diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 16483-8.txt | 4502 | ||||
| -rw-r--r-- | 16483-8.zip | bin | 0 -> 101974 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 4518 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/16483-8.txt b/16483-8.txt new file mode 100644 index 0000000..2389532 --- /dev/null +++ b/16483-8.txt @@ -0,0 +1,4502 @@ +Project Gutenberg's Muistoja lapsen ja hopeahapsen 3, by Anders Ramsay + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Muistoja lapsen ja hopeahapsen 3 + Kuvauksia + +Author: Anders Ramsay + +Translator: Knut Sarlin + +Release Date: August 8, 2005 [EBook #16483] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTOJA LAPSEN JA HOPEAHAPSEN 3 *** + + + + +Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed +Proofreaders Europe. + + + + + + +MUISTOJA LAPSEN JA HOPEAHAPSEN + +KUVAUKSIA + + +Kirjoittanut +Anders Ramsay + + +Suomentanut +Knut Sarlin + + +III osa + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +Werner Söderström Osakeyhtiö 1908. + + + + +XXII. + +ERÄS YLIMYKSELLINEN KOTI. + +1852--55. + + +Äitini oli kreivitär Louise Armfeltin nuoruudenystävä ja senvuoksi minä +jo poikavuosinani seurustelin kreivittären talossa paljon, mutta +varsinkin sitten kun olin saanut lyyran lakkiini odotti minua Armfeltien +perheessä aina mitä ystävällisin kohtelu, sanoisinko äidillinen hellyys. +Pitkän ajan kuluessa olen minä näinollen ollut tilaisuudessa +silmäilemään tuon perheen elämää, ja minä muistankin siitä monta pientä +piirrettä, jotka -- pian unholaan unohtuneina -- ansainnevat muistoon +merkitsemistä. + +Siihen aikaan, josta tässä kerron, oli kreivitär Armfeltin koti suuren +sukulaispiirin yhtymäpaikka, piirin, jonka kaikki jäsenet elivät mitä +parhaimmista yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa oloissa, uhkuen +onnea ja täysinäistä elämänhalua. Heidän hilpeä leikinlaskunsa saleissa +kajahteli ja vapaa, riemukas seurustelusävy löi leimansa kaikkeen, +tarttuen vastustamattomasti jokaiseen, joka Armfeltien seurapiiriin +joutui. + +Nurkittain vastapäätä toria Elisabetinkadun päässä sijaitsi Armfeltien +talo -- nykyjään jonkunlainen venäläinen kansakoulu -- kaksikerroksinen +puutalo. Matalahuoneisessa alakerroksessa asui kreivi Gösta Armfelt, +kuuluisan kreivi Kustaa Mauri Armfeltin ja hänen puolisonsa, syntyisin +de la Gardie, vanhin poika, kenraaliluutnantti, Uudenmaan läänin +maaherra ja sittemmin senaattori. Hän oli jo silloin vanha +valkotukkainen mies; hänen kasvonpiirteensä olivat säännölliset ja +jalot, silmänsä hyväntahtoisuutta ja hyvyyttä säteilevät, hän oli jalon +sukunsa täydellinen perikuva. + +Yläkerrokseen tultua avautui ensimäisenä eteen suuri sali, nurkkahuone, +jonka pitkällä seinällä oli kolme, päätyseinällä kaksi ikkunaa. +Huonekalut olivat ajan tavan mukaan järjestetyt pitkin seiniä niin että +koko lattian pinta välkkyi vapaana ja avonaisena. Keskimäisen ikkunan +edessä seisoi jalustallaan Neapelin kuningattaren Carolinan marmorikuva +-- Kustaa Mauri Armfeltin »ystävättären» ja suojelijattaren kuva. Sen +molemmilla puolin riippui seinällä soikeissa puitteissa kaksi +muotokuvaa. Toinen niistä esitti Kustaa Mauri Armfeltia Mars-jumalana, +jolla ei ollut päällään muita pukimia kuin kupeellaan kilpi; toinen +kuvasi taas hänen veljeään, parooni A. F. Armfeltia Backuksena, jolla +oli verhona vain muutamia viinipuunlehtiä ja rypäleterttuja hiuksissa. +Toista päätyseinää somisti »Pohjolan Alcibiadeen» kolmen ihanan +»ystävättären», neiti Magdalena Rudenschöldin, ruhtinatar Menschikoffin +ja Sadun herttuattaren muotokuvat; viimeksi mainitulla ei kuvassa ollut +minkäänlaista muuta pukua yllään kuin toisella hartialla riippuva karhun +käpälä. + +Vastakkaisella päätyseinällä riippui ikkunain välissä suuri muotokuva, +kuvaten kreivittären isää, loordi Brookea espanjalaisessa +keskiaikaispuvussa; taulu oli kerrassaan mestariteos ja oli sen +maalannut kuuluisa maalari Angelika Kauffmann. Loordi Brooke oli siinä +kuvattu polviin saakka. Pitkällä seinällä vastapäätä ikkunoita levisi +uunin molemmille puolille suuret taulut, täyttäen seinän korkeuden +milt'ei kokonaan. Toinen niistä kuvasi Jupiteria, joka pilven muodossa +syleili Iota; toinen esitti Plutoa Proserpinaa ryöstämässä. Olivatko +sitten nämäkin maalaukset muotokuvia, sitä en tiedä, vaan ajan maku, +joka ihaili alastomuuden ihanteita, ja Armfeltin monet vaihtelevat +mielijohteet antavat jonkun verran aihetta sellaiseen olettamukseen. + +Tämä sali jäykkine kalustoineen teki katsojaan omituisen yksinkertaisen +arvokkuuden vaikutuksen, johon oli yhdistyneenä Kustaa kolmannen keveän +ja irstailuun vivahtavan ajan taiteellinen peittelemättömyys. Olen +myöhemmin elämäni varrella nähnyt ja ollut useissa hienoissa saleissa, +vaan en ole tavannut yhtään, jossa olisi ollut vallalla sellainen +aateluuden, hienon sävyn ja taiteellisesti vapaan käsityksen leima. Ei +ole useallakaan suvulla tilaisuutta saliinsa koota sellaisia muistoja. +Tunsi hyvästi olevansa siellä ylhäisessä, joskin jonkun verran keveässä +seurassa. + +Tästä etumaisesta salista astuttiin sisempään, jossa siinäkin oli kolme +ikkunaa. Senkin seiniä koristivat muotokuvat, mutta täällä olivat ne +kaikki, päinvastoin kuin etusalissa, täysissä pukimissaan. Parhaimpia +niistä oli kuuluisan sotamarskin, kreivi Jaakko de la Gardien suuri +muotokuva, jossa kreivi täysissä rautavarustuksissa esiintyi, sekä muut +tämän suvun jäseniä kuvaavat taulut. Siellä nähtiin myöskin muutamia +Lindin maalaamia muotokuvamaalauksia, jotka kuvasivat elävää sukupolvea +ja jotka räikeästi erosivat vanhoista, todellisen taiteilijakäden +muovailemista maalauksista. + +Yläkerros oli talon emännän, kreivitär Louise Armfeltin, syntyisin +Cuthbert-Brooke, yksinomaisessa huostassa. Tultuaan Suomeen kasvavana +tyttösenä, seuraten äitiään kun parooni O. W. Klinckowström hänet +Neaappelista mukaansa ryösti, meni hän naimisiin vuonna 1821, jolloin +rikas äiti osti Armfeltien suuren maatilan, Åminnen kartanon Halikon +pitäjästä ja muutti sen tyttärensä mies- ja naispuolisten jälkeläisten +sukukartanoksi. + +He olivatkin kaikki nyt parhaassa ijässään ja heidän vierailunsa +elähyttivät usein rattoisaa kotia. Poika, Gösta nuorempi, oli ollut +sotilas, ottanut eron, asui nyt Joensuun kartanossa ollen avioliitossa +serkkunsa hovineiti Marienne Armfeltin kanssa; sittemmin meni hän +jälleen sotapalvelukseen, sai kenraalin arvon keisarillisessa seurueessa +1870 ja otti senjälkeen eron. Vanhin tytär, Matilda, oli naimisissa +Wienissä ruotsalaisen ministerin, parooni Wedel-Jarlsbergin kanssa, +kuoli 1862; toinen tytär Adelaide oli naimisissa majuri Gripenwaldin +kanssa, ja nuorin, Olga, rohkenen sanoa kaunein nainen mitä vielä +Suomessa oli ollut, pyhää neitsyttä muistuttava, oli avioliitossa kreivi +August Armfeltin, Viurilan herran kanssa; kuoli jo 1855. + +Kreivitär itse oli komea nainen, »dame du grand monde» (suuren maailman +nainen), kuten sanotaan ja oli ollut nuoruudessaan epäilemättä sangen +kaunis, vaikkakin hänen kasvonpiirteensä nyt jo olivat käyneet +terävämmiksi ja hänen ihonsa liian punertavaksi. Hän oli pitempi kuin +mitä naiset ja vieläpä herratkin tavallisesti ovat ja sen mukaan muuten +ruumiikas ja täyteläinen, ja hän osasi hämmästyttävällä +arvokkaisuudella, osoittamatta jäykkää ylpeyttä tai pöyhkeyttä, käyttää +komeaa vartaloaan. Hän oli aina tasaluontoinen ja hyvällä tuulella, +kohdellen kaikkia erinomaisella kohteliaisuudella ja hyvyydellä, +lähestymättä ketään alentuvaisuuden tavalla, joka olisi toisia +vaivannut. Se oli hänen sisäinen hyvä ominaistaitonsa. + +Seurustelutapa tämän perheen kesken oli teeskentelemätöntä ja hilpeää, +ja leikinlasku suuntautui toisinaan hieman vapaaseen suuntaan, varsinkin +hänen kälynsä, vapaaherratar Emelie Klinckowström'in vaikutuksesta, +mutta kreivitär osasi pitää sen kuitenkin aina oikeiden rajojen sisässä +eikä päästänyt luontaista arvokkuuttansa vähääkään luiskahtamaan niin +että se olisi vivahtanut alhaiselta tai jokapäiväisyydeltä. + +Hän oli syntyisin englantilainen, saanut kasvatuksensa ranskalaisen +kotiopettajattaren johdolla ja puhui täällä ruotsia. Tästä +kieltensekoituksesta olikin seurauksena joskus sangen hassunkurisia +sekaannuksia. Niinpä kerrotaan, että hän eräänä päivänä kun muutamia +herrasmiehiä oli tullut tapaamaan hänen miestään, joka sattumoilleen oli +pahoinvoipa, kaikessa kiireessään käski kamarineitsyen sanomaan heille, +että »minun puolisoni on sairas». Ja kamarineitsyt täytti täsmällisesti +käskyn, meni herroja vastaan, niijasi syvään ja sanoi: »Minun puolisoni +on sairas». Hämmästyneinä kamarineitsyen lapsellisen luonnollisesta, +avoimesta vastauksesta, vetivät he suunsa hymyyn, sillä kaupungilla +huhuiltiin, että noissa sanoissa olisi syvempikin pontensa ja peränsä. + +Kreivitär Armfeltin luona pelattiin kernaasti jonkun verran preferenssiä +aina iltasin, ja sattuipa joskus niinkin että minä sain kunnian astua +pelipöytään neljänneksi. Minä pelasin huononpuoleisesti, mutta pelirahan +määrä oli hyvin pieni niin että korkeintaan voin hävitä illan kuluessa +pari kolme ruplaa, jotka mielihyvissäni uhrasin saadessani huvikseni +nähdä kuinka tuollainen vähäinen voitto pystyi ilahduttamaan noita +rikkaita rouvia samalla kun heidän suosionsa minua kohtaan kasvoi. Mutta +usein kiehahti pelipöydän ääressä heidän keskensä tiukka sanasota +ilmilieskaan kun toinen oli sattunut lyömään pöytään väärän kortin sen +tahi sen lehden sijasta, joka olisi ollut sillä kertaa oikea ja +paikallaan, tahi kun toinen ei ollut asiaankuuluvalla tarkkuudella +»maalannut» tai oli taas jättänyt pelin pienemmäksi kuin kortit kädessä +olisivat sallineet j. n. e., saattaen siten toiselle niin ja niin monen +»pietin» häviön. Tällaisesta asiallisesta kinastelusta luiskahtivat nämä +molemmat pikaluontoiset naiset helposti henkilökohtaisiin hyökkäyksiin, +singautellen pistosanoja ja piikkejä, joissa he eivät toisiaan millään +muotoa säästäneet ja joka mellastus tavallisesti päättyi kyyneliin. +Katkeroituneina viskasivat he silloin korttinsa pöytään, hypähtivät ylös +ja vannoivat etteivät he enää koskaan, ei ikipäivinä keskenään korttia +pelaa, ja niin läksivät he vihoissansa kotiin. Tämä ei kuitenkaan +estänyt näkemästä kälyksiä jälleen muutaman päivän perästä yhdessä +pelipöydän ääressä yhtä hyvinä ystävyksinä kuin konsanaan ennen -- +kunnes sama kohtaus jälleen uudistui. Helposti joutui tällaisten +kohtausten aikana mitä pahimpaan välikäteen kun molemmat riitelevät +puolet vetosivat syrjäisen tuomiopäätökseen: »Sano nyt, eikö Emelie ole +väärässä?» ja toinen taas: »Sano, oliko oikein, että Louise löi +pata-sotamiehen pöytään?» Siinä oli temppuilemista tarpeeksi jos mieli +purjehtia onnellisesti molempien karien läpi. + +Kreivitär oli kaikin puolin ennakkoluuloton, eikä hän osoittanut koskaan +persoonallista pöyhkeyttä vaan seurusteli mielellään sellaistenkin +kanssa, jotka sukuperältään ja yhteiskunnalliseen asemaan nähden olivat +paljon alapuolella häntä. Mutta joutua jonkinlaiseen lähempään yhteyteen +»les classes inferieures»in, alempain säätyluokkain kanssa, etenkin +sukulaisuussuhteisiin, se oli hänestä niin tavattoman vastenmielistä +ettei hän sellaista tahtonut minään mahdollisuutena edes ajatella. Ja +kuitenkin johti kohtalo siihen, että niin piti tapahtua. Tämän +yhteydessä muistan erään sangen hupaisen tapahtuman. + +Kreivittären miehellä oli veli, kreivi Magnus Armfelt, joka tavallisesti +sai kantaa vain nimeä Masen; hän oli ollut Tukholmassa hevoshenkivartion +ratsumestari, sittemmin Kaarle Juhanan kabinetti-kamariherra y. m., ja +avioliitossa oli hän vapaaherratar Stedingk'in kanssa. Mutta heidän +perheelliset ja taloudelliset olosuhteensa olivat sangen vähän +onnelliset, jonka vuoksi hän erosikin vaimostaan (joka meni sitten +uuteen avioliittoon kreivi d'Otranten kanssa) ja muutti Suomeen vuonna +1843. Molempain vaikutusvaltaisten veljiensä siipien suojassa ja avulla +nimitettiin hänet täällä everstiksi ja sotaoikeuden jäseneksi sekä +jonkun ajan kuluttua sen puheenjohtajaksi, jolloin hänet ylennettiin +kenraaliksi. Hän oli muuten hyvänahkainen, vaatimaton, ystävällinen ja +rauhaa rakastava mies, kaunis niinkuin koko sukunsa. + +Hänen taloudenhoitajattarellaan, mamseli Miina Bohmanilla, jota +kuitenkin rouvaksi kutsuttiin, oli poika Mauritz, jonka isä hän oli ja +joka jo tähän aikaan (1855) oli ennättänyt niin pitkälle elämässä, että +hän oli alkanut katkeruudella ajatella aviotonta syntyperäänsä ja surra +sitä, ja sentähden isä päättikin avioliiton kautta laillistuttaa sen. + +Mutta kreivitär Louise, perheen määräävä tahto, ei tahtonut ottaa +kuuleviin korviinsakaan puhetta moisesta epäsäätyisestä avioliitosta -- +hän kuolisi surusta j. n. e. Hän oli kylläkin lankonsa kodissa +seurustellut »rouva» Bohmanin kanssa, joka siellä emäntänä askaroitsi, +vieläpä joskus hänen kanssaan korttiakin pelannut, mutta että »rouva» +Bohman tulisi hänen kälykseen -- hänkin kreivittäreksi -- se on +kerrassaan mahdotonta -- se ei voisi käydä koskaan päinsä! + +Siitä huolimatta päätti kreivi Masen antaa kuuluttaa aikomansa +avioliiton niin pian kuin vain kreivitär Louise olisi keväällä +matkustanut pois Helsingistä. Hän ajatteli että kunhan kerran vihkiminen +on täydeksi tosiasiaksi muodostunut, häipynee viha ja kiukku aikanaan ja +haava on jo ehkä parantunut kun kreivitär Louise syksyllä takasin +Helsinkiin saapuu. + +Kevät oli tullut, kreivittären piti matkustaa maalle ja lähtöpäiväksi +oli jo eräs keskiviikkopäivä toukokuun alussa määrätty. Silloin kiiruhti +kreivi Masen jättämään ilmoituksen kuulutusta varten seuraavaksi +sunnuntaiksi. + +Määrättynä päivänä ajettiin vaunut portaiden eteen, mutta ne olivatkin +rikki. Ajopelit täytyi korjauttaa ja ne eivät joutuneet valmiiksi +ennenkuin perjantaina. Mutta kreivitär oli liian taikaluuloinen +tahtoakseen sinä päivänä alkaa matkaansa; eikä sopinut +lauantaipäiväkään, sillä siinä tapauksessa olisi hänen täytynyt +matkustaa myöskin sunnuntain aamupäivällä, jota hän oikeauskoisena +englantilaisena ei taas voinut sallia eikä suvaita. Hän päättikin +näinollen lykätä matkansa sunnuntaihin, jolloin hän lähtisi heti +jumalanpalveluksen jälkeen. + +Me olimme silloin kaikki kokoontuneina hänen luokseen sanomaan +jäähyväisiä. Mukana oli myöskin kreivi Masen. Vaunut ilmestyivät jo oven +eteen ja kreivitär valmistautuu jäähyväistelemään kaikkia; silloin +puikahtaa käsi esiin oviverhojen välistä ja viittilöi merkitsevästi +hänelle. Hän menee sinne, kuullaan kuiskuteltavan muutamia sanoja +verhojen takana, sitten kuuluu huudahdus, kirkaisu, jotakin kaatuu +lattialle -- kaikki ryntäävät verhojen taakse katsomaan. Kreivitär makaa +siellä pyörtyneenä. Emännöitsijä, joka oli ollut kirkossa, oli kuullut +kreivi Masenia ja »rouva» Bohmania kuulutettavan ja oli nyt kertonut +kreivittärelle tuon hirvittävän uutisen. + +Hajuvesien avulla ja myötävaikutuksella menee pyörtymyskohtaus pian ohi. +Kreivitär toipuu ja huudahtaa: »Onko se totta, Masen? Ei suinkaan +sellainen ole mahdollista?» + +Vihan salamoiden edessä kreivi Masen vavisten seisoo ja sammaltelee, +eikä tiedä mitä vastaisi. Hämmästyneenä ja ujona jupisee hän jotakin: +»En tiedä -- ehkä se on vain erehdys -- hän on varmaan kuullut väärin», +j. n. e. ja hän hiiviskelee pois niin ettei hänen tarvitseisi enempää +kuulla eikä vastailla. + +Kun kyyneleet oli ehditty kuivata ja ensimäinen kuumuuden puuska oli +asettunut, matkusti kreivitär. + +Pari viikkoa senjälkeen tapasin minä eräänä päivänä Vilhelm Armfeltin, +hänkin kreivi Masenin poika, tosin ensimäisestä avioliitosta. Hän näytti +tavattoman riemastuneelta ja kysyi minulta: »Tahdotko tulla meille tänä +iltana?» + +Minä katselin hämmästyksissäni häntä, sillä aniharvoin olin minä heillä +ollut. »Kiitos vain», vastasin minä, »mutta minut on jo muualle illaksi +pyydetty. Onko teillä sitten vieraita tänä iltana?» + +»No, vain muutamia, mutta koetahan tulla mukaan, sillä tulee olemaan +juupelin huvittavaa nähdä kuinka ukko kiikutteleikse yhteen vanhan +Bohmanskan kanssa». -- Mutta kun minua ei vähääkään huvittanut olla +mukana tuossa »perhejuhlassa», sai se mennä menojaan minun puolestani. + +Vilhelm Armfelt oli ollut harvinaisen kaunis nuorukainen, mutta olikin +juuri senvuoksi ollut altis elämässä esiintyville moninaisille +kiusauksille ja houkutuksille, josta oli seurannut, että hänestä oli +tullut sellainen nuorimies, jollaisia nimellä »jeunesse orageuse» +(turmeltunut nuorukainen) kutsutaan. Siitä tahdottiin hänet parantaa +erityisellä parannuskeinolla, jota tällaisissa tapauksissa siihen aikaan +»perhepoikiin» nähden aina käytettiin -- nimittäin lähettämällä nuori +mies merille. Meri-ilmaa ja valtameren yksinäisyyttä pidettiin silloin +sopivimpana keinona sammuttamaan intohimojen hehkua ja saattamaan +riehkailevan, houreksivan nuoruuden järkiinsä. Niinpä saatettiin hänet +muuanna päivänä erääseen kauppalaivaan, joka purjehti Rioon. Siellä +raivosi silloin keltakuume, jonka uhriksi nuori Vilhelm joutui. +Parannuttuaan pitkäaikaisen potemisen perästä kuumeesta, mutta vielä +sangen heikoissa voimissa ollen, piti hänen purjehtia takasin kotimaahan +eräällä toisella laivalla, mutta se joutui haaksirikkoon talvisaikana +Skottlandin vuorirantain edustalla, jolloin muutamat laivaväestä, niiden +joukossa hän, vihdoin -- useita vuorokausia ajelehdittuaan pitkin +Pohjanmeren jääkylmiä, myrskyn mylleröittämiä aaltoja -- pelastuivat +Norjan rannikolle. + +Mutta kamaloilta näyttivät näiden kahden koetuksen seuraukset. Komea, +voimakas nuorukainen oli nyt murtunut, voimaton ja perinpohjin +raihnaantunut. Halvauskohtaus oli väännellyt hänen ennen niin kauniit +kasvonpiirteensä ja jonkun verran hervaissut hänen ruumiinsa toista +puolta niin että hän laahusti toista jalkaansa kävellessään. Entisestään +oli jälellä ainoastaan hänen sammumattoman iloinen luonteensa ja +silmäinsä kirkas katse, jotka eivät koskaan hävinneetkään. + +Tullessaan kotiinsa Helsinkiin otettiin hänet tuhlaajapoikana vastaan, +perhe tuli liikutetuksi kuullessaan hänen kovista kohtaloistaan ja +varsinkin kreivitär Louise osoitti hänelle äidillistä hellyyttä, +onnistuen m. m. puuhaamaan asiat niin, että Vilhelm nimitettiin +midshipsmaniksi laivastoon ilman että hän kävi läpi kaikki arvoaskeleet. +Luultavasti pidettiin purjehdusmatkaa Rioon riittävänä ansioluettelona. +Eikä hänen virkatehtäviinsä minun tietääkseni kuulunut muuta kuin että +hän päivisin laahusteli puoleksi halpaantunutta jalkaansa Esplanaadilla +ja iltasin piti hilpeästi yllä keskustelua salongeissa, singautellen +väliin sukkelia, mutta usein myös hieman häijyjä sutkauksia. + +Ja sitten tuli rakkauden vuoro. Hän rakastui suloiseen ja miellyttävään +pääkaupunkilais-teaatterissa esiintyvään näyttelijättäreen, neiti +Arvidson'iin ja meni hänen kanssaan kihloihin. Kun isä, kreivi Masen, +sai tästä tiedon, kerrotaan hänen käyneen näyttelijättären luona ja +sanoneen, että hän tosin oli iloinen siitä onnesta, joka hänen poikaansa +odotti, eikä missään tapauksessa pitänyt hänelle kysymyksessä olevaa +liittoa minään epäsäätyisaviona -- vaan että hän piti velvollisuutenaan +ajoissa varoittaa neitosta tästä aikeesta ja jos mahdollista ehkäistä +se, sillä muutoin juuri nuori neiti Arvidson, eikä suinkaan kreivi +Vilhelm, joutuisi epäsäätyisavioon. Hän ei kuitenkaan antanut tuon +varoituksen itseään peljästyttää, eikä hänen sitä katua tarvinnutkaan, +sillä heidän avioliittonsa lienee ollut sangen onnellinen. + +Mutta kun kreivitär Louise sai asiasta tiedon, joutui hän mitä syvimmän +mielenkarvauden valtaan. Hän ajatteli, että oli jo tarpeeksi kun oli +yksikin tuollainen liitto perheen keskuudessa solmittu. Hän ei jaksanut +enää kantaa sitä tosiasiaa, että nyt jälleen aateliton, eräs piiskuinen +näyttelijätär, saisi oikeuden kutsua itseään kreivitär Armfeltiksi ja +sellaisena esiintyä -- se kohosi jo yli hänen voimiensa. Hän ei +saanutkaan senvuoksi lepoa eikä rauhaa, ennenkuin hän, estääkseen +tuollaista kilpailua arvokkuuden ja arvoasteiden hankinnassa, oli +toimittanut kreivi Vilhelmin, hänen itsensä tikkua ristiin asiassa +tekemättä, siirretyksi Vienanmeren laivastoon. Nuoren parin lähtö +Helsingistä (1859) oli ollut surullisen hassunkurista nähdä. Yhden +ainoan hevosen vetämät rattaat olivat riittäneet kuljettamaan heidät ja +kaiken mitä heillä oli noille kaukaisille seuduille. + +Oltuaan monta vuotta siellä määrättiin hänet sieltä Baikal-järvelle +Siperiaan, jossa hän sittemmin kohosi arvossa kapteeniksi. Silloin otti +hän eron virastaan, saaden amiraalin arvonimen, ja palasi Suomeen, jossa +hän jo pian kotiin tultuaan sairastui ja kuoli Turussa 1882, vielä viime +hetkelläänkin leikkiä laskien elämän ihmeellisistä vaiheista. + +[Huomio: Edelliseen kappaleeseen on merkitty alun perin kuolinvuodeksi +1822, joka ei voi pitää paikkansa. Mahdollisesti oikea vuosiluku on +1882.] + +Kun nähtiin, että loppu alkoi lähetä, kutsuttiin pappi antamaan hänelle +ehtoollista, jonka hän nautitsi enemmän täyttääkseen sukulaistensa +tahdon kuin omasta halustaan siihen. Kun pappi oli mennyt, sanoi hän: +»Sepäs sitten oli hirvittävän hapanta viiniä, jota hän minulle antoi. +Antakaa minulle lasi oikeaa samppanjaa saadakseni vielä kerran +muistoksenne maljan juoda». Hänen pyyntöänsä noudatettiin ja kun hän +sitten oli kilistänyt lasillaan jokaisen ympärillä seisovan kanssa +viimeisiksi jäähyväisiksi, muovaili hän valmistelematta runopätkän ja +lausui, tyhjentäen samalla pohjaan vaahtoavan juoman: + + »Mä muistan ajan ihanan + kuin ois se eilispäivä; + nyt nään sen loppuun häipyvän, + pois -- malja! -- huolten häivä. + +Hän tahtoi lopettaa niinkuin oli elänytkin. Muutamia tuntia sen jälkeen +henkäsi hän viimeisen hengähdyksensä. + +Hänen leskensä asettui asumaan maalle Sauvon pitäjään, mutta kohtasi +häntä pari vuotta senjälkeen kauhea onnettomuus; hän paloi tahi tukehtui +savuun huoneessaan, jossa lamppu oli kaatunut ja sytyttänyt hänen +vuoteensa palamaan. + +Nyt on jo kaksi vuosikymmentä kulunut siitä kun kaikki ne terveyttä ja +elämänhalua uhkuvat henkilöt, jotka Armfeltien salongeissa seurustelivat +kuvaamanani aikana, ovat menneet sitä tietä, jota kaikkien loppujen +lopuksi on astuttava, ja itse asunto on nyttemmin muutettu venäläiseksi +kansakouluksi. + + + + +XXIII. + +KOLME SUKUPOLVEA. + + +Jo poikavuosiltani asti, mutta vielä enemmän ylioppilaaksi tultuani olin +läheisissä tuttavuussuhteissa molempien veljesten, Arthur ja Vilhelm +Klinckowströmin kanssa, ja heidän kauttaan tulin minä jo aikaisin +tuntemaan tämän perheen sisäiset olot, joihin perehdyin yhtä perinpohjin +kuin olisivat ne omaa perhettämme koskeneet. Siten oli minulla tilaisuus +kolmen sukupolven aikana tarkasti seurata kaikkia niitä monia, +kirjavasti vaihtelevia kohtaloita, joiden alaisena Klinckowströmien +perhe oli. + +Siihen aikaan oli tämä perhe parhaimmassa kukoistuksessaan. Korkea ja +kunnioitettu yhteiskunnallinen asema, toiveikas jälkeläisjoukko ja +huomattava varallisuus näytti varmasti turvaavan sen jatkuvan +pystyssäpysymisen. Ja kuitenkin on jo pari vuosikymmentä kulunut siitä +kun suvun viimeinen jäsen muutti manan majoille, samoinkuin +varallisuuskin jo ennen oli hävinnyt ja häipynyt kuin akanat tuuleen. +Tuota nimeäkään, joka siihen aikaan oli niin korkea ja arvossa pidetty, +ei enää tapaa koko maassamme ja lienee monelle nyt aivan tuntematonkin. + +Koska ei ole enää olemassakaan yhtään tämän suvun jäsentä, joka siis +voisi syyttää minua siitä, etten ole pitänyt suutani kiini, rohkenen +tässä avomielisemmin kuin muutoin esittää kuvaukseni. + + * * * * * + +Puolisataa vuotta on jo kulunut siitä ja minä olin silloin vain kasvava +poikanen, mutta vielä muistan minä aivan selvään tuon vanhan, pitkän ja +kookkaan miehen, jolla oli niin kauniit ja jalot kasvonpiirteet, joka +käyttäytyi aina kohteliaasti ja hienosti ja jonka huulilla väikkyi +alituinen hymy ja leikinlasku. Tuollaiset näyt pysyvät kauan muistissa. +Hän oli hänen ylhäisyytensä, todellinen salaneuvos, parooni Vilhelm +Klinckowström, yksi maan vaikutusvaltaisimmista ja mahtavimmista +henkilöistä siihen aikaan.[1] + +[1] Vapaaherra Otto Vilhelm Klinckowström oli ylihovimarsalkan, +presidentti, serafiimiritari ja »valtakunnan herran», vapaaherra Thure +Klinckowströmin ja kreivitär Hedvig Eleonora von Fersenin poika, +syntynyt 1778. Hän tuli luutnantiksi henkivartiohusaareihin 1797, +kavalieeriksi Södermanlandin herttuattaren seurueeseen 1800, +hevoshenkivartioston ratsumestariksi 1806, kuningattaren kamariherraksi +1809 ja muutti sitten Suomeen 1816, jonka jälkeen tuli Venäjän +keisarilliseen hoviin kamariherraksi 1817, Viipurin läänin maaherraksi +1820, senaatin jäseneksi 1825, sai salaneuvoksen arvon 1835, ylennettiin +kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin Suomen insinöörikunnan päälliköksi +1841, saaden vielä 1847 todellisen salaneuvoksen arvon. Hän kuoli vuonna +1850. Oli avioliitossa ensiksi vuodesta 1810 Sara Cuthbergin kanssa, +joka kuoli 1838, sekä toiseksi Elisabeth Krausen kanssa, syntynyt 1815, +kuollut 1889. + +Poika ensimäisestä aviosta: + +Vilhelm, syntynyt 1807, aviolliseksi lapseksi julistettu 1822, tuli +luutnantiksi Moskovan kaartiin 1828, otti eron palveluksestaan 1831, +meni takasin toimeensa 1832 tullen kapteeniksi Lappeenrannan +linjapataljoonaan, siirrettiin everstiluutnanttina Suomen kaartiin 1844, +tuli ylisotaoikeuden jäseneksi 1853, sai eron kenraalimajurin arvolla +1856 ja kuoli 1860. Oli naimisissa vuodesta 1831 Emelie Haasse'n kanssa, +syntynyt 1812, kuollut 1868. + +Heidän poikiaan: + +Arthur, syntynyt 1835, tuli ylioppilaaksi 1852, omisti Kären maatilan +Sauvon pitäjässä ja Hiiskolan kartanon Vihdissä, nimitettiin Vihdin +postinhoitajaksi 1873, oli myöskin polttimotarkastajana ja kuoli 1883. +Oli avioliitossa Ottilia Hedbergin kanssa, syntynyt 1834, kuollut 1900. + +Vilhelm, syntynyt 1837, tuli ylioppilaaksi 1853 ja kuoli 1863. + +Hänen uljas, jalo ryhtinsä osoitti heti, että siinä oli mies suurta ja +ylhäistä sukua. Ja sitä ei tottatotisesti puuttunutkaan, sillä ylhäistä +sukuperää voitiin laskea yllinkyllin. + +Hänen isänsä oli ylihovimarsalkka, serafiimiritariston jäsen ja »yksi +valtakunnan herroista», hänen ylhäisyytensä, vapaaherra Thure +Klinckowström, ja hänen äitinsä taas kreivitär Hedvig von Fersen, +kuuluisan ja mahtavan valtiomiehen, valtakunnanneuvoksen ja sotamarskin, +kreivi Axel Fredrik von Fersenin ja kreivitär Hedvig de la Gardien +tytär, ja oli Tukholman roskaväen vuonna 1810 murhaama +valtakunnanmarski, kreivi Axel von Fersen näin ollen hänen enonsa. + +Tällaisten yhteyksien nojalla päästään tavallisesti pian eteenpäin +maailmassa ja hänelle kävi kaikki päinsä sitäkin helpommin koskapa +kaikki hänen luontaiset lahjansa osoittivat taipuvaisuutta juuri siihen +suuntaan ja hän taidolla ja suloudella osasi sulavasti liikuskella ja +seurustella hovin saleissa. Hän syntyi 1778 ja tuli jo vuonna 1797, siis +yhdeksäntoista-vuotiaana, kavalieeriksi terävän ja sukkelan +Södermanlandin herttuattaren seurueeseen sekä sitten ratsumestariksi +henkirakuunaväkeen ja kuningatar Fredrikan todelliseksi kamariherraksi. + +Mutta silloin tapahtui käänne hänen kohtaloissaan. Hän oli kehittänyt +rakkaussuhteet voimakkaiksi erään nuoren, hyvästä perheestä lähtöisin +olevan tyttösen kanssa ja avioliittolupauksen nojalla vietellyt hänet. +Mutta kun hän sitten kieltäytyi sanaansa pitämästä, lupaustaan +täyttämästä, heittäytyi nuori neitonen kerran epätoivoissaan +Norrbronsillalta kaidepuun yli virtaan aivan hänen silmäinsä edessä kun +hän parhaillaan johti vahtiparaadia sillan yli. Häväistysjuttu kiehahti +suureksi Tukholmassa; mies ei uskaltanut näyttäytyä ulkosalla +kiihottuneen alhaisoväestön vuoksi, vaan oli pakoitettu joksikin ajaksi +häipymään pois Ruotsista ja tekemään ulkomaamatkan. + +Sillä matkallaan tuli hän myöskin Neapeliin, joutui seurustelemaan +kaupungin hienoimmissa piireissä ja tuli siten tuntemaan kauniin ja +sangen rikkaan lady Sara Brooken, syntyisin Cuthbert, jonka mies siihen +aikaan taisteli erään englantilaisen rykmentin everstinä Espanjassa +loordi Wellesleyn (sittemmin Wellingtonin herttua) johdannolla +Napoleonin joukkoja vastaan. + +Jonkun ajan kuluttua oli heidän suhteensa muodostunut sangen +sydämelliseksi ja helläksi, ja hän voi Caesarin tavoin sanoa: veni, +vidi, vici (tulin, näin, voitin). Mutta kun aviomiehen epäluulot +alkoivat herätä ja maa Neapelissa siten alkoi polttaa heidän jalkojensa +alla, päättivät he äkkiä lähteä kaupungista, ottaen mukaansa lady Saran +tyttären Louisen (josta jo äsken kerroin kreivitär Armfeltina). He +tahtoivat päästä rauhaan aviomiehen tiedusteluista etsien turvapaikan +pohjolassa ja aikoivat vihityttää itsensä niin pian kuin vain erokirjat +lady Saralle hänen aviomiehestään saataisiin kuntoon ja toimitetuiksi. +Mutta oliko sitten syy yhä jatkuvassa sodassa vaiko aviomiehen +vastahakoisuudessa, asia ei kaikessa tapauksessa käynyt päinsä niin +joutuisasti kuin toivottavaa olisi ollut. Vasta miehen kuoltua, vuonna +1810, voitiin vihkiminen Tukholmassa toimittaa -- ja silloin oli Vilhelm +poika jo kolmen vuoden vanha. + +Vihkijäisten jälkeen asettuivat he asumaan Suomeen Eurajoen pitäjässä +sijaitsevalle Vuojoen suurelle maatilalle, jonka nuori aviomies oli +saanut perinnöksi äidiltään, ja siellä he etäisellä maaseudulla elelivät +muutamia vuosia maalaiselämän hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. +Kuitenkin huhupuheina kuiskuteltiin kaikenlaista tuosta hienosta ja +ylhäisestä herrasväestä, jota ei kukaan tuntenut ja joka vetäytyi +kokonaan pois kaikesta yhteydestä muiden ihmisten kanssa, pysyen aivan +eroitettuna muusta maailmasta. Pian muovailtiinkin liikkeelle +mielikuvituksellisia, haaveellisia kertomuksia, jotka herättivät yleistä +uteliaisuutta ja halua saada lähemmin tietää jotakin tuosta +romantillisesta parista. + +Mutta jo muutamien vuosien perästä oli maalaiselämän hiljaisuus ja +yksitoikkoisuus väsyttänyt molemmat niin eloisat ja vaihtelua rakastavat +luonteet. Silloin matkusti mies Pietariin, hänet esitettiin hovissa ja +keisari Aleksanteri I otti hänet ystävällisesti vastaan; hänet +nimitettiin kamariherraksi ja jonkun ajan kuluttua, vuonna 1820, +Viipurin läänin maaherraksi, jonne hän sitte perheineen muutti. Se +rakkaus, joka etelän tulisessa hehkussa oli leimahtanut kiihkeästi +ilmiliekkiin, oli vähitellen jäähtynyt pohjolan pakkasessa, ja sitä +seurasi välinpitämättömyys sekä vähemmän sopusointuiset perhesuhteet. +Aviomiehen huikentelevaisuus ja rakkausseikkailut lienevät olleet tähän +syynä. No niin -- rakkaus muuttui vihdoin vihaksi, joka useissa +tilaisuuksissa purkautui ilmoille. Minä olin nähnyt erään kauniin +muotokuvan tämän perheen isästä, jonka kuvan kiivas aviopuoliso oli +kerran mustasukkaisuuden raivopuuskassa leikellyt neljäksi palaseksi ja +josta vieläkin, vaikka se onkin jälleen yhteen neulottu ja entiselleen +laitettu, huomaa tuon »näytelmän» jälkiä. Vaimon kiivaus ja +mustasukkaisuus ja miehen epävakaisuus katkeroitti yhä enemmän ja +enemmän heidän elämänsä, kunnes he eivät enää edes suvainneet nähdäkään +toisiaan, vaan päättivät erota vuonna 1823. + +Lähemmät tämän yhteydessä olevat asianhaarat olivat kerrassaan +hassunkurisia. Ne herrat, joiden tuli kokoonpanna ja kirjoittaa +erosopimus kaikkine yksityiskohtineen aviopuolisoiden välillä, olivat +kokoontuneet erääseen saliin; molemmat asianomaiset olivat taas +asettuneet huoneisiin molemmin puolin salia välttääkseen siten ettei +heidän tarvitseisi vilahdukseltakaan nähdä toisiaan. Välittäjäin täytyi +näin ollen kulkea toisen luota toisen luo saadakseen selville heidän +ajatuksensa, tuumansa ja suostumuksensa asiassa, jolla aikaa +asianosaiset itse, kukin omasta kamaristaan singauttelivat yli salin +toisilleen mitä kiivaimpia sanoja ja syytöksiä. Kun asiakirja sitten +vihdoin suuren vaivannäön jälkeen saatiin valmiiksi ja asianmukaisesti +allekirjoitetuksi, ajoivat vapaaherrattaren vaunut portaiden eteen +lähtövalmiina. Parooni -- vanhan tottumuksensa mukaan, ollen aina +oivallinen kavaljeeri ja hovimies kiireestä kantapäähän -- asteli +silloin poikki salin, kumarsi rouvalleen kohteliaasti viimeisiksi +jäähyväisiksi ja ojensi hänelle käsivartensa, ohjaten hänet portaita +alas ja auttaen hänet vaunuihin. Mutta silloin otti aviopuoliso »hellät» +hyvästit entiseltä rakkaudeltaan, läimäyttäen juuri samalla hetkellä +kuin vaunut kierähtivät liikkeelle eroon jääpää miestään voimakkaasti +korvalle. -- He näkivät silloin toisensa viimeisen kerran. + +Vapaaherratar Sara osti sitten Tuorlan kauniin maatilan Piikkiön +pitäjässä Kuusiston salmen rannalla ja rakennutti tilalle uhkeat +rakennukset, asuen siellä aina »dramaattisesti» surulliseen kuolemaansa +asti, 1838. Siellä esitettiin näet silloin muutamia pieniä +näytelmäkappaleita, joissa hänkin esiintyi, ja Turusta oli kutsuttu +paljon väkeä näytelmiä katselemaan. Vielä vanhemmillakin päivillään, +vaikkakin hän jo oli ruumiiltaan muodostunut jonkun verran +täyteläiseksi, tahtoi hän kuitenkin näyttää solakalta ja antoi sentähden +pauloittaa itsensä kureliivillä sangen tiukalle, tällä kertaa ehkä +kovemmalle kuin tavallisesti, koska hänen tuli esiintyä näytelmäpuvussa. +Seurauksena tästä oli se, että joku veritiehye ratkesi ja hän, +seistessään kulissien takana odotellen näyttämölle astumisensa vuoroa, +yht'äkkiä kaatui kuolleena lattialle. Hänen tyttärenpoikansa, silloin +seitsentoistavuotias kreivi Gösta Armfelt nuorempi, huomasi tapauksen +ensimäisenä ja syöksähti näyttämölle huutaen: »Isoäiti on kuollut!» Voi +hyvin ajatella kuinka tavaton hälinä ja hämmästys valtasi koolla olevat +vieraat. + +Hänen kiivaudestaan kerrotaan monenlaisia tarinoita. Yksi hauskimmista +kohtauksista tapahtui Joensuun kartanossa, kun hän oli siellä käymässä +tyttärensä ja vävypoikansa luona. Hän oli käskenyt englantilaisen +kamarineitsyensä, miss Westin nyörittämään hänen kureliivinsä ylen +tiukalle. Ja neiti teki työtä käskettyä vetäen kurenauhoista kaikin +voiminsa, mutta Sara rouva huuteli vain lakkaamatta: tiukemmalle! Se oli +kuitenkin sula mahdottomuus, jonka vuoksi kamarineitsyt purskahti +nauramaan. Mutta siitäkös vapaaherratar sydämmistyi, sieppasi tikarin, +joka hänellä aina oli mukanaan, ja uhkasi sillä neiti Westiä. Hirveästi +säikähtäen hyökkäsi neiti silloin ulos ja rouva perässä hänen +kintereillään, ajaen häntä takaa läpi koko huoneuston. Kun he sitten +ryntäsivät vävypojan, kreivi Göstan huoneeseen, heittäytyi West nopeasti +erääseen vaatekaappiin. Samassa silmänräpäyksessä oli siinä jo Sara +rouvakin huutaen: »Onko West täällä?» Kreivi naurahti ja kysyi: »Mitä +asiaa anopilla olisi hänelle?» »Minä tapan hänet!» Silloin kiljahtaa +West vaatekaapissa, kauhistuneena hirveästä uhkauksesta ja ilmiantaa +siten piilopaikkansa. Ja rouva Sara hyökkää kaapin luo, syösten +tikarinsa suoraan sen oven läpi. Mutta ei silloin vävypoikakaan enää +jaksanut nauruhermojaan pidättää, vaan purskahti heleään hohotukseen, +suututtaen sillä vapaaherrattaren aivan pilalle, joka tiuskasikin +vävylleen vihaisesti: »Sinä et ole mikään gentlemanni, kun voit +tällaiselle nauraa!» -- Huolimatta siitä, että tällaiset melskeiset +kohtaukset alituiseen uudistuivat pysyi neiti West kuitenkin loppuun +asti hänen uskollisena palvelijattarenaan. + +Yleistä hämmästystä herätti Klinckowströmin nimitys senaatin jäseneksi +vuonna 1825, jolloin sitten hänen varsinainen valtiomiesuransa alkoi. +Entinen ruotsalainen ratsumestari ja hovikavalieeri, joka oli aivan +kokematon ja äkkinäinen kaikissa lainsäädännöllisissä asioissa, ottikin +senvuoksi valtiotoimet yhtä kevyeltä kannalta kuin kaiken muunkin tässä +elämässä. Kun hänellä ei ollut syvällisempiä tietoja mistään, vaan oli +pikemmin kykenemätön kaikkiin virkatehtäviinsä kuuluviin toimin, ja +varsinkin mitä maan lakeihin ja perustuslailliseen hallitusmuotoon +tulee, sanotaan hänen useissa tilaisuuksissa aikaansaaneen paljon +hämminkiä asioiden käsittelyssä kun hän itsepäisesti ja tiukasti pysyi +kiini muodostamassaan mielipiteessä, jota hän mistään välittämättä +koetti ajaa täytäntöön. Mitään todellista pahaa tahi maalle +vahingollista ei liene hänen suunnitelmiinsa kuulunut -- hän oli +luultavasti sangen välinpitämätön politiikasta yleensä -- vaan oli hänen +esiintymisensä määrääjänä pikemmin erikoinen yksityis-perussyy, +vastustushalu silloista senaatin mahtavaa johtajaa, L. G. von Haartmania +kohtaan, jonka suunnitelmia hän koetti ehkäistä, vaikkapa ne sitten +olisivat koskeneet todellisia elinkysymyksiäkin. Senvuoksi punoutui +hänen nimensä yhteyteen sellainen onneton yleismielipide, että jos +maassa tapahtui jotain vääryyttä tahi laillisia muotoja vastaan sotivaa, +niin siinä heti vainuttiin Klinckowströmin vehkeilyjä. + +Mutta joskaan hänen köykäinen persoonansa ei paljoa painanut senaatin +neuvospöydän ääressä, niin oli sillä sitävastoin suurempi merkitys +Pietarissa, ja se seikka painoikin vaa'assa enemmän. Hovipiireissä, +varsinkin siihen aikaan huomattavassa Michailowin palatsissa, otettiin +hänen hieno ja nokkela persoonansa aina mielihyvin vastaan ja usein hän +siellä olikin; hän oli kevyen, usein kahtaannepäin ymmärrettävän ja +vapaan seurustelujuttelunsa kautta päässyt sellaiseen erikoisasemaan, +että hän sai kenelle tahansa sanoa mitä hyvänsä, eikä siitä kukaan +pahastunut. Se riippui taas taidosta esittää asia, »c'est le ton qui +fait la chanson», säveleestä laulu syntyy. + +Erityisesti nautti hän ruhtinas Menschikoffin, maan silloisen mahtavan +kenraalikuvernöörin suosiota ja luottamusta. Tuon mahtimiehen oli hän +liukkaalla kielellään ja sukkelalla, joskin usein ilkeämielisellä +leikinlaskullaan saanut kokonaan viehätetyksi puolelleen. Tällaisia +teitä myöten ymmärsi hän ylen hyvästi saada täytäntöön pyrkimyksiään, +jotka eivät aina hyvää maalle tuottaneet. Menschikoffin suuren +suosiollisuuden vastalahjaksi sai hän kaikesta vastustuksesta huolimatta +senaatissa aikaan sen, että Suomen valtio lahjoitti ruhtinaalle +ikuisiksi ajoiksi hänen suvussaan sukukartanona kulkemaan Anjalan +maatilan, jonka Klinckowström sitä tarkoitusta varten oli ostanut Wreden +perillisiltä ja nyt möi jälleen kaiken hyvän päälle kaapaten kaupasta +itselleen sievosen voiton. + +Hänellä ei oikeastaan ollut syvällisempää, suunniteltua pyrkimystä +millekään suunnalle. Hänen pääpyrintönsä oli pysyä vain korkeimmassa +suosiossa, saada rauhassa nauttia epikuurolaisesta elämästä ja ylpeillen +loistella kielensä kaksinaisilla leikinlaskuilla ja juttupuheilla +korkeimmissa piireissä. + +Hänen ponnistuksensa tässä suhteessa kantoivatkin toivotun hedelmän: +armon auringon säteet paistoivat ylen kirkkaina ja runsaina hänen +tielleen. Korkeita arvonimiä, virkoja, kunnianosoituksia ja +ritarimerkkejä satamalla satoi hänelle. Hän sai salaneuvoksen arvonimen, +määrättiin Helsingissä olevan keisarillisen palatsin hoitajaksi ja, +kaikista ihmeellisintä kylläkin, tuo entinen ruotsalainen ratsumestari +nimitettiin suoraan ilman minkäänlaisia sotilaallisia väliasteita, +kenraaliluutnantiksi ja Suomen insinöörikunnan päälliköksi! -- Sittemmin +sai hän vielä todellisen salaneuvoksen arvonimen ja nimitettiin +hovimestariksi keisarilliseen hoviin. Hänelle suotiin sen lisäksi joukko +korkeimpia ritarimerkkejä, annettiin hohtokivillä varustettuja kultaisia +nuuskarasioita y. m., myöskin varsinaisia rahallisia lahjapalkintoja +milloin sellaiset olivat tarpeen vaatimia, sillä hänen ylellinen ja +loistelias elämänsä vaati paljon. + +Suurelle tonttialueelle pohjoissataman laitaan rakennutti hän upean +talonsa, jonka pääsivu oli Elisabetintorille päin ja jonka laajat +puutarhalaitteet, puisto ja ansarit täyttivät koko sen paikan, jossa nyt +entisen Uudenmaan pataljoonan kasarmi sijaitsee. Talo oli suuri ja +tilava, niinkuin hänen ylhäisyytensä talon olla tuleekin, ja sen asema +kauniin lahden rantamalla oli ihana. Rakennuksen pääsali oli luullakseni +suurin yksityissali mitä Helsingissä on ollut ja sen seinät olivat +kokonaan taulujen ja eri mestarien maalaamien vanhojen ja suurten +muotokuvien peitossa; joukossa oli kuitenkin useita Lindh'inkin +maalauksia. Talossa oli myöskin sangen suuri kirjasto, jossa kerrotaan +löytyneen aivan erityinen osasto sellaista ranskalaista kirjallisuutta +varten, joka voi ilmestyä ainoastaan keksityn painopaikan, kuten Cythere +ja Luxuriopolis y. m., varjolla ja oli tuollaisista teoksista useat +kuulema kuvitettujakin. Hänen ruokapöytänsä ja viinikellarinsa olivat +aikoinaan tunnetut oivallisimmiksi koko maassa. + +Kun tuo vanha irstailija oli kerran päässyt irti aviojumalattaren +kahleista oli hän myöskin osannut kaksikymmentä vuotta säilyttää +vapautensa, kunnes hän jälleen hairahtui joutumaan avioliiton satimeen. +Hän oli näet erään kerran käydessään Pietarissa 1840 ja ollessaan +illanvietossa keisarin sisaren, suuriruhtinatar Helena Pavlovnan luona +alkanut vanhan tapansa mukaan lasketella leikkiä jotakuinkin vapaasti +suuriruhtinattaren lukijattaren, neiti Krausen kanssa, unohtaen +sananlaskun: »on ne badine pas avec l'amour», ei hakkailua ilman +rakkautta. Mutta neiti Krause, jo vanhanpuoleinen tyttönen, olikin hänen +vertaisensa älykkäisyydessä, antoi hänen leikkinsä mennä hieman +pitkälle, oli ottavinaan sen täytenä totena vastaan, nousi ylös ja +kiiruhti keisarin luo, ilmoittaen majesteetille, että parooni oli +kosinut häntä, ja että hän tahtoi, ennenkuin rohkeni myöntävän +vastauksen antaa, saada majesteetin suostumuksen siihen, koska hän oli +hovin palveluksessa. Keisari, iloissaan ilmoituksesta, vei neiti Krausen +paroonin luo, antoi myöntymyksensä liitolle ja toivotti heille kaikkein +parhainta onnea aikomansa avioliiton aikana. Joskin Klinckowström +lasketteli vapaasti leikkiä muiden kanssa tiesi hän kuitenkin, ettei +keisari Nikolain kanssa ollut leikkimistä, ja niin syntyi tuo +avioliitto, vaikkapa parooni jo olikin muutamia vuosia yli +kuudenkymmenen vuoden vanha. Hän kuoli 1850 ja hänen leskelleen, joka +sittemmin asusti Italiassa, maksettiin jonkinlaisena suosiolahjana 40 +vuoden kuluessa 8,000 markan ylimääräinen eläke vuosittain +tunnustukseksi niistä suurista ansioista ja palveluksista, joita hän +maalle oli tehnyt. + + * * * * * + +Hänen poikaansa, Vilhelm Klinckowströmiä, joka vanhempainsa häiden +aikana Tukholmassa oli jo kolmen vuoden vanha, ei kuitenkaan vielä +tuossa tilaisuudessa julistettu lailliseksi perilliseksi, vaan tapahtui +se vasta 12 vuotta senjälkeen, pojan päästessä ripille. Hän oli, kuten +isänsäkin, kaunis, kookas ja komea mies, vaan ei ollut perinyt hänen +lahjakkaisuuttaan eikä äitinsä hilpeää ja kiivasta mielialaa. Hän oli +hyväntahtoinen, ystävällinen ja suopea kaikkia kohtaan, mutta hänellä ei +ollut vähääkään sitä pontevuutta ja voimaa, joka vie miehen korkeuksia +kohden maailmassa, vaikka hänellä muuten kyllä oli tie avoinna +sukuperänsä perusteella moiseen kohoamiseen. + +Vaikka »pitkä Vilhelm» oli jo kaartin luutnantti, oli hän kuitenkin +kömpelyyteen asti ujo, arka ja seuraa karttava. Kun hienoimmissa +piireissä siihen aikaan ranskankielen taito oli välttämätön, otettiin +erityisesti sitä varten, opettamaan nuorukaiselle kieltä ja samalla +sopivia salonkitapoja, sanomaan kohteliaisuuksia, kumartamaan +säännöllisesti, suutelemaan hienolla sulavuudella kädelle, tanssimaan +j. n. e. nuori saksalainen kotiopettajatar, neiti Emelie Haasse +Pietarista, joka suurella ahkeruudella antautui tehtäväänsä. + +Suku ei voinut aavistaakaan, että näistä harjoitusluennoista voisi +koitua mitään vaaraa, sillä olisihan tuiki mahdotonta, että ujo ja nuori +luutnantti suvun tietämättä ja siltä neuvoa kysymättä rohkenisi +ajatellakaan räikeää epäsäätyisaviota tuon vähäpätöisen ja rumanlaisen +kotiopettajattaren kanssa. Mutta tulen kanssa ei rankaisematta +leikitellä. He molemmat olivat aivan nuoria ja harjoitustunteja oli +paljon. Ja kuinka he sitten lienevätkään harjoitelleet, tanssineet, +sanoneet kohteliaisuuksia, kumarrelleet ja suudelleet käsille, niin... + +Seurauksena kaikesta oli se, että rakkaus viisaaseen opettajattareensa +hulmahti nuoren kokemattoman oppilaan rinnassa ilmituleen, ja hän meni +opettajattaren kanssa salaa naimisiin. Siitä syntyi hirveä +häväistyshälinä. Ei siinä kyllin, että isä hylkäsi poikansa eikä +tahtonut senkoomin kuulla hänestä puhuttavankaan ja että sisar, +kreivitär Louise, vanhan tapansa mukaan useita kertoja pyörtyi, hänen +täytyi kaiken hyvän päälle vielä erota virastaan, sillä sellaisessa +rykmentissä kuin Moskovan kaarti ei suvaittu siihen aikaan tuollaista +avioliittoa. + +Kaikeksi onneksi parantaa aika kaikki haavat, ja niin kävi nytkin. +Vapaaherratar Emelie oli nainen, joka ymmärsi kärsivällisyydellä ja +viisaudella voittaa kaikki vaikeudet, ja muutamain vuosien perästä +tapahtui sovinto pitkin koko sukulaislinjaa. Vilhelm voi myöskin astua +jälleen sotilaspalvelukseen, ei kuitenkaan kaartiin, vaan nyt erääseen +linjarykmenttiin. Samalla kuin häntä sitten siirrettiin rykmentistä +toiseen, kohosi hän arvoasteissa vähitellen sotilasalalla, kunnes hän +vihdoin sai kenraalimajurin arvon ja määrättiin Suomen ylisotaoikeuden +vakinaiseksi jäseneksi. Erosi sitten virastaan ja kuoli 1860 vain 53 +vuoden ijässä. + +Vapaaherratar Emelie oli sangen lahjakas ja viisas ja hänellä oli hyvä +pää. Hän oli aina valmis vastaamaan ja leikinlaskuun, ei ilkeään vaan +joskus kyllä hieman kahtaannepäin ymmärrettävään. Sillä hän oivalsi +mukaantua ja sovittaa käytöksensä Armfelt-Klinckowströmien piireissä +siihen aikaan vallalla olevan sävyn mukaan, jonka kautta hän pian +»löysikin armon» heidän edessään, jotka äsken eivät hänestä olleet +tietävinäänkään tahi kohtelivat häntä kuin onnenkohottamaa nousukasta, +ja hänestä tuli pian sekä kreivitär Louisen läheinen ystävä ja +välttämätön seura että myöskin koko suvun johtava henki, melkeinpä +keskusta, jonka ympärillä perheen asiat liikkuivat. + +Kodissaan oli hän hyvä ja ystävällinen, aina iloinen ja leikkisä ja +vapaa kaikista sukuseikkoja koskevista ennakkoluuloista, ja hänellä oli +kykyä järjestää kotinsa hauskaksi niin että siellä viihtyi sangen hyvin +se pieni seurapiiri, joka heillä vierailulla kävi. Heidän avioliittonsa +oli luullakseni sangen onnellinen; en ainakaan minä siltä taholta mitään +epäsointuja kuullut. Heidän taloudellinen asemansa oli erittäin hyvä, +sillä he omistivat paitsi kivitaloa Kaivopuistontien varrella, jossa he +itse asuivat, vielä Kären kartanon Sauvon pitäjässä ja huomattavan +Hiiskolan maatilan Vihdissä. Ja kuitenkin piti aviovaimon ennen +kuolemaansa 1868 nähdä koko tämän omaisuuden kohtalon oikusta hajoavan +ja häviävän, ja joutua itse putipuhtaaksi paljastetuksi. + + * * * * * + +Heillä oli kaksi poikaa, Arthur ja Vilhelm, jotka minä jo +lapsuusvuosiltani tunsin. Me tulimme ylioppilaaksi melkein samoihin +aikoihin ja kun me kuuluimme samoihin seurapiireihin, olimme me aina +yhdessä, vaikkakin meillä oli kokonaan erilaiset luonteet ja +taipumukset. + +Myöskin molemmat veljekset olivat toisiinsa verraten aivan +vastakkaisluonteiset. Nuorempi heistä, Vilhelm, oli ulkomuodoltaan +isänsä näköinen, vaikkakaan hän ei ollut niin komea ja kaunis kuin +isänsä, ja samoin sisäisiltäkin ominaisuuksiltaan; hän oli hyvä, +hiljainen, vaatimaton eikä ensinkään sukuylpeä. Hänen kanssaan olin minä +yhtämielinen ja hyvissä väleissä ja meidät yhdisti toisiimme vankka +ystävyysside, jotavastoin minä toiseen veljekseen nähden olin sangen +välinpitämätön. Vilhelm oli heiveröinen ja heikkorintainen, saaden jo +aikaisin keuhkotaudin, jonka menehdyttämänä vaipui kuolemanuneen jo +nuoruutensa keväimessä, vuonna 1863. + +Vanhempi veli, Arthur, oli taas osalleen saanut joukon kuuluisan +isoisänsä ominaisuuksia, perimättä häneltä kuitenkaan hänen komeaa +ulkomuotoaan ja hyvää päätään tai muita seurustelulahjoja. Hän piti +isoisänsä hekkumallisia mielipiteitä ja elämää ihanteenaan ja koetti +sitä jäljitellä, mutta unohti samalla, että se mikä mahdollisesti sopii +ja käy laatuun jollekin hänen ylhäisyydelleen ja hienolle hovimiehelle, +ei sovi kuitenkaan jokaiselle muulle, että suku on pystyssä pidettävä +arvokkuudella ja sielun jaloudella, eikä yksin ulkonaisilla hienoilla +tavoilla ja käytöksellä, ja että korkeiden sukuperien paljous muuten +muodostuu raskauttavaksi taakaksi, joka tekee siitä, ken niillä +komeilee, pelkän narrin. + +Molemmilla veljeksillä oli hieman epäsäännöllisiä tapoja, ja minä +muistan m. m. yhden siihen aikaan kerrotun hupaisen jutun heistä. Eräänä +aamuna tulee Arthur kotiin, jolloin hänen äitinsä tulijalta kysyy: + +»Missä sinä yöllä olet ollut?» + +»Kun eilen illalla oli niin tavattoman paha ilma, jäin minä Ramsayhin +yöksi.» + +»Vai niin. -- No oletko Vilhelmiä nähnyt?» + +»En. -- Eikö hän sitten ole kotona?» + +»Ei ole. -- Hänkin on ollut yön kotoa poissa, eikä ole vieläkään takasin +tullut.» + +Hieman myöhemmin miilustaa Vilhelm kotiin ja silloin alkaa äiti häneltä +kysellä: + +»Missä olet ollut yöllä?» + +»Ramsayssa. Kun tuiskusi ja tuuli niin armottomasti, ajattelin että on +viisainta jäädä sinne yöksi.» + +»Vai niin. -- Sittenhän sinä kai tapasit Arthurinkin siellä?» + +»Arthurinko? -- En minä häntä ole nähnyt.» + +»Sepä merkillistä -- hänhän oli kuitenkin siellä.» + +»Niin, se voi kyllä olla mahdollista. Sillä pitäisihän mamman tietää, +että Ramsaylaisilla on sellainen huoneusto, että siellä voi hyvin olla +yhden illan tapaamatta toistaan.» + +Äiti piti tuota vastausta niin tavattoman sukkelana, että hän kertoili +juttua kaikkialla, joka siten joutui kiertosalle. + +Korkeiden esi-isäin, Fersen'ien, De la Gardie'ein ynnä muun suurväen +jälkeläisenä (hän varoi viisaasti Haassen suvun mainitsemisen) piti +Arthur syntyperää yksilön parhaimpana ominaisuutena, joka riitti +tuottamaan menestystä maailmassa. Kaiken muun asetti hän toiselle +sijalle ja halveksi sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet niin +onnellisia, että heillä olisi ollut tuollainen sukuperän omaisuus. Hän +oli todellinen »Don Ranudo» suomalaisessa asussa ja joutuikin sentähden +usein ivan ja pilkan maalitauluksi. + +Kun hän oli kerran sukulaistensa Armfeltien luona Rauhalinnassa, tuli +puheeksi korkeat suvut, jotka olivat rappiolle joutuneet. Arthur +kiisteli moista mahdollisuutta vastaan, arvellen samalla, että jos +todellakin niin olisi käynyt jollekin suvulle, oli myöskin jokaisen +aatelismiehen velvollisuus koettaa kohottaa se jälleen oikealle +paikalleen yhteiskunnassa. -- »Sellainen ei ole taas mikään helppo +tehtävä», puuttui joku puheeseen. »Niinpä esimerkiksi aivan tässä +lähellä asuu eräs parooni Pahumberg, joka nykyisin on vain köyhä +pitäjänsuutari. Hänen kantaisänsä oli ollut kuuluisa kapteeni Jaakko +Johansson Pahumaan talosta, joka Kirkholman tappelussa vuonna 1605 +urhoollisuudellaan pelasti koko Ruotsin sotajoukon perikadosta ja jonka +Kaarle IX sitten, palkkioksi hänen suurtyöstään, korotti vapaaherraksi +nimellä Pahumberg. Mutta ennenkuin hän ennätti tulla sisäänkirjoitetuksi +vapaaherralliseen sukuun, kaatui hän sodassa ja hänen jälkeläisensä +olivat liian köyhiä voidakseen lunastaa suvun »sisäänottoa», ja niin on +koko asia jäänyt sikseen. Pahumaan maatilasta on nyt jälellä vain +mökkipahanen, jolla on yhä sama nimi. Sen omistaa tuon suvun viimeinen +jälkeläinen, kyläsuutari, ainoana omaisuutenaan, paitsi kuninkaan +antamaa arvokirjaa.» + +Arthur, joka ei ollut kylliksi selvillä Ruotsin historiasta, otti +leikkipuheen täydeksi todeksi, tuli kertomuksesta kerrassaan +liikutetuksi ja piti aivan välttämättömänä, että jotain oli heti tehtävä +tuon miesparan hyväksi, jota hän tahtoi sitäpaitsi tavata. Sehän +kävisikin helposti päinsä, sillä Pahumaa sijaitsi vain penikulman päässä +Rauhalinnasta. Päätettiin lähettää lähetti kysymään olisiko mies kotona, +ja lähetti palasikin pian, ilmoittaen ett'ei hän tällä kertaa ollut +kotosalla, vaan palaa viikon kuluttua. Sillä aikaa kirjoittaa piirteli +maisteri Stolpe vanhalle pergamenttiliuskareelle latinankielisen +arvokirjan vapaaherra Pahumbergille; kunniakirjan alle piirrettiin +Carolus rex. Arvokirja pantiin sitten lihavan G. Philip Armfeltin +toiseen kenkään, ja kun se oli siellä tallattavana ollut viikon päivät, +oli se jo asiaankuuluvasti ruskea, niin että sitä todellakin voi pitää +vanhanaikuisena muinaiskirjana. -- Sitten lähdettiin suutarin luona +käymään, jolle sitä ennen jo oli asia selitetty ja hänet opetettu +näyttelemään osansa oikein; vanha kunniakirja otettiin esille, sitä +katseltiin, tutkittiin ja omalle kielelle tulkittiin. Kun kaikki oli +niinkuin olla pitikin, otti Arthur taskustaan suurenlaisen setelirahan +ja ojensi sen suutarille hetken tarpeiden tyydyttämiseksi ja lupasi +korkeiden suhteittensa ja tuttavuuksiensa avulla pian hankkia hänelle +takasin hänen oikean arvonsa. Kukin voi mielessään kuvailla hänen +mielenkarvautensa ja noloutensa kun hän sitten sai tietää, että koko +juttu olikin ollut pelkkää kujetta. + +Vaikka hän niin tavattomasti pöyhistelikin korkean sukuperänsä +perusteella, unohti hän kuitenkin sen kokonaan ja menetteli itse aivan +ristiriitaisesti niiden uhkeiden periaatteiden kanssa, joita hän +kielellään lakkaamatta kantoi, mennen avioliittoon naisen kanssa niistä +piireistä, joista ei juuri ole tapana eikä pidä itselleen vaimoa ottaa. +Kaikista tämän ylhäisen suvun keskuudessa tapahtuneista +epäsäätyisavioliitoista oli tämä kuitenkin vaikein. + +Hän vietti kesäänsä vuonna 1859 luonani Björkbodassa, jonne silloin, +hauskaa kyllä, sain kokoontumaan useampia ystäviäni vierailemaan. Siellä +sai hän kärsiä monta kujetta ja niellä monta pistosanaa salaperäisen +lemmikkinsä tähden, jonka me kaikki hyvin tunsimme. Me toivoimme, että +hän siten tulisi järkiinsä ja lopettaisi koko tuon lemmenliittonsa. +Mutta sen sijaan ärtyikin hän vain siitä ja piti kiini suunnitelmastaan +yhä itsepäisemmin. Ja eräänä päivänä oli hän hävinnyt; häntä etsittiin +turhaan kaikkialta, ja me aloimme kaikki olla jo levottomia ja pelätä, +että joku onnettomuus on häntä kohdannut. Muutaman päivän perästä saimme +kuitenkin kuulla, että hän oli noussut erääseen jaalaan, joka +halkolastissa purjehti Tukholmaan. No siinä nyt ei ole mitään vaaraa, +ajattelimme me ja arvelimme, että hän pian palaisi takasin +purjehdusretkeltään, sillä hän ei ollut ottanut mukaansa passia, ei +rahaa eikä edes vaatteitakaan. -- Me odotimme kauan, mutta hän ei +palannut. + +Hän oli jatkanut matkaansa halkojaalalla ja tultuaan Furusundin ja +Tukholman välille, nousi hän maihin erääseen tämän reitin varrella +sijaitsevista suurista herraskartanoista, jossa hän esitteli itsensä +isäntäväelle ja lateli pitkän ja uskottavalta kuuluvan jutun siitä +kuinka hän muka oli parhaillaan ollut lintuja ampumassa ulkosaaristossa +kun myrsky oli hänet ajanut eräälle kalliolle, kuinka häneltä sitten +venhe karkasi ja hänet vihoviimein pelasti vaikeasta asemastaan eräs ohi +purjehtiva halkojaala. Talossa uskottiin suomalaisen paroonin puheet +sanasta sanaan ja anteliaasti hänelle annettiin mitä hän vain tarvitsi. +Sieltä meni hän Tukholmaan, jossa hänen hellän tunneliekkinsä valtijatar +silloin asusti. + +Siellä haki hän käsiinsä meidän kaikkien vanhan hyvän ystävämme, +näyttelijä Vilhelm Åhman'in, joka otti huolekseen tarpeellisten +muodollisuuksien toimittamisen. Kun kaikki oli kuntoon järjestetty, +vuokrasi Åhman vaunut, joihin hän itse, sulhanen, morsian ja hänen +äitinsä, pesijätär, istuutuivat ja ajoivat siten papin pakinoille, jossa +vihkiminen äkkiä toimitettiin. Sieltä menivät he erääseen Tukholman +ulkoravintolaan, jossa Åhman tarjosi hääseuralle yksinkertaisen +päivällisen tämän vapaaherrallisen vihkiäisjuhlan lopettajaisiksi. + +Syksyllä palasi nuori pari Helsinkiin, jossa rouva asetettiin asumaan +johonkin taloon kauaksi Hietalahden seudulle ja piilotettiin +huolellisesti maailman katseilta. Aavistettiin kyllä, että hän asui +kaupungissa, mutta hän oli niin hyvin kätketty, että oli kerrassaan +mahdotonta saada selville missä hän majaili, vaikkakin monta tutkistelua +ja etsiskelyä toimeenpantiin. Vihoviimein, kuitenkin vasta +kevätpuolella, onnistui veli Vilhelm Klinckowströmin saada viekkaudella +urkituksi tietoonsa tuon paikan. Hän vuokrasi näet posetiivin, jota hän +soitatti syrjäisten talojen pihoissa ja kulki itse soittajan mukana +valepuvussa, leuassaan tuuhea tekoparta, joka teki hänet kerrassaan +tuntemattomaksi. Ja aivan oikein, viekkaus onnistui hyvin, sillä eräille +portaille ilmestyi varomattomasti kyllä etsitty henkilö. Nyt oli +vihdoinkin päästy varmuudella asian perille, eikä sitä siis pitemmälti +enää voitu salata. + +Vanhempien suru oli rajaton, mutta samalla voimaton, sillä tekonen oli +jo nyt tehty, »fait accompli», eikä sitä enää voinut muuksi muuttaa. Ja +hyvin voidaan sentähden kuvitella ylpeän kreivitär Louisen monet +pyörtymyskohtaukset kun hän sai tietää veljenpoikansa liitosta. + +Vaikkakaan hän ei ollut korttipelari eikä oikeastaan mikään tuhlari, oli +hän kuitenkin ennen pitkää joutunut rappiolle yksinomaan sen vuoksi +ett'ei hän kyennyt hoitamaan itseään eikä omaisuuttaan. Maatilat täytyi +myödä toinen toisensa perästä, lopuksi itse päätila Hiiskola vuonna +1868, jolloin myöskin nuo kalliit, korkeata sukuperää esittävät +muotokuvat ja vaakunamerkeillä koristettu suuri pöytäastiasto hävisivät +kuin akanat tuuleen. Osa niistä lienee joutunut kokoelmiin. + +Hänen muutamat ystävänsä ostivat hänelle pienen talonpoikaistalon, Rytön +tilan Vihdin pitäjässä, jossa hän sitten polttimotarkastajana eleli +kuolemaansa asti, 1883, kuitenkin tuossa vähäpätöisessäkin asemassa +esiintyen aina samana luontoperäisenä vapaaherrana ja herkkuilijana kuin +aina ennenkin. + +Hänen leskensä, vapaaherratar Ottilia, eli miehensä jälkeen vielä +seitsemäntoista vuotta, elättäen itsensä ompelemisella ja leivän +leivonnalta. Hän oli viimeinen, joka meidän maassamme kantoi tuota +suurta nimeä. + +Sic transit gloria mundi! (Niin häipyy maailman kunnia.) + + * * * * * + +Joll'ei tietäisi, että se on mahdotonta, voisi olla taipuisa arvelemaan, +että Herman Bang olisi ottanut aiheensa erinomaiseen romaniinsa +»Haablöse slægter» tämän suurellisen suvun näistä kolmesta viimeisestä +sukupolvesta. Se on näet pitkin matkaa aivan samanlaista tarinaa, ja +osoitetaan siinä, eitä kun vanha suku, jolla on jaloja perinnäistapoja, +solmii yhteyksiä ja liittoja sellaisten sukujen kanssa, joilla +tuollaisia luontaisia vaistoja ei ole, syntyy siitä jonkinlainen +sekarotu, joka saattaa suvun polvesta polveen yhä alemma, huonommaksi, +kunnes se vihdoin hajoaa tahi vaipuu olemattomuuden hämäryyteen. + + + + +XXIV. + +MUUTAMIA AATELISHOVEJA. + +1850--60. + + +Useissa edellisissä luvuissa olen jo koettanut kuvailla meidän +kanssakäymispiiriämme ja kuinka puoli vuosisataa sitten asuttiin, +elettiin ja huviteltiin Helsingissä siinä seurapiirissä, johon minäkin +kuuluin. Useimmat kuvauksistani ovat olleet talvisia kuvia ja senvuoksi +tahdon seuraavassa kertomukseni täydentää muutamilla kesäelämää +esittävillä kuvilla, ottaen ne kesäisestä elämästä eräissä suuremmissa, +tutuissa aatelishoveissa. Kukin käsittää helposti, että kaikki oli +siihen aikaan aivan toisenlaista, sillä eihän silloin vielä ollut +minkäänlaisia rautateitä ja höyrylaivatkin olivat sangen harvinaisia. +Siihen aikaan matkusti kukin tavallisesti omalla »kaleskallaan» ja usein +omilla hevosillaan. Matka ei näinollen kovin nopeasti luistanut ja +sitäpaitsi pysähdyttiin sitä muutamaksi tai muutamiksi päiviksi ystävien +luo, jolla aikaa hevoset lepäilivät jatkuvaa matkantekoa varten. +Tavallisesti lähdettiin tuollaiselle matkalle joka kesä ja ne perheet, +jotka asuivat kymmenen tai kahdentoista penikulman alueella, luettiin +kanssakäymispiiriin kuuluviksi. + +Kun olin saanut lyyran lakkiini, muodostuivat kesän hauskimmiksi +huvituksiksi joskus vanhempieni kanssa mutta useimmiten yksin tekemäni +vierailumatkat tuttaviemme luo heidän maatiloilleen, varsinkin jos +perheessä sattui olemaan yhdenikäistä nuorta väkeä. Ei siinä kyllin että +vieraat aina sydämellisesti tervetulleiksi toivotettiin, vaan +muodostuivatpa vierailut pian suoranaiseksi velvollisuudeksi, jonka +laiminlyömisestä suuresti pahastuttiin. + +Pyydän lukijan hyväntahtoisesti seuraamaan minua eräällä tällaisella +matkalla muutamiin suurempiin Helsingin ja Turun välillä sijaitseviin +aatelishoveihin. Samallaisia maatiloja oli kyllä hajallaan maan etelä- +ja sisäosissa, vaan koska minun tieni vasta paljon myöhemmin johti sille +suunnalle, sivuutan ne nyt tällä kertaa. + +Matkalla pääkaupungista länteenpäin pysähdyttiin ensimäisen kerran +Pikkalan kartanoon Siuntion pitäjässä; talo oli siinä kauniilla paikalla +samannimisen joen ja lahden rannalla. Sen omisti siihen aikaan kenraali, +parooni Erik Silfverhjelm.[1] Tilan rakennukset olivat aivan äskettäin +rakennetut ja väikkyi niissä vielä uutuuden leima, kaikki oli upeaan +kuntoon järjestetty ja hienoa, osoittaen että omistajan tässä talossa ei +tarvinnut kulungeista eikä menoista välittää. Kun hän itse niihin +aikoihin oleskeli Siperiassa, asui maatilalla kesäisin hänen kälynsä, +leski-vapaaherratar Eva Silfverhjelm, kaunis, keski-ikäinen nainen, +hieno ja herttainen olennoltaan ja käytökseltään. Hänen vanhin poikansa, +Axel,[2] oli minun hyvä ystäväni lapsuusajoilta asti ja hänen tähtensä +minä oikeastaan sinne vierailemaan meninkin, veljekset Ture ja Carl +olivat näet vielä liian nuoria meidän seuraamme sopiakseen. Ja silloin +oli aina hauskaa; milloin olimme metsästämässä tahi kalastamassa, +milloin taas pilkkaan ampumassa tahi muissa huvituksissa vuorotellen. + +[1] Vapaaherra *Erik Silfverhjelm* syntyi 1806, tuli Irkutskin +komissarioviraston päälliköksi 1842, kenraalimajuri 1858, otti eron +palveluksestaan 1861 ja kuoli 1881. + +[2] Vapaaherra *Axel Silfverhjelm* syntyi 1830, tuli ylioppilaaksi 1849, +Piikkiön tuomiokunnan tuomariksi 1870, kuoli 1888. + +Vielä paljon myöhemminkin käväsin minä jonkun kerran Pikkalassa, jonne +vanha kenraali, virkatoimistaan väsyneenä ja kylliksi varakkaana +jätettyään tuotteliaan toimensa Irkutskin sotakomisariatin päällikkönä, +oli asettautunut kaikessa rauhassa nauttimaan jälellä olevista +elämänpäivistään. Hän oli harvinaisen komea ukko; hopeanhohtoinen oli +hänen tukkansa ja pitkä, aaltoileva hänen partansa. Hän oli +aatelismiehen ja vanhan soturin oikea perikuva. Vilpittömänä, +suoraluontoisena miehenä ei hän koskaan pelännyt lausua julki +mielipidettään, koskipa asia sitten mitä tahansa. Hän oli vierasvarainen +ja hyvänahkainen; senvuoksi käytiin kernaasti vanhuksen luona ja +viihdyttiinkin hyvin hänen seurassaan. Mutta talolla oli vielä oma +erityisyytensäkin. Siellä sai näet ihailla kallisarvoisia mattoja, +taidekudoksia, turkiksia ja muita nähtävyyksiä, joita kaikenlaisia +Itä-Aasiasta oli kerätty. + +Kun Pikkalassa oli muutamia päiviä viivytty, jatkettiin matkaa +tavallisesti suoraan Fagervikiin. + +Tämä tila oli silloin vielä jakamaton ja olikin se yksi suurimmista +maatila-alueista etelä-Suomessa, kerrassaan valtatilus, ulottuen Inkoon, +Karjan, Pohjan, Tenholan, Karjalohjan ja Siuntion pitäjiin. Sen alueella +sijaitsi kolme rautatehdasta, Fagervik sekä Pinjaisten ja Skogbyn +tehtaat; ja tilukseen kuuluvat, silloin vielä haaskaamattomat, metsämaat +olivat mahtavat. Metsän reunustaman sisäjärven rantamalla kohosi tämä +vanha aatelishovi, kolmekerroksinen kivitalo sivustarakennuksineen, +jotka välilleen muodostivat linnamaisen pengerpihan. Yleensä koko tämän +ijäkkään kartanon leimasi jonkinlainen ylhäisleima, jonka vertaista +tuskin koko maassamme löytynee. Kaikesta huomasi, että varakkaan suvun +eri sukupolvet olivat tämän kartanon rakentaneet, sitä hoidelleet ja +kaunistaneet. Rehevät, satavuotiset, viileää varjoa suovat jalot +puulajit osoittivat selvästi, ett'ei tämä paikka ollut eilisenpäivän +lapsia, vaan sivistyksen ijäkäs tyyssija. + +Tilan omisti siihen aikaan kamariherra, parooni Fridolf Hisinger,[1] +jonka kanssa me olimme sukua sekä isäni että äitiin puolelta. Ja +sukulaisuus aiheutti luonnollisesti vierailulla käyntejä. + +[1] Vapaaherra *Fridolf Hisinger*, Fagervikin herra, syntyi 1803, +kamariherra, kuoli 1853. Meni avioliittoon 1831 Vironmaalta kotoisin +olevan *Alexandrine von Sodiseon* kanssa, joka kuoli 1869. + +Heidän lapsiaan: + +*Edvard*, syntyi 1832, suoritti filosofianmaisterin tutkinnon 1857, +nykyinen Fagervikin omistaja, kuoli 1904. Oli naimisissa vuodesta 1858 +hovineiti *Constance Ramsayn* kanssa, syntynyt 1837. + +*Mikael*, syntynyt 1833, Suomen kaartin luutnantti, kuoli lavantautiin +1856. + +*Sofie*, syntynyt 1834, naimisissa parooni Adolf von Kothenin kanssa. + +*Alexandrine*, syntyi 1835, kuoli 1858. + +*Nathalie*, syntynyt 1837, kuoli 1875, avioliitossa eversti, parooni +*Knut von Troilin* kanssa. + +*Mauritz*, syntyi 1839, luutnantti, erosi toimestaan 1864, omisti +Skogbyn tehtaan, sittemmin Västerbyn Tammisaaren luona, oleskelee +ulkomailla. + +*Eugenie*, syntynyt 1845, avioliitossa vuodesta 1870 luutnantti, parooni +*Rabbe Wreden* kanssa. + +*Fridolf*, syntynyt 1845, omisti Pinjaisten tehtaan, oleskelee nyt +ulkomailla. + +Vanha parooni oli aikansa tahi ehkäpä paremmin menneen ajan perikuva. +Hänen olennossaan oli jotain eristapaista, niin sanoaksemme originellia, +nykyajan käsityksen mukaan, mutta se kaikki ilmeni hyvään suuntaan. +Ollen ylimyksellinen koko sisäiseen ihmiseensä nähden, tahtoi hän +ulkonaisestikin sellaisena esiintyä ja oli sen vuoksi erinomaisen +kohtelias, huomaavainen ja palvelevainen jokaista kohtaan, mutta samalla +ainakin meidän nuorten mielestä hieman liian kursaileva ja vanhojen +seuratapojen kaavoihin pinttynyt. Hänen sanansa olivat aina tarkasti +punnittuja, viimeisteltyjä, ja kun vain tilaisuutta sattui, höysti hän +puheensa jollakin mairittelevalla kohteliaisuudella tai ranskalaisella +sananlaskulla. Me nuoremman sukupolven aikalaiset, jotka emme enää +kaikkeen tuollaiseen olleet tottuneet, emme voineet olla joskus +nauramatta moisille meiningeille. Seurustelukeskusteluun kuului +pääasiallisesti ranskalaisten sukkelain kaskujen ja juttujen +kertoeleminen, joita täytyi kärsivällisesti kuunnella, vaikkapa ne oli +kuultukin jo useampaan kertaan ennen, sillä »ohjelmisto» ei ollut suuri, +se loppui aina pian. + +Elämänkatsomukseltaan oli hän sangen vakava ja vielä enemmän +vanhoillinen, jopa sellaiseen äärimäisyyteen asti, että hän suurella +vastenmielisyydellä katseli kaikkea uutta, jota tänä kehityksen aikana +yllinkyllin maailmassa ilmeni. Kun Hangon rata rakennettiin ja se tuli +kulkemaan pitkiä matkoja hänen maitansa pitkin, ei hän tahtonut koskaan +nähdä koko rautatietä, vielä vähemmin sitä myöten matkustaa. Tuollainen +laitos ei sopinut hänen mielestään meidän köyhään, harvaan asuttuun +maahamme; se toi mukanaan enemmän pahaa kuin hyvää ja muodosti jälleen +yhden askeleen ihmisten yhdenmukaistumiseen päin. Käydessään +säännöllisellä vuosivierailullaan sisarensa ja lankonsa luona Mustiossa +täytyi hänen vaunuillaan ajaa rautatiekiskojen yli, mutta silloin +ummisti hän aina silmänsä päästäkseen näkemästä tuota uudenaikaista +iljetystä. Eikä hän myöskään Helsingissä tahtonut käydä, sillä tuo vanha +ylimysherra piti itseään liian hyvänä tungeskelemaan siellä virkamiesten +ja kaikenlaisten nousukkaiden seassa; hän piti parempana elää ylhäistä +elämää maaruhtinaana suurella maatilallaan, joskin hän siellä oli muusta +maailmasta eristettynä. + +Päivällisaterian söi hän aina puettuna hännystakkiin, useimmittain +ruskeaan ja kiiltonappiseen, kaulassaan valkoinen kaulavaate. Aterian +aikana kohotti hän lasinsa jokaiselle läsnäolevalle vieraalle tarkasti +harkitussa suku-, arvo- tahi ikäjärjestyksessä -- arvoasteikko, jota me +nuoret huviksemme usein ennakolta suunnittelimme. Täytyi olla aina +sangen varuillaan, sillä kaiken piti tapahtua asianmukaisten +seurustelumenojen mukaan; nykyajan ujostelematonta, ilomielistä +mielialaa ja tunnelmaa ei suvaittu. + +Hän oli innokas kukkainsuosija ja viljelijä ja niinpä olivatkin +Fagervikin puutarhat hänen aikanaan kuuluisat parhaimpina ja milt'ei +ainoina laatuaan koko maassa. Hänen puutarhassaan, joka oli järjestetty +hyvin mykevälle maa-alueelle, oli penkereitä, portaita ja lehtiholvien +suojassa kulkevia käytäviä, se oli Linné-temppeli leikellyine, yhteen +kasvavine lehmuksineen, huvimajoineen, siltoineen ja linnoineen. Siellä +sai nähdä sitäpaitsi meidän maassamme harvinaisia kasveja, kuten +pyökkipuita, saksanpähkinäpuita, muratteja, rododendronia, azaleoja ja +muita arkoja puulajeja ja kasveja, kasvaen ulkona puutarhassa ja kestäen +meidän pohjoisen ankaran talvemme. Mutta suurinta huomiota vetivät +puoleensa monet kalliit kasvihuoneet, erilaiset erilaisia ilmanaloja +varten; varsinkin oli troopillisen ilmaston kallisarvoisia orkideoja +varten rakennettu huone huvittava katsella ja oli se ainoa laatuaan +maassamme silloin, ja luullakseni vielä nytkin. Mutta ei hän niinkään +paljon haaveksinut kukkasten kauneutta kuin niiden harvinaisuutta ja ja +muotojen sekä värien eriskummaisuutta ja omituisuutta. + +Häntä huvitti tavattomasti kun hän sai kuljettaa vieraansa tuonne +lempipaikalleen ja siellä tarkkaan selittää heille muutamien +harvinaisten kasvien omituisuuksia. Kun minä olin kasvienkeräämiseen ja +tutkimiseen yleensä suuresti mieltynyt, kuuntelin minä mielelläni hänen +turhantarkkoja selityksiään ja minä luulen näin osoittamallani +huomaavaisuudella voittaneeni hänen suuren suosionsa, jota hän sitten +aina »serkkua» kohtaan osoitti -- niin hän minua kutsui. Mutta sattui +usein niinkin, että hänen vaivannäkönsä tässä suhteessa kohdistuivat +henkilöihin, jotka eivät vähääkään kasvimaailmasta välittäneet, vaan +jotka -- pakosta kärsivällisesti kuunneltuaan hänen esityksiään -- +esitelmän loputtua seisoivat yhtä tietämättöminä ja tyhminä kuin sen +alkaessakin. Hän huomasi usein kuinka kuulijat olivat kärsimättömiä ja +kuinka he välinpitämättömyyttään osoittivat ja se häntä suuresti +suretti, mutta ei kuitenkaan lannistanut hänen mieltään eikä estänyt +häntä seuraavalle vieraalle yhtä juurtajaksaen kuvailemasta rakkaan +puutarhansa harvinaisia aarteita. + +Itse hän ei kuitenkaan saanut sanottavasti kauneista laitoksistaan +nauttia, sillä huonon terveytensä tähden sulkeutui hän huoneisiinsa jo +ensimäisten koleiden syksypäivien tultua eikä niistä ulkosalle +liikahtanut ennenkuin kesä jälleen täydessä ihanuudessaan kukoisti. +Muutamia erikoisia, harvinaisia kasveja vietiin senvuoksi kylmien +vuodenaikojen kuluessa hänen huoneustoonsa ikäänkuin tervehdykseksi +ihanasta kukkaismaailmasta. + +Huomioonottamatta niitä omituisuuksia, jotka hänelle erikoisesti +ominaisia olivat, oli hän kuitenkin pohjaltaan todellinen aatelismies +ylevine tarkotusperineen, »l'ancien regimen» edustaja, ja sellaisena +häntä jokainen kunnioitti ja hänestä kaikki pitivät, jotka häntä +lähemmin tunsivat. + +Vapaaherratar, hänen puolisonsa oli kaunis ja komea nainen; hänen +käytöksensä oli arvokas ja herttainen ja hän oli aina erittäin kohtelias +talossa käypiä vieraita kohtaan. + +Mutta eivät sitä vetovoimaa, jonka aiheuttamana minä niin usein siihen +aikaan tulin Fagervikissa käyneeksi, muodostaneet kuitenkaan +sukulaisuussuhteet, ei paikan ihanuus eikä myöskään kasvitieteelliset +harvinaisuudet. Siellä oli silloin voimakkaampi vetovoima, joukko +kasvavaa nuorisoa, neljä tytärtä ja neljä poikaa, useat heistä +jotakuinkin minun ikäisiäni, iloisia, hyviä, herttaisia ja hyvin +kasvatettuja. Ja heidän luokseen kokoontui aina kesäisin parvi +samanikäisiä, sangen monilukuinen seura, josta nyt parhaiten muistan +kenraalisetäni tyttären Olgan (sittemmin kenraalinrouva von Ammondt, +kuoli 1902) ja Constancen (nykyinen Fagervikin vapaaherratar), neiti +Anna Hartvall'in y. m., muutamia nuoria kaartinupseeria, Adolf +Nordenskiöldin, Georg Ramsayn, Adolf von Kothenin, Axel Silfverhjelmin +ja monta muuta, minä heidän joukossaan, sillä minä olin harvoin seurasta +poissa. Hilpeämielisinä, leikkiä laskien ja vapaina painostavasta, +kursastelevasta jäykkyydestä, jonka tuli vallita vanhuksien +läsnäollessa, vietimme riemuissa ja iloissa suurimman osan päiviämme +jonkun matkan päässä talosta sijaitsevassa suuressa, kauniissa +puistossa, jossa satavuotisia puita kasvoi, ja kaikenlaisia vehkeitä ja +kujeita me siellä toimeenpanimme joko kiinalaisessa huvihuoneessa, +labyrintissa tahi sitten luolassa. Jos ilma ei sallinut meidän luonnon +helmassa oleskella, kokoonnuimme kirjastosaliin kolmanteen kerrokseen, +jossa saimme iloa pitää yhtä häiritsemättä. Nopeasti kuluivat ja +menneisyyteen häipyivät nämä päivät, mutta vielä näin puolen vuosisadan +perästäkin väikkyvät ne valopilkkuina muistissani. + +Läheisin suurempi tila oli Mustion tehdas, joka sijaitsi noin pari +penikulmaa Fagervikin pohjoispuolella. Sen omisti siihen aikaan +vuorineuvos, vuodesta 1859 vapaaherra Magnus Linder, Mustion herra, +avioliitossa vapaaherratar Jeanette Hisingerin kanssa, jonka kautta me +olimme tämän perheen kanssa samanlaisissa sukulaisuussuhteissa kuin +hänen Fagervikissa asuvan veljensäkin kanssa, ja täytyikin meidän +näinollen ajan vaatimusten mukaan tehdä tässäkin talossa +velvollisuusvierailut matkustaessamme sen ohi.[1] + +[1] Vapaaherra *Magnus Linder*, Mustion herra, syntynyt 1792, tehtaan +isäntä, vuorineuvos 1856, vapaaherra 1859, muodosti Mustion +sukukartanoksi 1859, kuoli 1863, meni avioliittoon 1819 vapaaherratar +*Jeanette Hisingerin* kanssa Fagervikista, syntynyt 1800, kuollut 1887. + +Heidän lapsensa: + +*Fridolf*, syntynyt 1823, tuli sotakamreeriksi 1855, kamariherraksi +1876, hovimestariksi 1885, kuoli 1896. + +*Augusta*, syntyi 1825, kuoli 1893. + +Mustion tehdas, sijaitseva Karjan ja Karjalohjan pitäjissä, siihen +kuuluvine tiloineen, Laxpohja Lohjan pitäjässä ja Vanjärvi Vihdissä sekä +joukko muita tiluksia, oli yksi etelä-Suomen suurimmista tiloista, jonka +parooni M. Linder teki sitten sukukartanoksi suvussaan. + +Se sijaitsi kauniin, suuren Lohjanjärven päässä, josta Karjanjoki eli +Svartå juoksunsa alkaa, muodostaen tehtaan kohdalla viisi voimakasta +vesiputousta aivan peräkkäin. Paikka on luonnonihanimpia koko siinä +osassa maatamme. Pauhaavain, vaahtoavain putousten reunuksilta ylenee +mahtavia, satavuotisia puita kasvava puisto ja puiden tuuhealehväiset +oksat riippuvat kuohuina kiehuvain koskien yllä. Pitkät käytävät, +kiemurrellen huimaavan korkeiden puiden lomitse, johtivat ylös +linnanmuotoiseen huvihuoneeseen, josta ihana näköala yli kauniin +ympäristön avautui katsojan eteen. Sinne vietiin tavallisesti vieraat +kirjoittamaan nimensä ja samalla joskus myös pienen runopätkän tahi +lauselman siellä olevaan muistokirjaan. Kun tuo muistokirja on ollut +olemassa aina vuodesta 1813 asti, on se ainoa laatuaan ja mielenkiintoa +herättävä kirja, sisältäen suuren osan Suomessa lähemmä vuosisadan +kuluessa oleskelleiden ylhäissukuisten ja loisteliaiden henkilöiden +nimikirjoituksia. + +Mustion tehdas perustettiin vuonna 1605 ja on se siis maamme vanhin +rautatehdas. Kaikki siellä osoittaakin, että se on satavuotinen +sivistyspaikka ja oikea aatelishovi. Kaksikerroksinen päärakennus +ullakoineen on suuri ja upea ja vielä nytkin säilynyt hyvässä kunnossa +huolimatta ijästään ja vaikkakin se on puusta rakennettu, mutta se +rakennettiin aikana, jolloin vielä meidän metsissämme löytyi teräslujaa +puutavaraa, kerrassaan kovaa kuin rauta. + +Kun astuu sisään tuohon vanhaan rakennukseen, kohtaa siellä tulijaa +nykypäivinä harvinainen näky, kahdeksannentoista vuosisadan +loppupuoliskolta muuttumattomana säilynyt huoneusto. Melkein joka +huoneessa on kuuluisa koristemaalari Desprez aikaa ja tyyliä +uskollisesti seuraten koristellut ja maalannut öljyvärikankaalla +päällystetyt seinät. Erittäinkin vetää huomion puoleensa eräs huone +alakerroksessa, jonka seinille on maalattu grisaille-väriin vivahtava +mielikuvituksellinen maisema. Useissa huoneissa nähdään seisovan vielä +erinomaisen kauniit, vanhat hollantilaiset kaakeliuunit messinkisillä +jaloillaan. Muutamissa taas ovat kullatut, silkkikankaalla päällystetyt +rokokotyyliset huonekalut samoilla paikoillaan ja yhtä hyvinä säilyneinä +kuin Kustaa kolmannen aikana, ja eräässä huoneessa nähdään vielä sama +suuri, kullattu uudinsänky, jossa Kustaa kuningas lepäsi 1787 ja keisari +Aleksanteri I 1812. Muissa huoneissa on taas säilytetty tarkasti viime +vuosisadan alussa vallinnut mahonki-empire-tyyli, joka on myöskin jo nyt +vanhanaikainen. Kaikki on tässä talossa säilytetty niin tarkasti ja +menneisyyttä kunnioittavasti, ett'ei ajan kuluttava hammas eivätkä +uudemmat maku- tai kuosisuunnat ole pystyneet sinne tunkeutumaan, vanhaa +siellä järkyttämään tai hävittämään taikkapa sen sijalle siellä tuomaan +kaikenlaista uudenaikaista ja arvotonta, niinkuin on käynyt useimmissa +muissa paikoissa. + +On vielä huomattava, että sukutilan nykyinen omistaja, kamarijunkkari +Hjalmar Linder on yhä lisännyt talon vanhanaikaista kalustoa hankkimalla +sen lisäksi kokoelman todellisia taideaarteita, arvokkaita tauluja, +pronssi- ja marmorikapineita sekä kallisarvoisia vanhoja huonekaluja, +seinämattoja ja muuta sellaista, kaikki sopien tyylinsä puolesta hyvin +yhteen entisten tavarain ja itse paikan kanssa; siten on hän yhä +ylentänyt tämän kokonaisuuden hienoutta, ylevyyttä ja kuosin kauneutta. + +Nämä molemmat suuret tilukset, Fagervik ja Mustio, olivat monessa +suhteessa suuresti toistensa kaltaiset ja kilpailivat keskenään niin +sisäisiin kuin ulkopuolisiinkin oloihin nähden. Molemmat olivat +suuremmoisia ja hyvin rakennettuja aatelishoveja kauniine puistoineen ja +puutarhoineen, ja molemmissa niissä oli vallalla samanlainen harkittu ja +ylimyksellinen sävy, sama vanhoillisuus ja eristäytyminen muusta +maailmasta, samallainen jäykkyys ja samallaiset vaatimukset. Mutta +kuitenkin oli näiden paikkojen välillä huomattava eroitus olemassa, +sillä samalla kun sävy, perussävel Fagervikissa oli lämmin, joskus +sydämellinenkin, oli se Mustiossa, varsinkin mitä emäntään tulee, kylmä, +usein pureva ja karvas. Keskusteluissa tuntui, joskin se yleensä kävi +kohteliaasti, jonkunlainen pippurin liikamaku, varsinkin jos oli puhe +yleisistä asioista, mutta myöskin joskus yksityisseikoista puheltaessa. + +Fagervikissa oli joukko nuorta väkeä, joka kylvi eloisuutta ympärilleen +ja täytti ilolla kartanon salit, mutta Mustiossa vallitsi tuskallinen +hiljaisuus ja pakonperäinen jäykkyys. Ainoaa tytärtä, neiti Augustaa, +joka jo oli vanhemmanpuoleinen tyttö, oli luonto äitipuolen tavoin +kohdellut, hän oli siitä katkeroitunut ja vetäytyi maailman menoista +syrjään, arastellen asettua maailman silmäin arvosteltavaksi. Poika +taas, kaikkialla nähty ja tunnettu parooni Fridolf, siihen aikaan +»sotakamreeri» ja virkamies »erityisiä toimia varten» kreivi Bergin +käytettävänä, oli omasta arvostaan otaksumainsa suurten ajatusten ja +tyhjänpäiväisten puuhainsa kautta ylhäisten ja korkeiden viranomaisten +kintereillä sekä terävän, armottoman kielensä tähden voittanut +puolelleen useiden vastenmielisyyden ja vain harvojen myötätuntoisuuden +sen sijaan että hän olisi kohottautunut sellaiseen kunnioitettuun ja +riippumattomaan asemaan kuin hänellä sukuperänsä perusteella niin perin +hyvin olisi ollut tilaisuutta. + +Kun ylhäisempiä vieraita tuli Mustion herrasväen luo, joka muuten +jokapäiväisessä elämässä eleli sangen yksinkertaisesti ja +säästäväisesti, pidettiin siellä vieraita ylen isoisesti ja +loisteliaasti. Äkkiä sammutettiin silloin talikynttelit ja valovirta +kattoruunuista ja haarakynttelijaloista tulvehti tulijoita vastaan. +Ruoka-ateriat, joihin kuului lukematon joukko eri ruokalajeja, +tarjoiltiin välkkyviltä hopea-astioilta, ja useat livrépukuiset +palvelijat pitivät tarjoilusta huolta. Mutta vaikkakin tällaisesta +ulkonaisesta komeudesta hyvää huolta pidettiin ja kaikki sisäinen elämä +huolellisesti kätkettiin vieraiden katseilta, tuntui kuitenkin, joskin +epäselvästi, kuin kulissien takana kaikki olisi toisenlaista. Minä en +kuitenkaan voinut koskaan kuvitella, että tuo eroitus olisi niin suuri +kuin sen sitten paljon myöhemmin havaitsin todellisuudessa olevan. Minä +hämmästyin huomatessani vastakohdan loistavan juhlapäiväiskomeuden ja +yksinkertaisen jokapäiväiselämän välillä. + +Huolimatta näistä pienistä heikkouksista ja vaikka mitalin takapuoli ei +etupuolta vastannutkaan, osasi Mustion vanha herrasväki kuitenkin +ympäröidä itsensä ja olonsa sellaisella suurellisuuden ja ylhäisen sävyn +sädekehällä, että kaikki, ylhäisimmätkin ja vaatelijaimmat pitivät +kunnianaan vierailla tässä talossa. + +Yhtä suuressa määrässä kuin Mustion nykyinen omistaja on kaunistellut +kartanonsa sisuspuolta, on hän myöskin ulottanut toimintansa sen +ulkopuoliseen kohottamiseen. Vanhan jättiläismäisen kankirautapajan +paikalla kohoaa nyt suuremmoinen puuvanuketehdas, uudenaikaisin ja +hienoin laitos alallaan koko maassamme; siellä nähdään nyt sitä paitsi +sähkövoimalla käypä sahalaitos, sähkörata rautatieasemalle, kaikkialla +sähkövalaistus, viljavia ja hyvin muokattuja vainioita, uudet talli- ja +navettarakennukset, uusia kasvihuoneita ja hauskoja työväenasuntoja +hävinneiden hökkelien sijalla. Minne tahansa silmänsä luokaan, huomaa +työvoiman yhdistyneenä kauneusaistiin, ja niin onkin Mustio kaikkine +vanhoine muistoineen ja muinaistapoineen muutaman vuoden kuluessa +muodostunut myöskin uudenaikaisen herraskartanon perikuvaksi, jollaisia +ikävä kyllä ei monta maassamme löydy. + +Kun sitten jatkoi matkaansa länteenpäin, oli Fiskarsin tehdas Pohjan +pitäjässä lähin suurempi aatelishovi. Se oli siihen aikaan maamme paras +rautatehdas ja yksi suurimmista maatiloista. Vuonna 1822 oli se oston +kautta joutunut silloiselle apteekkarille, sittemmin vuorineuvos John +von Julin'lle, joka yhä laajensi aluetta niin että se nyt kuvaamanani +aikana, jolloin sitä ei vielä oltu jaettu perillisten kesken, käsitti +paitsi itse Fiskarsia vielä Kosken, Kytäjän ja Trollshofdan +rautatehtaat, Antskogin tehtaat, Kärkelän vaskitehtaan ja Orijärven +vaskikaivokset -- suuremmoinen tilusryhmä, joka ulottui Pohjan, Kiskon, +Tenholan ja Perniön pitäjiin. + +Suuret teollisuuslaitokset, valssilaitos, valimo, konepaja, vaskitehdas, +hienotakeiden paja ja veitsitehdas, tehtaan luonnonihana asema kauniissa +laaksossa ja komea, kivestä rakennettu, kuparikattoinen, +kolmikerroksinen päärakennus, kaikki tämä yhteensä kohotti Fiskarsin +huomatuimpain nähtävyyksien joukkoon tässä osassa maatamme. + +Tähän aikaan omisti sen vuorineuvoksen vanhin poika, nuori tehtaanisäntä +Emil Lindsay von Julin, joka oli silloin maamme rikkaimpia miehiä.[1] Jo +lapsuudessaan poti hän riisitautia ja tuli senvuoksi kyttyräselkäiseksi +ja sairaaloiseksi koko ijäkseen, mutta pysyi heikosta ja heiveröisesta +terveydestään huolimatta hilpeämielisenä, oli ystävällinen, +vieraanvarainen ja viihtyi hyvin hauskassa ja iloisessa seurassa. + +[1] *Emil Lindsay von Julin*, syntynyt 1835, Fiskarsin omistaja, kuollut +1898. Oli avioliitossa ruotsalaisen *Hildur Kistnerin* kanssa, syntynyt +1842. + +Senvuoksi matkustettiinkin usein Fiskarsiin, kuitenkin mieluimmin +yhdessä joukossa, jolloin matkan tavallisesti esitti ja alkuunsa puuhasi +hänen ystävänsä, kreivi Bergin adjutantti, silloinen kapteeni, sittemmin +kenraali Senjavin. Elämänhaluisten nuorten iloisessa seurassa kävi +kaikki tällaisissa tilaisuuksissa sangen ujostelematta ja hilpeästi +päinsä, sillä siellä ei ollut emäntää eikä minkäänlaisia siteitä, ja +vaikka isännän heikon terveytensä tähden täytyikin ehdottomasti +pidättäytyä nautinnoista, ei vieraiden kestitystä kuitenkaan säästetty, +ja isännän suurin huvi olikin nähdä vieraansa niin hilpeällä ja +riemukkaalla tuulella kuin suinkin. Kohottaakseen yhä vetreämmäksi +iloisen tunnelman, oli hänellä luonaan aina iloinen kapteeni Åkerman -- +luullakseni isännän alituinen päävieras -- joka kauniin äänensä ja +loppumattoman Bellman'in laulu-, Gluntti- ja hupaisten veisuvarastojensa +kautta osasi pitää ruokailuhan ja hilpeän tunnelman vallalla. + +Vaikkakin hän oli pohjaltaan hyvä ja yleväajatuksinen, oli tuolla +nuorella, rikkaalla tehtaanomistajalla kuitenkin omat omituisuutensa, ja +hän oli joskus sangen pistopuheinen, pureva ja äreä. Hän oli erittäin +huvitettu metsästyksestä, ei kuitenkaan erityisesti tavallisesta +eränkäynnistä metsämailla, vaan antaessaan opetettujen rottakoiriensa +riehkaista vihaamiensa kissojen kimppuun tehtaalla ja sen ympäristöllä, +ja hän voikin sitten oikein ihastuksissaan kuvailla villin metsästyksen +kuluessa tehtyjä notkeita hyppäyksiä ja kuinka kissaraukat vihoviimein, +tulisen taistelun jälkeen, nääntyivät ja kuinka päällekarkaavat +hätyyttäjät repivät ne riekaleiksi. + +Kerran eräänä tuulisena kesäpäivänä kysyi hän tahtoisimmeko me nähdä +tuiskusäätä. Kaikki nauroivat tietysti tuollaiselle hullulle esitykselle +keskellä kesää, mutta hän väitti että hän pystyisi tuiskun +aikaansaamaan. Hän pistäysi ullakolle, jonne hänen äitipuolensa +(syntyisin Jägerskiöld) huolellisena perheenemäntänä oli kerännyt joukon +höyhenillä täytettyjä säkkejä, säästellen höyheniä vuosikausia. Otti +sieltä säkit ja puisteli höyhenet ilmaan tuulessa liehumaan. Ja katso! +Yli koko tehtaan alkoi tosiaankin tuiskuta kun koko höyhenjoukko tuprusi +avaruudessa, liipotellen tuulen mukana pitkiä matkoja ympäriinsä. -- +Ajatelkaahan sitten vanhan säästäväisen rouvan harmia kun hän näki +höyhensäkkinsä tyhjinä. -- Tällaisia eriskummallisia päähänpistoja oli +hänellä usein nuorempana ollessaan, kunnes hänen luonteensa vuosien +mittaan talttui tyynemmäksi. + +Huonontuneet raudan kauppasuhteet ja liikkeen selkkautunut tila aiheutti +sen, että Fiskarsista muodostettiin osakeyhtiö, jossa Emil von Julin +pysyi edelleen yhtenä pää-osakkaista. Hän asui sittemmin pitkät ajat +Tammisaaressa, kunnes vihdoin asettui asumaan Helsinkiin. Siellä nähtiin +hänen usein viettävän aikaansa kirjaston suuressa lukusalissa, jossa hän +tutkiskeli vanhoja suuria nidoksia, tehden niistä turhantarkkoja ja +eriskummallisia muistiinpanoja, käyttämättä niitä sitten kuitenkaan +mihinkään. + +Vaikka hänen ulkonaiset olosuhteensa olivatkin sangen suuresti +muuttuneet, oli hän kuitenkin aina tyytyväinen osaansa, hyväsydäminen, +ystävällinen ja oikeinajatteleva. + +Lähellä Fiskarsia, samassa pitäjässä, mutta metsäreunaisen Karjanjoen +etelärannalla, sillä kohdalla, jossa joki Pohjan lahteen laskee, +sijaitsi kaunis Joensuun säteritila, jonka siihen aikaan omisti +everstiluutnantti Carl Linder.[1] Tila oli aivan lähellä ja näkyi se +suurelle kulkuväylälle. Sinne poikettiin mielihyvin ohi kulkiessa ja +mitä ystävällisimmin otti siellä vanha sotilas, tilan omistaja tulijat +vastaan. Hän oli ollut jo monta vuotta leskimiehenä, oli +vieraanvarainen, leikillinen ja harvinaisen ihmisellinen, koko +olennoltansa veljensä, Mustion paroonin vastakohta. Ja joskin +päivällisaterian aikana täytyi ottaa vaariin ajan arvossapidettävät +tavat, oli kuitenkin Joensuun kartanossa vallalla luonnollinen, raikas +ja hauska tunnelmasävy, jota vielä isännän eloisat ja pirteät kaskut +elähyttivät. Hän oli ollut ylioppilaana Upsalassa ennenkuin astui +sotilaspalvelukseen ja hän osasikin aina luonteessaan ja käsityksessään +säilyttää onnellisen yhdistelmän sotilaallisista ja siviiliaineksista. +Hän oli kauniimman sukupuolen innokas ihailija. Myöskin oli hän tunnettu +kauniiden hevosten ja ratsastusurheilun ystäväksi ja hänen hevostallinsa +olikin yksi maamme mainioimmista ja huomattavimmista. + +[1] *Carl Linder*, syntynyt 1796, tuli ylioppilaaksi Upsalassa, meni +sitten sotilaspalvelukseen, tuli majuriksi Moskovan rakuunoihin, oli +sittemmin 2:n suomenmaalaisen jalkaväkirykmentin päällikkönä, +aateloitiin 1830, sai eron palveluksestaan everstiluutnantin arvolla +1831, kuoli 1866. Oli avioliitossa ensin vuodesta 1828 *Nathalie von +Wistingshausen*'in kanssa, kuoli 1832, sekä sitten vuodesta 1835 *Helena +von Brevern*'in kanssa, kuoli 1839. + +Tämä kaunis maatila on hänen kuolemansa jälkeen ollut monenlaisten +vaihtelevain kohtaloiden alaisena, joutuen sitten lopuksi Fiskarsin +osakeyhtiön haltuun. Sen nimi on nyt Åminnefors ja se on muodostettu +rautatehtaaksi. + +Hiukan etempänä etelässä, naapuripitäjässä Bromarvissa sijaitsi +luonnonihanuudestaan kuuluisa Riilahden kartano, kreivillisen Aminoffin +suvun sukutila. Sen omisti siihen aikaan kenraaliadjutantti, kreivi +Adolf Aminoff.[1] Kartanon rakennus, vähäpätöinen mutta hauska +yksikerroksinen maalaistalo ullakkokamareineen ja vieraita varten +varattuine sivustarakennuksineen, ei ulkoapäin vastannut niitä +kuvailuja, joita ennakolta ehkä mielessä tehtiin tällaisesta +kreivillisestä aatelishovista. Mutta se oli kuitenkin asunto, joka +monessa suhteessa herätti suurta mielenkiintoa. Sen koko sisuspuoli, +joka huone ja huonekalu palautti vielä mieleen aikakirjoissamme usein +mainitun, sotilaana, hovi- ja valtiomiehenä tunnetun vanhan +Kustaa-kuninkaan aikalaisen, kreivi Johan Fredrik Aminoffin, tämän +sukutilan perustajan, joka oli tilan silloisen omistajan isä. Vanha +kirjasto, muotokuvat, taulut, vanhanaikaiset huonekalut ja monenlaiset +kootut muistot johtivat katselijan ajatukset joka askeleella menneelle +vuosisadalle ja hurmaajakuninkaan ajoille. + +[1] Kreivi *Adolf Aminoff*, syntynyt 1806, meni sotapalvelukseen 1823, +otti osaa Turkin sotaan 1828--29 ja Puolan 1831--32, nimitettiin +kapteeniksi 1836, sai eron everstin arvolla 1838. Tuli Turun +ruotuväkipataljoonan päälliköksi 1854, kenraalimajuriksi 1858, +kenraaliksi keisarilliseen seurueeseen 1863, kenraaliluutnantiksi 1868, +kenraaliadjutantiksi 1873, kuoli 1884. Oli avioliitossa vuodesta 1840 +*Sofia Björkenheimin* kanssa, joka syntyi 1822 ja kuoli 1904. + +Kartanon isäntä, itse ennen muita ollen vakuutettu siitä että hän oli +»le premier gentilhomme», ensiluokan aatelismies Suomessa, koettikin +sekä puheessa että esiintymisessään sitä osoittaa, samoinkuin +ritarillisen ajatustavan ja tekojen kautta puolustaa paikkaansa +sellaisena. Kernaasti annettiin hänelle anteeksi hänen heikot puolensa +katsoen hänen hyviin ominaisuuksiinsa. Hän oli koko olemukseltaan +sydämellinen, avomielinen ja vapaa, iloluontoinen ja hyvä, +vierasvarainen sekä erinomaisen huomaavainen ja kohtelias kaikkia +kohtaan, sillä hän ymmärsi hyvin että »noblesse oblige», aateluus +velvoittaa. Hän oli ritari, jos niin tahdotaan sanoa, joskin +uudenkuosisessa puvussa, joka tapauksessa omintakeinen persoonallisuus. + +Kohtalo eli sattuma suosi häntä usein onnellisesti. Niinpä kerrotaan, +että hän sai kiittää sulaa sattumaa siitä, että hänet nimitettiin +keisari Aleksanteri II:n kenraaliadjutantiksi, jonka korkean arvon hän +lopuksi sai. + +Hän oli alkanut sotilasuransa Turkin sodassa 1828--29 ja Puolan sodassa +1831--32, jossa hän haavoittui. Tämä tapaus tahdottiinkin tarkasti +johdattaa mieliin ja siksi riippuikin Riilahden kartanon seinällä muiden +maalausten joukossa taulu, joka kuvasi häntä verissään virumassa +taistelutantereella. Kun hän oli kohonnut kapteeniksi otti hän eron 1838 +everstin arvolla. Senjälkeen eleli hän 16 vuotta onnellista +yksityiselämää ihanalla Riilahden maatilallaan, kunnes hänet, joka +ritarillisella käytöksellään oli voittanut keisarin suosion, yht'äkkiä +vuonna 1854 yleiseksi hämmästykseksi nimitettiin silloin juuri itämaisen +sodan aikana kuntoonpannun Turun ruotuväkipataljoonan päälliköksi, tuli +kenraaliksi keisarilliseen seurueeseen ja yleni sittemmin +kenraaliluutnantiksi. + +Kun kuningas Oskar II:n piti lähteä Trondjemiin 1873 siellä +kruunattavaksi, valitsi hän pohjoisen tien Tromsön kautta, jolloin hän +tulisi eräässä kohden kulkemaan Suomenkin rajan yli. Kreivi Aminoff +määrättiin sinne saattamaan hänelle keisari Aleksanteri II:n +tervehdyksen. Mutta kreivi saapuikin liian myöhään, kuningas oli jo +muutamia tunteja sitten sivuuttanut paikan ja oli jo matkalla Tromsöhön. +Ollen epävarma siitä mitä hänen tässä tapauksessa tuli tehdä, päätti +Aminoff matkustaa kuninkaan perässä jos mahdollista saavuttaakseen hänet +ja voidakseen esittää hänelle asiansa. Siinä oli hänen ensimäinen +hairahtuva tekonsa määräyksiä ja »etikettiä» vastaan. Vasta Tromsössä +saavutti hän kuningas Oskarin, joka -- ollen aina ystävällinen ja +kohtelias -- otti hänet myötätuntoisesti vastaan, sekä kysyi, kun hän ei +oikein käsittänyt mitä kreivin virallinen kunniatervehdys tällä paikalla +merkitsi, saisiko hän huvin nähdä kreivin myöskin kruunaustilaisuudessa +Trondhjemissa ja pyysi hänen siinä tapauksessa astumaan laivaan, joka jo +täydessä höyryssä seisoi lähtövalmiina. Aminoff piti tätä kutsumisena, +kiitti hänelle osoitetusta armosta ja päätti seurata mukana. Ja siinä +oli hänen toinen suuri erehdyksensä. Trondjemiin oli tullut sillä aikaa +suoraan Tukholmasta muiden valtaylimysten mukana myöskin Ruotsin hovissa +oleva Venäjän ministeri. Hämmästyksissään Aminoffin siellä olosta kysyi +ministeri mikä oli hänen lähetystoimensa aiheuttanut, ja kun Aminoff +siihen vastasi, että kuningas Oskar itse »erityisesti» oli hänet +kutsunut, vastasi siihen ministeri, että koska he eivät molemmat voineet +samassa tilaisuudessa edustaa valtakuntaansa, täytyi toisen heistä +vetäytyä pois ja koska Aminoff oli »erityisesti kutsuttu», tuli tietysti +häntä pitää »envoyé extraordinairena», ylimääräisenä lähettiläänä ja oli +siis hänen, ministerin, luovuttava Venäjän virallisen edustajan paikalta +kruunaustilaisuudessa. Aminoff piti asiaa luonnollisena ja otti siinä +kolmannen ja suurimman harha-askeleensa. Upeana ja arvokkaana astui hän +näinollen juhlamenoissa ensimäisessä rivissä suurvaltojen +edustajainjoukossa, rinnallaan Walesin prinssi (Edvard VII). + +Kun kuningas Oskar oli suonut Aminoffille miekkaritariston suurristin +palkkioksi hänen sotaisesta urotyöstään, palasi kreivi iloisena ja +onnellisena Helsinkiin, arvellen hyvin toimittaneensa asiansa. Mutta +siellä särkyivät hänen harhakuvittelunsa kokonaan, kun +kenraalikuvernööri, kreivi Adlerberg otti hänet ankarasanaisesti +vastaan, nuhdellen häntä hänen kaikkea diplomatian muotoja vastaan +sotivasta esiintymisestään. Venäjän ministeri oli lähettänyt Pietariin +ilmoituksen tapahtumasta, joka siellä oli herättänyt suurta ja ikävää +huomiota ja voi tuottaa Aminoffille mitä epämiellyttävimpiä seurauksia. +Kreivi Adlerberg neuvoi senvuoksi Aminoffia heti kiiruhtamaan +keisarikaupunkiin ja koettamaan siellä selvittää ja jos mahdollista, +puolustaa esiintymistään. + +Säikähtyneenä ja arvellen jo itsensä menneeksi mieheksi otti Aminoff +neuvon onkeensa, matkusti äkkiä Pietariin ja astui, sydän levottomasti +leipoen, keisarin palatsiin. Siellä sai hän odottaa pitkän aikaa +odotussalissa, sillä keisari istui parhaillaan aamiaispöydän ääressä +muutamien valtaylimysten kanssa aterioimassa. Vihdoin avattiin ovi ja +itsevaltias astui sisään iloisena ja hilpeänä, mitä suopeimmalla ja +ystävällisimmällä tuulella. Heli kun hän katsahti Aminoffiin, joka +ennemmin oli kuulunut seurueeseen ja silloin kantanut olkanauhoja, kysyi +keisari, huomattuaan ett'ei Aminoffilla noita koristuksia päällään nyt +ollut: »Miksi ei teillä ole olkanauhoja?» Aminoff koetti soperrella +jotakin vastaukseksi, selitellen tulonsa syitä, mutta keisari keskeytti +hänet ja sanoi: »Ahaa! Minä huomaankin, että te olette +kenraaliluutnantti; silloinhan on asia helposti autettu, tässä on teille +minun olkanauhani», ja suopeamielinen itsevaltias irroitti päältään +omansa ja ripusti ne ylenonnellisen Aminoffin olkapäille, joka siten +tuli nimitetyksi kenraaliadjutantiksi keisarin seurueeseen. Causa mali +-- koko Trondjemin välitapaus haudattiin leikinlaskuin ja leikkisin +puhein. Hänen onnentähtensä oli johtanut hänet palatsiin oikeana +silmänräpäyksenä. + +Vaikk'ei Riilahden kartanon rakennus ollutkaan mikään erinomainen +aatelishovi, kokoontui sinne kuitenkin kesäisin paljon maamme +hienoimpiin seurapiireihin kuuluvaa väkeä, ei yksinomaan suurta sukua ja +korkeilla arvoasteilla olevia, vaan myöskin älyn ja henkisen kyvyn +edustajia, sillä siellä oli vallalla ennen kaikkea hieno sävy, +elämäntottumus ja ajatustavan hienous. 1840-luvulla, kun ulkomainen +kylpyelämä Helsingissä kukoisti parhaillaan, sai Riilahden kreivillinen +isäntäväki usein vastaanottaa vieraikseen tuon loistavan seurapiirin +kermakerrokset. + +Ja Aminoff olikin sellainen isäntä, että hänen vertaisiaan harvoin +tapaa. Hän oli aina ystävällinen ja sangen kohtelias, aina iloinen, +luonteeltaan tasainen ja vieraanvarainen, ja osasi niin huvittaa +vieraitaan, että heidän mielessään hänen kauniilla maatilallaan +viettämänsä päivät pysyivät kauan mitä herttaisimpina muistoina. Aika +kului siellä nopeasti alituisesti vaihtelevissa huvituksissa, ja luonnon +ihanuus muodostui ikäänkuin taustaksi, joka ylensi kokonaisuuden siellä +yhä ehommaksi. Milloin toimeenpantiin venetialainen juhla värillisine +lyhtyineen ja bengaalitulin valaistuine luolineen, milloin taas tehtiin +kala- ja venheretkiä luonnonihanaan ympäristöön taikkapa puuhattiin +jonkunlainen »fête champetre», jolloin ruoka-ateria tarjottiin jossakin +sievässä saaressa, milloin taas järjestettiin joku Watteau'n tapainen +kuvaelma paimenineen ja paimentyttöineen, joilla oli yllään silkkipuvut +ja päässään puuteroidut peruukit ja ympärillään pieniä lampaita +värilliset silkkinauhat kaulassa; silloin tanssittiin aina siro minuetti +luonnon helmassa. Tällaisissa tilaisuuksissa johti järjestelyjä +useimmiten parooni Aug. Mannerheim, jonka hieno maku ja taideaisti oli +hyvin tunnettu. + +Hänen rakkain huvinsa oli saada vieraanvaraisena isäntänä esiintyä +sukukartanossaan ja kuulla vieraittensa ihailevia tunnustuksia sen +kauneudesta. Ja aina tunsi hän onnellisuuden ja kiitollisuuden tunteita, +kun hänen isännyyttään ylistettiin. + +Naapuripitäjässä Tenholassa sijaitsi Prästkullan kartano, Tauben suvussa +kulkeva sukutila; senkin perheen kanssa olimme me sukulaisuussuhteissa +isoisäni äidin, Anna Juliana Tauben kautta. Tämä tila oli, kuten +Riilahtikin, luonnonihanalla paikalla saaristossa ja sen ympärillä +levisi laaja saaristomeri; samoin oli sen päärakennus vähäpätöisen +näköinen, mutta sen ympärillä kohosi kaunis puisto satavuotisine +kastanjakujanteineen. + +Tila oli siihen aikaan Reinhold Tauben[1] hallussa, joka lyhyen +virkamiesuran jälkeen asusti ja viljeli isiltä perimäänsä maata. Hän +hoiti sitä tämän suvun vanhemmille sukupolville ominaisten, tunnettujen +periaatteiden mukaan. Ei mitään saatu turhuuteen käyttää, ei mikään +saanut turmeltua ja tarkka taloudenhoito, ehkä joskus liian pitkällekin +mennyt, täytyi olla kaikkialla vallalla. Hän oli sangen terävä, sukkela +ja valmis vastauksien antoon, eikä silloin sanottavasti säästänyt +lähimäisensä pieniä vikoja ja puutteita, mutta unohti helposti omansa. + +[1] *Reinhold Taube*, syntynyt 1823, senaatin kopisti 1851, otti eron +1858, kamariherra 1880, hovimestari 1885, kuollut 1898. Oli avioliitossa +ensin vuodesta 1856 *Alexandrine Saltzmanin* kanssa, joka kuoli 1867, +sekä sitten vuodesta 1873 *Ida Amnorin*'in kanssa. + +Hän oli pieni kasvultaan ja se oli sangen arka kohta, jos joku siitä +hänelle huomautti. Kun hän kerran astuskeli virkahuonettaan kohden +salkku kainalossa »herassyötinkien» luvallisen tavan mukaan, sattui hän +pudottamaan salkkunsa. Eräs matami, joka kulki muutaman askeleen päässä +hänen perässään, otti salkun ylös ja huusi hänelle: »pikku herra! +seisahtukaa! pikku herra, teiltä putosi kirjoituskirja!» Hyvin voi +ymmärtää, etteivät hänen tunteensa matamia kohtaan olleet erittäin +ystävälliset. Kuvaavana piirteenä hänen säästäväisyydestään mainittakoon +tässä vain eräs pieni kasku. Joku kysyi häneltä kerran miksi hän aina +matkusti rautatiellä kolmannessa luokassa. Hän vastasi siihen: »aivan +yksinkertaisesti siksi, ettei ole olemassakaan neljättä luokkaa». + +Tenholasta tultiin Perniön pitäjään. Siellä oli siihen aikaan monta sekä +suurempaa että pienempää maatilaa, hauskoja koteja, joissa asui +säätyläisiä. Nyttemmin on suurin osa niistä joutunut joko talonpoikien +tahi yhtiöitten käsiin. Paras niistä oli huomattava Teijon tehdas, jonka +silloin omisti vuorineuvos Viktor Zebor Bremer.[1] Se oli suurenlainen +maatila, hyvin rakennettu ja sijaitsi kauniilla paikalla meren rannalla. +Päärakennus oli ijäkäs kaksikerroksinen kivirakennus, 1600-luvulta +säilynyt, jolloin tila oli vapaaherrallisen Creutzin suvun hallussa. + +[1] *Viktor Zebor Bremer*, syntynyt 1804, vuorineuvos, Teijon ja +Matildedalin tehtaiden omistaja, kuollut 1869. Oli avioliitossa ensin +*Ida Bassin* kanssa, joka kuoli 1896, sekä sitten vuodesta 1850 +vapaaherratar *Matilda Rehbinderin* kanssa, syntynyt 1825, kuollut 1901. + +Talo oli 1800-luvun keskivaiheilla iloinen ja vieraanvarainen koti, +jossa useita kasvavia poikia mellasti, ja sen vuoksi sinne usein +kokoontui paljon nuorisoa. + +Vuorineuvos Bremer oli toimelias mies, hänen ajatuksensa ahertelivat +väsymättä suurennussuunnitelmissa ja hän antautuikin kaikin voiminsa +teollisuuslaitostensa laajennuspuuhiin ja perusti noin penikulman päähän +Teijosta Matildedaalin tehtaan, rakennuttaen sen kivestä upeaksi; se oli +ensimäinen rautavalssilaitos Suomessa. + +Mutta kaikki nämä perustamispuuhat, joita ei edes sattuneet +vaikeudetkaan voineet ehkäistä, eivät olleet, paha kyllä, sopusoinnussa +hänen taloudellisten edellytystensä kanssa. Ja kun hän sittemmin oli +joutunut yhä vaikeampaan ja lopuksi kerrassaan horjuvaan asemaan, ei hän +kuitenkaan menettänyt rohkeuttaan, vaan taisteli viimeiseen asti toivoen +voivansa läpäistä vaikeuksista, kunnes hän kuitenkin vihdoin nääntyi +epätasaisessa taistelussaan todellisuuden ja harhakuvittelujen välillä. +Silloin murtui ennen niin tarmokas mies kokonaan, muuttuen äkkiä +äijäksi, vaikka olikin vasta miehuutensa parhaassa ijässä, 1858. + +Toiminnan tuoksinaan astui silloin hänen puolisonsa, osoittaen sellaista +voimaa ja kykyä, jota ei kukaan olisi osannut häneltä odottaa. Syntyisin +vapaaherratar Matilda Rehbinder, oli häntä jo nuoresta pitäen liehitelty +ja hemmotellen pilattu Turussa ja tultuaan sitten rikkaan +tehtaanomistajan puolisoksi, oli hän saanut aina pienimmätkin toiveensa +toteutetuiksi, eikä hänen ollut tarvinnut kieltäytyä mistään. Ja nyt +menetti hän yht'äkkiä aavistamatta kaikki. Silloin rohkaisi hän itsensä, +kun hänen miehensä voimat olivat murtuneet, ja osti itselleen kokonaan +velaksi erään maatilan muutamia penikulmia Turun pohjoispuolella. Siellä +hän uurasti ja aherteli päivät pääksytysten, mutta aina oli hän +kuitenkin tyytyväisellä mielellä. Hän hoiti koko talouden, vei itse +torille kaupaksi tuotteitaan, eikä häntä kukaan senvuoksi halveksinut, +ja valmisti siten kodin ja toimeentulon itselleen, miehelleen ja +nuorelle pojalleen. Ja hänen onnistui suoriutua kaikesta niin +onnellisesti, että hänellä lopuksi oli koko maatila velattomana +hallussaan. Siinä jälleen erinomainen esimerkki siitä, kuinka +kelvollinen vaimo kykenee voimalla ja viisaudella pääsemään eteenpäin +elämässä ja voittamaan. Ja hän voikin iloita siitä tunnustuksesta, joka +hänelle yleisesti annettiin. + +Perniöstä tultiin minun kotipitäjääni Kemiöön. Siellä oli siihen aikaan +useita pienempiä ja suurempia herraskartanolta. Suurin ja paras niistä +oli kai Björkboda, jossa vietetystä, vieraita tulvehtivasta ja reilusta +elämästä olen jo aikaisemmin niin perinpohjin kertonut, että jatkuva +kuvailu siitä olisi vain jo ennen puhutun pakinan kertailua. + +Taalintehtaalla, jonne isoäiti-vainajan kuoleman jälkeen vuonna 1850 +vanhin veljeni oli asettunut asumaan, vieraili tavallisesti kesäisin +hänen vaimonsa, syntyisin Tham, perhe Ruotsista -- joukko juuri +täysikäiseksi puhjennutta iloista nuorisoa. Mutta siitä lähemmin +tuonnempana näiden kuvausteni jatkannon yhteydessä. + +Meidän lähimmän naapuritalomme, luonnonihanan Västanvikin omisti ensin +jo ennen mainitsemani omituinen eversti von Konow, joka sittemmin muutti +pois ja möi tilan eversti Petanderille, jonka perheen kanssa me olimme +ystävällisissä naapuruussuhteissa. + +Hieman kauempana sijaitsi Västankärr, joka ei tosin ollut mikään kaunis +paikka luonnon puolesta, vaan oli muuten suuri ja hyvin rakettu tila; +sen omisti etevänä maanviljelijänä tunnettu ruotsalainen luutnantti +Gustaf Silfversvan[1], joka oli muokannut ja kohottanut tuon milt'ei +aution ja rappeutuneen talon maanviljelyksen mallitaloksi, joka +ansaitsee erityistä mainitsemista. + +[1] *Gustaf Silfversvan*, syntynyt 1819 Ruotsissa, tuli aliluutnantiksi +Västmanlandin rykmenttiin, muutti Suomeen 1841, kuoli 1888. Oli +naimisissa enonsa lesken *Charlotta Fredrika Olivercreutzin* kanssa, +joka oli syntynyt 1851 ja kuoli 1896. + +Tilan omisti ennen Silfversvanin eno, esittelijäsihteeri Gadelli, mutta +talo oli joutunut kokonaan viljelysrappioon ja sen rakennukset olivat +ränsistyneet. Kun hän sitten vuonna 1841 kuoli, huomattiin asioiden +olevan niin huonot ja sotkuiset että vararikkoa pidettiin mahdottomana +välttää. Mutta äsken mainittu, silloin ainoastaan 22-vuotias +ruotsalainen luutnantti, joka enonsa kuoleman sattuessa oli Suomessa, +tarkisteli tilan läpikotasiinsa, arvosteli sen voimavarat ja +edellytykset sekä esitti, että hän saisi joko ottaa huostaansa koko +tilan tahi sitten hoitaakseen sen ja selvittääkseen asiat niin että tuo +ikävä lopputapaus voitaisiin välttää. Kaikki silloin epäilivät voisiko +hän suoriutua kunnialla tuollaisesta tukalasta ja epävakaisesta +yrityksestä. Mutta hän muutti Suomeen ja täytti tehtävänsä, +sitoumuksensa sellaisella erinomaisella tavalla, että asema oli turvattu +jo pari vuotta senjälkeen ja häviön vaara kokonaan vältetty ja voitettu. +Silloin meni hän naimisiin enonsa lesken kanssa, syntyisin Charlotta +Fredrika Olivercreutz, joka kuului Gezelius-piispoista polveutuvaan +sukuun. + +Västankärrin tilaan kuului laajalti tiluksia, joista kuitenkin vain +pienempi osa oli viljeltyä maata. Suurin osa oli vesiperäistä suomaata, +josta tila nimensäkin oli saanut. Koko sitä seutua pidettiinkin +senvuoksi niin epäterveellisenä, että paikkakunnan lääkäri kuuluu +kerran, kun vaikeanlaatuinen kaulatauti niillä seuduilla raivosi, +esittäneen että talo oli jätettävä kerrassaan autioksi. Mutta nuori +tilanhaltija ojitti suot, kaivattaen sinne valtavia kanavia, viljeli +vähitellen siten kuivaneet tavattoman laajat vainioalat, jotka +suurimmalta osaltaan salaojilla varustettiin, ja niin kohotti hän +tilallaan viljelyksen kukoistukseen ja kasvuvoimaan. Samalla täytyi +hänen huolehtia myöskin kartanon rakennusten kuntoonpanosta; upea +kaksikerroksinen päärakennus rakennettiin ja vähitellen myöskin +ulkohuoneita ja muita taloudenhoitorakennuksia, kaikki aivan uusia ja +mallikelpoisia. + +Väsymättömän työnsä kautta ja usein itse puutetta kärsien pääsi hän niin +pitkälle, että hän pystyi lunastamaan kaikki tytärpuolensa talosta irti +ja jätti viimein kuollessaan tuon suuren maatilan velattomana jälkeensä. +Hänen luovan kätensä johdolla oli Västankärr kehittynyt ja kohonnut +maamme parhaiten viljeltyjen maatilojen joukkoon ja ylistettiin taloa +senvuoksi aikanaan suuresti. Hän oli meikäläisissä oloissa harvinainen +esimerkki siitä, että herrasmies pystyy kohoamaan varallisuuteen myöskin +yksinomaisen maanviljelyksen avulla. Mutta hänen kuolemansa jälkeen +luisui tilan kehittynyt viljelys nopeasti alaspäin. Nyt on talo +talonpoikaiskäsissä. + +Hän oli myöskin innostunut kunnalliseen elämään, jo luonnostaan +esiintyen aina vastustusmielisenä, ja oli usein liiaksi riidanhaluinen +ja turhamainen sellaisissakin asioissa, joista ei olisi maksanut vaivaa +kiistellä. + +Kerran pidettiin kuntakokous sen johdosta että pitäjän makasiiniin +täytyi laittaa uusi katto. Rovasti Forsman, minä ja monet muut esitimme +että katto tehtäisiin peltilevyistä, mutta Silfversvan ja joukko +talonpoikia panivat tiukasti vastaan tällaista ehdotusta, se kun muka +tulisi liian kalliiksi, ja ehdottivat sensijaan pärekattoa. Tästä +tärkeästä kysymyksestä sukeutui pitkällinen ja kiivas taistelu, joka +jakoi pitäjän kahteen vastakkaiseen osaan -- toiset puolustivat, toiset +vastustivat peltikattoa -- ja tämän kiistan aikana ei +henkilökohtaisiakaan iskuja säästetty, josta taas oli seurauksena, että +Silfversvanin ja minun välilläni ennen vallinneet hyvät suhteet +rikkoontuivat pitkiksi ajoiksi. + +Silfversvan näytteli valtiopäivillä, kuten tiedetään, sangen huomattavaa +osaa, kuuluen vapaamieliseen puolueeseen. Kodissaan oli hän ystävällinen +ja hauska ja otti mielellään vieraita vastaan. + +Hänen vapaamieliseen ohjelmaansa kuului myöskin vapaakaupan +periaatteiden kannattaminen, jonka vuoksi hän innokkaasti vastustikin +suojelustullin kannattajain suuntaa, jolle pohjalle meidän +teollisuutemme kysymyksessä olevana aikana vielä perustui ja nojasi. +Sitä vastaan soti hän lakkaamatta. Kun minulla teollisuusmiehenä oli +aivan vastakkaiset mielipiteet ja harrastukset, jouduimme me pian +kiivaaseen otteluun keskenämme. Ja pitkä kynäkiista sukeutui meille +Helsingin sanomalehdissä vuonna 1859 tästä asiasta, jonka kuluessa usein +kiivaat henkilökohtaiset iskut singahtelivat ja joka sanasota herätti +aikanansa suuria huomiota maassa. + +Pitäjän toisessa kolkassa sijaitsi Sjölahden kartano, Jägerskjöldien +sukutila, sangen suuri, etuisa ja kaunis maatila. Sen omisti minun +aikaisimpina nuoruusvuosinani eversti Christer Jägerskjöld,[1] yksi +harvoja silloin vielä elossa olevia luonteita menneeltä hienolta +vuosisadalta, kohtelias, ylevämielinen ja hieno koko olemukseltaan. +Hänellä oli erinomainen taito lausua julki sanottavansa, jonka +vaikutusta hänen miellyttävä soinnukas äänensä yhä lisäsi. Kerrottiin +että kun hän oli päättänyt mennä naimisiin, matkusti hän sukulaisensa, +parooni August Filip Armfeltin luo Viikin kartanoon kysyäkseen häneltä +neuvoa puolison valintaan nähden. Tämä oli silloin vastannut: »Ota kenet +tahansa, kunhan et vain jotakin Taubea niinkuin minä, sillä silloin voi +sattua, että saat tyhjin vatsoin nousta pöydästäsi, etkä aina ole herra +omassa talossasi». Mutta tämä ei vähimmässäkään määrässä peljästyttänyt +Jägerskjöldiä, päinvastoin piti hän sitä pikemmin suosituksena. Hän +päätti varoituksesta huolimatta matkustaa heti Prästkullaan, kosi ja sai +myöntävän vastauksen. + +[1] *Christer Jägerskjöld*, syntyi 1784, tuli kornetiksi Uudenmaan +rakuunarykmenttiin 1802, otti osaa Suomen sotaan 1808--09, ylennettiin +everstiksi 1819 ja nimitettiin Suomen yliesikunnan päälliköksi, otti +eron 1822, omisti Sjölahden sukutilan, kuoli 1856. Oli avioliitossa +vuodesta 1807 *Gustava Tauben* kanssa, joka syntyi 1790 ja kuoli 1870. + +Ritaristo ja aateli valitsi hänet edustajakseen kruunausjuhlallisuuksiin +Moskovassa vuonna 1856. Matkalla sairastui hän Pietarissa koleraan ja +kuoli siellä. + +Sukukartano siirtyi hänen kuoltuaan hänen vanhimman poikansa, sittemmin +eversti Ludvig Jägerskjöldin haltuun,[1] jolle myöskin isän kohtelias ja +hieno luonne oli jossain määrin perinnöksi jäänyt. + +[1] *Ludvig Jägerskjöld*, syntynyt 1812, tuli luutnantiksi Moskovan +kaartiin, otti eron kapteenin arvolla 1839, nimitettiin majuriksi Turun +ruotuväkipataljoonaan 1854, otti eron everstin arvolla 1868, kuoli 1904. +Oli avioliitossa vuodesta 1850 serkkunsa *Jenny Tauben* kanssa, joka +syntyi 1820 ja kuoli 1882. + +Todellisuus on usein eriskummallinen kuin kuvailtu kertomus. Siitä on +esimerkkinä elämä Sjölahdessa, joka ei tosiaankaan ollut mitään +erityisen romantillista. Ludvig Jägerskjöld rakastui, palvellessaan +kaartinrykmentissä Pietarissa, sydämensä pohjasta erääseen nuoreen +naiseen, Pietarissa asuvan rikkaan englantilaisen tyttäreen, ja sai +osakseen neitosen vastarakkauden. Mutta tytön isä oli jyrkästi tätä +liittoa vastaan -- en tiedä mistä syystä; ja tyttären täytyi alistua +isänsä tahtoon ja jättää sikseen kaikki ajatuksensakin liitosta +rakkaimpansa kanssa. Jägerskjöld otti eron palveluksestaan, eleli sitten +kymmenkunnan vuotta Sjölahdessa ja alkoi jo tulla vanhemmanpuoleiseksi +nuoreksi mieheksi, kun hän vihoviimein taipui isänsä väsymättömiin +kehoituksiin, joilla vanhus kehoitti poikaansa avioliittoon menemään +ennenkuin se olisi liian myöhäistä. Niinpä meni hän kihloihin serkkunsa, +neiti Jenny Tauben kanssa ja häät piti vietettämän Prästkullassa. Kun +hän sitten isänsä kanssa lähti häihin Sjölahdesta, muistivat he että he +tiellä tulevat tapaamaan postinkuljettajan ja ottivat senvuoksi oman +postilaukkunsa avaimen mukaansa. Tavanmukaisella välinpitämättömyydellä +avasivat he laukun, mutta siellä sattuikin sillä kertaa olemaan eräs +kirje Ludvig Jägerskjöldille, joka sai hänen sydämensä kiivaasti +pamppailemaan. Kirje oli hänen nuoruutensa rakastetulta, jossa tämä +ilmoitti että hänen isänsä oli kuollut ja hän siis nyt vapaa rakkautensa +rakastamalleen antamaan, ja kysyi oliko Ludvig myöskin vielä vapaa, +jolloin ei mikään enää estäisi heidän liittoaan. + +Kirje tuli liian myöhään. Matkaa Prästkullaan jatkettiin. + +Vielä viimeisiin vuosiinsa saakka pysyi hän reippaana ja säilytti +tavattoman hyvin muistikykynsä, saavuttaen harvinaisen korkean ijän, 92 +vuotta. + +Kemiön saaren pohjoisrannalla oli Viikin kartano. Se sijaitsi kauniilla +paikalla meren rantamalla luonnostaan vapaina kasvavien satavuotisten +tammien ympäröimänä. Vanha päärakennus, joka nyttemmin on palanut, oli +suuri, avara, yksikerroksinen taitekattoinen puutalo -- peräisin +1600-luvulta -- joka herätti mielenkiintoa sekä ikänsä että +omintakeisen, vanhanaikaisen sisustuksensa kautta. Tämän tilan omisti +minun lapsuuteni päivinä vapaaherra August Filip Armfelt,[1] viimeinen +tämän vapaaherrallisen sukuhaaran jäsen ja hänen tunnetun ylhäisyytensä, +kreivi Kustaa Maurin veli. Hänen muotokuvaansa, joka oli hänen +nuoruudessaan maalattu ja esitti häntä Backuksena, päässään +viinirypäleterttuja, olen usein katsellut Armfeltien kokoelmassa. Mutta +minun muistossani päilyy hän kuitenkin aivan toisenlaisena: pieni, +käyristynyt, valkotukkainen ukkonen, jolla oli suuri punanen nenä. +Muistan hänet sangen hyvin eräiltä päivällisiltä Björkbodassa. Jotain +hassunkurista oli lausuttu, joka oli kutkuttanut hänen nauruhermojaan +siihen määrään asti, että hän vaipui puistattavaan, hervottomaan +naurunpuuskaan, jota ei millään voitu hillitä, vaan joka päinvastoin +yltyi niin että hänen täytyi vihdoin, kasvot aivan sinisinä ja +tukehtumaisillaan, lähteä pois pöydästä. Tämä sama mies oli +Jägerskjöldille valitellut, ettei hän aina saanut vatsaansa täyteen oman +pöytänsä ääressä. Vanhalla paroonilla olikin senvuoksi tapana joskus +hiiviskellä ruokasäiliöön tahi jonkun ruokakaapin ääreen etsiskelemään +eikö jotakin ruokaripettä olisi sinne jäänyt, jolla hän voisi nälkäänsä +tyydyttää. Kerran löysi hän iloiseksi hämmästyksekseen lautasellisen +lettuja, joiden päälle oli paksulta siroitettu jotakin, jota hän piti +sokerina. Kärkkäästi söi hän ne suuhunsa, mutta tulikin äkkiä niin +pahoinvoivaksi, että hänen elämänsä kauan tämän aterian jälkeen häilyi +vaaran partaalla. Hän oli syönyt rotanmyrkkyä. + +[1] Vapaaherra *August Filip Armfelt*, syntynyt 1768, henkirakuunaväen +luutnantti 1787, otti osaa Suomen sotaan 1788--90, ylennettiin +kenraaliadjutantiksi 1792, kamariherra Venäjän keisarin hovissa 1819, +kuoli 1839. Oli avioliitossa vuodesta 1796 *Johanna Lovisa Tauben* +kanssa, joka syntyi 1779 ja kuoli 1846. + +Hänen kuolemansa jälkeen 1839 omisti talon hänen leskensä, syntyisin +Taube, jota tavallisesti sanottiin »Viikin kartanon vanhaksi +vapaaherrattareksi». Kerrottiin monta melkein uskomatonta tarinaa hänen +ahneuteen vivahtavasta säästäväisyydestään ja hänen ankarasta +hallituksestaan tilalla. Jos puheissa oli jotakin perää, on hänen +täytynyt olla sellaisten vanhojen rouvien täydellinen perikuva, +jollaisia saamme usein tavata saduissa ja kertoelmissa ja jotka ovat +itsekkäitä, ahneita ja kovia. Epäillen kaikkia, jotka elivät hänen +ympärillään, kuljeskeli hän yötä päivää ympäri vartioiden ett'ei vain +mitään kehvellettäisi pois hänelle vahingoksi. Eikä hän suonut itselleen +juuri ensinkään lepoa, eikä myöskään ravintoa. + +Hän kuoli 1846, jolloin tila lankesi ainoalle pojalle, kreivi Magnus +Armfeltille, Viurilan herralle; hänen jälkeensä jäi se hänen tyttärensä +Hedvig Armfeltin omaisuudeksi, joka oli vuodesta 1851 naimisissa +luutnantti, vapaaherra Vilhelm Wreden kanssa.[1] + +[1] Vapaaherra *Vilhelm Wrede*, syntynyt 1827, tuli luutnantiksi +meriväkeen 1849, otti eron majurin arvolla 1857 ja kuoli 1878. Oli +avioliitossa vuodesta 1851 *Hedvig Armfeltin* kanssa, joka oli syntynyt +1833 ja kuoli 1882. + +Silloin muuttuikin heti elämä talossa toisenlaiseksi. Talo oli ollut +vähää ennen vielä synkkä, erillään muusta maailmasta ja sangen vähän +vieraanvarainen, mutta uudet haltijat uhkuivat vielä molemmat elämäniloa +ja nuori aviopari näki mielellään nuorta väkeä ja iloa ympärillään. +Niinpä kokoontuikin Viikin kartanoon usein laajan Armfeltien suvun +jäsenet ja paljon heidän ystäviään ja tuttaviaan. Siellä oli silloin +vallalla yksinkertainen, avomielinen seurustelusävy, johon ei ollut +turhamaisuutta eikä sukuylpeyttä sotkeutunut, vaan joka uhkui hyvyyttä +ja luonnollisuutta ja siten juuri teki seurustelun Armfeltien perheiden +kanssa niin herttaiseksi ja hauskaksi. Jos siellä mukana oli vielä +väsymättömän hupainen Gustaf Filip Armfelt, niin kyllä hän osasi +kokkapuheillaan, kujeillaan ja tarinoillaan kylvää yhä vetreämpää +hilpeyttä ympärilleen. Tuohon vieraanvaraiseen kotiin matkustettiin +siihen aikaan usein ja mieluisasti. + +Wrede oli, samoin kuin hänen naapurinsa ja ystävänsä Silfversvankin, +sangen innokas ja huvitettu maanviljelijä. Hän viljeli laajoja +vainioaloja ja uhrasi suuria summia tilansa hyväksi, jonka hän tahtoi +korottaa niin hyvään viljelyskuntoon kuin vain mahdollista oli. Mutta, +ikävää kylläkin, hänellä ei ollut puuhissaan sellaista menestystä kuin +Silfversvanilla. Hänellä olikin ehkä enemmän vaikeuksia voitettavanaan +ja ne lopulta kohosivatkin yli hänen voimiensa. + +Jos Kemiöstä jatkettiin matkaa Turkuun, oli Joensuun kartano Halikon +pitäjässä lähin suurempi aatelishovi. Se oli vanhojen kuuluisien Hornien +kantatila, nyt kreivillisen Armfeltin suvun sukukartano, yksi maamme +parhaimmista ja suurimmista maatiloista. + +Vaikka kartano sijaitsikin jonkun matkaa meren rannasta, oli paikka +kuitenkin sangen kaunis laajan puiston ja puutarhan ympäröimänä. Itse +päärakennus, vaikka olikin vain vanha, tilava yksikerroksinen puutalo, +oli kuitenkin kaikitenkin näky sellainen, joka herätti mielenkiintoa ja +kunnioitusta, sillä siellä oltiin paikassa, jossa joka askel palautti +mieleen kuuluisan Kustaa Maurin, pohjolan Alkibiadeen, ja hänen +kuninkaallisen ystävänsä hurmaajakuninkaan. Hänen jälkeläisensä olivat +mitä suurimmalla hartaudella ja kunnioituksella säilyttäneet ja +hoidelleet noita unholaan uponneen ajan muistoja. Vanha kirjasto +seinissä kiini olevine komeine mahonkikaappeineen, joita kullatut +koristepiirrokset kaunistivat, Kustaa kuninkaan suuri ja kaunis, Bredan +maalaama muotokuva, kirjoituspöytä ja kaikki muu tässä huoneessa oli yhä +säilytetty koskemattomana mainehikkaan ylhäisyyden ajoilta. Salissa oli +kuninkaan kaunis pronssinen rintakuva, jonka Sergei oli tehnyt, +vierashuoneessa nähtiin Angelika Kauffmannin taitavan käden maalaamia +ihania muotokuvia ja Sergelin veistämä marmorinen ryhmäveistos Amor ja +Psyke, ruokasalissa taas riippui seinällä suuren Kustaa Aadolfin ja +suvun kantaisän, karoliinin, vapaaherra Carl Gustaf Armfeltin (syntynyt +1666, kuoli 1736) kuvat luonnollisessa kokonaiskoossa, sekä useiden +muidenkin ylhäisten henkilöiden kuvia -- kaikki osoittaen, että siellä +oltiin vierailulla perheen luona, jolla oli vanhat ja jalot +perinnäistavat. + +Joensuun kartanon omisti siihen aikaan kenraaliluutnantti, senaattori, +kreivi Gustaf Armfelt[1] ja hänen vaimonsa, kreivitär Louise, syntyisin +Cuthbert-Brooke, jonka äiti Sara Cuthbert oli muodostanut tilan +sukukartanoksi. + +[1] Kreivi *Gustaf Armfelt*, syntynyt 1792, tuli luutnantiksi +yliesikuntaan 1812, kenraalimajuriksi 1828, Uudenmaanläänin maaherraksi +1832, senaattoriksi 1847, otti eron 1853 ja kuoli 1856. Oli avioliitossa +vuodesta 1819 *Louise Cuthbert-Brooken* kanssa, joka oli syntynyt 1801 +ja kuoli 1865. + +Olen jo kertomuksessa »Eräs ylimyksellinen koti» koettanut kuvailla tätä +perhettä, sen elämää ja asunto-oloja Helsingissä. Mutta minusta tuntui +kuin heidän persoonallisuutensa täällä maalla olisivat ylenneet yhä +selvemmiksi, ollen yhä täydellisemmin sopusoinnussa ympäröivän kehyksen, +suuren sukukartanon, ylimyksellisen rakennuksen ja kaikkien sen +muistojen kanssa. Kreivitär, pitkä, komea ja aina sekä maalla että +kaupungissa hienosti puettu, oli aina yhtäläinen »grande dame du monde», +suurmaailman nainen, arvokas olematta silti jäykkä, ystävällinen +ilmaisematta kuitenkaan minkäänlaisia alentuvaisuuden merkkejä, hyvä, +iloluontoinen ja sydämellinen ja osoittaen käytöksessään sellaista +yksinkertaisuutta, joka ilmaisi sisäistä aateluutta ja kehoitti jokaista +lähestymään häntä, mutta ei silti julkeuteen eikä nenäkkäisyyteen +luiskahtamaan; hänen seurassaan tunsi jokainen joka hetki, että siinä +oli nainen, jolla oli maailman taitoa ja jota lähestytään vain +arvonantavalla kunnioituksella. Näin täydellinen todellisen ylhäisyyden +kuva, sellaisen kehyksen ympäröimänä kuin on Joensuun kartano, +muodostaakin taulun, joka ei voi häipyä sen muistista, joka kerran on +nähnyt ja oppinut tuntemaan nämä henkilöt. + +Heti Joensuun kartanon pohjoispuolella, aivan sen välittömänä naapurina +sijaitsi Armfeltien toinen suuri maatila Viurila. + +Se oli kauniilla paikalla Halikonlahden rannalla. Tilan päärakennus oli +suuri ja pulska, kaksikerroksinen, rakennettu kivestä niinkuin kaikki +taloushuoneustotkin; talo teki kokonaisuudessaan komean vaikutuksen +katsojaan ja oli sillä todellisen aatelishovin leima. + +Nuoruuden päivinäni sain kerran seurata vanhempiani vierailulle +Viurilaan. Sen omisti silloin kreivi Magnus Armfelt[1] ja hänen +puolisonsa, kaunis kreivitär, Vava, Kustaa Mauri Armfeltin ja Sadun +herttuattaren luonnollinen tytär, jota kuitenkin sanottiin hänen +ylhäisyytensä serkun, parooni Fredrik Armfeltin tyttäreksi, vaan jonka +hänen ylhäisyytensä itse sittemmin otti lapsekseen. + +[1] Kreivi *Magnus Armfelt*, syntynyt 1801, tuli luutnantiksi Moskovan +rykmenttiin 1819, otti eron palveluksestaan ja asettui asumaan +Viurilaan, kuoli 1845. Oli avioliitossa vuodesta 1825 kreivitär *Vava +Armfeltin* kanssa, joka syntyi 1801 ja kuoli 1881. + +Nuoreen mieleeni teki tämä vierailu voimakkaan vaikutuksen, joka on +kauan säilynyt. Kreivi Magnus oli itse tavattoman kaunis ja komea mies, +ehkä kuitenkin hieman liian jäykkä, tapoihin pinttynyt ja pöyhkeilevä, +hieman liian kopea ja liian paljon muotoihin kiintyneesti ylhäinen +käytökseltään, jonka vuoksi kaikki pysyivätkin vissin välimatkan päässä +hänestä; mutta tavoiltaan ja esiintymiseltään oli hän muuten oikean +»suurmaailman miehen» esikuva, jollaista ei senkoomin maassamme ole +nähty. Hänen vaimonsa, hänkin täydellinen kaunotar, oli koko +olemukseltaan miehensä vastakohta. Hän oli herttainen ja suoramielinen, +luonnollinen ja sydämeltään hyvä, voittaen siten heti kaikkien +myötätuntoisuuden. Viurilassa oli elämä siihen aikaan tavattoman +ylhäistä ja hienoa. Rivi livrépukuisia palvelijoita seisoi valmiina +tarjoilemaan runsasruokaista päivällisateriaa, ja iltasin tulvehti +hienosti sisustetun suuren huoneuston pitkä kamaririvi sädehtivää valoa. + +Kerrottiin, ett'ei heidän avioliittonsa ollut onnellinen, että tuo +yksinkertainen, hyväsydäminen kreivitär ei viihtynyt hänen ympärillään +vallitsevassa ulkonaisessa jäykkyydessä, mallitavoissa, turhuudessa ja +komeudessa, jotka kaikki taas olivat hänen miehelleen ominaisia, ja että +senvuoksi juuri heidän välillään eripuraisuutta olisi ilmennyt. He +elivätkin sentähden enimmäkseen erillään, myöskin Helsingissä, jossa +kreivitär asui lasten kanssa eräässä talossa Bulevardinkadun varrella ja +kreivi Kruununhaassa, joten he molemmat voivat asettautua ja järjestää +olonsa oman mielensä mukaan. + +Kreivi Magnuksen kuoltua vuonna 1845, otti tuon suuren maatilan +haltuunsa hänen vanhin poikansa, kreivi August Armfelt.[1] Hän oli +naimisissa vuodesta 1848 serkkunsa, kreivitär Olga Armfeltin kanssa, +joka oli varmaan yksi kauneimmista naisista mitä koskaan meidän +maassamme on ollut, kaunein koko kauniissa suvussa. + +[1] Kreivi *August Armfelt*, syntynyt 1826, Viurilan omistaja, kuoli +1894. Oli avioliitossa ensin vuodesta 1848 serkkunsa, kreivitär *Olga +Armfeltin* kanssa, joka oli syntynyt 1828 ja kuoli 1855, sekä sitten +kreivitär *Sigrid Creutzin* kanssa, syntynyt 1837, kuollut 1892. + +Jäykkä ja ulkonaisiin menoihin piintynyt elämä, joka edellisen omistajan +aikana oli Viurilassa vallinnut, muuttui heti nuoren parin aikana +luonnollisen sydämelliseksi ja turhamaisuuksista vapaaksi, joka oli +paremmin sopusoinnussa heidän luonteidensa ja tapojensa kanssa ja joka +muodosti Viurilasta heidän aikanaan paikan, jonne laaja suku usein +kokoontui ja jossa tunnettu, Armfelteille ominainen iloisuus ja +vieraanvaraisuus vapaasti sai vallita. Mutta ikävää kyllä ei tätä +onnellista elämää kestänyt kauan. Nuori aviovaimo sattui sairastumaan ja +tauti tempasi hänet vuonna 1855 tuonen tuville rakkaan ja kaipaamaan +jäävän seurapiirin keskuudesta. + +Useimpain senaikuisten suurta sukua olevain ja varakkaiden nuorten +miesten tavoin ei kreivi August Armfeltkaan astunut valtion virkoihin, +vaan jätti muiden huoleksi, joille se oli paremmin tarpeen, kiistellä +kruunun leipäpaloista. Hän piti parempana riippumatonta, vapaata elämää +omalla tilallaan ja omisti aikansa ja työnsä sen hoitoon ja +vaurastuttamiseen. Ollen innokas ja taitava maanviljelijä kohottikin hän +tilansa korkealle viljelysasteelle. Hän oli komea mies, herttainen, +ylevämielinen ja hyvä ja hänestä pidettiin ja häntä kunnioitettiin +kaikkialla sekä yksityisenä henkilönä että kunnallis- ja +valtiopäivämiehenä, jolloin hänen tervejärkisiä, viisaita sanojaan +mielihyvin kuunneltiin ja ne usein painoivat vaa'assa paljon. + +Jos jatkettiin matkaa Turkuun, tavattiin noin penikulman päässä +kaupungin eteläpuolella Armfeltien kolmas maatila, Kuusiston salmen +rannalla kauniilla paikalla sijaitseva Rauhalinna. + +Kuvauksieni ensimäisessä osassa, luvussa »Turussa», olen kertonut +Rauhalinnassa siihen aikaan vietetystä hilpeästä elämästä. Minä olin +kimnasistina ollessani siellä usein vierailulla ja vietin siellä monta +unohtumattoman hauskaa päivää. + +Senjälkeen oli talossa tapahtunut sellainen muutos, että maisteri I. A. +von Essen, joka oli naimisissa leskikreivitär Vava Armfeltin kanssa, oli +rakennuttanut itselleen eräälle tilasta lohkaistulle palsta-alueelle +komean kartanon, jota sanottiin uudeksi Rauhalinnaksi; vanha kartano jäi +silloin kreivittären nuorimmalle pojalle, nuorelle ja uljaan kauniille +kreivi Carl Armfeltille.[1] + +[1] Kreivi *Carl Armfelt*, syntynyt 1836, tuli ylioppilaaksi 1854, +omisti Rauhalinnan tilan ja Turun rautateollisuuspajan, kuoli 1890. Oli +avioliitossa vuodesta 1860 *Eugenie Palmfeltin* kanssa, syntynyt 1840. + +Aivan lähellä toisiaan sijaitsi siellä siis kaksi Armfeltien taloa. +Kaksinkertaisesti oli siten aihetta sinne vierailulle lähteä ja suvun +siellä yhteen yhtyä. Kun tuona aikana minun tieni johtivat enimmäkseen +muille haaroille, en ollut tilaisuudessa siellä käymään yhtä usein kuin +kimnasistiaikoinani. Mutta silloin tällöin satuin kuitenkin siellä +pistäytymään ja silloin jouduinkin aina nuoren väen joukkoon, joka +täytti molemmat vieraanvaraiset talot. Kaikkien Armfeltien talojen +joukossa luulen Rauhalinnan olleen kantatilan, jossa sukulaiset ja +ystävät useimmiten tapasi ja jonne he mieluimmin menivät, ja vanhan +kreivittären luona, jota kaikki sukupolvet rakastivat, olikin riemukas, +vapaa ja suora, luonnollinen sävy parhaiten vallalla. Siellä tunsi +jokainen hyvin viihtyvänsä. + +Ainoastaan lyhyen matkan päähän näistä molemmista taloista oli Gustaf +Filip Armfelt rakentanut pienen huvilan Kuusluotoon. Kun oltiin sitten +Rauhalinnassa käymässä, täytyi myöskin pistäytyä huvilassa ja viettää +siellä muutamia hilpeitä hetkiä. Kun hän erään kerran tarjosi minulle, +lapsuuden ystävälleen, päivällistä, kertoi hän, että hänen oli täytynyt, +voidakseen tämän juhlallisen tilaisuuden kyllin arvokkaasti viettää, +teurastaa puolet kotikarjastaan -- toisin sanoen: toisen hänen kahdesta +lampaastaan ja toisen kahdesta kanastaan. Sen suuntainen oli tuo huvila. + +Monen muistossa lienee vieläkin selvänä ja kirkkaana säilynyt sekä +muodoltaan että luonteeltaan niin perin eristapaisen Gustaf Filipin[1] +kuva. Hän oli yksi sellaisista henkilöistä, joilla on hyvät luontaiset +lahjat, vaan jotka synnynnäisen laiskuutensa ja laiminlyödyn kasvatuksen +vuoksi eivät tule lahjojaan niin käyttäneeksi kuin ehkä olisivat +voineet. Hän oli jonkun verran taiteilija, taidemaalari, hieman +kirjailijakin, sillä hän osasi kirjoittaa sangen sievästi ja erinomainen +näyttelijä, varsinkin ilveily ja naisosissa; ennen kaikkea oli hän suuri +humoristi ja osasi kerrassaan harvinaisen koomillisesti ja oivallisesti +kasvon eleitä käyttäen kertoa mitä hullunkurisimpia, usein vain +tilaisuutta varten keksimiään juttuja. Tämän verrattoman taitonsa vuoksi +olikin hän kaikkialla suosittu ja seuroihin tervetullut. + +[1] Kreivi *Gustaf Filip Armfelt*, syntynyt 1830, tuli ranskankielen +lehtoriksi yliopistoon 1871, kuoli 1880. + +Menetettyään kokonaan perimänsä suurenlaisen omaisuuden, jonka hän oli +pannut likoon erääseen liikeyritykseen ansaitakseen sillä paremmat +rahat, vaan joka liikehomma jonkun ajan perästä menikin nurin, täytyi +hänen turvautua hankkimaan toimeentulonsa omalla ansiotyöllään ja sepä +ei ollutkaan mikään helppo tehtävä sellaiselle, joka jo oli tullut +vanhanpuoleiseksi ja jolla ei mitään erityisiä ammattitietoja ollut ja +joka ei myöskään tähän asti tietänyt miltä tuntuu elää oman työnsä +ansioilla. Mutta hän ei lannistunut; hän astui ranskankielen lehtoriksi +yliopistoon, teki työtä ja puuhasi luennoilla päiväkaudet, pysyen aina +hyvällä tuulella ja leikillisenä, vaikkakin hän alituisesti valitteli +toimeentulonsa tiukkuutta ja vaikeutta. Niin elää kihnutteli hän ja +säästeli ja jättikin kaikkien suureksi hämmästykseksi jälkeensä +sievosen, työllä ja suurella taloudellisella tarkkuudella kokoamansa +säästöerän. + +Mutta minä jatkan matkakertomustani loppuun asti -- käännekohtaan ja +päämäärään. + +Tarkoitan noin neljä penikulmaa Turun pohjoispuolella Lemun pitäjässä +sijaitsevaa ikivanhaa historiallista Louhisaaren kartanoa, joka +vuosisatoja oli ollut kuuluisan Fleming-suvun hallussa. Alakerroksen, +joka oli täyspaksuksi harmaasta kivestä muurattu, oli muinaistarun +mukaan rakennuttanut 1400-luvun alussa Turun linnan valtaherra Claus +Lydekeson Djekn. Kaksisataaviisikymmentä vuotta senjälkeen rakennutti +eräs hänen jälkeläisensä, valtakunnanrahastonhoitaja vapaaherra Herman +Fleming rakennuksen alakerroksen päälle lisää Ruotsin suuruudenaikuisen +tekotavan tyyliin. Niin syntyi tuo komea kolmikerroksinen talo, joka +Louhisaaren kartanolla nytkin seisoo. Jo kulkiessa useita kilometrejä +pitkää puistokujannetta myöten taloa kohden, huomasi kulkija +lähestyvänsä läänityksellistä asuntoa, ja yhä voimakkaammaksi kohosi +vaikutus astuessa taloon sisään pitkin aistikkaasti koristettua +pylväskäytävää; siellä huomasi kaikesta olevansa ylhäisessä kodissa, +jossa oli vallalla korkeapiirteiset tavat ja vaatimukset. Vaikka kartano +sisuspuoleltaan joutuikin »ison vihan» aikana ryöstön ja hävityksen +alaiseksi, jolloin sen marmoriportaat, seinämatot, kultakankaiset +seinäverhot ja kuparikatto lähetettiin itäänpäin, eivät ryöstäjät olleet +kuitenkaan pystyneet hävittämään sitä läänityksellistä leimaa, joka +vieläkin tuosta ijäkkäästä linnasta uhkuu. Vielä ovat jälellä korkeat +kellariholvit, vielä vanhat muistomerkilliset portaat ja suuret salit, +joista suurimmassa, kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa niin sanotussa +kirkkosalissa vielä seisoo vanha, avonainen takkaliesi paikallaan, vielä +nähdään kattovuoliaiset ja orret entisellään Flemingin aikuisine +maalauksineen, joista erittäin silmään pistää silloista Louhisaarta +esittävä maisema, ja vielä tavataan samassa kolmannessa kerroksessa +pieni huone, »pirun kamariksi» nimitetty, seinämaalauksineen, jotka +esittävät kohtauksia Flemingin elämästä Louhisaaressa, ja jossa +huoneessa kerrottiin kummittelevan niinkuin muissakin vanhoissa +paikoissa, eikä siinä kamarissa kenkään uskaltanut nukkua. + +Tuo suuri kolmikerroksinen rakennus on niin lähellä merenrantaa että +aallot ennenvanhaan sen kivijalkaa huuhtoivat. Sen ympärillä levenee +joka haaralle laaja puisto, josta varsinkin yksi osa, niin sanottu +Paratiisi, jonne päästiin erään lahdelman poikki kivestä tehtyä +patolaitosta myöten, oli erinomaisen kaunis. Satavuotiset tammet ja +kastanjat lähinnä rakennuksen ympärillä varjostivat niin tiheästi taloa +että tuskin yksikään auringonsäde pystyi murtautumaan lehtiholvien läpi. +Senvuoksi näyttikin paikka synkältä, jolta se ei muuten suinkaan olisi +näyttänyt. + +Tämän ijänikuisen maakartanon omisti nyt kuvaamanani aikana Viipurin +hovioikeuden presidentti, kreivi Carl Gustaf Mannerheim,[1] jonka suvun +hallussa tila oli ollut yli kahden vuosisadan, kunnes sekin jo nykyään, +samoin kuin monet muutkin aatelishovit maassamme, on joutunut +talonpoikaiskäsiin. + +[1] Kreivi *Carl Gustaf Mannerheim*, syntynyt 1797, tuli filosofian +tohtoriksi 1819, Vaasan läänin maaherraksi 1833 ja Viipurin läänin 1834 +sekä Viipurin hovioikeuden presidentiksi 1839; kuoli 1854. Oli +avioliitossa vuodesta 1832 *Eva von Sehantzin* kanssa, joka oli syntynyt +1810 ja kuoli 1895. + +Heidän lapsiaan: + +*Sofie*, syntynyt 1833, tuli hovineidiksi 1850 ja meni naimisiin 1866 +italialaisen lähettisihteerin Cottan kanssa, joka kuoli 1867. + +*Carl*, syntynyt 1835, tuli ylioppilaaksi 1853, kamarijunkkariksi 1876 +ja on nyt liikemiehenä Helsingissä. Oli avioliitossa ensin *Helena von +Julin'in* kanssa, joka oli syntynyt 1842 ja kuoli 1881, sekä sitten +hovineiti *Sofie Nordenstamin* kanssa, joka oli syntynyt 1849. + +*Vilhelmina*, jota sanottiin Mimmiksi, syntynyt 1836. + +*Anna*, syntynyt 1840, naimisissa vuodesta 1863 professori, sittemmin +vapaaherra *Adolf Nordenskiöldin* kanssa, syntyi 1832, kuoli 1901. + +*Gustaf*, syntynyt 1846, kuoli kimnasistina 1865. + +Sinne johti perheen vanhimman pojan, nuoren Carl kreivin ja minun +välilläni vallitseva ystävyys ja sydämellinen suhde tieni siihen aikaan +usein; hän oli kanssani melkein yhdenikäinen ja samanaikainen +ylioppilas. Siihen aikaan oli meillä vielä monessa suhteessa samallaiset +mielipiteet, samallaiset käsitykset ja sympatiiat; nuoruuden haaveilut +ja kangastavat unelmat olivat meille yhteisiä, korkealentoisia, vaan +tuskinpa sittemmin todellisuudeksi muodostuneita. Kukapa voi nuoruutensa +keväässä aavistaa mitä tulevaisuus helmassaan toi? Oltiin ylioppilaita, +ajateltiin, tunnettiin ja elettiin vain päiväkseen ja sen huvituksia +varten. + +Louhisaaren perheeseen kuului, paitsi isäntäväkeä vielä kaksi nuorta +poikaa ja kolme tytärtä. Heidän ystäviään kävi siihen aikaan paljon +heidän luonaan, jolloin aina hilpeä ilonhälinä suurissa saleissa +kajahteli. Voikohan kukaan, joka kerrankaan oli nähnyt ihmeen kauniin +neiti Sofie Mannerheimin ymmärtäväisen hienoine kasvonpiirteineen, hänet +unohtaa? Hänestä, joka neiti Sofien sattui vain häthätää näkemään +tanssisalissa, voi hän näyttää kylmältä, liian itsetietoiselta ja ylen +ylhäiseltä. Kömpelö ja huonommuutensa tunteva henkilö tunsikin +kohdatessaan vaikkapa vain yhden kerran hänen silmäyksensä, todellakin +sellainen olevansa, ja pysyttelikin senvuoksi kaukana. Kerrotaanpa vielä +kaiken muun lisäksi, että itse Kaarle XV olisi hänestä lausunut: »Hän on +minun rinnallani aivan liian ylhäinen». + +Tänne kokoontui joukko nuorisoa, joka oli jotakuinkin erilaista kuin se +nuoriso, josta Fagervikin yhteydessä olen kertonut ja jonka +tunnusmerkkinä oli yksinkertainen sydämellisyys, tahi nuoriso Armfeltien +perheissä, jonka keskuudessa riemastunut, pinttyneistä tavoista +välittämätön ilo vallitsi. Täälläkin virtasi suonissa sinisin veri, +mutta täällä oli vallalla ylimysvaltaisen arvokkuuden jyrkkämuotoinen +sävy ja täällä kiinnitti kukin suurempaa huomiota itseensä ja +soveliaisuuden vaatimuksiin. Niistä nuorista naisista, jotka siihen +aikaan useammasti tähän seuraan kuuluivat, muistan nyt erityisesti +kauniin ja herttaisen neiti Alma von Kothen'in (sittemmin vapaaherratar +von Oertzen), Anna Björkenheimin (joka sittemmin oli naimisissa +vapaaherra Alfons Walleen'in kanssa), Ninni von Haartman'in (sittemmin +avioliitossa Eugen von Knorringin kanssa ja Constance Furuhjelmin (joka +joutui naimisiin Robert Lagerborgin kanssa). Kotiopettajattaria en ota +tässä lukuun; ilman heitä ei siihen aikaan voitu tulla toimeen ja oli +heitä tässäkin talossa usein yhtä monta kuin nuoria tyttäriäkin, joiden, +ollen kaikki neljä äidittömiä, täytyi olla heidän suojeluksensa +alaisina. Tässä seurapiirissä tavallisimmin tavattavat nuoret herrat +olivat Reinhold von Nassokin, Robert Björkenheim, Eugen von Knorring ja +näiden kuvausten kirjoittaja. + +Kreivitär, kaunis ja komea, esiintyi arvokkaasti emäntänä talossaan, +jossa kaikki suoritettiin erinomaisen hienosti ja suurellisesti -- pöytä +oli aina oivallinen ja tarjoilu hienoa. Kreiviä taas, joka oli +jäykkäluontoisempi ja totisempi, näkyi harvoin, sillä hänellä oli joko +virkamiestehtäviään suoritettavanaan tahi oli hän sitten innokkaana +tiedemiehenä ja etevänä tutkijana, hyönteistieteilijänä syventynyt +opinnoihinsa ja tutkielmiinsa. Mutta jos hän joskus astui niihin +saleihin, joissa me nuoret huvittelimme, tuntui minusta kuin ilomme +äkkiä olisi kankisuitsiin takertunut ja leikinlasku vaimeni +hiljaisuudeksi hänen totisen ja arvostelevan katseensa edessä. + +Pääasiallisesti huvittelimme Louhisaaressa esittämällä pieniä +näytelmällisiä tilapäistekeleitä. Sekä neiti Sofiella että Carlella oli +harvinaisen paljon näyttämöllisiä taipumuksia, he olivat kerrassaan +taitureita, ehkä kuitenkin parhaiten kehittyneitä häikäisevän +luontevassa jäljittelyn ja ivamukailun taidossa. Sukkelasti ja ilman +suurempaa vaivannäköä kyhäsi Carl jonkun näytelmällisen +tilapäistekeleen, useimmittain helkkyvässä runomitassa; niissä usein +leikinlaskun alla purevasti ivattiin päivän tapahtumia tahi henkilöitä. +Kokkapuheille ja pistosanoille naurettiin makeasti; siihen eivät +kuitenkaan yhtyneet ne, joihin usein sangen terävä kärki sattui osumaan. + + + + +XXV. + +ERÄS KEISARIVIERAILU. + +1854. + + +Kevätlukukausi vuonna 1853 oli melkein yhtämittaista alituisesti +uudistuvien huvitusten hyörinää. Suuret tanssiaiset ja suljetummat +tanssiaiskemut, ylioppilashuvitukset ja näytelmälliset iltamat +vaihtelivat jatkuvassa sarjassa keskenään. Elämä ja ilo ja huolettomuus +huomisesta oli kaikkialla vallalla. + +Mutta kesken tällaisen huvitusten pyörteen alkoi kuulua jonkunlaisia +räikeitä epäsointuja ja synkkiä pilviä kasaantua valtiolliselle +taivaanrannalle. Turkkilaiset ja kurdit tappoivat joukottain +armeenialaisia ja bulgarialaisia ja hävittivät heidän maitaan. Siihen +oltiin jo ennestään totuttu, eikä se niin suuresti mieliä +kuohuttanutkaan, sillä mitäpä muuta sille voi tehdä kuin surkutella +noita maa-raukkoja ja niiden asukkaita. Mutta samalla havaittiin että +koko Wenäjän kansaan oli liikuttavasti koskenut heidän uskolaistensa +kuolemanparku, ja huuto, mahtava kuin ukkonen, kaikui yli koko suuren +valtakunnan, vaatien apua onnettomille ja kostoa tehdyistä rikoksista. +Keisari Nikolai ei voinut vastustaa tätä Wenäjän kansan omantunnon ja +myötätunnon ilmausta onnettomia kohtaan, ja hän päätti senvuoksi +mahtavan hallitsijasanansa voimalla lopettaa nuo kamalat vainot. + +Hän lähetti silloin meidän kenraalikuvernöörimme, ruhtinas +Menschikoffin, erityisenä lähettinä Konstantinopoliin, vaatien +suojelusta sulttaanin oikeauskoisille alamaisille. Kun asiasta oli +keskusteltu jonkun aikaa pääsemättä kuitenkaan tarkoitettuun tulokseen, +saapui ruhtinas huhtikuussa matkatamineissaan, puettuna kuuluisaan +harmaaseen päällystakkiinsa, sulttaanin luo ja esitti hänelle Wenäjän +loppuehdotuksen. Kun siihen ei suostuttu, matkusti ruhtinas heti pois, +toukokuussa 1853, jonka jälkeen aseiden täytyi astua asian +ratkaisijaksi. Heti senjälkeen marssi ruhtinas Gortschakoff +turkkilaisiin alusmaihin, Moldavaan ja Walakkiaan, ottaen ne haltuunsa +keisarinsa vaatimusten vakuudeksi. Mutta pian kohtasivat hänen joukkonsa +Omer-paschan, joka kykeni estämään Wenäjän armeijan pääsyn Tonavan yli. +Molemmat sotajoukot seisoivat jotakuinkin yhtä voimakkaina vastakkain, +eikä kumpikaan voinut saavuttaa mitään ratkaisevaa voittoa. + +Mutta marraskuussa onnistui amiraali Nachimoffin saada Sinopen luona +loistava voitto turkkilaisesta laivastosta, joka kokonaan hävitettiin. +Kun tämä tuli tietoon, purjehti ranskalainen ja englantilainen +yhdistynyt laivasto Bosborin salmeen uhatussa ja turvattomassa asemassa +olevan Konstantinopolin suojaksi ja avuksi. Ja niinpä ei suurta +itämaista sotaa enää voitu välttää, joskaan varsinaista sodanjulistusta +ei vielä oltu annettu. + +Jokainen täällä huomasi silloin selvästi, että sodan kauhut ulottuisivat +meidänkin maamme rannikoille, maamme saatua jo lähemmä puoli vuosisataa +nauttia rauhan siunausta. Eikä kauan viipynytkään kun jo nähtiin +joukko-osaston toisensa perästä marssivan maahamme; maanteillä +kuljetettiin teiden täydeltä pitkissä jonoissa tykkejä, ampuma- ja +muonavaroja; sananlennättäjiä (sen ajan sähkösanomia) kiiti kiireisellä +vauhdilla kaikille haaroille; makasiineja rakennettiin varastojen +säilytyspaikoiksi useihin eri paikkoihin; veistämöillä valmistettiin +levähtämättä kanuunavenheitä; suuria hankintasopimuksia tehtiin; +korkeita kenraaleja, kuuluen kaikenlaisiin eri joukkoihin, saapui tänne, +toimeenpanivat täällä tarkastuksia ja matkustivat jälleen pois, j. n. e. +Päivä päivältä tuntuivat sodan jyskeet ja melskeet yhä enemmän +lähestyvän. + +Silloin levisi ympäri maata sekava huhu siitä, että Ruotsinkin kanta +olisi horjuva ja että keskustelut jo olisivat muka käynnissä sen ja +länsivaltain kanssa. Vaikkakin kuningas Oskar teki kaikkensa jyrkän +puolueettomuuden säilyttämiseksi, koetti osa sanomalehdistöä kuitenkin +kaikin voimin saada n. s. yleistä mielipidettä johdetuksi sodan +puolelle, ja nuori, toimintahaluinen kruununprinssi Carl koetti myöskin +kehoittaa vanhaa, jo heikkoa ja sellaiseen seikkailuun vastenmielistä +kuningasta nyt jos koskaan käyttämään tilaisuutta hyväkseen ottaakseen +takaisin mitä oli menetetty. + +Ei ole ihmettelemistä joskin tuollaisia huhuja kuullessa levottomuutta +ja mielenkuohuntaa syntyi hieman itsekullakin taholla, sillä vielä oli +tuoreessa muistissa se aika, joka yhdisti meidän kohtalomme vanhan +emämaan kanssa, ja kukapa voisi varmuudella sodan vaiheita ennakolta +ennustaa. Eikä sekään ihmetytä, että muutamat mahtavat henkilöt +tahtoivat asettaa vallitsevan mielialan ja siitä koituvan vaaran +korkeimmassa paikassa räikeämpään valoon kuin se oikeastaan oli, +osoittaakseen alamaista uutteruuttaan ja intoaan ja lisätäkseen +suosiotaan itsevaltijaan silmissä. + +Mutta keisari Nikolai ei ollut sellainen mies, joka olisi tuominnut näin +vakavia asioita ainoastaan yksipuolisen kuvailun mukaan. Hän tahtoi +ensin itse nähdä ja tutkia ja sitten toimia, ja hän päätti +mieskohtaisesti matkustaa Helsinkiin. Se olisi näet omiaan osoittamaan +hänen lempeyttään ja armoaan meidän maatamme kohtaan, jossa hän ei ollut +käynyt kahteenkymmeneen vuoteen, ja samalla olisi hän itse tilaisuudessa +muodostamaan varmemman ajatuksen siitä mitä hänen selkänsä takana nyt +koetuksen hetken tultua oikeastaan oli. + +»Keisari tulee!» leimahti ympäri maata kuin sähkökipinä, ja +pääkaupunkiin kiiruhti korkeita virkamiehiä, presidenttejä, +kuvernöörejä, piispoja, useita ylhäisempiä yksityishenkilöitä ja +muutamia kaikessa kiireessä kokoonpantuja lähetystöjä. + +Oli maaliskuun 14 päivän iltayö ja pureva pakkanen. Lumi oli kasaantunut +korkeiksi kinoksiksi, peittäen kadut ja torit ja naristen jalkojen alla. +Silmänkantamaton ihmisjoukko oli myöhäisestä hetkestä ja pakkasesta +huolimatta kokoontunut yhteen, täyttäen kaksinkertaisella +tulisoihturivillä valaistun tien pitkältä sillalta pitkin Uniooninkatua +ja kauppatoria aina keisarilliseen palatsiin asti. Palatsi oli seisonut +monet pitkät vuodet autiona ja tyhjänä, mutta nyt sen jokaisesta +ikkunasta tulvehti ulos valovirta, sisällä näytti väkeä liikkuvan +kiireesti edestakaisin ja reki reen perästä ajoi sisään linnanpihaan, +kuljettaen palatsiin korkeimpia viranomaisia ja kenraalikunnan. +Kärsivällisesti odottelivat yhteensulloutuneet kansanjoukot kunnes +yht'äkkiä myöhäisenä yöhetkenä kuului kaukaista humua, joka nopeasti +läheni ja kasvoi voimakkaammaksi kunnes aivan läheltä alkoi kuulua +jylisevä eläköönhuuto; kokoonpakkautunut väkijoukko avasi tien keskeensä +ja huimalla vauhdilla ajoi esiin pitkä jono kolmivaljakolta avonaisine +kuomirekineen; lumi tulijain ympärillä tuprusi ja huuru pöllähteli +vaahtoisten, päristeleväin hevosten sieramista. Ensimäisessä reessä +istui mies, jonka kasvonpiirteet kaikki tunsivat, vaikkeivät olleet +koskaan häntä nähneet, ja hän kuunteli jyliseviä, raikuvia +eläköönhuutoja ystävällisesti nyökäyttäen päätään kansalle vastaukseksi. + +Keisari oli tullut, hän oli nyt Suomessa, meidän kaupungissamme! Ja +riemastus oli rajaton. + +Ensimäiseksi piti hänen käydä yliopistolla ja oli käynti määrätty +tapahtuvaksi kello 12 päivällä. + +Meidän oli käsketty jo yhtä tuntia aikaisemmin saapumaan miehissä +yliopiston juhlasaliin, juhlapuvussa luonnollisesti. Silloin oli +ylioppilasluettelossa kaikkiaan noin 450 ylioppilasta ja niistä oli noin +350 saapuvilla kaupungissa. Kaikki ne, jotka olivat tulleet +ylioppilaiksi vuoden 1850 asetusten astuttua voimaan, olivat velvolliset +käyttämään säädettyä virkapukua. Mutta saapuvilla olleista ylioppilaista +kuului tuskin puoletkaan tuohon luokkaan ja toiset taas, vanhemmat, +käyttivät tavallista hännystakkipukua. + +Kokoonnuttuamme saliin, koitui ylioppilasinspehtoriile, +pedellienpäällikkö parooni Hjärnelle ja hänen kuudelle pedellilleen +paljon puuhaa eroitellessaan virkapukuiset ylioppilaat siviilimiehistä, +jotka työnnettiin salin etäisempiin osiin, jotta me, joilla oli uudet ja +välkkyvät puvut, voisimme astua kaikessa loistossamme esiin ja asettua +lähimmille paikoille suuren käytävän ja parnasson ympärille. Pitkällisen +puuhan perästä ja kokkapuheita lasketeltua saatiin tämä eroittelu ja +sijoitteleminen viimeinkin tehdyksi ja meidät kaikki asianmukaiseen +järjestykseen. Pidettiin varmana, että keisarista kullanhohtoiset +virkapuvut näyttäisivät mieleisemmiltä kuin mustat hännystakit. + +Hieman ennen kahtatoista astui ministerivaltiosihteeri, kreivi +Aleksanteri Armfelt sisään, seisahtui suuren sisäänkäytävän oven luo, +tervehti ja kumarsi kohteliaasti joka haaralle sekä lausui sitten tähän +tapaan: + +»Hyvät herrat! Me tiedämme kaikki, että muutaman silmänräpäyksen +kuluttua meidän korkea hallitsijamme, Hänen Majesteettinsa Keisari, +meidän armollinen suuriruhtinaamme aikoo kunnioittaa yliopistoa +käynnillään täällä, ja hän tulee silloin kohdistamaan teille muutamia +ystävällisiä ja armollisia sanoja. Herrat tietävät kyllä, että +sivistyneellä nuorisolla on tapana tällaisessa tilaisuudessa jollakin +tavoin ilmaista myötätuntoisuuden tunteitaan tällaisen suosion +osoituksen johdosta itseään ja koko maata kohtaan, joka mielenilmaisu +aivan varmaan kohoaa sydämen pohjasta ja on kajahtava korkealle tässä +salissa. Minä oletan, että herrat ymmärtävät tämän yhtä hyvästi kuin +minäkin, eikä minulla senvuoksi ole mitään lisättävää.» Ja tämän +sanottuaan, kumarrettuaan molemmille puolille kohteliaasti, poistui hän. + +»Herrat» tiesivät ja ymmärsivät tämän kaiken ilman hänen puhettaankin. +Mutta kun siihen aikaan ainoastaan aniharvat ymmärsivät venäjänkieltä, +jolla kielellä keisari puheensa piti, syntyi siitä sangen omituinen +sekasotku. + +Tuskin oli kello lyönyt kaksitoista kun suuren sisäänkäytävän +kaksoisovet avattiin ja keisari astui sisään, jälessään muutaman +askeleen päässä loistava seurue; hän astui reippain, tahdikkain askelin +pitkin pääkäytävää alas parnassolle. Tultuaan opetusistuimelle kääntyi +hän yleisöön päin. Hänen molemmilla puolillaan seisoi kaksi hänen +poikaansa, miltei yhtä uljaita kuin hän itse -- Aleksanteri, Konstantin, +Nikolai ja Mikael -- ja heidän taakseen asettautui kokonainen parvi +kumartelevia ja hymyileviä kenraaleja ja ministerejä +kullankirjailluissa, krasjaanilla varustetuissa ja nauhoin +koristelluissa univormuissaan, loistava ja välkkyvä joukko. + +Minun paikkani oli vain muutaman askeleen päässä keisarista, joka seisoi +aivan vastapäätä minua. En voinut katsettani irroittaa miehestä, jonka +paljas nimi kykeni maailmaa vapisuttamaan. Minä seisoin kuin +loihdittuna, enkä ole koskaan, en ennemmin enkä myöhemmin, katsellut +niin vaikuttavia kasvoja. Hänen piirteensä eivät koskaan unohdu sen +mielestä, joka ne kerrankaan on nähnyt. Kaikkia muita pitempi oli hän, +erinomaisen kaunis ja ryhdiltään uljas ja arvokas, ja hänessä huomasi +selvän leiman siitä tietoisuudesta, että hän oli itsevaltias yli sadan +miljoonan ihmishengen ja yli maan niin laajan, joka ulottui +Ahvenanmaalta Beringin salmeen ja Valkoisesta- Mustaanmereen. Hänen +katseensa oli avoin mutta samalla ankara ja käskevä: sen edessä +ikäänkuin lyyhistyi kokoon ja tunsi oman vähäpätöisyytensä. Hänen +äänensä oli korkea, kirkas, miellyttävä ja kaikuva kuin hopeakello. Hän +oli henkilöitynyt majesteetillisuus. + +Muutaman silmänräpäyksen verran katsottuaan edessään seisovaa nuorekasta +joukkoa, piti hän lyhyen puheen, mutta pahaksi onneksi venäjänkielellä, +josta emme sanaakaan ymmärtäneet. Puhe lienee pääpiirteissään sisältänyt +ilmoituksen siitä, että hän, joka aina oli rakastanut rauhaa kansojen +korkeimpana onnena, oli kuitenkin nyt tullut pakoitetuksi tarttumaan +miekkaan auttaakseen uskolaisiaan, armeenialaisia ja bulgarialaisia, +jotka olivat huutaneet häntä avukseen ja suojakseen sitä väkivaltaa ja +sortoa vastaan, jota Turkki oli ryhtynyt heitä kohtaan +häikäilemättömästi harjoittamaan. Mutta silloin olivat Ranska ja +Englanti omanvoitonpyyntöisten ja itsekkäiden laskelmien perusteella ja +kateellisina Wenäjän lisääntyneestä vaikutusvallasta yhtyneet hänen +vihollisiinsa ja julistaneet Wenäjää vastaan sodan. Vihollinen on +voimakas ja mahtava, lisäsi hän, ja senvuoksi uhkaa meitä kaikkia ja +isänmaata suuri ja lähellä väijyvä vaara. + +Tässä keskeytti hän hetkiseksi ja katseli ympärilleen ikäänkuin tahtoen +havaita minkä vaikutuksen hänen sanansa olivat tehneet. + +»Herrat», jotka eivät olleet ymmärtäneet sanaakaan hänen puheestaan vaan +luulivat että se nyt loppui, muistaen kehoituksen että heidän tulisi +»korkealle kajahtavasti ilmaista myötätuntoisuuttaan», ratkesivat nyt +raikuvaan eläköönhuutoon niin että sali kajahti, ollen varmoja siitä +että he näin osoittivat mitä suurinta kunnioitustaan ja suosiotaan +hallitsijalle. + +Näki selvästi kuinka hän hämmästyi kuullessaan tälle kohdalle niin perin +huonosti soveltuvat huudot. Hänen kulmakarvansa rypistyivät äkkiä yhteen +ja hänen kasvoilleen levisi uhkaava ilme, mutta vain silmänräpäykseksi, +sillä varmaankin käsitti hän heti tämän soman kohtauksen, hänen uhkaava +katseensa muuttui hymyilyksi ja hän jatkoi puhettaan, joka sitten lienee +pääasiallisesti sisältänyt vain: että hän senvuoksi toivoi, kun tämä +vaara nyt yhä enemmän lähestyi meidän rannikoitamme, että sivistynyt +nuoriso näyttäisi maalle hyvää esimerkkiä ja rientäisi vapaaehtoisesti +sotalippujen luo puolustamaan valtaistuinta ja isänmaata. + +Vaikkei nytkään ymmärretty sanaakaan hänen puheestaan, oivalsivat +kuitenkin kaikki, että keisari oli nyt puheensa lopettanut, ja senvuoksi +kohotettiin jälleen kaikuva, riemukas eläköön niin että seinät huudosta +kajahtivat. Hyvin tyytyväisenä hänelle osoitetusta kunnioituksen ja +suosion ilmauksesta, nyökkäsi hän päällään useita kertoja mieltymyksensä +osoitukseksi, jonka jälkeen hän poistui salista, yhtä varmoin ja +pontevin askelin kuin oli tullutkin, koko loistavan seurueensa +saattamana. + +Senjälkeen kävi keisari kirjastossa, Nikolainkirkossa, senaatissa ynnä +muualla. Kaikkialla, mihin hän vain meni, kohtasi hän eläköönhuutoja +kajauttelevia lukemattomia väkijoukkoja ja riemastusta, ja +mieltenilmaisujen sävystä voi hän hyvin huomata, että hänelle kaikkialla +omistettu kunnioitus ja suosio oli vapaatahtoista, eikä suinkaan +viranomaisten järjestämää ja aikaansaamaa. Hän osoittikin useissa +tilaisuuksissa mielihyvänsä siitä ja lausui, että hän nyt täydellisesti +luotti suomalaiseen kansaansa. + +Tulipa sinä päivänä minne hyvänsä, vallitsi kaupungissa kaikkialla +eloisuus, liike ja riemastus -- kaikki olivat ulkosalla, »mies talosta», +sillä kaikki tahtoivat vielä kerran ja niin usein kuin suinkin +mahdollista nähdä edes vilahdukselta tuon mahtavan olennon, jolla oli +valtijaskatse. + +Mitään tanssiaisia ei toimeenpantu, sillä keisari oli, katsoen ajan +vakavuuteen, pyytänyt vapautua sellaisesta, mutta sensijaan kutsui hän +itse korkeimmat virkamiehet, kenraaliston ynnä muita juhlapäivällisille +keisarilliseen palatsiin. Päivällisten loppuessa saapui koko +ylioppilaskunta soihtukulkueessa paikalle ja lauloi etupihalla Suomen +laulun siihen sepitetyillä suomalaisilla sanoilla ja sitten +Maamme-laulun ruotsiksi, jolloin keisari ja perintöruhtinas, molemmat +puettuina Suomen kaartin univormuun, astuivat ulos ulkoparvekkeelle ja +kiittivät kunnianosoituksesta. Illalla oli kaupunki loistavasti +valaistu, muutamin paikoin kuultokuvinkin, nimimerkein j. n. e. + + + + +XXVI. + +KUN MINÄ AIJOIN RUVETA HUSAARIKSI. + + +Tuona äsken kuvaamanani päivänä, niin sanottuna »keisarin päivänä» oli +meidän hyvässä kaupungissamme vallalla kaikkialla eloa ja liikettä ja +riemastusta. Kansaa parveili ja kuljeskeli edestakaisin kaduilla ja +toreilla saadakseen sattumalta, edes vilahdukselta nähdä mahtavaa +itsevaltiasta, kun hän kolmivaljakolla kiiti ohi huimaavaa vauhtia +loistavan seurueensa seuraamana. Kaikki tahtoivat nähdä, kaikki +tahtoivat kuulla jotakin siitä mitä päivän kuluessa oli tapahtunut. +Kaikki olivat ulkosalla, eikä kukaan halunnut istua kotona. Ravintolat +olivat luonnollisesti viimeistä paikkaa myöten täynnä; niissä +tungeskeltiin ja olipa siinä vaivannäköä tarpeeksi jos sai tuolin +itselleen puuhatuksi. + +Kuta myöhäisemmäksi ilta kului, sitä vetreämmäksi kohosi mieliala. +Samppanjakorkkeja poksahteli ilmaan hieman siellä ja täällä. Kukin oli +tavannut ystäviään ja piti iloja heidän kanssaan myöhäiseen yöhön asti. +Vihdoin »pikkutunneilla» täytyi kuitenkin lähteä pois, ja hieman +hoippuvin jaloin ja raskain päin astelin minäkin kotiin. + +Kun avasin oven eteiseen hämmästyin joltisestikin huomatessani siellä +passarimatamini nukkuvan sikeässä unessa korsaten. Ravistelin häntä +hieman ja unen pöpperössä kimposi hän seisaalleen tuoliltaan ja selitti, +että eräs palvelija oli käskenyt hänen odottamaan minun kotiintuloani, +vaikkapa kuinka myöhään sitten tulisinkin, ja antamaan minulle kaksi +erittäin tärkeää kirjettä heti luettavaksi. + +Kärsimättömästi avasin minä ne. Epävarmat silmäni lensivät riviltä +riville, joita tuskin osasin lukea, vielä vähemmän pystyin oikein +käsittämään mitä kirjeissä puhuttiin. Molemmat kirjeet olivat sedältäni, +kenraalilta.[1] Toisessa pyysi hän minun tulemaan luokseen kello +kymmenen aikaan illalla tärkeään keskusteluun. Toisessa kirjoitti hän, +että hän oli turhaan odottanut minua luokseen määrättynä aikana ja +sentähden nyt *velvoitti vakavasti* minut saapumaan luokseen täydessä +univormussa *täsmälleen* kello kahdeksan seuraavana aamuna ja huomautti +ett'en missään tapauksessa enkä minkäänlaisten verukkeiden nojalla saisi +sitä laimiinlyödä. -- »Tulevaisuutesi riippuu tästä», lopetti hän +kirjeensä. + +[1] *Anders Edvard Ramsay*, Kuopion maaherran Anders Johan Ramsayn +poika, oli syntynyt 1799, tuli kamaripaasiksi 1816, kapteeniksi +Preobraschenskin kaartiin 1825, jolloin hän toimi keisarillisen palatsin +päävahdissa joulukuun kapinan puhkeamisen aikana, ylennettiin everstiksi +ja tuli Suomen kaartin päälliköksi 1828, sivusadjutantiksi 1830, otti +osaa Puolan sotaan ja Varsovan valloitukseen, ylennettiin +kenraalimajuriksi 1836, nimitettiin kaikkien Venäjän +tarkkampujarykmenttien tarkastajaksi, tuli kenraaliluutnantiksi 1847, +edusti Suomen ritaristoa ja aatelia kruunausjuhlassa Moskovassa 1856, +korotettiin vapaaherralliseen säätyyn samana vuonna, ylennettiin +kenraaliadjutantiksi 1858, nimitettiin kaikkien Puolaan sijoitettujen +joukkojen komentajaksi 1862 ja valtioneuvoskunnan jäseneksi 1873 oli +m. m. Aleksanteri Newskyn hohtokivi-tähdistön ja Vladimirin ensimäisen +luokan ritari ja sai Andreaksen tähdistön suurristin 1875, kuoli 1877. +Oli avioliitossa ensiksi vuodesta 1833 hovineiti *Constance +Reuterskjöldin* kanssa, joka oli syntynyt 1815 ja kuollut 1839, sekä +sitten vuodesta 1840 vapaaherratar *Augusta Mellinin* kanssa, joka oli +syntynyt 1817 ja kuoli 1843. + +Silmiäni huikasi. Minun tulevaisuuteni! Mitä tekemistä hänellä on minun +tulevaisuuteni kanssa? Luin kirjeet moneen kertaan ja luin yhä +uudelleen, ymmärtämättä kuitenkaan mikä sedän oli aiheuttanut ne +kirjoittamaan ja mitä ne merkitsivät. Erityisesti sanat »täydessä +univormussa» olivat minulle käsittämättömiä, sillä ei suinkaan minun +tarvinnut paneutua täyteen univormuun mennäkseni setäni luo. Mutta +selvästi käsitin minä kuitenkin, että kysymyksessä täytyy nyt olla jokin +erittäin tärkeä asia; ja siksi suuresti kunnioitin minä setääni, tuota +tuimaa ja ankaraa kenraalia, ett'en voinut ajatellakaan olla +tottelematta hänen käskyään. + +Ohimoitani jomotteli, päässäni takoi ja kalkutteli ja perin väsyneenä +edellisen yön valvomisesta ja koko tämän päivän lystinpitoloista aijoin +vain heittäytyä vuoteelleni ja nukkua. Mutta samassa muistin nuo kirjeet +ja aloin kastella kerta toisensa perästä kolottavaa päätäni kylmään +veteen, jolloin viinihöyryt vähitellen alkoivat haihtua, päänpakotus +herkesi ja käsityskykyni jonkun verran selkeni. Katsoin kelloa -- se oli +jo kolme -- siis ei ollut enää kuin viisi tuntia siihen, jolloin minun +piti olla määräpaikassa. Kun pelkäsin ett'en heräisi ajoissa jos kerran +maata rupeaisin, istuin mukavalle tuolille uinahtaakseni edes siinä +hieman. Mutta lakkaamatta syöksähdin minä siitä kelloa katsomaan, sillä +näin koko ajan unta että olin nukkunut yli ajan ja tulin liian myöhään. + +Niin kului yö. Jo kello 7 aikaan aloin pukea päälleni ja määrätyllä +hetkellä olin setäni luona. + +Hän kertoi, että keisari oli edellisenä päivänä juhlapäivällisten +jälkeen palatsissa kysynyt häneltä ja kreivi Armfeltilta tiesivätkö he +joko yksikään ylioppilaskunnan jäsenistä oli seurannut hänen +kehoitustaan ja ilmoittautunut halukkaaksi astumaan sotilasriveihin. He +olivat valtioviisaalla hienoudella vastanneet, ett'eivät he voineet +antaa majesteetille tässä asiassa mitään varmaa vastausta, vaan että he +kuitenkin olivat kuulleet, vaikkakin tosin vain huhupuheena, että useat +olisivat siihen halukkaita ja että mieliala ylioppilaskunnassa olisi +erinomaisen innostunut. Tämän kuullessaan oli keisari suuresti +ihastunut, ja hän tahtoi seuraavana aamuna nähdä ne ylioppilaat, jotka +jo olivat ilmoittautuneet. Setäni kysyi nyt minulta, tiesinkö jotakin +asiasta. + +Minä vastasin, ett'en ollut kuullut kenenkään ilmoittautuneen ja ett'en +myöskään luullut kenenkään sitä tekevän. + +»Siinä tapauksessa täytyy sinun ilmoittautua. Tässä ei auta mikään muu.» + +Minusta tuntui kuin olisi veri suonissani jähmettynyt ja hämmästyneenä +moisesta ehdotuksesta vastasin: + +»Minunko? Se on mahdotonta, setä hyvä, sillä minä en tunne kerrassaan +minkäänlaista kutsumusta antautua sotilasalalle.» + +»Sinun täytyy kuitenkin, se on ehdottomasti välttämätöntä, eikä tässä +mitkään estelyt auta. Siitä voi riippua paljon, enemmän kuin tällä +hetkellä osaatte aavistaakaan, sillä keisari näyttää pitävän sitä +tärkeänä seikkana ja kysyy millä kannalla asia nyt on. Hetkisen perästä +menen minä keisarilliseen palatsiin ja silloin täytyy sinun seurata +minua. Ymmärrä minut kaikessa tapauksessa oikein, ilmoittautuminen ei +kuitenkaan ratkaisevasti velvoita sinua sittemmin astumaan riveihin. Se +saa riippua siitä mitä myöhemmin päätät.» + +»Jos setä tosiaankin varmasti vakuuttaa, ett'ei siitä johdu mitään +pakkoa eikä vaaraa, niin voin tulla mukaanne, jos setä kerran käskee, ja +ilmoittautua halukkaaksi sotapalvelukseen.» + +Hän vakuutti sen minulle, pyysi minua luottamaan hänen sanaansa ja +vaati, että tässä tapauksessa asian tulee jäädä ainakin toistaiseksi +meidän keskenäiseksi asiaksemme. + +Noin kello 9 aikaan tulimme me palatsiin, jonne samaan aikaan ilmestyi +muitakin univormuniekkoja ylioppilaita. Meitä oli kaikkiaan kahdeksan. +Kreivi Armfelt oli näet kutsunut luokseen muutamia sukulaisiaan ja +tuttaviaan, jotka hän oli saanut tulemaan mukaansa samoilla perusteilla +kuin setäni minut. + +Hetken odotuksen jälkeen suuressa salissa, astui sinne sisään +perintöruhtinas Aleksanteri, seurassaan kreivi Armfelt ja setäni. Hän +lausui, mitä ystävällisimmän hymyilyn väikkyessä kauneilla kasvoillaan, +meille muutamia sanoja, mutta ikävä kyllä venäjänkielellä, jota me emme +ymmärtäneet. Minä huomasin että setä sanoi hänelle jotakin, luultavasti +että minä olin hänen veljenpoikansa, jonka jälkeen perintöruhtinas loi +pikaisen, mutta sangen myötätuntoisen silmäyksen minuun. Sitten poistui +hän, mutta meidän käskettiin jäädä vielä saliin. + +Ovet sisempiin huoneisiin avattiin jälleen jonkun ajan kuluttua ja +keisari astui saliin luoden meihin tutkivan katseen. Se oli läpitunkeva +ja kova. Kun setä silloin jälleen osoitti minua, huomasin kuinka +majesteetin katse samassa kirkastui ja hän nyökkäsi suopeasti päällään +minulle; minä tunsin kuinka minä, samallakuin syvään kumarsin, punastuin +ja kuinka koko ruumiini vapisi. + +Sitten meni hän takaisin sisähuoneisiin, ja niin oli tämä keisarin +puheilla käynti tehty. + +Kun keisari oli sinä päivänä vielä käynyt Viaporissa ja toimeenpannut +suuren sotilasparaadin, läksi hän päivällisen syötyään paluumatkalle +ylioppilaiden hänelle laulaessa ja kansanjoukkojen riemuitessa. + +Iltasella menin minä setäni luo saadakseni kuulla lähemmin +aamuvierailumme tuloksista. Setä oli mitä parhaimmalla tuulella ja +erittäin tyytyväinen asiain kulkuun. Keisari oli ollut sangen hyvillään +nähdessään että jo kahdeksan oli ilmoittautunut ja tultuaan vakuutetuksi +että tämä oli vain vähäinen alku. Sedälle oli hän erityisesti lausunut +muutamia armollisia sanoja sen johdosta että minä, hänen veljenpoikansa, +olin ollut ensimäisten ilmoittautujain joukossa, ja mielihyvissään siitä +tahtoi hän antaa armonsa sarven runsaasti vuotaa ja osoittaa minulle +niin suurta suosiotaan, että minut saataisiin, palveltuani vain kolme +kuukautta jo silloin Suomeen marssineessa Grodnon +kaartinhusaarirykmentissä, korottaa kornetiksi samaan rykmenttiin, ja +hän oli käskenyt Armfeltin merkitsemään nimeni tämän hänen armollisen +poikkeuslupauksensa yhteydessä kirjoihin. + +Kun setä kertoi tuosta keisarin erinomaisesta suosionosoituksesta, aloin +minä horjua aikeissani ja tunsin voimakkaan kiusauksen houkuttelevan +minua heittäytymään sotilaalliselle alalle. Mahdollisuus päästä niin +nopeasti upseeriksi erääseen Venäjän parhaimmista rykmenteistä, loistava +univormu ja sitten luonnostaan lankeava hieno elanto Pietarissa, kaikki +tuo houkutteli minua suuresti. Tällä tiellä voisi kohoaminen käydä +päinsä nopeasti, arvattavasti paremmin kuin millään muulla ja kaikessa +tapauksessa -- niin ajattelin silloin -- olisi tuollainen elämä toki +hauskempaa kuin väsyttävä lueskeleminen ja pikkukaupunkilaiselämä +Helsingissä. Minä aloinkin senvuoksi yhä enemmän ja enemmän kiintyä +tuohon ajatukseen ja päätin kirjoittaa isälleni kysyäkseni häneltä +neuvoa ja saadakseni hänen suostumuksensa. + +Vastauksen isältäni sain pian ja se oli ehdottomasti, vakavasti +kieltävä. Hän arveli etten ollut tarpeeksi aprikoinut tällaisen askeleen +merkitystä ja seurauksia, luuli että sedän uskottelut olivat minua +houkutelleet ja katsoi ett'ei minulla ollut mitään erikoisia taipumuksia +sotilasammattiin. Ja tässä on otettava huomioon vielä asian +taloudellinenkin, rahallinen puoli. Kysymyksessä olevassa rykmentissä +palveli silloin yksinomaan Venäjän rikkaimpien perheitten poikia ja olo +siinä tulisi minulle muodostumaan yhtäjaksoiseksi kieltäymyksien ja +nöyryytyksien ajaksi, koska minä toimeentulokustannuksissa en voisi +kilpailla näiden kanssa siitä yksinkertaisesta syystä, että isäni varat +eivät riittäisi niihin menoihin, joita tällaiseen komeilevaan elämään +vaaditaan, j. n. e. + +Seurasin isäni neuvoa ja heitin mielestäni tuon lyhyen unelmani, mutta +olen sittemmin usein miettinyt, millaiseksihan kohtaloni olisi +muodostunut, jos sittenkin, vasten isäni kieltoa, olisin antautunut +sotilasuralle, jossa minä nopeasti olisin voinut kohota arvoasteissa +keisarillisen armon ja siihen aikaan korkeimmassa suosiossa olevan +setäni mahtavan suojeluksen turvissa. On mahdollista, että siinä +tapauksessa nyt olisin vanha virkaeron saanut venäläinen kenraali, +ehkäpä suomalainen senaattori sen sijaan että -- piirtelen näitä +kuvauksia. Sillä tavalla elämämme vaiheet useinkin riippuvat sattumasta. +Mutta minä en ole milloinkaan ymmärtänyt tarttua punaseen lankaan, kun +sitä minulle on tarjottu. + +Meistä kahdeksasta, jotka silloin vapaaehtoisina sotapalvelukseen +ilmoittauduimme, tuli sittemmin ainoastaan yksi sotilaaksi -- ja hänkin +vain erääseen tavalliseen jalkaväkirykmenttiin. + +Keisari sai pian ajatellakseen tärkeämpiä asioita, kuin sen, astuiko +muutamia suomalaisia ylioppilaita sotapalvelukseen vaiko ei. Ja +ennenkuin vuosi oli kulunut, oli tämä mahtava henkilö itse jättänyt +maallisen katoavaisuuden. + + + + +XXVII. + +ENSIMÄINEN SOTAVUOSI. + +1854. + + +Jo muutaman päivän perästä keisarin lähdettyä Helsingistä, huomattiin +nopeasti toisiaan seuraavissa päiväkäskyissä, toisessa toisensa jälkeen, +sota-asioita selitettävän ja vahvistettavan. + +Keisarillisessa manifestissa huhtikuun 11 päivältä selitettiin kaikelle +kansalle, kuinka mahtavat kateelliset viholliset vastoin kaikkea +oikeutta olivat hyökänneet Wenäjän kimppuun, yrittäen syöstä sen siitä +ylevästä asemasta, johon Jumala sen oli kohottanut. Mutta Wenäjä ei +ollut unohtanut Jumalaansa, ja hän oli varmasti auttava sitä sodassa. +Manifesti loppui tuttuihin sanoihin: »Uskon ja kristikunnan puolesta me +taistelemme! Kun Jumala on meidän kanssamme, ken voi meitä vastaan +seistä?» + +Tämän piti antaa kaikille rauhottava luottamus sodan onnelliseen +ratkaisuun. + +Kenraalikuvernööri Rokassoffskylle uskottiin maan kaikkien joukkojen +ylipäällikkyys ja hän sai sitäpaitsi sotatilan johdosta laajan +toimintavallan. Kenraali Nordenstam määrättiin korkeimmaksi +esikuntapäälliköksi, setäni kenraali A. Ramsay tuli Helsingin-Turun +rannikkopuolustusväen päälliköksi, kenraali von Wendt Pohjanmaan +j. n. e. Erillään muista olevalle Ahvenanmaalle, johon vihollinen +luultavasti ensiksi kohdistaisi hyökkäyksensä, määrättiin eversti +(sittemmin senaattori) Knut Furuhjelm parin komppanian kanssa Turun +suomalaista krenatööriväkeä. + +Suomen kaarti ei kuitenkaan saanut ottaa osaa oman maan puolustukseen, +vaan määrättiin se lähtemään aluksi Pietariin; siellä oli se kesällä +keisarillisen perheen henkivartiostona Pietarhovissa ja siellä se +suuremmoisilla juhlallisuuksilla, joissa keisari ja suuriruhtinaskin +olivat läsnä, heinäkuun 17 päivänä vietti 25-vuotista kaartina olonsa +riemujuhlaa. Vasta myöhään syksyllä lähti se marssimaan Puolaan, jossa +se sai paljon kärsiä suurten rasitusten, kärsimysten, kelpaamattoman +ravinnon y. m. sekä varsinkin turmiota levittävän lavantaudin johdosta, +huveten siinä määrin, että täältä lähteneestä täyslukuisesta +miehistöstä, 1000:sta miehestä, ja kaksi kertaa sinne lähetetystä, +Hämeenlinnassa kootusta 500-miehisestä reservistä, ainoastaan 220 +miestä, jotka eivät kertaakaan olleet tavanneet vihollista retkellään, +oli tähteenä joukkojen kotiintullessa lokakuussa 1856. + +Mutta nyt oli meille rakkaaksi käyneen kaartin pataljoonan lähdettävä +matkalle. Suuremmoinen juhla-aamiainen järjestettiin seurahuoneelle, +jossa mieliala oli erittäin lämmin ja sydämellinen ja jossa toivotettiin +matkaanlähteville ystäville onnellista matkaa, kunniaa ja voitokasta +takaisintuloa. Kaupungin seurapiirit ottivat runsaslukuisina osaa +aamiaisiin ja monta kyyneltä siinä vuodatettiin. Professori Ilmoni piti +pataljoonalle mahtipontisen puheen, johon kenraali Ramsay arvokkain +sanoin vastasi. Topeliuksen sepittämästä runosta laulettiin säkeet: + + »Malja urhojen kaatuvien! + ja malja niiden mi palaa! + Joku tai monta voittojen miestä, + tervetultua kotiin taas! + Suomen kaarti ei konsaan petä + isänmaata ja kunniaa.» + +Innostus oli rajaton. Porilaisten marssin ja Maamme-laulun sävelten +kaikuessa marssittiin ympäri salia ja riemuittiin, juotiin ja +puristettiin jäähyväisiksi ystävän kättä aina iltamyöhään asti. +Seuraavana aamuna lähti pataljoona matkalle ja silloin virtasi koko +kaupungin kansa pitkälle sillalle ja maantielle, ajoivatpa monet +lähimpään majataloonkin saadakseen vielä siellä tyhjentää viimeisen +jäähyväismaljan lähteväin kanssa. Hetki oli juhlallinen, sillä kukapa +voi silloin tietää näkisikö ensinkään ja milloin kukin toisensa jälleen. + +Pienen suomalaisen pataljoonan sijaan, joka marssi kaupungista pois, +samoili sinne joukottain venäläistä sotaväkeä. Ensin tuli parin päivän +väliajoilla neljä kaunista ja hyvässä kunnossa olevaa +krenatööridivisionan rykmenttiä kenraali Güldenstubben johdolla, joiden +kunkin saavuttua kaupunki toimeenpani aina jonkunlaiset pidot +rykmentille. Niiden perässä saapui kaupunkiin tykistöpattereja, +sapööripataljoonia ja kasakkarykmenttejä sekä kaikenlaisia muita +joukkoja toinen toisensa jälkeen. + +Niinpä tuli huhtikuun alussa kaupunkiin korea Grodnon husaarirykmentti, +päällikkönään kenraali Aderkas ja eversti Lautrec de Toulouse sekä liuta +muita hienoja ja sorjia upseereja, jotka Helsinkiläis-piireissä avosylin +vastaanotettiin. Muutaman päivän perästä heidän tulonsa jälkeen +toimeenpantiin heidän kunniakseen erinomaisen hyvin järjestetyt ja +vilkkaat tanssiaiset Oelzen salongissa; pian voittivat nuoret +ratsumiehet siellä naisten suuren suosion ja helposti näyttivät he +pystyvän lohduttamaan tuntumattomiin naismaailman surun suomalaisten +upseerien lähdön johdosta. Heidän joukostaan muistan nyt erityisesti +kolme hienoa ja kaunista luutnanttia, Strandman'in ja Leonoffin sekä +aina iloisella tuulella olevan Kisileffskyn -- tanssin päämiehen. +Muutaman viikon perästä vastasivat he heille osoitettuun +kohteliaisuuteen kutsumalla vuorostaan kaupungin hienoimmat seurapiirit +jos suinkin mahdollista vielä ylellisempiin, suuremmoisempiin +tanssiaisiin, joissa samppanja virtana valui ja masurkan vinha viuhke +oli miltei loppumaton. + +Veljestyminen tuon hienon rykmentin upseerien kanssa kävi kuin +itsestään, ja meistä tuli jokapäiväisen seurustelun pohjalla pian hyviä +ystäviä. + +Kaupungissa hyrähti hereille hilpeys ja eloisuus, ja kun kasarmit eivät +likimainkaan riittäneet näin suuren sotilaspaljouden majoittamiseen, +täytyi suuri osa miehistöä sijoittaa asumaan taloihin, 20-30 kuhunkin. +Kaduilla vilisi kaikenlaisiin eri joukko-osastoihin kuuluvia upseereja, +ravintoloissa oli tungosta, kannukset kilahtelivat kaikkialla ja +samppanjakorkit paukahtelivat pöytien ääressä aamusta varhain +iltamyöhään eli oikeammin sanottuna iltamyöhästä aamuun asti. + +Kaupunki oli yhtäkkiä muuttunut kenttäleirin kaltaiseksi. Kaduilla +nähtiin päivät pääksytyksin kuljetettavan tien täydeltä tykkejä, +ampumavaroja ja muonatarpeita, joita vietiin joko linnoitukseen tahi +kaupunkiin järjestettyihin varastopaikkoihin; leipomoita ja +ruutikellareita rakennettiin useihin eri kohtiin; veistämöillä +valmistettiin tykkivenheitä; pattereita varustettiin jonkun verran joka +paikkaan, Kaivopuistoon, Punavuorille, Lapinlahteen, Drumsöhön ja +Viaporin ympärillä oleville saarille; kasakoita ja husaareja lenteli +edestakaisin kuljetellen käskykirjelmiä ja sanomia, ja tuntui kuin +kuuluisi hopearuplain helinää kaikkialla, niitä kun joukottain +kylvettiin ympäriinsä. + +Kaksi eri virtaa vyöryi vastakkain. Kun venäläisiä joukkoja marssi +kaupunkiin, tapasivat ne toisia kulkujoukkueita, jotka tulivat heitä +vastaan kaupungista poispäin. Täydellinen pakokauhu oli vallannut +Helsingin, jota pidettiin perikatoon tuomittuna. Suomen pankki teki +alun, paeten jo rekikelillä Hämeenlinnaan, ja kun se ei vielä sielläkään +katsonut aarteittensa olevan kyllin hyvässä turvassa, jatkoi se +vaellustaan Mikkeliin. Sen jälkiä seurasivat kaupungista pois senaatin +arkisto, kirjaston kallisarvoisin omaisuus, yliopiston kokoelmat, +yleiset kassat ynnä muut. + +Kun kaupungin asukkaat huomasivat kuinka kauhu oli vallannut +viranomaiset, eivät hekään sitä voineet välttää, vaan kiirehtivät +nopeasti saattamaan suuriarvoisimman omaisuutensa turvaan. Kaikki +sellainen sumputtiin kääreisiin ja lähetettiin pois kaupungista. Pitkät +loppumattomat kuormajoukot, täynnä tavaraa, kulkivat verkalleen +kelirikossa pitkin viheliäiseen kuntoon ajettuja teitä, kuljettaen +kaikenlaista kapinetta säilöön läheisimmälle maaseudulle. Voi helposti +kuvitella kuinka paljon tavaroita tällä tavalla raahatessa meni +kerrassaan pilalle ja turmeltui. + +Pidettiin aivan varmana että vihollisen luodit tulisivat polttamaan +Helsingin. Tällaisen onnettomuuden välttämiseksi julkaistiin määräys, +joka velvoitti talonomistajat laittamaan joka talon katolle yhden tahi +pari tynnyriä, joiden tuli aina olla vettä täynnä ja valmiina +sammuttamaan tulen, jos se syttyisi kaupunkiin heitetyistä +tuliraketeista. Hullunkurisilta, ikäänkuin haikaranpesiltä näyttivät nuo +kaikki tynnyrit katoilla, eikä niiden täyttämisestä niinkään vähäistä +puuhaa koitunut, kun kaupungissa ei vielä silloin ollut edes vesijohtoa. +Kaikeksi onneksi ei niitä kuitenkaan tarvinnut tarkoitukseensa käyttää, +samoin kuin ei joutilaiksi joutuneista merimiehistä kokoonpannulle +palosammutuskomppaniallekaan koitunut mitään puuhaa. + +Kevät tuli sinä vuonna aikaseen ja jos rannikot ja lahdet kauan +jäävaippaisina viipyivät, lainehtivat kuitenkin meren aallot vapaina jo +huhtikuun alussa. Jo huhtikuun 8 päivänä voitiin Tähtitorninvuorelta +tähystimellä nähdä muutamia jättiläismäisiä höyrylaivoja, jotka kaukana +meren ulapalla liikuskelivat edestakaisin, tupruuttaen taivaalle paksuja +valtavia savupatsaita. Siitä hetkestä alkaen seisoi siellä päiväkaudet +suuria väkijoukkoja tähystellen innokkaasti ja uteliaina merelle, +ihmetellen, oudostellen ja kysellen. Merellä näkyvät laivat muodostivat +yhtyneitten englantilaisten ja ranskalaisten laivastojen etujoukon, joka +oli nyt amiraalien Napier'in ja Deschênes'in johdolla purjehtineet +Suomenlahdelle. + +Kaupungin harvalukuiset kauppalaivat makasivat yhtä hyvässä turvassa +kuin venäläiset sotalaivatkin pohjois-satamassa, linnoituksen tykkien +suojassa. Mutta niin ei ollut asianlaita kaikeksi onnettomuudeksi moniin +suomalaisiin laivoihin nähden, jotka sota valtamerien kaukaisilla +ulapoilla yllätti. Vain harvat, mitätön osa niistä ennätti pelastua, +osaksi puolueettomiin satamiin, joissa moni laiva täytyi polkuhinnasta +myödä, mutta suurimman osan -- arvellaan enemmän kuin puolet -- ottivat +englantilaiset hyvänä makupalana kiini, jolloin ne auttamattomasti +jäivät vihollisen saaliiksi. Ne muodostuivat sodan ensimäiseksi suureksi +uhriksi Suomessa. + +Pian sulivat kinokset huhtikuun auringon niitä säteillään suudellessa, +ja kuukauden lopulla olivat jo sisimmätkin satamat jääpeitteensä +luoneet. Silloin valtasi levottomuus jokaisen ja pelättiin mitä nyt +tulisi tapahtumaan kun eivät jäämöhkäleet enää olleet estämässä +vihollista meidän rannoillemme lähestymästä. Päivät pääksytysten seisoi +suuret joukot kansaa vuorilla, levottomasti tähystellen meren ulapalle +ja odotellen mitä huomispäivä mahdollisesti mukanaan toisi. Mutta +vihollisen suuret, komeat laivat, kaikkiaan noin 70, liikuskelivat vain +hiljoilleen kaukana ulapalla, milloin yhdessä joukossa useampia, milloin +vain kaksittain tahi kolme samassa joukossa. Hyökkäyksestä tahi +maallenoususta ei kuulunut mitään. + +Mutta tulipa sitten toukokuun 20 päivänä Tammisaaresta tieto, että +ensimäiset laukaukset oli vaihdettu. Kaksi englantilaista laivaa oli +lähtenyt vetäytymään Pohjan lahteen päin. Kun ne sitten kulkivat aivan +Lapinlahden rannan vieritse, joutuivat ne sinne vahtiin pantujen +suomalaisten krenatööritarkk'ampujain hyvin tähdättyjen luotien +sateeseen. Laivoissa seisoi mastotouvien ja raakapuiden luona sekä +pitkin laivan reunuksia väkeä paljon, sangen sopivia maalitauluja, +joihin suomalaisten luodit aivan selvästi näyttivät osuvan, koskapa +rievut niistä riekaleina repeili ja vieläpä käsiä ja jalkoja ilmaan +pöllähteli -- mutta ihme ja kumma; ne seisoivat vain yhtä tyynesti ja +kuolemaa halveksivasti paikoillaan. Suomalaiset ärjyivät perkele! ja +luulivat että tai'at ja noituudet tässä on liikkeellä. Mutta he +olivatkin ammuskelleet vain sotamieskuvatoksia -- englantilaisten +tavallinen sotasukkeluus merellä. + +Molemmat sotalaivat höyrysivät edelleen lahteen päin. Hvitsandin luona +joutuivat ne erään rantapatterin kohdalle, josta singautettiin muutamia +laukauksia laivoja kohden, luultavasti kuitenkaan osaamatta niihin. +Paikalle kiiruhti silloin eräs venäläinen tykistöeversti mukanaan +vähälukuinen miehistö, mutta päästyään juuri parahiksi kukkulalle +ratsastaakseen siitä alas rannalle, sattui häneen kranaatti, tappaen +hänet ja muutamia ympärillä seisovia sotamiehiä siihen paikkaan. Siinä +»ensimäinen veripisara», joka innostutti Topeliuksen kirjoittamaan +helläsydämisen runon siitä, kuinka muukalaiset tulivat mereltä +tahraamaan ihanan keväämme ja kukkasten koristamat rantamme verellä. + + »-- -- -- vain Luoja yksin tietää + mit' ensi pisara tää meille, teille maksaa!» + +Hvitsandista kulkivat laivat Tammisaareen Leksvallin kautta vähääkään +välittämättä sinne asetettujen venäläisten krenatöörien ampumisesta. +Tammisaaresta ottivat he mukaansa muutaman ränsistyneen kuunarin ja +hinaten sitä perässään kulkivat samaa tietä takaisin lahden suulle, +jossa he ylpeinä teostaan polttivat laivan. + +Mutta »Hvitsandin taistelu» se alkoi sodan Suomessa. + +Puolustusta oli johtanut setäni, kenraali. Tieto tästä levisi nopeasti +Helsingissä, jossa sukulaiset arvelivat, että minun oli matkustettava +sinne onnittelemaan häntä kahakan onnellisen lopputuloksen johdosta. +Samoin oli Edvard Hisingerin laita, jonka isän omistamalla maalla +taistelutanner oli. Matkustimme sentähden yhdessä paikalle. Pääkortteeri +oli silloin vastapäätä Tammisaarta sijaitsevassa kauniissa Västerbyn +kartanossa (silloin tuomari Sundvallin omistama). Setäni otti meidät +sydämellisesti vastaan ja näytti hän tästä huomaavaisuudesta olevan +mielissään ja hyvillään. Päivällistä syötäessä esitettiin useita maljoja +sekä onnelliselle voittajalle että puolustuksemme menestymiselle ja +toivolle, että vihollinen joka paikassa samalla tavalla pakotettaisiin +vetäytymään takaisin saamatta mitään aikaan, j. n. e. + +Meidän vielä istuessa päivällispöydän ääressä iloisen mielialan +vallitessa kuului etelästä päin tuimaa ammuntaa. Ei ollut epäilystäkään +siitä, etteikö Hankoniemen varustukset olleet kysymyksessä. Hyvin +levottomana ja mieli kuohuksissa lähetti setäni viestintuojia täyttä +laukkaa ajaen ja niin nopeasti kuin mahdollista noutamaan tietoja. +Illalla saimme tietää, että kuusi liittoutuneitten laivaa oli +pommittanut Gustafsvärnin ja Meyerfeltin pieniä varustuksia, mutta +olivat nämät urhoollisesti pitäneet puoliaan ja pakottaneet vihollisen +vetäytymään takaisin. Tämä tieto lisäsi illan hauskaa mielialaa ja antoi +luottamusta uusiin menestyksiin. + +Mutta pian tuli surkeampia tietoja. Pohjanlahdelle oli myöskin osa +englantilaista laivastoa määrätty sulkemaan sen rannikot. Sen +päällikkönä toimi amiraali Plumridge, jota sittemmin tekojensa johdosta +sanottiin »Paloamiraaliksi». Toukokuun 30 p:nä hyökkäsi hän +varustautumattoman Raahen kimppuun ja poltti siellä viisi laivaveistämöä +kaikkine rakennuksineen ja laitoksineen, pikiruukin, tervahovin, jossa +silloin oli 8000 tynnyriä tervaa, kymmenen satamassa vielä +talviteloillaan olevaa laivaa ja suuret varastot puutavaraa. Tämän +ilkityön tehtyään purjehti hän samalla tavalla turvattomaan ja +varustuksettomaan Ouluun, jossa 2 p:nä kesäkuuta seitsemän veistämöä, 13 +laivaa, 15,000 tynnyriä tervaa, 60 makasiinia, suunnattomat määrät +lankkuja ja muuta puutavaraa y. m. joutui tulen saaliiksi. + +Täältä lähti hän Kokkolaan jatkaakseen siellä entiseen tapaansa ja +lähetti 7 p:nä kesäkuuta yhdeksän kanuunavenettä polttamaan laivoja ja +veistämöitä. Mutta siellä oli kauppaneuvos Donner porvarien etunenässä, +jotka hän oli houkutellut puolustautumaan, ja pikamarssissa oli kenraali +von Wendt kiiruhtanut sinne mukanaan kaksi komppaniaa venäläistä +sotaväkeä ja pari pientä kanuunaa. Kun englantilaiset laivat ja +kanuunavenheet saapuivat satamaan ja yrittivät laskea maihin, otettiin +heidät niin tuimasti vastaan, että he menettivät useita miehiä ja olivat +pakotetut vetäytymään takaisin, jolloin he vielä menettivät yhden +kanuunavenheen miehistöineen päivineen. + +Tämä pieni voitto, joka yksinomaan on luettava asukkaiden miehekkään +esiintymisen ansioksi, herätti yleistä riemua koko maassa ja riitti +kyllä pidättämään vihollisten laivat muista rantakaupungeista. + +Mutta ei ainoastaan meidän maassamme kuulunut voimakasta nurinaa +Plumridgen sodankäyntitavasta, johon kuului tulipalot ja rauhallisten, +turvattomain asukkaiden omaisuuden hävittämiset, vaan herättipä se +ankaraa moitetta Englannin parlamentissakin, jonka vuoksi tuollaiset +hävitykset eivät senjälkeen enää uusiintuneetkaan sodan aikana. + +Helsingissä odotettiin joka päivä hyökkäystä linnoituksen kimppuun, +sillä Porkkalan luokse oli liittoutuneitten laivasto -- noin 80 suurta +laivaa -- kokoontunut, ja näytti se valmistelevan hyökkäystä. Useita +kuljetuslaivoja oli saapunut sinne, tuoden ampuma- ja muonavaroja, ja +kaikki näytti heinäkuun puolivälissä olevan valmiina päällekarkaukseen, +kun koko laivasto silloin yhtäkkiä purjehti länteen päin. + +Oli mitä ihanin alkukesä ja luulenpa etten milloinkaan ennen enkä +jälkeen ole nähnyt niin iloista, sanonpa surutonta elämää kaupungissamme +kuin silloin. Tosin ei enää ollut suurien tanssiaisten aika, mutta +sensijaan oli rajaton määrä pienempiä huvitilaisuuksia, joiden +etunenässä olivat aina Rokassoffskyt, matkoja luonnon helmaan ja +pienillä valtion höyryaluksilla saaristoon, soittokunta aina laivalla +mukana, ulkoilmajuhlia mitä erilaisimpia, ohjelmassa usein tanssiakin. +Tämän tavattoman eloisuuden sai aikaan kaupunkiin majoitetun sotaväen +paljous ja etenkin Grodnon husaarit. Minä oletankin nyt, että tällaista +eloisaa elämää vartavasten ylläpidettiin kenraalikuvernöörin taholta, +jotta kaupunkilaisista saataisiin rauhattomuus ja ehkä miehuuttomuuskin, +joka muutoin olisi heidät vallannut, karkoitetuksi. Ja aivan varmaan +olikin tämä hyvä keino kaikkien pelkurien rohkaisemiseksi. + +Yliopistossa oli lukukausi sodan tähden lopetettu jo 15 päivänä +huhtikuuta, mutta hauska elämä ja monet yhä jatkuvat huvitukset +pidättivät minut kaupungissa lähelle juhannusta, jolloin minun kuitenkin +täytyi totella isäni järkähtämätöntä määräystä ja vaikkakin kaipuulla +jättää Helsinki ja matkustaa maalle. + +Liittoutuneitten laivastot olivat Porkkalasta lähteneet länteen päin ja +heinäkuun lopulla kokoontuneet Ahvenanmaan saaristossa. Sinne saapui +niinikään marsalkka Baraguay d' Hilliers mukanaan 15000 miestä +ranskalaista sotaväkeä. Myöskin englantilaista meriväkeä nousi näiden +keralla maihin lähellä Skarpansin kylää. Elokuun 13 p:nä alkoi +Bomarsundin pommitus. Tuon komean linnoituksen rakentamiseen oli Suomen +valtion varoista uhrattu suuret summat ja sitä oli rakennettu jo 25 +vuotta ja sittenkin siitä vasta osa oli valmiina. Ulkovarustusten +tekemiseen ei vielä oltu edes ryhdyttykään. + +Pitkästä välimatkasta huolimatta meren yli voimme me tyynenä kesäpäivänä +hyvin tarkkaamalla kuulla Björkbodaan laukausten vaihdon, jylinän ja +jyskeen. Kolme vuorokautta kesti pommitus. Jo 14 päivänä täytyi yhden +tornin rohkean vastarinnan jälkeen antautua ja seuraavana päivänä +molempain toisten. Tämän jälkeen kohdistivat kaikki laivat tulensa +päälinnoitusta vastaan, jota linnan päällikkö, kenraali Bodisco +urhoollisesti puolusti, mutta täytyi senkin 16 p:nä elokuuta antautua. +Sekä hän että eversti Furuhjelm ja noin 2000 mieheen nouseva +puolustusväki vietiin laivoihin ja lähetettiin sotavankeina osa +Englantiin osa Ranskaan. 40:llä yht'aikaa sytytetyllä miinulla +räjäytettiin tuo komea ja kallisarvoinen linnoitus sitten ilmaan niin +ett'ei siitä jäänyt kiveä kiven päälle. Lienee ollut erinomaisen +suuremmoinen näky, kun koko tuo mahdottoman suuri kivirakennusten joukko +yhdessä silmänräpäyksessä lensi ilmaan. + +Kun tieto Bomarsundin kukistumisesta saapui Pietariin, alettiin siellä +pelätä, että laivastot kääntyisivät hyökkäämään paljon heikomman +Hankoniemen kimppuun ja että Bomarsundin kohtalo odottaisi tuota pientä +linnoitusta, joka jo kerran sinä kesänä oli niin mainiosti +puolustautunut. Estääkseen tämän linnoituksen joutumasta vihollisen +käsiin, lähetettiin hetimiten käsky räjäyttämään se ilmaan, ja +pantiinkin tämä toimeen 27 p:nä elokuuta. + +Tähän loppuivat varsinaiset sotatapahtumat kesällä 1854. Laivastot +pysyttäytyivät kuitenkin kauan vesillämme, mutta ryhtymättä mihinkään +mainittavampiin tekoihin, ja vasta joulukuun alussa, kun sisäisemmät +purjehdusväylät alkoivat jäätyä, vetäytyivät ne kotimaihinsa. + +Kokonaisen vuoden olimme jo olleet eristettynä kaikesta liikenteestä +meritse ulkomaille. Varastot alkoivat tyhjetä ja monien tarvevälineiden +puutetta alkoi ilmetä. Ainoa tie, jota myöten varmuudella voitiin +tavaroita kuljettaa, oli Tornion kautta, mutta pitkä kuletusmatka teki +ne arveluttavan kalliiksi. Antautumalla suureen vaaraan kiinijoutumiseen +nähden purjehtivat kuitenkin muutamat pienehköt ahvenanmaalaiset veneet +meidän ja Ruotsin rannikon väliä, kulettaen mukanaan varsinkin +tarpeellisimpia tavaroita. Mutta maan koko varsinainen kauppa, vienti ja +tuonti oli sodan aikana kokonaan lamassa, aiheuttaen siten mahdottoman +suuren tappion niin maalle kuin liikkeenharjoittajillekin. Kaikista +muistakin tuntui raskaalta ja painostavalta olla niin kauan eroitettuna +keskinäisestä liikenteestä muun maailman kanssa. + + + + +XXVIII. + +TOINEN SOTAVUOSI. + +1855. + + +Talvi oli tullut, meri oli jäässä, vihollinen vetäytynyt omille mailleen +ja meille oli siten muutamiksi kuukausiksi suotu jonkunlainen aselepo. +Mutta kaikesta päättäen tulisi sota kuitenkin kevään koittaessa jälleen +ilmiliekkiinsä leimahtamaan. + +Uusia joukkoja saapui herkeämättä maahan, kaupunkeihin ja maaseuduille +tulvaili yhä enemmän ja enemmän sotaväkeä ja yhä uusia kenraaleja +ilmestyi tarkastuksille. Monenlaisiin eri toimenpiteisiin ryhdyttiin +maan tarmokkaaksi puolustamiseksi, m. m. pariin suurempaan ja +laajaseurauksiseen: tarkoitan ruotusotaväen kokoonpanoa ja +kenraalikuvernöörin vaihdosta. + +Kaikkia mahdollisia keinoja sodan voimakkaaksi jatkamiseksi oli nyt +yritettävä ja käytettävä ja keisari osoitti maallemme erityistä +luottamustaan sallien sen omienkin poikain ryhtyä maataan puolustamaan. +Yhdeksän pataljoonaa kauan sitten hajoitettua ruotusotaväkeä tulisikin +sen vuoksi asettaa jälleen sotakuntoon. Kun erityinen komitea kenraali, +parooni C. von Kothenin johdolla oli ensin laatinut ja valmistanut +lähemmät määräykset tätä varten, julaistiin siitä keisarillinen asetus. +Käsky ruotusotaväen sotajalalle asettamisesta tuli ruotutilallisille +odottamatta ja äkkiä. He olivat pitkät ajat hallinneet ja viljelleet +tilojaan vähäistä kruunulle maksettavaa veroa vastaan ja senvuoksi +tuntuikin heistä nyt säädetty ruotusotaväen pito kerrassaan +rasittavalta. + +Tosin laskettiin rasittava taakka täten maan ja varsinkin rahvaskansan +hartioille, mutta sitä lievensi se iloinen tunnelma, joka silloin +valtasi jokaisen mielen, että näet jälleen saatiin nähdä maassamme +koossa suomalainen armeija vanhalle, ruotujakoiselle, kansalliselle +pohjalle järjestettynä, ja nurina, jos jossakin sellaista ilmenikin, +häipyi senvuoksi helposti. Parooni von Kothen matkusteli itse kaikkialla +maassa ja piti kokouksia rahvaan keskuudessa; ja viisaudella, +säädyllisyydellä sekä monien paikallisten, olosuhteista riippuvain +sovittelujen avulla saatiin vaikeudet voitetuiksi niin että talonpojat +kaikkialla selittivät olevansa valmiit heti asettamaan vaaditun +miehistön sotajalalle. Eikä miehistöstä puutetta ollutkaan, sillä miehiä +oli runsaasti, jotka olivat halukkaita astumaan sotapalvelukseen. + +Sopivan päällikkökunnan hankkiminen kaikkia näitä uudesta muodostettuja +joukkoja varten kävi vaikeammaksi. Wenäläiset upseerit eivät siihen +sopineet, sillä he eivät osanneet kansan kieltä eivätkä tunteneet +tapoja, eikä se sitäpaitsi olisi ollut maan lakien mukaistakaan. Mutta +löytyipä maassamme suuri joukko herrasmiehiä, jotka nyt asuivat +maaseudulla tahi olivat siviilitoimissa ja jotka entisaikoina olivat +palvelleet sotilasalalla, joko jalka-, ratsu- tahi vieläpä +meriväessäkin. Vaikka he olivatkin ijältään, arvoasteiltaan ja +aselajiensa puolesta aivan erilaisia, kehoitettiin heitä nyt kuitenkin +hyvää palkkaa vastaan ja nopean ylenemisen yllytyksellä jättämään tyynet +kotilietensä ja vaihtamaan auran miekkaan isänmaan puolustukseksi. Ja +kehoitusta noudatettiinkin sangen yleisesti. Lihavat, rehevät ja +hyvinvoivat maalaispatroonat, harmaahapsiset äijät seisoivat jälleen +rintamassa kuin nuoret luutnantit ja opettivat jäykin jäsenin nuoria +talonpoikaispoikia tahdin mukaan nostelemaan jalkojaan ja tekemään +kiväärillä kunniaa. Olipa tuo nyt sitten millainen hyvänsä, niin oli se +kuitenkin meidän oma sotaväkemme -- jotakin kerrassaan ja puhtaasti +kansallista -- ja senvuoksi ilolla ja myötätuntoisuudella sitä +tervehdittiinkin. + +Parooni Kothen antoi ystävälleni Severin Falkmanille luottamustehtäväksi +piirtää ja värittää eri ehdotukset sotilaspuvuiksi. Tämä oli ensimäinen +Severi Falkmanille annettu julkinen tilaus. Ja hän antautuikin +tehtäväänsä täydellä todella valmistaen kolme eri ehdotusta, yhden +väriltään harmaan, toisen tummansinisen ja kolmannen viheriänmustan. Kun +erityinen komitea oli ensin täällä tarkastanut ehdotukset, lähetettiin +ne Pietariin, ja keisari vahvisti käytettäväksi harmaan puvun sileine +kullattuine nappineen. Sillä olikin muiden ehdotusten rinnalla se suuri +hyvä puolensa, että se väriltään oli vanhojen suomalaisten rykmenttien +historiallisten sotilaspukujen kaltainen. + +Vanhaa, kunnioitettua ja yleisesti pidettyä kenraalikuvernööri +Rokassoffskyä eivät asianomaiset pitäneet kyllin tarmokkaana, eivätkä +myöskään katsoneet hänellä olevan sellaisia sotapäällikön lahjoja, joita +näytti tarvittavan ensikesäisiä suurisuuntaisia sotamelskeitä varten. 18 +päivänä joulukuuta annetulla armollisella käskykirjeellä nimitettiin +hänet valtakunnanneuvoston jäseneksi, jollaisen tyynemmän toimialan +katsottiin hänelle paremmin sopivan, ja kenraali Berg, silloin Viroon +sijoitettujen joukkojen päällikkö, nimitettiin hänen seuraajakseen v. t. +kenraalikuvernööriksi. + +Tieto Rokassoffskyn poistumisesta herätti kautta maan surua. Vasta +nimitettyä uutta kenraalikuvernööriä ei tunnettu ensinkään tai sitten +vain huhujen mukaan, jotka taas eivät olleet edullisimpia. Sitävastoin +oli eroava kenraalikuvernööri monivuotisen oleskelunsa aikana täällä +voittanut puolelleen kaikkien myötätunnon, sillä tiedettiinhän, että hän +rakasti maatamme ja piti lakejamme ja tapojamme kunniassa ja että hän, +missä vain oli voinut, oli aina koettanut edistää maan parasta. + +Nämä tunteet ilmenivätkin nyt hyvästijättöhetkellä mitä moninaisimmassa +muodossa: kaupungin porvariston puolesta ojennettiin hänelle erityinen +adressi, useita lähetystöjä saapui eri haaroilta maata, senaatti tarjosi +eroavalle juhlapäivälliset ja lopuksi toimeenpani se seurapiiri, joka +oli läheisimmässä kanssakäymisessä eroavan kenraalikuvernöörin +vieraanvaraisessa kodissa, suuret tanssiaiset Oelzen salongissa, +hienoimmin jäljestetyt tanssiaiset, mitä kaupungissamme olen nähnyt. +Lähtiessä ojennettiin perheen jäsenille pikku lahjoja muistoksi siltä +paikkakunnalta, jonka he nyt jättävät ja jolla heistä niin paljon oli +pidetty. Useat meistä saattoivat lähteviä vielä lähimpään majataloon +heittääkseen heille siellä viimeiset jäähyväiset. + +Joulukuun lopulla saapui kenraali Berg. Hän oli jo ikämies, mutta siitä +huolimatta teeskenteli näyttääkseen vielä nuorelta. Kun hänet näki, +huomasi hänessä heti omituisen sekoituksen vanhuudesta ja nuoruudesta, +jotka eivät oikein tahtoneet sopia yhteen; senpävuoksi täytyikin +ihmetellä mikä hänen kasvoillaan oikeastaan oli luonnollista, mikä +teennäistä, kunnes huomasi, että viimeksimainitut piirteet siinä +kuitenkin olivat voittavina. Sillä alkaen hänen välkkyvänvalkoisista +hampaistaan, pikimustasta tekotukastaan, maalatuista kulmakarvoistaan ja +viiksistään, vaaleanpunaisesta ihomaalista hänen kellertävillä +poskillaan pumpulivanulla pöyhisteltyyn rintaansa tahi kureliiveihin +saakka, jotka pönkittivät hänen ryhtinsä suoraksi, oli tottatotisesti +suurin osa koko miehestä vain keinotekoinen taideteos. Ne, jotka +sattuivat näkemään hänet ennenkuin hän oli aamupukeutumisensa +suorittanut, eivät tahtoneet tunteakaan tuota raihnasta ukkorähjää +jonkun hetkisen perästä muuttuneena reimaksi ja tuimaksi kenraaliksi. +Mutta hänen vilkas, älykäs katseensa, hänen hetkeäkään levähtämätön +kielensä, alituisesti elkeissä liikehtivät kätensä ja jalkansa +ilmaisivat kuitenkin vielä nuorekasta intoa. Sanat sinkoilivat hänen +suustaan kevyesti ja valloillaan kuin vesi putouksessa, hän toi esille +aatteita ja suunnitelmia joka hetki vinhalla vauhdilla ja eloisuudella, +milloinkaan syvemmin niihin käsiksi käymättä ja välittämättä siitä +joskin totuus ja tosiasiat saivat hieman alakynteen vilskahtaa. + +Pian havaittiinkin, ett'ei sellainen luonne voisi käsittää meitä eikä +sopia hyvin yhteen suomalaisen miettiväisyyden ja hitauden kanssa; +räikeänä vastakohtana hänen luonteelleen oli myöskin meidän +yksinkertaisuutemme ja vastenmielisyytemme kaikkea turhuutta ja loistoa +kohtaan. Tämä kaikki pian huomattiin, samoinkuin sekin seikka, että +hänen varma uskonsa omasta kyvystään ja kaikkiviisaudestaan oli +kerrassaan rajaton. + +Luontaisen vilkkaan eloisuutensa ohella oli hänellä erinomainen työkyky. +Hän nukkui ainoastaan muutamia tunteja ja oli työntouhussa milt'ei +vuorokauden läpeensä. Kyllä saivat adjutanttijoukot, ylimääräiset +virkailijat, sotakamreerit, sotajääkärit ja sananlennättäjät nyt työtä. +Sillä joka hetki lähetettiin sellaisia eri haaroille kaikenlaisissa +asioissa, joita suinkin ajatella voi. Niin pystyi hän saamaan työtä ja +touhua koko tuolle ennen tarpeettomalle palvelijajoukolle itse siitä +vähääkään väsymättä. + +Uusi sotapäällikkö ryhtyi toimiinsa suurella innolla ja tarmolla. +Kaikkea ennen tehtyä piti hän kelvottomana ja moitti. »Kaikki on tehtävä +uudelleen», oli hänellä tapana useimmiten sanoa. Uusia pattereja +rakennettiin Harakkasaarelle, Drumsöhön ja muualle Helsingin +ympäristölle; kaksi peräytymistietä tehtiin kaikessa kiireessä, yksi +kaupungin länsi-, toinen itäpuolelle; satamaan ja linnoituksen +ulkopuolelle asetettiin miinuja, jotka eivät tosin viholliselle saaneet +mitään vahinkoa aikaan, mutta tärskäyttiväthän kyllä erään venäläisen +höyrylaivan, »Medvedin», ilmaan; uusia tavaramakasiineja ja +varastopaikkoja järjestettiin, ja usein saapui uusia sotaväkijoukkoja, +joita sitten sijoitettiin sinne tänne yli maan. Kaikille haaroille +ulotti hän väsymättömän toimintansa ja huolenpitonsa. Ennen vallinneen +tyynen luottamuksen sijaan olikin nyt jonkinlainen kuumeentapainen +levottomuus tunkeutunut kaikille aloille. + +Eikä maassa vallitseva mielialakaan häntä tyydyttänyt. Sekin oli saatava +uuteen uskoon, »tehtävä uudelleen». Mielialan sävy oli saatava +sotaisemmaksi ja intoisemmaksi, jolloin se vasta vastasi hänen +käsitystään isänmaallisista ja vilpittömistä lainkuuliaisuuden +tunteista. Tällaisen »korkeamman tunnelman» herättämiseksi julaistiin +siihen aikaan suurta huomiota herättänyt tekele »Sana aikanaan», jonka +syntymiseen oli vaikuttanut maan arkipiispa ja jonka rovasti Hedberg oli +kirjoittanut. Teos ilmestyi sekä suomen- että ruotsinkielellä ja +levitettiin sitä useita kymmeniä tuhansia kappaleita ympäri maata. Sen +tarkoituksena oli herättää suurissa kansanjoukoissa mahdollisimman +pulppuilevaa isänmaallista innostusta ja varmaa luottamusta sodan +onnelliseen päättymiseen. + +Ainehisto teokseen oli otettu ilmestyskirjasta, joka tälläkin kertaa, +niinkuin ainakin, oli sopiva alkulähde ja perustuskappale tällaisia +tilaisuuksia varten, sillä ilmestyksestähän voi löytää milt'ei mitä +tahansa. Ilmestyskirjan 17 luku oli nyt otettu lähemmin selvitettäväksi +ja siinähän osoitettiin, että Johannes jo pari tuhatta vuotta sitten oli +ennustanut tätä sotaa ja vihollisen lopullista, surkeaa ja säälittävää +tappiota. + +»Verenkarvainen peto» oli näet Turkin valtakunta, joka yli neljän +vuosisadan kuluessa oli itseään kristittyjen verellä tahrannut. Ja +kutkapa sitten tuon pedon liittolaisia olivat? Johannes puhuu selvästi +»portosta, joka paljoin vetten päällä istuu ja jonka kanssa maan +kuninkaat huorin tehneet ovat», »ja se vaimo oli vaatetettu purppuralla +ja verenkarvaisella, ja kullalla oli kullattu ja kalleilla kivillä ja +päärlyillä», mutta »juopuneena pyhäin verestä» ja »istuvana +verenkarvaisen pedon päällä». Tämä porttohan taas päivänselvästi kuvasi +hienoa, loistavaa, mutta jumalansa unohtanutta Ranskaa, joka +Pärttylinyönä ja vallankumouksen aikana »oli juopunut pyhäin verestä» ja +nyt ystävyysliittonsa kautta Turkin kanssa »istui tuon verenkarvaisen +pedon päällä». Ja näiden antikristillisten maailmanvaltain kanssa on +myöskin tuo maallisen kullan ja kalleuksien alle ahdistettu, yksinomaan +ajallista voittoa sammumattomasti janoava Englantikin tehnyt, +kauppaviekkautta silmälläpitäen, liiton, jonka taikaverkkoon se nyt +koettaa saada kiedotuksi niin monta valtakuntaa ja valtaa kuin +mahdollista. Mutta mitähän hyvää voidaan toki odottaa tuollaiselta +liitolta, joka »pedon» ja »porton» kanssa tehty on, kuten sitä +ilmestyskirjassa kuvaillaan? -- Tällä tavoin todistellen ja +toteennäytellen jatkaa hurskas kirjoittaja pitkin matkaa läpi teoksensa, +lopettaen sen todistamalla yhtä vakuuttavasti, yhä ilmestyskirjan +mukaan, että »meidän vihollistemme kuitenkin lopullisesti täytyy häpeään +joutua». + +Ikävä kyllä ei evankelista Johannes ilmoittanut hänelle mitä +jälkimaailma tulisi hänen teoksestaan sanomaan, eikä sitäkään, että tuo +hänen niin häpäisemänsä ja vääräuskoiseksi syyttämänsä »verenkarvainen +portto» muutamia vuosikymmeniä myöhemmin tulisi olemaan Wenäjän mahtava +liittolainen ja valtiollinen tuki -- tosiaankin todistus siitä kuinka +epävakaista ja hullua on sekoittaa uskonto ja politiikka toisiinsa. + +Samaan aikaan kuin kysymyksessä oleva merkillinen kirjoitelma levisi +ympäri maata myöskin eräs tekele, »Suomen sotaväen marssiveisu», jota +silloin juuri sotajalalle asetetut sotamiehet sangen yleisesti +lauloivat; se herätti suurta hilpeyttä ja rattoisuutta ja sitä useissa +eri tilaisuuksissa esitettiin. Runossa oli 20 säkeistöä, kaikki läpeensä +yhtä luonnollisen kaunistelemattomia. Lainaan siitä tähän seuraavan +makupalan: + + »Vihollinen rikas ompi -- + sitä kehuu, kerskailee -- + sivistyksens' itse onki, + meille sit' nyt jakelee. + Kiitos paljon! -- Meil' on hyvä, + itse sivistykses' pidä! + Hei fallera, fallera, falleralla, + fallera, fallera.» + +Ja runoelma loppuu seuraaviin, suomalaisille sotamiehille osoitettuihin, +ilahuttaviin ja luottamusta herättäviin sakeisiin: + + Kell' ois' hätä, kuka suris', + keisar' asuu Pietarpuriss'! + Hei fallera, fallera, falleralla, + fallera fallera.» + +Huolimatta aseiden kalskeesta ja hetken vakavuudesta elettiin +pääkaupungissa kuitenkin yhä jatkuvasti ja keskeytymättä iloista, +sanonpa huoletonta ja surutonta elämää, aivan niinkuin ennenkin. +Kaikenlaisia huvituksia, tansseja ja teaatteritilaisuuksia +toimeenpantiin melkein yhtä runsaassa määrin kuin ennen, ainoastaan +suurten virallisten tanssiaisten lukua näyttiin jonkun verran +supistettavan. Mutta niiden sijasta kukoistivatkin sitten ylimmillään +tanssiaiset Oelzen salongissa kerta viikossa, niin sanotut +»silkkitanssiaiset», sillä niihin osaaottamaan pääsi yksinomaan hienoon +seurapiiriin kuuluva »la crême», kerma, ja vain ne, jotka tuohon +kermastoon kuuluvina puuhan etunenässä liehuva kreivi H. Aminoff +otollisiksi katsoi; siis oli olemassa tiukka takuu siitä, että näihin +tanssiaisiin kokoontui vain ehdottomasti »sekoittamaton» seurapiiri. + +Yliopistokin oli jälleen alkanut toimintansa, vaikkakin tosin sodan +tähden vasta 1 päivänä lokakuuta. Seuraten vanhempaini vakavia +kehoituksia käyttämään aikaani paremmin kuin tähän asti, olin minä +päättänyt tällä lukukaudella todellisella innolla käydä opinnoitiin +käsiksi. Ja niin minä aloitinkin ja koetin muutamien viikkojen kuluessa +pakoittaa itseäni päätöstäni toteuttamaan. Mutta helpompaa on antaa +moisia varoittavia neuvoja kuin niitä noudattaa. Eikä totisesti +ollutkaan helppoa istua päivät pääksytysten nenä kirjassa kiini +tällaisena eloisana ja kuohuvana aikana, jolloin sotatorvien +kajahtelevan kuultiin, pistimien välkkyvän nähtiin ja joka hetki odottaa +voitiin, että luodit jo omissa nurkissa viuhkaa alkaisivat. »Inter arma +silent musae» (aseiden keskessä runottaret vaikenevat) on vanha +lauselma, jonka todenperäisyyden minä silloin ymmärsin paremmin kuin +muulloin -- ja jota minä seurasin. Kunhan sodan jyskeet ovat loppuun +jylisseet ja kaikki jälleen tyyntynyt ja säännöllisille latusilleen +asettunut, silloinhan tulisi taas sopivampi aika lukujaan jatkaa. Mutta +tämä lukukausi sai mennä livahtaa samalla tavalla kuin monta +edeltäjäänsäkin. + +Niin kului talvi edelleen huveissa ja huolettomassa luottamuksessa; +mutta sittenpä äkkiä kaikki muuttuikin. + +Oli maaliskuun 5 päivän aamu, päivän, jota ei koskaan yksikään unohda, +ken silloin vain eli. Olin tullut myöhään edellisenä iltana kotiin +jostakin tilaisuudesta ja nukuin vielä kun eräs ystäväni astui +huoneeseeni ja kertoi, että maailmanhistoriallinen tapaus oli tapahtunut +sekä pyysi minun arvaamaan mikä tuo suuri sattuma sitten olisi. + +»Sevastopol on kukistunut!» vastasin minä vähääkään epäröimättä. + +»Ei. -- Väärin arvasit. -- Jotain paljon tärkeämpää on tapahtunut.» + +»No, lieneepä sitten keisari kuollut.» + +»Niin asia onkin.» + +Muutamassa silmänräpäyksessä sukaisin vaatteet ylleni ja kiiruhdin ulos +saamaan varmuutta uutiseen, jonka todenperäisyyttä viimeiseen asti +epäilin. Sillä niin odottamatta oli tieto tullut. Ei oltu edes kuultu +että tuo voimakas mies olisi ollut sairaanakaan. Eikä kukaan +tapaamistamme nytkään tietänyt asiasta sen enempää kuin mitä huhu +kertoi. Hämmästyksen valtaamina ei ensi alussa oikein voitu tapahtumaa +ja elämää käsittää -- että hänkin, itsevaltias, oli vain kuolevainen +niinkuin kaikki muutkin. Vihdoin päästiin kuitenkin asiasta varmuuteen. +Keisari oli aivan äkkiä tahi vain lyhyen tautipuuskan jälkeen kuollut +Pietarissa maaliskuun 2 päivänä päivällä, joskin tieto tapahtumasta, +sähkölennättimen puutteessa, ennätti Helsinkiin vasta 5 päivää vasten +yöllä. + +Siis ei epäilemistäkään enää. Tuntuipa silloin kuin olisi kuullut ajan +siivenlyöntien ilmassa humisevan; käsitettiin hyvin, että tämä hetki oli +sellaisten joukkoon luettava, jotka ovat maailmanhistorian kulussa +määrääviä ja ohjaavat sitä uusille suunnille; tuntui kuin ikkuna olisi +avattu ja raitis ilma virrannut helteiseen, ummehtuneeseen huoneeseen; +-- tuntui »kuin olisi joku kiinalainen muuri sortunut». Ihmetellen +ajateltiin mitä nyt tapahtumaan tulisi, kun mahtavan itsevaltiaan käsi +ainaiseksi oli herpaantunut? Kuitenkin tuntui selvästi siltä, että hänen +kanssaan oli kokonainen aikakausi ja vanha, kaikkea ehkäisevä +järjestelmä kadonnut ijäisyyteen ja että nyt valoisammat ajat +lähestyivät. + +Kaupungissa puhkesi tällöin vilkas liike ja hyörinä ylimmilleen. +Naisväki kerrassaan piiritti myymälät, sillä täytyihän heidän nyt +heittää kirjavat pukimensa käytännöstä ja pukeutua syvään keisarisuruun. +Myöskin miesväen täytyi vuoden päivät kantaa käsivartensa ympärillä +mustaa silkkiharsoa. Kirkonkellot soivat kaupungissa ja ympäri koko +maata. Rekiä liiti toinen toisensa ohi ja sekasin, kuljettaen +virkapukuihinsa puettuja virkamiehiä, senaattoreja, kenraaleja ja +upseereja y. m., jotka kaikki kiirehtivät päälliköidensä luo tekemään +surunvalituskäyntinsä, vakuuttamaan uskollisuuttaan uudelle +hallitsijalle, keisarille ja suuriruhtinaalle Aleksanteri toiselle ja +vannomaan säädetyn valansa. Myöskin meidät ylioppilaat kutsuttiin +seuraavaksi aamupäiväksi koolle, jolloin me tiedekunnittain teimme valan +suuressa konsistoriosalissa. + +Sananlennättäjiä ja pikalähettejä saapui vähäväliä Pietarista. Yksi +sellainen toi tullessaan uuden keisarin hallitsijavakuutuksen. +Seuraavana päivänä saapui taas toinen tuoden mukanaan sekin ilmoituksen +maallemme sangen tärkeästä toimenpiteestä. Ruhtinas Menschikoff, joka +oli ollut Suomen kenraalikuvernöörinä aina vuodesta 1831 asti (Thesleff, +Rokassoffsky ja Berg olivat olleet vain virkaatekeviä) oli jo 4 päivänä +maaliskuuta vapautettu »terveydellisistä syistä» sekä korkeimmasta +päällikkyydestään Krimissä ja laivaston kenraaliamiraalin virastaan että +myöskin Suomen kenraalikuvernöörin toimestaan, jolle paikalle nyt +kenraali Berg vakinaiseksi nimitettiin. Jo tämä seikka viittasi +järjestelmänmuutokseen. + +Paljon kaikenlaisia virallisia puuhia ja toimia seurasi nyt +keisarikuoleman jälkeen. Lähetystö, jossa Suomen neljää säätyä edustivat +salaneuvos, parooni Walleen, arkkipiispa Bergenheim, kauppaneuvos A. +Donner ja talollinen Hannuksela, lähti Pietariin toivottamaan uudelle +hallitsijalle onnea hänen astuessaan valtaistuimelle. Yliopisto +toimeenpani suuremmoisen surujuhlan, jota kesti kokonaista kaksi päivää, +27 ja 28 p. huhtikuuta. Ensimäisenä päivänä piti puheen rehtori Rein ja +esitettiin Cygnaeuksen laatima ja Paciuksen säveltämä juhlakantaatti; +toisena päivänä piti V. Lagus latinankielisen ja E. Rudbeck +suomenkielisen puheen, sangen huomattava tapaus senkin vuoksi, että +silloin ensi kerran suomenkieli helskähti yliopiston juhlasalin +opetusistuimelta. + +Kevät lähestyi ja samalla täytti mielet yhä enemmän levottomuus, +jännittävä odotus ja pelko siitä mitä nyt tapahtumaan tulisi. Joka päivä +tuli tietoja idästäpäin, jotka kertoivat hallituksen toimenpiteistä, +tärkeistä henkilövaihdoksista ja suurista ponnistuksista sodan +jatkamiseksi väkevämpää vihollista vastaan sekä Krimin niemimaalla että +täällä pohjolassa. Sardiniakin oli nyt julkisesti julistanut sodan +Wenäjää vastaan ja Itävallan kanta oli sangen epäiltävä. Englanti ja +Ranska varustautuivat kaikin voimin; talven kuluessa oli valmistettu +veden päällä uivia pattereja, pommituslavoja ja tykkipursia, jollaiset +puuhat selvästi osoittivat, että vakavia suunnitelmia oli tekeillä. +Ylipäällikkyys oli tänä vuonna uskottu englantilaiselle amiraali +Dundas'ille ja ranskalaiselle amiraali Penaud'ille. Ja mitä suurimmalla +levottomuudella heidän tuloaan nyt odotettiin. + +Vihollisten laivasto saapuikin rannikoillemme heti purjehdusvesien +keväällä jääkahleistaan vapauduttua. Laivastoon kuului tällä kertaa 80 +alusta ja se purjehti milloin Nargön, milloin Porkkalan, milloin taas +Hankoniemen seutuville, sulkien ja piirittäen siten Suomenlahden. +Venäläiset laivat taas kiiruhtivat tyynesti ja sangen varovaisesti +Kronstadtin ja Viaporin tykkien suojaan, kuten viime kesänäkin. Joka +hetki odotettiin, että voimakas vihollinen ryhtyisi luonnollisesti +joihinkin toimenpiteisiin, mutta päivä päivältä, viikko viikolta kului +aikaa, eikä vihollisen taholla minkäänlaista toimintahalua ollut +havaittavissa. Levottomuus ja odotus jännitti mieliä. + +Koko kevät ja alkukesä oli sinä vuonna tavattoman kaunis; ilma oli aina +mitä ihanin, luonto hymyili ja versoi viehkeimmässä kukoistuksessaan ja +kirkkaan sinervältä taivaalta paistoi miltei lakkaamatta säteilevä, +heloittava aurinko. Vaikka vihollinen kiertelikin niin lähellä +kintereillämme, oli eloisuus ja huvitusten hilpeys siitä huolimatta +vallalla kaikkialla, miltei entistään ehompanakin, ainakin niissä +piireissä, joihin minäkin kuuluin. Kun keisarisurua vielä kesti, ei +luonnollisestikaan toimeenpantu mitään suurempia ja julkisia +huvitilaisuuksia, mutta eihän se ollut esteenä kuitenkaan +toimeenpanemasta pikku huvituksia perheissä taikka sitten tänne +sijoitetun Grodnon husaariupseeriston toimesta vaikkapa joka päivä. + +Niinpä muodostuikin huvituksien jakso sangen vaihtelevaksi. Milloin +kodeissa niitä toimeenpantiin, milloin tehtiin huvimatkoja ympäristölle, +jolloin soittokunta oli aina mukana ja jolloin luonnon helmassa, milt'ei +vihollisen nenän edessä ja nähden syötiin päivällisiä ja tanssittiin. +Tavallisimmin oli huvitilaisuudet kuitenkin järjestetty Kaivohuoneelle, +jolloin väliajoilla aina riennettiin, joku naisista käsivarteen nojaten, +katselemaan rantapattereilta mahtavia, valtavia savupatsaita, jotka +mereltä nousivat ja siellä liikkuivat edestakaisin -- kaukana +etäisyydessä, kimmeltävällä merellä. Tuntui niin omituiselta -- +tällainen huumaava hilpeys ja ilo uhkaavan vaaran edessä, jolloin +huomispäivä epävarmuuden hämärään oli kiedottu. Tämä kaikki tuntui kuin +tanssilta tulivuoren aukolla, jossa vuoren purkaantumista joka hetki +voitiin odottaa. + +Lukukausi oli jo kauan sitten loppunut, juhannuskin livahtanut ohi, +mutta alituiset loppumattomat huvitukset pidättivät minua yhä +kaupungissa ja houkuttelivat minua lykkäämään lähtöäni päivästä päivään. +Eikä minulla mitään erityistä aihetta ollutkaan lähtöäni kiirehtiä, +sillä isäni, jota talven aikana oli kohdannut pari kertaa lievä halvaus, +oli päättänyt kesällä olla kylmävesiparannuksilla Turussa ja muuten niin +vieraanvarainen ja vieraita täynnä tulvehtiva Björkboda tulisi senvuoksi +olemaan tänä kesänä autio ja tyhjä. Minulla ei näinollen ollut mitään +kiirettä matkustaa sinne. + +Päätinpä siis tämän aikani käyttää pistäytymällä hieman itäänpäin, +syntymäkaupungissani Viipurissa, jossa en senkoomin ollut käynytkään kun +sen paikkakunnan kaksivuotiaana lapsukaisena jätin vanhempieni +muuttaessa Helsinkiin. Paitsi tätä mieltäkiinnittävää puolta asiassa, +oli minulla siellä useita läheisimpiä ystäviäni, kuten Vilhelm Tavast, +veljekset Otto ja Jaakko Alfthan ja Georg Palmroth (sittemmin Viipurin +hovioikeuden varapresidentti); hänen piti tulla matkatoverikseni ja +hänen luonaan piti minun asuakin Viipurissa ollessani. + +Heinäkuun 5 päivänä läksimme matkalle, Palmroth ja minä; koko matkaa +varten vuokraamillani vanhoilla, rämisevillä vaunuilla sitä lähdettiin. +Kun olimme Porvooseen päässeet, jouduimme hieman selkkauksiin sinne +sijoitetun sotilaspäällystön kanssa. Vihollisten laivoja oli +näyttäytynyt kaupungin läheisimmässä saaristossa, jonka vuoksi oli +annettu erityinen määräys, ettei kukaan saanut matkustaa ilman +paikallisvirastojen todistusta. Kun me emme tuosta säännöstä mitään +tienneet ei meillä myöskään moista passia ollut ja niinpä kuletettiin +meidät yllämainittujen viranomaisten eteen, josta vihoviimein, +sittenkuin meitä siellä oli perinpohjin tutkisteltu ja tultu varmuuteen +siitä että olimme vain rauhallisia ylioppilaita emmekä mitään +valepuvussa liikuskelevia vihollisia, meille tuo tarpeellinen todistus +annettiin. Mutta tuo rettelö viivytti meitä kuitenkin siksi paljon, että +ilta oli jo joutunut ja me katsoimmekin senvuoksi mukavimmaksi lykätä +lähtömme seuraavaan päivään. + +Jatkoimme matkaa sitten aamulla 6 päivänä heinäkuuta. Kun olimme +ennättäneet noin penikulman päähän Loviisasta, alkoi sieltä kohota +sakeaa mustaa savua, joka yhä sakeni ja näytti yhä kamalammalta kuta +lähemmä kaupunkia me tulimme. Laajalta alueelta kohoili tiheitä, mustia +savupilviä korkealle taivaalle ja niiden lomasta näkyi liekkien hulmunta +kuinka ne vinhan tuulen mukana leimusivat, kiemurtelivat ja +nuoleskelivat ympäriinsä ja kuinka ne hetki hetkeltä yhä kiivaammiksi ja +laajemmiksi kasvoivat. Oli selvä, että koko kaupunki oli tulessa. + +Vihdoin pääsimme onnellisesti majataloon; se sijaitsi kaupungin +syrjäpuolella ja kuului senvuoksi niiden harvojen talojen joukkoon, +jotka olivat säästyneet liekkien uhriksi joutumasta. Yleensä vallitsevan +kauhistuksen ja sekasorron vuoksi oli kerrassaan mahdotonta saada +hevosia jatkuvaa matkaa varten. Meidän täytyikin sentähden jäädä +kaupunkiin ja niin jouduimme olemaan kaupungin perinpohjaisen hävityksen +todistajina. + +Nähdessä kokonaisen kaupungin ilmitulessa palavan, oli se kauhea +näytelmä, joka ei voi koskaan mielestä häipyä. Kaikkialta kuului avun, +epätoivon ja valituksen huutoja, kaikkialla pakeni onnettomia asukkaita, +asettautuen vähäisen omaisuutensa kanssa, mitä liekkien syleilystä +pelastetuksi olivat saaneet, teille ja torille. Kauhistusta ja +sekasortoa on mahdoton kuvailla. Tuolla juoksenteli epätoivon valtaan +joutunut äiti hakien lapsiaan, tuolla taas etsiskelivät lapsiraukat +vanhempiaan, kaikki itkien ja valittaen nähdessään vanhat, hauskat ja +kodikkaat talonsa ja niiden mukana vähäiset talous- ja huonekalunsa, +monen ainoa omaisuus, perustuksiaan myöten poroksi palaneen. + +Epätoivon ensimäisessä huumauksessa syytettiin englantilaisia koko +onnettomuudesta. Muutamia englantilaisia laivoja näet majaili kaupungin +ulkopuolella ja olivat ne edellisenä päivänä räjäyttäneet pienen +Svartholman linnoituksen ilmaan. Ajateltiin, että he jollakin harhaan +tähdätyllä pommillä olisivat sytyttäneet kaupungin, mutta tulipalon +olikin todellisuudessa, kuten sittemmin tuli ilmi, aiheuttanut +huolimattomuus, ja »vihollinen» sensijaan osoitti huomattavaa +ihmisystävällisyyttään tarjoten apuaan sammutustöihin; avunkättä eivät +kaupunkilaiset kuitenkaan vastaanottaneet. Tulipalo raivosi koko päivän, +pahimmin ja tuhoisimmin kuitenkin yöllä, kunnes sen vimma aamun +koittaessa talttui, mutta silloinpa olikin jo milt'ei koko kaupunki -- +90 taloa -- palanut poroksi. + +Oltuamme kokonaisen vuorokauden ajan Loviisan kauhistuttavan palon +todistajina ja vietettyämme yömme omissa matkavaunuissamme, pääsimme +vihdoin seuraavana aamupäivänä jatkamaan matkaamme Viipuriin. Siellä +vietin minä yli kaksi viikkoa silkkoja ilonpäiviä odottavien hyvien +ystävieni Tavastin, Alfthanin veljesten ja matkatoverini Georg +Palmrothin kanssa, jonka herttaisen äidin luona minä asuin. -- Hän oli +vielä, vaikkakin vanhuusvuosiaan vietti, kerrassaan kaunis ja komea +nainen. -- Alustapitäen oli tarkoitukseni ollut viipyä Viipurissa vain +muutamia päiviä, mutta joka taholta minulle osoitettu sydämellinen +vieraanvaraisuus houkutteli helposti minut jäämään sinne pitemmäksikin +aikaa. Siihen aikaan ei ollut kulunut kuin kaksikymmentä vuotta siitä, +jolloin isäni luopui Viipurin läänin maaherranvirasta; maaherrana siellä +oli hän ollut seitsemän vuotta, voittaen olinajallaan puolelleen läänin +ja kaupungin asukkaiden arvonannon ja kunnioituksen; he pitivät +maaherrastaan. Siellä olikin vielä elossa useita, jotka kiitollisuudella +ja rakkaudella isääni ja hänen iloista, aina avointa ja vieraanvaraista +taloaan muistelivat ja jotka tiesivät äitini herttaisuudesta kertoa. Kun +he kuulivat, että joku heidän pojistaan nyt oli paikkakunnalla, +pyydettiin minua vieraisille useihin sellaisiin perheisiin sekä +kaupungissa että ympäristössä sijaitsevilla maatiloilla. He tahtoivat +nähdä vanhan ystävänsä pojan ja lähettää hänen mukanaan tervehdyksensä. +Tällä tavalla jouduin minä aivan odottamatta olemaan monet päivät +erinomaisen suosittu juhlittava ja kutsuttiin minua vierailulle paljon +useampaan paikkaan kuin voin ajan niukkuuden vuoksi mennä. Tunsin itseni +onnelliseksi ja olin erittäin mielissäni siitä, että minut niin +ystävällisesti ja hyvin vastaanotettiin. Enkä ollut sen vähemmän +iloinen, vaikka hyvin huomasinkin, että tällainen kohtelu oli kokonaan +vanhempieni ansio. Erityisesti muistan Viipurissa viettämistäni päivistä +ne kolme päivää, jotka elin Alfthanien luonnonihanalla maatilalla +Kirjolassa; siellä ei heidän vanha, kunnon äitinsä hetkeksikään väsynyt +mitä ylistävimmin sanoin puhumasta läheisesti tuntemastaan ja +pitämästään ystävästään, minun äidistäni. + +Wiipurissa olin muun muassa tullut tutuksi kolmen nuoren +insinööriluutnantin kanssa, jotka kaikki olivat toimessa Saimaan kanavan +rakennustöissä. He olivat Carl August Ekström (sittemmin kapteeni ja +toiminimi Hackman & C:o osakas), Alfred Vasastjerna (sittemmin +everstiluutnantti ja yli-insinööri) ja hänen veljensä Evert (myöhemmin +ratatirehtööri). He ehdottivat minulle, että lähtisin huviretkelle +Saimaan kanavalle ja matka heidän kanssaan olikin kerrassaan huvittava. +Kun vihdoin saavuimme Lappeenrantaan, jossa eräs höyrylaiva oli +parhaillaan lähdössä Kuopioon, ehdotin minä vuorostani retkeilyä +kauniille Saimaalle. Ehdotus oli liian houkutteleva vastaanpantavaksi ja +niinpä siihen vaikeuksitta ja tinkimättä suostuttiinkin. Vanhat vaunumme +sovitettiin laivaan ja niin lähdettiin matkalle nykyaikaisiin +vaatimuksiin verraten sangen alkuperäisellä laivalla. + +Oli niin ihana, kaunis kesäpäivä kuin toivoa suinkin voi. Koko Saimaa +päilyi rasvatyynenä, ei tuulen löyhähdyskään sen pintaa rikkonut. +Lukemattomilta kaskimailta kohonnut hieno sauhu oli kuin ohuena harsona +laskeutunut koko seudun yli, joka senvuoksi väriltään vivahteli +vaaleansinisenä ja sinipunervana. Viillätimme pitkin Saimaan pintaa kuin +halki pieniä saaria ja luotoja tiheässä kasvavan saaristomeren; saarilla +ja luodoilla nuorta, mehevää lehtimetsää kasvoi vedenkalvoon saakka, ja +ne muodostivat välilleen loppumattomia katsantoaloja, jotka silmien +eteen avautuivat milloin puukujanteiden tapaisina, milloin pienten +vihreiden kukkavihkojen kaltaisina, joita valkoiselle liinalle on +siroteltu. Ihanaa, kaunista kaikkialla, minne hurmaantuneen silmäyksensä +vain suuntasi! Mutta kuitenkin siitä huolimatta teki luonto +surumielisen, jopa vihdoin väsyttävänkin vaikutuksen, sillä kuva, +vaikkakin niin kaunis, oli aina samanlainen ja tuntui senvuoksi +yksitoikkoiselta. Vaihtelua puuttui. Kaikki täällä oli niin hiljaista ja +rauhaisaa, ei näkynyt ihmisasuntoa missään päin, ei jälkeäkään +viljelyksestä, tuskin ainoatakaan venettä matkan varrella tapasimme. +Kaikki oli autiota ja kuollutta tämän viheriöitsevän loiston ja +ihanuuden keskellä. Tuntui kuin olisi kulkenut asumattomilla erämailla, +ja senpävuoksi iloisiksi tultiin, kun vihdoinkin muutamia rakennuksia +päivällisen seutuvilla pilkahti esiin ja laiva laski laituriin Puumalan +kirkonkylän edustalla. + +Sieltä jatkettiin matkaa yhtä autioiden, mutta jos suinkin mahdollista +vieläkin kauniimpien seutujen läpi Savonlinnaan, jonne myöhään illalla +saavuimme ja astuimme laivasta maihin. Koko päivän olimme tuolla +kiipperällä laivapahasella viettäneet ja se päivä olikin ollut sangen +hauska, sillä kaikeksi onneksi olimme me niin sanomattoman hilpeän +tunnelman valtaamina, ett'emme sanottavasti tunteneet sitä synkkää +vaikutusta, jonka tuo salomaa muuten, ihanuudestaan huolimatta olisi +herättänyt. + +Seuraavana päivänä katseltuamme Savonlinnan pientä kaupunkia, sen +ympäristöjä ja vanhaa Olavinlinnaa, joka sievällä, vuolaan virran +ympäröimällä pienellä saarella kaupungin vieressä sijaitsee, läksimme +paluumatkalle, tällä kertaa maanteitse Punkaharjun kautta. Kun +Punkaharjulle olimme saapuneet, lähetimme vaunut tyhjänä edeltäpäin ja +itse kävelimme perässä pitkin harjua koko ajan ihastuksen ja hurmauksen +valtaamina, sillä hurmaava oli tosiaankin se näköala, joka siellä +hämmästyneiden silmiemme eteen avautui. Edessämme leveni helmi kaikkien +maamme ihanien maisemien ja näköalojen joukossa. Korkealta, kapealta, +paikoin jyrkältä harjunselänteeltä näki loppumattomia näköaloja, joissa +metsät ja järvet keskenään vaihtelivat, taampana jälleen metsät ja +järvet lomikkain kuvastellen kunnes maisema kaukana taivaanrannan kanssa +kangastavaan syleilyyn yhtyi. + +Punkaharjulta johti matkamme etelään päin Imatralle, jossa viivyttiin +yksi päivä katsomassa kosken suuremmoista näytelmää, kuinka siinä +tavattomat vesimäärät vaahtoavalla vauhdilla syöksyvät alas korkeudesta +pitkin kosken uomaa. Pistäytyämme sieltä käsin Vallinkoskella, +matkustimme Imatralta seuraavana aamuna ja saavuimme iltasella +Viipuriin. Siellä vietin vielä pari hauskaa päivää ystävien parissa, +jonka jälkeen läksin paluumatkalle Helsinkiin. + +Ainoastaan vähäpätöisempiä tapauksia on tämän kesän alkupuolelta +huomattava. Kesäkuun 5 päivänä vaihdettiin muutamia laukauksia erään +Hankoniemen luona sijaitsevan patterin kanssa; kesäkuun 21 päivänä taas +räjäytettiin »fort Slavan» pieni varustus Kotkan luona ja poltettiin +muutamia rakennuksia siellä; 22 päivänä ammuttiin muutamia laukauksia +Santahaminan pattereita vastaan, joiden päällikkönä silloin oli +kenraalisetäni; heinäkuun 5 päivänä räjäytettiin taas ilmaan Svartholman +vähäpätöinen linnoitus. Senjälkeen purjehtivat laivastot Pohjanlahdelle +ja kävivät siellä tervehtimässä useampia avoimia rantakaupunkeja. +Kaikeksi onneksi ei amiraali Plumridge tänä kesänä ollut laivaston +päällikkönä; sen taholta osoitettiinkin nyt suurempaa ihmisyyttä, jonka +vuoksi ei laivasto mitään mainittavampaa vahinkoa tällä kertaa +tehnytkään. Kaikki näytti siltä kuin ei liittoutuneella laivastolla +muuta tehtävää olisikaan kuin pitää purjehdusvetemme piiritystila, sulku +edelleen voimassa. + +Englantilainen laivasto ulotti tuollaiset vakoilemis-ja +tiedusteluretkeilynsä pitkin meidän rannikoitamme myöskin Turkuun. Mutta +niille seuduille oli pattereita sijoitettu sekä Ruissaloon että sen +kohdalla olevalle rantamaalle ja muutamat tykkivenheet sulkivat pääsyn +kaupunkiin. Kun näille vesille saapuneet muutamat vihollisten laivat +olivat ampuneet jonkun laukauksen, katsoivat he viisaimmaksi ankkuroida +Airiston selälle tarpeellisen välimatkan päähän. Silloin sattui eräs +soma pieni sattuma, joka koski meikäläisiä maalaisoloja Björkbodassa. + +Sikäläisessä meijerissä valmistettiin juustoja, jotka olivat sangen +haluttua tavaraa Turussa ja joilla siellä oli hyvä menekki. Vanha +silmäpuoli matami, nimeltään Tojander, lähetettiinkin toisinaan viemään +venelasti juustoja Turun torille. Kun ei Björkbodassa tiedetty vähääkään +englantilaisen laivaston piirityksestä Turun edustalla, lähti mummo +taaskin kerran sinne tavalliselle torimatkalleen, vene täynnä juustoja +ja kaksi miestä airoissa. Mutta kun he parhaiksi kääntyivät erään niemen +suojasta Airiston selälle, näkivätkin he aivan odottamatta vihollisten +laivat edessään. Tällaisella hetkellä olivat hyvät neuvot kalliita. Oli +jo liijan myöhäistä kääntyäkin, sillä laivoista laskettiin heti venheet +vesille ja muutaman silmänräpäyksen perästä ne jo ympäröivät torille +menijät. Mutta eukko ei hämmästynytkään hölmöksi, hän sieppasi yhden +juuston käteensä, nosti sen korkealle ilmaan niin että viholliset sen +näkivät ja huusi täyttä kurkkua: + +»Mitä tahdotte, hyvät ihmiset? Oletteko aivan hulluja? Minähän olen +Tojanderska Björkbodasta ja tottakai nyt näette, että nämät ovat +juustoja eikä suinkaan ryssänluotia. Antakaa minun siis rauhassa mennä +menojani!» + +Mutta he eivät luultavasti ymmärtäneet eukon puheesta sanaakaan, sillä +he tulivat vain yhä lähemmä ja laskivat aivan venheen viereen. Kun he +sitten huomasivat, että lastina tosiaankin oli vain juustoja ja +ett'eivät ne maistuneet Chesteriltä eikä Stilton'iltakaan, eivät he +niistä sen enempää välittäneet, vaan antoivat mummon mennä matkoihinsa. + +Vene jatkoi siis matkaansa kaupunkia kohden ja saapui onnellisesti jo +Pukinsaaren salmeen, mutta silloinpa taaskin useita venheitä yht'äkkiä +työnnettiin maista vesille ja ne ohjasivat tulonsa tietysti suoraan +matkalaisiin päin. Ruissalon pattereilta oli huomattu, että venhe tuli +Suomen vihollisten laivojen luota ja arveltiin siellä senvuoksi, että se +kulkisikin joillakin englantilaisten asioilla. Ja niinpä joutuikin nyt +mummo-parka juustolastineen paljon vaikeamman tarkastuksen ja ankaramman +kuulustelun alaiseksi kuin äsken vihollisten käsissä. Häntä kuletettiin +yhden sotilashenkilön luota toisen tutkittavaksi ja hänen täytyi +lakkaamatta ylen tarkasti tehdä tiliä sekä itsestään että asioistaan. + +Kun mummo lopultakin oli onnistunut selvittämään ja todistajain avulla +saamaan todistetuksi kuka hän oli, päästettiin hänet vapaaksi ja hän sai +rauhassa tehdä kauppansa. Mutta tämä tapaus muodostui hänen elämänsä +suuremmoiseksi muistoksi, ja hän kertoi sittemmin mielellään ja ylpeästi +kuinka hän oli piirityksen murtanut. Hän oli ollut sodassa mukana. + +Matkaani Viipuriin ja Saimaalle oli kulunut täsmälleeen yksi kuukausi +tullessani takasin Helsinkiin elokuun 5 päivänä, ja minä aijoinkin +viipymättä jatkaa matkaani Turkuun, jossa perheemme silloin oleskeli +isäni kylpykauden aikana. Mutta kun sain kuulla, että millä hetkellä +tahansa voitiin odottaa tapahtuvan suuremmoisia tapahtumia, päätin +viipyä Helsingissä vielä jonkun aikaa. Ja minä olinkin tullut oikeaan +aikaan saadakseni olla todistajana suuremmoisimmassa näytelmässä, mitä +yleensä milloinkaan on tilaisuudessa näkemään. + +Sillä parahiksi näinä päivinä olivat laivastot jälleen kokoontuneet +Porkkalan luo, jonne sitäpaitsi oli tullut vedenpäällisiä +tykistöpattereja, bombardeja ja joukko tykkivenheitä; tämä kaikki +osoitti että jotain vakavampaa nyt oli tekeillä. Senpävuoksi ei minua +haluttanutkaan matkustaa pois Helsingistä. + +Elokuun 8 päivänä purjehti koko yhdistynyt laivasto Viaporia kohden ja +kaikkien suureksi hämmästykseksi sellaista reittiä pitkin, jota eivät +meidän luotsimme, ei merikortit, eikä meriväen päällikkökuntakaan +tuntenut. Laivasto asettui taistelulinjaan Rönnskärin ja Gråharan +välille noin neljän kilometrin päähän linnoituksesta. Puoliväliin, +linnoituksen ja suurien sotalaivojen välille asetettiin veden päälliset +patterit, bombardit ja tykkivenheet, jotka lakkaamatta liikuskelivat +edestakasin. Långörin kalliolle sijoitettiin patteri järeitä, kauaksi +kantavia tykkejä. + +Kun me kaupunkilaiset, joita oli tungokseen asti sulloutunut seisomaan +Ullanlinnan kalliolle, näimme vihollisten tuollaisia järjestelyjä +puuhailevan, valtasi meidät sanomaton kauhistus. Että Helsinki nyt oli +tuomittu varmaan perikatoon, sen jokainen selvästi havaitsi, eikä siinä +epäilemistä ollutkaan. Kaikki koettivat nyt kiireesti pelastautua itse +ja pelastaa tavaroitaan, omaisuuttaan odotetun hävityksen käsistä. +Joukonneuvosta pakenivat asukkaat asunnoistaan ottaen mukaansa +kalleimman omaisuutensa. Osa sijoittui esplanadeille, jotka pian +olivatkin täynnä väkeä ja tavaraa. Myöhästyneemmät valtasivat huostaansa +samalla tavalla Kaisaniemen puiston, Töölön ja Eläintarhan, ja kun nekin +olivat täyttyneet, suunnattiin pako ja tavarain vienti Korkeasaarelle ja +Sörnäisten viereisille rannoille. + +9 päivän aamulla ryhtyi vihollinen pommitukseen. Silloin alkoivat +tulikuulat viuhua kaarenmuotoista rataansa korkealla ilmassa samalla kun +tuliraketit suoremmassa tasossa ja lähempänä vedenpintaa kiitivät. Ja +hämmästys oli suuri nähdessämme kuinka uskomattoman varmalla +tarkkuudella ne sattuivat tarkoitettuun maaliinsa. Vain joku ainoa +putosi veteen tahi räjähti ilmassa. Jo parin tunnin ampumisen perästä +alkoi linnoituksesta kohota valtavia savupatsaita, jotka yhä enemmän ja +enemmän laajenivat. Linnoituksessa oli näet suuret halkovarastot, useat +puusta rakennetut asuinrakennukset ja muutamia vanhoja +ruotsalaisaikuisia kasarmeja syttynyt palamaan ja joutunut siten +liekkien uhriksi. + +Ensialussa vastasivat venäläiset tykit vihollisen tuleen, mutta +montakaan laukausta ei ollut ammuttu ennenkuin jo huomattiin, ett'ei +heidän luotinsa kantaneet kuin puoliväliin, pudoten jo siellä mereen. +Siihen katsoen olikin jatkuva ammunta turhaa ja vain ruudin hukka. +Senpävuoksi kreivi Berg käskikin lopettaa ampumisen. Tykit olivat liijan +vanhanaikaisia ja ruuti liijan heikkoa. Ainoastaan uudelleen +rakennetuilta pattereilta Santahaminassa ja Drumsössä ammuttiin muutamia +laukauksia, nekin tosin mennen mitättömiksi saamatta aikaan mitään +sanottavaa vaikutusta. + +Yöllä saatiin nähdä kamala mutta samalla suuremmoinen näytelmä. Liekit +palavasta Viaporista kohoilivat kirkkaina laajoilta aloilta kohti +tyyntä, tummansinistä taivasta, valaisten taivaankannen laajalti +heijastuksellaan. Pommit ja paloraketit lätisivät herkeämättä ilmassa, +ja silloin tällöin kuului tärisyttävää jyrinää jostakin ilmaan +räjähtävästä ruutikellarista, jolloin aina valtavat savupatsaat +pöllähtivät korkealle taivasta kohden. + +Pelko ja säikähdys oli päivän pitkään yhä voimakkaammin vallannut +kaupunkilaiset. Jokainen kellä vain elävä henki oli pakeni läheisiin, +ympäröiviin puistoihin, vieden mukanaan kaikki mitä suinkin voi. +Kauppiaat koettivat pelastaa varastojaan ja epätoivon hetkellä yrittivät +vielä monet talonomistajat tarjota talojaan pilkkahinnasta, mutta eivät +saaneet luonnollisesti ostajaa tällaisen yleisen pakokauhun vallitessa. + +Yön ajaksi yrittivät pakolaiset järjestää olonsa niin hyvin kuin +olosuhteet suinkin sallivat. Lakanoilla, matoilla ja uutimilla, +kaapeilla, lautalaatikoilla ja tavaramytyillä aitasi kukin itseään ja +perhettään varten jonkunlaisen eroitetun alueen naapurien ja muiden +ihmisten nenäkkäiden, julkeiden katseiden suojaksi. Siellä sattui +kulkija usein näkemään monenlaisia perheenkeskeisiä hullunkurisia +kohtauksia. Jotkut makasivat vuoteillaan ympärillään lapset ja kätkyet; +toiset keittivät itselleen ruokaa; jotkut mummoset juttelivat rakkaan +kahvitilkkansa ääressä nyt tulemaisillaan olevasta maailmanlopusta; +jotkut taas hakivat lohdutusta pullon suusta tänä surun vaikeana +hetkenä. Kaikkialla kohtaukset kirkkaansinisen yötaivaan alla +luonnonhelmassa, jonne valaistus palavasta linnoituksesta heijastui. + +Seuraavana päivänä jatkoi vihollinen vielä ampumistaan yhtäläisellä +voimalla, joskaan se ei nyt enää aikaansaanut samanlaista komeaa +näytelmää liekkipaljouksineen ja palavine rakennuksineen, sillä kaikki +mikä suinkin palaa voi, oli jo liekkinä ilmaan kohonnut. Nyt oli jälellä +vain savua ja pienempiä tulen tuikahduksia. Mutta yhtä voimakkaana +kuului kuitenkin yhä räjähteleväin pommien jylinä ja sortuvien muurien +ryske. Alussa kaikki vallannut kauhistus alkoi vähitellen häipyä, sillä +nyt oltiin jo asioita ennätetty ajatella ja tultu huomaamaan, että jos +vihollisen aikomus olisi ollut ampua kaupunki raunioiksi, olisi hän +hyvin kyllä voinut sen tehdä, mutta vihollinen osoitti aivan selvästi, +koskapa ei ainoatakaan laukausta sille taholle suunnannut, ett'ei se +sellaista ensinkään tarkoittanutkaan eikä aikonut. + +Pommitusta kesti kuitenkin koko päivän ja vieläpä seuraavan yönkin kello +5 asti aamulla, jolloin se yht'äkkiä loppui. Arvion mukaan oli näiden 46 +tunnin aikana noin 20,000 pommia singahutettu linnoitusta vastaan. + +Laivastot jäivät vielä vuorokaudeksi samoihin asentoihin; sitten +vetäytyivät ne takaisin Porkkalaan. + +Kaupunkilaiset vetäytyivät samoin pakopaikoiltaan kimpsuineen +kampsuineen takasin tyhjentämiinsä asuntoihin, ja ilo oli suuri siitä, +että vaara ainakin tällä kertaa oli ohitse. + +Kun vihollisten laivastot olivat purjehtineet pois ja olot alkoivat +jälleen palautua tavanmukaisille latusilleen, matkustin minäkin Turkuun +tapaamaan omaisiani. Vietettyäni siellä muutamia päiviä menin +Louhisaareen, jossa viivyin viikon. Vasta kuukauden lopulla saavuin +Björkbodaan; ennen se oli ollut ilon tyyssija ja vieraita täynnä, mutta +nyt se isäni äkkiä kiihtyvän sairauden tähden oli hiljainen ja tyhjä. +Tahdoinkin senvuoksi niitä pikimmin päästä takasin Helsinkiin, ja +saavuinkin sinne jo syyskuun puolivälissä. + +Tultuani kaupunkiin pääsin erään setäni adjutantin seurassa pistäytymään +Viaporissa. Suuresti hämmästyin minä siellä nähdessäni kuinka vähäinen +noiden tuhansien pommien aikaansaama vahinko oikeastaan oli. Tosinhan +halkovarasto ja puurakennukset olivat poroksi palaneet ja näkyipä +kivirakennuksissakin reikiä siellä täällä, mutta tuo vahinko oli +kuitenkin verrattain vähäpätöinen katsoen hävityksen suuriin +ponnistuksiin, sillä varsinaiset kiinteät muurit eivät näyttäneet +erittäin pahoin turmeltuneen. Muutamin paikoin näkyi kyllä suurempia +orkosia valleissa, mutta katsoen vallien mahdottomaan paksuuteen, olivat +ne aivan vähäpätöisiä. Pahimmin näyttivät luodit hävittäen temmeltäneen +itse amiraalikuntarakennuksen seuduilla; rakennus olikin jonkun verran +turmeltunut, mutta ihmeellistä kyllä -- ei yksikään pommi ollut sattunut +Ehrensvärdin hautaan. + +Liittoutunut laivasto viipyi tänä syksynä kuten edellisenäkin meidän +vesillämme aina marraskuun puoliväliin saakka, kuitenkaan ryhtymättä +enää mihinkään urotöihin; vasta talven lähestyessä vetäytyi se pois +rannoiltamme. + +Tosin tuntui kerrassaan helpotukselta nähdessä laivaston purjehtivan +näiltä vesiltä matkoihinsa, mutta pitkä talvi, joka nyt jälleen +edessämme värjötti, eroitti meidät kuitenkin muusta maailmasta ja +vaikutti, että täällä yhä raskaammalta tuntui se eristetty tila, jota jo +oli kestänyt kaksi vuotta. Levottomuudella ja jonkunlaisella +vavistuksella kysyikin kukin itseltään, vieläkö tällaista tilaa kauemmin +tulisi kestämään ja tulisiko vihollinen jälleen näyttäytymään +vesillämme, kun aallot ensi kerran taaskin vapaina rantojamme huuhtovat? + +Huolimatta parhaillaan kestävästä sodasta ja ajan suuresta vakavuudesta +ei iloinen seuraelämä Helsingissä kuitenkaan näyttänyt siitä +ehkäisevästi ensinkään kärsineen. Keisarisuru oli nyt jo ohi ja samalla +myöskin poissa se painostus, joka edellisenä talvena oli estänyt +toimeenpanemasta suurempia ja yleisiä huvituksia ja muita sellaisia +tilaisuuksia. Eloisa, hilpeä tunnelma hulmahti jälleen valloilleen, nyt +vielä entistään ehompana, ikäänkuin tahtoen korvata sen mitä tässä +suhteessa oli menetetty. Huvi- ja tanssikaudesta näytti senvuoksi +tulevan erinomaisen loistava ja se alkoikin tänä vuonna tavallista +aikaisemmin. Huvikausi alotettiin jo syyskuun lopulla, jolloin ruhtinas +Tscherkaski ja hänen puolisonsa toimeenpanivat suuren juhlan ja +tanssiaiset siihen aikaan asumassaan Valleenin (sittemmin Karamsinin) +Hakasalmi-nimisessä huvilassa. Mikä tämän harvinaisen juhlan aiheutti, +siitä kertoo oma pikku tarinansa. + +Eräs Venäjän rikkaimmista ja mahtavimmista ylimyksistä, nuori monien +miljoonain omistaja, ruhtinas Tscherkaski asui hovilinnassaan Moskovassa +erinomaisen kauniin, komean puolisonsa kanssa, joka oli sanotun +kaupungin kuvernöörin, kenraali Uschakoffin tytär. Mutta hän oli +kiihkeästi, hillittömästi ja intohimoisesti kiintynyt erääseen +tanssijattareen sikäläisessä suuressa oopperassa. Kun tanssijatar +kuitenkin ylenkatseellisesti hylkäsi kaikki hänen houkuttelevat +tarjouksensa, antoi hän eräänä iltana ryöstää neitosen, kun tämä +teaatterista lähti kotiinsa päin, ja tuoda hänet palatsiinsa. Kun nainen +sielläkin kylmäverisesti teki tenän, sanotaan nuoren ruhtinaan, viinin +ja rakkauden huumaamana, hillitsemättömän, rajun vihan ja intohimon +hetkenä murhanneen hänet ja heittäneen ruumiin ikkunasta kadulle. + +Tämä tapahtui keisari Nikolain, tuon ankaran, aikana. Ei ruhtinaan +syntyperä, ei varallisuus, eikä mahtavain sukulaisten rukoukset +pystyneet häntä pelastamaan. Hänet tuomittiin karkoitettavaksi +Siperiaan. Hän olikin jo matkalla sinne kun vihoviimein muutamain hänen +vaikutusvaltaisten ystäväinsä onnistui saada rangaistus lievennetyksi +siten, että ruhtinas alennettiin sotamieheksi koko elinijäkseen. Hänet +pantiin sitten erääseen rykmenttiin, joka sodan aikana lähetettiin +Suomeen ja sijoitettiin Helsinkiin. + +Siten tuli tämä rikas ruhtinas-sotamies kaupunkiimme, jossa hän +puolisonsa kanssa vuokrasi silloin vapaana olevan Valleenin huvilan ja +järjesti sinne itselleen erittäin mukavan ja hienon kodin. Tosin täytyi +hänen toisinaan saapua huvilan lähellä sijaitsevaan venäläiseen +kasarmiin ja siellä astua toisten sotamiesten kanssa riviin, puettuna +karkeisiin sotilasvaatteisiin, tehdä kiväärillä kunniaa ja harjoitella +sotatemppuja, mutta sillä välin sai hän asua kotonaan ja oli silloin +aina siviilipukuun puettuna. Usein nähtiin hänen ajelevan +ruhtinattarensa kanssa sangen hienoissa ajopeleissä. + +Pian olivat he tulleet tutuiksi kaupungin koko hienomman seurapiirin +kanssa, joka oli sangen mielissään saadessaan seurustella ruhtinaallisen +murhaajan kanssa. Hänen selitettiin tehneen inhoittavan rikoksensa +tilapäisen mielenhäiriön vallassa ja annettiin se senvuoksi +syyntakeettomana anteeksi. Myöskin vaikutti tähän suvaitsevaiseen +mielialaan osaltaan se yleinen myötätuntoisuus ja kunnioitus, jonka tuo +ihastuttava, mainio ruhtinatar oli voittanut puolelleen. + +Tuli sitten sota. Kun vihollisten laivastot Viaporia pommittivat, oli se +rykmentti, jossa ruhtinas palveli, sijoitettu Drumsön pattereille, +joista muutamia laukauksia ammuttiin. Kun vihollinen oli mennyt +menojaan, annettiin sodan menosta täydellinen selostus, jossa m. m. +erityisesti mainittiin siitä kuolemaa halveksivasta urhoollisuudesta, +jota ruhtinas Tscherkaski oli osoittanut, ja suositeltiin hänelle tämän +urhoollisuutensa johdosta annettavaksi jonkunlainen palkinto. + +Onnellista kyllä hänelle oli nyt keisari Aleksanterin lempeä aika. Armo +sai silloin käydä oikeuden edellä, ja ruhtinaallinen rikkoja ylennettiin +upseeriksi. Se olikin hänelle kaikki, mitä hän tarvitsi, sillä tällä +arvoasteella ollen oli hänellä oikeus pyytää ero, eikä hän pyyntöään +viivytellytkään. + +Tämän upseeriksi nimittämisen johdosta toimeenpani ruhtinaallinen +pariskunta kysymyksessäolevan loistavan juhlan. Kenraalikuvernööristä, +kreivi Berg'istä alkaen oli näissä suuremmoisiksi järjestetyissä +tanssiaisissa läsnä kaikki hienoimpaan seurapiiriin kuuluvat, ja tämä +juhlatilaisuus muodostui samalla kertaa heidän hyvästijätökseen sille +yhteiskunnalle, joka oli heille osoittanut niin suurta hyväntahtoisuutta +ja suvaitsevaisuutta. + + + + + +End of Project Gutenberg's Muistoja lapsen ja hopeahapsen 3, by Anders Ramsay + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTOJA LAPSEN JA HOPEAHAPSEN 3 *** + +***** This file should be named 16483-8.txt or 16483-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/6/4/8/16483/ + +Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed +Proofreaders Europe. + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/16483-8.zip b/16483-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f6eb66b --- /dev/null +++ b/16483-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..200d2d2 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #16483 (https://www.gutenberg.org/ebooks/16483) |