diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 26525-8.txt | 2482 | ||||
| -rw-r--r-- | 26525-8.zip | bin | 0 -> 30681 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 2498 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/26525-8.txt b/26525-8.txt new file mode 100644 index 0000000..9308625 --- /dev/null +++ b/26525-8.txt @@ -0,0 +1,2482 @@ +The Project Gutenberg EBook of Heinosen perhe huvimatkalla, by Frans Hodell + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Heinosen perhe huvimatkalla + Huvinäytelmä 2:ssa näytöksessä + +Author: Frans Hodell + +Release Date: September 4, 2008 [EBook #26525] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HEINOSEN PERHE HUVIMATKALLA *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe. + + + + + + + + +HEINOSEN PERHE HUVIMATKALLA + +HUVINÄYTELMÄ 2:SSA NÄYTÖKSESSÄ + + +Mukaelma +Frans Hodellin mukaan + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +U. W. Telén & C:o 1905. + + + + +Senssuurin hyväksymä, 5 p:nä Toukokuuta 1905, Kuopiossa. + + + + +HENKILÖT: + + +_Heinonen_, ruukinpatruuna. +_Loviisa_, hänen vaimonsa. +_Karoliina_, heidän tyttärensä. +_Henrikson_, kauppias. +_Emma_, hänen vaimonsa. +_Hellsten_, varatuomari. +_Heikkinen_, Henriksonin kirjanpitäjä. +_Hellonen_, poliisikonstaapeli. +_Heiskanen_, Heinosen renki. +_Maiju_, palvelustyttö. + +Tapahtuu Helsingissä. + + + + +ENSIMÄINEN NÄYTÖS. + +(Huone Henriksonin kotona. Kaksi ovea kummallakin puolella ja kaksi +perällä. Vasemmalla ikkuna ja oikealla kirjoituspöytä. Tavallisia +huonekaluja. Peräovien välillä on kaappi). + + +1 kohtaus. + +_Emma_ ja _Maiju_ (tulevat perältä). + +(Emma puettuna kävelypukuun; Maiju kantaa koria). + +_Maiju._ Kissa vieköön, kun on kuuma!... + +_Emma._ Pelkäätkö, että ahvenet keitoksi kiehuvat korissa? + +_Maiju._ En, mutta olisihan torilla ollut kantajiakin ja... + +_Emma._ Luuletko sinä sitten olevasi liian hyvä kantamaan ruokaa +torilta? + +_Maiju._ Enpä juuri sitä!... Mutta kun on vähän arvon tunnetta ja +kaikkea tuota ... ja sitäpaitsi on jo kuusi viikkoa opetellut koneella +ompelemaan... + +_Emma._ Suus kiinni -- ja paikalla!... Sinulla ei ole mitään syytä +valittaa. Siivoa nyt vaan kalat illaksi! -- Mieheni varmaankin tulee +ihmettelemään. Hän ei ole saanut ahvenia kaukaan aikaan. + +_Maiju._ Ei, ei tosin ... mutta onpa häntä suomustettu kuitenkin. + +_Emma._ Mitä?... Mitä sinä sillä tarkoitat? Emmekö ole onnellisia +yhdyselämässamme? Hän viihtyy niin hyvin kotona eikä koskaan käy +ravintoloissa. Ja kenen ansiota tämä on, ell'ei minun? + +_Maiju._ Niin, ei suinkaan siitä kukaan muu hyötynekään. + +_Emma._ Sinäkin voit ottaa meistä esimerkkiä, kun kerran menet +naimisiin. Kun mieheni vielä oli nuorimies, punastui hän, jos joku +neitonen katsoi häntä silmiin. Se on todellista kainoutta. + +_Maiju._ Ah, mitä rouva sanoo! Oliko herra todellakin niin kaino? + +_Emma._ Kyllä hän oli!... Ja niin vakava!... Ja sellainen hän on vielä +naimisissa ollessaankin. + +_Maiju._ No entäs kainous sitten? + +_Emma._ Sinä olet tuhma. Sinä et sitä käsitä. Käy nyt heti askareihisi! + +(Menee vasemm. takaovesta). + + +2 kohtaus. + +_Maiju._ + +_Maiju._ Minäkö tuhma? -- Eipäs, hyvä rouva!... Minullakin on omat +rakkaussuhteeni. Mutta minun sulhaseni ei olekkaan sellainen jänis, että +hän punastuisi tytön nähdessään!... Kyllähän hän on vähän huristellut +aikoinaan, ja se onkin parempi, että se on tehty ennenkuin menee +naimisiin. Hän on poliisina näillä seuduin ja hän näyttääkin vormussaan +aivan luutnantilta... (Katsoo ikkunasta). Oi, sun suutari! Tuollahan +hän käveleekin käytävällä. (Huutaa) Kalle! Kalle! Tulehan nyt vähän +minuakin katsomaan! + +_Hellonen._ Tulen aivan paikalla, armaani. + +_Maiju._ Hän tulee tänne!... Pitää avata keittiön ovi toista tietä... +Sitten saamme rauhassa keskustella. Jos nykyaikana palvelustytöllä on +siivo sulhanen, niin katsoo emäntä heti kieroon... Hän kai kadehtii... +Ah, siinähän sinä jo oletkin! + + +3 kohtaus. + +_Maiju. Hellonen._ + +_Hellonen._ Tässä olen taaskin! -- Kiitos viimeisestä, kultamuruni! + +_Maiju._ Voi kuinka oletkin komea! + +_Hellonen._ Kunpahan näkisit minut ratsun selässä! Silloin minä vasta +komealta näytän. + +_Maiju._ Näinhän viime sunnuntaina, kun se korkea-arvoinen sotaherra +ajoi ohitsesi Eläintarhan tiellä ja hän nyökkäsi sinun kohdallasi. + +_Hellonen._ Tietysti hän kumarsi minulle. + +_Maiju._ Onko se mahdollista?... + +_Hellonen._ Tai sitten minun hevoselleni ... sen nimi on Helga. + +_Maiju._ Onpas sillä komea nimi! + +_Hellonen._ Kaikilla hevosilla onkin nykyjään komeat nimet ... ylhäisten +ihmisten mukaan, kuten Isabella, Prim, Bismarck... + +_Maiju._ No niin, mutta tule nyt keittiöön, saat pikku ryypyn ja vähän +jotain syömistä... + +_Hellonen._ Ei ole nyt aikaa, täytyy hoitaa virkaansa. + +_Maiju._ Eihän se poliisin virka niin tärkeä ole ... tule nyt vähäksi +aikaa! + +_Hellonen._ En, en voi nyt tulla! Mutta illalla on minulla lomaa... +Voimmehan sitten tavata toisiamme. Korkeasaarella on tanssit. + +_Maiju._ Jospa sinne pääsisi! + +_Hellonen._ No miksikäs ei? + +_Maiju._ Herrasväki ei juuri koskaan mene ulos. Mutta mitäpä siitä! +Koetan kumminkin päästä... Minä heitän sinulle kirjeen ja ilmoitan +siinä, mihin aikaan voimme yhtyä höyryvenhelaiturilla... + +_Hellonen._ Tehkäämme niin! + +_Maiju._ Sitten saamme olla yhdessä... + +_Hellonen._ Ja tanssin pyörteessä kuiskailemme rakkaudesta... + +_Maiju._ Ja avioliitosta -- ja kaikkea tuota. + +_Hellonen._ Heti kun olen saanut paremman paikan, niin menemmekin +naimisiin. No jää nyt hyvästi iltaan saakka, kultaseni! + +_Maiju._ Hyvästi! Hyvästi! + +(Heittävät lentosuuteloja. Hellonen menee perälle). + + +4 kohtaus. + +_Maiju._ Sitten _Henrikson_. + +_Maiju._ Hän menikin juuri paraaseen aikaan. (Henrikson laulelee +ulkopuolella). Se on varmaankin herra! Hän laulaa... Sepä on +kummallista! Hän on muuten aina niin totinen, kuin olisi hän ketulta +syönyt armovuodet tai kaikkea tuota. + +_Henrikson_ (tulee oikealta, etumaisesta ovesta). Olen niin iloinen ja +tyytyväinen! Olen aina istunut vaan kotona. Mutta tänä iltana menenkin +erään ystäväni pitoihin »Alppilaan». Siellä tulee olemaan hauska... +Lauletaan ... tanssitaan ... samppanjan korkit paukkuvat... (tanssii +ympäri lattiaa). + +_Maiju_ (kuunneltuaan). Vai aikoo herra mennä »Alppilaan» tänä iltana. + +_Henrikson._ Piru vieköön! Piika kuuli! + +_Maiju._ Mitäs rouva sanoo siitä? + +_Henrikson._ Ole vait! Et sinä sitä ymmärrä. + +_Maiju._ Kylläpä ymmärrän paremmin kuin herra luuleekaan. + +_Henrikson._ Etkä ymmärrä, sanon minä. + +_Maiju._ Ymmärränpäs, sanon minä... Herra menee vähän nauttimaan +raitista ilmaa ... sehän on aivan luonnollista. + +_Henrikson._ Niinkö sinä luulet? + +_Maiju._ Juuri niin!... Jonkun kerranhan luontokin vaatii osansa. + +_Henrikson._ Mikä luonto? + +_Maiju._ Kaikki miehet, nähkääs, haluavat joskus pitää iloisia päiviä, +ja koska herra nuorena miehenä ollessaan ei niin tehnyt... + +_Henrikson._ Se on totta! Minä olin oikea nuoren miehen esikuva... +Saattoi usein kulua kuukausia, etten maistanut yhtä punssilasiakaan... + +_Maiju._ Ettekä uskaltaneet katsoa neitosia silmiin. + +_Henrikson._ Juuri niin! Ensimäistä päivää naimisissa ollessani +punastuin, kun vaimoni katsoi minua. + +_Maiju._ Herra olikin vähän tuhma siihen aikaan. + +_Henrikson._ Kuinka uskallat sanoa sellaista...? + +_Maiju._ Sanon vaan mitä ajattelen ... luulen herran aikovan ottaa +vahinkonsa takaisin »Alppilassa» tänäiltana, kun rouva on ruvennut +nukkumaan. + +_Henrikson._ Se ei ole totta! + +_Maiju._ No en minä siitä mene lörpöttelemään. + +_Henrikson._ Oletko sitten vaiti? + +_Maiju._ Onnea matkalle vaan, hyvä herra! + +_Henrikson_ (suuttuu). Mene keittiöön siitä! + +_Maiju._ Älkäähän kumminkaan niinpaljoa juoko, että tulette hutikkaan! +(Menee peräovesta). + +_Henrikson_ (huutaa jälestä): Mokomakin viisastelija! (tavallisesti) +Kylläpäs hän arvasi aikeeni. No niin, mitäpäs siitä? Olenhan +toivottavasti herra talossani! -- Ja sen minä myöskin näytän. Menen +illalliselle tänäiltana ... olen väsynyt ainaiseen kotonaolemiseen +istumalla jonkunmoisena kerin-akkana vaimolleni. + + +5 kohtaus. + +_Henrikson._ _Heikkinen_ (tulee kiiruusti perältä). + +_Heikkinen._ Tässä olisi sähkösanoma. Tuli vast'ikään. + +_Henrikson._ Hyvä on! Kiitoksia! (Pistää sähkösanoman taskuunsa). + +_Heikkinen._ Hyvästi! (Aikoo mennä). + +_Henrikson._ Meneekö herra pois? + +_Heikkinen._ Menen pakkahuoneelle lunastamaan viime lähetyksen. + +_Henrikson._ Ahaa, se onkin hyvä, se! + +_Heikkinen._ Hyvästi! (Menee, mutta kääntyy takaisin). Herra Henrikson! + +_Henrikson._ No mitä nyt? + +_Heikkinen._ Olen ollut ensimäisenä kirjanpitäjänänne jo kymmenen +vuotta... + +_Henrikson._ Aivan oikein!... Luotan teihin täydellisesti -- ja olen jo +kauan aikonut ottaa teidät liikekumppanikseni. + +_Heikkinen._ Minä kiitän! Siitä aijoinkin teitä muistuttaa. Hyvästi! +(Menee perälle) + +_Henrikson._ Hyvästi! + +_Heikkinen_ (kääntyy äkkiä). Herra Henrikson! + +_Henrikson._ No mitä? + +_Heikkinen._ Te olette myös luvannut toimittaa minulle rikkaan +morsiamen. + +_Henrikson._ Tarkoittaako herra neiti Heinosta? + +_Heikkinen._ Juuri häntä! + +_Henrikson._ No pidättekö hänestä? Hän on kaunis tyttö. + +_Heikkinen._ Olen ainoastaan nähnyt hänen valokuvansa. + +_Henrikson._ Vai olette nähneet. + +_Heikkinen._ Oletteko te kirjoittanut hänen vanhemmilleen? + +_Henrikson._ Äidille vaan. Hän on sisareni... Minä olen kehunut teitä +siivoksi mieheksi ja hän on ihastunut teihin. + +_Heikkinen._ Minä kiitän! -- Hyvästi! (Menee peräovelle). + +_Henrikson._ Hyvästi! + +_Heikkinen_ (kääntyy kiireesti takaisin). Herra Henrikson! + +_Henrikson._ No mitäs vielä olisi? + +_Heikkinen._ Kuinka paljon neiti Heinosella on rahoja? + +_Henrikson._ Kuusikymmentätuhatta! + +_Heikkinen._ Minä kiitän! Siis kymmenentuhatta enemmän kuin tuolla +toisella. + +_Henrikson._ Kellä toisella? + +_Heikkinen._ On, nähkääs, eräs leskirouva. Hän vuokrasi ennen huoneita +matkustavaisille ja piti sekatavarakauppaa; mutta nyt on hänellä pieni +kivitalo ja hän pitää nuoria miehiä täysihoidossa. + +_Henrikson._ Ja hänen kanssaan kai olette kihloissa? + +_Heikkinen._ Olin kylläkin ... mutta eilen purimme kihlauksemme. + +_Henrikson._ Eilenkö? Hän kai antoi rukkaset... + +_Heikkinen._ Ei, ne annoin minä. Hän tosin sanoi surevansa itsensä +kuoliaaksi, mutta elää sitä sentään pitänee! Hyvästi! (Menee perälle). + +_Henrikson._ Oivallinen mies!... Laskee ehkä liian tarkoin numeroita, +mutta ei siitä ole vahinkoa näinä aikoina! + + +6 kohtaus. + +_Henrikson._ _Emma_ (tulee lankavyyhden kanssa). + +_Emma._ Kas, täällähän oletkin, ukkoseni! + +_Henrikson._ No mitä, eukkoseni? + +_Emma._ Satuit juuri sopivaan aikaan, ajattelin pyytää sinua auttamaan +minua langan kerimisessä. Tämä vyyhti on sotkeutunut... + +_Henrikson._ Pitääkö minun taas olla kerin-akkanasi? + +_Emma._ Taasko?... Eikö se ole aina ollut sinusta hyvin mieluista? + +_Henrikson._ Kyllä, mutta... + +_Emma._ Olethan aina viettänyt aikasi kotilieden ääressä ... eikö totta? + +_Henrikson._ Juuri niin. + +_Emma._ Ja kun ajattelen, että niin monta aviomiestä istuu myöhään yöhön +ravintolassa! -- Mutta se on vaimojen oma syy. Miksi he menevät +sellaisten kanssa naimisiin, vaikka hyvin tietävät, että heidän tulevat +miehensä ovat tehneet yhden ja toisen tuhmuuden. Kas niin, tule nyt +tuohon jakkaralle ja pidä vyyhteä, minä kerin. + +_Henrikson._ Mutta Emma hyvä... + +_Emma._ Vastapalvelukseksi laitan illalliseksi mieliruokaasi. + +_Henrikson._ Ajattelinkin tänä iltana mennä pienelle illalliselle... + +_Emma._ Mitä? Illalliselle? Kenties johonkin ravintolaan ... jonne et +nuorena miehenä ollessasi pistänyt jalkaasikaan? Aijotko todellakin +mennä? + +_Henrikson._ Hm! Sinun seurassasi tietysti, eukkoseni. + +_Emma._ Minnekkä sitten menisimme? + +_Henrikson._ Vaikkapa Kämpin hotelliin... + +_Emma._ Ja miksi juuri sinne, jos saan luvan kysyä? + +_Henrikson._ Miksikö?... no hyvänen aika! -- on niin hienoa kaikki ... +musiikki hienoa ... ruoka hienoa ... yliviinuri niin hieno... + +_Emma._ Vai niin ... luettele nyt kaikki...! Siellä ehkä onkin hienompaa +kuin täällä kotona... Oi, että minun piti vielä kärsiä tämäkin hetki! + +_Henrikson._ Ei, kultaseni!... Minä en menekkään... Olen kotona sinun +luonasi... Teen kaikki mitä voin saadakseni sinut iloiseksi... + +_Emma._ Kas siitä minä pidän!... Nyt taas tunnen oman vakavan ukkoseni. +Oi sentään, kuinka olemmekin onnelliset! + +_Henrikson._ Tavattoman onnelliset! + +_Emma._ Kas niin, ota nyt vyyhti ja istuudu jakkaralle! + +_Henrikson._ Mutta hitto vieköön! Aivan olin unohtaa sähkösanoman, jonka +äsken sain. + +_Emma._ Sähkösanoman! + +_Henrikson_ (avaa sen ja lukee): »Olen saapunut Porvooseen. Jonkun +tunnin kuluttua olen koko perheeni kanssa Helsingissä ja toivon saavani +asua sinun luonasi. Lankosi Antti Heinonen». No jopa nyt jotain! +Heinonen tulee tänne! + +_Emma._ Sepä vasta oli yllätys todellakin! + +_Henrikson._ Hän on lähettänyt sähkösanoman Porvoosta. Hän on siis jo +satamassa. Laita heti kuntoon pari huonetta! + +_Emma._ Se on helpommin sanottu kuin tehty ... tulla noin tuostaan ilman +vähääkään valmistusta, (huutaa) Maiju! -- Me menemme tietystikin heitä +vastaan ottamaan! + +_Henrikson._ Tietysti, tietysti! On sangen hauskaa tavata heitä. +Sisareni ei koskaan ennen ole käynyt Helsingissä. + +_Emma_ (huutaa). Maiju! -- Mikähän sekamelska tästäkin nyt tullee! + + +7 kohtaus. + +_Edelliset. Maiju._ + +_Maiju._ Huusiko rouva? + +_Emma._ Kyllä sen tein. Meille tulee maalta vieraita. Laita heti kuntoon +vierashuone ja kabinetti! Meidän täytyy sijottaa heidät sinne. -- Menen +ottamaan hattuni ja päivän varjoni. (Menee oikealle takimm. ovesta). + +_Maiju._ Vai tulee matkustavaisia. No he tietysti menevät ulos kaupunkia +katselemaan. + +_Henrikson._ Luonnollisesti! + +_Maiju._ Tänä iltanako jo? + +_Henrikson._ Tietysti. + +_Maiju._ Ja herrasväki menee mukaan! + +_Henrikson._ Niin, sekä vaimoni että minä... Mutta mitä se sinulle +kuuluu?... Pidä sinä vaan huoli askareistasi! Mutta minunhan pitää +ottaa hattuni! (Menee oikealle etumaisesta ovesta). + + +8 kohtaus. + +_Maiju._ Oivallista! -- Herrasväki menee ulos -- ja minä menen sulhaseni +kanssa Korkeasaareen tanssimaan. Minun pitää heti antaa tieto hänelle. +Ah, tuolla onkin paperia ja mustetta! (istuu kirjoittamaan) »Minä tulen +kello seitsemän illalla», ja sitten M--a alle ja hän heti arvaa, että se +on minulta (kääntää kirjeen kokoon). Sitten ei tarvitsekaan muuta +päällekirjoitukseksi kuin »H--n». Pitääpä katsoa, jos hän on vielä tässä +likellä (katsoo ikkunasta). Kas vain! Tuossahan hän käveleekin... Hän +katsoo tännepäin... Minä heitän kirjeen (heittää kirjeen). Kas noin! +Kyllä illalla tulee olemaan hauskaa Korkeasaaressa. Siellä on +kavaljeereja vaikka kuinka paljon. + + +9 kohtaus. + +_Maiju. Emma. Henrikson._ Sitten _Heinonen, Loviisa, Karoliina_ ja +_Heiskanen_. + +_Henrikson_ (tulee hattu päässä huoneestaan). Nyt olen minä valmis! + +_Emma_ (tulee kävelypuvussa huoneestaan). Minä myös! + +_Henrikson._ Käsivartesi, eukkoseni, ja lähtekäämme satamaan!... Ah, +liian myöhään!... Tuossahan vieraamme ovatkin! (Heinonen, +käsivarressaan Loviisa, torvikotelo toisessa kainalossa ja matkalaukku +kaulassa; tulevat perältä. Heidän jälestään tulee Karoliina kantaen +hattulipasta ja viimeisenä Heiskanen, kantaen kapsäkkiä ja +sateenvarjoja). + +_Heinonen._ Hyvää päivää, hyvää päivää! Tässä nyt olemme koko joukko. +(Kaikki tervehtivät). + +_Henrikson._ Toivon teidät sydämestäni tervetulleiksi! + +_Heinonen._ Kiitos! Kiitos! -- Ei olekkaan vielä kaukaa siitä, kun +viimeksi olin Helsingissä. + +_Loviisa_ (puhuu sorakielin). Hänellä on aivan hirveä halu Helsinkiin +... vanhoja tuttavuuksia tietysti. + +_Heinonen._ Hiljaa, rakas eukkoseni, nyt ei riidellä. + +_Loviisa._ Sanoin vaan niin, kun tiedän, että Antti ennen naimisiin +menoaan... + +_Emma._ Oli iloinen poikamies, arvatenkin. Aivan minun mieheni +vastakohta. Mutta me olemmekin niin onnellisia! + +_Loviisa._ Emme mekään, herra varjelkoon, riitaisia olisi, jos vaan ei +Antti ennen naimisiin menoaan... + +_Henrikson._ Mutta, rakas sisareni! Senhän sinä tiesit, kun naitte +toisenne. Heinonen on nyt vakautunut mies... + +_Heinonen._ Tietysti! Niinhän minä olen. + +_Henrikson._ Ja hyvin hyvä isäntä... + +_Heinonen._ Aivan niin ... ja minulla on ainoastaan kaksi vikaa... +Ensiksi en tahdo olla mikään tohvelisankari ja toiseksi olen taituri +torvensoitossa... Täälläkin on minulla torvi mukanani. On kyllä hyvä +pitää se käsillä, jos vaimoni sattuu huonolle tuulelle... Hän torailee +ja minä puhallan ... enkä kuule sanaakaan hänen ripityksestään. + +_Loviisa_ (on useita kertoja nykäissyt häntä takista, nipistää häntä +kädestä). Mutta Antti! -- + +_Heinonen._ No niin, vai et sinä tahdo kuulla puhuttavan siitä? No +olkoon sitte sillä tavoin... Muutoin kuulun minä torvisoittokuntaan, sen +saatte uskoa! + +_Henrikson._ Niin, heittäkää pois kaikki kotoiset kiistat! Ei ole vielä +ollut yhtään avioliittoa, jossa ei joskus olisi sattunut vähän +kinastusta. Mutta nyt pidämme hauskaa yhdessä ollessamme. Siitähän on jo +kulunut viisi vuotta, kun viimeksi kävin luonanne maalla... Pikku +Karoliina on kasvanut noin suureksi ja tullut niin kauniiksi! Kyllä hän +tulee saamaan sulhasen, joka ei ole huonompia. + +_Loviisa._ Sen asian aijoimmekin toimittaa nyt täällä Helsingissä +käydessämme... + +_Karoliina._ Mutta rakas äiti... + +_Henrikson._ Tuo tuossa on kai renkinne, arvaan minä. Mikä hänen nimensä +on? + +_Heiskanen._ Nimeni on Heiskanen. + +_Loviisa._ Hän on vähän lystikäs, hän kun on sorakielinen. + +_Heinonen_ (ivallisesti). Ja sitä ei minun vaimoni ole vähääkään. + +_Loviisa._ Muutoin hän on oikein hyvä poika. + +_Heiskanen._ Oikein naistenhurmaaja, kuten tytöt maalla sanovat... +(nykäisee Maijua kupeesta). Vai kuinka, pikku mamseli? + +_Maiju._ Kuules vaan tuota! + +_Henrikson._ Kyllä meillä tulee olemaan hauska muutamia päiviä. + +_Loviisa._ Ah, niin! + +_Heinonen._ Emme välitä vähääkään toisista huvimatkailijoista. Minusta +on hyvin ikävää kulkea suurissa seurueissa. + +_Loviisa._ Aivan niin! + +_Heinonen._ Mutta vaimoni tahtoo kuitenkin katsella joka paikan. Me +läksimmekin mukaan oikeastaan huokean hinnan tähden 30 mk. edestakaisin. +Voiko huokeammalla matkustaa? + +_Henrikson._ Mahdotonta! + +_Heinonen._ Meidän pitääkin nyt katsella ja ihmetellä kaikkea... Syömme +hienoja aterioita... + +_Henrikson._ Kämpin päivälliset ovatkin niin hienoja! -- Olkaa nyt +täällä kuin kotonanne ja pukeutukaa, niin lähdemme kävelemään +kaupungille. + +_Loviisa._ Minä puen itseni oikein hienosti. Uusi leninkini pitää ensin +ottaa esille. + +_Heinonen._ Minä panen vaan saappaat jalkaani, sitten olen valmis; +katuja kai ei ole korjattu siitälähtein kun viimeksi olin täällä. + +_Emma._ Auta heitä, Maiju, matkakapineittensa laittamisessa! + +_Maiju._ Kyllä! + +_Emma._ Teidän huoneenne on tällä puolen, hyvä herrasväki. Jätämme +teidät yksinänne vähäksi aikaa. Näkemiin saakka! (Menee huoneeseensa). + +_Henrikson._ Minä menen myöskin pois hetkiseksi. (Itseks. mennessään) No +nyt voipi, Jumalan kiitos, saada vähän enemmän vapautta! + +_Loviisa._ Karoliina, tule lapsukaiseni!... (Loviisa ja Karoliina +menevät vasemm. etum. ovesta). + +_Heinonen._ Tule sinä, Heiskanen, minun kanssani (menee vasemm. takimm. +ovesta). + +_Heiskanen._ Minä tulen tuoss' paikassa, patruuna. + + +10 kohtaus. + +_Maiju. Heiskanen._ + +_Heiskanen._ Oletteko tämän talon neitsyt? + +_Maiju._ Taidanpa olla. Entäs sitten? + +_Heiskanen._ Kai olette sitte hyvin ylpeä? + +_Maiju._ Oh! Herra varjelkoon! en suinkaan! Vaikka onkin vähän +arvontunnetta ja kaikkea tuota... + +_Heiskanen._ Kas siitä minä tykkään. + +_Maiju_ (ivallisesti hymyillen). Onko se mahdollista? + +_Heiskanen._ Hiisi minut vieköön, jos en tykkää!... Jos olet oikein +siivo, niin voit vielä tulla vaimokseni. + +_Maiju._ Vaimoksi tuollaiselle? -- Minäkö? + +_Heiskanen._ Tuollaiselleko? -- Luuletko, että minä olen avojalkainen? +Minulla on kolmesataa markkaa nimismiehen takana, siellä kotiseudulla, +hän antaa niistä korkoa ja vuoden perästä minä saan kolme kertaa niin +paljon. Sitäpaitsi on minulla kokonainen arpa valtion arpajaisissa. +Tiedäppäs se, että tytöt siellä kotipuolessa ovat aivan hupsuja minun +perääni. Ei nuo näy huonompia Helsinginkään tytöt olevan. Sain jo yhden +rakkauskirjeen. + +_Maiju._ Todellako? + +_Heiskanen._ Niin, niin. Se tuli lentäen korkeudesta. + +_Maiju._ Saisikohan tuota lukea. + +_Heiskanen._ Miksi ei, jos annat yhden suukkosen vaivoistani. + +_Maiju._ Sitten aamulla. + +_Heiskanen._ Se on minusta yhdentekevä -- vaikka milloin! Mutta anna nyt +kumminkin yksi! + +_Maiju._ Enpä annakkaan. Minulla on ennestään oikein komea sulhanen +(menee lippaan kanssa vasemmalle). + + +11 kohtaus. + +_Heiskanen._ Sitten _Heinonen_. + +_Heiskanen._ Vai ei hän antanut minulle suuteloa. -- No, olkoon sitten +menneeksi! -- Huomenna hän siihen sijaan pyytää. -- Mutta yhä minua +ihmetyttää, kuka heitti tämän kirjeen päälleni, kun isäntäväen kanssa +kuljin kadulla. (Lukee kirjettä): »Minä tulen kello seitsemän illalla» +seisoo siinä, ja sitten on iso M ja pieni a alla. Helsingin tytöt +taitavat olla kovin ihastuneita kauniisiin miehiin ja se on kummallista, +ettei saa kulkea rauhassa kadullakaan. Luultavasti se tulee tänne kello +seitsemän. Minun pitää odottaa porstuassa, jos herrasväki sattuu jäämään +kotiin. + +_Heinonen_ (tulee vasemm.). Minne kapsäkki jäi, Heiskanen? + +_Heiskanen._ Tulen aivan heti, hyvä isäntä (menee kapsäkin kanssa +vasemm.). + +_Heinonen._ Muistelen panneeni torven tänne. Ah, tuossahan se onkin!... +Minä pidän sen aina mukana matkoillani ja usein se onkin hyvään +tarpeeseen. Milloin iloisessa seurassa, milloin taas, kun olen huonolla +tuulella. Sitäpaitsi on sillä se etu, ettei taitoni pääse taantumaan. + + +12 kohtaus. + +_Heinonen._ _Hellsten_ (tulee perältä). + +_Hellsten._ Anteeksi! -- Jokohan Heinosen herrasväki on saapunut? + +_Heinonen._ Mitä minä näen? Sinä, Aksel! (Panee pois torven). + +_Hellsten._ Eno Heinonen! -- Toivon teidät tuhannesti tervetulleeksi +Helsinkiin! + +_Heinonen._ Kiitos! Kiitos! + +_Hellsten._ Onko Karoliina myöskin mukana? + +_Heinonen._ On ja vaimoni myöskin. + +_Hellsten._ No eno, mitä hän sanoo minun rakkaudestani Karoliinaan? + +_Heinonen._ Hän on vimmatun vihainen. + +_Hellsten._ Minkä tähden? + +_Heinonen._ Hän pitää sinua sellaisena tuulihattuna täynnä virheitä ja +vikoja. + +_Hellsten._ No herranen aika! Eihän kaikki ihmiset ole yhtä pyhiä, kuin +Rooman paavit. + +_Heinonen._ Katsos, asianlaita on näin, minulla oli ennen naimisiin +menoani pieni, herttainen rakkaussuhde ... ja nyt vaimoni torailee +siitä, niinkauan kuin elän. Hän, näes, on saanut päähänsä, että +Karoliinan tulevan miehen pitää olla hyvien tapojen esikuva... Hän ei +olisi koskaan saanut maistaa alkohoolia, ei edes pientä tuutinkiakaan ja +niitä sinä lienet juonut tusinoittain. + +_Hellsten._ En koskaan juo mitään muuta kuin punssia. + +_Heinonen._ Siinähän myös on alkohoolia. Ja sitä paitsi olet sinä +»Naisissa eläjä, Noien impien iloissa, Kassapäien karkeloissa». + +_Hellsten._ Kukapa nuoruudessaan ei sitä olisi, eno hyvä. Kyllä silti +voi tulla hyväksi aviomieheksi. + +_Heinonen._ Se on juuri minunkin mielipiteeni asiasta. + +_Hellsten._ Ja sitten ei se, joka nuorena on ollut nahjus eikä ole vähän +huristellut, voi tulla vakavaksi avioliitossa. + +_Heinonen._ Juuri minun mielipiteeni! + +_Hellsten._ Puhu hänen kanssaan, rakas eno! Sano, että Karoliina ei voi +elää ilman minua. + +_Heinonen._ No entäs sinä sitten? + +_Hellsten._ Niin tietysti minustakin silloin loppu tulee. + +_Heinonen._ Hiljaa! joku tulee. Se on Loviisa. Mene nyt pois täksi +päiväksi ja tule aamulla varhain, sittenhän nähdään, miten asianlaita +oikeastaan on! + +_Hellsten._ Kiitos, kiitos, kunnon ukko. Aamulla siis. Hyvästi! (Menee). + + + +13 kohtaus. + +_Heinonen._ Sitten _Loviisa_ (tulee vasemmalta). + +_Heinonen._ Hm! Hm! Nyt pitää olla oikein jäykkä mies, eikä ensi +hyökkäyksessä antaa perää. + +_Loviisa._ Kas niin, nyt olen valmis! -- No Antti, miltä minä nyt +näytän? + +_Heinonen._ Olet aivan kuin vahanukke puodin ikkunassa. + +_Loviisa_ (kirkasee). Mitä sinä sanot? + +_Heinonen._ Sillä eroituksella vaan, että sinä osaat kirkua. + +_Loviisa._ Sinulla ei ole vähääkään makuaistia, sanon minä... No oletko +pannut saappaan-resut jalkaasi? + +_Heinonen._ En ole pitänyt mitään kiirettä... Minulla on vähän puhumista +sinun kanssasi. + +_Loviisa._ No mitä? + +_Heinonen._ Sinä olet veljesi kanssa keskustellut puolisosta +Karoliinalle. + +_Loviisa._ Jaha ... on kysymys veljeni kirjanpitäjästä ja tulevasta +liikekumppanista ... hän on velaton nuorimies, eikä vähintäkään mustaa +pilkkua ole hänen luonteessaan. + +_Heinonen._ Entäs jos minä panen vastaan... + +_Loviisa._ Koetappas! + +_Heinonen._ Ja niin minä teenkin. Tahdon, että Karoliina jo +huomenaamulla menee kihloihin serkkunsa Akseli Hellstenin kanssa. + +_Loviisa._ Senkö hulivilin? Ei koskaan! + +_Heinonen._ Kyllä hän menee, sanon minä! + +_Loviisa._ Ei, sanon minä! + +_Heinonen_ (rauhallisena). Tahdotko, että otan torveni? + +_Loviisa._ Senkin peto! + +_Heinonen._ Akseli on hyvä poika ja Karoliina rakastaa häntä. + +_Loviisa._ Hän on velkaantunut korvia myöten. + +_Heinonen._ Olenhan minä rikas. + +_Loviisa._ Hän juopottelee. + +_Heinonen._ Punssia ainoastaan ... ei mitään muuta! + +_Loviisa._ Hänellä on naistuttavuuksia. + +_Heinonen._ Ei yhtään senjälkeen, kuin hän kävi luonamme maalla ja +rakastui Karoliinaan. + +_Loviisa._ Kukapa sitä tietää. + +_Heinonen._ Minä tiedän sen. + +_Loviisa._ Siitä hän ei puhu. + +_Heinonen._ Puhuu, sanon minä! + +_Loviisa._ Eikä puhu, sanon minä! + +_Heinonen._ Kyllä minun nyt pitää ottaa torvi esille! + +_Loviisa._ Tahdotko tehdä minut aivan hulluksi! + +_Heinonen._ Päinvastoin -- saattaa sinut järkiisi, eukkoseni! + +_Loviisa._ Nuorimies, joka on tottunut käymään ravintoloissa, ei voi +koskaan tottua viihtymään kotona vaimonsa luona, jos hän ketään saakaan. + +_Heinonen._ Ja minä luulen päinvastoin ... vaikka se luonnollisesti +riippuu siitä, minkälaisen vaimon sattuu saamaan. + +_Loviisa._ Viihdytkö sinä kotona? + +_Heinonen._ Kyllä ... vaikkei minulla kuitenkaan ole oikein hyvin. + +_Loviisa._ Mitä sinä sillä tarkoitat? + +_Heinonen._ En juuri mitään ... mutta joskus sattuu niin, että pitää +vähän olla ulkona kodistakin ... ja se on miehen oikeus, jos hän vaan ei +tee mitään hullutuksia. + +_Loviisa._ Entäs sinun tiheät Helsingin matkasi, eikö ne ole +hullutuksia, ne? + +_Heinonen._ Eipä juuri voi sitä sanoa... Liikeasioita... + +_Loviisa._ Ja vanhoja taipumuksia, jotka houkuttelevat... + +_Heinonen._ Se ei ole totta! + +_Loviisa._ On, sanon minä! + +_Heinonen._ Eikä ole, sanon minä! + +_Loviisa._ Onpa kyllä! + +_Heinonen._ Ei, nyt pitää ottaa torvi esille, että saisi rauhaa. (Ottaa +torven ja puhaltaa näytöksen loppuun saakka. Sillä välin Loviisa puhuu +ja kiihtyy kiihtymistänsä). + +_Loviisa._ Sinä siis tahdot suututtaa minut... Puhalla sinä vaan!... +Minä tukkean korvani ... ja sanon, että Akseli Hellsten kuitenkin on +huono ihminen ... hän on juoppo ... tuhlari ... hurjastelija... Hänen +pitäisi istua velkavankilassa!... Samallainen olet itsekin ollut ... +sellaisia ovat kaikki miehet muutamia harvoja lukuunottamatta... Puhalla +sinä vaan!... Minä puhun kuitenkin... Minä annan Karoliinan kelle vaan +tahdon... Kuuletko sitä... Peto!... Krokodiili, karhu, kyykäärme... +Petturi, viettelijä, toitottaja, torvensoittaja!... vaskenvanuttaja! +Soiton rääkkääjä... Ah, minä pyörryn... (Vaipuu pyörtyneenä tuolille. +Heinonen puhaltaa kulkien edestakaisin, kunnes esirippu laskee). + + + + +TOINEN NAYTOS. + +(Näyttämö sama kuin ensimäisessä näytöksessä.) + + +1 kohtaus. + +_Maiju_ (siivoaa huonetta). Ijänkaiken tuota pölyn pyyhkimistä ja +siivoamista ja kaikkea tuota... Ja jos jonkun kerran pääseekin ulos +huvittelemaan, niin silloinkin käypi hullusti. En tavannutkaan Hellosta +eilen, vaikka heitin hänelle kirjeen ikkunasta... Juuri kello seitsemän +olin laivasillalla, mutta Hellonen oli tipotiessään.. Eikä häntä näkynyt +Korkeasaarellakaan... Koko iltani meni siis hukkaan... Hyvänen aika! +Juontuu asia mieleeni! Jospa hän ei olisi saanutkaan kirjettä?... Niin, +ajatteles! Tai tahtoisiko hän pettää minua jollain tavalla?.. Varokoon +silloin itseään! Tulen varmaankin tekemään jonkun onnettomuuden. Sillä +puhuakseni totta ei minulla ole enää varaa noin vaan menettää sulhasta. +Minulla on ollut monta ennen, mutta heille kaikille annoin rukkaset. He +kosivat minun mielestäni niin huonosti. Hellosta kosin minä itse ja +ikääkin on kaksikymmentä kuusi vuotta... Ei siis ole ihme, jos en tahdo +häntä menettää ... ja kaikkea tuota! + + +2 kohtaus. + +_Maiju._ _Henrikson_ (tulee kalpeana ja väsyneenä perältä). + +_Henrikson._ Vihdoinkin olen kotona! (Panee pois hatun.) + +_Maiju._ Kas vaan! Herrahan se onkin! + +_Henrikson._ Onko vaimoni jo noussut ylös? + +_Maiju._ Ei Jumalan kiitos... Mutta missä herra on ollut yönsä? + +_Henrikson._ Etkö ymmärrä, että olin vähän kävelemässä aamuilmassa? + +_Maiju._ Alppilasta tänne ... kyllä minä sen ymmärrän! + +_Henrikson._ Ah, sinä olet lapsellinen!... Kuinka sinä voit luulla... + +_Maiju._ Herra tietysti oli sillä illallisella, josta herra eilen puhui. + +_Henrikson._ Mitäs sitte? Liikuttaako se sinua? + +_Maiju._ Oi, hyvä herra, vaikka olenkin palvelija ja kaikkea tuota, niin +onhan minulla kuitenkin silmät. Kyllä näin, kun herra hiipi ulos. + +_Henrikson._ Todellako? + +_Maiju._ Mutta herra voi olla aivan rauhassa. Olen hiljaa kuin hiiri. + +_Henrikson._ No se on hyvä... Minä lisään palkkaasi vastalahjaksi... +Niin, katsos, minä en voinut pidättää itseäni menemästä, kun olimme +tulleet Heinosen perheen kanssa teaatterista. Siellä näyteltiin niin +hauska kappale ja se oikein innostutti minua. + +_Maiju._ No, oliko sitten hauskaa Alppilassa? + +_Henrikson._ Aivan jumalallinen illallinen!... iloiset +tarjoilijattaret... Viiniä virtanaan!... Taisipa mieli olla jokseenkin +melkeässä. Ja sitten käytiin vielä parissa muussa paikassa -- en oikein +muista mitä ne olivat. Noin tunti sitten heräsin puiston penkillä. + +_Maiju._ Kyllä herra vaan on oiva poika, uskokaa pois! + +_Henrikson._ Ash! Älä siinä nyt viisastele! -- Yksi asia minua vähän +harmittaa, jouduin näet poliisin kanssa tekemisiin. + +_Maiju._ Sen voin minä korjata! -- Olen hyvä ystävä poliisin kanssa. + +_Henrikson._ Oletko todellakin? + +_Maiju._ Olen kyllä ... mutta mitä pahaa olette tehneet? + +_Henrikson._ Me vaan vähän melusimme ja lauloimme: Tsing la la, tsing +laa!... + +_Maiju._ Aijai, sepä ei ollut hyvää! + +_Henrikson._ Niin, tiedätkös, minä voin vähän pahoin. Menen lepäämään +hetkiseksi. Mutta muista! -- Ei sanaakaan! + +_Maiju._ Johan sanoin, että olen kuuromykkä. + +_Henrikson._ Hyvä!... Korotan palkkasi kaksinkertaiseksi. (Menee +oikealle etummaisesta ovesta.) + +_Maiju._ Kiitän nöyrimmästi, hyvä herra. Parempaa isäntää ei ole minulla +koskaan ennen ollut. (Sittenkun Henrikson on sulkenut oven.) No, siinäpä +vasta poikaa -- ja kaikkea tuota! Vanha, nainut mies yökauden ulkona!... +Sellaisia niistä tulee noista siivoista nuoristamiehistä! + + +3 kohtaus. + +_Maiju._ _Heiskanen_ (tulee perältä suuri voileipä kädessä). + +_Heiskanen._ Hyvää huomenta, hyvää huomenta! + +_Maiju._ Vai sinä se oletkin ... ja täydessä syömisen touhussa? + +_Heiskanen._ Niin!... Kotona maalla syömme kuusi kertaa päivässä. Tämä +on vaan pieni välipala... Tahdotko sinäkin vähäsen? + +_Maiju._ Ei, kiitoksia! + +_Heiskanen._ Kyllä tämä on hyvää, vaikka täällä Helsingissä on vähän +kummallista voita. + +_Maiju._ Kuinka niin? + +_Heiskanen._ Se paleltaa niin hirveästi suuta ... (purasee palasen ja +irvistelee) ja sitte se sulaa niin sukkelaan. Sain tätä koko +teevadillisen tuomarin piijalta, tuossa viereisessä porstuassa, kun +illalla seisoin ja odotin, ja nyt juuri sain taas tämän annoksen lisää. +(Puree leipää ja irvistelee.) + +_Maiju._ Ha-ha-ha ... sepä lystikästä... Sehän on jäätelöä, jota hän on +levittänyt leivälleen. + +_Heiskanen._ _Jäätäkö_? Sitten ei olekaan ihme, jos se paleltaa! -- + +_Maiju._ Ei, _jäätelöä_ se on... Siihen pannaan sokeria ja jäätä ja +kaikkea tuota... + +_Heiskanen._ Jäätäkö? -- Herrajesta! Sittenhän on mahaani mennyt jäätä. + +_Maiju._ Tietysti! -- Ja sitä kai joskus tarvitseekin. + +_Heiskanen._ Niin, niin... Mutta kuitenkin ... siitähän voi tulla +pahoja sisällisiä seurauksia... + +_Maiju._ Eipä siltä näytä ulkoapäin... Et ole vähääkään muuttunut +eilisestä. + +_Heiskanen._ Enkö todellakaan?... Kuules, sitten kai annat sen +suukkosen? + +_Maiju._ Aamusilla sitten, johan sen sanoin. + +_Heiskanen._ Nythän onkin aamu! + +_Maiju._ Sinä olet niin tuhma ja kaikkea tuota! + +_Heiskanen._ Usko vain niin ... voin sen ryöstääkin, jos niikseen... + +_Maiju._ Koetappas vaan! + +_Heiskanen._ Huvin tähdenhän huvimatkalla ollaankin. Piletissä seisoi, +kun isäntä sen osti »Matkustavaisten huviksi ja mukavuudeksi». Häh! +Suutelo on vain yksi suupala... + +_Maiju._ Mutta se suupala ei satu minun huulilleni ... ymmärtääkö herra +sen ja kaikkea tuota! (Menee perälle.) + + +4 kohtaus. + +_Heiskanen._ + +_Heiskanen._ Ei se ollut hän, joka heitti minulle tuon kirjeen eilen ... +eikä hänkään, joka antoi tuota kummallista voita, sillä hän kielsi +jyrkästi kun häneltä kysäsin. Se kai oli joku, joka tahtoi tehdä minusta +pilkkaa. En nähnyt kissaakaan, vaikka yhteen tiukkaan odotin kello +seitsemästä kymmeneen. -- Kaikessa tapauksessa on Helsinki hauska +kaupunki. -- Illalla katselin, vähän ympäriinsä, kun herkesin +odottamasta... Mutta nyt pitää minun saada selvä kirjeen kirjoittajasta, +kysyn vaikka joka ihmiseltä, joka vastaan tulee. (Menee keittiöön Maijun +perästä.) + + +5 kohtaus. + +_Heikkinen._ Sitten _Heiskanen_. + +_Heikkinen_ (tulee kiiruusti perältä). Herra Henrikson! Herra Henrikson! +-- Vai ei täällä olekkaan ketään! -- Voi pahuus sentään... Leski lähetti +kirjeen minulle. Hän on saanut tietää, että aijon kosia neiti Heinosta +ja uhkaa tehdä skandaalin. Hän lupasi kirjoittaa uudelle morsiamelleni +rakkaussuhteistani. Se on todellakin hyvin epämieluista! -- Mutta kyllä +Herra Henrikson auttaa minua pulasta. + +_Heiskanen_ (tulee sisään). Ei, ei se ole Maiju, joka tämän kirjoitti... +Oh; kukahan tuo on? + +_Heikkinen_ (itsekseen). Patruuna Heinosen renki! -- Minä näin eilen +puodin ikkunasta kun he tulivat. (Ääneen.) Nuori mies! + +_Heiskanen._ Mitä herra sanoi! + +_Heikkinen._ Sinä kai olet Heinosen renki? + +_Heiskanen._ Mitä. -- En ole tavallinen renki! + +_Heikkinen._ Sinä kai tunnet minut ja tiedät, että toisten kautta olen +ollut kirjevaihdossa... + +_Heiskanen._ Kirjevaihdossa? (Painolla.) Ahaa! + +_Heikkinen_ (matkii häntä). Ahaa! Mitä ääniä nuo oikeastaan ovat? + +_Heiskanen._ Vai te se olettekin, joka... + +_Heikkinen._ Mitä joka? + +_Heiskanen._ Tunteeko herra ketään, jonka nimi on M--a? + +_Heikkinen_ (itsekseen). _Emma?_ Se on lesken nimi. (Ääneen.) Miksi +kysyt sitä? + +_Heiskanen._ Ahaa! + +_Heikkinen_ (matkii). Ahaa! + +_Heiskanen._ Hän on lähettänyt kirjeen ... mutta! + +_Heikkinen._ Mitä? (itsekseen) Saakeli vieköön! Hän on jo alkanut. + +_Heiskanen._ Tai oikeastaan hän _heitti_ kirjeen... Se ei ollut +suljettu... + +_Heikkinen._ Heittikö? -- Minne sitten? + +_Heiskanen._ Kadulle! + +_Heikkinen._ Kadulle! (Itsekseen.) Tehdäkseen skandaalin ... +häväistyksen ... kirottu!... (Ääneen.) Oletko nähnyt kirjeen? + +_Heiskanen._ Ahaa! + +_Heikkinen._ Ahaa! Ahaa! -- Oletko nähnyt kirjeen kysyn minä? + +_Heiskanen._ Olen kyllä, mutta... + +_Heikkinen._ Ehkä rouva Heinonen myöskin? + +_Heiskanen_ (itsekseen). Hän kysyy josko olen nähnyt rouva Heinosta. +(Ääneen.) Monta kertaa! + +_Heikkinen_ (itsekseen). Hän kai on lähettänyt useampiakin kirjeitä... +Perhana! (Ääneen.) No mitä oli siinä kirjeessä, jonka sinä näit? + +_Heiskanen._ »Minä tulen kello seitsemän» -- seisoi siinä ... ja sen +herra kyllä tietää... + +_Heikkinen._ Hän siis tulee tänne... + +_Heiskanen._ Niin siinä oli! -- Mutta kyllä se on halpamaista... + +_Heikkinen._ Tietysti se on halpamaista!... Tiedätkö sinä missä kirje +nyt on? + +_Heiskanen._ Kyllä, mutta... + +_Heikkinen._ No missä se on? + +_Heiskanen._ Minun taskussani!... Siinä oli »H--n» osoitteena. + +_Heikkinen_ (itsekseen). »H--n» ... se merkitsee Heikkinen!.. (Ääneen.) +Anna se heti tänne! + +_Heiskanen._ Mutta... + +_Heikkinen._ Kas, tuosta saat markan... + +_Heiskanen._ Mutta että noin pitää ihmistä pilkkanaan... + +_Heikkinen._ Tässä saat kaksi! + +_Heiskanen._ Se on pilan tekoa. + +_Heikkinen._ No saat kolme! Juo niillä joku tuutinki. + +_Heiskanen._ Tehdäänkö Helsingissä niin aamusin? + +_Heikkinen._ Tietysti. Sehän on muodissa! + +_Heiskanen._ Hah-ha-ha. Sepä oli hauskaa! + +_Heikkinen._ Hiljaa! Joku tulee. + +_Loviisa_ (ulkopuolella). Heiskanen! Heiskanen! + +_Heiskanen._ Se on rouva, joka antaa... + +_Heikkinen._ Ei sanaakaan! Muista se! + +_Heiskanen._ Vai niin! + +_Heikkinen._ Ja annatko sitten kirjeen minulle. + +_Heiskanen._ Tietysti. -- Herra siis muuttaa mieltään? + +_Heikkinen._ Muutanko mieltäni? -- Tietysti, tietysti! -- Vaan suu +kiinni! + + +6 kohtaus. + +_Edelliset. Loviisa._ + +_Loviisa_ (tulee vasemmalta etumaisesta ovesta). Heiskanen! -- Täällähän +sinä oletkin! -- Onko kenkämme kiillotetut? + +_Heiskanen._ Ah tosiaankin! Aivan heti! (Keittiöön mennessään.) Ja minä +vaan luulin, että se oli jonkun naisen kirjoittama! -- Hah-hah-ha. + + +7 kohtaus. + +_Loviisa. Heikkinen._ + +_Heikkinen_ (itsekseen). Siinähän onkin rouva itse. Mitähän hän sanonee! +(Ääneen.) Hyvä rouva! + +_Loviisa_ (itsekseen). Nuori mies! (Ääneen.) Hyvä Herra! + +_Heikkinen._ Nimeni on Heikkinen. + +_Loviisa._ Ah, todellakin! -- Veljeni kirjanpitäjäkö? + +_Heikkinen._ Minulla on kunnia toivottaa herrasväki tervetulleeksi +Helsinkiin. + +_Loviisa._ Minä kiitän! + +_Heikkinen._ Hm!... Hyvä rouva!... Muutamia kirjeitä!... + +_Loviisa._ Minä tiedän... + +_Heikkinen._ Oletteko lukenut ne? + +_Loviisa._ Luonnollisesti? + +_Heikkinen._ Ettekö pane pahaksenne? + +_Loviisa._ En suinkaan! + +_Heikkinen._ Eikö nuori neitikään? + +_Loviisa._ Ei tietystikään! + +_Heikkinen_ (itsekseen). Hän on ennakkoluuloton... Minä en huoli yhtään +peljätä... Hyvä! -- + +_Loviisa._ Veljeni on suositellut teitä vakavaksi nuoreksi mieheksi... + +_Heikkinen._ Minä kiitän! + +_Loviisa._ Oletteko raitis? + +_Heikkinen._ Ehdottomasti raitis! + +_Loviisa._ Ja säästäväinen? + +_Heikkinen._ Tavattoman säästäväinen! -- En koskaan maksa enemmän kuin +kaksikymmentä penniä pullollisesta soodavettä. + +_Loviisa._ Hyvä! -- Te saatte tyttäreni... Olkaa varma siitä! + +_Heikkinen._ Mikä erinomainen onni! (Suutelee Loviisan kättä.) Minä +menen heti pukemaan päälleni hännystakin ja valkeat hansikkaat ja tulen +heti kosimaan. Hyvästi, rouvaseni! (Menee perälle.) + +_Loviisa._ Hyvästi, vävyni! + +_Heikkinen_ (kääntyy takasin). Anteeksi, mikä olikaan morsiameni nimi? + +_Loviisa._ Karoliina! + +_Heikkinen._ Minä kiitän! -- Hyvästi! (Menee perälle.) + +_Loviisa._ Hyvästi! + +_Heikkinen_ (kääntyy takasin). Anteeksi, saako Karoliina +kuusikymmentätuhatta myötäjäisiä? + +_Loviisa._ No niille seuduin!... Eihän sitä voi niin pennilleen sanoa. + +_Heikkinen._ Minä kiitän!... Eihän siitä ole niin väliä, jos on joku +markka enemmän tai vähemmän!... Hyvästi! + +_Loviisa._ Hyvästi! + +_Heikkinen_ (itsekseen). Nyt ei leski enää voi vahingoittaa.. Hei +vaan!... (Menee ulos perältä.) + + +8 kohtaus. + +_Loviisa._ Sitten _Emma_. + +_Loviisa._ Kas siinä on nuorimies, joka kelpaa esikuvaksi... Raitis... +Säästäväinen ... ja sitten niin kohtelias!... Nyt hän meni hakemaan +valkeat hansikkaat... Kun Heinonen kosi, oli hän paljain käsin... Hyi +kuitenkin! + +_Emma_ (tulee oikealta, takimaisesta ovesta. Hän on täydellisesti +pukeutunut.) Hyvää huomenta, rakas, herttainen Loviisa!... Kiitos +eilisestä! + +_Loviisa._ Oh, minunhan siitä pitäisikin kiittää! + +_Emma._ No mitä pidät pääkaupungista? + +_Loviisa._ Olen oikein siihen ihastunut.. Puistot ja kaikki paikat niin +kauniita, Haaksirikkoiset Tähtitornivuorella oikein hurmaava ja +teaatterissa oli tavattoman hauska! + +_Emma._ Siellä onkin melkein aina hauska. -- + +_Loviisa._ Mutta oletko jo ulos menossa? + +_Emma._ Menen vaan vähän kävelemään ja juon samalla lasillisen +kivennäisvettä. -- Sinä kai odotat kahvia? + +_Loviisa._ En suinkaan, ukkonikaan ei ole vielä valveilla. + +_Emma._ Ei minunkaan ukkoni. Hänen piti valvoa myöhään erään tärkeän +kauppa-asian tähden. Minä kuulostan vieläkö hän makaa (menee oikealle +etumaiselle ovelle ja naputtaa). Oletko jo valveilla, ukkoseni? + +_Henrikson._ Heti kohta. + +_Loviisa._ Hän puhuu, vaikkei ole valveilla... Kummallista! + +_Emma._ Hän on hyvä aviomies... Ahkera... Viihtyy hyvin kotona ... ja +sitten on järjestystä rakastava!... Kas vaan, hän on jättänyt hattunsa +tuolille... Sepä ei usein tapahdu!... (Ottaa hatun tuolilta.) Ei, tämä +ei olekkaan hänen hattunsa! + +_Loviisa._ Se on vähän ruttuinen! Katsoppas, siihen on jotain +kirjoitettu sisäpuolelle. (Lukee.) »Älköön kukaan anastako Oskar von +Viftenin hattua!» (Puhuu.) Anastako? + +_Emma._ Oskar von Viften... + +_Loviisa._ Kuka se on? + +_Emma._ Nyt minä muistan... Hän on yksi pääkaupungin suurimpia +hurjastelijoita... + +_Loviisa._ Hurjastelijoitako... Semmoisia, jotka... Hyi toki! + +_Emma._ Kuinka hänen hattunsa on joutunut tänne? + +_Loviisa._ Hänellä kai on kauppa-asioita mieheni kanssa? + +_Emma._ Sellainen epäsiveä henkilö... Ei koskaan! + +_Loviisa._ Sitten se kai on joku hänen nuoruuden tuttaviaan? + +_Emma._ Mahdotonta! Mieheni oli mallikelpoinen nuorenamiehenä +ollessaankin. + +_Loviisa._ Kyllä minä muistan sen... Aivan kuin herra Heikkinen, hänen +kirjanpitäjänsä, nyt on. + +_Emma._ Juuri niin!... Heistä kohta pikaa tulee liikekumppanit... Herra +von Viften voipi ehkä olla joku sinun miehesi vanhoja tuttavia. + +_Loviisa._ Sinä sanot jotain! + +_Emma._ Patruuna Heinosen sanottiin nuoruutensa aikana... + +_Loviisa._ Olleen kevytmielisen... Aivan totta! + +_Emma._ Kaikki ihmettelivät, kuinka sinä voit mennä naimisiin sellaisen +huikentelevaisen junkkarin kanssa. + +_Loviisa._ Minkäs minä mahdoin... Se peto ryösti sydänparkani... Mutta +tuo hattu... (Heinonen puhaltaa torvea ulkopuolella.) + +_Emma._ Siitä kuuluu, että hän on valveilla. + +_Loviisa._ Hän puhaltaa aamusta iltaan. + +_Emma._ Vanhat tavat, tietysti!.. Mutta hyvästi nyt hetkiseksi! Tulen +kohta takaisin (Menee ulos perältä.) + + +9 kohtaus. + +_Loviisa._ _Heinonen_ (tulee puhaltaen torvea vasemmalta). + +_Loviisa._ Minun sappeni halkeaa, kun kuulen noita ääniä. + +_Heinonen._ Hyvää huomenta, kultamuruseni! + +_Loviisa_ (lyhyesti). Hyvää huomenta! + +_Heinonen._ Oletko hyvällä tuulella tänään? + +_Loviisa._ Kuinka niin? + +_Heinonen._ No kun eilen näit niin paljon harvinaisuuksia, niin... + +_Loviisa._ Minun täytyy myöntää, että olen hyvin tyytyväinen... Tänään +kai käymme Eläintarhassa? + +_Heinonen._ Kernaasti minun puolestani, jos vaan ei tule liian tuulinen +ilma. (Puhaltaa.) + +_Loviisa._ Kuuleppas, onko huoneessasi ketään vieraita? + +_Heinonen._ Vieraitako? + +_Loviisa._ Joku herra von Viften? + +_Heinonen._ Viften? -- Ei, kiitoksia! Siellä ei viftata... + +_Loviisa._ Minä vaan luulin niin, kun hänen hattunsa on tuossa tuolilla. + +_Heinonen._ Paljon mahdollista! -- Veljesi kai myöskin voi ottaa +vieraita vastaan. + +_Loviisa_ (itsekseen). Hän ei tunne von Vifteniä. Olisikohan veljeni +todellakin... (Ääneen.) Kuuleppas Antti. Kuka se neiti oli, jota eilen +teaatterissa tervehdit. + +_Heinonen._ Neitikö? Hm!.. Hän on matkustavainen... Tapasin hänet +ulkomailla käydessäni Pariisissa. (Itsekseen.) Se oli Margareta, entinen +lemmittyni 20 vuotta sitte. + +_Loviisa._ Yksinäinen nainenko? Sinä puhuit vielä hänen kanssaan samalla +kuin tilasit limonaadia minulle. + +_Heinonen._ Luonnollisesti! (Itsekseen.) Hän kysyi osotettani ... vaan +olin varovainen ja jätin sen sanomatta. + +_Loviisa._ Puhuitteko ranskaa? + +_Heinonen._ Me puhuimme saksaa. »Wie stehts und wie gehts?» sanoin minä. +-- »Bien», sanoi hän. -- »Dank!» sanoin minä. -- »Tjenis», sanoi hän -- +ja se oli keskustelumme loppu. + +_Loviisa._ Minä en usko sinua... Mies, joka nuoruudessaan... + +_Heinonen._ Vanha nuotti! -- Kyllä minulla on hauska! (Puhaltaa.) + +_Loviisa._ Alotatko taaskin tuon ijänikuisen törötyksen? + +_Heinonen._ Ainoastaan saadakseni sinut hyvälle tuulelle, enkelini. + +_Loviisa._ Luulen, että siten vaan koetat salata neuvottomuuttasi... +Jospa sinäkin ottaisit veljestäni esimerkkiä! + +_Heinonen._ Ei kiitoksia! Minä olen kylliksi hyvä, omasta puolestani ja +olkoon hän omastansa. + +_Loviisa._ Ja hänen kirjanpitäjänsä on aivan hänen kaltaisensa... Hänen +luonteessaan ei ole vähääkään mustaa pilkkua... Hän ei ole koskaan ollut +tekemisissä naisten kanssa. + +_Heinonen._ Niin, niin. Onhan niitä sellaisiakin naisia, joilla on +jonkunlainen makuaisti. + +_Loviisa._ Karoliina tulee hyvin onnelliseksi hänen kanssaan. + +_Heinonen._ Ei koskaan! + +_Loviisa._ Kyllä, sanon minä! + +_Heinonen._ Ei, sanon minä! + +_Loviisa._ Kyllä!... + +_Heinonen._ Muista, Loviisa, että minulla on torvi. + +_Loviisa._ Vai niin, onko tarkoituksesi kiduttaa minut kuolijaaksi. -- +Niin, tee vaan se!... Rääkkää vaan minua tuolla murha-aseellasi!... +Jatka vaan sinä!... Mutta tulet vielä kerran katumaan... Saat vielä +kaivatakin minua... Omantunnon tuska tulee sinua kalvamaan... Mutta +puhalla sinä vaan... Kerran sinä vielä puhaltelet minut hautaan... Ja +viimeisellä tuomiolla saat vastata teoistasi. Muista se! Krokodiili! +(Menee vasemmalle.) + +_Heinonen_ (Loviisan mentyä; rauhallisena). Jumalan kiitos, kun on +tuomiontorvi olemassa viimeisenäkin päivänä! -- Kyllä sen luulisi +riittävän. -- Ja sen asian päälle vähän puhallan uudelleen. (Menee +puhaltaen vasemmalle.) + + +10 kohtaus. + +_Hellsten._ Sitten _Karoliina_. + +_Hellsten_ (tulee perältä). Luulin kuulleeni eno Heinosen torven äänen. +Hän on varmaankin huoneessaan. + +_Karoliina_ (tulee vasemmalta etumaisesta ovesta). Missä se Heiskanen +viivyttää kenkiäni? Oi taivas! Aksel! + +_Hellsten._ Karoliina! Armas tyttöseni! + +_Karoliina._ Miten olenkaan iloinen sinut taas nähdessäni! + +_Hellsten._ Mitäs minun sitten pitää sanoa? Olen niin ihastunut, kuin +mies voi olla, jolla ei ole muuta omaisuutta, kuin velkoja. + +_Karoliina._ Todellakin! Sinun velkasi... + +_Hellsten._ Niistähän äitisi onkin vihainen minulle... Mutta se ei ole +niin vaarallista! Nykyään ahdistaa minua ainoastaan yksi velkoja, +nimeltä Mandel ... ja hän onkin oikea karvasmanteli; mutta sitä ei +äitisi tarvitse tietää. Eno Heinonen on luvannut... + +_Karoliina._ Minun hyvä isäni! + +_Hellsten._ Kuinka sinä olet tullutkaan kauniiksi viime näkemistäni! + +_Loviisa_ (ulkopuolella). Karoliina! Karoliina! + +_Karoliina._ Äitini huutaa minua... Hyvästi Aksel! (Menee vasemmalle +etumaisesta ovesta.) + +_Hellsten._ Hyvästi! Kohta tapaamme toisemme! -- Jospa tapaisin enon +sill'aikaa! (Menee takimaisesta ovesta.) + + +11 kohtaus. + +_Maiju._ Sitten _Hellonen_. + +_Maiju_ (tulee peräovesta.) Luulin nähneeni Hellosen kulkevan kadulla. +(Katsoo ikkunasta.) Hänpä se onkin! (Rykäisee ja viittaa kädellään.) Hm! +Hm! Hän katsoo tännepäin!... Hän tulee ylös!... Nyt hän saakin seista +tuomarinsa edessä -- ja kaikkea tuota... Antaa morsiamensa odottaa +turhaan .. se ei ole kauniisti tehty. + +_Hellonen_ (tulee perältä). Sinä kutsuit minua... + +_Maiju._ Niin todella teinkin ja kaikkea tuota. Kuuleppas, hyvä herra +paperikorva, miksi annoit minun turhaan odottaa eilen illalla? + +_Hellonen._ Piru vieköön! Se on totta se!.. Minun piti olla +ylimääräisellä vahtivuorolla. On paljon matkustavaisia kaupungissa ja +poliisin pitää olla liikkeellä aamusta iltaan. + +_Maiju._ Mutta kohteliaana sulhasena olisi sinun pitänyt vastata +kirjeeseeni. + +_Hellonen._ En ole nähnyt mitään kirjettä! + +_Maiju._ Etkö? Ja minä heitin sen ikkunasta sinulle. -- Voi sun suutari! +Se kai meni sitten tuulen mukana. + +_Hellonen._ Niin kaiketi.. Kuin vihurilla pyyhkäisty. + +_Maiju._ Kalle! Sinä olet kumminkin niin herttainen »hemmo» -- ja +kaikkea tuota. Minä annan sinulle anteeksi! + +_Hellonen._ Minä kiitän! Ei sille voi mitään, kun pitää laiminlyödä +»henttunsa» palveluksessa ollen sekä jalkasin että ratsain. Kokouksiakin +on joka nurkassa... Lähetyskokouksia, työväenkokouksia, +asevelvollisuuskokouksia, rautatiekokouksia... + +_Maiju._ Pitävätkö rautatietkin kokouksia?... + +_Hellonen._ Rautatienvirkamiehet tietysti .... ja joka paikassa pitää +olla mukana. Pitää korvat auki; tietää kaikki, sietää kaikki... + +_Maiju._ Joku tulee! (Kuuntelee peräoven luona.) Se on rouva! + +_Hellonen._ Saakeli soikoon! + +_Maiju._ Sinun pitää mennä piiloon! + +_Hellonen._ Mitä? Minnekkä? + +_Maiju._ Tuohon kaappiin! + +_Hellonen._ Pitääkö minun -- poliisin, mennä putkaan? + +_Maiju._ Sinun täytyy! + +_Hellonen._ Saamari. -- Niinpä taitaa olla! + +_Maiju._ Sukkelaan kaappiin! + +_Hellonen._ No olkoon menneeksi! (Menee kaappiin. Maiju juoksee +keittiöön.) + + +12 kohtaus. + +_Hellonen_ (piilossa). _Emma_ (tulee perältä). Sitten _Loviisa_. + +_Emma_ (panee pois hattunsa). Kas niin! Nyt olen kotona. Kävely teki +hyvää. Mutta eikö kahvi vieläkään ole pöydässä. Mitähän vieraamme +ajattelevat sellaisesta hutiloimisesta! Maiju! Maiju! (Menee keittiöön.) + +_Hellonen_ (tulee kaapista). Nyt pitää poistua tulisella kiireellä! + +_Loviisa_ (ulkopuolella). Heiskanen! Heiskanen! + +_Hellonen._ Ai saakeli! (Menee takaisin kaappiin.) + +_Loviisa_ (tulee vasemmalta). Missä se miehen ilkiö viivytteleikse, kun +ei tuo koko päivänä kenkiämme? Ehkä Helsingin ilma on tehnyt hänet +hupakoksi, houkkioksi. + + +13 kohtaus. + +_Hellonen_ (piilossa). _Loviisa._ _Henrikson._ Sitten _Emma_. Viimein +_Heinonen_. + +_Henrikson_ (puku järjestettynä). Ah! Hyvää huomenta, rakas siskoni! + +_Loviisa._ Hyvää huomenta, veliseni, -- ja kiitos eilisestä. + +_Henrikson._ Mutta minä pyydän... + +_Loviisa._ Mitä sinulta puuttuu? Olet niin kalpea. + +_Henrikson._ Olenko kalpea? Sepä on kummallista! + +_Loviisa._ Olet ehkä rauhaton jonkun asian tähden? + +_Henrikson._ En suinkaan! (Erikseen.) Vähän vaan poliisin suhteen! -- + +_Emma_ (tulee kyökistä). Kas, siinähän olet ukkoseni! Vihdoinkin olet +noussut ylös! + +_Henrikson._ Minulla oli vähän työtä eilen illalla... + +_Emma._ Minä tiedän. Tuo kirjevaihto... + +_Heinonen_ (tulee vasemm., puhuu ulospäin). Odota hetkinen, poikaseni! +Kyllä minä selvitän asian. (Huomaa toiset.) Ah! lankoni ja hänen +puolisonsa!... Kumarran kohteliaimmin. + +_Emma._ Kuinka lankoni, nukuit yösi? + +_Heinonen._ Makasin kuin tukki. + +_Emma._ Todellako? + +_Heinonen._ Niin olen aina maannut sitten naimisiin menoni. + +_Emma_ (Henriksonille). Kuinkas sinun laitasi on? + +_Henrikson._ Eipä juuri huonostikaan... (Itseks.) Hitto vieköön! Tunnen +oikein omantunnon tuskaa. + +_Emma._ Olet kai väsynyt? + +_Henrikson._ Eipä juuri muutenkaan. + +_Emma_ (imarrellen). Voi kultastani, kuin hänen pitää niin paljon +rasittaa itseään! + +_Loviisa._ Katsoppas Antti oikein onnellista avioliittoa! + +_Heinonen._ Ei luulisi sinun olevan sukuakaan heille. + +_Henrikson._ Minä istuin ja kirjoitin kello kolmeen saakka. + +_Heinonen._ Ja kuitenkin olit ensin ulkona kävelemässä. + +_Henrikson._ Niin, teidän seurassanne. + +_Heinonen._ Ei, vaan sittenkun olimme tulleet teaatterista. Tai ehkä +erehdyin. Luulin kuitenkin ikkunasta nähneeni sinut. (Henrikson iskee +silmää.) Mitä sinä noin räpytät silmiäsi, veliseni? + +_Henrikson._ Silmääni varmaankin meni jotain. + +_Emma._ Se on vaan yönvalvomisen seuraus. + +_Henrikson._ Yövalvomisenko?... Niin todellakin!... Tuo kirottu +kirjevaihto!... + +_Emma._ Mutta nyt on aika juoda kahvia. Paljonko kellosi on, ystäväni? +Se käy aina niin tarkasti. + +_Henrikson._ Kelloni ... (etsii liivintaskuista) se on... (Itsekseen.) +Hiidessäkö kelloni on? + +_Emma._ Eikö se ole taskussasi? + +_Henrikson._ On kyllä... Ei, se on varmaankin huoneessani. + +_Emma._ Ensikerran unohdit ottaa sen mukaasi. Minä haen sen (menee +oikealle). + +_Henrikson_ (itsekseen). Jospa olisin kadottanut sen yöllä! + +_Heinonen._ Näetkös, Loviisa, siinä on onnellinen avioliitto! + +_Loviisa._ Juuri niin! Mies, joka työskentelee yökaudet... + +_Heinonen._ Ja vaimo, joka tahtoo tietää, paljonko kello on. + +_Emma_ (tulee takaisin). Ei kello ole siellä. + +_Henrikson._ Eikö? -- (Itsekseen.) Perhana! + +_Emma._ Ei kai se ole varastettukaan? + +_Henrikson._ Kuinka voit sellaista luulla?... Nyt muistankin ... minä +lainasin sen eilen ... muistaakseni sinulle, veli Heinonen... + +_Heinonen._ Minulleko? + +_Henrikson_ (iskee silmää). Etkö muista sitä?... Eilen! + +_Heinonen._ Mitä sinä taas noin isket silmää? + +_Henrikson._ Niinkö?... Se on heikkoutta ... ei mitään muuta kuin +heikkoutta. + +_Heinonen._ Muistisi myöskin näyttää olevan heikko, koska kello... + +_Henrikson._ Kello tosiaankin!... Enkös minä sanonut, että se on +kellosepällä?... Niin, siellä se on -- korjattavana. + +_Emma._ Sinä olet ollut viime aikoina hyvin hajamielinen, rakas mieheni. + +_Henrikson._ Se on vaan heikkoutta... Ohimoissani jyskää... (erikseen) +Päässäni on kokonainen paja. + +_Emma._ Ukko raukkani! -- Minä vedän oman kelloni. Se seisahtui eilen +illalla. Lainaa minulle kellonavaintasi. Sehän on aina kukkarossasi. + +_Henrikson._ Aivan kernaasti... Kas tässä! (Etsii taskuistaan.) Missä on +kukkaroni? + +_Emma._ Eikö sinulla ole sitäkään? + +_Henrikson._ On tietysti!... (Itsekseen.) Myöskin se on poissa. Mikähän +tässä vielä lopuksi tullee? + +_Loviisa._ Sinähän aina olet ollut sellainen järjestyksen mies. + +_Henrikson._ Nyt minä muistankin... Se on kirjoituspöydälläni. + +_Emma._ Ei siellä ollut mitään kukkaroa.. Tämä näyttää kumminkin hyvin +kummalliselta. + +_Henrikson._ Ei, minä selitän asian... Nähkääs, minä jätin kelloni +kelloseppään ... mutta kun kello oli rikki eikä ollut vedetty ... se +tahtoo sanoa: avain oli kukkarossa, se sopi kelloon... Mutta kelloseppä +otti sekä kukkaron... Ei, kun kellon... Ei... Niin, niin, kellon hän +otti... Se on harvinainen kello... + +_Heinonen._ Mitä sinä alinomaa mainitset tuota kelloa? + +_Henrikson._ Totta kai. Se kun on hyvä kello! -- Ilmanko se onkin +lyömäkello! Kelloseppä näet tahtoi ottaa kukkaron kellosta... Ei, kun +kellon avaimesta... Ei, kun kellon kukkarosta... Ei .. en tiedä itsekään +mitä sanon. (Vaipuu tuolille.) + +_Loviisa._ Minä tiedän: Kello oli kukkarossa... + +_Emma._ Ei, kun kellonavain oli kukkarossa... + +_Heinonen._ Ja kello oli vieressä... Ja kelloseppä piti kellon, +kellonavaimen ja kukkaron... + +_Henrikson._ Juuri niin se oli!... Nyt on asia selvillä! (Erikseen.) +Ash! -- Luulin jo saavani aivohalvauksen. + + +14 kohtaus. + +_Edelliset._ _Maiju_ (tulee tarjottimen kanssa keittiöstä). + +_Maiju._ Tässä olisi kahvi! + +_Emma._ No vihdoinkin!... Olkaa hyvä, arvoisa herrasväki! + +_Loviisa._ Minä kiitän! (Menee vasemmalle ja huutaa.) Karoliina! + + +15 kohtaus. + +_Edelliset_. _Karoliina._ Sitten _Hellsten_. + +_Karoliina._ Tässä olen, äitiseni! + +_Heinonen._ Sallitte kai minun kutsua sisään sisarenpoikani Aksel +Hellstenin? + +_Emma._ Aivan kernaasti! + +_Heinonen._ Minulla on syytä siihen... + +_Loviisa._ Onko se rasavilli täällä? Kuinka hän on tänne tullut? + +_Heinonen._ Luultavasti jalkaisin. + +_Loviisa._ Silloin menen minä tieheni. (Huutaa.) Heiskanen! + +_Heinonen_ (takimm. vasemm. ovella). Tule sisään, poikaseni! + +_Hellsten_ (tulee sisään). Arvoisa herrasväki!... Tätini! + +_Emma._ Tervetultuanne! Kas niin, nyt puuttuu pari kuppia... Teevadit +kyllä riittää. Hae kupit, Maiju! + +_Maiju._ Heti paikalla! (Itsekseen.) Kuinka minä nyt saan Hellosen pois +kaapista? Hän tukehtuu sinne, saatte nähdä ja mitä hyötyä hänestä sitte +on -- ja kaikkea tuota! (Menee.) + +_Loviisa._ Ei, kyllä minä nyt menen pois. (Huutaa.) Heiskanen! + +_Heinonen._ Mitä sinä huudat? + +_Loviisa._ Koska -- koska tahdon saada kenkäni ... ja koska olen jo +sanonut että tyttäreni pitää naida... (huutaa) Heiskanen! + +_Heinonen._ Heiskasenko? Siitä ei tule mitään, eukkoseni! + + +16 kohtaus. + +_Edelliset._ _Heiskanen_ (tulee perältä kenkä toisessa ja harja toisessa +kädessä. Hän on juovuksissa.) + +_Heiskanen._ Tässä minä olen! + +_Loviisa._ Miten on kenkieni kanssa? + +_Heiskanen._ Hyvin! Minä hankaan niin, että palaset sinkoilevat. + +_Loviisa._ Mitä hän sanoo? Luulen, jumal'avita, että hän on hutikassa! + +_Heinonen._ Kuinka sinä uskallat näin aamupäivällä? + +_Heiskanen._ Älkää joutavia!... Olen vaan vähän iloinen ... sain kolme +markkaa juomarahaa ja join tuutinkeja... Se kuuluu olevan täällä muodin +mukaista aamusin, nähkääs! Hah-hah-ha... + +_Heinonen._ Mutta minä ajan sinut pois. + +_Heiskanen._ Kiitoksia!... Sittenhän minä pääsen ajamasta +_patruunaa_... Mutta aivanhan olin unhoittaa kirjeen. + +_Heinonen._ Minkä kirjeen? + +_Heiskanen._ Siinä on päällekirjoituksena H--n. + +_Henrikson, Heinonen ja Hellsten_ (huudahtavat yht'aikaa). H--n! + +_Naiset._ Mitä se on? Mitä se on? + +_Heinonen_ (itsekseen). H--n -- merkitsee Heinonen. + +_Henrikson_ (itsekseen). H--n -- merkitsee Henrikson. + +_Hellsten_ (itsekseen). Sehän on Hellsten. + +_Heiskanen._ Siinä on M--a alla. + +_Heinonen_ (itsekseen). Vanha henttuni Margareta on saanut tietää +osoitteeni. + +_Hellsten_ (itsekseen). Se on Mandel, pahin »karhuni». + +_Henrikson_ (itsekseen). Se on poliisilta. + +_Emma._ Mikä herroilla on? + +_Loviisa._ Niin, samaa kysyn minäkin. + +_Heinonen._ Ei mitään, ei mitään! + +_Henrikson._ Ei mitään! + +_Hellsten_ (hiljaa Heiskaselle). Revi rikki kirje! + +_Heinonen_ (samoin). Syö kirje! + +_Henrikson_ (samoin). Anna kirje tänne! + +_Heiskanen._ Enpäs annakkaan!... Minulle on maksettu siitä ja minä annan +sen... + +_Henrikson._ Vaimolleniko? + +_Heiskanen._ Ei hällekään! + +_Emma._ Mitä sinä kuiskailet? + +_Henrikson._ Minäkö? En ole sanonut sanaakaan. + + +17 kohtaus. + +_Edelliset._ _Heikkinen_ (tulee kiiruusti perältä). + +_Heikkinen_ (puettuna hännystakkiin). Anteeksi, arvoisa herrasväki! + +_Heinonen, Henrikson_ ja _Hellsten_ (huudahtavat yht'aikaa). Häh! Kuka +siellä? + +_Heikkinen._ Minähän tässä vaan olen! + +_Heinonen_ (rauhoittuneena). Mieshän se onkin! + +_Henrikson_ (samoin). Sehän on kirjanpitäjäni! + +_Heikkinen._ Neitiseni! Minä tulen toivon ja rakkauden siivillä. + +_Karoliina._ Minunko luokseni? + +_Heinonen._ Tuoko se onkin? + +_Heikkinen._ Teidän äitinne on sanonut, että olette hyvin rakastettava. +Ja hän sekä isäntäni ovat sanoneet, että teillä on omaisuutta +kuusikymmentätuhatta. Suvaitkaa minun pyytää Teitä omakseni! + +_Karoliina._ Mitä? + +_Hellsten._ Mitä tämä tahtoo sanoa? + +_Heinonen._ Kuulkaas vaan herraseni! + +_Loviisa._ Heinonen on hyvä ja pitää suunsa kiinni! Tämän nuoren miehen +olen minä valinnut. + +_Emma._ Hän on aivan minun mieheni kasvattama... + +_Heiskanen_ (Heikkiselle). Herra!... Tässä on kirje! + +_Henrikson, Heinonen_ ja _Hellsten_. Ei. Älä anna! + +_Loviisa._ Mitä nyt? Mikä kirje se on, josta hän niin paljon puhuu. + +_Heikkinen._ Kyllä te tiedätte... Samallainen, kuin ne toisetkin... + +_Loviisa._ Mitkä toiset? + +_Heikkinen._ Ne, jotka olette lukeneet, mutta joista ette ole +välittäneet. + +_Loviisa._ En ymmärrä mitään... + +_Heikkinen._ Se on entiseltä morsiameltani, leskeltä, jonka kanssa olen +kihlaukseni purkanut. + +_Loviisa._ Onko teillä ollut morsian ennen? + +_Heikkinen._ Oli kyllä! Mutta minä otan ennemmin sen, jolla on +kymmenentuhatta enemmän! + +_Heinonen_ (itseks.). Hitto vieköön! Kirje olikin hänelle. + +_Loviisa._ Kuinka te uskallatte, herraseni, tulla kosimaan tytärtäni, +vaikka olette jo ennen olleet kihloissa?... Luulin teitä vakavaksi +nuoreksi mieheksi ja luotin veljeni suosituksiin... Herra! Vävykseni +ette tule koskaan!... Hyvästi! + +_Heikkinen_ (itsekseen). Saakeli soikoon! Ja minä kun luulin, että hän +oli lukenut kirjeet. (Ääneen) Anteeksi, että tulin häiritsemään! -- +Hyvästi! (Menee perälle). + +_Heiskanen_ (seuraa häntä). Herra unhoittaa kirjeen! (Pitää kirjettä +samassa kädessä, jossa harja on). + +_Heikkinen_ (kääntyy kiiruusti ympäri). Herra Henrikson! Herra +Henrikson! (Kääntyessään sattuu hänen kasvonsa harjaan ja likaantuu). + +_Heiskanen._ Ai perhana! + +_Heikkinen._ Senkin aasi! -- Etkö varota ihmisiä! (Toiset nauravat). + +_Heiskanen._ Hä--hä--hä. Herra on musta kuin muriaani, vaan pestessä se +paranee! + +_Heikkinen._ Mikä häväistys! Minä menen heti lesken luo! Hänellähän on +kivimuurinsa. (Menee). + + +18 kohtaus. + +_Edelliset_ paitsi Heikkinen. + +_Heinonen._ No Loviisani! Mitäs nyt arvelet tuosta mallikelpoisesta +miehestä? + +_Loviisa._ Älä puhu minulle! + +_Heinonen_ (ivallisesti). Ei vähääkään mustaa pilkkua sen miehen +luonteessa! Synti sitä sanoa! + +_Loviisa._ Ole puhumatta minulle, johan sen sanoin! + +_Heinonen._ Ehkä mieluummin kuulisit minun puhaltavan...? + +_Loviisa._ Pois silmieni edestä! + +_Emma_ (itseks.). Jotain on tekeillä talossani, josta en ole oikein +selvillä... Mutta siitä pitää saada selvä! (Ottaa hatun tuolilta ja +näyttää sitä Henriksonille). Onko tämä sinun hattusi? + +_Henrikson._ Kummallinen kysymys!... Tietysti se on minun! Unhotin sen +tänne saliin eilen illalla. + +_Emma._ Ja kuitenkin siinä on *von Wiftenin* nimi. + +_Henrikson._ Wiftenin?... Piru vieköön!... (its.) Olen yöllä vaihtanut +hattuakin. + +_Emma._ Kuinka se voi olla sinun hattusi? Tunnetko sinä von Wiftenin? + +_Henrikson._ Kyllä nimeltä, enkelini! En sen enempää... Vaihdoin sen +erehdyksessä teaatterissa ja sain tuon resun sijaan... Se on ikävää, +mutta mitäpä sille mahtaa? Panempahan kaappiin siksi kun... (menee ja +avaa kaapin oven, mutta pelästyy Hellosen nähdessään ja paiskaa oven +kiinni). Häh! Mitä nyt? + +_Toiset._ Mitä se on? + +_Henrikson_ (itseks.). Saamiel auttakoon!... Olen hukassa!... Poliisi on +kaapissa! + +_Emma._ Mikä sinulla on? Miksi olet niin pelästyneen näköinen? + +_Hellsten._ Onko kaapissa jotain, joka... + +_Heinonen._ Pelkäätkö kummituksia? + +_Emma._ Avaa kaapin ovi! + +_Henrikson._ Ei, älä liikuta! Ala tule tänne! + +_Emma._ Ei, nyt tämä käypi hullusti! Avaa kaapin ovi! + +_Henrikson._ En voi! + +_Heinonen._ Mikä hitto vaivaa veli Henriksonia? + +_Emma._ Sitten avaan minä itse! + +_Henrikson._ Anna olla!... (laskeutuu polvilleen). Emma! Puolisoni! +Eukkoseni! Anna minulle anteeksi! + +_Emma._ Mitä sinä sillä tarkoitat? + +_Henrikson._ Minä olen pettänyt sinua... Olin viime yönä ravintolassa, +vaikka kielsit minua menemästä. Tulin vähän juopotelleeksi ja sitten +lauloimme vähän kadulla ja nyt on poliisi päässyt jälilleni... + +_Toiset._ Poliisi! + +_Henrikson._ Niin! Hän on kaapissa! + +_Emma._ Ah, tämä menee liian pitkälle!... Minä pyörryn... (vaipuu +tuolille). + +_Loviisa._ Niin, ja minä sanon samat sanat (vaipuu hänkin tuolille). + +_Henrikson_ (avaa kaapin). Sanokaa pian, herra konstaapeli, sill'aikaa, +kun vaimoni on pyörryksissä, mitä te tahdotte, että asia jäisi silleen? + +_Hellonen_ (astuu esille ja tekee kunniaa). Nöyrin palvelijanne! -- +(Itsekseen). Tämäpä oli hullunkurinen erehdys! + +_Henrikson._ Älkää vaatiko kovin paljoa, jos suinkin on mahdollista! +Olen perheenisä... + +_Hellonen._ Totisesti sanoen, ei poliisi anna lahjoa itseään ja +sentähden en pyydäkään mitään -- ellei ehkä kumminkin vähän myynin apua +morsiamelleni häihin. + +_Henrikson._ Morsiamellenneko? Kuka hän on? + +_Hellonen._ Tuossa hän tuleekin! + + +19 kohtaus. + +_Edelliset._ _Maiju_ (tulee kahvikuppi kummassakin kädessään). + +_Henrikson._ Maijuko? + +_Hellonen._ Juuri hän! + +_Henrikson._ Jalomielinen herra konstaapeli! Lupaan hänelle komean +morsiuslahjan. + +_Hellonen._ Maiju! + +_Maiju._ Kalle! (Syleilee Hellosta, mutta lyöpi kupit samalla +vastatusten että ne menevät rikki). + +_Henrikson._ Ja nuo kupit saatte ikäänkuin talouden aluksi. + +_Emma_ (väsyneellä äänellä). Henrikson! Missä sinä olet? + +_Henrikson._ Tässä, herttaiseni! (Menee Emman luo). + +_Emma._ Sinä ilkiö! Kuinka voitkaan tuolla tavalla pettää oman rakkaasi. +-- Mutta tästä lähtien saat mennä milloin vaan haluat -- vaikkapa +ravintolaankin, kunhan vaan et mene salaa. + +_Henrikson._ Kiitos! Kiitos! + +_Heinonen._ Minua haluttaa myöskin käyttää tilaisuutta, niin kauan kuin +vaimoni on pyörryksissä. -- Lapsukaiseni! Eukkoni ihanteet sulhasien +suhteen ovat ikipäiviksi sortuneet. Ottakaa toisenne ja olkaa iloiset! +(Yhdistää Hellstenin ja Karoliinan kädet). + +_Hellsten._ Lupaan tuottaa kunniaa valinnallesi, eno hyvä! + +_Loviisa._ Hyi! Minä en siedä tätä ilmaa... Tahdon ulos kaupunkia +katselemaan... (hypähtää ylös tuolilta). Heiskanen!... Tuo kenkäni!... +Heiskanen!... Missä hän on? + +_Heiskanen_ (on ryöminyt pöydän alle ja nukkunut; herää). Täällä ollaan! + +_Loviisa._ Luulenpa, että hän on nukkunut pöydän alle! + +_Heiskanen._ Juuri niin! Pitäähän sitä huvitella vähän, kun on +huvimatkalla! (Menee perälle ja kiillottaa kenkää). + +Esirippu alas. + + + + + + +End of Project Gutenberg's Heinosen perhe huvimatkalla, by Frans Hodell + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HEINOSEN PERHE HUVIMATKALLA *** + +***** This file should be named 26525-8.txt or 26525-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/6/5/2/26525/ + +Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/26525-8.zip b/26525-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..2aed094 --- /dev/null +++ b/26525-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..8821487 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #26525 (https://www.gutenberg.org/ebooks/26525) |