diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 29974-8.txt | 14092 | ||||
| -rw-r--r-- | 29974-8.zip | bin | 0 -> 303853 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 14108 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/29974-8.txt b/29974-8.txt new file mode 100644 index 0000000..a4121f7 --- /dev/null +++ b/29974-8.txt @@ -0,0 +1,14092 @@ +The Project Gutenberg EBook of Talismani, by Walter Scott + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Talismani + Romani + +Author: Walter Scott + +Release Date: September 13, 2009 [EBook #29974] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TALISMANI *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe. + + + + + + + + +Talismani. + +Romani + + +Walter Scotilta. + + +Englannin kielestä suomennettu. + + +Varustettu 10:llä kuvalla. + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +G. W. Edlund 1880. + + + + +Talismani. + + + + +Ensimäinen luku. + + -- -- He aseineen + Pois erämaahan kulkivat. + + *Takaisinvoitettu paratiisi.* + + +Syrian paahtava aurinko ei vielä ollut ehtinyt korkeimmalleen +taivaslaella, kun eräs Punaisen ristin ritari, joka oli jättänyt +kaukaisen, pohjoisen kotimaansa ja yhdistynyt ristiretkeläisten +sotaväkeen Palestinassa, hitaasti ratsullaan kulki niiden santakorpien +halki, jotta ympäröivät Kuollutta merta eli niinkuin myöski sanotaan +Asphaltin järveä, missä Jordaninvirran aallot juoksevat sisämereen, +josta ei ole mitään laskupaikkaa. + +Sotaisa pyhissä-vaeltaja, joka varemmin aamupäivällä oli pyrkinyt +eteenpäin kalliolohkareitten ja syvänteiden välitse, oli juuri taaksensa +jättänyt nämät jyrkät, vaaralliset vuorisolat ja astunut alas sille +suurelle alankomaalle, jossa kaikkivaltiaan ehdotoin ja hirmuinen kosto +oli kohdannut entisyyden kirottuja kaupunkeja. + +Väsymys, jano ja matkan vaarat unohtuivat, kun matkustaja muisteli sitä +kauhistuttavaa tapausta, joka oli muuttanut Siddimin ihanan, +hedelmällisen, ikäänkuin paratiisin huvipuisto hyvästi kastetun laakson +kuivaksi, kamalaksi erämaaksi, ijankaikkiseen hedelmättömyyteen +tuomituksi, poltetuksi ja kuihtuneeksi aavikoksi. + +Hän teki ristinmerkin nähdessään tuon tumman järven aaltoavan veden, +joka värin ja omaisuuttensa puolesta niin isosti eroaa kunkin muun +järven vedestä, ja väristys kävi hänen ruumiinsa läpi, kun hän ajatteli +että näiden jähmeäin aaltojen alla lepäsi alankomaan muinoin niin uhkeat +kaupungit, joille taivahan salamat eli manalaisen tulen tuhovoima oli +haudan hakannut, ja joiden jäännöksiä järvi peittää, missä ei elä +ainoatakaan kalaa, jonka pinnalla ei yhtään venettä näe, ja joka ei, +niinkuin muut järvet, suorita veroa valtamerelle, ikäänkuin jos sen oma +hirveä pohja olisi ainoa sopiva vastaanottopaikka sen synkille vesille. +Koko ympäristö tässä oli, niinkuin Moseksen aikana "suolaa ja tulikiveä, +missä ei kylvetty eikä leikattu, ja ruohoa kasvanut se ei." Maisemata +samoin kun merta saattoi kuolleeksi kutsua, sillä se ei tuottanut mitään +kasvullisuuden tapaista ja itse ilmaki oli tavallisista siivekkäistä +asujamistansa tyhjä; nämät kai kamoksuivat niitä tulikivi- ja +maapihkahöyryjä, jotka paahtava aurinko säteillään nostatti merestä +paksuina pilvinä, jotka välin muodostuivat vesipatsaitten kaltaisiksi. +Mustalla, värähtelemättömällä vedenpinnalla väikkyi kuin verhoina +naphta-nimistä tulikivensekaista limaskaa ainetta, joka yhä vain +kasvatti noita ilman myrkyllistä huuruja ja siten kauhealla tavalla +näytti todistavan Moseksen vanhan historian todenperäisyyttä. + +Aurinko paahtoi melkein kärsimättömällä valolla tätä hävityksen +katsanto-alaa ja koko elävä luonto näkyi kätkeyneen sen säteiltä +piiloon, se yksinäinen olento pois luettuna, joka hitaasti ratsasti +kulkusannan poikki korven lavealla lakealla. Olisi melkein luullut että +ratsastaja varsin oli valikoinut oman pukunsa ja hevoisensa asun +sopimattomimpina tässä maassa matkustavalle. Rautapaita pitkillä +hihoilla, teräskäsineet ja teräksinen rintahaarniska olisivat riittäneet +kyllin raskaaksi varustukseksi; hänellä oli lisäksi kolmikulmainen +kilpensä kaulassa riippuvassa ja päässä silmiköllä varustettu kypäri, +jota peitti terässormuksista tehty huntu ja kaulus, haarniskan ja +kypärin välillä olevaa aukkoa suojelemassa kun se vedettiin kaulan ja +hartioiden yli. Reisiä ja sääriä suojeli, samoin kuin ruumista, sujuva +pansarivaate ja jaloissa oli käsineitten mukaiset rautakengät. Pitkä, +leveä ja suora, kaksiteräinen miekka ristinmuotoisella kahvalla riippui +hänen vasemmalla kyljellään ja suuri väkipuukko oikealla. Pitkä keihäs, +ritarin varsinainen ase, oli satulaan kiinni sidottu, sen ponsi lepäsi +jalustimella ja teräksinen pää keinui ratsastaessa taaksepäin, näyttäen +pientä lippua, joka tuulahtaessa liehui, vaan veltosti rippui alaspäin, +kun oli tyven. Raskaan varustuksen lisäksi oli hänellä sen ohessa myös +päällimmäisnä kirjailtu verkatakki, joka, jos kohta hyvin kulunut, +kuitenki oli siksi hyödyllinen, että esti polttavia auringonsäteitä +rautapukuun pääsemästä joka muuten olisi tullut mahdottomaksi kantaa. +Monessa paikoin takkia näkyi, vaikka kuluneena, ritarin vaakunamerkki. +Se näytti olevan lepäävä leoparti muistinsanalla: "ma nukun -- mua ällös +herätelkö." Sama kuva ja lause olivat myös olleet hänen kilpeensä +kuvatut, vaikka monet miekanlyönnit melkein olivat hävittäneet +maalauksen. Hänen raskaan telanmuotoisen kypärinsä litteällä päällä ei +ollut mitään koristusta. Pohjoismaiden ristiretkeläiset näkyivät +uhkaavalla itsepintaisuudella kantavan kotimaittensa jykeöitä +puollustusaseita kuumassa etelämaassa, johon olivat tulleet +taistelemaan. + +Hevoisen varustukset olivat tuskin keveämmät tai mukavammat kuin +ritarin. Sillä oli raskas, teräksellä päällystetty satula, joka +edessäpäin yhtyi jonkulaiseen rintalaattaan ja taapäin teräspeitteeseen +lautasta varten. Satulassa riippui rautakirves eli vasara, jota +nimitettiin sotanuijaksi; ohjakset olivat rautasormustimilla suojatut ja +päitsien etu-osana oli rautalaatta reijillä silmiä ja sieramia varten ja +lyhyellä terävällä piikillä keskessä, joka hevosen otsasta pisti esiin, +ikäänkuin satumaisella sarvikuonolla. + +Vaan harjaumisessa kaikki on ja tottumus oli ritarille ja hänen jalolle +ratsulleen tehnyt mahdolliseksi kantaa tätä varustusta. Moni niistä +länsimaisista ritareista, jotka olivat rientäneet Palestinaan, oli kyllä +kuollut, ennenkuin oli polttavaan ilman-alaan tottunut; vaan toisille +tämä taas oli ollut ei ainoastaan haittaamaton, vaan terveellinenki ja +näitten onnellisten joukkoon kuului myös se yksinäinen ratsastaja, joka +vaelsi pitkin Kuolleen meren rantoja. + +Luonto, joka oli muodostanut hänen jäsenensä mahdottoman lujiksi, jotta +hän saattoi raskasta rautahaarniskaansa kantaa kuin olisi sen silmikot +olleet vain hämähäkinverkosta, oli varustanut hänen yhtä vankalla +terveydellä, niin että hän uhatenki saattoi kestää sekä ilman-alan +muutoksia, että kaikenlaisia vaivoja ja rasituksia. Mielenlaatunsa näkyi +jossakin määrin olevan sopusoinnussa hänen ruumiinrakennuksensa kanssa, +sillä niinkuin jälkimmäisellä oli suuri voima ja kestäväisyys sekä +mahdollisuus pikaiseen ponnistukseen, niin oli hänen luonteessaan, +ulkonaisen levollisuuden ja nöyryyden alla, suuri määrä tuota tulista, +haaveksivaa rakkautta kunniaan, jota oli mainioitten normannein +pääomaisuus, ja joka on tehnyt heidät hallitsioiksi Europan jokaiseen +nurkkaan, missä he vain ovat paljastaneet seikkailiamiekkojansa. + +Onni ei kumminkaan ollut kaikille tämän heimon jäsenille suonut yhtä +houkuttelevia palkinnoita, ja ne, jotka yksinäinen ritarimme +kahdenvuotisen sotaretken aikana oli Palestinassa voittanut, olivat vaan +maallinen maine sekä, niinkuin häntä oli opetettu uskomaan, hengelliset +edut. Sillä välin hänen vähät rahavaransa olivat isosti huvenneet, ja +sitä nopeammin, kun hän ei ollut käyttänyt niitä tavallisia apukeinoja, +joilla muut ristiretkeläiset Palestinan asukasten vahingoksi olivat +vähenneitä varojansa lisänneet. Hän ei kiskonut antimia asukkailta, +siksi että säästi heidän omaisuuttaan saracenejä vastaan sotiessaan, +eikä hänellä ollut ollut tilaisuutta rikastumiseen ylhäisten vankien +lunnaista. Se pieni saattokunta, joka kotimaasta oli häntä seurannut +tänne, oli vähitellen pienennyt samassa määrässä kuin varat sen +ylläpitoon olivat tulleet niukemmiksi, ja hänen ainoa jäljellä oleva +aseenkantajansa makasi nyt sairasvuoteella, saattamatta tehdä +herrallensa seuraa, joka siis kulki ypö yksin. Tämä oli vähäpätöinen +asia ristiretkeläiselle, joka oli tottunut pitämään oivaa miekkaansa +luotettavimpana turvanaan ja hurskaita ajatuksia parhaimpana seuranaan. + +Vaan myöskin Lepäävän Leopartin ritarin karaistu ruumis ja kärsivällinen +mielenlaatu vaativat lepoa ja virkistystä, ja kuin hän puolenpäivän +aikaan oli jättänyt Kuolleen meren vähän matkan päähän oikealle kädelle, +havaitsi hän ilomielin muutamia palmupuita, jotka kasvoivat sen kaivon +ympärillä, joka hänelle oli osotettu päivällä levähyspaikaksi. Hänen +oiva hevosensa, joka oli pyrkinyt eteen päin yhtä ahkerasti ja +tasaisesti kuin herransa, nosti nyt myöski päänsä, levitti sieramensa ja +joudutti kulkuaan, ikäänkuin tietäen lirisevän veden virvoitukselle +ennättävänsä. Vaan vielä piti vaaroja ja vaivoja tulla väliin, ennenkuin +hevonen ja ratsastaja pääsivät haluttuun matkanmäärään. + +Kun Leopartin ritari yhä tarkasti silmäili vielä etäällä olevaa +palmupuulehtoa, näytti hänestä, ikäänkuin joku esine olisi puitten +välissä liikkunut. Tämä etäinen olento erkani puista, jotka osaksi +estivät sen liikunnoita näkymästä ja läheni ritaria niin nopeasti, että +kohta tuli esiin ratsumies, jonka ritari hänen turbanistaan +(kääre-lakistaan), pitkästä keihäästä ja tuulessa liehuvasta viheriästä +kauhtanasta tunsi saracenilaiseksi. Itämainen sananlasku sanoo: +"korvessa et kohtaa ystävää koskaan." Aivan yhdentekevää oli +ristinsotijalle, josko tuo uskotoin, joka komealla arapialaisratsullaan +häntä läheni ikäänkuin kotkan siivillä kannettuna, tuli ystävänä tai +vihollisena -- kenties hän, ristin eteen vannoneena ritarina, kernaammin +olisi suonut hänen vihollisena tulevan. Hän irroitti keihäänsä +satulasta, tarttui siihen oikealla kädellä, ojensi sen eteensä kärki +ylöspäin, otti vasempaan käteen ohjakset, kannusti hevostaan ja oli niin +valmiina kohtaamaan tulokasta sillä tyynellä itseensäluottamuksella, +jonka monessa taistelussa voitollepäässyt saapi. + +Saraceni kiiti esiin arapialaisen ratsastajan tulisella laukalla, +enemmän ohjaten hevoista säärillään ja ruumiinsa liikunnoilla kuin +ohjaksilla, jotka höllästi riippuivat hänen vasemmassa kädessään, niin +että hän saattoi hallita sitä kevyttä, pyöreää, sarvikuonon nahasta +tehtyä ja hopeisilla heluilla reunustettua kilpeä, jota hän +käsivarrellaan kantoi ja heilutteli, ikäänkuin sen pienoisella ympyrällä +tahtoen torjua länsimaisen keihään kauheaa iskua. Hänen oma keihäänsä ei +ollut laskettu eli tähdätty niinkuin hänen vastustajansa, vaan hän +piteli sitä oikealla kädellä keskeltä kiini ja heilutteli ojetulla +käsivarrella sitä päänsä päällä. Kun ratsastaja täyttä laukkaa lähestyi +ritaria, näytti hän odottavan että Leopartin ritari kannustaisi +hevosensa häntä vastaan. Vaan kristitty ritari, hyvin tottunut +itämaisten soturein taistelutapaan, ei aikonut väsyttää oivaa ratsuansa +tarpeettomalla voimainponnistuksella, vaan seisahutti hevosensa +kokonaan, luottaen siihen, että jos vihollinen tosiaan karkaisi päälle, +hänen oma ja hänen väkevän ratsunsa paino olisivat hänelle tarpeeksi +suuri etu, joka ei kaivannut lisäystä äkillisestä liikunnosta. Ikäänkuin +tätä aavistaen saracenilainen ratsumies, tultuaan kahden keihäänvälin +päähän kristitystä, käänsi verrattomalla sukkeluudella ratsunsa +vasemmalle ja ratsasti kahdesti vastustajansa ympäri, joka paikaltaan +liikkumatta, vaan aina kääntyen päin vihollistansa teki turhaksi kaikki +tämän yritykset, päästä hänen kimppuunsa joltakin suojaamattomalta +puolelta; niin että saraceni, kääntäen hevosensa, oli pakotettu +peräytymään sadanviidenkymmenen kyynärän päähän. Toistamiseen, ikäänkuin +haukka joka haikaraan iskee, pakana uudisti ryntäyksensä ja toistamiseen +hänen täytyi peräytyä, käsikähmään pääsemättä. Vielä kolmannen kerran +hän lähestyi samalla tavoin, vaan silloin kristitty ritari, haluten +lopettaa tämän turhan tappelun, jossa hänen vihollisensa vikkelyys +kentiesi lopuksi olisi hänen uuvuttanut, äkkiä sieppasi sotanuijansa, +joka rippui satulassa, ja väkevällä kädellä sekä tarkkaan tähtäen +viskasi sen Emiirin päätä vastaan, sillä sen arvoiselta hänen +vihollisensa vähintäinki näytti. Saraceni sattui aikanaan huomaamaan +tuon hirveän heitto-aseen, asettaakseen keveän kilpensä nuijan ja päänsä +väliin; mutta iskun tuimuus painoi kilven alas hänen turbaniansa vasten, +niin että saraceni, vaikka sanottu puollustusase vähensi lyönnin voimaa, +kuitenki suistui hevosen seljästä maahan. Ennenkuin sentään kristitty +ehti toisen tapaturmaa hyväkseen käyttää, hänen sukkela vihollisensa oli +jalkeella ja kutsuen hevoistansa, joka heti palasi hänen luokseen, +hypähti jalustimiin koskematta sen selkään, ja sai siten kaikki ne edut +takaisin, jotka Leopartin ritari toivoi häneltä ryöstäneen. Mutta +jälkimäinen oli sillä välin uudestaan tarttunut nuijaansa ja itämaan +ratsumies, muistellen sitä voimaa ja taitoa, jota hänen vastustajansa +sen käyttämisessä oli osoittanut, näytti varovasti tahtovan pysyä +ulompana tuosta aseesta, jonka kovuutta hän juuri oli saanut kokea, ja +haluavan taistelua jatkaa etäämpää omilla heitto-aseillansa. Pitkän +keihäänsä hietaan pistäen jonku matkan päähän ottelupaikasta, hän +sukkelasti jännitti pienen jousen, jota kantoi seljässään, ja +kiihottaen, hevoisensa laukkaan, ajoi taasen pari kolme kertaa ritarin +ympäri mutta pitemmän matkan päässä, sekä ampui sillä välin kuusi nuolia +ritariin, niin taitavasti, että ainoastaan hänen rautahaarniskansa +lujuus pelasti häntä yhtä monessa paikoin haavoittumasta. Seitsemäs +nuoli näytti sattuneen vähemmän hyvään paikkaan varustuksessa, sillä +kristitty kaatui raskaasti hevoisensa seljästä maahan. Vaan kuinka eikö +saraceni kummastunut, kun hän, astuen hevoseltaan kaatunutta +Europalaista tarkkaamaan, tunsi tämän kovasti tarttuvan häneen kiini. +Ritari oli käyttänyt tätä kepposta päästäkseen viholliseensa käsiksi. +Vaan tässäkin kuolonkamppauksessa saracenilainen pelastui sukkeluutensa +ja hämmästymättömyytensä kautta. Hän aukaisi miekkavyönsä, johonka +Leopartin ritari oli iskenyt kiinni, ja siten toisen kynsistä päästyään +nousi ratsunsa selkään, joka ihmisolennon älyllä näytti katselevan hänen +liikuntojansa, sekä ratsasti taasen pois. Mutta viimeisessä +käsikahakassa saraceni oli menettänyt miekkansa ja viinensä, mitkä +molemmat olivat kiinnitetyt siihen vyöhön, jonka hänen täytyi jättää. +Turbaninsa hän myöskin oli ottelussa kadottanut. Nämät tappiot näyttivät +taivuttavan mahomettiläistä aselepoon: Hän lähestyi kristittyä, oikea +kätensä ojennettuna, vaan ei enään uhitellen. + +[Kuva: Taistelu ristiritarin ja saracenilaisen emiirin välillä.] + +"Kansoillamme on välirauha," hän sanoi frankin kielellä, jota +tavallisesti käytettiin saracenilaisten ja ristiretkeläisten välillä; +"miksi me kaksin sotisimme? Tehkäämme rauha." + +"Siihen kyllä suostun," vastasi Leopartin ritari; "vaan mitä takuuta +tarjoat, että puoleltasi pidät välirauhaa?" + +"Profeetan uskolainen ei vielä koskaan ole sanaansa rikkonut," Emiri +vastasi. "Sinulta, urhea nazarenilainen, minun pitäisi takuita pyytää, +jollen tietäisi, että vilppi ja urhoollisuus harvoin tekevät toisillensa +seuraa." + +Ristiretkeläinen tunsi, että mahomettiläisen luottavaisuus sai häntä +häpeämään omaa epäilystänsä. + +"Miekkani ristin kautta," hän sanoi, samalla tarttuen aseeseensa, "minä +tahdon sinulle, Saraceni, olla uskollinen kumppani niin kauan kuin +kohtalomme suopi meidän yhdessä olla." + +"Mahometin, Jumalan profeetan, ja Allahn, profeetan Jumalan, kautta," +vastasi hänen vast'ikäinen vihollisensa, "sydämessäni ei ole mitään +vilppiä sinua vastaan. Ja nyt lähdetään tuonne lähteelle, sillä +levähyksen aika on jo käsissä ja vesi oli tuskin huuliani kastellut, kun +sinun tulosi kutsui minua taisteluun." + +Lepäävän Leopartin ritari vastasi kohteliaasti myöntyen ja ilman vihan +kaunaa silmissänsä sekä vähintäkään epäluuloa osottamatta äsköiset +viholliset rinnatusten ratsastivat pientä palmupuulehtoa kohti. + + + + +Toinen luku. + + +Vaarallisilla ajoilla on aina ja varsin suuressa määrässä jaksonsa, +jolloin hyvänsuopumus ja turvallisuus vallitsevat; ja erinomattain oli +niin asian laita vanhoina feodali-aikoina, jolloin, kun aikakauden tavat +pitivät sodankäyntiä ihmiskunnan parhaimpana ja jaloimpana tehtävänä, +rauhalliset väli-ajat, eli oikeammin sanoen välirauhan-ajat, olivat +näille sotilaille, jotka niin harvoin saivat niitä nauttia, varsin +tervetulleet ja juuri niiden asianhaarain tähden kallisarvoiset, jotka +tekivät ne pian loppuviksi. Turha vaiva on pitkällistä vihaa pitää +vihollista vastaan, jonka kanssa jalo ritari tänään on taistellut ja +jota vastaan hän jo huomisaamuna voipi verisessä vihassa seisoa. Aika ja +asianhaarat antoivat niin paljon tilaa tuimain intohimojen kuohuille, +että miehet, jotka eivät erityisistä syistä vihanneet toisiansa tai +joitten mieltä ei yksityisen vääryyden muisto kiihdyttänyt, kernaasti +toistensa seurassa kuluttivat niitä lyhyiä rauhallisen kanssakäymisen +väli-aikoja, joita sotainen elämä soi. + +Uskonnon erilaisuutta, niin, sitä raivosaa intoa, joka toisiansa vastaan +yllytti Ristin ja Puolikuun seuralaisia, lievitti isosti se tunne, joka +jalomielisille sotilaille on niin luonnollinen ja jota ritarillisuuden +henki erittäin suositteli. Tämän hengen vaikutus oli vähitellen levinnyt +kristityistä heidän verivihollisiinsa, saraceneihin, niin Espanjassa +kuin Palestinassa. Viimemainitut eivät enään olleetkaan samoja +vimmatuita villejä, jotka Arapian sisimmistä korvista olivat syöksyneet +esiin, sapeli toisessa, Koraani toisessa kädessä, kaikille niille, jotka +uskalsivat kieltää Mekan profetaa uskomasta, levittääksensä kuolemaa +taikka Mahometin uskoa tai parhaimmassa tapauksessa orjuutta ja +veron-alaisuutta. Näitä ehtoja tosin oli tarjottu rauhaa rakastaville +Kreikalaisille ja Syrialaisille; vaan otellessaan länsimaisten +kristittyjen kanssa, joita yhtä ylpeä henki kuin heitä itseänsä +innostutti ja joilla oli voittamaton rohkeus, taito ja menestys +aseleikissä, Saracenit vähitellen omaksensa ottivat osan heidän +tavoistaan ja varsinki niistä ritarillisista säännöistä, jotka niin +hyvin soveltuivat ihastuttamaan uljaan ja vallanhimoisen kansan mieltä. +Heillä oli turnauksensa ja muut ritarillisuuden leikkinsä, heillä oli +myöskin ritarinsa eli sen veroiset arvoluokat; ja ennen kaikkea +Saracenit pysyivät annetussa sanassansa niin tarkasti, että joskus +saattoivat paremman uskonnon tunnustajia häpeämään. Välirauhojansa, niin +kansallisia kuin yksityisiä, he uskollisesti pitivät; ja niin tapahtui +että sota, itsessään kenties suurin onnettomuus, kuitenki antoi +tilaisuutta vilpittömyyden, jalouden, armeliaisuuden ja vieläpä +hyväntahtoisuudenkin osoittamiseen, joka harvemmin on rauhallisina +aikakausina tarjona, koska ne himot, jotka syntyvät kärsitystä +vääryydestä eli riidoista, joita ei äkkiä voida ratkaista, silloin +kauvemmin saattavat kyteä niiden onnettomain rinnassa, jotka niiden +saaliiksi ovat joutuneet. + +Näiden hellempäin, sodan kauhuja lievittäväin tunteitten vallassa, +Kristitty ja Saraceni, jotka vast'ikään olivat parastaan koettaneet +toistensa turmelemiseksi, hiljaksensa ratsastivat sitä lähdettä kohti +palmupuitten suojassa, jolle Lepäävän Leopartin ritari oli aikonut, kuin +hänen sukkela ja vaarallinen vastustajansa keskeytti hänen matkansa. +Molemmat olivat hetkeksi vaipuneet omiin mietteisiinsä ja huoahtivat +äsköllisen ottelun jälkeen, joka oli uhannut tulla toiselle taikka +molemmille turmiolliseksi; ja heidän hyvät ratsunsa näyttivät yhtä +halukkaasti nauttivan väliaikaista lepoa. Saracenilaisen hevoinen, +vaikka se oli saanut kestää kovempaa ja laajempaa liikuntoa, näytti +kuitenki vähemmän väsyneeltä kuin europalaisen ritarin sotaratsu. Tämän +jäsenet olivat vielä märkinä, kuin sitävastoin jalon arapialaisen olivat +hiljemman ratsastamisen aikana aivan kuivuneet, paitsi mitä suitsissa ja +satulavaatteella näkyi vaahtosirpaleita. Juoksuhieta, jonka poikki +kuljettiin, rasitti niin isosti kristityn ritarin hevoista, jonka täytyi +kantaa sekä omaa varustustansa että raskasta ratsastajaansa, että tämä +laskeusi satulasta alas ja talutti ratsuansa tuon savisen maapinnan +syvän tomun halki, jonka aurinko oli polttanut hienommaksi kuin hienoin +santa, sekä siten antoi uskolliselle ratsulleen helpoitusta, oman +voimiensa rasituksella; sillä raskailla rautakengillään hän joka +askeleelta vajosi nilkkaa myöten tuohon löysään ja vastaamattomaan +maahan. + +"Te teette oikein," sanoi saracenilainen, ja tämä oli ensimäinen sana +minkä kumpikaan heistä oli välirauhan sovittua lausunut -- "teidän +väkevä hevoinen kyllä ansaitsee huolenpitoanne; vaan mitä te erämaassa +teette eläimellä, joka uppoaa vuohista alemmaksi joka askeleelta, +ikäänkuin aikoisi jalkansa istuttaa yhtä syvälle kuin taatelipuun +juuret." + +"Oikein puhuit, saraceni," vastasi kristitty ritari, vähän pahastuen +siitä tavasta, jolla tuo uskotoin moitti hänen lempiratsuaan, "oikein, +ymmärryksesi ja kokemuksesi jälkeen. Vaan oiva ratsuni on omassa +kotimaassani ennen kantanut minun yhtä laajan järven poikki, kuin tuolla +takanamme näet leviävän, kavionsa yläpuolella karvaakaan kastelematta." + +Saraceni katsoi häneen niin suurella kummastuksella, kuin hänen +käytöstapansa sallivat hänen osoittaa, ja se tapahtui melkein +huomaamattomalla, ylenkatseellisella hymyllä, joka tuskin rypisti kokoon +hänen ylähuulensa paksuja viiksiä. + +"Soveliaasti lausuttu," hän sanoi, pian muuttuen totiseksi ja tyyneksi +niinkuin tavallisesti; "kuuntele frankilaista, niin kuulet taruja." + +"Et ole kohtelias, uskotoin," vastasi ristiretkeläinen, "kun epäilet +ritariksi lyödyn sanoja; ja ellet puhuisi tietämättömyydestä, etkä +ilkeydestä, niin välirauhamme olisi rikottu ennenkuin oikein olisi +alkanutkaan. Sinä luulet siis minun laskevan perättömiä kuin sanon, että +viidensadan hevosmiehen kera täydessä varustusasussa olen ratsastanut -- +niin, ja peninkulmittain ratsastanut veden päällitse, joka on ollut +kovaa kuin kristalli ja kymmenen kertaa lujempaa." + +"Jopa nyt kummia kuulee," vastasi mahomettiläinen. "Tuo sisämeri, johon +viittaat, on siinä suhteessa merkillinen, että se, Jumalan erityisen +kirouksen tähden, ei suvaitse mitään vajoavan aaltoihinsa, vaan ajelee +pois ja viskaa kaikki rannoillensa, mutta Kuollut meri, yhtä vähän kuin +yksikään niistä seitsemästä valtamerestä, jotka kiertävät mailmaa, voipi +pinnallaan kestää hevoisenkavion painoa, enemmän kuin Punainen meri +saattoi kärsiä Pharaon ja hänen sotajoukkonsa marssia." + +"Te puhutte totta kokemuksenne jälkeen, saraceni," sanoi kristitty +ritari, "ja kumminkin, uskokaa minua, en kerro taruja, vaan ainoastaan +mitä puolestani olen kokenut. Kuumuus tässä ilmanalassa muuttaa maan +joksikin melkein yhtä epävakaiseksi kuin vesi; ja minun kotimaassani +kylmä usein muuttaa veden aineeksi, joka on kovaa kuin kallio. Vaan +älkäämme kauvemmin puhuko tästä; sillä kun muistelen kuun ja tähtien +säteitä heijastavan talvisen järven tyyntä, kirkasta, sinistä pintaa, +niin kahta kauheammalta tuntuu tämä polttava erämaa, missä itse ilmakin, +jota hengitämme, mielestäni on kuin seitsenkertaisesti kuumennetun uunin +höyry." + +Saraceni katsoi vähän tarkasti häneen ikäänkuin havaitakseen miten hänen +tuli ymmärtää näitä sanoja, jotka hänen mielestään varmaan joko +ilmaisivat jotakin salaisuutta taikka tarkoittivat pilkantekoa. Viimein +hän näytti tulleen vakavaan päätökseen miten käsittää uuden kumppaninsa +puhetta. + +"Te kuulutte," hän lausui, "kansakuntaan, joka kernaasti nauraa, ja te +teette itsestänne ja muista pilkkaa, mahdottomia kertomalla, ja +tapahtumattomia tarinoimalla. Sinä olet yksi noista ranskalaisista +ritareista, jotka huvikseen ja ajanvietokseen juttelevat sankaritöistä, +joihin ei ihmisvoima riitä, ja minä tein väärin, kun tässä tartuin +puheeseesi, koska kerskaileminen on sinulle luonnollisempi kuin totuus." + +"Minä en ole heidän maasta, enkä suosittele heidän tapaansa," sanoi +ritari, "joka, niinkuin oikein sanoit, on kerskata asioista, joihin he +eivät uskalla ryhtyä tai joita eivät voi loppuun saattaa, jos niihin +ovat käsiksi käyneet. Vaan siinä, uljas saraceni, olen noudattanut +heidän turhamaisuutta, että olen sinulle kertonut jotakin, jota et voi +käsittää, ja siten, vaikka olen puhunut paljasta totta, olen silmissäsi +muuttunut tyhjäksi laverteliaksi; ja sentähden pyydän, älä sen enemmän +sanoistani huoli." + +He olivat nyt joutuneet harvalukuisten palmupuitten luo ja sen lähteen +reunalle, joka säihkyvin pisaroin kumpusi esiin niiden siimeksessä. + +Me olemme puhuneet hetken välirauhasta keskellä sotaa, ja tämä ihana +paikka keskellä hedelmätöntä erämaata tarjosi mielikuvitukselle tuskin +vähemmän suloisen kuvan. Muualla tämmöinen lehto kenties ei olisi +herättänyt erityistä huomiota; vaan ainoana paikkana äärettömällä +lakeudella, joka lupasi siimeksen ja lirisevän veden virvoitusta, tämä +puisto ja sen ympäristö muuttui pieneksi paratiisiksi näiden +siunattavain etujen tähden, joita pidetään halpoina missä ne ovat +yleisiä. Ennenkuin vihan päivät olivat Palestiinassa koittaneet, oli +joku jalo tai ihmisrakas käsi aidannut lähteen ja rakentanut holvin sen +päälle, estääkseen sitä maahan kuivumasta tahi tukkeeseen joutumasta +niiden sakeain tomupilvien kautta, joilla pienin tuulenpuuska täytti +erämaan. Holvi oli kyllä haljennut ja osaksi rikki, vaan se kumminkin +ulottui siksi peittämään lähdettä, että se isosti esti aurinkoa +pääsemästä veteen, jonka pinta, tuskin syrjäiseltä säteeltä +kosketettuna, kimalteli hiljaisessa levossaan, yhtä suloisena silmälle +kuin mielikuvitteelle, kun kaikki ylt'ympäri helotti ja hehkui. Holvin +alta liristen esiin vesi ensin juoksi marmori-altaaseen, joka tosin oli +hyvin kulunut, vaan kuitenkin miellytti silmää, koska se todisti, että +paikkaa vanhastaan oli pidetty levähyspaikkana, että ihmiskäsi oli siinä +käynyt ja jossakin määrin pitänyt ihmisten mukavuudesta huolta. Janosta +nääntyvälle matkamiehelle nämät merkit johdattivat mieleen, että toiset +ennen häntä olivat kärsineet samoja vaivoja, olivat samalla paikalla +levähtäneet, ja epäilemättä turvallisesti ennättäneet hedelmällisemmille +seuduille. Altaasta juokseva, tuskin näkyvä puronen kostutti niitä +harvoja puita, jotka kasvoivat lähteen ympärillä, ja missä puro vajosi +maahan ja katosi, osoitti vihanta ruohokko sen virkistyttävää voimaa. + +Tälle suloiselle paikalle molemmat soturit pysähtyivät ja ryhtyivät +kumpikin tapansa mukaan hevoisiltaan riisumaan satulata, päitsiä ja +mäkivöitä sekä laskivat eläimet juomaan altaasta, ennenkuin itse etsivät +virkistystä lähteestä holvin alla. He päästivät sitten oriinsa irti +luottaen siihen, että näitten oma etu ja kesyt tavat pidättäisivät niitä +puhtaan veden ja tuoreen ruohikon luona. + +Kristitty ja saraceni tämän jälkeen istuivat yhdessä alas kentälle ja +ottivat pienet muonavaransa esiin, joita omaksi ravinnokseen kuljettivat +muassaan. Vaan ennenkuin he kumpikaan ryhtyivät kohtuulliseen atriaansa, +he silmäilivät toistaan suurella uteliaisuudella, jonka vast'ikäinen +kova ja epätietoinen taistelu oli synnyttänyt. Kumpikin oli halukas +saamaan jonkulaisen käsityksen noin peljättävän vastustajan voimasta ja +luonteesta, ja kummankin täytyi myöntää, että jos hän olisi tappelussa +kaatunut, se olisi tapahtunut jalon voittajan kautta. + +Soturit olivat ruumiiltaan ja kasvojensa juonteilta jyrkkiä vastakohtia +toisillensa ja olisivat sangen hyvin sopineet kumpikin eri +kansakuntaansa edustamaan. Frankilainen oli väkevän näköinen, vanhaan +götiläiseen kaavaan rakettu mies, vaaleanruskeoilla hivuksilla, jotka, +kypärin poisotettua, nähtiin paksuina, tiheöinä kiharoina peittävän +hänen päätään. Kasvonsa olivat kuumasta ilmanalasta saaneet paljon +tummemman ihon kuin harvemmin paljastetut paikat kaulasta tai kuin olisi +voinut päättää hänen suurista ja aukinaisista, sinisistä silmistänsä ja +hänen hivustensa karvasta sekä niistä viiksistä, jotka tiheään +varjostivat hänen ylähuultansa, kun sitä vastoin leuka, normandilaiseen +tapaan, oli huolellisesti parrasta puhdistettu. Nenänsä oli kreikalainen +ja sievämuotoinen, suunsa verrattain hieman suuri, vaan tasaisilla, +lujilla ja valkoisilla hampailla varustettu; päänsä oli pieni ja +kaulasta kauniisti kohoava. Hänen ikänsä ei voinut olla yli +kolmenkymmenen ajastajan, vaan jos ilmanalan ja vaivojen vaikutukset +myöskin otettiin lukuun, oli hän ehkä kolmea, neljää vuotta nuorempi. +Vartalonsa oli pitkä, väkevä ja jättiläisentapainen, ja vaikka näytti +siltä, kuin hänen voimansa myöhemmällä ijällä voisi kömpelyydestä kärsiä +haittaa, oli se kumminkin tätä nykyä vielä yhdistetty notkeuteen ja +sukkeluuteen. Hänen kätensä, kun hän veti teräshansikkaansa pois, olivat +pitkät, kauniit ja sievät, kalvoset varsin leveät ja lujat; ja itse +käsivarret merkillisen jäntevät ja vankat. Sotaisa pelottomuus ja +huoletoin suoruus ilmaantui hänen puheessaan ja liikunnoissaan, ja hänen +äänensä kaiku osoitti, että hän oli enemmän tottunut käskemään kuin +tottelemaan sekä harjaunut julkisesti ja rohkeasti lausumaan +ajatuksensa, missä vain häntä pyydettiin sitä tekemään. + +Saracenilainen emiri oli täydellinen, jyrkkä vastakohta länsimaiselle +ristiretkeläiselle. Hänen vartalonsa kyllä oli keskinkertaista pitempi, +vaan hän oli ainakin kolme tuumaa lyhyempi Europalaista, jonka pituus +oli summaton. Hänen hoikat säärensä ja pitkät, laihat kätensä ja +käsivartensa, vaikka kyllä soveltuivat hänen ruumiinsa ja muun +ulkonäkönsä kanssa yhteen, eivät ensi katsahukselta ennustaneet sitä +voimaa ja notkeutta, jota Emiiri vast'ikään oli osottanut. Vaan lähemmin +tarkastellessaan hänen jäseniänsä, missä ne tulivat näkyviin, huomasi +että kaikki, mikä on raskasta ja lihavaa, oli niistä poissa; ja kun siis +ainoastaan luu, lihakset ja jäntereet olivat jääneet jälille, niin hänen +ruumiinsa oli paljon soveliaampi vaivoja ja rasituksia kestämään kuin +järeäjäsenisen sankarin, jonka väkevyyttä ja suuruutta hänen painonsa +sortaa ja jota hänen omat ponnistuksensa väsyttävät. Saracenilaisen +kasvot osottivat tietysti yleensä sen itämaisen heimokunnan muotoa, +josta hän oli syntyisin, ja olivat niin eriäväiset kuin suinki niistä +liioitetuista lauseparsista, joilla senaikuiset runoniekat kuvailivat +uskottomia sankareita ja siitä mielivaltaisesta muodosta, jolla toinen +taide vielä kylteillä esittää Saracenin päitä. Hänen kasvonsa olivat +pienet, kauniit ja hennot, vaikka kovasti ruskottuneet itämaan +auringosta, ja päättyivät tuuheaan ja kiherään mustaan partaan, joka +näytti erittäin huolellisesti hoidetulta. Nenä oli suora ja +säännöllinen, silmät terävät, syväkuoppaiset, mustat ja hehkuvat, ja +hampaat vetivät kauneudessa vertoja hänen erämaittensa elfenluulle. +Sanalla sanoen, kun hän tuossa lepäsi ruohikolla voimallisen +vastustajansa vieressä, olisi saracenilaisen ruumista ja ulkonäköä +voinut verrata hänen kiiltävään, puolikuunmuotoiseen sapeliin leveällä +ja kaitaisella, vaan terävällä ja säkenevällä Damascussäilällään, joka +oli silmään pistävä vastakohta pitkälle ja raskaalle götiläismiekalle, +mikä vyötäisten ympäriltä oli samalle ruohikolle heitetty. Emiiri oli +aivan ikänsä heiteellä ja häntä olisi ehkä kutsuttu erinomaisen +kauniiksi mieheksi, ellei hänen otsansa olisi ollut kovin kaitainen ja +hänen kasvonsa jossakin määrin liian ohuet ja terävät, tahi ainaki +europalaisen kaunetunnon mukaan semmoisilta näyttäneet. + +Itämaisen sotilaan käytöstavat olivat vakaiset, miellyttävät ja sievät; +ilmaisten kumminkin toisinaan sitä tavanomaista itsensähillitystä, jota +kiivasluontoiset ja pikavihaiset ihmiset usein pitävät syntyperäisen +äkkipäisyytensä vartiana, sekä samalla kertaa jonkulaista oman arvonsa +tuntemista, joka näytti häneltä vaativan jonkulaista arvelevaisuutta +käytöksessä. + +Tämä ylpeä etevyyden tunne oli kenties yhtä voimakas hänen uudessa +europalaisessa tuttavassaan, vaan sen vaikutus oli erilainen; ja sama +tunne, joka käski kristityn ritarin noudattaa rohkeaa, jyrkkää ja miltei +huolimatonta käytöstä, ikäänkuin hän olisi kyllin tietänyt oman arvonsa, +pitääksensä muitten ajatuksella väliä, näytti Saracenille määräävän +huolellisempaa ja kursailevampaa kanssakäymistapaa. Molemmat olivat +kohteliaita; vaan kristityn kohteliaisuuden alkulähteenä näkyi pikemmin +olevan hyvänluontoinen ajatus siitä, mitä hänen tuli muita kohtaan +muistaa; mahomettiläisen sitävastoin, ylevä tunne siitä, mitä muitten +sopi häneltä odottaa. + +Ne eväät, joilla kumpikin olivat matkalle lähteneet, eivät olleet +ylöllisiä, vaan saracenin atria oli kerrassaan niukka. Kourallinen +daadeleita ja palanen karkeaa rieskaa riitti hänen nälkäänsä poistamaan, +sillä kasvatuksensa kautta hän oli tottunut tuohon korven ruokaan, +vaikka vallotusten jälkeen Syriassa arapialaisten yksinkertaiset +elämäntavat usein antoivat sijaa määrättömälle herkullisuudelle. Muutama +nielaus siitä herttaisesta lähteestä, jonka reunalla he lepäsivät, +lopetti hänen syömisensä. Kristityn päivällinen, vaikka karkea, oli +monipuolisempi. Kuivattu sianliha, mahomettilaisen kauhistus, oli +pää-osa hänen atriastaan; ja hänen särpimensä, jota hän nahkaisesta +pussistaan joi, sisälti jotakin parempaa kuin puhdasta vettä. Hän söi +suuremmalla ruokahalulla ja joi suuremmalla mielihyvällä kuin +saracenilaisen mielestä sopi näyttää paljaan ruumiillisen tarpeen +tyydyttämisessä, ja se salainen ylenkatse, jota kumpainenkin kantoi +toistansa kohti väärän uskonnon tunnustajana, epäilemättä isosti eneni +tuosta suuresta erotuksesta heidän ruuissa ja tavoissa. Vaan kumpikin +oli tuntenut vastustajansa käsivarren voimaa ja se molemminpuolinen +kunnioitus, minkä tuo kova ottelu oli synnyttänyt, riitti tukehuttamaan +muita vähempi-arvoisia ajatuksia. Kuitenkaan Saracenilainen ei voinut +olla muistutusta tekemättä niitä puolia vastaan kristityn käytöksessä ja +tavoissa, jotta eivät olleet hänelle mieleen; ja jonku aikaa ääneti +katseltuaan sitä ruokahalua, joka sai ritarin syöntiä jatkumaan pitkälle +sen jälkeen kuin hän itse oli lopettanut, hän puhutteli ritaria +seuraavalla tapaa: + +"Uljas nazareni, onko sopivaa että se, joka voipi taistella kuin mies, +syöpi kuin koira tai hukka? Vääräuskoinen Juutalainenki kauhistuisi +ruokaa, joka näyttää teille maistuvan yhtä hyvältä kuin jos se olisi +hedelmä paratiisin puista." + +"Uljas saraceni," vastasi kristitty, katsahtaen ylös vähän kummastuneena +tästä odottamattomasta soimauksesta, "tiedä että harjotan kristillistä +vapautta nauttiessani mitä juutalaisille on kielletty, jotka vielä +arvelevat olevansa Moseksen vanhan lain orjuuteen sidottuina. Meillä, +saraceni, tulkoon se sinun tiedoksi, on varmempi takuu töistämme -- Ave +Maria! -- Olkaamme kiitolliset!" Ja ikäänkuin kumppaninsa arvelujen +uhaksi hän päätti lyhyen, latinaisen kiitosrukouksen pitkällä +siemauksella nahkaisesta pullostaan. + +"Kas tuossa myöskin jotain, jota kutsutte vapaudeksenne," sanoi +saraceni, "ja samoin kuin ravitsette itseänne järjettömäin +luontokappalten tavalla, samoin te alennatte itseänne heitä alemmaksi, +myrkyllistä nestettä juomalla jota hekin inhoavat!" + +"Tiedä, turhamainen saraceni," vastasi kristitty arvelematta, "että +herjaat Jumalan lahjoja isäsi Ismaelin herjauksella. Rypäleen mehu on +hänelle, joka siitä viisaasti nauttia tahtoo, annettu mielen +ilahuttamiseksi vaivan jälkeen, virvotukseksi tautivuoteella ja +murheissa lohdutukseksi. Ken sitä niin käyttää, kiittäköön Jumalaa +viinipullostaan niinkuin jokapäiväisestä leivästään; ja ken taivaan +anninta väärin käyttää, hän ei ole suurempi houkka juopumuksessaan kuin +sinä kieltäväisyydessäsi." + +Saracenilaisen terävä silmä välähti, kun hän kuuli tuon pilkallisen +lauseen, ja hänen kätensä tapaili puukon kahvaa. Tämä oli kuitenki +ainoastaan hetken mielijohde ja katosi heti, kun hän muisteli +riitaveljensä väkevyyttä ja sitä kovaa kourausta, josta hän vielä tunsi +pakotuksen jäsenissään; ja hän tyytyi sanoilla jatkamaan kiistaa, joka +paremmin sopi tähän tilaisuuteen. + +"Sinun sanasi, oi nazareni," hän sanoi, "voisivat vihastuttaa, ellei +tietämättömyytesi sääliä herättäisi. Oi sinua sokeampaa, kuin kukaan +joka moskean ovella kerjää, etkö näe että tuo vapaus, josta kerskailet, +on rajotettu juuri siinä mikä on miehen onnelle ja taloudelle kalliin; +ja että lakisi, jos sitä seuraat, avioliitossa sinut sitoo yhteen +ainoaan toveriin, oli hän sitten sairas tai terve, hedelmällinen tai +hedelmätöin, ja toi hän rauhaa ja iloa tai melua ja toraa atriallesi ja +vuoteellesi? Tätä, nazareni, minä todella kutsun orjuudeksi; kun +profeeta sitävastoin on uskovaisille maan päällä antanut esi-isämme +Abrahamin ja ihmiskunnan viisaimman miehen Salomonin patriarkalliset +etuoikeudet, sallien meidän tässä elämässä kaunottareita mielin määrin +vaihetella, ja tuolla puolen haudan meille suoden paratiisin +mustasilmäisiä sulottareita." + +"No, Hänen nimensä kautta, jota enimmän taivaassa pelkään," kristitty +sanoi, "ja sen vaimonpuolen muiston kautta, jota tässä mailmassa enimmän +kunnioitan, etkö ole erehtynyt ja sokaistu pakana! -- Tuo +timanttisormus, jota sormessasi kannat, sitä epäilemättä pidät +äärettömän kallisarvoisena?" + +"Balsora ja Bagdad eivät sen vertaista voi ilmituoda," saracenilainen +vastasi, "vaan mitä se nykyiseen keskustelu-aineeseemme kuuluu?" + +"Kuuluu kyllä," frankilainen vastasi, "niinkuin itse tulet myöntämään. +Ota sotanuijani ja särje kivi kahteenkymmeneen palaseen -- onko jokainen +näistä palasista koko timantin arvoinen, eli ovatko kaikki yhteensä vain +kymmenes osa sen arvosta?" + +"Tuo on lapsen kysymys," vastasi saraceni; "tämmöisen kiven sirpaleet +eivät vastaisi koko timantin arvoon edes siinä suhteessa kuin yksi +sataan." + +"Saraceni," vastasi kristitty soturi, "se rakkaus, minkä totinen ritari +omistaa yhdelle ainoalle, ihanalle ja uskolliselle kaunottarelle on tuo +kalliskivi kokonaisenaan; se hellyys, jonka sinä tuhlaat orjallisille +vaimoillesi ja puoleksi naiduille orjillesi, on verrattain yhtä arvoton +kuin särjetyn timantin välkkyvät sirpaleet." + +"No pyhän Kaaban kautta," sanoi emiiri, "etkö ole mielipuoli, joka +hyväilet rautakahlettasi ikäänkuin se olisi kultaa! Katso tarkemmin. +Tämä sormukseni kadottaisi puolet kauneuttansa, ellei kantakiveä +ympäröisi ja reunustaisi nuo pienemmät hohtokivet, jotka sitä somistavat +ja ylentävät. Tuo keskimäinen timantti on mies, luja ja kokonainen, +jolla itsessään on oma arvonsa; ja tuo kehä pienempiä hohtokiviä on +naiset, jotka hänestä saavat valonsa, minkä hän heille jakaa sen mukaan +kuin hänelle parhaiten sopii. Ota keskimäinen kivi sormuksesta pois ja +timantti pysyy yhä saman-arvoisena kuin ennen, kun sitävastoin nuo +pienemmät kivet jäävät verrattain arvottomiksi. Ja näin on vertauksesi +oikein ymmärrettävä; sillä mitä runoilia Mansour sanoo? "Miehen suosio +se on, joka kauneutta ja suloutta naiselle suopi, aivan kuin virtasen +kalvo ei kimaltele enään, kun auringon säde herkeää sitä suutelemasta." + +"Saraceni," vastasi ristiretkeläinen, "sinä haastelet sen tavoin, joka +ei konsanaan ole nähnyt naista, joka sotilaan lempeä ansaitseisi. Usko +minua, jos näkisit europalaisia kaunottareita, joita me, ritariston +jäsenet, Jumalan jälkeen palvelemme ja kunnioitamme, iäksi sinä +kyllästyisit noihin hekumallisiin orjaraukkoihin haremissasi. Meidän +kaunottareimme sulo kärjestää keihäämme ja terottaa miekkamme; heidän +sanansa ovat lakimme, ja yhtä hyvin voisi sytyttämätön lamppu valoa +levittää, kuin ritari, jolla ei olisi sydämensä hallitsiatarta, +kunnostaa itseänsä sankaritöillä." + +"Olen kuullut kerrottavan tuosta länsimaisten ritarien hurjuudesta," +sanoi emiiri, "ja olen aina pitänyt sitä sen mielettömyyden +sivu-oireena, joka on saanut teidät tänne tyhjää hautaa vallottamaan. +Vaan kuitenkin ne frankit, jotka olen tavannut, ovat niin isosti +ylistäneet naistensa ihanuutta, jotta varsin kernaasti omilla silmilläni +mielisin niiden hempeyttä nähdä, jotka voivat muuttaa rohkeoita +sotureita oikkujensa orjiksi." + +"Urhoollinen saraceni", sanoi ritari, "ellen olisi matkalla pyhälle +haudalle, pitäisin ylpeytenäni viedä teidät, täydellä turvallisuuden +vakuutuksella, Richard Englantilaisen leiriin, jota paremmin ei kukaan +ymmärrä jaloa vihollista kunnioittaa; ja vaikka olen köyhä ja +yksinäinen, niin kuitenkin luulisin sinulle ja jokaiselle sinun +kaltaiselles saattavani taata ei ainoastaan turvallisuutta vaan myöskin +arvoa ja kunnioitusta. Siellä saisit nähdä useain Franskan ja Britannian +ihanimpain kaunotarten muodostavan seuran, jonka loistoisuus +kymmentuhatkertaisesti voittaa semmoisten timanttiläjäin hohteen, kuin +sinulla on." + +"No, Kaaban kulmakiven kautta", sanoi saraceni, "minä tahdon +kutsumuksesi yhtä vapaasti vastaanottaa kuin se on tehty, jos nykyisen +retkesi lykkäät vastaiseksi; ja usko minua, urhea nazareni, sinulle +olisi parempi kääntää hevosesi pään kohti kansalaistesi leiriä, sillä +matkustaminen Jerusalemiin ilman passitta on henkensä heittäminen +suotta." + +"On minulla passi," vastasi ritari vetäen pergamentin esiin, "Saladinin +nimellä ja sinetillä varustettu." + +Saraceni kumartui maahan asti, nähdessään Egyptin ja Syrian kuuluisan +sulttanin käsialan ja sinetin; ja suurella kunnioituksella paperia +suudeltuaan hän painoi sitä otsaansa vastaan, ja jätti sen sitten +ritarille takaisin, sanoen: "rohkea franki, sinä olet tehnyt syntiä +minun ja omaa vertasi vastaan, kuin et heti tavatessamme tätä minulle +näyttänyt." + +"Te tulitte kohotetulla peitsellä," sanoi ritari; "jos joukko saracenejä +olisi minua ahdistanut, olisi kunniani minun sallinut heille näyttää +sulttanin passin, vaan yksinäiselle miehelle ei koskaan." + +"Ja kumminkin yksi mies," sanoi saraceni ylävästi, "riitti matkaasi +katkaisemaan." + +"Tosi kyllä, urhea mahomettilainen", vastasi kristitty; "vaan harvassa +sinun vertaisiasi löytyy. Tuollaiset haukat eivät lentele parvittain, ja +jos sen tekevät, ei koko parvi iske yhteen ainoaan." + +"Sinä ajattelet meistä oikein," sanoi saraceni, nähtävästi yhtä +mielissään imarruksesta, kuin hän oli ollut pahoillaan siitä +ylenkatseesta, jota europalaisen edellinen kerskaileminen oli +sisältänyt; "meiltä sinun ei olisi tarvinnut peljätä mitään pahaa; vaan +onni oli minulle, etten voinut sinua kaataa kun sinulla oli kuningasten +kuninkaan suojeluskirja päälläsi. Todella olisi hirsipuu eli miekka +ollut semmoisen rikoksen sovelias kostaja." + +"Minua ilahuttaa kuulla, että sen vaikutus voipi minulle olla +hyödyllinen," sanoi ritari; "sillä minulle on kerrottu, että tietä +häiritsee rosvoheimot, jotka eivät pidä väliä millään, kuin tilaisuutta +ryöstämiseen on tarjona." + +"Sinulle on kerrottu totta, uljas kristitty," sanoi saraceni; "mutta +profeetan turbanin kautta vannon, että jos noitten roistojen kautta +mitään vahinkoa kärsisit, niin itse viiden tuhannen hevosen kanssa +lähden sinua kostamaan; minä kaadan jokaisen heidän miehenpuolensa ja +lähetän heidän naisensa niin etäiseen vankeuteen, että heidän +heimokuntansa nimeä ei ikänä enään ole kuultava viidensadan peninkulman +sisässä Damaskosta. Suoloja tahdon kylvää heidän kylänsä raunioille eikä +elävä olento koskaan, siitä ajasta eteenpäin, ole siinä asuva." + +"Kernaammin soisin, että se vaiva, jonka itse lupaatte päällenne ottaa, +jalo Emiiri, tapahtuisi jonku toisen suurempi-arvoisen hengen tähden +kuin minun," vastasi ritari; "vaan minun lupaukseni on taivaissa +kirjotettu muistiin, seurasi tuosta hyvä tai paha, ja minun täytyy +pyytää, että neuvoisitte minulle tietä tulevan yön lepopaikkaan." + +"Sen," sanoi saraceni, "täytyy olla isäni teltan mustan vaipan alla." + +"Tuleva yö," vastasi kristitty, "minun täytyy viettää rukouksissa ja +katumuksessa erään pyhän miehen, Engaddin Theodorikin luona, joka asuu +näissä erämaissa ja pyhittää elämänsä Jumalan palvelukseen." + +"Sitten ainakin tahdon turvallisesti saattaa teidät sinne," sanoi +saraceni. + +"Se olisi kyllä mieluinen seura minulle," sanoi kristitty, "vaan tuon +hurskaan isän vastainen turvallisuus voisi ehkä sen kautta joutua +vaaraan; sillä kansanne julma käsi on tullut punaiseksi Herran +palveliain merestä, ja sentähden me tulemme tänne haarniskoissa ja +varustuksissa, miekoilla ja keihäillä, raivataksemme tien auki pyhälle +haudalle ja suojellaksemme niitä valittuja pyhimyksiä ja erakoita, jotka +vielä viipyvät tässä lupauksen ja ihmetten maassa." + +"Nazareni," sanoi mahomettilainen, "kreikalaiset ja syrialaiset ovat +tässä suhteessa paljon meistä valehdelleet, koska me vain teemme niiden +käskyjen jälkeen, jotka meille antoi Abubeker Alvakel, profeetan +jälkeläinen ja hänen perästä oikea-uskoisten ensimäinen johdattaja. +"Menkää, Yezed Ben Sophian," hän sanoi lähettäessään tämän kuuluisan +kenraalin Syriaa uskottomilta valloittamaan, "käyttäkää itseänne +tappelussa kuin miehet, vaan vanhoja ja voimattomia sekä naisia ja +lapsia älkää murhatko. Maata älkää hävittäkö, älkääkä turmelko viljaa +eli hedelmällisiä puita; sillä ne ovat Allahn antimia. Pysykää sanoissa +ja lupauksissa, kuin liiton olette tehneet, vaikkapa siitä olisi +itsellenne vahinkoa. Jos tapaatte pyhiä miehiä, jotka käsillänsä tekevät +työtä ja palvelevat Jumalaa erämaassa, niin niitä älkää vahingoittako, +älkääkä heidän asuntoansa hävittäkö. Vaan kun tapaatte kaljupäitä, jotka +ovat hivuksensa ajaneet pois, ne kuuluvat saatanan synagogaan! lyökää +miekalla, tappakaa, älkää herjetkö ennenkuin ne tulevat uskovaisiksi eli +veronalaisiksi." Niinkuin Kaliifi, profeetan seuralainen, on meitä +käskenyt, niin olemme tehneet ja ne joita oikeutettu vainomme on +surmannut, ovat vain olleet saatanan pappeja. Vaan hurskaille miehille, +jotka yllyttämättä kansaa toistansa vastaan, vilpittömästi uskovat Issa +Ben Mariamin[1] päälle, me olemme kilpenä ja suojana; ja koska hän, jota +etsitte, juuri on näitä, niin ei hän minulta muuta tule saamaan kun +ystävyyttä, suosioa ja kunnioitusta, vaikka profeetan valkeus ei ole +häntä ennättänyt." + +[1] Jesuksen, Marian pojan. + +"Se erakko, jonka luona aion käydä," sanoi sotaisa pyhissävaeltaja, "ei +kuuloni mukaan ole pappi; vaan jos hän kuuluisi tähän voideltuun ja +pyhään säätyyn, tahtoisin hyvällä peitselläni todistaa pakanoita ja +uskottomia vastaan --" + +"Älkäämme manatko toisiamme taisteluun, veikkoseni," keskeytti saraceni; +"kumpiki meistä on löytävä tarpeeksi frankeja eli mahomettiläisiä, joita +vastaan käyttää sekä miekkaa että keihästä. Tätä Teodorikiä suojelee +sekä turkkilaiset että arapialaiset; ja vaikka hän tavoiltansa toisinaan +on vähän kummallinen, hän kuitenkin niin hyvästi käyttää itseänsä oman +profeetansa seuralaisena, että hän ansaitsee hänenki suojelusta, jonka +jumala lähetti --" + +"No, neitsyt Marian, pyhän emosen kautta, saraceni," huudahti kristitty, +"jos samassa hengenvedossa rohkenet mainita kamelinkuljettajaa Mekasta, +ja --" + +Tulinen vihan väristys puistutti emiirin ruumista; vaan se kesti vain +silmänräpäyksen ja hänen rauhallinen vastauksensa oli sekä arvollinen +että järkevä, kun hän sanoi: "älä alenna hänen arvoa jota et tunne; +varsinkin kuin me kunnioitamme uskontosi perustajaa, vaikka hylkäämme +sen opin, minkä papit ovat siitä sommitelleet. Minä tahdon itse ruveta +oppaaksesi erakon luolalle, jota luullakseni ilman minun avutta tuskin +voisit löytää. Ja sillä välin jättäkäämme uskontomme jumalallisuuden +munkkein ja mollain kiisteltäväksi, ja haastelkaamme aineista, jotka +paremmin sopivat nuorille sotilaille -- taisteluista, kauniista +naisista, terävistä miekoista ja kiiltävistä asuista." + + + + +Kolmas luku. + + +Sotilaat nousivat ylös paikalta missä olivat hetken levähystä ja +kohtuullista virvotusta nauttineet, ja auttoivat kohteliaasti toisiaan +satulusten sijalleen sovittamisessa, joista vähäksi aikaa olivat +uskollisia ratsujansa vapauttaneet. Kumpiki näytti tottuneelta tuohon +työhön, joka siihen aikaan oli tarpeellinen ja todella välttämätön osa +ratsumiehen velvollisuuksista. Siinä määrässä kuin erotus +luontokappaleen ja järjellisen ihmisen välillä sen salli, näytti +molemmalla myöski olevan häntä matkustuksilla ja sotaretkillä aina +seuraavan hevosensa luottamus ja rakkaus. Saracenilaisella tämä +ystävällisyys oli seuraus lapsuuden tavoista; sillä Itämaan sotaisten +heimokuntien teltoissa on sotilaan hevosella arvonsa lähinnä jälkeen tai +melkein samalla asteelta kuin vaimo ja perhe; ja europalaiselle +sotilaalle asianhaarat ja itse täytymys tekivät hänen sotaratsunsa +tuskin halvemmaksi kuin aseveljekseksi. Hevoset sentähden mieluisasti +luopuivat syöttöpaikastaan ja vapaudestansa, ja hirnuivat ja korskuivat +iloisesti isännillensä, kun nämät paikoilleen panivat heidän +satulavarustuksiansa pitempää matkustusta ja lisättyä rasitusta varten. +Ja samalla kuin kumpikin sotilas toimitti työtään tai kohteliaasti +toveriaan auttoi, hän tarkalla uteliaisuudella silmäili matkakumppaninsa +asua ja huomautti erittäin, jos se tapa, jolla toinen järjesti +ratsasneuvojansa, häntä kummastutti. + +Ennenkuin taasen nousivat ratsuilleen matkaa jatkaaksensa, kristitty +ritari vielä kerran kostutti huuliaan ja kasteli käsiään tuohon +raittiiseen lähteeseen ja sanoi pakanalliselle kumppanilleen: "tekisi +mieleni tietää tämän suloisen lähteen nimeä, jotta sitä säilyttäisin +kiitollisessa muistossa; sillä vesi ei konsanaan ole suloisemmin +sammuttanut kovempaa janoa kuin minä tänään olen saanut kokea". + +"Sitä kutsutaan arapian kielellä", vastasi saraceni, "nimellä joka +merkitsee Erämaan Timantti". + +"Ja oikein sitä silloin nimitetään", kristitty sanoi: "Minun kotiseutuni +laaksossa löytyy tuhatmäärä lähtehiä; vaan en yhtäkään niistä tule +tästälähin niin hartaasti muistelemaan, kuin tätä yksinäistä lähdettä, +joka tarjoo liriseviä aarteitansa paikalla missä ne eivät ole ainoastaan +suloiset, vaan melkein välttämättömän tarpeelliset." + +"Te puhutte totta", saraceni sanoi: "sillä kirous vielä painaa tuota +kuoleman merta, eikä ihminen eikä eläin juo sen aalloista yhtä vähän +kuin tuosta virrasta, joka siihen laskee vetensä jaksamatta sitä +täyttää, niin pitkältä kuin tätä tylyä erämaata kestää". + +He nousivat hevosilleen ja jatkoivat kulkuansa santaisen aavikon poikki. +Sydänpäivän helle oli jo ohitse ja vieno tuulenpuuska lievitti hieman +erämaan kauheutta, vaikka myötänsä tuoden hienoa hietaa, joka ei +saracenia isosti rasittanut, vaan niin kovin kiusasi hänen raskaasti +varustettua kumppaniansa, jotta hän satulaansa ripusti rautakypärinsä ja +vaihtoi sen keveään ratsulakkiin, jota aikakauden kielellä kutsuttiin +_mortier_, sen yhtäläisyyden tähden mikä sillä oli tavallisen morttelin +eli huuhmaren kanssa. Hetken he ratsastivat äänettöminä toistensa +sivulla, jolloin saraceni hoiti velvollisuuttansa matkan johtajana ja +oppaana, tarkasti tähdystellen ja tuntomerkikseen ottaen muutamia +etäisiä kallioita eräällä vuoriharjulla, jota he vähitellen lähenivät. +Vähäksi aikaa hän näkyi kokonaan kiinnittäneen ajatuksensa tuohon +toimeen ikäänkuin luotsi, joka ohjaa laivaa vaarallisen kulkupaikan +läpi; vaan he olivat tuskin puoli (engl.) peninkulmaa kulkeneet, niin +hän näkyi matkan suunnasta varmistuneen ja haluavan ruveta haastelemaan +suuremmalla avomielisyydellä kuin hänen kansakunnallensa on tavallista. + +"Te olette", hän sanoi, "minulta kysyneet äänettömän lähteen nimeä, joka +kyllä näennäisesti, vaan ei todellisesti ole elävä kappale. Sallikaa +minun kysyä sen kumppalin nimeä, jota tänään olen kohdannut sekä +vaarassa että levossa, ja jonka nimeä en voi ajatella tuntemattomaksi +edes täällä Palestinan erämaissa". + +"Se ei vielä ansaitse mainita", sanoi kristitty. "Tiedä kumminkin, että +Ristin sotilaitten kesken minua nimitetään Kenneth -- Lepäävän Leopartin +ritari; kotimaassani minulla on muita arvonimiä, vaan ne kuuluisivat +karkeoilta itämaalaisen korvaan. Urhea saraceni, sallikaa minun kysyä +mikä arapian heimokunnista vaatii sukuanne omaksensa ja millä nimellä +teidät tunnetaan?" + +"Sir Kenneth", sanoi mahomettilainen, "minua ilahuttaa kun nimenne on +semmoinen, että huuleni helposti sen voivat ääntää. Mitä minuun tulee, +en ole arapialainen, vaikka johdan syntyperäni yhtä villistä ja +sodanhimoisesta suvusta. Tiedä herra Leopartin ritari, että olen +Shirkohf, Vuoren Leijona, ja että Kurdistan, josta olen syntyisin, ei +pidä yhtäkään perhekuntaa jalompana kuin Seldshukein". + +"Olen kuullut", kristitty vastasi, "että teidän suuri sulttaninne lukee +sukuperänsä samasta lähteestä?" + +"Ylistetty olkoon profeeta, joka on vuorillemme osottanut sen kunnian, +että niitten helmasta lähetti hänen, jonka sana on voitto", vastasi +pakana. "Egyptin ja Syrian kuninkaan edessä olen ainoastaan mato, vaan +kuitenkin nimeni omassa maassani jotaki merkitsee. -- Muukalainen, +kuinka suurella miehistöllä lähdit tähän sotaan?" + +"Totta puhuen", Sir Kenneth sanoi, "ystävien ja sukulaisten avulla +jaksoin töin tuskin saada matkaan kymmenen hyvää keihästä, ja lisäksi +noin viisikymmentä joutsimiestä, passarit siihen luettuina. Muutamat +ovat onnettomasta lipustani luopuneet -- muutamat taistelussa kaatuneet +-- useat tauteihin kuolleet -- ja yksi uskollinen asekantaja, jonka +hengen pelastukseksi nyt olen tällä pyhällä matkalla, on sairasvuoteen +oma". + +"Kristitty", sanoi Shirkohf, "tässä minulla on viinessäni viisi nuolta, +kukin kotkan höyhenellä sulitettu. Yhden niistä jos lähetän teltoilleni, +tuhat sotilasta nousee hevosen selkään -- jos lähetän toisen, niin sama +voima on jalkeella -- näillä viidellä voin komentaa viittätuhatta +miestä; ja jouseni jos lähetän, niin kymmenentuhatta ratsastajaa +tärisyttää erämaata. Ja viidelläkymmenellä ratsumiehelläsi sinä olet +tullut maata vallottamaan, jossa minä olen halvimpia!" + +"Pyhän ristin kautta saraceni", sanoi länsimainen sotilas, "ennenkuin +kerskaat, tulisi sinun tietää, että yksi teräshansikka voipi kuoliaaksi +likistää ampiaisia koko kourallisen". + +"Kyllä, vaan ensin sen täytyy saada ne kouraan", sanoi saraceni hymyllä, +joka ehkä olisi voinut heidän vastatehdylle liitolleen käydä +vaaralliseksi, ellei hän keskustelu-ainetta olisi vaihtanut, lisäten: +"ja onko urhoollisuus kristittyjen ruhtinasten kesken niin suuresti +arvossa pidetty, jotta sinä, varoista ja sotamiehistä noin köyhä, voit, +kuten äsken teit, tarjoutua suojeliakseni ja turvakseni veljestesi +leirissä?" + +"Tiedä, saraceni", sanoi kristitty, "että ritarin nimi ja aatelisveri +oikeuttaa omistajaansa asettumaan ensiluokkaistenki hallitsiain rinnalle +kaikessa, mikä ei koske kuninkaallista mahtia ja valtaa. Jos itse +Englannin Richardi sattuisi loukkaamaan niin köyhän ritarin kunniaa, +kuin minä olen, hän ei ritariston lakien jälkeen voisi kieltäytyä +kanssani taistelemasta". + +"Olisipa mielestäni hauska katsella niin outoa näytelmää", sanoi emiiri, +"jossa nahkavyö ja kannukset kohottavat vähäarvoisimmankin mahtavimman +veroiseksi". + +"Teidän täytyy lisätä: vapaa syntyperä ja pelkäämätöin sydän", kristitty +sanoi: "sitten ehkä ette ole aivan väärin puhuneet ritariarvosta". + +"Ja seurusteletteko te yhtä vapaasti päällikköjenne ja johtajainne +naisten kanssa?" kysyi saraceni. + +"Jumala varjelkoon", sanoi Leopartin ritari, "ettei jokaisella +köyhimmälläkin kristikunnan ritarilla olisi vapaus kaikessa +kunniallisessa palveluksessa omistaa kätensä ja miekkansa, +sankaritöittensä maineen ja koko sydämensä hartauden ihanimmalle +ruhtinattarelle, joka koskaan on kruunua otsallaan kantanut". + +"Vasta ikään", sanoi saraceni, "selitit rakkautta sydämmen kalliimmaksi +aarteeksi -- epäilemättä sinä olet omasi omistanut ylhäiselle ja jalolle +henkilölle?" + +"Vieras", vastasi kristitty, kovasti punastuen puhuessaan, "me emme +ajattelemattomasti ilmota, mihin olemme kalliimmat aarteemme kätkeneet +-- kyllin olkoon sinulle siinä että, niinkuin sanoit, rakkauteni esine +on ylhäinen ja jalo henkilö -- hyvin ylhäinen -- hyvin jalo; vaan jos +rakkaudesta ja taitetuista keihäistä haluat kuulla, niin mene uhallasi, +kuten sanoit, ristiretkeläisten leiriin, ja siellä olet saava harjotusta +korvillesi ja, jos haluat, myöskin käsillesi". + +Itämainen sotilas, kohoten jalustimissa ja keihästään ilmassa +heilutellen, vastasi: "epäilenpä suuresti löytäväni ketään, ristinmerkki +hartioillaan, joka kanssani haluaisi ruveta dsherridin heittoon". + +"Sitä en takaa", ritari vastasi, "vaikka leirissämme löytyy +espanjalaisia, jotka ovat hyvin harjaantuneita teidän itämaiseen +keihäänheittotapaan". + +"Koirat ja koirain penikat!" huudahti saraceni. "Millä oikeudella nuo +espanjalaiset tulevat taistelemaan oikeauskoisia vastaan, jotka heidän +omassa maassa ovat heidän herrojansa ja kurittajiansa? Heidän kanssa en +tahdo kilvotella missään sotaisessa huvissa". + +"Älkää antako Leonin ja Asturian ritarien kuulla tuommoista puhetta +heistä", sanoi Leopartin ritari; "vaan" lisäsi hän hymyten aamupäivän +tappelua muistellessaan, "jos keihään sijasta tahdotte sotanuijan iskua +vastustaa, niin kyllä siihen halullisia länsimaan sotureita löytyy". + +"Isäni parran kautta", sanoi saraceni puoleksi naurahtaen, "se leikki on +kovin kova ainoastaan huvikseen leikiteltäväksi. Taistelussa en koskaan +nuijia pelkää, vaan pääni" -- tässä hän kohotti kätensä otsalleen -- "ei +vielä ajaksi salli minun leikillä vain niitä hakea". + +"Soisin teidän näkevänne Richard kuninkaan nuijan", vastasi länsimainen +soturi, "jonka suhteen tämä satulassani riippuva on keveä kuin höyhen". + +"Paljon olemme tuosta saarikuninkaasta kuulleet", saraceni sanoi; +"oletko sinä hänen alamaisiansa?" + +"Hänen seuralaisiaan tällä sotaretkellä olen", ritari vastasi, "ja pidän +sen kunniana; vaan hänen alamaisiaan en ole, vaikka kyllä syntyperäinen +asukas sillä saarella, jolla hän hallitsee". + +"Mitä tarkotatte?" sanoi itämaalainen: "onko teillä siis kaksi +kuningasta yhdellä ainoalla saariraukalla?" + +"Niin on", vastasi skotlantilainen; sillä semmoinen Sir Kenneth oli +syntyään[1] -- "niin juuri on; ja vaikka kumpaisen pään asukkaat usein +käyvät sotaa keskenään, voipi maa kuitenkin, niinkuin näet, varustaa +sotavoiman, joka voinee pelastaa Zionin kaupungit siitä jumalattomasta +ikeestä, jonka teidän herranne on heidän päälle laskenut". + +[1] Englanti jo Skotlanti olivat ristiretkien aikana eri valtakuntia +kumpikin omalla kuninkaalla; yhistys tapahtui vasta v. 1706. Kuningas +Richard Leijonasydän hallitsi Englannissa vv. 1189--1199, ja kolmas +ristiretki, josta tämä kertomus puhuu, tehtiin v. 1189--1191. Suom. +muist. + +"Saladinin parran kautta, nazareni, ellei se olisi ajattelematoin, +lapsellinen hulluus, voisi nauraa suuren sulttaninne +yksinkertaisuudelle, hän kun tulee tänne vallottamaan kallioita ja +erämaita sekä niiden omistusoikeudesta riitelemään niiden kanssa, jotka +voivat asettaa kymmenkertaisen väkijoukon, ja sillä välin jättää osan +siitä pienestä saaresta, jonka hallitsiaksi hän syntyi, toisen valtikan +haltuun. Todella sir Kenneth, teidän ja toisten urhoollisten +kansalaistenne olisi pitänyt antautua tuon Richard kuninkaan vallan +alle, ennenkuin tälle kaukaiselle sotaretkelle lähditte rauhattomasta +maastanne". + +Kennethin vastaus oli pikainen ja ylpeä. "Ei, taivahan kirkkaan loiston +kautta! Jos ei englannin kuningas ennen olisi ristiretkelle lähtenyt, +kuin Skotlannin hallitsiaksi olisi päässyt, niin puolikuu, mitä minuun +ja jokaiseen uskolliseen skotlantilaiseen tulee, ijäti olisi Zionin +muurilla saanut kiiltää". + +Tuskin hän oli tämän sanonut, ennenkuin hän äkkiä mieltänsä hilliten +itsekseen jupisi: "_mea culpa, mea culpa!_ Mitä minun, yhden +ristinsotilaan, tulee muistella kiistoja kristittyjen kansain välillä". + +Tämä äkillinen mielikiihkon ilmaus, jonka velvollisuuden tunne heti +tukehutti, ei jäänyt mahomettiläiseltä huomaamatta, joka, joskin hän ei +aivan ymmärtänyt kaikkea mitä se sisälti, kuitenki näki kyllin +tullakseen siihen vakuutukseen, että kristityillä, samoin kuin +mahomettiläisillä oli yksityisen vihan tunteita ja kansallisia riitoja, +joita ei voitu kokonansa sovittaa. Vaan saracenit olivat heimokunta, +sivistynyt ehkä suurimpaan määrään, mitä heidän uskontonsa salli, ja +erittäin taipuvaiset pitämään kohteliaisuutta ja hienoutta suuressa +arvossa; ja nämä mielipiteet estivät häntä erityistä vaaria ottamasta +siitä riitaisuudesta, jota sir Kenneth skotlantilaisena ja +ristiretkeläisenä osotti tunteissaan. + +Sen mukaan kuin he kulkivat eteenpäin, alkoi sillä välin seutu heidän +ympärillään vähitellen muuttua. He kääntyivät nyt itää kohti ja olivat +ehtineet sille jyrkälle ja alastomalle vuoriharjanteelle, joka tälle +ilmansuunnalle rajottaa autiota tasankoa ja maanpinnalle antaa +vaihtelevamman muodon, kuitenkaan sen hedelmätöntä luonnetta +muuttamatta. Terävähuippuisia kalliokukkuloita alkoi kohota heidän +ympärillänsä ja ennen pitkää jyrkät myötä- ja vastamäet, niin hyvin +korkeutensa puolesta hirvittävät kuin polun kaitaisuuden tähden +vaaralliset, tarjosivat matkustajille toisenlaatuisia esteitä kuin ne, +joitten kanssa he nykyään olivat taistelleet. Pimeöitä rotkoja ja +kuiluja kallioiden välissä, näitä luolia, joihin raamattu niin usein +viittaa, ammotti pelottavasti tien kumpaisellaki puolella heitä vastaan, +ja emiri ilmotti skotlantilaiselle ritarille, että metsänpedot näissä +usein etsivät turvapaikkaa, vaan joskus vielä julmemmat ihmiset, jotka, +epätoivoon joutuneina noista alituisista sodista ja siitä rasituksesta, +jota niin Ristin kuin Puolikuun sotaväestöltä kärsivät, olivat rosvoiksi +ruvenneet eivätkä ryöstöretkillään säästäneet arvoa eikä uskontoa, ei +ikää eikä sukupuolta. + +Skotlantilainen ritari kuunteli huoletonna kertomuksia noista +hävityksistä, joita pedot ja häijyt ihmiset olivat harjottaneet, koska +hänen urhoollisuutensa ja ruumiin väkevyys karkotti hänestä kaikki pelon +tunteet; vaan salainen kammo valloitti hänen kun hän muisteli nyt +olevansa siinä kauheassa erämaassa, jossa Herra paastosi neljäkymmentä +päivää ja jossa Pahanhengen sallittiin kiusata Ihmisen poikaa. Hän +herkesi vähitellen kuuntelemasta rinnallansa ratsastavan pakanallisen +sotilaan kevytmielistä, maailmallista puhetta, ja niin suotuisaksi +kumppaliksi kuin tämän iloinen ja kohtelias rohkeamielisyys olisivatki +hänen tehneet kaikkialla muualla, tuntui sir Kennethin mielestä +ikäänkuin näissä erämaissa -- näillä kuivilla ja autioilla paikoilla, +missä pahat henget asuskelivat poisajettuina kuolevaisista, joitten +muotoinen haamu heillä oli -- avojalkainen munkki olisi ollut parempi +seurakumppani kuin tuo iloinen, vaan uskoton pakana. + +Nämä tunteet vaivasivat häntä sitä enemmän kuin saracenin iloisuus näkyi +enenevän matkan mukaan ja koska, kuta syvemmäs he tunkivat vuorten +hämäriin rotkoihin, sitä kevytmielisemmäksi hänen puheensa muuttui, ja +sitä kovemmaksi hänen laulunsa yltyi, kun hän huomasi puheeseen ei +vastattavan. Sir Kenneth osasi kyllin itämaan kieliä, varmaan +huomatakseen, että saraceni lauloi lemmen lauluja, sisältäen kaikkea +sitä kauneuden tulista ylistystä, jonka suhteen itämaan runoiliat niin +ylen määrin rakastavat liiottelemista ja joka siis oli varsin sopimaton +niille yksitotisille, hurskaille ajatuksille, jotka Kiusauksen korpi oli +omansa herättämään. Huikentelevasti kyllä saraceni myöskin lauleli +viinin, tuon Persialaisten runoniekkain "juoksevan rubiinin," ylistystä +ja hänen iloisuutensa viimein kävi niin vastolliseksi kristityn ritarin +ajatusjuoksulle, että sir Kenneth, ellei kahdenpuolisesti tehty +ystävyyden lupaus olisi esteenä ollut, luultavasti olisi ryhtynyt +keinoihin saadakseen kumppalia muuttamaan nuottiansa. Ristiretkeiliästä +tuntui, ikäänkuin hänellä olisi rinnallansa ollut joku iloinen, rietas +paholainen, joka pauloihinsa yritti hänen sieluaan kietoa ja saattaa +hänen ijankaikkista autuutansa vaaraan, synnyttämällä hänessä irstaita +ajatuksia maailman hekumasta, ja niin hänen hartauttansa saastuttamalla +tilaisuudessa, jolloin hänen kristitty uskonsa ja pyhissä vaeltajan +lupauksensa häneltä vaativat vakaista ja katuvaista mieli-alaa. Hän oli +siis isosti hämillään eikä tietänyt kuinka käyttää itseänsä; ja hänen +äänensä osotti tuskallista suuttumusta, kun hän viimein vaiti-olostaan +luopuen, keskeytti tuon mainion Rudpikin laulun, jossa tämä kehuu +pisamia armahansa rinnoilla kauniimmiksi kuin Bokharan ja Samarkandin +aarteet. + +"Saraceni", sanoi ristiretkeiliä, "kuinka sokaistu oletkin ja vaikka +elät väärän uskon erhetyksissä, sinun tulisi kuitenkin ymmärtää että +löytyy paikkoja, jotka ovat toisia pyhemmät ja myöski senlaisia, joissa +paholaisilla on tavallista suurempi voima syntisten kuolevaisten ylitse. +En huoli sinulle selittää mistä kauheasta syystä tätä seutua -- näitä +kallioita -- näitä luolia synkillä kaarillansa, jotka näyttävät +saattavan sisimpään syvyyteen -- pidetään saatanan ja hänen enkeleinsä +varsinaisena asuinsijana. Siinä on tyllin, että viisaat ja pyhät miehet, +jotka hyvin tuntevat tämän jumalattoman seudun omaisuudet, ovat aikoja +varottanut minua tämän paikan suhteen. Hillitse sentähden, saraceni, +hullupäisen ja sopimattoman kevytmielisyytesi ja kiinnitä ajatuksesi +aineisiin, tälle paikalle paremmin sopiviin; vaikka valitettavasti sinun +hartaimmat rukouksesi vain ovat niinkuin synti ja soimaus". + +Saraceni kuunteli häntä hiukan kummastuneena, ja vastasi sitten niin +iloisesti ja leikillisesti, kuin hän kohteliaisuutta loukkaamatta +saattoi: "Hyvä sir Kenneth, minusta tuntuu että te ilman syyttä +nuhtelette matkatoverianne, taikka muuten länsimaisissa kansakunnissa +aivan vähän opitaan säädyllisyyttä. Minä en ollenkaan pannut pahakseni, +kun näin teidän ahmivan sianlihaa ja juovan viiniä, ja sallin teidän +atriaa nauttia, jota kutsuitte kristilliseksi vapaudeksenne, +sydämmessäni vain surkutellen ilkeää maistoanne. -- Miksi sinä sitte +pahastut, jos minä kykyni mukaan koetan iloisella laulelmalla ilahuttaa +ikävää matkaa? Kuinkas runoniekka sanoo: -- "Laulu on kuin taivahan +kaste erämaan hiekalle; se vilpastuttaa matkustajan tietä". + +"Ystävä saraceni", sanoi kristitty, "minä en moiti mieltymystä runouteen +ja "ilostuttavaan tieteeseen", vaikka kyllä suomme niille ehkä +liikanaisen sijan ajatuksissamme, kun näiden pitäisi parempiin aineisiin +olla kiintyneinä. Vaan rukoukset ja pyhät virret ovat lemmen ja viinin +ylistyslauluja soveliaammat, kun vaelletaan tässä Kuolemanvarjon +laaksossa, täynnänsä piruja ja pahoja henkiä, jotka pyhäin miesten +rukoukset ovat ihmisten olinpaikoilta karkoittaneet tänne yhtä +kirotuille seuduille kuin he itse". + +"Kristitty, älä puhu noin haltioista", saraceni vastasi: "sillä tiedä, +että puhut miehelle, jonka suku ja kansakunta johtaa syntyperänsä siitä +kuolemattomasta heimosta, jota teidän lahkolaisenne pelkäävät ja +sadattavat". + +"Olen kyllä uskonut", ristiretkeiliä vastasi, "että teidän sokaistulla +kansalla on alkunsa itse pahasta hengestä, jonka avutta ette konsanaan +olisi tätä siunattua Palestinanmaata voineet puollustaa niin lukuisia ja +väkeviä Jumalan sotureita vastaan. En puhu erityisesti sinusta, +saraceni, vaan ylimalkain kansastasi ja uskonnostasi. Kummallista +minusta kumminkin on, ei, että sinä olet paholaisesta alkusi saanut, +vaan että siitä kerskaat". + +"Kenestä urhoollisimmat kerskailisivat juurtavansa alkuperänsä, jollei +hänestä, joka on urhoollisin?" sanoi saraceni; "kenestä ylpeimmät +johtaisivat sukunsa niin hyvin kuin pimeyden ruhtinaasta, joka +kernaammin halusi voiman edessä kerrassaan kukistua kuin polvensa +notkistaa hänen tahtonsa mukaan? Muukalainen, Eblistä vihattakoon, vaan +peljätä häntä täytyy; ja samanlaiset kuin Eblis ovat hänen jälkeisensä +Kurdistanissa." + +Kertomukset velhoista ja loihtimisesta kuuluivat aikakauden uskonoppiin +ja sir Kenneth kuunteli kumppalinsa tunnustusta manalaisesta +syntyperästään ilman epäuskoa ja tuskin kummastellen; kuitenkin hän +salaisella kammolla ajatteli tällä kauhealla paikalla olevansa miehen +seurassa, joka julkisesti ilmotti tämmöiseen sukuun kuuluvansa. Vaan +luonnostaan pelkäämätön, hän teki ristinmerkin ja pyysi hämmästymättä +saracenia kertomaan tuosta sukupuusta, josta hän niin ylpeili. +Jälkimäinen suostui kernaasti siihen. + +"Tiedä sitten urhea muukalainen", sanoi hän, "että kun julma Zohauk, +yksi Dshemshidin jälkeläisistä, hallitsi Persian valta-istuimella, hän +teki liiton Pimeyden Valtojen kanssa, Istakharin salaisissa holveissa, +jotka alkuhenkien kädet olivat kovaan kallioon hakanneet jo ammoin aikaa +ennen Aatamin syntymistä. Täällä hän jokapäiväisellä ihmisveren +vuodattamisella elätti kahta nälkäistä käärmettä, jotka, runoniekkain +selitysten mukaan, olivat muuttuneet osaksi hänestä itsestään ja joitten +ylläpidoksi hän verona nosti jokapäiväistä ihmisuhria, kunnes hänen +alamaistensa loppunut kärsivällisyys yllytti muutamia heistä tarttumaan +kapinanmiekkaan, -- niitten joukossa väkevä Rautio ja voitollinen +Feridun, jotka viimein syöksivät tyrannin valta-istuimelta ja iäksi +vangitsivat hänen Demavendin vuoren kauheoihin luoliin. Vaan ennenkuin +tämä vapauttaminen oli tapahtunut ja kun verenhimoisen tyrannin +mahtavuus oli ylimmällään, oli rosvoava orjajoukko, jonka hän oli +lähettänyt ihmisiä hankkimaan jokapäiväisiksi uhriksensa, tuonut +Istakharin palatsin holveihin seitsemän sisarta, niin ihmeen ihanata, +että näyttivät seitsemältä paratiisin sulottarelta. Nämä seitsemän +neitoa olivat erään viisaan miehen tyttäriä, jolla ei ollut muita +aarteita kuin nuo kaunottaret ja viisautensa. Viimeinen ei riittänyt +onnettomuutta ennustamaan ja edelliset eivät pystyneet sitä estämään. +Vanhin ei ollut kahdettakymmentä vuottaan täyttänyt ja nuorin oli tuskin +ennättänyt kolmannelletoista; ja he olivat siihen määrään toistensa +näköiset, ettei heitä voinut muusta erottaa kuin pituudesta, joka eneni +aina ijän jälkeen, jotta he olivat niiden asteiden kaltaiset, jotka +saattavat paratiisin porteille. Niin viehättäviä olivat nuo seitsemän +sisarta, kun he seisoivat synkässä holvissa, ilman mitään muuta pukua +kuin valkosilkkiset levättinsä, että heidän sulonsa liikutti +kuolemattomien sydämmiä. Ukkonen jyrisi, maa vapisi, holvin seinä +halkesi ja halkeamasta ilmestyi metsästäjäksi puettu mies, jousi ja +vasamat kädessä, jota kuusi hänen veljestänsä seurasi. He olivat +kookkaita miehiä ja vaikka tumma-ihosia, kuitenkin kauniit katsella; +vaan heidän silmillänsä oli pikemmin kuolleitten kuumotus kuin se valo, +joka eläväin silmäluomien alta loistaa. "Zeineb", sanoi joukon johtaja +-- ja puhuessaan hän tarttui vanhimman sisaren käteen, ja äänensä oli +hellä, hiljainen ja alakuloinen -- "minä olen Cothrob, manalaisen +maailman kuningas ja Dshinnistanin ylin herra. Minä ja veljeni olemme +niitä olentoja, jotka, puhtaasta alkutulesta luotuina, emme edes +Kaikkivaltiaan käskystä huolineet kunniaa osottaa multapaakulle, jota +kutsuttiin Ihmiseksi. Sinä olet ehkä kuullut meitä sanottavan julmiksi, +armahtamattomiksi ja häijyiksi. Se on väärin. Me olemme luonnosta +siivoja ja jalomielisiä; ainoastaan silloin kostonhimoisia kuin meitä +loukataan, ja julmia kuin meitä solvataan. Me olemme niille uskolliset, +jotka meihin luottavat; ja me olemme kuulleet isäsi, viisaan Mithraspin +huudot, hän joka taitavasti palvelee ei ainoastaan Hyvyyden alkuperää, +vaan myöskin sitä jota nimitetään Pahan lähteeksi. Te ja teidän +sisarenne olette kuoleman kynnyksellä; vaan antakaa jokainen meille +hivuksen soreoista palmikoistanne uskollisuuden merkiksi, ja me viemme +teidät täältä monen peninkuorman päähän turvalliseen paikkaan missä +voitte uhitella Zohaukia ja hänen palvelioitansa!" Uhkaavan kuoleman +pelko, sanoo runoilia, on kuni profeeta Aaronin sauva, joka kaikki muut +sauvat nieli, kuin ne kuningas Pharaon edessä käärmeeksi muuttuivat; ja +persialaisen viisaan tyttäret pelkäsivät vähemmän kuin muut haltiain +kosimista. He antoivat ne alamaisuuden merkit, jotka Cothrob oli +vaatinut, ja silmänräpäyksessä sisaret kuljetettiin lumottuun linnaan +Tugrut vuorilla Kurdistanissa eikä kenenkään kuolevaisen silmä heitä sen +kovemmin ole nähnyt. Vaan aikojen kuluessa henkien linnan läheisyydessä +nähtiin seitsemän nuorukaista, jotka kunnostivat itsensä metsästyksessä +ja tappeluissa. He olivat iholtansa tummempia sekä pitempiä, uljaampia +ja rohkeampia kuin toiset Kurdistanin laaksoissa asuvaiset; ja he +ottivat itselleen vaimoja ja tulivat esi-isiksi Kurdilaisten seitsemälle +heimokunnalle, joitten urhoollisuus on tunnettu yli mailman". + +Kummastuksella kuunteli kristitty ritari tuota outoa kertomusta, josta +vielä löytyy jälkiä Kurdistanissa, ja vastasi hetken mietittyään: +"todellakin, saraceni, te olette puhuneet oikein -- syntyperäänne +peljättäköön ja vihattakoon, vaan ylenkatsoa sitä ei voida. Nyt en enää +kummastele jäykkää pysymystänne väärässä uskossa, kun se epäilemättä +kuuluu siihen pirulliseen mielenlaatuun minkä olette perineet +esi-isiltänne, noilta manalaisilta metsästäjiltä, jommoisiksi heitä +olette kuvailleet, ja joka pakottaa enemmän valhetta kuin totuutta +rakastamaan; enkä enää ihmettele, että mielenne kiihtyi ja riemastui, ja +puhkesi ilmi lauluihin ja säveliin, kun lähenitte paikkoja, missä pahat +henget olostavat, sillä siitä täytyi teissä herätä yhtä iloisia +tunteita, kuin muut tuntevat, lähestyessään maallisten esi-isäinsä +kotiseutuja". + +"Isäni parran kautta, luulenpa sinun olevan oikeassa", sanoi saraceni +enemmän mielissään kuin harmistuneena siitä avosydämisyydestä, millä +kristitty oli mietteitään lausunut; "sillä vaikka profeeta -- siunattu +olkoon hänen nimensä! -- meihin on kylvänyt paremman uskon siemenen kuin +minkä esi-isämme oppivat Tugrutin lumotuissa linnasaleissa, emme +kuitenkaan, toisten mahomettiläisten tavalla, ole kerkeät kiroomaan +niitä ylhäistä ja mahtavia alkuhenkiä, joista johdamme syntyperämme. +Nämät haltiat, toivomme ja uskomme jälkeen, eivät ole kotonaan +kadotettuja, vaan ovat yhä koettelemuksen tiellä ja voivat vielä saada +rangaistusta taikka palkintoa. Vaan jättäkäämme nämät molloille ja +imameille. Siinä on kyllin, että mitä olemme koranista oppineet, ei +meissä ole kokonaan hävittänyt kunnioitusta näitä henkiä kohtaan ja moni +meistä vielä, esivanhempaimme muinoisen uskon muistoksi, laulelee runoja +semmoista kuin tämä". + +Näin sanoen hän alkoi laulaa runoa, jonka kieli ja runomitta olivat +vallan vanhanaikaiset, ja jonka muutamat ovat luulleet sepitetyksi +joiltakuilta Ahrimanin, pahuuden synnyn, palvelioilta. + +Nämä värssyt olivat ehkä hilpeä kyhäelmä joltakin puoleksi-valistuneelta +filosofilta, joka tuossa kuvailtussa Ahrimanin jumaluudessa vain +tunnusti siveellisen ja luontoperäisen pahuuden voiton; vaan sir +Kennethin, Leopartin ritarin, mieleen ne tekivät ihan toisen +vaikutuksen; ja laulettuina henkilöltä, joka vastikään kerskailemalla +oli maininnut syntyperäänsä haltioista, ne soivat hänen korvissaan itse +paholaisen ylistysvirreltä. Tuonlaista sadatusta kuullessaan juuri +samassa korvessa, jossa saatana oli saanut kuritusta kärsiä, kun vaati +kunnioitusta, mietti ritari mielessään, josko äkillinen eroaminen +saracenista riittäisi osottamaan hänen inhotustansa, taikka jos ei hänen +ristiretkeiliävalansa pikemmin pakottanut häntä paikalla vaatimaan +pakanata taisteloon ja jättämään uskottoman ruumiin erämaan eläinten +ruuaksi, kun odottamaton ilmestys äkkiä käänsi hänen huomion puoleensa. + +Ilta oli jo tulemaisillaan, vaan hämärä kuitenki vielä salli ritarin +huomata, etteivät he kauvemmin saracenin kanssa kulkeneet yksinään +vuoristossa, vaan että heitä tarkkaan seurasi eräs tavallista pitempi ja +varsin laiha olento, joka hyppeli kallioiden ja pensikkoiden yli niin +vikkelästi, että hän hurjan ja viluisen ulkomuotonsa ohessa ritarin +mieleen johdatti niitä fauneja ja metsänhaltioita, joitten kuvia tämä +oli vanhoissa Roman templeissä nähnyt. Kun skotlantilainen sydämensä +yksinkertaisuudessa ei koskaan hetkeksikään ollut epäillyt, että nämä +muinaisten Romalaisten jumalat olivat olleet todellisia perkeleitä, niin +hän nytkin vakaasti uskoi, että saracenin jumalaton laulu oli kutsunut +jonku manalan hengen esiin. + +"Vaan mitä se minuun kuuluu?" sanoi rohkea sir Kenneth itsekseen; +"kukistukoon paholainen palvelioineen!" + +Hän ei kuitenkaan pitänyt tarpeellisena samalla tavoin suoraan vaatia +kahta vihollista taisteluun kuin hän arvelematta olisi yhdelle tehnyt. +Hänen kätensä oli tarttunut sotanuijaan ja lähellä oli, että pahaa +aavistamaton saraceni, palkaksi persialaisesta runostaan, olisi saanut +aivonsa maahan lennätetyksi, mitään syytä siihen kuulematta; vaan +skotlantilainen ritari pelastui tekemästä jotain, joka olisi ollut musta +pilkku hänen vaakunakilvessään. Tuo haahmo, jota hän hetken aikaa oli +silmällä pitänyt, oli ensin näyttänyt urkkivan heidän tietänsä +piilotellen itseään kallioiden ja pensaitten taa ja hyvin taitavasti +hyväkseen käyttäen koleikkoa maata, jonka poikki hän hämmästyttävällä +notkeudella kulki. Viimein juuri kuin saraceni hetkeksi vaikeni, tuo +olento joka osotti olevansa pitkä, vuohennahkoihin puettu mies, hypähti +keskelle polkua, tarttui molemmin käsin saracenin suitsiin ja työnnälti +jaloa ratsua niin kovasti taaksepäin, jotta hevonen jaksamatta kärsiä +sitä tapaa, jolla tuo äkillinen ryntäjää painoi pitkävartisia kuolaimia +ja poskivitjoja, jotka itämaiseen tapaan olivat paksuja rautarenkaita, +karkasi pystyyn ja viimein kaatui seljälleen isäntänsä päälle, joka +kuitenki heittäymällä syrjään pelasti itsensä musertumasta. + +Nyt päällekarkaaja siirti kouransa hevosen suitsista ratsastajan +kurkkuun, heittäysi poikivan saracenin päälle ja vaikka tämä oli +nuorempi ja ketterämpi, piti häntä allaan, kietoen pitkät käsivartensa +vankinsa ympäri, joka puoleksi naurahtaen puoleksi vihastuneena huusi: +"Hamako -- huppana -- päästä irti -- näin pitkälle ei oikeutes riitä -- +päästä irti, eli käytän puukkoani". + +"Puukkoasi -- uskoton koira!" sanoi vuohennahkainen olento; "pidä se +luonasi jos voit!" ja samassa hän väänsi aseen saracenin kädestä ja +heilutteli sitä hänen päänsä yli. + +"Auta nazareni!" Shirkohf huusi, nyt todella peljästyneenä; "auta, +muutoin Hamako minut murhaa!" + +"Murhaa sinut?" vastasi erämaan asukas; "niin, kuoleman kyllä olisit +ansainnut, kun jumalattomina kiitosvirsillä ylistelet, ei väärää +profeetaa ainoastaan, joka on paholaisen edellusmies, maan myöskin itse +pahuuden syntyperää." + +Kristitty ritari oli tähän saakka hämmästyksestä jähmistyneenä katsellut +tätä ottelua, joka tapahtui ja päättyi niin isosti vastoin kaikkia hänen +arveluitansa. Kuitenkin hän viimein hoksasi, että hänen kunniansa vaati +häntä astumaan kaadetun kumppaninsa hyväksi väliin, ja hän puhutteli +sentähden vuohennahkoihin puettua voittajaa seuraavalla tavalla: + +"Kuku lienetki, joko hyvä vai paha, niin tiedä että minä tätä nykyä olen +vannonut ollakseni uskollinen kumppani saracenille, jota allasi pitelet, +ja sentähen kehotan sinua päästämään häntä ylös jaloilleen, taikka minun +täytyy hänen puolesta sinun kanssa taistella". + +"Ja sovelias tappelu se olisi", vastasi Hamako, "kun ristiretkeiliä +ryhtyisi ristimättömän koiran puolesta taistelemaan oman pyhän uskonsa +tunnustajan kanssa! Oletko tullut erämaahan Puolikuun puolesta sotimaan +Ristiä vastaan? Kyllä olet kelpo Jumalan sotilas, kun kuuntelet niitä, +jotka veisaavat saatanan ylistystä!" + +Näin puhuessaan hän kumminkin nousi ylös, ja antaen myös saraceninin +nousta, jätti tälle takaisin handsharin eli väkipuukon. + +"Sinä näet kuinka suureen vaaraan uhkarohkeutesi on sinun saattanut," +jatkoi vuohennahka nyt kääntyen Shirkohfiin, "ja kuinka heikkoin +välikappalten kautta harjaantunut taitavuutesi ja kiitetty sukkeluutesi +voipi tyhjäksi rauveta, kun taivas niin tahtoo. Varo siis itseäsi, oi +Ilderim; sillä tiedä että, ellei syntymätähdessäsi olisi tuota +välkähystä, joka Jumalalle otolliseen aikaan sinusta lupaa jotain hyvää +ja armollista, emme ennen olisi toisistamme eronneet, kuin olisin +rikkirepinyt sen kurkun, joka äsken lauleli herjauksia". + +"Hamako", sanoi saraceni, vähintäkään suuttumusta osottamatta tuosta +kiivaasta puheesta ja vielä kiivaammasta päällekarkauksesta, jota hän +äsken oli saanut kokea, "minä pyydän sinua, hyvä Hamako, vasta +varovaisemmin pysymään oikeusrajojasi rikkomatta; sillä vaikka hyvänä +mahomettiläisenä pidän arvossa niitä, joilta Jumala on tavallisen +ihmisjärjen ottanut pois lahjottaaksensa heille profeetallisen hengen, +en sentään suvaitse kenenkään kättä hevoseni ohjaksissa entä itseni +päällä. Haastele siis halusi mukaan, minulta sinun ei tarvitse mitään +peljätä; vaan kokoa kumminkin kyllin järkeä ymmärtääksesi, että jos +vielä kerran minua kohtaan väkivaltaa käytät, niin hakkaan karvaisen +pääkallosi laihoilta hartioiltasi. Ja sinulle, ystävä Kenneth", hän +lisäsi, hevosensa selkään nousten, "täytyy minun sanoa, että kumppalina +erämaassa kernaammin odotan ystävällisiä töitä kun kauniita sanoja. +Jälkimäisiä olet minulle kyllin antanut; vaan parempi olisi ollut, jos +joutusammin olisit minua auttanut taistelussani tuon Hamakon kanssa, +jota hulluudessaan miltei ollut henkeäni viedä". + +"Kunniani kautta", sanoi ritari, "minussa tosiaan on vika -- olin vähän +hidas avuksesi heti joutumaan, vaan tuon päälleryntääjän eriskummallinen +ulkomuoto, kohtauksen äkillisyys -- minusta tuntui ikään kuin hurja, +jumalaton laulusi olisi eteemme manannut jonku haltian -- ja +hämmästykseni oli niin suuri, että pari kolme minuutia kului ennenkuin +saatoin tarttua aseisiini". + +"Sinä olet tovin kylmäkiskoinen ja varova ystävä", saraceni sanoi; "ja +jos Hamako olisi ollut hiukkaakaan hullumpi, niin kumppalisi olisi +ikuiseksi häpeäksesi murhattu rinnallasi, ilman että olisit sormeakaan +liikuttanut hänen edestään, vaikka hevosen seljässä ja täydessä asussa +olit vieressä". + +"Kunniasanani kautta, saraceni", sanoi kristitty, "jos tahdot kuulla +suoran tunnustukseni, niin luulin tuota outoa olentoa itse paholaiseksi; +ja kun hän on sukulaisiasi, en voinut tietää mitä salaisia perheseikkoja +teillä saattoi olla toisillenne juteltavia, kun niin ystävällisesti +vyöryitte yksissä tuossa kentällä". + +"Pilkkapuheesi ei ole mikään vastaus, veli Kenneth", sanoi saraceni; +"sillä jos vastustajani olisikin ollut itse Pimeyden ruhtinas, sinun +velvollisuutesi kuitenkin olisi sinua käskenyt kumppanisi edestä häntä +vastaan sotimaan. Tiedä myös, että oli tässä Hamakossa mitä saastaista +ja pirullista tahansa, hän enemmän kuuluu sinun sukuusi kuin minun, +koska tämä Hamako juuri on sama erakko, jota olet tullut tapaamaan". + +"Tämä!" sanoi sir Kenneth tarkastellen jättiläisentapaista, vaan tuiki +laihtunutta olentoa edessänsä "tämä! -- sinä lasket leikkiä, saraceni -- +tämä ei voi olla kunnianarvoisa Theodorik!" + +"Kysy häneltä itseltään, ellet uskone minua", vastasi Shirkohf; ja +ennenkuin sanat olivat hänen huuliltaan ennättäneet, todisti erakko itse +itsestään. + +"Minä olen Engaddin Theodorik", hän sanoi "olen vaeltaja erämaassa -- +minä olen ristin ystävä ja kaikkein uskottomain, heretikkojen ja +perkeleenpalveliain vitsaus. Väistykää, väistykää! -- Kadotusta +Mahometille, Termagauntille ja koko heidän lahkokunnallensa!" -- Näin +sanoen hän karvaisen pukunsa alta vetäisi esiin varstan tapaisen aseen +eli raudotetun ja saranoilla varustetun nuijan, jota hän erinomaisen +taitavasti heilutteli päänsä ympäri. + +"Siinä näet pyhimyksesi", saraceni sanoi, nyt ensikerran nauraen sille +määrättömälle kummastukselle millä sir Kenneth tarkasteli Theodorikin +hullumaista käytöstä ja kuunteli hänen sekasortoista höpisemistään. Kun +erakko oli nuijaansa jos johonkin suuntaan heilutellut, nähtävästi aivan +huolimatta koskiko se jommankumman hänen kumppalinsa päähän, antoi hän +viimein näytteen omasta voimastaan ja aseensa kelvollisuudesta iskemällä +ison lähellä olevan kiven pirstaleiksi. + +"Tuo on mielipuoli", sanoi sir Kenneth. + +"Vaan yhtä hyvä pyhimys siltä", vastasi mahomettiläinen, tuon itämaisen +hyvin tunnetun luulon mukaan, että mielipuolet ovat välittömän +jumalallisen innostuksen alaisia. "Tiedä kristitty, että kun yhdeltä +silmältä näkövoima sammuu, niin toinen tulee terävämmäksi -- kun toinen +käsi on leikattu pois, tulee toinen sitä vahvemmaksi; niinpä kun +järkemme maallisissa aineissa on sekava eli kokonaan puuttuu, tulee +katseemme taivasta kohti tarkemmaksi ja täydellisemmäksi." + +Tässä saracenin ääni sortui erakon ääneen, joka vimmatulla, +messuntapaisella nuotilla rupesi huutelemaan: "minä olen Engaddin +Theodorik -- olen erämaan kekäle -- olen uskottomain vitsaus. Leijona ja +Leoparti tulevat kumppanikseni ja lähtevät komerooni suojaa etsimään; +vaan kili ei heidän kynsiään pelkää. -- Minä olen kekäle ja tulisoitto +-- Kyrie Eleison!" + +Laulunsa lopetettua, hän kiireesti juoksi kappaleen eteen päin ja +hypähti senjälkeen kolme kertaa tavalla, joka voimistelu-akatemiassa +olisi ansainnut suurta kiitosta, vaan niin vähän sopi hänen +erakkomaisuudellensa, että skotlantilainen ritari joutui aivan kummiinsa +ja hämilleen. + +Saraceni näytti erakkoa paremmin ymmärtävän. "Te näette", hän sanoi, +"että hän odottaa meitä seuraamaan häntä celliinsä, ja se onkin ainoa +suojapaikka, minkä yöksi voimme saada. Te olette Leoparti, kilpenne +kuvan mukaan -- minä olen Leijona, nimeni johdosta -- ja kilillä hän, +viitaten vuohennahkaiseen pukuunsa, tarkottaa itseänsä. Meidän kuitenkin +täytyy häntä pitää näkymissä; sillä hän on nopea kuin dromedari". + +Se ei tosiaan ollutkaan mikään helppo asia, vaikka arvoisa opas aina +väliin pysähtyi ja viittoi heille kädellään, ikäänkuin kehottaakseen +heitä kulkemaan eteenpäin; sillä perehtynyt kun hän oli kaikkiin erämaan +mutkallisiin syvänteisiin ja soliin, ja lahjotettuna erinomaisella +ketteryydellä, jota ehkä hänen sekava mielentilansa piti alituisessa +harjotuksessa, hän vei ritareita vuorenrotkojen läpi ja pitkin polkuja, +joilla keveästi asustettu saracenikin oppineella arapialaisella +ratsullaan oli suuressa vaarassa, ja joilla rautaan puettu europalainen +ja hänen raskaasti kuormitettu hevosensa olivat niin arveluttavassa +pulassa, jotta ratsastaja mielellään olisi sen vaihtanut yleisen +tappelun vaaroihin. Hän siis suuresti ilostui nähdessään viimein tämän +hurjan ratsastamisen perästä heidän pyhän oppaansa seisovan erään luolan +aukolla, suuri tuli-soitto kädessä, joka oli kastettu maapihkaan ja joka +levitti loimoavan valon sekä kovan tulikiven hajun. + +Tästä tukehuttavasta höyrystä peljästymättä, ritari nakkausi alas +hevoseltaan ja meni luolan sisustaan, joka ei juuri näyttänyt erityistä +mukavuutta tarjoavan. Se oli jaettu kahteen osaan, joista etumaisessa +oli kivi-alttari ja ruovoista tehty ristiinnaulitun kuva: Tämä oli +erakon kappeli. Yhdelle syrjälle tässä ulkopuolisessa luolassa ritari, +vaikka vähän arvelemalla, koska ympärillä olevat esineet hänessä +herättivät hurskasta kunnioitusta, sitoi hevosensa kiini, ja valmisti +sille yösijan, saracenin esimerkin mukaan, joka kertoi, että tämä oli +talon tapa. Erakko sillaikaa järjesteli sisempää suojaa vieraitansa +varten, jotka kohta kävivätkin sinne. Etumaisen luolan perällä pieni, +höyläämättömistä laudoista tehdyllä ovella suljettu aukko saattoi erakon +makuukammioon, joka näytti mukavammalta. Laattian oli isännän työ saanut +karkean sileäksi ja sen päälle oli siroteltu valkeaa hiekkaa, jota hän +joka päivä kasteli muutaman pienen lähteen vedellä, joka kumpusi esiin +yhdestä kallion nurkasta, virkistäen tässä tukalassa ilman-alassa yhtä +paljon korvaa kuin makua. Kaisloista kudotut matot olivat asetetut +seinäin vierustalle; seinät olivat kuten laattiakin karkeasti tasotetut +ja erilaisia kasveja ja kukkia oli niihin ripustettu yltympäriinsä. +Kaksi vahasoittoa, jotka erakko sytytti, antoivat tälle viileytensä ja +hyvän hajunsa kautta miellyttävälle paikalle ilahuttavan ulkonäön. + +Yhdessä huoneen nurkassa näkyi muutamia työkaluja, toisessa oli komero +karkeasti veistetylle pyhän neitsyen kuvalle. Pöytä ja kaksi tuolia +ilmaisivat Itämaisista talouskaluista erkanevan muotonsa kautta, että +olivat erakon omaa käsi-alaa. Pöydälle oli Theodorik tuonut ei +ainoastaan ruoko- ja palkokasveja, vaan myöskin kuivattua lihaa, jotka +hän toimeliaasti järjesteli siihen tapaan, että se herättäisi hänen +vierastensa ruokahalua. Tämä kohteliaisuudentapaisuus, vaikka äänetön ja +ainoastaan ruumiin liikunnoilla osotettu, oli sir Kennethistä aivan +mahdoton sovittaa yhteen hänen entisen hurjan ja väkivaltaisen +menettelemisensä kanssa. Erakon käytös oli nyt muuttunut vakaiseksi, ja +nähtävästi ainoastaan uskonnollisen nöyryyden tunne esti hänen +kasvojansa, jotka alituisesta paastoamisesta olivat kovin laihtuneet, +näyttämästä yleviltä ja jaloilta. Hän polki cellinsä permantoa miehen +tavalla, joka on syntynyt ihmisiä hallitsemaan, vaan on vallastaan +luopunut ruvetakseen taivahan palveliaksi. Sittenkin on myönnettävä, +että hänen suunnatoin suuruutensa, hänen leikkaamattomain hivustensa ja +partansa pituus sekä hänen syväkuoppaisen ja tuiman silmänsä tuli +paremmin sopivat sotilaalle kuin eräkkäälle. + +Itse saracenikin näytti jollakin kunnioituksella katselevan paikan +isäntää, kun tämä näitä askareitaan toimitteli, ja hän kuiskasi hiljaa +sir Kennethille: "Hamako on nyt paremmalla tuulellansa, vaan hän ei +rupea puhumaan ennenkuin olemme atrioineet -- tämmöisen lupauksen hän on +tehnyt". + +Sanaa virkkamatta Theodorik siis viittasi skotlantilaiselle istumaan +alas toiselle matalalle tuolille, samalla kuin Shirkohf kansansa tavan +mukaan asettui mattoläjälle. Erakko kohotti nyt molemmat kätensä, +ikäänkuin siunatakseen niitä virvotusaineita jotka hän oli asettanut +vierastensa eteen, ja nämä ryhtyivät syömään yhtä äänettöminä kuin hän +itse. Saracenille tämä yksivakaisuus oli luonnollinen, ja kristitty +noudatti hänen hiljaisuuttaan, mielessään ajatellen tilansa omituisuutta +ja kuinka isosti eriäväinen se kaino, totinen ja miellyttävä +toimeliaisuus, jolla Theodorik nyt täytti isännyyden velvollisuutta, oli +niistä hulluista, raivokkaista liikenteistä, niistä kimeöistä huudoista +ja väkivaltaisista töistä, joita hän osotti, kun he ensin hänen +kohtasivat. + +Kun heidän atriansa oli päättynyt, korjasi erakko, joka ei itse ollut +palaakaan maistanut, ruuantähteet pöydältä, ja pannen saracenin eteen +sorbetkruukun osotti skotlantilaiselle viinipulloa. + +"Juokaat, lapseni", hän sanoi -- nämät oli ensimäiset sanat, mitkä hän +oli lausunut -- "Jumalan antimia tulee nauttia, kun Antajaa +muistellaan". + +Tämän sanottuaan hän meni etumaisten luolaan, arvattavasti rukouksen +pitoon, jättäen vieraansa kahdenkesken sisempään suojaan; jolloin sir +Kenneth useoilla kyselmillä koki tiedustella mitä Shirkohf heidän +isännästänsä tiesi. Paljas uteliaisuus ei kehottanut häntä näihin +kyselemisiin. Niin vaikea kuin oli sovittaa munkin ensimäistä loukkaavaa +menetystä hänen nykyiseen nöyrään ja hiljaiseen käytökseensä, vielä +mahdottomammalta näytti sen yhdistäminen siihen suureen kunnioitukseen, +jota, sir Kennethin tiedon mukaan, erakko nautti kristityn mailman +valistuneimmilta pappismiehiltä. Theodorik, Engaddin erakko, oli tässä +omaisuudessaan vaihellut kirjeitä paavien ja kirkolliskokouksien kanssa +ja kirjeensä, täynnä kaunopuheellista innostusta, olivat kuvailleet sitä +sortoa, jota latinalaiset kristityt uskottomilta kärsivät Pyhällä +maalla, tuskin heikommilla väreillä, kuin mitä Erakko Pietari käytti +Clermontin konsiliossa, ensimäistä ristiretkeä saarnatessaan. Näin +kunnioitettavassa ja isosti kunnioitetussa henkilössä tavatessaan +mielipuolen fakirin hullut käytöstavat joutui kristitty ritari kahden +vaiheelle, josko hänen pitäisi hänelle ilmottaa eräitä tärkeitä asioita, +joita muutamat ristiretken pääjohtajat olivat hänelle uskoneet. + +Näitten ilmotusten anto oli ollut sir Kennethin näin kummallista tietä +kulkevan pyhän matkan päätarkotus; vaan se, mitä hän tänä iltana oli +nähnyt, pakotti häntä viivähtämään ja arvelemaan, ennenkuin hän ryhtyi +asiansa suorittamiseen. Emiriltä hän ei paljon tietoja saanut, mutta +niiden pääsisältö oli seuraava: -- sen mukaan, mitä hän oli kuullut, oli +erakko ennen ollut uljas ja voimallinen sotilas, viisas neuvotteluissa +sekä voittoisa tappeluissa, jota jälkimäistä hänestä kyllä saattoi uskoa +sen suuren väkevyyden ja notkeuden tähden, josta emiiri usein oli +näytteitä nähnyt; -- että hän oli Jerusalemiin tullut ei pyhissä +vaeltajana, vaan miehenä, joka elinajakseen aikoi pyhään maahan jäädä. +Vähän myöhemmin sen jälkeen hän oli asettunut keskelle niitä hävityksen +paikkoja missä he nyt olivat hänen tavanneet, kunnioituksen esineenä +latinalaisilla kovista katumusharjotuksistansa ja turkki- ja +arapialaisilla niiden mielenvian merkkien tähden, joita hän osotti ja +joita he pitivät yliluonnollisen voiman vaikuttamana. Heiltä hän oli +saanut nimen Hamako, joka turkin kielessä merkitsee mielipuolta. +Shirkohf itse ei oikein tiennyt, mitä heidän isännästä ajatella. Hän oli +ollut, hän sanoi, viisas mies ja saattoi usein monet tiimat pääksytysten +pitää luentoja siveellisyydestä ja viisaudesta, ilman vähintäkään +nähtävää järjenhämmennystä. Toisin ajoin hän oli hurjapäinen ja +väkivaltainen, vaan ei koskaan ennen hän ollut häntä nähnyt niin +vimmattuna kuin hän tänä päivänä oli näyttänyt olevan. Varsinkin hän +hurjistui, jos hänen uskontoaan herjattiin, ja huhu kertoi muutamista +kuljeksivista arapialaisista, jotka olivat hänen jumalanpalvelusta +pilkanneet ja hänen alttarinsa häväisseet, ja joitten kimppuun hän +sentähden oli karannut sekä lyönyt heidät kuoliaiksi lyhyellä +nuijallaan, jota hän kuljetti muassaan kaikkein muitten aseitten +asemesta. Tämä tapaus oli herättänyt suurta huomiota ja pelko erakon +rautanuijaa yhtä paljon kuin hänen kunnioittamisensa Hamakona kehotti +rosvoavia heimokuntia jättämään hänen asuntoansa ja kappeliansa rauhaan. +Hänen maineensa oli niin laajalle levinnyt, että Saladin oli antanut +erityiset käskyt hänen turvakseen ja suojeluksekseen. Saladin itse ja +muut mahomettiläiset ylimykset olivat monta kertaa käyneet hänen +luonaan, osittain uteliaisuudesta, osittain kuin toivoivat niin +oppineelta mieheltä, kuin kristityltä Hamakolta, saavansa tietoa +tulevaisuuden salatuista tapahtumista. "Hänellä oli", jatkoi saraceni, +"korkea Rashid eli tähtitorni, rakettu taivaantappalten ja etenkin +kiertotähtien tarkastamista varten; joitten liikunnot ja vaikutukset, +niinkuin sekä kristityt että mahomettilaiset uskoivat, määräsivät +maallisten tapausten menoa ja niitä ennustivat". + +Tämä oli emiiri Shirkohfin ilmotusten pääsisältö, ja se jätti sir +Kennethin kahden vaiheelle siitä, oliko tuo mielipuolisuus syntynyt +satunnaisesta, liiallisesta uskonhartaudesta, taikka jollei kaikkityyni +ollut paljasta teeskentelemistä ja vain siitä seuraavain etujen tähden +tavaksi otettua. Kumminkin uskottomat näyttivät ulottavan +kohteliaisuuttaan häntä kohtaan tavattoman suureen määrään, Mahometin +seuralaisten uskonvimmaan katsoen, joitten keskellä hän eleli, vaikka +heidän uskontonsa julkisena vihollisena. Sir Kenneth ajatteli myöski +että erakko ja saraceni olivat likemmin tuttuja kuin mitä jälkimäisen +sanoista saattoi päättää, eikä häneltä ollut jäänyt huomaamatta, että +edellinen oli jälkimäistä puhutellut toisella nimellä kuin minkä tämä +oli hänelle ilmaissut. Kaikki nämä asianhaarat kehottivat +varovaisuuteen, jollei epäluuloon. Hän päätti tarkkaan pitää isäntäänsä +silmällä eikä liiaksi kiiruhtaa sen tärkeän asian ilmottamisella, joka +hänelle oli uskottu. + +"Kuulepas saraceni", hän sanoi; "minusta isäntämme mielikuvitus häälyy +yhtä paljon nimien kuin muitten aineitten suhteen. Sinun nimesi on +Shirkohf ja vastikään hän sinua mainitsi toisella nimellä". + +"Kun vielä oleskelin isäni teltassa", vastasi kurdilainen, "oli nimeni +Ilderim, ja moni minua vieläkin niin nimittelee. Sotakentällä ja +sotilasten kesken olen tunnettu Vuoren Leijonaksi, koska hyvä miekkani +on sen minulle hankkinut. -- Vaan, hiljaa! Hamako tulee -- hän käskee +meitä levolle menemään -- minä tunnen hänen tapansa -- kukaan ei saa +häntä nähdä hänen öillisissä hartaudenharjoituksissa". + +Erakko astuikin sisään ja pannen kätensä rinnalleen ristiin, kun hän +seisoi heidän edessään, sanoi juhlallisella äänellä: "siunattu olkoon +Hänen nimensä, joka on hiljaisen yön säätänyt seuraamaan toimellisia +päivää, ja levollisen unen virvottamaan väsyneitä raajoja ja vaivattua +henkeä rauhottamaan". + +Molemmat soturit vastasivat "amen!" ja nousten pöydästä valmistausivat +menemään vuoteillensa, jotka heidän isäntänsä käden viittauksella heille +osotti, kun hän kummalleki kumarrettuaan lähti huoneesta pois. + +Leopartin ritari riisui nyt raskaan rauta-asunsa yltään, jolloin hänen +saracenilainen kumppalinsa ystävällisesti häntä auttoi päästämään solkia +ja hakasia auki, kunnes hänen päälleen vain jäi säämiskänahkainen +ihokas, jota ritarein ja asekantajain oli tapa pitää harniskan alla. Jos +saraceni oli vastustajansa voimaa ihastellut, kun hän oli teräkseen +puettuna, ei hän nyt vähemmin kummastellut hänen jäntevän ja voimattaan +vartalonsa kaunista yhdenmukaisuutta; ja kun ritari puolestaan, +kohteliaisuutta kostaaksensa, auttoi saracenia hänen päällyspukunsa +riisumisessa, että hän voisi maata mukavammin, oli hänen taas vaikea +käsittää kuinka noin hennot jäsenet ja tuo hoikka ruumis saattoivat +sisältää sitä väkevyyttä, jota hän heidän kaksintaistelussa oli +osottanut. + +Kumpikin sotilas rukoili, ennenkuin asettui leposijallensa. +Mahomettilainen kääntyi päin _keblaa_, eli sitä kohtaa, jonne kunkin +profetan uskolaisen tulee rukouksensa suunnata, ja jupisi pakanallisia +rukouksiansa, kun sitä vastoin kristitty, vetäytyen ulommaksi uskottoman +saastaisista läheisyydestä, asetti suuren, ristikahvaisen miekkansa +pystyyn ja notkistaen polvensa tämän pelastuksen merkin edessä luki +rukousnauhansa hartaudella, joka yhä yltyi, kun hän muisteli niitä +seutuja, joitten läpi hän oli kulkenut, ja vaaroja, joista hän päivän +kuluessa oli pelastunut. Matkan vaivoista väsyneinä molemmat sotilaat +kohta nukkuivat sikeästi, kumpikin erityisellä vuoteellaan. + + + + +Neljäs luku. + + +Kenneth skotlantilainen ei tiennyt kuinka kauan hänen aistinsa olivat +olleet syvään lepoon vaipuneina, kun hän heräsi siitä että tunsi painon +rinnallaan, joka ensin hänessä synnytti sekavan unennäön taistelusta +voimallisen vastustajan kanssa, vaan viimein sai hänen täydelle +taidolleen. Hän oli juuri kysymäisillään kuka siellä, kun hän silmänsä +avattuaan näki tuiman ja hurjannäköisen erakon seisovan vuoteensa +vieressä, oikealla kädellään painaen hänen rinnalleen ja vasemmassa +pitäen pientä hopeaista lamppua. + +"Olkaa hiljaa", sanoi erakko, kun makaava ritari kummastellen katseli +häntä; "minulla on teille jotain sanottavaa, jota tuo uskoton ei saa +kuulla". + +Nämät sanat hän lausui franskan kielellä, eikä _lingua francalla_, eli +sillä itämaisten ja europalaisten kielten sekotuksella, jota he tähän +saakka olivat keskensä käyttäneet. + +"Nouse ylös", hän jatkoi; "ota viitta yllesi, älä puhu, astu hiljaa ja +seuraa minua". + +Sir Kenneth nousi ja otti miekkansa. + +"Sitä ei tarvita", sanoi erakko kuiskaten; "me menemme sinne, missä +hengen aseet mahtavat paljon, vaan lihalliset vain ovat kuin ruoto ja +kuihtunut kurpitsa". + +Ritari laski miekkansa alas vuoteen viereen entiselle paikalleen ja +lähti seuraamaan salamielistä isäntäänsä ilman muuta asetta kun +väkipuukkonsa, josta hän tässä vaarallisessa maassa ei koskaan luopunut. + +Erakko nyt hitaasti kulki eteenpäin ja ritari astui hänen jälessään, +vieläkin epäillen, josko ei tuo musta haahmo, joka tietä osottaen +liikkui hänen edessään, itse teossa ollut sekavan unennäön luoma. Aivan +kuin varjot he siirtyivät ulkomaiseen suojaan, pakanallista emiiriä +häiritsemättä, joka yhä makasi uneen vaipuneena. Ristin edessä +alttarilla paloi ulkohuoneessa toinen lamppu, käsikirja oli avattuna ja +laattialla näkyi katumusvitsa eli hienosta rihmasta ja rautalangasta +punottu ruoska, jonka siimoissa huomasi vasta vuodatetun veren pilkkuja, +-- epäilemätön todistus munkin ankarista katumuksenharjotuksista. Tässä +Theodorik lankesi polvilleen ja viittasi ritarille laskeutumaan hänen +viereensä niille teräville pikku kiville, jotka näyttivät siihen +asetetun ainoastaan tehdäkseen asemaa rukoillessa niin epämukavaksi kuin +suinkin; sitten hän luki useoita katolisen kirkon rukouksia ja veisasi +matalalla, vaan totisimmalla äänellä kolme katumusvirttä. Laulaessaan +hän huokaili, kyynelöi ja nyyhki katkerasti, joka osotti kuinka syvästi +hän tunsi tuota lukemaansa jumalallista runoutta. Skotlantilainen ritari +otti suurella hartaudella osaa näihin toimituksiin, ja hänen ajatukset +isännästään alkoivat sillä välin siihen määrään muuttua, että hän +epäili, jollei hänen tullut häntä pitää pyhimyksenä, hänen +katuvaisuutensa ankaruuden ja hänen rukoustensa innollisuuden tähden; ja +kun he laattialta nousivat pystöön, seisoi hän nöyristyneenä hänen +edessään, niinkuin oppilas kunnioitetun mestarin edessä. Erakko +puolestaan oli muutaman hetken äänettömänä ja ajatuksiinsa vaipuneena. + +"Katso tuohon komeroon, poikani", hän sanoi viitaten cellin perimpään +nurkkaan; "siitä löydät hunnun -- tuo se tänne". + +Ritari totteli ja löysi pyydetyn hunnun eräässä seinään hakatussa ja +pajusta kudotulla ovella suljetussa syvennyksessä. Kun hän toi sen +valkean valoon, havaitsi hän, että se oli rikkinäinen ja muutamissa +paikoin tahrattu jollakin mustalla aineella. Erakko katseli sitä +syvällä, vaan hillityllä liikutuksella ja hänen täytyi haikealla +valituksella ilmaista tunteensa, ennenkuin hän saattoi skottilaista +ritaria puhutella. + +"Sinä kohta saat nähdä kalliimman aarteen, mitä mailmassa löytyy", sanoi +hän viimein; "oi minua, että silmäni ovat kelvottomat sitä kohti +kohoamaan! Ah, minä olen vain se halpa ja ylönkatsottu merkki, joka +väsyneelle matkamiehelle osotan rauhan ja turvallisuuden satamaa, vaan +jonka itse iäksi täytyy ovien ulkopuolelle jäädä. Turhaan olen paennut +vuorten syvimpiin rotkoihin ja keskelle janoavaa erämaata. Viholliseni +on ennättänyt minut sielläkin -- juuri hän, jota olen kieltänyt, on +seurannut minua varustuksilleni asti". + +Hän vaikeni taas hetkeksi ja kääntyen skottilaiseen ritariin sanoi +sitten vakavammalla äänellä: "te tuotte minulle tervehyksen Englannin +Richardilta?" + +"Minä olen lähetetty kristittyin ruhtinasten neuvoskunnalta", vastasi +ritari; "koska Englannin kuningas on sairas, ei hänen Majesteetinsa ole +minua käskyillänsä kunnioittanut". + +"Teidän merkkinne?" kysyi erakko. + +Sir Kennethiä arvelutti -- entiset epäluulot ja ne mielenvian osotteet, +jotka hän erakossa varemmin oli huomannut, johtuivat äkisti hänelle +mieleen; vaan kuinka epäillä miestä, jonka tavat olivat niin pyhät? -- +"Tunnussanani", hän viimein sanoi, "on tämä: kuninkaat kerjäävät +kerjäläiseltä". + +"Se on oikein", sanoi erakko, kun toinen oli vaiti; "minä tunsin teidät +kyllä; vaan vahtimies paikallaan -- ja minun on tärkeä -- tiedustelee +niin ystävää kuin vihollista". + +Hän tämän jälkeen lähti kulkemaan lampullaan, palaten takaisin samaan +huoneeseen josta olivat tulleet. Saraceni makasi vuoteellaan, yhä +sikeässä unessa. Erakko seisahtui hänen viereen ja katsoi alas hänen +päällensä. + +"Hän nukkuu pimeydessä, eikä häntä saa herättää", sanoi hän. + +Emiirin asento synnytti todella käsityksen syvästä levosta. Toinen +käsivarsi, jonka hän oli heittänyt poikkipuolin ruumistaan, maatessaan +kasvot puoleksi seinään päin kääntyneinä, peitti pitkällä leveällä +hihallaan suuren osan hänen kasvoistaan; vaan korkea otsa oli kuitenkin +näkyvissä. Kasvojen jänteet, jotka hänen valveella ollessaan olivat niin +tavattoman hilpeät, olivat nyt liikkumattomat, ikäänkuin kasvot olisivat +olleet mustaan marmoriin hakatut ja pitkät, silkinhienoiset silmäripset +peittivät hänen läpitunkevia haukansilmiänsä. Aukinainen hervoton käsi, +ja syvä, säännöllinen ja hiljainen hengitys osottivat kaikki +rauhallisinta lepoa. Omituisen ryhmän muodosti makaaja tuossa laattialla +ja nuo kaksi pitkää miestä hänen edessään: erakko karvaisessa +vuohennahkapuvussaan, pitäen lamppua kädessä, ja ritari +ruumiinmukaisessa säämiskätakissaan; edellinen ulkonäössään ilmaisten +asketisen synkkyyden ankaruutta, jälkimäinen huolestuneella +uteliaisuudella selvästi kuvattuna miehuullisissa kasvoissaan. + +"Hän nukkuu sikeästi", sanoi erakko entisellä matalalla äänellä, ja +kertoi sitten äsken lausutut sanansa, vaikka muuttaen niiden merkityksen +sanallisesta kuvannolliseksi: "hän nukkuu pimeydessä; vaan hänellekin +kerran päivä on koittava. -- Oi, Ilderim! sinun ajatuksesi, kun olet +valveella, ovat vielä yhtä turhamaiset ja sekavat, kuin ne, jotta nyt +hurjasti hyörivät uinahtaneissa aivoissasi; vaan torvi kerran kaikuu ja +unennäkö haihtuu". + +Näin sanoen ja viitaten ritarille seuraamaan häntä, erakko astui +alttarin taakse ja painoi vieterille, joka ääntämättä auveten, paljasti +pienen, luolan seinään niin sievästi taitetun rauta-oven, että +ainoastaan tarkin tutkinto saattoi sen huomata. Ennenkuin erakko +kuitenkaan uskalsi ovea kokonaan avata, kaatoi hän vähän öljyä lampusta +saranoille; ja kaitaiset kallioon hakatut portaat tulivat näkyviin, kun +rauta-ovi viimein oli aivan auki. + +"Ota tämä huntu", sanoi erakko surullisella äänellä, "ja peitä sillä +silmäni; sillä minä en saata katsella sitä aarretta, jonka heti saat +nähdä, ilman synnittä ja julkeudetta". + +Mitään vastaamatta, ritari kiiruusti sitaisi hunnun munkin pään ympäri, +ja viimemainittu alkoi portaita nousta miehen tavalla, jota oli liian +tiehen tottunut valoa tarvitakseen, vaikka hän samalla näytti lamppua +skotlantilaiselle, joka hänen jälessään astui monet asteet noita kapeita +portaita ylös. Viimein he joutuivat pieneen, epämukaiseen holviin, jonka +yhteen nurkkaan rappuset päättyivät ja jonka vastapäisessä nurkassa +toiset portaat näkyivät saattavan yhä ylemmä. Kolmannessa kulmassa oli +götiläinen portti, karkeasti koristettu tavallisilla, yhteen +ryhmitetyillä kolonneilla ja veistoksilla ja varustettu kovasti +raudotetulla puoli-ovella. Tälle ovelle erakko käänsi askeleensa, jotka +näyttivät horjahtelevan, kun hän sitä lähestyi. + +"Riisu kengät jaloistasi", sanoi hän kumppalilleen; "sillä paikka, jolla +seisot, on pyhä. Karkota sydämesi sisimmästä pohjasta kaikki maalliset +ja lihalliset ajatukset; sillä niitten muisteleminen tällä paikalla +olisi kuolemansynti." + +Ritari pani käskyn mutaan kenkänsä syrjään, ja erakko sillä välin oli +hetken aikaa ääneti ikäänkuin hänen sielunsa olisi hiljaiseen rukoukseen +ollut vaipuneena, ja kun hän taas liikahti, hän käski ritarin kolmesti +kolkuttaa tuolle puoli-ovelle. Hän teki niin. Ovi aukeni itsestään, +ainakaan sir Kenneth ei nähnyt ketään, ja samassa kirkkain valo ja +väkevä, miltei tukahuttava tuoksu ihanimmista haju-aineista virtasi +häntä vastaan. Hän väistyi pari kolme askelta taaksepäin ja hetki kului, +ennenkuin hän tointui tuon pimeästä valkeuteen äkkiä tapahtuneen +muutoksen häikäisevistä ja hurmaavista vaikutuksista. + +Kun hän astui sisään huoneeseen, mistä tämä valonvirta tulvasi, näki hän +että valo lähti ryhmään asetetuista, puhtaimmalla ja paraimman +hajuisella öljyllä täytetyistä hopealampuista, jotka hopeisista +vitjoista riippuivat alas erään pienen götiläisen kappelin katosta, +joka, samoin kuin suurin osa erakon eriskummaista asunnosta, oli kovaan +kallioon hakattu. Vaan kun kaikissa muissa paikoin, mitkä sir Kenneth +oli nähnyt, kallioon laskettu työ oli ollut koristelemattominta ja +karkeinta laatua, oli sitä vastoin tässä kappelissa taitavimpain +artitehtein kekseliäisyyttä ja taitoja käytetty. Suippukaarenmuotoon +tehtyä kattoa kannatti kummallakin puolella kuusi harvinaisimmalla +taiteellisuudella veistettyä pilaria; ja se tapa, jolla ontevain kaarten +risteykset sievillä koristuksilla toisiinsa yhistyivät, soveltui +rakennustaiteen ja aikakauden hienoimpaan kaunetuntoon. Pylväsriviä +vastaavina oli molemmin puolin kuusi kauniilla veistoksilla koristettua +komeroa, joista kukin sisälti yhden apostolin kuvan. + +Kappelin ylä- ja itäpäässä seisoi alttari, ja sen takana kallis, +kullalla runsaasti kirjailtu esirippu persialaisesta silkistä peitti +muuriin tehtyä syvennystä, joka epäilemättä sisälsi jonku erittäin pyhän +kuvan eli jäännöksen, jonka kunniaksi tämä eriskummainen rukouspaikka +oli rakettu. Siinä vakuutuksessa että näin oli asianlaita, ritari astui +kohti alttaria, ja langeten polvilleen sen eteen, kertoi tulisella +innolla rukouksiaan, kun hänen hartautensa sen kautta häirittyi, että +esirippu äkkiä nostettiin, eli oikeammin vedettiin syrjään, hänen +näkemättä kuinka ja keneltä; vaan tällä tavoin paljastetussa komerossa +hän havaitsi hopeasta ja ebenholtsista valmistetun kaapintapaisen +kapineen kaksoisovilla, joka pienennetyssä muodossa kuvasi götiläistä +kirkkoa. + +Kun hän kiinteällä uteliaisuudella tuijotti tuota kapinetta kohti, +kimmahtivat kaksoisovet auki, ja näyttivät katsojalle suuren +puukappaleen, josta helotti sanat _Vera Crux_, ja samalla vaimonpuolinen +kööri lauloi _Gloria Patri_. Kun laulu herkeni, sulkeusivat kaapin ovet, +esirippu vedettiin taasen eteen, ja ritari, polvillaan alttarin edessä, +saattoi nyt häiritsemättä jatkaa hartauttaan sen pyhän jäännöksen +kunniaksi, jota juuri oli hänelle näytetty. Hän teki niin, sen henkilön +syvällä tunnolla, joka omin silmin oli nähnyt pelättävän todistuksen +uskontonsa totuudesta, ja melkoinen hetki kului, ennenkuin hän +rukouksensa lopetettua nousi ylös ja katsoi ympärilleen erakon perään, +joka hänen oli tähän pyhään, salaiseen huoneeseen saattanut. Hän +havaitsi hänen, pää vielä huntuun käärittynä, rangaistun koiran tavalla +makaavan kappelin kynnyksellä, jonka yli hän ei näyttänyt rohkeavan +käydä. Hänen asemansa osotti pyhintä kunnioitusta, suurinta katumusta, +niinkuin hänen sisällisten tunnettensa kuorma olisi häntä maahan asti +painanut ja kokonaan musertanut. Skotlantilaisesta tuntui että +ainoastaan syvimmän katumuksen, omantunnonvaivain ja nöyryyttämisen +tunne oli saattanut masentaa noin väkevää ruumista ja noin ylpeää +sielua. + +Hän lähestyi erakkoa ikäänkuin häntä puhutellakseen; vaan tämä aavisti +hänen aikomuksensa ja jupisi, pään ympäri kierretyn hunnun tähden +tukehutetulla äänellä, joka kuului ikäänkuin käärinliinoihinsa +hankitusta ruumiista tullen: "odota, odota onnellinen sinä, joka saat +katsoa -- näky ei vielä ole kaikki". Näin sanoen hän nousi ylös, +peräytyi kynnykseltä, jolla hän tähän saakka oli maannut pitkänään, ja +sulki kappelin oven, joka, heleästi kaikuvalla vieterillä sisäpuolelta +mennen lukkoon, niin tarkasti liittyi muuhun kallioon, johon kappeli oli +hakattu, että Kenneth tuskin huomasi missä aukeama oli ollut. Hän oli +nyt yksin tuossa valaistussa kappelissa, joka sisälsi sen kuvan jota hän +äskettäin oli palvellut, ilman muita aseita kuin puukkonsa tai muita +seuralaisia kuin hurskaat ajatuksensa ja pelkäämätön rohkeutensa. + +Epätietoisena siitä, mitä nyt tulisi tapahtumaan, vaan päättäen odottaa +tapausten menoa, käveli sir Kenneth edestakaisin yksinäisessä kappelissa +kukon ensimäiseen laulamaan asti. Tällä hiljaisella hetkellä, jolloin yö +ja aamu toisiinsa sulaavat, kuuli hän, mutta mistä päin, sitä hän ei +voinut erottaa, senlaisen pienen hopeakellon äänen, jota soitetaan +ehtoollisleipää kohotettaissa messun menoissa eli uhrissa, kuten sitä +kutsutaan. Aika ja paikka tekivät tämän soiton kammottavan +juhlalliseksi, ja kuinka urhea ritari olikin, vetäytyi hän kumminkin +kappelin etäisimpään, alttaria vastapäiseen nurkkaan, saadakseen +häiritsemättä pitää tämän odottamattoman ilmotusmerkin seurauksia +silmällä. + +Kauan ei aikaa kulunut, ennenkuin silkkinen esirippu uudelleen vedettiin +syrjään ja tuo pyhä kaapi taasen näkyi hänelle. Kun hän kunnioituksella +lankesi polvilleen, kuuli hän vaimonpuolisen köörin laulavan +_Laudes_-virttä eli katolisen kirkon varhaisinta jumalanpalvelusta. +Ritari kohta huomasi, että laulajien äänet eivät kauvemmin kuuluneet +etäältä yhdestä kohti, vaan lähenivät kappelia ja tulivat yhä +kovemmiksi, kun ovi, joka suljettuna oli yhtä näkymätön kuin se, josta +hän itse oli tullut sisään, aukeni holvin toisessa päässä ja antoi +köörin sävelten vapaammin tulvailla kappelin suippukaarten alatse. + +Tuskallisen pelon vallassa ritari loi silmänsä aukkoon päin, ja yhä +edelleen pysyen polvillaan siinä hartaassa asemassa, jonka paikka ja +tilaisuus vaativat, odotti näitten valmistusten päätöstä. Juhlakulku +näytti nyt olevan tulossa ovesta sisään. Ensin neljä kaunista poikaa, +joitten paljaat käsivarret, kaulat ja sääret osottivat itämaisen ihon +vaskiväriä ja jyrkästi erkanivat heidän lumivalkoisesta kauhtanasta, +astui parittain kappeliin. Ensimäinen pari kantoi suitsutusastioita, +joita he edestakaisin heiluttelivat, siten yhä enentäen niitä hyviä +hajuja, joista kappeli jo oli täytetty. Toinen pari nakkeli kukkaisia. + +Näitä seurasi tarkassa ja juhlallisessa järjestyksessä ne vaimonpuolet, +jotka kuuluivat kööriin; kuusi, jotka, heidän mustista messukasukoista +ja mustista hunnuista valkoisten vaatteidensa päällä päättäen, olivat +vihityitä nunnia Karmeliitain sisaruskunnasta, ja yhtä monta joitten +valkeat viitat ilmaisi heitä noviseiksi eli luostarin satunnaisiksi +asukkaiksi, jotka eivät vielä olleet lupauksen kautta luostari-elämään +sitoutuneet. Edellisillä oli suuret rukousnauhat käsissä, kun sitä +vastoin heitä seuraavat nuoremmat ja notkeammat naiset kantoivat +punaisista ja valkoisista ruusuista sidotuita seppeleitä. He astuivat +juhlasaatossa ympäri kappelia, eivätkä ollenkaan näyttäneet huomaavan +Kennethiä, vaikka kulkivat häntä niin liki, että heidän helmuksensa +milteivät häneen koskeneet; ja kun he lauluansa jatkoivat, ei ritari +epäillyt olevansa yhdessä noista luostareista, joissa jalot kristityt +neidot ennen muinoin julkisesti olivat pyhittäneet itsensä +kirkonpalvelukseen. Suurin osa niistä oli hävitetty, sittekun +mahomettiläiset olivat vallottaneet Palestinan, vaan useat, jotka +lahjomisilla olivat itselleen hankkineet voittajain suosiollisuuden, +taikka sääliväisyydestä eli ylenkatseesta sen saaneet, vielä +hiljaisuudessa toimittivat niitä kirkonmenoja, joihin heidän lupauksensa +heitä velvotti. Vaan vaikka Kenneth tiesi asianlaidan olevan näin, niin +kumminkin paikan ja tiiman juhlallisuus, näiden pyhäin neitsyeiden +äkkiarvaamaton ilmestyminen, ja se aaveen kaltainen tapa, jolla he +kulkivat hänen sivu, vaikuttivat niin valtavasti hänen +mielikuvitukseensa, että hän tuskin jaksoi käsittää, että tuo kaunis +juhlasaatto, jonka hän näki, oli tämän maailman ihmisistä syntynyt; niin +suuressa määrin tuo kööri näytti yliluonnollisilta olennoilta, jotka +kantoivat ylistystänsä koko ihmiskunnan palveltavalle esineelle. + +[Kuva: Leopartin ritari nunnain jumalanpalveluksen aikana] + +Tämä oli ritarin ensi aatos, kun saatto kulki hänen sivutsensa, +liikkumatta enemmän kuin mitä häthätää vaadittiin eteenpäin pääsemistä +varten, niin että he, siinä himmeässä valossa, jonka lamput levittivät +huonetta pimittävien suitsutussavupilvien läpi, pikemmin näkyivät +liukuvan kuin kävelevän eteenpäin. + +Vaan kun he toisen kerran kappelia kiertäessään kulkivat sen paikan +ohitse, jossa hän oli polvillaan, taittoi yksi noista valkoviittaisista +neitosista, hänen sivutsensa siirtyessään, ruususilmikon siitä +seppeleestä, jota hän kantoi, ja pudotti sen, ehkä tietämättä, +sormistaan sir Kennethin jalkain eteen. Ritari säpsähti ikäänkuin puukon +pistoksesta; sillä kun mieli kovin kiihkeästi jotakin tuntee taikka +vartoo, virittää vähäpätöisin, arvaamaton tapaus sen sytytyslangan +tuleen, jonka mielikuvitus jo on laskenut. Mutta hän hillitsi +liikutuksensa, ajatellen kuinka helposti tuonlainen turhanpäiväinen +seikka oli voinut tapahtua, ja että ainoastaan laulajien liikkumisen +yksitoikkoisuus teki tämän tapahtuman ollenkaan huomattavaksi. + +Kuitenki, kun juhlasaatto kolmannen kerran kierti kappelia, seurasivat +Kennethin silmät ja ajatukset yksinomaisesti tuota yhtä novisia, joka +ruususilmikon oli pudottanut. Hänen astuntansa, hänen kasvonsa, hänen +vartalonsa, olivat niin täydellisesti samannäköiset kuin toisten +köörilaulajien, että oli mahdoton hänessä havaita vähintäkään +eriäväisyyttä, ja kuitenkin Kennethin sydän sykki kuni häkistään pyrkivä +lintu, aivan kuin se tunnollisilla kehotuksillaan olisi tahtonut hänelle +vakuuttaa, että tuo vaimonpuoli, joka kulki oikealla puolen novisein +toisessa rivissä, oli hänelle kalliimpi ei ainoastaan kaikkia +läsnäolioita, vaan myös koko naissukupuolta. Rakkauden romantillinen +into, jota ritarillisuuden säännöt elähyttivät ja järjestelivät, +soveltui hyvin yhtä romantillisiin uskonnollisiin tunteisiin, ja melkein +saattoi sanoa, että ne enemmän kiihdyttivät kuin vastustivat toisiansa. +Hehkuvalla mielellä, joka vivahti uskonnolliseen hartauteen, sir +Kenneth, jonka tunteet värähtelivät sydämestä sormenpäihin asti, +sentähden odotti uutta merkkiä sen henkilön läsnäolosta, jota hän +lujasti luuli ensimmäisen antajaksi. Ehkä aika oli aivan lyhyt, jonka +kuluessa juhlasaatto taas suoritti kierroksen kappelin ympäri, se tuntui +ijankaikkisuudelta Kennethille. Vihdoin se neito, jota hän niin +hartaalla huomiolla oli silmällä pitänyt, läheni -- ei ollut mitään +erotusta tämän hunnullaan peitetyn ja toisten välillä, joitten kanssa +hän tasaisin askelin astui; vaan juuri kun hän kolmannen kerran kulki +kumarruksissa olevan ristiretkeiliän ohitse, samalla pieni ja sievä +muotoinen käsi, niin kaunis että se antoi korkeimman käsityksen sen +ruumiin täydellisistä muodoista, johon se kuului, pisti hiukan esiin +harsun linnikon poimuista, ikäänkuin kuutamonsäde kesäisen yön +pilvihattaroista, ja taasen ruususilmikko putosi Leopartin ritarin +jalkain eteen. + +Tämä uudistettu merkki ei voinut olla satunnainen -- yhtä vähän kuin +tämän tuskin nähdyn, vaan ihanan naiskätösen yhtäläisyys sen kanssa, +jota hänen huulensa kerran olivat suudelleet ja jonka armaalle +omistajalle ne silloin olivat vannoneet ikuista uskollisuutta, saattoi +olla paljas sattumus. Jos hän olisi useampia todistuksia tarvinnut, niin +kimaltihan tuossa lumivalkoisessa sormessa se verraton rubinisormus, +jonka määrätöntä arvoa Kenneth kuitenki olisi pitänyt halvempana kuin +vähintäkään tuon sormen antamaa merkkiä -- ja vaikka neito oli hunnun +peitteessä, hän kuitenki, josko sattumalta, vai mielisuosiosta, sai +nähdä yhden vallattoman kiharan noista mustista palmikoista, joitten +jokainen hivus oli hänelle satoja kertoja kalliimpi kuin raskaat +kultavitjat. Se oli hänen sydämensä lemmitty. Vaan että hän oli täällä +-- tässä jylhässä, yksinäisessä erämaassa -- pyhäin naisten joukossa, +jotka olivat sydänmaihin ja luoliin paenneet salaisuudessa viettääksensä +näitä kristillisiä kirkonmenoja, joita he eivät julkisesti tohtineet +toimittaa -- että tämä todestaanki oli totta -- se tuntui kovin +mahdottomalta -- sen täytyi olla unennäkö -- mielikuvitteen pettävä +harhaus. Kun nämät mietteet kiertelivät Kennethin mielessä, poistui +juhlakulku samaa tietä jota se oli kappeliin tullut. Nuo nuoret +kuoripojat, nuo mustat nunnat, katosivat vähitellen yksi toisensa +perästä aukinaisen oven kautta -- viimein tuli hänenkin vuoro, jolta +Kenneth oli nuo kahdet merkit saanut -- vaan ulosastuessaan hän käänti +päätään, aivan vähäisen kyllä, mutta kumminkin huomattavasti sinnepäin, +jossa ritari liikkumatonna kuin kuva, vielä makasi polvillaan. Hän näki +hänen huntunsa vielä kerran liehahtavan -- nyt se katosi -- ja pimeys +laskeusi ritarin sieluun, melkein yhtä synkkä kun se joka kohta sen +jälkeen ympäröi hänen ulkonaiset aistinsa; sillä viimeinen veisaajista +oli tuskin ennättänyt kynnyksen yli, kun ovi pamahti kiini ja samassa +silmänräpäyksessä laulukunnan äänet vaikenivat, kappelin lamput yhtaikaa +sammuivat ja sir Kenneth jäi yksin pilkkopimeään. Vaan Kennethistä +yksinäisyys, pimeys ja hänen kummallisen tilansa epätietoisuus eivät +olleet mitään -- hän ei niitä ajatellut -- ei niistä huolinut -- ei +huolinut mistään muusta maailmassa kuin tuosta katoovasta näystä, joka +äsken oli hänen ohitsensa liihotellut, ja niistä suosion osotuksista, +jotka hän oli saanut. Hän hapuili laattialta niitä ruususilmikoita, +jotka neito oli pudottanut -- likisti niitä vasten huuliansa -- vasten +rintaansa -- nyt vuorotellen, nyt samalla kertaa -- hän suuteli niitä +kylmiä kiviä, joita tyttö, sen mukaan kuin hän saattoi arvata, oli juuri +polkenut -- hän teki kaikkea sitä hulluutta, johon tulinen rakkaus +yllyttää ja oikeuttaa niitä, jotka sen valtaan ovat joutuneet; vaan +tämmöisiä palavan lemmen osotuksia tavataan jokaisessa aikakaudessa. +Omituista ritarillisuuden aikakaudelle oli kuitenki, että ritari +hurjimmassa mielikiihkossaan ei vähintäkään ajatellut seurata eli +vakoilla näin romantillisen rakkauden esinettä; että hän muisteli häntä +ikäänkuin jumalatarta, joka, suvaittuaan hetkeksi nayttäytä nöyrälle +palveliallensa, taasen oli vetäynyt pyhyytensä pimeyteen -- eli kuni +johtotähteä joka jollakin tärkeällä hetkellä heitettyään suosiollisen +säteen, taasen kääriytyi pilvipeitteeseensä. Hänen sydämensä lemmityinen +oli hänestä korkeampi olento, jonka liikkeitä ei saanut tiedustella eikä +tarkastella, vaan joka häntä ilottaisi näöllään, tahi masentaisi +poissa-olollaan, riemastuttaisi hyvyydellään eli saattaisi totuudellansa +epätoivoon, aina oman mielensä mukaan, ja ilman mitään kiusaa tai +muistutusta sankarinsa puolelta, joka vilpittömästi häntä sydämellä ja +miekalla palvellen ei muuta pyytänyt kuin täyttää hänen käskyjänsä ja +omien töittensä loistolla enentää hänen mainettansa. + +Tämmöiset olivat ritarillisuuden lait ja rakkauden, joka oli niiden +perusaate. Mutta Kennethin lemmen olivat toiset ja vielä kummallisemmat +asianhaarat tehneet romantilliseksi. Hän ei koskaan ollut edes kuullut +armahansa ääntä, vaikka hän usein ihastuneena oli katsellut hänen +kauneuttansa. Neito kuului seurapiiriin, johon ritarin arvo kyllä salli +hänen lähestyä, vaan ei yhtyä; ja kuinka suurta kunnioitusta hän +nauttikin sotaisesta taidosta ja rohkeudesta, täytyi kuitenkin köyhän +skottilaisen ritarin palvella jumalatartaan miltei yhtä pitkän matkan +päässä, kuin se väli, joka erottaa persialaista jumaloitusta auringosta. +Vaan milloin olisi naisen ylpeys ollut liian suuri ylenkatsoakseen jos +kuinkaki halpa-arvoisen rakastajan innostunutta hartautta? Tuon ylhäisen +ladyn silmä oli seurannut häntä turnauspelissä, hänen korvansa oli +kuullut hänen kiitostansa jokapäiväisistä tappeluista kerrottaissa; ja +vaikka kreivit, herttuat ja lordit kilvan pyysivät hänen suosiotansa, se +liehui, alussa ehkä ehdottomasti eli tietämättäki, köyhän Leopartin +ritarin puoleen, jolla tuskin oli muuta kuin miekka arvonsa +kannattamiseksi. Katsellessaan ja kuunnellessaan, lady näki ja kuuli +tarpeeksi vahvistuakseen siinä mieltymyksessä, joka ensin huomaamatta +oli hänen vallannut. Ritarien persoonallista kauneutta kehuttaissa eivät +siveimmätkään naiset Englannin sotaisessa hovissa epäilleet Kenneth +skotlantilaiselle etusijan antamasta; ja huolimatta niistä suurista +rikkauksista, joita ruhtinaat ja päärit lahjottivat kuleksiville +laulajille eli ministreleille, sattui usein, että puolueeton ja +itsenäinen henki vallotti runoilian ja kannel kaikui sankarin +ylistykseksi, jolla ei ollut konkareita eikä kalliita vaatteuksia antaa +hänelle omistetun kunnian palkinnoksi. + +Ne hetket, jolloin hän kuunteli rakastajansa kiitosta, tulivat +vähitellen yhä mieluisemmiksi korkeasukuiselle Edithille, koska ne +olivat vaihetuksena niissä imarruksissa, joihin hänen korvansa oli +kyllästynyt, ja antoivat hänelle aihetta salaisiin miettimisiin, joitten +esineeksi ritari, yleisen ajatuksen mukaan, näytti paremmin ansaitsevan +tulla, kuin ne jotka olivat häntä etevämmät arvossa ja rikkauksissa. Kun +hänen huomionsa alituisesti, vaikka varovasti, kiintyi sir Kennethiin, +vakaantui hän yhä enemmän ja enemmän ritarin persoonallisista tunteista +häntä kohtaan, samoin kuin hän omassa mielessään yhä enemmän varmistui +siitä, että hän Kenneth Skotlantilaisessa näki sen ritarin, jonka +sallimus oli määrännyt onnen vaihteluissa -- ja tulevaisuus näytti +synkältä ja vaaralliselta -- hänen kanssaan jakamaan sitä tulistuttavaa +tunnetta, jonka valtaa aikakauden runoiliat kuvailivat niin yleiseksi, +ja jota sen ajan tavat ja siveyskäsitteet asettivat miltei itse uskonnon +rinnalle. + +Mutta älkäämme salatko totuutta lukioiltamme. Kuinka ylevät Edithin +mielipiteet olivatkin, niinkuin nuorelle, Englannin valta-istuinta +likellä seisovalle neidolle sopi, ja niin tyydytetty kuin hänen +ylpeytensä täytyi olla tuosta äännettömästä, lakkaamattomasta +kunnioituksesta, jonka tuo suosittu ritari hänelle omisti, löytyi +kumminkin hetkiä, jolloin rakastavan ja rakastetun naisen tunteet +nurkuivat niitä rajotuksia vastaan, joilla hänen asemansa sekä hovimenot +häntä ympäröivät, ja jolloin hän miltei moittinut rakastajansa arkuutta, +joka näkyi päättäneen ei näitten rajojen ylitse pyrkiä. Sukuperän ja +arvon etiketti -- käyttääksemme nyky-aikaista puhepartta -- oli hänen +ympäri luonut loihtopiirin, jonka yli sir Kenneth kyllä saattoi kumartua +ja heittää silmänsä, vaan jonka sisään hän yhtä vähän saattoi astua, kun +ilmoihin manattu henki voipi kulkea niiden rajain yli, jotka mahtavan +velhon noitasauva on määrännyt. Vasten tahtoaki tunkeusi se ajatus +neidon mieleen, että hänen itsensä täytyi kulkea tuon säädetyn rajan +ulkopuolelle, vaikkapa vain kauniin jalkansa äärimmäisellä päällä, +antaakseen noin ujolle ja kainostelevalle rakastajalle tilaisuutta niin +vähäisen suosionosotuksen saantiin, kuin hänen kenkänsä rihmojen +suutelemiseen. Hänellä oli mainio esimerkki "Kuninkaan tyttäressä +Unkarista", joka tällä tapaa jalomielisesti rohkaisi "halpasukuista +aseenkantajaa"; ja Edith, vaikka kuninkaallista sukua, ei ollut enemmän +mikään kuninkaan tytär, kuin hänen rakastajansa halpaa säätyä -- kohtalo +ei ollut heidän rakkaudellensa rakentanut niin ylipääsemätöntä estettä. +Kumminkin neidon sydämessä oli jotakin -- tuo kainosteleva ylevyys, joka +kahlehtii itse rakkautta -- joka huolimatta hänen säätynsä etevyydestä, +kielsi häntä ensi askelta astumasta; hienotunteisuushan aina vaatii sitä +rakastajalta. Sitäpaitsi sir Kenneth oli ritari niin kohtelias, niin +jalo, niin täydellinen ja, ainakin hänen mielestään, niin tarkasti +tunteva, mitä hän oli itsellensä ja neidolle velkapää, että, niin +tylyltä ja kylmältä kuin tyttö näyttikin, hänen kunnioitustansa +vastaanottaessaan ikäänkuin jumalankuva, jonka ei arvella tuntevan eikä +huolivan rukoiliansa hartaudesta, hän kuitenkin pelkäsi kovin aikaisin +astua kunnia-istuimeltaan alas, ettei siten alentaisi itseään ihastuneen +rakastajansa silmissä. + +Vaan todellisen epäjumalan hurskas palvelia voipi huomata suosion +merkkejä marmorikuvanki kovissa, liikkumattomissa kasvoissa, eikä siis +ole kumma, jos ritari luuli huomaavansa jotain yhtä suosiollisesti +tulkittavaa loistavan rakastettavan Edithin kirkkaissa silmissä, kun +hän, jonka kauneus enemmän esittyi katseen voimassa kuin säännöllisissä +kasvoinjuonteissa ja heijastavassa ihon valkeudessa, loi silmänsä +ritariin. + +Niin isosti varovainen kuin neito oli ollutki, oli hän kuitenkin tullut +näyttäneeksi pieniä todistuksia mieltymyksestänsä ritariin; sillä kuinka +tämä muuten heti ja ilman epäyksettä olisi tuntenut tuon kauniin käden, +josta tuskin kaksi sormea näkyi hunnun alta, eli kuinka hän olisi voinut +olla niin täydesti vakuutettu siitä, että kaksi jälekkäin hänen eteensä +pudotettua kukkaa oli aiottu tunnusmerkiksi hänen sydämensä +haltiattarelta? Mutta me emme voi koettaa selittää, minkä vaarinottojen, +minkä salaisten merkkien, silmäysten eli viittausten, tai minkä +rakkauden vapaamuurarisuuden kautta tämä hyvä sopu oli syntynyt Edithin +ja hänen rakastajansa välillä; sillä me olemme ijälliset, ja tuommoisia +vähäisiä hellyydenosotteita, joita nuoremmat silmät helposti hoksaavat, +ei meidän näkövoimamme pysty erottamaan. Siinä kyllin, että semmoinen +sopu oli olemassa kahden hengen välillä, jotka eivät koskaan olleet +puhutellut toisiaan, vaikka sitä Edithin puolelta hillitsi vakuutus +niistä vaaroista ja vaikeuksista, jotka välttämättä seuraisivat kutakin +heidän lempensä edistymistä, ja ritarin puolelta tuhannet epäilykset ja +varomiset, että hän olisi liian paljon arvoa pannut niille vähäisille +neidolta saaduille suosionosotuksille, joita tietysti keskeytti pitkät +loma-ajat näennäistä kylmäkiskoisuutta, kun neito, osittain peljäten +herättää toisten huomaavaisuutta ja siten saattaa rakastajansa vaaraan, +osittain varoen hänen arvossaan alenevansa, jos näyttäisi liian +myöntyväiseltä, katsoi velvollisuudekseen kohdella häntä +välinpitämättömyydellä, aivan kuin hän ei olisi häntä huomannut. + +Tämä kenties ikävä puheenpito, joka kuitenki on kertomuksellemme ollut +tarpeellinen, selittäköön rakastajain välillä huomattavaa sopusointua, +jos niin jyrkkää sanaa saamme käyttää, kun Edithin odottamaton +ilmestyminen kappeliin niin väkevästi vaikutti ritarin tunteisiin. + + + + +Viides luku. + + Telttoihimme haltiat + Turhaan päästä kokevat. + Termagaunt ja Astaroth + Käskystämme poistukoot. + + _Warton._ + + +Syvin hiljaisuus, synkin pimeys vallitsivat enemmän kuin tunnin aikaa +kappelissa, jonne jätimme Leopartin ritarin vielä polvilleen, +vuorotellen kiittäen Jumalaa ja sydämensä lemmittyä siitä suosiosta, +joka oli hänen osaksi tullut. Hänen oma kohtalonsa, oma +turvallisuutensa, joka harvoin häntä isosti huoletti, ei nyt ollut +hietajyväsen veroinen hänen aatoksissaan. Hän oli lady Edithin +lähisyydessä, oli saanut todisteita hänen mieltymyksestänsä, hän oli +paikalla, joka oli pyhitetty kunnioitettavimmalle pyhälle jäännökselle. +Kristitty sotilas ja innollinen rakastaja ei voinut peljätä mitään, ei +ajatella mitään paitsi velvollisuuttaan Jumalaa ja lemmittyänsä kohtaan. + +Kun sanottu aika oli kulunut, kajahti holvitetussa kappelissa kimeä +vihellys, sellainen kuin se jolla metsästäjä kutsuu havukkaansa +takaisin. Se oli paikalle jotenki sopimaton ääni ja kehotti sir +Kennethiä olemaan varuillansa. Hän hypähti pystöön kumarruksistansa ja +tarttui kädellänsä puukkoon. Kitisevä ääni ikäänkuin vääntimestä ja +kehristä alkoi nyt kuulua ja ylöspäin aukosta lattiassa kohoava valo +osotti, että lasku-ovi oli nostettu ylös tai laskettu. Heti senjälkeen +pitkä, kuivettunut käsivarsi, osaksi paljas, osaksi peitetty punaisesta +silkistä tehtyyn hijaan, kohosi ylös aukosta, pidellen lamppua niin +ylähällä kuin mahdollista, ja se ruumis, johon käsivarsi kuului, nousi +askel askeleelta kappelin lattian tasalle. Näin ilmi tuleva olento +osotti olevansa ilkeännäköinen kääpiö, summattoman suurella päällä, +päässä lakki, kummallisesti koristettu kolmella riikinkukon höyhenellä, +ja yllänsä punainen silkkipuku, jonka komeus teki hänen rumuutensa vielä +enemmän silmiinpistäväksi. Hänellä oli sitäpaitsi kultarenkaat +kalvosissa ja käsivarsissa sekä vyötäisillään valkea silkkihuivi, johon +oli pistetty kultakahvainen tikari. Vasemmassa kädessä tämä +eriskummainen olento piti jonkunlaista luutaa. Päästyään kokonaan +aukosta ylös, hän seisahtui ja ikäänkuin tarkemmin näytelläkseen +itseänsä, lasti verkalleen lampun kasvojensa tasalta alaspäin, jälekkäin +valaisten hurjannäköistä muotoansa ja kuvattomia, vaan jänteviä +jäseniään. Vaikka epäsuhtainen ruumiiltaan, ei hän niin rujokas ollut, +että se olisi osottanut mitään voiman taikka notkeuden puutetta. Kun sir +Kenneth katsoa tuijotti tätä iljettävää otusta kohti, muistui hänen +mieleensä tavalliset kansantarut gnomeista eli haltioista, jotka asuvat +maanloukeroissa; ja niin isosti tämä kuvatos vastasi niihin käsityksiin, +mitä hänellä heidän ulkonäöstä oli, että siihen inhotukseen, jolla hän +katseli häntä, sekaantui, jos ei juuri pelko, niin ainakin senlaatuinen +kammo, minkä rohkeinkin välttämättä tuntee yliluonnollisen olennon +läsnäollessa. + +Kääpiö vihelsi uudestaan ja kutsui niin aukosta esiin kumppalin, joka +rumuudessa veti hänelle vertoja. Tämä toinen henkilö nousi ylös samalla +tapaa kuin ensimäinen; vaan se oli vaimonpuolinen käsivarsi, joka nyt +lamppua kohotti siitä maanalaisesta holvista, josta nämät ilmiöt +ylenivät, ja vaimonpuoli, ruumiinrakennuksen ja ulkomuodon suhteen aivan +edellisen kaltainen, joka hitaasti kohosi laattian alta. Hänenki +pukimensa oli punaisesta kullalla kirjaillusta silkkivaatteesta, +eriskummaisesti leikkailtu ja laskettu, niinkuin hän olisi kuulunut +johonkin ilveiliä- eli silmänkääntäjäjoukkoon, ja yhtä huolellisesti +kuin edeltätuliansa valaisi hänkin kasvojaan ja koko ruumistaan, jonka +inhottavaisuus ei näyttänyt vähemmältä kuin miehen. Vaan kaiken tämän +kamalan ulkonäön ohessa löytyi kuitenkin molempain kasvoissa jotain, +joka suurimmassa määrässä ilmaisi sukkelaa ja terävää ymmärrystä. Tämä +tuli heidän kirkkaista silmistään, jotka syvistä kuopistaan mustain, +tuuheain kulmakarvain alta säihkyivät erinomaisella loistolla, joka, +samoin kuin kiilto sammakon silmässä, jossakin määrin näkyi korvaavan +heidän kasvojensa ja vartaloittensa kauheaa rumuutta. + +Sir Kenneth seisoi ikäänkuin lumottuna sillä välin, kuin tämä armas +parikunta, vieritysten kulkien ympäri kappelia, näytti palveliain tavoin +askaroivan sen laasemisessa; mutta kun he vain käyttivät toista kättä, +ei lattialla ollut suurta hyötyä heidän työstään, jota he toimittivat +kaikenlaisilla heidän eriskummalliselle ulkomuodolle täydellisesti +sopivilla ilveillä ja tempuilla. Kun he toimituksessaan lähenivät +ritaria, he herkesivät luutiaan käyttämästä ja asettuen aivan sir +Kennethin eteen, näyttivät taas verkalleen lampuilla päällensä, +ikäänkuin salliaksensa hänen tarkasti tutkia heidän läheltä katsoessa ei +suinkaan kauniimpia kasvojansa ja havaita sitä erinomaista vilkkautta ja +voimaa, jolla heidän mustat, säihkyvät silmänsä heijastivat lampun +valoa. He näyttivät senjälkeen molemmilla lampuilla ritarin päälle, ja +tarkkaan häntä silmäiltyään, kääntyivät toisiansa kohti ja purskahtivat +naurunhohotukseen, joka kajahti hänen korvissaan. Tämä ääni oli niin +kamala, että väristys puistutti sir Kennethiä ja hän pyysi heitä Jumalan +nimessä sanomaan hänelle, ketä he olivat, jotka noin hulluilla +käytöksillä ja jumalattomilla huudoilla häväisivät tätä pyhää paikkaa. + +"Minä olen kääpiö Nectabanus", sanoi rujukuvainen mies äänellä, joka +soveltui hänen vartaloonsa ja joka enemmän muistutti yölepakon huudosta +kuin päivillä kuuluvaa ääntä. + +"Ja minä olen Genevra, hänen rouvansa ja lemmikkinsä", vastasi +vaimonpuoli kimeällä ja sentähden vielä hirveimmällä äänellä, kun hänen +kumppalinsa. + +"Mitä te täällä teette?" kysyi ritari uudestaan, tuskin vieläkään +vakuutettuna siitä, että edessään näki ihmisolennoita. + +"Minä", vastasi mies suurella teeskennetyllä juhlallisuudella ja +arvolla, "olen kahdestoista Imami -- minä olen Mahomet Mohadi, +oikeauskoisten johdattaja ja edelläkäviä. Minua ja seuruettani varten +seisoo satamäärä hevosia satuloittuna pyhässä kaupungissa, ja sama määrä +pelastuksen kaupungissa. Minä olen se jonka tulee todistaa, ja tämä +vaimonpuoli on yksi sulottareistani". + +"Sinä valehtelet!" keskeytti nainen vielä kimeämmällä äänellä, kun hänen +oli; "minä en ole sulottariasi, ja sinä et ole mikään uskoton heittiö +kuin tuo Mahomet, josta puhut. Kirous hänen arkkunsa yli! -- Minä sanon +sinulle, sinä Issaskarin aasi, että sinä olet Arthur, Britannian +kuningas; jonka velhottaret salaa veivät Avalonin taistelutantereelta, +ja minä olen se kauneudestaan kuuluisa Genevra". + +"Vaan totta puhuaksemme, jalo herra", sanoi mies, "olemme onnettomia, +ruhtinaallisia henkilöitä, jotka Jerusalemin kuninkaan Guyn suojeluksen +alaisina elimme, kunnes uskottomat ilkiöt ajoivat hänen pois omasta +pesästään -- taivahan salamat heidät kuluttakoot!" + +"Hiljaa!" käski ääni sieltä päin mistä ritari oli tullut sisään, +"hiljaa, mielettömät, ja pois täältä! Tehtävänne on loppunut." + +Kääpiöt tuskin ennättivät tämän käskyn kuulla, ennenkuin he toisilleen +sipisivät ymmärtämättömällä kähisevällä kielellä, ja yhtäkkiä +sammuttivat lamppunsa sekä jättivät ritarin syvään pimeyteen, jota kohta +seurasi sen sopivin kumppali, täydellinen hiljaisuus, niin pian kuin +poismeniäin askelten ääni oli herjennyt kuulumasta. + +Ritari tunsi hoivan mielessään noitten onnettomain olentojen mentyä. +Heidän puheesta, käytöksestä ja ulkonäöstä hänen täytyi päättää, että he +kuuluivat niihin viheliäisiin ihmisolentoihin, joita rumuus ja +heikkojärkisyys tuomitsivat joutilaisiksi lisäkaluiksi +aatelisperheisiin, missä heidän muotonsa ja hulluutensa olivat +huvituksen aineena koko talonväelle. Skottilaista ritaria, joka ei +missään suhteessa ollut aikakauden käsitteistä ja tavoista korkeammalle +kohonnut, olisi näitten ihmisparkain maskeradi kussaki muussa tilassa +ehkä hyvinki huvittanut, vaan nyt heidän höpinänsä ja hullut liikkeensä +häiritsivät hänen syviä, hurskaita mietteitänsä, niin että hän todella +ilostui heidän poismenostansa. + +Muutama hetki senjälkeen aukeni hitaasti se ovi, jonka kautta hän oli +tullut, ja kun se jäi raolleen, huomasi hän heikon, kynnykselle +asetetusta lampusta lähtevän valon. Sen himmeässä liehahtelevassa +loistossa hän erotti mustan haamun, joka oli kyyryllänsä oven +ulkopuolella, ja kun ritari kävi likemmäksi, tunsi hän tuossa haahmossa +erakon, maaten pitkänään samassa nöyrässä asemassa, jossa hän viimein +oli hänen nähnyt ja jossa hän epäilemättä oli pysynyt koko sinä aikana, +kuin hänen vieraansa oli ollut kappelissa. + +"Kaikki on ohitse", sanoi erakko, kuullessaan ritarin lähestyvän, "ja +suurimman syntisen maan päällä, sekä sen, joka saa pitää itseänsä +onnellisimpana ja enin kunnioitettuna koko ihmiskunnassa, täytyy nyt +tästä huoneesta lähteä. Ota lamppu ja taluta minua portaita alas; sillä +en saa silmiäni aukaista valolle, ennenkuin olen kaukana tästä pyhästä +paikasta". + +Skottilainen ritari totteli ääneti; sillä hänen näkemisistään syntynyt +juhlallinen, miltei riemastunut tunne oli tukeuttanut itse +uteliaisuuden; ja jotenkin tarkasti hän talutti erakkoa niiden monien +salakäytävien ja porrasten kautta, joita he noustessaan olivat +kulkeneet, kunnes he viimein saapuivat erakon luolan ulkohuoneeseen. + +"Kuolemaan tuomittu pahantekiä on taasen vankeuskomerossaan, säästetty +yhdestä surkeasta päivästä toiseen, kunnes hänen hirmuinen tuomarinsa +vihdoin käskee panna hänen hyvin ansaitun tuomionsa täytäntöön". + +Nämät sanat sanoessaan erakko riisui hunnun pois, joka oli ollut hänen +päänsä ympäri kääritty, ja katseli sitä syvällä hillityllä huokauksella; +ja niin pian kuin hän oli sen pannut takaisin siihen piilopaikkaan, +josta hän sen skotlantilaisella oli otattanut, sanoi hän kiivaasti ja +ankarasti seuraajalleen: "pois, pois -- levolle, levolle! Nukkukaa te -- +te saatte nukkua -- minä en saata enkä saa". + +Kunnioittaen sitä syvää mielenliikutusta, jolla tämä lausuttiin, meni +ritari sisempään huoneeseen; vaan kuin hän mennessään silmäili +taaksepäin, näki hän erakon hurjalla kiireellä riisuvan karvaisen +takkinsa yltään ja paljastavan hartiansa, ja ennenkuin hän ennätti +sulkea sen hataran oven, joka erotti luolan molemmat osastot, kuuli hän +ruoskan lyömiä ja katumusharjottajan voivotuksia sen kovan kurituksen +tähden, jota hän itselleen saattoi. Kylmä väristys puistutti ritaria, +kun hän mietiskeli, että mahtoi olla törkeä synti ja kovat +omantunnonvaivat, joita näin ankara kuritus nähtävästi ei voineet +poispyyhkiä eli lievittää. Hän luki hartaasti rukouksensa, heittäysi +kovalle vuoteelleen, silmäili hätäisesti yhä nukkuvaa mahomettilaista ja +vaipui, päivän ja yön vaihtelevista kohtauksista uupuneena, +rauhallisesti ja levollisesti kuin lapsi uneen. Aamulla noustuaan hän +erakon kera piti useita neuvotteluita tarkoista asioista, jotka +pakottivat häntä luolassa viipymään vielä kaksi päivää, joina hän oli +niin tarkka hartautensa harjotuksissa, kuin pyhissävaeltajan tulee olla; +vaan hänelle ei enään suotu tilaisuutta pääsemään kappeliin, jossa hän +oli nähnyt niin kummallista seikkoja. + + + + +Kuudes luku. + + Uus' näkymö -- ja torvet kaikukoon, + Kun jalopeura luolast' ajetaan! + + *Vanha näytelmä.* + + +Niinkuin esisanamme ilmottavat, täytyy tapahtumapaikan nyt siirtyä +Jordanin vuorisista sydänmaista Englannin kuninkaan Richardin leiriin, +joka silloin oli sijotettu St. Jean d'Acren ja Askalonin välille, ja +sisälti sen sotavoiman, jolla Leijonasydän oli toivonut tekevänsä +voitollisen retken Jerusalemiin -- hanke joka luultavasti olisi +onnistunut, ellei toisten siihen osaaottavain kristittyjen ruhtinasten +kateus olisi hänen aikeillensa ollut esteenä; sillä heitä loukkasi +englantilaisen hallitsian hillitsemätön ylpeys ja Richardin peittämätön +ylenkatse veljiänsä toisia hallitsioita kohtaan, jotka vaikka arvossa +hänen vertaisiansa, kumminkin uljuudessa, pelkäämättömyydessä ja +sotaisissa avuissa olivat häntä halvemmat. Tuommoinen epäsopu, etenkin +Richardin ja Franskan kuninkaan Philipin välillä, aikaansai riitoja ja +esteitä, jotka lamauttivat kaikkia tuon urhoollisen, vaan +kiivasluontoisen Richardin esittämiä tehollisia toimia, sillä välin kuin +ristinsotilasten rivit yhä harvenivat, ei ainoastaan yksityisten +henkilöiden, vaan kokonaisten joukkojen eroamisen kautta, jotka +läänitysherrainsa komennossa luopuivat taistelusta, jonka eivät +toivoneet voitolla päättyvän. + +Niinkuin saattoi odottaa, vaikutti ilmanalakin haitallisesti +pohjoismaiden sotilaisiin, ja sitä suuremmassa määrässä kuin +ristiretkeiliäin irstas elämä, niin sopimaton niille perusaatteille ja +tarkotuksille, jotka olivat heitä pakottaneet aseisiin tarttumaan, teki +heidät huokeaksi saaliiksi polttavan helteen ja kylmän kasteen +vahingollisille vaikutuksille. Siihen alakuloisuuteen, joka oli näitten +tappioiden seurauksena, tuli lisäksi se, jonka vihollisten miekka teki. +Saladin, jonka nimi loistaa ensimäisenä Itämaitten historiassa, oli +omasta onnettomasta kokemuksesta oppinut että hänen keveästi varustetut +joukkonsa eivät suljetussa tappelussa voineet kestää teräkseen +puetettuja frankeja vastaan, sekä samalla tullut huomaamaan ja +pelkäämään vastustajansa Richardin uskaliasta luonnetta. Mutta jos hänen +väkensä useamman kuin yhden kerran joutuivat suureen tappioon, hankki +hänelle hänen sotavoimainsa enemmyys voiton niissä vähemmissä +kahakoissa, joita ristiretkeiliät usein eivät voineet välttää, ja +samassa määrässä kuin hänen päällekarkaajansa armeija hupeni, tulivat +sulttanin toimet tässä pikku sodassa yhä lukuisemmiksi ja rohkeammiksi. +Ristiretkeläisten leiriä kierteli ja melkein piiritti suurilukuiset +joukot keveätä ratsuväkeä, joita helposti kuin ampiaisparvia saattoi +kuoliaaksi kouristaa, kun niihin kerta pääsi käsiksi, vaan jotka olivat +varustetut siivillä, paetakseen väkevämpää voimaa, ja okailla +pistelläkseen. Alituisia otteluita tapahtui etuvahtein luona ja +muonaretkillä, joissa moni kallis henki menetettiin, ilman vastaavaa +hyötyä; transportteja siepattiin ja yhdistyksiä katkaistiin. +Ristiretkeiliäin täytyi hankkia itselleen elatuksensa hengen uhalla, ja +yhtävähän kuin ennenmuinoin voitiin Bethlehemin lähteestä saada sitä +vettä, jota kuningas David, yksi maan entisistä hallitsioista himosi, +yhtä vähän sitä nyt saatiin ilman verenvuodatuksetta. + +Voimallisena vastapainona näille vastuksille oli kyllä Richard kuninkaan +järkähtämätön lujamielisyys ja väsymätön toimeliaisuus. Alati ratsunsa +seljässä muutamain parhaimpain ritariensa kanssa, valmiina rientämään +jokaiseen paikkaan, mistä vaara uhkasi, hän usein ei ainoastaan tuonut +odottamattoman avun kristityille, vaan hajottikin uskottomat, vaikka he +olivat aivan varmat voitostaan. Mutta ei Leijonasydämenkään rautaruumis +voinut ilman haitatta kärsiä epäterveellisen ilmanalan vaihetuksia ja +sen ohessa alituisia ruumiin- ja sielunponnistuksia. Hän sairastui +senlaiseen hivuttamaan kuumeeseen, joka Aasiassa liikkuu, ja joutui, +kaikella suurella voimallansa ja vieläki suuremmalla rohkeudellansa, +kykenemättömäksi ensin nousemaan hevosen selkään ja sitten olemaan +niissä sotaneuvotteluissa läsnä, joita ristiretkeiliät aika tavasta +pitivät. Vaikea oli päättää, jos tämä pakollinen joutilaisuus tuli +englantilaiselle hallitsialle enemmän harmittavaksi tai helpommaksi sen +kautta, että ristiretkeiliät päättivät sopia kolmenkymmenen päivän +aselevosta sulttani Saladinin kanssa; jos häntä yhdeltä puolen suututti +se viivästys, minkä tämä aikaansai suuren hankkeen edistymisessä, +lohdutti häntä toiselta puolen vakuutus, että hänen sotakumppaninsa +eivät niittäneet mitään laakereita, hänen toimetonna sairasvuoteella +maatessaan. + +Mutta mitä Leijonasydän vähimmin saattoi kärsiä, oli se yleinen +toimettomuus, joka ristiretkeiliäin leirissä alkoi näyttäytyä, niin pian +kuin hänen sairautensa muuttui arveluttavammaksi, ja niistä tiedoista, +jotka hän tykönään olevilta miltei vasten heidän tahtoaan sai, hän +havaitsi, että sotaväen toiveet olivat alenneet samassa määrässä kuin +hänen sairautensa yltyi, ja että välirauhaa täytettiin, ei armeijan +lisäämiseksi, sen masentuneen rohkeuden elähyttämiseksi, sen +vallotushimon kiihdyttämiseksi ja sen valmistamiseksi äkilliseen ja +uskaliaaseen marssiin pyhää kaupunkia vastaan, joka oli sotaretken +maali, vaan heikenneen armeijan leirin vahvistamiseksi +kaivantohaudoilla, paalutuksilla ja muilla linnotuskeinoilla, ikäänkuin +olisi valmistettu itseään sodan uudestaan syttyessä pikemmin torjumaan +mahtavan vihollisen päällekarkausta, kuin asettumaan vallottajan ja +ahdistajan ylpeään asemaan. + +Tuo englantilainen kuningas joutui näistä ilmotuksista raivoon, aivan +kuin vangittu leijona, joka häkkinsä rautakalterein välitse näkee +saaliinsa. Luonnosta kiivas ja tuima kulutti häntä hänen oma kiukkunsa. +Hänen palveliansa pelkäsivät häntä ja lääkärit eivät hänen suhteen +uskaltaneet harjottaa sitä valtaa, jota tohtorin välttämättä täytyy +potilaan suhteen käyttää, voidaksensa hänelle olla hyödyksi. Ainoastaan +yksi uskollinen paroni, joka kenties omansa ja hallitsiansa luonteen +yhtämukaisuuden tähden oli häneen luopumattomasti kiintynyt, rohkeni +asettua jalopeuran ja hänen vihansa väliin, ja hillitsi tyynesti, mutta +vakavasti, tuota vaarallista potilasta, johon toimeen ei yksikään muu +olisi uskaltanut ryhtyä, ja johon Thomas de Multon ainoastaan sen tähden +pystyi, että hän piti kuninkaansa henkeä ja kunniaa suuremmassa arvossa +kuin sitä suosioa, jonka hän saattoi menettää, ja sitä vaaraa, johon hän +saattoi joutua, noin vallatonta ja mielipahassaan peljättävää sairaista +hoitaessaan. + +Sir Thomas oli Gilslandin herra Cumberlannissa, ja tällä aikakaudella, +jolloin liikanimet ja arvonimitykset eivät niin kiinteästi liittyneet +henkilöihin kuin nykyään, kutsuivat normannit häntä lord de Vaux'ksi ja +saksilaiset, jotka pitivät kiinni vanhasta kielestään ja ylpeilivät +siitä saksilaisesta verestä, joka juoksi kuulusan soturin suonissa, +nimittivät häntä englannin kielellä Tuomaaksi eli tuttavammin _Thom of +the Gills_, s. o. Kaitaisten Laaksojen herraksi, joista hänen laajat +tiluksensa olivat saaneet hyvin tunnetun nimensä. + +Tämä paroni oli ottanut osaa lähes kaikkiin niihin sotiin, joita oli +käyty Englannin ja Skotlannin välillä, ja myöski niihin moninaisiin +sisällisiin riitoihin, jotka siihen aikaan rasittivat viimemainittua +maata, ja oli kaikissa kunnostanut itseään niin hyvin sotaisen taidon +kuin oman urhoollisuuden kautta. Hän oli muissa suhteissa raaka sotilas, +suora ja huolimaton tavoissaan setä hiljaluontoinen, melkeinpä tyly +käytöksessään, eikä, ainakaan siltä kuin päältäpäin näytti, vaatinut +että häntä pidettäisiin valtio- eli hovimiehenä. + +Vaan ne, jotta luulivat saattavansa katsella tarkemmin ihmisten +luonteisiin, väittivät kuitenkin, että lord de Vaux oli yhtä viekas ja +kunnianhimoinen, kuin julkea ja rohkea, ja arvelivat, että kun hän +mukaantui kuninkaan omaan suoraan ja pelkäämättömään mielenlaatuun, hän +silloin ainakin jossakin määrin tahtoi saavuttaa hänen suosioansa ja +tyydyttää omaa syvään kätkeytyvää kunnianhimoansa. Mutta kukaan ei +huolinut hänen aikeitaan vastustella, jos hänellä todella semmoisia oli, +kilpailemalla hänen kanssa siinä vaarallisessa tehtävässä, jota +tarttuvaksi sanottua tautia sairastavan potilaan jokapäiväinen +palveleminen tuotti, etenkin kun tämä sairas oli Leijonasydän, jota +tappelusta estetyn sotilaan ja vallanpidosta erotetun kuninkaan raivosa +kärsimättömyys tuskastutti; ja halvat sotamiehet, ainakin +englantilaisessa armeijassa, olivat ylipäätäin siitä ajatuksesta, että +de Vaux hoiti kuningastaan kuin kumppali kumppalinsa, jokapäiväisiin +vaaroihin osaa ottaneitten välillä solmitun sotilasystävyyden koko +rehellisyydellä ja vilpittömällä ujostelemattomuudella. + +Muutaman lämpimän syrialaisen päivän iltapuolella Richard makasi +tautivuoteellaan, joka hänen sielulleen oli yhtä inhottava kuin itse +tauti hänen ruumiilleen ilkeä. Hänen kirkkaat siniset silmänsä, jotka +aina säteilivät kummastuttavalla loistolla ja tulella, olivat nyt +kuumeesta ja sielun levottomuudesta tulleet vielä kirkkaammiksi ja +säihkyivät hänen kiharain ja leikkaamattomain, keltaisten hivusten alta +yhtä äkillisesti ja vilkkaasti kuin auringon viimeiset säteet pistävät +esiin lähenevän ukkosenpilven syrjästä, jota se kuitenkin kultaa. Hänen +miehuulliset kasvonsa osottivat selvään turmelevan taudin edistymistä, +ja huolimattomasti hoideltu, ajamaton parta peitti huulia ja leukaa. Kun +hän tuossa heittäysi sinne tänne sängyssään, välin vetäen peittoa +päälleen, välin, hetki sen jälkeen, viskaten sen yltään, ilmaisi hänen +vuoteensa epäjärjestys ja hänen kiivaat liikuntonsa samalla kertaa +kovimpiin rasituksiin tottuneen luonteen pontevuutta ja raivokasta +malttamattomuutta. + +Hänen vuoteensa vieressä seisoi Thomas de Vaux, joka kasvojensa, +käytöksensä ja ryhtinsä puolesta oli täydellisin vastakohta sairaalle +kuninkaalle. Hänen kasvunsa oli melkein jättiläisen tapainen, ja hänen +hivuksiansa olisi paksuudessa voinut verrata Simsonin tukkaan, vaikka +vasta sitte kuin israelilaisen sankarin suortuvat olivat saaneet +philistealaisnaisen saksia maistaa; sillä de Vaux piti lyhyeksi +leikattua tukkaa, että se mahtuisi kypärin alle. Hänen suurten +pähkinänkarvaisten silmäinsä loisto muistutti syksyisen aamun +kirkkaudesta, ja niiden tyyneys häirittyi ainoastaan hetkeksi, kun +Richard näytti kovin kiivaita rauhattomuuden ja kärsimättömyyden +merkkejä. Hänen kasvonsa, vaikka suuremmoiset niinkuin hänen +ruumiinsakin, olivat ehkä olleet kauniit, ennenkuin arvet niitä +epämuodostivat; ylähuulta peitti normannilaiseen tapaan paksut viikset, +jotka olivat niin pitkät ja tuuheat, että yhtyivät tukkaan, joka, +niinkuin partakin, oli mustanruskea ja harmahtava. Hänen ruumiinsa +näytti olevan sitä laatua, joka parhaiten kestää vaivoja ja +vahingollista ilmanalaa; sillä hän oli hoikka vyötäisiltä, rinta oli +leveä ja korkea, käsivarret pitkät ja sääret vankat. Enempään kuin +kolmen vuorokauteen hän ei ollut riisunut olkapäissä ristillä +koristettua költeriansä, ja vain nauttinut hetken lepoa, jota hallitsian +hoitaja voipi itselleen harvinaisesti anastaa. Hän muutti harvoin +asentoansa, paitsi antaessaan Richardille virvotusaineita ja rohtoja, +joita ei kukaan vähemmin suosituista hoviherroista olisi voinut +houkutella malttamatonta kuningasta ottamaan, ja jotain liikuttavaa oli +tuossa hellässä, ehkä kömpelössä tavassa, jolla hän näitä askareitansa +toimitti, jotka olivat niin sopimattomia hänen rohkealle ja +sotilaantapaiselle käytökselleen. + +Teltalla, jossa nämä henkilöt olivat, oli, aikakauden tapojen ja +Richardin persoonallisen luonteen mukaan, enemmän sotaisa, kuin uhkea ja +kuninkaallinen ulkonäkö. Monenlaisia hyökkäys- ja puollustusaseita, +joista muutamat olivat eriskummaista ja vastakeksittyä tekoa, makasi +ympäri teltan lattiaa tai oli ripustettu niihin tankoihin, jotka sitä +kannattivat. Metsästysretkillä tapettujen petoeläinten nahkoja oli +levitetty lattialle tai ripustettu teltan seinille, ja tuommoisista +jahdin voittomerkeistä tehdyllä läjällä makasi kolme _alania_, niinkuin +niitä silloin kutsuttiin, eli susikoiraa, kaikkein suurinta lajia ja +lumivalkoisia. Heidän päänsä joihin kynsi ja hammas oli piirtänyt monet +arvet, osottivat heidän osallisuuttansa siihen voittovuoteeseen, jolla +he lepäsivät, ja heidän silmänsä, jotka he silloin tällöin haukoteltuaan +eli jäseniään oiottuaan loivat Richardin sänkyyn, ilmaisivat suurinta +kummastusta ja mielipahaa tästä tavattomasta joutilaisuudesta, jota +heidänkin täytyi sietää. Tämä kaikki oli vain sotilaan ja metsästäjän +tunnusmerkkejä; mutta pienellä pöydällä aivan sängyn vieressä oli +kolmikulmainen teräksinen kilpi kolmella juoksevalla leijonalla, +semmoisen vaakunan tämä ritarillinen hallitsia ensin valitsi, ja tämän +kilven edessä oli se kultainen diademi, melkein herttuallisen kruunun +kaltainen, paitsi että se edestäpäin oli korkeampi kuin takaa, joka +purppurasamettisen ja kullalla kirjailtun tiaran (lakin) kanssa, tähän +aikaan oli englantilaisen majesteetin merkkikuva. Sen vieressä, ja +ikäänkuin valmiina suojelemaan kuninkaallista vertauskuvaa, makasi +mahtava sotanuija, joka jok'ainoalle toiselle kädelle, kun +Leijonansydämen, olisi ollut kovin raskas. + +Teltan ulkonaisessa osastossa oleskeli kaksi upseeria kuninkaan +henkivartioväestä, alakuloisina ja rauhattomina herransa +terveydentilasta, eikä vähemmin omasta puolestaan, jos hän kuolisi. +Heidän synkkä pelonalaisuus vaikutti myöskin vahtimiehiin teltan +ulkopuolella, jotka kuljeskelivat edestakaisin äänettöminä ja +huolestuneen näköisinä, eli seisoivat liikkumattomina, +tapparakeihäisiinsä eli hilporeihinsa nojaten, pikemmin aseellisten +voittomerkkien kuin eläväin sotilasten kaltaisina. + +"Sinulla ei siis ole parempia uutisia minulle ulkoa kerrottavia, sir +Thomas?" sanoi kuningas pitkän ja ikävän vaiti-olon jälkeen, jota oli +kestänyt tuossa kuumeentapaisessa levottomuudessa. "Ritarimme kaikki +vaimonpuoliksi muuttuneina ja naisemme tekopyhiksi, eikä rahtuakaan +miehuullisuutta ja ritarillisuutta virkistämään leiriä, johonka kuuluu +koko Europan ritariston valioväki -- Haa!" + +"Välirauha, mylord", sanoi de Vaux yhtä kärsivällisesti, kuin hän jo +kaksikymmentä kertaa oli saman selityksen tehnyt -- "välirauha estää +meitä miehen tointa osottamasta, ja mitä naisväkeen tulee, niin minä, +kuten teidän majesteetinne hyvin tietää, olen huono seuramies ja vaihdan +ani harvoin teräksen ja puhvelikölterin kultaan ja samettiin -- mutta +sen tiedän, että etevimmät kaunottaremme ovat seuranneet hänen +majesteettiansa kuningatarta ja prinsessaa vaellusretkelle Engaddin +luostariin sen lupauksen täyttämiseksi, jonka he ovat tehneet teidän +korkeutenne pelastamiseksi tästä sairaudestanne". + +"Ja onko mielestäsi oikein", sanoi Richard kiivaasti ja +malttamattomasti, "että kuninkaalliset rouvat ja neidot antautuvat +vaaran alttiiksi lähtemällä seutuihin, joissa ne uskottomat koirat, +jotka maakuntaa saastuttavat, yhtä vähän tietävät rehellisyydestä +lähimmäisiä kohtaan, kuin uskosta Jumalaan?" + +"Mutta Mylord", sanoi de Vaux, "onhan heillä Saladinin sana, johon +voivat luottaa". + +"Se on totta!" vastasi Richard, "ja minä tein pakanalliselle sulttanille +väärin -- minä jään hänelle siitä hyvityksen velkaan. -- Suokoon Jumala, +että voisin ruumiillani hänelle sitä tarjota molempain armeijain välissä +-- kristitty ja pakanallinen mailma katsojina!" + +Tätä sanoessaan, Richard pisti sängystä esiin olkapäähän asti paljaan +käsivartensa, ja vaivaloisesti vuoteellansa kohoten puisteli puristettua +nyrkkiään, ikäänkuin se olisi kouristanut miekkaa eli sotanuijaa ja +heilutellut sitä sulttanin kalliilla kivillä koristetun turbanin ylitse. +Jonkinlaisella vähäisellä väkivoimalla, jota Richard tuskin olisi +toisilta kärsinyt, de Vaux sairaanhoitajavirkansa puolesta pakotti +kuninkaallista herraansa taasen asettumaan alas vuoteelleen ja peitteli +hänen jänteviä käsivarsia, kaulaa ja olkapäitä samalla huolella, jota +äiti osottaa ärtyiselle lapselleen. + +"Sinä olet tyly, vaikka hyväntahtoinen sairaanhoitaja, de Vaux", sanoi +kuningas katkeralla naurulla, väistyen sen voiman edestä, jota ei voinut +vastustaa. "Mielestäni huntu sopisi sinun ykstotisille kasvoillesi yhtä +hyvin, kun hilkka kaunistaisi minua. Meistä tulisi sitten lapsi ja +imettäjä, joilla tyttöjä peljättää". + +"Me olemme aikoinamme miehiä peljättäneet, armollinen herra", de Vaux +sanoi, "ja toivoaksemme elämme siihen päivään, jolloin taasen saamme +heitä peljättää. Mitä kuumeenpuuska merkitsee, jottemme sitä voisi +kärsiä, kohta taas siitä päästäksemme?" + +"Kuumeenpuuska!" huusi Richard kiivaasti. "Niin, voit täydellä syyllä +sanoa, että minulla on kuumeenpuuska; vaan kuinka on toisten +kristittyjen ruhtinasten laita -- Franskan Philipin -- tuon tylsän +Itävaltalaisen -- Montserrat'n herran -- Johannitain -- Temppeliherrain +-- mikä näitä kaikkia vaivaa? -- Minä tahdon sen sulle selittää: se on +halvaus -- kuolemanhorros -- tauti, jota heiltä viepi puhe- ja työvoiman +-- ruumiinmato, jota on sydänjuuria myöten syönyt, mitä on jaloa, +ritarillista ja hyvänavuista heissä -- joka on saattanut heitä rikkomaan +jalointa lupausta, johon ritari koskaan on valalla sitoutunut -- saanut +heitä halveksimaan kunniaansa ja unohtamaan Jumalaansa!" + +"Jumalan tähden, armollinen herra", sanoi de Vaux, "älkää noin +kiivastuko! -- Lauseitanne voidaan kuulla teltan ulkopuolella, jossa +tuommoinen puhe jo yleisesti liikkuu sotamiesten kesken ja vain tuottaa +eripuraisuutta ja riitaa kristillisessä armeijassa. Muistakaa, että +teidän tautinne pilaa pääjänteen heidän yrityksessään. Ennen voitaisiin +viskinkonetta käyttää ilman vääntimiä ja vipusinta, kuin kristitty +sotaväki mitään toimittaa ilman kuningas Richarditta". + +"Sinä minua imartelet, de Vaux", sanoi Richard; eikä kiitokselle aivan +tunnotonna laski hän päänsä päänalaiselle vakavammin yrittäen levätä, +kuin mitä hän tähän saakka oli koettanut. Mutta Thomas de Vaux ei ollut +mikään hovimies; ne sanat, jotka hän oli lausunut, olivat itsestänsä +nousseet hänen huulillensa, eikä hän ymmärtänyt jatkaa miellyttävää +ainetta, siten pitkittääksensä sen synnyttämää tyynempää mielentilaa. +Hän oli siis vaiti, kunnes kuningas, taas joutuen surullisiin +mietteisiinsä, katkerasti hänelle lausui: "Jumal'avita, tuo puhe voipi +olla soveliasta sairaan viihdyttämiseksi; mutta saako liittokunta +kuninkaita, joukko ylimyksiä ja koko Europan ritaristo menettää +rohkeutensa yhden ainoan miehen sairauden tähden, jos tämä mies +sattuukin olemaan Englannin kuningas? Miksikä Richardin sairastuminen +eli hänen kuolemansa estäisi kolmenkymmenentuhannen miehen marssia, +jotka ovat yhtä urhoollisia kuin hän? Kun hirvi, joka lauman etukynnessä +kulkee, ammutaan, ei lauma hajoa hänen kaaduttuaan; kun haukka on +iskenyt ensimäiseen kurkeen, asettuupi toinen heistä kulkujoukon eteen. +-- Miksi päälliköt eivät kokoonnu toista valitsemaan, jolle voisivat +sotavoiman ylipäällikkyyden uskoa?" + +"Niin tosiaan, ja teidän majesteetinne luvalla", sanoi de Vaux, "olen +kuullut neuvotteluita pidetyn kuninkaallisten päällikköjen kesken +tuollaisessa tarkotuksessa". + +"Haa!" huudahti Richard, jonka kateus heräsi kääntäen hänen +mielenkiihotuksensa toiselle suunnalle; -- "ovatko liittolaiseni minun +unhottaneet, ennenkuin olen viimeisen voitelun saanut? Luulevatko he +minua jo kuolleeksi? -- Mutta ei, ei -- he ovat oikeassa -- ja kenen he +valitsevat kristityn sotaväen päälliköksi?" + +"Arvo ja etevyys vaativat tätä virkaa Franskan kuninkaalle", sanoi de +Vaux. + +"Niin kyllä", vastasi Richard, "Franskan ja Navarran Philip -- Denis +Montjoye -- hänen kristillisin majesteetinsa! Kas siinä sanoja, jotka +kelpaa! Minua vaan pelottaa yksi seikka: että hän erehtyy sanojen _en +arrièren_ (takaisin) ja _en avantin_ (eteenpäin) merkityksestä ja viepi +meidät takaisin Pariisiin, sen sijaan kun pitäisi Jerusalemin lähestyä. +Hänen valtioviisas päänsä on tähän aikaan saanut selväksi, että on +edullisempi sortaa omia vasallejaan ja ryöstellä liittolaisiaan, kun +sotia turkkilaisten kanssa pyhän haudan omistamisesta". + +"He voisivat valita Itävallan arkkiherttuan", sanoi de Vaux. + +"Mitä! Senkö tähden että hän on yhtä suuri ja paksu kuin sinä, Thomas, +ja melkein yhtä pökkelöpäinen, vaikka hänellä ei ole sinun pelottomuutta +vaarassa eikä huolimattomuutta loukkausista? Minä sanon sulle, että +itävaltalaisella ei ole koko lihaköntässään enemmän miehuutta, kuin +suuttuneella ampiaisella tai vihastuneella varpusella. Älä hänestä puhu! +-- Hän ritarien johdattajana voitollisiin sankaritöihin! -- Anna hänelle +pullo reininviiniä likaisten palkkasoturein ja keihäsniekkain parissa +juotavaksi". + +"No sitte meillä on temppeliritarein suurimestari", pitkitti paroni, +hyvillään siitä kun saattoi pitää herransa huomiota kiintyneenä muihin +aineisiin kuin hänen tautiinsa, joskin tuo tapahtui ruhtinasten ja +mahtajain hyvän nimen ja maineen uhalla -- "niin temppeliritarein +suurimestari", hän jatkoi, "pelkäämätön, taitava, urhoollinen sodassa ja +viisas neuvotteluissa -- jolla ei ole omia valtioita, mitkä estäisivät +häntä yrittämästä pyhää maata vallottaa -- mitä teidän majesteetinne +sanoo suurimestarista kristityn armeijan päänä?" + +"Haa, Beau-Seant[1]!" vastasi kuningas. "Oh, veli Giles Amaurytä vastaan +ei voi muistuttaa mitään -- hän ymmärtää järjestää sotarinnan ja +taistella eturivissä, kun tappelu alkaa. Mutta sano, sir Thomas, olisiko +oikein ottaa pyhä maa Saladin pakanalta, jolla niin suuressa määrässä on +kaikki ne avut, jotka voivat kastamattomaa miestä kunnostaa, ja antaa se +Giles Amaurylle, joka on pahempi pakana kuin hän, -- on +epäjumalanpalvelia -- paholaisen jumaloitsia -- velho -- joka harjottaa +ilkempiä, luonnottomimpia rikoksia kauhistuksen ja pimeyden luolissa ja +piilopaikoissa?" + +[1] Beau-Seant oli temppeliherrain ritarikunnan lipun nimitys. + +"No pyhän Johanneksen Jerusalemilaisen veljeskunnan suurimestarilla on +kai maine, jota ei vääräuskoisuus eikä velhous häväise", sanoi Thomas de +Vaux. + +"Mutta eikö hän ole ilkeä saituri?" sanoi Richard kiivaasti; "eikö +hänestä pidetä sitä kauheaa epäluuloa, että hän uskottomille on myönyt +ne edut, joita nämä eivät koskaan olisi väkisin voineet saada? Älä häntä +mainitsekaan! Parempi on jättää armeija kauppatavarana venetialaisille +laivureille ja lombardilaisille kulkukauppiaille, kuin uskoa se +Johannitain suurimestarille". + +"No, sitte tahdon vielä uskaltaa vain yhden arvelun", sanoi paroni de +Vaux. -- "Mitä teidän majesteetinne pitää urheasta Montserrat'n +markiisista, joka on niin viisas, niin pulska, niin uljas sotilas?" + +"Viisas? Viekas sinä kai tarkotat?" vastasi Richard. "Pulskea naisten +seurassa, jos niin tahdot. Niin, Konrad de Montserrat, ken ei tuota +papukaijaa tunne? Kavala ja vaihettelevainen, on hän muutteleva +aikeitaan yhtä usein kuin takkinsa reunustusta eikä kukaan voi hänen +pukunsa ulkonaisesta väristä arvata hänen vaatteidensa sisäpuolelta. +Sotilas? Niin, kaunis muoto ratsun seljässä, joka voipi sievästi +hevostaan hypitellä turnauskentällä, missä miekat ovat terästä ja +kärjestä tylsät ja keihäät varustetut puuponsilla rautakärkien asemasta. +Etkö sinä ollut muassani kun kerran sanoin tuolle markiisille: "tässä on +meitä kolme kelpo kristittyä, ja tuolla alangolla ratsastaa noin +kuusikymmentä saracenia; mitähän, jos huviksemme hyökkäisimme heidän +niskaan? Ei ole heitä kuin parikymmentä uskotonta heittiötä jokaista +meitä tosiritaria vastaan!" + +"Hyvin muistan markiisin vastauksen", sanoi de Vaux, "että hänen +jäsenensä olivat lihasta eikä raudasta, ja että hän ennen piti ihmisen +sydäntä, kuin petoeläinten, joskin tuo peto olisi itse leijona. Vaan +minä näen kuinka käy -- me lopetamme siihen, mistä alotimme, emmekä saa +toivoa pyhällä haudalla rukoilevamme, ennenkuin taivas suvaitsee antaa +terveyden takaisin kuningas Richardille." + +Tästä vakaasta muistutuksesta purskahti Richard sydämelliseen nauruun, +joka oli ensimäinen pitkään aikaan. "Mikä mahtava kappale eikö tuo +omatunto kuitenkin ole", hän sanoi, "kun noin paksupäinen pohjolainen +kuin sinä, sen kautta voipi pakottaa kuninkaansa tunnustamaan oman +mielettömyytensä. Tosi on, että jos eivät luulisi itseään taitaviksi +valtikkaani käyttämään, niin vähän huolisin riisua silkkikoristimet +niiltä leikkikaluilta, jotka yksitellen olet minulle esittänyt. -- Mitä +se minuun koskee, minkälaisissa hempuvaatteissa he pöyhkeilivät, kun +heitä vain ei mainita kilpailioiksi siihen kunniaa tuottavaan +yritykseen, johon minä olen itseni velvottanut? Niin, de Vaux, minä +tunnustan heikkouteni sekä kunnianhimoni häijyyden. Kristittyjen +leirissä on epäilemättä monta oivallisempaa ritaria kuin Englannin +Richard ja viisaasti ja hyvästi tehty olisi antaa ylipäällikön virka +kelvollisimmalle -- mutta", jatkoi sotaisa hallitsia, kohoten ylös +vuoteeltaan ja puistaen lakin päästään, ja hänen silmänsä säihkyivät, +kuten tavallisesti illalla ennen tappelua, "jos joku tuommoinen ritari +istuttaisi ristin lipun Jerusalemin temppelille, kun minun olisi taudin +tähden mahdoton ottaa osaa ruohon jaloon hankkeeseen, niin minä, niin +pian kun pysyisin keihästä koettamaan, vaatisin häntä kaksintaisteloon +elämän ja kuoleman päältä, siksi että hän olisi kunniaani vähentänyt, ja +siepannut pois kilvottelemisteni esineen. -- Vaan hiljaa, kenenkä +sotatorvet tuolta etäältä kuuluu?" + +"Luultavasti kuningas Philipin, armollinen herra", sanoi englantilainen. + +"Sinä olet kuuro Thomas", sanoi kuningas ja koetti hypähtää ylös; "etkö +kuule tuota räjähystä ja tuota helinää? -- Taivaan tekiä! Turkkilaiset +ovat leirissä -- minä tunnen heidän _leliänsä_[1]". + +[1] Mahomettiläisten sotahuuto. + +Hän yritti taas nousta sängystä, ja de Vaux'n täytyi käyttää todella +erinomaista voimaansa ja myöskin kutsua kamaripassarit sisäteltasta +avuksi sairasta pitelemään. + +"Sinä olet kavala petturi, de Vaux", sanoi julmistunut hallitsia, +uuvuksissaan ja hengästyneenä väistyen ylivoiman edessä ja jääden +sänkyyn makuulleen. "Jos minulla vain olisi voimaa -- ainoastaan niin +paljon voimaa, että voisin pääkallosi särkeä sotanuijallani". + +"Minä soisin, että teillä olisi se voima, armollinen herra", sanoi de +Vaux, "ja tahtoisin myöskin asettua sen käyttämiselle sillä tavoin +alttiiksi. Voitto olisi kristikunnalle suuri, jos Thomas Multon olisi +kuollut ja Leijonasydän taasen entisellään". + +"Rehellinen, uskollinen palveliani", sanoi Richard ja ojensi kättään, +jota paroni kunnioituksella suuteli, "suo anteeksi herrasi äreyden. Se +on tämä polttava kuume, joka sinua soimaa, eikä suosiollinen herrasi, +Englannin Richard. Mutta mene, sitä pyydän, ja hanki tietoja siitä, ketä +vieraita leiriin on saapunut; sillä nuo äänet eivät ole kristittyä +alkuperää". + +De Vaux lähti teltasta asiaa toimittamaan, vaan käski poissa-olonsa +aikana, jonka hän päätti supistaa lyhyeksi, palvelevain kamariherrain ja +hovipoikain pitää kuningasta kahta tarkemmasti silmällä, uhaten heitä +vetää edesvastaukseen kaikesta mitä tapahtui, joka käsky pikemmin lisäsi +kuin vähensi heidän tuskallista pelkoa velvollisuuttaan täyttäessä; +sillä lähinnä hallitsian vihaa pelotti heitä ehkä enin ankaran, +taipumattoman lord Gilslandin suuttuminen. + + + + +Seitsemäs luku. + + Ei engelsmannit ja skottit viel + Rajall' yhtyneet kertaakaan, + Ettei, kuni satehentulva tiell' + Verivirta ois kastellut maan. + + *Otterbournin tappelu.* + + +Lukuisa joukko Skotlantilaisia sotureita oli ristiretkiläisiin +yhdistynyt ja tietysti asettunut englannin kuninkaan komentoon, koska +he, kuten hänen omat joukotkin, olivat saksalaista ja normannilaista +syntyperää ja puhuivat samaa kieltä, jonka ohessa usealla heistä oli +Englannissaki maatiluksia ja muutamat olivat naimisen ja sukulaisuuden +kautta englantilaisiin perhekuntiin sidotuita. Tähän aikaan ei viha +molempain kansojen välillä ollutkaan niin yltynyt, kun sittemmin Edvard +I:n hallitessa, jonka määrätön kunnianhimo antoi heidän sodalleen +vimmatun, leppymättömän luonteen, kun englantilaiset sotivat Skotlantia +vallottaakseen ja skotlantilaiset taistelivat itsenäisyytensä puolesta +tuolla kovalla, kukistumattomalla järkähtämättömyydellä, joka aina on +heidän kansansa tunnusmerkkinä ollut, käyttäen väkivaltaisimpia keinoja, +kärsien kovimpia vastuksia ja osottaen suurinta uskaliaisuutta. Tähän +saakka oli sotia molempain kansain välillä, vaikka ankaria ja lukuisia, +kumminkin käyty jalomielisen vihollisuuden perusteilla ja niissä oli +nähty noita lievittäviä varjopuolia, joilla kohteliaisuus ja julkisten +vaan vilpittömäin vihollisten kunnioittaminen vähentää sodan kauhuja. +Tämän seurauksena oli, että rauhanaikoina ja erittäinkin milloin +molemmat, kuten nyt, olivat saapuneet sotakentällä yhteisen asian +edestä, joka heidän uskonnon käsitteiden kautta oli kummallekin yhtä +kallis, seikkailioita molemmasta maasta usein soti samassa rivissä, +jolloin heidän kansallinen kilvotuksensa vain yllytti heitä pyrkimään +toistensa edelle taistelussa yhteistä vihollista vastaan. + +Richardin suora sotilasluonne, joka ei tehnyt muuta erotusta omiensa ja +Skotlannin Vilhelmin alamaisten välillä, kuin mitä seurasi heidän +käytöksestänsä taistelutantereella, soveltui suuressa määrässä +sovittamaan molempain kansain sotureita. Mutta hänen sairautensa aikana +ja siinä hankalassa tilassa, jossa ristiretkeläiset olivat, alkoi +kansallisviha tulla ilmi niiden erinäisten joukkokuntain välillä, jotka +ristiretkeiliäin armeijaan kuuluivat, ikäänkuin vanhat haavat +ihmisruumiissa aukeavat, kun se joutuu sairauden eli heikkouden tilaan. + +Skotlantilaiset ja Englantilaiset, yhtä kateelliset, ylevämieliset ja +loukkauksille arat -- edelliset sitä suuremmassa määrässä, kuin he +olivat köyhempi ja vähempivoimainen kansa -- rupesivat keskinäisillä +kiistoilla täyttämään sitä aikaa, jolloin aselepo esti heitä kääntämästä +yhdistynyttä kostoaan saraceneja vastaan. Niinkuin ennenmuinoin +kilpailevat romalaiset kenraalit, eivät skotlantilaiset tahtoneet +tunnustaa mitään yliherruutta eivätkä heidän eteläiset naapurinsa +myöntää mitään tasa-arvoisuutta. Alati kuultiin molemminpuolisia +syytöksiä ja vastakanteita, ja niin halpa sotamies, kuin hänen +päällikkönsä ja johtajansa, jotka myötäkäymisessä olivat olleet hyviä +kumppaleita, silmäilivät vihaisesti toisiaan vastakäymisessä, juuri kuin +ei yksimielisyys silloin olisi ollut entistä tärkeämpi, niin hyvin +yhteisen asian edistymiseksi, kuin heidän molemminpuoliseksi hyödyksi. +Sama eripuraisuus oli alkanut ilmaantua Englantilaisten ja +Franskalaisten, Italialaisten ja Saksalaisten, vieläpä Tanskalaisten ja +Ruotsalaistenki välillä; mutta kertomuksemme oikeastaan vain tarkottaa +kuvata eripuraisuutta niiden kahden kansan välillä, jotka olivat samalla +saarella syntyneet, ja jotka juuri siitä syystä näyttivät enemmän +ärtyneiltä toisillensa. + +Kaikista englantilaisista ylimyksistä, jotka kuningastaan olivat +Palestinaan seuranneet, oli de Vaux enin nurjamielinen skotlantilaisia +vastaan; ne olivat hänen lähimpiä naapureitansa, joitten kanssa hän +elinaikanansa oli joutunut niin yksityisiin kuin yleisiin riitoihin, ja +joita hän oli suuresti vahingoittanut, samoin kuin hän itse puolestaan +oli heiltä kärsinyt paljon. Hänen uskollisuutensa ja rakkautensa +kuninkaaseen oli sen kiinteän hellyyden kaltainen, jota vanha +englantilainen talonkoira herralleen omistaa; se teki hänen +käytöksessään tylyksi ja kopeaksi kaikkia kohtaan, yksin niitäkin, +joitten suhteen hän oli aivan välinpitämätön, sekä kiivaaksi ja +vaaralliseksi jokaiselle jota kohtaan hän kantoi mitään ennakkoluuloa. +De Vaux oli aina kateudella ja mielipahalla huomannut, että hänen +kuninkaansa tätä häijyä, petollista ja villiä heimokuntaa kohtaan, joka +asui toisella puolen pientä virtaa eli korpien ja sydänmaitten halki +vedettyä linjaa, näytti mitään kohteliaisuuden eli suosion osotusta, ja +hän kerrassaan epäili koko ristiretken menestystä, kun siinä oli +sallittu heidänkin kantaa aseita, koska hän sydämensä pohjassa tuskin +piti heitä parempana kuin saracenejä, joita vastaan hänki oli sotaan +lähtenyt. Me voimme myöski lisätä että kun hän itse oli suora, +rehellinen englantilainen, tottumaton niin mieltymystänsä kuin +mielipahaansa salaamaan, niin se imarteleva kohteliaisuus, jonka +skotlantilaiset joko olivat alituisilta liittolaisiltaan fransmanneilta +oppineet, taikka joka oli syntynyt heidän omasta ylpeästä ja varovasta +luonteestaan, hänen mielestään vain viekkaasti peitteli vaarallisimpia +hankkeita heidän naapureitaan vastaan, joista hän tosi englantilaisella +itserakkaudella uskoi, että he suoralla miehuudella eivät voisi mitään +voittoa saada. + +Mutta vaikka de Vaux ajatteli näin halvasti pohjoisista naapureistansa +ja tuskin halvemmin niistä skotlantilaisista, jotka ristinpalvelukseen +olivat antauneet, niin kumminkin kunnioitus kuningasta kohtaan ja tunne +hänen velvollisuudestansa ristiretkeiliänä pidätti häntä mielipiteitään +muulla tavoin näyttämästä, kuin siten että hän niin paljon kuin suinkin +kartti kaikkea kanssakäymistä skotlantilaisten aseveljiensä kanssa ja +yksitotisesti oli vaiti joskus sattuessaan heidän seuraan, sekä +ylenkatseella heitä silmäili, kun he marsseilla eli leirissä kohtasivat +toisiaan. Skotlantilaiset paronit ja ritarit eivät olleet henkilöitä, +jotka kärsivät hänen ynseyttään huomaamatta tai siihen vastaamatta; ja +niin sattui, että he pitivät häntä tiettynä ja tehokkaana vihollisena +kansalle, jota hän oikeastaan vain ei rakastanut ja jossain määrin +halveksi. Tarkat huomiontekiät olivat sitäpaitsi panneet mieleen, että +joskin ei hänellä skotlantilaisia vastaan ollut se raamatun +ihmisrakkaus, joka kärsii kauan ja tuomitsee laupiaasti, hän ei +kuitenkaan millään muotoa ollut sitä vähempiarvoista ja rajotettua +hyvettä vailla, joka lieventää ja kokee poistaa toisten tarpeita. +Gilslandin Tuomas oli rikas ja saattoi siis runsaasti hankkia itselleen +ruokavaroja ja lääkkeitä, ja osa näistä kulki aina salaisia teitä +skotlantilaisten kortteliin, kun hänen tyly avuliaisuutensa toimi sen +perusteen mukaan, että ystäviensä jälkeen ihmisellä ovat vihollisensa +lähinnä, ja kaikki siinä välissä olevat asianhaarat hän jätti syrjään, +pitäen niitä kovin mitättöminä edes ansaitaksensa ajatusta. Tämä selitys +on tarpeen, että lukia voisi täydellisesti käsittää, mitä nyt tulemme +kertomaan. + +Thomas de Vaux ei ollut kulkenut monta askelta kuninkaallisesta +teltasta, ennenkuin havaitsi mitä ministrelein taiteeseen ei suinkaan +äkkinäisen englantilaisen hallitsian tarkka korva heti oli hoksannut, +että nimittäin ne soittosäveleet, joita he olivat kuulleet, syntyivät +saracenilaisista pilleistä, torvista ja vaskirummuista; ja sen leveän +telttakadun päässä, joka lähti Richardin teltasta, hän saattoi nähdä +joukon joutilaita sotamiehiä kokoontuneen sen paikan ympäri melkein +keskellä leiriä, josta tuo musiiki kuului; ja suureksi kummakseen hän +niiden monenmuotoisten kypärien seassa, joita eri kansain +ristiretkeläiset kantoivat, myöskin huomasi valkoisia turbaneja ja +pitkiä piikkejä, ilmottaen aseellisten saracenein läsnä-oloa, sekä +useoita rumapäisiä kameleja ja dromedareja, jotka pitkien, epämuotoisten +kaulainsa avulla saattoivat katsella väkijoukon yli. + +Kummastuneena ja pahoillaan tuosta odottamattomasta ja oudosta näöstä -- +sillä tavallista oli, että vihollisten kanssa kaikki keskustelut +aselevosta ynnä muusta tapahtuivat määrätyllä paikalla leirin +ulkopuolella -- katseli paroni tarkasti ympärilleen jonku perään, joka +voisi tämän arveluttavan seikan syytä tietää. + +Ensimmäistä henkilöä, jonka hän näki vastaansa tulevan, piti hän kohta, +hänen ylpeästä, arvollisesta astunnasta päättäen, spanjalaisena eli +skotlantilaisena; ja heti senjälkeen hän lausui itsekseen: "ja +skotlantilainen se onki -- tuo Leopartin ritari. -- Olen nähnyt hänen +sotivan oivallisesti kyllä, ollakseen siitä maasta." + +Haluamatta edes sivumennen tehdä hänelle kysymystä, hän juuri aikoi +kulkea sir Kennethin sivu synkällä, jörömäisellä tavallaan, joka +ikäänkuin tahtoi sanoa: "minä tunnen sinun, vaan en tahdo saada mitään +tekemistä kanssasi"; vaan tuo pohjanmaan ritari teki hänen aikeensa +tyhjäksi, kun hän astui suoraan häntä kohti ja kylmällä +kohteliaisuudella tervehtien, sanoi: "mylord de Vaux Gilslannista, minä +haluaisin teitä puhutella." + +"Haa!" vastasi englantilainen paroni, "minua? Mutta sanokaa +sanottavanne, kunhan teette sen lyhyeen, sillä minä olen kuninkaan +asialla". + +"Se, mitä minulla on teille sanottavaa, koskee vielä enemmän kuningas +Richardia", vastasi sir Kenneth. "Minä tuon toivoakseni terveyden +hänelle myötäni." + +Gilslannin lordi tarkasteli skotlantilaista epäilevillä silmillä ja +vastasi: "sinä luullakseni et ole lääkäri, herra skotlantilainen -- yhtä +hyvin uskoisin teidän tuovan Englannin kuninkaalle rikkauksia". + +Vaikka harmistuneena siitä tavasta, jolla paroni hänelle vastasi, jatkoi +sir Kenneth tyynesti: "terveys Richardille on kunnia ja rikkaus +kristikunnalle. -- Mutta minulla on kiire; olkaa siis hyvä ja sanokaa, +jos voin saada kuningasta puhutella." + +"Ei, sitä ette voi, hyvä herrani," sanoi paroni, "ennenkuin selvemmin +selitätte asianne. Ruhtinasten sairashuoneet eivät, niinkuin teidän +pohjalaiset ravintolat, ole aukinaiset jokaiselle, joka ovelle +kolkuttaa". + +"Mylord", sanoi Kenneth, "risti, jota samoin kuin tekin kannan +hartioillani, ja sanottavani tärkeys kehottavat minua tätä nykyä +anteeksi antamaan käytöstä, jota en muutoin kärsisi. Suoraan sanoen siis +minä tuon muassani maurilaisen tohtorin, joka ottaa kuningas Richardia +parantaakseen hänen taudistansa". + +"Maurilaisen tohtorin!" sanoi de Vaux; "ja ken tahtoo taata että hän ei +tuo myrkkyä lääkkeitten sijasta?". + +"Hänen oma henkensä, mylord -- hänen päänsä, jonka hän takuuksi tarjoo". + +"Minä olen tuntenut monta uskaliasta veijaria". sanoi de Vaux, "joka ei +pitänyt henkeänsä suuremmassa arvossa kuin se olikaan, ja olisi +hirsipuuhun hipsuttellut yhtä iloisena kuin jos telottaja olisi ollut +hänen tanssikumppalinsa." + +"Mutta niin on kuitenkin asia, mylord", skotlantilainen vastasi: +"Saladin, jota ei kukaan tahtone kieltää jaloksi ja urhoolliseksi +viholliseksi, on tänne lähettänyt tämän lääkärin lukuisella saatto- ja +suojelusjoukolla, joka osottaa kuinka paljon arvoa sultani panee El +Hakemiin, sekä samassa myöskin hedelmiä ja virvotuksia kuninkaan +tarpeeksi ja semmoisen tervehyksen, jonka rehelliset viholliset voivat +vaihtaa, toivoen hänen paranevan kuumeestansa niin että hän paremmin +pystyisi vastaanottamaan sulttania, joka aikoo vieraaksi tulla +paljastettu miekka kädessä ja joku satatuhatta ratsastajaa seurassansa. +Suvaitsisitteko te, joka olette kuninkaan salaneuvoston jäsen, antaa +käskyn, että kamelein kuormat puretaan ja oppinutta tohtoria soveliaalla +tavalla otetaan vastaan?" + +"Merkillistä!" sanoi de Vaux, ikäänkuin itsekseen puhuen. -- "Ja kuka +tahtoo Saladinin rehellisyydestä sitoutua vastaamaan tämmöisessä +seikassa, kun petos iäksi pelastaisi hänen voimallisimmasta +vihollisestaan?" + +"Minä itse", vastasi sir Kenneth, "menen hänen edestä takuuseen, +hengellä, kunnialla ja tavaralla". + +"Kummaa!" lausui de Vaux toistamiseen; "Pohja takuuseen etelämaan -- +skottilainen turkkilaisen edestä! -- Saanko luvan kysyä teiltä, herra +ritari, kuinka te tähän seikkaan olette sekaantuneet?" + +"Minä olen ollut poissa vaellusretkellä", sanoi sir Kenneth, "ja +matkallani oli minulla sanoma saatettava Engaddin erakolle". + +"Ettekö voi sitä minulle ilmottaa, sir Kenneth, ja niin ikään tuon pyhän +miehen vastausta?" + +"Se ei käy laatuun, mylord", vastasi skotlantilainen. + +"Minä olen jäsen Englannin salaneuvostossa", sanoi englantilainen +ylävästi. + +"Jonka maan alamainen minä en ole", sanoi Kenneth. "Vaikka kyllä olen +tässä sodassa vapaehtoisesti asettunut Englannin kuninkaan lipun alle, +niin kuningasten, ruhtinasten ja siunatun ristin armeijan korkeimpain +päällikköjen yhteinen neuvosto minun lähetti, ja heille ainoastaan teen +lähetyksestäni tilin". + +"Haa, niinkö arvelet?" sanoi kopea paroni. "Vaan tiedä sitten, sinä, +joka lienet kuninkaitten ja ruhtinasten lähettiläs, ettei kukaan lääkäri +saa lähestyä Englannin Richardin tautivuodetta ilman Gilslannin Tuomaan +suostumuksetta; ja he varokoot itseään, jotka mielivät sinne pyrkiä +ilman sitä". + +Hän kääntyi ylpeästi pois, kun skotlantilainen astui häntä vielä +likemmäksi ja asettuen suoraan hänen tiellensä, tyynellä äänellä, jossa +kuitenkin värähti vissi määrä ylpeyttä, kysyi jos Gilslannin lordi piti +häntä aatelismiehenä ja hyvänä ritarina. + +"Kaikki skotlantilaiset ovat syntyperänsä puolesta aatelismiehiä", +vastasi de Vaux hiukan ivallisesti, vaan havaiten oman vääryytensä, ja +huomattuaan kuinka veri nousi Kennethille kasvoihin, hän lisäsi: "että +te olette hyvä ritari, olisi ainakin sen synti kieltää, joka on nähnyt +teidän hyvin ja urhokkaasti toimittavan velvollisuutenne". + +"No hyvä", sanoi skotlantilainen ritari, viimeisen myönnytyksen +suoruudesta hyvillänsä, "minä vannon teille, Thomas Gilslannista, että, +niin totta kuin olen rehellinen skotlantilainen, jota pidän yhtä suurena +etuoikeutena kun vanhaa aatelisuuttani, ja niin totta kun olen lyöty +ritari ja tänne tullut saavuttamaan kunniaa ja mainetta tässä elämässä +ja syntieni sovitusta tulevaisessa niin totta, ja sen siunatun ristin +kautta, jota kannan, minä vakuutan teille, että ainoastaan tarkotan +Richard Leijonasydämen parasta, kun pyydän hänen antaumaan +mahomettiläisen lääkärin hoidettavaksi". + +Tämä juhlallinen vakuutus teki vaikutuksen englantilaiseen, joka +suuremmalla suopeudella, kuin hän tähän saakka oli osottanut, virkki: +"olkoon -- jota en itse puolestani epäile -- herra Leopartin Ritari, +että itse olet varma asiasta, niin sano, teenkö oikein, jos maassa, +missä myrkytystaito on yhtä yleinen kuin keittotaide, annan tuon +tuntemattoman lääkärin käyttää rohtojaan sairasta kohtaan, jonka henki +on kristikunnalle niin kallis?" + +"Mylord," skotlantilainen vastasi, "tähän voin ainoastaan vastata, että +asekantajani, ainoa seuralaisistani, jonka sota ja taudit ovat minulle +jälelle jättäneet, nyt on kovasti sairastanut samaa kuumetta, joka +urhoollisen Richard kuninkaan persoonassa on halvannut pyhän yrityksemme +etevimmän jäsenen. Tämä lääkäri, tämä El Hakim, on vain tuntikausi +taapäin antanut hänelle lääkkeitään ja nyt hän jo on vaipunut +virkistyttävään uneen. Että hän voipi parantaa tätä tautia, joka on niin +vaarallinen, sitä en epäile; ja että hän tahtoo sitä tehdä, luulen siitä +näkyvän, että kuninkaallinen sulttani, joka on niin vilpitön ja +rehellinen, kuin sokaistu uskoton voipi olla, on hänen lähettänyt; ja +muutoin minusta tuntuu, että varmuus palkinnosta, jos hän onnistuu, ja +rangaistuksesta, jos hän tahallansa jää onnistumatta, on täydellinen +takuu yrityksen mahdollisesta menestymisestä". + +Englantilainen kuunteli häntä silmät maahan luotuina, ikäänkuin olisi +epäillyt, mutta kernaasti halunnut tulla vakuutetuksi. Viimein hän +katsoi ylös ja sanoi: "voinko saada nähdä sairasta asekantajaanne, sir?" + +Skotlantilaista ritaria näytti kysymys arveluttavan; hän punastui, vaan +vastasi vihdoin: "kernaasti, mylord Gilsland; mutta kun näette +koristelemattoman asuntoni, tulee teidän muistaa, että skotlannin +ritarit ja aatelismiehet eivät syö niin herkullisesti, makaa niin +pehmeästi, eivätkä huoli asua niin komeasti, kuin heidän eteläiset +naapurinsa. Asuntoni on *köyhä*, mylord Gilsland", hän lisäsi ylpeällä +painolla tuolle sanalle, lähtiessään vähän vastahakoisesti näyttämään +tietä kortteriinsa. + +Mitä ennakkoluuloja de Vaux'lla olikin uuden tuttavansa kansaa kohtaan, +ja vaikka emme tahdo kieltää että ne suureksi osaksi johtuivat heidän +sananlaskuksi tulleesta köyhyydestä, oli hän kuitenkin kovin +jalomielinen nauttiakseen nöyryyttämisestä, jota uljas mies ei voinut +olla tuntematta, kuin hänen täytyi paljastaa puutteita, joita hänen +ylpeytensä kernaasti olisi salannut. + +"Häpeä sille ristin soturille", hän sanoi, "joka ajattelisi maallista +loistoa eli ylellistä mukavuutta, rientäessään pyhän kaupungin +pelastukseksi. Kuinka paha meidän lieneeki, niin kumminkin meidän on +parempi olla kuin kaikkein niiden marttyrain ja pyhimysten, jotka ennen +meitä ovat näillä paikoilla vaeltaneet ja nyt pitelevät kultaisia +lamppuja ja ijäti vihannoita palmuja käsissänsä". + +Tämä oli kuvannollisin puhe, minkä Gilslannin Tuomas koskaan tiettiin +lausuneen, varsinki kun se ehkä -- joten joskus sattuu -- ei täydelleen +ilmaissut hänen omia mielipiteitään, koska hän jossakin määrin rakasti +herkullista ja mukavaa elämää. Sillä välin he olivat joutuneet siihen +osaan leiriä, johon Leopartin Ritari oli asettunut. + +Ulkonäöstä päättäen ei täällä rikottu niitä kohtuuden sääntöjä vastaan, +joita lord Gilslannin ajatuksen mukaan ristiretkeiliäin tuli noudattaa. +Paikka, johon ristiretkeläisillä leirin rakentamassa tavallisten +mittojen mukaan olisi voinut mahtua kolmekymmentä telttaa, oli osaksi +tyhjä -- koska ritari jonkulaisesta ylpeydestä oli vaatinut niin paljon +tilaa kuin hänen alkuperäinen saattokuntansa olisi tarvinnut -- osaksi +muutamain mitättömien hökkelein vallassa, jotta olivat hätäisesti +oksista kyhätyt ja palmulehdillä peitetyt. Nämä majat näyttivät +autioilta ja useat aivan tappioon joutuneilta. Keskimäistä, joka muka +oli päällikön teltta, kaunisti halkokärkinen viiri keihään päässä, josta +sen pitkät liuskat rippuvat liikkumattomina alaspäin, ikäänkuin +aasialaisen auringon paahtavista säteistä kuihtuneina. Mutta ei +hovipoikia, ei asekantajia, ei edes yksinäistä vahtimiestä nähty tätä +aatelisvallan ja ritarillisen arvon kuvaa vartioimassa. Ellei sen oma +arvo sitä suojellut loukkauksista, niin muuta vartioitsiaa sillä ei +ollut. + +Sir Kenneth katseli surumielin ympärilleen, vaan astui tunteitaan +tukehuttaen majaan, viitaten Gilslannin paronille tulemaan perästä. Tämä +loi myöski ympärilleen tarkan silmäyksen, joka osotti sääliä ja hiukka +ylenkatsettakin, jolle sääli lienee yhtä paljon sukua, kuin sen sanotaan +rakkaudelle olevan. Sitten laski hän alas korkean kypärikoristeensa ja +astui matalaan majaan, jonka hänen kookas vartalonsa miltei kokonaan +täytti. + +Majan sisässä ei juuri muita huonekaluja näkynyt kuin kaksi sänkyä. +Toinen oli tyhjä, täytetty yhteenkootuilla lehdillä ja peitetty +antilopin nahalla. Niistä eri aseista, jotka olivat sen vieressä ja +hopeaisesta ristiinnaulitun kuvasta, joka huolellisella kunnioituksella +oli päänaluksen kohdalle asetettu, näkyi, että tämä oli ritarin vuode. +Toisella vuoteella makasi sairas, josta sir Kenneth oli puhunut, +ruumiiltansa luja ja karkeakasvoinen mies, ulkonäöstä päättäen jo +keski-iän sivu ennättänyt. Hänen vuoteensa oli valmistettu suuremmalla +huolella kuin hänen isäntänsä ja selvästi näkyi, että sen paremmat +peitteet, tuo väljä ihotakki, jonka ritarit pukivat päällensä +juhlatilassa, ja muut vähäiset koristusvaatteet, olivat sir Kennethin +siihen panemia hänen sairaan palveliansa mukavuudeksi. + +Majan ulommaisessa osastossa, jonne englantilaisen silmä kuitenki +kantoi, muuan poikanen, huonosti puettu hirvennahkaisiin kenkiin, +siniseen lakkiin ja nuttuun, jonka entinen koreus oli kovin kulunut, +makasi polvillaan kivihiilillä täytetyn tuliastian edessä, rautapeltillä +painaen rieskakakkuja, jotka silloin, niinkuin nykyäänki, olivat +skotlantilaisen kansan mieliruokaa. Antilopin raaja oli muutamaan majan +pääpylvääseen ripustettu, eikä ollut vaikea nähdä, miten se oli +hankittu; sillä suuri susikoira, muodoltaan ja ulkonäöltään jalompi +niitäkin, jotka Richard kuninkaan tautivuodetta vartioivat, makasi +tuliastian luona katsellen kakkujen leivontaa. Ritarein sisäänastuessa +tuo älykäs eläin ensin päästi matalan ärinän, joka hänen syvästä +rinnastaan kuului kuin etäinen jyrinä. Vaan kun hän näki isäntänsä, +heilutti hän häntäänsä ja laski päänsä alas välttäen kaikkia meluavampia +tervehyksiä, ikäänkuin jos hänen tarkka vaistonsa olisi häntä opettanut +sairaan huoneessa olemaan hiljaa. + +Vuoteen vieressä istui nahkoista valmistetulla aluksella se maurilainen +tohtori, josta sir Kenneth oli puhunut, jalat itämaisen tavan mukaan +ristissä allansa. Riittämätön valo majassa ei näyttänyt hänestä muuta +kuin että hänen kasvojensa alapuolta peitti pitkä, musta, rinnalle +valuva parta, että hänellä päässä oli korkea _tolpatsi_ eli +astrahanilaisista lampaannahoista tehty tatarilainen lakki, joka oli +tumma karvaltansa, sekä että hänen väljä kauhtanansa eli turkkilainen +takkinsa myöski oli väriltänsä musta. Kaksi terävää silmää, jotka +loistivat tavattoman kirkkaasti, olivat ainoat juonteet hänen +kasvoissaan, joita saattoi erottaa siinä hämärässä, joka häntä peitti. +Englantilainen lordi seisoi ääneti jonkullaisen nöyrän kunnioituksen +vallassa; sillä niin karkealuontoinen kuin hän oliki, olisi valittamatta +ja nurkumatta lujamielisesti kestetyn puutteen ja köyhyyden näkeminen +aina synnyttänyt Tuomas de Vaux'ssa enemmän arvonantoa kuin +kuninkaallisen vierashuoneen koko komeus, ellei tämä huoneus vain ollut +kuningas Richardin. Hetkeen ei muuta ääntä kuulunut kuin syvään lepoon +vaipuneen sairaan raskas, säännöllinen hengenveto. + +"Sen mukaan mitä poika, joka häntä hoitaa, on minulle vakuuttanut", +sanoi sir Kenneth, "ei hän kuuteen vuorokauteen ole nukkunut". + +"Jalo skotlantilainen", sanoi Tuomas de Vaux tarttuen ritarin käteen, +jota hän puristi suuremmalla sydämellisyydellä, kuin mitä luuli +suullisesti voivansa ilmaista, "majanne tila on parannettava. Teidän +aseenkantajallanne on kovin huono hoito". + +Viimeiset sanansa hän lausui tavallisella, kovalla äänellään. Sairas +häirittyi levossansa. + +"Hyvä herra", hän sanoi, ikäänkuin unissaan puhuen, "jalo sir Kenneth -- +eikö teistä samoin kuin minusta, Clyden vesi maistu kylmältä ja +virvottavalta, kun olemme Palestinan suolaisista lähteistä juoneet?" + +"Hän uneksii syntymämaastaan ja on houreissansa onnellinen", kuiskasi +sir Kenneth de Vaux'lle; mutta tuskin oli hän nämä sanat lausunut, +ennenkuin lääkäri, nousten paikaltansa vuoteen vierestä ja varovasti +vuoteelle laskien potilaan käden, jota hän oli pidellyt valtasuonen +tykytystä merkitäksensä, astui molempain ritarein luo ja tarttuen +kumpaistaki käsivarteen sekä viitaten heille olemaan hiljaa, talutti +heitä ulkopuolelle majaa. + +"Issa Ben Mariamin nimessä", hän sanoi, "jota me kunnioitamme niinkuin +tekin, vaikka ei samalla sokealla epäuskolla, älkää turmelko sen +siunatun lääkkeen vaikutusta, jonka hän on ottanut. Hänen herättämisestä +tällä hetkellä seuraisi kuolema eli järjen menetys; mutta tulkaa +takaisin sillä tunnilla, jolloin muezzin moskean minaretista kehottaa +iltarukoukseen, ja jos hän siihen asti saa olla häiritsemättä, niin +lupaan teille, että tämä frankilainen sotilas, ilman vahingotta +terveydellensä, on kykenevä lyhykäisesti kanssanne keskustelemaan niistä +asioista, joita te molemmat ja etenkin hänen herransa halunnette häneltä +tiedustella". + +Ritarit eivät yrittäneet vastustella näitä mahtisanoja, joitten lausuja +täydellisesti näytti käsittävän tuon itämaisen sananlaskun merkitystä, +että sairashuone on lääkärin kuningaskunta. + +Molemmat olivat vaiti ja jäivät seisomaan majan ovelle, sir Kenneth sen +näköisenä, joka odottaa vieraansa hyvästiheittoa -- ja de Vaux, +ikäänkuin hänellä olisi ollut jotain mielessä, joka esti häntä +jäähyväissanaa lausumasta. Koira oli sillä välin seurannut heitä ulos +majasta ja pisti nyt pitkän, karvaisen kuononsa isäntänsä käteen, +ikäänkuin nöyrästi anoen jonkulaista mielihyvän osotetta. Tuskin hän oli +hellän sanan ja vähäisen silityksen muodossa tämän saanut, ennenkuin +hän, kiivaasti haluten ilmottaa kiitollisuuttaan sekä iloaan herransa +koteutumisesta, täyttä laukkaa ja häntä oikoisena rupesi juoksemaan +sinne tänne, edes takaisin, pitkittäin ja poikittain sillä paikalla +niiden hävinneitten hökkelien välissä, josta ylempänä olemme kertoneet, +kuitenkaan yhtäkään kertaa käymättä niiden rajain ulkopuolelle, joihin +asti hän älysi herransa lipun suojeluksen ulottuvan. Vähän aikaa näin +hypeltyänsä koira palasi herransa tykö, ja äkkiä luopuen +ilomielisyydestänsä sekä muuttuen taasen vakaisen näköiseksi näytti +ikäänkuin häpeävän, että mikään oli voinut häntä saada näin isosti +poikkeamaan tyynestä mielenmaltistaan. + +Molemmat ritarit katselivat mielihyvällä päältä; sillä sir Kenneth oli +syystä ylpeä jalosta koirastansa ja englantilainen paroni tietysti oli +harras metsästäjä ja pystyi hyvästi arvostelemaan jahtikoiran ansioita. + +"Oikein kelpo koira", hän sanoi; "luulenpa, hyvä herra, että kuningas +Richardilla ei ole yhtäkään sen vertaista _alania_, jos hän on yhtä +kestävä kuin sukkela. Mutta suokaa anteeksi -- minä puhun kaikessa +kunniassa ja ystävyydessä -- ettekö ole kuulleet sitä kuulutusta ettei +kukaan, jolla ei ole kreivin arvo, saa pitää jahtikoiria Richard +kuninkaan leirissä ilman kuninkaallisetta luvatta, jota luullakseni ei +teille, sir Kenneth, ole annettu? -- Minä puhun hovitallimestarina". + +"Ja minä vastaan teille vapaana, skotlantilaisena ritarina", sanoi sir +Kenneth vakavasti. "Tätä nykyä seuraan Englannin lippua, vaan en voi +muistaa koskaan noudattaneeni sen jahtisääntöjä, enkä myöskään kunnioita +niitä niin paljon, että voisin taipua niitä tottelemaan. Kun torvi +kutsuu taisteluun, on minun jalkani jalustimessa yhtä pian kuin +kenenkään muun -- kun se soipi rynnäkköön, ei keihääni ole tähän saakka +viimeisenä laskettu. Mutta vapaina ja joutilaina hetkinäni ei kuningas +Richardilla ole mikään oikeus estellä minua huvituksissani". + +"Kumminkin", sanoi de Vaux, "on tottelemattomuus kuninkaan käskyä +vastaan hulluutta, niin että minä, jolla tässä asiassa on valta, teidän +hyväntahtoisella suostumuksella, tahdon lähettää suojeluskirjan +ystävälleni tässä". + +"Paljon kiitoksia", sanoi skotlantilainen kylmästi; "mutta se tuntee +minulle annetun tiluksen rajat, ja niitten sisässä voin itse sitä +suojella. -- Vaan", sanoi hän äkkiä muuttaen äänensä, "tämä on jotenkin +kylmä vastaus hyväntahtoiseen tarjomukseen. Minä kiitän teitä +sydämestäni, mylord. Kuninkaan tallirengit eli jahtimiehet voisivat +joskus tavata Roswalin ja häntä vahingoittaa jollain lailla, jota minä +en olisi hidas kostamaan, ja niin voisi harmia syntyä. Te olette jo +nähneet niin paljon taloudenhoidostani, mylord", -- lisäsi hän hymyten, +"että minun ei tarvitse hävetä tunnustaa, että Roswal on meidän paras +ruokavarain toimittaja, ja minä olen siitä vakuutettu, että +Leijona-Richardimme ei ole sadun leijonan tapainen, joka lähti +metsästämään ja itse piti koko saaliin. Minä en voisi uskoa että hän +köyhältä aatelismieheltä, joka uskollisesti häntä seuraa, kadehtisi +vähäistä jahtihuvitusta ja riistan kappaletta, varsinkin kun on kyllä +vaikea saada muuta ruokaa". + +"Totta totisesti, te ajattelette kuninkaasta aivan oikein -- ja +kumminki", sanoi paroni, "on jotain sanoissa metsä ja metsänriista, joka +panee normannilaisten ruhtinastemme päät pyörälle". + +"Me olemme nykyään ministreleilta ja pyhissävaeltajilta kuulleet", sanoi +skottilainen, "että lakiheitot talonpoikanne Yorkin ja Nottinghamin +kreivikunnissa ovat kokouneet suuriin joukkoihin, joita johtaa eräs +rohkea joutsimies Robin Hood ja hänen luutnanttinsa Pikku John. Minun +mielestäni olisi parempi, että Richard lieventäisi jahtisääntöjään +Englannissa, kuin että hän koettaisi saada ne voimaan pyhällä maalla." + +"Hurja hanke, sir Kenneth", vastasi de Vaux, kohottaen olkapäitään, +ikäänkuin hän olisi tahtonut karttaa vaarallista ja vastenmielistä +ainetta -- "mailma on hullu, sir. -- Vaan minun täytyy nyt lähteä ja +heti palata kuninkaan telttaan. Iltarukouksen aikana tahdon, teidän +luvallanne, taasen tulla luoksenne ja puhella tuon uskottoman tohtorin +kera. Sillä välin ellette pane pahaksenne, lähetän teille jotain +ruokavarastonne parantamiseksi". + +"Kiitoksia paljon, sir", virkki sir Kenneth; "mutta se on tarpeetonta. +Roswal on jo pariksi viikoksi varustanut aittani; ja joskin Palestinan +aurinko on terveydelle vahingollinen, on se kuitenki hyvä tuoreen lihan +palvaamiseen". + +Molemmat sotilaat erkanivat toisistaan paljon parempina ystävinä kuin +mitä tavatessaan olivat; vaan ennen hyvästijättöään de Vaux tarkasti +kyseli niitä seikkoja, jotka olivat yhteydessä itämaisen lääkärin +lähetyksen kanssa, ja vastaanotti skotlantilaiselta ritarilta ne +luottamuskirjat, jotka tämä oli tuonut Saladinilta kuningas Richardille. + + + + +Kahdeksas luku. + + Ei armeijat yhteiseks hyväksi + Niin paljon tee kuin kelpo lääkäri. + + _Popen Iliadi._ + + +"Tämä on kummallinen juttu, sir Tuomas", sanoi sairas kuningas, +kuultuaan uskollisen Gilslannin paronin kertomuksen; "oletteko siinä +varma, että tuo skotlantilainen on rehellinen ja vilpitön mies?" + +"Enpä tiedä sanoa, mylord", vastasi epäluuloihin kerkäs rajalordi. "Minä +asun heitä vähän liiaksi likellä voidakseni suuresti heihin luottaa, kun +aina olen havainnut heidät viekkaiksi ja liehakoitseviksi. Mutta tämä +mies näyttää kunnon mieheltä, oli hän sitte paholainen niin totta kuin +skotlantilainen -- se minun täytyy hänestä omantuntoni päälle myöntää." + +"Ja mitä arvelet hänen käytöksestään ritarina, de Vaux?" kuningas kysyi. + +"Teidän majesteetinne asia on enemmän kuin minun ottaa vaari ritarein +käytöksestä; ja olen varma siitä, että te olette huomanneet sitä tapaa, +jolla tuo Leopartin Ritari on käyttänyt itseään. Hänellä on hyvä maine". + +"Ja täydellä syyllä, Tuomas", sanoi kuningas. "Me olemme itse pitäneet +häntä silmällä. Aikomuksemme onki, kun aina asetumme tappelun +eturintaan, katsella kuinka vasallimme ja palveliamme velvollisuutensa +täyttävät, eikä kuni moni arveleepi, sillä hankkiaksemme katoavaista +kunniaa itsellemme. Me tunnemme, kuinka ihmisten kiitos on turhuus aivan +kuin haihtuva huuru, ja puemme varustuksen päällemme muita tarkotuksia +varten kuin sitä saavuttaaksemme". + +De Vaux säpsähti kuullessaan kuninkaan antavan hänen luonteelleen niin +oudon selityksen, ja luuli ensin, että ei mikään vähempi syy kuin +kuoleman lähestyminen olisi voinut saada kuningasta noin halventavilla +sanoilla puhumaan sotaisesta kunniasta, joka muuten oli hänelle +hengentarve. Vaan muistellessaan, että hän oli kohdannut kuninkaan +rippi-isän etuteltassa, oli hän kyllin älykäs lukemaan tätä +itsensä-alentamista tuon arvoisan miehen työksi ja antoi kuninkaan +estelemättä jatkaa. + +"Niin", pitkitti Richard, "minä olen todellakin huomannut millä tavoin +tuo ritari velvollisuutensa täyttää. Komentosauvani ei olisi enemmän +arvoinen kun narrin räikkä, jos hän olisi jäänyt minulta huomaamatta -- +ja hän olisi jo aikoja saanut suosioamme nauttia, ellen myöskin olisi +havainnut hänen määrätöntä julkeuttansa". + +"Armollinen herra", sanoi Gilslannin paroni, nähdessään kuninkaan +punastuvan, "minä pelkään rikkoneeni tahtoanne vastaan, kun tavallansa +olen hänen rikostaan puoltanut". + +"Kuinka, de Multon? Sinä?" sanoi kuningas vihaisella kummastuksella +äänessään ja rypistäen kulmakarvojansa. -- "Sinä puoltanut hänen +hävyttömyyttään? -- Se on mahdotonta". + +"Teidän majesteetinne suvaitkoon minun muistuttaa, että minä virkani +puolesta voin vapaasukuisille miehille antaa luvan yhden taikka kahden +koiran pitämiseen leirissä, ainoastaan jalon metsästystaiteen +harjottamiseksi; ja sitä paitsi olisi ollut sääli turmella eli pilata +niin oivaa eläintä, kun tuo ritarin koira on". + +"Onko hänellä sitte niin kaunis koira?" sanoi kuningas. + +"Täydellisin eläin auringon alla", vastasi paroni, joka oli innokas +metsästäjä, "jalointa pohjalaista rotua -- leveärintainen, väkevä +lanteilta, korvaltaan musta, kaileva rinnalta ja sääriltään ei +valkeapilkkuinen, vaan tasaisen harmaja -- väkevä vaikka sonnia +kaatamaan -- sukkela vaikka antilopia saavuttamaan". + +Kuningas nauroi hänen innostukselleen. "Hyvä, sinä olet luvannut hänelle +pitää koiraa, ja sen pituinen se. Mutta älä kumminkaan ole kovin auli +lupauksissa näille seikkailiaritareille, jotka eivät kuulu minkään pään +eli ruhtinaan alle -- he ovat hillitsemättömiä ja tuhoavat kaikki +metsänelävät Palestinassa. -- Vaan palatakseni tuohon oppineeseen +pakanaan: sanotko että skotlantilainen tapasi hänen korvessa?" + +"Ei, armollinen herra -- skotlantilaisen kertomus kuuluu näin: -- Hän +oli lähetetty vanhan Engaddin erakon luo, josta ihmiset niin paljon +puhuvat --" + +"Kuolema ja helvetti!" sanoi Richard, hypähtäen ylös. "Kuka on hänen +lähettänyt, ja mitä varten? Kuka uskalsi lähettää jonku sinne, kun +kuningattaremme oli Engaddin luostarissa, vaellusretkellään meidän +parantumisemme edestä?" + +"Ristiretken suuri neuvosto lähetti hänen, mylord", vastasi paroni de +Vaux; "mutta missä asiassa, sitä kielsi hän minulle ilmottamasta. Minä +luulen leirissä tuskin tiedettävänkään, että teidän majesteetinne +puoliso on millään vaellusretkellä. -- Minä puolestani en sitä tiennyt +eivätkä ruhtinaatkaan lie sitä tienneet, sillä kuninkaatar ei ole +vastaanottanut vieraita, sittenkun teidän majesteetinne, taudin +tarttumisen pelvosta, on kieltänyt häntä luoksenne tulemasta". + +"Hyvä, minä tahdon asiaa paremmin tutkia. Siis skotlantilainen, tuo +lähettiläs, tapasi erään matkustavan tohtorin Engaddin luolassa -- hä?" + +"Ei niin, armollinen herra; mutta hän luullakseni lähellä tuota paikkaa +kohtasi saracenilalsen emiirin, jonka kanssa hän joutui +kaksintaisteluun, ja kun havaitsi hänen ansaitsevan urhean miehen +seuraa, he yksissä, kuni vaeltavat ritarit ainakin, kulkivat Engaddin +luolaan". + +Tässä de Vaux vaikeni, sillä hän ei ollut niitä, jotka yhteen +hengenvetoon voivat puhua pitkät pätkät. + +"Ja sielläkö he tapasivat lääkärin?" kysyi kuningas malttamattomasti. + +"Ei, armollinen herra", de Vaux vastasi; "mutta saraceni, kuultuaan +teidän majesteetinne kovasta taudista, lupasi että Saladin lähettäisi +oman lääkärinsä teille, monin kerroin ylistettyään hänen suurta +taitoaan; ja hän tuliki tämän johdosta luolalle, jossa ritari häntä +odotti päivän pari. Hänen saattokuntansa on kuin prinssin, vaskitorvilla +ja rummuilla, häntä seuraa palvelioita hevoisin ja jalan, ja hän tuopi +myötänsä Saladinilta luottamuskirjat". + +"Onko Giacomo Loredani niitä tarkastanut?" + +"Minä näytin ne tulkille, ennenkuin otin ne tänne myötäni, ja tässä on +englanninkielinen käännös niistä". + +Richard tarttui pergamenttikääryyn, joka sisälti seuraavan kirjotuksen: + +"Allahn ja hänen profeetansa Mahometin siunaus". -- Vieköön piru sen +koiran, sanoi Richard, sylkien ylenkatseellisesti. -- "Saladin, +kuningasten kuningas. Egyptin ja Syrian sulttani, mailman valkeus ja +turva, suurelle Melek Ricille, Englannin Richardille, tervehys. -- Koska +meille on kerrottu, kuinka tauti kovasti rasittaa sinua, kuninkaallista +veljeämme, ja että sinulla luonasi on vain semmoisia nazarenilaisia ja +juutalaisia lääkäreitä, jotka toimivat ilman Allahn ja pyhän profetamme +siunauksetta" -- Kirottu olkoon hänen päänsä! mutisi taas englantilainen +hallitsia -- "niin tässä lähetämme, sinua hoitamaan ja palvelemaan, oman +lääkärimme Adonebel el Hakimin, jonka kasvojen edestä enkeli Azrael[1] +levittää siipensä ja sairashuoneesta pakenee; joka tuntee yrtien ja +kivien voiman, auringon, kuun ja tähtien tien, ja voipi ihmistä pelastaa +kaikesta mikä ei hänen otsalleen ole kirjotettu. Ja tämän teemme, +hartaasti pyytäen sinua kunnioittamaan ja käyttämään hänen taitoansa; +sillä tavoin ei ainoastaan tehdäksemme palveluksen sinun arvollesi ja +urhoollisuudellesi, jotka ovat kaikille Frangistanin kansoille kunnia, +vaan myöski saadaksemme loppuun sen riidan, joka välillämme on, joko +kunniallisella sopimuksella taikka julkisen taistelun kautta aseillamme +sotatanterella; koska yhtä vähän olisi sinun asemallesi ja rohkeudellesi +soveliasta kuolla kuni orja, jonka ajajan kovuus on uuvuttanut, kuin +meidän maineellemme sopivaa, että tämmöinen tauti riistäisi aseittemme +alta näin kelpo vihollisen. Ja sentähden rukoilemme pyhää --" + +[1] Kuoleman enkeli. + +"Pidä, pidä", sanoi Richard, "en tahdo kuulla enempää hänen koirastaan +profeetasta! Minä tulen kipeäksi kun ajattelen, että tuo urhea ja +arvokas sulttani voipi uskoa kuolleen koiran päälle. -- Niin, minä +tahdon puhutella hänen lääkäriään. Minä tahdon uskoa itseni tuolle +Hakimille -- tahdon vastata ylevän sulttanin jalomielisyyteen -- minä +tahdon kohdata häntä sillä sotatantereella, jonka hän niin sopivasti +esittää, ja hänellä ei tule olemaan syytä moittia Englannin Richardia +kiittämättömäksi. Minä lyön hänet sotanuijallani maahan -- minä käännän +hänen pyhän kirkon uskontoon semmoisilla iskuilla, joita hän harvoin +lienee tuntenut -- hän on tunnustava ja peruuttava erehyksensä oivan +miekankahvani ristin edessä, ja minä kastan hänen sotatantereella omasta +kypäristäni, jos tuo puhdistava vesi olisiki meidän molempain verellä +sekotettu. Joudu, de Multon. Miksi viivyttelet niin suotuisaa loppua? +Tuo heti Hakim tänne". + +"Mylord", sanoi paroni, joka ehkä pelkäsi tämän liikanaisen luottamuksen +olevan kuumeenhourion vaikuttama -- "muistakaa, että sulttani on pakana +ja että te olette hänen voimallisin vihollinen --" + +"Juuri sentähden hän vielä suuremmassa määrässä on velvotettu minua +tässä asiassa palvelemaan, jotta ei kehno kuume saako kahden tämmöisen +kuninkaan riitaa ratkaista. Minä sanon sinulle, hän rakastaa minua +niinkuin minä rakastan häntä -- niinkuin jalot vastustajat aina +rakastavat toisiaan -- kunniani kautta, eikö olisi synti epäillä hänen +rehellisyyttään". + +"Kuitenkin mylord, olisi ehkä paras vartoa hänen rohtojensa vaikutusta +skotlantilaiseen asekantajaan", sanoi Gilslannin lordi; "minun oma +henkeni riippuu siitä, sillä ansaitsisinpa kuolla kuin koira, jos tässä +tapauksessa kovan kiirutta pitäisin ja siten saattaisin ehkä koko +kristikunnan onnen haaksirikkoon". + +"En koskaan ennen ole kuullut sinun kuolemaa kammoksuvan", sanoi Richard +nuhtelevasti. + +"Ja enkä sitä nytkään tekisi, armollinen herra", vastasi jäykkä paroni, +"ellei se koskisi teidän henkeä, niin hyvin kuin minunki". + +"No, luuleva ihminen", sanoi Richard, "mene sitte katsomaan lääkkeen +vaikutusta. Minä miltei soisin, että se joko parantaisi taikka +kerrassaan kuolettaisi minun; sillä jo olen kyllästynyt eläinruttoon +sairastuneen sonnin tavalla tässä makaamaan kuoleman kielissä, kun +tuolla rummut pärisevät, hevoset hirnuvat ja torvet soivat". + +"Juo", sanoi lääkäri sairaalle, "nuku ja herää tervennä". + +Paroni lähti nyt kiiruusti pois, vaan päätti kuitenki matkallaan +puhutella jotakuta hengellistä miestä, koska hänen omaatuntoansa vaivasi +se ajatus, että pakana tulisi hoitamaan hänen isäntäänsä. + +Tyron arkkipiispa oli ensimäinen, jolle hän nämä arvelemisensa ilmaisi, +koska hän tiesi tämän vaikutusvoiman Richardiin, joka rakasti ja piti +suuressa arvossa tuota nerokasta pappismiestä. Piispa kuulteli de Vaux'n +arveluita sillä tarkkaavaisuudella, joka on romalaiskatoliselle +papistolle omituista. Hän kohteli de Vaux'n uskonnollisia epäilyksiä +niin huolettomasti kuin suinkin säädyllisyys maallikkoa kohtaan hänelle +salli. + +"Lääkärit", hän sanoi, "samoin kuin heidän käyttämät rohtonsa ovat +meille usein tarpeeseen, jos edelliset syntynsä ja tapansa puolesta +ovatki huonoimpia olentoja, niinkuin jälkimäisiä usein valmistetaan +halvimmista aineista. Ihminen", hän lisäsi, "käyttäköön hädässään +pakanain ja uskottomain apua, ja sillä luulolla voipi olla hyvä +perustus, että yksi niistä syistä, jonka tähden Jumala on sallinut +heidän jäädä mailmaan, on se, että he olisivat todellisten kristittyin +hyödyksi. Sentähden teemmekin lain mukaan pakanallisia vankeja +orjiksemme. -- Lisäksi", jatkoi pappi, "ei ole ensinkään epäilemisen +alaista, että ensimäiset kristityt käyttivät kääntymättömäin pakanain +palveluksia. Niin matrosit sillä laivalla, jolla pyhä apostoli Paavali +matkusti Alexandriasta Italiaan, epäilemättä olivat pakanoita, ja +kuitenki, mitä siunattu pyhimys sanoi, kun heidän apuansa tarvittiin? -- +"_Nisi hi in navi manserint, vos salvi fieri non potestis_ -- Jos nämät +miehet eivät jää laivaan, ette voi pelastetuiksi tulla!" -- Sitä paitsi +juutalaiset, jos asiaa tarkastaa kristityltä kannalta, yhtähyvin ovat +uskottomia kuin mahomettilaiset; mutta meillä on leirissä harva lääkäri, +joka ei ole juutalainen, ja kumminkin niitä käytämme arvelematta ja +pahennuksetta. Sentähden mahomettiläisiä käytettätöön samalla tavoin -- +_quod erat demonstrandum_." + +Tämä selitys poisti kokonaan kaikki Tuomas de Vaux'n arvelemiset, jonka +vakuutukseen varsinki nuo latinaiset lainalauseet vaikuttivat, joista +hän ei ymmärtänyt sanaakaan. + +Mutta piispa ei lausunut ajatustansa niin sujuvasti, kun hän rupesi +miettimään sitä mahdollisuutta, että saracenin käytöksessä joku petos +saattoi olla salattuna, ja tässä hän ei päässyt niin pikaiseen +päätökseen. Paroni näytti hänelle luottamuskirjat. Hän luki ne kerran, +luki uudestaan, ja vertaili käännöstä alkuperäiseen kirjotukseen. + +"Se on kelpo tavalla valmistettu herkkupala Richard kuninkaan +kurkkulaelle", hän sanoi, "enkä voi niitä epäilyksiäni tukehuttaa, joita +pidän viekasta saracenilaista kohtaan. He ovat varsin taitavia myrkkyjen +seottamisessa, ja tietävät niitä niin tarkoin määritellä että ne vain +hitaasti vaikuttavat sairaaseen, jolla välin pahantekiä saattaa päästä +pakoon. He osaavat vaatteeseen ja nahkaan, niin, jopa paperiin ja +pergamenttiinki hieroa hienointa myrkkyä. -- Pyhä neitsyemme minua +armahtakoon! -- Ja minä, vaikka tiedän tuon, pidän tätä luottamuskirjaa +näin likellä kasvojani! -- Ottakaa se, sir Tuomas, ottakaa se +joutusaan!" + +Hän oikasi samassa käsivartensa suoraksi ja antoi kiireesti paronille +paperin. "Mutta tulkaa, mylord de Vaux", hän jatkoi, "lähdetään sairaan +asekantajan telttaan, jossa saamme nähdä, jos tuolla Hakimilla tosiaan +on se lääketaito, josta hän kerskaa, ennenkuin rupeamme miettimään, +josko uskallamme sallia hänen käyttää taitoansa kuningas Richardin +suhteen. -- Vaan seis! Antakaa minun ensin ottaa sienirasiani, sillä +nämät taudit ovat tarttuvaisia. Minä neuvoisin teitä, mylord, käyttämään +kuivattua rosmarinia etikalla kastettua. Minäkin lääkäritaitoa hieman +tunnen". + +"Paljon kiitoksia, kunnianarvoisa herra", Gilslannin Tuomas vastasi; +"vaan jos tauti olisi minuun tahtonut tarttua, olisin jo aikoja herrani +tautivuoteen ääressä sairastunut". + +Tyron piispa punastui, sillä hän oli melkein kokonaan karttanut kipeän +kuninkaan huonetta; ja hän pyysi paronin tietä neuvomaan. + +Kun he tulivat tuolle huonolle hökkelille, jossa sir Kenneth asui +sairaan palveliansa kera, sanoi piispa de Vaux'lle: "no, mutta +totisesti, mylord, eivätkö skotlantilaiset ritarit pidä vähemmän huolta +palveliainsa mukavuudesta kun me kodistamme. Tässä on ritari, jota +sanotaan urhoolliseksi sodassa ja pidetään soveliaana käytettäväksi +tärkeissä tehtävissä rauhanaikoina, ja kumminkin hänen asekantajallansa +on huonompi asunto kuin huonoin koirankoppi Englannissa. Mitä arvelette +noista naapureistanne?" + +"Että herra silloin kyllin hyvästi hoitaa palveliataan, kun hän ei +hänelle anna kehnompaa asuinsijaa kuin mitä hänellä itsellänsä on", +sanoi de Vaux ja astui majaan. + +Piispa seurasi jälissä, kuitenki nähtävällä vastahakoisuudella; sillä +vaikka häneltä ei puuttunut rohkeutta monessa kohdin, niin sitä +kuitenkin hillitsi väkevä ja vilkas oman turvallisuuden tunne. Mutta hän +muisteli, että hänen omin silmin täytyi tutkia arapialaisen lääkärin +mahtia, ja hän astui siis majaan semmoisella komealla ryhdillä, joka +hänen mielestään oli sovelias muukalaisessa herättämään kunnioitusta. + +Tuo hengellinen ylimys olikin tosiaan huomiota ja arvoa herättävä +olento. Nuoruudessaan hän oli ollut vallan kaunis ja tahtoi kernaasti +vielä vanhanakin siltä näyttää. Hänen piispallinen pukunsa oli komean +komea, kalliimmilla turkiksilla reunustettu ja peitetty verrattomista +pitseistä tehdyllä kardinalikauluksella. Sormukset hänen sormissaan +olivat hyvän paronitilan arvoiset, ja kaapun päähineessä, joka hänellä +nyt kuumuuden tähden oli aukinaisena ja taaksepäin heitettynä, näkyi +puhtaasta kullasta tehtyjä solkia sen kiinnipitämistä varten. Hänen +pitkä harmahtava partansa valui alas rinnalle. Häntä seurasi kaksi +_acolytiä_ eli kuoripoikaa, joista toinen, itämaiseen tapaan, hankki +hänelle tekosiimestä varjeten häntä palmulehdistä tehdyllä +varjostimella, ja toinen riikinkukon höyhenistä kudotulla viuhkalla +löyhytteli vilvotusta korkea-arvoiselle herralleen. + +Kun Tyron piispa astui skotlantilaisen ritarin majaan, oli sen omistaja +poissa, ja maurilainen lääkäri, jota hän oli tullut katsomaan, istui +vielä samassa asemassa, johon de Vaux oli jättänyt hänen pari tuntia +sitten, jalat ristissä lehdistä kudotulla matolla, potilaansa vieressä, +joka näkyi sikeästi nukkuvan ja jonka valtasuonta hän silloin tällöin +koetteli. Piispa jäi hänen eteensä ääneti seisomaan muutamaksi +minuutiksi, ikäänkuin odottaen jotain nöyrää tervehystä, eli ainaki että +saraceni näyttäisi hänen arvokkaasta käytöksestänsä hämmästyneeltä. Vaan +Adonebek El Hakim silmäili häntä vain sivumennen ja kun piispa viimein +häntä tervehti maassa käytetyllä frankin kielellä, vastasi hän siihen +ainoastaan tavallisella itämaisella tervehyksellä: "_Salem aleikum_ -- +rauha olkoon teille". + +"Oletko sinä lääkäri, uskoton?" sanoi piispa, vähän loukattuna tästä +kylmäkiskoisesta vastaanotosta. "Minä haluaisin sinun kanssasi haastella +siitä taiteesta". + +"Jos lääkäritaitoa ollenkaan tunnet", vastasi El Hakim, "tulisi sinun +tietää, että lääkärit eivät pidä neuvotteluita ja keskusteluita +potilastensa sairashuoneessa. Kuule", hän lisäsi, kun susikoiran murina +kuului sisimmäisestä huoneesta, "koirakin voipi sinua opettaa, Ulema. +Sen luonnonvaisto käskee sen olla haukkumatta sairaan kuullen. Tule ulos +teltasta", hän sanoi, nousten ylös ja mennen edellä, "jos sinulla on +mitään minulle sanomista". + +Vaikka saracenilaisen lääkärin puku oli yksinkertainen ja hänen +ruumiinrakennuksensa hento tuon pitkän pappismiehen ja +jättiläisentapaisen englantilaisen paronin rinnalla, oli hänellä +kumminkin jotain kunnioitusta vaativaa katsannossaan ja käytöksessään, +joka pidätti Tyron pispaa kaunistelematta lausumasta sitä mielipahaa, +minkä hän tunsi tästä peittelemättömästä nuhteesta. Kun he seisoivat +majan ulkopuolella, hän äänetönnä hetken katseli Adonebekiin, ennenkuin +saattoi päättää millä tavoin paraiten uudistaa keskustelua. Hivukset +eivät näkyneet arapialaisen korkean nahkatakin alta, ja se peitti myöski +osan otsasta, joka näytti korkealta ja leveältä, sileältä ja +rypyttömältä, samoin kuin hänen poskensaki, sikäli kuin ne näkyivät +hänen pitkän partansa varjosta. Ennen olemme jo maininneet kuinka +terävät hänen mustat silmänsä olivat. + +Hänen ilmeisestä nuoruudestaan kummastuneena pappi viimein ryhtyi +puhumaan, kun toinen ei näyttänyt aikovan vaitioloa häiritä, kysyen +arapialaiselta, kuinka vanha hän oli? + +"Tavallisten ihmisten vuosia", sanoi saraceni, "luetaan heidän +ryppyjensä jälkeen; viisasten heidän tutkimustensa jälkeen. Minä en +rohkene ilmottaa itseäni vanhemmaksi, kuin sata hegiran vaihosta[1]". + +[1] Tällä hän tarkotti että hänellä oli se tietomäärä, jonka sadassa +vuodessa voipi hankkia. + +Gilslannin paroni, joka käsittäen tätä sanojen mukaan luuli saracenin +väittävän, että hän olisi vuosisadan vanha, katsoi epäilevästi pappiin, +joka, vaikka hän paremmin ymmärti El Hakimin tarkotusta, kuitenkin +vastasi hänen silmäykseensä päätä armelevasti puistamalla. Hän rupesi +taasen arvokkaan näköiseksi ja kysyi uudelleen ylpeällä äänellä, mitä +todistuksia lääketaidostansa Adonebek saattoi esiintuoda. + +"Teillä on mahtavan Saladinin sana", viisas vastasi, kunnioituksen +merkiksi kohottaen kättä lakkiinsa; "sana, jota ei konsanaan rikottu +ystävää eitä vihollista kohtaan -- mitä, nazareni, voit vaatia enempää?" + +"Minä vaadin silminnähtäviä todistuksia taidostasi", sanoi paroni, "ja +ilman niitä et saa Richard kuninkaan vuodetta lähestyä". + +"Lääkärin taitavuus", sanoi arapialainen, "näkyy parhaiten sairaan +parantumisesta. Katsokaa tätä sotamiestä, jonka veri on kuivettunut +tuosta kuumeesta, joka on leirinne täyttänyt vaalenneilla luurangoilla +ja jota vastaan nazarenilaisten lääkäreinne taito on ollut kuni +silkkitakki teräspeistä vastaan. Katselkaa hänen sormiansa ja +käsivarsiaan, jotka ovat niin laihtuneet että näyttävät kurjen kynsiltä +ja sääriltä. Kuolema oli tänä aamuna jo pannut merkkinsä häneen; mutta +jos Azrael olisi seisonut hänen vuoteensa toisella puolla, ja minä +toisella, ei hänen sieluansa olisi voitu tempaista hänen ruumiistansa. +Älkää minua pitemmillä kyselmillä häiritkö, vaan vartokaa ratkaisevan +hetken lähenemistä, ja katselkaa hiljaisella kummastuksella ihmeellistä +tapausta". + +Lääkäri otti nyt _astrolabinsa_, eli tähtikiikarinsa, itämaitten +viisaiden ennustuskalun, ja odotettuaan vakavalla tarkkuudella +säntilleen sitä hetkeä, jolloin iltarukouksen aika oli tullut, hän +lankesi polvilleen, kasvot Mekkaan päin käännettyinä, ja luki ne +rukoukset, joilla mahomettiläiset päättävät päivän työt. Piispa ja +englantilainen paroni katselivat sillävälin toinen toistansa +ylenkatsetta ja vihaa ilmaisevin silmin, vaan ei kumpikaan pitänyt +soveliaana häiritä El Hakimia hänen hartaudessaan, kuinka jumalaton se +heistä olikin. + +Arapialainen nousi maasta, johon hän oli polviansa notkistanut, ja +käyden majaan, jossa sairas makasi, otti hän pienestä hopeakotelosta +sienen, joka lienee ollut jossain kryytivedessä kasteltu; sillä kun hän +pisti sen nukkuvan sairaan nenän alle, tämä aivasti, heräsi ja katseli +ympärilleen hämmästynein silmin. Hän oli hirvittävän näköinen, kun hän +miltei alastomana nousi istualleen makuusijaltaan; sillä hänen luunsa ja +rustonsa kuultivat nahkan alta niin selvään kuin ei niitä liha koskaan +olisi peittänyt; kasvonsa olivat kaitaisen pitkät ja ryppyiset, mutta +silmänsä jotka ensin levottomasti olivat liikkuneet sinne tänne, +muuttuivat vähitellen rauhallisemmiksi. Hän näkyi huomaavan ylhäisten +vierasten läsnäolon, sillä hän yritti heikosti, kunnioituksensa +osotteeksi, nostaa lakkiaan päästä, pidätetyllä ja nöyrällä äänellä +kysyessään herraansa. + +"Tunnetko meitä, palvelia?" sanoi Gilslannin lordi. + +"Enpä oikein, mylord", vastasi asekantaja voipuneesti. "Uneni on ollut +pitkä ja näköjä täynnä. Kuitenkin huomaan punaisesta rististä, että +olette ylhäinen englantilainen lordi ja että tuo toinen on pyhä +pappismies, jonka siunausta minä vaivainen syntinen pyydän". + +"Se on sinulle suotu -- _Benedictio domini sit vobiscum_", sanoi pappi +tehden ristinmerkin, mutta sairaan sänkyä lähemmäksi menemättä. + +"Te näette omin silmin", sanoi arapialainen, "että kuume on asettunut -- +hän puhuu rauhallisesti ja täydellä taidolla -- valtasuonensa sykkii +yhtä tasaisesti kuin teidänkin -- koetelkaa itse". + +Pappi kieltäytyi tuosta tehtävästä; vaan Gilslannin Tuomas, joka oli +rohkealuontoisempi, tunnusteli suonta ja havaitsi kuumeen todellakin +tauonneeksi. + +"Tämä on ihmeen kummaa", pakisi ritari katsoen piispaan; "mies on +totisesti parannettu. Minun täytyy hetimiten saattaa tämä parantaja +Richard kuninkaan telttaan. -- Vai mitä kunnian-arvoisuutenne arvelee?" + +"Odottakaa, antakaa minun ensin lopettaa yhden hoidon, ennenkuin toiseen +ryhdyn", sanoi arapialainen. "Minä seuraan teitä, kun olen potilaalleni +antanut vielä annoksen tästä kaikkein pyhimmästä nesteestä". + +Näin sanoen hän otti esille pienen hopeapikarin ja täytettyään sen +vedellä sängyn vieressä seisovasta astiasta, veti hän vielä esiin pienen +silkistä ja hopeasta kudotun kukkaron, jonka sisältöä läsnä-oliat eivät +voineet nähdä, ja pistäen sen vedellä täytettyyn pikariin tarkasteli +sitä ääneti jonku viisi minuutia. Katsojista näytti ikäänkuin vesi olisi +kuohahtanut; mutta jos niin olikin, niin se paikalla loppui. + +"Ja tuolla yksinkertaisen näköisellä juomalla sinä tahdot koettaa +parantaa kuningasta?" sanoi Tyron piispa. + +"Minä olen parantanut kerjäläisen, niinkuin näette", vastasi viisas. +"Ovatko Frangistanin kuninkaat luodut muusta maasta kuin heidän +halvimmat alamaisensa?" + +"Saattakaamme hänet heti kuninkaan luo", sanoi Gilslannin paroni. "Hän +on näyttänyt omistavansa sen taidon, joka ehkä voipi kuninkaan parantaa. +Jollei hän sitä täytä, tahdon saattaa hänen tilaan, jossa eivät lääkkeet +häntäkään auta". + +Kun he olivat aikeessa lähteä majasta, sairas kohotti äänensä niin +paljon kuin hänen heikkoutensa sen suvaitsi ja huudahti: "korkeanarvoisa +isä, jalo ritari, ja te, hyvä lääkäri, jos haluatte saada minua +nukkumaan ja paranemaan, niin sanokaa armosta minulle, missä rakas +herrani on?" + +"Hän on pitkällisellä toimituksella, ystäväni", vastasi pappi -- +"kunniaa tuottavalla lähetyksellä, joka häntä pidättää täältä joitakuita +päiviä". + +"Ei", sanoi Gilslannin paroni, "miksi miesparkaa pettäisimme? -- +Ystäväni, herrasi on palannut leiriin ja kohta saat häntä tavata". + +Sairas kohotti kiitollisena käsiään taivasta kohti ja voimatta kauvemmin +vastustaa juoma-annoksen nukuttavaa vaikutusta, vaipui suloiseen uneen. + +"Te olette parempi lääkäri kuin minä, sir Tuomas", sanoi pappi; +"rauhottava valhe on sairashuoneessa soveliaampi kuin ikävä totuus". + +"Mitä te tarkotatte, korkea-arvoinen herra?" sanoi de Vaux kiivaasti. +"Uskotteko te että minä sanoisin valheen, joskin sillä voisin pelastaa +tusinamäärän samanlaisia henkiä kun tuo?" + +"Te sanoitte", pappi vastasi, nähtävästi levottomana, "että asekantajan +herra oli palannut -- hän, tarkotan ma, Leopartin ritari". + +"Ja niin hän todella *onki*", sanoi de Vaux. "Minä puhuttelin häntä pari +tuntia sitte. Tämä oppinut tohtori tuli hänen seurassaan". + +"Pyhä neitsyt! Miksikä ette hänen takaisintulostaan minulle maininneet?" +sanoi pispa ilmeisesti hämillään. + +"Enkö minä sanonut, että Leopartin ritari oli palannut tämän lääkärin +seurassa? Minä luulin sen tehneeni", vastasi de Vaux huolettomasti; +"mutta mitä yhteyttä on hänen palaamisellaan tohtorin taitavuuden eli +hänen majesteetinsa parantamisen kanssa?" + +"Paljon, sir Tuomas -- paljon", sanoi pispa puistaen nyrkkiään, polkien +jalkaa maahan ja ikäänkuin vasten tahtoansa osottaen suurinta +malttamattomuutta. "Mutta mihin on tuo ritari nyt saattanut mennä? +Jumala meitä armahtakoon -- tässä on tapahtunut joku onneton ereys!" + +"Tuo orja etuhuoneessa", sanoi de Vaux, vähin kummastellen pispan +mielenliikutusta, "voipi luultavasti meille sanoa missä hänen herransa +on". + +He kutsuivat nyt pojan luokseen, joka heille melkein ymmärtämättömällä +kielellä vihdoin sai selvitetyksi, että eräs upseeri vähän ennen heidän +tuloaan oli kutsunut ritarin kuninkaan telttaan. + +Pispan mielenliikutus yltyi nyt niin suureksi, että de Vaux'kin sen +huomasi, vaikka hän ei ollut mikään tarkka vaarinottaja taikka muuten +luulevainen. Vaan samassa määrässä näytti myös hänen halunsa sitä salata +ja hillitä hänessä yltyvän. Hän heitti hätäisen jäähyvästin de Vaux'lle, +joka kummastellen katseli hänen jälkeensä vähän aikaa, ennenkuin hän +kohotellen olkapäitään lähti saattamaan arapialaista lääkäriä kuningas +Richardin telttaan. + + + + +Yhdeksäs luku. + + Ei lääkärillä tuoll' oo vertaistaan; + Kun kuume, rutto, hänen havaitsevat, + Ne jäsenistä kiusatuista rientää. + + _Anonymus._ + + +Gilslannin paroni kulki hitailla askelilla ja huolestuneilla kasvoilla +kuninkaallista telttaa kohti. Hän epäili suuresti omaa kykyään muualla +kuin taistelutanterella, ja kun hän tiesi ymmärryksensä ei olevan kovin +terävää laatua, hän tavallisesti tyytyi kummastelemaan asioita, joita +vilkkaammalla mielenkuvituksella lahjotettu ihminen olisi koettanut +selittää ja käsittää eli ainaki tehnyt tutkistelemisen esineeksi. Mutta +aivan merkillistä oli hänestäkin, että pispan huomio niin kerrassaan oli +kääntynyt tuosta ihmeellisestä lääkityksestä ja niistä toiveista +Richardin parantumisen suhteen, joita se herätti, ja että siihen saattoi +olla syynä hänen mielestään niin vähäpätöinen asia kuin köyhän +skotlantilaisen matkat edestakaisin -- skotlantilainen ritari oli +nimittäin Tuomas Gilslannilaisen mielestä halvin ja ylenkatsottavin +kaikista aatelisista; ja vaikka hän tavallisesti väliäpitämättä katseli +tapausten menoa, koki hänen sielunsa tavattomilla ponnistuksilla nyt +arvata tämän asian oikeaa laitaa. + +Viimein johtui hänelle mieleen, että kaikki tyyni mahtoi olla +liittolaisten leirissä tehty salatuuma Richard kuningasta vastaan, ja +että luultavaa oli, että pispa, jota muutamat pitivät viekkaana eikä +erittäin tunnollisena, saattoi olla yksi osamiehistä siihen. Tosi oli, +että hänen mielestään ei toista ihmistä ollut niin täydellistä kuin +hänen herransa; sillä Richard oli ritariston kaunistus ja kristittyin +johtajien päällikkö, ja noudatti kaikin puolin pyhän kirkon käskyjä; +eikä de Vaux'n käsitteet täydellisyydestä vaatineet enempää. Lisäksi hän +tiesi että hänen herransa aina oli syyttömästi suurten omaisuuttensa +osottamisesta saanut niittää yhtähyvin vihaa ja moitetta kuin kunniaa ja +uskollisuutta, sekä että itse leirissä ja niitten ruhtinasten joukossa, +jotka valalla olivat ristiretkeen sitouneet, löytyi monta, jotka +kernaasti olisivat heittäneet kaikki toivot voitosta saracenein suhteen, +jos olisivat voineet kukistaa tai edes nöyryyttää Englannin Richardia. + +"Sentähden", arveli paroni itsekseen, "ei ole ollenkaan mahdotonta, että +tämä El Hakim sillä parannuskeinollaan, jota hän on käyttänyt +skotlantilaista asekantajaa kohtaan, ainoastaan tarkottaa koirankuria, +johon Leopartin ritari on myöntynyt ja johon Tyron piispalla, niin pappi +kuin hän lieneeki, myöski voipi olla osa". + +Tämä arvelu ei kuitenkaan tahtonut hyvästi sopia yhteen sen +levottomuuden kanssa, jota piispa oli osottanut kuullessaan, että ritari +vastoin hänen luuloansa äkkiä oli palannut ristiretkeiliäin leiriin. +Mutta de Vaux noudatti ainoastaan yleisiä ennakkoluulojaan, jotka +hänelle antoivat sen varman vakuutuksen, että viekas italialainen pappi, +epäluotettava skotlantilainen ja saraceniläinen lääkäri oli joukko +aineita, joista kaikkea mahollista pahaa, vaan ei suinkaan mitään hyvää +ollut saatavana. Hän päätti kuitenki suoraan esittää epäilyksensä +kuninkaalle, jonka älyä hän melkein piti yhtä suuressa arvossa kuin +hänen urhoollisuuttaan. + +Sillä välin oli Tuomas de Vaux'n arveluille varsin vastaisia asioita +tapahtunut. Hän oli tuskin kuninkaan teltasta lähtenyt, ennenkuin +Richard, niin hyvin kuumeen synnyttämästä, kuin oman luonteensa +malttamattomuudesta, alkoi hänen poissaoloansa pitkäksyä ja hartaasti +odottaa hänen takaisintuloaan. Hän oli kyllin kokenut yrittääksensä +viihdyttää mielikiihkoansa, joka isosti enensi hänen ruumiillista +kipuansa. Palvelioita hän kiusaksi asti pyysi hankkimaan hänelle +huvitusta ja papin rukouskirjaa, oppineen romania ja hänen enin +suosittunsa ministrelin soittoa käytettiin turhaan. Viimein, pari tuntia +auringonlaskun edellä ja siis paljo varemmin kuin hän taisi toivoa +minkäänlaista luotettavaa tietoa maurilaisen eli arapialaisen +parantamistavan vaikutuksesta, hän lähetti, kuten jo olemme kuulleet, +käskyn Leopartin ritarille hetimiten tulemaan hänen luokseen, toivoen +lievittävänsä kärsimättömyyttään sir Kennethiltä saamalla tarkemman +kertomuksen niistä syistä, joitten tähden hän oli leiristä ollut poissa +ja niistä asianhaaroista, joissa hän oli mainion tohtorin kanssa tullut +yhteen. + +Näin kutsuttu skotlantilainen ritari astui kuninkaan eteen tämmöiseen +kunniaan tottuneen miehen tavalla. Englannin kuningas tunsi häntä tuskin +näöltäkään, vaikka hän, yhtä paljon arvoaan kannattaakseen kuin +palvellakseen sydämensä salaista hallitsiatarta, ei ollut koskaan ollut +poissa niistä tiloista, jolloin englannin anteliaisuus ja +vieraanvaraisuus avasi kuninkaan hovin kaikille, joilla oli +ritarikunnassa vissi arvo. Kuningas katseli terävästi hänen vuoteellensa +lähestyvää sir Kennethiä, kun tämä hetkeksi notkisti polveaan, sitten +nousi seisoalleen ja seisoi hänen edessään kunnioittavassa, vaan ei +kuitenkaan orjallisessa tai nöyristyneessä asemassa, niinkuin upseerille +päällikkönsä edessä sopi. + +"Nimesi", sanoi kuningas, "on Kenneth, Leopartin ritari -- Kenen kädestä +olet ritariarvosi saanut?" + +"Skotlannin kuninkaan, Vilhelm Leijonan, miekka sen minulle antoi", +vastasi skottilainen. + +"Ase", sanoi kuningas, "hyvin pystyvä sitä kunniaa antamaan, eikä se ole +laskettukaan ansaitsemattomille hartioille. Me olemme nähneet sinun +ritarillisesti ja urhokkaasti käyttävän itseäsi tappelun tuoksinassa, +missä tarve on ollut suurin; etkä nyt vasta olisit saanut kuulla että +ansiosi tunnemme, ellei rohkeutesi toisissa suhteissa olisi ollut niin +suuri, että palveluksesi eivät voineet suurempaa palkkiota saada kuin +rikostesi anteeksiantamisen. Vai mitä arvelet -- hä?" + +Kenneth yritti vastaamaan, mutta hänen oli mahdoton puhua selvästi; +sillä tieto hänen kovin korkealle pyrkivästä lemmestänsä ja se terävä +kotkansilmäys, jolla Leijonasydän näytti tunkevan hänen sisimpään +sieluunsa, vaikuttivat kumpikin hänessä hämmästystä. + +"Ja kuitenkin", sanoi kuningas, "vaikka sotilasten tulisi käskyjä +totella ja vasallein kunnioittaa läänitysherrojansa, niin voisimme +urhealle ritarille suoda suurempaaki loukkausta anteeksi kuin koiran +pitämistä, vaikka se on rikos meidän nimenomaista julkista kuulutusta +vastaan". + +Richard piti silmäänsä tarkasti skotlantilaiseen kiintyneenä, katseli, +ja katsellessaan huomaamatta hymyili havaitessaan sen helpotuksen, jonka +tämä hänen yleiselle syytökselleen annettu käännös ritarissa vaikutti. + +"Luvallanne sanoen, mylord", sanoi skotlantilainen, "teidän +majesteetinne täytyy tässä suhteessa olla armias meille köyhille +Skotlannin aatelismiehille. Me olemme kaukana kotimaasta, meillä on +huonot tulot emmekä voi niin suuresti elellä kuin teidän rikkaat +aateliset, joille lombardilaiset lainaa. Saracenit saavat iskujamme sitä +kovemmin tuntea, jos meillä silloin tällöin on pala kuivaa lihaa +kaalistemme ja rieskakakkujemme lisäksi". + +"Minulta nyt ei tarvitse lupaa kysyä", sanoi Richard, "koska Tuomas de +Vaux, joka, niinkuin kaikki muutkin palveliani, tekee miten mieleensä +sattuu, jo on sinulle antanut luvan metsästää koiralla ja havukalla". + +"Suokaa anteeksi, koiralla vain", sanoi skotlantilainen; "mutta jos +teidän majesteetinne soisi minulle tuon jälkimäisenki oikeuden, ja +uskoisi havukan käteeni, niin toivoisin kuninkaalliselle pöydällenne +saattavani hankkia jonkun harvinaisen vesilinnun". + +"Pelkäänpä", sanoi kuningas, "että jos sinulla vain olisi haukkaa, niin +tuskin lupaa vartoisitkaan. Minä tiedän varsin hyvin ulkomailla +sanottavan, että me Anjoun suvusta rankaisemme metsästyssääntöjemme +rikkomista yhtä ankarasti kun maan kavaltamista. Mutta urheoille ja +mainioille miehille voimme kumpaisiakin rikoksia suoda anteeksi. -- Vain +kyllin tästä. Minä tahdon teiltä tietää, herra ritari, miksi ja kenen +käskystä te nykyisin matkustitte Kuolleen meren ja Engaddin erämaahan?" + +"Pyhän ristiretken ruhtinaallisen neuvoston käskystä", vastasi ritari. + +"Ja kuinka kukaan tohti tuonlaista käskyä antaa, kun minä -- joka en +liene vähä-arvoisin neuvoston jäsenistä -- olin tuosta tietämättä?" + +"Minun asiani, teidän korkeutenne", sanoi skotlantilainen, "ei ollut +tuonlaisia erityisseikkoja tutkia. Minä olen ristin sotilas, joka kyllä +tätä nykyä palvelen teidän korkea-arvoisuutenne lipun alla ja siitä +kunniasta olen ylpeä -- vaan joka kuitenkin olen päälleni pukenut tuon +pyhän merkin kristikunnan oikeutten ja pyhän haudan vallottamisen tähden +ja olen sen kautta velvollinen vastaansanomatta tottelemaan niitten +ruhtinasten ja johtajain käskyjä, jotka siunattua yritystä ohjaamassa +ovat. Koko kristikunnan kanssa minun täytyy valittaa, että teidän +majesteetinne pahoinvointi estää teitä, joskin niinkuin toivon vain +vähäksi aikaa, ottamasta osaa niihin neuvotteluihin, joissa teillä on +niin mahtava ääni; mutta sotilaana minun täytyy totella niitä, joilla on +laillinen oikeus käskeä, muuten vain huonoa esimerkkiä saattaisin +kristittyin leiriin". + +"Sinulla on oikein", Richard kuningas sanoi, "ja moite ei kohtaa sinua +vaan niitä, joitten kanssa luulen pääseväni täyteen tilintekoon, kunhan +taivas katsoo hyväksi nostaa minut tältä kipujen ja kykenemättömyyden +kirotulta vuoteelta. Mikä oli matkasi tarkotus?" + +"Teidän korkeutenne luvalla", vastasi sir Kenneth, "olisi mielestäni +oikeampi tehdä tuo kysymys niille, jotka minun lähettivät ja jotka +voivat lähetykseni syyt selittää; sitävastoin minä vain voin kertoa sen +ulkopuolista muotoa ja tarkotusta". + +"Älä mutkittele edessäni, herra skotlantilainen, jos henkesi on sinulle +kallis", sanoi herkästi suuttuva hallitsia. + +"Henkeni, mylord", vastasi ritari vakaasti, "sen heitin ma taakseni +kaluna, josta ei enää olisi suuresti huolimista sinä hetkenä kun +sitousin tähän yritykseen, jossa enemmän pidin silmällä kuolemattoman +sieluni hyvää, kuin kuolevan ruumiini etua". + +"Totta totisesti", huudahti Richard kuningas, "etkö ole rivakka poika! +Kuules, herra ritari, minän pidän skotlantilaisista: he ovat +miehekkäitä, joskin juroja ja itsepintaisia, ja luullakseni ylimalkain +rehellisiä miehiä, vaikka valtiolliset seikat välin ovat saaneet heitä +viekastelemaan. Minä ansaitsenki heidän hyväntahtoisuutta, sillä olen +vapaatahtoisesti tehnyt sen, jota he eivät minulta olisi asevoimalla +saaneet paremmin kun edeltäjiltänikään -- minä olen antanut heille +takaisin Roxburghin ja Berwickin linnat, jotka olivat Englannin omiksi +lunnaina joutuneet, minä olen entiset rajat asettanut silleen ja vihdoin +olen luopunut vaatimasta niitä kunnioittamisen osotteita Englannin +kruunulle, jotka mielestäni olivat teille väärin pakotetut. Minä olen +kokenut itselleni hankkia uskollisia ja vapaita ystäviä sieltä, missä +edelliset englantilaiset kuninkaat, vain pyysivät kukistaa haluttomia ja +kapinallisia vasalleja". + +"Tuon kaiken olette tehneet, herra kuningas", sanoi sir Kenneth +kumartaen, "liittokirjanne kautta kuninkaamme kanssa Canterburyssä. +Sentähden minä ja moni muu arvokkaampi skotlantilainen olemme pakanoita +vastaan teidän lippujenne alla taistelleet, kun muuten Englannissa +olisimme rajamaitanne ryöstäneet. Jos heidän lukunsa nyt on vähäinen, +niin se tulee siitä etteivät he ole henkeään säästäneet". + +"Sen myönnän todeksi", kuningas sanoi; "ja niistä ystäväntöistä, jotka +olen maallenne osottanut, vaadin minä teitä muistamaan, että minä +kristityn liittokunnan pääjäsenenä olen oikeutettu tietämään +liittolaisteni hankkeet. Olkaa sentähden hyvä ja kertokaa minulle mitä +minä syystä haluan tietää ja jota varmaan luotettavammin saan kuulla +teiltä kuin muilta". + +"Mylord", sanoi skotlantilainen, "näin kehotettuna tahdon puhua +peittelemättä; sillä minä uskon todella että teidän aikeenne retkemme +päätarkotuksen suhteen ovat rehelliset ja vilpittömät; ja sitä en +tosiaan voisi vakuuttaa pyhän liittokunnan muista jäsenistä. Saan siis +teille tiedoksi antaa että asiani oli Engaddin erakon kautta, tuon pyhän +miehen, jota Saladinki kunnioittaa ja suosii, ehdotella --" + +"Aselevon pitentämistä, arvaan", keskeytti Richard äkkiä. + +"Ei, Sankt Andreaksen kautta, armollinen herra," vastasi skotlantilainen +ritari, "vaan vakinaisen rauhan sopimista ja meidän armeijamme +kotiinlähtöä Palestinasta". + +"Sankt Georg!" sanoi Richard aivan kummastuksissaan. -- "Pahaa olen +heistä kyllä ajatellut, mutta en koskaan olisi voinut uneksia, että he +alentaisivat itseään tuommoiseen häpeäntyöhön. Puhukaa, sir Kenneth, +millä aikomuksella antausitte tuohon lähetykseen?" + +"Aivan hyvällä aikomuksella, mylord", sanoi Kenneth; "sillä kun olimme +jalon päällikkömme kadottaneet, jonka ainoan johdannassa menestystä +toivoin, en tiennyt ketään, joka hänen jälkeensä olisi meitä voittoon +vienyt, ja pidin asiain näin ollen jo paljasta tappion karttamista +suotavana". + +"Ja millä ehdoilla tämä toivottu rauhanpäätös oli tehtävä?" sanoi +Richard, töin tuskin hilliten sitä vihaa, joka tahtoi hänen sydämensä +särkeä. + +"Niitä ei minulle uskottu, mylord", vastasi Lepäävän Leopartin ritari. +"Minä jätin ne erakolle sinetillä varustettuina". + +"Ja minä te tuota arvoisaa erakkoa pidätte -- narrina, mielipuolena, +petturina eli pyhimyksenä?" sanoi Richard. + +"Hänen hulluutensa, sir", vastasi älykäs skotlantilainen, "luulen vain +olevan teeskennellyn, arvon ja suosion saamista varten pakanoilta, sillä +nämä pitävät mielipuolia lahjotettuna taivaallisilla ilmestyksillä. +Ainakin minusta tuntui että hänen hulluutensa tuli nähtäviin vain asiain +niin vaatiessa ja että se ei, kuten tavallinen mielipuolisuus, ollut +huomattava hänen käytöksessään ylimalkain". + +"Viisaasti vastattu", sanoi hallitsia, nakkautuen vuoteelleen takaisin, +josta äsken oli puoleksi noussut. "No, entä hänen +katumuksenharjotuksensa?" + +"Ne olivat mielestäni aivan totiset ja vilpittömät", jatkoi Kenneth, "ja +omantunnon vaivain tuottamat jonku julman rikoksen tähden, josta hän +näkyy uskovan olevansa ijankaikkiseen kadotukseen tuomittu". + +"Entä hänen politiikinsä?" sanoi kuningas. + +"Hän epäilee luullakseni Palestinan pelastumista niinkuin omaa +autuuttaan, ellei joku ihmetyö tapahdu -- ainakin sitte kuin Richardin +käsi on laannut sen edestä ponnistelemasta". + +"Ja siis on tuo erakko yhtä pelkurimainen politiikissaan, kun nuo +ruhtinasraukat jotka, uskonsa ja ritarisuutensa unhottaen, vain silloin +ovat lujat ja päättäväiset, kun on peräytymisestä kysymys, ja jotka +ennen paetessaan polkisivat kuolevan liittolaisen päälle, kuin kävisivät +yhtä aseellista saraceniä vastaan". + +"Suokaa anteeksi, herra kuningas", sanoi skotlantilainen ritari, "vaan +tämä keskustelu saa vain kuumeenne kiihtymään, tuon vihollisen, jolta +kristikunta pelkää enemmän pahaa kuin uskottomain sotalaumoilta". + +Kuninkaan kasvot olivat todella käyneet hyvin punaisiksi ja hänen +liikuntonsa tulleet yhä kuumeentapaisemmin kiivaiksi. Nyrkki +puristettuna, käsivarsi ojettuna, silmät iskien tulta, hän näytti olevan +niin ruumiin kuin sielun tuskain oma, vaikka hänen uhkarohkeutensa +kehotti häntä puhetta jatkamaan, ikäänkuin hän olisi molempia +ylönkatsonut. + +"Te osaatte imarrella, herra ritari", hän sanoi, "vaan minusta ette +hevillä pääse. Enemmän täytyy minun teiltä saada tietoja kuin mitä tähän +saakka olette kertoneet. Näittekö kuninkaallisen puolisoni Engaddissa?" + +"Tietääkseni -- en, mylord", vastasi sir Kenneth nähtävästi hämillään; +sillä hän muisteli sydänyön juhlakulkua kappelissa. + +"Minä kysyn teiltä", sanoi kuningas ankarammalla äänellä, "jos te olitte +karmeliitanunnain kappelissa Engaddissa, ja siellä näitte Berengarian, +Englannin kuninkaattaren ja hänen hovineitonsa, jotka ovat sinne +lähteneet vaellusretkelle?" + +"Mylord", sanoi sir Kenneth, "minä tahdon puhua totta aivan kuin +rippi-isälleni. Maan-alaisessa kappelissa, johon erakko minua saattoi, +näin vaimonpuolisen köörin osottavan hartauttansa kaikkein pyhimmälle +reliikille; mutta kun en nähnyt heidän kasvojansa, enkä kuullut heidän +ääniänsä, paitsi niissä ylistysvirsissä, joita he lauloivat, en voi +sanoa, josko Englannin kuninkaatar oli seurassa". + +"Ja ettekö noista vaimonpuolista tunteneet ketään?" + +Sir Kenneth seisoi ääneti. + +"Minä kysyn teiltä", sanoi kuningas, nojaten kyynäspäälleen, "ritarina +ja ylimyksenä, ja vastauksestanne näen mitä arvoa kummalleki annatte -- +tunsitteko, vaan ettekö tunteneet yhtään naista näitten rukoiliain +joukossa?" + +"Mylord", sanoi Kenneth, sanoja tavotellen, "minä saatoin kenties +arvata". + +"Ja minä saatan ehkä myöskin arvata", sanoi kuningas rypistäen +kulmakarvojaan; "vaan tästä kyllin. Niin leoparti kuin olette, herra +ritari, älkää härnätkö leijonan käpälää. Muistakaa -- kuuhun +rakastuminen olisi vain hulluus; vaan korkean tornin rintavarustuksilta +alas hyppääminen, siten tullaksensa sen piiriin, olisi itsemurhaajan +mielettömyyttä". + +Tällä hetkellä kuului ulkohuoneesta liikettä, ja kuningas, äkkiä +muuttaen äänensä tavalliseksi, sanoi: "hyvä -- mene -- kiiruhda de +Vaux'n luokse ja käske hänen tänne arapialaisen tohtorin kanssa. Henkeni +sulttanin rehellisyydestä! Jos hän vain tahtoisi väärästä uskostansa +luopua, niin minä miekallani auttaisin häntä ajamaan noita franskan ja +itävallan hylkyjoukkoja pois hänen valtioistaan, ja pitäisin Palestinaa +yhtä hyvästi hallittuna häneltä, kuin jos sen kuninkaat olisivat itse +taivaan päätöksen mukaan voideltuja". + +Leopartin Ritari poistui ja heti senjälkeen kamaripoika ilmotti että +lähetyskunta suuresta neuvostosta pyysi saada Englannin majesteetille +tehdä kunniatervehyksensä. + +"He siis vielä tunnustavat minun hengissä olevan", oli hänen +vastauksensa. "Ketä ovat nuo arvoisat lähettiläät?" + +"Temppeliherrain Suurimestari ja Montserrat'n markiisi". + +"Veljemme Franskan kuningas ei tautivuoteita rakasta", sanoi Richard, +"mutta jos Philip olisi sairastanut, olisin jo aikoja sitten seisonut +hänen tautivuoteensa vieressä. -- Jocelyn, järjestä vuodettani, se on +mullistettu ikäänkuin myrskyinen meri -- anna mulle tuo teräskuvastin -- +silittele sukimella tukkaani ja partaani. Ne todellaki näyttävät enemmän +leijonan harjalta kuin kristityn ihmisen hivussuortuvilta -- tuo minulle +vettä". + +"Mylord", sanoi palvelia vapisten, "lääkärit sanovat kylmää vettä +vaaralliseksi". + +"Hiiteen kaikki lääkärit", huudahti kuningas. "Kun eivät he minua voi +parantaa, niin luuletko että suvaitsen heidän kiusata minua? -- Kas +niin", sanoi hän, päästyään pesupuuhistaan, "laske arvokkaat lähettiläät +sisään; luulenpa heidän nyt tuskin huomaavan, että tauti on tehnyt +Richardin ulkonäöstään huolettomaksi". + +Tuo temppeliherrain kuuluisa Suurimestari oli pitkä, laiha, sodissa +karaistu mies, veltostuneilla vaan läpitunkevilla silmillä ja otsalla, +johon tuhannet mustat juonet olivat painaneet osan synkkyydestänsä. Sen +kummallisen liittokunnan etupäässä, jolle heidän sääntönsä olivat kaikki +ja he itse eivät mitään -- joka koki valtaansa enentää itse sen +uskonopin varalla, jonka puollustukseksi alkuaan koko veljeskunta oli +perustettu -- jota syytettiin vääräuskoisuudesta ja noituudesta, vaikka +sen jäsenet viraltaan olivat kristittyjä pappeja -- jota epäiltiin +sulttanin salaiseksi liittolaiseksi, vaikka valansa vaati heitä pyhää +temppeliä varjelemaan eli takaisin voittamaan -- oli hän ja koko +veljeskunta arvotus, jonka selitystä useimmat ihmiset kauhistuivat +ajattelemasta. Suurimestari oli valkeaan juhlapukuunsa puettu, ja +kädessä hänellä oli _abacus_ eli se salainen virkasauva, jonka +eriskummallinen muoto oli synnyttänyt monia arveluita ja selityksiä, +että tätä kristittyin ritarein veljeskuntaa yhdisti pakanuuden +inhottavimmat vertauskuvat. + +Konrad, Montserrat'n herra, oli ulkonäöltään paljon miellyttävämpi kun +tuo synkkä ja umpimielinen soturipappi, jonka seurassa hän tuli. Hän oli +kaunis mies, keski-ikäinen tai vähän vanhempi kenties, sodissa urhea, +neuvostossa älykäs, lystillinen ja kohtelias huveissa; vaan toiselta +puolen häntä syytettiin löyhämielisyydestä, yksipuolisesta ja +itsekkäästä kunnianhimosta, halusta oman ruhtinaskuntansa laajentamiseen +latinalaisen kuningaskunnan etuja Palestinassa katsomatta, ja salaisista +keskustelemisista Saladinin kanssa oman etunsa hyväksi ja kristittyjen +liittolaistensa vahingoksi. + +Kun nämät ylimykset olivat lausuneet tavalliset tervehykset, ja Richard +kuningas kohteliaasti niihin vastannut, alkoi Montserrat'n markiisi +selitellä syitä heidän tulemiseensa. "Heitä oli lähettänyt", hän sanoi, +"ne huolestuneet kuninkaat ja ruhtinaat, jotka kuuluivat ristiretken +neuvoskuntaan, tiedustelemaan heidän jalon liittolaisensa, urhean +Englannin kuninkaan, terveyden laitaa". + +"Me tunnemme kuinka suuren arvon neuvoston ruhtinaat panevat +terveydentilaamme", vastasi englantilainen hallitsia; "ja me ymmärrämme +täydelleen kuinka vaikea heille on mahtanut olla neljäntoista päivän +kuluessa tukehuttaa uteliaisuuttaan sen suhteen, epäilemättä pelvosta, +että he enentäisivät pahanvointiamme mitään levottomuutta näyttämättä +taudin päätöksestä". + +Kun markiisin kaunopuheliaisuus täten oli katkaistu, ja hän itse oli +käynyt vähän hämilleen tuosta vastauksesta, uudisti hänen +karkeampiluontoinen kumppalinsa puheen, ja ilmotti kuninkaalle niin +kuivasti ja lyhyesti, kuin puhuteltavan korkea arvo suinkin salli, että +he tulivat neuvostosta kristikunnan nimessä pyytämään, "että hän ei +sallisi uskottoman lääkärin, jota sanottiin Saladinilta lähetetyksi, +yritellä mitään parantamispuuhia, ennenkuin neuvoskunta oli ryhtynyt +tarpeellisiin toimiin sen epäluulon poistamiseksi eli vahvistamiseksi, +jota nyt pidettiin tuota tuon henkilön lähetystä vastaan". + +"Pyhän ja urhoollisen temppelikunnan herra Suurimestari ja te, jalo +Montserrat'n markiisi", Richard vastasi, "jos suvaitsette lähimmäisessä +huoneessa viipyä, niin tulette kohta näkemään missä arvossa pidämme +niitä helliä nuhteita, joita saamme kuninkaallisilta ja ruhtinaallisilta +liittoveljiltämme tässä pyhässä sodassa". + +Markiisi ja suurimestari poistuivat tämän johdosta; vaan he eivät +ennättäneet etuteltassa oleskella monta minuutia, ennenkuin itämainen +lääkäri sinne saapui Gilslannin paronin ja Kenneth Skotlantilaisen +seurassa. Paroni kuitenkin tuli toista kahta vähän myöhemmin sisään, +jääden kenties joitakuita käskyjä ulkopuolella oleville vartioille +antamaan. + +Kun arapilainen lääkäri astui telttaan, hän itämaiseen tapaan tervehti +markiisia ja suurimestaria, joitten arvollisuus oli huomattava heidän +sekä ulkonäöstään että ryhdistään. Suurimestari vastasi tervehykseen +ylenkatseellisen tylysti, markiisi sillä alentuvaisella +kohteliaisuudella, jota hän tavallisesti käytti kaikkia kohtaan, +kuuluivat he mihin arvoluokkaan tahi kansakuntaan tahansa. Hetken +äänettömyys syntyi; sillä skotlantilainen ritari, joka odotti de Vaux'n +tuloa, ei rohjennut omin luvin astua kuninkaalliseen telttaan, ja tällä +ajalla suurimestari karkeasti kysyi mahomettiläiseltä: "pakana, +rohkenetko taitoasi käyttää parantaaksesi voideltua kuningasta +kristityssä armeijassa?" + +"Allahn aurinko", viisas vastasi, "paistaa niin hyvin nazarenin kuin +mahomettiläisen päälle eikä hänen palveliansa uskalla tehdä mitään +erotusta heidän välillä, kun häntä kutsutaan lääketaitonsa +harjottamiseen". + +"Uskoton Hakim", sanoi suurimestari, "eli miten sinua mainitaan, +pimeyden kastamaton orja, tiedätkö, että tulet villien hevosten välillä +revittäväksi, jos Richard kuningas sinun hoitosi alaisena kuolee?" + +"Se olisi kova tuomio", vastasi lääkäri, "siihen katsoen, että minä vain +voin maallisia välikappaleita käyttää, ja että päätös on kirjotettu +valon kirjaan". + +"Ei, kunnioitettu ja urhokas suurimestari", sanoi Montserrat'n markiisi, +"muistakaa, että tämä viisas tohtori ei tunne kristittyjä lakejamme, +jotka ovat Jumalan pelvossa ja hänen valittuinsa vakuudeksi säädetyt. -- +Tiedä sentähden arvoisa tohtori, jonka taitoa me emme epäile, että sinun +olisi paras astua pyhän liittokuntamme loistavan neuvoston eteen, siinä +selittämään ja kertomaan niille viisaille ja oppineille tohtoreille, +joita he nimittävät, sitä tapaa ja niitä lääkkeitä, joita tuon ylhäisen +sairaan suhteen aiotte käyttää, niin te karttaisitte kaikkea vaaraa, +johon muuten luultavasti joudutte, jos omalla uhallanne ajattelematta +ryhdytte näin tärkeään toimeen". + +"Hyvät herrat", sanoi El Hakim, "minä ymmärrän teitä täydellisesti. +Mutta tieteellä on sankarinsa samoin kuin teidän sotataidollakin, niin, +onpa välin marttyransa yhtä hyvin kun uskonnolla. Minä olen saanut +herrani sulttani Saladinin käskyn parantaa tämä nazarenilainen kuningas +ja profeetan siunauksella olen hänen käskyänsä totteleva. Ellen onnistu, +niin teillä on miekat, jotka janoavat oikea-uskoisten verta, ja minä +jätän ruumiini niille alttiiksi. Vaan en tahdo ympärileikkaamattoman +kanssa kiistellä niiden lääkkeiden voimasta, joista profeetan armon +kautta olen tiedon saanut, ja minä pyydän ettette mitenkään viivyttele +minua tehtävässäni". + +"Kuka viivykkeistä puhuu?" sanoi paroni de Vaux, joka äkkiä astui +telttaan; "meillä on niitä ollut jo liikoihin asti. Terve teille, mylord +de Montserrat, ja teillekin, uljas suurimestari. Vaan minun täytyy heti +saattaa tämä oppinut lääkäri herrani vuoteelle". + +"Mylord", sanoi markiisi normannin franskalla eli _ouien_ kielellä, +niinkuin sitä siihen aikaan kutsuttiin, "tiedättekö että ristiretken +kuninkaallinen ja ruhtinaallinen neuvoskunta on meidät lähettänyt +varottamaan siitä uhkarohkeudesta, että uskottoman itämaisen lääkärin +sallitaan puoskaroija niin mahtavan henkilön, kuin herranne, Richard +kuninkaan, terveyden kanssa". + +"Jalo herra markiisi", vastasi englantilainen jyrkästi, "pitkiä puheita +en osaa pitää, enkä niitä ole halukas kuulemaankaan -- sitä paitsi olen +paljon kerkeämpi uskomaan mitä silmäni ovat nähneet, kuin mitä korvani +kuulleet. Minä olen vakuutettu siitä että tämä pakana voipi parantaa +kuningas Richardin taudin, ja minä uskon ja toivon että hän tahtoo tehdä +parastaan. Aika on kallis. Jos Mahomet -- jonka Jumala kirotkoon! -- +seisoisi teltan ulkopuolella niin hyvillä aikomuksilla kun tällä +Adonebek El Hakimilla on, niin olisi mielestäni synti viivyttää häntä +minuutiakaan. -- Sentähden jääkää hyvästi, hyvät herrat". + +"Niin, mutta kuningas on itse käskenyt meidän olla läsnä, kun tuo +lääkäri kykyään koettaa", vastusteli Konrad de Montserrat. + +Paroni kuiskasi kamaripojalle, arvaten tiedustellakseen josko markiisi +puhui totta, ja vastasi sitten: "hyvät herrat, jos pysytte hiljaisina, +niin käykää kernaasti kanssamme sisään; mutta jos sanoilla eli +liikunnoilla keskeytätte tätä taitavaa lääkäriä hänen toimessaan, niin +ilmotan teille, että korkeasta armostanne huolimatta, väkisin laitan +teidät Richardin teltasta ulos; sillä tietäkää, minä olen tuon miehen +lääkkeiden voimasta niin vakuutettu, että jos Richard itse kieltäytyy +niitä nauttimasta, niin luulenpa, Lanercostin rouvamme kautta, että +rohkenisin häntä siihen vasten hänen tahtoansa pakottaa. -- Astukaa +päälle, El Hakim". + +Viimeiset sanat lausuttiin frankin kielellä ja lääkäri totteli niitä +heti. Suurimestari katseli äkeästi tuota jäykkää sotilasta; mutta +markiisin kanssa silmäyksiä vaihdeltuaan, silittyivät rypyt hänen +otsassaan ja molemmat seurasivat de Vaux'ta ja arapialaista sisimmäiseen +telttaan, jossa Richard makasi ja odotteli heitä sillä +malttamattomuudella, jolla sairas kuuntelee lääkärinsä askeleita. Sir +Kenneth, jonka läsnäolo ei näyttänyt olevan vaadittu eikä kielletty, +arveli niiden asianhaarain johdosta, joihin hän oli joutunut, olevansa +oikeutettu seuraamaan näitä ylhäisiä henkilöitä; mutta tuntien heikomman +valtansa ja arvonsa hän pysyi syrjässä koko seuraavan tapauksen aikana. + +Kun he astuivat hänen huoneeseensa, huudahti Rikhard heti paikalla: +"Ohoo! tässäpä tulee kaunis joukko katsomaan Richardin hyppäystä alas +pimeyteen. -- Jalot liittolaiseni, minä tervehdän teitä koko kootun +liittokuntamme edustajina; Richard on taasen oleva keskuudessanne, kuten +ennenkin, eli saatte kantaa hänen jäännöksensä hautaan. -- De Vaux, +josko hän elää taikka kuolee, voit olla ruhtinaasi kiitollisuudesta +varma. -- Täällä on joku vielä -- mutta tämä kuume on silmäni +heikontanut mitä, tuo rohkea skotlantilainen, joka tahtoo kiivetä +taivaaseen ilman tikapuitta? -- Hänkin on tervetullut. -- Kas niin, +herra Hakim, toimeen, toimeen". + +Tohtori, joka jo oli kuninkaan taudin oireita tiedustelut, tutki nyt +kauan aikaa ja suurella tarkkuudella sairaan valtasuonta, jolloin +ymparilläseisojat olivat ääneti, hartaassa odotuksessa. Viisas täytti +sitten pikarin lähdevedellä ja pisti siihen sen pienen punaisen +kukkaron, jonka hän, samoin kuin ennen, otti povestaan. Kun hän näytti +arvelevan, että vesi oli tarpeeksi valmistettu, hän aikoi sitä tarjota +kuninkaalle; vain tämä keskeytti häntä, sanoen: "odota silmänräpäys! -- +Sinä olet minun valtasuontani koetellut -- annas kun minä nyt sormeni +painan sinun suontasi vastaan. -- Hyvänä ritarina minäki hieman +tiedettäsi tajuan". + +Arapialainen tarjosi oitis kätensä, ja hänen pitkät, hoikat, mustat +sormensa peittyivät ja katosivat hetkeksi Richardin suureen käteen. + +"Hänen verensä virtaa tyveneesti kuin lapsen", sanoi kuningas; "niin ei +sen suoni syki, joka ruhtinaita myrkyttää. De Vaux, josko elämme tai +kuolemme, niin toimita tämä Hakim, kunnioitettuna ja täydessä turvassa, +täältä pois. Ystäväni, vie meiltä terveisiä jalolle Saladinille. Jos +kuolen, en epäile hänen rehellisyyttään -- jos jään elämään, niin tulen +häntä kiittämään, niinkuin sotilasta sopii". + +Hän nousi tämän jälkeen vuoteelleen istumaan, otti käteensä pikarin ja +kääntyi markiisin ja suurimestarin puoleen: "muistakaa mitä sanon, ja +kuninkaalliset veljeni vastatkoot maljaani Cyperin viinissä: katoomaton +kunnia ensimäiselle ristiretkeiliälle, joka keihäällä eli miekalla +Jerusalemin portille kolkuttaa; ja häpeä ja ikuinen kunniattomuus +jokaiselle, joka siitä aurasta kääntyy, johon hän kerran on tarttunut". + +Hän tyhjensi pikarin pohjaan asti, jätti sen takaisin arapialaiselle ja +vaipui, ikäänkuin uuvuksissa, alas vuoteensa patjoille, jotka olivat +hänelle varustetut. Äänettömällä, vaan käskevällä viittauksella lääkäri +nyt kehotti kaikkia lähtemään teltasta pois; hän itse ainoastaan jäi +sisään sekä de Vaux, joka ei millään ehdolla suostunut menemään. Huone +siis muista tuli tyhjäksi. + + + + +Kymmenes luku. + + Salaisen kirjan teille avaan nyt, + Ja harmiksenne asioista luen + Vaarallista, kauhistuttavista. + + _Shakspeare._ + + +Montserrat'n markiisi ja temppeliritarein suurimestari seisahtuivat +ulkopuolelle kuninkaallista telttaa, missä tämä omituinen toimitus oli +tapahtunut, ja näkivät vahvan joukon keihäsniekkoja ja joutsimiehiä +marssitetun ulos muodostamaan saartokehää teltan ympärille ja pitämään +loitolla kaikkea, joka voisi nukkuvaa hallitsiaa häiritä. Sotamiehillä +oli se alakuloinen, hiljainen ja synkkä katsanto, jolla he +hautaussaatossa laahaavat aseitansa, ja he astuivat niin varovasti että +ei voinut kuulla kilven helähtämistä eikä miekkain kalinaa, vaikka niin +monta miestä täydessä varusteessa liikkui ympäri telttaa. He laskivat +aseensa alas syvällä kunnioituksella, ylimysten kulkiessa heidän +riviensä läpitse, mutta pysyivät yhtä äänettöminä. + +"Mikä muutos eikö ole noissa saarimaan koirissa tapahtunut", sanoi +suurimestari Konradille, kun he Richardin vartiain ohitse olivat +kulkeneet. "Mikä hälinä ja melu eikö aina ollut tuon teltan edustalla! +Nuo lihavat soturit eivät tienneet muuta tehdä, kuin rautakankia +heitellä, lyödä pallia, painia, renkuttaa loilujansa, helistellä +lasejaan ja tyhjennellä pullojansa, ikäänkuin he olisivat viettäneet +pitoja maalla ja heidän keskenänsä olisi ollut juhlariuku eikä +kuninkaallinen lippu". + +"Englannin talonkoirat ovat uskollista rotua", sanoi Konrad, "ja heidän +isäntänsä, kuningas, on saavuttanut heidän suosionsa kun hän aina, +milloin häntä vain on haluttanut, on ollut valmis painimaan, rähisemään +ja mässäämään heidän kanssa kilvan". + +"Hän on oikkuja ihan täynnä", sanoi suurimestari. "Huomasitteko millä +sanoilla hän joi maljamme, sen sijaan että olisi rukouksen lukenut tuota +armopikaria tyhjentäessään?" + +"Se olisi kyllä armopikari ollut, ja vieläpä hyvästi valmistettu", sanoi +markiisi, "jos Saladin olisi minkään toisen turkkilaisen kaltainen, joka +turbania on pitänyt tai muezzinin käskystä Mekkaanpäin kääntynyt. Mutta +hän on olevinaan vilpitön, kunniallinen ja jalomielinen -- ikäänkuin +kastamattoman koiran niinkuin hänen sopisi harjottaa kristityn ritarin +avuja! Puhutaan, että hän on kääntynyt Richardin puoleen ja pyytänyt +päästä ritarikunnan jäseneksi". + +"Sankt Bernhard!" huudahti suurimestari, "sitte meidän olisi aika, sir +Konrad, riisua vyömme ja kannuksemme, hävittää vaakunamerkkimme ja +nakata kypärimme kauas päältämme, jos kristikunnan korkein arvonsäätös +annettaisiin ristimättömälle turkkilaisella, joka ei ole markan +arvoinen". + +"Te määräätte sulttanille halvan hinnan", markiisi vastasi; "vaan vaikka +hän on jotenki kaunis mies, olen orjamarkkinoilla nähnyt parempia +pakanoita myötävän neljään markkaan". + +He olivat nyt lähellä hevosiansa, jotka seisoivat vähän matkan päässä +kuninkaallisesta teltasta pöyhistellen keskellä niitä koreoita +tallimestareita ja hovipoikia, jotka niitä hoitivat, kun Konrad, hetken +vaitiolon perästä, ehdotteli että he nauttisivat iltatuulen viileyttä ja +lähettäisivät hevoset ja saattojoukon pois, sekä jalkaisin astuisivat +kortteereihinsa kristityn leirin laajain linjain halki. Suurimestari +suostui, ja he niin muodoin lähtivät yksissä kävelemään, karttaen, +ikäänkuin keskinäisestä päätöksestä, tiheämpään asuttua osaa +telttakaupungista, ja kulkien sitä leveää kävelypuistoa, joka oli +telttain ja ulkovarustuksien välillä, jossa he saattoivat puhella +häiritsemättä ja muitten, paitsi sivukuljettavain vahtein, näkemättä. + +He puhelivat vähän aikaa sota-asioista ja puollustuslaitteista; mutta +tämä puhe, joka ei näkynyt kumpaistakaan huvittavan, sammui vähitellen +ja pitkällinen äänettömyys syntyi, jonka Montserrat'n markiisi katkaisi, +äkkiä pysähtymällä niinkuin se joka on pikaisen päätöksen tehnyt; ja +muutamia hetkiä katseltuaan suurimestarin synkkiin taipumattomiin +kasvoihin, hän viimein puhutteli häntä näin: "Jos olisi soveliasta +teidän urhoollisuudellenne ja hurskaudellenne, korkea-arvoisa sir Giles +Amaury, niin pyytäisin teitä yhden ainoan kerran päältänne riisumaan sen +synkän naamarin, jota te aina pidätte, ja paljain kasvoin juttelemaan +ystävän kanssa". + +Temppeliherra hymyili. + +"Heleävärisiä maskeja", hän sanoi, "löytyy yhtä hyvin kuin tummia +naamareita, ja ne peittävät luonnollisia kasvoja yhtä täydellisesti kuin +toiset". + +"Olkoon niin", sanoi markiisi, kohottaen kätensä leualleen ja laskien +sen alas liikunnolla aivan kuin hän olisi riisunut naamarin kasvoiltaan; +"tuossa on valhepukuni. Ja nyt, mitä arvelette tämän ristiretken +menestymisestä, sikäli kuin se koskee teidän veljeskuntanne etuja?" + +"Tuo on peitteen vetäminen minun ajatuksiltani pikemmin kun omainne +ilmaiseminen", sanoi suurimestari; "kuitenki tahdon vastata +vertauksella, jonka muuan pyhimys erämaassa minulle kertoi. Muuan +talonpoika rukoili kerran taivaalta sadetta ja nurkui, kun sitä ei +tullut tarvittaissa. Hänen kärsimättömyyttään rangaistaksensa", erakko +kertoi, "sallei Allah Euphrat-virran tulvata hänen maallensa ja hän +hukkui kaikkine tiluksineen, juuri omain toiveidensa täyttyessä". + +"Hyvin sattuvasti sanottu", lausui markiisi Konrad; "minä soisin että +meri olisi niellyt yhdeksänkymmenen osaa näiden länsimaisten ruhtinasten +laivastoista! Se mitä olisi jäljille jäänyt, olisi enemmän hyödyttänyt +Palestinan kristityitä aatelisia ja Jerusalemin latinalaisen +kuningaskunnan surkeoita tähteitä. Oman onnemme nojaan jätettyinä +olisimme ehkä myrskyyn menehtyneet, taikka, kohtuullisesti autettuina +väellä ja rahoilla, saaneet Saladinin kunnioittamaan urhoollisuuttamme +ja suomaan meille rauhaa ja suojelusta huokeoilla ehdoilla. Mutta juuri +sen suuren vaaran tähden, jolla tämä ristiretki on sulttania uhannut, +voimme olla vakuutetut siitä, että jos se menee ohitse, saraceni ei ole +salliva kenenkään meistä omistaa tiluksia eli ruhtinaskuntia +Palestinassa, ja vielä vähemmin hän on salliva, että nämät sotaiset +veljeskunnat, jotka hänelle ovat tuottaneet niin suurin määrin vahinkoa, +jäävät henkiin". + +"Niin", sanoi temppeliherra, "mutta nuo rohkeat ristiretkeiliät voivat +onnistua ja jälleen Zionin muureille asettaa ristin". + +"Ja mitä se hyödyttää temppeliherrain veljeskuntaa eli Montserrat'n +Konradia?" sanoi markiisi. + +"Teitä se voipi hyödyttää", vastasi suurimestari. "Montserrat'n +Konradista voipi tulla Konrad Jerusalemin kuningas". + +"Se kuuluu joltakin", sanoi markiisi, "mutta heleyttä siinä äänessä ei +ole. -- Gottfried de Bouillon valitsi syystä orjantappurakruunun +vertauskuvakseen. Suurimestari, minä tahdon teille tunnustaa että olen +vähän rakastunut itämaiseen hallitusmuotoon: Puhtaaseen ja +yksinkertaiseen monarkiaan ei pitäisi kuulua muuta kuin kuningas ja +alamaiset. Senlainen on alkuperäinen ja mutkaton valtiorakennus -- +paimen ja hänen karjansa. Koko välissä oleva läänitysvallan jono on +keksitty ja mielivaltainen, ja minä kernaammin vakain käsin ja omin päin +heiluttelen köyhän markiisikuntani sauvaa, kuin kuninkaan valtikkaa, jos +minua silloin estelee ja hillitsee jokaisen ylpeän läänitysparonin +tahto, jolla on tiluksia Jerusalemin kuninkaan kädestä. Kuninkaan tulisi +vapaasti saada liikkua, suurimestari, eikä olla rajotettu tältä puolen +ojalla, tuolta puolen aidalla -- täällä läänitysoikeus, tuolla sitä +suojelemassa teräkseen puettu paroni miekka kädessä. Suoraan sanoen, +minä tiedän että Guy de Lusignanin oikeutta valta-istuimeen pidetään +parempana kuin minun, jos Richard paranee ja hänellä on maalissa mitään +sanomista". + +"Hyvä", sanoi suurimestari, "sinä olet todella vakuuttanut minua +vilpittömyydestäsi. Moni ehkä ajattelee samoin, mutta harva, paitsi +Montserrat'n Konradi, olisi uskaltanut suoraan tunnustaa, että hän ei +halaja Jerusalemin kuningaskunnan jälleen perustamista, vaan kernaammin +tahtoo päästä jonku sen tähteen isännäksi; aivan kuin ne villit +saarelaiset, jotka eivät huoli lähteä komeaa laivaa aalloista +pelastamaan, kun toivovat raadosta enemmän rikastuvansa". + +"Sinä kait et tahdo minua pettää?" sanoi Konrad, terävästi ja +epäilevästi silmäillen häntä. "Ole vakuutettu siitä että kieleni ei +koskaan pane päätäni vaaraan, etteikä käteni jätä molempia +puollustamatta. Nosta kanne minua vastaan, jos tahdot -- minä olen +valmis turnauskentällä puollustamaan itseäni parhainta temppeliherraa +vastaan, joka koskaan on keihästä laskenut". + +"Sinä hörähtelet kuitenki vähän liika kiivaasti, niin urhea ratsu +ollaksesi", sanoi suurimestari. "Mutta minä vannon sen pyhän temppelin +kautta, jota veljeskuntamme valalla on sitoutunut puollustamaan, +uskollisena kumppalina keskustellakseni kanssasi". + +"Minkä temppelin kautta?" sanoi Montserrat'n markiisi, jonka taipumus +pistopuheisiin usein sai hänen unohtamaan kohteliaisuutensa ja +varovaisuutensa; "vannotte sen temppelin kautta, jonka kuningas Salomo +Zionin kukkuloille rakensi, eli sen vertauskuvannollisen rakennuksen +kautta, jota teidän sanotaan neuvotteluissanne koulujenne holveissa +mainitsevan asiana, joka väkevälle ja kunnioitettavalle +veljeskunnallenne tuottaa lisää mahtavuutta?" + +Temppeliherra loi häneen kuolettavan silmäyksen, mutta vastasi tyynesti: +"minkä temppelin kautta vannonenki, ole vakuutettu siitä, herra +markiisi, että valani on pyhä. -- Minä soisin tietäväni, kuinka sitoa +*sinua* yhtä lujalla lupauksella". + +"Minä vannon sinulle uskollisuutta", sanoi markiisi nauraen, "sen pienen +kreivikuununi kautta, jonka ennen tämän sodan loppua toivon parempaan +muuttavani. Se tuntuu kylmältä otsallani, sama pieni koriste; +herttuallinen päähine olisi parempi suoja semmoista yöviimaa vastaan +kuin nyt tuulee, ja kuninkaallinen kruunu vielä mukavampi, se kun on +sisustettu kärpännahalla ja sametilla. Sanalla sanoen, meidän etumme +sitovat meitä yhteen; sillä älkää uskoko, herra suurimestari, että, jos +nämät liittoruhtinaat vallottavat Jerusalemin ja sinne asettavat +itsevalitsemansa kuninkaan, he sallisivat teidän veljeskuntanne enemmän +kuin minun köyhän markisaatini säilyttää sitä itsenäisyyttä, kuin meillä +nykyään on. Ei, pyhän neitsyemme kautta! Siinä tapauksessa ylpeät +johanniita-ritarit saisivat taas alkaa laastaria levitellä ja +rutto-ajoksia hoitaa sairashuoneissa; ja te, mahtavat ja kunnioitettavat +temppeliherrat, saisitte palata entiseen halpaan sotilassäätyynne, maata +kolme yhdellä vuoteella ja nousta kaksi yhden hevosen selkään, niinkuin +nykyinen sinettinne vielä osottaa olleen muinaisena kohtuullisena +tapananne". + +"Veljeskuntamme arvo, etuoikeudet ja rikkaudet varjelevat meitä siitä +alennuksesta, jolla uhkaatte", vastasi temppeliherra kopeasti. + +"Ne juuri lankeemuksenne saavat aikaan", sanoi Konrad de Montserrat; "ja +te, kunnioitettava suurmestari, tiedätte yhtä hyvin kun minä, että jos +kristittyin ruhtinasten aikeet onnistuisivat Palestinassa, olisi heidän +ensimäinen politiikitoimensa hävittää teidän veljeskuntanne +itsenäisyyden, joka jo aikoja olisi tapahtunut, ellei pyhä isämme paavi +olisi teitä suojellut ja teidän apuanne olisi Palestinan vallottamiseen +tarvittu. Anna heidän täydellisesti voittaa ja he viskaavat teidät +syrjään niinkuin katkaistun peitsen palaset turnauskentältä nakataan +pois". + +"Se voipi kyllä olla totta, mitä nyt puhutte", sanoi temppeliherra +synkästi hymyillen; "mutta minkälaiset toiveemme olisivat, jos +liittolaiset veisivät joukkonsa pois ja jättäisivät Palestinan Saladinin +käsiin?" + +"Suuret ja varmat", vastasi Konrad; "Sulttani antaisi meille laajat +maakunnat, jos me hänen varalla pitäisimme kunnossa joukon hyviä +frankilaisia keihäsmiehiä. Egyptissä, Persiassa, satamäärä tämmöisiä +apulaisia, yhdistyen hänen omaan keveään ratsuväkeensä, antaisi +tappelussa voiton peljättävintä vihollista vastaan. Tämä vallanalaisuus +ei voisi kauan kestää -- ehkä tämän toimeliaan sulttanin elinajan -- +mutta itämaissa valtakuntia syntyy kuin sieniä. Ajatelkaamme Saladin +kuolleeksi ja meidän joukkomme myötäänsä vahvistetuksi rohkeoilla +onnenhakioilla Europasta; mitä emme voisi toivoa toimittavamme, kun ei +meitä esteleisi nuot hallitsiat, joitten korkea arvo tätä nykyä asettaa +meidät syrjään ja jotka, jos he jäisivät tänne ja onnistuisivat +yrityksessään, kernaasti nöyryyttäisivät meitä ja ijäksi laskisivat +meitä valtansa alle?" + +"Te puhutte totta, herra markiisi", sanoi suurimestari, "ja kaiku +sydämessäni vastaa sanoihinne. Meidän tulee kuitenki olla varovaiset; +Franskan Philip on yhtä viekas kun urhokas". + +"Niin todella, ja sentähden hän sitä helpommin on luovutettava +hankkeesta, johon hän ajattelematta on antaunut, hetken innostuksesta +eli aatelistensa kehotuksesta. Hän kadehtii luonnollista vihamiestään, +Richard kuningasta, ja halajaa maahansa panemaan kunnianhimoisia +tuumiansa toteen, joitten esineet ovat lähempänä Parisia kuin +Palestinaa. Hän tulee jokaista välttävää syytä käyttämään päästäkseen +taistelutanterelta, jossa hän havaitsee vain kuningaskuntansa voimia +uuvuttavansa". + +"Ja Itävallan herttua?" sanoi temppeliherra. + +"Oh, mitä herttuaan tulee", vastasi Konrad, "niin hänen ylpeytensä ja +turhamaisuutensa saattaa hänen samaan päätökseen, jonka Philip älystä ja +politiikista tekee. Hän pitää itseänsä -- Jumala häntä siinä luulossa +vahvistakoon! -- kiittämättömyydellä kohdeltuna, koska kaikki ihmiset, +yksin hänen omat _minnesängerinsäki_[1], ylistävät kuningas Richardia, +jota hän pelkää ja vihaa ja jonka onnettomuudesta hän iloitsisi, +niinkuin nuo huonosti opetetut pelkurit jahtikoirat, jotka, kun +ensimäinen koira kahlerivistä on suden kanssa ottelussa, ennen takaapäin +tarttuvat häneen kiinni, kuin kiirehtivät hänen avukseen. -- Mutta miksi +tätä sinulle kertoisin, ellen näyttääkseni, että mutkittelematta toivon +tämän liittokunnan hajoavaksi ja maan vapautettavaksi näistä suurista +hallitsioista sotalaumoineen? Ja sinä tiedät hyvin ja olethan omin +silmin nähnyt, kuinka kaikki mahtavat ja arvolliset ruhtinaat, paitsi +yksi ainoa, ovat halukkaat rupeamaan sovintotuumiin sultanin kanssa?" + +[1] Niin nimitettiin saksalaisia ministrelejä (runoilioita). + +"Sen myönnän", sanoi temppeliherra. "Se olisi sokea, joka ei sitä olisi +huomannut heidän viimeisissä keskusteluissa. Vaan nosta naamarisi vielä +tuumaa ylemmäksi ja selitä minulle todelliset syyt miksi neuvostossa +vaadit, että tuo pohjolainen engelsmanni, taikka skotlantilainen, tai +miksi nimittänette tuota Leopartin ritaria, veisi heidän +rauhan-ehdotuksensa perille?" + +"Ne olivat valtioviisaudesta lähteneet", vastasi italialainen. "Jo se +että hän oli syntyään Brittiläinen, riitti vaikuttamaan luottamusta +Saladinissä, joka tiesi hänen palveleman Richardin alla, kun hänen +skotlantilaisuutensa ja eräät muut yksityiset riidansyyt, jotka ovat +tiedossani, tekivät hyvin vähän luultavaksi, että lähettiläämme +palattuaan joutuisi sairaan kuninkaan tykö, joka ei hänen läsnäoloaan +kaipaa". + +"Kovin hienosti kudottu politiiki", sanoi suurimestari; "uskokaa minua, +nuo italialaiset hämähäkinverkot eivät konsanaan tule sitomaan tuota +keritsemätöntä saarimaan Simsonia -- kiittäkää Jumalaa, jos voitte häntä +sitoa uusiin, ja kaikkein sitkeimpiin köysiin. Ettekö näe, että tuo +lähettiläs, jonka niin suurella huolella olette valinneet, on tuossa +lääkärissä luoksemme tuonut ne keinot, jotka voivat nostattaa +leijonasydämisen, häränniskaisen englantilaisen jatkamaan +ristiretkihankettansa; ja niin pian kuin hän kerran kykenee ryntäämään +eteenpäin, kuka toisista ruhtinaista uskaltaa panna vastaan? -- Heidän +täytyy häpeän vuoksi häntä seurata, joski yhtä mieluisasti kulkisivat +itse paholaisen lipun alla". + +"Ole huoleti", sanoi Montserrat'n Konradi; "ennenkuin tuo lääkäri, ellei +hän ole velho, kerkeää Richardin parantaa, lienee mahdollinen saada +aikaan ilmi riita franskalaisen, taikka ainakin itävaltalaisen ja heidän +liittolaisensa, englannin kuninkaan, välillä, niin että rikkoutuminen on +auttamaton; ja Richard nouskoon vuoteeltansa ehkä omia joukkojaan +komentamaan, mutta ei koskaan enään ainoastaan omalla voimallaan koko +ristiretkeä johdattamaan". + +"Sinä olet näppärä joutsimies", sanoi temppeliherra; "mutta Konrad de +Montserrat, joutsesi nuoli ei kanna pilkkuun asti". + +Hän vaikeni samassa äkkiä, heitti epäilevän silmäyksen ympärilleen +nähdäkseen jos joku häntä kuunteli, ja tarttuen Konradin käteen, puristi +sitä kovasti, sekä katsoen italialaista terävästi silmiin, kertoi +verkalleen: "Richard, sanoit, nousta vuoteeltaan? -- Konrad, hän ei +ikänä saa siitä nousta!" + +Montserrat'n markiisi säpsähti. -- "Mitä? -- puhutteko Englannin +Richardista -- Leijonasydämestä -- kristikunnan sankarista?" + +Hänen poskensa vaalenivat ja hänen polvensa vapisivat puhuessa. +Temppeliritari silmäili häntä ja veti rautakasvonsa ylenkatseelliseen +hymyyn. + +"Tiedätkö kenen näköinen tällä hetkellä olet, sir Konrad? Et +valtioviisaan ja urhean Montserrat'n markiisin -- et sen, joka tahtoisi +johdattaa ruhtinasten neuvotteluita ja määrätä valtain kohtaloita -- +vain oppilaan näköinen, joka äkkiä tavattuaan manauslauseen mestarinsa +loihtukirjassa on kutsunut paholaisen esiin silloin, kuin hän vähimmin +on sitä ajatellut, ja nyt seisoo säikähyksissään ilmitulleen hengen +edessä". + +"Minä myönnän", sanoi Konrad, tointuen, "että -- ellei muuta varmaa +keinoa voida keksiä -- sinä olet semmoisen osottanut, joka suorimmasti +saattaa perille. Mutta -- siunattu Maria! -- me joudumme koko Europan +kauhistukseksi jokainoan kirottavaksi, paavista hänen istuimellaan aina +kerjäläisten kirkon ovella saakka, joka ryysyisenä ja spitalitautisena, +viheliäisimmässä tilassa, johon ihminen voipi joutua, on kiittävä +Jumalaa, että hän ei ole Giles Amaury eikä Montserrat'n Konrad". + +"Jos asiaa siltä kannalta katsot", sanoi suurimestari samalla +tyyneydellä, jota hän oli koko tämän merkillisen keskustelun aikana +osottanut, "niin ajatellaan, ettei mitään ole välillämme tapahtunut -- +että olemme unissa puhuneet -- olemme heränneet ja näky on kadonnut". + +"Se ei koskaan voi kadota", vastasi Konrad. + +"Herttuallisten kruunujen ja kuninkaallisten diademein uneksiminen +tahtoo toisiaan vähän sitkeästi pitää paikkansa mielikuvituksessa", +lausui suurimestari. + +"Hyvä!" sanoi Konrad, "annas kun ensin koetan rikkoa Itävallan ja +Englannin väliä". + +He erosivat. -- Konrad jäi samalle paikalle seisomaan ja katseli +hitaasti poiskulkevan temppeliherran liehuvaa valkeaa viittaa, joka +vähitellen katosi itämaan yön pikaisesti laskeutuvaan hämärään. Ylpeä, +kunnianhimoinen, arastelematon ja viekas, ei Montserrat'n markiisi +kuitenkaan luonnosta ollut julma. Hän oli hekumallinen epikurea ja +niinkuin moni, joka tätä oppia saarnaa, juuri itsekkäistä syistä haluton +tekemään kiusaa tai julmuutta näkemään; ja hänellä myöski oli yleinen +oman maineensa kunnioittamisen tunne, joka usein täyttää niitten +parempain perusaatteiden puutteen, joilla hyvää mainetta säilytetään. + +"Minä olen", hän sanoi, silmät vielä kiinitettyinä siihen, missä hän oli +nähnyt temppeliherran viitan viimeiseksi liehahtavan, "olen tosiaan +loihtinut esiin itse paholaisen! Ken olisi uskonut, että tuo tyly, +asketinen suurimestari, jonka koko onni tai onnettomuus liittyy hänen +veljeskuntansa kohtaloon, tahtoisi tehdä enemmän sen hyväksi kuin minä +joka vain omaa etuani valvon? Tämän turhamaisen ristiretken lopettaminen +oli tosin tarkotukseni, mutta en rohjennut ajatella sitä sukkelaa +keinoa, jota tuo pelvoton pappi uskalsi ehdotella -- se on sentään +varmin -- kenties vähimmän vaarallisinki". + +Tämmöiset olivat markiisin mietteet, kun hänen hiljaista itsekseen +puhumista huuto vähän matkan päästä häiritsi, joka airueen juhlallisella +äänellä julisti: "Muistele pyhää hautaa!" + +Kehotusta kerrottiin vahtipaikalta toiseen, sillä vartiain velvollisuus +oli aina väliin nostaa tuo huuto, jotta ristiretkeiliät yhäti +muistaisivat sitä tarkotusta, joka heidät oli miekkaan saanut. Mutta +vaikka Konrad oli jo tuohon tapaan tutustunut ja aina ennen pitänyt +tuota varotushuutoa aivan tavallisena, niin se nyt kuitenki tuli niin +jyrkkään ristiriitaan hänen omalle ajatusjuoksulleen, että se hänestä +tuntui taivaan ääneltä, varottaen häntä siitä rikoksesta, jota hänen +sielunsa mietti. Hän katseli säikähtäneenä ympärilleen, ikäänkuin hän, +kuten muinaisajan patriarkka, vaikka aivan erilaatuisesta syystä, olisi +odottanut näkevänsä oinaan pensikossa -- sen uhrin sijaisena, jota hänen +kumppalinsa oli ehdottanut tarjottavaksi, ei Korkeimmalle Olennolle, +vain heidän oman kunnianhimonsa Molochille. Hänen katsellessaan +sattuivat hänen silmänsä Englannin lipun leveöihin poimuihin, jotka +raskaasti liehuivat vienossa iltatuulessa. Se oli pystytetty melkein +leirin keskustaan ihmisten luomalle kummulle, jonka ehkä joku entinen +hebrealainen ruhtinas eli soturi oli valinnut viimeisen lepokammionsa +muistomerkiksi. Jos niin, oli sen nimi nyt unhottunut ja ristiretkeiliät +olivat kastaneet sen Pyhän Yrjön kukkulaksi, koska tältä korkealta +paikalta Englannin viiri näkyi yli koko leirin ja vallan kuvana väikkyi +niiden monien ruhtinaallisten ja kuninkaallistenki viirien yli, joita +nähtiin alemmilla paikoilla. + +Vilkas äly, niinkuin Konradin, saapi mielijohteita silmänräpäyksessä. +Yksi ainoa katse viiriin näytti poistavan sen epätietoisuuden, jossa hän +tähän saakka oli ollut. Hän kulki telttaansa joutuisilla, vakavilla +askelilla, miehen tavalla, joka on keksinyt tuuman, minkä hän lujasti +aikoo panna toimeen, laski luotaan sen melkein ruhtinaallisen +hovijoukon, joka hänen tuloaan oli odottamassa, ja asettuen maata arveli +hiljaa itsekseen, että olisi parempi ensin koettaa siivompia keinoja, +ennenkuin ryhdyttiin hurjimpiin. + +"Huomenna", sanoi hän, "istun Itävallan arkkiherttuan pöydässä, -- +silloin saamme nähdä, mitä aiettemme onnistumiseksi voimme tehdä, +ennenkuin lähdemme tuon temppeliherran kamalia tuumia hyväksymään". + + + + +Yhdestoista luku. + + Se varmaa pohjolassa on: + Jos nero, miehuus, rikkaus, syntyperä, + Isosti palkitahan tarvittaissa. + Niin kateus aina seuraa ansiota, + Kuin koira seuraa metsän otusta + Ja viimeksi sen kaataa. + + _Sir David Lindsay._ + + +Leopold, Itävallan arkkiherttua, oli ensimäinen tämän ihanan maan +hallitsia, jolle ruhtinaallinen arvo oli suotu. Läheltä sukua keisari +Henrik Ankaran kanssa hän oli korotettu herttuaksi Roman valtakunnassa +ja hallitsi hänen allansa kauniimpia maakuntia, joita Tonava juottaa. +Hänen nimensä on historiassa häväisty petollisen väkivallanteon tähden, +joka perustui juuri näihin tapauksiin pyhällä maalla, eikä kuitenkaan +voida hänen alkuperäisen luonteensa syyksi lukea sitä ilkityötä, että +hän vangitsi Richardin, kun tämä Palestinasta palaten valhepuvussa ja +ilman saattoväettä tulli Leopoldin maitten halki. Hän oli pikemmin +heikko ja turhamainen kuin kunnianhimoinen ja julma ruhtinas. Hänen +sielunvoimansa olivat hänen ruumiillisten omaisuuttensa kaltaiset. Hän +oli pitkä, väkevä ja kaunis, hänen kasvoissaan puna ja valkea jyrkästi +vaihtuivat toisiinsa, ja hänellä oli pitkät, liehuvat, vaaleat hivukset. +Mutta koko hänen ryhdissään ja käytöksessään oli jotain kömpelömäistä, +joka näytti osottavan että hänen ruumistansa ei elähyttänyt tarpeeksi +suuri sielunvoima liikkeelle pannakseen tämmöistä läjää, ja samoin aina +näytti siltä, kuin hänen erittäin kalliit vaatteensa eivät olisi hänelle +sopineet. Ruhtinaaksi hän näytti liian vähän harjaantuneen omaan +arvoonsa, ja kun hän usein ei tiennyt kuinka käyttäytä asiain niin +vaatiessa osottaaksensa mahtavuuttaan, arveli hän toisinaan itseänsä +velkapääksi sopimattomalla kovuudella ja kiivailla lauseilla takaisin +voittamaan sitä kunnioitusta, jonka hän helposti ja kauniisti olisi +suuremmalla mielenmaltilla riidan alussa säilyttänyt. + +Nämät viat ja puutteet eivät ainoastaan olleet muitten huomattavat, vaan +arkkiherttua itse ei väliin voinut olla tuskakseen tuntematta, että hän +ei täydellisesti pystynyt kannattamaan ja ylläpitämään sitä korkeaa +arvoa, jonka hän oli saavuttanut; ja tuohon yhtyi se voimallinen ja +joskus perustettu epäluulo, että muut häntä samasta syystä halveksivat. + +Kun hän varsin ruhtinaallisella saattojoukolla ensin yhtyi +ristiretkeiliäin armeijaan, oli hän suuresti halunnut päästä Richardin +tuttavuuteen ja ystävyyteen ja siihen määrään kokenut saavuttaa hänen +kunnioitustansa, että Englannin kuninkaan ainakin politiikasta olisi +pitänyt hänelle osottaa kohteliaisuutta. Mutta vaikka herttua ei ollut +pelkuri, oli hän kumminki niin paljon Leijonasydämen jälissä siinä +hehkuvassa innossa, joka lähenee vaaraa ikäänkuin morsianta, että +kuningas aivan pian alkoi häntä ylenkatsoa. Sitä paitsi Richard, joka +niinkuin normannit ylimalkaan eli kohtuullisesti, halveksi saksalaisen +taipumusta pöydän nautintoihin ja varsinki juopumukseen. Näistä ja +useista yksityisistä syistä ei viipynyt kauan aikaa, ennenkuin Englannin +kuningas alkoi Itävallan herttuaa kohdella epäkunnioituksella, jota hän +ei ensinkään huolinut salata eikä lieventää, ja jonka epäluuloinen +Leopold sentähden pian huomasi ja katkeralla vihalla palkitsi. +Eripuraisuutta heidän välillään kiihdytti salaisilla ja viekkailla +juonillaan Franskan Philippi, yksi aikakautensa viisaimpia hallitsioita, +joka, peljäten Richardin kiivasta ja pöyhkeää luonnetta, pitäen häntä +luonnollisena kilpailianansa ja sitä paitsi tuntien itseänsä loukatuksi +siitä käskevästä tavasta, jolla Richard, mannermaalla omistamiensa +maakuntain puolesta ollen Franskan vasalli, kohteli läänitysherraansa, +koki vahvistaa omaa ja heikontaa Richardin puoluetta yhdistämällä +ristiretken ala-arvoisempia ruhtinaita vastustamaan mitä hän nimitti +Englannin kuninkaan anastamisvallaksi. Semmoiset olivat Itävallan +arkkiherttuan valtiolliset aatteet ja perusteet, kun Montserrat'n Konrad +päätti käyttää hänen kateuttaan englantilaista kuningasta kohtaan +ristiretkeiliäin liiton hajottamiseksi eli heikontamiseksi. + +Hän valitsi päivällisajan käyntiänsä varten ja tekosyynä oli +arkkiherttualle lahjottaa erästä harvinaista lajia Cyperinviiniä, joka +juuri oli sattunut hänelle saaliiksi, ja keskustella sen ansioista +unkarin ja rheinin viinien rinnalla. Tämä kohteliaisuus tietysti +palkittiin kutsuilla herttuan pöytään ja kaikkia keinoja koetettiin +saadakseen sitä hallitsevan ruhtinaan arvon mukaiseksi. Italialaisen +hieno aisti kuitenkin huomasi enemmän tuhlaavaa ylellisyyttä kuin +somuutta ja komeutta niiden ruokalajien paljoudessa, joilla pöytä oli +katettu. + +Vaikka saksalaisilla vielä oli sama sotaisa ja suora luonne, kuin heidän +esi-isillänsä, jotka kukistivat Roman vallan, olivat he kumminkin +säilyttäneet jommoisenkin osan heidän sivistymättömästä raakuudesta. +Ritarillisuuden tapoja ja periaatteita ei heidän kesken viljelty siihen +hienonnuksen määrään, kuin englannin ja franskan ritareissa, eivätkä he +noudattaneet niitä seurustelemisen sääntöjä, joita näissä molemmissa +kansoissa pidettiin suurimpana sivistyksenä; ja Konradin korvaa ja +mieltä, kun hän istui arkkiherttuan pöydässä, hurmasi sentähden niiden +teutonilaisten äänten melu, jotka kaikilta suunnilta kuuluivat, +ruhtinaallisten pitojen juhlallisuudesta huolimatta. Vierasten puku +näytti hänestä yhtä narrimaiselta, koska useoilla itävallan ylimyksillä +oli pitkä parta ja melkein kaikilla lyhyet, kirjavat takit, leikatut, +koristetut ja reunustetut länsi-Europassa tuntemattomalla tavalla. + +Suuri joukko palvelioita, vanhoja ja nuoria, toimittivat teltassa +palvelusta, sekaantuivat välin herrainsa puheeseen, saivat +ruanjäännöksiä, ja söivät niitä seisoen seuran seljän takana. Narreja, +kääpiöitä ja ministrelejä oli siellä mahdotoin määrätä ja ne melusivat +kovemmin ja olivat kärkkäämpiä, kuin mitä paremmin järjestetyissä +seuroissa suvaittiin. Kun he saivat runsaan osansa viinistä, jota +kullekin kaadettiin yltäkyllin, niin heidän vallaton hälinänsä kävi yhä +hurjemmaksi. + +Koko ajan ja keskellä tätä huutavaa laumaa, joka paremmin olisi sopinut +saksalaisten markkinakapakkaan kuin hallitsevan ruhtinaan telttaan, +arkkiherttuaa palveltiin turhamaisella tarkkuudella, joka osotti kuinka +arka hän oli sen arvon ylläpitämisestä, jonka hänen ylentämisensä oli +hänelle antanut. Ainoastaan aatelissukuiset hovipojat saivat häntä +polvillaan palvella, hän söi hopealautaselta ja joi Tokay- ja +Reininviinejänsä kultapikarista. Hänen herttuallinen levättinsä oli +kärpännahoilla komeasti reunustettu, hänen kruununsa veti kalleudessa +vertaa kuninkaalliselle kruunulle ja hänen jalkansa, jotka olivat +pistetyt päittensä kanssa ehkä kyynärän pituisiin samettikenkiin, +lepäsivät raskaalla hopiojakkaralla. Mutta miehen luonnetta sopi +osittain ilmaisemaan, että vaikka hän koki osottaa huomaavaisuuttansa +Montserrat'n markiisille, jonka hän kohteliaasti oli asettanut oikealle +puolellensa, hän paljo suuremmalla huomiolla kuunteli +_Spruch-Sprecheriänsä_ s. o. puheliamiestään eli *sananlaskujen +saneliaa*, joka seisoi hänen oikean olkapäänsä takana. + +Tuo henkilö oli komeasti puettu levättiin ja takkiin mustasta sametista, +-- viimeksimainittu koristettu useilla kulta- ja hopearahoilla, jotka +olivat siihen kiinnitetyt niiden anteliasten ruhtinasten muistoksi, +jotka ne olivat lahjottaneet ja kädessä hänellä oli lyhyt sauva, johon +myöski useita hopearahoja oli renkailla kiinnitetty ja jota hän +helisteli huomiota saadakseen, kun hän aikoi sanoa jotakin joka hänen +mielestään ansaitsi mainitsemista. Tämän henkilön virka arkkiherttuan +hovissa oli jotain ministrelin ja neuvoksen välillä; hän oli vuorottain +imartelia, runoilia ja kaunopuhelia; ja ne jotka pyrkivät herttuan +ystävyyteen, kokivat tavallisesti saavuttaa _Spruch-Sprecherin_ suosioa. + +Estääksensä tämän virkamiehen viisautta kovin väsyttäväksi tulemasta, +oli herttualla toisen olkapäänsä takana hovinarrinsa Jonas Schwanker, +joka miltei piti yhtä kovaa nujakkaa narrilakillaan, kulkusillaan ja +kepakallaan, kuin puheen mies eli sanalaskia helisevällä sauvallaan. + +Nämä molemmat henkilöt laskettelivat vaihetellen totista ja naurettavaa +mielettömyyttä, jolloin heidän herransa, samalla kuin hän itse heitä +kiitteli eli heille nauroi, sen ohessa tarkasti piti silmällä jalon +vieraansa kasvoja, havaitakseen kuinka nämät näytteet itävaltalaisesta +kaunopuheliaisuudesta ja sukkeluudesta vaikuttaisivat niin täydelliseen +ritariin. Vaikea on sanoa josko viisauden tai hulluuden mies enin +huvitti seuraa eli nautti suurinta arvoa ruhtinaallisen herransa luona; +mutta kumpaisenki kokkapuheet näkyivät häntä erinomaisesti miellyttävän. +Väliin he kiistelivät keskenään, kumpika saisi sananvuoron ja +huiskuttelivat kilvan kalisevia kapineitaan kovin arveluttavalla +kiihkolla; mutta ylipäätäin he näyttivät olevan hyvässä sovussa ja niin +tottuneet toistensa leikin säestämiseen, että _Spruch-Sprecher_ usein +alenti itsensä liittämään selityksen narrin sukkeluudelle, tehdäkseen +sen kuuntelioille paremmin ymmärrettäväksi; niin että hänen viisautensa +tuli jonkulaiseksi narrin hulluuden selitykseksi. Ja välin narri +vuoroonsa höystytti puhelian ikäviä lauselmia pistävällä pilkkasanalla. + +Minkäkaltaiset Konradin todelliset ajatukset lienevätki olleet, varoi +hän huolellisesti etteivät hänen kasvonsa osottaisi muuta kuin +tytyväisyyttä siihen mitä hän kuuli, ja hän nauroi eli taputti käsiään +yhtä uutterasti kuin arkkiherttua itse _Spruch-Sprecherin_ juhlalliselle +hulluudelle ja narrin lörpöttelevälle sukkeluudelle. Itse teossa hän +tarkasti odotteli milloin toinen taikka toinen heistä sattuisi laskemaan +lauseen, soveliaan sille tarkotukselle, joka hänellä oli mielessä. + +Kauan ei viipynyt, ennenkuin Englannin kuningas joutui keskustelun +alaiseksi narrin kautta, joka oli tottunut pitämään _Dickon of the +Broomia_[1] mieluisena ja loppumattomana ilveen aineena. Puheen mies oli +vaiti ja vasta kun Konrad pyysi häneltä selitystä, hän lausui "että +ginsti eli _broom_-kasvi oli nöyryyden vertauskuva, ja että olisi hyvä, +jos ne, jotka sitä käyttivät, muistaisivat sen merkitystä". + +[1] _Dickon of the Broom_ on englantilainen käännös Leijonasydämen +normannilaisesta sukunimestä _Richard Plantagenet_; vaan englantilainen +sana _Broom_ merkitsee sekä ginstikasvia (fransk. _genet_) että luutaa, +niin että narri tässä on käyttänyt tavallista sananpartta, jota ei voi +suomentaa. + +Viittaus Plantagenet'n mainioon vaakunaan tuli tämän kautta aivan +selväksi, ja Jonas Schwanker muistutti, että "ne jotka ovat itsensä +alentaneet, olivat ylennetyt niin että riitti". + +"Arvaa oma osasi, anna arvo toisellenki", vastasi Montserrat'n markiisi; +"jokaisella meillä on ollut osamme näissä otteluissa ja retkissä, ja +mielestäni pitäisi toistenki ruhtinasten saada vähäisen siitä maineesta, +jonka ministrelit ja minnesängerit tuhlaavat Englannin Richardille. Eikö +kellään tuon Iloisen taiteen harjottajlllla ole laulua Itävallan +arkkiherttuan, ruhtinaallisen isäntämme, ylistämiseksi?" + +Kolme ministreliä tunkeusi samalla haavaa esiin, kilvan laulaen ja +harpuillansa soittaen. _Spruch-Sprecher_, joka näytti olevan jonkulainen +ceremoniamestari eli juhlamenojen järjestäjä, sai suurilla +ponnistuksilla kahta heistä vaikenemaan ja viimein hankittiin äänivalta +suositulle runoniekalle, joka yläsaksan murteella lauloi tähän tapaan +käännettäviä värsyjä: + + Kuka paras johtajaksi + Ristiretken sotureille? + Parhaan oriin kannustaja, + Pystyin pää ja komein töyhtö. + +Tässä puheen mies, helistellen sauvaansa, keskeytti laulajaa vieraille +selittääkseen, mitä he ehkä eivät olleet laulusta älynneet, että heidän +kuninkaallinen isäntänsä oli se mies jota tarkotettiin, ja ääriä myöten +täytetty pikari kulki ympäri seuraa huudettaissa: "*Hoch lebe der Herzog +Leopold!*" Uusi värsy seurasi. + + Itävalt' on ensimäinen, + Miksi? Sitä älä kysy -- + Kysy sitte miksi kotka + Läheneepi aurinkoa. + +"Kotka", sanoi hämäräin lausetten tulkitsia, "on jalon herramme, +arkkiherttuan -- hänen kuninkaallisen Armonsa, piti minun sanoa -- +vaakunamerkki, ja kotka kohotteleikse kaikista siivellisistä eläimistä +ylimmäksi ja aurinkoa lähimmäksi". + +"Leijona on hypännyt kotkaa korkeammalle", sanoi Konrad huolettomasti. + +Arkkiherttua punastui ja käänsi silmänsä puhujaan, samalla kuin +_Spruch-Sprecher_, hetken mietittyään, vastasi: "herra markiisi suokoon +minulle anteeksi -- mutta leijona ei voi lentää kotkaa ylemmäksi, koska +leijonalla ei ole siipiä". + +"Paitsi Pyhän Markon leijonalla", säesti narri. + +"Se on venetsialaisten lipunkuva", sanoi herttua; "mutta nuo amfibiat, +jotka ovat puolittain ylimyksiä, puolittain kauppiaita, eivät rohjenne +arvonsa puolesta asettua meidän rinnallemme?" + +"Ei, minä en puhunut Venetsian leijonista", sanoi Montserrat'n markiisi, +"vaan Englannin kolmesta astuvasta leijonasta, jotka puheen mukaan ennen +olivat leoparteja, mutta nyt ovat kaikin puolin leijoniksi muuttuneet +eivätkä vertaisenaan kärsi petoa, kalaa eli lintua, taikka armas sille +joka tekee vastarintaa". + +"Ettehän laske leikkiä, mylord?" sanoi itävaltalainen, joka nyt oli +jotenki liikutettu viinistä, "vai arveletteko Englannin Richardin +vaativan minkäänlaista etusijaa niiden vapaitten hallitsiain edellä, +jotka tällä ristiretkellä ovat olleet hänen vapaatahtoisia +liittolaisiansa?" + +"Minä päätän vain asianhaarain mukaan", vastasi Konrad. "Tuolla hänen +lippunsa liehuu yksinänsä keskellä leiriämme, ikäänkuin hän olisi koko +kristityn sotajoukkomme kuningas ja ylipäällikkö". + +"Ja tuota te kärsitte niin maltillisesti ja puhutte siitä niin +tyynesti?" sanoi arkkiherttua. + +"Niin, mylord", vastasi Konrad, "köyhän Montserrat'n markiisin ei sovi +vastustella vääryyttä, jota niin mahtavat ruhtinaat kuin Franskan Philip +ja Itävallan Leopold nurkumatta kärsivät. Se nöyryys, jonka te +suvaitsette, ei minulle voi olla loukkaus." + +Leopold puristi nyrkkinsä ja löi sen kovasti pöytään. + +"Minä olen tästä puhunut Philipille", sanoi hän; "minä olen hänelle +usein sanonut, että meidän velvollisuutemme olisi suojella alhaisempia +ruhtinaita tuon saarelaisen röyhkeydeltä -- mutta hän vastaa minulle +aina kylmäkiskoisesti viitaten heidän keskinäiseen väliinsä +läänitysherrana ja vasallina, ja että hän ei tekisi viisaasti, jos tähän +aikaan suoraan rikkoisi heidän sopunsa". + +"Mailma tietää että Philip on viisas", sanoi Konrad, "ja on pitänyt +hänen alentuvaisuuttansa valtioviisautena. Omaa käytöstänne te, mylord, +voitte ainoastaan itse selittää; vain en epäile että teillä on tärkeät +syyt, joitten tähden nöyrrytte Englannin yliherruuden alle". + +"*Minä* nöyrtyä!" sanoi Leopold vihastuneena. "Minä, Itävallan +arkkiherttua, niin mahtava jäsen pyhässä romalaisessa valtakunnassa -- +*minä* nöyrtyä tuon puolen saaren kuninkaan, tuon normannilaisen +äpärälapsen pojanpojan alle? En Jumalan kautta! Leiri ja koko +kristikunta on näkevä, että minä tiedän oikeutta hankkia itselleni +ettenkä väisty tuumaakaan tuon englantilaisen verikoiran edestä. -- +Ylös, vasallini ja palveliani -- ylös, seuratkaa minua! Me tahdomme -- +hetkeäkään viipymättä -- istuttaa Itävallan kotkan sinne, missä se on +liehuva yhtä korkealla kuin koskaan kuninkaan tai keisarin lippu on +liehunut". + +Näin sanoen hän ryntäsi pöydästä ylös, kulki vierastensa ja vasalleinsa +innokasten ihastushuutojen saattamana teltan ovelle sekä tarttui omaan +lippuunsa, joka oli ulkopuolella pystytetty. + +"Ei, herttua", sanoi Konrad, muka asettaaksensa häntä, "se ei olisi +teiltä viisaasti tehty, jos tällä tunnilla nostaisitte leirissä melun ja +ehkä olisi parempi vielä jonku aikaa kärsiä Englannin laitonta +menettelemistä, kuin --" + +"Ei tuntia -- ei ainoatakaan minuutia kauvemmin", herttua huusi; ja +kädessä viiri sekä riehuvat vieraat ja vasallit jälessään, hän kiireesti +kulki sille kukkulalle, josta englannin lippu liehui ja tarttui +standaririukuun, ikäänkuin tempaistaksensa sitä ylös maasta. + +"Hyvä herrani, rakas herrani", sanoi Jonas Schwanker ja heitti +käsivartensa herttuan ympäri: "varokaa itseänne! -- Leijonalla on +hampaat --" + +"Ja kotkalla on kynnet", sanoi herttua hellittämättä kättään +lipunvarresta, mutta epäillen sentään josko nykäistä sitä ylös. + +Sananlaskujen-lausujalla oli joskus välihetkiä, jolloin hän oli täydellä +järjellä. Hän kilisteli kovaan sauvallansa ja Leopold kääntyi vanhan +tavan mukaan neuvonantajansa puoleen. + +"Kotka on kuningas lintujen kesken ilmassa", sanoi _Spruch-Sprecher_, +"niinkuin leijona on eläinten kuningas maassa -- kummallaki on +valtakuntansa, niin erillänsä kuin Englanti Saksasta, -- jalo kotka, +ällös loukkausta saattako ruhtinaalliselle leijonalle, vaan suo lippunne +rauhassa liehua toistensa rinnalla". + +Leopold hellitti kätensä lipunvarresta ja katsoi Konrad de Montserrat'n +perään, vaan ei häntä huomannut; sillä niin pian kuin markiisi näki että +vallattomuus oli tullut toimeen, oli hän joukosta erkaunut, sittekun +ensin kuitenkin oli muutamille puolueettomille henkilöille kokenut +lausua mielipahaansa siitä, että herttua oli valinnut tunnin heti +päivällisten jälkeen kostaakseen vääryyttä, josta hän luuli olevansa +oikeutettu valittamaan. Kun arkkiherttua ei nähnyt vierastaan, jonka +puoleen hän mieluisimmin olisi puheensa kääntänyt, huusi hän ääneen, +että koska hän ei suinkaan tahtonut ristin armeijassa riitaa synnyttää, +hän ainoastaan vaati itsellensä oikeutta tasa-arvoisuuteen Englannin +kuninkaan kanssa, haluamatta, niinkuin kyllä olisi voinut, istuttaa +lippuansa, joka hänellä oli esi-isiltään keisareilta, Anjoun kreiveistä +syntyperäisten englantilaisen kuninkaan lipun sijaan; samassa hän käski +tuoda esiin ja aukaista viini-astian paikalle saapuneitten +kestitsemiseksi, ja nämä tyhjensivät musiikin ja rumpujen soidessa monta +maljaa itävaltalaisen sotaviirin ympärillä. + +Tämä vallaton toimitus ei tapahtunut ilman jotenki kovatta melutta, joka +herätti huomiota koko leirissä. + +Se ratkaiseva hetki oli tullut, jolloin lääkäri taiteensa sääntöjen +mukaan oli sanonut että kuninkaallista potilasta ilman vaaratta +voitaisiin herättää, ja sientä oli sitä varten täytetty; eikä lääkäri +ollut monta vaarinottoa tehnyt, ennenkuin hän Gilslannin paronille +vakuutti, että kuume jo kokonaan oli kadonnut hänen hallitsiastansa ja +että tämän ruumiinrakento oli onneksi niin vankka, ettei tässä edes +tarvittaisi, niinkuin tavallisesti, ottaa uutta annosta tuosta +voimakkaasta lääkkeestä. Richard itse näytti ajattelevan samoin, sillä +noustuaan istualleen ja hierottuaan silmiänsä hän kysyi de Vaux'lta +kuinka paljon rahaa nykyään löytyi kuninkaallisessa rahastossa. + +Paroni ei voinut hänelle sitä tarkkaan ilmottaa. + +"Sama se", sanoi Richard; "olkoon vähemmän tai enemmän, niin anna kaikki +tälle oppineelle lääkärille, joka toivoakseni jälleen on asettanut minun +ristin palvelukseen. Jos siinä on vähemmän kuin tuhat byzantiniä, niin +pane kalliita kiviä summan täytteeksi". + +"Minä en myö sitä viisautta, jonka Allah on minulle lahjottanut", +vastasi arapialainen lääkäri; "ja tiedä, korkea ruhtinas, että se +jumalallinen lääke, jota te olette nauttineet, kadottaisi voimansa minun +kelvottomissa käsissäni, jos vaihtaisin sitä kultaan eli kalliisiin +kiviin". + +"Hän kieltää palkintoa ottamasta!" sanoi de Vaux itsekseen. "Se on vielä +erinomaisempaa kuin että hän on vuosisadan vanha". + +"Tuomas de Vaux", sanoi Richard, "sinä et tunne muuta rohkeutta kuin +sotilaan, et muuta hyvää avua kuin ritarikunnassa viljeltyjä -- minä +sanon sinulle, että tuo maurilainen itsenäisyydessään kelpaa esikuvaksi +niille, jotka pitävät itseään ritarikunnan ensimäisinä". + +"Siina on minulle palkintoa kyllin", vastasi maurilainen, pannen +käsivartensa rinnalleen ristiin ja seisoen samalla nöyrässä ja +arvollisessa asemassa, "että niin suuri kuningas kuin Melek Ric näin +suvaitsee palveliastaan lausua. -- Mutta sallikaa minun nyt pyytää teitä +rupeamaan maata vuoteellenne; sillä vaikka en luule toista annosta +tuosta jumalallisesta juomasta enään tarvittavan, voipi kumminki kovin +aikainen ponnistus vahingoittaa, ennenkuin voimat ovat täydellisesti +palanneet". + +"Minun täytynee sinua totella, Hakim", sanoi kuningas; "mutta usko pois, +rintani tuntuu niin vapaaksi siitä riuduttavasta poltosta, joka niin +kauan on sitä korventanut, että olen valmis milloin hyvänsä asettamaan +sitä urhean miehen keihään eteen. -- Mutta kuulkaa! Mitä merkitsevät nuo +huudot ja tuo etäinen soitto leirissä? Mene, Tuomas de Vaux, +kuulustelemaan mitä se mahtanee olla". + +"Se on arkkiherttua Leopold", sanoi de Vaux hetken perästä palaten; "hän +kulkee juomaveljestensä kanssa jonkulaisessa juhlasaatossa leirin läpi". + +"Se juopunut narri!" huudahti Richard kuningas, "eikö hän telttansa +peitteen alle voi salata inhottavaa viinanhimoansa, koska hänen +välttämättä täytyy koko kristikunnalle paljastaa häpeänsä? -- Mitä +sanotte, herra markiisi?" hän lisäsi, kääntyen Montserrat'n Konradin +puoleen, joka samassa astui telttaan. + +"Että suuresti iloitsen, korkea ruhtinas", vastasi markiisi, "kun näen +teidän majesteetinne näin reippaana ja näin paljon paranemaan päin; ja +että se on pitkä puhe jokaiselle, joka on Itävallan herttuan +vieraanvaraisuutta saanut nauttia". + +"Mitä! oletteko syöneet päivällistä tuon teutonilaisen juoppolallin +luona?" sanoi kuningas! "ja minkä huvin hän nyt on keksinyt, joka +synnyttää tuommoisen melun? Totta puhuen, sir Konrad, minä olen aina +pitänyt teitä niin etevänä kannunkallistajana, että kummastelen kuinka +seurasta erositte". + +De Vaux, joka sill'aikaa oli siirtynyt kuninkaan taakse, koetti +silmäniskuilla ja viittauksilla selittää markiisille, että hän ei +mainitsisi Richardille mitään siitä mitä ulkona tapahtui. Mutta Konrad +ei käsittänyt taikka ei ollut käsittävinänsä paronin merkkiä. + +"Mitä herttua nyt toimittaa", hän sanoi, "ei ole suuresta arvosta +kenellekään, ja vähimmin hänelle itselleen, koska hän luultavasti ei +tiedä mitä tekee -- vaikka tosiaan se on leikki, johon en haluaisi ottaa +osaa, kun hän repii alas Englannin lipun Pyhän Yrjön kukkulalta, tuolla +leirin keskustalla, ja pystyttää omansa sijaan". + +"Mitä sinä sanot?" sanoi kuningas äänellä, joka olisi voinut kuolleen +herättää eloon. + +"Teidän majesteetinne", sanoi markiisi, "ei pidä suuttua, jos hullu +tekee hulluutensa mukaan --" + +"Ällää puhuko enempää", sanoi Richard, hypäten vuoteeltansa ja pukien +vaatteet yllensä ihmeellisellä nopeudella -- "älkää puhuko enempää, +herra markiisi! -- De Multon, minä kiellän sinua sanomasta mulle +sanaakaan -- se joka hengittää tavunkaan suustaan, ei ole Richard +Plantagenet'n ystävä. -- Hakim, ole vaiti!" + +Tällä välin kuningas kiireesti oli pukenut päällensä ja viimeisen sanan +lausuttuaan hän sieppasi miekkansa teltan pylväspuusta ja riensi +teltasta ulos ilman muita aseita ja käskemättä ketään seuraamaan. Konrad +kohotti kätensä, ikäänkuin kummastuksissaan ja kääntyi de Vaux'hon, +häntä puhutellakseen, mutta sir Tuomas kulki kursailematta hänen sivu ja +kutsuen luokseen erään kuninkaan tallirengin, sanoi hänelle lyhyesti: +"kiirehdi lord Salisburyn kortteereihin ja käske hänen kutsua väkensä +kokoon sekä heti seurata minua Pyhän Yrjön kukkulalle. Sano hänelle, +että kuninkaan kuume on verestä siirtynyt aivoihin". + +Säikähtänyt tallirenki, joka ei oikein ollut kuullut ja vielä vähemmin +käsittänyt mitä de Vaux niin hätäisesti lausui, kiiruhti toisten +kuninkaallisten palveliain kera lähellä asuvain aatelismiesten +teltoille, ja levitti äkkiä koko englantilaiseen sotaväkeen yhtä yleisen +häiriön, kuin syy siihen oli epäselvä. Sotamiehet, äkkiä herätettyinä +päivällislevosta, jota kuuma ilmanala oli totuttanut heitä pitämään +virvottavana nautintona, kyselivät uteliaasti toisiltaan tämän melskeen +syytä ja vastausta vartoamatta täyttivät omilla mielikuvitteilla +puuttuvia tietoja. Muutamat kertoivat että saracenilaiset olivat +rynnänneet leiriin, toiset että kuningasta oli yritetty murhata, vielä +toiset että hän edellisenä yönä oli kuumeeseen kuollut, ja moni väitti +että Itävallan herttua oli hänen surmannut. Ritarit ja upseerit, jotka +tämän häiriön todellisen alkuperän suhteen olivat yhtä ymmällä kuin +sotamiehet, koettivat vain saada väkensä aseisiin ja järjestykseen, +jotta ei heidän malttamattomuus matkaansaisi jotakin suurta +onnettomuutta ristin armeijassa. Englantilaiset torvet kaikuivat kovaan, +kimeästi ja lakkaamatta. Hätähuuto "joutset ja keihäät -- joutset ja +keihäät!" kaikui kortteerista kortteeriin, aina uudestaan huudettuna, ja +soturit siihen vastasivat joutuin kokoontumalla ja nostaen tuon +kansallisen sotahuudon "Pyhä Yrjö iloisen Englannin edestä!" + +Hälinä levesi lähimpään leirin kortteeriin ja sotilaita kaikista niistä +eri kansoista, joita leirissä löytyi -- ja ehkä kullakin kristityllä +kansalla oli siinä edustajansa -- tarttui aseisiinsa ja kokoontuivat sen +yleisen hämmennyksen johdosta, jonka syytä ei kukaan tuntenut. Onni oli +näin uhkaavassa tilassa, että lord Salisbury, joka muutamain harvain, +ensin valmistuneitten ratsastajain kera kiirehti de Vaux'n käskyä +täyttämään, määräsi että muu englantilainen sotaväki järjestettäisiin ja +pidettäisiin aseissa valmiina Richardin avuksi rientämään, jos tarve +niin vaati, mutta täydessä tappelu-asennossa ja säännöllisillä +päälliköillään, eikä sillä hätäisellä kiiruulla, jonka sotilasten oma +into ja pelko kuninkaan turvallisuuden puolesta ehkä olisi heissä +synnyttänyt. + +Vähintäkään huolimatta hänen ympärillään yhä enenevästä pauhusta ja +huudoista, kulki Richard sillä välin, vaatteet suurimmassa +epäjärjestyksessä ja miekka kainalossa, niin pikaisesti kuin suinkin +eteenpäin kohti Pyhän Yrjön kukkulaa, seuralaisina ainoastaan de Vaux ja +pari hovipalveliaa. + +Hän oli vielä nopeampi kuin se meteli, jonka hänen oma kiivautensa oli +saanut aikaan, ja hän kulki niitten kortteerein sivu, joissa hänen omat +komeat joukkonsa Normandiasta, Poitou'sta, Gascognesta ja Anjou'sta +olivat majotetut, ennenkuin häiriö oli sinne ehtinyt, vaikka saksalaisia +pitoja seuraava hälinä oli houkutellut monta soturia ylös kuuntelemaan. +Skotlantilaisten pienellä joukolla oli myöskin leirinsä lähiseudussa +eikä melske ollut heitä häirinnyt. Mutta Leopartin ritari huomasi +kumminki kuninkaan ja hänen kiiruunsa ja arvaten että vaara uhkasi sekä +kiirehtien siitä osalliseksi joutumaan, sieppasi kilpensä ja miekkansa +ja yhtyi de Vaux'hon, joka töin tuskin jaksoi pysyä malttamattoman ja +vihastuneen herransa perässä. Siihen uteliaaseen silmäykseen, jonka +skotlantilainen heitti de Vaux'hon, vastasi tämä leveitä olkapäitään +kohottamalla ja molemmat senjälkeen seurasivat rinnatusten Richardin +jälkiä. + +Kuningas oli kohta Pyhän Yrjön kukkulan juurella, jonka rinteitä ja +huippua ympäröi ja täytti osittain arkkiherttuan saattojoukko, joka +riemuhuudoilla vietti tekoa, mitä se piti kansalliskunnian +puollustuksena; osittain katsojia eri kansoista, joita nurjamielisyys +englantilaisia kohtaan eli pelkkä uteliaisuus oli houkutellut katsomaan +tuon erinomaisen kohtauksen päätöstä. Richard tunkeusi tämän levottoman +väkijoukon läpi kuten suuri laiva täysissä purjeissa, joka eteenpäin +kulkiessaan halkaisee vyöryvät aallot, huolimatta siitä, että ne heti +yhtyvät ja pauhaavat sen perässä. + +Kukkulan huipulla oli pieni tasainen tanner, johon molemmat kilpailevat +liput olivat pystytetyt; arkkiherttuan ystävät ja saattojoukko oli vielä +niiden ympärillä. Keskellä seuraa seisoi Leopold itse, katsellen hyvillä +mielin sitä aimotyötä, minkä oli tehnyt, ja kuunnellen niitä +ylistyshuutoja, joita hänen liittolaisensa runsaasti hänelle tuhlasivat. +Kun hänen tydytetty itserakkautensa paraikaa riemuitsi tästä voitosta, +ryntäsi Richard keskelle joukkoa, tosin ainoastaan kaksi miestä +seurassaan, mutta vastustamaton voima omassa mielettömässä vimmassansa. + +"Kuka on uskaltanut", hän sanoi äänellä, sentapaisella, joka +maanjäristystä ennustaa, ja laski kätensä itävaltalaisten sotaviiriin, +"kuka on uskaltanut asettaa tämän kelvottoman repaleen Englannin lipun +viereen?" + +[Kuva: Richard Leijonasydän Pyhän Yrjön kukkulalla.] + +Arkkiherttua ei ollut mikään pelkuri ja hänen oli mahdoton kuulla +kysymystä siihen vastaamatta. Hän sentään siihen määrään hämmästyi +Richardin odottamattomasta tulosta, ja se kauhu, jonka kuninkaan tulinen +ja hurja luonne kaikissa vaikutti, käsitti häntä niin väkevästi, että +kysymys kahdesti kerrottiin äänellä, joka näytti vaativan taivasta ja +maata taisteloon, ennenkuin herttua ennätti siksi tointua, että hän +jotenki vakaasti saattoi vastata: "se olin minä, Itävallan Leopold". + +"Sitten Itävallan Leopold", vastasi Richard, "heti on näkevä kuinka +paljon arvoa Englannin Richard antaa hänen lipulleen ja +vaatimuksilleen". + +Näin sanoen hän tempaisi lipunvarren maasta, taittoi sen palasiksi, +heitti vaatteen maahan ja pani jalkansa sen päälle. + +"Näin", sanoi hän, "minä kohtelen Itävallan lippua -- onko teidän +saksalaisessa ritaristossanne ketään, joka tohtii tekoani moittia?" + +Hetken äänettömyys syntyi; mutta urhokkaampaa kansaa ei löydy kuin +saksalaiset. + +"Minä" ja "minä" ja "minä!" lausui usea ritari herttuan seuralaisista; +ja hän itse yhdisti ääneensä niihin, jotka vastaanottivat Englannin +kuninkaan manuun. + +"Mitä arvelemme?" sanoi kreivi Wallenrode, eräs jättiläisentapainen +soturi Unkarin rajalta. "Veljet ja aatelismiehet, tuon miehen jalka +tallaa maamme kunniaa -- pelastakaamme sitä loukkauksesta ja maahan +Englannin ylpeys!" + +Näin sanoen hän paljasti miekkansa ja tähtäsi kuninkaaseen lyönnin, joka +olisi voinut tulla turmiolliseksi, ellei skotlantilainen olisi pistänyt +kilpensä väliin ja siten kääntänyt sen maalistansa. + +"Minä olen vannonut", sanoi kuningas Richard -- ja hänen äänensä kuului +melskeen yli, joka nyt oli yltynyt kovaksi ja hurjaksi -- "etten koskaan +vaihtaisi iskuja miehen kanssa, jolla on ristinmerkki olkapäällä; elä +sentähden, Wallenrode -- mutta elä, Englannin Richardia muistaaksesi!" + +Tämän sanottuaan hän tarttui pitkää, unkarilaista vyötäisiltä kiinni, ja +ilman vertaistaan paininlyönnissä niinkuin muissa sotaisissa +harjotuksissa, paiskasi hänen takaperin semmoisella väkivoimalla kuin +olisi hän viskattu heittomasiinasta, ei ainoastaan katsojien piirin +läpi, vaan kukkulan partaan yli, niin että Wallenrode nurinniskoin +vyöryi jyrkkää rinnettä alas eikä pysähtynyt ennenkuin kukkulan +juurella, johon hän ikäänkuin kuolleena jäi makaamaan, olkapää sijaltaan +väännettynä. Tämä melkein yliluonnollisen voiman näyte ei kehottanut +herttuaa eikä ketään hänen seuralaistansa uudistamaan näin +arveluttavasti alkanutta ottelua. Etäisimpänä seisojat kyllä helistivät +miekkojaan ja huusivat: hakatkaa se saarimaan verikoira kappaleiksi, +mutta likempänä oliat peittivät ehkä pelkonsa teeskennetyllä +kunnioituksella järjestystä kohtaan ja huusivat enimmästi: "rauhaa, +rauhaa! Ristin liiton ja isämme paavin nimessä!" + +Nämä ristiriitaiset huudot ilmottivat päälleryntääjäin erimielisyyttä; +sillä välin Richard, jalka vielä arkkiherttuallisen lipun päällä, +katseli ympärilleen silmäyksellä, joka näytti etsivän vihollista ja +jonka alta vihastuneet ylimykset säikähtäneinä väistyivät ikäänkuin +leijonan kohotetun käpälän edestä. + +De Vaux ja Leopartin ritari seisoivat hänen kummallaki puolellansa, ja +vaikka he eivät olleet miekkojansa vetäneet, oli selvää että he olivat +valmiit puollustamaan Richardia viimeiseen asti, ja heidän +ruumiinrakennus ja nähtävä voima osotti selvästi, että puollustus olisi +oleva hurja. + +Myöski Salisbury läheni nyt väkensä kanssa, piikit ja pertuskat +nostettuna ja joutset jännitettyinä. + +Tällä hetkellä saapui Franskan kuningas Philip, pari hoviherraa +seurassansa, kukkulalle tiedustelemaan syytä meteliin, ja ilmaisi +viittauksilla kummastustaan siitä, kun näki Englannin kuninkaan +sairasvuoteelta nousseeksi ja niin uhkaavassa ja loukkaavassa asennossa +heidän yhteistä liittolaistansa Itävallan arkkiherttuaa vastaan. Richard +punastui, että Philip, jonka terävää ymmärrystä hän kunnioitti yhtä +paljon kun inhosi häntä itseään, tapasi hänen kuninkaalle ja +ristiretkeiliälle niin vähän sopivassa asemassa, ja läsnäoliat +huomasivat, että hän ikäänkuin sattumalta nosti jalkansa häväistyn lipun +päältä ja että hänen kiihtyneet kasvonsa muuttuivat kylmän ja +välinpitämättömän näköisiksi. Leopold koki myöski jossaki määrin +rohkaista mieltänsä, vaikka häntä hävetti että Philip oli nähnyt hänen +nöyrästi kärsivän kiivasluontoisen Englannin kuninkaan solvauksia. + +Niiden useain kuninkaallisten omaisuutten tähden, joitten johdosta hän +alamaisiltaan oli saanut liikanimen Augustus, voitiin Philipiä kutsua +ristiretki Ulysseeksi, niinkuin Richard kieltämättä oli sen Achilles. +Franskan kuningas oli tarkka, viisas ja varovainen neuvotteluissa, +vakava ja tyyni toiminnassa, ja havaitsi selvään sekä noudatti +järkähtämättä mitä näki valtakuntansa etujen vaativan -- arvokas ja +kuninkaallinen käytännössään, sekä urhoollinen, vaikka enemmän +valtiomies kun soturi. Omasta ehdosta hän ei olisi ristiretkeen yhtynyt, +vaan aikakauden henki oli tarttuvainen ja kirkon miehet sekä hänen +aatelistensa yksimielinen halu pakottivat häntä tähän yritykseen. +Kussakin muussa tilassa taikka rauhallisemmalla aikakaudella hänen +luonteensa varmaan olisi pistänyt enemmän esiin kuin tuon rajupäisen +Leijonasydämen. Mutta ristiretkellä, joka itsessään oli aivan mieletön +hanke, oli terve järki se omaisuus, jolle annettiin vähin arvo, ja sitä +ritarillista rohkeutta, jota aikakausi ja yritys vaativat, pidettiin +häväistynä, jos siihen yhtyi vähinkään varovaisuuden vivahus; niin että +Philipin ansiot, verrattuina hänen ylpeän kilpailiansa ansioihin, olivat +kuin lampun kirkas, mutta pieni valo suuren leimuavan tulisoiton +rinnalla, joka ei hyödytä puoleksikaan niin paljon, mutta kymmenesti +enemmän vaikuttaa silmään. Philip tunsi alemmuutensa yleisessä +mielipiteessä jalo-aatteiselle ruhtinaalle luonnollisella karvaudella, +eikä tarvitse kummastella, jos hän koki sattuvaa tilaisuutta käyttää +asettaakseen oman luonteensa parempaan valoon kuin kilpailiansa. +Nykyinen näytti olevan senlainen tilaisuus, jossa järkevyyden ja +mielenmaltin syystä saattoi odottaa vievän voiton yksipäisyydeltä ja +tuimalta kiivaudelta. + +"Mitä tämä sopimaton riita kahden Ristin valantehneen veljeksen, hänen +majesteetinsa, Englannin kuninkaan, ja hänen ruhtinaallisen korkeutensa +herttua Leopoldin välillä merkitsee? Kuinka on mahdollista että ne, +jotta ovat tämän pyhän retken päät ja pylväät --" + +"Säästä nuhteitasi, Franska", sanoi Richard, jota harmitti että häntä +tavallansa asetettiin Leopoldin veroiseksi, vaikka hän ei tiennyt kuinka +mielipahaansa ilmottaa -- "tämä herttua, eli ruhtinas, eli pylväs, jos +tahdotte, on ollut häpeämätön ja minä olen häntä kurittanut -- siinä +kaikki. Olipa tuo nyt asia, josta tämmöisen melun nostaa, jos koiraa on +potkaistu". + +"Teidän Franskalainen majesteetinne", sanoi herttua, "minä vetoon teihin +ja jokaiseen itsenäiseen ruhtinaaseen sen suunnattoman häväistyksen +tähden, minkä olen kärsinyt. Tämä Englannin kuningas on temmannut +lippuni maahan -- repinyt sen ja polkenut sen päälle". + +"Siksi että hän julkeni sen pystyttää minun lippuni viereen", sanoi +Richard. + +"Arvoni, yhtä suuri kun sun, oikeutti minua niin tekemään", vastasi +herttua, jota Philipin läsnäolo rohkaisi. + +"Vaadi tuota tasa-arvoisuutta itsellesi", sanoi Richard kuningas, "ja, +Pyhän Yrjön kautta, enkö kohtele sinua samoin kuin tuota ommeltua liinaa +tuossa, joka vain kelpaa kehnoimpaan käytäntöön, mihin liinaa voipi +käyttää". + +"Malta mielesi, veli Englannin kuningas", sanoi Philip, "ja minä heti +näytän Itävallalle, että hänellä tässä asiassa on väärin. -- Älä luule, +jalo herttua", hän jatkoi, "että me, ristiretken itsenäiset ruhtinaat, +tunnustamme minkäänlaista alamaisuutta kuninkaallisen Richardin suhteen, +vaikka sallimme Englannin lipun liehua korkeimmalla paikalla +leirissämme. Semmoinen ajatus olisi mahdotoin, koska itse _Oriflammekin_ +-- Frankan valtalippu, jonka alla kuningas Richard itse franskalaisten +alusmaittensa puolesta on vain vasalli -- tätä nykyä on alemmalle +asetettu kuin Englannin Leijona. Mutta ristin valantehneinä veljeksinä, +sotaisina pyhissä vaeltajina, jotka kaiken maallisen komeuden ja loiston +olemme hyljänneet, miekoillamme raivataksemme tien pyhälle haudalle, +minä itse ja muut ruhtinaat, kunnioittaen Richardin suurta mainetta ja +jaloja sotatekoja, olemme hänelle jättäneet etuoikeuden, jota emme +muuten, eli muista syistä, olisi sallineet. Minä olen siitä vakuutettu +että teidän kuninkaallinen korkeutenne, tätä mietittyään, on lausuva +mielipahansa siitä että olette lippunne pystyttänyt tälle paikalle, ja +että hänen Englantilainen majesteetinsa on teille antava hyvityksen +siitä loukkauksesta, minkä hän on teille tehnyt". + +_Spruch-Sprecher_ ja narri olivat vetäyneet syrjään tarpeellisen matkan +päähän, kun iskuja näytti tulevan kysymykseen, vaan palasivat, kun +sanat, jotka olivat heidän omaa tavaraansa, taasen näyttivät pääsevän +arvoon. + +Sananlaskujen lausuja ihastui siihen määrään Philipin taitavasta +puheesta, että hän voiman takaa helisteli sauvaansa, ja unohti niin +täydellisesti kenen seurassa oli, että hän ääneen huusi ei eläissään +itse sanoneensa mitään järkevämpää. + +"Voipi olla", kuiskasi Jonas Schwanker; "mutta me saamme maistaa +ruoskaa, jos noin kovaan puhutte". + +Herttua vastasi äreästi tahtovansa lykätä riidan ristiretken yleisen +neuvoskunnan ratkaistavaksi -- esitys, jota Philip isosti puollusti, +koska sen kautta häväistys, joka voisi koko kristikunnalle käydä hyvin +vaaralliseksi, tulisi poistetuksi. + +Entisessä huolimattomassa asemassa Richard kuunteli Philipiä, kunnes +tämän kaunopuheliaisuus näytti loppuneen, ja lausui sitten ääneen: +"minua nukuttaa -- kuume ei minusta vielä ole luopunut. Veli Franskan +kuningas, sinä tunnet mielenlaatuni, ja että minulla ei koskaan ole +liikanaisia sanoja sanottavina -- tiedä siis kerran kaikista, että +asiaa, joka koskee Englannin kunniaa, en alista paavin, ruhtinaan enkä +neuvoston alle. Tässä lippuni seisoo -- ja jos joku toinen lippu -- +niin, vaikkapa itse _Oriflamme_, jota luullakseni äsken mainitsitte -- +pystytetään kolmen keihäänvarren päähän siitä, niin kohtelen sitä samoin +kuin tuota häväistyä riepua; enkä muuta hyvitystä tarjoa, kun sen, minkä +nämät jäsen raukkani kelpaavat urhealle vastustajalle turnauskentällä +antamaan -- niin vaikkapa viittä taisteliaa vastaan yhden sijaan". + +"No", kuiskasi narri kumppanilleen, "tuopa totisesti oli niin täyttä +hulluutta, kuin jos itse olisin sen lausunut -- mutta kuitenki luulen, +että voisi löytyä tämän suhteen vielä suurempi narri kuin Richard". + +"Ja kuka se olisi?" kysyi viisauden mies. + +"Philip", sanoi ilveillä, "eli kuninkaallinen herttuamme, jos jompikumpi +vastaanottaisi manuun. -- Vaan oi, kaikkein viisain _Spruch-Sprecher_, +kuinka oivallisia kuninkaita eikö sinusta ja minusta olisi tullut, kun +nämät, joiden päähän kruunut ovat sattuneet, osaavat sananlaskian ja +narrin virkaa leikitellä ihan yhtä hyvin kuin me". + +Silla välin kuin nämät armolliset henkilöt hiljaisuudessa harjottelivat +itseään ammateissansa, vastasi Philip tyyneydellä Richardin loukkaavaan +uhkaan. -- "Minä en ole tullut tänne", hän sanoi, "uutta eripuraisuutta +virittämään, vasten sitä valaa, jonka olemme vannoneet ja sitä pyhää +asiaa, johon olemme antauneet. Minä eroan Englantilaisesta veljestäni, +niinkuin veljesten tulee, ja ainoa kiista Englannin Leijonain ja +Franskan Liljain välillä on oleva, kumpi lippu kannetaan syvimmällle +uskottomain riveihin". + +"Siihen kauppaan minä suostun, kuninkaallinen veljeni", sanoi Richard, +ojentaen kätensä kaikella sillä avosydämisyydellä, joka oli hänen +kiivaalle, mutta jalomieliselle luonteellensa oma; "ja suotakoon meille +pian tilaisuus tähän hauskaan ja veljelliseen kilpaan". + +"Antakaa tuon jalon herttuan myöski ottaa tämän onnellisen hetken +ystävyyteen osaa", sanoi Philip, ja herttua lähestyi puoleksi arkana, +puoleksi taipuvana jonkinlaiseen sovintoon. + +"Minä en piittaa mielettömistä enkä heidän hulluudesta", sanoi Richard +huolimattomasti; ja arkkiherttua kääntyi selin häneen ja meni tiehensä. + +Richard katsoi hänen jälkeen, kun hän poistui. + +"Löytyy kiiltomadon talvinen rohkeus", hän sanoi, "joka ainoastaan +pimeässä näkyy. Minä en saa jättää tätä lippua yöksi ilman valtiaita; +päivällä sitä Leijonain silmäys yksin suojelee. Gilslannin Tuomas, minä +uskon lipun sinun haltuus -- pidä huolta Englannin kunniasta". + +"Sen menestys on minulle vielä kalliimpi", sanoi de Vaux, "ja Richardin +hengestä riippuu Englannin onni -- minun täytyy saattaa teidän +majesteetinne takaisin telttaanne ja viipymättä". + +"Sinä olet karkea ja käskeväinen hoitaja, de Vaux", sanoi kuningas +hymyillen ja jatkoi puhettaan, kääntyen sir Kennethin puoleen: "urhea +skotlantilainen, minä olen sinulle palkinnon velkaa ja tahdon sen +runsain määrin maksaa. Tuossa on Englannin lippu! Varjele sitä kuin +noviisi asepukuaan yöllä ennenkuin hän ritariksi lyödään. Älä ulkone +siitä kolmen keihäänvarren päähän ja suojele sitä ruumiillasi +häväistyksestä ja vahingosta. Otatko tämän tehtävän vastaan?" + +"Kernaasti", sanoi Kenneth; "ja päälläni vastaan sen täytännöstä. Minä +vain lähden asepukuni päälleni ottamaan ja palajan tänne heti". + +Franskan ja Englannin kuninkaat sanoivat sitte juhlalliset jäähyväiset +toisillensa, ulkonaisella kohteliaisuudella peittäen niitä syitä +pahastumiseen, joita heillä oli toisiaan vastaan -- Richardilla Philipiä +vastaan tämän, hänen mielestään, kärkkäästä välityksestä riidassa +itävaltalaisen kanssa, ja Philipillä Richardia vastaan siitä +epäkunnioittavasta tavasta, jolla tämä hänen välittämisensä otti +vastaan. Ne, jotka meteli oli tänne houkuttanut, hajosivat nyt eri +haaroille ja heittivät riidanalaisen kummun samaan yksinäisyyteen, joka +siinä oli vallinnut, kunnes itävaltalaisen pöyhkeilevä vallattomuus oli +sen häirinnyt. Päivän tapahtumia arvosteltiin jokaisen puolueellisuuden +mukaan; ja kun englantilaiset syyttivät itävaltalaisia riidan +alkuunpanemisesta, yhtyivät muut kansat pitämään Richardin kopeutta ja +vallanhimoa pääsyynä. + +"Näetkö", sanoi Montserrat'n markiisi temppeliherrain suurimestarille, +"että hienot juonet ovat tehokkaammat kuin väkivalta. Minä olen +hellittänyt ne siteet, jotka liittivät toisiinsa nämät valtikat ja +keihäät -- kohta saat nähdä niiden kaatuvan hajalle". + +"Tuumaasi olisin kehunut hyväksi", sanoi temppeliherra, "jos noitten +kylmäveristen itävaltalaisten joukossa olisi löytynyt ainoakaan mies +tarpeeksi rohkea miekallansa leikatakseen poikki ne siteet, joista +puhut. Solmua, joka on aukaistu, voidaan taasen solmita kiini, vaan ei +sitä köyttä, joka on hakattu kappaleiksi". + + + + +Kahdestoista luku. + + Se vaimo on, mi miehet viettelee. + + _Gay._ + + +Ritarillisuuden aikakautena vaarallinen vartiapaikka eli uskalias yritys +usein määrättiin palkinnoksi urhoolliselle sotilaalle hänen edellisistä +töistään, ikäänkuin jyrkkää vuorta noustessa jokainen päällepäästy +kallio vain kohottaa kiipeäjää yhä vaarallisemmille paikoille. + +Oli sydänyö, ja ylähällä taivaalla kuu kirkkaasti kumotti, kun Kenneth +skotlantilainen seisoi Pyhän Yrjön kukkulalla Englannin lipun vieressä, +yksinäisenä vartiana, siihen asetettuna suojelemaan tämän kansakunnan +merkkikuvaa niiltä loukkauksilta, joita sille ehkä mietti joku niistä +tuhansista, joita Richardin kopeus oli tehnyt hänen vihollisikseen. +Ylevät aatteet liikkuivat toinen toisensa perästä ritarin mielessä. +Hänestä tuntui kuin olisi hän päässyt tuon ritarillisen hallitsian +armoihin, joka tähän saakka ei ollut näyttänyt häntä huomanneen niiden +urhoollisten miesten joukossa, jotka hänen maineensa oli koonnut hänen +ympärillensä, ja sir Kenneth ei isosti siitä huolinut, että tämä +kuninkaallisen suosion osote asetti hänen näin vaaralliseen virkaan. +Hänen kunnianhimoisen ja ylhäälle pyrkivän rakkautensa innollisuus +kiihdytti hänen sotaista mielialaa. Kuinka toivoton tuo rakkaus melkein +kaikissa mahdollisissa tapauksissa olikin, olivat kuitenki viimeiset +tapahtumat johonkin määrin vähentäneet matkaa Edithin ja hänen välillä. +Se, jota Richard oli kunnioittanut lippunsa vartioimisella, ei enään +ollut mikään halpa onnen onkija, vaan prinsessan huomiota ansaitseva, +vaikka hän kyllä yhtä vähän kuin ennen oli hänen vertaisensa. Hänen +viimeinen hetkensä ei nyt jäisi tuntemattomaksi ja arvottomaksi. Jos +häntä ahdistettaisiin ja tapettaisiin tällä paikalla, joka oli hänelle +määrätty, niin kuolemansa -- ja hän päätti tehdä sen kunnialliseksi -- +ansaitsisi Leijonasydämen kiitoksen ja vaatisi häntä kostoon, sekä +vaikuttaisi murhetta ja ehkäpä kyyneliäkin englantilaisen hovin +korkeasukuisissa kaunottareissa. Hänen ei enään tarvinnut peljätä, että +hän kenenkään murehtimatta ja itkemättä kuolisi houkan kuolemaa. + +Sir Kennethillä oli hyvä aika miettiä näitä ja tämänkaltaisia, sen +kummallisen ritarillisuuden hengen synnyttämiä yleviä mietteitä, joka +mahdottomimmissakin ja enimmän haaveksimissa muodoissaan oli vapaa +kaikesta itsekkäisyyden kuonasta -- jalomielinen ja innostunut ja ehkä +vain siinä moitittava, että se vaati töitä ja tarkotuksia, jotka eivät +sovellu ihmisen heikkouden ja puutteellisuuden kans yhteen. Koko luonto +hänen ympärillä oli vaalean kuutaman eli syvän siimeksen vallassa. +Pitkät telttarivit, jotka välkkyivät kuun valossa eli peittyivät +siimekseen, olivat hiljaiset ja äänettömät kuin kadut autiossa +kaupungissa. Lipunvarren vieressä lepäsi jo ennen mainittu suuri +susikoira, Kennethin ainoa vahtikumppani, jonka valppauden hän toivoi +hyvissä ajoin hänelle ilmottavan vihollisen askelten lähestymistä. Tuo +jalo eläin näkyi käsittävän heidän vartioimisensa tarkotuksen, sillä hän +katseli silloin tällöin ylös lipun leveöihin, raskaisiin laskuihin, ja +kun vartiain vahtihuudot kuuluivat leirin kaukaisista varustuslinjoista, +vastasi koira niihin yhdellä ainoalla kajahtavalla haukunnalla, +ikäänkuin osottaakseen, että hänkin oli valppaana paikallansa. Tuo +tuostaki hän painoi komean päänsä alas ja heilutteli häntäänsä, kun +hänen herransa kulki edestakaisin hänen sivutsensa; ja kun ritari +äänetönnä ja mietteisiinsä vaipuneena jäi seisomaan keihästänsä vasten +nojaten ja taivasta tähystellen, rohkeni hänen uskollinen kumppalinsa +joskus, puhuaksemme romaninkieltä, "häiritä hänen ajatuksiaan" ja +herättää häntä unelmistaan pistämällä suuren, karvaisen kuononsa ritarin +rautahansikkaalla peitettyyn käteen saadakseen häneltä hätäisen +hyväilyksen. + +Näin kului kaksi tiimaa ritarin vahdista ilman mitään merkillisempää +tapahtumaa. Viimein tuo uljas susikoira äkkiä rupesi vimmatusti +haukkumaan ja näytti aikovan syöstä eteenpäin missä siimes oli pimein, +vaan odotti kuitenki ikäänkuin kahlehdittuna isäntänsä käskyä. + +"Werda, kuka siellä?" sanoi sir Kenneth, joka huomasi jotain hiipivän +kukkulan varjossa olevaa rinnettä pitkin. + +"Merlinin ja Maugin nimessä", vastasi käreä, ilkeä ääni, "sitokaa kiinni +tuo nelijalkainen paholaisenne siellä, taikka en tule luoksenne". + +"Ja ken sinä olet, joka vahtipaikkaani tahdot lähestyä?" sanoi sir +Kenneth, tähdäten silmänsä niin tarkkaan kuin suinki muutamaan +esineeseen, jonka hän juuri saattoi huomata kunnaan juurella, vaan jonka +muotoa hän ei voinut erottaa. "Varo itseäs -- minä olen täällä hengen ja +kuoleman kaupalla". + +"Pidä kiini pitkähampaista saatanaa", sanoi ääni, "taikka minä lumon +hänen nuolella käsijoutsestani". + +Samassa kuului napsahus ikäänkuin jousta jännitettäissä. + +"Laske joutses jänteestä ja käy esiin kuutamanvaloon", sanoi +skotlantilainen, "taikka Pyhän Andreaksen kautta, naulaan sinun maahan, +olit sitten mikä eli kuka tahansa!" + +Näin sanoessaan hän tarttui pitkää keihästänsä keskeltä kiinni, ja +iskien silmänsä tuohon esineeseen, joka näytti liikkuvan, puisteli +asetta, ikäänkuin viskataksensa sitä kädestänsä -- tapa, jolla keihästä +toisinaan, vaikka harvoin, käytettiin, kun heitto-asetta tarvittiin. +Mutta sir Kenneth häpesi tuota aiettaan ja laski aseensa maahan, kun +siimeksestä kuutamon valoon kämpi esiin, aivan kuin näytteliä +teaterissa, pieni kuivettunut ruikale, jonka hän, hänen kummallisesta +puvustaan ja rujoudestaan, jo jonku matkan päästä tunsi toiseksi niistä +kääpiöistä, jotka hän oli Engaddin kappelissa nähnyt. Kun hänen +mieleensä samalla joutui tuon merkillisen yön toiset ja aivan erilaiset +näyt, antoi hän koirallensa merkin, jonka tämän heti älysi, sillä se +vetäysi lipun luokse ja laskeusi sen viereen maata matalasti murahtaen. + +Kun tuo pieni kuvaton ihmisolento varmaan havaitsi, että tämä peljättävä +vihollinen ei häntä hätyyttäisi, astui hän läähöttäen rinnettä ylös, +jonka työn hänen lyhyet säärensä tekivät vaivaloiseksi, ja päästyään +kummun huipulle, siirti vasempaan käteensä pienen joutsensa, joka vain +oli semmoinen leikkikalu millä lapset siihen aikaan ammuskelivat pikku +kintuista, ja asettuen majesteetilliseen asentoon ojensi armollisesti +Kennethille oikean kätensä ikäänkuin suudeltavaksi. Vain kuin +suutelemista ei tapahtunut, hän kysyi tuimalla äänellä: "sotilas, miksi +et Nectabanukselle osota sitä kunnioitusta, joka hänelle kuuluu? Vai +onko mahdollista, että olisit hänen unhottanut?" + +"Suuri Nectabanus", vastasi ritari lepyttääksensä otuksen vihaa, "se +olisi vaikeaa jokaiselle, joka kerran on sinun nähnyt. Suo kumminki +anteeksi että minä, sotamiehenä vahtipaikallani ja keihäs kädessä, en +voi päästää ketään, niin väkevää kuin sinä, niin likelle itseäni että +hän voisi aseeni ryöstää. Olkoon sinulle siinä kyllin, että kunnioitan +arvoasi ja nöyryytän itseäni edessäsi niin paljon kuin vahtimies minun +asemassani voipi". + +"Minä tyydyn siihen", sanoi Nectabanus, "kun vain nyt heti seuraat minua +hänen luokse, joka minun on lähettänyt sinua kutsumaan". + +"Korkea herra", vastasi ritari, "tässäkään en voi tahtoasi noudattaa, +sillä minulla on käsky viipyä tämän lipun tykönä aina aamukoittoon asti +-- niin että pyydän sinua tämänki puolesta minulle anteeksi suomaan". + +Niin sanoen hän taas rupesi kävelemään kummun huipulla; vaan kääpiö ei +sallinut hänen niin helposti päästä kynsistään. + +"Kuulkaa, herra ritari", hän sanoi asettuen sir Kennethin tielle, "te +joko tottelette minua, niinkuin velvollisuutenne vaatii, taikka minä +käsken teitä sen henkilön nimessä, jonka ihanuus voisi alas maahan +kutsua ilman siivelliset hengettäret ja jonka ylhäisyys voisi hallita +noita kuolemattomia olennoita, kun ne kerran olisivat laskeuneet". + +Hurja, uskomaton arvelu syntyi ritarin mielessä, vaan hän tukehutti sen. +Se oli mahdotonta, hän ajatteli, että hänen sydämensä lemmitty olisi +hänelle lähettänyt sellaisen sanan senlaatuisella sanansaattajalla -- +vaan hänen äänensä kuitenkin värähti, kun hän sanoi: "kas niin +Nectabanus! Sanopa suorastaan ja totuuden miehenä, josko se ylhäinen +nainen, josta kerrot, on kukaan muu kuin se sulotar, jonka avulla näin +sinun laasevan kappelia Engaddissa?" + +"Mitä, hävitön ritari", kääpiö vastasi, "luuletko että meidän oman +kuninkaallisen hellyytemme esine, hän, joka on korkeutemme osamies ja +vertaisemme kauneudessa, alentaisi itseänsä kutsumaan luokseen semmoista +palveliaa, kuin sinä? Ei, kuinka isosti lienetki kunnioitettu, et vielä +ole ansainnut kuninkaatar Genevran, Arthurin armahan morsiamen, +huomiota, jonka arvo-istuimella ruhtinaatkin ovat vain kääpiön näköisiä. +Mutta katso tähän, ja sikäli kuin tätä merkkiä tunnustat taikka olet +tunnustamatta oikeaksi, niin tottele tai kieltäy tottelemasta sen +käskyjä, joka on suvainnut niitä sinulle antaa". + +Näin sanoen hän painoi rubinisormuksen ritarin käteen, ja tämä kuutamon +valossa helposti tunsi sen siksi, joka tavallisesti kaunisti sen +korkeasukuisen naisen sormea, jota palvelemaan hän oli sitoutunut. Jos +hän vielä olisi merkin luotettavuutta epäillyt, olisi sormuksen sidottu +ruusunpunainen silkkinauhanpalanen häntä vakuuttanut. Tämä oli hänen +armahansa lempiväri, jolle hän useammin kuin kerran oli vienyt voiton +kaikilta muilta väreiltä turnauskentällä ja sotatanterella, kun hän oli +kantanut sitä omain väriensä sijasta. + +Sir Kenneth muuttui aivan äänettömäksi, nähdessään tuommoisen merkin +tuommoisissa käsissä. + +"Kaiken pyhän kautta, keneltä olet tuon merkin saanut?" sanoi ritari; +"koeta, jos voit, hetkeksi saada häälyvän järkesi tasapainoon ja kerro +minulle, kuka sinun on lähettänyt, ja mikä lähetyksesi oikea tarkotus +on; mutta ajattele sanojasi tarkkaan, sillä tämä ei ole leikin asia". + +"Yksinkertainen ja typerä ritari", sanoi kääpiö; "tarvitseeko sinun +tässä asiassa tietää muuta kuin että prinsessa sinua kunnioittaa +käskyillänsä, jotka kuningas saattaa perille? Me emme kauvemmin huoli +sinun kanssasi keskustella, vaan käskemme sinua, tämän sormuksen nimessä +ja voimasta, seuraamaan meitä sen omistajan luokse. Jok'ainoa minuuti, +jonka viivyt, on rikos uskollisuuttasi vastaan". + +"Hyvä Nectabanus ajattele tarkkaan", sanoi ritari. -- "Voipiko ladyni +tietää, millä paikalla ja missä palveluksessa minä tänä yönä olen? -- +Tietääkö hän että henkeni -- pyh, mitä hengestäni vaan että kunniani +riippuu siitä, että vartioitsen tätä lippua päivänkoittoon asti -- ja +voipiko hän tahtoa että sen luota lähtisin, olkoonpa vaikka hänelle +kunnioitusta osottaakseni? Se on mahdotonta -- prinsessa on suvainnut +laskea leikkiä palveliansa kanssa tuommoisen sanan lähettämällä; ja sitä +tulee minun sitä pikemmin uskoa, koska hän on tuonlaisen sanansaattajan +valinnut". + +"No, pysykää uskossanne", sanoi Nectabanus, ja kääntyi pois, ikäänkuin +mennäkseen; "minulle se on sama, olittepa uskollinen tai uskoton tuolle +kuninkaalliselle naiselle -- hyvästi siis!" + +"Viivy, viivy -- minä rukoilen sinua, viivy!" sanoi sir Kenneth; "vastaa +vain yhteen kysymykseen: onko se lady, joka sinun lähetti, lähellä tätä +paikkaa?" + +"Entä sitte?" sanoi kääpiö; "tuleeko uskollisuuden lukea virstoja ja +neljänneksiä, niinkuin kuriiri parka, jolle vaivastansa maksetaan +kuljetun matkan pituuden jälkeen? Kuitenkin voin sinulle, sinä epäilevä +sielu, ilmottaa että se ihana neito, joka nyt on lähettänyt tuon +sormuksen niin kelvottomalle vasallille, jolla ei ole uskollisuutta eikä +rohkeutta, ei ole etempänä tästä paikasta, kun että joutseni sinne +kantaa". + +Ritari katseli sormusta uudestaan ikäänkuin vakuuttaakseen itseänsä, +ettei merkin suhteen mitään mahdollista petosta löytynyt. -- "Sano", +lausui hän kääpiölle, "vaaditaanko läsnä-oloani kauvaksi aikaa?" + +"Kauvaksi aikaa!" vastasi Nectabanus epämääräisellä tavallaan; "mitä te +ajalla tarkotatte? Minä en sitä näe -- en sitä tunne -- se on vain +varjontapainen nimitys -- jakso hengenvetoja, jotka kellon lyönti yöllä +määrää, ja päivällä tiimataulua kiertävä varjo. Etkö tiedä että +tosiritarin aika vain on luettava niiden sankaritöitten jälkeen, jotka +hän Jumalan ja lemmittynsä kunniaksi toimittaa?" + +"Totuuden sanoja, vaikka hulluuden suussa", sanoi ritari. "Ja kutsuuko +lemmittyni minua tosiaan johonki sankarityöhön hänen nimessään ja hänen +tähden? Ja eikö sitä sovi lykätä edes ne muutamat tiimat eteenpäin, +jotka vielä puuttuvat aamunkoittoon?" + +"Hän vaatii läsnäoloasi nyt paikalla", vastasi kääpiö, "ja ilman +sitäkään ajanhukkaa, minkä kymmenen hietajyväsen vieriminen tiimalasiin +vaatii. -- Kuule, sinä kylmäverinen ja luuleva ritari, nämä ovat hänen +omat sanansa: "sano hänelle että ne kädet, jotka ruusunkukkasia +pudottavat, voivat laakereitaki tarjota". + +Tämä viittaus heidän kohtaukseensa Engaddin kappelissa johti tuhansia +muistelmia sir Kennethin mieleen ja sai häntä varmasti uskomaan että +kääpiö oli tositoimessa. Ruususilmikot, vaikka kuihtuneet, olivat yhä +tallella hänen haarniskansa alla sydämen kohdalla. Hän oli ääneti +mietteissänsä, vaan ei voinut päättää tämän tilaisuuden hylkäämistä -- +ainoan, joka ehkä koskaan oli hänelle tarjona suosion saavuttamiseksi +sen silmissä, jota hän piti sydämensä hallitsiattarena. Kääpiö sillä +välin enensi hänen mielenhäiriötänsä, vaatien häntä joko antamaan +sormusta takaisin taikka hetimiten matkalle lähtemään. + +"Odota, odota vielä hetki", sanoi ritari ja rupesi itsekseen tuumimaan: +-- "Olenko minä Richard kuninkaan orja ja alamainen, eli vapaa ritari, +joka olen uhrannut itseni ristin palvelukseen? -- Ja ketä olen tänne +keihäälläni ja miekallani tullut kunnioittamaan? Pyhää asiaamme ja +verratonta neitoani". + +"Sormus, sormus!" huusi kääpiö kärsimättömästi; "uskoton ja hidasteleva +ritari, anna takaisin sormus, jota olet kelvoton koskemaan tai +katselemaan." + +"Hetkinen vain, hetkinen, hyvä Nectabanus", sanoi sir Kenneth, "älä +häiritse mietteitäni. -- Entäs jos saracenit äkkiä leiriimme ryntäsivät? +Seisoisinko silloin tässä kuni Englannin vannonut vasalli +vartioitsemassa ettei sen kuninkaan ylpeys tulisi loukkausta kärsimään; +vai kiiruhtaisinko vallille pyhän ristin puolesta sotimaan? -- +Varmaankin vallille; ja Jumalan kunniaa lähinnä on minulle armahan +lemmittyni käskyt. -- Ja kumminkin -- Leijonasydämen määräys -- oma +lupaukseni! Nectabanus, minä rukoilen vielä kerran sinua, sano, saatatko +minua etäälle täältä?" + +"Tuolle teltalle vain", vastasi Nectabanus; "ja koska sinun välttämättä +täytyy se tietää, niin kuutamo kirkastaa sitä kullattua palloa, joka sen +kattoa koristaa ja joka on kuninkaallisten lunnaitten arvoinen". + +"Minä voin silmänräpäyksessä palata takaisin", sanoi ritari, epätoivon +rohkeudella jättäen seurauksia ajattelematta. "Minä voin sieltä kuulla +koirani haukkumisen, jos kukaan lippua lähenee -- minä tahdon heittäytyä +neitoni jalkain juureen ja pyytää häneltä lupaa saada palata takaisin +vahtipaikalleni. -- Tänne, Roswal!" -- Hän kutsui koiraansa ja nakkasi +päällysviittansa lipunvarren viereen -- "vartioitse tässä äläkä salli +kenenkään lähestyä". + +Tuo majesteetillinen koira katsoi herraansa kasvoihin, ikäänkuin +vakaantuakseen että ymmärsi hänen käskyään, ja asettui sitten viitan +viereen korvat höröllään ja pää pystyssä, ikäänkuin hän täydelleen olisi +käsittänyt, mitä virkaa hänen tuli toimittaa. + +"Tule nyt, hyvä Nectabanus", sanoi ritari, kiirehditään noudattamaan +niitä käskyjä joita olet tuonut". + +"Kiirehtiköön joka tahtoo", sanoi kääpiö äreästi; "sinulla ei ole ollut +kiire tottelemaan kutsumustani, enkä minä voi kulkea yhtä joutusaan kuin +sinä pitkillä säärilläsi -- sinähän et kävele kuin ihminen, vaan +harppaat kuin kamelikurki korvessa". + +Ainoastaan kahdella tavalla saattoi Nectabanuksen vastustuksen voittaa, +joka puhuessaan oli käyntinsä hidastuttanut etanan kuluksi. Lahjoomiseen +puuttui sir Kennethiltä varoja -- lepyttämiseen aikaa; hän siis +malttamattomuudessaan sieppasi kääpiön maasta ja kantoi häntä, hänen +pyynnöistään ja pelvostaan huolimatta, kunnes saapuivat likelle sitä +telttaa, joka oli kuningattaren asuinsija. Sitä lähestyessään huomasi +skotlantilainen kuitenki pienen joukon sotamiehiä, jotka istuivat maassa +ja joita välissä seisovat teltat olivat estäneet häntä näkemästä. +Ihmetellen, ettei hänen rauta-asunsa kalina vielä ollut heidän huomiota +herättänyt, ja arvellen että hänen liikuntonsa tässä tilaisuudessa +saattoivat vaatia jonkulaista salaisuutta, laski hän pienen, läähättävän +oppaansa alas hengittämään ja määräämään mitä nyt oli tehtävä, +Nectabanus oli sekä säikähtänyt että vihoissaan; mutta hän oli tuntenut +olleensa yhtä täydellisesti tuon väkevän ritarin vallassa kuin +tarhapöllö kotkan kynsissä, eikä häntä sentähden haluttanut ärsyttää +ritaria mihinkään uuteen voimansa näyttämiseen. + +Hän ei siis valittanut siitä kohtelusta, jota oli kärsinyt, vaan +poikkesi telttaryhmän sisään ja saattoi ritaria puheen-alaisen teltan +toiselle puolelle niin että vartiat, jotka näyttivät olevan joko liiaksi +huolettomia taikka liiaksi uneliaita tarkalleen virkaansa toimittamaan, +eivät voineet heitä nähdä. Kääpiö kohotti nyt telttavaatteen alalievettä +ylös ja antoi sir Kennethille merkin konttaamalla käymään sisään. Ritari +epäili -- hänestä tuntui säädyllisyyden rikkomiselta tuontapainen +ominlupinen hiipiminen telttaan, joka epäilemättä oli korkeasukuisten +naisten mukavuudeksi pystytetty, mutta hänen mieleensä muistui ne varmat +merkit, jotka kääpiö oli näyttänyt, ja hän tuli siihen päätökseen, että +hänen ei sopinut vastustaa mielitiettynsä tahtoa. + +Hän kyykistyi siis maahan, konttasi telttavaatteen alatse teltan sisään, +ja kuuli kääpiön kuiskaavan ulkopuolelta: "jää sinne siksi kuin sinua +kutsun". + + + + +Kolmastoista luku. + + Viattomuudesta ja ilosta + Sä puhut! Mutta samall' hetkellä + Kuin Eva omenahan puri, ijäksi + Ne erkanivat. Häijyys iloa + On siitä saakka aina seurannut, + Ens' hetkestä kuin lapsi nauraen + Repivi rikki kukan eli perhosen + Siks' asti kuni kuolinvuoteellaan + Saituri riemuitsee, ett' häviöön + On rikas naapurinsa joutunut. + + *Vanha näytelmä.* + + +Sir Kenneth jäi muutamaksi minutiksi yksin pimeään. Se oli uusi +viivytys, joka pitentäisi hänen poissaoloaan vahtipaikalta, ja hän +melkein alkoi katua sitä helppoutta, jolla häntä oli houkuteltu. Vaan +takaisinpalaaminen ilman lady Edithiä näkemättä ei nyt voinut tulla +kysymykseen. Hän oli rikkonut sotakurin sääntöjä vastaan ja tahtoi +ainakin nähdä mitä perää niissä toiveissa oli, jotka olivat häntä +vietelleet niin tekemään. Hänen tilansa oli kuitenki huolettava. Hän ei +pimeässä voinut erottaa, minkälaiseen huoneeseen häntä oli saatettu; +lady Edith kuului Englannin kuninkaattaren lähimpäin seuraneitien +joukkoon, ja jos hän tavattaisiin näin varkaan tavalla hiipimästä +kuninkaalliseen telttaan, voisi hän joutua monenlaisten ja vaarallisten +epäluulojen alaiseksi. Näihin ikäviin mietteisiin vaipuneena hän jo +melkein rupesi suomaan, että hän huomaamatta voisi paluuretkelle lähteä, +kun hän kuuli vaimonpuolisia ääniä, jotka nauroivat, kuiskuttelivat ja +pakinoivat lähimäisessä, äänistä päättäen ainoastaan telttavaatteen +kautta hänestä erotetussa, huoneessa. Siinä paloi lamppuja, niinkuin hän +saattoi havaita siitä heikosta valosta, joka levesi hänenki puolelle +esirippua, ja hän erotti useain, vierimäisessä huoneessa joko istuvain +tai liikkuvain ihmisten varjot. Älköön pidettäkö sitä sir Kennethiltä +kainouden puutteena, jos hän tuossa tilassa ollen kuunteli keskustelua, +joka aivan likeltä koski häntä itseään. + +"Kutsukaa häntä tänne -- Jumalan tähden kutsukaa häntä tänne!" sanoi +yksi noista näkymättömistä naurajista. "Nectabanus, me nimitämme sinun +lähettilääksi Lappalaisten kuninkaan luo, koska niin erinomaisesti voit +airueen virkaa toimittaa". + +Kääpiön kimeä ääni nyt kuului, mutta niin matalasti, että sir Kenneth ei +ymmärtänyt mitä hän sanoi, paitsi että hän kertoi niistä +virvotusaineista, joita vartioille oli hankittu. + +"Mutta kuinka nyt pääsemme erilleen tästä hengestä, jonka Nectabanus on +esiin manannut, tyttöseni?" + +"Suvaitkaa kuunnella minua, majesteeti", sanoi toinen ääni; "jos älykäs +ja ruhtinaallinen Nectabanus ei ole kovin mustasukkainen verrattoman +ihanan morsiamensa ja keisarinnansa puolesta, niin lähettäkäämme hänen +lausumaan jäähyväiset tuolle häpeämättömälle kuljeksivalle ritarille, +jota noin helposti voipi saada uskomaan, että korkeasukuiset naiset +tarvitsevat hänen julkirohkeaa urhoollisuuttaan". + +"Se olisi mielestäni juuri paikallaan", vastasi toinen, "että prinsessa +Genevra kohteliaisuudellaan laskisi sen pois, jonka hänen miehensä +viisaus on tänne viekotellut". + +Vihoissaan ja häpeissään siitä mitä oli kuullut, sir Kenneth aikoi +hetimiten millä ehdolla tahansa yrittää päästä ulos teltasta, kun mitä +vielä seurasi esti häntä aikeessansa. + +"Niinpä kyllä", sanoi ensimäinen ääni, "vaan ensin meidän orpanamme +Edithin täytyy saada kuulla, kuinka tuo niin suuresti kiitetty veitikka +on käyttänyt itseään, ja meidän täytyy hänelle esittää silminnähtäviä +todisteita siitä että ritari on velvollisuutensa rikkonut. Siitä voipi +hänelle olla hyvä läksy; sillä usko minua, Kalista, minusta on toisinaan +tuntunut, että hän on antanut tämän pohjanmaisen seikkailian saada +enemmän sijaa sydämessään, kuin viisaus voipi sallia". + +Yksi toisista äänistä kuului nyt hiljaa lausuvan jotain lady Edithin +ymmärryksestä ja älystä. + +"Ymmärrystä, tyttö?" kuului vastaus. -- "Se on vain ylpeyttä ja halu +tulla pidetyksi siveämpänä kuin kukaan meistä. Ei, minä en luovu +eduistani. Te tiedätte hyvin ettei kukaan paremmin kuin lady Edith +kohteliaalla tavalla voi nuhdella jostakin virheestä, jos on sattunut +semmoisen tekemään -- Mutta tässä hän tulee". + +Joku, joka näytti olevan aikeessa astua huoneeseen, heitti teltan +väliverholle varjon, joka hitaasti liikkui eteenpäin, kunnes se +sekaantui niihin, jotka jo verhoa pimittivät. Vaikka hän huomasi +katkerasti erehtyneensä -- vaikka kuningatar Berengaria -- sillä hän oli +jo arvannut, että se joka puhui korkeimmin ja käskevällä äänellä oli +Richardin puoliso -- häijyydestä eli ainakin kevytmielisyydestä näin +isosti oli häntä loukannut ja häväissyt, oli ritarille kumminkin se +vakuutus niin lohduttavainen, ettei lady Edith ollut osallisena siihen +petokseen, jota häntä vastaan oli harjotettu, ja se kohtaus, joka nyt +oli seuraava, herätti niin suuressa määrässä hänen uteliaisuuttaan, että +hän ei viipymättä kokenut päästä pois, niinkuin viisaasti kyllä ensin +oli päättänyt, vaan päinvastoin hartaasti etsi jotain rakoa eli aukeamaa +vaatteessa, josta hän yhtä hyvin näkisi kuin kuulisi mitä tapahtuisi. + +"Varmaankaan", sanoi hän itsekseen, "ei kuninkaatar, joka vain huvikseen +on suvainnut panna kunniani ja ehkä henkeni alttiiksi, voi siitä +pahastua, jos käytän onnen suomaa tilaisuutta saadakseni tietoa hänen +vastaisista aikeistansa". + +Näytti kuitenkin siltä kuin Edith olisi odotellut käskyjä +kuninkaattarelta, ja että tämä puolestaan ei ollut halukas puhumaan, +peljäten että hän ei voisi pidättää omaansa eikä hovinaistensa naurua; +sillä sir Kenneth kuuli vain tyrskytystä, ikäänkuin hillitystä naurusta. + +"Teidän majesteetinne", sanoi Edith lopuksi, "näyttää olevan hupaisella +tuulella, vaikka mielestäni hiljainen hetki voisi vaatia uneliaisuutta. +Minä olin juuri maata panemaisillani, kun sain teidän majesteetinne +käskyn". + +"Minä en kauan tahdo estää teitä makaamasta, orpanani," sanoi +kuninkaatar; "vaikka pelkään että tulette vähemmän levollisesti +lepäämään, kun teille ilmotan, että olette veikkanne menettäneet". + +"Teidän majesteetinne muistelee tosiaan kovin kauan leikinlaskua, joka +jo alkaa käydä ikäväksi", vastasi Edith. "Minä en ole lyönyt mitään +veikkaa, vaikka teidän majesteetinne on suvainnut otaksua eli väittää, +että olisin niin tehnyt". + +"No mutta eikö maar paholainen, vaellusretkestämme huolimatta, ole +saanut valtaa ylitsenne, jalo orpanaiseni, ja viekotellut teitä +valehtelemaan. Voitteko kieltää, että piditte rubinisormuksenne +kultaista rannerengastani vastaan sen päälle, että tuota Richardin +ritaria, eli miksi häntä nimittänette, ei voitaisi houkutella +vahtipaikaltansa?" + +"Teidän majesteetinne on liian korkea minun vastaansanottavaksi", Edith +vastasi; "mutta nämä naiset voivat, jos haluavat, todistaa, että teidän +majesteetinne itse esitti semmoista veikkaa ja veti sormuksen sormestani +juuri minun selittäissäni, etten pitänyt veikkaa tuonlaisesta asiasta +neitseelliselle häveliäisyydelle soveliaana. + +"Niin, mutta suokaa anteeksi, lady Edith", sanoi eräs toinen ääni, +"teidän täytyy sentään myöntää, että puhuitte hyvin suurella +luottamuksella tuon ritarin urhollisuudesta". + +"Ja sen jos tein, hyväseni", sanoi Edith suuttuneena, "tarvitseeko sinun +sentähden pistää sanasi väliin mairitellaksesi hänen majesteetiansa? +Minä puhuin hänestä vain niinkuin kaikki puhuvat, jotka ovat häntä +taistelutantereella nähneet, eikä minulla ollut enemmän syytä puollustaa +kun sinulla halventaa häntä. Mistä vaimonpuolet leirissä puhelisivat, +ellei sotilaista ja sankaritöistä?" + +"Jalo lady Edith", sanoi eräs kolmas ääni, "ei koskaan voi Kalistalle ja +minulle antaa anteeksi, että me teidän majesteetillenne kerroimme, +kuinka hän pudotti kaksi ruususilmikkoa kappelin laattialle". + +"Jos teidän majesteetillänne", sanoi Edith äänellä, joka sir Kennethistä +tuntui kunnioittavasti nuhtelevalta, "ei ole muita käskyjä minulle +antaa, kuin hänen hovineitojensa pistosanojen kuuntelemista, niin +pyytäisin saada lähteä pois". + +"Hiljaa, Florise", sanoi kuninkaatar, "älä meidän siivoutemme tähden +unehuta erotusta sinun ja ylhäisen sukulaisenne välillä. -- Mutta te, +paras orpanani", jatkoi hän jälleen leikillisellä äänellä, "kuinka te, +joka olette niin hyväsydäminen, voitte olla meille raukoille suomatta +muutaman hetken iloa, kun niin monta päivää nykyään olemme viettäneet +itkussa ja hammasten kiristyksessä?" + +"Iloitkaatte, niin paljon kuin haluatte, armollinen rouva", sanoi Edith, +"mutta kernaammin olisin koko ikäni nauramatta kuin --" + +Hän vaikeni, nähtävästi kunnioituksesta; mutta sir Kenneth saattoi +kuulla, että hän oli kovassa mielenliikutuksessa. + +"Anna anteeksi", sanoi Berengaria, joka oli ajattelematon, vaan +hyvänluontoinen prinsessa Navarran suvusta; "mutta mitä pahaa sitten +oikeastaan olemme tehneet? Nuori ritari on viekoteltu tänne -- on vallan +luopunut -- eli luovutettu vartiapaikaltaan, jota ei kukaan hänen poissa +ollessa häiritse, erään kauniin neitosen tähden; sillä ritarin kunniaksi +täytyy tunnustaa, että Nectabanuksen viisaus ei voinut häntä houkutella +tänne kenenkään muun kuin teidän nimessä, kultaseni". + +"Laupias luoja! Te laskette kai leikkiä?" sanoi Edith äänellä, joka +ilmaisi paljon suurempaa säikähystä, kuin hän ensin oli osottanut -- "te +ette voi tuolla tavoin puhua loukkaamatta sitä kunnioitusta, jonka +olette velkapää antamaan itsellenne ja minulle, teidän miehenne +sukulaiselle! -- Sanokaa vain että kaikki oli leikkiä, armollinen rouva, +ja suokaa mulle anteeksi että hetkeksikään saatoin uskoa sitä todeksi!" + +"Lady Edith", sanoi kuninkaatar pahoillansa, "suree sormustaan, jonka +olemme häneltä voittaneet. -- Me tahdomme antaa tunnusmerkin teille +takaisin, kaunis orpana, mutta teidän myös tulee puolestanne sallia +meille vähäinen voittoriemu sen viisauden ylitse, jota usein on eteemme +levitetty ikäänkuin sotajoukolla lippua". + +"Voittoriemu!" huudahti Edith harmistuneena, "voittoriemu! -- Sen riemun +täytyy jäädä uskottoman puolelle, kun he saavat kuulla että Englannin +kuningatar voipi tehdä miehensä sukulaisen ja hänen maineensa +kevytmielisen leikinteon esineeksi". + +"Te olette vihoissanne, kaunis orpana, lempisormuksenne menettämisestä", +sanoi kuninkaatar. "No, koska ette mielisuosiolla tahdo veikkaanne +maksaa, niin luovumme oikeudestamme; se oli teidän nimenne ja tämä +merkki, jotka houkuttivat hänen tänne, ja me emme huoli syötistä kun +kala on saatu". + +"Teidän majesteetinne", sanoi Edith kärsimättömästi, "te tiedätte hyvin, +ettette voi haluta minulta mitään, joka ei heti tulisi omaksenne. Mutta +kernaammin antaisin korillisen rubineja, kuin että nimeäni ja sormustani +käytettäisiin viekottelemaan urhoollista miestä rikokseen, joka hänelle +ehkä tuottaa häpeää ja rangaistusta". + +"Ah, pelkäättekö uskollisen ritarinne henkeä?" sanoi kuninkaatar. "Te +luulette valtaamme kovin vähäiseksi, kaunis orpana, kun arvelette, että +leikinteko meidän puolelta voisi kenenkään hengen menettää. Oi, lady +Edith, muillakin on vaikutusta soturein rautarintoihin yhtä hyvin kuin +teillä -- itse leijonan sydän on lihasta, eikä kivestä; ja uskokaa +minua, minulla on kyllin valtaa Richardin yli pelastaakseni tuota +ritaria, jonka kohtalo niin isosti lady Edithiä huolettaa, siitä +rangaistuksesta jonka alaiseksi kuninkaan käskyjen rikkominen voisi +häntä saattaa". + +"Siunatun ristin kautta, armollisin rouva", sanoi Edith, ja tuskin +kerrottavilla tunteilla sir Kenneth kuuli hänen lankeavan kuningattaren +jalkain juureen -- "pyhän neitsyen ja jokaisen kalenterin pyhimyksen +nimessä, ajatelkaa mitä teette! Te ette tunne kuningas Richardia -- te +olette vaan vähän aikaa olleet hänen kanssa naimisissa -- yhtä hyvin +voisi hengähyksenne pakottaa länsituulta väistymään, kun se rajuimmasti +ärjyy, kuin sananne voisivat suostuttaa kuninkaallista sukulaistani +heittämään sotalakien rikkomista rankaisematta. Oi, Jumalan tähden, +lähettäkää pois tuo ritari, jos todella olette hänen tänne houkutelleet! +Minä melkein olisin valmis häpeäkseni sanomaan, että olen kutsunut hänen +tänne, jos vain tietäisin hänen palanneen sinne, johon velvollisuus +häntä vaatii". + +"Nouse ylös, orpana, nouse ylös", sanoi Berengaria kuningatar, "ja ole +varma siitä, että kaikki käypi paremmin kuin luulet. Nouse ylös, rakas +Edith. Minä olen pahoillani siitä, että olen leikkini esineenä pitänyt +henkilöä, jonka onni on sinulle niin kallis. Oi, älä vääntele käsiäsi -- +minä tahdon uskoa, ettet sinä hänestä huoli ollenkaan -- tahdon uskoa +mitä vain haluat, kernaammin kuin nähdä sinua noin epätoivon vallassa. +-- Minä lupaan ottaa koko asiasta vastatakseni Richardin edessä +suojellakseni kaunista pohjalaista ystävätäsi -- tuttavaasi, piti mun +sanoman, koska et tunnusta häntä ystäväksesi. Oi, älä katsele niin +nuhtelevaisesti minuun! Laitetaan Nectabanus heti saattamaan tuota lipun +ritaria vahtipaikalleen; ja itse tahdomme joskus kunnoittaa häntä +suosionosotuksella, korvaukseksi siitä, että hän näin on saanut olla +tyhjää toimittamassa. Hän on luultavasti piilossa jossakin läheisessä +teltassa". + +"Liljoista sidotun kruununi ja varsin hyvästä kaislasta tehdyn +valtikkani kautta", sanoi Nectabanus, "teidän majesteetinne erehtyy -- +hän on lähempänä kuin luulettekaan -- hän on piilossa tuon esiripun +takana!" + +"Ja on kuullut jokainoan sanan, minkä olemme puhuneet!" huudahti +kuninkaatar, nyt vuorostaan hämmästyen ja suuttuen. "Ulos, verraton +ilkiö ja houkka!" + +Kun hän oli nämät sanat sanonut, juoksi Nectabanus ulos teltasta niin +kimeästi parkaisten, että oli epätietoista, josko Berengaria oli +rajottanut nuhteensa sanoihin, tai jos hän oli lisännyt tuntuvamman +osotuksen mielipahastaan. + +"Mitäs nyt tehdään?" kuninkaatar kuiskasi Edithille ilmeisessä +hädässään. + +"Mitä *täytyy* tehdä", sanoi Edith vakavasti. "Meidän täytyy puhutella +tätä aatelismiestä ja antautua hänen jalomielisyyden turviin". -- Näin +sanoen hän rupesi kiiruusti irrottamaan vaatetta, joka yhdellä puolella +peitti ovea eli aukeamaa. + +"Jumalan tähden, anna olla -- muista", sanoi kuninkaatar, "huonettani -- +pukuamme -- yön aikaa -- kunniaani!" + +Mutta ennenkuin hän kerkesi varotuksensa lopettaa, oli vaate laskeunut +alas, eikä enään ollut erottavaa seinää aseellisen ritarin ja +kokoontuneen naisseuran välillä. Itämaisen yön lämpimyyden tähden oli +kuninkaatar Berengaria ja hänen hovinaisensa puetut enemmän +yksinkertaisesti ja huolettomasti kuin mitä heidän arvonsa ja ylhäisen +miehenpuolisen katselian läsnäolo juuri salli. Tämän muisti kuninkaatar +ja pakeni, kovasti huutaen ja neidot seurassaan, ulos huoneesta erääseen +tuon lavean teltan sivukamariin. Ainoa jälille jäänyt oli Edith, jonka +suru ja mielenliikutus ynnä suuri huoli skotlantilaisesta ritarista, +sekä pikaisen selityksen tarpeellisuus ehkä saivat häntä unhottamaan, +että hänen hivuksensa olivat enemmän hajallaan ja hänen pukunsa vähemmän +huolellinen, kuin tapa korkeasukuisten naisten kesken tähän aikaan +vaati, joka ylimalkain ei kumminkaan ollut siveellisen eli kainostelevin +muinaisuuden ajanjakso. Ohut, väljä hame punaisesta silkkivaatteesta oli +hänen pukunsa pääosa, sekä itämaiset tohvelit, joihin hän hätäisesti oli +paljaat jalkansa pistänyt, ynnä hartioille heitetty, irtanainen huivi. +Päässä hänellä ei ollut muuta peitettä kun minkä hänelle soi nuo paksut, +hajanaiset kiharansa, jotka ylt'ympäri valuivat alas ja puoleksi +peittivät kasvoja, joille siveyden, harmin sekä muut valtavat tunteet +olivat nostattaneet heleän punan. + +[Kuva] + +Mutta vaikka Edith käsitti tilansa kaikella sillä hienoudenaistilla, +joka on hänen sukupuolensa suurin kaunistus, ei hän kuitenkaan +hetkeäkään näyttänyt ajattelevan, että se, minkä hän oli +häveliäisyydelleen velkaa, olisi verrattava siihen velvollisuuteen, +jonka hänen tuli täyttää ritaria kohtaan, joka hänen tähtensä oli +ereykseen ja vaaraan viekoteltu. Hän veti kyllä huivin vähän lujemmin +kaulaansa ja rinnoillensa, ja asetti joutusaan luotaan lampun, joka +kovin kirkkaasti häntä valaisi; mutta kun sir Kenneth yhä seisoi +liikkumatta samalla paikalla, jossa häntä ensin oli huomattu, niin Edith +pikemmin lähestyi häntä kuin poistui hänestä, huudahtaessaan: +"kiirehtikää vahtipaikallenne, urhokas ritari! Teitä on petetty, kun on +kutsuttu tänne; älkää kyselkö enempää!" + +"Minun ei tarvitse kysyä", sanoi ritari, laskeutuen toiselle polvellensa +samalla kunnioituksella, jolla hän olisi heittäytynyt pyhimyksen +alttarin eteen, ja luoden silmänsä laattiaan, jotta hän ei +silmäyksillään enentäisi lemmittynsä hämilläoloa. + +"Oletteko kuulleet kaikki?" sanoi kiivaasti Edith. -- "Armollisten +pyhimysten kautta! Miksi sitte viivytte täällä, kun joka minuuti teille +lisää häväistystä?" + +"Minä olen luullut, että olen häväisty, ja olen kuullut sen teiltä. Mitä +siitä huolin, kuinka pian rangaistus seuraa? Minulla on vain yksi rukous +teille, ja sitten lähden uskottomain keihästen kesken koettamaan, josko +ei häpeää voida verellä puhtaaksi pestä". + +"Älkää tehkö sitäkään", sanoi Edith. "Olkaa viisas -- älkää viipykö +täällä. -- Kaikki voipi vielä käydä hyvin, jos vain kiirehditte". + +"Minä odotan vain teidän anteeksi-antamusta", sanoi yhä polveaan +notkistama ritari, "siitä liian rohkeasta uskostani, että te olisitte +voineet vaatia ja arvossa pitää vähäisiä palveluksiani". + +"Minä annan anteeksi teille -- oi minullahan ei ole anteeksi antamista! +Minä olen ollut välikappaleena, teidän vahingoittamiseen. -- Mutta oi, +rientäkää pois! -- Minä annan anteeksi -- minä annan arvoa teille, se +on, niinkuin jokaiselle urhoolliselle ristiretkeiliälle -- kun vain +menette!" + +"Vastaanottakaa ensin tämä kallis, mutta onneton tunnusmerkki", sanoi +ritari, ojentaen sormusta Edithille, joka nyt osotti levottomuuden +merkkejä. + +"Oi, ei, ei", hän sanoi ja kieltäytyi sitä ottamasta, "Pitäkää se -- +pitäkää se osotteena kunnioituksestani -- mielipahastani, piti minun +sanoa. Oi, menkää jos ei itsenne, niin minun tähden!" + +Vaikka Edithin ääni oli sir Kennethille ilmottanut kunnian menetyksen, +piti hän sen melkein korvattuna sen osanoton kautta, minkä neito ilmaisi +hänen kohtalonsa suhteen, ja hän heitti Edithiin pikaisen silmäyksen, +kun hän nousi ylös ja syvästi kumartaen valmistausi lähtemään. Samalla +hetkellä se neitsyeellinen kainouden tunto, jota tähän saakka Edithin +toisten tunnetten voima oli painanut alas, vuorostaan pääsi voittajaksi +ja hän kiiruhti ulos huoneesta, mennessään sammuttaen lampun ja heittäen +sir Kennethin mielestä jälkeensä niin luonnollista kuin hengellistä +pimeyttä. + +Häntä täytyy totella, oli ensimäinen selvä ajatus, joka herätti ritaria +hänen unelmistaan, ja hän riensi sille paikalle, mistä oli telttaan +tullut. Telttavaatteen alatse konttaaminen samalla tavoin kuin hän äsken +oli tullut sisään, vaati aikaa ja tarkkuutta, ja hän sentähden raivasi +itsellensä mukavamman tien, veitsellään vaatteeseen aukeaman +leikkaamalla. Kun hän oli taivasalla, valtasivat ristiriitaiset tunteet +häntä siihen määrään, että hän ainoastaan epäselvästi käsitti mitä oli +tapahtunut ja mitä hänen nyt piti tehdä. Hänen täytyi kiihdyttää +toimeliaisuuttaan muistamalla, että lady Edith oli käskenyt hänen +kiirehtiä. Mutta keskellä telttaköysiä ja telttoja hänen juuri nyt +täytyi liikkua varovasti, kunnes hän oli löytänyt sen tien eli kadun, +jolta kääpiö oli häntä saattanut syrjään, etteivät vartiat kuningattaren +teltan edustalla heitä huomaisi, ja hänen täytyi sitäpaitsi kulkea +hitaasti ja hiljaisesti, jotta hän ei lankeamalla eli asepukunsa +kalinalla herättäisi melua. Pilven hattara oli päälle päätteeksi +pimittänyt kuun samassa tuokiossa, kuin hän astui teltasta ulos, ja sir +Kennethin täytyi tätä uutta vastusta kärsiä hetkellä, jolloin hänen +mielenhämmennys ja täysi sydämensä tuskin jättivät hänelle tarpeeksi +sielunvoimaa omain liikuntojansa määräämiseen. + +Mutta äkkiä sattui hänen korvaansa ääniä, jotka kerrassaan nostivat +hänen sielunsa täyteen pontevuuteen. Ne tulivat Pyhän Yrjön kukkulalta. +Hän kuuli ensin yhden ainoan kovan, vihaisen ja hurjan haukunnan, jota +paikalla seurasi kimeä kiljaus. Metsäkaurista ei Roswalin ääni koskaan +vilkkaammin hypähyttänyt, kuin sir Kennethiä tämä arvaten kuolinhuuto +hänen jalolta koiraltansa, jota ei tavallinen vahinko olisi saanut +älähtämäänkään. Hän riensi kiireen kautta telttakadulle ja sille +päästyään alkoi, raskaasta asustansa huolimatta, juosta kukkulaa kohti +niin nopeaan, että harvat aseettomatkaan ihmiset olisivat voineet häntä +seurata, ja kun hän ei vähentänyt vauhtiansa kunnaan juurellekaan +jouduttuaan, seisoi hän muutamassa minuutissa kukkulanhuipun pienellä +tasaisella tantereella. + +Kuu pilkisti samassa pilven raosta ja näytti hänelle, että Englannin +lippu oli kadonnut, ja että riuku, josta se oli liehunut, taitettuna +makasi maassa, ja sen vieressä hänen uskollinen koiransa, nähtävästi +kuoleman tuskassa. + + + + +Neljästoista luku. + + Kunniani aarre, kerätty + Vanhuuden varaks', on siis kadonnut? + Ja maineen virta aivan kuivunut? + Niin on -- ja avojaloin poikanen + Nyt poimii kiviä sen pohjasta. + + *Don Sebastian.* + + +Hetken oltuaan tuskallisten mielenliikutusten vallassa, jotka ensin +hurmasivat ja melkein pyörryttivät häntä, oli sir Kennethin ensimäinen +ajatus katsella ympärilleen niiden perään, jotka olivat tehneet tämän +väkivallan Englannin lipulle, mutta hän ei voinut heistä havaita +vähintäkään jälkeä. Hänen toinen ajatuksensa -- joka ehkä muutamia +ihmisiä voipi kummastuttaa, vain niitä ei, jotka koirassa ovat löytäneet +luotettavan ystävän oli tarkastella, missä tilassa hänen uskollinen +Roswalinsa oli, joka näkyi saaneen kuoloniskun sitä velvollisuutta +täyttäessään, jota hänen herransa oli viekoteltu laiminlyömään. Hän +hyväili kuolevaa eläintä, joka uskollisena viimeiseen hetkeen saakka +näkyi unhottavan oman kipunsa, kun ilokseen sai herraansa nähdä, ja yhä +heilutteli häntäänsä sekä nuoleskeli hänen kättänsä silloinki, kun +tukehutettu valitus osotti, että sir Kenneth vain lisäsi sen tuskia +yrittäessään haavasta vetää pois siihen jäänyttä peitsen eli +heittokeihään kärkeä; mutta heti senjälkeen se enensi heikkoja +liehakoimisiansa ikäänkuin peljäten isäntäänsä pahastuttaneensa sen +kautta, että ilmaisi niitä tuskia, joita hänen huolenpitonsa sille +saatti. Kuolevan eläimen ystävyyden-osotukset olivat katkera lisäys +siihen häpeän ja epätoivon tunteeseen, joka sir Kennethiä masenti. +Hänestä tuntui ikäänkuin hän olisi menettänyt ainoan ystävänsä juuri +samalla hetkellä kuin kaikkein muitten viha ja ylönkatse häntä kohtasi. +Ritarin mieli murtui tuskallisen surun alle ja hän itki ja valitti +ääneen. + +Kun hän näin antausi surunsa valtaan, kuuli hän kirkkaan ja juhlallisen +äänen, joka aivan lähellä häntä lausui seuraavat sanat kristittyin ja +saracenein kesken käytetyllä _lingua francalla_: + +"Vastoinkäyminen on kuin aamu- ja iltasade -- kylmä, rasittava ja +vastenmielinen ihmisille ja eläimille, se kuitenkin kasvattaa kukan ja +hedelmän, dadelin, ruusun ja kranati-omenan". + +Sir Kenneth kääntyi puhujaan ja havaitsi arapialaisen lääkärin, joka +huomaamatta oli lähestynyt ja jalat ristissä istunut vähän hänen taakse +sekä juhlallisen vakavalla, vaan sen ohessa säälivällä äänellä lausui +niitä siveellisiä lohdutuksiansa, joilla korani ja sen tulkitsiat häntä +varustivat; sillä itämaalla ei viisautena pidetä viisaan oman +kekseliäisyyden osottamista, vaan hyvää muistia sekä "sen mitä on +kirjotettu" sattuvaa käyttämistä ja tapahtumiin sovittamista. + +Häpeissään siitä että häntä oli tavattu vaimontapaisessa surun +näyttämisessä, pyhkäisi sir Kenneth harmistuneena kyyneleensä ja alkoi +uudestaan hoidella kuolevaa lemmikkiänsä. + +"Runoilia on sanonut", jatkoi arapialainen, ritarin poiskäännetyistä +kasvoista ja tylystä käytöksestä huolimatta: "härkä peltoa ja kameli +erämaata varten. Eikö lääkärin käsi olisi soveliaampi kuin sotilaan +parantamaan haavoja, vaikka hän on vähemmän taitava niitä tekemään?" + +"Tätä potilasta, Hakim, ei taitosi enään pysty auttamaan", sanoi sir +Kenneth, "ja sitäpaitsi hän lakisi jälkeen on saastainen eläin". + +"Missä Allah on suvainnut antaa henkeä sekä nautinnon ja tuskan tuntoa", +sanoi lääkäri, "olisi syntistä ylpeyttä, jos viisas, jota hän on +valistanut, kieltäisi elämää pitentämästä tai tuskaa lievittämästä. +Viisaalle on köyhän palvelian, koiraraukan tai voitollisen kuninkaan +parantaminen jotenki saman-arvoisia tapahtumia. Salli minun tutkia tätä +sairasta eläintä". + +Sir Kenneth antoi ääneti suostumuksensa ja lääkäri tutki ja koetteli +Roswalin haavaa yhtä tarkasti ja huolellisesti, kuin jos hänellä olisi +ollut ihmisolento hoidettavana. Hän otti sitte konekotelon esiin ja +nipistimiä taitavasti käyttämällä vetäisi keihäänkärjen haavasta sekä +tyrehytti verenjuoksun siteillä ja muilla neuvoilla, jolloin eläin koko +ajan tyynesti kärsi hänen menettelyänsä ikäänkuin se olisi käsittänyt +hänen hyvää tarkotustansa. + +"Eläin voipi tulla terveeksi", sanoi El Hakim sir Kennethille, "jos +sallitte minun viedä hänen telttaani ja hoitaa häntä niin tarkasti, kuin +hänen jalo rotunsa ansaitsee. Sillä tietäkää, että palvelianne Adonebek +ei ole vähemmän taitava jaloin hevosten ja hyväin koirain sukuperän ja +omaisuuden havaitsemisessa, kuin niiden tautien hoitamisessa, jotka +ihmiskuntaa vaivaavat". + +"Ottakaa hänet mukaanne", sanoi ritari. "Minä lahjotan hänen mielelläni +teille, jos hän paranee. Minä olen teille velkaa palkinnon siitä, että +olette hoitaneet asekantajaani, eikä minulla ole mitään muuta +tarjottavaa. Ja mitä itseeni tulee, en koskaan enään puhalla torveen +enkä kutsu koiraa". + +Arapialainen ei tähän vastannut mitään, vaan taputti käsiään, joka +merkki heti kutsui esiin kaksi mustaa orjaa. Hän antoi heille käskynsä +arapian kielellä ja sai heiltä vastauksen: "kuulla on totella", jonka +jälkeen he nostivat koiran käsivarsillensa ja kantoivat hänen pois ilman +varsinaista tenäntekoa hänen puoleltaan; sillä vaikka hänen silmänsä +kääntyivat herraansa kohti, oli hän kumminkin kovin heikko +vastustelemisiin. + +"Hyvästi nyt, Roswal", sanoi sir Kenneth, "jää hyvästi sinä ainoa ja +viimeinen ystäväni! -- Sinä olet kovin jalo niin halvan ihmisen +omistettavaksi kuin minä minun tästä lähin tulee itseäni pitää. Minä +haluaisin", hän orjain mentyä jatkoi, "että niin kuolemaisillaan kuin +hän on, voisin kohtaloa vaihtaa tuon jalon eläimen kanssa". + +"Niin on kirjotettu", sanoi arapialainen, vaikka tämä puhe ei ollut +hänelle pidetty, "että kaikki eläimet ovat luodut ihmisen palvelukseksi; +ja mailman herra puhuu ajattelematta, kun hän kärsimättömyydessään +tahtoo halvimman olennon orjuuteen vaihtaa toivonsa tässä ja +tulevaisessa elämässä". + +"Koira, joka velvollisuutensa täyttämisessä kuolee", sanoi ritari +vakaisesti, "on parempi kun ihminen, joka on sen laiminlyönyt. Jätä +minut yksin, Hakim. Sinulla on tällä puolen ihmetöitä ihmeellisin tieto, +mitä ihmisellä koskaan on ollut, mutta sielun haavoihin ei taitosi +riitä". + +"Riittää, jos sairas tahtoo kipunsa selittää ja lääkärin hoitoon +antautua", sanoi Adonebek El Hakim. + +"Tiedä sitten", sanoi sir Kenneth, "koska olet niin itsepintainen, että +eilen illalla Englannin lippu liehui tältä kukkulalta -- Minä olin sen +valittu vartia -- aamu kohta koittaa -- tuossa makaa taitettu lippuriuku +-- lippu itse on poissa -- ja minä istun tässä, elävänä ihmisenä". + +"Kuinka?", sanoi El Hakim ja katseli häntä tarkemmin, "asusi on +vahinkoutumatta -- veren pilkkua ei näy aseillasi ja maine ylistää sinua +mieheksi, joka ei juuri näin palaa taistelusta. Sinua on houkuteltu +paikaltasi -- niin, sinua on houkutellut joku noista punaposkisista +mustasilmäisistä sulottarista, joille te nazarenit pikemmin, omistatte +Allalle tulevan kunnioituksen, kuin lemmen, jota synnittä voi antaa +multapaakuille, niinkuin me itse. Niin varmaan on käynyt, sillä niin on +mies aina langennut, sulttani Aatamin ajasta saakka". + +"Ja niin jos olisi, lääkäri", sanoi sir Kenneth kolkosti; "mitä apua +siihen?" + +"Tieto on taidon äiti", sanoi El Hakim, "niinkuin urhoollisuus korvaa +voiman puutteen. -- Kuule minua. Ihminen ei ole puu, juurtunut yhteen +paikkaan -- eikä hän myöskään ole luotu kolkon kallion rinteissä +riippumaan kiinni, kuin hengellä tuskin varustettu kuoriainen. Oma +kristillinen raamattusi käskee sinua yhdestä kaupungista pakenemaan +toiseen, kun sinua vainotaan; ja me mahomettiläiset tiedämme myöski, +että Mahomet Allahn profeeta löysi turvapaikan ja suosittelioita +Medinassa, kun hän oli pyhästä Mekan kaupungista karkotettu". + +"Ja mitä tuo kaikki minuun koskee?" sanoi skotlantilainen. + +"Paljon", vastasi lääkäri. "Viisaskin pakenee myrskyä, jota hän ei voi +hillitä. Pakene siis kiiruusti Richardin vihan edestä Saladinin +voitollisten lippujen suojaan". + +"Minun pitäisi todellakin", sanoi sir Kenneth ivallisesti, "salata +häpeäni uskottomain pakanain leirissä, jossa itse tuo sana on +tuntematon. Mutta eikö olisi paras minun vielä täydellisemmin ottaa +heidän kurjuuteen osaa? Etkö neuvoissasi käy niin pitkälle, että +kehottaisit minua pukemaan turbania päälleni? Mielestäni tuntuu, että +vain uskontoni hylkääminen puuttuu häväistykseni täydentämiseksi". + +"Älä herjaa, nazareni", sanoi lääkäri vakavasti, "Saladin ei profeetan +lakiin käännä muita kuin niitä, joissa sen oppi vaikuttaa vakuutusta. +Avaa silmäsi valkeudelle, ja suuri sulttani, jonka anteliaisuus on yhtä +määrätön kuin hänen valtansa, lahjottaa sinulle ehkä kuningaskunnan; +pysy sokaistuna, jos tahdot, ja vaikka olet olento, jonka elämä tästä +lähin on ikuiseen kurjuuteen tuomittu, tekee Saladin sentään sinun +rikkaaksi ja onnelliseksi sinä elinaikana, joka sinulle on tässä +mailmassa suotu. Vaan älä pelkää, että turbani kääritään pääsi ympäri, +eli se tapahdu omasta vapaasta tahdostasi". + +"Ennen sitte suon", ritari sanoi, "että kuoleman kouristamat kasvoni +mustuvat taivaan alla, niinkuin luultavasti tekevät, ennenkuin +huomispäivän aurinko on alennut". + +"Et kumminkaan tee viisaasti, nazareni", lausui El Hakim, "kun hylkäät +tämän hyvän tarjoukseni, sillä minulla on Saladinin luona hiukka valtaa, +ja minä voin sinulle hankkia ylhäisen sijan hänen suosiossa. Katso, +poikani -- tämä ristiretki, joksi te mieletöntä yritystänne kutsutte, on +kuin suuri _dromondi_[1], joka merellä hajoaa kappaleiksi. Sinä olet +itse tuolle mahtavalle sulttanille tuonut aselevon esityksiä täällä +kokoontuneilta kuninkailta ja ruhtinailta, mutta et kentiesi tiedä oman +lähetyksesi koko sisältöä". + +[1] Sen aikuiset suurimmat laivat nimitettiin Dromondeiksi eli +Dromedareiksi. + +"Minä en sitä tiedä, enkä haluakaan tietää", vastasi ritari +malttamattomasti. "Mitä se minua hyödyttää, että vastikään olen ollut +kuningasten ja ruhtinasten airut, kun ennen iltaa olen hirteen +ripustettu häväisty raato?" + +"Niin, vaan minä puhun, jotta ei kohtalosi tulisi tuommoiseksi", sanoi +lääkäri. "Saladinia imarrellaan joka taholta; tämän häntä vastaan +solmitun liittokunnan ruhtinaat ovat hänelle tehneet semmoisia sovinnon- +ja rauhantarjouksia, joihin toisissa oloissa hän olisi pitänyt +kunniallensa sopivana suostua. Toiset ovat omasta puolestaan salaisesti +tarjoutuneet erottamaan sotajoukkojansa frangistanin kuningasten +leiristä ja myöskin lainaamaan aseitansa profeetan lipun +puollustamiseksi. Mutta Saladin ei tahdo hyväkseen täyttää niin +itsekästä ja petollista luopumista. Kuningasten kuningas tahtoo vain +sopia Leijonakuninkaan kanssa. Saladin ei tee rauhaa kenenkään muun kuin +Melek Ricin kanssa, ja hänen kanssa hän tahtoo keskustella kuin ruhtinas +taikka taistella sankarina. Richardille hän vapaa-ehtoisesti suopi +etuja, joihin koko Europan miekat eivät olisi voineet häntä peljättää +taikka pakottaa suostumaan. Hän sallii vapaan vaelluksen Jerusalemiin ja +kaikkiin paikkoihin, joissa nazarenit tahtovat hartauttansa harjottaa; +niin hän on valmis siihen määrään saakka jakamaan valtakuntansa veljensä +Richardin kanssa että hän myöntää kristittyin sotajoukkojen majottamista +kuuteen Palestinan vankimpaan kaupunkiin sekä itse Jerusalemiin, ja +jättää ne Richardin upseerein suoranaiseen komentoon sekä antaa +Richardille Jerusalemin suojeliakuninkaan nimityksen. Lisäksi vielä, +kuinka kummalliselta ja mahdottomalta se teistä näyttäneekin, niin +tietäkää, ritari -- sillä teidän kunnianne päälle voin ilmottaa tuon +miltei uskomattoman salaisuuden -- tietäkää että Saladin tahtoo tätä +onnellista liittoa Frangistanin ja Aasian urhoollisimpain ja jaloimpain +välillä järkähtämättömästi vahvistaa sen kautta; että hän +kuninkaalliseksi puolisokseen ylentää kristityn neitosen, joka on +kuningas Richardin likeinen sukulainen ja tunnetaan nimellä Edith +Plantagenet[1]". + +[1] Tämä ehdotus kuulunee ehkä niin mahdottomalta ja suunnattomalta, +että lienee tarpeellista selittää, että semmoinen todella tehtiin. +Historioitsiat ilmottavat kuitenkin ehdotetuksi morsioksi Neapolin +leskikuninkaatarta, Richardin sisarta, ja sulhoksi Saladinin veljeä. He +eivät näy tunteneen, että Edith Plantagenet'ä oli olemassa. Katso +_Mill's History of the Crusades_. Vol. II, pag. 61. + +"Haa! Mitä sanot?" huudahti sir Kenneth, joka välinpitämätönnä ja +tunnottomana oli kuunnellut El Hakimin puheen edellistä osaa, vaan johon +nyt viimeinen lauselma kovasti koski, aivan kuin äkkiä kiihotetun hermon +vapistus synnyttää kivuntunteen halvatussakin. Hän alensi kuitenkin +äänensä, suurella ponnistuksella hilliten vihastustaan, jonka hän peitti +ylenkatseellisen epäilemisen alle, ja jatkoi vielä keskustelua +saadakseen niin paljon tietoja kuin mahdollista siitä, mitä hän piti +salahankkeena sen kunniaa ja onnellisuutta vastaan, jota hän ei vähemmän +rakastanut siksi, että tämä rakkaus kaikesta päättäen oli yhdellä kertaa +hävittänyt hänen oman onnensa ja kunniansa. -- "Ja kuka kristitty", +sanoi hän jotenkin tyynesti, "antaisi vahvistuksensa niin luonnottomaan +yhdistykseen kuin kristityn neitosen ja uskottoman saracenin välillä?" + +"Sinä olet vain ymmärtämätön, sokaistu nazareni", sanoi El Hakim. "Etkö +näe, kuinka mahomettiläiset prinssit Espaniassa myötäänsä naivat +jalosukuisia nazarenilaisia neitosia, ilman minkäänlaista pahennusta +herättämättä maurilaisissa tahi kristityissä? Ja sulttani on, täydellä +luottamuksellaan Richardin sukuun, antava englantilaiselle neidolle +samat vapaudet, kuin teidän frankilaiset tavat naisille suovat. Hän +sallii hänelle vapaan uskonharjotuksen -- koska ylimalkain on yhentekevä +mitä uskontoa naiset tunnustavat -- ja hän antaa hänelle semmoisen arvon +ja aseman kaikkein Zenanansa vaimonpuolten suhteen, että hän kaikin +puolin on oleva hänen ainoa, hallitseva kuninkaattarensa". + +"Kuinka!" sanoi sir Kenneth, "rohkenetteko uskoa, mahomettilainen, että +kuningas Richard sallisi sukulaisensa, korkeasukuisen ja siveän +prinsessan tulla, parhaassa tapauksessa, ylimmäiseksi portoksi +uskottoman haremiin? Tiedä, Hakim, että alhaisin vapaa, kristitty +aatelismies pitäisi tuommoista loistavaa häpeää kovin halpana +lapsellensa". + +"Sinä erehdyt", sanoi Hakim. "Franskan Philip sekä Champagnen Henrik, ja +muut Richardin etevimmät liittolaiset ovat kummastelematta kuunnelleet +ehdotusta ja luvanneet voimiensa mukaan edistää naimiskauppaa, joka +tekisi lopun näistä tuhoavista sodista; ja Tyron viisas arkkipiispa on +luvannut esittää asian Richardille täydellisesti luottaen tuuman +onnistumiseen. Sulttanin varovaisuus on tähän saakka pitänyt esitystä +salassa toisilta, niinkuin Montserrat'n markiisilta ja +temppelimestarilta, koska hän tietää että heidän menestyksensä ehtona on +Richardin kuolema eli onnettomuus, vaan ei hänen elämänsä ja kunniansa. +-- Ylös sentähden ja hevosen selkään, herra ritari. Minä annan sulle +kirjeen, joka on saattava sinut sulttanin suosioon, äläkä luule, että +hylkäät maasi eli sen edut ja uskonnon, koska molempain hallitsiain +pyrinnöt kohta tulevat käymään yhteen. Neuvosi tulevat Saladinille +olemaan hyvin tervetulleet, sillä sinä voit hänelle antaa paljon tietoja +kristittyjen naimisista, heidän vaimojensa kohtelemisesta ja muista +heidän laeistaan ja tavoistaan, jota kaikkea tuommoisen liiton johdosta +hänen on hyvin tärkeä tietää. Sulttanin oikea käsi pitelee itämaitten +aarteita ja on anteliaisuuden lähde. Taikka jos niin haluat, niin +Saladin, jouduttuaan Englannin liittolaiseksi, helposti voipi +Richardilta sinulle hankkia ei ainoastaan anteeksiantamusta ja entiseen +arvoon asettamista, vaan myös toimittaa sinulle ylhäisen päällikköviran +niissä joukoissa, jotka Englannin sotaväestä voivat jäädä tänne +Richardin ja Saladinin yhteistä hallitusta Palestinassa ylläpitämään. +Ylös siis ja hevosen selkään -- tasainen tie on edessäsi". + +"Hakim", sanoi skotlantilainen ritari, "sinä olet rauhan mies -- sinä +olet myöskin pelastanut Englannin Richardin hengen ja sen lisäksi vielä +oman kurjan asekantajani, Strauchanin. Sentähden olen loppuun asti +kuunnellut puhetta, jonka, jos sitä joku toinen mahomettiläinen paitsi +sinä olisi pitänyt, minä olisin katkaissut puukon pistoksella! +Palkinnoksi hyvyydestäsi neuvon sinun pitämään huolta että se saraceni, +joka Richardille tulee ehdottelemaan naimiskauppaa Plantagenet'n ja +teidän kirotun sukukuntanne välillä, panee päähänsä kypärin, joka kestää +samanlaista sotakirveen iskua, kuin se, joka särki Akkon portin. Varmaan +häntä muussa tapauksessa ei sinunkaan taitosi voi auttaa". + +"Sinä siis pysyt jäykässä päätöksessä olla saracenein sotajoukkoon +pakenematta? Muista sentään että jäät tänne varman turmion omaksi; ja +sinun lakisi kirjat, yhtä hyvin kuin meidän, kieltävät ihmistä +murtaumasta oman henkensä pyhyyteen". + +"Jumala siitä varjelkoon!" sanoi skotlantilainen, tehden ristinmerkin; +"mutta meitä on myös kielletty pakenemasta rangaistusta, jonka +rikoksemme sietävät. Ja koska ajatuksesi, Hakim, uskollisuudesta ovat +niin halvat, alan katua, että annoin sinulle oivan koirani; sillä jos se +jääpi henkiin, se saapi herran, joka ei sen arvoa älyä". + +"Lahja, jota kadutaan, on jo pyydetty takaisin", sanoi El Hakim; "mutta +meitä lääkäreitä vala estää luotamme lähettämästä sairasta, ennenkuin +hän on terveeksi tehty. Jos koira paranee, on se vielä kerran tuleva +omaksenne". + +"Kyllin tuosta, Hakim", sir Kenneth vastasi; "ihmiset eivät kernaasti +haastele koirista ja havukoista, kun vain tunti erottaa heitä +kuolemasta. Jättäkää minut yksin muistelemaan syntejäni ja taivahan +armoa anomaan". + +"Minä jätän sinut uppiniskaisuuteesi", sanoi lääkäri; "sumu peittää +syvyyden niiltä, jotka ovat tuomitut siihen putoamaan". + +Hän kulki verkalleen tiehensä, tuon tuostakin kääntyen taaksepäin, +ikäänkuin odotellen, että hartauteen vaipunut ritari kutsuisi häntä +takaisin joko sanoilla taikka merkeillä. Viimein hänen turbanilla +peitetty vartalonsa katosi siihen telttasokkeloon, jota alkoi kukkulan +alta, vaaleana hämärtäen aamukoiton heikossa valossa, joka nyt oli +astunut himmentyneen kuutamon sijaan. + +Mutta vaikka lääkäri Adonebekin sanat eivät olleet Kennethiin tehneet +sitä vaikutusta, jota viisas olisi suonut, olivat ne kuitenkin +synnyttäneet skotlantilaisessa halua henkensä säästämiseen, josta hän, +häväistynä kuin hän piti itseään, oli valmis luopumaan, niinkuin +likaisesta puvusta, jota hänen ei kauvemmin sopinut pitää. Nyt juohtui +hänen mieleensä paljon mitä oli tapahtunut hänen itsensä ja erakon sekä +tämän ja Shirkohfin eli Ilderimin kesken, ja kaikki näytti vahvistavan +mitä El Hakim oli kertonut sovintokirjan salaisesta pykälästä. + +"Se arvoisa petturi!" huudahti hän itsekseen. "Se harmaapäinen tekopyhä! +Hän puhui uskottomasta miehestä, jonka oikea-uskoinen vaimo kääntäisi. +-- Ja kuka tietää, josko se valapatto ei näyttänyt Edith Plantagenet'n +suloutta tälle Jumalan kiroomalle saracenille, jotta tuo koira näkisi +kelpaisiko hän uskottoman haremiin? Jos minulla taasen olisi tuo uskoton +Ilderim, tai mikä nimensä lienee, kourissani, joilla kerran pitelin +häntä niin lujasti kuin ikänä koira on jänestä pidellyt, niin ainakaan +hän ei koskaan enään lähtisi asialle, joka tuottaisi häpeää kristitylle +kuninkaalle eli jalolle ja siveälle neidolle. Mutta tuntini kutistuvat +äkkiä minuteiksi -- kuitenkin, niin kauan kuin elän ja hengitän, täytyy +jotakin tehdä, ja joutusaan". + +Hän viivähti hetken, nakkasi sitte kypärinsä pois, astui kukkulan +rinnettä alas, ja lähti kulkemaan suoraan kohti Richard kuninkaan +telttaa. + + + + +Viidestoista luku. + + Jo kukko höyhenpuvussaan + Kirkkaast' on kiekunut + Ja ilmottanut kaikille + Ett' päiv' on alkanut. + Kuningas Edward silmän loi + Aurinkoon loistavaan, + Ja kuuli korpin huutavan: + "Nyt verta kohta saan!" + "Niin saat", hän lausui, "taivahan + Mä kautt' oon vannonut, + Ett' Baldwin ystäväinsä kans + Illaks' on surmatut!" + + *Chatterton.* + + +Samana iltana kuin sir Kenneth seisoi vahtipaikallansa, oli Richard, sen +melskeisen tapauksen perästä, joka oli häirinnyt illan rauhaa, asettunut +levolle sillä täydellä luottamuksella, jonka hän sai äärettömästä +rohkeudestansa ja siitä etevyydestä, jota hän tarkotuksensa +saavuttamista varten oli osottanut koko kristityn sotaväen ja sen +päällikköjen läsnäollen, joista moni, kuten hän tiesi, pitivät Itävallan +herttuan häpäisemistä voittona heidän itsensä yli; niin että hänen +ylpeytensä tunsi tyytyväisyyttä siitä, kuin hän yhden vihollisen +kukistamalla oli satoja nöyryyttänyt. + +Toinen hallitsia olisi kahdenkertaisiksi enentänyt vartiansa yöksi +tämmöisen tapahtuman jälkeen, ja ainakin pitänyt osan väestään aseissa. +Mutta Leijonasydän lähetti tänä iltana tavallisenki vartiaväkensä pois, +ja käski sotamiehille jakaa viiniä, että he joisivat maljan hänen +uudeksi terveydeksensä ja Pyhän Yrjön lipun kunniaksi; joten +Englantilainen osasto leirissä olisi ollut aivan ilman vartioitta ja +sotaisitta varokeinoitta, elleivät sir Tuomas de Vaux, Salisburyn kreivi +ja muut ylimykset olisi ryhtyneet toimiin järjestyksen ja sotakurin +ylläpitämiseksi juomatoverein kesken. + +Saracenilainen lääkäri viipyi kuninkaan luona siitä kuin hän oli +makuulle ruvennut siihen saakka kuin sydänyö oli kulunut, ja antoi +hänelle tällä ajalla kahdesti rohtoja, sittekun hän ensin tarkoin oli +ottanut vaarin täysikuun asemasta taivaalla, jonka vaikutusta hän +selitti lääkkeensä voimalle edullisimmaksi taikka vahingoittavimmaksi. +Vasta kolme tuntia sydänyön jälkeen El Hakim lähti kuninkaan teltasta +siihen, joka oli pystytetty hänelle ja hänen saattoväelleen. Tiellä +sinne hän pistäysi sir Kennethin telttaan tiedustelemaan, kuinka hänen +ensimäinen potilaansa kristityssä leirissä, vanha Strauchan, niinkuin +ritarin asekantajan nimi oli, jaksoi. Kysyessään sir Kennethin itsensä +perään Ei Hakim sai tietää minkälaatuiseen virantoimintaan sir Kenneth +oli määrätty, ja arvattavasti tämä tieto saatti häntä Pyhän Yrjön +kukkulalle, jossa hän löysi etsittynsä siinä surkeassa tilassa, kuin +edellisessä luvussa kerrottiin. + +Oli auringon nousun-aika kuin aseellisen miehen hitaat askeleet kuultiin +lähestyvän kuninkaan telttaa, ja ennenkuin de Vaux, joka nukkui herransa +vuoteen vieressä yhtä herkästi kuin koskaan kahlekoira, ennätti enempää +kuin hypähtää ylös ja sanoa: "kuka tulee?" astui Leopartin ritari +telttaan, syvä ja nöyrä synkkyys kuvattuna miehuullisilla kasvoillansa. + +"Kuinka uskallatte olla niin rohkea, herra ritari?" sanoi de Vaux +ankarasti, vaikka äänellä, joka kunnioitti hänen herransa unta. + +"Malta, de Vaux!" sanoi Richard, samassa heräten; "sir Kenneth tulee +kuin ainakin hyvä sotamies tekemään tiliä vahdistaan -- semmoiselle on +kenralin teltta avoinna aina". -- Hän nousi sitten lepäävästä +asennostaan ja nojautuen kyynäspäälleen loi suuren kirkkaan silmänsä +ritariin. "Puhu, herra skotlantilainen; sinä tulet kertomaan valppaasta, +onnellisesta ja kunniallisesta vahdista, eikö niin? Jo sohina +englantilaisen lipun poimuissa olisi riittänyt sitä varjelemaan, ilman +semmoista ritariakin, kuin minä ihmiset sinua pitävät". + +"Jona minua ei enään tulla pitämään", sanoi sir Kenneth. -- "Vahtini ei +ole ollut valpas, onnellinen eikä kunniallinen -- Englannin lippu on +ryöstetty". + +"Ja sinä elät sitä kertoaksesi?" sanoi Richard äänellä, jossa ilmautui +pilkallinen epäilys. -- "Pois se, se ei ole mahdollista! Ei näy +naarmuakaan kasvoissasi! Miksi seisot niin äänettömänä? Puhu totuus -- +kuningasten kanssa ei ole hyvä laskea leikkiä -- vaan kuitenki tahdon +sinulle antaa anteeksi, jos olet valehdellut". + +"Valehdellut, herra kuningas!" vastasi onneton ritari ylpeällä äänellä +ja tulisella silmäyksellä, kirkkaalla ja välähtävällä kuin kipinä +kylmästä piikivestä. "Mutta tätäkin täytyy sietää. -- Minä olen puhunut +totta". + +"Jumalan ja pyhän Yrjön kautta!" sanoi kuningas vimmastuneena, mutta +heti hilliten itsensä. "De Vaux, mene sinne katsomaan! -- Tämä kuume on +sekottanut hänen aivonsa. -- Se ei voi olla mahdollista -- miehen +urhoollisuus on taattu. -- Se ei voi olla mahdollista! Mene pian -- eli +lähetä joku, ellet itse huoli mennä". + +Kuninkaan puhetta katkaisi tässä sir Henry Neville, joka hengästyneenä +tuli kertomaan, että lippu oli poissa ja ritari, joka sitä oli +vartioinut, voitettu ja luultavasti tapettu, koska verilätäkkö näkyi +siinä missä lipun riuku makasi katkaistuna. + +"Mutta kuka tässä seisoo?" sanoi Neville, kun silmänsä äkkiä sattuivat +sir Kennethiin. + +"Petturi", huusi kuningas hypähtäen ylös ja tarttuen sotanuijaansa, joka +aina oli lähellä sänkyä, "petturi, jonka näet kuolevan petturin +kuoleman". -- Ja hän kohotti asetta taaksepäin, ikäänkuin iskeäksensä. + +Kalpeana, mutta järkähtämättömänä kuin marmorikuva, seisoi +skotlantilainen hänen edessään paljaalla, suojattomalla päällä, silmät +luotuina maahan ja huulet tuskin liikahtaen, mutta luultavasti rukousta +kuiskaten. Häntä vastapäätä, tarpeeksi kaukana lyödäksensä, seisoi +kuningas Richard, kookas vartalonsa käärittynä *camesciansa* eli väljän +liinakauhtanansa poimuihin, paitsi missä hänen liikuntonsa tuimuus oli +paljastanut oikean käsivarren, olkapään ja osan rintaa, jättäen katsojan +nähtäväksi ruumiinrakennuksen, joka olisi oikeuttanut häntä kantamaan +erään saksalaisen edeltäjänsä nimeä Rautakylki. Hän seisoi hetken +valmiina lyömään -- sitten laskien aseensa alas huudahti: "mutta olihan +sitä verta, Neville olihan verta paikalla. Kuule, skotlantilainen, -- +urhoollinen olet ennen ollut, sillä minä olen nähnyt sinun taistelevan +-- sano että lipun puolustukseksi olet kaatanut kaksi noista koirista -- +sano vain yhden -- sano vain lyöneesi edestämme yhden ainoan oivan +lyönnin, ja mene sitten leiristä pois henkesi ja hopeasi kanssa". + +[Kuva] + +"Te olette kutsuneet minua valehteliaksi, herra kuningas", vastasi +skotlantilainen vakaasti; "ja siinä ainakin olette tehneet minulle +väärin. -- Tietäkää siis, että muuta verta ei ole vuodatettu lipun +puolustukseksi, kuin koiraraiskan, joka herraansa uskollisempana +puollusti paikkaa, josta tämä oli luopunut". + +"No, Pyhän Yrjön kautta!" sanoi Richard ja kohotti taas käsivartensa; +mutta de Vaux heittäysi kuninkaan ja hänen kostonsa esineen väliin ja +sanoi luonteensa tylyllä suoruudella: "armollinen herrani, se ei saa +tapahtua täällä, eikä omalla kädellänne. Siinä on jo kyllin hulluutta +yhdeksi päiväksi, kun olette uskoneet lippunne skotlantilaisen huostaan +-- enkö sanonut teille, että ne aina ovat olleet viekkaita ja kavalia?" + +"Niin teit, de Vaux; sinulla oli oikein, mä myönnän sen", sanoi Richard. +"Minun olisi pitänyt paremmin tuntea häntä, olisi pitänyt muistaa kuinka +tuo kettu Wilhelm petti minut tämän ristiretken suhteen". + +"Herra kuningas", sanoi sir Kenneth, "Skotlannin Wilhelm ei ole koskaan +ollut petturi; mutta asianhaarat eivät sallineet hänen tuoda armeijaansa +tänne". + +"Vaiti, hävitön!" sanoi kuningas; "sinä likaat ruhtinaan nimeä +paljaastaan sitä lausumalla. -- Ja kuitenki, de Vaux", hän lisäsi, "on +merkillistä katsella tuon miehen käytöstä. Pelkuri eli petturi hänen +täytyy olla, ja sitteki hän odotti Richard Plantagenet'n iskua, +ikäänkuin käsivartemme olisi ollut kohotettu laskemaan ritarilyöntiä +hänen hartiallensa. Jos hän olisi näyttänyt vähintäkään peljästyksen +merkkiä -- jos kasvonjuonne olisi värähtänyt tai silmäluomi räjähtänyt, +minä olisin musertanut hänen päänsä niinkuin kristallipikarin. Mutta +minä en voi lyödä, missä en tapaa pelkoa enkä vastustusta". + +Hetken äänettömyys seurasi. + +"Herra kuningas", sanoi Kenneth -- -- + +"Haa!" keskeytti häntä Richard, "saitko takaisin kielesi käytännön? +Pyydä taivaalta armoa, minulta ei; sillä sinun kauttasi on Englanti +häväisty, ja vaikka olisit oma ja ainoa veljeni, et voisi rikostasi +anteeksi saada". + +"Minä en puhu armoa keltään kuolevaiselta anoakseni", sanoi +skotlantilainen; "teidän majesteetinne mielivallassa on kieltää taikka +suoda minulle kristillisen ripityksen -- jos ihmiset kieltävät, antakoon +Jumala minulle sen synninpäästön, jota muuten hänen kirkoltaan olisin +anonut. Mutta jos kuolen heti taikka puolen tiiman päästä, pyytäisin +teidän majesteetiltanne muutaman hetken kanssapuhetta ilmottaakseni +jotakin, joka likimmästi koskee mainettanne kristittynä kuninkaana". + +"Puhu", sanoi kuningas, joka varmaan odotti saavansa kuulla jotain +tunnustusta lipun katoamisesta. + +"Sanottavani", sanoi sir Kenneth, "koskee vain Englannin kuningasta eikä +sovi kenenkään muun kuin hänen korvainsa kuultavaksi". + +"Menkää sitte pois, hyvät herrat", sanoi kuningas Nevillelle ja de +Vaux'lle. + +Edellinen totteli; mutta jälkimäinen ei tahtonut lähteä kuninkaan luota. + +"Kun olette sanoneet, että minulla on ollut oikein", väitti de Vaux, +"vaadin myös senlaista kohtelua kuin se, joka on ollut oikeassa, se +tahtoo sanoa, minä tahdon noudattaa omaa tahtoani. Minä en jätä teitä +yksin tuon kavalan skotlantilaisen kanssa". + +"Mitä, de Vaux", sanoi Richard suuttuneena ja polki hiljaa jalkaansa +lattiaan, "etkö uskalla jättää meitä kahdenkesken petturin kanssa?" + +"Te rypistätte otsaanne ja poljetta jalkaanne turhaan, ruhtinas", sanoi +de Vaux. "Minä en rohkene panna sairasta ja alastonta ihmistä tervettä +ja täysin varustettua miestä vastaan". + +"Se on sama", sanoi skotlantilainen ritari; "minä en etsi mitään +tekosyytä aikaa voittaakseni. -- Minä puhun lord Gilslannin läsnäollen. +Hän on rehellinen ja kelpo mies". + +"Vain puolen tuntia takaperin", sanoi de Vaux huokauksella, joka samalla +ilmaisi niin surua kuin suuttumusta, "olisin samaa sinusta sanonut!" + +"Teidän ympärillä on pettureita, Englannin kuningas", jatkoi sir +Kenneth. + +"Voipi kyllä olla niinkuin sanot", vastasi Richard. "Onhan minulla siitä +nähtävä todistus edessäni". + +"Pettureita, joista teille on enemmän vahinkoa kuin sadan lipun +menettämisestä tasapäässä tappelussa. La--la--" sir Kenneth änkötteli, +mutta jatkoi viimein hiljaisella äänellä, "lady Edith -- --" + +"Haa!" sanoi kuningas, äkkiä ojentaen itsensä ylpeän tarkkaavaan +asentoon sekä terävästi kiinnittäen silmänsä luultuun pahantekiään. +"Mitä hänestä? -- Mitä hänestä -- mitä hänellä on tämän seikan kanssa +tekemistä?" + +"Mylord", sanoi skotlantilainen, "salatuuma on hankkeessa, joka +tarkottaa alentaa teidän kuninkaallista sukuanne toimittamalla lady +Edithiä saracemlaisen sulttanin vaimoksi ja sen kautta ostaa +kristikunnan kovin kunniattoman rauhan Englannille aivan häpeällisen +naimisen kautta". + +Tämä tiedon-anto teki ihan vastaisen vaikutuksen, kuin mitä sir Kenneth +oli odottanut. Richard Plantagenet oli niitä, jotka, Jagon lailla +puhuaksemme, eivät olisi suostuneet Jumalaa palvelemaan, kun paholainen +heitä siihen pyysi; neuvot ja sanomat usein vaikuttivat häneen vähemmin +niitten oikean merkityksen jälkeen, kuin sen mukaan minlaisen vivahuksen +ne saivat niitä kertovain henkilöitten luonteesta ja luulluista +tarkotuksista. Hänen sukulaisensa nimi muistutti häntä valitettavasti +siitä, mitä hän oli pitänyt suurimpana uhkarohkeutena Leopartin +ritarissa, kun tällä vielä oli korkea sija ritariston +arvojärjestyksessä, mutta mikä hänen nykyisessä tilassaan näytti +kiivaalle hallitsialle loukkauksena, joka oikeutti häntä kiihtymään +hurjimpaan raivoon. + +"Vaiti", huusi hän "julkea konna! Taivaan kautta, enkö anna nykäistä +kielen suustasi tulisilla pihdeillä, kun uskallat mainita jalon +kristityn neitosen nimeä! Tiedä, kelvoton petturi, että jo ennen olen +huomannut kuinka korkealle olet juljennut silmäsi kohottaa, ja minä +suvaitsin sitä, vaikka se oli kovin suuri rohkeus, silloinki kuin olit +viekotellut meitä -- sillä sinussa on kaikki paljasta kavaluutta -- +tunnustamaan sinua jonkumääräisen arvon ja maineen ansainneeksi. Vaan +että sinä huulilla, jotka oman häpeäsi ilmottaminen on saastuttanut -- +että sinä nyt uskallat jaloa orpanaamme mainita henkilönä, jonka kohtalo +on sinulle kallis tai huolenpitoasi vaativa, se on suurin röyhkeys. Mitä +se sinuun koskee, jos hän naipi kristityn taikka saracenin? -- Mitä se +sinuun koskee, jos leirissä, missä ruhtinaat päivällä ovat pelkureita, +öisin varkaita, missä urhokkaat ritarit muuttuvat kelvottomiksi +kavaltajiksi ja pettureiksi -- mitä se sinuun taikka muihin koskee, +sanon ma, jos minä suvaitsisin lankoudeilla siten yhdistyä rehellisen ja +urhoollisen Saladinin kanssa?" + +"Vähän tosin minuun, jolle koko mailma kohta on sama kuin ei mitään", +vastasi sir Kenneth rohkeasti, "mutta jos makaisin kidutuspenkilläkin, +sanoisin sinulle että se, mitä olen lausunut, suuressa määrässä koskee +sinun omaatuntoasi ja sinun mainettasi. Minä sanon sinulle, herra +kuningas, että jos ajatuksissasikaan arvelet naittaa sukulaistasi, lady +Edithiä --" + +"Älä mainitse häntä äläkä hetkeäkään muistele häntä", sanoi kuningas +uudestaan kouristaen sotanuijaansa, niin että hänen väkevän käsivartensa +jänteet paisuivat, ikäänkuin tammen väliä kiertävä muratikasvin köynnös. + +"Ei mainita -- ei muistella häntä!" vastasi sir Kenneth, jonka +itsehalvennuksesta sortuneet hengenvoimat tämän kiistan kautta alkoivat +saada entisen jäntevyytensä takaisin, "pyhän ristin kautta, johon panen +toivoni, hänen nimensä on oleva viimeinen sana suussani, hänen kuvansa +viimeinen ajatus sielussani. Käytä kehuttua voimaasi tätä paljasta +päätäni vastaan ja koeta, voitko aikomustani estää". + +"Hän tekee minun hulluksi!" sanoi Richard, jota pahantekiän pelkäämätön +lujamielisyys vasten hänen tahtoaan alkoi saattaa horjuvaksi +päätöksessään. + +Ennenkuin Gilslannin Tuomas ennätti vastata, kuului ulkoa hälinä ja +kuninkaattaren tuloa ilmotettiin teltan etumaisesta osastosta. + +"Pidätä häntä -- pidätä häntä, Neville", sanoi kuningas; "tämä ei ole +mikään näky vaimonpuolia varten. -- Hyi, että olen antanut viheliäisen +petturin näin vihastuttaa itseäni! Vie hänet pois, de Vaux", kuiskasi +hän, "telttamme takaoven kautta -- vartioitse häntä tarkasti ja vastaa +hengelläsi hänen säilyttämisestä. Ja kuule, hänen täytyy heti kuolla, +anna hänen sentähden puhutella rippi-isää, me emme tahdo kuolettaa +sielua ja ruumista. -- Ja odota -- kuule -- me emme tahdo häntä häväistä +-- hän saa kuolla kuin ritari, vyö ja kannustimet päällään: sillä jos +hänen petoksensa on musta kuin helvetti, niin hän rohkeudessa vetää itse +paholaiselle vertaa". + +De Vaux, joka arvaten oli hyvillään siitä, että tämä kohtaus päättyi +ilman Richardin alentamatta itseänsä siihen epäkuninkaalliseen työhön, +että omalla kädellä olisi tappanut vankia, joka ei tehnyt vastarintaa, +kiiruhti salaisen oven kautta viemään sir Kennethiä toiseen telttaan, +jossa häneltä riisuttiin aseet ja hän suuremmaksi varmuudeksi pantiin +kahleisiin. Tarkalla ja surullisella huomaavaisuudella de Vaux katseli +päältä, kun telottajan apulaiset, joitten haltuun sir Kenneth nyt +jätettiin, ryhtyivät näihin ankariin varokeinoihin. + +Kuin ne olivat lopetetut, sanoi hän juhlallisesti onnettomalle rikoksen +tekiälle: "kuningas Richardin tahto on, että kuolette ilman arvon +alennuksetta, ilman ruumiinne silpomista ja vaakunanne häpäisemistä, ja +että telottajan miekka on erottava pään ruumiista". + +"Se on laupiasta", sanoi ritari matalalla ja miltei nöyrällä äänellä, +ikäänkuin odottamattoman armon saanut; "perheeltäni säästyy siten pahin +osa kertomuksesta. Oi, isäni, isäni!" + +Tämä puoliääneen lausuttu huudahus ei jäänyt tylyn, mutta hyväluontoisen +englantilaisen huomaamatta, ja hän siveli suuren kätensä seljällä +karkeita kasvojaan, ennenkuin saattoi puhettansa jatkaa. + +"Vielä on Richard kuninkaan tahto", sanoi hän vihdoin, "että saatte +puhutella jotakuta pyhää miestä, ja tielläni tänne tapasin erään +karmeliitamunkin, joka voipi teitä valmistaa matkallenne. Hän odottaa +ulkona, kunnes olette siinä mielentilassa, että voitte häntä +vastaanottaa". + +"Tapahtukoon se heti", sanoi ritari. "Tässäkin Richard on lempeä. En ole +koskaan ollut enemmän valmis puhuttelemaan hurskasta isää, kuin juuri +nyt; sillä elämä ja minä olemme jättäneet jäähyväiset toisillemme, aivan +kuin kaksi matkamiestä jotka ovat joutuneet tienhaaraan, missä heidän +matkansa eroavat". + +"Se on hyvä", sanoi de Vaux pitkään ja juhlallisesti; "sillä mieltäni +pahottaa käskyjeni loppu-osan kertominen. Kuningas Richardin tahto on +että valmistautte pikaiseen kuolemaan". + +"Jumalan ja kuninkaan tahto tapahtukoon", vastasi ritari +kärsivällisesti. "Minä en väitä tuomiota vääräksi enkä pyydä +toimeenpanemisen viivyttämistä". + +De Vaux alkoi lähteä teltasta, mutta hyvin hitaasti; hän pysähtyi ovella +ja kääntyi katsomaan skotlantilaista, jonka kasvoista kaikki maalliset +ajatukset näyttivät poistuneen, ikäänkuin hän olisi valmistellut itseään +syvään hartauteen. Tanakan englantilaisen paronin tunteet eivät olleet +juuri vilkkainta laatua, mutta tällä kertaa kuitenki tavaton +sääliväisyyden tunne hänen valtasi. Hän palasi joutusasti sen +ruokokimpun luo, jolla vanki istui, tarttui hänen kahlehittuun käteensä +ja sanoi niin lempeästi, kuin hänen karkea äänensä salli: "sir Kenneth, +sinä olet nuori, sinulla on isä. Minun Ralphini, jonka jätin Irthingin +rannoille pienellä Galloway-oriillaan ratsastamaan, tulee kerran sinun +ijälliseksi -- ja Jumala suokoon että näkisin hänen nuoruutensa lupaavan +yhtä paljon kuin sinun, jos viimeksi kuluneen yön jätän lukematta! -- +Eikö mitään voida tehdä eli puhua sinun hyväksesi?" + +"Ei mitään!" kuului surullinen vastaus. "Minä olen luopunut vahdistani, +lippu, joka minulle uskottiin, on kadotettu. Kun telottaja ja +mestauspölkky ovat valmiit, on myöski pää valmis ruumiista eroamaan". + +"No, Jumala olkoon sinulle armollinen!" sanoi de Vaux. "Kuitenkin soisin +että itse olisin ruvennut tuohon vahtiin, vaikka se olisi maksanut +parhaan hevoseni. Tässä on joku salaisuus, nuorukainen, jonka +yksinkertainen mies hoksaa löytyväksi, vaikka hän ei voi sitä erottaa. +-- Pelkuri? mitäs vielä! Ei pelkuri koskaan ole taistellut, niin kuin +olen nähnyt sinun tekevän. -- Petturi? Minä en voi käsittää, että +petturit niin tyynesti voisivat petokseensa kuolla. Sinua on +vahtipaikaltasi viekoteltu jonku sievästi keksityn ansan -- jonku +hyvästi mietityn juonen kautta; hätääntyneen tytön huuto on korvaasi +sattunut, taikka jonku iloisen kaunottaren katse viehättänyt silmäsi. +Älä siitä punastu; jokaista meitä omat tuommoiset houkutukset saattaneet +harhateille. Kas niin, minä pyydän sinua, kevennä omaatuntoasi minulle +äläkä papille. -- Richard on armelias, kun hänen vihansa on asettunut. +Eikö sinulla ole mitään uskomista minulle?" + +Onneton ritari käänsi kasvonsa pois hyväntahtoisesta soturista ja +lausui: "ei mitään". + +De Vaux, joka nyt oli koettanut kaikki houkutuskeinonsa, nousi ylös, ja +lähti teltasta, käsivarret ristissä ja mieli synkempänä, kuin mitä asia +hänestä ansaitsi -- milteipä suuttuneena itselleen, että niin +vähäpätöinen asia, kun yhden skotlantilaisen kuolema, niin kovasti oli +häneen koskenut. + +"Mutta", sanoi hän itsekseen, "vaikka nuo kömpelöt lurjukset ovat +vihollisiamme Cumberlannissa, täytyy heitä Palestinassa pitää melkein +veljeksinä". + + + + +Kuudestoista luku. + + Ei pitkälle oo armahas + Älystä kehutusta, + Ja sukkeluutensakin on + Vain vaimon laverrusta. + + *Laulu.* + + +Korkeasukuista Berengariaa, Sanchez'n, Navarran kuninkaan, tytärtä ja +sankarillisen Richard kuninkaan puolisoa, luettiin aikakautensa +kauniimpain naisten joukkoon. Hänen ruumiinsa oli hento, mutta +verrattoman kaunismuotoinen. Luoja oli hänelle lahjottanut hänen +kotimaassa harvoin tavattavan ihanan ihon, tuuhean, valkean tukan ja +niin erinomaisen lapselliset kasvot että hän näytti monta vuotta +nuoremmalta, kuin hän oikeastaan oli, ehkä hän vielä ei ollutkaan +yhtäkolmatta täyttänyt. Kenties hän tätä nuorellista ulkonäköään +muistellen teeskeli, tai ainakin osotti lapsellista oikullisuutta ja +leikillisyyttä käytöksessään, pitäen sitä ehkä sopivana nuorelle +vastanaineelle naiselle, jonka arvo ja ikä oikeutti häntä muilta +vaatimaan mielijohdettensa ja oikkujensa anteeksiantoa ja unohtamista. +Hän oli luonteeltaan hyvin hyväsydäminen, ja jos hänelle annettiin +tarpeellinen määrä ihmettelemistä ja kunnioitusta, joka hänen mielestään +sai olla jokseenkin suuri, ei voinut kellään olla parempi ja +ystävällisempi mielenlaatu; mutta niinkuin kaikki ylenvaltiaat eli +despotit hän halusi valtaansa laajentaa samassa määrässä, kuin hänelle +vapaatahtoisesti suotiin enemmän mahtia. Väliin, myöskin silloin kun +koko hänen kunnianhimonsa oli tyydytetty, hän suvaitsi tulla kipeäksi +tai joutua pahalle tuulelle; ja lääkärit saivat aivojaan ahdistaa +löytääksensä nimiä olemattomille taudeille, samalla kuin hänen +hovineitinsä ponnistivat mielikuvituksensa voimia uutten leikkien, +uutten päähinetten ja uutten hovijuorujen keksimiseen, sillä tavoin +aikaa kuluttaakseen näitten ikäväin puuskain kestäessä, jolloin heidän +oma tilansa ei juuri ollut kadehittava. Heidän tavallisin apukeinonsa, +tämän taudin karkottamiseksi oli joku kepponen, tai pieni pilanteko +toisillensa, ja takaisin palaavan iloisuutensa hilpeydessä ei tuo hyvä +kuninkaatar, totta puhuen, pitänyt suurta väliä sillä, josko nämät +ajanvietteet olivat oikein sopivia hänen arvolleen, taikka jos se +mielipaha minkä muut näistä ilveistä kärsivät, ei ollut suurempi, kuin +se huvitus, minkä hän itse tunsi. Hän luotti puolisonsa suosioon ja +korkeaan arvoonsa korvataksensa mitä nämät kepposet saattoivat muille +maksaa. Sanalla sanoen, hän leikki ja hyppeli kuin nuori naarasleijona, +joka ei arvaa niiden käpäläin painoa, jotka hän leikkikumppaleinsa +hartioille laskee. + +Kuninkaatar Berengaria rakasti innollisesti miestään, mutta pelkäsi +hänen ylpeää ja hillitsemätöntä luontoa, ja koska hän tiesi ei voivansa +hänelle nerossa vertoja vetää, ei hän juuri mielihyvällä nähnyt, että +Richard usein puheli kernaammin Edith Plantagenet'n kuin hänen kanssa, +ainoastansa sentähden että edellisen puhetapa, laajempi käsitysvoima ja +ylemämmät ajatukset ja tunteet häntä enemmän huvittivat kuin hänen +kauniin puolison liverrykset. Berengaria ei tämän tähden vihannut +Edithiä, vielä vähemmin mietti hänelle mitään pahaa; sillä vähäiseen +itserakkauteen katsomatta, oli hänen luonteensa ylipäätään hyvä ja jalo. +Mutta hänen, näissä seikoissa tarkkanäköiset, hovinaiset olivat tähän +aikaan huomanneet, että lady Edithiä tarkottava pistävä kokkapuhe oli +varma keino hänen englantilaisen majesteetinsa alakuloisuuden +poistamiseksi, ja se keksintö oli heiltä säästänyt paljon päänvaivaa. + +Tässä oli jotain epäjaloa, sillä lady Edithiä pidettiin orpona tyttönä +ja vaikka häntä kutsuttiin Plantagenet'ksi ja Anjoun ihanaksi neidoksi, +ja Richard oli hänelle suonut vain kuninkaallisen perhekunnan jäsenille +kuuluvia etu-oikeuksia, ja toimittanut hänelle niihin vastaavan sijan +hovissaan, tiesivät kuitenkin harvat, eikä kukaan englantilaisessa +hovissa liikkuva olisi rohjennut kuulustella, miten hän oikeastaan oli +Leijonasydämelle sukua. Hän oli Englannin kuulusan leskikuninkaattaren +Eleonoran seurassa Messinassa tullut Richardia vastaan yhtenä niistä +naisista, jotka olivat häitänsä viettävän Berengarian seuraksi määrätyt. +Richard kohteli sukulaistaan suurella kunnioituksella, ja kuninkaatar +teki hänen alituiseksi seuraneidokseen sekä osotti hänelle ylipäänsä +paljon ystävyyttä, sitä vähäistä kateellisuutta lukuunottamatta, josta +olemme maininneet. + +Hovinaisilla ei pitkään aikaan ollut muuta muistuttamista Edithiä +vastaan kuin satunnaista moitetta vähemmän onnistuneesta +hiustenkiherryksesta tai sopimattomasta kleningistä; sillä Edithiä ei +pidetty tällaisiin salaisuuksiin suuresti perehtyneenä. Skotlantilaisen +ritarin hiljainen palvelus ei myöskään jäänyt huomaamatta; hänen värejä, +kypärin koristuksia, sankaritöitä, mielilauseita ja merkityskuvia +pidettiin tarkasti silmällä ja tehtiin joskus satunnaisen leikkipuheen +esineiksi. Vaan sitten tuli tuo kuningattaren ja hänen neitojensa +vaellusretki Engaddiin, jolle hän oli lähtenyt kuninkaan parantumiseksi +tehdyn lupauksen johdosta, ja johon Tyron arkkipiispa valtiollisista +syistä häntä kehotti. Tällä matkalla ja tämän pyhän paikan kappelissa, +joka ylhäältä oli yhdistyksessä karmeliitanunnain luostarin ja alhaalta +erakon luolan kanssa, eräs kuninkaattaren naisista huomasi ne salaisen +tuttavuuden merkit, jotka Edith antoi rakastajalleen, eikä hetkeäkään +viipynyt hänen majesteetillensä sitä kertomusta. Kuninkaatar palasi +retkeltään, varustettuna tällä oivalla receptillä ikävyyttä vastaan, ja +seuransa samalla kertaa lisääntyi kahdella kääpiöraukalla, jotka +hallitusistuimeltaan karkotettu Jerusalemin kuninkaatar hänelle oli +lahjottanut, ja jotka olivat niin luvattomia ja hulluja (siis lajissansa +niin eteviä) kuin mikään kuninkaatar saattoi haluta. Berengarian +lapselliseen päähän oli silloin pistänyt koettaa, mitä vaikutusta +tuommoisten kamalain ja eriskummaisten otusten äkillinen ilmestyminen +tekisi ritarin hermoihin, kun hän oli yksin kappelissa; mutta ritarin +levollisuus ja erakon väliintulo oli leikin pilannut. Nyt kuningatar oli +keksinyt uuden, jonka seuraukset näyttivät arveluttavammiksi kääntyvän. + +Sir Kennethin poismentyä teltasta tapasivat naiset taas toisensa, ja +kuninkaatar, joka ensin ei suuresti huolinut Edithin katkeroista +nuhteista, vastasi hänelle vain syyttämällä häntä teeskennellystä +kainoudesta ja terävästi pilkkaamalla Leopartin ritarin pukua, kansaa ja +varsinkin köyhyyttä, jolloin hän osotti niin suurta leikillistä, vaan +samalla ivallista häijyyttä, että Edithin vihdoin täytyi siirtää itsensä +ja rauhattomuutensa omaan huoneeseensa. Mutta kun eräs kamarineitsyt, +jonka Edith oli käskenyt käydä tiedustelemassa, aamulla tuli kertomaan, +että lippu oli poissa ja sen vartia kadonnut, kiiruhti hän +kuninkaattaren huoneeseen ja pyysi kiihkeästi häntä nousemaan ylös ja +viipymättä lähtemään kuninkaan telttaan tehollisen välityksensä kautta +tehdäksensä ilveilynsä vaaralliset seuraukset tyhjäksi. + +Kuninkaatar, joka nyt vuorostaan joutui sähkähyksiin, syytti +tavallisuuden mukaan muita omasta ajattelemattomuudestansa, sekä koki +tuhansilla mahdottomilla arveluilla viihdyttää Edithin huolta ja +lepyttää hänen mielipahaansa. Hän oli varma siitä, ettei mikään +onnettomuus ollut tapahtunut -- ritari luultavasti oli makaamassa +yövahtinsa perästä. Ja jos hän, peljäten kuninkaan vihaa, olisi karannut +lipun kanssa, niin se oli vain kappale silkkivaatetta ja hän köyhä +onnenhakia -- taikka jos hän jonku aikaa saisi vankeudessa istua, voisi +kuninkaatar kohta suostuttaa kuningasta antamaan hänelle anteeksi -- ei +tarvittu muuta kuin malttavasti odotella, niin Richardin suuttumus kyllä +haihtuisi. + +Hän puheli tällä tavoin sinne tänne, mainiten yhtä mahdottomuutta +toisensa perästä, siten turhaan vakuuttaaksensa niin Edithiä kuin +itseänsä, ettei mikään vahinko voinut syntyä leikinteosta, jota hän nyt +katkerasti katui sydämessänsä. Mutta sillä välin kuin Edith turhaan +yritti hillitä tätä tyhjän puheen virtaa, astui kamariin hovineito, +jonka säikähtäneissä silmissä saattoi lukea kuolemaa ja kauhistusta. +Ensi katseesta hänen kasvoihin Edith oli vaipua lattiaan, jollei +välttämätön täytymys ja hänen ylevä luonteensa olisi hänelle antaneet +voimaa ainaki ulkonaisesti näyttämään tyyneltä. + +"Teidän majesteetinne", hän sanoi kuninkaattarelle, "älkää kauvemmin +hukatko aikaa ainoallakaan sanalla, vaan pelastakaa hänen henkensä, jos" +-- lisäsi hän tukehtuvalla äänellä -- "se vielä on pelastettavissa". + +"Se on, se on", vastasi lady Kallista. "Minä juuri nyt kuulin, että +ritari on viety kuninkaan luo; vielä ei pelastus ole myöhäinen, vaan" -- +jatkoi hän, hyrähtäen katkeraan itkuun, jonka pelko omasta +turvallisuudesta ehkä osaksi vaikutti -- "vähän ajan takaa varmaan, jos +ei mihinkään toimeen ryhdytä". + +"Minä lupaan kultaisen kynttiläjalan pyhälle haudalle, hopealippaan +Engaddin pyhälle neitsyelle, tuhannen byzantinin arvoisen +alttarivaatteen Orthezin pyhälle Tuomaalle", sanoi kuninkaatar +hädissänsä. + +"Nouskaa ylös, teidän majesteetinne", sanoi Edith, "rukoilkaa +pyhimyksiä, jos haluatte, vaan olkaa itse paras pyhimyksenne". + +"Tosiaan, teidän majesteetinne", sanoi pelästynyt hovineito; "lady Edith +on oikeassa. Nouskaa ylös, armollinen rouva, ja kiirehditään kuningas +Richardin telttaan rukoilemaan ritari paran hengen edestä". + +"Minä lähden, minä lähden", sanoi kuninkaatar, nousten ylös ja kovasti +vapisten, vaan hänen vaimonpuolensa, yhtä hämmästyksissään kuin hän +itse, eivät pystyneet hänelle tekemään sitä apua, kuin hänen +pukemiseensa välttämättä tarvittiin. Ulkonäöltään tyynenä ja +rauhallisena, vaan kuolon kalpeana, lady Edith omakätisesti auttoi +kuninkatarta ja toimitti yksin koko tuon lukuisan palveliakunnan +tehtävät. + +"Kuinka te nyt minua palvelette, tytöt", sanoi kuninkaatar, joka ei +tässäkään tilaisuudessa voinut unhottaa turhamaista arvojärjestystä. +"Annatteko lady Edithin toimittaa virkaanne? -- Näetsen, Edith, he eivät +voi tehdä mit'ikään -- minä en mitenkään ennätä ajoissa tulla puetuksi. +Minä lähetän Tyron arkkipiispan noutamaan ja käytän häntä välittäjänä". + +"Ah, ei, ei!" huudahti Edith. -- "Menkää itse, teidän majesteetinne! -- +Te olette pahan saaneet aikaan, korjatkaa se nyt myös". + +"Minä menen, minä menen", sanoi kuninkaatar, "mutta jos Richard on +suutuksissa, en uskalla hänelle puhua mitään -- hän tappaisi minun!" + +"Menkää sentään, teidän majesteetinne", sanoi lady Kalista, joka +parhaiten tunsi kuninkaattaren luonteen; "leijona raivossaan ei voisi +nähdä tuommoista vartaloa ja tuommoisia kasvoja asettumatta kovimmastaki +vihastaan -- vielä vähemmin rakastava ritari, kuin Richard, jolle halvin +sananne on käsky". + +"Niinkö luulet Kalista?" sanoi kuninkaatar. "Ah, sinä tiedät vähän -- +vaan kuitenkin tahdon mennä. -- Mutta mitäs nyt -- mitä tämä tahtoo +sanoa? Te olette pukeneet minun viheriään, jota väriä hän inhoo. Antakaa +mulle sininen kleninki ja hakekaa esiin ne rubiniset kaulavitjat, jotka +olivat osa Kypron kuninkaan lunnaista; ne ovat joko rautalippaassa tai +jossai muualla". + +"Kaikkea tätä, kun ihmisen henki on kysymyksessä!" sanoi Edith +sydäntyneenä; "noin paljon ei kukaan voi kärsiä. Älkää nähkö vaivaa, +teidän majesteetinne, minä lähden itse kuningas Richardin tykö. -- Tämä +asia koskee minua. Minä tahdon tietää josko on luvallinen kohdella +tyttöparkaa, joka on hänelle sukua, niin kunniaa loukkaavalla tavalla, +että hänen nimeänsä väärin käyttämällä urhoollinen ritari houkutellaan +vahtipaikaltaan ja saatetaan henkensä ja kunniansa menettämisen vaaraan +sekä Englannin kunnia tehdään koko kristityn armeijan pilkan esineeksi". + +Hämmästyen ja kummastellen Berengaria kuunteli tätä odottamatonta +vihastuksen purkamista. Vaan kun Edith aikoi teltasta lähteä, huudahti +hän, vaikka heikolla äänellä: "pidättäkää häntä, pidättäkää häntä!" + +"Teidän täytyy todella jäädä tänne, jalo lady Edith," sanoi Kalista, +hiljaa tarttuen häntä käsivarteen, "ja te, majesteeti, nyt varmaan +lähdette, kauvemmin viivyttelemättä. Jos lady Edith yksin menee +kuninkaan tykö, suuttuu hän kauheasti, eikä hänen vihansa silloin asetu +yhdestä hengestä". + +"Minä lähden, minä lähden", sanoi kuninkaatar mukautuen täytymykseen; ja +vastahakoisesti Edith jäi odottamaan hänen valmistumistansa. + +Nyt kiirehdittiin niin paljon, kuin Edith saattoi haluta. Kuninkaatar +heitti joutusasti yllensä leveän viitan, joka peitti epäjärjestystä +hänen puvussaan ja riensi leijonasydämisen miehensä teltalle, Edith ja +hovinaiset seurassaan sekä muutamain upseerein ja sotamiesten +saattamana. + + + + +Seitsemästoista luku. + + Jos joku hivus hänen päässään henki + Ois, josta armoa nyt pyytäisivät + Ystävät, neljä kertaa lukusammat, + Jokainen henki sentään sammuisi, + Kuin tähdet aamulla -- tai kuni lamput, + Jotk' iloa yöllist' on valaisseet, + Sammutetaan, kun vieraat ovat menneet. + + *Vanha näytelmä.* + + +Kun kuninkaatar Berengaria tuli Richardin teltan ulkonaiseen osastoon, +kielsivät siinä vahtia pitävät kamariherrat -- tosin nöyrimmällä ja +enimmän kunnioittavalla tavalla -- mutta kielsivät kumminkin häntä +sisään pääsemästä. Hän saattoi sisään kuulla kuninkaan äänen, joka +jyrkästi käski upseerein estää heitä sisäänpääsemästä. + +"Te näette", sanoi kuninkaatar, kääntyen Edithiin, ikäänkuin ei muita +välityskeinoja enään olisi löytynyt, "minä tiesin sen -- kuningas ei ota +meitä vastaan". + +Samassa kuultiin Richardin puhuvan jollekulle sisäpuolella olevalle: +"tee tehtäväs näppärästi, mies, sillä sen kautta osotat armeliaisuuttas; +kymmenen byzantinia, jos yhdellä ainoalla iskulla lopetat hänen. Ja +kuule vielä, katala: katso tarkkaan jos hänen poskensa vaalenee eli +silmänsä vilkaisee; ota vaari vähimmästäki värähyksestä hänen +kasvoissaan, eli silmäluomien räpähyksestä -- minä kernaasti tahdon +tietää, miten urhoolliset sielut kohtaavat kuolemata". + +"Jos hän vapisematta näkee miekanteräni kohotetuksi, niin hän on +ensimäinen, joka koskaan on sitä tehnyt", vastasi käreä, matala ääni, +jonka luonnollista kovuutta erinomaisen kunnioittamisen tunne näytti +lieventäneen. + +Edith ei kauvemmin voinut olla vaiti. "Jos teidän Armonne", sanoi hän +kuninkaattarelle, "ei hanki sisäänpääsyä itsellensä, niin minä hankin +sen teille; taikka jos ei teidän majesteetillenne, niin ainakin +itselleni. -- Kamariherrat, kuninkaatar vaatii saada tavata kuningas +Richardia -- vaimo puhutella miestään". + +"Jalo neito", vastasi upseeri, laskien alas virkasauvansa, "minua +pahottaa kieltäminen, mutta kuningas keskustelee asioista, jotka +koskevat elämää ja kuolemaa". + +"Ja me haluamme myöski puhutella häntä asioista, jotka koskevat elämää +ja kuolemaa", sanoi Edith. -- "Minä aukaisen teidän Armollenne tien". Ja +työntäen yhdellä kädellä virkamiehen syrjään, hän toisella tarttui +esirippuun. + +"Minä en rohkene vastustaa hänen majesteetinsa tahtoa", sanoi +kamariherra, väistyen kauniin anojan kiivauden edestä, ja kun hän jätti +tien auki, piti kuninkaatar itseänsä velkapäänä astumaan Richardin +huoneeseen. + +Kuningas makasi vuoteellaan, ja vähän matkan päässä, ikäänkuin odottaen +kuninkaan lopullisia käskyjä, seisoi mies, jonka ammattia ei ollut +vaikea arvata. Hän oli puettu punaiseen villanuttuun, jonka hihat tuskin +ulottuivat hartioiden yli, niin että käsivarret olivat paljaat +puolitiehen olkaluuta, ja sen yllä hänellä, kun hän, niinkuin nyt, oli +hirvittävän virkansa toiminnassa, oli hihaton takki eli kaapu, melkein +kuin sota-airueilla, karvatusta härännahasta, joka edestä päin oli +tahrattu monella suurella tummanpunaisella pilkulla. Nuttu ja kaapu sen +päällä ulottuivat polviin asti ja sukat eli säärystimet olivat samaa +nahkalajia kuin kaapu. Karkea kakilakki peitti kasvojen ylipuolen, +jotka, niinkuin tarhapöllön, näkyivät kernaasti päivänvaloa karttavan, +ja niiden alapuolta varjosti vankka, punainen parta, joka yhtyi +samankarvaiseen harjaksentapaiseen tukkaan. Ne kasvonjuonteet, jotka +saattoi nähdä, olivat tylyt ja ihmisiä vihaavat. Mies oli ruumiiltansa +lyhyt, mutta vankasti rakettu, niska kuin härällä, tavattoman leveät +hartiot, suunnattoman pitkät ja väkevät käsivarret, paksu jäntterä +vartalo ja tukevat, kampurat sääret. Tämä hirvittävä virkamies nojausi +miekkaa vastaan, jolla oli puolen viidettä jalan pitkä terä ja jonka +kyynärän pituinen kahva, minkä ympärille vastapainoksi tuolle +mahdottomalle terälle oli lyöty plyijyrengas, ylettyi kappaleen hänen +päänsä yli, kun hän leväytti käsivarttaan kahvan kiskolla, Richardin +viimeisiä käskyjä vartoessaan. + +Richard, joka naisten äkkiä astuessa sisään makasi kasvot ovea kohti +käännettyinä ja nojautui kyynäspäälle hirmuisen käskyläisensä kanssa +puhuessaan, heittäysi kiivaasti, ikäänkuin pahoillansa ja kummastellen, +toiselle kyljelle, kääntäen selkänsä kuninkaattarelle ja hänen +saattoväelleen, sekä kääri ympärillensä peitteen, joka hänen omasta +käskystä, tai pikemmin kenties hoviherrojen imartelevasta toimesta, oli +tehty kahdesta suuresta leijonannahasta, jotka Beneziassa olivat niin +ihmeteltävän taitavasti muokatut, että tuntuivat pehmeämmiltä kuin +hirvennahka. + +Berengaria tiesi vallan hyvin -- ja kuka nainen ei sitä tiedä? -- mitä +hänen piti tehdä voitolle päästäksensä. Heitettyään pikaisen, +salaamatonta kauhua ilmaisevan silmäyksen miehensä hirmuiseen +neuvottelukumppaliin, hän riensi Richardin vuoteelle, lankesi +polvilleen, viskasi viitan hartioiltaan ja paljasti ihanat, pitkät, +kullankarvaiset palmikkonsa, jolloin hänen kasvonsa loistivat aivan kuin +pilvestä esiin pilkottava aurinko, kuitenki vaalealla otsallaan osottaen +jälkiä siitä, että niiden kirkkautta joku oli himmentänyt. Hän tarttui +kuninkaan oikeaan käteen, jolla hän oli käärinyt peiton ympärilleen, ja +vetäen sitä vähitellen luokseen, huolimatta kuninkaan heikosta +vastustelemisesta, anasti niin sen käsivarren, joka oli kristikunnan +tuki ja pakanain pelko, ja kietoen sen ympärille pienet, soreat +kätösensä painoi otsansa sitä vastaan ja suuteli sitä. + +"Mitä tämä merkitsee, Berengaria?" sanoi Richard, kääntämättä päätään, +mutta jättäen käden hänen haltuun. + +"Käske pois tuo mies -- hänen katsantonsa tappaa minun!" sipisi +Berengaria. + +"Pois täältä, heittiö!" sanoi Richard asentoansa muuttamatta. "Mitä sinä +odottelet? Sopiiko sinun katsella näitä naisia?" + +"Teidän majesteetinne käsky pään suhteen?" sanoi mies. + +"Ulos, koira!" vastasi Richard. -- "Kristillinen hautaus!" + +Mies katosi, sittekun hän ihmettelevällä hymyllä, joka oli vielä +ilkeämpi kuin hänen tavallinen ihmisiä vihaava katsantonsa, oli +heittänyt silmäyksen tuohon kauniiseen kuninkaattareen +järjestämättömällä puvullaan ja luonnollisella suloisuudellaan. + +"No, mitä sinä nyt tahdot, hupakko tyttö?" sanoi Richard, hitaasti ja +puolittain vastahakoisesti kääntyen päin kuninkaallista anojaa. + +Mutta luonnotonta olisi ollut, jos mikään mies, ja varsinki Richard, +joka lähinnä kunniaa piti kauneutta suurimmassa arvossa, ilman +liikutusta olisi voinut nähdä niin ihanaa olentoa kuin Berengariaa +säikähyksissään taikka kylmäkiskoisesti voinut tuntea hänen huulia ja +otsaa likistettyinä kättänsä vastaan, joka kastui hänen kyynelistänsä. +Vähitellen Richard käänsi miehuulliset kasvonsa häntä kohtaan +sulavimmalla katseella mitä hänen häikäisevästä loistosta niin usein +sädehtivät suuret, tummansiniset silmät saattoivat ilmaista. Silitellen +hänen sievää päätänsä ja pistäen suuret sormensa hänen kauniisiin, +hajanaisiin hivuksiinsa hän kohotti ylös ja suuteli hellästi niitä +enkelin kasvoja, jotka näyttivät haluavan peittyä hänen käteensä. Hänen +vahva vartalonsa, leveä, jalo otsansa ja majesteetilliset katseensa, tuo +paljas käsivarsi ja hartia, leijonannahat, joissa hän lepäsi, ja ihana +hento vaimonpuolinen olento, joka notkisti polviaan hänen edessänsä, +olisivat kelvanneet malliksi esittämään sovintoa riidan jälleen +Herkuleen ja hänen vaimonsa Dejaniran välillä. + +"Vielä kerran kysyn, mitä lemmityiseni hakee ritarinsa teltassa tällä +aikuisella, oudolla tunnilla?" + +"Anteeksi antoa, armollisin herrani", sanoi kuninkaatar, jota pelko taas +alkoi vallata ja tehdä välittäjä-virkaansa kelpaamattomaksi. + +"Anteeksi antoa? Mistä?" sanoi kuningas. + +"Ensin siitä kuin näin liian rohkeasti ja ajattelematta olen astunut +sisään --" + +Hän vaikeni. + +"*Sinä* liian rohkeasti! -- yhtä hyvin aurinko voisi anoa anteeksi +siitä, että sen säteet tunkevat jonkun kurjan vangin rautakallerein +läpitse. Mutta minulla oli askareita, joita ei sinun sopinut kuulla, +Berengaria kulta, ja sitä paitsi pelkäsin, että kalliille terveydellesi +olisi vaarallinen tulla tänne, jossa tauti nykyään on raivonnut", + +"Mutta sinä nyt voit hyvin?" sanoi kuninkaatar, lykäten varsinaisen +asiansa ilmottamista niin myöhäiseen kuin suinkin. + +"Kyllin hyvin, voidakseni astua keihäskentälle sitä uhkarohkeaa urosta +vastaan, joka kieltäisi tunnustamasta sinua kristikunnan kauniimmaksi +naiseksi". + +"Sitte et minulta kiellä vähäistä suosionosotusta -- yhtä vain -- yhtä +ainoaa ihmishenkeä?" + +"Haa! Mistä puhut?" sanoi kuningas otsaansa rypistäen. + +"Tuo onneton skotlantilainen ritari --", alkoi kuninkaatar. + +"Älkää hänestä puhuko, _madame_", sanoi Richard jyrkästi, "hän kuolee -- +hänen tuomionsa on päätetty". + +"Mutta kuninkaallinen herrani ja puolisoni, tässähän vain on lippu, joka +on kadotettu -- Berengaria antaa sinulle uuden, hänen omakätisesti +neulomansa, ja niin kalliin, kuin koskaan on nähty tuulessa liehuvan. +Jokainen helmi, joka minulla on, on sen koristamiseksi käytettävä, ja +jokaisesta helmestä vuodatan kiitollisuuden kyyneleen jalomielisen +ritarini muistoksi". + +"Sinä et tiedä mitä puhut", keskeytti häntä kuningas vihastuneena. +"Helmiä! Voivatko kaikki itämaan helmet poistaa häväistystä Englannin +lippua vastaan? Voivatko kaikki kyyneleet, mitta naisen silmä koskaan on +vuodattanut, pestä Richardin maineesta tahraa? -- Menkää, _madame_, ja +oppikaa paremmin tietämään paikkanne, aikanne ja vaikutusalanne. Tätä +nykyä meillä on toimia, joihin te ette voi puuttua". + +"Sinä kuulet, Edith", kuninkaatar kuiskasi, "me vain suututamme häntä". + +"Olkoon niin", sanoi Edith astuen esiin. "Korkea ruhtinas, minä, teidän +köyhä sukulaisenne, vetoon pikemmin teidän oikeudentuntoon kuin +armahtavaisuuteen; ja oikeutta huutaville täytyy kuninkaan korvain olla +avoinna kaikin ajoin, kaikin paikoin ja kaikissa tiloissa". + +"Ah, orpanamme Edith!" sanoi Richard nousten vuoteellansa istumaan, +pitkä aamutakki ympärillänsä. "Hän haastelee aina kuninkaallisesti, ja +kuninkaallisesti hänelle vastaan, jollei hän ano jotain, joka on hänelle +taikka minulle sopimatonta". + +Edithin kauneus oli enemmän hengellistä ja vähemmän hekumallista laatua +kuin kuninkaattaren; mutta levottomuus ja malttamattomuus olivat +tuottaneet hänen kasvoillensa punan, jota ne toisinaan olivat vailla, ja +voimakkaasti arvollisen katsannon, niin että Richard itse hetkeksi +vaikeni, vaikka, ulkonäöstä päättäen, hän kernaasti olisi tahtonut +katkaista hänen puhettaan. + +"Ruhtinas", hän sanoi, "se urhoollinen ritari, jonka veren aiotte +vuodattaa, on toisinaan tehnyt kristikunnalle suuria palveluksia. Hän on +laiminlyönyt velvollisuutensa sentähden, että hän on langennut ansaan, +jonka kevytmielisyys ja ajattelemattomuus olivat hänelle virittäneet. +Sanoma, joka hänelle saatettiin erään henkilön nimessä -- miksi en sitä +mainitseisi? -- se oli minun omassani -- houkutti häntä hetkeksi +luopumaan vahtipaikaltansa. Ja kuka ritari kristityssä leirissä eikö +olisi tehnyt itsensä syypääksi samaan rikokseen tytön käskystä, jolla, +vaikka hän on muista omaisuuksista köyhä, kuitenki on Plantagenet'n +verta suonissaan?" + +"Te olette siis puhutelleet häntä, orpana?" vastasi kuningas, purren +huulta vihaansa hillitäkseen. + +"Olen, armollinen herra", vastasi Edith, "Tässä ei ole aika selittää +miksi. Minä en ole tänne tullut itseäni puollustamaan enkä muita +syyttämään". + +"Ja missä soitte hänelle tämän osotteen suosiostanne?" + +"Hänen majesteetinsa kuninkaattaren teltassa". + +"Kuninkaallisen puolisomme teltassa?" sanoi Richard, "No, Jumalan, pyhän +Yrjön ja kaikkein muitten pyhimysten nimessä, jotka taivaan +kristallilaattiaa polkevat, tämä on rohkeata! Minä olen huomannut, vaan +antanut anteeksi, että tuo häpeämätön soturi on ihastellut henkilöä, +joka on niin paljon korkeammalla häntä, enkä ole kateellisesti katsonut, +että sukuuni kuuluva neito ylhäisestä piiristään on vaikuttanut häneen +samalla tavalla kuin aurinko alhaalla makaavaan mailmaan. -- Mutta +taivaan ja maan kautta! Että sinä yöllä häntä kohtaisit itse +kuninkaallisen puolisomme teltassa ja uskaltaisi tätä mainita +anteeksi-antoa ansaitsevana syynä hänen tottelemattomuuteen ja +valapattoisuuteen! Isäni sielun kautta, Edith, tätä saat elinaikasi +luostarissa katua!" + +"Armollinen herra", sanoi Edith, "valtanne sallii teidän käyttää +itseänne hirmuvaltiaana. Minun kunniani, herra kuningas, on yhtä puhdas +kuin teidän, ja kuninkaatar voipi sen todistaa, jos niin hyväksi näkee. +Vaan minä jo sanoin, etten ole tänne tullut itseäni puollustamaan tai +muita syyttämään. Minä vain pyydän teiltä, että henkilölle, joka +hairahtui väkevän kiusauksen johdosta, osotatte sitä armahtavaisuutta, +jota teidän itsenne, herra kuningas, kerran täytyy korkeamman oikeuden +edessä pyytää kenties vähemmän anteeksi annettavista rikoksista". + +"Voipiko tämä olla Edith Plantagenet?" sanoi kuningas katkerasti. +"Älykäs, jalo Edith Plantagenet? Tahi eikö se ole lemmentuskainen +nainen, joka ei pidä omalla maineellansa väliä, kun rakastetun henki on +kysymyksessä? Kuningas Henrikin sielun kautta! En tiedä, mikä minua +estää käskemästä, että lemmittysi pääkallo otetaan hirsipuusta ja +alituiseksi koristeeksi kiinnitetään luostarikammios ristiinnaulitun +kuvaan!" + +"Ja joskin lähetät sen hirsipuusta iäti silmäini eteen asetettavaksi", +sanoi Edith, "tulen aina pitämään sitä kelpo ritarin muistona, jonka +julmasti ja syyttömästi mies murhasi" -- hän hillitsi mielensä -- "mies, +josta vain sanon, että hänen paremmin olisi pitänyt ymmärtää kuinka +ritarillisia töitä palkita. Minun lemmitykseni sinä kutsut häntä?" hän +jatkoi yhä kiihtyen -- "Hän oli tosiaan rakastajani ja erinomaisen +uskollinen; mutta suosion osotusta hän ei minulta koskaan pyytänyt, ei +sanoilla eikä silmillä, vaan tyytyi semmoiseen nöyrään palvelukseen, +jota pyhimyksille omistetaan. Ja sentähden tuon kunnollisen -- tuon +rohkean -- tuon uskollisen täytyy kuolla!" + +"Oi, vaiti, vaiti. Jumalan nimessä!" kuiskasi kuninkaatar, "te vain +suututatte häntä yhä enemmän!" + +"Siitä en huoli", sanoi Edith, "saastuttamaton neitsyt ei pelkää +raivoavaa leijonaa. Täyttäköön hän pahat aikeensa tätä kelvollista +ritaria vastaan. Edith, jonka edestä hän kuolee, tietää itkeä hänen +muistoansa -- minulle ei kenenkään enään tarvitse puhua valtiollisista +seikoista, tämän heikon käden kautta vahvistetuista. Minä en voinut -- +en tahtonut ruveta hänen morsiameksi hänen eläissänsä -- väli keskenämme +oli liian iso. Mutta kuolema yhdistää ylhäisen ja alhaisen; minä olen +tästälähin vainajan morsian". + +Kuningas oli antaa hyvin kiivaan vastauksen, kun eräs karmeliitamunkki, +jonka pää ja muu ruumis oli kääritty pitkään raitaisesta, karkeasta +villavaatteesta tehtyyn kaapuun ja päähineeseen, jonkatapaista hänen +veljeskuntansa kantoi, äkkiä astui huoneeseen ja heittäytyen polvillensa +kuninkaan eteen rukoili häntä kaiken pyhän nimessä luopumaan +mestauksesta. + +"No, miekan ja valtikan kautta!" sanoi Richard, "koko mailma on +liittynyt yhteen tehdäksensä minun hulluksi! Narrit, vaimonpuolet ja +munkit, astuivat jokaisella askeleella tielleni. Mistä se tulee, että +hän vielä elää?" + +"Armollinen herra", sanoi munkki, "minä rukoilin Gilslandin lordia +lykkäämään mestausta siksi kuin olin saanut heittäytyä teidän --" + +"Ja hän oli itsepäinen kyllä myöntyäkseen anomukseesi", keskeytti +kuningas; "vaan se on hänen tavallisen omavaltaisuutensa tapaista. Ja +mitä sinulla on sanomista? Puhu perkeleen nimessä!" + +"Mylord, se on tärkeä salaisuus, vaan rippi-istuimen pyhyys sitä +peittää; minä en uskalla sitä kertoa edes kuiskaamalla, mutta minä +vannon pyhän veljeskuntamme ja pukuni sekä siunatun Eliaksen, +munkkikuntamme perustajan kautta, hänen, joka siirrettiin toiseen +mailmaan ihmiskunnan tavallisia kuolontuskia tuntematta, että tämä +nuorukainen on minulle ilmottanut salaisuuden, joka, jos uskaltaisin sen +uskoa sinulle, luovuttaisi sinua kokonaan verisestä aikeestasi hänen +suhteen". + +"Hurskas isä", sanoi Richard, "että minä kirkkoa kunnioitan, siitä +todistavat ne aseet, joita sen hyväksi kannan. Ilmota minulle se +salaisuus, niin teen, mitä tässä asiassa katson soveliaaksi. Vaan minä +en ole mikään sokea Bayard, joka hypähdän pimiään kahden papillisen +kannuksen petoksesta". + +[Kuva] + +"Korkea herra", sanoi pyhä mies, heittäen taaksepäin päähineensä ja +kaapun ja jälkimäisen alta paljastaen vuohennahkatakin sekä edellisen +alta ilman-alan kuumuudesta, paastomisista ja ruumiinkurituksista niin +laihtuneet kasvot, että ne enemmän olivat elävän pääkallon kuin +ihmiskasvoin näköiset, "kahdenkymmenen vuoden kuluessa olen suurta +rikosta sovittaakseni kiusannut tätä kurjaa ruumista Engaddin +vuorenrotkoissa. Luuletteko te, että minä, joka olen mailmalle kuollut, +tahtoisin sepittää valheen, saattaakseni oman sieluni vaaraan? Eli +luuletteko, että mies, joka niinkuin minä pyhimmillä valoilla on +sitoutunut vaiti-oloon, jolla ei ole kuin yksi ainoa maallinen toivomus, +että saisi nähdä kristityn Zionimme jälleen perustetuksi -- luuletteko, +että semmoinen mies tahtoisi ilmaista rippi-istuimen salaisuudet? -- +Sieluni inhoo yhtä isosti molempaa kauhistusta". + +"Vai niin", vastasi kuningas, "sinä olet siis se usein mainittu erakko? +Täytyy myöntää, että olet jotenki niiden henkien kaltainen, jotka +maleksivat karkeoilla kallioilla; mutta Richard ei säikähdä kummituksia +-- ja sitäpaitsi sinä muistaakseni olet sama mies, jonka luokse +kristityt ruhtinaat lähettivät tämän saman pahantekiän sovintotuumain +alottamista varten sulttanin kanssa, kun minä, jonka neuvoa etupäässä +olisi pitänyt kysyä, makasin sairasvuoteella. Sinä ja nuo ruhtinaat +voitte olla siitä vakuutetut, että minä en pane kaulaani +karmeelitamunkin köysivyön juoksu-ansaan. Ja mitä lähettiläänne tulee, +niin hänen täytyy kuolla ja sitä suuremmasta syystä kuin sinä hänen +edestä rukoilet". + +"No Jumala sinua armahtakoon, herra kuningas!" sanoi erakko kovasti +liikutettuna; "sinä saat onnettomuuden aikaan, jota vasta soisit +tehneeksi jättämättä, vaikka se olisi maksanut sinulle jäsenen. +Mieletön, sokaistu mies, säästä häntä!" + +"Pois, pois", sanoi kuningas, polkien laattiaan; "aurinko on valaissut +Englannin häpeää, ja se on vielä kostamatta. -- Naiset ja pappi +poistukaa, jos ette tahdo kuulla käskyjä, jotka eivät ole teille +mieleen; sillä pyhän Yrjön kautta vannon --" + +"Älä vanno!" kuului jonku telttaan vasta astuneen ääni. + +"Ah, oppinut ystäväni, Hakim!" sanoi kuningas; "te tulette, toivon ma, +jalomielisyyttämme koettamaan". + +"Minä tulen pyytämään, että saisin teitä puhutella -- nyt heti -- ja +hyvin tärkeässä asiassa". + +"Nähkää tässä ensin vaimoni, Hakim, ja tervehtiköön hän teissä miehensä +pelastajaa". + +"Minun ei sovi", sanoi lääkäri, pannen jonkulaisella itämaisella +kainoudella ja kunnioituksella käsivartensa ristiin ja luoden silmänsä +maahan -- "minun ei sovi katsella hunnutonta kaunotarta kaikessa hänen +ihanuudessaan". + +"Mene sitten, Berengaria", sanoi kuningas, "ja mene sinäkin Edith; -- +ei, älkää rukouksianne uudistako! Ainoa, minkä voin luvata, on, että +mestaus ei tapahdu ennen puoltapäivää. Mene ja rauhotu rakas Berengaria, +mene. -- Edith", lisäsi hän silmäyksellä, joka hämmästytti hänen +sukulaisensaki rohkeaa mieltä, "mene, jos olet viisas!" + +Vaimonpuolet lähtivät eli pikemmin hyökkäsivät teltasta ulos, +ajattelematta sääty-erotusta ja arvojärjestystä, aivan kuin parvi +metsälintuja, joita havukka odottamatta on peljättänyt. + +He palasivat sitten kuninkaattaren telttaan, jossa antausivat +hyödyttömän surun valtaan ja yhtä hyödyttömäin syytösten tekemiseen. +Edith oli ainoa, joka näkyi halveksivan näitä tuskan tavallisia +lievennyskeinoja. Huokaamatta, kyyneltä vuodattamatta, ainoatakaan +nuhtelevaa sanaa lausumatta hän palveli kuninkaatarta, jonka heikko +sielu ilmaisi suruaan kovain hysteristen tuskain ja tuimain +hypokondrillisten kohtausten kautta, joitten kestäessä Edith ahkerasti +ja hellästikin häntä hoiteli. + +"Se on mahdotonta, että hän on voinut tätä ritaria rakastaa", sanoi +Florise Kalistalle, joka oli vanhempi näistä kahdesta hovineidosta. "Me +olemme erehtyneet, hän suree häntä vain niinkuin vierasta, joka hänen +tähtensä on joutunut onnettomuuteen". + +"Vaiti, vaiti!" vastasi hänen kokeneempi ja tarkkanäköisempi +kumppalinsa; "hän on Plantagenet'n ylpeää sukua, jotka eivät ikinä +tunnusta, että mikään haava heille tuottaa kipua. Heidän on nähty +sitovan heikompiluontoisten kumppalinsa naarmuja, samalla kuin heidän +verensä omista kuolinhaavoista on juossut tyhjiin. -- Florise! Me olemme +tehneet kauhean pahasti, ja minä puolestani tahtoisin antaa kaikki +kalliit kiveni, jos tuo onneton kujeemme olisi jäänyt tekemättä". + + + + +Kahdeksastoista luku. + + Tää toimi vaatii tarkkaa tietoa + Jupiteristä sekä Auringosta; + Tähdet on ylpeöitä, täynnä oikkuja, + Eik' ihmiskunnan palvelukseen helppo + Niit' ole houkutella. + + *Albumazar.* + + +Erakko seurasi naisia Richardin teltasta, kuten varjo seuraa päivän +sadetta, kun pilvet kiitävät auringon ohitse. Mutta kynnyksellä hän +kääntyi taaksepäin ja nostaen kätensä kuningasta kohti varottavana, eli +miltei uhkaavalla tavalla, lausui: "onneton se, joka ylenkatsoo kirkon +neuvot ja turvautuu uskottomain jumalattomiin yllytyksiin! Kuningas +Richard, vielä en karista tomua jaloistani enkä lähde leiristäsi -- +miekka ei putoa vielä -- mutta se riippuu vain hiuskarvan varassa. Kopea +hallitsia, me tapaamme toisemme vielä". + +"Käyköön niin, ylpeä pappi", vastasi Richard; "ylpeämpi +vuohennahkoissaki kuin ruhtinaat purppurassa ja hienossa palttinassa". + +Erakko katosi teltasta, ja kuningas jatkoi, arapialaiseen kääntyen: +"viisas Hakim, ovatko itämaan dervishit yhtä rohkeapuheiset +ruhtinastensa edessä?" + +"Dervishi", Adonebek vastasi, "on joko viisas tai hullu; keskisuuntaa ei +löydy sille, jolla on khirkhah[1] päällänsä, joka yöt valvoo ja päivät +paastoo. Siitä seuraa että hänellä joko on kyllin älyä soveliaasti +käyttääkseen itseänsä ruhtinasten edessä, taikka että hän ei ole +käytöksestään edesvastauksessa, kun hän ei ole ymmärrystä saanut +ensinkään". + +[1] Sananmukaisesti *takkiresu*. Siksi kutsutaan dervishein eli +mahomettiläisten munkkien pukua. + +"Minä uskon", sanoi Richard, "että meidän munkit ylipäätään ovat +jälkimäisen luonteen ottaneet omaksensa. Mutta asiaan! Millä tavoin +saatan teille, taitava lääkärini, tehdä palveluksen?" + +"Suuri kuningas", sanoi El Hakim ja teki syvän itämaisen kumarruksen, +"salli orjasi sanoa sanan ja kuitenkin elää. Minä tahtoisin muistuttaa +sinulle, että olet velkaa -- ei minulle, heidän halvalle +välikappaleellensa -- vaan niille korkeammille voimille, joitten hyviä +lahjoja minä kuolevaisille jakelen, ihmishengen --" + +"Ja arvatakseni sinä tahtoisit saada toisen sijaan, eikö niin?" +keskeytti kuningas. + +"Semmoinen on nöyrä pyyntöni suurelle Melek Ric'ille", sanoi Hakim. +"Juuri tuon urhean ritarin hengen, joka on tuomittu kuolemaan, ja vain +samasta rikoksesta, jonka myöski teki sulttani Aatami, liikanimellä +Abulbeschar eli kaikkein ihmisten isä". + +"Ja sinun, Hakim, joka olet viisas mies, pitäisi muistaa että Aatami +sentähden kuoli", sanoi kuningas jotensakin ankarasti, ja alkoi sitten +kiivastuneena kulkea ahtaassa teltassa edestakaisin, puhellen +itseksensä: "No Jumala nähköön -- minä tiesin mitä hän tahtoi jo samassa +silmänräpäyksessä kuin hän astui telttaan! Tässä on vähäpätöinen +ihmishenki oikeasti tuomittu sammutettavaksi, ja minulla, kuninkaalla ja +soturilla, jonka käskystä tuhansia on kuoliaaksi lyöty ja joka omalla +kädellä olen tappanut satoja, ei ole mitään valtaa sen yli, vaikka +vaakunani, perheeni ja oman kuninkaattareni kunniaa tuo pahantekiä on +häväissyt. Pyhän Yrjön nimessä, tuolle minun täytyy nauraa! -- Pyhän +Ludvigin kautta, se johtaa mieleeni Blondelin satua lumotusta linnasta, +jonne eräs ritari pyrki, mutta johon pääsemästä häntä jälekkäin esti +monenmuotoisimmat haahmot ja olennot, mitkä kaikki vastustivat hänen +aikomustaan. Niin pian kuin yksi poistui tuli toinen esiin! Puoliso -- +orpana -- erakko -- Hakim -- jokainen astuu taistelutantereelle, niin +pian kuin toinen on kaatunut! Saakeli, tässähän yksinäinen ritari saa +otella koko turnauskentän joukkoa vastaan -- hah! hah! hah!" -- Ja +Richard nauroi kohti kurkkuaan; sillä hän oli todellakin alkanut joutua +toiselle mielelle, koska hänen vihansa tavallisesti oli liian pikainen +kestääkseen kauan. + +Lääkäri sillä välin katseli häntä kummastusta ja ylönkatsettaki +osottavilla kasvoilla; sillä itämaalaiset eivät suvaitse noita äkillisiä +mielen muutoksia ja pitävät ääneen nauramista useimmissa tapauksissa +miehen arvoa alentavana ja ainoastaan vaimonpuolille ja lapsille +soveliaana. Viimein hän puhutteli kuningasta, kun havaitsi hänen +rauhottuneen. + +"Kuolemantuomio ei olisi lausuttava hymyilevin huulin. -- Anna +palveliasi toivoa että olet hänelle lahjottanut tuon miehen hengen". + +"Ota tuhannen vangin vapaus sijaan", sanoi Richard; "vie takaisin niin +monta kansalaistasi heidän teltoillensa ja puheillensa, ja minä heti +annan käskyn siitä. Tuon miehen henki ei voi olla sinulle miksikään +hyödyksi ja se on jo menetetty". + +"Kaikkein meidän henki on menetetty", sanoi El Hakim, kohottaen kättänsä +lakkiin. "Mutta suuri saamamies on laupias eikä vaadi maksoa kovin +ankarasti eikä ennen aikaa". + +"Et voi minulle näyttää", sanoi Richard, "että sinulla on mitään +erityistä syytä, minkä tähden astut minun ja oikeuden väliin, jota +kruunattuna kuninkaana olen vannonut valvovani". + +"Sinä olet vannonut olevasi armelias yhtä hyvin kuin oikeutta tekeväsi", +sanoi El Hakim; "mutta, suuri kuningas, se minkä perään sinä pyrit, on +vain oman tahtosi täyttäminen. Ja mitä siihen tärkeään syyhyn tulee, +jonka vuoksi tämän anomukseni teen, niin tiedä että monen ihmisen henki +riippuu sen myöntämisestä". + +"Selvitä sanojasi", sanoi Richard; "vaan älä usko voivasi minua pettää +valheellisilla tekosyillä". + +"Olkoon se kaukana palveliastasi", sanoi Adonebek. "Tiedä siis, että se +lääke, jota sinun, herra kuningas, niinkuin useain muitten, tulee +kiittää parantumisesta, on talismani, tehty kiertotähtien ollessa +semmoisessa asemassa, jolloin jumalalliset voimat ovat suotuisimmat. +Minä olen vain sen vaikutusten halpa jakelia. Minä pistän lääkkeen +vesipikariin, varron sopivaa aikaa sen antamiseksi potilaalle ja juoman +voima tekee parannuksen". + +"Varsin oivallinen ja erittäin mukava lääke tuo", sanoi kuningas, "ja +kun sitä voidaan kuljettaa lääkärin kukkarossa, säästyisi sen kautta se +kamelein karavani, joka muutoin tarvitaan rohtojen ja lääkkeiden +kuljetukseksi. Minua kummastuttaa että mitään muuta koskaan käytetään". + +"On kirjotettu", jatkoi Hakim järkähtämättömällä vakavuudella, "älä +hevosta rääkkää, joka sinun on tappelusta tuonut. Tiedä että tuonlaisia +talismaneja kyllä voidaan tehdä, mutta harvat ovat ne oppineet, jotka +rohkenivat sen voimaa käyttää. Tarkkaa kohtuullisuutta, vaivoja, +rasituksia, paastoamista ja kidutuksia täytyy sen viisaan kärsiä, joka +käyttää tätä lääketapaa. Ja jos hän huolimattomuudesta valmistuksissaan, +mukavuuden halusta taikka taipumuksesta hekumallisiin himoihin, ei +kunkin kuukauden kuluessa paranna ainakin kaksitoista henkeä, kadottaa +taikakalu jumalaisen voimansa, ja niin hyvin lääkäri kuin viimeksi +parannettu sairas ovat äkillisen onnettomuuden omat, eivätkä elä vuotta +umpeen. Minä tarvitsen vielä yhden hengen saadakseni määrän täyteen". + +"Mene ulos leiriin, veikkoni El Hakim, niin olet löytävä monta", sanoi +kuningas, "äläkä koettele telottajaltani ryöstää *hänen* potilaitansa; +niin mainion lääkärin kuin sinun ei sovi sekaantua toisen ammattiin. -- +Sitäpaitsi en käsitä, kuinka pahantekiän vapauttaminen hyvin ansaitusta +kuolemasta voipi enentää kummallisten parannuskeinojesi lukua". + +"Sitten kun saatat selittää, miten annos kylmää vettä on voinut sinun +parantaa, kun kalliimmat lääkkeet eivät ole vaikuttaneet niin mitään", +sanoi El Hakim, "niin voit haastella toisista salaisuuksista, jotka ovat +yhteydessä tämän kanssa. Mitä minuun tulee, en nykyään pysty tuohon +suureen toimintaan, koska tänäpänä olen saastaista eläintä kosketellut. +Älä siis kysele tarkemmin, olkoon sinulle siinä kyllin, että minun +pyynnöstäni, säästäessäsi tämän miehen hengen, pelastat itsesi, suuri +kuningas, sekä palveliasi suuren vaaran surmasta". + +"Kuules, Adonebek", vastasi kuningas, "minulla ei ole mitään sitä +vastaan, että lääkärit käärivät lauseensa hämärään ja sanovat tähdistä +saavansa viisautensa, mutta kun käskette Richard Plantagenet'n varoa +vahingon tuloa jonkun pahan enteen eli tekemättä jätetyn tempun tähden, +ette puhu typerälle saksilaiselle eikä yksinkertaiselle akalle, joka +sentähden luopuu aikeestaan, että jänes juoksee tien poikki, eli korppi +huutaa taikka kissa aivastaa". + +"Minä en voi teitä estää sanojani epäilemästä", sanoi Adonebek; "mutta +myöntäköön kuitenki herrani ja kuninkaani, että totuus sijaitsee hänen +palveliansa kielellä. Voipiko hän oikeana pitää, että hän koko mailmalta +ja jokaiselta onnettomalta, joka tästedes kärsii niitä tuskia, mitkä +vastikään pitelivät häntä tällä vuoteella, ryöstää tämän varsin +tehokkaan talismanin siunauksen, kernaammin kuin suopi anteeksi +viheliäiselle pahantekiälle? Muista, herra kuningas, että jos voitkin +tuhansia tappaa, et voi ainoatakaan parantaa. Kuninkailla on saatanan +kiusaamisvoima; viisailla Allahn parantamismahti. Varo ettet estä +ihmiskuntaa osalliseksi tulemasta siitä hyvästä, jota et itse voi saada +aikaan. Sinä voit kaulan katkaista, vaan et pakottavaa hammasta +parantaa". + +"Tämä on kovin hävitöntä", sanoi Richard kuningas, alkaen suuttua +samassa määrässä kuin Hakim muutti äänensä korkeammaksi ja miltei +käskeväksi. "Me olemme ottaneet sinun lääkäriksemme, eikä neuvon +antajaksi eli rippi-isäksemme". + +"Ja näinkö mainioin Frangistanin ruhtinas palkitsee hyväntekoa hänen +omaa kuninkaallista henkeänsä vastaan?" sanoi El Hakim, oikaisten +ruumiinsa pystyksi ja käskeväiseksi entisestä nöyrästä ja kumartuneesta +asemastansa, jossa hän tähän asti oli kuningasta puhutellut. "Tiedä +sitte", hän sanoi, "että minä syytän sinua, Melek Ric, kiittämättömäksi +ja epäjaloksi, jokaisessa Europan ja Aasian hovissa mahomettiläisten ja +nazarenein, ritarein ja naisten edessä -- kaikkialla, missä kanteleet +soivat ja miekat välkkyy -- kaikkialla, missä kunnia on rakastettu ja +epäkunnia inhottu -- jokaisessa mailman nurkassa; ja nekin maat -- jos +semmoisia löytyy -- mihin ei mainees vielä ole ennättänyt, tulevat +häpeäsi tuntemaan!" + +"Sopiiko sinun noin puhua minulle, uskoton konna?", huusi Richard +syösten vimmastuneena häntä vastaan. "Oletko elämiseen kyllästynyt?" + +"Lyö!" sanoi El Hakim. "Oma tekosi silloin sinua todistaa +kelvottomammaksi, kun minun sanani voivat tehdä, vaikkapa niillä +jokaisella olisi ampiaisen pistin". + +Richard kääntyi äkisti hänestä pois, pani käsivartensa ristiin, kulki +niinkuin ennen telttaa edestakaisin, ja huudahti sitte: "kiittämätön ja +epäjalo! Miksi ei yhtä hyvin pelkuri eli pakana? Hakim! Sinä olet +palkintosi valinnut ja vaikka kernaammin olisin suonut, että olisit +vaatinut kruununi kalliit kivet, en kumminkaan kuninkaana voi sitä +sinulta kieltää. Ota siis tuo skotlantilainen huostaasi -- telottaja +jättää hänen sinulle, kun näytät tämän käskyn". + +Kiireesti hän piirsi pari riviä, ja antoi ne lääkärille. "Käytä häntä +orjanasi, tee hänen kanssaan mitä mielit, mutta varokoon hän koskaan +Richardin silmäin eteen tulemasta. Kuules, ystäväni, sinä olet viisas: +hän on ollut liika rohkea niiden kesken, joitten suloisille silmäyksille +ja heikolle käsitysvoimalle me uskomme kunniamme, niinkuin te, +itämaalaiset, säilytätte aarteitanne arkuissa, jotka ovat tehdyt +hopealangasta, yhtä hienosta ja kestämättömästä, kuin hämähäkinverkko". + +"Palveliasi tajuaa kuninkaan sanat", sanoi viisas, joka heti muutti +äänensä yhtä nöyräksi, kuin millä hän oli keskustelun alkanut. "Kun +kallisarvoinen matto on liattu, viittaa houkka tahraan, vaan viisas +peittää sen kauhtanallaan. -- Minä olen kuullut herrani käskyn, ja +kuulla on totella". + +"Se on hyvä", sanoi kuningas; "jos hänen henkensä on hänelle rakas, +älköön hän koskaan näyttäkö itseään edessäni. -- Voinko missään muussa +olla sinulle hyödyksi?" + +"Kuninkaan armo on täyttänyt maljani ääriin saakka", sanoi viisas. +"Niin, se on ollut niin runsas kuin lähde, joka puhkesi ilmi, kun Moussa +Ben Amram löi sauvallaan kallioon". + +"Niin", sanoi kuningas hymyillen, "mutta vaadittiinki, kuten korvessa, +kova kolkutus kallioon, ennenkuin se aarteensa ilmi antoi. Soisin +tietäväni jotain, mikä sinua huvittaisi ja minkä voisin sinulle antaa +yhtä helposti kuin luonnollinen lähde vesiään viertelee". + +"Sallikaa minun kosketella tuota voitollista kättä", sanoi viisas, +"merkiksi, että Adonebek El Hakim, jos hän tästä lähtien pyytäisi +jonkulaista suosionosotusta Englannin Richardilta, on siihen +oikeutettu". + +"Sinulla on käsi ja hansikka sen päälle, mies", vastasi Richard; "vaikka +kernaammin velkani suorittaisin toisella tavalla, kuin että potilastesi +lukumäärän täyttämiseksi vaadit minua ansaitusta rangaistuksesta +vapauttamaan niitä, joita oikeuden jälkeen olen siihen tuominnut". + +"Pitentykööt päivänne monenkertaisesti", vastasi El Hakim lähtien +teltasta tavallisella syvällä kumarruksellaan. + +Kuningas Richard katsoi hänen jälkeensä kun hän oli mennyt, ikäänkuin ei +aivan tyytyväisenä siihen mitä oli tapahtunut. + +"Merkillinen itsepäisyys tuossa El Hakimissa", sanoi hän, "ja kumma +sattumus, joka pelastaa tuon julkean skotlantilaisen rangaistuksesta, +minkä hän niin runsain määrin on ansainnut. Kuitenkin, hän eläköön! On +siten yksi urhokas mies lisää mailmassa. -- Mutta nyt ajatelkaamme +itävaltalaista. -- Halloo! Onko Gilslannin parooni siellä ulkopuolella?" + +Tämän kysymyksen johdosta näkyi Tuomas de Vaux'n kookas vartalo +varjostavan sisäänpääsöaukkoa, ja hänen jäljessänsä hiipi, kuin +kummitus, ilmottamatta, mutta estelemättä Engaddin erakon julma, +vuohennahkaturkkiin kääritty haahmo sisään. + +Huomaamatta hänen läsnäoloaan, sanoi Richard korkealla äänellä +paronille: "sir Tuomas de Vaux, Lanercostin ja Gilslannin herra, mene +heti torvensoittajan sekä sanansaattajan kanssa *hänen* teltalle, jota +kutsutaan Itävallan arkkiherttuaksi, ja varro aikaa, jolloin hänen +ritarinsa ja vasallinsa ovat lukuisimmasti koossa hänen ympärillään joka +luultavasti tapahtuu tällä hetkellä, sillä tuo germanilainen metsäsika +einehtii, ennenkuin on ollut kuulemassa messua -- mene sitten sisään +hänen luoksensa niin vähällä kunnioituksella kuin voit ja syytä häntä +julkisesti Englannin Richardin puolesta, että hän mennä yönä +omakätisesti taikka toisten kautta on varastanut Englannin lipun sen +riu'usta. Lausu hänelle sentähden sen tahtomme että hän, tunti +sanomansaamisen jälkeen, kaikella kunnialla tuokoon takaisin sanotun +lipun, jolloin hänen itsensä sekä hänen ylhäisimpäin paroneinsa tulee +olla paljain päin ja ilman minkäänlaisia arvonmerkkejä; ja että hän sitä +paitsi sen toiselle puolen istuttaa itävaltalaisen lipun ylösalas +käännettynä, koska se on varkaudella ja konnantöillä tahrattu, ja +toiselle puolen keihään kantamaan sitä veristä päätä, joka lähinnä on +neuvonut taikka auttanut häntä tässä ilkeässä häväistystyössä. -- Ja +sano hänelle, että kun tämä vaatimuksemme on tarkoin täytetty, tahdomme +me ristiretkivalamme tähden ja pyhän maan hyödyksi, suoda hänelle hänen +muut rikoksensa anteeksi". + +"Mutta jos Itävallan arkkiherttua kieltää ollenkaan osaa ottaneensa +tähän konnantyöhön ja siitä tietäneensä?" sanoi Tuomas de Vaux. + +"Sano hänelle silloin", vastasi kuningas, "että tahdomme sen todistaa +hänen ruumiinsa päälle, niin, joskin häntä kaksi hänen urhoollisinta +soturiaan olisi auttamassa. Ritarillisesti me sen tahdomme todistaa, +hevosella eli jalkaisin, korvessa eli turnauskentällä -- ajan, paikan ja +aseet, kaiken sen jätämme hänen omaan valtaansa". + +"Ajatelkaa Jumalan ja kirkon rauhaa, armollinen herra", sanoi Gilslannin +paroni, "jota tähän pyhään ristiretkeen osaaottavat ruhtinaat ovat +vannoneet". + +"Ajatelkaa, kuinka käskyjäni toimitatte, palvelukseen velvotettu +vasallini", vastasi Richard kärsimättömästi. "Luulenpa ajateltavan, että +minun aikeitani voidaan muuttaa paljaalla hengittelemisellä, niinkuin +poikanulikat puhaltelevat höyheniä sinne tänne. Kirkon rauha! -- Kuka +siitä huolii, jos saan kysyä? Kirkon rauha ristiretkeiliäin seassa +vaatii sotaa saracenejä vastaan, joitten kanssa nämät ruhtinaat ovat +tehneet välirauhan, ja yksi lakkaa toisen kanssa. Etkö sitäpaitsi näe +kuinka jokainen näistä ruhtinaista kokee omia tarkotuksiaan edistää? -- +Minäki tahdon omaani edistää, ja se on kunnia. Kunnian tähden olen tänne +tullut, ja kun en sitä voi saracenein suhteen tavottaa, en ainakaan +suvaitse vähintäkään häväistystä tuolta halpamieliseltä herttualta, +joskin häntä olisi auttamassa jokainoa ristiretken armeijan +ruhtinaista". + +De Vaux kääntyi mennäkseen kuninkaan käskyä täyttämään, vaikka hän +samassa kohotti olkapäitään, koska hän luonnostaan oli kovin avomielinen +voidakseen salata, että tämä käsky oli hänen vakuutuksiaan vastaan. +Mutta Engaddin erakko astui nyt esiin katsannolla, joka näkyi osottavan, +että hänellä oli korkeampia käskyjä kerrottavina kuin vain maallisen +pohatan. Hänen karvainen nahkapukunsa, hänen harjaamaton ja leikkaamaton +tukkansa ja partansa, nuo laihat, hurjat ja vääntyneet kasvot, ja tuo +miltei mielipuolisuutta ilmaiseva tuli, joka tuikki hänen vahvain +kulmakarvainsa alta, kaikki tosiaan teki hänen jotenki sen kuvan +näköiseksi, minkä olemme saaneet vanhan testamentin tietäjistä, jotka +tuoden luojan käskyjä Juudaan ja Israelin syntisille kuninkaille, +laskeusivat alas kallioiltansa ja luolistansa, joissa he asuivat +täydellisessä yksinäisyydessä, hämmästyttääksensä mailman hirmuvaltiaita +keskellä heidän ylpeyttänsä Jumalallisen Majesteetin ankaria uhkauksia +ilmottamalla, aivan kuin ukkosenpilvestä lennähtävä salama iskee linnain +ja palatsein torneihin ja varustuksiin. Hurjimmassakin vihassansa +Richard kunnioitti kirkkoa ja sen palvelioita, ja vaikka suuttuneena +erakon tunkemisesta hänen telttaan, hän nöyrästi tervehti häntä, samassa +kuitenkin tehden merkin de Vaux'lle kiirehtimään asiallensa. + +Mutta erakko esti häntä viittauksella, silmäyksellä ja sanalla astumasta +ainoatakaan askelta tuommoiselle toimitukselle; ja kohottaen +paastoomisista laihtuneen ja kuritusruoskalta haavotetun paljaan +käsivartensa, hän heilutteli sitä niin kovasti, että vuohennahkapeite +solui siitä alas. + +"Jumalan ja kaikkein pyhimmän isän, mailman kristillisen kirkon haltian, +nimessä minä kiellän tätä jumalatonta, verenhimoista ja julmaa +taisteluunvaatimusta kahden kristityn ruhtinaan välillä, joitten +hartioilla on se siunattu merkki, minkä alla he ovat toisilleen +veljeyttä vannoneet. Onneton se, joka sen rikkoo! -- Englannin Richard, +peruuta se jumalaton käsky, jonka tälle paronille annoit! Vaara ja +kuolema ovat sinua lähellä! Puukko välähtää kohta laulusi päällä!" + +"Vaara ja kuolema ovat Richardin leikkikumppaneita", vastasi kuningas +kopeasti, "ja hän on uhaten kohdannut kovin monta miekkaa, puukkoa +peljätäkseen". + +"Vaara ja kuolema ovat lähellä", vastasi tietäjä, ja alentaen äänensä +matalaksi, ikäänkuin maan alta tulevaksi, hän lisäsi: "ja kuoleman +jälkeen tuomio!" + +"Hurskas, pyhä isä", sanoi Richard, "minä kunnioitan sinua ja sinun +pyhyyttäsi --" + +"Älä minua kunnioita", keskeytti häntä erakko; "kunnioita kernaammin +halvinta hyönteistä, joka Kuolleen Meren rannoilla matelee ja elää sen +kirotusta limasta. Vaan kunnioita Häntä, jonka käskyjä minä ilmotan -- +kunnioita Häntä, jonka haudan olet luvannut pelastaa -- muista valaa, +jolla olet vannonut yksimielisyyttä kannattavasi, äläkä katkaise sitä +liiton ja uskollisuuden hopealankaa, jolla olet sitonut itsesi +ruhtinaallisiin liittolaisiis". + +"Hurskas isä", sanoi kuningas, "te, kirkon miehet, rupeatte mielestäni +liika rohkeiksi pyhän virkanne puolesta, jos maallisen miehen on lupa +sanoa näin paljon. Kieltämättä oikeuttanne ottamaan huostaanne +omiatuntojamme, pitäisi teidän mielestäni jättää omaksi huoleksemme +kunniamme suojelemisen". + +"Rohkeiksi!" kertoi erakko, "sopiiko minun ruveta rohkeaksi, +kuninkaallinen Richard, joka vain olen kello, totellen soittajan kättä +-- vain tunnoton, vähäpätöinen torvi, ilmottaen sen käskyjä, joka siihen +puhaltaa? -- Katso, polvillani rukoilen sinua armahtamaan kristikuntaa, +Englantia ja itseäsi!" + +"Nouse ylös, nouse", sanoi Richard, pakottaen häntä nousemaan; "polvien, +jotka niin usein Jumalan kunniaksi laskeuvat alas, ei sovi kosketella +maata ihmistä kunnioittaakseen. Mikä vaara meitä uhkaa, arvoisa isä? +Taikka milloin Englannin valta kävi niin vähäiseksi, että tuon vasta +herttuaksi lyödyn melskaajan pahastuminen saattaisi vaaraan sitä eli sen +kuninkaan rauhaa?" + +"Minä olen kalliotornistani katsellut tähtien taivaallista joukkoa, kun +ne öisillä matkoillaan jakelevat viisautta toisilleen ja tietoa niille +harvoille, jotka heidän kieltänsä ymmärtävät. Elosi asunnossa väijyy +vihollinen, herra kuningas, joka kadehtii sekä onneasi että kunniaasi -- +laskulainen Saturnosta, joka uhkaa sinua pikaisella ja verisellä +vaaralla ja joka kohta masentaa sinut ylpeydessäni, ellet nöyryytä +kopeaa tahtoasi velvollisuuden alle". + +"Pois, pois! Tuo on pakanallista oppia", sanoi kuningas. "Kristityt +eivät sitä harjota -- ymmärtäväiset ihmiset sitä eivät usko. Vanhus, +sinä höpiset". + +"En höpise, Richard", vastasi erakko -- "minä en ole niin onnellinen. +Minä tunnen tilani, ja että hiukka järkeä vielä on minulle suotu ei +omaksi, vaan kirkon ja ristin hyödyksi. Minä olen sokea mies, joka +toisille soittoa pitelen, mutta jolle ei itselleen siitä ole valoa. +Kysele minulta kaikkea, mitä kristikunnnan ja tämän ristiretken hyötyyn +kuuluu, niin olen puhuva sinulle kuin viisain neuvonantaja, jonka +kielellä vielä vakuutus on olostanut. Puhu kanssani omasta kurjasta +olennostani, ja puheeni muuttuu kadotetun mielipuolen soperrukseksi". + +"Minä en tahdo katkaista yksimielisyyden sidettä ristiretken ruhtinasten +välillä", sanoi Richard tyynemmällä äänellä ja olennolla; "mutta mitä +hyvitystä he voivat minulle antaa siitä häväistyksestä ja vääryydestä, +jota olen kärsinyt?" + +"Siihenkin olen valmis ja on minulla asiana tuoda esityksiä +neuvoskunnalta, joka, Franskan Philipiltä pikaisesti kokoon kutsuttuna, +on tässä suhteessa ryhtynyt tarpeellisiin toimiin". + +"Merkillistä", sanoi Richard, "että toiset pitävät huolta siitä, miten +Englannin loukattu majesteeti on hyvitettävä!" + +"He pyytävät, jos mahdollista, ennättää vaatimustenne edelle", vastasi +erakko. "Yksimielisesti he myöntävät, että Englannin lippu jälleen +pystytettäköön pyhän Yrjön kukkulalle, sekä julistavat kirottavaksi +hylkiöksi sitä rohkeaa pahantekiää, joka lippua on solvaissut, jota +paitsi he määräävät ruhtinaallisen palkinnon pahantekiän ilmiantajalle, +ja jättävät hänen ruumiinsa sutten ja korppien saaliiksi". + +"Ja itävaltalainen", sanoi Richard, "jota vastaan on niin tukevat +epäluulot tämän pillatyön alkuunpanemisesta?" + +"Eripuraisuutta armeijassa estääksensä", vastasi erakko, "Itävalta +tahtoo suostua kaikkiin syyttömyydennäytteisiin, joita Jerusalemin +patriarkka hänelle määrää". + +"Tahtooko hän viattomuuttaan todistaa kaksintaistelulla?" sanoi kuningas +Richard. + +"Hänen valansa sitä kieltää", sanoi erakko; "ja sitä paitsi ruhtinasten +neuvoskunta --" + +"Ei ole hyväksi nähnyt sallia taistelua saraceneja eikä muita vastaan", +katkaisi Richard hänen puhettaan. "Mutta tästä kyllin, isä -- sinä olet +minulle näyttänyt kuinka hullua on ajaa tätä asiaa sillä tavoin kuin +olen aikonut. Ennen voidaan soihtoa vesilätäkössä sytyttää, kuin saada +säkentä välähtämään kylmäverisestä pelkurista. Itävaltalaisesta ei +mitään kunniaa ole saatavana ja sentähden hänestä kyllin. Minä kuitenki +pakotan häntä väärän valan vannomiseen; minä vaadin +syyttömyydennäytettä. Makeasti saan nauraa kuullessani hänen kömpelöin +sormiensa sähisevän, kun hän tarttuu kuumennettuun rautapalloon! -- +Niin, taikka nähdessäni hänen suuren suunsa ammollaan ja kurkkulakinsa +paisuksissa, niin että hän on läkähtymäisillään, kun hän kokee nielaista +siunattua leipää!" + +"Vaiti, Richard", sanoi erakko, "oi vaiti, häpeän, ellei ihmisrakkauden +tähden! Kuka voipi ylistää ja kunnioittaa ruhtinaita, jotka solvaavat ja +panettelevat toisiansa? Oi, että olento niin jalo kuin sinä, niin +kerrassaan ruhtinaallinen ajatuksissa ja uljuudessa, niin omiaan +töittensä kautta olemaan kristittyjen kunniana ja, tyynemmillä +hetkillään, neronsa kautta heitä hallitsemaan -- että semmoisella +olennolla pitää olla leijonan kesytön, hillitsemätön hurjuus +yhdistettynä tuon metsien kuninkaan rohkeuden ja arvollisuuden kanssa!" + +Hän seisoi hetken mietteisiin vaipuneena, silmät luotuina maahan, ja +jatkoi sitten: "mutta taivas, joka tuntee puutteellisen luontomme, +vastaanottaa vaillinaisen tottelevaisuutemme ja on toistaiseksi +lykännyt, vaikkei pois kääntänyt, uskaliaan elämäsi verisen lopun. +Murha-enkeli on seisahtunut, kuin muinoin Jebusealaisen Araunan riihen +ovella; mutta hänen kädessään on miekka paljastettuna, jonka kautta +ennen pitkää leijonasydäminen Richard on makaava yhtä matalalla kuin +halvin talonpoika". + +"Täytyykö sen sitten tapahtua niin pian?" sanoi Richard. "Mutta, käyköön +niin. Olkoon vain elämäni loistosa, joskin lyhyt!" + +"Voi, jalo kuningas", sanoi erakko, ja näytti siltä, kuin kyynel +(harvinainen vieras) olisi puhjennut hänen kuivaan, tuijottavaan +silmäänsä -- "lyhyt ja surullinen, täynnä nöyryyttämistä, onnettomuutta +ja vankeutta, on se ajanjakso, joka sinut erottaa vastaasi ammottavasta +haudasta -- haudasta, johon vaivut jälkeistä jättämättä ja kansasi +surematta, jota alituisilla sodillasi olet köyhdyttänyt, vaan jonka +tietoja et ole kartuttanut ja jonka onneksi et ole tehnyt mitään". + +"Mutta ilman maineetta, munkki, en hautaani astu, enkä ilman armahani +kyynelittä! Nuo lohdutukset, joita et sinä voi tuntea etkä arvossa +pitää, seuraavat Richardia Manan maille". + +"*Minäkö* en tunne, *minäkö* en voi arvossa pitää runoniekan ylistystä +ja vaimon rakkautta!" vastasi erakko äänellä, joka hetkeksi näkyi +vetävän itse Richardin innostukselle vertoja. "Englannin kuningas", hän +jatkoi laihtunutta käsivarttansa ojentaen, "se veri, joka sinun +sinisissä suonissasi virtaa, ei ole jalompaa kuin se, joka hitaasti +minun suonissani vierii. Harvalukuiset ja kylmät kuin nämä pisarat +ovatkin, ovat ne sentään kuninkaallisen Lusignanin, sankarillisen, pyhän +Gottfriedin verta. Minä olen -- se tahtoo sanoa, minä olin, mailmassa +eläessäni -- Alberick Mortemar -- --" + +"Jonka sankarityöt", sanoi Richard, "niin usein ovat maineen torvea +täyttäneet! Onko se mahdollista -- onko todellakin niin? Saattoiko +tähti, semmoinen kuin sinä, pudota ritariston taivahalta, kenenkään +tietämättä mihin sen tuli oli sammunut?" + +"Hae pudonnutta tähteä", sanoi erakko, "ja sinä löydät vain likaisen +limaläjän, joka ilmojen kautta kiitäessään hetkisen loisti näennäisellä +valolla. Richard, jos uskoisin että verisen peitteen vetämällä kauheasta +kohtalostani voisin taivuttaa ylpeän sielusi kirkon kurituksen alle, +niin melkein rohkeneisin kertoa sinulle kertomuksen, jota tähän saakka +olen sisimpään sieluuni sulkenut, jossa se on sisälmyksiäni raadellut, +niinkuin kettu repi nuoren spartalaisen. -- Kuule siis, Richard, ja se +suru ja epätoivo, mitkä eivät voi hyödyttää sitä kelvotonta jäännöstä +hänestä, joka kerran oli mies, olkoot varottava esimerkki niin jalolle, +ja kumminkin niin rajulle olennolle kuin sinä! Niin -- minä tahdon -- +minä *tahdon* repiä auki kauan salatut haavat, joskin sinun edessäsi +juoksuttaisin vereni tyhjiin". + +Kuningas Richard, johonka Alberick Mortemarin elämäkertomus oli syvästi +vaikuttanut hänen nuoruudessaan, silloin kuin hänen isänsä saleissa +kaikui ministrelein legendat pyhästä maasta, kuunteli kunnioituksella +kertomusta, joka, vaikka lauserakennuksen puolesta epäselvä ja +vaillinainen, kuitenkin tarpeeksi selitti syyn siihen hulluuteen, jonka +valtaan tämä eriskummallinen ja onneton olento aina ajottain joutui. + +"Minun ei tarvitse sulle kertoa", hän sanoi, että olin jaloa sukua, +rikas, uljas asetöissä, viisas neuvotteluissa. Näin olin; mutta kun +Palestinan jaloimmat naiset kilvan sitelivät tukkakiehkuroita kypäriäni +varten, oli sydämeni kiintynyt -- järkähtämättömästi ja hellästi +kiintynyt halpasäätyiseen tyttöön. Hänen isänsä, vanha ristin sotilas, +havaitsi rakkautemme, ja ajatellessaan meidän kahden välillä olevaa +sääty-erotusta, hän ei nähnyt muuta neuvoa tyttärensä kunnian +suojelemiseksi, kuin luostarin siimestä. Minä palasin pitkältä +sotaretkeltä, myötäni tuoden laakereita ja saalista, nähdäkseni onneni +ijäti kadonneeksi! Minäkin pakenin luostariin ja saatana, joka minun oli +saaliikseen valinnut, puhalsi sydämeeni puuskan hengellistä ylpeyttä, +joka vain saattoi olla kotoisin hänen pirullisesta valtakunnastansa. +Minä olin noussut yhtä suureen arvoon kirkon, kuin ennen valtion +palveluksessa, olin, muka, viisas, itsekylläinen, erehtymätön! -- Minä +olin kirkolliskokousten neuvonantaja ja pappisylimysten ohjenuora; +kuinka minä olisin voinut horjahtaa? -- miksi minä pelkäisin kiusausta? +Voi poloinen! Minä jouduin rippi-isäksi muutamaan nunnaluostariin, ja +sisarten joukossa siellä löysin kauan rakastettuni -- kauan kadotettuni. +Säästä minua laajemmasta tunnustuksesta! Langennut nunna, joka +itsemurhalla rankaisi rikoksensa, lepää levollisesti Engaddin holveissa, +ja hänen haudallansa huokaa, valittaa ja karjuu olento, jolla on vain +sen verran järkeä jäljellä, kuin hän tarvitsee surkeutensa suuruutta +täydellisesti käsittääksensä!" + +"Onneton mies!" sanoi Richard. "En kauvemmin kummastele kurjuuttasi. +Kuinka vältit rangaistusta, jonka kirkkolait säätävät rikoksestasi?" + +"Kysy häneltä, joka vielä juopi mailman katkeraa sappea", sanoi erakko, +"ja hän on puhuva elämästä, joka säästettiin erityisten avujen ja +ylhäisen sukuperän tähden. Mutta, Richard, minä sanon sulle, että Luoja +on minua varjellut kohottaakseen minua valoksi ja tulitorniksi, jonka +tuhka kuitenki on heitettävä Tophetiin[1], kun kerta maallinen kehäni on +palanut. Kuihtunut ja kutistunut kuin tämä ruumis onkin, elähyttää sitä +sentään kaksi sielua: yksi toimelias, viisas ja terävä Jerusalemin +kirkon asian edistämiseksi, toinen kurja, hyljätty ja epäilevä, horjuen +hulluuden ja viheliäisyyden vaiheilla, kelvollinen ainoastaan omaa +surkeuttansa suremaan ja pyhiä jäännöksiä vartioimaan, joihin minun +olisi suurin synti edes silmiäni nostaa. Älä minua säälittele! Syntiä +olisi sääliä näin kadotettua -- älä säälittele minua, mutta käytä +esimerkkiäni hyödyksesi. Kaikista kristityistä ruhtinaista sinä seisot +korkeimmalla ja sentähden vaarallisimmalla huipulla. Sydämesi on ylpeä, +elämäsi hekumallinen, kätesi verinen, Sysää luotasi nämät synnit, jotka +ovat sinulle kuin tyttäriä -- vaikka ne ovat vanhalle Aatamille rakkaat, +niin aja sydämestäsi nämät syöjättäret -- ylpeytesi, irstaisuutesi, +verenhimosi!" + +[1] Raamatun nimitys helvetille. + +"Hän raivoo!" sanoi Richard ja kääntyi erakosta de Vaux'hon päin, +ikäänkuin vähän tuskissaan soimausten kuulemisesta, joita hän ei voinut +rangaista. Sitten hän tyynesti ja vähän ylönkatseellisesti lausui +erakolle: "arvoisa isä, sinä olet hankkinut koko parven tyttäriä +miehelle, joka vain muutamia kuukausia on naimisissa ollut; mutta koska +minun tulee ne talostani ajaa, niin täytyy minun hellänä isänä toimittaa +heille sopivat aviomiehet. Minä jätän siis ylpeyteni kirkon jaloille +kaniikeille, irstaisuuteni, kuten sanoit, sinun veljeskuntasi munkeille +-- ja verenhimoni temppeliritareille". + +"Oi, sinä terässydän, sinä rautakoura!" sanoi erakko, "johon neuvot ja +varottavat esimerkit ovat yhtä pystymättömät! -- Kumminkin sinua vielä +vähän aikaa armahdetaan siinä tapauksessa, että käännät itsesi ja teet +mikä on Herralle otollista. -- Mitä minuun tulee, täytyy minun palata +paikalleni. -- Kyrie eleison! -- Minä olen se, jonka kautta jumalallisen +armon säteet tulvaavat, niinkuin tulilasi kokoo auringon säteet toisiin +esineisiin, kunnes ne syttyvät palamaan, vaikka tulilasi itse pysyy +kylmänä. Kyrie eleison! Köyhiä täytyy kutsua, sillä rikkaat ovat +pidoista kieltäyneet -- Kyrie eleison!" + +Näin sanoen hän kovasti huudellen hyökäsi teltasta ulos. + +"Hullu pappi!" sanoi Richard, jonka mielestä erakon hurjat huudot osaksi +olivat poistaneet sen vaikutuksen, minkä hänen elämäkertansa ja kovat +onnettomuudet olivat tehneet. "Kiirehdi hänen jälkeensä, de Vaux, ja +katso, ettei mitään vahinkoa hänelle tapahdu; sillä vaikka olemme +ristiretkeiliöitä, on silmänkääntäjällä suurempi arvo sotilastemme +seassa kuin papilla eli pyhimyksellä, ja he voisivat kenties jotenkin +häntä loukata". + +Ritari totteli ja Richard antausi niiden mietteiden valtaan, jotka +munkin merkillinen ennustus oli synnyttänyt. -- "Kuolla aikaisin -- +jälkeistä jättämättä -- kenenkään surematta? -- Kova tuomio, ja hyvä, +ettei sitä ole pystyvämpi tuomari lausunut. Kumminkin saracenit, jotka +ovat perehtyneet mystillisiin tieteisiin, usein väittävät, että Hän, +jonka silmissä viisaan äly on vain hulluus, laskee viisautta ja +ennustusvoimaa mielipuolenki näennäiseen hulluuteen. Tuon erakon +sanotaan myöski saattavan tähdistä lukea -- taito, jota yleisesti +harjotetaan tässä maassa, missä taivaallinen sotajoukko ennen muinoin +oli epäjumaloitsemisen esineenä. Minun olisi pitänyt häneltä tiedustella +lippuni katoamista; sillä itse pyhä thisbeläinen, hänen veljeskuntansa +perustaja, ei olisi voinut näyttää hurjemmin innostuneelta, eli puhua +enemmän profeetallista kieltä kuin hän. Mitäs nyt, de Vaux, mitä uutta +hullusta papista?" + +"Kutsutteko häntä hulluksi, korkea ruhtinas?" vastasi de Vaux. "Minusta +hän pikemmin on korvesta ilmestyvän pyhän Johannes Kastajan kaltainen. +Hän on noussut muutamalle heittokoneelle ja saarnaa sieltä sotilaille, +niin kuin ei kukaan Pietari Erakon ajoista asti ole saarnannut. Koko +leirin on hänen huutonsa saattanut jalkeelle ja väkeä tunkee +tuhansittain hänen ympärillään. Silloin tällöin hän katkaisee saarnansa +pää-aineen ja puhuttelee erityisiä kansakuntia heidän omalla kielellään, +esitellen semmoisia syitä, jotka parhaiten pystyvät heitä rohkaisemaan +kestäväisyyteen heidän aikeessaan Palestinan pelastukseksi". + +"Taivaan valon kautta, jalo erakko!", sanoi Richard kuningas. "Mutta +mitä muuta saattaisi Gottfriedin verestä lähteä? Hän epäilee +autuudestansa, siksi että hän ennen aikanaan on elänyt _par amours_! -- +Minä pakotan paavia lähettämään hänelle täydellisen synninpäästön, +vaikkapa hänen _belle amie_ olisi ollut abbedissa". + +Samassa ilmotettiin Tyron arkkipiispan, joka pyysi päästä kuninkaan +puheille kutsuaksensa häntä, jos hänen terveytensä sitä sallisi, +salaiseen neuvotteluun ristiretken päällikköjen kesken ja selittääksensä +hänelle niitä sota- ja valtiollisia seikkoja, jotka olivat tapahtuneet +hänen sairautensa aikana. + + + + +Yhdeksästoista luku + + Pitääkö voiton miekka tuppehen + Jo pistää? Mainehikas matkamme + Eteenpäin joko pitää hyljättämän? + Asumme, Herran templiss' valalla + Pyhäll' otettu, onko riisuttava? + Tää vala onko tyhjiin sortuva. + Kuin lupaus, jonka lapsenhoitaja + Huvikseen huutokurkullensa antaa? + + *Ristiretki. Murhenäytelmä.* + + +Tyron arkkipiispa oli hyvin valittu lähettiläs ilmottamaan Richardille +sanomia, joita leijonasydäminen kuningas ei olisi malttanut keltään +toiselta kuulla ilman hujimpaan vimmaan joutumatta. Vaan tämänki +älykkään ja kunnian-arvoisen pappisylimyksen oli vaikea saada häntä +kuulemaan tietoja, jotka kerrassaan hävittävät kaikki hänen toiveensa +pyhän haudan takaisinsaamisesta asevoimalla ja sen suuren kunnian +saavuttamisesta, minkä kristikunta yksimielisesti oli valmis hänelle +ristin sankarina antamaan. + +Mutta arkkipiispan kertomuksesta näkyi, että Saladin kokoili sadan +heimokuntansa kaikki voimat ja että europalaiset ruhtinaat, jotka +monesta syystä olivat kyllästyneet päivä päivältä yhä arveluttavammaksi +käyneeseen sotaan, olivat päättäneet luopua yrityksestä. Heitä vahvisti +tässä päätöksessä Franskan Philip, joka runsaasti lausuen +kunnioitustansa ja vakuuttaen, että ensin tahtoi nähdä veljensä +Englannin kuninkaan parantuneena, oli ilmottanut aikovansa palata +Europaan. Hänen kruununvasallinsa, Champagnen kreivi, oli tehnyt saman +päätöksen, eikä tarvinnut kummastella, jos Itävallan Leopold, jota +Richard niin kipeästi oli loukannut, mielellänsä käytti tilaisuutta +luopuaksensa hankkeesta, jonka johtajana hänen kopea riitaveljensä +tulisi pidettäväksi. Useat muut ilmottivat samankaltaisen aikomuksensa; +niin että oli selvää, että Englannin kuningas, jos hän päättäisi olla +toisia seuraamatta, ei voinut odottaa muuta apua, kuin mitä saisi niiltä +harvoilta vapaa-ehtoisilta, jotka näin ahtaissa oloissa voivat liittyä +Englannin armeijaan, sekä epäluotettavaa kannatusta Montserrat'n +Konradilta ja temppeli- ja johanniita-ritareilta, jotka, vaikka heidän +veljeyslupauksensa käskivät heitä taistelemaan saracenejä vastaan, +kuitenki kateellisesti näkivät europalaisen kuninkaan lopettavan +Palestiinan vallotuksen, missä he, lyhytnäköistä ja itsekästä politiikaa +noudattaen, aikoivat perustaa vapaita ruhtinaskuntia itseänsä varten. + +Pitkiä näytöksiä ei tarvittu Richardin vakuuttamiseksi siitä, mimmoinen +hänen asemansa tosiaan oli, ja kun ensimäinen hurja vihanvimma oli +asettunut, istui hän tyynesti alas ja kuunteli synkillä katseilla, pää +alaspäin laskettuna ja käsivarret ristissä, niitä syitä, joita +arkkipiispa mainitsi osottaaksensa, kuinka mahdotonta hänen olisi +yksinään ristiretkeä jatkaa, sittekun hänen asekumppalinsa olivat hänen +hyljänneet. Niin, Richard ei edes keskeyttänyt pappia, kun tämä +varovilla sanoilla rohkeni viitata siihen, että kuninkaan oma kiivaus +oli yksi pääsyy ruhtinasten penseyteen koko retken suhteen. + +"_Connfiteor_", vastasi Richard alakuloisena ja melkein surullisesti +hymyillen; "minä tunnustan, arvoisa isä, että minun muutamassa suhteessa +tulisi veisata _mea culpa_. Mutta eikö se ole kovaa, että pikaisuuteni +on niin ankarasti rangaistava, että parin vihastumisen tähden olen +tuomittava näkemään näin runsaan, kunniaa Jumalan ja ritariston edessä +kasvavan viljan leikkaamatonna lakastuvan silmäini alla? -- Vaan se ei +saa lakastua. Vallottajan sielun kautta, minä istutan ristin Jerusalemin +torneille, taikka on se Richardin haudalle istutettava!" + +"Sinä voisit sen tehdä", sanoi pappi, "ainoatakaan nolppua kristittyä +verta enään tässä sodassa vuodattamatta". + +"Ah, te puhutte ystävällisestä sovinnosta, herra pappi -- mutta silloin +noiden uskottomain koirien verenki täytyy herjetä juoksemasta", sanoi +Richard. + +"Siinä on kyllin kunniaa", vastasi arkkipispa, "kun Saladiniä +asevoimalla ja sillä pelvolla, jonka teidän maineenne on hänessä +vaikuttanut, on pakotettu semmoisiin ehtoihin, jotka samalla haavaa +jättävät meille pyhän haudan, aukaisevat Palestiinan +pyhissä-vaeltajille, valvovat heidän turvallisuuttaan lujilla linnoilla +ja, mikä on kaikkein tärkeintä, turvaavat pyhän kaupungin +loukkaamattomuutta antamalla Englannin Richardille Jerusalemin +suojeluskuninkaan nimen". + +"Mitä!" sanoi Richard ja hänen silmänsä säihkyivät tulisesti -- "minä, +minä pyhän kaupungin suojeluskuningas! Itse voitto, ja tämä on voitto, +ei voisi tuottaa enempää -- tuskin niin paljoa, jos haluttomilla ja +eripuraisilla voimilla saatu. -- Vaan Saladin kait kuitenki tahtoo +valtaansa säilyttää pyhällä maalla?" + +"Niin, myötähallitsiana ja liittolaisena", vastasi pappi, "mahtavalle +Richardille hänen sukulaiselleen, jos tämä naimisen kautta hänelle +sallitaan". + +"Naimisen kautta!" sanoi Richard kummastuneena, vaikka vähemmän kuin +pappi oli odottanut. "Haa! -- niin -- Edith Plantagenet. Näinkö minä +tästä unta? -- vai kertoiko joku minulle siitä? Pääni on vielä heikko +kuumeen jälkeen ja mieleni on ollut niin kiihyksissä. -- Oliko se +skotlantilainen, eli El Hakim, eli tuo pyhä erakko, joka mainitsi +jotakin niin hurjasta tuumasta?" + +"Engaddin erakko luultavasti", sanoi arkkipispa; "sillä hän on tässä +asiassa nähnyt paljon vaivaa, ja sittenkun ruhtinasten tytymättömyys on +tullut julkiseksi ja armeijan hajoaminen välttämättömäksi, on hän usein +neuvotellut sekä kristittyin että pakanain kanssa aikaansaadakseen +rauhantekoa, joka ainaki osaksi hankkisi kristikunnalle niitä etuja, +jotka ovat olleet tämän pyhän sodan taitotuksena". + +"Sukulaiseni uskottomalle -- Haa!" huusi Richard ja hänen silmänsä +alkoivat iskeä tulta. + +Pappi kiirehti viihdyttämään hänen vihaansa. + +"Paavin lupa on tietysti etupäässä saatava, ja pyhä erakko, jolla on +hyvä maine Romassa, tahtoo asiasta sopia pyhän isän kanssa". + +"Kuinka? -- ennenkuin me ensin olemme suostumuksemme antaneet?" sanoi +kuningas. + +"Tietysti ei", sanoi piispa tyynellä ja nöyrällä äänellä; "ainoastaan +teidän nimenomaisella suostumuksellanne". + +"Minun suostumukseni sukulaiseni naimisiin uskottoman kanssa?" sanoi +Richard; kuitenki hän puhui äänellä joka pikemmin osotti epäilemistä, +kuin esityksen suoraa hylkäämistä. "Olisinko voinut uneksia +senlaatuisesta sopimuksesta, kun laivani kokasta hyppäsin maihin Syrian +rannalle, ikäänkuin saaliinsa niskaan karkaava jalopeura! Ja nyt -- vaan +jatkakaa -- minä tahdon kuunnella kärsivällisesti". + +Yhtä iloissaan kun kummissaan että asiansa oli niin paljon huokeampi +kuin hän oli luullut, kiirehti arkkipispa Richardille mainitsemaan +useoita esimerkkejä semmoisista naimisista Espanjassa, joihin pyhä +istuin niin ikään oli antanut suostumuksensa, sekä niitä arvaamattomia +etuja, joita koko kristikunnalle syntyisi, kun Richard ja Saladin +yhtyisivät näin pyhällä siteellä, ja varsinki hän suurella innolla ja +kiivaudella mainitsi mahdolliseksi, että Saladin vaihtaisi väärän +oppinsa oikeaan uskoon, jos vain kysymyksessä oleva naimiskauppa tulisi +toimeen. + +"Onko sulttani sitte osottanut minkäänlaista taipumusta kristityksi +tullaksensa?" sanoi Richard; "jos niin on, ei koko mailmassa löydy +kuningasta, jolle kernaammin tahtoisin antaa sukulaiseni, niin sisareni, +puolisoksi, kuin jalolle Saladinille -- niin, vaikkapa toinen laskisi +kruunun ja valtikan hänen jalkainsa juureen ja toisella ei olisi muuta +tarjottavaa, kuin hyvä miekkansa ja vielä parempi sydämensä!" + +"Saladin on kuunnellut kristityitä opettajiamme", sanoi arkkipispa, +vähän kartellen -- "minua itseä halpa-arvoista ja muita -- ja koska hän +kärsivällisesti kuuntelee ja tyynesti vastaa, tarvitsee tuskin epäillä, +että hän on temmattava ikäänkuin kekäle tulipalosta. _Magna est veritas +et prevalebit._ Muuten Engaddin erakko, jonka sanoista harva on +hedelmätönnä pudonnut maahan, on siitä täydellisesti vakuutettu, että +saracenein ja muitten pakanain kutsumus on lähellä, ja että tämä +naiminen on oleva alkuna siihen. Hän lukee tähtien juoksun; ja kun hän +lihaansa kidutellen on oleskellut näillä jumalallisilla paikoilla, +joilla pyhimykset muinaisista ajoista ovat liikkuneet, on Eliaan, +Thisbeläisen, hänen siunatun veljeskuntansa perustajan henki ollut hänen +kanssansa, samoin kuin profeeta Elisan, Saphatin pojan, kanssa, kun hän +heitti levättinsä hänen päälle". + +Kuningas Richard kuunteli papin puhetta allapäin ja arvelevan näköisenä. + +"Minä en voi selittää", hän sanoi, "kuinka minun on laita; vaan +luulenpa, että näiden kristittyin ruhtinasten kylmät neuvonpiteet ovat +minunki sieluun tartuttanut penseyttä. On ollut aika, jolloin olisin +kaatanut maahan sen maallikon, joka tämmöistä naimista olisi minulle +esittänyt, ja jos hän olisi ollut hengellinen mies, olisin sylkenyt +häntä kasvoihin ikäänkuin uskonsa hylkääjää ja Baalin pappia; vaan nyt +tämän neuvon kuunteleminen ei korviani leikkaa; sillä miksi en ystäväksi +ja liittolaiseksi etsisi urhoollista, vilpitöntä ja jalomielistä +saraceniä, joka rakastaa ja kunnioittaa arvollista vastustajaa, kun +kristikunnan ruhtinaat luopuvat liittolaisistaan ja hylkäävät taivaan ja +jalon ritariston asian? -- mutta minä tahdon mielenmalttini säilyttää +enkä muistella heitä. Ainoastaan yhden yrityksen tahdon tehdä, tämän +komean sotajoukon koossapitämiseksi, jos mahdollista, ja jos en onnistu, +herra arkkipispa, tahdomme tarkemmin keskustella esityksestäsi, jota +nykyään yhtä vähän hyväksyn kuin hylkään. Lähdetään neuvostoon, aika on +tullut. Sinä sanot, että Richard on ylpeä ja kiivas -- sinä saat nähdä +hänen nöyryyttävän itseään, niinkuin mitätön ginsti, josta hänen nimensä +johtuu". + +Palveliansa avulla kuningas äkkiä puki päällensä tumman yksikarvaisen +takin ja levätin, ja ilman muuta merkkiä kuninkaallisesta arvostaan, +kuin kultainen rengas otsallansa, hän Tyron arkkipispan kera kiiruhti +neuvostoon, jossa vain odotettiin hänen tuloansa neuvottelujen +alkamiseksi. + +Ulkopuolella sitä laajaa telttaa, johon neuvosto kokoontui, seisoi +ristin suuri lippu, sekä toinen, johon oli kuvattu polvillensa langennut +vaimonpuoli hajotetuilla hivuksilla ja revityillä vaatteilla, jonka piti +esittää Jerusalemin hyljättyä ja murehtivaa kirkkoa; lippuun oli +kirjotettu: _Afflictæ sponsæ ne obliviscaris!_ Huolellisesti valitut +vartiat pitivät kaikkia kuuntelioita tarpeellisen matkan päässä tästä +teltasta, että keskustelut, jotka toisinaan olivat jotenki kova-äänisiä +ja kiivaita, eivät ehtisi syrjäisten korviin. + +Täällä ristiretken ruhtinaat siis olivat koolla, Richardin tuloa +odotellen, ja tätäki lyhyttä viivähystä hänen vihamiehensä selittivät +hänelle haitallisella tavalla; monta esimerkkiä vedettiin esiin +todistukseksi hänen kopeudestaan ja sopimattomasti anastetusta +esimiehyydestänsä, ja nykyistä viipymistä mainittiin myöski semmoiseksi. +Toinen koki toisestaan vahvistaa näitä pahoja ajatuksia Englannin +kuninkaasta, ja oikeuttaa mielipahaansa muka kärsitystä loukkauksesta +ankarimmasti selittämällä vähäpätöisimpiä seikkoja; ja kaikki tämä, +kenties, syystä, että kaikilla arvaten oli sankarillista hallitsiaa +kohtaan vaistomainen kunnioitus, jonka poistamiseksi vaadittiin +tavallista väkevämmät ponnistukset. + +He olivat sentähden päättäneet vastaanottaa häntä hänen tullessaan +huolimattomasti eikä suuremmalla kunnian-osotuksella, kuin kylmä +ceremoniali eli juhlamenoin sääntö välttämättä vaati. Mutta nähdessään +tämän jalon vartalon, nämät kuninkaalliset kasvot, vielä kalpeat +viimeisestä sairaudesta, tuon silmän, jonka ministrelit olivat kutsuneet +taistelun ja voiton kirkkaaksi tähdeksi -- muistellessaan hänen +sankaritöitänsä, jotka tavallisen ihmisen rohkeudelle ja voimalle +näyttivät mahdottomilta -- nousivat kaikki kokoontuneet ruhtinaat, yksin +kateellinen Franskan kuningaski ja jörömäinen, harmistunut Itävallan +herttua, yksimielisesti pystöön ja huusivat yksi-äänisesti: "Jumala +varjelkoon Richardia, Englannin kuningasta! Kauan eläköön rohkea +Leijonasydän!" + +Kasvot iloiset ja kirkkaat kuin kesäaurinko noustessaan, kumarteli +Richard joka taholle ja kiitteli onneaan, kun taas oli päässyt +ruhtinaallisten asekumppaleinsa joukkoon. + +"Hän halusi lausua muutaman sanan", näin hän kokoontuneita puhutteli, +"vaikka niin halvasta aineesta kuin hänestä itsestään, jos hän senkautta +muutaman minuutin tuonnemmaksi lykkäisikin heidän neuvottelunsa +kristikunnan hyväksi ja heidän pyhän hankkeensa edistämiseksi". + +Kokoontuneet ruhtinaat istuivat jälleen istuimillensa ja syvä hiljaisuus +syntyi. + +"Tämä päivä", jatkoi Englannin kuningas, "on suuri liiton juhlapäivä; ja +hyvin kelpaa kristityille miehille semmoisessa tilaisuudessa sopia +veljestensä kanssa ja tunnustaa molemmanpuoliset vikansa. Jalot +ruhtinaat ja isät tällä pyhällä retkellä, Richard on soturi -- hänen +kätensä on aina nopeampi hänen kieltänsä -- ja hänen kielensä on liiaksi +tottunut hänen ammattinsa karkeaan lausetapaan. Mutta älkäät +Plantagenet'n ajattelemattomain puhetten ja pikaisten töitten tähden +hyljätkö jaloa päätöstänne Palestinan vapauttamiseen -- älkäät luotanne +viskatko maallista mainetta ja iankaikkista pelastusta, jotka ovat +täällä saatavat jos ihminen koskaan niitä voipi saada, siksi että +sotilas on teoissaan osottanut pikaisuutta ja hänen puheensa on ollut +kovaa, niinkuin se rauta jota hän lapsuudestaan on kantanut. Jos Richard +on kohdellut ketään teistä väärin, on Richard valmis hyvitystä antamaan +niin sanalla kuin teolla. -- Jalo veli, Franskan kuningas, olenko +onnettomuudekseni teitä loukannut?" + +"Franskan majesteetillä ei ole mitään hyvitystä pyydettävää Englannin +kuninkaalta", vastasi Philip kuninkaallisella arvollisuudella, tarttuen +samalla haavaa Richardin ojennettuun käteen; "ja minkä päätöksen +tehnenki sodan jättämisestä, tulee se riippumaan syistä, joita oman +valtakuntani tila käskee muistamaan, eikä mistään kateellisuudesta tai +tytymättömyydestä kuninkaallista ja urhoollista veljestäni vastaan". + +"Itävalta", sanoi Richard, astuen arkkiherttuan luo puoleksi rohkeasti +puoleksi armollisesti, jolloin Leopold melkein vasten tahtoansa nousi +istuimeltansa, ikäänkuin automati, jonka liikunnoita ulkonainen vaikutus +määrää, "Itävalta arvelee syystä saattavansa olla Englannille +suutuksissa; Englanti taas luulee voivansa valittaa Itävallan +käytöksestä. Antakoot he molemminpuolisesti toisillensa anteeksi, että +Europan rauha ja tämän sotajoukon yksimielisyys jääköön rikkomatta. +Ilmeisesti me kannatamme pelastuksen lippua, joka on paljon ihanampi +kuin yksikään, joka maallisen ruhtinaan edessä on liehunut. Älköön siis +välillämme olko riitaa maallisten arvojemme merkkikuvista. Jättäköön +Leopold Englannin lipun takaisin, jos se on hänellä hallussansa, ja +Richard tahtoo, paljaasta rakkaudestaan pyhää kirkkoa kohtaan, selittää, +että hän katuu sitä pikaisuutta, jonka kautta hän on Itävallan lippua +solvaissut". + +Arkkiherttua seisoi liikkumatta, totisena ja tyytymättömänä, silmät +luotuina maahan ja kasvot synkistyneinä hillitystä mielipahasta, jota +pelko ja jorömäisyys esti häntä sanoilla ilmaisemasta. + +Jerusalemin patriarkka kiirehti ratkaisemaan tätä tuskallista +äänettömyyttä ja vakuutti, että Itävallan arkkiherttua juhlallisella +valalla oli vannonut olleensa kokonaan tietämätön siitä väkivallasta, +joka Englannin lipulle oli tehty. + +"Sitten olemme jalolle herttualle tehneet sitä enemmän väärin", sanoi +Richard, "ja pyytäen häneltä anteeksi, että olemme häntä niin +pelkurimaisesta teosta syyttäneet, tarjoomme hänelle kätemme, uuden +rauhan ja ystävyyden merkiksi. -- Vaan mitä tämä tahtoo sanoa? Itävalta +kieltää paljastettua kättämme vastaanottamasta, niinkuin hän ennen on +teräshansikkamme hyljännyt. Kuinka? Emmekö voi olla hänen kumppalinsa +rauhassa eikä vastustajansa taistelussa? Hyvä, olkoonpa niin. Me pidämme +sitä halveksimista, jota hän osottaa, sovintona siitä, mitä mielen +kiivaudessa olemme häntä vastaan rikkoneet, ja tahdomme sillä lukea +rätinkimme molemminpuolisesti kuitatuksi". + +Näin sanoen hän kääntyi arkkiherttuasta pikemmin arvollisuutta kuin +ylönkatsetta osottavilla kasvoilla ja jätti itävaltalaisen nähtävästi +yhtä hyvilleen siitä että hän oli päässyt hänen katseensa alta, kuin +laiska ja niskotteleva koulupoika, koska hänen ankara opettajansa on +kääntänyt silmänsä hänestä pois. + +"Jalo Champagnen kreivi, ruhtinaallinen Montserrat'n markiisi, +urhoollinen temppelikunnan Suurimestari, minä seison tässä kuin +synnintekiä rippituolissa; onko kellään teistä syytöstä tehtävää minua +vastaan eli hyvitystä minulta vaadittavaa?" + +"Minä en tiedä, mihin semmoisen perustaisimme", sanoi liukaskielinen +Konrad, "jollei siihen, että Englannin kuningas asekumppali-raukoiltansa +ryöstää kaiken sen kunnian, minkä he ovat toivoneet tässä sodassa +voittavansa". + +"Minun syytökseni, koska minua kehotetaan sitä esiintuomaan", sanoi +temppeliritarein suurimestari, "on tärkeämpi ja totisempi kuin +Montserrat'n markiisin. Voipi ehkä näyttää sopimattomalta, että sotainen +munkki, niinkuin minä, korottaa äänensä, missä niin moni jalo ruhtinas +on vaiti; vaan koko sotajoukkomme kunnia, yhtä paljon kuin tämän jalon +Englannin kuninkaan, vaatii, että joku hänelle vasten kasvoja ilmottaa +ne moitteet, joita tarpeeksi monet hänestä lausuvat hänen selkänsä +takana. Me kiittelemme ja kunnioitamme Englannin kuninkaan rohkeutta ja +jaloja töitä, vaan se meitä loukkaa, että hän kaikissa tiloissa +itsellensä anastaa ja kokee pysyttää yliherruutta ja esimiehyyttä, johon +itsenäisten ruhtinasten ei sovi taipua. Vapaasta tahdostamme tekisimme +monta myönnytystä hänen urhoollisuudelleen, hänen innolleen, hänen +mahtavuudelleen ja rikkaudellensa; vaan joka riistää kaikki itselleen +ikäänkuin oikeutena eikä jätä mitään kohteliaisuuden ja +hyväntahtoisuuden annettavaksi, hän alentaa meitä liittolaisista +vasalleiksi ja palvelioiksi sekä himmentää sotamiestemme ja alamaistemme +silmissä sen ylhäisyyden loistoa, jota emme kauvemmin itsenäisesti +harjota. Koska kuningas Richard on pyytänyt meiltä saada kuulla +totuuden, ei hänen sovi hämmästyä eikä suuttua, kun hän kuulee miehen, +jolle maallinen komeus on kielletty ja maallinen valta sama kuin ei +mitään, jollei se edistä Jumalan temppelin parasta ja sen leijonan +kaatamista, joka kulkee ympäri etsien ketä hän niellä mahtais -- kun +hän, sanon ma, kuulee semmoisen miehen suoraan hänelle sanovan totuuden, +totuuden jota kaikki kuuliani sydämmessään tunnustavat, vaikka pelko +ehkä sulkee heidän suunsa". + +Richard punastui kovasti, kuin suurimestari näin suorastaan ja +mutkittelematta moitti hänen käytöstänsä, ja puhetta seuraava +hyväksymisenhyminä osotti selvästi, että melkein kaikki läsnä-oliat +yhtyivät syytöksen kohtuullisuuteen. Suuttuneena ja samalla nöyrtyneenä +hän kuitenkin älysi että hän, kiihtyvälle vihallensa antaen valtaa, +jättäisi kylmälle ja viekkaalle syyttäjällensä sen edun itseänsä +vastaan, joka temppeliherran päätarkotus oli ollut saada. Hän sentähden +koki mieltänsä malttaa ja oli ääneti, kunnes oli lukenut yhden _pater +nosterin_, jota keinoa hänen rippi-isänsä oli käskenyt hänen käyttää, +milloin hän huomasi vihastuvansa. Kuningas sitten puhui tyynesti, vaikka +ääni, varsinkin alussa, ilmaisi vähän katkeruutta. + +"Onko siis todellakin niin? Ovatko veljemme niin suurella vaivalla +ottaneet huomataksensa syntyperäistä kiivauttamme ja sitä +hillitsemätöntä, tulista intoa, joka joskus on vietellyt meitä käskyjä +antamaan, kun aika ei myöntänyt neuvoston kokoonkutsumista? En olisi +voinut ajatella että niin sattumalta ja epähuomiosta tehdyt loukkaukset, +kuin minun, olisivat voineet niin syvälle juurtua liittolaisteni +sydämiin, että he minun tähteni tahtoisivat luopua pyhimmästä +yrityksestä ja hellittäisivät kätensä aurasta niin lähellä vaon päätä; +että he minun tähteni väistyisivät syrjään siltä suoralta tieltä +Jerusalemiin, jonka heidän miekat ovat heille aukaisseet. Olin kyllä +turhamielinen uskomaan, että vähäiset palvelukseni korvaisivat ne +erehykset, jotka pikaisuudessani olin tehnyt; että jos muistettiin, että +minä ryntäyksissä tunkeusin eturintaan, ei myöskään unhotettaisi, että +paluumatkalla aina olin viimeinen; että, jos lippuni pystytin voitetulle +sotatantereelle, se myös oli ainoa etu jonka etsin, kun muut jakoivat +saaliin. Olen ehkä nimittänyt voitetun kaupungin nimelläni; mutta +muitten omaksi sen annoin. Jos olen ollut itsepäinen rohkeita tuumia +päätettäissä, en luule säästäneeni omaa enkä väkeni veriä pannakseni ne +yhtä rohkeaan täytäntöön, ja jos marssin tai tappelun kiireessä olen +ottanut toisten sotilaita komentaakseni, on heitä aina pidetty niinkuin +omiani kun minun rahani heille hankkivat ne muonavarat sekä lääkkeet, +joita heidän omat herransa eivät voineet hankkia. -- Mutta minua +hävettää muistuttaa teitä asioista, jotka kaikki paitsi minä itse +näkyvät unohtaneen. Kääntykäämme siis mieluummin miettimään niitä +toimia, joihin meidän tulevaisuudessa on ryhtyminen, ja uskokaa minua +veljet", hän jatkoi, innostuksesta hehkuvilla kasvoilla, "että Richardin +ylpeys, eli viha, eli kunnianhimo ei konsanaan tule olemaan minään +loukkauskivenä eikä kiusankappaleena sillä tiellä, jolle uskonto ja +kunnia pääenkelin torvella kutsuvat teitä. Ah, ei, ei! Minä en kauvemmin +voisi elää, jos minun täytyisi ajatella, että minun vikani ja puutteeni +olivat se syy, joka särki tämän urhoollisen ruhtinasten veljeskunnan. +Vasen käteni hakkaisi oikean käteni poikki, jos sillä voisin +vilpittömyydestäni teitä täydellisesti vakuuttaa. Vapaatahtoisesti +luovun armeijan ylipäällikkyydestä, vieläpä omien sotajoukkojeni +komennosta. Heitä johtakoot ne ruhtinaat, jotka Te valitsette, ja heidän +kuninkaansa, joka aina on ollut kovin taipuva vaihtamaan komentajan +sauvaa seikkailian keihääseen, on sotiva temppeliherrain seassa _Beau +Seant'in_ lipun alla -- niin, taikka Itävallan alla, jos Leopold +nimittää urhokkaan miehen joukkojensa johtajaksi. Taikka jos itse olette +tähän sotaan kyllästyneet ja jos haarniskat rasittavat arkoja +ruumiitanne, niin jättäkää ainoastaan kymmenen eli viisitoista tuhatta +miestä Richardille lupauksenne täyttämiseksi, ja kun Zion on +vallotettu", huudahti hän heiluttaen kättään, ikäänkuin levitellen +ristin lippua Jerusalemin ylitse, "kun Zion on vallotettu, piirrämme sen +porteille, ei Richard Plantagenet'n, vaan niitten jalojen ruhtinasten +nimet, jotka jättivät hänelle keinot sen vallottamiseen". + +Sotaisan kuninkaan teeskentelemätön ja voimakas kaunopuheliaisuus +herätti kerrassaan ristiretkeläisten uupuneen rohkeuden ja viritti +jälleen heidän uskonintonsa, ja kiinnittäen heidän huomionsa sodan +pääaineeseen, sai useimmat heistä häpeämään siitä, että olivat ottaneet +ohjetta niin vähäisistä syrjäsyistä, kuin ne joilla äsken olivat +mieltänsä kiusanneet. Silmä sai silmältä tulta, ääni loi rohkeutta +ääneen. He nostivat yksimielisesti sen sotahuudon, jolla Pietari Erakon +saarnaan vastattiin, ja huusivat voimansa takaa: "johdata sinä meitä, +urhoollinen Leijonasydän -- kelvollisempi johtaja kuin kukaan, jota +urhokkaat miehet seuraavat! Vie meitä eteenpäin -- Jerusalemiin -- +Jerusalemiin! Se on Jumalan tahto -- se on Jumalan tahto! Siunattu +olkoon, joka käsivartensa puututtaa siihen työhön!" + +Tämä niin odottamaton ja yksimielinen huuto kuului neuvottelutelttaa +saartavien vartiain ulkopuolelle ja tunkeusi armeijan sotilaisiin +saakka, jotka toimettomina ja taudeista sekä ilmanalan kuumuudesta +alakuloisina, olivat joutuneet horjuvamielisiksi samoin kuin heidän +päällikkönsä; mutta Richardin palaaminen uudistuneilla voimilla ja tuo +hyvin tunnettu sotahuuto, joka kuului ruhtinasten kokouksesta, sytytti +äkkiä uudelleen heidän intonsa, ja tuhansilta ja kymmeniltä tuhansilta +kaikui sama huuto vastaan: "Zion, Zion! -- Sotaan, sotaan! -- Viipymättä +tappeluun uskottomia vastaan! Se on Jumalan tahto -- se on Jumalan +tahto!" + +Nuo suostumuksenhuudot ulkopuolelta enensivät vuorostaan sitä +innostusta, joka teltassa vallitsi. Ne, joihin ei tuli todella ollut +syttynyt, eivät uskaltaneet, ainakaan tällä hetkellä, näyttäytyä +penseämmiltä kuin muut. Nyt ei enään ollut kysymystä muusta kuin +uskaliaasta marssista Jerusalemia vastaan välirauhan loputtua ja niistä +toimista, joihin sillä aikaa oli ryhtyminen armeijan varustamiseksi +muonavaroilla ja lisäväellä. Neuvoskunta erosi, ja kaikkia sen jäseniä +näytti sama innostus elähyttävän, joka kuitenki pian laimentui +useimmissa ja jota ei toisissa koskaan ollut löytynyt. + +Jälkimäiseen luokkaan kuului markiisi Konrad sekä temppelikunnan +suurimestari, jotka yhdessä kulkivat kortteereihinsa, pahoilla mielin ja +päivän tapahtumaan tyytymättöminä. + +"Minä olen aina sinulle sanonut", sanoi jälkimäinen kolkolla, +pilkallisella äänellään, joka oli hänelle omituinen, "että Richard +katkaseisi ne heikot ansat, jotka sinä hänelle virittelet, yhtä helposti +kuin leijona repii hämähäkinverkon. Näethän, että hänen vain tarvitsee +puhua, ja hänen henkensä panee nuo epävakaiset narrit liikkeelle, +helposti kuin vihuri tarttuu siellä täällä makaaviin lastuihin ja +korsiin ja lakaisee ne läjään taikka levittää ilmaan mieltänsä myöten." + +"Kun vihurin voima on ohitse", Konrad vastasi, "laskeutuvat ne lastut, +joita se pyöritteli, taasen maahan." + +"Mutta etkö muuten tiedä", sanoi temppeliherra, "että joski tämä uusi +ryntäämisen aie hyljätään ja raukeaa tyhjään, ja jokainen näistä +mahtavista ruhtinaista taas vapaasti saa heittäytyä omain heikkojen +aivojensa johtoon, niin näyttää kuitenkin siltä kuin Richard joutuisi +Jerusalemin kuninkaaksi suostumisen jälkeen ja tekisi rauhan sulttanin +kanssa niillä ehdoilla, jotka sinä niin varmaan luulit hänen +ylenkatseella hylkäävän?" + +"No, Mahometin ja Termagauntin kautta, sillä kristityitä kirouksia ei +enään ole tapa käyttää", sanoi Konrad, "arveletko että ylpeä Englannin +kuningas yhdistäisi sukunsa pakanallisen sulttaanin kanssa? Minun +politiikini heitti siihen tuon maukkeen, jotta koko sovinto tulisi hälle +inhottavaksi. -- Meille on yhtä paha, jos hän herraksemme joutuu +sovinnon taikka voiton kautta". + +"Sinun politiikisi on huonosti laskenut Richardin ruuansulatusvoimaa", +vastasi temppeliherra; "arkkipispa on korvaani kuiskannut sanan hänen +mielipiteistään." -- Ja sitten mestariteokses tuon lipun suhteen! Se on +tapahtunut suuremmatta huomiotta, kuin pari kyynärää kirjailtua +silkkivaatetta ansaitsikin. Markisi Konrad, nerosi rupeaa ontumaan -- +minä en tahdo enään luottaa hienosti kudottuihin tuumiis, vaan tahdon +koettaa omiani. Tunnetko sitä ihmislajia, joita saracenit kutsuvat +charegiteiksi?" + +"Kyllä", vastasi markisi; "ne ovat hurjia, innostuneita haaveksijoita, +jotka uhraavat elämänsä uskonnon edistämiseksi -- melkein +temppeliritarien kaltaisia -- vaikka sillä erotuksella, ettei heidän +koskaan ole kuultu pysähtyneen kesken kulkuansa". + +"Älä laske leikkiä", vastasi munkki karsaalla silmäyksellä; "tiedä, että +eräs näistä miehistä on juhlallisella lupauksella sitoutunut tappamaan +tuon saarelaiskuninkaan, mahomettilaisen opin päävihollisena". + +"Erinomaisen järkevä pakana", sanoi Konrad. "Antakoon Mahomet hälle +paratiisinsa palkinnoksi". + +"Eräs asekantajamme otti hänen kiinni leirissä, ja yksityisessä +tutkinnossa hän minulle suoraan tunnusti lujan ja vahvan aikomuksensa", +sanoi suurimestari. + +"No Jumala armahtakoon niitä, jotka estivät tämän vallan järkevän +charegitin aikomusta!" sanoi Konrad. + +"Hän on minun vankini", lisäsi temppeliherra, "eikä, kuten hyvin +käsität, saa puhutella ketään muuta paitsi minua -- mutta linnain +muureja on särjetty -- + +"Kahleita jätetty lukitsematta ja vankeja karannut", keskeytti markiisi. +"Vanha sananlasku sanoo, ettei löydy yhtään varmaa vankilaa paitsi +hauta". + +"Jos hän pääsee vapaaksi, lähtee hän entiselle polullensa", jatkoi +soturipappi; "sillä näitten verikoirain luonnossa on, etteivät koskaan +heitä sen saaliin jälkeä, josta kerran ovat hajun saaneet". + +"Minun ei tarvitse enempää kuulla", sanoi markiisi. "Aikeesi kyllä +hoksaan -- se on kauhea, mutta hätä on suuri". + +"Minä tahdon vain sinulle tästä ilmottaa", sanoi temppeliherra, "että +tietäisit olla varoillasi, sillä siitä tulee nousemaan kauhea meteli +eikä voi arvata, kenen päälle englantilaiset purkavat hirmunsa. -- Niin, +ja löytyy vielä toinen vaara -- hovipoikani tietää tämän charegitin +aikomuksen, ja sitäpaitsi hän on itsepäinen viisakas narri, josta +mielellään soisin pääseväni erilleen, koska hän vaivaa minua sillä että +uskaltaa katsella asioita ei minun, vaan omilla silmillänsä. Mutta pyhän +veljeskuntamme säännöt jättävät käteeni oikeuden päästä tuommoisesta +kiusasta. Taikka odota -- saraceni voipi löytää oivan aseen +vankihuoneessaan, ja minä lyön vetoa siitä, että hän sitä käyttää +karkuun lähtiessään, joka tapahtunee niin pian kuin hovipoika tuopi +hänelle ruokaa". + +"Se voipi asian muuttaa", sanoi Konrad, "mutta kuitenki --" + +"*Kuitenki* ja *mutta*", sanoi temppeliherra, "ovat houkkien sanoja -- +järkevät miehet eivät epäile eivätkä peräy -- ne päättävät ja panevat +toimeen". + + + + +Kahdeskymmenes luku. + + Kun leijonata johtaa kaunotar, + Se iloissaan voi tuskin harjaa puistaa + Ja kynsiään ei näyttää ensinkään. + Niin Herkules värttinäks kartun väänti + Ja kehräs rakkaudesta Omphaleen. + + _Anonymous._ + + +Sitte kun Richard, tuon viime luvun lopulla kerrotun mustan petoksen +pahaa aavistamaton esine, oli saanut ristiretken ruhtinaalliset +päälliköt päättämään sodan jatkamista uudella innolla, oli hänen +lähimpänä huolenansa perustaa rauha jälleen oman perheensä keskuudessa; +ja nyt, kun hän suuremmalla maltilla saattoi asiaa punnita, halusi hän +tarkasti tutkia niitä asianhaaroja, jotka olivat saaneet lipun +katoamisen aikaan, sekä sen tuttavuuden laatua ja hellyyttä, joka oli +olemassa hänen sukulaisensa Edithin ja maanpakolaisuuteen tuomitun +skotlantilaisen seikkailian välillä. + +Kuninkaatarta ja hänen seuruettaan säikäytti sen johdosta Tuomas de +Vaux'n tulo, joka käski lady Kalista de Montgaillardia, kuninkaan +ensimäistä hovineitoa, heti tulemaan kuninkaan luokse. + +"Mitä minun pitää sanoa, _madame_?" sanoi vapiseva tyttö +kuninkaattarelle. "Hän tappaa meidät kaikki!" + +"Ei, älkää peljätkö, neiti", sanoi de Vaux. "Hänen majesteetinsa on +säästänyt skotlantilaisen ritarin hengen, vaikka hän oli +pää-rikoksellinen, ja antanut hänen arapialaiselle lääkärille -- hän +luultavasti ei tule olemaan ankara vaimonpuolta vastaan, jos tämä on +jotain rikkonutki". + +"Rakentele joku juttu kokoon, tyttö", sanoi Berengaria. "Mieheni ei +jouda niin tarkkaan urkkia totuuden perään". + +"Kerro tapahtuma, niinkuin se todella on tapahtunut", sanoi Edith, +"taikka minä kerron sen sinun sijaan". + +"Teidän majesteetinne armollisella luvalla", sanoi de Vaux, "saan sanoa +lady Edithin neuvon viisaaksi; sillä joski kuningas Richard suvaitsee +uskoa kaikkea, mitä teidän majesteetinne näkee hyväksi hänelle kertoa, +epäilen kuitenkin että hän uskoo lady Kalistaa, varsinki tässä asiassa". + +"Lord Gilslannilla on oikein", sanoi lady Kalista, aivan kauhistuneena +ajatellen sitä tutkintoa, jota nyt tultaisiin pitämään, "ja sitäpaitsi, +jospa pystyisinki sepittämään uskottavan jutun kokoon, en tottamaar +luule, että rohkenisin sen kertoa". + +Näin päättäen puhua kaikki suoraan, lähti lady Kalista, de Vaux'n +seurassa, kuninkaan tykö ja teki, päätöksensä mukaan, todenperäisen +tunnustuksen siitä viekkaudesta, jota oli käytetty onnettoman Leopartin +ritarin houkuttelemiseksi vahtipaikaltaan; kokonaan vapauttaen lady +Edithin kaikesta, koska hän tiesi hyvin että tämä muuten tekisi sen +itse, ja sysäten kaiken syyn kuninkaattaren päälle, jonka osallisuuden +tuohon kujeeseen hän ymmärsi Leijonasydämen silmissä olevan enin +anteeksi annettavan. Richard oli tosiaan hyvä -- melkeinpä heikko +aviomies. Vihansa ensimäiset kuohumat olivat jo aikaa asettuneet, eikä +hänen tehnyt mieli ankarasti moittia mitä ei enään voitu auttaa. Viekas +lady Kalista, joka aikaisimmasta lapsuudestaan saakka oli tottunut hovin +juonia tutkimaan ja varteen ottamaan pienintä hallitsian mieliteon +merkkiä, kiirehti nopeaan kuin hyyppä kuninkaattaren tykö sillä +ilmotuksella, että kuningas kohta kävisi hänen luonaan, johon hän omain +havaintojensa nojalla lisäsi sen arvelun, että Richard vain aikoi +osottaa niin suurta kovuutta, kuin tarvittiin saamaan hänen puolisoansa +tarpeelliseen katumiseen ilveestänsä, ja sitte suoda hänelle ja kaikille +muille asiassa osallisille armollisen anteeksi-antonsa. + +"Puhalteleeko tuuli siltä suunnalta, tyttöseni?" kysyi kuninkaatar, +suuresti hoivattuna tästä sanomasta; "usko minua että niin suuri +sotaherra kuin Richard onkin, ei hänen ole helppo tällä kertaa voittaa +meidät sukkeluudessa; sillä niinkuin isänmaani Navarran pyrenealaiset +lampaanpaimenet sanovat: moni lähtee ulos villan nountiin ja tulee +kerittynä kotiin". + +Kun Berengaria kuninkaatar oli tiedustellut kaikkea mitä Kalista saattoi +hänelle kertoa, pukeusi hän kauniimpaan pukuunsa ja odotti täydellä +luottamuksella sankarimielisen Richardin tuloa. + +Tämä tuli ja oli melkein samassa tilassa, kuin ruhtinas, joka saapuu +kapinallisen maakuntaan siinä luulossa, että hänellä vain on nuhteita +annettavia ja alamaisuuden osotteita vastaanotettavia, ja arvaamatta +huomaa sen olevan täyden niskottelevaisuuden ja kapinan vallassa. +Berengaria tunsi kovin hyvin suloutensa kaikkivallan sekä Richardin +hellyyden määrän, varmaan tietääksensä, että hän kunnialla tästä pelistä +pääsisi, kun hänen miehensä ensimäinen hirmuinen vihan puuska oli ilman +onnettomuudetta mennyt ohitse; ja vähääkään kuulematta niitä hyvin +ansaittuja nuhteita, joita kuningas aikoi hänelle antaa hänen +kevytmielisestä käytöksestänsä, hän peitteli, niin puollusti viattomana +leikintekona mitä oli tapahtunut. Syvimmällä tavalla hän kielsi +käskeneensä Nectabanusta houkuttelemaan ritaria etemmäs kuin sen kunnaan +juurelle, jolla hän oli vahtia seisomassa -- ja tässä olikin sen verran +totta, että hän ei ollut aikonut laskea sir Kennethiä telttaansa. Mutta +jos kuninkaatar itseään puolustaessaan osotti puheliaisuutta, ei hän +osottanut sitä vähemmin alkaessaan soimata Richardia kovuudesta, hän kun +oli voinut hänelle kieltää niin halpaa pyyntöä, kuin hengen jättämistä +onnettomalle ritarille, joka hänen ajattelemattoman leikkinsä kautta oli +joutunut sotalakien ankaruudelle alttiiksi. Hän itki ja nyyhki +valitellessaan miehensä julmaa kovuutta tässä kohden, joka vähällä oli +tehnyt hänen onnettomaksi koko elinajaksi, niin usein kuin hän olisi +tullut ajattelemaan, että hän tahtomattansa oli ollut etäisenä syynä +tuommoiseen murhenäytelmään. Tuo onneton uhri olisi hätyyttänyt häntä +unissakin -- niin, ei voinut tietää sillä semmoista ennenkin oli +tapahtunut -- jos ei ritarin haamu olisi asettunut hänen unettoman +vuoteen ääreen. Kaikkien tämmöisten sieluntuskain alaiseksi hän olisi +voinut joutua sen miehen ankaruuden kautta, joka, vaikka väittäen +arvelematta tottelemalla hänen vähintä viittaustansa, ei tahtonut luopua +huonon kostonhimon pyynnöstä, jos kohta hän sen kautta tekikin vaimonsa +aivan onnettomaksi. + +Koko tätä naisellisen kaunopuheliaisuuden virtaa seurasi tavalliset +todistuskappaleet, huokaukset ja kyyneleet, ja se tuli esiin äänellä ja +katsannolla, joka näytti osottavan, että syynä kuninkaattaren harmiin ei +ollut ylpeys eikä nurjamielisyys, vaan suru siitä että hänellä oli +vähempi valta miehensä yli, kuin hän oli ajatellut. + +Siivo kuningas Richard oli aivan hämillään. Hän koki turhaan selittää +asiaa vaimollensa, jota itse se mustasukkaisuus, jolla hän vaati +miehensä hellyyttä yksistään itseänsä varten, esti järjellisiä syitä +kuulemasta eli hyväksymästä, eikä Richard hennonnut kovuutta käyttää +olentoa vastaan, joka ajattelemattomassa mielipahassaanki oli niin +kaunis. Hänen täytyi siis tyytyä omaan puollustukseensa ja hän koki +sentähden siivosti nuhdella häntä hänen epäluuloistaan ja viihdyttää +hänen mielipahaansa, muistutellen hänelle, että hänen ei tarvinnut +omantunnon vaivoilla eikä yliluonnollisella pelvolla ajatella +entisyyttä, koska sir Kenneth eli ja jaksoi hyvästi sekä oli jätetty +mainiolle arapialaiselle lääkärille, joka epäilemättä parhaiten kaikista +ihmisistä ymmärsi miten häntä hengissä pitää. + +Vaan tämä näytti kaikkein enimmän loukkaavan kuninkaatarta, jonka suru +uudestaan kiihtyi siitä ajatuksesta, että lääkäri ja saraceni oli saanut +suosionosotteen, jota hän mieheltänsä turhaan oli pyytänyt avopäin ja +notkistunein polvin. Tästä uudesta syytöksestä alkoi Richardin +kärsivällisyys loppua ja hän sanoi totisella äänellä: "Berengaria, +lääkäri pelasti minun henkeni. Jos sillä on mitään arvoa silmissäsi, ei +sinun pidä häneltä kadehtia suurempaakaan palkintoa, kuin sitä ainoaa, +minkä olen voinut saada hänen vastaanottamaan". + +Kuninkaatar huomasi osottaneensa teeskenneltyä suuttumusta niin isossa +määrässä, kuin hän pelkäämättä saattoi tehdä. + +"Oma Richardini", hän sanoi, "miksi et tuonut tuota viisasta minun +luokseni, että Englannin kuninkaatar olisi saanut näyttää, kuinka +suuressa arvossa hän piti sitä, joka oli pelastanut ritariston valon, +Englannin kunnian sekä Berengaria raukan hengen ja toivon sammumasta". + +Sanalla sanoen, tuo aviollinen riita oli lopussa; vaan että oikeus saisi +jonku uhrin, päättivät kuningas ja kuninkaatar yksimielisesti sysätä +kaiken syyn lähettiläs Nectabanuksen niskoille, joka -- koska +kuninkaatar jo tähän aikaan oli sydämestään väsynyt hänen oikkuihinsa -- +kuninkaallisen puolisonsa Genevran kera tuomittiin ajettavaksi hovista +pois, ja kääpiöparka pääsi piiskasaunasta ainoastaan kuningattaren +vakuutuksen kautta, että hän jo oli rangaistu. + +Lisäksi päätettiin, että koska lähettiläs ensi tilassa oli toimitettava +Saladinin luokse hänelle ilmottamaan neuvoston päätöstä sodan +jatkamisesta niin pian kuin välirauha oli päättynyt, ja kun Richard +aikoi sulttanille lähettää jonku kalliin lahjan osottaakseen +kiitollisuuttansa siitä suuresta hyödystä, joka hänellä oli El Hakimin +palveluksista ollut, nuo molemmat onnettomat olennot pantaisiin +harvinaiskaluina lahjaa seuraamaan, koska he, peräti naurettavan näkönsä +ja mielipuolisuutensa kautta, erittäin hyvin soveltuivat semmoiseksi +lahjaksi, joita hallitsiat tapaavat toiselleen lahjotella. + +Richardilla oli vielä samana päivänä riita kestettävä toisen +vaimonpuolen kanssa, mutta hän kävi sitä vastaan enemmän huoletonna kuin +edellistä vastaan; sillä vaikka Edith oli kaunis ja korkeassa määrässä +nautti kuninkaallisen sukulaisensa kunnioitusta -- niin, vaikka hän +Richardin loukkaavien epäluulojen kautta todella oli sen vääryyden uhri, +josta Berengaria vain oli ollut valittavanaan, ei hän sentään ollut +Richardin vaimo eikä lemmitty, ja tämä pelkäsi vähemmin niitä nuhteita, +joita Edith hänelle tulisi tekemään, jos kohta ne olisivat enemmän +perustetuita kuin kuningattaren vihat ja kummalliset syytökset. +Pyydettyään kahden kesken saada Edithiä puhutella, saatettiin Richard +hänen huoneeseen, joka oli kuninkaattaren huoneen vieressä, ja jossa +kaksi koptilaista naisorjaa puheen kestäessä makasi polvillaan +etäisimmässä nurkassa. Edithillä ei ollut minkäänlaisia vaimonpuolten +koristeita päällään, ja musta hiilakka linnikko peitti suurilla +laskuillansa korkeasukuisen neidon pitkää, ihanaa vartaloa. Richardin +sisäänastuessa hän syvästi kumartaen nousi istuimeltansa, jolle hän +kuitenki kuninkaan kehotuksesta uudestaan asettui, ja kuin kuningas +istui hänen viereensä, odotti hän sanaakaan sanomatta hänen enempiä +käskyjänsä. + +Richard, joka oli tottunut seurustelemaan Edithin kanssa sillä +tuttavalla tavalla, johon heidän sukulaisuutensa häntä oikeutti, tunsi +tätä vastaanottoa jokseenki kylmäksi niin että hän vähän sanoja +tavotellen alkoi puhettaan. + +"Kaunis orpanamme", hän viimein sanoi, "on meille suutuksissa; ja meidän +täytyy myöntää, että vaikeuttavat asianhaarat ovat saattaneet meitä +syyttömästi luulemaan, että hän olisi käyttänyt itseään toisin, kuin hän +koskaan ennen on tehnyt. Mutta vaeltaessaan tässä mailman sumuisessa +laaksossa ihminen usein erehtyy varjon ja tosiolennon välillä. Eikö +kaunis orpanamme voi suoda anteeksi vähän tuittupäiselle sukulaiselleen +Richardille?" + +"Kuka voipi *Richardille* anteeksiantoa kieltää", sanoi Edith, "jos +Richard voipi saada anteeksi *kuninkaalta*?" + +"Kas niin, orpanani", vastasi Leijonasydän, "tämä on kovin juhlallista. +Pyhän neitsyen kautta, nuo surulliset kasvot ja tuo väljä, musta +linnikko voisi saattaa siihen luuloon, että juuri olisit leskeksi jäänyt +taikka ainaki olisit kadottanut kihlatun sulhosi. Rohkaise mielesi -- +epäilemättä olet kuullut, että sinulla ei enään ole todellista aihetta +suremiseen -- miksi siis murhepukua pitää?" + +"Sentähden että Plantagenet'n kunnia on kadonnut -- sentähden että arvo +on isäni huoneesta hävinnyt". + +Richard rypisti otsaansa. -- "Kunnia kadonnut! Arvo huoneestamme +poissa!" kertoi hän suuttuneena; "mutta orpanani Edith voipi +rankaisematta puhua noin. Minä olen tuominnut häntä kovin pikaisesti, ja +hänellä on siis oikeus tuomita minua kovin ankarasti. Mutta sano ainaki +mikä rikokseni on!" + +"Plantagenet'n", sanoi Edith, "olisi pitänyt joko jättää loukkaus +anteeksi taikka rankaista se. Hänen ei sovi määrätä vapaita miehiä, +kristityitä ja rohkeita ritareita uskottoman orjiksi. Hänen ei sovi +tinkiä ja helpotella, eli lahjottaa henki vapauden menettämisellä. Tuon +onnettoman tuomitseminen kuolemaan olisi ollut kovuutta, vaan se olisi +ainaki voinut näyttää oikealta; hänen langettaminen orjuuteen ja +maanpakolaisuuteen on peittämätöntä hirmuvaltaisuutta". + +"Minä näen, kaunis orpanani", Richard sanoi, "että sinä olet niitä +hempukoita, jotka pitävät poissa-olevaa rakastajaa samana kuin ei yhtään +eli kuin kuollutta. Rauhotu; puoli kymmentä keveätä ratsumiestä voivat +hänen vielä saavuttaa ja oikaista erehyksen, jos rakastajallasi on joku +salaisuus, joka tekee kuoleman hänelle soveliaammaksi kuin +maanpakolaisuuden". + +"Herkeä noin sopimatonta leikkiä laskemasta!" Edith vastasi kovasti +punastuen. "Ajattele pikemmin, että kostosi tyydyttämiseksi olet +katkaissut oivallisen jäsenen tästä pyhästä liittokunnasta, riistänyt +ristiltä yhden sen parhaimmista puollustajista ja antanut totisen +Jumalan palvelian pakanain käsiin; olet lisäksi ihmisille, yhtä +luulevaisille kuin itse tässä seikassa olet näyttänyt olevasi, antanut +jonku oikeuden sanomaan että Richard Leijonasydän ajoi urhoollisimman +ritarin leiristään, että tämän soturimaine ei kohoaisi hänen omansa +vertaiseksi". + +"Minä -- minä!" huusi Richard, nyt todenteolla mielen liikutuksessa. -- +"Tarvitsiko minun kadehtia toisten mainetta? Minä soisin että hän olisi +täällä, semmoista yhdenvertaisuutta väittämässä! Kruununi ja arvoni +laskisin alas, turnauskentällä häntä kohdatakseni ja näyttääkseni onko +Richard Plantagenet'llä syytä peljätä kuolevaista taikka kadehtia hänen +mainettansa. Kas niin, Edith, sinä et tarkota mitä sanot. Älä anna +suuttumisen taikka kaihon kultasi poissaolosta saattaa itseäs +kohtuuttomaksi sukulaistasi vastaan, joka, kaikesta pikaisuudestasi +huolimatta, pitää sinun hyvää ajatustasi yhtä suuressa arvossa kuin +kenenkään kuolevaisen". + +"Kultani poissa-olosta?" lady Edith sanoi. "No niin -- hän kutsuttakoon +kernaasti kullakseni, hän joka niin kalliisti siitä nimestä on maksanut! +Vaikka semmoista harrasta palvelusta ansaitsematta, olin minä hänelle +ikäänkuin valo, joka johdatti häntä eteenpäin ritarillisuuden jalolla +tiellä; mutta että minä olisin arvoni unhottanut, taikka hän pyrkinyt +omansa ulkopuolelle, se ei ole totta, jospa kuningaski sen sanoisi". + +"Kaunis orpanani", Richard sanoi, "älä pane sanoja suuhuni, joita en ole +koskaan lausunut. Minä en ole sanonut että te olisitte hänelle suoneet +muuta suosionosotusta, kuin minkä jokainen urhokas ritari, oli hän mitä +sukua tahansa, voipi prinsessalta saada. Mutta pyhän neitsyeen kautta, +minä tunnen hiukka tuonlaiset rakkaudenseikat -- ne alkaa äänettömällä +kunnioittamisella ja kaukaisella ihailemisella, mutta kun tilaisuus +eteen sattuu, enenee tuttavuus, ja niin -- mutta turha vaiva on puhua +sille, joka pitää itseänsä koko mailmaa viisaampana". + +"Sukulaiseni neuvoa kuuntelen aina mielelläni", sanoi Edith, "kun ne +eivät sisällä mitään arvoani ja luonnettani solvaisevaa". + +"Kuninkaat, kaunis orpanaiseni, eivät neuvo, he pikemmin käskevät", +sanoi Richard. + +"Sulttanit tosin käskevät", sanoi Edith; "mutta se tulee siitä, että +heillä vain on orjia hallittavina". + +"No, no, sinun tulisi oppia vähemmin sultaneja halveksimaan, kuin niin +korkeassa arvossa pidät skotlantilaista", sanoi kuningas. "Minä pidän +Saladinia enemmän sanassansa pysyvänä kuin tuota Skotlannin Wilhelmiä, +joka, Jumala paratkoon, välttämättä vaatii itselleen Leijonan nimeä -- +hän on ilkeästi pettänyt minun, kun hän ei lähettänyt niitä apujoukkoja, +jotka hän oli luvannut. Salli minun sanoa sinulle, Edith, että kerran +kenties tulet pitämään rehellistä turkkilaista parempana kuin kavalaa +skotlantilaista". + +"En -- en koskaan!", Edith vastasi, "vaikkapa Richard itse kääntyisi +siihen väärään uskontoon, jota karkottaakseen Palestinasta hän on +purjehtinut meren poikki". + +"Sinä tahdot saada viimeisen sanan", sanoi Richard, "ja sinä sen saat. +Ajattele minusta mitä tahansa, Edith kulta, minä en koskaan ole +unhottava, että sinun isäsi oli minun setä". + +Näin sanoen hän kohteliaasti jätti hyvästi hänelle, vaikka ei isosti +tyytyväisenä käymisensä päätökseen. + +Oli neljäs päivä siitä kuin sir Kenneth oli leiristä lähetetty pois, ja +kuningas Richard istui teltassaan nauttien läntisen iltatuulen +henkäyksistä, joka tuoden harvinaista viileyttä siivillänsä, tuntui +tulevan iloisesta Englannista virvottamaan sen retkeilemisiin +mieltynyttä hallitsiaa, kun hän vähitellen kokoili ne täydet voimat, +jotka hän jättiläis-suurten hankettensa toimeenpanemiseen tarvitsi. Hän +oli ypö yksin, sillä de Vaux oli lähetetty Ascalonista noutamaan +lisäväkeä ja sotatarpeita, ja useimmat muusta palveliakunnasta tekivät +eri tahoilla valmistuksia sotatointen pikaiseen alottamiseen sekä +suureen ristiretkeiliäin armeijan tarkastukseen, joka tulisi tapahtumaan +seuraavana päivänä. Kuningas istui kuunnellen toimeliasta hälinää +sotilaisten joukosta, kalsketta pajoista, joissa hevosenkenkiä taottiin, +sekä aserautioiden teltoista, joissa rautapaitaa tehtiin. Edestakaisin +kulkevain soturein äänetkin olivat korkeat ja iloiset ja niiden kaiussa +ilmaantui kiihkeän, tulisen rohkeuden takaus sekä lähestyvän voiton +varma ennustus. Kun Richardin korva parastaikaa mielihyvällä kuunteli +näitä ääniä, ja kun hän vaipui niihin voiton ja kunnian unelmiin, joita +ne hänessä synnyttivät, ilmotti eräs tallimestari, että sanansaattaja +Saladinilta odotti ulkona. + +"Laske hänen heti sisään", sanoi kuningas, "ja tarpeenmukaisella +kunnialla, Josceline". + +Englantilainen ritari saattoi siis sisään henkilön, joka ei näyttänyt +olevan muuta kuin nubialainen orja, vaikka hänen ulkonäkönsä oli +erittäin silmään pistävä. Hän oli komea, jalosti rakettu mies, ja hänen +käskeväiset, vaikka pikimustat kasvonjuonteensa eivät osottaneet mitään +neekerintapaista. Sysimustilla hivuksillaan oli hänellä maidonvalkea +turbani ja hartioilla samanvärinen lyhyt levätti, joka edestä ja hihojen +kohdalta oli aukinainen ja jonka alta näkyi muokatuista leopartin +nahoista tehty ihokas, joka ulettui polviin saakka. Muut osat hänen +jäntevistä jäsenistään, niin käsivarret kuin sääret, olivat paljaat, +paitsi että sandalit oli sidotut hänen jalkoihinsa ja että hänellä oli +hopioiset kaulavitjat ja rannerenkaat. Hänen vyötäisiltään riippui +suora, leveä miekka, jonka kahva oli puksipuusta ja huotra päällystetty +käärmeennahalla. Oikeassa kädessään hän piti lyhyttä jahtikeihästä +leveällä, kiillotetulla vaaksanpituisella teräskärjellä, ja vasemmalla +hän talutti suurta, kaunista susikoiraa punotusta silkistä ja kullasta +tehdyllä nuoralla. + +Sanansaattaja lankesi alas kasvoilleen samalla osaksi paljastaen +hartiansa nöyryyden osotteeksi, ja otsallaan koskettuaan laattiaan, +nousi sen verran ylös, että jäi toiselle polvelleen, kun hän kuninkaalle +ojenti silkkisen huivin, sisältäen toisen huivin kultakankaasta, jonka +sisässä oli kirje Saladinilta. Se oli arapian kielellä kirjotettu, vaan +sitä seurasi käännös normandian engelskaksi, joka meidän kielellä +kuuluisi näin: + +"Saladin, kuningasten kuningas, Melek Ricille, Englannin leijonalle. +Koska me viimeisen sanansaattosi kautta olemme tulleet tietämään, että +olet valinnut sodan rauhan sijaan ja vihollisuutemme ystävyytemme +sijaan, pidämme sinua sokaistuna tässä asiassa ja toivomme kohta, +tuhansien heimokuntaimme voittamattoman voiman avulla, saattavamme +vakuuttaa sinua erehyksestäsi, kun Mahomet, Jumalan profeeta, ja Allah, +profeetan Jumala, tulevat ratkaisemaan riidan välillämme. Kaiken muun +suhteen pidämme suuressa arvossa sinua sekä myös niitä lahjoja, jotka +meille lähetit, ja noita kahta kääpiöä, jotka ovat kummalliset kuin Ysop +kuvattomuudessansa sekä hupaiset kuin Isakin luutu; ja vastineeksi +näistä anteliaisuutesi aarre-aitan osotteista, olemme sinulle +lähettäneet nubialaisen orjan nimeltä Zohauk, jonka omaisuuksista et saa +värin mukaan tuomita, niinkuin mailman houkat tekevät, sillä +mustakuorisilla hedelmillä on usein herkullisin maku. Tiedä että hän on +väkevä kuin Zablestanin Rustani herransa tahdon täyttämisessä sekä +myöski viisas neuvoja antamaan, kun olet oppinut hänen kanssa +haastelemaan; sillä puheen herra on halvaantunut äänettömäksi palatsinsa +elfenluumuurien takana. Me heitämme hänen sinun huostaas, toivoen ettei +se aika voi olla kaukana, jolloin hän tehnee sinulle hyvän palveluksen. +Ja niin jätämme sinun hyvästi; luottaen siihen että kaikkein pyhin +profeetamme vielä on kutsuva sinua totuuden tuntemiseen; mutta ellei se +tapahdu, on toivomme, että kohta varttuisit terveeksi jälleen, jotta +Allah tuomitkoon sinun ja minun välillä julkisella taistelutantereella". + +Kirje oli vahvistettu sulttanin nimellä ja sinetillä. + +Richard katseli äänettömänä nubialaista, joka seisoi hänen edessään, +silmät lattiaan luotuina ja käsivarret rinnalla ristissä, näyttäen +mestarillisesti veistetyltä mustalta marmoripatsaalta, joka +Prometheuksen koskettamista odotti henkiin virotakseen. Englannin +kuningas, joka niinkuin sattuvasti sanottiin hänen jälkeläisestään +Henrik VIII:sta, kernaasti katseli *miestä*, oli varsin tyytyväinen +hänen edessään seisovan henkilön lihaksiin, jänteisiin ja suhteelliseen +ruumiinrakennukseen ja kysyi häneltä frankin kielellä: "Oletko sinä +pakana?" + +Orja puisti päätään, ja kohottaen sormen otsalleen teki ristinmerkin +osotteeksi että hän oli kristitty, jonka jälkeen hän asettui entiseen +liikkumattomaan, nöyrään asemaansa. + +"Varmaanki nubialainen kristitty", sanoi Richard, "jolta nuo +pakanakoirat ovat puheenlahjan ryöstäneet?" + +Mykkä puisti taasen verkalleen päätänsä kieltämisen merkiksi, viittasi +etusormellaan taivasta kohti ja laski sen sitte huulillensa. + +"Minä ymmärrän", sanoi Richard, "Jumala on sinun mykäksi tehnyt, eikä +ihmisten ilkeys. Osaatko puhdistaa rauta-asua ja vyötä, sekä +tarvittaissa pukea ne päälle?" + +Mykkä nyökäytti päätään, ja astuen haarniskan luo, joka ritarillisen +hallitsian kilven ja kypärin kera riippui telttapuussa, piteli sitä niin +osaavasti ja näppärästi, että hän kyllin osotti täydellisesti +ymmärtävänsä asekantajan tehtävät. + +"Sinä olet taitava ja sinusta varmaan tulee hyödyllinen poika, -- sinä +saat toimittaa palvelusta omassa huoneessani ja minua itseäni passata", +sanoi kuningas, "että näyttäisin kuinka suuressa arvossa pidän +kuninkaallisen sulttanin lahjaa. Jos sinulla ei ole kieltä, et voi +juoruja kannella, etkä suututtaa minua sopimattomalla vastauksella". + +Nubialainen heittäysi taasen pitkäkseen, kunnes otsansa koski maahan, +nousi sitte pystöön ja jäi seisomaan muutaman askeleen päähän, ikäänkuin +odottaen uuden herransa käskyjä. + +"Hyvä; saat heti astua palvelukseesi", sanoi Richard, "sillä +ruostepilkku näkyy tuossa kilvessä, ja kun sitä heiluttelen Saladinin +kasvojen edessä, pitää sen olla kirkas ja puhdas kuin sulttanin ja oma +kunniani". + +Torventoitanto kuului nyt ulkoa, ja kohta sen jälkeen sir Henry Neville +astui sisään, kääry kirjeitä kädessä, -- "Englannista, _mylord_", sanoi +hän ojentaessaan niitä. + +"Englannista -- rakkaasta Englannistamme!" kertoi Richard surullisesti +ihastuneella äänellä. -- "Ah, vähän he voivat aavistaa kuinka kovasti +taudit ja huolet -- laimeat ystävät sekä rohkeat viholliset ovat heidän +kuningastansa kiusanneet". Avattuaan kirjeet, sanoi hän äkisti: "Haa! +Tämä ei tule rauhallisesta maasta -- heilläkin on taistelunsa. Neville, +menkää! -- Minun täytyy rauhassa ja yksin lukea näitä uutisia". + +Neville poistui siis ja Richardin koko huomio oli kohta kiintynyt niihin +huolettaviin sanomiin, joita Englannista oli hänelle tuotu ja jotka +koskivat hänen synnyinmaatansa runtelevia sisällisiä riitoja: +eripuraisuutta hänen veljestensä Johnin ja Geoffreyn välillä; heidän +yhteistä kiistaa ylituomari Longchampin, Elyn piispan, kanssa; +aateliston sortoa talonpoikia kohtaan, ja näitten kapinallisuutta +herrojansa vastaan, joka kaikkialla oli synnyttänyt eripuraisuutta ja +muutamissa tiloissa verisiä otteluita. Kertomuksia tapahtumista, jotka +nöyryyttivät hänen ylpeyttänsä ja alensivat hänen arvollisuuttaan, +seurasi hartaimmat kehotukset hänen viisaimmilta ja uskollisimmilta +neuvonantajiltaan, että hän heti palaisi Englantiin, sillä ainoastaan +hänen takaisintulonsa voisi valtakuntaa pelastaa sisällisen sodan +kauhistuksista, jota sotaa, jos se syntyisi, Franska ja Skotlanti +varmaan koettaisi käyttää omain etujensa hyväksi. Tuskallisimman +levottomuuden omana luki ja uudestaan luki Richard näitä pahan-enteisiä +kujeita, vertaellen niitä tietoja, joita muutamat niistä sisältivät, +samoihin tapauksiin, vaan eri tavalla toisissa kerrottuihin, ja kohta ei +hän vähääkään huomannut mitä hänen ympärillänsä tapahtui, vaikka hän, +viileyttä nauttiakseen, istui aivan telttaoven suulla, jonka esiriput +olivat syrjään vedetyt, niin että vahdit ja muut teltan ulkopuolella +seisojat saattoivat häntä nähdä samoin kuin hän heitä. + +Etempänä teltan perällä ja toimitellen sitä työtä jonka herransa oli +hänelle antanut, istui nubialainen orja, puoleksi selin kuninkaaseen +päin. Hän oli lopettanut haarniskan ja rautapaidan puhdistamisen ja +kirkastamisen ja oli nyt uutterasti käynyt käsiksi leveään _pavesseen_ +eli erittäin suureen, teräslevyillä päällystettyyn kilpeen, jota Richard +usein täytti tiedustelemismatkoillaan taikka kun hän itse otti +varustettujen paikkojen väkirynnäkköön osaa, koska siitä oli +tehollisempi suoja heittoaseita vastaan, kuin pienestä kolmikulmaisesta +kilvestä, jota hän käytti hevosen seljässä. Tässä kilvessä ei näkynyt +Englannin kuninkaallisen leijonan kuvaa eikä muuta merkkiä, joka voisi +puoleensa kääntää vihollisen huomion ryntäyksissä. Nubialaisen tarkkana +huolena oli siis saada sen pintaa niin kirkkaasti kiiltäväksi kuin +kristalli, joka hänelle näkyikin erittäin onnistuvan. Hänen takanaan ja +ulkoa tuskin nähtävissä makasi suuri koira, jota olisi voinut kutsua +hänen veljekseen orjuudessa ja joka ikäänkuin hämmästyksissään, että hän +nyt oli kuninkaan oma, oli asettunut maata aivan mykän viereen, pää ja +korvat maassa, sekä jalat ja häntä vedetyt ruumiin alle ja ympäri. + +Sillä välin kuin hallitsia ja hänen uusi palveliansa olivat näissä +toimissa, hiipi uusi näytteliä esiin näyttämölle ja lähestyi +englantilaisia sotureita, joista noin parikymmentä, kunnioittaen +ruhtinaansa erinomaisen miettivää katsantoa sekä hänen raskasta +tehtäväänsä, vastoin tapaansa pitivät erittäin hiljaista vahtia teltan +edustalla. Eivät he silttä kuitenkaan olleet valppaampia kuin +tavallisesti. Moniaat heistä pelasivat hasardipeliä pienillä kivillä, +toiset kuiskuttelivat keskenään lähenevästä tappelupäivästä, ja useat +makasivat pitkänään, järeät jäsenensä käärittyinä vihreäisiin +levätteihin. + +Näitten huolettomain vartiain joukkoon pujahti pieni ja hoikka +turkkilainen ukko, repaleisiin puettu kuin marabuti eli pyhimys +erämaasta. Marabutit olivat erästä velhojoukkoa, jotka joskus uskalsivat +tulla ristiretkeiliäin leiriin, vaikka aina saivat kärsiä +ylenkatseellista kohtelua ja usein väkivaltaakin. Kristittyjen johtajien +kevytmielisen ja irstaisen elämänlaadun kautta oli nimittäin +musikantteja, porttoja, juutalaisia kauppiaita, kopteja, turkkilaisia +sekä kaikkia itämaan hylkiöitä päässyt heidän teltoillensa, niin että +turbani ja kauhtana, joitten karkottaminen pyhästä maasta oli sodan +sovittu tarkotusperä, eivät olleet mikään outo eikä mikään huolettava +nähtävä ristiretkeläisten leirissä. Mutta kun tuo pieni, mitätön otus, +josta olemme maininneet, tuli niin lähelle vartioita, että he estivät +häntä etemmäs pääsemästä, heitti hän likaisen, viheriän turbaninsa +maahan ja silloin nähtiin, että hänen partansa ja kulmakarvansa olivat +ajetut, kuten tavallisesti narreilla, ja että mielipuolisuus loisti +hänen eriskummaisista, vääntyneistä kasvoistaan ja hänen pienistä, +mustista silmistään, jotka kiiltivät kuin vuorikulta. + +"Tanssi, marabuti", huusivat sotamiehet, jotka tunsivat näitten +kuljeksivain velhojen elantotavat -- "tanssi taikka piiskaamme sinua +joustemme kielillä, niin että pyörit kuin väkkärä koulupojan ruoskan +edessä". -- Niin huusivat ajattelemattomat vahdit, yhtä iloissaan kuin +olivat saaneet esineen pilanteollensa, kuin lapsi pyydettyään perhosen +taikka koulupoika löydettyään linnunpesän. + +Ikäänkuin mielihyvissään siitä että saattoi sotilaita huvittaa, hyppäsi +marabuti ylös maasta, ja alotti ihmeellisellä ketteryydellä huimaavan +hyppynsä, joka, kun sitä vertasi hänen hentoon ja laihtuneeseen +ruumiiseen, teki hänen kuivan lehden näköiseksi, jota talvimyrsky +pyörittelee. Hänen ainoa hivussuortuvansa seisoi pystyssä hänen +paljaaksi ajetusta päästään, ikäänkuin joku näkymätön henki olisi häntä +siitä kannattanut, ja näytti todellaki siltä kuin olisi yliluonnollista +taitoa tarvittu suorittamaan tuota hurjaa, huimaavaa tanssia, jossa +tanssijan varpaanpäät tuskin koskivat maahan. Näin pyöriessään hän lensi +sinne tänne, paikasta toiseen, kuitenki, vaikka melkein huomaamatta, +likentyen kuninkaallisen teltan ovea; niin että kun hän viimein +uupuneena vaipui maahan, pari kertaa hypättyään korkeammalle kuin +koskaan ennen, hän vain oli noin neljänkymmenen kyynärän päässä +kuninkaasta. + +"Anna hänelle vettä", sanoi yksi sotamies; "noita tanssimestareita aina +janottaa heidän iloisen polskansa perästä". + +"Sanoitko vettä, pitkä Allen?" huudahti toinen jousimies suurimmalla +ylönkatseella äänessään tuota halpaa ainetta vastaan. "Mitähän itse +pitäisit semmoisesta juomasta tuommoisen maurilaisen hypyn jälkeen?" + +"Vettä hän, piru vieköön, ei tule täällä saamaan pisaratakaan", sanoi +kolmas. "Me opetamme tuota kepeäjalkaista, vanhaa pakanaa tulemaan +hyväksi kristityksi ja juomaan Cyperiviiniä". + +"Niin, niin", sanoi neljäs, "ja jos hän vastarintaa tekee, niin juokse +noutamaan Dick Hunterin sarvea, jolla hän kipeätä tammaansa juottaa". + +Sotamiehet kokoutuivat heti makaavan ja uupuneen dervishin ympärille, ja +samalla kuin yksi pitkä sotamies nosti hänen keveän ruumiinsa maasta, +piti toinen suurta viinipulloa hänen suunsa edessä. Mutta ukko, joka ei +saattanut puhua, puisti päätään ja lykkäsi kädellä luotansa tuota +profetan kieltämää juomaa. Hänen kiusaajansa eivät kuitenkaan niin +hevillä häntä päästäneet. + +"Sarvi! Sarvi tänne!" huusi yksi heistä. "Eihän ole suurta erotusta +turkkilaisen ja turkin hevosen välillä, ja kohdellaan me häntä sen +mukaan". + +"Pyhän Yrjön kautta, te voitte hänen tukehuttaa!" sanoi pitkä Allen; "ja +sitäpaitsi on sääli pakanalliseen koiraan hukata niin paljon viiniä, +että siitä olisi hyvälle kristitylle kolmikertainen yömyssy". + +"Sinä et tunne näitten turkkilaisten ja pakanain luontoa", vastasi +Henrik Woodstall. "Sen sanon sulle, veikkoni, että tämä pullonen +Cyperiviiniä on kiertävä hänen aivojaan vastakkaiseen suuntaan hänen +äskeisen hyppynsä suhteen, ja siten saattava hänen tunnolleen jälleen. +-- Tukehuttaa hänen! -- Hän ei siitä tukehu enemmän, kuin Ben'in musta +koira voinaulasta". + +"Ja sitä paitsi olisi sääli", sanoi Tomalin Blacklees, "kadehtia tuolta +pakanalliselta piruparalta ryyppyä täällä maan päällä, kun tiedät, ettei +hän koko pitkässä ijankaikkisuudessa saa pisaratakaan kielensä +jäähdyttämiseksi". + +"Tuo olisi kovin kovaa, mielestäni", sanoi pitkä Allen, "ainoastaan sen +vuoksi että hän on turkkilainen, niinkuin isänsä ennen häntä. Jos hän +olisi ollut kristitty, joka pakanaksi olisi muuttunut, niin myönnän että +kuumin kolo hänelle olisi ollut kyllin hyvä talvikortteeri". + +"Pidä suusi, pitkä Allen", sanoi Henrik Woodstall; "sillä tiedä, että +kieles ei ole lyhyin jäsenistäsi, ja minä ennustan että se saattaa isä +Franciksen niskoillesi, niinkuin tässä taannoin tuon mustasilmäisen, +synnillisen tytön tähden. -- Mutta tässäpä sarvi tulee. -- Koepas joutua +hieman, mies, ja väännä hänen hampaansa hajalleen puukonpäälläsi". + +"Odota, odota, hän myöntyy!" sanoi Tomalin; "katsokaa, hän viittaa, että +pullo annettaisiin hänelle. -- Siirtykääpä vähän syrjään, pojat! _Oop +sey es!_ sanoi hollantilainen -- soluu alas kuin pumpuli! Niin, ne ovat +aika juomavekkuleita, kun kerran vain pääsevät alkuun -- turkkilaisen et +koskaan näe ryyppyä hyleksivän". + +Dervishi, taikka mikä hän oli, joi tosiaan, tai näytti ainaki juovan, +tuon suuren pullon aivan tyhjäksi yhdellä ainoalla ryyppäyksellä, ja +antaen sen takaisin lausui vain syvällä huokauksella sanat "Allah +kerim!" eli Jumala on armollinen. Sotilaissa, jotka katselivat tätä +perinpohjaista maljaa, syntyi nyt niin meluava nauru, että se häiritsi +ja havahutti kuninkaan, joka kohottaen sormeansa huusi vihastuneena: +"mitä nyt, lurjukset? Ei mitään pelkoa, ei mitään järjestystä?" + +Kaikki vaikenivat kerrassaan; sillä he tunsivat Richardin mielenlaadun, +joka toisinaan sotamiehille suvaitsi suurta tuttavuutta, mutta toisinaan +taas, vaikka hyvin harvoin, vaati tarkinta arvon-antoa. Kiirehtien +kuninkaallisesta teltasta tarpeellisen etäälle he koettivat haalata +muassaan marabutia, joka nähtävästi uuvuksissaan edellisestä +voimanponnistuksesta eli päihtyneenä siitä väkevästä juomasta, minkä hän +äsken oli nielaissut, ähkyen teki vastakynttä eikä tahtonut sallia +liikuttaa itseään paikalta. + +"Antakaa hänen maata, hupsut!" kuiskasi pitkä Allen kumppaneilleen; +"pyhän Kristofferin kautta, te suututatte Dickoniamme (Richardia) niin +kovasti, että hän antaa miekkansa surista ympäri päitämme. Jättäkää +hänen siihen, niin hän silmänräpäyksessä nukkuu kuin porsas". + +Samassa kuningas heitti toisen vihaisen silmäyksen sinnepäin ja kaikki +peräytyivät joutusaan, jättäen dervishin makaamaan niinkuin näytti +kykenemätönnä liikuttamaan ainoaakaan ruumiinsa jäsentä tai niveltä. +Hetken perästä kaikki oli yhtä hiljaista ja rauhallista kuin ennen +tapausta. + + + + +Yhdeskolmatta luku. + + -- -- -- ja laiha murha, + Peljästyneenä hukan ulvonnasta, + Tarqviniuksen pitkill' askelilla + Kuin haahmo hiipii kohti saalistansa. + + _Macbeth._ + + +Noin neljänneksen tiiman äsken kerrotun tapauksen jälkeen vallitsi +hiljaisuus kuninkaallisen asunnon edessä. Kuningas istui telttansa +ovella, lukien ja mietteisiin vaipuneena: hänen takanaan, selin samaa +ovea kohti, nubialainen orja yhä kiillotti isoa kilpeä; teltan +ulkopuolella, noin sadan askeleen päässä, vahtijoukko seisoi, istui eli +makasi pitkänään ruohikossa, jotaki peliä aikansa vietteeksi hiljaisesti +toimitellen, ja aukealla kentällä heidän ja teltan etupuolen välillä +makasi marabutin tunnoton, tuskin repalekäärystä erotettava ruumis. + +Mutta nubialaisella oli jonkulainen peili nyt kirkkaasti kiiltävän +kilven pinnassa, ja siinä hän kummakseen ja huolekseen näki marabutin +hiljaa kohottavan päätänsä maasta ja silmäilevän ympärillensä +varovaisuudella, joka näytti aivan sopimattomalta juopuneelle. Hän heti +paikalla laski päänsä alas ja, ikäänkuin vakuutettuna siitä, ettei +kukaan häntä huomannut alkoi, niin paljon kuin suinki karttaen että +liike näyttäisi ehdolliselta, vetäytyä aivan kuin sattumalta yhä +likemmäksi ja likemmäksi kuningasta, aina välin pysähtyen ja hetken +maaten liikkumatonna, niinkuin hämähäkki, joka saalista kohti +hiipiessään hengettömän näköiseksi heittäytyy, kun luulee tulleensa +huomatuksi. Tämän kaltainen liikunto tuntui nubialaisesta epäiltävältä, +jonkatähden hän puolestaan niin hiljaa kuin suinki valmistautui astumaan +väliin, samassa kuin niin tarvittaisiin. + +Sillä aikaa marabuti mateli eteenpäin vähitellen ja huomaamatta, kuin +käärme, eli paremmin kuin etana, kunnes hän oli noin viidentoista +kyynärän päässä kuninkaasta, jolloin hän hypähtäen pystöön syöksi esiin +kuin tiikeri, seisoi silmänräpäyksessä kuninkaan seljän takana, ja +kohotti ylös sitä _cangiaria_ eli puukkoa, joka hänellä oli takinhihassa +kätkettynä. Koko kuninkaan armeijan läsnäolo ei olisi voinut häntä +pelastaa -- mutta nubialaisen liikunnot olivat yhtä tarkkaan lasketut +kuin marabutin ja ennenkuin jälkimmäinen ennätti lyödä, tarttui +edellinen hänen kohotettuun käsivarteen. Marabuti, joka oikeastaan oli +charegiti, käänsi nyt hurjan vimmassa sitä kohtaan, joka niin +odottamatta oli asettunut hänen ja hänen saaliinsa väliin, ja antoi +nubialaiselle iskun puukolla, joka kumminki vain riipaisi tämän +käsivartta, kun sitä vastoin häntä paljo väkevämpi ethiopialainen +helposti paiskasi hänen maahan. Richard, huomattuaan mitä oli +tapahtunut, oli sillaikaa noussut ylös, ja tuskin osottaen suurempaa +hämmästystä, vihaa tai levottomuutta kasvoissaan, kuin tavallinen +ihminen poispyyhkiessään ja kuoliaaksi rutistaessaan purevan paarman, +nosti ylös sen tuolin, jolla oli istunut, ja huudahtaen vain: "haa, sinä +koira!" musersi melkein kappaleiksi pään salamurhaajalta, joka kahdesti +lausui, ensin korkealla sitten sortuneella äänellä, sanat "Allah akbar!" +-- Jumala on voitollinen -- sekä heitti henkensä kuninkaan jalkain +juureen. + +"Kyllä te olette huolellisia vahteja!" sanoi Richard pilkallisesti +nuhtelevalla äänellä jousimiehillensä, jotka kahakasta havahtaneina nyt +pelästyksissään hyökkäsivät sisään hänen telttaansa; "erittäin valppaita +vartioita, jotka annatte minun omin käsin toimittaa tämmöistä +telottajantyötä. -- Hiljaa kaikki ja herjetkää mielettömästä +hälinästänne! Ettekö koskaan ennen ole nähneet kuollutta turkkilaista? +-- Tulkaa tänne -- haalatkaa tämä raato ulos leiristä, hakatkaa pää +ruumiista ja pystyttäkää se keihääseen; mutta katsokaa tarkkaan, että +kasvot käännetään Mekkaa kohti, niin että hän helpommin saattakoon +kertoa halvalle petturille, jonka kehotuksesta hän tuli tänne, kuinka +hän on asiansa ajanut. -- Mitä sinuun tulee, musta, hiljainen ystäväni", +lisäsi hän ja kääntyi nubialaiseen -- "mitäs tuo on? Sinä olet +haavotettu -- ja myrkytetyllä aseella, sen tohdin taata, sillä tuo +voimaton raukka ei toki voinut toivoa antavansa kovempaa iskua, kuin +että leijonan nahka vain saisi naarmun. -- Imekää myrkky hänen +haavastaan, joku teistä -- se on huulilla vahingoittamatonta, vaikka +kuolettavaa, kun pääsee sekaantumaan vereen". + +Soturit katselivat toisiansa epäillen ja hämillänsä, sillä vaaran +eriskummaisuus arvelutti tällä kertaa heitä, jotka muutoin eivät +peljänneet mitään. + +"Mitä nyt, heittiöt", kuningas jatkoi, "oletteko niin hienosuisia, vain +pelkäättekö kuolemaa, koska noin vitkastelette?" + +"Ei miehen kuolemaa", vastasi pitkä Allen, johon kuningas puhuessaan oli +katsonut; "mutta minä en kernaasti tahdo kuolla niinkuin myrkytetty +rotta tuon mustan eläimen tähden, jota markkinoilla ostetaan ja myydään +kuin syöttiläshärkää". + +"Hänen armonsa puhuu myrkyn imemisestä", mutisi toinen sotamies, +"ikäänkuin hän sanoisi: kas tuossa, nielaise vatukka!" + +"Ei", sanoi Richard, "minä en tosiaan ole käskenyt kenenkään tehdä, mitä +en itse tahtoisi tehdä". + +Ja ilman muitta mutkitta ja vastoin ympärilläseisojain hartaita +varotuksia, joihin hän ivanaurulla vastasi, pani Englannin kuningas +huulensa mustan orjan haavaan, hänen nöyrästä vastustuksestansa +huolimatta. Mutta niin pian kuin Richard vähän hengähti tässä +omituisessa toimituksessaan, juoksi nubialainen äkkiä pois hänen +luotaan, heitti rievun käsivarren ympäri ja antoi yhtä kunnioittavilla +kuin vakavilla liikunnoilla tietää, ettei hän aikonut sallia hallitsian +uudistaa niin halventavaista työtä. Pitkä Allen myös tuli väliin +selittäen, että jos olisi välttämätöntä estää kuningasta uudelleen +ryhtymästä tuommoiseen työhön, niin hänen omat huulensa, kielensä ja +hampaansa olisivat valmiit neekeriä -- joksi hän nubialaista nimitti -- +palvelemaan, ja että hän ennen luinensa lihoinensa söisi hänen suuhunsa, +kuin sallisi että Richard kuninkaan huulet uudestaan häneen koskisivat. + +Neville, joka useain upseerein kanssa astui sisään, kielsi ja epäsi +samoin ikään. + +"Kas niin, älkää nostako turhaa melua hirvestä, jonka jäljiltä koira on +eksynyt, taikka vaarasta kun se on ohitse", sanoi kuningas. "Haava on +mitätön, sillä se tuskin vuotaa verta -- vihainen kissa olisi tehnyt +syvemmän naarmun -- ja minun tarvitsee puolestani vain ottaa hiukka +vastamyrkkyä, varovaisuuden vuoksi, vaikka se on aivan tarpeetonta". + +Niin puhui Richard, vähän ehkä häpeissään omasta alentuvaisuudestaan, +vaikka häntä siihen kehotti sekä ihmisrakkaus että kiitollisuus. Mutta +kuin Neville jatkoi puhettaan vaarasta hänen korkean personansa suhteen, +käski kuningas hänen olla hiljaa. + +"Ole vaiti, hyvä ystävä -- älä enään puhu siitä! -- Minä tein sen vain +näyttääkseni näille tietämättömille, taika-uskoisille veitikoille, +kuinka heidän tulee toisiansa auttaa, kun nuo kehnot petturit tulevat +vastaamme myrkytetyillä puukoilla ja nuolilla. -- Mutta", lisäsi hän, +"vie tämä nubialainen kortteeriisi, Neville. Minä olen muuttanut aikeeni +hänen suhteen; hanki hänelle hyvä hoito. Mutta sana korvaasi: katso +ettei hän sinulta karkaa; hänessä on enemmän, kuin näkyy. Anna hänelle +täysi vapaus, kuin hän ei vain leiristä lähde. -- Ja te, lihaa +raatelevaiset, viinaa ryyppäävät englantilaiset kahlekoirat, menkää +vahtipaikallenne ja laittakaa, että olette hiukka tarkempia. Älkää +luulko, että nyt olette omassa rehellisessä kotimaassanne, jossa +puhutaan ennenkuin lyödään, ja kätellään toisiansa, ennenkuin tapellaan. +Meidän maassa vaara kulkee aukinaisilla kasvoilla sekä miekka +paljastettuna ja vaatii sitä taisteluun, jonka päälle aikoo käydä; mutta +täällä se teitä lähenee silkkivantulla teräshansikkaan sijasta, leikkaa +teiltä kaulan poikki kyyhkyläisen höyhenellä, pistää teidät kuoliaaksi +papin solenpalkimella, eli hirttää teidät vaimonpuolen kurenauhaan. +Menkää tiehenne, pitäkää silmänne auki ja suunne kiinni, juokaa vähemmin +ja katsokaa tarkemmin ympärillenne; taikka panen minä teidän nälkäiset +mahanne niin niukalle, että skotlantilaisen kärsiväinen vatsaki siitä +nuriseisi". + +Sotamiehet menivät alakuloisina ja nöyryytettyinä vahtipaikoillensa, ja +Neville aikoi ruveta herrallensa selittämään kuinka vaarallista oli, +että he saivat noin helpon rangaistuksen velvollisuutensa +laiminlyömisestä, ja kuinka varottava esimerkki olisi tarpeellinen näin +merkillisessä tapauksessa että oli sallittu niin epäiltävän ihmisen kuin +marabutin lähestyä kuningasta puukonpistoksen päähän, kun Richard +keskeytti häntä. "Älä puhu siitä, Neville", hän sanoi, "tahdotko että +minä vaatisin ankarampaa rangaistusta siitä, kun vähäpätöinen vaara on +itseäni uhannut, kuin siitä että Englannin lippu on kadonnut? Se on +viety, varastettu, taikka on petturi sen antanut pois, eikä ainoaakaan +veripisaraa ole sentähden vuotanut. Sinä, musta ystäväni, sinä voit +salaisia asioita tutkistella, sanoo kuulusa sulttani, minä antaisin +sinulle oman painosi kultaa, jos esiin kutsumalla jonku itseäsi vielä +mustemman, eli millä keinoin tahansa, voisit osottaa mulle sen varkaan, +joka kunnialleni on tämän loukkauksen tehnyt. Mitäs sanot? Haa!" + +Nuorukainen näytti haluavan puhua, mutta sai kuuluviin ainoastaan +mykille omituisen, änköttävän äänen, jonka jälkeen hän pani käsivartensa +rinnalle ristiin ja katsoa tuijotti kuningasta silmiin, nyökyttäen +päätään vastaukseksi kysymykselle. + +"Kuinka?" sanoi Richard iloisella kiivaudella. "Tahdotko yrittää saada +tämän seikan selville?" + +Nubialainen teki saman liikkeen kuin ennen. + +"Vaan miten voimme toisiamme ymmärtää?" sanoi kuningas. -- "Osaatko +kirjottaa, veikkoseni?" + +Orja taas nyykäytti myöntävästi päätään. + +"Antakaa hänelle kirjotuskalut", sanoi kuningas. "Ne olivat isäni +teltassa paremmin saapuvilla kuin minun, mutta niitten täytyy täällä +löytyä jossain, ellei tämä polttava ilman-ala ole kuivanut musteen. -- +Tämä mieshän on jalokivi, on musta timantti, Neville". + +"Jos teidän majesteetinne suvaitsee minun lausua nöyrän ajatukseni", +sanoi Neville, "ei tämmöisellä tavaralla pitäisi ruveta kaupantekoon. +Tämä mies on varmaan velho, ja velhot ovat liitossa paholaisten kanssa, +joka kernaasti tahtoo nisun sekaan kylvää ohdakkeita ja herättää riitaa +neuvostossamme sekä --" + +"Vaiti, Neville", sanoi Richard. "Huuda takaisin pohjalaista koiraasi, +kun se jo on metsäkauriin kintuissa, ja odota sen tottelevan huutoa, +mutta älä koeta Plantagenet'ä hillitä, kun hän on toivossa saada +kunniansa takaisin." + +Orja, joka sillaikaa oli istunut kirjottamassa, jossa taidossa hän näkyi +olevan edistynyt, nousi nyt ylös ja painaen kirjotusta vasten otsaansa, +heittäysi tavallisuuden mukaan lattialle, ennenkuin ojenti kirjotuksen +kuninkaalle. Se oli franskankielinen, vaikka Richard tähän saakka oli +häntä puhutellut _lingua francalla_. + +"Richardille, Englannin voittorikkaalle, kukistumattomalle kuninkaalle +hänen halvimmalta orjaltaan. Salaisuudet ovat taivahan lukituita +arkkuja; mutta viisaus voipi keksiä keinoja lukon avaamiseen. Jos teidän +orjanne seisoisi paikalla, josta armeijan johtajat järjestään kulkisivat +sivu, niin olkaa varma siitä, että, jos sen ilkityön tekiä, josta +herrani nyt murehtii, olisi heidän joukossa, niin hänen pahuutensa +tulisi ilmi, vaikkapa seitsenkertaiset kääreet sitä peittäisivät". + +[Kuva] + +"No, pyhän Yrjön kautta!" sanoi Richard kuningas; "sinä olet puhunut +aivan otolliseen aikaan. -- Neville, sinä tiedät, että huomenna, kun +joukkojamme tarkastamme, ruhtinaat, sovittaaksensa sitä loukkausta, +minkä Englanti on kärsinyt lippunsa varastamisesta, ovat suostuneet +juhlamarssissa kulkemaan uuden lippumme sivu Pyhän Yrjön kukkulalla, ja +tekemään sille kunniaa. Ole vakuutettu siitä, että salainen pahantekiä +ei voi olla näin juhlallista näytettä viattomuudestaan antamatta, jotta +ei juuri hänen poissa-olonsa antaisi epäluuloihin syytä. Sinne me +asetamme mustan neuvonantajamme, ja jos hän taidollaan ilkimyksen ilmi +saattaa, kyllä minä osaan hänen palkita". + +"Armollinen herra", sanoi Neville englantilaisen paronin suoruudella, +"miettikää tarkkaan mitä teette. Hyvä sopu pyhässä liittokunnassamme on +odottamatta taas aikaan saatu -- tahdotteko nyt epäluulojen johdosta, +jotka neekeriorja on teissä voinut synnyttää, repiä auki vasta paranneet +haavat -- tai tahdotteko sitä juhlallista saattokulkua, joka on pantu +toimeen teidän kunnianne korjaamiseksi ja yksimielisyyden rakentamiseksi +epäsopuisten ruhtinasten kesken, käyttää välikappaleena uutten +riita-ainetten hankkimiseksi taikka entisten kiistain uudistamiseksi? +Sopisi melkein väittää, että se on rikos sitä selitystä vastaan, jonka +teidän majesteetinne on tehnyt ristiretken kokoontuneen neuvoston +edessä". + +"Neville", sanoi kuningas, jyrkästi keskeyttäen häntä, "harras intosi +tekee sinun epäkohteliaaksi ja julkeaksi. Minä en koskaan ole luvannut +heittää ainoaakaan keinoa täyttämättä, joka voisi saattaa kunniaani +vastaan tähdätyn loukkauksen kelvotonta keksijää ilmi. Ennenkuin sitä +olisin tehnyt, olisin luopunut kruunustani -- hengestäni. Kaikki +selitykseni minä tein tällä tarpeellisella ja välttämättömällä ehdolla; +ainoastaan jos itävaltalainen olisi astunut esiin ja miehen tavalla +tunnustanut rikoksensa, olisin kristikunnan tähden antanut anteeksi +*hänelle*". + +"Mutta", jatkoi paroni huolestuneella äänellä, "kuka takaa, että tämä +Saladinin viekas orja ei petä teidän majesteetiänne?" + +"Hiljaa Neville", sanoi kuningas; "sinä luulet itseäsi vallan viisaaksi +ja olet vain narri. Muista vain käskyni tuon miehen suhteen; hänessä on +enemmän kuin mitä sinun Westmorelantilainen ymmärryksesi jaksaa +käsittää. Ja sinä, musta, hiljainen ystäväni, valmista täyttämään, mitä +olet luvannut, ja minä annan sulle kuninkaallisen sanani sen päälle, +että itse saat palkintosi määrätä! -- Katso, hän kirjottaa taasen". + +Mykkä kirjoitti ja jätti samalla tavoin kuin ennen kuninkaalle +paperilapun, joka sisälti seuraavat sanat: "kuninkaan tahto on hänen +orjansa laki -- eikä tämän sovi vaatia palkkaa velvollisuutensa +tekemisestä". + +"_Palkka_ ja _velvollisuus_!" sanoi kuningas, keskeyttäen lukemisen ja +kiivaasti puhuen Nevillelle englannin kielellä, "nämät itämaalaiset +tulevat saamaan hyötyä ristiretkistä -- ne oppivat puhumaan +ritarillisuuden kieltä. Ja katso, Neville, kuinka tuo mies näyttää +olevan hämillänsä -- ellei hän olisi musta, niin hän punastuisi. Minua +ei kummastuttaisi, jos hän ymmärtäisi sanojani; nuo ihmiset ovat suuria +kielentuntioita". + +"Orjaparka ei voi teidän majesteetinne silmäyksiä kestää", sanoi +Neville; siinä kaikki". + +"Hyvä, mutta", jatkoi kuningas ja löi sormellansa paperille, "tämä +rohkea kirjotus sisältää lisäksi, että uskollisella mykällämme on kirje +Saladinilta lady Edith Plantagenet'lle, ja että hän pyytää luvan saada +jättää se hänelle. Mitä niin viattomasta pyynnöstä arvelet, Neville". + +"En tiedä", vastasi Neville, "mitä teidän majesteetinne pitää +tuommoisesta rohkeudesta; mutta jos kukaan semmoisen pyynnön saattaisi +Saladinille teidän majesteetiltänne, niin pelkäänpä että sanansaattajan +pää ei istuisi kovin taattuna hänen hartioillansa". + +"Jumalan kiitos, minä en tunne mitään halua hänen ahvettuneiden +kaunottaren perään!" sanoi Richard; "ja kovin ankaraa olisi kai +sitäpaitsi rankaista tätä miestä siitä että hän on herransa asian ajanut +päälle päätteeksi samassa kuin hän juuri on henkeni pelastanut. Minä +kerron sinulle salaisuuden, Neville, sillä vaikka musta ja äänetön +palveliamme on läsnä, ei hän voi, niinkuin hyvästi tiedät, kertoa sitä +muille, joski hän sattuisi meitä ymmärtämään. Tiedä siis, että +viimeisinä neljänätoista päivänä olen ollut kummallisen lumouksen +alaisena, josta mielelläni haluaisin päästä. Tuskin on joku ennättänyt +tehdä minulle suuren palveluksen, ennenkuin hän suosioni kadottaa jonkun +törkeän rikoksen kautta; ja toisekseen, se joka kädestäni olisi kuoleman +ansainnut jonku petoksen eli vääryyden tähden, hänelle ennen kaikkia +minä joudun jonku kiitollisuuden velkaan, joka on suurempi kuin hänen +rikoksensa ja tekee minulle hänen tuomionsa lykkäämisen kunnian-asiaksi. +Siis näet että kuninkaallisen valtani paras osa on minulta otettu, kun +en pysty rankaisemaan enkä palkitsemaan ihmisiä. Niin kauan kuin tämän +epäsuosiollisen tähden vaikutus kestää, en tahdo muuta vastata mustan +palveliamme pyyntöön, kuin että se on tavattoman rohkea, ja että hänen +paras keinonsa päästä armoihimme on koettaa saada lipun varastaja ilmi, +niinkuin hän on luvannut. Pidä hänestä sillä välin tarkka huoli, +Neville, ja käske että häntä kunniallisesti hoidetaan. -- Ja kuule, +vielä sananen", kuiskasi hän, "etsi tuota Engaddin erakkoa ja saata +hänen heti tänne luokseni, oli hän sitte pyhimys tai villi, viisas tai +hullu. Minä tahdon häntä puhutella kahden kesken". + +Neville lähti kuninkaallisesta teltasta, merkillä kehottaen nubialaista +seuraamaan, suuresti kummissaan siitä, mitä oli nähnyt ja kuullut, ja +varsinkin kuninkaan oudosta käytöksestä. Ylimalkaan ei mikään ollut +helpompaa kuin havaita Richardin tunnetten ja ajatusten suuntaa kunakin +hetkenä, vaikka toisinaan saattoi olla vaikea arvata niiden +kestäväisyyttä; sillä tuulenviiri ei ollut kernaampi tottelemaan +vaihtelevaa vihurin puuskan, kuin kuningas kuohuvia himojansa. Mutta +tässä tilaisuudessa oli koko hänen käytöksensä ollut erittäin pakollinen +ja salainen, eikä ollut helppo sanoa, josko tyytymättömyys taikka +hyväntahtoisuus enemmän ilmausi hänen käytöksessään uutta palveliaa +kohtaan eli niissä silmäyksissä, joita hän silloin tällöin häneen +heitti. Se palvelus, minkä kuningas oli nubialaiselle tehnyt estääksensä +hänen haavaa turmiolliseksi tulemasta, näytti riittävän vastapainoksi +sille hyvälle teolle minkä orja oli hänelle osottanut, murhaajan iskua +torjuessaan; mutta näytti siltä, kuin heillä vielä olisi välillään +paljon pitempi lasku suoritettavana, jonka suhteen hallitsia oli +kahdella päällä, josko hän selvityksessä jäisi velalliseksi tai +velkojaksi, ja että hän sentähden vastaiseksi aikoi noudattaa +tasapuolista käytöstä, joka sopisi kumpaiseenki tapaukseen. Mutta millä +tavoin nubialainen orja lieneekin oppinut europalaisia kieliä +kirjottamaan, oli paroni siitä varma, että englannin kieli ainaki oli +hänelle tuntematon, sillä hän oli tarkkaan häntä tähdystellyt +keskustelun lopulla ja piti aivan mahdottomana että kukaan, joka olisi +ymmärtänyt itseänsä niin likeltä koskevaa keskustelua, olisi voinut +näyttää niin täydellisesti välinpitämättömältä sen suhteen. + + + + +Kahdeskolmatta luku. + + + Ken siellä on? -- Tuu likemmäks, + Taitava lääkäri ja ystävä, + Sä hyvin teit. + + _Sir Eustace Grey_. + + +Kertomuksemme nyt palaa takaisin viimeksi mainituita tapauksia vähän +varempaan ajankohtaan, jolloin, niinkuin lukia muistanee, onneton +Leopartin Ritari, jonka kuningas Richard oli arapialaiselle lääkärille +lahjottanut pikemmin orjana kuin muun viran toimittajana, ajettiin pois +ristiretkeiliäin armeijasta, jonka riveissä hän niin usein ja niin +loistavasti oli itseänsä kunnostanut. Hän seurasi uutta herraansa, sillä +siksi hänen nyt täytyi Hakimia kutsua, maurilaisille teltoille, joissa +tällä oli saattoväkensä sekä tavaransa, tunteiltaan yhtä tylsistyneenä +kuin se joka putoaa jyrkän kallion huipulta alas ja vastoin kaikkea +luuloa vielä henkiin jäätyään juuri kykenee konttaamaan tuolta katalalta +paikalta pois, mutta ei pysty kärsittyjen vammojensa koko suuruutta +käsittämään. Telttaan tultuaan hän sanaa sanomatta heittäysi muokatuista +puhvelinnahoista tehdylle vuoteelle, jonka hänen saattajansa hänelle +osotti, ja kätkien kasvot käsiinsä voivotteli katkerasti ikäänkuin hänen +sydämensä olisi ollut pakahtua. Lääkäri, joka juuri käski lukuisia +palvelioitansa tekemään kaikki valmiiksi heidän lähtöään varten +seuraavana aamuna ennen päivänkoittoa, kuuli hänen valituksensa ja +säälitellen häntä keskeytti askaroimisensa sekä istui ristiin +lasketuilla jaloilla hänen viereensä itämaalaisen tavalla häntä +lohdutellaksensa. + +"Ystäväni", sanoi hän, "ole huoletta sillä mitä runoilia sanoo: "parempi +on ihmisen palvella hyvää isäntää, kuin olla omain hillitsemättömäin +himojensa orja". Vielä kerran, älä pelkää; sillä sinun tilasi on +toisellainen kuin Ysouf Ben Yagouben -- Juosepin, Jaakobin pojan -- +vaikka se siitä muistuttaa: hänen möivät hänen veljensä vieraalle +kuninkaalle, nimittäin Pharaolle, Egyptin kuninkaalle, vaan sinun on +kuningas lahjottanut miehelle, joka on oleva sinulle kuin veli". + +Sir Kenneth koetti Hakimia kiittää; mutta hänen sydämensä oli kovin +kyllissään, ja ne epäselvät äänet, jotka seurasivat hänen onnistumatonta +puhumisen yritystänsä, kehottivat hyväntahtoista lääkäriä luopumaan +liian aikaisista lohduttamisaikeistansa. Hän jätti, uuden palveliansa +eli vieraansa itsekseen surunsa valtaan ja annettuaan kaikki +tarpeelliset käskyt huomen-aamuista lähtöä varten, istui matolle +teltassansa ja rupesi kohtuulliselle atriallensa. Kun hän oli syönyt, +pantiin samanlaista ruokaa skotlantilaisen ritarin eteen; mutta vaikka +orjat merkeillä hänelle selittivät, että kappale huomispäivän kuluisi +ennenkuin pysähdyttäisiin einehtimään, ei sir Kenneth kumminkaan voinut +voittaa vastenmielisyyttänsä kaikenlaista ruokaa vastaan ja saattoi +ainoastaan juoda vähän kylmää vettä. + +Hän makasi valveillaan, kauan senjälkeen kuin hänen arapialainen +isäntänsä oli toimittanut tavallisen rukouksensa ja käynyt levolle, eikä +hän vielä ollut saanut unta sydänyön aikaan, kun palveliain joukosta +kuului liike, josta hän, vaikkei sitä seurannut mikään puhe eikä hälinä, +kumminki saattoi ymmärtää että ne lastasivat kameeleja sekä +valmistautuivat matkaan. Viimeinen henki, jota näiden valmistusten +kestäessä häirittiin, oli paitsi lääkäriä itseänsä, sir Kenneth, jota +jonkunlainen _majordomo_ eli hovimestari noin kolmen aikana aamulla +pyysi nousemaan ylös. Hän totteli mitään vastaamatta, ja seurasi häntä +ulos kuutamaan, jossa useimmat kameelit jo seisoivat lastattuina ja yksi +vain vielä oli polvillaan odottaen kuormansa täyttämistä. + +Vähän matkaa kameeleista seisoi muutamia valmiiksi satuloittuja ja +suistettuja hevosia, ja kun Hakim tuli ulos, nousi hän itse yhden +selkään niin sukkelaan kuin hänen virkansa arvollisuus salli ja käski +taluttaa toista hevosta, johon hän viittasi, sir Kennethille. Eräs +englantilainen upseeri oli myös läsnä saattaaksensa heitä turvallisesti +ristiretkeläisten leiristä ulos, ja niin oli kaikki lähtöä varten +valmis. Se teltta, jossa he olivat levänneet, oli sillä välin +erinomaisen joutusasti purettu alas, telttapuut ja kankaat pantu +viimeisen kameelin selkään -- ja kun lääkäri juhlallisesti lausui +värssyn koranista: "Jumala olkoon saattajamme ja Mahomet suojeliamme, +niin hyvin erämaassa kuin kostutetulla kentällä", lähti koko karavani +liikkeelle viipymättä. + +Kun he kulkivat leirin kautta, kajahti heitä vastaan tuo tuostaki +erinäisten vartiain kysymyshuuto, jotka sitte laskivat heidät menemään +joko ääneti tai hiljaa kiroillen heidän profeetaansa, jos vartia sattui +hyvin hurskas olemaan. Viimein he olivat jälkeensä jättäneet viimeisen +puomin, ja karavania järjestettiin marssiin sotaisilla varokeinoilla. +Kaksi eli kolme ratsumiestä laukkasi eteenpäin etujoukoksi; yksi eli +kaksi pysyi joutsenampuman päässä takana; ja niin usein kuin maa sen +salli, lähetettiin muutamia miehiä sivupuolia tarkastamaan. Tällä tapaa +kuljettiin eteenkäsin, ja kun kunniansa ja vapautensa menettänyt sir +Kenneth kääntyi taaksepäin kuutamon valossa katselemaan leiriä +kiiltävillä lipuillaan, joitten turvissa hän oli toivonut yhä +saavuttavansa lisää mainetta, saattoi hän syystä pitää itseänsä +karkotettuna niin hyvin ritariston kuin kristikunnan ja -- Edith +Plantagenet'n asunnoista. + +Hakim, joka ratsasti hänen sivullansa, muistutti tavallisella +lohduttavalla mietelauseellaan: "taaksensa katsominen ei ole viisasta, +kun matka pitää eteenpäin"; ja hänen puhuessaan ritarin hevonen äkkiä +oli pahasti kompastua, ikään kuin sitä olisi pelotettu käytännöllisesti +todistamaan muistutuksen sopivaisuutta. + +Ritaria tämä varovaisuus pakotti tarkemmin hoitamaan hevostansa, joka +useat kerrat tarvitsi ohjaksen apua ja tukea, vaikka muutoin ei mikään +voinut olla mieluisempaa kuin se konkarinkäynti, jolla eläin -- se oli +tamma -- kulki eteenpäin. + +"Tämä hevonen", sanoi opetteleva lääkäri, "on kuin ihmisen onni; sillä +kuin se astuu joutuisimmin ja tasaisimmin, täytyy ratsastajan varoa +kompastumista, ja samoin meidän viisautemme täytyy suurimmassa +menestyksessä olla varovaisin ja tarkin onnettomuutta estääksensä". + +Kun on yltäkylläisesti ravittu, iljettää hunajakakkuki, eikä voi +kummastella, että onnen oikuista ja häväistyksestä murtunut ritari alkoi +kärsivällisyytensä menettää kuullessaan onnettomuutensa alinomaa +tehtävän sananlaskujen ja oppilauseiden esineeksi, niin oikeoita ja +sattuvia kuin ne olivatkin. + +"Enpä luulisi", hän sanoi jotenki tylysti, "tarvitsevani enempiä +selityksiä onnen vaihtelevaisuudesta vaikka kiittäisin sinua, Hakim, +siitä kuin valitsit minulle hevosen, jos tämä tamma vain kompastuisi +niin lujasti että samalla kertaa katkaisis sekä minun niskani että +omansa". + +"Veljeni", vastasi viisas arapialainen järkähtämättömän totisesti, "sinä +puhut kuin houkka. Sinä ajattelet sydämessäsi että viisas olisi antanut +sinulle, vieraallensa, nuoremman ja paremman hevosen, sekä pitänyt +vanhemman itse; mutta näetsen vanhemman hevosen puutteet korvaa nuoren +ratsastajan voima, niinkuin nuoren hevosen tulisuutta vanhemman +mielenvakaus sopii hillitsemään". + +Niin puheli viisas; mutta sir Kenneth ei tähän muistutukseen vastannut +mitään, joka olisi voinut antaa aihetta heidän keskustelunsa +jatkamiseen, ja sentähden lääkäri, joka ehkä kyllästyi sitä +lohduttamaan, joka ei lohdututsesta huolinut, viittasi eräälle +saattajallensa. + +"Hassan", hän sanoi, "eikö sinulla ole mitään, jolla matkaa +lyhentäisit?" + +Hassan, viraltaan runoilia ja sadunkertoja, kannusti hevostaan ja +ratsasti käskystä esiin virkaansa toimittamaan. -- "Elämän palatsin +herra", hän sanoi lääkäriin kääntyen, "sinä jonka edessä enkeli Azrael +levittää siipensä pakoon -- sinä, viisaampi Soliman Ben Daoudia, jonka +sinettiin oli piirretty *se oikea nimi*, joka alkuhenget hallitsee -- +Jumala varjelkoon että matkasi synkistyisi laulun ja satujen puutteesta, +kun vaellat hyväntekeväisyyden tiellä, tuoden terveyttä ja hoivaa mihin +ikinä tulet. Katso, niin kauan kuin palvelias on vieressä on hän +muistonsa aarteita ammentava, niinkuin lähde juoksuttaa vetensä polkua +pitkin, sitä kulkevan matkailian virvotukseksi". + +Tämän esipuheen jälestä Hassan kohotti äänensä ja alotti pitkän +kertomuksen rakkaudesta ja loihtimisesta, jota aina väliin katkaisi +jonku sotaisen sankarityön selitys ja jota koristi lukuiset otteet +persialaisista runoilioista, joitten teoksiin puhuja näkyi olevan hyvin +tutustunut. Lääkärin seurue, paitsi niitä joita kamelien hoitaminen +välttämättä pidätti poissa, tunkeusi niin likelle kertojaa kuin +kunnioitus heidän herraansa kohtaan salli, nauttiakseen ajanvietettä, +jota itämaalaiset kaikkina aikoina ovat pitäneet mitä hupaisimpana. + +Vaikka hän vaillinaisesti tunsi kieltä, olisi sir Kenneth ehkä toisessa +tilaisuudessa mielellään kuunnellut kertomusta, joka, vaikka vallattoman +mielikuvituksen luoma ja pöyhkeällä ja kuvannollisella kielellä +lausuttu, kuitenkin oli hyvin niiden ritariromanein kaltainen, joista +siihen aikaan pidettiin Europassa niin paljon. Mutta siinä tilassa kuin +hän nyt oli, hän tuskin huomasi että yksi mies karavanissa lähes kaksi +tiimaa matalalla äänellä puhui ja lauloi, kohottaen ja alentaen ääntänsä +kertomuksessa kuvailtujen tapausten mukaan, ja vastineeksi saaden +milloin hiljaisen mieltymyksenhyminän, milloin epäselviä ihmettelemisen +huutoja, milloin huokauksia ja kyyneleitä, ja joskus, mikä oli +vaikeampaa saada tämmöisiltä kuulioilta, hymyilyn sekä naurunki. + +Kertomuksen kestäessä maanpakolaisen huomio, niin syvästi vaipunut kuin +hän suruunsa oliki, tuo tuostaki kääntyi muutaman koiran matalaan +ulinaan, jota kuljetettiin yhden kamelin selkään ripustetussa +pajuvasussa ja jonka hän tottuneena metsästäjänä kohta ulinasta tunsi +omaksi uskolliseksi koiraksensa; ja eläimen valittavasta äänestä hän +varmaan arvasi, että se tunsi isäntänsä olevan lähellä ja nyt tällä +tavoin anoi hänen apua vapauttamiseensa. + +"Voi, Roswal parka!" sanoi hän, "sinä anot apua ja osanottoa siltä, joka +on vielä kovemmassa orjuudessa kuin sinä. Minä en tahdo olla +huomaavinani sinua enkä tahdo uskollisuudenosotteisiis vastata, koska se +eromme katkeruutta vain enentäisi". + +Näin kului yön tiimat ja se lyhyt sumuinen hämärä, joka käypi +syrialaisen päivänkoiton edellä. Mutta niin pian kuin auringon terän +ylin laita näkyi tasaisen ilmanrannan takaa ja ensimäinen päivänsäde +kastehelmissä välkkyen kosketti erämaan pintaa, johon matkustavaiset nyt +olivat ehtineet, katkaisi ja vaienti Hakimin sointusa ääni sadunkertojan +historian, kun hän juhlallisesti kertoi sen kehotuksen, jonka muezzinit +aamuisin huutavat jokaisen moskean minaretista: + +"Rukoukseen, rukoukseen! Jumala on ainoa Jumala. -- Rukoukseen, +rukoukseen! Mahomet on Jumalan profeeta. -- Rukoukseen, rukoukseen! +Aikaa pakenee. -- Rukoukseen, rukoukseen! Tuomio lähenee". + +Silmänräpäyksessä musulmanit hyppäsivät hevosiltaan, käänsivät kasvonsa +Mekkaa kohti ja toimittivat sannalla ne pesemiset, jotka kaikkialla +muualla olisivat vedellä olleet tehtävät, sen ohessa itsekukin lyhyellä +mutta palavalla rukouksella sulkien itsensä Jumalan ja profeetan hoimeen +sekä pyytäen heiltä anteeksi syntejänsä. + +Vaikka se loukkasi sir Kennethin sekä järkeä että ennakkoluuloja, kun +hän näki kumppalinsa toimituksessa, jota hän piti epäjumalain +palveluksena, ei hän kumminkaan voinut olla heidän väärälle tielle +joutuneen uskonintonsa vilpittömyyttä kunnioittamatta ja heidän +hartaudeltansa kiihtymättä puhtaammassa muodossa taivasta rukoilemaan, +kummastellen sitte sentään mitkä vastasyntyneet tunteet olivat saaneet +häntä, vaikka eri tavalla, yhdistymään noitten saracenein hartauteen, +joitten pakanallista palvelusta hän oli pitänyt rikoksena, joka häpäisi +sitä maata, missä suuria ihmetöitä oli tehty ja jossa lunastuksen +aamutähti oli koittanut. + +Tämä hartaudenharjotus, vaikka näin omituisessa seurassa toimitettu, +lähti kuitenki hänen luonnollisesta nöyryydentunteestaan ja toi myötään +tavallisen rauhottavan vaikutuksen hänen sieluunsa, jota jälekkäin +seuranneet onnettomuudet niin kauan olivat kiusanneet. Kristityn +vilpitön ja totinen astuminen Kaikkivaltiaan istuimen eteen opettaa +hänelle paraiten kärsivällisyyttä surussa; sillä mehän pilkkaisimme +Jumalaa anomisillamme, jos me Häntä herjaisimme Hänen päätöksistään +nurkumalla. Eli kun rukoustemme jokaisessa sanassa olemme tunnustaneet +ajallisten asiain turhuutta ja mitättömyyttä ijankaikkisuuteen verraten, +kuinka voisimme toivoa sydänten tutkijaa pettävämme, jos sallimme +mailman ja mailmallisten himojen uudelleen päästä valtaan samassa +silmänräpäyksessä kuin rukouksemme on päättynyt? Mutta sir Kenneth ei +kuulunut senkaltaisten joukkoon. Hän tunsi itsensä vahvistetuksi ja +lohdutetuksi sekä paremmin valmiiksi täyttämään eli kestämään, mitä vain +kohtalo saattoi määrätä hänen tehtäväksi tai kärsittäväksi. + +Saracenit sillä välin nousivat uudestaan satuloihinsa matkaa jatkamaan, +ja sadunkertoja Hassan ryhtyi jälleen katkaistuun kertomukseensa, mutta +hänellä ei enään ollut yhtä hartaat kuunteliat. Muuan ratsumies, joka +oli ajanut eräälle pienen matkueen oikealla puolen olevalle kukkulalle, +oli täyttä laukkaa kiiruhtanut takaisin El Hakimin luo ja kertonut +hänelle jotain. Neljä eli viisi ratsumiestä oli sitte lähetetty samalle +paikalle ja pieni matkue, johon saattoi kuulua noin pari- kolmekymmentä +henkeä, rupesi heitä silmillä seuraamaan, ikäänkuin tahtoen heidän +liikunnoistaan ennustaa hyviä tai huonoja sanomia. Hassanki jätti +laulunsa kesken, joko kuunteliainsa puuttuvan huomion tähden taikka +siksi että hänen omansa oli kääntynyt noihin arveluttaviin liikuntoihin +tuolla syrjällä, niin että marssi muuttui aivan äänettömäksi, paitsi +milloin joku kamelinkuljettaja huusi nöyrälle kuormankantajalleen, +taikka joku levotoin ratsastaja hiljaan ja kiireesti kuiskasi +sivukumppanillensa. + +Tätä epätietoisuutta kesti, kunnes he olivat kiertäneet muutaman korkean +hietasärkän ympäri, mikä pääjoukkoon oli estänyt sitä esinettä +näkymästä, joka oli tehnyt vakojat niin levottomiksi. Sir Kenneth +saattoi nyt runsaan penikuorman[1] päässä erottaa mustan esineen, joka +joutusaan liikkui erämaan poikki ja jonka hänen tottunut silmänsä +havaitsi heidän omaa karavaniansa paljon lukuisemmaksi +ratsumiesjoukoksi; ja ne tiheät, välkkyvät säteet, joilla aamu-auringon +tasainen paiste heijastui heidän aseistansa, osottivat selvään, että +ratsumiehet olivat europalaisia täysissä varustuksissa. + +[1] s. o. parin virstan. + +Ne huolelliset katseet, jotka El Hakimin ratsumiehet nyt heittivät +johtajaansa, näyttivät ilmottavan suurta pelkoa; mutta samalla +järkähtämättömällä vakavuudella, jolla hän kehotti seuralaisiansa +rukoukseen, hän luoksensa kutsui kaksi parhainta ratsumiestään ja käski +heidän, niin paljo kuin varovaisuus salli, lähetä noita erämaan +kulkijoita sekä tarkemmin ottaa selvä heidän lukumäärästään, heidän +matkastaan ja, jos mahdollista, heidän tarkotuksestaan. Lähestyvä vaara, +eli mikä semmoisena pidettiin, oli sir Kennethille niinkuin polttava +juoma taidottomalle ja havahutti hänen täyteen tuntoon itsestänsä sekä +asiastansa. + +"Mitä te pelkäätte noilta kristityiltä ratsumiehiltä, sillä semmoisia ne +näkyvät olevan?" sanoi hän El Hakimille. + +"Pelkään!" sanoi El Hakim ylenkatseellisesti kertoen sanaa. -- "Viisas +ei pelkää ketään paitsi Jumalaa -- mutta hän odottaa aina pahinta +häijyilta ihmisiltä". + +"Ne ovat kristityitä", sanoi sir Kenneth, "ja välirauhaa vielä kestää -- +miksi siis lupauksen rikkomista pelkäisitte?" + +"Ne ovat temppelin papillisia sotilaita", vastasi El Hakim, "joitten +lupaus kieltää heitä pitämästä sanaa ja valaa Islamin palvelioita +vastaan. Profeeta heidät kuivattatoon juurineen, oksineen sekä +taimineen! -- Heidän rauhansa on sota ja heidän rehellisyytensä +viekkaus. Muut Palestinan vallottajat osottavat toisinaan +jalomielisyyttä. Leijona Richard säästää, voitettuaan; kotka Philip +laskee siipensä kokoon saaliinsa siepattuaan; itse itävaltalainen karhu +asettuu makaamaan, kun on kylliksensä syönyt; mutta nämät alati +nälkäiset sudet eivät saaliinhimossaan tiedä kohtuutta eikä määrää. -- +Etkö näe, että he erottavat joukon päävoimasta, joka lähtee itäänpäin? +Ne ovat heidän hovipoikiansa ja asekantajiaan, joita he kasvattavat +kirottuihin salatietoihinsa, ja joita he keveämmin varustettuina +lähettävät meitä juottopaikastamme katkaisemaan. Mutta he tulevat +pettymään. *Minä* tunnen sotatavan erämaissa paremmin kuin he". + +Hän puhui muutaman sanan ylimmän upseerinsa kanssa ja samalla koko hänen +ulkonäkönsä ja käytöksensä, joka tähän asti oli ollut juhlallinen ja +vakava, kuten enemmän ajattelemisiin kuin toimintaan tottuneelle +itämaalaiselle viisaalle sopi, yht'äkkiä muuttui reippaaksi ja ylpeäksi +niinkuin rohkean soturin, jonka kaikkia voimia lähestyvä vaara +jännittää, vaara, jonka hän sekä huomaa että ylenkatsoo. + +Sir Kennethistä oli lähenevä peljättävä hetki aivan toisen näköinen ja +kun Adonebek sanoi hänelle: "sinun täytyy pysyä minun rinnallani", +vastasi hän juhlallisesti kieltämällä. + +"Tuolla", hän sanoi, "ovat minun asekumppalini, ne miehet joitten +seurassa olen vannonut sotivani tai kaatuvani, ja joitten lipusta meidän +siunattu lunastusmerkkimme loistaa. -- Minä en voi puolikuun seurassa +lähteä ristiä pakoon". + +"Houkka", sanoi El Hakim, "heidän ensimäinen tekonsa olisi tappaa sinun, +joskin vain rauhanrikkomisensa salaamiseksi". + +"Siinä tapauksessa saan kohtalooni tyytyä", vastasi sir Kenneth; "mutta +uskottoman kahleita en kanna silmänräpäystäkään kauvemmin, kun voin ne +päältäni heittää". + +"Sitte pakotan sinua seuraamaan", sanoi El Hakim. + +"Pakotat!" vastasi sir Kenneth suuttuen. "Jos et olisi hyväntekiäni, eli +olisi osottanut tahtovasi semmoinen olla ja jos ei minun tulisi sinun +luottavaisuuttasi kiittää siitä että nämät käteni, jotka olisit voinut +kahleisiin panna, ovat vapaat, niin näyttäisin sinulle, että +pakottaminen ei olisi kovin helppo, niin aseeton kun olenki". + +"Kyllä, kyllä", vastasi arapialainen lääkäri, "meiltä kuluu aikaa, joka +alkaa käydä kalliiksi". + +Tämän sanottuaan, hän kohotti käsivartensa ilmaan ja päästi kovan, +kimeän huudon merkiksi seuralaisilleen, jotka heti hajosivat niin +monelle eri taholle kuin kuulat rukousnauhassa, rihman katketessa. Sir +Kenneth ei joutanut enään ottaa vaari mitä sitte seurasi; sillä samassa +silmänräpäyksessä El Hakim tarttui hänen hevosensa ohjakseen ja kiiruhti +omaansa, ja niin molemmat yhtä haavaa lähtivät nuolen nopeudella +menemään, että skotlantilainen ritari tuskin saattoi hengittää eikä +mitenkään olisi voinut, jos olisi tahtonutki, hillitä saattajansa +salamantapaista vauhtia. Sir Kenneth oli kyllä ensi lapsuudestansa +harjaantunut ratsutaitoon, mutta nopein hevonen, jolla hän tähän saakka +oli ratsastanut, oli hidas kuin kilpikonna viisaan arapialaisen hevosiin +verraten. Ne potkivat hiekan taaksensa -- ne näyttivät ikäänkuin +nielevän erämaata edestänsä -- neljänneksen ne lensivät muutamassa +minutissa, ja kuitenkin niiden voima näytti olevan vähenemättä ja niiden +hengitys yhtä vapaa, kuin milloin ne ensin alottivat ihmeellisen +juoksunsa. Liikunto oli sen ohessa yhtä tasainen kuin joutusa, enemmän +ilmassa lentämisen kuin maan päällä ratsastamisen tapainen, eikä sitä +seurannut mikään vastenmielinen tunne, jos ei ota lukuun sitä pelkoa, +jota näin kummastuttavalla nopeudella ennen kokemattoman tietysti täytyi +tuntea, ja sitä vaikeutta hengittämisessä, jonka ilman vastustus +synnytti näin kiireellä kululla. + +Vasta kun he tätä suunnatonta vauhtia olivat tuntikauden matkustaneet ja +kaikki takaa-ajajat olivat kaukana, kaukana heidän jälissänsä, hillitsi +El Hakim viimein ratsujansa ja vähentäen heidän kulkuansa tavalliseen +laukkaan, alkoi niin tyynellä ja vakavalla äänellä, kuin jos hän koko +viimeisen tunnin olisi vain ollut kävelemässä, skotlantilaiselle +ylistellä juoksiainsa kelvollisuutta, vaikka tämä, hengästyneenä, +puolisokeana, puolikuurona ja aivan pyörryksissä tuon omituisen +ratsastuksen kiivaudesta, tuskin käsitti niitä sanoja, jotka niin +sujuvasti juoksivat hänen seuraajansa huulilta. + +"Nämä hevoset", hän sanoi, "ovat niinkutsuttua siivellistä rotua eivätkä +tiedä vertaistansa nopeudessa, paitsi Profeetan Borakia. Niitä ruokitaan +Jemenin kultaohralla, johon sekotetaan kryytejä sekä vähän kuivattua +lampaanlihaa. Kuninkaat ovat maakuntia antaneet niitä saadakseen ja ne +ovat vanhoina yhtä vireöitä kuin nuoruudessansa. Sinä olet ensimäinen +nazareni, jolla on allasi ollut hevonen tätä jaloa rotua -- lahja itse +profeetalta siunatulle Alille, hänen sukulaisellensa ja sijaisellensa, +jota syystä on kutsuttu Jumalan leijonaksi. Aika laskee kätensä niin +kepeästi näihin uljaisiin eläimiin, että se tamma, jolla istut, on +nähnyt viisi kertaa viisi vuotta jo kuluvan, ja on kuitenkin säilyttänyt +koko alkuperäisen voimansa ja vilkkautensa, vaikka se nyt vaatii +ohjausta tottuneemmalta kädeltä kuin sinun on. Siunattu olkoon profeeta, +joka oikea-uskoisille on suonut välikappaleet rynnäköntekoon ja +peräytymiseen, joitten kautta heidän rautaan puetut vihollisensa uupuvat +omasta raskaasta painostansa! Kuinka noitten temppelikoirain konit ovat +mahtaneet läähöttää ja puhkua, vuohista myöten upoten hiekkaan +päästäksensä eteenpäin kahdennenkymmenennen osan siitä matkasta, jonka +nämät kelpo juoksiat ovat taaksensa jättäneet ilman ainoaakaan sydämen +ailahusta taikka ainoaa vaahtopisaraa sileällä samettikarvallansa!" + +Skotlantilainen ritari, joka nyt alkoi saada takaisin hengitys- ja +ajatuskykynsä, ei voinut muuta kuin mielessään myöntää sitä etua mikä +itämaalaisilla sotureilla oli hevosrodussa, joka yhtä hyvin kelpasi +ryntäyksiin kuin pakenemiseen ja oli ihmeellisen sovelias Syrian ja +Arapian erämaitten hiekkatasangoilla. Mutta hän ei mielinyt musulmanin +ylpeyttä enentää tämän pöyhkeitä etevyyden vaatimuksia myöntämällä, +jonka tähden hän antoi puheen katketa siihen ja rupesi silmäilemään +ympärillensä; ja kun he nyt kulkivat hiljempaa vauhtia, havaitsi hän ei +enään olevansa ventovieraalla paikalla. + +Kuolleen meren kuihtuneet rannikot ja synkät aallot, se röysteinen ja +jyrkkä vuoriharjanne, joka kohosi vasemmalla kädellä, tuo pieni +palmupuulehto, joka oli ainoa vihreä paikka keskellä ääretöntä erämaata +-- esineitä, joita kerran nähtyään ei kernaasti voinut unhottaa -- +näyttivät sir Kennethille, että he lähestyivät Erämaan Timantiksi +kutsuttua lähdettä, jonka luona hän joku aika taapäin oli kohdannut +saracenilaisen emirin Shirkohfin eli Ilderimin. Muutaman minutin jälkeen +he seisahtivat hevosensa lähteen reunalle, ja El Hakim käski sir +Kennethin nousta alas levähtämään, koska nyt oltiin turvallisella +paikalla. He riisuivat suitset hevosiltaan, jolloin El Hakim muistutti, +että heidän ei tarvinnut niistä muuta huolta pitää, sillä muutamat hänen +parhaimmista orjistaan tulisivat kohta heidän luo toimittamaan mitä +vielä vaadittaisiin. + +"Syö ja juo sillä välin", sanoi hän asetellen ruohikolle vähän ruokaa, +"äläkä ole alakuloisena. Onnetar voipi tavallisen ihmisen ylentää eli +alaspainaa; mutta viisaan ja sotilaan tulee halveksia hänen oikkujaan". + +Skotlantilainen ritari koetti tottelemalla osottaa kiitollisuuttaan; +mutta vaikka hän kohteliaisuudesta koki syödä, niin kumminkin se +merkillinen erinkaltaisuus hänen nykyisen tilansa välillä ja sen, jossa +hän viimein tällä samalla paikalla oli ollut, kun hän toimitti +ruhtinasten asioita ja oli kaksintaistelussa jäänyt voittajaksi, +synkisti ikäänkuin pilvi hänen sielunsa ja paastoominen, väsymys sekä +rasitukset masentivat hänen ruumiinvoimansa. El Hakim tutki hänen +kiivaasti tykyttävää valtasuontansa, hänen punaisia, tulehtuneita +silmiänsä, hänen kuumaa kättänsä ja pikaista hengenvetoansa. + +"Sielu", hän sanoi, "viisastuu valvomisesta; mutta sen sisar, ruumis, on +karkeammista aineista kokoonpantu ja tarvitsee lepoa. Sinun täytyy +nukkua; ja että uni sinua virvottaisi, pitää sinun juoda tällä +eliksiirillä sekotettua juomaa". + +Hän otti povestaan pienen filigrantekoiseen tuppeen pistetyn +kristallipullon, ja kaasi muutamia pisaroita tummankarvaista ainetta +pieneen kultapikariin. + +"Tämä", sanoi hän, "on yksi niistä tuotteista, joilla Allah on maan +siunannut, vaikka ihmisten heikkous ja pahuus toisinaan ovat sen +kiroukseksi kääntäneet. Sillä on sama voima kun nazarenein viinillä +laskemaan esiripun unettoman silmän eteen ja huojentamaan huolestuneen +sydämen kuormaa; mutta kun sitä käytetään nautintoon ja hekumaan, se +veltostuttaa hermot, heikentää voimat, tylsyttää järjen sekä lyhentää +elin-ajan. Mutta älä pelkää sen voimaa tarpeen hetkenä käyttämästä, +sillä viisas lämmittelee itseänsä saman tulennoksen edessä, jolla +mielipuoli polttaa koko teltan". + +"Minä olen nähnyt kyllin tiedostasi, viisas Hakim, tehdäkseni +määräyksellesi tenää," sanoi sir Kenneth, ja nielaisi nukutusaineen, +joka oli sekotettu lähdeveteen, kääriytyi sitten siihen _haikiin_ eli +arapialaiseen levättiin, joka oli hänen satulanpukaansa sidottu ja +paneutui lääkärin käskyn mukaan siimekseen luvattua lepoa odottamaan. +Uni ei heti tullut, vaan sen sijaan joukko suloisia, vaikka ei +kiihdyttäviä eli herättäviä tunteita. Sitte seurasi olo, jossa ritari +täydellä tunnolla itsestänsä ja tilastansa katseli onnensa kovia +kohtaloita ei ainoastaan ilman huoletta ja surutta, vaan yhtä tyvenesti +kuin jos hän olisi nähnyt niitä teaterilla esitettävän, eli pikemmin +niinkuin ruumiistaan eronnut sielu katselisi taaksensa edellisen +elämänsä toimintoihin. Tästä lepotilasta, joka entisyyden suhteen +melkein vivahti tunnottomuuteen, hänen ajatuksensa kääntyivät eteenpäin +tulevaisuutta kohti, joka, vaikka niin paljo löytyi sitä synkäksi +tekemään, kuitenki loisti niin heleöissä väreissä, että hänen +mielikuvituksensa entisinä onnellisimpina aikoina ei edes enimmän +kiihtyneessä tilassaan olisi voinut senvertaista aikaansaada. Vapaus, +kunnia, palkittu rakkaus, näytti olevan se varma eikä kovin etäältä +siintävä osa, joka odotti maanpakoon ajettua orjaa, häväistyä ritaria ja +toivotonta rakastajaa, joka oli asettanut onnellisuutensa toiveen niin +korkealle, että sen toteuttaminen näytti sijaitsevan mahdollisuuden +äärimmäisten rajain tuolla puolen. Vähitellen, sikäli kuin sielun näkö +himmeni, poistuivat myös nämä iloiset harhakuvat, kuten iltaruskon +pelehtyvä puna, kunnes ne viimein katosivat täydelliseen unhotukseen ja +sir Kenneth makasi El Hakimin jalkain juuressa niin liikkumatonna, että +olisi voinut häntä hengettömänä ruumiina pitää, ellei hänen syviä +hengenvetojansa olisi kuullut. + + + + +Kolmaskolmatta luku. + + Se sauva, jonk' on velho nostanut, + On ihmeenmaaksi paikan muuttanut, + Niin kummallista missä kaikki on + Kuin epäselvät näyt hourion. + + _Astolpho_, romanssi. + + +Kun Leopartin ritari heräsi pitkällisestä ja sitkeästä unestansa, +huomasi hän olevansa oloissa, niin eriävissä niistä joissa hän oli +asettunut levolle, että hän ei oikein tiennyt, josko hän vielä näki +unta, vai josko paikka oli loihtimalla muutettu. Hänen makuusijana ei +enään ollut kostea ruohikko, vaan vuode, koristettu enemmällä kuin +itämaalaisella komeudella, ja hellät kädet olivat hänen nukkuessaan +riisuneet hänen päältä sen säämiskänahkatakin, jota hän piti asunsa +alla, ja sen sijaan hänen päällensä pukeneet hienoimmasta palttinasta +tehdyn yönutun sekä väljän silkkitakin. Häntä olivat vain korven palmut +varjostaneet, vaan nyt hän makasi silkkiteltan alla, joka helotti mitä +ihanimmilla kiinalaisilla väreillä, ja hieno harsovaate oli vedetty +hänen vuoteensa ympäri suojaamaan häntä niiltä hyönteisiltä, joitten +alituinen ja kärsivällinen saalis hän tähän ilmanalaan tulostansa asti +oli ollut. Hän katseli ympärilleen, ikäänkuin vakaantuakseen että hän +tosiaan oli valveilla, ja kaikki, mikä hänen silmäänsä kohtasi, oli yhtä +loistavaa kuin hänen vuoteensa. Siirrettävä, hopeapantainen kylpyamme +cederipuusta oli vettä täynnä, ja tuoksutteli niitä hajuaineita, joita +oli käytetty sitä valmistettaissa. Pienellä ebenholtsipöydällä sängyn +vieressä seisoi hopea-astia, sisältäen parhaimmanlaatuista sorbetia, +kylmää kuin lumi ja joka erittäin suloisesti sammutti sen janon, joka +oli väkevän unijuoman seuraus. Vielä enemmän poistaaksensa sitä +huumauksen tunnetta, jonka se oli jälkeensä jättänyt, päätti ritari +kylpeä ja tunsi siitä hyvän virvotuksen. Kuivattuaan itsensä pumpulisiin +käsiliinoihin olisi hän mielellänsä pukeutunut omiin karkeisiin +vaatteisiinsa, voidakseen lähteä ulos katsomaan josko mailma oli yhtä +paljo muuttunut ulko- kuin sisäpuolella telttaa; niitä hän ei kumminkaan +voinut havaita missään, mutta niitten sijasta hän huomasi kallisarvoisen +saracenilaisen puvun sapelilla, puukolla ja kaikella, mikä sopi +ylhäiselle emirille. Hän ei keksinyt mitään syytä näin liialliseen +huolenpitoon, vaan alkoi peljätä että tämän hyväntahtoisuuden tarkotus +oli saada häntä uskonnossaan horjumaan; sillä hyvin tunnettu oli, että +sulttanin kunnioitus europalaisia tietoja ja rohkeutta kohtaan teki +hänen rajattoman anteliaaksi niille, jotka hänen vangiksi jouduttuaan +olivat suostuneet turbania kantamaan. Sir Kenneth sentähden hartaasti +teki ristinmerkin, ja päätti uhatenki vastustaa kaikkia tuommoisia +ansoja; ja voidaksensa sitä lujemmin tehdä niin, hän aikoi niin vähän +kuin suinki hyväksensä käyttää sitä huolenpitoa ja sitä ylellisyyttä, +jota häntä kohtaan niin liiallisesti osotettiin. Hän tunsi vielä päänsä +raskaaksi ja uneliaaksi, ja arvellen ettei yöpukunsa ollut varsin +sovelias ulkona käyttää, hän uudestansa vaipui vuoteellensa ja oli kohta +jälleen unen helmoissa. + +Mutta tällä haavaa ei hänen leponsa jäänyt häiritsemättä; sillä häntä +herätti telttaoven takana seisova lääkäri, joka kyseli kuinka hän jaksoi +ja jos hän oli kylliksi nukkunut. "Saanko astua telttaanne?" hän lopuksi +sanoi; "sillä esirippu on vedetty sisäänkäytävän eteen". + +"Isännän", sir Kenneth vastasi tahtoen näyttää ettei hän ollut antanut +viekotella itseänsä tilansa unohtamiseen, "ei tarvitse pyytää lupaa +astuakseen orjan telttaan". + +"Mutta jos minä en tule isäntänä?" sanoi El Hakim, astumatta sisään. + +"Lääkäriä", vastasi sir Kenneth, "lasketaan aina sairaan vuoteelle +estämättä". + +"Vaan minä en nyt tule lääkärinäkään", jatkoi El Hakim; "ja sentähden +vielä kerran pyydän lupaa, ennenkuin telttasi alle astun." + +"Jokainen, joka tulee ystävänä", vastasi sir Kenneth, "ja semmoiseksi +olet tähän saakka osottanut itseäsi, tapaa aina ystävänsä oven auki". + +"Mutta vielä kerran", sanoi itämaalainen viisas kansalaistensa +tavallisella monisanaisuudella, "otaksutaan etten tule ystävänä?" + +"Tule sitte minä haluat", sanoi skotlantilainen ritari, vähän +kyllästyneenä näihin mutkiin. -- "Olit mitä olit, niin tiedät kyllä, +että minä en voi enkä tahdo estää sinua sisään tulemasta". + +"Sitten tulen", El Hakim sanoi, "entisenä vihollisenasi, mutta +rehellisenä ja jalomielisenä vihollisena". + +Hän astui samassa sisään; ja kun hän seisoi sir Kennethin sängyn +vieressä, oli hänen äänensä yhä arapialaisen lääkärin Adonebekin, mutta +vartalo, puku ja kasvoinjuonteet olivat Ilderimin Kurdistanista, +Shirkohfiksi kutsutun. Sir Kenneth tuijotti häneen, niinkuin hän olisi +odottanut että ilmestys, mielikuvituksen luomana, katoaisi. + +"Kummastuttaako sinua, joka olet kokenut soturi", sanoi Ilderim, "kun +näet sotilaan hieman lääketiedettä tuntevan? Minä sanon sinulle, +nazareni, että täydellisen ratsumiehen tulisi osata hevostansa hoitaa +yhtä hyvin kuin sillä ratsastaa; takoa miekkaansa alasimella yhtä hyvin +kuin sitä sodassa käyttää; kirkastaa asunsa yhtä hyvin kuin sitä kantaa, +ja ennen kaikkia lääkitä haavoja yhtä hyvin kuin tehdä niitä". + +Hänen puhuessaan, ummisti skotlantilainen ritari useasti silmänsä, ja +niin kauan kuin ne olivat kiinni, kuvastui hänen mieleensä El Hakim, +pitkillä liehuvilla mustilla vaatteillaan, korkealla tatarilaisella +lakillaan ja arvokkailla liikunnoillaan; mutta niin pian kuin hän ne +aukaisi, tuo sievä ja kalliilla jalokivillä koristettu turbani, tuo +hieno pansari yhteenliitetyistä teräs- ja hopearenkaista, joka kiilsi ja +hohti ruumiin vähimmästä liikunnosta, sekä nuo juhlallisesta muodostaan +muuttuneet ja vähemmän mustat kasvot, joita ei enään tuuhea tukka +varjostanut ja jotka päättyivät hyvinhoidettuun partaan, ilmaisivat, ei +viisasta, vaan sotamiestä. + +"Oletko yhä vielä kummissasi", sanoi emiiri; "ja oletko mailman läpi +matkannut niin huonolla huomaavaisuuden aistilla, että kummastelet jos +ihmiset eivät aina ole mitä näyttävät olevan? Sinä itse -- oletko sinä +se miltä näytät?" + +"En, pyhän Andreaksen kautta!" huudahti ritari; "sillä koko kristitty +leiri minua pitää petturina, ja kuitenki tiedän olevani rehellinen, +joski erehtyväinen ihminen". + +"Juuri niin minä sinusta ajattelin", sanoi Ilderim, "ja koska olimme +yksissä syöneet suolaa, pidin itseäni velvotettuna pelastamaan sinua +kuolemasta ja häpeästä. -- Mutta miksi vielä vuoteellasi makaat, kun +aurinko jo on korkealla taivaslaella? Eli eivätkö ne vaatteet, jotka +kuormakameelini myötänsä ovat tuoneet, kelpaa sinun pideltäviksi?" + +"Kelpaavat kyllä varmaan, mutta eivät sovi", vastasi skotlantilainen; +"anna minulle, jalo Ilderim, orjan puku, ja minä sen kernaasti panen +päälleni; mutta vapaan itämaisen soturin pukua sekä mahomettiläisen +turbania minä en voi kantaa". + +"Nazareni", vastasi emiiri, "sinun kansakuntasi on niin epäilevä, että +se sen kautta itse joutuu epäluulon alaiseksi. Enkö jo ole sinulle +maininnut, että Saladin ei halua muita kääntyneiksi kuin niitä, jotka +pyhä profeeta kehottaa lakiansa palvelemaan? Väkivaltaa ja lahjoomisia +hän yhtä isosti inhoo oikean uskon levittämisessä. Kuule minua, veljeni! +Kun sokea mies ihmetyön kautta sai näkönsä takaisin, heltyivät hilseet +hänen silmistään pois Jumalan sallimuksesta -- luuletko että kukaan +maallinen lääkäri olisi voinut ne poisottaa? Ei; semmoinen tohtori olisi +voinut potilasta kiusata koneillaan, eli hänen vaivojaan vähentää +balsamillaan ja sydäntä rohkaisevilla rohdoillaan, mutta sokea olisi yhä +sokeaksi jäänyt, ja niin on myöski järjen sokeuden laita. Jos löytyy +frankilaisia, jotka maallisen voiton tähden ovat profeetan turbanin +päähänsä käärineet ja Islamin lakeihin ruvenneet, niin olkoon heidän +omatuntonsa heidän tuomarinsa. He ovat itse etsineet syötin -- sulttani +ei ole sitä heille viskannut. Ja jos he kuoleman jälkeen ulkokullattuina +tuomitaan helvetin syvimpään syvyyteen, kristittyin ja juutalaisten, +noitien ja epäjumalanpalveliain alle, sekä pakotetaan syömään Yacoun +puun hedelmiä, jotka ovat paholaisten puita -- niin heidän rikoksensa ja +rangaistuksensa on luettava heidän omaksi eikä sulttanin syyksi. -- +Kanna siis arvelematta ja pelkäämättä sitä pukua, joka sinulle on +hankittu, sillä oma pukusi vetäisi puoleesi kiusallisen huomion ja +saattaisi sinun ehkä soimausten alaiseksi, jos lähdet Saladinin +leiriin". + +"Jos lähden Saladinin leiriin?" sanoi sir Kenneth emiirin sanoja +kertoen. "Ah! olenko ma siis vapaasti liikkuva henkilö, taikka eikö +minun pikemmin *täydy* mennä mihin haluatte minua viedä?" + +"Oma tahtosi ohjatkoon askeleesi", sanoi emiiri, "yhtä vapaasti kun +tuuli joka erämaan tomua kuljettaa mihin suuntaan mielii. Se jalo +vihollinen, joka on kohdannut ja miltei voittanut miekkani, ei voi tulla +orjakseni niinkuin se joka on sen alle notkistunut. Jos valta ja rikkaus +voisivat sinua houkutella liittymään meidän kansaamme, voisin sinulle +niitten saamista vakuuttaa, mutta se, joka sulttanin suosionosotukset +hylkäsi silloin kuin telottajan kirves heilui hänen päänsä päällä, hän, +pelkään mä, ei tahdo niitä nyt vastaanottaa, kun hänelle sanon että +hänellä on täysi ehdon valta". + +"Täytä ylevämielisyytesi määrän, jalo emiiri", sanoi sir Kenneth, "siten +että luovut minulle osottamasta kiitollisuuden muotoa, johon omatuntoni +ei salli minun suostua. Suo mun sen sijaan lausua sulimmat kiitokseni +tästä ritarillisesta jalomielisyydestä, tästä ansaitsemattomasta +hyvyydestä". + +"Älä sano ansaitsemattomasta", vastasi emiiri Ilderim. "Eikö +keskusteleminen sinun kanssasi ja kertomuksesi niistä kaunottarista, +jotka tekevät Melek Ricin hovin niin viehättäväksi, rohkaissut minua +valepuvussa lähtemään sinne, missä sain nähdä suloisimman näyn, minkä +konsanaan olen nähnyt -- minkä konsanaan tulen näkemään, ennenkuin +paratiisin ihanuus silmäini edessä loistaa?" + +"Minä en teitä ymmärrä", sanoi sir Kenneth, vuoroon punastuen ja +vaaleten, ikäänkuin hän olisi tuntenut että keskustelu oli kääntyä +tuskallisen araksi. + +"Et minua ymmärrä!" huudahti emiri. "Jos se näky, jonka kuningas +Richardin teltassa näin, jäi sinulta huomaamatta, on silmäsi tylsempi +kuin terä narrin puumiekassa. Tosi kyllä että silloin olit kuolemaan +tuomittu; mutta jos minä olisin ollut sinun sijassasi, niin jos pääni +olisi niskasta pudonnut, olisi viimeinen tuijottava katse silmistäni +ihastuneena kiintynyt niin viehättävään näkyyn, ja pääni olisi itsestään +vyörynyt noitten verrattomain sulotarten eteen värähtelevillä huulillaan +suutelemaan heidän hamettensa liepehiä. -- Tuo englantilainen +kuninkaatar, joka suloisuutensa vuoksi ansaitsisi olla koko mailman +ruhtinatar -- mikä hellyys hänen sinisessä silmässään -- mikä loiste +hänen liehuvissa kultakiharoissansa! Profeetan haudan kautta, tuskin se +_houri_, joka minulle kerran ojentaa kuolemattomuuden timanttipikaria, +ansaitsee niin hellää hyväilystä!" + +"Saraceni", sanoi sir Kenneth jyrkästi, "sinä puhut Englannin Richardin +puolisosta, josta ei ajatella eikä puhuta niinkuin rakastettavasta +vaimonpuolesta, vaan niinkuin kunnioitettavasta ruhtinattaresta". + +"Suo anteeksi", sanoi saraceni. "Minä olin unhottanut teidän kummallisen +kunnioituksenne sukupuolta vastaan, jota te enemmän pidätte +ihmettelemisen ja jumaloitsemisen, kun rakkauden ja omistamisen +esineenä. Mutta koska sinä vaadit niin syvää kunnioitusta tuota hentoa +olentoa kohtaan, jonka kaikki liikunnot, askeleet ja katseet ilmaisevat +naista, niin arvaan, ettei voi osottaa muuta kuin täydellistä +jumaloitsemista hänen kumppanilleen noilla tummilla kiharoilla ja +ylevillä kirkkailla silmillä. Hänellä tosiaan, sen myönnän, on jalossa +ryhdissään ja majesteetillisessä katsannossaan jotain samalla haavaa +viatonta ja vakavaa; mutta ole varma siitä, että hänkin sopivassa +tilaisuudessa sydämessään kiittäisi rohkeaa rakastajaa, joka kohtelisi +häntä pikemmin kuolevaisena ihmisenä kuin jumalattarena". + +"Anna arvoa Leijonasydämen sukulaiselle", sanoi sir Kenneth +peittämättömällä vihastuksella. + +"Arvoa hänelle", vastasi emiiri pilkallisesti, "Kaaban kautta, sitä +tulen ehkä antamaan, kun hän joutuu Saladinin morsiameksi". + +"Pakanallinen sulttani ei ole kelvollinen edes suutelemaan sitä paikkaa, +johon Edith Plantagenet'n jalka on astunut!" huudahti ritari, +vuoteeltaan kavahtaen pystöön. + +"Haa! -- Mitä tuo uskoton koira sanoi?" huusi emiiri, laskien kätensä +puukonpäähän, samalla kuin hänen otsansa hohti kuin kiillotettu kupari +ja hänen kasvojensa jänteet liikkuivat, kunnes jokainen parrankihara +koukistui ja kiertyi ikäänkuin viha olisi siihen puhaltanut hengen. +Mutta skotlantilainen ritari, joka oli kestänyt Richardin +leijonanraivoa, ei hämmästynyt tulistuneen saracenin tiikerintapaista +suuttumusta. + +[Kuva] + +"Mitä olen sanonut", jatkoi sir Kenneth, käsivarret ristissä ja silmä +pelkäämätönnä, "sen puollustaisin, jos käteni olisivat vapaat, hevosen +seljästä ja jalkaisin koko mailmaa vastaani enkä pitäisi vähimmin +ylistettävänä tekona elämässäni saada kelvollisella kalvallani sitä +todistaa pariakymmentä tuommoista sirppiä ja neulaa vastaan". Tässä hän +viittasi emiirin käyrään sapeliin ja pieneen puukkoon. + +Kennethin puhuessa saraceni siksi tyyntyi, että hellitti kätensä +puukosta, ikäänkuin tuo liikunto olisi ajattelematta tapahtunut; mutta +viha kuohui hänessä vielä. + +"Profeetan miekan kautta", hän sanoi, "joka on sekä helvetin että +taivaan avain, se ei suuresti kysy henkeänsä, joka puhuu niinkuin sinä, +veljeni! Usko minua, että jos kätesi olisivat vapaat, niinkuin arvelit, +niin yksi ainoa oikea-uskoinen antaisi niille niin paljo tekemistä, että +kohta soisit ne uudelleen rautakahleisiin kiinnitetyksi". + +"Ennen soisin ne olkapäistä poikkihakatuiksi!" sir Kenneth vastasi. + +"Hyvä. Kätesi ovat nykyään sidotut", sanoi saraceni ystävällisemmällä +äänellä, "sidotut oman jalon ritarillisen tunteesi kautta, eikä +aikomukseni ole niitä nyt vapauttaa. Me olemme jo kerta ennen koetelleet +toistemme voimaa ja rohkeutta ja tulemme ehkä vielä tappelutanterella +toisiamme tapaamaan -- ja häpeä hänelle, joka silloin ensimäisenä +vihollisestaan eroo! Mutta nyt olemme ystävät ja minä odotan sinulta +pikemmin apua, kuin kovia ja uhittelevia sanoja". + +"Me olemme ystävät", kertoi skotlantilainen; ja nyt syntyi hetken +äänettömyys, jonka kestäessä kiivas saraceni kulki edestakaisin +teltassa, niinkuin leijona, jonka sanotaan kovan ärsytyksen perästä +käyttävän tätä keinoa kiihtyneen verensä asettamiseksi, ennenkuin se +luolaansa laittausi levolle. Kylmäverisempi europalainen pysyi +muuttumatta samassa asemassa ja samannäköisenä, vaikka epäilemättä hänki +koki tukehuttaa niitä vihan tunteita, jotka niin äkkiä olivat heränneet. + +"Puhelkaamme tästä tyvenesti", sanoi saraceni. "Minä olen, niinkuin +tiedät, lääkäri, ja kirjassa seisoo, että se, joka haluaa haavansa +parannetuksi, ei saa peljätä, kun lääkäri sitä koskettelee ja tutkii. +Näet sen, minä aion nyt laskea sormeni haavallesi. Sinä rakastat tuota +Melek Ricin sukulaista. -- Kohota sitä verhoa, joka ajatuksesi peittää +-- eli ole kohottamatta jos tahdot, sillä silmäni näkevät sen läpitse". + +"Minä *rakastin* häntä", vastasi sir Kenneth, hetken oltuaan hiljaa, +"niinkuin ihminen rakastaa Jumalan armoa, ja pyysin hänen suosiotaan +niinkuin synnintekiä Jumalan laupeutta". + +"Etkä sinä rakasta häntä enään?" sanoi saraceni. + +"Ah!" vastasi sir Kenneth, "minä en enään kelpaa häntä rakastamaan. -- +Minä pyydän sinua, lopeta tämä keskustelu -- sinun sanasi ovat +puukonpistoja minulle!" + +"Kuule minua vain hetki vielä", jatkoi Ilderim. "Kun sinä, köyhä ja +halpa soturi, rohkenit kohottaa silmäsi niin korkealle, sano, oliko +sinulla mitään toivoa menestymisestä?" + +"Rakkaus ei voi toivotta elää", ritari vastasi; "mutta minun toivoni oli +yhtä likeltä sukua epätoivolle kuin merimiehen, joka uipi henkensä +perästä ja lainetten harjalle nousten aina havaitsee etäisen tulitornin +välkähyksen, joka hänelle ilmottaa maan olevan näkyvissä, vaikka hänen +masentunut mielensä ja väsyneet jäsenensä hänelle varmaan sanovat, ettei +hän sitä koskaan jaksa saavuttaa". + +"Ja nyt", sanoi Ilderim, "on se toivo rauvennut -- on tuo etäinen valo +iäksi sammunut?" + +"Iäksi!" vastasi sir Kenneth, ikäänkuin hänen äänensä olisi kajahtanut +rappiutuneen hautaholvin syvyydestä. + +"Minusta tuntuu", sanoi saraceni, "että jos kaikki, jota kaipaat, vain +on tuommoinen kaukainen onnellisuuden meteorivälähys, on tulitornisi +valo helposti sytytetty jälleen, toivosi pyydetty meren pohjasta, jonne +se on uponnut, ja sinä itse, uljas ritari, vahvistettu uudestaan +huviksesi ravitsemaan rakkauttasi niin kehnolla rualla kuin kuutamolla; +sillä jos huomenna olisit maineeltasi yhtä moitteeton kuin ennen, niin +se, jota rakastat, yhtä hyvin olisi ruhtinaan tytär ja Saladinin valittu +morsian". + +"Minä soisin, että olisi niin", sanoi skotlantilainen, "ja jos en +silloin --" + +Hän katkaisi lauseensa, ikäänkuin häveten uhkausta lausumasta, jota +asianhaarat eivät sallineet hänen toteuttaa työssä. Saraceni hymyili ja +lopetti katkonaisen lauseen. + +"Sinä vaatisit sulttania kaksintaisteluun?" + +"Ja jos niin tekisin", vastasi sir Kenneth kopeasti, "ei Saladinin olisi +ensimmäinen eikä parhain turbani, jota vastaan olen keihääni laskenut". + +"Niin, mutta sulttani ehkä pitäisi vähän epäsoveliaana tuolla tavoin +alttiiksi panna kuninkaallisen morsiamen ja suuren sodan päättymisen", +sanoi emiiri. + +"Häntä voinee tavata taistelussa armeijansa etupäässä", sanoi ritari, +silmät säihkyen niistä aatteista, joita tämä arvelu synnytti. + +"Häntä on aina tavattu siellä", vastasi Ilderim, "eikä hän myöskään pidä +tapana kääntää hevostansa, kun rohkea vihollinen tulee vastaan. -- Mutta +sulttanista ei ollut aikomukseni puhua. Sanalla sanoen, jos kernaasti +haluat päästä siihen kunniaan, jonka Englannin lipun varastajan +ilmisaaminen tuottaa, voin saattaa sinua hyvälle alulle tässä +yrityksessä -- se on, jos sinä tahdot neuvoja ottaa; sillä mitä Lokman +sanoo: jos lapsi tahtoo kävellä, täytyy imettäjän sitä taluttaa, jos +tietämätön tahtoo älytä, täytyy hänen viisasta kuunnella!" + +"Ja sinä olet viisas, Ilderim", sanoi skotlantilainen, "viisas, vaikka +saraceni, ja jalomielinen, vaikka pakana. Minä olen kokenut sinua +kumpaisenakin. Ole sentähden oppaani tässä asiassa; ja kun et vaadi +minulta mitään, joka sotii kunniaani ja kristinuskoani vastaan, olen +sinua tarkkaan totteleva. Tee mitä sanoit, ja ota sitte henkeni". + +"Kuule siis", sanoi saraceni. "Jalo koirasi on nyt terve sen +jumalallisen lääkkeen siunattavasta voimasta, joka parantaa sekä ihmisiä +että eläimiä, ja hänen terävän aistinsa kautta ne ovat ilmisaatavat, +jotka häntä hätyyttivät". + +"Haa!" sanoi ritari. "Luulenpa ymmärtäväni sinua. Kuinka typerä olin, +kuin en ennen ole tuota hoksannut!" + +"Mutta sano", emiiri jatkoi, "onko sinulla palveliaa taikka seuralaista +leirissä, joka voisi eläintä tuntea?" + +"Kun odotin kuolemanrangaistustani", sanoi sir Kenneth, "lähetin vanhan +asekantajani, sinun potilaasi, yhden palvelian kanssa, joka häntä hoiti, +viemään kirjeitä ystävilleni Skotlannissa -- muita siellä ei ole ketään, +joille koira olisi tuttu. Minua itseäni sitä vastoin hyvin tunnetaan. +Paljas ääneni saisi minun ilmi leirissä, jossa monen kuukauden kuluessa +olen ensimäisten joukossa liikkunut!" + +"Sekä hän että sinä tulette niin tuntemattomiksi, että tarkintaki +tutkimusta voitte pettää. Minä vakuutan sinulle", saraceni jatkoi, +"ettei aseveljesi -- ei edes lihallinen veljesi -- voi sinua tuntea, jos +neuvojani noudatat. Sinä olet nähnyt minun toimittavan vaikeampia +asioita -- se, joka voipi kuolevaisen kutsua takaisin kuolemanvarjon +pimeydestä, hän voipi helposti levittää sumun elävien silmäin eteen. +Mutta huomaa tämä palvelus tapahtuu sillä ehdolla, että jätät kirjeen +Saladinilta Melek Ricin veljentyttärelle, jonka nimi on meidän +itämaalaisten kielelle ja huulille yhtä vaikea, kuin hänen kauneutensa +on silmillemme ihana". + +Sir Kenneth oli hetken ääneti, ennenkuin hän vastasi, ja saraceni, joka +huomasi hänen arvelemisensa, kysyi häneltä, "josko hän pelkäsi tuolle +asialle lähtemästä". + +"Ei, vaikkapa kuolema siitä seuraisi", vastasi sir Kenneth. "Minä mietin +vain, josko minun kunniani sallii minun viedä sulttanin kirjeen perille +taikka lady Edithin ottaa vastaan tuommoista kirjettä pakanalliselta +ruhtinaalta". + +"Mahometin pään ja soturin kunnian kautta -- Mekan haudan ja isäni +sielun kautta", sanoi emiiri, "vannon ma sinulle, että kirje on +kirjotettu kaikessa kunniassa ja pelvossa. Ennen satakielen säveleet +kuivattaisivat ruusupensaan, jota hän rakastaa, ennenkuin sulttanin +sanat loukkasivat armahan englantilaisen prinsessan korvaa". + +"Sitten", sanoi ritari, "vien sulttanin kirjeen perille yhtä +uskollisesti, kuin jos olisin hänen synnynnäinen vasalli; tietysti +ehdolla että, paitsi tätä yksinkertaista palvelusta, jonka rehellisesti +olen toimittava, hänen kaikkein vähimmin tarvitsee minulta odottaa +neuvoa eli puollussanaa tässä eriskummallisessa kosioimisessa". + +"Saladin on jalomielinen", vastasi emiiri, "eikä kannusta vireää hevosta +hyppäykseen, jota se ei voi tehdä. Tule telttaani", lisäsi hän, "niin +olet heti saapa valepuvun niin tutkimattoman kuin sydänyö, niin että +voit liikkua nazarenein leirissä yhtä turvallisesti kuin jos sinulla +olisi _Giougin_ sinetti[1] sormessasi." + +[1] Arvaten Gygen sormus. + + + + +Neljäskolmatta luku. + + -- -- -- Pölyä hiukka vain + Pikarissamme meidät inholla + Saa liatusta juomast' kääntymään. + Ruostunut naula, kompassin luo pantu, + Kurssista laivan johtaa rantahan. + Arvoton aivan suuttumuksen syy + Voi ruhtinasten liitot rikkoa + Ja suuret aikeet tehdä tyhjäksi. + + *Ristiretki.* + + +Lukia voipi nyt helposti arvata, kuka ethiopialainen orja oikeastaan +oli, missä aikomuksessa hän oli tullut Richardin leiriin, sekä miksi ja +millä toivolla hän nyt seisoi aivan Leijonasydämen lähellä, kun tämä, +Englannin ja Normandian mahtavat päärit ympärillänsä, seisoi pyhän Yrjön +kukkulan huipulla, vieressänsä Englannin lippu, jota kantoi etevin +henkilö armeijassa, nimittäin hänen oma luonnollinen veljensä, William +Pitkämiekka, Salisburyn kreivi, hedelmä Henrik Toisen rakkaudenliitosta +mainion Rosamunda Wooostockin kanssa. + +Monesta lauseesta kuninkaan eilispäiväisessä keskustelussa Nevillen +kanssa oli nubialainen ruvennut isosti pelkäämään, että hänen +valepukunsa oli vääräksi havaittu, varsinki koska kuningas näkyi +tietävän, että koiran apua tarvittiin sen konnan ilmisaamiseksi, joka +oli lipun varastanut, vaikka se seikka, että semmoinen eläin oli tuossa +tapauksessa haavotettu, vain sivumennen oli Richardin läsnä-ollen +mainittu. Mutta kun kuningas häntä ei kohdellut toisella tapaa kuin +hänen ulkomuotonsa vaati, jäi nubialainen epätietoiseksi, oliko hän +tullut ilmi taikka ei, ja päätti ainoastaan pakosta valepukuansa +heittää. + +Sillä aikaa erinäisten, ristiretkeen osaa ottavien ruhtinasten +sotajoukot, järjestetyt kuninkaallisten ja ruhtinaallisten johtajiensa +komennon alle, kulkivat pitkissä jonoissa pienen kukkulan juuren ympäri; +ja kun kunki eri maan väki marssi ohitse, ratsasti päällikkö pari +askelta kukkulaa ulospäin kohteliaasti tervehtimään Richardia ja +Englannin lippua, "kunnioituksen ja ystävyyden, vaan ei alamaisuuden eli +vasalliuden merkiksi", niinkuin päivän juhlamenoa koskeva protokolla +varovaisesti lausui. Korkeat hengelliset herrat, jotka tällä +aikakaudella eivät kenenkään ihmisen edessä päätänsä paljastaneet, +antoivat kuninkaalle ja hänen päällikkyytensä kuvalle siunauksensa muun +tottelevaisuuden osotuksen sijasta. + +Pitkät kolonnat näin kulkivat sivutse, ja vaikka niin monesta syystä +heikenneinä, näyttivät yhä vielä rautajoukolta, jolle Palestinan +vallottaminen olisi pitänyt olla helppo asia. Sotamiehet, joita tieto +yhdistyneestä voimasta elähytti, istuivat pystöinä terässatuloissaan, +torvien säveleet tuntuivat raikkuvan riemullisemmin, ja levosta sekä +hyvästä muonasta virkistyneet hevoset pureskelivat kuolaimiansa ja +polkivat tannerta ylpeämmästi. Joukko joukon perästä he marssivat +eteenpäin, liput liehuen, keihäät kiiltäen, kypärintöyhtöt heiluen, +pitkässä jonossa -- armeija, jonka jäsenet kansallisuutensa, kasvojensa +värin, kielensä, aseittensa ja ulkonäkönsä puolesta erkanivat +toisistansa, vaan joita kaikkia tällä hetkellä innostutti pyhä, vaikka +haaveellinen aikomus pelastaa Zionin murheellista tytärtä hänen +orjuudestaan sekä vapauttaa uskottomain pakanain ikeestä sen siunatun +maan, jota ihmisenpoika oli polkenut. Ja myöntää täytyy, että jos +senlainen kohteliaisuus, jota nyt Englannin kuninkaalle niin +lukemattomat soturit osottivat, jotka eivät olleet hänelle minkään +kuuliaisuuden velassa, toisissa oloissa olisi voinut näyttää jotakin +nöyryytystä sisältävältä, sodan syy ja laatu kuitenki niin suuressa +määrässä soveltui hänen ritarillisen luonteensa ja mainioiden +sankaritöittensä kanssa yhteen, että vaatimuksia, joita muussa +tapauksessa ehkä olisi tehty, tässä unehutettiin; ja urhoollinen osotti +kernaasti kunnioitustaan urhoollisimmalle tämmöisellä retkellä, jossa +pelkäämättömin, kestävin rohkeus oli välttämätön ehto voitonsaamiseen. + +Kuningas istui hevosensa seljässä puolivälissä mäenrinnettä, päässä +kruunulla koristettu rautalakki, joka jätti hänen miehekkäät kasvonsa +paljaiksi, kun hän tyynellä, tarkkaavaisella silmällä seurasi jokaista +riviä, joka hänen sivutse kulki, ja vastasi päällikköjen tervehyksiin. +Hänen levättinsä oli taivaansinisestä hopealevyillä päällystetystä +sametista, ja hänen housunsa karmosininpunaisesta silkistä +kultatankaisilla neulomuksilla. Hänen sivullansa seisoi ethiopialainen +orja, pidellen jaloa koiraansa jahtihihnassa. Tämä seikka ei huomiota +herättänyt, sillä useat ristiretken ruhtinaat olivat jäljitellen +saracenein raakamaista komeilemistapaa ja hovijoukkoonsa ottaneet mustia +orjia. Kuninkaan pään päällä liehui suuri lippu, ja vaikka hän aina +väliin heitti silmänsä siihen, näytti kuitenki kuin jos nämät juhlamenot +olisivat hänen itsensä suhteen olleet mitättömät, ja jonku arvoisina +pidettävät ainoastaan hyvityksenä siitä solvauksesta, jota hänen +valtakuntansa oli kärsinyt. Perällä päin, tilaisuutta varten kukkulan +huipulle rakennetussa puutornissa, oli kuninkaatar Berengaria etevimpäin +hovineitostensa kera. Sitä kohti kuningas katsahti tuo tuostakin, ja loi +sitten taas uudestaan silmänsä nubialaiseen ja hänen koiraansa, mutta +vain silloin kun semmoiset päälliköt lähenivät, joita hän edellisten +kiistain johdosta varoi osallisiksi lipun varkauteen, eli muuten arveli +mahdollisiksi niin halpaan konnantyöhön. + +Hän ei siis katsonut sinne päin kun Philip August, Franskan kuningas, +lähestyi loistosan Gallialaisen hevosväkensä etupäässä. Päin vastoin hän +ratsasti franskalaista kuningasta vastaan, niin että he kohtasivat +toisiansa puolivälissä tietä, jossa molemmat hallitsiat niin +kohteliaasti tervehtivät toisiansa, että olisi uskonut heidän olevan +veljellisessä sovinnossa. Nähdessään Europan kahden suurimman ja +mahtavimman ruhtinaan näin julkisesti osottavan yksimielisyyttään, +puhkesi ristiretkeiliäin armeija raikuviin suostumuksenhuutoihin, jotka +kuuluivat monen virstan päähän ja saivat kuljeksivia arapialaisia +vakoojia säikäyttämään Saladinin leiriä sillä ilmotuksella, että +kristitty armeija oli tulossa. Mutta kuka, paitsi kuningasten kuningas, +voi tutkia hallitsiain sydämet? Tämän ulkonaisen kohteliaisuuden alla +piili Richardin povessa tyytymättömyys ja epäilys Philippiä kohtaan, +joka puolestaan mietti sotamiehinensä lähteä ristiretkeiliäin leiristä +ja heittää Richardin omin voimin onnistumaan taikka tappiolle tulemaan +pyhässä yrityksessä. + +Toisenlaiselta näytti Richard, kun temppelin ritarit ja asekantajat +lähenivät tummissa asuissaan -- miehet, joitten kasvot Palestinan +aurinko oli painanut ruskeiksi kuin aasialaisten, ja jotka ratsujensa ja +asepukuinsa ihmeellisen hyvyyden kautta kauas jälkeensä jättävät +Franskan ja Englanninkin valiojoukot. Kuningas iski pikimmältään +silmänsä nubialaiseen; mutta tämä seisoi paikallaan liikkumatta, ja +uskollinen koira istui hänen jalkainsa juuressa älykkäillä silmillä +katsellen ohitsekulkevia rivejä. Kuninkaan silmä kääntyi taasen +ritarillisten temppeliherrain puoleen, kun heidän Suurimestarinsa, +käyttäen kaksipuolista virkaansa, antoi pappina Richardille +siunauksensa, sen sijasta että olisi päällikkönä osottanut hänelle +kunnioitustansa. + +"Tuo tyhmänylpeä amfibillinen roisto tervehtii munkkina minua", sanoi +Richard Salisburyn kreiville. "Vaan ollaan siitä huolimatta, +Pitkämiekka. Kristikunta ei tyhjän tähden saa näitten kokeneitten +sotilasten palveluksia kadottaa, joskin heidän voittonsa ovat tehneet +heidät vähän hävyttömiksi. Mutta kas tässä tulee urhokas riitaveljemme, +Itävallan arkkiherttua; tarkkaa hänen käytöstään ja olentoaan, +Pitkämiekka, ja sinä, nubialainen, laita että koirasi saa häntä oikein +nähdä. No, herran nimessä, eikö hänellä ole narrinsa muassa!" + +Joko tottumuksesta taikka luultavimmin näyttääkseen halveksimista sen +juhlatempun suhteen, jota hänen nyt tuli täyttää, oli Leopold todellaki +toverikseen ottanut _Spruch-Sprecherinsä_ ja hovinarrinsa, ja Richardia +lähetessään hän vihelsi, tavalla jonka piti näyttää huolettomalta, +vaikka hänen tylsistyneissä kasvoissaan kuvastui se pelvonsekainen +nyreys, jolla havaitsee laiskan koulupojan opettajaansa lähestyvän. Kun +tuo vastahakoinen ylimys häveten ja äreännäköisena teki määrätyn +tervehyksen, helisti _Spruch-Sprecher_ sauvaansa ja julisti ikäänkuin +sota-airut, että mitä Itävallan arkkiherttua nyt teki, ei ollut +pidettävä itsenäisen ruhtinaan arvoa ja oikeuksia alentavana; siihen +narri vastasi ääneensä _amen_, joka sai ympärillä seisojat hartaasti +nauramaan. + +Kuningas katsoi useat kerrat nubialaiseen ja hänen koiraansa; mutta +edellinen ei liikahtanut eikä jälkimmäinen temponut kahleitansa, niin +että Richard vähän ylenkatseellisesti sanoi orjalle: "vaikka sinä, musta +ystäväni, olet ottanut koirasi tarkan aistin omasi avuksi, pelkään +kuitenki että menestyksesi tässä seikassa ei tule erittäin enentämään +loihtiamainettasi, eli lisäämään ansioitasi minun suhteen". + +Nubialainen vastasi, tavallisuuden mukaan, vain syvällä kumarruksella. + +Sillä aikaa Montserrat'n markiisin joukot kulkivat Englannin kuninkaan +sivutse. Saadaksensa sotavoimansa näyttämään suuremmalta kuin se todella +oli, oli tämä mahtava ja viekas paroni jakanut sen kahteen osaan. +Edellistä, johon kuului hänen vasallinsa ja läänitysmiehensä ja joka oli +nostettu hänen syrialaisista alusmaistaan, johdatti hänen veljensä +Enguerrand ja hän itse seurasi jälestä kahdentoista sadan pulskan +stradiotin etupäässä; ne olivat eräs laji keveästi varustettua +hevosväkeä, jonka venetialaiset olivat dalmatialaisista maakunnistansa +pestanneet, ja jonka olivat asettaneet tasavallalle moninaisissa +velvollisuuden suhteissa seisovan markiisin komentoon. Nämät stradiotit +olivat osaksi europalaisen, vaan vielä enemmän itämaisen vaateparren +mukaan puetut. Heillä oli vallan lyhyet haarniskat, mutta niitten yllä +kallisarvoiset, moniväriset levätit sekä väljät roimahousut ja +puolisaappaat jaloissa. Päähineinä heillä oli korkeat, pystössä +sojottavat lakit, kuin kreikkalaisilla, ja aseina sapeleita, puukkoja, +joutsia, nuolia ja pienet kilvet. Hevoset olivat valittuja ja hyvin +hoidettuja Venetsian tasavallan kustannuksella; satulat ja hevoskalut +olivat turkkilaisten näköiset, ja he ratsastivat näitten tavalla +lyhyillä jalustimilla, paksusti täytetyissä satuloissa. Tämä sotajoukko +oli hyvin hyödyllinen kahakoissa arapialaisia vastaan, vaikka ei niin +kelpaava taistelemaan suljetuissa riveissä kuin läntisen ja pohjoisen +Europan rautaanpuetut ratsastajat. + +Tätä kaunista joukkoa johdatti Konrad, jolla oli samankaltainen puku +kuin stradioteilla, mutta niin kalliista kankaasta, että hän hohti +kullalle ja hopealle; ja lumivalkea, timanttisoljella lakkiin +kiinnitetty höyhentupsu näytti kyllin korkealta pilviin kosimiseen. Jalo +ratsu, jolla hän istui, hyppeli ja pyöri sekä osotti tulista vireyttänsä +tavalla, joka olisi peljättänyt jokaista vähemmän taitavaa ratsastajaa +kuin markiisi oli; vaan hän sitä sievästi ohjasi yhdellä kädellään, +toisessa pitäen komentosauvaa, jonka valta niiden sotilasten yli, joita +hän johti, näytti yhtä rajattomalta. Kuitenkin hänen valtansa +stradiotein suhteen oli enemmän näennäinen kuin todellinen; sillä hänen +sivullansa ratsasti mitä kesuimmalla konkarilla pieni, mustiin puettu +ukko, ilman partaa ja viiksiä, ja joka näytti varsin halvalta ja +mitättömältä, verrattuna tuohon suureen loistoon hänen ympärillä. Mutta +tämä näöltään vähä-arvoinen vanhus oli yksi niistä lähettiläistä, joita +venetialaisen hallituksen oli tapa lähettää leireihin komentavien +kenraalin käytöstä valvomaan ja voimassa pitämään sitä epäluuloista +vakoamis- ja tarkastusjärjestelmää, josta tasavallan politiiki jo kauan +oli tunnettu. + +Konrad, joka Richardin luonteen jälkeen mukaantumalla oli jossakin +määrin päässyt hänen suosioon, ei ennen ollut ehtinyt näkyviin, +ennenkuin Richard ratsasti muutaman askeleen häntä vastaan, huudahtaen: +"ah, terve sinulle, herra markiisi, keveäin stradiotein etupäässä, ja +musta varjosi muassas niinkuin tavallisesti, paistoi päivä eli ei! -- +Eikö sinulta saisi kysyä, josko varjo vaan ruumis sotajoukkojasi +komentaa?" + +Konrad aikoi hymyillen ruveta vastaamaan, kun Roswal, tuo jalo koira, +vimmatusti haukkuen, syöksi esiin. Nubialainen samassa päästi kahleen +irti, ja koira hyökkäsi Konradin jalon ratsun päälle, iski markiisia +kurkkuun ja tempasi hänen satulasta alas. Tupsupää ratsastaja vyöryi +pitkänään hieditolla, ja säikähtänyt hevonen karkasi täyttä neliä läpi +leirin. + +"Koirasi on kaatanut oikean otuksen, sen takaan", kuningas sanoi +nubialaiselle, "ja minä vannon pyhän Yrjön kautta, että se on +kymmenhaarainen hirvi! -- Mutta ota koirasi pois, se puree hänen muutoin +kuoliaaksi". + +Ethiopilainen erotti tämän johdosta, vaikka ei ilman vaivatta, koiran +Konradista, ja piteli sitä kiinni, kun se yhä oli varsin ärtyneenä ja +riuhtoi kahlenuoraa. Sillä välin juoksi paljon väkeä paikalle, etenki +Konradin vasalleja ja stradiotein upseereja, jotka, kun näkivät +päällikkönsä pitkänään maassa tuimasti tuijottaen ilmaan, nostivat hänen +ylös, sekaisin huutaen: "hakatkaa orja ja hänen koiransa kappaleiksi!" + +Mutta Richardin kaunis kaikuva ääni kuului selvään yli kaikkein toisten +huutojen: "se kuolee paikalla, joka koiraan koskee! Hän on vain +velvollisuutensa tehnyt, sen terävän aistin jälkeen, jonka Jumala ja +luonto ovat jalolle eläimelle lahjottaneet. -- Astu esiin ilmisaatuna +konnana. Konrad, Montserrat'n markiisi! Minä syytän sinua petoksesta". + +Useita syrialaisia päälliköitä oli nyt paikalle saapunut, ja Konrad, +jonka kasvoissa ja äänessä harmi, häpeä ja hämmästys vihan kanssa +taisteli, huusi: "mitä tämä merkitsee? -- Mistä minua syytetään? -- +Miksi tämä häpäisevä kohtelu, nämät solvaavat nuhteet? Onko tämä se +sovinnollisuus, johon Englanti juuri on jälleen sitoutunut?" + +"Pitääkö kuningas Richard ristiretken ruhtinaita jäniksinä ja +metsänotuksina, koska hän heidän päälle koiria härsyttää?" virkkoi +temppelikunnan suurimestari syvällä, kolkolla äänellään. + +"Tämä lienee joku omituinen sattumus -- joku onneton erehys", sanoi +Franskan Philip samassa ratsastaen esiin". + +"Joku paholaisen ansa", lausui Tyron arkkipiispa. + +"Joku saracenein temppu", huusi Champagnen Henrik. "Pitäisi hirttää +koira ja laskea orja kidutuslaudalle". + +"Joka henkeänsä kalliina pitää, älköön kättänsä heihin satuttako!" sanoi +Richard. -- "Astu esille, Konrad, jos uskallat, ja kiellä tyhjäksi se +syytös, jonka tämä puhumaton eläin jalon vaistonsa kautta on sinua +vastaan tehnyt, että sinä olet sitä haavottanut ja kelvottomasti +Englannin kunniaa loukannut!" + +"Minä en ole koskenut lippuun", vastasi Konrad pikaisesti. + +"Omat sanasi pettävät sinun. Konrad!" sanoi Richard; "sillä kuinka +tiesit että kysymys koskee lippua, ellei omatuntosi sinua vaivais?" + +"Etkö sinä vain sen tähden ole koko leirissä nostanut melun?" Konrad +vastasi; "ja rohkenetko syyttää prinssiä ja liittolaisia rikoksesta, +jonka arvattavasti joku katala rosvo on tehnyt kultakutousten tähden? +Taikka tahdotko liitossa olevaa ruhtinasta nyt syyttää koiran kanteen +johdosta?" + +Meteli alkoi tähän aikaan käydä niin yleiseksi, että Franskan Philip +astui väliin. + +"Ruhtinaat ja aatelismiehet", hän sanoi. "Te puhelette niitten +läsnä-ollen, joitten miekat kohta paljastuvat toisiansa vastaan, jos he +kuulevat päällikköjensä kauvemmin tällä tapaa hastelevan. Viedään, +Taivaan nimessä, kukin joukkonsa heidän erityisiin kortteereihinsa ja +kokoonnutaan itse tiiman kuluttua neuvottelutelttaan jotenki +selvittelemään tätä uutta häiriötä". + +"Siihen olen tyytyväinen", sanoi kuningas Richard, "vaikka kernaasti +olisin tahtonut tuota konnaa tutkia niin kauan kun hänen korea takkinsa +oli hiekalla tahrattu. -- Mutta Philipin tahto on oleva meidän tässä +asiassa". + +Päälliköt erkanivat niinkuin oli esitetty, kukin asettuen omain +joukkojensa etupäähän; ja sitten joka taholta kuului komentohuutoja ja +asentomerkkejä torvilla ja trumpeteilla, joitten kautta ympäri +kuljeksivia kutsuttiin lippujensa alle; ja heti sen jälkeen nähtiin +joukkojen lähtevän liikkeelle eri teitä marssien leirin läpi erinäisille +olinpaikoilleen. Mutta vaikka ilmi tappelua tällä tavoin oli estetty, +piti kuitenkin äskeinen tapaus kaikkein mieliä levottomana, ja ne +vieraat kansakunnat, jotka samana aamuna olivat Richardia tervehtäneet +kelvollisimpana armeijan johtajana, tarttuivat jälleen entisiin +epäluuloihinsa hänen ylpeyttään ja kärsimättömyyttänsä vastaan, kun +sitävastoin englantilaiset, jotka pitivät isänmaansa kunniaa +yhdistettynä tähän riitaan, josta monta erilaista puhetta oli +kulkemassa, arvelivat toisia kansakuntia kateellisiksi Englannin ja sen +hallitsian maineellisuudelle, sekä valmiiksi sitä vähentää vaan +halvimmilla juonilla. Monilukuiset ja monenlaatuiset olivat ne huhut, +joita liikkeelle levitettiin, ja muun muassa myöski vakuutettiin, että +kuninkaatar ja hänen neitonsa olivat metelistä isosti säikähtäneet ja +että yksi heistä oli pyörtynyt. + +Neuvosto kokoontui määrättyyn aikaan. Konrad oli sillä aikaa riisunut +ryvettyneen pukunsa ja samalla myöski tointunut siitä häpeästä ja +hämmästyksestä, joka, niin sukkela ja kekseliäs kuin hän oliki, alussa +oli hänen vallannut tuon eriskummaisen tapahtuman ja odottamattoman +syytöksen johdosta. Hänellä oli nyt ruhtinaallinen vaatteus yllään ja +kun hän astui neuvotteluhuoneeseen, seurasi häntä Itävallan +arkkiherttua, Temppeli- ja Johanniita-ritarein suurimestarit sekä useat +muut ylimykset, jotka tahtoivat näyttää että he muka puollustivat häntä +ja kannattivat hänen asiaansa, etupäässä kenties valtiollisista syistä +taikka yksityisestä vihamielisyydestä Richardia vastaan. + +Tämä näennäinen yksimielisyys Konradin hyväksi ei Richardiin vähääkään +vaikuttanut. Hän astui neuvostosaliin tavallisella, välinpitämättömällä +katsannolla ja samassa puvussa, jossa hän juuri oli hevosen seljästä +astunut. Hän heitti huolimattoman, melkein halveksivan silmäyksen +päällikköjen puoleen, jotka teeskennetyllä osanottavaisuudella olivat +asettuneet Konradin ympärille, ikäänkuin hänen asiaansa omanaan pitäen, +ja syytti Montserrat'n Konradia mitä jyrkimmillä sanoilla Englannin +lipun varastamisesta ja sen uskollisen eläimen haavottamisesta, joka +sitä oli ollut puollustamassa. + +Konrad nousi rohkeasti ylös vastaamaan ja vakuutti olevansa syytön +siihen rikokseen, josta häntä syytettiin, uhiksi, niinkuin hänen sanansa +sattuivat, ihmiselle ja eläimelle, kuninkaalle ja koiralle. + +"Veli, Englannin kuningas", Philip sanoi, joka kernaasti neuvostossa +toimitti välittäjän virkaa, "tämä on outo kanne. Me emme ole kuulleet +teidän väittävän että teillä olisi muuta tietoa tässä asiassa, kuin että +luulonne perustuu tämän koiran käytökseen markiisia vastaan. Epäilemättä +on ritarin ja ruhtinaan sanalle annettava isompi arvo kuin koiran +haukunnalle". + +"Kuninkaallinen veljeni", Richard vastasi, "muista että Kaikkivaltias, +joka meille on koiran antanut osanottajaksi hupihimme ja vastuksiimme, +on lahjottanut sille jalon luonnon, joka on mahdoton petokseen. Hän ei +unhota ystävää eikä vihollista -- tarkkaan hän muistaa sekä hyväntyön +että loukkauksen. Hänellä on osaksi ihmisen ymmärrys, vaan ei hänen +viekkautensa. Te voitte sotamiehen lahjoa miekallaan ihmistä tappamaan, +eli vieraanmiehen ostaa väärän valan kautta ihmishenkeä menettämään; +mutta te ette saa koiraa hyväntekiäänsä puremaan -- se on ihmisen +ystävä, ellei se syystä tule hänen vihamieheksensä. Pukekaa tuo markiisi +minkälaisen riikinkukon höyheniin tahansa, tehkää hänen ulkonäkönsä jos +kuinka rumaksi, muuttakaa hänen ihonsa värien ja nesteiden avulla, +kätkekää hänen sadan ihmisen sekaan, ja minä lyön veikkaa valtikastani, +että koira hänen löytää ja samalla tapaa ilmottaa vihansa, kuin tänäpänä +olette nähneet sen tekevän. Tämä ei ole ensimäinen tapahtuma tätä +laatua, niin erinomainen kuin se onkin. Murhamiehiä ja ryöväreitä on jo +tätä ennen saatu syypäiksi ja ovat kärsineet kuoleman rangaistuksen +tämmöisten todistusten kautta, joista on sanottu, että niissä näkyy +Jumalan säätävä sormi. Sinun omassa maassasi, kuninkaallinen veljeni, +ratkaistiin kerta murha-asia samankaltaisessa tapauksessa juhlallisen +kaksintaistelun kautta koiran ja miehen välillä, joista toinen oli +päällekantajana, toinen vastaajana. Koira sai voiton, mies tunnusti +rikoksensa ja rangaistiin. Usko minua, kuninkaallinen veljeni, että +salaisia rikoksia usein on ilmi saatu hengettömien kappalten todistusten +kautta, puhumattakaan eläimistä, jotka aistien terävyydessä eivät +hetikään vedä koiralle vertaa, joka on ihmiskunnan ystävä ja toveri". + +"Semmoinen kaksintaistelu", Philip vastasi, "on todella tapahtunut yhden +meidän edeltäjämme hallitessa, jolle Jumala olkoon laupias. Vaan se oli +ennen muinoin emmekä me voi sitä pitää sopivana esikuvana tässä tilassa. +Puheen-alainen vastaaja oli halpasukuinen ja arvoton mies; ryntäysaseena +hänellä vain oli nuija, ja puollustusaseena nahkainen takki. Mutta me +emme voi ruhtinasta siihen määrään alentaa, että pakottaisimme häntä +käyttämään niin alkuperäisiä aseita eli antaumaan niin häpäisevään +taisteluun". + +"Sitä en ollenkaan ole tarkottanutkaan", keskeytti Richard kuningas; +"epärehellistä olisi panna oivan koiran hengen alttiiksi tuommoisen +kavalan petturin henkeä vastaan, kuin tuo Konrad on osottanut olevansa. +Mutta tuossa on oma hansikkamme -- me vaadimme häntä kaksintaisteluun +sen todistuksen nojalla, jonka olemme vetäneet esiin häntä vastaan. -- +Kuningas ainakin lienee enemmän kuin saman-arvoinen markiisin kanssa". + +Konrad ei kiirehtinyt tarttumaan siihen taistelunmerkkiin, jonka Richard +oli nakannut keskelle seuraa, ja Philip kuningas ennätti vastata, +ennenkuin markiisi liikahtikaan hansikkaa nostamaan. + +"Kuningas", sanoi Philip, "on arvossa yhtä paljon markiisi Konradia +ylempi kuin koira on häntä alempi. -- Veli Richard, tätä ei voida +sallia. Sinä olet tässä ristiretkessä johtajamme -- kristikunnan kilpi +ja miekka". + +"Minä panen vastalauseen semmoista tappelua vastaan", sanoi +venetialainen _proveditori_, "ellei Englannin kuningas maksa niitä +viittäkymmentätuhatta byzantiniä, jotka hän on tasavallalle velkaa. +Siinä on kyllin, että meitä uhkaa saamisemme menetys, jos velallisemme +pakanain iskusta kuolee, eikä määräämme tarvitse lisätä sillä +mahdollisuudella, että hän kaatuisi tappelussa kristityn kanssa, koirain +ja lippujen tähden". + +"Ja minä", sanoi Wilhelm Pitkämiekka, Salisburyn kreivi, "panen +vuorostani vastaan, että kuninkaallinen veljeni tämmöisessä asiassa +uskaltaa henkensä, joka on Englannin kansan omaisuus. Kas tässä, jalo +veljeni, ota takaisin hansikkasi ja ajattele vain, että tuuli on sen +kädestäsi puhaltanut. Minun on tuossa sen sijasta. Kuninkaan poika, +joskin hänen kilvessään on poikkipuu, lienee ainakin yhtä hyvä kuin tuo +markiisi marakatti". + +"Ruhtinaat ja aatelismiehet", sanoi Konrad, "minä en myönny Richard +kuninkaan taistelunvaatimukseen. Hän on valittu johtajaksemme saraceneja +vastaan, ja jos *hänen* omatuntonsa voipi vastata siitä, että hän niin +mitättömästä asiasta vaatii liittolaistansa tappeluun, ei *minun* +ainakaan voi sallia sitä vaatimusta vastaanottamaan. Mutta mitä hänen +luonnolliseen veljeensä, Wilhelm Woodstockiin tulee, eli ketä vastaan +tahansa, joka hänen sijassaan ottaa hyväksyäkseen ja kannattaakseen +tuota häpäisevää syytöstä, olen valmis turnauskentällä kunniaani +puollustamaan ja näyttämään että jokainen syyttäjä on kamala +valehtelia". + +"Montserrat'n markiisi", sanoi Tyron arkkipiispa, "on puhunut kuin +viisas ja ymmärtäväinen herra, ja minun mielestäni voisi riita tähän +loppua, ilman häpeättä kummallekaan puolelle". + +"Minäkin arvelen, että se tällä tapaa voipi päättyä", sanoi Franskan +kuningas, "jos kuningas Richard peruuttaa kanteensa, koska se on kovin +heikkoihin syihin perustettu". + +"Franskan Philip", vastasi Leijonasydän, "sanani eivät koskaan tule +olemaan niin vastariitaiset ajatukselleni. Minä olen tätä Konradia +syyttänyt varkaaksi, joka yön pimeydessä on vienyt Englannin +arvollisuuden merkkikuvan paikaltansa. Vielä yhä luulen ja syytän häntä +siksi; ja jos päivä määrätään taistelua varten, niin olkaa siitä +vakuutetut, että, koska Konrad kieltää meitä itseämme kohtaamasta, minä +kyllä löydän taistelian, joka rupeaa syytöstäni kannattamaan; sillä +sinä, Wilhelm, et ilman meidän erityisettä luvatta saa vetää pitkää +miekkaa tässä riidassa". + +"Koska minun arvoni tekee minun tuomariksi tässä varsin ikävässä +asiassa", sanoi Franskan Philip, "määrään viidennen päivän tästä lukien +asian ratkaisemiseksi ritarien tavalla kaksintaistelun kautta -- jolloin +Richard, Englannin kuningas, saapukoon taisteliansa kautta paikalle +päällekantajana, ja Konrad, Montserrat'n markiisi, itse vastaajana. +Mutta minun täytyy sanoa, etten tiedä missä löydämme rauhallisen paikan +taistelun suorittamiseksi; sillä se ei saa tapahtua lähellä leiriä, +jossa kumpaisenki puolueen sotilaat helposti voisivat joutua kahakkaan +toisiensa kanssa". + +"Olisi ehkä parasta", Richard vastasi, "vetoa kuninkaallisen Saladinin +jalomielisyyteen; sillä, niin pakana kuin hän on, en ole koskaan +tuntenut jalompaa ritaria eli ketään, jonka rehellisyyteen paremmin +voisimme turvautua. Minä sanon tätä heidän tähden, jotka pahoja +pelkäävät -- mitä itseeni tulee, niin missä vihamieheni tapaan, siinä +tappelen". + +"Käyköön niin", sanoi Philip; "me tahdomme antaa Saladinille tästä +tiedon, vaikka senkautta ilmaisemme viholliselle sen +eripuraisuudenhengen, jota meidän kernaammin pitäisi koettaa salata +itseltämmeki, jos se olisi mahdollista. Ja sillä hajotan tämän kokouksen +ja varotan teitä kaikkia kristittyinä miehinä ja jaloina ritareina, +ettette salli tämän riidan aikaansaada leirissä muuta kiistaa, vaan +pidätte sitä juhlallisesti laskettuna Jumalan tuomittavaksi, jolta +jokainen teistä rukoilkoon voittoa sille jolla on oikeus puolellaan; ja +niin hänen tahtonsa tapahtukoon!" + +"Amen, amen!" vastattiin kaikilta tahoilta; jolla välin temppeliherra +kuiskasi markiisille: "Konrad, etkö aio tähän liittää rukouksen, että +pääsisit koiran vallasta, niinkuin psalttarissa seisoo?" + +"Ole sinä vaiti --!" vastasi markiisi; "ulkona liikkuu kielevä haltia, +joka muitten uutisten muassa voisi kertoa, kuinka laajasti sinä +selittelet veljeskuntasi mietelausetta -- _Feriatur Leo_". + +"Sinä siis aiot otteluun lähteä?" sanoi temppeliherra. + +"Älä epäile sitä", sanoi Konrad. "Tosin en kernaasti olisi kohdannut +Richardin omaa rautakouraa, enkä häpeä tunnustamasta, että iloitsen kun +pääsen hänen kanssa ottelemasta. Vaan hänen luonnollisesta veljestä +alkaen ei hänen armeijassaan löydy ainoaakaan jota pelkäisin kohdata". + +"Hyvä, että olet niin varma asiastasi", jatkoi temppeliherra; "ja siinä +tapauksessa tuon koiran hampaat ovat tehneet enemmän tämän +ruhtinasliiton hajottamiseksi, kuin sekä sinun paulat että charegitin +puukko. Etkö näe, kuinka Philip, vaikka hän on otsaansa rypistävinään, +tuskin voipi salata sitä tyytyväisyyttä, jota hän tuntee toivoessaan +olevansa kohta vapaa liitosta, joka niin raskaasti häntä painaa? Huomaa, +kuinka Champagnen Henrik itsekseen hymyilee, ikäänkuin säihkyvä pikari +hänen omaa viiniänsä -- ja katso kuinka Itävaltalainen hartaasti +irvistää ajatellessaan, että hänen oma häpeänsä kohta on kostettu ilman +vaaratta eli huoletta hänelle itselleen. Vaiti, hän lähenee. -- Hyvin +surullinen tapaus, kuninkaallisen Itävallan hallitsia, että nämät +halkeamat meidän Zionin muureissa --" + +"Jos tarkotat tätä ristiretkeä", vastasi herttua, "niin soisin että se +olisi särkynyt kappaleiksi ja että jokainen onnellisesti olisi +kotonansa. -- Olkoon tämä sanottu meidän kesken." + +"Mutta", sanoi Montserrat'n markiisi, "kukapa olisi voinut ajatella, +että kuningas Richard olisi tämän eripuraisuuden herättänyt, hän, jonka +oikkuja niin uskollisesti olemme kärsineet ja jolle olemme olleet yhtä +nöyrät, kuin orja herralleen, toivoen että hän käyttäisi +urhollisuuttansa vihollistamme, eikä ystäviämme vastaan!" + +"Minä en puolestani voi havaita, että hän olisi niin suuresti muita +urhoollisempi", sanoi arkkiherttua. "Jalo markiisi olisi luullakseni +kyllä kurittanut häntä turnauskentällä; sillä vaikka saarelainen +tapparalla lyöpi kovia iskuja, ei hän siltä ole erittäin taitava keihään +pitämisessä. Minä itse en olisi epäillyt kohdata häntä vanhan riitamme +vuoksi, jollei kristikunnan etu kieltäisi kahta hallitsevaa ruhtinasta +saattamasta henkeänsä kaksintaistelossa vaaranalaiseksi. -- Vaan jos +niin haluat, jalo markiisi, rupean kummiksesi tässä taistelussa." + +"Ja minä myös", sanoi suurimestari. + +"Tulkaat sitte, jalot herrat, päivälliselle telttaani", sanoi herttua, +"niin saamme keskustella tästä asiasta, juodessamme pullon puhdasta +_Nierensteiniä_." + +He kulkivat yksissä arkkiherttuan teltalle. + +"Mistä patronamme ja nuo vallat juttelivat?" sanoi Jonas Schwanker +toverilleen _Spruch-Sprecherille_, joka omin lupinsa oli tunkeunut +herransa luokse, niin pian kuin neuvoskunnan kokous oli päättynyt, kun +narri jäi seisomaan kunnian-arvoisemman matkan päähän, + +"Hulluuden palvelia", vastasi _Spruch-Sprecher_, "hillitse +uteliaisuuttasi! Ei minun sovi sinulle ilmaista herramme tuumia." + +"Viisaudenmies, sinä erehdyt", vastasi Jonas; "me olemme kumpikin +herramme alituiset seurakumppanit ja yhtä tärkeätä on meille molemmille +tietää, onko sinulla vai minulla -- viisaudella vai hulluudella -- +suurempi valta hänen luonansa." + +"Hän sanoi markiisille ja suurimestarille", vastasi _Spruch-Sprecher_, +"että hän oli kyllästynyt tähän sotaan ja mielellään olisi onnellisesti +kotonaan taasen." + +"Tämä on seisontaheitto, eikä lueta pelissä miksikään", sanoi narri; +"tuo oli hyvin järkevästi ajateltu, vaan sen kertominen muille oli suuri +tyhmyys. -- Jatka!" + +"Hm!" sanoi _Spruch-Sprecher_; "hän sanoi sitten että Richard ei ollut +muita urhoollisempi, eikä liioin taitava turnausradalla." + +"Puumiekkani nimessä", sanoi Schwanker, "tämä oli ääretön tyhmyys. -- +Entäs vielä!" + +"Olepas vaiti, olen jotenkin huonomuistinen", vastasi viisauden mies, +"hän käski heidän tulla juomaan pullon _Nierensteiniä_." + +"Tuossa on hiukka viisauden haamua", sanoi Jonas, "ja sinä voit +vastaiseksi merkitä sen tulopuolellesi; vaan jos hän juopi liiaksi, joka +on hyvin mahdollista, niin minä siirrän sen omalle tulopuolelleni. -- +Eikö mitään muuta?" + +"Ei mitään, joka ansaitsee mainitsemista", vastasi puhuja, "paitsi että +hän katui laiminlyöneensä tilaisuutta kohdataksensa Richardia +turnauskentällä." + +"Vei hänen hiisi", sanoi Jonas, "tuo nyt oli niin tyhmää kerskausta, +että melkein hävettää tässä pelissä senkautta saada voiton. -- +Yhtäkaikki, olipa hän kuinka suuri narri tahansa, niin seurataan me +häntä kuitenkin, viisain _Spruch-Sprecher_, saadaksemme meki osamme +_Nierensteinistä_." + + + + +Viideskolmatta luku. + + Se käytös, josta moitit minua, + Kiitostas pikemmin ansaita voisi, + Sill' en mä rakastais niin sinua, + Jos mulle kunnia rakkaamp' ei oisi. + + _Montrose._ + + +Kun kuningas Richard palasi telttaansa, käski hän tuoda nubialaisen +luoksensa. Tämä astui sisään tavallisella nöyrällä tervehyksellä ja +koskettuaan otsalla lattiaan jäi seisomaan kuninkaan eteen herransa +käskyjä vartoavan orjan asentoon. Oli onni että hänen rollinsa +säilyttäminen vaati silmien kiinnittämistä lattiaan, sillä hänelle olisi +ehkä muuten ollut vaikea kestää sitä terävää silmäystä, jolla Richard +ääneti häntä hetken katseli. + +"Sinä olet jotenki harjaantunut metsästäjä", sanoi kuningas vähän ajan +takaa, "ja olet ajanut otuksesi ylös ja saattanut sen pitämään +paikkaansa yhtä taitavasti kuin jos itse Tristrem olisi sinua opettanut. +Mutta ei siinä ole kyllin -- otus on myöskin kaadettava. Itse olisin +mielelläni kohottanut jahtikeihääni sitä vastaan; vaan vissien +asianhaarain vuoksi näyttää siltä, kun minun olisi siitä luopuminen. +Sinä tulet nyt palaamaan sulttanin leiriin kirjeen kanssa, jossa häntä +pyydetään suosiollisesti valitsemaan jonkun rauhallisen paikan tätä +ritarillista toimitusta varten sekä, jos hänen tekee mieli, yhtymään +meidän kanssa sitä katsomaan. Nyt on minulle juolahtanut mieleen, että +sinä samassa leirissä ehkä voisit löytää jonkun ritarin, joka +rakkaudesta totuuteen ja kunniansaamisen himosta, tahtoisi taistella +tuon petturin Montserrat'n kanssa". + +Nubialainen nosti silmänsä ja loi kuninkaaseen innollisen katseen; nosti +ne sitten taivasta kohti sellaisella juhlallisella kiitollisuudella, +että kyyneleet niissä kimaltelivat -- sen perästä painoi alas päänsä, +ikäänkuin osottaakseen myöntymystänsä kuninkaan tahtoon ja asettui +jälleen tavalliseen nöyrään ja tarkkaavaiseen asentoonsa. + +"Hyvä", sanoi kuningas, "minä näen että sinä tässä asiassa haluat minua +palvella, ja minun täytyy myöntää että semmoinen palvelia, kuin sinä, on +aivan erinomainen, joka ei voi vastustella aikeitamme eikä pyytää +päätöksistämme selitystä. Englantilainen olisi sinun sijassasi +jörömäisesti minua neuvonut jättämään taistelun jollekulle hyvälle +keihäälle omassa hovissani, jossa kaikki, veljestäni Pitkämiekasta +saakka ja sitten koko rivi alaspäin, hehkuvat halusta sotia puolestani; +ja lörppämäinen franskalainen olisi tehnyt tuhansia kokeita saadakseen +tietää, minkätähden minä etsin soturia uskottoman leiristä. Vaan sinä, +harvapuheinen sanansaattajani, voit toimittaa asiani sitä urkkimatta +tahi ymmärtämättä; sinulle on kuulla sama kuin totella". + +Kumarrus ja polvien notkistus oli nubialaisen sovelias vastaus näihin +arveluihin. + +"Vaan nyt toiseen asiaan", sanoi kuningas äkkiä ja odottamatta. "Oletko +jo nähnyt Edith Plantagenet'ä?" + +Mykkä nosti päänsä, ikäänkuin jotakin sanoakseen -- niin, hänen huulensa +olivat alkaneet selvästi lausua kieltosanaa, vaan hänen +onnistumattomasta yrityksestänsä ei tullut muuta kun mykän epäselvä +soperrus. + +"No, katsos vain!" sanoi kuningas. "Kuninkaallisen neitosen paljas nimi, +kun hän on niin erinomaisen ihana kuin herttainen serkkumme, näkyy +milt'ei voivan päästää mykkien kielen irti. Mitä ihmeitä hänen silmänsä +sitte vaikuttaisivat semmoisessa! Minä tahdon tehdä kokeen, musta +ystäväni. Sinä saat nähdä tämän hovimme valiovaimon ja toimittaa +ruhtinallisen sulttanin asian." + +Taasen iloinen silmäys -- taasen polvien notkistus; mutta kun hän nousi +ylös, laski kuningas kätensä raskaasti hänen olkapäälleen ja jatkoi +puhettaan tuiman vakavana näin: "salli minun yhdessä suhteessa varottaa +sinua, musta lähettilääni. Vaikkapa sinä havaitsisitkin, että hän, jonka +pian olet näkevä, terveellisellä vaikutusmahdillaan olisi +irrottamaisillaan kielesi siteet, joka nyt, kuten urhoollinen sulttani +sanoo, on vangittuna palatsinsa elfenluisten muurien sisällä, niin varo +harvapuheista rolliasi muuttelemasta ja sanaakaan hänen läsnäollessa +lausumasta, vaikka puhelahjasi ihmeteltävällä tavalla annettaisiin +sinulle takaisin. Ole vakuutettu, että minä siinä tapauksessa kiskoisin +kielesi juurineen irti ja sen elfenluisen palatsin, jolla arvaten +tarkotetaan hammasjataa, hävittäisin vääntämällä ulos kaikki hampaasi +toinen toisensa perään. Ole siis viisas ja vieläkin mykkä." + +Nubialainen, niin pian kuin kuningas oli ottanut raskaan kätensä hänen +hartioilta, painoi päänsä alas ja pani kätensä huulilleen, kuuliaisuuden +ja vaiti-olon merkiksi. + +Vaan Richard laski taasen kätensä hänen päällensä, vaikka hiljemmin, +sekä lisäsi: "Tämän määräyksen teemme sinulle, koska olet orja. Jos +olisit ritari ja aatelismies, pyytäisimme kunniansanasi takaukseksi +vaiti-olostas, joka on vasituinen ehto sille luottamustoimelle, jonka +nyt uskomme sinulle." + +Nubialainen oikaisi uljaasti vartalonsa, katsoi kuningasta suoraan +silmiin, ja pani oikean kätensä sydämelle. + +Richard huusi nyt kamariherraansa. + +"Neville", sanoi hän, "vie tämä orja kuninkaallisen puolisomme telttaan +ja sano että meidän tahtomme on, että hän laskettakoon orpanamme Edithin +puheille ja aivan yksinänsä. Hänellä on asiaa hänelle. Sinä voit myöskin +neuvoa hänelle tietä, jos hän tarvitsee opastustasi, vaikkapa ehkä +lienet havainnut, kuinka ihmeteltävän perehtynyt hän jo näkyy olevan +leirissämme. Ja sinä, ethiopialainen ystäväni", jatkoi hän, "mitä teet, +tee pian ja palaa tänne puolen tunnin sisään." + +"Minä olen tullut ilmi", ajatteli luultu nubialainen, kun hän silmät +maahan luotuina ja kädet ristissä seurasi Nevilleä, joka pitkillä +askelilla kulki kuningatar Berengarian telttaa kohti. "Kuningas Richard +tuntee minun aivan epäilemättä; vaan en kuitenkaan voi huomata, että hän +olisi kovin suuttunut minuun. Jos oikein ymmärsin hänen sanansa -- ja +mahdotonta on varmaan väärin ymmärtää niitä -- antaa hän minulle jalon +tilaisuuden kunniani takaisinsaamiseen tuon ylpeän ja viekkaan markiisin +kukistamalla, jonka rikollisuuden selvästi havaitsin hänen +säikähtäneestä silmästään ja värisevästä huulestaan, kun syytös häntä +vastaan tehtiin. -- Roswal, uskollisesti olet herraasi palvellut, ja +kalliisti olen tuskasi kostava! -- Mutta mikä tarkotus on tällä +puheille-pääsylläni hänen luokse, jota en koskaan ole toivonut näkeväni +jälleen? -- Ja kuinka kuninkaallinen Plantagenet voipi sallia, että minä +saan tavata hänen ihanaa orpanaansa -- olinpahan sitten pakanallisen +Saladinin lähettiläs taikkapa tuo rikollinen maanpakolainen, jonka hän +äskettäin ajoi leiristänsä ja jonka rikoksen pahin puoli on sen +rakkauden rohkea tunnustaminen, joka on hänen ylpeytensä? Että Richard +sallii orpanansa vastaanottaa kirjeen pakanalliselta rakastavalta ja +vieläpä sellaisen henkilön käden kautta, joka on niin paljo häntä alempi +arvossa, molemmat nämät seikat ovat yhtä käsittämättömät kuin toistensa +kanssa yhteen sopimattomat. Mutta kuin kiivas luonne ei valtaa +Richardia, on hän lempeä, ylevämielinen ja todellisesti jalo ja +semmoisena tahdon häntä pitää ja menetellä hänen nimenomaisten +käskyjensä ja annettujen osviittojensa mukaan, yrittämättä ymmärtää +enempää, kuin mitä vähitellen itsestänsä voipi ilmaantua ilman mitään +tiedustelemista minun puoleltani. Hänelle, joka on antanut minulle niin +oivan tilaisuuden tahratun kunniani löytämiseen, olen velkapää +osottamaan alamaisuutta ja kuuliaisuutta, ja olipahan kuinka tuskallista +tahansa, on velka maksettava. Ja kuitenkin", kuiskasi hänen ylpeydestä +paisuva sydän, "Leijonasydämen, kuten hän kutsutaan, olisi pitänyt +arvostella muiden tunteita omiensa mukaan. *Minä* tunkeutua hänen +sukulaisensa puheille! *Minä*, joka en koskaan puhunut hänelle +sanaakaan, vastaanottaessani kuninkaallisen palkinnon hänen kädestään, +silloin kun minua ristin puollustajain joukossa ei pidetty huonoimpana +ritarillisissa sankaritöissä. *Minä* lähestyä häntä, kun olen halvassa +valepuvussa ja orjan vaattehissa ja, voi, kun olen todellinen orja, +vaakunan sijasta kantaen häpeäpilkkua entisessä kilvessäni! *Minä* tehdä +tätä? Hän tuntee minua varsin vähän. Kuitenkin kiitän häntä tästä +tilaisuudesta, joka tehnee meidät kaikki paremmin tutuiksi toistemme +kanssa." + +Kun hän oli tullut tähän päätökseen, he seisahtuivat kuningattaren +teltan sisäänkäytävän edustalle. + +Vahdit arvattavasti laskivat heidät sisään ja Neville, jättäen +nubialaisen pieneen etukamariin, jonka hän vallan hyvin muisteli, meni +kuningattaren tavalliseen vastaan-ottohuoneeseen. Hän kertoi kuninkaansa +käskyn matalalla, kunnioittavalla äänellä, ja monta kertaa hienommin +kuin tyly Thomas de Vaux, jolle Richard oli kaikki kaikissa, ja koko muu +hovi, itse Berengaria siihen luettuna, ei mitään. Kuunteliat +purskahtivat nauruun, kun Neville oli asiansa ilmottanut. + +"Minkä näköinen hän on tuo nubialainen orja, joka on sulttanin +lähettiläs tällaisessa asiassa? Neekerin näköinen, Neville, eikö niin?" +sanoi vaimonpuolen ääni, jonka pian tunsi Berengariaksi. "Neekerin +näköinen, eikö niin, Neville, mustalla iholla, pää kähärä kun pässin, +nenä litteä ja huulet paksut -- vai kuin, herra Henry?" + +"Teidän armonne ei saa unohtaa sääriä", sanoi toinen ääni, "jotka ovat +ulospäin kaarevat, kuin saracenin miekka." + +"Pikemmin kuin Cupidon jousi, koska hän tulee rakkauden asioissa", sanoi +kuningatar. "Rakas Neville, sinä olet aina valmis palvelemaan meitä +naisraukkoja, joilla on niin vähän huvitusta joutohetkinämme. Meidän +täytyy saada nähdä tätä lemmen lähettilästä. Turkkilaisia ja maureja +olen nähnyt useoita, vaan neekeriä en koskaan." + +"Minä mielelläni tottelen teidän Armonne käskyjä, jos vaan tahdotte +puolustella minua kuninkaani luona", vastasi myöntyväinen ritari. "Voin +kuitenkin vakuuttaa, että teidän Armonne tulee näkemään jotain peräti +toista kuin mitä odotatte." + +"Sen parempi -- vielä rumempi kuin me voimme ajatella, ja kuitenkin +urhoollisen sulttanin valittu lemmen lähettiläs!" + +"Rohkenenko pyytää teidän majesteettianne", sanoi neiti Kalista, "että +sallisitte ritarin viedä tämän sanansaattajan suorinta tietä lady +Edithin luo, jolle hänen kirjeensä ovat kirjotetut? Me olemme jo olleet +vähällä tarttua kovasti kiinni samanlaisesta leikistä." + +"Kovasti kiinni?" kertoi kuninkaatar ylenkatseellisesti. "Kuitenkin sinä +voit olla oikeassa, Kalista, varovaisuutta neuvoessasi -- ajakoon tämä +nubialainen, joksi häntä kutsut, ensin asiansa orpanamme luona. Muuten +hän on mykkä -- eikö niin, Neville?" + +"Niin on, armollinen rouva", vastasi ritari. + +"Kuinka paljon huokeampi itämaan ylhäisten naisten on elää", sanoi +Berengaria, "heitä kun palvelee henkilöt, joitten kuullen he voivat +sanoa mitä tahansa, ilman että ne saattavat kertoa mitään; kun sitä +vastoin meidän leirissämme taivaan lintuset levittävät joka-ikisen +sanan, kuten pyhän Judan papilla on tapa sanoa". + +"Siksi", sanoi de Neville, "kun teidän Armonne unohtaa puhuvansa +liinaisten seinien sisällä". + +Äänet hiljenivät tästä muistutuksesta ja vähäisen kuiskauksen perästä +ritari palasi nubialaisen luo ja käski viittaamalla hänen seurata +perässä. Hän totteli ja Neville vei hänen telttaan, joka oli pystytetty +vähän syrjään kuningattaren teltasta, niinkuin näytti lady Edithin ja +hänen palveliainsa mukavuudeksi. Toinen noista Koptilaisista tytöistä +vastaanotti Nevillen sanoman ja muutaman minuutin perästä nubialainen +saatettiin Edithin luokse, vaan Neville jäi teltan ulkopuolelle +seisomaan. Naisorja, joka vei hänen sisään, astui emäntänsä +viittauksesta ulos ja suurimmalla nöyryydellä, ei ainoastaan +asennossaan, vaan myöskin sisimmässä sydämmessään, onneton ritari +kummallisessa valepuvussaan laskeusi toiselle polvelleen, silmänsä +luotuina maahan ja kädet rinnalla ristissä juurikuin pahantekiä, joka +odottaa tuomiotansa, Edith oli puettu samalla tapaa kun silloin, kun hän +vastaanotti kuningas Richardia, ja hänen pitkä, läpituultava, musta +huntunsa peitti hänen vartaloansa kuni kesäisen yön hämärä ihanaa +maisemaa, verhoten ja epämuotoisiksi tehden ne kauneudet, joita se ei +voinut salata. Hänellä oli kädessä hopeainen lamppu, täytetty jollakin +hyvänhajuisella väkiviinalla, joka paloi tavattoman kirkkaalla valolla. + +Kun Edith läheni polvilleen langennutta, liikkumatonta orjaa askeleen +päähän, piti hän lamppua hänen kasvojensa edessä, ikäänkuin tarkemmin +katsellakseen hänen kasvojensa juonteita, peräytyi sitten hiukan ja +asetti lampun niin, että ritarin poskikuvan varjo kuvastui vieressä +olevalle esiripulle. Viimein hän puhui vakavalla, vaan hyvin +surullisella äänellä: + +"Tekö te olette? Tekö te tosiaan olette, Leopardin urhoollinen ritari, +jalo sir Kenneth Skottlannista -- hänkö te tosiaan olette? Orjaksi +puettuna -- tuhansien vaarain keskellä?" + +Kun ritari näin odottamatta kuuli sydämmensä lemmityn häntä puhuttelevan +äänellä, jonka sääliväisyys melkein muuttui hellyydeksi, tunkeutui +samanluontoinen vastaus hänen huulilleen ja töin tuskin Richardin käskyt +ja hänen oma vaiti-olo-lupauksensa saattoivat häntä estää sanomasta, +että se näky, minkä hän näki, ja ne säveleet jotka hän juuri kuuli, +olivat riittäväinen palkinto elinkautisesta orjuudesta ja vaaroista, +jotka joka hetki uhkasivat hänen henkeänsä. Hän malttoi kuitenkin +mielensä ja syvä, tuskallinen huokaus oli hänen ainoa vastauksensa +korkeasukuisen Edithin kysymykselle. + +"Minä näen, minä tunnen, että olen arvannut oikein", jatkoi Edith. "Minä +huomasin teidät heti kun tulitte lähelle alttaania, jossa seisoin +kuningattaren kanssa. Minä tunsin myöskin komean koiranne. Se ei olisi +oikea lady eikä ansaitsisi sellaisen ritarin palvelusta, kuin sinä olet, +jolle valheellinen puku ja ihonväri voisi tehdä uskollisen palvelian +tuntemattomaksi. Puhu siis pelvotta Edith Plantagenet'lle, Hän ymmärtää +vastoinkäymisessä antaa arvoa urhoolliselle ritarille, joka häntä +palveli ja kunnioitti sekä toimitti sankaritöitä hänen nimessään, kun +onni oli hänelle suopea. Sinä olet yhä vaiti? Kahlehtiiko pelko kielesi +vai häpeä? Pelon pitäisi olla sinulle tuntematon ja mitä häpeään tulee, +niin olkoon se heidän osansa, jotka ovat onnettomuuteesi olleet +syypäät." + +Epätoivossaan siitä, että hänen täytyi olla olevinaan mykkä, vaikka +häntä näin liikuttavalla tavalla puhuteltiin, saattoi ritari ilmaista +tunteitansa ainoastaan uudella, syvällä huokauksella ja panemalla sormen +huuliensa päälle. Edith astahti muutaman askeleen taaksepäin, ikäänkuin +pahastuneena. + +"Mitä!" sanoi hän, "aasialainen mykkä ei ainoastaan puvussa, vaan aivan +toden totta? Tuotapa en olisi odottanut. Ehkäpä ylönkatsot minua, koska +niin rohkeasti tunnustan hyvin huomanneeni kunnioituksesi minua kohtaan. +Älä sentähden pidä halpoja ajatuksia Edithistä. Hän aivan hyvin tuntee, +mitkä rajat kainous ja varovaisuus määräävät korkeasukuiselle neidolle +sekä tuntee myöskin, milloin ja minkä verran niiden tulee antaa tilaa +kiitollisuudelle ja hänen hartaalle halullensa, että hänen vallassaan +olisi korvata ne palvelukset ja kostaa ne vääryydet, jotka ovat alkunsa +saaneet urhoollisen ritarin rakkaudesta häntä kohtaan. -- Minkätähden +puristat kätesi yhteen ja vääntelet niitä niin kiivaasti? Olisko +mahdollista", lisäsi hän ja peräytti säikähyksissään tästä ajatuksesta, +"että heidän julmuutensa olisi riistänyt sinulta puhelahjan? Sinä +puistelet päätä. Olkoonpa lumous taikka itsepintaisuus, en kysy sinulta +enempää, vaan annan sinun ajaa asiasi omalla tavallasi. Minäkin voin +olla mykkä." + +Valepukuinen ritari teki liikenteen ikäänkuin sekä omaa tilaansa +valittaaksensa että rukoillaksensa häneltä anteeksi ja jätti hänelle +samassa sulttanin kirjeen, joka tavallisuuden mukaan oli kääritty +kalliisen silkkiin ja kultavaatteeseen. Hän vastaanotti kirjeen ja +katseli sitä huolettomasti sekä laski sen sitten pois, ja vielä kerran +luoden silmänsä ritariin sanoi matalalla äänellä: "eikö sanaakaan asiasi +ajamiseksi minulle?" + +Ritari painoi molemmat kätensä otsaansa vasten, ikäänkuin osottaakseen, +mikä tuska hänellä oli siitä ettei hän voinut häntä totella; vaan neito +kääntyi vihoissaan hänestä pois. + +"Pois!" sanoi hän. "Minä olen puhunut kyllin -- liian paljo -- sille, +joka ei tahdo tuhlata sanaakaan minulle vastaukseksi. Pois! ja muista, +että jos olen tehnyt vääryyttä sinulle, olen kyllä saanut kärsiä siitä; +sillä jos olen ollut onneton välikappale sinun alentamiseen +kunniakkaasta tilasta, olen tämän keskustelun aikana unohtanut oman +arvoni, ja halventanut itseäni sekä sinun silmissäsi että omissani." + +Hän peitti silmänsä kädellään ja näkyi olevan suuresti liikutettu. Sir +Kenneth tahtoi lähestyä; vaan hän viittasi hänelle peräytymään. + +"Älä tule, sinä, jonka sielun taivas on sovelluttanut uuteen säätyys! +Jokainen vähemmän pelkuri ja typerä kuin orjistunut mykkä olisi lausunut +kiitollisuuden sanan, jospa vain sovittaakseen minua oman alennukseni +kanssa. -- Miksi te viivytte? Menkää!" + +Valepuvussa oleva ritari loi melkein tahtomattansa silmänsä kirjeesen, +siten selittääkseen miksi hän viipyi. Neitonen sieppasi kirjeen ja sanoi +pistävällä, ylenkatseellisella äänellä: "minä olin unohtaa, että nöyrä +orja odottaa vastausta lähetykseensä. Mitäs tämä on? -- Sulttanilta!" + +Hän silmäili äkkiä kirjeen läpi, joka oli kirjotettu sekä arabian että +franskan kielellä ja päätettyään lukemisen vastasi katkeralla naurulla: + +"No, tätä ei olisi voinut ajatella! Ei yksikään silmänkääntäjä voi näin +taitavaa muutosta saada toimeen! Näppäryydellään semmoinen voipi muuttaa +zekinejä ja byzantinejä duyteiksi ja maravedeiksi,[1] vaan voipiko hän +koko taidollaan kääntää kristityn ritarin, joka aina luettiin pyhän +ristiretken urhoollisimpien joukkoon, uskottoman sulttanin +maata-suutelevaksi orjaksi, joka, unohtaen sekä uskonsa että +ritarisuuden pyhät lait, tuopi pakanan hävyttömiä esityksiä kristitylle +neitoselle? Vaan ristimättömän koiran tottelevaisen orjan kanssa ei +kannata keskustella. Kerro herrallesi, kun hänen ruoskansa on antanut +sinulle puhelahjan takaisin, mitä olet nähnyt minun tekevän." Samassa +heitti hän sulttanin kirjeen lattialle ja pani jalkansa sen päälle. "Ja +sano hänelle, että Edith Plantagenet ylönkatsoo kastamattoman pakanan +kunnioituksen." + +[1] Vanhoja rahalajeja. + +Näin sanottuaan hän aikoi kiiruhtaa pois, kun ritari, joka yhä oli +polvillaan hänen jalkojensa juuressa, katkerassa tuskassa rohkeni +tarttua hänen vaatteisiinsa pidättääkseen häntä. + +"Etkö kuullut mitä sanoin, sinä typerä orja?" sanoi hän kääntyen ritarin +puoleen ja puhuen kiihkeästi: "Kerro herrallesi, pakanalliselle +sulttanille, että minä yhtä paljon ylenkatson hänen kosimistansa, kuin +semmoisen kurjan kumarruksia, joka on hyljännyt uskonsa ja +ritarillisuuden -- Jumalan ja sydämensä lemmityn!" + +Näin sanoen hän riuhtoi itsensä irti, nykäisi vaatteensa hänen +kynsistään ja lähti teltasta pois. + +Samassa Nevillen ääni huusi häntä ulkoa. Uuvuksissaan ja murtuneena +niistä tuskista, joita hän tämän keskustelun kestäessä oli kärsinyt ja +joita hän ainoastaan olisi voinut välttää rikkomalla pyhää lupaustansa +kuningas Richardille, pikemmin hoiperteli kuin käveli onnetoin ritari +englantilaisen paronin perässä, kunnes he saapuivat kuninkaalliselle +teltalle, jonka edustalla parvi ratsumiehiä juuri oli astunut hevostensa +selästä. Teltassa oli valoa ja liikettä ja kun Neville valepukuisen +seuralaisensa kanssa astui sisään, oli kuningas ja useat hänen +hovimiehistänsä juuri tervehtimäisillään tulokkaita. + + + + +Kuudeskolmatta luku. + + "Ain' kyyneleitä vuodatan. + Vaan ystävää kaukaista en + Mä itke -- kerran armahan + Kenties mä tapaan sulhasen. + + Kuolleita en mä itke myös, + He vaivoist' ovat vapahat; + Kun oomme olleet kuolon yöss', + Meit' yhdistääpi taivahat". + + Ei ero, kuolo neitoa + Jalosukuista itketä, + Pahempi hällä huolena: + Sulhonsa sorto, häpeä. + + *Balladi.* + + +Richardin rohkea ja väkevä ääni kuului lausuvan iloisia tervetulemia: + +"Thomas de Vaux! vankka Gilslannin Tommi! Kuningas Henrikin pään kautta, +sinä olet minulle yhtä tervetullut, kuin koskaan viinipullo iloiselle +tuomarille. Tuskin olisin tiennyt kuinka sotarintani järjestää, jollei +minulla olisi ollut sinun paksu vartalosi tunnusmerkkinä, jonka mukaan +rivini sijottaisin. Jos pyhimykset ovat suosiollisin meille, Tuomas, +saadaan kohta taas tapella; ja jos olisimme taistelleet sinun poissa +ollessasi, olisin odottanut saavani kuulla, että sinä olisit hirttänyt +itsesi lähimpään puuhun". + +"Mielipahani olisin, luulen ma, kantanut enemmän kristillisellä +kärsimisellä", vastasi Thomas de Vaux, "kuin että olisin kuollut +uskonhylkääjän kuoleman. Mutta minä kiitän teidän majesteetiänne +armollisesta tervehyksestänne, joka on sitä mieluisampi, koska se lupaa +meille tappelukemuja, joissa te kuitenkin, luvalla sanoen, aina olette +halukas osaksenne ottamaan suurimman palan. Vaan tässä olen muassani +tuonut henkilön, jota teidän armonne varmaan on vielä hellemmästi +tervehtivä". + +Henkilö, joka nyt astui esiin Richardia kumartamaan, oli pieni ja hento +nuori mies. Hänen pukunsa oli yhtä yksinkertainen, kuin hänen +ulkonäkönsä vähäpätöinen, vaan lakissa hänellä oli kultasolki, +varustettu jalokivellä, jonka kiillolle ainoastaan lakin varjossa +olevain silmien kirkkaus saattoi vertoja vetää. Silmät olivat ainoa +merkillinen osa hänen kasvoissaan; mutta kun ne kerran olivat kääntäneet +puoleensa huomion, vaikuttivat ne aina katsojaan mahtavasti. Hänen +kaulassaan riippui sinisessä silkkinauhassa _wresti_, niinkuin sitä +silloin kutsuttiin -- se on se avain, jolla harppua jännitettiin ja joka +oli kokonansa kultainen. + +Tämä mies tahtoi nöyrästi notkistaa polvensa Richardille, vaan kuningas +nosti hänen iloisella kiireellä pystyyn, likisti häntä hellästi +rintaansa vasten ja suuteli hänen molempia poskiansa. + +"Blondel de Nesle!" hän riemastuneena huusi, "terve tultuasi Cyperistä, +sinä ministrelien kuningas! Terve tultuasi Englannin kuninkaan tykö, +jolle ei oma arvonsa ole kalliimpi kuin sinun. Minä olen ollut sairas, +veikkoseni, ja luulenpa toden totta että se oli kaipauksesta sinun +perään; sillä jos olisin puolitiessä taivaan porteille, voisivat +säveleesi palauttaa minun takaisin. No, mitäs uutta, rakas opettajani, +lyyryn maasta? Kuuluuko mitään uuden uutukaista Provencen trubadureista? +Taikka mitään iloisen Normandian ministreleistä? Ennen kaikkea, oletko +itse ollut ahkera? Vaan tuota ei minun tarvitse kysyä; sinä et voi olla +joutilaana, vaikkapa tahtoisitkin -- jalot omaisuutesi ovat kuni +sisällinen tuli, joka pakottaa sinua ilmaisemaan tunteesi soitannossa ja +laulussa". + +"Hiukka olen oppinut ja hiukka olen tehnyt, jalo kuningas", vastasi +kuuluisa Blondel nöyrällä häveliäisyydellä, jota Richard kaikella hänen +taiteensa haaveksivalla ihmettelemisellään ei koskaan ollut voinut +poistaa. + +"Me tahdomme kuulla sinua, veikkoseni -- tahdomme kuulla sinua heti +paikalla", lausui kuningas, vaan lisäsi kohta hiljaa kosketellen +Blondelin olkapäätä, "se on, jollet ole matkasta väsynyt; sillä +mieluummin tahdon ratsastaa paraimman hevoseni kuoliaaksi, kuin turmella +yhdenkään säveleen äänessäsi". + +"Ääneni on nyt, kuten aina, valmis kuninkaallisen suojeliani +palvelukseen", sanoi Blondel; "mutta teidän majesteetillänne", lisäsi +hän nähdessään muutamia papereita, jotka olivat hajallansa pöydällä, +"näkyy olevan tärkeämpiä tehtäviä ja jo alkaa olla myöhäinen". + +"Ei suinkaan, ei suinkaan, rakkahin Blondeli! Olin vain tekemäisilläni +sotarintasuunnitelmaa saracenilaisia vastaan -- silmänräpäyksen työ, +joka käypi miltei yhtä nopeasti, kuin niiden pakosalle ajaminen". + +"Minusta kuitenkin", sanoi Thomas de Vaux, "ei olisi sopimatonta +kuulustella, kuinka monta sotilasta teidän majesteetinne voipi asettaa. +Minä tuon tietoja tämän suhteen Askalonista". + +"Sinä olet muuli-aasi. Tuomas", sanoi kuningas, "oikea hidas ja +itsepintainen aasi! -- Kas niin, aatelismiehet, istumaan, istumaan! +Asettukaa hänen ympärilleen! -- Antakaa Blondelille jakkarainen! Missä +hänen harpunkantajansa on? Tahi odottakaa -- ojentakaa hänelle minun +harppuni; ehkäpä hänen omansa on matkan perästä epäsoinnussa". + +"Minä soisin, että teidän majesteetinne suvaitsee kuulla kertomukseni", +sanoi Thomas de Vaux. "Minä olen ratsastanut pitkältä ja haluaisin +kernaammin mennä levolle kuin saada korvani kutkutetuiksi". + +"Sinun korvasi kutkutetuiksi!" sanoi kuningas; "se täytyy tapahtua +metsonkynällä eikä suloisilla säveleillä. Kuules Tuomas, voivatko +korvasi erottaa Blondelin laulua aasin kirkumisesta?" + +"En totta maar tiedä, armollinen herra", vastasi Tuomas; "mutta +Blondelia lukuun ottamatta, joka on syntyisin aatelismies ja epäilemättä +suurilla lahjoilla varustettu, en, teidän majesteetinne kysymyksen +johdosta, vastedes koskaan voi ministreliä katsella, aasia +ajattelematta". + +"Etkö kohteliaisuuden vuoksi", sanoi Richard, "myöskin olisi voinut olla +minua lukuun ottamatta, joka myöskin olen syntyperäinen aatelismies, +yhtä hyvin kuin Blondel, ja kuten hän, iloisen tieteen ammattilainen?" + +"Teidän majesteetinne muistanee", vastasi de Vauz hymyillen, "että +aasilta on turha odottaa kohteliaisuutta". + +"Aivan oikein sanottu", lausui kuningas; "ja pahantapainen elukka sinä +olet. -- Mutta tule tänne, herra muuli, taakkaa selästäsi laskemaan, +jotta voit päästä pahnoillesi, ilman että sinua vaivataan +minkäänlaisella soitannolla. -- Sillä välin sinä, hyvä veli Salisbury, +mene meidän puolisomme telttaan ja sano hänelle että Blondel on tullut, +laukku täynnä uusinta runollisuutta. Käske hänen heti tulla tänne ja tee +hänelle seuraa, ja katso, että orpanamme Edith Plantagenet ei jää +jälkiin". + +Hänen silmänsä tässä kääntyivät hetkeksi nubialaiseen tuolla +umpimielisellä katsannolla, joka tavallisesti ilmausi hänen kasvoissaan, +kun hän häntä katseli. + +"Haa, meidän harvapuheinen ja varovainen sanansaattaja on jo palannut? +Käy esiin, orja, ja asetu de Nevillen taakse, niin saat kohta kuulla +säveleitä, jotka pakottavat sinua kiittämään Jumalaa siitä kun hän on +tehnyt sinun mykäksi, eikä kuuroksi". + +Näillä sanoilla hän muusta seurasta kääntyi de Vaux'n puoleen ja vaipui +kohta niiden sota-asiain selittämiseen, jotka mainittu paroni jätti +hänen tutkinnon alaiseksi. + +Melkein samassa kuin hän oli päättänyt toimensa de Vaux'n kanssa, +ilmotti lähettiläs, että kuningatar seurueineen lähestyi kuninkaallista +telttaa. "Potelli viiniä tänne", sanoi kuningas; "vanhan kuningas Isakin +kauan säilytettyä Cyperviiniä, jota me saimme Famagustaa +vallottaessamme! Täyttäkää maljanne, herrat, uljaan lord Gilslandin +kunniaksi -- toimeliaampaa ja uskollisempaa palveliaa ei kellään +ruhtinaalla koskaan ole ollut!" + +"Minua ilahuttaa", sanoi Thomas de Vaux, "että teidän majesteetinne +huomaa muulia hyödylliseksi juhdaksi, vaikka sen ääni on vähemmän +soinnullinen kuin jouhi tai teräslanka". + +"Mitä, etkö vielä voi sulattaa tuota pistopuhetta muulista?" sanoi +Richard. "Huuhdo se alas kukkurapäisellä pikarilla, muuten se kurkkuusi +tarttuu. Kas niin, se oli hyvästi juotu! -- Ja nyt sanon sinulle, että +sinä olet sotamies niinkuin minä ja että meidän täytyy kärsiä toistemme +komppasanoja hovisalissa, yhtä hyvin kuin toistemme iskuja turnauksessa, +ja olla sitä paremmat ystävät kuta kovemmin lyömme. Totta totisesti, +jollet sinä viime ottelussamme lyönyt minua yhtä lujasti, kuin minä +sinua, niin ainakin koetit iskuun kaiken nerosi panna. Vaan sinun ja +Blondelin välillä on siinä erotus, että kun sinä olet toverini, voisinpa +melkein sanoa oppilaani sotataidossa, on Blondel musiikissa ja +ministrelien tieteessä mestarini. Sinulle minä suvaitsen ystävän +tuttavaa vapautta -- hänelle minun tulee osottaa kunnioitusta, koska hän +taiteessansa on minua etevämpi. Kas niin, mies, älä ole näriä, vaan jää +tänne kuulemaan lauluamme". + +"Kun näen teidän majesteetinne näin hyvällä tuulella", sanoi lord +Gilsland, "voisin totisesti jäädä siksi kunnes Blondel on ehtinyt +lopettaa tuon pitkän romansin kuningas Arthurista, joka kestää kolme +päivää". + +"Niin kovalle koetukselle emme tahdo kärsivällisyyttäsi panna", sanoi +kuningas. "Vaan kas, tuo soihtujen loiste ulkona osottaa, että +puolisomme tulee. Ulos, mies, häntä vastaan-ottamaan ja saamaan armoa +kristikunnan kirkkaimpien silmien edessä! Ei, älä seisahdu panemaan +levättiäsi reilaan. Kas nyt, sinä olet laskenut Nevillen tuulen ja +kaleerisi purjeiden väliin". + +"Hän ei koskaan ole ollut edelläni tappelutantereella", sanoi de Vaux, +ei erittäin hyvillään siitä, kun oli myöhästynyt vikkelämmän +kamariherran jälkeen. + +"Ei hän, eikä kukaan muukaan ole siellä ennättänyt edellesi, hyvä +Gilslannin Tommini", sanoi kuningas, "paitsi ehkä me itse silloin +tällöin". + +"Niin, armollinen herra", sanoi de Vaux, "vaan tehkäämme oikeutta +onnettomalle -- tuo viheliäs Leopartin ritari on myöskin joskus ollut +edelläni; sillä, näette sen, hän oli keveämpi satulassa ja sentähden --" + +"Vaiti!" sanoi kuningas, jyrkästi keskeyttäen häntä, "ei sanaakaan +hänestä!" Sitten hän astui kuninkaallista puolisoansa vastaan häntä +tervehtimään ja esitteli sen jälkeen hänelle Blondelia ministrelien +kuninkaana ja opettajanansa iloisessa tieteessä. Berengaria, joka hyvin +tiesi, että hänen kuninkaallinen miehensä rakasti runoutta ja soitantoa +melkein yhtä innollisesti kuin sotaista mainetta ja että Blondel oli +hänen erityinen lemmikkinsä, koki vastaan-ottaa häntä kaikella sillä +mairittelevalla kohteliaisuudella, jota kuninkaan suosikille tuli +osottaa. Vaan vaikka Blondel soveliaalla tavalla vastasi niihin +kohteliaisuuden osotuksiin, joita kuninkaallinen kaunotar melkein liian +ylenmäärin hänelle tuhlasi, näkyi kuitenkin selvästi, että hän +syvemmällä kunnioituksella ja nöyremmällä kiitollisuudella vastaanotti +Edithin teeskentelemättömän ja suloisen tervehyksen, ehkäpä siitä +syystä, että hän piti Edithin sydämellistä tervetulemaa kaikessa +lyhyydessä ja yksinkertaisuudessa vilpittömämpänä. + +Sekä kuninkaatar että hänen kuninkaallinen miehensä huomasivat tämän +erotuksen, ja Richard, joka havaitsi puolisonsa vähän pahaksi panevan +orpanalle myönnettyä etevämmyyttä, josta hän ehkä itsekään ei ollut +juuri mielissään, lausui jotenkin ääneen: "niinkuin voit huomata +opettajamme Blondelin käytöksestä, Berengaria, osotamme me ministrelit +suurempaa kunnioitusta ankaralle tuomarille, kuten sukulaisemme, kuin +hyvälle puolueelliselle ystävälle, kuten sinä, joka olet taipuvainen +umpimähkään antamaan meille arvoa". + +Vähän loukattuna tästä pistosanasta, ei Edith epäillyt vastata, että +"hän ei ollut ainoa Plantagenet'n suvusta, jota voitaisiin sanoa +ankaraksi ja kovaksi tuomariksi". + +Hän olisi ehkä lisännyt vielä enemmän, sillä hänelläkin oli joku määrä +sen perheen sukuluonnetta, joka, vaikka se oli ottanut nimensä ja +vaakunansa vähäpätöisestä ginstistä (_planta genista_) muka nöyryyden +kuvana, kuitenkin oli ylpeimpiä sukuja, mitä koskaan on hallinnut +Englannissa; vaan kun hänen vastatessa tulistuva silmänsä äkkiä kohtasi +nubialaisen silmiä, vaikka tämä koki pysyä läsnäolevien aatelismiesten +takana, vaipui hän alas istuimelleen ja tuli niin kalpeaksi, että +kuningatar Berengaria piti velvollisuutenaan pyytää vettä ja +hajuaineita, sekä suorittaa kaikki ne temput, jotka ovat tavallisia +naisen tainnoksiin joutuessa. Richard, joka paremmin tunsi Edithin +mielenlujuuden, kehotti Blondelia asettumaan paikalleen ja alkamaan +lauluansa, selittäen, että soitanto ja laulu olivat kaikkia lääkkeitä +tehollisemmat herättämään Plantagenet'ä henkiin. -- "Laula meille", +sanoi Richard, "tuo laulu Verisestä Nutusta, jonka sisällön kerroit +minulle ennen lähtöäni Cyperistä; sinä olet kaiketi nyt oppinut sen +täydellisesti, sillä muuten on jousesi särkynyt, kuten pyssymiehillämme +on tapa sanoa". + +Ministrelin huolestunut silmä katseli kuitenki yhä vain Edithiä, eikä +hän totellut kuninkaan uudistettuja käskyjä, ennen kuin hän näki punan +palaavan takaisin lady Edithin poskille. Sitten hän, säestäen ääntänsä +harpulla sen verran että laulun sisällys tuli suloisemmaksi, vaan ei +hävinnyt ymmärtämättömäksi, lauloi jonkunlaisessa recitativissa erään +noista vanhoista ritarillisista rakkaudenjutuista, jotka muinoin aina +miellyttivät yleisöä. Niin pian kuin hän alkoi säännellä soittoaan, +näkyi hänen ulkomuotonsa vähäpätöisyys katoavan ja hänen kasvonsa +hehkuivat irrallisuudesta ja innostuksesta. Hänen täysinäinen, miehekäs +ja pehmeä ääni, jota puhtain kauneudentunne kokonaan hallitsi, lumosi +jokaisen korvan ja tunkeusi kaikkien sydämiin. Richard niin iloissaan, +kuin jos hän olisi saanut voiton vihollisesta, vaati äänettömyyttä +tuolla tavallisella huudolla: + + "Kuunnelkaa, hyvät herrat, jo!" + +ja järjesteli samassa yhdellä haavaa suojelian ja oppilaan innolla +ympäröivää kuunteliaparvea sekä käski heidän olla ääneti; jonka jälestä +hän itse istahti alas katsannolla, joka osotti sekä harrasta odotusta +että myöskin soitannontuntian vakavuutta. Hovimiehet loivat silmänsä +kuninkaaseen ollakseen valmiina kertomaan niitä liikkeitä, joita +havaitsisivat hänen kasvoissaan, ja Thomas de Vaux haukotteli hirveästi, +ikäänkuin hänen vasten tahtoansa olisi pitänyt kärsiä joku raskas +rangaistus. Blondelin laulu oli tietysti Normannin kielellä, vaan +seuraavat värsyt osottavat sen sisältöä ja runomittaa. + + Verinen nuttu. + + Ensimäinen laulu. + + Beneventin seutua lumoavaa + Juur' illan aurinko kirkastaa, + Juhannuksen-aattoa viettääpi maa, + Taisteluun ritar' itsens valmistaa. -- + Läpi leirin poikainen kiiruhtaa, + Prinsessalta viestin hän kuljettaa; + Puku vihreä päällään, hän tiedustaa. + Missä Kentin Tuomasta tavata saa. + + Saa kauan kyll' etsiä poikainen, + Ennenkuin hän ehtiipi teltallen. + Hän köyhäks' ja halvaksi huomasi sen, + Näk' isännän itse juur seppien + Työt' tekevän uuraast', valmistaen + Käsin jäntevin asunsa teräksisen. + Jossa taistelis, tultua huomisen, + Eest' armahan naisen ja pyhimyksen. + + "Prinsessan tahdon nyt tiettäväks' teen!" + Poika näin -- ritar laskeu polvilleen, + "Kuin aurinko arvons on loistoineen, + Mut sukuhun kuulut sä alhaiseen. -- + Ken moiseen pyrkiipi suuruuteen, + Yli juovan hän juoskoon ja viimeiseen + Hän taistelkohon, siten näyttääkseen, + Ett' uljuudess' toisist' ei vertaisekseen". + + "Prinsessa, näin poika, nyt vaatiipi vaan," -- + Ritar notkistaapi taas polviaan -- + "Sä ettet pukeudu haarniskaan, + Mut kannat vaan hänen yönuttuaan. + Se ylläs, käy huomenna taistelemaan + Ja ritarit kaada, nuo uljaimmat maan, + Tai voittaa jos voi et, niin käy kuolemaan. -- + Mitä vastata sulta prinsessalle saan?" -- + + Ei pelkoa tunne hän, vaatetta vain + Hän suuteli suukkosin innokkain: + "Oi, riemuinen viesti, min tänään mä sain! + Vie prinsessalle mun kiitostain. -- + Tään vaattehen, vaikk' ois se kuolemain, + Mä kannan riehussa taistelevain. + Jos hengissä pääsen, lupauksen muistakoon vain." -- + Verisestä nutusta näin ens' osa päättyy laulussain! + +"Sinä olet huomaamatta muuttanut runomitan viimeisessä kupletissa, rakas +Blondelini", sanoi kuningas. + +"Aivan niin, teidän majesteetinne", vastasi Blondel. "Minulla on nämä +värsyt eräältä vanhalta italialaiselta harpunsoittajalta Cyperin +saarelta, ja koska en joutanut niitä oikein kääntää enkä oppia ulkoa, +olen ollut pakotettu hetken tarpeen mukaan korjaamaan, sen verran kuin +olen voinut, vaillinaisuutta musiikissa ja värsyssä, juurikuin näette +talonpoikien kuivilla risukimpuilla täyttelevän viheriäisen pensas-aidan +aukkoja". + +"Niin, kunniani nimessä", sanoi kuningas, "minä rakastan noita +rämäjäviä, vyöryviä aleksandrineja; -- minusta ne helähtivät paremmin +soiton mukaan, kuin lyhyempi runomitta". + +"Molempia saa käyttää, kuten teidän majesteetinne hyvin tietää", vastasi +Blondel. + +"Aivan niin, Blondel", sanoi Richard; "kuitenki kun on kysymys +tappelusta, käypi mielestäni kertomus paraiten noissa jyrisevissä +aleksandrineissa, jotka soivat niinkuin ratsuväen hyökkäys, kun lyhyempi +tahti vain kuvailee naiskonkarin hölkkää". + +"Tapahtukoon sitte niin kuin teidän majesteetinne käskee", vastasi +Blondel ja alkoi taasen viritellä soitintaan. + +"Ei, virkistä ensin mielikuvituksesi pikarilla tulista Chiosviiniä", +sanoi kuningas; "ja kuules, etkö voisi jättää pois tuon uuden-aikaisen +keksintösi kunkin värsyn päättämisestä samoilla loppusoinnuilla? Ne +estelevät mielikuvituksesi lentoa ja tekevät sinun kahleissa tanssivan +miehen kaltaiseksi". + +"Kahleet ovat ainakin helposti poisriisutut", vastasi Blondel, uudelleen +sormillaan kosketellen harpun kieliä, ikäänkuin jos hän kernaammin olisi +tahtonut soittaa, kuin arvostelua kuunnella. + +"Vaan minkätähden sitten ne päällensä panna?" jatkoi kuningas. "Miksi +neroasi käsirautoihin kahlehtia? Minä en ymmärrä, kuinka olet päässyt +liikahtamaankaan. Itse en varmaan olisi pystynyt sepittämään ainoatakaan +värsyä tuolla monimutkaisella runomitalla". + +Blondel loi silmänsä alas ja oli harppunsa kieliä järjestävinänsä, +salatakseen hymyilyä, joka vasten tahtoa luikahti hänen kasvoillensa; +vaan tuo ei jäänyt Richardilta huomaamatta. + +"Kunniani kautta, sinä naurat minulle, Blondel", sanoi hän; "ja totta +puhuen jokainen sitä ansaitsee, joka oppilaana tahtoo olla mestari; vaan +meillä kuninkailla on se ruma tapa että olemme itseviisaita. -- Kas +niin, jatka lauluas, rakas Blondel, jatka omalla tavallasi, joka varmaan +on parempi, kuin me voimme esitellä, vaikkapa meidän välttämättä täytyy +jotakin sanoa". + +Blondel pitkitti lauluansa ja koska hän oli tottunut improviseeraukseen +eli äkkipikaiseen runontekoon, ei hän ollut noudattamatta kuninkaan +tahtoa, itseki kenties siitä hyvillään, kun sai näyttää kuinka helposti +hän saattoi muutella runoelmaa toiseen kaavaan, kesken laulamistansa. + + Verinen nuttu. + + Toinen laulu. + + Urotyöt näki aamu juhannuksen, + Näki kunnian nousun ja kadotuksen, + Riens miekoin ja keihäin he kilpailemaan, + Mikä mainehen sai, mikä haudan sai vaan. + Ei pien' urojoukko tuo urhea lie, + Mut voiton tok' kaikilta ritari vie, + Jon suojana nuttu on semmoinen. + Jota öisin käyttääpi neitoinen. + + Sai haavaa hän monta, vuos' hurmehen vuo, + Tok' kunnian uljaalle uljahat suo: + "Häntä tappaa", he lausui, "ei sopivan näy, + Sill' lupaust' täyttäin hän taistohon käy". + Ja sauvansa ruhtinas viskasi pois, + Ett' lopuksi taistelun torvi jo sois, + Mut tuomarit lausuivat: "voittaja on, + Ku yönutuss' uskalsi taistelohon". + + Käy prinsessa kirkkohon rukoilemaan, + Asekantajan kohtaa hän kulkiessaan, + Ku takaisin antaapi nuttusen sen, + Nyt punaiseks' tahratun, hurmehisen. + Sitä raastanut miekka ja keihäskin on, + Ja paikkaa ei löydy, mi tahraamaton + Niin ois, että tilaa prinsessalle sois, + Mihin hienoiset hyppysens' koskea vois. + + "Sir Tuomaalta nuttu on hirmuinen tää, + Hän takaisin teille sen nyt lähettää. + Yli juovan hän juossut jo rohkeesti on, + Riens' tähtenne vaaraan ja taistelohon. + Eest' teidän hän taisteli, voittikin myös, + Nyt rakkautenne te näyttäkää työss': + Ken ritarin viskasi taistelemaan, + On velkapää uljuuden palkitsemaan. + + "Mun herraani nuttu tää suojannut on. + Se vuoroonsa teitä nyt suojatkohon. + Hän tahrasi kyllä sen hurmehellaan, + Mut häpäistä ei voi se kantajataan." -- + Prinsessa nyt vaattehen hurmehisen, + Punastuen, painoi jo huulillehen: + "Sen nähdä saa linna ja temppelikin, + Min arvon mä lahjalle suon ritarin." + + Käy seurue loistava temppelihin, + Hovijoukkoa, vaattehin kiiltelevin, + Esimäisenä prinsessa astelihen, + On yllänsä nuttu tuo hurmehinen. + Ja sitte, kun linnahan palaavat nuo, + Hän juhlassa taatolle pikarin tuo, + Mut pääll' yhä kullan ja purppurinkin + Puku hänell' on tahrattu tuo verihin. + + On käytös tuo kaikista kummallinen. + Mi kuiskutus seurassa hiljahinen! + Mut ruhtinas silmänsä lattiaan loi + Ja sanansa vihaiset tytölle soi: + "Kun selväks' näin käynyt sun pahuutes on, + Sun kätesi hurmehen palkitkohon; + Mut' kostonsa saakohon röyhkeyskin: + Maanpakohon tuomitsen kumpaisenkin." + + Sir Tuomas tuoss' seisoopi kalpeana, + Vaan vastaapi lauseilla rohkeoilla: + "Kuin pulloista viini niin runsaasti mun + Vuos' hurmeeni taistoss' eest' tyttäres sun. + Nyt peljätä kostoas uhkailevaa + Hän tartse ei, luonani suojan hän saa. + Tää kotinen korkeus haihtukoon vaan, + Sitä kreivinna Kentin ei tarvitsekaan." + +Mieltymyksen hyminä kuului kokoontuneiden joukosta, Richardin esimerkin +mukaan, joka ylen määrin kiitteli lempiministreliänsä ja viimein antoi +hänelle kallisarvoisen sormuksen. Kuninkatar kiiruhti kunnioittamaan +suosikkia komealla rannerenkaalla ja useat läsnäolevista aatelismiehistä +seurasivat kuninkaallista esimerkkiä. + +"Onko orpanamme Edith", sanoi kuningas, "tullut penseäksi sen harpun +äänelle, jota hän muinoin rakasti?" + +"Hän kiittää Blondelia hänen laulustaan", vastasi Edith, "vaan +kaksinkertaisesti sitä hellää sukulaista, joka laulua pyysi". + +"Sinä olet suutuksissa, serkkuseni", sanoi kuningas "suutuksissa siitä, +että olet saanut kuulla naisesta, joka oli itseäs oikullisempi. Vaan +sinä et minusta pääse; minä saatan sinua vähän matkaa kotia, +kuningattaren teltalle päin -- meidän täytyy keskustella toistemme +kanssa ennenkuin tämä yö aamuksi hälvenee". + +Kuningatar ja hänen naisensa olivat nyt nousseet istuimiltaan ja muut +vieraat lähtivät kuninkaallisesta teltasta. Joukko palvelioita +roimuavilla tulisoitoilla ja vähäinen määrä jousimiehiä vartioina odotti +teltan ulkopuolella Berengariaa, ja hän oli pian kotimatkalla. Richard +käveli, niinkuin oli esittänyt, sukulaisensa rinnalla ja pakotti häntä +vastaanottamaan hänen käsivartensa, niin että he muiden kuulematta +saattoivat puhella keskenänsä. + +"Minkä vastauksen saan jalolle sulttanille antaa?" sanoi Richard. +"Kuninkaat ja ruhtinaat luopuvat minusta, Edith; tämä uusi riita on +tehnyt heidät vielä enemmän nurjamielisiksi. Minä tahtoisin tehdä +jotakin pyhän haudan hyväksi sovinnon, jollei voiton kautta; ja sen +onnistuminen riippuu, valitettavasti, naisen oikusta. Kernaammin +laskisin peitseni yksinään kymmentä parainta keihästä vastaan +kristikunnassa, kuin keskustelisin itsepintaisen tytön kanssa, joka ei +ymmärrä omaa etuansa. No, serkkuseni, minkä vastauksen annan +sulttanille? Sen pitää olla ratkaiseva". + +"Sano hänelle", sanoi Edith, "että köyhin Plantagenet kernaammin +avioksensa ottaa kurjuuden kuin pakanan". + +"Enkö sano *orjuuden*, Edith?" sanoi kuningas. "Se luullakseni vastaa +paremmin ajatuksiisi". + +"Teillä ei ole mitään syytä siihen epäluuloon, jonka niin törkeästi +ilmotatte", sanoi Edith. "Ruumiin orjuus olisi voinut sääliä synnyttää, +vaan sielun herättää ainoastaan ylenkatsetta. Häpeä sinulle, iloisen +Englannin kuninkaalle. Sinä olet orjuuttanut sekä jäsenet että hengen +ritarissa, joka muinoin oli mainioisuudessa melkein vertaisesi." + +"Eikö minun pitäisi estää sukulaistani myrkkyä juomasta saastuttamalla +sitä astiaa, jossa myrkky oli, kun en voinut muulla keinoin saada häntä +inhoamaan tuota vaarallista juomaa?" vastasi kuningas. + +"Sinähän itse tahdot houkutella minua myrkkyä juomaan", keskeytti Edith, +"sen vuoksi että myrkky tarjotaan minulle kultamaljassa". + +"Edith", sanoi Richard, "minä en voi sinua pakottaa, mutta varo +sulkemasta sitä ovea, jonka taivas on aukaissut. Engaddin erakko, jota +paavit ja kirkolliskokoukset ovat pitäneet profeetana, on tähdissä +lukenut, että sinun avioliittosi on minua sovittava mahtavan vihollisen +kanssa ja että miehesi on oleva kristitty, ja antaa siten meille +kauniimman syyn siihen toivoon, että sulttanin kääntyminen ja Ismaelin +poikien saattaminen kirkon helmoihin tulevat olemaan seurauksina +avioliitostasi Saladinin kanssa. Sinun täytyy siis kernaammin tehdä uhri +kuin turmella niin onnellisia tulevaisuuden toiveita". + +"Ihmiset uhratkoon oinaita ja kauriita", sanoi Edith, "vaan ei +kunniaansa eikä omaa tuntoaan. Minä olen kuullut että kristityn naisen +häpeä ensiksi saattoi saracenit Espanjaan -- toisen häväistys ei liene +mikään luotettava keino heidän karkottamiseen Palestinasta". + +"Pidätkö häväistyksenä keisarinnaksi tulemista?" sanoi kuningas. + +"Minä pidän häväistyksenä kristillisen sakramentin saastuttamista siten +että mennään avioliittoon uskomattoman kanssa, joka ei ole siitä +sidottu, ja täydelliseksi kunnianpuutteeksi arvelisin sitä jos minä, +kristityn ruhtinaan jälkeläinen, vapaaehtoisesti rupeaisin ensimäiseksi +pakanallisten jalkavaimojen haaremissa". + +"Hyvä, orpanani", sanoi kuningas, oltuansa hetken ääneti, "minun ei sovi +kiistellä kanssasi, vaikka vallanalainen asemasi mielestäni olisi +pitänyt tehdä sinun myöntyväisemmäksi". + +"Armollinen herra", sanoi Edith, "te olette ansiosta perineet +Plantagenet'n perheen kaikki rikkaudet, arvot ja valtakunnat -- älkää +siis köyhältä sukulaiseltanne kadehtiko pienoista osaa sen ylpeydestä". + +"Kunniani nimessä, tyttö", sanoi kuningas, "tuolla ainoalla sanalla sinä +olet heittänyt minun satulasta; suudelkaamme siis toisiamme ja olkaamme +ystävät. Minä heti lähetän vastauksesi Saladinille. Vaan tarkoin +tuumittuna, serkkuni, eiköhän olisi parasta jättää vastauksesi siksi, +kunnes olet saanut häntä nähdä. Hän sanotaan olevan erinomaisen kaunis +mies". + +"Ei ole luultavaa, että me koskaan tapaamme toisiamme", sanoi Edith. + +"On maar, pyhän Yrjön nimessä, se on melkein varmaa", sanoi kuningas; +"sillä Saladin epäilemättä osottaa meille rauhallisen paikan tätä uutta +lipputaisteluamme varten ja saapuu arvaten itse paikalle katsojaksi. +Berengaria tahtoo kiihkeästi päästä sinne, ja minä vannon, ettei +yksikään teistä halua jäädä kotiin, kaikkein vähimmin sinä, kaunis +serkkuni. Mutta nyt olemme perillä teltan luona ja meidän täytyy erota +-- ei kuitenkaan vihamiehinä -- niin, sinun täytyy, rakas Edith, kädellä +ja suulla luvata se minulle -- minun oikeuteni on läänitysherrana +suudella kauniita vasallejani". + +Hän syleili tyttöä hellästi ja kunnioittavasti ja palasi kuun valaiseman +leirin kautta, hyräillen itsekseen sellaisia pätkiä Blondelin laulusta, +jotka hänelle muistuivat mieleen. + +Kotia tultuaan hän viipymättä kokoonpani kirjeet Saladinille ja jätti ne +nubialaiselle, käskien hänen heti päivän koittaessa lähteä paluumatkalle +sulttanin tykö. + + + + +Seitsemäskolmatta luku. + + Nyt kuului Tekbir -- siksi kutsuvat + Arapialaiset sotahuutoansa, + Kun pyytävät taivaalta voittoa. + + *Damaskon piiritys.* + + +Seuraavana aamuna Richard kutsuttiin Franskan Philipin luo keskusteluun, +jolloin jälkimäinen, useaan kertaan lausuttuaan suurta kunnioitustansa +veljeänsä Englannin kuningasta kohtaan, hyvin kohteliailla, vaan +erehtymättömän selvillä sanoilla ilmotti hänelle, että hän valtakuntansa +etujen tähden oli järkähtämättömästi päättänyt palata Europaan, koska +hän, heidän vähentyneisiin sotavoimiin ja keskinäiseen eripuraisuuteen +katsoen, kokonaan epäili vastaisesta menestyksestä heidän +yrityksellensä. Richard teki vastaväitöksiä, mutta turhaan; ja kun +keskustelu oli loppunut, hän ei kummastellut kun sai vastaanottaa +tiedon-annon Itävallan arkkiherttualta sekä useoilta toisilta +ruhtinailta, jossa he ilmottivat samankaltaisen päätöksen kuin Philip, +ja suorastaan mainitsevat Englannin Richardin suunnatonta ylpeyttä ja +mielivaltaista hallitushimoa syyksi heidän luopumiseensa ristin pyhästä +asiasta. Kaikki toivo sodan jatkamisesta edes jonkulaisen lopullisen +voiton mahdollisuudella oli nyt rauvennut ja Richard, joka vuodatti +katkeria kyyneleitä ajatellessaan tyhjäksi menneitä toiveitansa +saatavasta kunniasta, ei siitä tuntenut paljon lohduketta, että +yrityksen huono menestys jossakin määrin oli luettava niiden etujen +syyksi, jotka hänen oma varomaton kiivautensa oli hänen vihamiehillensä +antanut. + +"Ne eivät olisi tuolla tavoin rohjenneet isästäni luopua", sanoi hän de +Vaux'lle mielipahansa katkeruudessa. "Kristikunta ei olisi uskonut +mitään parjaamisia niin viisasta kuningasta vastaan; kun sitä vastoin +minä, houkkio, en ole ainoastaan hankkinut heille tekosyyn minun +jättämiseen, vaan myös antanut heille tilaisuutta jonkulaisella +todennäköisyydellä vääntämään koko riidan häpeän minun onnettomain +heikkoutteni syyksi". + +Nämä mietteet synkistyttivät siihen määrään kuninkaan mieltä, että de +Vaux oikein ilostui kun lähettilään tulo Saladinilta johti hänen +ajatuksensa toiseen suuntaan. + +Tämä uusi lähettiläs oli eräs emiiri, nimeltä Abdallah el Hadshi, jota +sulttani suuresti kunnioitti. Hän luki sukuperänsä profeetan perheestä +ja Hashemin heimokunnasta, jonka osotteeksi hän kantoi tavattoman +suurta, vihreää turbania. Kolmasti hän myös oli käynyt Mekassa, josta +hän oli saanut liikanimen el Hadshi eli pyhissävaeltaja. Näistä pyhyyden +vaatimuksista huolimatta oli Abdallah (arapialaiseksi) iloinen +seurakumppali, joka rakasti hupaisia pakinoita ja niihin määrin luopui +vakavuudestansa, että reippaasti tyhjensi pullonsa, kun tiesi asian +jäävän salaan eikä synnyttävän pahennusta. Sen ohessa hän oli valtiomies +ja Saladin oli käyttänyt hänen taitavuuttaan useoissa sovitteluissa +kristittyjen ruhtinasten ja erittäin Richardin kanssa, jolle Abdallah +oli mieluinen tuttava. Hyvillään siitä autiudesta, jolla Saladinin +lähettiläs tarjosi sopivan paikan tappelua varten ja jokaiselle, joka +sitä halusi katsella, täyden turvallisuuden, jonka vakuudeksi hän pani +oman henkensä, Richard pian näissä huvittavissa tuumissa tulevasta +turnauksesta unohti pettyneet toiveensa ja kristillisen liittokunnan +lähestyvän hajoamisen. + +Erämaan Timantiksi kutsuttu paikka määrättiin taistelukentäksi, kun se +oli melkein keskitaipaleella kristityn ja saracenilaisten leirin +välissä. Päätettiin että vastaaja Montserrat'n Konrad, kummiensa +Itävallan arkkiherttuan ja temppeliritarein Suurimestarin kanssa, +saapuisi paikalle tappelua varten määrättynä päivänä, sata aseellista +miestä seurassaan, mutta ei enemmän; että Englannin Richard ja veljensä +Salisbury, joka kannatti syytöstä, toisivat yhtä lukuisan joukon +taisteliansa suojelukseksi; sekä että sultaanin vartiana seuraisi +viisisataa valittua miestä, joka määrä pidettiin saman arvoisena kuin +kaksisataa kristittyä keihästä. Muut korkeat ylimykset, joita molemmat +puolueet voisivat katselioiksi kutsua, tulisivat ilman varustuksetta +eivätkä kantaisi muuta asetta kuin miekkaa. Sulttani otti turnauspaikan +valmistaaksensa sekä pitääksensä huolta mukavuudesta ja virvotuksista +kaikille, jotka juhlallisuuteen saapuisivat; ja hänen kirjeensä lausui +hyvin sievistelevästi sitä iloa, jota hän odotti kahdenkeskisestä ja +rauhallisesta kohtauksesta Melek Ricin kanssa, sekä hänen harrasta +haluansa, että vastaanotto tulisi niin mieluiseksi kuin suinkin. + +Kun kaikki alkumääräykset olivat tehdyt ja vastaajalle ja hänen +kummilleen ilmotetut, käskettiin Abdallah el Hadshi tutumpaan seuraan, +jossa hän mielihyvällä kuulteli Blondelin säveleitä; ja sitte kun hän +ensin oli huolellisesti pannut vihreän turbaninsa syrjään ja sen sijaan +sovittanut päähänsä kreikalaisen lakin, palkitsi hän normanilaisen +ministrelin soitannon persialaisella juomalaululla ja tyhjensi pullon +tulistuttavaa Cyperviiniä osottaaksensa, että hänen tekonsa vastasivat +hänen perusaatteisiinsa. Päivänä jälkeen hän kumartui laattiaan asti +Saladinin valta-istuimen edessä, totisena ja selvänä kuin vedenjuoja +Mirglip, ja kertoi sulttanille lähetyksensä menestymisestä. + +Tappelun edellisenä päivänä Konrad ja hänen ystävänsä aamuhämärässä +lähtivät liikkeelle määrättyä yhtymäpaikkaa kohti, ja Richard matkusti +leiristä samaan aikaan ja samassa tarkoituksessa; mutta sopimuksen +mukaan hän kulki toista tietä, jota varomiskeinoa oli pidetty +tarpeellisena mahdollisten riitain välttämiseksi molempain puoluetten +aseellisten seuralaisten välillä. + +Tuo hyvä kuningas ei olisi halunnut riidellä kenenkään kanssa. Ei mikään +olisi voinut enentää sitä iloa, jolla hän odotti hurjaa ja veristä +ottelua turnauskentällä, paitsi että hän itse omassa kunniallisessa +persoonassaan olisi ollut yksi taistelioista; ja hänen mielensä oli taas +puoleksi ystävällinen Montserrat'n Konradiaki kohtaan. Keveästi +varustettuna, komeasti puettuna ja riemastuneena, kuin sulhanen +hääpäivänsä aattona, Richard hypitteli ratsuansa kuninkaatar Berengarian +kantotuolin sivulla, osotellen hänelle niitä erinäisiä maisemia, joita +kuljettiin, sekä ilahuttaen jutuilla ja lauluilla kolkon erämaan +sydäntä. Edellisellä vaellusmatkallaan Engaddiin kuninkaatar oli +seurannut tietä vuoriharjanteen toisella puolen, niin että erämaan +ulkonäkö oli naisille aivan outo; ja vaikka Berengaria tunsi miehensä +luonteen kovin hyvin ettei hän olisi kokenut näyttää mieltyneeltä siihen +mitä Richard suvaitsi lausua taikka laulaa, ei hän kuitenkaan voinut +olla sijaa antamatta vähäiselle naiselliselle pelvolle, kun hän huomasi +olevansa tässä hirveässä erämaassa niin vähäisellä vartiakunnalla, että +se vain näytti liikkuvalta pilkulta äärettömällä tasangolla, ja samassa +muisteli, etteivät he olleet etäämpänä Saladinin leiristä kuin että +lukuisempi joukko hänen keveää ratsuväkeänsä silmänräpäyksessä saattaisi +hyökätä heidän päälle ja siepata heidät pois, jos tuo pakana olisi +kyllin epärehellinen niin houkuttelevaa tilaisuutta käyttämään. Mutta +kun hän näitä epäilyksiään alkoi Richardille ilmotella, tämä +mielipahalla ja ylönkatseella ne hylkäsi. "Suurinta kiittämättömyyttä", +hän sanoi, "olisi epäillä jalomielisen sulttanin vilpittömyyttä". + +Samat epäluulot ja arvelut palasivat kuitenkin useita kertoja, ei +ainoastaan kuninkaattaren arkaan mieleen, vaan myöskin Edith +Plantagenet'n väkevämmän ja kirkkaamman sielun eteen, sillä hän ei niin +suuressa määrässä luottanut mahomettiläisten rehellisyyteen, että hän +olisi ollut aivan huoletonna, kun hän niin täydellisesti oli heidän +vallassa; ja hän olisi kauhistunut paljon enemmän kuin kummastellut, jos +yhtäkkiä ympäri erämaata olisi kaikunut huuto _Allah hu!_ ja +arapialainen hevoisjoukko olisi hyökännyt heidän päälle kuin korpikotka +saaliiseensa. Eivätkä nämät epäluulot vähentyneet, kun he iltapuoleen +äkkäsivät yksinäisen arapialaisen hevosmiehen, joka, käärelakistaan ja +pitkästä keihäästään tunnettava, väijyen kökötti pienellä kummulla, +ikäänkuin ilmassa väikkyvä haukka, ja, niin pian kuin hän kuninkaallisen +seurueen huomasi, riensi pois saman linnun nopeudella, kun se kiitää +alaspäin tuulen myötä ja katoaa näkyvistä. + +"Me olemme varmaan lähellä määräpaikkaa", sanoi Richard kuningas; "sillä +tuo ratsumies oli arvaten yksi Saladinin etuvartia. -- Minusta on kuin +kuulisin maurilaisten torvien ja cymbaalein ääniä. Joka mies paikalleen, +veikkoset, ja järjestykää naisten ympärille sotilastapaan ja tanakasti!" + +Heti asettui joka ritari, asekantaja ja joutsimies oikeaan asemaansa, ja +he jatkoivat marssiansa tiheästi yhteenliittyneissä riveissä, joka teki +heidän lukumääränsä vieläkin pienemmän näköiseksi; ja vaikka ei oltu +peljästyksissä, niin totta puhuen yhtä huolestuneina kuin uteliaina +kuunneltiin maurilaisen musiikin kimeöitä säveliä, jotka yhä selvemmin +ja selvemmin kaikuivat siltä suunnalta, jonne arapialllisen ratsumiehen +oli nähty katoavan. + +De Vaux kuiskasi kuninkaalle: "eiköhän olisi parasta, armollinen herra, +lähettää hovipoika tuon hietaharjanteen huipulle? Eli suodaanko minun +ratsastaa edeltä käsin? Jos ei noitten hietasärkkien takana ole enemmän +kuin viisisataa miestä, niin täytyy toisen puolen Saladinin saattoväestä +olla rumpujen rämistäjiä ja cymbalien soittajia, kaikesta tuosta melusta +ja pärinästä päättäen. -- Ratsastanko edelle?" + +Paroni oli vetänyt ohjaksensa kireelle ja alkoi juuri kannustaa +hevostaan, kun kuningas huudahti: "ei, ei millään muotoa! Semmoinen +varovaisuus ilmottaisi vain epäluuloamme eikä estäisi päällekarkausta, +jota en kumminkaan pelkää". + +Kulkua siis jatkettiin tiheissä riveissä, kunnes he ennättivät matalien +hiekkasärkkien yli ja saivat määrätyn paikan näkyviin, jolloin loistava, +mutta samassa rauhattomuutta herättävä näytelmä kohtasi heidän +silmiänsä. + +Erämaan Timantti, joka vastikään oli vain ollut autio kaivo, vähäinen +kosteikko, joka muutamain palmupuitten kautta erkani ympäröivästä +korpimaisemasta, oli nyt keskustana leirille, jonka kirjaillut liput ja +kultaiset koristukset kimaltelivat pitkän matkan päähän sekä +heijastelivat tuhansilla koreilla väreillä laskevan auringon säteitä. Ne +kankaat, jotka suuria telttoja päällystivät, loistivat ehtapunaisissa, +keltaisissa, taivaansinisissä ja muissa heleöissä värienlaaduissa, ja +telttariukujen päät olivat koristetut kultaisilla kranati-omenoilla sekä +pienillä silkkiviireillä. Mutta paitsi näitä palatsinkankaisia telttoja +nähtiin täällä niin suuri määrä arapialaisten tavallisia mustia +telttoja, että de Vaux ei pitänyt niitä hyväämerkitsevinä, koska ne +hänen laskunsa mukaan olivat kyllin tilavat, itämaalaisten tapaan, +sisältämään sotaväkeä viiteentuhanteen mieheen asti. Joukko arapialaisia +ja kurdilaisia, täysin vastaava tämän leirin tilavuutta, lähti äkkiä +liikkeelle, kukin hevostansa suitsista taluttaen ja asettui +järjestykseen hämmästyttävästi meluavaisen sotamusiikin soidessa, joka +kaikkina aikoina on arapialaisten sota-intoa elähyttänyt. + +Kohta he olivat suuri ja sekava joukko maahan astunutta hevosväkeä +etupuolella heidän leiriänsä, kun kimeä huuto, joka selvästi kuului +meluavan soiton halki, käski jokaisen ratsastajan hypätä hevosensa +selkään. Se tomupilvi, joka tästä liikkeestä syntyi, peitti Richardilta +ja hänen seuralaisiltaan leirin, palmupuut sekä etäisen vuoriharjanteen, +vieläpä ne joukotki, joitten äkkipikainen liikahus oli nostanut tämän +tomun, joka kohosi korkealle heidän päittensä päälle ja muodostui +moninaisiksi, eriskummaisen näköisiksi pilareiksi, torneiksi ja +minareteiksi. Uusi kimeä huuto kuului keskeltä tätä tomupilveä. Se oli +merkki ratsumiehille liikkeellelähtöön, ja he syöksivät nyt esiin täyttä +neliä, matkallansa erkautuen niin että yhdellä haavaa tulivat etu-, +syrjä- ja takapuolelle Richardin pientä vartiakuntaa, joka näin joutui +saarroksiin ja melkein tukehtui näistä paksuista, joka suunnalta +nousevista pölypilvistä, joitten läpi vuorotellen näkyi ja katosi +Sarcenein julmat hahmot ja hurjat kasvot. He kohottelivat ja +heiluttelivat keihäitänsä, huutaen ja kirkuen hurjimmalla tavalla, ja +usein hillitsivät hevostaan vasta keihäänvarren päässä kristityistä, +jolla välin taaemmaiset rivit ampuivat tiheästi nuolia molempain +puolueitten yli. Yksi näistä sattui kuninkaattaren kantotuoliin ja +Berengaria päästi hätähuudon, joka heti ajoi vihan veret Richardin +otsalle. + +"Haa, pyhän Yrjön kautta", hän huudahti, "meidän täytyy kokea pitää tätä +pakanalaumaa kurissa!" + +Mutta Edith, jonka kantotuoli oli ihan lähellä, pisti päänsä ulos ja +sanoi, pitäen yhtä nuolta kädessään: "Richard kuningas, älkää hätikö! +Kas, nämä nuolet ovat terättömiä". + +"Jalo, älykäs tyttö!" sanoi Richard; "taivaan kautta sinä häväiset meitä +kaikkia ajatuksesi ja silmäsi tarkkuudella. -- Älkää peljätkö +poikaseni", hän lausui sotamiehilleen, "heidän nuolissaan ei ole terää +ja heidän keihäänsä myös ovat kädettömiä. Nämät ovat vain hurjat +tervetuliaiset heidän sivistymättömän tapansa mukaan, vaikka he +epäilemättä kernaasti näkisivät meidän säikähtävän ja joutuvan +epäjärjestykseen. Eteenpäin verkalleen ja tasaisesti!" + +Tuo pieni soturijoukko kulki siis eteenpäin, joka puolella ympärillään +kimeästi huutelevat arapiaiaiset, joitten joutsimiehet osottivat +taitavuuttaan ampumalla niin liki kristittyjen kypärintupsuja, kuin oli +mahdollista niihin osaamatta, ja keihäsmiehet niin tuimasti ahdistivat +toisiaan tylsillä aseillansa, että useat putosivat alas satuloistaan ja +vähällä olivat henkensä menettää tässä kovassa leikissä. Vaikka tämä +kaikki vain oli tervetuliaisiksi aiottu, näytti se kuitenkin +europalaisten silmissä jotenki epäiltävältä. + +Kun he olivat ehtineet lähes puolitiehen leiriä, jolloin Richard +kuningas seuralaisineen oli kuin sydän, jonka ympärillä tuo meluava +hevosväestö huusi, hoilotti, taisteli ja ratsasti täyttä laukkaa +selittämättömässä epäjärjestyksessä, kuului taaski kimeä huuto, josta +kaikki nuo vallattomat ratsumiehet, jotka olivat pienen europalaisen +joukon edessä ja sivuilla, kääntyivät taaksepäin ja muodostuen pitkäksi +ja laajaksi kolonnaksi seurasivat jotenki hiljaisesti ja järjestyneesti +Richardin joukon perässä. Ilma alkoi nyt selvetä heidän edessään, ja +harvenevan pölypilven takaa heitä kohti läheni erilainen ja +säännöllisemmän näköinen joukko hevosväkeä, täydellisesti varustettu +hyökkäys- ja puollustusaseilla ja joka hyvin olisi sopinut +henkivartiakunnaksi ylpeimmälle itämaiselle hallitsialle. Tähän komeaan +joukkoon kuului viisisataa miestä, ja jok'ainoa hevonen siinä oli +kreivin lunnaitten arvoinen. Ratsastajat olivat cirkassi- ja +georgilaisia orjia ikänsä heiteellä; heidän kypärit ja haarniskat olivat +teräsrenkaista tehdyt, ja niin kirkkaat että ne kiilsivät kuin hopea; +heidän vaatteensa hohtivat heleimmistä väreistä, ja muutamain olivat +kulta- eli hopeakankaasta; vyöt olivat silkillä ja kullalla kerratut, +heidän kalliit käärelakkinsa varustetut höyhentupsuilla ja hohtokivillä, +ja heidän damaskoteräksisten sapelein ja puukkojen kahvat ja tupet +olivat koristetut kullalla ja kalliilla kivillä. + +Tämä loistosa ratsujoukko kulki eteenpäin sotaisen soiton mukaan ja +kristittyä joukkoa kohdatessaan, se aukaisi ruotunsa oikealle ja +vasemmalle ja laski kristityt riviensä väliin. Richard asettui nyt +joukkonsa etupäähän, arvaten että Saladin itse lähestyi. Eikä viipynyt +kauan ennenkuin, vartiakuntansa keskellä ja seurassaan hovimiehensä sekä +nuo kauheat neekerit, jotka itämaalaisen haremia vartioivat ja joitten +rujukuvaisuus tuli vielä ilkeämmäksi heidän korean pukunsa kautta, +Sulttani lähestyi katsannoltaan ja käytökseltään miehen näköisenä, jonka +otsalle luonto on kirjottanut: tässä on kuningas! Lumivalkeassa +turbanissaan, nutussaan ja itämaisissa roimahousuissansa, vyötäisillään +punainen silkkivyö, ilman mitään muuta koristusta, näytti Saladin +halvimmasti puetulta koko vartiakunnassansa. Mutta tarkemmin +katsellessaan huomasi hänen turbanissaan sen verrattoman kalliin +hohtokiven, jota runoiliat nimittävät Valomereksi; se timantti, johon +hänen sinettinsä oli piirretty ja jota hän kantoi sormuksessa, oli +luultavasti yhtä kallis kuin kaikki Englannin kruunun jalokivet +yhteensä, ja safiiri, joka oli pontena hänen puukonpäässä, oli tuskin +halvemman arvoinen. Mainittakoon lisäksi, että sulttanilla, hiekan +tähden, joka Kuolleen meren partailla on kuin hienoin tuhka, eli ehkä +itämaalaisesta ylpeydestä, oli turbaniinsa kiinnitetty hunnuntapainen +vaate, joka osaksi esti hänen jaloja kasvojansa näkymästä. Hän ratsasti +maidonvalkeaa arapialaista hevosta, joka kantoi häntä ikäänkuin tietäen +ja ylpeillen jalosta kuormastansa. + +Muu esitteleminen oli joutavaa. Molemmat sankarikuninkaat, sillä +semmoisia he olivat kumpikin, heittäysivät samalla kertaa alas +ratsuiltansa, ja joukkojen pysähtyessä sekä soiton äkkiä loppuessa, he +kulkivat kohti toisiansa syvällä äänettömyydellä ja molemminpuolisen +kohteliaan kumarruksen jälkeen syleilivät toisiansa veljinä ja +vertaisina. Loisto ja komeus kummallaki puolella ei enään herättänyt +huomiota -- ei nähty muuta kuin Richardia ja Saladinia, ja heki +katselivat vain toisiansa. Ne silmäykset, jotka Richard loi Saladiniin, +osottivat kuitenkin hartaampaa uteliaisuutta, kuin ne jotka Saladin +kiinnitti häneen ja sulttani myöski ensin rupesi puhumaan: + +"Melek Ric on Saladinille yhtä tervetullut kuin vesi tälle erämaalle. +Minä toivon että tämä seurueeni paljous ei herätä hänessä minkäänlaista +epäluuloa. Paitsi aseellisia koti-orjiani ovat kaikki, jotka +kummeksivilla ja ystävällisillä silmäyksillä teitä katselevat, etevimpiä +ylimyksiä tuhansista heimokunnistani; sillä kuka, jolla oli oikeus +läsnäolemaan, olisi tahtonut pysyä kotona, kun semmoinen ruhtinas kuin +Richard olisi nähtävänä, jonka nimi on tullut niin peljättäväksi aina +Yemenin sannikoille saakka, että äitit sillä asettavat lapsiansa ja +vapaa arapialainen taltuttaa äksyä orittansa!" + +"Ja ovatko nämä kaikki arapialaisia ylimyksiä?" kysyi Richard, kääntyen +katselemaan noita haikeihinsa kääriytyneitä, julmia miehiä +ahavoittuneilla kasvoillaan, elfenluunvalkoisilla hampailla, mustilla +turbanin alta tuimasti, melkein yliluonnollisesti kiiltävillä silmillä +ja ylimalkaan yksinkertaisella milteipä köyhällä puvulla. + +"He vaativat itsellensä sitä arvoa", sanoi Saladin; "mutta vaikka +luvultansa monta, ovat ne sopimuksen mukaan asustetut eikä varustetut +muilla aseilla kun sapelilla -- keihästensä teräskärjetkin he ovat +jättäneet kotiin". + +"Minä pelkään", mutisi de Vaux englannin kielellä, "että ne ovat +jättäneet ne paikkaan, josta ne pian löytyvät. -- Hyvin kukoistava +ylähuone, se on myönnettävä, ja itse Westminster-Hall kävisi heille +hieman ahtaaksi". + +"Hiljaa, de Vaux", Richard sanoi, "älä semmoista puhu. -- Jalo Saladin", +hän jatkoi, "epäluulot eivät menesty samalla paikalla sinun kanssasi. +Katsos", ja hän viittasi kantotuoleihin, "minäkin olen ottanut muutamia +kelpo poikia myötäni, vaikka varustettuja kenties vasten sopimusta, +sillä kirkkaat silmät ja kauniit kasvot ovat aseita, joita ei käy jättää +kotia". + +Sulttani kääntyi kantotuoleihin päin ja kumartui niin syvään, kuin jos +hän olisi seisonut Mekkaa kohti, sekä suuteli hiekkaa kunnioituksensa +osotteeksi. + +"Ei, veljeni", Richard sanoi, "he eivät säikähdä likemmältä +katselemista. Etkö tahdo ratsastaa kantotuolien luo, niin esiriput heti +vedetään syrjään?" + +"Allah varjelkoon!" lausui Saladin; "sillä kaikki ne arapialaiset, jotka +ovat ympärillämme, pitäisivät näille jaloille naisille häpeällisenä, jos +heitä nähtäisiin paljain kasvoin". + +"Sinä saat nähdä heitä erikseen, veljeni", Richard vastasi. + +"Mitä hyvää siitä olisi?" Saladin surullisesti vastasi, "Viimeinen +kirjeesi oli toiveilleni kuin vesi tulelle; ja miksi taas uudestaan +virittäisin liekin palamaan, joka kyllä voipi kuluttaa, mutta ei voi +minua lämmittää? -- Mutta eikö veljeni suvaitse lähteä sille teltalle, +jonka nimen palveliansa on hänelle valmistanut? Etevin musta orjani on +saanut käskyn prinsessojen vastaanottamisesta -- hoviväkeni on pitävä +huolta saattoväestänne ja itse tahdomme olla Richard kuninkaan +kamariherra". + +Hän osotti sitte tietä komeaan telttaan, jossa nähtiin kaikkea, mitä +kuninkaallinen ylöllisyys voipi ajatella. De Vaux, joka oli seurannut +myötä, riisui sen _capan_, eli pitkän ratsulevätin, jota Richard kantoi, +ja tämä seisoi nyt Saladinin edessä ruumiinmukaisessa puvussaan, joka +edullisesti näytti hänen vartalonsa voimaa ja tasamäärää samalla kuin se +oli jyrkkänä vastakohtana niille väljille liehuville vaatteille, jotka +peittivät itämaisen hallitsian hentoa ruumista. Richardin kahden käsin +pidettävä miekka herätti varsinkin Saracenin huomiota; se oli leveä, +suora säilä, jonka näennäisesti hallitsematon pituus melkein ulottui +kuninkaan hartiosta kantapäähän. + +"Ellen olisi", sanoi Saladin, "nähnyt tuon miekan välähtelevän tappelun +eturinnassa, niin tuskin olisin uskonut, että ihmisen käsivarsi sitä +voisi heilutella. Saisinko pyytää saada nähdä Melek Ricin sillä lyövän +iskun nyt rauhan aikana, ja vain voimansa osotteeksi?" + +"Kernaasti, jalo Saladin", Richard vastasi; ja katsoen ympärillensä +jonku perään, jota vastaan voimaansa osottaisi, hän huomasi rautanuijan, +jota yksi läsnä-olioista kantoi ja jonka varsi oli samaa metallia sekä +noin puolentoista tuumaa poikkimitaten -- sen hän asetti puupölkylle. + +De Vaux, joka kävi levottomaksi herransa kunnian puolesta, kuiskasi +hänelle englanniksi: "pyhän neitsyen tähden, miettikää mitä aiotte +tehdä! Te ette vielä ole täydelleen saaneet voimanne takaisin -- älkää +antako uskottomalle syytä voiton riemuun". + +"Vaiti houkka", sanoi Richard, asettuen vakavasti seisomaan ja +silmäillen ylpeästi ympärillensä, "luuletko että voisin erehtyä *hänen* +läsnäollessa?" + +Välkkyvä miekka, johon kuningas tarttui molemmin käsin, kohosi korkealle +hänen vasenta olkapäätänsä kohti, heilahti pään ympäri, putosi alas +tuimasti kuin jostaki kauheasta sotakoneesta, ja rautakanki vyörähti +laattialle kahtena kappaleena, ikääskuin se vain olisi ollut vesa, minkä +metsänvahti puukollaan oli katkaissut. + +"Profeetan pään kautta, aivan eriskummallinen isku!" sanoi sulttani, +epäilevän huolellisesti tarkastaen poikkihakattua rautakankea ja +miekanterää, joka oli niin hyvin karaistu, ettei siinä huomattu +vähintäkään vikaantumisen merkkiä tämmöisen aimotyön jälkeen. Hän +tarttui sitten kuninkaan suureen, jäntevään käteen ja nauroi pitäessään +sitä omansa vieressä, joka oli niin laiha ja pieni ja niin paljon +heikompi lihan ja jännetten suhteen. + +"Niin, katsele sitä tarkkaan", de Vaux lausui englanniksi, "kotvan +viipynee, ennenkuin sinun pitkät marakattisormesi pystyvät semmoiseen +iskuun tuolla hienolla, kullatulla sirpilläsi". + +"Hiljaa, de Vaux", sanoi Richard. "Pyhän neitsyen kautta, hän käsittää +taikka arvaa tarkotuksesi. Älä puhu noin tylysti, velikulta". + +Sulttani todellaki heti virkki: "jotaki kernaasti tahtoisin yrittää, +vaikka en juuri tiedä miksi heikko näyttäisi huonouttaan väkevän läsnä +ollen. -- Mutta kullakin maalla on omat harjotuksensa ja tämä lienee +Melek Ricille jotakin uutta". -- Näin sanoen hän otti lattialta silkillä +päällystetyn höyhenpolsterin ja asetti sen pystyyn. "Voisiko aseesi, +veljeni, tuon polsterin halkaista?" kysyi hän kuningas Richardilta. + +"Ei suinkaan", kuningas vastasi. "Ei mikään miekka mailmassa, vaikkapa +olisi itse kuningas Arthurin _Excalibur_, voi halkaista mitään, joka ei +iskulle tee vastarintaa". + +"Katso sitten", sanoi Saladin; ja käärien ylös pukunsa hihan, hän +paljasti käsivartensa, joka kyllä oli hoikka ja laiha, vaan alituisesta +harjotuksesta niin kovettunut, että siinä vain oli luuta, lihaksia ja +jäntereitä. Hän veti sitte huotrasta sapelinsa, jonka käyrä ja kaitainen +terä ei välkkynyt kuin frankkilaisten miekat, vaan päinvastoin oli +tummansinistä väriä, merkitty kymmentuhansilla aaltoilevilla linjoilla, +jotka osottivat kuinka huolellisesti aserautio oli metallia +kuonnuttanut. Kohottaen tätä asetta, joka Richardin miekkaan verrattuna +näytti niin mitättömältä, luotti hän koko painollaan vasemmalle vähän +eteenpäin pistetylle jalallensa, viippui muutaman kerran edestakaisin, +ikäänkuin saadakseen tarkempaa silmämäärää ja astahtaen sitten äkkiä +eteenpäin, vetäisi miekkansa polsterin läpi niin taitavasti ja niin +vähäisellä näennäisellä voiman ponnistuksella, että tyyny pikemmin +näytti itsestänsä hajoavan, kuin väkivallan kautta kahtia lohkeavan. + +"Tuo oli silmänkääntäjän temppu", sanoi de Vaux, syösten esiin ja +nostaen ylös poikkileikatun palasen tyynystä ikäänkuin vakuuttaakseen +itseänsä asian todellisuudesta; "loihtimista siinä tapahtui". + +Sulttani näkyi ymmärtävän häntä, sillä hän otti pois sen hunnuntapaisen, +jota hän siihen asti oli kantanut, pani sen kaksin kerroin sapelin +terälle, ojensi aseen terä ylöspäin, ja vetäen sitä äkkiä vaatteen +halki, joka aivan löysästi riippui terän päällä, erotti sen kahteen +osaan, jotka sitten liehuivat eri haaroille teltassa, samassa määrässä +todistaen aseen erinomaista karaistusta ja terävyyttä sekä sen kantajan +verratonta taitavuutta. + +"No kunniani kautta, veljeni", Richard sanoi, "sinä olet ilman +vertaistasi sapelin käyttämisessä, ja vaarallista kyllä olisi joutua +kanssasi otteluun! Mutta kuitenkin luotan enemmän suoraan +englantilaiseen iskuun, ja mitä emme saa vikkelyydellä aikaan, sen +korvaamme väkevyydellä. Sinä sentään kieltämättä olet yhtä harjaunut +haavojen tekemiseen kuin viisas ystäväni Hakim niitten parantamiseen. +Minä saan kait tavata sitä oppinutta lääkäriä -- minä olen hänelle +suuressa kiitollisuuden velassa ja olen tuonut hänelle muutamia pieniä +lahjoja". + +Hänen puhuessaan Saladin vaihtoi turbaninsa tatarilaiseen lakkiin. +Tuskin hän olisi sen tehnyt ennenkuin de Vaux aukaisi ammolleen leveän +suunsa ja suuret pyöreät silmänsä, ja Richard katsoa tuijotti hänen +päälle tuskin vähemmän kummastuksissaan, kun sulttani puhui totisella ja +muutetulla äänellä: "sairas, sanoo runoilia, tuntee lääkärinsä +astunnasta; mutta terveeksi tultuaan hän ei edes tunne hänen kasvojaan +häntä katsellessaan". + +"Ihmetyö! -- ihmetyö!" huudahti Richard. + +"Epäilemättä Mahoundin tekemä", de Vaux sanoi. + +"Kun en tuntenut oppinutta Hakimiani", sanoi Richard, "ainoastaan +sentähen että hänen lakkinsa ja pukunsa puuttui, ja kun löydän hänestä +kuninkaallisen veljeni Saladinin!" + +"Niin on mailman meno", vastasi sulttani. "Rikkinäinen takki ei aina tee +dervishiä". + +"Ja sinun välityksesi kautta", Richard sanoi, "tuo Leopartin ritari +pelastui kuolemasta, ja sinun sukkelasta toimestasi hän valhepuvussa +uudestaan kävi leirissäni?" + +"Niin juuri," Saladin vastasi; "minä olin kyllin lääkäri nähdäkseni että +hänen elonsa päivät pian olivat luetut, elleivät hänen vertavuotavan +kunniansa haavat tulisi sidotuiksi. Vaikka hänen valhepukunsa tuli +pikemmin ilmi, kuin olin odottanut omani onnistumisesta". + +"Sattuma", sanoi kuningas Richard, arvattavasti tarkottaen sitä +tilaisuutta, kun hän luultun nubialaisen haavasta imi pois myrkyn, +"minulle ilmaisi, että hänen ihonsa oli taidon avulla muutettu; ja kun +kerran olin tolalle päässyt, kävi ilmisaanti helposti, sillä hänen +vartaloansa ja kasvojansa ei niin hevillä unhoteta. Minä varmaan odotan +että hän huomena ilmestyy taistelutantereelle". + +"Hän on täydessä valmistuspuuhassa ja hyvässä toivossa", sanoi sulttani. +"Minä olen varustanut hänen aseilla ja hevosella, koska sen nojalla mitä +erinäisissä valepuvuissa olen nähnyt, panen häneen paljon arvoa". + +"Tietääkö hän nyt", Richard sanoi, "ketä hänen tulee kaikesta tästä +kiittää?" + +"Tietää", vastasi saraceni. "Minun täytyi ilmaista kuka olin, kun tein +hänelle ehdotukseni". + +"Ja tunnustiko hän teille mitään?" kuningas kysyi. + +"Ei mitään nimen omaan", vastasi sulttani; "mutta paljosta mitä +välillämme on tapahtunut, minä arvaan, että hänen rakkautensa on liian +rohkea onnellisesti päättyäksensä". + +"Ja sinä tiesit, että hänen julkea, häpeämätön rakkaudenhimonsa oli +omille toiveillesi vastariitainen?" sanoi Richard. + +"Minä saatoin arvata sen", sanoi Saladin; "mutta hänen rakkautensa oli +vanhempi minun toiveitani ja, täytynee lisätä, näyttää jäävän eloon +niitten jälkeen. Minä en kunnialla voinut kostaa huonoa menestystäni +hänelle, jolla ei ollut siihen osaa. Ja jos tämä korkeasukuinen neito +pitää hänestä enemmän kuin minusta, ken voipi sanoa, ettei hän tee +oikeutta ritarille, joka on hänen omaa uskontoansa ja kaikin puolin +täydellinen aatelismies?" + +"Mutta kuitenkin aivan alhaista säätyä naimisen kautta yhdistyäkseen +Plantagenet'n sukuun", sanoi Richard kopeasti. + +"Semmoiset ovat ehkä perusaatteenne Frangistanissa", sanoi Saladin; +"mutta meidän itämaalaiset runoiliat sanovat, että urhoollinen +kameelinajaja on kyllin arvollinen suutelemaan kauniin kuninkaattaren +huulia, kun sitävastoin pelkuri ruhtinas ei ole kelvollinen hänen +hameensa liepeitä lähestymään. Mutta sinun suostumuksellasi, jalo veli, +minun täytyy nyt lähteä vastaanottamaan Itävallan arkkiherttuata sekä +tuota toista nazarenilaista ritaria, jotka paljon vähemmän ansaitsevat +vieraanvaraisuutta, mutta joita sentään tulee soveliaasti kohdella, ei +heidän, vain oman kunniani tähden; sillä mitä viisas Lokman lausuu? "Älä +sano, että se ruoka on mennyt hukkaan, jonka vieraalle olet antanut; +sillä jos se on hänen ruumistansa ravinnut ja vahvistanut, niin se yhtä +suuressa määrässä on korottanut ja enentänyt omaa hyvää nimeäsi ja +mainettasi!" + +Saracenilainen hallitsia lähti kuningas Richardin teltasta, ja pikemmin +viittauksilla kuin sanomalla osotettuaan mihin kuninkaattaren ja hänen +hovineitostensa teltta oli pystytetty, hän meni vastaanottamaan +Montserrat'n markiisia ja hänen seuruettaan, joitten mukavuudesta +komeutta rakastava hallitsia oli pitänyt huolta vähemmällä +hyvällätahdolla, mutta yhtä suurella vieraanvaraisuudella. Ylöllisimpiä +virvotuksia niin itämaisen kuin europalaisen maun-aistin mukaan +asetettiin kuninkaallisen ja ruhtinaallisten vierasten eteen heidän +teltoissansa; ja niin tarkasti sulttani piti muistissa heidän tapojaan +ja makuaan, että kreikalaisia orjia käytettiin heille tarjoamaan +viinipikaria, joka on mahomettilaisen kauhistus. Ennenkuin Richard oli +atriansa lopettanut, astui sama vanha emiiri sisään, joka oli tuonut +Saladinin kirjeen kristittyjen leiriin, ja esitteli hänelle huomispäivän +taistelussa noudatettavien juhlamenojen kaavaa. Richard, joka tunsi +vanhan tuttavansa mieliteon, kehotti häntä juomaan kanssansa lasin +Shirazviiniä; mutta katuvaisen näköisenä Abdallah ilmotti, että +itsensäkieltämys hänelle nykyään oli hengen asia; sillä niin +suvaitsevainen kuin Saladin monessa muussa suhteessa olikin, noudatti +hän sekä ylläpiti kovilla rangaistuksilla profeetan lakia. + +"No, ellei hän rakasta viiniä, tuota ihmisen sydämen ilahuttajaa", sanoi +Richard, "niin ei ole toivoa hänen kääntymisestään, ja Engaddin hullun +papin ennustus raukeaa tyhjäksi kuin akanat tuuleen". + +Kuningas ryhtyi nyt määrittelemään tappelu-ehtoja, johon meni melkoinen +aika, koska oli tarpeellinen muutamissa pykälissä kuulustella niin hyvin +sulttanin kuin vastapuolueitten ajatuksia. + +Viimein ne lopullisesti hyväksyttiin ja vahvistettiin franskan ja +arapian kivisellä pöytäkirjalla, jonka allekirjottivat Saladin +sotatuomarina sekä Richard ja Leopold molempain sotureitten +takausmiehinä. Kun Abdallah oli jättänyt kuningas Richardille viime +kerran hyvästi sinä iltana, astui de Vaux sisään. + +"Se kelpo ritari, joka huomenna on taisteleva", sanoi hän, "pyytää saada +tietää, jos hänen sallitaan tänä ehtoona käydä tervehtimässä +kuninkaallista kummiansa?" + +"Oletko sinä nähnyt häntä, de Vaux?" sanoi kuningas hymyillen; "ja +tunsitko entisen tuttavan?" + +"Lanercostin neitsyeen kautta", vastasi de Vaux, "niin paljon +odottamattomia seikkoja ja muutoksia tapahtuu tässä maassa, että heikkoa +päätäni ihan rupeaa pyörryttämään. Tuskin olisin tuntenut Skotlannin sir +Kennethiä, ellei hänen kaunis koiransa, joka vähän aikaa on huostassani +ollut, olisi hyväillen juossut vastaani; ja sittekin tunsin koiran +ainoastaan hänen leveästä rinnastansa, hänen pyöreästä jalastaan sekä +omituisesta haukunnastansa; sillä tuo elukka raukka oli maalattu aivan +kuin venetialainen portto". + +"Sinun älysi pystyi paremmin eläimiin kuin ihmisiin, de Vaux", sanoi +kuningas. + +"En tahdo kieltää", de Vaux sanoi, "että ne minusta usein ovat tuntuneet +rehellisemmiltä eläviltä. Teidän majesteetinne on myöski toisinaan +suvainnut kutsua minua itseäni eläimeksi; sitäpaitsi minä palvelen +leijonaa, jonka koko mailma tunnustaa eläinten kuninkaaksi". + +"Pyhän Yrjön kautta, tuossa osasit keihäälläsi sangen hyvästi +kypärääni", sanoi kuningas. "Minä olen aina sanonut että sinussa on +vissi määrä sukkeluutta, de Vaux, vaikka saa iskeä moukarilla saadakseen +kipinän esiin. Mutta asiaan takaisin! Onko tuo kelpo ritari hyvin +varustettu ja asustettu?" + +"Täydellisesti, armollinen herra, ja komeasti", de Vaux vastasi. "Minä +hyvin tunnen asun -- se on sama, jonka venetialainen komisarius tarjosi +teidän majesteetillenne juuri kuin sairastuitte, viidellä sadalla +byzantinillä". + +"Ja jonka hän nyt on uskottomalle sulttanille myönyt arvaten muutamasta +dukaatista enemmän ja paikalla tapahtuvaa maksua vastaan? Nuo +venetialaiset möisivät itse pyhän haudan!" + +"Asepukua ei voitaisi konsanaan kantaa jalommassa asiassa", sanoi de +Vaux. + +"Kiitos olkoon saracenin jalomielisyyden, eikä venetialaisten ahneuden", +kuningas sanoi. + +"Jumala suokoon, että teidän majesteetinne olisi hieman varovaisempi", +sanoi de Vaux levottomasti. "Täällä me nyt seisomme aivan yksinään, kun +kaikki liittolaisemme sen taikka tämän loukkauksen tähden ovat meistä +luopuneet; me emme enään voi toivoa menestystä maalla, ja meidän +tarvitsee vain joutua riitaan tuon amfibillisen tasavallan kanssa, että +kadottaisimme kaikki keinot meritse kotia pääsemisen". + +"Siitä kyllä minä pidän huolta", sanoi Richard kärsimättömästi; "mutta +jätä nuhteesi jo vastaiseksi. Kerro minulle kernaammin, sillä se on +tärkeämpää, onko ritarilla rippi-isää?" + +"On", vastasi de Vaux; "Engaddin erakko, joka ennen kerta on hänelle +toimittanut samaa palvelusta kun hän valmistausi kuolemaan, ripittää +häntä nytkin; huhu kaksintaistelusta on houkuttanut erakon tänne". + +"Se on hyvä", sanoi Richard; "mutta palatakseni ritarin pyyntöön, niin +saat hänelle sanoa, että Richard on vastaanottava häntä, kun hänen +velvollisuutensa täyttäminen Erämaan Timantin luona on sovittanut +rikoksen Pyhän Yrjön kukkulalla; ja kun kuljet leirin kautta, niin anna +kuninkaattarelle tiedoksi, että minä tahdon käydä häntä teltassa +tervehtimässä; sano myöskin Blondelille, että hän kohtaa minua siellä". + +De Vaux meni, ja noin tunnin kuluttua Richard kääriytyi levättiinsä, +otti kitharan käteensä ja kulki kuningattaren telttaa kohti. Monta +arapialaista tuli häntä vastaan, mutta käänsivät aina päänsä pois taikka +loivat silmänsä maahan, vaikka hän huomasi että he uteliaina katsoivat +hänen jälkeen, niin pian kun olivat hänen sivuuttaneet. Hän tästä aivan +oikein päätti, että he hänen tunsivat, vaan että joko sulttanin käsky +tai heidän oma itämainen häveliäisyys kielsi heitä olemasta huomaavinaan +hallitsiaa, joka halusi tuntemattomaksi jäädä. + +Kun kuningas tuli kuninkaattaren teltan luo, tapasi hän sen vartioina +noita onnettomia, joita itämaalaisten mustasukkaisuus asettaa heidän +Zenanansa ympäri. Blondel käveli oven ulkopuolella kosketellen silloin +tällöin harppunsa kieliä, tavalla, joka sai afrikalaisia näyttämään +elfenluuhampaitansa ja säestämään soittoa eriskummallisilla liikunnoilla +sekä kimeillä, luonnottomilla äänillä. + +"Mitä sinä puuhaat tämän mustan eläinlauman kanssa, Blondel?" kuningas +sanoi; "miksi et mene sisälle telttaan?" + +"Siksi että taitoni ei tule päättäni eikä sormittani toimeen", vastasi +Blondel, "ja nämä kunnon murjaanit uhkaavat leikata minun pala palalta +kappaleiksi, jos yritän eteenpäin". + +"Seuraa sitte minua", kuningas sanoi, "niin olen vartiasi". + +Mustanahat laskivat tietysti heti Richard kuninkaan edessä piikkinsä ja +miekkansa alas sekä loivat silmänsä maahan, ikäänkuin eivät olisi olleet +mahdolliset häntä katsomaan. Teltassa he tapasivat kuninkaattaren +keskustellen de Vaux'n kanssa. Sillävälin kuin Berengaria tervehti +Blondelia, haasteli Richard kuningas hetken aikaa hiljaa ja erillään +kauniin sukulaisensa kera. + +"Olemmeko vihollisia vielä, ihana Edith?" sanoi hän viimein kuiskaten. + +"Emme ole, armollinen herra," Edith vastasi kyllin matalalla äänellä, +ettei se soittoa häirinnyt, "ei kukaan voi kantaa vihaa kuningas +Richardia vastaan, kun hän vain suvaitsee näyttäytyä semmoisena kuin hän +todella on, ylevämielisenä ja jalona, yhtähyvin kuin urhoollisena ja +oikeutta rakastavana". + +Näin sanoen hän ojensi kätensä kuninkaalle, joka sitä sovinnonmerkiksi +suuteli ja sitten jatkoi: "te luulette, kaunis serkkuni, että +vihastukseni tuonnoin oli teeskennelty; mutta te erehdytte. Rangaistus, +jonka tuolle ritarille määräsin, oli oikeutettu; sillä kuinka suuri +kiusaus olikin, petti hän kuitenkin hänelle osotetun luottamuksen. Mutta +minä iloitsen kenties yhtä paljon kuin te siitä, että hänellä huomenna +on tilaisuus saada kunniansa takaisin ja todellisen varkaan ja +kavaltajan päälle heittää se häpeä, joka jonkun aikaa on hänen +mainettansa himmentänyt. Ei! jälkimailma moittikoon Richardia hurjasta +pikaisuudesta; mutta se tulee samalla sanomaan, että hän tuomarina oli +oikea, kun hänen tuli olla, ja armollinen, kun hän saattoi olla. + +"Älä itseäsi mairittele, kuninkaallinen serkkuni", Edith sanoi. "Kenties +he kutsuvat oikeuttasi julmuudeksi, ja oikullisuudeksi armeliaisuuttas". + +"Äläkä sinä ylpistele", sanoi kuningas, "ikäänkuin jos ritarisi jo +voittajana olisi riisumaisillansa sitä asua, jota hän ei vielä ole +päällensäkään pukenut -- Montserrat'n Konradia pidetään hyvänä +keihäsniekkana. Mitäs, jos skotlantilainen joutuisi tappiolle?" + +"Se on mahdotonta!" sanoi Edith vakavasti. "Omat silmäni näkivät tuon +Konradin vapisevan ja vaalenevan kuin kelvoton varas. Hän on syyllinen +ja kaksintaistelu on Jumalan oikeuteen vetoaminen -- minä taistelisin +itse pelvotta häntä vastaan tämmöisessä asiassa." + +"Messun kautta, enkä usko että sen tekisit, tyttö", kuningas sanoi, "ja +vieläpä hänen voittaisit; sillä ei ole koskaan löytynyt todellisempaa +Plantagenet'ä kuin sinä". + +Hän vaikeni ja lisäsi hyvin totisella äänellä: "Varo, että yhä edespäin +muistat, mitä olet sukuperällesi velkaa". + +"Mitä tuo noin totinen neuvo tällä hetkellä merkitsee?" Edith kysyi. +"Olenko minä luonnostani niin kevytmielinen, että voisin nimeni ja +säätyni unhottaa?" + +"Minä tahdon puhua suoraan, Edith", kuningas vastasi, "ja niinkuin +ystävälle. -- Mitä on tuo ritari oleva teille, jos hän voittajana +selviää tästä taistelusta?" + +"*Minulle?*" Edith sanoi, häpeän ja närkästyksen punastuksella. "Mitä +muuta hän minulle *voipi* olla kuin kunnon ritari, ansaiten semmoista +suosioa, kuin kuninkaatar Berengaria saattaisi hänelle osottaa, jos hän +olisi valinnut hänen kunnioituksensa esineeksi vähempi-arvoisen sijasta? +Köyhin ritari voipi pyhittää itsensä keisarinnan palvelukseen; mutta +hänen kunniallinen vaalinsa", sanoi tyttö ylevästi, "täytyy olla hänen +ainoa palkintonsa". + +"Kumminkin hän on tehnyt ja kärsinyt paljon teidän tähtenne", kuningas +sanoi. + +"Minä olen palkinnut hänen palveluksensa kunnioituksen ja mielihyvän +osotuksella, ja hänen kärsimisensä kyyneleillä", Edith vastasi. "Jos hän +toivoi toista palkintoa, olisi hänen pitänyt rakastaa jotakuta omasta +säädystään". + +"Sinä et siis aio veristä yönuttua hänen tähtensä kantaa?" sanoi Richard +kuningas. + +"Yhtä vähän", Edith vastasi, "kuin olisin voinut vaatia häntä panemaan +henkensä alttiiksi enemmän turhamaisessa kuin kiitettävässä ottelussa". + +"Niin tytöt ainian puhuvat", kuningas sanoi; "mutta kun suosittu +rakastaja käypi kiihkeämmäksi, sanovat he huo'aten, että tähdet toisin +ovat määränneet". + +"Teidän majesteetinne on nyt jo toisen kerran uhannut minua onnentähteni +vaikutuksella", Edith vastasi ylevästi. "Olkaa siitä vakuutettu, +armollinen herra, että, tähtien voimasta huolimatta, ei teidän köyhä +sukulaisenne ole menevä pakanan eikä halpasäätyisen seikkailian omaksi. +-- Sallikaa minun kuunnella Blondelin soitantoa; sillä kuninkaallisten +nuhdettenne säveleet ovat tuskin niin mieluiset korvalle". + +Loppu illasta ei tarjonnut mitään mainittavata. + + + + +Kahdeksaskolmatta luku. + + Kuuluiko tappelun tuima ääni, + Miekan melske, ratsun korske? + + _Gray._ + + +Ilman-alan kuumuuden vuoksi oli suostuttu, että se kaksintaistelu, jota +varten niin monta eri kansakuntaa nyt oli kokoontunut Erämaan Timantin +luokse, tapahtuisi tiimaa jälkeen auringon nousun. Ne avarat +turnausaidakkeet, jotka oli rakennettu Leopartin ritarin valvonnan alla, +kulkivat kiinteähiekkaisen tantereen ympäri, joka oli +satakahdeksankymmentä kyynärää pitkä ja kuusikymmentä leveä. Radan +pituus oli pohjasta etelään, että kummallaki taistelulla olisi sama etu +nousevasta auringosta. Saladinin kuninkaallinen istuin oli pystytetty +radan vasemmalle syrjälle, aivan keskikohdalla jossa taisteliat arvaten +tulisivat toisiansa kohtaamaan rynnäkössä. Sitä vastapäätä oli lehteri +suljetuilla akkunoilla, niin rakennettu, että naiset, joiden +mukavuudeksi se oli pystytetty, saattoivat taistelua katsella, muiden +nähtäväksi itse joutumatta. Radan kummassakin päässä oli portit, joita +voitiin mielen mukaan avata ja sulkea. Istuimia oli myöskin rakennettu +kummeille, vaan arkkiherttua, huomaten että hänen istuimensa oli +matalampi kuin Richardin, kielsi siihen istumasta; ja Leijonasydän, joka +olisi suostunut vaikka mihin kernaammin, kuin antanut minkään +muodonasian lykätä kaksintaistelua vastaiseksi, myönsi mielellään että +kummit taistelun kestäessä olisivat ratsujen selässä. Aidakkeiden +toisessa päässä seisoivat Richardin ja toisessa Konradin seuralaiset. +Sulttanin istuimen ympärille oli hänen loistava georgilainen kaartinsa +järjestetty ja muun osan aidakkeesta täyttivät kristityt ja +mahomettiläiset katseliat. + +Kotvan ennen päivänkoittoa piiritti turnauskenttää vieläki suurempi +lukumäärä saracenejä, kuin Richard oli edellisenä iltana nähnyt. Kun +auringon loistavan terän ensimäinen säde nousi yli erämaan, kuului tuo +heleä huuto: "rukoukseen, rukoukseen!" sulttanin omasta suusta ja siihen +vastasi muut, joiden arvo ja hurskaus oikeutti heitä toimittamaan +muezzinin virkaa. Mieltä liikuttava oli nähdä kaikkien näiden ihmisten +Mekkaan päin kääntyneillä kasvoilla heittäyvän maahan rukoilemaan. Vaan +kun he nousivat ylös, näyttivät nyt kirkkaasti loistavat auringon säteet +vahvistavan lord Gilslannin edellisenä iltana lausumaa arvelua; sillä ne +heijastuivat monesta keihään kärjestä, joka ei eilispäivänä vielä ollut +varressansa. De Vaux huomautti herraansa tästä, joka vastasi +kärsimättömästi, että hän täydelleen luotti sulttanin rehellisyyteen; +vaan jos de Vaux pelkäsi paksua ruumistansa, saisi hän pötkiä tiehensä. + +Kohta sen jälkeen kuului vaskirumpujen pärinä, jolloin kaikki +saraceniläiset ratsumiehet hyppäsivät hevostensa selästä ja heittäysivät +pitkäkseen maahan, aivan kuin toista aamurukousta varten. Tämän he +tekivät, antaaksensa kuningattarelle tilaisuutta Edithin sekä muitten +hovinaistensa kanssa kulkemaan teltastansa heitä varten määrätylle +lehterille. Viisikymmentä miestä Saladinin seraljivartiastosta saattoi +heitä, aukinaiset sapelit kädessä, ja oli heille annettu käsky hakata +kappaleiksi jokaisen, oli hän ruhtinas tai talonpoika, joka uskaltaisi +katsella ohitse kulkevia naisia tahi rohkenisi edes kohottaa päätään, +ennenkuin soiton lakkaaminen oli kaikille ilmottanut, että he olivat +saapuneet lehterillensä uteliailta silmiltä suojaan. + +Tämä taika-uskoinen osote itämaisesta kunnioituksesta kaunista +sukupuolta kohtaan antoi kuningatar Berengarialle aihetta lausumaan +muutamia moittivia muistutuksia Saladinista ja hänen maastaan, vaan +koska heidän luolansa, joksi ihana kuninkaatar nimitti lehteriä, oli +tarkasti suljettu ja vartioittu, täytyi hänen tällä haavaa tytyä +katselemiseen ja jättää vastaiseksi tuon paljo suuremman huvin tulla +katsotuksi. + +Sillä välin molempain taisteliain kummit velvollisuutensa mukaan kävivät +tarkastelemassa, olivatko he asianomaisesti asustetut ja valmistetut +taistelua varten. Itävallan arkkiherttua ei huolinut suuresti kiirehtiä +tämän tehtävän suorittamisessa, syystä että hän edellisenä iltana +runsaammin kuin tavallisesti oli vääntänyt itseensä Schirazviiniä. Vaan +temppeliherrain suurimestari, jolle taistelun päättyminen oli tärkeämpi, +tuli varhain aamulla Konradin teltalle. Hänen suureksi kummakseen eivät +markiisin palveliat laskeneet häntä sisään. + +"Ettekö tunne minua, lurjukset?" sanoi suurimestari vallan +närkästyneenä. + +"Kyllähän me tunnemme teidät, urhoollinen ja korkeasti kunnioitettava +herra", vastasi Konradin asekantaja; vaan ette *tekään* saa tällä +hetkellä astua sisään. Markiisi on juuri ripillä". + +"Ripillä!" huudahti temppeliherra äänellä, joka osotti levottomuutta +samalla kuin kummastusta ja ylenkatsetta. "Ja kuka, jos saan luvan +kysyä, häntä ripittää?" + +"Herrani kielsi minun sitä sanomasta", sanoi asekantaja, jonka jälkeen +suurimestari sysäsi hänen syrjään ja astui telttaan melkein väkisin. + +Montserrat'n markiisi oli polvillaan Engaddin erakon edessä ja aikoi +juuri alkaa synnintunnustustansa. + +"Mitä tämä merkitsee, markiisi?" sanoi suurimestari; "hyi, nouse ylös -- +tahi jos välttämättä tahdot tunnustaa syntisi, enkö minä ole täällä?" + +"Minä olen jo liian usein tunnustanut syntini teille", vastasi Konrad +kalpeilla kasvoilla ja epävakaisella äänellä. "Jumalan tähden, +suurimestari, mene matkoihisi ja anna minun paljastaa omantuntoni tälle +pyhälle miehelle!" + +"Missä suhteessa hän on minua pyhempi?" sanoi suurimestari. "Erakko, +profeeta, mielipuoli -- sano, jos uskallat, missä suhteessa sinä olet +minua parempi? + +"Rohkea ja häijy ihminen", vastasi erakko, "tiedä, että minä olen +lasi-ikkunan kaltainen, jonka kautta jumalallinen valkeus tunkeupi +muitten hyväksi, vaikkapa se minua poloista ei hyödytä. Sinä olet +rautaristikkojen kaltainen, jotka eivät itse vastaanota valoa, eivätkä +sitä jakaa kellekään muulle". + +"Älä höpise, vaan laittau tästä teltasta tiehesi", sanoi suurimestari; +"tänä aamuna ei markiisi tule tunnustamaan syntinsä kellekään jollei +minulle, koska minä en hänestä erkane". + +"Onko tämä *teidän* tahtonne?" sanoi erakko Konradille; "sillä älkää +luulko että minä tuota ylpeää miestä rupean tottelemaan, jos te vain yhä +haluatte apuani". + +"Ah", sanoi Konrad neuvotonna, "mitä tahdotte, että minun pitää vastata? +Jääkää hyvästi hetkeksi; puhutaan asiasta vasta tarkemmin". + +"Oi katala toistaiseksi lykkääminen!" sanoi erakko; "sinä olet +sielunsurmaaja! Onneton mies, jää hyvästi ei hetkeksi ainoastaan, vaan +kunnes tapaamme toisemme -- yhdentekevä missä. Ja mitä sinuun tulee", +lisäsi hän, kääntyen suurimestarin puoleen: "*vapise!*" + +"Vapise!" sanoi suurimestari ylenkatseellisesti. "Vapista en voi, vaikka +tahtoisinki". + +Erakko ei kuullut hänen vastaustansa, sillä hän oli jo teltasta +lähtenyt. + +"Kas niin, tuota pikaa asiaan", sanoi suurimestari, "koska sinun +välttämättä pitää suorittaa tuon narripelin. Vaan kuules -- minä luulen +melkein tuntevani useimmat sydämmesi heikkoudet, niin että voinemme +jättää sikseen niiden luettelemisen, joka saattaisi venähtää pitkäksi, +ja ryhtyä synninpäästöön heti. Mitäpä niiden likapilkkujen luetteleminen +hyödyttää, jotka aiomme pestä pois käsistämme?" + +"Kun itse tiedät, mitä olet", sanoi Konrad, "niin herjaat, kun puhut +toiselle syntein anteeksi antamisesta". + +"Tämä ei ole kanonisen lain mukaan, herra markiisi", sanoi +temppeliherra; "sinä olet enemmän tunnollinen, kuin puhdasoppinen. +Synninpäästö on yhtä voimallinen, antoipa sen kelvoton pappi tahi +pyhimys; jos asianlaita olisi toisin, armahtakoon Jumala kurjaa +ripitettävää! Kysyykö haavotettu, onko välskärillä, joka tutkii hänen +haavojansa, puhtaat kädet, vai ei? No, ryhdytäänkö tuohon leikkiin?" + +"Ei", sanoi Konrad, "kernaammin tahdon kuolla ilman ripitystä, kuin +sakramenttia pilkata". + +"Kas niin, jalo herra markiisi", sanoi temppeliherra, "ole hyvässä +toivossa, äläkä puhu sillä tavoin. Tunnin sisään seisot voittajana +turnauskentällä tahi tunnustat syntisi kypärässäsi, kuten urhoollinen +ritari ainakin". + +"Voi, suurimestari", vastasi Konrad, "kaikki ennustaa onnettomuutta +tälle taistelulle. Tuo eriskummainen ilmisaatto koiran vainun kautta, +tuon skotlantilaisen ritarin ylösnousemus ja hänen ilmautuminen kuni +kummitus turnauskentälle -- kaikesta aavistan pahaa". + +"Joutavia", sanoi temppeliherra, "minä olen nähnyt sinun rohkeasti +laskevan keihääsi häntä vastaan ritarileikeissä ja samanlaisella +menestyksellä kummallekin; -- ajattele olevasi vain leikkiturnauksessa, +ja kukapa sinua voittaa turnausradalla? Hoi, asekantajat ja palveliat, +herranne tahtoo varustautua taisteluun!" + +Palveliat astuivat nyt sisään ja alkoivat pukea aseet markiisin päälle. + +"Minkälainen ilma meillä on tänään?" sanoi Konrad. + +"Taivas on pilvessä", vastasi eräs asekantajista. + +"Näetsen, suurimestari", sanoi Konrad, "ei mikään ole meille +suosiollista". + +"Sitä viileämpi on taistella, poikaseni", vastasi temppeliherra. "Kiitä +Jumalaa, joka on lauhkeuttanut Palestinan auringon varsin sinun vuoksi". + +Näin suurimestari laski leikkiä; vaan hänen pilapuheensa ei enään +vaikuttanut markiisin huolestuneeseen mieleen, ja vaikkapa hän koki +näyttää iloiselta, tarttui markiisin synkkämielisyys häneenki. + +"Tuo raukka", ajatteli hän, "tulee joutumaan tappiolle ainoastaan +heikkoutensa ja pelkurimaisuutensa vuoksi, jota hän kutsuu araksi +omaksitunnoksi. Minä, joka en aaveista enkä enteistä säikähdä, joka olen +aikeissani luja kuin kallio, minun olisi itseni pitänyt taistella hänen +sijastaan. Suokoon Jumala, että skotlantilainen tappaisi hänen paikalla +-- se olisi, lähinnä hänen voittoaan, paras mitä voisi tapahtua. Mutta +käyköön miten hyvänsä, hän ei saa saada toista rippi-isää kuin minua -- +syntimme ovat liian yhteiset ja hän voisi tunnustaa minun osani omansa +kanssa". + +Näin ajatellen mielessänsä hän yhä auttoi markiisia asetten +päällepukemisella, vaan sanaakaan lausumatta. + +Määrätty tunti tuli viimein, torvet rätisivät, ritarit ratsastivat +aidakkeiden sisälle, niin varustettuina ratsukaluilla ja aseilla, kuin +miesten sopi, joiden tuli tapella kuningaskunnan kunnian puolesta. +Heidän kypäränsilmikkonsa olivat aukaistut ja he ratsastivat kolmasti +radan ympäri näytelläkseen itseään katsojille. Molemmat olivat uljaita +miehiä ja molemmilla oli jalot kasvot. Mutta skotlantilaisen otsa osotti +miehuullista uskallusta, loistavaa toivoa, joka melkein oli iloisuuden +kaltaista, kun sitävastoin onnettomuutta ennustava alakuloisuus kuvautui +Konradin kasvoilla, vaikka hän ylpeydestä koki saada luonnollisen +rohkeutensa takaisin. Hänen ratsuhevosensakin näkyi astuvan vähemmin +keveästi ja virkusti torvein toitotuksesta, kuin sir Kennethin kaunis +arapialainen; ja _Spruch-Sprecher_ puisteli päätään muistuttaessaan, +että kun miekkasille vaatija ratsasti radan ympäri myötäpäivään, se on +oikealta vasemmalle, suoritti hänen vastapuolensa saman kiertokulun +päinvastoin eli vasemmalta oikealle, jota useimmissa maissa pidetään +huonona enteenä. + +Väli-aikainen alttari oli rakennettu kuningattaren lehterin alapuolelle +ja sen vieressä seisoi Engaddin erakko karmelitamunkkien veljeskunnan +puvussa. Muita hengellisiä miehiä oli myöskin saapuvilla. Tämän alttarin +luo astuivat toinen toisensa perästä kummiensa saattamina sekä +miekkasille vaatija että hänen vastapuolensa. Kumpikin ritari astui +hevosen selästä alttarin edessä ja vakuutti asiansa oikeaksi +juhlallisella valalla evankeliumin päälle sekä rukoilemalla, että +tappelun päätös osottaisi hänen valansa totuutta tahi vääryyttä. He +vannoivat myöskin, että olivat tulleet taistelupaikalle ritarillisessa +puvussa ja tavallisilla aseilla, ilman loihtimista, talismaneja tahi +velhokeinoja voiton saamiseksi puolelleen. Päällekantaja teki valansa +vakavalla, miehuullisella äänellä ja rohkealla, reippaalla katsannolla. +Kun tämä temppu oli päättynyt, nosti sir Kenneth silmänsä lehteriä kohti +ja notkisti päänsä alas, ikäänkuin kunnian-osotuksena niille +näkymättömille kaunottarille, jotka olivat siellä, ja hyppäsi sitten, +niin raskasaseisena kuin hän oli, ylös satulaan, jalustimeen koskematta, +jonka perästä hän antoi ratsunsa, hiljalleen laukaten, kantaa itseänsä +määräpaikalle radan pohjoiseen päähän. Konrad astui myöskin alttarin +luokse jotenkin rohkeasti, vaan vannoessa hänen äänensä kuului +epäselvältä, juurikuin kypärä olisi sen tukehuttanut. Hänen huulensa, +joilla hän rukoili taivasta suomaan hänen oikealle asiallensa voittoa, +kalpenivat jumalattomaa herjausta lausuessaan. Kun hän kääntyi +noustakseen hevosensa selkään, läheni suurimestari häntä, ikäänkuin +korjatakseen jotakin hänen kauluksessaan, ja kuiskasi: "pelkuri ja +narri! Rohkaise mielesi ja taistele urhoollisesti; muuten, Jumal' auta, +vaikka pääsisitkin häntä pakoon, et pääse *minua*!" + +Se leppymätön ääni, jolla tämä uhkaus kuiskattiin, teki ehkä markiisin +mielenhämmennyksen täydelliseksi, sillä hän kompastui, aikoessaan nousta +hevosen selkään; ja vaikka hän kohta jälleen pääsi tasapainoon ja +hyppäsi satulaan tavallisella notkeudellaan sekä näytti taitavuuttansa +ratsumiehenä, kun hän laukkasi paikalleen vastustajansa vastapäätä, ei +tapaus kuitenkaan jäänyt niiltä huomaamatta, jotka pitivät vaaria +tappelun päätöstä ennustavista merkeistä. + +Kun papit olivat juhlallisesti rukoilleet, että Jumala näyttäisi, kellä +oli oikeus puolellansa, menivät he radalta pois. Miekkasille vaatijan +torvet nyt kajahtivat muutaman kerran, ja julistaja huusi turnauskentän +pohjoisesta päästä: "täällä seisoo hyvä ritari, sir Kenneth +Skotlannista, taistelia Englannin kuninkaan Richardin puolesta, joka +syyttää Konradia, Montserrat'n markiisia, ilkityöstä ja häväistyksestä +mainittua kuningasta vastaan". + +Kun sanat Kenneth Skotlannista ilmottivat taistelian nimen ja arvon, +jotka eivät ennen olleet yleisesti tunnetuita, kuului kova ja iloinen +mieltymyksenhuuto kuningas Richardin seuralaisten puolelta ja teki +vastustajan vastauksen melkein kuulumattomaksi, vaikka useaan kertaan +vaadittiin äänettömyyttä. Vastustaja vannoi tietysti olevansa viaton ja +tarjousi puoltamaan viattomuuttaan ruumiillansa. Molempien taisteliain +asekantajat astuivat nyt esiin ja antoivat heille kilven ja keihään, +auttaen heitä ripustamaan edellistä kaulaansa, jotta heillä oli molemmat +kädet vapaina ohjaksien ja keihään hoitamiseen. + +Skotlantilaisen kilvessä näkyi hänen vanha vaakunamerkkinsä Leoparti, +vaan siihen oli lisätty kaulapanta ja katkaistu kahle, jotka +muistuttivat hänen äskeisestä vankeudesta. Markiisin kilvessä oli hänen +arvonimensä[1] johdosta kuvattuna jyrkkä, piikkinen vuori. Ritarit +nostivat ja puistelivat keihäitään ikäänkuin koetellakseen kömpelöiden +aseiden painoa ja vahvuutta, jonka perästä laskivat ne alas. Kummit, +julistajat ja asekantajat vetäytyivät nyt aidakkeiden luo ja molemmat +taisteliat istuivat vastapäätä toisiansa, kasvot kasvoja vastaan, +keihäät lasketut alas ja kypärinsilmikot kiinni sekä ruumiit niin +asepuvulla verhottuina, että he pikemmin olivat valettujen +rautapatsaiden kuin lihasta ja verestä luotujen olentojen näköisiä. +Odotuksen äänettömyys oli nyt yleinen -- katseliat hengittivät nopeasti +ja heidän sielunsakin näyttivät siirtyneen silmiin; ei ainoatakaan ääntä +kuulunut, paitsi tulisten sotaratsujen korskumista ja raappimista, jotka +arvaten mitä oli tulemassa levottomina odottivat saada rynnätä +eteenpäin. Näin he seisoivat noin kolme minutia, kun sulttanin merkistä +sadan soittokoneen kimeä ääni yhtä haavaa kaikui läpi ilman ja ritarit +kannustivat hevosensa, laskivat ohjakset höllälleen, täyttä laukkaa +hyökkäsivät eteenpäin ja kohtasivat toisiansa radan keskellä töminällä, +joka oli ukkosen jyrinän kaltainen. Voitto ei ollut epäilyksen alainen, +ei silmänräpäystäkään. Konrad kyllä osotti olevansa tottunut soturi; +sillä hän osasi keskelle vastustajansa kilpeä ja käytti keihästä +sellaisella voimalla ja tarkkuudella, että se meni pirstaleiksi +teräskärjestään aina rautahansikkaan saakka. Sir Kennethin hevonen +peräytyi muutaman askeleen ja lankesi kintuilleen; vaan ratsastaja nosti +sen helposti pystyyn kädellä ja ohjaksilla. Mutta Konrad oli +auttamattomissa. Sir Kennethin keihäs oli lävistänyt kilven ja +milanolaisen teräshaarniskan sekä tunkeunut sen _secretin_ eli +pansaripaidan läpi, joka pidettiin haarniskan alla, haavottanut häntä +syvästi rintaan ja viskannut hänen satulasta, katkennut keihäänkärki +haavassa. Kummit, julistajat ja itse Saladin, joka oli astunut alas +istuimeltansa, riensivät haavotetun luokse; sillä välin sir Kenneth, +joka oli hypännyt hevosen seljästä ja paljastanut miekkansa, koska hän +ei vielä tiennyt Konradin aivan avuttomaksi, käski hänen tunnustaa +rikollisuutensa. Kypäri riisuttiin kiireesti päästä, ja haavotettu, +tuimasti tuijottaen taivasta kohti, vastasi: "mitä vielä tahdotte? -- +Jumala on tuominnut oikein -- minä olen syyllinen -- vaan leirissä +löytyy syyllisempiä kuin minä, säälikää sieluani ja hankkikaa minulle +rippi-isä." + +[1] *Montserrat*, _Monte Serrato_, merkitsee: piikkinen vuori. + +Nämät sanat lausuttuaan hän pyörtyi. + +"Talismani, se voimakas lääke, kuninkaallinen veljeni", sanoi Richard +Saladinille. + +"Tuo petturi", vastasi sulttani, "ansaitsisi pikemmin että häntä +jaloista laahattaisiin turnauskentällä hirsipuuhun, kuin että hän tulisi +osalliseksi talismanin voimasta -- ja joku semmoinen kohtalo on myös +kirjotettu hänen kasvoihinsa", hän lisäsi tarkasti katseltuaan +haavotettua; "sillä vaikka haava ehkä voidaan parantaa, on Azraelin +merkki painettu tuon katalan otsaan". + +"Kaikessa tapauksessa pyydän sinua tekemään, mitä voit hänen +hyväksensä", sanoi Richard, "että hän edes ennättäisi syntinsä tunnustaa +-- älä tapa sekä ruumista että sielua! Puoli tuntia voipi hänelle olla +tuhannen kertaa suuremmasta arvosta, kuin vanhimman patriarkan +elinaika". + +"Kuninkaallisen veljeni tahto tapahtukoon", sanoi Saladin, "Orjat, +kantakaa telttaamme tämä haavotettu mies". + +"Se ei saa tapahtua", sanoi temppeliherra, joka tähän saakka oli +synkällä äänettömyydellä tapausta katsellut. -- "Itävallan arkkiherttua +ja minä emme salli, että tämä onneton, kristitty ruhtinas jätetään +saraceneille heidän loihtukeinojensa esineeksi. Me olemme hänen kummit +ja vaadimme, että hän jätetään meidän hoidettavaksi". + +"Se tahtoo sanoa, te kiellätte käyttämästä niitä varmoja keinoja, jotka +ovat tarjona hänen tointumiseen?" sanoi Richard. + +"Ei, ei suinkaan", vastasi suurimestari, malttaen mielensä. -- "Jos +sulttani käyttää luvallisia keinoja, niin hän hoitakoon sairasta minun +teltassani". + +"Veli kulta, tee se, ole hyvä", sanoi Richard Saladinille, "vaikka lupa +on jotensakin epäkohteliaasti annettu. Vaan nyt hauskempiin asioihin! -- +Puhaltakaa torvensoittajat, hurratkaa, englantilaiset, Englannin +sankarin kunniaksi!" + +Vaskirummut, torvet ja cymbalit helähtivät yhtä haavaa, ja se voimakas +säännöllinen hurrahuuto, jolla englantilaiset vanhuudesta ovat +ilmottaneet mielisuosiotansa, kuului arabialaisten kimeäin, +epäsäännöllisten kirkunain keskellä, kuten urkujen akordit myrskyn +vinkuessa. Viimein oltiin ääneti. + +"Leopartin urhoollinen ritari", jatkoi Richard, "sinä olet osottanut, +että ethiopialainen voipi muuttaa ihonsa värin ja leoparti täplänsä, +vaikka oppineet raamatun todistuksella väittävät sitä mahdottomaksi. +Kuitenkin minulla on enemmän sanomista teille naisten kuullen, joiden +luo minä nyt saatan teidät ja jotka paraiten voivat arvostella ja +palkita ritarillisia sankaritöitä". + +Leopartin ritari suostuen kumarsi. + +"Ja sinä, ruhtinaallinen Saladin, tulet myöskin heitä tervehtimään", +jatkoi Richard. "Minä vakuutan, että meidän kuninkaattaremme ei pidä +itseänsä tervetulleena, jollei hänelle suoda tilaisuus kiittää +kuninkaallista isäntäänsä aivan ruhtinaallisesta vastaanotosta". + +Saladin kumarsi miellyttävällä tavalla, vaan ei suostunut kutsuun. + +"Minun täytyy haavotettua hoitaa", sanoi hän. "Lääkäri yhtä vähän luopuu +sairaastansa, kuin soturi taistelukentältä, vaikkapa hän kutsuttaisiin +itse paratiisin saliin. Tiedä sitäpaitsi, kuningas Richard, että +itämaalaisen veri ei juokse niin tyynesti kaunotarten seurassa, kuin +kansalaistesi. Mitä itse raamattu sanoo? "Hänen neitsyeellinen silmänsä +on kuin profetan miekanterä; kukapa rohkenee siihen katsella? Joka ei +tahdo tulla poltetuksi, karttaa tulisille hiilille astumasta -- +ymmärtäväinen ihminen ei pidä tappuroita palavan tulisoiton edessä. -- +Hän, sanoo viisas, joka on menettänyt aarteen, ei ole järkevä, jos +kääntää päänsä sitä katsellakseen". + +Richard, niinkuin hyvin saattaa arvata, kunnioitti tätä +hienotuntoisuutta, jonka perustuksena oli hänen omasta käsityksestään +niin suuresti eroavat tavat, eikä sen kovemmin uudistanut pyyntöänsä. + +"Päivälliseksi", sanoi sulttani poislähtiessään, "toivon, että te kaikki +suvaitsette atrioida kurdilaisen päällikön mustan kamelinahka teltan +suojassa". + +Sama kutsumus kulki kaikille kristityille, jotka arvonsa puolesta olivat +kyllin ylhäisiä päästäkseen ruhtinaallisiin kemuihin osallisiksi. + +"Kuulkaa!" sanoi Richard, "rummut ilmottavat että kuninkaattaremme ja +hänen naisensa lähtevät pois lehteriltänsä -- ja kas, turbanit vaipuvat +maahan, ikäänkuin murhan-enkeli olisi niihin koskenut! Kaikki makaavat +pitkänänsä, juurikuin arapialaisen silmän katsahus voisi himmentää ladyn +poskien hohdetta! -- Tulkaa, lähdetään telttaan ja viedään voittajamme +riemusaatossa sinne. Kuinka surkuttelen jaloa sulttania, joka tuntee +rakkautta ainoastaan sellaisena kuin alhaisemmat luontokappaleet sitä +tuntevat". + +Blondel viritti harppunsa sotaisimpiin säveliin, kun voittaja tuotiin +kuningatar Berengarian telttaan. Hän astui sisään ja molemmat hänen +kumminsa Richard ja Tuomas Pitkämiekka seurasivat häntä kummallakin +puolen. Voittaja laskeusi kauniisti polvilleen kuningatar Berengarian +eteen, vaikka enemmän kuin toinen puoli tästä kunnianosotuksesta +kaikessa hiljaisuudessa oli aiottu kuningattaren oikealla puolella +istuvalle Edithille. + +"Riisukaa, jalot naiset, häneltä aseet", sanoi kuningas, joka kernaasti +noudatti vanhoja ritarillisia tapoja. "Kauneus kunnioittakoon +ritarillisuutta! Päästä häneltä kannukset irti, Berengaria! Jos oletki +kuningatar, olet kuitenkin velvollinen hänelle osottamaan kaikkea +suosiota mitä suinkin voit. -- Ota kypäri hänen päästään Edith! Tämän +käden kautta vannon, että sinun täytyy se tehdä, vaikka olisit ylpein +Plantagenet koko suvussa ja hän olisi köyhin ritari maan päällä!" + +Molemmat naiset tottelivat kuninkaan käskyä; Berengaria kiirehtivällä +toimeliaisuudella, ikäänkuin pelokkaasti haluten täyttää miehensä +tahtoa, ja Edith välistä punastuen, välistä vaaleten, kun hän +Pitkämiekan avulla verkalleen ja kömpelösti aukaisi soljet, jotka +kiinnittivät kypäriä kaulukseen. + +"Ja mitähän odotatte löytävänne tämän rautakuoren alta?" sanoi Richard, +kun päästä otettu kypäri paljasti sir Kennethin jalot kasvot, jotka +hehkuivat yhtä paljon äsken kestetyistä vaivoista kuin nykyhetken +mielenliikutuksesta. "Mitä pidätte hänestä, aatelismiehet ja +kaunottaret?" jatkoi Richard. "Onko hän nyt nubialaisen orjan taikka +nimettömän, arvottoman seikkailian näköinen? Ei tosiaan, hyvän miekkani +nimessä, tässä hänen moninaiset valepukunsa loppuvat! Hän on laskeunut +polvilleen teidän eteenne, ilman että olette häntä tunteneet muuta kuin +hänen miekkansa kautta -- hän nousee ylös, yhtä mainittavana rikkautensa +kuin syntyperänsä puolesta. Onnea etsivä ritari Kenneth nousee ylös +Davidina, Huntingdonin kreivinä, Skotlannin perintöruhtinaana!" + +Yleinen hämmästyksen huuto kuului tämän selityksen johdosta ja Edith +pudotti kypärän, jota hän piti kädessään. + +"Niin, ystäväni", sanoi kuningas, "niin on tosiaan asianlaita. Te +tiedätte, kuinka Skotlannin kuningas petti meidät, kun hän lupasi +lähettää tämän urhoollisen kreivin johdannon alla paraat ja jaloimmat +soturinsa auttamaan meitä Palestinan vallottamisessa, vaan ei +välipuhettansa täyttänyt. Tämä jalo nuorukainen, jonka johdolla +skotlantilaiset ristiretkeläiset olisivat marssineet, piti häpeällisenä +olla osaa ottamatta pyhään sotaan ja yhtyi meihin Siciliassa pienen ja +uskollisen palveliaseurueen kanssa, johon tuli lisäksi monta hänen +maanmiestänsä, jotka yhtyivät heihin tuntematta päällikkönsä arvoa. +Kaikki kuninkaallisen prinssin uskotut miehet olivat joutuneet kuoleman +saaliiksi, paitsi yksi ainoa asekantaja, ja hänen liian hyvästi +säilytetty salaisuutensa oli saattaa minun katkaisemaan yhden Europan +toivorikkaimman vesan siinä luulossa, että hän ainoastaan oli +skotlantilainen seikkailia. -- Miksi ette ilmottaneet arvoanne, jalo +Huntingdon, kun pikaisen ja kiukkuisen tuomioni kautta jouduitte +vaaraan? Oliko se sentähden, että luulitte Richardin voivan +väärinkäyttää valtaansa, kruununperillisen kuoleman kautta kostaaksensa +kuninkaalle, joka niin usein oli osottanut vihamielisyyttään?" + +"Niin pahaa en ajatellut teistä, kuningas Richard", vastasi Huntingdonin +kreivi, "vaan ylpeyteni ei myöntänyt minulle ilmaista itseäni Skotlannin +prinssinä pelastaakseni henkeä, jonka olin menettänyt velvollisuudestani +luopumalla. Muuten olin tehnyt lupauksen olla säätyäni ilmaisematta, +kunnes ristiretki oli päättynyt, ja minä ilmaisin sen ainoastaan _in +articulo mortis_ ja ripin sinetin alla tälle pyhälle erakolle". + +"Se oli sitte tieto tästä salaisuudesta, joka pakotti tuota pyhää miestä +niin hartaasti rukoilemaan että minä peruuttaisin ankaran tuomioni?" +sanoi Richard. "Syystä hän sanoi, että jos tämä urhoollinen ritari minun +käskystäni tapettaisiin, minä vastedes soisin sen teon tekemättömäksi, +vaikka se olisi maksanut jäseneni -- jäsenen! Minä olisin suonut sen +jääneeksi tekemättä, vaikkapa henkeni olisin menettänyt -- sillä mailma +olisi sanonut, että Richard oli väärinkäyttänyt sitä tilaa, johon +Skotlannin kruununperillinen, luottaen hänen jalomielisyyteen, oli +joutunut". + +"Vaan emmekö teidän majesteetiltänne voi saada tietää minkä kummallisen +ja onnellisen sattumuksen kautta tämä arvotus viimein on arvattu?" kysyi +kuninkaatar Berengaria. + +"Minä sain Englannista kirjeitä", sanoi kuningas, "jotka muiden ikävien +uutisten joukossa myöskin kertoivat, että Skotlannin kuningas oli +vanginnut kolme englantilaista aatelismiestä, jotka olivat +vaellusretkellä pyhän Ninianin tykö, ja syyksi maininnut, että hänen +perillisensä, jonka oli luultu taistelevan saksalaisten ritarien +riveissä pakanoita vastaan Preussissa, tosiaan oleskeli leirissämme ja +minun vallassani; ja sen vuoksi Wilhelm aikoi pidättää nämät +aatelismiehet panttivankina. Tästä minä ensiksi aloin aavistaa Leopartin +ritarin todellista säätyä ja epäluulojani vahvisti de Vaux, joka +Askalonista palatessaan toi takaisin Huntingdonin kreivin ainoan +palvelian, erään paksupäisen orjan, joka oli kävellyt kolmekymmentä +peninkuormaa ilmottaakseen de Vaux'lle salaisuuden, jonka hän olisi +voinut ilmottaa minulle". + +"Vanhalle Strauchanille on annettava anteeksi", sanoi Gilslannin lordi; +"sillä hän tiesi omasta kokemuksesta, että minun sydämeni on hiukan +hellempi, kuin jos nimeni olisi Plantagenet". + +"Sydämesi hellä, sinä vanha rautamöhkäle, sinä Cumberlannin pii!" +huudahti Richard. "Juuri me, Plantagenet'n perhekunnan jäsenet, voimme +kerskailla hellistä, tuntehikkaista sydämistä. Edith", sanoi hän +kääntyen orpanansa puoleen silmäyksellä, joka juoksutti veret tytön +poskille, "anna minulle kätesi, kaunis serkkuni, ja myöskin sinä, +Skotlannin prinssi". + +"Malttakaa, teidän majesteetinne", sanoi Edith, vetäytyen pois ja +koettaen salata hämmennystänsä yrittämättä laskea leikkiä kuninkaallisen +sukulaisensa herkkäuskoisuudesta. "Ettekö muista, että käteni piti olla +merkki saracenein ja arapialaisten -- Saladinin ja koko hänen turbaniin +puetun sotajoukkonsa kääntymiseen kristinuskon?" + +"Aivan niin, vaan ennustuksen tuuli on siirtynyt ja puhaltaa nyt +toisaalta", vastasi Richard. + +"Älkää laskeko leikkiä, jottei teitä sidottaisi vahvemmilla kahleilla", +sanoi erakko, astuen esiin. "Taivaan sotajoukko ei kirjota muuta kuin +totuutta loistaviin aikakirjoihinsa -- ihmisen silmä on vain liian +heikko selvästi lukemaan niiden kirjotusta. Tietäkää, että kun Saladin +ja Kenneth Skotlannista nukkuivat luolassani, luin minä tähdissä, että +kattoni alla lepäsi eräs prinssi, Richardin luonnollinen vihollinen, +jonka sallimus oli määrännyt Edith Plantagenet'n puolisoksi. Saatoinko +silloin epäillä, että tämä olisi sulttani, jonka hyvin tunsin, koska hän +usein kävi kammiossani puhumassa taivaankappalten liikunnoista? +Taivaslaen loistava valo sanoi vielä lisäksi, että tämä prinssi, Edith +Plantagenet'n mies, olisi kristitty; ja minä heikko, tietämätön +selittäjä, arvelin Saladinin kääntyväksi kristinuskoon, sitä enemmin, +koska hänen suuret avunsa näkyivät tekevän hänen mahdolliseksi oikiaan +oppiin. Tunto heikkoudestani on painanut minun maahan; vaan maassa olen +löytänyt lohdutusta! En ole oikein lukenut muiden kohtaloita -- kuka +takaa, etten ole omaani väärin käsittänyt? Jumala ei tahdo, että ihminen +tunkeupi hänen neuvotteluihin tahi tutkii hänen kätketyitä salaisuuksia. +Meidän tulee odottaa hänen aikaansa, valvomalla, ja rukoilemalla, +pelvossa ja toivossa. Minä tulin tänne ankarana ennustajana, ylpeänä +profeetana, taitavana, kuten luulin, opettamaan ruhtinaita ja vieläpä +varustettuna ylenluonnollisilla tiedoilla, vaan sellaisen taakan +rasittamana, jota en luullut muiden hartioiden kuin omaini voivan +kantaa. Vaan kahleeni ovat nyt ratkotut! Minä lähden täältä, nöyränä +tietämättömyydessäni, katuvaisena vaan ei toivotonna". + +Näin puhuttuaan hän erkani seurasta ja sanotaan, että siitä ajasta +hulluuden kohtaukset harvemmin vaivasivat häntä, sekä että hänen +katumuksenharjotukset tulivat leppeämmiksi ja että parempi toivo +tulevaisuudesta seurasi niitä. Itse mielipuolisuudessakin on niin paljo +itserakkautta, että vakuutus siitä, että hän niin suurella kiivaudella +oli julistanut ja suosinut perätöntä ennustusta, näkyi vaikuttavan kuten +suonen-isku ihmisruumiiseen ja asettavan kuumetta, joka raivosi hänen +aivoissansa. + +Turha on ruveta tarkemmin selvittelemään, mitä tämän perästä tapahtui +kuninkaattaren teltassa, tahi tiedustamaan, oliko Kenneth Huntingdonin +kreivinä yhtä mykkä Edithin läsnä ollessa, kuin ennen, koska hänen +täytyi käyttää itseään tuntemattomana, halpana ritarina. Voipi varmana +pitää, että hän nyt tarpeellisella voimalla ilmaisi sitä hellää liekkiä, +jota hänen niin usein ennen oli ollut vaikea sanoilla selittää. + +Päivällistunti lähestyi nyt ja Saladin odotteli kristittyjen ruhtinasten +tuloa erääseen telttaan, joka, suuruuteen katsomatta, aivan vähän +ulkonäöltään erosi köyhän kurdilaisen tahi arapialaisen tavallisesta +asunnosta; vaan tuon laajan, mustan katon alla oli pidot valmistetut +suurimmalla itämaisella komeudella; kallisarvoisimpia mattoja oli +levitetty lattialle ja tyynyjä asetettu vierasten mukavuutta varten. +Vaan me emme voi ruveta kertomaan komeoista kulta- ja hopeakankaista, +uhkeoista arabeskikirjauksista, kallisarvoisista kashmirishaaleista ja +indialaisista musliinivaatteista, jotka täällä olivat levitettyinä +kaikessa loistossaan; vielä vähemmin kertomaan kaikista sylttiherkuista +ja erivärisillä riiskryyneillä ympäröidyistä höystelihoista sekä +kaikista muista itämaisen keittotaidon herkuista. Kokonaisia, +paistetuita lampaita ja sekä metsä- että aljuja lintuja oli ladottu +suurille kulta-, hopia- ja poslinivadeille ja näiden välissä seisoi +suuria sorbetilla täytettyjä ruukkuja, jäähdytettyjä lumella ja jäällä +Libanonin vuorirotkoista. Kasa komeoita päänaluksia juhlasalin yläpäässä +näkyi olevan aiottu isännälle ja niille korkea-arvoisimmille +henkilöille, joita hän katsoi hyväksi kutsua tälle kunnia-istuimelle; +kaikkialla teltan katossa, vaan varsinkin mainitun kunnia-istuimen +päällä riippui joukko lippuja ja viirejä, merkkejä voitetuista +tappeluista ja kukistetuista valtakunnista. Vaan etumaisena ja ylinnä +kaikkia näkyi pitkä keihäs, johon oli kiinnitetty ruumiin käärinliinat, +tuolla merkillisellä kirjotuksella: "_Saladinin, Kuningasten Kuninkaan +-- Saladinin Voitonsankarien Voittajan -- Saladinin Täytyy Kuolla_". +Kaiken tämän loisteen keskellä seisoivat orjat, jotka olivat +valmistaneet ruuan, päät kyyryssä ja kädet ristissä, vaiti ja +liikkumattomina kuin kuvapatsas tahi _automatit_, jotka odottavat +taideniekan koskettelemista joutuaksensa liikuntoon. + +Sulttania, kuten useimpia hänen aikalaisiaan, vaivasi aikakauden +taika-usko ja odottaessaan ruhtinaallisten vierastensa tuloa, hän +tarkasteli erästä horoskopia sekä siihen kuuluvaa selitystä, jonka +Engaddin erakko oli lähettänyt hänelle, ennen leiristä lähtöänsä. + +"Kummallinen ja salaperäinen tiede", hän sanoi itsekseen, "joka luvaten +siirtää peitettä tulevaisuuden edestä syrjään, saattaa harhateille +niitä, joita se näkyy opastavan oikeaan, ja pimentää sitä näyttämöä, +jota se on muka valaiseva! Kuka ei olisi väittänyt, että minä olin se +erittäin vaarallinen vihollinen tälle Richardille, jonka vihollisuus +tulisi lakkaamaan naimisen kautta hänen sukulaisensa kanssa? Ja +kuitenkin nyt näyttää siltä, että tuon urhoollisen kreivin ja prinsessan +yhdistys tulee rakentamaan ystävyyttä Richardin ja Skotlannin välillä, +joka viimemainittu on hänelle paljo vaarallisempi vihollinen kuin minä, +juuri kuin villikissa huoneessa on enemmän peljättävä kuin jalopeura +etäisessä erämaassa. Mutta", jatkoi hän puoli-ääneen, "tähtien asema +ilmotti myös, että prinsessan mies oli oleva kristitty. -- Kristitty!" +kertoi hän tuokion perästä -- "Tämä antoi mielettömälle haaveksivalle +tähtitutkialle aihetta siihen toivoon, että minä luopuisin uskostani! +Vaan minua, profeetamme uskollista seuraajaa, sen olisi pitänyt +huomauttaa ereyksestäni. Makaa tuossa, merkillinen paperi", hän jatkoi +pistäessään sen päänalasensa alle; "kummalliset ovat ennustuksesi ja +myöskin vaaralliset, koska ne, silloinkin kuin itsessään ovat tosia, +kuitenkin pettävät niitä, jotka koettavat selittää niiden sisältöä. -- +Mitä nyt? Mitä tämä sisääntunkeminen merkitsee?" + +Tämä sanottiin kääpiö Nectabanukselle, joka hirveästi säikähtäneenä +syöksi telttaan; hänen rumat kasvonsa olivat kauhusta käyneet vielä +rumemmiksi -- silmät tuijottivat päässä, suu oli auki ja kurttuiset, +rujostuneet kädet ja sormet harillansa. + +"Mitä nyt?" sanoi sulttani ankarasti, + +"_Accipe hoc!_" ähkyi kääpiö. + +"_Hoc!_ Mitä sanot?" jatkoi sulttani. + +"_Accipe hoc!_" vastasi tuo hämmästynyt raukka, tietämättä kenties, että +kertoi samat sanat kuin ennen. + +"Mene tiehes!" sanoi sulttani. "Minua ei huvita kuulla hullutuksia". + +"En minä ole hullu", sanoi kääpiö, "enemmän kuin tarvitaan, että +hulluuteni auttaisi järkeäni ansaitsemaan minulle, kurjalle raukalle, +jokapäiväisen leipäni. Kuule, kuule minua, suuri sulttani!" + +"No, jos sinä valitat jostakin todellisesta vääryydestä", sanoi Saladin, +"on kuningas velvollinen kuulemaan sanojasi, olitpa viisas tai hullu. -- +Tule tänne kanssani", jatkoi hän vieden hänen teltan sisempään osaan. + +Mitä heidän puheensa lie koskenutki, keskeytti sitä pian torvien +toitotus, joka ilmotti kristittyjen ruhtinasten tuloa. Saladin tervehti +heitä teltassaan kuninkaallisella kohteliaisuudella, joka oli sekä hänen +että heidän arvonsa mukainen, vaan erityistä kohteliaisuutta hän osotti +nuorelle Huntingdonin kreiville, jolle hän jalomielisesti toivotti onnea +hänen nykyisten iloisten toivettensa johdosta, vaikka ne olivatkin +tehneet tyhjäksi Saladinin omat toiveet. + +"Mutta älä luule, jalo nuorukainen", sanoi sulttani, "että Skotlannin +prinssi on enemmän tervetullut Saladinin luokse, kuin Kenneth oli +yksinäiselle Ilderimille, kun he tapasivat toisensa erämaassa, tahi kuin +alakuloinen etiopialainen oli Adonebek El Hakimille. Urhoollisella ja +jalolla sielulla, kuten sinun, on oma arvonsa, huolimatta säädystä ja +syntyperästä, juuri kuin tämä raikas juoma, jonka tässä sinulle tarjoan, +on yhtä makeaa, juotiinpa se savi-astiasta tahi kultaisesta maljasta". + +Huntingdonin kreivi antoi sopivan vastauksen, kiitollisesti tunnustaen +niitä monia ja suuria palveluksia, joita jalomielinen sulttani oli +hänelle tehnyt; vaan juotuaan Saladinin maljan siitä sorbetipikarista, +jonka tämä oli tarjonnut hänelle, ei hän voinut olla hymysuin sanomatta: +"urhoollinen ratsumies Ilderim ei tiennyt, miten jää muodostui; vaan +antelias sulttani jäähdyttää sorbetinsa lumella". + +"Tahdotko, että arapialainen tahi kurdilainen olisi yhtä ymmärtäväinen +kuin Hakim?" sanoi sulttani, "joka pukeutuu valepukuun, hänen täytyy +antaa sydämensä tunteiden ja päänsä opin olla sen puvun kaltainen, jonka +hän on ottanut ylleen. Minä halusin nähdä, miten urhoollinen ja +rehellinen ritari Frangistanista käyttäisi itseänsä väittelyssä +semmoisen henkilön kanssa, kuin minä silloin näytin olevan. Sentähden +olin epäilevinäni yleisesti myönnetyn asian totuutta nähdäkseni, millä +perustuksella väitteitäsi puollustaisit". + +Kummastelematta kuullen, että jäähdytettyä sorbetia oli saatavissa, +tarttui Itävallan arkkiherttua, joka seisoi vähän syrjässä, +erinomaisella mielihyvällä ja hiukan kömpelösti suureen maljaan, juuri +kun Huntingdonin kreivi oli laskemaisillaan sen luotansa. + +"Hyvin virkistyttävää!" huudahti hän aika kulauksen perästä, jonka +päivän helle ja kuume-oireet eilispäivän päihtymyksen vuoksi tekivät +erittäin tervetulleeksi; ja huoahtaen hän kurotti maljan +temppeliritarein suurimestarille. Saladin antoi merkin kääpiölle, joka +astui esiin ja karkealla äänellä lausui sanat: _Accipe hoc!_ +Temppeliherra säpsähti, kuten hevonen, joka äkkää jalopeuran pensaan +juuressa polun varrella; vaan hän tointui heti ja nosti maljan +huulilleen, kenties näin salatakseen hämmennystään. -- Vaan nämä huulet +eivät koskaan koskeneet maljan laitaa. Saladinin miekka lensi tupestaan, +kuten salama pilvistä iskee. Se välähti ilmassa ja suurimestarin pää +vyöryi teltan toiseen päähän, vaan ruumis jäi sekunniksi seisomaan malja +yhä kädessä, ja kaatui sitten, jolloin juoma sekaantui suonista +purskahtavan veren kanssa yhteen. + +"Petosta!" huudettiin joka taholta ja Leopold, joka seisoi lähinnä +Saladinia ja hänen veristä miekkaansa, juoksi taaksepäin, ikäänkuin +peljäten että nyt tulisi hänen vuoro. Richard ja muut laskivat kätensä +miekkaan. + +"Älä pelkää mitään. Itävallan arkkiherttua", sanoi Saladin, yhtä +tyynesti, kuin jos ei mitään olisi tapahtunut, "älkääkä tekään. +Englannin kuningas, liioin suuttuko siitä, mitä olette nähneet. Ei +moninaisten konnantöittensä vuoksi; ei sen väijymyksen tähden, jota hän +hänen oman asekantajansa tunnustuksen mukaan mietti kuningas Richardin +henkeä vastaan; ei sentähden että hän erämaassa ajoi minua ja Skotlannin +prinssiä takaa, niin että meidän täytyi pelastaa henkemme hevosten +nopeuden kautta; ei sen vuoksi että hän juuri nyt on yllyttänyt +maroniteja karkaamaan päällemme, joka hanke ainoastaan sen kautta on +tyhjäksi rauennut, että minä vasten luuloa olin kutsunut kokoon liian +monta arapialaista -- ei kaikkein näiden rikosten tähden, vaikkapa +jokainen niistä olisi ansainnut semmoisen rangaistuksen, hän makaa +kuolleena tuossa, vaan sentähden että hän tuskin puolta tuntia, +ennenkuin hän läsnä-olollaan saastutti seuraamme, niinkuin samumtuuli +myrkyttää ilman, työnsi puukon kumppaninsa ja rikosveljensä. Konrad +Montserrat'n sydämeen, jottei tämä tunnustaisi niitä ilkeöitä +salahankkeita, joihin he yhteisesti olivat olleet osalliset". + +"Mitä! Konrad murhattu? Ja suurimestari, hänen kumminsa ja likin +ystävänsä, on hänen murhannut!" huudahti Richard. "Jalo sulttani, en +tahdo epäillä sanojasi -- kuitenkin tämä on todistettava -- muuten -- + +"Tuossa seisoo todistaja", sanoi sulttani, osottaessaan peljästynyttä +kääpiöä. "Allah, joka lähettää meille kiiltomadon valaisemaan yötä, voi +saada salaiset rikokset halvimmilla keinoilla ilmi". + +Saladin kertoi nyt kääpiön historian, joka kuului lähes näin: +mielettömässä uteliaisuudessaan, tahi, kuten hän osaksi tunnusti, +näpistelläksensä oli Nectabanus hiipinyt Konradin telttaan, josta hänen +palveliansa olivat luopuneet, kiiruhtaen muutamat leiristä pois, +ilmottamaan hänen veljelleen tappelun päätöstä, ja toiset nauttien niitä +virvotuksia, joita sulttanin anteliaisuus oli heille jättänyt. +Haavotettu nukkui Saladinin ihmeellisen talismanin vaikutuksesta, niin +että kääpiöllä oli tilaisuus mieltä myöten nuuskia joka paikassa, kunnes +raskaiden askelten kopina pelotti häntä menemään piiloon. Hän hiipi +esiriipun taakse, josta hän saattoi kuulla ja nähdä kaikki, mitä +suurimestari, joka tuli sisään ja huolellisesti sulki teltan oven +jälkeensä, sanoi tahi teki. Hänen uhrinsa, joka äkkiä heräsi unesta, +näkyi kohta aavistaneen vanhan toverinsa tarkotuksen, sillä hän oli +peljästyneellä äänellä kysynyt, minkä tähden suurimestari häiritsi +häntä. + +"Minä tulen sinua ripittämään ja synneistäsi päästämään", vastasi +suurimestari. + +Pelästynyt kääpiö ei voinut paljon muistella heidän muuta keskustelua, +paitsi että Konrad oli pyytänyt suurimestaria ei taittamaan särkynyttä +ruokoa ja että temppeliherra oli työntänyt turkkilaisen tikarin hänen +sydämeensä, sanoen: _Accipe hoc!_ jotka sanat sitten kauan kummittelivat +piilossa olevan todistajan peljästyneessä mielikuvituksessa. + +"Minä hankin varman tiedon tämän kertomuksen totuudesta", sanoi Saladin, +"ruumista tarkastuttamalla; ja tuon onnettoman henkilön, jonka Allah on +tehnyt rikoksen ilmisaajaksi, käskin teidän läsnä ollessa kertoa +murhaajan sanat; ja te itse näitte, minkä vaikutuksen hänen +omaantuntoonsa ne tekivät". + +Sulttani oli vaiti, ja Englannin kuningas alkoi puhua: + +"Jos tämä on totta, jota en suinkaan epäile, olemme olleet todistajina +suureen oikeudentekoon, vaikka se näytti toiselta. Mutta minkätähden +tässä seurassa? Minkätähden omalla kädelläsi?" + +"Olin aikonut toisin", sanoi Saladin; "vaan jollen olisi jouduttanut +hänen tuomiotansa, olisi hän kokonaan siitä päässyt; sillä, jos olisin +sallinut hänen juoda maljastani, jota hän oli tekemäisillään, kuinka +minä sitten, joutumatta pahaan huutoon kesti-ystävyyden lain +rikkomisesta, olisin voinut antaa hänen kärsiä sen +kuolemanrangaistuksen, jonka hän niin hyvin oli ansainnut? Jos hän olisi +tappanut isäni ja sen perästä syönyt leipääni ja juonut maljastani, en +olisi koskenut hiuskarvaakaan hänen päässään. Mutta kyllin hänestä -- +hänen ruumiinsa ja muistonsa kadotkoon meistä". + +Ruumis kannettiin pois ja kaikki murhan merkit poistettiin tahi +salattiin niin pian ja taitavasti, että selvästi näkyi, että tapaus ei +ollut niin tavaton, että se olisi saanut Saladinin palveliat ja hoviväen +taidoltansa. + +Mutta kristityt ruhtinaat tunsivat mielensä suuresti sortuneiksi +äsköisestä tapauksesta ja vaikka he sulttanin kohteliaan pyynnön vuoksi +istuivat paikoilleen kemuissa, tapahtui tämä kuitenkin epäilyksen ja +hämmästyksen äänettömyydellä. Richard oli ainoa, jonka mieli ei antanut +vähintäkään tilaa epäluulolle tahi hämmästykselle, vaan hänkin näytti +mietiskelevän jotain ehdotusta ja itsekseen tuumailevan, kuinka hän sen +paraiten esittelisi, saadakseen sen hyväksytyksi. Viimein hän tyhjensi +suuren viinilasin ja kääntyi sulttaniin pyytäen saada tietää, oliko +totta että hän oli kunnioittanut Huntingdonin kreiviä +kahdenmiekkaisilla. + +Saladin vastasi hymyillen, että oli koetellut hevostansa ja aseitansa +Skotlannin perintöruhtinasta vastaan, kuten ratsumiesten oli tapa tehdä +erämaassa toisiaan kohdatessaan ja lisäsi kainosti, että vaikka tappelu +ei ollut aivan ratkaiseva, hänellä ei ollut erittäin syytä kehua +tappelusta. Toiselta puolen ei skotlantilainen tahtonut tunnustaa +hänelle näin myönnettyä etevyyttä, vaan halusi suoda sen sulttanille. + +"Sinulla on kyllin kunniaa paljaista kahdenmiekkaisista", sanoi Richard, +"ja minä kadehin enemmän tätä kunniaa sinulta, kuin kaikkia Edithin +hymyilyjä, vaikka yksi ainoa niistä kyllä palkitsisi verisen päivätyön. +-- Mutta mitä arvelette, jalot ruhtinaat; onko soveliasta, että niin +suuri ritariseura eroaisi, tekemättä mitään, josta tulevat aikakaudet +voisivat puhua? Mitä on kavaltajan ilmisaanti ja kuolema niin kauniin +kunniaseppeleen suhteen, kuin tässä on koolla ja jonka ei pitäisi erota +näkemättä mitään, joka enemmän ansaitsisi sen huomiota? Mitä sanotte, +ruhtinaallinen sulttani? -- Jos me molemmat tämän kunnioitettavan seuran +edessä ratkaisisimme tuon kauan riidanalaisen kysymyksen tästä +Palestinasta ja siten yhtä haavaa lopettaisimme tämän pitkällisen sodan? +Tuolla on rata valmiina, eikä pakanuus koskaan voi toivoa parempaa +sankaria kuin teitä; ja jollei arvokkaampaa tarjou, olen minä laskeva +hansikkani kristikunnan puolesta ja kaikella kunnioituksella ja +ystävyydellä me taistelemme hengen kaupalla Jerusalemin omistamisesta". + +Syvä äänettömyys seurasi nyt sulttanin vastausta odotettaessa. Hänen +otsansa ja poskensa punehtuivat suuresti, ja moni läsnä-olioista luuli +hänen epäilevän, josko hän suostuisi vaatimukseen. Viimein hän sanoi: +"jos tappelisin pyhän kaupungin puolesta niitä vastaan, joita me pidämme +epäjumalain sekä kuvien, hirsien ja kivien palvelioina, voisin luottaa +siihen, että Allah vahvistaisi käsivarteni; tahi jos kuuluisin Melek +Ricin miekan alle, en koskaan voisi päästä paratiisin kunniallisemmalla +kuolemalla. Mutta Allah on jo antanut Jerusalemin oikeauskoisille ja se +olisi profeetan Jumalan kiusaamista, jos minä, luottaen väkevyyteeni ja +taitavuuteeni, panisin alttiiksi sen, jonka jo omistan sotavoimieni +enemmyyden kautta". + +"Jollei Jerusalemin vuoksi", sanoi Richard sellaisen henkilön äänellä, +joka pyytää jotakin suosiota paraimmalta ystävältänsä, "niin karatkaamme +kuitenkin rakkaudesta kunniaan terotetuilla keihäillä toisiamme +vastaan". + +"Tätäkään", sanoi Saladin puoleksi hymyillen Leijonasydämen kiihkeälle +sotahalulle, "en tätäkään voi hyvällä omallatunnolla tehdä. Isäntä panee +paimenen laumalleen, ei paimenen, vaan lammasten vuoksi. Jos minulla +olisi poika, joka voisi valtikkaa pidellä siinä tapauksessa, että minä +kaatuisin, olisi minulla ehkä oikeus, niinkuin minulla on tahto, +uskaltaa tätä rohkeaa taistelua; vaan teidän oma Raamattunne sanoo, että +lampaat hajoavat, kun paimenet ovat kaatuneet". + +"Kaikki onni on tullut sinun osaksesi", sanoi Richard huo'aten +Huntingdonin kreiville. "Minä olisin antanut paraimman vuoden elämässäni +tuosta puolesta tunnista Erämaan Timantin luona!" + +Richardin ritarillinen innostus elähytti seuran alakuloisia mieliä ja +kun vihdoin noustiin ylös pois lähteäkseen, astui Saladin esiin ja +tarttui Leijonasydämen käteen. + +"Jalo Englannin kuningas", hän sanoi, "iäksi päiväksi me nyt eroamme. +Että teidän liittonne on niin hajonnut, ettei sitä enää koskaan voida +solmita yhteen, ja että te oman maanne sotavoimilla ette voi yritystä +loppuun saattaa, sen te tiedätte yhtä hyvin kuin minä. Minä en voi +teille jättää tätä Jerusalemia, jonka omistamista niin hartaasti +haluatte. Se on meille, niinkuin teille, pyhä kaupunki. Vaan mitä muuta +hyvänsä Richard Saladinilta pyytää, annetaan yhtä mielellään, kuin tuo +lähde tuossa vettänsä antaa. Niin, ja samaa Saladin yhtä alttiisti +tarjoaisi, jos Richard seisoisi erämaassa ainoastaan kaksi joutsimiestä +seurassansa!" + +Seuraava päivä näki Richardin palaavan omaan leiriinsä, ja vähän aikaa +sen perästä nuori Huntingdonin kreivi joutui naimisiin Edith +Plantagenet'n kanssa. Sulttani lähetti tähän tilaisuuteen kuuluisan +*Talismanin* morsiuslahjaksi; mutta vaikka monta parannusta toimitettiin +sen avulla Europassa, ei yksikään voinut menestymisen ja maineen suhteen +vetää vertoja niille, jotka sulttani itse suoritti. Talismani on vielä +olemassa; sillä Huntingdonin kreivi testamenttasi sen urholliselle +skotlantilaiselle ritarille sir _Mungo of the Lee'lle_, jonka vanhassa +ja korkea-arvoisessa suvussa se vielä säilytetään, ja vaikka +tenhovoimalla varustetut kivet jo aikoja ovat poistetut uudemmasta +farmakopeasta, käytetään talismania kuitenkin vielä verenjuoksun +tyrehyttämiseen ja vesikauhun parantamiseen. + +Tässä kertomuksemme loppuu, koska ne ehdot, joita vastaan Richard +suostui vallotustensa luopumiseen, ovat mainittuina kaikissa tämän +aikakauden historioissa. + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Talismani, by Walter Scott + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TALISMANI *** + +***** This file should be named 29974-8.txt or 29974-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/2/9/9/7/29974/ + +Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/29974-8.zip b/29974-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..8e0a351 --- /dev/null +++ b/29974-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..10e1682 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #29974 (https://www.gutenberg.org/ebooks/29974) |