initial commit of ebook 16668HEADmain

5 files changed, 3174 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/16668-8.txt b/16668-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..8426030
--- /dev/null
+++ b/16668-8.txt
@@ -0,0 +1,3158 @@
+The Project Gutenberg EBook of Maahengen salaisuus, by Valter Henrik Juvelius
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Maahengen salaisuus
+       Tohtori salapoliisina
+
+Author: Valter Henrik Juvelius
+
+Release Date: September 7, 2005 [EBook #16668]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MAAHENGEN SALAISUUS ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+
+
+
+
+MAAHENGEN SALAISUUS
+
+TOHTORI SALAPOLIISINA
+
+
+Kirjoittanut
+Heikki Kenttä [Valter Juva]
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaissut
+Kustannusosakeyhtiö Otava 1915.
+
+
+
+
+1.
+
+
+Olin kaiken kesää viipynyt Helsingissä fysikaalisia ja kemiallisia
+tutkimuksiani varten, kun heinäkuun loppupuolella sain ystävällisen
+kutsun tulla sorsanajoon Savoon, tilanomistaja O. E. Malmfeltin suureen
+kartanoon. Pitkä, ruohoinen lahdenpohjukka, kaisloineen ja
+rantakortteineen pistäytyy Holman ja Lahisten kartanoiden väliin. Jo
+viime kesänä vietin toista viikkoa Holmassa ja opin pitämään arvossa
+näitä erinomaisia sorsamaita.
+
+Isäni ja Malmfelt olivat aikoinaan olleet hyviä ystäviä. Setä
+Malmfeltilla oli tytär, Signe, johon olin tutustunut jo edellisenä
+talvena Helsingissä. -- Voi meitä, tieteen orjia!
+
+Ei siis muuta, -- pyssyt ja ampumavarat kuntoon, metsästyspuku
+tyrolilaiseen reppuun, vierasvaatteet keltaiseen nahkalaukkuun ja mies
+matkaan ystävälliseen Savon-perheeseen.
+
+Savo on tunnettu suurista aatelistiloistaan, maanviljelijäin
+vieraanvaraisuudesta ja komeasta elämästä. Puhdasverisessä savolaisessa
+tilanomistajassa luulisi yleensä aina olevan suurisanaista
+kerskaavaisuutta ja suupalttiutta. Mutta jospa niinkin, -- Malmfelt teki
+tässä suhteessa kylläkin silmiinpistävän poikkeuksen. Hänen kunniansa
+piili syvemmällä. --
+
+Kun illalla saavuin taloon, paria tuntia ennenkuin vesilintujen
+metsästysaika oli yöllä alkava, niin täällä jo pitäjän arvohenkilöt
+olivat koossa, metsästystamineissaan, pyssyineen ja koirineen.
+Kehuskeleva, isoääninen seurue, jonka väittelevä puhelu kuului avoimesta
+ikkunasta pihalle. Paikkakunnan vanha perintätapa vaati, että sorsanajo
+oli pantava alkuun Holman rannasta.
+
+Malmfeltin perhe otti minut mitä ystävällisimmin vastaan. -- "Emme enää
+osanneet toivoakaan tohtoria tänne."
+
+Rouva Malmfelt oli hieno vallasnainen, ylhäissukuinen ja vieläkin
+erinomaisen kaunis. Hänellä oli kasvoissaan jotain etelämaista sävyä.
+
+"Ilo on kokonaan minun puolellani."
+
+"Tohtori Pohjamo on jalo metsämies Herran edessä. Hän tulee meille
+ainoastaan viattomia sorsaraukkoja tappamaan."
+
+Tytär tuli äitiinsä. Hän oli tummatukkainen tyttö, jonka profiilista
+kannatti nähdä yksinäisyydessä unta. Tähän tuli lisäksi jotain
+erikoista, Signe neidin kasvoissa olivat ihmeellisellä tavalla
+sulautuneet yhteen etelän hehku ja pohjan heleä ihonväri. Hän oli
+vilkas, vienon kuulas tyttölapsi, joka luonnonraikkaudellaan oli heti
+ensi päivästä, jo toista vuotta sitten, suorastaan hurmannut minut.
+
+Malmfelt itse oli pitkä ja roteva, vaaleaverinen herra. Pehmeät,
+keltaiset viikset, korkea pyöreä otsa, pysty nypykkänenä ja voimakas
+leuka. Hyväntahtoisen leikillinen ilme eli aina hänen kasvoillaan.
+Hänessä oli melkoinen määrä tyyntä huumoria, ja hermosto ei varmaan
+ollut koskaan häntä kiusannut. Teki hyvää yksin jo nähdä tämä peräti
+terve maapatroona. Ei sopinut kieltää, -- jokin isotteleva
+aito-savolainen luonteenpiirre hänessä varmaankin oli. Muuten parhaita
+miesten miehiä.
+
+Kohteliaisuuksien vaihtoon ja pistosanojen vastaanottoon ei ollut
+paljonkaan aikaa. Isäntäni vei minut huoneeseeni, yläkerran
+puutarhanpuoleiseen otsikkokamariin. Metsästyspukuun puettuna olin pian
+alhaalla muiden metsästäjien seurassa.
+
+Pitäjän herroista, joista useimmat jo tunsinkin viime kesästä, oli
+kaikin puolin huomattavin Malmfeltin naapuri G. A. Wallenberg, Lahisten
+herra. Komea, pulska mies, jossa oli jotain itsetietoista ja käskevää.
+Hänen hyväilynimensä kumppanien keskuudessa oli "Kustaa II Aadolf", jota
+muuten koko profiili, otsa, nenä, ja vaalea pujoparta sekä tukevat
+olkapäät ja vatsan ulkokaari suuressa määrin muistuttivat. Ellen erehdy,
+hän oli kuumaverinen äkkipikainen herrasmies. Maanviljelystään hän hoiti
+mallikelpoisesti, ja hänen oivallinen karjansa oli laajalti tunnettu.
+
+Merkillisintä Malmfeltin ja Wallenbergin suhteissa oli se, että
+naapurukset seurustelivat keskenään varsin ystävällisesti, vaikka heidän
+välillään oli käymässä pitkällinen maariitajuttu, joka oli kestänyt jo
+miespolven ajan, niellen tuhansia ja taaskin tuhansia markkoja.
+
+Koko maailmahan tuntee kuuluisan "Lankinsuon riitajutun", jota jo meidän
+isiemme aikana naurettiin kaikkialla maassa.
+
+Holman ja Lahisten entiset isännät, "vanhat-patroonat", olivat panneet
+riita-asian vireille ja sillä piristäneet itseään maalaiselämän
+yksinäisyydessä. Riitajuttu venyi venymistään, ja lopulta elettiin
+naapureissa kuin kissa ja koira. Ei kummankaan kunnia myöntänyt sovintoa
+tehtäväksi, ja näiden herrain "varat kannattivat" ylläpitää vaikkapa
+isompaakin riitaa!
+
+Nykyiset isännät, "nuoret-patroonat", perivät melkein yhtaikaa kumpikin
+tilansa sekä samalla myöskin tämän sitkeäperäisen maariidan,
+pöytäkirjapinkkoineen, karttoineen ja katselmuskirjoineen.
+Luonnollisesti ei kumpikaan voinut myöntää isänsä olleen väärässä ja
+naapurinsa isän oikeassa. Suvun perinnäiset katsantotavat olivat
+kummallekin pyhiä. Periaatteellisista syistä siis jatkettiin riitaa yhä
+edelleen. "Varojen kannattamattomuudestakaan" ei ollut mitään pelkoa.
+
+Mutta kun sekä Malmfelt että Wallenberg olivat elämänhaluisia,
+uuden-ajan miehiä, ja heidän pakostakin täytyi tavantakaa kohdata
+toisensa yhteisissä seurapiireissä, niin nämä kunnon naapurit olivat
+tehneet ikäänkuin äänettömän keskinäisen sopimuksen: -- "Älkööt henkilöt
+riidelkö; riidelköön yksistään asia!" Vääjäämättömästi, tinkimättä, --
+vieläpä entistä suuremmalla tarmolla, -- ajettiin "Lankinsuon
+riitajuttua" oikeuksissa. Ottelujen väliajoilla naapurit eivät olleet
+kysymyksestä tietävinäänkään, vaan kävivät toistensa luona vieraissakin.
+Korkeintaan saattoi toinen, keksittyään jonkun uuden, pätevän
+vastaväitteen, sormellaan toista uhata:
+
+"Varo itseäs ensi käräjillä! silloin sinut nujerran."
+
+Riitajuttu ja sen ajaminen oli itse asiassa muuttunut kahden urheilijan
+väliseksi kunnia-asiaksi. Taistelu tuotti jännitystä ja mielen
+tyydytystä. Se oli miekkailukisa, jota käytiin sukevan notkeilla
+miekkasimilla. Timantti tahtoi toista timanttia leikata. Tämän ohella
+oli kysymyksessä yhä edelleen periaatteellinen puolensa, ja periaate on
+kuitenkin aina periaate.
+
+Nämä seikat tunsin pääpiirteissään varsin hyvin, ja oli hauska nähdä,
+kuinka kumpikin riitaveli, nähtävästi hyvässä sovussa, nyt hankkiutui
+yhteiselle kilpakentälle, nujertelemaan Kaislahden lukuisia
+vesilintuliutoja.
+
+Metsästysseurueen puheesta päättäen, sorsansaalis varmaankin oli tänä
+vuonna oleva tavallista niukempi. Kevät oli Savossa ollut kylmä ja
+myöhäinen. Useat poikueet eivät vielä olleet täysin lentokykyisiäkään.
+
+Herrat väittelivät, puhuivat toistensa suuhun ja kerskuivat tarkkoja
+havaintojaan.
+
+Myös isäntämme puuttui puheeseen. Suvikassorsat olivat epäilemättäkin
+heikosti kehittyneitä. Viljavuosikin tulee huono. Sen parhaiten näkee
+rukiista, joka jää koko joukon alle keskikerran.
+
+Herra Wallenberg iski asiaan: "Holman puolella lahtea sorsat voivat
+todella olla pieniä ja keskenkasvuisia. Mutta meillä, Lahisten puolella,
+ne ovat suuria ja lihavia kuin syöttiläsankat. Veli Malmfeltin ruis on
+huonoa. Ennenkuin mennään järvelle, voimme katsoa minun ruistani
+Pässinmutkassa. Sankkaa niinkuin paras hamppu. Mutta sen tekee
+_maahenki_, jolla ensi kuussa vielä teen jymyt Suomessa."
+
+-- "Eläköön maahenki!"
+
+-- "Eläköön vesihenki! Eläköön Kustaa II Aadolf!"
+
+Oli ilmeistä, että herra Wallenbergillä oli jotain erikoista
+sydämellään. Myös hän epäilemättäkin oli aikeissa haastaa pientä toraa.
+Kaikki puheet jäivät kuitenkin sikseen, kun emäntämme tuli sisään,
+pyytäen herroja yksinkertaiselle kahveli-illalliselle, ennen
+metsästäjien lähtöä järvelle.
+
+Hienon hieno illallinen oli syöty kaikessa kiireessä ja sorsien tuhoksi
+jo edeltäkäsin otettu kolme- ja nelikertaiset välipalat. Lehtori
+Soinivaara oli viime ryypyn edellä ivallisesti mukaillut klassikoitaan
+jotenkin ontuvin säkein, joissa viimeinen eloon jäänyt urossorsa ylisti
+surmaan suistuneita kumppaneitaan kolmin- ja nelinkerroin autuaiksi, kun
+olivat saaneet kaatua _Holman_ ylhäin muurien alla, silloin kuin
+"_Kaisilalahti_" vyörytti niin useita aaltojen alle temmatuita kauloja,
+räpylöitä ja urheita ruumiita. Runo oli herättänyt innostusta,
+taisteluun lähdön huumaa! Kaikki oli muodostunut komeaksi, atavistiseksi
+sotatanssiksi, jossa vähin jokainen meistä oli kalskutellut
+nuolikonttiaan, heiluttanut joustansa ja heristellyt kivikärkistä
+heittokeihästään. Naiset olivatkin -- viisaasti kyllä -- pysyneet
+irokeesein illallisesta loitolla.
+
+Kello jo lähenteli puolta kahtatoista, ja alkoi olla aika lähteä. Kukin
+asetti taskukellonsa Helsingin-ajan mukaan, joka minulla oli tarkimmin
+tiedossani.
+
+Tiemme kävi rantaa kohti yli kotipellon, ja tästä se kääntyi kulkemaan
+pitkin vanhain viljelysmaiden palletta aina lähellä olevaan Lahisten
+kartanon piirirajaan saakka. Alavan niityn ja korteikon päässä, lähellä
+piirirajan johdetta, oli selvän veden rannassa pieni kivikkoluoto. Ainoa
+paikka, mistä matalan ja ruoppapohjäisen Kaislahden vesille voi veneissä
+päästä. Kivikkoluoto jäi Holman puolelle rajaa, ja nähtävästi tästä
+Holman kartano olikin maailman sivussa nimensä saanut.
+
+Ennenkuin lähdettiin alas märälle niitylle, jonka poikki kulki
+kaksirivinen jono pitkittäin asetettuja, puolilahoja porraspölkkyjä,
+vaati herra Wallenberg meitä katsomaan ruispeltoaan Pässinmutkassa,
+johon oli ainoastaan kivenheitto matkaa.
+
+Mikäs siinä, -- sopihan lähteä katsomaan! Kuljimme parisataa metriä
+pitkin selkärajaa, ja tässä Pässinmutkan pelto pistäytyi suorakulmaisen
+suunnikkaan muotoisena maakaistana Holman tilusten sisään. Se oli komea
+pelto, aitauksesta päättäen arviolta kahdeksan hehtaarin kokoinen.
+
+"Siinä näette, hyvät herrat, miltä rukiin tulee näyttää. Sankkaa
+niinkuin paras hamppu. Kolmen kihlakunnan alueella ei ole toista
+sellaista ruista. Katsokaahan tuonne rajan toiselle puolen Holman
+kartanon ruista. Koko joukon alla keskikerran, -- Malmfelt itse on sen
+myöntänyt! -- Minä aion ottaa kylvöstäni kaksikymmentä jyvää raskasta
+viljaa. Elokuulla vielä, kun olen viljani riihennyt, mitannut ja
+punninnut, teen jymyt Suomessa. -- Huomatkaa, hyvät herrat: keväällä
+minun laihoni ei ollut sen parempaa kuin Malmfeltinkaan! Kaikki, nähkää,
+riippuu _maahengestä_!"
+
+Siinä tuli nyt sana "maahenki" tänä iltana toistamiseen esiin,
+erityisellä painolla ja salaperäisyydellä mainittuna.
+
+"Mutta mikä se _maahenki_ on, se on oma salaisuuteni!"
+
+Lahisten kartanon ruis oli todella erinomaista. Luja ja vankka olki
+kantoi pitkää, täytelästä tähkää. Toisella puolen rajaa oli olki harvaa
+ja paikoittain melkein kitukasvuista. Tähkäpäät olivat pieniä ja
+epätasaisessa terässä.
+
+Kun tieteelliset tutkimukseni ja kokeiluni olivat osalta kosketelleet
+myös maanviljelyskemian alaa, ja muutamat herra Wallenbergin lauseet ja
+viittaukset olivat kiinnittäneet erityistä huomiotani, päätin lähemmin
+tiedustella häneltä asioita.
+
+Astuessamme rantaan päin, käännyin Lahisten herran puoleen. "Sillä on
+omituinen nimi, teidän pellollanne, -- Pässinmutka", -- lausuin
+keskustelun aluksi.
+
+Herra Wallenberg oikaisi kookasta varttaan. "Tohtori on vieras
+paikkakunnalla, -- kysymyksenne on siis luvallinen! -- Asia on lyhyesti
+seuraava, ja sen kuulkoot kaikki nämä herrat. Pellon nimi on
+isonjaonkartanoissa Pesimäviidan aitaus -- 'Pesimæ vithæ gerde'. --
+Kansan suussa sen nykyisenä haukkumanimenä on Pässinmutka. Lahisten ja
+Holman välinen raja käy, rannasta lähtien, yhtä jonoa suorana linjana
+kuusitoista kilometriä, pitäjänrajaan saakka. Ainoastaan tässä se tekee
+neljä suorakulmaista käännettä, jotka leikkaavat pois maata Holman
+kartanon puolelta. Tämän johdosta on sittemmin syntynyt kansantarina.
+Entisinä aikoina, ison jaon käydessä, oli Lahisten silloinen herra muka
+lahjonut maanmittarin ja tästä maakappaleesta maksanut hänelle pässin.
+-- Mutta se on kirottu vale! -- Vai pässin? Köyhää Wallenberg-raukkaa!
+-- Jos esi-isäni olisi tahtonut toimitusmiestä lahjoa, niin hän olisi
+maanmittarille lähettänyt kymmenen härkää! -- Lisäksi huomattakoon:
+isonjaon jakokirjasta käy ilmi, että 'Pesimæ vithæ gerde' on Lahisille
+rehellisesti jaettu. Ja sen sai kaikissa oikeuksissa kuulla veli
+Malmfeltin isä, -- sama herra, joka rupesi rettelöimään myöskin
+Lankinsuosta. -- Mutta se on toinen historia! Lankinsuo on
+ulkoniittypalstalla, ja suo kuuluu kokonaan Lahisiin, kuten ensi
+syyskäräjillä tulen lopullisesti todistamaan."
+
+Kas niin! Kaikessa viattomuudessani olin puhaltanut kaikki kytevät
+kekäleet ilmituleen.
+
+Onneksi joku minua älykkäämpi huusi: "Kello on kohta kaksitoista!
+Puuttuu vain kymmenen minuuttia."
+
+Holman luodolle oli tuotu joukko veneitä ja ruuhia, joihin asetuimme
+kaksittain istumaan. Soutajina oli kokeneita torppareita. Meitä oli
+kaikkiaan kuusi venekuntaa, jotka hajaantuivat pitkin Kaislahden
+ruovikoita ja kaislasaarten sokkeloita. Holman ja Lahisten pehtorit
+miehineen olivat jo aikaisemmin asettuneet sinne tänne pitkin
+rantaniittyjä koirien kanssa. Sorsanajo oli suurisuuntaisesti
+järjestetty.
+
+Tarkkaan kello kaksitoista Holman herra ampui laukauksen ilmaan. Ajo oli
+alkanut. Sitä myöten kuin veneet etääntyivät, kuului uusia ja yhä uusia
+laukauksia, välistä nopeasti toisiaan seuraavina kaksoispamauksina.
+Ilmeisestikin riistaa oli viljalti.
+
+Tyynessä, sumuisessa kesäyössä milloin laukaus meni kuin umpilukkoon,
+milloin taas pamaus kaikui takaisin Haukkavuorelta pitkänä ratinana.
+Veneet lipuivat hiljaa, kaisla kahisi, märät airot mulahtivat ja
+sirisivät, koirat molskivat, uivat ja pulikoivat, tai rämpivät
+läähättäen ja nuuskien korteikossa. Taas ja taas sorsat pyrähtivät
+lentoon; ajo muodostui komeaksi joukkomurhaksi.
+
+Aamu oli valoisa, ja aurinko jo koillisessa katsoi yli korkeiden
+selkäsaarten, kun kokoontumismerkki soi Holman herran torvesta.
+
+Venekunta toisensa perästä saapui takaisin luodolle, jonka sileälle
+kantakalliolle riista kannettiin ja ladottiin eri ryhmiin. -- Olipa
+tavaton saalis! Metsästyspullot kiertelivät, sukkeluuksia sinkoili, ja
+riista luettiin.
+
+"Sataseitsemän!"
+
+"Olipa vahinko, -- valehtelijan määrä! -- Kuinka nyt uskallamme puhua
+saaliistamme pitkin pitäjiä?"
+
+"Niinpä sadaskahdeksas tässä!" Lahisten herra paiskasi sorsiensa
+joukkoon pienen, viheliäisen tavin.
+
+"Lahisten lihavia syöttiläsankkoja!" pääsi vahingossa Holman herran
+suusta.
+
+Yleinen riemastus. -- "Ja katsokaa, onpa Lahisten herran saalis
+muutenkin lihava! Viisi sorsaa ja yksi tavi." --
+
+-- "Ja patruunavyö melkein tyhjä." --
+
+-- "Nyt on Kustaa II Aadolf puolustanut maataan Kustaa IV Aadolfina." --
+
+-- "Kuningas viralta pois, Kustaa Aadolf Gustafsson!" --
+
+Herra Wallenberg oli hienosti sivistynyt mies. Hän pysyi näköjään
+välinpitämättömän tyynenä, vaikka hänen mielensä epäilemättä kuohahti.
+Jo huonossa metsästysonnessa itsessään oli kylliksi kiukun syytä.
+Olivathan muutamat, -- kuten juuri herra Malmfelt, -- ampuneet
+viisitoista sorsaa.
+
+Malmfelt kiiruhti sovittamaan ajattelemattomuuttaan.
+
+"Mitäpä tuosta! Onni sattuman varassa. -- Ja varmaan saan pyytää veljeä,
+samoin kuin kaikkia herroja, jahtipäivällisille Holmaan tänään kello
+kuusi. Olemme saaneet rauhassa nukkua ja ehtineet karistaa öiset vaivat
+ruumiistamme."
+
+Holman jahtipäivälliset kuuluivat paikkakunnan perintätapoihin
+ammoisista ajoista saakka.
+
+Herra Wallenberg hymähti: "Täytyneehän tulla. Mutta sen sanon, veli
+Malmfelt, -- olit tänään kolme kertaa parempi metsästäjä kuin minä: --
+minä olen tänä kesänä ollut kolme kertaa parempi maanviljelijä kuin
+sinä."
+
+Seurueemme nyt hajosi. Ne herrat, joiden koti oli likempänä, ajoivat
+välillä kotiinsa nukkumaan, toiset lähtivät Lahisiin, tai jäivät
+Holmaan. Vielä pitkän aikaa juttelimme Holmassa sorsanajosta, ja kello
+taisi käydä kahdeksatta, ennenkuin vihdoin lähdimme levolle.
+
+
+
+
+2.
+
+
+Signe neitiä olin päivän mittaan ainoastaan vilahdukselta tavannut.
+Naisilla oli kiireiset taloustoimensa, ja murkina-gongongi oli kello
+yhden aikana soinut yksinomaan herroille.
+
+Talon hauskoihin tapoihin kuului, että isäntäväki ei tahtonut olla
+vierailleen rasitukseksi. Heidän vapauttaan ei rajoitettu, vaan kukin
+sai mielensä mukaan käyttää aikaansa. Tästäpä syystä eivät vieraatkaan
+Holman talossa koskaan tunteneet olevansa ylenmäärin vaivoiksi
+ystävälliselle isäntäväelleen. Vieraanvaraisuudesta ei tehty erityistä
+tohinaa. Kaikki oli hupaista, ja kohtelu mitä luonnollisin ja
+herttaisin. Täällä elettiin kuin kotona, niiden hienojen
+seurustelurajain sisällä, joita ainoastaan todella sivistyneissä
+perheissä noudatetaan.
+
+Malmfelt oli murkinan jälkeen ratsastanut ulkoniityilleen
+tuulettelemaan. Tilanomistaja Ruuth, joka oli kotoisin naapuripitäjästä,
+oli päivemmällä valinnut itselleen seikkailuromaanin ja alakerrassa
+olevassa huoneessaan nähtävästi jatkanut niukanpuoleista aamu-untansa.
+
+Toisessa otsikkokamarissa, vastapäätä minua asui nuori lehtori
+Soinivaara. Olimme yhdessä olleet kävelyllä, kiivenneet Haukkavuorelle
+sekä lopuksi aikailleet Holman upeassa puutarhassa ja sen viileissä
+varjostoissa.
+
+Haukkavuorella, järvi- ja saarimaisemia katsellessamme, herra Soinivaara
+oli kääntynyt runolliseksi ja lausunut, "kuin Virtain järvet ihanat". --
+Puutarhan syreenimajassa hän oli ollut romanttisena ja aiheettoman
+avomielisesti puhunut minulle Signe neidistä. -- "Siinä on rikas tyttö!
+Talon ainoa lapsi." --
+
+Idealistit aina toivovat onnenkeikauksesta rikastuvansa ja ovat
+pohjaltaan materialisteja ylimmässä muodossaan. Heille ei sitkeä, tyyni,
+vakava työ itsessään tuota tyydytystä; aatteellisen työn tulos ei ole
+oma palkintonsa. Pintapuolisten ponnistusten perästä he itsekkäästi
+vaativat korkeita korkorahoja, odottavat arpajaisten suurta voittoa,
+joka alati väikkyy heidän silmissään. Heidän ihailuunsakin liittyy
+ulkonainen etu, puhdas omanvoiton pyynti. Sydänveri ja punainen kulta
+ovat kaksi keskenään mitallista suuretta. -- Muuten herra Soinivaara oli
+aistikas käytöksessään ja pedagogina epäilemättäkin onnistunut.
+
+Kukapa tietää, ehkäpä itsekkyys, joka omaan nimeensä tahtoo kaikkea,
+mitä maailma parasta tarjoaa, lopulta onkin korkeinta? -- Ehkä meidän,
+aatteenmiesten hiltymys ja harkinta juuri kytkee meitä matalimpaan
+maakamaraan! -- Kuinka hyvänsä, minun täytyi katsoa sulaksi
+onnettomuudeksi, että Signe neiti oli niin suunnattoman rikkaan miehen
+tytär. --
+
+Oli jo aika pukeutua juhlatilaisuuteen.
+
+Koko eilinen seurueemme, myös herra Wallenberg, oli päivällisille
+saapunut.
+
+Rouva Malmfelt, tummassa sinipunervassa silkkipuvussa, istui ylinnä
+päivällispöydässä. Perheen vanha ystävä, herra Ruuth, oli saanut
+oikealle puolelleen talon tyttären, jonka henkäyksenhieno, valkoinen
+puku saattoi aivan erikoisella tavalla esiin Signe neidin omituisen ja
+ihmeellisen helakkuuden.
+
+Eilisten luolaihmisten metsästyskiihko oli kuin pois puhallettu. Herrat
+olivat hienoina seuramiehinä ja puettuina nuhteettomiin juhlapukuihin.
+
+Päivällinen oli vallattoman komea. Luonnollisestikin tähän
+asianmukaisimmasti kuului myös musta sorsanpaisti sitruunoineen ja
+astrakaani-omenoineen. Sorsanpaisti oli valmistettu keittotaiteen
+viimeisten saavutusten mukaan, ja herrat metsästäjät sitä söivät yhtä
+totisina ja tyytyväisen näköisinä, kuin englantilaiset loordit Euroopan
+ensimäisillä perunapäivällisillä väänsivät suuhunsa sokeroituja
+perunansiementen nuppuja.
+
+Juhlapäivällisten jälkeen herrat aluksi näkyivät mieluimmin haluavan
+tehdä hartaita itsetutkisteluita. Useimmat istuivat tupakkahuoneessa,
+ääneti, puhvelinnahkaisiin sohviin ja nojatuoleihin painuneina. Luulen
+melkein, että herra Ruuth käytti tilaisuutta hyväkseen ja omassa
+kamarissaan hetkeksi ummisti toisen silmänsä.
+
+Salissa saatiin kuulla musiikkia. Tyttären soitellessa, koetin pitää
+seuraa rouva Malmfeltille. Hän oli todella miellyttävä, hienosti,
+herkästi tunteva nainen. Herra Soinivaara, notkeana ja kohteliaana, oli
+asettunut pianon viereen seisomaan.
+
+Kahvin jälkeen herrat vilkastuivat. Likööri päästi kielet kantimistaan;
+humua ja leikillisiä huudahduksia kuului saliin.
+
+Saavuin parhaiksi herrojen puolelle, huomatakseni, kuinka pieni,
+ystävällinen väittely oli nousemassa Holman ja Lahisten herrain välillä.
+Malmfelt ei nähtävästi ollut täysin sulattanut herra Wallenbergin viime
+lausetta aamulla, ja häntä luonnollisestikin harmitti, ettei hänen
+rukiinsa ollut naapurin rukiin veroista.
+
+"Kuules, Wallenberg, sinä käytit eilen illalla väärää terminologiaa,
+puhuessasi *maahengestä*. Ymmärtääkseni maahenki on jokin yleinen
+maanviljelysharrastus, eikä chilesalpietaria."
+
+Herra Ruuth avusti Malmfeltia. Muuten hänen vakaumuksensa oli
+takavuosina kallistunut yleisen suurviljelijäin liiton puolelle, ja
+hänellä oli platoonisia taipumuksia saksalaisia
+maanviljelysaikakauskirjoja kohtaan, joita -- ainakin viime kesänä --
+ajelehti hänen kodissaan auki leikkaamattomina pitkin pöytiä. Hän puhui
+harvaan, harkittuun tapaansa:
+
+"Minä olen luullut -- tähän saakka, että maahenki on jotain --
+aatteellista, eikä -- ainetta, mikä viedään -- pellolle."
+
+"Niinpä niin! Minun peltoni kasvaa siitä syystä, että minulla on
+aatteita, ja käytän ne peltoni hyväksi. -- Malmfelt juuri erehtyy, kun
+hän tahtoo käsitteitä toisistaan erottaa! Vetäisit pellolles, Malmfelt,
+kaiken sen, mitä puoluelehtiisi kirjoittelet, -- chilesalpietaria sinun
+ei ikinä enää tarvitsisi ostaa."
+
+Yleinen naurun remahdus ja lasien kilinä. Herrat usuttelivat väitteleviä
+uudestaan toisiansa vastaan. Kaikki oli muuttumaisillaan puhtaaksi
+pilaksi. Malmfelt itse hymyili iloisesti. Juhlapäivällinen oli
+onnistunut, ja hänen vieraansa viihtyivät talossa.
+
+Malmfelt oli nuoruudessaan virkauralla saavuttanut varatuomarin
+arvonimen. Hän oli tunnettu perustuslaillisista mielipiteistään, ja
+hänen monipuoliset yhteiskunnallis-valtiolliset kirjoituksensa
+sanomalehdistössä, varustettuina nimimerkillä O. E. M., herättivät aina
+melkoista huomiota. Eduskunnassa hän oli ollut henkilö, jonka
+lausunnoilla oli pontta ja ryhtiä.
+
+Herra Wallenberg taas piti kiinni "Suomen todellisista
+sivistystraditsioneista", ja hänen oma ruotsinkielinen sanomalehtensä
+oli ainoa puolueeton lehti.
+
+Lahisten herran äskeinen menestys nyt löi häntä päähän. Liköörikin alkoi
+tehdä vaikutustaan.
+
+"Ei, chilesalpietaria en ole käyttänyt, -- en kainiittia, en
+fosfaatteja, enkä mitään vierasta apulantaa. Minun maahenkeni on jotain
+ihan toista, -- ihan uutta! Se on sitä todellista maahenkeä! Olen
+kaikessa hiljaisuudessa miettinyt asiaa ja kokeillut. -- En puhu
+kellekään mitään. -- Minä olen vielä kokeilujen kannalla. -- Kymmenen
+päivän päästä leikkaan rukiini. Hypoteeseista ja teoriioista tulee
+todistettu tosiasia. Silloin kirjoitan minäkin sanomalehtiin, veli
+Malmfelt! Ja kirjoitan jouluksi uuden käsikirjan maanviljelijöitä --
+myöskin veli Ruuthia varten!"
+
+"Jos et osta -- apulantaa, niin laitatko lantaa -- *ilmasta*, niinkuin
+norjalainen -- patentti-insinööri?" Herra Ruuth nauroi epäuskoisen
+ylenkatseellisesti.
+
+"Niin juuri, ilmasta, mutta Lahisten patentin mukaan!"
+
+Keskustelu alkoi muuttua yhä isoäänisemmäksi; maanviljelijät kehuivat ja
+valehtelivat apulantojensa vaikutuksista. Salpietarit ja superfosfaatit
+rakeilivat, tuomaskuonat pölisivät ilmassa.
+
+Herra Wallenberg oli käynyt yhä kerskuvammaksi. Hän saattoi nyt päästä
+kostopuolelle viime-öisen huonon onnensa jälkeen.
+
+"Ymmärrän kyllä, että Malmfelt otti puheeksi koko asian, vain
+urkkiakseen salaisuuttani tietoonsa. Vaan enpä ilmaise mitään. -- Ja
+keinoistani ei, lempo vie, kukaan ota selkoa. Ei kukaan! Oma väkenikään
+Lahisissa ei niitä tunne. -- Olen tehnyt kokeiluni juuri Pässinmutkassa,
+voidakseni paremmin verrata toisiinsa eri maanviljelystapoja. Kokeiluni
+käsittää seitsemän hehtaarin maa-alan. Itselläni on Pässinmutkassa yksi
+hehtaari -- hm -- _indifferenttiä_. Ja ympärillä on koko Holman ruis --
+_indifferenttiä_."
+
+Tämä oli jo melkein loukkaavaa. Malmfelt heti iskikin asiaan.
+
+"Sanot, ettei kukaan ota keinoistasi selkoa. -- Silloin mahdan Matti
+olla" --
+
+"Et otakaan selkoa, vaikka lemmon kanssa tekisit liiton, ja maailma
+mätänisi. Niin juuri: -- vaikka maailma mätänisi."
+
+"Lyödäänkö vetoa?"
+
+"Vaikka vaan! -- Mutta kymmenen päivän päästä olen viljani leikannut, ja
+silloin" --
+
+"Seitsemässä päivässä olen viekastellut tietooni kirotut keinosi."
+
+"Et, lempo vie, olekaan!"
+
+"Tuhannen markkaa vetoa!"
+
+-- "Hoi, kuulkaa, tuhannen markan veto! -- Hurraa!" -- Herrat
+tungeksivat väittelevien ympärille. Malmfelt seisoi pää pystyssä,
+tarmokkaana ja isottelevana. Hän nyt oli oikealla hevosvaihtotuulella,
+parhailla hevospäivällisillä kaupungin kilpa-ajoissa.
+
+Herra Wallenberg esiintyi ylpeän mahtipontisena. "Sinä panet tuhannen
+markkaa vetoon. Ja minä, osottaakseni, kuinka mahdotonta sinun on saada
+Pässinmutkan viljelyskeinoistani selkoa, sanon näin: Jos seitsemässä
+päivässä, -- meillä on nyt perjantai, ja kello on 10 tuossa paikassa, --
+jos ensi perjantaiksi kello 10 illalla olet saattanut viljelyskokeeni
+ilmi ja voittanut vedon, jätän Lankinsuon riitajutun sikseen. Teen
+sovinnon ja suostun siihen, että Lankinsuo jaetaan manttaalin mukaan
+Lahisten ja Holman välillä. -- Siinä minun tarjoukseni, ja se vastannee
+sinun tuhannen markkaasi."
+
+"Olkoon sanottu! -- Minä hyväksyn. -- Väärään tynnyriin hyppäsitkin!"
+
+Veto lyötiin. Varsinaisiksi todistajiksi nimitettiin kruununvouti Wirsén
+ja herra Ruuth, joka asianmukaisesti erotti vedonlyöjäin kädet
+toisistaan.
+
+Ei voinut kieltää, -- seurue oli muuttunut hiukan liian
+suurisuuntaiseksi. Malmfeltin vedontarjous oli alkujaan epäilemättä
+pelkkää ajattelemattomuutta, uhotteleva päähänpisto. Asia sai kuitenkin
+sellaisen muodon, että hän ei enää voinut kunnialla peruuttaa
+uhkarohkeaa lausettaan. Sanasta miestä, sarvesta härkää! -- Oikeastaan
+minua pahoitti, että setä Malmfelt, -- tyven, leikillinen Malmfelt, --
+oli sillä tavoin antanut äkilliselle mielijohteelleen valtaa.
+
+Mitä herra Wallenbergin "maahenkeen" tuli, niin se jo eilen illalla
+herätti erityistä mielenkiintoani. Olin nyt koko ajan tarkkaan seurannut
+hänen jokaista lausettaan, hänen äänensä jokaista vivahdusta, ja
+koettanut arvostella noiden salaperäisten viittausten todellista
+sisällystä. Jota enemmän asiaa mietin, sitä hämärämmäksi se tuntui
+jäävän. Tässä oli edessä todellinen probleemi. Mihin suuntaan hyvänsä
+lähdin kulkemaan, jouduin aina umpikujaan. Esteenä nousi joka puolella
+vastaani seikka, että tämä "ihan uusi maahenki" näkyi edellyttävän niin
+itsetakeista yritteliäisyyttä, alotteen kykyä, ja ennen kaikkea niin
+laajoja joko fysikaalisia tai kemiallisia tietoja, että tuskin oli syytä
+olettaa herra Wallenbergin niitä omistavan.
+
+Kuinka hyvänsä, yksi asia oli varma: Holman herra oli kuin olikin
+auttamattomasti menettänyt tuhat-markkasensa, jonka hän suotta aikojaan
+oli pannut vedossa alttiiksi.
+
+Katsellessani ikkunasta, näin valkoista vilahtelevan puutarhasta. Loin
+katseen herra Soinivaaraan, joka istui pienen pöydän ääressä yhdessä
+laihan ja hermostuneen henkikirjurin kanssa. He olivat omaan pöytäänsä
+anastaneet konjakkipullon puolikkaan, ja herra Soinivaara kertoi viime
+ulkomaanmatkastaan. Hän oli äskettäin käynyt Madridissa saakka.
+Innostuneesti hän puhui _toreadoreista_ ja _una corridasta_, --
+näkemänsä härkätaistelun vaiheista. Otin hattuni ja lähdin puutarhaan.
+
+Olin arvannut oikein, Signe neiti oli täällä kävelemässä.
+
+"Neiti on koko päivän ollut niin toimissaan, että paras ilo Holmassa" --
+
+"Tunnustakaa pois, paras ilonne on kuitenkin sorsanajo. -- Kuinka te
+miehet voitte olla niin sydämettömiä? Minä en voisi koskaan ottaa pyssyä
+käteenikään."
+
+"Ymmärtäkää minua oikein! Metsästyksessä ei suinkaan ampuminen ole
+pääasia. Olo vapaassa luonnossa on se, mikä niin vastustamattomasti
+viehättää. Jota kauemmaksi olemme luonnosta vieraantuneet, jota enemmän
+kaupungin pölyssä, kiihkeässä, hermostuttavassa aivotyössä
+kiusaantuneet, sitä voimakkaammin halaamme takaisin sinne, mistä alkuaan
+olemme lähteneet. -- Luonto kutsuu, -- ihmissuvun aikaisimman elämän
+vaistot pyrkivät jälleen oikeuksiinsa; kymmenientuhansien,
+satojentuhansien vuotten väliajat häipyvät, entisyys ja nykyisyys
+kohtaavat toisensa. -- Luonnon keskellä tunnemme seisovamme jonkun
+suuren, salaperäisen, ylevän edessä. -- Kaipuumme on veressä, tunnossa,
+se on periytynyttä."
+
+"Niin, te osaatte kyllä puhua. Mutta ammuittepas kuitenkin. --
+Alkukesästä on aina niin hauska soutaa Kaislahdella. Emä poikueineen
+kulkee. Kääk -- ei ole vaaraa, mutta paras loitota! Poikaset ovat niin
+tottelevaiset. Kääk -- kääk -- nyt juosta räpytellään pitkin veden
+pintaa, niin että vesi kymmenenä siimana sirisee. Ja sitten pulahdus!
+Kaikki sukeltavat. -- Vielä eilen aamulla sorsat pitivät Kaislahdella
+sellaista peliä, jotta --! Se loppuu joka vuosi tänä päivänä! Voi,
+kuinka surkeaa! -- Miten monta ammuitte?"
+
+"Heti ensi tunteina luullakseni seitsemän laukausta. En ampunut
+vialliseksi ainoatakaan lintua. Mielestäni olin murhannut kylliksi, ja
+senjälkeen olin vain muuten mukana."
+
+"Aha, tunnustittepa sentään murhanneenne."
+
+"Eipä kieltoni taitaisi paljonkaan auttaa. Olen huono asianajaja. Mutta
+ampuahan minun täytyi. Olisinko jäänyt toisten pilkan, tai ehkäpä säälin
+alaiseksi?"
+
+"Nytpä olitte juuri asianajaja! Ja sitä paitse, mitä auttoi se, että te
+lakkasitte ampumasta? Olitte samassa veneessä kuin isäni. -- Hän sai
+ampua sitä enemmän, -- viisitoista sorsaa!"
+
+"Mistä tiedätte, että minä olin isänne veneessä?"
+
+"Minä kysyin pehtorilta" --. Hän punastui ja loi äkkiä katseensa alas.
+
+"Sovitaan pois, neiti Signe! Ja silloin te annatte minulle toisen noista
+neilikoista."
+
+Kiinnitin rintaani tulipunaisen kukan, jonka sain hänen poveltaan.
+Kävelimme pitkän aikaa puutarhan varjoisilla käytävillä. Puheemme oli
+hiltynyttä ja sisälsi paljon enemmän kuin ne lauseet, joita vaihdoimme.
+Jouduimme vihdoin puutarhan päähän, syreenimajaan, johon istuimme
+kahden. En tiedä, kuinka kävi, mutta vastoin kaikkea seurustelukieltä
+aloin puhua omista pyrinnöistäni, toiveistani. Kerroin nykyisistä
+töistäni, jotka olivat pidättäneet minua kesälläkin Helsingissä. Oli
+tärkeitä tehtäviä, jotka täytyi saada syyspuolella valmiiksi. Mieleni
+olisi teknillisen korkeakoulun opettajaksi. Tunsin, että siinä löytäisin
+harrastuksiani vastaavan työalan. Minulla oli mitä parhaat toiveet saada
+opettajatoimi, jota olin hakenut.
+
+-- "Neiti sanoi jo eilen, että olin Holmaan tullut murhanhimosta. Jo
+viime kesänä asetin itselleni eräitä lähimpiä elämänmääriä. Ennen joulua
+tahdon tulla Holmaan uudestaan ja silloin jätän tärkeimmän niistä neiti
+Signen ratkaistavaksi."
+
+Katsoin häntä silmiin ja tiedän, että hän minut ymmärsi. Astuessamme
+hiljaa taloon päin, hän ei vetäytynyt pois luotani. En millään ehdolla
+tahtonut nyt lausua enempää. Olimme ääneti. Kun saavuimme lähelle
+puutarhanpuoleista kuistia, hän äkkiä huudahti:
+
+"Äiti odottaa. -- Hyvää yötä nyt!" Hän riensi portaille.
+
+"Tulen tänä iltana valveillani näkemään kauniita unia, neiti Signe",
+sanoin hänen jälkeensä.
+
+Ovella hän kääntyi takaisin: "Niin minäkin, herra Viktor Pohjamo!"
+
+Avoimessa ikkunassa istuin huoneessani vielä kauvan valveilla.
+
+
+
+
+3
+
+
+Ponnahdin vuoteeltani pystyyn, kuin joku asia olisi unessa minulle äkkiä
+selvinnyt. -- Mikä se oli? -- Olin eilen ollut raukkamies! Tärkein
+elinkysymykseni on nyt jo tänään ratkaistava!
+
+Kello oli vasta neljä, ja aamuaurinko paistoi hauskasti huoneeseen.
+Pukeuduin nopeasti, avasin ikkunaoven ja astuin huoneeni edustalla
+olevalle parvekkeelle Oli keveä hengittää, aurinko oli jo alkanut
+karkoittaa yön utuisia harsoja. Tuoksua, vihannuutta, väriloistoa oli
+ympärilläni; -- valkoisia, sinisiä, kullankeltaisia, tummanpunaisia
+kukkia väikkyi puutarhassa. Lehtokertut livertelivät vanhain saarnien ja
+korkeiden koivujen oksilla.
+
+Alakerrassa ikkuna kirahti. Setä Malmfelt, puolipukeissa ja sikari
+suussaan, kurkisti ulos.
+
+"Aha, oletko jo hereillä? Sepä hauska. -- Hyvää huomenta! -- Tulenkin
+heti luoksesi sinne."
+
+Hän astui huoneeseeni, puolileikillinen ilme kasvoissaan. "Näyttää
+siltä, kuin hyvä omatunto saisi ihmiset hereille, yhtä hyvin kuin
+pahakin. Pelkään, että minussa on hiukan niinkuin itsesoimausta ja
+talonpoikaiskatumusta."
+
+"Setä tarkoittaa eilistä vetoaan."
+
+"No, itse vetosummasta en niinkään välittäisi. -- Vaikka tietysti saanen
+kyllä eukoltani kuulla, että minulla on 'kalliit elämäntavat'. -- Mutta
+asia muodostuu minulle todelliseksi kunnia-asiaksi! Sitä enemmän, kun
+Wallenberg pani vetoon Lankinsuon riitajutun. Koko maassa tulevat
+nauramaan vetoamme, ja vanhat kertomukset Lankinsuosta joutuvat
+uudestaan kaikkien hampaihin."
+
+"Jos Lankinsuo jaetaan, niin Holman osuus siitä siis olisi tuhannen
+markan arvoinen?"
+
+"Jaosta olisi arvaamaton voitto kummallekin talolle! Parasta tekomaata
+32 hehtaaria makaa joutilaana. Luja savipohja, -- melkein metrin
+vahvuudelta mustaa ruoppaa, ja päällinnä vain ohut kerros kontua ja
+pehkua. Viljeltynä tulee suosta kymmenen-jyvän maa. Koko suon arvo on
+vähintään 25 tuhatta markkaa. Holman ja Lahisten manttaalit ovat yhtä
+suuret. Maa tulisi jaettavaksi tasan kahtia."
+
+Purskahdin väkisinkin nauruun. -- "Olen aina tiennyt savolaiset
+itsepintaisimmiksi kaikista itsepintaisista suomalaisista. Mutta miten,
+taivaan nimessä, koko riitaa on lainkaan viitsitty jatkaa? Sovintohan
+olisi ollut paras."
+
+Malmfelt hymyili. -- "Kaksi vuotta sitten tarjosin sovintoa juuri
+kahtiajaon perustalla. Tarjous hylättiin. -- Kun en voinut suorastaan
+kääntyä Wallenbergin puoleen, käytin välittäjänä Lauri Hiertan
+asianajotoimistoa. Wallenberg ei itse ole lakimies, ja hänellä on
+vakinaisina asianajajina Svartström & Ikävalko. Välittäjältäni sain
+kuulla, että Wallenbergin ja hänen asianajajiensa kesken on tehty
+välikirja, jonka mukaan Wallenberg on maksava kolmetuhatta markkaa, jos
+tekee sovinnon Lankinsuon riitajutussa."
+
+"Riita on tietysti tullut ajan pitkään hirveän kalliiksi?"
+
+"Minulle vähemmän, -- esiinnyn itse persoonallisesti oikeuksissa. Mutta
+Svartström & Ikävalko käyttävät Wallenbergiä lypsylehmänään.
+Wallenbergin lasku oikeudenkuluistaan nousi viime käräjillä 24.
+tuhanteen markkaan, -- ymmärrettynä _cum grano salis_!" -- Malmfelt
+naurahti. -- "Minä tietysti esitin melkein yhtä suuren vastalaskun.
+Luemme kulut Aatamin ajoista alkaen."
+
+-- "Ja jos toinen tai toinen lopullisesti voittaa?" --
+
+-- "Niin oikeudenkulut 'kuitataan vastakkain tasan, asianlaatuun
+nähden', kuten tavanmukainen lauselma kuuluu."
+
+Tämä kuuluisa riitajuttu tuli yhä hupaisemmaksi, jota enemmän sai sen
+saumoja tarkastella. Pyysin sentähden, että Malmfelt kertoisi minulle
+riidan vaiheet alusta pitäen.
+
+Hän alkoi puhua tyynellä, asiallisella, huvittavalla tavallaan. Silloin
+tällöin hän hymyili tyytyväisesti, kuin onnellinen perheenisä,
+kertoessaan rakkaan esikoisensa oikullisesta sisusta ja juonittelevista
+kepposista.
+
+"Lankinsuon aikaisempaa nimeä ei tunneta. Riitamaa on Holman ja Lahisten
+ulkoniittypalstalla." -- Hän meni pöydän luo ja piirsi paperille hiukan
+vinokulmaisen suunnikkaan muotoisen kuvan. -- "Tämä on ulkoniittypalsta.
+Väliraja käy etelästä pohjoiseen, tästä yli entisten luonnonniittyjen,
+jotka nyt ovat peltoina, suon laitaan saakka. Lankinsuo on tämä
+pitkänsoikea monilokeroinen kuvio keskellä maapalstaa. -- Yli suon ei
+isonjaonkarttaan ole merkitty mitään rajaa. -- Heti suon takana jatkuu
+väliraja samaa suuntaa eteenpäin, suoraan pohjoiseen, yli hakamaan ja
+aidasmetsän, aina palstan päähän saakka. Jos raja jatkuisi yli suon,
+jäisi riitamaata jotenkin saman verran kummallekin puolen rajaa. Mutta
+nyt se ei jatku!"
+
+-- "Siis suota ei isossajaossa ole lainkaan jaettu!" --
+
+-- "On kyllä! _Kaikki maat jaetaan isossajaossa._ -- Anna anteeksi, että
+minun täytyy käyttää eräitä lakitieteellisiä kardinaalilauseita! --
+Isonjaon aikana se muuten ei ollut suota, vaan suoniitty. Karttaan on
+merkitty: 'Pensaita kasvava suoniitty, niitetään paikoittain'. (Måssäng,
+bevext med buskar, afmejas somligstädes.) -- Tosiasia on, että koska
+väliraja ei käy suon ylitse, niin se käy pitkin suokuvion laitaa, --
+joko suon länsipuolitse, taikka suon itäpuolitse. Huomattava on, että
+aikaisemmissa jakokartoissa yksinkertaiset kuviorajoitukset useinkin
+muodostavat tilojen välisen rajan. Isojako toimitettiin v. 1806. Tässä
+suhteessa ei siis voi isonjaon-maanmittaria mitenkään moittia. Ainoa
+puutteellisuus on siinä, että maanmittari, viimeistellessään
+jakokarttaa, on sattumalta unhottanut merkitä talon litteraa tälle
+suoniitylle. Siinä olisi oleva joko littera L, tai H: Lahisten, tai
+Holman merkki. -- Kumpiko, on vaikea tietää! -- Kysymykseen ei saada
+valaistusta jakokirjasta, jossa kumpaisenkin talon kaikki etäisimmät
+niityt ovat yhdistetyt yhteen ainoaan loppusummaan. Tässäkin summassa
+nähdään ainoastaan jyvityksen aiheuttama n. k. muunnettu ala; todellista
+pinta-alaa ei ole lainkaan mainittu. Kun siis pinta-alatietojakaan
+jakokirja ei anna siitä, kuinka paljon maata kummallakin talolla on
+oleva ulkoniittypalstalla, -- mene, tiedä silloin, kummalleko riitamaa
+todellisuudessa kuuluu!"
+
+"Oikeastaan on siis riidelty paavin parrasta."
+
+"Eipä aivan niinkään! Isäni ja Lahisten vanhan herran eläessä, pidettiin
+riitamaalla kolmet, neljät maanmittarinkatselmukset. Viimeinen
+maanmittari, vanha Blanck vainaja, vihdoin paalutti riitamaan erilleen.
+Se on nyt sitä myöten aidassa."
+
+"Kummanko talon nautittavana se on?"
+
+"Ei kummankaan! -- Ihan saman kysymyksen teki isäni Blanck vainajalle.
+Insinööri löi nyrkkinsä toimituspöytään ja tiuskaisi: 'sitä ei saa
+kumpikaan nauttia, ennenkuin riita-asiasta on oikeudenkäynnin kautta
+saatu lainvoimainen tuomio'. -- Tässä sitten tapahtui pieni lystikäs
+välikohtaus!" -- Malmfelt nauroi makeasti.
+
+-- "Asia oli tämä: Seuraavana kesänä saapui insinööri Blanck
+päiväläisineen niitylle ja aikoi itse ruveta riitamaata niittämään.
+Isäni renkeineen ja torppareineen joutui hätään. Sillaikaa kuin Holman
+miehet pitivät vieraita tulijoita silmällä, sai isäni Blanckin
+houkutelluksi viidakkoon ja antoi hänelle kelpo selkäsaunan."
+
+-- "Koko juttuhan on kuin hullunkurinen, vanha kansannäytelmä!" --
+Nauroin kohti kurkkuani.
+
+"Mutta kuulehan, kuinka sitten kävi! -- Blanck lähti Lahisiin
+valittamaan kärsimäänsä pahaa kohtelua. Lahisten vanha herra vei hänet
+riihen taakse ja antoi ukolle uudestaan selkään. -- Toisena kesänä
+Blanck ei enää saapunutkaan niitylle, mutta riitamaa sai nyt
+_Lankinsuon_ nimen."
+
+"Niinkö? -- Minua kohta alussa kummastutti tämä outo nimi. -- Mutta
+kuulkaa, setä, eikö insinööri Blanck olisi yksinkertaisesti voinut jakaa
+riitamaan kahtia? Olisi ajanut linjan, rakentanut pyykit ja sanonut:
+alkakaa nauttia kumpikin omaa puoltanne!"
+
+"Ei lainkaan! Hän silloin olisi 'tehnyt riidanalaiseksi sen, mikä ei
+sitä ole, ja antanut aihetta uusiin riitoihin'. -- Riitamaan
+puoliskoista ei ole koskaan riidelty. Maa kokonaisuudessaan kuuluu joko
+Lahisille, tai Holmalle. -- Ukko Blanck vainaja oli taitava maanmittari
+ja tiesi kyllä, mitä hän teki."
+
+"Myöskin niittohommissaan?"
+
+"Meidän kesken sanoen, hän oli suuri ilveilijä ja pilkkakirves. Hän
+tahtoi pitää paholaisen irvipeiliä riitelevien silmien edessä. --
+Blanckin selkäsaunan jälkeen isäni ja Lahisten herra ensin jo olivatkin
+melkein taipuvaiset sovintoon. Mutta riita virisi uudestaan
+ilmiliekkiin, kun vanhukset rupesivat keskenään väittelemään siitä,
+kumpiko oli omassa asiassaan antanut Blanckille ojennuksen, ja kumpiko
+sivullisena henkilönä, naapurin pyytämättä, pidellyt pahoin ukkoa. --
+Väittely tapahtui luonnollisestikin kirjeellisesti! Minulla on vieläkin
+eräitä näitä kirjeitä isä-vainajani säilöissä tallella. -- Ne ovat
+kirjoitetut niin kohteliaaseen muotoon, että kohteliaisuus muuttuu
+ilmeiseksi ivaksi. -- No niin, riita jatkui edelleen toistakymmentä
+vuotta. Entinen suoniitty pelehtyi yhä enemmän ja on nyt puhdasta suota.
+Lahisten herra oli sillä välin omalta puoleltaan riitamaata löytänyt
+kolme vanhaa kytöpohjaa. Hän nyt _ylimuistoisen nautinnon_ oikeudella
+voitti jutun kihlakunnanoikeudessa ja hovioikeudessa. Juuri näihin
+aikoihin isäni kuoli, ja kahta kuukautta myöhemmin Lahisten vanha herra.
+-- Ukko Wallenberg oli tulinen mies, kiukkuinen kuin ampiainen. --
+
+"Mutta tahdon jatkaa! Juttu oli nyt -- noin yhdeksäntoista vuotta sitten
+-- joutunut minun käsiini. Vastapuolekseni sain G. A. Wallenbergin, joka
+isänsä kuoltua otti Lahisten kartanon haltuunsa. -- Olen koko ajan
+pysynyt ainoastaan puolustuskannalla; hyökkääjänä on ollut Kustaa II
+Aadolf. Säästän aina varsinaiset valttini viime tinkaan, -- Senaattiin,
+-- ja olen sillä keinoin jo kaksi kertaa saanut riitajutun romahtamaan
+takaisin kihlakunnanoikeuteen.
+
+"Ensi kerralla kirjoitin Senaattiin kymmenen riviä, jossa pontena oli:
+_isojako tekee ylimuistoisen nautinnon pätemättömäksi_. -- Tätä
+yksinkertaista seikkaa ei hovioikeus ollut huomannut.
+
+"Lahisten asianajajiksi tulivat nyt Svartström & Ikävalko, ja he olivat
+saaneet onkeensa, että ylimuistoinen nautinto on isonjaonkin jälkeen
+voimassa _ulkoalueilla_. He vihdoin olivat, monien mutkien perästä,
+voittaneet jutun kihlakunnanoikeudessa ja hovioikeudessa, sen nojalla,
+että tämä ulkoniittypalstalla oleva riitamaa oli ulkoalue, johon
+Lahisilla oli ylimuistoinen nautinto.
+
+"Senaattiin kirjoitin jälleen lyhyesti, että _ulkoalue voi sijaita
+ainoastaan vieraan jakokunnan piirissä_. Riitamaa on Kaislahden kylän
+jakokunnan maiden keskellä, johon jakokuntaan sekä Holma, että Lahinen
+kuuluu.
+
+"No niin, riitajuttu osotettiin Senaatista toistamiseen takaisin
+kihlakunnanoikeuteen. Tämä tapahtui kaksi vuotta sitten."
+
+Olin kuunnellut tätä asiallista, hassua kertomusta kuin jotain
+rosvoromaanijuttua. Muistaessani herra Wallenbergin uhkausta,
+palatessamme viime yönä Pässinmutkasta, lausuin:
+
+"Mutta nythän, Lahisten herran puheista päättäen, asia ensi
+syyskäräjillä on saava sedälle vaarallisen käänteen."
+
+"Hätä ei ole sen suurempi kuin ennenkään. Lahisilla on aukumenttitila
+naapurijakokunnassa. He nyt ajavat sitä väitettä, että Lankinsuon
+riitamaa on _Lahisten aukumentin ylimuistoinen ulkoalue_. Mutta Holmalla
+on myöskin naapurijakokunnassa aukumenttitila, heti edellisen vieressä,
+vieläpä likempänä Lankinsuota. Sitä paitse on huomattava, että Lahisten
+näennäinen etusija tässä riidassa on riippunut ainoastaan siitä, että
+Lahisten puolella riitamaata on tavattu _kolme vanhaa kytöpohjaa_. --
+Ensiksikin on mahdotonta todistaa, minkä tilan torpparit ovat maailman
+sivussa täällä kytöviljelyksiä harjoittaneet. Entisinä aikoina ei
+koskaan tehty kirjallisia torpankontrahteja. -- Toiseksi Wallenberg ei
+tiedä, että Holman puolella riitamaata on myöskin löydetty _kolme vanhaa
+kytöpohjaa_. Tämän seikan olen visusti pitänyt salassa, ja tuon sen
+esiin vasta viime tingassa, Senaatissa."
+
+Malmfeltin suu kävi leveään hymyyn: "Hyvin hoidettuna, voi riita
+helposti jatkua vielä parikymmentä vuotta eteenpäin."
+
+Kaikesta voi nähdä, miten Malmfelt nautti, ajatellessaan entisiä
+taisteluita sekä vastaisia sotajohteellisia liikkeitään.
+
+Mutta äkkiä hän kääntyi totiseksi: "Oikeastaan olemme joutuneet syrjään
+koko nykyisestä asiastani. Mainitsin jo, että olen kerran tehnyt
+Wallenbergille sovintotarjouksen. En voi tarjousta enää uudistaa. Olen
+pakotettu parhaan kykyni mukaan jatkamaan riitaa. Minun strategiakseni
+täytyy jäädä pikkupoikien menettelytapa korttipelissä, kun 'näännytetään
+repoa'. -- Mutta toiselta puolen, nythän Wallenberg itse on tarjonnut
+sovintoa, -- vedon muodossa! Jo tältä kannalta katsoen, soisin
+sydämestäni voittavani tämän vedon. Lisäksi vedon voittaminen on minulle
+todellinen kunnia-asia. Itse vetosummasta en huoli vähääkään.
+Päinvastoin maksan mielelläni tuhannen markkaa sille, joka paljastaa
+Wallenbergin kirotut viljelystemput. -- Totta puhuen, tulinkin sitä
+varten sinun puheillesi. Sinä tunnet fysiikat ja kemiat ja voisit ehkä
+auttaa minua."
+
+"Herra Wallenbergin 'maahengen salaisuus' tuntuu todella
+mielenkiintoiselta. Jos voisin, auttaisin setää mielelläni. -- Mutta
+tietysti ilman palkkiota. -- Asia on minusta kuitenkin kovin hämärä.
+Herra Wallenbergillä ei luonnollisestikaan voi olla syvempiä,
+itsetakeisia tietoja esimerkiksi kemian alalla."
+
+"Mitä siihen tulee, erehdyt täydellisesti. Wallenberg on oppinut,
+monipuolinen, etevä mies. Hän ensin aikoi lääkäriksi ja on yliopistossa
+tehnyt laajoja fysikaalisia ja kemiallisia töitä. Muistan, miten hänestä
+ylioppilaspiireissä odotettiin jotain erinomaista! Kun vanhempi veli
+kuoli, hän kuitenkin kivulloisen isänsä pyynnöstä luopui
+lääkärinurastaan ja sai sittemmin Lahisten kartanon haltuunsa."
+
+"Se muuttaa asian kerrassaan. Nyt alan toivoa, että voimme päästä
+Wallenbergin kokeiden perille." -- Minä innostuin kokonaan tähän
+tehtävään. Asia alkoi tuntua jännittävältä. Minkä toinen on keksinyt,
+voinee toinen saada vihjotuksi esiin ja kokoon sommitelluksi, kun
+kumpikin liikkuu samalla tasolla.
+
+"Omasta puolestani epäilen", lausui Malmfelt miettiväisenä, "että
+Wallenbergillä on Pässinmutkassa jonkinlaiset sähkökommervenkit. --
+Kuten tiedät, otamme kaikki isommat kartanot, kirkonkylää myöten,
+sähkövoimamme Maanilankoskesta. -- Professori Lemströmhän teki kokeita
+sähkön vaikutuksesta kasvullisuuteen, ja hänen oli tapa aina kesäisin
+viettää pari viikkoa Lahisten vanhan herran perheessä. Kuka tietää, mitä
+kaikkea nuori Wallenberg ylioppilaana sai onkeensa ukko Lemströmin
+pakinoista."
+
+"Lemström oli kyllä moniyritteliäs mies, mutta käsitti asioita yleensä
+liian mekaanisesti. Hän jännitti peltosarkojen ylitse hienoja
+teräspiikkilankoja eristettyjen patsasten väliin, metrin päähän
+toisistaan. Sähkökoneen positiivinen napa oli lankojen yhteydessä, ja
+pysyväinen sähkövirta sai tehdä vaikutustaan aamusta iltaan kesäkuun
+puolivälistä viljan leikkuuseen saakka. Lemström sai kyllä verraten
+aikaisen ja jotenkin runsaan sadon, mutta hänen kokeellaan ei --
+ainakaan tässä muodossa -- ole suurempaa käytännöllistä merkitystä.
+Myöhemmät kokeilut tällä alalla, joita on tehty Amerikassa ja Ranskassa,
+näkyvät sen sijaan ansaitsevan suurempaa huomiota. Sähkövirran voimaa on
+koeteltu sovelluttaa eri tavoin eri kasveihin nähden, ottamalla samalla
+huomioon myöskin kasvien eri kehitysasteita. Esimerkiksi itämisaikana on
+voimakas sähkövirta kasveille suorastaan vahingoksi, -- heikko sitä
+vastoin useille eduksi. Insinööri Pilland näkyy uusimmilla kokeillaan
+saavuttaneen eräissä tapauksissa todella erinomaisia tuloksia. --
+Voisimmehan ajatella, että Wallenberg olisi ryhtynyt kokeilemaan
+Pillandin viittaamaan suuntaan. Kuinka hyvänsä, tämä seikka on helposti
+tutkittavissa! -- Voimme heti kohta mennä Pässinmutkan peltoa lähemmin
+tarkastamaan. Onhan mahdollista, että Wallenberg on jännittänyt
+sähkölankojansa aivan alas, lähelle maata, itse laihon sisään."
+
+Aamu oli varhainen, ja kaste kimmelteli heinikossa, kun
+metsästyssaappaat jalassa saavuimme Pässinmutkan pellolle. Painalluin
+kulkemaan pitkin piennarta syvälle rukiiseen ja tästä hiivin varovasti
+läpi viljan kahden saran poikki, kopeloiden maata jaloillani,
+kohtaamatta merkkiäkään sähkölangoista. -- Olettamus ei siis ollut
+oikea!
+
+Itse asiassa minä en ollut uskonutkaan, että herra Wallenbergin
+"maahenki" olisi millään tavoin "sähkökommervenkkien" yhteydessä. Hän
+oli eilen ylvästellen puhunut muun muassa "maailman mätänemisestä" ja
+lannasta, joka otetaan "ilmasta" Lahisten patentin mukaan.
+
+Oma ajatukseni alkoi kypsyä yhä enemmän. Wallenbergin "ihan uusi
+maahenki" oli epäilemättä karjatarhaan ja lantakasoihin liittyvä. Minun
+täytyi lähteä Lahisiin ja jollakin verukkeella saada Wallenbergiä
+näyttelemään navettaansa, talliaan ja karjapihaansa. Voisinhan puhua
+hänen kuuluisista lehmistään ja liinakko-oriistaan.
+
+Wallenberg oli kyllä vakuuttanut, ettei hänen oma väkensäkään tunne
+niitä keinoja, joita hän oli Pässinmutkassa käyttänyt. Missään
+tapauksessa hän ei kai sentään ole voinut toimia niin salaperäisesti,
+ettei hänen hommistaan _jotain_ puheltaisi Lahisten kartanossa. Ja ne
+puheet tiettävästikin ovat kulkeutuneet myös Holmankin väentupaan.
+
+Palatessamme takaisin huoneeseeni, sanoin sentähden Malmfeltille, että
+pyytäisin saada Holman pehtoria puheillemme.
+
+Pehtori Viklund oli nuori, älykkään ja reippaan näköinen mies.
+Malmfeltille olin maininnut tahtovani yksin johtaa kuulustelua.
+
+"Viiklunti varmaan osaa sanoa, mitä Lahisten herra teki keväällä
+Pässinmutkan laihossa?"
+
+"Minä olen monta kertaa sitä kysynyt Nukariselta, mutta hän vain
+valehtelee, tai nauraa vasten silmiä."
+
+"Kuka on Nukarinen?"
+
+"Lahisten pehtori. -- Useana aamuna keväällä, jo kello neljältä, --
+ihmisten maatessa, -- olivat kahden Pässinmutkassa. Lahisten patroona
+oli itse mukana, ja pehtori kylvi, mitä lienee kylvänytkään! Hän ensin
+sanoi kylväneensä heinänsiementä laihoon, mutta kun minä ajoin sen
+valeeksi, puhui hän hiirenherneistä. -- Mutta tottahan minä tiedän,
+miten hiirenherneet lentelevät pitkin."
+
+"Mitä Viiklunti itse arvelee?"
+
+"Minä luulen, että Lahisten patroona on kovasti kieltänyt pehtoria
+puhumasta kellekään halkaistua sanaa konsteistaan. -- Että heillä
+konstit on ollut, sen kyllä näkee Pässinmutkan rukiista. -- Ja parina
+aamuna kävivät pellolla oikein vesiruiskujen kanssa."
+
+"Mitä muut siitä puhuvat Lahisten kartanossa?"
+
+"Kaikki tehtiin salassa. Kukaan ei tiedä asiasta mitään. Ainoastaan
+Alviina" --
+
+"Kuka on Alviina?"
+
+Rehellisen Viklundin naama levisi päivänpaisteiseen hymyyn. "Hänellä on
+niinkuin ylihoito navetan puolella. On käynyt karjakkokoulua. -- On
+niinkuin parempia." --
+
+"No niin Alviina --?
+
+"Lahisten patroona on uskotellut hänelle, että lehmät lakkaavat
+lypsämästä, jos päästää ketään sivullista navettaan. Navetanlattiaa
+Alviina itse pesee aamuin illoin Jordanin vedellä, jota muka Aaron ja
+ylimäiset papitkin olivat antaneet kansalle. -- Kerran lauantai-iltana
+Alviina vielä oli navetassa, ja minä menin sinne häntä hakemaan. Hän oli
+heti vastassa ovella ja kielsi kivenkovaan minua tulemasta sisään. Kun
+sanoin, 'älä nyt ole tuhma', hän rupesi itkemään ja vakuutti, että
+lehmät olivat pitkin vuotta antaneet parempaa maitoa kuin ennen, ja että
+Jordanin vesi heti menettää tehonsa, jos tulen kynnyksen yli. -- Piispa
+itse kuuluu niin sanoneen! -- Myös hän ei olisi nytkään saanut puhua
+Jordanin vedestä mitään. Kun minä rauhoitin häntä ja sanoin, 'ethän sinä
+olekaan puhunut siitä mitään', niin hän sanoi: 'En olekaan, sillä muuten
+saisin patroonalta sellaisen kyydin, että saisin hakea itseni ja
+kamssuni maantieltä yläveräjän takaa! -- Ne on just'ikään patroonan omat
+sanat!'" --
+
+Malmfelt ja minä vaihdoimme silmäyksen. Lähtökohta oli selvä. Toiselta
+puolen oli ilmeistä, että Wallenberg ei laskisi minua jalallanikaan
+takapihansa puolelle. Tietysti hän nyt vedonlyönnin jälkeen tulisi
+olemaan vielä entistäkin varovaisempi. -- Muuten itse asia jo alkoi
+ollakin minulle melkein selvä: maahenki, joka mädättää ilman!
+
+"Ja Viiklunti varmaan uskoo Jordanin veden taikoihin?" kysyin leikillä.
+
+Viklund hymähti merkitsevästi. Vihdoin hän hitaasti ja oraakelimaisesti
+vastasi: "Lahisten patroona on oppinut ja viisas mies, mutta kova herra.
+Hän osaa ylläpitää kartanossaan komentoa tahtonsa mukaan ja tietää myös,
+mitä naisväelle sopii syöttää. -- Naiset aina viljelevät virsikirjoja ja
+sellaisia", hän lisäsi hymyillen.
+
+Viklund alkoi miellyttää minua yhä enemmän. Hän oli järkevä ja
+luotettava mies. -- Minun täytyi ottaa hänet uskotukseni.
+
+"Kuulkaas nyt, Viiklunti! Minä aion vielä tänä aamuna mennä Lahisten
+navettaan -- vesi-ja sähköjohtojen korjaajana. Sitä varten tarvitsisin
+teidän pyhäpukunne."
+
+Viklund näkyi tuumailevan hämmästyttävää uutista kaikilta puolilta.
+Vähitellen asia nähtävästi alkoi jossakin määrin hänelle selvitä.
+Ilmeisesti häntä kuitenkin joku seikka epäilytti. Raappien
+korvallistaan, hän vihdoin sanoi: "Minä pelkään vaan, herra tohtori,
+että se puku tunnettaisiin Lahisissa."
+
+-- "Aha! Viiklunti tarkoittaa, että Alviina on sen lauantai-illoin
+nähnyt liian usein?"
+
+Viklund hypiskeli hämillään hattunsa liertä. Hän vältteli pilaani ja
+ehdotti: "Minä luulen, että rättäri Rimpeliinin puvusta tulisi hyvä!"
+
+"No niin, tuokaa nyt heti rättäri Rimpeliinin pyhäpuku tänne. Myös hattu
+tai lakki, -- niin, ja kaulahuivi! Saappaita en tarvitse. -- Ja
+Viiklunti ymmärtää: ei kumpikaan teistä puhu sanaakaan tästä! -- Vielä
+yksi asia: Tuokaa myöskin pienet teräslankapihdit ja muita
+pikkukapistuksia, joita monttööri tarvitsee."
+
+Viklund hymähti ja lähti oitis.
+
+"Hän ei ole puusta pudonnut, teidän pehtorinne. Tuntuu olevan
+ajatteleva, ymmärtävä mies", lausuin Malmfeltille.
+
+"Hän on käytännöllinen maatöissä, valpas ja tarkka toimissaan. -- Muuten
+suuri don Juan, kuten rehellisen maalaispojan tuleekin olla. Jos vuoden
+jokaisena sunnuntain-vastaisena yönä syttyisi tulipalo Holmassa, niin
+Viklund ei koskaan olisi tavattavissa kello yhdentoista ja neljän
+välillä."
+
+-- Malmfelt oli, Viklundia puhutellessani, ensin huolestuneena kävellyt
+edestakaisin huoneessa. Vähitellen hänen kasvoihinsa oli tullut
+jännittynyt piirre, ja nyt entinen leikillisyys oli jälleen hänessä
+vallallaan. Hän pysähtyi eteeni, löi minua olkapäähän ja naurahti:
+
+"Luulen, että Mr Sherlock Holmes jo on saanut jutun jyväsimeensä. Olipa
+maailman onni, että tulit meille! Minä itse en lainkaan ymmärrä mitään
+tästä. Olen yhtä ymmällä kuin ennen. -- Onko se kemiaa?"
+
+"Se on kemiaa! -- Vaikken seitsemän päivän kuluessa pääsisikään Lahisten
+navettaan ja takapihoille, niin luulen, että voimme umpimähkään, --
+voiton ja tappion uhalla -- ilman muuta esittää herra Wallenbergille
+ratkaisumme. Varmuushan kuitenkin on paras! -- Mutta asiasta toiseen:
+Milloin Holman suuri kivinavetta rakennettiin?"
+
+"Se on jo kauvan ollut meillä. Isäni sen vanhalla iällään rakensi."
+
+"Oliko siinä heti alussa nykyinen tuuletus- ja ilmanvaihtojärjestelmä?"
+
+"Kyllä oli. -- Isäni oli juuri palannut Tanskasta ja Ruotsista, ja
+navetta laitettiin skoonelaiseen malliin."
+
+"Kuulkaa nyt, setä, -- miettikää tarkoin, ennenkuin vastaatte! --
+Puhuiko isänne koskaan ikänsä loppupuolella, tai ovatko koskaan
+maanviljelijätuttavanne, joilla on uudenaikaiset, tilavat navetat,
+valitelleet, ettei karjanlanta enää kasvata jyvää, niinkuin ennen? --
+Enhän itse ole käytännöllisiin maanviljelysasioihin perehtynyt, mutta
+nyt juuri johtuu mieleeni, hypoteesini edellytyksenä, tämä
+mahdollisuus."
+
+"Isälläni oli kyllä tapana sitä alinomaan valittaa, mutta hän kaikessa
+muussakin aina ylisti vanhoja hyviä aikoja. -- Ja totta puhuen, myöskin
+Ruuth yhtä päätä jankuttelee: 'Minä luulen, ettei -- lanta enää ole --
+lantaa!' -- Olen aina luullut, että Ruuth tällä lausunnollaan on
+ainoastaan tahtonut alleviivata vanhoillisuuttaan. -- Onko siinä jotain
+muuta?"
+
+"Meillä on nyt koko salaisuus täysin selvillä! Kunnioitukseni herra
+Wallenbergiä kohtaan kohoaa ylimpään huippuunsa. -- Minkä moni muu on
+huomannut, sen on hänkin havainnut: karjanlanta huononee nykyaikaisissa
+navetoissa! Mutta hän on tieteellisesti arvostellut kysymystä, mikä on
+syynä tähän ilmiöön? -- Tajuttuaan syyn, hän on ottanut avukseen kemian
+ja sillä keinoin hankkinut itselleen uuden kotimaisen apulannan. Hänen
+karjanlantansa ei navetassa enää huonone, ja sen ohella hän saa
+ilmaiseksi, ikäänkuin lahjaksi, lannoitukseen erinomaisen arvokkaita
+lisätuotteita. Herra Wallenberg on epäilemättä nerokas mies! Hänellä on
+kriitillinen kyky ja luova mielikuvitus. Johtopäätöksiensä arvoa hän
+tutkii kokeiluilla. -- Professori Lemströmiltä hän tiettävästikään ei
+ole saanut ensimäistä aihetta näihin tuumiinsa. Hän on kyllä omin päin
+miettinyt asiaa ja sen mukaan ryhtynyt toimiin. -- Mutta tässä tuleekin
+Viklund tavaroineen. Kello on jo kuusi, ja minun pitää olla Lahisissa,
+ennenkuin herra Wallenberg alkaa pitää aamukomentoa kartanossaan." --
+
+-- "Hyvä on, Viiklunti, -- puku ja lisäksi mäyrännahkalaukku, -- sopii
+vallan mainiosti! -- Ja oikein johtolankakimppu laukussa. Eipä paremmin
+voisi olla! -- Nyt Viiklunti pitää huolen siitä, että piha, matkaan
+lähtiessäni, pysyy puhtaana rengeistä ja piioista. -- Niin ja vielä! --
+Kun Viiklunti menee ohi keittiön, niin käskekää tuoda kahvia tänne
+ylös."
+
+Setä Malmfelt joutui hätään kahvin johdosta.
+
+"Ei, paras setä, -- kahvi on kyllä hyvä sisäisestikin käytettynä, mutta
+tarkoitin oikeastaan kahvia ulkonaista käytäntöä varten. Ihonvärini
+sopii huonosti monttöörin tamineihin, ja Viklundilta kuulimme, että
+Alviina on nähnyt maailmaa niinkuin laajemmalti." --
+
+Vasta nyt, pukeutuessani, tulin ajatelleeksi, kuinka väärin tein
+Lahisten herraa kohtaan. Aioin salakavalasti tunkeutua hänen alueelleen
+urkkimaan toisen luvallisia toimia, joita tämä itse oli pitänyt tarkoin
+salassa. Herra Wallenberg oli aina ollut ystävällinen minua kohtaan,
+vieläpä viime kesänä osottanut minulle aivan erinomaista
+vieraanvaraisuutta. Tahdoinkin jo luopua koko puuhasta.
+
+Mutta Malmfelt käänsi kaikki pilaksi. -- "Älä nyt turhia! Asiahan koskee
+vetoa! -- Kuka leikkiin lähtee, saa leikin kestää. Sodassa ja
+rakkausseikoissa on kaikki luvallista."
+
+"Rakkausseikoissa, -- niin!"
+
+Huomasin, miten Malmfelt huvitettuna vilkaisi minuun sivulta päin.
+Lopetin kiireesti pukeutumiseni. -- _Où est la femme?_
+
+Olin nyt, maalaisen kannalta katsoen, varmaankin pulska poika. Sinisessä
+cheviotipuvussa ja korea villahuivi kaulassa! Kun takin ylimäinen nappi
+oli kiinni, ja se rinnasta sekä olkapäistä mukaantui tiiviisti ruumiin
+mukaan, olin pyöreä ja pullea nuorimies, niin että syystäkin saatoin
+ihailla itseäni. Jaloissani minulla oli omat saappaani. Olin
+herrastelevan keikaileva.
+
+Tuhrin vielä kasvoni ja käteni ruskealla kahvivedellä. Ei paremmasta
+apua! Takin ulkopuoliseen povitaskuun pistin muistikirjan lyijykynineen
+selvästi näkyviin. Piti esiintyä kirjoitustaitoisena, liikkuvana
+toimimiehenä.
+
+Malmfelt oli ihastuksissaan ja nauroi leveintä nauruaan: "Nyt luulen,
+että Lahisten herrasta teit pietin. Vaikka näkisikin sinut, ei hän sinua
+tuntisi."
+
+"Itse asiassa koen puolustaa itseäni sillä, että Lahisten herran
+salaisuus ei oikeastaan enää olekaan mikään salaisuus. Ja sitä paitse,
+minussa on vielä jäljellä melkoinen määrä ylioppilashuliviliä. Osakunnan
+kuraattorina olen saanut elää vallattomimman nuorison parissa, ja
+entinen poikamaisuus pyrkii tänään väkisinkin esiin. Sitä lieneekin
+alkujaan minulla veressäni."
+
+Otin mäyrännahkalaukun olalleni ja sain päähäni hiukan virttyneen,
+mustan huopahatun.
+
+"Hyvästi nyt! -- Jollen palaa takaisin tunnin, parin päästä, niin on
+paras, että naarailette Kaislahden pohjaa", nauroin mennessäni.
+
+"Onnea matkalle!"
+
+Lähdin kulkemaan talonpäädyn ympäri, mennäkseni pitkin peltokujaa oieti
+maantielle, kun takanani kuului raikas, heleä nauru.
+
+Katsoin taakseni. Avoimessa ikkunassa hulmahtivat palttinauutimet, ja
+niiden keskeltä kurkisti esiin pieni, aamunsirkeä, punaposkinen,
+pörrötukkainen pää.
+
+"Herra professori!" hän ilkkui. -- "Luulin teitä ensin miksi
+mustalaiseksi, mutta tunsin teidät sitten profiilista. -- Mitäs ihmettä
+nyt?"
+
+"Hyvää huomenta, neiti! Saanko tulla katsomaan teitäkin profiilista?
+Tuntisin sen miljoonien joukossa."
+
+"Ei, ette saa tulla likemmäksi lainkaan! -- Mutta mitä kepposia te nyt
+olette tekemässä?"
+
+"Lähden vain Lahisiin salapoliisina. Te saatte kuulla asian lähemmin
+isältänne. Minä palaankin takaisin melkein siksi, kuin te olette
+pukeutunut."
+
+Vielä kauvan kuulin hänen nauraa hihittävän jäljessäni.
+
+
+
+
+4.
+
+
+Sain pian nähdä, että valepukuni kelpasi. Maantiellä tuli Lahisista päin
+mies, -- mahdollisesti pehtori, -- niittokoneen kanssa.
+
+Pysähdyin, kysyäkseni hovin nimeä.
+
+"Lahisiksihan sitä on täällä mainittu. -- Kenenkä puulaakin mies sinä
+olet?"
+
+"Oman puulaakini mies." -- Sylkäisin tiepuoleen ja jatkoin matkaani. Hän
+oli luullut minua jonkun tukkiyhtiön metsänlukijoiksi.
+
+Lahisissa oli kaksi uljasta navettaa. Hiukan pienemmän -- nähtävästi
+uudemman -- navetan keittohuoneen ovi oli auki. Astuin sisään ja aloin
+tyhjentää tavaroita laukustani muuripadan pankolle.
+
+Karjakko tuli navetasta juosten: "So, ei saa! Menkää pois sukkelaan!"
+
+"Ei vai saa!" -- Katselin häntä ilmeisellä ihastuksella. --
+"Johtolankoja ja vesitorviahan minun piti täällä tarkastaa."
+
+Hän oli pullea tyttöhempukka, posket tummanpunaiset ja täyteläät. --
+Olisi ollut synti sanoa, että intelligenssi loisti hänen kasvoistaan.
+
+"Mutta patroona vielä tänä aamuna sanoi, -- kutsui koko talonväen
+pihalle seisomaan, -- siitä ei ole muuta kuin tunti aikaa, -- veti
+kepillään viirun poikki pihatien ja sanoi: 'Ei ketään ihmistä saa
+kymmeneen päivään päästää tuon viirun ylitse kulkemaan. Ei elävää sielua
+kymmeneen päivään karjapihan puolelle, -- muistakaa se! -- Ja jos Holman
+hovista tulee herroja taikka narreja, niin ajakaa heidät ulos tuosta
+veräjästä!'"
+
+-- Aha! Kustaa II Aadolf oli jo ehtinyt ryhtyä varokeinoihin
+pappenheimiläisiään vastaan! --
+
+"Olenko minä neidin mielestä herra taikka narri? -- Ei ole enempää kuin
+kolme minuuttia aikaa, kun patroona konttorissaan sanoi minulle
+näinikään: 'Mene sinä tuosta poikki pihan navettaan, niin Alviina
+näyttää sinulle sähköjohdot ja torvet. Sano, että patroona itse käski!'
+-- Neiti vissiin on se Alviina? -- Kun on kaunis tyttö, niin passaakin,
+että on kaunis nimi!"
+
+-- "Ettehän te minun nimeäni voi tietää?" Hän katsoi minua tutkivasti.
+-- "Ettehän te ole minua ennen nähnyt?"
+
+"En ole eläissäni ennen tässä pitäjässä käynyt", vakuutin totisena.
+"Koko hovissa en ole muita tavannut, kuin patroonan itsensä."
+
+Alviina näytti epäröivän. Hän hypiskeli johtolankakimppuani, jonka olin
+laskenut pankolle, ja näkyi jo alkavan uskoa asiani oikeaksi. Mutta
+äkkiä uusi ajatus lensi hänen päähänsä.
+
+"Tulkaa ulos, niin menen patroonalta kysymään."
+
+-- Aha! Pikkuvaleet eivät riitäkään. -- Pitää valehdella oikein Porvoon
+mitalla! --
+
+"Patroona hyvin tietää, ettei Jordanin vesi minun käsissäni pilaannu.
+Hän juuri käskikin minun samalla katsoa, onko laitteet täällä, niinkuin
+ovat piispanhovin navetassa."
+
+"Tiedättekö tekin niistä asioista?"
+
+"Vai en tietäisi? Kun olen kaksi vuotta ollut piispanhovin konttorissa.
+-- Ei ollut palkka pieni, mutta onhan sitä nyt ollut, Jumalan kiitos,
+hyvät ansiot näissäkin toimissa. Naimaton nuorimies pyrkii maailmalle,
+-- tahtoo tehdä tuttavuuksia!" -- Katseeni, jonka loin Alviinaan, oli
+olevinaan sulava.
+
+"Mahtoi olla suuri ja komea se piispanhovi?"
+
+"Komea oli! -- Kaksikymmentäneljä hevosta. -- Ja kymmenen hevosta aina
+pitkin viikkoa veti vesitynnyreitä rautatieasemalta. Joka lauantai
+annettiin Jordanin vettä ilmaiseksi kaikille, kuka vaan tuli pyytämään.
+Minä itse sain olla tynnyrintapissa ja laskea. Moneen taloon ja hoviin
+sitä haettiin pitkin hiippakuntaa."
+
+-- "Nyt te vissiin valehtelette?"
+
+-- "Olenko neidin mielestä sen näköinenkään?"
+
+"Mutta oliko se vesi tuotu oikein Luvatusta maasta ja Jordanista?"
+
+"No sen tietää, -- laivoissa kolmen meren takaa. -- Emmekä me,
+virkamiehet, niin suuria vesimääriä hakijoille antaneetkaan, --
+pienempiin astioihin vaan."
+
+"Niin, ei sitä paljon tarvita! Suureen vesiämpäriin, joka on tuolla
+navetassa, kaataa meidän pehtori vain litran verran. Minä sillä sitten
+valelen navetan lattiaa."
+
+"Niin, paljonko sitä tarvitaan? -- Sekaantuuhan vesi veteen!"
+
+"Herra on paljon nähnyt ja tietää paljon". --
+
+"Neiti sanoo Piilmanniksi vaan". -- --
+
+Navetan ovi oli nyt minulle avoin. Sain vapaasti astua pyhäkköön.
+
+Se oli suuri, valoisa navetta; ikkunat olivat laajat ja oikein uutimilla
+varustetut. Vaikka oli paras kesäaika, niin lehmiä pidettiin sisällä.
+Siinä syödä nyhtivät viherrehua tai märehtivät, turvepehkuilla maaten.
+Ilma oli navetassa tavattoman puhdas ja raitis. -- Todellinen lehmien
+palatsi!
+
+Näin heti, että katosta lähellä pitkisseiniä riippui kummallakin puolen
+navettaa rivi leveäsuisia kiviastioita. Kivivateja oli kaikkiaan
+neljätoista, -- lehmiä navetassa arviolta satamäärä.
+
+Olin tarkastelevinani sähköjohtolankoja. Sain keittohuoneesta
+käsitikapuut ja kiipesin, muka sähkölankojen takia, katonrajaan asti.
+Sopivassa tilaisuudessa pistin päretikun kiviastian sisään. Huomasin sen
+sisältävän hiukan kellertävää, vesimäistä nestettä. Alviina paraillaan,
+varsiluuta kädessä, valeli Jordanin vedellä navetan toista
+lattianpuoliskoa. Oma puoleni oli vielä koskematon. Tultuani alas
+tikapuilta, pistin päreeni väkivesiviemäriin. Kun nyt päretikkua
+tarkastelin, huomasin, että sen päässä höyrysi hieno, valkoinen
+huurrekaasu.
+
+Olin nähnyt kyllin. Alkuperäinen arveluni oli saanut vahvistuksensa.
+
+Menin Alviinan luo: "Eipä täällä minulle taida olla työtä. Kunnossa
+olivat sähköjohdot."
+
+"Ja näinkö siellä piispanhovissa navetan lattioita valeltiin?"
+
+"Ihan niin, -- juuri sillä tavalla! -- Mutta voisinhan tarkastaa, miten
+teillä virtsakaivo on tehty. Se on kai lukossa?"
+
+"Avain on keittohuoneessa. Minä tulen aukaisemaan."
+
+"Ei meillä siellä piispanhovissa ollut tapana ilmanvaihto- ja
+tuuletuspeltejä pitää navetassa auki, muuta kuin ani harvoin, silloin
+tällöin", sanoin Alviinalle, lähtiesssämme ovesta ulos.
+
+"Ei meilläkään nyt enää! -- Ja kuitenkin lehmät Heikinpäivästä alkaen
+ovat lypsäneet parempaa maitoa kuin ennen. Piilmanni näkisikin, miten
+kaunista voita saamme!" -- Alviina alkoi innostua; hän oli omalla
+alallaan, näissä seikoissa asiantuntija.
+
+"Ymmärtäähän sen: Lehmät viihtyvät Jordanin veden lähettyvillä. Ja
+toisekseen kärsivät navetan alituisesta vedosta; saavat leiniä, nuhaa,
+yskää ja tuberkeleita."
+
+Virtsakaivo navetan ulkopuolella oli suuri, koko navetan pituinen ruuma.
+Pistin siihen seipään, jolla koetin tönkiä laarin pohjaa. Seipään
+rohjuiseen tyvipäähän näin tarttuneen valkoisia kidekirpaleita.
+
+"Hyväthän nämä laitokset ovat", vakuutin Alviinalle.
+
+Heti oikealla kädellä oli lautavaja, jossa huomasin ruiskun pumppuineen.
+Sen siivosta saatoin tietää, mihin sitä oli käytetty. Vieressä oli
+tynnyri, jonka ylitse oli löyhästi sidottu harvakuteista säkkikangasta.
+Kankaan pussimaisesta puhjukasta korjasin muutamia valkoisia kiteitä,
+jotka pistin taskuuni.
+
+Juuri samalla sattui huomiooni toinen katos, jossa oli suuri määrä
+avaamattomia sementtitynnyreitä.
+
+"Mihin kaikki nuo tarvitaan?" kysyin.
+
+"Kukapa ne patroonan tuumat tietää? Alkuviikolla vasta tulivatkin tänne
+laivalla."
+
+Olin toimittanut tehtäväni Lahisissa. Ei ollut syytä viipyä kauvemmin.
+Minä hetkenä tahansa saatoin saada kiivaan herra Wallenbergin niskaani.
+
+-- "Eipä minulla olisi ollut asiaa lainkaan tähän hoviin. Niin oli
+kaikki paraassa kunnossa. Toisissa paikoissa voi olla työtä
+viikkokausiksikin." -- Pistin Alviinalle kättä hyvästiksi.
+
+"Eikö Piilmanni katselisi vielä meidän toistakin navettaamme?"
+
+"Uskonhan minä jo vähemmälläkin Alviinan kykyyn ja huolellisuuteen.
+Taidattepa olla oikein koulun-käynyt."
+
+"Tulihan sitä käytyä niinkuin karjakkokoulua! -- Meneekö Piilmanni tästä
+nyt Holman hoviin, tuonne toiselle puolen lahtea? Jos sattuu, voisi
+siellä olla työtä hyvästikin."
+
+"Enköhän vaan taida lähteä tästä kirkonkylään päin. Huomenna on
+sunnuntai, ja kukapa silloin tahtoisi olla kaukana kirkosta? Ehkä minä
+tapaankin Alviinan kirkkomäellä." --
+
+Jätin tämän tuhmansekaisen tytön, josta jo aloin olla pääsemättömissä.
+Viklundin mieltymys Alviinaan ei varmaankaan ollut riippuva tytön
+henkisistä lahjoista. Häntä kyllä ihastutti "nuor ruumis viehkein
+hemmekkäin". -- Mutta Viklund kai tuumikin: "on kylliks sielua
+itselläin".
+
+Alviina meni uudestaan navettaan, joten voin vapaasti pyrkiä takapihan
+nurkkien ohi talosta pois. Minun ei tarvinnut aluksi lähteä kulkemaan
+muka "konttoriin päin", jolloin olisi täytynyt mennä ajotielle itse
+kartanonpihan lävitse.
+
+Onni minua todellakin suosi! Tuskin olin ajotiellä kivenheiton matkan
+päässä kartanon pihaveräjästä, kun Lahisten herra pyylevänä,
+rusikkasauva kädessä, tuli portaita alas astuen. Laahustelin jalkojani
+perässäni ja kävelin laiskan rennosti, niin että mäyrännahkalaukku
+heilui edestakaisin olallani. Sulkiessani yläveräjän, huomasin
+Wallenbergin seisovan keskellä pihaa tarkkaavassa asennossa, kasvot
+minuun päin kääntyneinä.
+
+Toivoin sydämestäni, ettei Alviina joutuisi pahempiin selkkauksiin
+tutkimusteni johdosta. Olinkin vältellyt tekemästä hänelle mitään
+varsinaisia kysymyksiä. Jos Wallenberg alkaa häntä kovistaa toimistani
+navetassa, niin tytöllä on puhdas omatunto. Hän ei joudu hätään, vaan
+pystyy puolustamaan itseään. Hän voi rehellisesti vakuuttaa, että vieras
+vain vilkaisi sähkölankoihin, ja kun olivat kunnossa, heti lähti
+navetasta ulos. Myös hän voi ilmoittaa menneeni kirkolle päin
+työnhakuun.
+
+Herra Wallenbergin maahenki-hankkeet olivat nyt tiedossani. Malmfelt on
+voittava vedon. Lankinsuon riitajuttu tulee kunnialla haudattavaksi. --
+Minua nauratti sana "maahenki" tässä yhteydessä. Wallenberg oli tahtonut
+ivailla käytäntöön otettua nimitystä, joka hänen mielestään ei merkinnyt
+"_Erdbegeisterung_" vaan "_Erdhauch_"!
+
+Kävelin hiljalleen maantietä Holmaan päin. Koetin tehdä eräitä
+ylimalkaisia arvioita Wallenbergin uuden keksinnön merkityksestä.
+Suurviljelijälle siitä kyllä saattoi olla hyötyä. Wallenbergin uutta
+menettelytapaa käyttämällä, voidaan jossakin määrin vähentää ulkomaisten
+apulantojen ostoa. Erittäin Lahisten herralle, jolla oli suuri karja,
+tämä keksintö voi semmoisenaan olla varsin arvokas. Hänellä oli noin
+kaksisataaviisikymmentä lehmää navetoissaan, -- lukuunottamatta
+aukumenttitilan karjaa. Tähän tulivat lisäksi hevoset sekä elukat
+karsinoissa ja läävissä. --
+
+Mutta oliko keksinnön kantavuus niin suuri, että Wallenberg, kuten hän
+näkyi toivovan, voisi saada aikaan todellisen uudistuksen viljamaiden
+lannoittamisessa? -- Tuskinpa vaan!
+
+Oliko Wallenberg siis ollut liian vilkastoiveinen, kuten keksijät ja
+keksijä-parat yleensä, -- vai oliko asiassa vielä jotain muuta?
+
+Luulin Lahisissa nähneeni kaikki ne laitteet ja menettelytavat, mitkä
+olivat tämän kysymyksen yhteydessä. Olin jotenkin selvillä siitä, mikä
+tehtävä milläkin erikoisasialla oli pääasiaan nähden.
+
+Ah! olin juuri pääasian unhottaa! Karjanlanta paranee umpinaisessa
+navetassa! -- Tämän kautta keksinnön arvo lisääntyy monin verroin: Sillä
+on tavaton merkitys sekä suurviljelijälle että pienviljelijälle. --
+
+Astuessani eteenpäin, olin päässyt lähelle Holman ajotietä, missä
+maantie tekee kierroksen Haukkavuoren ympäri, kun mieleeni johtuivat
+Lahisten sementtitynnyrit. Suuri määrä sementtiä oli äskettäin tuotu
+taloon. -- Mitä varten? Oliko tämäkin seikka jollain tavoin Wallenbergin
+uusien hankkeiden yhteydessä? -- Rautabetonia? Ah! olinhan, kulkiessani
+rehuladon ulkonurkan ohi, kompastunut kokonaiseen soraläjävuoreen!
+Somero oli nähtävästi viime talvena sinne ajettu.
+
+Äkkiä kaikki kuin välähdykseltä selvisi minulle mieleeni! Ymmärsin, mitä
+betonirakennusta Wallenberg ryhtyy rakentamaan keskellä kesää. -- Karja
+piakkoin lasketaan niitetyille kedoille ja on jälleen lokakuusta alkaen
+navetassa. Rakennus on saatava siksi valmiiksi! -- Sitäpaitse, olihan
+Wallenberg uhannut jo jouluksi kirjoittaa seikkaperäisiä neuvonantoja
+maanviljelijöille!
+
+Wallenberg aikoo todella tehdä jymyt Suomessa! -- Vihelsin pitkään.
+
+-- "Tuleeko herra professorille mustalaistavat mustalaisen puvun
+mukana?" -- Tienkäänteessä tuli Signe neiti vastaani nauraen. Hän oli
+avopäin; punainen päivävarjo niskassa suojeli häntä aamuauringon
+säteiltä.
+
+"Hyvää huomenta toistamiseen!"
+
+"En malttanut pysyä kotona. Piti tulla kuulemaan. -- No, kuinka kävi?
+Saitteko selkoa asioista? -- Arvasin, että te pian ehkä palaatte. --
+Kumpiko voittaa vedon?"
+
+"Isänne kyllä voittaa. Asia on täysin selvillä."
+
+"Ja näin lyhyessä ajassa. -- Olettepa äärettömän etevä!"
+
+Samalla hän huomasi, minkälainen pukuni oikeastaan oli, -- miltä
+mustalainen näytti! Hän purskahti raikuvaan nauruun, katseli minua joka
+puolelta ja tirskuili kiusoittelevan lystikkäästi. Pelkään, että "korkea
+oppi" tunsi itsensä sangen yksinkertaiseksi ilkamoivan tyttölapsen
+vallattomuuden edessä.
+
+"Mutta miten te olette päässyt noin mustaksi?" hän ihmetteli.
+
+"Kahvi tekee mustaksi, sanotaan".
+
+"Mutta ei mustasukkaiseksi, kuten tädit väittävät! -- Tiedättekös, äiti
+tulee nyt kovin iloiseksi. -- Hän oli vedosta ensin niin hirveästi
+pahoillaan. Mutta me silloin selitimme, -- isäni ja minä, -- että setä
+Wallenberg kyllä häviää vedon; ja isäni sanoi, että se ikävä Lankinsuon
+riita myös nyt loppuu. Mutta äiti ei uskonut. Isä itse oli vakava. Mutta
+me sanoimme, että tohtori Pohjamo osaa kaikki, ja mihin ikinä hän
+ryhtyy, sen hän saattaa perille kanssa ja silloin isä ja äiti
+hymyilivät."
+
+"_Me?_" --
+
+Hän huomasi puhuneensa itsensä pussiin ja joutui hämilleen. -- "Ja
+_minä_ kerroin sitten äidille teidän valepuvustanne, ja silloin hän
+nauroi ihan katketakseen."
+
+Olimme päässeet ahteelle, mistä Holman pihamaa näkyi. -- "Kas, isä ja
+setä Ruuth seisovat portailla. He huomaavat jo meidät". Hän heilutteli
+innokkaasti punaista päivänvarjoaan. -- "Nyt he arvaavat, että kaikki on
+hyvin".
+
+Pitkin matkaa kartanoon saakka hän aina välillä uudisti merkinantojaan.
+-- Vertaus kyllä pahoin ontui, mutta olin kuin mikä Teseus,
+paluumatkalla Ariadnen kanssa. Minotauroksen pesään olin pistänyt pääni,
+monimutkaisesta sokkelosta suoriutunut. -- Niin, siihenpä vertaus
+päättyikin! -- Mistään turmasta en ollut Ariadnea pelastanut. Hänellä
+oli vyyhtinsä omissa käsissään, ja sitä minä en ollut selvittänyt. --
+Mutta siitä huolimatta uusi Teseus tuli punaisin purjein, ja merkinanto
+oli Ariadnen itsensä. -- Voi, nuorenmiehen ikuisia haaveita!
+
+Viklund avasi meille veräjän, kysyvä ilme kasvoissaan.
+
+-- "Kaikki selvillä, Viiklunti! -- Tulkaa huoneeseeni, niin viette puvun
+takaisin omistajalleen. -- Viiklunti saa yhtä ja toista puuhaa tänä
+päivänä Holman navetassa."
+
+Signe neiti kiiti kohotetuin käsin poikki pihan; portailla hän, lainkaan
+pysähtymättä, lausui pari sanaa isälleen ja jatkoi sitä menoa sisään
+saakka. Hän kiiruhti viemään hyviä uutisia äidilleen.
+
+Malmfelt ja herra Ruuth tulivat iloisina vastaani.
+
+"Vai niin! Sepä hauska, että onnistuit! -- En tiedä, kuinka oikein
+kiittäisin sinua." Malmfelt puristi kättäni.
+
+Herra Ruuth löi minua tarmokkaasti olalle. "Se oli nopea suoritus!" hän
+lausui suuremmalla sydämellisyydellä, kuin olisin odottanutkaan. "Kemia
+on sentään -- tieteiden tiede! Ja teillä kun jo -- lähtiessänne, oli
+koko juttu -- selvillä!"
+
+Nähtävästi Malmfelt oli kertonut herra Ruuthille aamuisen keskustelumme.
+
+He olivatkin nyt kovin halukkaat seikkaperäisesti kuulemaan, mitä
+Wallenbergin kokeilut tarkoittivat.
+
+"Lyhyesti sanoen, herra Wallenberg on kokeissaan ottanut sitoakseen sen
+ammoniakin, joka navetan tuuletustorvien kautta tätä nykyä häviää
+ilmaan, tuottamatta mitään hyötyä. Tiedämme, että ammoniakki -- siinä
+oleva typpi -- on kasvien tärkein ravintoaine. Wallenbergillä on
+navetassaan pieni, sievonen tehdas, jossa valmistetaan parannettua
+ammoniumsulfaattia. -- Kas tässä, eräitä _corpora delicti_!"
+
+Otin taskustani suurempia ja pienempiä kiteitä, jotka laskin kuistin
+pöydälle. -- "Edessänne on puhdasta salmiakkia, klorammoniumia. Tätä
+arvokasta suolaa on ainoastaan 20% siinä ammoniumsulfaatissa, jota te
+maanviljelyskaupoista ostatte. Yksi kilo tätä vastaa viittä kiloa teidän
+apulantaanne.
+
+"Huomatkaa: tämä on vasta Wallenbergin kokeilua! Hänen varsinainen
+tarkoitusperänsä on paljon laajakantoisempi.
+
+-- "Mutta, hyvät herrat, minun täytyy nyt hiipiä huoneeseeni pukuani
+muuttamaan! Sitä paitse, ennenkuin voin seikkaperäisesti esittää näitä
+asioita, täytyy minun tarkoin punnita tekemieni havaintojen jokaista
+yksityiskohtaa, sommitella kokoon ajatuksissani Wallenbergin
+suunnitelman pääpiirteet sekä tehdä eräitä todennäköisyyslaskelmia. Sen
+verran voin nyt jo sanoa, että herra Wallenberg kyllä on tunnustava
+hävinneensä vedon."
+
+Herra Ruuth pisti todistuskappaleeni lompakkoonsa ja lähti huoneeseensa.
+Malmfeltin täytyi saada kertoa asiat rouvalleen. Minä menin yläkertaan.
+
+Käytävässä herra Soinivaara, gentlemanin puvussaan, tuli vastaani. Hän
+oli nähtävästi lähdössä aamukävelylleen. Ennenkuin pääsi sivutseni, hän
+tunsi minut, astui askelen taappäin ja katsoi minuun pitkään,
+itsevanhurskaan nuhtelevasti. Ei ollut leikkiä siinä katseessa. Muistan
+kerran kouluajoiltani, kolmannelta luokalta, kun olin käynyt
+omenanvarkaissa, miten luokan-esimies loi samanlaisen katseen minuun,
+kadotettuun.
+
+-- "_Herra_ tohtori on jo lähdössä yölevolle?"
+
+-- "Lehtori on jo hereillä, -- hyvää huomenta!" -- Kumarsin ja astuin
+kamariini.
+
+Sain tehdä jotenkin perinpohjaisen puhdistuksen, ennenkuin jälleen
+tunsin olevani omassa olossani. Pukeutuessani saapui Viklund, jolloin
+neuvottelin hänen kanssaan tehtävistä töistä ja sain kuulla paikkakunnan
+juna-ajat. Jos hyvin kiirehdimme, voidaan vielä telefoonilla tehdä
+kaupungista tilauksia, lähetettäväksi pikatavarana kirkonkylän asemalle.
+Riensin alakertaan.
+
+"Nyt, setä, oitis telefooniin! -- Ei ole aikaa kyselyihin. --
+Telefoonatkaa kaupungin rautakauppaan. -- Todella! sepä onni, että linja
+oli auki! -- No niin: Rikkihappoa 50 kiloa; -- galvanisoitua rautalankaa
+N:o 14, 3 kiloa; -- pieniä väkipyöriä 1 1/2 tusinaa, 2-3 senttiä
+läpimitaten; mönjää 1/2 kiloa. -- Vielä sitten! Menkööt rautakaupasta
+Jaakko Huhtaselle, lähellä rautatieasemaa: -- 1 1/2 tusinaa kivivateja
+-- eli "kivipyttyjä" -- à 3 litraa. -- Kaikki heti kohta pikatavarana
+tänne. --
+
+"Toivon, että ennätämme saada tavarat. Tämä on ainoa juna, jota voimme
+tänä päivänä käyttää, ja huomenna on sunnuntai. Sedän kunnia vaatii,
+että ratkaisu esitetään herra Wallenbergille niin pian kuin mahdollista.
+Laitamme Holman navettaan samanlaisen tehtaan, kuin Lahisissakin on. --
+Laskemme arvoitusta esittävän peikon poikkihakatun pään silkkihuivissa
+Wallenbergin jalkojen juureen, kuten Andersenin sadussa."
+
+"Ei, kuulkaa nyt, herra Pohjamo, peikon pää on laskettava -- prinsessan
+jalkojen juureen!" -- Herra Ruuth oli hyvällä tuulella: -- minä olin
+harvoin kuullut hänen puhuvan niin pitkää lausetta yhteen henkäykseen.
+
+Olin velvollinen antamaan heille muutamia selityksiä. Istahdimme
+tupakkahuoneeseen.
+
+"Asia on se, että tarvitsemme suolahappoa. Mutta kahdesta paino-osasta
+rikkihappoa ja yhdestä osasta keittosuolaa saadaan suolahappoa.
+Viklundilta kuulin, että keittosuolaa on talossa kyllin. Ostaessamme
+rikkihappoa voitamme puolet hinnasta. Sitä on kaupan pajukoppien
+suojaamissa 50 kilon pulloissa.
+
+"Ripustamme suolahappoastioita navetan kattoon. Suolahappo imee
+ammoniakkia itseensä, ja astiain pohjalle kiteytyy salmiakkia.
+Kivivatien lukumäärä -- Viklund kutsuu niitä "kivipytyiksi" -- saa
+riippua navetan koosta ja lehmien luvusta. -- Lahisten uudemmassa
+navetassa niitä oli neljätoista. Holman suuressa kivinavetassa voisimme
+käyttää kahdeksantoista."
+
+"Nyt kuullessani Wallenbergin kaikki temput", sanoi Malmfelt, otsaansa
+sivellen, "huomaan sitä selvemmin, kuinka mahdotonta minun olisi ollut
+saada niistä tietoa omin päin. Häpeän oikein itseäni ja vetoani! Häpeän
+Pohjamon edessä, häpeän Wallenbergin edessä." -- Malmfelt karisti tuhkaa
+sikaristaan ja puhalsi savurenkaan ilmaan.
+
+-- "Wallenberg olisi todella ansainnut voittaakseen vetonsa."
+
+"Entä Lankinsuo? -- Paras aina, kun käy, -- niinkuin käy", lausui herra
+Ruuth filosoofisesti. "Tapausten logiikka on kuin -- sirkkelisaha. Jos
+kuinka päin terää kääntää, -- se leikkaa sittenkin. -- Tahdon olla
+täysin -- puolueeton. En puutu asiaan -- sinne enkä tänne. --
+Kinastuksen syy oli -- syvimmin katsoen -- Lankinsuo. Herra Pohjamo --
+vastoin tahtoaan -- muistutti sen hänen mieleensä. Wallenberg oli tämän
+jälkeen -- vaatelias, sietämätön. Jo sorsanajossa hänen kätensä --
+vapisivat. Jos Wallenberg kaksi vuotta sitten olisi suostunut --
+sovintotarjoukseen, niin hän ei nyt häviäisi -- tätä vetoa."
+
+Nyt vasta opin oikealta kannalta tuntemaan herra Ruuthin. Hänen
+näennäisen haluttomuutensa ja velton välinpitämättömyytensä alla piili
+kypsästi harkitseva järki, hieno ymmärtämys ja äärimäisin
+suvaitsevaisuus. Tyynen pinnan alla kulki vankka pohjavirta, jota ohjasi
+miehenarvo. -- Hän oli iloissaan siitä, että Malmfelt voittaa vedon,
+että Lankinsuon riitajuttu päättyy, että Wallenbergin käytös kääntyy
+häntä itseään kohtaan. Hänen mielestään ei Malmfeltilla ollut syytä
+omantunnon vaivoihin, mutta hänen velvollisuutensa oli pysyä
+puolueettomana. Herra Ruuth oli itse vedon todistajana ja, jos riita
+syntyy, jäsen siinä sovinto-oikeudessa, johon hän sekä herra Wirsén
+valitsevat puheenjohtajan.
+
+Käännyin herra Ruuthin puoleen: "Pyytäisin kysyä teiltä eräitä seikkoja.
+En tahdo kysellä sellaista, mistä te, vedonlyöjäin luottamusmiehenä,
+voisitte joutua välikäteen."
+
+"Siitä olen vakuutettu", hän lausui lämpimästi.
+
+Tiedustelin herra Ruuthilta hänen omia havaintojaan karjanlannan
+huonontumisesta.
+
+Sukeutui pitkänlainen keskustelu, josta kävi ilmi, että Ruuth todella
+oli alkanut epäillä lannan muuttuneen heikkoperäisemmäksi. Pelloille,
+joihin hänen isänsä aikana ja hänen omassa nuoruudessaan oli vedetty
+määrätty kuormaluku sekottamatonta lantaa, täytyy nyt vetää samaa lantaa
+paljon enemmän. Sato kuitenkin tulee pienempi. Ilman apulantoja ei enää
+lainkaan voida tulla toimeen.
+
+Mitään syytä tähän asianlaitaan hän ei ollut keksinyt. Hän kyllä oli
+asiaa miettinyt, mutta lopulta tullut siihen johtopäätökseen, että se ei
+ole lanta, joka huononee, vaan maan tuotantovoima, joka vähenemistään
+vähenee. Jonkun aikaa voidaan maata viljellä, -- määrätyin kausin.
+Säästelemällä ja apukeinoja käyttämällä voidaan tuottamiskykyä
+pingoittaa varsin pitkälle -- sadoiksi, suotuisissa oloissa ehkä
+tuhansiksikin vuosiksi, -- mutta ennen tai myöhemmin se kuitenkin aina
+viimein loppuu. Sellaisia esimerkkejä olivat Sahara, Syrian-Arabian ja
+Gobin erämaat, Sisä-Aasian arot, koko Pohjois-Afrika, kaikki itämaat.
+
+-- Huomautin, kuinka perin virheellinen tämä yleinen käsityskanta itse
+asiassa on, ja kuinka hän ampui yli maalin. Maan tuottamiskyky on
+loppumaton, luonnon utaret ehtymättömät, niinkauvan kuin aurinko
+lämmittää, ja ilmakehässä on typpeä, happea, vetykaasuja ja hiilihappoa.
+Missä luonnonsuhteet muuten ovat suotuisia, siinä maa, itsekseen
+jätettynä, aina kokoo vähitellen varastoonsa uusia kasvattavia aineksia.
+
+Ryöstöviljelyksellä tietysti voidaan määrätyllä alueella lyhyessä ajassa
+hävittää vuosituhansien säästöjä. Varottavina esimerkkeinä siitä ovat
+juuri Pohjois-Afrika ja itämaat. Taikka Suomessa Kymin-laakson entiset
+kauramaat. Mutta järkiperäisesti hoidetulla vuoroviljelysalueella
+lisääntyy maan tuotantovoima lisääntymistään.
+
+Jos nyt jollakin tilalla viidentoista -- kahdenkymmenen vuoden kuluessa
+ei ole otettu uusia maita viljelyksen alaiseksi, -- jos samalla ajalla
+talon karjaa on yhä lisätty ja viljelysmaille lannan ohella vedetty
+savea ja ruoppaa sekä lisäksi vielä kallisarvoisia ostolantoja, mutta
+viljelystuotteita siitä huolimatta ei ole saatu enemmän kuin ennen, --
+niin tämä epäilemättä riippuu siitä, että talon oma karjanlanta on
+heikontunut.
+
+-- "Että asianlaita todella on sellainen, en ole aikaisemmin tiennyt.
+Mutta tiedän sen nyt. -- Herra Wallenberg on sen minulle opettanut. Hän
+tahtoo väittää, että nykyaikaiset navetat ovat maanviljelyksen tuhoksi!"
+--
+
+Huomautin vielä, kuinka navettain ilmanvaihtojärjestelmä tuli
+käytäntöön, yksinomaan meijeriliikettä silmällä pitäen. Tuli saada
+hajutonta maitoa ja puhdasta, maukasta voita. Yksipuolisesti on ajateltu
+ainoastaan tätä asiaa. Sillä välin annetaan navetan arvokkaimman kaasun,
+ammoniakin, lentää tuuletustorvien kautta ilmaan. Se ei nyt tule
+hyödyksi harakoillekaan. -- Korkeintaan mikroobeille ja eräille
+vaarallisille tautibasilleille. Wallenbergin mielestä "mädätetään
+maailmaa". -- Entisinä aikoina sitoutui ammoniakkia suurin määrin
+navetan verekseen lantaan, sitä kyllästyttäen!
+
+-- "No niin, teillä on nyt navetoissanne ilma verraten puhdasta. Mutta
+kuitenkin, kuka tietää, eivätkö lehmät talvella kärsi navetan kovasta
+vedosta yhtä paljon, kuin ennen läävän ummehtuneista kaasuista? --
+Wallenberg pitää navettansa suljettuna; hänen navetassaan ei ole vetoa.
+Mutta siitä huolimatta sen ilma on täysin raitis, raittiimpi kuin
+teillä! Hän saa ammoniakin sidotuksi: hankkii itselleen samalla
+voimaperäistä karjanlantaa sekä uuden apulannoitusaineen, joka on viisi
+kertaa tehokkaampaa kuin kalliilla hinnalla ostettu ammoniumsulfaatti.
+-- Yksi tie, kaksi asiaa!" --
+
+Herrat olivat ihmeissään, innoissaan. -- "Minä laitan jo maanantaina
+omaan navettaani -- samanlaiset vehkeet", sanoi herra Ruuth.
+
+Ja nyt Ruuth kertoi merkillisen jutun. Joku aika sitten oli eräs hänen
+oman pitäjänsä isäntämiehiä, -- vanha, rikas ukko, -- tullut Ruuthin
+luo, joka oli osuusmeijerin johtokunnan puheenjohtaja, ja sanonut
+itsensä osuusmeijeristä irti. Syyksi hän oli ilmoittanut sen, ettei hän
+suostu kauvemmin noudattamaan yhtiösääntöjen määräyksiä navetan hoidosta
+ja puhtaanapidosta. Oli vakuuttanut aikovansa "tukkia kaikki reiät ja
+lävet navetassaan", niin että navetta taas oli kuin "entisinä aikoina".
+Voinsa hän saattoi myydä kaupungin torilla kuin ennen, mutta myös hän
+tahtoi saada viljan kasvamaan kuin ennen. Vaikka hän kuinka lannoittaisi
+peltoaan, on hänen torpparillaan aina parempi vilja kuin isännällä. "Ja
+vika on navetassa, eikä missään muussa!" oli ukko päätellyt.
+
+Herra Ruuth oli laimeasti kokenut käännyttää ukkoa, mutta tämä oli
+itsepintaisesti pitänyt päänsä ja sillä tiedolla lähtenyt.
+
+"Siinä näemme!" huudahdin. "Oppimaton maamies ratkaisemassa Wallenbergin
+probleemia. -- Emme saa moittia häntä, jos hän ratkaisussaan onnistui
+vaillinaisesti. --
+
+"Me itse, jotka saamme kaikki tietomme kirjallisuudesta, omistamme
+jonkun uutuuden, niinpian kuin sen tietopuolinen selostus on saavuttanut
+hyväksymisemme. Koko teoria ehkä perustuikin aivan yksipuolisiin
+näkökohtiin: -- Vähät siitä, meidän näkökantamme on nyt kerta kaikkiaan
+vakaantunut, määrätty. Emme koskaan enää tutki asiaa sen enempää.
+Pidämme kiinni ennakkomielipiteestämme. Asiat saavat kaavamaisesti mennä
+menojaan. -- Tämä on meidän vanhoillisuutemme.
+
+"Suomalaisen maamiehen vanhoillisuus on toisenlainen. Hän epäilee jo
+edeltäkäsin kaikkia uutuuksia. Vanhan ja sen hyvät puolet hän tuntee
+perinpohjin; uusi on outoa ja "herrain keksintöä". Ympäristönsä
+vaikutuksesta hän vihdoin voi omistaa uutuuden, mutta yhä edelleen
+hänellä on syvä epäluottamus sitä kohtaan. Hän tekee huomioita,
+tarkastelee, vertailee. Hänessä on kritiikin henki. -- Hän pysyy
+kokeilujen kannalla. -- _Näistä_ vanhoillisista voisi toisissa
+olosuhteissa syntyä uutten urain aukaisijoita. Heidän joukossaan on
+useita, joista voisi tulla Wallenbergejä, jos heillä olisi kykyään
+vastaavat tiedot."
+
+"Kuulkaa tohtori", lausui herra Ruuth, "minä en häpeä tunnustaa, että
+myötätuntoisuuteni on kokonaan -- viimemainittujen puolella.
+Pahoittelen, että omat fysikaaliset ja kemialliset tietoni ovat -- liian
+vaillinaisia."
+
+Olimme istuneet keskustellen, ja alkoi olla aika, jolloin perheenemäntä
+aamuisin tavallisesti näyttäytyi. Salista soi pianonsoittoa. Sävelet
+vierivät pitkin, pehmein juoksutuksin.
+
+"Luulen, Malmfelt, että eukkosi on oikein -- parhaalla pyhätuulellaan",
+sanoi herra Ruuth, nousten nojatuolistaan.
+
+Lähdimme saliin. Rouva Malmfelt lakkasi soittamasta: "Arvasin kyllä,
+että saisin eräitä itsekseen oleilevia jöröjaakkoja houkutelluiksi ulos
+pesästään." Hän tuli vastaamme hymyillen.
+
+Istuessamme sohvan luo, hän kääntyi minun puoleeni.
+
+"Ja teitä, tohtori, minun pitää erityisesti kiittää! En osaa sanoa,
+kuinka olen iloinen. -- Se siunattu käräjäjuttu siis nyt päättyy. -- Oh,
+kuinka käräjöimisiä onkin kestänyt! koko meidän aikamme, ja yhtä kauvan
+ennen meitä. Olen aina oikein hävennyt, kun mieheni on täytynyt
+alituisesti seisoa kuin rikoksentekijä oikeuden edessä. -- Painajaisena
+se riitajuttu on ollut talossamme. Kaikki ihmiset ovat tienneet siitä
+kertoa Helsinkiä, Turkua myöten. Salavihkaisia silmäyksiä, pilkallisia
+kuiskeita selkämme takana! -- Se on ollut se asia, josta ei kukaan ole
+saanut puhua meille itsillemme. Se on ollut visusti vältettävä
+keskusteluaine: 'Ei saa köydestä haastaa hirttäytyneen talossa!' --
+Niin, herra Ruuthin kuullen voin puhua näistä; hän on talon vanha
+ystävä! -- Sanotaan, että kaikissa vanhoissa sukukartanoissa on aina oma
+_luurankonsa_. Tämä on ollut meidän. Jumalan kiitos, ettei ole ollut sen
+rumempaa luurankoa! -- Ja riita on nyt todellakin loppunut? En tiedä,
+kuinka oikein kiittäisimme tohtoria!"
+
+
+
+
+5.
+
+
+Minulla oli tänä päivänä vielä paljon tehtävää. Wallenbergin
+suunnitelman ulkonaiset puitteet olivat tiedossani; miten hän
+yksityiskohdittain oli menetellyt, ja millä tavoin hän aikoi järjestää
+vastaiset laajemmat toimenpiteensä, tuli minun koettaa hahmotella. Piti
+tehdä seikkaperäisiä deduktsioneja ja joukko todennäköisyyslaskelmia.
+
+Sitä ennen tahdoin antaa Viklundille sellaista työtä, jota nyt jo
+voitiin tehdä, ennenkuin tilatut tavarat olivat saapuneet kirkonkylän
+asemalle. Sinnekin oli lähes tunnin matka. Kaikkiin toimiin oli päivä
+kyllä kuluva jotenkin tarkoin. Signe neitiä en nyt saanut tavata, muuta
+kuin ateriain aikana, perheen keskuudessa.
+
+Ensin vein Viklundin navettaan, jossa teimme mittauksia, ja minä
+määräsin ne kohdat, mihin Viklundin tuli lyödä rautakoukut kattoon sekä
+naulat seiniin riippanuorien kiinnittimiksi. Kattoon ripustettavia
+kiviastioita piti voida tarpeen mukaan laskea alas, niitä
+tyhjennettäessä ja uudestaan täytettäessä.
+
+Viklund oli kovin innostunut tehtäväänsä. Vaikken sanallakaan ollut
+maininnut, mitä toimemme tarkoittivat, hän sen täysin käsitti.
+
+"Nyt Holman patroona voi ensi keväänä näyttää, että on Pässinmutkia
+meilläkin. Ja taitaapa vaan Lahisten pehtori lakata irvistelemästä", hän
+toimitti hyvillään.
+
+"Mutta Viiklunti ei saa puhua hommistamme mitään tänä iltana
+Alviinalle!"
+
+"Tottahan minä sen ymmärrän!" -- Tunnustipas velikulta aikovansa illalla
+taas kosioihin. --
+
+Valmistavat toimeni olivatkin sitä myöten suoritetut. Navettaan Malmfelt
+ja herra Ruuth olivat tulleet työtä katsomaan. -- Herra Soinivaara näkyi
+nyt joka tilaisuudessa välttelevän minua. Hän oli kyllä jo saanut
+kuulla, mikä oli aiheuttanut aamuisen valepukuni. -- Häpesikö hän nyt
+väärään iskenyttä salaviittaustaan, vai oliko hänellä muita syitä
+karttaa minua?
+
+Niin, herra Soinivaaralle olin tänään jättävä kilpakentän avoimeksi!
+Luulen kuitenkin, että jotenkin tyynenä alistuin kohtalooni.
+Tosi-naiselle miehen uuras, uupumaton työ, jonka tulokset näkyvät ilmi,
+ja johon nainen aavistaa itse innostavansa miestä, on korkeammassa
+arvossa, kuin kaikki ihailun kukkaset, joita laskemme hänen jalkojensa
+juureen!
+
+Omassa kamarissani tein kiinteätä aivotyötä. Wallenbergin suunnitelman
+jokaisen erityiskohdan ratkaisu ei ollut niinkään helppo, kuin olin
+luullut. Hänen hommissaan oli monta metkua. Wallenbergillä itsellään oli
+luonnollisesti ollut paljon päänvaivaa, useita vaikeuksia voitettavana,
+ennenkuin hän ajatuksissaan oli saanut suunnitelmansa kokonaisuudessaan
+lukkoon. Minun tuli nyt kulkea samaa latua, hakea esiin häiritsevät
+vastukset ja uudestaan keksiä ainoa mahdollinen keino, millä ne olivat
+voitettavissa. Kemia ei tiedä useasta vaihtoehtoisesta menettelytavasta.
+Oikeita keinoja kussakin eri tapauksessa on olemassa ainoastaan yksi.
+Lisäksi minun tuli arvioida Wallenbergin menetelmän todennäköiset
+reaalitulokset, juuri niiden edellytysten vallitessa, jotka hän itse oli
+ottanut kokeittensa perusteeksi.
+
+Probleemi kokonaisuudessaan muodostui yhtälöiden sarjaksi, jossa minulle
+esiintyi useampia tuntemattomia, kuin minulla oli yhtälöitä
+käytettävänä. Jotta ratkaisuyrityksessäni voisin päästä alkuunkaan,
+täytyi minun puuttuvissa kohdin turvautua yleiseen arvostelukykyyni ja
+todennäköisyys-funktsioneihin.
+
+Uudistin ajatuksissani, mitä asioita varmuudella tiesin:
+
+Wallenberg oli kylvänyt omaa apulantaansa sekä ruiskuttanut väkivettä 7
+hehtaarin alalle. Tehdas oli silloin -- toukokuun loppupuoliskolla --
+ollut käynnissä Heikinpäivästä alkaen, siis neljä kuukautta.
+
+Lahisten pienemmässä navetassa oli 14 kiviastiaa noin sataa lehmää
+varten, isommassa luultavasti 21. Tehtaaseen siis kuului yhteensä noin
+35 kiviastiaa, joissa valmistettiin klorammoniumia. Samaa ainetta
+valmistui myös navettain väkivesiruumissa. -- Tallissa ja karsinoissa
+Wallenbergillä tuskin oli mitään laitteita vielä. Hän nyt aluksi
+ainoastaan kokeili.
+
+Kiviastiat olivat noin 3 litran pitoiset. Tutkiessani, ne eivät
+tuntuneet olevan likimainkaan täynnä nestettä. Pienemmässä navetassa,
+jossa oli 14 kiviastiaa, käytettiin lattian valeluun "Jordanin vettä" 1
+litra aamuisin ja saman verran illoin, siis 14 litraa viikossa. Tämä oli
+sekotettuna tavalliseen talonpoikaiseen kaivoveteen.
+
+Wallenberg aikoi rakentaa umpinaisen betonirakennuksen.
+
+Siihen todelliset tietoni supistuivatkin.
+
+Luulin kuitenkin voivani katsoa jotenkin ilmeisiksi eräitä muitakin
+seikkoja, jotka saatoin ottaa lähtökohdiksi. Todennäköisyysarvioihin
+sain lisäksi hyvää apua, vertaamalla toisiinsa eri aineiden
+ominaisuuspainoja. Täsmällisiä numerotietoja näistä, milloin muistini
+petti, oli saatavisssa talon tietosanakirjasta. Missä kaipasin
+käytännöllisiä maanviljelystietoja, kävin asioita kyselemässä
+Malmfeltilta.
+
+Mietelmiini ja laskelmiini kulutin koko joukon aikaa. Lopulta luulin
+päässeeni jokaista erityiskohtaa myöten jossakin määrin hyväksyttäviin
+ratkaisuihin. Paljon tietysti kuitenkin oli jäänyt umpimähkäisyyden
+varaan. Mitä betonirakennukseen tuli, niin se nähtävästi oli aiottu
+lantasäiliöksi. Vaikeimpia tehtäviäni oli ollut vastata kysymyksen,
+kuinka Wallenberg luuli mahdolliseksi pitää umpinaista lantasäiliötä
+likimainkaan vapaana myrkyttävästä kosteudesta ja kaikkinaisista
+kaasuista? Kun tämä seikka vihdoin oli minulle selvinnyt, huomasin, että
+olisin voinut sen heti tietää, jos olisin muistanut erään herra
+Wallenbergin oman lauseen. Hän oli eilen itse antanut asiasta selvän
+viittauksen, vastatessaan erääseen herra Ruuthin kysymykseen. Mutta tämä
+seikkapa juuri todisti ratkaisuni oikeaksi.
+
+Tällä välin Viklund jo olikin ennättänyt tuoda asemalta Holmaan tilatut
+tavarat.
+
+Ryhdyimme nyt kiireisesti työhön. Metallitangoista valmistettiin
+kiviastiain kannattimet. -- Vastoin aikaisempaa aiettaan herra Ruuth oli
+vedon ratkaisemisen takia vielä jäänyt Holmaan, ja hän suurella
+asianymmärryksellä antoi Viklundille neuvoja, miten kannattimet olivat
+laitettavat. Sellaisina kuin ne nyt esiintyivät, ne olisivat ansainneet
+patentin. Jotta kannattimet voisivat hapoilta säilyä, maalattiin ne
+mönjällä.
+
+Navetan keittohuoneeseen oli tuotu vaaka. Punnitsin kutakin astiaa
+varten 2 kiloa rikkihappoa ja 1 kilon hienoksi survottua keittosuolaa.
+Astioihin saatiin täten suolahappoa. Sitä myöten kuin Viklund sai
+laitteitaan valmiiksi, ripusti hän täytetyt astiat navetan kattoon. --
+Lehmät ilmettelivät outoa touhua ja mylvivät Viklundille
+flegmaattisesti.
+
+"Kuinka usein suolahappo on astioissa uusittava"? kysyi herra Ruuth.
+
+"Luulen voivani vakuuttaa, että herra Wallenberg tyhjentää astiat sekä
+täyttää ne uudestaan kerran viikossa", vastasin. "Mutta tämä seikka on
+parhaiten jätettävä riippuvaksi astiassa olevan nesteen imuvoimasta.
+Niinkauvan kuin ilma navetassa pysyy raittiina, on suolahapossa vielä
+riittävä kyky sitoa ammoniakkia itseensä."
+
+Kiviastiat olivat nyt kaikki paikoillaan. Annoin vielä Viklundin haltuun
+pari litraa suolahappoa. Hänen tuli kaataa sitä kahteen ämpärilliseen
+vettä ja antaa Holman karjakon huomisaamuna sillä valella navetan
+lattiaa.
+
+"Me emme tässä tee täysin samalla tavoin, kuin Wallenberg", huomautin
+Malmfeltille. "Hänen 'Jordanin vetensä' on alkujaan heikompaa. Mutta
+laitetaan ilma hiukan perinpohjaisemmalla keinolla puhtaaksi tällä
+kertaa, kun pitäjän herrat tulevat komeutta katsomaan! -- Ja nyt,
+Viiklunti: -- navetan kaikki reiät ja lävet kiinni!"
+
+Malmfelt naurahteli tyytyväisenä, katsellessaan valmiita laitoksia.
+Herra Ruuth lausui: "Minusta kaikki on -- sangen hyvä!"
+
+Lähtiessämme pihalle johtui äkkiä seikka mieleeni: "Kuulkaa, Viiklunti,
+tiedättekö, onko Lahisiin äskettäin tuotu kalkkikiveä. Sementtiä tiedän
+tällä viikolla tuodun, mutta onko kalkkikiveä tuotu?"
+
+"No, sitä tuotiin viime viikolla suuria määriä, oikein proomussa! Laiva
+jätti proomun tuonne niemen kainaloon. -- Ja Lahisten vanha muonamies on
+niemen päähän laittanut kalkkiuunin. Katsokaa, tohtori, tuonne, kuinka
+savu nousee ilmaan! Ukko siellä nytkin polttaa kalkkia."
+
+"Onko asia tärkeä?" kysyi Malmfelt.
+
+"Se on pieni salaisuus, joka säästetään huomiseksi. Luulen, että sedällä
+on ensi kesänä oma kalkkiuuninsa tuolla Holman niemen päässä."
+
+-- Kello oli jo lähes seitsemän illalla. Vielä kerran sain peseytyä ja
+muuttaa pukuani. Kun tunsin itseluottamukseni jälleen palautuneen,
+lähdin alakertaan. Huomasin, että portaitten edessä odotti kevyiden
+rattaiden eteen valjastettu hevonen.
+
+Malmfelt oli jo telefoonannut jahtiseurueen kaikille herroille, kutsuen
+ne huomenna Holmaan, jossa veto oli ratkaistava kello yksi päivällä.
+Hauskalla tavallaan hän kertoi, miten odottamatonta uutista oli eri
+paikoissa eri tavalla vastaanotettu. Tieto oli kaikkialla herättänyt
+hämmästystä. Viimeksi Malmfelt oli telefoonannut Lahisiin. Herra
+Wallenberg ensin ei ollut tahtonut uskoa korviaan. Hän oli täysin
+äimistynyt. Viimein oli lausunut kerskauksen ja luvannut suurimmalla
+mielihyvällä saapua määräaikana Holmaan.
+
+Istuimme salin puolella, sulassa rauhassa, kun herra Soinivaara tuli
+lausumaan jäähyväiset.
+
+Tämä oli minulle kerrassaan odottamatonta. Olin käsittänyt, että herra
+Soinivaaran oli aikomus viipyä Holmassa useita päiviä vielä. Nyt kävi
+ilmi, että hänen välttämättömästi piti matkustaa aivan heti,
+iltalaivassa. Hän ei mitenkään voinut viipyä kauvemmin; ei voinut jäädä
+huomiseksi kuulemaan vedon ratkaisuakaan.
+
+Malmfelt oli pahoillaan ja, kuten näytti, hiukan ymmällä. Hän ei
+tietystikään voinut pidättää vierastaan, ja hän toivoi, että lehtori
+toisella kertaa -- --
+
+Siihen jo naisetkin saapuivat. Hyvästijättö tuntui, kaikesta
+sievistelevästä kohteliaisuudesta huolimatta, sovinnaiselta ja
+muodollisen juhlalliselta. Rouva Malmfeltin hienoissa piirteissä oli
+erikoinen, selittämätön ilme. Hän ei ainoallakaan sanalla lausunut
+ihmettelyään lehtorin äkkipikaisen lähdön johdosta.
+
+Äkkiä asia minulle valkeni! Tytär seisoi äidin vieressä. Katsoin Signe
+neitiin. Silmämme sattuivat vastakkain. Hän oli siinä avuttoman ja
+syyllisen näköisenä.
+
+-- Pikku tyttö raukka!
+
+Malmfelt seurasi naisia sisähuoneisiin. Herra Ruuth lähti omalle
+puolelleen. Otin pöydältä ranskalaisen aikakauslehden ja istahdin
+tupakkahuoneeseen.
+
+Kaikki oli hiljaista ympärilläni. Melkein raskasta, painostavaa. Istuin
+pitkän aikaa mietteissäni. Lukemisestani ei tietystikään voinut tulla
+mitään. Pikku Signe raukkaa! Tämä on kovasti koskenut hienotunteiseen,
+herkkään naissieluun. Omat aikeeni minun nyt täytyi jättää kauaksi
+tuonnemmaksi! Olisinhan suorastaan karkea -- --
+
+Pianonsoiton naivin yksinkertaiset sävelet soivat salista korviini.
+
+Muistin illan Helsingissä, helppotajuisessa konsertissa, kun istuin
+Signe neidin vieressä hänen setänsä, hovineuvos Malmfeltin perheen
+pöydässä. -- Neiti Signe oli siinä kertonut, kuinka hän usein kaipaa
+takaisin nykyajan korkeamman musiikin kaikesta ylenpalttisuudesta
+aikaisempiin yksinkertaisiin lauluihin ja oikein vanhoihin, lapsekkaan
+sydämellisiin sävelmiin.
+
+"Ne keventävät mieltä niin ihmeellisesti, kun on ikävissään, taikka
+onneton."
+
+"Voiko neitikin olla onneton?" olin leikillisesti kysynyt.
+
+"Voi, monta kertaa!" hän oli vastannut ja vaipunut ajatuksiin.
+
+Nyt kuuntelin haaveissani, hänen siinä yksinäisyydessä soitellessaan.
+Sävelmän sanat johtuivat itsestään mieleeni:
+
+      "Ratsain riento rankka:
+      hepo äitis Blanca!
+      Minne pojan vienen?
+      sinne, missä tiennen
+      morsioisen pienen.
+      -- Mikä nimi armaan?
+      Margareeta varmaan!"
+
+-- Se oli tuo ikivanha ja ikinuori romanssi prinssi Hookanista ja
+prinsessa Margareetasta. --
+
+Signe neiti alkoi nyt soitellessaan laulaa. Ääni oli haikean kaihoisa.
+Hän luuli olevansa yksin. -- Oli oikein pyhyyden loukkaamista, mutta
+minun täytyi väkisinkin mennä ovelle kuuntelemaan.
+
+      "Tultiin linnaan kuninkaan,
+      se tyhjält' ihan näytti;
+      vain akka kuontalon täytti,
+      kastoi vaan
+      rohdintaan,
+      ja tyttäryt kehrää käytti:
+      'Kehrää, kehrää tyttäryt,
+      sa huomenna saat sulhon nyt!'
+      Kehräs hän vaan
+      veet poskillaan,
+      vaan eipä sulho saavukaan! --
+      Sai vasta kevätsäässä
+      hän kultavanne päässä". -- --
+
+Laulu loppui melkein kuin hiljaiseen nyyhkinään. Signe neiti painalsi
+viimeisten säveljuoksutusten koskettimia ja nousi pianon äärestä. Menin
+saliin.
+
+Hän säpsähti, mutta tuli vastaani. Luulen, että häipyvä kyynel vielä
+kiilsi hänen pitkissä silmäripsissään.
+
+"Enkö olekin lapsekas, mutta laulan usein itsekseni. -- Maailma on monta
+kertaa niin vaikea ja mutkikas." -- --
+
+Hänen mielensä oli sielun sisintä myöten liikutettuna, vaikka hän koki
+sitä peitellä. Vaistomaisesti hän turvasi minuun.
+
+Oi, kuinka mielelläni olisin tahtonut lausua lohdutuksen sanoja
+rakkaalle, surumieliselle pikku olennolle!
+
+Istuimme salin nurkkaan foinixpalmujen luo, tuoksuvan kukkapöydän
+taakse, jonka hehkeät ruusut katselivat meitä suurin, ihmettelevin
+silmin ja kietoivat köynnellen lehväisten oksiensa linkeröitä toisiinsa
+ja taas toisiinsa. -- Omien tunteitteni hetteet puhkesivat tulvilleen.
+Hänen kirkastuva katseensa ja kainosti altis, hempeän lämmin
+neitseellisyytensä kehottivat minua jatkamaan. Tunnustin kaikki ja näin
+vastauksen hänen silmissään. Solmesimme liittomme nuoruuden innolla ja
+hehkulla.
+
+Kesäisen rankkasateen purkauksen jälkeen on päivänpaisteinen merenselkä
+tyven, sisintään myöten asettunut ja syvästi äänetön; yli tunturin
+huipun on avaruuksien siinto ja äärettömyyden hiljaisuus. Tunturi katsoo
+päilyvää, iäti syvää merta. Luonto aihehtii ikuisia ongelmiaan. --
+Istuimme toisiimme nojautuneina kauvan vaiti. Hän lepäsi, pää povellani,
+kostein huulin ja silmäripset puoleksi alas painuneina.
+
+"Ei mutta, -- Viktor! -- äidille sanomaan!" Hän irrotti itsensä, kävi
+käteeni ja alkoi veitikkamaisesti kiskoa minua mukanaan sisähuoneisiin.
+Hän tahtoi näyttää äidilleen saalista, jonka oli saanut ihan itselleen.
+
+-- Ja minähän se juuri olin ylpeä ihanasta, uljaasta voitostani! --
+
+Oli vallatonta pilaa; katsoimme toisiimme ja lähdimme äidin ankarien
+silmäin eteen.
+
+Rouva Malmfelt ymmärsi heti ensi silmäykseltä koko asiaintilan. Hän
+hymyili hyväntahtoisesti.
+
+-- "Edward, tulehan tänne!"
+
+Setä Malmfelt astui sisään kookkaaana. -- Tuli ystävällinen
+perhekohtaus; Malmfelt muisti lämmintä väliä, mikä oli vallinnut hänen
+ja isä-vainajani välillä. Pyyntöni ei näkynyt kohtaavan voittamattomia
+esteitä.
+
+Sain viettää salissa muutamia jännittäviä hetkiä yksinäisyydessä. Tämän
+jälkeen setä Malmfelt tuli sisään, löi minua rohkaisevasti olalle ja vei
+minut omaan huoneeseensa.
+
+"Isä ei saa pitää Viktoria kovin lujalla eikä kovin kauvan!" huusi tytär
+meidän jäljessämme. Hän oli kyllä talon todellinen valtiatar.
+
+"No, no! -- So, so!" sanoi isä puolileikin, puoleksi tosissaan.
+
+Sain tehdä selkoa yleisestä asemastani, tulevaisuudentoiveistani ja
+nykyisestä rahallisesta tilastani.
+
+-- "Poesia ja proosa viihtyvät paremmin yhdessä, kuin erillään
+toisistaan", aprikoi setä Malmfelt. -- Tuloni olivat tyydyttävät, isäni
+kohtuullinen perintö koskematon. Kyselyt eivät ottaneet kauvankaan
+aikaa.
+
+Olimme kihloissa, Signe ja minä!
+
+"Luulen, äiti, että meidän täytyy jo tänään antaa Ruuthille tieto
+iloisesta perhetapauksesta", lausui setä Malmfelt. -- "Jo
+käytännöllisistä syistä! Nuoret ovat aina huonoja diplomaatteja. He
+luulevat, ettei kukaan huomaa mitään! Muuta maailmaa ei ole heille
+olemassakaan. Mutta Ruuth on tarkempi havaintojen tekijä, kuin moni
+luulisi." -- Hän varoitteli Signeä sormellaan: "Kun setä Ruuth saa
+silmälasit päähänsä, hän näkee kolme kyynärää harmaaseen kiveen!"
+
+Ruuthin onnittelu oli erinomaisen sydämellinen. Hän heti esitti minulle
+lähempää tuttavuutta, "juuri _siitä_ syystä, että hän tahtoi olla --
+_paucis familiaris_", kuten hänen liian kohteliaat sanansa sattuivat.
+Morsiotani hän täydellä syyllä ylisti ihan pilviin. Signe oli aina ollut
+hänen silmäteränsä, kelpo setä Ruuthin erityisessä suosiossa.
+
+Meille kahden oli jo salissa oma nurkkamme, hiukan erillään muista,
+kukkalaitteen ruusujen takana, -- mutta pian hiivimme ulos puutarhaan,
+jossa Signe tunnusti, että eilinen syreenimaja myös oli kokonaan meidän
+omamme, ja me huomasimme, että olimme pitäneet toisistamme heti ensi
+illasta, jo Helsingin-ajoilta saakka.
+
+
+
+
+6.
+
+
+          "Oi, Amaryllis! Herää jo, hieno!
+          Tyyni on tieno,
+          vilppainnaan.
+          Pilvet ne palaa:
+          säteet jo salaa
+          hehkuhun valaa
+          hongat haan.
+      Amaryllis, nyt on ilo parhain
+      helmass' Ahdin aamusella varhain!
+      Miksi jäitkään maille Unen tarhain
+      uinuvin silmin sä huokailemaan?"
+
+Olin aikaisin herännyt ja muistin vanhan gitarrin, joka koristi
+tupakkahuoneen seinää yhdessä setä Malmfeltin muiden nuoruuden
+voitonmerkkien kanssa. Siinä oli, paitse gitarria, myöskin mandoliini,
+miekkasin ja toledosäilä, piilukkopyssy, pelottava väkipuukko ja kaksi
+melkein kyynärän mittaista vanhaa pistolia. Kokonainen asevarasto
+Sevillan mantilla-pukuisten kaunotarten suostuttamista ja kilpailijain
+tuhoamista varten! Olin saanut gitarrin puhdistetuksi vuosikymmenien
+pölystä sekä jotakuinkin vireeseen, ja nyt herätin Signen soitolla,
+laulaen hänen ikkunansa alla.
+
+Kuten eilisaamuna, palttinauutimet hulmahtivat, ja Signe kurkisti esiin
+ihastuttavan suloisena. Pitkä lentosuudelma minulle!
+
+"Kaikki Veden-väki on tänä aamuna liikkeellä. Nuorin Vellamon neidoista
+jo näkyy. Valkokauloin väikkyy ja pehmein käsivarsin viittoo. Tule pois,
+lähdemme Kaislahdelle soutelemaan!"
+
+"Minä tulen oitis, jahka minä" --
+
+Näin varmaankin setä Malmfelt nuoruudessaan oli omalle uskotulleen
+soitellut samalla gitarrilla, jolla minä nyt soitin tyttärelle. --
+Perinnäismuistoissa, kautta sukupolvien säilyvissä, -- kaikkien
+rakkaiden pikkuseikkain pyhittämisessä, -- siinähän se onkin elämän
+runous!
+
+Soutelimme kahden järvellä. -- Tänä kesänä sorsat kyllä saivat minulta
+olla rauhassa. -- Siellä oli meitä varten mitä ihmeellisimpiä, hauskoja
+lymypaikkoja keskellä suhisevia kaislasaarekkeita ja korkeiden,
+töyhtöpäisten rimpitiheikköjen lahdelmissa.
+
+Sitten Signe ja minä vietimme aikamme puutarhassa. Vielä nousimme
+Haukkavuorelle, jossa sain auttaa Signeä, kiipeillessämme kallion
+jyrkänteitä. Aamupäivä oli unhottumattoman ihana. Mutta pian jo vieraat
+olivat odotettavissa. Ei auttanut, -- meidän piti muistaa muitakin
+tehtäviä.
+
+-- "Olisi niin hauska kuulla, kun sinä teet herroille selkoa setä
+Wallenbergin kaikista laitoksista. Ja kun itse vetoasia päätetään!"
+
+"Keskustelu voi mahdollisesti tulla meluavakin. -- Ja sitä paitse asia,
+josta puhutaan, on hirveän proosallista laatua." --
+
+Useimmat jahtiseurueen herroista olivat määräaikana kokoontuneet
+kuulemaan vedon ratkaisua. Viimeksi saapui herra Wallenberg itse.
+
+"No, veli Malmfelt, sinullahan jo kaikki kuuluu olevan selvillä. Sehän
+vallan erinomaista!'" Herra Wallenbergin sanoissa oli huonosti peitettyä
+ivaa.
+
+Kruununvouti Wirsén puuttui puheeseen: "Vedon määräaika kuluu umpeen
+oikeastaan vasta perjantaina. Meidän tulisi sopia, miten on meneteltävä,
+jos Malmfeltin ratkaisu ei tänään vielä olisi tyydyttävä." --
+
+"Kernaasti Malmfelt saa minun puolestani kutsua meidät tänne vaikka joka
+päivä perjantai-iltaan saakka. -- Tulen ilomielin aina kutsuttaessa."
+
+"Minä luovun kaikista niistä oikeuksistani", lausui Malmfelt. "Annan
+lopullisen ratkaisun jo tänään. -- Ja nyt kentiesi saan vaivata herroja
+pienelle kävelylle."
+
+Malmfelt lähti viemään meidät kivinavettaansa kohti. Herrojen katseissa
+ja huudahduksissa ilmeni selvää ihmettelyä. Wallenberg näytti
+miettiväiseltä.
+
+Astuimme ääneti navetan sisään. Mielihyväkseni huomasin, että sen ilma
+oli ihan raitis. Siinä juhlallisesti riippui katossa kaksinkertainen
+rivi kiviastioita, kuin pyhällä öljyllä täytetyt lamput itämaisessa
+kalliotemppelissä. Öljyastiat eivät tosin olleet kultaisia, mutta niissä
+valmistui maanviljelijän -- kultaa!
+
+"Mitä tämä on?" huudahti herra Wallenberg.
+
+Viklund tiesi tarkoin tehtävänsä. Hän irrotti nuoran naulastaan ja laski
+yhden kiviastian alas. Kastoin päreen siinä olevaan nesteeseen. Malmfelt
+otti ammoniakkipullon taskustaan ja avasi sen. Pitäessäni pärettä yli
+pullon suun, saattoivat kaikki nähdä, miten valkoista kaasua höyrysi
+päretikun ympärillä.
+
+-- "Se on klorammoniumia, eli salmiakkihuurretta", lausuin.
+
+-- "Huomatkaa, hyvät herrat", lisäsi Malmfelt, "että ilma täällä
+navetassa on täysin puhdas. Kuitenkin kaikki ilmanvaihtopellit ovat
+olleet suljettuina eilisillasta saakka."
+
+Herra Wallenbergin suu oli mykkä. Hänen niskansa hohti tummanpunaisena.
+Astuimme ulos navetasta. Herrat katselivat oudostellen toisiaan,
+olematta entistä viisaampia.
+
+"Kuulkaa, tohtori", lausui Wallenberg, kääntyen minun puoleeni. "Minä
+näin siis lopultakin teidät eilisaamuna tulemassa ulkopihattoni
+puolelta. Jos olisin noudattanut ensimäistä mielijohdettani, niin olisin
+lähtenyt juoksemaan teidän perässänne. Minulla oli tukeva rusikkasauva
+kädessäni." -- Ei ollut hyvä tietää, tarkoittiko Lahisten herra pilaa
+vai totta.
+
+Herra Wirsén joutui apuun: "Vedon ehtoihin kuului, että Malmfelt sai
+tehdä liiton vaikkapa paholaisen kanssa. Jos hän on tyytynyt
+inhimillisiin keinoihin ja käyttänyt apunaan ystäväämme, tohtori
+Pohjamoa, niin hän on ollut siihen täysin oikeutettu."
+
+"Leikkiähän minä tässä laskinkin! -- Mutta en ole täysin vakuutettu
+siitä, että kokeiluni ovat vielä likimainkaan heidän tiedossaan."
+
+Herrojen huoneeseen oli sillä välin ilmestynyt viinipulloja laseineen.
+
+Malmfelt avasi pullot ja täytti pikarit: "Meillä on vielä muutamia
+pulloja vanhaa unkarilaista viiniä isä-vainajani ajoilta. -- Hyvät
+herrat! Saan lausua teidät tervetulleiksi! Toivon, että mihin suuntaan
+tahansa vetomme ratkaistakoon, se hyvä väli, mikä on vallinnut veli
+Wallenbergin ja minun perheeni välillä, saisi yhä edelleen jatkua."
+
+Herra Wallenberg näkyi nyt tyyntyneen ja vastasi maljaan parilla
+ystävällisellä sanalla.
+
+"Ja nyt suonette", lausui Malmfelt viimein, "että herra Pohjamo tekee
+minun puolestani selkoa herra Wallenbergin todella huomiota
+ansaitsevista kokeista".
+
+Kaikki istahtivat jännittynein ilmein. Nähtävästi he uteliaisuudella
+odottivat salaisuuden paljastusta. Navetassa nähtyjä seikkoja he eivät
+lainkaan olleet käsittäneet.
+
+"Jos ymmärrän oikein", minä aloin, "on herra Wallenberg tehnyt sen
+havainnon, että nykyaikaiset navetat ilmanvaihtojärjestelmineen ovat
+maataloudelle epäedulliset, suorastaan vahingolliset. Vanhanaikaisissa,
+umpinaisissa läävissä oli omat vikansa, mutta ainakin se hyvä puoli,
+että niistä saatiin voimaperäistä karjanlantaa. Näissä ummehtuneissa
+pesissä veres lanta ei voinut haihduttaa omia arvokkaita typpikaasujaan,
+ja samalla täällä lantaan imeytyi suurissa määrin ammoniakkia. Lanta oli
+kyllästytettyä. On huomattava, että lanta, juuri navetassa ollessaan, on
+herkimmillään sekä luovuttamaan, että vastaanottamaan väkiaineita. --
+Uusissa navetoissamme, joissa on kova veto, häviää vereksestä lannasta
+sen kevyet kaasut, ja mikä on vielä pahempi, siihen imeytyy tuskin
+nimeksikään ammoniakkia. Navetan kallisarvoisin aine, helposti haihtuva
+ammoniakkikaasu, lentää tuuletustorvien kautta ilmaan. Lanta on heti
+alkujaan, jo navetasta lähtien, heikkoperäistä. Pellolle vedettynä,
+sillä ei ole likimainkaan samaa kasvattavaa voimaa, kuin entisajan
+läävälannalla. -- Lyhyesti sanoen: lanta huononee nykyaikaisissa
+navetoissa!
+
+"Toiselta puolen on meijeritaloudelle tärkeätä, että ilma pidetään
+navetassa puhtaana. Lehmien terveyskin sitä vaatii. -- Kuitenkin jää
+kysymyksenalaiseksi, onko elukoille edullista oleskella alituisessa
+vedossa? --
+
+"Nyt herra Wallenberg on suunnitellut menettelytavan, jonka kautta ilma
+navetassa pysyy puhtaana, ja karjanlanta siitä huolimatta säilyttää
+hyvät ominaisuutensa. Hän sulkee navetan ilmanvaihtopellit ja ottaa
+kemian avukseen. Hän ei lähetä kallisarvoista ammoniakkikaasua navetasta
+ulos, vaan sitoo tämän kaasun navetan sisällä suolahappoon. -- Lahisten
+navetassa on samanlaiset kiviset suolahappoastiat kuin ne, jotka
+herroilla oli tilaisuus nähdä Holman navetassa. --
+
+"Lahisten navetassa saa tätä nykyä ammoniakki vaikuttaa verekseen
+lantaan, sitä kyllästyttäen. Loput ammoniakista suolahappo imee ahnaasti
+itseensä. Kiviastiain pohjalle nyt, suolahapon ja ammoniakin
+yhdistyessä, kiteytyy klorammoniumia, -- eli salmiakkia. -- Samalla kuin
+navetan ilma pysyy raittiina sekä sen lanta voimaperäisenä, herra
+Wallenberg saa kaiken lisäksi, kaupan päällisiksi, arvokkaan kotimaisen
+apulannoitusaineen. Klorammonium on lannoituksena viisi kertaa
+tehokkaampaa, kuin maanviljelyskaupoista ostettu ammoniumsulfaatti. --
+Siinä herra Wallenbergin merkillinen keksintö!"
+
+-- "Eikö navettaa siis lainkaan enää tuuleteta?" huusi joku seurasta.
+
+-- "Pari tuntia navetan siivoamisen jälkeen avataan ilmanvaihtopellit
+lyhemmäksi aikaa. Saadaan ulkoa uutta, happipitoista ilmaa. Mutta tästä
+lehmät kärsivät yhtä vähän, kuin me itse, tuulettaessamme omia
+asuntojamme. --
+
+"Tahdomme nyt tarkastaa herra Wallenbergin menetelmän yksityiskohtia
+käytännössä.
+
+"Herra Wallenberg ostaa rikkihappoa ja keittosuolaa. Kuhunkin astiaan
+hän ottaa 2 kiloa rikkihappoa ja 1 kilon keittosuolaa, valmistaen siten
+itselleen halpahintaista suolahappoa. Tämä erä on laskettu 7 lehmää
+kohti ja maksaa 42 penniä. Kerran viikossa uusitaan astiain sisällys.
+Kiteytynyt klorammonium, -- eli salmiakki, -- otetaan tarkasti talteen.
+
+"Mutta astioihin on tämän jälkeen vielä jäänyt paljon suolahappoa, jossa
+yhä edelleen on varsin suuri kyky sitoa ammoniakkia itseensä. Nyt
+otetaan 10-12 osaa kaivovettä, johon kaadetaan 1 osa tätä suolahapon
+ylijäämää, ja pestään tällä lievällä liuoksella navetan lattiaa aamuin
+illoin. Liuos vuotaa navetan väkivesiruumaan ja synnyttää
+salmiakkikiteitä myös tämänkin pohjalle. Ruumaa tyhjennettäessä, tämä
+otetaan erityisesti talteen.
+
+"Herra Wallenberg on pitänyt navetoissaan noin 35 suolahappoastiaa
+arviolta 250 lehmää varten. Hänellä on siis ollut melkoinen
+apulantatehdas käynnissä Lahisissa. Vastaisuudessa hän aikoo laajentaa
+liikettään ja varustaa myös tallit, karsinat ja läävät samanlaisilla
+laitteilla. -- Puhumattakaan muista! -- Mutta se on vielä salaisuus! --
+No niin! Neljän kuukauden kuluttua hän nykyisestä tehtaastaan oli saanut
+sen verran tuloksia, että hän uudella apulannallaan saattoi keväällä
+voimaperäisesti lannoittaa _seitsemän hehtaaria Pässinmutkassa_."
+
+Tähän saakka herrat olivat vastaanottaneet kuivaa esittelyäni tyynellä
+tarkkaavaisuudella. Nyt he joutuivat ihmettelyn valtaan.
+
+-- "Sepä merkillistä! -- Onko tämä todella mahdollista?" --
+
+"Menettelytapa on ollut seuraava", jatkoin esitystäni. "Pässinmutkan
+vihantaan oraaseen herra Wallenberg keväällä kylvi omaa, kotimaista
+apulantaansa. Sitä oli neljän kuukauden tehdasliikkeestä hänelle
+kertynyt vähintään 700 kiloa. Arvonsa ja tehonsa puolesta tämä vastaa
+3500 kiloa ammoniumsulfaattia!
+
+"Mutta herra Wallenberg ei tyytynyt tähän lannoittamiseen. Hänen
+väkivesiruumassaan oli yhä edelleen vielä jäljellä ammoniakkiin
+sitoutumatonta suolahappoa. -- Nyt on huomattava, että suolahappo,
+ilmassa olevan hapen avulla, liuottaa maassa olevat kivennäiset,
+muuttaen ne oksiduleiksi ja oksideiksi, joita kasvit voivat käyttää
+ravintonaan. Heikkoa suolahappoliuosta, -- noin 0,002% pitoista, --
+tulisi oikeastaan aina ruiskuttaa keväisin vihannoiville
+viljelysaloille. Myöskin tiedetään heikon virtsaveden hyvä vaikutus
+kasvullisuuteen. -- Herra Wallenberg siis nyt vielä ruiskutti keväällä
+väkivesiruumasta otettua suolahappopitoista, veteen sekotettua virtsaa
+Pässinmutkan oraaseen. -- Tulos kaikista näistä toimenpiteistä on ollut
+erinomainen, kuten me itse olimme tilaisuudessa näkemään, äskettäin
+sorsanajoon lähtiessämme!"
+
+-- "Aha! -- Vai sellaiset yksinkertaiset keinot?" --
+
+"Pieni todennäköisyyslaskelma vielä herra Wallenbergin menetelmän
+voitosta. Suolahappo 35 astiassa on neljänä kuukautena maksanut 255
+markkaa, se on noin markan lehmältä. Klorammoniumia on samassa ajassa
+saatu vähintään 700 kiloa, joka vastaa 3500 kiloa ammoniumsulfaattia.
+Tämän hinta on maanviljelyskaupoissa 1400 markkaa. Herra Wallenberg on
+siis neljän kuukauden aikana säästänyt apulantoja 1145 markan edestä.
+Tämän laskelman mukaan olisi vuosivoitto 3435 markkaa.
+
+"Voitaneen väittää, että voitto semmoisenaan ei ole kovinkaan suuri.
+Mutta laskelma onkin tehty alimman arvion mukaan, mikä käy ilmi jo
+Pässinmutkan viljelyskunnosta. Lisäksi on huomattava, että tämä summa
+edustaa ainoastaan sen tulon, minkä herra Wallenberg saa siinä ohella
+menettelytapansa synnyttämästä sivutuotteesta. Hänen varsinainen
+tarkoitusperänsä on saattaa karjanlantansa voimaperäiseksi. Kun otamme
+lukuun navetanlannan paranemisen, uuden menettelytavan seurauksena, niin
+luulen, että tämän voittosumman voimme huoleti korottaa
+kolminkertaiseksi. Ja jos asianlaita todella on sellainen, täytynee
+myöntää, että herra Wallenbergin menettelytavalla on erinomaisen suuri
+käytännöllinen merkitys."
+
+"Asianlaita on sellainen!" Herra Wallenberg nousi pystyyn.
+"Todellisuudessa voittoni on vieläkin suurempi."
+
+Yleinen hälinä herrojen keskuudessa. Kun melu oli asettunut, lausuin
+lopuksi:
+
+"Herra Wallenbergin nykyiset kokeet ovatkin supistuneet tähän. Ja
+ainoastaan niistä on kysymys, vetoa ratkaistaessa. Mutta voin lisätä,
+että herra Wallenbergin lopulliset tarkoitukset ovat paljon
+laajakantoisemmat."
+
+Herra Wirsén pyysi sananvuoroa. Kääntyen Wallenbergin puoleen, hän
+kysyi, hyväksyykö Wallenberg esitetyn ratkaisun ja myöntääkö hän
+Malmbergin voittaneen vedon?
+
+"_Concedo!_ -- myönnän! -- Olen lyöty pitkin koko linjaa".
+
+-- "Entä Lankinsuo?" kysyi herra Wirsén edelleen.
+
+-- "Lankinsuo jaetaan tasan Lahisten ja Holman välillä, kuten vedon
+ehdoissa nimenomaan määrättiin."
+
+Yleinen riemastus! -- "Hurraa! Wallenberg on miesten mies!"
+
+Täytyi myöntää, että herra Wallenberg käyttäytyi asiassa arvokkaalla
+tavalla. -- Vaikka hän oli vedon menettänyt, häneen nyt katsottiin
+melkein kuin voittajaan. Useimmat herroista olivat itse
+maanviljelijöitä, ja he olivat tyystin käsittäneet, että Wallenbergin
+keksinnössä oli todella huomiota ansaitsevia seikkoja. He nyt
+tungeksivat hänen ympärilleen, kyselivät lisätietoja ja uhkasivat heti
+ottaa Wallenbergin menettelytavan käytäntöön omissa navetoissaan.
+
+Kesken hälinää Lahisten herra seisoi kookkaana, itsetietoisena. Kustaa
+II Aadolf esiintyi komeammin kuin koskaan ennen.
+
+Lasit kilisivät; juotiin Wallenbergin malja, Malmfeltin malja,
+Lankinsuon malja.
+
+Herra Wallenberg tarttui lasiinsa: "Kun veto lyötiin, minulla oli
+korkeintaan yksi mahdollisuus tuhannesta, joutuakseni tappiolle. Tämä
+yksi mahdollisuus tapahtui: -- Malmfelt on voittanut vedon." -- Ja nyt
+hän kertoi, vahvasti värittäen ja pilallisesti ilveillen, kuinka minä
+olin käynyt Lahisten navetassa ottamassa selkoa Wallenbergin
+salaisuudesta. Eilisaamuna aikaisin hän oli nähnyt renttumaisesti puetun
+maankulkijan kiertelevän Lahisten pihattoa. Oli ensin aikonut iskeä
+miehen niskaan, mutta -- tuhmasti kyllä -- luopunut tuumastaan ja sen
+sijaan tutkistellut ja pannut lujalle karjakkoa, jonka pakeilta mies oli
+tullut. Karjakko oli yöjuoksija ja täysi hupakko, ja tämän pään oli
+maankulkija pannut ihan pyörälle. Tytöstä ei voinut saada järkevää sanaa
+irti. Mutta kun sittemmin kävi ilmi, että myöskin pehtori oli nähnyt
+saman miehen, ja pehtori oli vakuuttanut, että mies oli tavallisia
+työnhakijoita, niin Wallenberg oli rauhoittunut ja lopulta unhottanut
+koko jutun. -- "Herra tohtorin malja! Ilman tohtoria Malmfelt ei ikinä
+olisi saanut keinoistani tietoa. Mutta tohtori on yhtä ovela kemisti,
+kuin pukutaituri ja karjakkojen hullaannuttaja."
+
+Siinä sain mainekirjani! Ei muu auttanut, -- minun täytyi nauraa
+naurajien mukana! -- Kylläpä olisikin ollut kaunista, jos morsioni olisi
+pysynyt aikeessaan ja päätynyt kuuntelemaan vedon ratkaisua. Mihin
+olisin silloin, minä vaivainen syntinen, kätkenyt silmäni? Omatuntoni ei
+Alviinan asioissa todellakaan ollut täysin puhdas! --
+
+Malmfelt ja myöskin Ruuth pitivät parhaansa mukaan minun puoliani. He
+kumpikin vakuuttivat, että minä olin ollut Wallenbergin menettelytavasta
+täysin selvillä jo lähtiessäni Lahisiin.
+
+"Hullutuksia!" väitti herra Wallenberg.
+
+"Ja kuitenkin kävin Lahisissa ainoastaan toteamassa sen tosiasian, jonka
+jo edeltäkäsin tiesin", lausuin lyhyesti.
+
+Kesken kaikkea henkikirjuri Hokkanen saapui seuraan. Hän oli ollut
+estetty aikaisemmin tulemasta ja pelkäsi nyt joutuneensa taloon "jälkeen
+juhlallisuuksien". Hän pyöri hermostuneesti edestakaisin; sai lasinsa,
+toisen ja kolmannenkin sekä kulki miehestä mieheen tiedustellen
+vetoasiaa.
+
+"Entä Lankinsuon juttu? -- Aha, -- vai niin! -- Ihanko totta? -- Jopa
+jotakin! -- Kuules, Wallenberg! -- Nythän sinun käykin ohraisesti
+Lankinsuon asiassa!"
+
+-- "Kuinka niin?"
+
+"Luuletko, ettei kukaan tunne välikirjaa, jonka olet tehnyt Svartström &
+Ikävalon kanssa? -- Terve, Wallenberg! -- Siihen meni kolmetuhatta
+markkaa kuin Mänttälän kaivoon! -- Teit kuin teitkin sovinnon
+riitajutussa. Sillä vaikka harmiksesi hävisit Lankinsuon jutun vedossa,
+niin lakitieteellisesti katsoen olet tehnyt asiassa sovinnon. Nyt saat
+kauniisti maksaa sakkosumman asianajajillesi."
+
+Tämä epähieno, sopimaton esiintyminen sai aikaan tukalan tunnelman
+seurapiirissä.
+
+Malmfelt otti Wallenbergin rinnalleen sohvaan, ja kahden he siinä
+kaikessa rauhassa alkoivat puhella Lankinsuon vastaisesta viljelyksestä.
+Jo tänä kesänä saa maanmittari laillisesti jakaa vanhan riitamaan. He
+silloin voivat syksyllä kaivaa valtaojan halki suon, pitkin uutta rajaa.
+
+-- "Ja kuule, Wallenberg, minä pysyn vielä kiinni tarjouksessani, jonka
+tein jo kaksi vuotta sitten. -- Maksan sinulle sovittajaisia
+tuhatviisisataa markkaa, -- puolet sinun maksettavastasi."
+
+-- "Mitä turhia! -- Veto on veto! -- Luulen, että kaikki kävi lopultakin
+parhaiten tällä tavoin. Itse asiassa olin jo alkanut sydämestäni
+kyllästyä asianajajiini, -- senkin verenimijöihin! -- Ja sitä paitse, et
+ole tullut lähemmin ajatelleeksi erästä asiaa. Lankinsuon valtaojan
+jatko tulee pakostakin käymään sinun maasi lävitse. Sinulle valtaoja
+tulee koko joukon kalliimmaksi kuin minulle. Arvelen, että olemme
+rehellisesti kuitit!"
+
+Olin kolmantena miehenä kuunnellut naapurusten sopuisaa pakinaa. Herra
+Wallenberg oli kerrassaan suurenmoinen. -- Äkkipikainen mies, mutta
+oikeamielinen ja kunniassaan pysyvä!
+
+Sain lasin käteeni ja pyysin seuran hyväntahtoista huomiota.
+
+"Hyvät herrat! Luulen, ettemme vielä ole antaneet täyttä arvoa herra
+Wallenbergin uusille yrityksille. Mainitsin jo äsken, että hänen
+suunnitelmansa kokonaisuudessaan on paljon laajakantoisempi, kuin ne
+alkukokeet, jotka sisältyivät itse vetokysymykseen.
+
+"Herra Wallenberg tahtoo päästä yleensä riippumattomaksi kaikesta
+ulkomaisesta apulannasta. Hän tahtoo tehdä voimaperäisen maanviljelyksen
+lannoitusaineisiin nähden itsekannattavaksi.
+
+"Tiedämme, että kaikki n. k. apulannat varsin yksipuolisesti korvaavat
+todellista eläinlantaa. Ostettakoon keinotekoisia lantoja minkä nimisiä
+ja minkä laatuisia hyvänsä, yksin näillä ei maanviljelijä voi ajan
+pitkään tulla toimeen. Kansanmiehet sanovatkin: 'Kuka apulantaan turvaa,
+hän maataan hävittää.' Eläinlanta on aina paras; täysipitoisena se
+sisältää kaikki ne ravintoaineet, joita kasvit tarvitsevat. --
+Maanviljelijät käyttävätkin apulantoja ainoastaan hätäkeinona,
+korvikkeena, milloin talon omaa lantaa ei ole riittämiin.
+
+"Nyt herra Wallenberg tahtoo saada talon oman lannan vastaisuudessa
+riittäväksi: -- ei lisäämällä sitä ainemäärän, vaan aineenlaadun
+puolesta.
+
+"Hyvät herrat! Karjanlannan parantamista juuri ovat tarkoittaneet herra
+Wallenbergin tähänastiset toimenpiteet. Niiden avulla hän tahtoo
+kyllästyttää lantaa, niinkauvan kuin se vielä on vereksenä, on altis
+vastaanottamaan väkiaineita, ollessaan navetassa, tallissa, karsinassa,
+läävässä.
+
+"Tämä onkin voimaperäisen lannan saamiseksi välttämätön ennakkoehto.
+
+"Mutta herra Wallenberg aikoo jatkaa toimenpiteitään. Parhain
+kyllästytetty lanta menettää tunkiolla suuria määriä väkiaineitaan,
+ilmaan helposti haihtuvia kaasujaan.
+
+"Lannan väkiaineiden haihtumista koetetaan yleensä estää, käyttämällä
+kuivikkeita sekä luomalla tunkiolle, lannan peitteeksi, suomaata ja
+ruoppaa. Kuitenkin voidaan huoleti sanoa, että tätä nykyä tuskin 6-7 %
+lannan todellisista kasvattavista ravintoaineista tulee pellolle kasvien
+hyväksi. Tämä seikka on kyllä ollut tunnettu, mutta turhaan on lannan
+säilyttämiseksi rakennettu vajoja ja lantalatoja: ulkoilma on aina
+päässyt kevyitä kaasuja haihduttamaan.
+
+"Herra Wallenbergin suunnitelma on toinen. Hänkin kyllä käyttää myöskin
+kuivikkeita, suomaata ja ruoppaa, mutta hän ei lainkaan aio jättää
+lantaansa ulkoilman vaikutuksen alaiseksi, siihen saakka, kunnes se
+vedetään pellolle."
+
+-- "Mitä nyt? -- Mitä hulluja? -- Sehän on mahdotonta!" --
+
+-- "Herra Wallenberg tahtoo näyttää, että se on mahdollista, -- on
+mahdollista kemian avulla! -- Hän aikoo rakentaa suuren, umpinaisen
+betonirakennuksen lannan säilyttämistä varten. Se tulee olemaan jo
+syyskuulla valmis!"
+
+-- "Mutta tohtorihan on täysi taikuri! Siitä en ole puhunut sanaakaan
+kellekään elävälle sielulle!" Herra Wallenberg nousi istualtaan.
+
+-- "Tässä betonirakennuksessa tulee olemaan eräitä salaisuuksia. Kun se
+on oleva umpinainen, niin välikattokin tehdään betonista. Mutta
+välikattoon jätetään suuri määrä aukkoja, joihin liittyvät tiiviisti
+sulkeutuvat luukut.
+
+"Kun navetanlantaa luodaan tähän betonisäiliöön, niin sitä hoidetaan
+tavalliseen tapaan, peittämällä lantaa suomaalla ja ruopalla. Mutta
+siitä huolimatta tulee ilma umpinaisessa säiliössä luonnollisestikin
+olemaan täynnä ammoniakkikaasuja, kaikkinaisia muita typpikaasuja sekä
+vetyhöyryjä.
+
+"Me tiedämme jo, miten herra Wallenberg voi puhdistaa ilman
+kiertelevistä ammoniakkikaasuista. Välikaton aukoista ripustetaan
+säiliöön suolahappoastioita. Niiden pohjalle kiteytyy klorammoniumia,
+josta saadaan runsaita lisiä Lahisten aikaisempiin tehdastuotteisiin.
+
+"Muut kiertelevät kaasut ja vesihöyryt herra Wallenberg aikoo sitoa
+sammutettuun kalkkiin, jota hajoitetaan lannan joukkoon. Lisäksi
+ripustetaan kattoaukoista seulamaisia, laajoja astioita, joiden pohja on
+tehty harvakuteisesta säkkikankaasta, ja joihin levitetään ohut kerros
+sammutettua kalkkia. -- Sivumennen sanoen, Lahisten navetoissakin tulee
+piakkoin olemaan samanlaisia, kalkkia sisältäviä astioita. Niiden avulla
+saadaan navetan ilma pysymään vesihöyryistä kuivana. Me kiinnitimme jo
+eilen tällaisia astioita varten valmiit rautakoukut Holman navetan
+kattoon."
+
+-- "Tohtori, -- nyt minä täydellisesti antaudun", huudahti herra
+Wallenberg. "Te olette lyönyt minut viimeisellä peräytymislinjallani!"
+
+-- "No niin! Kalkki imee kiihkeästi kosteutta itseensä ja on mitä
+halpahintaisimpia ja käytännöllisimpiä aineita, joita voidaan
+kyllästyttää typellä. Tiedämmehän, että Norjassa on aljettu valmistaa
+erityistä keinotekoista lantaa juuri sammutetusta kalkista, johon
+mekaanista tietä puserretaan typpeä suorastaan ilmasta. Keinotekoisia
+lantoja tämä on kaikkein parhaita. -- Herra Wallenberg ei ota kalkkiinsa
+typpeä vapaasta ulkoilmasta, norjalaisen patentin mukaan, vaan omasta
+lantasäiliöstään, Lahisten patentin mukaan!
+
+"Tällä tavoin kyllästytetty kalkki on märkää, kun se otetaan
+kattoaukosta ulos, mutta saa sittemmin kuivaa, ja on nyt erinomaisen
+arvokkaana, uutena kotimaisena apulantana herra Wallenbergille. -- Se ei
+maksa hänelle paljon mitään, kun hän itse polttaa kalkkinsa.
+
+"Mutta pääasia on, että näillä keinoin saavutetaan varsinainen
+tarkoitusperä: betonisäiliössä pysyy ilma yleensä siedettävässä tilassa.
+-- Kaikkia poikkeustapauksia varten liittyy rakennukseen myöskin
+tuuletustorvi. Tämä avataan muun muassa lantasäiliötä tyhjennettäessä,
+mutta pidetään yleensä, säännöllisissä oloissa visusti suljettuna. --
+
+"Kun herra Wallenberg tällä tavoin huolellisesti hoitaa karjanlantaa,
+navetasta alkaen, siihen päivään saakka, kunnes se viedään pellolle ja
+sekotetaan ruokamultaan, -- kun hän estää sen kevyitä kaasuja
+haihtumasta, -- niin hänen karjanlantansa voimaperäisyys epäilemättä on
+kohoava arvaamattomassa määrässä. Lannan todella arvokkaista aineista
+hän luultavasti on saava noin 60-70 % viljelyskasvien hyväksi. Lantaa
+lisääntyy aineenlaadun puolesta; sen teho karttuu kymmenkertaiseksi! --
+Tämän ohella herra Wallenberg saa suuria määriä kahdenlaista,
+ensiluokkaista, kotimaista apulannoitusainetta. Mitään ulkomaisia
+apulantoja hänen ei yleensä tarvitse enää ostaa.
+
+"Lyhyesti sanoen: Herra Wallenberg aikoo tehdä mahdottomankin
+mahdolliseksi! Hankkeissaan hän esiintyy monessa suhteessa
+maanviljelystalouden uudistajana. Hän on tekevä jymyt, ei ainoastaan
+Suomessa, vaan kaikkialla, missä maata voimaperäisesti viljellään.
+
+"Hyvät herrat! Jos olette esitystäni seuranneet, niin luulen, että
+tahtonette kohottaa maljanne herra Wallenbergin kunniaksi!"
+
+-- "Hyvä! Hyvä! -- Eläköön! -- Eläköön Kustaa II Aadolf!"
+
+Suosionosotukset herra Wallenbergille eivät olleet reuhaavia, meluavia.
+Kaikki uudet seikat olivat saattaneet ajatuksia vireille, herättäneet
+mietelmiä herroissa. Seura oli innostunut, hilpeän iloinen, ystävällisen
+tutunomainen.
+
+Naisetkin olivat uskaltaneet saapua ovelle kuuntelemaan. Morsioni
+nyökkäsi ja vilkutti minulle salavihkaa äitinsä selän takaa.
+
+Herra Wallenberg itse seisoi pyylevänä, korkein otsin, säteilevin silmin
+ja oli nähtävästi mielistyneenä. Hän iloitsi saavuttamastaan
+tunnustuksesta.
+
+Kääntyen minuun, hän virkkoi: "Kuulkaa, te olette vihjonut minun
+salaisimpia ajatuksiani, olette katsonut suorastaan minun sieluuni.
+Vannon, etten ole näistä seikoista antanut kellekään pienintäkään
+viittausta. En ole uskonut ajatuksiani edes paperiliuskaleellekaan. Nyt
+minun täytyy uskoa, että te olitte jo ratkaissut vetoasian päässänne,
+ennenkuin tulitte salapoliisina Lahisiin."
+
+"Teidän täytyy antaa anteeksi, että tunkeuduin suljetulle alueellenne.
+Mutta itse vedon ratkaisuun se seikka ei todella vaikuttanut mitään.
+Mitä Lahisissa näin, se ainoastaan vahvisti jo varmistuneet
+johtopäätökseni. -- Muuten tahdon huomauttaa, että olen ajatuksissani
+vain uudestaan sovittanut kokoon teidän jo valmiin suunnitelmanne. Olen
+ainoastaan kulkenut teidän jäljessänne, seurannut jo avattua uraa.
+Keksintö on kokonaan teidän omanne! Teillä on siihen meidän kaikkien
+tunnustama etuoikeus! -- Toivon, että te jouluksi julkaisette
+seikkaperäisen selostuksen menettelytavastanne ja sen tuloksista."
+
+"Niin minä aionkin tehdä", hän lausui vakuuttavasti.
+
+Rouva Malmfelt -- täti Malmfelt! -- nyt astui sisään ja pyysi herroja
+ystävällisesti tulemaan salin puolelle. Signe loi minuun pikaisen
+katseen ja lensi tulipunaiseksi.
+
+Huomasin salissa täytetyt vaaleanvihreät maljakot, joissa samppanja
+helmeili. Ymmärsin heti kaikki. Menin poikki salin morsioni luo. Hän
+seisoi valkoisessa puvussa kainona, katseet alas luotuina.
+
+Setä Malmfelt kohotti lasinsa juhlallisen näköisenä:
+
+"Hyvät herrat! Vaimollani ja minulla on kunnia lähimmille ystävillemme
+ilmoittaa iloisen perhetapahtuman, tyttäremme Signen ja tohtori Viktor
+Pohjamon kihlauksen. -- Nuorten malja!"
+
+Salaman isku selkeältä taivaalta! -- Asia oli vieraille täysi yllätys.
+-- Pian lasit kilisivät, ja onnitteluista ei tahtonut tulla loppuakaan.
+
+Vähän myöhemmin herra Wallenberg hymyillen lausui minulle ilonsa siitä,
+että henkilö, joka maalaisasioissa oli tehnyt hänestä pietin, nyt itse
+oli liittynyt heidän, maalaisten likeisimpään piiriin. "Te olette
+sentään, tohtori, näinä päivinä tutkinut maalaishenkeä koskevia seikkoja
+paljon syvemmältä ja käytännöllisemmältä kannalta, kuin minä, vanha
+miesparka!"
+
+       *       *       *       *       *
+
+Olimme häämatkalla, Norjan tuntureilla, nuori vaimoni ja minä. Postissa
+sain ristisidelähetyksenä Wallenbergin uuden kirjan. Tarmokkaalla
+käsialallaan hän oli kirjoittanut kansilehdelle nimeni sekä omistuksen,
+"muistoksi maahengen salaisuuden paljastamisesta". Selaillessani kirjaa,
+huomasin, että Wallenbergin jatkuvat kokeet ja toimenpiteet olivat
+toteuttaneet hänen parhaita toiveitaan.
+
+Vaimonikin tuli siihen ja vaati nyt minua kirjoittamaan, kuinka silloin
+kävi, kun otin selkoa Wallenbergin "maahengestä", ja kun Lankinsuon
+riita loppui, ja kaikesta muusta, "sillä vaikka se on tosi, niin se on
+kuin ihmeellinen romaani!"
+
+Sota riehui Euroopassa. Meillä oli täällä tunturilla oma maailmamme.
+Wallenbergin kirjan ilmestyttyä, en ollut estetty täyttämästä vaimoni
+pyyntöä. -- Ja häämatkalla! -- voisinko kieltää häneltä mitään? --
+
+Kirjoitellessani nyt vihkoni viimeistä sivua, Signe kurkistaa olkani
+ylitse ja käskee minun kirjoittaa, että se oli Wallenbergin "maahenki",
+joka sai minut kiintymään maaelämään, johon hän itse on kovin ihastunut.
+Hän tahtoo aina asua maalla, vaikka hän kyllä lupaa professorin
+lukukausien aikana olla hänen kanssansa Helsingissä.
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Maahengen salaisuus, by Valter Henrik Juvelius
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MAAHENGEN SALAISUUS ***
+
+***** This file should be named 16668-8.txt or 16668-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/6/6/6/16668/
+
+Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/16668-8.zip b/16668-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..84695f8
--- /dev/null
+++ b/16668-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..e3fc651
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #16668 (https://www.gutenberg.org/ebooks/16668)