diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 16620-0.txt | 1895 | ||||
| -rw-r--r-- | 16620-0.zip | bin | 0 -> 34573 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 16620-8.txt | 1893 | ||||
| -rw-r--r-- | 16620-8.zip | bin | 0 -> 34240 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
7 files changed, 3804 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/16620-0.txt b/16620-0.txt new file mode 100644 index 0000000..0b6c074 --- /dev/null +++ b/16620-0.txt @@ -0,0 +1,1895 @@ +The Project Gutenberg EBook of Ojennusnuora, by Epictetus + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Ojennusnuora + +Author: Epictetus + +Translator: K. Jaakkola + +Release Date: August 29, 2005 [EBook #16620] + +Language: Finnish + +Character set encoding: UTF-8 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OJENNUSNUORA *** + + + + +Produced by Matti Jarvinen, Tuija Lindholm and Distributed +Proofreaders Europe. + + + + + + + + + +OJENNUSNUORA + +(ENKHEIRIDION) + + +Epikteetos + + +Kreikankielestä suomentanut ja +johdannolla varustanut +K. Jaakkola +fil. t:ri + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1919. + + + + +JOHDANTO. + + +Epikteetoksen nimi ja merkitys on arvattavasti useimmille suomalaisille +lukijoille vieras ja tuntematon. Se ei olekaan oudoksuttavaa, sillä +suomeksi on hänestä ollut tähän asti vain lyhyesti mainittu +Tietosanakirjassa ja filosofian historiassa sekä vähän enemmältä +"Onni"-nimisessä sveitsiläisen sivistyskirjailijan Hiltyn teoksen +suomennoksessa, jossa on erinäisiä saksasta käännettyjä kohtia hänen +kirjoituksistansa. + +Epikteetos oli kreikkalainen viisaustieteilijä n. vv. 50--120 j. Kr. Hän +oli syntynyt Vähässä-Aasiassa Fryygian maakunnan Hieropolis-kaupungissa +ja oli orjattaren poika. Kaiken nuoruutensa ajan hän itsekin oli orjana +ensin kotipuolessaan ja sittemmin Roomassa, jonne hän ajan mittaan oli +joutunut. + +Roomassa oli hänen isäntänsä keisari Neron suosikki ja kirjuri +Epafroditus, vapautettu orja, muutamien tietämän mukaan myös keisarin +kaartin päällikkö sekä luultavasti sama mies, jota jonkun kerran +mainitaan Epikteetoksen Tutkielmissa ja nimitetään myös tieteilijäksi +(*grammaticus*) ja sanotaan juutalaisten historioitsijan Josefuksen (s. +39 j. Kr.) ystäväksi. + +Vaikka silloinen aika Roomassa oli keisarien mielivallan ja julmuuden +aikaa, on kuitenkin otettava huomioon, että orjat roomalaisilla eivät +olleet kaikki samanlaisessa asemassa eikä niiden orjuuden tila aina +ollut vain sortoa ja ahdistusta, kuten me orjuudella tavallisesti +tarkoitamme. Niinpä esim. orjiksi joutuneet sotavangit katsottiin kyllä +onnettomaksi ihmisluokaksi, mutta ei suinkaan alempirotuiseksi. Samoin +saattoivat monet muut seikat vaikuttaa, että ansiokkaatkin ihmiset +orjuutettiin, esim. filosofi Ksenokrates, Platonin mainehikas oppilas, +myytiin orjaksi, kun oli jättänyt veronsa maksamatta. Maanviljelyksen, +kaupan ja teollisuuden alalla oli enimmän orjia, mutta näiden alojen +ulkopuolellakin toimivia henkilöitä oli orjien kaltaisessa asemassa, +vastaten meidän ajan apulaisia, palvelijoita, tehtaalaisia j. n. e.; +useastikin he saivat taloudellisen tilaisuuden ostaa itsensä vapaiksi +isänniltänsä tai nämä heidät omin ehdoin vapauttivat. Jos orjaksi +joutunut oli oppia ja sivistystä saanut, käytettiin häntä lasten +kasvattajana, kirjastonhoitajana, "konttoristina", y. m. perheen +toimissa. Eikä hänen tilansa ja asemansa ollut alempi tai huonompi kuin +vastaavissa toimissa meidän aikanamme. Yleisesti luettiin orjat +kuuluviksi talouteen (*familia*). + +Arvattavasti tämän viimeksisanotun asianlaidan tähden -- oppineisuutensa +johdosta -- vapautui myös Epikteetos orjan tilasta ja näyttää eläneen +vapaana kansalaisena Roomassa sekä viettäneen viisaan hillittyä ja +kärsimyksissä koeteltua elämää. Hän oli lapsuudessa loukannut jalkansa +tai toisten mukaan ensimmäisen isäntänsä kurituksesta jäänyt +raajarikoksi, niin että hän senjohdosta ontui koko elämän-ikänsä. Hän +asui pienessä, vaillinaisesti kalustetussa kamarissa, suuressa +köyhyydessä, niinkuin näkyy muutamista hänen kreikaksi sepittämistänsä +säkeistä, joissa ilmenee hänen surkea tilansa, alhainen asemansa, mutta +nöyrä ja vapaa mielensä ja alttiutensa jumaluuden järjestystä +noudattamaan. Silloinen kova ja paha aika, hirmuvallan tyrannius, oli +omansa vaikuttamaan Epikteetoksen kaltaisissa luonteissa harrastusta ja +pyrkimystä ihmishengen hyvien puolien huomioittamiseen ja herättämiseen. +Tähän etenkin soveltui n. s. stoalainen tietoviisaus, ja sen +merkittävimpiä edustajia on Epikteetos. + +Epikteetos on nuoruudessaan tietenkin kuullut kertomuksia keisari +Tiberiuksesta (v. 14--37), hänen julmuuksistaan ja mässäilystänsä, +joskin myös siitä halveksimisesta, jota Tiberiuksessa herätti +kansalaistensa matalamielisyys. Varmaankin hän on tuntenut kehnon +kerskujan Kaligulan ja ollut tietoinen heikon Klaudius-keisarin (41--54) +aikuisesta siveettömyydestä. Mieskohtaisesti on hän kuullut ja nähnyt +ihmispeto Neron (54--68) murharaivon hirmuja ja taiteilija-hurjuuksia, +Galban, Othon ja Vitelliuksen villiyttä, juutalaisten teurastajan +Vespasianuksen (69--79) sekä vihdoin hirmuhallitsija Domitianuksen +(81--96), joka vainosi veljeänsä lempeätä Titus-keisaria (79--81) ja v. +94 karkoitti kaikki filosofit Roomasta. Siinä vainossa arvattavasti +Epikteetoskin häädettiin. Sen jälkeen hän asettui asumaan Nikopoliin +kaupunkiin Epeirossa. + +On arvattava, että Epikteetoksella kaikesta huolimatta on ollut Roomassa +tilaisuutta syventää filosofista sivistystänsä, yrittäessään jakaa +oppiansa epäilemättä monille opinhaluisille. Roomasta karkoitettuna hän +Nikopoliissa sai vapaasti vaikuttaa, ja hänellä oli innostunut +kuulijakunta; hän toimi siellä toisen vuosisadan alkupuoleen asti. +Sittemmin hän palasi Roomaan ja sai nähdä keisarillista rikollisuutta +seuranneen paremman ajan Nervan, Trajanuksen (98--117), keisariajan +loistokauden, sekä uljaan Hadrianuksen (117--138), jonka mainitaan +seurustelleenkin Epikteetoksen kanssa ja nauttineen hänen filosofista +opetustansa. + + * * * * * + +Epikteetos samoinkuin Sokrates ynnä useat vanhan ajan ajattelijat ei +itse ole jättänyt jälkeensä kirjoituksia. Hänen opetuksensa oli, +niinkuin Sokrateenkin, keskusteluja ja väittelyjä erinkaltaisista +asioista, aineista ja olosuhteista, tähdäten aina ihmisen henkisen +puolen kohottamiseen, enimmiten sovitettuna kuulijain ja keskustelijain +suhtautumisen mukaan. + +Epikteetoksen opettaja oli ollut filosofi MUSONIUS RUFUS, mutta kun +Epikteetos oppinsa ytimessä samoinkuin sen muodollisessa puolessa +seurasi Sokratesta, on tämän "ihmisistä viisaimman" miehen merkityksestä +tässä yhteydessä lyhyesti mainittava. Sokrates oli kuvanveistäjän poika +Atheenasta (s. 470 e. Kr.) ja harjoitti itsekin, jopa +menestyksellisesti, tätä Kreikassa suurimmasti kunnioitettua ammattia. +Kolmenkymmenen vuotiaana hän ryhtyi filosofisiin harrastuksiin, mutta +varsin uudella ja toisella tavalla kuin aikaisemmat opettajat. Kulkien +ympäri eri tahoilla hän viritti keskusteluja ihmisten kanssa, vetosi +heidän luontaisiin taipumuksiinsa ja olosuhteisiinsa, +totuudenrakkauteen, rikkaudesta piittaamattomuuteen, taikauskon +kammoamiseen, tyrannivallan vihaan, isänmaan ja ihmisyyden lakien +kunnioittamiseen; hän vaati kieltäymistä elämän oloissa, rohkeutta ja +avomielisyyttä vapaasti ja julkisesti puhumaan ja opettamaan sitä, mitä +sisäinen ääni ihmisessä ilmoitti olevan oikein, varsinkin nuorisolle +näitä oppejansa esittäen. + +Kaiken tämän ohessa esiytyi Sokrates isänmaansa laeille uskollisena +kansalaisena, koko yhteiskunnan hyväksi vaikuttavana virkamiehenä ja +urhoollisena soturina hänen aikanansa isänmaalle vaarallisissa sodissa. +Mutta kun Sokrates aina painosti, että hänen tutkimustensa ja +opetuksensa päämääränä oli ainoastaan totuus, ja kun hän tätä kaikille +esittäessänsä ilmeisesti kohosi muita ylemmäksi, herätti se aikakauden +viisastelijoissa -- sofisteissa -- sekä yhteiskunnan ymmärtämättömissä +johtomiehissä siinä määrin kateutta, väärinymmärrystä ja vihaa, että +hänet tuomittiin nuorison viettelemisestä ja väärän uskonnon +opettamisesta tyhjentämään myrkkymalja (v. 390 e. Kr.). + +Tällaista esikuvaa noudatti Epikteetos, ja tässä juuri on hänen +opetustensa ansion salaisuus. Alituinen vetoaminen ihmisluontoon ja +ihmisen velvollisuuksiin, stoalainen vastenmielisyys koreilevaan +esitystapaan, miehevä yksinkertaisuus, syvällinen hyvän ja oikean +harrastus ne ovat tunnusomaisia Epikteetokselle ja tietenkin kuultuina +ovat vielä tehokkaammin pystyneet kuulijoihin vaikuttamaan, kun hän +näistä laajakantoisista periaatteista johtaa käytännöllis-siveelliset +opetuksensa, sovittaen niitä kaikkiin elämän olokohtiin verrattoman +havaannollisesti, vakavasti ja sattuvasti. Kaikkea tätä sopii päättää +siitä, mitä häneltä on jälkimaailmalle säilynyt. Itse kirjoittamiansa ei +hän ole, niinkuin jo on sanottu, jättänyt, vaan mitä häneltä on +kirjallista perua tallella, se on hänen oppilaansa ARRIANOKSEN kokoamia +muistiinpanoja.[1] Näitä on *Tutkielmia* (*Diatribai*), alkuansa 8 +kirjaa, joista vain 4 ensimmäistä on säilynyt; *Ojennusnuora* +(*Enkheiridion*), lyhyt käsikirja Epikteetoksen pääopetuksista ja +aatteista, johon SIMPLICIUS-niminen kirjoittaja 6. vuosisadalla j. Kr. +on lisännyt varsin laajat selitykset, samoin kreikankielellä; +*Katkelmia*, kirja lyhyitä mietelmiä, jotka STOBAIOS-niminen kirjoittaja +5. vuosisadalta j. Kr. on koonnut ja tallentanut.[2] Näiden lisäksi +mainitaan Epikteetoksen *Keskusteluja*, 12 kirjaa sisältänyt teos, joka +on kokonansa hukkaan joutunut. + +[1] _Flavius Aulus Arrianos_, Bitynian Nikomediasta Vähässä-Aasiassa (n. +95--180), Kappadokian maaherra (n. 131--137), eli lopun ikäänsä +Atheenassa, on itsekin kirjoittanut kreikankielellä historiallisia, +maantiedollisia ja filosofisia teoksia, joita paljon luettiin; niistä on +tunnetuin hänen Anabasis-kirjansa Aleksanteri Suuren retkistä. + +[2] _Johannes Stobaios_, Makedonian Stobista, kirjoitteli pojallensa +Septimiukselle otteita n. 500 kreikkalaisesta kirjailijasta ja on sillä +perusteella varsin tärkeä muinaisen kirjallisuuden tuntemiselle. + +Epikteetoksen filosofia on pääasiassa siveysoppia, stoalaisen +koulukunnan hengessä, kaikkialla ohjaten hyveeseen ja tehostaen itsensä +hillitsemisen tärkeyttä sekä tyytymistä siihen, mikä meillä on +vallassamme. Tämä näkökohta -- mikä on meidän vallassamme ja mikä ei ole +meidän vallassamme -- on myös *Ojennusnuorassa* määräävä ja perustavaa +laatua, s. o. asiat, jotka itse pystymme itsellemme hankkimaan, ja +asiat, jotka ovat vieraista voimista riippuvaisia. Hänen siveysoppinsa +vaatii yleisinhimillisiä oikeuksia kaikille eikä vain erinäisen kansan +tai syntyperän rajoissa eläville tai erityisille kansanluokille tai +ryhmille. Hän yhdistää opin velvollisuuksista kiinteästi oppiin +kaikkiviisaasta ja hyvästä jumalasta, jonka sukua on ihmissielu. Tässä +yhteydessä on merkille pantava, että tämä pakanuuden ajan opettaja +puhuessaan jumaluudesta käyttää jumala-käsitettänsä melkein useammin +yksiköllisenä kuin monikollisena sanana. Joskin stoalainen filosofia +yleensäkin sisältää ikäänkuin kehitetyn yhteenvedon siitä, mitä +muinaisuudessa sitä ennen on ajateltu luonnosta ja jumaluudesta, +ihmisestä ja hänen velvollisuuksistansa, ja semmoisena ollut juurikuin +tienvalmistajana kristinopin leviämiselle kreikkalaisessa ja +roomalaisessa maailmassa, on se erityisesti Epikteetoksen kautta +vaikuttanut ja vieläkin vaikuttaa siveellisen vakavuuden hyväksi. + +Jo monet muinaisajan suurhenkiset miehet pitivät Epikteetosta +opettajanansa, esim. keisari Markus Aurelius (161--180), yksi stoalaisen +filosofian merkkimiehiä, joka itsekin kirjoitti samansuuntaisia +*Itsetarkasteluja*. Keisari ilmoitti ihastustansa siitä, että hänen +opettajansa Junius Rusticus ohjasi häntä Epikteetokseen, ja m. m. hänen +arvostelunsa kristityistä onkin oleellisesti samanlainen kuin +Epikteetoksen, vaikka kyllä paljon karheampi; kuitenkin sielun +kuolemattomuudesta puhuu M. Aurelius, samoinkuin latinalais-stoalainen +filosofi Titus Annaeus Seneca (4 e. Kr. -- 65 j. Kr.), toisemmin kuin +Epikteetos, jolle se näkökanta on vieras. + +*Ojennusnuoran* tarkoituksena on Simpliciuksen selityksen mukaan "ohjata +ihmismieltä siihen vapauteen, johon maailman rakentaja ja isä sen on +hankkinut". Kirjan kreikankielinen nimi merkitsee "kädenomaa", jonka +tuli olla ikäänkuin miekka kädessä aina valmiina ohjaamaan tuohon +tarkoitukseen. Suurella taitavuudella, terävyydellä ja harrastuksella +koskettelee tekijä varsin monipuolisesti hengen ja ruumiin suhteitten +eri aloja, vertauksilla ja kuvauksilla osoittaa ja ylistää kaiken +oikean, hyvän ja jalon arvoa, teroittaa totuuden, rehellisyyden ja +ihmisrakkauden omistamista ihanteelliseksi tarkoitusperäksi, loukkausten +ja huomattavaisuuden puutteen vähäpätöisenä pitämistä, sisällisen +ihmisen arvon merkitystä korostaen. Kirja on rikas ajatuksista, +johdonmukainen ja yhtenäinen, vaikkakin jaettuna eri lukuihin. +Ojennukset ja ohjaukset, neuvot ja vertaukset ovat kauttaaltaan +opettavaisia ja mieltä kiinnittäviä; opetukset tähtäävät ihmiselämän +parantamiseen ja järjestä osallisen hengen herättämiseen säilyttämään +arvonsa ja käyttämään luontaisia voimiansa. Esitys on lyhyttä ja +miellyttävää, kieli voimallista ja vaikuttavaa. + +Useat E:n ajatusten yhtymäkohdat kristinopin kanssa ovat jo entisinä +aikoina vetäneet huomiota puoleensa tutkijain ja kirkonmiesten taholta, +esim. kirkkoisä Augustinuksen (353--430) ja Klemens Aleksandrialaisen (†+220). On myös niitä, tieteilijöitäkin, jotka sillä perustuksella +koettavat osoittaa Epikteetoksen tunteneen Uuden Testamentin +kirjoituksia ja sen jälkeen soveltaneen ja esittäneen omat opetuksensa. +Että Epikteetos on tietänyt kristityistä, näkyy hänen Tutkielmiensa IV. +7. 6. kohdasta, jossa hän kuolemaa pelkäämättömillä galilealaisilla +ilmeisesti tarkoittaa kristityitä, mainiten heitä tuolla sen ajan +nimityksellä. + +Merkitsen tähän erinäisiä Ojennusnuoran ja Uuden Testamentin vastaavia +kohtia, joissa on havaittavissa ajatusten yhdenkaltaisuutta, siinä +sivussa huomauttaen, että on yli 200 tärkeämerkityksellistä sanaa +yhteisiä koko Epikteetoksessa ja Uudessa Testamentissa. Nämä kohdat ovat +seuraavat: + +Ojennusnuora 13 -- Matt. 6:21; O. 15 -- Luuk. 22:29; O. 18 -- Room. +8:28; O. 22 -- Luuk. 9:62, 14:28; O. 25:1 -- Room. 12:15; O. 29 -- Luuk. +14:28; O. 30 -- 1 Piet. 2:18; O. 31:1 -- Jaak. 1:17; O. 33:1, 16 -- Ef. +5:3, Koi. 3:8, 1 Tim. 5:13, Jaak. 3:1; O. 33:2 -- Matt. 7:1; O. 33:5 -- +Matt. 5:34; O. 33:6 -- II Kor. 6:14; O. 33: 7 -- 1 Tim. 6: 8, Luuk. +3:14; O. 33:8 -- 1 Tess. 4:3, Jaak. 3:17; O. 35 -- Matt. 5:10, 1 Piet. +4:4; O. 40 -- 1 Piet. 3:3; O. 42 -- 1 Piet. 3:9; O. 43 -- Matt. 18:21; +O. 46 -- Matt. 7:6; O. 48:3 -- Hebr. 12:1; O. 51 -- Hebr. 3:13; O. 53 -- +Matt. 6:10. + +Nämä parikymmentä kohtaa on, niinkuin sanottu, otettu Ojennusnuorasta, +ja lukijan sopii niitä itse verrata Uuden Testamentin tässä merkittyihin +kohtiin. Uusin Uuden Testamentin tutkimus ottaa selityksissään huomioon +sukulaisajatuksia myös profaanikirjallisuudesta, varsinkin juuri +myöhemmän stoalaisuuden. Tällöin todetaan Epikteetoksessa olevan, paitsi +mainittuja Ojennusnuoran kohtia, ainakin parisataa ajatusten +yhdenlaatuiskohtaa, yhtäläisyyttä ja yhtäpitäväisyyttä erinäisten Uuden +Testamentin kohtien kanssa. Useat niistä eivät ensi silmäyksellä tosin +ole niinkään yhtäläisiä, mutta tarkemmin tutkiessa täytyy kuitenkin +huomata ajatusten yhtäläisyyttä näkökannan ytimessä yhtä paljon, +toisinaan enemmänkin, kuin pelkästään sanallisessa yhtäläisyydessä, mikä +useinkin on vain satunnaista tai pintapuolista laatua ja jolla ei ole +tekemistä henkisen sukulaisuuden kanssa. + +Kristinoppi osoittaa uskonnon ja siveyden elävästi yhteen kuuluviksi; +Epikteetoksen -- niinkuin yleensä stoan -- siveysoppi lepää myös +uskonnollisilla edeltämyksillä: se edellyttää uskon jumaluuden +olemukseen, joka on oleeltansa pelkkää järkeä, on siveellisesti +täydellinen ja jonka sukua on järjellä varustettu ihminen. Kristinoppi +tunnustaa ja tuntee vain yhden Jumalan ja kaikille ihmisille yhden +totuuden ja yhden pelastusmahdollisuuden, Epikteetos on tässä suhteessa +yhtä "suvaitsematon": hänen on mahdoton ymmärtää ja hänestä on +täydellisesti henkistä kehnoutta ja häpeämätöntä paatumusta, että kukaan +millään oikeutuksella saattaa epäillä tai kieltää jumalan olemusta ja +maailmaa järjellisen mielen tuloksena. Taitavasti todistaa hän, että +tulee voittaa maailma, jos tahtoo henkensä puhtaana pitää, tulee +sisällisesti siitä irtautua, sillä ei käy yhdistäminen halua maallisiin +tavaroihin ja halua todelliseen onneen, ei maailmanrakkautta ja +jumalanrakkautta. + +Epikteetos teroittaa jumaluuden pyhyyttä, puhtautta ja hyvyyttä, mutta +katsoo ihmissielun pystyvän saavuttamaan jumalallisen puhtauden, niin +että ihminen tulee jumalankaltaiseksi. Yhteys, luottamus ja rakkaus +Jumalaan on stoalaisessa opissa vain ajatuksia ja päätelmiä eikä sitä +sydämmellistä tuntemusta, mikä kristityllä on persoonalliseen +Jumalaansa, eikä niin ollen ole stoalaisella jumalanpelkoa eikä Jumalan +vihan tuntoa eikä sitä peloittavaa vakavuutta, jolla kristinoppi +lopullisesti eroittaa iankaikkisesti onnelliset ja iankaikkisesti +onnettomat. + +Epikteetos on, niinkuin jo on osoitettu, stoalaisen filosofisen +koulukunnan edustavimpia miehiä. Stoalaisuuden alottaja on filosofi ZENO +(350--264 e. Kr.) kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. Hän oli +alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin +harrastuksiin. Hän kuunteli Atheenassa eri suuntien filosofeja, joista +hänen oppi-isistään mainittavimmat olivat Krates ja Ksenokrates. V. 308 +hän perusti Atheenassa oman filosofisen koulukunnan, jota nimitetään +stoalaiseksi sen, taidemaalauksilla koristetun, pylväsrakennuksen, +*stoa*, mukaan, missä hän luennoi ja opetti. Siinä stoapylväikössä oli +surmattu suuri joukko Atheenan kansalaisia 30 tyrannin hallitusajalla, +jotka hirmuvaltiaat sitten Sokrateen rohkean toimenpiteen johdosta +kukistettiin. Zeno valitsi sen paikan oppilaittensa yhtymäkohdaksi niin +tavoin puhdistaaksensa ja poistaaksensa siihen kiintyneen surkean +muiston. + +Zeno nautti suurta arvoa atheenalaisten kesken, ja erikoisesti häntä +kunnioitti Makedonian kuningas Antigonos Gonatas hänen viisautensa +vuoksi. Zenosta ovat lähtöisin stoalaisopin perusteet ja yleensä +ydinkohdat semmoisinaan. Edellisessä on niitä jo muutamin kohdin +kosketeltu. Seuraavassa vielä vähän lähemmin esitetään stoalaista +järjestelmää, sen merkitystä ja arviointia. + + * * * * * + +Zenon opin pohja oli käytännöllinen siveysoppi ja sen vaatimusten +toteuttamista elämässä hän samoinkuin hänen jälkeisensä stoalaiset +teroittivat. Stoan ylin periaate on saattaa elämä sopusointuun luonnon +kanssa ja niin muodostaa se järjelliseksi. Ihmisluonto on riippuvainen +kaikkeuden luonnosta ja edellytyksenä on ymmärtää, että maailmankaikkeus +on riippuvainen järjellisestä järjestyksestä, jonka alaiseksi meidän +tulee alistaa myös oma tahtomme. Kaikki riippuu mielialasta, ja toiminta +eli teko semmoisenansa on yhdentekevä, joten esim. rikokset ovat +seurauksia siitä, että tekee vääriä päätelmiä hyödyllisestä ja +vahingollisesta. Tämän tähden on ihmisen velvollisuus kehittyä +ymmärtämään mikä on hyödyllistä, mikä vahingollista, mutta +stoalaisuudessa tämän arvostelu tapahtuu etupäässä ajallisuuden +kannalta, jolloin päähyveiksi esitetään: oikeus, maltti, urhous, nämä +kaikki ollen järjen ilmenemismuotoja; kenessä nämä avut yhtyneinä ovat +täydelliset, hän on likellä jumaluutta. Näin stoalainen askartelee +järjen perusteilla, tyytyen ajallisuuteen, josta seuraa +itseensätyytyväisyys, mielinmääräinen menettely itseänsä kohtaan, +vaikkapa itsemurhakin. + +Mutta tämän ohessa on ihmisen henkisestä puolesta huolehtiminen stoan +tärkeitä ydinkohtia; stoa on luonut siveysopin, jonka vertaista ei ole +missään muissa filosofisissa järjestelmissä ja jonka ainoastaan +kristinoppi voittaa. Pelkästään filosofisesti katsottuna on Platonin +(427--347) tietopuolinen tutkimus ja Aristoteleen (384--322) järjestelmä +paljon korkeammalla; mutta stoalaiset ovat ymmärtäneet Sokrateen, +Platonin ja Aristoteleen ajatelmista rakentaa yhtenäisen järjestelmän, +joka lajissansa on omaperäinen ja maailmalle esiytyy uutena ja +itsetyisenä; se on viimeinen, suuri itsenäinen muodostelma vanhan ajan +filosofiaa. Kun kristinoppi esittää korkeinta, mitä voi olla olemassa, +esittää vapauden, niin stoakin esittää tätä korkeinta, vaikka omalla +tavallansa, teroittaen itsemääräämistä ja muista riippumattomuutta. Ja +tässä on stoalaisen koulukunnan historiallinen merkitys. + +Se oli oikeastaan kolminainen. Ensiksikin on stoa henkisesti hallinnut +muinaisajan maailmaa ainakin neljäsataa vuotta, valtiollisten ja +uskonnollisten levottomuuksien aikana Kreikan ja Rooman sivistyneitten +uskontona ylläpitänyt heissä siveellistä ryhtiä. Toiseksi on stoalaisuus +juuri sen kautta tasoittanut tietä kristinopille niinhyvin sivistyneissä +kuin rahvaassa. Kolmanneksi on se ainakin jo toisella vuosisadalla +sulanut kristinoppiin, antanut tälle lausuntamuotoja ja ollut siinä +tärkeänä käytinaineena kristillisen siveysopin kehittämisessä. + +Uskontona on kristinoppi luonnollisesti voittanut stoan, sillä stoa ei +tietenkään voinut kilpailla kristinopin kanssa, vaikkapa stoakin +suuresti harrasti ihmisten yhteistuntoa ja esitti ihmisten yleistä +veljeyttä yhden jumalallisen isän lapsina. Siitä huolimatta ei stoan +vaikutus aikanansa ole ollut turha, etupäässä tietystikin +sivistyneistöön, jonka erikoisoloihin sen oppimuodot olivat +historiallisesti kiintyneet. Stoalaisuuden ansioksi lasketaankin +kreikkalaisten kansallisten yksityisharrastuksien rajojen laventaminen +kosmopoliittiseksi, yleisinhimilliseksi, ja niin ihmissuvun sisäisen +yhteyden todistajaksi ja sen kautta tärkeäksi tekijäksi +yhteiskunnallisen elämän muodostamisessa, siitä huolimatta, että stoa +yksinäisyyttäkin ylistää ja näyttää kuinka viisas voi yksinäisyyttäänkin +hyväksensä käyttää. Myös on stoalainen oikeuskäsite vaikuttanut +roomalaiseen oikeuteen ja sitä tietä muiden kansojen oikeuteen. +Stoalaisen filosofian merkitys ja vaikutus myöhemmän, jopa +kristillisenkin, ajan filosofiaan ei suinkaan ole huomiotta jätettävä. +Stoalaisten oppi sisältää ikäänkuin kaukaisia kangastuksia uuden ajan +puhtaasta ja korkeasta opista ihmissuvun onnellistuttamiseksi. +Ilmeisesti on stoalla ulkonaista yhtäläisyyttä kristinopin kanssa, +niinkuin edellä jo on huomautettu, ja tästä sitten on aiheutunut se +luulo ja väittely, jopa todistelukin, että stoan merkkiedustaja +Epikteetos on kirjoittanut kristinopin vaikutuksen alaisena, niinkuin +myös päinvastainen luulottelu, että jotkut Uuden Testamentin +kirjoittajat ja etenkin apostoli Paavali olisivat kirjoituksissansa +Epikteetosta tunnustelleet ja noudatelleet. + +Epikteetoksen kirjoituksista selkenee, että hän omalla tavallaan uskoi +hänelle "ilmoitettuun sanaan" yhtä lujasti kuin kukaan evankeliumin +julistaja. Zeno ja Khrysippos (282--209), stoalaisuuden pylväät, ovat +hänestä ihmiskunnan todelliset hyväntekijät, jotka ovat julistaneet ja +näyttäneet ihmiskunnan onnen tien, ja heidän oppiansa hän pitää lakina, +joka on kotoisin jumaluudesta johtaaksensa ihmiset sisälliseen rauhaan. +Ken on näin lujasti varma olevansa oikealla tiellä, hän ei ota +tarkataksensa, onko kenties muita teitä, jotka veisivät samaan +päämäärään. Ei saata olettaa, että Epikteetos olisi siihen määrään +hyljännyt helleeniläisen viisauden ilmestyksen ja olemassaolon, että hän +sitä halveksien olisi hänelle vieraan opin osittaisia eriä oppiinsa +sovittanut. Jos hän edes vähänkin tunsi Paavalin kirjeet, täytyi hänen +joko vieroa sitä, mitä Paavali sanoo hänen korkeimmastansa, tai tulla +kristityksi: jälkimmäistä nähtävästi ei ole tapahtunut. Vaikka +kieltämättä on ajatusten yhdenmukaisuutta ja maailmankatsomuksen +sukulaisuutta Uuden Testamentin ja Epikteetoksen välillä, niin on myös +vahvasti periaatteellisia erinkaltaisuuksia ja vastakohtia. Jos hän +olisi lukenut U. T:n kirjoituksia, olisi hän siinä löytänyt hänelle +täydellisesti ymmärtämätöntä, -- mielialoja, periaatteita ja +tosiasioita, jotka ovat aivan vastakkaisia hänen tuntemuksillensa ja +järjestelmällensä: kuinka olisi hän sieltä piintynyt poimimaan erinäisiä +otteita omiin kirjoituksiinsa, havaitsematta syvää vastakohtaa +kristillisen ja stoalaisen viisauden välillä? Jos hänelle olisi ollut +tärkeätä saada kristityitäkin kuulijoiksi luennoillensa tai jos hän +olisi tahtonut ilmaista kantansa kristinoppiin, olisi hänenlaisensa +avomielinen mies sen julkisesti ja vapaasti esittänyt, mutta sitä ei ole +siinäkään kohdassa, missä hän nähtävästi kristityitä tarkoittaa. Päin +vastoin on hän kaikessa esityksessänsä stoalainen, käyttää kaiken +taitonsa ja kaunopuheisuutensa stoalaisen elämänihanteen ilmituomiseksi. + +Samanlaisilla perusteilla täytyy jo ennakolta olla selvää, että +Kristuksen apostolit eivät voineet lainailla pakanuuden filosofiasta +eivätkä myös olisi uskoneet voivansa helleeniläisen filosofian +lisäyksillä korottaa pelastusjulistuksensa vaikutusta. Apostolien +joukossa varsinkin Paavali, joka kaiketi ennen muita oli helleenien +sivistykseen tutustunut, osoittaa syvää vastenmielisyyttä inhimillistä +viisautta vastaan (1 Kor. 1:21, 22); se on hänestä vain harhatie +Kristuksen ilmestyksen suhteen, jossa on kaikki viisauden ja tiedon +aarteet kätkettynä (Kol. 2:3). Kuka helleeniläisestä viisaudesta näin +ajattelee, hän ei ole voinut kirjoituksiinsa sitä sovitella. Joku onkin +tämän johdosta tehnyt varsin oikeutetun kysymyksen! Eikö ole selvä, että +apostolille, olettaenkin hänen tunteneen kreikkalaista kirjallisuutta, +täytyi olla tärkeätä sitä ennemmin salata kuin tuoda julki? + +Epikteetoksen merkitys ei silti ole käytännöllistä arvoa vailla, +saatikka tarpeeton, meidänkään ajalle; olisipa useinkin terveellistä, +tarpeellista ja hyödyllistä palata Epikteetoksen menetelmään siveellisen +sivistyksen opettamisessa, järkiperäisillä syillä ohjata kansaa kasvavaa +elämän puhtautta etsimään ja totuutta tavoittamaan. -- Siinä mielessä on +tämä *Ojennusnuora* suomeksi toimitettu. + + * * * * * + +Suomennos on tehty Yliopistomme kirjastossa säilytetystä +kreikankielisestä Dübnerin tekstistä (Paris 1842), johon liittyy sangen +sanatarkka latinalainen, Angelus Politianuksen, käännös. Käytettävänä on +myös ollut Ioh. Schweighaeuserin kreikkalais-latinalainen teksti v:lta +1798 sekä Dacierin ranskalainen, Elisabeth Carterin englantilainen, +Aleksander v. Gleichen-Russwurmin saksalainen ja Hamiltonin ruotsalainen +käännös. -- Muuta käytettyä Epikteetos-kirjallisuutta on mainittava +stoan ja Epikteetoksen perinpohjaisen erikoistutkijan Adolf Bonhöfferin +teokset "Epictet und die Stoa. Untersuchungen zur stoischen Philosophie. +Stuttgart 1890", "Die Ethik des stoikers Epictet. Stuttgart 1894" ja +"Epiktet und das Neue Testament. Giessen 1911", sekä Theodor Zahnin "Der +Stoiker Epiktet und sein Verhältniss zum Christentum. Erlangen 1895". + + SUOMENTAJA. + + + + +OJENNUSNUORA + + + + +I. + + +1. Me hallitsemme toisia elämämme seikkoja, toisia emme. Meidän +vallassamme on mielipiteemme, harrastuksemme, halumme, inhomme, sanalla +sanoen: kaikki oma toimintamme. Vallassamme taas ei ole: ruumiimme, +omaisuus, muiden mielipiteet meistä, yhteiskunnalliset olosuhteemme, +sanalla sanoen: kaikki, mikä on ulkopuolella meidän toimintaamme. + +2. Ja kaikki se, mikä on meidän vallassamme, on luonnostaan vapaata, +esteistä ja haitoista riippumatonta; mutta se, mihin meillä ei ole +määräämisvaltaa, on heikkoa, epävapaata, esteenalaista, meille vierasta. + +3. Muistaos siis, että jos pidät luonnostaan epävapaita asioita tai +oloja vapaina, jos vierasta omanasi, joudut vaikeuksiin, huoliin ja +levottomuuteen, moitit Jumalaa ja ihmisiä; mutta jos katsot omaksesi +vain sen, mikä on sinun ja pidät vieraana sen, mikä todella on vierasta, +niin ei sinua kukaan koskaan mihinkään pakoita, ei kukaan sinua estä, et +syytä etkä moiti ketään, et vastoin tahtoasi tee mitään, ei kukaan sinua +vahingoita, ei yksikään ole vihamiehesi, sillä sinun ei tarvitse kärsiä +mitään turmiollista. + +4. Kun siis tavoitat niin korkeita näkökantoja, muista, että sinun tulee +harrastaa niitä pontevasti toimeliaana, toisinaan muita asioita +ollenkaan ajattelematta, toisinaan ainakin nykyiset asiat jättäen +tuonnemmaksi. Mutta jos samalla haluat näitä ja tahdot myös valtaa ja +rikkautta, on varsin mahdollista, että et saavuta näitäkään, juuri +siksi, että samalla pyrit omistamaan ensinmainittuja hyveitä: ja niin +kokonaan menetät sen, mikä yksin ja ainoastaan voi tuottaa vapautta ja +onnea. + +5. Harjaannu siis heti vastaamaan kaikelle katkeralle mielialalle: tuo +on vain näennäistä eikä ensinkään sitä, miltä se näyttää. Ota siitä +sitten selvä ja arvostele niiden ohjeiden nojassa, joita sinulla on, +ennen kaikkea tämän mukaan: onko tuo niitä, jotka ovat meidän +vallassamme, vai niitä, jotka eivät ole? Ja jos se kuuluu niihin, jotka +eivät riipu meistä, ollos valmis siihen, että se ei ensinkään kuulu eikä +koske minuun. + + + + +II. + + +1. Muista, että halun vaatimus on saada sitä, mitä haluaa, ja että inhon +vaatimus on karttaa sitä, mitä inhoo: joka ei saavuta haluamaansa, on +pettynyt ja onneton, -- joka ei karta inhoamaansa, on kurja. Jos siis +inhoat vain sitä luonnonvastaista, joka on sinun vallassasi, niin et +yhtään joudu sen pahan valtaan, jota inhoat; mutta jos pelkäät tautia +tai köyhyyttä tai kuolemaa, joudut onnettomaksi. + +2. Älköön sinulle siis olko vastenmielistä mikään, mikä ei ole meidän +vallassamme, ja siirrä inhosi siihen luonnonvastaiseen pahaan, joka on +meidän vallassamme; mutta nykyhetkellä tukahuta halusi kokonaan. Sillä +jos haluat jotakin, mikä ei ole meidän vallassamme, joudut välttämättä +onnettomaksi; jos taas haluat niitä, mitkä ovat meidän vallassamme ja +joiden haluaminen saattaisi olla hyvää ja kaunista, ei niitä sinulla +vielä ole hallussasi. Harrasta vain tai ole harrastamatta, mutta +tyynesti, rajaa pitäen ja vaivaa näkemättä. + + + + +III. + + +Kaikesta, mikä ilahduttaa mieltäsi tai tuottaa hyötyä tai mitä +rakastetaan, muista lausua minkälaatuista se todella on, +vähäpätöisimmistä asioista alkaen. Jos mielesi on kiintynyt +saviruukkuun, sano: saviruukusta minä pidän paljon, ja jos se särkyy, +älä siitä häiriinny; jos suutelet lastasi tai vaimoasi, sano suutelevasi +ihmistä, sillä kun hän kuolee, ei sinun tule joutua häiriöön. + + + + +IV. + + +Kun aiot ryhtyä johonkin toimenpiteeseen, johda mieleesi, minkälaatuista +tuo toimi on. Jos menet kylpemään, kuvittele itsellesi, mitä +kylpylaitoksessa tapahtuu, kuinka siellä viskellään vettä ihmisten +päälle, tungeskellaan, ilvehditään, vieläpä varastetaankin, ja sitä +turvallisemmin tartut toimeesi, jos heti sanot itsellesi: tahdon kylpeä, +mutta tahdon säilyttää oman luontaisen mielentilani. Ja menettele samoin +kaikessa, mihin ryhdyt, sillä siten olet valmis sanomaan, jos jokin +estää kylpemistäsi: enhän tahtonut ainoastaan tätä kylpemistä, vaan myös +säilyttää oman luonnollisen mielentilani, mutta sitä en säilytä, jos +suututtelen satunnaisuuksista. + + + + +V. + + +Ihmisiä ei tee levottomaksi niin paljon itse asiat kuin heidän +ajatuksensa asioista, esim. kuolema ei ole kauhistuttava, sillä +silloinhan Sokrateskin olisi kuolemaa kauhistunut, vaan se ajatus, että +kuolema on kauhea, tekee sen kauhistuttavaksi. Siis kun joudumme +esteisiin tai käymme levottomiksi tai muutumme murheellisiksi, älkäämme +syyttäkö muita kuin itseämme, omia ajatuksiamme. Syyttää toisia omasta +onnettomuudestansa on sivistymättömyyden merkki; syyttää itseänsä on +sivistyksen alkeiden ilmaus, olla syyttämättä muita ja itseänsä on näyte +ihmisen sivistyksestä. + + + + +VI. + + +Älä ylpeile mistään etevyydestä mitä sinulla ei ole. Jos hepo kerskuen +sanoisi: olen uljas, olisi se siedettävää, mutta jos sinä kerskuen +sanot: minulla on uljas hevonen, tiedä ylpeileväsi hevosen hyvistä +ominaisuuksista. Mikä on sinun? Hengen kykyjen käytäntö. Siis sitä mukaa +kuin luonnollisesti käytät kykyjäsi, sikäli saat ylpeillä, sillä silloin +ylpeilet ainoastaan omasta hyvästäsi. + + + + +VII. + + +Kun merimatkalla laiva pysähtyy satamaan ja sinä lähdet laivasta +hakemaan vettä maalta, sopii kyllä matkalla poimia näkinkenkä, kukkanen +y. m. s., mutta sinun tulee pitää mielessäsi laiva ja lakkaamatta +tarkata, kutsuuko laivanpäällikkö lähtöön; ja jos kutsuu, tulee jättää +kaikki muu, ettei sinua sidottuna noudettaisi laivaan niinkuin elukoita +kuljetetaan. Samalla tavalla on elämässä: jos sinulle näkinkengän ja +kukkasen sijasta annetaan vaimo ja lapsi, ei mikään sitä estä; mutta jos +päällikkö kutsuu, juokse laivaan, jätä ne kaikki äläkä katso taaksesi, +ja jos olet vanha, älä poistu pitkälle laivasta, ettet jäisi, kun hän +sinua kutsuu. + + + + +VIII. + + +Älä vaadi tapahtumain tapahtumista sinun tahtosi mukaan, vaan toivo +niiden käyvän juuri niinkuin ne käyvät, niin saat nauttia rauhaa. + + + + +IX. + + +Tauti on esteenä ruumiille, mutta ei vastoin tahtoa harkintakyvylle. +Halvaus on esteenä säärille, mutta ei harkinnalle. Ajattele tätä +kaikessa mikä sinua kohtaa, ja sinä havaitset esteen kohtaavan aina +jotakuta muuta eikä sinua. + + + + +X. + + +Kaikissa tapahtumissa muista itseesi mennen kysyä: mitä kykyä sinulla on +sen oikeaan käyttämiseen? Jos näet viehättävän henkilön, tulee sinulla +olla itsesi hillitsemisen kykyä; jos saat vaivaa ja vastusta, tulee olla +kärsivällisyyttä ja kestävyyttä; jos sinua soimataan, tulee olla +pitkämielisyyttä. Ja niin totuttautuessasi eivät hetken mielteet saa +temmatuksi sinua mukaansa. + + + + +XI. + + +Älä milloinkaan sano mistään asiasta: olen sen menettänyt, vaan sano: +olen sen toimittanut takaisin. Lapsesi on kuollut? Se on annettu +talteen. Vaimosi on kuollut? Hän on otettu tallelle. Tilasi on +riistetty? Eikö se ole niinikään otettu talteen. Mutta roisto on sen +ryöstänyt: mitä sillä on sinuun nähden väliä, kenenkä kautta antaja on +sen sinulta ottanut? Käytä sinä sitä niin kauvan kuin se sinulle on +annettuna niinkuin se olisi toisen omaa, aivan samoin kuin matkustajat +käyttävät majataloa. + + + + +XII. + + +1. Jos tahdot jalostua, luovu tällaisista tuumailuista: ellen piittaa +omastani, ei minulla ole mistä elän; ellen kurita palvelijaani, käy hän +kelvottomaksi. Sillä on parempi kuolla nälkään vapaana surusta ja +pelosta, kuin elää ylellisyydessä levottomana; ja parempi on, että +palvelija on kelvoton kuin sinä itse onneton. + +2. Alota siis aina pikkuasioista: jos kaadetaan öljykannusi, tai +varastetaan viiniäsi, sano itsellesi: tämä on tyynimielisyyden, tämä +levollisuuden hinta, sillä ilmaiseksi ei saa mitään. Kun kutsut +palvelijaasi, ajattele, että hän kenties ei kuule sinua, tai jos hän +kuulee, ei tee mitä sinä tahdot; mutta ei niin saa olla, että siitä +riippuisi sinun levottomuutesi. + + + + +XIII. + + +Jos tahdot edistyä, niin siedä että sinua ulkonaisissa asioissa +saatetaan pitää typeränä ja yksinkertaisena. Et saa tahtoa näyttäväsi +tietäväiseltä, ja jos joidenkuiden mielestä näytät sellaiselta, epäile +itseäsi. Tietäös nimittäin, että ei ole helppo säilyttää luontaista +pyrintöäsi samalla kun etsit ulkonaisia etuja, vaan aivan +välttämättömästi toisen laiminlyöt, kun toista tavoitat. + + + + +XIV. + + +1. Jos haluat lastesi, vaimosi, ystäviesi aina elävän, olet houkkio, +sillä silloin haluat vallassasi olematonta olemaan sinun vallassasi ja +vieraalle kuuluvaa kuulumaan sinulle. Samoin jos tahdot, että +palvelijasi olisi erehtymätön, olet tyhmä, sillä silloin tahdot, että +paha ei olisi pahaa, vaan jotakin muuta. Mutta jos toivomuksesi +toteutumista hartaasti haluat, voit sen saavuttaa: harrastamalla sitä, +mikä sinun on mahdollinen saavuttaa. + +2. Jokaisen valtias on se, jolla on valta joko hankkia niitä, mitä hän +tahtoo, tai poistaa luotansa, mitä ei tahdo. Joka siis tahtoo olla +vapaa, älköön tahtoko älköönkä välttäkö mitään mikä on muiden vallassa; +ellei niin tee, joutuu ehdottomasti orjaksi. + + + + +XV. + + +Muista että sinun tulee käyttäytyä niinkuin pidoissa: jos tuodaan +sinullekin, ojenna kätesi ja ota kohtuullisesti. Jos tarjooja menee +ohitsesi, älä häntä pidätä; jos ei vielä tule sinun kohdallesi, älä +etäältä huomauta haluasi, vaan odota vuoroasi. Käyttäydy näin vaimoasi +ja lapsiasi kohtaan, näin julkisuutta ja rikkautta kohtaan, ja niin sinä +kerran olet arvollinen jumalain juhlavieraaksi. Mutta jospa jätät +ottamatta mitä sinulle eteesi osoitetaan, ei sinusta tule ainoastaan +jumalain juhlavieras, vaan vieläpä osa-veli vallassa. Niinhän teki +Diogenes, niin Herakleitos ja muut heidän kaltaisensa, ja syystä he +olivat jumalaisia ja sen nimityksen saivat. + + + + +XVI. + + +Jos näet jonkun itkevän poikansa poismenoa tai tavaransa tuhoutumista, +varo ettei tuo näky harhauta sinua luulemaan noiden ulkonaisten +asioitten tähden hänen olevan onneton, vaan ole heti valmis +ajattelemaan: tuota ihmistä ei itketä se, mikä on tapahtunut, sillä ei +se toistakaan tuskauta, vaan sen tapahtuman arvioiminen. Älä sentään +hidastele ymmärryksesi mukaan seurustella hänen kanssansa, ja jos niin +osuu, itkeä yhdessä, mutta varo sisällisesti sen surun saaliiksi +joutumasta. + + + + +XVII. + + +Muista olevasi sellaisen näytelmän esittäjä kuin johtaja tahtoo: joko +lyhyen tai pitkän. Jos hän tahtoo sinun näyttelevän köyhää, tee se +taitavasti, samoin jos rampaa, virkamiestä, yksityistä, sillä sinun +asiasi on annetun osan suorittaminen hyvin; sen valitseminen on toisen +asiana. + + + + +XVIII. + + +Kun korppi koikkuu onnettomuutta ennustaen, älköön se näky sinua +säikäyttäkö, vaan heti selitä ja sano itsellesi: tuo ei aavista mitään +minulle, vaan ehkä raukalle ruumiilleni tai vähäpätöisille varoilleni +tai mukamalle maineelleni tai lapsilleni tai vaimolleni. Minulle +ennustaa kaikki onnea, jos minä tahdon, sillä mitä hyvänsä niistä +tapahtuneekin, on minun vallassani käyttää sitä hyödykseni. + + + + +XIX. + + +1. Voit olla voittamaton, jos et mene mihinkään otteluun, jossa voitto +ei riipu sinusta. + +2. Nähdessäsi jonkun hyvin kunnioitetun tai mahtavan tai muuten +arvokkaan, katso ettet tuon näyn tempaamana ylistä häntä onnelliseksi, +sillä jos hyvän olemus riippuu niistä, mitkä ovat meidän vallassamme, ei +kateudella eikä pahansuonnilla ole yhtään tilaa; ethän sinä itse tahdo +olla kuningas tai presidentti tai muu korkein, vaan vapaa. Mutta sinne +vapauteen vie vain yksi tie: olla välittämättä siitä, mikä ei ole meidän +vallassamme. + + + + +XX. + + +Muista, että ei parjaaja eikä lyöjä sinua loukkaa; vaan se mielipide +heistä, että he ovat loukkaajia. Kun siis joku ärsyttää sinua, tiedä +että oma otaksumisesi on sinua ärsyttänyt. Eritoten siis koeta olla +niin, että ajatuksesi ei sinua eksytä, sillä kun kerran saat aikaa ja +viihdykettä, hillitset helpommin itsesi. + + + + +XXI. + + +Olkoon silmissäsi joka päivä kuolema, maanpako ja kaikki muu +pelottavalta näyttävä, mutta ennen kaikkia kuolema; silloin et +milloinkaan halua mitään alhaista etkä mitään yletöntä. + + + + +XXII. + + +Jos rakastat viisautta, varustaudu tuotapikaa siihen, että monet sinua +nauravat ja ilkkuvat ja sanovat, että äkkiäpä meille tuli tietoviisas, +sekä kysyvät: mistä meille tämä ylväs silmänimanne? Mutta älä sinä +ylvästele, vaan pidä mikä mielestäsi näyttää parhaalta ikäänkuin Jumalan +järjestämänä siihen asemaan, ja muista senvuoksi, että jos pysyt siinä, +niin entiset ilkkujasi sinua sittemmin ihailevat; mutta jos annat itsesi +heistä alakynteen, joudut kaksinverroin naurunalaiseksi. + + + + +XXIII. + + +Jos joskus osut ulkomaailman puoleen kääntymään tahtoen tehdä jollekulle +mieliksi, tiedä menettäneesi ryhtisi. Riittäköön siis sinulle kaikessa +se, että olet viisas, mutta jos tahdot myös näyttää olevasi viisas, +näyttäydy sellaisena itsellesi, ja siinä on sinulle kyllin. + + + + +XXIV. + + +1. Älköön sinua tuskauttako tällaiset mietteet: minä elän +huomaamattomana, en ole missään mikään. Sillä jos se, että jotakuta ei +huomata, on pahaa, ei toki toinen voi pahaan sinua saada, ei enempää +kuin häpeäänkään. Tokkohan siis onkaan sinun tehtäväsi päästä +hallitukseen, saada kutsuja kemuihin? Ei suinkaan! Kuinka se sitten +olisi huomaamattomuutta sinua kohtaan? Ja etkö ole mikään missään sinä, +jonka tulee jotakin olla vain niissä, jotka ovat sinun vallassasi, ja +joissa saatatkin olla suurimman arvoinen? + +2. Mutta sinusta "ei ole apua ystäville". Mitä tarkoitat avuttomuudella? +Sitäkö etteivät saa sinulta rahapenniä tai ettet sinä voi tehdä heitä +valtion kansalaisiksi? Kuka sinulle on sanonut, että nuo asiat ovat +meidän vallassamme eikä muiden tehtäviä? Kuka voi antaa toiselle, mitä +itsellä ei ole? "Hanki sitten", sanovat, "että mekin saisimme". + +3. Jos voin hankkia säilyttäen itseni siveänä, rehellisenä ja +ylevämielisenä, niin osoita minulle tie siihen, ja minä hankin. Mutta +jos vaaditte minua menettämään oman hyväni, jotta te saisitte sitä, mikä +ei ole itsestään hyvää, niin tottakai näette kuinka kohtuuttomia ja +ymmärtämättömiä olette. Mitä te mieluummin tahdotte? Rahaa vai siveän ja +uskollisen ystävän? Siihen siis minua ennemmin avustakaa älkääkä vaatiko +minua tekemään sitä, millä sen ansion juuri kadotan. + +4. Mutta, sanovat, isänmaa kaipaa apuani, mikäli se minusta riippuu. +Kysynpä taas: minkälaista apua? Pylväikköjä ja kylpylaitoksia ei se +sinulta tietenkään saa. Ja mitä se merkitsee? Eihän seppä tee saappaita +eikä suutari sirppejä: on kylliksi, kun kukin tekee tehtävänsä. Ja jos +sinä hankit isänmaalle jonkun toisen kansalaisen, joka on siveä ja +rehellinen, etkö silloin hyödytä isänmaata? Totisesti! Etkö sinä siis +ole saattanut olla isänmaallesi hyödyllinen! + +5. Mikä on niinmuodoin, sanovat, minun asemani yhteiskunnassa? Mikä +hyvänsä, kun vaan olet siveä ja rehellinen. Mutta jos nämä ominaisuudet +menettäen tahdot isänmaata auttaa, mitä hyötyä sille heruisi sinusta, +jos olet siveetön ja epärehellinen? + + + + +XXV. + + +1. Jos pidoissa joku pidetään parempana sinua, mikä ilmenee joko +kohteliaisuudessa tai neuvonpiteeseen pyytämisessä, niin sinun tulee +iloita, että hänelle niin käy, jos tuo on hyvää; mutta jos se on pahaa, +älä suututtele, että sinun ei niin käynyt. Muista, että kun sinä et tuon +toisen tavoin puuhaa saavuttaaksesi sitä, mikä ei ole meidän +vallassamme, sinä et myös sitä ansaitse. + +2. Kuinka nimittäin voisi samanlaista kohtelua saada se, joka ei käy +jonkun ovissa, ei noutele eikä kiittele häntä, kuin se, joka käy, +noutelee ja kiittelee häntä. Olisit siis kohtuuton ja vaativainen, jos +myymähintaa maksamatta tahtoisit sen saada ilmaiseksi. + +3. Millä hinnalla kaupataankaan kaalia? Sanokaamme obolilla. Jos siis +joku antaa obolin ja saa kaalia, mutta sinä et anna etkä saa, älä +luulottele sinulle käyneen huonommin kuin hänelle, sillä niinkuin +hänellä on kaalinsa, niin on sinulla rahasi, jota et antanut. + +4. Samoin on tässäkin asian laita. Sinua ei kutsuttu jonkun pitoihin? +sillä sinä et antanut kutsujalle sitä hintaa, jolla kutsu olisi ollut +saatava: kätteleminen on sen myyntihinta, ja palveliaisuus. Anna siis +maksu, josta se myydään, jos se mielestäsi on sen arvoinen. Mutta jos et +tahdo sitä maksaa ja haluat kuitenkin sen saada, olet vaativainen ja +typerä. + +5. Eikö sinulla siis ole mitään tuon kekkerin sijasta? Onpa niinkin: +sinun ei ole tarvinnut vastoin tahtoasi kiitellä ketään eikä kärsiä +alentumista hänen ovillansa. + + + + +XXVI. + + +Luonnon neuvo opitaan niistä asioista, joista meillä keskemme ei ole +erimielisyyttä; esim. kun toisen palvelija särkee astian, ollaan heti +valmis sanomaan, että tuo on tavallista. Tiedä siis, että kun jokin +sinun omasi särjetään, tulee sinun olla samanlainen kuin olit toisen +oman särkyessä. Seuraa tätä sääntöä tärkeämmissäkin asioissa. Kun toisen +lapsi kuoli tai vaimo, ei ole ketään, joka ei sanoisi, että se oli +inhimillistä. Mutta kun jonkun oma lapsi tai vaimo kuoli, heti kuullaan: +oi voi minua onnetonta! Tulisi kuitenkin muistaa, mitä tunsimme, kun +sitä samaa muista kuulimme. + + + + +XXVII. + + +Niinkuin päämäärää ei aseteta siinä tarkoituksessa, että sitä ei +saavutettaisi, niin ei myös ole maailmassa luonnon pahaa. + + + + +XXVIII. + + +Jos joku jättäisi sinun ruumiisi jonkun vastaantulijan mielivaltaan, +sinä tietenkin vihastuisit; mutta kun sinä jätät mielesi kenenkä hyvänsä +herjaajan loukattavaksi ja häirittäväksi, etkö sitä häpeä? + + + + +XXIX. + + +1. Tarkkaa kunkin työn edellytyksiä ja seurauksia, ennenkuin siihen +ryhdyt. Ellet niin tee, pääset alkuun tosin alttiisti, seurauksista +välittämättä, mutta sittemmin erinäisten vaikeuksien esiytyessä saat +siitä häpeällisesti luopua. + +2. Aiot voittaa kilpailuissa? Niin minäkin, totisesti! sillä se on +somaa. Mutta tarkkaa edellytyksiä ja seurauksia ennenkuin tartut +toimeen. Sinun täytyy taipua kovaan kuriin, nauttia pakkoravintoa, +pidättyä leivoksista, harjoitella väkisin, määrähetkinä, kuumassa ja +kylmässä, et saa juoda kylmää etkä viiniä mielesi mukaan, lyhyesti +sanoen: tulee jättää itsesi johtajan valtaan niinkuin lääkärin käsiin. +Sitten itse kilpailussa peittyä pölyyn, ehkä katkaista kätensä, +nyrjäyttää jalkansa, niellä tuntuvasti tomua, kenties kärsiä iskuja, ja +kaiken tämän ohessa hävitä. + +3. Tarkkaa tätä kaikkea ja tule voitteluun, jos vielä mielesi tekee, +muutoinhan ajelehdit niinkuin lapset, jotka leikkivät milloin +painijoita, milloin miekkailijoita, milloin torventoitottajia, milloin +näytelmätaiteilijoita: niin sinäkin, tahdot olla ensin voimailija, +sitten miekkailija, sitten puhuja, senjälkeen tietoviisas, mutta +kaikesta sielustasi et mitään, vaan niinkuin apina matkit kaikkea +näkemääsi ja mikä milloinkin sinua miellyttää. Et nimittäin ryhtynyt +harkinnalla mihinkään etkä eri näkökantoja tarkaten, vaan satunnaisesti +ja viileän vaiston mukaan. + +4. Siten eräät nähdessänsä tietoviisaan ja kuullessaan jonkun puhuvan +niinkuin Eufrates puhui[1] (vaikka kuka osaa niin puhua kuin hän?) +tahtovat itsekin olla viisaita. + +[1] _Eufrates_ oli stoalainen tietoviisas Syyriasta, Plinius nuoremman +(62--112) ystävä. Toisen tekstin mukaan on sanottava: "niinkuin Sokrates +hyvin puhuu". + +5. Ihminen, ajattele ensin, minkälainen on tehtävä, sitten arvosta omat +voimasi, voitko kestää. Tahdot suorittaa viisiottelu-urheilun tai +painia: tarkasta käsivartesi, reitesi, tutki lanteesi, sillä toinen +soveltuu toiseen eikä jokainen samaan. + +6. Arveletko, että tietoviisaaksi pyrkien saisit samalla lailla syödä, +juoda, haluta, kenkkuilla? Etpä vaan! Täytyy valvoa, ponnistaa, +erkaantua omaisistasi, joutua lapsenkin ylenkatsottavaksi, +vastaantulijoitten ilkuttavaksi, kaikessa olla alempana, -- kunniassa ja +viroissa, oikeuden edessä ja kaikissa toimissa. + +7. Ajattele tätä, tahdotko siten lunastaa tyyneyden, vapauden, +mielenrauhan. Päinvastaisessa tapauksessa älä ryhdy äläkä lasten lailla +ole tänään tietoviisas, sitten tullimies, sittemmin puhuja, senjälkeen +kuninkaan käskyläinen. Nämä eivät sovellu yhteen. Sinun täytyy olla yksi +persoonallisuus, hyvä tai huono. Sinun tulee harjoittaa hengenvoimiasi +tai ulkonaisia kykyjä, harrastaa sisäistä tai ulkoista uurastusta, -- +olla elämänviisas tai maailmanlapsi. + + + + +XXX. + + +Velvollisuudet johtuvat yleensä keskinäisistä olosuhteista. Sinulla on +isä: velvollisuus on huolehtia hänestä, totella kaikessa, kärsiä häneltä +nuhdetta ja kuritusta. Entä jos hän on paha? Missä on määrätty, että +luonnon olisi tullut tehdä sinulle hyvä isä eikä vain isä? Veljesi tekee +väärin sinulle: noudata sinä silloin säädyllisyyttä häntä kohtaan äläkä +katso mitä hän tekee, vaan mikä on sinun tehtäväsi luonnon lain mukaan. +Eihän toinen sinua loukkaa, ellet itse tahdo; mutta silloin olet +loukattu, kun luulet, että sinua loukataan. Silloin siis havaitset +naapurin, kansalaisen, virkamiehen velvollisuuden, kun totut tarkkaamaan +keskinäisiä olosuhteita. + + + + +XXXI. + + +1. Mitä tulee jumalanpelkoon, tiedä, että pääasia siinä on omata oikeat +käsitteet, nimittäin että Jumala on ja hyvin ja oikeudenmukaisesti +hallitsee kaikkea, ja sinun tulee järjestää itsesi jumaluutta +tottelemaan ja mukautumaan kaikkeen mitä tapahtuu sekä vapaaehtoisesti +havaitsemaan siinä korkeimman järjen määräyksiä. Niin ollen et +milloinkaan saa syytä moittia kaitselmusta etkä syyttää jääneesi +huolenpitoa vaille. + +2. Mutta siihen mielentilaan ei ole mahdollinen tulla, ellet irtaannu +niistä seikoista, mitkä eivät ole meidän vallassamme, ja katso hyvän ja +pahan riippuvan ainoastaan niistä, mitkä ovat meidän vallassamme; sillä +jos otaksut jonkin niistä [mitkä eivät ole meidän vallassamme] olevan +hyvää tai pahaa, on tästä seurauksena, että kun menetät jotakin hyvää, +jota tahdot, tai kohtaat jotakin pahaa, jota et tahdo, sinä soimaat ja +vihaat tällaisen aiheuttajaa. + +3. Jokainen elävä on nimittäin luonnostansa sellainen, että pakenee ja +karttaa niinhyvin sitä, mikä näyttää hänelle vahingolliselta, kuin +vahingon aiheuttajaa, vaan suosii ja tavoittaa hyödyllistä ja sen +aiheuttajaa. On siis mahdotonta, että se, joka luulee itseänsä +vahingoitettavan, iloitsisi luulemastansa vahingonaiheuttajasta, +samoinkuin hän tietenkään ei voi iloita itse vahingosta. + +4. Tästä tulee sekin, että poika solvaisee isäänsä, kun ei saa +luulemaansa hyvää. Tämä se teki Polyneikes ja Eteokles veljekset +riitaveljiksi [ja toistensa tappajiksi], kun luulivat tyrannivallan +olevan hyvää. Tämän tähden moittii jumaluutta maamies, merimies, +kauppamies, niin myös ne, jotka vaimonsa ja lapsensa ovat menettäneet. +Sillä missä on hyötyä, siellä ollaan myös jumalisia. Sentähden joka +huolehtii haluta ja inhota sitä, mitä hänen tulee, hän samalla huolehtii +hurskaudesta ja jumalanpelosta. + +5. Uhrata, lahjoittaa ja antaa pyhiin tarkoituksiin isien tavan mukaan +sopii aina puhtaalla mielellä, ei kevytmielisesti eikä huolimattomasti, +ei kitsaasti eikä yli varainsa. + + + + +XXXII. + + +1. Jos menet ennustamoon[1], muista olevasi tietämätön siitä, mitä +tapahtuu, vaan että tulet sitä ennustajalta tiedustelemaan, mutta +minkälainen tulos on, siitä olit tietoinen tullessasi, jos vain olet +viisas. Sillä jos se on niitä, jotka eivät ole meidän vallassamme, on +välttämätöntä, että se ei ole hyvää eikä pahaa. + +[1] Kreikkalaisilla oli erityisiä ennustuspaikkoja ja temppeleitä, joita +pidettiin pyhinä ja joissa uskottiin pappien, papittarien y. m. +välityksellä saatavan tulevaisuuden tietoja ja jumalain tahdon +ilmauksia. + +2. Älä siis osoita ennustajalle haluasi tai inhoasi äläkä vavisten häntä +lähesty, vaan hyvin tietäen, että mitä hyvänsä seuraakin, se on perin +yhdentekevää eikä ensinkään satu sinuun, mutta millaista tahansa se +onkin, sopii sitä hyvin käyttää eikä kukaan ole esteenäsi. +Luottamuksessa siis lähesty jumaluutta niinkuin neuvojaasi, ja muuten +kun jokin neuvo on sinulle annettu, muista neuvonantajaasi ja ketä +tottelemattomuudellasi ylenkatsot. + +3. Mutta tule tiedustelemaan ennustajalta, niinkuin käski Sokrates, vain +sellaisia seikkoja, joissa kaiken harkinnan perästä voidaan vedota +lopputulokseen ja joissa ei järjellä eikä millään muulla keinolla voida +kyseenalaisesta tapauksesta selvää saada. Siis kun on vaarassa autettava +ystävää tai isänmaata, ei tule tiedustella onko tuohon vaaraan +antauduttava, sillä jos saat vastauksen, että uhrisi tietää +onnettomuutta, on selvä, että ennustetaan kuolemaa tai jonkin +ruumiinjäsenen menetystä tai maanpakoa; mutta terve järki sanoo, että +vaikka niinkin kävisi, on ystävää ja isänmaata vaarassa autettava. +Tottele siis suurempaa tietäjää, Pythiosta, joka ajoi temppelistä +tiehensä sen, joka ei ollut auttanut hengenvaaraan joutunutta +ystäväänsä.[1] + +[1] Kaksi ystävää matkalla Delfoin tietäjätemppeliin joutui ryövärien +käsiin; toinen sai surmansa, toinen pääsi pakoon ja tuli temppeliin, +mutta hänet ajettiin pois, koska hän oli vaarassa hyljännyt ystävänsä. + + + + +XXXIII. + + +1. Määrää jo itsellesi jokin tunnusmerkki ja elämänohje, jota noudatat +sekä yksin ollen että ihmisten seurassa. + +2. Ja ollos enimmiten vaiti tai puhu milloin on välttämätöntä ja tee se +lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilaisuus vaatii puhumaan, haasta sinäkin, +mutta älä mitä hyvänsä, ei tappeluista eikä kilpa-ajoista, ei +painijoista, ei syömingistä eikä juomingista ja muusta mitä kaikkialla +kuulee, kaikkein vähimmin ihmisiä moittien tai kiittäen tai toisiinsa +vertaillen. + +3. Jos vain osaat, ohjaa sanoillasi seurassa olijoitten puheet +arvokkaisiin asioihin, mutta jos olet osunut varsin vierasten joukkoon, +ole vaiti! + +4. Naurua älköön olko paljon, ei usein eikä ylettömästi. + +5. Vannomista vältä, jos suinkin mahdollista, kokonaan, mutta ellei se +käy päinsä, olosuhteitten mukaan. + +6. Karta julkisia ja kehnojen kestejä. Jos kuitenkin välistä tilaisuus +vaatii niihin, ponnista koko tarkkuutesi siihen, ettet itse alennu +törkeyteen. Sillä tiedä, että jos seuralainen on saastainen, niin myös +hänen kanssansa seurustelija välttämättä saastuu, vaikka kohta itse +olisikin puhdas. + +7. Ota ruumiin tarpeeksi sitä, mikä on sille pelkästään hyödyksi, +niinkuin ruokaa, juomaa, vaatteet, koti, palvelus, mutta sysää syrjään +kaikki mikä on ulkokultaista ja ylellistä. + +8. Lemmennautinnoista ennen naimista on parhaansa mukaan pysyttävä +puhtaana; mutta jos tulee koskeneeksi, on säädyllisyyttä noudatettava; +älä kuitenkaan suututtele toisin tehneille äläkä syytä äläkä paljoa +kerskaile, ettet itse niin tee. + +9. Jos joku sinulle sanoo, että se ja se puhuu sinusta pahaa, älä +puolusta itseäsi siitä mitä on puhuttu, vaan vastaa, että "hän +nähtävästi ei tunne minun muita huonoja puoliani, sillä muutoin hän ei +olisi puhunut vain tällaista". + +10. Ei ole tarpeellista useinkaan käydä näytelmissä; jos silloin tällöin +tilaisuutta siihen olisi, käyttäydy niin, ettet näytä huolehtivan +mistään muusta kuin itsestäsi: anna asioitten vain mennä menoansa ja +voittajan voittaa, sillä niin sinä säilyt levottomuudelta. Mutta +suosiopauhusta, naurunremusta ja liiallisista liikkeistä pysy aivan +erilläsi. Näytelmästä poistuttuasi älä paljon puhu siellä tapahtuneesta, +paitsi siitä mikä on sinulle edistykseksi, sillä silloinhan näyttäisi +siltä, että olet viehättynyt näytelmään. + +11. Älä mene kaikenlaisiin luentoihin ajattelematta ja kevytmielisesti; +mutta silloin kun menet, säilytä arvosi ja vakavuutesi äläkä ole muille +vaivaksi! + +12. Kun joudut seurustelemaan jonkun semminkin arvohenkilön kanssa, +kuvittele kuinka tällöin olisi tehnyt Sokrates tai Zeno, niin sinun ei +tarvitse epäröidä miten milloinkin soveliaasti menettelet. + +13. Kun käyt jonkun mahtimiehen luo, ajattele mennessäsi, ettet tapaa +häntä kotona, että sinua ei oteta vastaan, että ovia ei avata, että hän +ei sinusta välitä. Ja jos näistä huolimatta velvollisuutesi on mennä, +mene ja kärsi kaikki, mitä tapahtuu, äläkä sano itseksesi: ei ollut sen +arvoinen, sillä on taitamatonta pahoitella ulkonaisista asioista. + +14. Seuroissa älä usein ja kovin paljon muistele omia toimiasi ja +vaarojasi, sillä vaikka itsellesi onkin mieluista muistella vaarojasi, +ei ole muille yhtä mieluista kuunnella sinun kohtaloitasi. + +15. Älä yritä herättää naurua, sillä se on liukas tie taitamattomien +tapoihin ja riittää heikentämään läheistesi kunnioitusta sinua kohtaan. + +16. Vaarallistakin on ryhtyä rivoja puhumaan. Jos sellaista sattuu, on +paikallansa nuhdella alkajaa, tai jos ei se ole mahdollista, vaieten, +punastuen ja epäävin ilmein selvästi osoittaa vastenmielisyyttäsi +sellaisesta puheesta. + + + + +XXXIV. + + +Jos mielessäsi kuvittelet jotakin huvin nautintoa, ole niinkuin ainakin +varuillasi, ettei se sinua viehätä mukaansa. Anna mieluummin sen asian +lähetä itsestään ja voita itseltäsi vielä pikku viivytys! Sitten muista +kumpaakin aikaa, sekä jona nautit huvia että sitä, jolloin nautittuasi +myöhemmin kadut ja itse soimaat itseäsi, ja aseta näille vastakohdaksi +ilosi ja tyytyväisyytesi siitä, että pidätyit nautinnolta. Mutta jos +sinulle aika tulisi ryhtyä tuohon, varo, ettei sen viehätys, hauskuus ja +houkutus voita sinua, vaan aseta vastakohdaksi, kuinka paljon parempi on +tietoisuutesi siitä, että olet saavuttanut niin suuren voiton. + + + + +XXXV. + + +Kun teet jotakin, minkä harkittuasi katsot tehtäväksi, älä yhtään väisty +sitä varten, ettei nähtäisi mitä teet, vaikka monet arvostelisivatkin +sitä aivan toisin. Sillä jos teet jotakin väärin, jätä se työ, jos taas +oikein, miksi pelkäisit väärin arvostelijoita? + + + + +XXXVI. + + +Samoinkuin lauselmat: on päivä, on yö, ovat varsin sopivia +erittelyperusteita, mutta sopimattomia yhdistelyn pohjaksi, samoin myös +itsellensä isomman palan valitseminen pidoissa saattaa olla sopivaa +ruumiin kannalta, mutta on sopimatonta seuran yhteishengen ja +häveliäisyyden noudattamisen kannalta. Kun siis olet jonkun vieraana, +muista, ettet eteesi asetetuista ainoastaan näe ruumiille sopivia, vaan +osoitat myös isännälle soveliasta huomaavaisuutta. + + + + +XXXVII. + + +Jos ryhdyt johonkin ylivoimaiseen tehtävään, niin sekä toimitat itsesi +nolatuksi että menetät sen, minkä olisit voinut täyttää. + + + + +XXXVIII. + + +Niinkuin kävellessäsi varot astumasta naulaan tai nyrjäyttämästä +jalkaasi, niin myös varo vahingoittamasta henkistä itseäsi. Ja jos joka +työssä varomme tätä, sitä turvallisemmin ryhdymme toimeen. + + + + +XXXIX. + + +Omaisuuden mitta on itsekullakin ruumis samoinkuin jalka on kengän +mitta. Jos siis tässä pysyt, säilytät mitan, mutta jos ylität, liu'ut +välttämättä ikäänkuin kaltevaa pintaa pitkin. Niin on myös kengän laita, +jos ylität jalan tarpeen: tulee ensin kultasaumainen kenkä, sitten +purppurainen, sitten kivihelmillä koristettu, sillä kun kerran käy yli +määrän, ei sillä enää ole ollenkaan rajaa. + + + + +XL. + + +Naisia, jopa neljäntoista vuotiaita, miehet mainitsevat +"valtiattariksensa". Nämä siis nähdessään, että heidän hyvänsä on vain +miehinen seura, alkavat kaunisteleida ja kaikkensa siihen suunnata. On +sen vuoksi vaivannäön arvoista pyrkiä saamaan heidät tietoisiksi siitä, +että heidän kaunein kunniansa on esiytyä säädyllisinä ja siveinä. + + + + +XLI. + + +Kehnouden merkki on kuluttaa paljon aikaansa pelkästään ruumiinsa +asioitten huolehtimisessa, niinkuin ylettömässä urheilussa, +ylensyömisessä ja -juomisessa ja muussa eläimellisten tarpeitten +tyydyttämisessä. Näitä on tehtävä sivumennen, vaan kaikki toimintamme on +tähdättävä henkisen puolemme huolehtimiseen. + + + + +XLII. + + +Jos joku tekee sinulle pahaa tai puhuu sinusta pahaa, niin se tapahtuu +siinä uskossa että hänen sopii niin menetellä. Eihän ole niin ollen +mahdollista, että hän seuraisi sinun käsityksiäsi eikä omiansa. Jos hän +näin ollen on harhaantunut käsityksissään, niin hän siitä saapi itse +kärsiä vahingon, niinkuin joutuu petetyksikin. Sillä jos joku otaksuukin +vaikeatajuista asiaa, joka on tosi, vääräksi, ei siitä totuus kärsi, +vaan se, joka on totuudesta erehtynyt. Näistä periaatteista lähtien sinä +siis tyynesti kärsit soimaajaa ja lausut kussakin tapauksessa: niin on +hänen mielestänsä. + + + + +XLIII. + + +Jokaisessa asiassa on kaksi kantaa: toinen, joka on siedettävä, toinen, +joka ei ole. Esim. jos veljesi tekee sinulle väärin, älä ota asiaa siltä +kannalta, että hän tekee väärin, sillä tämä on hänen kantansa, +sietämätön, vaan mieluummin siltä kannalta, että hän on veljeni, +kasvinkumppanini; silloin omaksut asiasta sen näkökohdan, miltä se on +siedettävä. + + + + +XLIV. + + +Nämä päätelmät eivät ole oikeita johtopäätelmiä: minä olen rikkaampi +kuin sinä, siis olen sinua parempi; minä olen puhetaitoisempi kuin sinä, +siis olen sinua parempi. Seuraavat päätelmät sen sijaan soveltuvat +yhteen: minä olen varakkaampi kuin sinä, siis on minun omaisuuteni +suurempi kuin sinun; minä olen puhetaitoisempi kuin sinä, siis on minun +puhetaitoni parempi kuin sinun. Mutta sinä itse et ole rikkautta etkä +puhetaitoa. + + + + +XLV. + + +Kun joku kylpee kiireesti, älä sano: huonosti, vaan sano: kiireesti. Kun +joku juo paljon viiniä, älä sano: pahasti, vaan sano: paljon. Sillä +ennenkuin tunnet hänen tekonsa perusteen, mistä tiedät onko se huonosti +tai pahasti? Näin menetellen et joudu päättelemään toisten mielialoja +vain näennäisistä seikoista, vaan täysin niitä tajuamaan. + + + + +XLVI. + + +1. Älä missään nimitä itseäsi tietoviisaaksi, äläkä +asianymmärtämättömien joukossa paljon juttele tieteellisistä asioista, +vaan toimi tieteen ohjeitten mukaisesti. Niinpä älä pidoissa puhu kuinka +tulee syödä, vaan syö niinkuin tulee. Sillä muista kuinka Sokrates +kaikkialla karttoi huomion herättämistä, niin että kun jotkut tulivat +hänen luoksensa tahtoen, että hän suosittaisi heitä tietoviisaille, hän +itse heidät saattoi perille: siihen määrään sieti hän sivuuttamista. + +2. Ja jos asianymmärtämättömien joukossa tulee puheeksi jokin +viisaustieteellinen väitelmä, ole sinä enimmäkseen vaiti, sillä on suuri +vaara, että heti syökset suustasi, mitä et ole sulattanut. Ja jos joku +sinulle sanoo, ettet tiedä mitään, etkä sinä siitä ole närkästynyt, +tiedä silloin päässeesi opin työn alkuun. Eiväthän lampaatkaan tuo +ruohoja paimenillensa osoittaaksensa paljonko ovat syöneet, vaan rehun +sulatettuansa sisässä tuovat ulkona villoja ja maitoa. Niin älä sinäkään +asianymmärtämättömille tyrkytä viisaustieteen sääntöjä, vaan niistä +sulautuneita tekoja. + + + + +XLVII. + + +Jos olet järjestänyt ruumiisi hoidon yksinkertaiseksi, älä siitä +ylvästele, ja jos juot vain vettä, älä joka tilaisuudessa julistele +olevasi raittiusmies. Ja jos tahdot karaista itseäsi vaivoihin, tee se +itsesi tähden eikä ihmisten tähden. Älä kylmiä kuvapatsaita halaile +[karaistumisesi näytteeksi], vaan jos sinun joskus on kovin jano, ota +kylmää vettä suuhusi, sylje se sitten pois äläkä kerro kellekään. + + + + +XLVIII. + + +1. Sivistymättömän tapa ja tunnus on, että hän ei koskaan odota hyötyä +tai vahinkoa itseltänsä, vaan ulkopuoleltansa. Viisaan tapa ja tunnus on +odottaa saavansa kaiken hyödyn ja vahingon itseltänsä. + +2. Edistyneitten merkkejä on: ei moiti ketään, ei kiitä ketään, ei +panettele ketään, ei syytä ketään, ei puhu itsestänsä mitään, että hän +muka jotakin olisi tai jotakin tietäisi. Kun häntä häiritään tai +estetään, syyttää hän siitä itseänsä, ja jos joku häntä kiittää, nauraa +hän itsekseen ylistäjäänsä, ja jos joku moittii, ei hän ryhdy +puolustautumaan. Niinkuin taudista toipuva hän käyskelee varoen +häiritsemästä tointumistansa, ennenkuin on saanut vakavuuden. + +3. Hän hillitsee kaikki himonsa, kääntää inhonsa vain siihen, mikä +meidän vallassamme ollen on vastoin luontoa, hän noudattaa +kaikinpuolista itsensä hallitsemista, huolimatta näyttääkö hän hullulta +tai tietämättömältä. Sanalla sanoen: hän on varuillaan itseänsä vastaan +ikäänkuin viholliselta ja väijyjältä. + + + + +XLIX. + + +Jos joku kerskailee ymmärtävänsä ja osaavansa selittää Khrysippoksen +kirjoja[1], sano sinä itsellesi, että ellei Khrysippos olisi +kirjoittanut epäselvästi, ei tällä olisi mistä kerskailisi. Mutta mitä +tahdon minä? Tahdon oppia tuntemaan luontoa ja sitä seurata. Kysyn siis: +kuka siihen osaa neuvoa? Ja kuultuani Khrysippoksen osaavan, käyn hänen +kirjoihinsa; mutta en ymmärrä hänen kirjoittamiansa: etsin siis +selittäjää. Ja tähän asti ei ole yhtään mitään ylvästeltävää. Mutta kun +löydän selittäjän, seuraa, että tulee noudattaa neuvoja, ja tämä yksin +on ylhäistä; sillä jos ihailen vain juuri selitystä, mikä muu minusta on +tullut kuin kielimies viisaustieteilijän sijasta? Se vain eroa, että +selitän Khrysipposta enkä Homerosta. Kun siis joku käskisi minun hänelle +selittää Khrysipposta, saisin ennemmin hävetä, kun en voisi osoittaa +hänelle sanojen mukaisia ja sanojen kanssa sopusointuisia tekoja. + +[1] Zenon oppilas, stoalainen tietoviisas, oli kirjoituksissaan +paikoittain varsin vaikeatajuinen ja hämäräperäinen. + + + + +L. + + +Mitä elämänohjeita omaksut, seuraa niitä niinkuin lakeja, pitäen +jumalattomuutena niiden rikkomista. Mitä tahansa sinulle sen johdosta +sanottaneenkin, älä siitä huoli, se ei enää satu sinuun. + + + + +LI. + + +1. Kuinka kauvan olet päättämättä sitä, että sinä olet arvokas osallinen +kaikkein parhaimmasta ja että et missään saa tehdä vastoin järjen +ratkaisua? Olet saanut ohjeet, joihin sinun tulee perehtyä ja joita jo +olet noudattanut. Millaista muuta opettajaa vielä odotat, jolle +lykkäisit parannuksentekosi? Et sinä ole enää nuorukainen, vaan täysi +mies. Jos nyt jatkat huolettomuutta ja hidastelua ja aina vain aiot +aikomistasi ja lykkäät päivästä päivään itsestäsi huolehtimisen, niin +huomaamattasi jäät edistymättä ja elät ja kuolet taitamatonna. + +2. Pidä siis itsesi jo arvollisena elämään täyden ja edistyväisen miehen +elämää, ja olkoon rikkomattomana lakinasi se mikä näyttää parhaalta ja +oikealta. Ja jos sinulle tapahtuu jotakin vaivalloista tai mieluista, +kunniakasta tai kunniatonta, muista, että nyt on taistelu, nyt jo on +Olympian kilpa eikä sitä enää sovi siirtää tuonnemmaksi, ja että yhdestä +päivästä ja yhdestä seikasta riippuu edistymisesi elämä ja kuolema. + +3. Sillä tavalla Sokrates kohosi korkealle, että hän kaikissa +kohtaloissaan seurasi järkeä. Sinäkin siis, vaikka et suinkaan vielä ole +Sokrates, olet velvollinen elämään niinkuin se, joka tahtoo olla +Sokrates. + + + + +LII. + + +1. Viisauden ensimmäinen ja välttämättömin perussääntö on periaatteiden +käyttäminen, esim. että ei saa valhetella. Toinen on niiden +todistaminen, esim. minkätähden ei saa valhetella. Kolmas on näiden +molempien vahvistaminen ja selventäminen, esim. minkätähden tämä on +todistus, mikä on todistaminen, mikä johtopäätös, mikä vastaväite, mikä +totuus, mikä valhe. + +2. Kolmas perussääntö on niin ollen välttämätön toisen tähden, toinen +ensimmäisen, mutta välttämättömin, ja jossa pitää pysähtyä, on +ensimmäinen. Mutta me teemme päinvastoin: viivymme kolmannessa ja kaikki +harrastuksemme kiertää siinä emmekä yhtään välitä ensimmäisestä. +Sentähden myös valhettelemme, mutta olemme valmiit todistamaan, että ei +saa valhetella. + + + + +LIII. + + +Joka tilaisuudessa tulee olla mielessä nämä ohjeet: + + "Mua johda, jumaluus ja sallimus, + kuin vain te määrännettekin: + halusta seuraan -- jos en tahdokaan, + mun pahan, kurjan seurattava on!"[1] + +[1] Säkeet ovat stoalaisen tietoviisaan Kleantheen, Zenon oppilaan +(synt. n. 300 e. Kr.). + + "Säveesti kohtaloon ken alistuu, + hän viisas on ja tuntee taivaan lait."[1] + +[1] Eräästä Euripideen (484--406) näytelmästä. + +Ja kolmanneksi: + +"Oi Krito, jos jumalat hyväksi näkevät, tapahtukoon niin.[1] Anytos ja +Melitos, syyttäjäni, saattavat minut tosin tappaa, mutta eivät voi minua +vahingoittaa."[2] + +[1] Sokrateen sanoja Platonin vuoropuhelussa "Krito". + +[2] Sokrateen sanelma Platonin kirjoittamassa "Sokrateen +puolustuspuheessa". + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Ojennusnuora, by Epictetus + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OJENNUSNUORA *** + +***** This file should be named 16620-0.txt or 16620-0.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/6/6/2/16620/ + +Produced by Matti Jarvinen, Tuija Lindholm and Distributed +Proofreaders Europe. + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/16620-0.zip b/16620-0.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..133a822 --- /dev/null +++ b/16620-0.zip diff --git a/16620-8.txt b/16620-8.txt new file mode 100644 index 0000000..b1dfb17 --- /dev/null +++ b/16620-8.txt @@ -0,0 +1,1893 @@ +The Project Gutenberg EBook of Ojennusnuora, by Epictetus + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Ojennusnuora + +Author: Epictetus + +Translator: K. Jaakkola + +Release Date: August 29, 2005 [EBook #16620] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OJENNUSNUORA *** + + + + +Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed +Proofreaders Europe. + + + + + + + +OJENNUSNUORA + +(ENKHEIRIDION) + + +Epikteetos + + +Kreikankielestä suomentanut ja +johdannolla varustanut +K. Jaakkola +fil. t:ri + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1919. + + + + +JOHDANTO. + + +Epikteetoksen nimi ja merkitys on arvattavasti useimmille suomalaisille +lukijoille vieras ja tuntematon. Se ei olekaan oudoksuttavaa, sillä +suomeksi on hänestä ollut tähän asti vain lyhyesti mainittu +Tietosanakirjassa ja filosofian historiassa sekä vähän enemmältä +"Onni"-nimisessä sveitsiläisen sivistyskirjailijan Hiltyn teoksen +suomennoksessa, jossa on erinäisiä saksasta käännettyjä kohtia hänen +kirjoituksistansa. + +Epikteetos oli kreikkalainen viisaustieteilijä n. vv. 50--120 j. Kr. Hän +oli syntynyt Vähässä-Aasiassa Fryygian maakunnan Hieropolis-kaupungissa +ja oli orjattaren poika. Kaiken nuoruutensa ajan hän itsekin oli orjana +ensin kotipuolessaan ja sittemmin Roomassa, jonne hän ajan mittaan oli +joutunut. + +Roomassa oli hänen isäntänsä keisari Neron suosikki ja kirjuri +Epafroditus, vapautettu orja, muutamien tietämän mukaan myös keisarin +kaartin päällikkö sekä luultavasti sama mies, jota jonkun kerran +mainitaan Epikteetoksen Tutkielmissa ja nimitetään myös tieteilijäksi +(*grammaticus*) ja sanotaan juutalaisten historioitsijan Josefuksen (s. +39 j. Kr.) ystäväksi. + +Vaikka silloinen aika Roomassa oli keisarien mielivallan ja julmuuden +aikaa, on kuitenkin otettava huomioon, että orjat roomalaisilla eivät +olleet kaikki samanlaisessa asemassa eikä niiden orjuuden tila aina +ollut vain sortoa ja ahdistusta, kuten me orjuudella tavallisesti +tarkoitamme. Niinpä esim. orjiksi joutuneet sotavangit katsottiin kyllä +onnettomaksi ihmisluokaksi, mutta ei suinkaan alempirotuiseksi. Samoin +saattoivat monet muut seikat vaikuttaa, että ansiokkaatkin ihmiset +orjuutettiin, esim. filosofi Ksenokrates, Platonin mainehikas oppilas, +myytiin orjaksi, kun oli jättänyt veronsa maksamatta. Maanviljelyksen, +kaupan ja teollisuuden alalla oli enimmän orjia, mutta näiden alojen +ulkopuolellakin toimivia henkilöitä oli orjien kaltaisessa asemassa, +vastaten meidän ajan apulaisia, palvelijoita, tehtaalaisia j. n. e.; +useastikin he saivat taloudellisen tilaisuuden ostaa itsensä vapaiksi +isänniltänsä tai nämä heidät omin ehdoin vapauttivat. Jos orjaksi +joutunut oli oppia ja sivistystä saanut, käytettiin häntä lasten +kasvattajana, kirjastonhoitajana, "konttoristina", y. m. perheen +toimissa. Eikä hänen tilansa ja asemansa ollut alempi tai huonompi kuin +vastaavissa toimissa meidän aikanamme. Yleisesti luettiin orjat +kuuluviksi talouteen (*familia*). + +Arvattavasti tämän viimeksisanotun asianlaidan tähden -- oppineisuutensa +johdosta -- vapautui myös Epikteetos orjan tilasta ja näyttää eläneen +vapaana kansalaisena Roomassa sekä viettäneen viisaan hillittyä ja +kärsimyksissä koeteltua elämää. Hän oli lapsuudessa loukannut jalkansa +tai toisten mukaan ensimmäisen isäntänsä kurituksesta jäänyt +raajarikoksi, niin että hän senjohdosta ontui koko elämän-ikänsä. Hän +asui pienessä, vaillinaisesti kalustetussa kamarissa, suuressa +köyhyydessä, niinkuin näkyy muutamista hänen kreikaksi sepittämistänsä +säkeistä, joissa ilmenee hänen surkea tilansa, alhainen asemansa, mutta +nöyrä ja vapaa mielensä ja alttiutensa jumaluuden järjestystä +noudattamaan. Silloinen kova ja paha aika, hirmuvallan tyrannius, oli +omansa vaikuttamaan Epikteetoksen kaltaisissa luonteissa harrastusta ja +pyrkimystä ihmishengen hyvien puolien huomioittamiseen ja herättämiseen. +Tähän etenkin soveltui n. s. stoalainen tietoviisaus, ja sen +merkittävimpiä edustajia on Epikteetos. + +Epikteetos on nuoruudessaan tietenkin kuullut kertomuksia keisari +Tiberiuksesta (v. 14--37), hänen julmuuksistaan ja mässäilystänsä, +joskin myös siitä halveksimisesta, jota Tiberiuksessa herätti +kansalaistensa matalamielisyys. Varmaankin hän on tuntenut kehnon +kerskujan Kaligulan ja ollut tietoinen heikon Klaudius-keisarin (41--54) +aikuisesta siveettömyydestä. Mieskohtaisesti on hän kuullut ja nähnyt +ihmispeto Neron (54--68) murharaivon hirmuja ja taiteilija-hurjuuksia, +Galban, Othon ja Vitelliuksen villiyttä, juutalaisten teurastajan +Vespasianuksen (69--79) sekä vihdoin hirmuhallitsija Domitianuksen +(81--96), joka vainosi veljeänsä lempeätä Titus-keisaria (79--81) ja v. +94 karkoitti kaikki filosofit Roomasta. Siinä vainossa arvattavasti +Epikteetoskin häädettiin. Sen jälkeen hän asettui asumaan Nikopoliin +kaupunkiin Epeirossa. + +On arvattava, että Epikteetoksella kaikesta huolimatta on ollut Roomassa +tilaisuutta syventää filosofista sivistystänsä, yrittäessään jakaa +oppiansa epäilemättä monille opinhaluisille. Roomasta karkoitettuna hän +Nikopoliissa sai vapaasti vaikuttaa, ja hänellä oli innostunut +kuulijakunta; hän toimi siellä toisen vuosisadan alkupuoleen asti. +Sittemmin hän palasi Roomaan ja sai nähdä keisarillista rikollisuutta +seuranneen paremman ajan Nervan, Trajanuksen (98--117), keisariajan +loistokauden, sekä uljaan Hadrianuksen (117--138), jonka mainitaan +seurustelleenkin Epikteetoksen kanssa ja nauttineen hänen filosofista +opetustansa. + + * * * * * + +Epikteetos samoinkuin Sokrates ynnä useat vanhan ajan ajattelijat ei +itse ole jättänyt jälkeensä kirjoituksia. Hänen opetuksensa oli, +niinkuin Sokrateenkin, keskusteluja ja väittelyjä erinkaltaisista +asioista, aineista ja olosuhteista, tähdäten aina ihmisen henkisen +puolen kohottamiseen, enimmiten sovitettuna kuulijain ja keskustelijain +suhtautumisen mukaan. + +Epikteetoksen opettaja oli ollut filosofi MUSONIUS RUFUS, mutta kun +Epikteetos oppinsa ytimessä samoinkuin sen muodollisessa puolessa +seurasi Sokratesta, on tämän "ihmisistä viisaimman" miehen merkityksestä +tässä yhteydessä lyhyesti mainittava. Sokrates oli kuvanveistäjän poika +Atheenasta (s. 470 e. Kr.) ja harjoitti itsekin, jopa +menestyksellisesti, tätä Kreikassa suurimmasti kunnioitettua ammattia. +Kolmenkymmenen vuotiaana hän ryhtyi filosofisiin harrastuksiin, mutta +varsin uudella ja toisella tavalla kuin aikaisemmat opettajat. Kulkien +ympäri eri tahoilla hän viritti keskusteluja ihmisten kanssa, vetosi +heidän luontaisiin taipumuksiinsa ja olosuhteisiinsa, +totuudenrakkauteen, rikkaudesta piittaamattomuuteen, taikauskon +kammoamiseen, tyrannivallan vihaan, isänmaan ja ihmisyyden lakien +kunnioittamiseen; hän vaati kieltäymistä elämän oloissa, rohkeutta ja +avomielisyyttä vapaasti ja julkisesti puhumaan ja opettamaan sitä, mitä +sisäinen ääni ihmisessä ilmoitti olevan oikein, varsinkin nuorisolle +näitä oppejansa esittäen. + +Kaiken tämän ohessa esiytyi Sokrates isänmaansa laeille uskollisena +kansalaisena, koko yhteiskunnan hyväksi vaikuttavana virkamiehenä ja +urhoollisena soturina hänen aikanansa isänmaalle vaarallisissa sodissa. +Mutta kun Sokrates aina painosti, että hänen tutkimustensa ja +opetuksensa päämääränä oli ainoastaan totuus, ja kun hän tätä kaikille +esittäessänsä ilmeisesti kohosi muita ylemmäksi, herätti se aikakauden +viisastelijoissa -- sofisteissa -- sekä yhteiskunnan ymmärtämättömissä +johtomiehissä siinä määrin kateutta, väärinymmärrystä ja vihaa, että +hänet tuomittiin nuorison viettelemisestä ja väärän uskonnon +opettamisesta tyhjentämään myrkkymalja (v. 390 e. Kr.). + +Tällaista esikuvaa noudatti Epikteetos, ja tässä juuri on hänen +opetustensa ansion salaisuus. Alituinen vetoaminen ihmisluontoon ja +ihmisen velvollisuuksiin, stoalainen vastenmielisyys koreilevaan +esitystapaan, miehevä yksinkertaisuus, syvällinen hyvän ja oikean +harrastus ne ovat tunnusomaisia Epikteetokselle ja tietenkin kuultuina +ovat vielä tehokkaammin pystyneet kuulijoihin vaikuttamaan, kun hän +näistä laajakantoisista periaatteista johtaa käytännöllis-siveelliset +opetuksensa, sovittaen niitä kaikkiin elämän olokohtiin verrattoman +havaannollisesti, vakavasti ja sattuvasti. Kaikkea tätä sopii päättää +siitä, mitä häneltä on jälkimaailmalle säilynyt. Itse kirjoittamiansa ei +hän ole, niinkuin jo on sanottu, jättänyt, vaan mitä häneltä on +kirjallista perua tallella, se on hänen oppilaansa ARRIANOKSEN kokoamia +muistiinpanoja.[1] Näitä on *Tutkielmia* (*Diatribai*), alkuansa 8 +kirjaa, joista vain 4 ensimmäistä on säilynyt; *Ojennusnuora* +(*Enkheiridion*), lyhyt käsikirja Epikteetoksen pääopetuksista ja +aatteista, johon SIMPLICIUS-niminen kirjoittaja 6. vuosisadalla j. Kr. +on lisännyt varsin laajat selitykset, samoin kreikankielellä; +*Katkelmia*, kirja lyhyitä mietelmiä, jotka STOBAIOS-niminen kirjoittaja +5. vuosisadalta j. Kr. on koonnut ja tallentanut.[2] Näiden lisäksi +mainitaan Epikteetoksen *Keskusteluja*, 12 kirjaa sisältänyt teos, joka +on kokonansa hukkaan joutunut. + +[1] _Flavius Aulus Arrianos_, Bitynian Nikomediasta Vähässä-Aasiassa (n. +95--180), Kappadokian maaherra (n. 131--137), eli lopun ikäänsä +Atheenassa, on itsekin kirjoittanut kreikankielellä historiallisia, +maantiedollisia ja filosofisia teoksia, joita paljon luettiin; niistä on +tunnetuin hänen Anabasis-kirjansa Aleksanteri Suuren retkistä. + +[2] _Johannes Stobaios_, Makedonian Stobista, kirjoitteli pojallensa +Septimiukselle otteita n. 500 kreikkalaisesta kirjailijasta ja on sillä +perusteella varsin tärkeä muinaisen kirjallisuuden tuntemiselle. + +Epikteetoksen filosofia on pääasiassa siveysoppia, stoalaisen +koulukunnan hengessä, kaikkialla ohjaten hyveeseen ja tehostaen itsensä +hillitsemisen tärkeyttä sekä tyytymistä siihen, mikä meillä on +vallassamme. Tämä näkökohta -- mikä on meidän vallassamme ja mikä ei ole +meidän vallassamme -- on myös *Ojennusnuorassa* määräävä ja perustavaa +laatua, s. o. asiat, jotka itse pystymme itsellemme hankkimaan, ja +asiat, jotka ovat vieraista voimista riippuvaisia. Hänen siveysoppinsa +vaatii yleisinhimillisiä oikeuksia kaikille eikä vain erinäisen kansan +tai syntyperän rajoissa eläville tai erityisille kansanluokille tai +ryhmille. Hän yhdistää opin velvollisuuksista kiinteästi oppiin +kaikkiviisaasta ja hyvästä jumalasta, jonka sukua on ihmissielu. Tässä +yhteydessä on merkille pantava, että tämä pakanuuden ajan opettaja +puhuessaan jumaluudesta käyttää jumala-käsitettänsä melkein useammin +yksiköllisenä kuin monikollisena sanana. Joskin stoalainen filosofia +yleensäkin sisältää ikäänkuin kehitetyn yhteenvedon siitä, mitä +muinaisuudessa sitä ennen on ajateltu luonnosta ja jumaluudesta, +ihmisestä ja hänen velvollisuuksistansa, ja semmoisena ollut juurikuin +tienvalmistajana kristinopin leviämiselle kreikkalaisessa ja +roomalaisessa maailmassa, on se erityisesti Epikteetoksen kautta +vaikuttanut ja vieläkin vaikuttaa siveellisen vakavuuden hyväksi. + +Jo monet muinaisajan suurhenkiset miehet pitivät Epikteetosta +opettajanansa, esim. keisari Markus Aurelius (161--180), yksi stoalaisen +filosofian merkkimiehiä, joka itsekin kirjoitti samansuuntaisia +*Itsetarkasteluja*. Keisari ilmoitti ihastustansa siitä, että hänen +opettajansa Junius Rusticus ohjasi häntä Epikteetokseen, ja m. m. hänen +arvostelunsa kristityistä onkin oleellisesti samanlainen kuin +Epikteetoksen, vaikka kyllä paljon karheampi; kuitenkin sielun +kuolemattomuudesta puhuu M. Aurelius, samoinkuin latinalais-stoalainen +filosofi Titus Annaeus Seneca (4 e. Kr. -- 65 j. Kr.), toisemmin kuin +Epikteetos, jolle se näkökanta on vieras. + +*Ojennusnuoran* tarkoituksena on Simpliciuksen selityksen mukaan "ohjata +ihmismieltä siihen vapauteen, johon maailman rakentaja ja isä sen on +hankkinut". Kirjan kreikankielinen nimi merkitsee "kädenomaa", jonka +tuli olla ikäänkuin miekka kädessä aina valmiina ohjaamaan tuohon +tarkoitukseen. Suurella taitavuudella, terävyydellä ja harrastuksella +koskettelee tekijä varsin monipuolisesti hengen ja ruumiin suhteitten +eri aloja, vertauksilla ja kuvauksilla osoittaa ja ylistää kaiken +oikean, hyvän ja jalon arvoa, teroittaa totuuden, rehellisyyden ja +ihmisrakkauden omistamista ihanteelliseksi tarkoitusperäksi, loukkausten +ja huomattavaisuuden puutteen vähäpätöisenä pitämistä, sisällisen +ihmisen arvon merkitystä korostaen. Kirja on rikas ajatuksista, +johdonmukainen ja yhtenäinen, vaikkakin jaettuna eri lukuihin. +Ojennukset ja ohjaukset, neuvot ja vertaukset ovat kauttaaltaan +opettavaisia ja mieltä kiinnittäviä; opetukset tähtäävät ihmiselämän +parantamiseen ja järjestä osallisen hengen herättämiseen säilyttämään +arvonsa ja käyttämään luontaisia voimiansa. Esitys on lyhyttä ja +miellyttävää, kieli voimallista ja vaikuttavaa. + +Useat E:n ajatusten yhtymäkohdat kristinopin kanssa ovat jo entisinä +aikoina vetäneet huomiota puoleensa tutkijain ja kirkonmiesten taholta, +esim. kirkkoisä Augustinuksen (353--430) ja Klemens Aleksandrialaisen ({~DAGGER~} +220). On myös niitä, tieteilijöitäkin, jotka sillä perustuksella +koettavat osoittaa Epikteetoksen tunteneen Uuden Testamentin +kirjoituksia ja sen jälkeen soveltaneen ja esittäneen omat opetuksensa. +Että Epikteetos on tietänyt kristityistä, näkyy hänen Tutkielmiensa IV. +7. 6. kohdasta, jossa hän kuolemaa pelkäämättömillä galilealaisilla +ilmeisesti tarkoittaa kristityitä, mainiten heitä tuolla sen ajan +nimityksellä. + +Merkitsen tähän erinäisiä Ojennusnuoran ja Uuden Testamentin vastaavia +kohtia, joissa on havaittavissa ajatusten yhdenkaltaisuutta, siinä +sivussa huomauttaen, että on yli 200 tärkeämerkityksellistä sanaa +yhteisiä koko Epikteetoksessa ja Uudessa Testamentissa. Nämä kohdat ovat +seuraavat: + +Ojennusnuora 13 -- Matt. 6:21; O. 15 -- Luuk. 22:29; O. 18 -- Room. +8:28; O. 22 -- Luuk. 9:62, 14:28; O. 25:1 -- Room. 12:15; O. 29 -- Luuk. +14:28; O. 30 -- 1 Piet. 2:18; O. 31:1 -- Jaak. 1:17; O. 33:1, 16 -- Ef. +5:3, Koi. 3:8, 1 Tim. 5:13, Jaak. 3:1; O. 33:2 -- Matt. 7:1; O. 33:5 -- +Matt. 5:34; O. 33:6 -- II Kor. 6:14; O. 33: 7 -- 1 Tim. 6: 8, Luuk. +3:14; O. 33:8 -- 1 Tess. 4:3, Jaak. 3:17; O. 35 -- Matt. 5:10, 1 Piet. +4:4; O. 40 -- 1 Piet. 3:3; O. 42 -- 1 Piet. 3:9; O. 43 -- Matt. 18:21; +O. 46 -- Matt. 7:6; O. 48:3 -- Hebr. 12:1; O. 51 -- Hebr. 3:13; O. 53 -- +Matt. 6:10. + +Nämä parikymmentä kohtaa on, niinkuin sanottu, otettu Ojennusnuorasta, +ja lukijan sopii niitä itse verrata Uuden Testamentin tässä merkittyihin +kohtiin. Uusin Uuden Testamentin tutkimus ottaa selityksissään huomioon +sukulaisajatuksia myös profaanikirjallisuudesta, varsinkin juuri +myöhemmän stoalaisuuden. Tällöin todetaan Epikteetoksessa olevan, paitsi +mainittuja Ojennusnuoran kohtia, ainakin parisataa ajatusten +yhdenlaatuiskohtaa, yhtäläisyyttä ja yhtäpitäväisyyttä erinäisten Uuden +Testamentin kohtien kanssa. Useat niistä eivät ensi silmäyksellä tosin +ole niinkään yhtäläisiä, mutta tarkemmin tutkiessa täytyy kuitenkin +huomata ajatusten yhtäläisyyttä näkökannan ytimessä yhtä paljon, +toisinaan enemmänkin, kuin pelkästään sanallisessa yhtäläisyydessä, mikä +useinkin on vain satunnaista tai pintapuolista laatua ja jolla ei ole +tekemistä henkisen sukulaisuuden kanssa. + +Kristinoppi osoittaa uskonnon ja siveyden elävästi yhteen kuuluviksi; +Epikteetoksen -- niinkuin yleensä stoan -- siveysoppi lepää myös +uskonnollisilla edeltämyksillä: se edellyttää uskon jumaluuden +olemukseen, joka on oleeltansa pelkkää järkeä, on siveellisesti +täydellinen ja jonka sukua on järjellä varustettu ihminen. Kristinoppi +tunnustaa ja tuntee vain yhden Jumalan ja kaikille ihmisille yhden +totuuden ja yhden pelastusmahdollisuuden, Epikteetos on tässä suhteessa +yhtä "suvaitsematon": hänen on mahdoton ymmärtää ja hänestä on +täydellisesti henkistä kehnoutta ja häpeämätöntä paatumusta, että kukaan +millään oikeutuksella saattaa epäillä tai kieltää jumalan olemusta ja +maailmaa järjellisen mielen tuloksena. Taitavasti todistaa hän, että +tulee voittaa maailma, jos tahtoo henkensä puhtaana pitää, tulee +sisällisesti siitä irtautua, sillä ei käy yhdistäminen halua maallisiin +tavaroihin ja halua todelliseen onneen, ei maailmanrakkautta ja +jumalanrakkautta. + +Epikteetos teroittaa jumaluuden pyhyyttä, puhtautta ja hyvyyttä, mutta +katsoo ihmissielun pystyvän saavuttamaan jumalallisen puhtauden, niin +että ihminen tulee jumalankaltaiseksi. Yhteys, luottamus ja rakkaus +Jumalaan on stoalaisessa opissa vain ajatuksia ja päätelmiä eikä sitä +sydämmellistä tuntemusta, mikä kristityllä on persoonalliseen +Jumalaansa, eikä niin ollen ole stoalaisella jumalanpelkoa eikä Jumalan +vihan tuntoa eikä sitä peloittavaa vakavuutta, jolla kristinoppi +lopullisesti eroittaa iankaikkisesti onnelliset ja iankaikkisesti +onnettomat. + +Epikteetos on, niinkuin jo on osoitettu, stoalaisen filosofisen +koulukunnan edustavimpia miehiä. Stoalaisuuden alottaja on filosofi ZENO +(350--264 e. Kr.) kotoisin Kition kaupungista Kypros-saarelta. Hän oli +alkuaan liikemies, mutta antautui sittemmin kokonaan henkisiin +harrastuksiin. Hän kuunteli Atheenassa eri suuntien filosofeja, joista +hänen oppi-isistään mainittavimmat olivat Krates ja Ksenokrates. V. 308 +hän perusti Atheenassa oman filosofisen koulukunnan, jota nimitetään +stoalaiseksi sen, taidemaalauksilla koristetun, pylväsrakennuksen, +*stoa*, mukaan, missä hän luennoi ja opetti. Siinä stoapylväikössä oli +surmattu suuri joukko Atheenan kansalaisia 30 tyrannin hallitusajalla, +jotka hirmuvaltiaat sitten Sokrateen rohkean toimenpiteen johdosta +kukistettiin. Zeno valitsi sen paikan oppilaittensa yhtymäkohdaksi niin +tavoin puhdistaaksensa ja poistaaksensa siihen kiintyneen surkean +muiston. + +Zeno nautti suurta arvoa atheenalaisten kesken, ja erikoisesti häntä +kunnioitti Makedonian kuningas Antigonos Gonatas hänen viisautensa +vuoksi. Zenosta ovat lähtöisin stoalaisopin perusteet ja yleensä +ydinkohdat semmoisinaan. Edellisessä on niitä jo muutamin kohdin +kosketeltu. Seuraavassa vielä vähän lähemmin esitetään stoalaista +järjestelmää, sen merkitystä ja arviointia. + + * * * * * + +Zenon opin pohja oli käytännöllinen siveysoppi ja sen vaatimusten +toteuttamista elämässä hän samoinkuin hänen jälkeisensä stoalaiset +teroittivat. Stoan ylin periaate on saattaa elämä sopusointuun luonnon +kanssa ja niin muodostaa se järjelliseksi. Ihmisluonto on riippuvainen +kaikkeuden luonnosta ja edellytyksenä on ymmärtää, että maailmankaikkeus +on riippuvainen järjellisestä järjestyksestä, jonka alaiseksi meidän +tulee alistaa myös oma tahtomme. Kaikki riippuu mielialasta, ja toiminta +eli teko semmoisenansa on yhdentekevä, joten esim. rikokset ovat +seurauksia siitä, että tekee vääriä päätelmiä hyödyllisestä ja +vahingollisesta. Tämän tähden on ihmisen velvollisuus kehittyä +ymmärtämään mikä on hyödyllistä, mikä vahingollista, mutta +stoalaisuudessa tämän arvostelu tapahtuu etupäässä ajallisuuden +kannalta, jolloin päähyveiksi esitetään: oikeus, maltti, urhous, nämä +kaikki ollen järjen ilmenemismuotoja; kenessä nämä avut yhtyneinä ovat +täydelliset, hän on likellä jumaluutta. Näin stoalainen askartelee +järjen perusteilla, tyytyen ajallisuuteen, josta seuraa +itseensätyytyväisyys, mielinmääräinen menettely itseänsä kohtaan, +vaikkapa itsemurhakin. + +Mutta tämän ohessa on ihmisen henkisestä puolesta huolehtiminen stoan +tärkeitä ydinkohtia; stoa on luonut siveysopin, jonka vertaista ei ole +missään muissa filosofisissa järjestelmissä ja jonka ainoastaan +kristinoppi voittaa. Pelkästään filosofisesti katsottuna on Platonin +(427--347) tietopuolinen tutkimus ja Aristoteleen (384--322) järjestelmä +paljon korkeammalla; mutta stoalaiset ovat ymmärtäneet Sokrateen, +Platonin ja Aristoteleen ajatelmista rakentaa yhtenäisen järjestelmän, +joka lajissansa on omaperäinen ja maailmalle esiytyy uutena ja +itsetyisenä; se on viimeinen, suuri itsenäinen muodostelma vanhan ajan +filosofiaa. Kun kristinoppi esittää korkeinta, mitä voi olla olemassa, +esittää vapauden, niin stoakin esittää tätä korkeinta, vaikka omalla +tavallansa, teroittaen itsemääräämistä ja muista riippumattomuutta. Ja +tässä on stoalaisen koulukunnan historiallinen merkitys. + +Se oli oikeastaan kolminainen. Ensiksikin on stoa henkisesti hallinnut +muinaisajan maailmaa ainakin neljäsataa vuotta, valtiollisten ja +uskonnollisten levottomuuksien aikana Kreikan ja Rooman sivistyneitten +uskontona ylläpitänyt heissä siveellistä ryhtiä. Toiseksi on stoalaisuus +juuri sen kautta tasoittanut tietä kristinopille niinhyvin sivistyneissä +kuin rahvaassa. Kolmanneksi on se ainakin jo toisella vuosisadalla +sulanut kristinoppiin, antanut tälle lausuntamuotoja ja ollut siinä +tärkeänä käytinaineena kristillisen siveysopin kehittämisessä. + +Uskontona on kristinoppi luonnollisesti voittanut stoan, sillä stoa ei +tietenkään voinut kilpailla kristinopin kanssa, vaikkapa stoakin +suuresti harrasti ihmisten yhteistuntoa ja esitti ihmisten yleistä +veljeyttä yhden jumalallisen isän lapsina. Siitä huolimatta ei stoan +vaikutus aikanansa ole ollut turha, etupäässä tietystikin +sivistyneistöön, jonka erikoisoloihin sen oppimuodot olivat +historiallisesti kiintyneet. Stoalaisuuden ansioksi lasketaankin +kreikkalaisten kansallisten yksityisharrastuksien rajojen laventaminen +kosmopoliittiseksi, yleisinhimilliseksi, ja niin ihmissuvun sisäisen +yhteyden todistajaksi ja sen kautta tärkeäksi tekijäksi +yhteiskunnallisen elämän muodostamisessa, siitä huolimatta, että stoa +yksinäisyyttäkin ylistää ja näyttää kuinka viisas voi yksinäisyyttäänkin +hyväksensä käyttää. Myös on stoalainen oikeuskäsite vaikuttanut +roomalaiseen oikeuteen ja sitä tietä muiden kansojen oikeuteen. +Stoalaisen filosofian merkitys ja vaikutus myöhemmän, jopa +kristillisenkin, ajan filosofiaan ei suinkaan ole huomiotta jätettävä. +Stoalaisten oppi sisältää ikäänkuin kaukaisia kangastuksia uuden ajan +puhtaasta ja korkeasta opista ihmissuvun onnellistuttamiseksi. +Ilmeisesti on stoalla ulkonaista yhtäläisyyttä kristinopin kanssa, +niinkuin edellä jo on huomautettu, ja tästä sitten on aiheutunut se +luulo ja väittely, jopa todistelukin, että stoan merkkiedustaja +Epikteetos on kirjoittanut kristinopin vaikutuksen alaisena, niinkuin +myös päinvastainen luulottelu, että jotkut Uuden Testamentin +kirjoittajat ja etenkin apostoli Paavali olisivat kirjoituksissansa +Epikteetosta tunnustelleet ja noudatelleet. + +Epikteetoksen kirjoituksista selkenee, että hän omalla tavallaan uskoi +hänelle "ilmoitettuun sanaan" yhtä lujasti kuin kukaan evankeliumin +julistaja. Zeno ja Khrysippos (282--209), stoalaisuuden pylväät, ovat +hänestä ihmiskunnan todelliset hyväntekijät, jotka ovat julistaneet ja +näyttäneet ihmiskunnan onnen tien, ja heidän oppiansa hän pitää lakina, +joka on kotoisin jumaluudesta johtaaksensa ihmiset sisälliseen rauhaan. +Ken on näin lujasti varma olevansa oikealla tiellä, hän ei ota +tarkataksensa, onko kenties muita teitä, jotka veisivät samaan +päämäärään. Ei saata olettaa, että Epikteetos olisi siihen määrään +hyljännyt helleeniläisen viisauden ilmestyksen ja olemassaolon, että hän +sitä halveksien olisi hänelle vieraan opin osittaisia eriä oppiinsa +sovittanut. Jos hän edes vähänkin tunsi Paavalin kirjeet, täytyi hänen +joko vieroa sitä, mitä Paavali sanoo hänen korkeimmastansa, tai tulla +kristityksi: jälkimmäistä nähtävästi ei ole tapahtunut. Vaikka +kieltämättä on ajatusten yhdenmukaisuutta ja maailmankatsomuksen +sukulaisuutta Uuden Testamentin ja Epikteetoksen välillä, niin on myös +vahvasti periaatteellisia erinkaltaisuuksia ja vastakohtia. Jos hän +olisi lukenut U. T:n kirjoituksia, olisi hän siinä löytänyt hänelle +täydellisesti ymmärtämätöntä, -- mielialoja, periaatteita ja +tosiasioita, jotka ovat aivan vastakkaisia hänen tuntemuksillensa ja +järjestelmällensä: kuinka olisi hän sieltä piintynyt poimimaan erinäisiä +otteita omiin kirjoituksiinsa, havaitsematta syvää vastakohtaa +kristillisen ja stoalaisen viisauden välillä? Jos hänelle olisi ollut +tärkeätä saada kristityitäkin kuulijoiksi luennoillensa tai jos hän +olisi tahtonut ilmaista kantansa kristinoppiin, olisi hänenlaisensa +avomielinen mies sen julkisesti ja vapaasti esittänyt, mutta sitä ei ole +siinäkään kohdassa, missä hän nähtävästi kristityitä tarkoittaa. Päin +vastoin on hän kaikessa esityksessänsä stoalainen, käyttää kaiken +taitonsa ja kaunopuheisuutensa stoalaisen elämänihanteen ilmituomiseksi. + +Samanlaisilla perusteilla täytyy jo ennakolta olla selvää, että +Kristuksen apostolit eivät voineet lainailla pakanuuden filosofiasta +eivätkä myös olisi uskoneet voivansa helleeniläisen filosofian +lisäyksillä korottaa pelastusjulistuksensa vaikutusta. Apostolien +joukossa varsinkin Paavali, joka kaiketi ennen muita oli helleenien +sivistykseen tutustunut, osoittaa syvää vastenmielisyyttä inhimillistä +viisautta vastaan (1 Kor. 1:21, 22); se on hänestä vain harhatie +Kristuksen ilmestyksen suhteen, jossa on kaikki viisauden ja tiedon +aarteet kätkettynä (Kol. 2:3). Kuka helleeniläisestä viisaudesta näin +ajattelee, hän ei ole voinut kirjoituksiinsa sitä sovitella. Joku onkin +tämän johdosta tehnyt varsin oikeutetun kysymyksen! Eikö ole selvä, että +apostolille, olettaenkin hänen tunteneen kreikkalaista kirjallisuutta, +täytyi olla tärkeätä sitä ennemmin salata kuin tuoda julki? + +Epikteetoksen merkitys ei silti ole käytännöllistä arvoa vailla, +saatikka tarpeeton, meidänkään ajalle; olisipa useinkin terveellistä, +tarpeellista ja hyödyllistä palata Epikteetoksen menetelmään siveellisen +sivistyksen opettamisessa, järkiperäisillä syillä ohjata kansaa kasvavaa +elämän puhtautta etsimään ja totuutta tavoittamaan. -- Siinä mielessä on +tämä *Ojennusnuora* suomeksi toimitettu. + + * * * * * + +Suomennos on tehty Yliopistomme kirjastossa säilytetystä +kreikankielisestä Dübnerin tekstistä (Paris 1842), johon liittyy sangen +sanatarkka latinalainen, Angelus Politianuksen, käännös. Käytettävänä on +myös ollut Ioh. Schweighaeuserin kreikkalais-latinalainen teksti v:lta +1798 sekä Dacierin ranskalainen, Elisabeth Carterin englantilainen, +Aleksander v. Gleichen-Russwurmin saksalainen ja Hamiltonin ruotsalainen +käännös. -- Muuta käytettyä Epikteetos-kirjallisuutta on mainittava +stoan ja Epikteetoksen perinpohjaisen erikoistutkijan Adolf Bonhöfferin +teokset "Epictet und die Stoa. Untersuchungen zur stoischen Philosophie. +Stuttgart 1890", "Die Ethik des stoikers Epictet. Stuttgart 1894" ja +"Epiktet und das Neue Testament. Giessen 1911", sekä Theodor Zahnin "Der +Stoiker Epiktet und sein Verhältniss zum Christentum. Erlangen 1895". + + SUOMENTAJA. + + + + +OJENNUSNUORA + + + + +I. + + +1. Me hallitsemme toisia elämämme seikkoja, toisia emme. Meidän +vallassamme on mielipiteemme, harrastuksemme, halumme, inhomme, sanalla +sanoen: kaikki oma toimintamme. Vallassamme taas ei ole: ruumiimme, +omaisuus, muiden mielipiteet meistä, yhteiskunnalliset olosuhteemme, +sanalla sanoen: kaikki, mikä on ulkopuolella meidän toimintaamme. + +2. Ja kaikki se, mikä on meidän vallassamme, on luonnostaan vapaata, +esteistä ja haitoista riippumatonta; mutta se, mihin meillä ei ole +määräämisvaltaa, on heikkoa, epävapaata, esteenalaista, meille vierasta. + +3. Muistaos siis, että jos pidät luonnostaan epävapaita asioita tai +oloja vapaina, jos vierasta omanasi, joudut vaikeuksiin, huoliin ja +levottomuuteen, moitit Jumalaa ja ihmisiä; mutta jos katsot omaksesi +vain sen, mikä on sinun ja pidät vieraana sen, mikä todella on vierasta, +niin ei sinua kukaan koskaan mihinkään pakoita, ei kukaan sinua estä, et +syytä etkä moiti ketään, et vastoin tahtoasi tee mitään, ei kukaan sinua +vahingoita, ei yksikään ole vihamiehesi, sillä sinun ei tarvitse kärsiä +mitään turmiollista. + +4. Kun siis tavoitat niin korkeita näkökantoja, muista, että sinun tulee +harrastaa niitä pontevasti toimeliaana, toisinaan muita asioita +ollenkaan ajattelematta, toisinaan ainakin nykyiset asiat jättäen +tuonnemmaksi. Mutta jos samalla haluat näitä ja tahdot myös valtaa ja +rikkautta, on varsin mahdollista, että et saavuta näitäkään, juuri +siksi, että samalla pyrit omistamaan ensinmainittuja hyveitä: ja niin +kokonaan menetät sen, mikä yksin ja ainoastaan voi tuottaa vapautta ja +onnea. + +5. Harjaannu siis heti vastaamaan kaikelle katkeralle mielialalle: tuo +on vain näennäistä eikä ensinkään sitä, miltä se näyttää. Ota siitä +sitten selvä ja arvostele niiden ohjeiden nojassa, joita sinulla on, +ennen kaikkea tämän mukaan: onko tuo niitä, jotka ovat meidän +vallassamme, vai niitä, jotka eivät ole? Ja jos se kuuluu niihin, jotka +eivät riipu meistä, ollos valmis siihen, että se ei ensinkään kuulu eikä +koske minuun. + + + + +II. + + +1. Muista, että halun vaatimus on saada sitä, mitä haluaa, ja että inhon +vaatimus on karttaa sitä, mitä inhoo: joka ei saavuta haluamaansa, on +pettynyt ja onneton, -- joka ei karta inhoamaansa, on kurja. Jos siis +inhoat vain sitä luonnonvastaista, joka on sinun vallassasi, niin et +yhtään joudu sen pahan valtaan, jota inhoat; mutta jos pelkäät tautia +tai köyhyyttä tai kuolemaa, joudut onnettomaksi. + +2. Älköön sinulle siis olko vastenmielistä mikään, mikä ei ole meidän +vallassamme, ja siirrä inhosi siihen luonnonvastaiseen pahaan, joka on +meidän vallassamme; mutta nykyhetkellä tukahuta halusi kokonaan. Sillä +jos haluat jotakin, mikä ei ole meidän vallassamme, joudut välttämättä +onnettomaksi; jos taas haluat niitä, mitkä ovat meidän vallassamme ja +joiden haluaminen saattaisi olla hyvää ja kaunista, ei niitä sinulla +vielä ole hallussasi. Harrasta vain tai ole harrastamatta, mutta +tyynesti, rajaa pitäen ja vaivaa näkemättä. + + + + +III. + + +Kaikesta, mikä ilahduttaa mieltäsi tai tuottaa hyötyä tai mitä +rakastetaan, muista lausua minkälaatuista se todella on, +vähäpätöisimmistä asioista alkaen. Jos mielesi on kiintynyt +saviruukkuun, sano: saviruukusta minä pidän paljon, ja jos se särkyy, +älä siitä häiriinny; jos suutelet lastasi tai vaimoasi, sano suutelevasi +ihmistä, sillä kun hän kuolee, ei sinun tule joutua häiriöön. + + + + +IV. + + +Kun aiot ryhtyä johonkin toimenpiteeseen, johda mieleesi, minkälaatuista +tuo toimi on. Jos menet kylpemään, kuvittele itsellesi, mitä +kylpylaitoksessa tapahtuu, kuinka siellä viskellään vettä ihmisten +päälle, tungeskellaan, ilvehditään, vieläpä varastetaankin, ja sitä +turvallisemmin tartut toimeesi, jos heti sanot itsellesi: tahdon kylpeä, +mutta tahdon säilyttää oman luontaisen mielentilani. Ja menettele samoin +kaikessa, mihin ryhdyt, sillä siten olet valmis sanomaan, jos jokin +estää kylpemistäsi: enhän tahtonut ainoastaan tätä kylpemistä, vaan myös +säilyttää oman luonnollisen mielentilani, mutta sitä en säilytä, jos +suututtelen satunnaisuuksista. + + + + +V. + + +Ihmisiä ei tee levottomaksi niin paljon itse asiat kuin heidän +ajatuksensa asioista, esim. kuolema ei ole kauhistuttava, sillä +silloinhan Sokrateskin olisi kuolemaa kauhistunut, vaan se ajatus, että +kuolema on kauhea, tekee sen kauhistuttavaksi. Siis kun joudumme +esteisiin tai käymme levottomiksi tai muutumme murheellisiksi, älkäämme +syyttäkö muita kuin itseämme, omia ajatuksiamme. Syyttää toisia omasta +onnettomuudestansa on sivistymättömyyden merkki; syyttää itseänsä on +sivistyksen alkeiden ilmaus, olla syyttämättä muita ja itseänsä on näyte +ihmisen sivistyksestä. + + + + +VI. + + +Älä ylpeile mistään etevyydestä mitä sinulla ei ole. Jos hepo kerskuen +sanoisi: olen uljas, olisi se siedettävää, mutta jos sinä kerskuen +sanot: minulla on uljas hevonen, tiedä ylpeileväsi hevosen hyvistä +ominaisuuksista. Mikä on sinun? Hengen kykyjen käytäntö. Siis sitä mukaa +kuin luonnollisesti käytät kykyjäsi, sikäli saat ylpeillä, sillä silloin +ylpeilet ainoastaan omasta hyvästäsi. + + + + +VII. + + +Kun merimatkalla laiva pysähtyy satamaan ja sinä lähdet laivasta +hakemaan vettä maalta, sopii kyllä matkalla poimia näkinkenkä, kukkanen +y. m. s., mutta sinun tulee pitää mielessäsi laiva ja lakkaamatta +tarkata, kutsuuko laivanpäällikkö lähtöön; ja jos kutsuu, tulee jättää +kaikki muu, ettei sinua sidottuna noudettaisi laivaan niinkuin elukoita +kuljetetaan. Samalla tavalla on elämässä: jos sinulle näkinkengän ja +kukkasen sijasta annetaan vaimo ja lapsi, ei mikään sitä estä; mutta jos +päällikkö kutsuu, juokse laivaan, jätä ne kaikki äläkä katso taaksesi, +ja jos olet vanha, älä poistu pitkälle laivasta, ettet jäisi, kun hän +sinua kutsuu. + + + + +VIII. + + +Älä vaadi tapahtumain tapahtumista sinun tahtosi mukaan, vaan toivo +niiden käyvän juuri niinkuin ne käyvät, niin saat nauttia rauhaa. + + + + +IX. + + +Tauti on esteenä ruumiille, mutta ei vastoin tahtoa harkintakyvylle. +Halvaus on esteenä säärille, mutta ei harkinnalle. Ajattele tätä +kaikessa mikä sinua kohtaa, ja sinä havaitset esteen kohtaavan aina +jotakuta muuta eikä sinua. + + + + +X. + + +Kaikissa tapahtumissa muista itseesi mennen kysyä: mitä kykyä sinulla on +sen oikeaan käyttämiseen? Jos näet viehättävän henkilön, tulee sinulla +olla itsesi hillitsemisen kykyä; jos saat vaivaa ja vastusta, tulee olla +kärsivällisyyttä ja kestävyyttä; jos sinua soimataan, tulee olla +pitkämielisyyttä. Ja niin totuttautuessasi eivät hetken mielteet saa +temmatuksi sinua mukaansa. + + + + +XI. + + +Älä milloinkaan sano mistään asiasta: olen sen menettänyt, vaan sano: +olen sen toimittanut takaisin. Lapsesi on kuollut? Se on annettu +talteen. Vaimosi on kuollut? Hän on otettu tallelle. Tilasi on +riistetty? Eikö se ole niinikään otettu talteen. Mutta roisto on sen +ryöstänyt: mitä sillä on sinuun nähden väliä, kenenkä kautta antaja on +sen sinulta ottanut? Käytä sinä sitä niin kauvan kuin se sinulle on +annettuna niinkuin se olisi toisen omaa, aivan samoin kuin matkustajat +käyttävät majataloa. + + + + +XII. + + +1. Jos tahdot jalostua, luovu tällaisista tuumailuista: ellen piittaa +omastani, ei minulla ole mistä elän; ellen kurita palvelijaani, käy hän +kelvottomaksi. Sillä on parempi kuolla nälkään vapaana surusta ja +pelosta, kuin elää ylellisyydessä levottomana; ja parempi on, että +palvelija on kelvoton kuin sinä itse onneton. + +2. Alota siis aina pikkuasioista: jos kaadetaan öljykannusi, tai +varastetaan viiniäsi, sano itsellesi: tämä on tyynimielisyyden, tämä +levollisuuden hinta, sillä ilmaiseksi ei saa mitään. Kun kutsut +palvelijaasi, ajattele, että hän kenties ei kuule sinua, tai jos hän +kuulee, ei tee mitä sinä tahdot; mutta ei niin saa olla, että siitä +riippuisi sinun levottomuutesi. + + + + +XIII. + + +Jos tahdot edistyä, niin siedä että sinua ulkonaisissa asioissa +saatetaan pitää typeränä ja yksinkertaisena. Et saa tahtoa näyttäväsi +tietäväiseltä, ja jos joidenkuiden mielestä näytät sellaiselta, epäile +itseäsi. Tietäös nimittäin, että ei ole helppo säilyttää luontaista +pyrintöäsi samalla kun etsit ulkonaisia etuja, vaan aivan +välttämättömästi toisen laiminlyöt, kun toista tavoitat. + + + + +XIV. + + +1. Jos haluat lastesi, vaimosi, ystäviesi aina elävän, olet houkkio, +sillä silloin haluat vallassasi olematonta olemaan sinun vallassasi ja +vieraalle kuuluvaa kuulumaan sinulle. Samoin jos tahdot, että +palvelijasi olisi erehtymätön, olet tyhmä, sillä silloin tahdot, että +paha ei olisi pahaa, vaan jotakin muuta. Mutta jos toivomuksesi +toteutumista hartaasti haluat, voit sen saavuttaa: harrastamalla sitä, +mikä sinun on mahdollinen saavuttaa. + +2. Jokaisen valtias on se, jolla on valta joko hankkia niitä, mitä hän +tahtoo, tai poistaa luotansa, mitä ei tahdo. Joka siis tahtoo olla +vapaa, älköön tahtoko älköönkä välttäkö mitään mikä on muiden vallassa; +ellei niin tee, joutuu ehdottomasti orjaksi. + + + + +XV. + + +Muista että sinun tulee käyttäytyä niinkuin pidoissa: jos tuodaan +sinullekin, ojenna kätesi ja ota kohtuullisesti. Jos tarjooja menee +ohitsesi, älä häntä pidätä; jos ei vielä tule sinun kohdallesi, älä +etäältä huomauta haluasi, vaan odota vuoroasi. Käyttäydy näin vaimoasi +ja lapsiasi kohtaan, näin julkisuutta ja rikkautta kohtaan, ja niin sinä +kerran olet arvollinen jumalain juhlavieraaksi. Mutta jospa jätät +ottamatta mitä sinulle eteesi osoitetaan, ei sinusta tule ainoastaan +jumalain juhlavieras, vaan vieläpä osa-veli vallassa. Niinhän teki +Diogenes, niin Herakleitos ja muut heidän kaltaisensa, ja syystä he +olivat jumalaisia ja sen nimityksen saivat. + + + + +XVI. + + +Jos näet jonkun itkevän poikansa poismenoa tai tavaransa tuhoutumista, +varo ettei tuo näky harhauta sinua luulemaan noiden ulkonaisten +asioitten tähden hänen olevan onneton, vaan ole heti valmis +ajattelemaan: tuota ihmistä ei itketä se, mikä on tapahtunut, sillä ei +se toistakaan tuskauta, vaan sen tapahtuman arvioiminen. Älä sentään +hidastele ymmärryksesi mukaan seurustella hänen kanssansa, ja jos niin +osuu, itkeä yhdessä, mutta varo sisällisesti sen surun saaliiksi +joutumasta. + + + + +XVII. + + +Muista olevasi sellaisen näytelmän esittäjä kuin johtaja tahtoo: joko +lyhyen tai pitkän. Jos hän tahtoo sinun näyttelevän köyhää, tee se +taitavasti, samoin jos rampaa, virkamiestä, yksityistä, sillä sinun +asiasi on annetun osan suorittaminen hyvin; sen valitseminen on toisen +asiana. + + + + +XVIII. + + +Kun korppi koikkuu onnettomuutta ennustaen, älköön se näky sinua +säikäyttäkö, vaan heti selitä ja sano itsellesi: tuo ei aavista mitään +minulle, vaan ehkä raukalle ruumiilleni tai vähäpätöisille varoilleni +tai mukamalle maineelleni tai lapsilleni tai vaimolleni. Minulle +ennustaa kaikki onnea, jos minä tahdon, sillä mitä hyvänsä niistä +tapahtuneekin, on minun vallassani käyttää sitä hyödykseni. + + + + +XIX. + + +1. Voit olla voittamaton, jos et mene mihinkään otteluun, jossa voitto +ei riipu sinusta. + +2. Nähdessäsi jonkun hyvin kunnioitetun tai mahtavan tai muuten +arvokkaan, katso ettet tuon näyn tempaamana ylistä häntä onnelliseksi, +sillä jos hyvän olemus riippuu niistä, mitkä ovat meidän vallassamme, ei +kateudella eikä pahansuonnilla ole yhtään tilaa; ethän sinä itse tahdo +olla kuningas tai presidentti tai muu korkein, vaan vapaa. Mutta sinne +vapauteen vie vain yksi tie: olla välittämättä siitä, mikä ei ole meidän +vallassamme. + + + + +XX. + + +Muista, että ei parjaaja eikä lyöjä sinua loukkaa; vaan se mielipide +heistä, että he ovat loukkaajia. Kun siis joku ärsyttää sinua, tiedä +että oma otaksumisesi on sinua ärsyttänyt. Eritoten siis koeta olla +niin, että ajatuksesi ei sinua eksytä, sillä kun kerran saat aikaa ja +viihdykettä, hillitset helpommin itsesi. + + + + +XXI. + + +Olkoon silmissäsi joka päivä kuolema, maanpako ja kaikki muu +pelottavalta näyttävä, mutta ennen kaikkia kuolema; silloin et +milloinkaan halua mitään alhaista etkä mitään yletöntä. + + + + +XXII. + + +Jos rakastat viisautta, varustaudu tuotapikaa siihen, että monet sinua +nauravat ja ilkkuvat ja sanovat, että äkkiäpä meille tuli tietoviisas, +sekä kysyvät: mistä meille tämä ylväs silmänimanne? Mutta älä sinä +ylvästele, vaan pidä mikä mielestäsi näyttää parhaalta ikäänkuin Jumalan +järjestämänä siihen asemaan, ja muista senvuoksi, että jos pysyt siinä, +niin entiset ilkkujasi sinua sittemmin ihailevat; mutta jos annat itsesi +heistä alakynteen, joudut kaksinverroin naurunalaiseksi. + + + + +XXIII. + + +Jos joskus osut ulkomaailman puoleen kääntymään tahtoen tehdä jollekulle +mieliksi, tiedä menettäneesi ryhtisi. Riittäköön siis sinulle kaikessa +se, että olet viisas, mutta jos tahdot myös näyttää olevasi viisas, +näyttäydy sellaisena itsellesi, ja siinä on sinulle kyllin. + + + + +XXIV. + + +1. Älköön sinua tuskauttako tällaiset mietteet: minä elän +huomaamattomana, en ole missään mikään. Sillä jos se, että jotakuta ei +huomata, on pahaa, ei toki toinen voi pahaan sinua saada, ei enempää +kuin häpeäänkään. Tokkohan siis onkaan sinun tehtäväsi päästä +hallitukseen, saada kutsuja kemuihin? Ei suinkaan! Kuinka se sitten +olisi huomaamattomuutta sinua kohtaan? Ja etkö ole mikään missään sinä, +jonka tulee jotakin olla vain niissä, jotka ovat sinun vallassasi, ja +joissa saatatkin olla suurimman arvoinen? + +2. Mutta sinusta "ei ole apua ystäville". Mitä tarkoitat avuttomuudella? +Sitäkö etteivät saa sinulta rahapenniä tai ettet sinä voi tehdä heitä +valtion kansalaisiksi? Kuka sinulle on sanonut, että nuo asiat ovat +meidän vallassamme eikä muiden tehtäviä? Kuka voi antaa toiselle, mitä +itsellä ei ole? "Hanki sitten", sanovat, "että mekin saisimme". + +3. Jos voin hankkia säilyttäen itseni siveänä, rehellisenä ja +ylevämielisenä, niin osoita minulle tie siihen, ja minä hankin. Mutta +jos vaaditte minua menettämään oman hyväni, jotta te saisitte sitä, mikä +ei ole itsestään hyvää, niin tottakai näette kuinka kohtuuttomia ja +ymmärtämättömiä olette. Mitä te mieluummin tahdotte? Rahaa vai siveän ja +uskollisen ystävän? Siihen siis minua ennemmin avustakaa älkääkä vaatiko +minua tekemään sitä, millä sen ansion juuri kadotan. + +4. Mutta, sanovat, isänmaa kaipaa apuani, mikäli se minusta riippuu. +Kysynpä taas: minkälaista apua? Pylväikköjä ja kylpylaitoksia ei se +sinulta tietenkään saa. Ja mitä se merkitsee? Eihän seppä tee saappaita +eikä suutari sirppejä: on kylliksi, kun kukin tekee tehtävänsä. Ja jos +sinä hankit isänmaalle jonkun toisen kansalaisen, joka on siveä ja +rehellinen, etkö silloin hyödytä isänmaata? Totisesti! Etkö sinä siis +ole saattanut olla isänmaallesi hyödyllinen! + +5. Mikä on niinmuodoin, sanovat, minun asemani yhteiskunnassa? Mikä +hyvänsä, kun vaan olet siveä ja rehellinen. Mutta jos nämä ominaisuudet +menettäen tahdot isänmaata auttaa, mitä hyötyä sille heruisi sinusta, +jos olet siveetön ja epärehellinen? + + + + +XXV. + + +1. Jos pidoissa joku pidetään parempana sinua, mikä ilmenee joko +kohteliaisuudessa tai neuvonpiteeseen pyytämisessä, niin sinun tulee +iloita, että hänelle niin käy, jos tuo on hyvää; mutta jos se on pahaa, +älä suututtele, että sinun ei niin käynyt. Muista, että kun sinä et tuon +toisen tavoin puuhaa saavuttaaksesi sitä, mikä ei ole meidän +vallassamme, sinä et myös sitä ansaitse. + +2. Kuinka nimittäin voisi samanlaista kohtelua saada se, joka ei käy +jonkun ovissa, ei noutele eikä kiittele häntä, kuin se, joka käy, +noutelee ja kiittelee häntä. Olisit siis kohtuuton ja vaativainen, jos +myymähintaa maksamatta tahtoisit sen saada ilmaiseksi. + +3. Millä hinnalla kaupataankaan kaalia? Sanokaamme obolilla. Jos siis +joku antaa obolin ja saa kaalia, mutta sinä et anna etkä saa, älä +luulottele sinulle käyneen huonommin kuin hänelle, sillä niinkuin +hänellä on kaalinsa, niin on sinulla rahasi, jota et antanut. + +4. Samoin on tässäkin asian laita. Sinua ei kutsuttu jonkun pitoihin? +sillä sinä et antanut kutsujalle sitä hintaa, jolla kutsu olisi ollut +saatava: kätteleminen on sen myyntihinta, ja palveliaisuus. Anna siis +maksu, josta se myydään, jos se mielestäsi on sen arvoinen. Mutta jos et +tahdo sitä maksaa ja haluat kuitenkin sen saada, olet vaativainen ja +typerä. + +5. Eikö sinulla siis ole mitään tuon kekkerin sijasta? Onpa niinkin: +sinun ei ole tarvinnut vastoin tahtoasi kiitellä ketään eikä kärsiä +alentumista hänen ovillansa. + + + + +XXVI. + + +Luonnon neuvo opitaan niistä asioista, joista meillä keskemme ei ole +erimielisyyttä; esim. kun toisen palvelija särkee astian, ollaan heti +valmis sanomaan, että tuo on tavallista. Tiedä siis, että kun jokin +sinun omasi särjetään, tulee sinun olla samanlainen kuin olit toisen +oman särkyessä. Seuraa tätä sääntöä tärkeämmissäkin asioissa. Kun toisen +lapsi kuoli tai vaimo, ei ole ketään, joka ei sanoisi, että se oli +inhimillistä. Mutta kun jonkun oma lapsi tai vaimo kuoli, heti kuullaan: +oi voi minua onnetonta! Tulisi kuitenkin muistaa, mitä tunsimme, kun +sitä samaa muista kuulimme. + + + + +XXVII. + + +Niinkuin päämäärää ei aseteta siinä tarkoituksessa, että sitä ei +saavutettaisi, niin ei myös ole maailmassa luonnon pahaa. + + + + +XXVIII. + + +Jos joku jättäisi sinun ruumiisi jonkun vastaantulijan mielivaltaan, +sinä tietenkin vihastuisit; mutta kun sinä jätät mielesi kenenkä hyvänsä +herjaajan loukattavaksi ja häirittäväksi, etkö sitä häpeä? + + + + +XXIX. + + +1. Tarkkaa kunkin työn edellytyksiä ja seurauksia, ennenkuin siihen +ryhdyt. Ellet niin tee, pääset alkuun tosin alttiisti, seurauksista +välittämättä, mutta sittemmin erinäisten vaikeuksien esiytyessä saat +siitä häpeällisesti luopua. + +2. Aiot voittaa kilpailuissa? Niin minäkin, totisesti! sillä se on +somaa. Mutta tarkkaa edellytyksiä ja seurauksia ennenkuin tartut +toimeen. Sinun täytyy taipua kovaan kuriin, nauttia pakkoravintoa, +pidättyä leivoksista, harjoitella väkisin, määrähetkinä, kuumassa ja +kylmässä, et saa juoda kylmää etkä viiniä mielesi mukaan, lyhyesti +sanoen: tulee jättää itsesi johtajan valtaan niinkuin lääkärin käsiin. +Sitten itse kilpailussa peittyä pölyyn, ehkä katkaista kätensä, +nyrjäyttää jalkansa, niellä tuntuvasti tomua, kenties kärsiä iskuja, ja +kaiken tämän ohessa hävitä. + +3. Tarkkaa tätä kaikkea ja tule voitteluun, jos vielä mielesi tekee, +muutoinhan ajelehdit niinkuin lapset, jotka leikkivät milloin +painijoita, milloin miekkailijoita, milloin torventoitottajia, milloin +näytelmätaiteilijoita: niin sinäkin, tahdot olla ensin voimailija, +sitten miekkailija, sitten puhuja, senjälkeen tietoviisas, mutta +kaikesta sielustasi et mitään, vaan niinkuin apina matkit kaikkea +näkemääsi ja mikä milloinkin sinua miellyttää. Et nimittäin ryhtynyt +harkinnalla mihinkään etkä eri näkökantoja tarkaten, vaan satunnaisesti +ja viileän vaiston mukaan. + +4. Siten eräät nähdessänsä tietoviisaan ja kuullessaan jonkun puhuvan +niinkuin Eufrates puhui[1] (vaikka kuka osaa niin puhua kuin hän?) +tahtovat itsekin olla viisaita. + +[1] _Eufrates_ oli stoalainen tietoviisas Syyriasta, Plinius nuoremman +(62--112) ystävä. Toisen tekstin mukaan on sanottava: "niinkuin Sokrates +hyvin puhuu". + +5. Ihminen, ajattele ensin, minkälainen on tehtävä, sitten arvosta omat +voimasi, voitko kestää. Tahdot suorittaa viisiottelu-urheilun tai +painia: tarkasta käsivartesi, reitesi, tutki lanteesi, sillä toinen +soveltuu toiseen eikä jokainen samaan. + +6. Arveletko, että tietoviisaaksi pyrkien saisit samalla lailla syödä, +juoda, haluta, kenkkuilla? Etpä vaan! Täytyy valvoa, ponnistaa, +erkaantua omaisistasi, joutua lapsenkin ylenkatsottavaksi, +vastaantulijoitten ilkuttavaksi, kaikessa olla alempana, -- kunniassa ja +viroissa, oikeuden edessä ja kaikissa toimissa. + +7. Ajattele tätä, tahdotko siten lunastaa tyyneyden, vapauden, +mielenrauhan. Päinvastaisessa tapauksessa älä ryhdy äläkä lasten lailla +ole tänään tietoviisas, sitten tullimies, sittemmin puhuja, senjälkeen +kuninkaan käskyläinen. Nämä eivät sovellu yhteen. Sinun täytyy olla yksi +persoonallisuus, hyvä tai huono. Sinun tulee harjoittaa hengenvoimiasi +tai ulkonaisia kykyjä, harrastaa sisäistä tai ulkoista uurastusta, -- +olla elämänviisas tai maailmanlapsi. + + + + +XXX. + + +Velvollisuudet johtuvat yleensä keskinäisistä olosuhteista. Sinulla on +isä: velvollisuus on huolehtia hänestä, totella kaikessa, kärsiä häneltä +nuhdetta ja kuritusta. Entä jos hän on paha? Missä on määrätty, että +luonnon olisi tullut tehdä sinulle hyvä isä eikä vain isä? Veljesi tekee +väärin sinulle: noudata sinä silloin säädyllisyyttä häntä kohtaan äläkä +katso mitä hän tekee, vaan mikä on sinun tehtäväsi luonnon lain mukaan. +Eihän toinen sinua loukkaa, ellet itse tahdo; mutta silloin olet +loukattu, kun luulet, että sinua loukataan. Silloin siis havaitset +naapurin, kansalaisen, virkamiehen velvollisuuden, kun totut tarkkaamaan +keskinäisiä olosuhteita. + + + + +XXXI. + + +1. Mitä tulee jumalanpelkoon, tiedä, että pääasia siinä on omata oikeat +käsitteet, nimittäin että Jumala on ja hyvin ja oikeudenmukaisesti +hallitsee kaikkea, ja sinun tulee järjestää itsesi jumaluutta +tottelemaan ja mukautumaan kaikkeen mitä tapahtuu sekä vapaaehtoisesti +havaitsemaan siinä korkeimman järjen määräyksiä. Niin ollen et +milloinkaan saa syytä moittia kaitselmusta etkä syyttää jääneesi +huolenpitoa vaille. + +2. Mutta siihen mielentilaan ei ole mahdollinen tulla, ellet irtaannu +niistä seikoista, mitkä eivät ole meidän vallassamme, ja katso hyvän ja +pahan riippuvan ainoastaan niistä, mitkä ovat meidän vallassamme; sillä +jos otaksut jonkin niistä [mitkä eivät ole meidän vallassamme] olevan +hyvää tai pahaa, on tästä seurauksena, että kun menetät jotakin hyvää, +jota tahdot, tai kohtaat jotakin pahaa, jota et tahdo, sinä soimaat ja +vihaat tällaisen aiheuttajaa. + +3. Jokainen elävä on nimittäin luonnostansa sellainen, että pakenee ja +karttaa niinhyvin sitä, mikä näyttää hänelle vahingolliselta, kuin +vahingon aiheuttajaa, vaan suosii ja tavoittaa hyödyllistä ja sen +aiheuttajaa. On siis mahdotonta, että se, joka luulee itseänsä +vahingoitettavan, iloitsisi luulemastansa vahingonaiheuttajasta, +samoinkuin hän tietenkään ei voi iloita itse vahingosta. + +4. Tästä tulee sekin, että poika solvaisee isäänsä, kun ei saa +luulemaansa hyvää. Tämä se teki Polyneikes ja Eteokles veljekset +riitaveljiksi [ja toistensa tappajiksi], kun luulivat tyrannivallan +olevan hyvää. Tämän tähden moittii jumaluutta maamies, merimies, +kauppamies, niin myös ne, jotka vaimonsa ja lapsensa ovat menettäneet. +Sillä missä on hyötyä, siellä ollaan myös jumalisia. Sentähden joka +huolehtii haluta ja inhota sitä, mitä hänen tulee, hän samalla huolehtii +hurskaudesta ja jumalanpelosta. + +5. Uhrata, lahjoittaa ja antaa pyhiin tarkoituksiin isien tavan mukaan +sopii aina puhtaalla mielellä, ei kevytmielisesti eikä huolimattomasti, +ei kitsaasti eikä yli varainsa. + + + + +XXXII. + + +1. Jos menet ennustamoon[1], muista olevasi tietämätön siitä, mitä +tapahtuu, vaan että tulet sitä ennustajalta tiedustelemaan, mutta +minkälainen tulos on, siitä olit tietoinen tullessasi, jos vain olet +viisas. Sillä jos se on niitä, jotka eivät ole meidän vallassamme, on +välttämätöntä, että se ei ole hyvää eikä pahaa. + +[1] Kreikkalaisilla oli erityisiä ennustuspaikkoja ja temppeleitä, joita +pidettiin pyhinä ja joissa uskottiin pappien, papittarien y. m. +välityksellä saatavan tulevaisuuden tietoja ja jumalain tahdon +ilmauksia. + +2. Älä siis osoita ennustajalle haluasi tai inhoasi äläkä vavisten häntä +lähesty, vaan hyvin tietäen, että mitä hyvänsä seuraakin, se on perin +yhdentekevää eikä ensinkään satu sinuun, mutta millaista tahansa se +onkin, sopii sitä hyvin käyttää eikä kukaan ole esteenäsi. +Luottamuksessa siis lähesty jumaluutta niinkuin neuvojaasi, ja muuten +kun jokin neuvo on sinulle annettu, muista neuvonantajaasi ja ketä +tottelemattomuudellasi ylenkatsot. + +3. Mutta tule tiedustelemaan ennustajalta, niinkuin käski Sokrates, vain +sellaisia seikkoja, joissa kaiken harkinnan perästä voidaan vedota +lopputulokseen ja joissa ei järjellä eikä millään muulla keinolla voida +kyseenalaisesta tapauksesta selvää saada. Siis kun on vaarassa autettava +ystävää tai isänmaata, ei tule tiedustella onko tuohon vaaraan +antauduttava, sillä jos saat vastauksen, että uhrisi tietää +onnettomuutta, on selvä, että ennustetaan kuolemaa tai jonkin +ruumiinjäsenen menetystä tai maanpakoa; mutta terve järki sanoo, että +vaikka niinkin kävisi, on ystävää ja isänmaata vaarassa autettava. +Tottele siis suurempaa tietäjää, Pythiosta, joka ajoi temppelistä +tiehensä sen, joka ei ollut auttanut hengenvaaraan joutunutta +ystäväänsä.[1] + +[1] Kaksi ystävää matkalla Delfoin tietäjätemppeliin joutui ryövärien +käsiin; toinen sai surmansa, toinen pääsi pakoon ja tuli temppeliin, +mutta hänet ajettiin pois, koska hän oli vaarassa hyljännyt ystävänsä. + + + + +XXXIII. + + +1. Määrää jo itsellesi jokin tunnusmerkki ja elämänohje, jota noudatat +sekä yksin ollen että ihmisten seurassa. + +2. Ja ollos enimmiten vaiti tai puhu milloin on välttämätöntä ja tee se +lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilaisuus vaatii puhumaan, haasta sinäkin, +mutta älä mitä hyvänsä, ei tappeluista eikä kilpa-ajoista, ei +painijoista, ei syömingistä eikä juomingista ja muusta mitä kaikkialla +kuulee, kaikkein vähimmin ihmisiä moittien tai kiittäen tai toisiinsa +vertaillen. + +3. Jos vain osaat, ohjaa sanoillasi seurassa olijoitten puheet +arvokkaisiin asioihin, mutta jos olet osunut varsin vierasten joukkoon, +ole vaiti! + +4. Naurua älköön olko paljon, ei usein eikä ylettömästi. + +5. Vannomista vältä, jos suinkin mahdollista, kokonaan, mutta ellei se +käy päinsä, olosuhteitten mukaan. + +6. Karta julkisia ja kehnojen kestejä. Jos kuitenkin välistä tilaisuus +vaatii niihin, ponnista koko tarkkuutesi siihen, ettet itse alennu +törkeyteen. Sillä tiedä, että jos seuralainen on saastainen, niin myös +hänen kanssansa seurustelija välttämättä saastuu, vaikka kohta itse +olisikin puhdas. + +7. Ota ruumiin tarpeeksi sitä, mikä on sille pelkästään hyödyksi, +niinkuin ruokaa, juomaa, vaatteet, koti, palvelus, mutta sysää syrjään +kaikki mikä on ulkokultaista ja ylellistä. + +8. Lemmennautinnoista ennen naimista on parhaansa mukaan pysyttävä +puhtaana; mutta jos tulee koskeneeksi, on säädyllisyyttä noudatettava; +älä kuitenkaan suututtele toisin tehneille äläkä syytä äläkä paljoa +kerskaile, ettet itse niin tee. + +9. Jos joku sinulle sanoo, että se ja se puhuu sinusta pahaa, älä +puolusta itseäsi siitä mitä on puhuttu, vaan vastaa, että "hän +nähtävästi ei tunne minun muita huonoja puoliani, sillä muutoin hän ei +olisi puhunut vain tällaista". + +10. Ei ole tarpeellista useinkaan käydä näytelmissä; jos silloin tällöin +tilaisuutta siihen olisi, käyttäydy niin, ettet näytä huolehtivan +mistään muusta kuin itsestäsi: anna asioitten vain mennä menoansa ja +voittajan voittaa, sillä niin sinä säilyt levottomuudelta. Mutta +suosiopauhusta, naurunremusta ja liiallisista liikkeistä pysy aivan +erilläsi. Näytelmästä poistuttuasi älä paljon puhu siellä tapahtuneesta, +paitsi siitä mikä on sinulle edistykseksi, sillä silloinhan näyttäisi +siltä, että olet viehättynyt näytelmään. + +11. Älä mene kaikenlaisiin luentoihin ajattelematta ja kevytmielisesti; +mutta silloin kun menet, säilytä arvosi ja vakavuutesi äläkä ole muille +vaivaksi! + +12. Kun joudut seurustelemaan jonkun semminkin arvohenkilön kanssa, +kuvittele kuinka tällöin olisi tehnyt Sokrates tai Zeno, niin sinun ei +tarvitse epäröidä miten milloinkin soveliaasti menettelet. + +13. Kun käyt jonkun mahtimiehen luo, ajattele mennessäsi, ettet tapaa +häntä kotona, että sinua ei oteta vastaan, että ovia ei avata, että hän +ei sinusta välitä. Ja jos näistä huolimatta velvollisuutesi on mennä, +mene ja kärsi kaikki, mitä tapahtuu, äläkä sano itseksesi: ei ollut sen +arvoinen, sillä on taitamatonta pahoitella ulkonaisista asioista. + +14. Seuroissa älä usein ja kovin paljon muistele omia toimiasi ja +vaarojasi, sillä vaikka itsellesi onkin mieluista muistella vaarojasi, +ei ole muille yhtä mieluista kuunnella sinun kohtaloitasi. + +15. Älä yritä herättää naurua, sillä se on liukas tie taitamattomien +tapoihin ja riittää heikentämään läheistesi kunnioitusta sinua kohtaan. + +16. Vaarallistakin on ryhtyä rivoja puhumaan. Jos sellaista sattuu, on +paikallansa nuhdella alkajaa, tai jos ei se ole mahdollista, vaieten, +punastuen ja epäävin ilmein selvästi osoittaa vastenmielisyyttäsi +sellaisesta puheesta. + + + + +XXXIV. + + +Jos mielessäsi kuvittelet jotakin huvin nautintoa, ole niinkuin ainakin +varuillasi, ettei se sinua viehätä mukaansa. Anna mieluummin sen asian +lähetä itsestään ja voita itseltäsi vielä pikku viivytys! Sitten muista +kumpaakin aikaa, sekä jona nautit huvia että sitä, jolloin nautittuasi +myöhemmin kadut ja itse soimaat itseäsi, ja aseta näille vastakohdaksi +ilosi ja tyytyväisyytesi siitä, että pidätyit nautinnolta. Mutta jos +sinulle aika tulisi ryhtyä tuohon, varo, ettei sen viehätys, hauskuus ja +houkutus voita sinua, vaan aseta vastakohdaksi, kuinka paljon parempi on +tietoisuutesi siitä, että olet saavuttanut niin suuren voiton. + + + + +XXXV. + + +Kun teet jotakin, minkä harkittuasi katsot tehtäväksi, älä yhtään väisty +sitä varten, ettei nähtäisi mitä teet, vaikka monet arvostelisivatkin +sitä aivan toisin. Sillä jos teet jotakin väärin, jätä se työ, jos taas +oikein, miksi pelkäisit väärin arvostelijoita? + + + + +XXXVI. + + +Samoinkuin lauselmat: on päivä, on yö, ovat varsin sopivia +erittelyperusteita, mutta sopimattomia yhdistelyn pohjaksi, samoin myös +itsellensä isomman palan valitseminen pidoissa saattaa olla sopivaa +ruumiin kannalta, mutta on sopimatonta seuran yhteishengen ja +häveliäisyyden noudattamisen kannalta. Kun siis olet jonkun vieraana, +muista, ettet eteesi asetetuista ainoastaan näe ruumiille sopivia, vaan +osoitat myös isännälle soveliasta huomaavaisuutta. + + + + +XXXVII. + + +Jos ryhdyt johonkin ylivoimaiseen tehtävään, niin sekä toimitat itsesi +nolatuksi että menetät sen, minkä olisit voinut täyttää. + + + + +XXXVIII. + + +Niinkuin kävellessäsi varot astumasta naulaan tai nyrjäyttämästä +jalkaasi, niin myös varo vahingoittamasta henkistä itseäsi. Ja jos joka +työssä varomme tätä, sitä turvallisemmin ryhdymme toimeen. + + + + +XXXIX. + + +Omaisuuden mitta on itsekullakin ruumis samoinkuin jalka on kengän +mitta. Jos siis tässä pysyt, säilytät mitan, mutta jos ylität, liu'ut +välttämättä ikäänkuin kaltevaa pintaa pitkin. Niin on myös kengän laita, +jos ylität jalan tarpeen: tulee ensin kultasaumainen kenkä, sitten +purppurainen, sitten kivihelmillä koristettu, sillä kun kerran käy yli +määrän, ei sillä enää ole ollenkaan rajaa. + + + + +XL. + + +Naisia, jopa neljäntoista vuotiaita, miehet mainitsevat +"valtiattariksensa". Nämä siis nähdessään, että heidän hyvänsä on vain +miehinen seura, alkavat kaunisteleida ja kaikkensa siihen suunnata. On +sen vuoksi vaivannäön arvoista pyrkiä saamaan heidät tietoisiksi siitä, +että heidän kaunein kunniansa on esiytyä säädyllisinä ja siveinä. + + + + +XLI. + + +Kehnouden merkki on kuluttaa paljon aikaansa pelkästään ruumiinsa +asioitten huolehtimisessa, niinkuin ylettömässä urheilussa, +ylensyömisessä ja -juomisessa ja muussa eläimellisten tarpeitten +tyydyttämisessä. Näitä on tehtävä sivumennen, vaan kaikki toimintamme on +tähdättävä henkisen puolemme huolehtimiseen. + + + + +XLII. + + +Jos joku tekee sinulle pahaa tai puhuu sinusta pahaa, niin se tapahtuu +siinä uskossa että hänen sopii niin menetellä. Eihän ole niin ollen +mahdollista, että hän seuraisi sinun käsityksiäsi eikä omiansa. Jos hän +näin ollen on harhaantunut käsityksissään, niin hän siitä saapi itse +kärsiä vahingon, niinkuin joutuu petetyksikin. Sillä jos joku otaksuukin +vaikeatajuista asiaa, joka on tosi, vääräksi, ei siitä totuus kärsi, +vaan se, joka on totuudesta erehtynyt. Näistä periaatteista lähtien sinä +siis tyynesti kärsit soimaajaa ja lausut kussakin tapauksessa: niin on +hänen mielestänsä. + + + + +XLIII. + + +Jokaisessa asiassa on kaksi kantaa: toinen, joka on siedettävä, toinen, +joka ei ole. Esim. jos veljesi tekee sinulle väärin, älä ota asiaa siltä +kannalta, että hän tekee väärin, sillä tämä on hänen kantansa, +sietämätön, vaan mieluummin siltä kannalta, että hän on veljeni, +kasvinkumppanini; silloin omaksut asiasta sen näkökohdan, miltä se on +siedettävä. + + + + +XLIV. + + +Nämä päätelmät eivät ole oikeita johtopäätelmiä: minä olen rikkaampi +kuin sinä, siis olen sinua parempi; minä olen puhetaitoisempi kuin sinä, +siis olen sinua parempi. Seuraavat päätelmät sen sijaan soveltuvat +yhteen: minä olen varakkaampi kuin sinä, siis on minun omaisuuteni +suurempi kuin sinun; minä olen puhetaitoisempi kuin sinä, siis on minun +puhetaitoni parempi kuin sinun. Mutta sinä itse et ole rikkautta etkä +puhetaitoa. + + + + +XLV. + + +Kun joku kylpee kiireesti, älä sano: huonosti, vaan sano: kiireesti. Kun +joku juo paljon viiniä, älä sano: pahasti, vaan sano: paljon. Sillä +ennenkuin tunnet hänen tekonsa perusteen, mistä tiedät onko se huonosti +tai pahasti? Näin menetellen et joudu päättelemään toisten mielialoja +vain näennäisistä seikoista, vaan täysin niitä tajuamaan. + + + + +XLVI. + + +1. Älä missään nimitä itseäsi tietoviisaaksi, äläkä +asianymmärtämättömien joukossa paljon juttele tieteellisistä asioista, +vaan toimi tieteen ohjeitten mukaisesti. Niinpä älä pidoissa puhu kuinka +tulee syödä, vaan syö niinkuin tulee. Sillä muista kuinka Sokrates +kaikkialla karttoi huomion herättämistä, niin että kun jotkut tulivat +hänen luoksensa tahtoen, että hän suosittaisi heitä tietoviisaille, hän +itse heidät saattoi perille: siihen määrään sieti hän sivuuttamista. + +2. Ja jos asianymmärtämättömien joukossa tulee puheeksi jokin +viisaustieteellinen väitelmä, ole sinä enimmäkseen vaiti, sillä on suuri +vaara, että heti syökset suustasi, mitä et ole sulattanut. Ja jos joku +sinulle sanoo, ettet tiedä mitään, etkä sinä siitä ole närkästynyt, +tiedä silloin päässeesi opin työn alkuun. Eiväthän lampaatkaan tuo +ruohoja paimenillensa osoittaaksensa paljonko ovat syöneet, vaan rehun +sulatettuansa sisässä tuovat ulkona villoja ja maitoa. Niin älä sinäkään +asianymmärtämättömille tyrkytä viisaustieteen sääntöjä, vaan niistä +sulautuneita tekoja. + + + + +XLVII. + + +Jos olet järjestänyt ruumiisi hoidon yksinkertaiseksi, älä siitä +ylvästele, ja jos juot vain vettä, älä joka tilaisuudessa julistele +olevasi raittiusmies. Ja jos tahdot karaista itseäsi vaivoihin, tee se +itsesi tähden eikä ihmisten tähden. Älä kylmiä kuvapatsaita halaile +[karaistumisesi näytteeksi], vaan jos sinun joskus on kovin jano, ota +kylmää vettä suuhusi, sylje se sitten pois äläkä kerro kellekään. + + + + +XLVIII. + + +1. Sivistymättömän tapa ja tunnus on, että hän ei koskaan odota hyötyä +tai vahinkoa itseltänsä, vaan ulkopuoleltansa. Viisaan tapa ja tunnus on +odottaa saavansa kaiken hyödyn ja vahingon itseltänsä. + +2. Edistyneitten merkkejä on: ei moiti ketään, ei kiitä ketään, ei +panettele ketään, ei syytä ketään, ei puhu itsestänsä mitään, että hän +muka jotakin olisi tai jotakin tietäisi. Kun häntä häiritään tai +estetään, syyttää hän siitä itseänsä, ja jos joku häntä kiittää, nauraa +hän itsekseen ylistäjäänsä, ja jos joku moittii, ei hän ryhdy +puolustautumaan. Niinkuin taudista toipuva hän käyskelee varoen +häiritsemästä tointumistansa, ennenkuin on saanut vakavuuden. + +3. Hän hillitsee kaikki himonsa, kääntää inhonsa vain siihen, mikä +meidän vallassamme ollen on vastoin luontoa, hän noudattaa +kaikinpuolista itsensä hallitsemista, huolimatta näyttääkö hän hullulta +tai tietämättömältä. Sanalla sanoen: hän on varuillaan itseänsä vastaan +ikäänkuin viholliselta ja väijyjältä. + + + + +XLIX. + + +Jos joku kerskailee ymmärtävänsä ja osaavansa selittää Khrysippoksen +kirjoja[1], sano sinä itsellesi, että ellei Khrysippos olisi +kirjoittanut epäselvästi, ei tällä olisi mistä kerskailisi. Mutta mitä +tahdon minä? Tahdon oppia tuntemaan luontoa ja sitä seurata. Kysyn siis: +kuka siihen osaa neuvoa? Ja kuultuani Khrysippoksen osaavan, käyn hänen +kirjoihinsa; mutta en ymmärrä hänen kirjoittamiansa: etsin siis +selittäjää. Ja tähän asti ei ole yhtään mitään ylvästeltävää. Mutta kun +löydän selittäjän, seuraa, että tulee noudattaa neuvoja, ja tämä yksin +on ylhäistä; sillä jos ihailen vain juuri selitystä, mikä muu minusta on +tullut kuin kielimies viisaustieteilijän sijasta? Se vain eroa, että +selitän Khrysipposta enkä Homerosta. Kun siis joku käskisi minun hänelle +selittää Khrysipposta, saisin ennemmin hävetä, kun en voisi osoittaa +hänelle sanojen mukaisia ja sanojen kanssa sopusointuisia tekoja. + +[1] Zenon oppilas, stoalainen tietoviisas, oli kirjoituksissaan +paikoittain varsin vaikeatajuinen ja hämäräperäinen. + + + + +L. + + +Mitä elämänohjeita omaksut, seuraa niitä niinkuin lakeja, pitäen +jumalattomuutena niiden rikkomista. Mitä tahansa sinulle sen johdosta +sanottaneenkin, älä siitä huoli, se ei enää satu sinuun. + + + + +LI. + + +1. Kuinka kauvan olet päättämättä sitä, että sinä olet arvokas osallinen +kaikkein parhaimmasta ja että et missään saa tehdä vastoin järjen +ratkaisua? Olet saanut ohjeet, joihin sinun tulee perehtyä ja joita jo +olet noudattanut. Millaista muuta opettajaa vielä odotat, jolle +lykkäisit parannuksentekosi? Et sinä ole enää nuorukainen, vaan täysi +mies. Jos nyt jatkat huolettomuutta ja hidastelua ja aina vain aiot +aikomistasi ja lykkäät päivästä päivään itsestäsi huolehtimisen, niin +huomaamattasi jäät edistymättä ja elät ja kuolet taitamatonna. + +2. Pidä siis itsesi jo arvollisena elämään täyden ja edistyväisen miehen +elämää, ja olkoon rikkomattomana lakinasi se mikä näyttää parhaalta ja +oikealta. Ja jos sinulle tapahtuu jotakin vaivalloista tai mieluista, +kunniakasta tai kunniatonta, muista, että nyt on taistelu, nyt jo on +Olympian kilpa eikä sitä enää sovi siirtää tuonnemmaksi, ja että yhdestä +päivästä ja yhdestä seikasta riippuu edistymisesi elämä ja kuolema. + +3. Sillä tavalla Sokrates kohosi korkealle, että hän kaikissa +kohtaloissaan seurasi järkeä. Sinäkin siis, vaikka et suinkaan vielä ole +Sokrates, olet velvollinen elämään niinkuin se, joka tahtoo olla +Sokrates. + + + + +LII. + + +1. Viisauden ensimmäinen ja välttämättömin perussääntö on periaatteiden +käyttäminen, esim. että ei saa valhetella. Toinen on niiden +todistaminen, esim. minkätähden ei saa valhetella. Kolmas on näiden +molempien vahvistaminen ja selventäminen, esim. minkätähden tämä on +todistus, mikä on todistaminen, mikä johtopäätös, mikä vastaväite, mikä +totuus, mikä valhe. + +2. Kolmas perussääntö on niin ollen välttämätön toisen tähden, toinen +ensimmäisen, mutta välttämättömin, ja jossa pitää pysähtyä, on +ensimmäinen. Mutta me teemme päinvastoin: viivymme kolmannessa ja kaikki +harrastuksemme kiertää siinä emmekä yhtään välitä ensimmäisestä. +Sentähden myös valhettelemme, mutta olemme valmiit todistamaan, että ei +saa valhetella. + + + + +LIII. + + +Joka tilaisuudessa tulee olla mielessä nämä ohjeet: + + "Mua johda, jumaluus ja sallimus, + kuin vain te määrännettekin: + halusta seuraan -- jos en tahdokaan, + mun pahan, kurjan seurattava on!"[1] + +[1] Säkeet ovat stoalaisen tietoviisaan Kleantheen, Zenon oppilaan +(synt. n. 300 e. Kr.). + + "Säveesti kohtaloon ken alistuu, + hän viisas on ja tuntee taivaan lait."[1] + +[1] Eräästä Euripideen (484--406) näytelmästä. + +Ja kolmanneksi: + +"Oi Krito, jos jumalat hyväksi näkevät, tapahtukoon niin.[1] Anytos ja +Melitos, syyttäjäni, saattavat minut tosin tappaa, mutta eivät voi minua +vahingoittaa."[2] + +[1] Sokrateen sanoja Platonin vuoropuhelussa "Krito". + +[2] Sokrateen sanelma Platonin kirjoittamassa "Sokrateen +puolustuspuheessa". + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Ojennusnuora, by Epictetus + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK OJENNUSNUORA *** + +***** This file should be named 16620-8.txt or 16620-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/6/6/2/16620/ + +Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed +Proofreaders Europe. + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/16620-8.zip b/16620-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..76eaff0 --- /dev/null +++ b/16620-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..b0bddad --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #16620 (https://www.gutenberg.org/ebooks/16620) |