5 files changed, 4374 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/29396-8.txt b/29396-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..23b0f69
--- /dev/null
+++ b/29396-8.txt
@@ -0,0 +1,4358 @@
+The Project Gutenberg EBook of Kypron prinsessa, by Zacharias Topelius
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Kypron prinsessa
+       4-näytöksinen satunäytelmä
+
+Author: Zacharias Topelius
+
+Translator: Eino Leino
+
+Release Date: July 13, 2009 [EBook #29396]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KYPRON PRINSESSA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+KYPRON PRINSESSA
+
+4-näytöksinen satunäytelmä
+
+
+Kirj.
+
+Z. TOPELIUS
+
+
+Suomentanut Eino Leino
+
+
+Werner Söderström, Porvoo, 1901.
+
+
+
+HENKILÖT.
+
+CHRYSANDROS, Kypron kuningas.
+CHRYSEIS, hänen tyttärensä, suomalaisten Kyllikki.
+ANEMOTIS, (Tuulikki)
+LYDIA,    |
+DAFNE,    |  Chryseiin neitoja.
+NAIDION,  |
+DORIS,    |
+MEDON, kuninkaan sotapäällikkö.
+MEGAPONTOS, kuninkaan ylimmäinen juomanlaskija.
+LEMMINKÄINEN.
+TIERA, hänen sotatoverinsa.
+HELKA, hänen äitinsä.
+AINIKKI, hänen sisarensa,
+PANU, tulen henki.
+AALLOTAR, veden henki.
+ILMATAR, ilman henki.
+VELLAMON NEITOJA.
+ULAPPALAN SOKEA PAIMEN.
+LAPPALAINEN ORJA.
+KYPROLAISIA SOTILAITA.
+KÖÖRI, tyttöjä ja nuorukaisia.
+
+Tapahtumapaikka ensin Kypro, sitten Kaukoniemi Suomessa
+lopuksi Pohjola. Aika määräämätön.
+
+
+
+
+ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+Kypro, jumalien lehto. Taustana meri. Keskellä näyttämöä
+Afroditen kuvapatsas. Sen edessä alttari ja lähde.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    LEMMINKÄINEN lepää mukavassa asennossa ruohistossa lähteen
+    vieremällä. Hänen ympärillään ANEMOTIS, LYDIA, DAFNE ja NAIDION.
+
+ANEMOTIS.
+Näin lepäjä, kaunis poika!
+
+LYDIA.
+Nuku nurmen vehreällä!
+
+DAFNE.
+Unohda ulapan viimat!
+
+NAIDION.
+Viini voimas vahvistavi.
+
+    (Tarjoo hänelle pikarin.)
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kuink' ihana ilman henki
+tällä kukkarantasella!
+Vedet vilppahat solisee,
+tuul' lemuja leyhyttävi,
+vielä vienoinen kätönen
+viinin tulta tarjoavi.
+Vuodata hyvä mehusi
+jalo marja maan ihanan!
+O, jumalat, teitä kiitän,
+jotka mun johitte tänne
+meren myrskyisen kidasta
+satamaan suloisen saaren,
+kussa keskellä kevähän,
+keskellä ilon ikuisen,
+lemmen luojatar asuvi
+marmorissa, mahtavana
+niinkuin päivätär päreä
+yön sylistä astuessa.
+Autuus! On nimesi nainen!
+
+ANEMOTIS (ojentaa omenata).
+Ota kaunoinen omena!
+
+LYDIA.
+Vieno on rypäle viinin.
+
+DAFNE.
+Annan sulle aprikoosin.
+
+NAIDION.
+Ethän ruusua hyleksi?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Neidot! Neljäksi palaksi
+tahtoisin itseni tasata,
+nelinkerroinpa hymyisi
+nyt mun onneni omani.
+
+ANEMOTIS.
+Rukoile jumalatarta!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kylmä on povi kivinen,
+tiedän toisen lämpimämmän.
+
+ANEMOTIS.
+Virkistä voimasi väsynyt,
+poika parka! Kerro meille,
+miltä vierailta vesiltä
+laskit näille lahtiloille?
+Thessalian tasankomailta,
+Thrakianko suvisuloista,
+Argonauttein aaltoloilta,
+mailtako Pontuksen pimeän,
+kussa miesten pään menoksi
+Skyytti takoo taikanuolta?
+vai tulitko tuulen teitä
+haahdessa seikkailuhalujen,
+kuin tuli Odysseus ennen
+rannoilta ikuisen Troian?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kauvempata, kaunis tyttö!
+Ylitse meren yheksän,
+halki hallan kymmenennen
+tänne laivalla lasetin
+polon alta pohjantähden.
+Saari on vehreä vedessä,
+lumme lunten kauloama, --
+myös toki kerkeän keväimen,
+siellä on kotini kallis,
+luona Saimaan saarekkahan,
+varrella vaahtoisen Imatran,
+kuss' ei iske ihmisjalka,
+ovet kuolon kuumottavat,
+mutta suurna, mahtavana
+sydän sykkii suuren luonnon.
+Siellä on Suomeni ihana.
+
+ANEMOTIS.
+Mitä on mehuja siellä?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Punaisia puolukoita.
+
+LYDIA.
+Viikunoita?
+
+DAFNE.
+            Taateleita?
+
+NAIDION.
+Myrttejä?
+
+LEMMINKÄINEN.
+          Ei mitänä!
+
+ANEMOTIS.
+Ei viiniä?
+
+DAFNE.
+           Maa parka! --
+
+LYDIA.
+Ei viikunoita? --
+
+NAIDION.
+                  Raukka ranta! --
+
+LEMMINKÄINEN.
+Mutta siell' elävi laulu,
+lempi armahin asuvi!
+Ah, minull' on äiti...
+
+ANEMOTIS.
+                       Kuinka
+sieltä saavuit saarellemme?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Haahdellani honkaisella.
+Tuli kauppi Tyyrin mailta
+polon pohjolan vesille,
+meren kultaa meiltä etsi,
+aluksen anastin heiltä
+ynnä sen sisällön, lasit,
+purppurat, papyyruskääröt.
+Mies tunsi mailman kaiken,
+mulle luotsiksi lupausi.
+
+ANEMOTIS.
+Et siis ole kreikkalainen.
+    (Huolimattomasti.)
+Mikä olet sa miehiäsi?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Barbaari.
+
+ANEMOTIS (hämmästyneenä).
+          Pahinta uotin...
+
+    (Kaikki tytöt vetäytyvät syrjään.)
+
+LEMMINKÄINEN.
+Aivan barbaari! Tytön jos
+näen korjan, kaunokaisen,
+heti jääksi jähmetyn ma.
+
+NAIDION.
+Kentauri! Poseidon auta!
+
+DAFNE.
+Kykloopi!
+
+LYDIA.
+          Tai Minotaurus.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Tuokaa poskenne punaiset,
+karva-kykloopin povelle,
+saatte parran poskihinne!
+Hakekaa halujen hauta
+villin kentaurin sylissä!
+
+ANEMOTIS.
+Mutta sentään -- mi nimesi?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Arvaa!
+
+ANEMOTIS.
+       Annas, kun sua katson.
+
+LEMMINKÄINEN.
+No, ja minkä oon näköinen?
+
+ANEMOTIS (hymyillen).
+Kuin harakka haukaks tehty,
+paju tammeksi tahottu,
+silmässä salama, suussa
+hymy ja hyväily hellä --
+puoleks narri, puoleks urho!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kas, miten sydämes suli!
+Ei ole vielä syntynynnä
+mies minua voittamahan
+eikä nainen nauramahan.
+Miksi siis minua luulet?
+
+ANEMOTIS.
+Kun kuulen sanasi kerskan,
+luulenpa...
+
+LEMMINKÄINEN.
+            Mitä sa luulet?
+
+ANEMOTIS.
+Satu on suvea monta
+näillä saarilla samonnut
+miehestä merenpojasta,
+sotapurren soutajasta,
+kaunis hän on kuni jumala,
+lieto kuin ulapan laine,
+miesten syöjä, naisten syöjä
+ja syöjä oman sanansa --
+joko tunnen turhamielen?
+Yksi on miesi maailmassa,
+jota niin peljätään, vihataan,
+lemmitähän, lauletahan, --
+ja hyvästi nauretahan.
+Olet lieto Lemminkäinen.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Oikein virkoit. Se olen ma.
+Siis mua ihaile impi!
+Mitä on saalista minulle?
+Sinä ensin.
+
+ANEMOTIS (aina matkan päässä).
+            Hiljaa, hiljaa!
+Teidän armonne varokoon.
+Tuhotyöstä tääll' on sakko.
+
+LYDIA (matkan päässä).
+Lehto on jumalten lehto
+ja asunto Afroditen.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Sukkamieleksi sanotaan
+häntä meillä.
+
+DAFNE (matkan päässä).
+              Zeus, Poseidon,
+Ares, Pallas Ateene,
+auttakaatte!
+
+LEMMINKÄINEN (matkien).
+             Bakkus, Here,
+Hiis, Tapio ynnä muutkin!
+Pikku purje, miksi luovit?
+Leyhkä lämmin, miks pakenet?
+Olet suukoille suettu,
+minä suukon ottajaksi.
+
+ANEMOTIS.
+Pois pahankurinen! Muista
+vaaras!
+
+LYDIA.
+        Kuolo on ovella.
+
+DAFNE.
+Medon valvoo.
+
+NAIDION.
+              Varo vieras!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kuulin jo kotona, ettei
+löydy laaksoissa etelän
+eikä tumman Turjan mailla
+Kypron naisten vertaisia.
+Tiedän vaarani varoa,
+tunnen kahleet kaunehimmat,
+hartaasti halajan kuolla
+käsivarttenne lumelle.
+
+ANEMOTIS.
+Pois pakene. Tiedä, hurja
+ettei Kyprossa kyleä,
+kussa ei sata taloa...
+
+LEMMINKÄINEN.
+Neittä kymmenen talossa...
+
+LYDIA.
+Sekä miestä miekallista...
+
+LEMMINKÄINEN.
+Immet korjat, kuun ihanat...
+
+DAFNE.
+Sulhot korskahat, kopeat...
+
+NAIDION.
+Kilpi miesten päänalainen...
+
+LEMMINKÄINEN.
+Neitten päänalus parempi...
+
+ANEMOTIS.
+Miehet sun surmaavat. Pakene!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Eikö oo riemua elämä?
+Viini, naiset, lempi, laulu --
+tääll' on riemu, täällä minä.
+
+ANEMOTIS.
+Tiedä, juur' jumalatarta
+tänään täällä juhlitahan...
+
+LEMMINKÄINEN.
+Minä juhlavierahaksi.
+
+ANEMOTIS.
+Aivan suuttuu Afrodite...
+
+LEMMINKÄINEN.
+Hänet ma lemmellä lepytän.
+
+    (Jahtitorven ääni kuuluu kauvempaa.)
+
+ANEMOTIS.
+Pois! Chryseis on tulossa.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Ken Chryseis? Miks paeta?
+
+ANEMOTIS.
+Tytär Chrysandron on hän,
+Kypron kaunis valtiatar.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kaunis? Siis hänet ma voitan.
+
+ANEMOTIS.
+Voi, ei...
+
+LEMMINKÄINEN.
+           Miksei? Eikö kaunis?
+ruma kuin Medusa itse?
+Parrakas?
+
+ANEMOTIS.
+          Paraiksi kaunis
+itse armaaksi Apollon.
+Mutta...
+
+LEMMINKÄINEN.
+         Sentään parrakas, sanoinhan.
+
+ANEMOTIS.
+Häntä et ikinä voita.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Siis on naista hän enempi?
+
+ANEMOTIS.
+Ei, vaan miestä ylpeämpi.
+Käyneet on sadat kosijat,
+ruhtinaat, urohot, vallat,
+mahtavat, maan valiot,
+nuoret, rikkaat, mainehikkaat,
+Saaren kaunoa kosissa, --
+kaikki turhaan. Pyydä onnen
+tuoksua etelätuulen,
+paistetta kesäisen päivän,
+vangitse valokin tähden
+taikka lainehen lipinä --
+vaan Chryseistä et voita.
+
+LEMMINKÄINEN.
+No, jos sit' on hän sukua,
+niin, kautta Kalevan, tahdon
+varsan villin sen kesyttää!
+Potkikoon hyvinkin, mulle
+vihdoin viimeks hän hymyypi.
+
+ANEMOTIS.
+Uhmaile, hymyile itse
+kuinka tahdot! kuullut et sa
+liene laulua etelän
+kosijoista Saaren neien.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Laula lintuni korea!
+Ehkä taivun taiastasi.
+
+ANEMOTIS (laulaa).
+Ballaadi.
+
+v. 1. Oli neidolla kolme kosijaa:
+      Tuli aurinko ajaen vaunuillaan:
+      Saat päivän kultaisen kruunun.
+      Ei, ei,
+      sun kultakruunuas halaja en,
+      sun suukkosi liian on lämpöinen
+      ja minä vain leikkivä lapsonen.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Sangen ylpeä on sinun nuori ruhtinattaresi. Mutta entä jos päivä
+polttaisikin hänen ruusuihonsa aivan mustaksi?
+
+ANEMOTIS.
+Kaunis ja ylpeä on minun nuori ruhtinattareni. Saatpa kuulla:
+
+v. 2. Tuli kuuhut kuutamon välkkehin:
+      Tule, huoli hapsesi hopeihin
+      ja leiki lehdossa keijuin.
+      Ei, ei,
+      sun hopeahelmiäs halaa en,
+      sun suukkosi liian on vilpoinen
+      ja minä vain lapsonen viluinen.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Aurinko hänestä oli liian lämmin ja kuu liian kylmä. Siitä tunnetaan
+tyttöjen oikut. Mutta laulahan kolmannesta kosijasta.
+
+ANEMOTIS.
+v. 3. Tuli tähti pilvyen purressaan:
+      Käy saliin taivahan korkeaan.
+      Saat yön sa tähtisen kruunun.
+      Ei, ei,
+      sun tähtikruunuas halaa en,
+      sun salisi liian on ylhäinen
+      ja minä vaan lempivä lapsonen.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Ei siis ketään heistä kolmesta? No hyvä, siispä tahdon minä olla
+neljäs.
+
+DAFNE (joka on kuunnellut jotain kauvempaa, syrjään).
+Luojat! Onko hän lumottu?
+Vain Chryseistä uneksii.
+Kykloopi! Unohdat meidät.
+Käsken tänne Saaren sulhot.
+
+    (Hiipii pois.)
+
+ANEMOTIS.
+Turhaan tuhlaat voimiasi.
+Vain salojen Artemista
+kumartaa kuningatar. Hän
+Afroditea hyleksii.
+Ja hän lientää lemmen haavat
+nuolella teräksisellä
+suoraan sun sydämehesi.
+Varo häntä, vieras sulho!
+
+LEMMINKÄINEN (nousee, ylpeästi).
+Mit' olet laulanut, ladellut,
+tuot' olen kyllin tuuminunna.
+Kauvaksi meriä myöten
+huhun kuulin kummallisen
+immestä ihanan saaren,
+joka herjaten, häväisten
+leikkivi lemmellä urosten.
+Ja ma vannoin
+kautta Hornan puun pisimmän:
+Ei minua uhita uhmat,
+ei pistä Chrysein pilkat,
+hänet voitan vaimokseni.
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Viimeisten sanojen aikana on kööri, Kypron tyttöjä ja poikia,
+    saapunut ja asettunut puoliympyrään LEMMINKÄISEN taakse, joka
+    tyynnä, käsivarret ristissä rinnallaan, kuuntelee seuraavaa:
+
+NAURUKÖÖRI.
+Hah-hah-hah-hah, hah-hah-hah-haa.
+Hän on suurin urho maan:
+Lemminkäiseks sanotaan.
+Kaikki tytöt tenhoaapi,
+paulaan kaikki ämmät saapi.
+Kas kuin on
+viaton,
+on kuin kotka,
+on kuin sotka,
+naisten ylväs,
+miesten pylväs,
+uljas, mieto,
+liian lieto
+kukaties.
+Eikö hän oo kaunis mies?
+Rypistää
+silmiään
+kuninkaamme.
+Rukoilkaamme!
+Hah-hah-hah-hah, hah-hah-hah-haa.
+Suuri, julma sankari!
+Kuule ääntä kansasi!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Onko saarella sijoa
+minun moisen miehen maata,
+onko Kyprossa kyliä
+minun leikki lyödäkseni?
+
+KÖÖRI.
+Hah-hah-hah-hah, hah-hah-hah-haa.
+Ei niin suuri sankari
+Kypron kyliin mahtuisi,
+pienet ovat Kypron töllit,
+tytöt tyhmät niinkuin möllit,
+vinosuut,
+kaitaluut,
+vanhat, valjut,
+vallan haljut;
+tanssilavat
+kehnot ratki,
+tanssitavat
+kehnommatki,
+kelpaa ne
+ei, ei teidän armolle.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Suokaa mulle kukkakumpu,
+kaksi poskea punaista,
+vähä on väliä muusta.
+Laitan leikit oivalliset.
+
+KÖÖRI.
+Hah-hah-hah-hah, hah-hah-hah-haa.
+Sankari,
+Kuulkosi
+pyyntö syvin:
+Tehkös' hyvin,
+muualta
+etsi sa
+saari, impi,
+kaunihimpi!
+Hah-hah-hah-hah, hah-bah-hah-haa.
+Teidän jaloudellenne
+lienee neuvo parhain se.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Mitä? Pilkkaako? Ivaako?
+Sen te mulle maksanette,
+    (Vetää' miekkansa.)
+rohkein veriverolla
+    (Tempaa vasemmalla kädellään erään tytöistä.)
+ja suloisin suukollansa!
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    CHRYSEIS metsästyspuvussa, DORIIN seuraamana, astuu nopeasti
+    näyttämölle, kantaen viintä, jousta ja ammuttua saalista.
+
+CHRYSEIS (heittäen saaliin Doriille).
+Miks rähinä, miekan välke?
+Kenenkä käsi on kurjan
+rikkonut jumalten rauhan?
+
+ERÄS NUORUKAINEN.
+Heti tulkoon tuomionsa!
+
+TOINEN.
+Saakoon palkkansa pahimman.
+
+NAIDION.
+Multa tahtoi suukon viedä.
+
+ENSIMMÄINEN NUORUKAINEN.
+Uhmailee, uhittelevi.
+
+TOINEN NUORUKAINEN.
+Käypi tässä käskijäksi.
+
+DAFNE.
+Viepi piiristä parahan.
+
+LYDIA.
+Sanoo ettei nainen häntä
+vastustaa voi.
+
+NAIDION.
+               Vaikka meitä
+liian luulevi rumiksi.
+
+DAFNE.
+Niin me nauroimme vähäsen.
+
+CHRYSEIS.
+Mies onpi kuritettava,
+rangaistava raakamieli!
+Syöskätte hänet syvälle
+vuoren jylhän jyrkänteeltä!
+
+LEMMINKÄINEN (vaipuneena Chryseiin katselemiseen, antaa miekkansa
+  vaipua).
+Ken olet sa kaunis tyttö?
+Niin sinun silmäsi palavat
+niinkuin kaksi aurinkoa
+läpi pilvien pimeiden --
+yhtä aikaa yö ja aamu.
+Kaveko? Luonnotar korea?
+Ilmatar ihanan päivän?
+Tuulikkiko, tuulijalka,
+neiti linnunlaulu-suinen?
+Metsänkö mieluisa Mimerkki,
+palmun tytti, cedrin sorja?
+Kannatko kullaista ereä,
+johdatatko jousikättä
+Tapiolan tanhuville,
+tetren telmintäsijoille,
+hirven hiihtotantereille?
+Se oletko, jota ma etsin,
+jumal'voima voittamaton?
+Niinpä siis nimesi lausu,
+että uhmailen sinua!
+
+CHRYSEIS (halveksivaisesti).
+Nimeni humahtelevi
+joka lehdon lehtipuissa,
+soi joka lähtehen soreissa,
+kukkii joka kunnahalla.
+Ajele ahavan teitä,
+kysy tuulen tuttavia, --
+niiltä kuulet sa nimeni.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Vaikka metsä vaikeneisi,
+tuuli turhia puhuisi,
+totta silmä tuo puhuvi,
+silmä ainut taivas-alla:
+olet saaren valtiatar,
+Chryseis, imanne Kypron.
+Turhaan tummaksi vetäydyt,
+ukkospilvin silmäs peität:
+tiedän syntys, mun olet sa.
+
+CHRYSEIS.
+Mato, orja maanalainen,
+orjattaren synnyttämä!
+Vaahto ventojen vesien,
+kuohu kurja, tuulen tuoma!
+Kypronko kuningatarta
+tohdit korkeeta kosia?
+Hetkenä jona hänehen
+kätesi herjaavan kohoitat,
+kaadut kuin salaman lyömä
+nuolesta ankaran Apollon.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Olet orjantappurainen.
+Sanasi putoelevat
+niinkuin piikit pistäväiset,
+toki piikkien lomista
+näen kaksi punaista huulta,
+suukon suovaa, lemmen luovaa, --
+ruusu armahin oletkin.
+Kysytkö, kuka ma olen?
+Poik' olen voittoisan Kalevan,
+joka kaasi Pohjan kaiken,
+valtasynty kuin sinäkin,
+vapaan äidin synnyttämä.
+Vapaasti, vapaana miesnä
+siis sinut valitsen tässä,
+otan sun kädellä tällä
+kahleen kantamattomalla.
+Tunteva minut sa olet,
+jos et tunne mainettani.
+
+CHRYSEIS (tähdäten jousellaan).
+Pois! Tai kautta aamuntähden,
+kylpemän meressä Kypron,
+täällä hautasi havaitset!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Helmassasi? Hellin mielin.
+
+CHRYSEIS.
+Nuolella sinut lävistän.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Ammu! Ammuttu olenkin.
+
+CHRYSEIS.
+Väisty! Vankka on vasama.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Leuto niinkuin lännenleyhkä.
+
+CHRYSEIS.
+Kaareni on kuolon tuoja.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Niinkuin silmäs. Siksi ammu!
+
+CHRYSEIS.
+Kas, mikä korea lakki,
+sinipunakairoinensa!
+Pääsi paljasta, hupakko!
+
+    (Ampuu häneltä lakin päästä.)
+
+LEMMINKÄINEN (ottaen tyynesti lakin ylös).
+Sinun eessäs aina, armas!
+Hyvin ammuttu! Osasit.
+Tule kauno Kaukolahan,
+palkka oot parahan urhon!
+
+    (Tarttuu hänen käteensä.)
+
+CHRYSEIS.
+Väkivaltaako? Minulle?
+Kansani! Tikari tänne!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Käy keralla! Väisty kansa!
+
+NEIDOT.
+Zeus avita!
+
+USEAT NUORUKAISET.
+            Alas mokoma!
+
+    (Kööri syöksee Chryseistä vapauttamaan.)
+
+
+Neljäs kohtaus.
+
+    Edelliset. MEDON syöksähtää. Sittemmin MEGAPONTOS.
+
+MEDON.
+Kostolleni koira suokaa,
+sadan vaimon vainukoira,
+turma jo tuhannen immen, --
+haa, joko vihdoin sun havaitsen.
+
+LEMMINKÄINEN (vetäytyy taistellen ja Chryseistä päästämättä Afroditen
+  kuvaa kohden).
+Afrodite! Auta mua!
+
+MEDON.
+Chryseis! Älä vapise!
+Miekka Medonin palavi,
+Medon sua puolustavi.
+
+    (Taistelevat.)
+
+MEGAPONTOS (tulee).
+Hiljaa! Hiljaa! Rakkaat ystävät, mitä te ajattelette? Huomatkaa, tässä
+on jumalten lehto ja Afroditen kuvapatsas. Onko siivoa ja kaunista
+murhata toisiaan rakkauden jumalattaren näkyvissä? Kautta Poseidonin,
+meidän kantaisämme, minä olen rauhaa rakastavainen juomanlaskija, minä
+en kärsi mitään rähinää koko valtakunnassani, saati sitten näin lähellä
+meidän kuninkaallista linnaamme. Miekat tuppeen, sanon minä, ja
+kertokaa minulle, kuinka asia on.
+
+    (Meteliä. Taistelevat erotetaan.)
+
+MEDON.
+Pois minusta! Miekallani
+hänen häijyn mä lävistän!
+
+CHRYSEIS (tempaisee itsensä irti.)
+Tämä mies on kuolon oma;
+häväissyt minua on hän...
+
+MEGAPONTOS.
+Hiljaa, hiljaa, kaikki asiat järjestyksessään. Posito: Mies on
+hirtettävä... Mutta mitä se raukka on tehnyt?
+
+MEDON.
+Luovinut luvattomasti.
+
+NAIDION.
+Vielä tahtoi suukon viedä!
+
+MEGAPONTOS.
+Kautta kaikkien runottarien, tämän rikoksen näyttää minusta Afrodite
+voivan antaa anteeksi. Enpä muista, että lakimme säätäisivät mitään
+ankarampaa rangaistusta sellaisesta rikoksesta. Nuori mies, sinä
+näytät minusta sangen soreamuotoiselta faunilta. Minä tahdon antaa
+sinulle erään neuvon. Viisas Anakreon sanoo:
+
+Tytön huulet ovat luodut vain kahdenkesken, pikarin suu suudeltavaksi
+kaiken kansan nähden.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Omani Chryseis onpi,
+hänet vaadin vaimokseni.
+
+MEGAPONTOS.
+Nuori mies, nuori mies, ajattele, mitä sanot. Chryseis on antanut
+rukkaset prinsseille ja kuninkaille; Foibos Apollo on mahtanut
+järkesi viedä. Toivonpa, ettei kukaan hoviväestä liene tarjonnut
+sinulle jotakin.
+
+NAIDION.
+Ruusuja, rypälehiä,
+viiniäkin kyprolaista...
+
+MEGAPONTOS.
+Siinäpä se. Olet juonut viiniä, nuori mies, Ja tehnyt sen toimittamatta
+juoma-uhria jumalille. Siksi on Dionysos rangaissut sinua pahalla
+humalalla. Katson itseni pakoitetuksi yleisen turvallisuuden nimessä
+pistämään sinut putkaan.
+
+MEDON (Megapontokselle).
+Pois! Kärsivällisyyteni on lopussa! Minä olen kuninkaan sotapäällikkö.
+Ryövärin täytyy tänä päivänä hävitä maan päältä.
+
+MEGAPONTOS.
+Jos sinä oletkin kuninkaan armeijan päällikkö, olen minä hänen
+viinikellarinsa päällikkö, ja se on jotakin enempi, se. Kautta
+Dionysoksen sauvan, olenpa sinun esimiehesi; sinä kuoletat, mutta
+minä annan elämää. Me olemme sivistynyttä kansaa, me emme hirtä
+kestiystäviämme. Jos lurjus on juonut meidän viiniämme, niin on hän
+juonut sitä meidän menestykseksemme. Polemark, tahdotko sinä murhata
+meidän hyvän tekijämme?
+
+MEDON.
+Sanoja, viiniä, rakkauden ruikutusta, terästä, tarmoa ei vastaan
+herjausta. Omena kypsä on. Barbaarit saapukaa! Naismaaksi muuttui
+jo muinainen Hellaan maa.
+
+USEAMPIA ÄÄNIÄ.
+Kuningas palajaa puistosta linnaan. Vait!
+
+
+Viides kohtaus.
+
+    EDELLISET. Kuningas CHRYSANDROS vartiain kera.
+
+KUNINGAS.
+Mit' on tää meteli? --
+
+    (Medon ja Megapontos selittävät hänelle kahakan synnyn).
+
+LEMMINKÄINEN.
+Mua auta Afrodite,
+rankaise kapinallista!
+Kahlehin sulavin kaitset
+koko ihmisten sukua --
+hänkö yksin irti kulkis?
+Sulta suojoa rukoilen,
+hälle kostoa kovinta.
+
+KUNINGAS (Lemminkäiselle).
+                      Saat mennä, nuori mies.
+Kahleita kyllin meill' ei ole Herra ties,
+narreille kaikille, jotk' ohi saaren kulkee.
+    (Chryseiille.)
+Voittoisa Lemmetär sun mieles kostaa julkeen.
+
+LEMMINKÄINEN (puoliääneen pois mennessään).
+Chryseis omani onpi
+ennen päivän päättymistä!
+
+MEDON.
+Kuningas, paljoks et siis arvaa miekkaa tätä.
+
+KUNINGAS.
+Se säästä siksi kuin on valtakunnan hätä.
+
+MEDON.
+Herjausta vierahan siis kuulet tyynin mielin.
+
+KUNINGAS.
+Viisasta vihoittaa ei voine narrin kieli.
+
+MEGAPONTOS.
+Ei yhtään vaaraa, usko pois ja säästä nahkaasi, siksi kuin meidän
+korkeampi viisautemme katsoo sen naarmun arvoiseksi. Tantalus avita,
+onpa tämä seikkailu saattanut minulle aimo janon. Voisin varmaan
+juoda vaikka kuiviin koko Joonian meren, ellen olisi tehnyt pyhää
+lupausta etten koskaan maista tippaakaan vettä.
+
+    (Kuningas, Megapontos ja Medon pois.)
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+    CHRYSEIS. NEIDOT. KÖÖRI. Sitten LEMMINKÄINEN ja TIERA.
+    Vihdoin KUNINGAS y.m.
+
+CHRYSEIS (ajatuksiinsa vaipuneena).
+Kuink' ol' ylväs katsehensa!
+
+ANEMOTIS.
+Chryseis, sanohan, saako
+alkaa jo jumalten juhla?
+
+CHRYSEIS (häntä kuulematta).
+Barbaari! Minuhun kuinka
+tohditkaan käsin sä käydä!
+
+DORIS (pyytäen).
+Saammeko tanhuta vähäsen?
+
+CHRYSEIS (kuten edellä).
+Niin, niin, rikosta on se.
+    (Hajamielisesti.)
+Soittoa? Kisoja? Kyllä.
+
+AFRODITEN JUHLAKÖÖRI.
+Me juoksemme juhloa keväimen,
+kun tuoksuvat kaikki kerkät.
+Kevät, lempi, ne viihtyvät parhaiten,
+missä mielet ja varpaat on herkät.
+Kas seppelepäin
+elon ehtoisin sain
+me laulamme laulua taivaisten näin.
+Me juoksemme juhloa keväimen,
+kun tuoksuvat kaikki jo kerkät.
+
+    (Uhrineidot astuvat alttarin ääreen.)
+
+ENSIMMÄINEN NEITO.
+O, Afrodite, mi aallost' astuit
+tään saaren rannalla kukkivalla,
+sulle myrtit suomme...
+
+TOINEN NEITO.
+Ja heelmät tuomme...
+
+KOLMAS NEITO.
+Ja rusoruusuja kaatamalla.
+
+ENSIMMÄINEN NEITO.
+Niin kyyhkyn-lempeitä...
+
+TOINEN NEITO.
+Joutsen-hempeitä...
+
+KOLMAS NEITO.
+Perhon-lietoja...
+Lempi suo!
+
+KAIKKI KOLME.
+Oi, Afrodite, suo meille päivää
+ja lemmen leikkiä maahan luo!
+
+    (Uhrin aikana tulevat Lemminkäinen ja Tiera, muiden
+    huomaamatta, puiden taakse piiloutuen.)
+
+LEMMINKÄINEN (puoli-ääneen).
+Vene onko vesillä valmis?
+
+TIERA (samoin).
+Kaikki valmis.
+
+LEMMINKÄINEN.
+               Entä miehet?
+
+TIERA.
+Rannalla tappara tanassa.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Nyt ryöstän ihanan immen.
+Puhaltaapi purjetuuli.
+
+TIERA.
+Niinkö? Kiire on sinulla.
+Minusta hyvä on täällä,
+uni maistaa, päivä loistaa,
+makea on sammal maata.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Nyt kavahda! Kotka iskee!
+
+TIERA.
+Ei ole rumia ruojat.
+Jospa miekin jonkun veisin?
+
+JUHLAKÖÖRI (jatkaa).
+Nyt taivahan immet ne seppeltä luo
+ylt'ympäri rakkauden pöytää,
+hymy huulilla käy hyvät jumalat nuo,
+Zeus itsekin ilonsa löytää.
+Sydän lempeä lyö,
+vyöllä kukkainen vyö
+hetken leikimme näin, sitten tulkohon yö!
+Nyt taivahan immet ne seppeltä luo...
+
+    (Lemminkäinen tarttuu Chryseistä vyötäisiin ja vie hänet pois.
+    Tiera ryöstää Anemotiksen. Kööri taukoo, karkelo hajaantuu.)
+
+LEMMINKÄINEN (pois rientäen).
+Chryseis omani onpi!
+
+TIERA (samoin).
+Enpä itse ilman jäänyt.
+
+CHRYSEIS (pois vietäessä).
+Vartiat! Isäni! Auta!
+
+ANEMOTIS (samoin).
+Hoi, avuksi! Medon! Medon!
+
+KUNINGAS (syöksee esiin).
+Lapseni! O, jumalat! Julki
+näinkö raivoo raakalaiset?
+
+MEGAPONTOS (hengästyksissään).
+Enkös ma sanonut aina:
+naisvarasta varottava on!
+    (Läkähtyen.)
+Jumalat! Pikarin joinko?
+
+KUNINGAS.
+Annan puolen saarestani,
+itse tyttöni ihanan
+sille, ken takaisin tuopi
+hänet ryövärten käsistä
+ja käsistä vihaisen viiman.
+
+MEDON (paljastetuin miekoin).
+Voip' on miestä miekatonta!
+Katosi parahin kaune,
+maastasi, kuningas, kuoli
+tuulehen korea kukka.
+Kylmä on nyt Kypron tanner.
+Toisen puolen sun luvastas
+sulle lahjoitan takaisin --
+pidän itse toisen puolen.
+Vastaan Scyllan vainolaista!
+Kuule nyt uhkani Poseidon,
+kuulkaatte Charybdin kuohut,
+kostottaret, kuunnelkatte!
+Chryseiin takaisin tuon ma,
+rankaisen utalan rosvon,
+häntä seurailen, samoan,
+tapahtukoon mitä tahansa,
+vaikka kuolon valkamille.
+
+    (Rientää pakenevien jälkeen. Esirippu laskee.)
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+
+Suomalainen pirtti. Ovi perällä. Ovi vasemmalla katsojista. Suuri,
+avoin liesi, jossa palaa tuli. Seinällä kaari ja hirvensarvia.
+Lautsa, pöytä ja jauhinkivet. Huone puolipimeä, vain lieden loimon
+valaisema. Myöhäinen syksy-ilta. Kuuluu myrskyn viuhunaa ja kaikki
+tulevat sisään lumisina.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+HELKA yksin ja laulaa jauhaen:
+
+    Jauhinlaulu.
+
+Oli mun poskeni punainen
+niinkuin nuori ruusun nuppu,
+keikkuipa keveä jalka
+niinkuin lieto linnunpoika
+armahaisella aholla --
+ja ma mietin mielessäni:
+Oi, jos oisin linnunpoika
+taikka nuori ruusun nuppu!
+
+Niin saapui pimeä syksy,
+lehto lehtensä pudotti,
+valkeni valiot kutrit,
+kukat kuihtui kulmaluilta.
+Syksyn on ikävät illat
+ja ma mietin mielessäni:
+Oi, jos oisin linnunpoika
+taikka nuori ruusun nuppu!
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    HELKA. AINIKKI tulee suksineen, asettaa ne lieden
+    ääreen ja kuivaa huolellisesti.
+
+AINIKKI.
+Täss' olen takaisin, äiti.
+Lunta niin sankasti satavi,
+ilman suksia olisin
+erämaahan eksynynnä.
+Suo emo, sinua autan,
+raskas on raa'anta sinulle,
+olen nuori, voimakkaampi...
+
+HELKA (epäävällä liikkeellä jatkaa lauluaan).
+Surut suurina tulivat
+niinkuin pitkät pilvenlongat;
+kussa kuljet kuopukseni?
+missä lennät lempilintu?
+Sua aattelen alati
+ja ma mietin mielessäni:
+Tule, tule lempilintu,
+tule äidin nuori nuppu.
+
+AINIKKI (istuen villoja karttaamaan).
+Kuuletko viuhua vihurin?
+Oi, jospa kevät jo oisi!
+
+HELKA.
+Kevähässä kerkän mieli,
+neien suuressa suvessa,
+pojan mieli metsän tiellä,
+taaton miel' kalan kudussa.
+Eipä ole emolla mieli
+metsähän eikä merelle,
+ei iloja kesän hän itke
+eikä talven tanteria.
+Syli tyhjeä tapaavi:
+Kussa viivyt äidin kulta?
+
+AINIKKI.
+Äsken käydessä kotihin
+kävin kuten tavallisesti
+niemelle tähyämähän --
+tiedäthän, ketä ma etsin.
+Ilta jo pimeni, syksy
+synkkänä meriä peitti,
+vaan minusta näytti...
+
+HELKA.
+                       Näytti?
+
+AINIKKI.
+Näin kuni venettä kaksi.
+
+HELKA.
+Valehia vaahdon taasen.
+
+AINIKKI.
+Eipäs, selvästi erotin
+kaksi laivaa lainehilla,
+toinen kuin kotoinen pursi,
+toinen liiaksi komea.
+
+HELKA.
+Pilvi piirsi taivon kantta,
+lokki laineilla välähti.
+
+AINIKKI.
+Oi, emoni, kolme on jo
+vuosi kiertänyt ratoa
+lähdennästä viljon veion:
+Ukkoa rukoile, äiti,
+että tois hänet takaisin!
+
+HELKA.
+Oon kysellyt metsän puilta,
+meren usmilta udellut,
+tien ohelta, taivon kuulta,
+päivän nousevan täheltä;
+ylitse yheksän meren,
+yli korven kymmenennen,
+hänt' olen etsinyt, hakenut,
+jalkani kivihin käynyt,
+haudellut haluvesillä;
+en tavannut etsittävätä,
+liekö kuollut kuopukseni...?
+Kaari, seinällä korea,
+viikon jo leutona lepäsit,
+tokko iskenet ikänä,
+suihkuttanet sulkanuolta
+linnun lentävän povehen?
+Otso rauhassa pesivi
+pelloillamme, niituillamme,
+kaaren kantaja ajavi
+Kalman hirven hiihtomaita.
+
+AINIKKI.
+Oi, hyvä, hyvä emoni,
+varmaan hän tullevi kotihin,
+saapuvi emon sylihin,
+rikkahana, rakkahana,
+vierellänsä neiti nuori.
+
+HELKA.
+Enempi kuin aurinkoa,
+enempi elämätäni,
+häntä lemmin; jos minulle
+sydän on kylmennyt hänellä,
+sykkii vainen vaimollensa, --
+kaiken kalleimman ylitse
+yhäti rakastan häntä.
+
+AINIKKI.
+Suuri on sydämes lempi.
+
+HELKA.
+Hetket tyhjätkin kuluvat.
+Myöhäist' on. Menen jo maata.
+
+AINIKKI.
+Hänestä uneksi, äiti!
+
+HELKA (mennessään).
+Tulta hoida; ovi lukitse!
+Luojat sua suojelkohon.
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    AINIKKI yksin. Sitten LEMMINKÄINEN.
+
+AINIKKI (oven suljettuaan).
+Oi, unonen, urho pieni,
+piltti kultakutrillinen,
+sammal silkkinen vetäise,
+pane paras pään-alainen
+äidilleni armahalle!
+Kehitä kerältä tuskat,
+aattehet alinomaiset,
+souda sormin vienoin, hienoin,
+hänen hastensa hopeita,
+jotta kuivuis kyynelhelmet
+poskella punattomalla,
+valmuleyhkän leyhytellen.
+    (Hiljainen hoputus ovelle.)
+Kuka on yössä kulkemassa?
+kodinko haltia koputti?
+vaiko ilkeä Ajatar
+Metsolan pimentomailta?
+
+LEMMINKÄINEN (ulkona).
+Ainikki, avaja!
+
+AINIKKI.
+                Kelle?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Verevälle veiollesi.
+
+AINIKKI (aukaisee).
+Lemminkäinen! Viljon veikko!
+
+LEMMINKÄINEN (tulee sisään varpaillaan).
+Äitiä älä herätä!
+Onko hän itkussa? Ilossa?
+Mua vielä muistaneeko?
+Usein kun ajattelin ma
+virsiänsä vienoisia,
+tunsin tunnetta salaista,
+tuskaako, katumustako,
+sit' en tiedä. Siskokulta!
+Vieläkö torua voi hän?
+
+AINIKKI.
+Harmenneet on hapset äidin,
+kuihtunut punainen poski,
+silmä kirkas myös samennut, --
+sua hän aatteli alati.
+Lie hän itkussa, ilossa,
+sulle aina anteeks suo hän.
+Kuin tulit sä? Virka!
+
+LEMMINKÄINEN.
+                      Hyvin.
+Kaikki kaunoiset jumalat
+suojaksi majan matalan!
+Ennätin etelän mailta,
+etelän narreja pakohon --
+he minua seurailevat.
+Ainikki, tahotko nähdä
+ihmehen? Minä ja Tiera
+kaiken muun rojun lisänä
+kumpikin nyt mutson tuomme.
+Mikä nainen! Kuin Mimerkki
+ylväs, valtava, valio,
+sentään ainoa, jota en
+viel' omaksi voittanunna.
+Kussa näillä hallan mailla
+kukat niin kultaiset rehoitti?
+Mistä tukka sai sen tumman,
+mistä silmä tulen salaisen,
+tenhovaisen, taikovaisen?
+Mut hänet rantaan ma unohdan,
+missä vartoo viestiäni.
+Ainikki -- sisaren käsi
+anna veljes morsiolle!
+
+    (Menee.)
+
+
+Neljäs kohaus.
+
+    AINIKKI. Sitten HELKA.
+
+AINIKKI.
+Lankea luminen vaippa,
+peitä pettävät uneni.
+Tiera jo minut unohti,
+Tiera tuopi toisen vaimon!
+
+    (Äänettömyys.)
+
+HELKA (tulee kuunnellen).
+Ainikki -- ken oli täällä?
+
+AINIKKI (epäröiden).
+Ilmatarko ikkunassa?
+Kuulet tuulien tohua.
+
+HELKA.
+Kuulin, kuulin äänen, käynnin.
+
+AINIKKI.
+Ajatar metsässä ajeli.
+
+HELKA.
+Mua petät sä ... tuli tupahan
+joku, joku, jot' et tohdi
+mulle ilmaista...
+
+AINIKKI.
+                  Emoni!
+Tyynny, tyynny! Enhän tohdi,
+noin kun kiivaasti kyselet.
+
+HELKA.
+Munko tyyntyä pitäisi?
+Käske koski tyyntymähän,
+sido silmät päivänkoiton!
+Koski pauhaa, päivä paistaa.
+Kuulin äänen kuopukseni.
+Miss' on hän?
+
+AINIKKI.
+              Kotona kohta.
+
+HELKA.
+Kotona!
+
+    (Rientää ulos.)
+
+
+Viides kohtaus.
+
+AINIKKI (yksin).
+Kuule, kuinka tuuli viuhuu,
+älä äitini ... meni jo.
+Pian päättyi pikku juoni.
+Kuinka kelvannee tupamme
+niin koreille vierahille?
+    (Alkaa siistiä tupaa.)
+Verraton on veljyeni!
+Voittavi joka sydämen.
+Minä niinkuin pilven varjo
+taivaan rantoja vaellan
+itken niinkuin illan kaste,
+yksinäni yön kesäisen,
+haihdun aamun auetessa.
+Tahdon siivota sirosti
+Tieran ... Tieran morsiolle,
+painelen hyvästi patjat,
+jotta nukkuu nuori impi,
+unta kaunista näkevi.
+Arvanneeko hän mitänä?
+Taivas auta! Tuoss' ovat he.
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+    HELKA. LEMMINKÄINEN. TIERA. CHRYSEIS ja ANEMOTIS tulevat. Kaikki,
+    paitsi CHRYSEIS riisuvat päällysvaatteensa. ANEMOTIS lämmittelee
+    lieden ääressä. TIERA kömpii kaikessa hiljaisuudessa uunille.
+
+HELKA (Lemminkäiselle).
+Paha poika, kuss' olet sa,
+kulla kurjilla tiloilla
+viikon vierinyt, kokenut
+jumalia, ihmisiä
+emosi suureksi suruksi?
+Puhu kulta kuopukseni!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Hyvin teet, emoni armas,
+kun kohta tarjoat toria,
+kuta on torat kovemmat,
+sen enemmän lemmit mua!
+Missä viivyin? Onnen mailla,
+saarilla sanattomilla,
+kussa puut punalle paistoi,
+vuoret viiniä valuivat,
+maitoa mäkien rinnat,
+mettä kaikki rannan raidat.
+Siellä vieläkin olisin,
+mutta katso! Saaren kansa
+tuiki tuhmaksi rupesi,
+luulivat minun poloisen
+pitelevän piikojansa,
+minun kainon, kaitaluisen,
+joka kaunoja kavahdan
+niinkuin pukki kaalimaata.
+Neiet ne mua ajoivat,
+minä piilin piilokkali.
+
+HELKA.
+Tunnen kultakuopukseni,
+niinkuin lehti lentäväisen.
+mutta katso! Saaren kansa
+tuiki tuhmaksi rupesi,
+luulivat minun poloisen
+pitelevän piikojansa,
+minun kainon, kaitaluisen,
+joka kaunoja kavahdan
+niinkuin pukki kaalimaata.
+Neiet ne mua ajoivat,
+minä piilin piilokkali.
+
+HELKA.
+Tunnen kultakuopukseni,
+niinkuin lehti lentäväisen.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Emo, -- kaunis on elämä!
+Vaan min olen vakautunut
+aivan arveluttavasti.
+Tässä tuon todistukseksi
+vaimon kaikkein kaunehimman,
+polkuhinnalla kopatun
+Kypron valtaistuimelta.
+Nimeltään Chryseis ennen
+kuninkaan kultaisen tytärnä,
+miehen köyhän puolisona
+olkoon Kyllikki nimensä.
+Kyllikki! Nimes on soiva
+soittona vesiä myöten,
+käyvä laulun lainehilla
+halki Suomelan salojen.
+
+HELKA.
+Kiitos, te meriset kuohut,
+kiitos päivä, kiitos kuuhut,
+kiitos sa Jumalan tähti,
+joka loistat, loimottelet,
+näet emon ikävät, itkut, --
+toitte poikani takaisin,
+toitte mieluisan miniän
+syksy-iltani suloksi,
+lapsen liedon lauhtumiksi.
+Kaunis on kanervan kukka,
+päivä, aallon päilyttämä,
+kaunihimpipa sitäkin
+sydän onpi neien nuoren
+kultaansa kuvastavainen.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Saat siitä parahan minjän
+vanhan päiväisi varaksi,
+pulskin poukkujen pesijän,
+tulen hellän hoitelijan,
+villan vienon ketreäjän,
+leipojan metisen leivän,
+laattian lakaisijanki
+sekä sintsin siivoajan.
+
+HELKA (Chryseiille).
+Hyvä. Huomenna alamme.
+Tänään sä olekin vieras.
+Nyt me pikkuiset pidämme
+tupahan tulijais-kestit.
+
+    (Menee.)
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+    EDELLISET, paitsi HELKA.
+
+CHRYSEIS (ylpeästi ja uhmailevasti).
+Päättyykö pila jo? Etkö
+kyllin jo kiusannut minua?
+Kodistani korkeasta
+minut ryöstit, raakalainen,
+toit läpi merien myrskyn
+tänne kurjuuden kitahan,
+yön ja pakkasen pesähän,
+kitumahan, kuolemahan.
+Olenhan kuninkaan tytär!
+Orja, muistele osaasi!
+Polvistu katuen! Anna
+asunnoksi linna mulle!
+Ehkäpä kujerruksesi
+silloin kuulen, säästän sua.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Elähän toreile, armas!
+Siksikö minulle suutut,
+ettei juokse suonissani
+kuuluisa kuningasveri?
+Rauhoittuos rakkahani!
+Jos olenkin sukua pientä,
+on minulla tulinen miekka,
+jumalissa kuuraeltu,
+joka leikkaa, kun se läikkää,
+toukoa kuoleman kuninkaan.
+Siispä sen toran jätämme.
+Jos kadotit valtakunnan,
+uuden valloitan sinulle --
+mitä siis enempi pyydät?
+Matkan vaivoista lepäjä
+majassamme lämpimässä.
+Mitä on kiviset linnat,
+ellei lempi siellä liiku?
+vaan mökissä ilo on meillä,
+kun juomme jumalten mettä.
+Sano vaan sana suloinen,
+niin valalla vannon, katso,
+luon sulle komeimman linnan.
+
+CHRYSEIS.
+Jos sull' on kuningasmieli
+eikä yksin miekka, -- pistä!
+Antina sydän on armas,
+ei pahalla pakotettuna.
+
+    (Molemmat jatkavat keskusteluaan, Chryseis kiivaasti,
+    Lemminkäinen viihdytellen.)
+
+TIERA (mukavasti uunilla loikoen).
+Ainikki, annappas minulle haarikka olutta! (Ainikki tuo oluen.) Sinä
+olet kasvanut ja kaunistunut, Ainikki! Muistelenpa, että pienenä
+ollessasi pidit paljon ruskeasta parrastani. (Juo.) Mitäs pidät
+morsiamestani?
+
+AINIKKI (alasluoduin silmin).
+Suokoon Päivätär hänelle
+ain' yhtä punaiset posket.
+
+ANEMOTIS.
+Valjut on sinulla posket
+kuin kinokset; mutta niiden
+päällä päivyttä havaitsen
+kaksi suurta, kaunehinta:
+Mua sääli, suloinen tyttö,
+salli luonas lämmitellä!
+
+TIERA (kuten edellä).
+Pakkanen ei morsiamille pahaa tee. Syöjätär sydämeni vieköön, jos en
+rakasta sinua melkein yhtä paljon kuin karhunkeihästäni. (Ainikille.)
+Hänellä oli siellä vierailla mailla vihurinen nimi, mutta nyt olen
+minä hänet nimittänyt Tuulikiksi, Tapion tyttären kaimaksi; -- hän
+suojelkoon karjaani pedoilta.
+
+ANEMOTIS.
+Tosiaankin kaunis toimi.
+Susi sun syököhön, mokoma!
+
+TIERA (kuten edellä).
+Pitkä ja vaivaloinen oli matkamme Saaresta, jota he Kyproksi sanovat.
+Kypron joukko oli aina kintereillämme. Vielä tänä iltanakin luikahti
+heidän kirottu, pystynokka laivansa kuin ankerias karien lomitse.
+Maata ei saanut rauhassa, (juoden), juoda ei saanut rauhassa. (Ääniä
+tuvan ulkopuolella.)
+
+
+Seitsemäs kohtaus,
+
+    EDELLISET. MEDON, kyprolaisten sotilasten seuraamana. LEMMINKÄINEN
+    vetää miekkansa. TIERA viittaa AINIKKIA ojentamaan hänelle
+    karhunkeihään. AINIKKI asettuu säikähtyneenä LEMMINKÄISEN taakse.
+    ANEMOTIS liittyy MEDONIIN. CHRYSEIS seisoo yksin, epäröiden
+    molempain välillä.
+
+MEDON (paljastetuin miekoin).
+Vihdoin viimein sun tapasin,
+naisten rosvo! Nyt vapise!
+Sammui jo elosi tähti:
+Tullut onpi koston tunti.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Tosin on meitä kaksi vainen;
+toki koeta, ken kovempi!
+
+MEDON.
+Sano, tahdotko takaisin
+heti suoda saalihisi?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Takaisinko? En ikinä.
+Tuiki tuhmapa olisin.
+Kyllikki omani onpi.
+
+TIERA (uunilta).
+Tuulikkia en ma anna.
+
+MEDON.
+Kuuletko, Chryseis? Sano
+tälle orjalle sanasi
+kuin häntä kammoat, kiroat,
+ylenkatsot.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Vapaasti valitse, Kylli,
+sano, että kiroat mua,
+ylenkatsot. Kahlehesi
+kaikki katkeevat samalla,
+käyt vapaana koristamahan
+onnellani mennehellä
+Afroditen alttaria.
+
+MEDON.
+Chryseis, Chryseis, pyydän:
+tuomitse, unohda hänet.
+
+CHRYSEIS (epäröiden).
+Olkoon tuomio jumalten.
+Minä en enempi voine.
+
+LEMMINKÄINEN (Medonille).
+Kun vasta vapaata miestä
+kutsut, narri, orjaksesi,
+pistä pääsi kainaloosi!
+Se on onneksi sinulle.
+Täällä sun pakkanen panevi,
+lähde Kyprohon takaisin,
+kerto'os kuninkaallesi,
+kun olet päässyt horkastasi:
+jo unohti Chryseis-Kylli
+vaivat, vaan ei Afroditen.
+
+TIERA (keihästään pudistaen).
+Täällä myös Tuulikki pitävi
+viiksiäni kaunehina.
+
+MEDON.
+Zeus avita, sulle näytän,
+pohjan barbaari poloinen,
+vielä ei vilustununna
+miekkani tulinen terä.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Paarma, miksi niin pöriset?
+Miksi naisien peloksi
+niskojamme taittaisimme
+täällä siistin sillan päällä.
+Kauniimpi lumella hurme!
+Tule!
+
+MEDON.
+      Lurjus, miks pakenet?
+Jo menikö mieles uhma?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Mitelkäämme miekkojamme
+siis tän petran taljan päällä.
+
+    (Peurantalja levitetään taistelevien alle, jotka
+    mittelevät miekkojaan.)
+
+Noin. Sinun on ensi isku.
+
+MEDON (hyökäten).
+Siispä lähde Pluton yöhön!
+
+LEMMINKÄINEN (puolustautuen).
+Kas niin, älähän kynsi,
+kissanpoika.
+
+MEDON (taistellen).
+             Saan käpälät
+leijonalta, sun tuhoan.
+
+TIERA (joka on kömpinyt uunilta alas, taistellen sotilasten kanssa).
+Varokaatte karhun kättä!
+
+    (Chryseis heittäytyy taistelevien väliin ja suojelee
+    Lemminkäistä. Taisto taukoaa.)
+
+CHRYSEIS.
+Medon, seis! Minut tapatko?
+Tie hänen sydämmehensä
+käypi kautta tään sydämen.
+Lemminkäinen, miekkas laske!
+Hän onpi isäni viesti.
+Oikea asians' onpi,
+vaan vähänpä ihmislapsi
+jumalten tuomion edessä,
+taitavi ohjata osaansa ...
+kovin kostit Afrodite!
+
+MEDON.
+Hän sua häväissyt onpi,
+herjannut ja huolettanut,
+vienyt kruunusi, kotisi.
+
+CHRYSEIS.
+Tehnyt lie tuhat rikosta,
+tuhatkerroin anteeks annan.
+
+MEDON.
+Muista Kypron kukkasia,
+Saaren impien iloja,
+Saaren sulhojen surua
+ja isääsi valkopäistä,
+mi sinua muistelevi
+yksin valtalinnassansa!
+
+CHRYSEIS.
+Kova on kohtalo inehmon!
+Surmasin sadatkin kerrat
+tämän miehen mielessäni,
+hänpä jällehen heräsi
+ilkukseni, itkukseni
+sata kerroin kestimpänä.
+Tämä mies, jota vihasin,
+uhmasin, uhittelinkin,
+tätä miestä, min tekikin --
+
+MEDON.
+Seis, Chryseis! Ei enempää!
+Läpi yön, hämärän halki
+henget Hellahan näkevät,
+kuulevat jumalat Kreikan
+Kypron taivan laelta.
+
+CHRYSEIS.
+Armoa julkiset jumalat!
+Tämä mies, mitä tekikin,
+ijäti hänehen liitti
+minut langat onnetarten.
+Zeus, mitä säädätkin minulle,
+orjuuttako onnetonta,
+valtalinnoja, vapautta,
+kurjuutta majan matalan,
+eloni lyhkäisen lopuksi --
+Lemminkäistä lemmin aina.
+
+LEMMINKÄINEN (pistää miekan huotraansa).
+Käy lepohon, leppärauta,
+muutu murhan astalasta
+lempeni ikikukaksi
+vierelleni vilkkumahan.
+Rakkaus voittavi rajunkin;
+Kyllikki on onnelani.
+
+MEDON (pistää miekkansa huotraan).
+Näinkö kaunehin katosit,
+näinkö heityit Kypron helmi
+Pohjolan polon lumihin,
+jalan jäljen jättämättä!
+Ruhtinatar, sua rakastin,
+aattelen alati, tosin
+en sua voittanut takaisin,
+toki sua totella taidan. --
+    (Itsekseen.)
+Päivän päästä jo Chryseis
+kaihomielellä katuvi.
+Oikku, on nimesi nainen.
+
+TIERA (sotilaille).
+Mitäpä maksaisi vaivaa teidänkään kallojanne halkoa, koska päällikkömme
+ovat miekkansa tuppeen pistäneet? Kumahuttakaamme mieluummin kurkkuumme
+haarikka olutta. Hiisi vieköön, te Kypron viinitynnyrit, saattepa
+kiittää, että teillä vielä on tappinne tallella, senkin jälestä, kun
+minä olen keihäälläni sitä kolistellut.
+
+CHRYSEIS (Medonille).
+Synkkä on matka syksysäissä,
+näissä pohjan tuulispäissä,
+löydät varmaan haudan harmaan.
+Minulle lupaakin, Medon,
+tänne jäädä
+yli kylmän, kolkon talven.
+Sitten Kyprohon koteudu,
+sano: täällä Saaren neiti
+itkevi jokaista, jota
+ennen lempi leikkimailla,
+isää armasta enimmän.
+Jos hän mulle anteeks antaa,
+tahdon riemuin kaikki kantaa.
+
+
+Kahdeksas kohtaus.
+
+    EDELLISET. HELKA, joka on tullut taistelon lopussa
+    astuu CHRYSEIIN ja LEMMINKÄISEN väliin.
+
+HELKA.
+Rikkaalta orihit osta,
+käy kosihin tytärtä köyhän:
+Armas on vertaisten asua.
+Prinsessa pois lähetä!
+Ei sitele silkkikäsi
+kuhilasta kunnollista;
+kenell' on kotina linna,
+kompastuvi
+ortehen majan matalan.
+
+CHRYSEIS (Helkalle).
+Anna anteeksi, emoni;
+Kruununi kultaisen unohdan,
+lasken lapsena eteesi:
+ota lahja onnellisen.
+Täällä ei kuningatarta
+muuta kuin sa yksin, äiti.
+Tyytynet sinä minuhun,
+tyytynen minä sinuhun;
+kudon, leivon, paistan, pesen,
+panen parhaimmat oluet.
+Majasi on maailmani.
+Rakkaudella sen rakennan
+laajaksi ja loistavaksi.
+Autathan emo minua!
+
+    (Helka syleilee häntä).
+
+LEMMINKÄINEN.
+Turhaanko opetit, äiti,
+mulle syntysi syväsi,
+maata, merta mahtavammat,
+taivasta tavottavaiset,
+Tuonelaankin tunkevaiset?
+Jo ma hiihdin Hiiden petran,
+Pohjan poikaset kukistin
+käden yhden kääntehellä,
+vaiensin vasamallani
+Lemmon käärmetten kähytkin.
+Kyllikki, kyläinen impi,
+oman nyt orteni asuja,
+katso, kuinka kaunisti
+suudelma sovun ja lemmen
+loihti linnaksi majani.
+Linnaa sa halasit äsken
+laulaa tahdon linnan sulle.
+Kuuletko kohua kosken?
+Nyt ma virteni viritän.
+
+    Melodrama.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Tapion lapsi, vanha hirsi,
+aarnihongan heimolainen,
+monen talven taltuttaja,
+monen myrskyn myöstyttäjä,
+kuule nyt ääntäni mahtavaa!
+Nöyrry! Pois!
+Harjahirsi,
+suoja äitini harmaan pään,
+permanto, jolla mun kehtoni keinui,
+uksi, sa rauhan turva,
+liesi harmaa,
+min loimossa lasna ma lauloin, leikin,
+kaikki uhraan ma lemmelleni.
+Poistukaa!
+
+    (Tupa kukistuu, pala palalta, katoaa ja antaa sijaa autiolle,
+    lumiselle ja kuun valaisemalle maisemalle, jonka perällä
+    kauvimpana kimaltelee myrskyinen meri.)
+
+Malmi, marmori mahtava,
+nyt mua kuulkaa!
+Kuule myös,
+sinä vaskivuori,
+kussa Hiisien vasarat kalkkaa!
+Rauta, nouse nostamatta!
+kivi, seininä kohoa,
+linnaks muodostukaa
+kauniimmaksi kuin Kypron linna,
+kukkien keskelle jättien luoma!
+Nouse seinä!
+Kohoa katto!
+Muodostu muuri!
+Luonnon tyttäret, Luonnottaret,
+kaikki kauneenne tänne tuokaa!
+Ilman kirkkaus!
+Veden terveys!
+Maan rikkaus!
+Tulen loisto!
+Tänne kaikki ne kantakaa!
+Ukko, kultainen kuningas,
+suojaa nyt ikäsi kaiken
+armossa, voimassa, suuruudessa
+valtalinnaani lumoavaa!
+
+    (Linna nousee pala palalta erämaasta. Näyttämö valkenee,
+    ja aamurusko alkaa kimallella ikkunoista sisälle yhä
+    kasvavalla loistolla.)
+
+Tässä asumme ain
+kera kauneuden ja rauhan ja rakkauden.
+Tääll' äidin lempi
+onnea suopi
+ja kevään hempi
+kukkia luopi,
+tääll' ilo mielellä, henkien rauhaa
+me katsomme kuink' elon myrskyt pauhaa,
+Tääll' olkohon onnemme, Suomemme maa,
+joka laihoin kultaisin kangastaa,
+min järvissä lempemme päilyy
+kuin aurinko, astuva aalloistaan.
+
+    (Esirippu lankee.)
+
+
+
+
+KOLMAS NÄYTÖS.
+
+Ritarisali Lemminkäisen palatsissa. Taustassa porrasaita, jonka
+takana näkyy palanen pohjolan kevätluontoa ilta-auringon valaisemana.
+Ovi oikeaan ja vasempaan. Oikealla Lemminkäisen aseet: kypärä, miekka,
+keihäs, jousi ja viini.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    LEMMINKÄINEN, panssaripaidassaan, sukii kultasualla pitkää,
+    mustaa partaansa. Hänen edessään lappalainen orja, pitäen
+    hänelle kilpeä peilinä. Taustassa CHRYSEIS, valtakäytävän
+    aitaa vasten nojaten ja maisemaa katsellen, antaen värttinänsä
+    huolettomasti vaipua alas. Vähän matkaa vasemmalla istuu
+    AINIKKI ahkerasti kehräten.
+
+LEMMINKÄINEN (orjalle).
+Orja, kuinka käskyt täytät?
+Kilpi on kuvastin urhon,
+sotasankarin somistin,
+nähdä tahdon tahratonna
+siinä muotoni korean.
+
+ORJA.
+Herra, ei mikään peili voi kyllin kiittää kauneuttasi. Käyt päivä
+päivältä yhä kauniimmaksi. Vertaistasi ei ole auringon noususta
+auringon laskuun eikä Saimaan aalloista Kainun mereen lännessä: sinua
+ei voi kukaan vastustaa Kyrjälän pohjasta Rastekoian tunturiin asti.
+En sano sitä sinua kiittääkseni, mutta se täytyy jokaisen myöntää,
+että olet jumalata kauniimpi, ihmistä voimakkaampi ja anteliaampi
+kuin sekä jumalat että ihmiset. Käsketkö jotakin vielä?
+
+LEMMINKÄINEN (heittäen hänelle kultaketjut.)
+Kahlitse lipeä kieles,
+ota kulta, orjan kulta!
+Mit' olen ma, sit' en sulta
+kuulla tahdo. Taidan itse
+oman arvoni osottaa.
+Pois! Elikko elättämäni
+muille kiittäköön minua.
+
+ORJA (asettaen kilven pois ja ottaen ketjut, itsekseen). Maderakka!
+[Maderakka = maan äiti, lappalainen jumaluusolento, niinkuin Sarakka =
+elämän hoitajatar.] Se oli liian paksua; se maistui herralleni vain
+puoleksi. Ensi kerralla tahdon olla hienompi ja ansaita rannerenkaan.
+Mutta sitä ennen täytyy Kyllikin pois. Herrani käy käriseväksi
+vaihtelun puutteessa.
+
+    (Menee.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    EDELLISET, paitsi orjaa.
+
+LEMMINKÄINEN (ottaen miekkansa ja koetellen sen joustavuutta
+  permantoa vasten).
+Sano, säiläni parahin,
+milloin maailman kukistan?
+
+CHRYSEIS.
+Kuinka kauniit on oranjit!
+Kuinka illan kulta-vyössä
+mandelpuut lemahtelevat.
+
+LEMMINKÄINEN (miekalleen).
+Kuink' on tenhoisa teräsi!
+
+CHRYSEIS.
+Ilta, kunne varjos kulki?
+Satakielet kilvan soivat,
+kaste raukee, myrtit aukee --
+etkö niitä sä havaitse?
+Kussa viivyt vilpas ilta?
+Hautaa jo hämyhyn huolet,
+rauhoita jo raukat töllit.
+
+AINIKKI (kehräten).
+Myrttejä ja manteleita!
+Taas hän hulluja horisee.
+Totta tunnet meidän metsän!
+Tuo on tuomi, tuo on kuusi,
+tuossa koivuinen korea,
+tuossa haapa, lehmus, honka...
+
+CHRYSEIS.
+Outoja ovat nimesi!
+Kumma on nähdä ensi kerran
+luonnon henkihin heräävän
+näillä hallan, talven mailla.
+Kalvaat on hänellä kasvot
+niinkuin haamu; -- mut samaten
+meri päilyy päivän alla,
+Kypron päivän!
+
+    (Ryhtyy jälleen työhönsä.)
+
+LEMMINKÄINEN (joustaan jännitellen).
+               Sano minulle
+tämän jousen jännittäjä!
+
+AINIKKI (lohdutellen Chryseiille).
+Kaikki paljonkin paranee,
+kun ohi on synkkä talvi,
+kevät keikkuen tulevi.
+
+    (Etempää kaikuu Afroditen juhlakööri:
+    "Me juoksemme juhloa".)
+
+CHRYSEIS (antaen värttinänsä vaipua).
+Kaikki julkiset jumalat!
+Mitä tää on?
+
+AINIKKI.
+             Maasi miehet!
+Medonin toverit, talven
+tanssijat kylässä tuolla,
+taas pitävät tanhujansa.
+Siell' olet sinäkin käynyt.
+Kyllikki, -- jätä ne käynnit!
+Veljeni vihan sa tiedät,
+sukkamielen Medonille.
+
+    (Musiikki lakkaa.)
+
+CHRYSEIS.
+Se minua suututtavi.
+Muistolleko mustasukka?
+Päivänä moniahana
+minut vangiks vaatinee hän
+taakse telkien, ovien,
+että itse irrallansa
+sais kyllin sotia käydä;
+sitä hän aattelee alati.
+
+LEMMINKÄINEN (joka on kuullut viime sanat).
+Mitä huolit sa minusta,
+missä istun, missä astun,
+suutunko vai suutelenko,
+kun sinä kyliä käydä
+vain saat salassa multa?
+
+   (Ainikki hiipii pois Helkaa kutsumaan.)
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    LEMMINKÄINEN. CHRYSEIS. Sitten HELKA.
+
+CHRYSEIS.
+Kovin oletkin kohtelias!
+Päivät kaiket kaarillasi,
+miekoillas minua kiusot,
+illanpa ihanan tullen
+kun huvia hiukan etsin,
+heti murtelet haventa
+sekä muutut muodoltasi
+kuin Herakles kaattuansa
+Erymanton villikarjan.
+En iloitse asehistasi.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Siksi kai unohtanetkin
+niin usein minun torani.
+Medon kiittänee sinua.
+
+CHRYSEIS (itkien).
+Ja sinä enemmän lemmit
+Pohjan villiä petoja
+kuin poloista vaimoasi...
+
+HELKA (tulee ikäänkuin sattumalta liinanippu kädessään ja sanoo
+seuraavan taustassa, kuin itsekseen).
+Koska räiskyy korpikuusi,
+koivu kuorensa varokoon!
+
+CHRYSEIS.
+Emo, ei minulla syytä.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Eikä mulla. Etkö kuule?
+Kylli mielivi kylihin.
+
+CHRYSEIS.
+Lemminkäinen mua toruvi
+pienestä ilon pidosta,
+itselläänkin on ikävä,
+käy käristen päivät pitkät
+muistellen Lapin petoja.
+
+HELKA (kuten edellä).
+Tuli suihki orhin tiestä
+kivikkoisella polulla,
+lehtomaalla leppeällä
+jäi kipunat kirpomasta.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Minä, miehistä vakaisin,
+levollisin, lempeinkin!
+Minkä voin ma Kyllikille,
+joka mun sankariks sanovi.
+
+CHRYSEIS.
+Sankari olekin! Taista!
+Lähde! Vaaroihin vaella!
+Toki toivon, ettet tahdo
+olla sankar' sukkamieli.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kyllikki, kätesi anna!
+Sopikaamme, ettei sorja
+lempemme kevät katoisi
+ensi syksytuulen tullen!
+Kautta taivahan vasaman,
+en enempi sotia käyne
+hopeankana halulla.
+
+CHRYSEIS.
+Vannon kautta Afroditen:
+Kerberus varjoni purekoon,
+raivottaret raadelkohot,
+jos enempi kylihin mennen,
+kassapäiden karkeloihin.
+
+    (Ojentavat käden toisilleen.)
+
+HELKA (kuten edellä).
+Lupaus on kedolla kukka;
+marja näyttää, minkälainen.
+
+    (Menee.)
+
+LEMMINKÄINEN.
+Miekan, panssarin parahan,
+kaikki tahdon ma unohtaa,
+käyn sotia tästä asti
+vasten korven kontioita,
+kun liki sinua liian,
+Kylli, ne mörähtelevät.
+Armahin, kätesi anna!
+Punaruusujen siteillä
+sidot miekan Kaukomielen.
+Kuink' onkin ihana ilta!
+Kuink' olet kaunis kaulaella!
+Kuinka ylväsnä kotihin
+luoksesi salosta saavun!
+
+CHRYSEIS.
+Artemis antakoon ereä!
+Älä liian kauan viivy!
+
+    (Lemminkäinen ottaa jousensa ja menee.)
+
+
+Neljäs kohtaus.
+
+    CHRYSEIS yksin. Sitten ANEMOTIS.
+
+CHRYSEIS.
+Sentään sankari olet sa,
+aivan kuin Akilles, synkkä,
+murtava mustoa haveuta,
+myrskyn kieltä käyttelevä.
+Taas kuin Paris, taikamieli,
+lemmen leikkien kuningas.
+Kummallista! Kreikan urhot,
+Attikan sankarit soreat,
+joita ennen ma ihailin,
+kaikki heitin. Nyt ma hellin
+miestä pohjolan pimeän,
+mi minua ärsyttävi,
+murtavi, musertelevi --
+jälleen lemmellä lepyttää.
+(Kehrää ja huokaa.)
+On hän sentään liian lieto.
+
+ANEMOTIS (porras-aidan takana).
+Annetaanko audienssi?
+
+CHRYSEIS.
+Sinäkö? Sisähän astu!
+
+ANEMOTIS (kuin edellä).
+Valitettavasti vaara
+siinä on lähellä. Onko
+herra miehenne kotona!
+
+CHRYSEIS (kärsimättömästi).
+Tule!
+
+ANEMOTIS (tulee hullunkurisesti talvivaatteihin puettuna ja ojentaa
+suurta rillarukkasparia).
+Tuon veroksi teille,
+muun paremman puuttehessa,
+nämä vanttuhut vakaiset.
+
+CHRYSEIS.
+Hupsu, talvi on lopussa.
+
+ANEMOTIS.
+Lopussa? Lorua lie se.
+Lopussako, siksi että
+näen pari lintua pahaista
+lehtopuilla liekkumassa,
+ja kaksi kuloista kortta
+kaljun kallion kylessä!
+Foibos auta! Lunta löysin
+vast'ikään kiven kolosta,
+oikein oikeata lunta!
+Ei tule kevät ikinä
+tänne kuolon tanterille.
+
+CHRYSEIS.
+Kuitenkin -- kukapa meistä
+oisi aavistaa osannut,
+kuinka on suvi suloinen,
+kevätaamu armas, vieno
+jälkeen jään sekä pimeyden!
+Oi, te yöt valoisat...
+
+ANEMOTIS (matkien).
+                       Oi, te
+puuskat, tuiskut pohjatuulen,
+sen sihinä, sen sohina
+sekä korpien kohina! --
+Kyprossa kevät on meillä.
+
+CHRYSEIS.
+Miksi voihkit?
+
+ANEMOTIS.
+               Mun pitäiskö
+ruveta runoilijaksi?
+
+CHRYSEIS.
+Ei ole tässä tarvis.
+
+ANEMOTIS.
+                     Siispä
+puhun puita, heiniäkin.
+Ajattele pitkää, kauheata talvea, valkeaksi sivuttua hautaa, johon
+minut on elävältä muurattu kurjaan, savuiseen pirttiin ja annettu
+minulle mieheksi dromedaari, joka rakastaa minua melkein yhtä paljon
+kuin karhunkeihästään. Onneksi asuivat helleenimme muutaman tunnin
+matkan päässä kylässä ja siellä saimme me usein tanssia. Oi, te
+hymyilevät jumalat! Olisitpas nähnyt näiden karvaturkkisten
+pimentolaisten karhuntassuillaan koettavan matkia meidän
+kuorokarkeloitamme. Vihdoinkin sanottiin, että oli kevät, -- ja mikä
+kevät! Viheriä talvi! Valoisa Manala! Lampaiden keritsemistä,
+lehmänkellojen kilinää, karpaloita ja koivunmahlaa; -- oi, Chryseis
+hyvä, mitäpä olisikaan Theokritos antanut, jos olisi saanut kuvata
+sellaista idylliä!
+
+CHRYSEIS.
+Anemotis, arvo anna
+rakkaudelle köyhällekin.
+Paljon on Suomessa suloa,
+vaikka onkin vallan toista.
+
+ANEMOTIS.
+Sepä kaunista rakkautta, muuttaa meidät, niinkuin sankarit Aiskyloksen
+murhenäytelmässä, autuaitten kentiltä suoraan Tartarukseen! Tosin on
+sinulle rakennettu linna -- laululla tietystikin -- yhtä nopeasti kuin
+meidän runoilijamme rakentavat Olympoksen. Mutta (katsoo ympärilleen)
+mikä linna! Karkea kuin boiotilainen sukkeluus ja köyhä kuin
+spartalainen ateria! Onko sinun miehesi yhtä naurettava ja
+mustasukkainen kuin ennenkin?
+
+CHRYSEIS.
+Anemotis, -- ei enempi!
+Sua käsken ja rukoilen.
+
+ANEMOTIS.
+Anteeksi, nimeni on Tuulikki, -- torpparinvaimo, mutta muuten teidän
+korkeutenne nöyrin palvelija. Olinpa vähällä unohtaa kysyä, oliko
+sinulla jotakin terveisiä Kyproon.
+
+CHRYSEIS.
+Kuinka? Kyproonko?
+
+ANEMOTIS.
+Meri on nyt sula, maailma avoin. Oi, Chryseis, etkö tunne poskillasi
+vapauden leyhkää? Medon ja helleenit purjehtivat pois tänä yönä.
+
+CHRYSEIS.
+Joko? Oi, jumalat!
+
+ANEMOTIS.
+Ovatko sinusta nämä seitsemän kuukautta kuluneet niin nopeasti kuin
+jumalat lentävät länsituulen siivillä? Medon parka on aivan
+puolihulluna; hän ei uskalla tulla sinulle jäähyväisiä sanomaan,
+miestäsi peljäten näes.
+
+CHRYSEIS.
+Häntä saatan ja ojennan
+käden hälle rantamalta.
+
+ANEMOTIS.
+Kypron Afrodite sinua palkitkoon ja suokoon sinulle vihdoinkin hyvän
+miehen! Oi, siitäpä tulee hurskaat jäähyväiset. Helleenit ovat
+kutsuneet kaikki kylän tytöt jäähyväiskarkeloihin. Huilujen säveleet
+eivät vielä ole jäätyneet, vielä on kieliä jälellä sitroissamme. Vielä
+kerran saamme me tanssia Afroditen juhlatanssin...
+
+CHRYSEIS.
+Sitra? Siitä ma uneksin.
+Huilu, -- oi, ajat ihanat!
+Joudu jo keväinen ilta!
+Tule, mennään! Oi, jumalat!...
+Unohdin ... en tulekaan.
+Sano Medonille ... ei, ei ...
+sano minulta terveisiä!
+
+ANEMOTIS.
+Mutta ajattele, Chryseis, tämä on viimeinen kerta, kun sinä näet
+maamiehiäsi; viimeinen, kaikkeinviimeinen tervehdys isällesi,
+ystävillesi ja synnyinmaallesi...
+
+CHRYSEIS (liikutettuna).
+Pois! En voi ma tulla.
+
+    (Rientää pois.)
+
+
+Viides kohtaus.
+
+    ANEMOTIS yksin. Sitten MEDON.
+
+ANEMOTIS.
+Ei voi tulla! Suututtavi
+herra miestään, Lemminkäistä!
+Pohjolan pahimmat karhut
+sinut syököhön, tyranni!
+Onkos kuultu kummempata?
+Ei voi tulla! Turmeltuuko
+näin nyt aikeemme ihana?
+Sa barbaari, babiaani!
+Toki tahdon tuumiskella.
+Naisen viekkaus nyt avuksi!
+Niin... Chryseiin ma vapahdan.
+Medon!
+
+MEDON (porrasaidan ulkopuolella).
+Missä on Chryseis?
+
+ANEMOTIS.
+Ei tahdo kisoihin tulla.
+
+MEDON.
+Voi! Siis kaikki on pilalla.
+
+ANEMOTIS.
+Mut olen minä jälellä.
+Joko on miehistö jaettu,
+laivat kaikki lainevalmiit?
+
+MEDON.
+Kaikki valmis. Illan tullen,
+päivän mennessä majoille,
+hiljaa hiivimme kisoista.
+Mut meren jumala suosi
+ei meidän menoa, ellei
+Chryseis keralla käyne --
+hyvällä tahi pahalla.
+Kautta Herkuleen vasaran!
+Vannoinhan Chrysandrokselle
+tuoda tyttären takaisin
+vaikka kalman kammitsoista.
+Kuink' olenkin kärsinynnä!
+Tämä talvi oisi voinut
+särkeä jumalten syömen.
+Ja nytkö hävitän kaikki!
+Tuhat kertaa ennen taisto!
+Ei, Chryseistä jätä en,
+koston hurmeisen kohotan,
+yön sylissä syöksen --
+
+ANEMOTIS.
+                       Syökset
+itsesi Manalan maille!
+Oi, te miehet, mitä osaatte
+taistella te ilman meitä?
+Chryseis minulle heitä.
+Hetkessä kisat aloita,
+anna laulun, soiton soida!
+
+MEDON.
+Mutta...
+
+ANEMOTIS.
+         Ei enempi, joudu!
+
+MEDON.
+Hyvä. Jää minulle miekka.
+
+    (Menee.)
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+    ANEMOTIS. Sitten CHRYSEIS.
+
+ANEMOTIS.
+Kieli, sa ijäti soipa
+sydämessä ihmislapsen,
+sinut nyt virtehen viritän,
+hän on kuuleva minua.
+Lapsuusmuistot! Synnyinseutu!
+Tulkatte tulisin kielin
+sydäntä syleilemähän,
+sydäntä kuulevan Chryseiin.
+Tuoss' on hän. Hänet ma voitan.
+Soi soitto surunihana!
+
+    (Piiloutuu porrasaidan taa.)
+
+CHRYSEIS.
+Kyynel hyljätyn posella,
+miksi huolta heijastelet,
+jota täällä ei tajuta?
+    (Porrasaidan vierellä.)
+Tästä nään ma laivan lähdön,
+näen tästä meren sinisen, --
+konsa nään kotini rannan?
+
+(Äänettömyys. Kuuluu sitran ja sen jälkeen Anemotiksen ääni, joka
+porrasaidan takaa lähestyy yhä enempi ja enempi ja astuu vihdoin
+näyttämölle laulaen seuraavaa laulua.)
+
+    Romanssi.
+
+    Laps Hellan, älä vaihda pois
+    sun maatas ihanaa!
+    Sill' leipä vieraan karvast' ois
+    ja sana karkeaa.
+    Sen päiv' on valju, loistoton,
+    sen sydän sulle outo on.
+    Laps Hellaan, älä vaihda pois
+    sun maatas ihanaa!
+
+CHRYSEIS.
+Oi, elä enempi laula.
+
+ANEMOTIS.
+Tahdotko keralla käydä?
+
+CHRYSEIS.
+Ah, en voi ma...
+
+ANEMOTIS.
+
+    Laps Hellaan, maasi mainitaan,
+    se suur' on, suloinen.
+    Sen päiv' on sees, on vehryt maa
+    ja aava aalto sen.
+    Sen tuul' on lämmin, tuoksuinen
+    ja taivas tuhattähtinen...
+    Laps Hellaan, maasi mainitaan,
+    se suur' on, suloinen.
+
+CHRYSEIS.
+Lakkaa! Kuolen laulustasi.
+
+ANEMOTIS.
+Seuraatko?
+
+CHRYSEIS.
+           Sydän, jo vaiti!
+
+(Tahtoo rientää ulos, mutta pysähtyy vastustamattomasti
+kuuntelemaan.)
+
+ANEMOTIS (Kolmas säejakso.)
+
+    Laps Hellaan, siksi muista sa
+    ain maatas ihanaa!
+    Eloa ei, ei onnea,
+    ei rauhaa muualla.
+    Ja tiesi kunne kulkekoon,
+    sun juures synnyinmaassas on.
+    Laps Hellaan, siksi muista sa
+    ain maatas ihanaa!
+
+CHRYSEIS (tunteittensa vallassa).
+Tule! Pois! Nopeesti! Joudu!
+Vain yksi hyvästijättö!
+
+    (Molemmat rientävät pois. Näyttämö on hetkisen tyhjä.)
+
+
+Seitsemäs kohtaus.
+
+    AINIKKI. Sitten LEMMINKÄINEN.
+
+AINIKKI.
+Tuulikki viritti virren
+taas kotinsa kiitokseksi.
+Miksi niin kauheesti kehuvi
+hän tuota etäistä maata?
+Onhan hän sanonut itse,
+ettei siellä suksi juokse,
+ei räisky repojen tulet,
+pakkanen ei paukahtele.
+Kesä-yötkin on pimeät.
+Maa kurja, maa matala,
+hongaton, kanervatonkin --
+tuskin voi sitä kuvailla.
+Mahtaa siell' ikävä olla
+eläimillä, ihmisillä.
+Toista on toki kotona!
+Kunne lienee Kylli mennyt?
+    (Katsoo yli porrasaidan.)
+Kas, tuolla molemmat käyvät,
+luulenpa, kyleä kohti.
+Kuinka? En tätä käsitä.
+Joko rikkoi hän lupansa
+ei konsa kisoja käydä?
+
+LEMMINKÄINEN (tulee huonolla tuulella, lakki vinossa ja heittää
+Ainikille ammutun otuksen).
+Siin' on kaikki saalihini.
+
+AINIKKI.
+Eikö mieluisa Mimerkki
+antipaitoihin paneunut?
+
+LEMMINKÄINEN (ripustaen jousensa vaarmaan).
+Hänestä vähät välitän!
+Kosk' oli nainen uskollinen!
+Lauloin lauluni parahat;
+Lempo lie pilannut metsän.
+Miss' on Kyllikki?
+
+AINIKKI (hämillään).
+                   En tiedä.
+
+
+Kahdeksas kohtaus.
+
+    EDELLISET. TIERA tulee hitaasti, haukotellen ja harvasanaisena.
+
+LEMMINKÄINEN (Tieralle).
+Kustapa putosit, veikko?
+Kuustako vai auringosta?
+
+TIERA.
+Suoraan saunan lautehilta.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Jopa nyt jotakin kuulen!
+Ennen sa haudasta heräjät
+kuin on saunan lämpimästä.
+
+TIERA.
+Sauna syttyikin tulehen.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Narri, sa sytytit oljet?
+
+TIERA.
+Pohjalaiset sen tekivät.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Pohjalaiset! Kuinka? Kerro!
+
+TIERA.
+Kuinkako! Talon ne poltti.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Talon?
+
+TIERA.
+       Polttivat kylänkin.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Puhu toki, puuhevonen!
+Polttivat kylänkö? Vastaa!
+
+TIERA.
+Anna kun kerron ma asian.
+Miehet lyötiin, naiset vietiin,
+kylä poltettiin poroksi.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Saustutettu saunakarhu!
+Näinkö sie sanoja saatat,
+kun tuli ja sota on irti
+penin kahden kuulumalla.
+
+TIERA.
+Aina on sinulla kiire.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Säiläni! Ukon salama!
+Vihdoinkin saamme me sotia.
+Taas tapella! -- Lempo sentään!
+Unohdin lupaukseni.
+
+AINIKKI.
+Vihamies likellä liekö?
+
+LEMMINKÄINEN (itsekseen).
+Miksi vannoin valan mokoman?
+
+    (Äänettömyys. Kuuluu kaukaa näyttämön takaa Afroditen
+    juhlakuoro: "Me juoksemme juhloa" j.n.e.)
+
+AINIKKI.
+Paetkaamme!
+
+TIERA.
+            Paras ois syödä.
+
+LEMMINKÄINEN (kuin edellä).
+Voinko syödä ma sanani?
+    (Kuuntelee kuoroa. Ääneen.)
+Missä on Kyllikki?
+
+AINIKKI (itsekseen).
+                   Vapisen.
+    (Ääneen.)
+Vaatteita valistamassa.
+
+LEMMINKÄINEN (kiivaasti).
+Missä?
+
+AINIKKI (itsekseen).
+       Silmäni samenee.
+    (Ääneen.)
+Metsän rantahan katosi.
+
+TIERA (aina tyynenä).
+Kyllikki kylähän juoksi.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kyllikki?
+
+TIERA.
+          Kuulethan itekin
+vingutuksen viidenlaisen.
+Hullu kuolkoon naisten tähden!
+En tätä enempi kestä,
+mulla on muutakin muretta,
+aluksi aterioida,
+sitten keihääni hijoa.
+
+    (Menee.)
+
+
+Yhdeksäs kohtaus.
+
+    LEMMINKÄINEN. AINIKKI. Äänettömyys. Soitto ja laulu
+    jatkuu yhä näyttämön takana.
+
+AINIKKI (itsekseen).
+Oi, menoa onnetonta!
+Kuin tämäkin loppuvi?
+
+LEMMINKÄINEN (vetäen miekkansa).
+Sotaa! Tahdon nyt tapella
+vaikka vasten maailmata!
+Tyttöni teräksiseni!
+Et ijäti itkemähän
+huotran huppuhun suettu.
+Sotahan sukes sun Hiisi,
+sotamiehen morsioksi.
+Sopivi kätehen kahva.
+Sinä et ikinä petä
+niinkuin petti nainen nuori.
+
+AINIKKI.
+Ei ole pettänyt sinua,
+vahingossa virhin tehnyt.
+Kisa ei liene kuolon synti.
+Älä suutu. Suo sovinto!
+Katkerasti hän katuvi.
+Itsekin kisasit ennen.
+
+LEMMINKÄINEN (kuoroa kuunnellen).
+Kuule soiton, tanssin tahti!
+Hiipi Hiisi viekasmieli
+ihmisten suvun sekahan,
+vei siveyden, järjen, kunnon,
+tarjosi sijahan tanssin...
+
+AINIKKI.
+Lepy veikko!
+
+    (Soitto ja laulu taukoaa.)
+
+
+Kymmenes kohtaus.
+
+    EDELLISET. HELKA.
+
+LEMMINKÄINEN (Käy kiivaasti Helkaa kohden).
+            Äiti! Äiti!
+Jo nyt paina panssarini
+käärmeen mustihin mujuihin!
+Täytä laukku! Löyly lyö'ös!
+Lähden Pohjolan pihoille,
+Pohjan portin särjentähän.
+
+HELKA.
+Oi, mun poikani poloinen!
+Turmat on tuhannet siellä,
+käärmeet, kyyt kähiseväiset.
+tulikosket, liekkimeret,
+velhot vankat, sulhot sankat,
+suot, jotk' ei ikinä sula,
+vuoret pilven piirrättäjät.
+Jää kotihin, koito poika!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Ei minua peloita Pohja.
+Koeteltu olen kovasti,
+kuolemalla kuuraeltu,
+vaan minull' on vankat sanat,
+sanat turman torjuvaiset,
+joiden tieltä tenhomiehet
+niinkuin hattarat hajoovat.
+
+HELKA.
+Mielinet kultia, hopeita,
+löysin eilen aarnihaudan.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Sorjempi sodan on rauta,
+kuin kaikki kotoiset kullat.
+Emo, nyt sotahan lähden,
+suojoan sinut ja meidät.
+Vainotiell' on Pohjan valta.
+
+HELKA.
+Täällä siis sotasi käy'ös!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Auki on maailma minulle,
+miks sitä en valloittaisi?
+Sulle sen valloitan, emoni:
+Kaunot on korjat Pohjolassa.
+Niitä nähdä mä halajan,
+nähdä neien kaarikaulan,
+joka vastahan kapinoi,
+sitten leppyy, lempii, pettää...
+
+HELKA.
+Hylkäätkö hyväisen vaimon?
+
+LEMMINKÄINEN.
+Vaimo unhotti valansa,
+minut petti.
+Kyllikki kylähän juoksi.
+
+
+Yhdestoista kohtaus.
+
+    EDELLISET. TIERA.
+
+TIERA.
+Laiva lähtee.
+
+AINIKKI (porrasaidan äärellä).
+              Medon myöskin.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Ahti, anna myrskyn nousta!
+
+TIERA.
+No, sitä en juuri toivo.
+Laivalla on Tuulikkikin.
+
+AINIKKI.
+Tuulikki?
+
+LEMMINKÄINEN.
+          Terveiset tuhannet!
+
+TIERA.
+Näe, veikko, oma nenäsi!
+Eikö liene yhtä pitkä?
+
+AINIKKI.
+Mikä johtuu mielehesi?
+
+TIERA.
+Ilman vain ajattelin ma.
+Kylli myös menevi.
+
+LEMMINKÄINEN.
+                   Kylli?
+
+AINIKKI.
+Mahdotonta!
+
+HELKA.
+           Mahdollista.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Hulluutta! Lorua!
+
+TIERA (porrasaidan äärellä).
+                  Katso!
+Molemmat selvähän erotan.
+Hyvästi, hyvästi Kylli!
+Hyvää yötä Tuulikkini,
+    (Heittäen lakkinsa lattiaan.)
+vaikk' olitkin aika varsa.
+
+AINIKKI.
+Kas, hän viittaa...
+
+    (Viittaa tervehdykseksi.)
+
+LEMMINKÄINEN (porrasaidan äärellä).
+                    Kylli! Kylli!
+Haa! Vene nopeesti!... Poissa!
+Laiva jo niemen taa häviipi.
+Pois ... paennut... Turha tuska!
+
+TIERA.
+Siinä oli leikin loppu.
+
+
+Kahdestoista kohtaus.
+
+    EDELLISET. ORJA syöksee sisälle.
+
+ORJA.
+Joudu, kiirehdi, herra! Kylä on kapinassa. Vieraat hiipivät pois
+tanssista ja tempasivat Kyllikin mukaansa. Hän huusi sinun nimeäsi,
+herra, ja puolustihe vimmatusti, mutta heidän rohkea päällikkönsä
+kantoi hänet kuin oravan hartioillaan. Naistemppuja, herra. Viekkautta
+ja teeskentelyä. Sarakan kautta! Minä näin hänen suutelevan Medönia.
+
+TIERA.
+Etkö Tuulikkia nähnyt? Eikö se raukka minua huutanut?
+
+ORJA.
+Vielä vain! Oli iloinen ja tyytyväinen niinkuin harakka tuulissäällä.
+Huutavan hänen minä kuulin: tervehdi sitä aasia, minun entistä herra
+miestäni nimittäin!... Tuntematon puheenparsi. Merkitsee luultavasti
+kreikankielellä: tervehdi sankaria!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kahden suoja, kolmen kosto...
+Vihamieltä, viekkautta!
+Kylli on minulta viety
+enkä voi jättää ma emoa.
+
+HELKA.
+Suojaa Suomi ynnä vaimo
+Vanha jo emosi onkin.
+Älköhön sinä ikänä
+emo poikaansa evätkö
+kalvan kaunihin poluilta.
+Kosta, poika, kunniasi!
+
+AINIKKI.
+Älä usko orjan kieltä!
+Kylli ei pettänyt sinua.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Liekkui lintu lehtipuussa,
+lumi syys-yönä putosi, --
+ken sitä enempi muisti
+kesän uuden auetessa?
+Äityeni, ainoani!
+Et voi seurata minua.
+Meren myrskyt sun tuhoisi.
+
+HELKA.
+Sama siis osamme oisi,
+sama surma suolahinen.
+Vanhuus on ikuinen talvi
+ilman linnunlaulupuita.
+Mutta talvi sun kerallas
+on mulle suvi suloinen.
+
+LEMMINKÄINEN.
+En toki muistotta eroa.
+Ota harja, mi useesti
+suki mustat suortuvani;
+sitä katso illoin, aamuin.
+Konsa se verin noruvi.
+kaatunut on Kaukomieli.
+
+HELKA.
+Oi, sanoja katkeroita!
+Voip' on lohtusi kovuutta!
+
+AINIKKI.
+Hänen poissaollessansa,
+äitini, sinua hellin,
+hoidan myös kodin ja konnun, --
+muuta en onnea halaja.
+Tänne jään ijäksi, tahdon
+nähdä kuuran kimmellystä,
+kuulla kuuttaren helyä
+talvi-öiden tanterilla.
+
+TIERA (itsekseen).
+Kun tulemme takaisin joskus,
+tuon minä omaksi ostan
+tuhannella turkiksella.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Nyt olet, maailma, omani!
+Tämän kalpani kärellä
+kaikki riemut leimuavat,
+kulta, kauneus elämän,
+maine, mahti, -- kaikki mulle
+satavat kuin kukkaissade!
+kun tämän kalpani kohoitan,
+läikkyvi itä ja länsi,
+kuninkaat kumartelevat,
+vallat vaiti maata myöten.
+Loitolle kuin merten laine
+kautta maailman samoan,
+maat voitan, kukistan kansat,
+nostan Suomen kunniahan,
+jotta kuulee kaukopolvet
+sylistä satojen vuotten
+Lemminkäisen leikinlyönnin
+laulun maassa mahtavassa.
+
+    (Syöksee pois. Esirippu lankee.)
+
+
+
+
+NELJÄS NÄYTÖS.
+
+
+Meren ranta Pohjan pimeillä perillä. Taustassa meri. Molemmin puolin
+korkeat jäävuoret ja oikealla katsojasta kallion kieleke. Aurinko
+kimaltelee tunturien huipulla.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    AALLOTTARET. Vellamon vetiset neidot sukeltavat esiin laineista.
+
+Aallotarten laulu.
+
+    Näin ikinuorina, riemurinnoin,
+    me merta soudamme sorjin innoin,
+    me käymme tänne ja käymme sinne
+    ja kuka tietävi milloin minne.
+        Kuin helmivyö,
+        kuin tähtihuiske,
+        kuin illan kuiske
+        ja kutsu yön,
+    me soutelemme, me joutelemme
+    ja ihmislapsille laulelemme
+    me meren ihmeitä iloksemme.
+    Pois vienot vierimme jällehen
+    me lakkalaineilla loistaen.
+
+    Me uimme merta näin ristin rastin
+    ain Hellaan kukkaisen aalloilt' asti.
+    Mut Kypron rannoilla ruusut huokaa:
+    Te kevään tähtemme meille tuokaa!
+        Hän vaipui niin
+        kuin illan tuuli,
+        tuo ruskohuuli,
+        yön uumeniin,
+    Mut meren tyttäret tuulen teitä
+    ne vierii, muista ei menneheitä,
+    ei ihmiskyynelet koske meitä,
+    ja vienot vierimme jällehen
+    pois lakkalaineilla loistaen.
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    AALLOTTARET. CHRYSEIS tulee paeten.
+
+CHRYSEIS.
+Zeus, miss' olen ma? Luonto
+kauhun kalpea, osaton,
+vuoret pilven korkuhiset,
+jotka itse luonto tänne
+muistomerkeiksi kohotti
+mennehestä loistostansa.
+Lumikentät aivan aavat,
+äänettömät, jäljettömät!
+Kuinka löydän ma kotihin,
+pääsen luokse puolisoni?
+Lie täällä jumala joku?
+
+AALLOTTARET.
+Sa Kypron tähti, sa poissa ollut,
+sa kauvan kaivattu etkä tullut!
+Kuin nousit kaukaa noin huolten yöhön,
+sa säde, särkynyt vetten vyöhön?
+
+CHRYSEIS.
+Aallot armaat, lapsuussiskot,
+kisaajat kotini rannan!
+Kärsin nyt kostoa kovoa
+lemmen jumalattarelta,
+jonka valtoa ivasin.
+Nyt ma tunnen tuiman tuskan.
+Etsin miestä, min valitsin,
+enkä kuule kullaistani.
+
+AALLOTTARET.
+Oi, rusko koin,
+oi, aallon päily,
+mi hetken häilyy
+ja hävii noin!
+
+CHRYSEIS.
+Medon on viemänä vihurin
+liki tänne ankkuroinut.
+Minä purresta pakenin
+löytämähän Lemminkäistä
+sekä onnea omaani.
+
+AALLOTTARET.
+Oi, astu aaltoihin siskoksemme!
+Me sydänhuolille hymyilemme.
+Kas, tähti vaipuu ja kupla haipuu.
+Käy kanssa riemuiten soutamaan
+näin sini-uljasta ulappaa!
+
+CHRYSEIS.
+Taivas! Jo tulevi Medon...
+Jälkeni näkevä on hän.
+
+ERÄS AALLOTAR (ojentaa Chryseiille hunnun).
+Ota huntu huiskivainen,
+valkovaahdesta kudottu
+kiven kirjavan kylessä.
+Tämän hunnun kantajata
+ei eroita ihmissilmä.
+
+    (Aallottaret sukeltavat veteen.)
+
+CHRYSEIS.
+Aallot, turvaudun apuunne.
+
+    (Verhoutuu huntuun ja peittyy kallioiden taa.)
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    MEDON ja ANEMOTIS tulevat kyprolaisten seuraamana.
+
+MEDON.
+Veikot, tänne! Hietikolla
+jalan jälkiä havaitsen,
+jalan, joka ennen taitti
+tuskin kukkaisen kedolla, --
+niin, se on Chryseiin jalka.
+Turhaan mua pakenet, pieno!
+Peity Pohjolan pimeihin,
+kuss' ei paista kuu, ei päivä,
+sinut löytävä olen ma.
+
+ANEMOTIS.
+Kypron vallat! Ma menehdyn!
+Medon, seis! Minä läkähdyn.
+Jalan jälki hietikolla
+varmaan on tavin takoma.
+En voi enempätäni. (Istuu.)
+Mitkä mäet lumiset, jäiset!
+Turha on taistelo inehmon
+vasten jäitä jättiläisten.
+Maailma hajalla tääll' on,
+kaos-kauhut irrallansa,
+vihassa julkiset jumalat...
+Talven kun koimme tuskin,
+tuskin loppui yö ikuinen,
+ilolla käännyimme kotihin,
+vaan mitä tapahtui? Katso:
+Myrskyt maailmattomaiset
+Aeolus lähetti meille,
+ajoi aaltojen selässä
+kohti Pohjolan periä,
+missä sääskien hyrinä
+peitti päivän, kuun ja tähden.
+Tuskaksi tuhottomaksi
+sattui viel' eräänä yönä,
+että Chryseis katosi.
+Pidin ma hänestä paljon.
+Vaan onpa hänestä huolta!
+Jo hänet ma jättäisinkin.
+Paetkoon petonsa luokse!
+Helposti hän laulullansa
+luopi linnan taikka kaksi.
+
+MEDON.
+Kuihtukoon käteni ennen,
+karhut kalpani purekoon,
+tulkoon tunturten lakeudet
+ennen kuolinliinoikseni
+kuin hänet jätän mä tänne.
+Pois! Chryseiksen poluille!
+
+    (Rientää pois kyprolaisten kanssa.)
+
+ANEMOTIS.
+Pan! Hän poistuvi! Mitähän
+jos ma huutaisin lujasti!...
+Kamalat on kauhut täällä!
+Lempi, sun käsitän kyllä
+suvileyhkien lemussa,
+keskellä kukkivan keväimen,
+mutta lunten, jäiden kesken,
+-- prr, rakkaus, oletpa työläs!
+
+    (Menee huoaten Medonin jälkeen.)
+
+
+Neljäs kohtaus.
+
+    CHRYSEIS. AALLOTTARET. Sitten LEMMINKÄINEN.
+
+CHRYSEIS.
+Kiitos, te vetiset neiet!
+Taas tohin ma paeta kohti
+kohtalon uusia uria, --
+oh, koska levätä saanen?
+Koska löydän Lemminkäisen,
+saavutan sydämen rauhan?
+Vieläkö muistaa hän minua?
+Meri mykkä! Yö ikuinen,
+pitkän kaihoni pimeys,
+sano, että hän minua
+muistaa, lempii eikä muita!
+
+AALLOTTARET (kaukaa).
+Oi, tähti koin,
+oi, aallon päily,
+mi hetken häilyy
+ja hävii noin!
+
+CHRYSEIS.
+Ken tulevi? Lemminkäinen!
+Lankea lavea taivas!
+Tule armas, lennä, liidä
+luokse vaimosi valitun!
+Ei! Tuska tulipunainen!
+Kauhistun ma katsettansa.
+Hän on niin ylpeä, ylevä,
+puhdas, suuri, -- minä matala,
+rikkoja vannotun valani!
+Väikkyvi sydän minulla
+välillä hämyn ja päivän.
+
+    (Verhoutuu huntuun.)
+
+LEMMINKÄINEN (astuu alas tunturilta).
+Huntu kaunis, ken oletkin,
+lähetti lempeiden jumalten
+seudun tään sulostimeksi,
+jolle vieras, vieno, lienet?
+Liet sama korea kuva,
+kaarella kajastavainen,
+kultakangasta kutova,
+min näki väkevä Väinö
+Pohjan peltojen perillä?
+Älä väisty! Viivy hetki!
+Ilmoita minulle ihme
+maan ja taivaan. Tai jos sulta
+jumalat epäsi äänen,
+suo mun suudella selitys
+noilta ruusuhuulosilta.
+
+CHRYSEIS.
+Viel' en tiedä, ken olen ma,
+lienkö armas aamunkoitto
+vaiko yön pimeän tähti
+auringon paistetta anova.
+    (Epäröiden).
+Kyllikki omasi oli...
+
+LEMMINKÄINEN.
+Naljailet ihana neito!
+Kyllikki petti mun pahasti,
+rikkoi vannotun valansa,
+hänet hylkäsin ijäksi.
+Kyllikki kylähän läksi.
+
+CHRYSEIS.
+Voi minua! Takaisin, urho,
+ota onneton sanasi!
+Hylkäätkö vaimosi valitun,
+aina armahan sinulle?
+Viestin tahtoi taatollensa,
+sillä hän sua suretti
+eikä muulla. Muista häntä,
+valloin vietyä väkisin!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Muista kuin muinoista tarua.
+Usko, jo unohdettuna
+hän on mulle ammoin, ammoin.
+
+CHRYSEIS.
+Oi, älä hyleksi häntä!
+Yksin yön pimeydessä,
+turvatonna, tuskallisna,
+sua hän etsimään ehätti
+Medonin purresta paeten.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Mitä siis minulle neuvot?
+En ole mitätön miesi.
+Minkä taidan, että kaikki
+kaunot mun juoksevat jälestä,
+sinä yksin mua kavahdat.
+Kummallista. Virka, kuinka
+voin sun lempeeksi lepyttää?
+
+CHRYSEIS.
+Mies viekas, hävytön, häijy,
+ihannoiva itseänsä,
+näinkö hautaat naidun naises?
+Muistosi joko mykistyi?
+Aattele, mitä hän antoi!
+Lapsenlemmen, nuoruushemmen,
+kotitarhat, taatonhelman,
+kruunun ja kuningasnimen!
+Ihanat, kerkeät keväimet
+sulle hän uhrasi ilolla,
+mitä voitti? Murhemieltä,
+yötä talvista, ikuista,
+sydäntuskaa tummempata!
+
+LEMMINKÄINEN.
+Kylläksi korea tyttö!
+Eikö uuden lemmen liekki
+taida taas keväitä luoda,
+miss' ol' äsken talven tanner?
+Veitikka, sinut jo tunnen.
+Olet kuulu Pohjan neiti,
+kruunu ehtoisen eloni.
+Nyt sinua en ma päästä.
+
+CHRYSEIS.
+                        Kuulkaatte vuoret!
+Kertokaa tää häpeä vuossatain talvi-illoin!
+Kuule, oi taivas! Kuulkosi meri!
+Ja Dike, mi punnitset viekkaat sanat!
+Pyhintä hän loukannut on maan päällä,
+herjannut hellintä puolisoansa,
+mi kaikk' hälle antoi. Astu vaan
+tietäsi rikosten viittoamaa,
+ja koska sun Haadeen rautakäs' tempaa,
+käy, lempeä etsi Orkuksen yöstä
+ja suutele varjoja kuoleman maan!
+
+    (Rientää pois.)
+
+LEMMINKÄINEN.
+Pisti kuin havuinen piikki!
+Kummallista. Ollut liekö
+Hongatar, valio vaimo?
+Yks vaan voi inehmo olla...
+Oi, mun kurja Kyllikkini!
+    (Äänettömyys. Senjälkeen taas entisellä äänellään.)
+Turhia! "Leikki on lopussa." v
+Mi meteli mennehestä
+pikku pikku rakkaudesta.
+
+    (Menee viheltäen samaan suuntaan kuin Chryseis.)
+
+
+Viides kohtaus.
+
+    Vastakkaiselta taholta tulee ORJA, taluttaen ULAPPALAN
+    SOKEATA PAIMENTA.
+
+ORJA.
+Oletko vihainen herralleni, siksi että hän säästi henkesi? Sitäpä
+sanoisin minä merkilliseksi vihaksi.
+
+PAIMEN.
+Olen vanhin velholoita,
+syvän synnyn tietäjöitä.
+Kaukomiel' kadotti meidät,
+voitti, surmas suuren kansan.
+Tuot' toki enemmän pahon,
+ettei hän minulta edes
+viedä viitsinyt eloa.
+Siksi kostoa kovinta
+hälle aion ja alati
+häntä seurailen, samoan.
+Vaan on silmäni sokeat.
+Tie osota mulle, kuulla
+hengitystänsä halajan.
+
+ORJA.
+Ja kuinka aiot sinä, sokea, kurja, voittaa niin suuren ja
+tietotenhoisen miehen?
+
+PAIMEN.
+Maan emo minulle virkkoi:
+Vasten on valtoa jokaista
+Lemminkäinen loihtinunna
+itsensä tulisin taioin.
+Koko metsä on lumottu.
+Katajatarta vaan kapoista,
+neittä keltakutrillista,
+jota lempi, jonka jätti,
+ei ole kehdannut sitoa.
+Kataja vihasta räiskyy.
+Katajasta tein vasaman.
+
+ORJA.
+Se olkoon sinun asiasi. Vaan mikä on oleva minun palkkani?
+
+PAIMEN.
+Puolet aarre-aarniosta.
+
+ORJA.
+Puolet, sinä konna? Keneksi luuletkaan minua? Luuletko minua
+sellaiseksi lurjukseksi, että pettäisin herrani pilkkahinnasta?
+
+PAIMEN.
+Ota myöskin toinen puoli.
+
+ORJA.
+Se joltakin kuuluu. Viaton olen minä; minun käteni ei sankarin henkeä
+väijy. Tuolla näen minä hänen palaavan takaisin tunturilta. Asetu tänne
+kallion taakse ja ota vaari hänen äänestään. Kun minä sanon: kauvan
+eläös, herra; -- silloin on hän oikeassa paikassa.
+
+PAIMEN.
+Hyvä. Siis sitä odotan.
+
+    (Kätkeytyy kallion taa.)
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+    ORJA. PAIMEN. LEMMINKÄINEN.
+
+LEMMINKÄINEN (mietteissään).
+Varmaan Kyllikki oli se,
+vaikk' en voi sitä käsittää;
+hänhän on häipynyt ijäksi.
+Koito, mua kovin hän syytti.
+Oli sentään onnen päivät,
+kun hänet omaksi voitin.
+
+ORJA.
+Herra, miksi olet niin surumielinen? Unhoita mennehet ja ajattele
+sankarikunniaasi. Olethan hävittänyt ja kaatanut koko Pohjan kansan.
+Heidän sotilaansa sinä tapoit; heidän velhomiehensä sinä lauloit suohon
+suolivyötä myöten. Maderakka! Liistitpä heitä kuin nauriin napoja,
+kaasitpa kuin kaalinpäitä ikään. Ainoastaan Ulappalan sokea paimen
+pelastui miekkasi tuhosta.
+
+LEMMINKÄINEN (kuin edellä).
+Ei ... ei Kylli olla voinut.
+Jumala minut on joku
+taikka haltia lumonnut.
+Se ei ennusta hyviä.
+
+ORJA.
+Kun olit voittanut miehet, tuli naisten vuoro. Lähdit valitsemaan
+parempaa puolisoa Pohjan tyttäristä ja onnistuit löytämään kaikkein
+kauneimman. Hänen äitinsä asetti sinulle vaikeita koetuksia, mutta sinä
+suoritit ne kaikki. Nyt on sinulla jälellä enää ampua Tuonelan valkea
+joutsen ja näiden vuorien lomasta etsit sinä kuoleman joen suuta.
+Kautta Inarin, herra; tuletpa sen jo tänään löytämään.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Orja, lausu, mik' on lempi?
+
+ORJA.
+Sen olen sanova sinulle. Rakkautta on kolmenlaista: yksi eilen ollut,
+toinen tänään oleva ja kolmas, joka huomenna tulee. Eilinen rakkaus on
+ammuttu nuoli; tämänpäiväinen rakkaus on pannukakku ja huominen rakkaus
+poimimaton omena. Ensimmäinen näistä ei kelpaa mihinkään.
+
+LEMMINKÄINEN.
+Laadi mulle sammalvuode
+tuonne tuntur'rintehelle.
+Riepu on elämän riemu.
+
+ORJA.
+Toivosi on jo toteutettu; jumalankin täytyy levähtää laakereillaan.
+Tänne tämän kallion päälle on sinulle vuode valmistettu. Maailma on
+sänkysi ja tunturi päänalaisesi. Nukkuos kauvan ja hyvin.
+
+LEMMINKÄINEN (kalliolla).
+Ma hengin taas. Jo sumut sankat haihtuu,
+yön häivät häipyy, näen maailman.
+Suruni elon, voiman liekeiks vaihtuu.
+Ma uhmaan valtoja maan, taivahan.
+Jalkaini alla aaltoo meri aava
+ja uhkaa viedä viime rannan maalta,
+mut tältä kädeltäni voitokkaalta
+se kerjätä on onneansa saava.
+Mun nimeäni vuoret vapiskoon,
+mun töitäin valtameri vaahdotkoon!
+Ja hehkuvana niinkuin päivänkoitto
+helmansa autuus mulle aukaisee
+ja neidon suudelmahan suloiseen
+hymyillen viittoo maine, lempi, voitto...
+
+ORJA (alhaalla).
+Kauvan eläös, herra!
+
+    (Paimen ampuu nuolensa.)
+
+LEMMINKÄINEN (kaatuen).
+Oi, emoni, kantajani!
+
+    (Syöksyy kallion taa.)
+
+PAIMEN (nousee hapuillen kalliolle).
+Huutele nyt emoa!
+Uhmaile jumalia ja
+ihmisiä, joit' et tapa!
+Olen sinua voimakkaampi.
+
+ORJA (kiiveten samalle kalliolle).
+Mitä, sokea paarma, oletko pistänyt herraani hänen uskollisen
+palvelijansa silmäin edessä? Oi, minun rakastettu herrani, sinä uljahin
+urho, joka koskaan on neidon sydäntä liekuttanut! Kaikki Hiiden immet
+tulevat, pitkiä suortuviaan repimään; kaiken maailman tytöt tulevat
+itkemään silmänsä punaisiksi sinun kuolemasi tähden. Ja hänet olet sinä
+surmannut, maanalainen mato! Horna sinut periköön, konna! Tahdon
+opettaa sinut sankareita tappamaan.
+
+    (Syöksee paimenen mereen.)
+
+PAIMEN (pudotessaan).
+Voi, Mana, Mana! Korjaa hänet heti minun jälestäni!
+
+    (Häviää syvyyteen.)
+
+ORJA (astuen alas kalliolta).
+Hyvin hoidettu. Minua ei huvita kiertää maailmaa narrien ja
+poppamiesten kanssa. Tahdon etsiä aarteen, rakentaa saunan ja maata sen
+lauteilla yöt ja päivät. Kun nukun, niin nukun. Kun herään, niin teen
+sen vain avatakseni suuni ja antaakseni muiden ojentaa suuhuni voissa
+paistettua sianlihaa. Hiukan työläs toimi tosin, mutta jotakin vaivaa
+pitää olla aina maailmassa.
+
+
+Seitsemäs kohtaus.
+
+    ORJA. TIERA.
+
+TIERA.
+Seis! Missä on herrasi?
+
+ORJA.
+Olenko minä herrani vartia? Pitääkö häntä paimentaa kuin lammasta?
+
+    (Aikoo mennä.)
+
+TIERA (astuen hänen tielleen.)
+Missä on Lemminkäinen? Et pääse minulta pakoon. Tulen juuri saattamasta
+hänen äitiänsä Helkaa tänne erämaiden läpi, ja kun tulimme tämän
+tunturin luo, alkoi harja vuotaa verta.
+
+ORJA.
+Puolukkamehua, vannon, varmaankin puolukkamehua. Herrani on mennyt
+ampumaan joutsenia merenrannalta.
+
+    (Tahtoo hiipiä pois.)
+
+TIERA (uhaten keihäällään).
+Vastaa minulle! Tahdotko, että naulitsen sinut tuon tunturin juureen!
+
+ORJA.
+Mitä? Luulenpa, että käyt karkeaksi!
+    (Pakenee.)
+Lempo partasi liimatkoon vuorisammaleeksi.
+
+TIERA.
+Musta korppi, sinun siipesi minä liimaan!
+
+    (Heittää keihään hänen jälkeensä.)
+
+ORJA (kulissien välissä).
+Maderakka! Minä kuolen!
+
+TIERA.
+Se sattui liian kovaa; hän ei päästä enää pihaustakaan. Aina olen minä
+niin tulinen ja kiivas. Kuka sanoo minulle nyt Lemminkäisen kohtalon?
+
+
+Kahdeksas kohtaus.
+
+    TIERA. CHRYSEIS, kylmänä ja kalpeana, ruhtinaallinen kruunu
+    päässään, lähestyy MEDONIN, ANEMOTIKSEN ja kyprolaisten
+    seuraamana. AALLOTTARET sukeltavat esiin merestä.
+
+KYPROLAISTEN KÖÖRI.
+
+        Soi huilujen humu!
+        Soi sitrojen helke!
+        Käy karkelon kumu!
+        Näy riemun nyt välke!
+    Chryseis on löydetty. Päivä on taas.
+    Oi terve, oi terve, sa tähtönen maas!
+
+MEDON (Tieralle).
+Käy, käsitä Lemminkäinen,
+ilmoita hänelle: Häntä
+Chryseis enempi lempi
+kuin hän oisi ansainnunna.
+Nyt palaa hän itsestänsä
+iloisemmilta ahoilta
+etsimähän lohdutusta
+kovan kohtalon suruihin.
+Sano hänelle, täällä varron
+häntä miekoin ja mitata
+tahdon loppuun pitkän taiston.
+
+ANEMOTIS.
+Terveiset minull' on myöskin.
+Nähnet karhun kankahilla
+takkuturkkisen, nimeltä
+Tiera, niin sano hänelle:
+Älköön niin karvainen kuvatus
+enää ilmoisna ikänä
+esitelkö tuttavuutta
+hienommalle henkilölle.
+Se oli kunnia hänellä
+kerran vasten tahtoani.
+Sano, suurella ilolla
+jätän nää jäkälärannat,
+miss' on päivä turkki päällä,
+sammalta inehmo syöpi,
+josta pois joka sulotar
+karkkoo kauvas tuntureille,
+jossa lemmestä mörisi
+meille pari raakalaista...
+
+TIERA.
+Häpeisit vähäisen, vaimo!
+
+CHRYSEIS (ylevästi).
+Anemotis, -- aina muista
+Pohjan kohtalon poloa.
+Vaan sen vastaisuus on suuri.
+Auran rannat, Vantaan varret,
+Saimaan sinisen saaret
+näkevät vapahan kansan,
+silloin kun hautoja urosten
+orjat polkee Hellaan maassa.
+
+TIERA (Medonille).
+Varsin hyvä. Vaan asia
+ei oo aivan helponlainen.
+Voipi vierrä viikommankin
+ennenkuin käsitän Kaukon.
+
+MEDON.
+Näillä tienoin juur' oli hän.
+
+TIERA.
+Aivan oikein, vaan hävisi
+ja verta noruvi harja.
+
+ANEMOTIS.
+Turha on aikoa hukata.
+Varmaan on lähellä täällä
+laaksossa tai vuorten päällä
+torppa, torpassa ihana
+tyttö. Siellä on uroomme.
+
+MEDON (Tieralle).
+Tyynny. Kun kotona oomme,
+kysymme oraakkelilta.
+
+TIERA (miettien).
+Taitaa olla tarpeetonta
+noidilta niin etäältä
+Kaukon vaaroja kysellä.
+Löytynee lähempi neuvo.
+
+ANEMOTIS.
+Mikä sitten?
+
+TIERA.
+             Niin mikäkö?
+No, sehän on helppo juttu,
+joka lapsi sen osaapi.
+Sanat kun oikeat osannen,
+veden, ilman vallitsijat,
+maan, tulenkin, -- tänne voin ma
+heidän henkensä manata.
+
+ANEMOTIS.
+Hyvä, hyperborealainen!
+Sitäpä soma ois nähdä.
+Suo, Medon, hänen manata
+mahti maageilta Egyptin.
+
+TIERA.
+Sie varoja, ettei henget
+sulta sulkia kynine.
+
+    (Anemotis väistyy säikähtyneenä syrjään.)
+
+MEDON.
+Tilaa mahdeille Manalan,
+ajan alkuluottehille!
+
+    (Kaikki asettuvat puolipiiriin ja Tiera piirtää
+    keihäällään ympyrän ilmaan)
+
+
+Yhdeksäs kohtaus.
+
+    MANAUS. MELODRAAMA.
+
+TIERA.
+Ylös, luonnon valtakunta,
+portit vaskiset vapiskaa,
+tungen sun sydämehesi,
+särjen teljet, auon ukset
+jumal'taian tapparalla.
+Aalto, aukaise kitasi,
+puhu myrsky ihmiskielin,
+sanele savu ja tuli,
+haastele ikuinen hauta
+lohduksi inehmon rinnan.
+Ilma kirkas, sun manoan,
+taivu minun tahdostani,
+Astuite alemma päältä
+vuoren päivänpaistehisen.
+Sada, talma! Sumu sakene!
+Muutu muotoon ihmehenki!
+Ilmesty Ilmatar!
+    (Ilmatar leijaa esiin pilvessä.)
+                 Sanele:
+Missä on kaunis Kaukomieli,
+elossa vai kuollehissa?
+
+ILMATAR.
+Myrsky on vienyt
+kotkansiivin
+sankarin Pohjan
+vuorille pois.
+Muut' en tiedä.
+Tutki tulta.
+Nyt ma päivähän jälleen käyn.
+
+    (Katoaa.)
+
+TIERA.
+Sun loihdin punainen lieska,
+taivu minun tahdostani,
+Panu, antaja elämän,
+lämmön luoja, turman tuoja.
+Muutu muotoon! Tuhka tummu!
+-- Lienny liekki! Savu häviä!
+    (Panu ilmestyy liekissä kallionseinästä.)
+Sano: Onko Kaukomieli
+elossa voi kuollehissa?
+
+PANU.
+Päivä kärvensi
+hapset hältä,
+noidan nuolta
+on nähnyt hän.
+Muut' en tiedä.
+Tutki vettä.
+Nyt ma liekissä liejun pois.
+
+    (Katoaa.)
+
+TIERA.
+Vesi selvä, sun manoan,
+taivu minun tahdostani,
+luonnon liekku sa hopeinen,
+valtameri, vaahtoharja!
+Muutu muotoon! Tyynny tyrsky!
+Astu Aallotar esille.
+    (Aallotar ilmestyy vesisuihkussa vuoren juurella.)
+Sano: Onko Kaukomieli
+elossa vai kuollehissa?
+
+AALLOTAR.
+Suistunut on hän
+suuriin vesiin,
+Vellamon suudelma
+poskellaan.
+Muut' en tiedä.
+Tutki maata.
+Nyt ma ilmahan haihdun pois.
+
+    (Häviää.)
+
+TIERA.
+Maa vanha, sinut manoan,
+kokoa osasi tänne!
+Tuonen kalpea kuningas,
+kuule voimaa mun sanani,
+mahtiasi mahtavamman.
+Vuori aukee! Nurmi, nouse!
+Astu, vanhus, haudastasi!
+
+    (Tuoni, tuhkanharmaana, jättiläiskokoisena, pitkine,
+    lumivalkeine partoineen, kohoaa maasta.)
+
+Sano: Onko Lemminkäinen
+elossa vai kuollehissa?
+
+TUONI.
+Nukkuvi nuorna
+Lemminkäinen,
+murhemielin
+kaukana, kahleissa
+kuoleman vuon.
+Päästää voi hänet
+vaan se lempi,
+joka ei koskaan
+pettänyt viel'.
+
+    (Vaipuu maahan.)
+
+CHRYSEIS (surumielisesti toistaen.)
+Päästää voi hänet
+vaan se lempi,
+joka ei koskaan
+pettänyt viel'.
+
+MEDON.
+Herakles astui kerran alle maan.
+Orfeus ovet aukas Manalaan.
+Ken tohtii jälleen tehdä saman työn
+ja käydä kamppailuhun kanssa yön
+ja uhrin, jonka kuolon kita sulki,
+elolle, auringolle antaa julki.
+    (Äänettömyys. Näyttämö pimenee.)
+Miss' on se lempi, joka kuolon voittaa?
+
+CHRYSEIS.
+Oi, Afrodite, joka autioittaa
+ja lämmittää voit liekein ihmisrinnan,
+ilmoita lempi, joka puhtahinna
+maailman yli päivän kanssa koittaa
+Mik' on se mahti, jalompi kuin sun!
+Ken kuolevainen kaikki anteeks antoi,
+ei koskaan pettänyt, vaan kärsi, kantoi?
+Miss' on se lempi, lujempi kuin mun?
+
+
+Kymmenes kohtaus.
+
+    Kuvaelma ja pantomiimi.
+
+Osa kallioseinästä vaipuu ja tausta nousee. Näkyy Tuonela, tummien,
+korkeiden kallioiden keskellä; sen läpi juoksee hämärästi kimallellen
+vitkalleen vierivä joki. Kallioiden vierellä seisovat vartioina Tuoni
+kansoineen, rautakintaat kädessä sekä pitkät keihäät. Vasemmalla
+joenrannalla istuu Lemminkäinen nukkuvana ja kallioon kahlehdittuna.
+Näyttämö on pimeä ja kuvaelma ensi alussa niin heikosti valaistu, että
+esineet ainoastaan hämärästi erottuvat. Seuraavan laulun aikana astuu
+Helka alas oikeanpuolisilta (katsojasta) kallioilta, vavahtaa jokea ja
+rukoilee taivaalta apua.
+
+    Rukous auringolle.
+
+Oi taivahan laps, sa aurinko oi,
+joka linnassas korkeessa loistelet noin,
+säde kultainen suo,
+valo armahin luo
+yön helmahan, varrelle kuoleman vuon!
+Kas, Tuonelan ruhtinas rautahinen
+hän seisovi vahtina vuorien.
+Suo'os säteen korkealta
+hiljaa lentää,
+alas entää,
+jotta valta
+Tuonen tumman nukahtais,
+laukeis kalman laumat sankat,
+raukeis kuolon kädet vankat
+ja saalihinsa ne irrottais.
+
+Auringon säde lankeaa Helkan pään päälle, seuraa häntä hänen
+tiellään ja heittää läikkyvän valon Lemminkäisen ja nukkuvan Tuonen
+jäykkien, tuhkanharmaiden piirteiden yli.
+
+KÖÖRI.
+Tuonen virta niin tyynnä lepää.
+Kaiho huokaa ja hauta epää.
+    (Helka astuu jokeen.)
+Lempi, lempi, mi kaikki voi,
+astu tyynenä tietäs, oi!
+    (Helka kaahlaa joen yli ja on hukkumaisillaan.)
+Kuumat kuulkosi huokaukset!
+Murra kuoleman muurit, ukset.
+    (Helka pääsee yli, rukoilee jälleen taivasta avukseen ja
+    irroittaa Lemminkäisen kahleet.)
+Tuo'os riemut ja lohdutukset!
+    (Helka johdattaa Lemminkäisen takaisin joen yli ja
+    kiittää jumalia.)
+Lempi haudankin auki loi.
+
+    (Kuvaelma häviää. Näyttämö valkenee. Kaikki kuin ennen.)
+
+
+Yhdestoista kohtaus.
+
+    EDELLISET. HELKA ja LEMMINKÄINEN mykkinä.
+
+CHRYSEIS.
+Se oli äiti. Suuri taivas, sulta
+tää armo on. Ma merkkis tajuun sen.
+Enempi kuin on vaimo, sisko, kulta
+on äidin lempi kirkas, puhtoinen.
+Oi, Afrodite, olkoon kruunu sulle,
+kun sulot leikkii ja kun sitra soi,
+mut hädän, tuskan, koetusten tullen
+sen äidinlempi yksin kantaa voi.
+
+    (Laulun aikana tulee Helka, taluttaen Lemminkäistä, joka
+    horjuen ja voimattomana vaipuu kallion juureen. Viimeisten
+    sanojensa aikana ottaa Chryseis ruhtinaskruununsa ja asettaa
+    sen Helkan päähän. Ryhmä.)
+
+KÖÖRI.
+
+    Työ rakkauden
+    saa seppelehen.
+    Kas, voitettu kruunu on
+    kaunoinen.
+    Kevät, kukkien sää,
+    pois, pois häviää
+    ja ruusut ne kuihtuu, mut rakkaus jää.
+    Äl' enää kysy,
+    vaan lemmi aina
+    ja uskollisna sa aina pysy!
+    Oi, taivaan laina
+    on sydämemme,
+    suo auringolle sen sykkiä
+    ja kevätpäivälle lämmetä!
+
+MEDON (Chryseiille).
+Miks, ruhtinatar, kruunus pois sa annat?
+Et ole enää täällä turvaton,
+et vaimo uskoton, mi kärsit, kannat,
+ja kerjäät suojaa armosuosion.
+Ei, niinkuin ennen, orjas Medon on
+ja valtakuntas Kypron kukkarannat.
+
+ANEMOTIS.
+Nyt maille etelän taas palatkaamme,
+kevääsen Kypron ikikukkivaan,
+oi, itketty, oi ihanainen maamme
+miss' satakieli soittaa soitintaan,
+rypäle kypsyy, -- nähdä palmut saamme
+ja lapsuussiskot taasen tavataan.
+
+CHRYSEIS (kalliolla).
+Tää unta onko? Isä, kätes suo!
+Tää onko maani? Ystävätkö nuo?
+Mun taaksein valtameren usmat haipuu
+ja pohjan talvi-yöt ja vuoret vaipuu
+ja revontulten synkkä loimo tuo.
+Mut tääll' on päivää! Helppo hengitellä!
+Maa viherjöi ja meri suurna päilyy!
+Kuink' korkealla taivaan kansi häilyy
+ja tuhattuoksuin leyhyy tuuli hellä!
+Isäni -- tänne jään...
+
+    (Vaipuu kalliolle.)
+
+ANEMOTIS (viitaten rantaa kohden).
+Pois, Medon! Päivä jo pilviin lähti.
+
+MEDON (tukien Chryseistä).
+Oi, näinkö sammuit sa Kypron tähti!
+
+AALLOTTARET.
+Oi, Kypron tähti, sa poissa ollut,
+sa kauvan kaivattu etkä tullut,
+kuin nousit kaukaa noin huolten yöhön,
+sa säde, särkynyt vetten vyöhön!
+    Oi, rusko koin,
+    oi, illan päily,
+    mi hetken häilyy
+    ja hävii noin!
+
+KÖÖRI.
+
+    Työ rakkauden
+    saa seppelehen j.n.e.
+
+(Esirippu lankee).
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Kypron prinsessa, by Zacharias Topelius
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KYPRON PRINSESSA ***
+
+***** This file should be named 29396-8.txt or 29396-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/2/9/3/9/29396/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/29396-8.zip b/29396-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..cb94e01
--- /dev/null
+++ b/29396-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..fe3f6ef
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #29396 (https://www.gutenberg.org/ebooks/29396)