diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 25936-8.txt | 1453 | ||||
| -rw-r--r-- | 25936-8.zip | bin | 0 -> 30841 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 1469 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/25936-8.txt b/25936-8.txt new file mode 100644 index 0000000..eb6c2c1 --- /dev/null +++ b/25936-8.txt @@ -0,0 +1,1453 @@ +The Project Gutenberg EBook of Kaleri-orja, by Heinrich Zschokke + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Kaleri-orja + Kertomus rahvaan perheille + +Author: Heinrich Zschokke + +Release Date: June 30, 2008 [EBook #25936] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALERI-ORJA *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +KALERI-ORJA + +Kertomus rahvaan perheille + + +Kirj. + +HEINRICH ZSCHOKKE + + +Suomennos. + + +Helsingissä, Suomal. Kirjallis.-seuran kirjapainossa, 1864. + + + +Imprimatur: _C. R. Lindberg_. + + + + +I. + + +Kolmen tunnin matkan päässä Toulon'in kaupungista Ranskan maalla, +Välimeren rannalla, on vähäinen Hyéres niminen kaupunki, joka, jos +muutoin jotain paikkaa maan päällä voidaan kutsua paratiisiksi, ainakin +ansaitsisi tämän nimen. Vuorien keskellä, jotka kolmelta kannalta +suojaavat sitä meren kohisevilta aalloilta, on kaupunki ihanassa +laaksossa. Luojan oman käden tekemän puutarhan muotoinen, joka leviää +kaikille puolin vuorien juurille saakka. Täällä ei talvesta tietä; +näyttää niinkuin luonto tässä yksinäisessä laaksossa ei tarvitsisi +lepoa. Kun Saksan maalla kaikki on elotoinna ja paljaana, ja jää ja lumi +peittää vuoret, laaksot ja kymet, ja jokainen mieluisemmin oleskelee +lämpimässä tuvassaan, niin kukkii täällä oransi-puu, ja liittää hyvän +hajunsa kassia-puun ja panskalaisen jasmini-kasvun hajuun. Ja tiheäin +puistoin varjossa hakee väsynyt virkistystä ja viileystä. Kesä-aikana +tosin nousee monista vähäisistä järvistä, kun isoon aikaan ei ole +satanut, märkiä utuja, jotka sumu-vaippana leviävät tämän +paratiisinkaltaisen seudun ylitse, ikäänkuin muistuttaaksensa asukkaita +että maan päällä kuitenkaan ei ole todellista paratiisia; mutta kohta +puhaltaa vuorilta vilvoittava tuulenhenki, joka ei ainoastaan huojenna +rasittavaa kesähellettä, vaan karkoittaa myös tästä ihanasta seudusta +nuoskeat sumut, että jälleen tulee yhtä ihastuttavaksi. + +Eikö täällä luulisi ainoastaan onnellisia ihmistä asuvan? Ihmisen +onnellisuuden voimalliset viholliset: moninaiset taudit, jotka hänen +sielunsa ja ruumiinsa valloittavat ja sortavat, eivät täällä voi syntyä; +sillä kaikki ruumiilta ja hengeltä sairaat, jotka eivät muualla +parannusta ja pelastusta löydä, turvautuvat tänne, ja läheisen +kuolemansa karttaminen heille enimmästi onnistuu. Mutta ihmisen toinen +sukuperäinen vihollinen, joka asuu hänen omassa sydämmessään: oman +voiton pyyntö ja muut pahat himot, ovat myös täällä valtansa pitäneet, +sillä missä vaan ihmisiä elää, siinä on myös synnillä asuntopaikka, ja +turmellee Jumalan käden meille tekemän paratiisin. + +1700-sataluvun alussa seisoi pohjaiseen nousevan vuoren juurella puusta +ja tiilistä rakennettu huone, joka, ehkä vähäinen ja halpaa +rakennus-muotoa, kuitenkin oli hupaisen ja siistin näköinen. Kolmelta +puolelta piiritti sitä kaunis metsikkö sitruuna-puita, jonka varjossa +asukkaat saivat levätä päivän varista ja rasituksesta ja iloita +nähdessänsä kultaisia hedelmiä ja heleän sinisen taivaan, joka siellä +täällä näkyi oksain välistä. Kun aurinko lähestyi laskuaan, leikitteli +täällä lämpöisellä ja pehmeällä maalla kolme lasta, iästänsä kolmen ja +seitsemän vuoden välillä, ja vanha hopea-hiuksinen mies katseli +iso-isällisellä mielisuosiolla näitä iloisia pieniä lapsia, kohenteli +heidän leikkiään, asetti rauhaa heidän keskenään, kun niin tarvittiin. +ja kiikutti vähäistä tyttöä polvillaan. Lasten äiti, nuori 21-vuoden +ikäinen vaimo, tuli nyt ulos ja jakoi iltaista nälästyneille. Lapset +menestyivät kaikki terveinä ja iloisina, niinkuin kukkaset kedolla, ja +iso-isä katseli niitä tytyväisellä sydämmellä; eikö äitin siis pitänyt +olla onnellisena? Ah! ei ollutkaan. Hänen kauniissa surullisissa +kasvoissaan kuvautui raskas kärsiminen, joka teki hänen mielensä +sairaaksi. -- "Sabina", sanoi vanha mies, "olet tänä päivänä niin +suruissasi! onko poikani taas huolestuttanut sinua?" + +"Ah, hyvä Jumala," vastasi miniä kyynelsilmin, "että minun täytyy tähän +myötäisen vastauksen antaa. Meillä on niin hyvä ja tuloisa arenti, +lapsemme ovat terveet ja saattavat meille ainoastaan iloa, ja kuitenki +tämä ei ole miehelleni mieliksi. Hän heittää työn palvelijoille, eikä +huoli lastensa opetuksesta, vaan kuleskelee sen siaan aikaisin aamusta +iltaan asti, usein myöhään yöhön, ympäri mailla metsissä, ja +eläin-poloisten ampuminen on hänen huvituksensa. Kotiin tullessaan on +hän sitten suutuksissaan ja pahalla tuulella, ei puhu minulle +ystävällistä sanaa, heittää tuskin silmänsä lastensakaan päälle, jotka +nostavat kätensä häntä vastaan, ja menee jälleen muutaman tiiman päästä +pois. Ah! pelkään hänen huonossa seurassa olevan." + +"Eksynyt poika raukkani!" huudahti vanhus. "Leonardo oli ennen +hyvä-luontoinen, oli aina vanhuuteni ilo ja lohdutus; ja nyt noin kaksi +vuotta sitten on tuo onnetoin himo, tuo joutilas, laiska elämä +valloittanut hänen. Puheesi huonosta seurasta, Sabina, onkin aivan +totta; molemmat veljekset Lucilo ja nuori Francisco, joidenka kanssa hän +pitää seuraa, ovat sivistymättömiä ja raivokkaita nuorukaisia, jotka +eivät taivu kunnolliseen työhön ja elävät tuosta ajelehtamisesta. Tämä +elämänlaatu on parannettava; vielä tänä päivänä tahdon puhutella häntä". + +"Ah, tee se, appi," rukoili nuori vaimo. "Tuhansittain siunatkoon teitä +Jumala, jos voitte johdattaa miehen onnettoman vaimonsa tykö ja isän +hylättyin lastensa tykö!" + +Sabinan jälleen mentyä tupaan valmistaaksensa illallista miehelleen ja +palvelioille tuli nuorellainen mies käyden huonetta kohden. Hän oli +iso, vankka ja roteva, ja kasvonsa oli päivettynyt, pitkä pyssy oli +olalla ja leveä veitsi vyössä. Pilkkuinen koira juoksi hänen edellään. + +"Hyvää iltaa, Leonardo!" huusi hänelle ukko. Tulia vastasi tähän +tervehtimiseen nirppaasti ja vihaisesti ja tahtoi joutua hänen ohitse. +"Odota, poikani," lisäsi ukko, "eikö sinulla ole ystävällistä +tervehtimistä vanhalle isällesi? Etkö tahdo nähdä lapsiasi?" + +"Ei ole minulla aikaa," vastasi Leonardo. "Minun täytyy jälleen tällä +hetkellä lähteä pois." + +"Ja mihin?" kysyi isä. "Aurinko on laskussaan, matkustaja hakee +itselleen majaa, työmies palaa kotiinsa kedolta, jokainen kokoaa +ympärilleen omansa, joista päivän työt ja toimitukset ovat pitäneet +hänen erillänsä; sinä yksin et ajattele, että sinunkin pitää kotona +oleman, ja että vaimosi ja lapsesi ikävöitsevät sinua." + +"Eivät he minua tarvitse!" vastasi Leonardo kylmäkiskoisesti. "Olettehan +te täällä, jos muutoin jotain turvaa kaipaavat!" + +"Mitä sanot?" huudahti isä, kuitenkin enemmin kipeän hämmästyksen +äänellä, kuin nuhdellen. "Luuletko, poikani, sinun niin sopivan muille +antaa miehen ja isän pyhät velvollisuudet, jotka Jumala on sinulle +pannut? Onko ainoastan hätätilassa omiasi varjeleminen tämä +velvollisuutesi? Eikö sinun pikemmin tule olla uskollinen isäntä ja +talosi voimassa pitäjä? Eikö sinun tule ottaa vaimosi huolesta osa +päällesi, ja olla saapuvilla työllä ja neuvolla huoneessasi ja ruveta +isannuuteen? Puhut turvasta? Taitaako siis rosvoja ja murhajia taikka +metsän petoja tänne tulla, joita vasten vaimosi ja lapsesi turvaa +tarvitsevat? Mutta totta puhut, poikani; tarvitsemme kaikki turvaa, vaan +toisella lailla kuin sinä arvelet. Tarkoitan turvaa taivaalliselta +Isältämme, joka pitää kaikkivaltiaan kätensä suojellen kotielämän +ylitse; mutta hyvä kuitenkin on, kuin isäntä on perheensä luona auttaen +heitä rukoilemaan ja kiittämään häntä." + +"En tiedä," sanoi Leonardo synkeämielisesti, "miksikä tänä päivänä +näette niin erinomaisen paljon nuhdeltavaa minussa." + +"O, ei ainoastaan tänä päivänä," keskeytti ukko äkisti. "Jo kahtena +vuonna olen nähnyt käytöksesi olevan nuhteen alaisen; mutta en ole +mitään virkkonut sen tähden että -- jaa, miks'en tuota voi tunnustaa, +sen tähden ett'ei ollut minulla sydäntä sihen. Jos sanon sinulle, että +hyvä Jumala on uskonut sinulle kolme lasta, joidenka kasvatus sinun +tulee täyttää, niin täytyy minun myös uskoa sinun olevan kelvollisen +niitä kasvattamaan. Mutta isän-isänkään ei sovi sanoa isälle, mitä hänen +tulee tehdä lapsiensa tähden, sillä se pakottaa hänen katkeraan +visseyteen, että poikansa ei ole isäksi kelvollinen!" + +"Isä!" huudahti Leonardo tuimasti ja uhkaavalla äänellä, "tiedätte minun +voivan paljon kärsiä teiltä; mutta teidän pitää myös tietää, mitä +isännän-oikeuteeni kuuluu." + +"Niin kyllä, sen tiedän aivan hyvin," vastasi ukko äkisti, kuitenkin +rauhallisesti ja vakavasti. "Isännän-oikeutesi on siinä, että voit +jälleen hävittää talosi, kun lystäät. En kuitenkaan tarkoita tätä +puusalvosta, vaan perhettäsi. Käsissäsi on monta keinoa talosi +varallisuuden hävittämiseen, vaimosi murhekuolemaan saattamiseen ja +lastesi hengellisen ja ruumiillisen kadotuksen tielle johdattamiseen, +vanhan isän viimeisen elämän ajan sulaan murheesen ja harmiin +muuttamiseen, niin että hänen surulla täytyy hautaansa astua. Tämä on +isännän-oikeutesi, ja tahdotko sitä käyttää, niin en tiedä maan päällä +ketään, joka sinua siitä voisi estää!" + +Vanhus puhui nämät sanat sydämmestä surkuttelevalla äänellä ja +nähtävästi silmänsä vettyivät. Liikutustaan salatakseen otti hän pienen +tytön syliinsä, pyyhki hänen ruskeat käherä-hiuksensa otsalta ja suuteli +häntä; molemmat pojat seisoivat molemmin puolin häntä ja katselivat +surullisella kummastuksella milloin isää, milloin isän-isää, sillä +voivat hyvin ymmärtää kaiken ei niin olevan, kuin pitäisi. + +Leonardo tuijotti eteensä synkeällä katsannolla ja lykkäsi nurjalla +mielin tyköään pilkkuisen koiran, joka hyväillen lähestyi häntä, +epäilemättä sotivat hyvä ja paha henki toistensa kanssa hänen sielussaan +ja ensisti näytti niinkuin paha-henki saisi voiton. Leonardo astui +epätasaisesti edestakaisin, otti pyssyn olaltaan, ripusti sen puun +oksalle, seisahtui sitten äkkiä ja sanoi: "Isä, sano mikä minussa teitä +oikeammastansa pahastuttaa?" + +"Se minua pahastuttua, ettäs olet luopunut ensimäisestä rakkaudestasi," +vastasi ukko Raamatun sanoilla, jonka näkyi varsin hyvin tunteman. "Mitä +ovat vaimo ja lapset sinulle tehneet, ettäs olet niistä niin +huolimatoin? Mitä on Jumala taivaassa sinulle tehnyt, että niin rikot +niitä pyhiä käskyjä, joita hän on sydämmeesi kirjoittanut?" + +"Olette liian kova minua vastaan!" vastasi Leonardo synkeä-mielisesti. +"Mitä minä siis teen! Onko metsästäminen niin rangaistuksen alaista ja +syntistä?" + +"Se on siinä, missä tiloissa se tapahtuu," vastasi ukko entistä +leppeämmällä äänellä. "Metsästys ei ole sinun virkasi, mutta jos jolloin +kulloin harjoitat sitä, niin ei siitä ole mitään, mutta tuo +ajelehtaminen on muuttunut himoksi sinussa; sinä laimin lyöt sen vuoksi +oman työsi, ja annat palvelijasi mielivaltaisesti sitä toimittaa. Usein +et tule kotiin öinä eikä päivinä, et huoli vaimosta ja lapsista, jotka +ikävöitsevät sinua; ja tullessasi et tuota rauhaa taloosi, vaan olet +nirppaana, tytymätöinnä, suuttununna, eikä kukaan voi tehdä sinun +mieltäsi myöten. Häirität sen kautta siveän ja uskollisen Sabinan +rauhan; oudostut omille lapsillesi ja hukkaat heidän rakkautensa ja +luottamuksensa sinuun. Sanalla sanoen, joutaviin mitättömiin +huvituksiisi unhotat miehen ja isän, sekä isännän velvollisuudet; ja +josko," pitkitti ukko suru-mielisellä äänellä, "omista lapsistasi olet +kokenut, kuinka autuaallista vanhempain ilo lapsistansa on, niin saatan +myös lisätä, ettäs unhotat pojan velvollisuudet, etkä ajattele, kuinka +kovalta ja katkeralta minusta tuntuu nähdä sinun vaeltavasi tietä, joka +ei suinkaan ole hyvä." + +Tämä hänen elämänsä-laadun ja huolimattomuutensa kuvaileminen kävi +kovasti Leonardon sydämmelle. "En ole kaikkia tätä ajatellut," virkkoi +hän. "En tahdo kellekään pahaa tehdä!" + +"Mutta kuitenkin sitä teet, poikani," keskeytti isä innoissansa. "Hyväin +töiden kokonansa laimin lyöminen on myös syntiä. Mutta pää-asia on, +ett'et näy tietävän, mihin huonoon joukkoon olet joutunut. +Jahti-kumppanisi, molemmat Lucilot ja nuori Francisco, ovat sinulle +huonoksi esikuvaksi. Kaksi heistä ovat naimattomina ja vanhempi Lucilo +on kuin karhu talossaan; hän kohtelee vaimoansa, niinkuin orjapiikaa, +eikä häpeä häntä lyömästä. Taloutensa on jo häviämässä ja, ellei +muutosta kohta tapahdu, joutuu se surkeaan loppuun. Etkös havaitse, +poikani, että sama kohtalo on sinullekin tulemassa? Tavattoman +ajelehtamisesi kautta vieraudut kaikesta vakaisesta työstä; +jahti-retkilläsi tulevat hyvät ajatukset harvoin mieleesi. Semmoiset +jahti-kumppanit, kuin sinulla on, rakastavat peliä ja juomista, ja sen +kautta joutuu yksi hyvä ajatus toisen perästä hukkaan, eläinten +ampumisella aletaan ja ihmisten ampumisella lopetetaan. Leonardo, armas +poikani! oletko nyt kerrassansa ruvennut minua niin varomaan, ett'et +tahdo havaita, kuinka minä hyvää sinulle suon?" + +Leonardo seisoi kovasti liikutetulla sydämmellä vanhan isänsä edessä. +Katumuksen kivistys kuvautui nähtävästi hänen kasvoillensa ja ilmautui +kun hän, seisoen vanhan isänsä edessä, hämyn ja hämmästyksen alaisena +loi silmänsä maahan. Ja jos hän ei suoraan ja rehellisesti tunnustanut +ja todistanut katumustaan, niin oli se siksi, että hän häpesi omien +lapsiensa edessä, ehkä eivät voineet kaikkea ymmärtää. Tämä häpy tulee +kaikkiin, jotka tunnustavat ja katuvat syntinsä; tämä on niitä hetkiä, +kun hyväin henkien pyhät äänet soivat sielussa, tämä on niitä tiloja, +jotka herättävät parantamisen päätöksen, jota ainoastaan vielä +syvemmällä paatumuksella voidaan saada mitättömäksi; tästä tulee väärä +häpy, jos ei ulkopuolisten asiain vallassa olemista voiteta, jos väärä +kunnia, joka ihmisten edessä kelpaa, on painavampi kuin se, joka Jumalan +edessä kelpaa, ja siis poistaa Hänen armonsa. + +Kovaksi onneksi piti tämän tärkeän hetken päättymän pahoin Leonardolle. +Vaimonsa Sabina tuli ulos ja kiiruhti miehensä tykö. Lempeästi nuhdellen +otti hän miehensä käden ja sanoi: "Sinä häijy mies, tuletkos toki +viimein kotiin Sabinasi tykö? Etkös siis enää rakasta minua eikä +lapsiasi, kun niin pitkään saatat olla poissa?" + +Ja mikä tuli näistä hyvää-tarkoittavista ja sydämmellisistä sanoista? +Sillä hetkellä katosi Leonardon kasvoista katumuksen ja hävyn jälet, ja +viha, uhka, ylpeys ja pilkka kuvautuivat hänen kasvoillensa, hänen +tulisiin silmiinsä. + +"Sekö on tarkoituksenne?" huudahti hän tuimasti. "Molemmat olette te +yksissä juonissa minua vastaan! Tahtoisitte minun vaivaisena syntisenä +lankeavan polvilleni ja rukoilevan armoa? Menkäät hiiteen!" + +Samassa sieppasi hän pyssynsä puusta, kutsui koiraansa ja rienti +kerkeillä askeleilla pois. Sabina, lapset ja isä huusivat itkein häntä +takaisin; mutta ei ollut tästä millänsäkään, vaan ryntäsi niinkuin +hurja-päinen pois ja katosi kohta silmistä metsään. + +Tämä on oma-rakkauden kuolettava voitto ja sen halveksiminen Jumalan +pyhää kutsumista; voitto, joka jo on saattanut hirmuisimman kurjuuden +paatuneen ihmisen yli. + +Jos Sabina ei olisi tullut, eli jos olisi seisahtunut hiljaa ja ääneti +etäällä, niin olisi Leonardo heittäytynyt isänsä jalkain juureen, +vaimonsa syliin, ja luvaten parannusta pyytänyt anteeksi; mutta Sabinan +äkillinen väliintulo, hänen jos lempeäkin nuhteleminen juuri sinä +hetkenä, kun Leonardo kovasti syytti itseään, kuoletti kerrassansa +heräävän paremman hengen, ja paha henki tuli jälleen sisään ja toi +muassaan seitsemän muuta, jotka olivat häntä vielä pahempia. + +Tarkempi ihmisyyden tunteminen ja lähempi sielun tuttavuus saattaisi +tosin monessa tapauksessa monta kovettunutta ja paatunutta sydäntä +katumukseen ja parannukseen, ja liian aikainen hartaus, kovat nuhteet ja +myös pahoin esitelty sydämmellisyys ovat usein pahentaneet, mitä +taitavasti käytetty varoittaminen olisi voinut panna oikealle kannalle. +Mutta eikö se kuitenkin aina ole surkeaa, että semmoisten seikkain pitää +kääntää ihmisen heikon ja ynseän oman itsensä pois oikealta tieltä. +Tähän tulee myös väärä häpy, joka huolii ulko puolisista asioista, jota +vastoin oikeaa nöyryyttä myös löytyy, jota ei mikään voi poistaa, ja +joka rakastaa sitä enemmin kuin häntä kuritetaan, kun ylpeys todella on +murrettu ja oikea häpy Jumalan edessä täyttää sielun. + +Tuhlaajapojan katumus, joka niin täydellisesti näytetään näissä +sanoissa: "En ole mahdollinen pojaksesi kutsuttaa;" se on sydämmen +totinen uudestisyntyminen, sillä joka niin on Kristuksessa, hän on uusi +luontokappale. Mutta Leonardo ei vielä tuntenut Herraa Kristusta, vaikka +oli kristitty, ja niin kulki hän tästä alotetun parannuksen hetkestä +vielä joutuisammin eteenpäin kadotuksen tietä. + + + + +II. + + +Noin tiiman kuluttua puoliyöstä, joka seurasi tätä Leonardon perheelle +niin surullista päivää, kuului kova ja hätäinen kolkutus huoneen ovelta. +Sabina, joka ei voinut nukkua, sillä suru ja huoli kalvoi hänen +sydäntään, nousi ylös, kiiruhti ovelle ja kysyi: "Kuka siellä?" + +"Avaa Jumalan tähden!" vastasi miehensä ääni. Sabina avasi, ja Leonardo +hyökäisi sisään kalveana ja hämmästynynnä ja salpasi oven perästänsä +semmoisella hädällä ja kiivaudella, että olisit luullut rosvoin ja +murhaajain häntä takaa ajavan. + +"Leonardo, mikä sinua vaivaa?" kysyi Sabina, vapisten säikähyksestä. +"Eihän sinulle ole mahtanut vahinkoa tulla? Puhu toki! äänettömyytesi, +levottomuutesi kuolettaa minun!" + +"Sabina," sanoi hänen miehensä, "olet aina sanonut minua rakastavasi. +Tahdon sen uskoa; mutta näytä se myös nyt toteen! Jos joku sinulta +kysyy, josko tänä yönä olin kotona, tahdotko silloin sanoa: oli? +Vastaa!" jatkoi Leonardo tuskallisella kiiruudella. "Jos et ole minua +pettänyt rakkautesi vakuutuksilla, tahdotko siis tehdä mitä mä sinulta +pyydän?" + +Mutta ennen Sabinan hämmästyksestänsä toinnuttua kuului raskaita +askeleita portailta. Iso-isä, tästä eriskummaisesta kolinasta +herättyään, tuli alas kysymään mikä nyt oli asiana. Leonardo juoksi +isänsä vastaan, lankesi hänen jalkain juureen ja huudahti: "Isä, en ole +enää yhtäkään rakkautenne osoitusta ansaitseva! mutta jos surkuttelette +poikaanne, niin auttakaa minua ja saakaa vaimoani samaa tekemään." + +"En ymmärrä sinua," vastasi ukko. "Mitä siis on tapahtunut? mitä +saatamme tehdä pelastukseksesi? ja kenestä? Kuka se on, joka sinulle +pahaa tehdä tahtoo?" + +"Ah, armahtakaa minua, olen tappanut ihmisen!" + +"Murhaaja!" huusi vanhus kauhistuksella ja astui muutaman askeleen +takaperin. Sabina voihkasi kovaan voivotus-huutoon ja voipui voimatoinna +alas tuolille. + +"Isä," jatkoi Leonardo, "älkää saattako minua kovimpaan kurjuuteen. +Älkää kuulematta minua tuomitko. Saatte tietää kaikki -- kaikki, mutta +ei nyt; ei ole minulla sanoja rikostani selittää mutta pelastakaa minä! +Mahdollista on ett'eivät löydä jälkeheni. Mutta jos niin olisi, jos +teiltä ja Sabinalta kysytään, tahdotteko silloin todistaa minun tänä +yönä olleeni kotona tykönänne?" + +"Siis väärää valaa, väärää todistusta vaadit meiltä?" kysyi ukko. + +"Ihmisten edessä, ei Jumalan edessä," lankesi Leonardo äkkiä puheesen. +"Tahdon katua millä tavalla vaan vaaditte, tahdon viettää koko +elinkauteni kurjuudessa, kiron-alaisuudessa, mutta pelastakaa vaan minä +ihmisten oikeuden käsistä. Isä! Sabina! ettekö yhtään surkuttele +onnetonta Leonardoanne?" + +Ukko oli vaiti, rakkaus ja surku poikaansa ja pelko Jumalaa ja Hänen +oikeuttansa kamppailivat hänessä kovan kamppauksensa. + +"Minä teen sen!" sanoi viimein Sabina päättävällä vakavuudella. "Tahdon +mennä hukkaan, jos voin pelastaa sinun, Leonardo!" + +"Pidä!" huusi ukko, "älä niin kerkeästi poista ijankaikkista autuuttasi! +Vielä en tiedä mitä pitää minun tekemän. Molempain pitää meidän +kuitenkin sopiman Leonardon pelastuksesta, peräytä sanasi, Sabina! +Varhain huomenna tahdomme neuvoitella, ja siksi pyytää Jumalalta +valistusta. Mene nyt levolle, poikani, jos vaan lepoa saat, ja rupee +Jumalaan rukouksissasi, että hän sanoisi, miten sinun on menetteleminen. +Sinun tulee saada olla yksinäsi nämä muutamat tunnit." + +Ukko vetäikse takaisin kamariinsa ja kehoitti toisiakin samoin tekemään. + +Tulevana aamuna puhuttiin koko kaupungissa miehen, liki-asuvan +kartanoherran metsämiehen olevan metsään tapetun, epäilemättä +metsärosvoilta. Ruumis oli löytty veressään ja viety asuntoonsa. + +Koska molemmat Lucilon veljekset eivät olleet aivan hyvässä huudossa, +katsottiin todennimiseksi heidän olevan murhaajain, tahi ainakin siihen +osallisten. Nuorta Franciscoa myös pelättiin, jonka ohessa +vastenmielisesti ja arasti mainittiin Leonardonkin nimeä, ehkä kyllä +tiettiin hänen usein ja mielellänsä ruvenneen näiden raivokkain +jahti-kumppanien pariin. Mutta kohta mykistyi rahvaan päättämys. +Poliisin tuomio pelasti nämät kolme syytteen-alaista tästä kovasta +syytöksestä, sillä sekä molemmat Lucilot että myös Francisco olivat +jostakin ryöväyksestä edellisenä yönä pantu kiinni, ja murha oli vasta +puoliyön aikana voinut tapahtua, koska murhattu metsästäjä oli kello 11 +asti ollut perheensä luona. + +Mutta Leonardon talossa ei ollut hänen kotia tultuansa hengen rauhaa, +ainoastaan synnissä elähtynyt pahantekiä, joka on oman tuntonsa peräti +kuolettanut, voi pahain tekoinsa päätettyä levolle mennä; mutta Leonardo +oli vielä jumalattomuuden alottelia; omatuntonsa kiusasi häntä +hirmuisilla tuskilla ja karkotti vähäisemmänkin unen hänen silmistään. +Sabina vietti yönsä kyyneleillä ja rukouksilla, ja turhilla kokeilla +miestänsä ilahuttaa ja lohduttaa; iso-isä taas kamppaili rukouksissaan +sen kovan kamppauksen, joka kiusaten veti hänen mielensä milloin +isänrakkauteen, milloin Jumalanpelkoon. + +Ennen päivän koittoa astui hän poikansa huoneesen ja rauhaisella +vakuudella vaati häntä kertomaan seikkansa, silloin vasta voisi hän +päättää, miten tekisi. + +Leonardo alkoi näin: "jätin teidän siinä onnettomassa sokeudessa, että +molemmat olitte yksissä neuvoin minua nöyristämään, saadaksenne +tottelevaisuudestani iloita. Saatin itseni uskomaan elämänkeinoni ei +olevan nuhteen-alaisen; olin vihastunut teihin että pitelitte minua kuin +alaikäistä lasta, ja varsinkin olin vihastunut sinuhun, Sabina, kun olit +yksistä puolin isäni kanssa minua vastaan, ja minä sen siaan olin +toivonut sinun puolustavan minua, niin jätin teidän täynnäni vihaa ja +vimmaa, vieläpä lisäksi -- en tuota salaa -- teille molemmille kostoakin +pyytävänä. Muutaman tunnin kuljeskelin sinne tänne metsässä; yö oli +selkeä ja kuutaminen; kaikki oli hiljaa ja tyyneä; minussa yksin kuohui +pahoja päätöksiä, ja jospa eläinkään olisi tullut pyssyni tienoille, +niin olisi kentiesi verenhimoinen sydämmeni jäähtynyt, sillä verta se +janoi. Mutta rankaiseva Jumala taivaassa näki turmani ja kadotukseni +hyväksi toteen käymään. En nähnyt toista elävää metsässä. Kävelin siellä +yksin murhamielineni. Kiihkeissäni heittäytyin sammalikolle alinomaa sen +kysymyksen kiusattavana: mitä pitää minun tekemän? Yht'äkkiä kuului +käyminen ja samassa seisoi Mallé kreivin metsävartia edessäni. Tuikealla +äänellä kysyi hän minulta, mitä oli minun herransa jahti-metsässä +tekemistä ja kutsui minua metsärosvoksi. Tämä saatti jo entisestä +kuohuvan vereni tuliseen palavuuteen. Sieppasin pyssyni ja kolhasin +metsän vartiaa päähän. Hän kaatui maahan -- näin verensä juoksevan, ja +nyt huusi tuhansia ääniä povessani: murhaaja! murhaaja! Sanomatoin hätä +valloitti minun; uutena Kainina riennin sinne tänne metsässä verimerkki +otsassani. Useamman kerran tahdoin jo itseni surmata -- mutta en voinut +mieltäni siihen rohkaista, sillä te ja lapseni tulitte aina mieleeni. -- +Ah! ei helvetissä ole kipuja, jotka olisivat näitä tuskiani kovempia. +Niin tulin tänne takaisin ja nyt tiedätte koko asian. Henkeni on +vallassanne; en tahdo sitä teiltä pyytää, sillä en sitä ansaitse. Tehkää +kanssani miten teidän tulee tehdä. Olen nyt rauhoittunut, luulen itseni +tässä hetkessä voivan kuollakin, jospa rikokseni sillä olisi sovitettu." + +"Ei koskaan!" huusi Sabina itkein. "Ei sinun pidä kuoleman, Leonardo! +Rangaiskoon Jumala, jos olen armoonsa mahdotoin, syntini, mutta minä +pelastan sinun. Vannon autuuteni kautta, ett'et ole murhaaja." + +"Sabina," sanoi ukko totisesti, päätänsä pudistaen, "pidätkö Jumalan +pyhiä käskyjä, pidätkö omaa autuuttasi niin halpana, että kohta olet +valmis niiden menettämiseen." + +"Miten aivotte tehdä, appi?" kysyi Sabina tuskalla ja pelolla. + +"Antaa totuudelle kunniansa!" vastasi ukko rauhallisesti ja totisesti, +mutta vesissä silmin. "Poikani," jatkoi hän kääntyen Leonardoon, "en +aivo olla syyttäjäsi; mutta jos tuomari minulta kysyy, oletko murhaaja, +niin tahdon vastata: on! Jumalan armo on voimallinen ja suuri; +kaikkivaltias ja kaikki-armahtavainen Jumala hallitsee ihmisten +sydämmet, niinkuin vesipuroja; Jumala ainoastaan voi sinun pelastaa, +mutta me ei. Tahdon tehdä mitä voin; tahdon todistaa muinoin +hyväntahtoisesta sydämmestäsi, kentiesi voivat seitsen-kymmen-vuotisen +ukon esi-rukoukset liikuttaa tuomarien sydämmiä; kentiesi säälii +kuningas nuoruuttasi. Mutta tämä asia on Jumalan, ei ihmisten. Leonardo, +voin nähdä pääsi putoavan, ehkä tämä näky on oma kuolemani; mutta en voi +väärää sinusta todistaa, en voi ottaa pyhää ja vanhurskasta Jumalaa +valheen todistajaksi! Jos murhaajanki kuoleman kuolisit -- ryöväri +ristinpuussa sai armoa Jumalan edessä -- niin saatamme kuitenkin +ijankaikkisuudessa toisiamme löytää. Mutta jos nyt väärin sinusta +todistan, niin olemme molemmat ijankaikkisesti kadotetut." + +Leonardo kuunteli näitä sanoja kovalla tuskalla. "Tiesin," virkkoi hän, +"ett'ette toisin tekisi; en olekaan parempaa ansainnut. En voi, eikä +minun tule enää elää; en voi koko elinkauteni kärsiä omanatuntoni +kalvaavia nuhteita. Tahdon kuolla -- sillä kuolema tuo minulle levon. +Jumala armahtakoon vaimoani ja lapsiani!" + +Sabina voikahti varsin katkeraan valitushuutoon; lankesi ukon jalkain +juureen ja sanoi: "isä, armahtakaa poikaanne! armahtakaa minua ja +lapsiparkojani! Jumala on armias ja laupias, hän kyllä antaa meille +syntimme anteeksi!" + +"Sabina," vastasi ukko totisesti, "et tiedä mitä sanot; älä erhety, ei +Jumala anna itseään pettää. Rauhene nyt; asia ei vielä ole niin pitkälle +mennyt, vielä on meillä tuhansia teitä miehesi pelastamiseen, mutta se +tie, jota sinä tahdot kulkea, vie hukkaan." + +Nyt nousi kova hälinä kadulla, ja kohta sen jälkeen astui huoneesen +neljä sotamiestä, jotka suurisuisesti ja pöyhkiästi kyselivät Leonardoa. +Sabina lykki hädässään ja tuskassaan Leonardoa, ja tahtoi vetää hänen +myötänsä likimmäiseen huoneesen; mutta Leonardo piti kovasti vastaan ja +lausui; "en tahdo pelastettaa! Käyköön se kirous, jonka olen itselleni +tuottanut, toteen!" + +Sotamiehet tunkeusivat sisälle ja karkasivat Leonardoa vastaan. + +"Mitä tahdotte?" huusi onnetoin vaimonsa. "Mieheni on syytöin! hän ei +ole metsävartiaa tappanut! Tahdon ottaa Jumalan ja kaikki Pyhät +todistajiksi, että Leonardoni koko tämän yön ei ole ollut kotoa poissa!" + +Sotamiehet hymyilivät kuitenkin valjusti ja yksi heistä sanoi: "vaimo, +älkää turhaa vaivaa nähkö! Kuollut on itse puhunut, ja hänen +todistuksensa on teidän todistustanne arvoisempi." + +"Kuollut on puhunut!" puhkesi Leonardo kauhistukseen. "Mitä sillä +tarkoitatte?" + +"Empä muuta," vastasi sotamies, "kun että kuoleman kolahuksenne olivat +yhtä vailla päästääkseen teitä rikoksenne päätodistajasta. Murhattu oli +niin paljon tunnossaan, että voi tuomarille antaa nimenne ilmi. Eläneekö +hän vielä, sitä en tiedä, mutta luultavaa se ei ole, sillä teillä on +kova nyrkki ja luja käsi, sitä ei voi kieltää, Leonardo. Kuitenkin eli +murhattu mies niin kauvan, että voi teidän päällenne kantaa. Siis ylös! +ja seuratkaa meitä!" + +"Jumala ja Isä!" huudahti ukko, pannen sormet ristiin rintansa yli, +"kaikki olet sinä hyvin asettanut! Olet pelastanut minun helvetin +tuskistani ja heittänyt meille armon tien auki! Jumala, minä kiitän +sinua!" + +Mutta Sabinasta nyt ei ollut semmoisiin tuntoihin. Hän lankesi +sotamiesten jalkain juureen, syleili heidän polviansa ja rukoili Jumalan +laupiuden tähden armoa, vapautta miehelleen. "Ottakaa minä hänen siaan," +lisäsi hän, "minä olenkin oikeammiten murhaaja! minä se olin, joka ajoin +Leonardoni kotoa; minä sytytin vihan hänen sydämmessään; minä yksin olen +syypää! Jos ihmisen henki voi sovittaa murhan, niin ottakaa minun +henkeni!" + +"Nouse, uskollinen vaimoni!" lausui Leonardo, nostaen häntä ylös. "En +ole semmoista uskollisuutta ja rakkautta ansaitseva. Minun tulee +ansaitun velkani maksaa. Mutta rukoile Jumalaa edestäni, hän voi kaikki +muuttaa". + +"Sallitteko," kysyi hän nyt vahdilta, "minun sanoa jäähyväiset +lapsilleni?" + +Päämies katseli Leonardoa tutkivilla ja epäilevillä silmillä; sitten +sanoi hän: "Menkää, ja tulkaa kohta takaisin, tahdon luottaa teihin!" + +Nyt meni Leonardo siihen huoneesen, jossa hänen kolme lastansa nukkui +levollisesti ja hiljaa aavistamatta ett'eivät kentiesi enää saisi +isäänsä nähdä. + +Sabina tahtoi seurata, mutta Leonardo esti häntä, ja muutaman minuutin +kuluttua tuli hän takaisin ja sanoi: "Nyt olen valmis! Isä" kääntyen +häneen -- "älkää kirotko poikaanne! Teidän Jumalanne on myös minun! +Onnellinen minä, joka nyt voin sen sanoa! Ja sinä, Sabina, pyyhki +kyynelesi. Tiedän toisiamme vielä näkevän! Puhu lapsille, että olen +lähtenyt pitkälle matkalle! Älä eritä minua rakkaudestasi, säälistäsi, +ja toivo minun kanssani Jumalaan!" Sitten irroitti hän itsensä pois +vaimonsa sylistä, halasi isänsä polvia, ja isä pani vapiseman kätensä +hänen päänsä päälle, mutta ei voinut enempää virkkoa kuin nämät sanat: +"Herra olkoon sinun ja meidän kanssamme!" + +Ja nyt jätti Leonardo, vahdin keskellä, kodonsa ja astui kohta +vankihuoneen pimeyteen. + + + + +III. + + +Sotamiehen lause: "kuollut on puhunut!" olikin totta. Veressänsä makaava +mies oli niin aikaisin löytty, että voitiin elvyttää ei vielä paennutta +henkeä, joskin vähäksi aikaa. Leonardon luja isku pyssyn perällä oli +niin turmellut metsämies-poloisen, joka ainoastaan teki +velvollisuutensa, että hänen elostansa ei ollut paljon toivoa; varsinkin +pudisti lääkäri päätänsä nähdessänsä syviä haavoja päässä, Paitsi sitä +ihmisvelvollisuutta, joka vaatii jokaiselta lähimmäisensä hengen +pelastamista, oli tässä vielä erinäinen syy tarkkaan huolivaisuuteen +lääkärin puolelta, nimittäin se, että Leonardon tulevainen elämä oli sen +mukaan, josko haavoitettu mies parantui vai kuoli. + +Jumala oli armollinen onnettomalle miehelle, jonka ynseä, pöyhkeä ja +ylpeä sydän oli saattanut hänen kadotuksen tielle. Kolmantena päivänä +tapauksesta ilmoitti lääkäri melkeällä visseydellä haavoitetun kääntyvän +eloon; kuitenkin vaikutti se seikka, että hänen henkensä voitiin +pelastaa ainoastansa sen kautta että hän niin varhain löyttiin, paljon +ja erinomaisesti Leonardon rangaistuksen isontamiseen. + +Oikeuden käyntö kesti monta kuukautta, jolloin Leonardon taitava +puolustaja alinomaa keksi uusia perustuksia syytetyn rikoksen-alaisuuden +huojentamiseen, ja pitkitti tutkimista. Tämä oli tuskallinen aika vanki +poloiselle, joka oli elämän ja kuoleman vaiheilla ja jolle ei ollut +sitäkään lohdutusta, että olisi saanut omiansa nähdä ja puhutella. Ei +kukaan muu kuin eräs vanha pappi tuli toisinaan hänen vankihuoneesensa, +hänelle, niinkuin sanansa kuuluivat, uskon-opin lohdutusta antamaan. +Mutta tämä vanha mies, joka kyllä aivan hyvin taisi messunsa lukea, ei +tuntenut ihmis-sydäntä vähääkään, ja oli itse niin taidotoin kristin +uskon syvemmässä käsityksessä, ett'ei voinut sydämmen haavoja parantaa. +Kaikkein enimmän oli hän tottunut kiirastulen ja helvetin +kuvailemisessa, ja piinasi sillä Leonardo raukan sydäntä, joka entisestä +yltäkyllin tunsi ne sielussansa, ja huokasi siitä päästäksensä. + +Vanha pappi, joka omassa elämässänsä ei ollut tuntenut +autuaaksi-tekeväisen uskon voimaa, ja joka ainoastansa taisi saarnata +palkinnosta ja rangaistuksesta, ja kirkonkiroukseen panna syntisen, ja +hänen kuinka hyvänsä sitoa ja päästää -- ei hän voinut löytää avainta +lunastuksen salaisuuteen ja autuuteen, eli ymmärtää ja selittää niitä +näillä raamatun sanoilla: "Jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi +luontokappale; sillä vanhat ovat kadonneet, katso, kaikki ovat uudeksi +tulleet;" ja uuden-syntymisen perustuskiviä ihmisessä näillä sanoilla: +"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti mailman itse kanssansa, ja ei +lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovinto-saarnan säännyt." + +Jos vanha Leonardo olisi ollut poikansa rippi-isänä, olisi hän paremmin +voinut saattaa vangin sorretun sielun entiseen voimaansa; se oliskin +ollut itsellensä parempi. Sillä tuosta onnettomasta päivästä asti olivat +ukon voimat niinkuin kerrassansa rauvenneet. Ei toki niin että olisi +valittanut eli ollut lohduttamatoin surussansa, hän kantoi pikemmin +sielunsa kivut hiljaisimmalla ja nöyrimmällä kärsivällisyydellä; kiitti +Jumalaa siitä kurituksesta, jonka vielä viimeisenä elämänaikanansa +täytyi kärsiä; puhui hellällä rakkaudella pojastansa, ja ilahutti +miniäänsä lohdutuksella ja toivolla, että miehensä kyllä pian tulisi +takaisin. Hän jakoi virkeyttä ja voimaa kaikille, mutta itsellensä ei +hänellä ollut yhtä eikä toista; nähtävästi horjui hän hautaa kohden, +sillä siltä näytti, kuin olisi tuo onneton yö rikkonut hänen +elämänsä-varren, ja että sen viimeinen loppu piankin tulisi. + +Sabinan tila oli sen siaan toisenlainen. Kun oli voittanut ensimmäiset +tuskansa ja ruvennut antautumaan Jumalan tahdon alle ja toivomaan +miehensä kohta tapahtuvaa takaisin tuloa, sai hän ihmeellisen kyvyn ja +tyvenmielisyyden. Se varma tieto, että hänen nyt täytyi äitin +velvollisuuksiin yhdistää isänkin velvollisuudet, teki hänen hellän +huolenpitonsa lapsista ja talosta puolta suuremmaksi; hän oli niin +onnellinen, niin autuas ajatuksissaan, kuinka hän kasvattaisi lapsensa +ruumiin ja sielun puolesta niin, että heidän isänsä kotia tultuansa, +jota Sabina ei vähääkään epäillyt, unhottaisi heitä nähdessänsä päästyn +kärsimisensä. Vaimo parkaa! yhtä voi hän tehdä, mutta ei toista; +lapsensa voi hän Jumalan avulla kasvattaa kristillisiksi ihmisiksi, +mutta ei estää kurjuutta talostansa ja auttaa ajallista +varallisuuttansa. + +Lain-asia nieli vähitellen vouraajan kaikki varat ja lopetettua oli se +maksanut niin paljon, että Sabina parka lapsineen ja henkeänsä potevane +appineen olivat melkein paljaina ja köyhinä; hänen täytyi jättää +arentinsa ja ottaa asuinpaikaksensa huono mökki. Maksaaksensa +jokapäiväiset tarpeensa ei ollut hänellä muita neuvoja, kuin päivätyön +tekeminen ja kerjääminen. + +Nyt julistettiin tuomio; se määräsi Leonardolle kuuden-vuotisen +kaleri-rangaistuksen. Kun isä parka kuuli tämän tuomion, pani hän +kätensä ristiin ja sanoi: "Herra Jumala, armahda!" Sitten pani hän +silmänsä ijäksi kiinni. + +Juuri kun Leonardoa piti vietämän Marseillen kaupunkiin, vietiin hänen +ohitsensa ruumista, jota saattoivat ainoastaan kantajat, pappi ja +messupojat. + +"Ketä siinä haudataan?" kysyi Leonardo. + +"Vanhaa Leonardoa," vastasivat kantajat, jotka eivät tunteneet vankia. + +Silloin loi Leonardo hirviällä surulla silmänsä taivaaseen. Mutta kohta +täyttivät kyyneleet hänen silmänsä; hän kätki kasvot käsiinsä ja kulki +alla-päin niin edellensä. + + + + +IV. + + +Neljä vuotta jälkeen tuli matknstavainen pappi Marseilleen. Oli noin +keski-ikäinen mies; halpa veljeyskunnan puku peitti hänen laihan +ruumiinsa, ja kalveat, kuopallansa olevat poskensa ilmaisi joko kuoleman +alottaneen hävitystyönsä, tahi väsymättömän elämän sortaneen hänen +voimiansa, kun ei suonut itselleen tarpeellista lepoa ja virkistystä. +Katsellessa papin silmiä, joissa loisti lempeys, rakkaus, sääliväisyys +ja hyvän-tahtoisuus, havaitsikin jälkeisemmän olevan oikean syyn hänen +riutuneesen muotoonsa. Oli niinkuin lähetetty ottamaan onnettomain ja +murheellisten ristin omille hartioillensa, ja saattamaan lohdutusta, +iloa ja rauhaa kurjuuden majoihin. + +Niin pian kuin pappi tuli kaupunkiin, lähti hän heti satamaan ja kyseli +niitä laivoja, joissa kaleri-orjat olivat. + +"Onko lupaa," kysyi hän yhdeltä päällysmieheltä, "käydä vanki-poloisten +luona?" + +"Ompa kyllä," vastasi tämä äänellä, jossa oli mitä hyvänsä, paitsi +sääliväisyyttä ja hyvyyttä. "Olkaa varoissanne, kunnioitettava +hallitus-isä," lisäsi hän. "Jos teillä on rahoja, niin on parasta +ett'ette sitä ilmaise, sillä he kerjäävät niitä teiltä, ja jos yhdelle +annatte, niin puuttuvat teihin toiset niinkuin pedot." + +"Ole siitä huoletoinna, ystäväiseni," vastasi pappi surullisesti +hymyillen. "Jos rahat yksin voisivat auttaa ja huojentaa, niin olisi +käyntini aivan hyödytöintä; sillä niistä vähistä rahoista, jotka minulla +on, ei olisi paljon apua. Mutta sanokaa, pitääkö teidän seuraaman +minua?" + +"Se on tarpeetonta," vastasi päällysmies lyhyesti ja kylmästi. "Herrat +kalereissa eivät voi pyrkiä matkoihinsa, ja ettehän te kahleita murra!" + +Ja sillä jätti hän papin, joka nyt alkoi surullisen kulkunsa kalerista +kalerihin. Mikä surkea näky! Minne hyvänsä silmä näki, kohtasi häntä +ihmis-kurjuus hirmuisimmassa muodossaan, ihmisen vapaus syvimmässä +alennuksessaan. Orjat, rauta-kahleilla taotut kiini laivaan, olivat +kalveilla ja laihtuneilla kasvoillaan eläväin ruumisten näköisiä, jotka +pilkkasivat elämää; olivat ihan kuin haudasta ylös-nousseita +siirtolaisia, jotka muodollaan ja vaikealla työllään näyttivät olevan +määrätyt pilkkakuvaksi muuttamaan Jumalan isänrakkauden, ja kristinopin +hyvät työt, niinkuin myös Raamatun sanat: "Jumala tahtoo kaikkia ihmisiä +autetuksi ja autuuden tietoon tulemaan." + +Useimmat toimittivat työnsä tuimalla ja synkeällä uhalla, kolkon +epätoivon tuntomerkki; ja hirmuisilla koston mietteillä, jotka +ainoastaan toivoivat vapauden hetkeä saattaakseen kuolemaa ja turmiota +ihmiskunnan ylitse; ainoastaan muutamain kasvoista ja käytöksistä näkyi +hiljainen nöyryys surkuteltavassa tilassaan, ja ne loivat silmänsä alas, +kun pappi lähestyi. + +Näiden seassa oli eräs 30-vuotinen mies, johon matkustavainen etenkin +mielistyi. Vaikka kurjuus ja rasittava työ oli painanut kuvasimensa +hänen laihtuneihin ja surkahtuneihin kasvoihinsa, oli kuitenkin kaikessa +hänen muodossaan liikuttava nöyryys ja kärsivällisyys, hänen synkistä +silmistään loisti lempeä ja sävyisä olemus, joka osoitti sekä raskaan +kivun ja sydämmellisen katumisen niitä rikoksia, jotka olivat hänen +sinne saattaneet, kuin myös kristillisen tyytyväisyyden kovaan +kohtaloonsa. Varmaan pappi näki vielä selvästi, kuinka kyynel toisen +perästä vieri kaleri-orjan poskia myöten ja putosi laivan-kannelle. + +Liikutettu syvimmästä sääliväisyydestä lähestyi pappi tätä nuorta miestä +ja sanoi: "Ystäväni, sinä itket? mikä sinua vaivaa, mikä sinua niin +syvälti surettaa?" + +Vanki katsahti ylös, silmäili kysyjää raskaalla surumielisyydellä ja +pudisti päätänsä, niinkuin olisi hän tahtonut sanoa ett'ei kukaan voisi +auttaa häntä kurjuudessaan. + +"Puhu!" jatkoi pappi rukoillen, "kentiesi voin jotakin tehdä tuskasi +huojentamiseksi. Jos se on rahalla autettava, niin puuttuu minulta tosin +sitä, mutta Jumalan avulla tapaan kyllä ylevämielisiä ystäviä, jotka +ottavat asiasi. Ne vähät, kuin minulla nyt on, annan mielelläni +sinulle." + +Vanki pudisti vaan vielä surkeammalla hymyilemisellä päätään, viimein +sanoi hän: "Ah, kunnioitettava herra, kurjuuttani ei käy rahalla +huojentaminen eli pois-ottaminen. Mitä mä tähän viheliäiseen elämään +tarvitsen, sen saan täällä, ja se on niin vähä, että tuo ei minua +huoleta. Mikä mieltäni pahoittaa, on eräs synti, jonka kauhea raskaus +kohta sortaa minun; en voi kauvemmin sitä kantaa." + +Kyyneleet keskeyttivät uudestansa vangin valituksen; tämä keski-ikäinen, +vakainen mies itki kuin lapsi. + +"Luota minuun," jatkoi pappi, "kentiesi on se kuitenkin mahdollista +sinua lohduttaa ja vaivojasi huojentaa. Ei ole syntiä niin suurta ja +niin pahaa, ett'ei kaikkivaltias ja armahtavainen Jumala sanassansa ole +siihen huojennusta antanut." + +"Oikein," huudahti vanki surumielisen ilolla, "nämät sanat vahvistavat +puheenne totuutta. Neljä vuotta olen nyt ollut tässä hirveässä paikassa; +päivä päivästä ei mitään muuta toimitusta, kuin alhaisimpia, kaikkein +häpeällisimpiä töitä; minne hyvänsä silmäni luon, näen ainoastansa +onnettomia kumppania, joidenka suusta ei käy muuta kuin valituksia ja +kirouksia. Päällysmiehet ei vähääkään meitä surkuttele; pitävät meitä +ihmiskunnan heittiöinä; eivät huoli meitä parantaa, eikä kohtaloamme +huojentaa. Ystävällistä sanaa eivät vielä ikään ole meille sanoneet; +herjaukset ja pilkkaukset, uhkaukset ja huimaukset ovat ainoat heiltä +saamat. Herra," jatkoi vanki hartaasti, "näihin neljään vuoteen olette +ensimmäinen, joka ihmisellisesti on minua puhutellut, jonka on ollut +sääli ja surku minun kurjuuttani; ja tämä sääliväisyytenne on minulle +semmoiseksi lohdutukseksi ja virkistykseksi, että minusta tuntuu, +niinkuin ystävällinen valo valaisisi sieluni yöpimeyden. O, kostakoon +teitä Jumala, kunnioitettava herra! Nyt kun mä tiedän armeliaisuutta +löytyvän maan päällä, tahdon jälleen toivoa sitä taivaasta." + +"En päästä sinua," sanoi pappi kehoittavalla hyvyydellä. "Sinun täytyy +olla julkitotisempi minua kohtaan; sinun täytyy uskoa minulle +kärsimisesi, huolesi, kentiesi voin toki sinua auttaa." + +"Olkoon niin!" vastasi vanki. "Tahdon tunnustaa syntini edessänne. +Ainoastansa se, että saan panna murheeni surkuttelevaiseen sydämmeen, +tuottaa minulle lohdutusta. Nimeni on Leonardo, ja olen erään vuoraajan +poika Hyéres'estä; ei luullakseni löydy miestä, joka olisi hyvää isääni +parempi ja rehellisempi. Eläissänsä saatti hän minuun niin monta hyvää +opetusta ja omalla käytöksellään oli hän minulle Jumalalle otollisen +elämän esikuvaksi. Mutta omassa povessani oli pahoja himoja; kumppanien +löyhkyys ja jumalattomuus voimassa pitivät oman haluni huolimattomaan, +työttömään elämään. Kuljin yhdeltä harhatieltä toiselle, muutuin +kylmäkiskoiseksi vaimoani ja lapsiani kohtaan, heitin talouteni +leväperään, kuleksin yöt ja päivät, ja elin metsärosvon rietasta, +pahuuden ja syntien määräämää elämää. Olin siis parhaalla tiellä +ajalliseen ja ijankaikkiseen hukkaan. Kovaksi onnekseni kadotin, +ennenkun tuota voin luullakaan, ajallisen onnellisuuteni. Eräänä päivänä +nuhteli hyvä isäni minua isällisimmällä rakkaudella ja sääliväisyydellä +syntisestä elämästäni; tämä liikutti sydäntäni; jo olin langeta hänen +jalkainsa juureen ja rukoilla häneltä anteeksi. Silloin tuli yht'äkkiä +vaimo poloiseni siihen; viettelevä häpy valloitti sieluni; luulin isäni +ja vaimoni minun pettäneen; paha henki löi minun valtansa alle. -- +Vältin omaisteni varoituksia ja rukouksia, ja sydän täynnänsä hehkuvaa +koston himoa koko ihmiskuntaa vastaan karkasin ulos metsään, kohtasin +metsästäjän, joka kielsi minun metsästämästä, ja löin hänen tantereesen. +Luulin hänen kuolleen, ja toivoin omaisteni väärän todistuksen kautta +pääseväni ihmisten rangaistuksesta; mutta kuollut virkistyi ja kantoi +asian päälleni. Minä pantiin kahleihin, ja pitkään tutkisteltua +julistettiin tuomioni, joka määräsi minulle kuusivuotisen +kalerirangaistuksen. Vaikka tämä häpäisevä rangaistus kovasti minun +nöyryytti ja teki minun onnettomaksi, niin tyhjää tuo oli toista +suurempaa toisen verran hirveämpää onnettomuutta suhteen, joka yht'aikaa +rasitti sydäntäni ja omaa-tuntoani. Oikeuden käyntö kulutti hurjasta +elämästäni jälelle jääneet vähät varani, ja vaimoni ja kolme lastani +joutui kovimpaan köyhyyteen. Ja kun minä vietiin pois vankiuteen, +tulivat isäni hautaan-saattajat minua vastaan; suru minua ja harmi sitä +häpeää, jonka olin saattanut hänen kunniallisen nimensä yli, olivat +lopettaneet hänen elon päivänsä." + +Leonardo keskeytyi tähän, sillä katumuksen kova kivistys ja omantunnon +kalvaava nuhteleminen ottivat häneltä puheen-voiman. + +Pappi itse seisoi siinä ala-mielin, ja tällä hetkellä voi hän ainoastaan +äänettömyydellään näyttää sydämmensä surkuttelevaisuutta. Mutta kun hän +aikoi kääntyä onnettomaan Leonardoon päin lohduttaaksensa häntä, alkoi +tämä taas puhua ja sanoi: "Ja kuitenkaan ei tämä syntisen työni +kamouttava muisto yksin vaikuta sitä kipua, joka minua tänäpänä kalvaa +ja tekee minun onnettomammaksi kuin ikänäni olen ollut. Tänä aamuna olen +saanut sen sanoman, että hyvä vaimo poloiseni, minun armas Sabinani, ja +kolme lastani, ei ainoastaan minua suremisesta, vaan myös todesta +puutteesta ovat perikatoon nääntymäisillään. Sabinani on pitkällisestä +kärsimisestä ja murhehtimisesta minua tullut kivuloiseksi ja heikoksi, +ett'ei enää työhön kykene; lapseni ovat vielä liian pieniä jotain +ansaitaksensa. Niin ovat siis minun omaiseni saatetut kerjäys-sauvan +nojaan ja määrätyt nälän hätään; ja tämä kaikkinaan häpeällisen, +syntisen elämäni kautta! Olen isäni, vaimoni, lasteni murhaaja ja +koto-onnellisuuteni hävittäjä! Ah, kunpa vaan olisin vapaana! Kentiesi +ei se vielä olisi aivan myöhäistä vereksillä käsilläni pelastaa heidät +nälkään kuolemasta! Voi, herra, onko teillä lohduttavaa sanaa minulle? +Ei, -- ei ole sitä minulle koko maan päällä. Astun siis Jumalan +tuomio-istuimen eteen isäni, vaimoni ja lasteni kiroamana; minun nälkään +kuolevaisten lasteni surkeat huudot estävät vielä kuolemassakin minusta +viimeisen lohdutukseni!" + +"Rauhoitu, onneton ystävä parkani!" lohdutti häntä pappi. "Jumalalla on +armoa ja apua kaikille, miks'ei sinullekin. Tosi on, sinä olet tehnyt +suuren synnin ja ainoastaan vihasi tähden saat kuritusta; mutta nyt ei +ole aika sinua tästä nuhdella. Ei kukaan voikaan tuntuvammasti sinua +synnistäsi nuhdella kuin itse teet; sentähden uskonkin katumustasi." + +"Ah," sanoi Leonardo, "kuinka mielelläni tahtoisin kärsiä kovimmankin +rangaistuksen, kuinka mielelläni tahtoisin tuhansin kerroin kärsiä +kuoleman ja kaikki kivut, jospa vaan sen kautta voisin pelastaa vaimoni +ja lapseni kurjuuden ja nälän hirmuista!" + +"Ei kuolla!" vastasi pappi. "Rukoile pikemmin Jumalalta hyvin pitkää +elon-aikaa, että kentiesi saattaisit parantaa kaiken sen pahan minkä +olet tehnyt. -- Etkö sanonut Leonardo," jatkoi pappi, "sinulla vielä +olevan kaksi vuotta rangaistus-ajastasi jälillä?" + +"Niin," huudahti vanki, "vielä on kaksi pitkää sietämätöintä vuotta, +joidenka kuluessa vaimoni ja lapseni kymmenesti saattavat joutua +perikatoon. Ne ovat minusta niinkuin kaksi vuosisataa, täynnänsä tuskaa +ja kurjuutta. Näiden kahden vuoden loppuun minä en elä! Sanoma omaisteni +kuolemasta on syöksevä minun toivottomuuteen, ja, Jumala olkoon minulle +armollinen -- mitä sitten teen, en tiedä!" + +"Ei niin rajuisesti;" varoitti pappi. "Kristityn ei tule milloinkaan +olla toivotoinna Jumalan avusta. Sanopa, ystäväni, onko sinulla toivoa +että kuningas sinun armottaisi?" + +"Ei!" vastasi Leonardo toivotonna. "Kaleri-orjan valitushuuto ei ulotu +siitä kalerista johon hän on taottu kiini, ja ennenkuin se ynnä +armo-rukoukseni tulee kuninkaan valta-istuimen eteen, niin vaimoni ja +lapseni eivät enää tarvitse ihmis-apua; nälkä on sitä ennen tappanut +heidän!" + +Pappi käveli hetken edestakaisin syvissä ajatuksissa ja seisahtui +viimein vangin eteen sanoen: "Leonardo, jos nyt tänne sinun siaasi +tulisi joku, joka toimittaisi sinun työsi ja taottaisi itsensä sinun +kahleihisi, pääsisitkö sinä silloin vapaaksi?" + +"Heti paikalla, herra!" vastasi Leonardo elehtelevästi ja ihmeellinen +loiste välähti hänen tummissa silmissänsä, mutta kohta levesi taas +entinen kolkkous hänen päivettyneille kasvoillensa ja syvän +toivottomuuden äänellä lisäsi hän: "Minä houru, minä kurja +ihmis-poloinen! kuinka taisin yhtäkään minuutia riemuita näistä +ajatuksista? Mikä ihminen koko maan päällä tahtoisi syyttä, rikoksetta, +pakotta antautua semmoisen kurjuuden, semmoisen häpeän, ja niin +vaivaloisen työn alle? Ei ole niin suurta omaisuutta, niin paljon +kultaa, että se voisi pyyhkiä pois semmoisen häpeän!" + +Pappi ei ollut kuullut Leonardon viimeisiä sanoja; hän oli äkkiä mennyt +pois ja sen kautta saattanut vanki paran, joka ei voinut käsittää syytä +tähän äkilliseen eroon, kovimpaan huoleen. Synkeimmän surumielisyyden +silmillä katseli hän ihmis-ystävän perään, tämän ainoan ihmisen, joka +neljään vuoteen oli sanonut hänelle ystävällisen, surkuttelevaisen +sanan. Se pahoitti syvästi hänen mieltänsä, että vieras hyvästi-jätöttä, +siunauksen sanaa sanomatta lähti häneltä pois; mutta hän kiitti häntä +kuitenkin sydämmensä pohjasta niistä hetkistä, jotka hän oli viettänyt +häntä puhutellessa. + +Mutta minne meni siis pappi? Hän esitetti itsensä upsierille, joka oli +kaleri-orjain ylimäisenä päällysmiehenä, ja joka oli hänelle kuvailtu +hyvänluontoiseksi mieheksi. + +"Hyvä herra," sanoi pappi hänelle, "ette minua tunne. Nimeni on Vincent, +eli jos sanon nimeni kokonansa, Vincent de Paula." + +"Mitä!" huudahti upsieri hämmästynynnä ja kummastununna. "Te olette +pappi Vincent de Paula, se sama joka väsymättä matkustaa ympäri, +tehdäksensä onnettomille hyvää? joka menee kurjuuden ja onnettomuuden +syvimpiin luoliin lohdutusta ja apua tuomaan? se, joka maallisen +omaisuuden puutteessa kuitenkin on rikas, loppumattoman rikas avusta +jokaista kohtaan? Te olette sama Vincent de Paula, joka jo Tunis'issa +kantoi orjan kahleet?" + +"Minä se olen," vastasi Vincent, ja lisäsi: "ehkä en ensinkään ansaitse +sitä ihmettelemistä, jolla minua kohtelette, on se minulle kuitenkin +mieleen, että tunnette minun; toivon sen kautta rukoukseni ja tärkeän +asiani hyvin tulevan toimeen." + +"Puhukaas vaan asianne, kunnioitettava herra," sanoi upsieri; "mitä mä +voin, sen tahdon tehdä, näyttääkseni teille kuinka korkeassa arvossa +teidät pidän, ja kuinka kaikkein onnettomain ihmisten nimessä teitä +kiitän." + +"Teillä on," jatkoi Vincent, "kaleri-orjain joukossa eräs +Leonardo-niminen nuori mies Hyéres'istä. Minkä maineen voitte hänestä +antaa?" + +"Kaikin puolin hyvän!" vastasi upsieri. "Leonardo on niitä harvoja, +jotka rangaistus-laitoksessamme eivät tule pahemmaksi, vaan todesti +paratuksi. Niihin neljään vuoteen, mitä hän täällä on ollut, ei ole +vähintäkään valitusta ollut hänen päällensä; hän on väsymätöin töissänsä +ja toimittaa net nöyrästi ja mielellänsä. Hän on jo saattanut monta +vierus-vankeistansa parempaan rikoksiensa tuntemiseen ja tunnustamiseen; +hän kärsii varsin surullisen kohtalonsa semmoisella nöyryydellä ja +kuuliaisuudella, jota harvoin tavataan. Jos kaikki hoitoni alla olevat +vangit olisivat tä'n Leonardon laiset, niin voisi minulle onnea +toivottaa virkaani." + +"Ylevämielinen herra!" sanoi Vincent vielä, "ei ainoastaan maineenne +onnettomasta Leonardosta, vaan myös oma ihmisiä rakastava sydämmenne +kehoittaa minua rukoustani esittelemään. Leonardon on vielä kaksi vuotta +rangaistustansa kärsiminen. Hän on myös minulle maininnut, että hänen +poissa kotoa olonsa on saattanut hänen vaimonsa ja lapsensa suurimpaan +puutteesen ja että heidän täytyy nälkään nääntyä, joll'ei pikainen apu +ehdi. Tässä ei kuitenkaan kukaan voi enemmän auttaa kuin Leonardo itse; +hän on voimakas ja tahtoo työtä tehdä, ja hän ansaitsee kyllä niin +paljon kuin tarvitaan omaistensa elättämiseen. Mutta siksi täytyy hänen +olla vapaana. Minulle on sanottu että Leonardo pääsisi vapaaksi samana +hetkenä kuin löytää jonkun, joka tahtoo kahdeksi jälellä olevaksi +vuodeksi astua hänen siaansa. Onko se totta?" + +"On kaiketi," vakuutti upsieri. "Laki sallii vapauttamista sillä +ehdolla; mutta tämä voisi yhtä hyvin olla luvatonta, sillä tähän asti ei +ole vielä täällä ollut semmoista miestä, joka olisi tahtonut astua +vangin siaan, ja tämä," jatkoi hän surullisesti hymyillen, "helposti +ymmärrettävistä syistä." + +"No, Jumalalle olkoon kiitos!" huudahti Vincent liikutetulla sydämmellä, +"että toivo tällä kertaa ei tule häpeään. Ylevämielinen herra, minä olen +löytänyt erään, joka tahtoo astua Leonardon siaan. Minun tietääkseni on +tämä mies nuhteetoin, eli ainakin semmoinen, jota ei julkinainen häpeä +ole saastuttanut, pääseekö Leonardo vapaaksi samana hetkenä kuin tämä +tulee hänen siaansa?" + +"Heti, kunnioitettava herra," sanoi upsieri enenevällä kummastuksella. +"Mutta kukapa se olisi, joka vapa-ehtoisesti tahtoisi pukeutua kähleihin +ja ottaa päällensä semmoisen häpeän ja pahan nimen?" + +"Minä se olen itse!" vastasi Vincent muuttumattomalla mielellä ja +jatkoi, kun näki upsierin tahtovan ruveta tätä kovin kummastelemaan: +"Älkää minulle tästä enää puhuko, ylevämielinen herra, päätökseni on +niin luja, ett'ei mikään koko mailmassa voisi sitä muuttaa. Uskokaa +minua, se joka Tunis'issa on kantanut orjan-kahletta epäuskoisten +hirmuhallituksen ja raa'an ankaruuden alla, se ei pelkää kaleri-orjain +työtä Marseille'ssä niin kristillisen miehen hoidon alla, kuin te +olette. Mutta muistakaamme, että joka minuutti, jonka me täällä +vietämme, on Leonardo poloiselle tuskallinen ijäisyys." + +"Mutta kunnianne?" sanoi upsieri. "Oletteko ajatelleet sitä, että +kymmenen vuoden orjuus Tunis'issa ei vastaa kymmenettä osaa sitä häpeää, +jonka kaleri-orjan kahleet yhdessä tiimassa saattavat päällenne?" + +"Kunniani!" vastasi pappi hymyillen. "Onko mielestänne kunniani todella +vaarassa? Ihmisten edessä olen kentiesi häväistynä; mutta ei niinkään. +Kadotanko orjan kahleita kantaessani teidän silmissä sen arvon ja +kunnioituksen, jolla olette minua ennen kohdelleet? Ei suinkaan. Totinen +kunnia on oma tuntomme siitä, että teemme jotain Jumalalle otollista, on +todella osoitettu rakkaus ihmisiä kohtaan. Ja mitä on kaksi vuotta +kärsiväisen ihmiskunnan palveluksessa? Eikös kokonaisen perheen +pelastettu henki vuodata ylitseni semmoista rauhaa ja siunausta, että +tunnen itseni runsaammasti palkituksi kuin ansaitsisin?" + +Upsieri tahtoi vielä sanoa jotakin vastaan; mutta Vincent poisti kaiken +tämän muuttumattomalla vakavuudella, ja viimein ei hänellä ollut muuta +neuvoa, kuin kutsua tykönsä kaleri-seppä, ja hänen ynnä papin kanssa +mennä siihen kaleriin, johon Leonardo oli kahleistaan taottu kiini. + +"Leonardo, sinä pääset vapaaksi!" huusi Vincent häntä vastaan. "Muutama +tässä on joka tahtoo astua siaasi!" + +Vanki raukka ei uskonut korviansa; niinkuin olisi hän kadottanut +järkensä, silmäsi hän äänetöinnä ja hämmentynynnä tulevia. Kun nyt +kuitenkin seppä upsierin käskyn mukaan löi kahleet irti hänen päältään +ja nämät roiskaen putoivat alas kannelle ja hän tunsi itsensä vapaaksi +ja irtaiseksi, lankesi hän polvillensa ja itki kuin lapsi autuallisesta +ilosta. + +Mutta tämä ilo muuttui kohta katkeraksi, kun hän suureksi +hämmästykseksensä näki papin antavan esiin kätensä ja jalkansa, ja sepän +rupeevan takomaan kahleita niihin. + +"Jumalan tähden!" huudahti Leonardo, "te itse, kunnioitettava herra? Ei +ikänä! Vaikka vapaus tekee minun niin sanomattoman onnelliseksi, en +kuitenkaan tahdo tällä ehdolla sitä ostaa. Seppä, pane kahleet +päälleni!" + +"Ei niin, jalo nuori ystäväni!" vastasi Vincent iloisesti hymyillen, +niinkuin olisi menemässä suureen iloon. "Minulle ovat kyllä nämät +kahleet huokeammat kuin sinulla. Minä olen yksinolevainen mailmassa, ja +sen toimituksen, johon Jumala on minun määrännyt, voin tässä helpommasti +täyttää kuin muualla." + +"Hyväntahtoinen, ylevämielinen mies!" jatkoi Leonardo, "mikä voi teitä +pakottaa tämmöiseen luopumiseen?" + +"Kiitollinen rakkaus Herraasi kohtaan, jonka palveluksessa minä olen!" +vastasi Vincent. "Ja jos mä voisinki kymmenesti kärsiä ja kuolla sinun +edestäsi, niin ei se olisi vähääkään, ei mitään sitä vastaan kuin +Herramme Kristus minun edestäni on ristissänsä kärsinyt. Älä viivy, +Leonardo, joudu, joudu vaimosi ja lapsiesi tykö! Jumala siunatkoon sinua +ja sinun kätesi työtä!" + +Kauvan seisoi Leonardo epäillen ja arvellen mitä hänen oli tekeminen. +Mutta kun hän näki tuon itsensä altiiksi antavan ihmisrakkauden +Vincentin onnellisissa silmissä, sai hän voimaa ottamaan vastaan uhrin, +jonka kautta tunsi itsensä ajaksi ja ijankaikkisuudeksi olevan Herran ja +Vapahtajan omaksi lunastetun. Hän syleili papin polvia, suuteli hänen +kättänsä kovasti nyyhkien, ja sanoen: "Tuolla ylhäällä autuain kirjossa +saatte, jos ei Jumala minua hylkää, lukea myös minunkin nimeni!" nousi +hän ylös ja kiirehti sieltä pois. + +Haluatko, lukia, kuvailemaa kuinka Leonardo mökissä jälleen tapasi +sairaan Sabinan ja hänen nälkäiset lapsensa? Et! mutta jos tiedät, että +Leonardo vaimonsa jalkain juuressa kuuli anteeksi-antamisen sanat, +väsymättömän työ-ahkeruutensa kautta pelasti vaimonsa ja lapsensa +häviöstä, ja koko elämänsä ajan vaelsi Jumalan pelossa, niin tiedät +kyllä. + +Mutta vanha pappi, Vincent de Paula, vietti nuot kaksi vuotta +kalerivanki-laivoissa, ulkonaisesti saastutettuna suurimmalla häpeällä, +vaan kristillisessä sydämessänsä vapaana, kunnian kruunulla +kaunistettuna Jumalan lapsena. Mitä hän vaikutuksestansa kalereissa oli +toivonut, se tuli täysimmin määrin toteen. Hän johdatti nuot +ruokottomat, jumalattomat kaleri-orjat kristilliseen tuntoon ja +katuvaiseen kärsivällisyyteen; hän oli onnettomain vanki-poloisten +turvana, opettajana ja lohduttajana, ja kun hän kahden vuoden kuluttua +lähti kalereista pois, voi hän lohdutta sydäntään sillä autuaalla +varmuudella, että oli koonnut nämä kadonneet ja eksyneet lampaat +herransa tarhaan. + +Vincent de Paula, Hermann August Francke'n vertainen katolisten kesken, +oli syntynyt vuonna 1576, Povi'n kylässä Ranskan maalla. Koko elämänsä +pyhitettiin kristilliseen hyvän-tekeväissyyteen; hän asetti, erään +rikkaan ja Jumalata pelkäävän rouvan avulla, lähetyssaarnaaja-seuran, +jonka Lasaristeiksi kutsutut jäsenet etenkin ahkeroitsivat köyhäin +hoitamista niin hengen että ruumiin puolesta, ja joidenka tulisi Herran +hengessä täyttää tämä käsky: "Köyhille pitää saarnaaman Evankeliumia." +Myös oli hän Laupiaitten Sisarten yhdyskunnan ja Löytölasten Turvapaikan +asettaja. Hän kuoli vuonna 1660, 84 vuoden ikäisenä, ja pantiin +sittemmin katolin kirkon pyhäin miesten joukkoon. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Kaleri-orja, by Heinrich Zschokke + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALERI-ORJA *** + +***** This file should be named 25936-8.txt or 25936-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/5/9/3/25936/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/25936-8.zip b/25936-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..5864864 --- /dev/null +++ b/25936-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..4f65ace --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #25936 (https://www.gutenberg.org/ebooks/25936) |