diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 37163-8.txt | 1436 | ||||
| -rw-r--r-- | 37163-8.zip | bin | 0 -> 31574 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 1452 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/37163-8.txt b/37163-8.txt new file mode 100644 index 0000000..bbfbf4c --- /dev/null +++ b/37163-8.txt @@ -0,0 +1,1436 @@ +Project Gutenberg's Savo ja Savonlinna, by Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Savo ja Savonlinna + Utukuvia muinaisuudesta + +Author: Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen + +Release Date: August 22, 2011 [EBook #37163] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SAVO JA SAVONLINNA *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +SAVO JA SAVONLINNA + +Utukuvia muinaisuudesta + + +Olavinlinnan vuosisatais-juhlan johdosta kirjaillut + +YRJÖ KOSKINEN + + +Helsingissä, +Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, +1875. + + + +SISÄLLYS: + +Savon synty +Olavin linnan synty +Savonlinnan ihmeet +Pohjois-Savon ajatus +Karjalan valloitus ja Nuija-meteli +Rauhallinen vuosisata Savossa +Kaksi vihan-aikaa +Kustaa III ja Yrjö Maunu Sprengtporten +Uusi aika + + + + +SAVON SYNTY. + + +Ensimäinen aamuhetki oli koittanut Suomen saloille. Kalevalan kansa oli +haltuunsa ottanut Laatokan ihanat rantamaat, joiden luonto vielä +tuhannen vuoden perästä näyttää riemastuvan Väinämöisen kanteleen +sävelistä. Siellä kuu ja päivyt taottiin, siellä taivaan kantta +kalkuteltiin, siellä jumalat ja ihmiset loivat ensimäisen +runomaailmansa. + +Mutta Savon synkkien vesien päällitse kulki vielä öiset sumut. Ei +mikään Vellamon neito sen aalloissa iloinnut, ei kukaan Tapionkaan +tyttäristä sen salomaita sulottanut. Outo, jylhä suku, Hiisien kamala +kansa, vallitsi Saimaan vesistöjä Imatrasta länteen ja pohjaan, ja +tuolla täällä Lappalaiset käyttivät järvien ja metsien riistat +elatukseksensa. Vaan Lapin kansa ei missään vallinnut, ei missään +isäntänä ollut. Kunkin voimakkaamman alamaisena, se silloinkin veroa +maksoi itse elämisen oikeudesta. + +Mihin nämä hämärän muinaisuuden asukkaat ovat hävinneet? Ovatko mitään +jälkiä jättäneet olemisestansa? -- sangen vähän, tuskinpa mitään +ollenkaan. Muinaiskalujenkin mykkä kieli on tällä alalla melkein vaiti. +Ainoastaan oudot paikannimet vielä vuosituhannen takaa meille puhuvat +selvästi kuuluvalla äänellä; mutta ne puhuvat kieltä, jota emme ymmärrä +enää selvittää. Onko Imatra suomeksi emä-vettä, onko se ollut koko +laajan Saimaan nimenä? Ja mitä merkitsevät semmoiset sanat kuin +Sääminki, taikka Kyrö ja Joro? Runot mainitsevat "Joukon Jorottaria, +Lapin lapsi-lönttäreitä"; nekö Savonmaan sen-aikuisia neitosia? + +Vähitellen uusi päivä valkenee Suomalaisille heimokunnille. Etelästä, +sekä idän että lännen puolelta, tunkeuvat muukalaisen sivistyksen +säteet näille pohjan perille. Vieraat kauppa-haahdet alkavat kulkea +Suomenlahden pohjukoita; risti pystytetään Aurajoen rannalle, ja +Atlasvuoren hiljaiset erakot laittavat itsellensä rauhallisen tyyssijan +Valamon ihanaan saareen. Runojen ja luonnottarien aikakausi on +loppumaisillaan; historiallisen elämän kaikki tuskat ja taistelut +lähenevät. + +Mutta Savon erämaille ei tunkeu vielä kuin kaukainen humu maailman +levottomasta liikkeestä. Karjalan kansa on alkanut riehua. Kauppa-etu +on kehoittanut sitä etsimään erämaiden kalliita turkiksia, ja niillä +autioilla aloilla, missä ihmis-astunta ei ole tähän asti luonnon +hiljaisuutta häirinnyt, ilmestyy majavan-pyytäjä joutsinensa. Karjalan +jumalista Tapio ja Ahti ovat ensimäiset, jotka levittävät matkansa +Savonkin saloille ja selänteille; metsästäjät ja kalastajat käyvät +täälläkin saalistansa, ja missä joku Lappalais-heimo on lahdelman +pohjassa kotansa asettanut, sen jo täytyy metsänriistalla maksaa +veronsa voimakkaammalle veljes-kansalle. Nuo urheat Karjalan miehet +retkeilevät tähän aikaan kauas pohjan perille, pitkin Savon ja +Yli-Karjalan vesijaksoja tunkeuvat Kantalahteen, Lappiin ja Ruijaan, +veroa ja voittosaalista etsimään, ja ahdistavat toisinaan itse +Norjalaisiakin kaukaisessa Haalugalannissa. + +Vaan Karjalaisten vapaus jo lähestyy loppuansa. Mahtavan Novgorod'in +liittolaisina ovat monta kertaa retkeilleet meren yli läntisille +maille; nytpä Novgorod alkaa heitä valtansa alle vaatia, ja toiselta +puolen lännenkin valta, Ruotsi, alkaa heitä läheltä ahdistaa. +Suomenveden perukassa kohoaa kivinen linna, Viipuri; jopa itse Karjalan +kansakunnan emä-paikkoihin, Vuoksen ja Nevajoen varsille, koetetaan +pystyttää Pyhän Eerikin lippua. Silloin ei muuta neuvoa, kuin turvautua +Novgorod'in apuun. Tuo verinen taistelu alkaa, taistelu idän ja lännen +välillä, taistelu kahden mahtavan kansakunnan ja kahden erimuotoisen +kristikunnan välillä, -- taistelu, jota piti jatkettaman puolen +vuosituhannen aiat. Tähän verikasteesen Karjalan ja sen ohessa koko +Suomenkin kansallinen itsenäisyys hukkuu. Novgorod'in liittolaiset +muuttuvat Novgorod'in alamaisiksi; Nevajoen varret ja Vuoksen suut +tulevat Venäläiseksi Karjalaksi, jonka pylväinä ovat Pähkinäsaaren ja +Käkisalmen linnat. Mutta Karjalan takapuoliset kihlakunnat Saimaan ja +Suomenlahden välillä joutuvat Ruotsinvallan haltuun ja muun Suomen +yhteyteen. Viipurin linna on se vahva lukko ja telje, jolla läntinen +maailma sulkee Suomen portit idän rynnäköitä vastaan. + +Näin solmitaan "ikuinen rauha" -- pitäisi sanoa: _ikuinen veriviha_ -- +Pähkinäsaaressa v. 1323. Tämä rauhanteko jakaa Suomen kansan ja +Karjalan heimokunnan kahteen vihollis-leiriin. Mutta Savonkin +historiassa on tämä rauhanteko merkillinen; sillä itse jakokirjassa +_Savo_ nimi nyt ensi kerran kajahtelee. Niistä kolmesta Karjalan +kihlakunnasta, näet, jotka Ruotsin alle tulevat, on yksi nimeltä +"Savo"; se on Saimaan takainen länsi-seutu, johon uutis-asukkaita jo on +asettunut, -- tuo sittemmin niinkutsuttu Suur-Savo eli Mikkelin seudut. +Pohjoisten vesistöjen tienoot ovat vielä erämaina; mutta niidenkin +suhteen tehdään jako valtakuntien välille, ja niin saapi Savonmaa +ensimäisen rajansa itää kohden. Vaan tämä raja näkyy oikeastaan +halkaisseen sen Savonmaan, jonka me nykyään sillä nimeltä tunnemme. +Ellei uudenaikainen tutkimus erehdy, niin raja v. 1323 pantiin käymään +Pihlajaveden kaakkoiskulmasta melkein luoteista suuntaa Säämingin +kautta ja sitten pitkin Haukivettä Varkauteen ja niin edespäin. +Nykyisen Savonmaan sija ja Savon vesien itä-osa jäi niin-muodoin +itäpuolelle rajaa, s.o. Emä-Karjalan omaksi. Sehän olikin ihan +luonnollista sen-aikuisten asutus-olojen kannalta. + +Tämä raja ei kuitenkaan jäänyt pysyväiseksi, vaan siirrettiin pian itse +teossa paljoa idemmäksi. Millä tavoin tämä tapahtui, sitä emme tiedä; +sillä sen aian taistelut Savonmaalla tuskin hämärinä haamuinakaan +näkyviin tulevat. Vaan että taisteluja on ollut, saamme varmuudella +arvata. Ruotsin Karjalaiset Suur-Savosta ovat tunkeuneet eteen päin, ja +Venäjän Karjalaisten on täytynyt väistyä. Niin oli alkanut tuo pitkä +riita ja tora veljesten välillä kahden puolen valta rajaa. + +Ensimmältä se ei ollut kuin vaan asukasten riita kalavesistä ja +oravametsistä, -- useinkin turhanaikainen + + "tora totkusista + Artti ahven-maimasista". + +Mutta vähitellen siitä karttui ankaraa sodan aihetta niiden +valtakuntain välillä, jotka Pähkinäsaaressa olivat jakoa tehneet. + + + + +OLAVIN LINNAN SYNTY. + + +Suur-Savosta oli uutis-asutus jo levinnyt Pihlajaveden ja Haukiveden +rannoille. Nuo lukemattomat pikkujärvet, jotka muodostavat koko välin +ikäänkuin tiheäksi taipalistoksi, olivat askelettain houkutelleet +siirtolaisia eteenpäin koillista kohden. Pienen Jukajärven rannalla oli +kohonnut Savonmaan toinen kirkko, joka suuren pispamme, Maunu Tawastin, +toimella sai ensimäisen pappinsa. Näin kirkollinen järjestys seurasi +uutis-asutuksen jäljissä. Mutta myöskin maallinen valta kulki +rinnatusten hengellisen vallan kanssa, ja Ruotsin kruunu itse oli +astunut uutis-asutuksen etupäähän. Niinpä jo joitakuita vuosikymmeniä +rauhanteon jälkeen tuo Pihlajaveden ja Haukiveden välinen seutu, +Sääminginsalo, jonka ohitse raja kulki, oli kruunun omaisuutena. +Mahtava Suomen laamanni Niilo Tuurenpoika, -- hän joka toimitti +Suomenmaalle osallisuuden kuninkaan-vaaleissa ja itse tavan-takaa tätä +oikeutta viljeli --, oli silloin isäntänä Viipurin linnassa ja nautitsi +läänityksenä myöskin Sääminginsalon kruununtilaa läänin pohjoisilla +erämailla. Vaan kun Niilo Tuurenpoika uusissa kuninkaanteko-puuhissaan +kaatui Turun linnan edustalla v. 1365, annettiin Sääminginsalo +särpimen-avuksi Vexiön pispalliselle istuimelle Ruotsiin, kuitenkin +sillä ehdolla, että jos joskus maailmassa eri pispan-istuin Karjalan +puolella syntyisi, tämä omaisuus tulisi Karjalan pispain haltuun. +Niinkuin näkyy, oli jo silloin ruvettu ajattelemaan Suomenmaan +jakamista kahteen hiippakuntaan. + +Kuluipa taas vuosisadan aiat. Valtiolliset rettelöt Ruotsin +valtakunnassa olivat aivan vähän tuntuneet Savon kaukaisille +salomaille, eikä Venäjänkään puolelta suurempia vaaroja ollut uhannut. +Mutta silloin alkaa maailman olot muuttua. Moskovan valta-istuimelle on +noussut Iivana Vasilinpoika, joka jälleen yhdistää kaikki Venäjän alat +suureksi tsaarikunnaksi. Ruotsissa taas on Unioni katkaistu ja +Skandinavian valtakuntain eripuraisuus tekee tuon paisuvan +Venäläis-vallan kahta pelättävämmäksi. Näissä vaikeissa oloissa +vanhempi Steen Stuure johtaa Ruotsin hallitusta, ja hänen ystävänsä, +ritari ja valtaneuvos Eerik Akselinpoika Tott, istuu Viipurissa, +itäistä rajaa valvomassa. Näistä kahdesta Tott on vanhempi ja arvossa +melkein etevämpi. Hän on jo valtio-seikoissa paljon kokenut mies tämä +mahtava Viipurin isäntä, -- syntyperältänsä Tanskasta kotoisin, missä +hänen isänsä aikoinaan oli valtakunnan marskina ollut, mutta äitinsä +kautta Ruotsalaisena ja Ruotsin ylimyskuntaan liittyneenä. Hänen +nykyinen avio-puolisonsa, rouva Elina Kustaantytär Stuure, on +valtionhoitajan isän-orpana, ja senkin vuoksi Steen herra on voinut +turvallisesti jättää Suomenmaan puolustuksen hänen haltuunsa. Vuoden +1473 paikoilla nyt sota alkaa Venäjän kanssa. Rajan laajuuden vuoksi on +maan puolustus varsin vaikea, ja vaikka Ruotsista tulee valtionhoitajan +lähettämä apujoukko, ei ole noilla syrjäisillä Savon seuduilla +tarpeellista suojaa. Silloin Eerik Akselinpoika lähtee ylös +Savonmaalle, katsomaan soveliasta linnan asemaa. Sääminginsalon +vieressä on pieni luoto itse Kyrönsalmen virrassa, missä pohjoisten ja +koillisten erämaiden vedet purkauvat Pihlajaveteen ja sen kautta +Saimaasen. Venäläiset moittivat, että paikka oli heidän; siitä muka +Karjalaisten vanha tie kulki pohjan perille. Mutta Eerik Akselinpoika +heti näkee paikan tärkeyden ja päättää siihen panna lukon, joka voipi +estää Venäjän vallan etenemistä länteen ja pohjaseen. Näin syntyy Savon +"Uusi linna" v. 1475. + +Alussa se ei ollut kuin puinen varustus, joka ensi hätään +laitettiin Savonmaan suojelukseksi. Vaan kaksi vuotta myöhemmin +vahvempi kivinen linna rakennettiin sijaan. Tott hankki 16 taitavaa +muurimestaria ulkomailta; sillä kivisten linnain rakentaminen ei ollut +kotiteollisuutta Suomenmaassa. Hän läksi itse sinne asemiehinensä, +rakennus-työtä varjelemaan; sillä Venäjän Karjalasta tehtiin alituisia +rynnäköitä ja viholliset olivat joka paikassa väijyksissä. Joka kerta, +milloin työväki pantiin lotjilla tuomaan hiekkaa, kiviä ja kalkkia, +täytyi kuhunkin alukseen panna parvi sotaväkeä ja 12 tai 14 Tottin omia +ritarillisia palvelijoita täysissä aseissa ja haarniskoissa. Se oli +melkein niinkuin Jerusalemin muurien rakennus Nehemian aikana. + +Näin nousi linnan kivinen muuri; tornit kohosivat, kuvastellen +Kyrönsalmen syvissä aalloissa; muut tarpeelliset huoneet, kellarit ja +vara-aitat varustettiin. Mutta maallisen vahvuuden ohessa tarvittiin +taivaallisten valtain suojelus. Tuo pohjoisilla mailla kuuluisa ja +kunnioitettu pyhä, Norjan muinainen kuningas Olavi, valittiin linnan +patroonaksi, ja Savon varustukselle annettiin nimi "Pyhän Olavin +linna". Vaan itsellensäkin oli Eerik Akselinpoika tässä nostanut +muistopatsaan. Muutaman käytävän seinään vastapäätä "kuninkaan-salia" +hän antoi muurata kivisen taulun, jossa luettiin näin kuuluva +kirjoitus: + +"Anno 1475 minä Eerik Akselinpoika Ritari rakennutin tämän linnan, +Jumalalle ylistykseksi, pyhälle Kristin-uskolle vahvistukseksi. Silloin +vaimoni nimi oli Elina Kustaantytär Lagmansöö'n rouva". + +Tämän seinäkirjoituksen ylipuolella olivat aviopuolisojen vaakunat, +nimittäin Stuure-vaakuna ja Tott-vaakuna. + +Uuden linnan suojassa alkoi uutis-asutus näillä tienoilla vahvistua; +Säämingissä syntyi Savon kolmas seurakunta, ja muinaistaru kertoo Eerik +Akselinpoian tuoneen Ruotsalaisiakin asukkaita uuden voittomaan +vahvistukseksi. Pian sen jälkeen Eerik Akselinpoika kuoli Viipurissa v. +1480. Vähän aikaa nyt oli rauhallisemmat menot rajan puolella. Mutta +sodan myrsky-pilvet kokoontuivat yhä synkemmiksi, kunnes v. 1495 +puhkesivat hirveään tuuliaispäähän. Iivana väitti, eikä aivan syyttä, +että Pähkinäsaaren rauha oli rikottu. Raja oli siirretty itään päin, +uusi linna oli vastoin rauhan-sovintoa näille maille rakennettu, +vieläpä rakennettu semmoiseen paikkaan, jonka tsaari luki omaksi +alueeksensa. Näin ollen, pitäisi Ruotsalaisten muka takaisin +antaa nuo kolme Karjalan kihlakuntaa, mitkä olivat ennen muinoin +ystävyyden-lahjaksi saaneet. Semmoinen oli Iivanan ajatus, ja hänen +todistajanansa oli 60,000 miehen armeija, joka vyörrytettiin Viipuria +vastaan. "Viipurin pamaus" tosin pelasti tämän tärkeän rajalinnan, +mutta sota levisi pitkin koko valtarajaa perimmäiseen pohjaan asti. +Nytpä vasta saatiin kokea, minkä hyvän työn Tott oli Savonmaalle +tehnyt. Venäläinen parvikunta karkasi tähänkin maakuntaan; mutta +Savonlinnan vouti, Pietari Niilonpoika, lähti ritaripalvelijain ja +rahvaan kanssa vihollista vastaan ja karkoitti päällekarkaajat rajan +yli. Seuraavana talvena tuli isompi voima, joka alkoi linnaa piirittää. +Steen Stuure, joka nyt oli Suomeen tullut, oli siihen aikaan lähettänyt +Olavinlinnan vahvistukseksi 70 huovia, ja nämä, jotka eivät aavistaneet +vihollisten sitä silloin saartavan, joutuivat melkein kaikki +Venäläisten käsiin. Mutta linna Kyrönsalmessa ei kumminkaan kukistunut; +Tott'in sepittämä lukko ei särkynyt, -- ja Ruotsin valta Savossa +säilyi. + +Näin Pyhän Olavin linna oli ensimäisen koetuksensa kestänyt. + + + + +SAVONLINNAN IHMEET. + + +Olipa kummallinen seutu tuo rajalinnan paikka erämaiden liepeessä. + +Näin kertoo Olaus Magnus, Upsalan entinen arkkipispa, joka on lähtenyt +Opinpuhdistusta pakoon eteläisille maille ja siellä julkaisee +kuvallisen maatieteensä Ruotsin valtakunnasta, sen kansoista ja +luonnon-ilmiöistä. + +Kaukana perimmäisessä Suomenmaassa, mutta Ruotsin vallan alueella, on +linna, joka Uudeksi linnaksi nimitetään. Se on ihmeteltävällä nerolla +rakennettu, kerrassaan luonnon ja taiteen vahvistama, seisoen +ympyriäisen kallion päällä. Yksi ainoa portti siitä viepi länttä +kohden; portin edustalla on lautta-silta, vahvoilla rautavitjoilla +kiinnitettynä, ja tämä aina yöksi vedetään koneiden avulla rantaan, -- +tosin ankaralla työllä väkevän virran tähden. Tuo leveä joki, joka +siitä ohitse kulkee on syvyydeltään tutkimaton. Se tulee kaukaisista +järvistä, Vienan "valkoisesta" merestä saakka; vaan linnan kohdalta se +on mustapohjainen, ja kaikki kalat, jotka siinä syntyvät ja elävät, +lohet ja taimenet, hauet ja ahvenet sekä muut pehmeä-lihaiset kalat, +ovat ihan mustia, mutta kuitenkin hyviä ma'ultansa. Lahnakin siinä +virrassa on kesällä musta, vaikka talvella valkoinen. Ja kun joki +sitten purkauu, kulkien Viipurin ohitse, se muuttaa itse järvenkin +mustaksi. + +Muitakin kummia täällä toisinaan nähdään. Kova on isännyyden virka +täällä vihollis-vallan kynnyksellä, kova myöskin laki, jonka alla +linnanväki elää. Jos vartia nukkuu asemaansa, hän syöstään säälimättä +tornin harjalta virtaan. Surma ja perikato ovat siis aina tarjona sekä +päällikölle että hänen miehillensä. Mutta jokaisen onnettomuuden edellä +käypi kummallinen aave. Silloin, näet, ilmestyy virran aaltojen päälle +neitonen, joka kanteleen viehättävällä soitolla yön hiljaisuutta +häiritsee, ikäänkuin Seirenien tavalla houkutellen ihmis-parat +luoksensa. + +Semmoinen on Uusi linna Suomen perimmäisillä rajoilla, semmoinen virta +ihmeinensä, joka siitä ohitse kulkee. + +Muutkin olot näillä syrjäisillä rajaseuduilla ovat kyllä omituisia. +Kummankin puolen asukkaat tekevät alituisia ryöstöretkiä toistensa +maille. Venäjän-puoliset silloin kulkevat pitkissä köykäisissä +veneissä, 20 tai 25 henkeä kussakin, erämaiden vesiä myöden; missä +vesimatka loppuu, kantavat veneensä hartioillaan taipaleen yli, kunnes +tulevat toiseen vedenjaksoon. Suomen-puoliset samoin tekevät yhtäläisiä +retkiä Venäjän alueelle. Vaan kumpaistenkin retket vähemmin +tarkoittavat sotaa kuin ryöstöä. Rosvoaminen on osa näiden seutujen +elinkeinoista. Niin hurjia ovat senpuoliset maan-asukkaat, että +kuninkaan on täytynyt kovan rangaistuksen uhalla kieltää heitä +pitämästä kotosellaan varsinaisia sota-aseita, niinkuin peitsiä, +miekkoja ja tapparoita, ett'eivät keskenänsä surmatöitä tekisi. +Ainoastaan kirveitä ja työ-aseita saavat viljellä kotitarpeiksensa, ja +heidän rakennuksensa ovatkin ihmeteltäviä. Vaan vihollisen läheisyyden +vuoksi täytyy kumminkin olla jonkinlaisia puolustus-aseita. Suomalaiset +ovat tarkkoja joutsimiehiä, ja käsivarren voimilta ovat sangen väkeviä, +joka tulee siitä, että juovat paljon ja hyvää olutta. Kun nyt +viholliset tekevät päällekarkauksia, he heitä ensin kaukaa vastustavat +nuolilla, joita joutsista ja lingoista lennätetään. Kun lähemmäksi +tullaan, viskataan tarkalla kädellä kivi, joka vahvaan hihnaan on +kiinnitetty, taikkapa heitetään suopunki, semmoinen jolla metsän elämiä +kiedotaan. Sitten ryhdytään pitkiin keihäisin, joiden kärjet ovat +tulessa karkaistut tai nauloilla teroitetut. Miehet ja naiset ovat yhtä +ankarat puolustus-työssä, ja kellä ei muuta asetta ole, hän viskaa +verkkoja ja kalalippoja vihollisen pään yli, temmaten vastustajansa, +jopa ratsumiehenkin, kumoon. Mutta suurimmaksi avuksi ovat +Suomalaisille heidän vihaiset koiransa, joita Venäläisten hevoset yhtä +paljon pelkäävät, kuin Persian ratsut ennen muinoin kammoivat kameleja. +Sillä nämä koirat ovat opetetut karkaamaan hevosten turpaan, jolloin +ratsu nousee takajaloillensa ja viskaa miehen maahan. + +Näin mellastellaan pitkin Suomen itä-rajaa, Karjalan kyläkunnissa ja +Savon sydänmailla. + +Vaan palatkaamme vielä hetkisen aiaksi takaisin Savonmaan +kummitus-taruihin. Pari vuosisataa sen jälkeen, kun Olaus Magnus uutena +Pliniona kirjoitti merkilliset juttunsa "Arx nova'n" ihmeistä, on +Säämingin pappi kaikessa hiljaisuudessa piirtänyt kirkonkirjaansa +seuraavan muistelman: + +Hamasta linnan rakentamisesta asti on siinä aina elätetty musta oinas, +niin että toisen perästä aina toinen uusi on hankittu, ja kun +Venäläiset Ison-Vihan aikana pitivät linnan hallussansa, hekin samoin +hoitivat linnan mustaa oinasta. Vaan nyt viime kesänä eli v. 1728 on +Olli päässyt linnasta ulos sillalle, josta tuiskahti virtaan ja hukkui, +ja sen perästä ei ole toista enää hankittu. + +Muuta emme tiedä Savonlinnan mustasta oinaasta, joka vasta kuollessaan +tuli kuuluisaksi ja pantiin kirkon-kirjaan. Kenties se ei ollutkaan +aivan epäkirkollista alkuperää. Kenties se oli ollut tuon taivaallisen +Pyhän Olavin halpa, maallinen edustaja. + + + + +POHJOIS-SAVON ASUTUS. + + +Säämingin kirkko oli nähtävästi perustettu samaan aikaan kuin linnakin +sen läheisyydessä syntyi. Se oli Savon kolmas kirkko, Katholisen uskon +viimeisenä etuvartiana koillista kohden. Idässä Kreikan usko vallitsi, +pohjasessa erämaiden Lappalaiset vielä palvelivat seidojansa ja +kysyivät noita-rumpunsa enteitä. Samoin la'in ja oikeuden valta tuskin +oli olemassa noilla pohjoisilla kalavesillä, joiden omistamisesta kesti +riitaa Venäjänpuolisten kanssa. Nimet "Koiruus" ja "Konnuus" ja +"Varkaus" ovat vielä muistomerkkeinä näiden aikojen hurjista +laittomuuden oloista. Linnan suojassa arvattavasti väestö maakunnan +etelä-osassa voimakkaasti karttui; mutta se ei voinut levitä niihin +kaukaisempiin seutuihin, joissa yhteiskunnallisen järjestyksen turva +vielä puuttui. Asuttu maailma ulottui kenties Rantasalmelle asti. +Leppävirroilla kumminkin jo alkoi Tapion havu-hiipan yksinomainen +hallitus. + +Tulipa silloin toinen aika. Unionin side, joka oli koettanut yhdistää +Skandinavian kolme valtakuntaa suureksi pohjoismaiden monarkiaksi, +katkesi lopullisesti. Samaan aikaan tuo vieläkin suurempi hengellinen +monarkia, jonka pääkaupunkina Roma oli, meni kappaleiksi, ja Suomenmaa +Ruotsin kanssa sai puhdistetun uskon-järjestyksen. Nämä mullistukset +eivät tapahtuneet ilman taisteluitta. Mutta kaukaisella Savonmaalla ei +paljon tietty suuren maailman meteleistä, niin kauan kuin rauha +itä-naapurin kanssa rikkumatta pysyi, ja senpä tähden aikakirjoissa ei +puhuta erittäin mitään, kuinka Kustaa Vaasa sai tämän seudun haltuunsa +ja kuinka Luther'in oppi täällä astui Katholisuuden sijaan. Oikeastaan +Savo, vaikka omalla linnalla varustettuna, yhä vielä luettiin Viipurin +linnan lääniin ja seurasi sen vaiheita. Kun Kustaan Saksalainen lanko, +Hoijan kreivi, sai Viipurin läänitykseksi, hän samassa myöskin tuli +Savon haltiaksi. V. 1534 Hoijan kreivi pakeni Lybek'iin, ja Kustaan +täytyi antaa sotavoimalla takaisin-valloittaa tämä langon-lahja. +Savonlinnanpa Eerik Fleming tavallisella sukkeluudellaan pian sai +kreivin väeltä anastetuksi; Viipurin linna teki enemmän vastusta. Mutta +kun kaikki oli suoritettu, pyysi Niilo Grabbe, joka oli pantu Viipurin +isännäksi, että Savon linna ja lääni jäisi yhä vielä Viipurin alle, +niinkuin vanhastaan oli ollut. Kustaa kuningas ei sanonut seudun +seikkoja tuntevansa, mutta suostui toistaseksi Grabben ehdotukseen; +Savonlinnasta piti toimitettaman Viipuriin, mitä siellä tarvittaisiin, +ja Viipurista piti lähetettämän Savonlinnaan suoloja, humaloita, verkaa +ja muuta, jota ei Savossa ollut. Savonlinna siis oli Viipurin suhteen, +niinkuin metsätorppa talon rinnalla. Koko Savonmaa oli hallintonsa +puolesta niinkuin kappelikunta emäpitäjän sivulla. + +Mutta pian Kustaa kuningas alkoi huomata, että Savonmaasta voitaisiin +jotakin muuta tehdä. Erämaiden asuttamisella oli valtakunnan raja +vahvistettava Venäjää vastaan, ja tämän toimen johtajaksi oli +Savonlinnan isännäksi pantava joku jäntevä ja kelvollinen Suomen mies, +joka hyvin tuntisi maan ja kansan. Kuningas siihen virkaan valitsi +Kustaa Fincke'n Sonniemen herran. Tämä oli sukunsa ja nimensäkin +puolesta oikeastaan Suomalainen; sillä isän-isä oli ollut Klaus +Rankonen Mälkkilän herra, ja nimi Fincke oli myöhemmin otettu +isän-äidin mukaan. Pait sitä hän jo pari vuotta ennen oli näillä +seuduin virkaa pitänyt, Viipurin linnanisännän apulaisena, kun hän nyt +v. 1547 sai itsenäiseen hallintoonsa Savonmaan linnan ja läänin. +Soveliaampaa miestä ei olisi voitu löytää kuninkaan tarkoitusten +täyttämiseen. Kustaa Fincke on lähtemättömillä kirjaimilla piirtänyt +nimensä Savon historiaan; sillä hänen toimellansa on Pohjois-Savo +tullut Suomenmaalle valloitetuksi. + +Kuitenkin oli jo muutamia vuosia ennen ensimäinen alku tehty pohjoisten +erämaiden asuttamiseen. "Suomalainen Klemetti Kirjuri", joka siihen +aikaan oli käskynhaltiana Savonlinnassa, oli Savolaisten "Lappiin", +niinkuin näitä aloja silloin vielä nimitettiin, perustanut talon, jonka +tarkoituksena oli suojella rajaa Venäjän-puolisten vaatimuksia ja +anastuksia vastaan. Fincke nyt ehdotteli, että Klemetin uutis-talosta +tehtäisiin kuninkaan-kartano, jossa erinäinen nimismies saisi +asuntonsa, niin että koko tämä seutu, johon jo oli alkanut muitakin +uutis-asukkaita siirtyä, tulisi erinäiseksi pitäjäksi. Näin tehtiinkin. +Kartano, jonka Klemetti Kirjuri oli perustanut, oli Tavisalmi nimeltä, +nykyisessä Maaningan pitäjässä, ja sen mukaan tuo uusi hallinto-pitäjä +nimitettiin Tavisalmen pitäjäksi. Fincke'n toimesta ja kehoituksesta +nyt Savon miehet alkoivat rakentaa vakinaisia asumuksia näillä +erämailla, missä tähän saakka olivat vain kesäaikoina kalassa käyneet. +Uutis-asutus hyvin menestyi, -- eikä aikaakaan, niin täytyi ajatella +eri kirkon rakentamista Pohjois-Savon siirtokunnalle. Jo Helmikuussa +1552 saattoi Fincke kirjoittaa kuninkaalle, että kirkko Tavisalmen +pitäjässä oli valmis ja kaipasi pappia sekä kaikenlaista +jumalanpalveluksessa käytettävää kalua. Tuo uusi herranhuone ei ollut +samalla paikalla kuin knninkaan-kartano, josta pitäjä oli nimensä +saanut, vaan nähtävästi 3 1/2 peninkulmaa etelämpänä, eräässä +Kallaveden niemekkeessä, jonka nimi oli Kuopionniemi. Aikojen kuluessa +seurakunta tästä sai nimen: Kuopio, vaan tähän aikaan sitä vielä +nimitettiin Tavisalmeksi, niinkuin hallinto-pitäjääkin. Se oli +Savonmaan neljäs kirkkokunta, ja sen ensimäiseksi kirkkoherraksi tuli +Esko Kauhanen. Samaan aikaan löytyi jo Rantasalmellakin kirkko; mutta +tämä vielä muutamia vuosikymmeniä pysyi kappelina Säämingin alla. + +Näin oli kirkollinen ja yhteiskunnallinen järjestys istutettu Savon +pohjoisille perämaille, ja Savolaiset uutis-asukkaat jo alkoivat +tunkeuda ulkopuolellekkin oman maakuntansa rajoja, nimittäin +Hämäläisten erämaille länteen päin ja Oulujärven rannoille pohjaseen. +Venäjänpuoliset taas tosin katein silmin katselivat, kuinka nuo ihanat +metsät ja kalavedet, joihin luulivat itsellänsä oikeutta olevan, nyt +joutuivat Suomenpuolisten haltuun; he sen vuoksi tavan-takaa karkaavat +uutis-asutusten päälle pitkin rajaa, polttaen talot ja surmaten +ihmiset. Mutta siihen leikkiin olivat Savolaiset vanhastaan tottuneet, +ja hämmästymättä he jatkoivat sen suuren viljelys-työn, jonka olivat +aloittaneet. Emme kuitenkaan saa uskoa, että vielä tähän aikaan asutus +oli aivan tiheä tai viljelys varsin vahva. V. 1557 kerrotaan, että +kesätietä ei vielä ulottunut edemmäs pohjaseen kuin Joroisiin. +Joroisista Tavisalmen kirkolle oli 20 vanhaa peninkulmaa, ja sitä väliä +yksinäinen mies ainoastaan vaivalla saattoi kulkea, ennenkuin järvet ja +suot olivat jäähän menneet. Tavisalmelta maakunnan pohjoisrajaan oli 17 +peninkulmaa ja koko sillä välillä korkeintaan 10 taloa, ja siitä +pohjoisempana Oulujärven rantaan asti ei ollut ainoatakaan asukasta. + +Sen-laatuinen oli Pohjois-Savon uutis-asutus Kustaa Vaasan aikana. Nyt +vasta tämä maakunta oli saanut sen laveuden ja tärkeyden, että sitä +sopi itsenäisenä lääninä pitää ja hallita. Lääni oli jaettu kahteen +voutikuntaan ja kuuteen hallinto-pitäjään eli nimismies-piiriin, joista +jokainen, paitsi Tavisalmi, käsitti neljä neljäskuntaa. Saattaa kenties +olla hupainen kuulla, mitkä nämä hallinto-alueet olivat. + +_Moision_ pitäjä, joka toisinaan myöskin nimitettiin Pellosniemen tai +Kiialan pitäjäksi, käsitti nykyisen Ristiinan ja etelä-osan Mikkelin +seurakunnasta, ja sen neljäskuntina olivat: Kiialan, Halilan, +Pellosniemen ja Pitkälahden alueet. _Visulahden_ eli Sairilan pitäjään +kuului Norolan, Remojärven, Mälkkälän ja Vuolingon neljäskunnat. +_Juvan_ eli Partalan pitäjän neljäskuntina olivat Juva, Joroinen, +Koikkala ja Vesikansa. _Säämingin_ eli Liistensaaren pitäjän +neljäskunnat olivat nimeltä Sääminki, Haapala, Itälahti ja Puumala, ja +_Rantasalmen_ pitäjän neljäskunnat nimitettiin: Rantasalmi, Putkisalmi, +Tuusmäki ja Keriharju. Mutta uudessa _Taivassalmen_ pitäjässä, jonka +asutus vielä oli heikko, ei ollut kuin kaksi neljäskuntaa, nimittäin +Saamiaisten piiri Leppävirtain puolella ja Savilahti Kuopiosta +pohjaseen päin. + +Kullakin pitäjällä oli nimismiehen asuntopaikkana joku kuninkaan +kartano, jonka mukaan pitäjä toisinaan nimitettiin. Semmoisia olivat +nuo ylempänä mainitut nimet: Kiiala, Sairila, Partala, Liistensaari. +Kussakin neljäskunnassa oli hallintomiehenä eräs neljännysmies. Vihdoin +jaettiin neljäskuntakin kymmenkuntiin, joiden kunkin etupäässä seisoi +talonpoikainen "kymmenniekka". Kussakin voutikunnassa oli maavouti +yleisenä virkamiehenä, ja koko läänissä oli veron-ylöskanto +linnanvoudin valvottavana. Nämä vähäiset seikat kenties antavat lukijan +johonkin määrin arvata, miltä Savo näytti Kustaa Vaasan aikana. + + + + +KARJALAN VALLOITUS JA NUIJA-METELI. + + +Raja oli nyt vahvistettu, Savon pohjoisetkin vesistöt olivat tulleet +Suomen haltuun. Vaan idän puolella joka hetki vihollinen oli +väijyksissä, -- vihollinen, joka oli Savonsukuinen ja samankielinen +kuin Savon omat asukkaat, mutta yhtä katkera kuin suinkin vento-vieras +vainolainen. + +Silloin Juhana kuningas käsitti ajatuksen, että Venäjän Karjala oli +valloitettava ja Suomeen yhdistettävä. Sota syttyi, joka kesti koko +hänen hallituskautensa. Käkisalmi valloitettiin ja toivo heräsi, että +Pähkinäsaaren rauhanteon hajottama Karjalan kansa nyt yhdistyisi saman +hallituksen alle. Niinpä Juhana kuningas entisen eripuraisuuden +muistoksi antoi Karjalan maakunnalle vaakunan, jossa kaksi nostettua +käsivartta heristivät asetta vastatuksin; toinen käsi piteli Suomen +suoraa miekkaa, toinen Venäläistä köyryistä sapelia. Nyt ne muka +kumpainenkin olivat rauhaan liitetyt yhden kruunun alle. Vaan tämä oli +toki liian aikainen toivo. Tarkoitettu yhdistys ei silloin vielä +tullutkaan toimeen. Täyssinän rauhanteossa v. 1595 valtaraja yhä +pantiin käymään pitkin Savon itäistä kylkeä, niin että Pohjois-Savossa +mahtava Pisavuori Nilsiässä oli raja-aidan viimeisenä pylväänä. + +Juhana kuninkaan sodassa olivat Savolaisetkin ottaneet vilkasta osaa; +sitäpä epäilemättä tarkoitti se vaakuna, joka siihen aikaan maakunnalle +annettiin, tuo kultainen jännitetty joutsi. Linnan-isäntäin johdolla +oli, näet, Savon rahvas toisinaan retkeillyt Aunukseen saakka. Toiselta +puolen taas Pohjois-Karjalan sissikunnat olivat tuontuostakin +ryöstäneet Savolaisten uutis-asutuksia Tavisalmella. Ihmisten mielet +olivat hurjistuneet; veren ja saaliin himo oli astunut uutteran +viljelys-toimen sijaan. + +Toisenkin, vielä ikävämmän haitan oli sota synnyttänyt. Useat +talonpoiat Savossakin olivat ottaneet vasta-palvelusta tehdäksensä, +vapauttaen sillä tavoin talojansa veron-velvollisuuksista ja saaden +lisäksi oikeuden ylöskantaa eläkettänsä, niinkutsuttua linnaleiriä, +muilta talonpoi'ilta. Nämä talonpoikaiset "knaapit", jotka virkamiesten +kanssa kilvan rasittivat köyhempiä veljiänsä, kylvivät vihan karvaat +siemenet maakunnan kotoisiin oloihin. Rauha vihdoin tuli, mutta rasitus +ei kuitenkaan vähennyt. Kansa tuskauntui ja sisällinen sota syttyi. Se +oli tuo tunnettu Nuijakapina, alkuvuodelta 1597. Pohjanmaalta se oli +levinnyt Rautalammille, joka siihen aikaan käsitti Viisasaaret ja +Saarijärvet eli Hämeenmaan koko pohjoiskulman, ja jonka asukkaat olivat +Savon sukua. Rautalammilta kapinan liekki helposti levisi sekä Hämeesen +että Savoon. + +Vanha raajarikko soturi, Götrik Fincke, oli siihen aikaan +käskynhaltiana Savonlinnassa. Hän oli tuon ennen mainitun Kustaa +Fincke'n poikia, luonteeltansa lempeä ja epäilemättä maakunnassa +rakastettu. Hän sen vuoksi oli vakuutettu, että Savon asukkaat +asettuisivat la'illisen järjestyksen puolelle, jos Nuijamiehet +yrittäisivät tunkeumaan hänen lääniinsä. Mutta siinä toivossa Fincke +kokonaan pettyi. Yht'äkkiä leimahti kapina ilmi tuleen Suur-Savossa. +Kohta sen jälkeen Pohjanmaalta tulleet lähettiläät nostattivat +Pieksämät, Joroiset ja Juvat. Tavisalmenkin miehet jo jännittivät +joutsensa. Joka paikassa virkamiesten ja knaappien talot ryöstettiin ja +poltettiin. + +Rohkeat olivat talonpoikien tuumat. Kaikkien maakuntain rahvas oli +aseisin nostatettava, Kaarlo herttuan ja Ruotsin hallituksen puolesta, +herra Klaus Fleming'iä ja hänen huovejansa vastaan. Pohjan Kyröstä +alkaen oli koko maa suljettava yhteen apajaan; Savolaisten piti +etenemän Viipurin läänin ja Uudenmaan kautta, ja kaikkien +nuijajoukkojen oli yhtyminen Turun linnan edustalle. -- Eikö hurskas +Götrik Fincke, Savolaisten hyvä ystävä, tahtoisi ruveta nuijamiesten +puolelle rahvaan sortajia vastaan? -- Tästä asiasta lähetettiin +Joroisista kirje Savonlinnaan. Mutta Fincke'n vastaus oli julma, +niinkuin aian tavat yleisesti; sanansaattajilta hakattiin kädet poikki, +-- ja ennen pitkää oli linnan sotaväki ajanut kapinoitsijat joka +paikassa hajalle. Viisisataa Savon talonpoikaa mainitaan tässä +metelissä surmansa saaneen, ja vaikka Fincke koetti lievittää koston +ankaruutta, harjoitettiin nyt sotaväen puolelta hirveitä väkivallan +töitä. Itse rahvaskin linnan lähiseuduilta liittyi sotaväen kanssa +ryöstöä varten. Se oli uutta vihan kylvöä, jonka puhdit vielä vuosia +jälkeen päin riehuivat. + +Vasta kun Kaarlo herttua oli voiton saanut koko Suomenmaassa, ja kun +hän, kuninkaaksi tultuansa, uudisti sodan Venäjää vastaan Karjalan +omistamisesta, silloin Savon asukkaille jälleen syntyi suuri yhteinen +tehtävä, joka mielet yhteen sovitti. Käkisalmi valloitettiin v. 1611 ja +seuraavana vuonna Pähkinälinnakin. Tarkoitus oli levittää Ruotsin +valtakunta Äänisjärveen, Vienaan ja Ruijaan asti. Mahtava Suomen valta +oli siis rakentumaisillaan, -- ja jos Stolbovan rauhanteko ei kaikkia +toiveita täyttänytkään, oli kumminkin nyt avarat alat Suomen +kansallisuudelle voitettu. + + + + +RAUHALLINEN VUOSISATA SAVOSSA. + + +Kun Käkisalmen lääni oli valloitettu ja Ruotsin valtakuntaan +yhdistetty, alkoi Savonmaalle levollinen aikakausi, jonka laatuista se +ei ennen milloinkaan ollut kokenut. Venäjän raja oli nyt kaukana. +Entiset riitaveljet, Kreikan-uskoiset Karjalaiset, olivat isommalta +osalta lähteneet uutta hallitusta pakoon, Käkisalmen läänistä ulos, ja +sijaan siirtyi Lutherilaisia uutis-asukkaita Suomen puolelta, niinpä +Savostakin. Rakkaan rauhan päiväpaisteessa versoi viljelys versomistaan +Saimaan ja Kallaveden rannikoilla. Seurakunnat täytyi pian jakaa toinen +toisensa perästä karttuvan väestön tähden. Näin syntyi 17:nnen +vuosisadan keskipaikkoihin asti kahdeksan uutta kirkkopitäjää. +Ensimäinen oli Puumala, jo v. 1617. Sitten seurasivat Iisalmi, Sulkava +ja Joroinen vielä suuren Kustaa Aadolfin hallitessa, sekä Leppävirrat +ja Kerimäki holhoja-hallituksen aikana, ja vihdoin Ristiina ja +Kangasniemi Kristiina kuninkaan hallitessa. Kaikkiansa oli nyt Savossa +14 kirkkoherrakuntaa; sillä Kustaa Vaasan aikuisten neljän lisäksi oli +Juhanan hallitessa tullut Rantasalmi ja Pieksämäki. + +Rauhallista aikaa tämä oli siinä merkityksessä, ett'ei Savon miesten +enää tarvinnut joka hetki odottaa vihollisten päällekarkausta omiin +kyläkuntiinsa. Muutoin oli kyllä tarpeeksi, jopa liiaksikin, sotaista +harjoitusta. Laiska-Jaakon kanssa elusteltiin hetken aikaa +Novgorod'issa. Sitten käytiin Kustaa Horn'in kanssa Liivinmaata +valloittamassa ja seurattiin sankari-kuninkaan, Kustaa Adolfin retkillä +Preussiin ja Saksaan saakka, Veikselin, Elbe'n ja Tonavan rannoille. +Yhä avarammalle sodan leimu loisti. Juutin-rauman ja Karpatien välillä +ei ollut sitä seutua, jota Suomalainen soturi ei olisi oppinut +tuntemaan marssiessaan, taistellessaan. Usein tuntui lähtö kaukaisille +sotatantereille kyllä kamottavalta, usein rakkaiden kotiseutujen muisto +herätti ikävöimistä. Mutta olihan toisinaan hupaistakin köyhän Savon +poian herrastella rikkailla etelämailla, juoda Katholis-pispain viinit +ja unohtaa kotoiset kaljat. + +Kerran kuitenkin tälläkin aikakaudella vaara uhkasi Savon omia aloja. +Se oli v. 1656. Savon soturit, niinkuin koko muukin Suomen sotavoima, +oli silloin Kaarlo Kustaa kuninkaan kanssa Puolassa. Venäläiset +luulivat soveliaan hetken tulleen, voittaaksensa takaisin, mitä +Stolbovan rauhanteossa olivat kadottaneet. Heinäkuulla muutama +parvikunta samosi Savoon asti, hävitti hirveästi Kerimäellä ja +Säämingissä, poltti Savonlinnan kaupungin ja alkoi itse linnaa +ahdistaa. Vaan maakunta ei ollut miehistä tyhjä, vaikka sotaväki oli +poissa. Talonpoiat, jotka olivat linnan turviin paenneet, valloittivat +äkillisellä rynnäköllä vihollisleirin ja ajoivat piiritys-joukon ulos +Savon rajoilta. -- Mikä eroitus entisten aikain suhteen! Vielä +menneellä vuosisadalla oli vaivaloisesti painiskeltu Venäläisten +kanssa; nyt oli tämmöinen ottelu niinkuin lasten leikkiä. Syy tähän +muutokseen on kyllä selvä. Suomen kansa oli nyt saanut kasvatuksensa +Euroopan suurilla tappo-tantereilla ja oli tullut maailman +sotaisimmaksi kansaksi. Harva se mies, jok' ei ollut joskus palvellut +maailman suurten päällikköin komennon alla. Korkeinta koulua oli käyty, +eikä suotta. Se nähtiin selvästi 1656 vuoden tapauksista. + +Miltä Savonmaa muutoin näytti tällä turvallisella aikakaudella? -- +Hallinnon puolesta Savo toisinaan luettiin Viipurin lääniin; toisinaan +oli nytkin eri maaherra Savonlinnassa. Sen ohessa syntyi Kristiina +kuuinkaan aikana yksityisiä herraskuntia, joissa joku valtakunnan +ylimys hallitsi ja vallitsi perittävällä oikeudella. Savossa oli sillä +tavoin läänin molemmat päät, etelässä ja pohjasessa, eri läänityksinä +ja molemmat kreivi Pietari Brahe'n hallussa. Niinkutsuttu "Brahelinnan +lääni" käsitti entisen Pellosniemen hallinto-pitäjän, ja siihen aikoi +kreivi rakentaa itsellensä linnan, jonka rauniot vielä säilyttävät +tämän nimen. Savon pohjois-osa taas, Kuopion ja Iisalmen pitäjät, +luettiin Kajaanin vapaaherrakuntaan. Brahe itse kulki useat kerrat +Savossa ja teki parastansa maakunnan hyväksi. Savonlinnan viereen +syntyi maakunnan ensimäinen ja ainoa kaupunki; koskia perattiin; +vihdoin myöskin tuo vanha ajatus yhdistää Saimaan vedet mereen otettiin +uudestaan keskusteltavaksi. Hiljainen, mutta silminnähtävä edistys +havaitaan kaikissa oloissa. + +Vuosisadan loppupuolella korjattiin läänitykset jälleen kruunun alle. +Kohta sen jälkeen perustettiin ruotu-laitos. Siinäpä Savon historian +pääkohdat Ruotsin mahtavuuden aikana. + + + + +KAKSI VIHAN-AIKAA. + + +Ruotsin mahtavuuden aikana, jolloin Pähkinälinna ja Käkisalmen linna +olivat raja-varustuksina, ei enää entisellä tarkkuudella hoidettu +Viipuria eikä Savonlinnaa. Tuon tuostakin tehtiin välttämättömät +korjaustyöt. Järjestyksen vuoksi nosto-silta joka ilta vedettiin ylös +Savonlinnan ja Tallisaaren väliltä. Mutta eipä tullut kenenkään +mieleen, että varsinainen vaara, -- ellei joku satunnainen puuska +niinkuin Kaarlo Kustaan aikuinen -- saattaisi enää näihin seutuihin +ylöttyä. + +Haikea hairaus! -- Savon piti vielä kerta muuttua raja-maakunnaksi. Sen +piti muun Suomen kanssa kärsiä vihollis-vallan kaikki kauhut. Kahdesti +hävitettynä, se vihdoin oli rikki leikattava riiteleväin valtain +sovittajaisiksi. + +Kesäkuussa 1710 joutui Suomen luja lukko, Viipuri, Venäläisten valtaan. +Syksympänä Käkisalmen kävi samoin. Savoa jo uhattiin sekä idästä että +etelästä. Kymmenen-vuotiset ponnistukset suuren sodan kannatusta varten +olivat tämänkin maakunnan voimia näännyttäneet. Katovuosia oli lisäksi +tullut. Kansa alkoi tuskaantua, eikä enää paljon väliä pitänyt, minkä +vallan alle vihdoin jouduttaisiin. Elokuussa Eversti Kaarlo Armfelt +pienen joukon kanssa seisoi itäpuolella Savonlinnaa, vartioimassa +Pulkasalmen tietä. Yht'äkkiä suuri Kasakka-parvi tunkeutui toista tietä +vesien yli ja Armfelt'in täytyi hätäisesti peräytyä linnan turviin. +Venäläiset ajoivat häntä takaa Kyrönsalmelle saakka, missä linnan tykit +heitä tervehtivät. + +Tämä vaara kuitenkin jälleen poistui, ja seuraavana vuonna Suomen +sotaväki näytti voitolle tulevan. Armfelt eteni Parikkalaan, jossa löi +Venäläiset parissa tappeluissa. Nieroht pää-armeijan kanssa alkoi +Viipuria ahdistaa, ja Suomalaiset sissit tunkeutuivat Nevajoelle asti. +Vaan armeija jo nieli ja kulutti kaikki mies-voimat Savostakin. Ei enää +ollut niitä aikoja, että Savon maakunta itsekseen olisi osannut +puolustustansa ajaa. Se jäi hetkeksi tapauksista syrjälle, sill'aikaa +kuin vihollinen tunkeutui maamme eteläisiin ja läntisiin osiin. Vihdoin +kuitenkin senkin vuoro tuli. Kesällä 1714, kun Suomen armeija jo oli +peräytynyt Raaheen saakka, kuli Venäläinen sotavoima piirittämään +Savonlinnaa. Päällekarkaus tapahtui tällä kertaa lännen puolelta, +Laitasillan yli, ja kaupunki joutui heti vihollisten valtaan. Linna +ainoastaan kuusi viikkoa kesti Venäläisten pommeja. Kun ei mitään apua +ollut odottamista ja koko maakunta jo oli valloitettu, tapahtui +heittämys Heinäk. 29 p. 1714. Varustusväki sai vapaan lähdön ja +marsitettiin Iisalmen kautta Pohjanmaalle. Savon ruotu-sotaväestä +olivat useat jo karanneet kotiseuduilleen. Toiset seurasivat yhä +Ruotsin lippuja, vaikka isänmaa oli kadotettu. Urhea Longström, +syntyänsä Savon talonpoika, kaatui vihdoin Norjan tunturien kesken. + +Rauha tuli vasta seitsemän vuoden perästä. Joulukuussa 1721 Venäläiset +lähtivät Savonlinnasta, ja Savonmaa palautettiin Ruotsin vallan alle. +Vaan sen asema oli ihan toinen kuin edellisellä vuosisadalla. Venäjän +raja alkoi kohta Punkasalmen takana, vaikka koillisessa tosin +Pohjois-Karjala oli jäänyt Suomen yhteyteen. Sitä vastoin oli Viipuri +ja lähin meren-rannikko tullut Venäjän alueeksi. Savolaisten +luonnollinen kauppatie oli siis katkaistu, se tie, jolla Savon terva +oli ulos-viety ja suoloja maahan tuotu. Lappeenrantaan asti voitiin +kulkea niinkuin ennenkin. Siellä oli maaherran asunto, jonka virkapiiri +ulottui Kymen suusta Lieksaan saakka. Mutta Lappeenrannan ja Viipurin +välistä kulki valtaraja, ja Savon kauppa oli tästä-pitäin käytävä +Lappeenrannasta Haminaan, joka oli lähin Ruotsinvallan tapuli-kaupunki. + +Tämä oli kyllä hankalaa, mutta ei kumminkaan mahdotonta. Mahdottomampia +oloja oli vielä tulossa. + +Synkillä aavistuksilla vastaan-otettiin Savonmaalla sanomat uuden sodan +tulosta v. 1741. Jo samana syksynä Kasakat polttivat sadottain kyliä +raja-pitäjissä. Maaherra Stiernstedt, vanhasta Viipurilaisesta +Theslef-suvusta, koetti rahvaan avulla järjestää maakunnan puolustusta +ja saikin viholliset karkoitetuiksi. Mutta seuraavana keväänä tuli +vielä ankarampi hävitys-puuska, joka levisi Savonlinnan seutuihin +saakka. Paljon ihmisiä pakeni linnan turviin. Mikä kamala näkö-ala +kevät-yön pimeässä vanhan Olavin-linnan harjalta! Ylt'ympäri ainoastaan +palavien kylien ruskea hohde! Varsinainen valloitus tuli kuitenkin +vasta syksyllä, sitten kuin Venäjän pää-armeija jo oli tunkeunut +Helsingin seuduille saakka. Elok. 8 p. 1742 Olavin linna joutui +lopullisesti pois sen vallan alta, jonka vahvistukseksi se oli +rakennettu. + +Siihen aikaan ei suinkaan näyttänyt siltä, että Suomenmaa enää palaisi +Ruotsin vallan alle. Keväällä 1743 tosin Ruotsin sotavoima ilmestyi +sekä Oulun seuduilla että Turun saaristossa. Tuuma oli, että +Freudenfelt'in piti tunkeuda Pohjanmaalta Savoon. Mitä Savon miehet +lienevät asiasta ajatelleet, on vaikea sanoa; mutta heidän +virkamiehensä ja pappinsa, Agander'it, Gummerus'et, Mechelin'it ja +Helsingius'et, lähettivät vakojia tiedustelemaan muka "vihollisten" +etenemistä ja käyttivät itseänsä kaikin puolin keisarinnan uskollisina +alamaisina. Rauhanteossa olikin paljon kysymystä, että Savonmaa ja +Pohjois-Karjala nyt liitettäisiin Venäjän voittomaihin. Keisarinnalla +kuitenkin oli muita mielitekoja, kuin lisätä herruutensa loistoa +muutamilla kuivilla kivi-mä'illä Savon syrjäisistä erämaista. +Ainoastaan tuo toistamiseen valloitettu linna täytyi pitää. Sen vuoksi +vedettiin kartalla rajalinja idän, lännen ja pohjan puolella +Savonlinnaa, noin kahden peninkulman kaukaisuudessa. Se oli raja +semmoinen, joka leikkasi talot ja tilukset poikki ja halki. Jos pirtti +oli Ruotsin puolella, saattoipa sauna olla Venäjän valtakunnassa. +Melkein koko Säämingin pitäjä tuli Venäjän alle, lisäksi vähäinen kulma +Rantasalmea ja pitkiä palstoja Sulkavaa ja Kerimäkeä. Eikä kaikin +paikoin perästäkään tietty, missä raja oikeastaan kulki. Taloja oli, +jotka 65 vuotta pysyivät neutralisena alana, eivät kumpaisellekkaan +valtakunnalle veroa maksaneet, eivätkä saaneet käräjä-asioitansa muulla +keinoin ratkaistuiksi, kuin että otettiin oikeuden jäsenet molemmista +valtakunnista. + +Savon asema oli nyt todellakin eriskummainen. Sen linna ja sen ainoa +kaupunki olivat vieraan vallan alla. Tämä valta pisti neliskulmaisen +sarven maakunnan sydämmen läpitse. Savon mahtava vesijakso oli +ikäänkuin hammas-saumoihin rikki leikattu. Puumalan-salmi tosin kuului +Ruotsin valtaan, mutta jos siitä lähdettiin pohjaan tai etelään, +kohtasi Venäjän valta. Kaikki entiset kauppapaikat, Lappeenranta, +Hamina, koko merenrannikko Kymen läntiseen suuhun saakka oli vierasta +valtakuntaa. Niin-muodoin Savonmaa ja vielä enemmin Pohjois-Karjala +olivat suljetut umpinaiseen soppeen, estetyt kaikista luonnollisista +liike-väylistä. Näiden seutujen kauppa alkoi tästä syystä kääntyä +Pohjanmaan kaupunkeihin. Mutta hallitus tahtoi, kadotetun Haminan +sijaan, perustaa uuden tapuli-paikan Savon kaupalle; Loviisa +länsipuolella Kymijokea sai Haminan oikeudet, niinkuin Hamina aikoinaan +oli saanut Viipurin oikeudet. Luonnottoman valtarajan lisäksi tuli siis +luonnoton kaupparaja. Se oli hallituksen puolelta täysi todenteko; +sillä vahteja asetettiin Savon ja Pohjanmaan välille, estämään +luvatonta tavaran-kuljetusta. Aian-pitkään ei tämä tosin auttanut; +Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kauppa kumminkin lopulta kääntyi +Pohjanlahteen päin, jonka rantakaupungit tästä aiasta alkavat rikastua. +Mutta eipä sekään kulku ollut aivan lyhyt eikä aivan mukava; se oli +ainoastaan mahdottomista mahdollisin. + +Hallinto-olot eivät olleet iloisia nekään. Se maaherra, jonka oli +valvominen Suomen sydänmaiden edistystä, asui Loviisassa; sillä tämä +oli koko läänin ainoa kaupunki. Sinne sitä oli lähteminen Iisalmelta ja +Pielisjärveltä saakka, läänihallituksen apua etsimään. Yhteys muun +maailman kanssa oli kaikin puolin hankala. Savon ainoa postikonttori +oli Mikkelin kirkonkylässä. Henkinen edistys näytti yhtä mahdottomalta +kuin aineellinenkin. Rantasalmelle koetettiin sijoittaa se +trivialikoulu, joka ennen oli Lappeenrannassa ollut; mutta se ei +tahtonut menestyä. + +Todellakin, -- nämä avarat perät olivat niinkuin hukatut Ruotsin +valtakunnan tietämättömiin komeroihin. + + + + +KUSTAA III JA YRJÖ MAUNU SPRENGTPORTEN. + + +Oudot olot synnyttivät outoja mielipiteitä. Toisella puolen valtarajaa +ei asunut vihollisia, niinkuin Kustaa Vaasan aikoina, vaan tuttavia, +ystäviä ja sukulaisia, useinkin saman seurakunnan jäseniä, saman papin +sanankuulijoita. Sama kieli, samat tavat, sama usko, melkeinpä sama +lakikin vallitsi Venäläisessä niinkuin Ruotsalaisessakin alueessa. +Ainoana eroituksena oli eri esivalta, jolle uskollisuutta oli vannottu. +Se tosin vaikutti omiin-tuntoihin, mutta ei paljon tunteisin. Enintä +kumminkin tunnettiin olojen käytännölliset epäkohdat. Eikö olisi +mahdollista saada Savonmaa jälleen eheäksi, saada maakunta jälleen +nostetuksi uupumis-tilastansa? + +Tämmöinen ajatus nousi Yrjö Maunu Sprengtportenin nerokkaassa mielessä. +Suomalaisten kansallistunto oli viritettävä, Suomen sivistys ja +viljelys kohotettava, kansan kaikki voimat jännitettävät; olletikkin +oli rajaseutu sekä varallisuudessa että valistuksessa voimistettava ja +sotalaitos pantava mainioon kuntoon. Näin varustettuna Suomi saattaisi +vielä takaisin voittaa kadotetut alansa. + +Tuuma semmoinen voitti myöskin nuoren Kustaa III:nnen suosiota; sillä +mitä Suomi voittaisi, sen voittaisi tietysti Ruotsin valtakunta. +Keväällä 1775 Sprengtporten lähetettiin Savoon, uudesta järjestämään +näiden seutujen sotalaitosta. Seuraavana kesänä kuningas itse kävi +Suomenmaassa ja teki silloin joukon uusia sääntöjä, jotka voimakkaasti +vaikuttivat Savonkin edistykseen. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala +saivat nyt eri maaherransa Kuopiossa. Tuohon muinaiseen Kuopionniemeen, +johon Kustaa Fincke oli rakennuttanut Tavisalmen kirkon keskelle +erämaita, oli nyt kaupunki perustettava kaupan ja vaurastumisen +helpoittamiseksi. Sen ohessa uusi veronlasku säännöllisen ison-jaon +kanssa oli antava Savon uutis-asutukselle uutta voimakasta vauhtia +niinkuin Kustaa Vaasan aikana ennen muinoin. Tämä oli paljon yhtenä +vuonna tehtyä Savonmaan hyväksi. Kun lisäksi muistamme, että samaan +aikaan Sprengtporten järjesti mainion Savon brigadin, perusti +Brahelinnassa sotakoulunsa upseeristoa varten, taivutti Karjalan +asukkaat asettamaan uutta jääkäri-väestöä ja edellä kaiken osasi +kaikkien sydämmiin, sekä ylhäisten että alhaisten, puhaltaa innokasta +isänmaallista henkeä, -- silloin saatamme ymmärtää, mikä uusi elämä oli +alkanut näille rajaseuduille ja niiden asukkaille. + +Kesän-aikana oli vilkasta liikettä Brahelinnassa ja sen tienoilla. +Brigadin osastot ko'ottiin, harjoitettiin uusiin sota-liikkeisin, +opetettiin lennättämään tussarin luotia, levittämään jääkäri-linjaa, +rynnäköitä tekemään kallioin ja rämeiden välitse. Nuoret upseerit +oppivat karttojen tekemistä, saivat tutustua rajaseutujen polkuihin ja +portaisin, saivat harjaantua itse sotatieteen kaikkiin haaroihin. +Palkintona oli rakkaan opettajan mielihyvä. Ken parhaiten edistyi, se +joskus talvis-aikana sai seurata Sprengtporten'in kanssa Tukholman +iloiseen hoviin, oppimaan hienompia tapoja, kuin mitä Savossa oli +nähty. + +Eikä ollut tämä vilkas elämä satunnaista virkainnon ponnistusta. Uusi +henki oli herännyt, nuoruuden henki, kansallisuuden henki. Suomen +kansan piti kohota Ruotsin kansan rinnalle täyteen tasa-arvoon, +itsenäiseksi jäseneksi vapaassa valtio-yhteydessä. Se oli +Sprengtporten'in ajatus, se oli nuoren Suomen ajatus. + +Vaan Kustaa kuningas alkoi epäluulolla katsella tätä outoa innostusta. +"Suomen itsenäisyys" oli jo ennen kuultu sana; se silloin oli merkinnyt +Suomenmaan irroittamista Ruotsista ja liittymistä Venäjään. Saattaisiko +tuo nytkään lopulta muuta merkitä? Ja jos ei innostuksen tarkoitus +olisikkaan semmoinen, saattaisiko Ruotsin valta sittenkään myöntyä +nuoren Suomen pyyteisin? -- Kuningas epäili. -- Vihdoin hän +armollisesti lähetti Sprengtporten'in ulkomaille. + +Kymmenen vuotta myöhemmin on jo näkö-ala synkistynyt. Kirkkaan +kevät-päivän sijaan on tullut helteinen, aureinen, myrskyä ennustava +kesä-päivä. Kuninkaan ja Sprengtporten'in väli on auttamattomasti +rikkunut. Jälkimäinen on mennyt keisarinnan palvelukseen. Mitä Kustaa +varosi, on käynyt toteen: "Suomen itsenäisyys" tarkoittaa maan +irroittamista Ruotsin valtakunnasta. Vaan kuningaskin puolestaan tahtoo +toteuttaa 1775 vuoden tuumat. Hän aikoo takaisin-valloittaa kadotetut +osat, korjata rajan epä-mukaisuudet, antaa Suomalaisille, jos ei +itsenäisyyttä, kumminkin turvallisuutta. + +Näin syttyy sota v. 1788. Sodan ohessa kaikki eripuraiset mielipiteet +viriävät. Valtaraja oli halkaissut Savonmaan; nytpä riitaiset +mielipiteet vetävät rajaa monen miehen sydämmenkin halki. + +Heinäk. 1 p. 1788 Savon sotaväki Hastfer'in komennon alla ilmaantuu +Savonlinnan edustalla. Tässä siis sota alkaa. Mutta alku ei tällä kertaa +suinkaan työtä kaunista. Rynnäkkö-tikapuut ovat unohtuneet; johtava +henki, Sprengtporten'in nero, puuttuu. Piirityskin, johon täytyy ryhtyä +rynnäkön sijasta, käy kehnosti; viimein tulee Anjalan miesten +yllytykset, jotka turmelevat koko yrityksen. Elok. 20 p. Hastfer +peräytyy Rantasalmelle. Sinne tulee De Geer. Syviä valtio-tuumia, sopii +yhtä hyvin sanoa: ennen kuulumattomia kavaltamis-juonia, sommitellaan +kokoon. Suomen säätyjen pitäisi muka kokoontuman Mikkeliin ja sieltä +anoman keisarinnan apua Suomen itsenäisyyden toteuttamiseen. Syyskuussa +Sprengtporten tulee Ruokolahdelle, Hastfer'in puheille; mutta muuta ei +synny kuin tuumia ja ehdotuksia. Jägerhorn, itsenäisyys-aatteen +pääministeri, oleskelee koko Marraskuun Brahelinnassa, kirjoittamassa +ehdotustansa Pohjoismaiden uudesta valtioliitosta; vaan sitten hän +pakenee Puumalan kautta rajan yli. Valloitus-puuha nyt oli tyhjään +mennyt, salaliitto-tuuma oli myöskin rauennut. Tuo kiiltävä kajastus +Savon eheydestä oli kerrassaan haihtunut. + +Seuraavana kesänä Sprengtporten yrittää tunkeumaan Savoon +Venäläis-armeijan kanssa. Nuo Mikkelissä pidettävät valtiopäivät ovat +yhä hänellä mielessä. Vaan otollinen aika on mennyt; mielet ovat +samenneet; Savossa ei ole enää itsenäisyys-tuuman kannattajia, +ainoastaan uljaita miehiä, jotka tekevät velvollisuutensa hamaan +kuolemaan asti. Kuula Savolaisen jääkärin tussarista kaataa +Porrassalmen sillan törmälle sen miehen, joka on Savon sotalaitoksen +isä ja uudistaja. Haavoitettu viedään tuttavaan Brahelinnaan, missä hän +ennen oli asunut rakastettuna isäntänä; nyt hän siinä makaa maan +vihollisena verissänsä. "Omat koirat purivat!" mainitaan hänen +katkerasti lausuneen. Sprengtporten'in kaikki tuumat ovat kukistuneet +ja hänen mahtava muotonsa siirtyy pois näkyviltä. Tosin Venäläiset +sitten etenevät Rantasalmelle saakka. Mutta heitä kohtaa luja +yksimielinen vastarinta, joka Parkunmäellä heidät musertaa. + +Kustaa kuninkaan oli syytä ylpeillä. Syksyllä 1789 hän tuli Savoon, +voittoansa ihailemaan. Lokak. 18 p. klo 3 j.p.p. kuningas saapui +Mikkeliin ja kävi vielä samana iltana Porrassalmea katselemassa. Yötä +oltiin Paukkolan rusthollissa ja seuraavana päivänä matka jatkettiin +Rantasalmelle. Tämä oli neljän päivän matkustus edes takaisin; 22 p. +myöhään illalla Kustaa tuli takaisin Mikkeliin ja lähti seuraavana +aamuna Heinolaan päin. Tappeluja hän ei ollut tällä retkellä voittanut, +se on totta; -- mutta hän voitti Savolaisten sydämmet. Eikä ihmettä; +sillä siinä oli Kustaa III:nnen väkevin puoli ja kenties Savolaisten +heikoin. Muutamat suomeksi lausutut sanat: "Suuri kiitos pojat!" -- +ainoat jotka kuningas osasi -- saattoivat jo nostaa alamaisen +ihastuksen kukkuroilleen. + +V. 1790 vielä taisteltiin kunnialla Savonkin rajoilla. Mutta kun rauha +solmittiin, ei mitään muutosta rajan suhteen tapahtunut. Epäkohdat siis +enimmältään pysyivät. Vaan yhtä hyvin on Kustaa III:nnen hallituskausi +ikuisesti muistettava tämän maakunnan historiassa. Se ei ollut pelkkää +onnen aikaa, mutta se oli sivistymisen, viljelyksen ja voimallisen +herätyksen aika. + + + + +UUSI AIKA. + + +Porrassalmen ja Parkunmäen uroot olivat tuskin ennättäneet vielä +vanhentua, kun jo uudistettiin tuo verinen leikki Savonmaalla. Ankara +oli talvi v. 1808. Pakkanen paukkui kilpaa kanuunan kanssa. Miehet +ko'ottiin hätäisesti ruoduittansa; mutta ei marsittu rajaa kohden, vaan +taakse päin pohjan kaukaisille perille. Millä mielellä rakkaat +kotiseudut heitettiin vihollisen valtaan, ei tarvitse kertoa. Sydämmet +olivat jäätymäisillään, niinkuin Savon vesistöjen avarat selät +jää-peitossa lepäsivät. + +Tulipa vihdoin keväinen aurinko. Ensimäinen onnen säde paistoi +Siikajoella, ja pian niinkuin keväinen tulva Savon sotavoima virtasi +takaisin etelään. Neljän viikon kuluessa oli suurin osa Savonmaata +jälleen voitettu, talonpojatkin olivat aseisin tarttuneet, koko maa +näytti nousseen tehokkaasen taisteluun. + +Mutta kesä ei täyttänyt kevään lupauksia. Savon armeijan täytyi +peräytyä Toivalan salmen taaksi, ja Savon maakunta Kuopioon asti oli +jätettävä vihollisten haltuun. Koko kesän kuitenkin kesti ankaraa +ottelua Kallaveden omistamisesta. Koko kesän Savon tykit Toivalan +rannasta lauloivat uhkeata virttänsä Venäläisten törmiin. Syksyllä +vihdoin Sandels'in täytyi siirtää asemansa Iisalmelle. Vielä yksi +kunnian päivä Koljonvirran tykönä! Sitten ei muuta jälillä, kuin lähtö +perimmäiseen pohjaan, surulliset talvimajat Torniossa ja viimeiset +taistelut Pohjanlahden toisella puolen. + +Se oli mainion Savon brigadin viimeinen kohtalo. + +Itse Savon maakunta, niinkuin koko muukin Suomi, oli nyt uusiin oloihin +joutunut. Ensimmältä tosin monen mielestä synkältä näytti. Vähitellen +kuitenkin ruvettiin huomaamaan, että oli laskettu uusi perustus, jonka +nojaan tulevaisuus sopi rakentaa. Merkillinen, ikuisesti muistettava +oli se vaihe, jolla vuosiluku 1812 alkoi. Kerrassaan, ikäänkuin +lumouksella, koko Venäläinen Suomi oli emämaahan jälleen yhdistetty. +Tuo kummallinen raja, joka oli Savonmaan halkaissut ja verisiä +taisteluja synnyttänyt, oli nyt ilman verenvuodatuksetta poistettu. +Savonmaa oli jälleen eheäksi tullut. Seitsemän-kymmentä ajastaikaa oli +maakunta kiikkunut kahtaalle tuon sopimattoman rajaharjan jakamana. Nyt +se oli päässyt tasapainoon ja lepoon. Se ei enää ollut Ruotsin Savoa ja +Venäjän Savoa; se oli kaikki tyyni Suomen Savo salminensa saarinensa. + +Tämä oli Aleksanteri I:n kumminlahja vasta-syntyneelle Suomen +valtiolle. Elokuussa 1819 Suomen suuriruhtinas kulki Savonkin läpitse +matkallansa Kajaaniin päin ja Pohjanmaalle. Hän ei ollut vähempi +sydänten lumoja, tämä mahtava Venäjän valtias, kuin Kolmas Kustaa +aikoinansa, ja Savonmaan onneksi hänkin jo oli ennättänyt tehdä +iki-muistettavan työn. + +Sillä nyt oli Savo jälleen päässyt luonnolliseen asemaansa. Raja oli +kaukana, eikä enää ollutkaan mikään vihollinen raja. Viipuri oli +jälleen Suomenmaahan liittynyt ja Savo oli siinä saanut luonnollisen +satamansa takaisin. Tuo vanha ajatus, yhdistää Saimaan vedet mereen, -- +ajatus, jota jo pari vuosikymmentä Savonlinnan perustamisen jälkeen oli +herännyt ja sitten aina tuon-tuostakin tullut esiin --, se nyt virkosi +uudella voimalla. Savonmaalle koitti uusi edistyksen aikakausi. Se +aikakausi on nykyinen aikamme, -- "meidän aika". + + * * * * * + +Muinaisuuden utuiset kuvat ovat nyt kulkeneet silmäimme editse. +Nykyisyys, joka aina on silmäin edessä, ei kaipaa kuvausta. Mutta +senkin olot vasta silloin oikein käsitetään, kun niiden syntysanoja +etsitään entisyyden hämärästä kaukaisuudesta. Nykyinen Savo muinaisen +Savon rinnalla, mikä hämmästyttävä näky! -- Saimaan kanava avattiin v. +1856, ja tämä suuri tapaus on näiden seutujen muodon tykkönään +muuttanut. Savon avarat vesistöt ovat tulleet valtamerten haaraksi. +Entisten erämaiden tienoille on Lappalais-kotain sijaan syntynyt +merenkulkua harjoittavia tapuli-kaupungeita. Sadottain höyryaluksia jo +kulkee kyntämässä niitä ulapoita, missä Olaus Magnus aikoinaan ei +nähnyt kuin ryöstöretkien köykäiset, olkapäillä kannettavat veneet. +Uusi aika, sivistyneen maailman suuri liike on tunkeunut Savon +syrjäisiin salomaihin. + +Ja Savonlinna -- se ei enää ole rajalinna erämaiden liepeessä, se on +vain muinais-merkki menneistä aioista ja onnenvaiheista. Nikolain +hallituksen viimeisinä vuosina varustusväki ja tykit siitä pois +otettiin; muutamia vuosia myöhemmin se lakkasi olemasta kruunun +vankihuoneena. Autioksi jätettynä Olavin linna torneinensa oudostellen +katseli uutta aikakautta, joka höyryn voimalla riensi sen sivutse. + +Elokuussa v. 1868 muutama Kyrönsalmesta kulkeva höyryalus heitti +tulen-säkenen, joka sytytti linnan. Vuotta myöhemmin toinen osa +linnasta paloi yhtäläisestä syystä. Uusi aika raivasi tiensä vanhan +aian raunioin ylitse. + +Vaan uuden aian tulee muutakin tehdä kuin hävittää vanhan ajan jäljet. +Sen tulee holhoa muinaisuuden muistoja, itsellensä vahvistukseksi, +tulevaisuudelle turvaksi. Tätäkin velvollisuuttansa on uusi aika +muistanut, ja Olavin linna seisoo taas uudistettuna, ei enää tosin +sotaista tarkoitusta varten, vaan ihanana muistomerkkinä Savon ja +Suomenmaan muinaisista taisteluista. + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Savo ja Savonlinna, by Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SAVO JA SAVONLINNA *** + +***** This file should be named 37163-8.txt or 37163-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/7/1/6/37163/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/37163-8.zip b/37163-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..cc6cd0a --- /dev/null +++ b/37163-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..bcaaaba --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #37163 (https://www.gutenberg.org/ebooks/37163) |