initial commit of ebook 16621HEADmain

5 files changed, 2050 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/16621-8.txt b/16621-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..bfd54ab
--- /dev/null
+++ b/16621-8.txt
@@ -0,0 +1,2034 @@
+The Project Gutenberg EBook of Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa
+by Alexandra Gripenberg
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa
+
+Author: Alexandra Gripenberg
+
+Release Date: August 29, 2005 [EBook #16621]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ORJIEN VAPAUTTAMINEN ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+
+
+
+
+
+ORJIEN VAPAUTTAMINEN
+POHJOIS-AMERIKASSA
+
+
+Kirjoittanut
+Alexandra Gripenberg.
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaissut
+Kustannusosakeyhtiö Otava 1892.
+
+
+
+
+Tämä lyhyt esitys orjien vapauttamisesta Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa
+on kirjoitettu siinä toivossa, että se voisi olla lukemisena
+varttuneemmalle nuorisolle sekä kansanopiston oppilaille heidän
+harjoittaessaan historian opintoja. Jos se, niin puutteellinen kuin se
+onkin, voisi jossakin määrin herättää myötätuntoisuutta niinhyvin yhtä
+maailmanhistorian merkillisimpää tapahtumaa kuin niitä aatteita kohtaan,
+jotka siitä saivat eloa, olisi tarkoitus täytetty.
+
+Lähteinä on käytetty: American Polities by Alexander Johnston. -- Acts
+of the Anti Slavery Apostles by Barker Pittsbury. -- Anti Slavery
+Remimiscenses by Elisabeth Buffum Chace. -- Sen ohessa suusanallisia ja
+kirjallisia tiedonantoja useilta vielä eläviltä orjuuden vastustajilta.
+
+      _Tekijä._
+
+
+
+
+Jokaisessa jalossa aatteessa on kehoitusta hyvään. Senpä tähden sen
+historia yhä edelleen vaikuttaa jalostuttavasti ihmiskuntaan, vaikka se
+tarkoitusperä, jota varten työskenneltiin, jo aikoja sitten olisikin
+saavutettu, ja vaikka aate on taistellut epäkohtia vastaan, jotka ovat
+vallinneet ainoastaan muutamissa kansakunnissa.
+
+Jos kohta orjuutta meidän maassamme oli olemassa ainoastaan hyvin pitkiä
+aikoja sitten, eikä siis mitään työtä semmoista epäkohtaa vastaan ole
+tullut kysymykseen uudempina aikoina, on kuitenkin meille valaisevaa
+tutustua siihen suurenmoiseen ja mahtavaan kamppailukseen, jonka jalot
+miehet ja naiset Amerikassa taistelivat orjain vapauttamiseksi
+isänmaassansa. Se on tosin paljastava mitä hirveimpiä siveellisiä
+hairahduksia, joihin saattaa joutua syypääksi kansakunta, kun se
+luuloiteltua hyötyä varten rohkenee ruveta nukuttelemaan omaa
+oikeuden-tuntoansa. Mutta se on samassa osoittava meille, mitä kansa
+voipi tehdä omaksi parannuksekseen, kun kaikki sen siveydelliset voimat
+herätetään taistelemaan oikean ja hyvän puolesta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kuten tunnemme, tulivat Pohjois-Amerikan erämaat raivatuiksi
+viljelykselle englantilaisten protestanttien, n. s. puritaanien, kautta,
+jotka 1500- ja 1600-luvuilla lähtivät pakoon niitä vainouksia, joiden
+alaisina he olivat omassa isänmaassansa. Uskoansa he eivät tahtoneet
+kieltää, vaan lähtivät mieluummin ulos pauhaavalle valtamerelle ja
+pystyttivät majansa erämaihin, joissa petoeläimiä ja vihollisia
+indiaaneja vilisi heidän ympärillään. Siellä rakensivat he ensiksi
+hajanaisia kyliä, jotka sittemmin kasvoivat kukoistaviksi siirtokunniksi
+ja nykyhetkeen saakka ovat säilyttäneet leiman perustajiensa
+uskaliaasta, toimekkaasta hengestä. Eri siirtokunnat tekivät vuonna 1643
+sopimuksen, jonka kautta he yhtyivät vapaasen valtioliittoon, joka sai
+nimekseen Uuden Englannin Yhdys-Vallat. Nämä olivat toista sataa vuotta
+edelleen Englannin alusmaina ja maksoivat emämaalle runsaat verot. Mutta
+kun alituisten sotien kautta Englannin valtiovelka alinomaa kasvoi,
+kieltäysivät siirtokunnat suorittamasta veroa. Tämän johdosta syntyi
+niiden ja emämaan kesken sota, joka päättyi siten, että siirtokunnat
+irtautuivat Englannista ja muodostivat 1783 itsenäisen tasavallan, jolle
+tuli nimeksi _Pohjois-Amerikan Yhdys-Vallat_.
+
+Tämän vapautus-sodan perästä uusi tasavalta nopeasti vaurastui väkiluvun
+ja varallisuuden puolesta. Uudis-asutusten ja valloituksien kautta
+voitettiin joukko uusia alueita, ja yhä enemmän siirtokuntia yhtyi
+liittovaltioon. Tässä oli piankin neljättäkymmentä eri valtiota, jota
+kutakin hallitsi lainsäätävä kokous. Liittokuntaa eli Unioonia hallitsi
+kolmeksi vuodeksi valittu presidentti yksissä neuvoin n. s. kongressin
+kanssa, johon kaikki valtiot lähettivät edusmiehensä.
+
+Mutta vaikka valtiot ulkonaisesti muodostivat yhden kokonaisuuden,
+löytyi paljon erilaisuutta niiden asukkaiden kesken. Pohjoisten
+valtioiden väestö oli melkein siltänsä syntyperää Englannista ja muista
+sen sukuisista maista. He tunnustivat protestanttista uskontoa, olivat
+uutteria ja toimekkaita. Heitä elähytti luja vapauden-tunne, jonka
+olivat perinneet esi-isiltään ja jonka heidän tottumuksensa
+itsehallintoon ja omaan apuun oli kasvattanut ja kehittänyt. Eteläisten
+valtioiden väestö päin vastoin oli suurimmaksi osaksi syntyänsä
+katolilaisista kansoista Etelä-Euroopassa. He olivat mukavuutta ja
+ylellisyyttä rakastavia, kammoivat työtä ja puuttuivat sitä pontevuutta
+ja vapauden-tunnetta, josta pohjois-valtioiden asukkaat olivat tunnetut.
+Nämä erilaisuudet ja eroitus ilmanalassa oli myös vaikuttanut suuren
+eroavaisuuden elatustavoissa Pohjan ja Etelän välillä. Edellinen rupesi
+maanviljelykseen, käsitöihin ja tehdasliikkeesen, jotka antoivat työtä
+vapaalle työväen-luokalle. Jälkimäinen elätti itseään sokuriputken,
+riisin ja puuvillan viljelyksellä suurilla n. s. plantgeillaan eli
+maatiloilla, joissa työt tehtiin neekeri-orjain kautta.
+
+Orjuutta oli löytynyt jo Amerikan siirtokuntien aikaisimpina päivinä
+kaikissa valtioissa, paitsi Massachusettsissa ei. Se oli ilmestynyt
+inhoittavana kasvannaisena tuohon nuoreen ja voimalliseen kansaan, ja
+Englannin laki oli sen tunnustanut oikeutetuksi. Vähitellen oli se
+kuitenkin tullut lakkautetuksi Ohio-joen pohjoispuolella olevissa
+valtioissa, ja tämänniminen valtio oli edelleen kauvan aikaa rajana
+»vapaiden valtioiden» ja »orjavaltioiden» välillä. Asian kanta lienee
+tullut lain kautta vahvistetuksi v. 1808. Etelässä sitä vastoin levisi
+orjalaitos yhä suuremmalla vauhdilla, mikäli puuvilla-teollisuus
+kehittyi. Alinomaa muistutettiin, minkä suuren voiton tämä järjestelmä
+saattoi maalle, sekä tuon suoranaisen rahaa tuottavan afrikalaisen
+orjakaupan että myöskin sen äärettömän työvoiman kautta, jonka orjat
+toivat maahan. Arveltiin, että ilman tätä työvoimaa maanviljelys ja
+teollisuus olisi joutunut häviöön Etelässä, jossa kuuma ilmanala muka
+teki kaiken työn valko-ihoisille ihmisille mahdottomaksi. Mustan työväen
+käyttäminen muilla kuin orjuuden perustuksilla olisi ollut
+maanomistajain perikato, sillä neekerit tekivät sekä peritystä tavasta
+että kuumuuden tähden niin hidasta työtä, ett'ei heitä millään mokomin
+voinut palkita samojen periaatteiden mukaan kuin valkoisia työläisiä.
+
+Niin puhuivat orjuuden puolustajat, ja heitä oli valitettavasti paljon.
+
+Mikä alennuksen syvyys toiselta puolen ja tirannius toiselta tässä
+järjestelmässä lepäsi, sitä saattavat tuskin aavistaakkaan ne, jotka
+eivät ole nähneet sen vaikutuksia läheltä.
+
+Orja oli lain mukaan kalu eikä ihminen. Hän ei voinut ostaa, myydä
+taikka omistaa mitään omassa, vaan ainoastaan herransa nimessä. Hän ei
+voinut esiintyä todistajana taikka itse ajaa asiaansa oikeudessa. Hän
+oli kielletty lähtemästä ulkopuolelle herransa maa-aluetta; hän ei
+saanut kantaa aseita, ei ratsastaa, ei oppia lukemaan eikä
+kirjoittamaan. Hänen täytyi matkustaa eläinvaunuissa rautatiellä ja, jos
+hän oli kristitty, istua eri penkissä kirkossa ja käydä Herran
+Ehtoolliselle erityisellä alttarilla. Isännän velvollisuus oli
+ainoastaan antaa orjalle vissin määrän ruokaa ja tarpeellisimman
+vaatetuksen, eikä hän saisi pitää häntä työssä enemmän kuin 15 tuntia
+vuorokaudessa. Mutta kaikki lakimääräykset tässä kohden olivat aivan
+hyödyttömät, sillä ne jäivät mitättömiksi sen kiellon kautta, ett'ei
+orja saisi esiintyä todistajana.
+
+Isäntä saattoi rangaista orjaa mielensä mukaan. Tavallisin rangaistus
+oli ruoskiminen. Sitä vastoin käytettiin harvoin sakkoja tai vankeutta,
+koska tämmöinen rangaistus olisi koskenut isäntäänkin, jonka omaisuutena
+orja oli. Ei edes todellisista rikoksista orjan puolelta käytetty muuta
+kuritusta kuin ruoskimista, mutta sitä julmemmasti tätä toimitettiin.
+Ainoastaan jos orja siinä heitti henkensä tai joutui raajarikoksi,
+voitiin omistaja tuomita edesvastaukseen, nimittäin _valkoisen_ miehen
+ilmi-annosta. Mutta semmoisissakaan tiloissa ei rangaistus ollut
+erittäin ankara. Ken esim. murhasi toisen miehen orjan, suoritti sakkoa
+omistajalle 500 dollaria (noin 2,500 markkaa), ja sillä oli hän
+sovittanut rikoksensa.
+
+Mutta kovin ankarasti oli sitä vastoin jokainen kielletty opettamasta
+orjia lukemaan. Useimmissa valtioissa rangaistiin tämän kiellon
+rikkominen 1 à 2 kuukauden vankeudella. Pohjois-Carolinassa oli vielä
+1844 voimassa laki, joka rankaisi sen, ken antoi orjalle kirjan tai
+asetuksen taikka opetti häntä lukemaan, 39 parilla raippoja, jos
+lainrikkoja oli vapaa neekeri, tai 200 dollarilla (noin 1,000 mk), jos
+hän oli valkoinen mies.
+
+»Koska», sanottiin laissa, »orjain opettaminen lukemaan ja kirjoittamaan
+saattaa heitä tyytymättömiksi kohtaloonsa ja yllyttää heitä kapinaan».
+
+Ken piti piilossa paennutta orjaa, sai 3--7 vuoden kuritusvankeuden, ja
+ken suusanalla tai kirjallisesti kehoitti orjia kapinaan, rangaistiin
+5--21 vuoden kuritushuoneella. Lopulta kovennettiin nämät lait siihen
+määrään asti -- erittäinkin Etelässä --, ett'ei kenkään isäntä saanut
+vapauttaa orjaansa ilman oman valtionsa lainsäätävän kokouksen lupaa.
+Kuoleman-rangaistus määrättiin sille, joka esitelmäin tai lentokirjain
+kautta huomautti orjia heidän alhaisesta tilastaan. Vieläpä saarnatkin,
+joissa orjuutta kuvattiin synkässä valossa, saattoivat tuottaa tekijälle
+mitä ankarimman rangaistuksen.
+
+Vapautettuja orjia pidettiin useimmissa valtioissa kiellettynä tavarana.
+Lain mukaan olivat he heti pantavat kiinni ja uudestaan myytävät.
+Muutamissa valtioissa he tosin saivat oleskella, mutta heidän asemansa
+oli mitä ilkein. Kaikki heitä halveksivat, ei heillä ollut
+kansalais-oikeutta, he eivät saaneet esiintyä vierasmiehinä, eivät
+kantaa aseita, ei mennä naimisiin valkoihoisen kanssa, käydä ainoastaan
+huonoimmissa vaatteissa, eikä kokoontua jumalanpalvelukseen auringon
+laskettua. Väenlaskussa arvosteltiin neekerit siten, että 3/5 valkoisia
+vastasi 4/5 mustia.
+
+Tuo häpeällinen järjestelmä oli siihen määrään sokaissut Amerikan
+muutoin niin oikein ajattelevan ja vapautta rakastavan kansan, että
+uusia lakeja orjuudesta ehtimiseen saatiin aikaan, lakeja, jotka
+kokonaan poikkesivat näissä itseään hallitsevissa valtioissa olevasta
+vapaudesta, ja joista toinen oli toista julmempi, tirannillisempi. Niin
+oli asian laita erittäinkin Etelässä, jossa nämä lait viimein kaikkialla
+tekivät sortoa sille kokous- ja painovapaudelle, joka yleisesti vallitsi
+maassa.
+
+Mutta kaikkein hirvittävintä tässä järjestelmässä oli, että se
+vähitellen myrkytti kaikki uskonnolliset ja siveelliset käsitteet.
+_Kirkko suojeli orjuutta._ Papit olivat sen innollisimmat puoltajat. He
+eivät ainoastaan itse pitäneet orjia, vaan puolustivat tätä järjestelmää
+raamatun perustuksella.
+
+»Pyhässä raamatussa on orjuus sallittu. Kainin jälkeläiset ovat määrätyt
+ikuiseen orjuuteen. Orjuus on neekerille terveellinen laitos, koska
+musta ihmisrotu on ala-ikäinen, vapauteen kelpaamaton, ja koska Jumala
+sen on ikuiseksi määrännyt valkoisen rodun alamaiseksi».
+
+Josef Bowne, tunnettu saarnamies New-Yorkissa, sanoi, että, jos hän
+kättänsä kerran liikuttamalla voisi vapauttaa jokaisen orjan maassa, hän
+ei liikuttaisi sormenpäätäkään. Toht. Joel Parker Philadelphiassa
+selitti, ett'ei orjuus tuottanut mitään muita haittoja kuin semmoisia,
+jotka ovat poistamattomat kaikista muistakin olosuhteista yhteiskunnan
+ja perheen elämässä. Kunnioitetut papit ja piispat julkaisivat saarnoja
+»käytettäväksi kodeissa, joissa orjia pidetään»; ja näissä saarnoissaan
+he, nojautuen raamatun sanoihin, kehoittivat orjia nöyryyteen,
+kärsivällisyyteen ja alamaisuuteen.
+
+-- Ei kenkään kristitty -- sanotaan muutamassa tämmöisessä saarnassa --
+uskaltane väittää, ett'ei orjuus ole Jumalalle mieluinen laitos. --
+Eräässä toisessa sanotaan orjalle: -- ne rangaistukset, joilla isäntäsi
+sinua kurittaa, sinä joko kärsit syyllisenä taikka syyttömästi. Jos olet
+syyllinen, silloin on ankarin rangaistus oikea. Jos olet syytön, niin
+joko olet sinä tehnyt jonkun muun synnin, josta Jumala nyt antaa sinun
+kärsiä rangaistusta, taikka ehkä huomaa Hän sen sinulle hyödylliseksi,
+että saat kärsiä paljon täällä maan päällä. Eikö sinun tule olla
+kiitollinen Hänen huolenpidostaan, joka antaa sinun kestää
+rangaistuksesi täällä maan päällä, jotta sitten pystyisit astumaan hänen
+valtakuntaansa kuolemasi perästä? --
+
+Pohjoismaisissa valtioissa vaikutti tämmöiset opit inhoittavaa
+ulkokultaisuutta, sillä siellä kehotettiin lähetyssaarnaajia levittämään
+kristinoppia orjissa ja kääntämään heitä siihen, -- arvattavasti koska
+isännät huomasivat, että orjat kääntymisensä perästä tulivat
+raittiimmiksi, ahkerimmiksi ja nöyremmiksi. Etelässä oltiin suorempia;
+siellä oli useimmissa valtioissa kristinuskon saarnaaminen orjille
+kielletty.
+
+Millinen oli nyt tämmöisissä oloissa orjain tila?
+
+Orjuuden puolustajat sanoivat: -- mustilla on paljon parempi nyt, kuin
+jos he olisivat vapaita. Heidän ei tarvitse pitää huolta huomispäivästä,
+mikä olisi vastenmielistä heidän lapselliselle ja kevytmieliselle
+luonteelleen. Useimmat isännät ovat hyviä, ainoastaan poikkeuksittain on
+huonoja olemassa. He pitelevät orjiaan paremmin kuin moni muu
+palvelijoitaan. Orjilla ei ole mitään hätää, ja jos he saisivat
+vapautensa, he eivät ymmärtäisi panna siihen arvoa.
+
+Totta on, että orjuus moniaalla ilmestyi miedoimmassa muodossaan,
+erittäinkin pohjoisemmissa seuduissa, joissa pellon-viljelys oli
+pää-elinkeinona. Jos isäntä oli hyväluontoinen mies, tyytyi hän
+vähitellen kasvavaan tuloon eikä pakoittanut orjiansa julmaan työhön.
+Hänen puolisonsa otti huostaansa naiset ja lapset, neuvoi heitä
+ompelemaan ja lukemaan, antoi heille opetusta kristinuskossa, istutti
+heihin rehellisyyttä, raittiutta, siveellisyyttä. Isäntäväki kehoitti
+orjiansa pitämään avioliittoa pyhänä, hoitamaan lapsiansa hyvin ja
+harjoittamaan kristillisiä hyveitä. Herran ja palvelijan väli oli niin
+isällinen ja kaunis, että, ken sitä näki, melkein mieli yhtyä
+orjuuden-puoltajain kiitospuheisin.
+
+Mutta tämän liikuttavan kuvan takana seisoi kauhea kummitus, ja se
+kummitus oli _laki_. Niinkauan kuin laki piti kaikkia näitä
+ihmisolentoja, joiden sydämet sykkivät ja tunteet elivät, ainoastaan
+yhtä monena _kaluna_, jotka olivat isännän omia; niinkauvan kuin
+hellimmänkin isännän erehdys, ymmärtämättömyys, onnettomuus tai kuolema
+saattoi minä päivänä hyvänsä vaikuttaa, että heidän täytyi vaihtaa
+hellästi hoivaeltu ja suruton elämä semmoiseen, jossa toivoton kurjuus
+ja raskaimman työn rasitus odotti, -- niin kauvan oli mahdotonta
+toimittaa mitään pysyväistä hyvää orjuudenjärjestelmän vallitessa.
+
+Mutta valokohdat eivät liioin olleet niin yleiset kuin
+orjuuden-puoltajat väittivät. Päin vastoin olivat ne poikkeuksia, joiden
+rinnalla kurjuus sitä elävämpänä pisti silmiin.
+
+Joka kaupungissa, joka kylässä pidettiin orjamarkkinoita, joissa isät,
+äidit ja lapset myytiin kuin luontokappaleet ja joissa ostajia kiisteli
+heitä katsellen. Ostaja avasi heidän suunsa, tunnusteli heidän
+käsivarsiaan ja sääriään ja naputteli heitä selkään, aivan kuin
+hevoshuijarit meidän markkinoillamme. Monet naiset pakoitettiin
+pukeutumaan hyvin huomattavaan tapaan, jotta halulliset ostajat heihin
+iskisivät silmänsä. Lapset riistettiin äitien sylistä ja myytiin
+»neekerinsyöttäjille», miehille, jotka elivät ostamalla pikkulapsia ja
+sitten muutaman vuoden perästä niitä kunnon hintaan myymällä. Naitu
+vaimo myytiin yhtäänne, mies toisaanne, ja molemmat pakoitti
+tavallisesti uusi omistaja ottamaan uuden puolison, heidän vastedes
+synnyttämillänsä lapsilla kartuttaakseen omaa omaisuuttansa. Jos he
+edellisen palveluksensa aikana olivat säästäneet talteen vaatteita tai
+muuta kalua, saattoi uusi isäntä poistaa heiltä kaikki ja myydä tavarat
+omaksi hyväkseen.
+
+Markkinoilta kuljetettiin myydyt orjat pienissä laumoissa, useimmiten
+kahlittuina kiinni toinen toiseensa kuin eläimet, uuden omistajan
+kartanoon. Siellä sullottiin ne n. s. orjakoppeihin, pieniin valkoisiin,
+katoksen tapaisiin, savilattialla varustettuihin hökkeleihin, jotka
+olivat vähän matkan päässä isännän talosta. Yllänsä viheliäiset
+vaatteet, joita heillä ei ollut aikaa pesemään eikä paikkaamaan, täytyi
+heidän tehdä työtä auringon noususta myöhäiseen iltaan saakka nevaisilla
+riisivainioilla tai poimia puuvillaa hehkuvassa auringon helteessä. Voi
+sitä, joka väsyi taikka pyörtyi! Voi sitä, jonka vasu ei osoittanut
+säädettyä painomäärää, kun päivätyön hedelmä punnittiin! Hänen
+seljässään oli pian työnajajan ruoskan veriset jäljet.
+
+Kotiin tullessaan orja usein oli niin väsynyt, että töin tuskin jaksoi
+valmistaa halvan iltaruokansa keitetyistä riisistä tai hiiloksilla
+paistetuista käymättömistä maissijauho-kakuista. Uupuneena heittäysi hän
+alas likaiselle, kovalle, vanhoista puuvillajätteistä tekemällensä
+vuoteelle ja uinahti hetkisen rauhaan, alkaaksensa seuraavana aamuna
+samaa kurjaa elämää uudestaan.
+
+Vaikka laissa sanottiin, ett'ei orjia saisi pitää työssä enemmän kuin 15
+tuntia, eivät voitonhimoiset isännät pitäneet siitä mitään, vaan
+pakottivat kiireenä elon-aikana väkensä työhön öisin päivin, pyhinä ja
+arkioina. Tähän kiihoitti heitä tuo Etelän maatilan-omistajissa
+vallitseva kilpailu-halu saada ensimäisenä elonkorjuunsa toimitetuksi.
+Kylmäverisesti he laskivat voittavansa enemmän, kuten sanottiin,
+kuluttamalla pian pois väkensä ja sitten uutta ostamalla, kuin
+säästämällä sitä. Tästä tuli, että väkevät miehet semmoisten isäntien
+työssä kestivät kuusi seitsemän vuotta, heikommat sitä vastoin
+ainoastaan pari, kolme. Kun nuo ihmisraukat epätoivon partaalla pyrkivät
+karkuun, käytettiin verikoiria heidän jälkiänsä etsimään. Näitä koiria
+orjanomistajat pitivät vasituisesti tätä tarkoitusta varten. Ja monen
+karanneen orjan nuo villit pedot repivät kuoliaaksi tai tekivät
+ikuiseksi raajarikoksi, ennenkuin orjanomistaja ennätti riistää uhrin
+heidän hampaistaan! Niitä, jotka elävinä joutuivat takaisin herrainsa
+luo, pidettiin kovin pahasti. Senpä tähden useimmat karkulaisista
+ennemmin valitsivat kuoleman kuin antautuivat herrainsa haltuun. Monet
+herrat myöskin merkitsivät orjansa, estääksensä heitä kaikista
+pako-yrityksistä. Tämä kävi sillä lailla, että he hehkuvilla raudoilla
+polttivat nimensä alkukirjaimet orjan käteen, korvaan taikka poskeen.
+
+Jos miesten kohtalo oli kova, niin oli naisten sitäkin surullisempi.
+Nuorina ollessaan kävivät he tavallisesti kädestä käteen toiselta
+isännältä toiselle, joka myi heidät jälleen, kerjettyään kyllästyä
+heihin. Vanhoiksi tultuaan pantiin he kovaan ulkotyöhön, jossa pian
+heittivät henkensä kuumuuden ja julman pitelemisen johdosta. Harvoin
+saivat he pitää lapsensa, jotka usein kyllä otettiin heiltä pois,
+päästyään kaikkein ensimäisestä lapsuuden-ijästä. Valkoisten miesten
+rikollisesta yhteydestä neekerinaisten kanssa syntyi kokonainen eri
+ihmisluokka, joita sanottiin mulatt'eiksi ja kvadron'eiksi ja joilla oli
+melkein yhtä vaalea iho kuin heidän isillänsä. He olivat useimmiten
+erinomattain kauniita ja sentähden myöskin hyvin haluttua ja
+kallishintaista tavaraa. Kauniista kvadronitytöistä maksettiin 5,000,
+jopa 6,000:kin markkaa. Mutta näilläkään onnettomilla ei ollut
+minkäänlaisia inhimillisiä tai kansallisia oikeuksia. Päin vastoin
+olivat he, varsinkin naiset, puhtaita mustia surkuteltavammat, koska
+heitä pidettiin mitä häpeällisimpiä tarkoituksia varten ja pakoitettiin
+viettämään elämäänsä paheen palveluksessa.
+
+Isännän täydellisesti vastuuton asema orjaansa kohden sai kaikellaisia
+vallattomuuksia aikaan ja vaikutti, kuten kaikkinainen tirannius,
+paatumusta sen harjoittajissa. Orjain rääkkääminen, jota isännän lapset
+näkivät, juurrutti heihinkin julmuutta ja tukehutti kaikkein
+luonnollisimmat inhimilliset tunteet. Senpä tähden he täysikasvuisina
+saattoivat katkomistaan katkoa hellimmätkin perheen-siteet orjainsa
+keskuudessa. Niin, kun mies joutui rahapulaan, myi hän usein omat,
+orjattaren kanssa synnyttämänsä lapset. Hänen kuollessaan myi hänen
+poikansa omat sisarensa ja veljensä, jotka ehkä olivat melkein yhtä
+valkoiset kuin hän ja olivat saaneet yhtä hyvän kasvatuksen kuin hän.
+Sillä varsin usein tapahtui, että rikkaat miehet antoivat avioliitossa
+syntyneet lapset kasvaa yhdessä niiden lasten kanssa, jotka orjatar oli
+heille synnyttänyt, varsinkin jos nämä olivat tyttöjä ja kauniita
+tyttöjä. Nämä myytiin sitten isänsä ja herransa kuoltua suurista
+summista. Kuinka pitkälle paatumus meni, tuskin voinemme tässä kertoa.
+Hienot vallasnaiset, jotka tänään hartaina istuivat kirkossa, saattoivat
+huomenna lähettää nuoren orjattaren, vähäpätöisen virheen tähden,
+raakojen miesten ruoskittavaksi. Kauppamiehet, joita pidettiin
+»heränneinä», antoivat armotta, arvelematta myydä velkamiestensä orjat,
+saadakseen rahansa takaisin.
+
+Kuinka oli mahdollista, kysyttäneen, että kristitty yhteiskunta saattoi
+kärsiä moista petomaisuutta?
+
+Sen voi selittää ainoastaan yhdellä tavalla: niin pian kuin kansakunta
+tinkii oikeuden-tuntonsa kanssa, ei enää ole minkäänlaisia takeita
+siitä, mihin pohjattomaan syvyyteen se vaipua voi. Voitonhimo oli
+ensiksi tuonut orjuuden maahan ja ymmärtänyt, maan lakeja ja
+valtiomuotoa kiertämällä, pitää sitä pystyssä. Kun kerran oli leveälle
+polulle astuttu, oli myöskin helppoa käydä pitemmälle. Tottumus lievensi
+laitoksen luonnottomuutta ja julmuutta. Moni, joka olisi ollut valmis
+liekehtimään tulisimpaan harmiin muualla vallitsevan vääryyden ja sorron
+tähden, katseli kylmäkiskoisesti orjuutta omassa maassa. Jumaliset
+luottivat raamattuun. »Siinähän orjuutta sallitaan.» Käytöllisesti
+viisaat selittivät suoraan, että maanviljelys ja teollisuus ilman
+orjitta kävisi mahdottomaksi.
+
+»Neekerit ovat sitä paitse alhaisempaa rotua», sanottiin, ilman mitään
+inhimillisiä tunteita korkeammassa merkityksessä. Ne epäkohdat, jotka
+seurasivat heidän asematansa, eivät muka olleet suuremmat kuin ne,
+»jotka seuraavat kaikkia olosuhteita perheen ja yhteiskunnan elämässä».
+
+Tähän tuli vielä se seikka, että me ihmiset kaikki olemme aikamme
+lapsia. Sentähden käsitämme yhteiskunnan ilmiöitä ympärillämme oman
+aikamme tajunnalla. Mitä tämä pitää oikeana, se on myöskin oikeaa
+joukkojen silmissä, kunnes ihmiskunnan etenevä kehitys luopi esiin
+edistyneemmän käsityksen oikeudesta. Tästä syystä on kaikkinaista valtaa
+alussa katsottu oikeaksi, vieläpä Jumalan tahdon ilmaukseksi. Muutakin,
+jota nyt pidämme luonnottamana, kuten esim. patricion ja läänitysherran
+valtaa, on aikanansa arveltu luonnon järjestykseksi ja Jumalan tahdoksi.
+Sama oli laita Amerikassa orjanomistajan valtaan nähden. Tätäkin pitivät
+enimmät täydellisesti oikeutettuna; ja niin pitkälle mentiin, että
+niitä, jotka uskalsivat nousta lausumaan sanansa sitä vastaan,
+syytettiin jumalallisen maailmanjärjestyksen mullistamisen yrityksestä.
+
+Onneksi oli kuitenkin Amerikan kansan ydin vielä myrkystä vapaa. Oli
+kaikkina aikoina pieni ihmisparvi olemassa, jotka tarmonsa takaa
+vastustivat orjuutta, ja niiden luku kasvoi varmasti, vaikka hitaasti.
+
+Kuten jo mainittiin, oli suuri eroitus pohjoisten ja eteläisten
+valtioiden käsityksessä. Tästä tuli, että, vaikka esim. Bostonin
+kaupunki ennen aikaan oli jonakuna orjakaupan keskuksena Pohjassa ja
+vaikka perhe-orjia siellä pidettiin yleisesti, sikäläinen väestö
+kuitenkin aikaisemmin kuin Etelän alkoi käsittää ja tunnustaa orjuuden
+peri-aatteen vääryyttä. Muistokirjoissa mainitaan, että muutamat
+kvääkäri-kunnat jo v. 1727 julkisesti lausuivat sanansa orjuutta
+vastaan. V. 1780 vapautti kvääkärikunta Newportissa, Rhode Islandin
+valtiossa, orjansa ja sitoutui luopumaan kaikkinaisesta orjakaupasta.
+Kvääkäripappi Elias Hick lienee ollut ensimäisiä, jotka julkisesti
+saarnasivat orjuuden pahennuksesta. Se tapahtui tämän vuosisadan alussa.
+Myöskin Elias Hickin oppilas, kvääkärinainen Lucretia Mott, piti niin
+aikaiseen kuin 1829 orjuutta vastaan useita esitelmiä. Pohja alkoi,
+sanalla sanoen, pitää tätä laitosta häpeäpilkkuna vapaan Amerikan
+valtiosäännössä. Etelä päin vastoin ei ainoastaan arvellut sitä
+välttämättömäksi elinehdoksi, vaan vieläpä oivalliseksikin
+järjestelmäksi, jota yhteiskunnan tuli kaikin tavoin kartuttaa ja
+edelleen kehittää. Siten taimi tässä kohden jo aikaisin jonkinmoinen
+jännitystilan siemen pohjoisten ja eteläisten valtioiden välillä. Mutta
+niiden lukumäärä, jotka nousivat orjuutta vastaan, oli vielä
+vähäpätöinen. Puhuttiin ja kirjoitettiin vähin siellä ja täällä orjain
+vapauttamisesta, mutta kaikki, mitä uskallettiin pyytää, oli asteettain
+tapahtuva vapautus. Orjuuden vastustajia ei kuultu eikä pidetty arvossa,
+heitä vain arveltiin hyväntahtoisiksi haaveksijoiksi, joille älykkäät
+ihmiset kohottelivat olkapäitään.
+
+Silloin tapahtui v. 1819, että Missourin territorio[1] pyysi päästäkseen
+jäseneksi liittovaltioon. Siinä territorion valtiosäännön
+tarkastuksessa, joka tämän johdosta pidettiin, hyväksyi sen lainsäätävä
+kokous lain, joka kielsi orjuuden sen rajojen sisäpuolella. Missouri oli
+eteläpuolella vapaiden ja orjavaltioiden sovittua rajaa. Näiden
+viimemainittujen edustajat ja kannattajat kongressissa päästivät huikean
+huudon »laittomuudesta», »itse otetuista oikeuksista» y. m. Useimmat
+vapaiden valtioiden edustajat äänestivät Missouri-lain puolesta, mutta
+enemmistö kongressissa oli orjuuden kannattajia, ja ehdoitus hyljättiin.
+Tämän kautta joutui orjuuden laitos ensimäisen kerran valtiolliseksi,
+politilliseksi asiaksi. Puolueita syntyi sen hyväksi ja sitä vastaan, ja
+sanomalehdissä ja kongressissa ruvettiin pohtimaan tuota kysymystä,
+olisiko eri valtioilla oikeus julistaa orjuutta pannaan rajojensa
+sisäpuolella. Puolueet nimittivät itsensä: _abolitionistit_ (sanasta
+_abolition_ = poistaminen, lakkauttaminen) eli orjuuden vastustajat, ja
+_slaveristit_ (sanasta _slavery_ = orjuus) eli orjuuden suosijat.
+
+[1] Valtioita sanotaan _territorioiksi_, kunnes ovat saaneet niin paljon
+asukkaita, että voivat päästä Unionin jäsenkunniksi.]
+
+Kysymys ei kuitenkaan vielä ollut »polttavaksi» käynyt. Se oli
+oikeastaan vain tietopuolinen, teoreetinen asia, jota pohdittiin
+valistuneempien ja sivistyneempien henkilöiden keskuudessa. Vasta
+_Villiam Lloyd Garrison'ille_ oli suotuna herättää aikalaisissaan täyttä
+käsitystä orjalaitoksen häpeällisyydestä. Hänen vaikutuksestaan kävi
+orjakysymys raju-ilmaksi, joka oli saattava maailman mahtavimman
+tasavallan vapisemaan perustuksiansa myöten.
+
+Kuten niin monet muutkin etevät henkilöt oli Garrison syntyisin köyhistä
+vanhemmista. Hän syntyi v. 1805 Newburyportissa Massachusettsin
+valtiossa ja lähetettiin aikaisin oppiin erään suutarin luokse. Kun hän
+huomattiin liian heikoksi tähän ammattiin, päätettiin hänestä tehdä
+huonekalu-seppää, mutta tässäkään työssä hän ei kauvan pysynyt. Viimein
+tuli hän muutamaan kirjapainoon, ja nyt nähtiin, että hän oli päässyt
+oikeaan paikkaansa. Kirjapainosta tuli, kuten hänen oli itse tapana
+sanoa, »hänen lyseonsa ja yliopistonsa, josta hän lähti korkeimmalla
+arvosanalla varustettuna, pitkän ja ahkeran opetusajan perästä.»
+
+Hän oli ankaran harrasuskoista ja vanhoillista konservatiivia sukua ja
+noudatti nuoruudessaan kokonaan tämän ajatustapaa. Mutta Kreikan
+vapautussodan aikana Turkkilaisia vastaan kävi mahtava liikevirta
+Amerikan nuoruuden riveissä. Kuuluisat puhujat, joiden joukossa Daniel
+Webster ja Henry Cláy, kehoittivat ylevissä puheissaan maan nuoria
+miehiä lähtemään taisteluun vapauden puolesta, Kreikkalaisten yrityksen
+hyväksi. Garrisonin tempasi yhteinen innostus, ja hän oli jo
+menemäisillään muutamaan sotakouluun, valmistuaksensa sotamieheksi ja
+sitten lähteäksensä Kreikanmaalle.
+
+Silloin joutui hän sattumalta kuulemaan muutamia esitelmiä eräältä
+siihen aikaan kuuluisalta puhujalta, Randolph'ilta. Tämä mies laski ivaa
+Amerikalaisten »Kreikkalais-kuumeesta», lausuen muun muassa: »se on
+aivan tarpeetonta, että te, hyvät herrat, lähdette Kreikkaan tappelemaan
+vapauden asian puolesta, _sillä Kreikkalaiset ovat täällä kotosalla,
+ihan omien ovienne ulkopuolella_.» Nämät sanat sattuivat Garrisoniin
+kovasti ja vaikuttivat oikean vallankumouksen kaikissa hänen
+käsitteissään, saattaen hänet koviin sisällisiin taisteluihin. Sillä
+niin pahasti oli orjuus myrkyttänyt yleistä katsantotapaa, ett'ei edes
+jaloimmat henget olleet pystyneet välttämään sen tarttumista.
+
+Saatuaan itselleen asian selväksi, oli Garrison myös samalla valmis
+ryhtymään työhön. Yhteydessä erään Lundy nimisen kvääkärin kanssa alkoi
+hän julkaista aikakauskirjaa, nimeltä »The genius of Universal
+Emancipation» (Yleisen vapautuksen henki). Siihen saakka kaikki
+abolitionistit, kuten jo mainittiin, olivat olleet varsin kohtuulliset
+vaatimuksissaan. Myös Lundykin kannatti tätä puoluetta. Mutta kun joku
+epäkohta on syvälle juurtunut yhteiskuntaan, on tämä samassa tilassa
+kuin kauhean nielun partaalla sikeästi nukkuva ihminen. Pelastavan äänen
+täytyy huutaa kovaa hänen korvaansa, ennenkuin hän herää vaaraansa
+huomaamaan.
+
+Garrisonista tuli tämmöinen ääni tuolle siveelliseen horrokseen
+vaipuneelle Amerikalle. Hän sai koko maan hämmästymään paljastamalla
+armahtamatta niitä julmuuksia, joita harjoitettiin orjalaivoilla,
+orjamarkkinoilla ja kasvimailla, ja herätti yleistä raivostumista koko
+Etelässä. Vähän jälkeen ensimäistä esiintymistään syytettiin häntä
+»sopimattomasta innosta toisten asioissa»; hän tuomittiin ja viskattiin
+vankeuteen. Tämä tapahtui Baltimoressa Marylandin maakunnassa.
+
+Siihen asti oli Garrison arvellut, että Etelä, orjuuden oikea kotimaa,
+etupäässä oli hänen vaikutuspaikkansa. Mutta vankeudessaan tuli hän
+tajuamaan, että _Pohja_ oli, kun olikin, hänen vaikutusalansa, hänen
+ponnistustensa esine. Etelästä hänellä ei olisi mitään apua
+odotettavana; siellä liittyivät voitonhimo ja kansan luonne häntä
+vastustamaan. Pohjan väestö sitä vastoin, joka jo enimmäkseen oli
+lakkauttanut orjuuden, nuo, joiden esi-isät olivat synnyinmaan ja
+rauhallisen onnen uhranneet vapauden ja uskon tähden, ne olivat, kun
+olivatkin, voitettavat orjain vapauttamisen aatteella. Baltimoren
+vankilassa Garrison oppi tuntemaan vapauden arvon. Siellä vannoi hän
+pyhittää elämänsä sen asialle.
+
+Tuskin pääsneenä pois vankeudesta erosi hän ystävyydessä
+aputoimittajastaan, Lundysta, jonka mielestä hän oli liian
+jyrkkämielinen, radikaali, muutti Bostoniin ja alkoi siellä ulosantaa
+sanomalehteä »The Liberator» (Vapauttaja).
+
+Tämä lehti soitti heti alusta toista kelloa kuin muut abolitionistien
+äänenkannattajat. Sen näytenumerossa kirjoitti Garrison:
+
+-- Nojautuen siihen tiettyyn totuuteen vapauden-julistuksessamme, että
+kaikki ihmiset syntyvät yhdenvertaisina ja ovat Luojalta saaneet
+muutamat luovuttamattomat oikeudet, niinkuin elämän vapauden ja onneen
+pyrkimisen luvan, olen minä väsymättä tekevä työtä orjain _heti
+toimitettavan vapauttamisen_ hyväksi. Olen tähän asti, samate kuin
+muutkin puolueeni jäsenet, tahtonut ainoastaan asteettain tapahtuvaa
+vapauttamista. Mutta minä peruutan täten juhlallisesti mitä siinä kohden
+olen lausunut ja _vaadin nyt ehdotonta ja heti tapahtuvaa
+vapauttamista_. Tiedän, että moni on tekevä muistutuksia jyrkkää
+kieltäni vastaan. Mutta minun täytyy olla yhtä tyly kuin totuus, yhtä
+lahjomaton kuin oikeus. Tässä asiassa en tahdo ajatella, puhua enkä
+kirjoittaa »maltillisesti». En, ja tuhatkertaisesti en! Sanokaa
+miehelle, jonka talo palaa, että hänen pitää soittaa hätäkelloa
+»maltillisesti.» Sanokaa hänelle, että hänen tulee »maltillisesti»
+temmata vaimonsa ryövärin käsistä! Taikka »maltillisesti» temmata
+lapsensa liekistä! Mutta älkää käskekö minun semmoisessa kysymyksessä,
+kuin tämä on, olemaan maltillinen. Minä tarkoitan täyttä totta
+sanoillani. Minä en tahdo käydä »sopimuksiin». En tahdo kuunnella
+»puolustuksia». En myöskään tahdo itse tehdä »puolustuksia» taikka
+peruuttaa sanaakaan vaatimuksistani. _Ja minä tahdon, että minua
+kuullaan._ Meidän kansamme kylmäkiskoisuus tässä asiassa on kylliksi
+saattaakseen jokaista muistopatsasta julkisilla paikoillamme astumaan
+alas pohjakiveltänsä ja rientämään avukseni.»
+
+Näillä sanoilla Garrison rumputti ihmiset hereille, ja hänen sanansa
+kaikuivat kautta koko hämmästyneen kansan. Mies ja hetki oli tullut.
+Murtaen kylmäkiskoisten hiljaisuuden, lensivät ympäri koko valtakunnan
+nämä sanat eivätkä tau'onneet kaikumasta, ennenkuin Amerikan
+vallankumouksen työ oli tehty ja vapaus julistettu jokaiselle maan
+asukkaalle.
+
+Tämän herätyshuutonsa lennätti Garrison v. 1831. Kahta vuotta myöhemmin
+perusti hän ensimäisen _orjuudenvastustajain yhdistyksen_, jonka
+tarkoitus oli taistella tuota mätähaavaa vastaan esitelmillä,
+kokouksilla ja lentokirjoilla. Tämä yhdistys omaksui seuraavat
+perusaatteet:
+
+Vapauden oikeus on luovuttamaton. Jokaisella ihmisellä on oikeus
+ruumiisensa, työnsä hedelmään, lain suojelemiseen sekä niiden etujen
+nauttimiseen, joita yhteiskuntalaitokset tarjoovat. Orjuus on laiton.
+Maamme lakien mukaan on se varkautta ja ryöväämistä, jos joku ostaa
+maassa syntyneen Afrikalaisen ja panee hänet orjuuteen. Se on yhtä suuri
+laittomuus, kuin jos joku tekisi maassa syntyneen Amerikalaisen orjaksi.
+Jokainen Amerikan kansalainen, joka pitää toista ihmistä orjuudessa, on
+ihmisvaras. (Exod. 21:16). -- -- Orjat ovat viipymättä laskettavat
+vapauteen ja saatettavat lain suojelukseen. --
+
+Lisäksi sanottiin yhdistyksen ohjelmassa:
+
+-- Nämä ovat ajatuksemme, joita me säästämättömällä innolla tulemme
+levittämään sanomalehtien ja lentokirjain kautta. Me aiomme anastaa
+saarnastuolit ja sanomalehdet, voidaksemme puhua kärsivien ja mykkien
+puolesta. Me aiomme työskennellä siihen suuntaan, että kirkko irtautuu
+kaikesta yhteydestä orjuuden synnin kanssa. Me tulemme voimiamme
+säästämättä ponnistelemaan, saattaaksemme koko kansakuntaa pian katumaan
+veristä pahantekoansa. Ja _me_ ehkä tulemme voitetuiksi, kärsimme
+tappion, mutta meidän periaatteemme: ei koskaan! Totuus, oikeus,
+inhimillisyys ovat kunniakkaan voiton saavat ja niiden täytyy se saada.
+--
+
+Vakuutuksensa koko tulella ryhtyi Garrison työhön. Hän matkusti paikasta
+paikkaan pohjois-valtioissa saarnaten orjuutta vastaan. Uupumatta
+järjesteli hän kokouksia, piti esitelmiä, julkaisi kirjasia ja toimitti
+sanomalehteänsä. Pian kasvoi raivo häntä vastaan Etelässä siihen
+määrään, että 5,000 dollarin (noin 20,000 mk) palkinto luvattiin hänen
+päästänsä. Mutta Pohjassakin yltyi mielikarvaus päivä päivältä.
+Kaikkialla sai hän kokea vastustusta, halveksimista ja ivaa. Viimein,
+erään Bostonissa pitämänsä esitelmän jälkeen, karkasi hänen kimppuunsa
+muuan väkijoukko, jonka suurin osa oli kaupungin sivistyneitä miehiä.
+Hän pantiin kiinni ja hinattiin pitkin katuja.
+
+Tämä häpeällinen väkivallanteko joutui kuitenkin vaikuttimeksi siihen,
+että Garrison sai liittolaisen, josta pian oli tuleva yhtä innokas
+orjain vapautuksen harrastaja kuin hän. Tämä liittolainen oli _Wendell
+Phillips_.
+
+Hän kertoo itse asiasta seuraavaa:
+
+-- Minä olin nuori asianajaja ja istuin konttorissani, kun kuulin melua
+kadulta. Astuin ulos nähdäkseni, mistä pidettiin elämää, ja näin silloin
+3,000 hyväpukuista miestä, jotka kuljettivat muassaan lakkitonta miestä
+rikkirevityissä vaatteissa. Häntä pideltiin vyötäreille sidotusta
+nuorasta. En häntä tuntenut, en ollut häntä koskaan nähnyt, en ollut
+abolitionisti, ainoastaan nuori asianajaja, harrastaen tietysti
+semmoisen koko lämmöllä persoonallisten oikeuksien loukkaamattomuutta.
+Melkein jumaloivana maan valtiosääntöä luulin eläväni maailman
+täydellisimmän hallitusmuodon turvissa. Kuni puusta pudonneena seisoin
+sentähden siinä, katsellen hehkuvalla harmilla tuota kohtausta
+väkivaltaisesta roskaväen kahakasta. Tämä mellakka näkyi minusta
+loukkaavan itse sisintä ydinkohtaa Anglosaksien vapauden-aatteessa. Ja
+tällä hetkellä näin ikäänkuin aavistuksen peilissä orjuuden kaikessa
+kauheassa vääryydessään. Ja tästä hetkestä lähtien olin valmiina
+taistelemaan orjain asian puolesta. Tiesin nyt, mikä oli oleva
+tehtävänäni elämässä. _Jumalan avulla_, sanoin itselleni, _olen saattava
+jokaisen miehen ja jokaisen naisen, jonka tielläni tapaan, ajattelemaan
+orjuuden asiaa._
+
+Tästä päivästä saakka ei löytynyt väsymättömämpää abolitionistia kuin
+Wendell Phillips. Koska hän ei milloinkaan ollut koettanut puhua
+julkisesti, koki hän ens'aluksi hyödyttää asiaa auttamalla Garrisonia
+kokousten järjestämisessä ja tämän aikakauskirjan toimittamisessa y. m.
+Senpätähden ei kenkään aavistanut, että hänestä oli kypsyvä Amerikan
+suurin kaunopuhelija. Mutta kerran sattui suuressa kokouksessa Bostonin
+raatitalossa, että kaupungin yleisfiskaali puolusti uppiniskaisten
+orjain tappamista. Fiskaalin lausuntoa kuunneltiin käsientaputuksilla.
+Silloin nousi Phillips seisomaan ja pyysi puheenvuoroa. Hän oli nuori ja
+tuntematon, ja useat kaupungin ylhäisimmät miehet olivat ilmoittaneet
+haluavansa puhua. Mutta arastellen nimeä Phillips, jonka omasi yksi
+Bostonin vanhimpia ja rikkaimpia perheitä, lupasi puheenjohtaja, että
+nuori mies saisi puhua, jos aika antaisi tilaisuutta. Kauvan odotettua,
+tuli hänen vuoronsa, ja puheenjohtaja viittasi hänelle alentuvan
+kohteliaisuudella. Phillipsin astuessa puhelavalle, rupesi osa yleisöä
+kärsimättömänä viheltämään, sillä he olivat odottaneet saavansa nähdä
+jonkun lemmikeistänsä. Mutta hänen ensimäisten sanainsa kaiuttua syntyi
+kuoleman hiljaisuus. Hän alkoi hetken vaikuttaman puheensa hyökkäyksellä
+yleisfiskaalia vastaan.
+
+-- Kun kuulin tuon miehen -- sanoi hän -- lausuvan julki periaatteita,
+jotka ovat täydellisesti ristiriitaiset koko meidän vapautta henkivää
+valtiosääntöämme vastaan, tuntui minusta, kuin jos nämä maalatut huulet
+-- hän kohotti kättänsä osoittaen niitä vapaudussodan sankarien kuvia,
+jotka koristivat raatitalon seiniä -- aukenisivat kauhistuksesta ja
+huutaisivat kirousta ja kuolemaa tuolle uskottomalle Amerikalaiselle,
+tuolle saastaiselle valtiosääntömme kavaltajalle.
+
+Tässä keskeytti häntä vimman vihastuksen huuto yleisöstä. Hän jatkoi:
+
+-- Niiden tunteiden tähden, jotka hän lausui kuuluviin tältä paikalta,
+jossa maa näyttää kosteelta vapaudensankarien verestä ja on pyhitetty
+puritanisten esi-isiemme rukouksilla, näiden tunteiden tähden olisi hän
+ansainnut, että maa olisi haljennut ja nielaissut hänet. --
+
+Kilvoitellen keskeytti häntä mitä rajuimmat suostumushuudot, mitä
+kimakkaimmat hyssytykset ja vihellykset; ja näiden läpi perille
+ponnistaen päätti hän ensimäisen puheensa. Se oli ehkä huonoin ja
+vähimmän loogillinen, kuin minkä hän on pitänyt, mutta se oli kuitenkin
+suurenmoinen puhe; ja hän oli lavalle noustessaan tuntematon mies, mutta
+istui jälleen paikalleen Amerikan -- suurimpana puhujana.
+
+Kun orjakysymys Missourin ottamisella liittovaltioon ensiksi sukelsi
+esiin, puski se niin äkki-arvaamatta Amerikan valtiomiehiin, että se --
+kuten entinen presidentti Jefferson lausui -- »peljätti heidät hereille
+kuin palokello yöllä». Mutta vasta kun Garrison 1833 perusti yhdistyksen
+»The National Anti-Slavery Association» (Kansallisyhdistys orjuuden
+vastustamista varten), vasta silloin tulivat abolitionistit
+tunnustetuksi ja järjestetyksi valtiolliseksi puolueeksi sanan täydessä
+merkityksessä. Se haaraantui heti alusta alkain kahteen eri suuntaan.
+
+Toinen oli oppinut ja perustui valtio-oikeuteen. Se arveli, että
+orjakysymys oli valtiosäännön ulkopuolella, koska 14:s artikkeli
+Yhdys-Valtain valtiosäännössä suojeli kaikkein, siis myös neekerienkin,
+vapautta, päin vastoin orjavaltioiden väitettä, että muka valtiosääntö
+salli orjuutta. Tämän suunnan etupäässä oli _Charles Sumner_, yksi
+Amerikan suurimpia valtiomiehiä ja puhujia, syntyperältään
+etelävaltiolainen.
+
+Toinen suunta abolitionismissa myönsi kyllä, että etelävaltiot
+tulkitsivat valtiosäännön oikein, mutta arvelivat valtiosääntöä itseä
+tässä kohden hyljättäväksi, arvelivat sitä »liitoksi kuoleman kanssa»,
+koska se voi sallia orjuutta. Tämän suunnan kannattajat vaativat
+perinpohjaista muutosta valtiosäännössä, niin ettei kenkään orjanpitäjä
+keksisi turvaa ainoastakaan rivistä sen pykälissä. Tämän käsityksen
+pohjusti ensiksi Garrison, ja häneen yhtyi myöskin Phillips. Se antoi,
+kuten huomaa, pian syytä johdonvastoisuuksiin, mutta oppimattomat
+ihmiset sen helpommasti ymmärsivät, ja senpätähden suurin osa
+abolitionisteja liittyi siihen.
+
+Molemmat abolitionistiset suunnat olivat yksimieliset siinä, että
+orjakysymys oli Unionin ratkaistava, eikä suinkaan eri valtioiden, kuten
+orjuuden kannattajat tahtoivat. Tämä viimemainittu erimielisyys se ehkä
+oli, joka teki taistelun kiivaammaksi, sillä kysymys eri valtioiden
+oikeuksista Unionin suhteen oli ollut pohjana melkein kaikille
+puolueille maassa aina siitä saakka, kuin tasavalta perustettiin. Tätä
+kysymystä sanottiin centralisationi- ja decentralisationi-kysymykseksi
+(sanasta _centrum_ = keskus; -- _decentro_ = pois keskuksesta), ja sen
+kautta oli ratkaistava, olisiko valta yksinomaan pantava
+(centraliseerattava, keskukseen saatettava, koottava) Unionin käsiin
+vaiko jaettava (decentraliseerattava, keskuksesta saatettava,
+hajoitettava) eri valtioille. Tästä erimielisyydestä kasvoivat nuo
+molemmat valtiolliset puolueet: _republikaanit_ (tasavaltalaiset) ja
+_demokraatit_ (kansanvaltalaiset), jotka ovat olleet olemassa Amerikassa
+hamasta vapautussodasta alkaen aina nykyhetkeen asti.
+
+Garrisonin perustama orjuuden-vastustajain yhdistys ja abolitionismin
+järjestyminen valtiolliseksi puolueeksi herätti suurta levottomuutta
+etelävaltioissa. Melkoinen osa Pohjankin asukkaita arveli, että jokainen
+hyökkäys orjuutta vastaan oli hyökkäys valtiosääntöä vastaan. He
+sentähden vihasivat abolitionisteja, jotka ainoastaan »tyhmien neekerien
+tähden» häiritsivät yleistä rauhaa. Mitä enemmän abolitionistit puhuivat
+ja kirjoittivat orjuudesta, sitä raivoisammin valmistausivat sen ystävät
+puolustukseen. Yhdistyksiä perustettiin, jotka sitoutuivat maksamaan
+suuria palkintoja tunnetuista abolitionisteista, joita kuolleina taikka
+elävinä tuotaisiin heidän käsiin. Moniaalla yllytettiin kaupunkien
+alhaisin väestö katukahakkoihin, joissa abolitionisteja otettiin kiinni
+ja rääkättiin. Humaltuneita, rähiseviä ihmisjoukkoja ryntäsi
+abolitionistien kirjapainoihin, hävittäen painokoneet ja paperit,
+abolitionistien kokouksia hajoitettiin ja niiden puhujia pommitettiin
+mädänneillä munilla ja valettiin likaisella vedellä. Viimein jättivät
+etelävaltioiden edusmiehet kongressiin esityksen, jossa vaadittiin,
+ettei enää saisi lähettää abolitionistien sanomalehtiä ja kirjoja
+postissa. Tämän esityksen kongressi kuitenkin hylkäsi.
+
+Kaikkialla oli abolitionistin vaarallista olla. Sitä paitsi pidettiin
+hänen puuhaansa epäkäytöllisenä, mielettömänä ja halveksittavana.
+Neekerit olivat niin ylenkatsotut, että ne, jotka ottivat ajaakseen
+heidän asiaansa, ehdottomasti saivat jakaa ylenkatseenkin heidän
+kanssansa. Mutta ennen kaikkea oli ens' alussa _abolitionistina oleminen
+jumalatonta_. Vaikka Garrison julkisesti selitti perustavansa
+käsityksensä Uuteen Testamenttiin, jonka hengelle orjuus oli
+ristiriitainen; vaikka hän oli rauhan mies, joka saarnasi sotaa ja
+väkivaltaa vastaan ja varoitti orjia vuodattamasta verta; vaikka hän
+aina selitti tahtovansa käyttää ainoastaan henkisiä aseita aatteensa
+toteuttamiseksi ja rakasti vuorisaarnaa enimmän kaikista raamatun
+kappaleista, -- niin kaikesta tästä huolimatta oli _kirkko_
+abolitionismin vastustajia. Papit saarnasivat Garrisonia vastaan,
+sanoivat häntä uskottomaksi, joka muka tahtoo syöstä kumoon Jumalan
+maailmanjärjestyksen, ja varoittivat ihmisiä hänen opistansa, joka muka
+ainoastaan veisi syntiseen vapauteen ja kaikkein yhteiskunnallisten
+siteiden purkautumiseen. Siten pidättivät uskonnolliset ennakkoluulot
+monta miestä ja naista edes lähenemästä abolitionisteja ja oppimasta
+tuntemaan, mitä nämä oikeastaan tarkoittivat.
+
+Siitä huolimatta syntyi vähitellen kokonainen armeija rohkeita, itsensä
+uhraavia miehiä ja naisia, jotka suurimmalla alttiudella työskentelivät
+orjain vapauttamiseksi. Niinkuin välkkyvin auringon-valo on synkimmän
+siimeksen rinnalla, niin on heidän työnsä mitä kauniimpia lehtiä
+Amerikan, jopa koko maailmankin historiakirjassa ja muodostaa sovittavan
+vastapainon orjuuden kauhistuksille.
+
+Etevimpinä näiden joukossa olivat Garrison ja Phillips. Edellinen oli
+kieltämättä suurempi, lahjakkaampi henki näistä molemmista. Mutta
+Phillips oli vastustamaton innollisessa kaunopuheliaisuudessaan ja
+väsymättömässä toimekkaisuudessaan. Yhtä vähän kuin Garrison tiesi hän,
+mitä maltillisuus orjakysymyksessä merkitsi. Hän joutui heti tuliseen
+sotaan kauppa-etuja vastaan, ja hänen pureva arvostelunsa näistä saattoi
+hänet melkein maanpakolaiseksi omassa maassaan. Mutta hän hätyytti
+myöskin lakimiehiä, pappeja, politikoita -- kaikkia yhdessä menossa. Hän
+uhrasi perhe-onnen, levon ja varallisuuden elämänsä tehtävälle: _saada
+jokaista miestä ja jokaista naista ajattelemaan orjuuden asiaa_. Jyrkkä
+ja yksipuolinen, kuten kaikki suuret henget tavallisesti ovat isommassa
+tai vähemmässä määrässä, näki hän usein kyllä »entisyyden nykyajan
+valossa». Taistelussa etelävaltoja vastaan näki hän ainoastaan
+sivistyksen kamppauksen raakaa väkivoimaa vastaan. -- Pohja on
+yhdeksästoista vuosisata, sanoi hän, -- Etelä kolmastoista vuosisata
+kaikkine sen »paroneineen ja orjineen.» Sentähden ovat Pohjan ihanteet
+istutettavat etelään, vaikkapa tämä sen kautta joutuisikin perikatoon.
+Tuo Etelä, joka viskaa vankeuteen jokaisen miehen, ken opettaa orjaa
+lukemaan, ja joka siten estää joka kuudennen ihmisen lukemasta
+raamattua, _tuo_ Etelä kukistukoon!
+
+Phillipsille olivat nämä näkökohdat tärkeimmät. Sen suhteen merkitsivät
+hänen silmissään varsin vähän valtiomiesten keskustelut
+centralisationista taikka decentralisationista, valtioiden
+suveräniteetistä ja valtiosääntö-puustavin loukkaamattomuudesta. Tuolla
+intoisuuden jyrkkyydellä, joka oli hänen ominaisuutensa, oli hänen
+tapana sanoa: -- Jos meillä ei olisi valtiosäännöllistä oikeutta
+puolellamme, niin se ei minua ensinkään huolettaisi. Minä kaikissa
+tapauksissa ilman empimättä työskentelisin samaan suuntaan kuin tähän
+asti.
+
+Suurin ja kauniin puoli Phillipsissa oli, että hän, vaikka vihattuna ja
+vainottuna, aina luotti voittorikkaasen asiaansa eikä koskaan
+veltostunut innossansa. Tämä oli sitä suurempaa, kuin hän ei uskonut
+saavansa itse koskaan nähdä työnsä hedelmiä.
+
+Garrisonin ja Phillipsin rinnalla työskenteli edellisessä jo mainittu
+kvääkärinainen _Lucretia Mott_. Hän oli naimisissa erään rikkaan
+puuvillakauppiaan kanssa, mutta tultuaan abolitionistiksi kehoitti ja
+sai hän miehensä luopumaan tästä elinkeinosta, koska se oli orjatyön
+kannattamaa. James ja Lucretia Mott olivat Garrisonin
+orjuuden-vastustajain-yhdistyksen perustajia v. 1833. Kun James seisoi
+kynä kädessä valmiina kirjoittamaan nimensä päätöksen alle, pyysi
+puheenjohtaja häntä miettimään. Hän oli perheenisä, ja tämä teko saattoi
+käydä hänelle kalliiksi. Silloin kuiskasi hänen vaimonsa: -- James, älä
+mieti! Kirjoita nimesi! -- Aviopuolisot Mott olivat niitä, jotka ensiksi
+perustivat sen suunnan abolitionismissa, jonka kannattajat sitoutuivat
+olemaan käyttämättä orjain valmistamaa tavaraa. Että semmoinen päätös
+toi mukanaan suuria haikeuksia, huomaa helposti, jos muistaa, että
+teetä, riisiä, puuvillaa ja sokuria valmistettiin _ainoastaan_
+etelävalloissa.
+
+Aviopuolisot Mott olivat myöskin n. s. »maanalaisen rautatien»
+perustajia. Tällä nimityksellä tarkoittivat abolitionistit salaista
+järjestelmää karanneiden orjain kuljettamiseksi Etelästä Kanadaan, jossa
+orjuus oli kielletty. Jokaisessa paikkakunnassa Etelässä oli
+abolitionisteilla »asiamiehensä», joiden puoleen pakolaiset salaa
+kääntyivät. Asiamiehet lähettivät heidät eteenpäin pohjoseen, ensiksi
+Philadelphiaan, josta puolisot Mott ja muut ystävät auttoivat heitä
+pakenemaan kauvemmas ylöspäin. Rochesterissa eli uskalias,
+helläsydäminen _Amy Post_, jonka talossa varmaan aina oli kätkettynä
+pakolaisia, joko vinnillä taikka kellarissa. Siten oli, pitkin koko
+tietä Kanadaan, ihmisiä olemassa, jotka olivat valmiita rikkomaan tapaa
+ja lakia noudattaakseen korkeampaa lainkäskyä sydämessään.
+
+V. 1837 muuan orja elävänä poltettiin hiljaisen tulen päällä lähellä S:t
+Louis'in kaupunkia. Pappismies _Eliah Lovejoy_, hyvin tunnettu
+abolitionisti, toimitti silloin erästä sanomalehteä Altonissa. Hän luki
+S:t Louis'in lehdistä lyhyen uutisen tästä hirmutyöstä, matkusti
+paikalle ja otti lähemmin selkoa asianhaaroista, jonka jälkeen hän
+julkaisi seikkaperäisen kertomuksen rikoksesta. Hänen vaimonsa itki ja
+pyysi häntä olemaan varovainen, sillä he olivat köyhiä ja heidän oli jo
+kolme kertaa täytynyt ostaa uudet painokoneet, koska entiset olivat
+tulleet hävitetyiksi väkijoukkojen kautta, jotka olivat raivoissaan
+orjain-ystävästä hengestä hänen lehdessään. Mutta Eliah Lovejoy vastasi,
+että hänen täytyi tehdä velvollisuutensa ja noudattaa omantuntonsa
+ääntä. Pian huomasi hän henkensä olevan vaarassa ja että häntä aiottiin
+murhata. Silloin kääntyi hän viranomaisten puoleen pyytäen suojelusta.
+Mutta -- viranomaiset olivat mykät ja sokeat, kun abolitionisteille
+suojelusta kysyttiin. Hänen ystävänsä neuvoivat häntä pakenemaan, mutta
+hän vastasi: -- Ei, ratkaiseva hetki elämässäni on tullut, enkä minä
+tahdo sitä paeta. Minä pelkään Jumalaa ja sentähden en pelkää tekojeni
+seurausta. Eräänä päivänä työskenteli hän kirjapainokoneittensa ääressä,
+sillä hänen työmiehensä olivat hänet jättäneet. Silloinpa kirjapainon
+piiritti väkijoukko, joka sytytti sen palamaan ja hyökkäsi Lovejoyn
+kimppuun, hänen astuessaan ulos palavasta rakennuksesta. Viisi kuulaa
+lävisti hänet, ja hän kaatui kuoliaana maahan, ainoastaan 32 vuoden
+ikäisenä. Hänen äitinsä, saadessaan tiedon pojan kuolemasta, lausui
+kesken katkeraa tuskaansa: -- Hyvä on. Parempi kuolla vakuutuksensa
+tähden kuin sitä pettää!
+
+Niin vihattuja olivat abolitionistit, että Lovejoyn ystävät pitkäksi
+aikaa jättivät hänen hautansa merkitsemättä. Kun he vihdoin viimeinkin
+uskalsivat pystyttää muistokiven sen kummulle, piirrättivät he siihen
+ainoastaan hänen nimensä ja sanat: _jam parce sepulto_ (jo säästäkäät
+häntä haudassa)!
+
+Toinen harras abolitionisti oli kvääkärinainen _Thankful Southwick_.
+Kaksi nuorta mulattityttöä Baltimoresta karkasi herransa luota. He
+tulivat Bostoniin. Mutta luullessaan juuri olevansa turvallisina
+matkalla Kanadaan, joutuivat he kiinni ja vietiin oikeuteen. Koko
+Bostonin kaupunki tuli liikkeelle; toiset pitivät onnettomien orjatarten
+puolta, toiset olivat heitä vastaan. Kauppiaat selittivät, että orja oli
+osa jonkun henkilön omaisuudesta ja että tytöt siis olivat saatettavat
+takaisin omistajallensa. Abolitionistit taasen väittivät yhtä jyrkästi,
+että jokainen ihminen omistaa itsensä, kunnes Jumalan kaikkivaltiaan
+antama myyntikirja näytetään. Thankful Southwick ja hänen miehensä
+olivat sill'aikaa tehneet varustuksensa, ja heidän toimestaan siepattiin
+sukkelasti tytöt oikeussalista aivan tuomarin nenän alta. Orjanomistajan
+asianajaja, epäillen omain silmiensä todistusta, tuijotti ällistyneenä
+siihen tyhjään paikkaan, jossa tytöt vast'ikään olivat seisoneet.
+Silloin kääntyi Thankful hänen puoleensa ja katsahti häneen vakavilla,
+harmailla silmillään, lausuen: -- Ystäväni, saaliisi on tällä kertaa
+päässyt sinulta menemään! -- jonka jälkeen hän tyvenenä astui ulos
+huoneesta.
+
+Sisaret _Sarah_ ja _Angelina Grimké_ olivat kasvimaan-omistajan tyttäriä
+Etelästä. Vaikka olivat syntyneet ja kasvatetut orjavaltiossa, tulivat
+he abolitionisteiksi sydämensä pohjasta. Jo aikaisin olivat he
+ympäröivän neekeriväestön hyvinä enkeleinä, sitoivat monen reveltyneen
+seljän ja lohduttivat monta »kuolemaan asti murheellista sydäntä». Kun
+he ensi kertaa tulivat ymmärtämään, kuinka hyljättävä tuo tapa oli, että
+kirkoissa pidettiin eri lehtereitä ja alttareita neekerejä varten,
+istuivat he heti mustien pariin. Papin varoituksiin vastasivat he vain:
+-- Näitä meidän sisariamme ja veljiämme on syyttömästi nöyryytetty. Me
+tahdomme jakamalla heidän alentamisensa osoittaa, että paheksumme kirkon
+käytöstapaa heitä kohtaan. -- Isän kuoleman jälkeen laskivat sisaret
+orjansa vapaiksi ja lähtivät ulos matkoille kautta kaiken maan,
+pitääkseen esitelmiä orjuutta vastaan.
+
+Angelinan ensimäisistä ilmestymisistä julkisessa elämässä kerrotaan
+seuraavaa:
+
+Eräänä päivänä istui Garrison kovin väsyneenä ja alakuloisena »The
+Liberator» lehden toimituspaikassa. Silloin astui sisään nuori,
+hiljainen tyttö kvääkärinaisten puvussa ja ojensi hänelle paperikääryn.
+Hän avasi sen ja näki sen sisältävän kauniisti puhtaaksi-kirjoitetun
+käsikirjoituksen »Pohjan naisille.»
+
+-- Mikä sulous väsyneelle sielulleni, -- kirjoitti Garrison --, lukea
+näitä nuoresta hehkuvasta mielestä, jalosta säälistä lähteneitä sanoja!
+Siitä päivästä oli Angelina uskollinen apulaisemme. Hänen lempeä
+äänensä, joka kuitenkin aina pelkäämättä puhui totuuden puolesta,
+sekaantui sovinnollisena Phillipsin ja minun leimuaviin syytöksiimme.
+
+Sisaret Grimké olivat aikaansa katsoen tavattoman sivistyneitä, olivat
+nuoret, kauniit ja varustetut erinomaisella ketteryydellä puhumaan
+julkisesti. Heidän maineensa levisi ja kaikkialla riennettiin kilvan
+heitä kuulemaan.
+
+Viimein tulivat he Philadelphiaan. Levottomina heidän vaikutuksestaan,
+toimittivat orjuuden ystävät rahvaankokouksen, jossa jos jollakin
+keinoin yllytettiin alhaisinta kansaa noita molempia naisia vastaan.
+Neekerit saatiin uskomaan, että he kuolisivat nälkään, jos vapaiksi
+pääsisivät, koska he muka eivät olleet kasvatetut itse pitämään huolta
+itsestänsä. Valkoisille työmiehille muistutettiin, että työpalkat
+alenisivat typi tyhjäksi, jos työmarkkinoille tulisi tulvaamaan
+vapautettuja orjia, jotka olivat kerkeät vähimmästä hinnasta tekemään
+raskainta työtä.
+
+Näitten yllytysten seuraus tuli pian näkyviin. Tuskin oli kokous avattu
+ja sisaret alkaneet puhua, kun ulvova, meluava, kiviä viskaava joukko
+piiritti rakennuksen, sytytti kaikki nurkat palamaan ja särki ikkunat.
+Töin tuskin pelastuivat sisaret ystävineen, joista moni tuli
+raajarikoksi elinajaksensa. Sarah ja Angelina matkustivat yön halki
+eteenpäin ja jatkoivat pelkäämättä vaikutustaan lähimmässä valtiossa. He
+olivat liian korkealla raakuudesta, saattaakseen siitä vahingoittua.
+Semmoisista aineksista, kuin he olivat, luotiin muinoin marttiirat.
+
+Providencen kaupungissa Rhode Islandin valtiossa asui kvääkärinainen
+_Elisabeth Buffum Chace_. Hän ja hänen miehensä sekä muuan heidän
+ystävänsä, Adams, ottivat tuon tuostakin vastaan, kätkivät ja lähettivät
+eteenpäin pakolaisia orjavaltioista. Erohetkellä antoivat he heille
+kirjekuoren, jossa oli postimerkki ja osoitekirjoitus mr Chacelle.
+Päästyään onnellisesti Kanadaan, lähetti pakolainen kirjekuoren
+Chace-puolisoille, jotka silloin tiesivät turvattinsa hyvässä tallessa
+olevan. Kirjoittaminen olisi ollut vaarallista, sillä, kuten jo on
+mainittu, rangaistiin orjan kätkijää suurilla sakoilla ja vankeudella.
+Lukemattomat oli siitä huolimatta ne orjat, joita nämä ihmisystävälliset
+puolisot auttoivat. Eräänä iltana soitettiin heidän ovikelloansa, ja
+palvelija päästi sisään vanhan, huononpuoleisesti puetun kvääkärinaisen,
+jolla oli paksu huntu kasvoilla. Hän vietiin sisään talon emännän
+luokse, ja heidän jäätyään yksikseen, repi nainen verhon kasvoiltaan ja
+viskasi vaatteet päältään, jolloin tuli näkyviin, että kvääkärinaisen
+puku peittikin nuoren, voimakkaan mulatin. Hän oli karannut vaimoineen
+lapsineen aina Virginiasta asti, oli ollut joutumaisillaan kiinni, mutta
+muutamain abolitionistein toimesta saanut valepuvun, jonka avulla hänen
+oli onnistunut jatkaa pakoansa. Vaimon ja lapset hän oli kätkenyt
+metsään lähelle kaupunkia. Ei tarvinne mainita, ettei hän turhaan anonut
+Chace-puolisojen apua. Uskollinen Adams saattoi häntä Kanadan rajalle,
+ja pian hänen ystävänsä saivat kirjekuoren tulon kautta varman tiedon
+hänen ja hänen perheensä pelastuksesta.
+
+Kerran toiste karkasi kaksi orjaa, niinikään Virginiasta, piiloutuen
+samaan laivaan, tietämättä toinen toisestaan. Matkalla nousi myrsky ja
+laiva sai vuoto-rei'än, jonka tähden katteini perille tullessaan ynnä
+laivan veistomiehen kanssa astui alas lastiruumaan. Silloin huomattiin
+ensiksi toinen karkulainen, joka, käyttäen hyväkseen yleistä ällistystä,
+tempausi irti, hyppäsi mereen ja ui maalle, lähtien sitten
+Chace-puolisojen luo. Vähää myöhemmin saapui sinne toinenkin pakolainen,
+joka vuorostaan oli tullut huomatuksi, ja molemminpuoliseksi ihmeeksensä
+saivat nämä miehet nyt tietää äsken olleensa matkatoverit. Nyt kysyttiin
+pikaista pääsöneuvoa pohjoiseen päin. Mutta juuri kun rouva Chace
+par'aikaa oli pukemassa noita molempia mulatteja kvääkärin valepukuun,
+tuli laivan katteini, joka oli vanha tuttu mr Chacelle, juomaan teetä ja
+valittamaan sitä vahinkoa, jonka hän oli kärsinyt, kun noiden kahden
+orjan paon kautta häneltä oli mennyt hukkaan heidän lunastushintansa.
+Kaikki kävi kuitenkin hyvin, ja pakolaiset pääsivät eheinä Kanadaan.
+
+Olipa koko joukko näitä onnettomain orjain ystäviä. _Mary Grew_ oli
+kvääkärinainen, joka muutamassa abolitionisti-kokouksessa ehdoitti
+päätöksen, jonka mukaan ei kenkään abolitionisti saisi olla jäsenenä
+semmoisessa kirkkokunnassa, joka puolusti orjuutta. Hänen ystävänsä
+_Adeline Thompson_ tuli pahoin poltetuksi ja poljetuksi silloin, kun
+roistoväki poltti poroksi kokoussalin Philadelphiassa Grimké sisarten
+esitelmässä, sen johdosta, että hän kieltäytyi lähtemästä pakoon,
+ennenkuin nämä oli saatu hyviin turviin. _Mac Intosh_ paloi kuoliaaksi
+S:t Louis'issa, kun raivokkaat roistojoukot sytyttivät abolitionistien
+kokoushuoneen palamaan. _Dresser_ viskattiin kuoliaaksi kivillä
+Nashvillessä. _Maria Chapman_ oli niin uljas ja kestäväinen, että häntä
+pidettiin esikuvana rohkeimmille miehille. Garrison kertoi, että tällä
+naisella oli tapana kokouksissa kantaa hartioillaan karmosinin-punaista
+silkkishaalia. »Ja niin kauvan kun hänen ystävänsä näkivät vilahustakin
+tuosta shaalista puhelavalla», sanoi hän, »tiesimme me, että meidän
+täytyi kestää, olkoon melu salissa ollut kuinka hurja tahansa.»
+
+_Elisabet lady Stanton_ ja hänen ystävänsä _Susan B. Anthony_ ryhtyivät
+orjuuden vastustajien johtajain pyynnöstä aikaan-saamaan
+jättiläis-anomusta kongressille orjuutta vastaan ja hankkivat kolme
+miljoonaa nimeä. Heidän toimenaan oli enimmiten matkustaminen maassa ja
+esitelmäin pitäminen. Kerrankin tuli neiti Anthony pieneen kaupunkiin,
+jossa hän aikoi illalla puhua. Mutta hänen asiamiehensä oli,
+peljästyneenä väestön uhkauksista, lähtenyt tiehensä ja jättänyt hänet
+pulaan. Silloin meni uljas neiti ulos, vuokrasi suuren kapakkasalin
+esitelmäänsä varten, osti kapallisen nauriita ja muutaman naulan
+kynttilöitä, koversi kolot nauriisin ja pisti kynttilät koloihin. Näillä
+valaisi hän sitten salin ja istui huolettomasti odottamaan kuulijoita.
+Kosolta näitä tulikin, sillä kapakassa kävi paljon väkeä, ja vaikka he
+kovasti ällistyivät nähdessään tämän muutetuksi esitelmähuoneeksi,
+jäivät kuitenkin useimmat sinne uteliaisuudesta.
+
+_Robert Purvis_, rikas puoliverinen liikemies, oli orjuuden
+vastustamistyön voimakkaimpia miehiä. Erittäinkin vaikutti hän
+valtavasti »maanalaisen rautatien» toimissa. Kerrankin karkasi muuan
+nuori orja vaimoineen lapsineen Georgiasta, mutta saatiin kiinni ja
+vietiin oikeuteen Philadelphiassa. Ei kenkään asianajaja tahtonut puhua
+hänen puolestansa, vaikka Robert Purvis tarjosi suuria summia. Silloin
+päätti tämä, nuori ja pelkäämätön kun oli, itse ottaa lain haltuunsa.
+Hän antoi uskollisen ajurinsa pitää tuomiosalin edustalla varuilla
+vaunut, virkut hevoset valjaissa. Kesken oikeuden menoa sieppasivat
+James Mott ja Robert Purvis pakolaiset pois, veivät heidät sukkelasti
+vaunuihin, ajuri mätkähytti hevosia piiskallaan -- ja poissa he olivat.
+Entinen orja tuli sittemmin konetehtailijaksi Kanadassa, voitti
+melkoisen rikkauden ja antoi pojallensa yliopiston kasvatuksen.
+
+V. 1841 pidettiin suuri orjain-vastustajain kokous Nantucket'issa,
+Massachusettsin valtiossa. Sen loppupuolella saattoi Garrison
+puhelavalle nuoren kauniin mulatin, nimeltään _Frederick Douglas_, joka
+oli karannut herransa luota. Tämä herra oli samalla hänen isänsä. Nuori
+mies alotti puheensa vapisevalla äänellä ja silminnähtävästi hämillään.
+Mutta vähitellen tointui hän ja kertoi nyt sydäntäsärkevällä,
+valtaavalla voimalla orjuuden kauhistuksista. Hän hätyytti erittäinkin
+muutamaa saarnaa orjille, jonka oli pitänyt piispa Meade Virginiassa
+tekstistä: _»Te orjat, olkaatte herroillenne alamaiset.»_ Hänen
+lopetettuansa ja kokoontuneiden istuessa hengähdyksissä, hänen sanainsa
+valtaamina, nousi Garrison seisomaan ja osoitti Douglasia, kysyen
+juhlallisesti: -- Veljet ja sisaret! Olemmeko kuunnelleet kalua,
+omaisuuden-kappaletta, vaiko ihmistä?
+
+-- Ihmistä! ihmistä! -- huusi 500 ääntä. -- No, jos niin on, saako
+ihmistä pitää orjana kristillisessä valtiossa ja tasavallassa? -- Ei
+koskaan, ei koskaan! -- huusi kokous taas sanomattoman kähäkän
+puhjetessa. -- Onko Massachusetts lähettävä semmoisen miehen, kuin on
+tämä tässä, takaisin orjuuteen? -- jyrisi viimein Garrison valtaavan
+äänensä koko voimalla. Silloin hypähti koko kokous pystyyn huutaen: --
+Ei, ei! Ei koskaan! -- Tästä päivästä saakka otti Garrison Douglasin
+suojelukseensa. Ja Douglasista tuli mitä toimekkain abolitionisti. Hän
+valittiin sittemmin kongressin jäseneksi ja nousi useihin
+kunniapaikkoihin.
+
+Liikuttavaa oli nähdä, millä innolla lapset abolitionistien perheissä
+omaksuivat vanhempainsa mieli-aatteen. Tapahtui usein, että näiden
+täytyi uskoa lapsille pakenevien orjain piilopaikkojen salaisuuden.
+Suurella vakavuudella antoivat silloin lapset lupauksensa vaitioloon,
+suurella hartaudella he lupasivat olla kärsivällisiä ja kilttiä sekä
+pitää huolta toinen toisestaan, jos vanhemmat joutuisivat kiinni ja
+vietäisiin vankeuteen. Eräässä juhlallisessa tilaisuudessa Providencen
+kaupungissa teki Chace-puolisojen 11-vuotias poika itselleen lipun,
+johon hän piirteli »The Liberator»-lehden mielilauseen: »ei mitään
+yhteyttä orjanpitäjäin kanssa.» Sitten kiipesi hän kaikessa
+hiljaisuudessa ylös katolle ja kiinnitti siihen lippunsa, joka pian
+naapurien harmiksi liehui ylpeänä tuulessa rohkeine kirjoituksineen.
+
+1850-luvulla kävi abolitionistien ja heidän vastustajiensa väli yhä
+kireämmäksi, sen teroitetun lain johdosta, jonka kongressi hyväksyi v.
+1850 ja joka ankarammalla uhalla kielsi pakenevain orjain auttamista
+(The fugitive slave law). Tämä laki määräsi, että kaikki karanneet
+orjat, joita tavattiin pohjoisissa valtioissa, olivat heti toimitettavat
+takaisin omistajainsa luokse valtion palkitsemien asiamiesten kautta,
+joita tuli olla kaikkialla maassa. Laki astui heti voimaan ja pakenevien
+orjain takaa-ajoa harjoitettiin säälimättömällä ankaruudella. Mutta
+koska näitä pidettiin mitä kovimmalla julmuudella, heidän jouduttuaan
+takaisin herrainsa luo, antoivat useimmat ennemmin itsensä tappaa, kuin
+olisivat takaisin palanneet.
+
+Kerrankin karkasi muuan orja ja pääsi onnellisesti ja eheänä aina
+Rochesteriin saakka, jossa Amy Post otti hänet vastaan ja lähetti
+eteenpäin. Mutta kun viimeinen »asiamies maanalaisella rautatiellä» oli
+lähettämäisillään hänet rajan yli Kanadaan, pääsivät takaa-ajajat hänen
+jäljillensä. Hädissään ei tiennyt asiamies muuta neuvoa kuin panna hänet
+menemään tyhjässä tynnyrissä, johon oli lävistetty hienoja reikiä.
+Tynnyri lähetettiin ynnä parin tusinan kanssa muita semmoisia, nauloilla
+täytettyjä, rautateitse Kanadaan. Kuitenkin joutui salaisuus ilmi, ja
+orjanomistajan asianajaja lähetti sähkölangalla käskyn, että tynnyrit
+pidätettäisiin ja tutkittaisiin, ennenkuin saapuivat rajalle. Niin
+tehtiin. Mutta selittämättömän, vaikka varsin onnellisen erehdyksen
+johdosta oli tynnyri, jossa orja piti piiloaan, jäänyt pidättämättä ja
+tullut lähetetyksi Kanadaan. Sinne tultuaan, pantiin se
+tavaramakasiiniin, kun ei siinä ollut mitään osoitetta. Vasta kolmen
+päivän perästä saivat paikkakunnan abolitionistit tiedon asiasta,
+kiiruhtivat makasiiniin ja tapasivat tynnyrin. Miesraukka oli puoleksi
+tukehtunut, nälkään nääntymäisillään ja vallan uupunut epämukavan
+asentonsa tähden. Mutta kesken kärsimyksiään ei hänelle ollut edes
+juolahtanutkaan mieleen ilmaista itseänsä, koska hän ei tietänyt, missä
+oli, Kanadassa vaiko Yhdys-Valloissa.
+
+Tämä laki lähinnä antoi aihetta siihen, että _Harriet Beecher Stowe_
+kirjoitti kuuluisan »Setä Tuomon tupa»-nimisen romaaninsa, joka
+sittemmin voimakkaasti vaikutti koko siihen liikkeeseen, jonka
+tarkoituksena oli orjain vapauttaminen. Ollen hellätuntoinen ja
+ajatustavoiltaan ylevä oli H. B. Stowe monta vuotta karttanut kaikkea
+lukemista, joka koski orjuutta; hän ei edes tahtonut puhua tästä
+asiasta, sillä se oli hänen mielestään liian kipeä kohta joutuakseen
+tarkastelun esineeksi, mutta samalla orjuus oli hänen mielestä liian
+luonnotonta voidakseen kauan vastustaa yhä leviävää sivistyksen valoa.
+Mutta kun 1850-v:n laki oli astunut voimaan ja hän kauhistuneena kuuli,
+miten viisaat, jalotuntoisetkin ihmiset vakaasti vaativat, että
+karanneet orjat olisivat säälimättä jätettävät omistajilleen,
+joutuaksensa jälleen orjuuden ikeen alaisiksi, ja kun hänelle
+selitettiin, että tämä ehdottomasti olisi jokaisen kunnon kansalaisen
+velvollisuus, ja kun hyväsydämmiset, kelpo ihmisetkin puolustivat sitä
+»kristityn velvollisuutena», -- silloin hän ei voinut ajatella muuta,
+kuin että nämä ihmiset eivät _tienneet, mitä orjuus oli_. Ja nyt hänessä
+heräsi palava halu kertomuksen muodossa esittää orjuuden kauhut niin
+elävästi kuin suinkin mahdollista. Tämän hän tekikin ja jätti
+käsikirjoituksen eräälle kustantajalle. Mutta tämä pudisti päätänsä,
+sillä käsikirjoitus oli lavea, ja kukapa viitsisi ostaa neekereistä
+kirjoitettua romaania? Vaimonsa hartaasta pyynnöstä kustantaja kuitenkin
+painatti kirjan. Se herätti ääretöntä huomiota. Kirja tuotti tekijälleen
+pilkkaa, ylenkatsetta ja vihaa, sanomalehdissä sanottiin Setä Tuomon
+tupaa häpeämättömäksi valheeksi, ja monet papit julistivat, että siinä
+koetettiin järkähyttää Jumalan ijankaikkista maailmanjärjestystä.
+Silloin rouva H. B. Stowe julkaisi uuden kirjan, jolle pani nimeksi
+»Setä Tuomon tuvan avain», jossa hän julkaisi kaikki kuulemansa orjain
+oloja koskevat tositapahtumat, sanomalehtien kertomukset
+orjamarkkinoilta, ynnä tunnettujen henkilöiden todistamat kertomukset
+neekerien rääkkäyksestä, ja yleensä kaikki seikat, jotka olivat antaneet
+aihetta »Setä Tuomon tuvan» kirjoittamiseen. Se ei tietysti voinut saada
+mieliä tyyntymään. Päinvastoin pidettiin synnillisenä ja sopimattomana,
+että kirjailija, joka vielä lisäksi oli nainen, oli voinut vaipua niin
+syvälle, että oli ruvennut kaivelemaan epäkohtien mätähaavaa
+halveksittuin neekerien elämässä. Kaikesta vastustuksesta huolimatta
+olivat »Setä Tuomon tupa» sekä sen kirjoittaja sentään yhä edelleenkin
+orjainvapauttamistyön keskuspisteenä, ja H. B. Stowen nimi on ikiajoiksi
+yhdistynyt tämän ylevän taistelun muistoihin.
+
+Laki karanneista orjista saattoi ainoastaan vähäksi aikaa tyydyttää
+etelävaltioita. Uudet julmuudet orjanpitäjäin puolelta ja siitä
+syntyneet urhokkaat ponnistukset abolitionistein leiristä saivat
+puolueet jälleen kiehumaan.
+
+Silloin tapahtui v. 1856 n. s. _Dred Scottin oikeudenkäynti_, joka
+herätti suurta ja harmistunutta huomiota yli kaiken maan. Dred Scott oli
+Missourilainen orja, jonka isäntä muutti ensiksi Illinoisiin ja sitten
+Minnesotaan, joissa molemmissa valtioissa orjuus oli kielletty
+kongressin vahvistaman lain mukaan. Sittemmin muutti hänen herransa
+takaisin Missouriin. Jonkun virheen tähden isäntä piiskautti orjan,
+josta syystä Dred Scott karkasi. Hän joutui kiinni ja vietiin oikeuteen.
+Hänen asianajajansa, joka oli abolitionisti, selitti silloin, että Dred
+oli vapaa mies, koska hän oli asunut 4 vuotta valtioissa, joissa laki ei
+sallinut orjuutta. Päämiehensä puolesta syytti hän sitä paitse isäntää
+rääkkäyksestä ja väkivallasta vapaata miestä kohtaan. Asia lykättiin
+korkeimpaan oikeuteen, joka julisti sen tuomion, että Dred Scott, ollen
+neekerien jälkeläisenä eikä koskaan vapaaksi julistettuna, ei ollut
+_persoona_, vaan _kalu_, jolla ei muka ollut muita oikeuksia, kuin mitä
+hallitus suvaitsi sille antaa, ja että siis hänen valituksensa ei voinut
+antaa syytä mihinkään hankkeesen. Samassa selitti korkein oikeusto, että
+kielto orjuutta vastaan Illinoisissa ja Minnesotassa ei merkinnyt
+mitään, koska muka kongressilla ei ollut oikeutta kieltää orjain
+pitämistä missään valtiossa, enemmän kuin sillä oli oikeutta kieltää
+hevosten ja karjain pitämistä.
+
+Tuomio nosti äärettömän huomion. Orjavaltiot, yltyneinä siitä, rupesivat
+kongressissa istuvain edustajiensa kautta pitämään suurta suuta. Ne
+olivat pahoillaan siitä, että muutamat valtiot, joita viime aikoina oli
+otettu valtioliittoon (niinkuin Illinois, Minnesota, Kansas), olivat
+onnistuneet saamaan lainkieltonsa orjuutta vastaan vahvistetuksi
+kongressissa. Mutta huolimatta tästä etelävaltioiden
+»vallanvähennyksestä» -- kuten he sitä nimittivät -- olivat nämä
+melkoisena voimana, sillä niiden ja pohjoisten valtioiden kesken
+tehdystä sopimuksesta oli sillä, joka omisti 1,000 orjaa, yhtä monta
+ääntä kuin 60:lla orjattomalla jäsenellä yhteensä. Tähän aikaan oli
+orjavaltioissa päälle 300,000 orjanpitäjää. Mahtavina Dred Scottin
+asiassa voittamansa menestyksen johdosta vaativat nämä, että orjakauppa
+Afrikan kanssa, joka jonkun aikaa oli ollut kiellettynä, jälleen
+avattaisiin, ja uhkasivat erota Unionista ja muodostaa uuden
+valtioliiton, jos ei orjuutta turvattaisi hyökkäyksiä vastaan.
+
+Abolitionistit puolestansa olivat mitä katkerimmasti kiukustuneet Dred
+Scottin asiassa langetetun tuomion ja orjavaltioiden siitä syntyneiden
+uhkaavien puheiden johdosta. Jyrkimmät heistä päättivät käyttää samoja
+aseita kuin vastustajat. _John Brown_, mies Connecticutista kotoisin,
+asettui ensiksi Kansasiin ja sitten Marylandiin. Hänpä jo alkoi yllyttää
+orjia kapinaan. Viimein muutti hän Harpers Ferry nimiseen pieneen
+kaupunkiin ja sommitteli siellä ystäviensä kanssa täydellisen
+suunnitelman yli kaiken maan käypään neekerikapinaan. Lokakuun 17 p:nä
+1859 valloitti hän pienine joukkoineen kaupungin ynnä siihen kuuluvan
+linnoituksen ja asehuoneen kanssa. Tämä uutinen vaikutti hirveän
+kauhistuksen etelävaltioissa. Sotaväkeä lähetettiin heti Harpers
+Ferryyn. Lyhyen, mutta kuolemaa halveksivan vastarinnan jälkeen saivat
+useimmat John Brownin joukkolaisista surmansa, hän itse muutamien
+uskollisten kanssa joutui vangiksi, tuomittiin pikapikaa Virginian
+korkeimmassa oikeustossa ja hirtettiin.
+
+John Brownin kuolemanrangaistus tapahtui joulukuun 2 p:nä 1859. Vaikka
+abolitionistit paheksuivat hänen menetystapaansa, täytyi heidän
+myötätuntoisuudella ja kunnioituksella katsella näitä vaikuttimia, jotka
+sen olivat aikaan saaneet. Tuona samana päivänä ripustettiin musta verho
+jokaisen talon ovelle, joissa abolitionisteja asui, merkiksi
+naapureille, että tämä päivä oli surun päivä orjuuden paheksijoille.
+
+Jos jo Dred Scottin asia oli kiihoittanut mieliä, niin herätti John
+Brownin kohtalo täydellisen rajuilman koko maassa. Kongressissa, joka
+alkoi joulukuun 5 p:nä 1859 ja kesti vielä kappaleen matkan kesäkuuta
+1860, tapahtui myrskyisiä kohtauksia. Ehdoiteltiin päätös, jonka mukaan
+ei kongressilla eikä territorioiden lainsäätävillä kokouksilla olisi
+valtaa kieltää orjuutta territorioissa, kun näitä otettiin
+liittovaltioon. Keskustelua tästä asiasta kesti lähes 4 kuukautta.
+Joukko sopimuksia ehdoitettiin, mutta turhaan. Puolueet erkanivat yhä
+kireämmälle, ja ääniä alkoi kuulua, jotka huusivat sotaa kysymyksen
+ratkaisemiseksi. V. 1861 helmikuussa kokoontui edusmiehiä 13 vapaasta ja
+7 n. s. puolueettomasta eli rajavaltiosta »rauhakongressiin». Tämä jätti
+sovinto-ehdoituksen varsinaiseen kongressiin, joka kuitenkin sen hylkäsi
+ja sen sijaan omaksui päätöksen, joka ikuisiksi ajoiksi kielsi
+kongressia sekaantumasta orjuutta koskeviin asioihin noissa eri
+valtioissa. Tätä päätöstä ei kuitenkaan koskaan hyväksynyt
+valtiosäännössä määrätty ääniluku, eikä siitä sentähden tullut mitään
+varsinaista lakia.
+
+Orjavaltiot sentähden eivät tyytyneet tähän päätökseen. Etelä-Carolina
+nosti ensimäisenä kapinalipun ja lähetti kehoituksen toisillekin
+etelävaltioille eroamaan Unionista. Nämä ens'aluksi kieltäytyivät. Mutta
+kun vuonna 1860 _Abraham Lincoln_, pohjoisten valtioiden ehdokas ja
+abolitionismin tunnustaja, valittiin presidentiksi, luopuivat
+liittovaltiosta Floridan, Alabaman, Mississipin, Georgian ja Louisianan
+valtiot. Ne valitsivat presidentikseen Jefferson Davis'in, voimakkaan ja
+sotataitoisen, mutta samassa kunnianhimoisen ja säälimättömän miehen, ja
+antoivat itselleen yhteisnimityksen _Amerikan Konfedereeratut_ (=
+liittoväliset) _valtiot_. Näiden yhteishallitus asettui Montgomeryn
+kaupunkiin Alabaman valtiossa.
+
+Niinkuin Garrison ja Phillips aikoinaan olivat ilmestyneet herättämään
+maata tietoon ja tajuntaan orjuuden häpeästä ja kurjuudesta, samaten
+ilmestyi Abraham Lincoln päättämään heidän työtänsä ja pelastamaan
+maata. Hän oli syntynyt v. 1809, köyhäin vanhempien poikana. Kuusi
+kuukautta vuodessa sai hän käydä koulua, mutta väli-ajat täytyi hänen
+tehdä kovaa ruumiillista työtä, ensiksi paimenpoikana, sitten
+päiväläisenä ja veneenkuljettajana. Viimein tuli hän kauppapalvelukseen,
+jolloin hän sai tilaisuutta lukemaan, jotta hän voi suorittaa
+oikeustieteellisiä tutkinnoita ja ruveta asianajajaksi. Vähää myöhemmin
+hän valittiin, ensiksi Illinoisin valtion lainsäätävään kokoukseen,
+sitten kongressiin. Täällä herätti hän heti huomiota terävän silmänsä,
+rehellisyytensä ja syvien tietojensa tähden. Kun puolueet orjakysymyksen
+kautta joutuivat yhä kireämpään asemaan toinen toistansa kohtaan,
+alkoivat pohjoisten valtioiden silmät kääntyä Lincolnin puoleen, häntä
+kun arveltiin mieheksi, joka voisi pelastaa maan kaikesta tästä
+hämmingistä.
+
+Lincoln oli näet mies, jonka itsehillintä oli aivan tavaton ja järkisyys
+selvä. Vaikka abolitionisti täydeltä vakuutukseltaan ollen, osoittivat
+kaikki hänen tekonsa ja toimensa kuitenkin aina hillitsevää malttia.
+Mutta sen ohessa ilmestyi hänessä järkähtämätön lujuus ja kestäväisyys,
+hänen taistellessaan sen puolesta, mitä hän piti oikeana. Hänen
+menetystavastaan tuli näkyviin lämmin isänmaanrakkaus, joka ponnisti
+häntä voimakkaasti edistämään Unionin uhattua pysymistä, lahjomaton
+oikeudentunto, joka ei koskaan sallinut laillisten muotojen ja
+oikeuksien polkemista, sekä kaikkien toiveiden pahasti pimetessäkin
+rikkomaton usko vapauden voimaan, siveellisten voimien lopulliseen
+voittoon. Kaikki nämä ominaisuudet, joihin yhtyi tavattoman miellyttävä
+olemustapa, tekivät, että Lincoln vaikutti erinomattain suuresti ja
+jalostuttavasti kaikkiin, joiden kanssa hän joutui tekemisiin.
+
+Ei se ollut mikään helppo virka, johon Lincoln tuli, kun hän noudatti
+kutsumusta astumaan Yhdys-Valtain presidentiksi. Hänen vaalinsa saattoi
+koko Etelän raivoon; mielet kuohuivat kautta kaiken maan. Toiselta
+puolen vaativat abolitionistit, että orjat heti silmänräpäyksessä
+julistettaisiin vapaiksi. Toiselta puolen huusivat orjavaltiot orjuuden
+pysyttämistä ja orjakaupan laventamista.
+
+Lincoln ei kuitenkaan antanut kummankaan puolueen häiritä itseänsä
+aikeissaan. Hän teki maansa tilan perinpohjaisen tutkimuksen alaiseksi
+ja ryhtyi sen mukaan hankkeisinsa. Hänen ensimäinen työnsä oli se, että
+hän julistuksen kautta selitti lujasti päättäneensä säilyttää
+liittovaltiosäännön eheänä sekä pysyä kiinni siinä peri-aatteessa,
+ett'ei milläkään valtiolla olisi oikeutta toisten suostumuksetta luopua
+Unionista. Muuten selitti hän tahtovansa taipua etelävaltioiden
+kohtuullisiin vaatimuksiin sekä, jos mahdollista, ratkaista
+riitakysymystä rauhallisilla keinoilla. Vieläpä ehdoitti hän, että
+liittovaltiosääntö tarkastettaisiin tarkoitusta varten kutsutun
+kokouksen kautta.
+
+-- Teidän käsissänne, tyytymättömät maanmiehet, -- sanoi hän -- eikä
+minun, on sodan vaiherikas mahdollisuus. Hallitus ei tahdo teitä
+hätyyttää. Sen kanssa ette joudu tappeluun, jos ette itse tee
+hyökkäystä. Intohimo on ehkä päästänyt irti rakkauden siteet väliltämme,
+mutta se ei saa niitä rikki repiä. Muistojen salaperäiset jänteet, jotka
+yhdistävät jokaisen tappokentän, jokaisen isänmaan-ystävän haudan
+jokaiseen sykkivään sydämeen tässä maassa, ovat sovituksen jänteinä
+soivat, kun paremmat tunteemme niitä taasen koskettavat, joka totisesti
+kerran on tapahtuva.
+
+Muutamilta tahoilta sekä Amerikassa että Euroopassa on moitittu sitä,
+että pohjoisvaltiot muka viivyttelivät ryhtymästä ratkaiseviin
+hankkeisin. On sanottu, että Yhdys-Valtojen hallitus viimeisiin saakka
+vältti selvää politiikia, että se vartoili ja katseli mihin orjavaltiot
+ehkä suostuisivat. Niin olikin osaksi laita, ja se oli epäilemättä
+seuraus Lincolnin vaikutuksesta. Mutta toiselta puolen tulee meidän
+huomata, että tässä oli kysymyksenä veljessota. Moniaalla piti isä
+Unionin, poika konfedereerattujen puolta, taikka päin vastoin. Kun sota
+siten tulisi tuottamaan tavallista suurempaa onnettomuutta, ei sovi
+ihmetellä, että ne, jotka siitä vastata saivat, kauvan arvelivat,
+ennenkuin ryhtyivät päättävään toimeen.
+
+Sitäpaitse pitävät monet sitä suurena valtiomies-viisauden tekona,
+ett'ei Lincoln heti noudattanut tuota abolitionistien vaatimusta, että
+orjat paikalla vapautettaisiin. Vaikka hän itse oli abolitionisti, tiesi
+hän yltäkyllin, että pohjoisvaltioissa oikeastaan vain taisteltiinkin
+Unionin yhteyden puolesta ja että itse teossa piitattiin hyvin vähän
+orjien asemasta. Tietäjän silmällä näki Lincoln, että tarvittaisiin
+sodan kauhut, ennenkun pohjoisvaltiot heräisivät siitä
+huolimattomuudesta orjuuden kurjuuteen nähden, johon vuosisatojen tavat
+ja ennakkoluulot oli heidät nukuttanut. Sentähden odotti hän oikeaa
+aikaansa, älyten, että orjuuden lakkauttaminen saisi todellakin
+merkityksen vasta silloin, kun _kansa itse_ sitä vaatisi. Mutta ennenkun
+tämä voi tapahtua, oli tarpeellista, että ajatus sen välttämättömyydestä
+täydellisesti kypsyi pohjoisvaltioiden kokonais-väestössä.
+
+Lincolnin sovinnollinen käytöstapa ei herättänyt mitään vastakaikua
+orjavaltioissa, jotka pitivät sitä heikkouden merkkinä. He vastasivat
+hänen julistukseensa siten, että niiden sotajoukot hyökkäsivät Fort
+Sumter nimisen, Etelä-Carolinassa sijaitsevan Unionin linnoituksen
+kimppuun. Samaan aikaan, kuin nämä vihollisuudet puhkesivat, luopuivat
+liittovaltiosta Pohjois-Carolina, Tennessee ja Arkansas. Sillä oli sota
+julistettu.
+
+Abolitionistien vastustajat pohjois-valtioissa huusivat nyt ääneensä,
+että nämä »mielettömän kiihoituksensa» kautta olivat synnyttäneet
+tarpeettoman sodan. Ennemmin tai myöhemmin olisi orjuus käytännöllisistä
+syistä käynyt mahdottomaksi. Orjanomistajat olisivat muka itse tulleet
+ymmärtämään, ett'ei orjuus kannattanut ja että se ainoastaan
+näennäisesti oli tuottava. Sitä paitsi olisi ollut parempi maltilla
+odottaa sitä aikaa, jolloin yleisen mielipiteen paino olisi pakoittanut
+orjanomistajia lakkauttamaan orjuuden, kuin väkivallalla toimittaa
+muutosta.
+
+Kuinka perättömät nämä syytökset olivat, nähdään paraiten siitä, että
+Lincolnin rauhallinen politiiki ei vaikuttanut vähintäkään
+orjavaltioiden mieleen. Niinkuin nämä kaikkein ensimäisinä olivat
+huutaneet sotaa, niinpä ne nytkin ensimäisinä ryhtyivät säälimättömällä
+pontevuudella taistelemaan entisiä liittoveljiänsä vastaan. Sitä vastaan
+abolitionistit, jos lukee pois John Brownin ja hänen vähälukuiset
+joukkolaisensa, aina olivat vaatineet ainoastaan rauhanaseiden
+käyttämistä. Syytökset heitä vastaan todistivat vain, kuinka syvällä
+epäkohdan juuret vielä olivat. Sitä ei _tahdottu_ nähdä, ei _tahdottu_
+tulla herätetyksi huolettomuuden unesta, ja senpätähden karattiin
+raivossa niiden niskaan, jotka siihen pakoittivat. Semmoisia esimerkkiä
+on kosolta ihmiskunnan historiassa, sekä vanhemmilta että nykyiseltä
+ajalta. Kun joku yhteiskunta ei vielä ole saanut itselleen tarkoin
+selville, että se on viallinen milloin missäkin suhteessa, kääntyy sen
+viha aina ensiksi niitä vastaan, jotka sitä huomauttavat viallisuudesta.
+
+Sota oli nyt kuitenkin julistettu, ja molemmin puolin tehtiin
+valmistuksia kamppaukseen. Puusta katsoen näytti siltä, kuin
+pohjois-valtiot, joiden asukasluku laskettiin 18 miljoonaksi ja
+maan-alue oli paljoa suurempi ja apulähteet rikkaammat, vastaisessa
+taistelussa tulisivat ehdottomasti olemaan etelävaltioista
+voittopuolella. Näiden asukasluku oli ainoastaan 5 miljoonaa, joista
+puolet orjia, niillä sitäpaitse ei ollut niin suuria apuvaroja eivätkä
+omistaneet niin tapaperäistä yhteiskuntajärjestystä kuin pohjoisvaltiot.
+Mutta Etelällä oli vahvemman yhteisyyden etu, sillä nuo suuret
+tilanomistajat siellä olivat kaikkivaltiaat, samalla kun Pohjassa itse
+vapaus ja tasa-arvo vaikutti vaihtelevaa erillaisuutta mielipiteissä ja
+ajatustavassa. Etelässä, jossa metsästys oli mieluisa ajanvietto, löytyi
+sitä paitse paljon enemmän hyviä pyssymiehiä. Iso joukko nuorukaisia
+täällä tavallisesti astui sotilassäätyyn, jonka tähden myöskin suurin
+osa Unionin sotajoukon upseeria oli kotoisin Etelästä ja sodan syttyessä
+meni konfedereerattujen puolelle. Se sotajoukko sitä vastoin, jonka
+pohjois-valtiot olivat haalineet kokoon, oli enimmäkseen
+harjaantumattomia sissiä ja vapaajoukkoja, joilta ens'alussa puuttui
+kelvollinen päällikkökunta ja tarpeellinen järjestys.
+
+Asiain näin ollen sopikin odottaa, että etelävaltioiden sotajoukot
+ainakin joksikin aikaa menestyisivät hyvin. Niinpä kävikin. Lincolnin
+kutsuma 75,000 miestä pitävä pohjoisarmeija tuli tappiolle kerta
+toisensa perästä, huonosti varustettuna, huonosti harjoitettuna ja
+huonosti komennettuna kun olikin. Päinvastoin etelävaltioiden armeija
+eteni yhä voittorikkaampana. Viimein oli itse Washington uhattuna, ja
+konfedereerattujen hallitus asettui sen lähimmäksi naapuriksi Richmondin
+kaupunkiin. Kenraali Beauregard sai kohta sen jälkeen voiton, joka olisi
+tuottanut tuhoa ja turmelusta pohjoisvaltiolle, jos konfedereeratuilla
+vain olisi ollut kylläksi sotaväkeä tappelun jatkamista varten.
+
+Pohjoisvaltioiden taivas näkyi pimenevän, ja kaikkien silmät kääntyivät
+Lincolnin puoleen, joka ei saattanutkaan maan toivomuksia häpeälle.
+Antamatta minkään vastuksen itseänsä viekoitella kerran viittaamaltansa
+tieltä, piti hän yhä edelleen lujalla kädellä pystyssä Unionin valtaa
+orjavaltioiden vaatimuksia kohtaan. Kuten kaikki suuret valtiomiehet,
+tunsi hän ihmiset ja tiesi viisaasti valita kenraalinsa. Hän nimitti
+Ulysses Grant'in ylipäälliköksi, ja tämä vuorostaan hankki kenraalit
+Sherman'in, Sheridan'in ja Mac Lellan'in. Nämä uudistivat juurtajaksain
+koko sotalaitoksen ja saattoivat vähitellen järjestystä
+pohjoisvaltioiden sotaväkeen. Vastoinkäyminen ajoi sitäpaitse näitä
+suurempiin ponnistuksiin. Vapaa-ehtoisia tulvaili joukottain riveihin,
+ja melkoisia rahasummia kokoontui. Mac Leilan kenraali valmisti
+hyökkäystä Richmondiin, Sherman teki onnellisen sotaretken
+Etelä-Carolinaan ja Georgiaan, ja Grant tunkeusi menestyksellä
+Tennesseehen. Mutta uudestaan synkistyi pohjoisvaltioiden hyvät toiveet,
+kun Beauregard, 80,000 miestä konfedereerattuja komentaen, sai uuden,
+melkoisen voiton (huhtikuussa 1862), ja kun Mac Lellanin aikoma hyökkäys
+Richmondia vastaan raukesi tyhjiin. Konfedereeratut uhkasivat jälleen
+Washingtonia, jonka kuitenkin, vaikka vaivoin, pelasti Mac Lellan.
+
+Nämä uudet vastukset eivät ensinkään masentaneet voitettujen mieltä,
+vaan päin vastoin kannustivat heitä uusiin ponnistuksiin. Tähän asti oli
+Unionin hallitus jättänyt orjat vapauttamatta, se kun semmoisen hankkeen
+kautta ei tahtonut hukata mahdollisuutta sovintoon etelävaltioiden
+kanssa. Mutta nyt tuli se hetki, jota Lincoln oli ennustanut, kun sekä
+kansa että hallitus _vaati_ orjain heti tapahtuvaa vapauttamista.
+Elokuussa 1861 suunnattiin ensimäinen isku orjuutta vastaan lailla, joka
+laski vapaiksi kaikki orjat, joita oli pakoitettu sotimaan
+kapinoitsijain armeijassa. Mutta vasta kun tuuma tuumalta oli lähestytty
+sitä kantaa, ilmestyi 1862 Lincolnin julistus, joka ilmoitti, että hän
+tammikuun 1 p:nä 1863 selittäisi kaikki ihmiset vapaiksi muutamissa
+valtioissa, jotka silloin mainittaisiin. Ja sanottuna päivänä, tammikuun
+ensimäisenä vuonna 1863, julistettiin orjat ikuisiin päiviin vapaiksi
+valtioissa Arkansas, Tennessee, Texas, Louisiana, Florida, Alabama,
+Mississippi, Georgia, Virginia, Pohjois- ja Etelä-Carolina. Täten olikin
+orjuus kielletty koko maassa, sillä muut valtiot olivat vähitellen sen
+lakkauttaneet kongressin hyväksymäin lainkieltojen kautta.
+
+Siten se suuri päämaali, jota varten abolitionistit olivat taistelleet,
+nyt oli saavutettu. Mutta vielä hämmensi voittoa veljessodan katkeruus,
+jonka kauhut sai kaikki voittovirret vaikenemaan. Iso osa vapautettuja
+neekerejä meni pohjoisvaltioiden armeijan palvelukseen jossa he
+muodostivat suuria väki-osastoja ja taistelivat kiitettävällä
+urhoudella.
+
+Tappotanterella kallistui yhä tappelun onni milloin toiselle, milloin
+toiselle puolelle. Viimein onnistui kenraali Mead pohjoisvaltioiden
+armeijalla saamaan ratkaisevan voiton Gettysburgin luona, ja pian sen
+jälkeen valloitti Grant linnoitetun Vicksburgin, jota kauvan oli
+piiritetty suurella kiivaudella. 1864 nimitettiin Grant Unionin kaikkein
+sotajoukkojen ylipäälliköksi, ja hän tiesi antaa sotaliikkeille yhteyden
+ja kokonaisuuden, jota niissä sitä ennen ei ollut. Tämän tähden
+sotaretkeä tästälähin jatkettiin suurella voimalla, ja Pohjan joukot
+alkoivat kaikilta tahoilta voittorikkaasti tunkeutua vihollisen
+alueelle.
+
+Kesken sotaa, samalla kun pohjoisvaltiot varmasti, vaikka hiljoilleen,
+lopullista voittoa lähestyivät, oli uusi presidentin-vaali toimitettava.
+Tuskalla vartoivat Unionin ystävät -- eikä ainoastaan Amerikassa, vaan
+myöskin Euroopassa -- vaalin päätöstä. Oliko Amerikan kansa
+ratkaisevalla hetkellä luopuva uskostaan itsehensä ja uskostaan siihen,
+mikä oikeaa on? Vai oliko se voittorikkaana lähtevä taistelusta ja
+osoittava lujaa luottamusta niihin peri-aatteisin, jotka tähän saakka
+olivat sitä elähyttäneet vapauteen ja oikeuteen? Tämän voisi kansa
+näyttää ainoastaan siten, että se ylimmäiseksi pääksensä valitsisi
+uudestaan sen mainehikkaan kansalaisen, joka oli kantanut viime vuosien
+jättiläistaakkaa. Kaikkialla oli presidentin-vaalin aikana kovaa
+kiihtymystä ja eripuraisuutta. Muutamat tahtoivat, kauhistuneina sodan
+hirmuista, tehdä rauhan etelävaltioiden kanssa mihin hintaan hyvänsä.
+Toiset taasen arvelivat, että näiden pitäisi erota Unionista, jolloin
+muka uusi liittovaltio oli muodostettava paremmalle pohjalle kuin vanha.
+Lincoln yksinään oli tyven, selväpäinen ja täynnään luottamusta. Tuntui
+siltä, kuin olisi hänen tukevat hartiansa vaivatta kantaneet kokonaisen
+kansan tuskat ja huolet. Hän lähtikin voittorikkaana koetuksesta, kun
+kansa valtaavalla enemmistöllä antoi äänensä hänelle.
+
+Lincolnin ja pohjoisvaltioiden kunniaksi on luettava, että he ensiksi
+niin kauvan kuin suinkin viivyttivät ratkaisevaa rynnäkköä
+etelävaltioita vastaan, mutta sitten jyrkästi pysyivät suostumatta
+rauhantekoon kapinoitsijain kanssa muulla ehdolla, kuin että nämä
+täydellisesti alistuisivat Unionin isännyyteen. Jos olisivat horjuneet
+tässä kohden ja myöntyneet ennen aikojansa, ei orjuus ikinä olisi
+surmaniskuansa saanut eikä sodasta niin muodoin mitään satoa lähtenyt.
+
+Vuonna jälkeen Lincolnin toista vaalia tuli ratkaisevat tapaukset, jotka
+vihdoinkin tekivät sodasta lopun. Verisen tappelun perästä valloittivat
+Grant ja Sherman lujasti linnoitetun Richmondin, jossa kapinoitsijain
+hallitus oli pitänyt pesäänsä. Vähää myöhemmin täytyi kenraali Leen
+antautua vangiksi 26,000 miehen kanssa, jotka olivat koko loput Etelän
+armeijasta. Näiden voittojen kautta muserrettiin konfederationin
+uppiniskainen vastustus, ja myöskin sen kannattajat pohjoisvaltioissa
+nöyrtyivät kansan-tahdon alle, joka niin voimakkaasti oli Lincolnin
+uudessa vaalissa sanansa lausunut.
+
+Kapina oli täten kukistettu, ja rauha tehtiin (v. 1865) etelävaltioiden
+ja Unionin kesken. Mutta sillä ei suinkaan kaikki ollut saatettu
+entiseen kuntoonsa. Lincolnin asiana oli nyt tarttua suuren tehtävänsä
+toiseen puoleen, sovinnon kauniisen työhön, joka niin hyvin sopikin
+hänen lempeälle luonteelleen. Tässä auttivat häntä uskollisesti
+abolitionistit, jotka nyt olivat yhtä innokkaat vaatimaan täyttä
+anteeksi-antoa kaikille, jotka olivat olleet osallisina kapinassa, kuin
+he ennen olivat käyneet pitkälle heitä ja heidän menetystapaansa
+moittiessaan. Ainoastaan siinä he olivat järkähtämättömät, että hallitus
+nyt, kun sota oli loppunut ja kapina kukistettu, ei saisi löyhyyden ja
+sopimattoman myöntyväisyyden kautta päästää voiton hedelmiä käsistään.
+
+Kaikkialla kaikuva voitonriemu tuli kuitenkin äkkiarvaamatta häirityksi
+häpeällisen, alhaisesta kostonhimosta ja surkuteltavasta puolueraivosta
+lähteneen ilkiötyön kautta. Eräänä iltana (huhtikuun 14 p:nä 1865),
+Lincolnin istuessa Washingtonin teaterissa, ryntäsi muuan näyttelijä,
+kotoisin etelävaltioista, esiin ja ampui häneen laukauksen pistoolista
+sillä seurauksella, että presidentti seuraavana aamuna kuoli.
+
+Amerikan kansan saattoi tämä halpamielinen salamurha syvään suruun, ja
+kuolonsanoma synnytti tuskauttavan hämmästyksen koko sivistyneessä
+maailmassa. Mutta vaikka Lincoln kaatui kesken työtänsä sitä päämaalia
+vasten, johon hän oli pyrkinyt jalomielisyydellä ja tyvenellä
+kestäväisyydellä, ei hänen tehtävänsä kuitenkaan hukassa ollut. Vapauden
+ja oikeuden ystävät liittyivät päin vastoin lujemmasti yhteen ja
+päättivät, hänen jalon muistonsa elähyttäminä, sen työn, jonka hän oli
+alkanut. Orjuus oli peruuttamattomasti lakkautettu, ja mahtava Unioni,
+joka nyt oli kestänyt kovimman koetuksensa, oli voimallisempana kuin
+koskaan ennen.
+
+Varapresidentti _Andrew Johnson_ astui, valtiosäännön määräysten mukaan,
+murhatun Lincolnin seuraajaksi. Hänkin oli korkealle kohonnut matalasta
+asemasta; oli näet nuoruudessaan ollut räätäli. Hän oli voimakas,
+lujatahtoinen mies, teräväjärkinen ja pelkäämätön; henkilö siis, joka
+hyvin kykeni vaikeaa tointa täyttämään. Mutta hänellä ei ollut sitä
+tyventä malttia, sitä lempeämielisyyttä ja sielun ylevyyttä, josta
+Lincoln oli tunnettu. Senpätähden sopi hän kyllä ulkonaisten asiain
+järjestäjäksi, vaan ei niiden veristen haavain parantajaksi, jotka sota
+oli iskenyt.
+
+Unionin armeija, jossa sodan loppupuolella oli toista miljonaa ihmisiä,
+saatiin verrattain helposti hajalle, kun näet sekä sotamiehet että
+päällikkökunta heti palasi takaisin rauhallisille askareillensa. Mutta
+vaikeampi oli saada etelävaltioissa aikaan sitä uudistusta, joka
+tietysti oli tarpeesen orjuuden lakkauttamisen johdosta.
+Liittovaltio-säännössä ei ollut mitään määräystä semmoisen valtion
+vastaanotosta uudestaan, joka oli luopunut liitosta. Jos nyt ilman
+mitäkään olisi kapinallisille valtioille myönnetty kaikki heidän entiset
+etunsa, niin olisivat neekerit ilman tarkastusta jääneet entisten
+herrainsa käsiin. Neekerien oikeus suojelukseen niin myöhään
+saavuttamassansa vapaudessa oli pohjoisvaltioiden väestön mielestä
+tärkeämpi kuin kaikki tietopuoliset kysymykset eri valtioiden suhteista
+Unioniin. Pohjoisvaltioiden asukkaat tahtoivat sentähden kapinallisia
+valtioita jaettaviksi sotilaspiireihin, joissa kussakin presidentin
+nimittämä käskynhaltia pitäisi ylimmäistä komentoa. Tämän tulisi valvoa
+kaikkein asukkaiden persoonallisia oikeuksia. Jokainen valtio jäisi
+tähän tilaan siksi, kunnes valitut kansanedustajat, jotka valittaisiin
+katsomatta puolueesen tai rotuun, julkisesti selittäisivät tunnustavansa
+valtiosäännön 14 artikkelia, joka koskee jokaisen Yhdys-Valtain asukkaan
+persoonallisia vapauksia ja oikeuksia. Heti tämän tehtyänsä
+julistettaisiin valtio kongressin kautta jälleen-otetuksi valtioliittoon
+ja asetetuksi entisiin oikeuksiinsa.
+
+Niin kävikin. Vähitellen alistui toinen etelävaltio toisensa perästä
+näihin ehtoihin, kunnes vihdoin, kun Georgia heinäkuussa 1870 uudestaan
+otettiin Unioniin, tämä oli täydellinen.
+
+Mutta nämä muutokset eivät suinkaan tapahtuneet levossa ja sovussa.
+Neekerien saavuttamaa persoonallista vapautta tietysti ei voitu heiltä
+riistää, mutta sen sijaan kieltäysivät etelävaltiot kiven kovaan
+myöntämästä heille täysiä kansalais-oikeuksia. Valko-ihoiset Etelässä
+olivat liian kauvan tottuneet pitämään mustia _kaluina_, joihin nähden
+heidän ei tarvinnut mistään vastata, tahtoaksensa nyt hyvällä tunnustaa
+heitä yhtävertaisiksi. Mitä verisimpiä julmuuksia harjoitettiin
+vapautettuja neekerejä kohtaan, julmuuksia, joita voi täysin verrata
+orja-olojen väkivaltaan. Toisinaan pantiin toimeen todellisia
+neekeri-verilöylyjä. Tästä harmissaan vaativat pohjoisvaltioiden
+edustajat kongressissa v. 1866 lain säätämistä, jonka kautta neekerit
+saisivat oikeuden käyttää turvakseen hallituksen sotajoukkoja,
+mahdollisia väkivaltaisuuksia vastaan valkoisten puolelta. Sen ohessa
+tulisi heidän saada osuuksia valtion maasta sekä varoja koulujen
+perustamiseen lapsillensa. Presidentti arveli kuitenkin tämän lain liian
+jyrkästi tunkeuvan eri valtioiden lainsäätämis-oikeuteen ja kieltäytyi
+sitä vahvistamasta. Vieläpä hän julisti kongressin jääviksikin, koska
+yksitoista etelävaltiota vielä oli Unionin ulkopuolella eikä siis
+myöskään kongressissa edustettuna. Laki ajettiin perille presidentin
+kiellosta huolimatta, mutta siitäpä hänen ja kongressin keskinäinen väli
+rikkoutui ja pysyi riitaisena, kunnes Johnson 1869 luopui virastansa ja
+Grant astui hänen paikalleen. Grantille vähitellen onnistui saada
+presidentin ja kongressin keskinäinen väli hyväksi jälleen, hän kun
+voimakkaasti ylläpiti järjestystä etelävaltioissa ja turvasi neekerien
+oikeuksia.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Orjain vapauttamisen suuri työ oli toimitettu. Mutta vieläkin oli
+jälellä tehtävä abolitionisteille. Vapautetut orjat jäivät vapautuksen
+kautta oman onnensa nojaan ja olivat edelleen elintapansa johdosta
+melkein yhtä avuttomassa tilassa kuin lapset. Olivat kodittomat,
+työttömät, tietämättömät ja taitamattomat. Heidän entiset herransa --
+hyvin harvoilla poikkeuksilla -- eivät tehneet mitään heitä
+auttaaksensa, kiukuissaan kun olivat kovin siitä aineellisesta
+tappiosta, niistä onnettomuuksista ja nöyryytyksistä, joita orjat olivat
+heille saattaneet.
+
+Abolitionistit tulivat taas liikkeelle. He perustivat suuria
+yhdistyksiä, joiden tarkoitus oli auttaa neekereitä hankkimalla heille
+työtä, toimittaa heidän lapsilleen pääsöä kouluihin ja antamalla
+kovimmasti kärsiville ruokaa ja vaatteita. Mutta ennen kaikkea kokivat
+he saada poistetuksi rodun ennakkoluulot mustia kohtaan, sillä tässä oli
+pahennuksella juurensa. Neekerit olivat ilman omaa vaikutustaan
+joutuneet kansalaisiksi Yhdys-Valloissa. Mitä pikemmin he täydellisesti
+asetettaisiin kansalais-oikeuksiinsa, mitä pikemmin heitä ruvettaisiin
+arvostelemaan ainoastaan heidän persoonallisen arvonsa mukaan, heidän
+syntyperäänsä ollenkaan lukuun ottamatta, -- sen parempi heille ja koko
+maalle. Sillä se on turmiollista valtioviisautta, jos koetetaan yhdistää
+kaksi kansallisuutta yhteen valtioon muiden periaatteiden kuin
+täydellisen tasa-arvon nojalla.
+
+Aina meidän päiviimme on tätä abolitionistien työtä kestänyt. Jos kohta
+he eivät enää käytäkkään tätä nimitystä -- joka haukkumanimestä
+vähitellen on tullut kunnianimitykseksi --, niin on heitä kuitenkin
+elähyttänyt sama pyrintö kuin muinoin vaikuttamaan täydellisen
+yhteiskunnallisen tasa-arvon saattamiseksi kaikille Yhdys-Valtojen
+asukkaille, huolimatta rodusta tai ihoväristä. He ovat hyväksi osaksi
+onnistuneet pyrinnöissään, sillä vaikka paljon ennakkoluuloa vielä on
+olemassa neekereitä kohtaan, niin ei näitä kuitenkaan enää estä mikään
+lainmääräys hankkimasta itselleen sivistystä, harjoittamasta
+elinkeinoja, astumasta korkeimpiin valtiovirkoihin ja käyttämästä
+äänivaltaa. Nyt on tullut näkyviin, kuinka oikeat Lincolnin laskut
+olivat, kun hän tahtoi, että tajunta orjuuden lakkauttamisen
+tarpeellisuudesta kypsyisi pohjoisvaltain väestössä, ennenkun
+ratkaiseviin hankkeisin ryhdyttiin. Tämän maltillisen toiminnan kautta
+on yleinen mielipide tuota halveksittavaa laitosta vastaan käynyt niin
+voimalliseksi, ett'ei edes kiihkoisinkaan etelävaltioiden puoltaja enää
+kohottaisi ääntänsä sen palauttamisen hyväksi. Valitettavasti eivät
+veljessodan jättämät arvet vielä ole täydelleen kasvaneet umpeen. Mutta
+rehellisiä ponnistuksia on molemmin puolin tehty menneisyyden
+unohtumiseksi; ja mitä enemmän nuo vanhat, jotka ovat sen kauhuja
+kokeneet, menevät pois, ja nuoret, jotka tuntevat niitä ainoastaan
+nimeksi, kasvavat, sitä selvemmin ovat »sovinnon jänteet» ääntyvät
+uudestaan yhdistettyjen veljesvaltioiden väestön kesken.
+
+Abolitionistien aika on siis ollut ja mennyt. Heitä ei enää tarvita.
+Tuosta lukuisasta, voimakkaasta ja alttiista joukosta on ainoastaan
+siellä täällä jälellä joku harmaapäinen mies ja nainen, jotka vielä
+muistavat sitä aikaa, jolloin pakenevia orjia pidettiin piilossa,
+ravittiin ja vaatetettiin heidän taloissansa ja jolloin nimitystä
+»abolitionisti» viskattiin heille silmiin ivan ja pilkan kielellä.
+Heidän muistojensa läpi käy myöskin voittoriemun tuulahdus. He eivät
+ainoastaan ole saavuttaneet tarkoitustansa, he ovat sen ohessa työnsä ja
+tekonsa kautta kylväneet jaloja siemeniä muita aatteita varten, jotka
+ovat samaa heimoa kuin orjain vapautus ja niinikään taistelevat vapauden
+ja oikeuden puolesta. Sen työn kestäessä, jota tehtiin orja-raukkojen
+pelastukseksi, tuli ilmiin monta vääryyttä ja monta sorrontilaa, joista
+kristityt yhteiskunnat vieläkin potevat. Orjuus törkeimmässä muodossaan
+on pannaan pantuna, mutta jälellä on yhä vielä meidän päivinämme sortoa,
+tosin vähemmän huomattua, mutta sentähden ei vähemmän loukkaavaa, jota
+monessa muodossa väkevämmät harjoittavat heikompia kohtaan.
+
+Abolitionismi vaikutti sekä näiden epäkohtien huomaamiseen että myöskin
+pyrintöihin niiden poistamiseksi, eikä ainoastaan Amerikassa, vaan
+muissakin maissa. Sen kasvattava vaikutus nuorisoon oli merkitykseltään
+äärettömän suuri. Sillä eipä ole olemassa mitään, joka niin valtavasti
+valmistaisi meitä tehokkaasen työhön hyvän palveluksessa, kuin tarjottu
+tilaisuus saada nuoruudessa tutustua ja sulata kiinni aatteesen, joka
+taistelee ihmiskunnan parantumisen puolesta. Sillä tavoin valmistuneina
+astuvat monet miehet ja naiset elämän tanterelle, ilo rinnassa ryhtyen
+jokaiseen työhön, joka tarkoittaa ihmiskunnan korkeampaa kehitystä.
+Senpätähden on nyky- ja jälkimaailma suuressa velassa abolitionisteille.
+Meidän tulee kiitollisuudella muistaa heidän jaloa työtänsä. Oli se
+pitkä askel eteenpäin ihmiskunnan tiellä, kun heidän ponnistustensa
+kautta orjat vapaiksi ihmisiksi tehtiin heidän isänmaassansa.
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Orjien vapauttaminen Pohjois-Amerikassa
+by Alexandra Gripenberg
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ORJIEN VAPAUTTAMINEN ***
+
+***** This file should be named 16621-8.txt or 16621-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/6/6/2/16621/
+
+Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/16621-8.zip b/16621-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..1983608
--- /dev/null
+++ b/16621-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..b061703
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #16621 (https://www.gutenberg.org/ebooks/16621)