpäin, takaisin alkuperäiseen +kotiinsa. Tämä merkillinen tarina oli juurtunut syvälle Aztekien +kansakunnan uskoon, eikä keisari Montezumakaan epäillyt ennustuksen +toteutumista. Ja siinä oli perus-syy hänen pelkoonsa, kun nyt sanoma +tuotiin valkoisten vieraiden tulosta maahan, siinä syy hänen +erinomaiseen vieraan-varaisuuteensa, jolla hän koetti saada heitä +hyvällä lähtemään tiehensä. Jos he todellakin olivat Quetzalkoatlin +jälkeläisiä, niin oli arvatenkin heidän aikomuksensa kukistaa hänen +valtansa; -- ja valloitusta helpoittaisi, kuten Montezuma kyllä +huomasi, se seikka, että hänen alamaisissaan löytyi paljon +tyytymättömiä, miekalla kukistettuja aineksia, jotka varsin mielellään +pudistaisivat Aztekien ikeen niskoiltansa. -- Ehkä saataisiin vieraat +runsailla lahjoilla lähtemään. Eihän kiitollisuuden tunne kokonaan +poistu turmeltuneidenkaan ihmisten rinnasta, saatikka sitten niiden, +jotka ovat jumalallista alkuperää. + +Mutta Montezuma ei oikein tuntenut Quetzalkoatlin jälkeläisiä. Hänen ei +olisi tullut käyttää niin jaloluontoisia keinoja saadakseen heitä +poistumaan. Lähettämistään aarteista ei hän saanut mitään kiitoksia +tunnottomilta vierailtaan, vaan näiden röyhkeys päin vastoin paisui, +mitä enemmän kultien näky kutkutti heidän aistimiensa himoa. Tuskin +olivat lähettiläät ilmoittaneet hallitsijansa toivomuksen ja +kohteliaasti pyytäneet muukalaisia lähtemään, ennenkun Cortez vastasi: + +-- Nyt enemmän kuin koskaan ennen mielin minä oppia tuntemaan teidän +hallitsijaanne persoonallisesti. Minä en millään muotoa voi palata +hallitsijani luo, ennenkun olen päässyt pitkän matkani perille. -- + +Cortez, näet, kyllä huomasi että Montezuman menetystavassa piileili +epäröisyyttä ja pelkoa; ja tämä seikka häntä suuresti rohkeutti yhä +yltyvään ylpeyteen. Hänen jyrkkä vastauksensa säikähytti kovasti +keisarin lähettiläitä, jotka tuskin olivat voineet uneksiakaan että +kukaan uskaltaisi osoittaa uppiniskaisuutta Mexikon mahtavaa +hallitsijaa vastaan. + +Mutta vielä enemmän he hämmästyivät, kun kummallinen, rohkea ritari +päälle päätteeksi rupesi -- soimaamaan lähettiläitä ja heidän +keisariansa epäjumalanpalvelijoiksi ja perkeleen lapsiksi, joita hän, +Fernando Cortez, oli tullut pelastamaan hänen saatanallisen +majesteetinsa kynsistä. Se oli kieltä, josta lähettiläät ymmärsivät +vain sen verran, että muukalaiset kuokkavieraat, kiitokseksi kaikista +saamistansa runsaista lahjoista, nyt aikoivat syödä heidät karvoineen +päivineen. Kauhistuksissaan tämmöisestä kohtelutavasta poistuivat he +tietysti heti Espanjalaisten leiristä, ja kaikki välipuheet +keskeytettiin. + +Seuraavana aamuna ei näkynyt yhtäkään "villiä" leirin seutuvilla. +Vaihtokauppa, jota sotamiehet tähän saakka olivat harjoittaneet +asukkaiden kanssa, taukosi kerrassaan, kaikkinainen yhdistys +kummankin kansakunnan välillä oli yht'äkkiä katkaistu, runsaat +ruokatavara-kuormat, joita indiaanit olivat leiriin kuljettaneet, +jäivät kerrassaankin tulematta. Pian kyllä rupesi nälkä vinguttamaan +ristiretkeläisten vatsoja, ja nälkäisiä ihmisiä on aina ollut varsin +vaikea pitää kurissa. + +Rohkeat soturit rupesivat täyttä totta nurkumaan, eikä aikaakaan, +ennenkun enemmistö oli huomannut että koko yritys oli mitä +mielettömintä uhkapeliä ja että ainoa viisas keino oli palata takaisin +luotettavien lihapatojen luo Cubaan. Nälkä on vihollinen, jonka kanssa +ei rohkeinkaan soturi ota ajan pitkään otellaksensa. Sitä paitse +vaivasi retkeläisiä kovasti kuumuus ja näiden maanäärien myrkylliset +sääkset. Kapinan liekki oli syttymäisillään, ja täyttä kurkkua huusivat +sotamiehet Cubaa; mutta silloin pelasti Cortezin kaksi onnellista +sattumaa. Ensimäinen oli se, että hänen kekseliääsen päähänsä pisti +uutiskunnan perustaminen. Hän ilmoitti aikomuksensa heti ja nimitti +yhteen menoon ja enemmittä mutkitta uuden, perustettavan paikkakunnan +virkamiehet, noudattaen tietysti tässä toimessa samaa järjestelmää, +jota hänen synnyinmaassansa pidettiin tapana. Tuomareiksi, +raatimiehiksi ja polisimestareiksi nousivat yht'äkkiä miehet, jotka +vast'ikään olivat purreet hammastaan kiukusta. Itsestään ymmärrettävä +on että Cortez mainiolla kaunopuheliaisuudellaan tietysti myöskin osasi +saattaa selville kaikki ne edut, joita tästä yrityksestä lähtisi. Mikä +ei voinut päästä virkamieheksi, hän ainakin tuli onnelliseksi ja +itsenäiseksi talon- ja maan-omistajaksi. Espanjalaisten tunnettua +ylpeyttä ja turhamaisuutta onnehikas tulevaisuus tietysti kovasti +paisutti, -- ja nureksijat rupesivat vaikenemaan. Nimitetyt virkamiehet +tekivät uskollisuus-valansa Kastilian kuninkaalle; ja mitäs muuta kuin +kaikuva: huraa! + +Nyt astui Cortez taas esille ja ilmoitti luopuvansa retkikunnan +päällikkötoimesta, jättäen Velasquezin nimikirjoituksella varustetun +valtakirjansa vasta nimitettyjen virkamiesten käsiin ja kehoittaen +heitä ryhtymään uuden ylipäällikön valitsemiseen. Tämä juhlallinen +näytelmäkohtaus päättyi tietysti siihen, että samat mahtavat herrat nyt +kaikin mokomin pyysivät Cortezia pysymään paikallaan. Hänelle +laadittiin hänen katolisen Majesteetinsa nimessä uusi valtakirja, jota +kuitenkin muutamat Velasquezin puoluelaiset vastustivat. Mutta tähän +vastalauseesen vastattiin sotajoukon kaikkein suurimman enemmistön +puolelta raikuvalla eläköön-huudolla Cortezille, ja osa tyytymättömiä +vietiin kahleissa laivoihin. + +Uusi kaupunki sai nimekseen _Villa rica de la vera Cruz_, s.o. +totisen ristin rikas kaupunki. + +Toinen sattuma, joka tuli juuri tämän kiireellisen perustuspuuhan +päättäväisiksi ja kerrassaankin tukki suun kaikilta kapinoitsijoilta, +oli seuraava. Viisi indiaania nähtiin, rauhallisia elkeitä tehden, +lähestyvän Diaz del Castillon etuvartijoita. Pian saatiin tietää että +he tulivat lähettiläinä Zampoalan kazikin luota. Tämä tahtoi, +ilmoittivat he, tehdä ystävyyden-liittoa vieraiden kanssa, joiden +urostöistä Tabaskossa hän oli saanut kuulla ja joista hän toivoi +saavansa auttajia, -- vapahtajia Aztekien ikeestä, jota hänen kansansa +kantoi. Sentähden kutsuivat lähettiläät vieraita ystävällisesti +Zampoalaan Totonakialaisten maassa. + +Kutsumukseen tietysti suostuttiin suurella riemulla, ja koko sotajoukko +lähti liikkeelle kuni tuulessa, päästäkseen mitä kiireimmiten +paremmille leiville. Saavuttiin Zampoalaan. Se oli joteskin suuri, +väkirikas kaupunki, parin päivä-matkan päässä Espanjalaisten leiristä, +ja kutsu-vieraita tervehdittiin maan tapojen mukaan erinomaittain +kohteliaasti. Kaksikymmentä ylhäistä indiaania ihantavissa pukimissaan +tuli vieraita vastaan, jotka saatettiin kazikin linnaan, missä tämä +piti heille, kuten heidän historioitsijansa mainitsee, erinomattain +järkevän ja samalla kauniin puheen. Seikkailijat saivat nyt yltäkyllin +syödäkseen ja mukavat suojat maatakseen. -- Mutta Cortez ei tahtonut +veltostuttaa sotilaitaan tyhjäntoimittajan elämällä. Muutaman +lepopäivän perästä pani hän heidät työhön, nimittäin rakentamaan sitä +uutta kaupunkia, joka jo oli saanut nimensä ja virkakuntansa. No, +hakattiin, sahattiin, väännettiin ja veistettiin nyt kaikkein voimien +ja tarmojen takaa, jotta pian saataisiin turvapaikka, johon tarpeen +tullessa sopi vetäytyä. Sekä upseerit että sotamiehet puuhailivat +otsansa hiessä. Zampoalalaiset heitä ahkerasti auttoivat, ja ennen +pitkää olivat kaupungin linnoitustyöt ehtineet sille kannalle, että +Cortez arveli varustuksia kyllin vahvoiksi kestämään mitä hyökkäystä +hyvänsä indiaanien puolelta. + +Kun nämä perustustyöt oli suoritettu ja kirkkokin rakennettu, ryhtyi +Cortez, uskonnollista ohjelmaansa noudattaen, pakanain käännyttämiseen, +joka toimi täällä oli vähällä saattaa hänet perikatoon. Erääsen +indiaanien epäjumalan-palvelukseen, johon paljon väkeä oli kokoontunut +ja jossa, kuten mainitaan, ihmisuhrikin oli toimitettava, tuli Cortez +useine asetoverineen saapuville ja kielsi pakanallisen juhlallisuuden +jatkamista. Närkästyneinä tästä kiihoittivat pakanain sielunpaimenet +laumaansa hyökkäämään rohkeiden häiritsijäin kimppuun, ja oivallinen +ottelu alkoi. Sadottain indiaaneja piiritti vanhan pyhäpaikan +solvaajia, ja kauheiden kirousten kaikuessa heiluivat villien aseet +vieraiden ympärillä. Mutta Cortezin kylmäverisyys ja uljuus piti +paikkansa. Heti huomaten tehtävänsä, iski hän kiinni etevimpään +läsnä-olevista kazikeista ja kohotti Toledo-säilänsä hänen päänsä +päälle, jota esimerkkiä useat hänen tovereistaan tuossa paikassa +noudattivat, tarttuen hekin puolestaan toisiin ylhäisiin indiaaneihin. +Hämmästyneinä tästä sukkelasta tempusta pyysivät kazikit itse väkeänsä +asettumaan, -- samalla kun Marina, joka oli seurannut Cortezia pakanain +temppeliin, heidän omalla kielellään selvitti että jokainen hyökkäys +Cortezin ja hänen toveriensa henkeä vastaan kääntyisi takaisin +hyökkääjäin päälle, jotka siten kadottaisivat sen suojeluksen, jota +heille oli luvattu Montezumaa vastaan, jonka ystävyyteen ei +Zampoalalaiset eivätkä muut asukkaat Totonakiassa enää kuitenkaan voisi +päästä. + +Totonakialaiset olivat, näet, vähää ennen, luottaen Cortezin +voimalliseen apuun, vanginneet Mexikon keisarin veronkiskojan, ja tämän +seikan juolahtaessa muistiin vaikeni villien huudot. He heittivät +aiotun kosto-hyökkäyksen sikseen, vaikkapa olikin solvattuna vanhan +temppelin kunnia. Silmänräpäyksessä käyttäen hetken mieli-alaa, käski +Cortez miehiänsä repimään alas epäjumalain kuvat. Ja miehet, jotka +ainakin osaksi olivat melkein yhtä yltiöpäisiä oman uskontonsa +haaveksijoita kuin heidän päällikkönsä itse, kävivät heti käsiksi +hävitystyöhön. Pakanain suuret, puiset jumalain-kuvat syöstiin alas +alttareiltaan, ja romahtaen vyöryivät ne sen kukkulan juurelle, jossa +temppeli sijaitsi. Sitten sytyttivät Espanjalaiset rovion, ja +kauhistuneen indiaani-kansan katsoessa paloivat vanhat pyhitetyt +puupölkyt poroksi. + +Mutta toisia jumaluuksia tuotiin sijaan, -- eikä suinkaan pakanallisia +puupölkkyjä, vaan kaunis neitsyt Marian kuva, joka pääsi niiden +entiselle paikalle alttarilla, johon se asetettiin juhlallisen +katolilaisen messun kaikuessa, jonka toimitti isä Olmedo kaikella +kirkollisella loistolla ja joka, kuten espanjalaiset historioitsijat +väittävät, "teki suuremmoisen vaikutuksen villeihin Totonakialaisiin." +-- Tällä toimituksella oli nämä pakanat nyt käännytetty Kristinuskoon. + +Jonkun aikaa tämän onnellisesti suoritetun käännytystyön perästä +lähetti Cortez kirjeen sekä suuren osan niistä lahjoista, jotka hän oli +saanut Montezumalta, kuninkaallensa Carlos I:lle (keisari Kaarle V:lle, +1516-1556). Lähetyksen toimittivat Villa rica'n tuomarit Montejo ja +Portocarrero, joille sitä varten annettiin laivaston paras alus. Tämä +lähti matkalle Villa rica'sta heinäkuun 26 p:nä 1519 ja saapui +Espanjaan lokakuussa. Mainitut herrat toimittivat sitten Sevillan +hovissa asiansa, joka tuotti seurauksia, joista vast'edes saamme +mainita. + +Tämän lähetystön lähdettyä matkalle Villa rica'sta, syttyi +seikkailijain joukossa taas kapinallinen vehke. Muutamat tyytymättömät, +jotka eivät arvelleet Mexikon valloituksesta kuitenkaan mitään tulevan +ja joiden etupäässä oli pappi Juan Diaz, yrittivät salavihkaa +anastamaan yhden laivoista, purjehtiaksensa Cubaan, jossa Velasquezille +annettaisiin tieto tähän asti tehdyistä löydöistä; mutta Cortez sai +vihiä vehkeestä, kapinoitsijat pantiin vastaiseksi kahleisin -- ja koko +laivasto upotettiin mereen. Sillä oli kaikki vastaiset pako-yritykset +ehkäisty, eikä retkeläisten edessä enää ollut muuta kuin voitto tai +kuolema. Useat tosin tätä Cortezin uskaliasta hanketta kovasti +moittivat ja häntä jo syytettiin kavaluudestakin, mutta viisas +päällikkö ymmärsi ystäväinsä kautta tehdä uskottavaksi että laivat +olivat madonsyömäin kautta käyneet peräti kelvottomiksi. Hän oli itse +olevinaan kovasti pahoillaan tuosta pakollisesta hankkeestansa, mutta +piti sitten pontevan puheen, kuvaillen miehilleen Mexikon aarteita, +ikuisen maineen loistoa ja Kaikkivaltiaan kiitosta Kristinuskon +sankareita kohtaan. "Tämän merkin turvissa voitat." -- Ja puhe päättyi +yksimieliseen, tuliseen huutoon: Mexikoon! Mexikoon! + + + + +IV. Xikotenkatl. + + +Elokuun 16 p:nä 1519 lähti retkikunta matkalle Villa Ricasta. Siinä oli +500 miestä jalkaväkeä, 14 ratsumiestä ja 6 tykkiä sekä totonakialainen +apujoukko, jossa oli tuhat nuorta sotilasta ja yhtä paljon kantajia +sekä noin 50 etevimpien perhekuntain jäsentä Zamapoalasta. Villa Ricaan +jätettiin 50 miestä jalkaväkeä, kymmenen hevosta ja vahvin tykistö sekä +komentajaksi majori Escalante. + +Ensimmältä kävi Espanjalaisten retki kuuman ilmavyöhykkeen kaunisten +seutujen läpi, mutta vähitellen noustiin ylänne-tasangolle. Pian +näkivät he edessään korkeita vuorihuippuja, jotka kohosivat tasangolta. +Oikealla yleni, valtava Sierra Madre tummine havumetsineen, etelässä +korkea Orizaba valkoisessa lumipuvussaan. Euroopalaisten jalkojen +juurella levisi muhkeita maisemia niittyineen, virtoineen ja +metsineen; ja niiden välistä tervehtivät seikkailijain silmiä somat +indiaani-kylät herttaisten kukkakenttien ympäröiminä. Himmeä valoviiva +taivaan-rannalla, muistutti sotilaita valtamerestä, jonka takana oli +kaukainen kotimaa, jota moni heistä ei enää olisi näkevä. + +Retken jatkuessa muuttui ilmanala. Kylmät tuulet, väristyttävät +rankkasateet ja pieksevät rakeet saattoivat retkeläisille paljon +kärsimyksiä. Paremmin puetut Espanjalaiset kestivät toki jotakuinkin, +vaikka moni heistäkin sairastui ja Cortez itse sai tilapäisen kuumeen; +mutta varsinkin Totonakialaiset, kuuman ilmavyöhykkeen asukkaat, saivat +monta aukkoa riveihinsä. + +Maa kävi kolkoksi ja hirvittäväksi niinkuin ilmanalakin. Tie +kiemuroitsi pitkin Cofre de Peroten harjaa, taivaankorkuisten, tulta +ruiskuttavien vuorien sivutse, laavan ja tuhan peittämien tanterien +poikki. Usein kävi polku kauheiden kuilujen ja syvyyksien partaalla, +joiden pohjalla seikkailijamme näkivät tropiikien kukoistavan +kasvullisuuden. + +Mutta jo marssi uupunut joukko Sierra del Agua nimisen vuorisolan läpi, +ja pian levisi heidän edessään lauhkeampi maa, melkein Etelä-Euroopan +kaltainen. Seudut osoittivat huolellisen viljelyksen merkkiä, vaikka +tämän tuotteet olivat suurimmaksi osaksi ihka uusia Espanjalaisten +silmille. Kaikkialla huomasivat he agave-istutuksia ja eri +kaktus-lajeja. + +Indiaanit niissä kylissä, joita he tapasivat tiellään ja joista useat +olivat varsin väkirikkaita ja suuria, osoittivat kaikkialla +rauhallista, ystävällistä mieli-alaa -- niinkauvan kuin itse saivat +olla rauhassa. Eräässä paikassa kuitenkin, kun Cortez -- laiminlyöden +kaikki järkevyyden lait, kuten tavallista milloin vain hänen uskontonsa +oli kysymyksessä -- taas yritti tyrkkimään kyläläisille neitsyt Marian +ja muita kuviansa, tekivät he vastarintaa, ja pienempi kahakka syntyi, +joka onneksi pian päättyi ilman mitään mainittavaa seurausta. + +Mutta kun seikkailijat olivat saapuneet Tlaskala, s.o. Leipämaa, +nimisen pienen vapaavaltion alueelle, kohtasi vastukset, jotka +kauvemmaksi aikaa keskeyttivät heidän retkensä Mexikoon. Ja kuitenkin +oli Espanjalaisten vähäinen sotavoima juuri Tlaskalasta saava +päättävästi tehokkaan avun, jota ilman he luultavasti eivät koskaan +olisi päässeet Mexikon mahtavan valtakunnan herroiksi. + +Tlaskalaiset olivat sotaisaa, urhoollista kansaa, jotka eivät tietäneet +kuolemaa peljätä. Cortez laskee heitä olleen puoli miljoonaa ihmistä, +joita hallitsi eri kyläkuntien edusmiehet yhdessä neljän "vanhimman" +muodostaman neuvoston kanssa. He olivat suurella rohkeudella ja +kunnolla torjuneet Mexikon sotajoukkojen hyökkäyksiä maahansa, ja +Cortez nyt kernaasti olisi tehnyt liiton tämän urhean heimon kanssa, +joka oli vihamielinen sille mahtavalle keisarikunnalle, jota hän oli +tullut hävittämään. Tässä tarkoituksessa lähetti hän neljä ylhäisintä +Zampoalalaista pyytämään sotajoukolleen vapaata kulkua heidän maansa +läpi. Mutta Tlaskalan senaati ei tahtonut kuulla puhuttavankaan +semmoisesta ehdoituksesta. Cortezin lähettiläät pidätettiin +panttivankina, ja vapaavaltion sotajoukkojen päällikkö sai käskyn +ko'ota voimansa ja viipymättä lähteä liikkeelle puolustamaan Tlaskalan +aluetta. Todellakin kunnollinen kansakunta, joka ymmärsi panna arvoa +sekä sisälliseen että ulkonaiseen itsenäisyyteen ja vapauteen. + +Mainittu sotapäällikkö, joka nyt sai toimekseen torjua ulkoapäin +uhkaavaa vaaraa, oli miehuullinen Xikotenkatl, miellyttävä ilmiö, kuten +koko hänen kansansakin. + +Useampia päiviä turhaan odotettuansa lähettiläiden palaamista, lähti +Cortez viimein elokuun 30 p:nä joukkoineen liikkeelle leiristään ja +syöksi kapean muurin-aukon läpi sisään Tlaskalan alueelle. Tämä muuri, +joka oli rajana vapaavallan ja Mexikon valtakunnan alueen välillä, ei +ollut sotamiehillä varustettu. Mutta kun Cortez ratsuväen kanssa oli +päässyt vihollisen alueelle, ryntäsi häntä vastaan melkoinen joukko +sotilaita, ja ratsumiehet saivat kestää ankaran kahakan. Nämä indiaanit +eivät näkyneet "yhteen-kasvanutta miestä ja eläintä" niinkään +pelkäävän, vaikka hekin nyt ensimäisen kerran näkivät mokomia +kummallisia otuksia. Espanjalaiset menettivät tässä ensimäisessä +kahakassaan Tlaskalan urhoollisia sotilaita vastaan kaksi hevosta, +jotka kuolivat haavoihin, joita niihin indiaanit iskivät oivallisilla +puumiekoilla, -- aselaji, jota Espanjalaiset pian oppivat pitämään +kunniassa. Osa ratsumiehiä sai myöskin hyvät haavat. Vasta kun +espanjalainen jalkaväki ja tykistö tuli väliin, väistyivät +Tlaskalaiset. Mutta tämä tappelu olikin heidän puoleltaan ainoastaan +vähäpätöinen kahakka. Seuraavana päivänä ryntäsi Espanjalaisia vastaan +Tlaskalan koko sotavoima, johon nyt oli liittynyt myöskin Otomi nimisen +naapuriheimon hurjuudestaan tunnetut sotilaat. Koko indiaani-armeijaa +johti sotapäällikkö Xikotenkatl itse. + +Se oli suurin sotavoima, mitä uhkarohkea valloittajajoukko vielä oli +nähnyt edessään. Espanjalaiset kirjoittajat kehuvat siinä olleen noin +80,000 miestä, lukumäärä, jonka kuitenkin ainakin osaksi heidän vilkas +mielikuvituksensa lienee luonut. Mutta tässäkin miesluvun puolesta +epätasaisessa taistelussa voitti Cortezin hurjapäinen joukko. Ryntäävät +indiaanilaumat viskattiin takaisin sen suljetuista riveistä kuin meren +aallot kalliosta. Toinen hyökkäys toisensa perästä torjuttiin. +Espanjalaiset avasivat rivinsä ainoastaan antaaksensa ampumakoneilleen +sijaa puhaltamaan pois joukottain vihollisia. Viimein väistyi, kun +väistyikin, oudon tulituiskun edestä Tlaskalan sotapäällikkö, ja +Espanjalaiset jäivät tappotanteren herroiksi. Mutta he kyllä olivat +oppineet tuntemaan ja kunnioittamaan vihollisensa rajua rohkeutta. + +Vaikka voittajana ollen ei Cortez katsonut sopivaksi tunkeutua +syvemmälle vapaavaltioon, vaan asettui leiriin muutamalle mäelle +lähellä tappelutannerta ja pani menemään uuden lähetystön vihollisten +pääkaupunkiin. Mutta lähetystö sai vastauksen, joka oivallisesti +osoittaa että Tlaskalaiset olivat kansaa, "joka ei voinut kunniaansa +pettää." Tlaskalan senaati antoi, näet, Espanjalaisten tiedoksi että +maan sotavoima seuraavana päivänä tulisi heitä tervehtimään ja +uhraamaan heidät jumalilleen. Ja tämän sanoman saattajat toivat +muassaan runsaan lahjan ruokatavaroita, "koska Xikotenkatl ei tahtonut +taistella nälkäisten vihollisten kanssa." + +Muutaman päivän kuluttua siitä, syyskuun 5 p:nä 1519, pääsivätkin +Espanjalaiset kiusaamaan Onnetarta tulisessa ottelussa. Cortezin +uhkarohkea joukko valmistausi sinä päivänä taisteluun rukouksella ja +ripillä ja samosi sitten ulos varustuksistaan, tervehtiäksensä +vihollisen sotavoimaa. Noin virstan päässä mainitulta mäeltä näkivät he +Tlaskalaisten ja Otomilaisten tiheän tappelurinnan rehentelevän +suurella tasangolla. Kuulkaamme mitä historioitsija (Prescott) tästä +merkillisestä armeijasta sanoo: "Ei olisi voinut uhkeampaa nähdä kuin +näitä indiaani-joukkoja. Sotamiesten puoleksi alastomat, maalatut +ruumiit, päällikköjen haaveelliset kypärit, joista kullat ja jalokivet +kimalsivat, kiiltävät höyhentöyhdöt ja kirjavat pukimet häikäisivät +silmää. Lukemattomat keihäät ja heittopeitset, joiden kärjet olivat +kiiltävästä vaskesta, välkkyivät kirkkaasti aamu-auringon säteissä, +kuni pauhaavalla valtamerellä leimahtelevat ukontulet. Valtavan +sotavoiman takajoukkoja varjostivat Tlaskalan ja Otomin päämiesten +vaakunamerkeillä varustetut liput, joiden joukosta erittäinkin pisti +silmiin Xikotenkatlen huonekunnan merkki, valkoinen karja kalliolla, ja +vieläkin enemmän Tlaskalan vapaavaltion smaragdeilla ja hopeatöillä +runsaasti koristettu lippu, jossa merkkinä oli roomalaisen +_signum'in_ muotoon laadittu kultainen kotka levitettyine +siipineen. Tavallisilla sotamiehillä ei ollut muuta vaatetusta kuin +leveä verhovyö vyötäreillä; mutta heidän ruumiinsa oli maalattu sen +päämiehen väreillä, jonka lippua he seurasivat. Ylhäisempien sotilaiden +höyhenvarustukset noudattivat samaa värilajitusta. Kazikien ja +ylhäisimpien miesten pukimena oli paksu pumpulihamehut, joka sulkeutuen +tiivisti ruumiisen samalla suojeli reisiä ja hartioita; ja tämän päällä +pitivät rikkaammat indiaanit vielä hienoista kulta- ja hopealevyistä +tehtyä asua. Heidän sääriänsä suojeli nahkasaappaat tai varvikkaat, +jotka olivat kullalla reunustetut; mutta loistavin osa heidän puvustaan +oli kallis, merkillisen taiteellisesti kirjaeltu, höyhenvaatteesta +valmistettu vaippa, joka ulkonäöltään vivahti semmoiseen asehameesen, +jota euroopalainen ritari keski-ajalla piti pukunsa päällä. Tätä +kaunista ja upeaa pukua kruunasi puusta tai nahasta tehty päähine, joka +kuvasi jonkun peto-eläimen päätä ja usein oli varustettu hirveällä +hammas-aidalla. Päähineen peittämänä teki sotilaan pää hirvittävän +vaikutuksen. Päälaen päällä liehui troopillisten lintujen höyhenistä +tehty töyhtö, joka muodollaan ja värillään merkitsi sen henkilön arvoa, +joka sitä kantoi. Varustuksen täytteeksi oli heillä kilvet, jotka joko +olivat puusta ja nahalla peitetyt taikka useammin ruokoiset ja +puuvillalla täytetyt. Heillä oli myöskin toisenlaisia kilpiä, joissa +puuvilla oli päällystetty jollakin kimmoisella aineksella, jolla sitä +voitiin painaa yhteen ja saada vähemmän tilavaksi, niinkuin sateen- tai +päivänvarjoa. Nämä kilvet olivat kaunistetut kaikellaisilla +koristuksilla kunkin halun ja varallisuuden mukaan sekä reunustetut +sievillä höyhenhetuleilla. Hyökkäysaseina käytettiin linkoa, jousta ja +nuolia sekä heittokeihäitä. He olivat mainioita jousimiehiä ja osasivat +ampua kaksi, jopa kolmekin nuolta kerrassaan; mutta erittäinkin +taitavasti osasivat he käyttää heittokeihästä. Erästä lajia keihäitä, +johon oli kiinnitetty nuora, josta heittäjä voi vetää aseensa takaisin, +pelkäsivät Espanjalaiset kovasti. Näissä eri aseissa oli luu- tai +vaskikärjet, joiden tutkaimet olivat terävät kuin partaveitset, mutta +helposti tylsyivät. Heidän nuolissaan ja keihäissään oli myöskin usein +vaskikärjet, ja miekan asemesta käyttivät he noin puolen neljän jalan +pituista sauvaa, jonka kaksihaaraiseen päähän oli poikkipäin sovitettu +teräviä vaskilehtiä, -- hirmuinen ase, joka voi kaataa hevosen yhdellä +iskulla." -- + +Semmoinen oli se armeija, jonka kanssa vähälukuisen espanjalaisen +joukon nyt oli otteleminen. Mutta: _in hoc signo vinces_. Espanjan +soturit ja heidän yltiöpäinen päällikkönsä luottivat lujasti +suojeluspyhänsä apuun ja kävivät tappeluun varmalla voiton toivolla. + +Tappelu alkoi Tlaskalaisten puolelta tiheällä nuoli- ja heitto-aseiden +sateella, joiden vinkuessa Espanjalaiset hiljoilleen etenivät, kunnes +he vähän matkan päässä vihollisista avasivat rintamansa ja +oksennuttivat ulos kanoonainsa ja pyssyjensä sisällyksen, joka tiheään +sullotussa indiaani-joukossa teki hirveät tuhotyöt. Silloin heti koko +tuo uhkarohkea joukko terävine Toledo-säilineen ja keihäineen kävi +Tlaskalaisten kimppuun lujasti suljetussa falangissa. Miehekkäästi ja +kylmäverisesti toimitettiin hyökkäys; mutta miehuutta ei puuttunut +Tlaskalankaan pojilta. Joukottain kaatui näitä maahan, mutta uusia +parvia tuli kuolleiden sijaan, ja ennen pitkää täytyi Espanjalaisten +kääntyä hyökkäyksestä puolustukseen. Viimein murtausivatkin hurjasti +huutaen Tlaskalan miehet heidän riviensä läpi, ja nyt kuppuroitsivat +kaikki sinne tänne toinen toisensa seassa. Tällä huimalla hetkellä, +jolloin kaikkinainen komento ja järjestys oli loppunut, ryntäsi Cortez +rajuine ratsumiehineen vastustamattomalla voimalla vihollista vastaan, +samalla kun taasen tykistö rupesi jyrisemään Tlaskalaisten kylkilinjaan +ja soi jalkaväelle hetken hengähtämisen aikaa. Hyvin harjoitetut +espanjalais-joukkiot yhtyivät uudestaan, ja taistelu järjestyi jälleen. +Nyt oli Tlaskalaisten vuoro väistyä, ja tappelu taukosi hetkeksi. Mutta +Xikotenkatl vain kokosi joukkonsa uuteen hyökkäykseen. Tämä ehkä olisi +saattanut hurjanrohkeat seikkailijat Tlaskalan jumalain uhriksi, sillä +neljän tunnin tappelun perästä olivat he nyt joteskin uuvuksissaan; +mutta suppea suojeluspyhä näkyi todellakin Espanjalaisia viisailla +vehkeillä auttelevan, kuni muinoin sinisilmä Atene Kreikan sankareita +Trojan tanterilla. Uskollinen Xikotenkatl sai, näet, päähänsä että +Otomilaisten sotapäällikkö oli pelkuri, ja hän lausui ajatuksensa +suoraan. Seuraus oli että Otomilainen vaati Xikotenkatlea +kaksintaisteluun, josta kuitenkaan ei mitään tullut, koska toiset +päämiehet karkasivat väliin. Mutta Otomilainen vei lippunsa +sotajoukosta pois, ja tämä supeni lähes kolmannella osalla. Samaan +aikaan kuuluu myöskin eräs tlaskalainen alipäällikkö, joka komensi +10,000 miestä, luopuneen tappelusta, jolloin Xikotenkatl ei enää +arvellut voivansa käydä Espanjalaisten kimppuun; ja nämä jäivät taaskin +paikan herroiksi. Mutta kerrotaanpa myöskin että sinä päivänä ei +yksikään Espanjalainen jäänyt haavoittumatta. Niin oli hevostenkin +laita. Ja väsyneenä pitkällisestä kamppauksesta vetäysi Cortezin joukko +takaisin vuorelleen, levähtääkseen vaivoistaan. + +Uusi lähetystö pantiin menemään Tlaskalaan, jonka neuvoskunta ei +kuitenkaan tälläkään kertaa suostunut tarjottuun rauhaan. Heidän +pappinsa antoivat -- kuten kerrotaan Xikotenkatlen kehoituksesta -- sen +neuvon että Espanjalaiset olivat torjuttavat yöllä, koska nämä muka +olivat "päivän lapsia," vaikk'ei sentään jumalia, kuten muutamat +luulivat. Xikotenkatl sai käskyn tehdä yöllisen hyökkäyksen vuorella +majailevia Espanjalaisia vastaan. Tämä tehtiinkin muutamana yönä. Mutta +Cortez oli varoillaan. Itse tarkasteli hän, luottamatta paraimpiinkaan +ritareihinsa, yön pimeässä vahtejansa, ja onneton se, joka ei ollut +paikallaan. Tämmöisellä tarkastuskäynnillä oli kerran muuan sotamies +hänet pimeässä ampua, mutta Cortez ennätti saada lausutuksi tunnussanan +ja pelastui. Tavallistenkin olojen vallitessa oli tämä tarkkuus hänen +tapanansa, ja tässä vaarallisessa tilassa nyt varsinkin valvottiin +vahtien valppautta mitä ankarimmasti, vaikkapa väki olikin kovin +väsyksissään ja uupuneena. Jo pitkän matkan päässä huomattiin +Xikotenkatlen armeija, ja hiljaisuudessa toimitettiin kaikki +puolustus-hankkeet. Tykit ja pyssyt ladattiin ja kaikki miehet +järjestettiin asentoon hyökkäystä varten. Tlaskalaiset luulivat +kuitenkin "auringon lasten" lepäävän yön puolipimeässä. Silloin +äkki-arvaamatta tuima tykistö purkasi sisällyksensä heidän riveihinsä, +levittäen kuolemaa ja hävitystä. Kuin haukka pesästään hyökkäsi sitten +heti koko espanjalainen voima alas vuorelta, jossa leiri sijaitsi, ja +tällä kertaa kestivät Tlaskalaiset ainoastaan muutaman minutin. +Hämmästyneinä ja kovasti pettyneinä turvasivat he pakohon poikki +tasangon, jossa kuitenkin ratsuväki heidät saavutti ja tappoi Tlaskalan +miehiä joukottaan. + +Seuraavana päivänä uudisti Cortez tarjoumuksensa, ja jo suostuikin +siihen Tlaskalan neuvoskunta, jonka lähettiläät tapasivat kokonaan +masennuksissa kärsityn tappion johdosta. Xikotenkatl tarjousi vieläkin +toistamaan taistelua ja pesemään Espanjalaisten verellä pois sen +pilkun, joka oli tahraantunut Tlaskalan soturien kunniaan; mutta +neuvosto pani nyt kuitenkin menemään lähetystön, joka runsailla +lahjoilla astui espanjalaisen sotapäällikön eteen ja puhutteli häntä +Marinan kautta seuraavasti: + +-- Jos olette vihollisia ja julmia jumalia, niin luovutamme teille +täten useampia orjia, jotta voitte syöttää vatsanne täyteen niiden +lihalla ja juoda niiden verta; jos olette lempeitä jumaluuksia, niin +pitäkää hyvänänne kirjavia höyheniä ja suitsu-aineita; mutta jos olette +ihmisiä, niin saatte tästä leipää, hedelmiä ja lihaa. -- + +Tähän puheesen vastasi Marina Cortezin puolesta, ja aselepo tehtiin. + +Kaksi päivää perästäpäin saapui Tlaskalasta juhlallinen, loistavaan +asuun puettu lähetystö, jonka etupäässä oli sotapäällikkö Xikotenkatl +valkoisessa, höyhenillä ja jalokivillä somasti koristetussa +varustuksessa. Kelpo indiaani-päällikkö, jonka ryhti oli jalo ja +miehekäs, selitti suoraan ja pelkäämättä että hän yksinään oli syynä +maanmiestensä harjoittamaan vihollisuuteen Espanjalaisia vastaan, sillä +hän oli muka luullut että nämä olivat liitossa Montezuman kanssa, joka +oli hänen kansansa verivihollinen. Hän heittäysi sentähden Cortezin +haltuun, jotta tämä saisi tyhjentää vihansa hänehen, mutta säästää +hänen kansansa. Tlaskalan portit olivat Cortezin sotajoukolle avoinna. +-- Niin puhui uljas Xikotenkatl. + +Nuoren indiaani-soturin suora ja vilpitön käytös teki miellyttävän +vaikutuksen Corteziin. Hän suostui pyydettyyn rauhaan ja ilmoitti +muutaman päivän perästä itse tulevansa Tlaskalaan. Xikotenkatl tarjousi +silloin etevimpien seuralaistensa kanssa jäämään panttivangiksi +leiriin, vakuudeksi Espanjalaisten turvallisuudesta Tlaskalassa. Mutta +Cortez ei; huolinut tästä tarjouksesta, vaan selitti ylpeästi ett'ei +hän tarvinnut mitään takuuta turvallisuudestaan. + +Tässä tilaisuudessa oli saapuvilla muutamat lähettiläät Mexikosta, +jotka salaa olivat hiipineet Tlaskalan alueen läpi. He jättivät +keisarinsa nimessä taaskin Cortezille suuren lahjoituksen ja +onnittelivat häntä Tlaskalaisista saatuun voittoon. Heidän asianaan oli +vieläkin varoittaa häntä menemästä Mexikoon ja etenkin ehkäistä liittoa +syntymästä Espanjalaisten ja Tlaskalaisten välille, joiden viekkaudesta +ja uskottomuudesta he tekivät vilkkaan kuvauksen. He eivät kuitenkaan +saaneet Cortezilta muuta kuin että hän vielä lykkäsi tulonsa Tlaskalaan +kuudeksi päiväksi. Viimeisenä näistä tuli uusia lähettiläitä +Tenochtitlanista, taaskin rikkaita lahjoja tuoden; ja nämä nyt +ilmoittivat että heidän keisarinsa oli taipuvainen rupeemaan +ystävyyden-liittoon sen suuren hallitsijan kanssa, jota Cortez palveli, +jakamaan aarteensa hänen kanssaan ja suorittamaan hänelle määrättyä +vuotuista maksua, -- sillä ehdolla, että Cortez luopuisi kaikkenaisesta +yhteydestä Tlaskalaisten kanssa ja samalla heittäisi sikseen +aikomuksensa tulla Tenochtitlaniin. + +Cortez tähän ei antanut mitään suoranaista vastausta, sillä hän tahtoi +pitää Mexikolaisia epätiedossa. Mutta itsessään oli hän lujasti +päättänyt pysyä suostumatta mihinkään ehtoihin. + +Täll'aikaa kävivät Tlaskalaiset levottomiksi, Espanjalaisia kun ei +kuulunutkaan tulevaksi heidän kaupunkiinsa. Olivatko Mexikolaiset +onnistuneet herättämään Cortezissa epäluuloa heidän vilpittömyyttänsä +vastaan? Tämän epätietoisuuden poistamiseksi ryhdyttiin erinomaiseen +hankkeesen. Koko korkea neuvoskunta ynnä lukuisan seurueen kanssa lähti +Espanjalaisten leiriin, johon kukin neuvostonjäsen kannettiin +kantotuolissa. Etevin heidän joukossaan oli sotapäällikkö Xikotenkatlen +isä, sokea vanhus, joka nyt piti Cortezille puheen, muistuttaen häntä +tuosta lupauksesta, jonka mukaan Espanjalaisten piti elää rauhassa +Tlaskalaisten kanssa ja tulla heidän pääkaupunkiinsa. Jos Cortez oli +muuttanut mieltä, pyysi hän virkaveljineen saada jäädä vangiksi +vieraiden luokse, koska muka neuvoskunta yksinään oli sotapäätöksen +tehnyt. + +Cortez lupasi nyt täyttää heidän toivomuksensa, ja neuvoskunta lähti +juhlallisessa saattokulussa takaisin Tlaskalaan. Leirissä ruvettiin +niinikään nyt lähtöä tekemään, ja muutaman päivän mentyä marssittikin +Cortez sotavoimansa Leipämaan pääkaupunkiin. Mitä oli siellä nähtävänä +ja millainen oli näiden "villien" indiaanien koti-elämä? Cortez itse +antaa siitä kirjeessä keisari Kaarle viidennelle seuraavan kertomuksen: + +"Tämän kaupungin suuruus ja loisto minua hämmästyttää. Se on suurempi +kuin Granada, sisältää yhtä paljon ja yhtä kauniita rakennuksia kuin +Granada ja on valloituksenkin perästä paljon väkirikkaampi ja paremmin +varustettu jyvillä, siipi-eläimillä, metsän-riistalla, kaloilla, +raittiilla vedellä, palkohedelmillä ja muilla oivallisilla +ruokatavaroilla. Joka päivä on 30,000 ihmistä kokoontunut torille +ostamaan ja myymään, ottamatta lukuunkaan kauppiaita ja välikauppiaita, +joita on kaikkialla muualla kaupungissa. Tällä torilla saa ostaa mitä +ikinä elannokseen tarvitsee, saa ostaa vaatteita, kenkiä, kulta- ja +hopeakoristuksia sekä kaikellaisia höyhenteoksia, parahinta tekoa +maailmassa. Jos jonkinlaisia savi-astioita ja paljon parempia kuin +Espanjassa saapi täällä, niinikään erillaisia kasvia ja lääkkeitä sekä +paljon muuta tavaraa. Täällä on kylpyhuoneita kosolta sekä paikkoja, +joissa voi leikkauttaa hiuksensa ja ajattaa partansa. Lyhyesti sanottu, +tässä kaupungissa on kaikin puolin hyvä järjestys ja kunnollinen +hallinto. Asukkaat pystyvät jos mihinkä työhön hyvänsä ja veisivät +voiton taidollisimmistakin Afrikalaisista" (maurilaisista asukkaista +Espanjassa, jotka olivat maailman mainioita taidostaan ja hienosta +sivistyksestään). + +Espanjalaiset historioitsijat itse kertovat että Cortezia tervehdittiin +Tlaskalassa yhtä loistavasti kuin koskaan roomalaista sotapäällikköä +Tiberin kaupungissa suuren voittoretken perästä, ja niinä kolmena +viikkona, jotka hän oleskeli siellä, kohtelivat Tlaskalaiset hänen +sotilaitaan kuin jumalia. Liitto lopullisesti solmittiin, ja +vahvistaakseen vieläkin ystävyyttään näiden kummallisten vieraiden +kanssa tarjosivat etevimmät Tlaskalaiset tyttäriään vaimoiksi Cortezin +ritareille. Xikotenkatlen oma tytär, jota pidettiin Tlaskalan +ihanimpana impyenä, kastettiin ja joutui naimisiin reippaan Alvaradon +kanssa. Tämän nuoren hidalgon vaaleat, kiherät hiukset, valkoveriset +kasvot ja iloinen luonto suuresti miellytti Tlaskalaisia. + +Cortez tietysti täälläkin koki saada uusia liittolaisiaan luopumaan +heidän vanhoista jumalistansa, mutta sepä ei käynytkään niin helposti. +"Leipämaan" asukkaat pitivät kiivaasti uskontonsa puolta, ja viimein +Cortez, vaikka hyvin vastenmielisesti, jätti itse viisaan isä Olmedon +neuvosta tämän asian sikseen. Tässä oli ennen kaikkea tärkeä ystävyyden +pysyttäminen tämän sotaisan kansan kanssa. Espanjalaisten kortterissa +pystytti Cortez kuitenkin suuren ristin ja piti joka päivä juhlallisia +messuja, joita kaupungin asukkaat hiljaisina kuuntelivat. + +Mutta vierasten kanssa tekemällensä liitolle, joka koski sekä +hyökkäystä että puolustusta, pysyivät Leipämaan kelpo asukkaat +viimeiseen saakka uskollisina, vaikka he saivat monta vääryyttäkin +kärsiä. + +Heidän uljasta sotapäällikköänsä, jonka nimen olemme panneet +otsakirjoitukseksi tälle luvulle, odotti surullinen kohtalo. Mutta +siitä sittemmin kertomuksemme kehjetessä. + + + + +V. Luvattu maa. + + +Tlaskalaan oli taaskin Cortezin luo tullut Mexikosta lähetystö, joka +tavallisia lahjoituksia Montezumalta tuoden nyt suorastaan kutsui +Espanjalaisia tulemaan hänen luoksensa Mexikon pääkaupunkiin. Kutsumus +suuresti hämmästytti Cortezia, mutta oli tietysti myöskin hänelle +varoituksena pysymään varuillansa, koska Montezuma nyt silminnähtävästi +oli muuttanut menetystapaa. Lähettiläät neuvoivat häntä myöskin +Montezuman nimessä kulkemaan Cholulan kaupungin kautta, joka oli +noin seitsemän maantiet. penikulman päässä Tlaskalasta. Neuvo +tietysti ei vähentänyt Espanjalaisten epäluuloja; sillä Tlaskalaisten +tiedon-antojen mukaan majaili suuri Mexikolainen sotavoima Cholulan +läheisyydessä, ja tämän kaupungin asukkaat olivat ystävällisessä +suhteessa Montezumaan. Siitä huolimatta päätti Cortez kuitenkin poiketa +Cholulaan, koska sieltäkin nyt tuli lähetystö ja kutsui häntä +kaupunkiin. Cortez ei tahtonut että hänen sotaisat liittolaisensa +näkisivät mitään pelon merkkiä hänessä, eikä hän liioin halunnut jättää +vihamielistä kaupunkia ja mexikolaista sotavoimaa taaksensa. Cholulaan +päätettiin siis lähteä, ja Cortezin sotajoukko, jota seurasivat +Zampoalaiset ja 6,000 Tlaskalaista soturia, samosi pois vapaavaltion +alueelta ja saapui seuraavana päivänä Cholulaan, jossa Espanjalaisia ja +Zampoalaisia kaikilla ystävyyden osoituksilla tervehdittiin ja +vieraanvaraisesti kestittiin; mutta Tlaskalaisia ei päästetty kaupungin +sisään. + +Iso muurirakennus melkein keskellä kaupunkia annettiin Espanjalaisille +kortteriksi, ja heidän isäntänsä kohtelivat heitä erinomattain +ystävällisesti. Kuitenkin olivat he Cortezin mielestä luonteeltaan +umpimieliset ja juonikkaat, verraten suoraluontoisiin ja sotaisiin +Tlaskalaisiin. Hän rupesi heitä epäilemään, varsinkin sitten kun +ruokavaroja Espanjalaisten kortteriin alkoi tulla niukemmalta eikä enää +kazikeja käynyt häntä tervehtimässä. Kaksi Tlaskalaista, jotka +salavihkaa olivat hiipineet kaupunkiin, kehoitti häntä olemaan +varuillansa, koska, kuten he kertoivat, ylhäisten indiaanien vaimoja ja +lapsia joka yö pakeni pois kaupungista ja kuusi orjalasta oli uhrattu +etevimmässä temppelissä, tapaus, joka muka aina tiesi jotakin tärkeää +olevan tekeillä. Epäluulo kävi viimein Marinan ilmi-antojen kautta +varmuudeksi. Hän oli päässyt erään ylhäisen kazikin puolison +ystävyyteen, ja tämä, joka tunsi maanmiestensä vehkeet Espanjalaisia +kohtaan, tahtoi pelastaa Marinan. Kaziki-vaimo kertoi Marinalle että +Espanjalaisten ja heidän liittolaistensa perikato oli päätetty: +20,000 mexikolaista sotilasta piileili kaupungin lähistössä, +valmiina syöksemään sen sisään tarvittaissa, aseita oli jaettu +kaupunkilaisille, katuja oli teljetty, toisiin oli kaivettu syvät, +mullalla löyhästi peitetyt kuopat hevosten surmaksi, talojen ja +temppelien katoille oli ko'ottu kiviä, joita ai'ottiin viskata +Espanjalaisten päälle. Nämä tuumattiin armahtamatta tappaa; ainoastaan +muutamat olivat elävinä otettavat kiinni ja lähetettävät Montezumalle, +jotta hän saisi tyydyttää uteliaisuuttaan ja sitten uhrata heidät +jumalilleen. Aika tämän hankkeen toimeen-panemiseksi oli käsissä, eikä +mikään voisi Espanjalaisia pelastaa. -- Niin kertoi ylhäinen +indiaanitar Marinalle ja tarjosi tälle turvaa omassa huoneessaan. +Marina suostui ehdoitukseen ja sanoi vain lähtevänsä pikimmältään +noutamaan kalleuksiansa, mutta samassa kiirehti hän Cortezin luo ja +ilmoitti kaikki mitä oli saanut tietää. + +Nopeaneuvokas espanjalainen retkeilijä ryhtyi heti varokeinoihinsa. +Espanjalaisten kortterissa kutsuttiin koko sotajoukko aseisin ja +vahteja lisättiin, jonka jälkeen Cortez lähetti sanoman Cholulan +kazikeille että hän muka seuraavana päivänä aikoi lähteä kaupungista ja +nyt tahtoi sanoa heille jäähyväiset kortterissaan. Tänne saapuivatkin +pian kazikit ja muut ylhäiset Cholulalaiset, ja heitä seurasi lukuisa +joukko sotilaita, joita muka Cortez saisi käyttää kuorman-kantajina. +Mutta Cortez astui esiin, syytti kazikeja petoksesta ja komensi +miehensä ilman sen enemmittä mutkitta käymään heidän kimppuunsa. Kauhea +verisauna alkoi, ja kun samassa Tlaskalaiset ryntäsivät sisään +kaupunkiin, tuli tämä moisten hirmutöiden temmellyspaikaksi, että +"raa'at villit" varmaankaan eivät ennen olleet sen vertaista nähneet. +Kristinuskon ritarit riehuivat pahemmin kuin raatelevat pedot. Yli +6,000 Cholulalaista miestä teurastettiin; mutta heidän vaimonsa ja +lapsensa veivät Tlaskalaiset orjikseen, joista tarpeen tullessa sitten +tietysti jumalain-uhrit olivat otettavat. "Myöhemmin" -- sanotaan -- +"onnistui Cortezin kuitenkin saada liittolaisensa laskemaan nämä +vapaiksi ja ehkäistä kaupungin perinpohjaista hävittämistä, mutta ei +ennenkun suuri osa kauniimpia rakennuksia Cholulassa, Aztekien pyhässä +kaupungissa, oli poroksi palanut." Vielä monta vuotta perästäpäin +muistuttivat hiiltyneet rauniot "Cholulan verilöylystä". + +Millä puolustavat mainiot Kristinuskon lähetyssaarnaajat semmoisia +tekoja? Cholulaisten petoksella, näillä kun oli paha mielessä vieraita +vastaan. Mutta Cortez käytti ihan samaa sotajuonta, houkuttaessaan +heidät kortteriinsa, karatakseen äkki-arvaamatta syyllisten ja +syyttömäin päälle. Ja Espanjalaiset olivat kuitenkin kuokkavieraina +kielletyllä alueella. Sen he kyllä tiesivät. Päätänsä pudistellen +arvelevat Cortezin urostöiden innokkaimmatkin ihailijat kuitenkin että +"Cholulan verilöyly on pimeänä pilkkuna suuren valloittajan kiiltävässä +kilvessä." -- Kai se niin on. + +Pari päivää tästä kauhutyöstä tuli taaskin lähetystö Montezumalta, +"joka kauhistuneena Cholulan kohtalosta kiirehti riisumaan päältänsä +kaiken osallisuuden Cholulalaisten uskottomuudessa." Hänen +viattomuuttaan eivät kuitenkaan espanjalaiset historian-kirjoittajat +usko. Päin vastoin väitetään kiven kovaan että Montezuma oli +Cholulaisten aikoman hyökkäyksen keksijä ja että todellakin 20,000 +hänen omia sotilaitaan piileili vuoristossa kaupungin ulkopuolella, +valmiina annetusta merkistä syöksemään Espanjalaisten kortteriin. + +Kun Cortez liittolaisineen lähti Cholulasta matkalle Mexikoon, josta +hän nyt oli 20 penikulman päässä, ei kuitenkaan näkynyt hituakaan +semmoisesta sotajoukosta. + +Mutta useista kylistä, joita nyt oli Espanjalaisten tiellä, tuli +Cortezin luo monta ylhäistä Mexikolaista, jotka valittivat Montezuman +hirmuvaltaa ja tervehtivät Espanjalaisia pelastajina hänen ikeestään, +-- seikka, joka tietysti suuresti elähytti valloittajien toiveita, +koska eripuraisuuden syöpäläinen toisessa riitaveljessä tietysti aina +on hyvä enkeli toiselle. + +Ja hyvällä luottamuksella onnettaren suosioon samottiin nyt eteenpäin. +Monen päivän matkan perästä tultiin muutamaan tienhaaraan. Toinen tie +oli suljettu suurilla puilla ja kivillä. Kysymykseensä mitä tämä +merkitsi sai Cortez mexikolaisilta lähettiläiltä sen vastauksen, +että keisari tahtoi varoittaa vieraita kulkemasta sitä tietä, koska se +oli, vaikka lyhyempi, täynnään vastustamattomia esteitä. "Espanjalaiset +eivät pelkää esteitä", vastasi Cortez, perkkautti tien puhtaaksi ja +marssitti joukkonsa sitä pitkin eteenpäin. Tämän johdosta katosi +valloittajien jalkojen alta sileä, kaunis maa, ja he kulkivat nyt sitä +vuoriselännettä ylöspäin, joka eroittaa Pueblan ja Mexikon suuret +ylätasangot. Ilma kävi teräväksi, purevaksi; korkeilta vuorilta +viiltävät tuulet panivat ihmiset ja hevoset värisemään vilusta. Pian +retkeili sotajoukko Pohjois-Amerikan kahden korkeimman vuorikeilan +välissä. Nämä ovat Popokatepetl eli "Savuava vuori" ja Iztaccihuatl eli +"Valkoinen vaimo". Indiaanilainen taru, joka on lumonnut nämä vuoret +peljättäviksi aaveiksi, pitää, näet, jälkimäistä edellisen puolisona. +Popokatepetl, joka on 600 metriä korkeampi kuin Euroopan jättiläinen +Montblanc, purkasi valloituksen aikana useasti sisällistä tultansa, +etenkin Espanjalaisten ollessa Tlaskalassa. Ja tätä jo pitivät maan +asukkaat huonona merkkinä. + +Joka päivä tuli Cortezin luo lähettiläitä läheisistä paikkakunnista +pyytämään häneltä apua Aztekien rasittavaa hallitusta vastaan. Mutta +Montezuma koki uusilla rukouksilla ja lahjoilla saada vieraita +palaamaan takaisin, varsinkin kun ilma, heidän vieläkin ylemmälle +noustessaan, kävi yhä kylmemmäksi ja seudut kolkommiksi. Turhaan. +Uhkarohkeat retkeilijät kiipesivät Sierra Ahualkon huipulle -- ja siitä +alaspäin muuttui maa, muuttui miellyttäväksi. + +Eräässä Sierran mutkelmassa aukesi yht'äkkiä heidän silmiensä eteen +ihanainen näky. Sykkiviä sydämin seisoivat kaukahiset matkustajat +kallion jyrkänteen reunalla, katsellen alaspäin. He näkivät Mexikon eli +Tenochtitlanin verrattomaksi kerrotun laakson, tuon Eedenin ja +Eldoradon, jonka vertaista ei Aleksander v. Humboldtkaan sano +nähneensä, vaikka hän siellä matkusteli satoja vuosia valloituksen +perästä, jolloin näitä maisemia jo aikoja sitten oli kohdannut +hävityksen kauhistus. Siinä kohtasi paljon kokeneiden seikkailijain +silmiä viehättävästi vaihdellen vedet, metsät ja viljelysmaat, +valkohohteiset kaupungit ja kalveiset kukkulat; sanalla sanoen, +tuo tavaton panoraama melkein pyörrytti ja silmiä huikasi. +Heidän jalkojensa juurella rehenteli uhkeita tammi-, pinia- ja +seeteri-metsiä; loitompana lainehti viljavainioita, vaihdellen +muhkeiden maguey-istutusten, hedelmä- ja kukkatarhojen kanssa. +Maiseman keskeltä välkähtivät järvet, joiden rantoja elähytti +kaupungit ja kauppalat, ja tuolla vuoriselänteiden jättiläisharjujen +edustalla kohosi, kuni indialainen keisarinna helmikruunuineen, +loistava pääkaupunki _Tenochtitlan_ valkoisine tornineen ja +pyramiidi-temppeleineen, kuuluisa "Aztekien Venetia." Kohoten korkealle +kaikkein läheisten rakennusten yli huomattiin selvästi Chapoltepek'in +kukkula, keisarin maalais-asunto, jota varjokkaat seeteri-ryhmät +ympäröitsivät. Kaukana sinisen järven toisella puolen, tuuheiden +lehtipuiden piilosta, pilkisteli esiin muuan kimaltava piste, toinen +pääkaupunki, _Tezkuko_, ja vieläkin kauvempana tuo tummanvärinen +porfyrivyö, joka ympäröitsee laaksoa ikäänkuin rikkaana juotoksena, +jonka luonto on määrännyt kauniimmalle jalokivelleen. Näytelmä, jota +Espanjalaiset siinä nautitsivat, lienee ollut senkaltainen, jota Mooses +tervehti Neebon huipulta. Ilosta hurmautuneena huudahtivat +rautarintaiset miehet liikutuksen ja kiitollisuuden vallassa: Katsos, +tämä on luvattu maa! + +Mutta Espanjalaiset lakkasivat pian ihmettelemästä luonnon loistoa, kun +he tässä lumoavassa laaksossa tapasivat tunnusmerkkiä sivistyksestä ja +kansan-pontevuudesta, joka himmensi kaikki mitä he tähän asti olivat +nähneet. Asukkaiden taidollisuus ja kunto astui heidän silmiensä eteen +joka haaralta. Mexikon yleinen viljelyskanta melkein pimensi heidän +omansa. + +Mutta miten päästä tuon kaiken rikkauden herroiksi? Tenochtitlanin +laaksossa asui varmaankin miljoona, ehkäpä kaksikin miljoonaa ihmistä. +Oliko pienen soturijoukon mahdollista kukistaa semmoista paljoutta? +Arkamieliset pudistelivat päätänsä ja tahtoivat palata takaisin Villa +rica'aan. Mutta uhkarohkea kenraali tiesi valaa heihin rohkeutta. Hän +lausui: + +-- Kuinka saatattekaan ajatella väistymistä, kun nuo kultaiset portit +ovat seppo selällään päästääkseen teidät sisään! -- + +Ja Cortezin kehoituksia säestivät retkikunnan urhoollisimmat miehet, +jotka himosivat kultaa ja kunniaa yhtä kiihkeästi kuin hän itse. + +Sotajoukko lähti liikkeelle keisarillista pääkaupunkia kohden. +Vähitellen harvenivat metsät, viljelystilat tihenivät, ja siellä täällä +tapasivat Espanjalaiset pieniä kyliä, joiden asukkaat heitä +ystävällisesti tervehtivät. Ja kaikki valittivat Aztekien rasittavaa +hallitusta -- suureksi iloksi Cortezille. + +Aztekien pääkaupungissa oli mahtava keisari Montezuma tullut yhä +enemmän vakuutetuksi siitä, että kaukaiset vieraat olivat +Quetzalkoatl'in jälkeläisiä. Mikäs muu neuvona siis kuin alistua +lahjomattoman kohtalon valtaan? Montezuma päätti itse lähteä vieraitaan +vastaan, lausuaksensa juhlalliset tervetuliaiset. Cortez'ille +laitettiin siitä tieto. + +Ja lokakuun 8 p:nä 1519 marssitti Cortez joukkonsa pitkän, liikkuvan +sulkusillan yli, joka Tezkuko-järven poikki vei kaupunkiin. +Espanjalaiset olivat juuri poikkeemaisillaan uuden maailman Venetian +pääkadulle, kun loistava seurue tuli heitä vastaan. Siinä oli 4,000 +ylhäistä Mexikolaista, jotka kulkivat Cortezin sotajoukon ohitse, +tervehtien vieraita syvällä kunnioituksella. Mutta sitten tuli, +loistavan hoviseuran ympäröimänä, Aztekien mahtava keisari itse, istuen +kultaisessa, jalokivillä ja kiiltävillä höyhentöillä koristetussa, +avonaisessa kantotuolissa, jonka yläpuolella neljä virkamiestä kannatti +vihreistä höyhenistä taidollisesti kudottua päällystintä, samalla kun +toisia kävi edeltä, kultaiset sauvat käsissä, antaen kansalle merkkiä +kumartumaan maahan ja pitämään kasvot peitossa. Ankaraa hovitapaa +noudattaen kävivät nämä virkamiehet avojaloin, silmät alaspäin ja +hitaisilla askeleilla. Kulkueen tultua Espanjalaisten luo, astui +Montezuma itse alas kantotuolista ja lähestyi Cortezia. Loistavaa +päällystintä kannettiin yhä hänen yllänsä. Hän nojausi keveästi +veljenpoikansa, Tezkukon ruhtinaan, ja veljensä käsivarsille. Tielle +hänen edessään levitettiin mattoja, jott'ei keisarillinen jalka koskisi +paljaasen maahan. Täll'aikaa muodostivat ylimykset aituuksen hänen +molemmille puolilleen ja taaksensa, mutta alhaisempi rahvas lankesi +polvilleen. + +Keisari Montezuma oli silloin 40 vuoden paikoilla. Hänen ruumiinsa oli +ko'okas ja solakka, ryhti arvokas ja kasvot vakavat, hiukset ja ohut +parta mustat, iho hieman vaaleampi kuin hänen ruskeiden alamaistensa. +Keisarillinen puku oli samassa loistavan komea ja soma. Tynkähihainen, +ruumiisen kauniisti soveltuva liivitakki oli ylhäältä ja alhaalta +reunustettu somatekoisilla särmäkkeillä. Leveä, monihelainen, +suurisolkinen vyö, joka helmineen ja jalokivineen oli täydellinen +taideteos, kannatti kultakahvaista miekkaa. Vyösoljesta kävi +kumpaseenkin olkapäähän kultaiset ketjut; samaten takin yläreunasta, +rinnoilla riippuen, kaksinkertaiset ketjut kainaloihin. Liivitakin alta +näkyi leveähelmaiset, moniraitaiset polvihousut. Tämän puvun päällä +oli, hartioilta miellyttävästi riippuen, syvälaskoksinen, höyhenillä +kirjaeltu vaippa. Päässä piti keisari kruunun tapaista lakkia, jonka +etupuolessa oli kaksinkertaisen kotkan kultainen kuva ja takana ylpeä +höyhentöyhtö. Jalkoja suojeli varvikkaat, joiden anturat olivat +kullasta. Vasemmassa kädessään piti hän lyhykäistä valtikkaa. Koko puku +säteili helmistä ja jalokivistä. + +Cortezia, joka oli astunut hevosen seljästä ja etevimpäin upseeriensa +ja kauniin Marinan saattamana käynyt keisarille vastaan, tervehti tämä +ruhtinaallisella pään-liikkeellä ja toivotti hänelle hyvät tulijaiset. +Mutta surullinen katse kävi Montezuman silmistä, kun ne samassa +hetkeksi kiintyivät siihen mieheen, jonka kohtalo oli määrännyt hänen +valta-istuimensa kaatajaksi, -- tuohon valkoiseen mieheen, jonka tuloa +jumalat olivat ennustaneet. Cortez vastasi keisarin tervehdykseen +kiittämällä niistä runsaista lahjoista, jotka tämä oli vieraille +lähettänyt, ja ripusti hänen kaulaansa kiiltävän kristallikoristuksen, +tehden samassa liikkeen ikääskuin tahtoisi hän syleillä Montezumaa, +mutta tämän ystävyyden-osoituksen ehkäisivät molemmat ruhtinaat +keisarin vieressä, koska se olisi ollut liian likentelevää heidän +majesteetillista hallitsijaansa kohtaan. Niin päättyi tämä kohtaus +kunniakkaasen, molemminpuoliseen tervehdykseen, ja keisari Montezuma +astui jälleen kantotuoliinsa. + +Keisarin veli jäi kuitenkin pienemmän seurueen kanssa Espanjalaisten +luokse, saattaakseen heitä valmistettuun kortteriin. Täällä oli +kuitenkin jo taas tervehtimässä Montezuma, joka vieraiden saavuttua +sanoi jäähyväiset Cortezille, lausuen: + +-- Olette nyt omassa kodissanne, veljet. Levätkäät siis kaikista +vaivoistanne. Syökäät, juokaat ja olkaatte iloiset, kunnes tulen +takaisin. -- + +Espanjalaisille annettu kortteri oli lavea ryhmä kivirakennuksia, joita +ympäröitsi torneilla varustettu kivimuuri. Montezuman isä oli siinä +pitänyt asuntoaan. Rakennusryhmässä oli niin monta suojaa ja pihaa, +että Espanjalaiset ja heidän 6,000:n miehinen indiaanilainen +liittolaisjoukkonsa helposti siihen mahtui. Upseereille määrätyt salit +olivat varustetut puuvillavaatteisilla tapeteilla, matoilla ja +puutuoleilla, ja eri huoneustoissa tavattiin runsaasti ruokavaroja. + +Tavallista varovaisuuttaan noudattaen, tutkiskeli Cortez heti hyvin +tarkasti koko kortterin ja ryhtyi hankkeisin sotajoukkojensa +turvaamiseksi, Tykistö asetettiin suojaamaan portteja, vahdit pantiin +vartioimaan muureille, ja ankara sotakuri säädettiin. Estääksensä +mahdollisia väkivaltaisuuksia sotamiesten puolelta kaupunkilaisia +kohtaan, kielsi Cortez kuoleman uhalla sotilaitaan lähtemästä kortterin +ulkopuolelle ilman luvatta. Mutta nämä varokeinot suoritettuaan salli +hän miestensä käydä sen runsaan aterian kimppuun, joka oli heille +varustettu. Sitten valmistauttiin taasen tervehtimään keisaria +iltapäivällä, jolloin hän oli luvannut tulla. + +Sotajoukkiot rivitettiin kaikessa sotaisessa loistossaan kortterin +pihalle, ja sotasoiton soidessa tervehdittiin saapuvaa keisaria, jonka +Cortez sitten saattoi omaan huoneesensa, jonne myös kaikki +espanjalaiset ritarit ja etevimmät aztekilaiset aatelismiehet +kokoontuivat. Marinan avulla pidettiin nyt pitempi keskustelu, jossa +Montezuma osoitti tarkasti tuntevansa kaikki mitä Espanjalaiset olivat +toimittaneet Mexikoon tultuansa ja viimeinkin ilmoitti tahtovansa +tietää mikä Cortezilla oikeastaan oli tarkoituksena tällä matkallaan +Aztekien maahan. Cortez vastasi kysymykseen jokseenkin ulkokultaisilla +lauseilla kuninkaansa muka erinomaisesta halusta oppia tuntemaan +Aztekien suurta keisaria; mutta Montezuma silminnähtävästi ei +täydelleen luottanut tähän selitykseen. Rohkeutta puuttuva ruhtinas nyt +-- tyhmästi kyllä -- otti puheeksi tuon kamalan ennustuksen, joka +kalvoi hänen aivojaan, ja päätti puheensa lausuen: + +-- Kaikki asianhaarat vakuuttavat minua siitä, että tämä ennustus käypi +teidän kauttanne toteen ja että se suuri Idän maiden hallitsija, jota +te palvelette, on korkeaa Quetzalkoatlin jälkeläinen. -- + +Cortez tietysti koki kaikin tavoin vahvistaa Montezuman uskoa tähän +ennustukseen, ja lujentaaksensa hänen luuloaan Espanjalaisten +korkeammasta alkuperästä ja luonnosta, antoi viisas kenraali käskyn +että päästettäisiin laukaus tykistöstä. Niin tapahtui, ja sekä keisari +että kaupunkilaiset, jotka eivät ennen olleet tämmöistä kuulleet, +tietysti suuresti hämmästyivät. + +Tämän teateri-paukahuksen perästä ryhtyi kristillisessä innossaan +Cortez puhumaan Aztekien uskonnon kehnoudesta ja katolis-uskon +järkähtämättömästä totuudesta; mutta tässä kohden hän ei osannut mitään +vaikuttaa Montezumaan, joka lyhyesti vastasi: + +-- Aztekien jumalat ovat hyvät täällä, niinkuin ehkä Espanjalaisten +siellä, jossa niitä palvellaan. -- + +Seuraavana päivänä sai Cortez luvan käydä keisaria tervehtimässä hänen +omassa kodissaan, joka ei ollut kaukana Espanjalaisten kortterista. +Etevimmät upseerit seurassaan saapui Cortez Montezuman palatsiin. Tämä +oli "iso ryhmä loistavia rakennuksia, joissa Mexikon mahtavan keisarin +käytettävänä oli lukemattomia huoneita, halleja ja saleja, puutarhoja +ja kylpylaitoksia, joiden hämmästyttävä komeus vei voiton Espanjan +ylistetyimmistä linnoista." Ja Espanjan linnat olivat, kuten tiedetään, +tähän aikaan "tunnetun maailman" mainioimmat. Kaukaiset vieraat vallan +hämmästyivät tätä kaikkea komeutta, hienoutta ja taidollisuutta. + +Tenochtitlanin kaupunki veti niinikään vertoja "tunnetun maailman" +suurimmille pääkaupungeille. A. v. Humboldtin laskun mukaan oli siinä +silloin 400,000 asukasta. Se sijaitsi keskellä Tezkuko-järveä, jota +halkaili ainoastaan kolme päätietä, jotka yhdistivät rannat ja +kaupungin toisiinsa. Loistavia temppeleitä (ainakin 2,000 luvultaan) ja +suuria palatsia oli joka kaupungin-osassa, ja "kaikki osoitti" -- sanoo +Humboldt -- "että sen asukkaat olivat korkeasti sivistyneen kansan +jäseniä." + +Aztekien valtakunnan vanha pääkaupunki oli samalla paikalla kuin +nykyinen Mexiko. Sen asema muistutti itse teossa paljon Venetiasta, +ollen rakennettuna usealle pienelle saarelle järvessä. Mutta jos Azteki +Montezuman ajoilta katselisi nyky-ajan Mexikoa, joka kuin foinix-lintu +kohosi Espanjalaisten hävittämän entisen kaupungin tuhasta, ei hän enää +tuntisi vanhaa keisarin-kaupunkiansa. Tämän läpi virtasi Tezkuko-järven +vedet, kun sitä vastoin nykyinen Mexiko vesistöjen kuivattamisen kautta +on jäänyt 4,600 metriä kauvaksi järvestä, korkealle ja kuivalle +mannermaalle. + +Kaikkialla Tenochtitlanissa oli elämää ja liikettä kuin +mehiläispesässä, etenkin noilla lukuisilla kanavoilla jotka leikkelivät +kaupunkia ristin rastin, mutta kaikki erinomaisessa järjestyksessä. +Muutamat niistä olivat reunoilta varustetut kapeilla, kivitetyillä +teillä kävelijöitä varten, ja niitä vartioivat henkilöt, joiden tuli +kantaa maksua niiden käyttämisestä, taikka myöskin saatettiin ne +yhteyteen pääkatujen kanssa sivuihin koverrettujen notkelmain kautta, +joihin lukemattomat veneet, ruuhet ja "piroogit" voivat laskea maalle. +Alusten lukumäärä, jotka välittivät liikettä suurella järvellä ja +kanavoilla, oli ainakin 40,000. + +Jokainen paikka näkyi henkivän toimeliaisuutta ja vilkkautta, kaikki +näytti elävältä, itse huoneiden pengermäiset katotkin, jotka +leitsottivat kuin kukkavuoteet, kuin Babylonin riippuvat puutarhat. +Kaduilla vilisi tuhansittain ihmisiä kirjavissa, ihantavissa +puvuissaan, niinkuin kanavoillakin ihmisillä ja tavaroilla lastatuita +aluksia. Pääkadut yhtyivät etevimpään temppeliin, ikääskuin +keskipisteesen, muodostaen poikkikatuineen ja kanavoineen mitä +ihmeellisimmän, kauniimman järjestelmän. -- Asuinrakennuksia laskee +Humboldt olleen ainakin 20,000. + +Pääkaupungin etevimpiä merkillisyyksiä oli avara toripaikka Tlatelalko. +Täällä vasta oli elämää, kauppaa ja liikettä, yhtä vilkasta kuin +Euroopan suurimmilla markkinoilla. Eri puodeissa ja halleissa pitivät +kauppaansa "höyhenneulojat", juvelisepät, hedelmäin ja turkisten +myyjät, asesepät, kirjakauppiaat. Mutta olipa myöskin orjia myytävänä, +aivan kuin hienon Ateenan ja loistavan Rooman toreilla muinoin, kuin +vielä tänä päivänäkin moniaalla ihan kristittyjen silmäin edessä. + +Jos astuit korkean temppelin eli teokallion katolle, oli nähtävinäsi +koko Tezkuko-järven suolaiset laineet ja Chalko-järven kirkas, juotava +vesi, kaukana sen toisella puolella laveat viljavainiot ja aaltoilevat +metsät sekä siellä täällä uhkeiden temppelien kiiltävät huiput, jotka +nousivat jättiläispuitakin korkeammalle, valtavain vuorien harjoja +kaunistaen. Tämä näkö-ala ulottui yhtä mittaa siihen korkeaan, +kehänmuotoiseen vuoriharjanteesen, joka ympäröi laaksoa ja jonka +lumenpeittoiset hampaat välkkyivät kuin valkea auringon valossa; ja +pitkät, pimeät savuseppeleet, jotka lainehtivat ylös Popokatepetlen +harmaanvalkeasta päästä, osoittivat että maanalainen tuli todellakin +oli toimessaan tämän ihanan laakson peitetyssä povessa. + +Koko tuon kauniin näkö-alan kirjavaa panoraamaa nauttivat -- +Euroopalaisista ensimäisinä ja viimeisinä -- Espanjalaiset +Huitzilopochtlin, sotajumalan, suuren temppelin katolta, jonne keisari +Montezuma oli heitä kutsunut katsomaan kotilaaksonsa loistavaa +rikkautta. Kauvan aikaa hiljaisen hämmästyksen vallassa ihailtuansa +kaikkia niitä luonnon ja taiteen ihanuuksia, jotka tässä silmää +kohtasivat, lausui Cortez, kääntyen asekumppaniensa puoleen: + +-- Eikö silmäys tähän paratiisiin korvaa kaikkia vaivojamme? -- + +"Ja tällä hetkellä" -- kertoo Bernardo Diaz -- "lupasi itselleen Cortez +joko tulla koko tämän kauniin laakson herraksi taikka kaatua +taistelussa." + +Mutta tämä sotajumalan temppeli, jonka laakealta katolta Espanjalaiset +luvattua maatansa tähystelivät, oli heille myös näyttävä Aztekien +sivistyskannan varjopuolet. Itse temppelissä tosin ei ollut mitään +moitittavaa. Se oli päinvastoin arvokas ja kunnioitusta herättävä. +Perusmuodoltaan neliskulmaisena nousi se korkealle koko viidessä eri +kerroksessa, yhä suipeten ylöspäin. Jyrkät kiertorappuset veivät +penkereltä penkerelle ylös asti, niin että täytyi kulkea neljä +kertaa koko rakennuksen ympäri, ennenkun pääsi sen laatta-katolle. +Tämä oli varsin avara, varustettu rintasuojalla ja kahdella +kulmatornilla. Melkein kaikki teokalliot olivat rakennetut tämmöiseen +pyramiidi-muotoon. Mutta Huitzilopochtlin temppelin kulmatorneissa +säilytettiin nyt julman jumalan julmat puukuvat, joiden äkäisesti +irvistelevät naamat kauhistuttivat Espanjalaisia, aivan niinkuin näiden +tykkien outo jyrinä oli Mexikolaisia peljättänyt. Jumalain-kuvien +edessä pidettiin palamassa "ikuinen tuli". Toisessa tornissa +säilytettiin myöskin äärettömän suuri, käärmeen-nahoista tehty rumpu, +jota käytettiin ainoastaan erinomaisissa, tavattomissa tiloissa ja +josta silloin jumisi komea, kolkko ääni, joka kuului monen penikulman +päähän -- ääni, joka ennen pitkää oli kuuluva kauheana enteenä +Cortezille ja hänen uhkarohkealle joukolleen: Mutta näiden tornien +seinissä huomattiin ihmisverta, jota niihin oli ruiskunut uhratuista +orjista. Niissä oli myöskin jaspikivestä hakattu alttari, jonka päällä +kauheat uhraukset toimitettiin. Ja tässä nyt oli mexikolaisen +viljelyksen pimein varjopuoli, joka, kuten edellisessä olemme kokeneet +selittää, ei kuitenkaan ollut sen kummempi kuin muinaisuudessa monen +muun sivistyneen pakanakansan taika-uskoinen hurskaus -- ja hulluus. + +Aztekien sotajumalan temppelin-tornissa, jonka nähtävät pakanain +tuimista tavoista puhuivat, rupesi katolinuskon yltiöpäisen sankarin +kuuma veri kiehumaan. Cortez ei voinut pidättää tulisia tunteitaan. Hän +lausui Montezumalle: "Minä en ymmärrä kuinka niin suuri ja viisas +ruhtinas kuin sinä saatat uskoa tuommoisia pahoja henkiä kuin ovat nuo +epäjumalat, perkeleen kuvat. Jos sinä vain sallisit meidän pystyttää +tähän totuuden ristin ja asettaa seinille pyhän Neitsyen ja hänen +Poikansa kuvat, niin pian saisit nähdä miten sinun väärät jumalasi +niitä peljästyvät." + +Tämmöinen puhe tietysti kovasti loukkasi Montezumaa ja isä Olmedo, joka +oli varovainen herra, sai Cortezin tällä kertaa luopumaan enemmistä +soimauksista, koska nyt oli viisainta ainakin vastaiseksi pitää +keisaria niin hyvällä tuulella kuin mahdollista. Aztekien uskontoa oli +kuitenkin jo häväisty, ja vielä kauvan vieraiden lähdettyä teokalliosta +viipyi siellä Montezuma lepyttääkseen soimattuja jumaliaan. + +Mutta Montezuman jumalat eivät leppyneet. He kostivat kauheasti sille +miehelle, joka oli päästänyt vihollisen maahan saastuttamaan heidän +pyhyyttänsä. + + + + +VI. Montezuma ja hänen jumalansa. + + +Fernando Cortez mietti miettimistään keinoja Mexikon valtakunnan +valloittamiseen, -- yritys, josta sellaisissa oloissa tuskin kenkään +muu maailmassa kuin tämä merkillinen mies olisi uskaltanut +uneksiakkaan. + +Espanjalaisia oli ainoastaan 450 miestä, keskellä Aztekien väkirikasta +kaupunkia, jonka asujamet ainakin suurimmaksi osaksi olivat tämän +hallitsijasuvun omia heimolaisia ja ennen Espanjalaisten tuloa +mahtavuutensa kukkuloilla. Montezuman sotajoukot olivat hyvin +järjestetyt, peljätyt ylt'ympäri koko Anahuakin maata, jonka eri +heimokuntia he tähän asti olivat menestyksellä pitäneet ikeensä alla. +Kukistamattomina pitivät vielä urhokkaasti puoltansa Aztekejä vastaan +ainoastaan Tlaskalaiset. Näiden 6,000 miehinen sotavoima nyt oli +Cortezilla liittolaisina, joihin tulee lisäksi tuhatmäärä +Zampoalalaisia. Tätä voimaa vastaan seisoi Aztekien satatuhansinen +sotajoukko. + +Ymmärtääksemme johonkin määrin valloituksen mahdollisuutta, täytyy +meidän vielä hetkeksi johtaa muistiimme Mexikon muinaisuus, mikäli se +aikakirjoista selvenee. Maan korkean kukoistuksen olivat oikeastaan -- +niin kehutaan -- aikoinansa perustaneet _Toltekit_, rikaslahjainen +nahua-heimo, joka täällä enemmän kuin puoli vuosituhatta harjoitti +rauhallisia elinkeinoja, kehitti taidetta ja laski perustuksen +vakiomuodolle, joka kokonaan oli rakennettu rauhallisen työn pohjalle. +Sotajumalan verinen uhripalvelus oli Toltekeissä vähitellen väistynyt +pois lempeämpien uskonnollisten menojen tieltä, ja leppeämielinen +Tezkatlipoka, "maailman sielu," oli lähinnä ylimmäistä "tuntematonta +jumalaa" suurimman kunnioituksen esineenä. Toltekit tekivät +tähtitieteellisiä havaintoja ja jakoivat näiden perustuksella vuoden +18 kuukauteen, joissa kussakin oli 20 päivää, 5 karkauspäivällä. +Kaikellaisessa teollisuudessa ja rakennustaidossa olivat he mestareita, +oivallisia teitä pitkin harjoitettiin vilkasta kauppaliikettä, ja +ikivanhan _Tula_ kaupungin torilla pidettiin suuria markkinoita. +Mutta Toltekit olivat kesken varallisuuttaan ja hienostumistaan +laimin-lyöneet sota-laitoksensa ja vaipuneet velttouteen. Kun sentähden +vuoriheimot pohjosessa -- ensiksi _Chichimekit_, sitten vuorostaan +_Akolhuakit_ ja _Tepenekit_ -- syöksivät heidän alueelleen, +kukistuivat Toltekit helposti, ja vanha väestö joutui osittaiseen +maa-orjuuteen. Viimein tuli nyt, kuten edellisessä olemme maininneet, +_Aztekien_ sotaisa heimo ja perusti kaikkein näiden valtojen +raunioille mahtavan pappis- ja sotilasvaltion, jääden, kuten Hyksos'it +Egyptissä, hallitsevaksi luokaksi, käyttäen kukistettuja heimoja +enimmiten raskaampaan työhön, mutta silminnähtävästi myöskin +ainakin osaksi sulautuen heidän kanssaan yhdeksi kansaksi, joka +piti perintönään Toltekien sivistyksen. Sotajumalan, julman +Huitzilopochtlin, palvelus pääsi taas Aztekien kanssa täydelliseen +arvoonsa, ja Huitzilopochtli jäi tämän hallitsijasuvun varsinaiseksi +kansallisjumalaksi, joka vaati vuotuista veriveroa. Ja tämän veron +kiskominen yhä uusilta alusheimoilta se oli, joka etupäässä ylläpiti +näiden hiljaista vihaa Aztekeja vastaan. Aztekien valtaa piti ko'ossa +pelko. Rasitetut heimot ja kansat ikävöivät pelastajaa, ja arvatenkin +oli se juuri tämä odotetun Messiaksen ikävöiminen, joka oli puhjennut +ilmi tuossa vanhassa tarinassa lempeästä Quetzalkoatlista, joka +hämärässä muinaisuudessa oli ollut Anahuakin hyväntekijä ja kerran oli +palaava takaisin idästä päin, pelastaakseen onnettomia kansoja ja +kaataakseen Huitzilopochtlin veriset alttarit -- sanalla sanoen, +rakentaakseen uudelleen Toltekien onnellisen valtakunnan. + +Missä määrässä aikojen kuluessa kukistuneet heimokunnat olivat sulaneet +yhteen kukistajien kanssa, lienee kuitenkin vaikea päättää. Ken oli +Tolteki? Ken Chichimeki? Ken Aholhuaki? Ken puhdasverinen Azteki? Sillä +tietysti näissäkin oli ja syystä tai toisesta ilmestyi tyytymättömiä +luopioita, niinkuin seuraavista tapahtumista saamme nähdä; jota vastoin +moni Tolteki taas, kuten luokkien temmellyksessä aina tapahtuu, saattoi +joutua hartaaksi Aztekiksi. Mutta ylpeä ylimysluokka nyt ylipäänsä +kuitenkin oli azteki-sukuinen. Alhaisimpien luokkien (maaorjain ja +varsinaisten orjien), sorrettujen sukujen ja heimojen salainen viha oli +lopulta Cortezille yhtä hyvä liittolainen kuin Tlaskalan vapaavaltion +jäsenten julkinen puolustus, tämän kummallisen kansan, joka oli osannut +pitää puoltansa Montezuman kukistusyrityksiä vastaan, vieläpä +mahtavasti puolustanut itsenäisyyttään silloinkin, kun se luuli sitä +uhkaavan hyökkäys Montezuman vihollisten, Espanjalaisten, puolelta. +Tlaskalaisissa näkyy vallinneen ikivanha kunnollisuus, ehkäpä Toltekien +onnellisista ajoista asti. + +Mutta kaikki nämä Cortezille edulliset asianhaarat yhteensä tekevät +meille, jotka puolueettomasti ja tyvenellä mielellä hänen yltiöpäistä +yritystänsä puusta katsoen punnitsemme, tämän onnistumisen +mahdollisuuden enemmän ymmärrettäväksi; vaikka tosin sittenkin Mexikon +valloitus on pidettävä sankarityönä, jonka vertaista historia tuskin +tuntee. Montezuman käytettävänä oli, ell'eivät espanjalaiset lähteet +pane liian paljon omiansa, 200,000 harjoitettua sotilasta. + +Tlaskalaiset nyt vakavasti kokivat teroittaa Espanjalaisten mieleen +että Montezuma oli päästänyt heidät pääkaupunkiinsa ainoastaan +voidakseen sitä varmemmin valmistaa heidän perikatoansa ja että hän, +huolimatta kaikesta ystävällisyydestään, aprikoitsi yksistään tuhoa ja +turmelusta vieraillensa -- aivan kuni Cortez, voisimme lisätä, +mietiskeli Mexikon valtakunnan kukistamista. Aztekiläiset ylimykset, +papisto ja kansakin kuuluivat päivä päivältä yhä enemmän vihaavan +rohkeita muukalaisia, kuokkavieraita, varsinkin koska Tlaskalaiset, +Aztekien veriviholliset, olivat heidän liitossaan. Näille Tlaskalan +miesten väitteille näkyivätkin antavan tukea muutamat kuulumiset +_Villa rica de la Vera Cruz'ista_. Täältä, näet, mainittiin että +mexikolainen kenraali Qualpopoka oli murhauttanut kaksi Espanjalaista +ja että hänen sotajoukkonsa Montezuman käskystä olivat tehneet +hyökkäys-yrityksen Espanjalaisen siirtokunnan alueelle, josta heidät +oli ajanut takaisin Escalanti, jonka Cortez, kuten muistanemme, oli +jättänyt komentajaksi linnoitukseen; mutta Escalanti itse ja vielä +seitsemän Espanjalaista oli maksanut voiton hengellänsä. + +Tämä kamala sanoma yhdessä Tlaskalaisten tekemien paljastusten kanssa +antoi Espanjalaisille paljon ajattelemista, ja Cortezin ritarit olivat +kahden vaiheilla siitä, kumpiko nyt oli tekeminen: jätettäisiinkö +pääkaupunki sikseen ja lähdettäisiin Villa rican avuksi, jolloin sopisi +joko salaisesti tai jonkun verukkeen varjossa pujahtaa tiehensä? vai +vastattaisiinko Montezuman ystävällisyyteen samalla mitalla ja +oltaisiin olevinaan aivan tietämättä Villa rican tapahtumista, kunnes +tarjoutuisi sopiva tilaisuus kunnialliseen peräytymiseen? + +Mutta Cortez itse ei ajatellut peräytymistä ensinkään. Hän päätti päin +vastoin ikääskuin yhdellä iskulla päästä Mexikon herraksi. Hän päätti, +kun päättikin, -- _ryöstää keisari Montezuman omaan haltuunsa_. +Rohkeimmatkin uskalikot hänen upseereissaan hämmästyivät ja +peljästyivät tämmöistä tekoa; mutta Cortezin kaunopuheliaisuus sai +heidät pian mieltymään tuumaan, sotaneuvottelu pidettiin, ja jo +seuraavana päivänä käytiin toimeen. Koko yön vasten sitä päivää +kuultiin Cortezin kuitenkin pitkillä askelilla kävelevän edes takaisin +huoneessaan. Hän aprikoitsi. Mutta aamulla ei enää huomattu mitään +levottomuutta hänen kasvoissaan. Tavallisella päättäväisyydellään astui +hän upseeriensa joukkoon ja antoi käskynsä. + +Alvarado, Sandoval, Velasquez de Leon, Alonso de Avila ja Francisco de +Lugo, viisi miestä, joiden urostöistä valloituksen aikakirjat kertovat, +oli määrätty sotapäällikön persoonalliseksi seurueeksi. Heihin yhtyivät +muutamat tavalliset sotamiehet, kaikki asianomaisissa asuissaan. Toinen +osa Espanjalaisia käskettiin pienemmissä joukoissa seuraamaan ja +pitämään vahtia pitkin niitä katuja, jotka olivat Espanjalaisten +kortterin ja keisarillisen palatsin välillä. Tlaskalaiset ja loput +Espanjalaisia asetettiin aseisin ja asentoon pääkortterissa. Tämän +perästä meni Cortez ritarineen, joiden keskessä oli ihana Marina, +keisarin palatsiin, jossa heitä tavallisella ystävyydellä ja +kohteliaisuudella tervehti Montezuma, joka tässä tilaisuudessa kuuluu +tarjonneen Cortezille yhden tyttäristään puolisoksi. Mutta Cortez antoi +Marinan kautta rukkaset ja palkitsi Montezuman vilpittömän luottamuksen +-- vilpillä ja ryöstöllä. + +Cortez ensiksikin piti -- Marinan kautta, joka tulkitsijatointaan tässä +pelvolla ja vavistuksella toimitti -- Montezumalle ankaran aamusaarnan +Villa rica'ssa tapahtuneen hyökkäyksen johdosta. Montezuma kuitenkin +pudisti päältänsä kaiken osallisuuden siinä, jonka tähden Cortez vaati +että hän kovasti rankaisisi kenraalinsa, johon keisari suostuikin. + +Mutta nyt ehdoitti Cortez että keisari, vakuuttaakseen muitakin +Espanjalaisia ja omia alamaisiaan ystävällisestä mielestään, lähtisi +muutamiksi päiviksi orpanoimaan Espanjalaisten kortteriin. + +Kun Marina oli kääntänyt ehdoituksen, jonka tarkoituksen keisari näkyi +heti kokonaan älyävän, kalpeni Montezuma oikeutetusta vihasta ja +lausui: + +Koskahan on kuultu että minun kaltaiseni ruhtinas on hyvällä lähtenyt +omasta palatsistaan ruvetakseen vangiksi vieraiden käsiin? -- + +Cortez näkyi vilpittömästi myöntyvän tähän katsantotapaan asiasta. +Uusia verukkeita vedettiin, mutta ei mikään saanut keisaria käymään +satimeen. Tässä tärkeässä silmänräpäyksessä, jolloin jo näytti siltä +kuin olisi täytymys luopua koko vehkeestä, lensi Velasquez de Leonin +miekka tupestaan, ja ritari lähestyi keisaria, huutaen tovereilleen: + +-- On liian myöhäistä palata! Hänen kimppuunsa heti, ja jos hän panee +vastaan, niin kaatukoon! -- + +Montezumalta ei näiden sanojen merkitys voinut jäädä käsittämättä, +vaikk'ei hän ymmärtänytkään sitä kieltä, jolla ne lausuttiin. Hän +kalpeni taaskin, tällä kertaa pelosta. + +Marina, johon tämä kohtaus kovasti koski ja joka hyvin tunsi +Espanjalaisten väkivaltaisuuden, astui tässä hetkessä omasta neuvostaan +esiin, rukoili hartaasti keisaria suostumaan, -- ja keisari suostui. + +Kantotuoli toimitettiin tuota pikaa, ja heikko ruhtinas kannettiin, +kesken kauhistunutta hoviväkeään, riemusaatossa ulos kaduille, jossa +Espanjalaiset vahtimiehet toinen toisensa perästä yhtyivät rohkeihin +ritareihin, jotka täten olivat vanginneet ja nyt veivät mukanaan +Mexikon mahtavan keisarin keskellä hänen omaa pääkaupunkiansa. + +Tästä hetkestä alkaen olivat itse teossa Espanjalaiset herroina +valtakunnassa. + +Montezuma tosin vieläkin nimeksi hoiti valtiollisia toimiaan, antaen +yhä edelleen Espanjalaisten kortterista käskyjä omassa nimessään ja +vastaan-ottaen siellä virkamiehiään. Mutta itse teossa hän vain lainasi +nimensä espanjalaisen sotapäällikön käskyille. Siten täytyi hänen itse +määrätä sotapäällikkönsä Quelpokokan vangittavaksi. Tämä tuotiin yhden +poikansa ja useiden alipäällikköjen kanssa pääkaupunkiin, jossa +kaikki nämä "kapinoitsijat" Cortezin käskystä ja voimattoman keisarin +pakko-suostumuksella elävinä poltettiin Espanjalaisten kortterin +ulkopuolella. Se oli näytelmää, jommoista Mexikolaiset eivät olleet +sitä ennen nähneet. Aztekien ihmisuhreja ei toki toimitettu niin +julmalla tavalla, eikä uhrin kärsimyksiä lisätty tarpeettomasti. +Sanomaton katkeruus ja viha maan raakoja kuokkavieraita vastaan rupesi +kytemään viattoman kansan povessa. Mutta polttoroviolla aljettu +hirmuhallitus ei siihen päättynyt. Cortez lähetti kortteristansa +upseerejaan pienten joukkioiden etunenässä ryöstämään pitkin maata ja +mannerta, ja ylhäisten mexikolaisten virkamiesten täytyi Montezuman +"käskystä" näitä kiskomisretkiä opastaa. Tämä oli muka "veronkantoa". +Ei missäkään uskallettu äveriäitä muukalaisia vastustaa, ja äärettömät +aarteet kultaa ja hopeaa kasaantui valloittajien palatsin holveihin. +Temppelit, joissa maan ehkä rikkaimpia kalleuksia oli säilytetty, +ryöstettiin paljaiksi. + +Vahvistaakseen asemaansa pääkaupungissa siten, että järvetkin olisivat +hänen hallussaan, lähetti Cortez Montezuman nimessä suuren joukon +kuormankantajia Villa ricaan noutamaan aineksia kahteen sotaprikiin, +jotka niinikään Mexikolaiset saivat kustantaa. Nuo kaksi laivaa +rakennettiin tuota pikaa Martin Lopez'in johdolla. + +Cortezin valta paisui päivä päivältä, ja jo tahtoi hän että Montezuma +julkisesti tunnustaisi Espanjan kuninkaan lääniherrakseen. Onneton +keisari, joka silminnähtävästi jo pelkäsi henkeään, suostui, kun +suostuikin. Valtakunnan etevimmät säätyhenkilöt kutsuttiin kokoon +Espanjalaisten kortteriin, ja Montezuma selitti juhlallisesti +päättäneensä tunnustaa Espanjan hallitsijan oikeutta yliherruuteen +Mexikon valtakunnassa, koska muka tämä Quetzalkoatlin jälkeläisenä oli +hänen oikeutettu perillisensä, sekä että hän, Montezuma, tästä lähin +läänimiehenä eli vasallina tahtoi totella tätä hallitsijaa. Tämän +juhlallisen tunnustuksen tehdessään huokaili Montezuma keisari +kuitenkin syvästi, ja loukattu ylpeys pusersi kyyneleitä hänen +silmistään. + +Ääretön hämmästys valtasi ensimmältä läsnä-olevat Mexikolaiset, +vaivalla hillitty murina kuului ja synkkä vakavuus kuvastui kaikkien +kasvoista. Cortez huomasi minkä vaarallisen vaikutuksen heidän +hallitsijansa alennus teki kazikeihin ja kiirehti ehkäisemään uhkaavan +raju-ilman puhkeamista. Hän lausui sentähden ett'ei hänen herransa +aikomus suinkaan ollut riistää Montezumalta hallitsija-arvoa, eikä tämä +muka tahtonut tehdä mitään muutosta Mexikon valtakunnan vakiomuodossa; +hän vain halusi päästä sen suojelusherraksi. Tämä vakuutus, Montezuman +esimerkki ja pelko tukahutti kinastelevien kazikien harmin, ja Espanjan +kuninkaan tunnustaminen maan yliherraksi tapahtui kaikilla +Espanjalaisten vaatimilla juhlamenoilla ja muodoilla. + +Tähän toimitukseen perusti sittemmin Espanjan hallitus etupäässä +oikeutensa Mexikon valtakunnan anastamiseen. + +Tunnustusta seurasi sitten Montezuman puolelta taaskin kallisarvoinen +lahjoitus kultaa, jalokiviä ja kankaita, maalauksia ja seinäverhoja. +Itse kazikitkin toivat rikkaita antimia. Kullat ja hopeat, jotka Cortez +täten vähitellen oli ko'onnut lahjoitusten ja kiskomisten kautta, +sulatutti hän harkoiksi. Yksistään kullan arvo oli 600,000 _pesos de +oro'a_, mikä summa, jos silloinen kullanarvo verrataan sen arvoon +meidän päivinämme, vastaa 40 miljoonaa Suomen markkaa. + +Eikö Espanjalaisten nyt olisi sopinut tyytyä? Ei suinkaan, Montezuma +oli vielä kansoineen päivineen käännettävä Kristinuskoon. Tämähän +myöskin oli valloituksen päätarkoituksia. Mutta siinä kohden kohtasi +Cortez mitä sitkeintä vastarintaa. Järkähtämättä pysyi Montezuma +uskossaan; Espanjalaisten saarna Kristuksesta ja neitsyt Mariasta +herätti vain hänen inhoansa. + +Cortez ryhtyi taaskin mielivaltaiseen tekoon. Mexikolaisten +päätemppeliin Espanjalaisten kortterin ulkopuolella ripustutti hän +ristin ja muutaman Mariankuvan ja luetti siellä julkisen messun. Mutta +tämä heidän paraimman temppelinsä häpäiseminen vihastutti mitä +hirveimmin mexikolaisia pappeja. He kiihoittivat kansaa puhdistamaan +pois häpeäpilkut loukattujen jumalien huoneesta ja neuvottelivat +ahkerasti Montezuman kanssa noiden röyhkeiden kuokkavieraiden +tuhoomisesta, jotka eivät edes säästäneet mitä kaikkein pyhintä oli. +Mustia ukonpilviä kasaantui Espanjalaisten pään päälle, ja se hetki +lähestyi, jolloin Tenochtitlanin asukkaat viimeinkin säpsähtivät ylös +näennäisestä tylsyydestään, vääntääksensä niskoiltaan vihattujen +vieraiden ikeen. + +Montezuman jumalat huusivat kostoa! + +Mutta -- huolimatta suuttuneen Huitzilopochtlin verenhimosta -- +Montezuma ei uskaltanut mihinkään väkivaltaiseen tekoon. Oma suu +likempänä kuin kontin suu ja sotajumalankin suu. Hän koki jos suinkin +päästä kuokkavieraistaan hyvällä. + +Sentähden kutsutti hän Cortezin puheillensa ja selitytti tälle että +Espanjalaiset nyt muka olivat saavuttaneet matkansa tarkoituksen; +kaikki heidän vaatimuksensa oli täytetty. Mutta -- lausui Montezuma -- +jo oli jumalien ja kansan tahto että he mitä kiireimmin lähtisivät +tiehensä; jos ei Cortez tätä tekisi, saattaisi hänet hukka periä. + +Tämä oli kerrankin hieman rohkeampaa puhetta Montezuman puolelta, ja +keisarin jyrkkä ääni hämmästytti Cortezia ensimmältä. Mutta pian +tointui tavattomiin kohtauksiin tottunut Espanjalainen, ja hän vastasi, +hetkisen mietittyään, että muka hänkin nyt oli päättänyt palata +takaisin isänmaahansa ja jo ryhtynytkin tarpeellisiin toimiin tätä +varten; mutta koska hänellä ei ollut laivoja, täytyi hänen ensiksi +muutamia semmoisia rakentaa, ja siihen tarvittiin vähän aikaa. + +Montezuma tyytyi tähän vastaukseen ja lupasi hänelle kaikki eväät +matkalle, vieläpä auttaa laivojen rakennuksessakin. Cortez, joka tämän +keskustelun kestäessä huomasi että Montezuma oli ammentanut rohkeutta +salaisesta lähteestä, ryhtyi heti silmän-näöksi varsin innokkaisin +matkavalmistuksiin ja julisti lähtöhetken hyvin läheiseksi; mutta +upseereilleen ilmoitti hän salaa ett'ei hän koskaan aikonut väistyä +Mexikosta, jossa hän muka oli aseman herrana ja toivoi semmoisena +voivansa pysyä. + +Mutta nyt tuli varsin odottamatta tapaus, joka kerrassaankin uhkasi +kaataa kumoon kaikki Cortezin loistavat tuulentuvat. + +-- Nyt ei teidän enää ole tarvis rakentaa laivoja kotimatkaanne varten +-- sanoi eräänä päivänä Montezuma, näyttäen hänelle muutamaa maalausta, +jonka postijuoksijat olivat tuoneet maakunnasta. Valkoiselle +kattuunikankaalle tehty maalaus kuvasi laivastoa, jossa oli +18 alusta ja joka äsken oli saapunut Mexikon rannoille. Laivat oli +silminnähtävästi espanjalaisia. Cortez ei ensinkään epäillyt että ne +toivat hänelle niitä apuvaroja, joita hän toivoi saavansa +lähettiläittensä -- Montejon ja Portocarreron -- palatessa Espanjan +hovista. Nämä olivat jo olleet poissa yhdeksän kuukautta. + +Mutta pian saatiin aivan toisia kuulla. Mexikon rannoille saapunut +laivasto ei ensinkään tuonut mitään apuvaroja Cortezille. Sen oli päin +vastoin varustanut ja pannut menemään Velasquez, käskynhaltia Cubassa, +sillä tarkoituksella, että Cortez tuotaisiin elävänä tai kuolleena +hänen käsiinsä ja rohkeilta seikkailijoilta riistettäisiin heidän +voittojensa hedelmät. Laivastossa oli, kuten jo mainittiin, 18 alusta, +ja se kuljetti sotavoimaa, joka oli paljon mahtavampi kuin Cortezin, +nimittäin 800 miestä jalkaväkeä, joiden joukossa 80 musketööriä eli +pyssysoturia ja 120 jousimiestä, sekä 80 hevosmiestä ja 12 kanoonaa. +Tämän melkoisen joukon johtajana oli Pamphilo de Narvaez, Velasquezin +uskollinen ajutantti. + +Cortez oli nyt todellakin pahemmassa kuin pulassa. Toisella puolen +kinasteli kapinallinen Tenochtitlan, toisella uhkasi hyvin varustettu +euroopalainen sotajoukko. Mutta mikään ei saanut tätä uhkarohkeaa +miestä masentumaan. Tenochtitlan oli pidettävä kurissa ja Narvaez +kukistettava, ell'ei hän tahtonut joukkoineen suorastaan alistua +Cortezin komennettavaksi. Tätä tarkoitusta saavuttamaan lähetettiin +näppärä isä Olmedo kauppaa hieromaan. Hän tapasi Narvaezin Zampoalassa, +mutta tämä hylkäsi, kuten uskolliselta palvelijalta sopi odottaa, +harmilla ja inholla pappismiehen esiin-tuoman ehdotuksen. Viisas +lähettiläs rupesi silloin Narvaezin upseereille ja sotamiehille +latelemaan oikein kultaisia kertomuksia sotapäällikkönsä voitollisesta +asemasta uudessa Eldoradossa ja osasi niin sukkelasti sovittaa sanansa, +että sotamiehet pian kyllä huomasivat mitä etuja heille lähtisi +liittymisestä Corteziin, -- ja tämä tämmöinen tulos pappismiehen +lähetystoimesta silminnähtävästi olikin ainoa mitä Fernando herra oli +toivonut. Hän olikin pater Olmedon poissa-ollessa tavallisella +sotataidollaan ja älyllään valmistanut pientä joukkoansa tuohon +epätasaiseen taisteluun. Vaarallisimmat viholliset olivat nuo +rautapukuiset ratsumiehet, jotka vahvojen varustuksiensa turvissa +laukkasivat hevosineen jalkaväen keskelle ja pitkillä peitsillään +halkaisivat sen hajalle. Tämmöistä välttääkseen ja turvataksensa +jälkaväkeään teetti Cortez tavattoman pitkät keihäät, joihin muuan +indiaaniheimo hankki hänelle hyvin sitkeää puuta ja varusti ne +vaskikärjillä. Minkä mahdollista parannettiin ja korjattiin niinikään +kaikki kilvet ja rintavarustimet, ja hyökkäysaseet pantiin hyvään +kuntoon. Mutta ennen kaikkea oli nyt käytävä vihollisen kimppuun mitä +suurimmalla sukkeluudella, ja sentähden saivat ne miehet, jotka hän +valitsi osallisiksi retkeen Narvaezia vastaan, pukeutua niin kevyesti +kuin suinkin ja ottaa kannettavakseen niin vähän kuin mahdollista. +Mitään tykistöä ei voitu ajatellakkaan, ja muonavaratkin hankittaisiin +miten milloinkin sopisi itse matkalla. + +Tenochtitlaniin jätettiin noin puolet Espanjalaisista linnoitettuun +kortteriin, ja Montezuma oli siellä ankarasti valvottava. Urhokas +Alvarado jäi tätä varustusväkeä johtamaan. Mexikolaisten alakuloinen +keisari lupasi juhlallisesti pysyä paikoillaan, lausui hyvin +liikuttavaiset jäähyväiset Cortezille ja syleili häntä kansan nähden. + +Ainoastaan 70 miehen kanssa läksi siis nyt urhea uskalikko ulos +Tenochtitlanin kaupungista kaatamaan kymmenkertaista vihollista. Mutta +miehet olivatkin maailman paraita sotureja. Vuorten ja kuilujen, +purojen ja jokien poikki samottiin kuin nälkäinen susilauma, vaaroja, +vaivoja kysymättä. Cholulassa hengähtivät retkeläiset, ja heihin yhtyi +siellä onnellisesti 120 Espanjalaista rohkean Velasquez de Leon'in +johdossa, joka oli lähtenyt partioretkelle Mexikosta. Niinikään +levähdettiin taasen Tlaskalassa viimeisten päivänmatkain ponnistuksia +varten, ja täällä tarjosivat uskolliset Leipämaan miehet Cortezille +melkoisen sotavoiman, jonka hän tosin ensimmältä ottikin avukseen, +mutta sittemmin erinäisistä syistä lähetti matkalta takaisin. Sitä +vastoin tuli heidän kanssansa yhteen urhokas, kelvollinen Sandoval, +joka Escalantin kuoltua oli lähetetty komentomieheksi Villa ricaan, ja +hän toi muassaan 50 miestä uutismaan varustusväkeä. Cortezin koko +sotavoima oli nyt 240 miestä. + +Kiitomarssia kuljettiin loppupuoli tietä, ja heluntai-iltana +pysähdyttiin vähän matkan päähän Zampoalasta, jossa Narvaez piti +leiriään. Ilma oli kauhea. Myrsky kaatoi suuria puita Cortezin +joukkolaisten tielle, ja rankkasade oli paisuttanut tulvilleen +Orizaba-joen, joka vielä eroitti heidät Zampoalasta. Mutta siitä +huolimatta päätti Cortez heti käydä hyökkäykseen. Raju-ilman raivotessa +pidettiin rippi ja lyhykäinen jumalanpalvelus, ja päällikkö jakasi +joukkonsa kolmeen osastoon: yksi joukkio Sandovalin johdolla +valloittaisi vihollisen tykistön, toinen, jota johti Olia, ryntäisi +Narvaezin kortteriin ja kolmas Cortezin omalla johdolla pitäisi +hevosväkeä pelossa ja olisi apuna missä paraiten tarvittaisiin. +Tiedettiin että Narvaez majaili pyramiidi-temppelissä keskellä +kaupunkia, ja sinne päin nyt hyökättiin. + +-- Hiljaisuutta, kuuliaisuutta ja rohkeutta! -- komensi Cortez, ja +uskalias joukko lähti liikkeelle kaupunkiin. Puoli-yön aikana tultiin +esikaupunkeihin, jossa myrsky melkein esti marssivien askeleita +kuulumasta; mutta väkirikkaassa kaupungissa oli kuitenkin mahdotonta +välttää ilmi-tuloa, ja Narvaezin kortteriin saapui sanoma uhkaavasta +vaarasta. Muuan vahti ilmoitti asian, mutta turhaan; hyökkäystä +tämmöisenä hirveänä yönä pidettiin mahdottomana, ja vasta uusittujen +ilmoitusten tultua kutsui Narvaez joukkonsa aseisin. Cortez oli jo +lähestynyt pääkortteria ja näki valon loistavan temppeli pyramiidistä. + +-- Tuolla on päämäärämme! Tuolla on Narvaezin kortteri! -- huusi Cortez +Sandovalille, lähettäen samassa Olian hyökkäämään tykistön kimppuun, +joka oli asetettu temppelin edustalle. Tästä ammuttiin huonosti +tähdätty laukaus, joka tappoi ainoastaan kaksi miestä, ja ennenkun +kanoonat ennätettiin saada uudestaan ladatuiksi, oli Olian +viisikymmentä miestä valloittanut koko tykistön, samalla kun Cortez +pysähytti paikalle kiitävän ratsuväen, joka riensi tykistölle avuksi. +Samaan aikaan ryntäsi Sandoval temppelin rappusia ylöspäin ja pääsi +pyramiidin laakealle katolle, jossa Narvaez upseerineen ja näiden +kanssa joukkio jalkaväkeä piti paikkaa. Siinä oli päällikön ympärillä, +kaikkiaan noin 40 miestä, jotka puolustivat itseään pelotta ja +voimakkaasti, mutta tuo kuolemaa hämmästymätön joukkio, joka syöksi +heidän päällensä, teki pian kaiken vastustuksen tyhjäksi. Narvaez itse +sai peitsen pistoksen silmäänsä. Sandoval yhden miehensä avulla otti +hänet kiinni, ja viholliset heittivät aseensa. Taistelu temppelin +katolla oli päättynyt, ja kun tieto päällikön joutumisesta vangiksi oli +ehtinyt levitä, luopuivat Narvaezin sotilaat toinen toisensa perästä +tappelusta. Vähemmässä kuin yhden tunnin ajassa olivat uhkarohkeat +Cortezin miehet päässeet paikan herroiksi, ja Cortez oli taaskin tehnyt +urostyön, joka lisäsi rohkeiden seikkailijain luottamusta hänehen. +Viisaalla menetyksellään sai hän sitä paitse puolelleen myöskin kaikki +voitetut, niin että hänen pieneen joukkoonsa nyt yhtyi lähes 1000 +miestä, jotka olivat hyvillä aseilla varustetut. Kaikki Narvaezin +sotatarpeet tietysti nyt olivat niinikään hänen käytettävissään. +Narvaez itse vietiin vankina Villa ricaan. + +Zampoalassa saavutti tämä tapaus suurta tyytymystä, ja kaziki lahjoitti +Cortezille ja hänen upseereilleen koko joukon -- kauniita +indiaanilaisia tyttöjä. + +Zampoalasta lähetti Cortez pienempiä osastoja tutkimaan maata ja +perustamaan uutisasuntoja, viipyen lisätyn päävoimansa kanssa itse +siellä levähtämässä retken rasituksista. Mutta sill'aikaa saapui +huolestuttavia tietoja Mexikosta, jotka kertoivat että Tenochtitlanin +asukkaat olivat tarttuneet aseisin ja että Espanjalaisten kortteri +siellä oli suuressa vaarassa. + +Cortez päätti heti luopua kaikista muista puuhista, rientääkseen +ahdistetulle Alvaradolle avuksi ja vahvistaakseen Espanjalaisten asemaa +pääkaupungissa. + +Alvarado oli täällä tehnyt itsensä syypääksi häpeälliseen ja julmaan +työhön, ja tämä työ oli saattanut Aztekien sotajumalan ja kansan +täyteen raivoon. Tenochtitlanin asukkailla oli näet tapana joka vuosi +toukokuussa Huitzilopochtlin kunniaksi viettää suurta juhlaa, johon +kokoontui mahtava joukko maan ylhäisiä ja muuta kansaa. Se oli nytkin +vietettävä isoimman temppelin pihalla lähellä Espanjalaisten kortteria, +ja Alvarado antoi nimenomaan lupansa tavallisten juhlatemppujen +suorittamiseen, ehdolla ett'ei kenkään saisi olla aseissa. Noin 600 +ylhäistä Aztekia tulikin määrättynä päivänä saapuville juhlaan, kaikki +komeimmissa puvuissaan ja kalleissa koristuksissa. Mutta tuskin oli +heidän tanssinsa alkanut, kun Alvarado miehitti kaikki portit ja syöksi +sitten hurjine joukkoineen pahaa aavistamattomien ja aseettomien +juhlivien kimppuun ja tappoi heidät viimeiseen henkeen saakka. +Ainoastaan yksi ja toinen lienee pelastunut kiipeemällä temppelin +katolle ja sitten hyppäämällä sieltä kauas alas sen ulkopuolelle. +Veren- ja kullanhimoiset Espanjalaiset ryöstivät sitten murhattujen +ruumiit paljaiksi. Tänä onnettomana päivänä oli kaatunut Aztekien koko +ylhäisin aatelisto, ja tuskin oli sitä perhettä kaupungissa, joka ei +nyt olisi ollut suruun ja murheesen vaipuneena. + +Mutta sanoma tästä kauheasta teurastuksesta levisi salaman nopeudella +sekä pääkaupungissa että läheisissä kylissä, ja sanomaton katkeruus +valtasi kaikkien mielet. Jo ennen aamun koittoa ympäröitsi +Espanjalaisten kortterin raivoava, ääretön joukko Mexikolaisia, jotka +epätoivon urhoollisuudella yrittivät rynnäkköä rakennuksiin; ja +Espanjalaisten koko sotataito olisi mennyt mitättömiin, ell'ei +Montezuma olisi astunut väkijoukon näkyviin ja hillinyt sen harmia. +Tuhoa ja turmelusta hävyttömille kuokkavieraille kuitenkin +rakennettiin. He olivat tästä lähin masennettavat nälän kautta, ja +heidän pesäpaikkansa ympärillä pidettiin ankaraa vahtia, jonka tuli +estää kaikkea yhteyttä heidän ja kauppatorien kesken. Alvaradon asema +rupesi käymään arveluttavaksi; ruokatavarat olivat loppumaisillaan. -- +Mutta sotapäällikkö läheni kiitomarssia vuorien poikki, ja kesäkuun 24 +p:nä kajahti Espanjalaisten kortterista sanomaton riemuhuuto, kun +Cortezin rummut ja torvet pärisivät pitkin Tenochtitlanin katuja. Tällä +kertaa ei tosin mikään ihmettelevä parvi kaupunkilaisia ollut hänelle +terve-tuloa sanomassa, mutta eipä myöskään uskallettu tehdä vastarintaa +tuolle melkoiselle sotajoukolle, jota hän nyt johti. Hän oli nähty +lähtevän pääkaupungista 70 sotilaan kanssa; ei kummaa että ne tuhannet, +jotka hän nyt toi muassaan, herättivät hämmästystä. Niiden neljän tai +viiden hevosen asemesta, joilla Cortez, Olia, d'Ordaz ja vielä pari +ritaria olivat jättäneet kaupungin, näkivät Mexikolaiset nyt 100 +rautapukuista ratsumiestä, 1,000 oivallisesti varustettua espanjalaista +jalka-sotamiestä ja 2,000 hurjaa, sotapukuista Tlaskalaista ylpeässä +tappelu-asennossa pölyttävän katuja, samalla kun piiritetyt +ammuskelivat ilolaukauksia. + +Näytti ensimmältä siltä kuin tämä loistava kulkue olisi masentanut +Mexikolaisten vastustuksen, mutta hämmästys oli ainoastaan hetkellinen. +Vihattujen vieraiden perikato oli päätetty, ja se hiljaisuus, joka +vallitsi kaupungissa Cortezin uuden sotajoukon saapuessa ja vielä +seuraavanakin päivänä, oli ainoastaan kauhean raju-ilman enteitä. +Cortezille heti pisti silmään se seikka, ett'ei kukaan lähestynyt +Espanjalaisten kortteria. Sentähden hän tulonsa jälkeisenä päivänä +lähetti d'Ordozin 400 miehen kanssa ulos urkkimaan mielten tilaa +kaupungissa. Tämä joukkio ei tavannutkaan lähimmillä kaduilla mitään +suurempaa väen-paljoutta, mutta tultuaan kauvemmas Espanjalaisten +kortterista sai d'Ordaz kokea toista. Äkkiarvaamatta hyökkäsi hänen +kimppuunsa kaikilta tahoilta suuret joukot Mexikolaisia, ja laakeilta +katoilta viskattiin kiviä ja heitettiin keihäitä hänen joukkoonsa. +Kamppaus oli kova, ja vasta paljon veren vuodettua ja 8 miehen kuoltua +onnistui d'Ordozin päästä takaisin toveriensa turviin. Mexikolaisia oli +tässä kaatunut monta vertaa enemmän, mutta he olivat kuitenkin +pakoittaneet vihollisensa peräytymään, ja tämä oli voitto, joka +suuresti elähytti heidän rohkeuttaan. He ajoivat d'Ordazin joukkolaisia +takaa kortterin portille saakka ja yrittivät väkirynnäkön. Ei mikään +näkynyt Tenochtitlanin taistelijoita peloittavan. Espanjalaiset +kanoonat niitteli heitä joukottain maahan; mutta vereksiä voimia astui +kuolleiden ruumisten päälle, tapellen katkeruuden kiukulla ja kuolemaa +hämmästymättä. Mexikolainen kansanluonne osoitti sinä päivänä puolta, +jota ei Cortez ollut ennen tuntenut. Hän sai syytä kunnioittamaan +vihollistansa. Narvaezin upseerit ja sotamiehet olivat peräti +peloissaan. + +Puolustuksesta päätti nyt Cortez, pitääksensä vireillä rohkeutta +joukossaan, käydä hyökkäykseen. Niin tehtiinkin seuraavan päivän +aamuna, hevosväki etupäässä. Ja järjestymättömäin mexikolaisten +joukkojen oli mahdoton vastustaa rautarintaisten ratsumiesten +rynnäkköjä. He väistyivät, mutta aatelinsa johtamina kävivät +Tenochtitlanin miehet uudestaan vihollistensa kimppuun. Papit puhuivat +heille häväistyjen jumalien ja uhatun kotilieden puolesta, ja kansan +kunniantunto vaati kostoa tai kuolemaa. Tuhansittain heitä kaatui +omille kaduille, mutta uusia miesvoimia tuli herkeämättä sijaan +maaseudulta, ja temmellys kävi kauheaksi. Sanomaton katkeruus paisutti +Tenochtitlanilaisten tappelu-intoa, ja Espanjalaiset olivat varsin +vaarallisessa tilassa. Ahtailla kaduilla oli Cortezin miesten vaikea +käyttää sotaisia konstejaan; taistelu kävi hurjaksi, säännöttömäksi +käsikähäkäksi. Silloin sytyttivät Espanjalaiset suuren Takuba nimisen +kadun talorakennukset palamaan, ja heidän vihollisensa väistyivät. -- +Taistelutanner oli täynnään kaatuneita ruumiita, ja kanavat virtasivat +punaisina verestä, Mexikolaisten verestä, joka oli vuotanut isänmaan ja +kotilieden puolustuksessa. Espanjalaisia oli 12 jäänyt kuolleena +tappotanterelle ja 60 oli haavoitettuna, -- suurin tappio, minkä he +vielä olivat kärsineet missään taistelussa indiaaneja vastaan. + +Cortez palasi tosin voittajana kortteriinsa, mutta tämä voitto oli +Pyrrhus-voitto eikä ensinkään ratkaiseva. Se ei mitään varsinaista +muutosta vaikuttanut asiain tilaan. Eikä toinenkaan hyökkäys ulos +kortterista, jonka hän teki muutaman päivän perästä siitä, tuottanut +mitään sen enempää tulosta. Mexikolaisia taas murhattiin tuhansittain, +ja osa kaupunkia poltettiin poroksi; mutta 40 Espanjalaista ja +Tlaskalaista kaatui myös kuoliaana kentälle ja vielä paljon enemmän +haavoittui. Cortez itse sai nuolen vasemman kätensä läpi, ja +Espanjalaisten täytyi iltapuolella vetäytyä takaisin pesäänsä, jota +vastaan Mexikolaiset taas seuraavan aamun koittaessa ryntäsivät uusilla +sotavoimilla. Uupuneet, osaksi haavoittuneet Espanjalaiset heräsivät +uuteen taisteluun, joka alkoi raivosalla hyökkäyksellä indiaanien +puolelta. Mexikolaiset syöksyivät tuhansin joukoin kuolemaan +rohkeudella, joka kauhistutti uskaliaimpiakin rintoja Espanjalaisten +sotajoukossa. Jos olisi Mexikolaisia kaatunut vaikka kuinka suuret +laumat, tuli aina uusia sijaan; jota vastoin Cortezilla ei ollut +käytettävissään apujoukkoja. Uupumus yksistään teki tämmöisen taistelun +jatkamisen mahdottomaksi. Toisiin keinoihin oli ryhdyttävä. + +Cortez koki sentähden saada Montezumaa näyttäytymään kansalleen ja +rauhoittamaan alamaisiaan. Aselepo oli kaikella muotoa saatava, jonka +aikana ainakin saataisiin levähtää liiallisista rasituksista ja hankkia +muonavaroja, jotka rupesivat olemaan varsin vähissä, ja mitäs +ollakkaan! Montezuma keisari oli kai jo kokonaan unohtanut +Huitzilopochtlin ja muut jumalansa. Hän suostui Cortezin ehdoitukseen. +Hän pukeutui valta-arvonsa koko komeuteen. Hän ripusti yllensä kaikki +ne koristukset, joita hänellä juhlallisissa tiloissa oli tapana kantaa. +Hän astui linnoituksen muurille ja näyttäytyi kansalleen. Kuni +noitasauvalla koskettuna vaikenikin raivoisa joukko. Rummut ja torvet +lakkasivat päräjämästä, huuto ja ulvonta taukosi. Jotkut +heittäysivät maahankin, niinkuin olivat tottuneet juhlapukuista +keisariaan kunnioittamaan. Syvä hiljaisuus vallitsi, kun Montezuma +ojensi kättään osoittaakseen aikovansa puhua. Ja Montezuma puhui. Hän +kiitti kansaansa kaikesta uskollisuudesta ja uhraavaisuudesta, josta +hän näinä päivinä oli nähnyt todistuksia, jotka ilahuttivat hänen +sydäntään. Mutta kovasti oli häntä muka myöskin surettanut nähdä +kansansa uhraavan vertansa turhassa ja tarpeettomassa taistelussa, -- +ja hän käski taistelevien laskea aseensa maahan. + +Montezuma parka! Häväistyn sotajumalasi kostonhetki oli tullut. Ja +kunnian-arka Huitzilopochtli, jonka arvoa loukkaamaan olit päästänyt +muukalaiset maahan, -- kosti sinulle oman kansasi avulla. + +Hiljaisuutta kesti muutama silmänräpäys keisarin puhuttua. Mutta mitään +tottelemisen merkkiä ei näkynyt. Hiljainen tyytymättömyyden murina +alkaa, se kasvaa kasvamistaan ja kovenee kovenemistaan, kunnes +uudestaan kauhea ulvonta ja huuto kirjavasta ihmistungoksesta halkaisee +ilman; vinkuva rankkasade nuolia ja kiviä lentää ylös muurille, jossa +keisari seisoo; ja ennenkun espanjalaiset ritarit kerkeävät peittämään +häntä kiivillään, vaipuu Montezuma, kuolettavasti haavoitettuna kiven +ja kahden nuolen iskusta, ritarivieraittensa käsivarsiin. + +Tämä tapaus vaikutti kuitenkin vielä valtavammasti mexikolaiseen +väkijoukkoon kuin äsken keisarin esiintyminen, ja peläten jumalien +suuttumusta tuon Aztekien historiassa tavattoman teon johdosta, pakeni +kansa nopeammasti kuin oli kiitänyt rynnäkköön. Espanjalaiset olivat +hetkeksi päässeet vihollisistaan. Haavoittunut keisari vietiin nyt +huoneisinsa, ja kaikki tehtiin hänen henkensä pelastukseksi. Mutta +epätoivossaan ja puoleksi mielettömänä tuskasta ja surusta sen +häpäisevän iskun johdosta, joka oli tullut hänen osakseen omien +alamaisten puolelta, kieltäytyi kalman koskettama keisari nauttimasta +tarjottuja lääkkeitä, repi siteet haavoistaan ja torjui luotaan kaiken +ravinnon. Pater Olmedo yritti silloin kääntämään häntä Kristin-uskoon, +mutta turhaan, ja meidän täytyy kunnioittaa onnetonta Montezumaa hänen +viimeisinä hetkinään. + +-- Alamaiseni minua halveksivat, -- oli järkähtämättömän ruhtinaan +vastaus lähetyssaarnaajan houkutuksiin, -- mutta minä en tahdo +halveksia itseäni enkä pettää isieni uskoa. -- + +Kolme päivää perästäpäin kuoli Aztekien keisari uskossa jumaliinsa. + +Sen keisariuuden veriset murhanäytelmät päättyvät murhenäytelmiin. + +Häväisty Huitzilopochtli oli kovasti kostanut palvelijalleen, +joka ei pystynyt häntä puolustamaan; mutta kovan kohtalon kaatama +jumalan-palvelija heitti henkensä lujassa uskossa tuohon kostajaan ja +häpeän katkera huokaus huulillaan. + +Hämäräperäinen tarina Quetzalkoatlista oli käynyt toteen. Montezuma +parka! + +Häneltä jäi eloon monta lasta. Kaksi hänen poikaansa hakkasivat +Mexikolaiset kuoliaaksi, Espanjalaisten lähtiessä kaupungista. Kolme +tyttöä kastettiin Kristinuskoon. He joutuivat sittemmin naimisiin +espanjalaisten miesten kanssa. Yksi poika sai myöskin, vähän jälkeen +isänsä kuolemaa, kasteen ja nimen Don Pedro de Montezuma. Hänelle antoi +keisari Kaarle Viides kreivin-arvon ja laveat maanalat Uudessa +Kastiliassa, jossa hänen jälkeläisiään kuuluu vieläkin elävän. + + + + +VII. Salto de Alvarado. + + +Montezuman mentyä Manalaan huokasivat Mexikolaiset pari päivää -- +hieman hämillään kohtalosta kovaonnisen keisarin, jonka raivostunut +väkijoukko oikeutetussa vihassaan oli toimittanut päiviltä pois. + +Mutta pian alkoi ottelu uudestaan ja tällä kertaa oikein määrätyn +suunnitelman mukaan. Espanjalaisten kortterista vievät kadut ja sen +ympärillä olevien korkeiden rakennusten katot miehitettiin sotilailla, +jotka tuon tuostakin tekivät valehyökkäyksiä ja pitivät Espanjalaisia +alituisessa työssä. + +Ja nyt alkaa pitkä jakso tuimia tappeluja, joissa toiselta puolen +Tenochtitlanin pojat kuolemaa vähintäkään hämmästymättä uhraavat +itsensä uhatun isänmaan ja vapauden puolesta, mutta toiselta puolen +myöskin Espanjan uskalikot ritarit osoittavat urhoollisuutta ja +rohkeutta, jonka vertaista historia tuskin tuntee. + +Erään korkean temppelin katolta lähellä Espanjalaisten kortteria näki +heidän vihollisensa alas tämän pihalle, saattaen siten pitää heitä +tarkasti silmällä ja niinikään vinguttaa heihin nuolia ja +heittokoneita. Päästäkseen tästä ikävästä naapurista, käski Cortez Juan +de Escobar'in sadan miehen kanssa hyökätä temppeliin ja pistää se +palamaan. Mutta kolme kertaa koetettuaan täytyi Escobarin väistyä. +Silloin Cortez itse muutaman rynnäkköosaston etupäässä pääsi, kun +pääsikin, temppelin laakealle katolle. Mutta täällä piti paikkaa 500 +mexikolaista aatelismiestä ja valittua sotilasta. Alkoi hirveä +kamppaus, jota kesti kolme tuntia. Verta vuoti ja luut ryskyivät. +Cortez itse joutui mitä suurimpaan vaaraan. Kaksi ylhäistä aztekiläistä +soturia päätti uhrata itsensä isänmaan pelastukseksi vapauttamalla sitä +sen pahimmasta vihollisesta, Cortezista. Molemmat syöksivät tässä +tarkoituksessa ilman aseitta sotapäällikön kimppuun, yrittäen vetää +hänet muassansa katon rintasuojan yli ja alas syvyyteen. Mutta tuon +notkean ja voimakkaan miehen onnistui saada vihollisensa saman kohtalon +uhriksi, jonka he olivat aikoneet hänelle, ja tavallisella +kylmäverisyydellään jatkoi Cortez tappelua, joka sitten pian +kallistuikin Espanjalaisten eduksi, heidän kuitenkin monta +rautakouraista miestä menetettyänsä. + +Samalla aikaa tapeltiin myöskin Takuba-kadulla, josta Mexikolaiset +kokivat päästä temppelin miehistöä auttamaan. Tästä esti heitä +kuitenkin muuan joukkio Espanjalaisia. Kadulla kärsivät niinikään nämä +kuitenkin melkoisia vahinkoja, ja Cortez riensi, voitettuansa +viholliset temppelin katolla, alas omiansa auttamaan. Hän pääsi +ratsunsa selkään. Suuri joukko Mexikolaisia ympäröi hänet heti, ja +taaskin oli kova vaara tarjona. Fernando herra, kaadettuaan lähimmät +ahdistajansa maahan, kannusti kuitenkin hevosensa pois eräälle +poikkikadulle. Täällä oli toinen joukkio vihollisia vastassa. +Cortez näki miten erästä hänen ritariansa, joka oli revitty ales +hevosen-selästä, vietiin pois vankina. Vähääkään arvelematta syöksee +rohkea uskalikko joukkioon, joka nähdessään pelätyn sotilaan pakenee, +päästäen vankinsa irti. Tämä nousee jälleen ratsunsa selkään, ja +molemmat ritarit karkaavat peitset tanassa takaisin Takuba-kadulle, +jossa sotapäällikköä tervehtivät hänen joukkonsa riemuhuudot. + +Seuraus sen päivän tapahtumista oli Mexikolaisten pakollinen +poistuminen temppelistä ja tämän palo. Mutta tämä Espanjalaisten etu +oli maksanut heille paljon verta, ja asema oli melkein entisillään; +sillä temppelin kadotettuansa, varustivat Mexikolaiset kaikki +Espanjalaisten kortteriin vievät kadut rovituksilla, kokien sillä +tavoin sulkea heidät kokonaan erilleen toripaikoilta. + +Cortez piti nyt kenraaliensa kansa sotaneuvottelun, ja tässä päätettiin +vihdoinkin lähteä kaupungista pois. Tlaskalassa ko'ottaisiin riittävä +sotajoukko ja sitten rakennettaisiin joitakuita pienempiä laivoja, +joista voitaisiin pitää valtaa järvillä ja ahdistaa pääkaupunkia; sillä +ne kaksi sotaprikiä, jotka Cortez oli valmistellut, olivat Mexikolaiset +hävittäneet jo hänen retkellään Narvaezia vastaan. + +Tähtien-selittäjä Botillo kysyi taivaan-kappalten neuvoa, ja ne +neuvoivat Espanjalaisia lähtemään yön aikana. Kaikki valmistukset +suoritettiin tuota pikaa ja rakennettiin kuljetettava silta pantavaksi +aukkojen poikki siinä padossa, joka yhdisti pääkaupungin mannermaahan; +sillä Mexikolaiset olivat, kuten vakojain kautta saatiin tietää, +poistaneet näiden aukkojen poikki johtavat sillat, ja vesi kanavissa +oli osaksi syvää. + +Niin tapahtui siis Espanjalaisten lähtö heidän pesäpaikastaan +Tenochtitlanin kaupungista sydän-yönä vasten heinäkuun 2 p:ää v. 1520. +Yö oli pimeä, kolkko ja sateinen. Kolmessa osastossa marssi sotajoukko +ulos kortteristaan ja sitten Takuba-katua alaspäin, josta hevosväki +edellisenä päivänä tekemänsä hyökkäyksen kautta oli perannut pois +rovitukset. Espanjalaiset valitsivat tämän tien -- joka oli +päinvastainen sitä, jota he olivat tulleet -- pettääksensä +Mexikolaisia; mutta he pettyivät surkeasti itse. Mexikolaiset, jotka +tarkasti olivat huomanneet kaikki Espanjalaisten valmistuspuuhat ja +arvanneet heidän aikeensa, miehittivät hyvään aikaan kaikki kolme +patoa, jotka veivät kaupunkiin, eivätkä suinkaan unohtaneet +Takuba-patoa. Tuskin olivat Espanjalaiset jättäneet ensimäiset kadut ja +ensimäisen pato-aukon taaksensa, kun heidän kimppuunsa hyökkäsi ääretön +joukko vihollisia, jotka molemmilta puolen järveä veneillään soutivat +padolle päin ja ahdistivat Espanjalaisten yhteen-sullottuja rivejä, +joita tällä kapealla, keinotekoisella tiellä ei mikään sotataito voinut +pelastaa siitä hirveästä tappiosta, joka nyt seurasi. + +Ensi kertaa lakkasi kaikkinainen komento ja sotakuri Espanjalaisten +riveissä, ja mitä katkerin käsikahakka syntyi Mexikolaisten +päättymättömien parvien ja Espanjalaisten kesken -- kaikki kauheassa +sekamelskassa. Hakattiin, survottiin, pistettiin ja lyötiin ympärilleen +mielettömällä raivolla, milt'ei tuntematta vihollista ystävästä; ja +jokainen komentosana hämmentyi indiaanien hurjiin sotahuutoihin ja +heidän torviensa tuimaan toitotukseen, jonka välistä toisinaan jyrähti +sotajumalan rummun hirveä ääni. + +Kauheimpana raivosi kamppaus jälkijoukossa, jossa Alvarado ja de Leon +olivat komentajina. Siinä tapahtuva suuri miestappo pakoitti Cortezin +ja hänen seurue-ritarinsa tekemään kierroksen ja kääntymään takaisin +tälle osastolle avuksi. De Leon oli jo kaatunut. Alvarado seisoi +paljaalla maalla, ainoastaan pieni parvi miehiään ympärillänsä ja +puolustaen itseään sadankertaista vihollista vastaan. Hänen +sotaratsunsa, joka ennen kantoi häntä niin monessa kuumassa kahakassa, +oli nyt kaatunut hänen altansa, itse oli hän haavoitettuna monesta +paikasta ja koki turhaan ko'ota hajonnutta joukkoaan, jota raivoava ja +yhä lisääntyvä vihollinen ajoi ajamistaan kanavan reunalle. Taistelun +alkaessa oli tykistöstä ja pyssyistä kyllä ollut apua ne kun niittivät +maahan sadottain indiaaneja. Mutta mikään ei enää voinut hillitä näiden +villittyä vihaa. Takarivien pusertamina olivat etummaiset tulleet +lykätyiksi tykistön luo, karanneet sen kimppuun kuin tuuliaispää ja +tehneet tuhoa ihmisille ja kanoonille. Niiden espanjalaisten ritarien +urhokas hyökkäys, jotka nyt hevosineen tulivat avuksi, vaikutti hetken +pysäyksen ja antoi heidän maamiehilleen aikaa hieman hengähtämään ja +kokoontumaan. Mutta pian repi heidät taas hajalleen vastahyöky +taisteluun palaavia vihollisia, ja Cortez toverineen oli pakoitettu +vetäytymään takaisin, jolloin moni hänen miehistään jäi aaltojen +valtaan. Alvarado seisoi tuokion aikaa patoaukon partaalla, epäröivänä +katsellen syvyyttä allansa ja siinä veneineen viliseviä vihollisia. +Heittäytyisikö hän, ilman hevosetta kun oli, veteen keskelle vihollisia +veneitä? Se olisi ollut melkein suorastaan surman suuhun menemistä. +Hänellä ei ollut kuin sekunti miettimisen aikaa. Mutta Alvarado oli +väkevä ja notkeavartinen herra. Epätoivo toi yliluonnollista voimaa. +Asettaen mahdottoman pitkän peitsensä alapään vedessä venyvää +hylkyromaa vasten, hyppäsi hän hyvään vauhtiin ja keikahutti itsensä +tuon kauhean kuilun, tuon hirveän hornan-suun yli. Aztekit ja +Tlaskalaiset tuijoittivat hänehen silmät selällään. + +-- Se on totisesti _Tonatiuh!_ Se on auringon poika! Se on päivän +poika! -- huudettiin heidän joukostaan. + +Aukko oli niin suuri, että urhokas Diaz, joka hyvin huomasi paikan, +sanoo moista hyppäystä mahdottomaksi kellen tahansa toiselle. Se painui +syvälle sikäläisten aikalaisten mieleen, ja muisto espanjalaisen +ritarin rohkeasta keikkauksesta elää vielä tänä päivänäkin Mexikon +kaupungissa, jossa paikkaa, missä se tapahtui, mainitaan nimellä +_Salto de Alvarado_ (Alvaradon hyppäys). Herkuleen ja Teeseuksen +kai olisi kelvannut katsella sen miehen mainiota äksänpäksää. + +Mutta tämä yö, jonka tuimista tapahtumista emme huoli sen laveammalta +kertoa, on Mexikon valloituksen historiassa myöskin saanut nimen +"Surullinen yö" -- _La noche triste_. Sen taistelussa menetti 500 +Espanjalaista ja 3,000 Tlaskalaista henkensä, ja ainoastaan vähäinen, +surkealta näyttävä jäännös siitä joukosta, jonka etupäässä Cortez oli +kulkenut pääkaupunkiin, kokoontui aamulla Takuban kaupunkiin. Täällä +oli sotapäällikkö, joka yöllä oli taistellut sanomattomalla +urhoollisuudella, astunut hevosensa selästä, ja hän nähtiin istuvan +muutaman indiaanilaisen temppelin portailla kasvot käsissään, samalla +kun tähteet hajonneesta joukosta kulki hänen ohitsensa, vaivalla +vetystäen eteenpäin katuja pitkin. Tuskin 400 Espanjalaista oli +jälellä, ja näistä melkein jok'ainoa mies haavoitettuna. Hevosväestä +oli tallella 23 miestä, tykkiväestä ei yhtäkään, ja kaikki kanoonat +olivat olleet ja menneet. Ei edes yhtään pyssyäkään ollut kauheasta +kahakasta pelastunut. Sotilaat olivat heittäneet ne luotansa, +pystyäkseen paremmin pääsemään tiehensä. + +Isku oli kovin, mikä vielä oli kohdannut Cortezia; mutta istuessaan +tuossa temppelin rappusilla hän ei suinkaan antanut lohduttomalle +epätoivolle sijaa, vaan -- mietti vain uutta suunnitelmaa Mexikon +valtakunnan valloittamiseen. Vähitellen kokoontui hänen ympärilleen +siinä henkiin jääneet ritarit -- Sandoval, Alvarado, Olid, d'Ordaz, +Avila -- ja kaikkein iloksi ihana Marina, jonka ynnä muutamain +Tlaskalan sotapäällikön tyttärien kanssa muuan tlaskalainen +varjelusväki oli onnellisesti pelastanut pois kahakan kauhistuksesta. +Toinenkin tulkki, Aqvilar, oli pelastunut; mutta etenkin ilahutti +Cortezia tässä paikassa läsnä-olollaan laivan-rakennusmestari Martin +Lopez, sillä sotapäällikkö oli ottanut tämän uusiin laskuihinsa. Hän +tahtoi, näet, päästä Takuba-järven herraksi ja vasta sitten uudestaan +ahdistaa pääkaupunkia. Uusia voimia siis vain vähäsen espanjalaisille +sotilaille ja uusia apujoukkoja Tlaskalasta! + +Lyhykäisesti levättyään Takubassa lähti Cortez ränstyneine joukkoineen +pitkää kiertotietä myöten marssimaan uskollisten Tlaskalaisten rajoille +päin. Mutta Tenochtitlanin miehet, jotka olivat imeneet rohkeutta +yöllisestä voitostaan, ajoivat Espanjalaisten väsynyttä joukkoa takaa, +tehden heille yöt päivät kovaa kiusaa. Niinpä tultiin muutamalle mäelle +alla olevan, ahtaaksi solaksi suippenevan laakson partaalla, ja +Espanjalaisten tie vei solan lävitse. He näkivät lukemattoman joukon +indiaaneja täyttävän laakson ja sulkevan heiltä tien, ja keskellä +joukkoa liehui Mexikon valtakunnan lippu, kultalankainen verkko pitkän, +höyhenillä koristetun tangon päässä. Espanjalaiset hämmästyivät, mutta +Cortez huusi: + +-- Täss' ei ole muu neuvona kuin voitto tai kuolema. -- Ja rohkealla +kylmäverisyydellä järjesti uskalikko pikapikaa joukkonsa, antaen +samassa käskyn hyökkäykseen. Hevosväki etu- ja jälkijoukkona karattiin +kuni vimmattu susilauma indiaanien kimppuun, ja näiden rivit +halkaistiin. Kauhea murhanäytelmä seurasi, ja Espanjalaiset etenivät +etenemistään. Mutta kaatuneiden Mexikolaisten sijaan tuli yhä uusia +parvia aukkoja täyttämään, ja Cortezin urhea joukko oli perikadon +partaalla. Silloin pistää hänen päähänsä vihollisen loistava lippu. -- +Tuolla on otettavamme! -- + +Ja Cortez kannustaa hevosensa, ratsastaa lähimmät vihollisensa +kumoon, jakelee kuolettavia iskuja oikealle ja vasemmalle ja on pian +indiaanien tiheimmässä parvessa. Sandoval, Alvarado, Olid, Avila ja +muut, joiden hevoset vielä pystyvät miestä kantamaan, ovat hänen +kintereissään. Cortez pistää peitsellään mexikolaisen sotapäällikön +alas kantotuolilta, jossa tämä istuu ylhäisten sotilaiden ympäröimänä; +espanjalainen ritari Juan de Salamanca hyppää hevosen-selästä ja +sieppaa vahvalla kädellään lipun, jonka hän ojentaa Cortezille. Tämä +heiluttaa kultaverkkoa päänsä päällä, -- ja kauhistuksen valtaamina +syöksevät indiaanit sikin sokin ulos laaksosta. Valtakunnan lippu kun +on menetetty, on myöskin kaikki menetetty, -- on oppi, jota he näkyvät +ymmärtävän. + +Mutta Espanjalaiset ja Tlaskalaiset eivät tyydy tähän, vaan ajavat +vuorien väliin paenneita vihollisia takaa, tappaen heitä sadottain. + +Semmoinen oli tappelu _Otumban_ luona heinäkuun 8 p:nä 1520. +100,000 Mexikolaisesta oli kaatunut 20,000. Se on tullut yhtä mainioksi +kuin Alvaradon kuuluisa kuperkeikka "Surullisena yönä" ja sopii +kerrottavaksi samaan jaksoon. + +Siinä ei enää vaikuttanut voittoa tykkien peloittava pauke eikä +pyssyjen salaperäinen rätinä, vaan tappo tehtiin paljailla aseilla -- +miekalla ja peitsellä. + +Seuraavana päivänä saapui Cortezin joukko Tlaskalalan alueelle. Ne +Tlaskalaiset, jotka surma-enkeli oli säästänyt, heittäysivät +kasvoilleen ja suutelivat äidillistä maata, jolle he eivät enää olleet +toivoneet saavansa astua. + + + + +VIII. Quatemozin ja viimeinen ponnistus. + + +Huolimatta niistä kaikista onnettomuuksista, joihin valloittajien +retkikunta oli joutunut, tervehtivät kelpo Tlaskalaiset heitä +erinomattain hyväntahtoisesti, ja Cortez puolestaan lahjoitti +vapaavallan suurelle neuvostolle jaettavaksi sen melkoisen sotasaaliin, +joka oli jäänyt hänen käsiinsä Otumban tappotanterella. + +Kovista rasituksista uupuneena vaipui Cortez tautivuoteelle, +mutta siitäkin johti hän ja järjesti kaikki toimet. Kivut eivät +masentaneet tämän karaistun miehen toiveita eikä hänen luottamustaan +tulevaisuuteen. Kaksi laivaa lähetettiin Hispaniolaan ostamaan hevosia +ja pestaamaan väkeä, ja soturien kylliksi levähdettyä antoi Cortez +heidän tehdä partioretkiä Mexikon alueelle, pitääkseen väkeänsä työssä +ja totuttaakseen sitä taasenkin voittoon. Tlaskalaisia harjoitettiin +espanjalaisiin sotatemppuihin. + +Niinikään perustettiin uusi uutismaa Tepeakilaisten alueelle, joka +koski rajoillaan Tlaskalaan, -- sittenkun Cortez useassa kahakassa oli +kukistanut tämän heimokunnan ja viimein tehnyt liiton heidän kanssansa. +Onnetar rupesi jälleen hymyilemään sankaria vastaan, ja Marinan hellän +hoidon alaisena toipui hän vähitellen taudistaan. Aivan aavistamatta +tuli lisäväkeä espanjalaisista siirtokunnista, jopa Kubastakin. +Sikäläinen käskynhaltia, Velasquez, oli, näet, kahdella laivalla +lähettänyt apuväkeä Narvaezille, jonka kohtaloa hän ei tuntenut, +ja tämä apuväki meni arvelematta Cortezin puolelle. Vähää myöhemmin +saapui Vera Cruziin muutamain espanjalaisten kauppiaiden evästämä, +sotatarpeilla ja muonavaroilla lastattu laiva, jonka Cortez osti +ja jonka miehistö meni hänen palvelukseensa. Viimein tuli toinen +toisensa perästä kolme suurempaa laivaa, jotka Espanjan käskynhaltia +Jamaika-saarella oli lähettänyt löytöretkelle. Nämä laivat toivat +muassaan 17 hevosta ja 120 miestä jalkaväkeä kolmen katteinin +johtamina. Cortezin maine oli jo levinnyt kaikkiin siirtokuntiin, ja +katteinit tarjoutuivat hänen palvelukseensa. + +Kuusi kuukautta siitä, kun hän oli palannut pois Mexikon valtakunnan +pääkaupungista, komensi Cortez sotajoukkoa, jossa oli 600 miestä +espanjalaista jalkaväkeä, 40 ratsumiestä ja 60,000 indiaania, +enimmäkseen Tlaskalasta, miehuullisen Xikotenkatlen johdon alla. Näistä +apujoukoista käytettiin monta tuhatta kuljettamaan niiden laivojen eri +osia ja aineksia, jotka Martin Lopez tällä aikaa oli rakentanut +Tlaskalassa ja jotka taasen olivat liitettävät kokoon Tezkuko-järven +rannoilla, -- sekä siirtokunnista saatujen tykkien kuljettamiseen. +Uudelle matkalle otettiin mukaan 15 kanoonaa. + +Ja siten varustettuna samosi valloittaja-joukko taas Aztekien alueelle +ja saapui, kun saapuikin, kuusi päivää marssittuansa Tezkukon +kaupunkiin, joka sijaitsi samannimisen järven rannalla, noin +3 maantiet. penikulmaa pääkaupungista. Sotapäällikkö päätti tehdä tuon +paikan yritystensä lähtöpisteeksi ja liittää kokoon sotaprikit, jotka +-- 13 luvultaan -- siis nyt täällä uudestaan pantiin teloille ja +taklattiin euroopalaiseen tapaan. + +Täll'aikaa laski Cortez valtansa alle suuret, järven ympärillä olevat +kylät ja kaupungit, ja monta oivallista ottelua siinä kestettiin +Mexikolaisten kanssa, jotka tappelivat kuin miehet, pitäen pontevasti +puoltansa tyydyttämättömiä kuokkavieraitaan vastaan. + +Mexikon valta-istuimella ei enää istunut mikään taika-uskoinen +Montezuma pelkäämässä valkoisen Quetzalkoatlin jälkeläisiä, eikä +Mexikon kansa enää hämmästynyt merentakaisia miehiä kuin vaaleita +kummituksia, ja pelko oli kyllä ainakin kaukana Tenochtitlanin poikien +povesta. + +Aztekien uusi keisari, Montezuman vävy Quatemozin oli viidenkolmatta +vuotinen nuori mies, urhokas, rohkea, valmiina vastustamaan +valtakuntansa vihollisia ja kannattamaan sukunsa kunniaa. Saatuaan +tietää että Cortezilla oli aikomus palata takaisin pääkaupunkiin, +lähetti hän täältä pois melkein kaikki naiset ja lapset, ja +lähikaupungeista ja -kylistä kutsuttiin asekuntoiset miehet +Tenochtitlanin kaupunkia puolustamaan, patosillat poistettiin ja +aukoille tehtiin lujat vallitukset. Suuri joukko veneitä hankittiin, +joiden oli määränä ahdistaa vihollisia, jos nämä, kuten arvattiin, +yrittäisivät rynnätä vallituksia vastaan. Paitsi näitä varustuksia +pääkaupungin puolustukseksi järjestettiin myöskin liikkuva armeija, +jonka oli määrä vastustaa Espanjalaisia missä ikinä nämä hyökkäisivät. + +Tämän liikkuvan armeijan kanssa törmäsi Cortez yhteen, hyökätessään +Takubaa vastaan, joka, kuten muistanemme, oli mannermaalla, josta +Takuba-pato alkoi. Pian saatiin kokea että tätä joukkoa elähytti +erinomattain sotainen henki. Se taisteli sankariuudella, joka toi sen +keisarille kunniaa, ja espanjalainen päällikkö tuli tekemään jokseenkin +epämiellyttäviä vertauksia menneiden ja nykyisten hetkien välillä. +Takuban luona täytyi, näet, Espanjalaisten peräytyä; ja yritys tätä +kaupunkia vastaan, joka oli ikääskuin padon ja pääkaupungin avaimena, +jätettiin toistaiseksi sikseen. + +Tämä tappio oli tosin Espanjalaisille varsin onneton, mutta sitä +seurasi kohta perästäpäin heille onnellinen tapaus. Espanjan hallitus +Hispaniolassa lähetti, näet, Cortezille avuksi 200 miestä jalkaväkeä ja +80 ratsumiestä. + +Nämä lisävoimat saatuansa jatkoi Cortez ympäröivien kylien +valloittamista; mutta jokainen kylä maksoi hänelle kovat kahakat. +Tenochtitlanin miehet puolustivat itseään jalopeuran uljuudella, ja +jokainen jalansija maasta vaati tuimaa taistelua. Muutamassa +tämmöisessä tappelussa, joita joka päivä oli useampia, joutui taasen +Cortez persoonalliseen vaaraan, joka vasta viimeisellä hetkellä +voitettiin. Tavallisella uhkarohkeudellaan oli hän syössyt muutaman +vihollis-parven keskeen ja hevosensa kaatuessa hänen kanssaan joutunut +väkivoiman valtaan. Hän ei enää päässyt pystyyn, ja viholliset +kantoivat häntä riemusaatossa pois, uhrattavaksi niille jumalille, +joita hän oli soimannut, -- kohtalo, joka tuli kaikkein Espanjalaisten +omaksi, jotka joutuivat elävinä Mexikolaisten käsiin. Sillä tavoin +näkyivät nyt Cortezinkin päivät päättyvän. Mutta tässä vaarallisessa +hetkessä tulee muuan mies urhoollisista Tlaskalaisista hänen +pelastajakseen. "Kuin metsänsä villi tiikerikissa" karkaa tämä +sotapäällikön ahdistajien kimppuun. Cortez pääsee irti, ravistelee +viholliset niskoiltansa ja kirkaisee sotahuutonsa, jolloin pian +nelistää paikalle ratsuparvi, joka peitset tanassa halkaisee +vihollisjoukon ja vapauttaa päällikkönsä. + +Tuskin oli Cortez päässyt tästä pulmasta, ennenkun häntä uhkasi toinen, +vaikka vallan toista laatua. Muutamain retkikunnassa palvelevien +Narvaezin sotamiesten kesken oli, näet, syntynyt ilkeä salaliitto, +jonka tarkoituksena oli murhata Cortez ja hänen uskollisimmat +ritarinsa, Sandoval, Alvarado, Olid ja muutamat muut. Narvaezin miehet +olivat tähän saakka varsin vähän saaneet nauttia niitä makean-leivän +päiviä, joita he olivat uneksineet, ja sentähden ainoastaan +vastenmielisesti seuranneet Cortezia uudelle retkelle pääkaupunkiin. +Aiottu piiritys suututti heitä kovasti, se kun muka vain oli +tyhmänrohkean uskalikon mielettömiä hullutuksia. Salaliittolaisten +hommaa johti muuan Antonio de Villafagna, tavallinen sotamies +Velasquezin puolueesta. Hänen kortterissaan pitivät tyytymättömät +kokouksiaan. Niin päätettiin siis murhata mainitut herrat, koroittaa +päälliköksi muuan Francisco Verdugo ja antaa Villafagnalle +suuri-arvoinen virka, jolloin tietysti sitten tehtäisiin tyhmästä +retkestä loppu ja jäätäisiin asumaan johonkin kunnolliseen +siirtopaikkaan. Liittolaisten aikomus oli karata sotapäällikön päälle +hänen istuessaan etevimpäin upseeriensa kanssa ruokapöydässä, jolloin +hänelle ensiksi ojennettaisiin kääry Vera Cruz'ista muka tulleita +kirjeitä. Liittolaiset haluaisivat saada kuullakseen uutisia +isänmaasta, hyökkäisivät Cortezin avatessa kirjekääryä hänen kimppuunsa +ja pistäisivät hänet ynnä mainittujen ritarien kanssa kuoliaaksi. +Kapinoitsijat olivat vehkeestään tehneet kirjallisen sopimuksen, +jonka kautta Villafagna tunnustettiin sen esimieheksi ja toiset +nimikirjoituksellaan suostuivat häntä tottelemaan. Mutta koko puuha +meni myttyyn. Muuan liittolainen sai omantunnon vaivoja ja kävi illalla +ennen hankkeen toimeenpanemiseksi määrättyä päivää ilmoittamassa +Cortezille koko juonen. Cortez riensi suoraa päätä muutamain upseerien +kanssa Villafagnan kortteriin, jossa tämä heti pantiin kahleisin. +Sopimuskirja saatiin ilmi, ja surulla ja katkeruudella luki Cortez +liittolaisten nimiluetteloa. Siinä oli hänen hämmästyksekseen miehiä, +joihin hän tähän saakka oli ehdottomasti luottanut. + +Villafagna tunnusti rikoksensa, ja vielä samana yönä hirtettiin hän +Cortezin käskystä oman ikkunansa ulkopuolella. Kaikki muut +salaliittolaiset säästettiin, sillä väkeä ei ollut liiaksi, ja Cortez +osasi, kun niin tarvittiin, käyttää lempeyttä. Eräässä kirjeessään +keisari Kaarle V:lle valittaa hän kuitenkin myöhemmin muutamain +miestensä epäluotettavuutta. + +Villafagna ansaitsi rangaistuksensa, eikä hän voi meissä sääliä +herättää. Mutta toisin silmin täytyy meidän katsoa erästä miestä, jonka +elämänlanka melkein samaan aikaan katkaistiin. Muistamme kunnollisten +Tlaskalaisten kelpo sotapäällikköä, urhokasta Xikotenkatlea. +Muistanemme miten tämä isänmaatansa rakastava mies ensiksi oli, +ponnistaen viimeisetkin voimansa, kokenut puolustaa vapaavaltiota +Espanjalaisia vastaan, miten hän, kun hänen maamiestensä kaikki toiveet +olivat rauenneet, vieläkin tarjoutui sotimaan, miten hän sitten pyysi +saada jäädä panttivangiksi Cortezin leiriin, takaukseksi Espanjalaisten +turvallisuudesta Tlaskalassa, miten hän vihdoin, lainkuuliaisena +kansalaisena, noudatti vapaavaltion neuvoskunnan käskyä ja pysyi +Tlaskalan sotajoukon johtajana, kun tämä, nyt Cortezin joukkoon +liittyneenä, lähti käsi kädessä sen kanssa sotaretkelle Mexikoon. +Aztekit tosin olivat Tlaskalan verivihollisia, mutta merkillistä ei +ensinkään ole, jos Xikotenkatlen jalo ylpeys ja hänen kansansa +syrjäytetty sija tässä valloitussodassa olisi synnyttänyt hänen +päähänsä itsenäisyyden tuumia. Xikotenkatlella oli varmaankin yhtä +suuri syy vihata Espanjalaisia kuin Aztekeja. Tuhansittain hänen +kansalaisiaan uhrattiin tässä sodassa ainoastaan Espanjalaisten +kullanhimon tyydyttämiseksi. Hänellä, Xikotenkatlella, oli kyllä +sodan-syytä Mexikolaisia vastaan, jotka uhkasivat hänen kansansa +itsenäisyyttä, mutta mitä syytä siihen sotaan oli oikeastaan +Cortezilla? Ja kenpä takaisi ett'ei, kun Mexiko olisi valloitettu, pian +sen jälkeen tulisi Tlaskalan vuoro? Xikotenkatl oli varmaankin +huomannut ett'ei Espanjalaisten lupauksiin ollut paljon luottamista. +Jos kenkään, niin osasivat he käyttää petosta ja kavaluutta. Pitikö nyt +Tlaskalan vapautta rakastavan kansan olla ikuisena välikappaleena +Espanjalaisten käsissä inhoittavan kullanhimon tyydyttämiseksi ja +sitten, kun ei sitä enää tarvittaisi, itse ehkä joutua saman kohtalon +alaiseksi kuin Aztekien kansakunta, joka Espanjalaisiin nähden oli ihan +syytön? + +Eipä ensinkään kummeksittavaa, jos tämmöiset ajatukset olisivat +liikkuneet Tlaskalan kunnollisen sotapäällikön päässä. Mutta oli miten +oli, Cortez oli viisas herra ja katsoi tätä kelpo miestä epäluulolla. +Xikotenkatl oli ehkä vaarallinen kilpailija. Häntä syytettiin +petollisuudesta, koska hän -- kuten väitettiin -- yritti kehoittamaan +Tlaskalaisia sotilaitaan luopumaan Espanjalaisista, tuosta +merentakaisesta seikkailijajoukosta, joka ei muuta etsinyt kuin kultaa. +Cortez siis ilmoitti Tlaskalan korkealle neuvostolle että Xikotenkatl +oli kavaltaja ja pyysi -- viisaasti kyllä tarpeellista muodollisuutta +noudattaen -- saadaksensa häntä sopivalla tavalla rangaista. Lupa +lieneekin tullut, ja osasto Espanjalaisia lähetettiin Xikotenkatlen +kortteriin häntä vangitsemaan. Mutta urhokas Tlaskalainen, joka pian +huomasi että häntä tultiin hirttämään, teki vastarintaa ja taisteli +kunnes kaatui, -- kaatui todellisena sankarina miekka kädessään, jalon +veren vuotaessa pontevasta povesta. Muutamain lähteiden mukaan +hirtettiin sitten Cortezin käskystä hänen kuollut ruumiinsa Tezkukon +torilla. + +Se oli surma Tlaskalan suuren poi'an. + +Mutta Fernando Cortez lähestyi päämääräänsä. Huhtikuun 28 p:nä 1521 oli +sotaprikit saatu valmiiksi, ja pyhä herra Olmedo ne vihki pyhään +tarkoitukseen, antaen niille kasteessa nimet. Nuo kolmetoista kömpelöä, +mutta lujaa alusta saivat sitten kukin kanoonansa ja miehistönsä, 25 +Espanjalaista ja 12 indiaania kukin. + +Aztekien uusi keisari, joka kyllä ymmärsi kuinka turmiolliseksi tuo +laivasto kävisi, oli sill'aikaa puolestaan myöskin ryhtynyt +varokeinoihin. Quatemozin oli, näet, ko'onnut suuren joukon veneitä, ja +tuskin pullistivat sotaprikit purjeensa järvellä, ennenkun tämä peittyi +äärettömästä joukosta indiaanien pieniä pursia, jotka rupesivat +ahdistamaan Cortezin laivastoa äkäisesti kuin ampiaiset kaikilta +tahoilta. Mutta Quatemozinin toiveet raukesivat ennen pitkää tyhjiin. +Hänen kanoottejansa seilattiin ja ammuttiin joukottain upoksiin. + +Espanjalaiset olivat Tezkuko-järven haltioina. + +Tämän tärkeän voiton saatuansa alkoi Cortez sulkea pääkaupungin pois +yhteydestä muun maailman kanssa. Hän miehitti ne kolme patoa, jotka +veivät manterelle, sotajoukollaan, joka tätä tarkoitusta varten +jaettiin kolmeen osastoon. Ensimäisessä, joka miehitti Takuba-padon, +oli 30 ratsumiestä, 68 miestä espanjalaista jalkaväkeä ja 25,000 +Tlaskalaista, joita komensi mainio keikari Alvarado. Toisia osastoja, +jotka olivat voimiltaan melkein samanväkiset kuin tämä, johtivat +Sandoval ja Olid. Itse piti Cortez ylikomentoa laivastossa, jonka tuli +auttaa eri maaosastoja kulkemalla pitkin patojen reunavettä ja +ampumalla vihollisparveen, samalla kun sanotut osastot etenivät itse +patoja pitkin. + +Nuo kolme osastoa asettuivat nyt paikoilleen, ja hyökkäys alkoi. +Espanjalaiset ampuivat ensiksi kanoonillaan Mexikolaisten +patovallitukset maahan, ja Tenochtitlanin miehet vetäytyivät takaisin +kaupunkiin, johon Espanjalaisetkin heti ensimäisissä hyökkäyksissään +tunkeusivat. Mutta jaettuna kun olivat usealle taholle, oli näiden +mahdotonta säilyttää asemaansa, ja illalla vetäytyivät hekin jälleen +entisille paikoilleen. Mexikolaiset siis taas tulivat esille ja panivat +vallituksensa uudestaan kuntoon, purkaen niinikään jälleen auki +pato-aukot, jotka Espanjalaiset olivat täyttäneet umpeen. Yhä uusitut +yritykset valloittajien puolelta onnistui yhtä huonosti. He eivät +saaneet jalansijaa tuossa suuressa kaupungissa, jota sotaisa armeija +miehitti. Kokonaisen kuukauden ajan kestävän piirityksen perästä olivat +Espanjalaiset tosin tappaneet tuhansittain indiaaneja, mutta pääsemättä +päämaaliaan lähemmäksi; ja heidän intonsa näkyi jo laimenevan. + +Tästä pinteestä päästäksensä koki Cortez saada Quatemozinin hyvällä +taipumaan. Mutta Quatemozin keisari ei ollutkaan mikään Montezuma, ja +harmilla -- oikeutetulla harmilla, täytyy meidän lisätä -- hylkäsi hän +kaikki Espanjalaisten esitykset rupeemaan heidän kuninkaansa +läänitysmieheksi, kuten taika-uskoinen Montezuma heikkoudessaan oli +tehnyt. Quatemozin kyllä ymmärsi mitä tuommoinen vasallitila näkyi +merkitsevän. -- Mitä teillä on Tenochtitlanissa tekemistä, te +hävyttömät valkoiset kuokkavieraat? + +Tämän vastauksen kuultuansa, päätti Cortez, kun ei enää muu ollut +neuvona ja pyhä tarkoitus sittenkin millä hinnalla hyvänsä oli +saavutettava, tehdä päärynnäkön kaupunkia vastaan, ja sotapäällikkö +lähti itse Olidin osastoon viedäkseen tätä taisteluun. Sandoval ja +Alvarado saivat käskyn ryhtyä rynnäkköön samall'aikaa. + +Ja nyt alkaa viimeinen ponnistus molemmin puolin, kauhea ja katkera +teurastus, jonka kestäessä meidän täytyy ihmetellä yhtä hyvin +Quatemozinin ja hänen kansansa urhoollisuutta ja "uskollisuutta +kuolemaan asti" kuin erityisiä urostöitä Espanjalaisten puolelta, +muistaessamme kuitenkin että Quatemozin kansansa kanssa -- miltä +kannalta hyvänsä asiaa katselemmekin -- taisteli paremman asian +puolesta kuin Cortez ja hänen kullanhimoinen joukkionsa. + +Hyökkäys alkoi Espanjalaisten kaikkien osastojen puolelta suurella +voimalla, ja sitä säesti pontevat paukaukset sotaprikeistä, jotka +molemmin puolin patoja tunkeusivat kohti kaupunkia. Cortez ja Olid +murtausi sitten, pyssymiehet etupäässä, sisään yhdelle kadulle, jossa +kauhea kamppaus seurasi, kun Mexikolaiset talojen laakeilta katoilta +lennättivät tuiman tuiskun heitto-aseita vihollistensa niskoille ja +joka haaralta syöksivät esiin päättymättömissä parvissa. Samall'aikaa +samosi toinen joukkio Olidin osastosta eteenpäin toista, rinnakkain +vievää katua, Julian Alderete nimisen alipäällikön johdolla. Näiden +molempain joukkojen tuli, sikäli kun etenivät, täyttää umpeen +pato-aukot, joita katuja leikkelevät kanavat muodostivat, -- jotta +hätätilassa tarpeellinen paluumatka pysyisi turvattuna. Mutta Alderete +unohti kamppauksen kuumassa tämän varokeinon. Vasta kun molemmat joukot +olivat tunkeuneet kauvas kaupungin sisään, sai Cortez tiedon tästä +huolimattomuudesta, mutta liian myöhään voidakseen sitä parantaa. +Muutaman sotajoukon kanssa nelisti hän takaisin, antaakseen niiden +tlaskalaisten apujoukkojen, jotka häntä seurasivat, täyttää kanavat +umpeen; mutta Mexikolaiset olivat jo miehittäneet asianomaiset aukot, +ja paluuretki oli katkaistuna. Ei ollut muu neuvona kuin tunkeminen +eteenpäin aljettua tietä syvemmälle kaupungin sisään, jossa ehkä +päästäisiin yhtymään Sandovalin ja Alvaradon osastoihin. Mutta sanoma +siitä, että paluumatka oli katkaistuna, herätti hämmästystä ja kauhua +sotamiehissä, samalla kun se leimahutti Mexikolaisten rohkeuden +hurjaksi raivoksi, jota vieläkin yllytti sotarummun julma jyrinä, joka +kutsui kansaa taisteluun jumalien puolesta, ja Quatemozinin torven +kamala kaiku, jota saatiin kuulla ainoastaan kovimmassa hädässä. Kuni +mielettöminä ryntäsivät Tenochtitlanin miehet vihollistansa vastaan, +pelkäämättä sen tuliputkia tai ratsuja, ja tämä hirveä hyökkäys sai, +kun saikin, Espanjalaiset peräytymään. Ja nyt uudistuivat melkein +"surullisen yön" surkeat näytelmät. Järjestys ja puolustus lakkasi, +sotapäällikön käskyt kaikuivat, mutta kuuroille korville, ja paluuretki +katuja pitkin kävi hurjaksi pakojuoksuksi, jossa 60 Espanjalaista ja +yli 1,000 Tlaskalaista heitti henkensä. Suurin osa näitä hukkui tai +tapettiin yrittäessään yli kanavain, jotka vähitellen, niinkuin Surun +yönä, täyttyivät ruumiilla ja sotakaluilla, joista muodostui hirvittävä +silta. Sitä myöten samosivat perästäpäin kiitävät parvet poikki, ja se +sai sittemmin Espanjalaisten kesken nimekseen "Surun silta". Cortez +itse kulki viimeisenä leveimmän kanava-aukon poikki, jossa temmellys ja +kuolema raivosi kauheimmillaan. Hän koki pysäyttää vihollista, +antaakseen väelleen aikaa pääsemään paikasta yli, mutta joutui itse +hurjassa käsikahakassa temmatuksi hevosen-selästä. Koko pääkaupungin +väestö tunsi hänet, ja siinä lennätetään häntä vastaan kaikki nuolet ja +heitto-aseet, jotka kuitenkin kimmahtavat takaisin hänen teräksisestä +kypärästään ja rautapaidastaan. Mutta Mexikolaisten pitää millä +hinnalla hyvänsä saada tämä kallisarvoinen saalis haltuunsa, ja kuusi +aztekilaista päällikköä syöksee kuni kiila Cortezia ympäröivään pieneen +parveen. He pääsevät vihatun vihollispäällikön kimppuun, tempaisevat +hänet maahan, ja Cortezin kuolema näyttää taatulta asialta. Indiaanit +kajahuttavat kirkuvan riemuhuudon ja laahaavat kaatunutta sankaria +muassaan. Mutta silloin syöksee espanjalainen ratsumies Cristobal de +Olea noiden kuuden Mexikolaisen päälle, hakkaa käsivarren poikki +yhdeltä ja pistää miekkansa toisen lävitse. Toinen espanjalainen, +nimeltään Lerma, ja muuan tlaskalainen päällikkö rientää avuksi. Cortez +pääsee jälleen jaloilleen ja pystyy uudestaan taisteluun. Cristobal de +Olea kaatuu, ja vihollinen syöksee lisätyin voimin noiden kahden miehen +kimppuun. Mutta kesken temmellystä saapi muuan espanjalainen +aatelismies, Francisco Gusman, joka palvelee page'na Cortezin luona, +saatetuksi hänelle hevosen, jonka selkään Cortez keikahtaa. Urhoollinen +palvelija joutuu uskollisuutensa uhriksi: viholliset laahaavat hänet +pois uhrattavaksi Huitzilopochtlille. Mutta Espanjalaisten +sotapäällikkö on pelastettu, vaikka haavoittuneena. Hän kokoo kuni +tuulessa ympärilleen joukon ratsumiehiä ja pyssysoturia, joilla hän +pysäyttää vihollisen, saattaa pakeneville hieman aikaa ja toimittaa +nämä jommoisessakin järjestyksessä ulos kaupungista. + +Se oli Cortezille kelpo tappio. Ja samaan aikaan tulevat sekä Alvarado +että Sandoval -- hirmuisessa hyökkäyksessä Mexikolaisten puolelta -- +pakoitetuiksi peräytymään, jättäen jälkeensä kuolleita ja haavoitettuja +pitkin katuja. Niinikään menetettiin kaksi tykkiä ja seitsemän hevosta. + +Surullista yötä lähinnä oli tämä tuntuvin tappio, minkä Espanjalaiset +vielä olivat saaneet, ja yleinen alakuloisuus vallitsi siinä voitetussa +sotajoukossa, joka illalla kokoontui kaupungin ulkopuolelle. Mutta +vielä tapahtui jotakin, joka heille osoitti että Aztekien sotajumala +piti päätänsä pystyssä. Jos -- kuten jo olemme nähneet ja pian saamme +uudestaan nähdä -- se varsin hyvin soveltui Cortezin uskontoon, että +hän poltatti vihollisiaan elävältä, niin pitivät toiselta puolen +Aztetitkin kiinni tavoistaan. 62 Espanjalaista ja joukko Tlaskalaisia +olivat joutuneet elävinä Mexikolaisten käsiin. Huitzilopochtlin +hirveässä voittojuhlassa heittivät nyt nämä onnettomat vangit henkensä +siten, että heidän elävästä ruumiistaan leikattiin sydän rinnasta, ja +uhrien hätähuudot kuuluivat Espanjalaisten etuvahteihin asti. + +Mikä kuolemantapa muuten on uhrille parempi tai pahempi ja osoittaa +enemmän raakuutta tai enemmän sivistystä tappajassa -- sydämen leikkaus +ulos uhrin ruumiista vaiko polttaminen hiljaisella tulella --, +päättäkööt asiantuntijat ja -- asianomaiset jumalat. Se vain pysyy +varmana, että hartaushetkiä ovat nämä tämmöiset näytelmät niin hyvin +yhdessä kuin toisessakin uskonnossa; ja tuore höyry Aztekien uhrien +ulos-leikatuista sydämistä lienee yhtä otollinen taivaalle kuin savu +inkvisitionin kaikista polttorovioista, joilla tuhansittain +kerettiläisiä näistä samoista ajoista alkaen poltetaan oikea-uskoisen +Kristikunnan kunniaksi. + +Tuntuvan tappion perästä oli Espanjalaisten pakko levähtää muutamia +päiviä. Haavoitettuja hoidettiin ja uusia voimia ko'ottiin; pari +pienempää hyökkäystä Mexikolaisten puolelta torjuttiin. Mutta +Tenochtitlanissa vietettiin nämä päivät tanssilla ja laululla, sillä +papit olivat ennustaneet että merentakaiset kuokkavieraat kahdeksan +päivän kuluttua olisivat hukassa, koska muka sotajumala nyt oli +lepytetty sen uhriveren paljouden kautta, joka oli vuotanut hänen +alttarillaan. + +Tämä ennustus, joka täytti pääkaupungin harrasuskoiset asukkaat +sanomattomalla ilolla, tuli pian yleisesti tunnetuksi myöskin +Espanjalaisten leirissä ja vaikutti siellä huonosti salattua +hämmästystä indiaanilaisen apuväen suuressa joukossa. Vähitellen hiipi +heitä tuhat toisensa perästä leiristä pois, ja parin päivän kuluttua +oli tallella ainoastaan pieni joukkokunta Tlaskalaisia, jotka +oleskelivat sotapäällikön osastossa. + +Tämä onnettomuus oli toistaiseksi Espanjalaisille kovempi kuin itse +tappio "Surun sillan" luona. Kaikki näytti nyt olevan hukassa, sillä +mitä olisi jälelle-jäänyt pieni parvikunta Espanjalaisia toki voinut +rikastoiveisilla sotilailla täytettyä Tenochtitlanin kaupunkia vastaan. +Heillä oli kylliksi tekemistä asemainsa puolustamisessa. Mutta sen he +tekivätkin, haavoistaan huolimatta, ihmeteltävällä sankariuudella. + +Täll'aikaa kului Aztekien pappien määräämä aika umpeen, heidän +ennustuksensa käymättä toteen; ja huhu tästä asianhaarasta levisi +salaman nopeudella, mutta aivan vastakkaisella vaikutuksella kuin +äskeinen ennustus itse. Tlaskalaiset ja muut päälliköt, jotka +uskollisesti olivat pysyneet Cortezin luona, lähettivät heti sanan +ennustuksen raukenemisesta kotiinpäin palaaville heimolaisilleen, jotka +-- kovin äkeissään siitä, että Mexikolaisten oli onnistunut heitä +pettää, ja häpeissään herkkä-uskoisuudestaan -- noudattivat +päällikköjensä kutsuntaa ja palasivat takaisin armeijaan. Muitakin +lähiheimoja, jotka ainoastaan vastenmielisesti olivat kantaneet +Aztekien rasittavaa iestä, yhtyi tämän perästä Espanjalaisiin; ja tuo +papillinen profetia, joka näytti tuottavan tuhoa ja perikatoa +Cortezille, vaikutti lopulta päin vastoin hänen voimansa +vahvistumiseksi aivan odottamattomassa määrässä. Muutaman päivän +perästä oli lähes 150,000 indiaanilaista soturia kokoontunut Cortezin +ympärille ja pääkaupunki Tenochtitlan pahemmassa piirityksessä kuin +koskaan ennen. Tezkuko-järven vesi on suolaista, ja kaupunki sai +juomatarpeensa vesijohtojen kautta ympäristön järvistä, jotka olivat +hyvän matkan päässä kaupungista. Nämä vesijohdot oli suljettu jo +piirityksen ensi aikana, ja päivä päivältä yltyi nyt ravinto-aineiden +puute hätääntyneessä kaupungissa. Saatuaan katkeran opetuksen +edellisestä katukahakasta, tahtoi Cortez tästä lähin kukistaa +Mexikolaiset askel askeleelta. Tätä tarkoitusta varten hävitettäisiin +-- sikäli kun Espanjalaiset etenivät -- pääkaupungin talot toinen +toisensa perästä, niiden rakennusaineilla täytettäisiin kanavat, -- +niin että "vesi muuttui kuivaksi maaksi", kuten Cortez itse lausuu -- +ja tasainen, vapaa tie saataisiin aikaan tykistöä ja hevosväkeä varten. +Tämmöinen yritys ei ollutkaan niin vaikea tehtävä, koska Cortezilla nyt +oli kylliksi työväkeä. Siitä tietysti seurasi ihanan kaupungin hävitys, +mutta äläppä tämä! Espanjalaisten pyhä tarkoitus oli millä hinnalla +hyvänsä saavutettava. Mutta jokainen talo Tenochtitlanissa oli +tavallaan linnoitus, jonka laakealta katolta Mexikolainen voi tehdä +viholliselleen vastarintaa, ja kaikki näkyi osoittavan että ahdistettu +kaupunki aikoi puolustaa itseään viimeiseen veripisaraan asti. + +Päätöksen tehtyänsä ryhtyi Cortez kuitenkin heti toimeen. Espanjalaisen +sotavoiman kaikki kolme osastoa lähtivät liikkeelle kaupunkiin ja +heidän kintereissään tuhansittain indiaaneja, joiden erityisillä +työkaluillaan tuli alkaa hävitystyö niillä kolmella pääkadulla, jotka +johtivat padoille. Esikaupungit oli jo edellisissä taisteluissa osaksi +poltettu, ja murhaavan metelin perästä ajettiin nyt Mexikolaiset niistä +pois, hävitystyö suoritettiin täydellisesti ja vapaa paikka +vahvistettiin Cortezin sotavoimalle kaupungin omalla alustalla. +Espanjalaiset eivät enää yöksi peräytyneet padoilla oleviin +vallituksiinsa, vaan asettuivat leiriin itse kaupungissa ja jatkoivat +seuraavana päivänä hävitystyötään. Toinen ihana rakennus toisensa +perästä romahti maahan, ja suru ja epätoivo sydämissään näkivät +Mexikolaiset uhkean kaupunkinsa yhä enemmän häviävän raunioiksi. +Vimmassaan karkasivat he niiden osastojen päälle, jotka suojelivat +hävitystyötä toimittavia indiaani-joukkoja, mutta rautapukuiset +ratsumiehet ja tykistö ajoivat heidät alinomaa takaisin. Siten eteni +etenemistään kaupungin hävitys, samalla kun hätä ja nälkä onnettoman +väestön kesken kävi yhä kauheammaksi. Näytelmiä Jerusalemin +kauhistuksesta nähtiin. Asukkaat tarttuivat mitä hirvittävimpiin +elatuskeinoihin tuskallisen nälkänsä tyydyttämiseksi. Mutta siitä +huolimatta kuoli joka päivä sadottain ihmisiä, piirityksen viimeisinä +päivinä ehkä tuhansittain, voimattomuuden ja nälän vaikutuksesta. + +Kesken tätä kaikkea kauhua pysyi kuitenkin nuori, kunnollinen keisari +järkähtämättä pää pystyssä ja hylkäsi kaikki antautumisen vaatimukset, +joita tuon tuostakin kunniallistenkin ehtojen perustuksilla uusittiin +Espanjalaisten puolelta. Ei mikään näyttänyt masentavan Quatemozinin +uskallusta, ja hän kielsi kaiken puheen pakkosovinnosta hänen +läsnä-ollessaan. Papit, jotka itse kuni mielettöminä syöksyivät +taisteluun, elähyttivät kansaa, ja voipuneet, nälistyneet parvet +ryntäsivät vähääkään arvelematta rintoineen Espanjalaisten tuliputkia +ja peitsiä vastaan, ikääskuin kiirehtien varmaan kuolemaan. +Valloittajien jokainen askel eteenpäin maksoi verta; jokainen talo oli +otettava rynnäköllä, ja pitkällisen piirityksen kestäessä oli joka +tunti päivästä kovakiskoiset kamppaukset. Sinä urhoollinen Mexikon +kansa, sinä tiesit kuolla kuin mies! + +Viimein oli Cortezin osasto ehtinyt sen palatsin edustalle, johon +Quatemozin oli ko'onnut urhoollisimmat soturinsa ympärilleen. Mutta +Cortez ei kuitenkaan aikonut hyökätä siihen ennen jalansijaa saatuansa +suurella torilla, jossa Alvaradon, Sandovalin ja hänen oman osastonsa +oli yhtyminen. Hän toivoi, näet, saavansa keisaria antautumaan, kun +tämä näkisi kaikkein osastojen yhdistetyn voiman, jota muka oli +mahdoton vastustaa. + +Mutta tämä ei vaikuttanut rahtuakaan Quatemozinin päätökseen, ja +tappelu alkoi uudella vimmalla nälkään-nääntyvien Mexikolaisten +puolelta, joiden riveissä naiset ja haavoitetut taistelivat huimuuden +voimalla. Mexikon kansa ei vielä ollut kaikkea toivoa kadottanut eikä +ensinkään sen kelpo keisari. Vielä muutamia tuntia ennen viimeistä +väkirynnäkköä, elokuun 12 p:nä 1521, uudisti Cortez turhaan +ehdoituksensa antaukseen ja kehoitti Quatemozinia saapumaan +rauhalliseen neuvotteluun. Vastaus kuului: + +-- Quatemozin on valmis kuolemaan siellä, missä hän on. -- + +-- Mene sitten -- lausui Cortez lähettiläälle -- ja valmista häntä +ja hänen maamiehiään kuolemaan, sillä heidän viimeinen hetkensä on +tullut. -- + +Ja nyt alkoi hirmuinen verisauna, jossa miehet ja naiset tappelivat ja +kaatuivat rinnatusten. Espanjalaisten puolelta johti Cortez itse +kauheaa teurastusta erään talon laakealta katolta lähellä sitä +suunnattoman suurta palatsia, jonka ympärillä sotatelme riehui. + +Samall'aikaa johti Sandoval hyökkäystä järven puolelta. Se tapahtui +sotaprikien avulla, jotka oli saatettu sisään kanaville. Temmellyksen +pahimmassa pauhinassa huomaa Sandoval kaksi suurta venettä, jotka +palatsista päin tullen yrittävät järven poikki, samassa kun suuri +joukko pienempiä veneitä raivokkaasti lentää hänen prikiensä kimppuun. +Sandoval käskee, nähdessään suuret veneet, Garcias Holquin nimisen +alipäällikön, joka kuljettaa pientä prikiä, ajaa niitä takaa. +Holquin'in onnistuukin, hetken aikaa ajettuansa, saavuttaa veneet, +joita hän aikoo ampua. Mutta kiivaasti huutaen ja malttamattomia +elkeitä tehden heittää näiden miehistö aironsa ja aseensa menemään, +pyytäen häntä luopumaan ampumisesta. + +Toisessa veneessä istuivat, näet, keisari ja hänen vielä melkein +lapsimainen puolisonsa, Montezuman nuorin tytär, kaunis kuin kevään +ruusu. Quatemozin, tummanverinen, ryhdikäs, sotaisalta näyttävä nuori +mies, kilpi ja keihäs kädessään, kohoo seisaalle veneessä ja ilmoittaa +itsensä: + +-- Minä jään sotapäällikkönne vangiksi, mutta odotan että kohtelette +vaimoani ja seuruettani niinkuin keisarinnaa tulee kohdella. -- Ja hän +puhui arvokkaasti ja tyyneydellä. + +Holquin lupasi täyttää keisarin tahdon ja kehoittl häntä antamaan +merkkiä vastustuksen lopettamiseen. Quatemozin vastasi että se oli +tarpeetonta. + +-- Sanoma minun kohtalostani saa kaikki aseet laskemaan -- lausui hän. + +Ja hän oli oikeassa. Tieto tästä tapauksesta lensi kuin tulen liekki +pitkin kaupunkia, ja samassa taukosi kaikkinainen vastustus sekä maalla +että merellä. Keisarillisessa palatsissa pidetyssä juhlallisessa +neuvottelussa oli päätetty että keisarin tulisi kokea päästä pakoon +valtakunnan maakuntiin ja siellä nostattaa sotavoima, jolla hän voisi +tulla pääkaupungille avuksi. Mutta tämän aikeen rauetessa meni +viimeinenkin toivo tyhjiin, ja palatsin varustusväki antautui voittajan +armoille. + +Cortezin eteen vietynä lausui ylevämielinen nuori keisari, joka niin +täydelleen ansaitsee kunnioitustamme, jonka surullinen kohtalo +liikuttaa totisestikin yhtä hyvin kuin minkä keksityn murhenäytelmän +sankari hyvänsä, -- lausui: + +-- Minä olen tehnyt mitä kuninkaan tuli. Olen viimeiseen asti +puolustanut valtakuntaani ja kansaani. Nyt ei minulla enää ole muuta +kuin kuoleminen. Ota väkipuukkosi ja syökse se sydämeeni. -- + +Minkä vastauksen jalo sankari sai, saamme kohta nähdä. + + + + +IX. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. + + +Tenochtitlan oli valloitettu. Kolme kuukautta kestäneen piirityksen +perästä olivat Espanjalaiset viimeinkin saavuttaneet tarkoituksensa ja +Cortez oli täyttänyt lupauksen, jonka hän kerran teki, kaunista +kaupunkia ihailevin silmin katsellessaan korkean temppelin katolta. + +Mutta kolme neljäs-osaa Toltekien ja Aztekien vanhasta pääkaupungista +oli tuhkana ja rauniona, ja -- niin kertoo valloituksen historioitsija +Bernardo Diaz del Castillo -- enemmän kuin 200,000 kuollutta ruumista +ruttoutti ilman tuossa ennen niin kukoistavassa kaupungissa. Aztekien +sotilaita oli vielä hengissä 70,000. Niiden sallittiin pitkässä, +surullisessa retkijonossa, jota kesti kolme päivää, vetäytyä pois +pääkaupungista etsimään kotoansa maakunnassa, sillä pilaantunut ilma +Tenochtitlanissa oli ruvennut synnyttämään vaarallisia tauteja. Myöskin +Espanjalaiset korjasivat sieltä toistaiseksi nahkansa, sittenkun +kuitenkin ensiksi asianomainen ryöstämystyö oli suoritettu. + +Hävityksestä huolimatta oli Espanjalaisten sotasaalis ääretön, ja +arvaamattomat aarteet jäi heidän haltuunsa. Mutta Kristuksen nimessä +nylkevien paavilaisten säkki oli pohjaton. Luultiin että muka +Quatemozin keisari sittenkin oli salaa kuljettanut pois Aztekien +parahimmat kultapalaset, ja onneton ruhtinas pantiin kidutuslavalle. +Kädet ristissä ja hurskaat silmät taivasta kohden seisoi pyhä pater +Olmedo polttolavan vieressä, julistaen kidutetulle Kristuksen armoa ja +anteeksi-antoa, jos hän tunnustaisi ja ilmoittaisi aarteittensa +piilopaikan. Mutta Quatemozin kesti järkähtämättä ja Espanjalaisia +hämmästyttävällä mielen-lujuudella tulen tuskat eikä tunnustanut +mitään, hän kun joko ei tahtonut taikka ei voinut tyydyttää kauheiden +kiduttajiensa kullanhimoa. Cortez'in käskystä lopetettiin silloin +keisarin kiduttaminen, mutta sen sijaan syytettiin häntä sittemmin +salavehkeistä ja kapinan-yrityksestä; ja Aztekien viimeinen keisari +mestattiin. + +Niin oli siis loppu saatu Mexikon valtakunnasta. Pääkaupungin perästä +valloitettiin toinen maakunta toisensa perästä, ja ennen pitkää oli +koko vanha loistava Anahuak Espanjalaisten vallassa. + +Mutta millaiseksi muodostui sen asukkaiden kohtalo? + +Olemme ylempänä nähneet, mitkä vammat Aztekien valtakuntaa vaivasi, +mitä sortoa muut heimot saivat kärsiä näiden hallituksesta, miten +Toltekien muodostama yhteiskunta, joka aikojen kuluessa oli niin +ihmeteltävän sivistyksen luonut ja kasvattanut, joutui Aztekien kautta +suhteelliseen rappiotilaan, miten Huitzilopochtli, näiden kauhea +sotajumala, oli ajanut pakoon Quetzalkoatlin, rauhallisen onnen ja +lempeyden ruhtinaan, miten ihmis-uhrit olivat tulleet tavallisiksi +j.n.e. Vanhasta, korkeasta sivistyksestä säilyttivät Aztekit melkein +ainoastaan sen aineellisen osan. Nyt oli Espanjalaisten valloituksen +kautta kauhea _Nemesis divina_, taivahan kosto, heitä kohdannut. +Mutta Tenochtitlanin viimeinen taistelu osoittaa että Aztekit ja koko +heidän heimonsa kuitenkin tavallaan olivat varsin kelvollista ja +kunnioitettavaa kansaa, jolle isänmaan onni ja pelastus oli kallihin +kaikista, ja saastuttamaton kunnian kruunu tulee heidän viimeiselle +ruhtinaallensa. + +Meille kristityille, jotka katselemme toisten kansojen tapoja toisilla +silmillä kuin nämä itse, ovat Aztekien ihmisuhrit kauhistusta, ja +ansaitsi kai tämä heimokunta valtansa perikadon. Mutta -- pata kattilaa +soimaa. Muistakaamme myöskin kristi-veljiemme Espanjalaisten tapoja; +polttolavat, rääkkäykset, petokset, kavaluudet ja kaikki konnantyöt. +Muistakaamme etupäässä sitä, että he kavalassa tarkoituksessa tulivat +vierailemaan maahan, jossa ei heillä ollut mitään tekemistä, maahan, +jonka asukkaiden sivistys sitä paitse ei sanottavasti kaivannut +Espanjalaisten opetuksia. + +Louis Thomas kertomuksessaan tämän ajan löytöretkistä mainitsee: +"Espanjalaiset kyllä ymmärsivät perin juurin hävittää sen kansan, jonka +herroiksi he olivat tulleet, mutta he eivät ymmärtäneet sitä kasvattaa. +Niiden kolmen vuoden kuluessa, jona valko-ihoiset olivat oleskelleet +Aztekien maassa, hävittivät ne, joiden tuli saattaa sinne korkeamman +sivistyksen ja kristin-opin siunaukset, pohjattoman kullanhimonsa ja +uskonnollisen vimmansa kautta ihan juuriaan myöten _monin sadoin +tuhansin alku-asukkaita_, joiden luonne kokonaan muuttui. Nimeksi ja +ulkomuodoltaan tulivat onnettomat Mexikolaiset tosin kristityiksi, +mutta itse teossa ovat he tähän päivään saakka pysyneet pakanoina, ovat +pahentunutta, kelvotonta kansaa." + +Siinä on seuraus Mexikon valloituksesta, jos pidämme silmällä maan +alku-asukkaita ja oikeita omistajia. + +Niin. Semmoinen oli ihanan Anahuakin asukkaiden kohtalo. Koko maa, +josta "jokainen viljeltävä tilkku olikin viljelty kuin ihanin +yrttitarha", mutta jonka muokkaamista eivät Espanjalaiset ymmärtäneet, +jaettiin nyt niiden ja emämaasta yhä tulvailevien siirtolaisten kesken +-- täydellä omistusoikeudella --; ja alku-asukkaat tehtiin kaikki +_orjiksi_. Yksistään hävyttömien herrojensa hyväksi saivat maan +entiset ja oikeat omistajat nyt otsansa hiessä ja usein kahleet +jaloissaan raataa viljavainioilla, ja jos indiaanit uskalsivat +vähintäkään murista tai millään tavoin itseänsä puolustaa, rangaistiin +heitä säälimättä ja julmasti. Kristinuskoisten pappien uskonvimma ja +sotamiesten raakuus hävitti kerrassaankin kaikki, mikä vain vähintäkin +muistutti vanhasta sivistyksestä. Suuri joukko taideteoksia ja kansan +kaikki kirjalliset muistomerkit poltettiin poroksi. Kristittyjä +kirkkoja kohosi teokalliojen sijaan, ja aivan uusi Mexiko kasvoi +vähitellen vanhan raunioille, uusi Mexiko, joka ei näy olevan vanhaa +Anahuakia rahtuakaan parempi. + +Puolitoista vuosikymmentä myöhemmin laskettiin Espanjan kruunun vallan +alle eräs toinen kultamaa Amerikan manterella, jossa vielä vanha +nahualainen sivistys kaikessa voimassaan kukoisti, nimittäin _Peru_ +etelässä. Perun valloituksen toimitti mies, jonka sivistys oli sillä +kannalla, ett'ei hän edes osannut nimeänsä kirjoittaa, mutta joka +myöskin noilla maailman-äärillä ilmestyi kristillisen viljelyksen +levittäjänä -- _Francisco Pizarro_. Hänen yrityksensä on täydellinen +ryöväysretki, joka ajattelevassa ihmisessä ei saata muuta herättää kuin +inhoa. Mutta sekin onnistui julkeiden petoksien ja pyörristyttävien +konnantöiden kautta. + +Ja muinainen, vuosisatojen synnyttämä omatakeinen sivistys oli kadonnut +Amerikan manterelta. "Indiaanit" mainituissa maissa oikeastaan nyt +vasta astuivat niiden raakalaisten riviin, joille jälkimaailma Colombon +ajoista asti on tämän nimen säilyttänyt. + +Merkillinen on sentään Jumalan sormi historiassa. Kristinuskossa asuu +jalompi henki kuin missään muussa uskonnossa, sillä se on se, joka +ylimpänä pääkappalenaan lausuu: _rakasta lähimmäistäsi niinkuin +itseäsi_; ja sen opetuksen nojassa se on oikeutettu voittamaan missä +ikinä maailmassa se ilmestyneekin muiden uskontojen rinnalla. Vaikea +vain on meidän käsittää miksi se voittoretkillään toisinaan taistelee +ikääskuin ristiriidassa itsensä kanssa, antaen tukea Ignatius Loyolan +kavalalle opille: päämaali pyhittää välikappaleet. + +Mexikolaisten viljelys ja sivistys oli tosin suureksi osaksi varsin +aineellista laatua, ja henkisyys se lopulta on, joka maailmaa hallitsee +ja vallitsee. Mutta hyvin vähän henkisyyttä ilmestyi Espanjalaistenkin +yrityksessä ja heidän menetystavassaan voitettuja kohtaan. Miltä +kannalta siis katselemmekin Anahuakin asukkaiden kohtaloa, emme voi +muuta kuin sitä surkutella ja valittaa. Mutta murhenäytelmää onkin +koko ihmiskunnan historia, murhenäytelmää tämän sanan oikeassa +merkityksessä; ja tuhansittain sydämiä särkyy, ennenkun maailma pääsee +askeltakaan edemmäs tiellään. + + * * * * * + +Mexiko oli joutunut Espanjan ja Kristikunnan omaksi. Sen valloittajan +myöhemmistä elämän-vaiheista lisättäköön tähän pari sanaa. + +Fernando Cortez'ista mainitsee muutama espanjalainen lähde että hän, +valloituksen suoritettuansa, otti vaimokseen kauniin tulkkinsa Marinan, +mutta muut ja luotettavammat aikakirjat tietävät kertoa että Marina +joutui naimisiin eräälle toiselle hidalgolle. Itse nai Cortez, +sanottujen aikakirjain mukaan, ensimäisen vaimonsa kuoltua, muutaman +kastilialaisen aatelisneiden. Sankari sai käskynhaltian arvon _Uudessa +Espanjassa_, joten hänen ehdoituksestaan valloitettua maata nimitettiin, +ja perittäväksi lääniksi Oajakan hedelmällisen laakson, jossa hänen +jälkeläisensä ovat asuneet meidän päiviimme saakka. Mutta hänellä oli +koko joukko vihamiehiä, jotka panettelivat häntä kuninkaalle, ja koska +hän -- varsinkin menettelytavassaan alku-asukkaita kohtaan -- todellakin +oli tullut syypääksi milloin mihinkin pahaan, osasivat vastustajat, +sekoitellen totta ja valetta, toimittaa niin, että sivilihallitus +uudessa voittomaassa otettiin häneltä pois ja hän ainoastaan jäi +sota-asiain päämieheksi; eikä se häntä enää auttanut että hän (v. 1528) +matkusti Espanjaan ja koki puolustaa itseään kuninkaan edessä. Kuningas +tosin kaikella kunnioituksella häntä kohteli, mutta hänen ansioitaan ei +tahdottu taikka ei ymmärretty oikein arvostella. Palattuansa Mexikoon +(1530) lähti Cortez uusille löytöretkille, jolloin m.m. Californian +niemimaa löydettiin v. 1536. Quatemalan ja Yukatanin sivistysvaltakunnat +oli jo sitä ennen valloittanut "auringon poika," urhokas Pedro de +Alvarado, ja Honduras'in Cristobal d'Olid, jonka kanssa Cortez tämän +valloituksen johdosta oli kovasti riitaantunut, koska Olid ei +tunnustanut vanhan kenraaliinsa yliherruutta. Vuonna 1840 matkusti +Cortez uudestaan Espanjaan, taaskin puolustaaksensa itseään +panettelijoita vastaan, mutta "Aztekien tappajaa" ei enää tahdottu +muistaakkaan. Niinkuin Colombo, kirjoitteli hän tuon tuostakin +anomuskirjeitä kuninkaalle, mutta ei saanut edes vastaustakaan niihin. +Mexikoa hän ei enää nähnyt. Kiittämättömyys on maailman palkka, ja harmi +sielussaan kuoli viimein murtunein voimin "Mexikon valloittaja" eräällä +maatilalla lähellä Sevillan kaupunkia joulukuun 2 p:nä 1547. Hänen +maalliset jäännöksensä vietiin viisitoista vuotta myöhemmin Mexikoon, +jossa ne ensiksi haudattiin Tezkukoon, Espanjalaisten majapaikkaan tuon +pitkällisen piirityksen aikana. Sieltä muutettiin ne franciskaanien +kirkkoon Mexikossa ja sieltä taasen Cortezin perustamaan Jesus de +Nazareth nimiseen sairastaloon samassa kaupungissa. Vuonna 1823 +tapahtuneessa vallankumouksessa hävitettiin tämä vanha sairastalo maan +tasalle, ja samassa katosi kirstukin, jonka sisässä oli Mexikon +valloittajan luut. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Mexikon valloitus, by Tyko Hagman + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MEXIKON VALLOITUS *** + +***** This file should be named 37768-8.txt or 37768-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/7/7/6/37768/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/37768-8.zip b/37768-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..3dd779d --- /dev/null +++ b/37768-8.zip diff --git a/37768-h.zip b/37768-h.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8425ac6 --- /dev/null +++ b/37768-h.zip diff --git a/37768-h/37768-h.htm b/37768-h/37768-h.htm new file mode 100644 index 0000000..e0641cf --- /dev/null +++ b/37768-h/37768-h.htm @@ -0,0 +1,4155 @@ +<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" + "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd"> +<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="en" lang="en"> + <head> + <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" /> + <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" /> + <title> + The Project Gutenberg eBook of Mexikon valloitus, by Tyko Hagman. + </title> + <style type="text/css"> + +body { + margin-left: 10%; + margin-right: 10%; +} + + h1,h2,h3,h4,h5,h6 { + text-align: center; /* all headings centered */ + clear: both; +} + +p { + margin-top: .75em; + text-align: justify; + margin-bottom: .75em; +} + +hr { + width: 33%; + margin-top: 2em; + margin-bottom: 2em; + margin-left: auto; + margin-right: auto; + clear: both; +} + +.caption {font-weight: bold;} + +/* Images */ +.figcenter { + margin: auto; + text-align: center; +} + +.figleft { + float: left; + clear: left; + margin-left: 0; + margin-bottom: 1em; + margin-top: 1em; + margin-right: 1em; + padding: 0; + text-align: center; +} + + </style> + </head> +<body> + + +<pre> + +The Project Gutenberg EBook of Mexikon valloitus, by Tyko Hagman + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Mexikon valloitus + Kappale Amerikan historiaa + +Author: Tyko Hagman + +Release Date: October 16, 2011 [EBook #37768] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MEXIKON VALLOITUS *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + +</pre> + + + +<h1>MEXIKON VALLOITUS</h1> + +<h3>Kappale Amerikan historiaa</h3> + + +<h4>Kirj.</h4> + +<h3>TYKO HAGMAN</h3> + + +<h4>Tuhansille kodeille tuhatjärvien maassa. N:o 7 & 8.</h4> + + +<h3>Werner Söderström, Porvoo, 1892.</h3> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 269px;"> +<img src="images/1.jpg" width="269" height="450" alt="" title="Fernando Cortez"/> +<span class="caption">Fernando Cortez.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<div class="figcenter" style="width: 314px;"> +<img src="images/2.jpg" width="314" height="450" alt="" title="Montezuma" /> +<span class="caption">Montezuma.</span> +</div> + +<hr class="tb" /> + +<p>SISÄLLYS:</p> + +<p> +<a href="#I_Sivistyneet_villit"> I. Sivistyneet villit.</a><br /> +<a href="#II_Fernando_Cortez"> II. Fernando Cortez.</a><br /> +<a href="#III_In_hoc_signo_vinces"> III. In hoc signo vinces.</a><br /> +<a href="#IV_Xikotenkatl"> IV. Xikotenkatl.</a><br /> +<a href="#V_Luvattu_maa"> V. Luvattu maa.</a><br /> +<a href="#VI_Montezuma_ja_hanen_jumalansa"> VI. Montezuma ja hänen jumalansa.</a><br /> +<a href="#VII_Salto_de_Alvarado"> VII. Salto de Alvarado.</a><br /> +<a href="#VIII_Quatemozin_ja_viimeinen_ponnistus">VIII. Quatemozin ja viimeinen ponnistus.</a><br /> +<a href="#IX_Pata_kattilaa_soimaa_musta_kylki_kummallakin"> IX. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.</a><br /> +</p> + +<hr class="tb" /> + + + + +<h2><a name="I_Sivistyneet_villit" id="I_Sivistyneet_villit"></a>I. Sivistyneet villit.</h2> + + +<p>Neljäsataa vuotta on nyt umpeen kulunut siitä, kun Christoforo Colombo +laski laivansa tuon uuden maailman rannalle, joka sittemmin erään +toisen retkeilijän kunniaksi sai nimekseen Amerika. Lokakuun 27 päivänä +1492 tuli Colombo suurelle Cuban saarelle, löydettyänsä vähää ennen +muutamia pienempiä luotoja. Jos kohta hänen retkellään oli +maantieteellinenkin tarkoitus, jopa uskonnollinenkin, niin kultaa +etupäässä etsivät he, hän ja hänen seuralaisensa, — tuota keltaista +metallia, jonka hurmaava hohde niin monen sukupolven silmät on +soentanut. Itäisen Aasian rannikkovesillä kertoi taru olevan Zipango +nimisen saaren, jonka kuningas kultakattoisessa palatsissa piti +asuntoaan. Ja Colombo luulikin totta tosiaan maan pyöreän muodon jo +todistaneensa ja itäiseen Aasiaan tulleensa, unelmiensa maahan, jossa +kultaa kiskottaisiin kallioista kuin kaarnaa puusta. Siihen luuloon +mainio retkeilijä sitten sai jäädäkkin ja kuolla. — Luonto Cuban +saarella näytti erinomaisen rikkaalta. Sen maisemien, puiden pukujen, +kukkien ja eläinmailman kauneus hämmästytti Colomboa. Hän kirjoitti +päiväkirjaansa: "Täällä tahtoisin iät päivät asua. Se on ihanin saari, +minkä ihmissilmä ikinä on nähnyt. Siinä on oivalliset satamat ja syvät +virrat." Mutta muuta ei löytynytkään. Kultaisen palatsin kuningasta ei +näkynyt, ei kuulunut. Kun Colombo pani lahjoilla varustetun +lähetyskunnan häntä etsimään, tavattiin viimein alaston päällikkö, joka +villissä laumassa herruuttansa harjoitti. Kultaa ei siis ensimmältä +löydetty sillä tavoin kuin retkeilijät olivat uneksineet. Maan +asukkailla oli kuitenkin pienet keltametalli-lehdet koristukseksi +pistetty nenänjuuresta läpi. Ja se seikka kiihoitti Espanjalaisten +kullanhimoa.</p> + +<p>Niinpä viimein löydettiinkin kultaa, löydettiin paljon kultaa. Amerikan +aukenemisen kautta oli uusi sankarihenki herännyt, seikkailijain +kultainen aikakausi, joka paljon muistuttaa ristiretkien haaveksivasta +hengestä. Niinkuin Christoforo Colombo sitten jatkoi retkiänsä tuossa +uudessa luvatussa maassa, lähettäen kotiansa sen aarteita, niin +purjehti sinne sittemmin laivasto toisensa perästä, kokoillen +kultaa ja kunniaa. Kenpä tahtoikaan jäädä kädet ristissä katsomaan, kun +niin ääretön tantere tarjoutui rohkean onnen-onkijan toiminnalle? +Toihan melkein jokainen Espanjaan saapuva laiva mukanansa joko +arvaamattomia aarteita ja uudenkaltaisia tavaroita taikka tietoja +uusista maan-löydöistä. Ei ollut enää sitä vaaraa olemassa, jota +rohkeat merimiehet ja sotilaat olisivat väistäneet. Maita valloitettiin +ja siirtokuntia perustettiin. Ja nämä hurjat seikkailijat, jotka +tunkesivat aarniometsäin halki, riistäen alkuväestöltä kaikki sen +kalleudet, toimittivat tehtävänsä Kristuksen nimi huulilla ja +ristinmerkki lippunansa. Valloitetut maat ja kukistetut kansat olivat +saatettavat osallisiksi kristinuskon siunauksista. Eikä suinkaan sovi +väittää että tämän ajan lähetyssaarnaajilta olisi intoa puuttunut. Minä +hetkenä hyvänsä olivat sen uskonsankarit valmiit uhraamaan henkensä +pyhän kirkon kunniaksi. Vimman tunnussanana oli risti — ja kulta.</p> + +<p>Kun äärettömäin maanalojen löydöt sitten melkein herkeämättä seurasivat +toinen toistaan, vaativat Espanjalaiset ja Portugalilaiset, joille +viimeisille tulee kunnia Itä-Indian varsinaisesta löydöstä, että heille +annettaisiin valta kaikissa maissa, jotka olivat Euroopan ulkopuolella. +Paavi Aleksanteri kuudes, jolle asian ratkaiseminen uskottiin, +pyörähytti kynäänsä kartalla ja jakasi maapallon kahtia, tunnustaen +Portugalilaisille itäisen, Espanjalaisille läntisen puoliskon. Se +tapahtui v. 1493. Tähän aikaan jo meidän on melkein mahdoton käsittää +tämmöistä menetystapaa, sillä meidän henkisesti vapaampaan +katsantokantaamme ei enää sovellu tuo muinoin niin tavallinen +kirkollisen ja maallisen vallan hämmennys. Mutta siihen aikaan oli tämä +mielivaltainen mahtisana kylliksi. Se kannusti nuo kaksi kansaa +tulisimmalla kiireellä ottamaan haltuunsa mitä heille tässä pesänjaossa +oli annettu. Jokainen maa, joka siitä lähtein löydettiin, tuli +julistetuksi jommankumman kruunun omaksi — joko siten, että sopivalle +paikalle istutettiin lippu tai pystytettiin muistopylväs, taikka +piirrettiin vain merkkiä puiden runkoihin. Entisten asukkaiden kaikki +oikeudet ja ikivanha nautinto arveltiin sillä kumotuksi. Niin +sanottujen villien eli "indiaanien" maa ja omaisuus joutui tunkeilevien +muukalaisten, noiden ankarain kuokkavieraiden haltuun, ja alku-asukkaat +pakoitettiin aikojen kuluessa täydelliseen orjuuteen, ell'eivät he +olleet kylliksi sotaiset ja urhokkaat pitämään puoltansa semmoista +vaatimusta vastaan.</p> + +<p>Ainoastaan kolmekymmentä maantieteellistä penikulmaa mainitusta Cuban +saaresta länteenpäin on Yukatan nimisen niemimaan mereen pistävä kärki. +Kuitenkin kului pitkät ajat Cuban löydöstä, ennenkun Euroopalaiset +saivat tukevaa jalansijaa sillä tärkeällä alueella, joka sanotusta +niemestä alkaen ulottuu loitolle länteenpäin, koska, näet, +alku-asukkaat täällä tekivät odottamatonta ja sitkeää vastarintaa. Se +alue on muinaisen valtamerentakaisen sivistyksen raivaama viljelysmaa +<i>Meijiko</i> (Mexiko).</p> + +<p>Vuonna 1517 joutui sinne tuulien ajamana aatelismies Hernandez de +Cordova, kun hän kolmella laivalla oli purjehtinut Cubasta ryöstääkseen +maanmiestensä siirtokunnille orjia läheisiltä Bahama-saarilta, sillä +alku-asukkaista tehdyillä orjilla Espanjalaiset tiluksiansa viljelivät. +Hän töytäsi laivallaan mainitun Yukatan niemen kärkeen ja nousi maalle. +Catoche on tuon niemen-kärjen nimi. Tähän asti olivat löytöretkeilijät +voittomaittensa asujamissa tavanneet enimmäkseen täydellisiä +raakalaisväestöjä, joiden peräti alkuperäinen kehityskanta ei kyennyt +mitään sanottavaa vastarintaa synnyttämään. Suuri oli sentähden +Cordovan hämmästys, kun hän täällä odottamatta tapasi väestön, joka +ymmärsi järkiperäistä maanviljelystä, rakensi pysyviä, vankkoja +asumuksia, käytti sieviä pukujakin ja kaunisteli itseään taiteellisesti +taotuilla kultakoristuksilla. Mutta siinä ei kylliksi. Päin vastoin +niitä leväperäisiä heimokuntia, joita tähän saakka oli tavattu ja +joiden itsenäisyyden-tunne oli liiaksi heikko voidakseen tarpeellista +vastustusvoimaa luoda, osoittivat asukkaat Yukatanin niemimaalla +erittäin sotaisaa henkeä. Kaikkialla he esiintyivät vihollisesti ja +väkivaltaisesti Espanjalaisia vastaan, ja eräässä kahakassa sai Cordova +itse toistakymmentä haavaa heidän aseistansa ja samalla sen kokemuksen, +että kaikille ihmisille, jotka ovat saavuttaneet jonkinmoisen +sivistyskannan, on itsenäisyys kallihin kaikesta.</p> + +<p>Hernandez de Cordovan ja puolet hänen seuralaisistaan korjasi, heidän +palattuansa kotiin, kuolema. Retken vastukset ja vihollisen vaikuttamat +vammat oli murtanut heidän elinvoimansa. Mutta retkikunta oli kuitenkin +tuonut muassaan näytteitä tuon löydetyn alueen kultaisista +rikkauksista; ja nämä houkuttelivat uusiin ponnistuksiin. Niinpä saapui +samalle rannikolle huhtikuussa v. 1518 toinen aatelismies, Juan de +Grijalva, inhimillisesti tunteva, hienotapainen ja oikeutta rakastava +herra. Hän johti retkikuntaa, jossa alapäällikköinä palvelivat muutamat +miehet, jotka sittemmin "Mexikon valloittajina" ovat mahtavan maineen +saavuttaneet: Francisco de Montejo, Yukatan niemen kukistaja, Pedro de +Alvarado ja Alonso de Avila. Nämä löysivät ensiksi Cozumel nimisen +saaren, "Pääskysaaren", Yukatan niemen itärannassa ja istuttivat täällä +vanhan temppelitornin huippuun Espanjan kuninkaan lipun. Sitten +purjehtivat seikkailijat pitkin Yukatanin rantoja Mexikon lahteen. +Grijalva ohjasi laivansa Tabasco nimisen joen suusta sisään ja pääsi +täällä erään heimoruhtinaan, "kazikin," luottamukseen, joka puki hänet +kiireestä kantapäähän kultapeltiseen sota-asuun. — Muukalaisten tulo +ei tapahtunut äkki-arvaamatta maan asukkaille. Nämä päinvastoin +odottivat vieraitansa, sillä tieto niiden valkoisten miesten +ilmestymisestä, jotka Cordova tänne toi, oli jo tunkeunut valtakunnan +keskuspaikkaan, ja täällä hallitsi herra, jolle hänen valtansa tähden +täydestä syystä on annettava "keisarin" arvonimi. Ihmeelliseltä kyllä +soi sanoma noista maahan tulleista miehistä, jotka, kuten kerrottiin, +ratsastivat kummallisten nelijalkaisten käärmeiden seljässä ja +siivitetyillä aluksilla kyntivät merta, joiden aseet laukesivat +leimauksella ja ukkosen jyrinällä ja joiden ulkomuoto vastasi +ikivanhain tarujen ennustuksia. Niiden mukaan oli muutama maan +muinoinen jumalallinen hyväntekijä, hänkin iholtaan valkoinen mies, +aikoinaan luvannut Mexikolaisille kerran palata takaisin heidän +maahansa. Heti kun Euroopalaiset ensi kertaa ilmestyivät, lähetettiin +sentähden omituisten kuvakirjoitusten kautta tieto siitä maan suureen +pääkaupunkiin. Täällä ei ensinkään vierasten lähestymistä ikävällä +odotettu, vaan pelolla ja kauhulla. Mitä sisemmälle maahan Grijalva +tunkeusi, sitä suuremmalla epäluulolla häntä kohdeltiin. Yhtä nurjasti +ja rauhattomasti tervehdittiin häntä kuin hänen edeltäjiänsäkin. Ja +sitä paitse nähtiin jotakin kristityille ritareille vallan kamalaa. +Nykyisen Vera Cruz nimisen kaupungin tienoilla tavattiin, näet, +porrasten tavalla yleneviä suippu-kartioita eli pyramiidejä, joiden +lakealla huipulla suitsuivat ihmisverellä tahratut alttarit. Kesäkuun +19 p:nä julisti Grijalva tavallisilla tempuilla tämän maan Espanjan +omaksi, mutta rannikkoseutu oli pahaksi onneksi niin täynnään +myrkyllisiä höyryjä, että oleskeleminen siellä kävi terveydelle +vaaralliseksi; ja retkikunnan johtaja lähti saamiensa käskyjen +mukaan jälleen kotimatkalle. Osoittihan kuitenkin menestystä se +tosi-asia, että seikkailijain oli onnistunut alku-asukkaiden kanssa +harjoittamassaan vaihtokaupassa ottaa maksuksi arvottomista +leikkikaluista kokonaisen aarteen jalokiviä, kultakoristuksia ja +kalliita, harvinaisia kankaita. Grijalva ei kuitenkaan, huolimatta +seuralaistensa pyynnöstä, perustanut mitään siirtokuntaa tuohon +kultarikkaasen maahan, vaan lähetti Alvaradon ennakolta viemään +ansaittuja aarteita Cubaan. Retkikunta oli tunkeunut Panuco joen +laskupaikoille saakka, jossa kuuma kahakka oli kestettävä maan +asujamien kanssa, jotka lukuisilla veneillä riensivät paikalle. Mutta +syyskuun lopussa olivat nämä löytöretkeilijät jälleen Hispaniolan +saarella, syntymämaansa kukoistavassa siirtokunnassa, josta heidän +retkensä oli alkanut. Kotimatkalla jo saatiin kuulla että suurempi +laivasto oli lähtenyt liikkeelle jatkamaan tehtyjä löytöjä, mutta +Grijalvaa kohtasi hänen palattuansa mitä ankarimmat nuhteet koska hän +ei ollut mitään uutisasuntoa perustanut.</p> + +<p>Grijalvan sijaan oli sill'aikaa astunut sankari, jonka vertaista +historia tuskin tuntee, kun ottaa huomioon ne vähäiset apukeinot, jotka +olivat hänen käytettävissään. Kertomus Mexikon suuren valtakunnan +valloituksesta kajahtaa alastomassa historiallisessa totuudessaan +rohkeasti keksityltä ritari-romaanilta, jonka sankari tenhokkailla +taikatempuilla ajaa asiansa perille. Tämä sankari on <i>Fernando +Cortez</i>, seikkailijain kultaisen aikakauden loistava nero, joka +pienellä joukolla kukistaa tuhatkertaisen vastustajan.</p> + +<p>Mutta ennenkun käymme kertomaan Cortezin ja hänen seuralaistensa +urostöitä, heittäkäämme silmäys heidän seikkailustensa maahan.</p> + +<p>Pitkin Atlantin merta on Mexikon valtakunnasta leveä kaistale, jossa +etelän tavallinen kuuma ilmanala vallitsee. Kuivat, hiekkaiset tasangot +vuoroilevat täällä hedelmällisten seutujen kanssa, täynnään +hyvänhajuisia pensaita ja kukkia, joiden välistä valtavat puut, +tropiikien jättiläiset, kohoavat taivasta kohden. Mutta tässä +jylhikössä väijyy myöskin <i>malaria</i>, myrkyllinen ilma, jota ei +kenkään muukalainen rankaisematta hengitä. Täällä raivoo kuolettava +keltakuume. Täällä puhaltavat tuulet, jotka rajumyrskyn vimmalla +hävittävät Mexikon suojattomia rantoja ja läheisiä Länsi-Indian saaria. +Semmoisella voimakkaalla noidanpiirillä on luonto linnoittanut tämän +ihanan maan, ikääskuin tahtoisi se suojella sen kultaisia aarteita +aihettomia hyökkäyksiä vastaan. Mutta ihmisen nero oli voimakkaampi +kuin luonnon noitapiiri.</p> + +<p>Kaksikymmentä maantieteellistä penikulmaa tästä kauemmas, ja matkustaja +hengittää puhdasta ilmaa. Luonnon ja kasvullisuuden olento näkyy +muuttuneen. Vanili, indigo, kukkiva kaakao katoo, mutta banaani ja +sokuriputki seuraavat matkustajaa vielä. Ja noustuansa 1,500 metriä +korkeammalle, huomaa hän mehukkaasta ruohosta ja raittiista +lehväkaarroksesta olevansa korkeus-asteella, jossa sumut ja pilvet +putoilevat. Tämä on ainaisen kosteuden ilmakerros. Tullaan lauhkeampiin +maanääriin, joiden luonne vivahtaa meidän vyöhykkeemme luonteesen. +Näyttämö käy valtaavaksi, majesteetilliseksi, toisinaan peloittavaksi. +Ylt'ympärinsä näkee silmämme valtavia vuoria, osaksi tulivuoriakin, +joiden lumipeite loistaa loitolle ja jo kaukaa toimittaa merimiehelle +valotornin virkaa, jos matkamies antaa katseensa kallistua jyrkkää +vuoren-vierrettä alaspäin — mikä kukkamaailman loisto heijastaa hänen +ihastuvaan silmäänsä! Se katsoo ympärilleen, hämmästyneenä tuosta +omituisesta ilmiöiden vaihdosta, joka täällä kohtaapi aistimia. +Vieläkin korkeammalla tavataan taasen toinen ilmanala, toinen +kasvullisuus. Keltainen maissi on tähän saakka seuranut matkustajaa. +Nyt näkee hän vainioita, joilla vehnä ja muut Euroopan jyvälajit +kasvavat. Ne toivat aikoinansa maahan valloittajat Pyreneiden +niemimaasta. Mutta niiden välillä leviävät vielä aloe-istutukset, joita +maan entiset isännät, "villit" indiaanit, osasivat hoitaa verrattomalla +taidolla. — Tammimetsät käyvät nyt jylhemmiksi, ja hämärtävät +havumetsät osoittavat että olemme astuneet kylmään ilmakerrokseen. Kun +matkustaja on noussut noin 2,500 metrin korkeudelle, seisoo hän Mexikon +ylätasangon selänteellä. Tämä muodostaa ikäänkuin mahtavan vallin +kahden valtameren välillä, lavenee lavenemistaan pohjoseen päin ja +supenee loiveten etelään, päättyen Tehuantepekin rantakielekkeesen. +Tältä vuorivallilta kohoaa hajanaisia tuliperäisiä kukkuloita, joiden +huiput ovat ikuisen lumen peitossa ja levittävät raitista viileyttä +läheisille ylätasangoille. Tässä onnellisessa maisemassa vallitsee +ilmanala, jolla on keskisen Italian lämpö, mutta jota Mexikossa +pidetään lauhkeana ja "kylmänä." Ilma siellä on erinomattain kuivaa, +eikä maata enää peitä alempien seutujen uhkea kasvullisuus. Eipä liioin +enää ole puita, jotka suojaisivat juoviin haljennutta maata paahtoavan +kesä-auringon vaikutuksesta. Mutta tämä metsän puute ei ole luettava +luonnon, vaan ihmisten syyksi, vieläpä juuri niiden, jotka täällä +ensiksi kristinuskon ja korkeamman sivistyksen lippua kantoivat. Siihen +aikaan, kun "villit" täällä vielä isännyttä pitivät, oli maa tiheästi +peitettynä tammilla, lehtikuusilla, sypresseillä ja muilla puilla, +joille he ymmärsivät antaa arvoa. Vasta Espanjalaiset julistivat metsät +pannaan — jotta puuttomuus muistuttaisi heitä Castilian tasangoista, +heidän rakkaasta kotiseudustaan, jonka yksitoikkoiset maisemat +saattavat joka matkustajan alakuloiseksi.</p> + +<p>Mannermaan sydämessä, lähempänä Tyyntä kuin Atlantin merta, leviää +kananmunan muotoisessa ympyrässä, noin 2,200 metriä ylempänä +merenpintaa, Mexikon kuuluisa laakso. Sen maaperä on kaikkialla yhtä +hedelmällistä. Viisi järveä viepi kymmenennen osan sen pinnasta. — +Mutta säästäkäämme kertomuksemme siitä vielä toistaiseksi, mainiten +tässä vain että tämä seutu se oli ja on vielä tänäänkin maan +varsinainen ydinpaikka.</p> + +<p>Tähän laaksoon nyt tuli luoteesta päin 12:lla ja 13:l1a vuosisadalla +Aztekien suku ja perusti sille paikalle, jossa nykyinen Mexikon kaupunki +sijaitsee, pääkaupungin, joka sai nimekseen <i>Tenochtitlan</i>, ja +kuningasvallan, joka sittemmin levitti alaansa nykyisen Mexikon rajoille +saakka. Koko maalla oli nimenä <i>Anahuak</i>, s.o. "maa vesien lähellä" +(nim. Mexiko-järvien).</p> + +<p>Mutta tämä Aztekien laaja valta oli kannatettava melkein alituisilla +sodilla niitä heimoja vastaan, jotka ennen heidän tuloaan olivat +itsenäisiä olleet ja näkyvät keskenään muodostaneen jonkunmoisen +liittovaltion, jonka ylimmäisen johtajan valitsivat koko valtakunnan +ylimykset. Täten oli siis kuninkaan valta alkuansa suuresti rajoitettu, +ja hallitusmuoto muistuttaa paljon Euroopan läänitysvaltioista niiden +kukoistusaikana. "Ylimykset olivat jaettuina eri-arvoisiin luokkiin, +joista ylhäisimmillä ja rikkaimmilla oli varsin suuri vaikutusvalta +hallitustoimien menoon." Tämä monilukuinen ja mahtava aatelisto, jonka +laveat läänit näkyvät olleen joko perinnölliset taikka joihinkin +ylempiin virkoihin kuuluvaiset, kannatti heimovapautta kuninkaiden +anastushankkeita vastaan, kunnes Aztekit vihdoin saivat vaarallisimmat +heimopäälliköt, "kazikit", kukistetuiksi. Tämä luoteesta tullut +valloittaja-heimo näkyy siis Anahuakissa näyttäneen samaa osaa +historian näytelmässä kuin Hyksos'it muinaisessa Egyptissä. Aztekien +yliherruutta kannatti etupäässä heidän oma sotainen kykynsä ja +valtioviisautensa, joita ominaisuuksia kyllä tarvittiin, koska +kukistetut ylimykset, kuten huomautimme, ehtimiseen näyttivät +hampaitaan. Mutta tämä sisällinen eripuraisuuden tila Aztekien +valtakunnassa tietysti suuresti helpoitti vihdoin tapahtuvaa +valloitusta tuiki ventovieraiden tervehtijäin kautta, jotka +"siipi-aluksillaan" saapuivat "suuren veden" poikki "auringon-nousun +valtakunnasta".</p> + +<p>Vieraiden tullessa oli nyt Aztekien hallitsijasuku valtansa +kukkuloilla, ja heidän ruhtinaansa viipotti valtikkaansa kuin +itsevaltias ainakin. Hän oli "jumaluuden kuva" ja vaati hiljaisuudessa +huokaavilta alamaisiltaan jumalallista palvelusta. Hänen valtaansa +näkyy tähän aikaan rajoittaneen, kuten muinoin Egyptin faaraojen, +ainoastaan oma kuninkuuden suuruus. Niinkauvan — mainitsevat lähteemme +— kuin kuningas eli keisari, kuten häntä oikeammin nimittäisimme, ei +vielä ollut kolmanteenkymmenenteen ikävuoteensa päässyt, täytyi hänen +tyytyä vanhemman sukulaisen ankaraan holhouteen. Tavallisesti nousi hän +valta-istuimelle vasta kolmekymmentä vuotta täytettyänsä. Hän +asetettiin virkaansa neljän valitsijamiehen kautta, jotka erittäin oli +tähän toimeen määrätty, ja aina oli välttämättömästi vaadittuna että +hän oli vanhan hallitsijasuvun jäsen. Ennenkun hän sai tarttua +valtikkaan, tuli hänen suorittaa muutamat omituiset temput. Koko hänen +ruumiinsa sivelsi ylimmäinen pappi mustalla värillä, joka arvattavasti +kuvasi nöyrtymistä Jumalan edessä. Vasta sitten kun hän oli viettänyt +monta päivää temppelissä paastoten, rukoillen ja valvoen, tapahtui +"kruunaus" loistavalla tavalla. Tätä jumalallista majesteettia sitten +yhteisen kansan puolelta kunnioitettiin mitä nöyrimmillä tempuilla, ja +hänen kruunausjuhlassaan vuoti ihmisverta, mitä enemmän sen parempi.</p> + +<p>"Sotajumalan kiven" päällä nämä surkuteltavat uhrit Anahuakissa +henkensä heittivät, sillä sotainen onnihan se on, jota sekä hallitsijat +että kansat melkein kaikkina aikoina ovat pitäneet varsinaisena +menestyksensä ehtona, tunnustakootpa sitten mitä uskontoa tahansa. — +Ja tappelujen Jumala janoo verta, semminkin ihmisverta, — koska se +luultavasti maistuu hänelle paraimmalta. Kreikan ja Rooman +kultuurikansat, meidän sivistyksemme virittäjät, käsittävät +peri-aatteessa asian aivan samoin. Agamemnon on valmis uhraamaan +tyttärensä, saadakseen tuulta sotaiselle retkelle lähteville +laivoilleen, ja Roomalaiset ainakin ensi aikoina kokivat hyvitellä +ankaraa jumalaansa samalla palveluksella. Myöhemmin lakattiin +haaskaamasta ihmisverta ennakko-uhrina, koska sama jumala, kuten kyllä +huomattiin, tavallisesti yllin kyllin tyydytti janoansa itse +tappelussa. Sen sijaan uhrattiin viattomia eläimiä. Jumala sai sitten +vihollisjoukosta valita itselleen niin monen ihmisen veren kuin suinkin +halutti. Meidän ajan sivistys, jota kristinoppi jo on paljon +jalostuttanut, ei tosin enää uhraa ennakolta mitään verta sodan +julmalle jumalalle; mutta joka sunnuntai rukoilemme häntä kuitenkin +vielä hartaasti kirkoissamme: "siunaa valtakunnan sotajoukkoa maalla ja +merellä!" Ja kaikkinainen rukous on ainoastaan uhria lievennetyssä +muodossa. Vihollisen joukosta sitä paitsi emme suinkaan mekään kiellä +jumalaamme ottamasta verisiä uhria. Aztekien villimäisyyttä ja +raakuutta tahdottiin valloituksen aikana ja tahdotaan vieläkin perustaa +etupäässä tähän heidän tapaansa kunnioittaa jumalaansa ihmisuhreilla, +mutta isä Abrahamia ei syytetä villimäisyydestä eikä raakuudesta, +vaikka hän oli valmis uhraamaan jumalalleen oman poikansa. Aztekit +ainakin, kuten alempana saamme nähdä, käyttivät uhriksi kiivaalle +jumalalleen sodassa saatuja vankeja ja ainoastaan hätätilassa, kun ei +tämmöisiä sattunut olemaan, omia alamaisia, nimittäin orjia, +(useimmiten nekin entisiä kapinoitsijoita tai sotavankien jälkeläisiä) +joita pidettiin — aivan kuten Roomalaisissakin — joko valtion tai +yksityisen omaisuutena, joilla ei mitään kansalais-oikeuksia ollut, ei +siis hengenkään turvaa. Mutta onhan ihmisveren uhraaminen kuitenkin +villimäisyyden tunnusmerkkejä, vaikka tämä veri olisikin halvan orjan +verta. On kyllä, mutta keisari Augustuksen loistavana ja hienosti +sivistyneenä aikakautena hakkautti eräs valistuneen imperaatorin ystävä +ja seurustelija, Pollio nimeltään, orjiansa palasiksi ja syötteli heitä +kalalampiensa eväkkäille asujamille, uhraten siten vatsansa jumalalle.</p> + +<p>Vanhan Mexikon hallitsijaheimolle oli uskonto ja sota +elämän mieli-aatteina. Meidän, jotka vielä rukoilemme: "siunaa +sotajoukkoamme", ei käy niinkään tylysti tuomitseminen heidän +uskonnollista hartauttansa, joka ihmisuhrissa osoitti vilpittömyyttään. +Me sitä paitse yhdistämme kaiken jumaluuden-käsitteen yhteen ainoaan +persoonaan, eroittamatta ensinkään sodan julmaa jumalaa siitä +jumalasta, joka — itse persoonoittuna rakkautena — käskee meitä +rakastamaan lähimmäistämme niinkuin itseämme, käskee meitä jopa +"rakastamaan vihollisiammekin." Vanhat Mexikolaiset, kuten +valistuneemmat pakanakansat yleensä olivat, niin sanoaksemme, tässä +suhteessa hieman häveliäämmät ja — johdonmukaisemmat, eroittaen +tarkasti semmoisia käsitteitä kuin esim. rakkaus ja vaino ja näiden +asianomaiset jumalat toisistaan. Niinpä Mexikon asujamet palvelivat +ylimmäistä olentoa, jolle muhkeat temppelit oli rakennettu ja +erityinen, arvossa pidetty pappissääty hartaiden sanankuulijain +johtajana osoitti ihmishengen nöyrtymisen tarvetta. "Taivaan ja +maanpiirin kaikkivaltiaalle Jumalalle kumartaa nöyrtyen mahtavinkin +ruhtinas maan päällä. Tämä ei ole Hänelle muuta kuin 'hitunen savua ja +höyryä, joka nousee maan povesta'". Anahuakin valtakunnan "villit" +asujamet kunnioittivat Häntä nimityksillä semmoisilla kuin: "Hän, johon +kaikki on suljettu," "Hän, jonka kautta me elämme," "Hän, joka on +kaiken alkuperä." Mutta tämän ylimmäisen itse-olemuksen kaikkinaisuutta +ei kehunut Anahuakilainen tuntevansa, vaan nöyrästi ja vilpittömästi +tunnusti hän sen olevan ihmiseltä salattuna. Tälle olennolle, — mikäli +hän oli "luojana", joka nimitys hänelle myös vasituisesti annettiin, — +oli, näet, eräs viisas kuningas pystyttänyt jättiläis-pyramiidin, +temppelin, jonka etevimpään paikkaan, kuten muinoin Ateenain pyhyyteen, +oli piirretty kirjoitus: "<i>Tuntemattomalle Jumalalle</i>" — Mutta +lähinnä tätä salattua olentoa, jolle Aztekitkin antoivat korkeimman +vallan maassa ja taivaassa ja josta he hurskaasti huokaen ikävöivät +tietoa, oli nyt tosin ylimpänä kansallisjumalana Huitzilopochtli, +tappelujen verinen jumala. Huitzilopochtlia puhuteltiin "yöksi ja +päiväksi," "maaksi ja vedeksi", "taivaaksi ja maaksi". Hänen +kunniakseen kohosi kaikkialla suuria ja pieniä teokallioja eli +temppelejä. <i>Hänen</i> kunniakseen yksistään vuosi toisensa perästä +monen ihmissydämen suitsuava veri juoksi kuiviin alttarilla — niinkuin +vielä nytkin kaikkialla maailmassa tappotanterella, niin kauan kuin +sodan verenhimoinen jumala pitää päätänsä pystyssä.</p> + +<p>Mutta Mexikolaisten jumaluuden-käsite ei rajoittunut tähän, vaan +haarautui, kuten yleensä muinoisissa kultuurikansoissa, usean +persoonan otaksumiseen, jotka kukin edustivat niitä eri omaisuuksia, +joita saattoi ajatella henkisyydessä yleensä löytyvän. Tällä +moni-persoonallisuudella vältettiin sitä ristiriitaisuutta, joka +silminnähtävästi on siinä, että palvellaan esim. rakkauden ja vainon +jumalaa samassa persoonassa. Näyttää siltä kuin nämä kansat olisivat +selvästi tajunneet ett'ei mikään jumala voi kuunnella eikä tyydyttää +vallan ristiriitaisia rukouksia. Ei ole pitkiä aikoja siitä kuin +kristittyjen pohjoismaiden kirkoissa, viimeiksi tietääksemme Tanskan +rantamailla, rukoiltiin samaa jumalaa, jolta virsikirjain kaavojen +mukaan pyydettiin apua merimatkalle lähteissä, että hän "siunaisi +ranta-oikeutta", s.o. toimittaisi vieraat kauppalaivat haaksirikkoon +rukoilijain kotirannalla, josta maan lakien mukaan heillä oli oikeus +korjata hylyiksi jääneet tähteet ja tavarat omakseen. Ja kun me +rukoilemme: "siunaa valtakunnan sotajoukkoa maalla ja merellä", +käsitämme itse teossa kaikkein kansojen ja ihmisten yhteistä Jumalaa +ainoastaan kansallisjumalaksi, <i>meidän</i> sotajumalaksemme — joka +riivattujen vihollistemme parvesta poimikoon uhrejansa, mitä enemmän +sen parempi! — Anahuakilaiset ajattelivat, kuten sanottu, jyrkkiä +ristiriitaisuuksia välttääksensä, yleishenkisyyden mahdolliset +ominaisuudet eri persooneiksi. Sodan mahtavaa kansallisjumalaa kyllä +nöyrästi palveltiin, mutta hänen rinnallaan vaati hartautta ja +rakkautta ihan toisellainen jumala, joka edusti henkisyyden rauhallista +puolta. Tätä palveltiin nimityksellä Tezkatlipoka, "maailman sielu". +Yhtä hyvin kuin Huitzilopochtli oli hänkin "ylijumala", vaikka tietysti +ei Ylimmäinen, joka, kuten sanottu, oli tuntematon. Tezkatlipokaa +ajateltiin nyt erittäin rauhalliseksi ja lempeäksi, kaikkialla +läsnä-olevaksi ja kaikkitietäväksi, vanhurskaaksi ja leppyiseksi. Hänen +kuvapatsaassaan oli kaksinkertaiset silmät, sen oikeassa kädessä peili +ja neljä nuolta; korvankohdalta nousi savupilvi — merkkejä, joilla +hänen ominaisuuksiaan tahdottiin kuvata.</p> + +<p>Nämä olivat korkeammat eli "ylijumalat". Mutta niiden ohessa palveltiin +muitakin, yleis-henkisyyden ajateltujen eri omaisuuksien mukaan, kuten +sivistyneemmissä pakanakansoissa yleensä. Mainitsemme niiden joukosta +tässä vain Tlalok'in, sateen jumalan, jonka merkkinä oli puuristi.</p> + +<p>Vakiomuodosta Anahuakin valtakunnassa olemme vasta puhuneet sekä sen +mahtavan aateliston suuresta vallasta. Läänityslaitos, joka täällä +vallitsi, edellyttää jo itsessään sen epäkohdan, että kansan suuri +joukko, varsinainen maanviljelijä-väestö, joutuu maa-orjuuteen, koska +sen on pakko viljellä maata, joka ei ole sen, vaan mahtavamman luokan +omaa, ja tämän luokan täytyy sitä turpeesen kiinnittää, estääksensä +maata jäämästä viljelemättä. Sama yhteiskunnallinen peri-aate kasvattaa +myöskin joukon muita orjia, jotka, koska heitä ei välttämättömästi +tarvita tärkeimpään elinkeinoon, johdonmukaisesti joutuvat kaikenlaisen +mielivallan alaisiksi. Tämmöinen oli tila vielä tuossa niin +mallikelpoisesti hallitussa, valistuneessa ja ylistetyssä, +vuosituhannen viisauden luomassa Rooman maailmanvallassa, sen ollessa +keisarien aikana loistavimmillaan. Ja Anahuakin talonpojat olivat +jokseenkin samassa maallisessa asemassa kuin Roomalais-vallan colonit. +Monet suvut viljelivät yhteiseksi käyttömaakseen saamaansa maan-alaa. +Mitään yksityistä omaisuutta ei Anahuakin talonpojalla ollut, enemmän +kuin roomalaisellakaan, joka, kuten maailman-vallan aikakirjat asiasta +mainitsevat, ei saanut isännän luvatta myydä tai lahjoittaa irtainta +omaisuuttaan. Mutta hän, Mexikon talonpoika, näkyy kuitenkin olleen +hiukkasen parempi kuin tavallinen orja, koska vielä puhutaan lukuisista +maa-orjista jotka eivät olleet talonpoikia. Luultavaa on että +orjistunut talonpoika nautti henkensä puolesta suojelusta laissa, +niinkuin roomalainenkin, jota vastoin tavallinen orja lienee ollut +kokonaan herransa mielivallassa, aivan kuin orja usein mainitussa +klassillisessa kansassa.</p> + +<p>Kaikki nämä asianhaarat todistavat että vanhat Mexikolaiset olivat +saavuttaneet viljelyksen ja sivistyksen kannan, joka yhteiskunnallisen +järjestelmänsä puolesta itse teossa ei ollut suuresti takapajulla +vanhasta Roomalaisvallasta, ei keski-ajan oloista eikä monesta uuden +ajankaan kehittämästä yhteiskunnallisesta järjestyksestä. Mainittu +väestön jako asteellisesti aleneviin tai yleneviin luokkiin juuri +etupäässä sitä osoittaa. Vaaditaan, näet, jo jokseenkin pitkä +kehitysjakso ennenkuin yhteiskunnallinen järjestys voi tämmöiselle +kannalle kohota, olkoonpa sitten tämä kanta meidän mielestämme perin +huonokin, meidän, jotka jo olemme tottuneet vapaampiin kaavoihin. Ihan +alkuperäisellä kehityskannalla olevat kansat noudattavat aivan toisia +yhteistapoja; paimentolaisten ja metsästäjäin elämä ei vaadi niin +monimutkaista järjestelmää. Mutta samassa järjestelmässä on +vaikuttimena myöskin se, että ylhäisemmän yhteiskunnallisen +aseman kanssa käy rinnatusten kaikenlaiset tarpeet, joista eivät +paimentolais- ja metsästäjäkansat tiedä mitään. Ja tämä se on, joka +synnyttää sivistystä, sanan tavallisessa merkityksessä. Todellinen +ylhäisyys edellyttää sivistystä, ja sivistynyt on ylhäinen. Aztekien +valtakunnassa oli sivistystarve keksinyt paperin ja kirjoitustaidon; +ne, joilla oli jotain sanomista, voivat lennättää tietonsa ja +ajatuksensa määräpaikkaan paremmin ja varmemmin kuin suusanalla. +He käyttivät jonkinlaista hieroglyfi-kirjoitusta, edistyneenpää +kuva-kirjaimistoa, ja kirjoitetun sanan kuljettamista varten oli +olemassa hyvin järjestetty postilaitos. Oikeus- ja veroitusasiat +juoksivat tarkkojen kaavojen mukaan, kuten monisäätyisessä +yhteiskunnassa sopi odottaakin. Hallituksella oli oma poliisinsa. — +Mexikolaiset olivat perehtyneet luvunlaskun alkeisin; rakennustaide oli +kehittynyt ihmettävän korkealle kannalle; he osasivat kutoa mitä +kauniimpia kankaita ja koristaa niitä korko-ompelulla; hienot +kultasepän-työt osoittavat todellakin hämmästyttävää taitoa ja +taide-aistia. Ylhäisten puku oli samalla kertaa sekä uhkea että soma, +mutta varsinkin keisari osasi ulko-asussaan osoittaa häikäisevää +loistoa, jossa kuitenkin silmää miellyttävä sopusointu vallitsi.</p> + +<p>Mexikossa eli Anahuakissa oli monta suurta, ja väkirikasta kaupunkia +suunnattoman suurine temppelineen ja Espanjalaisten tullessa maahan +oikeastaan kolme läheisesti yhdistynyttä valtiota: Tenochtitlan eli +varsinainen Mexiko, Tezkuko ja Tlakopan, joista Tenochtitlan, Aztekien +emävaltakunta, vaati johtajan asemaa, ylpeiden ja vallanhimoisten +ruhtinaittensa kautta häiriten keskinäistä sopua. Ja kuten jo +mainitsimme, tämä epäsopu juuri oli ehkä tärkein vaikutin +merentakaisten vieraiden valloituksen menestymiseen ja kunnioitettavan, +ikivanhan sivistyksen hävittämiseen.</p> + +<p>Mexikolaisten viljelyskannan erilaisiin ilmiöihin, heidän maansa +yrttitarhaan ja sivistyksensä tuotteisin saa lukija vielä alempana +heittää silmäyksen yhdessä niiden valloittajien kanssa, jotka +kutsumattomina vieraina heidän alueellensa tunkeuvat. Tahdomme tässä +vain vielä sivumennen huomauttaa että tämä verraten varsin korkea +sivistys ansaitsee sitä enemmän huomiotamme, jopa ihmetystämmekin, kun +ajattelemme että se on aivan omatakeisesti luotua ja kehitettyä, +Amerikan sivistysheimon omassa povessa herännyttä ja ainoastaan sen +omien apukeinojen kautta edistynyttä, kokonaan vanhan maailman +viljelyksen ja sivistyksen ulkopuolella ja siitä riippumatta. Ääretön +valtameri eroitti tämän maan asujamet Aasian ja Euroopan koko +sivistys-piiristä. Ei yhtäkään viljelyksen siementä ollut tuuli sen +ylitse tuonut. Ja niin ollen täytyy meidän antaa täysi kunnioituksemme +Anahuakin "villeille" lapsille, jotka itsekin tietävät pitää arvossa +mitä heillä on ja, kun ratkaisun hetki tulee, puolustavat itseään +viimeiseen veripisaraan asti, kuin muinoin Karthagon onnettomat +asukkaat. Vanhain Mexikolaisten luonteessa ilmestyy sitä paitse niin +monta kaunista ja todellista inhimillisyyttä osoittavaa puolta, että +heidän kohtalonsa tahtomattammekin herättää meissä sala-yhteisyyden +tunteen, joka lepää paremmalla pohjalla kuin se sääli, minkä +Karthagolaisten poroporvarillinen kansanluonne voi meissä myöntää.</p> + +<p>Niinkuin Kreikkalaiset ja Roomalaiset nimittivät kaikkia +sivistyspiirinsä ulkopuolella olevia kansoja <i>barbareiksi</i>, +raakalaisiksi, niin tietysti Espanjalaisetkin, Mexikoon tullessaan, +katsoivat sen asujamia "villeiksi".</p> + +<p>Jos menet viljelysmailtasi kauas synkän korven sisään ja siellä +yht'äkkiä, odottamattasi tapaat tähkää tekevän yksinäisen, itsestään +eli "villisti" kasvavan ruiskorren, sinä suuresti hämmästyt. Hennotko +sen taittaa? Anahuakilaisten sivistys oli, meikäläisten viljelykseen +verrattuna, semmoinen tähkää tekevä ja itsestään, villisti kasvava +yksinäinen ruiskorsi. Sentähden olemme antaneet heille nimityksen: +sivistyneet villit.</p> + +<p>Mutta tuon hämmästystämme herättävän itsestään kasvavan viljelyskasvin, +joka käsite tosin ristiriidalta kajahtaa, hentoi säälimätön käsi +taittaa — käsi, joka pyhää ristinmerkkiä tehdessään samalla ryösti ja +tappoi. <i>Auri sacra fames!</i> — kullan pyhä nälkä!</p> + + + + +<h2><a name="II_Fernando_Cortez" id="II_Fernando_Cortez"></a>II. Fernando Cortez.</h2> + + +<p>Tämä runsailla luonnon-lahjoilla varustettu mies, Anahuakin +väkivaltainen valloittaja, oli syntynyt v. 1485 Medellin nimisessä +pienessä kaupungissa Estremaduran maakunnassa Espanjassa. Hänen isänsä, +Martin Cortez de Monroy, joka jalkaväen katteinina asuskeli mainitussa +paikkakunnassa, oli nuoren Fernandon loistavien sielunlahjain tähden +aikonut kasvattaa hänestä lainoppinutta. Salamancan yliopistossa, jonne +poika tätä varten lähetettiin, välitti hän kuitenkin lukemisistaan +varsin vähäsen, mutta hoiti sitä paremmin huvituksiaan, varttuen +vähitellen reippaaksi nuorukaiseksi, vaikka hän lapsuudestaan oli +joteskin kivuloinen. Seitsentoista vuotiaana pisti hän pillinsä pussiin +ja käänsi koko yliopistolle selkänsä. Halu ja taipumus oli jo kauan +kallistunut sotilaan uralle. Kun hän sentähden viskasi kirjansa seinään +ja päätti, kun päättikin, mennä sotaväkeen, ei isä enää pannutkaan +vastaan, ja nuori Fernando ilmoitti astuvansa kuuluisan sotapäällikön +Gonzalvo de Cordovan armeija-osaston riveihin, taistellakseen +Mohrilaisia vastaan. Mutta yht'äkkiä pisti hänen levottomaan päähänsä +toinen tuuma. Eräs Cortezin sukulainen, Nikolaus de Qvando, oli +määrätty johtamaan uutta retkikuntaa tuonne kaukaiseen länteen, +seikkailusten luvattuun maahan, joka tähän aikaan, Colombon löytöjen +perästä, kutkutti jokaisen Espanjalaisen mielikuvitusta. Fernando +Cortez, jonka tulinen luonne tavoitteli tavattomuutta ja kunniaa, +päätti pyrkiä osalliseksi sukulaisensa retkikuntaan. Mutta mitäs +ollakkaan! Huimakas nuori Espanjalainen harjoitteli tietysti jo myöskin +lemmen-peliä. Pari päivää ennen laivaston lähtöä oli hänellä salainen +jäähyväiskohtaus erään nuoren neidon kanssa. Siinä oli Fernandon +hypättävä jyrkältä muurilta alas hempukkansa helmoihin. Mutta "aita +kaatui kahden puolen", ja rakastuneen sankarin toinen jalka jäi kivien +alle. Cortez vaipui pitkälliselle tautivuoteelle, jossa hänellä nyt oli +sopiva tilaisuus harjaantua kärsivällisyyteen ja mielen-malttiin. +Qvandon laivasto oli lähtenyt tiehensä ilman nuorta Cortezia.</p> + +<p>Vasta kahden vuoden perästä, 1504, kun taasen pieni retkikunta lähti +Länsi-Indiaan, pääsi tuo silloin 19-vuotias nuorukainen yritystänsä +toteuttamaan ja saapuikin onnellisesti Hispaniolaan. Täällä oli silloin +mainittu Qvando espanjalaisena maaherrana. Hänen puoleensa kääntyi +Cortez ja sai muutamia maa-aloja viljeltäväkseen. Tämä toimi-ala ei +Fernandoa kuitenkaan sanottavasti houkuttanut, mutta sen suuremmalla +mieltymyksellä yhtyi hän moneen partioretkeen maan kukistettuja +alku-asukkaita vastaan, jotka tuon tuostakin tekivät kinastuksia. +Näillä retkillä tutustui Cortez indiaanien sotatapaan, ja hänen oma +kykynsä rupesi tulemaan huomatuksi. Viimein vaihtoi hän kokonaan +maamies-toimensa sotilaan elämään, kun Qvando päätti sotaretken Cubaa +vastaan. Tämän retkikunnan ylipäälliköksi tuli <i>Diego de +Velasquez</i>, ja Cortez sai sen kestäessä uusia tilaisuuksia +osoittamaan sotakykyänsä ja urhoollisuuttansa, jonka seurauksena oli +että hän nimitettiin Velasquezin notarioksi. Cuba valloitettiin +kokonaan ja Velasquez tehtiin maaherraksi, Espanjan kuninkaan +käskynhaltiaksi, siellä. Mutta miten lienee ollutkaan, useat +siirtolaiset suuttuivat erinäisistä syistä Velasquezin hallintoon, +tyytymätön puolue muodostui kapinalliseksi salaliitoksi, ja Cortez +astui sen etupäähän. Julmistuneena panetti hänet Velasquez köysiin, ja +hirsipuu jo odotti rohkeaa kapina-päällikköä. Paremmin ja tyvenellä +mielellä asiaa harkittuansa luopui kuninkaan käskynhaltia kuitenkin +kiivaasta aikomuksestaan ja pani menemään laivan, jossa Cortez oli +vietävä Hispaniolaan laillisesti tuomittavaksi. Mutta matkan alussa jo +liukui kapinoitsija köysistään ja vartijainsa kynsistä, hyppäsi +laivasta mereen ja pääsi uimalla maalle. Täällä haki hän turvaa +muutamassa kirkossa, jonka pyhyys esti Velasquezia vangitsemasta häntä +sen seinien sisäpuolella. Poliisit vartioivat kuitenkin yötä ja päivää +hänen turvapaikkaansa, odottaen häntä kerrankin siitä lohkenevaksi. +Niinpä kävikin. Eräänä iltana luiskahti Fernando herra ulos, — +käydäkseen tervehtimässä muuanta kaunista tyttöä, joka päälle +päätteeksi sattui olemaan läheistä sukua Velasquezille. Lemmen-sankari +siinä yrityksessä vangittiin. Mutta loppupäätös koko jutusta oli — +että käskynhaltian ja kapinoitsijan kesken rakentui sovinto. Cortez +meni naimisiin mainitun neiden kanssa, jonka nimi oli Catalina Xuarez, +nuorelle pariskunnalle syntyi poika, jolle Velasquez rupesi kummiksi, +ja pian sen jälkeen nimitettiin Cortez tuomariksi Sant-Iagon +kauppalaan, joka vasta oli perustettu ja josta myöhemmin tuli saaren +pääkaupunki. Nyt alkoi Cortezille jonkun ajan makean-leivän päivät. Hän +sai Velasquezilta melkoisen suuren plantagen eli kasvimaan ja joukon +indiaaneja orjikseen, jotka toimittivat kaikki varsinaiset maatyöt. +Ennen pitkää oli maatila mitä kukoistavimmassa kunnossa, ja nuori +pariskunta eleskeli siellä ihanat kuherruskuukaudet. Fernandon vaimo +oli kaunis ja ylevämielinen, vaikutti häneen jalostuttavasi ja sai +hänet luopumaan entisestä huikentelevaisuudesta lemmen-asioissa. Heidän +varallisuutensa karttui myöskin päivä päivältä, ja muutaman vuoden +perästä pidettiin Cortezia varsin varakkaana miehenä. Mutta Cortezin +luonne oli kuin tulivuori. Hänen sydämensä pohjalla paloi salainen +liekki, joka ainoastaan odotti sopivaa aikaa puhjetaksensa ulos tuosta +tyveneltä näyttävästä pinnasta.</p> + +<p>Ylempänä olemme kertoneet miten Juan de Grijalva tutkimusretkeltään +Mexikossa lähetti ennakolta kotiin koko joukon kalleuksia laivassa, +jota komentajana kuljetti aatelismies Alvarado. Tämä oli nyt laivoineen +aarteineen saapunut Sant-Iagon satamaan. Ja hän tiesi kertoa +kutkuttavia juttuja uudesta kultamaasta. Vasta nyt oli varsinainen +Eldorado löydetty. Ja Alvarado voi todistaa tarinansa todeksi. Hänen +tuomansa timantit, jalokivet ja kultaiset koristukset eivät antaneet +epäilykselle sijaa. Kullanhimoiset miehet — ja semmoisiahan olivat +melkein kaikki — syttyivät kuni kerrassaan palamaan, — palamaan +tuonne Yukatan niemen toiselle puolelle, josta Alvaradon laiva oli +tullut. Kuninkaan käskynhaltija itse päätti mitä kiireimmin toimittaa +sinne uuden, pontevan retkikunnan, jonka tulisi valloittaa uusi maa ja +ottaa sen äärettömät tavarat talteensa. Ken pantaisiin vain tämän +suuren yrityksen etupäähän? Toinen espanjalainen hidalgo, aatelismies, +toisensa perästä tarjoutui toimeen. Mutta Velasquez syystä pelkäsi että +nämä, kun kaikki olisi loppuun toimitettu, irtautuisivat hänen +vallastaan ja pitäisivät itse sekä aarteet että kunnian. Heidän +tarjoumuksensa hyljättiin. Silloin ilmestyi maatilaltaan Fernando +Cortez. Hän oli tunnettu rohkeana ja kekseliäänä miehenä, ja häntä +näkyi suosivan onnen jumalatar. Hänen käytöksensä oli herttainen ja +miellyttävä. Hän saattoi olla, kun niin vaadittiin, ihmeellisen lempeä +ja anteeksi-antavainen, mutta myöskin viisas ja kylmä. Hänen tahtonsa +oli terästä ja rautaa. Päättävissä kohdissa tiesi hän aina käyttää +juuri sitä luonteensa puolta, jota tilaisuus vaati. Hän oli siten mies +paikallaan, aivan omansa johtamaan ja taivuttamaan hurjaa, +kullanhimoista seikkailijajoukkoa, pitämään kurissa lukuisaa parvea +sankari-rosvoja, joiden tehtäväksi uuden Eldoradon valloittaminen +uskottiin. Ja — mikä vieläkin oli vallan tärkeä seikka, jopa +pääasianakin tässä kummallisten ristiriitain kultaisessa ajassa, jonka +henki samassa hehkui keltaista kultaa ja Kristinuskon kunniaa, — +Fernando Cortez oli yltiöpäisyyteen saakka jumalinen mies, joka ei +sallinut millekkään muulle näkökohdalle sijaa, jos hänen uskontonsa +kunniaa ja voittoa kysyttiin. Kristinuskon sankareina hänen +retkikumppaninsakin ilmestyivät, vieläpä täydestä vakuutuksestakin ja +sydämen innollisuudesta; mutta Cortezissa oli tämä into yltynyt +intohimoksi, joka, kuten saamme nähdä, joskus oli pimentämäisillään +hänen terävän järkensä kirkkauden. Hän oli, jos saamme käyttää niin +pyhätöntä vertausta, jonkinmoinen kristillisen sankariuden Don Quixote, +joka ristiretkiä haaveillen pitää viattomia indiaaneja saastuttavina +saraseeneina, rauhallisesti pyöriviä tuulimyllyjä vimmatuina +vihollisina. Mutta hän juuri oli mies, jota tarvittiin semmoiseen +yritykseen kuin oli Mexikon valloitus. Ja Velasquez antoi +ylipäällikkyyden Cortezille, jolla kaiken hyvän kukkuraksi oli +puolisona hänen sukulaisensa ja jolta voi uskollisuutta odottaa. Ja +Cortez suostui arvelematta ja ilolla. Ja siitä hetkestä lähtein +antautuu hän tehtäväänsä sielunsa koko pontevuudella, pyhittää koko +elämänsä yhden tarkoituksen saavuttamiseen, — pakanallisen Mexikon +valloittamiseen, Jumalalle kunniaksi ja Espanjan kukkaron +täyttymiseksi.</p> + +<p>Marraskuussa v. 1518 alkoi hän Sant-Iagossa varustella laivastoa, jolla +alku-osa retkestä tuohon kultaiseen luvattuun-maahan oli suoritettava. +Ja varustustyöt etenivät kuni tuulessa.</p> + +<p>Mutta mitäs ollakkaan! Taaskin oli Cortezille tapahtuva harmillinen +vastus juuri lähdön hetkenä. Syrjäytetyt hidalgot, jotka kateudella +katselivat hänen johtavaa asemaansa, pääsivät puhumaan Velasquezille +pahaa valitusta päälliköstä, ja arkaluontoinen kuninkaan käskynhaltia +rupesi epäilemään hänen uskollisuuttaan. Mutta Cortezkin sai hyvissä +ajoin tiedon siitä, että hän oli joutunut huonoihin kirjoihin, ja +eräänä aamuhetkenä tuotiin Velasquezille tuo odottamaton sanoma, että +koko laivasto oli täysissä purjeissa. Käskynhaltia ajoi tuota pikaa, +paraimmalla ratsullaan nelistäen, satamaan, lähimmät upseerinsa +mukanansa. Hän tuli juuri paraiksi nähdäkseen miten laivat jo +keikkuivat selvällä meren selällä. Huomatessaan rantaan saapuneet +ratsastajat, astui Cortez aseellisilla miehillä varustettuun veneesen +ja soudatti lähelle rantaa.</p> + +<p>— Sillä tapaako nyt minun jätät? Varsin kohteliaat jäähyväiset! — +huusi Velasquez.</p> + +<p>— Suokaa anteeksi! — vastasi Cortez — aika rientää, ja joskus on +asioita, jotka heti ovat pantavat toimeen. Onko teidän ylhäisyydellänne +muuten mitään käskettävää? —</p> + +<p>Ja Cortez heilahutti ylpeästi kättään jäähyväisiksi raivostuneelle +käskynhaltialle, soudatti veneen takaisin amiraalilaivalleen, astui +siihen ja purjehti pois.</p> + +<p>Trinidad nimisessä kaupungissa, joka on saman Cuba-saaren +etelärannalla, astui Cortez maalle, istutti lippunsa ja kutsutti +vapaa-ehtoisia yhtymään sen alle, yltiöpäisen ylpeään yritykseen.</p> + +<p>Ja joka päivä tulvaili hänen luokseen rohkeita miehiä, jotka eivät +muuta etsineet kuin hurjia seikkailuja. Näiden joukossa oli sadan +paikoille sotureja, jotka olivat olleet muassa Grijalvan retkellä ja +siten jo tunsivat jotenkuten mitä tämmöinen yritys merkitsi. Täällä +vielä koetti Velasquez riistää Cortezilta päällikkyyden. Käsky tuli +hänen ala-komentajalleen Trinidadissa että Cortez oli vangittava. Tätä +ei kuitenkaan paikkakunnan komentomies uskaltanut, sillä retken +päällikön valta näytti jo liian uhkaavalta. Itse ei Cortez kumminkaan +vielä arvellut voimaansa riittäväksi, jonka tähden hän Trinidadista +purjehti Havanaan, läntisen Cuban pohjois-rannalla. Siellä hän taasen +nostatti lippunsa ja uudisti kutsumuksensa asukkaille. Siellä +suoritettiin myös lopulliset valmistukset, ja helmikuun 10 p:nä 1519 +kokoontui laivat San-Antonio nimisen niemen edustalle, jossa Cortez +astui maalle ja piti sotaväen-katselmuksen.</p> + +<p>Laivoja oli yksitoista, vaikka kaikki joteskin pieniä. Suurin oli +amiraalilaiva Capitana, 100 tonsin vetävä, kolme oli 70-80 tonsin +vetävää, mutta loput avonaisia aluksia, karavelleja ja pieni sotapriki. +Amiraalilaivalla oli Cortez itse ja kokenut merimies Antonio de +Alaminos, joka ylipäällikkönä johti laivastoa ja joka ennen oli ollut +muassa Colombon ja Grijalvan matkoilla. Laivaston merimiehistö nousi +yhteen sataan henkilöön. Sotilaiden lukumäärä oli 553. Sitä paitse oli +muassa 200 indiaania ja joku kymmenkunta indiaani-naisia. Sotilaista +oli 45:lla pyssyt; loput olivat varustetut Toledo-sapeleilla ja +peitseillä. Tykistössä oli 10 kanoonaa ja 4 n.s. falkonettiä eli +pienempää tykkiä. Hevosväkeä oli 16 miestä ja ratsua. Tämän sotaväen +jakasi Cortez 11:een lipulliseen. Laivojen lukumäärän mukaan pantiin +kunkin lipullisen komentajaksi katteini, joka komensi maalla ja +merellä. Nämä päälliköt olivat seuraavat: Juan Velasquez de Leon, +käskynhaltian sukulainen, Alonso Hernandez de Portocarrero, Francisco +de Montejo, Christoval d'Olid, Juan d'Escalente, Pedro d'Alvarado, +Francisco de Moria, Francisco de Salzeda, Juan d'Escobar, Alfonso +d'Avila ja Geinez de Nortez. Viimemainittu kuljetti sotaprikiä. +Tykkiväen päällikkönä oli Fransisco d'Orezco, vallan kuuluisa +tappelija. Itse komensi Cortez 11:tä lipullista, jota Capitana-laiva +kuljetti ja jossa oli monta mainehikasta sotaherraa, m.m. Bernardo Diaz +del Castillo, joka on kirjoittanut kertomuksen tästä merkillisestä +retkestä, Diego d'Ordaz, Juan d'Escalente, Gonzales de Sandoval ja +Pedro Alvaradon neljä veljestä. Amiraalilaivalla oli myöskin +retkikunnan kaksi pappia: Juan Diaz ja Bartolomeo d'Olmeda.</p> + +<p>Siten oli tämä retkikunta järjestetty, joka nyt lähti valloittamaan +Anahuakin maata ja notkistamaan ikeen alle sen kansaa. Fernando +Cortez oli siihen aikaan kolmenkymmenen kolmen vuoden vanha mies, +siis uskaliaan sotapäällikön paraimmassa ijässä. Vasta-mainittu +historian-kirjoittaja Diaz del Castillo kertoo häntä vähän yli +keskikokoa olevaksi, kalpeakasvoiseksi mieheksi, jonka mustat silmät +säkenöivät rohkeutta ja päättäväisyyttä. Tämä hänen kirjavassa +joukossaan vaikutti samalla kertaa kunnioitusta ja luottamusta. +Esimerkillään ja pontevalla kaunopuheliaisuudellaan tiesi hän +innostuttaa väkeänsä aivan verrattomiin urostöihin tappelun kestäessä.</p> + +<p>Semmoinen oli Fernando Cortez.</p> + + + + +<h2><a name="III_In_hoc_signo_vinces" id="III_In_hoc_signo_vinces"></a>III. In hoc signo vinces.</h2> + + +<p>Kun Roomalainen Konstantinus, jota sittemmin keisarina Suureksi +sanottiin, aikoinansa lähti Galliasta sotaretkelle Maxentius keisaria +vastaan, joka Roomassa oli anastanut hallituksen, rukoili hän, +Konstantinus, kristittyjen Jumalalta apua ja suojelusta, koska tämä +jumala silminnähtävästi oli auttanut hänen isäänsä ja siten osoittanut +olevansa voimakkaampi kuin hänen omat pakanalliset jumalansa. Silloin +näkyi päivä-sydännä Konstantinukselle ja koko hänen sotajoukolleen +säteilevä risti taivaalla ja siinä kirjoitus: <i>In hoc signo +vinces</i> (= tämän merkin turvissa voitat). Seuraavana yönä näkyi +hänelle unessa Vapahtaja, joka käski hänen varustaa lippunsa samalla +merkillä. Jutun kertoo "kirkkohistorian isä", hurskas piispa Eusebius. +Ja Konstantinus varusti lippunsa sillä merkillä. Ja Konstantinus +voitti Maxentius keisarin ja toisenkin kilpaveljen vielä ja tuli +koko Roomalais-vallan keisariksi ja eli ja hallitsi onnellisesti +kauan aikaa. Ja Kristinuskon teki Konstantinus maailman-vallan +valtion-uskonnoksi ja otti itsekin kasteen, vaikkapa kuolinvuoteellaan +vasta.</p> + +<p>Siitä saakka on kristinusko itse ollut maailmanvaltana.</p> + +<p><i>In hoc signo vinces</i> oli kirjoituksena siinäkin sotalipussa, joka +liehui Cortezin laivan maston-nokasta. Se oli mustasta vaatteesta tehty +lippu, kirjaeltu kullalla ja valkoisilla silkkinauhoilla, jotka kuni +liekit kiemuroitsivat punaisen ristin ympärillä. Sopivalla sotamerkillä +lähdettiin siis Kristinuskon maailmanvaltaa laventamaan.</p> + +<p>Sant-Antonion niemikukkulalta puhui Cortez ensi kertaa kokoontuneelle +voimalleen. Papit vihkivät retkikunnan tuohon tärkeään tehtävään +juhlallisella messulla ja asettivat sen Cortezin lempipyhimyksen, pyhän +Pietarin, suojelukseen. Ja niin lähdettiin matkalle helmikuun 18 p:nä +v. 1519.</p> + +<p>Maaliskuussa tuli laivasto tuulen-ajossa Cozumel nimiseen saareen, joka +on neljä maantiet. penikulmaa Yukatan niemen koillisesta rannasta. +Täällä alkoi heti hurskas lähetystoimi. Cortez revitti alas kaikki +asukkaiden jumalain-kuvat, mitkä hän tapasi heidän temppeleissään, ja +ripustutti niiden sijaan ristiä ja neitsyt Marian kuvia. Rauhalliset +Cozumellaiset eivät yrittäneetkään mitään vastarintaa, huomaten +semmoisen peräti turhaksi rautapukuista ylivoimaa vastaan. Retkeläisten +olosta tällä saarella ei olekkaan sitten mitään muuta mainittavaa, kuin +että Cortez äkki-arvaamatta erään kazikin palveluksesta pelasti tänne +joutuneen Espanjalaisen, nimeltä Aqvilar. Tämä mies oli monta vuotta +sitten saaren luona tapahtuneen haaksirikon kautta jäänyt asujameksi +sinne, ja Cortez sai nyt hänestä terve-tulleen tulkin.</p> + +<p>Cozumel saarelta purjehti retkikunta sitten pitkin Yukatanin +pohjois- ja länsirantoja Campêche-lahtea alaspäin, jota uhkea +väripuu-metsä seppelöitsi. Tabasko nimisen joen suussa laski laivasto +ankkuriin. Siellä oli Grijalva harjoittanut vaihtokauppaa asukkaiden +kanssa, jotka silloin osoittivat ystävällisyyttä. Mutta Cortezia +kohtasi ihan toisenlainen tervehdys. Maan-asujamet tekivät jäykkää +vastustusta, aavistaen aivan oikein vaaraa ja vainoa. Vasta tuiman +taistelun kestettyään onnistui Cortezin päästä maille. Mutta kun +Espanjalaiset saivat kiinteää pohjaa allensa ja pääsivät käyttämään +pyssyjään ja tykkejään, taukosi toistaiseksi Tabaskolaisten vastarinta. +Heidän pääkaupunkinsa Tabasko valloitettiin, ja Cortez joukkoineen +vaelsi voittajana sen sisään. Asukkaat jättivät kaupunkinsa, — mutta +seuraavana päivänä huomasi hämmästyksekseen Cortez kaupungin +ulkopuolella, Ceutla nimisellä tasangolla, uhkaavan sotajoukon. Ja +parikymmentä tuhatta "villiä" sotilasta hyökkäsi hurjasti huutaen +merentakaisten kuokkavieraiden kimppuun, taistellen vapautensa ja +solvatun kotilieden puolesta. Kokonaisen tunnin tuiskui Espanjalaisten +päälle tuhansittain nuolia ja heittokeihäitä, ja hengen ja kuoleman +kaupalla taistelevat Tabaskolaiset jo ahdistivat niin läheltä ja +ankarasti, että Espanjan miesten kävi mahdottomaksi käyttää +tuliputkiaan ja sotataitoansa jollakin menestyksellä. Tähän asti oli +indiaaneilla kuitenkin ollut tekemistä ainoastaan espanjalaisen +jalkaväen kanssa. Hevosväki oli tehnyt kierroksen rynnätäkseen +vihollisen selkään. Mutta nyt se tulena ja tuulena karkasi esiin +metsästä, ja sitä johti Cortez. Indiaanit, jotka eivät koskaan olleet +hevosta nähneet, sillä tätä eläintä ei ollut heidän maassansa, +peljästyivät, arvellen miestä ja hevosta yhdeksi, ehkäpä +yliluonnolliseksi olennoksi; ja kun rautapukuiset ritarit pitkine +peitsineen ryntäsivät puoleksi alastomain vihollistensa väliin, joita +pistettiin kuoliaaksi ja tallattiin hevosten alle, silloin oli pako +näiden ainoana pelastuksena, — ja tappotanner jäi espanjalaisten +huimurien haltuun. — Eräs Uuden-Espanjan aikakirjantekijä, Gomara +nimeltään, kertoo hyvin uskottavasti, että tappelun kestäessä oli +Espanjan suojelus-pyhä San Iago, ratsastaen harmaan-kimo hevosen +seljässä, ilmestynyt inhimillisten maanmiestensä pariin ja tehokkaalla +avullaan tuottanut heille voiton. Diaz del Castillo, valloituksen +historian kirjoittaja, tunnustaa kuitenkin vaatimattomasti ett'ei hänen +syntinen silmänsä saanut pyhimystä nähdä; hän oli vain huomannut että +Francisco de Morian hevonen oli harmaan-kimo. Oli miten oli, mutta +Espanjalaiset kunnioittivat Ceutla-tappelun muistoa siten, että +rakensivat kirkon tälle paikalle, jossa heidän ristiretkensä ensimäinen +suuri voittopäivä oli sarastanut. Kirkko sai nimekseen: "Meidän +voittoneitsyemme", <i>Nuestra Sennora della Victoria</i>, kuten +sittemmin tänne perustuva ensimäinen espanjalainen kaupunkikin.</p> + +<p>Seuraus Ceutlan voitosta oli, mitä Cortez mielikin, rauhanteko +Tabaskolaisten kanssa. He huomasivat enemmän vastustuksen turhaksi ja +ehdoittivat rauhan itse. Tunnustivat Castilian kuninkaan yliherrakseen +ja toivat Espanjalaisille hyvät harjakannut, nimittäin runsaasti +ruokatavaroita, suuret pakat karttuuni-kankaita, melkoisen joukon +kultakoristuksia ja — kaksikymmentä nuorta orjatarta, jotka hurskaat +ristiretkeläiset pitivät hyvänään. Maakunnan kaziki lähti itse +Espanjalaisten leiriin, ja häntä, kuten muitakin indiaaneja, jotka nyt +lähestyivät täydellä luottamuksella, kohdeltiin ystävällisesti. Muutama +lähteemme, Louis Thomas kirjassaan löytöretkistä, mainitsee että +Tabaskolaiset "omaksuivat Kristinuskon", mutta Prescott ja muut +tietävät vain mainita että Cortez täällä, kuten Cozumel-saarellakin, +hävitti pakanalliset alttarit ja jumalainkuvat, pystyttäen sijaan +ristiä ja neitsyt Marian sekä sen ajan tärkeimpien pyhimysten kuvia, +jota toimitusta vastaan "indiaanit eivät tehneet mitään muistutuksia." +Lähetystyö lienee siihen rajoittunut ja päättyi viimein juhlalliseen +jumalanpalvelukseen, jossa koko sotajoukko marssi riemusaatossa. +Sen jälkeen astuivat seikkailijat jälleen laivoihinsa ja ohjasivat +kulkunsa Aztekien valtakuntaa kohden. Tabaskolaiset jäivät uusine +jumalan-kuvineen oman onnensa nojaan.</p> + +<p>Kiirastuorstaina 1519 laski vihdoin koko laivasto ankurinsa ensimäiseen +mexikolaiseen satamaan San-Juan de Ulua nimisen saaren luona, suuren +indiaani-joukon kokoontuessa paikalle. Nämä nyt toista kertaa näkivät +Euroopan laivoja rannoillaan, sillä tänne oli Grijalva matkallaan +tullut. Pari suurta venettä, piroogia, lähestyi amiraali-laivaa, jonka +maston-nokasta Castilian kuninkaallinen lippu liehui, ja koko joukko +indiaaneja kapusi ylös kannelle, ystävällisiä elkeitä tehden. Cortezin +tulkki Aqvilar, joka Tabaskossa oli rauhanhieromisia menestyksellä +välittänyt, koki puhutella asukkaita, mutta hänpä ei ymmärtänytkään +Aztekien kieltä, joka melkoisesti erosi siitä Maya-kielestä, jota +Tabaskossa puhuttiin. Siitä pulasta pelasti Cortezin muuan henkilö, +joka tästä lähtein oli näyttävä varsin tärkeää osaa Mexikon +valloituksen merkillisessä näytelmässä. Tabaskolaisilta saatujen +orjattarien joukossa sattui, näet, olemaan yksi, joka täydelleen taisi +sekä Maya- että Aztekien kieltä, sillä hän oli syntyään Mexikolainen. +Hänen isänsä sanotaan olleen ylhäinen kaziki, jonka kodista +Tabaskolaiset muka olivat hänet ryövänneet. Marina — niin nimittivät +häntä Espanjalaiset — oppi sukkelasti myöskin Castilian kieltä, "joka +hänelle tuli rakkauden kieleksi," ja oli koko retken kestäessä Cortezin +viehättävänä Valkyyriana, verrattomana sodan suojelus-impenä, jota +ilman ehkä Cortez kaikkine kumppanineen olisi, kunnian ja kiitoksen +asemesta, saavuttanut ennen-aikaisen haudan Mexikon ylängöillä. Marinaa +ylistävät Uuden-Espanjan aikakirjain tekijät ihmeteltäväksi impyeksi +sekä henkisten että ruumiillisten ominaisuuksien puolesta. "Hän oli" — +sano heistä yksi — "kaunis kuin jumalatar ja ansaitsi arvonsa Cortezin +saattolaisena." "Hän tulikin hyvin läheiseen yhteyteen Cortezin +kanssa," mainitsee toinen.</p> + +<p>Mutta yksistään tulkkinakin oli Marina verrattoman hyvä olemassa. +Sanotussa tilaisuudessa San-Juan de Uluan luona nyt sai Cortez hänen +kauttansa tietää että laivalle kiivenneet indiaanit olivat Mexikon +mahtavan keisarin Montezuman alamaisia sekä että tämä juuri vähää ennen +oli valloittanut heidän maansa. Nämä indiaanit osoittivat kuitenkin +rauhallista mieltä, ja koko sotajoukko kävi maalle ilman mitään +vastustusta heidän puoleltansa. Espanjalaiset asettuivat leiriin sille +paikalle, jossa nykyinen kaupunki Vera Cruz sijaitsee, ja maan-asukkaat +toivat heille kaikki tarpeelliset ruokavarat. Seuraavana päivänä +ilmestyi leiriin Cortezia tervehtimään Mexikon käskynhaltia Teuthile, +loistava seurue ja vähän kultaisia tervetuliaisia muassaan. Cortez +vastasi lähettämällä heidän keisarilleen kourallisen joutavia +kiiltokaluja ja erään sotamiehen-kypärin, jota Teuthile katseli +mielihyvällä ja halusi panna menemään Montezumalle. Se saataisiin +takaisin täynnänsä kultaa! Keskusteltiin sitten kaikessa ystävyydessä, +ja Cortez ilmoitti Mexikon käskynhaltialle aikovansa lähteä Aztekien +keisaria tervehtimään. Tätä orpanoimista arveli Teuthile kuitenkin +hieman sopimattomaksi ja ilmoitti puolestaan mielipahansa vieraiden +aikomuksen johdosta.</p> + +<p>Haastelun kestäessä oli Cortez huomannut että useat käskynhaltian +palvelijoista piirtelivät jotakin pitkille vaateliuskoille, ja lähemmin +katsellessa saatiin nähdä että indiaanit tuota pikaa olivat älykkääsen +järjestykseen maalanneet Espanjalaisten kuvat heidän omituisissa +puvuissaan sekä kuvia heidän aseistaan ja "meritaloistaan," kuten +indiaanit laivoja nimittivät. Tämä oli Aztekien mainiota +kuvakirjoitusta, sukkelasti suoritettua ja vallan käytännöllistä. +Kirjoitus oli lähetettävä keisarille, ja vakuutettuna siitä päätti +Cortez antaa noille kuvioille täydellisen loiston, näyttämällä +kirjoittajille sotajoukkonsa uljasta niiausta ja tykkien tulta. +Vaikutus tästä olikin valtava. Mexikolaiset säpsähtivät kovasti +pyssyjen ja kanoonain paukkuessa, ja muutamat rupesivat pitämään +merentakaisia vieraita puolijumalina. Tieto heidän tulostaan +lähetettiin tulisimmassa kiireessä Montezumalle. Juoksijain kautta, +joita vaihdettiin lyhykäisten taivalten päästä, saatettiin sanoma +muukalaisten maahan-tulosta kolmessa vuorokaudessa pääkaupunkiin, +vaikka matka rannikolta Tenochtitlaniin oli 80 penikulmaa. Oiva +postilaitos todellakin, kun ottaa huomioon että Mexikolaisilla ei ollut +hevosia. Seitsemän päivän perästä tuli keisarillinen vastaus, jonka +Teuthile saattoi Cortezille. Montezuma ei suvainnut vastaan-ottaa +vieraita pääkaupungissaan, mutta tätä kieltävää vastausta seurasi +kuitenkin samassa suurenmoinen lahjoitus, jonka sata kantajaa saattoi +Espanjalaisten leiriin. Siinä oli kilpiä, kypäriä ja rintahaarniskoja, +joissa useat levyt ja koristukset olivat selvää kultaa; siinä oli +kaula- ja rannerenkaita samasta metallista; siinä oli varvikkaita, +viuhkaimia, höyhentöyhtöjä ja kypärikoristuksia kirjavista höyhenistä, +joita oli yhteen-punottu kulta- ja hopealangoilla ja runsaasti +varustettu helmillä ja jalokivillä; siinä oli eläimiä ja lintuja +valetusta ja taotusta kullasta, kaikki mitä kauniinta taidetyötä; siinä +oli esirippuja, mattoja ja viittoja puuvillakankaasta, joka oli hienoa +kuin silkki, kimalteli kirjavista väreistä ja oli kirjaeltuna +höyhentöillä, jotka vetivät vertoja kauniimpiin maalauksiin. Sitä +paitse oli siinä neljättäkymmentä täydellistä pukua puuvillakankaasta +sekä pääkaupunkiin lähetetty espanjalainen kypäri, kukkaroilleen +täynnään kultamuruja. Mutta suurinta ihmetystä herätti kaksi kiekkoa, +isoja kuin vaununrattaat, toinen kullasta, toinen hopeasta. +Kultakiekko, joka kuvaili aurinkoa, oli kauniisti kirjaeltu kasvien ja +eläinten korkokuvilla. Se oli kolmekymmentä pahnaa eli kämmenystä +ympärimitaten, ja arvo laskettiin olevan kaksikymmentä tuhatta <i>pesos +de oro</i>, noin 1,220,000 Suomen markkaa, mikä raha siihen aikaan oli +maailman suurillekin suurenmoinen summa. Hopeakiekko, joka kuvaili +kuuta ja oli yhtä suuri, painoi 50 naulaa.</p> + +<p>Siinähän oli todisteita jokseenkin selviä Mexikon valtakunnan +rikkauksista ja sen asukkaiden taidollisuudesta. Ja nämä kalliit +lahjat, jotka kerrassaan levitettiin hämmästyneiden vieraiden silmien +eteen, kiihoittivatkin heidän intoansa ylimmilleen. Tähänkös olisi +sopinut tyytyä? Mitä vielä! Pakanain aarteet tuli kristillisen +retkikunnan ryöstää viimeiseen kultahiukkaan asti, — vähät siitä oliko +tämä kaukainen kansakunta koskaan häirinnyt yhtäkään kalpeaihoista +ihmistä. Cortez ilmoitti, pitäen tuodut lahjat hyvänään, ettei hän +ensinkään aikonut luopua aikeestaan lähteä "tervehtimään" Aztekien +keisaria, minkä yrityksen muka se suuri Kastilian hallitsija, jota hän +totteli, oli antanut hänen toimekseen. Hän lupasi kuitenkin pysyä +leirissään kunnes sanoma Espanjalaisten aikomuksesta saataisiin +Montezumalle; — ja lähettiläät lähtivät taasen matkalle pääkaupunkiin.</p> + +<p>Kymmenen päivän perästä palasi Teuthile takaisin Espanjalaisten +leiriin, tällä kertaa sillä jyrkällä vastauksella Cortezille, ett'ei +hän koskaan voisi toivoa saavansa lupaa tulla Mexikon pääkaupunkiin ja +että kaikkein viisainta häneltä olisi palata takaisin hallitsijansa luo +ja viedä saamansa lahjat Montezuman terveisinä mukanaan. Ja nytkin +seurasi kieltävää vastausta suurenmoiset lahjat, kiellon karvauden +lieventämiseksi.</p> + +<p>Mutta mikä oli sitten Montezumalla syynä tuohon kieltoon? Ja miksi hän +niin runsailla hyvityksillä koki taivuttaa vieraita? Miten voi mahtavan +valtakunnan keisari siihen määrään peljätä niin pientä soturijoukkoa? +Olihan hänellä itsellä suuret ja hyvin harjoitetut sotajoukot. — Asia +on mitä omituisimpia historiassa; ja näyttääpä siltä kuin joku +<i>Nemesis divina</i>, taivahan kosto, joskus lähettäisi varoituksiaan +maailman mahtaville kummallisten ennustusten muodossa. Meidän tulee +muistaa että, kuten edellisessä olemme kertoneet, Aztekien suku oli +Anahuakiin saapunutta valloittajaheimoa ja että se kovasti kyllä +rasitti kukistamiaan alkuperäisiä heimokuntia. Oli nyt olemassa vanha +tarina, — josta myöskin jo olemme sivumennen huomauttaneet, — että, +näet, Mexikon ikivanha, mutta mennyt kultainen aika kerran oli palaava +takaisin poistuneen valko-ihoisen miehen kanssa, joka oli jumalallista +alkuperää ja Anahuakin hyväntekijä. Tuon kultaisen aikakauden kestäessä +oli koko maa tuottanut hedelmiä ilman ihmisen avutta; jyviä kantava +tähkäpää oli niin suuri, että yksi mies tuskin jaksoi sitä nostaa; ilma +tuoksui alituisesti, täynnänsä hyvänhajuisinta lemua; sanalla sanoen, +koko ääretön maanpiiri oli tämän viisaan hyväntekijän hallitessa yhtenä +ainoana yrttitarhana. Quetzalkoatl, ilman jumala, oli tarinan mukaan +ollut ko'okas, pulska, kalpea-ihoinen mies, jonka pitkä parta aaltoili +kauas alas hänen rinnoilleen. Yksi ylijumalista oli häneen suuttunut ja +ajanut hänet maasta pois, maasta, jota hän niin runsaasti oli +siunannut. Quetzalkoatl lupasi kerran maailmassa tulla takaisin +jälkeläisineen ja silloin neuvoillaan ja opetuksellaan taasen tehdä +maan onnelliseksi Sen luvattuaan nousi hän laivaansa, joka oli +käärmeen-nahasta tehty, ja purjehti itäänpäin, takaisin alkuperäiseen +kotiinsa. Tämä merkillinen tarina oli juurtunut syvälle Aztekien +kansakunnan uskoon, eikä keisari Montezumakaan epäillyt ennustuksen +toteutumista. Ja siinä oli perus-syy hänen pelkoonsa, kun nyt sanoma +tuotiin valkoisten vieraiden tulosta maahan, siinä syy hänen +erinomaiseen vieraan-varaisuuteensa, jolla hän koetti saada heitä +hyvällä lähtemään tiehensä. Jos he todellakin olivat Quetzalkoatlin +jälkeläisiä, niin oli arvatenkin heidän aikomuksensa kukistaa hänen +valtansa; — ja valloitusta helpoittaisi, kuten Montezuma kyllä +huomasi, se seikka, että hänen alamaisissaan löytyi paljon +tyytymättömiä, miekalla kukistettuja aineksia, jotka varsin mielellään +pudistaisivat Aztekien ikeen niskoiltansa. — Ehkä saataisiin vieraat +runsailla lahjoilla lähtemään. Eihän kiitollisuuden tunne kokonaan +poistu turmeltuneidenkaan ihmisten rinnasta, saatikka sitten niiden, +jotka ovat jumalallista alkuperää.</p> + +<p>Mutta Montezuma ei oikein tuntenut Quetzalkoatlin jälkeläisiä. Hänen ei +olisi tullut käyttää niin jaloluontoisia keinoja saadakseen heitä +poistumaan. Lähettämistään aarteista ei hän saanut mitään kiitoksia +tunnottomilta vierailtaan, vaan näiden röyhkeys päin vastoin paisui, +mitä enemmän kultien näky kutkutti heidän aistimiensa himoa. Tuskin +olivat lähettiläät ilmoittaneet hallitsijansa toivomuksen ja +kohteliaasti pyytäneet muukalaisia lähtemään, ennenkun Cortez vastasi:</p> + +<p>— Nyt enemmän kuin koskaan ennen mielin minä oppia tuntemaan teidän +hallitsijaanne persoonallisesti. Minä en millään muotoa voi palata +hallitsijani luo, ennenkun olen päässyt pitkän matkani perille. —</p> + +<p>Cortez, näet, kyllä huomasi että Montezuman menetystavassa piileili +epäröisyyttä ja pelkoa; ja tämä seikka häntä suuresti rohkeutti yhä +yltyvään ylpeyteen. Hänen jyrkkä vastauksensa säikähytti kovasti +keisarin lähettiläitä, jotka tuskin olivat voineet uneksiakaan että +kukaan uskaltaisi osoittaa uppiniskaisuutta Mexikon mahtavaa +hallitsijaa vastaan.</p> + +<p>Mutta vielä enemmän he hämmästyivät, kun kummallinen, rohkea ritari +päälle päätteeksi rupesi — soimaamaan lähettiläitä ja heidän +keisariansa epäjumalanpalvelijoiksi ja perkeleen lapsiksi, joita hän, +Fernando Cortez, oli tullut pelastamaan hänen saatanallisen +majesteetinsa kynsistä. Se oli kieltä, josta lähettiläät ymmärsivät +vain sen verran, että muukalaiset kuokkavieraat, kiitokseksi kaikista +saamistansa runsaista lahjoista, nyt aikoivat syödä heidät karvoineen +päivineen. Kauhistuksissaan tämmöisestä kohtelutavasta poistuivat he +tietysti heti Espanjalaisten leiristä, ja kaikki välipuheet +keskeytettiin.</p> + +<p>Seuraavana aamuna ei näkynyt yhtäkään "villiä" leirin seutuvilla. +Vaihtokauppa, jota sotamiehet tähän saakka olivat harjoittaneet +asukkaiden kanssa, taukosi kerrassaan, kaikkinainen yhdistys +kummankin kansakunnan välillä oli yht'äkkiä katkaistu, runsaat +ruokatavara-kuormat, joita indiaanit olivat leiriin kuljettaneet, +jäivät kerrassaankin tulematta. Pian kyllä rupesi nälkä vinguttamaan +ristiretkeläisten vatsoja, ja nälkäisiä ihmisiä on aina ollut varsin +vaikea pitää kurissa.</p> + +<p>Rohkeat soturit rupesivat täyttä totta nurkumaan, eikä aikaakaan, +ennenkun enemmistö oli huomannut että koko yritys oli mitä +mielettömintä uhkapeliä ja että ainoa viisas keino oli palata takaisin +luotettavien lihapatojen luo Cubaan. Nälkä on vihollinen, jonka kanssa +ei rohkeinkaan soturi ota ajan pitkään otellaksensa. Sitä paitse +vaivasi retkeläisiä kovasti kuumuus ja näiden maanäärien myrkylliset +sääkset. Kapinan liekki oli syttymäisillään, ja täyttä kurkkua huusivat +sotamiehet Cubaa; mutta silloin pelasti Cortezin kaksi onnellista +sattumaa. Ensimäinen oli se, että hänen kekseliääsen päähänsä pisti +uutiskunnan perustaminen. Hän ilmoitti aikomuksensa heti ja nimitti +yhteen menoon ja enemmittä mutkitta uuden, perustettavan paikkakunnan +virkamiehet, noudattaen tietysti tässä toimessa samaa järjestelmää, +jota hänen synnyinmaassansa pidettiin tapana. Tuomareiksi, +raatimiehiksi ja polisimestareiksi nousivat yht'äkkiä miehet, jotka +vast'ikään olivat purreet hammastaan kiukusta. Itsestään ymmärrettävä +on että Cortez mainiolla kaunopuheliaisuudellaan tietysti myöskin osasi +saattaa selville kaikki ne edut, joita tästä yrityksestä lähtisi. Mikä +ei voinut päästä virkamieheksi, hän ainakin tuli onnelliseksi ja +itsenäiseksi talon- ja maan-omistajaksi. Espanjalaisten tunnettua +ylpeyttä ja turhamaisuutta onnehikas tulevaisuus tietysti kovasti +paisutti, — ja nureksijat rupesivat vaikenemaan. Nimitetyt virkamiehet +tekivät uskollisuus-valansa Kastilian kuninkaalle; ja mitäs muuta kuin +kaikuva: huraa!</p> + +<p>Nyt astui Cortez taas esille ja ilmoitti luopuvansa retkikunnan +päällikkötoimesta, jättäen Velasquezin nimikirjoituksella varustetun +valtakirjansa vasta nimitettyjen virkamiesten käsiin ja kehoittaen +heitä ryhtymään uuden ylipäällikön valitsemiseen. Tämä juhlallinen +näytelmäkohtaus päättyi tietysti siihen, että samat mahtavat herrat nyt +kaikin mokomin pyysivät Cortezia pysymään paikallaan. Hänelle +laadittiin hänen katolisen Majesteetinsa nimessä uusi valtakirja, jota +kuitenkin muutamat Velasquezin puoluelaiset vastustivat. Mutta tähän +vastalauseesen vastattiin sotajoukon kaikkein suurimman enemmistön +puolelta raikuvalla eläköön-huudolla Cortezille, ja osa tyytymättömiä +vietiin kahleissa laivoihin.</p> + +<p>Uusi kaupunki sai nimekseen <i>Villa rica de la vera Cruz</i>, s.o. +totisen ristin rikas kaupunki.</p> + +<p>Toinen sattuma, joka tuli juuri tämän kiireellisen perustuspuuhan +päättäväisiksi ja kerrassaankin tukki suun kaikilta kapinoitsijoilta, +oli seuraava. Viisi indiaania nähtiin, rauhallisia elkeitä tehden, +lähestyvän Diaz del Castillon etuvartijoita. Pian saatiin tietää että +he tulivat lähettiläinä Zampoalan kazikin luota. Tämä tahtoi, +ilmoittivat he, tehdä ystävyyden-liittoa vieraiden kanssa, joiden +urostöistä Tabaskossa hän oli saanut kuulla ja joista hän toivoi +saavansa auttajia, — vapahtajia Aztekien ikeestä, jota hänen kansansa +kantoi. Sentähden kutsuivat lähettiläät vieraita ystävällisesti +Zampoalaan Totonakialaisten maassa.</p> + +<p>Kutsumukseen tietysti suostuttiin suurella riemulla, ja koko sotajoukko +lähti liikkeelle kuni tuulessa, päästäkseen mitä kiireimmiten +paremmille leiville. Saavuttiin Zampoalaan. Se oli joteskin suuri, +väkirikas kaupunki, parin päivä-matkan päässä Espanjalaisten leiristä, +ja kutsu-vieraita tervehdittiin maan tapojen mukaan erinomaittain +kohteliaasti. Kaksikymmentä ylhäistä indiaania ihantavissa pukimissaan +tuli vieraita vastaan, jotka saatettiin kazikin linnaan, missä tämä +piti heille, kuten heidän historioitsijansa mainitsee, erinomattain +järkevän ja samalla kauniin puheen. Seikkailijat saivat nyt yltäkyllin +syödäkseen ja mukavat suojat maatakseen. — Mutta Cortez ei tahtonut +veltostuttaa sotilaitaan tyhjäntoimittajan elämällä. Muutaman +lepopäivän perästä pani hän heidät työhön, nimittäin rakentamaan sitä +uutta kaupunkia, joka jo oli saanut nimensä ja virkakuntansa. No, +hakattiin, sahattiin, väännettiin ja veistettiin nyt kaikkein voimien +ja tarmojen takaa, jotta pian saataisiin turvapaikka, johon tarpeen +tullessa sopi vetäytyä. Sekä upseerit että sotamiehet puuhailivat +otsansa hiessä. Zampoalalaiset heitä ahkerasti auttoivat, ja ennen +pitkää olivat kaupungin linnoitustyöt ehtineet sille kannalle, että +Cortez arveli varustuksia kyllin vahvoiksi kestämään mitä hyökkäystä +hyvänsä indiaanien puolelta.</p> + +<p>Kun nämä perustustyöt oli suoritettu ja kirkkokin rakennettu, ryhtyi +Cortez, uskonnollista ohjelmaansa noudattaen, pakanain käännyttämiseen, +joka toimi täällä oli vähällä saattaa hänet perikatoon. Erääsen +indiaanien epäjumalan-palvelukseen, johon paljon väkeä oli kokoontunut +ja jossa, kuten mainitaan, ihmisuhrikin oli toimitettava, tuli Cortez +useine asetoverineen saapuville ja kielsi pakanallisen juhlallisuuden +jatkamista. Närkästyneinä tästä kiihoittivat pakanain sielunpaimenet +laumaansa hyökkäämään rohkeiden häiritsijäin kimppuun, ja oivallinen +ottelu alkoi. Sadottain indiaaneja piiritti vanhan pyhäpaikan +solvaajia, ja kauheiden kirousten kaikuessa heiluivat villien aseet +vieraiden ympärillä. Mutta Cortezin kylmäverisyys ja uljuus piti +paikkansa. Heti huomaten tehtävänsä, iski hän kiinni etevimpään +läsnä-olevista kazikeista ja kohotti Toledo-säilänsä hänen päänsä +päälle, jota esimerkkiä useat hänen tovereistaan tuossa paikassa +noudattivat, tarttuen hekin puolestaan toisiin ylhäisiin indiaaneihin. +Hämmästyneinä tästä sukkelasta tempusta pyysivät kazikit itse väkeänsä +asettumaan, — samalla kun Marina, joka oli seurannut Cortezia pakanain +temppeliin, heidän omalla kielellään selvitti että jokainen hyökkäys +Cortezin ja hänen toveriensa henkeä vastaan kääntyisi takaisin +hyökkääjäin päälle, jotka siten kadottaisivat sen suojeluksen, jota +heille oli luvattu Montezumaa vastaan, jonka ystävyyteen ei +Zampoalalaiset eivätkä muut asukkaat Totonakiassa enää kuitenkaan voisi +päästä.</p> + +<p>Totonakialaiset olivat, näet, vähää ennen, luottaen Cortezin +voimalliseen apuun, vanginneet Mexikon keisarin veronkiskojan, ja tämän +seikan juolahtaessa muistiin vaikeni villien huudot. He heittivät +aiotun kosto-hyökkäyksen sikseen, vaikkapa olikin solvattuna vanhan +temppelin kunnia. Silmänräpäyksessä käyttäen hetken mieli-alaa, käski +Cortez miehiänsä repimään alas epäjumalain kuvat. Ja miehet, jotka +ainakin osaksi olivat melkein yhtä yltiöpäisiä oman uskontonsa +haaveksijoita kuin heidän päällikkönsä itse, kävivät heti käsiksi +hävitystyöhön. Pakanain suuret, puiset jumalain-kuvat syöstiin alas +alttareiltaan, ja romahtaen vyöryivät ne sen kukkulan juurelle, jossa +temppeli sijaitsi. Sitten sytyttivät Espanjalaiset rovion, ja +kauhistuneen indiaani-kansan katsoessa paloivat vanhat pyhitetyt +puupölkyt poroksi.</p> + +<p>Mutta toisia jumaluuksia tuotiin sijaan, — eikä suinkaan pakanallisia +puupölkkyjä, vaan kaunis neitsyt Marian kuva, joka pääsi niiden +entiselle paikalle alttarilla, johon se asetettiin juhlallisen +katolilaisen messun kaikuessa, jonka toimitti isä Olmedo kaikella +kirkollisella loistolla ja joka, kuten espanjalaiset historioitsijat +väittävät, "teki suuremmoisen vaikutuksen villeihin Totonakialaisiin." +— Tällä toimituksella oli nämä pakanat nyt käännytetty Kristinuskoon.</p> + +<p>Jonkun aikaa tämän onnellisesti suoritetun käännytystyön perästä +lähetti Cortez kirjeen sekä suuren osan niistä lahjoista, jotka hän oli +saanut Montezumalta, kuninkaallensa Carlos I:lle (keisari Kaarle V:lle, +1516-1556). Lähetyksen toimittivat Villa rica'n tuomarit Montejo ja +Portocarrero, joille sitä varten annettiin laivaston paras alus. Tämä +lähti matkalle Villa rica'sta heinäkuun 26 p:nä 1519 ja saapui +Espanjaan lokakuussa. Mainitut herrat toimittivat sitten Sevillan +hovissa asiansa, joka tuotti seurauksia, joista vast'edes saamme +mainita.</p> + +<p>Tämän lähetystön lähdettyä matkalle Villa rica'sta, syttyi +seikkailijain joukossa taas kapinallinen vehke. Muutamat tyytymättömät, +jotka eivät arvelleet Mexikon valloituksesta kuitenkaan mitään tulevan +ja joiden etupäässä oli pappi Juan Diaz, yrittivät salavihkaa +anastamaan yhden laivoista, purjehtiaksensa Cubaan, jossa Velasquezille +annettaisiin tieto tähän asti tehdyistä löydöistä; mutta Cortez sai +vihiä vehkeestä, kapinoitsijat pantiin vastaiseksi kahleisin — ja koko +laivasto upotettiin mereen. Sillä oli kaikki vastaiset pako-yritykset +ehkäisty, eikä retkeläisten edessä enää ollut muuta kuin voitto tai +kuolema. Useat tosin tätä Cortezin uskaliasta hanketta kovasti +moittivat ja häntä jo syytettiin kavaluudestakin, mutta viisas +päällikkö ymmärsi ystäväinsä kautta tehdä uskottavaksi että laivat +olivat madonsyömäin kautta käyneet peräti kelvottomiksi. Hän oli itse +olevinaan kovasti pahoillaan tuosta pakollisesta hankkeestansa, mutta +piti sitten pontevan puheen, kuvaillen miehilleen Mexikon aarteita, +ikuisen maineen loistoa ja Kaikkivaltiaan kiitosta Kristinuskon +sankareita kohtaan. "Tämän merkin turvissa voitat." — Ja puhe päättyi +yksimieliseen, tuliseen huutoon: Mexikoon! Mexikoon!</p> + + + + +<h2><a name="IV_Xikotenkatl" id="IV_Xikotenkatl"></a>IV. Xikotenkatl.</h2> + + +<p>Elokuun 16 p:nä 1519 lähti retkikunta matkalle Villa Ricasta. Siinä oli +500 miestä jalkaväkeä, 14 ratsumiestä ja 6 tykkiä sekä totonakialainen +apujoukko, jossa oli tuhat nuorta sotilasta ja yhtä paljon kantajia +sekä noin 50 etevimpien perhekuntain jäsentä Zamapoalasta. Villa Ricaan +jätettiin 50 miestä jalkaväkeä, kymmenen hevosta ja vahvin tykistö sekä +komentajaksi majori Escalante.</p> + +<p>Ensimmältä kävi Espanjalaisten retki kuuman ilmavyöhykkeen kaunisten +seutujen läpi, mutta vähitellen noustiin ylänne-tasangolle. Pian +näkivät he edessään korkeita vuorihuippuja, jotka kohosivat tasangolta. +Oikealla yleni, valtava Sierra Madre tummine havumetsineen, etelässä +korkea Orizaba valkoisessa lumipuvussaan. Euroopalaisten jalkojen +juurella levisi muhkeita maisemia niittyineen, virtoineen ja +metsineen; ja niiden välistä tervehtivät seikkailijain silmiä somat +indiaani-kylät herttaisten kukkakenttien ympäröiminä. Himmeä valoviiva +taivaan-rannalla, muistutti sotilaita valtamerestä, jonka takana oli +kaukainen kotimaa, jota moni heistä ei enää olisi näkevä.</p> + +<p>Retken jatkuessa muuttui ilmanala. Kylmät tuulet, väristyttävät +rankkasateet ja pieksevät rakeet saattoivat retkeläisille paljon +kärsimyksiä. Paremmin puetut Espanjalaiset kestivät toki jotakuinkin, +vaikka moni heistäkin sairastui ja Cortez itse sai tilapäisen kuumeen; +mutta varsinkin Totonakialaiset, kuuman ilmavyöhykkeen asukkaat, saivat +monta aukkoa riveihinsä.</p> + +<p>Maa kävi kolkoksi ja hirvittäväksi niinkuin ilmanalakin. Tie +kiemuroitsi pitkin Cofre de Peroten harjaa, taivaankorkuisten, tulta +ruiskuttavien vuorien sivutse, laavan ja tuhan peittämien tanterien +poikki. Usein kävi polku kauheiden kuilujen ja syvyyksien partaalla, +joiden pohjalla seikkailijamme näkivät tropiikien kukoistavan +kasvullisuuden.</p> + +<p>Mutta jo marssi uupunut joukko Sierra del Agua nimisen vuorisolan läpi, +ja pian levisi heidän edessään lauhkeampi maa, melkein Etelä-Euroopan +kaltainen. Seudut osoittivat huolellisen viljelyksen merkkiä, vaikka +tämän tuotteet olivat suurimmaksi osaksi ihka uusia Espanjalaisten +silmille. Kaikkialla huomasivat he agave-istutuksia ja eri +kaktus-lajeja.</p> + +<p>Indiaanit niissä kylissä, joita he tapasivat tiellään ja joista useat +olivat varsin väkirikkaita ja suuria, osoittivat kaikkialla +rauhallista, ystävällistä mieli-alaa — niinkauvan kuin itse saivat +olla rauhassa. Eräässä paikassa kuitenkin, kun Cortez — laiminlyöden +kaikki järkevyyden lait, kuten tavallista milloin vain hänen uskontonsa +oli kysymyksessä — taas yritti tyrkkimään kyläläisille neitsyt Marian +ja muita kuviansa, tekivät he vastarintaa, ja pienempi kahakka syntyi, +joka onneksi pian päättyi ilman mitään mainittavaa seurausta.</p> + +<p>Mutta kun seikkailijat olivat saapuneet Tlaskala, s.o. Leipämaa, +nimisen pienen vapaavaltion alueelle, kohtasi vastukset, jotka +kauvemmaksi aikaa keskeyttivät heidän retkensä Mexikoon. Ja kuitenkin +oli Espanjalaisten vähäinen sotavoima juuri Tlaskalasta saava +päättävästi tehokkaan avun, jota ilman he luultavasti eivät koskaan +olisi päässeet Mexikon mahtavan valtakunnan herroiksi.</p> + +<p>Tlaskalaiset olivat sotaisaa, urhoollista kansaa, jotka eivät tietäneet +kuolemaa peljätä. Cortez laskee heitä olleen puoli miljoonaa ihmistä, +joita hallitsi eri kyläkuntien edusmiehet yhdessä neljän "vanhimman" +muodostaman neuvoston kanssa. He olivat suurella rohkeudella ja +kunnolla torjuneet Mexikon sotajoukkojen hyökkäyksiä maahansa, ja +Cortez nyt kernaasti olisi tehnyt liiton tämän urhean heimon kanssa, +joka oli vihamielinen sille mahtavalle keisarikunnalle, jota hän oli +tullut hävittämään. Tässä tarkoituksessa lähetti hän neljä ylhäisintä +Zampoalalaista pyytämään sotajoukolleen vapaata kulkua heidän maansa +läpi. Mutta Tlaskalan senaati ei tahtonut kuulla puhuttavankaan +semmoisesta ehdoituksesta. Cortezin lähettiläät pidätettiin +panttivankina, ja vapaavaltion sotajoukkojen päällikkö sai käskyn +ko'ota voimansa ja viipymättä lähteä liikkeelle puolustamaan Tlaskalan +aluetta. Todellakin kunnollinen kansakunta, joka ymmärsi panna arvoa +sekä sisälliseen että ulkonaiseen itsenäisyyteen ja vapauteen.</p> + +<p>Mainittu sotapäällikkö, joka nyt sai toimekseen torjua ulkoapäin +uhkaavaa vaaraa, oli miehuullinen Xikotenkatl, miellyttävä ilmiö, kuten +koko hänen kansansakin.</p> + +<p>Useampia päiviä turhaan odotettuansa lähettiläiden palaamista, lähti +Cortez viimein elokuun 30 p:nä joukkoineen liikkeelle leiristään ja +syöksi kapean muurin-aukon läpi sisään Tlaskalan alueelle. Tämä muuri, +joka oli rajana vapaavallan ja Mexikon valtakunnan alueen välillä, ei +ollut sotamiehillä varustettu. Mutta kun Cortez ratsuväen kanssa oli +päässyt vihollisen alueelle, ryntäsi häntä vastaan melkoinen joukko +sotilaita, ja ratsumiehet saivat kestää ankaran kahakan. Nämä indiaanit +eivät näkyneet "yhteen-kasvanutta miestä ja eläintä" niinkään +pelkäävän, vaikka hekin nyt ensimäisen kerran näkivät mokomia +kummallisia otuksia. Espanjalaiset menettivät tässä ensimäisessä +kahakassaan Tlaskalan urhoollisia sotilaita vastaan kaksi hevosta, +jotka kuolivat haavoihin, joita niihin indiaanit iskivät oivallisilla +puumiekoilla, — aselaji, jota Espanjalaiset pian oppivat pitämään +kunniassa. Osa ratsumiehiä sai myöskin hyvät haavat. Vasta kun +espanjalainen jalkaväki ja tykistö tuli väliin, väistyivät +Tlaskalaiset. Mutta tämä tappelu olikin heidän puoleltaan ainoastaan +vähäpätöinen kahakka. Seuraavana päivänä ryntäsi Espanjalaisia vastaan +Tlaskalan koko sotavoima, johon nyt oli liittynyt myöskin Otomi nimisen +naapuriheimon hurjuudestaan tunnetut sotilaat. Koko indiaani-armeijaa +johti sotapäällikkö Xikotenkatl itse.</p> + +<p>Se oli suurin sotavoima, mitä uhkarohkea valloittajajoukko vielä oli +nähnyt edessään. Espanjalaiset kirjoittajat kehuvat siinä olleen noin +80,000 miestä, lukumäärä, jonka kuitenkin ainakin osaksi heidän vilkas +mielikuvituksensa lienee luonut. Mutta tässäkin miesluvun puolesta +epätasaisessa taistelussa voitti Cortezin hurjapäinen joukko. Ryntäävät +indiaanilaumat viskattiin takaisin sen suljetuista riveistä kuin meren +aallot kalliosta. Toinen hyökkäys toisensa perästä torjuttiin. +Espanjalaiset avasivat rivinsä ainoastaan antaaksensa ampumakoneilleen +sijaa puhaltamaan pois joukottain vihollisia. Viimein väistyi, kun +väistyikin, oudon tulituiskun edestä Tlaskalan sotapäällikkö, ja +Espanjalaiset jäivät tappotanteren herroiksi. Mutta he kyllä olivat +oppineet tuntemaan ja kunnioittamaan vihollisensa rajua rohkeutta.</p> + +<p>Vaikka voittajana ollen ei Cortez katsonut sopivaksi tunkeutua +syvemmälle vapaavaltioon, vaan asettui leiriin muutamalle mäelle +lähellä tappelutannerta ja pani menemään uuden lähetystön vihollisten +pääkaupunkiin. Mutta lähetystö sai vastauksen, joka oivallisesti +osoittaa että Tlaskalaiset olivat kansaa, "joka ei voinut kunniaansa +pettää." Tlaskalan senaati antoi, näet, Espanjalaisten tiedoksi että +maan sotavoima seuraavana päivänä tulisi heitä tervehtimään ja +uhraamaan heidät jumalilleen. Ja tämän sanoman saattajat toivat +muassaan runsaan lahjan ruokatavaroita, "koska Xikotenkatl ei tahtonut +taistella nälkäisten vihollisten kanssa."</p> + +<p>Muutaman päivän kuluttua siitä, syyskuun 5 p:nä 1519, pääsivätkin +Espanjalaiset kiusaamaan Onnetarta tulisessa ottelussa. Cortezin +uhkarohkea joukko valmistausi sinä päivänä taisteluun rukouksella ja +ripillä ja samosi sitten ulos varustuksistaan, tervehtiäksensä +vihollisen sotavoimaa. Noin virstan päässä mainitulta mäeltä näkivät he +Tlaskalaisten ja Otomilaisten tiheän tappelurinnan rehentelevän +suurella tasangolla. Kuulkaamme mitä historioitsija (Prescott) tästä +merkillisestä armeijasta sanoo: "Ei olisi voinut uhkeampaa nähdä kuin +näitä indiaani-joukkoja. Sotamiesten puoleksi alastomat, maalatut +ruumiit, päällikköjen haaveelliset kypärit, joista kullat ja jalokivet +kimalsivat, kiiltävät höyhentöyhdöt ja kirjavat pukimet häikäisivät +silmää. Lukemattomat keihäät ja heittopeitset, joiden kärjet olivat +kiiltävästä vaskesta, välkkyivät kirkkaasti aamu-auringon säteissä, +kuni pauhaavalla valtamerellä leimahtelevat ukontulet. Valtavan +sotavoiman takajoukkoja varjostivat Tlaskalan ja Otomin päämiesten +vaakunamerkeillä varustetut liput, joiden joukosta erittäinkin pisti +silmiin Xikotenkatlen huonekunnan merkki, valkoinen karja kalliolla, ja +vieläkin enemmän Tlaskalan vapaavaltion smaragdeilla ja hopeatöillä +runsaasti koristettu lippu, jossa merkkinä oli roomalaisen +<i>signum'in</i> muotoon laadittu kultainen kotka levitettyine +siipineen. Tavallisilla sotamiehillä ei ollut muuta vaatetusta kuin +leveä verhovyö vyötäreillä; mutta heidän ruumiinsa oli maalattu sen +päämiehen väreillä, jonka lippua he seurasivat. Ylhäisempien sotilaiden +höyhenvarustukset noudattivat samaa värilajitusta. Kazikien ja +ylhäisimpien miesten pukimena oli paksu pumpulihamehut, joka sulkeutuen +tiivisti ruumiisen samalla suojeli reisiä ja hartioita; ja tämän päällä +pitivät rikkaammat indiaanit vielä hienoista kulta- ja hopealevyistä +tehtyä asua. Heidän sääriänsä suojeli nahkasaappaat tai varvikkaat, +jotka olivat kullalla reunustetut; mutta loistavin osa heidän puvustaan +oli kallis, merkillisen taiteellisesti kirjaeltu, höyhenvaatteesta +valmistettu vaippa, joka ulkonäöltään vivahti semmoiseen asehameesen, +jota euroopalainen ritari keski-ajalla piti pukunsa päällä. Tätä +kaunista ja upeaa pukua kruunasi puusta tai nahasta tehty päähine, joka +kuvasi jonkun peto-eläimen päätä ja usein oli varustettu hirveällä +hammas-aidalla. Päähineen peittämänä teki sotilaan pää hirvittävän +vaikutuksen. Päälaen päällä liehui troopillisten lintujen höyhenistä +tehty töyhtö, joka muodollaan ja värillään merkitsi sen henkilön arvoa, +joka sitä kantoi. Varustuksen täytteeksi oli heillä kilvet, jotka joko +olivat puusta ja nahalla peitetyt taikka useammin ruokoiset ja +puuvillalla täytetyt. Heillä oli myöskin toisenlaisia kilpiä, joissa +puuvilla oli päällystetty jollakin kimmoisella aineksella, jolla sitä +voitiin painaa yhteen ja saada vähemmän tilavaksi, niinkuin sateen- tai +päivänvarjoa. Nämä kilvet olivat kaunistetut kaikellaisilla +koristuksilla kunkin halun ja varallisuuden mukaan sekä reunustetut +sievillä höyhenhetuleilla. Hyökkäysaseina käytettiin linkoa, jousta ja +nuolia sekä heittokeihäitä. He olivat mainioita jousimiehiä ja osasivat +ampua kaksi, jopa kolmekin nuolta kerrassaan; mutta erittäinkin +taitavasti osasivat he käyttää heittokeihästä. Erästä lajia keihäitä, +johon oli kiinnitetty nuora, josta heittäjä voi vetää aseensa takaisin, +pelkäsivät Espanjalaiset kovasti. Näissä eri aseissa oli luu- tai +vaskikärjet, joiden tutkaimet olivat terävät kuin partaveitset, mutta +helposti tylsyivät. Heidän nuolissaan ja keihäissään oli myöskin usein +vaskikärjet, ja miekan asemesta käyttivät he noin puolen neljän jalan +pituista sauvaa, jonka kaksihaaraiseen päähän oli poikkipäin sovitettu +teräviä vaskilehtiä, — hirmuinen ase, joka voi kaataa hevosen yhdellä +iskulla." —</p> + +<p>Semmoinen oli se armeija, jonka kanssa vähälukuisen espanjalaisen +joukon nyt oli otteleminen. Mutta: <i>in hoc signo vinces</i>. Espanjan +soturit ja heidän yltiöpäinen päällikkönsä luottivat lujasti +suojeluspyhänsä apuun ja kävivät tappeluun varmalla voiton toivolla.</p> + +<p>Tappelu alkoi Tlaskalaisten puolelta tiheällä nuoli- ja heitto-aseiden +sateella, joiden vinkuessa Espanjalaiset hiljoilleen etenivät, kunnes +he vähän matkan päässä vihollisista avasivat rintamansa ja +oksennuttivat ulos kanoonainsa ja pyssyjensä sisällyksen, joka tiheään +sullotussa indiaani-joukossa teki hirveät tuhotyöt. Silloin heti koko +tuo uhkarohkea joukko terävine Toledo-säilineen ja keihäineen kävi +Tlaskalaisten kimppuun lujasti suljetussa falangissa. Miehekkäästi ja +kylmäverisesti toimitettiin hyökkäys; mutta miehuutta ei puuttunut +Tlaskalankaan pojilta. Joukottain kaatui näitä maahan, mutta uusia +parvia tuli kuolleiden sijaan, ja ennen pitkää täytyi Espanjalaisten +kääntyä hyökkäyksestä puolustukseen. Viimein murtausivatkin hurjasti +huutaen Tlaskalan miehet heidän riviensä läpi, ja nyt kuppuroitsivat +kaikki sinne tänne toinen toisensa seassa. Tällä huimalla hetkellä, +jolloin kaikkinainen komento ja järjestys oli loppunut, ryntäsi Cortez +rajuine ratsumiehineen vastustamattomalla voimalla vihollista vastaan, +samalla kun taasen tykistö rupesi jyrisemään Tlaskalaisten kylkilinjaan +ja soi jalkaväelle hetken hengähtämisen aikaa. Hyvin harjoitetut +espanjalais-joukkiot yhtyivät uudestaan, ja taistelu järjestyi jälleen. +Nyt oli Tlaskalaisten vuoro väistyä, ja tappelu taukosi hetkeksi. Mutta +Xikotenkatl vain kokosi joukkonsa uuteen hyökkäykseen. Tämä ehkä olisi +saattanut hurjanrohkeat seikkailijat Tlaskalan jumalain uhriksi, sillä +neljän tunnin tappelun perästä olivat he nyt joteskin uuvuksissaan; +mutta suppea suojeluspyhä näkyi todellakin Espanjalaisia viisailla +vehkeillä auttelevan, kuni muinoin sinisilmä Atene Kreikan sankareita +Trojan tanterilla. Uskollinen Xikotenkatl sai, näet, päähänsä että +Otomilaisten sotapäällikkö oli pelkuri, ja hän lausui ajatuksensa +suoraan. Seuraus oli että Otomilainen vaati Xikotenkatlea +kaksintaisteluun, josta kuitenkaan ei mitään tullut, koska toiset +päämiehet karkasivat väliin. Mutta Otomilainen vei lippunsa +sotajoukosta pois, ja tämä supeni lähes kolmannella osalla. Samaan +aikaan kuuluu myöskin eräs tlaskalainen alipäällikkö, joka komensi +10,000 miestä, luopuneen tappelusta, jolloin Xikotenkatl ei enää +arvellut voivansa käydä Espanjalaisten kimppuun; ja nämä jäivät taaskin +paikan herroiksi. Mutta kerrotaanpa myöskin että sinä päivänä ei +yksikään Espanjalainen jäänyt haavoittumatta. Niin oli hevostenkin +laita. Ja väsyneenä pitkällisestä kamppauksesta vetäysi Cortezin joukko +takaisin vuorelleen, levähtääkseen vaivoistaan.</p> + +<p>Uusi lähetystö pantiin menemään Tlaskalaan, jonka neuvoskunta ei +kuitenkaan tälläkään kertaa suostunut tarjottuun rauhaan. Heidän +pappinsa antoivat — kuten kerrotaan Xikotenkatlen kehoituksesta — sen +neuvon että Espanjalaiset olivat torjuttavat yöllä, koska nämä muka +olivat "päivän lapsia," vaikk'ei sentään jumalia, kuten muutamat +luulivat. Xikotenkatl sai käskyn tehdä yöllisen hyökkäyksen vuorella +majailevia Espanjalaisia vastaan. Tämä tehtiinkin muutamana yönä. Mutta +Cortez oli varoillaan. Itse tarkasteli hän, luottamatta paraimpiinkaan +ritareihinsa, yön pimeässä vahtejansa, ja onneton se, joka ei ollut +paikallaan. Tämmöisellä tarkastuskäynnillä oli kerran muuan sotamies +hänet pimeässä ampua, mutta Cortez ennätti saada lausutuksi tunnussanan +ja pelastui. Tavallistenkin olojen vallitessa oli tämä tarkkuus hänen +tapanansa, ja tässä vaarallisessa tilassa nyt varsinkin valvottiin +vahtien valppautta mitä ankarimmasti, vaikkapa väki olikin kovin +väsyksissään ja uupuneena. Jo pitkän matkan päässä huomattiin +Xikotenkatlen armeija, ja hiljaisuudessa toimitettiin kaikki +puolustus-hankkeet. Tykit ja pyssyt ladattiin ja kaikki miehet +järjestettiin asentoon hyökkäystä varten. Tlaskalaiset luulivat +kuitenkin "auringon lasten" lepäävän yön puolipimeässä. Silloin +äkki-arvaamatta tuima tykistö purkasi sisällyksensä heidän riveihinsä, +levittäen kuolemaa ja hävitystä. Kuin haukka pesästään hyökkäsi sitten +heti koko espanjalainen voima alas vuorelta, jossa leiri sijaitsi, ja +tällä kertaa kestivät Tlaskalaiset ainoastaan muutaman minutin. +Hämmästyneinä ja kovasti pettyneinä turvasivat he pakohon poikki +tasangon, jossa kuitenkin ratsuväki heidät saavutti ja tappoi Tlaskalan +miehiä joukottaan.</p> + +<p>Seuraavana päivänä uudisti Cortez tarjoumuksensa, ja jo suostuikin +siihen Tlaskalan neuvoskunta, jonka lähettiläät tapasivat kokonaan +masennuksissa kärsityn tappion johdosta. Xikotenkatl tarjousi vieläkin +toistamaan taistelua ja pesemään Espanjalaisten verellä pois sen +pilkun, joka oli tahraantunut Tlaskalan soturien kunniaan; mutta +neuvosto pani nyt kuitenkin menemään lähetystön, joka runsailla +lahjoilla astui espanjalaisen sotapäällikön eteen ja puhutteli häntä +Marinan kautta seuraavasti:</p> + +<p>— Jos olette vihollisia ja julmia jumalia, niin luovutamme teille +täten useampia orjia, jotta voitte syöttää vatsanne täyteen niiden +lihalla ja juoda niiden verta; jos olette lempeitä jumaluuksia, niin +pitäkää hyvänänne kirjavia höyheniä ja suitsu-aineita; mutta jos olette +ihmisiä, niin saatte tästä leipää, hedelmiä ja lihaa. —</p> + +<p>Tähän puheesen vastasi Marina Cortezin puolesta, ja aselepo tehtiin.</p> + +<p>Kaksi päivää perästäpäin saapui Tlaskalasta juhlallinen, loistavaan +asuun puettu lähetystö, jonka etupäässä oli sotapäällikkö Xikotenkatl +valkoisessa, höyhenillä ja jalokivillä somasti koristetussa +varustuksessa. Kelpo indiaani-päällikkö, jonka ryhti oli jalo ja +miehekäs, selitti suoraan ja pelkäämättä että hän yksinään oli syynä +maanmiestensä harjoittamaan vihollisuuteen Espanjalaisia vastaan, sillä +hän oli muka luullut että nämä olivat liitossa Montezuman kanssa, joka +oli hänen kansansa verivihollinen. Hän heittäysi sentähden Cortezin +haltuun, jotta tämä saisi tyhjentää vihansa hänehen, mutta säästää +hänen kansansa. Tlaskalan portit olivat Cortezin sotajoukolle avoinna. +— Niin puhui uljas Xikotenkatl.</p> + +<p>Nuoren indiaani-soturin suora ja vilpitön käytös teki miellyttävän +vaikutuksen Corteziin. Hän suostui pyydettyyn rauhaan ja ilmoitti +muutaman päivän perästä itse tulevansa Tlaskalaan. Xikotenkatl tarjousi +silloin etevimpien seuralaistensa kanssa jäämään panttivangiksi +leiriin, vakuudeksi Espanjalaisten turvallisuudesta Tlaskalassa. Mutta +Cortez ei; huolinut tästä tarjouksesta, vaan selitti ylpeästi ett'ei +hän tarvinnut mitään takuuta turvallisuudestaan.</p> + +<p>Tässä tilaisuudessa oli saapuvilla muutamat lähettiläät Mexikosta, +jotka salaa olivat hiipineet Tlaskalan alueen läpi. He jättivät +keisarinsa nimessä taaskin Cortezille suuren lahjoituksen ja +onnittelivat häntä Tlaskalaisista saatuun voittoon. Heidän asianaan oli +vieläkin varoittaa häntä menemästä Mexikoon ja etenkin ehkäistä liittoa +syntymästä Espanjalaisten ja Tlaskalaisten välille, joiden viekkaudesta +ja uskottomuudesta he tekivät vilkkaan kuvauksen. He eivät kuitenkaan +saaneet Cortezilta muuta kuin että hän vielä lykkäsi tulonsa Tlaskalaan +kuudeksi päiväksi. Viimeisenä näistä tuli uusia lähettiläitä +Tenochtitlanista, taaskin rikkaita lahjoja tuoden; ja nämä nyt +ilmoittivat että heidän keisarinsa oli taipuvainen rupeemaan +ystävyyden-liittoon sen suuren hallitsijan kanssa, jota Cortez palveli, +jakamaan aarteensa hänen kanssaan ja suorittamaan hänelle määrättyä +vuotuista maksua, — sillä ehdolla, että Cortez luopuisi kaikkenaisesta +yhteydestä Tlaskalaisten kanssa ja samalla heittäisi sikseen +aikomuksensa tulla Tenochtitlaniin.</p> + +<p>Cortez tähän ei antanut mitään suoranaista vastausta, sillä hän tahtoi +pitää Mexikolaisia epätiedossa. Mutta itsessään oli hän lujasti +päättänyt pysyä suostumatta mihinkään ehtoihin.</p> + +<p>Täll'aikaa kävivät Tlaskalaiset levottomiksi, Espanjalaisia kun ei +kuulunutkaan tulevaksi heidän kaupunkiinsa. Olivatko Mexikolaiset +onnistuneet herättämään Cortezissa epäluuloa heidän vilpittömyyttänsä +vastaan? Tämän epätietoisuuden poistamiseksi ryhdyttiin erinomaiseen +hankkeesen. Koko korkea neuvoskunta ynnä lukuisan seurueen kanssa lähti +Espanjalaisten leiriin, johon kukin neuvostonjäsen kannettiin +kantotuolissa. Etevin heidän joukossaan oli sotapäällikkö Xikotenkatlen +isä, sokea vanhus, joka nyt piti Cortezille puheen, muistuttaen häntä +tuosta lupauksesta, jonka mukaan Espanjalaisten piti elää rauhassa +Tlaskalaisten kanssa ja tulla heidän pääkaupunkiinsa. Jos Cortez oli +muuttanut mieltä, pyysi hän virkaveljineen saada jäädä vangiksi +vieraiden luokse, koska muka neuvoskunta yksinään oli sotapäätöksen +tehnyt.</p> + +<p>Cortez lupasi nyt täyttää heidän toivomuksensa, ja neuvoskunta lähti +juhlallisessa saattokulussa takaisin Tlaskalaan. Leirissä ruvettiin +niinikään nyt lähtöä tekemään, ja muutaman päivän mentyä marssittikin +Cortez sotavoimansa Leipämaan pääkaupunkiin. Mitä oli siellä nähtävänä +ja millainen oli näiden "villien" indiaanien koti-elämä? Cortez itse +antaa siitä kirjeessä keisari Kaarle viidennelle seuraavan kertomuksen:</p> + +<p>"Tämän kaupungin suuruus ja loisto minua hämmästyttää. Se on suurempi +kuin Granada, sisältää yhtä paljon ja yhtä kauniita rakennuksia kuin +Granada ja on valloituksenkin perästä paljon väkirikkaampi ja paremmin +varustettu jyvillä, siipi-eläimillä, metsän-riistalla, kaloilla, +raittiilla vedellä, palkohedelmillä ja muilla oivallisilla +ruokatavaroilla. Joka päivä on 30,000 ihmistä kokoontunut torille +ostamaan ja myymään, ottamatta lukuunkaan kauppiaita ja välikauppiaita, +joita on kaikkialla muualla kaupungissa. Tällä torilla saa ostaa mitä +ikinä elannokseen tarvitsee, saa ostaa vaatteita, kenkiä, kulta- ja +hopeakoristuksia sekä kaikellaisia höyhenteoksia, parahinta tekoa +maailmassa. Jos jonkinlaisia savi-astioita ja paljon parempia kuin +Espanjassa saapi täällä, niinikään erillaisia kasvia ja lääkkeitä sekä +paljon muuta tavaraa. Täällä on kylpyhuoneita kosolta sekä paikkoja, +joissa voi leikkauttaa hiuksensa ja ajattaa partansa. Lyhyesti sanottu, +tässä kaupungissa on kaikin puolin hyvä järjestys ja kunnollinen +hallinto. Asukkaat pystyvät jos mihinkä työhön hyvänsä ja veisivät +voiton taidollisimmistakin Afrikalaisista" (maurilaisista asukkaista +Espanjassa, jotka olivat maailman mainioita taidostaan ja hienosta +sivistyksestään).</p> + +<p>Espanjalaiset historioitsijat itse kertovat että Cortezia tervehdittiin +Tlaskalassa yhtä loistavasti kuin koskaan roomalaista sotapäällikköä +Tiberin kaupungissa suuren voittoretken perästä, ja niinä kolmena +viikkona, jotka hän oleskeli siellä, kohtelivat Tlaskalaiset hänen +sotilaitaan kuin jumalia. Liitto lopullisesti solmittiin, ja +vahvistaakseen vieläkin ystävyyttään näiden kummallisten vieraiden +kanssa tarjosivat etevimmät Tlaskalaiset tyttäriään vaimoiksi Cortezin +ritareille. Xikotenkatlen oma tytär, jota pidettiin Tlaskalan +ihanimpana impyenä, kastettiin ja joutui naimisiin reippaan Alvaradon +kanssa. Tämän nuoren hidalgon vaaleat, kiherät hiukset, valkoveriset +kasvot ja iloinen luonto suuresti miellytti Tlaskalaisia.</p> + +<p>Cortez tietysti täälläkin koki saada uusia liittolaisiaan luopumaan +heidän vanhoista jumalistansa, mutta sepä ei käynytkään niin helposti. +"Leipämaan" asukkaat pitivät kiivaasti uskontonsa puolta, ja viimein +Cortez, vaikka hyvin vastenmielisesti, jätti itse viisaan isä Olmedon +neuvosta tämän asian sikseen. Tässä oli ennen kaikkea tärkeä ystävyyden +pysyttäminen tämän sotaisan kansan kanssa. Espanjalaisten kortterissa +pystytti Cortez kuitenkin suuren ristin ja piti joka päivä juhlallisia +messuja, joita kaupungin asukkaat hiljaisina kuuntelivat.</p> + +<p>Mutta vierasten kanssa tekemällensä liitolle, joka koski sekä +hyökkäystä että puolustusta, pysyivät Leipämaan kelpo asukkaat +viimeiseen saakka uskollisina, vaikka he saivat monta vääryyttäkin +kärsiä.</p> + +<p>Heidän uljasta sotapäällikköänsä, jonka nimen olemme panneet +otsakirjoitukseksi tälle luvulle, odotti surullinen kohtalo. Mutta +siitä sittemmin kertomuksemme kehjetessä.</p> + + + + +<h2><a name="V_Luvattu_maa" id="V_Luvattu_maa"></a>V. Luvattu maa.</h2> + + +<p>Tlaskalaan oli taaskin Cortezin luo tullut Mexikosta lähetystö, joka +tavallisia lahjoituksia Montezumalta tuoden nyt suorastaan kutsui +Espanjalaisia tulemaan hänen luoksensa Mexikon pääkaupunkiin. Kutsumus +suuresti hämmästytti Cortezia, mutta oli tietysti myöskin hänelle +varoituksena pysymään varuillansa, koska Montezuma nyt silminnähtävästi +oli muuttanut menetystapaa. Lähettiläät neuvoivat häntä myöskin +Montezuman nimessä kulkemaan Cholulan kaupungin kautta, joka oli +noin seitsemän maantiet. penikulman päässä Tlaskalasta. Neuvo +tietysti ei vähentänyt Espanjalaisten epäluuloja; sillä Tlaskalaisten +tiedon-antojen mukaan majaili suuri Mexikolainen sotavoima Cholulan +läheisyydessä, ja tämän kaupungin asukkaat olivat ystävällisessä +suhteessa Montezumaan. Siitä huolimatta päätti Cortez kuitenkin poiketa +Cholulaan, koska sieltäkin nyt tuli lähetystö ja kutsui häntä +kaupunkiin. Cortez ei tahtonut että hänen sotaisat liittolaisensa +näkisivät mitään pelon merkkiä hänessä, eikä hän liioin halunnut jättää +vihamielistä kaupunkia ja mexikolaista sotavoimaa taaksensa. Cholulaan +päätettiin siis lähteä, ja Cortezin sotajoukko, jota seurasivat +Zampoalaiset ja 6,000 Tlaskalaista soturia, samosi pois vapaavaltion +alueelta ja saapui seuraavana päivänä Cholulaan, jossa Espanjalaisia ja +Zampoalaisia kaikilla ystävyyden osoituksilla tervehdittiin ja +vieraanvaraisesti kestittiin; mutta Tlaskalaisia ei päästetty kaupungin +sisään.</p> + +<p>Iso muurirakennus melkein keskellä kaupunkia annettiin Espanjalaisille +kortteriksi, ja heidän isäntänsä kohtelivat heitä erinomattain +ystävällisesti. Kuitenkin olivat he Cortezin mielestä luonteeltaan +umpimieliset ja juonikkaat, verraten suoraluontoisiin ja sotaisiin +Tlaskalaisiin. Hän rupesi heitä epäilemään, varsinkin sitten kun +ruokavaroja Espanjalaisten kortteriin alkoi tulla niukemmalta eikä enää +kazikeja käynyt häntä tervehtimässä. Kaksi Tlaskalaista, jotka +salavihkaa olivat hiipineet kaupunkiin, kehoitti häntä olemaan +varuillansa, koska, kuten he kertoivat, ylhäisten indiaanien vaimoja ja +lapsia joka yö pakeni pois kaupungista ja kuusi orjalasta oli uhrattu +etevimmässä temppelissä, tapaus, joka muka aina tiesi jotakin tärkeää +olevan tekeillä. Epäluulo kävi viimein Marinan ilmi-antojen kautta +varmuudeksi. Hän oli päässyt erään ylhäisen kazikin puolison +ystävyyteen, ja tämä, joka tunsi maanmiestensä vehkeet Espanjalaisia +kohtaan, tahtoi pelastaa Marinan. Kaziki-vaimo kertoi Marinalle että +Espanjalaisten ja heidän liittolaistensa perikato oli päätetty: +20,000 mexikolaista sotilasta piileili kaupungin lähistössä, +valmiina syöksemään sen sisään tarvittaissa, aseita oli jaettu +kaupunkilaisille, katuja oli teljetty, toisiin oli kaivettu syvät, +mullalla löyhästi peitetyt kuopat hevosten surmaksi, talojen ja +temppelien katoille oli ko'ottu kiviä, joita ai'ottiin viskata +Espanjalaisten päälle. Nämä tuumattiin armahtamatta tappaa; ainoastaan +muutamat olivat elävinä otettavat kiinni ja lähetettävät Montezumalle, +jotta hän saisi tyydyttää uteliaisuuttaan ja sitten uhrata heidät +jumalilleen. Aika tämän hankkeen toimeen-panemiseksi oli käsissä, eikä +mikään voisi Espanjalaisia pelastaa. — Niin kertoi ylhäinen +indiaanitar Marinalle ja tarjosi tälle turvaa omassa huoneessaan. +Marina suostui ehdoitukseen ja sanoi vain lähtevänsä pikimmältään +noutamaan kalleuksiansa, mutta samassa kiirehti hän Cortezin luo ja +ilmoitti kaikki mitä oli saanut tietää.</p> + +<p>Nopeaneuvokas espanjalainen retkeilijä ryhtyi heti varokeinoihinsa. +Espanjalaisten kortterissa kutsuttiin koko sotajoukko aseisin ja +vahteja lisättiin, jonka jälkeen Cortez lähetti sanoman Cholulan +kazikeille että hän muka seuraavana päivänä aikoi lähteä kaupungista ja +nyt tahtoi sanoa heille jäähyväiset kortterissaan. Tänne saapuivatkin +pian kazikit ja muut ylhäiset Cholulalaiset, ja heitä seurasi lukuisa +joukko sotilaita, joita muka Cortez saisi käyttää kuorman-kantajina. +Mutta Cortez astui esiin, syytti kazikeja petoksesta ja komensi +miehensä ilman sen enemmittä mutkitta käymään heidän kimppuunsa. Kauhea +verisauna alkoi, ja kun samassa Tlaskalaiset ryntäsivät sisään +kaupunkiin, tuli tämä moisten hirmutöiden temmellyspaikaksi, että +"raa'at villit" varmaankaan eivät ennen olleet sen vertaista nähneet. +Kristinuskon ritarit riehuivat pahemmin kuin raatelevat pedot. Yli +6,000 Cholulalaista miestä teurastettiin; mutta heidän vaimonsa ja +lapsensa veivät Tlaskalaiset orjikseen, joista tarpeen tullessa sitten +tietysti jumalain-uhrit olivat otettavat. "Myöhemmin" — sanotaan — +"onnistui Cortezin kuitenkin saada liittolaisensa laskemaan nämä +vapaiksi ja ehkäistä kaupungin perinpohjaista hävittämistä, mutta ei +ennenkun suuri osa kauniimpia rakennuksia Cholulassa, Aztekien pyhässä +kaupungissa, oli poroksi palanut." Vielä monta vuotta perästäpäin +muistuttivat hiiltyneet rauniot "Cholulan verilöylystä".</p> + +<p>Millä puolustavat mainiot Kristinuskon lähetyssaarnaajat semmoisia +tekoja? Cholulaisten petoksella, näillä kun oli paha mielessä vieraita +vastaan. Mutta Cortez käytti ihan samaa sotajuonta, houkuttaessaan +heidät kortteriinsa, karatakseen äkki-arvaamatta syyllisten ja +syyttömäin päälle. Ja Espanjalaiset olivat kuitenkin kuokkavieraina +kielletyllä alueella. Sen he kyllä tiesivät. Päätänsä pudistellen +arvelevat Cortezin urostöiden innokkaimmatkin ihailijat kuitenkin että +"Cholulan verilöyly on pimeänä pilkkuna suuren valloittajan kiiltävässä +kilvessä." — Kai se niin on.</p> + +<p>Pari päivää tästä kauhutyöstä tuli taaskin lähetystö Montezumalta, +"joka kauhistuneena Cholulan kohtalosta kiirehti riisumaan päältänsä +kaiken osallisuuden Cholulalaisten uskottomuudessa." Hänen +viattomuuttaan eivät kuitenkaan espanjalaiset historian-kirjoittajat +usko. Päin vastoin väitetään kiven kovaan että Montezuma oli +Cholulaisten aikoman hyökkäyksen keksijä ja että todellakin 20,000 +hänen omia sotilaitaan piileili vuoristossa kaupungin ulkopuolella, +valmiina annetusta merkistä syöksemään Espanjalaisten kortteriin.</p> + +<p>Kun Cortez liittolaisineen lähti Cholulasta matkalle Mexikoon, josta +hän nyt oli 20 penikulman päässä, ei kuitenkaan näkynyt hituakaan +semmoisesta sotajoukosta.</p> + +<p>Mutta useista kylistä, joita nyt oli Espanjalaisten tiellä, tuli +Cortezin luo monta ylhäistä Mexikolaista, jotka valittivat Montezuman +hirmuvaltaa ja tervehtivät Espanjalaisia pelastajina hänen ikeestään, +— seikka, joka tietysti suuresti elähytti valloittajien toiveita, +koska eripuraisuuden syöpäläinen toisessa riitaveljessä tietysti aina +on hyvä enkeli toiselle.</p> + +<p>Ja hyvällä luottamuksella onnettaren suosioon samottiin nyt eteenpäin. +Monen päivän matkan perästä tultiin muutamaan tienhaaraan. Toinen tie +oli suljettu suurilla puilla ja kivillä. Kysymykseensä mitä tämä +merkitsi sai Cortez mexikolaisilta lähettiläiltä sen vastauksen, +että keisari tahtoi varoittaa vieraita kulkemasta sitä tietä, koska se +oli, vaikka lyhyempi, täynnään vastustamattomia esteitä. "Espanjalaiset +eivät pelkää esteitä", vastasi Cortez, perkkautti tien puhtaaksi ja +marssitti joukkonsa sitä pitkin eteenpäin. Tämän johdosta katosi +valloittajien jalkojen alta sileä, kaunis maa, ja he kulkivat nyt sitä +vuoriselännettä ylöspäin, joka eroittaa Pueblan ja Mexikon suuret +ylätasangot. Ilma kävi teräväksi, purevaksi; korkeilta vuorilta +viiltävät tuulet panivat ihmiset ja hevoset värisemään vilusta. Pian +retkeili sotajoukko Pohjois-Amerikan kahden korkeimman vuorikeilan +välissä. Nämä ovat Popokatepetl eli "Savuava vuori" ja Iztaccihuatl eli +"Valkoinen vaimo". Indiaanilainen taru, joka on lumonnut nämä vuoret +peljättäviksi aaveiksi, pitää, näet, jälkimäistä edellisen puolisona. +Popokatepetl, joka on 600 metriä korkeampi kuin Euroopan jättiläinen +Montblanc, purkasi valloituksen aikana useasti sisällistä tultansa, +etenkin Espanjalaisten ollessa Tlaskalassa. Ja tätä jo pitivät maan +asukkaat huonona merkkinä.</p> + +<p>Joka päivä tuli Cortezin luo lähettiläitä läheisistä paikkakunnista +pyytämään häneltä apua Aztekien rasittavaa hallitusta vastaan. Mutta +Montezuma koki uusilla rukouksilla ja lahjoilla saada vieraita +palaamaan takaisin, varsinkin kun ilma, heidän vieläkin ylemmälle +noustessaan, kävi yhä kylmemmäksi ja seudut kolkommiksi. Turhaan. +Uhkarohkeat retkeilijät kiipesivät Sierra Ahualkon huipulle — ja siitä +alaspäin muuttui maa, muuttui miellyttäväksi.</p> + +<p>Eräässä Sierran mutkelmassa aukesi yht'äkkiä heidän silmiensä eteen +ihanainen näky. Sykkiviä sydämin seisoivat kaukahiset matkustajat +kallion jyrkänteen reunalla, katsellen alaspäin. He näkivät Mexikon eli +Tenochtitlanin verrattomaksi kerrotun laakson, tuon Eedenin ja +Eldoradon, jonka vertaista ei Aleksander v. Humboldtkaan sano +nähneensä, vaikka hän siellä matkusteli satoja vuosia valloituksen +perästä, jolloin näitä maisemia jo aikoja sitten oli kohdannut +hävityksen kauhistus. Siinä kohtasi paljon kokeneiden seikkailijain +silmiä viehättävästi vaihdellen vedet, metsät ja viljelysmaat, +valkohohteiset kaupungit ja kalveiset kukkulat; sanalla sanoen, +tuo tavaton panoraama melkein pyörrytti ja silmiä huikasi. +Heidän jalkojensa juurella rehenteli uhkeita tammi-, pinia- ja +seeteri-metsiä; loitompana lainehti viljavainioita, vaihdellen +muhkeiden maguey-istutusten, hedelmä- ja kukkatarhojen kanssa. +Maiseman keskeltä välkähtivät järvet, joiden rantoja elähytti +kaupungit ja kauppalat, ja tuolla vuoriselänteiden jättiläisharjujen +edustalla kohosi, kuni indialainen keisarinna helmikruunuineen, +loistava pääkaupunki <i>Tenochtitlan</i> valkoisine tornineen ja +pyramiidi-temppeleineen, kuuluisa "Aztekien Venetia." Kohoten korkealle +kaikkein läheisten rakennusten yli huomattiin selvästi Chapoltepek'in +kukkula, keisarin maalais-asunto, jota varjokkaat seeteri-ryhmät +ympäröitsivät. Kaukana sinisen järven toisella puolen, tuuheiden +lehtipuiden piilosta, pilkisteli esiin muuan kimaltava piste, toinen +pääkaupunki, <i>Tezkuko</i>, ja vieläkin kauvempana tuo tummanvärinen +porfyrivyö, joka ympäröitsee laaksoa ikäänkuin rikkaana juotoksena, +jonka luonto on määrännyt kauniimmalle jalokivelleen. Näytelmä, jota +Espanjalaiset siinä nautitsivat, lienee ollut senkaltainen, jota Mooses +tervehti Neebon huipulta. Ilosta hurmautuneena huudahtivat +rautarintaiset miehet liikutuksen ja kiitollisuuden vallassa: Katsos, +tämä on luvattu maa!</p> + +<p>Mutta Espanjalaiset lakkasivat pian ihmettelemästä luonnon loistoa, kun +he tässä lumoavassa laaksossa tapasivat tunnusmerkkiä sivistyksestä ja +kansan-pontevuudesta, joka himmensi kaikki mitä he tähän asti olivat +nähneet. Asukkaiden taidollisuus ja kunto astui heidän silmiensä eteen +joka haaralta. Mexikon yleinen viljelyskanta melkein pimensi heidän +omansa.</p> + +<p>Mutta miten päästä tuon kaiken rikkauden herroiksi? Tenochtitlanin +laaksossa asui varmaankin miljoona, ehkäpä kaksikin miljoonaa ihmistä. +Oliko pienen soturijoukon mahdollista kukistaa semmoista paljoutta? +Arkamieliset pudistelivat päätänsä ja tahtoivat palata takaisin Villa +rica'aan. Mutta uhkarohkea kenraali tiesi valaa heihin rohkeutta. Hän +lausui:</p> + +<p>— Kuinka saatattekaan ajatella väistymistä, kun nuo kultaiset portit +ovat seppo selällään päästääkseen teidät sisään! —</p> + +<p>Ja Cortezin kehoituksia säestivät retkikunnan urhoollisimmat miehet, +jotka himosivat kultaa ja kunniaa yhtä kiihkeästi kuin hän itse.</p> + +<p>Sotajoukko lähti liikkeelle keisarillista pääkaupunkia kohden. +Vähitellen harvenivat metsät, viljelystilat tihenivät, ja siellä täällä +tapasivat Espanjalaiset pieniä kyliä, joiden asukkaat heitä +ystävällisesti tervehtivät. Ja kaikki valittivat Aztekien rasittavaa +hallitusta — suureksi iloksi Cortezille.</p> + +<p>Aztekien pääkaupungissa oli mahtava keisari Montezuma tullut yhä +enemmän vakuutetuksi siitä, että kaukaiset vieraat olivat +Quetzalkoatl'in jälkeläisiä. Mikäs muu neuvona siis kuin alistua +lahjomattoman kohtalon valtaan? Montezuma päätti itse lähteä vieraitaan +vastaan, lausuaksensa juhlalliset tervetuliaiset. Cortez'ille +laitettiin siitä tieto.</p> + +<p>Ja lokakuun 8 p:nä 1519 marssitti Cortez joukkonsa pitkän, liikkuvan +sulkusillan yli, joka Tezkuko-järven poikki vei kaupunkiin. +Espanjalaiset olivat juuri poikkeemaisillaan uuden maailman Venetian +pääkadulle, kun loistava seurue tuli heitä vastaan. Siinä oli 4,000 +ylhäistä Mexikolaista, jotka kulkivat Cortezin sotajoukon ohitse, +tervehtien vieraita syvällä kunnioituksella. Mutta sitten tuli, +loistavan hoviseuran ympäröimänä, Aztekien mahtava keisari itse, istuen +kultaisessa, jalokivillä ja kiiltävillä höyhentöillä koristetussa, +avonaisessa kantotuolissa, jonka yläpuolella neljä virkamiestä kannatti +vihreistä höyhenistä taidollisesti kudottua päällystintä, samalla kun +toisia kävi edeltä, kultaiset sauvat käsissä, antaen kansalle merkkiä +kumartumaan maahan ja pitämään kasvot peitossa. Ankaraa hovitapaa +noudattaen kävivät nämä virkamiehet avojaloin, silmät alaspäin ja +hitaisilla askeleilla. Kulkueen tultua Espanjalaisten luo, astui +Montezuma itse alas kantotuolista ja lähestyi Cortezia. Loistavaa +päällystintä kannettiin yhä hänen yllänsä. Hän nojausi keveästi +veljenpoikansa, Tezkukon ruhtinaan, ja veljensä käsivarsille. Tielle +hänen edessään levitettiin mattoja, jott'ei keisarillinen jalka koskisi +paljaasen maahan. Täll'aikaa muodostivat ylimykset aituuksen hänen +molemmille puolilleen ja taaksensa, mutta alhaisempi rahvas lankesi +polvilleen.</p> + +<p>Keisari Montezuma oli silloin 40 vuoden paikoilla. Hänen ruumiinsa oli +ko'okas ja solakka, ryhti arvokas ja kasvot vakavat, hiukset ja ohut +parta mustat, iho hieman vaaleampi kuin hänen ruskeiden alamaistensa. +Keisarillinen puku oli samassa loistavan komea ja soma. Tynkähihainen, +ruumiisen kauniisti soveltuva liivitakki oli ylhäältä ja alhaalta +reunustettu somatekoisilla särmäkkeillä. Leveä, monihelainen, +suurisolkinen vyö, joka helmineen ja jalokivineen oli täydellinen +taideteos, kannatti kultakahvaista miekkaa. Vyösoljesta kävi +kumpaseenkin olkapäähän kultaiset ketjut; samaten takin yläreunasta, +rinnoilla riippuen, kaksinkertaiset ketjut kainaloihin. Liivitakin alta +näkyi leveähelmaiset, moniraitaiset polvihousut. Tämän puvun päällä +oli, hartioilta miellyttävästi riippuen, syvälaskoksinen, höyhenillä +kirjaeltu vaippa. Päässä piti keisari kruunun tapaista lakkia, jonka +etupuolessa oli kaksinkertaisen kotkan kultainen kuva ja takana ylpeä +höyhentöyhtö. Jalkoja suojeli varvikkaat, joiden anturat olivat +kullasta. Vasemmassa kädessään piti hän lyhykäistä valtikkaa. Koko puku +säteili helmistä ja jalokivistä.</p> + +<p>Cortezia, joka oli astunut hevosen seljästä ja etevimpäin upseeriensa +ja kauniin Marinan saattamana käynyt keisarille vastaan, tervehti tämä +ruhtinaallisella pään-liikkeellä ja toivotti hänelle hyvät tulijaiset. +Mutta surullinen katse kävi Montezuman silmistä, kun ne samassa +hetkeksi kiintyivät siihen mieheen, jonka kohtalo oli määrännyt hänen +valta-istuimensa kaatajaksi, — tuohon valkoiseen mieheen, jonka tuloa +jumalat olivat ennustaneet. Cortez vastasi keisarin tervehdykseen +kiittämällä niistä runsaista lahjoista, jotka tämä oli vieraille +lähettänyt, ja ripusti hänen kaulaansa kiiltävän kristallikoristuksen, +tehden samassa liikkeen ikääskuin tahtoisi hän syleillä Montezumaa, +mutta tämän ystävyyden-osoituksen ehkäisivät molemmat ruhtinaat +keisarin vieressä, koska se olisi ollut liian likentelevää heidän +majesteetillista hallitsijaansa kohtaan. Niin päättyi tämä kohtaus +kunniakkaasen, molemminpuoliseen tervehdykseen, ja keisari Montezuma +astui jälleen kantotuoliinsa.</p> + +<p>Keisarin veli jäi kuitenkin pienemmän seurueen kanssa Espanjalaisten +luokse, saattaakseen heitä valmistettuun kortteriin. Täällä oli +kuitenkin jo taas tervehtimässä Montezuma, joka vieraiden saavuttua +sanoi jäähyväiset Cortezille, lausuen:</p> + +<p>— Olette nyt omassa kodissanne, veljet. Levätkäät siis kaikista +vaivoistanne. Syökäät, juokaat ja olkaatte iloiset, kunnes tulen +takaisin. —</p> + +<p>Espanjalaisille annettu kortteri oli lavea ryhmä kivirakennuksia, joita +ympäröitsi torneilla varustettu kivimuuri. Montezuman isä oli siinä +pitänyt asuntoaan. Rakennusryhmässä oli niin monta suojaa ja pihaa, +että Espanjalaiset ja heidän 6,000:n miehinen indiaanilainen +liittolaisjoukkonsa helposti siihen mahtui. Upseereille määrätyt salit +olivat varustetut puuvillavaatteisilla tapeteilla, matoilla ja +puutuoleilla, ja eri huoneustoissa tavattiin runsaasti ruokavaroja.</p> + +<p>Tavallista varovaisuuttaan noudattaen, tutkiskeli Cortez heti hyvin +tarkasti koko kortterin ja ryhtyi hankkeisin sotajoukkojensa +turvaamiseksi, Tykistö asetettiin suojaamaan portteja, vahdit pantiin +vartioimaan muureille, ja ankara sotakuri säädettiin. Estääksensä +mahdollisia väkivaltaisuuksia sotamiesten puolelta kaupunkilaisia +kohtaan, kielsi Cortez kuoleman uhalla sotilaitaan lähtemästä kortterin +ulkopuolelle ilman luvatta. Mutta nämä varokeinot suoritettuaan salli +hän miestensä käydä sen runsaan aterian kimppuun, joka oli heille +varustettu. Sitten valmistauttiin taasen tervehtimään keisaria +iltapäivällä, jolloin hän oli luvannut tulla.</p> + +<p>Sotajoukkiot rivitettiin kaikessa sotaisessa loistossaan kortterin +pihalle, ja sotasoiton soidessa tervehdittiin saapuvaa keisaria, jonka +Cortez sitten saattoi omaan huoneesensa, jonne myös kaikki +espanjalaiset ritarit ja etevimmät aztekilaiset aatelismiehet +kokoontuivat. Marinan avulla pidettiin nyt pitempi keskustelu, jossa +Montezuma osoitti tarkasti tuntevansa kaikki mitä Espanjalaiset olivat +toimittaneet Mexikoon tultuansa ja viimeinkin ilmoitti tahtovansa +tietää mikä Cortezilla oikeastaan oli tarkoituksena tällä matkallaan +Aztekien maahan. Cortez vastasi kysymykseen jokseenkin ulkokultaisilla +lauseilla kuninkaansa muka erinomaisesta halusta oppia tuntemaan +Aztekien suurta keisaria; mutta Montezuma silminnähtävästi ei +täydelleen luottanut tähän selitykseen. Rohkeutta puuttuva ruhtinas nyt +— tyhmästi kyllä — otti puheeksi tuon kamalan ennustuksen, joka +kalvoi hänen aivojaan, ja päätti puheensa lausuen:</p> + +<p>— Kaikki asianhaarat vakuuttavat minua siitä, että tämä ennustus käypi +teidän kauttanne toteen ja että se suuri Idän maiden hallitsija, jota +te palvelette, on korkeaa Quetzalkoatlin jälkeläinen. —</p> + +<p>Cortez tietysti koki kaikin tavoin vahvistaa Montezuman uskoa tähän +ennustukseen, ja lujentaaksensa hänen luuloaan Espanjalaisten +korkeammasta alkuperästä ja luonnosta, antoi viisas kenraali käskyn +että päästettäisiin laukaus tykistöstä. Niin tapahtui, ja sekä keisari +että kaupunkilaiset, jotka eivät ennen olleet tämmöistä kuulleet, +tietysti suuresti hämmästyivät.</p> + +<p>Tämän teateri-paukahuksen perästä ryhtyi kristillisessä innossaan +Cortez puhumaan Aztekien uskonnon kehnoudesta ja katolis-uskon +järkähtämättömästä totuudesta; mutta tässä kohden hän ei osannut mitään +vaikuttaa Montezumaan, joka lyhyesti vastasi:</p> + +<p>— Aztekien jumalat ovat hyvät täällä, niinkuin ehkä Espanjalaisten +siellä, jossa niitä palvellaan. —</p> + +<p>Seuraavana päivänä sai Cortez luvan käydä keisaria tervehtimässä hänen +omassa kodissaan, joka ei ollut kaukana Espanjalaisten kortterista. +Etevimmät upseerit seurassaan saapui Cortez Montezuman palatsiin. Tämä +oli "iso ryhmä loistavia rakennuksia, joissa Mexikon mahtavan keisarin +käytettävänä oli lukemattomia huoneita, halleja ja saleja, puutarhoja +ja kylpylaitoksia, joiden hämmästyttävä komeus vei voiton Espanjan +ylistetyimmistä linnoista." Ja Espanjan linnat olivat, kuten tiedetään, +tähän aikaan "tunnetun maailman" mainioimmat. Kaukaiset vieraat vallan +hämmästyivät tätä kaikkea komeutta, hienoutta ja taidollisuutta.</p> + +<p>Tenochtitlanin kaupunki veti niinikään vertoja "tunnetun maailman" +suurimmille pääkaupungeille. A. v. Humboldtin laskun mukaan oli siinä +silloin 400,000 asukasta. Se sijaitsi keskellä Tezkuko-järveä, jota +halkaili ainoastaan kolme päätietä, jotka yhdistivät rannat ja +kaupungin toisiinsa. Loistavia temppeleitä (ainakin 2,000 luvultaan) ja +suuria palatsia oli joka kaupungin-osassa, ja "kaikki osoitti" — sanoo +Humboldt — "että sen asukkaat olivat korkeasti sivistyneen kansan +jäseniä."</p> + +<p>Aztekien valtakunnan vanha pääkaupunki oli samalla paikalla kuin +nykyinen Mexiko. Sen asema muistutti itse teossa paljon Venetiasta, +ollen rakennettuna usealle pienelle saarelle järvessä. Mutta jos Azteki +Montezuman ajoilta katselisi nyky-ajan Mexikoa, joka kuin foinix-lintu +kohosi Espanjalaisten hävittämän entisen kaupungin tuhasta, ei hän enää +tuntisi vanhaa keisarin-kaupunkiansa. Tämän läpi virtasi Tezkuko-järven +vedet, kun sitä vastoin nykyinen Mexiko vesistöjen kuivattamisen kautta +on jäänyt 4,600 metriä kauvaksi järvestä, korkealle ja kuivalle +mannermaalle.</p> + +<p>Kaikkialla Tenochtitlanissa oli elämää ja liikettä kuin +mehiläispesässä, etenkin noilla lukuisilla kanavoilla jotka leikkelivät +kaupunkia ristin rastin, mutta kaikki erinomaisessa järjestyksessä. +Muutamat niistä olivat reunoilta varustetut kapeilla, kivitetyillä +teillä kävelijöitä varten, ja niitä vartioivat henkilöt, joiden tuli +kantaa maksua niiden käyttämisestä, taikka myöskin saatettiin ne +yhteyteen pääkatujen kanssa sivuihin koverrettujen notkelmain kautta, +joihin lukemattomat veneet, ruuhet ja "piroogit" voivat laskea maalle. +Alusten lukumäärä, jotka välittivät liikettä suurella järvellä ja +kanavoilla, oli ainakin 40,000.</p> + +<p>Jokainen paikka näkyi henkivän toimeliaisuutta ja vilkkautta, kaikki +näytti elävältä, itse huoneiden pengermäiset katotkin, jotka +leitsottivat kuin kukkavuoteet, kuin Babylonin riippuvat puutarhat. +Kaduilla vilisi tuhansittain ihmisiä kirjavissa, ihantavissa +puvuissaan, niinkuin kanavoillakin ihmisillä ja tavaroilla lastatuita +aluksia. Pääkadut yhtyivät etevimpään temppeliin, ikääskuin +keskipisteesen, muodostaen poikkikatuineen ja kanavoineen mitä +ihmeellisimmän, kauniimman järjestelmän. — Asuinrakennuksia laskee +Humboldt olleen ainakin 20,000.</p> + +<p>Pääkaupungin etevimpiä merkillisyyksiä oli avara toripaikka Tlatelalko. +Täällä vasta oli elämää, kauppaa ja liikettä, yhtä vilkasta kuin +Euroopan suurimmilla markkinoilla. Eri puodeissa ja halleissa pitivät +kauppaansa "höyhenneulojat", juvelisepät, hedelmäin ja turkisten +myyjät, asesepät, kirjakauppiaat. Mutta olipa myöskin orjia myytävänä, +aivan kuin hienon Ateenan ja loistavan Rooman toreilla muinoin, kuin +vielä tänä päivänäkin moniaalla ihan kristittyjen silmäin edessä.</p> + +<p>Jos astuit korkean temppelin eli teokallion katolle, oli nähtävinäsi +koko Tezkuko-järven suolaiset laineet ja Chalko-järven kirkas, juotava +vesi, kaukana sen toisella puolella laveat viljavainiot ja aaltoilevat +metsät sekä siellä täällä uhkeiden temppelien kiiltävät huiput, jotka +nousivat jättiläispuitakin korkeammalle, valtavain vuorien harjoja +kaunistaen. Tämä näkö-ala ulottui yhtä mittaa siihen korkeaan, +kehänmuotoiseen vuoriharjanteesen, joka ympäröi laaksoa ja jonka +lumenpeittoiset hampaat välkkyivät kuin valkea auringon valossa; ja +pitkät, pimeät savuseppeleet, jotka lainehtivat ylös Popokatepetlen +harmaanvalkeasta päästä, osoittivat että maanalainen tuli todellakin +oli toimessaan tämän ihanan laakson peitetyssä povessa.</p> + +<p>Koko tuon kauniin näkö-alan kirjavaa panoraamaa nauttivat — +Euroopalaisista ensimäisinä ja viimeisinä — Espanjalaiset +Huitzilopochtlin, sotajumalan, suuren temppelin katolta, jonne keisari +Montezuma oli heitä kutsunut katsomaan kotilaaksonsa loistavaa +rikkautta. Kauvan aikaa hiljaisen hämmästyksen vallassa ihailtuansa +kaikkia niitä luonnon ja taiteen ihanuuksia, jotka tässä silmää +kohtasivat, lausui Cortez, kääntyen asekumppaniensa puoleen:</p> + +<p>— Eikö silmäys tähän paratiisiin korvaa kaikkia vaivojamme? —</p> + +<p>"Ja tällä hetkellä" — kertoo Bernardo Diaz — "lupasi itselleen Cortez +joko tulla koko tämän kauniin laakson herraksi taikka kaatua +taistelussa."</p> + +<p>Mutta tämä sotajumalan temppeli, jonka laakealta katolta Espanjalaiset +luvattua maatansa tähystelivät, oli heille myös näyttävä Aztekien +sivistyskannan varjopuolet. Itse temppelissä tosin ei ollut mitään +moitittavaa. Se oli päinvastoin arvokas ja kunnioitusta herättävä. +Perusmuodoltaan neliskulmaisena nousi se korkealle koko viidessä eri +kerroksessa, yhä suipeten ylöspäin. Jyrkät kiertorappuset veivät +penkereltä penkerelle ylös asti, niin että täytyi kulkea neljä +kertaa koko rakennuksen ympäri, ennenkun pääsi sen laatta-katolle. +Tämä oli varsin avara, varustettu rintasuojalla ja kahdella +kulmatornilla. Melkein kaikki teokalliot olivat rakennetut tämmöiseen +pyramiidi-muotoon. Mutta Huitzilopochtlin temppelin kulmatorneissa +säilytettiin nyt julman jumalan julmat puukuvat, joiden äkäisesti +irvistelevät naamat kauhistuttivat Espanjalaisia, aivan niinkuin näiden +tykkien outo jyrinä oli Mexikolaisia peljättänyt. Jumalain-kuvien +edessä pidettiin palamassa "ikuinen tuli". Toisessa tornissa +säilytettiin myöskin äärettömän suuri, käärmeen-nahoista tehty rumpu, +jota käytettiin ainoastaan erinomaisissa, tavattomissa tiloissa ja +josta silloin jumisi komea, kolkko ääni, joka kuului monen penikulman +päähän — ääni, joka ennen pitkää oli kuuluva kauheana enteenä +Cortezille ja hänen uhkarohkealle joukolleen: Mutta näiden tornien +seinissä huomattiin ihmisverta, jota niihin oli ruiskunut uhratuista +orjista. Niissä oli myöskin jaspikivestä hakattu alttari, jonka päällä +kauheat uhraukset toimitettiin. Ja tässä nyt oli mexikolaisen +viljelyksen pimein varjopuoli, joka, kuten edellisessä olemme kokeneet +selittää, ei kuitenkaan ollut sen kummempi kuin muinaisuudessa monen +muun sivistyneen pakanakansan taika-uskoinen hurskaus — ja hulluus.</p> + +<p>Aztekien sotajumalan temppelin-tornissa, jonka nähtävät pakanain +tuimista tavoista puhuivat, rupesi katolinuskon yltiöpäisen sankarin +kuuma veri kiehumaan. Cortez ei voinut pidättää tulisia tunteitaan. Hän +lausui Montezumalle: "Minä en ymmärrä kuinka niin suuri ja viisas +ruhtinas kuin sinä saatat uskoa tuommoisia pahoja henkiä kuin ovat nuo +epäjumalat, perkeleen kuvat. Jos sinä vain sallisit meidän pystyttää +tähän totuuden ristin ja asettaa seinille pyhän Neitsyen ja hänen +Poikansa kuvat, niin pian saisit nähdä miten sinun väärät jumalasi +niitä peljästyvät."</p> + +<p>Tämmöinen puhe tietysti kovasti loukkasi Montezumaa ja isä Olmedo, joka +oli varovainen herra, sai Cortezin tällä kertaa luopumaan enemmistä +soimauksista, koska nyt oli viisainta ainakin vastaiseksi pitää +keisaria niin hyvällä tuulella kuin mahdollista. Aztekien uskontoa oli +kuitenkin jo häväisty, ja vielä kauvan vieraiden lähdettyä teokalliosta +viipyi siellä Montezuma lepyttääkseen soimattuja jumaliaan.</p> + +<p>Mutta Montezuman jumalat eivät leppyneet. He kostivat kauheasti sille +miehelle, joka oli päästänyt vihollisen maahan saastuttamaan heidän +pyhyyttänsä.</p> + + + + +<h2><a name="VI_Montezuma_ja_hanen_jumalansa" id="VI_Montezuma_ja_hanen_jumalansa"></a>VI. Montezuma ja hänen jumalansa.</h2> + + +<p>Fernando Cortez mietti miettimistään keinoja Mexikon valtakunnan +valloittamiseen, — yritys, josta sellaisissa oloissa tuskin kenkään +muu maailmassa kuin tämä merkillinen mies olisi uskaltanut +uneksiakkaan.</p> + +<p>Espanjalaisia oli ainoastaan 450 miestä, keskellä Aztekien väkirikasta +kaupunkia, jonka asujamet ainakin suurimmaksi osaksi olivat tämän +hallitsijasuvun omia heimolaisia ja ennen Espanjalaisten tuloa +mahtavuutensa kukkuloilla. Montezuman sotajoukot olivat hyvin +järjestetyt, peljätyt ylt'ympäri koko Anahuakin maata, jonka eri +heimokuntia he tähän asti olivat menestyksellä pitäneet ikeensä alla. +Kukistamattomina pitivät vielä urhokkaasti puoltansa Aztekejä vastaan +ainoastaan Tlaskalaiset. Näiden 6,000 miehinen sotavoima nyt oli +Cortezilla liittolaisina, joihin tulee lisäksi tuhatmäärä +Zampoalalaisia. Tätä voimaa vastaan seisoi Aztekien satatuhansinen +sotajoukko.</p> + +<p>Ymmärtääksemme johonkin määrin valloituksen mahdollisuutta, täytyy +meidän vielä hetkeksi johtaa muistiimme Mexikon muinaisuus, mikäli se +aikakirjoista selvenee. Maan korkean kukoistuksen olivat oikeastaan — +niin kehutaan — aikoinansa perustaneet <i>Toltekit</i>, rikaslahjainen +nahua-heimo, joka täällä enemmän kuin puoli vuosituhatta harjoitti +rauhallisia elinkeinoja, kehitti taidetta ja laski perustuksen +vakiomuodolle, joka kokonaan oli rakennettu rauhallisen työn pohjalle. +Sotajumalan verinen uhripalvelus oli Toltekeissä vähitellen väistynyt +pois lempeämpien uskonnollisten menojen tieltä, ja leppeämielinen +Tezkatlipoka, "maailman sielu," oli lähinnä ylimmäistä "tuntematonta +jumalaa" suurimman kunnioituksen esineenä. Toltekit tekivät +tähtitieteellisiä havaintoja ja jakoivat näiden perustuksella vuoden +18 kuukauteen, joissa kussakin oli 20 päivää, 5 karkauspäivällä. +Kaikellaisessa teollisuudessa ja rakennustaidossa olivat he mestareita, +oivallisia teitä pitkin harjoitettiin vilkasta kauppaliikettä, ja +ikivanhan <i>Tula</i> kaupungin torilla pidettiin suuria markkinoita. +Mutta Toltekit olivat kesken varallisuuttaan ja hienostumistaan +laimin-lyöneet sota-laitoksensa ja vaipuneet velttouteen. Kun sentähden +vuoriheimot pohjosessa — ensiksi <i>Chichimekit</i>, sitten vuorostaan +<i>Akolhuakit</i> ja <i>Tepenekit</i> — syöksivät heidän alueelleen, +kukistuivat Toltekit helposti, ja vanha väestö joutui osittaiseen +maa-orjuuteen. Viimein tuli nyt, kuten edellisessä olemme maininneet, +<i>Aztekien</i> sotaisa heimo ja perusti kaikkein näiden valtojen +raunioille mahtavan pappis- ja sotilasvaltion, jääden, kuten Hyksos'it +Egyptissä, hallitsevaksi luokaksi, käyttäen kukistettuja heimoja +enimmiten raskaampaan työhön, mutta silminnähtävästi myöskin +ainakin osaksi sulautuen heidän kanssaan yhdeksi kansaksi, joka +piti perintönään Toltekien sivistyksen. Sotajumalan, julman +Huitzilopochtlin, palvelus pääsi taas Aztekien kanssa täydelliseen +arvoonsa, ja Huitzilopochtli jäi tämän hallitsijasuvun varsinaiseksi +kansallisjumalaksi, joka vaati vuotuista veriveroa. Ja tämän veron +kiskominen yhä uusilta alusheimoilta se oli, joka etupäässä ylläpiti +näiden hiljaista vihaa Aztekeja vastaan. Aztekien valtaa piti ko'ossa +pelko. Rasitetut heimot ja kansat ikävöivät pelastajaa, ja arvatenkin +oli se juuri tämä odotetun Messiaksen ikävöiminen, joka oli puhjennut +ilmi tuossa vanhassa tarinassa lempeästä Quetzalkoatlista, joka +hämärässä muinaisuudessa oli ollut Anahuakin hyväntekijä ja kerran oli +palaava takaisin idästä päin, pelastaakseen onnettomia kansoja ja +kaataakseen Huitzilopochtlin veriset alttarit — sanalla sanoen, +rakentaakseen uudelleen Toltekien onnellisen valtakunnan.</p> + +<p>Missä määrässä aikojen kuluessa kukistuneet heimokunnat olivat sulaneet +yhteen kukistajien kanssa, lienee kuitenkin vaikea päättää. Ken oli +Tolteki? Ken Chichimeki? Ken Aholhuaki? Ken puhdasverinen Azteki? Sillä +tietysti näissäkin oli ja syystä tai toisesta ilmestyi tyytymättömiä +luopioita, niinkuin seuraavista tapahtumista saamme nähdä; jota vastoin +moni Tolteki taas, kuten luokkien temmellyksessä aina tapahtuu, saattoi +joutua hartaaksi Aztekiksi. Mutta ylpeä ylimysluokka nyt ylipäänsä +kuitenkin oli azteki-sukuinen. Alhaisimpien luokkien (maaorjain ja +varsinaisten orjien), sorrettujen sukujen ja heimojen salainen viha oli +lopulta Cortezille yhtä hyvä liittolainen kuin Tlaskalan vapaavaltion +jäsenten julkinen puolustus, tämän kummallisen kansan, joka oli osannut +pitää puoltansa Montezuman kukistusyrityksiä vastaan, vieläpä +mahtavasti puolustanut itsenäisyyttään silloinkin, kun se luuli sitä +uhkaavan hyökkäys Montezuman vihollisten, Espanjalaisten, puolelta. +Tlaskalaisissa näkyy vallinneen ikivanha kunnollisuus, ehkäpä Toltekien +onnellisista ajoista asti.</p> + +<p>Mutta kaikki nämä Cortezille edulliset asianhaarat yhteensä tekevät +meille, jotka puolueettomasti ja tyvenellä mielellä hänen yltiöpäistä +yritystänsä puusta katsoen punnitsemme, tämän onnistumisen +mahdollisuuden enemmän ymmärrettäväksi; vaikka tosin sittenkin Mexikon +valloitus on pidettävä sankarityönä, jonka vertaista historia tuskin +tuntee. Montezuman käytettävänä oli, ell'eivät espanjalaiset lähteet +pane liian paljon omiansa, 200,000 harjoitettua sotilasta.</p> + +<p>Tlaskalaiset nyt vakavasti kokivat teroittaa Espanjalaisten mieleen +että Montezuma oli päästänyt heidät pääkaupunkiinsa ainoastaan +voidakseen sitä varmemmin valmistaa heidän perikatoansa ja että hän, +huolimatta kaikesta ystävällisyydestään, aprikoitsi yksistään tuhoa ja +turmelusta vieraillensa — aivan kuni Cortez, voisimme lisätä, +mietiskeli Mexikon valtakunnan kukistamista. Aztekiläiset ylimykset, +papisto ja kansakin kuuluivat päivä päivältä yhä enemmän vihaavan +rohkeita muukalaisia, kuokkavieraita, varsinkin koska Tlaskalaiset, +Aztekien veriviholliset, olivat heidän liitossaan. Näille Tlaskalan +miesten väitteille näkyivätkin antavan tukea muutamat kuulumiset +<i>Villa rica de la Vera Cruz'ista</i>. Täältä, näet, mainittiin että +mexikolainen kenraali Qualpopoka oli murhauttanut kaksi Espanjalaista +ja että hänen sotajoukkonsa Montezuman käskystä olivat tehneet +hyökkäys-yrityksen Espanjalaisen siirtokunnan alueelle, josta heidät +oli ajanut takaisin Escalanti, jonka Cortez, kuten muistanemme, oli +jättänyt komentajaksi linnoitukseen; mutta Escalanti itse ja vielä +seitsemän Espanjalaista oli maksanut voiton hengellänsä.</p> + +<p>Tämä kamala sanoma yhdessä Tlaskalaisten tekemien paljastusten kanssa +antoi Espanjalaisille paljon ajattelemista, ja Cortezin ritarit olivat +kahden vaiheilla siitä, kumpiko nyt oli tekeminen: jätettäisiinkö +pääkaupunki sikseen ja lähdettäisiin Villa rican avuksi, jolloin sopisi +joko salaisesti tai jonkun verukkeen varjossa pujahtaa tiehensä? vai +vastattaisiinko Montezuman ystävällisyyteen samalla mitalla ja +oltaisiin olevinaan aivan tietämättä Villa rican tapahtumista, kunnes +tarjoutuisi sopiva tilaisuus kunnialliseen peräytymiseen?</p> + +<p>Mutta Cortez itse ei ajatellut peräytymistä ensinkään. Hän päätti päin +vastoin ikääskuin yhdellä iskulla päästä Mexikon herraksi. Hän päätti, +kun päättikin, — <i>ryöstää keisari Montezuman omaan haltuunsa</i>. +Rohkeimmatkin uskalikot hänen upseereissaan hämmästyivät ja +peljästyivät tämmöistä tekoa; mutta Cortezin kaunopuheliaisuus sai +heidät pian mieltymään tuumaan, sotaneuvottelu pidettiin, ja jo +seuraavana päivänä käytiin toimeen. Koko yön vasten sitä päivää +kuultiin Cortezin kuitenkin pitkillä askelilla kävelevän edes takaisin +huoneessaan. Hän aprikoitsi. Mutta aamulla ei enää huomattu mitään +levottomuutta hänen kasvoissaan. Tavallisella päättäväisyydellään astui +hän upseeriensa joukkoon ja antoi käskynsä.</p> + +<p>Alvarado, Sandoval, Velasquez de Leon, Alonso de Avila ja Francisco de +Lugo, viisi miestä, joiden urostöistä valloituksen aikakirjat kertovat, +oli määrätty sotapäällikön persoonalliseksi seurueeksi. Heihin yhtyivät +muutamat tavalliset sotamiehet, kaikki asianomaisissa asuissaan. Toinen +osa Espanjalaisia käskettiin pienemmissä joukoissa seuraamaan ja +pitämään vahtia pitkin niitä katuja, jotka olivat Espanjalaisten +kortterin ja keisarillisen palatsin välillä. Tlaskalaiset ja loput +Espanjalaisia asetettiin aseisin ja asentoon pääkortterissa. Tämän +perästä meni Cortez ritarineen, joiden keskessä oli ihana Marina, +keisarin palatsiin, jossa heitä tavallisella ystävyydellä ja +kohteliaisuudella tervehti Montezuma, joka tässä tilaisuudessa kuuluu +tarjonneen Cortezille yhden tyttäristään puolisoksi. Mutta Cortez antoi +Marinan kautta rukkaset ja palkitsi Montezuman vilpittömän luottamuksen +— vilpillä ja ryöstöllä.</p> + +<p>Cortez ensiksikin piti — Marinan kautta, joka tulkitsijatointaan tässä +pelvolla ja vavistuksella toimitti — Montezumalle ankaran aamusaarnan +Villa rica'ssa tapahtuneen hyökkäyksen johdosta. Montezuma kuitenkin +pudisti päältänsä kaiken osallisuuden siinä, jonka tähden Cortez vaati +että hän kovasti rankaisisi kenraalinsa, johon keisari suostuikin.</p> + +<p>Mutta nyt ehdoitti Cortez että keisari, vakuuttaakseen muitakin +Espanjalaisia ja omia alamaisiaan ystävällisestä mielestään, lähtisi +muutamiksi päiviksi orpanoimaan Espanjalaisten kortteriin.</p> + +<p>Kun Marina oli kääntänyt ehdoituksen, jonka tarkoituksen keisari näkyi +heti kokonaan älyävän, kalpeni Montezuma oikeutetusta vihasta ja +lausui:</p> + +<p>Koskahan on kuultu että minun kaltaiseni ruhtinas on hyvällä lähtenyt +omasta palatsistaan ruvetakseen vangiksi vieraiden käsiin? —</p> + +<p>Cortez näkyi vilpittömästi myöntyvän tähän katsantotapaan asiasta. +Uusia verukkeita vedettiin, mutta ei mikään saanut keisaria käymään +satimeen. Tässä tärkeässä silmänräpäyksessä, jolloin jo näytti siltä +kuin olisi täytymys luopua koko vehkeestä, lensi Velasquez de Leonin +miekka tupestaan, ja ritari lähestyi keisaria, huutaen tovereilleen:</p> + +<p>— On liian myöhäistä palata! Hänen kimppuunsa heti, ja jos hän panee +vastaan, niin kaatukoon! —</p> + +<p>Montezumalta ei näiden sanojen merkitys voinut jäädä käsittämättä, +vaikk'ei hän ymmärtänytkään sitä kieltä, jolla ne lausuttiin. Hän +kalpeni taaskin, tällä kertaa pelosta.</p> + +<p>Marina, johon tämä kohtaus kovasti koski ja joka hyvin tunsi +Espanjalaisten väkivaltaisuuden, astui tässä hetkessä omasta neuvostaan +esiin, rukoili hartaasti keisaria suostumaan, — ja keisari suostui.</p> + +<p>Kantotuoli toimitettiin tuota pikaa, ja heikko ruhtinas kannettiin, +kesken kauhistunutta hoviväkeään, riemusaatossa ulos kaduille, jossa +Espanjalaiset vahtimiehet toinen toisensa perästä yhtyivät rohkeihin +ritareihin, jotka täten olivat vanginneet ja nyt veivät mukanaan +Mexikon mahtavan keisarin keskellä hänen omaa pääkaupunkiansa.</p> + +<p>Tästä hetkestä alkaen olivat itse teossa Espanjalaiset herroina +valtakunnassa.</p> + +<p>Montezuma tosin vieläkin nimeksi hoiti valtiollisia toimiaan, antaen +yhä edelleen Espanjalaisten kortterista käskyjä omassa nimessään ja +vastaan-ottaen siellä virkamiehiään. Mutta itse teossa hän vain lainasi +nimensä espanjalaisen sotapäällikön käskyille. Siten täytyi hänen itse +määrätä sotapäällikkönsä Quelpokokan vangittavaksi. Tämä tuotiin yhden +poikansa ja useiden alipäällikköjen kanssa pääkaupunkiin, jossa +kaikki nämä "kapinoitsijat" Cortezin käskystä ja voimattoman keisarin +pakko-suostumuksella elävinä poltettiin Espanjalaisten kortterin +ulkopuolella. Se oli näytelmää, jommoista Mexikolaiset eivät olleet +sitä ennen nähneet. Aztekien ihmisuhreja ei toki toimitettu niin +julmalla tavalla, eikä uhrin kärsimyksiä lisätty tarpeettomasti. +Sanomaton katkeruus ja viha maan raakoja kuokkavieraita vastaan rupesi +kytemään viattoman kansan povessa. Mutta polttoroviolla aljettu +hirmuhallitus ei siihen päättynyt. Cortez lähetti kortteristansa +upseerejaan pienten joukkioiden etunenässä ryöstämään pitkin maata ja +mannerta, ja ylhäisten mexikolaisten virkamiesten täytyi Montezuman +"käskystä" näitä kiskomisretkiä opastaa. Tämä oli muka "veronkantoa". +Ei missäkään uskallettu äveriäitä muukalaisia vastustaa, ja äärettömät +aarteet kultaa ja hopeaa kasaantui valloittajien palatsin holveihin. +Temppelit, joissa maan ehkä rikkaimpia kalleuksia oli säilytetty, +ryöstettiin paljaiksi.</p> + +<p>Vahvistaakseen asemaansa pääkaupungissa siten, että järvetkin olisivat +hänen hallussaan, lähetti Cortez Montezuman nimessä suuren joukon +kuormankantajia Villa ricaan noutamaan aineksia kahteen sotaprikiin, +jotka niinikään Mexikolaiset saivat kustantaa. Nuo kaksi laivaa +rakennettiin tuota pikaa Martin Lopez'in johdolla.</p> + +<p>Cortezin valta paisui päivä päivältä, ja jo tahtoi hän että Montezuma +julkisesti tunnustaisi Espanjan kuninkaan lääniherrakseen. Onneton +keisari, joka silminnähtävästi jo pelkäsi henkeään, suostui, kun +suostuikin. Valtakunnan etevimmät säätyhenkilöt kutsuttiin kokoon +Espanjalaisten kortteriin, ja Montezuma selitti juhlallisesti +päättäneensä tunnustaa Espanjan hallitsijan oikeutta yliherruuteen +Mexikon valtakunnassa, koska muka tämä Quetzalkoatlin jälkeläisenä oli +hänen oikeutettu perillisensä, sekä että hän, Montezuma, tästä lähin +läänimiehenä eli vasallina tahtoi totella tätä hallitsijaa. Tämän +juhlallisen tunnustuksen tehdessään huokaili Montezuma keisari +kuitenkin syvästi, ja loukattu ylpeys pusersi kyyneleitä hänen +silmistään.</p> + +<p>Ääretön hämmästys valtasi ensimmältä läsnä-olevat Mexikolaiset, +vaivalla hillitty murina kuului ja synkkä vakavuus kuvastui kaikkien +kasvoista. Cortez huomasi minkä vaarallisen vaikutuksen heidän +hallitsijansa alennus teki kazikeihin ja kiirehti ehkäisemään uhkaavan +raju-ilman puhkeamista. Hän lausui sentähden ett'ei hänen herransa +aikomus suinkaan ollut riistää Montezumalta hallitsija-arvoa, eikä tämä +muka tahtonut tehdä mitään muutosta Mexikon valtakunnan vakiomuodossa; +hän vain halusi päästä sen suojelusherraksi. Tämä vakuutus, Montezuman +esimerkki ja pelko tukahutti kinastelevien kazikien harmin, ja Espanjan +kuninkaan tunnustaminen maan yliherraksi tapahtui kaikilla +Espanjalaisten vaatimilla juhlamenoilla ja muodoilla.</p> + +<p>Tähän toimitukseen perusti sittemmin Espanjan hallitus etupäässä +oikeutensa Mexikon valtakunnan anastamiseen.</p> + +<p>Tunnustusta seurasi sitten Montezuman puolelta taaskin kallisarvoinen +lahjoitus kultaa, jalokiviä ja kankaita, maalauksia ja seinäverhoja. +Itse kazikitkin toivat rikkaita antimia. Kullat ja hopeat, jotka Cortez +täten vähitellen oli ko'onnut lahjoitusten ja kiskomisten kautta, +sulatutti hän harkoiksi. Yksistään kullan arvo oli 600,000 <i>pesos de +oro'a</i>, mikä summa, jos silloinen kullanarvo verrataan sen arvoon +meidän päivinämme, vastaa 40 miljoonaa Suomen markkaa.</p> + +<p>Eikö Espanjalaisten nyt olisi sopinut tyytyä? Ei suinkaan, Montezuma +oli vielä kansoineen päivineen käännettävä Kristinuskoon. Tämähän +myöskin oli valloituksen päätarkoituksia. Mutta siinä kohden kohtasi +Cortez mitä sitkeintä vastarintaa. Järkähtämättä pysyi Montezuma +uskossaan; Espanjalaisten saarna Kristuksesta ja neitsyt Mariasta +herätti vain hänen inhoansa.</p> + +<p>Cortez ryhtyi taaskin mielivaltaiseen tekoon. Mexikolaisten +päätemppeliin Espanjalaisten kortterin ulkopuolella ripustutti hän +ristin ja muutaman Mariankuvan ja luetti siellä julkisen messun. Mutta +tämä heidän paraimman temppelinsä häpäiseminen vihastutti mitä +hirveimmin mexikolaisia pappeja. He kiihoittivat kansaa puhdistamaan +pois häpeäpilkut loukattujen jumalien huoneesta ja neuvottelivat +ahkerasti Montezuman kanssa noiden röyhkeiden kuokkavieraiden +tuhoomisesta, jotka eivät edes säästäneet mitä kaikkein pyhintä oli. +Mustia ukonpilviä kasaantui Espanjalaisten pään päälle, ja se hetki +lähestyi, jolloin Tenochtitlanin asukkaat viimeinkin säpsähtivät ylös +näennäisestä tylsyydestään, vääntääksensä niskoiltaan vihattujen +vieraiden ikeen.</p> + +<p>Montezuman jumalat huusivat kostoa!</p> + +<p>Mutta — huolimatta suuttuneen Huitzilopochtlin verenhimosta — +Montezuma ei uskaltanut mihinkään väkivaltaiseen tekoon. Oma suu +likempänä kuin kontin suu ja sotajumalankin suu. Hän koki jos suinkin +päästä kuokkavieraistaan hyvällä.</p> + +<p>Sentähden kutsutti hän Cortezin puheillensa ja selitytti tälle että +Espanjalaiset nyt muka olivat saavuttaneet matkansa tarkoituksen; +kaikki heidän vaatimuksensa oli täytetty. Mutta — lausui Montezuma — +jo oli jumalien ja kansan tahto että he mitä kiireimmin lähtisivät +tiehensä; jos ei Cortez tätä tekisi, saattaisi hänet hukka periä.</p> + +<p>Tämä oli kerrankin hieman rohkeampaa puhetta Montezuman puolelta, ja +keisarin jyrkkä ääni hämmästytti Cortezia ensimmältä. Mutta pian +tointui tavattomiin kohtauksiin tottunut Espanjalainen, ja hän vastasi, +hetkisen mietittyään, että muka hänkin nyt oli päättänyt palata +takaisin isänmaahansa ja jo ryhtynytkin tarpeellisiin toimiin tätä +varten; mutta koska hänellä ei ollut laivoja, täytyi hänen ensiksi +muutamia semmoisia rakentaa, ja siihen tarvittiin vähän aikaa.</p> + +<p>Montezuma tyytyi tähän vastaukseen ja lupasi hänelle kaikki eväät +matkalle, vieläpä auttaa laivojen rakennuksessakin. Cortez, joka tämän +keskustelun kestäessä huomasi että Montezuma oli ammentanut rohkeutta +salaisesta lähteestä, ryhtyi heti silmän-näöksi varsin innokkaisin +matkavalmistuksiin ja julisti lähtöhetken hyvin läheiseksi; mutta +upseereilleen ilmoitti hän salaa ett'ei hän koskaan aikonut väistyä +Mexikosta, jossa hän muka oli aseman herrana ja toivoi semmoisena +voivansa pysyä.</p> + +<p>Mutta nyt tuli varsin odottamatta tapaus, joka kerrassaankin uhkasi +kaataa kumoon kaikki Cortezin loistavat tuulentuvat.</p> + +<p>— Nyt ei teidän enää ole tarvis rakentaa laivoja kotimatkaanne varten +— sanoi eräänä päivänä Montezuma, näyttäen hänelle muutamaa maalausta, +jonka postijuoksijat olivat tuoneet maakunnasta. Valkoiselle +kattuunikankaalle tehty maalaus kuvasi laivastoa, jossa oli +18 alusta ja joka äsken oli saapunut Mexikon rannoille. Laivat oli +silminnähtävästi espanjalaisia. Cortez ei ensinkään epäillyt että ne +toivat hänelle niitä apuvaroja, joita hän toivoi saavansa +lähettiläittensä — Montejon ja Portocarreron — palatessa Espanjan +hovista. Nämä olivat jo olleet poissa yhdeksän kuukautta.</p> + +<p>Mutta pian saatiin aivan toisia kuulla. Mexikon rannoille saapunut +laivasto ei ensinkään tuonut mitään apuvaroja Cortezille. Sen oli päin +vastoin varustanut ja pannut menemään Velasquez, käskynhaltia Cubassa, +sillä tarkoituksella, että Cortez tuotaisiin elävänä tai kuolleena +hänen käsiinsä ja rohkeilta seikkailijoilta riistettäisiin heidän +voittojensa hedelmät. Laivastossa oli, kuten jo mainittiin, 18 alusta, +ja se kuljetti sotavoimaa, joka oli paljon mahtavampi kuin Cortezin, +nimittäin 800 miestä jalkaväkeä, joiden joukossa 80 musketööriä eli +pyssysoturia ja 120 jousimiestä, sekä 80 hevosmiestä ja 12 kanoonaa. +Tämän melkoisen joukon johtajana oli Pamphilo de Narvaez, Velasquezin +uskollinen ajutantti.</p> + +<p>Cortez oli nyt todellakin pahemmassa kuin pulassa. Toisella puolen +kinasteli kapinallinen Tenochtitlan, toisella uhkasi hyvin varustettu +euroopalainen sotajoukko. Mutta mikään ei saanut tätä uhkarohkeaa +miestä masentumaan. Tenochtitlan oli pidettävä kurissa ja Narvaez +kukistettava, ell'ei hän tahtonut joukkoineen suorastaan alistua +Cortezin komennettavaksi. Tätä tarkoitusta saavuttamaan lähetettiin +näppärä isä Olmedo kauppaa hieromaan. Hän tapasi Narvaezin Zampoalassa, +mutta tämä hylkäsi, kuten uskolliselta palvelijalta sopi odottaa, +harmilla ja inholla pappismiehen esiin-tuoman ehdotuksen. Viisas +lähettiläs rupesi silloin Narvaezin upseereille ja sotamiehille +latelemaan oikein kultaisia kertomuksia sotapäällikkönsä voitollisesta +asemasta uudessa Eldoradossa ja osasi niin sukkelasti sovittaa sanansa, +että sotamiehet pian kyllä huomasivat mitä etuja heille lähtisi +liittymisestä Corteziin, — ja tämä tämmöinen tulos pappismiehen +lähetystoimesta silminnähtävästi olikin ainoa mitä Fernando herra oli +toivonut. Hän olikin pater Olmedon poissa-ollessa tavallisella +sotataidollaan ja älyllään valmistanut pientä joukkoansa tuohon +epätasaiseen taisteluun. Vaarallisimmat viholliset olivat nuo +rautapukuiset ratsumiehet, jotka vahvojen varustuksiensa turvissa +laukkasivat hevosineen jalkaväen keskelle ja pitkillä peitsillään +halkaisivat sen hajalle. Tämmöistä välttääkseen ja turvataksensa +jälkaväkeään teetti Cortez tavattoman pitkät keihäät, joihin muuan +indiaaniheimo hankki hänelle hyvin sitkeää puuta ja varusti ne +vaskikärjillä. Minkä mahdollista parannettiin ja korjattiin niinikään +kaikki kilvet ja rintavarustimet, ja hyökkäysaseet pantiin hyvään +kuntoon. Mutta ennen kaikkea oli nyt käytävä vihollisen kimppuun mitä +suurimmalla sukkeluudella, ja sentähden saivat ne miehet, jotka hän +valitsi osallisiksi retkeen Narvaezia vastaan, pukeutua niin kevyesti +kuin suinkin ja ottaa kannettavakseen niin vähän kuin mahdollista. +Mitään tykistöä ei voitu ajatellakkaan, ja muonavaratkin hankittaisiin +miten milloinkin sopisi itse matkalla.</p> + +<p>Tenochtitlaniin jätettiin noin puolet Espanjalaisista linnoitettuun +kortteriin, ja Montezuma oli siellä ankarasti valvottava. Urhokas +Alvarado jäi tätä varustusväkeä johtamaan. Mexikolaisten alakuloinen +keisari lupasi juhlallisesti pysyä paikoillaan, lausui hyvin +liikuttavaiset jäähyväiset Cortezille ja syleili häntä kansan nähden.</p> + +<p>Ainoastaan 70 miehen kanssa läksi siis nyt urhea uskalikko ulos +Tenochtitlanin kaupungista kaatamaan kymmenkertaista vihollista. Mutta +miehet olivatkin maailman paraita sotureja. Vuorten ja kuilujen, +purojen ja jokien poikki samottiin kuin nälkäinen susilauma, vaaroja, +vaivoja kysymättä. Cholulassa hengähtivät retkeläiset, ja heihin yhtyi +siellä onnellisesti 120 Espanjalaista rohkean Velasquez de Leon'in +johdossa, joka oli lähtenyt partioretkelle Mexikosta. Niinikään +levähdettiin taasen Tlaskalassa viimeisten päivänmatkain ponnistuksia +varten, ja täällä tarjosivat uskolliset Leipämaan miehet Cortezille +melkoisen sotavoiman, jonka hän tosin ensimmältä ottikin avukseen, +mutta sittemmin erinäisistä syistä lähetti matkalta takaisin. Sitä +vastoin tuli heidän kanssansa yhteen urhokas, kelvollinen Sandoval, +joka Escalantin kuoltua oli lähetetty komentomieheksi Villa ricaan, ja +hän toi muassaan 50 miestä uutismaan varustusväkeä. Cortezin koko +sotavoima oli nyt 240 miestä.</p> + +<p>Kiitomarssia kuljettiin loppupuoli tietä, ja heluntai-iltana +pysähdyttiin vähän matkan päähän Zampoalasta, jossa Narvaez piti +leiriään. Ilma oli kauhea. Myrsky kaatoi suuria puita Cortezin +joukkolaisten tielle, ja rankkasade oli paisuttanut tulvilleen +Orizaba-joen, joka vielä eroitti heidät Zampoalasta. Mutta siitä +huolimatta päätti Cortez heti käydä hyökkäykseen. Raju-ilman raivotessa +pidettiin rippi ja lyhykäinen jumalanpalvelus, ja päällikkö jakasi +joukkonsa kolmeen osastoon: yksi joukkio Sandovalin johdolla +valloittaisi vihollisen tykistön, toinen, jota johti Olia, ryntäisi +Narvaezin kortteriin ja kolmas Cortezin omalla johdolla pitäisi +hevosväkeä pelossa ja olisi apuna missä paraiten tarvittaisiin. +Tiedettiin että Narvaez majaili pyramiidi-temppelissä keskellä +kaupunkia, ja sinne päin nyt hyökättiin.</p> + +<p>— Hiljaisuutta, kuuliaisuutta ja rohkeutta! — komensi Cortez, ja +uskalias joukko lähti liikkeelle kaupunkiin. Puoli-yön aikana tultiin +esikaupunkeihin, jossa myrsky melkein esti marssivien askeleita +kuulumasta; mutta väkirikkaassa kaupungissa oli kuitenkin mahdotonta +välttää ilmi-tuloa, ja Narvaezin kortteriin saapui sanoma uhkaavasta +vaarasta. Muuan vahti ilmoitti asian, mutta turhaan; hyökkäystä +tämmöisenä hirveänä yönä pidettiin mahdottomana, ja vasta uusittujen +ilmoitusten tultua kutsui Narvaez joukkonsa aseisin. Cortez oli jo +lähestynyt pääkortteria ja näki valon loistavan temppeli pyramiidistä.</p> + +<p>— Tuolla on päämäärämme! Tuolla on Narvaezin kortteri! — huusi Cortez +Sandovalille, lähettäen samassa Olian hyökkäämään tykistön kimppuun, +joka oli asetettu temppelin edustalle. Tästä ammuttiin huonosti +tähdätty laukaus, joka tappoi ainoastaan kaksi miestä, ja ennenkun +kanoonat ennätettiin saada uudestaan ladatuiksi, oli Olian +viisikymmentä miestä valloittanut koko tykistön, samalla kun Cortez +pysähytti paikalle kiitävän ratsuväen, joka riensi tykistölle avuksi. +Samaan aikaan ryntäsi Sandoval temppelin rappusia ylöspäin ja pääsi +pyramiidin laakealle katolle, jossa Narvaez upseerineen ja näiden +kanssa joukkio jalkaväkeä piti paikkaa. Siinä oli päällikön ympärillä, +kaikkiaan noin 40 miestä, jotka puolustivat itseään pelotta ja +voimakkaasti, mutta tuo kuolemaa hämmästymätön joukkio, joka syöksi +heidän päällensä, teki pian kaiken vastustuksen tyhjäksi. Narvaez itse +sai peitsen pistoksen silmäänsä. Sandoval yhden miehensä avulla otti +hänet kiinni, ja viholliset heittivät aseensa. Taistelu temppelin +katolla oli päättynyt, ja kun tieto päällikön joutumisesta vangiksi oli +ehtinyt levitä, luopuivat Narvaezin sotilaat toinen toisensa perästä +tappelusta. Vähemmässä kuin yhden tunnin ajassa olivat uhkarohkeat +Cortezin miehet päässeet paikan herroiksi, ja Cortez oli taaskin tehnyt +urostyön, joka lisäsi rohkeiden seikkailijain luottamusta hänehen. +Viisaalla menetyksellään sai hän sitä paitse puolelleen myöskin kaikki +voitetut, niin että hänen pieneen joukkoonsa nyt yhtyi lähes 1000 +miestä, jotka olivat hyvillä aseilla varustetut. Kaikki Narvaezin +sotatarpeet tietysti nyt olivat niinikään hänen käytettävissään. +Narvaez itse vietiin vankina Villa ricaan.</p> + +<p>Zampoalassa saavutti tämä tapaus suurta tyytymystä, ja kaziki lahjoitti +Cortezille ja hänen upseereilleen koko joukon — kauniita +indiaanilaisia tyttöjä.</p> + +<p>Zampoalasta lähetti Cortez pienempiä osastoja tutkimaan maata ja +perustamaan uutisasuntoja, viipyen lisätyn päävoimansa kanssa itse +siellä levähtämässä retken rasituksista. Mutta sill'aikaa saapui +huolestuttavia tietoja Mexikosta, jotka kertoivat että Tenochtitlanin +asukkaat olivat tarttuneet aseisin ja että Espanjalaisten kortteri +siellä oli suuressa vaarassa.</p> + +<p>Cortez päätti heti luopua kaikista muista puuhista, rientääkseen +ahdistetulle Alvaradolle avuksi ja vahvistaakseen Espanjalaisten asemaa +pääkaupungissa.</p> + +<p>Alvarado oli täällä tehnyt itsensä syypääksi häpeälliseen ja julmaan +työhön, ja tämä työ oli saattanut Aztekien sotajumalan ja kansan +täyteen raivoon. Tenochtitlanin asukkailla oli näet tapana joka vuosi +toukokuussa Huitzilopochtlin kunniaksi viettää suurta juhlaa, johon +kokoontui mahtava joukko maan ylhäisiä ja muuta kansaa. Se oli nytkin +vietettävä isoimman temppelin pihalla lähellä Espanjalaisten kortteria, +ja Alvarado antoi nimenomaan lupansa tavallisten juhlatemppujen +suorittamiseen, ehdolla ett'ei kenkään saisi olla aseissa. Noin 600 +ylhäistä Aztekia tulikin määrättynä päivänä saapuville juhlaan, kaikki +komeimmissa puvuissaan ja kalleissa koristuksissa. Mutta tuskin oli +heidän tanssinsa alkanut, kun Alvarado miehitti kaikki portit ja syöksi +sitten hurjine joukkoineen pahaa aavistamattomien ja aseettomien +juhlivien kimppuun ja tappoi heidät viimeiseen henkeen saakka. +Ainoastaan yksi ja toinen lienee pelastunut kiipeemällä temppelin +katolle ja sitten hyppäämällä sieltä kauas alas sen ulkopuolelle. +Veren- ja kullanhimoiset Espanjalaiset ryöstivät sitten murhattujen +ruumiit paljaiksi. Tänä onnettomana päivänä oli kaatunut Aztekien koko +ylhäisin aatelisto, ja tuskin oli sitä perhettä kaupungissa, joka ei +nyt olisi ollut suruun ja murheesen vaipuneena.</p> + +<p>Mutta sanoma tästä kauheasta teurastuksesta levisi salaman nopeudella +sekä pääkaupungissa että läheisissä kylissä, ja sanomaton katkeruus +valtasi kaikkien mielet. Jo ennen aamun koittoa ympäröitsi +Espanjalaisten kortterin raivoava, ääretön joukko Mexikolaisia, jotka +epätoivon urhoollisuudella yrittivät rynnäkköä rakennuksiin; ja +Espanjalaisten koko sotataito olisi mennyt mitättömiin, ell'ei +Montezuma olisi astunut väkijoukon näkyviin ja hillinyt sen harmia. +Tuhoa ja turmelusta hävyttömille kuokkavieraille kuitenkin +rakennettiin. He olivat tästä lähin masennettavat nälän kautta, ja +heidän pesäpaikkansa ympärillä pidettiin ankaraa vahtia, jonka tuli +estää kaikkea yhteyttä heidän ja kauppatorien kesken. Alvaradon asema +rupesi käymään arveluttavaksi; ruokatavarat olivat loppumaisillaan. — +Mutta sotapäällikkö läheni kiitomarssia vuorien poikki, ja kesäkuun 24 +p:nä kajahti Espanjalaisten kortterista sanomaton riemuhuuto, kun +Cortezin rummut ja torvet pärisivät pitkin Tenochtitlanin katuja. Tällä +kertaa ei tosin mikään ihmettelevä parvi kaupunkilaisia ollut hänelle +terve-tuloa sanomassa, mutta eipä myöskään uskallettu tehdä vastarintaa +tuolle melkoiselle sotajoukolle, jota hän nyt johti. Hän oli nähty +lähtevän pääkaupungista 70 sotilaan kanssa; ei kummaa että ne tuhannet, +jotka hän nyt toi muassaan, herättivät hämmästystä. Niiden neljän tai +viiden hevosen asemesta, joilla Cortez, Olia, d'Ordaz ja vielä pari +ritaria olivat jättäneet kaupungin, näkivät Mexikolaiset nyt 100 +rautapukuista ratsumiestä, 1,000 oivallisesti varustettua espanjalaista +jalka-sotamiestä ja 2,000 hurjaa, sotapukuista Tlaskalaista ylpeässä +tappelu-asennossa pölyttävän katuja, samalla kun piiritetyt +ammuskelivat ilolaukauksia.</p> + +<p>Näytti ensimmältä siltä kuin tämä loistava kulkue olisi masentanut +Mexikolaisten vastustuksen, mutta hämmästys oli ainoastaan hetkellinen. +Vihattujen vieraiden perikato oli päätetty, ja se hiljaisuus, joka +vallitsi kaupungissa Cortezin uuden sotajoukon saapuessa ja vielä +seuraavanakin päivänä, oli ainoastaan kauhean raju-ilman enteitä. +Cortezille heti pisti silmään se seikka, ett'ei kukaan lähestynyt +Espanjalaisten kortteria. Sentähden hän tulonsa jälkeisenä päivänä +lähetti d'Ordozin 400 miehen kanssa ulos urkkimaan mielten tilaa +kaupungissa. Tämä joukkio ei tavannutkaan lähimmillä kaduilla mitään +suurempaa väen-paljoutta, mutta tultuaan kauvemmas Espanjalaisten +kortterista sai d'Ordaz kokea toista. Äkkiarvaamatta hyökkäsi hänen +kimppuunsa kaikilta tahoilta suuret joukot Mexikolaisia, ja laakeilta +katoilta viskattiin kiviä ja heitettiin keihäitä hänen joukkoonsa. +Kamppaus oli kova, ja vasta paljon veren vuodettua ja 8 miehen kuoltua +onnistui d'Ordozin päästä takaisin toveriensa turviin. Mexikolaisia oli +tässä kaatunut monta vertaa enemmän, mutta he olivat kuitenkin +pakoittaneet vihollisensa peräytymään, ja tämä oli voitto, joka +suuresti elähytti heidän rohkeuttaan. He ajoivat d'Ordazin joukkolaisia +takaa kortterin portille saakka ja yrittivät väkirynnäkön. Ei mikään +näkynyt Tenochtitlanin taistelijoita peloittavan. Espanjalaiset +kanoonat niitteli heitä joukottain maahan; mutta vereksiä voimia astui +kuolleiden ruumisten päälle, tapellen katkeruuden kiukulla ja kuolemaa +hämmästymättä. Mexikolainen kansanluonne osoitti sinä päivänä puolta, +jota ei Cortez ollut ennen tuntenut. Hän sai syytä kunnioittamaan +vihollistansa. Narvaezin upseerit ja sotamiehet olivat peräti +peloissaan.</p> + +<p>Puolustuksesta päätti nyt Cortez, pitääksensä vireillä rohkeutta +joukossaan, käydä hyökkäykseen. Niin tehtiinkin seuraavan päivän +aamuna, hevosväki etupäässä. Ja järjestymättömäin mexikolaisten +joukkojen oli mahdoton vastustaa rautarintaisten ratsumiesten +rynnäkköjä. He väistyivät, mutta aatelinsa johtamina kävivät +Tenochtitlanin miehet uudestaan vihollistensa kimppuun. Papit puhuivat +heille häväistyjen jumalien ja uhatun kotilieden puolesta, ja kansan +kunniantunto vaati kostoa tai kuolemaa. Tuhansittain heitä kaatui +omille kaduille, mutta uusia miesvoimia tuli herkeämättä sijaan +maaseudulta, ja temmellys kävi kauheaksi. Sanomaton katkeruus paisutti +Tenochtitlanilaisten tappelu-intoa, ja Espanjalaiset olivat varsin +vaarallisessa tilassa. Ahtailla kaduilla oli Cortezin miesten vaikea +käyttää sotaisia konstejaan; taistelu kävi hurjaksi, säännöttömäksi +käsikähäkäksi. Silloin sytyttivät Espanjalaiset suuren Takuba nimisen +kadun talorakennukset palamaan, ja heidän vihollisensa väistyivät. — +Taistelutanner oli täynnään kaatuneita ruumiita, ja kanavat virtasivat +punaisina verestä, Mexikolaisten verestä, joka oli vuotanut isänmaan ja +kotilieden puolustuksessa. Espanjalaisia oli 12 jäänyt kuolleena +tappotanterelle ja 60 oli haavoitettuna, — suurin tappio, minkä he +vielä olivat kärsineet missään taistelussa indiaaneja vastaan.</p> + +<p>Cortez palasi tosin voittajana kortteriinsa, mutta tämä voitto oli +Pyrrhus-voitto eikä ensinkään ratkaiseva. Se ei mitään varsinaista +muutosta vaikuttanut asiain tilaan. Eikä toinenkaan hyökkäys ulos +kortterista, jonka hän teki muutaman päivän perästä siitä, tuottanut +mitään sen enempää tulosta. Mexikolaisia taas murhattiin tuhansittain, +ja osa kaupunkia poltettiin poroksi; mutta 40 Espanjalaista ja +Tlaskalaista kaatui myös kuoliaana kentälle ja vielä paljon enemmän +haavoittui. Cortez itse sai nuolen vasemman kätensä läpi, ja +Espanjalaisten täytyi iltapuolella vetäytyä takaisin pesäänsä, jota +vastaan Mexikolaiset taas seuraavan aamun koittaessa ryntäsivät uusilla +sotavoimilla. Uupuneet, osaksi haavoittuneet Espanjalaiset heräsivät +uuteen taisteluun, joka alkoi raivosalla hyökkäyksellä indiaanien +puolelta. Mexikolaiset syöksyivät tuhansin joukoin kuolemaan +rohkeudella, joka kauhistutti uskaliaimpiakin rintoja Espanjalaisten +sotajoukossa. Jos olisi Mexikolaisia kaatunut vaikka kuinka suuret +laumat, tuli aina uusia sijaan; jota vastoin Cortezilla ei ollut +käytettävissään apujoukkoja. Uupumus yksistään teki tämmöisen taistelun +jatkamisen mahdottomaksi. Toisiin keinoihin oli ryhdyttävä.</p> + +<p>Cortez koki sentähden saada Montezumaa näyttäytymään kansalleen ja +rauhoittamaan alamaisiaan. Aselepo oli kaikella muotoa saatava, jonka +aikana ainakin saataisiin levähtää liiallisista rasituksista ja hankkia +muonavaroja, jotka rupesivat olemaan varsin vähissä, ja mitäs +ollakkaan! Montezuma keisari oli kai jo kokonaan unohtanut +Huitzilopochtlin ja muut jumalansa. Hän suostui Cortezin ehdoitukseen. +Hän pukeutui valta-arvonsa koko komeuteen. Hän ripusti yllensä kaikki +ne koristukset, joita hänellä juhlallisissa tiloissa oli tapana kantaa. +Hän astui linnoituksen muurille ja näyttäytyi kansalleen. Kuni +noitasauvalla koskettuna vaikenikin raivoisa joukko. Rummut ja torvet +lakkasivat päräjämästä, huuto ja ulvonta taukosi. Jotkut +heittäysivät maahankin, niinkuin olivat tottuneet juhlapukuista +keisariaan kunnioittamaan. Syvä hiljaisuus vallitsi, kun Montezuma +ojensi kättään osoittaakseen aikovansa puhua. Ja Montezuma puhui. Hän +kiitti kansaansa kaikesta uskollisuudesta ja uhraavaisuudesta, josta +hän näinä päivinä oli nähnyt todistuksia, jotka ilahuttivat hänen +sydäntään. Mutta kovasti oli häntä muka myöskin surettanut nähdä +kansansa uhraavan vertansa turhassa ja tarpeettomassa taistelussa, — +ja hän käski taistelevien laskea aseensa maahan.</p> + +<p>Montezuma parka! Häväistyn sotajumalasi kostonhetki oli tullut. Ja +kunnian-arka Huitzilopochtli, jonka arvoa loukkaamaan olit päästänyt +muukalaiset maahan, — kosti sinulle oman kansasi avulla.</p> + +<p>Hiljaisuutta kesti muutama silmänräpäys keisarin puhuttua. Mutta mitään +tottelemisen merkkiä ei näkynyt. Hiljainen tyytymättömyyden murina +alkaa, se kasvaa kasvamistaan ja kovenee kovenemistaan, kunnes +uudestaan kauhea ulvonta ja huuto kirjavasta ihmistungoksesta halkaisee +ilman; vinkuva rankkasade nuolia ja kiviä lentää ylös muurille, jossa +keisari seisoo; ja ennenkun espanjalaiset ritarit kerkeävät peittämään +häntä kiivillään, vaipuu Montezuma, kuolettavasti haavoitettuna kiven +ja kahden nuolen iskusta, ritarivieraittensa käsivarsiin.</p> + +<p>Tämä tapaus vaikutti kuitenkin vielä valtavammasti mexikolaiseen +väkijoukkoon kuin äsken keisarin esiintyminen, ja peläten jumalien +suuttumusta tuon Aztekien historiassa tavattoman teon johdosta, pakeni +kansa nopeammasti kuin oli kiitänyt rynnäkköön. Espanjalaiset olivat +hetkeksi päässeet vihollisistaan. Haavoittunut keisari vietiin nyt +huoneisinsa, ja kaikki tehtiin hänen henkensä pelastukseksi. Mutta +epätoivossaan ja puoleksi mielettömänä tuskasta ja surusta sen +häpäisevän iskun johdosta, joka oli tullut hänen osakseen omien +alamaisten puolelta, kieltäytyi kalman koskettama keisari nauttimasta +tarjottuja lääkkeitä, repi siteet haavoistaan ja torjui luotaan kaiken +ravinnon. Pater Olmedo yritti silloin kääntämään häntä Kristin-uskoon, +mutta turhaan, ja meidän täytyy kunnioittaa onnetonta Montezumaa hänen +viimeisinä hetkinään.</p> + +<p>— Alamaiseni minua halveksivat, — oli järkähtämättömän ruhtinaan +vastaus lähetyssaarnaajan houkutuksiin, — mutta minä en tahdo +halveksia itseäni enkä pettää isieni uskoa. —</p> + +<p>Kolme päivää perästäpäin kuoli Aztekien keisari uskossa jumaliinsa.</p> + +<p>Sen keisariuuden veriset murhanäytelmät päättyvät murhenäytelmiin.</p> + +<p>Häväisty Huitzilopochtli oli kovasti kostanut palvelijalleen, +joka ei pystynyt häntä puolustamaan; mutta kovan kohtalon kaatama +jumalan-palvelija heitti henkensä lujassa uskossa tuohon kostajaan ja +häpeän katkera huokaus huulillaan.</p> + +<p>Hämäräperäinen tarina Quetzalkoatlista oli käynyt toteen. Montezuma +parka!</p> + +<p>Häneltä jäi eloon monta lasta. Kaksi hänen poikaansa hakkasivat +Mexikolaiset kuoliaaksi, Espanjalaisten lähtiessä kaupungista. Kolme +tyttöä kastettiin Kristinuskoon. He joutuivat sittemmin naimisiin +espanjalaisten miesten kanssa. Yksi poika sai myöskin, vähän jälkeen +isänsä kuolemaa, kasteen ja nimen Don Pedro de Montezuma. Hänelle antoi +keisari Kaarle Viides kreivin-arvon ja laveat maanalat Uudessa +Kastiliassa, jossa hänen jälkeläisiään kuuluu vieläkin elävän.</p> + + + + +<h2><a name="VII_Salto_de_Alvarado" id="VII_Salto_de_Alvarado"></a>VII. Salto de Alvarado.</h2> + + +<p>Montezuman mentyä Manalaan huokasivat Mexikolaiset pari päivää — +hieman hämillään kohtalosta kovaonnisen keisarin, jonka raivostunut +väkijoukko oikeutetussa vihassaan oli toimittanut päiviltä pois.</p> + +<p>Mutta pian alkoi ottelu uudestaan ja tällä kertaa oikein määrätyn +suunnitelman mukaan. Espanjalaisten kortterista vievät kadut ja sen +ympärillä olevien korkeiden rakennusten katot miehitettiin sotilailla, +jotka tuon tuostakin tekivät valehyökkäyksiä ja pitivät Espanjalaisia +alituisessa työssä.</p> + +<p>Ja nyt alkaa pitkä jakso tuimia tappeluja, joissa toiselta puolen +Tenochtitlanin pojat kuolemaa vähintäkään hämmästymättä uhraavat +itsensä uhatun isänmaan ja vapauden puolesta, mutta toiselta puolen +myöskin Espanjan uskalikot ritarit osoittavat urhoollisuutta ja +rohkeutta, jonka vertaista historia tuskin tuntee.</p> + +<p>Erään korkean temppelin katolta lähellä Espanjalaisten kortteria näki +heidän vihollisensa alas tämän pihalle, saattaen siten pitää heitä +tarkasti silmällä ja niinikään vinguttaa heihin nuolia ja +heittokoneita. Päästäkseen tästä ikävästä naapurista, käski Cortez Juan +de Escobar'in sadan miehen kanssa hyökätä temppeliin ja pistää se +palamaan. Mutta kolme kertaa koetettuaan täytyi Escobarin väistyä. +Silloin Cortez itse muutaman rynnäkköosaston etupäässä pääsi, kun +pääsikin, temppelin laakealle katolle. Mutta täällä piti paikkaa 500 +mexikolaista aatelismiestä ja valittua sotilasta. Alkoi hirveä +kamppaus, jota kesti kolme tuntia. Verta vuoti ja luut ryskyivät. +Cortez itse joutui mitä suurimpaan vaaraan. Kaksi ylhäistä aztekiläistä +soturia päätti uhrata itsensä isänmaan pelastukseksi vapauttamalla sitä +sen pahimmasta vihollisesta, Cortezista. Molemmat syöksivät tässä +tarkoituksessa ilman aseitta sotapäällikön kimppuun, yrittäen vetää +hänet muassansa katon rintasuojan yli ja alas syvyyteen. Mutta tuon +notkean ja voimakkaan miehen onnistui saada vihollisensa saman kohtalon +uhriksi, jonka he olivat aikoneet hänelle, ja tavallisella +kylmäverisyydellään jatkoi Cortez tappelua, joka sitten pian +kallistuikin Espanjalaisten eduksi, heidän kuitenkin monta +rautakouraista miestä menetettyänsä.</p> + +<p>Samalla aikaa tapeltiin myöskin Takuba-kadulla, josta Mexikolaiset +kokivat päästä temppelin miehistöä auttamaan. Tästä esti heitä +kuitenkin muuan joukkio Espanjalaisia. Kadulla kärsivät niinikään nämä +kuitenkin melkoisia vahinkoja, ja Cortez riensi, voitettuansa +viholliset temppelin katolla, alas omiansa auttamaan. Hän pääsi +ratsunsa selkään. Suuri joukko Mexikolaisia ympäröi hänet heti, ja +taaskin oli kova vaara tarjona. Fernando herra, kaadettuaan lähimmät +ahdistajansa maahan, kannusti kuitenkin hevosensa pois eräälle +poikkikadulle. Täällä oli toinen joukkio vihollisia vastassa. +Cortez näki miten erästä hänen ritariansa, joka oli revitty ales +hevosen-selästä, vietiin pois vankina. Vähääkään arvelematta syöksee +rohkea uskalikko joukkioon, joka nähdessään pelätyn sotilaan pakenee, +päästäen vankinsa irti. Tämä nousee jälleen ratsunsa selkään, ja +molemmat ritarit karkaavat peitset tanassa takaisin Takuba-kadulle, +jossa sotapäällikköä tervehtivät hänen joukkonsa riemuhuudot.</p> + +<p>Seuraus sen päivän tapahtumista oli Mexikolaisten pakollinen +poistuminen temppelistä ja tämän palo. Mutta tämä Espanjalaisten etu +oli maksanut heille paljon verta, ja asema oli melkein entisillään; +sillä temppelin kadotettuansa, varustivat Mexikolaiset kaikki +Espanjalaisten kortteriin vievät kadut rovituksilla, kokien sillä +tavoin sulkea heidät kokonaan erilleen toripaikoilta.</p> + +<p>Cortez piti nyt kenraaliensa kansa sotaneuvottelun, ja tässä päätettiin +vihdoinkin lähteä kaupungista pois. Tlaskalassa ko'ottaisiin riittävä +sotajoukko ja sitten rakennettaisiin joitakuita pienempiä laivoja, +joista voitaisiin pitää valtaa järvillä ja ahdistaa pääkaupunkia; sillä +ne kaksi sotaprikiä, jotka Cortez oli valmistellut, olivat Mexikolaiset +hävittäneet jo hänen retkellään Narvaezia vastaan.</p> + +<p>Tähtien-selittäjä Botillo kysyi taivaan-kappalten neuvoa, ja ne +neuvoivat Espanjalaisia lähtemään yön aikana. Kaikki valmistukset +suoritettiin tuota pikaa ja rakennettiin kuljetettava silta pantavaksi +aukkojen poikki siinä padossa, joka yhdisti pääkaupungin mannermaahan; +sillä Mexikolaiset olivat, kuten vakojain kautta saatiin tietää, +poistaneet näiden aukkojen poikki johtavat sillat, ja vesi kanavissa +oli osaksi syvää.</p> + +<p>Niin tapahtui siis Espanjalaisten lähtö heidän pesäpaikastaan +Tenochtitlanin kaupungista sydän-yönä vasten heinäkuun 2 p:ää v. 1520. +Yö oli pimeä, kolkko ja sateinen. Kolmessa osastossa marssi sotajoukko +ulos kortteristaan ja sitten Takuba-katua alaspäin, josta hevosväki +edellisenä päivänä tekemänsä hyökkäyksen kautta oli perannut pois +rovitukset. Espanjalaiset valitsivat tämän tien — joka oli +päinvastainen sitä, jota he olivat tulleet — pettääksensä +Mexikolaisia; mutta he pettyivät surkeasti itse. Mexikolaiset, jotka +tarkasti olivat huomanneet kaikki Espanjalaisten valmistuspuuhat ja +arvanneet heidän aikeensa, miehittivät hyvään aikaan kaikki kolme +patoa, jotka veivät kaupunkiin, eivätkä suinkaan unohtaneet +Takuba-patoa. Tuskin olivat Espanjalaiset jättäneet ensimäiset kadut ja +ensimäisen pato-aukon taaksensa, kun heidän kimppuunsa hyökkäsi ääretön +joukko vihollisia, jotka molemmilta puolen järveä veneillään soutivat +padolle päin ja ahdistivat Espanjalaisten yhteen-sullottuja rivejä, +joita tällä kapealla, keinotekoisella tiellä ei mikään sotataito voinut +pelastaa siitä hirveästä tappiosta, joka nyt seurasi.</p> + +<p>Ensi kertaa lakkasi kaikkinainen komento ja sotakuri Espanjalaisten +riveissä, ja mitä katkerin käsikahakka syntyi Mexikolaisten +päättymättömien parvien ja Espanjalaisten kesken — kaikki kauheassa +sekamelskassa. Hakattiin, survottiin, pistettiin ja lyötiin ympärilleen +mielettömällä raivolla, milt'ei tuntematta vihollista ystävästä; ja +jokainen komentosana hämmentyi indiaanien hurjiin sotahuutoihin ja +heidän torviensa tuimaan toitotukseen, jonka välistä toisinaan jyrähti +sotajumalan rummun hirveä ääni.</p> + +<p>Kauheimpana raivosi kamppaus jälkijoukossa, jossa Alvarado ja de Leon +olivat komentajina. Siinä tapahtuva suuri miestappo pakoitti Cortezin +ja hänen seurue-ritarinsa tekemään kierroksen ja kääntymään takaisin +tälle osastolle avuksi. De Leon oli jo kaatunut. Alvarado seisoi +paljaalla maalla, ainoastaan pieni parvi miehiään ympärillänsä ja +puolustaen itseään sadankertaista vihollista vastaan. Hänen +sotaratsunsa, joka ennen kantoi häntä niin monessa kuumassa kahakassa, +oli nyt kaatunut hänen altansa, itse oli hän haavoitettuna monesta +paikasta ja koki turhaan ko'ota hajonnutta joukkoaan, jota raivoava ja +yhä lisääntyvä vihollinen ajoi ajamistaan kanavan reunalle. Taistelun +alkaessa oli tykistöstä ja pyssyistä kyllä ollut apua ne kun niittivät +maahan sadottain indiaaneja. Mutta mikään ei enää voinut hillitä näiden +villittyä vihaa. Takarivien pusertamina olivat etummaiset tulleet +lykätyiksi tykistön luo, karanneet sen kimppuun kuin tuuliaispää ja +tehneet tuhoa ihmisille ja kanoonille. Niiden espanjalaisten ritarien +urhokas hyökkäys, jotka nyt hevosineen tulivat avuksi, vaikutti hetken +pysäyksen ja antoi heidän maamiehilleen aikaa hieman hengähtämään ja +kokoontumaan. Mutta pian repi heidät taas hajalleen vastahyöky +taisteluun palaavia vihollisia, ja Cortez toverineen oli pakoitettu +vetäytymään takaisin, jolloin moni hänen miehistään jäi aaltojen +valtaan. Alvarado seisoi tuokion aikaa patoaukon partaalla, epäröivänä +katsellen syvyyttä allansa ja siinä veneineen viliseviä vihollisia. +Heittäytyisikö hän, ilman hevosetta kun oli, veteen keskelle vihollisia +veneitä? Se olisi ollut melkein suorastaan surman suuhun menemistä. +Hänellä ei ollut kuin sekunti miettimisen aikaa. Mutta Alvarado oli +väkevä ja notkeavartinen herra. Epätoivo toi yliluonnollista voimaa. +Asettaen mahdottoman pitkän peitsensä alapään vedessä venyvää +hylkyromaa vasten, hyppäsi hän hyvään vauhtiin ja keikahutti itsensä +tuon kauhean kuilun, tuon hirveän hornan-suun yli. Aztekit ja +Tlaskalaiset tuijoittivat hänehen silmät selällään.</p> + +<p>— Se on totisesti <i>Tonatiuh!</i> Se on auringon poika! Se on päivän +poika! — huudettiin heidän joukostaan.</p> + +<p>Aukko oli niin suuri, että urhokas Diaz, joka hyvin huomasi paikan, +sanoo moista hyppäystä mahdottomaksi kellen tahansa toiselle. Se painui +syvälle sikäläisten aikalaisten mieleen, ja muisto espanjalaisen +ritarin rohkeasta keikkauksesta elää vielä tänä päivänäkin Mexikon +kaupungissa, jossa paikkaa, missä se tapahtui, mainitaan nimellä +<i>Salto de Alvarado</i> (Alvaradon hyppäys). Herkuleen ja Teeseuksen +kai olisi kelvannut katsella sen miehen mainiota äksänpäksää.</p> + +<p>Mutta tämä yö, jonka tuimista tapahtumista emme huoli sen laveammalta +kertoa, on Mexikon valloituksen historiassa myöskin saanut nimen +"Surullinen yö" — <i>La noche triste</i>. Sen taistelussa menetti 500 +Espanjalaista ja 3,000 Tlaskalaista henkensä, ja ainoastaan vähäinen, +surkealta näyttävä jäännös siitä joukosta, jonka etupäässä Cortez oli +kulkenut pääkaupunkiin, kokoontui aamulla Takuban kaupunkiin. Täällä +oli sotapäällikkö, joka yöllä oli taistellut sanomattomalla +urhoollisuudella, astunut hevosensa selästä, ja hän nähtiin istuvan +muutaman indiaanilaisen temppelin portailla kasvot käsissään, samalla +kun tähteet hajonneesta joukosta kulki hänen ohitsensa, vaivalla +vetystäen eteenpäin katuja pitkin. Tuskin 400 Espanjalaista oli +jälellä, ja näistä melkein jok'ainoa mies haavoitettuna. Hevosväestä +oli tallella 23 miestä, tykkiväestä ei yhtäkään, ja kaikki kanoonat +olivat olleet ja menneet. Ei edes yhtään pyssyäkään ollut kauheasta +kahakasta pelastunut. Sotilaat olivat heittäneet ne luotansa, +pystyäkseen paremmin pääsemään tiehensä.</p> + +<p>Isku oli kovin, mikä vielä oli kohdannut Cortezia; mutta istuessaan +tuossa temppelin rappusilla hän ei suinkaan antanut lohduttomalle +epätoivolle sijaa, vaan — mietti vain uutta suunnitelmaa Mexikon +valtakunnan valloittamiseen. Vähitellen kokoontui hänen ympärilleen +siinä henkiin jääneet ritarit — Sandoval, Alvarado, Olid, d'Ordaz, +Avila — ja kaikkein iloksi ihana Marina, jonka ynnä muutamain +Tlaskalan sotapäällikön tyttärien kanssa muuan tlaskalainen +varjelusväki oli onnellisesti pelastanut pois kahakan kauhistuksesta. +Toinenkin tulkki, Aqvilar, oli pelastunut; mutta etenkin ilahutti +Cortezia tässä paikassa läsnä-olollaan laivan-rakennusmestari Martin +Lopez, sillä sotapäällikkö oli ottanut tämän uusiin laskuihinsa. Hän +tahtoi, näet, päästä Takuba-järven herraksi ja vasta sitten uudestaan +ahdistaa pääkaupunkia. Uusia voimia siis vain vähäsen espanjalaisille +sotilaille ja uusia apujoukkoja Tlaskalasta!</p> + +<p>Lyhykäisesti levättyään Takubassa lähti Cortez ränstyneine joukkoineen +pitkää kiertotietä myöten marssimaan uskollisten Tlaskalaisten rajoille +päin. Mutta Tenochtitlanin miehet, jotka olivat imeneet rohkeutta +yöllisestä voitostaan, ajoivat Espanjalaisten väsynyttä joukkoa takaa, +tehden heille yöt päivät kovaa kiusaa. Niinpä tultiin muutamalle mäelle +alla olevan, ahtaaksi solaksi suippenevan laakson partaalla, ja +Espanjalaisten tie vei solan lävitse. He näkivät lukemattoman joukon +indiaaneja täyttävän laakson ja sulkevan heiltä tien, ja keskellä +joukkoa liehui Mexikon valtakunnan lippu, kultalankainen verkko pitkän, +höyhenillä koristetun tangon päässä. Espanjalaiset hämmästyivät, mutta +Cortez huusi:</p> + +<p>— Täss' ei ole muu neuvona kuin voitto tai kuolema. — Ja rohkealla +kylmäverisyydellä järjesti uskalikko pikapikaa joukkonsa, antaen +samassa käskyn hyökkäykseen. Hevosväki etu- ja jälkijoukkona karattiin +kuni vimmattu susilauma indiaanien kimppuun, ja näiden rivit +halkaistiin. Kauhea murhanäytelmä seurasi, ja Espanjalaiset etenivät +etenemistään. Mutta kaatuneiden Mexikolaisten sijaan tuli yhä uusia +parvia aukkoja täyttämään, ja Cortezin urhea joukko oli perikadon +partaalla. Silloin pistää hänen päähänsä vihollisen loistava lippu. — +Tuolla on otettavamme! —</p> + +<p>Ja Cortez kannustaa hevosensa, ratsastaa lähimmät vihollisensa +kumoon, jakelee kuolettavia iskuja oikealle ja vasemmalle ja on pian +indiaanien tiheimmässä parvessa. Sandoval, Alvarado, Olid, Avila ja +muut, joiden hevoset vielä pystyvät miestä kantamaan, ovat hänen +kintereissään. Cortez pistää peitsellään mexikolaisen sotapäällikön +alas kantotuolilta, jossa tämä istuu ylhäisten sotilaiden ympäröimänä; +espanjalainen ritari Juan de Salamanca hyppää hevosen-selästä ja +sieppaa vahvalla kädellään lipun, jonka hän ojentaa Cortezille. Tämä +heiluttaa kultaverkkoa päänsä päällä, — ja kauhistuksen valtaamina +syöksevät indiaanit sikin sokin ulos laaksosta. Valtakunnan lippu kun +on menetetty, on myöskin kaikki menetetty, — on oppi, jota he näkyvät +ymmärtävän.</p> + +<p>Mutta Espanjalaiset ja Tlaskalaiset eivät tyydy tähän, vaan ajavat +vuorien väliin paenneita vihollisia takaa, tappaen heitä sadottain.</p> + +<p>Semmoinen oli tappelu <i>Otumban</i> luona heinäkuun 8 p:nä 1520. +100,000 Mexikolaisesta oli kaatunut 20,000. Se on tullut yhtä mainioksi +kuin Alvaradon kuuluisa kuperkeikka "Surullisena yönä" ja sopii +kerrottavaksi samaan jaksoon.</p> + +<p>Siinä ei enää vaikuttanut voittoa tykkien peloittava pauke eikä +pyssyjen salaperäinen rätinä, vaan tappo tehtiin paljailla aseilla — +miekalla ja peitsellä.</p> + +<p>Seuraavana päivänä saapui Cortezin joukko Tlaskalalan alueelle. Ne +Tlaskalaiset, jotka surma-enkeli oli säästänyt, heittäysivät +kasvoilleen ja suutelivat äidillistä maata, jolle he eivät enää olleet +toivoneet saavansa astua.</p> + + + + +<h2><a name="VIII_Quatemozin_ja_viimeinen_ponnistus" id="VIII_Quatemozin_ja_viimeinen_ponnistus"></a>VIII. Quatemozin ja viimeinen ponnistus.</h2> + + +<p>Huolimatta niistä kaikista onnettomuuksista, joihin valloittajien +retkikunta oli joutunut, tervehtivät kelpo Tlaskalaiset heitä +erinomattain hyväntahtoisesti, ja Cortez puolestaan lahjoitti +vapaavallan suurelle neuvostolle jaettavaksi sen melkoisen sotasaaliin, +joka oli jäänyt hänen käsiinsä Otumban tappotanterella.</p> + +<p>Kovista rasituksista uupuneena vaipui Cortez tautivuoteelle, +mutta siitäkin johti hän ja järjesti kaikki toimet. Kivut eivät +masentaneet tämän karaistun miehen toiveita eikä hänen luottamustaan +tulevaisuuteen. Kaksi laivaa lähetettiin Hispaniolaan ostamaan hevosia +ja pestaamaan väkeä, ja soturien kylliksi levähdettyä antoi Cortez +heidän tehdä partioretkiä Mexikon alueelle, pitääkseen väkeänsä työssä +ja totuttaakseen sitä taasenkin voittoon. Tlaskalaisia harjoitettiin +espanjalaisiin sotatemppuihin.</p> + +<p>Niinikään perustettiin uusi uutismaa Tepeakilaisten alueelle, joka +koski rajoillaan Tlaskalaan, — sittenkun Cortez useassa kahakassa oli +kukistanut tämän heimokunnan ja viimein tehnyt liiton heidän kanssansa. +Onnetar rupesi jälleen hymyilemään sankaria vastaan, ja Marinan hellän +hoidon alaisena toipui hän vähitellen taudistaan. Aivan aavistamatta +tuli lisäväkeä espanjalaisista siirtokunnista, jopa Kubastakin. +Sikäläinen käskynhaltia, Velasquez, oli, näet, kahdella laivalla +lähettänyt apuväkeä Narvaezille, jonka kohtaloa hän ei tuntenut, +ja tämä apuväki meni arvelematta Cortezin puolelle. Vähää myöhemmin +saapui Vera Cruziin muutamain espanjalaisten kauppiaiden evästämä, +sotatarpeilla ja muonavaroilla lastattu laiva, jonka Cortez osti +ja jonka miehistö meni hänen palvelukseensa. Viimein tuli toinen +toisensa perästä kolme suurempaa laivaa, jotka Espanjan käskynhaltia +Jamaika-saarella oli lähettänyt löytöretkelle. Nämä laivat toivat +muassaan 17 hevosta ja 120 miestä jalkaväkeä kolmen katteinin +johtamina. Cortezin maine oli jo levinnyt kaikkiin siirtokuntiin, ja +katteinit tarjoutuivat hänen palvelukseensa.</p> + +<p>Kuusi kuukautta siitä, kun hän oli palannut pois Mexikon valtakunnan +pääkaupungista, komensi Cortez sotajoukkoa, jossa oli 600 miestä +espanjalaista jalkaväkeä, 40 ratsumiestä ja 60,000 indiaania, +enimmäkseen Tlaskalasta, miehuullisen Xikotenkatlen johdon alla. Näistä +apujoukoista käytettiin monta tuhatta kuljettamaan niiden laivojen eri +osia ja aineksia, jotka Martin Lopez tällä aikaa oli rakentanut +Tlaskalassa ja jotka taasen olivat liitettävät kokoon Tezkuko-järven +rannoilla, — sekä siirtokunnista saatujen tykkien kuljettamiseen. +Uudelle matkalle otettiin mukaan 15 kanoonaa.</p> + +<p>Ja siten varustettuna samosi valloittaja-joukko taas Aztekien alueelle +ja saapui, kun saapuikin, kuusi päivää marssittuansa Tezkukon +kaupunkiin, joka sijaitsi samannimisen järven rannalla, noin +3 maantiet. penikulmaa pääkaupungista. Sotapäällikkö päätti tehdä tuon +paikan yritystensä lähtöpisteeksi ja liittää kokoon sotaprikit, jotka +— 13 luvultaan — siis nyt täällä uudestaan pantiin teloille ja +taklattiin euroopalaiseen tapaan.</p> + +<p>Täll'aikaa laski Cortez valtansa alle suuret, järven ympärillä olevat +kylät ja kaupungit, ja monta oivallista ottelua siinä kestettiin +Mexikolaisten kanssa, jotka tappelivat kuin miehet, pitäen pontevasti +puoltansa tyydyttämättömiä kuokkavieraitaan vastaan.</p> + +<p>Mexikon valta-istuimella ei enää istunut mikään taika-uskoinen +Montezuma pelkäämässä valkoisen Quetzalkoatlin jälkeläisiä, eikä +Mexikon kansa enää hämmästynyt merentakaisia miehiä kuin vaaleita +kummituksia, ja pelko oli kyllä ainakin kaukana Tenochtitlanin poikien +povesta.</p> + +<p>Aztekien uusi keisari, Montezuman vävy Quatemozin oli viidenkolmatta +vuotinen nuori mies, urhokas, rohkea, valmiina vastustamaan +valtakuntansa vihollisia ja kannattamaan sukunsa kunniaa. Saatuaan +tietää että Cortezilla oli aikomus palata takaisin pääkaupunkiin, +lähetti hän täältä pois melkein kaikki naiset ja lapset, ja +lähikaupungeista ja -kylistä kutsuttiin asekuntoiset miehet +Tenochtitlanin kaupunkia puolustamaan, patosillat poistettiin ja +aukoille tehtiin lujat vallitukset. Suuri joukko veneitä hankittiin, +joiden oli määränä ahdistaa vihollisia, jos nämä, kuten arvattiin, +yrittäisivät rynnätä vallituksia vastaan. Paitsi näitä varustuksia +pääkaupungin puolustukseksi järjestettiin myöskin liikkuva armeija, +jonka oli määrä vastustaa Espanjalaisia missä ikinä nämä hyökkäisivät.</p> + +<p>Tämän liikkuvan armeijan kanssa törmäsi Cortez yhteen, hyökätessään +Takubaa vastaan, joka, kuten muistanemme, oli mannermaalla, josta +Takuba-pato alkoi. Pian saatiin kokea että tätä joukkoa elähytti +erinomattain sotainen henki. Se taisteli sankariuudella, joka toi sen +keisarille kunniaa, ja espanjalainen päällikkö tuli tekemään jokseenkin +epämiellyttäviä vertauksia menneiden ja nykyisten hetkien välillä. +Takuban luona täytyi, näet, Espanjalaisten peräytyä; ja yritys tätä +kaupunkia vastaan, joka oli ikääskuin padon ja pääkaupungin avaimena, +jätettiin toistaiseksi sikseen.</p> + +<p>Tämä tappio oli tosin Espanjalaisille varsin onneton, mutta sitä +seurasi kohta perästäpäin heille onnellinen tapaus. Espanjan hallitus +Hispaniolassa lähetti, näet, Cortezille avuksi 200 miestä jalkaväkeä ja +80 ratsumiestä.</p> + +<p>Nämä lisävoimat saatuansa jatkoi Cortez ympäröivien kylien +valloittamista; mutta jokainen kylä maksoi hänelle kovat kahakat. +Tenochtitlanin miehet puolustivat itseään jalopeuran uljuudella, ja +jokainen jalansija maasta vaati tuimaa taistelua. Muutamassa +tämmöisessä tappelussa, joita joka päivä oli useampia, joutui taasen +Cortez persoonalliseen vaaraan, joka vasta viimeisellä hetkellä +voitettiin. Tavallisella uhkarohkeudellaan oli hän syössyt muutaman +vihollis-parven keskeen ja hevosensa kaatuessa hänen kanssaan joutunut +väkivoiman valtaan. Hän ei enää päässyt pystyyn, ja viholliset +kantoivat häntä riemusaatossa pois, uhrattavaksi niille jumalille, +joita hän oli soimannut, — kohtalo, joka tuli kaikkein Espanjalaisten +omaksi, jotka joutuivat elävinä Mexikolaisten käsiin. Sillä tavoin +näkyivät nyt Cortezinkin päivät päättyvän. Mutta tässä vaarallisessa +hetkessä tulee muuan mies urhoollisista Tlaskalaisista hänen +pelastajakseen. "Kuin metsänsä villi tiikerikissa" karkaa tämä +sotapäällikön ahdistajien kimppuun. Cortez pääsee irti, ravistelee +viholliset niskoiltansa ja kirkaisee sotahuutonsa, jolloin pian +nelistää paikalle ratsuparvi, joka peitset tanassa halkaisee +vihollisjoukon ja vapauttaa päällikkönsä.</p> + +<p>Tuskin oli Cortez päässyt tästä pulmasta, ennenkun häntä uhkasi toinen, +vaikka vallan toista laatua. Muutamain retkikunnassa palvelevien +Narvaezin sotamiesten kesken oli, näet, syntynyt ilkeä salaliitto, +jonka tarkoituksena oli murhata Cortez ja hänen uskollisimmat +ritarinsa, Sandoval, Alvarado, Olid ja muutamat muut. Narvaezin miehet +olivat tähän saakka varsin vähän saaneet nauttia niitä makean-leivän +päiviä, joita he olivat uneksineet, ja sentähden ainoastaan +vastenmielisesti seuranneet Cortezia uudelle retkelle pääkaupunkiin. +Aiottu piiritys suututti heitä kovasti, se kun muka vain oli +tyhmänrohkean uskalikon mielettömiä hullutuksia. Salaliittolaisten +hommaa johti muuan Antonio de Villafagna, tavallinen sotamies +Velasquezin puolueesta. Hänen kortterissaan pitivät tyytymättömät +kokouksiaan. Niin päätettiin siis murhata mainitut herrat, koroittaa +päälliköksi muuan Francisco Verdugo ja antaa Villafagnalle +suuri-arvoinen virka, jolloin tietysti sitten tehtäisiin tyhmästä +retkestä loppu ja jäätäisiin asumaan johonkin kunnolliseen +siirtopaikkaan. Liittolaisten aikomus oli karata sotapäällikön päälle +hänen istuessaan etevimpäin upseeriensa kanssa ruokapöydässä, jolloin +hänelle ensiksi ojennettaisiin kääry Vera Cruz'ista muka tulleita +kirjeitä. Liittolaiset haluaisivat saada kuullakseen uutisia +isänmaasta, hyökkäisivät Cortezin avatessa kirjekääryä hänen kimppuunsa +ja pistäisivät hänet ynnä mainittujen ritarien kanssa kuoliaaksi. +Kapinoitsijat olivat vehkeestään tehneet kirjallisen sopimuksen, +jonka kautta Villafagna tunnustettiin sen esimieheksi ja toiset +nimikirjoituksellaan suostuivat häntä tottelemaan. Mutta koko puuha +meni myttyyn. Muuan liittolainen sai omantunnon vaivoja ja kävi illalla +ennen hankkeen toimeenpanemiseksi määrättyä päivää ilmoittamassa +Cortezille koko juonen. Cortez riensi suoraa päätä muutamain upseerien +kanssa Villafagnan kortteriin, jossa tämä heti pantiin kahleisin. +Sopimuskirja saatiin ilmi, ja surulla ja katkeruudella luki Cortez +liittolaisten nimiluetteloa. Siinä oli hänen hämmästyksekseen miehiä, +joihin hän tähän saakka oli ehdottomasti luottanut.</p> + +<p>Villafagna tunnusti rikoksensa, ja vielä samana yönä hirtettiin hän +Cortezin käskystä oman ikkunansa ulkopuolella. Kaikki muut +salaliittolaiset säästettiin, sillä väkeä ei ollut liiaksi, ja Cortez +osasi, kun niin tarvittiin, käyttää lempeyttä. Eräässä kirjeessään +keisari Kaarle V:lle valittaa hän kuitenkin myöhemmin muutamain +miestensä epäluotettavuutta.</p> + +<p>Villafagna ansaitsi rangaistuksensa, eikä hän voi meissä sääliä +herättää. Mutta toisin silmin täytyy meidän katsoa erästä miestä, jonka +elämänlanka melkein samaan aikaan katkaistiin. Muistamme kunnollisten +Tlaskalaisten kelpo sotapäällikköä, urhokasta Xikotenkatlea. +Muistanemme miten tämä isänmaatansa rakastava mies ensiksi oli, +ponnistaen viimeisetkin voimansa, kokenut puolustaa vapaavaltiota +Espanjalaisia vastaan, miten hän, kun hänen maamiestensä kaikki toiveet +olivat rauenneet, vieläkin tarjoutui sotimaan, miten hän sitten pyysi +saada jäädä panttivangiksi Cortezin leiriin, takaukseksi Espanjalaisten +turvallisuudesta Tlaskalassa, miten hän vihdoin, lainkuuliaisena +kansalaisena, noudatti vapaavaltion neuvoskunnan käskyä ja pysyi +Tlaskalan sotajoukon johtajana, kun tämä, nyt Cortezin joukkoon +liittyneenä, lähti käsi kädessä sen kanssa sotaretkelle Mexikoon. +Aztekit tosin olivat Tlaskalan verivihollisia, mutta merkillistä ei +ensinkään ole, jos Xikotenkatlen jalo ylpeys ja hänen kansansa +syrjäytetty sija tässä valloitussodassa olisi synnyttänyt hänen +päähänsä itsenäisyyden tuumia. Xikotenkatlella oli varmaankin yhtä +suuri syy vihata Espanjalaisia kuin Aztekeja. Tuhansittain hänen +kansalaisiaan uhrattiin tässä sodassa ainoastaan Espanjalaisten +kullanhimon tyydyttämiseksi. Hänellä, Xikotenkatlella, oli kyllä +sodan-syytä Mexikolaisia vastaan, jotka uhkasivat hänen kansansa +itsenäisyyttä, mutta mitä syytä siihen sotaan oli oikeastaan +Cortezilla? Ja kenpä takaisi ett'ei, kun Mexiko olisi valloitettu, pian +sen jälkeen tulisi Tlaskalan vuoro? Xikotenkatl oli varmaankin +huomannut ett'ei Espanjalaisten lupauksiin ollut paljon luottamista. +Jos kenkään, niin osasivat he käyttää petosta ja kavaluutta. Pitikö nyt +Tlaskalan vapautta rakastavan kansan olla ikuisena välikappaleena +Espanjalaisten käsissä inhoittavan kullanhimon tyydyttämiseksi ja +sitten, kun ei sitä enää tarvittaisi, itse ehkä joutua saman kohtalon +alaiseksi kuin Aztekien kansakunta, joka Espanjalaisiin nähden oli ihan +syytön?</p> + +<p>Eipä ensinkään kummeksittavaa, jos tämmöiset ajatukset olisivat +liikkuneet Tlaskalan kunnollisen sotapäällikön päässä. Mutta oli miten +oli, Cortez oli viisas herra ja katsoi tätä kelpo miestä epäluulolla. +Xikotenkatl oli ehkä vaarallinen kilpailija. Häntä syytettiin +petollisuudesta, koska hän — kuten väitettiin — yritti kehoittamaan +Tlaskalaisia sotilaitaan luopumaan Espanjalaisista, tuosta +merentakaisesta seikkailijajoukosta, joka ei muuta etsinyt kuin kultaa. +Cortez siis ilmoitti Tlaskalan korkealle neuvostolle että Xikotenkatl +oli kavaltaja ja pyysi — viisaasti kyllä tarpeellista muodollisuutta +noudattaen — saadaksensa häntä sopivalla tavalla rangaista. Lupa +lieneekin tullut, ja osasto Espanjalaisia lähetettiin Xikotenkatlen +kortteriin häntä vangitsemaan. Mutta urhokas Tlaskalainen, joka pian +huomasi että häntä tultiin hirttämään, teki vastarintaa ja taisteli +kunnes kaatui, — kaatui todellisena sankarina miekka kädessään, jalon +veren vuotaessa pontevasta povesta. Muutamain lähteiden mukaan +hirtettiin sitten Cortezin käskystä hänen kuollut ruumiinsa Tezkukon +torilla.</p> + +<p>Se oli surma Tlaskalan suuren poi'an.</p> + +<p>Mutta Fernando Cortez lähestyi päämääräänsä. Huhtikuun 28 p:nä 1521 oli +sotaprikit saatu valmiiksi, ja pyhä herra Olmedo ne vihki pyhään +tarkoitukseen, antaen niille kasteessa nimet. Nuo kolmetoista kömpelöä, +mutta lujaa alusta saivat sitten kukin kanoonansa ja miehistönsä, 25 +Espanjalaista ja 12 indiaania kukin.</p> + +<p>Aztekien uusi keisari, joka kyllä ymmärsi kuinka turmiolliseksi tuo +laivasto kävisi, oli sill'aikaa puolestaan myöskin ryhtynyt +varokeinoihin. Quatemozin oli, näet, ko'onnut suuren joukon veneitä, ja +tuskin pullistivat sotaprikit purjeensa järvellä, ennenkun tämä peittyi +äärettömästä joukosta indiaanien pieniä pursia, jotka rupesivat +ahdistamaan Cortezin laivastoa äkäisesti kuin ampiaiset kaikilta +tahoilta. Mutta Quatemozinin toiveet raukesivat ennen pitkää tyhjiin. +Hänen kanoottejansa seilattiin ja ammuttiin joukottain upoksiin.</p> + +<p>Espanjalaiset olivat Tezkuko-järven haltioina.</p> + +<p>Tämän tärkeän voiton saatuansa alkoi Cortez sulkea pääkaupungin pois +yhteydestä muun maailman kanssa. Hän miehitti ne kolme patoa, jotka +veivät manterelle, sotajoukollaan, joka tätä tarkoitusta varten +jaettiin kolmeen osastoon. Ensimäisessä, joka miehitti Takuba-padon, +oli 30 ratsumiestä, 68 miestä espanjalaista jalkaväkeä ja 25,000 +Tlaskalaista, joita komensi mainio keikari Alvarado. Toisia osastoja, +jotka olivat voimiltaan melkein samanväkiset kuin tämä, johtivat +Sandoval ja Olid. Itse piti Cortez ylikomentoa laivastossa, jonka tuli +auttaa eri maaosastoja kulkemalla pitkin patojen reunavettä ja +ampumalla vihollisparveen, samalla kun sanotut osastot etenivät itse +patoja pitkin.</p> + +<p>Nuo kolme osastoa asettuivat nyt paikoilleen, ja hyökkäys alkoi. +Espanjalaiset ampuivat ensiksi kanoonillaan Mexikolaisten +patovallitukset maahan, ja Tenochtitlanin miehet vetäytyivät takaisin +kaupunkiin, johon Espanjalaisetkin heti ensimäisissä hyökkäyksissään +tunkeusivat. Mutta jaettuna kun olivat usealle taholle, oli näiden +mahdotonta säilyttää asemaansa, ja illalla vetäytyivät hekin jälleen +entisille paikoilleen. Mexikolaiset siis taas tulivat esille ja panivat +vallituksensa uudestaan kuntoon, purkaen niinikään jälleen auki +pato-aukot, jotka Espanjalaiset olivat täyttäneet umpeen. Yhä uusitut +yritykset valloittajien puolelta onnistui yhtä huonosti. He eivät +saaneet jalansijaa tuossa suuressa kaupungissa, jota sotaisa armeija +miehitti. Kokonaisen kuukauden ajan kestävän piirityksen perästä olivat +Espanjalaiset tosin tappaneet tuhansittain indiaaneja, mutta pääsemättä +päämaaliaan lähemmäksi; ja heidän intonsa näkyi jo laimenevan.</p> + +<p>Tästä pinteestä päästäksensä koki Cortez saada Quatemozinin hyvällä +taipumaan. Mutta Quatemozin keisari ei ollutkaan mikään Montezuma, ja +harmilla — oikeutetulla harmilla, täytyy meidän lisätä — hylkäsi hän +kaikki Espanjalaisten esitykset rupeemaan heidän kuninkaansa +läänitysmieheksi, kuten taika-uskoinen Montezuma heikkoudessaan oli +tehnyt. Quatemozin kyllä ymmärsi mitä tuommoinen vasallitila näkyi +merkitsevän. — Mitä teillä on Tenochtitlanissa tekemistä, te +hävyttömät valkoiset kuokkavieraat?</p> + +<p>Tämän vastauksen kuultuansa, päätti Cortez, kun ei enää muu ollut +neuvona ja pyhä tarkoitus sittenkin millä hinnalla hyvänsä oli +saavutettava, tehdä päärynnäkön kaupunkia vastaan, ja sotapäällikkö +lähti itse Olidin osastoon viedäkseen tätä taisteluun. Sandoval ja +Alvarado saivat käskyn ryhtyä rynnäkköön samall'aikaa.</p> + +<p>Ja nyt alkaa viimeinen ponnistus molemmin puolin, kauhea ja katkera +teurastus, jonka kestäessä meidän täytyy ihmetellä yhtä hyvin +Quatemozinin ja hänen kansansa urhoollisuutta ja "uskollisuutta +kuolemaan asti" kuin erityisiä urostöitä Espanjalaisten puolelta, +muistaessamme kuitenkin että Quatemozin kansansa kanssa — miltä +kannalta hyvänsä asiaa katselemmekin — taisteli paremman asian +puolesta kuin Cortez ja hänen kullanhimoinen joukkionsa.</p> + +<p>Hyökkäys alkoi Espanjalaisten kaikkien osastojen puolelta suurella +voimalla, ja sitä säesti pontevat paukaukset sotaprikeistä, jotka +molemmin puolin patoja tunkeusivat kohti kaupunkia. Cortez ja Olid +murtausi sitten, pyssymiehet etupäässä, sisään yhdelle kadulle, jossa +kauhea kamppaus seurasi, kun Mexikolaiset talojen laakeilta katoilta +lennättivät tuiman tuiskun heitto-aseita vihollistensa niskoille ja +joka haaralta syöksivät esiin päättymättömissä parvissa. Samall'aikaa +samosi toinen joukkio Olidin osastosta eteenpäin toista, rinnakkain +vievää katua, Julian Alderete nimisen alipäällikön johdolla. Näiden +molempain joukkojen tuli, sikäli kun etenivät, täyttää umpeen +pato-aukot, joita katuja leikkelevät kanavat muodostivat, — jotta +hätätilassa tarpeellinen paluumatka pysyisi turvattuna. Mutta Alderete +unohti kamppauksen kuumassa tämän varokeinon. Vasta kun molemmat joukot +olivat tunkeuneet kauvas kaupungin sisään, sai Cortez tiedon tästä +huolimattomuudesta, mutta liian myöhään voidakseen sitä parantaa. +Muutaman sotajoukon kanssa nelisti hän takaisin, antaakseen niiden +tlaskalaisten apujoukkojen, jotka häntä seurasivat, täyttää kanavat +umpeen; mutta Mexikolaiset olivat jo miehittäneet asianomaiset aukot, +ja paluuretki oli katkaistuna. Ei ollut muu neuvona kuin tunkeminen +eteenpäin aljettua tietä syvemmälle kaupungin sisään, jossa ehkä +päästäisiin yhtymään Sandovalin ja Alvaradon osastoihin. Mutta sanoma +siitä, että paluumatka oli katkaistuna, herätti hämmästystä ja kauhua +sotamiehissä, samalla kun se leimahutti Mexikolaisten rohkeuden +hurjaksi raivoksi, jota vieläkin yllytti sotarummun julma jyrinä, joka +kutsui kansaa taisteluun jumalien puolesta, ja Quatemozinin torven +kamala kaiku, jota saatiin kuulla ainoastaan kovimmassa hädässä. Kuni +mielettöminä ryntäsivät Tenochtitlanin miehet vihollistansa vastaan, +pelkäämättä sen tuliputkia tai ratsuja, ja tämä hirveä hyökkäys sai, +kun saikin, Espanjalaiset peräytymään. Ja nyt uudistuivat melkein +"surullisen yön" surkeat näytelmät. Järjestys ja puolustus lakkasi, +sotapäällikön käskyt kaikuivat, mutta kuuroille korville, ja paluuretki +katuja pitkin kävi hurjaksi pakojuoksuksi, jossa 60 Espanjalaista ja +yli 1,000 Tlaskalaista heitti henkensä. Suurin osa näitä hukkui tai +tapettiin yrittäessään yli kanavain, jotka vähitellen, niinkuin Surun +yönä, täyttyivät ruumiilla ja sotakaluilla, joista muodostui hirvittävä +silta. Sitä myöten samosivat perästäpäin kiitävät parvet poikki, ja se +sai sittemmin Espanjalaisten kesken nimekseen "Surun silta". Cortez +itse kulki viimeisenä leveimmän kanava-aukon poikki, jossa temmellys ja +kuolema raivosi kauheimmillaan. Hän koki pysäyttää vihollista, +antaakseen väelleen aikaa pääsemään paikasta yli, mutta joutui itse +hurjassa käsikahakassa temmatuksi hevosen-selästä. Koko pääkaupungin +väestö tunsi hänet, ja siinä lennätetään häntä vastaan kaikki nuolet ja +heitto-aseet, jotka kuitenkin kimmahtavat takaisin hänen teräksisestä +kypärästään ja rautapaidastaan. Mutta Mexikolaisten pitää millä +hinnalla hyvänsä saada tämä kallisarvoinen saalis haltuunsa, ja kuusi +aztekilaista päällikköä syöksee kuni kiila Cortezia ympäröivään pieneen +parveen. He pääsevät vihatun vihollispäällikön kimppuun, tempaisevat +hänet maahan, ja Cortezin kuolema näyttää taatulta asialta. Indiaanit +kajahuttavat kirkuvan riemuhuudon ja laahaavat kaatunutta sankaria +muassaan. Mutta silloin syöksee espanjalainen ratsumies Cristobal de +Olea noiden kuuden Mexikolaisen päälle, hakkaa käsivarren poikki +yhdeltä ja pistää miekkansa toisen lävitse. Toinen espanjalainen, +nimeltään Lerma, ja muuan tlaskalainen päällikkö rientää avuksi. Cortez +pääsee jälleen jaloilleen ja pystyy uudestaan taisteluun. Cristobal de +Olea kaatuu, ja vihollinen syöksee lisätyin voimin noiden kahden miehen +kimppuun. Mutta kesken temmellystä saapi muuan espanjalainen +aatelismies, Francisco Gusman, joka palvelee page'na Cortezin luona, +saatetuksi hänelle hevosen, jonka selkään Cortez keikahtaa. Urhoollinen +palvelija joutuu uskollisuutensa uhriksi: viholliset laahaavat hänet +pois uhrattavaksi Huitzilopochtlille. Mutta Espanjalaisten +sotapäällikkö on pelastettu, vaikka haavoittuneena. Hän kokoo kuni +tuulessa ympärilleen joukon ratsumiehiä ja pyssysoturia, joilla hän +pysäyttää vihollisen, saattaa pakeneville hieman aikaa ja toimittaa +nämä jommoisessakin järjestyksessä ulos kaupungista.</p> + +<p>Se oli Cortezille kelpo tappio. Ja samaan aikaan tulevat sekä Alvarado +että Sandoval — hirmuisessa hyökkäyksessä Mexikolaisten puolelta — +pakoitetuiksi peräytymään, jättäen jälkeensä kuolleita ja haavoitettuja +pitkin katuja. Niinikään menetettiin kaksi tykkiä ja seitsemän hevosta.</p> + +<p>Surullista yötä lähinnä oli tämä tuntuvin tappio, minkä Espanjalaiset +vielä olivat saaneet, ja yleinen alakuloisuus vallitsi siinä voitetussa +sotajoukossa, joka illalla kokoontui kaupungin ulkopuolelle. Mutta +vielä tapahtui jotakin, joka heille osoitti että Aztekien sotajumala +piti päätänsä pystyssä. Jos — kuten jo olemme nähneet ja pian saamme +uudestaan nähdä — se varsin hyvin soveltui Cortezin uskontoon, että +hän poltatti vihollisiaan elävältä, niin pitivät toiselta puolen +Aztetitkin kiinni tavoistaan. 62 Espanjalaista ja joukko Tlaskalaisia +olivat joutuneet elävinä Mexikolaisten käsiin. Huitzilopochtlin +hirveässä voittojuhlassa heittivät nyt nämä onnettomat vangit henkensä +siten, että heidän elävästä ruumiistaan leikattiin sydän rinnasta, ja +uhrien hätähuudot kuuluivat Espanjalaisten etuvahteihin asti.</p> + +<p>Mikä kuolemantapa muuten on uhrille parempi tai pahempi ja osoittaa +enemmän raakuutta tai enemmän sivistystä tappajassa — sydämen leikkaus +ulos uhrin ruumiista vaiko polttaminen hiljaisella tulella —, +päättäkööt asiantuntijat ja — asianomaiset jumalat. Se vain pysyy +varmana, että hartaushetkiä ovat nämä tämmöiset näytelmät niin hyvin +yhdessä kuin toisessakin uskonnossa; ja tuore höyry Aztekien uhrien +ulos-leikatuista sydämistä lienee yhtä otollinen taivaalle kuin savu +inkvisitionin kaikista polttorovioista, joilla tuhansittain +kerettiläisiä näistä samoista ajoista alkaen poltetaan oikea-uskoisen +Kristikunnan kunniaksi.</p> + +<p>Tuntuvan tappion perästä oli Espanjalaisten pakko levähtää muutamia +päiviä. Haavoitettuja hoidettiin ja uusia voimia ko'ottiin; pari +pienempää hyökkäystä Mexikolaisten puolelta torjuttiin. Mutta +Tenochtitlanissa vietettiin nämä päivät tanssilla ja laululla, sillä +papit olivat ennustaneet että merentakaiset kuokkavieraat kahdeksan +päivän kuluttua olisivat hukassa, koska muka sotajumala nyt oli +lepytetty sen uhriveren paljouden kautta, joka oli vuotanut hänen +alttarillaan.</p> + +<p>Tämä ennustus, joka täytti pääkaupungin harrasuskoiset asukkaat +sanomattomalla ilolla, tuli pian yleisesti tunnetuksi myöskin +Espanjalaisten leirissä ja vaikutti siellä huonosti salattua +hämmästystä indiaanilaisen apuväen suuressa joukossa. Vähitellen hiipi +heitä tuhat toisensa perästä leiristä pois, ja parin päivän kuluttua +oli tallella ainoastaan pieni joukkokunta Tlaskalaisia, jotka +oleskelivat sotapäällikön osastossa.</p> + +<p>Tämä onnettomuus oli toistaiseksi Espanjalaisille kovempi kuin itse +tappio "Surun sillan" luona. Kaikki näytti nyt olevan hukassa, sillä +mitä olisi jälelle-jäänyt pieni parvikunta Espanjalaisia toki voinut +rikastoiveisilla sotilailla täytettyä Tenochtitlanin kaupunkia vastaan. +Heillä oli kylliksi tekemistä asemainsa puolustamisessa. Mutta sen he +tekivätkin, haavoistaan huolimatta, ihmeteltävällä sankariuudella.</p> + +<p>Täll'aikaa kului Aztekien pappien määräämä aika umpeen, heidän +ennustuksensa käymättä toteen; ja huhu tästä asianhaarasta levisi +salaman nopeudella, mutta aivan vastakkaisella vaikutuksella kuin +äskeinen ennustus itse. Tlaskalaiset ja muut päälliköt, jotka +uskollisesti olivat pysyneet Cortezin luona, lähettivät heti sanan +ennustuksen raukenemisesta kotiinpäin palaaville heimolaisilleen, jotka +— kovin äkeissään siitä, että Mexikolaisten oli onnistunut heitä +pettää, ja häpeissään herkkä-uskoisuudestaan — noudattivat +päällikköjensä kutsuntaa ja palasivat takaisin armeijaan. Muitakin +lähiheimoja, jotka ainoastaan vastenmielisesti olivat kantaneet +Aztekien rasittavaa iestä, yhtyi tämän perästä Espanjalaisiin; ja tuo +papillinen profetia, joka näytti tuottavan tuhoa ja perikatoa +Cortezille, vaikutti lopulta päin vastoin hänen voimansa +vahvistumiseksi aivan odottamattomassa määrässä. Muutaman päivän +perästä oli lähes 150,000 indiaanilaista soturia kokoontunut Cortezin +ympärille ja pääkaupunki Tenochtitlan pahemmassa piirityksessä kuin +koskaan ennen. Tezkuko-järven vesi on suolaista, ja kaupunki sai +juomatarpeensa vesijohtojen kautta ympäristön järvistä, jotka olivat +hyvän matkan päässä kaupungista. Nämä vesijohdot oli suljettu jo +piirityksen ensi aikana, ja päivä päivältä yltyi nyt ravinto-aineiden +puute hätääntyneessä kaupungissa. Saatuaan katkeran opetuksen +edellisestä katukahakasta, tahtoi Cortez tästä lähin kukistaa +Mexikolaiset askel askeleelta. Tätä tarkoitusta varten hävitettäisiin +— sikäli kun Espanjalaiset etenivät — pääkaupungin talot toinen +toisensa perästä, niiden rakennusaineilla täytettäisiin kanavat, — +niin että "vesi muuttui kuivaksi maaksi", kuten Cortez itse lausuu — +ja tasainen, vapaa tie saataisiin aikaan tykistöä ja hevosväkeä varten. +Tämmöinen yritys ei ollutkaan niin vaikea tehtävä, koska Cortezilla nyt +oli kylliksi työväkeä. Siitä tietysti seurasi ihanan kaupungin hävitys, +mutta äläppä tämä! Espanjalaisten pyhä tarkoitus oli millä hinnalla +hyvänsä saavutettava. Mutta jokainen talo Tenochtitlanissa oli +tavallaan linnoitus, jonka laakealta katolta Mexikolainen voi tehdä +viholliselleen vastarintaa, ja kaikki näkyi osoittavan että ahdistettu +kaupunki aikoi puolustaa itseään viimeiseen veripisaraan asti.</p> + +<p>Päätöksen tehtyänsä ryhtyi Cortez kuitenkin heti toimeen. Espanjalaisen +sotavoiman kaikki kolme osastoa lähtivät liikkeelle kaupunkiin ja +heidän kintereissään tuhansittain indiaaneja, joiden erityisillä +työkaluillaan tuli alkaa hävitystyö niillä kolmella pääkadulla, jotka +johtivat padoille. Esikaupungit oli jo edellisissä taisteluissa osaksi +poltettu, ja murhaavan metelin perästä ajettiin nyt Mexikolaiset niistä +pois, hävitystyö suoritettiin täydellisesti ja vapaa paikka +vahvistettiin Cortezin sotavoimalle kaupungin omalla alustalla. +Espanjalaiset eivät enää yöksi peräytyneet padoilla oleviin +vallituksiinsa, vaan asettuivat leiriin itse kaupungissa ja jatkoivat +seuraavana päivänä hävitystyötään. Toinen ihana rakennus toisensa +perästä romahti maahan, ja suru ja epätoivo sydämissään näkivät +Mexikolaiset uhkean kaupunkinsa yhä enemmän häviävän raunioiksi. +Vimmassaan karkasivat he niiden osastojen päälle, jotka suojelivat +hävitystyötä toimittavia indiaani-joukkoja, mutta rautapukuiset +ratsumiehet ja tykistö ajoivat heidät alinomaa takaisin. Siten eteni +etenemistään kaupungin hävitys, samalla kun hätä ja nälkä onnettoman +väestön kesken kävi yhä kauheammaksi. Näytelmiä Jerusalemin +kauhistuksesta nähtiin. Asukkaat tarttuivat mitä hirvittävimpiin +elatuskeinoihin tuskallisen nälkänsä tyydyttämiseksi. Mutta siitä +huolimatta kuoli joka päivä sadottain ihmisiä, piirityksen viimeisinä +päivinä ehkä tuhansittain, voimattomuuden ja nälän vaikutuksesta.</p> + +<p>Kesken tätä kaikkea kauhua pysyi kuitenkin nuori, kunnollinen keisari +järkähtämättä pää pystyssä ja hylkäsi kaikki antautumisen vaatimukset, +joita tuon tuostakin kunniallistenkin ehtojen perustuksilla uusittiin +Espanjalaisten puolelta. Ei mikään näyttänyt masentavan Quatemozinin +uskallusta, ja hän kielsi kaiken puheen pakkosovinnosta hänen +läsnä-ollessaan. Papit, jotka itse kuni mielettöminä syöksyivät +taisteluun, elähyttivät kansaa, ja voipuneet, nälistyneet parvet +ryntäsivät vähääkään arvelematta rintoineen Espanjalaisten tuliputkia +ja peitsiä vastaan, ikääskuin kiirehtien varmaan kuolemaan. +Valloittajien jokainen askel eteenpäin maksoi verta; jokainen talo oli +otettava rynnäköllä, ja pitkällisen piirityksen kestäessä oli joka +tunti päivästä kovakiskoiset kamppaukset. Sinä urhoollinen Mexikon +kansa, sinä tiesit kuolla kuin mies!</p> + +<p>Viimein oli Cortezin osasto ehtinyt sen palatsin edustalle, johon +Quatemozin oli ko'onnut urhoollisimmat soturinsa ympärilleen. Mutta +Cortez ei kuitenkaan aikonut hyökätä siihen ennen jalansijaa saatuansa +suurella torilla, jossa Alvaradon, Sandovalin ja hänen oman osastonsa +oli yhtyminen. Hän toivoi, näet, saavansa keisaria antautumaan, kun +tämä näkisi kaikkein osastojen yhdistetyn voiman, jota muka oli +mahdoton vastustaa.</p> + +<p>Mutta tämä ei vaikuttanut rahtuakaan Quatemozinin päätökseen, ja +tappelu alkoi uudella vimmalla nälkään-nääntyvien Mexikolaisten +puolelta, joiden riveissä naiset ja haavoitetut taistelivat huimuuden +voimalla. Mexikon kansa ei vielä ollut kaikkea toivoa kadottanut eikä +ensinkään sen kelpo keisari. Vielä muutamia tuntia ennen viimeistä +väkirynnäkköä, elokuun 12 p:nä 1521, uudisti Cortez turhaan +ehdoituksensa antaukseen ja kehoitti Quatemozinia saapumaan +rauhalliseen neuvotteluun. Vastaus kuului:</p> + +<p>— Quatemozin on valmis kuolemaan siellä, missä hän on. —</p> + +<p>— Mene sitten — lausui Cortez lähettiläälle — ja valmista häntä +ja hänen maamiehiään kuolemaan, sillä heidän viimeinen hetkensä on +tullut. —</p> + +<p>Ja nyt alkoi hirmuinen verisauna, jossa miehet ja naiset tappelivat ja +kaatuivat rinnatusten. Espanjalaisten puolelta johti Cortez itse +kauheaa teurastusta erään talon laakealta katolta lähellä sitä +suunnattoman suurta palatsia, jonka ympärillä sotatelme riehui.</p> + +<p>Samall'aikaa johti Sandoval hyökkäystä järven puolelta. Se tapahtui +sotaprikien avulla, jotka oli saatettu sisään kanaville. Temmellyksen +pahimmassa pauhinassa huomaa Sandoval kaksi suurta venettä, jotka +palatsista päin tullen yrittävät järven poikki, samassa kun suuri +joukko pienempiä veneitä raivokkaasti lentää hänen prikiensä kimppuun. +Sandoval käskee, nähdessään suuret veneet, Garcias Holquin nimisen +alipäällikön, joka kuljettaa pientä prikiä, ajaa niitä takaa. +Holquin'in onnistuukin, hetken aikaa ajettuansa, saavuttaa veneet, +joita hän aikoo ampua. Mutta kiivaasti huutaen ja malttamattomia +elkeitä tehden heittää näiden miehistö aironsa ja aseensa menemään, +pyytäen häntä luopumaan ampumisesta.</p> + +<p>Toisessa veneessä istuivat, näet, keisari ja hänen vielä melkein +lapsimainen puolisonsa, Montezuman nuorin tytär, kaunis kuin kevään +ruusu. Quatemozin, tummanverinen, ryhdikäs, sotaisalta näyttävä nuori +mies, kilpi ja keihäs kädessään, kohoo seisaalle veneessä ja ilmoittaa +itsensä:</p> + +<p>— Minä jään sotapäällikkönne vangiksi, mutta odotan että kohtelette +vaimoani ja seuruettani niinkuin keisarinnaa tulee kohdella. — Ja hän +puhui arvokkaasti ja tyyneydellä.</p> + +<p>Holquin lupasi täyttää keisarin tahdon ja kehoittl häntä antamaan +merkkiä vastustuksen lopettamiseen. Quatemozin vastasi että se oli +tarpeetonta.</p> + +<p>— Sanoma minun kohtalostani saa kaikki aseet laskemaan — lausui hän.</p> + +<p>Ja hän oli oikeassa. Tieto tästä tapauksesta lensi kuin tulen liekki +pitkin kaupunkia, ja samassa taukosi kaikkinainen vastustus sekä maalla +että merellä. Keisarillisessa palatsissa pidetyssä juhlallisessa +neuvottelussa oli päätetty että keisarin tulisi kokea päästä pakoon +valtakunnan maakuntiin ja siellä nostattaa sotavoima, jolla hän voisi +tulla pääkaupungille avuksi. Mutta tämän aikeen rauetessa meni +viimeinenkin toivo tyhjiin, ja palatsin varustusväki antautui voittajan +armoille.</p> + +<p>Cortezin eteen vietynä lausui ylevämielinen nuori keisari, joka niin +täydelleen ansaitsee kunnioitustamme, jonka surullinen kohtalo +liikuttaa totisestikin yhtä hyvin kuin minkä keksityn murhenäytelmän +sankari hyvänsä, — lausui:</p> + +<p>— Minä olen tehnyt mitä kuninkaan tuli. Olen viimeiseen asti +puolustanut valtakuntaani ja kansaani. Nyt ei minulla enää ole muuta +kuin kuoleminen. Ota väkipuukkosi ja syökse se sydämeeni. —</p> + +<p>Minkä vastauksen jalo sankari sai, saamme kohta nähdä.</p> + + + + +<h2><a name="IX_Pata_kattilaa_soimaa_musta_kylki_kummallakin" id="IX_Pata_kattilaa_soimaa_musta_kylki_kummallakin"></a>IX. Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.</h2> + + +<p>Tenochtitlan oli valloitettu. Kolme kuukautta kestäneen piirityksen +perästä olivat Espanjalaiset viimeinkin saavuttaneet tarkoituksensa ja +Cortez oli täyttänyt lupauksen, jonka hän kerran teki, kaunista +kaupunkia ihailevin silmin katsellessaan korkean temppelin katolta.</p> + +<p>Mutta kolme neljäs-osaa Toltekien ja Aztekien vanhasta pääkaupungista +oli tuhkana ja rauniona, ja — niin kertoo valloituksen historioitsija +Bernardo Diaz del Castillo — enemmän kuin 200,000 kuollutta ruumista +ruttoutti ilman tuossa ennen niin kukoistavassa kaupungissa. Aztekien +sotilaita oli vielä hengissä 70,000. Niiden sallittiin pitkässä, +surullisessa retkijonossa, jota kesti kolme päivää, vetäytyä pois +pääkaupungista etsimään kotoansa maakunnassa, sillä pilaantunut ilma +Tenochtitlanissa oli ruvennut synnyttämään vaarallisia tauteja. Myöskin +Espanjalaiset korjasivat sieltä toistaiseksi nahkansa, sittenkun +kuitenkin ensiksi asianomainen ryöstämystyö oli suoritettu.</p> + +<p>Hävityksestä huolimatta oli Espanjalaisten sotasaalis ääretön, ja +arvaamattomat aarteet jäi heidän haltuunsa. Mutta Kristuksen nimessä +nylkevien paavilaisten säkki oli pohjaton. Luultiin että muka +Quatemozin keisari sittenkin oli salaa kuljettanut pois Aztekien +parahimmat kultapalaset, ja onneton ruhtinas pantiin kidutuslavalle. +Kädet ristissä ja hurskaat silmät taivasta kohden seisoi pyhä pater +Olmedo polttolavan vieressä, julistaen kidutetulle Kristuksen armoa ja +anteeksi-antoa, jos hän tunnustaisi ja ilmoittaisi aarteittensa +piilopaikan. Mutta Quatemozin kesti järkähtämättä ja Espanjalaisia +hämmästyttävällä mielen-lujuudella tulen tuskat eikä tunnustanut +mitään, hän kun joko ei tahtonut taikka ei voinut tyydyttää kauheiden +kiduttajiensa kullanhimoa. Cortez'in käskystä lopetettiin silloin +keisarin kiduttaminen, mutta sen sijaan syytettiin häntä sittemmin +salavehkeistä ja kapinan-yrityksestä; ja Aztekien viimeinen keisari +mestattiin.</p> + +<p>Niin oli siis loppu saatu Mexikon valtakunnasta. Pääkaupungin perästä +valloitettiin toinen maakunta toisensa perästä, ja ennen pitkää oli +koko vanha loistava Anahuak Espanjalaisten vallassa.</p> + +<p>Mutta millaiseksi muodostui sen asukkaiden kohtalo?</p> + +<p>Olemme ylempänä nähneet, mitkä vammat Aztekien valtakuntaa vaivasi, +mitä sortoa muut heimot saivat kärsiä näiden hallituksesta, miten +Toltekien muodostama yhteiskunta, joka aikojen kuluessa oli niin +ihmeteltävän sivistyksen luonut ja kasvattanut, joutui Aztekien kautta +suhteelliseen rappiotilaan, miten Huitzilopochtli, näiden kauhea +sotajumala, oli ajanut pakoon Quetzalkoatlin, rauhallisen onnen ja +lempeyden ruhtinaan, miten ihmis-uhrit olivat tulleet tavallisiksi +j.n.e. Vanhasta, korkeasta sivistyksestä säilyttivät Aztekit melkein +ainoastaan sen aineellisen osan. Nyt oli Espanjalaisten valloituksen +kautta kauhea <i>Nemesis divina</i>, taivahan kosto, heitä kohdannut. +Mutta Tenochtitlanin viimeinen taistelu osoittaa että Aztekit ja koko +heidän heimonsa kuitenkin tavallaan olivat varsin kelvollista ja +kunnioitettavaa kansaa, jolle isänmaan onni ja pelastus oli kallihin +kaikista, ja saastuttamaton kunnian kruunu tulee heidän viimeiselle +ruhtinaallensa.</p> + +<p>Meille kristityille, jotka katselemme toisten kansojen tapoja toisilla +silmillä kuin nämä itse, ovat Aztekien ihmisuhrit kauhistusta, ja +ansaitsi kai tämä heimokunta valtansa perikadon. Mutta — pata kattilaa +soimaa. Muistakaamme myöskin kristi-veljiemme Espanjalaisten tapoja; +polttolavat, rääkkäykset, petokset, kavaluudet ja kaikki konnantyöt. +Muistakaamme etupäässä sitä, että he kavalassa tarkoituksessa tulivat +vierailemaan maahan, jossa ei heillä ollut mitään tekemistä, maahan, +jonka asukkaiden sivistys sitä paitse ei sanottavasti kaivannut +Espanjalaisten opetuksia.</p> + +<p>Louis Thomas kertomuksessaan tämän ajan löytöretkistä mainitsee: +"Espanjalaiset kyllä ymmärsivät perin juurin hävittää sen kansan, jonka +herroiksi he olivat tulleet, mutta he eivät ymmärtäneet sitä kasvattaa. +Niiden kolmen vuoden kuluessa, jona valko-ihoiset olivat oleskelleet +Aztekien maassa, hävittivät ne, joiden tuli saattaa sinne korkeamman +sivistyksen ja kristin-opin siunaukset, pohjattoman kullanhimonsa ja +uskonnollisen vimmansa kautta ihan juuriaan myöten <i>monin sadoin +tuhansin alku-asukkaita</i>, joiden luonne kokonaan muuttui. Nimeksi ja +ulkomuodoltaan tulivat onnettomat Mexikolaiset tosin kristityiksi, +mutta itse teossa ovat he tähän päivään saakka pysyneet pakanoina, ovat +pahentunutta, kelvotonta kansaa."</p> + +<p>Siinä on seuraus Mexikon valloituksesta, jos pidämme silmällä maan +alku-asukkaita ja oikeita omistajia.</p> + +<p>Niin. Semmoinen oli ihanan Anahuakin asukkaiden kohtalo. Koko maa, +josta "jokainen viljeltävä tilkku olikin viljelty kuin ihanin +yrttitarha", mutta jonka muokkaamista eivät Espanjalaiset ymmärtäneet, +jaettiin nyt niiden ja emämaasta yhä tulvailevien siirtolaisten kesken +— täydellä omistusoikeudella —; ja alku-asukkaat tehtiin kaikki +<i>orjiksi</i>. Yksistään hävyttömien herrojensa hyväksi saivat maan +entiset ja oikeat omistajat nyt otsansa hiessä ja usein kahleet +jaloissaan raataa viljavainioilla, ja jos indiaanit uskalsivat +vähintäkään murista tai millään tavoin itseänsä puolustaa, rangaistiin +heitä säälimättä ja julmasti. Kristinuskoisten pappien uskonvimma ja +sotamiesten raakuus hävitti kerrassaankin kaikki, mikä vain vähintäkin +muistutti vanhasta sivistyksestä. Suuri joukko taideteoksia ja kansan +kaikki kirjalliset muistomerkit poltettiin poroksi. Kristittyjä +kirkkoja kohosi teokalliojen sijaan, ja aivan uusi Mexiko kasvoi +vähitellen vanhan raunioille, uusi Mexiko, joka ei näy olevan vanhaa +Anahuakia rahtuakaan parempi.</p> + +<p>Puolitoista vuosikymmentä myöhemmin laskettiin Espanjan kruunun vallan +alle eräs toinen kultamaa Amerikan manterella, jossa vielä vanha +nahualainen sivistys kaikessa voimassaan kukoisti, nimittäin <i>Peru</i> +etelässä. Perun valloituksen toimitti mies, jonka sivistys oli sillä +kannalla, ett'ei hän edes osannut nimeänsä kirjoittaa, mutta joka +myöskin noilla maailman-äärillä ilmestyi kristillisen viljelyksen +levittäjänä — <i>Francisco Pizarro</i>. Hänen yrityksensä on täydellinen +ryöväysretki, joka ajattelevassa ihmisessä ei saata muuta herättää kuin +inhoa. Mutta sekin onnistui julkeiden petoksien ja pyörristyttävien +konnantöiden kautta.</p> + +<p>Ja muinainen, vuosisatojen synnyttämä omatakeinen sivistys oli kadonnut +Amerikan manterelta. "Indiaanit" mainituissa maissa oikeastaan nyt +vasta astuivat niiden raakalaisten riviin, joille jälkimaailma Colombon +ajoista asti on tämän nimen säilyttänyt.</p> + +<p>Merkillinen on sentään Jumalan sormi historiassa. Kristinuskossa asuu +jalompi henki kuin missään muussa uskonnossa, sillä se on se, joka +ylimpänä pääkappalenaan lausuu: <i>rakasta lähimmäistäsi niinkuin +itseäsi</i>; ja sen opetuksen nojassa se on oikeutettu voittamaan missä +ikinä maailmassa se ilmestyneekin muiden uskontojen rinnalla. Vaikea +vain on meidän käsittää miksi se voittoretkillään toisinaan taistelee +ikääskuin ristiriidassa itsensä kanssa, antaen tukea Ignatius Loyolan +kavalalle opille: päämaali pyhittää välikappaleet.</p> + +<p>Mexikolaisten viljelys ja sivistys oli tosin suureksi osaksi varsin +aineellista laatua, ja henkisyys se lopulta on, joka maailmaa hallitsee +ja vallitsee. Mutta hyvin vähän henkisyyttä ilmestyi Espanjalaistenkin +yrityksessä ja heidän menetystavassaan voitettuja kohtaan. Miltä +kannalta siis katselemmekin Anahuakin asukkaiden kohtaloa, emme voi +muuta kuin sitä surkutella ja valittaa. Mutta murhenäytelmää onkin +koko ihmiskunnan historia, murhenäytelmää tämän sanan oikeassa +merkityksessä; ja tuhansittain sydämiä särkyy, ennenkun maailma pääsee +askeltakaan edemmäs tiellään.</p> + +<hr class="tb" /> + +<p>Mexiko oli joutunut Espanjan ja Kristikunnan omaksi. Sen valloittajan +myöhemmistä elämän-vaiheista lisättäköön tähän pari sanaa.</p> + +<p>Fernando Cortez'ista mainitsee muutama espanjalainen lähde että hän, +valloituksen suoritettuansa, otti vaimokseen kauniin tulkkinsa Marinan, +mutta muut ja luotettavammat aikakirjat tietävät kertoa että Marina +joutui naimisiin eräälle toiselle hidalgolle. Itse nai Cortez, +sanottujen aikakirjain mukaan, ensimäisen vaimonsa kuoltua, muutaman +kastilialaisen aatelisneiden. Sankari sai käskynhaltian arvon <i>Uudessa +Espanjassa</i>, joten hänen ehdoituksestaan valloitettua maata nimitettiin, +ja perittäväksi lääniksi Oajakan hedelmällisen laakson, jossa hänen +jälkeläisensä ovat asuneet meidän päiviimme saakka. Mutta hänellä oli +koko joukko vihamiehiä, jotka panettelivat häntä kuninkaalle, ja koska +hän — varsinkin menettelytavassaan alku-asukkaita kohtaan — todellakin +oli tullut syypääksi milloin mihinkin pahaan, osasivat vastustajat, +sekoitellen totta ja valetta, toimittaa niin, että sivilihallitus +uudessa voittomaassa otettiin häneltä pois ja hän ainoastaan jäi +sota-asiain päämieheksi; eikä se häntä enää auttanut että hän (v. 1528) +matkusti Espanjaan ja koki puolustaa itseään kuninkaan edessä. Kuningas +tosin kaikella kunnioituksella häntä kohteli, mutta hänen ansioitaan ei +tahdottu taikka ei ymmärretty oikein arvostella. Palattuansa Mexikoon +(1530) lähti Cortez uusille löytöretkille, jolloin m.m. Californian +niemimaa löydettiin v. 1536. Quatemalan ja Yukatanin sivistysvaltakunnat +oli jo sitä ennen valloittanut "auringon poika," urhokas Pedro de +Alvarado, ja Honduras'in Cristobal d'Olid, jonka kanssa Cortez tämän +valloituksen johdosta oli kovasti riitaantunut, koska Olid ei +tunnustanut vanhan kenraaliinsa yliherruutta. Vuonna 1840 matkusti +Cortez uudestaan Espanjaan, taaskin puolustaaksensa itseään +panettelijoita vastaan, mutta "Aztekien tappajaa" ei enää tahdottu +muistaakkaan. Niinkuin Colombo, kirjoitteli hän tuon tuostakin +anomuskirjeitä kuninkaalle, mutta ei saanut edes vastaustakaan niihin. +Mexikoa hän ei enää nähnyt. Kiittämättömyys on maailman palkka, ja harmi +sielussaan kuoli viimein murtunein voimin "Mexikon valloittaja" eräällä +maatilalla lähellä Sevillan kaupunkia joulukuun 2 p:nä 1547. Hänen +maalliset jäännöksensä vietiin viisitoista vuotta myöhemmin Mexikoon, +jossa ne ensiksi haudattiin Tezkukoon, Espanjalaisten majapaikkaan tuon +pitkällisen piirityksen aikana. Sieltä muutettiin ne franciskaanien +kirkkoon Mexikossa ja sieltä taasen Cortezin perustamaan Jesus de +Nazareth nimiseen sairastaloon samassa kaupungissa. Vuonna 1823 +tapahtuneessa vallankumouksessa hävitettiin tämä vanha sairastalo maan +tasalle, ja samassa katosi kirstukin, jonka sisässä oli Mexikon +valloittajan luut.</p> + + + + + + + + + + + +<pre> + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Mexikon valloitus, by Tyko Hagman + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MEXIKON VALLOITUS *** + +***** This file should be named 37768-h.htm or 37768-h.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/7/7/6/37768/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + + +</pre> + +</body> +</html> diff --git a/37768-h/images/1.jpg b/37768-h/images/1.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..59c93f3 --- /dev/null +++ b/37768-h/images/1.jpg diff --git a/37768-h/images/2.jpg b/37768-h/images/2.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..4382df6 --- /dev/null +++ b/37768-h/images/2.jpg diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..f8a95ac --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #37768 (https://www.gutenberg.org/ebooks/37768) |
