diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 19320-8.txt | 2039 | ||||
| -rw-r--r-- | 19320-8.zip | bin | 0 -> 44272 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 2055 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/19320-8.txt b/19320-8.txt new file mode 100644 index 0000000..67424de --- /dev/null +++ b/19320-8.txt @@ -0,0 +1,2039 @@ +The Project Gutenberg EBook of Jaakko Cook'in matkat Tyynellä merellä, by +Antti Fredrik Hassell + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Jaakko Cook'in matkat Tyynellä merellä + +Author: Antti Fredrik Hassell + +Release Date: September 19, 2006 [EBook #19320] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JAAKKO COOK'IN MATKAT *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +JAAKKO COOK'IN MATKAT TYYNELLÄ MERELLÄ + +Kirj. + +Antti Fredrik Hassell + + +Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1884. + + + +SISÄLLYS: + +Johdatus. +Cook'in ensimmäinen matka 1768-1771. Tahitin saari. +Uusi Seelanti. +Uusi Hollanti. +Cook'in toinen matta 1772-1775. +Cook'in kolmas matka 1776-1779. + + + + +JOHDATUS. + + +Kun Eurooppalaiset uuden ajan alussa oppivat tuntemaan Aasian ja +Amerikan välillä olevaa suunnatonta Tyyntä mertä ja joitakuita sen +lukemattomista saarista, syntyi heissä ensikerran aavistus uudesta +eteläisestä mantereesta. Sen ajan ihmiset ajattelivat, näet, ett'ei +Luoja kaikkiviisaudessaan ole jättänyt suurinta osaa maapallostamme +veden valtaan, ja kun sittemmin opittiin vaillinaisesti tuntemaan Uuden +Guinean, Uuden Hollannin ja Uuden Seelannin rantoja, arveltiin että ne +olivat vaan osia tuosta suuresta mantereesta, joka muka ulottuisi aina +etelänavan seuduilta kauas pohjoseen ja jota sen vuoksi nimitettiinkin +"tuntemattomaksi _eteläiseksi_ mantereeksi" (lat. terra _australis_ +incognita). Jokseenkin semmoisena pysyi Eurooppalaisten käsitys +maapallomme eteläosista aina viime vuosisadan toiselle puoliskolle +asti, jolloin Englantilaiset ryhtyivät pontevasti Tyynen meren ja sen +saarien tutkimiseen, poistaen siten kaikki harhaluulot uudesta +"eteläisestä mantereelta". Kysymyksen lopullisesta ratkaisemisesta +tulee kunnia melkein yksinomaan englantilaiselle kapteenille Jaakko +Cook'ille, jonka pitkille ja vaivaloisille retkille Tyynen meren +saaristoissa aiomme tällä kertaa hetkiseksi poiketa. Mutta sitä ennen +on meidän kuitenkin luotava lyhykäinen silmäys niihin löytöihin, joita +Eurooppalaiset ennen häntä olivat tehneet samoilla aloilla. + +Espanjan palveluksessa oleva Portukalilainen _Magellan_ oli ensimmäinen +Eurooppalainen, joka ohjasi laivansa Tyynen meren selälle. Kun hän oli +purjehtinut v:n 1520 lopulla vielä nytkin Magellanin nimeä kantavan +Etelä-Amerikan ja Tulimaan välillä olevan salmen läpi, aukeni hänen +eteensä lavea valtameri, jonka hän nimitti "Tyyneksi mereksi" siitä +syystä ett'ei siellä neljään kuukauteen kuulunut mitään myrskyä. +Maaliskuun alkupuolella v. 1521 saapui Magellan saaristoon, jonka +alhaisessa luonnontilassa olevat asukkaat olivat peräti taipuvia +näpistelemiseen. Hän nimitti sen vuoksi saaret _Varkaiden saariksi_ +(Ladrones) ja purjehti yhä etemmä länteen päin. Filippineillä sai hän +kuitenkin surmansa alkuasukasten nuolista, mutta hänen miehensä +jatkoivat matkaansa ja saapuivat viimein takasin Espanjaan tehden siten +ensimmäisen purjehduksen maan ympäri. + +Vähän aikaa sen jälkeen kuin Espanjalaiset olivat avanneet +Eurooppalaisille tien Tyyneesen mereen, tekivät Portukalilaiset +Malakka-niemen valloituksen jälkeen retkiä "Suuren Jaavan" (Uuden +Hollannin) ja _Uuden Guinean_ rannoille. Mutta siihenpä pysähtyivätkin +tutkimukset Tyynessä meressä siksi kertaa; sillä suurten löytöretkien +merikansat, Espanjalaiset ja Portukalilaiset, pitivät paljon +edullisempana tutkia Amerikan kultamaita tai käydä tuotteliasta kauppaa +Intian tavaroilla kuin purjehtia uusille tuntemattomille aloille, +joista ei luultu tulevan niin suurta aineellista voittoa. + +Vasta v. 1567 tehtiin tärkeämpi retki "tuntemattoman eteläisen +mantereen" tutkimiseksi. Silloin lähti Espanjalainen _Mendana_ Kalloon +satamasta Tyyneesen mereen uusia maita hakemaan ja saapui sillä +matkallaan _Salomon saarille_, joilla hän tapasi ihmissyöjiä, +vihamielisiä asukkaita. Tautien ja ruoan puutteen takia täytyi hänen +palata kotimaahansa, jossa hänen löytömatkansa eivät saavuttaneet +sanottavasti suosiota. Myöhemmin sai Mendana kuitenkin uuden retken +varustetuksi, otti silloin puolisonsa donna (rouva) Isabellan mukaansa +ja löysi v. 1595 _Markesas saaret_. Sieltä jatkettiin purjehdusta +länttä kohden ja saavuttiin viimein Santa Cruz'in saarelle, jonne +Espanjalaiset aikoivat perustaa siirtolan. Kesken niitä puuhia kuoli +kuitenkin Mendana, jolloin hänen puolisonsa purjehti _Oviros_ nimisen +luotsin avulla Ladronien eli Marianien kautta Intian saaristoon ja +sieltä kotimaallensa. V. 1605 sai Oviros toimeen uuden retken Tyynelle +merelle, jossa hän löysi joukon matalia korallisaaria ja nimitti ne +_Vaarallisiksi saariksi_, syystä kun purjehtijaa niiden rannoilla +uhkaili haaksirikkoon joutuminen. Sittemmin löysi hän myöskin _Uudet +Hebridit_, mutta sielläpä ottivat hänet omat miehensä vangiksi ja +palasivat Amerikkaan; yksi hänen seuralaisistaan, _de Torres_, jatkoi +kuitenkin matkaansa hakeakseen uutta eteläistä mannerta, vaan +uppiniskaiset merimiehet pakoittivat hänetkin palaamaan espanjalaisiin +siirtokuntiin; sillä matkalla löysi hän Uuden Guinean ja Uuden +Hollannin välisen salmen, joka vielä nytkin kantaa Torres'in nimeä. -- +Siihen loppuivat Espanjalaisten löytöretket Tyynessä meressä. Heidän +voimansa alkoi muutenkin niihin aikoihin heikontua ja kauppa sekä +meriliike kaukaisilla vesillä joutui vähitellen heidän kilpailijainsa +Hollantilaisten ja Englantilaisten haltuun. + +Kun matkustusta Magellanin salmen kautta pidettiin hyvin vaikeana ja +vaarallisena työnä, rupesivat Hollantilaiset miettimään uutta väylää +Amerikan eteläpuolitse Tyyneesen mereen. Rikas Amsterdamin kauppias +_Lemaire_ yhdessä erään _Schoutenin_ kanssa keksikin semmoisen väylän +Tulimaan eteläpuolitse (v. 1616). Samoin kuin Magellan purjehti hänkin +sitten pitkin Tyynen meren selkää luoteista ilmansuuntaa kohden ja +saapui Ystävyyden saarien ohitse _Laivuri- eli Samoan saarille_. +Täälläkin olivat asukkaat näppäriä näpistelijöitä, sillä he kiskoivat +tarkoin naulatkin laivojen kupeesta. Matkallaan Intian saaristoon +kävivät Hollantilaiset Uuden Guinean ynnä muiden saarien rannikoilla. + +Lemairen jälkeen seuraavat Hollantilaisen _Tasman'in_ tärkeät matkat. +Syyskuussa v. 1642 läksi hän Afrikan itärannikolta kaakkoista +ilmansuuntaa kohden hakemaan uutta eteläistä mannerta. Hän saapuikin +noin 42 eteläisen leveysasteen kohdalla erään maan luokse, jonka hän +nimitti _Van Diemenin maaksi_. Viipymättä siellä sen enempää jatkoi hän +matkaansa ja saapui maahan, jossa hän tapasi ruskea-ihoisia, +karkeaäänisiä asukkaita. Niitä ilmestyi kohta laivaankin, jossa sitten +ryhdyttiin molemmin puoliseen vaihtokanppaan, vaan kun Tasman lähetti +muutamia miehiään rannalle, tapettiin heistä siellä kolme ilman mitään +syytä. Tasman nimitti tämän löytämänsä maan Statenlandiksi, joka +nimitys sittemmin vaihdettiin _Uudeksi Seelanniksi_. Samalla matkalla +kävi Tasman myöskin Tonga- eli Ystävyyssaarilla. V. 1664 teki hän vielä +tutkimusmatkan Uuden Guinean rannoille, mutta siitä matkasta ei paljon +tiedetä, syystä kuin hänen päiväkirjansa hukkuivat. -- Hollantilaisista +matkustajista puhuessa on vielä mainittava _Roggeven_, joka v. 1722 +löysi Pääsiäissaaren, Palliserin saaren y.m. + +Seitsemännellätoista vuosisadalla alkavat myöskin Englantilaiset +tehollisen vaikutuksensa meriliikkeen alalla. Heidän satamistaan +purjehti vuosittain rohkeita merimiehiä kaukaisille vesille ja +syrjäyttivät siellä vähitellen kaikki muut laivaliikkeen harjoittajat. +Ensi alussa oli Englantilaisten meriretkillä kuitenkin sotainen, jopa +merirosvouksenkin tapainen luonne, johon oli suurena syynä sekin, että +heidän merimiestensä usein täytyi henkensä uhalla puolustaa itseään +muiden kateellisten valtain purjehtijoita vastaan. Mutta vähitellen +muuttuivat asiat. Euroopan muut kansat huomasivat ett'eivät he voineet +vetää vertoja Englannin merivoimalle; se varttui sen vuoksi +varttuumistaan, jopa antautui viimein rauhallisen tutkimuksenkin +palvelukseen. + +Englantilaisten tieteelliset matkustukset Tyynessä meressä alkavat +kuitenkin vasta 18 vuosisadan toisella puoliskolla. V. 1764 purjehti +_Byron_ hallituksen toimesta Tyynelle merelle tehdäkseen siellä +tutkimuksiansa, joista ei kuitenkaan tärkeämpiä seurauksia ollut. Kohta +sen jälkeen varustettiin uusi retki _Wallis'in_ johdolla v. 1766. +Purjehdittuaan Magellan'in salmen läpi saapui hän Vaarallisille eli +Pomotusaarille ja sitten _Tahitiin_, jonka asukkaat ottivat tulijoita +ensin kivienheitolla vastaan, vaan huomattuaan miten mahtavia +muukalaiset olivat, muuttuivat nöyriksi, ystävällisiksi ihmisiksi. -- +Hiukan myöhemmin kävi myöskin Ranskalainen _Bougainville_ Tahitin +saarella ja antoi siitä kotiin palattuaan viehättävän kertomuksen. + +Mutta kaikkien näiden retkien kautta ei saatu kuitenkaan ratkaistuksi +tuota suurta kysymystä uuden eteläisen mantereen olemisesta. Tosin oli +moni jo Tasmanin retkien jälkeen ruvennut epäilemään koko juttua, mutta +ennenkuin epäilys muuttui varmaksi tiedoksi, tarvittiin Jaakko Cook'in +huolellisia tutkimuksia Tyynessä meressä. + + * * * * * + +_Jaakko Cook_ syntyi v. 1728 pohjoisessa Englannissa köyhistä +vanhemmista ja sai jo aikaseen tottua työhön sekä ahkeruuteen. +Pienoisena poikana auttoi hän isäänsä, herraskartanon renkiä, +maantöissä, rupesi kolmentoista vuotiaana palvelukseen erään +maakauppiaan myymälään, vaan luopui kuitenkin kohta siitä toimestaan ja +lähti isänsä suostumuksella merille. Ensi alussa sai nuori Jaakko olla +laivapoikana eräässä Englannin ja Irlannin väliä kulkevassa +hiililaivassa, mutta ollen ahkera ja tarkka toimissaan yleni hän ensin +matruusiksi ja sitten laivuriksi. Kun Englanti v. 1755 joutui sotaan +Ranskan kanssa, meni Cook sotalaivastoon, kohosi siellä yliperämieheksi +ja lähetettiin v. 1759 Amerikkaan, jossa hän toimitti tärkeitä +tehtäviä, kartoittaen muun muassa useita tuntemattomia rannikkoja. +Näiden ansioidensa tähden määrättiin hän sodan loputtua v. 1764 +New-Foundlandin meri-insinööriksi. + +Vaikkei Cook olutkaan nuoruudessaan saanut mitään koulu-opetusta, +oli hän kuitenkin omin neuvoinsa hankkinut itselleen tarkat +tiedot ammattiinsa kuuluvissa asioissa. Mutta varsinaisten +ammattitutkimuksiensa ohessa työskenteli hän myöskin tähtitieteen alalla +ja lähetti v. 1766 Lontoon tiedeseuralle kertomuksen eräästä auringon +pimenemisen tarkastuksestaan, herättäen siten puoleensa tieteellisenkin +maailman huomiota. Sepä seikka vaikuttikin että kun pari vuotta +myöhemmin Englannissa puuhailtiin erästä tähtitieteellistä retkeä Tyynen +meren vesille, pyydettiin Cook'ia semmoisen retken johtajaksi. + +Tähtien tutkijat olivat, näet, laskeneet että Venus niminen kiertotähti +joutuu kesäk. v. 1769 kiertomatkallaan maan ja auringon väliin. +Semmoista tapausta pidettiin hyvin tärkeänä tieteelle, sillä sen avulla +oli mahdollinen laskea auringon etäisyyttä maapallostamme. Kun +yleisesti arveltiin että joku Tyynen meren saarista olisi erittäin +sopiva paikka sellaisen tähtitieteellisen tarkotuksen tekemiseksi, +päätettiin sinne lähettää retkikunta, jonka tarkoituksena olisi paitsi +tähtitieteellisiä myöskin maatieteelliset tutkimukset. Tehtävä ei ollut +siis helpoimpia, mutta Englannin amiraliteetti luotti kuitenkin +tarpeeksi Cook'in taitoon ja kokemukseen antaessaan hänelle pääjohdon +"Endeavour" nimisessä laivassa, joka oli varustettu aiottua retkeä +varten. + + + + +COOK'IN ENSIMMÄINEN MATKA. + +1768-1771. + + +TAHITIN SAARI. + +Elokuun 26 p:nä 1768 lähti Cook Plymouthin satamasta pitkälle +matkalleen. Paitsi laivaväkeä seurasi hänen mukanaan tähtientutkija +Green, ruotsalainen luonnontutkija Solander, tiedemies Banks y.m. +Ruokavaroja oli varustettu puoleksitoista vuotta ja sitä paitsi oli +laivassa runsaasti ampumavaroja ja aseita. Retken ensimmäiseksi +tarkoitusperäksi määrättiin Tahitin saari, jota juuri parhaillaan +kotiutunut maan ympäri purjehtija Wallis piti soveliaimpana paikkana +retken tähtitieteelliselle tarkoitukselle. + +Matkalla Englannista Madeiraan ja sieltä Etelä-Amerikan rannikolle ei +tapahtunut mitään mainittavampaa. Purjehtiessaan Tulimaan etelärannatse +oli Cook'illa tilaisuutta tutustua sen seudun kurjaan luontoon. +Tammikuu oli käsissä, siis keskikesä täällä maanpallomme +eteläpuoliskolla, vaan siitä huolimatta oli ilma kuitenkin joskus +tavattoman kylmä. Maan asukkaat, nuo Etelä-Amerikan Lappalaiset, olivat +sekä ruumiin että sielun puolesta mitä kurjimmalla kannalla. Ilman +tarpeellisia vaatteita ja aseita voivat he hädin tuskin taistella +elämänsä puolesta luonnon ankaria voimia vastaan. Kun Englantilaiset +tarjosivat heille tavaroitaan, valitsivat he kaikenlaisia korukaluja +paljon mieluummin kuin kirveitä, veitsiä y.m., joiden hyötyä he eivät +voineet käsittää. + +Tyyneelle merelle päästyään suuntasi Cook laivansa suoraan luodetta +kohden. Nytpä saivat matkalaiset purjehtia pari kuukautta näkemättä +muuta kuin vettä ja taivasta. Purjehdittuaan _Vaarallisten saarien_ +ohitse saapuivat he viimein huhtikuun 11 p:nä _Tahitin_ rannikolle. + +Saaren asukkaat tulivat venheillä Englantilaisille vastaan tarjoten +heille rauhan merkiksi puunoksia ja ryhtyen sitten heidän kanssansa +vaihtokauppaan. Seuraavana päivänä laskivat Englantilaiset laivansa +ankkuriin Matavain lahdessa. Siellä antoi Cook miehilleen tarkat +päiväkäskyt ja lähti sitten muutamien seuralaistensa kanssa saarelle, +joissa asukkaat osoittivat tulokkaille mitä suurinta ystävyyttä, +saattaen heitä pitkin kauniita lehtoja ja näytellen heille palmu- sekä +leipäpuiden varjossa olevia asumuksiaan. + +Kerran veivät alkuasukkaat vieraansa erääsen asuntoon, joka oli muita +saarella olevia paljon suurempi. Siellä majaili Tutaha niminen mies, +joka kuninkaana hallitsi saaren isompaa puoliskoa. Englantilaisten +eteen leviteltiin mattoja ja pyydettiin istumaan. Sen jälkeen tuotiin +sisään kukko ja kana, jotka annettiin lahjaksi Cook'ille ja Banks'ille. +Vastalahjaksi sai Tutaha silkkisen esiliinan, jonka hän oitis +mielihyvillään vyötti kupeelleen. + +Ollakseen paremmin turvattuna mahdollisia vaaroja vastaan saarelaisten +puolelta ja voidakseen rauhassa toimittaa tärkeät tähtitieteelliset +tarkastuksensa, antoi Cook rakentaa saarelle pienen linnoituksen. +Samalla teki hän kaikki mitä vaan voi, säilyttääkseen saarelaisten +ystävyyttä. Eipä hän ottanut edes yhtään hirttä linnaansa varten ilman +heidän luvattaan ja maksoi aina rehellisesti, mitä sen rakentamiseksi +muuten tarvittiin. Tällaiseen varovaisuuteen olikin hänellä sitä +enemmän syytä kun saarelaiset, ensimmäisen hämmästyksen puuskan ohi +mentyä, alkoivat osoittaa yhä suurempaa halua näpistelemiseen, ja siitä +taas oli seurauksena kaikenlaisia rettelöitä heidän ja Cook'in miesten +välillä. Niinpä tapahtui kerrankin, että eräs saarelainen tempasi +vahtina olevalta Englantilaiselta kiväärin ja juoksi sen kanssa +toveriensa luo. Silloin tarttuivat saapuvilla olevat muut +Englantilaiset aseisinsa, ottivat kiväärinryöstäjän kiinni ja tappoivat +hänet. Siitäpä sitten syntyi saarelaisten keskuudessa aika melu ja Cook +sai ainoastaan vaivoin entisen ystävyyden palautetuksi. + +Näpistelemistä eivät Tahitilaiset näkyneet yleensä pitävänkään minään +törkeänä paheena; sillä sitä harjoittivat heidän arvokkaimmat +miehensäkin. Kerran oli Cook muutamien seuralaistensa kanssa yötä +Tutahan luona. Vaikkei saapuvilla ollut muita kuin pelkkiä tahitilaisia +ylimyksiä, huomasivat Englantilaiset kuitenkin aamun koittaissa että +osa heidän vaatteuksistaan oli yön aikana kadonnut. Varastettuja ei +voitu millään tavoin saada takasin ja niinpä täytyi monenkin palata +vierailultaan puoleksi eurooppalaisessa puoleksi tahitilaisessa +pukineessa. + +Kesäkuun 4 p:nä tehtiin tuo tärkeä Venustähden tarkastus. Cook itse +toimitti sen rakentamastaan linnasta samalla kuin Banks lähti sitä +varten Cimeo-nimiselle läheiselle saarelle ja eräs kolmas mies +tarkasteli tähteä soveliaalta paikalta melkoisen matkan päässä Cook'in +asemasta. Taivas oli koko ajan pilvetön ja ilma muutenkin +tarkastamiseen suotuisa; ainoastaan tavaton kuumuus tahtoi rasittaa +liiaksi. + +Tähtitieteellisen tarkastuksen tehtyänsä oleskelivat Englantilaiset +saarella vielä vähän toista kuukautta, tehden tuon tuostakin retkiä sen +sisäosiin tutkiakseen asukasten oloja sekä tapoja. Erittäinkin oli +Banks tässä suhteen ahkera tutkija. Hän seurasi kerran Matawain luona +mereen laskevaa jokea pitkin ja löysi sillä vaelluksellaan jälkiä +eräästä aikoja sitten sammuneesta tulivuoresta. Hän jakeli +saarelaisille uusien kasvien, niinkuin meloonin, apelsinin, sitroonin +y.m. siemeniä ja istuttipa niitä itsekin sitä varten rakentamaansa +puutarhaan. Kerran tapasi Banks tällaisella matkallaan joukon +kuljeskelevia ilveilijöitä, jotka olivat hänen suureksi ihmeekseen +ottaneet laulujensa ja näytöksiensä esineeksi Englantilaisten tulon +Tahitiin ja heidän toimensa siellä. Vähää ennen lähtöänsä tekivät +Englantilaiset purjehduksen saaren ympäri nousten sillä matkalla usein +maalle keskustelemaan asukasten ja heidän päällikköjensä kanssa ja +tehden samalla monta arvokasta tieteellistä huomiota. + +Heinäkuun alkupuolella rupesivat Englantilaiset varustelemaan lähtöä. +Sitä ennen antoi Cook hajoittaa linnansa ja tasoitutti sen ympärille +rakennetut vallit. Lähtöpäivän aamuna (heinäk. 13 p:nä) ilmaantui +Englantilaisten luo joukko Tahitilaisia jäähyväisille. Toiset heistä +olivat ääneti, toiset taas ilmoittivat kovalla äänellä suruansa, jota +Englantilaiset kuitenkin pitivät enemmän teeskenneltynä kuin +todellisena. Pyysipä eräs saarelainen, nimeltä Tupia päästä 13 vuotisen +Tomio-nimisen palveluspoikansa kanssa Englantilaisten mukaan. Cook +suostui mielellään sellaiseen tarjoukseen, sillä hän toivoi miehestä +paljon apua tulevilla matkoillaan. + + * * * * * + +Ennenkuin lähdemme seuraamaan Cook'ia etemmäksi hänen matkoilleen on +meidän mainittava niistä huomioista, joita hän teki Tahitin saaren ja +sen asukasten suhteen. + +Tahitin on luonto varustanut mitä runsaimmilla lahjoillaan. Ilma on +siellä aina mieto, taivas kirkas ja koko luonto niin viehättävä että +saari näytti todellakin pieneltä paratiisilta matkan vaivoista +väsyneiden purjehtijaimme silmissä. Keski-osissa olevat vuoret +muodostivat kapean, hedelmällisen alangon pitkin meren rannikkoa ja +myöskin sisämaassa tavattiin siellä täällä kauniita laaksoja. Maan +tuotteista mainittakoon leipäpuu, kokospalmu, banaani y.m. + +Tärkein kaikista oli kuitenkin leipäpuu, jonka noin lapsen pään +suuruiset hedelmät antoivat asukkaille lumivalkeaa, pehmoista ja +maukasta ravintoainetta. Eikä Tahitilaisten tarvinnutkaan jokapäiväistä +elatustaan hankkiakseen tehdä juuri muuta kuin kiivetä leipäpuuhun sen +hedelmiä ottamaan. Mutta vaikka asukkaat elättivätkin itseään +pääasiallisesti kasvikunnan tuotteilla, hoidettiin saarella kuitenkin +jonkunverran koti-eläimiäkin niinkuin kanoja, sikoja ja koiria; etenkin +viimemainittujen lihaa pidettiin herkkuna. + +Tahitin asukkaita kuvailee Cook vilkkaiksi ja ystävällisiksi ihmisiksi, +mutta moittii heitä samalla näpistelemisen halusta, jopa +epäsiveellisyydestäkin. Kasvultaan olivat he kookkaita ja +kaunisvartaloisia. Heidän ihonsa oli ruskea, tummempi tai vaaleampi +aina sen mukaan miten paljon he oleskelivat ulko-ilmassa. Miehet +kantoivat tukkansa pitkänä, vaan naiset sitä vastoin lyhyenä, ja sen +koristukseksi käytettiin kukkasia tai lintujen sulkia. Korvarenkaita +kannettiin myöskin, mutta ainoastaan toisessa korvassa. Tärkein +koristuskeino oli kuitenkin ihon piirtäminen eli tatueeraaminen. Se +tapahtui siten että pienellä hammasreunaisella väriaineesen kastetulla +luuliuskalla piirrettiin ihoon neliskulmaisia, ympyriäisiä tai +muunlaisia kuvia. + +Saarella vallitseva lämmin ilmanala vaikutti ett'eivät Tahitilaiset +tarvinneet suojella itseään paljon vaatteuksilla. Usein oli vaan +keskiruumis peitetty värisellä vaatteella, jota valmistettiin saarelle +omituisen vadelmapuun kuoresta. Eivätkä Tahitilaiset kaivanneet +pysyväisiä asumuksiakaan. Muutamat maahan pystytetyt pylväät saivat +olla majojen seininä, jotka sitten varustettiin palmupuun lehdistä +tehdyllä katolla. Laattialle asetettiin heiniä ja mattoja, joilla +saattoi istua päivällä ja levätä yöllä. + +Suurimman osan päivää viettivät Tahitilaiset ulko-ilmassa, ja +oleskelivat myöskin hyvin paljon vesillä. Heidän venheensä n.s. kanot +olivat tasapohjaisia pystysuorilla syrjillä ja erisuuruiset aina sen +mukaan käytettiinkö niitä sotaa, kalastusta tai muita matkustuksia +varten. Sota-alukset olivat suurimmat ja niitäpä käytettiin parittain +s.o. kaksi purtta liitettiin toisihinsa vahvasti sivuilta. Pienempiä +venheitä soudettiin ainoastaan, mutta suurempiin oli laitettu +purjeitakin. + +Mitä muuten Tahitilaisten tapoihin tulee, huomauttaa Cook heidän +suuresta puhtauden noudattamisestaan. He kylpivät kolme kertaa +päivässä, aamuin, keskipäivällä ja illoin; ruokaillessaan huuhtoivat he +suunsa ja kätensä melkein joka suupalan jälkeen. Mainittava on myöskin +heidän omituinen menettelynsä kuolleita haudatessa. Ruumiit asetettiin +paarille ja annettiin mädätä muutamia kuukausia, jonka jälkeen +ainoastaan luut haudattiin sitä varten erityisesti rakennettuihin +_morai_ nimisiin paikkoihin. Nämä hautapaikat olivat varustetut usein +komeilla hautapatsailla ja saarelaiset näkyivät pitävän niitä suuressa +kunniassa. + +Uskonnolliset käsitykset olivat saarelaisilla jokseen kehittyneellä +kannalla; sillä he uskoivat yhden maailman luojan, vaikka kohta +ajattelivat hänen alapuolellansa olevan useita alijumalia eli +haltijoita. Yhteiskunnallinen järjestys oli ylimyksellinen, ja +mahtavimmille ylimyksille annettiin jonkunlainen kuninkaallinen arvo. +Sellainen ylimys oli myöskin Tutaha, joka sotaisen kuntonsa vuoksi oli +valittu kuninkaaksi, vaikka kohta hänen isänsä ja edeltäjänsä oli vielä +elossa. + + * * * * * + +Tahitin saarelta lähdettyään kävi Cook läheisiä pienempiä saaria +tarkastelemassa ja huomasi että maanlaatu sekä asukkaat olivat niissä +kaikissa melkein samanlaisia. Huaheinen asukkaat tulivat häntä vastaan +venheillään ja astuivat vasta sitten laivaan kun olivat nähneet siellä +Tupian. Heidän kuninkaansa Oree tarkasteli ihmetellen kaikkea mitä hän +näki Englantilaisilla ja ihastui kohta vieraisinsa niin että vaihtoi +nimiä heidän päällikkönsä kansa kutsuen häntä omalla nimellään ja +itseään taas Cokeeksi. Uliteian ynnä kolme sen naapurisaarta otti Cook +juhlallisilla tempuilla Englannin kuninkaan haltuun, löysi sitten vielä +joukon pienempiä saaria ja nimitti koko ryhmän _Seurasaariksi_. + + +UUSI SEELANTI. + +Onnellisesti oli Cook täyttänyt matkansa ensimmäisen tehtävän, +Venustähden tarkastuksen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan päätti hän +jatkaa tutkimusmatkaansa ja lähti sen vuoksi elokuun alkupuolella +Seurasaarilta eteläistä ilmansuuntaa kohden. Kuukauden ajan +purjehdittuaan saapui hän noin 40 eteläisen leveysasteen kohdalle, +mutta silloinpa nousi niin ankara myrsky että matkustajiemme täytyi +hieman peräytyä ja jatkaa sitten kulkuansa länttä kohden. Kuukauden +päivät saivat he sitten taas purjehtia aavalla aukealla valtamerellä. +Viimeinpä nähtiin veden pinnalla puun kappaleita, irtonaisia kasveja, +ja maalintuja alkoi lennellä laivan läheisyydessä. Lokakuun 5 p. +muuttui vesikin väriseksi ja seuraavana päivänä tervehtivät merimiehet +ilohuudoilla edessään olevaa rannikkoa. + +Maa tuli yhä selvemmin näkyviin. Vuoriseudut olivat metsäisiä ja +laaksoissakin nähtiin joitakuita puita. Ilmaan nousevasta savusta +voitiin päättää, että seutu oli asuttua ja kun lähemmäs saavuttiin, +tuli näkyviin pieniä, sievännäköisiä majoja, venheitä, jopa ihmisiäkin. +Merimiehet luulivat jo saapuneensa tuolle tuntemattomalle eteläiselle +mantereelle, mutta toden teolla olivat he tulleet itärannikolle _Uutta +Seelantia_, jonka länsipuolella oli Tasman käynyt jo v. 1642. + +Cook laski laivansa ankkuriin erään joen suulle ja lähti oitis +muutamien seuralaistensa kanssa rantaa kohden. Kun alkuasukkaat +huomasivat sen, lähtivät he ensi alussa pakosalle, mutta tuskin oli +Cook astunut Banks'in ja Solander'in kanssa maalle, kun metsästä töytäsi +äkkiä neljä pitkillä keihäillä varustettua miestä aikoen anastaa +rannalla olevaa Englantilaisten venhettä. Muutamat pyssynlaukaukset +kaatoivat kuitenkin yhden ryntääjän, jolloin muut lähtivät pakosalle. +Mutta myöskin Cook näki parhaaksi sillä kertaa lähteä takasin +laivaansa. + +Seuraavana päivänä huomasi Cook rannalla koko joukon alkuasukkaita ja +kun hän halusi hartaasti päästä heidän puheilleen, miehitti hän kolme +venhettä, otti Banks'in, Solander'in sekä Tupian mukaansa ja läksi +soutamaan taas rannikkoa kohden. Huolimatta keihäillä ja jonkunlaisilla +kivikirveillä (asukasten kielellä: _patu-patu_) varustettujen villien +uhkaavista liikkeistä nousivat Englantilaiset maalle ruveten +keskusteluun joen toisella puolen olevien maan-asukasten kanssa. Tupia, +jonka kieltä Uusiseelantilaiset Englantilaisten suureksi mielihyväksi +ymmärsivät, selitti että vieraat tulevat ystävinä, etteivät he halua +muuta kuin vettä sekä ruokavaroja ja että he tahtovat maksaa kaikki +rehellisesti. Siinä sitten keskusteltiin jonkun aikaa ja viimein +suostuivat alkuasukkaat tulemaan joen yli. Heille tarjottiin nyt +lasikoristeita ja rautaa, mutta niistäpä eivät villit pitäneet paljon +lukua; Englantilaisten aseet miellyttivät heitä enemmän ja tempasipa +yksi heistä tähtientutkijalta Green'iltä metsästyspuukon. Kun toisetkin +rupesivat sitten osoittamaan yhä suurempaa julkeutta, täytyi +Englantilaisten turvata ampuma-aseisinsa. Mutta siitä oli seurauksena +että villit heittäysivät taas jokeen ja pakenivat sitä tietänsä +Englantilaisten näkyvistä. + +Näin raukenivat turhaan kaikki Cook'in yritykset ystävyyden toimeen +saamiseksi alkuasukasten kanssa. Mutta kun hän tarvitsi +välttämättömästi juomavettä ja kun vesi joen suullakin oli suolaista, +tahtoi hän hakea jonkun toisen maallenousupaikan. Näissä tuumissa +ollessaan huomasi hän kerran kaksi venhettä lähenevän rannikkoa. Nyt +päätti Cook käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa vangiksi venheiden +miehistön, saadakseen sitten heidät hyvällä kohtelulla puolellensa. +Mutta huolimatta Tupian ystävällisistä kehoituksista, ponnistelivat +alkuasukkaat viimeiset voimansa päästäkseen pakosalle ja kun toinen +venheistä siitä huolimatta oli joutumaisillaan Englantilaisten käsiin, +tarttui sen miehistö aseihinsa. Kahakassa, joka silloin syntyi, kaatui +neljä alkuasukasta Englantilaisten luodeista; muut kolme otettiin +vangiksi vedestä, jonne he olivat hypänneet tappiolle jouduttuaan. +Sopiipa arvata että vangiksi joutuneiden pelko oli sanomaton, sillä he +luulivat joutuvansa varman kuoleman omiksi. Mutta kun he sitten +huomasivat että nuo oudot voittajat osoittivat heille mitä suurinta +ystävyyttä, muuttui heidän kauhunsa pelkäksi riemuksi. Cook'in +ihmisystävälliseen mieleen koski kuitenkin heidän viattomain toveriensa +surma kipeästi, sillä hän ymmärsi aivan hyvin, ett'eivät villit +ansainneet suinkaan kuolemaa siitä syystä kun he eivät ottaneet +uskoakseen muukalaisten lupauksia. Kun vangiksi joutuneet olivat olleet +jonkun aikaa Englantilaisten laivassa ja saaneet siellä lahjaksi +vaatteita sekä korukaluja, pääsivät he taas maalle, taivuttaakseen +siellä muitakin ystävällisemmiksi Englantilaisia kohtaan. + +Mutta rauhan ja sovinnon hieromiset eivät sittenkään onnistuneet +Cook'ille tässä paikassa, jonka hän sen vuoksi päätti jättää, nimittäen +sen _Poverty bay'ksi_ s.o. Köyhyyden lahdeksi, syystä kun sieltä oli +mahdoton saada edes juomavettäkään. Hän purjehti ensin pitkin saaren +rannikkoa etelää kohden, mutta kääntyi sitten alkuasukasten +nurjamielisyyden ja huonon ilman takia taas pohjoseen. Seuraten entisiä +jälkiään saapui hän viimein Tolagan lahteen, jonka rannalla löydettiin +hyvää juomavettä ja ystävällisempiä asukkaita. Varustettuaan itsensä +ruoka- ja juomatarpeilla sekä polttopuilla jatkoi Cook matkaansa +pohjoseen päin, nousten tuon tuostakin maalle, tutkiakseen sen luontoa +ja asukkaita. + +Kun Englantilaiset olivat lähteneet ulapalle eräästä Uuden Seelannin +koillisrannalla olevasta lahdelmasta, jonka rannalta Cook oli +tarkastanut Merkurius-tähden kulkua, nähtiin useiden venheiden +lähestyvän heidän laivaansa. Kaksi venhettä tuli muita lähemmä ja +niissä oleva aseistettu miehistö lauleli sotalauluja. Huomattuaan +ett'eivät Englantilaiset pitäneet heistä paljon lukua, alkoivat +laulajat viskellä kiviä laivaa vastaan. Silloin moitti heitä Tupia +moisesta käytöksestä, sanoen että muukalaisilla on semmoisia aseita, +joilla he heittävät salamoita vihollisiensa yli. Vastaukseksi vaativat +villit kerskaillen Englantilaisia tappeluun, uhaten panna hengiltä joka +miehen. "Me emme tahdo tapella", vastasi Tupia, "emmekä huoli teidän +uhkauksistanne, sillä meillä ei ole syytä hakea riitaa teidän kanssanne +ja eihän meri kuulu teille yhtä vähän kuin meidän laivallekaan". Siihen +päättyikin jupakka sillä kertaa, mutta Englantilaiset kummastelivat +suuresti kuullessaan noin järkevää puhetta tahitilaisen tulkkinsa +suusta, etenkin kun kukaan ei ollut pyytänyt häntä puhumaan sillä +kertaa. + +Tämä ei ollut ainoa kerta, jolloin Englantilaiset joutuivat +kinastukseen, jopa kahakoihinkin alkuasukasten kanssa. + +Mutta niistä ei ollut kuitenkaan sen vaarallisempia seurauksia, sillä +muutamat laukaukset Englantilaisten ampuma-aseista saivat villit +melkein aina vihollisuudestaan lakkaamaan. + +Vuoden 1770 alussa purjehti Cook Uuden Seelannin pohjoisimman niemen +ohitse ja jatkoi sitten matkaansa etelää kohden. Purjehdittuaan komean, +lumenpeittämän Mount Egmont vuoren ohi, huomasi hän että rannikko +kääntyi kaarenmuotoisesti kaakkoon. Kun Englantilaisilla oli tarvis +hankkia ruokavaroja ja vettä, jopa korjata laivaansakin, nousivat he +maalle eräässä lahdelmassa kymmenkunnan peninkulmaa etelään siitä +paikasta, jossa ennen kolme Tasman'in miestä oli joutunut villien +surmattaviksi. Nyt osoittivat asukkaat kuitenkin sovinnollista mieltä +Englantilaisille. Cook kysyi heiltä, oliko paikkakunnalla koskaan nähty +semmoista laivaa kuin "Endeavour" oli ja teki asukasten kieltävästä +vastauksesta sen päätöksen, että muisto Tasmanin käynnistä oli saarelta +jo kokonaan haihtunut. Että asukkaat täällä olivat ihmissyöjiä, se +havaittiin pian. Eräänä päivänä ilmestyi Englantilaisten laivaan +miehiä, joilla oli mukana seitsemän ihmispäätä. Niissä oli nahka ja +liha vielä jäljellä, vaan aivot, joita erittäin pidettiin herkkuna, +olivat kaivetut pois. Liha oli pehmeää ja jonkunlaisten +säilytysneuvojen kautta estetty pilautumasta. Banks pyysi ostaa noita +päitä, vaan eipä niiden omistaja, eräs vanha mies, suostunutkaan +myymään muuta kuin yhden ainoan, arvattavasti siitä syystä että +Uusiseelantilaiset pitivät ihmisen päitä voiton ja urhoollisuuden +merkkeinä. + +Täällä sai Cook nähdä tarkemmin noita linnoituksen tapaisia laitoksia, +joita hän oli huomannut muuallakin Uuden Seelannin rannikoilla ja +joiden nimi alkuasukasten kielellä oli _ipa_. Ipa oli oikeastaan +linnoitettu kylä, rakennettu jyrkälle vuorelle ja tavallisesti kolmelta +haaralta veden ympäröimä. Luonnollisten varustusten ohessa olivat ne +suojeltuina myöskin vallihaudoilla ja rintavarustuksilla. Korkealta +asemaltaan voivat niiden puolustajat heitellä keihäitä ja kiviä alas +ryntääjiä vastaan. Mitä sotaneuvoihin tulee, huomauttaa Cook että +Uusiseelantilaiset käyttivät hyökkäysaseinaan ainoastaan +heittokeihäitä, tuntematta edes joustakaan, joka muuten tavataan +melkein kaikilla villeillä ympäri maailman. + +Helmikuun alussa purjehti Cook Uuden Seelannin molempain saarien +välisen (Cook'in nimen mukaan kutsutun) salmen läpi, näyttäen siten +väestölleen ett'ei tuo uusi maa ollutkaan mikään mantere, niinkuin he +luulivat, vaan saari, jota alkuasukkaat nimittivät _Saheinomauviksi_. +Oli vielä jäljellä tutkia saaren eteläpuolella oleva maa, jota +sanottiin _Tevai Punamuksi_. + +Eteläinen saari näytti kaikkialla vuoriselta ja hedelmättömältä. +Siitäpä syystä oli maakin harvaan asuttua ja Cook arveli siihen syyksi +senkin, että elatusaineiden puute pakoitti villejä julmiin +hävityssotiin keskenään. Pysyen kauempana rannalta purjehtivat +Englantilaiset eteläisenkin saaren ympäri ja saapuivat taas +onnellisesti Cook'in salmeen ilman että mitään merkillisempää sillä +retkellä tapahtui. + +Näin oli siis saatu selville että Uusi Seelanti oli saari eikä kuulunut +mihinkään "tuntemattomaan eteläiseen mantereesen" niinkuin ennen oli +arveltu. Cook olisi nyt mielellään ryhtynyt tutkimaan, oliko tuollaista +eteläistä mannerta olemassakaan, vaan talven tulo ja hänen laivansa +huono kunto ei myöntänyt sellaista tutkimusmatkaa. Ei auttanut siis +muuta kuin lähteä palausretkelle Eurooppaan, ja sen päätti Cook tehdä +ohjaamalla laivansa yhä enemmän länttä kohden, niin että hän matkalla +voisi käydä Uuden Hollannin itärannalla, jota myöten sitten sopisi +purjehtia pohjoista kohden. + + * * * * * + +Myöskin Uuden Seelannin maasta ja kansasta on Cook antanut tärkeitä +tietoja, joista tässä mainittakoon pääasiallisimmat. + +Niinkuin jo mainittiin, oli eteläinen saari enimmäkseen jylhää +vuorimaata, vaan pohjoinen sitä vastoin luonnoltaan kauniimpaa; sillä +siellä nähtiin mäkien ja vuorien ohella tasankoja ja laaksoja, joissa +kasvoi metsää ja lirisi pieniä, kirkasvetisiä puroja. Eläinkunta oli +köyhää, sillä tuskinpa siellä tavattiin muuta kuin rottia ja koiria. +Sitä rikkaampi oli sen sijaan kasvikunta. Etenkin veti Englantilaisten +huomiota puoleensa eräs hamppulaji (Phormium tenax), jonka lehdistä +asukkaat valmistivat vaatetta ja vahvaa nuoraa. Siitä tekivät he +niinikään kalaverkkonsa siten vaan että kasvin lehdet leikattiin +kapeiksi säikeiksi ja solmittiin sitten silmukoille. Samasta kasvista +saatiin myöskin, vaikka toisella tavoin valmistettuna, hienoa +lumivalkeaa kangasta. + +Uusiseelantilaiset olivat voimakasta ja rotevaa kansaa, joka ei pitänyt +aivan paljon lukua ulkonaisen elämän hienoudesta, mutta ei ollut +myöskään ihan väliäpitämätönkään siinä suhteessa. Tatueeraamistapa oli +yleinen ja ihmeekseen huomasivat Englantilaiset, että miehet osoittivat +tämän kaunistuskeinon käyttämisessä enemmän turhamielisyyttä kuin +naiset. Tukkansa voitelivat he linnun- tai kalanrasvalla, joka +kuitenkin aikaa myöten levitti ympärilleen jokseenkin vastenmielistä +hajua. Muista koristusneuvoista mainittakoon korvakoristeet, joina +käytettiin mitä erilaisimpia esineitä, niinkuin kalanluita, puupalasia, +höyheniä, kangaspalasia y.m. Verhona käytettiin kaksi vaatepalaa, +joista toinen ulottui hartioilta polviin saakka ja toinen oli kiedottu +keskiruumiin ympäri. Naisten pukine oli muuten samanlainen kuin +miestenkin. + +Uusiseelantilaiset elättivät itseään kalastuksella ja maanviljelyllä; +pellot olivat tarkkaan eroitetut toisistaan aituuksilla. Asumuksien +rakentamiseen ei uhrattu tavallisesti paljon vaivaa. Maahan pystytetyt +heinäkasveilla täytetyt patsaat olivat seininä ja katto muodostettiin +yhtä yksinkertaisesti. Venheet ja alukset rakennettiin sen sijaan sitä +keinollisemmin. Ne olivat pitkiä ja kapeita; suurempiin mahtui aina 100 +mieheen asti ja väliin yhdistettiin kaksi alusta yhdeksi. Koristukseksi +leikattiin niihin kaikenlaisia piirroksia ja keulapuolella nähtiin +niissä tavattoman pitkällä kielellä varustettuja ihmisen pään kuvia, +jotka muuteukin olivat niin rumia kuin vaan mahdollista. + +Uusiseelantilaiset kuuluivat samaan kansanheimoon kuin Seurasaarienkin +asukkaat ja puhuivat melkein samaa kieltäkin. Vanha tarina kertoo että +_Maorit_ vaelsivat (noin 1300 paikoilla jälk. Kr.) Sandwich-saarilta +Uuteen Seelantiin, tunkien tieltään sen alkuperäiset asukkaat. Myöhempi +tutkimus on levittänyt yhä enemmän valoa kansanvaelluksiin Tyynen meren +saarissa, mutta Cook'in ansioksi on kuitenkin luettava että hän ensiksi +on koonnut sitä seikkaa koskevia satuja. Luonteeltaan olivat Uuden +Seelannin asukkaat raaemmat kuin Tahitilaiset, mutta sen sijaan myöskin +uljaammat ja tavoiltaan puhtaammat. Kunkin heimon jäsenet asuivat +vahvasti varustetuissa kylissään ja olivat keskenään mitä paraimmassa +sovussa, vaan osoittivat sitä suurempaa julmuutta vihollisiansa +kohtaan. Vangiksi joutuneille ei suotu mitään armoa, vaan tapettiin +säälimättä ja syötiin sitten voiton kunniaksi vietetyissä juhlissa. Kun +Uusiseelantilaiset pitivät vihollisinaan kaikkia muukalaisia, voimme +helposti ymmärtää, minkä tähden he katselivat karsain silmin +Englantilaisiakin. + + +UUSI HOLLANTI. + +Maaliskuun lopulla jätti Cook Uuden Seelannin taaksensa ja saapui jo +seuraavan kuun keskipaikoilla Uuden Hollannin rannikolle, jonka +Englantilaiset luulivat olevan yhteydessä Tasmanin löytämän Van +Diemenin maan kanssa. Seuraten matalavuorista, harvametsäistä +rannikkoa, purjehti Cook pohjoista kohden etsien soveliasta +maallenousupaikkaa. Sieltä täältä nousevasta savusta huomasi hän että +maa oli asuttua ja kohtapa saatiin nähdä kirjaviksi maalattuja +asukkaitakin, jotka olivat varustetut keihäillä ja jonkunlaisilla +turkkilaisen miekan kaltaisilla puisilla heittoaseilla (bomerangeilla). + +Erään lahden rannalla koettivat Englantilaiset päästä lähempään +yhteyteen näiden asukasten kanssa. Mutta niinpian kuin he olivat +lähestyneet maata, pötkivät villit pakosalle, paitsi kaksi miestä, +jotka jäivät paikoilleen asettuen rohkeasti Englantilaisia +vastustamaan. Uhkaavan näköisinä heiluttivat he aseitaan huutaen +kielellä, jota ei Tupiakaan ymmärtänyt. näitä rohkeita rannikkonsa +puolustajia oli mahdoton saada suostutetuiksi sovinnollisilla +keinoilla; heitä vastaan oli käyttäminen ampuma-aseita. Kun toinen +heistä oli saanut haavan jalkaansa, pakeni hän erääsen mökkiin, vaan +tuli kohta sieltä takasin kilvellä varustettuna ja ryhtyi uudelleen +taisteluun yhdessä toverinsa kanssa. Kohta näkivät villit kuitenkin +heikkoutensa ja pakenivat. Englantilaiset nousivat silloin maalle, +tutkivat tyhjiksi jätettyjä asumuksia ja koettivat kaikin tavoin päästä +yhteyteen asukasten kanssa. Se oli kuitenkin turhaa, sillä villit +karttoivat huolellisesti uusia tulokkaita. Kahdeksan päivää viettivät +Englantilaiset kuitenkin seudussa, kutsuen sen _Botany-bayksi_ s.o. +Kasvilahdeksi, syystä kun kasvullisuus siellä oli mitä runsaimpia. + +Cook purjehti yhä pohjoista kohden seuraten rantaa parin peninkulman +päästä. Matka oli erittäin yksitoikkoista, jopa kävi vaaralliseksikin +noiden monilukuisten karien ja koralliluotojen kautta, jotka ulottuivat +pitkin Uuden Hollannin koillisrantaa aina Uuteen Guineaan asti. Kuohuen +loiskuivat meren aallot noita purjehtijalle vaarallisia kareja vastaan, +jotka muodostavat välilleen ainoastaan soukkia kulkuväyliä. Joskus +nousivat Englantilaiset maalle, koettaen päästä alkuasukasten +yhteyteen, mutta yhä vaan huonolla menestyksellä. Cook nimitti kuivan, +jokia kaipaavan rannikon _Uusi-etelä-Wales'iksi_, arvellen ettei siellä +ollut mitään, joka voisi houkutella eurooppalaisia uudisasukkaita; +hätäisellä tarkastusmatkallaan ei hän huomannut että seutu oli +kivennäistuotteiden suhteen maailman arvokkaimpia. + +Moni salakari oli onnellisesti vältetty kun "Endeavour" kesäkuun 10 +p:nä äkkiä illan hämärässä törmäsi 16 eteläisellä leveysasteella +eräälle luodolle, pääsemättä siitä sen etemmäksi. Asema oli +vaarallinen, sillä koralliluodot ovat teräväkärkisiä ja pianpa +huomasivatkin merimiehet kauhukseen että osa köliä ja muutamia lautoja +laivan kupeesta oli irtautunut ja uiskenteli nyt rajusti loiskuvilla +meren aalloilla. Viipymättä ryhdyttiin toimiin laivan irti saamiseksi +ja siinä tarkoituksessa koetettiin sitä saada keveämmäksi heittämällä +mereen kaikki mikä suinkin ei ollut välttämättömästi tarpeellista. +Mutta ponnistukset olivat turhat, sillä karille joutuminen tapahtui +vuoksen aikana, jonka tähden merimiestemme oli odottaminen pakoveden +ohimenoa, koettaakseen sitten taas parastaan seuraavan vuoksen aikana. +Epätoivoisen yön jälkeen valkeneva päivä näytti vielä selvemmin tilan +vaarallisuutta. Koralliluoto oli murtanut laivan pohjaan reiän ja +sisään tulleen veden poistamiseksi täytyi käyttää kolme pumppua. +Rannikko oli monen peninkulman päässä ja lähestöllä ei näkynyt mitään +saartakaan, jonne olisi voitu pelastua yhä enemmän uhkaavasta vaarasta. +Toivottomuus oli yleinen, sillä vaikka laiva olisikin saatu irralleen, +täytyi sen lyhyen ajan kuluttua vajota, kun tuo pohjassa oleva +ammottava reikä olisi päästänyt veden vapaasti sisään virtaamaan. + +Mutta vaikka vaara olikin suuri eivät Cook'in miehet kadottaneet +malttiaan ja kuuliaisuuttaan päällikköänsä kohtaan, niinkuin usein +semmoisissa tilaisuuksissa tapahtuu. Ja kun sitten puolenpäivän aikana +vuoksen tullessa taas ryhdyttiin pontevasti toimeen laivan +irtisaamiseksi, onnistuttiinkin siinä viimein ja ilokseen huomasivat +matkalaiset ett'ei reikä päästänyt enemmän vettä sisään kuin +korallisaarella ollessakaan. Kun sitten erään Monkhouse nimisen +upseerin kekseliäisyydellä aukko oli saatu jokseenkin tyydyttävällä +tavalla tukituksi, lähdettiin liikkeelle rannikkoa kohden, jotta siellä +voitaisiin ryhtyä laivan korjaustyöhön. + +Kesäkuun 17 p:nä saavuttiin erään pienen joen varrelle, jossa +ryhdyttiin laivaa korjaamaan. Täällä pääsivät Englantilaiset viimeinkin +lähempään yhteyteen alkuasukasten kanssa. Ensi alussa osoittivat villit +jonkunlaista ystävyyttä Englantilaisia kohtaan, mutta riitannuttuaan +sitten Cook'in miesten kanssa muutaman kilpikonnan omistuksesta, +lähtivät he suutuksissaan tiehensä, sytyttäen matkalaistemme leirin +ympärillä olevan heinikon tuleen ja hävittäen siten paljon heidän +irtainta omaisuuttaan. Tässä seudussa, joka oli erittäin rikas +eläimistä, näkivät Englantilaiset ensikerran noita suuria +takajaloillaan hyppeleviä kenguru-eläimiä, joiden liha antaa maukasta +ravintoainetta. + +Saatuaan laivansa korjatuksi jatkoi Cook matkaansa pitkin Uuden +Hollannin koillisrantaa monilukuisten luotojen ja salakarien läpi, +jotka vielä meidän aikoinamme, vaikka kartoitettuinakin, tekevät +merimiehille suurta haittaa. Elokuun 21 p:nä purjehti hän Uuden +Hollannin pohjoisimman kärjen Kap York'in ohi, nousi sitten maalle ja +omisti Englannin kuninkaalle Uusi-etelä-Wales'in. + +Pikimiltään oli siten Cook tehnyt ensimmäiset tutkimuksensa Uuden +Hollannin rannikoilla. Maan eteläpuoli ja sen sisäosat olivat tosin +vielä tuntemattomat, mutta siitä huolimatta on Cook antanut jokseenkin +tyydyttäviä tietoja tämän uuden maaosan [Kun myöhemminkään ei löydetty +tuota tuntematonta "eteläistä mannerta" eli Australiaa, on U. Hollantia +ruvettu sillä nimellä kutsumaan.] luonnonlaadusta ja asukkaista, +ainakin sen verran mikä koskee sitä osaa, jossa hän oli käynyt. Uusi +Hollanti oli joko tasaista tai matalakukkulaista maata, jossa sai +turhaan hakea korkeampia vuoria tai virtoja. [Myöhempinä aikoina on +löydetty kuitenkin Uudessa Hollannissa vuoriseutuja ja suurempia +jokiakin.] Maanlaatu oli melkein kaikkialla kuivaa hiedikkoa ja +viljelykselle sopimatonta. Eläinkunta oli köyhä; villeillä oli +ainoastaan puolikesyjä koiria ja kesyttöminä nähtiin siellä suuria +austraalialaisia reppurottia n.s. kengurueläimiä. Lintuja oli paljon ja +monet niistä erittäin kauniita väriltään n.k. papukaijat, kakadulinnut, +monenlaatuiset kyyhkyset y.m. Merieläimiä oli runsaasti ja paitsi +kaloja pyysivät alkuasukkaat vedestä kilpikonnia, vesilintuja y.m. + +Asukkaita oli hyvin harvassa. Heidän ihon värinsä oli tumman ruskea, +vaan näytti usein savun ja lian vaikutuksesta mustalta. Vaatteita eivät +alkuasukkaat käyttäneet, vaan koristelivat sen sijaan ruumistaan +punasen ja valkean värisillä poikkijuovilla; mieluisimpana +koristusneuvona pitivät he kuitenkin pientä sieramien väliseinän läpi +pistettyä luupalasta. + +Alkuasukkaat eivät rakentaneet mitään pysyviä asunnoita, sillä he +kuljeskelivat paimentolaisten tavoin paikasta toiseen. Botanylahdessa, +jossa majat olivat parhaiten rakennetut, olivat ne yhtähyvin niin +matalat, ett'ei mies voinut mitenkään ojentua niissä suoraksi. Ne +rakennettiin siten että taipuvien puunoksien molemmat päät pistettiin +maahan ja päällystettiin palmun lehdillä sekä puun kuorella. Myöskin +venheet olivat pienet ja huonotekoiset. + +Samoin kuin elämäntavoissaan, olivat alkuasukkaat henkisessäkin +suhteessa hyvin alhaisella kannalla; mikään ei voinut kiinnittää heidän +huomiotaan eikä herättää heidän mielitekojaan. Tupiakin näkyi +surkuttelevan heidän alhaista kantaansa kutsuen heitä "köyhiksi +raukoiksi". Mutta vaikka Uuden Hollannin asukkaat seisoivatkin näin +alhaisella sivistyksen portaalla, eivät he kuitenkaan olleet kaikkia +avuja vailla. Täytyipä Englantilaisten ihmetellä sitä taitoa, jolla he +pyysivät merikaloja, heidän tarkkuuttaan keihään heitossa ja sitä +keveyttä, jolla he hankkivat itselleen tulta kahta puupalasta +vastakkain hieromalla. + + * * * * * + +Uuden Hollannin rannikolta purjehti Cook Torresin salmen kautta _Uuden +Guinean_ länsipuolelle ja nousi siellä maalle syyskuun 3 p:nä. Mutta +tuskin olivat Englantilaiset astuneet muutamia askelia rannalla, kun +metsiköstä töytäsi kolme villiä huutaen ja heiluttaen kädessään +jonkunlaisia putkia, joista leimahti tulta, aivan kuin niissä olisi +ollut ruutia, mutta mitään paukausta ei kuitenkaan kuulunut. +Englantilaisten täytyi puolustaa itseään päällekarkausta vastaan +ampuma-aseillaan. Seurauksena oli että villit karkoitettiin, mutta +myöskin Cook katsoi parhaaksi palata laivaansa. Siellä huomasi hän +kuinka alkuasukkaat keräytyivät sadottain rannalle heiluttaen putkiaan +ja vaatien Englantilaisia taisteluun kanssaan. Ulkomuodoltaan olivat he +Uuden Hollannin asukasten kaltaisia ja kävivät niinkuin nekin +vaatteettomina. Huolimatta miestensä pyynnöstä ei Cook tahtonut sen +tarkemmin tutkia Uuden Guinean rannikoita eikä tuota omituista +tuliputki-ilmiötä, vaan ohjasi matkansa itä-Intian saaristoon. + +Bataviassa korjattiin taas rapistunutta laivaa ja Englantilaisten +täytyi sitä varten oleskella siellä jonkun aikaa. Mutta epäterveellinen +ilma vaikutti pian että moni heistä sairastui ja heitti henkensä; +kuolleiden joukossa olivat muiden muassa Monkhouse, Tupia ja pikku +Tajets (matkalla kuoli sitten myöskin tähtientutkija Green). + +Bataviasta lähti Cook syyskuun lopulla ja purjehti Hyvän Toivon +niemelle, jossa hän sai tarpeellista apua sekä sairailleen että huonoon +kuntoon joutuneelle laivalleen. Kesäkuun 12 p:nä v. 1771 saapui hän +viimeinkin kotimaansa rannalle Dowerin kaupungin edustatte, oltuaan +poissa isänmaastaan lähes kolme vuotta. Monta vaaraa oli hän saanut +kokea matkallaan, mutta suurella nerollaan ja mielen lujuudellaan oli +hän osannut ne voittaa. + + + + +COOK'IN TOINEN MATKA. + +1772-1775. + + +Kotiin palattuaan lähetti Cook kertomuksen Venustähden kulusta auringon +ohi Lontoon tiedeseuralle, joka mielihyvällä tunnusti hänen suuret +ansionsa. Sen jälkeen ryhtyi hän järjestämään kokoomiansa tietoja +Tyynen meren vesistä ja saarista antaakseen koko matkastaan täydellisen +kertomuksen; mutta siitä toimestaan täytyi hänen kuitenkin kohta +luopua, sillä hänen apuaan ja taitoaan tarvittiin muihin, tärkeämpiin +hankkeisin. + +Eteläinen mannermaa ei ollut, näet, vielä kokonaan kadonnut ihmisten +mielestä ja kun Cook äsköisellä matkallaan oli näyttänyt ett'ei Uusi +Seelanti yhtä vähän kuin Uusi Hollantikaan kuulunut tuohon mantereesen, +ruvettiin nyt väittämään että se olisi muka löydettävänä jossain +etelämpänä. Kun sen lisäksi suurin sanoin puheltiin siitä hyödystä, +joka semmoisen mantereen löydöstä olisi vuotava koko maalle, päätti +Englannin hallitus varustaa uuden tutkimusmatkan Tyynen meren vesille. +Siinä tarkoituksessa kääntyi se nyt Cook'in puoleen tarjoten hänelle +päällikkyyttä aiotulle retkelle, johon tarjoukseen Cook mielellään +suostuikin. + +Retkeä varten varustettiin kaksi laivaa, joista suurempi "_Resolution_" +niminen sai komentajakseen Cook'in ja pienempi "Adventur" uskottiin +taas kapteeni Furneaux'in johtoon. Matkavarustukset tehtiin hyvin +huolellisesti. Ruokavaroja otettiin mukaan kahdeksi ja puoleksi +vuodeksi ja meritautia (keripukkia) vastaan oli matkueella tehollisia +varukeinoja, niinkuin maltaita, hapankaalia, sitruunin mehua, senappia +y.m. Paitsi päällikkökuntaa seurasi Cook'ia tälläkin retkellä +tiedemiehiä ja maalareja; edellisistä mainittakoon kaksi saksalaista +luonnontutkijaa (isä ja poika) nimeltä Forster. + +Ennen lähtöänsä sai Cook hallitukselta tarkan matkasuunnitelman. Sen +mukaan oli hänen ensin purjehtiminen Hyvän Toivon niemelle ja sieltä +sitten eteläistä ilman suuntaa kohden 54:nen leveysasteen kohdalla +olevalle Circoncision niemelle, jonka luultiin kuuluvan eteläiseen +mantereesen. Löydettyään sen pitäisi hänen seurata uuden mantereen +rannikkoa, tutkia sen luontoa sekä asukkaita ja ottaa tarkat tiedot +kauppaa ja meriliikettä koskevista seikoista. Sitten sopisi hänen tehdä +retkiä sekä itään että länteen, aina asianhaarain mukaan, lähetä +etelänapaa ja viipyä kaikkialla niin kauan kuin merimiesten +terveydentila ja elatusvarat vaan sallisivat. Jos taas mitään +Circoncision-nimistä nientä tai saarta ei olisikaan olemassa, pitäisi +Cook'in purjehtia niin paljon kuin mahdollista etelään, kääntyä sitten +itään tutkiakseen uusia maita sekä saaria ja saapua sitten maapallomme +ympäri purjehdittuaan takasin Hyvän Toivon niemelle. -- Niinkuin näkyy +oli matkasuunnitelma monipuolinen ja vaikea; sen tyydyttävää ratkaisua +varten tarvittiin todellakin Cook'in neroa ja taitoa. + + * * * * * + +Heinäkuun 13 p:nä v. 1772 lähti Cook molemmilla laivoillaan Englannista +ja saapui puolenkolmatta kuukauden perästä Hyvän Toivon niemelle. +Noudattamalla kaikkia varovaisuuden keinoja oli hän osannut pysyttää +miehistönsä niin hyvässä terveydentilassa ett'ei yksikään heistä +sairastanut matkalla. Kap-kaupungissa saatiin ruotsalainen +luonnontutkija Sparrman yhtymään matkueesen, jonka jälkeen laivat +lähtivät edelleen purjehtimaan eteläistä ilmansuuntaa kohden. + +Marraskuu oli käsissä, siis kesäinen aika täällä maapallomme +etelä-osissa. Mutta entisestä kokemuksestaan tiesi Cook kuitenkin että +pakkanen näillä tienoin alkaa ahdistaa paljon pikemmin kuin samoilla +leveysasteilla päiväntasaajan pohjoispuolella. Kuukauden lopulla +muuttuikin ilma äkkiä kylmäksi, merimiesten terveydentila huononi ja +moni Kap-kaupungista otettu elukka heitti henkensä. + +Joulukuun 30 p:nä nähtiin 50 ast. ja 40 min. kohdalla eteläistä +leveyttä ensimmäiset ajojäät. Väliin muodostivat ne vuorentapaisia +möhkäleitä, joista yksikin sanotaan olleen noin 2,000 jalkaa pitkä ja +parisataa jalkaa korkea. Meren aallot löivät hirvittävällä voimalla +näitä jäävuoria vastaan loiskuen toisinaan niiden yli ja pudoten sitten +vuoren toiselta puolen hienona vesi-utuna mereen. Useinpa näyttivät nuo +suunnattomat jäämöhkäleet todellisilta saarilta, joiden päällä oleskeli +joukottain pingviinejä ja muita vesilintuja. + +Eräänä päivänä joulukuun keskipaikoilla huomasivat Englantilaiset että +kova virta kuletti laivaa. Vanhempi Forster laskeutui silloin erään +toisen matkalaisen kanssa venheesen mitatakseen virran nopeutta, mutta +samassa joutuivat venheessä olijat sumun peittoon ja kadottivat laivat +näkyvistään. Saivatpa he sitten kauan harhailla meren selällä ilman +elatusvaroja ja muita pelastusneuvoja, kunnes heidän korviinsa +viimeinkin kaikui kellon ääni; he sousivat kaikin voimin ääntä kohden +ja saapuivat siten viimein "Adventuriin". + +Siihen aikaan luultiin yleisesti että ajojäät muodostuvat merenlahdissa +ja jokien suilla, josta syystä matkalaisemmekin tekivät sen +johtopäätöksen että tuon jää-alueen eteläpuolella on välttämättömästi +maata. Sinne oli siis haettava pääsypaikka jäiden läpi ja siinä +tarkoituksessa teki Cook retkiä sekä idän että lännen puolelle. Mutta +kun läpipääsyä ei löytynyt, päätti hän jäätikön kiertämällä ratkaista +kysymyksen eteläisen mantereen olemisesta tai olemattomuudesta. Pahaksi +onneksi oli kuitenkin keskikesä jo ohitse ja pakkanen kävi päivä +päivältä yhä ankarammaksi. Keripukin oireita alkoi ilmaantua ja tauti +saatiin ehkäistyksi ainoastaan suurimmalla varovaisuudella. Kun sitten +Cook'issa pääsi se ajatus yhä enemmän vakaantumaan ett'ei jäiden takana +ole mitään manteretta, päätti hän joulukuun lopulla purjehtia +ainoastaan Circoncisionin meridianin kohdalle. Mutta kovan myrskyn +takia ei sekään yritys onnistunut. Ja kun sitten pohjoispuolellakin +huomattiin suunnattomia jäävuoria, jotka uhkasivat sulkea laivalta +paluumatkan, käänsi päällikkömme pelkäämättä laivansa suoraan etelää +kohden ja purjehti sen leveysasteen yli, jolla Circoncisionin arveltiin +olevan, todistaen siten, että jos semmoista paikkaa oli olemassa, niin +ei se voinut olla muuta kuin pienenläntä saari eikä mikään mannermaan +osa. + +Kun sitten tammikuun keskipaikoilla (v. 1773) oli päästy eteläisen +napapiirin yli, huomasi Cook harmikseen että Adventur-laiva oli +matkalla häipynyt "Resolutionista". Turhaan odotteli hän sitä pari +päivää, antaen kanuunain laukauksilla merkkejä ja pitäen koko yön +valkeata laivan kannella, Adventuria ei kuulunut ja Resolutionin täytyi +jatkaa matkaansa yksinään. Tällä matkalla olivat Englantilaiset +tilaisuudessa ihailemaan näiden seutujen omituista luonnonilmiötä n.s. +eteläisiä revontulia. Ne ilmestyivät siten että kierteisiä viivoja +kohosi taivasta kohden levittäen ympärilleen yhä enenevää kirkkaan +vaaleata valoa, joka loistollaan teki tähdetkin melkein näkymättömiksi. + +Mutta sen ohessa kävi ilma vaan yhä kylmemmäksi ja yöt pitenivät. Kun +Cook huomasi ettei hän myöhäisen vuodenajan takia voisi menestyksellä +jatkaa matkaansa kauemmaksi napaseuduille päin, kääntyi hän maaliskuun +keskipaikoilla itään ja viimein koilliseen, saapuen siten saman kuun +lopulla _Uuden Seelannin_ rannikolle, jonne Adventurinkin oli määrä +pyrkiä siinä tapauksessa että laivat matkalla häipyisivät toisistaan. + + * * * * * + +Cook nousi maalle ensin Dusky-lahden rannalla, jonne hän istutti +kaaliksia ja jätti muutamia koti-eläimiä. Sitten purjehti hän Uuden +Seelannin molempia saaria eroittavaan salmeen ja tapasi siellä +(toukokuun keskipaikoilla) suureksi ilokseen "Adventurin". Sen kapteeni +Furneaux oli matkatovereistaan erottuaan purjehtinut hiukan +pohjoisemmalta kuin Cook ja saapunut Van Diemen'in maan ohitse +huhtikuussa, kuningatar Charlottan salmeen, jonne nyt hänen +matkatoverinsakin tulivat. + +Jätettyään kuningatar Charlottan salmen samoin kuin Dusky-lahdenkin +rannoille muutamia koti-eläimiä ja eurooppalaisia kasvilajeja, lähtivät +Englantilaiset taas merelle kaakkoa kohden. Keripukin takia täytyi +heidän kuitenkin ohjata kohta laivansa itään ja kun sillä +ilmansuunnalla ei ollut toivottavissa mitään maata ja kun meritauti +alkoi yhä kovemmin rasittaa miehiä, katsoivat päälliköt parhaaksi +kääntyä pohjosta kohden. Ilmanala muuttui sitä lämpimämmäksi mitä +enemmän pohjoiseen saavuttiin; myrskyt lakkasivat ja matkalaisemme yli +leveni kirkkaansininen taivas. Se kaikki vaikutti virkistäväisesti +taudin rasittamien merimiesten mieliin. Kääntöpiirin yli mentyä +saavuttiin _Matalien_ eli _Vaarallisten_ saarien läheisyyteen, jossa +matkalaisemme olivat vähällä kärsiä haaksirikon. Äkkinäinen tuulen +puuska ajoi, näet, heidän laivansa lähellä olevaa koralliriuttaa kohden +ja ainoastaan Cook'in taitavat liikkeet pelastivat heidät vaaraan +joutumasta. + +Nyt saavuttiin _Tahitin_ itärannalle. Siellä tapasi Cook monta +vanhaa tuttuaan, jotka osoittivat tulokkaille yhtä suurta ystävyyttä +kuin ennenkin, mutta eivät olleet myöskään unohtaneet pahaa +näpistelemistapaansa. He kyselivät Banks'ia ynnä muita osanottajia +Englantilaisten edelliseen matkaan; joku kysäsi Tupiaakin, mutta +saatuaan kuulla hänen kuolemansa, näytti kysyjä tyytyväiseltä eikä +udellut enää mitään vainajasta. Täällä sai Cook myöskin tietää että +suurin osa hänen vanhoista ystävistään, niiden joukossa itse Tutahakin, +oli surmattu sisällisessä sodassa, että nyt saaren suuremman puoliskon +kuninkaana oli _Otu_ niminen mies ja että pienempää osaa hallitsi +Ahitua. + +Kuningas Ahitua halusi päästä Cook'in puheille ja tulikin hänen +luokseen suuren seurueen kanssa. Ulkomuodoltaan oli hän upea, mutta +samalla hiukan epäluuloisen näköinen. Kun tavalliset kohteliaisuuden +temput molemmin puolin olivat toimitetut ja lahjat vaihdetut, +ryhdyttiin keskusteluihin. Kuninkaan seuralaisista veti Englantilaisten +huomiota enimmin puoleensa eräs Stee niminen tavattoman lihava ja +omituisesti tatueerattu mies, joka näytti olevan suuressa arvossa, +sillä Ahitua tiedusteli hänen neuvojaan melkein kaikissa asioissa. Stee +kyseli muun muassa Englantilaisia heidän uskonnostaan. Kuultuaan että +he tunnustivat yhden ainoan Jumalan, joka on luonut maailman ja jonka +puoleen he kääntyvät rukouksissaan, näytti Tahitilainen tyytyväisen +näköiseltä ja selitti että saarelaisten uskonnolliset käsitykset olivat +jotenkin samanlaiset. Sillä aikaa kuin Stee keskusteli näistä seikoista +Englantilaisten kanssa, veti kuninkaan huomiota puoleensa Cook'in +taskukello. Kuultuaan sen nakutuksen, sanoi hän: "se puhuu", ja kysyi +sitten, mitä semmoisella kapineella tehtiin. Kun hänelle selitettiin +että se mittaa aikaa niinkuin aurinkokin, nimitti hän sen kohta "pikku +auringoksi" osoittaen siten selityksen täydellisesti käsittäneensä. + +Matavain-lahdessa otettiin Englantilaisia mitä ystävällisimmin vastaan; +siellä oppivat he myöskin tuntemaan Otu kuninkaan, joka oli +hyvänsävyinen, vaikka kohta hiukan arkaluontoinen mies. Tuskinpa hän +alussa tohti lähestyäkään Englantilaisia, mutta tuli sitten kuitenkin +seuralaistensa kanssa heidän laivaansa, jossa etenkin mukavat tuolit +miellyttivät tahitilaisia ylimyksiä. Kun laivassa oli aterioitu, +annettiin Otulle lahjaksi eurooppalaisia koti-eläimiä, jonka jälkeen +kuningas poistui seurueineen vierastensa parista. + +Läheisellä Huaheinen saarella tapasi Cook vanhan tuttunsa Oree +kuninkaan, joka ihastuneena syleili päällikköämme ja itki ilosta. Tällä +saarella joutui kuitenkin Sparrman eräällä kasvintutkimusmatkallaan +muutamain alkuasukasten ryöstettäväksi ja oli kadottaa samalla +henkensäkin. Kun Oree kuuli tapauksesta, ryhtyi hän pontevasti toimeen +rosvojen ilmisaamiseksi ja onnistuikin siinä viimein. Sitä ennen olivat +Englantilaiset kuitenkin kerenneet lähteä saarelta vieden mukaansa +suuressa määrin sikoja, siipikarjaa ja hedelmiä. Seurasipa +Englantilaisten mukana eräs Omai niminen saarelainenkin, jonka Cook vei +kotimaallensa ja esitteli siellä kuninkaalle ynnä muille ylhäisille +miehille. Raiatean saarelta seurasi Englantilaisia toinenkin alkuasukas +nimeltä Ödidi. + +Seurasaarilta lähtivät Englantilaiset syyskuun 17 p:nä länteenpäin ja +saapuivat lokakuun alussa erääsen saariryhmään, jossa jo Tasman oli +käynyt v. 1643 ja jonka he nyt nimittivät ystävällisen vastaanoton +vuoksi _Ystävyyssaariksi_. Luonto oli suonut runsaasti lahjojaan näille +saarille, jossa kokospalmu, leipäpuu, sokeriputki ja jamsikasvi hyvin +menestyivät. Tavat ja viljelys olivat jokseenkin samanlaiset kuin +Tahitillakin, mutta asukkaat näyttivät olevan hieman korkeammalla +kehityksen kannalla. Ihmisasumukset eivät olleet ryhmissä, vaan +yksitellen aituuksilla toisistaan eroitettujen viljelysmaiden välillä. +Tongasaarella, joka on kaikista suurin, näkivät Englantilaiset +jonkunlaisen temppelinkin, joka seisoi korkealla alustalla ja oli +muuten rakennettu samaan tapaan kuin asumuksetkin s.o. seinät olivat +muodostetut maahan pystytetyistä pylväistä ja katos palmunlehdistä. +Sisässä nähtiin kaksi huonosti veistettyä puukuvaa, joiden oikeata +merkitystä ei Cook kuitenkaan saanut selville. + +Tongasaarella näki Cook myöskin kuninkaan. Hän istui paikallaan +liikkumatta ja niin naurettavan synkän näköisenä, että Englantilaiset +luulivat häntä ensialussa mielipuoleksi. Tervehdyksiin ja kysymyksiin +ei hän vastannut mitään; ja kun Englantilaiset sitten antoivat hänelle +lahjojansa, salli hän ripustaa ne ympärilleen puhumatta kuitenkaan +yhtään sanaa. Seuraavana päivänä lähetti tuo synkkä hallitsija sentään +Cook'ille banaaneja ja paistetun si'an, sanoen että ne olivat lahjoja +saaren "arikilta" laivan "arikille". + +Vietettyään muutamia päiviä Ystävyyssaarilla, ohjasi Cook matkansa +jälleen Uuteen Seelantiin sieltä juomavettä noutaakseen uutta eteläistä +retkeä varten. Matkalla eroitti ankara myrsky hänen laivansa +Adventur'ista, jota hän ei enää tavannutkaan ennenkuin vasta +Englannissa. Tehtyään tarpeelliset varustukset Uudessa Seelannissa ja +jätettyään sinne joukon koti-eläimiä, lähti hän liikkeelle marraskuun +26 p:nä jäiden täyttämiä eteläisiä vesiä kohden. + + * * * * * + +Matka oli erittäin vaivaloinen, sillä merimiehet olivat väsyneinä +entisistä vaivoistaan jo vähemmän kykeneviä taudin puuskauksia +kestämään. Tällä kertaa voitiin kuitenkin purjehtia aina 60 +leveysasteelle saakka, ennenkuin ajojäitä alkoi ilmestyä. Nepä olivat +outoja esineitä Ödidille, joka nimitti jäätä valkeaksi maaksi ja +lumisadetta valkeaksi sateeksi; mutta enimmin kaikista ihmetteli hän +tuota eteläseudun pitkää valonaikaa. Eipä hän tahtonut uskoa omia +silmiäänkään ja vakuutti, että jos hän kansalaisilleen kertoisi +alituisesta päivän valosta ja "kovasta sateesta", (s.o. rakeista) +pitäisivät he häntä valehtelijana. Saipa hän sitten tarpeeksi +tilaisuutta tottuakseen semmoisia kummia näkemään, silla Cook laski +laivansa aina 71 etel. leveysasteelle saakka. Mutta kun ruokavarat +vähenivät ja pakkanen alkoi yhä ankarammin ahdistella, päätti Cook +(helmik. 5 p:nä v. 1774) lähteä palausretkelle, arvellen että jos +mannermaata etelämpänä olisikin, tekee jää pääsyn sinne mahdottomaksi. +Tämä päätös herätti yleistä riemua, sillä laivassa oli melkein joka +mies sairaana vilusta tai meritaudista; Cook itsekin sai olla +viikonpäivät kovasti kipeänä. + +Palausmatkalla saavuttiin maaliskuun 11 p:nä _Pääsiäissaarelle_, jossa +hollantilaiset olivat jo sitä ennen käyneet. Sen rannoilla nähtiin +tummia, murtuneita kallionlohkareita, jotka luultiin sisältävän rautaa +ja joissa havaittiin jälkiä tulivuoren vaikutuksista. Saari oli muuten +niukka kasvullisuudesta. Sen asukkaat puhuivat samaa kieltä kuin +Tahitilaisetkin ja heidän elämäntapansakin olivat samanlaiset. +Suojatakseen itseään auringon polttavilta säteiltä käyttivät he +paksuja, usein huippukärkisiä päähineitä letitetystä oljesta tai suuria +vesilintujen höyhenistä valmistettuja hattuja. Rannalla näkivät +Englantilaiset jyrkkiä muureja neliskulmaisista, säännöllisesti +toisihinsa sovitetuista kivistä; kauempana huomattiin niinikään kivestä +hakattuja ihmisen kuvia, joille ainakaan silloinen sukupolvi ei enää +antanut minkäänlaista merkitystä ja joita Englantilaiset pitivät siitä +syystä jäännöksinä hyvin vanhoilta ajoilta. + +Kun Pääsiäissaarella oli puute juomavedestä, lähti Cook hakemaan +Espanjalaisten jo v. 1595 keksimiä _Markesassaaria_, jotka hän viimein +löysikin, vaikk'ei sieltä missä niiden arveltiin olevan. Maanlaatu ja +asukkaat olivat täälläkin samanlaiset kuin Seurasaarilla. Markesalaiset +olivat sen ohessa uljaampaa ja voimakkaampaa kansaa kuin Seurasaarien +asukkaat; heilläpä ilmaantui tatueeraamistapakin täydellisimmässä +muodossaan. Vaatteita eivät he käyttäneet lämpimän ilmanalan vuoksi, +mutta nuo monenmoiset ihopiirrustukset vaikuttivat että heidän +ruumiinsa näytti ylenympäri verhotulta. + +Huhtikuun 12 p:nä lähti Cook taas liikkeelle länttä kohden ja tuli +Vaarallisten sekä Palliserin saarien ohi jälleen _Tahitiin_, jossa Otu +ja hänen alamaisensa ottivat Englantilaisia ystävällisesti vastaan. +Eräänä aamuna saivat he nähdä ihmeekseen saaren rannikolla kokonaisen +tahitilaisen laivaston, jossa oli yli kolmensadan aluksen ja lähes +kahdeksantuhatta soturia. Päälliköt ja kaikki kannella olijat olivat +täydessä sota-asussaan s.o. varustettuina vaateverhoilla, turbaaneilla +ja tavattoman korkeilla kypärillä. Alussa herätti tuollainen äkillinen +laivaston kokoominen Englantilaisissa epäluuloa, mutta kohtapa he +rauhoittuivat, kun kuulivat että sillä aiottiin lähteä sotaretkelle +Cimeon saarelle, jonka asukkaat olivat luopuneet Tahitilaisten +yliherruudesta. Cook olisi mielellään nähnyt näiden saarelaisten +taistelu-tapaakin, vaan kun hän kuuli että Tahitilaiset mielellään +tahtoivat hänen poistumistaan ennen sodan alkua, lähti hän taas +liikkeelle varustettuaan itsensä runsaasti ruokavaroilla ja otettuaan +sydämelliset jäähyväiset Otu kuninkaalta, joka tällä kertaa näytti +Cook'ista sangen taitavalta ja ymmärtäväiseltä hallitsijalta. + +Huaheinen saarella kävi Cook vielä kerran katsomassa vanhaa tuttuansa +Oree kuningasta, joka viime aikoina oli käynyt heikoksi ja +kykenemättömäksi; hänen arvonsa oli niinikään melkoisesti vähentynyt +alamaisten silmissä ja täytyipä Cook'in antaa hänelle apuansa muutamien +pahantekijäin kiinniottamiseksi. Kun Englantilaiset lähtivät saarelta, +otti hän heiltä sydämelliset jäähyväiset. Matkalaisemme poikkesivat +myöskin Raiatean saarelle jättäen sinne Ödidin, joka oli nainut +Tahitilla ylhäissukuisen neitosen; hänellekin tuntui ero hyvistä +ystävistään Englantilaisista katkeralta. + + * * * * * + +Käytyään pikimittään Ystävyyden- eli Tonga-saarilla, purjehti Cook yhä +edelleen länttä kohden ja saapui heinäkuussa _Uusille Hebrideille_, +jotka olivat vuorisia ja metsäisiä saaria. Cook nousi maalle +Mallikollon saarella. Ihmiset siellä erosivat kaikista tähän asti +tunnettujen saarien asukkaista. He olivat pieniä, ruskea-ihoisia ja +peräti rumia. Kaunistuksena käyttivät he kilpikonnanluisia +korvakoristeita, villisian hampaista tehtyjä rannerenkaita y.m. +Aseena oli heillä nuija ja jousia, joiden nuolet olivat kastetut +myrkkyaineesen. Luonteeltaan olivat nämä villit rohkeita ja +suoramielisiä; alussa eivät he tahtoneet kuitenkaan ryhtyä +vaihtokauppaan Englantilaisten kanssa, mutta kun heidät saatiin siihen +taivutetuiksi, noudattivat he siinä kiitettävää rehellisyyttä. Vielä +sittenkin kun Resolution oli jo lähtenyt liikkeelle, seurasivat he +uskollisesti sen perässä tarjotakseen merimiehille tavaroitaan, joista +he olivat jo saaneet maksun ehtimättä niitä kuitenkaan ajoissa jättää +ostajille. + +Erromangon saarella tapasi Cook vihamielisiä asukkaita. Ne näyttivät +ulkomuodoltaankin olevan toista rotua kuin pohjoisten Hebridien +asukkaat. Kooltaan olivat he keskinkertaisia ja solakoita; ihon väri +oli melkein musta ja tukka takkuvillainen. Heidän luotaan purjehti Cook +läheiselle Tanansaarelle, jonka asukkaat keräytyivät kohta +Englantilaisten laivan ympärille, koettaen anastaa kaikki mitä vaan +saivat kynsiinsä. Näpistelijöitä täytyi karkoittaa kanuunan +laukauksilla, jonka jälkeen Englantilaiset nousivat maalle. Saari oli +tulivuoriperäinen ja siellä löysivät matkalaiset myöskin lähteen, jossa +oli niin kuumaa vettä, ettei siihen sietänyt pistää sormella. + +Kun Cook noilla saarilla ei voinut saada ruokavaroja, lähti hän taas +purjehtimaan lounaista kohden ja saapui syyskuun 5 p:nä suurelle +saarelle, jossa sitä ennen ei kukaan Eurooppalainen ollut käynyt; se +oli _Uusi Kaledonia_. + +Saivatpa matkalaiset purjehtia pari tuntia saaren ympäri kulkevan +koralliriutan reunoilla, ennenkuin löysivät sen läpi vievän +kulkuväylän. Kun Englantilaiset sitten olivat laskeneet laivansa +ankkuriin, saapuivat heidän luokseen alkuasukkaat soutovenheillään ja +ryhtyivät oitis vaihtokauppaan. Ihmetellen katselivat he Eurooppalaisia +ja etenkin heidän muassaan olevia koti-eläimiä, joita he eivät olleet +ennen nähneet eikä heidän kielessään ollut edes niille nimiäkään. +Maalla otettiin Englantilaisia riemulla vastaan, ja saaren ylimykset +pitivät heille lyhyviä puheita, jonka jälkeen Cook jakeli +alkuasukkaille lahjojansa. + +Maanlaatu oli hedelmätöntä ja muuten jokseenkin samanlaista kuin +Uudessa Hollannissa saman leveysasteen kohdalla; kedot olivat peitetyt +enimmäkseen vaaleilla ruohokasvilla ja siellä täällä nähtiin myöskin +puita. Vuorissa huomattiin olevan metalliaineita. Imettäviä eläimiä ei +tavattu laisinkaan ja ainoastaan muutamia kesyttömiä lintuja oli siellä +nähtävänä. Asukkaat elättivät itseänsä kalastuksella sekä +maanviljelyllä ja olivat juuri istuttaneet juurikkaansa ja banaaninsa. +He olivat suurikasvuisia ja puhuivat kieltä, jota Englantilaiset eivät +olleet muualla Tyynen meren saaristossa kuulleet. Muutamilla heistä oli +paksut huulet, litteä nenä ja kähärä tukka aivan samoin kuin +neekereillä; heidän syntyperänsä suhteen arveli Cook että he olivat +sekakansaa Ystävyyssaarien ja Uuden Seelannin asukkaista. Vaatteita +eivät alkuasukkaat käyttäneet; ainoastaan vyötäisten ympäri kulki +nuora, johon oli ripustettu viikunanlehtiä. Aseita oli heillä +monenlaisia niinkuin nuijia, keihäitä, linkoja y.m. Luonteeltaan olivat +asukkaat ystävällisiä ja rehellisiä. Mielellään sallivat he +Englantilaisten kuljeskella saarella katselemassa sen luontoa, +viljelystä ja noita kummallisia, mehiläispesän tapaisia, ylhäältä +terävähuippuisia asumuksia. [Myöhemmät matkustajat ovat huomanneet +Uusikaledonilaisten luonteessa varjopuoliakin; Cook ei ainakaan näy +tietäneen että he olivat julmia ihmissyöjiä.] + +Cook ei tahtonut viivytellä Uuden Kaledonian saarella sen kauemmin, +sillä kesäkuukaudet lähenivät ja niiden kuluessa aikoi hän vielä kerran +tehdä matkustuksen etelään. Sitä ennen poikkesi hän kuitenkin _Uudella +Seelannilla_ saadakseen siellä mahdollisesti tietoa Adventur'in +kohtalosta. Uusiseelantilaiset näkyivät alussa epäilevän, pitäisivätkö +he tulijoita ystävinään vai vihollisinaan. Viimein rohkaisivat he +kuitenkin mielensä ja tervehtivät heitä niinkuin ystäviänsä ainakin. He +kertoivat eräästä taistelusta, joka heillä oli ollut muutaman +laivaväestön kanssa ja joka oli päättynyt jälkimäisten surmalla. +Englantilaisten mieleen johtui tietysti Adventur, mutta mitään selvää +sen kohtalosta he eivät kuitenkaan voineet saada. Vasta myöhemmin +kuulivat he sen kamalan uutisen että kymmenen miestä Adventurin +laivaväkeä oli joutunut Uudella Seelannilla alkuasukasten surmattavaksi +ja sitten heidän ruoaksensa. + +Marraskuun 10 p:nä jätti Cook Uuden Seelannin taaksensa ja purjehti +noin 55 etel. leveysasteen kohdalla Tyynen meren poikki Kap Hornille. +Sieltä ohjasi hän sitten laivansa kaakkoa kohti tammikuun alussa v. +1775 ja löysi erään saaren, joka oli aivan autio ja jonka hän nimitti +_Etelä Georgiaksi_. Sieltä purjehti Cook yhä etemmä kaakkoon, tunkeutui +vielä kerran ajojäihin ja löysi muun muassa Sandwich-saaret. Tällä +matkalla tuli hän siihen aivan oikeaan päätökseen että kaukana +etelänavan tienoilla oli maa-aloja, joissa nuo suunnattomat jäävuoret +muodostuvat ja hajoavat sitten ympäri eteläisen jäämeren. Tungettuaan +60 etel. leveysasteelle, kääntyi Cook koilliseen ja saapui Hyvän Toivon +niemelle maaliskuussa v. 1775. Siellä sai hän Adventurin kapteenin +Furneaux'in jättämän kirjeen, jossa kerrottiin tuo edellä mainitsemamme +kymmenen Englantilaisen surullinen kuolema Uuden Seelannin rannoilla. +Furneaux itse oli purjehtinut Hyvän Toivon niemeltä Englantiin, jonne +hän saapui heinäkuussa v. 1774. Korjattuaan laivansa ja varustettuaan +itsensä ruokavaroilla, ohjasi myöskin Cook kulkunsa kotimaahansa päin +ja saapui sinne vuotta myöhemmin kuin hänen matkatoverinsa eli +heinäkuun 29 p:nä v. 1775. + + + + +COOK'IN KOLMAS MATKA. + +1776-1779. + + +Kun Cook palasi kotimaalleen toiselta matkaltaan, jonka kautta hän oli +poistanut viimeinkin kaikki unelmat "eteläisestä mantereesta" ja +laajentanut suuressa määrin aikalaistensa tietoa Tyynen meren saarista, +puuhattiin Englannissa uutta tutkimusretkeä. Tällä kertaa ei se +tarkoittanut kuitenkaan maapallomme eteläistä puoliskoa, vaan +päinvastoin pohjoista. Tahdottiin, näet, tutkia oliko Amerikan +pohjoispuolitse mitään kulkuväylää (n.s. luoteisväylää) Tyyneesen +mereen. Tähän asti oli semmoista väylää turhaan haettu Hudson'in ja +Baffin'in lahtien kautta; nyt päätettiin lähettää tutkimusretki +samassa tarkoituksessa Tyynen meren puolelta. Semmoista yritystä +varten tarvittiin tietysti johtajaa, jolla olisi taitoa ja kokemusta +jäämeri-matkojen vaivoja sekä vaaroja kestämään, ja soveliain mies +siihen tarkoitukseen oli epäilemättä Cook. + +Vaikkapa Cook oli äskettäin saanut kapteenina edullisen aseman +Greenwich'in observatoriossa, ei hän kuitenkaan tahtonut nauttia +hiljaisen elämän lepoa, vaan antautui jälleen innokkaasti tutkimuksen +palvelukseen. Mielihyvällä otti hän siis vastaan tarjona olevan +ylipäällikkyyden Resotution ja Discovery laivoilla, jotka olivat +määrätyt uudelle retkelle ja joista viimemainittu oli kapteeni Clerke'n +johdossa. Retken tarkoituksena oli purjehtia Hyvän Toivon niemen ohitse +Tyynen meren vesille, käydä Uudella Seelannilla sekä Seurasaarilla, +purjehtia sitten pohjoseen ja pyrkiä Pohjoisen jäämeren kautta Atlantin +valtamereen; sen jälkeen olisi retkikunnan jälleen palaaminen +Englantiin seuraten sitä tietä, joka olisi maatieteellisille +tutkinnoille edullisin. + +Heinäkuun 12 p:nä 1776 lähti Resolution Plymouth'in satamasta etelää +kohden ja yhtyi vasta marraskuussa Hyvän Toivon niemellä Discoveryyn, +joka oli lähtenyt liikkeelle myöhemmin ja viipynyt sitten myrskyjen +tähden matkalla. Varustettuaan itsensä runsaasti ruokavaroilla, +koti-eläimillä y.m., lähtivät molemmat laivat marraskuun lopulla +purjehtimaan itään päin pitkin Intian meren selkää. Matkalla kävivät +Englantilaiset Prinssi Edwardin ja Kerguelen'in saarilla. Ne olivat +autioita, asumattomia, mutta viimemainittu (50 etel. leveysasteen +kohdalla) tarjosi kuitenkin turvallisen satamapaikan valtameren +myrskyissä purjehtiville. Sen kallioisilla rannoilla nähtiin suurissa +määrin hylkeitä, pingviinejä ynnä muita vesilintuja, jotka kaikki +olivat peräti pelkäämättömiä, niin että niitä oli varsin helppo +pyydystää. + +Tammikuussa v. 1777 saapui Cook Van Diemen'in maalle, jonka +alhaisella kannalla olevat asukkaat kuuluivat samaan heimoon kuin +Uusihollantilaisetkin. Pitäen nytkin tätä saarta Uuden Hollannin etelä +niemenä, jatkoi Cook matkaansa ja saapui helmikuun alussa _Uuteen +Seelantiin_ samalle paikalle, jossa hänen ennenkin oli ollut tapana +viipyä ja jossa nuo kymmenen Furneaux'in miestä oli saanut surmansa. +Alkuasukkaat luulivat että Englantilaiset tulivat nyt kostamaan +kansalaistensa kuolemaa ja olivat sen vuoksi alussa suuresti +peloissaan. Kun he sitten huomasivat ett'ei tulokkailla ollut mitään +kostotuumia, tulivat he hyvin ystävällisiksi ja rakensivat +hämmästyttävällä nopeudella itsellensä majat Englantilaisten +läheisyyteen. + +Alkuasukasten joukossa oli eräs Kahura nimineen päällikkö, jonka +sanottiin olleen johtajana Furneaux'in miehiä vastaan tehdyssä +hyökkäyksessä. Englantilaiset kysyivät syytä tuohon julmaan tekoon ja +saivat kuulla että kun nuo kymmenen onnetonta kerran aterioitsivat, +sieppoilivat muutamat alkuasukkaat leipää ja kalaa heidän käsistään. +Kun joku näpisteliöistä oli siitä saanut ansaitun kurituksen, +kiihtyivät toiset villit ja hyökkäsivät Englantilaisten kimppuun +tappaen heistä jok'ainoan. Muutamat Uusiseelantilaiset ja etenkin Omai, +joka nyt seurasi Englantilaisten mukana takasin kotiseuduilleen, +kehoittivat Cook'ia kostamaan Kahuralle, mutta sitä englantilainen +päällikkö ei tahtonut enää tehdä. Päinvastoin näkyi hän antavan arvoa +Kahuran uljaalle käytökselle, tämä kun kaikista vihamiestensä +kuiskauksista huolimatta pelotta kävi Englantilaisten laivassa. Kerran +oli hän niinikään siellä koko perheensä kanssa. Silloin toi hänet Omai +kajuutaan sanoen Cook'ille: "tässä on Kahura, lyö hänet nyt +kuoliaaksi!" ja huomattuaan ett'ei hänen tahtonsa tullutkaan +täytetyksi, lisäsi hän kummastellen: "miks'et lyö häntä kuoliaaksi? +Olethan sanonut että Englannissa hirtetään jokainen, joka murhaa +toisen; tämä mies on murhannut kymmenen, ja sinä et tahdo ottaa häntä +hengiltä". + +Kun Cook oli huomannut että ne eläimet ja kasvit, joita hän oli viime +matkallaan jättänyt Uuteen Seelantiin menestyivät hyvin, antoi hän +nytkin alkuasukkaille sikoja ja vuohia. Sitten lähti hän taas saarelta +otettuaan mukaansa pari Uusiseelantilaista, jotka ilmoittivat +haluavansa seurata Englantilaisia. + +_Terveys saarilla_ tapasivat Englantilaiset vihamielisiä asukkaita ja +päättivät sen vuoksi purjehtia _Ystävyyden saarille_, joilla Cook +toivoi varmaankin saavansa hyvän vastaanoton osakseen. Eikä hän siinä +toivossa pettynytkään. Juhlaleikeistä ja tansseista, joita asukkaat +toimittivat Englantilaisten kunniaksi, ei tahtonut tulla loppuakaan. +Kerrankin oli semmoiseen tilaisuuteen kokoontunut alkuasukkaita aina +3,000 paikoille. Muun muassa näytettiin Englantilaisille +kaksintaistelua, jossa kamppailtiin nuijilla sekä nyrkeillä ja muutamat +vanhat miehet olivat palkintotuomareina. Englantilaisten suureksi +kummastukseksi astui viimein esille kaksi naistakin, jotka +nyrkkitaistelussa osoittivat yhtä suurta taitoa ja sukkeluutta kuin +miehetkin. Kun sitten Englantilaiset puolestaan näyttelivät +alkuasukkaille sotaäksiisejänsä, polttivat ilotulituksia ja laskivat +ilmaan saarelaisten suureksi kummastukseksi muutamia raketteja, eivät +nämäkään tahtoneet olla Pekkaa pahempia ja toimittivat vieraillensa +komeat tanssihuvit. Ne alkoivat soitannolla, jossa käytettiin +puunrungosta koverrettuja soitinkoneita ja samalla saatiin kuulla +soinnukkaita laulujakin. Sitten seurasi itse tanssi. Ensin esiytyi +kaksikymmentä ruususeppeleillä ja köynnöksillä kaunistettua tyttöä ja +niiden jälkeen viisitoista nuorukaista. Tanssi kävi alussa hitaasti, +mutta sitten yhä nopeammin ja Englantilaisten täytyi todellakin +ihmetellä tanssijain osoittamaa tavatonta ruumiin notkeutta. + +Mutta Cook'ia miellytti ennen kaikkia se järjestys, jonka hän huomasi +näiden saarien valtiollisissa oloissa. Siellä oli muodostunut +jonkunlainen keskiaikamme läänityslaitokseen vivahtava kuningasvalta. +Ylin hallitsija oli Pulaho niminen sangen älykäs mies. Hänen +alapuolellaan oli sitten joukko alakuninkaita eli vasalleja. Valtiasten +suhde alamaisiinsa oli mitä paras ja kokouksissa, joissa keskusteltiin +yhteisistä asioista, vallitsi sangen kiitettävä sopu ja järjestys. + +Myöskin saarelaisten uskonnollisista seikoista otti Cook selkoa. +Ylijumala Kallasutonga, jolle toimitettiin ihmisuhrejakin, oli +vihassaan hirmuinen; hän hävitti istutukset ja levitti tauteja sekä +kuolemaa ympärilleen, sitä paitsi oli saarelaisilla monia alijumalia +eli haltijoita; mainita sopii myöskin että ihmissielu ajateltiin +kuolemattomaksi. + +Täällä tutustui Cook tarkemmin tuohon omituiseen tapaan, joka vallitsi +muuten kaikkialla Polyneesian saarilla, siihen, näet, että muutamia +esineitä tai ihmisiä pidettiin joko ajaksi tai ainaiseksi pyhinä; niitä +sanottiin _tabuksi_ ja niihin ei saanut millään muotoa kajota. Kerran +oli Cook kutsunut luokseen pari päällikköä päivälliselle; mutta eivätpä +vieraat tahtoneetkaan syödä ruokia sanoen että heille oli vesi tabuna. +Kuultuaan sitten, ett'ei vettä oltu käytetty ruokia valmistaessa, +söivät he hyvältä ruokahalulla. + +Vierailtuaan kolme kuukautta Ystävyyssaarilla, lähtivät Englantilaiset +taas matkalle ja saapuivat elokuun puolivälissä _Tahitiin_. Omaita +kohtelivat alussa hänen kansalaisensa jopa omat sukulaisensakin +kylmäkiskoisesti. Mutta, kun hän oli näyttänyt heille suuret varastonsa +punaisia höyheniä, joita Tahitin saarella pidettiin suuressa arvossa, +muuttuivat suhteet taas ystävällisiksi. Kohtapa tuli kuningas Otukin +suuren seurueen kanssa tervehtimään Cook'ia, joka antoi hänelle +lahjaksi siipikarjaa, lehmiä, lampaita jopa hevosenkin. Mutta Omaita +kohtaan osoitti kuningaskin halveksivaa mielialaa, vaikka tämä +lankesikin polvilleen hänen eteensä ja lahjoitti hänelle kalliita +antimia. + +Jo viime käynnillään oli Cook huomannut että Tahitilaiset olivat +joutuneet vihollisuuteen Cimeolaisten kanssa. Samaa jupakkaa kesti +vielä nytkin ja eräänä päivänä saatiin kuulla että kansa +naapurisaarella oli taas noussut aseihin ja karkoittanut Otun +puoluelaiset vuoriseudulle. Uusi sotaretki oli siis varustettava +uppiniskaisia vastaan ja siinä kokouksessa, jossa siitä asiasta +keskusteltiin, oli Cook'ikin läsnä. Eräs Cimeosaarelta tullut +lähettiläs avasi keskustelut pitkällä puheella, jossa hän selitti asian +juurta jaksain ja kehoitti Tahitin ylimyksiä sotaan. Kaikki eivät +olleet siihen kuitenkaan halukkaita, mutta sotapuolue sai yhtä hyvin +voiton ja niinpä päätettiin kiihkeän sanakiistan jälkeen lähettää +Cimeossa oleville ystäville apua. Ennenkuin sotaan lähdettiin, +kysyttiin kuitenkin jumalilta neuvoa, jossa tilaisuudessa toimitettiin +ihmisuhrikin. Mitään sotakahakkaa sillä kertaa ei kuitenkaan +tapahtunut, sillä tahitilainen sotapäällikkö teki rauhan vihollisten +kanssa, sittenkuin hän turhaan oli odottanut apuväen tuloa. + +Otettuaan sydämelliset jäähyväiset Otu kuninkaalta ja muilta +Tahitilaisilta, purjehti Cook läheiselle Huaheinen saarelle, jonne +hän jätti Omain, antaen hänelle rakentaa asunnon sekä puiston +eurooppalaiseen malliin ja jättäen hänelle taloutta varten useita +koti-eläimiä; myöskin Uudesta Seelannista otetut alkuasukkaat jäivät +Huaheinen saarelle Omain huonekuntalaisiksi. + + * * * * * + +Nyt kääntyi Cook viimeinkin retkensä päätehtävään s.o. luoteisväylän +etsimiseen. Hän ohjasi sen vuoksi laivansa v:n 1777 lopulla pohjoseen +ja saapui tammikuussa seuraavana vuonna saariryhmään, joka siihen asti +oli Eurooppalaisille kokonaan tuntematon. Hän nimitti sen Englannin +amiraliteetin esimiehen mukaan _Sandwich'in saaristoksi_ (myöhemmin on +sitä ruvettu nimittämään alkuasukasten kielen mukaan myöskin _Hawai'in_ +saaristoksi). + +Cook nousi maalle Tawai (nyk. Kawai) saarelle ja tapasi siellä +ystävällisiä asukkaita, jotka puhuivat samaa kieltä kuin +Tahitilaisetkin. Laskivatpa saarelaiset kasvoilleen tulokkaiden eteen +ja varustivat heitä runsaasti ruokavaroilla. Mitään eurooppalaista +laivaa eivät he sanoneet koskaan ennen nähneensä, mutta tunsivat +kuitenkin rauhan, jota he pyysivät "hamaite'n" nimellä. Kaiken +ystävyytensä ohessa olivat alkuasukkaat samoin kuin muutkin Tyynen +meren saarelaiset kuitenkin suuria varkaita. Heitä vastaan oli usein +siitä syystä käyttäminen väkivaltaakin ja semmoisessa tilaisuudessa +tuli eräs alkuasukas surmatuksikin. + +Tavat ja laitokset olivat saarelaisilla melkein samanlaiset kuin +Tahitillakin. Luonteeltaan eivät Sandwich-saarien asukkaat olleet yhtä +kevytmielisiä kuin Tahitilaiset, mutta eipä heissä huomattu myöskään +Tongasaarelaisten totisuutta. Nähtyään Englantilaisilla uusia esineitä, +kyselivät he mihin niitä tarvittiin ja huomattuaan sitten oman +puutteellisuutensa, osoittivat he jonkunlaista mielipahaa. Kooltaan +olivat saarelaiset keskinkertaisia, mutta muuten vahvoja ja +sieväruumiisia; ihon väri oli tumma. Puku ja elämäntavat olivat +jokseenkin samanlaiset kuin Tahitillakin. Aseinaan käyttivät he jousia, +nuijia ja keihäitä; tabu-tapa oli yleisenä, ja myöskin huomasi Cook +mielipahakseen että näilläkin saarilla toimitettiin vielä ihmisuhreja. + +Oltuaan pari päivää Tawaissa ja käytyään vielä eräällä toisella +läheisellä saarella, lähti Cook taas matkansa oikeata tarkoitusperää +kohden. Ensin purjehti hän pohjoseen ja kääntyi sitten koilliseen, +saapuen siten Amerikan rannalle. Seuraten sitä purjehti hän yhä +pohjosempaan ja löysi 49 pohj. leveysasteen kohdalla soveliaan +satamapaikan eräässä lahdelmassa, jota alkuasukkaat nimittivät +_Nutkaksi_. Sillä aikaa kuin Resolutionia korjattiin rannalla, tekivät +matkalaisemme tuttavuutta alkuasukasten kanssa ja pianpa saatiinkin +toimeen molemmin puolinen vaihtokauppa. Amerikan intiaanit tarjoilivat +kaupaksi suurissa määrin metsäelävien nahkoja ja ottivat niistä +maksuksi milt'ei yksinomaan metallisia, etenkin messinkisiä esineitä. +Vaihtokaupassa osoittivat villit yleensä tunnollista rehellisyyttä, +mutta huomasivatpa Englantilaiset kuitenkin jonkun ajan kuluttua että +he olivat yhtä sukkelia varkaita kuin Tyynen meren asukkaatkin ja sen +ohessa paljon vaarallisempia, syystä kun heillä oli rauta-aseita. + +Huhtikuun lopulla jätti Cook Nutkalahden jatkaen matkaansa yhä +pohjoseen päin aina Behringin salmelle asti. Sillä matkalla huomasi hän +että Pohjois-Amerikan luoteiskulma ulottui paljon enemmän länteen, kuin +siihen aikaan yleensä luultiin ja että kulkuväylä Atlantin valtamereen +kävi sen vuoksi aivan mahdottomaksi. Amerikan luoteisimmalta eli +Wales'in prinssin niemeltä purjehti Cook vastaiselle Aasian rannalle, +jossa Tshuktshilaiset asuivat, meni sitten Behringin salmen kautta +Pohjoiseen jäämereen ja tapasi jo elokuun lopulla noin 70 pohj. +leveysasteen kohdalla läpi-pääsemättömiä jäävuoria. Ne olivat yleensä +kirkkaita sekä läpinäkyviä ja niiden suuruudesta päätti Cook, ett'eivät +ne olleet yhden talven työtä. Koeteltuaan turhaan päästä niiden läpi, +täytyi hänen kääntää takasin Jäähuipuksi (Icy kap) nimittämänsä +niemekkeen kohdalta. Nyt päätti hän hakea etelämpänä sopivaa paikkaa +talvimajoja varten ja koettaa sitten seuraavan kesän aikana jälleen +onneansa jäämeren jäissä. + + * * * * * + +Cook aikoi talvehtia Sandwich'in saarilla ja saapuikin marraskuun +lopulla _Owajh'iin_ eli Hawai'iin, joka on mainituista saarista suurin, +ja jonka vuoren huiput olivat lumen peittämiä. Saaren asukkaat, jotka +tulivat Englantilaisia vastaan venheillään, ryhtyivät oitis +vaihtokauppaan heidän kanssaan. Kun sitten oli löydetty sovelias +satamapaikka _Karakakuan_ lahdessa, purjehtivat Englantilaiset sinne +tammikuun 17 p. (v. 1779), jolloin heidän laivojensa ympäri keräytyi +semmoinen kansan paljous, ett'eivät matkalaisemme moista olleet koskaan +ennen nähneet. Niiden joukossa, jotka kävivät Englantilaisia +tervehtimässä, oli monta mahtamaa päällikköä, jotka samoin kuin heidän +alamaisensakin osoittivat tulokkaille mitä suurinta kunnioitusta. +Cook'ia palvelivat maan asukkaat milt'ei epäjumalana. Hänen +hartioilleen ripustettiin punaista vaatetta, jommoista kunnioitusta +osoitettiin ainoastaan jumalien kuville. Kun hän astui maalle, kulki +pappi hänen edellään ja kaikki kansa laskeutui kasvoilleen. Laivojen +upseerit kuljeskelivat vapaasti saarella ja joka paikassa otettiin +heitä mitä ystävällisimmin vastaan; heitä kutsuttiin majoihin +lepäämään, juotettiin kokosmaidolla ja ilahutettiin lauluilla sekä +tanssilla. Kohtapa saapui saarelle kuningas Teriobu, joka +Englantilaisten tullessa sattui olemaan sotaretkellä. Hän osoitti +niinikään suurta kunnioitusta tulokkaille. Käydessään Cook'ia +tervehtimässä levitti kuningas hänen hartioilleen levättinsä sekä pani +hänen päähänsä oman höyhenkypärinsä ja viuhkan hänen käteensä. Sitten +antoi kuningas päälliköllemme vielä runsaita lahjojakin ja vaihtoi +päälle päätteeksi hänen kanssaan nimiäkin, jota pidettiin näiden +villien luona mitä suurimpana kohteliaisuuden osoituksena. Kun sitten +Englantilaiset helmikuun alussa aikoivat lähteä saarelta, kutsui +kuningas Cook'in ja Clerken asuntoonsa. Siellä oli nähtävänä tavattoman +suuria hedelmäkasoja, vaatepakkoja ja muun muassa kokonainen +sikalaumakin, jotka kaikki olivat kerätyt uskollisilta alamaisilta ja +joista nyt molemmille kapteeneille annettiin kaksikolmatta osaa. Moista +lahjaa eivät Englantilaiset olleet vielä missään saaneet. + +Helmikuun 4 p:nä lähtivät matkalaisemme Karakakuan satamasta, mutta +kovan myrskyn takia täytyi heidän muutaman päivän kuluttua palata sinne +takasin. Mutta sillä välin oli alkuasukasten mieliala suuresti +muuttunut. Rannalla ei kaikunut mitään riemuhuutoja eikä näkynyt edes +uteliaita katselijajoukkojakaan. Kuluipa sitten pari päivää ja +Englantilaiset saivat kokea, ett'ei tuo hiljaisuus ollut satunnaista, +vaan että heitä vastaan oli todellakin olemassa tyytymättömyyttä. Kun +muutamat saarelaisten päälliköt kielsivät alamaisiaan Englantilaisille +vettä tuomasta, syntyi siitä kahakka; se saatiin tosin sovinnolla +loppumaan, mutta molemmin puolinen katkeruus sai siitä kuitenkin yhä +suurempaa yllykettä. Kun sitten yöllä helmikuun 14 p:ää vasten +Discovery-laivasta varastettiin venhe, päätti Cook ryhtyä tehokkaisin +toimiin pahantekijäin rankaisemiseksi. Hänen aikomuksensa oli saada +valtoihinsa itse kuninkaan, ja siinä tarkoituksessa lähti hän saarelle +aseellisten merisotamiesten kanssa. Jopa olikin Teriobu lähtemäisillään +Cook'in kehotuksesta Englantilaisten laivaan, kun samalla syöksyivät +väliin kuninkaan vaimot ja muutamat ylimykset, jotta hartaasti pyysivät +häntä jäämään saarelle. Englantilaisten varustukset olivat synnyttäneet +epäluuloa myöskin kansassa, joka nyt alkoi keräytyä suurissa joukoissa, +ja kun sitten saatiin kuulla että eräs ylimys oli joutunut +Englantilaisten surmattavaksi, lähettivät saarelaiset vaimonsa sekä +lapsensa pois ja hyökkäsivät ase kädessä rannalla olevien +Englantilaisten kimppuun. Joku villeistä uhkasi Cook'ia keihäällään ja +englantilainen päällikkö ampui häneen hauleilla. Mutta haulit +kimmahtivat villin paksusta sotapuvusta mitään vahinkoa tekemättä, ja +se seikka kiihoitti vaan muita saarelaisia ankarampaan vastarintaan. +Cook latasi silloin uudelleen ja ampui luodilla lähinnä olevan miehen +kuoliaaksi. Nyt alkoi yleinen taistelu. Neljä Englantilaista oli jo +saanut surmansa ja moni pahoin haavoittunut, kuu Cook sai puukoniskun +selkäänsä ja kaatui maahan. Sen nähdessään päästivät saarelaiset +riemuhuudon, riistivät kaatuneen päällikön ruumiin itselleen ja +antoivat sille vielä useampia puukoniskuja. Niin kuoli aikansa mainioin +merimies ja löytöretkeilijä täytettyään onnellisesti elämänsä suuren +tehtävän ihmiskunnan palveluksessa. + +Päällikkönsä kaaduttua syöksivät maalla olevat Englantilaiset veteen ja +uivat lähestöllä oleviin venheisiin. Sitten koettivat Englantilaiset +saada Cook'in ruumista alkuasukkailta; mutta se oli jo mahdotonta; +vasta viikon kuluttua onnistui heille saada päälliköstään muutamia +jäännöksiä, jotka sitten juhlallisesti haudattiin meren syvyyteen. + +Nyt otti kapteeni Clerke ylipäällikkyyden "Resolution" laivalla ja +jätti "Discoveryn" luutnantti Goren johdettavaksi. Cook'in suunnitelman +mukaan purjehti uusi päällikkö vielä kerran Kamtschatkaan ja sieltä +Behringin salmen kautta Jäämerelle. Hän pääsi aina 70 1/2 +leveysasteelle saakka, mutta täytyi sieltä jäiden takia kääntyä +takasin. Tällä valvaloisella matkalla oli hänen heikko terveytensä +käynyt yhä huonommaksi ja seurauksena olikin että hän palatessaan kuoli +Kamtschatkan edustalla elokuun 22 v. 1779. Luutnantti Gore otti silloin +ylipäällikkyyden molemmilla laivoilla ja jatkoi niillä paluumatkaa +etelään. Ensin seurasi hän pitkin Kiinan rannikkoja ja kääntyi sitten +Intian vesille. Purjehdittuaan Hyvän Toivon niemen ohi, saapui hän +kotimaallensa lokakuussa v. 1780. + +Tieto Cook'in kuolemasta levitti syvää surua Englannissa. Lontoon +tiedeseura laittoi hänen muistokseen metaljin, hallitus antoi hänen +leskelleen ynnä lapsille vuotuisen eläkerahan ja jonkun vuoden kuluttua +nostettiin suuren vainajan perilliset aatelissäätyyn. Mutta nämä +ulkonaiset kunnianosoitukset Cook'in muistolle ovat kuitenkin +vähäarvoisia sen kunnioituksen rinnalla, jota niinhyvin Englantilaiset +kuin muutkin kansat tunsivat tuota suurta löytöretkeilijää kohtaan. Ja +harvoinpa onkin joku tiede niin suuressa kiitollisuuden velassa +yksityiselle miehelle kuin maa- ja meritiede on Cook'ille. Tässä vielä +lyhyt silmäys hänen tärkeimpiin ansioihinsa. Ensimmäisellä matkallaan +oli hän löytänyt Seurasaaret sekä osoittanut että Uudessa Seelannissa +oli kaksi eri saarta ja sen lisäksi tutkinut siihen asti tuntematonta +Uuden Hollannin itäistä rannikkoa; toisella retkellään ratkasi hän +kysymyksen eteläisestä mantereesta, näyttäen ett'ei semmoista ole +olemassa ainakaan 40 ja 70 lev. asteen välillä, jonka ohessa hän löysi +Uuden Kaledonian y.m. saaria; kolmannella matkallaan löysi hän +Sandwich'in saaret, tutki Amerikan länsirantaa 43 ja 70 pohj. lev. +asteen välillä, määräsi Aasian ja Amerikan etäisyyden toisistaan, josta +seikasta siihen asti oltiin aivan epätiedossa, ja osoitti että +mahdollisesti löytyvä luoteisväylä Atlantin valtameren ja Tyynen meren +välillä on kaikkea käytännöllistä hyötyä vailla, kun sitä myöten ei +voida kulkea jäiden takia. Hänen muiden suurten ansioidensa joukkoon on +luettava sekin, että hän on opettanut voittamaan tuota kauheata +meritautia, keripukkia; sillä häneltäpä onnistui ensiksi tehdä pitkiä +matkoja sekä kuuman että kylmän ilmanalan merillä ilman että tauti +pääsi sanottavasti vahingoittamaan hänen laivaväkeänsä. + +Saadaksemme jonkunlaisen käsityksen sen miehen luonnonlaadusta, joka +nämä suuret työt toimitti, kuulkaamme, mitä hänestä hänen aikalaisensa +ja matkatoverinsa kapteeni King lausuu: + +"Cook oli ikäänkuin luotu niitä töitä varten, jotka tulivat hänen +osalleen", sanoo kapteeni Kinq. "Hänen ruumiinsa oli luja ja +karaistunut, niin että se voi kestää mitä suurinpia vaivoja. Hänen +sielunsa oli varustettu samalla voimalla ja kestävyydellä kuin hänen +ruumiinsakin. Hänen ymmärryksensä oli selvä ja terävä; hänen +päätösvoimansa sukkela ja varma. Tuumansa teki hän rohkeasti ja miehen +tavoin pani hän ne toimeenkin. Hänen rohkeuteensa oli liitetty tavaton +maltti vaaran hetkellä. Hänen olentonsa oli tasainen ja suora; hänen +mielenlaatunsa tosin hiukan kiivas, mutta hänen sydämensä oli kuitenkin +aina hyvänsuopa ja ystävällinen". + + * * * * * + +Ennenkuin jätämme kokonaan Jaakko Cook'in tutkintoretket, on meidän +vielä lausuttava muutama sana niiden seurauksista ja Tyynen meren +saarien myöhemmistä vaiheista. + +Cook'in löydöt herättivät ympäri koko Euroopan yleistä ihastusta. +Kaikkialla kuunneltiin suurimmalla mieltymyksellä kertomuksia Tyynen +meren saarista sekä sen viattomassa luonnontilassa elävistä asukkaista, +ja kohtapa tulivat nuo aluset myöskin uusien tutkimuksien esineeksi. +Valaskalan pyytäjät tunkivat kauas etelään, käyden usein +korkeammillakin leveysasteilla kuin Cook'ille oli onnistunut tunkeutua. +Heidän jäljissään riensi sinne tiedemiehiä ja uusia saaria sekä maita +keksittiin kaukana etelässä; mutta ne kaikki olivat autioita, ikuisen +lumen ja jään peittämiä. + +Tärkein seuraus Cook'in löydöistä oli kuitenkin se, että Eurooppalaiset +ryhtyivät Uuden Hollannin ja Tyynen meren saarien asuttamiseen. V. 1788 +perusti Englannin hallitus Uuden Hollannin itärannalle Sidneyn +kaupungin ja siirtolan, jonne ensi alussa lähetettiin pahantekijöitä, +vaan jonne sitten myöskin muita uudisasukkaita siirtyi. Myöhemmin +perustettiin maahan muitakin siirtokuntia ja kun viimein v. 1851 +Uusi-etelä-Walesi'ssa löydettiin kultamaata, rupesi sinne tulvaamaan +ihmisiä Euroopasta niinkuin kultamaahan ainakin. Maata ruvettiin +viljelemään eurooppalaiseen tapaan, uhkeita kaupunkeja perustettiin ja +seurauksena on ollutkin että alhaisessa luonnon tilassa olevat +alkuasukkaat (n.s. _Austraalineekerit_) ovat vähitellen saaneet väistyä +eurooppalaisen viljelyksen tieltä. Van Diemen'in maalta onkin jo +alkuperäinen väestö sukupuuttoon kuollut ja myöskin Uudessa Hollannissa +melkoisesti vähentynyt. + +Austraalineekerien kohtalo näkyy tulevan osaksi myöskin Tyynen meren +läntisien saarien _papuas_-heimoon kuuluville asukkaille. Sitä vastoin +ovat Tyynen meren itäisille saarille kauan aikaa sitten muuttaneet +_Malaijilaiset_ osoittaneet paljon suurempaa taipumusta kristinoppiin +ja eurooppalaiseen sivistykseen. Lähetyssaarnaajat ovat kylväneet +hyvällä menestyksellä heidän sydämiinsä totuuden opin siemeniä poistaen +siten heidän tavoistaan sopimattomia, ihmisyyttä häväiseviä menoja, ja +seurauksena on ollutkin että näiden saaristojen asukkaat muuttuvat yhä +enemmän eurooppalaisten kaltaisiksi. Etenkin on Sandwich'in saarilla +päässyt korkeampi viljely juurtumaan; niiden asukkaat hoitavat +taidollisesti maatansa, rakentavat sieviä asumuksia sekä maanteitä ja +heidän pääkaupunkinsa Honolulu Oahun saarella (ainoa kaupunki Tyynen +meren saaristossa) on rakennettu eurooppalaiseen malliin, emmekä me +siellä kaipaa kahviloita ja kapakoita yhtä vähän kuin kirkkoja ja +koulujakaan. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Jaakko Cook'in matkat Tyynellä merellä, by +Antti Fredrik Hassell + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JAAKKO COOK'IN MATKAT *** + +***** This file should be named 19320-8.txt or 19320-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/1/9/3/2/19320/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/19320-8.zip b/19320-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..a99b012 --- /dev/null +++ b/19320-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..2ec3c0f --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #19320 (https://www.gutenberg.org/ebooks/19320) |