initial commit of ebook 16483HEADmain

5 files changed, 4518 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/16483-8.txt b/16483-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..2389532
--- /dev/null
+++ b/16483-8.txt
@@ -0,0 +1,4502 @@
+Project Gutenberg's Muistoja lapsen ja hopeahapsen 3, by Anders Ramsay
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Muistoja lapsen ja hopeahapsen 3
+       Kuvauksia
+
+Author: Anders Ramsay
+
+Translator: Knut Sarlin
+
+Release Date: August 8, 2005 [EBook #16483]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTOJA LAPSEN JA HOPEAHAPSEN 3 ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+
+
+
+
+MUISTOJA LAPSEN JA HOPEAHAPSEN
+
+KUVAUKSIA
+
+
+Kirjoittanut
+Anders Ramsay
+
+
+Suomentanut
+Knut Sarlin
+
+
+III osa
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaissut
+Werner Söderström Osakeyhtiö 1908.
+
+
+
+
+XXII.
+
+ERÄS YLIMYKSELLINEN KOTI.
+
+1852--55.
+
+
+Äitini oli kreivitär Louise Armfeltin nuoruudenystävä ja senvuoksi minä
+jo poikavuosinani seurustelin kreivittären talossa paljon, mutta
+varsinkin sitten kun olin saanut lyyran lakkiini odotti minua Armfeltien
+perheessä aina mitä ystävällisin kohtelu, sanoisinko äidillinen hellyys.
+Pitkän ajan kuluessa olen minä näinollen ollut tilaisuudessa
+silmäilemään tuon perheen elämää, ja minä muistankin siitä monta pientä
+piirrettä, jotka -- pian unholaan unohtuneina -- ansainnevat muistoon
+merkitsemistä.
+
+Siihen aikaan, josta tässä kerron, oli kreivitär Armfeltin koti suuren
+sukulaispiirin yhtymäpaikka, piirin, jonka kaikki jäsenet elivät mitä
+parhaimmista yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa oloissa, uhkuen
+onnea ja täysinäistä elämänhalua. Heidän hilpeä leikinlaskunsa saleissa
+kajahteli ja vapaa, riemukas seurustelusävy löi leimansa kaikkeen,
+tarttuen vastustamattomasti jokaiseen, joka Armfeltien seurapiiriin
+joutui.
+
+Nurkittain vastapäätä toria Elisabetinkadun päässä sijaitsi Armfeltien
+talo -- nykyjään jonkunlainen venäläinen kansakoulu -- kaksikerroksinen
+puutalo. Matalahuoneisessa alakerroksessa asui kreivi Gösta Armfelt,
+kuuluisan kreivi Kustaa Mauri Armfeltin ja hänen puolisonsa, syntyisin
+de la Gardie, vanhin poika, kenraaliluutnantti, Uudenmaan läänin
+maaherra ja sittemmin senaattori. Hän oli jo silloin vanha
+valkotukkainen mies; hänen kasvonpiirteensä olivat säännölliset ja
+jalot, silmänsä hyväntahtoisuutta ja hyvyyttä säteilevät, hän oli jalon
+sukunsa täydellinen perikuva.
+
+Yläkerrokseen tultua avautui ensimäisenä eteen suuri sali, nurkkahuone,
+jonka pitkällä seinällä oli kolme, päätyseinällä kaksi ikkunaa.
+Huonekalut olivat ajan tavan mukaan järjestetyt pitkin seiniä niin että
+koko lattian pinta välkkyi vapaana ja avonaisena. Keskimäisen ikkunan
+edessä seisoi jalustallaan Neapelin kuningattaren Carolinan marmorikuva
+-- Kustaa Mauri Armfeltin »ystävättären» ja suojelijattaren kuva. Sen
+molemmilla puolin riippui seinällä soikeissa puitteissa kaksi
+muotokuvaa. Toinen niistä esitti Kustaa Mauri Armfeltia Mars-jumalana,
+jolla ei ollut päällään muita pukimia kuin kupeellaan kilpi; toinen
+kuvasi taas hänen veljeään, parooni A. F. Armfeltia Backuksena, jolla
+oli verhona vain muutamia viinipuunlehtiä ja rypäleterttuja hiuksissa.
+Toista päätyseinää somisti »Pohjolan Alcibiadeen» kolmen ihanan
+»ystävättären», neiti Magdalena Rudenschöldin, ruhtinatar Menschikoffin
+ja Sadun herttuattaren muotokuvat; viimeksi mainitulla ei kuvassa ollut
+minkäänlaista muuta pukua yllään kuin toisella hartialla riippuva karhun
+käpälä.
+
+Vastakkaisella päätyseinällä riippui ikkunain välissä suuri muotokuva,
+kuvaten kreivittären isää, loordi Brookea espanjalaisessa
+keskiaikaispuvussa; taulu oli kerrassaan mestariteos ja oli sen
+maalannut kuuluisa maalari Angelika Kauffmann. Loordi Brooke oli siinä
+kuvattu polviin saakka. Pitkällä seinällä vastapäätä ikkunoita levisi
+uunin molemmille puolille suuret taulut, täyttäen seinän korkeuden
+milt'ei kokonaan. Toinen niistä kuvasi Jupiteria, joka pilven muodossa
+syleili Iota; toinen esitti Plutoa Proserpinaa ryöstämässä. Olivatko
+sitten nämäkin maalaukset muotokuvia, sitä en tiedä, vaan ajan maku,
+joka ihaili alastomuuden ihanteita, ja Armfeltin monet vaihtelevat
+mielijohteet antavat jonkun verran aihetta sellaiseen olettamukseen.
+
+Tämä sali jäykkine kalustoineen teki katsojaan omituisen yksinkertaisen
+arvokkuuden vaikutuksen, johon oli yhdistyneenä Kustaa kolmannen keveän
+ja irstailuun vivahtavan ajan taiteellinen peittelemättömyys. Olen
+myöhemmin elämäni varrella nähnyt ja ollut useissa hienoissa saleissa,
+vaan en ole tavannut yhtään, jossa olisi ollut vallalla sellainen
+aateluuden, hienon sävyn ja taiteellisesti vapaan käsityksen leima. Ei
+ole useallakaan suvulla tilaisuutta saliinsa koota sellaisia muistoja.
+Tunsi hyvästi olevansa siellä ylhäisessä, joskin jonkun verran keveässä
+seurassa.
+
+Tästä etumaisesta salista astuttiin sisempään, jossa siinäkin oli kolme
+ikkunaa. Senkin seiniä koristivat muotokuvat, mutta täällä olivat ne
+kaikki, päinvastoin kuin etusalissa, täysissä pukimissaan. Parhaimpia
+niistä oli kuuluisan sotamarskin, kreivi Jaakko de la Gardien suuri
+muotokuva, jossa kreivi täysissä rautavarustuksissa esiintyi, sekä muut
+tämän suvun jäseniä kuvaavat taulut. Siellä nähtiin myöskin muutamia
+Lindin maalaamia muotokuvamaalauksia, jotka kuvasivat elävää sukupolvea
+ja jotka räikeästi erosivat vanhoista, todellisen taiteilijakäden
+muovailemista maalauksista.
+
+Yläkerros oli talon emännän, kreivitär Louise Armfeltin, syntyisin
+Cuthbert-Brooke, yksinomaisessa huostassa. Tultuaan Suomeen kasvavana
+tyttösenä, seuraten äitiään kun parooni O. W. Klinckowström hänet
+Neaappelista mukaansa ryösti, meni hän naimisiin vuonna 1821, jolloin
+rikas äiti osti Armfeltien suuren maatilan, Åminnen kartanon Halikon
+pitäjästä ja muutti sen tyttärensä mies- ja naispuolisten jälkeläisten
+sukukartanoksi.
+
+He olivatkin kaikki nyt parhaassa ijässään ja heidän vierailunsa
+elähyttivät usein rattoisaa kotia. Poika, Gösta nuorempi, oli ollut
+sotilas, ottanut eron, asui nyt Joensuun kartanossa ollen avioliitossa
+serkkunsa hovineiti Marienne Armfeltin kanssa; sittemmin meni hän
+jälleen sotapalvelukseen, sai kenraalin arvon keisarillisessa seurueessa
+1870 ja otti senjälkeen eron. Vanhin tytär, Matilda, oli naimisissa
+Wienissä ruotsalaisen ministerin, parooni Wedel-Jarlsbergin kanssa,
+kuoli 1862; toinen tytär Adelaide oli naimisissa majuri Gripenwaldin
+kanssa, ja nuorin, Olga, rohkenen sanoa kaunein nainen mitä vielä
+Suomessa oli ollut, pyhää neitsyttä muistuttava, oli avioliitossa kreivi
+August Armfeltin, Viurilan herran kanssa; kuoli jo 1855.
+
+Kreivitär itse oli komea nainen, »dame du grand monde» (suuren maailman
+nainen), kuten sanotaan ja oli ollut nuoruudessaan epäilemättä sangen
+kaunis, vaikkakin hänen kasvonpiirteensä nyt jo olivat käyneet
+terävämmiksi ja hänen ihonsa liian punertavaksi. Hän oli pitempi kuin
+mitä naiset ja vieläpä herratkin tavallisesti ovat ja sen mukaan muuten
+ruumiikas ja täyteläinen, ja hän osasi hämmästyttävällä
+arvokkaisuudella, osoittamatta jäykkää ylpeyttä tai pöyhkeyttä, käyttää
+komeaa vartaloaan. Hän oli aina tasaluontoinen ja hyvällä tuulella,
+kohdellen kaikkia erinomaisella kohteliaisuudella ja hyvyydellä,
+lähestymättä ketään alentuvaisuuden tavalla, joka olisi toisia
+vaivannut. Se oli hänen sisäinen hyvä ominaistaitonsa.
+
+Seurustelutapa tämän perheen kesken oli teeskentelemätöntä ja hilpeää,
+ja leikinlasku suuntautui toisinaan hieman vapaaseen suuntaan, varsinkin
+hänen kälynsä, vapaaherratar Emelie Klinckowström'in vaikutuksesta,
+mutta kreivitär osasi pitää sen kuitenkin aina oikeiden rajojen sisässä
+eikä päästänyt luontaista arvokkuuttansa vähääkään luiskahtamaan niin
+että se olisi vivahtanut alhaiselta tai jokapäiväisyydeltä.
+
+Hän oli syntyisin englantilainen, saanut kasvatuksensa ranskalaisen
+kotiopettajattaren johdolla ja puhui täällä ruotsia. Tästä
+kieltensekoituksesta olikin seurauksena joskus sangen hassunkurisia
+sekaannuksia. Niinpä kerrotaan, että hän eräänä päivänä kun muutamia
+herrasmiehiä oli tullut tapaamaan hänen miestään, joka sattumoilleen oli
+pahoinvoipa, kaikessa kiireessään käski kamarineitsyen sanomaan heille,
+että »minun puolisoni on sairas». Ja kamarineitsyt täytti täsmällisesti
+käskyn, meni herroja vastaan, niijasi syvään ja sanoi: »Minun puolisoni
+on sairas». Hämmästyneinä kamarineitsyen lapsellisen luonnollisesta,
+avoimesta vastauksesta, vetivät he suunsa hymyyn, sillä kaupungilla
+huhuiltiin, että noissa sanoissa olisi syvempikin pontensa ja peränsä.
+
+Kreivitär Armfeltin luona pelattiin kernaasti jonkun verran preferenssiä
+aina iltasin, ja sattuipa joskus niinkin että minä sain kunnian astua
+pelipöytään neljänneksi. Minä pelasin huononpuoleisesti, mutta pelirahan
+määrä oli hyvin pieni niin että korkeintaan voin hävitä illan kuluessa
+pari kolme ruplaa, jotka mielihyvissäni uhrasin saadessani huvikseni
+nähdä kuinka tuollainen vähäinen voitto pystyi ilahduttamaan noita
+rikkaita rouvia samalla kun heidän suosionsa minua kohtaan kasvoi. Mutta
+usein kiehahti pelipöydän ääressä heidän keskensä tiukka sanasota
+ilmilieskaan kun toinen oli sattunut lyömään pöytään väärän kortin sen
+tahi sen lehden sijasta, joka olisi ollut sillä kertaa oikea ja
+paikallaan, tahi kun toinen ei ollut asiaankuuluvalla tarkkuudella
+»maalannut» tai oli taas jättänyt pelin pienemmäksi kuin kortit kädessä
+olisivat sallineet j. n. e., saattaen siten toiselle niin ja niin monen
+»pietin» häviön. Tällaisesta asiallisesta kinastelusta luiskahtivat nämä
+molemmat pikaluontoiset naiset helposti henkilökohtaisiin hyökkäyksiin,
+singautellen pistosanoja ja piikkejä, joissa he eivät toisiaan millään
+muotoa säästäneet ja joka mellastus tavallisesti päättyi kyyneliin.
+Katkeroituneina viskasivat he silloin korttinsa pöytään, hypähtivät ylös
+ja vannoivat etteivät he enää koskaan, ei ikipäivinä keskenään korttia
+pelaa, ja niin läksivät he vihoissansa kotiin. Tämä ei kuitenkaan
+estänyt näkemästä kälyksiä jälleen muutaman päivän perästä yhdessä
+pelipöydän ääressä yhtä hyvinä ystävyksinä kuin konsanaan ennen --
+kunnes sama kohtaus jälleen uudistui. Helposti joutui tällaisten
+kohtausten aikana mitä pahimpaan välikäteen kun molemmat riitelevät
+puolet vetosivat syrjäisen tuomiopäätökseen: »Sano nyt, eikö Emelie ole
+väärässä?» ja toinen taas: »Sano, oliko oikein, että Louise löi
+pata-sotamiehen pöytään?» Siinä oli temppuilemista tarpeeksi jos mieli
+purjehtia onnellisesti molempien karien läpi.
+
+Kreivitär oli kaikin puolin ennakkoluuloton, eikä hän osoittanut koskaan
+persoonallista pöyhkeyttä vaan seurusteli mielellään sellaistenkin
+kanssa, jotka sukuperältään ja yhteiskunnalliseen asemaan nähden olivat
+paljon alapuolella häntä. Mutta joutua jonkinlaiseen lähempään yhteyteen
+»les classes inferieures»in, alempain säätyluokkain kanssa, etenkin
+sukulaisuussuhteisiin, se oli hänestä niin tavattoman vastenmielistä
+ettei hän sellaista tahtonut minään mahdollisuutena edes ajatella. Ja
+kuitenkin johti kohtalo siihen, että niin piti tapahtua. Tämän
+yhteydessä muistan erään sangen hupaisen tapahtuman.
+
+Kreivittären miehellä oli veli, kreivi Magnus Armfelt, joka tavallisesti
+sai kantaa vain nimeä Masen; hän oli ollut Tukholmassa hevoshenkivartion
+ratsumestari, sittemmin Kaarle Juhanan kabinetti-kamariherra y. m., ja
+avioliitossa oli hän vapaaherratar Stedingk'in kanssa. Mutta heidän
+perheelliset ja taloudelliset olosuhteensa olivat sangen vähän
+onnelliset, jonka vuoksi hän erosikin vaimostaan (joka meni sitten
+uuteen avioliittoon kreivi d'Otranten kanssa) ja muutti Suomeen vuonna
+1843. Molempain vaikutusvaltaisten veljiensä siipien suojassa ja avulla
+nimitettiin hänet täällä everstiksi ja sotaoikeuden jäseneksi sekä
+jonkun ajan kuluttua sen puheenjohtajaksi, jolloin hänet ylennettiin
+kenraaliksi. Hän oli muuten hyvänahkainen, vaatimaton, ystävällinen ja
+rauhaa rakastava mies, kaunis niinkuin koko sukunsa.
+
+Hänen taloudenhoitajattarellaan, mamseli Miina Bohmanilla, jota
+kuitenkin rouvaksi kutsuttiin, oli poika Mauritz, jonka isä hän oli ja
+joka jo tähän aikaan (1855) oli ennättänyt niin pitkälle elämässä, että
+hän oli alkanut katkeruudella ajatella aviotonta syntyperäänsä ja surra
+sitä, ja sentähden isä päättikin avioliiton kautta laillistuttaa sen.
+
+Mutta kreivitär Louise, perheen määräävä tahto, ei tahtonut ottaa
+kuuleviin korviinsakaan puhetta moisesta epäsäätyisestä avioliitosta --
+hän kuolisi surusta j. n. e. Hän oli kylläkin lankonsa kodissa
+seurustellut »rouva» Bohmanin kanssa, joka siellä emäntänä askaroitsi,
+vieläpä joskus hänen kanssaan korttiakin pelannut, mutta että »rouva»
+Bohman tulisi hänen kälykseen -- hänkin kreivittäreksi -- se on
+kerrassaan mahdotonta -- se ei voisi käydä koskaan päinsä!
+
+Siitä huolimatta päätti kreivi Masen antaa kuuluttaa aikomansa
+avioliiton niin pian kuin vain kreivitär Louise olisi keväällä
+matkustanut pois Helsingistä. Hän ajatteli että kunhan kerran vihkiminen
+on täydeksi tosiasiaksi muodostunut, häipynee viha ja kiukku aikanaan ja
+haava on jo ehkä parantunut kun kreivitär Louise syksyllä takasin
+Helsinkiin saapuu.
+
+Kevät oli tullut, kreivittären piti matkustaa maalle ja lähtöpäiväksi
+oli jo eräs keskiviikkopäivä toukokuun alussa määrätty. Silloin kiiruhti
+kreivi Masen jättämään ilmoituksen kuulutusta varten seuraavaksi
+sunnuntaiksi.
+
+Määrättynä päivänä ajettiin vaunut portaiden eteen, mutta ne olivatkin
+rikki. Ajopelit täytyi korjauttaa ja ne eivät joutuneet valmiiksi
+ennenkuin perjantaina. Mutta kreivitär oli liian taikaluuloinen
+tahtoakseen sinä päivänä alkaa matkaansa; eikä sopinut
+lauantaipäiväkään, sillä siinä tapauksessa olisi hänen täytynyt
+matkustaa myöskin sunnuntain aamupäivällä, jota hän oikeauskoisena
+englantilaisena ei taas voinut sallia eikä suvaita. Hän päättikin
+näinollen lykätä matkansa sunnuntaihin, jolloin hän lähtisi heti
+jumalanpalveluksen jälkeen.
+
+Me olimme silloin kaikki kokoontuneina hänen luokseen sanomaan
+jäähyväisiä. Mukana oli myöskin kreivi Masen. Vaunut ilmestyivät jo oven
+eteen ja kreivitär valmistautuu jäähyväistelemään kaikkia; silloin
+puikahtaa käsi esiin oviverhojen välistä ja viittilöi merkitsevästi
+hänelle. Hän menee sinne, kuullaan kuiskuteltavan muutamia sanoja
+verhojen takana, sitten kuuluu huudahdus, kirkaisu, jotakin kaatuu
+lattialle -- kaikki ryntäävät verhojen taakse katsomaan. Kreivitär makaa
+siellä pyörtyneenä. Emännöitsijä, joka oli ollut kirkossa, oli kuullut
+kreivi Masenia ja »rouva» Bohmania kuulutettavan ja oli nyt kertonut
+kreivittärelle tuon hirvittävän uutisen.
+
+Hajuvesien avulla ja myötävaikutuksella menee pyörtymyskohtaus pian ohi.
+Kreivitär toipuu ja huudahtaa: »Onko se totta, Masen? Ei suinkaan
+sellainen ole mahdollista?»
+
+Vihan salamoiden edessä kreivi Masen vavisten seisoo ja sammaltelee,
+eikä tiedä mitä vastaisi. Hämmästyneenä ja ujona jupisee hän jotakin:
+»En tiedä -- ehkä se on vain erehdys -- hän on varmaan kuullut väärin»,
+j. n. e. ja hän hiiviskelee pois niin ettei hänen tarvitseisi enempää
+kuulla eikä vastailla.
+
+Kun kyyneleet oli ehditty kuivata ja ensimäinen kuumuuden puuska oli
+asettunut, matkusti kreivitär.
+
+Pari viikkoa senjälkeen tapasin minä eräänä päivänä Vilhelm Armfeltin,
+hänkin kreivi Masenin poika, tosin ensimäisestä avioliitosta. Hän näytti
+tavattoman riemastuneelta ja kysyi minulta: »Tahdotko tulla meille tänä
+iltana?»
+
+Minä katselin hämmästyksissäni häntä, sillä aniharvoin olin minä heillä
+ollut. »Kiitos vain», vastasin minä, »mutta minut on jo muualle illaksi
+pyydetty. Onko teillä sitten vieraita tänä iltana?»
+
+»No, vain muutamia, mutta koetahan tulla mukaan, sillä tulee olemaan
+juupelin huvittavaa nähdä kuinka ukko kiikutteleikse yhteen vanhan
+Bohmanskan kanssa». -- Mutta kun minua ei vähääkään huvittanut olla
+mukana tuossa »perhejuhlassa», sai se mennä menojaan minun puolestani.
+
+Vilhelm Armfelt oli ollut harvinaisen kaunis nuorukainen, mutta olikin
+juuri senvuoksi ollut altis elämässä esiintyville moninaisille
+kiusauksille ja houkutuksille, josta oli seurannut, että hänestä oli
+tullut sellainen nuorimies, jollaisia nimellä »jeunesse orageuse»
+(turmeltunut nuorukainen) kutsutaan. Siitä tahdottiin hänet parantaa
+erityisellä parannuskeinolla, jota tällaisissa tapauksissa siihen aikaan
+»perhepoikiin» nähden aina käytettiin -- nimittäin lähettämällä nuori
+mies merille. Meri-ilmaa ja valtameren yksinäisyyttä pidettiin silloin
+sopivimpana keinona sammuttamaan intohimojen hehkua ja saattamaan
+riehkailevan, houreksivan nuoruuden järkiinsä. Niinpä saatettiin hänet
+muuanna päivänä erääseen kauppalaivaan, joka purjehti Rioon. Siellä
+raivosi silloin keltakuume, jonka uhriksi nuori Vilhelm joutui.
+Parannuttuaan pitkäaikaisen potemisen perästä kuumeesta, mutta vielä
+sangen heikoissa voimissa ollen, piti hänen purjehtia takasin kotimaahan
+eräällä toisella laivalla, mutta se joutui haaksirikkoon talvisaikana
+Skottlandin vuorirantain edustalla, jolloin muutamat laivaväestä, niiden
+joukossa hän, vihdoin -- useita vuorokausia ajelehdittuaan pitkin
+Pohjanmeren jääkylmiä, myrskyn mylleröittämiä aaltoja -- pelastuivat
+Norjan rannikolle.
+
+Mutta kamaloilta näyttivät näiden kahden koetuksen seuraukset. Komea,
+voimakas nuorukainen oli nyt murtunut, voimaton ja perinpohjin
+raihnaantunut. Halvauskohtaus oli väännellyt hänen ennen niin kauniit
+kasvonpiirteensä ja jonkun verran hervaissut hänen ruumiinsa toista
+puolta niin että hän laahusti toista jalkaansa kävellessään. Entisestään
+oli jälellä ainoastaan hänen sammumattoman iloinen luonteensa ja
+silmäinsä kirkas katse, jotka eivät koskaan hävinneetkään.
+
+Tullessaan kotiinsa Helsinkiin otettiin hänet tuhlaajapoikana vastaan,
+perhe tuli liikutetuksi kuullessaan hänen kovista kohtaloistaan ja
+varsinkin kreivitär Louise osoitti hänelle äidillistä hellyyttä,
+onnistuen m. m. puuhaamaan asiat niin, että Vilhelm nimitettiin
+midshipsmaniksi laivastoon ilman että hän kävi läpi kaikki arvoaskeleet.
+Luultavasti pidettiin purjehdusmatkaa Rioon riittävänä ansioluettelona.
+Eikä hänen virkatehtäviinsä minun tietääkseni kuulunut muuta kuin että
+hän päivisin laahusteli puoleksi halpaantunutta jalkaansa Esplanaadilla
+ja iltasin piti hilpeästi yllä keskustelua salongeissa, singautellen
+väliin sukkelia, mutta usein myös hieman häijyjä sutkauksia.
+
+Ja sitten tuli rakkauden vuoro. Hän rakastui suloiseen ja miellyttävään
+pääkaupunkilais-teaatterissa esiintyvään näyttelijättäreen, neiti
+Arvidson'iin ja meni hänen kanssaan kihloihin. Kun isä, kreivi Masen,
+sai tästä tiedon, kerrotaan hänen käyneen näyttelijättären luona ja
+sanoneen, että hän tosin oli iloinen siitä onnesta, joka hänen poikaansa
+odotti, eikä missään tapauksessa pitänyt hänelle kysymyksessä olevaa
+liittoa minään epäsäätyisaviona -- vaan että hän piti velvollisuutenaan
+ajoissa varoittaa neitosta tästä aikeesta ja jos mahdollista ehkäistä
+se, sillä muutoin juuri nuori neiti Arvidson, eikä suinkaan kreivi
+Vilhelm, joutuisi epäsäätyisavioon. Hän ei kuitenkaan antanut tuon
+varoituksen itseään peljästyttää, eikä hänen sitä katua tarvinnutkaan,
+sillä heidän avioliittonsa lienee ollut sangen onnellinen.
+
+Mutta kun kreivitär Louise sai asiasta tiedon, joutui hän mitä syvimmän
+mielenkarvauden valtaan. Hän ajatteli, että oli jo tarpeeksi kun oli
+yksikin tuollainen liitto perheen keskuudessa solmittu. Hän ei jaksanut
+enää kantaa sitä tosiasiaa, että nyt jälleen aateliton, eräs piiskuinen
+näyttelijätär, saisi oikeuden kutsua itseään kreivitär Armfeltiksi ja
+sellaisena esiintyä -- se kohosi jo yli hänen voimiensa. Hän ei
+saanutkaan senvuoksi lepoa eikä rauhaa, ennenkuin hän, estääkseen
+tuollaista kilpailua arvokkuuden ja arvoasteiden hankinnassa, oli
+toimittanut kreivi Vilhelmin, hänen itsensä tikkua ristiin asiassa
+tekemättä, siirretyksi Vienanmeren laivastoon. Nuoren parin lähtö
+Helsingistä (1859) oli ollut surullisen hassunkurista nähdä. Yhden
+ainoan hevosen vetämät rattaat olivat riittäneet kuljettamaan heidät ja
+kaiken mitä heillä oli noille kaukaisille seuduille.
+
+Oltuaan monta vuotta siellä määrättiin hänet sieltä Baikal-järvelle
+Siperiaan, jossa hän sittemmin kohosi arvossa kapteeniksi. Silloin otti
+hän eron virastaan, saaden amiraalin arvonimen, ja palasi Suomeen, jossa
+hän jo pian kotiin tultuaan sairastui ja kuoli Turussa 1882, vielä viime
+hetkelläänkin leikkiä laskien elämän ihmeellisistä vaiheista.
+
+[Huomio: Edelliseen kappaleeseen on merkitty alun perin kuolinvuodeksi
+1822, joka ei voi pitää paikkansa. Mahdollisesti oikea vuosiluku on
+1882.]
+
+Kun nähtiin, että loppu alkoi lähetä, kutsuttiin pappi antamaan hänelle
+ehtoollista, jonka hän nautitsi enemmän täyttääkseen sukulaistensa
+tahdon kuin omasta halustaan siihen. Kun pappi oli mennyt, sanoi hän:
+»Sepäs sitten oli hirvittävän hapanta viiniä, jota hän minulle antoi.
+Antakaa minulle lasi oikeaa samppanjaa saadakseni vielä kerran
+muistoksenne maljan juoda». Hänen pyyntöänsä noudatettiin ja kun hän
+sitten oli kilistänyt lasillaan jokaisen ympärillä seisovan kanssa
+viimeisiksi jäähyväisiksi, muovaili hän valmistelematta runopätkän ja
+lausui, tyhjentäen samalla pohjaan vaahtoavan juoman:
+
+      »Mä muistan ajan ihanan
+      kuin ois se eilispäivä;
+      nyt nään sen loppuun häipyvän,
+      pois -- malja! -- huolten häivä.
+
+Hän tahtoi lopettaa niinkuin oli elänytkin. Muutamia tuntia sen jälkeen
+henkäsi hän viimeisen hengähdyksensä.
+
+Hänen leskensä asettui asumaan maalle Sauvon pitäjään, mutta kohtasi
+häntä pari vuotta senjälkeen kauhea onnettomuus; hän paloi tahi tukehtui
+savuun huoneessaan, jossa lamppu oli kaatunut ja sytyttänyt hänen
+vuoteensa palamaan.
+
+Nyt on jo kaksi vuosikymmentä kulunut siitä kun kaikki ne terveyttä ja
+elämänhalua uhkuvat henkilöt, jotka Armfeltien salongeissa seurustelivat
+kuvaamanani aikana, ovat menneet sitä tietä, jota kaikkien loppujen
+lopuksi on astuttava, ja itse asunto on nyttemmin muutettu venäläiseksi
+kansakouluksi.
+
+
+
+
+XXIII.
+
+KOLME SUKUPOLVEA.
+
+
+Jo poikavuosiltani asti, mutta vielä enemmän ylioppilaaksi tultuani olin
+läheisissä tuttavuussuhteissa molempien veljesten, Arthur ja Vilhelm
+Klinckowströmin kanssa, ja heidän kauttaan tulin minä jo aikaisin
+tuntemaan tämän perheen sisäiset olot, joihin perehdyin yhtä perinpohjin
+kuin olisivat ne omaa perhettämme koskeneet. Siten oli minulla tilaisuus
+kolmen sukupolven aikana tarkasti seurata kaikkia niitä monia,
+kirjavasti vaihtelevia kohtaloita, joiden alaisena Klinckowströmien
+perhe oli.
+
+Siihen aikaan oli tämä perhe parhaimmassa kukoistuksessaan. Korkea ja
+kunnioitettu yhteiskunnallinen asema, toiveikas jälkeläisjoukko ja
+huomattava varallisuus näytti varmasti turvaavan sen jatkuvan
+pystyssäpysymisen. Ja kuitenkin on jo pari vuosikymmentä kulunut siitä
+kun suvun viimeinen jäsen muutti manan majoille, samoinkuin
+varallisuuskin jo ennen oli hävinnyt ja häipynyt kuin akanat tuuleen.
+Tuota nimeäkään, joka siihen aikaan oli niin korkea ja arvossa pidetty,
+ei enää tapaa koko maassamme ja lienee monelle nyt aivan tuntematonkin.
+
+Koska ei ole enää olemassakaan yhtään tämän suvun jäsentä, joka siis
+voisi syyttää minua siitä, etten ole pitänyt suutani kiini, rohkenen
+tässä avomielisemmin kuin muutoin esittää kuvaukseni.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Puolisataa vuotta on jo kulunut siitä ja minä olin silloin vain kasvava
+poikanen, mutta vielä muistan minä aivan selvään tuon vanhan, pitkän ja
+kookkaan miehen, jolla oli niin kauniit ja jalot kasvonpiirteet, joka
+käyttäytyi aina kohteliaasti ja hienosti ja jonka huulilla väikkyi
+alituinen hymy ja leikinlasku. Tuollaiset näyt pysyvät kauan muistissa.
+Hän oli hänen ylhäisyytensä, todellinen salaneuvos, parooni Vilhelm
+Klinckowström, yksi maan vaikutusvaltaisimmista ja mahtavimmista
+henkilöistä siihen aikaan.[1]
+
+[1] Vapaaherra Otto Vilhelm Klinckowström oli ylihovimarsalkan,
+presidentti, serafiimiritari ja »valtakunnan herran», vapaaherra Thure
+Klinckowströmin ja kreivitär Hedvig Eleonora von Fersenin poika,
+syntynyt 1778. Hän tuli luutnantiksi henkivartiohusaareihin 1797,
+kavalieeriksi Södermanlandin herttuattaren seurueeseen 1800,
+hevoshenkivartioston ratsumestariksi 1806, kuningattaren kamariherraksi
+1809 ja muutti sitten Suomeen 1816, jonka jälkeen tuli Venäjän
+keisarilliseen hoviin kamariherraksi 1817, Viipurin läänin maaherraksi
+1820, senaatin jäseneksi 1825, sai salaneuvoksen arvon 1835, ylennettiin
+kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin Suomen insinöörikunnan päälliköksi
+1841, saaden vielä 1847 todellisen salaneuvoksen arvon. Hän kuoli vuonna
+1850. Oli avioliitossa ensiksi vuodesta 1810 Sara Cuthbergin kanssa,
+joka kuoli 1838, sekä toiseksi Elisabeth Krausen kanssa, syntynyt 1815,
+kuollut 1889.
+
+Poika ensimäisestä aviosta:
+
+Vilhelm, syntynyt 1807, aviolliseksi lapseksi julistettu 1822, tuli
+luutnantiksi Moskovan kaartiin 1828, otti eron palveluksestaan 1831,
+meni takasin toimeensa 1832 tullen kapteeniksi Lappeenrannan
+linjapataljoonaan, siirrettiin everstiluutnanttina Suomen kaartiin 1844,
+tuli ylisotaoikeuden jäseneksi 1853, sai eron kenraalimajurin arvolla
+1856 ja kuoli 1860. Oli naimisissa vuodesta 1831 Emelie Haasse'n kanssa,
+syntynyt 1812, kuollut 1868.
+
+Heidän poikiaan:
+
+Arthur, syntynyt 1835, tuli ylioppilaaksi 1852, omisti Kären maatilan
+Sauvon pitäjässä ja Hiiskolan kartanon Vihdissä, nimitettiin Vihdin
+postinhoitajaksi 1873, oli myöskin polttimotarkastajana ja kuoli 1883.
+Oli avioliitossa Ottilia Hedbergin kanssa, syntynyt 1834, kuollut 1900.
+
+Vilhelm, syntynyt 1837, tuli ylioppilaaksi 1853 ja kuoli 1863.
+
+Hänen uljas, jalo ryhtinsä osoitti heti, että siinä oli mies suurta ja
+ylhäistä sukua. Ja sitä ei tottatotisesti puuttunutkaan, sillä ylhäistä
+sukuperää voitiin laskea yllinkyllin.
+
+Hänen isänsä oli ylihovimarsalkka, serafiimiritariston jäsen ja »yksi
+valtakunnan herroista», hänen ylhäisyytensä, vapaaherra Thure
+Klinckowström, ja hänen äitinsä taas kreivitär Hedvig von Fersen,
+kuuluisan ja mahtavan valtiomiehen, valtakunnanneuvoksen ja sotamarskin,
+kreivi Axel Fredrik von Fersenin ja kreivitär Hedvig de la Gardien
+tytär, ja oli Tukholman roskaväen vuonna 1810 murhaama
+valtakunnanmarski, kreivi Axel von Fersen näin ollen hänen enonsa.
+
+Tällaisten yhteyksien nojalla päästään tavallisesti pian eteenpäin
+maailmassa ja hänelle kävi kaikki päinsä sitäkin helpommin koskapa
+kaikki hänen luontaiset lahjansa osoittivat taipuvaisuutta juuri siihen
+suuntaan ja hän taidolla ja suloudella osasi sulavasti liikuskella ja
+seurustella hovin saleissa. Hän syntyi 1778 ja tuli jo vuonna 1797, siis
+yhdeksäntoista-vuotiaana, kavalieeriksi terävän ja sukkelan
+Södermanlandin herttuattaren seurueeseen sekä sitten ratsumestariksi
+henkirakuunaväkeen ja kuningatar Fredrikan todelliseksi kamariherraksi.
+
+Mutta silloin tapahtui käänne hänen kohtaloissaan. Hän oli kehittänyt
+rakkaussuhteet voimakkaiksi erään nuoren, hyvästä perheestä lähtöisin
+olevan tyttösen kanssa ja avioliittolupauksen nojalla vietellyt hänet.
+Mutta kun hän sitten kieltäytyi sanaansa pitämästä, lupaustaan
+täyttämästä, heittäytyi nuori neitonen kerran epätoivoissaan
+Norrbronsillalta kaidepuun yli virtaan aivan hänen silmäinsä edessä kun
+hän parhaillaan johti vahtiparaadia sillan yli. Häväistysjuttu kiehahti
+suureksi Tukholmassa; mies ei uskaltanut näyttäytyä ulkosalla
+kiihottuneen alhaisoväestön vuoksi, vaan oli pakoitettu joksikin ajaksi
+häipymään pois Ruotsista ja tekemään ulkomaamatkan.
+
+Sillä matkallaan tuli hän myöskin Neapeliin, joutui seurustelemaan
+kaupungin hienoimmissa piireissä ja tuli siten tuntemaan kauniin ja
+sangen rikkaan lady Sara Brooken, syntyisin Cuthbert, jonka mies siihen
+aikaan taisteli erään englantilaisen rykmentin everstinä Espanjassa
+loordi Wellesleyn (sittemmin Wellingtonin herttua) johdannolla
+Napoleonin joukkoja vastaan.
+
+Jonkun ajan kuluttua oli heidän suhteensa muodostunut sangen
+sydämelliseksi ja helläksi, ja hän voi Caesarin tavoin sanoa: veni,
+vidi, vici (tulin, näin, voitin). Mutta kun aviomiehen epäluulot
+alkoivat herätä ja maa Neapelissa siten alkoi polttaa heidän jalkojensa
+alla, päättivät he äkkiä lähteä kaupungista, ottaen mukaansa lady Saran
+tyttären Louisen (josta jo äsken kerroin kreivitär Armfeltina). He
+tahtoivat päästä rauhaan aviomiehen tiedusteluista etsien turvapaikan
+pohjolassa ja aikoivat vihityttää itsensä niin pian kuin vain erokirjat
+lady Saralle hänen aviomiehestään saataisiin kuntoon ja toimitetuiksi.
+Mutta oliko sitten syy yhä jatkuvassa sodassa vaiko aviomiehen
+vastahakoisuudessa, asia ei kaikessa tapauksessa käynyt päinsä niin
+joutuisasti kuin toivottavaa olisi ollut. Vasta miehen kuoltua, vuonna
+1810, voitiin vihkiminen Tukholmassa toimittaa -- ja silloin oli Vilhelm
+poika jo kolmen vuoden vanha.
+
+Vihkijäisten jälkeen asettuivat he asumaan Suomeen Eurajoen pitäjässä
+sijaitsevalle Vuojoen suurelle maatilalle, jonka nuori aviomies oli
+saanut perinnöksi äidiltään, ja siellä he etäisellä maaseudulla elelivät
+muutamia vuosia maalaiselämän hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä.
+Kuitenkin huhupuheina kuiskuteltiin kaikenlaista tuosta hienosta ja
+ylhäisestä herrasväestä, jota ei kukaan tuntenut ja joka vetäytyi
+kokonaan pois kaikesta yhteydestä muiden ihmisten kanssa, pysyen aivan
+eroitettuna muusta maailmasta. Pian muovailtiinkin liikkeelle
+mielikuvituksellisia, haaveellisia kertomuksia, jotka herättivät yleistä
+uteliaisuutta ja halua saada lähemmin tietää jotakin tuosta
+romantillisesta parista.
+
+Mutta jo muutamien vuosien perästä oli maalaiselämän hiljaisuus ja
+yksitoikkoisuus väsyttänyt molemmat niin eloisat ja vaihtelua rakastavat
+luonteet. Silloin matkusti mies Pietariin, hänet esitettiin hovissa ja
+keisari Aleksanteri I otti hänet ystävällisesti vastaan; hänet
+nimitettiin kamariherraksi ja jonkun ajan kuluttua, vuonna 1820,
+Viipurin läänin maaherraksi, jonne hän sitte perheineen muutti. Se
+rakkaus, joka etelän tulisessa hehkussa oli leimahtanut kiihkeästi
+ilmiliekkiin, oli vähitellen jäähtynyt pohjolan pakkasessa, ja sitä
+seurasi välinpitämättömyys sekä vähemmän sopusointuiset perhesuhteet.
+Aviomiehen huikentelevaisuus ja rakkausseikkailut lienevät olleet tähän
+syynä. No niin -- rakkaus muuttui vihdoin vihaksi, joka useissa
+tilaisuuksissa purkautui ilmoille. Minä olin nähnyt erään kauniin
+muotokuvan tämän perheen isästä, jonka kuvan kiivas aviopuoliso oli
+kerran mustasukkaisuuden raivopuuskassa leikellyt neljäksi palaseksi ja
+josta vieläkin, vaikka se onkin jälleen yhteen neulottu ja entiselleen
+laitettu, huomaa tuon »näytelmän» jälkiä. Vaimon kiivaus ja
+mustasukkaisuus ja miehen epävakaisuus katkeroitti yhä enemmän ja
+enemmän heidän elämänsä, kunnes he eivät enää edes suvainneet nähdäkään
+toisiaan, vaan päättivät erota vuonna 1823.
+
+Lähemmät tämän yhteydessä olevat asianhaarat olivat kerrassaan
+hassunkurisia. Ne herrat, joiden tuli kokoonpanna ja kirjoittaa
+erosopimus kaikkine yksityiskohtineen aviopuolisoiden välillä, olivat
+kokoontuneet erääseen saliin; molemmat asianomaiset olivat taas
+asettuneet huoneisiin molemmin puolin salia välttääkseen siten ettei
+heidän tarvitseisi vilahdukseltakaan nähdä toisiaan. Välittäjäin täytyi
+näin ollen kulkea toisen luota toisen luo saadakseen selville heidän
+ajatuksensa, tuumansa ja suostumuksensa asiassa, jolla aikaa
+asianosaiset itse, kukin omasta kamaristaan singauttelivat yli salin
+toisilleen mitä kiivaimpia sanoja ja syytöksiä. Kun asiakirja sitten
+vihdoin suuren vaivannäön jälkeen saatiin valmiiksi ja asianmukaisesti
+allekirjoitetuksi, ajoivat vapaaherrattaren vaunut portaiden eteen
+lähtövalmiina. Parooni -- vanhan tottumuksensa mukaan, ollen aina
+oivallinen kavaljeeri ja hovimies kiireestä kantapäähän -- asteli
+silloin poikki salin, kumarsi rouvalleen kohteliaasti viimeisiksi
+jäähyväisiksi ja ojensi hänelle käsivartensa, ohjaten hänet portaita
+alas ja auttaen hänet vaunuihin. Mutta silloin otti aviopuoliso »hellät»
+hyvästit entiseltä rakkaudeltaan, läimäyttäen juuri samalla hetkellä
+kuin vaunut kierähtivät liikkeelle eroon jääpää miestään voimakkaasti
+korvalle. -- He näkivät silloin toisensa viimeisen kerran.
+
+Vapaaherratar Sara osti sitten Tuorlan kauniin maatilan Piikkiön
+pitäjässä Kuusiston salmen rannalla ja rakennutti tilalle uhkeat
+rakennukset, asuen siellä aina »dramaattisesti» surulliseen kuolemaansa
+asti, 1838. Siellä esitettiin näet silloin muutamia pieniä
+näytelmäkappaleita, joissa hänkin esiintyi, ja Turusta oli kutsuttu
+paljon väkeä näytelmiä katselemaan. Vielä vanhemmillakin päivillään,
+vaikkakin hän jo oli ruumiiltaan muodostunut jonkun verran
+täyteläiseksi, tahtoi hän kuitenkin näyttää solakalta ja antoi sentähden
+pauloittaa itsensä kureliivillä sangen tiukalle, tällä kertaa ehkä
+kovemmalle kuin tavallisesti, koska hänen tuli esiintyä näytelmäpuvussa.
+Seurauksena tästä oli se, että joku veritiehye ratkesi ja hän,
+seistessään kulissien takana odotellen näyttämölle astumisensa vuoroa,
+yht'äkkiä kaatui kuolleena lattialle. Hänen tyttärenpoikansa, silloin
+seitsentoistavuotias kreivi Gösta Armfelt nuorempi, huomasi tapauksen
+ensimäisenä ja syöksähti näyttämölle huutaen: »Isoäiti on kuollut!» Voi
+hyvin ajatella kuinka tavaton hälinä ja hämmästys valtasi koolla olevat
+vieraat.
+
+Hänen kiivaudestaan kerrotaan monenlaisia tarinoita. Yksi hauskimmista
+kohtauksista tapahtui Joensuun kartanossa, kun hän oli siellä käymässä
+tyttärensä ja vävypoikansa luona. Hän oli käskenyt englantilaisen
+kamarineitsyensä, miss Westin nyörittämään hänen kureliivinsä ylen
+tiukalle. Ja neiti teki työtä käskettyä vetäen kurenauhoista kaikin
+voiminsa, mutta Sara rouva huuteli vain lakkaamatta: tiukemmalle! Se oli
+kuitenkin sula mahdottomuus, jonka vuoksi kamarineitsyt purskahti
+nauramaan. Mutta siitäkös vapaaherratar sydämmistyi, sieppasi tikarin,
+joka hänellä aina oli mukanaan, ja uhkasi sillä neiti Westiä. Hirveästi
+säikähtäen hyökkäsi neiti silloin ulos ja rouva perässä hänen
+kintereillään, ajaen häntä takaa läpi koko huoneuston. Kun he sitten
+ryntäsivät vävypojan, kreivi Göstan huoneeseen, heittäytyi West nopeasti
+erääseen vaatekaappiin. Samassa silmänräpäyksessä oli siinä jo Sara
+rouvakin huutaen: »Onko West täällä?» Kreivi naurahti ja kysyi: »Mitä
+asiaa anopilla olisi hänelle?» »Minä tapan hänet!» Silloin kiljahtaa
+West vaatekaapissa, kauhistuneena hirveästä uhkauksesta ja ilmiantaa
+siten piilopaikkansa. Ja rouva Sara hyökkää kaapin luo, syösten
+tikarinsa suoraan sen oven läpi. Mutta ei silloin vävypoikakaan enää
+jaksanut nauruhermojaan pidättää, vaan purskahti heleään hohotukseen,
+suututtaen sillä vapaaherrattaren aivan pilalle, joka tiuskasikin
+vävylleen vihaisesti: »Sinä et ole mikään gentlemanni, kun voit
+tällaiselle nauraa!» -- Huolimatta siitä, että tällaiset melskeiset
+kohtaukset alituiseen uudistuivat pysyi neiti West kuitenkin loppuun
+asti hänen uskollisena palvelijattarenaan.
+
+Yleistä hämmästystä herätti Klinckowströmin nimitys senaatin jäseneksi
+vuonna 1825, jolloin sitten hänen varsinainen valtiomiesuransa alkoi.
+Entinen ruotsalainen ratsumestari ja hovikavalieeri, joka oli aivan
+kokematon ja äkkinäinen kaikissa lainsäädännöllisissä asioissa, ottikin
+senvuoksi valtiotoimet yhtä kevyeltä kannalta kuin kaiken muunkin tässä
+elämässä. Kun hänellä ei ollut syvällisempiä tietoja mistään, vaan oli
+pikemmin kykenemätön kaikkiin virkatehtäviinsä kuuluviin toimin, ja
+varsinkin mitä maan lakeihin ja perustuslailliseen hallitusmuotoon
+tulee, sanotaan hänen useissa tilaisuuksissa aikaansaaneen paljon
+hämminkiä asioiden käsittelyssä kun hän itsepäisesti ja tiukasti pysyi
+kiini muodostamassaan mielipiteessä, jota hän mistään välittämättä
+koetti ajaa täytäntöön. Mitään todellista pahaa tahi maalle
+vahingollista ei liene hänen suunnitelmiinsa kuulunut -- hän oli
+luultavasti sangen välinpitämätön politiikasta yleensä -- vaan oli hänen
+esiintymisensä määrääjänä pikemmin erikoinen yksityis-perussyy,
+vastustushalu silloista senaatin mahtavaa johtajaa, L. G. von Haartmania
+kohtaan, jonka suunnitelmia hän koetti ehkäistä, vaikkapa ne sitten
+olisivat koskeneet todellisia elinkysymyksiäkin. Senvuoksi punoutui
+hänen nimensä yhteyteen sellainen onneton yleismielipide, että jos
+maassa tapahtui jotain vääryyttä tahi laillisia muotoja vastaan sotivaa,
+niin siinä heti vainuttiin Klinckowströmin vehkeilyjä.
+
+Mutta joskaan hänen köykäinen persoonansa ei paljoa painanut senaatin
+neuvospöydän ääressä, niin oli sillä sitävastoin suurempi merkitys
+Pietarissa, ja se seikka painoikin vaa'assa enemmän. Hovipiireissä,
+varsinkin siihen aikaan huomattavassa Michailowin palatsissa, otettiin
+hänen hieno ja nokkela persoonansa aina mielihyvin vastaan ja usein hän
+siellä olikin; hän oli kevyen, usein kahtaannepäin ymmärrettävän ja
+vapaan seurustelujuttelunsa kautta päässyt sellaiseen erikoisasemaan,
+että hän sai kenelle tahansa sanoa mitä hyvänsä, eikä siitä kukaan
+pahastunut. Se riippui taas taidosta esittää asia, »c'est le ton qui
+fait la chanson», säveleestä laulu syntyy.
+
+Erityisesti nautti hän ruhtinas Menschikoffin, maan silloisen mahtavan
+kenraalikuvernöörin suosiota ja luottamusta. Tuon mahtimiehen oli hän
+liukkaalla kielellään ja sukkelalla, joskin usein ilkeämielisellä
+leikinlaskullaan saanut kokonaan viehätetyksi puolelleen. Tällaisia
+teitä myöten ymmärsi hän ylen hyvästi saada täytäntöön pyrkimyksiään,
+jotka eivät aina hyvää maalle tuottaneet. Menschikoffin suuren
+suosiollisuuden vastalahjaksi sai hän kaikesta vastustuksesta huolimatta
+senaatissa aikaan sen, että Suomen valtio lahjoitti ruhtinaalle
+ikuisiksi ajoiksi hänen suvussaan sukukartanona kulkemaan Anjalan
+maatilan, jonka Klinckowström sitä tarkoitusta varten oli ostanut Wreden
+perillisiltä ja nyt möi jälleen kaiken hyvän päälle kaapaten kaupasta
+itselleen sievosen voiton.
+
+Hänellä ei oikeastaan ollut syvällisempää, suunniteltua pyrkimystä
+millekään suunnalle. Hänen pääpyrintönsä oli pysyä vain korkeimmassa
+suosiossa, saada rauhassa nauttia epikuurolaisesta elämästä ja ylpeillen
+loistella kielensä kaksinaisilla leikinlaskuilla ja juttupuheilla
+korkeimmissa piireissä.
+
+Hänen ponnistuksensa tässä suhteessa kantoivatkin toivotun hedelmän:
+armon auringon säteet paistoivat ylen kirkkaina ja runsaina hänen
+tielleen. Korkeita arvonimiä, virkoja, kunnianosoituksia ja
+ritarimerkkejä satamalla satoi hänelle. Hän sai salaneuvoksen arvonimen,
+määrättiin Helsingissä olevan keisarillisen palatsin hoitajaksi ja,
+kaikista ihmeellisintä kylläkin, tuo entinen ruotsalainen ratsumestari
+nimitettiin suoraan ilman minkäänlaisia sotilaallisia väliasteita,
+kenraaliluutnantiksi ja Suomen insinöörikunnan päälliköksi! -- Sittemmin
+sai hän vielä todellisen salaneuvoksen arvonimen ja nimitettiin
+hovimestariksi keisarilliseen hoviin. Hänelle suotiin sen lisäksi joukko
+korkeimpia ritarimerkkejä, annettiin hohtokivillä varustettuja kultaisia
+nuuskarasioita y. m., myöskin varsinaisia rahallisia lahjapalkintoja
+milloin sellaiset olivat tarpeen vaatimia, sillä hänen ylellinen ja
+loistelias elämänsä vaati paljon.
+
+Suurelle tonttialueelle pohjoissataman laitaan rakennutti hän upean
+talonsa, jonka pääsivu oli Elisabetintorille päin ja jonka laajat
+puutarhalaitteet, puisto ja ansarit täyttivät koko sen paikan, jossa nyt
+entisen Uudenmaan pataljoonan kasarmi sijaitsee. Talo oli suuri ja
+tilava, niinkuin hänen ylhäisyytensä talon olla tuleekin, ja sen asema
+kauniin lahden rantamalla oli ihana. Rakennuksen pääsali oli luullakseni
+suurin yksityissali mitä Helsingissä on ollut ja sen seinät olivat
+kokonaan taulujen ja eri mestarien maalaamien vanhojen ja suurten
+muotokuvien peitossa; joukossa oli kuitenkin useita Lindh'inkin
+maalauksia. Talossa oli myöskin sangen suuri kirjasto, jossa kerrotaan
+löytyneen aivan erityinen osasto sellaista ranskalaista kirjallisuutta
+varten, joka voi ilmestyä ainoastaan keksityn painopaikan, kuten Cythere
+ja Luxuriopolis y. m., varjolla ja oli tuollaisista teoksista useat
+kuulema kuvitettujakin. Hänen ruokapöytänsä ja viinikellarinsa olivat
+aikoinaan tunnetut oivallisimmiksi koko maassa.
+
+Kun tuo vanha irstailija oli kerran päässyt irti aviojumalattaren
+kahleista oli hän myöskin osannut kaksikymmentä vuotta säilyttää
+vapautensa, kunnes hän jälleen hairahtui joutumaan avioliiton satimeen.
+Hän oli näet erään kerran käydessään Pietarissa 1840 ja ollessaan
+illanvietossa keisarin sisaren, suuriruhtinatar Helena Pavlovnan luona
+alkanut vanhan tapansa mukaan lasketella leikkiä jotakuinkin vapaasti
+suuriruhtinattaren lukijattaren, neiti Krausen kanssa, unohtaen
+sananlaskun: »on ne badine pas avec l'amour», ei hakkailua ilman
+rakkautta. Mutta neiti Krause, jo vanhanpuoleinen tyttönen, olikin hänen
+vertaisensa älykkäisyydessä, antoi hänen leikkinsä mennä hieman
+pitkälle, oli ottavinaan sen täytenä totena vastaan, nousi ylös ja
+kiiruhti keisarin luo, ilmoittaen majesteetille, että parooni oli
+kosinut häntä, ja että hän tahtoi, ennenkuin rohkeni myöntävän
+vastauksen antaa, saada majesteetin suostumuksen siihen, koska hän oli
+hovin palveluksessa. Keisari, iloissaan ilmoituksesta, vei neiti Krausen
+paroonin luo, antoi myöntymyksensä liitolle ja toivotti heille kaikkein
+parhainta onnea aikomansa avioliiton aikana. Joskin Klinckowström
+lasketteli vapaasti leikkiä muiden kanssa tiesi hän kuitenkin, ettei
+keisari Nikolain kanssa ollut leikkimistä, ja niin syntyi tuo
+avioliitto, vaikkapa parooni jo olikin muutamia vuosia yli
+kuudenkymmenen vuoden vanha. Hän kuoli 1850 ja hänen leskelleen, joka
+sittemmin asusti Italiassa, maksettiin jonkinlaisena suosiolahjana 40
+vuoden kuluessa 8,000 markan ylimääräinen eläke vuosittain
+tunnustukseksi niistä suurista ansioista ja palveluksista, joita hän
+maalle oli tehnyt.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Hänen poikaansa, Vilhelm Klinckowströmiä, joka vanhempainsa häiden
+aikana Tukholmassa oli jo kolmen vuoden vanha, ei kuitenkaan vielä
+tuossa tilaisuudessa julistettu lailliseksi perilliseksi, vaan tapahtui
+se vasta 12 vuotta senjälkeen, pojan päästessä ripille. Hän oli, kuten
+isänsäkin, kaunis, kookas ja komea mies, vaan ei ollut perinyt hänen
+lahjakkaisuuttaan eikä äitinsä hilpeää ja kiivasta mielialaa. Hän oli
+hyväntahtoinen, ystävällinen ja suopea kaikkia kohtaan, mutta hänellä ei
+ollut vähääkään sitä pontevuutta ja voimaa, joka vie miehen korkeuksia
+kohden maailmassa, vaikka hänellä muuten kyllä oli tie avoinna
+sukuperänsä perusteella moiseen kohoamiseen.
+
+Vaikka »pitkä Vilhelm» oli jo kaartin luutnantti, oli hän kuitenkin
+kömpelyyteen asti ujo, arka ja seuraa karttava. Kun hienoimmissa
+piireissä siihen aikaan ranskankielen taito oli välttämätön, otettiin
+erityisesti sitä varten, opettamaan nuorukaiselle kieltä ja samalla
+sopivia salonkitapoja, sanomaan kohteliaisuuksia, kumartamaan
+säännöllisesti, suutelemaan hienolla sulavuudella kädelle, tanssimaan
+j. n. e. nuori saksalainen kotiopettajatar, neiti Emelie Haasse
+Pietarista, joka suurella ahkeruudella antautui tehtäväänsä.
+
+Suku ei voinut aavistaakaan, että näistä harjoitusluennoista voisi
+koitua mitään vaaraa, sillä olisihan tuiki mahdotonta, että ujo ja nuori
+luutnantti suvun tietämättä ja siltä neuvoa kysymättä rohkenisi
+ajatellakaan räikeää epäsäätyisaviota tuon vähäpätöisen ja rumanlaisen
+kotiopettajattaren kanssa. Mutta tulen kanssa ei rankaisematta
+leikitellä. He molemmat olivat aivan nuoria ja harjoitustunteja oli
+paljon. Ja kuinka he sitten lienevätkään harjoitelleet, tanssineet,
+sanoneet kohteliaisuuksia, kumarrelleet ja suudelleet käsille, niin...
+
+Seurauksena kaikesta oli se, että rakkaus viisaaseen opettajattareensa
+hulmahti nuoren kokemattoman oppilaan rinnassa ilmituleen, ja hän meni
+opettajattaren kanssa salaa naimisiin. Siitä syntyi hirveä
+häväistyshälinä. Ei siinä kyllin, että isä hylkäsi poikansa eikä
+tahtonut senkoomin kuulla hänestä puhuttavankaan ja että sisar,
+kreivitär Louise, vanhan tapansa mukaan useita kertoja pyörtyi, hänen
+täytyi kaiken hyvän päälle vielä erota virastaan, sillä sellaisessa
+rykmentissä kuin Moskovan kaarti ei suvaittu siihen aikaan tuollaista
+avioliittoa.
+
+Kaikeksi onneksi parantaa aika kaikki haavat, ja niin kävi nytkin.
+Vapaaherratar Emelie oli nainen, joka ymmärsi kärsivällisyydellä ja
+viisaudella voittaa kaikki vaikeudet, ja muutamain vuosien perästä
+tapahtui sovinto pitkin koko sukulaislinjaa. Vilhelm voi myöskin astua
+jälleen sotilaspalvelukseen, ei kuitenkaan kaartiin, vaan nyt erääseen
+linjarykmenttiin. Samalla kuin häntä sitten siirrettiin rykmentistä
+toiseen, kohosi hän arvoasteissa vähitellen sotilasalalla, kunnes hän
+vihdoin sai kenraalimajurin arvon ja määrättiin Suomen ylisotaoikeuden
+vakinaiseksi jäseneksi. Erosi sitten virastaan ja kuoli 1860 vain 53
+vuoden ijässä.
+
+Vapaaherratar Emelie oli sangen lahjakas ja viisas ja hänellä oli hyvä
+pää. Hän oli aina valmis vastaamaan ja leikinlaskuun, ei ilkeään vaan
+joskus kyllä hieman kahtaannepäin ymmärrettävään. Sillä hän oivalsi
+mukaantua ja sovittaa käytöksensä Armfelt-Klinckowströmien piireissä
+siihen aikaan vallalla olevan sävyn mukaan, jonka kautta hän pian
+»löysikin armon» heidän edessään, jotka äsken eivät hänestä olleet
+tietävinäänkään tahi kohtelivat häntä kuin onnenkohottamaa nousukasta,
+ja hänestä tuli pian sekä kreivitär Louisen läheinen ystävä ja
+välttämätön seura että myöskin koko suvun johtava henki, melkeinpä
+keskusta, jonka ympärillä perheen asiat liikkuivat.
+
+Kodissaan oli hän hyvä ja ystävällinen, aina iloinen ja leikkisä ja
+vapaa kaikista sukuseikkoja koskevista ennakkoluuloista, ja hänellä oli
+kykyä järjestää kotinsa hauskaksi niin että siellä viihtyi sangen hyvin
+se pieni seurapiiri, joka heillä vierailulla kävi. Heidän avioliittonsa
+oli luullakseni sangen onnellinen; en ainakaan minä siltä taholta mitään
+epäsointuja kuullut. Heidän taloudellinen asemansa oli erittäin hyvä,
+sillä he omistivat paitsi kivitaloa Kaivopuistontien varrella, jossa he
+itse asuivat, vielä Kären kartanon Sauvon pitäjässä ja huomattavan
+Hiiskolan maatilan Vihdissä. Ja kuitenkin piti aviovaimon ennen
+kuolemaansa 1868 nähdä koko tämän omaisuuden kohtalon oikusta hajoavan
+ja häviävän, ja joutua itse putipuhtaaksi paljastetuksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Heillä oli kaksi poikaa, Arthur ja Vilhelm, jotka minä jo
+lapsuusvuosiltani tunsin. Me tulimme ylioppilaaksi melkein samoihin
+aikoihin ja kun me kuuluimme samoihin seurapiireihin, olimme me aina
+yhdessä, vaikkakin meillä oli kokonaan erilaiset luonteet ja
+taipumukset.
+
+Myöskin molemmat veljekset olivat toisiinsa verraten aivan
+vastakkaisluonteiset. Nuorempi heistä, Vilhelm, oli ulkomuodoltaan
+isänsä näköinen, vaikkakaan hän ei ollut niin komea ja kaunis kuin
+isänsä, ja samoin sisäisiltäkin ominaisuuksiltaan; hän oli hyvä,
+hiljainen, vaatimaton eikä ensinkään sukuylpeä. Hänen kanssaan olin minä
+yhtämielinen ja hyvissä väleissä ja meidät yhdisti toisiimme vankka
+ystävyysside, jotavastoin minä toiseen veljekseen nähden olin sangen
+välinpitämätön. Vilhelm oli heiveröinen ja heikkorintainen, saaden jo
+aikaisin keuhkotaudin, jonka menehdyttämänä vaipui kuolemanuneen jo
+nuoruutensa keväimessä, vuonna 1863.
+
+Vanhempi veli, Arthur, oli taas osalleen saanut joukon kuuluisan
+isoisänsä ominaisuuksia, perimättä häneltä kuitenkaan hänen komeaa
+ulkomuotoaan ja hyvää päätään tai muita seurustelulahjoja. Hän piti
+isoisänsä hekkumallisia mielipiteitä ja elämää ihanteenaan ja koetti
+sitä jäljitellä, mutta unohti samalla, että se mikä mahdollisesti sopii
+ja käy laatuun jollekin hänen ylhäisyydelleen ja hienolle hovimiehelle,
+ei sovi kuitenkaan jokaiselle muulle, että suku on pystyssä pidettävä
+arvokkuudella ja sielun jaloudella, eikä yksin ulkonaisilla hienoilla
+tavoilla ja käytöksellä, ja että korkeiden sukuperien paljous muuten
+muodostuu raskauttavaksi taakaksi, joka tekee siitä, ken niillä
+komeilee, pelkän narrin.
+
+Molemmilla veljeksillä oli hieman epäsäännöllisiä tapoja, ja minä
+muistan m. m. yhden siihen aikaan kerrotun hupaisen jutun heistä. Eräänä
+aamuna tulee Arthur kotiin, jolloin hänen äitinsä tulijalta kysyy:
+
+»Missä sinä yöllä olet ollut?»
+
+»Kun eilen illalla oli niin tavattoman paha ilma, jäin minä Ramsayhin
+yöksi.»
+
+»Vai niin. -- No oletko Vilhelmiä nähnyt?»
+
+»En. -- Eikö hän sitten ole kotona?»
+
+»Ei ole. -- Hänkin on ollut yön kotoa poissa, eikä ole vieläkään takasin
+tullut.»
+
+Hieman myöhemmin miilustaa Vilhelm kotiin ja silloin alkaa äiti häneltä
+kysellä:
+
+»Missä olet ollut yöllä?»
+
+»Ramsayssa. Kun tuiskusi ja tuuli niin armottomasti, ajattelin että on
+viisainta jäädä sinne yöksi.»
+
+»Vai niin. -- Sittenhän sinä kai tapasit Arthurinkin siellä?»
+
+»Arthurinko? -- En minä häntä ole nähnyt.»
+
+»Sepä merkillistä -- hänhän oli kuitenkin siellä.»
+
+»Niin, se voi kyllä olla mahdollista. Sillä pitäisihän mamman tietää,
+että Ramsaylaisilla on sellainen huoneusto, että siellä voi hyvin olla
+yhden illan tapaamatta toistaan.»
+
+Äiti piti tuota vastausta niin tavattoman sukkelana, että hän kertoili
+juttua kaikkialla, joka siten joutui kiertosalle.
+
+Korkeiden esi-isäin, Fersen'ien, De la Gardie'ein ynnä muun suurväen
+jälkeläisenä (hän varoi viisaasti Haassen suvun mainitsemisen) piti
+Arthur syntyperää yksilön parhaimpana ominaisuutena, joka riitti
+tuottamaan menestystä maailmassa. Kaiken muun asetti hän toiselle
+sijalle ja halveksi sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet niin
+onnellisia, että heillä olisi ollut tuollainen sukuperän omaisuus. Hän
+oli todellinen »Don Ranudo» suomalaisessa asussa ja joutuikin sentähden
+usein ivan ja pilkan maalitauluksi.
+
+Kun hän oli kerran sukulaistensa Armfeltien luona Rauhalinnassa, tuli
+puheeksi korkeat suvut, jotka olivat rappiolle joutuneet. Arthur
+kiisteli moista mahdollisuutta vastaan, arvellen samalla, että jos
+todellakin niin olisi käynyt jollekin suvulle, oli myöskin jokaisen
+aatelismiehen velvollisuus koettaa kohottaa se jälleen oikealle
+paikalleen yhteiskunnassa. -- »Sellainen ei ole taas mikään helppo
+tehtävä», puuttui joku puheeseen. »Niinpä esimerkiksi aivan tässä
+lähellä asuu eräs parooni Pahumberg, joka nykyisin on vain köyhä
+pitäjänsuutari. Hänen kantaisänsä oli ollut kuuluisa kapteeni Jaakko
+Johansson Pahumaan talosta, joka Kirkholman tappelussa vuonna 1605
+urhoollisuudellaan pelasti koko Ruotsin sotajoukon perikadosta ja jonka
+Kaarle IX sitten, palkkioksi hänen suurtyöstään, korotti vapaaherraksi
+nimellä Pahumberg. Mutta ennenkuin hän ennätti tulla sisäänkirjoitetuksi
+vapaaherralliseen sukuun, kaatui hän sodassa ja hänen jälkeläisensä
+olivat liian köyhiä voidakseen lunastaa suvun »sisäänottoa», ja niin on
+koko asia jäänyt sikseen. Pahumaan maatilasta on nyt jälellä vain
+mökkipahanen, jolla on yhä sama nimi. Sen omistaa tuon suvun viimeinen
+jälkeläinen, kyläsuutari, ainoana omaisuutenaan, paitsi kuninkaan
+antamaa arvokirjaa.»
+
+Arthur, joka ei ollut kylliksi selvillä Ruotsin historiasta, otti
+leikkipuheen täydeksi todeksi, tuli kertomuksesta kerrassaan
+liikutetuksi ja piti aivan välttämättömänä, että jotain oli heti tehtävä
+tuon miesparan hyväksi, jota hän tahtoi sitäpaitsi tavata. Sehän
+kävisikin helposti päinsä, sillä Pahumaa sijaitsi vain penikulman päässä
+Rauhalinnasta. Päätettiin lähettää lähetti kysymään olisiko mies kotona,
+ja lähetti palasikin pian, ilmoittaen ett'ei hän tällä kertaa ollut
+kotosalla, vaan palaa viikon kuluttua. Sillä aikaa kirjoittaa piirteli
+maisteri Stolpe vanhalle pergamenttiliuskareelle latinankielisen
+arvokirjan vapaaherra Pahumbergille; kunniakirjan alle piirrettiin
+Carolus rex. Arvokirja pantiin sitten lihavan G. Philip Armfeltin
+toiseen kenkään, ja kun se oli siellä tallattavana ollut viikon päivät,
+oli se jo asiaankuuluvasti ruskea, niin että sitä todellakin voi pitää
+vanhanaikuisena muinaiskirjana. -- Sitten lähdettiin suutarin luona
+käymään, jolle sitä ennen jo oli asia selitetty ja hänet opetettu
+näyttelemään osansa oikein; vanha kunniakirja otettiin esille, sitä
+katseltiin, tutkittiin ja omalle kielelle tulkittiin. Kun kaikki oli
+niinkuin olla pitikin, otti Arthur taskustaan suurenlaisen setelirahan
+ja ojensi sen suutarille hetken tarpeiden tyydyttämiseksi ja lupasi
+korkeiden suhteittensa ja tuttavuuksiensa avulla pian hankkia hänelle
+takasin hänen oikean arvonsa. Kukin voi mielessään kuvailla hänen
+mielenkarvautensa ja noloutensa kun hän sitten sai tietää, että koko
+juttu olikin ollut pelkkää kujetta.
+
+Vaikka hän niin tavattomasti pöyhistelikin korkean sukuperänsä
+perusteella, unohti hän kuitenkin sen kokonaan ja menetteli itse aivan
+ristiriitaisesti niiden uhkeiden periaatteiden kanssa, joita hän
+kielellään lakkaamatta kantoi, mennen avioliittoon naisen kanssa niistä
+piireistä, joista ei juuri ole tapana eikä pidä itselleen vaimoa ottaa.
+Kaikista tämän ylhäisen suvun keskuudessa tapahtuneista
+epäsäätyisavioliitoista oli tämä kuitenkin vaikein.
+
+Hän vietti kesäänsä vuonna 1859 luonani Björkbodassa, jonne silloin,
+hauskaa kyllä, sain kokoontumaan useampia ystäviäni vierailemaan. Siellä
+sai hän kärsiä monta kujetta ja niellä monta pistosanaa salaperäisen
+lemmikkinsä tähden, jonka me kaikki hyvin tunsimme. Me toivoimme, että
+hän siten tulisi järkiinsä ja lopettaisi koko tuon lemmenliittonsa.
+Mutta sen sijaan ärtyikin hän vain siitä ja piti kiini suunnitelmastaan
+yhä itsepäisemmin. Ja eräänä päivänä oli hän hävinnyt; häntä etsittiin
+turhaan kaikkialta, ja me aloimme kaikki olla jo levottomia ja pelätä,
+että joku onnettomuus on häntä kohdannut. Muutaman päivän perästä saimme
+kuitenkin kuulla, että hän oli noussut erääseen jaalaan, joka
+halkolastissa purjehti Tukholmaan. No siinä nyt ei ole mitään vaaraa,
+ajattelimme me ja arvelimme, että hän pian palaisi takasin
+purjehdusretkeltään, sillä hän ei ollut ottanut mukaansa passia, ei
+rahaa eikä edes vaatteitakaan. -- Me odotimme kauan, mutta hän ei
+palannut.
+
+Hän oli jatkanut matkaansa halkojaalalla ja tultuaan Furusundin ja
+Tukholman välille, nousi hän maihin erääseen tämän reitin varrella
+sijaitsevista suurista herraskartanoista, jossa hän esitteli itsensä
+isäntäväelle ja lateli pitkän ja uskottavalta kuuluvan jutun siitä
+kuinka hän muka oli parhaillaan ollut lintuja ampumassa ulkosaaristossa
+kun myrsky oli hänet ajanut eräälle kalliolle, kuinka häneltä sitten
+venhe karkasi ja hänet vihoviimein pelasti vaikeasta asemastaan eräs ohi
+purjehtiva halkojaala. Talossa uskottiin suomalaisen paroonin puheet
+sanasta sanaan ja anteliaasti hänelle annettiin mitä hän vain tarvitsi.
+Sieltä meni hän Tukholmaan, jossa hänen hellän tunneliekkinsä valtijatar
+silloin asusti.
+
+Siellä haki hän käsiinsä meidän kaikkien vanhan hyvän ystävämme,
+näyttelijä Vilhelm Åhman'in, joka otti huolekseen tarpeellisten
+muodollisuuksien toimittamisen. Kun kaikki oli kuntoon järjestetty,
+vuokrasi Åhman vaunut, joihin hän itse, sulhanen, morsian ja hänen
+äitinsä, pesijätär, istuutuivat ja ajoivat siten papin pakinoille, jossa
+vihkiminen äkkiä toimitettiin. Sieltä menivät he erääseen Tukholman
+ulkoravintolaan, jossa Åhman tarjosi hääseuralle yksinkertaisen
+päivällisen tämän vapaaherrallisen vihkiäisjuhlan lopettajaisiksi.
+
+Syksyllä palasi nuori pari Helsinkiin, jossa rouva asetettiin asumaan
+johonkin taloon kauaksi Hietalahden seudulle ja piilotettiin
+huolellisesti maailman katseilta. Aavistettiin kyllä, että hän asui
+kaupungissa, mutta hän oli niin hyvin kätketty, että oli kerrassaan
+mahdotonta saada selville missä hän majaili, vaikkakin monta tutkistelua
+ja etsiskelyä toimeenpantiin. Vihoviimein, kuitenkin vasta
+kevätpuolella, onnistui veli Vilhelm Klinckowströmin saada viekkaudella
+urkituksi tietoonsa tuon paikan. Hän vuokrasi näet posetiivin, jota hän
+soitatti syrjäisten talojen pihoissa ja kulki itse soittajan mukana
+valepuvussa, leuassaan tuuhea tekoparta, joka teki hänet kerrassaan
+tuntemattomaksi. Ja aivan oikein, viekkaus onnistui hyvin, sillä eräille
+portaille ilmestyi varomattomasti kyllä etsitty henkilö. Nyt oli
+vihdoinkin päästy varmuudella asian perille, eikä sitä siis pitemmälti
+enää voitu salata.
+
+Vanhempien suru oli rajaton, mutta samalla voimaton, sillä tekonen oli
+jo nyt tehty, »fait accompli», eikä sitä enää voinut muuksi muuttaa. Ja
+hyvin voidaan sentähden kuvitella ylpeän kreivitär Louisen monet
+pyörtymyskohtaukset kun hän sai tietää veljenpoikansa liitosta.
+
+Vaikkakaan hän ei ollut korttipelari eikä oikeastaan mikään tuhlari, oli
+hän kuitenkin ennen pitkää joutunut rappiolle yksinomaan sen vuoksi
+ett'ei hän kyennyt hoitamaan itseään eikä omaisuuttaan. Maatilat täytyi
+myödä toinen toisensa perästä, lopuksi itse päätila Hiiskola vuonna
+1868, jolloin myöskin nuo kalliit, korkeata sukuperää esittävät
+muotokuvat ja vaakunamerkeillä koristettu suuri pöytäastiasto hävisivät
+kuin akanat tuuleen. Osa niistä lienee joutunut kokoelmiin.
+
+Hänen muutamat ystävänsä ostivat hänelle pienen talonpoikaistalon, Rytön
+tilan Vihdin pitäjässä, jossa hän sitten polttimotarkastajana eleli
+kuolemaansa asti, 1883, kuitenkin tuossa vähäpätöisessäkin asemassa
+esiintyen aina samana luontoperäisenä vapaaherrana ja herkkuilijana kuin
+aina ennenkin.
+
+Hänen leskensä, vapaaherratar Ottilia, eli miehensä jälkeen vielä
+seitsemäntoista vuotta, elättäen itsensä ompelemisella ja leivän
+leivonnalta. Hän oli viimeinen, joka meidän maassamme kantoi tuota
+suurta nimeä.
+
+Sic transit gloria mundi! (Niin häipyy maailman kunnia.)
+
+       *       *       *       *       *
+
+Joll'ei tietäisi, että se on mahdotonta, voisi olla taipuisa arvelemaan,
+että Herman Bang olisi ottanut aiheensa erinomaiseen romaniinsa
+»Haablöse slægter» tämän suurellisen suvun näistä kolmesta viimeisestä
+sukupolvesta. Se on näet pitkin matkaa aivan samanlaista tarinaa, ja
+osoitetaan siinä, eitä kun vanha suku, jolla on jaloja perinnäistapoja,
+solmii yhteyksiä ja liittoja sellaisten sukujen kanssa, joilla
+tuollaisia luontaisia vaistoja ei ole, syntyy siitä jonkinlainen
+sekarotu, joka saattaa suvun polvesta polveen yhä alemma, huonommaksi,
+kunnes se vihdoin hajoaa tahi vaipuu olemattomuuden hämäryyteen.
+
+
+
+
+XXIV.
+
+MUUTAMIA AATELISHOVEJA.
+
+1850--60.
+
+
+Useissa edellisissä luvuissa olen jo koettanut kuvailla meidän
+kanssakäymispiiriämme ja kuinka puoli vuosisataa sitten asuttiin,
+elettiin ja huviteltiin Helsingissä siinä seurapiirissä, johon minäkin
+kuuluin. Useimmat kuvauksistani ovat olleet talvisia kuvia ja senvuoksi
+tahdon seuraavassa kertomukseni täydentää muutamilla kesäelämää
+esittävillä kuvilla, ottaen ne kesäisestä elämästä eräissä suuremmissa,
+tutuissa aatelishoveissa. Kukin käsittää helposti, että kaikki oli
+siihen aikaan aivan toisenlaista, sillä eihän silloin vielä ollut
+minkäänlaisia rautateitä ja höyrylaivatkin olivat sangen harvinaisia.
+Siihen aikaan matkusti kukin tavallisesti omalla »kaleskallaan» ja usein
+omilla hevosillaan. Matka ei näinollen kovin nopeasti luistanut ja
+sitäpaitsi pysähdyttiin sitä muutamaksi tai muutamiksi päiviksi ystävien
+luo, jolla aikaa hevoset lepäilivät jatkuvaa matkantekoa varten.
+Tavallisesti lähdettiin tuollaiselle matkalle joka kesä ja ne perheet,
+jotka asuivat kymmenen tai kahdentoista penikulman alueella, luettiin
+kanssakäymispiiriin kuuluviksi.
+
+Kun olin saanut lyyran lakkiini, muodostuivat kesän hauskimmiksi
+huvituksiksi joskus vanhempieni kanssa mutta useimmiten yksin tekemäni
+vierailumatkat tuttaviemme luo heidän maatiloilleen, varsinkin jos
+perheessä sattui olemaan yhdenikäistä nuorta väkeä. Ei siinä kyllin että
+vieraat aina sydämellisesti tervetulleiksi toivotettiin, vaan
+muodostuivatpa vierailut pian suoranaiseksi velvollisuudeksi, jonka
+laiminlyömisestä suuresti pahastuttiin.
+
+Pyydän lukijan hyväntahtoisesti seuraamaan minua eräällä tällaisella
+matkalla muutamiin suurempiin Helsingin ja Turun välillä sijaitseviin
+aatelishoveihin. Samallaisia maatiloja oli kyllä hajallaan maan etelä-
+ja sisäosissa, vaan koska minun tieni vasta paljon myöhemmin johti sille
+suunnalle, sivuutan ne nyt tällä kertaa.
+
+Matkalla pääkaupungista länteenpäin pysähdyttiin ensimäisen kerran
+Pikkalan kartanoon Siuntion pitäjässä; talo oli siinä kauniilla paikalla
+samannimisen joen ja lahden rannalla. Sen omisti siihen aikaan kenraali,
+parooni Erik Silfverhjelm.[1] Tilan rakennukset olivat aivan äskettäin
+rakennetut ja väikkyi niissä vielä uutuuden leima, kaikki oli upeaan
+kuntoon järjestetty ja hienoa, osoittaen että omistajan tässä talossa ei
+tarvinnut kulungeista eikä menoista välittää. Kun hän itse niihin
+aikoihin oleskeli Siperiassa, asui maatilalla kesäisin hänen kälynsä,
+leski-vapaaherratar Eva Silfverhjelm, kaunis, keski-ikäinen nainen,
+hieno ja herttainen olennoltaan ja käytökseltään. Hänen vanhin poikansa,
+Axel,[2] oli minun hyvä ystäväni lapsuusajoilta asti ja hänen tähtensä
+minä oikeastaan sinne vierailemaan meninkin, veljekset Ture ja Carl
+olivat näet vielä liian nuoria meidän seuraamme sopiakseen. Ja silloin
+oli aina hauskaa; milloin olimme metsästämässä tahi kalastamassa,
+milloin taas pilkkaan ampumassa tahi muissa huvituksissa vuorotellen.
+
+[1] Vapaaherra *Erik Silfverhjelm* syntyi 1806, tuli Irkutskin
+komissarioviraston päälliköksi 1842, kenraalimajuri 1858, otti eron
+palveluksestaan 1861 ja kuoli 1881.
+
+[2] Vapaaherra *Axel Silfverhjelm* syntyi 1830, tuli ylioppilaaksi 1849,
+Piikkiön tuomiokunnan tuomariksi 1870, kuoli 1888.
+
+Vielä paljon myöhemminkin käväsin minä jonkun kerran Pikkalassa, jonne
+vanha kenraali, virkatoimistaan väsyneenä ja kylliksi varakkaana
+jätettyään tuotteliaan toimensa Irkutskin sotakomisariatin päällikkönä,
+oli asettautunut kaikessa rauhassa nauttimaan jälellä olevista
+elämänpäivistään. Hän oli harvinaisen komea ukko; hopeanhohtoinen oli
+hänen tukkansa ja pitkä, aaltoileva hänen partansa. Hän oli
+aatelismiehen ja vanhan soturin oikea perikuva. Vilpittömänä,
+suoraluontoisena miehenä ei hän koskaan pelännyt lausua julki
+mielipidettään, koskipa asia sitten mitä tahansa. Hän oli vierasvarainen
+ja hyvänahkainen; senvuoksi käytiin kernaasti vanhuksen luona ja
+viihdyttiinkin hyvin hänen seurassaan. Mutta talolla oli vielä oma
+erityisyytensäkin. Siellä sai näet ihailla kallisarvoisia mattoja,
+taidekudoksia, turkiksia ja muita nähtävyyksiä, joita kaikenlaisia
+Itä-Aasiasta oli kerätty.
+
+Kun Pikkalassa oli muutamia päiviä viivytty, jatkettiin matkaa
+tavallisesti suoraan Fagervikiin.
+
+Tämä tila oli silloin vielä jakamaton ja olikin se yksi suurimmista
+maatila-alueista etelä-Suomessa, kerrassaan valtatilus, ulottuen Inkoon,
+Karjan, Pohjan, Tenholan, Karjalohjan ja Siuntion pitäjiin. Sen alueella
+sijaitsi kolme rautatehdasta, Fagervik sekä Pinjaisten ja Skogbyn
+tehtaat; ja tilukseen kuuluvat, silloin vielä haaskaamattomat, metsämaat
+olivat mahtavat. Metsän reunustaman sisäjärven rantamalla kohosi tämä
+vanha aatelishovi, kolmekerroksinen kivitalo sivustarakennuksineen,
+jotka välilleen muodostivat linnamaisen pengerpihan. Yleensä koko tämän
+ijäkkään kartanon leimasi jonkinlainen ylhäisleima, jonka vertaista
+tuskin koko maassamme löytynee. Kaikesta huomasi, että varakkaan suvun
+eri sukupolvet olivat tämän kartanon rakentaneet, sitä hoidelleet ja
+kaunistaneet. Rehevät, satavuotiset, viileää varjoa suovat jalot
+puulajit osoittivat selvästi, ett'ei tämä paikka ollut eilisenpäivän
+lapsia, vaan sivistyksen ijäkäs tyyssija.
+
+Tilan omisti siihen aikaan kamariherra, parooni Fridolf Hisinger,[1]
+jonka kanssa me olimme sukua sekä isäni että äitiin puolelta. Ja
+sukulaisuus aiheutti luonnollisesti vierailulla käyntejä.
+
+[1] Vapaaherra *Fridolf Hisinger*, Fagervikin herra, syntyi 1803,
+kamariherra, kuoli 1853. Meni avioliittoon 1831 Vironmaalta kotoisin
+olevan *Alexandrine von Sodiseon* kanssa, joka kuoli 1869.
+
+Heidän lapsiaan:
+
+*Edvard*, syntyi 1832, suoritti filosofianmaisterin tutkinnon 1857,
+nykyinen Fagervikin omistaja, kuoli 1904. Oli naimisissa vuodesta 1858
+hovineiti *Constance Ramsayn* kanssa, syntynyt 1837.
+
+*Mikael*, syntynyt 1833, Suomen kaartin luutnantti, kuoli lavantautiin
+1856.
+
+*Sofie*, syntynyt 1834, naimisissa parooni Adolf von Kothenin kanssa.
+
+*Alexandrine*, syntyi 1835, kuoli 1858.
+
+*Nathalie*, syntynyt 1837, kuoli 1875, avioliitossa eversti, parooni
+*Knut von Troilin* kanssa.
+
+*Mauritz*, syntyi 1839, luutnantti, erosi toimestaan 1864, omisti
+Skogbyn tehtaan, sittemmin Västerbyn Tammisaaren luona, oleskelee
+ulkomailla.
+
+*Eugenie*, syntynyt 1845, avioliitossa vuodesta 1870 luutnantti, parooni
+*Rabbe Wreden* kanssa.
+
+*Fridolf*, syntynyt 1845, omisti Pinjaisten tehtaan, oleskelee nyt
+ulkomailla.
+
+Vanha parooni oli aikansa tahi ehkäpä paremmin menneen ajan perikuva.
+Hänen olennossaan oli jotain eristapaista, niin sanoaksemme originellia,
+nykyajan käsityksen mukaan, mutta se kaikki ilmeni hyvään suuntaan.
+Ollen ylimyksellinen koko sisäiseen ihmiseensä nähden, tahtoi hän
+ulkonaisestikin sellaisena esiintyä ja oli sen vuoksi erinomaisen
+kohtelias, huomaavainen ja palvelevainen jokaista kohtaan, mutta samalla
+ainakin meidän nuorten mielestä hieman liian kursaileva ja vanhojen
+seuratapojen kaavoihin pinttynyt. Hänen sanansa olivat aina tarkasti
+punnittuja, viimeisteltyjä, ja kun vain tilaisuutta sattui, höysti hän
+puheensa jollakin mairittelevalla kohteliaisuudella tai ranskalaisella
+sananlaskulla. Me nuoremman sukupolven aikalaiset, jotka emme enää
+kaikkeen tuollaiseen olleet tottuneet, emme voineet olla joskus
+nauramatta moisille meiningeille. Seurustelukeskusteluun kuului
+pääasiallisesti ranskalaisten sukkelain kaskujen ja juttujen
+kertoeleminen, joita täytyi kärsivällisesti kuunnella, vaikkapa ne oli
+kuultukin jo useampaan kertaan ennen, sillä »ohjelmisto» ei ollut suuri,
+se loppui aina pian.
+
+Elämänkatsomukseltaan oli hän sangen vakava ja vielä enemmän
+vanhoillinen, jopa sellaiseen äärimäisyyteen asti, että hän suurella
+vastenmielisyydellä katseli kaikkea uutta, jota tänä kehityksen aikana
+yllinkyllin maailmassa ilmeni. Kun Hangon rata rakennettiin ja se tuli
+kulkemaan pitkiä matkoja hänen maitansa pitkin, ei hän tahtonut koskaan
+nähdä koko rautatietä, vielä vähemmin sitä myöten matkustaa. Tuollainen
+laitos ei sopinut hänen mielestään meidän köyhään, harvaan asuttuun
+maahamme; se toi mukanaan enemmän pahaa kuin hyvää ja muodosti jälleen
+yhden askeleen ihmisten yhdenmukaistumiseen päin. Käydessään
+säännöllisellä vuosivierailullaan sisarensa ja lankonsa luona Mustiossa
+täytyi hänen vaunuillaan ajaa rautatiekiskojen yli, mutta silloin
+ummisti hän aina silmänsä päästäkseen näkemästä tuota uudenaikaista
+iljetystä. Eikä hän myöskään Helsingissä tahtonut käydä, sillä tuo vanha
+ylimysherra piti itseään liian hyvänä tungeskelemaan siellä virkamiesten
+ja kaikenlaisten nousukkaiden seassa; hän piti parempana elää ylhäistä
+elämää maaruhtinaana suurella maatilallaan, joskin hän siellä oli muusta
+maailmasta eristettynä.
+
+Päivällisaterian söi hän aina puettuna hännystakkiin, useimmittain
+ruskeaan ja kiiltonappiseen, kaulassaan valkoinen kaulavaate. Aterian
+aikana kohotti hän lasinsa jokaiselle läsnäolevalle vieraalle tarkasti
+harkitussa suku-, arvo- tahi ikäjärjestyksessä -- arvoasteikko, jota me
+nuoret huviksemme usein ennakolta suunnittelimme. Täytyi olla aina
+sangen varuillaan, sillä kaiken piti tapahtua asianmukaisten
+seurustelumenojen mukaan; nykyajan ujostelematonta, ilomielistä
+mielialaa ja tunnelmaa ei suvaittu.
+
+Hän oli innokas kukkainsuosija ja viljelijä ja niinpä olivatkin
+Fagervikin puutarhat hänen aikanaan kuuluisat parhaimpina ja milt'ei
+ainoina laatuaan koko maassa. Hänen puutarhassaan, joka oli järjestetty
+hyvin mykevälle maa-alueelle, oli penkereitä, portaita ja lehtiholvien
+suojassa kulkevia käytäviä, se oli Linné-temppeli leikellyine, yhteen
+kasvavine lehmuksineen, huvimajoineen, siltoineen ja linnoineen. Siellä
+sai nähdä sitäpaitsi meidän maassamme harvinaisia kasveja, kuten
+pyökkipuita, saksanpähkinäpuita, muratteja, rododendronia, azaleoja ja
+muita arkoja puulajeja ja kasveja, kasvaen ulkona puutarhassa ja kestäen
+meidän pohjoisen ankaran talvemme. Mutta suurinta huomiota vetivät
+puoleensa monet kalliit kasvihuoneet, erilaiset erilaisia ilmanaloja
+varten; varsinkin oli troopillisen ilmaston kallisarvoisia orkideoja
+varten rakennettu huone huvittava katsella ja oli se ainoa laatuaan
+maassamme silloin, ja luullakseni vielä nytkin. Mutta ei hän niinkään
+paljon haaveksinut kukkasten kauneutta kuin niiden harvinaisuutta ja ja
+muotojen sekä värien eriskummaisuutta ja omituisuutta.
+
+Häntä huvitti tavattomasti kun hän sai kuljettaa vieraansa tuonne
+lempipaikalleen ja siellä tarkkaan selittää heille muutamien
+harvinaisten kasvien omituisuuksia. Kun minä olin kasvienkeräämiseen ja
+tutkimiseen yleensä suuresti mieltynyt, kuuntelin minä mielelläni hänen
+turhantarkkoja selityksiään ja minä luulen näin osoittamallani
+huomaavaisuudella voittaneeni hänen suuren suosionsa, jota hän sitten
+aina »serkkua» kohtaan osoitti -- niin hän minua kutsui. Mutta sattui
+usein niinkin, että hänen vaivannäkönsä tässä suhteessa kohdistuivat
+henkilöihin, jotka eivät vähääkään kasvimaailmasta välittäneet, vaan
+jotka -- pakosta kärsivällisesti kuunneltuaan hänen esityksiään --
+esitelmän loputtua seisoivat yhtä tietämättöminä ja tyhminä kuin sen
+alkaessakin. Hän huomasi usein kuinka kuulijat olivat kärsimättömiä ja
+kuinka he välinpitämättömyyttään osoittivat ja se häntä suuresti
+suretti, mutta ei kuitenkaan lannistanut hänen mieltään eikä estänyt
+häntä seuraavalle vieraalle yhtä juurtajaksaen kuvailemasta rakkaan
+puutarhansa harvinaisia aarteita.
+
+Itse hän ei kuitenkaan saanut sanottavasti kauneista laitoksistaan
+nauttia, sillä huonon terveytensä tähden sulkeutui hän huoneisiinsa jo
+ensimäisten koleiden syksypäivien tultua eikä niistä ulkosalle
+liikahtanut ennenkuin kesä jälleen täydessä ihanuudessaan kukoisti.
+Muutamia erikoisia, harvinaisia kasveja vietiin senvuoksi kylmien
+vuodenaikojen kuluessa hänen huoneustoonsa ikäänkuin tervehdykseksi
+ihanasta kukkaismaailmasta.
+
+Huomioonottamatta niitä omituisuuksia, jotka hänelle erikoisesti
+ominaisia olivat, oli hän kuitenkin pohjaltaan todellinen aatelismies
+ylevine tarkotusperineen, »l'ancien regimen» edustaja, ja sellaisena
+häntä jokainen kunnioitti ja hänestä kaikki pitivät, jotka häntä
+lähemmin tunsivat.
+
+Vapaaherratar, hänen puolisonsa oli kaunis ja komea nainen; hänen
+käytöksensä oli arvokas ja herttainen ja hän oli aina erittäin kohtelias
+talossa käypiä vieraita kohtaan.
+
+Mutta eivät sitä vetovoimaa, jonka aiheuttamana minä niin usein siihen
+aikaan tulin Fagervikissa käyneeksi, muodostaneet kuitenkaan
+sukulaisuussuhteet, ei paikan ihanuus eikä myöskään kasvitieteelliset
+harvinaisuudet. Siellä oli silloin voimakkaampi vetovoima, joukko
+kasvavaa nuorisoa, neljä tytärtä ja neljä poikaa, useat heistä
+jotakuinkin minun ikäisiäni, iloisia, hyviä, herttaisia ja hyvin
+kasvatettuja. Ja heidän luokseen kokoontui aina kesäisin parvi
+samanikäisiä, sangen monilukuinen seura, josta nyt parhaiten muistan
+kenraalisetäni tyttären Olgan (sittemmin kenraalinrouva von Ammondt,
+kuoli 1902) ja Constancen (nykyinen Fagervikin vapaaherratar), neiti
+Anna Hartvall'in y. m., muutamia nuoria kaartinupseeria, Adolf
+Nordenskiöldin, Georg Ramsayn, Adolf von Kothenin, Axel Silfverhjelmin
+ja monta muuta, minä heidän joukossaan, sillä minä olin harvoin seurasta
+poissa. Hilpeämielisinä, leikkiä laskien ja vapaina painostavasta,
+kursastelevasta jäykkyydestä, jonka tuli vallita vanhuksien
+läsnäollessa, vietimme riemuissa ja iloissa suurimman osan päiviämme
+jonkun matkan päässä talosta sijaitsevassa suuressa, kauniissa
+puistossa, jossa satavuotisia puita kasvoi, ja kaikenlaisia vehkeitä ja
+kujeita me siellä toimeenpanimme joko kiinalaisessa huvihuoneessa,
+labyrintissa tahi sitten luolassa. Jos ilma ei sallinut meidän luonnon
+helmassa oleskella, kokoonnuimme kirjastosaliin kolmanteen kerrokseen,
+jossa saimme iloa pitää yhtä häiritsemättä. Nopeasti kuluivat ja
+menneisyyteen häipyivät nämä päivät, mutta vielä näin puolen vuosisadan
+perästäkin väikkyvät ne valopilkkuina muistissani.
+
+Läheisin suurempi tila oli Mustion tehdas, joka sijaitsi noin pari
+penikulmaa Fagervikin pohjoispuolella. Sen omisti siihen aikaan
+vuorineuvos, vuodesta 1859 vapaaherra Magnus Linder, Mustion herra,
+avioliitossa vapaaherratar Jeanette Hisingerin kanssa, jonka kautta me
+olimme tämän perheen kanssa samanlaisissa sukulaisuussuhteissa kuin
+hänen Fagervikissa asuvan veljensäkin kanssa, ja täytyikin meidän
+näinollen ajan vaatimusten mukaan tehdä tässäkin talossa
+velvollisuusvierailut matkustaessamme sen ohi.[1]
+
+[1] Vapaaherra *Magnus Linder*, Mustion herra, syntynyt 1792, tehtaan
+isäntä, vuorineuvos 1856, vapaaherra 1859, muodosti Mustion
+sukukartanoksi 1859, kuoli 1863, meni avioliittoon 1819 vapaaherratar
+*Jeanette Hisingerin* kanssa Fagervikista, syntynyt 1800, kuollut 1887.
+
+Heidän lapsensa:
+
+*Fridolf*, syntynyt 1823, tuli sotakamreeriksi 1855, kamariherraksi
+1876, hovimestariksi 1885, kuoli 1896.
+
+*Augusta*, syntyi 1825, kuoli 1893.
+
+Mustion tehdas, sijaitseva Karjan ja Karjalohjan pitäjissä, siihen
+kuuluvine tiloineen, Laxpohja Lohjan pitäjässä ja Vanjärvi Vihdissä sekä
+joukko muita tiluksia, oli yksi etelä-Suomen suurimmista tiloista, jonka
+parooni M. Linder teki sitten sukukartanoksi suvussaan.
+
+Se sijaitsi kauniin, suuren Lohjanjärven päässä, josta Karjanjoki eli
+Svartå juoksunsa alkaa, muodostaen tehtaan kohdalla viisi voimakasta
+vesiputousta aivan peräkkäin. Paikka on luonnonihanimpia koko siinä
+osassa maatamme. Pauhaavain, vaahtoavain putousten reunuksilta ylenee
+mahtavia, satavuotisia puita kasvava puisto ja puiden tuuhealehväiset
+oksat riippuvat kuohuina kiehuvain koskien yllä. Pitkät käytävät,
+kiemurrellen huimaavan korkeiden puiden lomitse, johtivat ylös
+linnanmuotoiseen huvihuoneeseen, josta ihana näköala yli kauniin
+ympäristön avautui katsojan eteen. Sinne vietiin tavallisesti vieraat
+kirjoittamaan nimensä ja samalla joskus myös pienen runopätkän tahi
+lauselman siellä olevaan muistokirjaan. Kun tuo muistokirja on ollut
+olemassa aina vuodesta 1813 asti, on se ainoa laatuaan ja mielenkiintoa
+herättävä kirja, sisältäen suuren osan Suomessa lähemmä vuosisadan
+kuluessa oleskelleiden ylhäissukuisten ja loisteliaiden henkilöiden
+nimikirjoituksia.
+
+Mustion tehdas perustettiin vuonna 1605 ja on se siis maamme vanhin
+rautatehdas. Kaikki siellä osoittaakin, että se on satavuotinen
+sivistyspaikka ja oikea aatelishovi. Kaksikerroksinen päärakennus
+ullakoineen on suuri ja upea ja vielä nytkin säilynyt hyvässä kunnossa
+huolimatta ijästään ja vaikkakin se on puusta rakennettu, mutta se
+rakennettiin aikana, jolloin vielä meidän metsissämme löytyi teräslujaa
+puutavaraa, kerrassaan kovaa kuin rauta.
+
+Kun astuu sisään tuohon vanhaan rakennukseen, kohtaa siellä tulijaa
+nykypäivinä harvinainen näky, kahdeksannentoista vuosisadan
+loppupuoliskolta muuttumattomana säilynyt huoneusto. Melkein joka
+huoneessa on kuuluisa koristemaalari Desprez aikaa ja tyyliä
+uskollisesti seuraten koristellut ja maalannut öljyvärikankaalla
+päällystetyt seinät. Erittäinkin vetää huomion puoleensa eräs huone
+alakerroksessa, jonka seinille on maalattu grisaille-väriin vivahtava
+mielikuvituksellinen maisema. Useissa huoneissa nähdään seisovan vielä
+erinomaisen kauniit, vanhat hollantilaiset kaakeliuunit messinkisillä
+jaloillaan. Muutamissa taas ovat kullatut, silkkikankaalla päällystetyt
+rokokotyyliset huonekalut samoilla paikoillaan ja yhtä hyvinä säilyneinä
+kuin Kustaa kolmannen aikana, ja eräässä huoneessa nähdään vielä sama
+suuri, kullattu uudinsänky, jossa Kustaa kuningas lepäsi 1787 ja keisari
+Aleksanteri I 1812. Muissa huoneissa on taas säilytetty tarkasti viime
+vuosisadan alussa vallinnut mahonki-empire-tyyli, joka on myöskin jo nyt
+vanhanaikainen. Kaikki on tässä talossa säilytetty niin tarkasti ja
+menneisyyttä kunnioittavasti, ett'ei ajan kuluttava hammas eivätkä
+uudemmat maku- tai kuosisuunnat ole pystyneet sinne tunkeutumaan, vanhaa
+siellä järkyttämään tai hävittämään taikkapa sen sijalle siellä tuomaan
+kaikenlaista uudenaikaista ja arvotonta, niinkuin on käynyt useimmissa
+muissa paikoissa.
+
+On vielä huomattava, että sukutilan nykyinen omistaja, kamarijunkkari
+Hjalmar Linder on yhä lisännyt talon vanhanaikaista kalustoa hankkimalla
+sen lisäksi kokoelman todellisia taideaarteita, arvokkaita tauluja,
+pronssi- ja marmorikapineita sekä kallisarvoisia vanhoja huonekaluja,
+seinämattoja ja muuta sellaista, kaikki sopien tyylinsä puolesta hyvin
+yhteen entisten tavarain ja itse paikan kanssa; siten on hän yhä
+ylentänyt tämän kokonaisuuden hienoutta, ylevyyttä ja kuosin kauneutta.
+
+Nämä molemmat suuret tilukset, Fagervik ja Mustio, olivat monessa
+suhteessa suuresti toistensa kaltaiset ja kilpailivat keskenään niin
+sisäisiin kuin ulkopuolisiinkin oloihin nähden. Molemmat olivat
+suuremmoisia ja hyvin rakennettuja aatelishoveja kauniine puistoineen ja
+puutarhoineen, ja molemmissa niissä oli vallalla samanlainen harkittu ja
+ylimyksellinen sävy, sama vanhoillisuus ja eristäytyminen muusta
+maailmasta, samallainen jäykkyys ja samallaiset vaatimukset. Mutta
+kuitenkin oli näiden paikkojen välillä huomattava eroitus olemassa,
+sillä samalla kun sävy, perussävel Fagervikissa oli lämmin, joskus
+sydämellinenkin, oli se Mustiossa, varsinkin mitä emäntään tulee, kylmä,
+usein pureva ja karvas. Keskusteluissa tuntui, joskin se yleensä kävi
+kohteliaasti, jonkunlainen pippurin liikamaku, varsinkin jos oli puhe
+yleisistä asioista, mutta myöskin joskus yksityisseikoista puheltaessa.
+
+Fagervikissa oli joukko nuorta väkeä, joka kylvi eloisuutta ympärilleen
+ja täytti ilolla kartanon salit, mutta Mustiossa vallitsi tuskallinen
+hiljaisuus ja pakonperäinen jäykkyys. Ainoaa tytärtä, neiti Augustaa,
+joka jo oli vanhemmanpuoleinen tyttö, oli luonto äitipuolen tavoin
+kohdellut, hän oli siitä katkeroitunut ja vetäytyi maailman menoista
+syrjään, arastellen asettua maailman silmäin arvosteltavaksi. Poika
+taas, kaikkialla nähty ja tunnettu parooni Fridolf, siihen aikaan
+»sotakamreeri» ja virkamies »erityisiä toimia varten» kreivi Bergin
+käytettävänä, oli omasta arvostaan otaksumainsa suurten ajatusten ja
+tyhjänpäiväisten puuhainsa kautta ylhäisten ja korkeiden viranomaisten
+kintereillä sekä terävän, armottoman kielensä tähden voittanut
+puolelleen useiden vastenmielisyyden ja vain harvojen myötätuntoisuuden
+sen sijaan että hän olisi kohottautunut sellaiseen kunnioitettuun ja
+riippumattomaan asemaan kuin hänellä sukuperänsä perusteella niin perin
+hyvin olisi ollut tilaisuutta.
+
+Kun ylhäisempiä vieraita tuli Mustion herrasväen luo, joka muuten
+jokapäiväisessä elämässä eleli sangen yksinkertaisesti ja
+säästäväisesti, pidettiin siellä vieraita ylen isoisesti ja
+loisteliaasti. Äkkiä sammutettiin silloin talikynttelit ja valovirta
+kattoruunuista ja haarakynttelijaloista tulvehti tulijoita vastaan.
+Ruoka-ateriat, joihin kuului lukematon joukko eri ruokalajeja,
+tarjoiltiin välkkyviltä hopea-astioilta, ja useat livrépukuiset
+palvelijat pitivät tarjoilusta huolta. Mutta vaikkakin tällaisesta
+ulkonaisesta komeudesta hyvää huolta pidettiin ja kaikki sisäinen elämä
+huolellisesti kätkettiin vieraiden katseilta, tuntui kuitenkin, joskin
+epäselvästi, kuin kulissien takana kaikki olisi toisenlaista. Minä en
+kuitenkaan voinut koskaan kuvitella, että tuo eroitus olisi niin suuri
+kuin sen sitten paljon myöhemmin havaitsin todellisuudessa olevan. Minä
+hämmästyin huomatessani vastakohdan loistavan juhlapäiväiskomeuden ja
+yksinkertaisen jokapäiväiselämän välillä.
+
+Huolimatta näistä pienistä heikkouksista ja vaikka mitalin takapuoli ei
+etupuolta vastannutkaan, osasi Mustion vanha herrasväki kuitenkin
+ympäröidä itsensä ja olonsa sellaisella suurellisuuden ja ylhäisen sävyn
+sädekehällä, että kaikki, ylhäisimmätkin ja vaatelijaimmat pitivät
+kunnianaan vierailla tässä talossa.
+
+Yhtä suuressa määrässä kuin Mustion nykyinen omistaja on kaunistellut
+kartanonsa sisuspuolta, on hän myöskin ulottanut toimintansa sen
+ulkopuoliseen kohottamiseen. Vanhan jättiläismäisen kankirautapajan
+paikalla kohoaa nyt suuremmoinen puuvanuketehdas, uudenaikaisin ja
+hienoin laitos alallaan koko maassamme; siellä nähdään nyt sitä paitsi
+sähkövoimalla käypä sahalaitos, sähkörata rautatieasemalle, kaikkialla
+sähkövalaistus, viljavia ja hyvin muokattuja vainioita, uudet talli- ja
+navettarakennukset, uusia kasvihuoneita ja hauskoja työväenasuntoja
+hävinneiden hökkelien sijalla. Minne tahansa silmänsä luokaan, huomaa
+työvoiman yhdistyneenä kauneusaistiin, ja niin onkin Mustio kaikkine
+vanhoine muistoineen ja muinaistapoineen muutaman vuoden kuluessa
+muodostunut myöskin uudenaikaisen herraskartanon perikuvaksi, jollaisia
+ikävä kyllä ei monta maassamme löydy.
+
+Kun sitten jatkoi matkaansa länteenpäin, oli Fiskarsin tehdas Pohjan
+pitäjässä lähin suurempi aatelishovi. Se oli siihen aikaan maamme paras
+rautatehdas ja yksi suurimmista maatiloista. Vuonna 1822 oli se oston
+kautta joutunut silloiselle apteekkarille, sittemmin vuorineuvos John
+von Julin'lle, joka yhä laajensi aluetta niin että se nyt kuvaamanani
+aikana, jolloin sitä ei vielä oltu jaettu perillisten kesken, käsitti
+paitsi itse Fiskarsia vielä Kosken, Kytäjän ja Trollshofdan
+rautatehtaat, Antskogin tehtaat, Kärkelän vaskitehtaan ja Orijärven
+vaskikaivokset -- suuremmoinen tilusryhmä, joka ulottui Pohjan, Kiskon,
+Tenholan ja Perniön pitäjiin.
+
+Suuret teollisuuslaitokset, valssilaitos, valimo, konepaja, vaskitehdas,
+hienotakeiden paja ja veitsitehdas, tehtaan luonnonihana asema kauniissa
+laaksossa ja komea, kivestä rakennettu, kuparikattoinen,
+kolmikerroksinen päärakennus, kaikki tämä yhteensä kohotti Fiskarsin
+huomatuimpain nähtävyyksien joukkoon tässä osassa maatamme.
+
+Tähän aikaan omisti sen vuorineuvoksen vanhin poika, nuori tehtaanisäntä
+Emil Lindsay von Julin, joka oli silloin maamme rikkaimpia miehiä.[1] Jo
+lapsuudessaan poti hän riisitautia ja tuli senvuoksi kyttyräselkäiseksi
+ja sairaaloiseksi koko ijäkseen, mutta pysyi heikosta ja heiveröisesta
+terveydestään huolimatta hilpeämielisenä, oli ystävällinen,
+vieraanvarainen ja viihtyi hyvin hauskassa ja iloisessa seurassa.
+
+[1] *Emil Lindsay von Julin*, syntynyt 1835, Fiskarsin omistaja, kuollut
+1898. Oli avioliitossa ruotsalaisen *Hildur Kistnerin* kanssa, syntynyt
+1842.
+
+Senvuoksi matkustettiinkin usein Fiskarsiin, kuitenkin mieluimmin
+yhdessä joukossa, jolloin matkan tavallisesti esitti ja alkuunsa puuhasi
+hänen ystävänsä, kreivi Bergin adjutantti, silloinen kapteeni, sittemmin
+kenraali Senjavin. Elämänhaluisten nuorten iloisessa seurassa kävi
+kaikki tällaisissa tilaisuuksissa sangen ujostelematta ja hilpeästi
+päinsä, sillä siellä ei ollut emäntää eikä minkäänlaisia siteitä, ja
+vaikka isännän heikon terveytensä tähden täytyikin ehdottomasti
+pidättäytyä nautinnoista, ei vieraiden kestitystä kuitenkaan säästetty,
+ja isännän suurin huvi olikin nähdä vieraansa niin hilpeällä ja
+riemukkaalla tuulella kuin suinkin. Kohottaakseen yhä vetreämmäksi
+iloisen tunnelman, oli hänellä luonaan aina iloinen kapteeni Åkerman --
+luullakseni isännän alituinen päävieras -- joka kauniin äänensä ja
+loppumattoman Bellman'in laulu-, Gluntti- ja hupaisten veisuvarastojensa
+kautta osasi pitää ruokailuhan ja hilpeän tunnelman vallalla.
+
+Vaikkakin hän oli pohjaltaan hyvä ja yleväajatuksinen, oli tuolla
+nuorella, rikkaalla tehtaanomistajalla kuitenkin omat omituisuutensa, ja
+hän oli joskus sangen pistopuheinen, pureva ja äreä. Hän oli erittäin
+huvitettu metsästyksestä, ei kuitenkaan erityisesti tavallisesta
+eränkäynnistä metsämailla, vaan antaessaan opetettujen rottakoiriensa
+riehkaista vihaamiensa kissojen kimppuun tehtaalla ja sen ympäristöllä,
+ja hän voikin sitten oikein ihastuksissaan kuvailla villin metsästyksen
+kuluessa tehtyjä notkeita hyppäyksiä ja kuinka kissaraukat vihoviimein,
+tulisen taistelun jälkeen, nääntyivät ja kuinka päällekarkaavat
+hätyyttäjät repivät ne riekaleiksi.
+
+Kerran eräänä tuulisena kesäpäivänä kysyi hän tahtoisimmeko me nähdä
+tuiskusäätä. Kaikki nauroivat tietysti tuollaiselle hullulle esitykselle
+keskellä kesää, mutta hän väitti että hän pystyisi tuiskun
+aikaansaamaan. Hän pistäysi ullakolle, jonne hänen äitipuolensa
+(syntyisin Jägerskiöld) huolellisena perheenemäntänä oli kerännyt joukon
+höyhenillä täytettyjä säkkejä, säästellen höyheniä vuosikausia. Otti
+sieltä säkit ja puisteli höyhenet ilmaan tuulessa liehumaan. Ja katso!
+Yli koko tehtaan alkoi tosiaankin tuiskuta kun koko höyhenjoukko tuprusi
+avaruudessa, liipotellen tuulen mukana pitkiä matkoja ympäriinsä. --
+Ajatelkaahan sitten vanhan säästäväisen rouvan harmia kun hän näki
+höyhensäkkinsä tyhjinä. -- Tällaisia eriskummallisia päähänpistoja oli
+hänellä usein nuorempana ollessaan, kunnes hänen luonteensa vuosien
+mittaan talttui tyynemmäksi.
+
+Huonontuneet raudan kauppasuhteet ja liikkeen selkkautunut tila aiheutti
+sen, että Fiskarsista muodostettiin osakeyhtiö, jossa Emil von Julin
+pysyi edelleen yhtenä pää-osakkaista. Hän asui sittemmin pitkät ajat
+Tammisaaressa, kunnes vihdoin asettui asumaan Helsinkiin. Siellä nähtiin
+hänen usein viettävän aikaansa kirjaston suuressa lukusalissa, jossa hän
+tutkiskeli vanhoja suuria nidoksia, tehden niistä turhantarkkoja ja
+eriskummallisia muistiinpanoja, käyttämättä niitä sitten kuitenkaan
+mihinkään.
+
+Vaikka hänen ulkonaiset olosuhteensa olivatkin sangen suuresti
+muuttuneet, oli hän kuitenkin aina tyytyväinen osaansa, hyväsydäminen,
+ystävällinen ja oikeinajatteleva.
+
+Lähellä Fiskarsia, samassa pitäjässä, mutta metsäreunaisen Karjanjoen
+etelärannalla, sillä kohdalla, jossa joki Pohjan lahteen laskee,
+sijaitsi kaunis Joensuun säteritila, jonka siihen aikaan omisti
+everstiluutnantti Carl Linder.[1] Tila oli aivan lähellä ja näkyi se
+suurelle kulkuväylälle. Sinne poikettiin mielihyvin ohi kulkiessa ja
+mitä ystävällisimmin otti siellä vanha sotilas, tilan omistaja tulijat
+vastaan. Hän oli ollut jo monta vuotta leskimiehenä, oli
+vieraanvarainen, leikillinen ja harvinaisen ihmisellinen, koko
+olennoltansa veljensä, Mustion paroonin vastakohta. Ja joskin
+päivällisaterian aikana täytyi ottaa vaariin ajan arvossapidettävät
+tavat, oli kuitenkin Joensuun kartanossa vallalla luonnollinen, raikas
+ja hauska tunnelmasävy, jota vielä isännän eloisat ja pirteät kaskut
+elähyttivät. Hän oli ollut ylioppilaana Upsalassa ennenkuin astui
+sotilaspalvelukseen ja hän osasikin aina luonteessaan ja käsityksessään
+säilyttää onnellisen yhdistelmän sotilaallisista ja siviiliaineksista.
+Hän oli kauniimman sukupuolen innokas ihailija. Myöskin oli hän tunnettu
+kauniiden hevosten ja ratsastusurheilun ystäväksi ja hänen hevostallinsa
+olikin yksi maamme mainioimmista ja huomattavimmista.
+
+[1] *Carl Linder*, syntynyt 1796, tuli ylioppilaaksi Upsalassa, meni
+sitten sotilaspalvelukseen, tuli majuriksi Moskovan rakuunoihin, oli
+sittemmin 2:n suomenmaalaisen jalkaväkirykmentin päällikkönä,
+aateloitiin 1830, sai eron palveluksestaan everstiluutnantin arvolla
+1831, kuoli 1866. Oli avioliitossa ensin vuodesta 1828 *Nathalie von
+Wistingshausen*'in kanssa, kuoli 1832, sekä sitten vuodesta 1835 *Helena
+von Brevern*'in kanssa, kuoli 1839.
+
+Tämä kaunis maatila on hänen kuolemansa jälkeen ollut monenlaisten
+vaihtelevain kohtaloiden alaisena, joutuen sitten lopuksi Fiskarsin
+osakeyhtiön haltuun. Sen nimi on nyt Åminnefors ja se on muodostettu
+rautatehtaaksi.
+
+Hiukan etempänä etelässä, naapuripitäjässä Bromarvissa sijaitsi
+luonnonihanuudestaan kuuluisa Riilahden kartano, kreivillisen Aminoffin
+suvun sukutila. Sen omisti siihen aikaan kenraaliadjutantti, kreivi
+Adolf Aminoff.[1] Kartanon rakennus, vähäpätöinen mutta hauska
+yksikerroksinen maalaistalo ullakkokamareineen ja vieraita varten
+varattuine sivustarakennuksineen, ei ulkoapäin vastannut niitä
+kuvailuja, joita ennakolta ehkä mielessä tehtiin tällaisesta
+kreivillisestä aatelishovista. Mutta se oli kuitenkin asunto, joka
+monessa suhteessa herätti suurta mielenkiintoa. Sen koko sisuspuoli,
+joka huone ja huonekalu palautti vielä mieleen aikakirjoissamme usein
+mainitun, sotilaana, hovi- ja valtiomiehenä tunnetun vanhan
+Kustaa-kuninkaan aikalaisen, kreivi Johan Fredrik Aminoffin, tämän
+sukutilan perustajan, joka oli tilan silloisen omistajan isä. Vanha
+kirjasto, muotokuvat, taulut, vanhanaikaiset huonekalut ja monenlaiset
+kootut muistot johtivat katselijan ajatukset joka askeleella menneelle
+vuosisadalle ja hurmaajakuninkaan ajoille.
+
+[1] Kreivi *Adolf Aminoff*, syntynyt 1806, meni sotapalvelukseen 1823,
+otti osaa Turkin sotaan 1828--29 ja Puolan 1831--32, nimitettiin
+kapteeniksi 1836, sai eron everstin arvolla 1838. Tuli Turun
+ruotuväkipataljoonan päälliköksi 1854, kenraalimajuriksi 1858,
+kenraaliksi keisarilliseen seurueeseen 1863, kenraaliluutnantiksi 1868,
+kenraaliadjutantiksi 1873, kuoli 1884. Oli avioliitossa vuodesta 1840
+*Sofia Björkenheimin* kanssa, joka syntyi 1822 ja kuoli 1904.
+
+Kartanon isäntä, itse ennen muita ollen vakuutettu siitä että hän oli
+»le premier gentilhomme», ensiluokan aatelismies Suomessa, koettikin
+sekä puheessa että esiintymisessään sitä osoittaa, samoinkuin
+ritarillisen ajatustavan ja tekojen kautta puolustaa paikkaansa
+sellaisena. Kernaasti annettiin hänelle anteeksi hänen heikot puolensa
+katsoen hänen hyviin ominaisuuksiinsa. Hän oli koko olemukseltaan
+sydämellinen, avomielinen ja vapaa, iloluontoinen ja hyvä,
+vierasvarainen sekä erinomaisen huomaavainen ja kohtelias kaikkia
+kohtaan, sillä hän ymmärsi hyvin että »noblesse oblige», aateluus
+velvoittaa. Hän oli ritari, jos niin tahdotaan sanoa, joskin
+uudenkuosisessa puvussa, joka tapauksessa omintakeinen persoonallisuus.
+
+Kohtalo eli sattuma suosi häntä usein onnellisesti. Niinpä kerrotaan,
+että hän sai kiittää sulaa sattumaa siitä, että hänet nimitettiin
+keisari Aleksanteri II:n kenraaliadjutantiksi, jonka korkean arvon hän
+lopuksi sai.
+
+Hän oli alkanut sotilasuransa Turkin sodassa 1828--29 ja Puolan sodassa
+1831--32, jossa hän haavoittui. Tämä tapaus tahdottiinkin tarkasti
+johdattaa mieliin ja siksi riippuikin Riilahden kartanon seinällä muiden
+maalausten joukossa taulu, joka kuvasi häntä verissään virumassa
+taistelutantereella. Kun hän oli kohonnut kapteeniksi otti hän eron 1838
+everstin arvolla. Senjälkeen eleli hän 16 vuotta onnellista
+yksityiselämää ihanalla Riilahden maatilallaan, kunnes hänet, joka
+ritarillisella käytöksellään oli voittanut keisarin suosion, yht'äkkiä
+vuonna 1854 yleiseksi hämmästykseksi nimitettiin silloin juuri itämaisen
+sodan aikana kuntoonpannun Turun ruotuväkipataljoonan päälliköksi, tuli
+kenraaliksi keisarilliseen seurueeseen ja yleni sittemmin
+kenraaliluutnantiksi.
+
+Kun kuningas Oskar II:n piti lähteä Trondjemiin 1873 siellä
+kruunattavaksi, valitsi hän pohjoisen tien Tromsön kautta, jolloin hän
+tulisi eräässä kohden kulkemaan Suomenkin rajan yli. Kreivi Aminoff
+määrättiin sinne saattamaan hänelle keisari Aleksanteri II:n
+tervehdyksen. Mutta kreivi saapuikin liian myöhään, kuningas oli jo
+muutamia tunteja sitten sivuuttanut paikan ja oli jo matkalla Tromsöhön.
+Ollen epävarma siitä mitä hänen tässä tapauksessa tuli tehdä, päätti
+Aminoff matkustaa kuninkaan perässä jos mahdollista saavuttaakseen hänet
+ja voidakseen esittää hänelle asiansa. Siinä oli hänen ensimäinen
+hairahtuva tekonsa määräyksiä ja »etikettiä» vastaan. Vasta Tromsössä
+saavutti hän kuningas Oskarin, joka -- ollen aina ystävällinen ja
+kohtelias -- otti hänet myötätuntoisesti vastaan, sekä kysyi, kun hän ei
+oikein käsittänyt mitä kreivin virallinen kunniatervehdys tällä paikalla
+merkitsi, saisiko hän huvin nähdä kreivin myöskin kruunaustilaisuudessa
+Trondhjemissa ja pyysi hänen siinä tapauksessa astumaan laivaan, joka jo
+täydessä höyryssä seisoi lähtövalmiina. Aminoff piti tätä kutsumisena,
+kiitti hänelle osoitetusta armosta ja päätti seurata mukana. Ja siinä
+oli hänen toinen suuri erehdyksensä. Trondjemiin oli tullut sillä aikaa
+suoraan Tukholmasta muiden valtaylimysten mukana myöskin Ruotsin hovissa
+oleva Venäjän ministeri. Hämmästyksissään Aminoffin siellä olosta kysyi
+ministeri mikä oli hänen lähetystoimensa aiheuttanut, ja kun Aminoff
+siihen vastasi, että kuningas Oskar itse »erityisesti» oli hänet
+kutsunut, vastasi siihen ministeri, että koska he eivät molemmat voineet
+samassa tilaisuudessa edustaa valtakuntaansa, täytyi toisen heistä
+vetäytyä pois ja koska Aminoff oli »erityisesti kutsuttu», tuli tietysti
+häntä pitää »envoyé extraordinairena», ylimääräisenä lähettiläänä ja oli
+siis hänen, ministerin, luovuttava Venäjän virallisen edustajan paikalta
+kruunaustilaisuudessa. Aminoff piti asiaa luonnollisena ja otti siinä
+kolmannen ja suurimman harha-askeleensa. Upeana ja arvokkaana astui hän
+näinollen juhlamenoissa ensimäisessä rivissä suurvaltojen
+edustajainjoukossa, rinnallaan Walesin prinssi (Edvard VII).
+
+Kun kuningas Oskar oli suonut Aminoffille miekkaritariston suurristin
+palkkioksi hänen sotaisesta urotyöstään, palasi kreivi iloisena ja
+onnellisena Helsinkiin, arvellen hyvin toimittaneensa asiansa. Mutta
+siellä särkyivät hänen harhakuvittelunsa kokonaan, kun
+kenraalikuvernööri, kreivi Adlerberg otti hänet ankarasanaisesti
+vastaan, nuhdellen häntä hänen kaikkea diplomatian muotoja vastaan
+sotivasta esiintymisestään. Venäjän ministeri oli lähettänyt Pietariin
+ilmoituksen tapahtumasta, joka siellä oli herättänyt suurta ja ikävää
+huomiota ja voi tuottaa Aminoffille mitä epämiellyttävimpiä seurauksia.
+Kreivi Adlerberg neuvoi senvuoksi Aminoffia heti kiiruhtamaan
+keisarikaupunkiin ja koettamaan siellä selvittää ja jos mahdollista,
+puolustaa esiintymistään.
+
+Säikähtyneenä ja arvellen jo itsensä menneeksi mieheksi otti Aminoff
+neuvon onkeensa, matkusti äkkiä Pietariin ja astui, sydän levottomasti
+leipoen, keisarin palatsiin. Siellä sai hän odottaa pitkän aikaa
+odotussalissa, sillä keisari istui parhaillaan aamiaispöydän ääressä
+muutamien valtaylimysten kanssa aterioimassa. Vihdoin avattiin ovi ja
+itsevaltias astui sisään iloisena ja hilpeänä, mitä suopeimmalla ja
+ystävällisimmällä tuulella. Heli kun hän katsahti Aminoffiin, joka
+ennemmin oli kuulunut seurueeseen ja silloin kantanut olkanauhoja, kysyi
+keisari, huomattuaan ett'ei Aminoffilla noita koristuksia päällään nyt
+ollut: »Miksi ei teillä ole olkanauhoja?» Aminoff koetti soperrella
+jotakin vastaukseksi, selitellen tulonsa syitä, mutta keisari keskeytti
+hänet ja sanoi: »Ahaa! Minä huomaankin, että te olette
+kenraaliluutnantti; silloinhan on asia helposti autettu, tässä on teille
+minun olkanauhani», ja suopeamielinen itsevaltias irroitti päältään
+omansa ja ripusti ne ylenonnellisen Aminoffin olkapäille, joka siten
+tuli nimitetyksi kenraaliadjutantiksi keisarin seurueeseen. Causa mali
+-- koko Trondjemin välitapaus haudattiin leikinlaskuin ja leikkisin
+puhein. Hänen onnentähtensä oli johtanut hänet palatsiin oikeana
+silmänräpäyksenä.
+
+Vaikk'ei Riilahden kartanon rakennus ollutkaan mikään erinomainen
+aatelishovi, kokoontui sinne kuitenkin kesäisin paljon maamme
+hienoimpiin seurapiireihin kuuluvaa väkeä, ei yksinomaan suurta sukua ja
+korkeilla arvoasteilla olevia, vaan myöskin älyn ja henkisen kyvyn
+edustajia, sillä siellä oli vallalla ennen kaikkea hieno sävy,
+elämäntottumus ja ajatustavan hienous. 1840-luvulla, kun ulkomainen
+kylpyelämä Helsingissä kukoisti parhaillaan, sai Riilahden kreivillinen
+isäntäväki usein vastaanottaa vieraikseen tuon loistavan seurapiirin
+kermakerrokset.
+
+Ja Aminoff olikin sellainen isäntä, että hänen vertaisiaan harvoin
+tapaa. Hän oli aina ystävällinen ja sangen kohtelias, aina iloinen,
+luonteeltaan tasainen ja vieraanvarainen, ja osasi niin huvittaa
+vieraitaan, että heidän mielessään hänen kauniilla maatilallaan
+viettämänsä päivät pysyivät kauan mitä herttaisimpina muistoina. Aika
+kului siellä nopeasti alituisesti vaihtelevissa huvituksissa, ja luonnon
+ihanuus muodostui ikäänkuin taustaksi, joka ylensi kokonaisuuden siellä
+yhä ehommaksi. Milloin toimeenpantiin venetialainen juhla värillisine
+lyhtyineen ja bengaalitulin valaistuine luolineen, milloin taas tehtiin
+kala- ja venheretkiä luonnonihanaan ympäristöön taikkapa puuhattiin
+jonkunlainen »fête champetre», jolloin ruoka-ateria tarjottiin jossakin
+sievässä saaressa, milloin taas järjestettiin joku Watteau'n tapainen
+kuvaelma paimenineen ja paimentyttöineen, joilla oli yllään silkkipuvut
+ja päässään puuteroidut peruukit ja ympärillään pieniä lampaita
+värilliset silkkinauhat kaulassa; silloin tanssittiin aina siro minuetti
+luonnon helmassa. Tällaisissa tilaisuuksissa johti järjestelyjä
+useimmiten parooni Aug. Mannerheim, jonka hieno maku ja taideaisti oli
+hyvin tunnettu.
+
+Hänen rakkain huvinsa oli saada vieraanvaraisena isäntänä esiintyä
+sukukartanossaan ja kuulla vieraittensa ihailevia tunnustuksia sen
+kauneudesta. Ja aina tunsi hän onnellisuuden ja kiitollisuuden tunteita,
+kun hänen isännyyttään ylistettiin.
+
+Naapuripitäjässä Tenholassa sijaitsi Prästkullan kartano, Tauben suvussa
+kulkeva sukutila; senkin perheen kanssa olimme me sukulaisuussuhteissa
+isoisäni äidin, Anna Juliana Tauben kautta. Tämä tila oli, kuten
+Riilahtikin, luonnonihanalla paikalla saaristossa ja sen ympärillä
+levisi laaja saaristomeri; samoin oli sen päärakennus vähäpätöisen
+näköinen, mutta sen ympärillä kohosi kaunis puisto satavuotisine
+kastanjakujanteineen.
+
+Tila oli siihen aikaan Reinhold Tauben[1] hallussa, joka lyhyen
+virkamiesuran jälkeen asusti ja viljeli isiltä perimäänsä maata. Hän
+hoiti sitä tämän suvun vanhemmille sukupolville ominaisten, tunnettujen
+periaatteiden mukaan. Ei mitään saatu turhuuteen käyttää, ei mikään
+saanut turmeltua ja tarkka taloudenhoito, ehkä joskus liian pitkällekin
+mennyt, täytyi olla kaikkialla vallalla. Hän oli sangen terävä, sukkela
+ja valmis vastauksien antoon, eikä silloin sanottavasti säästänyt
+lähimäisensä pieniä vikoja ja puutteita, mutta unohti helposti omansa.
+
+[1] *Reinhold Taube*, syntynyt 1823, senaatin kopisti 1851, otti eron
+1858, kamariherra 1880, hovimestari 1885, kuollut 1898. Oli avioliitossa
+ensin vuodesta 1856 *Alexandrine Saltzmanin* kanssa, joka kuoli 1867,
+sekä sitten vuodesta 1873 *Ida Amnorin*'in kanssa.
+
+Hän oli pieni kasvultaan ja se oli sangen arka kohta, jos joku siitä
+hänelle huomautti. Kun hän kerran astuskeli virkahuonettaan kohden
+salkku kainalossa »herassyötinkien» luvallisen tavan mukaan, sattui hän
+pudottamaan salkkunsa. Eräs matami, joka kulki muutaman askeleen päässä
+hänen perässään, otti salkun ylös ja huusi hänelle: »pikku herra!
+seisahtukaa! pikku herra, teiltä putosi kirjoituskirja!» Hyvin voi
+ymmärtää, etteivät hänen tunteensa matamia kohtaan olleet erittäin
+ystävälliset. Kuvaavana piirteenä hänen säästäväisyydestään mainittakoon
+tässä vain eräs pieni kasku. Joku kysyi häneltä kerran miksi hän aina
+matkusti rautatiellä kolmannessa luokassa. Hän vastasi siihen: »aivan
+yksinkertaisesti siksi, ettei ole olemassakaan neljättä luokkaa».
+
+Tenholasta tultiin Perniön pitäjään. Siellä oli siihen aikaan monta sekä
+suurempaa että pienempää maatilaa, hauskoja koteja, joissa asui
+säätyläisiä. Nyttemmin on suurin osa niistä joutunut joko talonpoikien
+tahi yhtiöitten käsiin. Paras niistä oli huomattava Teijon tehdas, jonka
+silloin omisti vuorineuvos Viktor Zebor Bremer.[1] Se oli suurenlainen
+maatila, hyvin rakennettu ja sijaitsi kauniilla paikalla meren rannalla.
+Päärakennus oli ijäkäs kaksikerroksinen kivirakennus, 1600-luvulta
+säilynyt, jolloin tila oli vapaaherrallisen Creutzin suvun hallussa.
+
+[1] *Viktor Zebor Bremer*, syntynyt 1804, vuorineuvos, Teijon ja
+Matildedalin tehtaiden omistaja, kuollut 1869. Oli avioliitossa ensin
+*Ida Bassin* kanssa, joka kuoli 1896, sekä sitten vuodesta 1850
+vapaaherratar *Matilda Rehbinderin* kanssa, syntynyt 1825, kuollut 1901.
+
+Talo oli 1800-luvun keskivaiheilla iloinen ja vieraanvarainen koti,
+jossa useita kasvavia poikia mellasti, ja sen vuoksi sinne usein
+kokoontui paljon nuorisoa.
+
+Vuorineuvos Bremer oli toimelias mies, hänen ajatuksensa ahertelivat
+väsymättä suurennussuunnitelmissa ja hän antautuikin kaikin voiminsa
+teollisuuslaitostensa laajennuspuuhiin ja perusti noin penikulman päähän
+Teijosta Matildedaalin tehtaan, rakennuttaen sen kivestä upeaksi; se oli
+ensimäinen rautavalssilaitos Suomessa.
+
+Mutta kaikki nämä perustamispuuhat, joita ei edes sattuneet
+vaikeudetkaan voineet ehkäistä, eivät olleet, paha kyllä, sopusoinnussa
+hänen taloudellisten edellytystensä kanssa. Ja kun hän sittemmin oli
+joutunut yhä vaikeampaan ja lopuksi kerrassaan horjuvaan asemaan, ei hän
+kuitenkaan menettänyt rohkeuttaan, vaan taisteli viimeiseen asti toivoen
+voivansa läpäistä vaikeuksista, kunnes hän kuitenkin vihdoin nääntyi
+epätasaisessa taistelussaan todellisuuden ja harhakuvittelujen välillä.
+Silloin murtui ennen niin tarmokas mies kokonaan, muuttuen äkkiä
+äijäksi, vaikka olikin vasta miehuutensa parhaassa ijässä, 1858.
+
+Toiminnan tuoksinaan astui silloin hänen puolisonsa, osoittaen sellaista
+voimaa ja kykyä, jota ei kukaan olisi osannut häneltä odottaa. Syntyisin
+vapaaherratar Matilda Rehbinder, oli häntä jo nuoresta pitäen liehitelty
+ja hemmotellen pilattu Turussa ja tultuaan sitten rikkaan
+tehtaanomistajan puolisoksi, oli hän saanut aina pienimmätkin toiveensa
+toteutetuiksi, eikä hänen ollut tarvinnut kieltäytyä mistään. Ja nyt
+menetti hän yht'äkkiä aavistamatta kaikki. Silloin rohkaisi hän itsensä,
+kun hänen miehensä voimat olivat murtuneet, ja osti itselleen kokonaan
+velaksi erään maatilan muutamia penikulmia Turun pohjoispuolella. Siellä
+hän uurasti ja aherteli päivät pääksytysten, mutta aina oli hän
+kuitenkin tyytyväisellä mielellä. Hän hoiti koko talouden, vei itse
+torille kaupaksi tuotteitaan, eikä häntä kukaan senvuoksi halveksinut,
+ja valmisti siten kodin ja toimeentulon itselleen, miehelleen ja
+nuorelle pojalleen. Ja hänen onnistui suoriutua kaikesta niin
+onnellisesti, että hänellä lopuksi oli koko maatila velattomana
+hallussaan. Siinä jälleen erinomainen esimerkki siitä, kuinka
+kelvollinen vaimo kykenee voimalla ja viisaudella pääsemään eteenpäin
+elämässä ja voittamaan. Ja hän voikin iloita siitä tunnustuksesta, joka
+hänelle yleisesti annettiin.
+
+Perniöstä tultiin minun kotipitäjääni Kemiöön. Siellä oli siihen aikaan
+useita pienempiä ja suurempia herraskartanolta. Suurin ja paras niistä
+oli kai Björkboda, jossa vietetystä, vieraita tulvehtivasta ja reilusta
+elämästä olen jo aikaisemmin niin perinpohjin kertonut, että jatkuva
+kuvailu siitä olisi vain jo ennen puhutun pakinan kertailua.
+
+Taalintehtaalla, jonne isoäiti-vainajan kuoleman jälkeen vuonna 1850
+vanhin veljeni oli asettunut asumaan, vieraili tavallisesti kesäisin
+hänen vaimonsa, syntyisin Tham, perhe Ruotsista -- joukko juuri
+täysikäiseksi puhjennutta iloista nuorisoa. Mutta siitä lähemmin
+tuonnempana näiden kuvausteni jatkannon yhteydessä.
+
+Meidän lähimmän naapuritalomme, luonnonihanan Västanvikin omisti ensin
+jo ennen mainitsemani omituinen eversti von Konow, joka sittemmin muutti
+pois ja möi tilan eversti Petanderille, jonka perheen kanssa me olimme
+ystävällisissä naapuruussuhteissa.
+
+Hieman kauempana sijaitsi Västankärr, joka ei tosin ollut mikään kaunis
+paikka luonnon puolesta, vaan oli muuten suuri ja hyvin rakettu tila;
+sen omisti etevänä maanviljelijänä tunnettu ruotsalainen luutnantti
+Gustaf Silfversvan[1], joka oli muokannut ja kohottanut tuon milt'ei
+aution ja rappeutuneen talon maanviljelyksen mallitaloksi, joka
+ansaitsee erityistä mainitsemista.
+
+[1] *Gustaf Silfversvan*, syntynyt 1819 Ruotsissa, tuli aliluutnantiksi
+Västmanlandin rykmenttiin, muutti Suomeen 1841, kuoli 1888. Oli
+naimisissa enonsa lesken *Charlotta Fredrika Olivercreutzin* kanssa,
+joka oli syntynyt 1851 ja kuoli 1896.
+
+Tilan omisti ennen Silfversvanin eno, esittelijäsihteeri Gadelli, mutta
+talo oli joutunut kokonaan viljelysrappioon ja sen rakennukset olivat
+ränsistyneet. Kun hän sitten vuonna 1841 kuoli, huomattiin asioiden
+olevan niin huonot ja sotkuiset että vararikkoa pidettiin mahdottomana
+välttää. Mutta äsken mainittu, silloin ainoastaan 22-vuotias
+ruotsalainen luutnantti, joka enonsa kuoleman sattuessa oli Suomessa,
+tarkisteli tilan läpikotasiinsa, arvosteli sen voimavarat ja
+edellytykset sekä esitti, että hän saisi joko ottaa huostaansa koko
+tilan tahi sitten hoitaakseen sen ja selvittääkseen asiat niin että tuo
+ikävä lopputapaus voitaisiin välttää. Kaikki silloin epäilivät voisiko
+hän suoriutua kunnialla tuollaisesta tukalasta ja epävakaisesta
+yrityksestä. Mutta hän muutti Suomeen ja täytti tehtävänsä,
+sitoumuksensa sellaisella erinomaisella tavalla, että asema oli turvattu
+jo pari vuotta senjälkeen ja häviön vaara kokonaan vältetty ja voitettu.
+Silloin meni hän naimisiin enonsa lesken kanssa, syntyisin Charlotta
+Fredrika Olivercreutz, joka kuului Gezelius-piispoista polveutuvaan
+sukuun.
+
+Västankärrin tilaan kuului laajalti tiluksia, joista kuitenkin vain
+pienempi osa oli viljeltyä maata. Suurin osa oli vesiperäistä suomaata,
+josta tila nimensäkin oli saanut. Koko sitä seutua pidettiinkin
+senvuoksi niin epäterveellisenä, että paikkakunnan lääkäri kuuluu
+kerran, kun vaikeanlaatuinen kaulatauti niillä seuduilla raivosi,
+esittäneen että talo oli jätettävä kerrassaan autioksi. Mutta nuori
+tilanhaltija ojitti suot, kaivattaen sinne valtavia kanavia, viljeli
+vähitellen siten kuivaneet tavattoman laajat vainioalat, jotka
+suurimmalta osaltaan salaojilla varustettiin, ja niin kohotti hän
+tilallaan viljelyksen kukoistukseen ja kasvuvoimaan. Samalla täytyi
+hänen huolehtia myöskin kartanon rakennusten kuntoonpanosta; upea
+kaksikerroksinen päärakennus rakennettiin ja vähitellen myöskin
+ulkohuoneita ja muita taloudenhoitorakennuksia, kaikki aivan uusia ja
+mallikelpoisia.
+
+Väsymättömän työnsä kautta ja usein itse puutetta kärsien pääsi hän niin
+pitkälle, että hän pystyi lunastamaan kaikki tytärpuolensa talosta irti
+ja jätti viimein kuollessaan tuon suuren maatilan velattomana jälkeensä.
+Hänen luovan kätensä johdolla oli Västankärr kehittynyt ja kohonnut
+maamme parhaiten viljeltyjen maatilojen joukkoon ja ylistettiin taloa
+senvuoksi aikanaan suuresti. Hän oli meikäläisissä oloissa harvinainen
+esimerkki siitä, että herrasmies pystyy kohoamaan varallisuuteen myöskin
+yksinomaisen maanviljelyksen avulla. Mutta hänen kuolemansa jälkeen
+luisui tilan kehittynyt viljelys nopeasti alaspäin. Nyt on talo
+talonpoikaiskäsissä.
+
+Hän oli myöskin innostunut kunnalliseen elämään, jo luonnostaan
+esiintyen aina vastustusmielisenä, ja oli usein liiaksi riidanhaluinen
+ja turhamainen sellaisissakin asioissa, joista ei olisi maksanut vaivaa
+kiistellä.
+
+Kerran pidettiin kuntakokous sen johdosta että pitäjän makasiiniin
+täytyi laittaa uusi katto. Rovasti Forsman, minä ja monet muut esitimme
+että katto tehtäisiin peltilevyistä, mutta Silfversvan ja joukko
+talonpoikia panivat tiukasti vastaan tällaista ehdotusta, se kun muka
+tulisi liian kalliiksi, ja ehdottivat sensijaan pärekattoa. Tästä
+tärkeästä kysymyksestä sukeutui pitkällinen ja kiivas taistelu, joka
+jakoi pitäjän kahteen vastakkaiseen osaan -- toiset puolustivat, toiset
+vastustivat peltikattoa -- ja tämän kiistan aikana ei
+henkilökohtaisiakaan iskuja säästetty, josta taas oli seurauksena, että
+Silfversvanin ja minun välilläni ennen vallinneet hyvät suhteet
+rikkoontuivat pitkiksi ajoiksi.
+
+Silfversvan näytteli valtiopäivillä, kuten tiedetään, sangen huomattavaa
+osaa, kuuluen vapaamieliseen puolueeseen. Kodissaan oli hän ystävällinen
+ja hauska ja otti mielellään vieraita vastaan.
+
+Hänen vapaamieliseen ohjelmaansa kuului myöskin vapaakaupan
+periaatteiden kannattaminen, jonka vuoksi hän innokkaasti vastustikin
+suojelustullin kannattajain suuntaa, jolle pohjalle meidän
+teollisuutemme kysymyksessä olevana aikana vielä perustui ja nojasi.
+Sitä vastaan soti hän lakkaamatta. Kun minulla teollisuusmiehenä oli
+aivan vastakkaiset mielipiteet ja harrastukset, jouduimme me pian
+kiivaaseen otteluun keskenämme. Ja pitkä kynäkiista sukeutui meille
+Helsingin sanomalehdissä vuonna 1859 tästä asiasta, jonka kuluessa usein
+kiivaat henkilökohtaiset iskut singahtelivat ja joka sanasota herätti
+aikanansa suuria huomiota maassa.
+
+Pitäjän toisessa kolkassa sijaitsi Sjölahden kartano, Jägerskjöldien
+sukutila, sangen suuri, etuisa ja kaunis maatila. Sen omisti minun
+aikaisimpina nuoruusvuosinani eversti Christer Jägerskjöld,[1] yksi
+harvoja silloin vielä elossa olevia luonteita menneeltä hienolta
+vuosisadalta, kohtelias, ylevämielinen ja hieno koko olemukseltaan.
+Hänellä oli erinomainen taito lausua julki sanottavansa, jonka
+vaikutusta hänen miellyttävä soinnukas äänensä yhä lisäsi. Kerrottiin
+että kun hän oli päättänyt mennä naimisiin, matkusti hän sukulaisensa,
+parooni August Filip Armfeltin luo Viikin kartanoon kysyäkseen häneltä
+neuvoa puolison valintaan nähden. Tämä oli silloin vastannut: »Ota kenet
+tahansa, kunhan et vain jotakin Taubea niinkuin minä, sillä silloin voi
+sattua, että saat tyhjin vatsoin nousta pöydästäsi, etkä aina ole herra
+omassa talossasi». Mutta tämä ei vähimmässäkään määrässä peljästyttänyt
+Jägerskjöldiä, päinvastoin piti hän sitä pikemmin suosituksena. Hän
+päätti varoituksesta huolimatta matkustaa heti Prästkullaan, kosi ja sai
+myöntävän vastauksen.
+
+[1] *Christer Jägerskjöld*, syntyi 1784, tuli kornetiksi Uudenmaan
+rakuunarykmenttiin 1802, otti osaa Suomen sotaan 1808--09, ylennettiin
+everstiksi 1819 ja nimitettiin Suomen yliesikunnan päälliköksi, otti
+eron 1822, omisti Sjölahden sukutilan, kuoli 1856. Oli avioliitossa
+vuodesta 1807 *Gustava Tauben* kanssa, joka syntyi 1790 ja kuoli 1870.
+
+Ritaristo ja aateli valitsi hänet edustajakseen kruunausjuhlallisuuksiin
+Moskovassa vuonna 1856. Matkalla sairastui hän Pietarissa koleraan ja
+kuoli siellä.
+
+Sukukartano siirtyi hänen kuoltuaan hänen vanhimman poikansa, sittemmin
+eversti Ludvig Jägerskjöldin haltuun,[1] jolle myöskin isän kohtelias ja
+hieno luonne oli jossain määrin perinnöksi jäänyt.
+
+[1] *Ludvig Jägerskjöld*, syntynyt 1812, tuli luutnantiksi Moskovan
+kaartiin, otti eron kapteenin arvolla 1839, nimitettiin majuriksi Turun
+ruotuväkipataljoonaan 1854, otti eron everstin arvolla 1868, kuoli 1904.
+Oli avioliitossa vuodesta 1850 serkkunsa *Jenny Tauben* kanssa, joka
+syntyi 1820 ja kuoli 1882.
+
+Todellisuus on usein eriskummallinen kuin kuvailtu kertomus. Siitä on
+esimerkkinä elämä Sjölahdessa, joka ei tosiaankaan ollut mitään
+erityisen romantillista. Ludvig Jägerskjöld rakastui, palvellessaan
+kaartinrykmentissä Pietarissa, sydämensä pohjasta erääseen nuoreen
+naiseen, Pietarissa asuvan rikkaan englantilaisen tyttäreen, ja sai
+osakseen neitosen vastarakkauden. Mutta tytön isä oli jyrkästi tätä
+liittoa vastaan -- en tiedä mistä syystä; ja tyttären täytyi alistua
+isänsä tahtoon ja jättää sikseen kaikki ajatuksensakin liitosta
+rakkaimpansa kanssa. Jägerskjöld otti eron palveluksestaan, eleli sitten
+kymmenkunnan vuotta Sjölahdessa ja alkoi jo tulla vanhemmanpuoleiseksi
+nuoreksi mieheksi, kun hän vihoviimein taipui isänsä väsymättömiin
+kehoituksiin, joilla vanhus kehoitti poikaansa avioliittoon menemään
+ennenkuin se olisi liian myöhäistä. Niinpä meni hän kihloihin serkkunsa,
+neiti Jenny Tauben kanssa ja häät piti vietettämän Prästkullassa. Kun
+hän sitten isänsä kanssa lähti häihin Sjölahdesta, muistivat he että he
+tiellä tulevat tapaamaan postinkuljettajan ja ottivat senvuoksi oman
+postilaukkunsa avaimen mukaansa. Tavanmukaisella välinpitämättömyydellä
+avasivat he laukun, mutta siellä sattuikin sillä kertaa olemaan eräs
+kirje Ludvig Jägerskjöldille, joka sai hänen sydämensä kiivaasti
+pamppailemaan. Kirje oli hänen nuoruutensa rakastetulta, jossa tämä
+ilmoitti että hänen isänsä oli kuollut ja hän siis nyt vapaa rakkautensa
+rakastamalleen antamaan, ja kysyi oliko Ludvig myöskin vielä vapaa,
+jolloin ei mikään enää estäisi heidän liittoaan.
+
+Kirje tuli liian myöhään. Matkaa Prästkullaan jatkettiin.
+
+Vielä viimeisiin vuosiinsa saakka pysyi hän reippaana ja säilytti
+tavattoman hyvin muistikykynsä, saavuttaen harvinaisen korkean ijän, 92
+vuotta.
+
+Kemiön saaren pohjoisrannalla oli Viikin kartano. Se sijaitsi kauniilla
+paikalla meren rantamalla luonnostaan vapaina kasvavien satavuotisten
+tammien ympäröimänä. Vanha päärakennus, joka nyttemmin on palanut, oli
+suuri, avara, yksikerroksinen taitekattoinen puutalo -- peräisin
+1600-luvulta -- joka herätti mielenkiintoa sekä ikänsä että
+omintakeisen, vanhanaikaisen sisustuksensa kautta. Tämän tilan omisti
+minun lapsuuteni päivinä vapaaherra August Filip Armfelt,[1] viimeinen
+tämän vapaaherrallisen sukuhaaran jäsen ja hänen tunnetun ylhäisyytensä,
+kreivi Kustaa Maurin veli. Hänen muotokuvaansa, joka oli hänen
+nuoruudessaan maalattu ja esitti häntä Backuksena, päässään
+viinirypäleterttuja, olen usein katsellut Armfeltien kokoelmassa. Mutta
+minun muistossani päilyy hän kuitenkin aivan toisenlaisena: pieni,
+käyristynyt, valkotukkainen ukkonen, jolla oli suuri punanen nenä.
+Muistan hänet sangen hyvin eräiltä päivällisiltä Björkbodassa. Jotain
+hassunkurista oli lausuttu, joka oli kutkuttanut hänen nauruhermojaan
+siihen määrään asti, että hän vaipui puistattavaan, hervottomaan
+naurunpuuskaan, jota ei millään voitu hillitä, vaan joka päinvastoin
+yltyi niin että hänen täytyi vihdoin, kasvot aivan sinisinä ja
+tukehtumaisillaan, lähteä pois pöydästä. Tämä sama mies oli
+Jägerskjöldille valitellut, ettei hän aina saanut vatsaansa täyteen oman
+pöytänsä ääressä. Vanhalla paroonilla olikin senvuoksi tapana joskus
+hiiviskellä ruokasäiliöön tahi jonkun ruokakaapin ääreen etsiskelemään
+eikö jotakin ruokaripettä olisi sinne jäänyt, jolla hän voisi nälkäänsä
+tyydyttää. Kerran löysi hän iloiseksi hämmästyksekseen lautasellisen
+lettuja, joiden päälle oli paksulta siroitettu jotakin, jota hän piti
+sokerina. Kärkkäästi söi hän ne suuhunsa, mutta tulikin äkkiä niin
+pahoinvoivaksi, että hänen elämänsä kauan tämän aterian jälkeen häilyi
+vaaran partaalla. Hän oli syönyt rotanmyrkkyä.
+
+[1] Vapaaherra *August Filip Armfelt*, syntynyt 1768, henkirakuunaväen
+luutnantti 1787, otti osaa Suomen sotaan 1788--90, ylennettiin
+kenraaliadjutantiksi 1792, kamariherra Venäjän keisarin hovissa 1819,
+kuoli 1839. Oli avioliitossa vuodesta 1796 *Johanna Lovisa Tauben*
+kanssa, joka syntyi 1779 ja kuoli 1846.
+
+Hänen kuolemansa jälkeen 1839 omisti talon hänen leskensä, syntyisin
+Taube, jota tavallisesti sanottiin »Viikin kartanon vanhaksi
+vapaaherrattareksi». Kerrottiin monta melkein uskomatonta tarinaa hänen
+ahneuteen vivahtavasta säästäväisyydestään ja hänen ankarasta
+hallituksestaan tilalla. Jos puheissa oli jotakin perää, on hänen
+täytynyt olla sellaisten vanhojen rouvien täydellinen perikuva,
+jollaisia saamme usein tavata saduissa ja kertoelmissa ja jotka ovat
+itsekkäitä, ahneita ja kovia. Epäillen kaikkia, jotka elivät hänen
+ympärillään, kuljeskeli hän yötä päivää ympäri vartioiden ett'ei vain
+mitään kehvellettäisi pois hänelle vahingoksi. Eikä hän suonut itselleen
+juuri ensinkään lepoa, eikä myöskään ravintoa.
+
+Hän kuoli 1846, jolloin tila lankesi ainoalle pojalle, kreivi Magnus
+Armfeltille, Viurilan herralle; hänen jälkeensä jäi se hänen tyttärensä
+Hedvig Armfeltin omaisuudeksi, joka oli vuodesta 1851 naimisissa
+luutnantti, vapaaherra Vilhelm Wreden kanssa.[1]
+
+[1] Vapaaherra *Vilhelm Wrede*, syntynyt 1827, tuli luutnantiksi
+meriväkeen 1849, otti eron majurin arvolla 1857 ja kuoli 1878. Oli
+avioliitossa vuodesta 1851 *Hedvig Armfeltin* kanssa, joka oli syntynyt
+1833 ja kuoli 1882.
+
+Silloin muuttuikin heti elämä talossa toisenlaiseksi. Talo oli ollut
+vähää ennen vielä synkkä, erillään muusta maailmasta ja sangen vähän
+vieraanvarainen, mutta uudet haltijat uhkuivat vielä molemmat elämäniloa
+ja nuori aviopari näki mielellään nuorta väkeä ja iloa ympärillään.
+Niinpä kokoontuikin Viikin kartanoon usein laajan Armfeltien suvun
+jäsenet ja paljon heidän ystäviään ja tuttaviaan. Siellä oli silloin
+vallalla yksinkertainen, avomielinen seurustelusävy, johon ei ollut
+turhamaisuutta eikä sukuylpeyttä sotkeutunut, vaan joka uhkui hyvyyttä
+ja luonnollisuutta ja siten juuri teki seurustelun Armfeltien perheiden
+kanssa niin herttaiseksi ja hauskaksi. Jos siellä mukana oli vielä
+väsymättömän hupainen Gustaf Filip Armfelt, niin kyllä hän osasi
+kokkapuheillaan, kujeillaan ja tarinoillaan kylvää yhä vetreämpää
+hilpeyttä ympärilleen. Tuohon vieraanvaraiseen kotiin matkustettiin
+siihen aikaan usein ja mieluisasti.
+
+Wrede oli, samoin kuin hänen naapurinsa ja ystävänsä Silfversvankin,
+sangen innokas ja huvitettu maanviljelijä. Hän viljeli laajoja
+vainioaloja ja uhrasi suuria summia tilansa hyväksi, jonka hän tahtoi
+korottaa niin hyvään viljelyskuntoon kuin vain mahdollista oli. Mutta,
+ikävää kylläkin, hänellä ei ollut puuhissaan sellaista menestystä kuin
+Silfversvanilla. Hänellä olikin ehkä enemmän vaikeuksia voitettavanaan
+ja ne lopulta kohosivatkin yli hänen voimiensa.
+
+Jos Kemiöstä jatkettiin matkaa Turkuun, oli Joensuun kartano Halikon
+pitäjässä lähin suurempi aatelishovi. Se oli vanhojen kuuluisien Hornien
+kantatila, nyt kreivillisen Armfeltin suvun sukukartano, yksi maamme
+parhaimmista ja suurimmista maatiloista.
+
+Vaikka kartano sijaitsikin jonkun matkaa meren rannasta, oli paikka
+kuitenkin sangen kaunis laajan puiston ja puutarhan ympäröimänä. Itse
+päärakennus, vaikka olikin vain vanha, tilava yksikerroksinen puutalo,
+oli kuitenkin kaikitenkin näky sellainen, joka herätti mielenkiintoa ja
+kunnioitusta, sillä siellä oltiin paikassa, jossa joka askel palautti
+mieleen kuuluisan Kustaa Maurin, pohjolan Alkibiadeen, ja hänen
+kuninkaallisen ystävänsä hurmaajakuninkaan. Hänen jälkeläisensä olivat
+mitä suurimmalla hartaudella ja kunnioituksella säilyttäneet ja
+hoidelleet noita unholaan uponneen ajan muistoja. Vanha kirjasto
+seinissä kiini olevine komeine mahonkikaappeineen, joita kullatut
+koristepiirrokset kaunistivat, Kustaa kuninkaan suuri ja kaunis, Bredan
+maalaama muotokuva, kirjoituspöytä ja kaikki muu tässä huoneessa oli yhä
+säilytetty koskemattomana mainehikkaan ylhäisyyden ajoilta. Salissa oli
+kuninkaan kaunis pronssinen rintakuva, jonka Sergei oli tehnyt,
+vierashuoneessa nähtiin Angelika Kauffmannin taitavan käden maalaamia
+ihania muotokuvia ja Sergelin veistämä marmorinen ryhmäveistos Amor ja
+Psyke, ruokasalissa taas riippui seinällä suuren Kustaa Aadolfin ja
+suvun kantaisän, karoliinin, vapaaherra Carl Gustaf Armfeltin (syntynyt
+1666, kuoli 1736) kuvat luonnollisessa kokonaiskoossa, sekä useiden
+muidenkin ylhäisten henkilöiden kuvia -- kaikki osoittaen, että siellä
+oltiin vierailulla perheen luona, jolla oli vanhat ja jalot
+perinnäistavat.
+
+Joensuun kartanon omisti siihen aikaan kenraaliluutnantti, senaattori,
+kreivi Gustaf Armfelt[1] ja hänen vaimonsa, kreivitär Louise, syntyisin
+Cuthbert-Brooke, jonka äiti Sara Cuthbert oli muodostanut tilan
+sukukartanoksi.
+
+[1] Kreivi *Gustaf Armfelt*, syntynyt 1792, tuli luutnantiksi
+yliesikuntaan 1812, kenraalimajuriksi 1828, Uudenmaanläänin maaherraksi
+1832, senaattoriksi 1847, otti eron 1853 ja kuoli 1856. Oli avioliitossa
+vuodesta 1819 *Louise Cuthbert-Brooken* kanssa, joka oli syntynyt 1801
+ja kuoli 1865.
+
+Olen jo kertomuksessa »Eräs ylimyksellinen koti» koettanut kuvailla tätä
+perhettä, sen elämää ja asunto-oloja Helsingissä. Mutta minusta tuntui
+kuin heidän persoonallisuutensa täällä maalla olisivat ylenneet yhä
+selvemmiksi, ollen yhä täydellisemmin sopusoinnussa ympäröivän kehyksen,
+suuren sukukartanon, ylimyksellisen rakennuksen ja kaikkien sen
+muistojen kanssa. Kreivitär, pitkä, komea ja aina sekä maalla että
+kaupungissa hienosti puettu, oli aina yhtäläinen »grande dame du monde»,
+suurmaailman nainen, arvokas olematta silti jäykkä, ystävällinen
+ilmaisematta kuitenkaan minkäänlaisia alentuvaisuuden merkkejä, hyvä,
+iloluontoinen ja sydämellinen ja osoittaen käytöksessään sellaista
+yksinkertaisuutta, joka ilmaisi sisäistä aateluutta ja kehoitti jokaista
+lähestymään häntä, mutta ei silti julkeuteen eikä nenäkkäisyyteen
+luiskahtamaan; hänen seurassaan tunsi jokainen joka hetki, että siinä
+oli nainen, jolla oli maailman taitoa ja jota lähestytään vain
+arvonantavalla kunnioituksella. Näin täydellinen todellisen ylhäisyyden
+kuva, sellaisen kehyksen ympäröimänä kuin on Joensuun kartano,
+muodostaakin taulun, joka ei voi häipyä sen muistista, joka kerran on
+nähnyt ja oppinut tuntemaan nämä henkilöt.
+
+Heti Joensuun kartanon pohjoispuolella, aivan sen välittömänä naapurina
+sijaitsi Armfeltien toinen suuri maatila Viurila.
+
+Se oli kauniilla paikalla Halikonlahden rannalla. Tilan päärakennus oli
+suuri ja pulska, kaksikerroksinen, rakennettu kivestä niinkuin kaikki
+taloushuoneustotkin; talo teki kokonaisuudessaan komean vaikutuksen
+katsojaan ja oli sillä todellisen aatelishovin leima.
+
+Nuoruuden päivinäni sain kerran seurata vanhempiani vierailulle
+Viurilaan. Sen omisti silloin kreivi Magnus Armfelt[1] ja hänen
+puolisonsa, kaunis kreivitär, Vava, Kustaa Mauri Armfeltin ja Sadun
+herttuattaren luonnollinen tytär, jota kuitenkin sanottiin hänen
+ylhäisyytensä serkun, parooni Fredrik Armfeltin tyttäreksi, vaan jonka
+hänen ylhäisyytensä itse sittemmin otti lapsekseen.
+
+[1] Kreivi *Magnus Armfelt*, syntynyt 1801, tuli luutnantiksi Moskovan
+rykmenttiin 1819, otti eron palveluksestaan ja asettui asumaan
+Viurilaan, kuoli 1845. Oli avioliitossa vuodesta 1825 kreivitär *Vava
+Armfeltin* kanssa, joka syntyi 1801 ja kuoli 1881.
+
+Nuoreen mieleeni teki tämä vierailu voimakkaan vaikutuksen, joka on
+kauan säilynyt. Kreivi Magnus oli itse tavattoman kaunis ja komea mies,
+ehkä kuitenkin hieman liian jäykkä, tapoihin pinttynyt ja pöyhkeilevä,
+hieman liian kopea ja liian paljon muotoihin kiintyneesti ylhäinen
+käytökseltään, jonka vuoksi kaikki pysyivätkin vissin välimatkan päässä
+hänestä; mutta tavoiltaan ja esiintymiseltään oli hän muuten oikean
+»suurmaailman miehen» esikuva, jollaista ei senkoomin maassamme ole
+nähty. Hänen vaimonsa, hänkin täydellinen kaunotar, oli koko
+olemukseltaan miehensä vastakohta. Hän oli herttainen ja suoramielinen,
+luonnollinen ja sydämeltään hyvä, voittaen siten heti kaikkien
+myötätuntoisuuden. Viurilassa oli elämä siihen aikaan tavattoman
+ylhäistä ja hienoa. Rivi livrépukuisia palvelijoita seisoi valmiina
+tarjoilemaan runsasruokaista päivällisateriaa, ja iltasin tulvehti
+hienosti sisustetun suuren huoneuston pitkä kamaririvi sädehtivää valoa.
+
+Kerrottiin, ett'ei heidän avioliittonsa ollut onnellinen, että tuo
+yksinkertainen, hyväsydäminen kreivitär ei viihtynyt hänen ympärillään
+vallitsevassa ulkonaisessa jäykkyydessä, mallitavoissa, turhuudessa ja
+komeudessa, jotka kaikki taas olivat hänen miehelleen ominaisia, ja että
+senvuoksi juuri heidän välillään eripuraisuutta olisi ilmennyt. He
+elivätkin sentähden enimmäkseen erillään, myöskin Helsingissä, jossa
+kreivitär asui lasten kanssa eräässä talossa Bulevardinkadun varrella ja
+kreivi Kruununhaassa, joten he molemmat voivat asettautua ja järjestää
+olonsa oman mielensä mukaan.
+
+Kreivi Magnuksen kuoltua vuonna 1845, otti tuon suuren maatilan
+haltuunsa hänen vanhin poikansa, kreivi August Armfelt.[1] Hän oli
+naimisissa vuodesta 1848 serkkunsa, kreivitär Olga Armfeltin kanssa,
+joka oli varmaan yksi kauneimmista naisista mitä koskaan meidän
+maassamme on ollut, kaunein koko kauniissa suvussa.
+
+[1] Kreivi *August Armfelt*, syntynyt 1826, Viurilan omistaja, kuoli
+1894. Oli avioliitossa ensin vuodesta 1848 serkkunsa, kreivitär *Olga
+Armfeltin* kanssa, joka oli syntynyt 1828 ja kuoli 1855, sekä sitten
+kreivitär *Sigrid Creutzin* kanssa, syntynyt 1837, kuollut 1892.
+
+Jäykkä ja ulkonaisiin menoihin piintynyt elämä, joka edellisen omistajan
+aikana oli Viurilassa vallinnut, muuttui heti nuoren parin aikana
+luonnollisen sydämelliseksi ja turhamaisuuksista vapaaksi, joka oli
+paremmin sopusoinnussa heidän luonteidensa ja tapojensa kanssa ja joka
+muodosti Viurilasta heidän aikanaan paikan, jonne laaja suku usein
+kokoontui ja jossa tunnettu, Armfelteille ominainen iloisuus ja
+vieraanvaraisuus vapaasti sai vallita. Mutta ikävää kyllä ei tätä
+onnellista elämää kestänyt kauan. Nuori aviovaimo sattui sairastumaan ja
+tauti tempasi hänet vuonna 1855 tuonen tuville rakkaan ja kaipaamaan
+jäävän seurapiirin keskuudesta.
+
+Useimpain senaikuisten suurta sukua olevain ja varakkaiden nuorten
+miesten tavoin ei kreivi August Armfeltkaan astunut valtion virkoihin,
+vaan jätti muiden huoleksi, joille se oli paremmin tarpeen, kiistellä
+kruunun leipäpaloista. Hän piti parempana riippumatonta, vapaata elämää
+omalla tilallaan ja omisti aikansa ja työnsä sen hoitoon ja
+vaurastuttamiseen. Ollen innokas ja taitava maanviljelijä kohottikin hän
+tilansa korkealle viljelysasteelle. Hän oli komea mies, herttainen,
+ylevämielinen ja hyvä ja hänestä pidettiin ja häntä kunnioitettiin
+kaikkialla sekä yksityisenä henkilönä että kunnallis- ja
+valtiopäivämiehenä, jolloin hänen tervejärkisiä, viisaita sanojaan
+mielihyvin kuunneltiin ja ne usein painoivat vaa'assa paljon.
+
+Jos jatkettiin matkaa Turkuun, tavattiin noin penikulman päässä
+kaupungin eteläpuolella Armfeltien kolmas maatila, Kuusiston salmen
+rannalla kauniilla paikalla sijaitseva Rauhalinna.
+
+Kuvauksieni ensimäisessä osassa, luvussa »Turussa», olen kertonut
+Rauhalinnassa siihen aikaan vietetystä hilpeästä elämästä. Minä olin
+kimnasistina ollessani siellä usein vierailulla ja vietin siellä monta
+unohtumattoman hauskaa päivää.
+
+Senjälkeen oli talossa tapahtunut sellainen muutos, että maisteri I. A.
+von Essen, joka oli naimisissa leskikreivitär Vava Armfeltin kanssa, oli
+rakennuttanut itselleen eräälle tilasta lohkaistulle palsta-alueelle
+komean kartanon, jota sanottiin uudeksi Rauhalinnaksi; vanha kartano jäi
+silloin kreivittären nuorimmalle pojalle, nuorelle ja uljaan kauniille
+kreivi Carl Armfeltille.[1]
+
+[1] Kreivi *Carl Armfelt*, syntynyt 1836, tuli ylioppilaaksi 1854,
+omisti Rauhalinnan tilan ja Turun rautateollisuuspajan, kuoli 1890. Oli
+avioliitossa vuodesta 1860 *Eugenie Palmfeltin* kanssa, syntynyt 1840.
+
+Aivan lähellä toisiaan sijaitsi siellä siis kaksi Armfeltien taloa.
+Kaksinkertaisesti oli siten aihetta sinne vierailulle lähteä ja suvun
+siellä yhteen yhtyä. Kun tuona aikana minun tieni johtivat enimmäkseen
+muille haaroille, en ollut tilaisuudessa siellä käymään yhtä usein kuin
+kimnasistiaikoinani. Mutta silloin tällöin satuin kuitenkin siellä
+pistäytymään ja silloin jouduinkin aina nuoren väen joukkoon, joka
+täytti molemmat vieraanvaraiset talot. Kaikkien Armfeltien talojen
+joukossa luulen Rauhalinnan olleen kantatilan, jossa sukulaiset ja
+ystävät useimmiten tapasi ja jonne he mieluimmin menivät, ja vanhan
+kreivittären luona, jota kaikki sukupolvet rakastivat, olikin riemukas,
+vapaa ja suora, luonnollinen sävy parhaiten vallalla. Siellä tunsi
+jokainen hyvin viihtyvänsä.
+
+Ainoastaan lyhyen matkan päähän näistä molemmista taloista oli Gustaf
+Filip Armfelt rakentanut pienen huvilan Kuusluotoon. Kun oltiin sitten
+Rauhalinnassa käymässä, täytyi myöskin pistäytyä huvilassa ja viettää
+siellä muutamia hilpeitä hetkiä. Kun hän erään kerran tarjosi minulle,
+lapsuuden ystävälleen, päivällistä, kertoi hän, että hänen oli täytynyt,
+voidakseen tämän juhlallisen tilaisuuden kyllin arvokkaasti viettää,
+teurastaa puolet kotikarjastaan -- toisin sanoen: toisen hänen kahdesta
+lampaastaan ja toisen kahdesta kanastaan. Sen suuntainen oli tuo huvila.
+
+Monen muistossa lienee vieläkin selvänä ja kirkkaana säilynyt sekä
+muodoltaan että luonteeltaan niin perin eristapaisen Gustaf Filipin[1]
+kuva. Hän oli yksi sellaisista henkilöistä, joilla on hyvät luontaiset
+lahjat, vaan jotka synnynnäisen laiskuutensa ja laiminlyödyn kasvatuksen
+vuoksi eivät tule lahjojaan niin käyttäneeksi kuin ehkä olisivat
+voineet. Hän oli jonkun verran taiteilija, taidemaalari, hieman
+kirjailijakin, sillä hän osasi kirjoittaa sangen sievästi ja erinomainen
+näyttelijä, varsinkin ilveily ja naisosissa; ennen kaikkea oli hän suuri
+humoristi ja osasi kerrassaan harvinaisen koomillisesti ja oivallisesti
+kasvon eleitä käyttäen kertoa mitä hullunkurisimpia, usein vain
+tilaisuutta varten keksimiään juttuja. Tämän verrattoman taitonsa vuoksi
+olikin hän kaikkialla suosittu ja seuroihin tervetullut.
+
+[1] Kreivi *Gustaf Filip Armfelt*, syntynyt 1830, tuli ranskankielen
+lehtoriksi yliopistoon 1871, kuoli 1880.
+
+Menetettyään kokonaan perimänsä suurenlaisen omaisuuden, jonka hän oli
+pannut likoon erääseen liikeyritykseen ansaitakseen sillä paremmat
+rahat, vaan joka liikehomma jonkun ajan perästä menikin nurin, täytyi
+hänen turvautua hankkimaan toimeentulonsa omalla ansiotyöllään ja sepä
+ei ollutkaan mikään helppo tehtävä sellaiselle, joka jo oli tullut
+vanhanpuoleiseksi ja jolla ei mitään erityisiä ammattitietoja ollut ja
+joka ei myöskään tähän asti tietänyt miltä tuntuu elää oman työnsä
+ansioilla. Mutta hän ei lannistunut; hän astui ranskankielen lehtoriksi
+yliopistoon, teki työtä ja puuhasi luennoilla päiväkaudet, pysyen aina
+hyvällä tuulella ja leikillisenä, vaikkakin hän alituisesti valitteli
+toimeentulonsa tiukkuutta ja vaikeutta. Niin elää kihnutteli hän ja
+säästeli ja jättikin kaikkien suureksi hämmästykseksi jälkeensä
+sievosen, työllä ja suurella taloudellisella tarkkuudella kokoamansa
+säästöerän.
+
+Mutta minä jatkan matkakertomustani loppuun asti -- käännekohtaan ja
+päämäärään.
+
+Tarkoitan noin neljä penikulmaa Turun pohjoispuolella Lemun pitäjässä
+sijaitsevaa ikivanhaa historiallista Louhisaaren kartanoa, joka
+vuosisatoja oli ollut kuuluisan Fleming-suvun hallussa. Alakerroksen,
+joka oli täyspaksuksi harmaasta kivestä muurattu, oli muinaistarun
+mukaan rakennuttanut 1400-luvun alussa Turun linnan valtaherra Claus
+Lydekeson Djekn. Kaksisataaviisikymmentä vuotta senjälkeen rakennutti
+eräs hänen jälkeläisensä, valtakunnanrahastonhoitaja vapaaherra Herman
+Fleming rakennuksen alakerroksen päälle lisää Ruotsin suuruudenaikuisen
+tekotavan tyyliin. Niin syntyi tuo komea kolmikerroksinen talo, joka
+Louhisaaren kartanolla nytkin seisoo. Jo kulkiessa useita kilometrejä
+pitkää puistokujannetta myöten taloa kohden, huomasi kulkija
+lähestyvänsä läänityksellistä asuntoa, ja yhä voimakkaammaksi kohosi
+vaikutus astuessa taloon sisään pitkin aistikkaasti koristettua
+pylväskäytävää; siellä huomasi kaikesta olevansa ylhäisessä kodissa,
+jossa oli vallalla korkeapiirteiset tavat ja vaatimukset. Vaikka kartano
+sisuspuoleltaan joutuikin »ison vihan» aikana ryöstön ja hävityksen
+alaiseksi, jolloin sen marmoriportaat, seinämatot, kultakankaiset
+seinäverhot ja kuparikatto lähetettiin itäänpäin, eivät ryöstäjät olleet
+kuitenkaan pystyneet hävittämään sitä läänityksellistä leimaa, joka
+vieläkin tuosta ijäkkäästä linnasta uhkuu. Vielä ovat jälellä korkeat
+kellariholvit, vielä vanhat muistomerkilliset portaat ja suuret salit,
+joista suurimmassa, kolmannessa kerroksessa sijaitsevassa niin sanotussa
+kirkkosalissa vielä seisoo vanha, avonainen takkaliesi paikallaan, vielä
+nähdään kattovuoliaiset ja orret entisellään Flemingin aikuisine
+maalauksineen, joista erittäin silmään pistää silloista Louhisaarta
+esittävä maisema, ja vielä tavataan samassa kolmannessa kerroksessa
+pieni huone, »pirun kamariksi» nimitetty, seinämaalauksineen, jotka
+esittävät kohtauksia Flemingin elämästä Louhisaaressa, ja jossa
+huoneessa kerrottiin kummittelevan niinkuin muissakin vanhoissa
+paikoissa, eikä siinä kamarissa kenkään uskaltanut nukkua.
+
+Tuo suuri kolmikerroksinen rakennus on niin lähellä merenrantaa että
+aallot ennenvanhaan sen kivijalkaa huuhtoivat. Sen ympärillä levenee
+joka haaralle laaja puisto, josta varsinkin yksi osa, niin sanottu
+Paratiisi, jonne päästiin erään lahdelman poikki kivestä tehtyä
+patolaitosta myöten, oli erinomaisen kaunis. Satavuotiset tammet ja
+kastanjat lähinnä rakennuksen ympärillä varjostivat niin tiheästi taloa
+että tuskin yksikään auringonsäde pystyi murtautumaan lehtiholvien läpi.
+Senvuoksi näyttikin paikka synkältä, jolta se ei muuten suinkaan olisi
+näyttänyt.
+
+Tämän ijänikuisen maakartanon omisti nyt kuvaamanani aikana Viipurin
+hovioikeuden presidentti, kreivi Carl Gustaf Mannerheim,[1] jonka suvun
+hallussa tila oli ollut yli kahden vuosisadan, kunnes sekin jo nykyään,
+samoin kuin monet muutkin aatelishovit maassamme, on joutunut
+talonpoikaiskäsiin.
+
+[1] Kreivi *Carl Gustaf Mannerheim*, syntynyt 1797, tuli filosofian
+tohtoriksi 1819, Vaasan läänin maaherraksi 1833 ja Viipurin läänin 1834
+sekä Viipurin hovioikeuden presidentiksi 1839; kuoli 1854. Oli
+avioliitossa vuodesta 1832 *Eva von Sehantzin* kanssa, joka oli syntynyt
+1810 ja kuoli 1895.
+
+Heidän lapsiaan:
+
+*Sofie*, syntynyt 1833, tuli hovineidiksi 1850 ja meni naimisiin 1866
+italialaisen lähettisihteerin Cottan kanssa, joka kuoli 1867.
+
+*Carl*, syntynyt 1835, tuli ylioppilaaksi 1853, kamarijunkkariksi 1876
+ja on nyt liikemiehenä Helsingissä. Oli avioliitossa ensin *Helena von
+Julin'in* kanssa, joka oli syntynyt 1842 ja kuoli 1881, sekä sitten
+hovineiti *Sofie Nordenstamin* kanssa, joka oli syntynyt 1849.
+
+*Vilhelmina*, jota sanottiin Mimmiksi, syntynyt 1836.
+
+*Anna*, syntynyt 1840, naimisissa vuodesta 1863 professori, sittemmin
+vapaaherra *Adolf Nordenskiöldin* kanssa, syntyi 1832, kuoli 1901.
+
+*Gustaf*, syntynyt 1846, kuoli kimnasistina 1865.
+
+Sinne johti perheen vanhimman pojan, nuoren Carl kreivin ja minun
+välilläni vallitseva ystävyys ja sydämellinen suhde tieni siihen aikaan
+usein; hän oli kanssani melkein yhdenikäinen ja samanaikainen
+ylioppilas. Siihen aikaan oli meillä vielä monessa suhteessa samallaiset
+mielipiteet, samallaiset käsitykset ja sympatiiat; nuoruuden haaveilut
+ja kangastavat unelmat olivat meille yhteisiä, korkealentoisia, vaan
+tuskinpa sittemmin todellisuudeksi muodostuneita. Kukapa voi nuoruutensa
+keväässä aavistaa mitä tulevaisuus helmassaan toi? Oltiin ylioppilaita,
+ajateltiin, tunnettiin ja elettiin vain päiväkseen ja sen huvituksia
+varten.
+
+Louhisaaren perheeseen kuului, paitsi isäntäväkeä vielä kaksi nuorta
+poikaa ja kolme tytärtä. Heidän ystäviään kävi siihen aikaan paljon
+heidän luonaan, jolloin aina hilpeä ilonhälinä suurissa saleissa
+kajahteli. Voikohan kukaan, joka kerrankaan oli nähnyt ihmeen kauniin
+neiti Sofie Mannerheimin ymmärtäväisen hienoine kasvonpiirteineen, hänet
+unohtaa? Hänestä, joka neiti Sofien sattui vain häthätää näkemään
+tanssisalissa, voi hän näyttää kylmältä, liian itsetietoiselta ja ylen
+ylhäiseltä. Kömpelö ja huonommuutensa tunteva henkilö tunsikin
+kohdatessaan vaikkapa vain yhden kerran hänen silmäyksensä, todellakin
+sellainen olevansa, ja pysyttelikin senvuoksi kaukana. Kerrotaanpa vielä
+kaiken muun lisäksi, että itse Kaarle XV olisi hänestä lausunut: »Hän on
+minun rinnallani aivan liian ylhäinen».
+
+Tänne kokoontui joukko nuorisoa, joka oli jotakuinkin erilaista kuin se
+nuoriso, josta Fagervikin yhteydessä olen kertonut ja jonka
+tunnusmerkkinä oli yksinkertainen sydämellisyys, tahi nuoriso Armfeltien
+perheissä, jonka keskuudessa riemastunut, pinttyneistä tavoista
+välittämätön ilo vallitsi. Täälläkin virtasi suonissa sinisin veri,
+mutta täällä oli vallalla ylimysvaltaisen arvokkuuden jyrkkämuotoinen
+sävy ja täällä kiinnitti kukin suurempaa huomiota itseensä ja
+soveliaisuuden vaatimuksiin. Niistä nuorista naisista, jotka siihen
+aikaan useammasti tähän seuraan kuuluivat, muistan nyt erityisesti
+kauniin ja herttaisen neiti Alma von Kothen'in (sittemmin vapaaherratar
+von Oertzen), Anna Björkenheimin (joka sittemmin oli naimisissa
+vapaaherra Alfons Walleen'in kanssa), Ninni von Haartman'in (sittemmin
+avioliitossa Eugen von Knorringin kanssa ja Constance Furuhjelmin (joka
+joutui naimisiin Robert Lagerborgin kanssa). Kotiopettajattaria en ota
+tässä lukuun; ilman heitä ei siihen aikaan voitu tulla toimeen ja oli
+heitä tässäkin talossa usein yhtä monta kuin nuoria tyttäriäkin, joiden,
+ollen kaikki neljä äidittömiä, täytyi olla heidän suojeluksensa
+alaisina. Tässä seurapiirissä tavallisimmin tavattavat nuoret herrat
+olivat Reinhold von Nassokin, Robert Björkenheim, Eugen von Knorring ja
+näiden kuvausten kirjoittaja.
+
+Kreivitär, kaunis ja komea, esiintyi arvokkaasti emäntänä talossaan,
+jossa kaikki suoritettiin erinomaisen hienosti ja suurellisesti -- pöytä
+oli aina oivallinen ja tarjoilu hienoa. Kreiviä taas, joka oli
+jäykkäluontoisempi ja totisempi, näkyi harvoin, sillä hänellä oli joko
+virkamiestehtäviään suoritettavanaan tahi oli hän sitten innokkaana
+tiedemiehenä ja etevänä tutkijana, hyönteistieteilijänä syventynyt
+opinnoihinsa ja tutkielmiinsa. Mutta jos hän joskus astui niihin
+saleihin, joissa me nuoret huvittelimme, tuntui minusta kuin ilomme
+äkkiä olisi kankisuitsiin takertunut ja leikinlasku vaimeni
+hiljaisuudeksi hänen totisen ja arvostelevan katseensa edessä.
+
+Pääasiallisesti huvittelimme Louhisaaressa esittämällä pieniä
+näytelmällisiä tilapäistekeleitä. Sekä neiti Sofiella että Carlella oli
+harvinaisen paljon näyttämöllisiä taipumuksia, he olivat kerrassaan
+taitureita, ehkä kuitenkin parhaiten kehittyneitä häikäisevän
+luontevassa jäljittelyn ja ivamukailun taidossa. Sukkelasti ja ilman
+suurempaa vaivannäköä kyhäsi Carl jonkun näytelmällisen
+tilapäistekeleen, useimmittain helkkyvässä runomitassa; niissä usein
+leikinlaskun alla purevasti ivattiin päivän tapahtumia tahi henkilöitä.
+Kokkapuheille ja pistosanoille naurettiin makeasti; siihen eivät
+kuitenkaan yhtyneet ne, joihin usein sangen terävä kärki sattui osumaan.
+
+
+
+
+XXV.
+
+ERÄS KEISARIVIERAILU.
+
+1854.
+
+
+Kevätlukukausi vuonna 1853 oli melkein yhtämittaista alituisesti
+uudistuvien huvitusten hyörinää. Suuret tanssiaiset ja suljetummat
+tanssiaiskemut, ylioppilashuvitukset ja näytelmälliset iltamat
+vaihtelivat jatkuvassa sarjassa keskenään. Elämä ja ilo ja huolettomuus
+huomisesta oli kaikkialla vallalla.
+
+Mutta kesken tällaisen huvitusten pyörteen alkoi kuulua jonkunlaisia
+räikeitä epäsointuja ja synkkiä pilviä kasaantua valtiolliselle
+taivaanrannalle. Turkkilaiset ja kurdit tappoivat joukottain
+armeenialaisia ja bulgarialaisia ja hävittivät heidän maitaan. Siihen
+oltiin jo ennestään totuttu, eikä se niin suuresti mieliä
+kuohuttanutkaan, sillä mitäpä muuta sille voi tehdä kuin surkutella
+noita maa-raukkoja ja niiden asukkaita. Mutta samalla havaittiin että
+koko Wenäjän kansaan oli liikuttavasti koskenut heidän uskolaistensa
+kuolemanparku, ja huuto, mahtava kuin ukkonen, kaikui yli koko suuren
+valtakunnan, vaatien apua onnettomille ja kostoa tehdyistä rikoksista.
+Keisari Nikolai ei voinut vastustaa tätä Wenäjän kansan omantunnon ja
+myötätunnon ilmausta onnettomia kohtaan, ja hän päätti senvuoksi
+mahtavan hallitsijasanansa voimalla lopettaa nuo kamalat vainot.
+
+Hän lähetti silloin meidän kenraalikuvernöörimme, ruhtinas
+Menschikoffin, erityisenä lähettinä Konstantinopoliin, vaatien
+suojelusta sulttaanin oikeauskoisille alamaisille. Kun asiasta oli
+keskusteltu jonkun aikaa pääsemättä kuitenkaan tarkoitettuun tulokseen,
+saapui ruhtinas huhtikuussa matkatamineissaan, puettuna kuuluisaan
+harmaaseen päällystakkiinsa, sulttaanin luo ja esitti hänelle Wenäjän
+loppuehdotuksen. Kun siihen ei suostuttu, matkusti ruhtinas heti pois,
+toukokuussa 1853, jonka jälkeen aseiden täytyi astua asian
+ratkaisijaksi. Heti senjälkeen marssi ruhtinas Gortschakoff
+turkkilaisiin alusmaihin, Moldavaan ja Walakkiaan, ottaen ne haltuunsa
+keisarinsa vaatimusten vakuudeksi. Mutta pian kohtasivat hänen joukkonsa
+Omer-paschan, joka kykeni estämään Wenäjän armeijan pääsyn Tonavan yli.
+Molemmat sotajoukot seisoivat jotakuinkin yhtä voimakkaina vastakkain,
+eikä kumpikaan voinut saavuttaa mitään ratkaisevaa voittoa.
+
+Mutta marraskuussa onnistui amiraali Nachimoffin saada Sinopen luona
+loistava voitto turkkilaisesta laivastosta, joka kokonaan hävitettiin.
+Kun tämä tuli tietoon, purjehti ranskalainen ja englantilainen
+yhdistynyt laivasto Bosborin salmeen uhatussa ja turvattomassa asemassa
+olevan Konstantinopolin suojaksi ja avuksi. Ja niinpä ei suurta
+itämaista sotaa enää voitu välttää, joskaan varsinaista sodanjulistusta
+ei vielä oltu annettu.
+
+Jokainen täällä huomasi silloin selvästi, että sodan kauhut ulottuisivat
+meidänkin maamme rannikoille, maamme saatua jo lähemmä puoli vuosisataa
+nauttia rauhan siunausta. Eikä kauan viipynytkään kun jo nähtiin
+joukko-osaston toisensa perästä marssivan maahamme; maanteillä
+kuljetettiin teiden täydeltä pitkissä jonoissa tykkejä, ampuma- ja
+muonavaroja; sananlennättäjiä (sen ajan sähkösanomia) kiiti kiireisellä
+vauhdilla kaikille haaroille; makasiineja rakennettiin varastojen
+säilytyspaikoiksi useihin eri paikkoihin; veistämöillä valmistettiin
+levähtämättä kanuunavenheitä; suuria hankintasopimuksia tehtiin;
+korkeita kenraaleja, kuuluen kaikenlaisiin eri joukkoihin, saapui tänne,
+toimeenpanivat täällä tarkastuksia ja matkustivat jälleen pois, j. n. e.
+Päivä päivältä tuntuivat sodan jyskeet ja melskeet yhä enemmän
+lähestyvän.
+
+Silloin levisi ympäri maata sekava huhu siitä, että Ruotsinkin kanta
+olisi horjuva ja että keskustelut jo olisivat muka käynnissä sen ja
+länsivaltain kanssa. Vaikkakin kuningas Oskar teki kaikkensa jyrkän
+puolueettomuuden säilyttämiseksi, koetti osa sanomalehdistöä kuitenkin
+kaikin voimin saada n. s. yleistä mielipidettä johdetuksi sodan
+puolelle, ja nuori, toimintahaluinen kruununprinssi Carl koetti myöskin
+kehoittaa vanhaa, jo heikkoa ja sellaiseen seikkailuun vastenmielistä
+kuningasta nyt jos koskaan käyttämään tilaisuutta hyväkseen ottaakseen
+takaisin mitä oli menetetty.
+
+Ei ole ihmettelemistä joskin tuollaisia huhuja kuullessa levottomuutta
+ja mielenkuohuntaa syntyi hieman itsekullakin taholla, sillä vielä oli
+tuoreessa muistissa se aika, joka yhdisti meidän kohtalomme vanhan
+emämaan kanssa, ja kukapa voisi varmuudella sodan vaiheita ennakolta
+ennustaa. Eikä sekään ihmetytä, että muutamat mahtavat henkilöt
+tahtoivat asettaa vallitsevan mielialan ja siitä koituvan vaaran
+korkeimmassa paikassa räikeämpään valoon kuin se oikeastaan oli,
+osoittaakseen alamaista uutteruuttaan ja intoaan ja lisätäkseen
+suosiotaan itsevaltijaan silmissä.
+
+Mutta keisari Nikolai ei ollut sellainen mies, joka olisi tuominnut näin
+vakavia asioita ainoastaan yksipuolisen kuvailun mukaan. Hän tahtoi
+ensin itse nähdä ja tutkia ja sitten toimia, ja hän päätti
+mieskohtaisesti matkustaa Helsinkiin. Se olisi näet omiaan osoittamaan
+hänen lempeyttään ja armoaan meidän maatamme kohtaan, jossa hän ei ollut
+käynyt kahteenkymmeneen vuoteen, ja samalla olisi hän itse tilaisuudessa
+muodostamaan varmemman ajatuksen siitä mitä hänen selkänsä takana nyt
+koetuksen hetken tultua oikeastaan oli.
+
+»Keisari tulee!» leimahti ympäri maata kuin sähkökipinä, ja
+pääkaupunkiin kiiruhti korkeita virkamiehiä, presidenttejä,
+kuvernöörejä, piispoja, useita ylhäisempiä yksityishenkilöitä ja
+muutamia kaikessa kiireessä kokoonpantuja lähetystöjä.
+
+Oli maaliskuun 14 päivän iltayö ja pureva pakkanen. Lumi oli kasaantunut
+korkeiksi kinoksiksi, peittäen kadut ja torit ja naristen jalkojen alla.
+Silmänkantamaton ihmisjoukko oli myöhäisestä hetkestä ja pakkasesta
+huolimatta kokoontunut yhteen, täyttäen kaksinkertaisella
+tulisoihturivillä valaistun tien pitkältä sillalta pitkin Uniooninkatua
+ja kauppatoria aina keisarilliseen palatsiin asti. Palatsi oli seisonut
+monet pitkät vuodet autiona ja tyhjänä, mutta nyt sen jokaisesta
+ikkunasta tulvehti ulos valovirta, sisällä näytti väkeä liikkuvan
+kiireesti edestakaisin ja reki reen perästä ajoi sisään linnanpihaan,
+kuljettaen palatsiin korkeimpia viranomaisia ja kenraalikunnan.
+Kärsivällisesti odottelivat yhteensulloutuneet kansanjoukot kunnes
+yht'äkkiä myöhäisenä yöhetkenä kuului kaukaista humua, joka nopeasti
+läheni ja kasvoi voimakkaammaksi kunnes aivan läheltä alkoi kuulua
+jylisevä eläköönhuuto; kokoonpakkautunut väkijoukko avasi tien keskeensä
+ja huimalla vauhdilla ajoi esiin pitkä jono kolmivaljakolta avonaisine
+kuomirekineen; lumi tulijain ympärillä tuprusi ja huuru pöllähteli
+vaahtoisten, päristeleväin hevosten sieramista. Ensimäisessä reessä
+istui mies, jonka kasvonpiirteet kaikki tunsivat, vaikkeivät olleet
+koskaan häntä nähneet, ja hän kuunteli jyliseviä, raikuvia
+eläköönhuutoja ystävällisesti nyökäyttäen päätään kansalle vastaukseksi.
+
+Keisari oli tullut, hän oli nyt Suomessa, meidän kaupungissamme! Ja
+riemastus oli rajaton.
+
+Ensimäiseksi piti hänen käydä yliopistolla ja oli käynti määrätty
+tapahtuvaksi kello 12 päivällä.
+
+Meidän oli käsketty jo yhtä tuntia aikaisemmin saapumaan miehissä
+yliopiston juhlasaliin, juhlapuvussa luonnollisesti. Silloin oli
+ylioppilasluettelossa kaikkiaan noin 450 ylioppilasta ja niistä oli noin
+350 saapuvilla kaupungissa. Kaikki ne, jotka olivat tulleet
+ylioppilaiksi vuoden 1850 asetusten astuttua voimaan, olivat velvolliset
+käyttämään säädettyä virkapukua. Mutta saapuvilla olleista ylioppilaista
+kuului tuskin puoletkaan tuohon luokkaan ja toiset taas, vanhemmat,
+käyttivät tavallista hännystakkipukua.
+
+Kokoonnuttuamme saliin, koitui ylioppilasinspehtoriile,
+pedellienpäällikkö parooni Hjärnelle ja hänen kuudelle pedellilleen
+paljon puuhaa eroitellessaan virkapukuiset ylioppilaat siviilimiehistä,
+jotka työnnettiin salin etäisempiin osiin, jotta me, joilla oli uudet ja
+välkkyvät puvut, voisimme astua kaikessa loistossamme esiin ja asettua
+lähimmille paikoille suuren käytävän ja parnasson ympärille. Pitkällisen
+puuhan perästä ja kokkapuheita lasketeltua saatiin tämä eroittelu ja
+sijoitteleminen viimeinkin tehdyksi ja meidät kaikki asianmukaiseen
+järjestykseen. Pidettiin varmana, että keisarista kullanhohtoiset
+virkapuvut näyttäisivät mieleisemmiltä kuin mustat hännystakit.
+
+Hieman ennen kahtatoista astui ministerivaltiosihteeri, kreivi
+Aleksanteri Armfelt sisään, seisahtui suuren sisäänkäytävän oven luo,
+tervehti ja kumarsi kohteliaasti joka haaralle sekä lausui sitten tähän
+tapaan:
+
+»Hyvät herrat! Me tiedämme kaikki, että muutaman silmänräpäyksen
+kuluttua meidän korkea hallitsijamme, Hänen Majesteettinsa Keisari,
+meidän armollinen suuriruhtinaamme aikoo kunnioittaa yliopistoa
+käynnillään täällä, ja hän tulee silloin kohdistamaan teille muutamia
+ystävällisiä ja armollisia sanoja. Herrat tietävät kyllä, että
+sivistyneellä nuorisolla on tapana tällaisessa tilaisuudessa jollakin
+tavoin ilmaista myötätuntoisuuden tunteitaan tällaisen suosion
+osoituksen johdosta itseään ja koko maata kohtaan, joka mielenilmaisu
+aivan varmaan kohoaa sydämen pohjasta ja on kajahtava korkealle tässä
+salissa. Minä oletan, että herrat ymmärtävät tämän yhtä hyvästi kuin
+minäkin, eikä minulla senvuoksi ole mitään lisättävää.» Ja tämän
+sanottuaan, kumarrettuaan molemmille puolille kohteliaasti, poistui hän.
+
+»Herrat» tiesivät ja ymmärsivät tämän kaiken ilman hänen puhettaankin.
+Mutta kun siihen aikaan ainoastaan aniharvat ymmärsivät venäjänkieltä,
+jolla kielellä keisari puheensa piti, syntyi siitä sangen omituinen
+sekasotku.
+
+Tuskin oli kello lyönyt kaksitoista kun suuren sisäänkäytävän
+kaksoisovet avattiin ja keisari astui sisään, jälessään muutaman
+askeleen päässä loistava seurue; hän astui reippain, tahdikkain askelin
+pitkin pääkäytävää alas parnassolle. Tultuaan opetusistuimelle kääntyi
+hän yleisöön päin. Hänen molemmilla puolillaan seisoi kaksi hänen
+poikaansa, miltei yhtä uljaita kuin hän itse -- Aleksanteri, Konstantin,
+Nikolai ja Mikael -- ja heidän taakseen asettautui kokonainen parvi
+kumartelevia ja hymyileviä kenraaleja ja ministerejä
+kullankirjailluissa, krasjaanilla varustetuissa ja nauhoin
+koristelluissa univormuissaan, loistava ja välkkyvä joukko.
+
+Minun paikkani oli vain muutaman askeleen päässä keisarista, joka seisoi
+aivan vastapäätä minua. En voinut katsettani irroittaa miehestä, jonka
+paljas nimi kykeni maailmaa vapisuttamaan. Minä seisoin kuin
+loihdittuna, enkä ole koskaan, en ennemmin enkä myöhemmin, katsellut
+niin vaikuttavia kasvoja. Hänen piirteensä eivät koskaan unohdu sen
+mielestä, joka ne kerrankaan on nähnyt. Kaikkia muita pitempi oli hän,
+erinomaisen kaunis ja ryhdiltään uljas ja arvokas, ja hänessä huomasi
+selvän leiman siitä tietoisuudesta, että hän oli itsevaltias yli sadan
+miljoonan ihmishengen ja yli maan niin laajan, joka ulottui
+Ahvenanmaalta Beringin salmeen ja Valkoisesta- Mustaanmereen. Hänen
+katseensa oli avoin mutta samalla ankara ja käskevä: sen edessä
+ikäänkuin lyyhistyi kokoon ja tunsi oman vähäpätöisyytensä. Hänen
+äänensä oli korkea, kirkas, miellyttävä ja kaikuva kuin hopeakello. Hän
+oli henkilöitynyt majesteetillisuus.
+
+Muutaman silmänräpäyksen verran katsottuaan edessään seisovaa nuorekasta
+joukkoa, piti hän lyhyen puheen, mutta pahaksi onneksi venäjänkielellä,
+josta emme sanaakaan ymmärtäneet. Puhe lienee pääpiirteissään sisältänyt
+ilmoituksen siitä, että hän, joka aina oli rakastanut rauhaa kansojen
+korkeimpana onnena, oli kuitenkin nyt tullut pakoitetuksi tarttumaan
+miekkaan auttaakseen uskolaisiaan, armeenialaisia ja bulgarialaisia,
+jotka olivat huutaneet häntä avukseen ja suojakseen sitä väkivaltaa ja
+sortoa vastaan, jota Turkki oli ryhtynyt heitä kohtaan
+häikäilemättömästi harjoittamaan. Mutta silloin olivat Ranska ja
+Englanti omanvoitonpyyntöisten ja itsekkäiden laskelmien perusteella ja
+kateellisina Wenäjän lisääntyneestä vaikutusvallasta yhtyneet hänen
+vihollisiinsa ja julistaneet Wenäjää vastaan sodan. Vihollinen on
+voimakas ja mahtava, lisäsi hän, ja senvuoksi uhkaa meitä kaikkia ja
+isänmaata suuri ja lähellä väijyvä vaara.
+
+Tässä keskeytti hän hetkiseksi ja katseli ympärilleen ikäänkuin tahtoen
+havaita minkä vaikutuksen hänen sanansa olivat tehneet.
+
+»Herrat», jotka eivät olleet ymmärtäneet sanaakaan hänen puheestaan vaan
+luulivat että se nyt loppui, muistaen kehoituksen että heidän tulisi
+»korkealle kajahtavasti ilmaista myötätuntoisuuttaan», ratkesivat nyt
+raikuvaan eläköönhuutoon niin että sali kajahti, ollen varmoja siitä
+että he näin osoittivat mitä suurinta kunnioitustaan ja suosiotaan
+hallitsijalle.
+
+Näki selvästi kuinka hän hämmästyi kuullessaan tälle kohdalle niin perin
+huonosti soveltuvat huudot. Hänen kulmakarvansa rypistyivät äkkiä yhteen
+ja hänen kasvoilleen levisi uhkaava ilme, mutta vain silmänräpäykseksi,
+sillä varmaankin käsitti hän heti tämän soman kohtauksen, hänen uhkaava
+katseensa muuttui hymyilyksi ja hän jatkoi puhettaan, joka sitten lienee
+pääasiallisesti sisältänyt vain: että hän senvuoksi toivoi, kun tämä
+vaara nyt yhä enemmän lähestyi meidän rannikoitamme, että sivistynyt
+nuoriso näyttäisi maalle hyvää esimerkkiä ja rientäisi vapaaehtoisesti
+sotalippujen luo puolustamaan valtaistuinta ja isänmaata.
+
+Vaikkei nytkään ymmärretty sanaakaan hänen puheestaan, oivalsivat
+kuitenkin kaikki, että keisari oli nyt puheensa lopettanut, ja senvuoksi
+kohotettiin jälleen kaikuva, riemukas eläköön niin että seinät huudosta
+kajahtivat. Hyvin tyytyväisenä hänelle osoitetusta kunnioituksen ja
+suosion ilmauksesta, nyökkäsi hän päällään useita kertoja mieltymyksensä
+osoitukseksi, jonka jälkeen hän poistui salista, yhtä varmoin ja
+pontevin askelin kuin oli tullutkin, koko loistavan seurueensa
+saattamana.
+
+Senjälkeen kävi keisari kirjastossa, Nikolainkirkossa, senaatissa ynnä
+muualla. Kaikkialla, mihin hän vain meni, kohtasi hän eläköönhuutoja
+kajauttelevia lukemattomia väkijoukkoja ja riemastusta, ja
+mieltenilmaisujen sävystä voi hän hyvin huomata, että hänelle kaikkialla
+omistettu kunnioitus ja suosio oli vapaatahtoista, eikä suinkaan
+viranomaisten järjestämää ja aikaansaamaa. Hän osoittikin useissa
+tilaisuuksissa mielihyvänsä siitä ja lausui, että hän nyt täydellisesti
+luotti suomalaiseen kansaansa.
+
+Tulipa sinä päivänä minne hyvänsä, vallitsi kaupungissa kaikkialla
+eloisuus, liike ja riemastus -- kaikki olivat ulkosalla, »mies talosta»,
+sillä kaikki tahtoivat vielä kerran ja niin usein kuin suinkin
+mahdollista nähdä edes vilahdukselta tuon mahtavan olennon, jolla oli
+valtijaskatse.
+
+Mitään tanssiaisia ei toimeenpantu, sillä keisari oli, katsoen ajan
+vakavuuteen, pyytänyt vapautua sellaisesta, mutta sensijaan kutsui hän
+itse korkeimmat virkamiehet, kenraaliston ynnä muita juhlapäivällisille
+keisarilliseen palatsiin. Päivällisten loppuessa saapui koko
+ylioppilaskunta soihtukulkueessa paikalle ja lauloi etupihalla Suomen
+laulun siihen sepitetyillä suomalaisilla sanoilla ja sitten
+Maamme-laulun ruotsiksi, jolloin keisari ja perintöruhtinas, molemmat
+puettuina Suomen kaartin univormuun, astuivat ulos ulkoparvekkeelle ja
+kiittivät kunnianosoituksesta. Illalla oli kaupunki loistavasti
+valaistu, muutamin paikoin kuultokuvinkin, nimimerkein j. n. e.
+
+
+
+
+XXVI.
+
+KUN MINÄ AIJOIN RUVETA HUSAARIKSI.
+
+
+Tuona äsken kuvaamanani päivänä, niin sanottuna »keisarin päivänä» oli
+meidän hyvässä kaupungissamme vallalla kaikkialla eloa ja liikettä ja
+riemastusta. Kansaa parveili ja kuljeskeli edestakaisin kaduilla ja
+toreilla saadakseen sattumalta, edes vilahdukselta nähdä mahtavaa
+itsevaltiasta, kun hän kolmivaljakolla kiiti ohi huimaavaa vauhtia
+loistavan seurueensa seuraamana. Kaikki tahtoivat nähdä, kaikki
+tahtoivat kuulla jotakin siitä mitä päivän kuluessa oli tapahtunut.
+Kaikki olivat ulkosalla, eikä kukaan halunnut istua kotona. Ravintolat
+olivat luonnollisesti viimeistä paikkaa myöten täynnä; niissä
+tungeskeltiin ja olipa siinä vaivannäköä tarpeeksi jos sai tuolin
+itselleen puuhatuksi.
+
+Kuta myöhäisemmäksi ilta kului, sitä vetreämmäksi kohosi mieliala.
+Samppanjakorkkeja poksahteli ilmaan hieman siellä ja täällä. Kukin oli
+tavannut ystäviään ja piti iloja heidän kanssaan myöhäiseen yöhön asti.
+Vihdoin »pikkutunneilla» täytyi kuitenkin lähteä pois, ja hieman
+hoippuvin jaloin ja raskain päin astelin minäkin kotiin.
+
+Kun avasin oven eteiseen hämmästyin joltisestikin huomatessani siellä
+passarimatamini nukkuvan sikeässä unessa korsaten. Ravistelin häntä
+hieman ja unen pöpperössä kimposi hän seisaalleen tuoliltaan ja selitti,
+että eräs palvelija oli käskenyt hänen odottamaan minun kotiintuloani,
+vaikkapa kuinka myöhään sitten tulisinkin, ja antamaan minulle kaksi
+erittäin tärkeää kirjettä heti luettavaksi.
+
+Kärsimättömästi avasin minä ne. Epävarmat silmäni lensivät riviltä
+riville, joita tuskin osasin lukea, vielä vähemmän pystyin oikein
+käsittämään mitä kirjeissä puhuttiin. Molemmat kirjeet olivat sedältäni,
+kenraalilta.[1] Toisessa pyysi hän minun tulemaan luokseen kello
+kymmenen aikaan illalla tärkeään keskusteluun. Toisessa kirjoitti hän,
+että hän oli turhaan odottanut minua luokseen määrättynä aikana ja
+sentähden nyt *velvoitti vakavasti* minut saapumaan luokseen täydessä
+univormussa *täsmälleen* kello kahdeksan seuraavana aamuna ja huomautti
+ett'en missään tapauksessa enkä minkäänlaisten verukkeiden nojalla saisi
+sitä laimiinlyödä. -- »Tulevaisuutesi riippuu tästä», lopetti hän
+kirjeensä.
+
+[1] *Anders Edvard Ramsay*, Kuopion maaherran Anders Johan Ramsayn
+poika, oli syntynyt 1799, tuli kamaripaasiksi 1816, kapteeniksi
+Preobraschenskin kaartiin 1825, jolloin hän toimi keisarillisen palatsin
+päävahdissa joulukuun kapinan puhkeamisen aikana, ylennettiin everstiksi
+ja tuli Suomen kaartin päälliköksi 1828, sivusadjutantiksi 1830, otti
+osaa Puolan sotaan ja Varsovan valloitukseen, ylennettiin
+kenraalimajuriksi 1836, nimitettiin kaikkien Venäjän
+tarkkampujarykmenttien tarkastajaksi, tuli kenraaliluutnantiksi 1847,
+edusti Suomen ritaristoa ja aatelia kruunausjuhlassa Moskovassa 1856,
+korotettiin vapaaherralliseen säätyyn samana vuonna, ylennettiin
+kenraaliadjutantiksi 1858, nimitettiin kaikkien Puolaan sijoitettujen
+joukkojen komentajaksi 1862 ja valtioneuvoskunnan jäseneksi 1873 oli
+m. m. Aleksanteri Newskyn hohtokivi-tähdistön ja Vladimirin ensimäisen
+luokan ritari ja sai Andreaksen tähdistön suurristin 1875, kuoli 1877.
+Oli avioliitossa ensiksi vuodesta 1833 hovineiti *Constance
+Reuterskjöldin* kanssa, joka oli syntynyt 1815 ja kuollut 1839, sekä
+sitten vuodesta 1840 vapaaherratar *Augusta Mellinin* kanssa, joka oli
+syntynyt 1817 ja kuoli 1843.
+
+Silmiäni huikasi. Minun tulevaisuuteni! Mitä tekemistä hänellä on minun
+tulevaisuuteni kanssa? Luin kirjeet moneen kertaan ja luin yhä
+uudelleen, ymmärtämättä kuitenkaan mikä sedän oli aiheuttanut ne
+kirjoittamaan ja mitä ne merkitsivät. Erityisesti sanat »täydessä
+univormussa» olivat minulle käsittämättömiä, sillä ei suinkaan minun
+tarvinnut paneutua täyteen univormuun mennäkseni setäni luo. Mutta
+selvästi käsitin minä kuitenkin, että kysymyksessä täytyy nyt olla jokin
+erittäin tärkeä asia; ja siksi suuresti kunnioitin minä setääni, tuota
+tuimaa ja ankaraa kenraalia, ett'en voinut ajatellakaan olla
+tottelematta hänen käskyään.
+
+Ohimoitani jomotteli, päässäni takoi ja kalkutteli ja perin väsyneenä
+edellisen yön valvomisesta ja koko tämän päivän lystinpitoloista aijoin
+vain heittäytyä vuoteelleni ja nukkua. Mutta samassa muistin nuo kirjeet
+ja aloin kastella kerta toisensa perästä kolottavaa päätäni kylmään
+veteen, jolloin viinihöyryt vähitellen alkoivat haihtua, päänpakotus
+herkesi ja käsityskykyni jonkun verran selkeni. Katsoin kelloa -- se oli
+jo kolme -- siis ei ollut enää kuin viisi tuntia siihen, jolloin minun
+piti olla määräpaikassa. Kun pelkäsin ett'en heräisi ajoissa jos kerran
+maata rupeaisin, istuin mukavalle tuolille uinahtaakseni edes siinä
+hieman. Mutta lakkaamatta syöksähdin minä siitä kelloa katsomaan, sillä
+näin koko ajan unta että olin nukkunut yli ajan ja tulin liian myöhään.
+
+Niin kului yö. Jo kello 7 aikaan aloin pukea päälleni ja määrätyllä
+hetkellä olin setäni luona.
+
+Hän kertoi, että keisari oli edellisenä päivänä juhlapäivällisten
+jälkeen palatsissa kysynyt häneltä ja kreivi Armfeltilta tiesivätkö he
+joko yksikään ylioppilaskunnan jäsenistä oli seurannut hänen
+kehoitustaan ja ilmoittautunut halukkaaksi astumaan sotilasriveihin. He
+olivat valtioviisaalla hienoudella vastanneet, ett'eivät he voineet
+antaa majesteetille tässä asiassa mitään varmaa vastausta, vaan että he
+kuitenkin olivat kuulleet, vaikkakin tosin vain huhupuheena, että useat
+olisivat siihen halukkaita ja että mieliala ylioppilaskunnassa olisi
+erinomaisen innostunut. Tämän kuullessaan oli keisari suuresti
+ihastunut, ja hän tahtoi seuraavana aamuna nähdä ne ylioppilaat, jotka
+jo olivat ilmoittautuneet. Setäni kysyi nyt minulta, tiesinkö jotakin
+asiasta.
+
+Minä vastasin, ett'en ollut kuullut kenenkään ilmoittautuneen ja ett'en
+myöskään luullut kenenkään sitä tekevän.
+
+»Siinä tapauksessa täytyy sinun ilmoittautua. Tässä ei auta mikään muu.»
+
+Minusta tuntui kuin olisi veri suonissani jähmettynyt ja hämmästyneenä
+moisesta ehdotuksesta vastasin:
+
+»Minunko? Se on mahdotonta, setä hyvä, sillä minä en tunne kerrassaan
+minkäänlaista kutsumusta antautua sotilasalalle.»
+
+»Sinun täytyy kuitenkin, se on ehdottomasti välttämätöntä, eikä tässä
+mitkään estelyt auta. Siitä voi riippua paljon, enemmän kuin tällä
+hetkellä osaatte aavistaakaan, sillä keisari näyttää pitävän sitä
+tärkeänä seikkana ja kysyy millä kannalla asia nyt on. Hetkisen perästä
+menen minä keisarilliseen palatsiin ja silloin täytyy sinun seurata
+minua. Ymmärrä minut kaikessa tapauksessa oikein, ilmoittautuminen ei
+kuitenkaan ratkaisevasti velvoita sinua sittemmin astumaan riveihin. Se
+saa riippua siitä mitä myöhemmin päätät.»
+
+»Jos setä tosiaankin varmasti vakuuttaa, ett'ei siitä johdu mitään
+pakkoa eikä vaaraa, niin voin tulla mukaanne, jos setä kerran käskee, ja
+ilmoittautua halukkaaksi sotapalvelukseen.»
+
+Hän vakuutti sen minulle, pyysi minua luottamaan hänen sanaansa ja
+vaati, että tässä tapauksessa asian tulee jäädä ainakin toistaiseksi
+meidän keskenäiseksi asiaksemme.
+
+Noin kello 9 aikaan tulimme me palatsiin, jonne samaan aikaan ilmestyi
+muitakin univormuniekkoja ylioppilaita. Meitä oli kaikkiaan kahdeksan.
+Kreivi Armfelt oli näet kutsunut luokseen muutamia sukulaisiaan ja
+tuttaviaan, jotka hän oli saanut tulemaan mukaansa samoilla perusteilla
+kuin setäni minut.
+
+Hetken odotuksen jälkeen suuressa salissa, astui sinne sisään
+perintöruhtinas Aleksanteri, seurassaan kreivi Armfelt ja setäni. Hän
+lausui, mitä ystävällisimmän hymyilyn väikkyessä kauneilla kasvoillaan,
+meille muutamia sanoja, mutta ikävä kyllä venäjänkielellä, jota me emme
+ymmärtäneet. Minä huomasin että setä sanoi hänelle jotakin, luultavasti
+että minä olin hänen veljenpoikansa, jonka jälkeen perintöruhtinas loi
+pikaisen, mutta sangen myötätuntoisen silmäyksen minuun. Sitten poistui
+hän, mutta meidän käskettiin jäädä vielä saliin.
+
+Ovet sisempiin huoneisiin avattiin jälleen jonkun ajan kuluttua ja
+keisari astui saliin luoden meihin tutkivan katseen. Se oli läpitunkeva
+ja kova. Kun setä silloin jälleen osoitti minua, huomasin kuinka
+majesteetin katse samassa kirkastui ja hän nyökkäsi suopeasti päällään
+minulle; minä tunsin kuinka minä, samallakuin syvään kumarsin, punastuin
+ja kuinka koko ruumiini vapisi.
+
+Sitten meni hän takaisin sisähuoneisiin, ja niin oli tämä keisarin
+puheilla käynti tehty.
+
+Kun keisari oli sinä päivänä vielä käynyt Viaporissa ja toimeenpannut
+suuren sotilasparaadin, läksi hän päivällisen syötyään paluumatkalle
+ylioppilaiden hänelle laulaessa ja kansanjoukkojen riemuitessa.
+
+Iltasella menin minä setäni luo saadakseni kuulla lähemmin
+aamuvierailumme tuloksista. Setä oli mitä parhaimmalla tuulella ja
+erittäin tyytyväinen asiain kulkuun. Keisari oli ollut sangen hyvillään
+nähdessään että jo kahdeksan oli ilmoittautunut ja tultuaan vakuutetuksi
+että tämä oli vain vähäinen alku. Sedälle oli hän erityisesti lausunut
+muutamia armollisia sanoja sen johdosta että minä, hänen veljenpoikansa,
+olin ollut ensimäisten ilmoittautujain joukossa, ja mielihyvissään siitä
+tahtoi hän antaa armonsa sarven runsaasti vuotaa ja osoittaa minulle
+niin suurta suosiotaan, että minut saataisiin, palveltuani vain kolme
+kuukautta jo silloin Suomeen marssineessa Grodnon
+kaartinhusaarirykmentissä, korottaa kornetiksi samaan rykmenttiin, ja
+hän oli käskenyt Armfeltin merkitsemään nimeni tämän hänen armollisen
+poikkeuslupauksensa yhteydessä kirjoihin.
+
+Kun setä kertoi tuosta keisarin erinomaisesta suosionosoituksesta, aloin
+minä horjua aikeissani ja tunsin voimakkaan kiusauksen houkuttelevan
+minua heittäytymään sotilaalliselle alalle. Mahdollisuus päästä niin
+nopeasti upseeriksi erääseen Venäjän parhaimmista rykmenteistä, loistava
+univormu ja sitten luonnostaan lankeava hieno elanto Pietarissa, kaikki
+tuo houkutteli minua suuresti. Tällä tiellä voisi kohoaminen käydä
+päinsä nopeasti, arvattavasti paremmin kuin millään muulla ja kaikessa
+tapauksessa -- niin ajattelin silloin -- olisi tuollainen elämä toki
+hauskempaa kuin väsyttävä lueskeleminen ja pikkukaupunkilaiselämä
+Helsingissä. Minä aloinkin senvuoksi yhä enemmän ja enemmän kiintyä
+tuohon ajatukseen ja päätin kirjoittaa isälleni kysyäkseni häneltä
+neuvoa ja saadakseni hänen suostumuksensa.
+
+Vastauksen isältäni sain pian ja se oli ehdottomasti, vakavasti
+kieltävä. Hän arveli etten ollut tarpeeksi aprikoinut tällaisen askeleen
+merkitystä ja seurauksia, luuli että sedän uskottelut olivat minua
+houkutelleet ja katsoi ett'ei minulla ollut mitään erikoisia taipumuksia
+sotilasammattiin. Ja tässä on otettava huomioon vielä asian
+taloudellinenkin, rahallinen puoli. Kysymyksessä olevassa rykmentissä
+palveli silloin yksinomaan Venäjän rikkaimpien perheitten poikia ja olo
+siinä tulisi minulle muodostumaan yhtäjaksoiseksi kieltäymyksien ja
+nöyryytyksien ajaksi, koska minä toimeentulokustannuksissa en voisi
+kilpailla näiden kanssa siitä yksinkertaisesta syystä, että isäni varat
+eivät riittäisi niihin menoihin, joita tällaiseen komeilevaan elämään
+vaaditaan, j. n. e.
+
+Seurasin isäni neuvoa ja heitin mielestäni tuon lyhyen unelmani, mutta
+olen sittemmin usein miettinyt, millaiseksihan kohtaloni olisi
+muodostunut, jos sittenkin, vasten isäni kieltoa, olisin antautunut
+sotilasuralle, jossa minä nopeasti olisin voinut kohota arvoasteissa
+keisarillisen armon ja siihen aikaan korkeimmassa suosiossa olevan
+setäni mahtavan suojeluksen turvissa. On mahdollista, että siinä
+tapauksessa nyt olisin vanha virkaeron saanut venäläinen kenraali,
+ehkäpä suomalainen senaattori sen sijaan että -- piirtelen näitä
+kuvauksia. Sillä tavalla elämämme vaiheet useinkin riippuvat sattumasta.
+Mutta minä en ole milloinkaan ymmärtänyt tarttua punaseen lankaan, kun
+sitä minulle on tarjottu.
+
+Meistä kahdeksasta, jotka silloin vapaaehtoisina sotapalvelukseen
+ilmoittauduimme, tuli sittemmin ainoastaan yksi sotilaaksi -- ja hänkin
+vain erääseen tavalliseen jalkaväkirykmenttiin.
+
+Keisari sai pian ajatellakseen tärkeämpiä asioita, kuin sen, astuiko
+muutamia suomalaisia ylioppilaita sotapalvelukseen vaiko ei. Ja
+ennenkuin vuosi oli kulunut, oli tämä mahtava henkilö itse jättänyt
+maallisen katoavaisuuden.
+
+
+
+
+XXVII.
+
+ENSIMÄINEN SOTAVUOSI.
+
+1854.
+
+
+Jo muutaman päivän perästä keisarin lähdettyä Helsingistä, huomattiin
+nopeasti toisiaan seuraavissa päiväkäskyissä, toisessa toisensa jälkeen,
+sota-asioita selitettävän ja vahvistettavan.
+
+Keisarillisessa manifestissa huhtikuun 11 päivältä selitettiin kaikelle
+kansalle, kuinka mahtavat kateelliset viholliset vastoin kaikkea
+oikeutta olivat hyökänneet Wenäjän kimppuun, yrittäen syöstä sen siitä
+ylevästä asemasta, johon Jumala sen oli kohottanut. Mutta Wenäjä ei
+ollut unohtanut Jumalaansa, ja hän oli varmasti auttava sitä sodassa.
+Manifesti loppui tuttuihin sanoihin: »Uskon ja kristikunnan puolesta me
+taistelemme! Kun Jumala on meidän kanssamme, ken voi meitä vastaan
+seistä?»
+
+Tämän piti antaa kaikille rauhottava luottamus sodan onnelliseen
+ratkaisuun.
+
+Kenraalikuvernööri Rokassoffskylle uskottiin maan kaikkien joukkojen
+ylipäällikkyys ja hän sai sitäpaitsi sotatilan johdosta laajan
+toimintavallan. Kenraali Nordenstam määrättiin korkeimmaksi
+esikuntapäälliköksi, setäni kenraali A. Ramsay tuli Helsingin-Turun
+rannikkopuolustusväen päälliköksi, kenraali von Wendt Pohjanmaan
+j. n. e. Erillään muista olevalle Ahvenanmaalle, johon vihollinen
+luultavasti ensiksi kohdistaisi hyökkäyksensä, määrättiin eversti
+(sittemmin senaattori) Knut Furuhjelm parin komppanian kanssa Turun
+suomalaista krenatööriväkeä.
+
+Suomen kaarti ei kuitenkaan saanut ottaa osaa oman maan puolustukseen,
+vaan määrättiin se lähtemään aluksi Pietariin; siellä oli se kesällä
+keisarillisen perheen henkivartiostona Pietarhovissa ja siellä se
+suuremmoisilla juhlallisuuksilla, joissa keisari ja suuriruhtinaskin
+olivat läsnä, heinäkuun 17 päivänä vietti 25-vuotista kaartina olonsa
+riemujuhlaa. Vasta myöhään syksyllä lähti se marssimaan Puolaan, jossa
+se sai paljon kärsiä suurten rasitusten, kärsimysten, kelpaamattoman
+ravinnon y. m. sekä varsinkin turmiota levittävän lavantaudin johdosta,
+huveten siinä määrin, että täältä lähteneestä täyslukuisesta
+miehistöstä, 1000:sta miehestä, ja kaksi kertaa sinne lähetetystä,
+Hämeenlinnassa kootusta 500-miehisestä reservistä, ainoastaan 220
+miestä, jotka eivät kertaakaan olleet tavanneet vihollista retkellään,
+oli tähteenä joukkojen kotiintullessa lokakuussa 1856.
+
+Mutta nyt oli meille rakkaaksi käyneen kaartin pataljoonan lähdettävä
+matkalle. Suuremmoinen juhla-aamiainen järjestettiin seurahuoneelle,
+jossa mieliala oli erittäin lämmin ja sydämellinen ja jossa toivotettiin
+matkaanlähteville ystäville onnellista matkaa, kunniaa ja voitokasta
+takaisintuloa. Kaupungin seurapiirit ottivat runsaslukuisina osaa
+aamiaisiin ja monta kyyneltä siinä vuodatettiin. Professori Ilmoni piti
+pataljoonalle mahtipontisen puheen, johon kenraali Ramsay arvokkain
+sanoin vastasi. Topeliuksen sepittämästä runosta laulettiin säkeet:
+
+      »Malja urhojen kaatuvien!
+      ja malja niiden mi palaa!
+      Joku tai monta voittojen miestä,
+      tervetultua kotiin taas!
+      Suomen kaarti ei konsaan petä
+      isänmaata ja kunniaa.»
+
+Innostus oli rajaton. Porilaisten marssin ja Maamme-laulun sävelten
+kaikuessa marssittiin ympäri salia ja riemuittiin, juotiin ja
+puristettiin jäähyväisiksi ystävän kättä aina iltamyöhään asti.
+Seuraavana aamuna lähti pataljoona matkalle ja silloin virtasi koko
+kaupungin kansa pitkälle sillalle ja maantielle, ajoivatpa monet
+lähimpään majataloonkin saadakseen vielä siellä tyhjentää viimeisen
+jäähyväismaljan lähteväin kanssa. Hetki oli juhlallinen, sillä kukapa
+voi silloin tietää näkisikö ensinkään ja milloin kukin toisensa jälleen.
+
+Pienen suomalaisen pataljoonan sijaan, joka marssi kaupungista pois,
+samoili sinne joukottain venäläistä sotaväkeä. Ensin tuli parin päivän
+väliajoilla neljä kaunista ja hyvässä kunnossa olevaa
+krenatööridivisionan rykmenttiä kenraali Güldenstubben johdolla, joiden
+kunkin saavuttua kaupunki toimeenpani aina jonkunlaiset pidot
+rykmentille. Niiden perässä saapui kaupunkiin tykistöpattereja,
+sapööripataljoonia ja kasakkarykmenttejä sekä kaikenlaisia muita
+joukkoja toinen toisensa jälkeen.
+
+Niinpä tuli huhtikuun alussa kaupunkiin korea Grodnon husaarirykmentti,
+päällikkönään kenraali Aderkas ja eversti Lautrec de Toulouse sekä liuta
+muita hienoja ja sorjia upseereja, jotka Helsinkiläis-piireissä avosylin
+vastaanotettiin. Muutaman päivän perästä heidän tulonsa jälkeen
+toimeenpantiin heidän kunniakseen erinomaisen hyvin järjestetyt ja
+vilkkaat tanssiaiset Oelzen salongissa; pian voittivat nuoret
+ratsumiehet siellä naisten suuren suosion ja helposti näyttivät he
+pystyvän lohduttamaan tuntumattomiin naismaailman surun suomalaisten
+upseerien lähdön johdosta. Heidän joukostaan muistan nyt erityisesti
+kolme hienoa ja kaunista luutnanttia, Strandman'in ja Leonoffin sekä
+aina iloisella tuulella olevan Kisileffskyn -- tanssin päämiehen.
+Muutaman viikon perästä vastasivat he heille osoitettuun
+kohteliaisuuteen kutsumalla vuorostaan kaupungin hienoimmat seurapiirit
+jos suinkin mahdollista vielä ylellisempiin, suuremmoisempiin
+tanssiaisiin, joissa samppanja virtana valui ja masurkan vinha viuhke
+oli miltei loppumaton.
+
+Veljestyminen tuon hienon rykmentin upseerien kanssa kävi kuin
+itsestään, ja meistä tuli jokapäiväisen seurustelun pohjalla pian hyviä
+ystäviä.
+
+Kaupungissa hyrähti hereille hilpeys ja eloisuus, ja kun kasarmit eivät
+likimainkaan riittäneet näin suuren sotilaspaljouden majoittamiseen,
+täytyi suuri osa miehistöä sijoittaa asumaan taloihin, 20-30 kuhunkin.
+Kaduilla vilisi kaikenlaisiin eri joukko-osastoihin kuuluvia upseereja,
+ravintoloissa oli tungosta, kannukset kilahtelivat kaikkialla ja
+samppanjakorkit paukahtelivat pöytien ääressä aamusta varhain
+iltamyöhään eli oikeammin sanottuna iltamyöhästä aamuun asti.
+
+Kaupunki oli yhtäkkiä muuttunut kenttäleirin kaltaiseksi. Kaduilla
+nähtiin päivät pääksytyksin kuljetettavan tien täydeltä tykkejä,
+ampumavaroja ja muonatarpeita, joita vietiin joko linnoitukseen tahi
+kaupunkiin järjestettyihin varastopaikkoihin; leipomoita ja
+ruutikellareita rakennettiin useihin eri kohtiin; veistämöillä
+valmistettiin tykkivenheitä; pattereita varustettiin jonkun verran joka
+paikkaan, Kaivopuistoon, Punavuorille, Lapinlahteen, Drumsöhön ja
+Viaporin ympärillä oleville saarille; kasakoita ja husaareja lenteli
+edestakaisin kuljetellen käskykirjelmiä ja sanomia, ja tuntui kuin
+kuuluisi hopearuplain helinää kaikkialla, niitä kun joukottain
+kylvettiin ympäriinsä.
+
+Kaksi eri virtaa vyöryi vastakkain. Kun venäläisiä joukkoja marssi
+kaupunkiin, tapasivat ne toisia kulkujoukkueita, jotka tulivat heitä
+vastaan kaupungista poispäin. Täydellinen pakokauhu oli vallannut
+Helsingin, jota pidettiin perikatoon tuomittuna. Suomen pankki teki
+alun, paeten jo rekikelillä Hämeenlinnaan, ja kun se ei vielä sielläkään
+katsonut aarteittensa olevan kyllin hyvässä turvassa, jatkoi se
+vaellustaan Mikkeliin. Sen jälkiä seurasivat kaupungista pois senaatin
+arkisto, kirjaston kallisarvoisin omaisuus, yliopiston kokoelmat,
+yleiset kassat ynnä muut.
+
+Kun kaupungin asukkaat huomasivat kuinka kauhu oli vallannut
+viranomaiset, eivät hekään sitä voineet välttää, vaan kiirehtivät
+nopeasti saattamaan suuriarvoisimman omaisuutensa turvaan. Kaikki
+sellainen sumputtiin kääreisiin ja lähetettiin pois kaupungista. Pitkät
+loppumattomat kuormajoukot, täynnä tavaraa, kulkivat verkalleen
+kelirikossa pitkin viheliäiseen kuntoon ajettuja teitä, kuljettaen
+kaikenlaista kapinetta säilöön läheisimmälle maaseudulle. Voi helposti
+kuvitella kuinka paljon tavaroita tällä tavalla raahatessa meni
+kerrassaan pilalle ja turmeltui.
+
+Pidettiin aivan varmana että vihollisen luodit tulisivat polttamaan
+Helsingin. Tällaisen onnettomuuden välttämiseksi julkaistiin määräys,
+joka velvoitti talonomistajat laittamaan joka talon katolle yhden tahi
+pari tynnyriä, joiden tuli aina olla vettä täynnä ja valmiina
+sammuttamaan tulen, jos se syttyisi kaupunkiin heitetyistä
+tuliraketeista. Hullunkurisilta, ikäänkuin haikaranpesiltä näyttivät nuo
+kaikki tynnyrit katoilla, eikä niiden täyttämisestä niinkään vähäistä
+puuhaa koitunut, kun kaupungissa ei vielä silloin ollut edes vesijohtoa.
+Kaikeksi onneksi ei niitä kuitenkaan tarvinnut tarkoitukseensa käyttää,
+samoin kuin ei joutilaiksi joutuneista merimiehistä kokoonpannulle
+palosammutuskomppaniallekaan koitunut mitään puuhaa.
+
+Kevät tuli sinä vuonna aikaseen ja jos rannikot ja lahdet kauan
+jäävaippaisina viipyivät, lainehtivat kuitenkin meren aallot vapaina jo
+huhtikuun alussa. Jo huhtikuun 8 päivänä voitiin Tähtitorninvuorelta
+tähystimellä nähdä muutamia jättiläismäisiä höyrylaivoja, jotka kaukana
+meren ulapalla liikuskelivat edestakaisin, tupruuttaen taivaalle paksuja
+valtavia savupatsaita. Siitä hetkestä alkaen seisoi siellä päiväkaudet
+suuria väkijoukkoja tähystellen innokkaasti ja uteliaina merelle,
+ihmetellen, oudostellen ja kysellen. Merellä näkyvät laivat muodostivat
+yhtyneitten englantilaisten ja ranskalaisten laivastojen etujoukon, joka
+oli nyt amiraalien Napier'in ja Deschênes'in johdolla purjehtineet
+Suomenlahdelle.
+
+Kaupungin harvalukuiset kauppalaivat makasivat yhtä hyvässä turvassa
+kuin venäläiset sotalaivatkin pohjois-satamassa, linnoituksen tykkien
+suojassa. Mutta niin ei ollut asianlaita kaikeksi onnettomuudeksi moniin
+suomalaisiin laivoihin nähden, jotka sota valtamerien kaukaisilla
+ulapoilla yllätti. Vain harvat, mitätön osa niistä ennätti pelastua,
+osaksi puolueettomiin satamiin, joissa moni laiva täytyi polkuhinnasta
+myödä, mutta suurimman osan -- arvellaan enemmän kuin puolet -- ottivat
+englantilaiset hyvänä makupalana kiini, jolloin ne auttamattomasti
+jäivät vihollisen saaliiksi. Ne muodostuivat sodan ensimäiseksi suureksi
+uhriksi Suomessa.
+
+Pian sulivat kinokset huhtikuun auringon niitä säteillään suudellessa,
+ja kuukauden lopulla olivat jo sisimmätkin satamat jääpeitteensä
+luoneet. Silloin valtasi levottomuus jokaisen ja pelättiin mitä nyt
+tulisi tapahtumaan kun eivät jäämöhkäleet enää olleet estämässä
+vihollista meidän rannoillemme lähestymästä. Päivät pääksytysten seisoi
+suuret joukot kansaa vuorilla, levottomasti tähystellen meren ulapalle
+ja odotellen mitä huomispäivä mahdollisesti mukanaan toisi. Mutta
+vihollisen suuret, komeat laivat, kaikkiaan noin 70, liikuskelivat vain
+hiljoilleen kaukana ulapalla, milloin yhdessä joukossa useampia, milloin
+vain kaksittain tahi kolme samassa joukossa. Hyökkäyksestä tahi
+maallenoususta ei kuulunut mitään.
+
+Mutta tulipa sitten toukokuun 20 päivänä Tammisaaresta tieto, että
+ensimäiset laukaukset oli vaihdettu. Kaksi englantilaista laivaa oli
+lähtenyt vetäytymään Pohjan lahteen päin. Kun ne sitten kulkivat aivan
+Lapinlahden rannan vieritse, joutuivat ne sinne vahtiin pantujen
+suomalaisten krenatööritarkk'ampujain hyvin tähdättyjen luotien
+sateeseen. Laivoissa seisoi mastotouvien ja raakapuiden luona sekä
+pitkin laivan reunuksia väkeä paljon, sangen sopivia maalitauluja,
+joihin suomalaisten luodit aivan selvästi näyttivät osuvan, koskapa
+rievut niistä riekaleina repeili ja vieläpä käsiä ja jalkoja ilmaan
+pöllähteli -- mutta ihme ja kumma; ne seisoivat vain yhtä tyynesti ja
+kuolemaa halveksivasti paikoillaan. Suomalaiset ärjyivät perkele! ja
+luulivat että tai'at ja noituudet tässä on liikkeellä. Mutta he
+olivatkin ammuskelleet vain sotamieskuvatoksia -- englantilaisten
+tavallinen sotasukkeluus merellä.
+
+Molemmat sotalaivat höyrysivät edelleen lahteen päin. Hvitsandin luona
+joutuivat ne erään rantapatterin kohdalle, josta singautettiin muutamia
+laukauksia laivoja kohden, luultavasti kuitenkaan osaamatta niihin.
+Paikalle kiiruhti silloin eräs venäläinen tykistöeversti mukanaan
+vähälukuinen miehistö, mutta päästyään juuri parahiksi kukkulalle
+ratsastaakseen siitä alas rannalle, sattui häneen kranaatti, tappaen
+hänet ja muutamia ympärillä seisovia sotamiehiä siihen paikkaan. Siinä
+»ensimäinen veripisara», joka innostutti Topeliuksen kirjoittamaan
+helläsydämisen runon siitä, kuinka muukalaiset tulivat mereltä
+tahraamaan ihanan keväämme ja kukkasten koristamat rantamme verellä.
+
+      »-- -- -- vain Luoja yksin tietää
+      mit' ensi pisara tää meille, teille maksaa!»
+
+Hvitsandista kulkivat laivat Tammisaareen Leksvallin kautta vähääkään
+välittämättä sinne asetettujen venäläisten krenatöörien ampumisesta.
+Tammisaaresta ottivat he mukaansa muutaman ränsistyneen kuunarin ja
+hinaten sitä perässään kulkivat samaa tietä takaisin lahden suulle,
+jossa he ylpeinä teostaan polttivat laivan.
+
+Mutta »Hvitsandin taistelu» se alkoi sodan Suomessa.
+
+Puolustusta oli johtanut setäni, kenraali. Tieto tästä levisi nopeasti
+Helsingissä, jossa sukulaiset arvelivat, että minun oli matkustettava
+sinne onnittelemaan häntä kahakan onnellisen lopputuloksen johdosta.
+Samoin oli Edvard Hisingerin laita, jonka isän omistamalla maalla
+taistelutanner oli. Matkustimme sentähden yhdessä paikalle. Pääkortteeri
+oli silloin vastapäätä Tammisaarta sijaitsevassa kauniissa Västerbyn
+kartanossa (silloin tuomari Sundvallin omistama). Setäni otti meidät
+sydämellisesti vastaan ja näytti hän tästä huomaavaisuudesta olevan
+mielissään ja hyvillään. Päivällistä syötäessä esitettiin useita maljoja
+sekä onnelliselle voittajalle että puolustuksemme menestymiselle ja
+toivolle, että vihollinen joka paikassa samalla tavalla pakotettaisiin
+vetäytymään takaisin saamatta mitään aikaan, j. n. e.
+
+Meidän vielä istuessa päivällispöydän ääressä iloisen mielialan
+vallitessa kuului etelästä päin tuimaa ammuntaa. Ei ollut epäilystäkään
+siitä, etteikö Hankoniemen varustukset olleet kysymyksessä. Hyvin
+levottomana ja mieli kuohuksissa lähetti setäni viestintuojia täyttä
+laukkaa ajaen ja niin nopeasti kuin mahdollista noutamaan tietoja.
+Illalla saimme tietää, että kuusi liittoutuneitten laivaa oli
+pommittanut Gustafsvärnin ja Meyerfeltin pieniä varustuksia, mutta
+olivat nämät urhoollisesti pitäneet puoliaan ja pakottaneet vihollisen
+vetäytymään takaisin. Tämä tieto lisäsi illan hauskaa mielialaa ja antoi
+luottamusta uusiin menestyksiin.
+
+Mutta pian tuli surkeampia tietoja. Pohjanlahdelle oli myöskin osa
+englantilaista laivastoa määrätty sulkemaan sen rannikot. Sen
+päällikkönä toimi amiraali Plumridge, jota sittemmin tekojensa johdosta
+sanottiin »Paloamiraaliksi». Toukokuun 30 p:nä hyökkäsi hän
+varustautumattoman Raahen kimppuun ja poltti siellä viisi laivaveistämöä
+kaikkine rakennuksineen ja laitoksineen, pikiruukin, tervahovin, jossa
+silloin oli 8000 tynnyriä tervaa, kymmenen satamassa vielä
+talviteloillaan olevaa laivaa ja suuret varastot puutavaraa. Tämän
+ilkityön tehtyään purjehti hän samalla tavalla turvattomaan ja
+varustuksettomaan Ouluun, jossa 2 p:nä kesäkuuta seitsemän veistämöä, 13
+laivaa, 15,000 tynnyriä tervaa, 60 makasiinia, suunnattomat määrät
+lankkuja ja muuta puutavaraa y. m. joutui tulen saaliiksi.
+
+Täältä lähti hän Kokkolaan jatkaakseen siellä entiseen tapaansa ja
+lähetti 7 p:nä kesäkuuta yhdeksän kanuunavenettä polttamaan laivoja ja
+veistämöitä. Mutta siellä oli kauppaneuvos Donner porvarien etunenässä,
+jotka hän oli houkutellut puolustautumaan, ja pikamarssissa oli kenraali
+von Wendt kiiruhtanut sinne mukanaan kaksi komppaniaa venäläistä
+sotaväkeä ja pari pientä kanuunaa. Kun englantilaiset laivat ja
+kanuunavenheet saapuivat satamaan ja yrittivät laskea maihin, otettiin
+heidät niin tuimasti vastaan, että he menettivät useita miehiä ja olivat
+pakotetut vetäytymään takaisin, jolloin he vielä menettivät yhden
+kanuunavenheen miehistöineen päivineen.
+
+Tämä pieni voitto, joka yksinomaan on luettava asukkaiden miehekkään
+esiintymisen ansioksi, herätti yleistä riemua koko maassa ja riitti
+kyllä pidättämään vihollisten laivat muista rantakaupungeista.
+
+Mutta ei ainoastaan meidän maassamme kuulunut voimakasta nurinaa
+Plumridgen sodankäyntitavasta, johon kuului tulipalot ja rauhallisten,
+turvattomain asukkaiden omaisuuden hävittämiset, vaan herättipä se
+ankaraa moitetta Englannin parlamentissakin, jonka vuoksi tuollaiset
+hävitykset eivät senjälkeen enää uusiintuneetkaan sodan aikana.
+
+Helsingissä odotettiin joka päivä hyökkäystä linnoituksen kimppuun,
+sillä Porkkalan luokse oli liittoutuneitten laivasto -- noin 80 suurta
+laivaa -- kokoontunut, ja näytti se valmistelevan hyökkäystä. Useita
+kuljetuslaivoja oli saapunut sinne, tuoden ampuma- ja muonavaroja, ja
+kaikki näytti heinäkuun puolivälissä olevan valmiina päällekarkaukseen,
+kun koko laivasto silloin yhtäkkiä purjehti länteen päin.
+
+Oli mitä ihanin alkukesä ja luulenpa etten milloinkaan ennen enkä
+jälkeen ole nähnyt niin iloista, sanonpa surutonta elämää kaupungissamme
+kuin silloin. Tosin ei enää ollut suurien tanssiaisten aika, mutta
+sensijaan oli rajaton määrä pienempiä huvitilaisuuksia, joiden
+etunenässä olivat aina Rokassoffskyt, matkoja luonnon helmaan ja
+pienillä valtion höyryaluksilla saaristoon, soittokunta aina laivalla
+mukana, ulkoilmajuhlia mitä erilaisimpia, ohjelmassa usein tanssiakin.
+Tämän tavattoman eloisuuden sai aikaan kaupunkiin majoitetun sotaväen
+paljous ja etenkin Grodnon husaarit. Minä oletankin nyt, että tällaista
+eloisaa elämää vartavasten ylläpidettiin kenraalikuvernöörin taholta,
+jotta kaupunkilaisista saataisiin rauhattomuus ja ehkä miehuuttomuuskin,
+joka muutoin olisi heidät vallannut, karkoitetuksi. Ja aivan varmaan
+olikin tämä hyvä keino kaikkien pelkurien rohkaisemiseksi.
+
+Yliopistossa oli lukukausi sodan tähden lopetettu jo 15 päivänä
+huhtikuuta, mutta hauska elämä ja monet yhä jatkuvat huvitukset
+pidättivät minut kaupungissa lähelle juhannusta, jolloin minun kuitenkin
+täytyi totella isäni järkähtämätöntä määräystä ja vaikkakin kaipuulla
+jättää Helsinki ja matkustaa maalle.
+
+Liittoutuneitten laivastot olivat Porkkalasta lähteneet länteen päin ja
+heinäkuun lopulla kokoontuneet Ahvenanmaan saaristossa. Sinne saapui
+niinikään marsalkka Baraguay d' Hilliers mukanaan 15000 miestä
+ranskalaista sotaväkeä. Myöskin englantilaista meriväkeä nousi näiden
+keralla maihin lähellä Skarpansin kylää. Elokuun 13 p:nä alkoi
+Bomarsundin pommitus. Tuon komean linnoituksen rakentamiseen oli Suomen
+valtion varoista uhrattu suuret summat ja sitä oli rakennettu jo 25
+vuotta ja sittenkin siitä vasta osa oli valmiina. Ulkovarustusten
+tekemiseen ei vielä oltu edes ryhdyttykään.
+
+Pitkästä välimatkasta huolimatta meren yli voimme me tyynenä kesäpäivänä
+hyvin tarkkaamalla kuulla Björkbodaan laukausten vaihdon, jylinän ja
+jyskeen. Kolme vuorokautta kesti pommitus. Jo 14 päivänä täytyi yhden
+tornin rohkean vastarinnan jälkeen antautua ja seuraavana päivänä
+molempain toisten. Tämän jälkeen kohdistivat kaikki laivat tulensa
+päälinnoitusta vastaan, jota linnan päällikkö, kenraali Bodisco
+urhoollisesti puolusti, mutta täytyi senkin 16 p:nä elokuuta antautua.
+Sekä hän että eversti Furuhjelm ja noin 2000 mieheen nouseva
+puolustusväki vietiin laivoihin ja lähetettiin sotavankeina osa
+Englantiin osa Ranskaan. 40:llä yht'aikaa sytytetyllä miinulla
+räjäytettiin tuo komea ja kallisarvoinen linnoitus sitten ilmaan niin
+ett'ei siitä jäänyt kiveä kiven päälle. Lienee ollut erinomaisen
+suuremmoinen näky, kun koko tuo mahdottoman suuri kivirakennusten joukko
+yhdessä silmänräpäyksessä lensi ilmaan.
+
+Kun tieto Bomarsundin kukistumisesta saapui Pietariin, alettiin siellä
+pelätä, että laivastot kääntyisivät hyökkäämään paljon heikomman
+Hankoniemen kimppuun ja että Bomarsundin kohtalo odottaisi tuota pientä
+linnoitusta, joka jo kerran sinä kesänä oli niin mainiosti
+puolustautunut. Estääkseen tämän linnoituksen joutumasta vihollisen
+käsiin, lähetettiin hetimiten käsky räjäyttämään se ilmaan, ja
+pantiinkin tämä toimeen 27 p:nä elokuuta.
+
+Tähän loppuivat varsinaiset sotatapahtumat kesällä 1854. Laivastot
+pysyttäytyivät kuitenkin kauan vesillämme, mutta ryhtymättä mihinkään
+mainittavampiin tekoihin, ja vasta joulukuun alussa, kun sisäisemmät
+purjehdusväylät alkoivat jäätyä, vetäytyivät ne kotimaihinsa.
+
+Kokonaisen vuoden olimme jo olleet eristettynä kaikesta liikenteestä
+meritse ulkomaille. Varastot alkoivat tyhjetä ja monien tarvevälineiden
+puutetta alkoi ilmetä. Ainoa tie, jota myöten varmuudella voitiin
+tavaroita kuljettaa, oli Tornion kautta, mutta pitkä kuletusmatka teki
+ne arveluttavan kalliiksi. Antautumalla suureen vaaraan kiinijoutumiseen
+nähden purjehtivat kuitenkin muutamat pienehköt ahvenanmaalaiset veneet
+meidän ja Ruotsin rannikon väliä, kulettaen mukanaan varsinkin
+tarpeellisimpia tavaroita. Mutta maan koko varsinainen kauppa, vienti ja
+tuonti oli sodan aikana kokonaan lamassa, aiheuttaen siten mahdottoman
+suuren tappion niin maalle kuin liikkeenharjoittajillekin. Kaikista
+muistakin tuntui raskaalta ja painostavalta olla niin kauan eroitettuna
+keskinäisestä liikenteestä muun maailman kanssa.
+
+
+
+
+XXVIII.
+
+TOINEN SOTAVUOSI.
+
+1855.
+
+
+Talvi oli tullut, meri oli jäässä, vihollinen vetäytynyt omille mailleen
+ja meille oli siten muutamiksi kuukausiksi suotu jonkunlainen aselepo.
+Mutta kaikesta päättäen tulisi sota kuitenkin kevään koittaessa jälleen
+ilmiliekkiinsä leimahtamaan.
+
+Uusia joukkoja saapui herkeämättä maahan, kaupunkeihin ja maaseuduille
+tulvaili yhä enemmän ja enemmän sotaväkeä ja yhä uusia kenraaleja
+ilmestyi tarkastuksille. Monenlaisiin eri toimenpiteisiin ryhdyttiin
+maan tarmokkaaksi puolustamiseksi, m. m. pariin suurempaan ja
+laajaseurauksiseen: tarkoitan ruotusotaväen kokoonpanoa ja
+kenraalikuvernöörin vaihdosta.
+
+Kaikkia mahdollisia keinoja sodan voimakkaaksi jatkamiseksi oli nyt
+yritettävä ja käytettävä ja keisari osoitti maallemme erityistä
+luottamustaan sallien sen omienkin poikain ryhtyä maataan puolustamaan.
+Yhdeksän pataljoonaa kauan sitten hajoitettua ruotusotaväkeä tulisikin
+sen vuoksi asettaa jälleen sotakuntoon. Kun erityinen komitea kenraali,
+parooni C. von Kothenin johdolla oli ensin laatinut ja valmistanut
+lähemmät määräykset tätä varten, julaistiin siitä keisarillinen asetus.
+Käsky ruotusotaväen sotajalalle asettamisesta tuli ruotutilallisille
+odottamatta ja äkkiä. He olivat pitkät ajat hallinneet ja viljelleet
+tilojaan vähäistä kruunulle maksettavaa veroa vastaan ja senvuoksi
+tuntuikin heistä nyt säädetty ruotusotaväen pito kerrassaan
+rasittavalta.
+
+Tosin laskettiin rasittava taakka täten maan ja varsinkin rahvaskansan
+hartioille, mutta sitä lievensi se iloinen tunnelma, joka silloin
+valtasi jokaisen mielen, että näet jälleen saatiin nähdä maassamme
+koossa suomalainen armeija vanhalle, ruotujakoiselle, kansalliselle
+pohjalle järjestettynä, ja nurina, jos jossakin sellaista ilmenikin,
+häipyi senvuoksi helposti. Parooni von Kothen matkusteli itse kaikkialla
+maassa ja piti kokouksia rahvaan keskuudessa; ja viisaudella,
+säädyllisyydellä sekä monien paikallisten, olosuhteista riippuvain
+sovittelujen avulla saatiin vaikeudet voitetuiksi niin että talonpojat
+kaikkialla selittivät olevansa valmiit heti asettamaan vaaditun
+miehistön sotajalalle. Eikä miehistöstä puutetta ollutkaan, sillä miehiä
+oli runsaasti, jotka olivat halukkaita astumaan sotapalvelukseen.
+
+Sopivan päällikkökunnan hankkiminen kaikkia näitä uudesta muodostettuja
+joukkoja varten kävi vaikeammaksi. Wenäläiset upseerit eivät siihen
+sopineet, sillä he eivät osanneet kansan kieltä eivätkä tunteneet
+tapoja, eikä se sitäpaitsi olisi ollut maan lakien mukaistakaan. Mutta
+löytyipä maassamme suuri joukko herrasmiehiä, jotka nyt asuivat
+maaseudulla tahi olivat siviilitoimissa ja jotka entisaikoina olivat
+palvelleet sotilasalalla, joko jalka-, ratsu- tahi vieläpä
+meriväessäkin. Vaikka he olivatkin ijältään, arvoasteiltaan ja
+aselajiensa puolesta aivan erilaisia, kehoitettiin heitä nyt kuitenkin
+hyvää palkkaa vastaan ja nopean ylenemisen yllytyksellä jättämään tyynet
+kotilietensä ja vaihtamaan auran miekkaan isänmaan puolustukseksi. Ja
+kehoitusta noudatettiinkin sangen yleisesti. Lihavat, rehevät ja
+hyvinvoivat maalaispatroonat, harmaahapsiset äijät seisoivat jälleen
+rintamassa kuin nuoret luutnantit ja opettivat jäykin jäsenin nuoria
+talonpoikaispoikia tahdin mukaan nostelemaan jalkojaan ja tekemään
+kiväärillä kunniaa. Olipa tuo nyt sitten millainen hyvänsä, niin oli se
+kuitenkin meidän oma sotaväkemme -- jotakin kerrassaan ja puhtaasti
+kansallista -- ja senvuoksi ilolla ja myötätuntoisuudella sitä
+tervehdittiinkin.
+
+Parooni Kothen antoi ystävälleni Severin Falkmanille luottamustehtäväksi
+piirtää ja värittää eri ehdotukset sotilaspuvuiksi. Tämä oli ensimäinen
+Severi Falkmanille annettu julkinen tilaus. Ja hän antautuikin
+tehtäväänsä täydellä todella valmistaen kolme eri ehdotusta, yhden
+väriltään harmaan, toisen tummansinisen ja kolmannen viheriänmustan. Kun
+erityinen komitea oli ensin täällä tarkastanut ehdotukset, lähetettiin
+ne Pietariin, ja keisari vahvisti käytettäväksi harmaan puvun sileine
+kullattuine nappineen. Sillä olikin muiden ehdotusten rinnalla se suuri
+hyvä puolensa, että se väriltään oli vanhojen suomalaisten rykmenttien
+historiallisten sotilaspukujen kaltainen.
+
+Vanhaa, kunnioitettua ja yleisesti pidettyä kenraalikuvernööri
+Rokassoffskyä eivät asianomaiset pitäneet kyllin tarmokkaana, eivätkä
+myöskään katsoneet hänellä olevan sellaisia sotapäällikön lahjoja, joita
+näytti tarvittavan ensikesäisiä suurisuuntaisia sotamelskeitä varten. 18
+päivänä joulukuuta annetulla armollisella käskykirjeellä nimitettiin
+hänet valtakunnanneuvoston jäseneksi, jollaisen tyynemmän toimialan
+katsottiin hänelle paremmin sopivan, ja kenraali Berg, silloin Viroon
+sijoitettujen joukkojen päällikkö, nimitettiin hänen seuraajakseen v. t.
+kenraalikuvernööriksi.
+
+Tieto Rokassoffskyn poistumisesta herätti kautta maan surua. Vasta
+nimitettyä uutta kenraalikuvernööriä ei tunnettu ensinkään tai sitten
+vain huhujen mukaan, jotka taas eivät olleet edullisimpia. Sitävastoin
+oli eroava kenraalikuvernööri monivuotisen oleskelunsa aikana täällä
+voittanut puolelleen kaikkien myötätunnon, sillä tiedettiinhän, että hän
+rakasti maatamme ja piti lakejamme ja tapojamme kunniassa ja että hän,
+missä vain oli voinut, oli aina koettanut edistää maan parasta.
+
+Nämä tunteet ilmenivätkin nyt hyvästijättöhetkellä mitä moninaisimmassa
+muodossa: kaupungin porvariston puolesta ojennettiin hänelle erityinen
+adressi, useita lähetystöjä saapui eri haaroilta maata, senaatti tarjosi
+eroavalle juhlapäivälliset ja lopuksi toimeenpani se seurapiiri, joka
+oli läheisimmässä kanssakäymisessä eroavan kenraalikuvernöörin
+vieraanvaraisessa kodissa, suuret tanssiaiset Oelzen salongissa,
+hienoimmin jäljestetyt tanssiaiset, mitä kaupungissamme olen nähnyt.
+Lähtiessä ojennettiin perheen jäsenille pikku lahjoja muistoksi siltä
+paikkakunnalta, jonka he nyt jättävät ja jolla heistä niin paljon oli
+pidetty. Useat meistä saattoivat lähteviä vielä lähimpään majataloon
+heittääkseen heille siellä viimeiset jäähyväiset.
+
+Joulukuun lopulla saapui kenraali Berg. Hän oli jo ikämies, mutta siitä
+huolimatta teeskenteli näyttääkseen vielä nuorelta. Kun hänet näki,
+huomasi hänessä heti omituisen sekoituksen vanhuudesta ja nuoruudesta,
+jotka eivät oikein tahtoneet sopia yhteen; senpävuoksi täytyikin
+ihmetellä mikä hänen kasvoillaan oikeastaan oli luonnollista, mikä
+teennäistä, kunnes huomasi, että viimeksimainitut piirteet siinä
+kuitenkin olivat voittavina. Sillä alkaen hänen välkkyvänvalkoisista
+hampaistaan, pikimustasta tekotukastaan, maalatuista kulmakarvoistaan ja
+viiksistään, vaaleanpunaisesta ihomaalista hänen kellertävillä
+poskillaan pumpulivanulla pöyhisteltyyn rintaansa tahi kureliiveihin
+saakka, jotka pönkittivät hänen ryhtinsä suoraksi, oli tottatotisesti
+suurin osa koko miehestä vain keinotekoinen taideteos. Ne, jotka
+sattuivat näkemään hänet ennenkuin hän oli aamupukeutumisensa
+suorittanut, eivät tahtoneet tunteakaan tuota raihnasta ukkorähjää
+jonkun hetkisen perästä muuttuneena reimaksi ja tuimaksi kenraaliksi.
+Mutta hänen vilkas, älykäs katseensa, hänen hetkeäkään levähtämätön
+kielensä, alituisesti elkeissä liikehtivät kätensä ja jalkansa
+ilmaisivat kuitenkin vielä nuorekasta intoa. Sanat sinkoilivat hänen
+suustaan kevyesti ja valloillaan kuin vesi putouksessa, hän toi esille
+aatteita ja suunnitelmia joka hetki vinhalla vauhdilla ja eloisuudella,
+milloinkaan syvemmin niihin käsiksi käymättä ja välittämättä siitä
+joskin totuus ja tosiasiat saivat hieman alakynteen vilskahtaa.
+
+Pian havaittiinkin, ett'ei sellainen luonne voisi käsittää meitä eikä
+sopia hyvin yhteen suomalaisen miettiväisyyden ja hitauden kanssa;
+räikeänä vastakohtana hänen luonteelleen oli myöskin meidän
+yksinkertaisuutemme ja vastenmielisyytemme kaikkea turhuutta ja loistoa
+kohtaan. Tämä kaikki pian huomattiin, samoinkuin sekin seikka, että
+hänen varma uskonsa omasta kyvystään ja kaikkiviisaudestaan oli
+kerrassaan rajaton.
+
+Luontaisen vilkkaan eloisuutensa ohella oli hänellä erinomainen työkyky.
+Hän nukkui ainoastaan muutamia tunteja ja oli työntouhussa milt'ei
+vuorokauden läpeensä. Kyllä saivat adjutanttijoukot, ylimääräiset
+virkailijat, sotakamreerit, sotajääkärit ja sananlennättäjät nyt työtä.
+Sillä joka hetki lähetettiin sellaisia eri haaroille kaikenlaisissa
+asioissa, joita suinkin ajatella voi. Niin pystyi hän saamaan työtä ja
+touhua koko tuolle ennen tarpeettomalle palvelijajoukolle itse siitä
+vähääkään väsymättä.
+
+Uusi sotapäällikkö ryhtyi toimiinsa suurella innolla ja tarmolla.
+Kaikkea ennen tehtyä piti hän kelvottomana ja moitti. »Kaikki on tehtävä
+uudelleen», oli hänellä tapana useimmiten sanoa. Uusia pattereja
+rakennettiin Harakkasaarelle, Drumsöhön ja muualle Helsingin
+ympäristölle; kaksi peräytymistietä tehtiin kaikessa kiireessä, yksi
+kaupungin länsi-, toinen itäpuolelle; satamaan ja linnoituksen
+ulkopuolelle asetettiin miinuja, jotka eivät tosin viholliselle saaneet
+mitään vahinkoa aikaan, mutta tärskäyttiväthän kyllä erään venäläisen
+höyrylaivan, »Medvedin», ilmaan; uusia tavaramakasiineja ja
+varastopaikkoja järjestettiin, ja usein saapui uusia sotaväkijoukkoja,
+joita sitten sijoitettiin sinne tänne yli maan. Kaikille haaroille
+ulotti hän väsymättömän toimintansa ja huolenpitonsa. Ennen vallinneen
+tyynen luottamuksen sijaan olikin nyt jonkinlainen kuumeentapainen
+levottomuus tunkeutunut kaikille aloille.
+
+Eikä maassa vallitseva mielialakaan häntä tyydyttänyt. Sekin oli saatava
+uuteen uskoon, »tehtävä uudelleen». Mielialan sävy oli saatava
+sotaisemmaksi ja intoisemmaksi, jolloin se vasta vastasi hänen
+käsitystään isänmaallisista ja vilpittömistä lainkuuliaisuuden
+tunteista. Tällaisen »korkeamman tunnelman» herättämiseksi julaistiin
+siihen aikaan suurta huomiota herättänyt tekele »Sana aikanaan», jonka
+syntymiseen oli vaikuttanut maan arkipiispa ja jonka rovasti Hedberg oli
+kirjoittanut. Teos ilmestyi sekä suomen- että ruotsinkielellä ja
+levitettiin sitä useita kymmeniä tuhansia kappaleita ympäri maata. Sen
+tarkoituksena oli herättää suurissa kansanjoukoissa mahdollisimman
+pulppuilevaa isänmaallista innostusta ja varmaa luottamusta sodan
+onnelliseen päättymiseen.
+
+Ainehisto teokseen oli otettu ilmestyskirjasta, joka tälläkin kertaa,
+niinkuin ainakin, oli sopiva alkulähde ja perustuskappale tällaisia
+tilaisuuksia varten, sillä ilmestyksestähän voi löytää milt'ei mitä
+tahansa. Ilmestyskirjan 17 luku oli nyt otettu lähemmin selvitettäväksi
+ja siinähän osoitettiin, että Johannes jo pari tuhatta vuotta sitten oli
+ennustanut tätä sotaa ja vihollisen lopullista, surkeaa ja säälittävää
+tappiota.
+
+»Verenkarvainen peto» oli näet Turkin valtakunta, joka yli neljän
+vuosisadan kuluessa oli itseään kristittyjen verellä tahrannut. Ja
+kutkapa sitten tuon pedon liittolaisia olivat? Johannes puhuu selvästi
+»portosta, joka paljoin vetten päällä istuu ja jonka kanssa maan
+kuninkaat huorin tehneet ovat», »ja se vaimo oli vaatetettu purppuralla
+ja verenkarvaisella, ja kullalla oli kullattu ja kalleilla kivillä ja
+päärlyillä», mutta »juopuneena pyhäin verestä» ja »istuvana
+verenkarvaisen pedon päällä». Tämä porttohan taas päivänselvästi kuvasi
+hienoa, loistavaa, mutta jumalansa unohtanutta Ranskaa, joka
+Pärttylinyönä ja vallankumouksen aikana »oli juopunut pyhäin verestä» ja
+nyt ystävyysliittonsa kautta Turkin kanssa »istui tuon verenkarvaisen
+pedon päällä». Ja näiden antikristillisten maailmanvaltain kanssa on
+myöskin tuo maallisen kullan ja kalleuksien alle ahdistettu, yksinomaan
+ajallista voittoa sammumattomasti janoava Englantikin tehnyt,
+kauppaviekkautta silmälläpitäen, liiton, jonka taikaverkkoon se nyt
+koettaa saada kiedotuksi niin monta valtakuntaa ja valtaa kuin
+mahdollista. Mutta mitähän hyvää voidaan toki odottaa tuollaiselta
+liitolta, joka »pedon» ja »porton» kanssa tehty on, kuten sitä
+ilmestyskirjassa kuvaillaan? -- Tällä tavoin todistellen ja
+toteennäytellen jatkaa hurskas kirjoittaja pitkin matkaa läpi teoksensa,
+lopettaen sen todistamalla yhtä vakuuttavasti, yhä ilmestyskirjan
+mukaan, että »meidän vihollistemme kuitenkin lopullisesti täytyy häpeään
+joutua».
+
+Ikävä kyllä ei evankelista Johannes ilmoittanut hänelle mitä
+jälkimaailma tulisi hänen teoksestaan sanomaan, eikä sitäkään, että tuo
+hänen niin häpäisemänsä ja vääräuskoiseksi syyttämänsä »verenkarvainen
+portto» muutamia vuosikymmeniä myöhemmin tulisi olemaan Wenäjän mahtava
+liittolainen ja valtiollinen tuki -- tosiaankin todistus siitä kuinka
+epävakaista ja hullua on sekoittaa uskonto ja politiikka toisiinsa.
+
+Samaan aikaan kuin kysymyksessä oleva merkillinen kirjoitelma levisi
+ympäri maata myöskin eräs tekele, »Suomen sotaväen marssiveisu», jota
+silloin juuri sotajalalle asetetut sotamiehet sangen yleisesti
+lauloivat; se herätti suurta hilpeyttä ja rattoisuutta ja sitä useissa
+eri tilaisuuksissa esitettiin. Runossa oli 20 säkeistöä, kaikki läpeensä
+yhtä luonnollisen kaunistelemattomia. Lainaan siitä tähän seuraavan
+makupalan:
+
+      »Vihollinen rikas ompi --
+      sitä kehuu, kerskailee --
+      sivistyksens' itse onki,
+      meille sit' nyt jakelee.
+      Kiitos paljon! -- Meil' on hyvä,
+      itse sivistykses' pidä!
+      Hei fallera, fallera, falleralla,
+      fallera, fallera.»
+
+Ja runoelma loppuu seuraaviin, suomalaisille sotamiehille osoitettuihin,
+ilahuttaviin ja luottamusta herättäviin sakeisiin:
+
+      Kell' ois' hätä, kuka suris',
+      keisar' asuu Pietarpuriss'!
+      Hei fallera, fallera, falleralla,
+      fallera fallera.»
+
+Huolimatta aseiden kalskeesta ja hetken vakavuudesta elettiin
+pääkaupungissa kuitenkin yhä jatkuvasti ja keskeytymättä iloista,
+sanonpa huoletonta ja surutonta elämää, aivan niinkuin ennenkin.
+Kaikenlaisia huvituksia, tansseja ja teaatteritilaisuuksia
+toimeenpantiin melkein yhtä runsaassa määrin kuin ennen, ainoastaan
+suurten virallisten tanssiaisten lukua näyttiin jonkun verran
+supistettavan. Mutta niiden sijasta kukoistivatkin sitten ylimmillään
+tanssiaiset Oelzen salongissa kerta viikossa, niin sanotut
+»silkkitanssiaiset», sillä niihin osaaottamaan pääsi yksinomaan hienoon
+seurapiiriin kuuluva »la crême», kerma, ja vain ne, jotka tuohon
+kermastoon kuuluvina puuhan etunenässä liehuva kreivi H. Aminoff
+otollisiksi katsoi; siis oli olemassa tiukka takuu siitä, että näihin
+tanssiaisiin kokoontui vain ehdottomasti »sekoittamaton» seurapiiri.
+
+Yliopistokin oli jälleen alkanut toimintansa, vaikkakin tosin sodan
+tähden vasta 1 päivänä lokakuuta. Seuraten vanhempaini vakavia
+kehoituksia käyttämään aikaani paremmin kuin tähän asti, olin minä
+päättänyt tällä lukukaudella todellisella innolla käydä opinnoitiin
+käsiksi. Ja niin minä aloitinkin ja koetin muutamien viikkojen kuluessa
+pakoittaa itseäni päätöstäni toteuttamaan. Mutta helpompaa on antaa
+moisia varoittavia neuvoja kuin niitä noudattaa. Eikä totisesti
+ollutkaan helppoa istua päivät pääksytysten nenä kirjassa kiini
+tällaisena eloisana ja kuohuvana aikana, jolloin sotatorvien
+kajahtelevan kuultiin, pistimien välkkyvän nähtiin ja joka hetki odottaa
+voitiin, että luodit jo omissa nurkissa viuhkaa alkaisivat. »Inter arma
+silent musae» (aseiden keskessä runottaret vaikenevat) on vanha
+lauselma, jonka todenperäisyyden minä silloin ymmärsin paremmin kuin
+muulloin -- ja jota minä seurasin. Kunhan sodan jyskeet ovat loppuun
+jylisseet ja kaikki jälleen tyyntynyt ja säännöllisille latusilleen
+asettunut, silloinhan tulisi taas sopivampi aika lukujaan jatkaa. Mutta
+tämä lukukausi sai mennä livahtaa samalla tavalla kuin monta
+edeltäjäänsäkin.
+
+Niin kului talvi edelleen huveissa ja huolettomassa luottamuksessa;
+mutta sittenpä äkkiä kaikki muuttuikin.
+
+Oli maaliskuun 5 päivän aamu, päivän, jota ei koskaan yksikään unohda,
+ken silloin vain eli. Olin tullut myöhään edellisenä iltana kotiin
+jostakin tilaisuudesta ja nukuin vielä kun eräs ystäväni astui
+huoneeseeni ja kertoi, että maailmanhistoriallinen tapaus oli tapahtunut
+sekä pyysi minun arvaamaan mikä tuo suuri sattuma sitten olisi.
+
+»Sevastopol on kukistunut!» vastasin minä vähääkään epäröimättä.
+
+»Ei. -- Väärin arvasit. -- Jotain paljon tärkeämpää on tapahtunut.»
+
+»No, lieneepä sitten keisari kuollut.»
+
+»Niin asia onkin.»
+
+Muutamassa silmänräpäyksessä sukaisin vaatteet ylleni ja kiiruhdin ulos
+saamaan varmuutta uutiseen, jonka todenperäisyyttä viimeiseen asti
+epäilin. Sillä niin odottamatta oli tieto tullut. Ei oltu edes kuultu
+että tuo voimakas mies olisi ollut sairaanakaan. Eikä kukaan
+tapaamistamme nytkään tietänyt asiasta sen enempää kuin mitä huhu
+kertoi. Hämmästyksen valtaamina ei ensi alussa oikein voitu tapahtumaa
+ja elämää käsittää -- että hänkin, itsevaltias, oli vain kuolevainen
+niinkuin kaikki muutkin. Vihdoin päästiin kuitenkin asiasta varmuuteen.
+Keisari oli aivan äkkiä tahi vain lyhyen tautipuuskan jälkeen kuollut
+Pietarissa maaliskuun 2 päivänä päivällä, joskin tieto tapahtumasta,
+sähkölennättimen puutteessa, ennätti Helsinkiin vasta 5 päivää vasten
+yöllä.
+
+Siis ei epäilemistäkään enää. Tuntuipa silloin kuin olisi kuullut ajan
+siivenlyöntien ilmassa humisevan; käsitettiin hyvin, että tämä hetki oli
+sellaisten joukkoon luettava, jotka ovat maailmanhistorian kulussa
+määrääviä ja ohjaavat sitä uusille suunnille; tuntui kuin ikkuna olisi
+avattu ja raitis ilma virrannut helteiseen, ummehtuneeseen huoneeseen;
+-- tuntui »kuin olisi joku kiinalainen muuri sortunut». Ihmetellen
+ajateltiin mitä nyt tapahtumaan tulisi, kun mahtavan itsevaltiaan käsi
+ainaiseksi oli herpaantunut? Kuitenkin tuntui selvästi siltä, että hänen
+kanssaan oli kokonainen aikakausi ja vanha, kaikkea ehkäisevä
+järjestelmä kadonnut ijäisyyteen ja että nyt valoisammat ajat
+lähestyivät.
+
+Kaupungissa puhkesi tällöin vilkas liike ja hyörinä ylimmilleen.
+Naisväki kerrassaan piiritti myymälät, sillä täytyihän heidän nyt
+heittää kirjavat pukimensa käytännöstä ja pukeutua syvään keisarisuruun.
+Myöskin miesväen täytyi vuoden päivät kantaa käsivartensa ympärillä
+mustaa silkkiharsoa. Kirkonkellot soivat kaupungissa ja ympäri koko
+maata. Rekiä liiti toinen toisensa ohi ja sekasin, kuljettaen
+virkapukuihinsa puettuja virkamiehiä, senaattoreja, kenraaleja ja
+upseereja y. m., jotka kaikki kiirehtivät päälliköidensä luo tekemään
+surunvalituskäyntinsä, vakuuttamaan uskollisuuttaan uudelle
+hallitsijalle, keisarille ja suuriruhtinaalle Aleksanteri toiselle ja
+vannomaan säädetyn valansa. Myöskin meidät ylioppilaat kutsuttiin
+seuraavaksi aamupäiväksi koolle, jolloin me tiedekunnittain teimme valan
+suuressa konsistoriosalissa.
+
+Sananlennättäjiä ja pikalähettejä saapui vähäväliä Pietarista. Yksi
+sellainen toi tullessaan uuden keisarin hallitsijavakuutuksen.
+Seuraavana päivänä saapui taas toinen tuoden mukanaan sekin ilmoituksen
+maallemme sangen tärkeästä toimenpiteestä. Ruhtinas Menschikoff, joka
+oli ollut Suomen kenraalikuvernöörinä aina vuodesta 1831 asti (Thesleff,
+Rokassoffsky ja Berg olivat olleet vain virkaatekeviä) oli jo 4 päivänä
+maaliskuuta vapautettu »terveydellisistä syistä» sekä korkeimmasta
+päällikkyydestään Krimissä ja laivaston kenraaliamiraalin virastaan että
+myöskin Suomen kenraalikuvernöörin toimestaan, jolle paikalle nyt
+kenraali Berg vakinaiseksi nimitettiin. Jo tämä seikka viittasi
+järjestelmänmuutokseen.
+
+Paljon kaikenlaisia virallisia puuhia ja toimia seurasi nyt
+keisarikuoleman jälkeen. Lähetystö, jossa Suomen neljää säätyä edustivat
+salaneuvos, parooni Walleen, arkkipiispa Bergenheim, kauppaneuvos A.
+Donner ja talollinen Hannuksela, lähti Pietariin toivottamaan uudelle
+hallitsijalle onnea hänen astuessaan valtaistuimelle. Yliopisto
+toimeenpani suuremmoisen surujuhlan, jota kesti kokonaista kaksi päivää,
+27 ja 28 p. huhtikuuta. Ensimäisenä päivänä piti puheen rehtori Rein ja
+esitettiin Cygnaeuksen laatima ja Paciuksen säveltämä juhlakantaatti;
+toisena päivänä piti V. Lagus latinankielisen ja E. Rudbeck
+suomenkielisen puheen, sangen huomattava tapaus senkin vuoksi, että
+silloin ensi kerran suomenkieli helskähti yliopiston juhlasalin
+opetusistuimelta.
+
+Kevät lähestyi ja samalla täytti mielet yhä enemmän levottomuus,
+jännittävä odotus ja pelko siitä mitä nyt tapahtumaan tulisi. Joka päivä
+tuli tietoja idästäpäin, jotka kertoivat hallituksen toimenpiteistä,
+tärkeistä henkilövaihdoksista ja suurista ponnistuksista sodan
+jatkamiseksi väkevämpää vihollista vastaan sekä Krimin niemimaalla että
+täällä pohjolassa. Sardiniakin oli nyt julkisesti julistanut sodan
+Wenäjää vastaan ja Itävallan kanta oli sangen epäiltävä. Englanti ja
+Ranska varustautuivat kaikin voimin; talven kuluessa oli valmistettu
+veden päällä uivia pattereja, pommituslavoja ja tykkipursia, jollaiset
+puuhat selvästi osoittivat, että vakavia suunnitelmia oli tekeillä.
+Ylipäällikkyys oli tänä vuonna uskottu englantilaiselle amiraali
+Dundas'ille ja ranskalaiselle amiraali Penaud'ille. Ja mitä suurimmalla
+levottomuudella heidän tuloaan nyt odotettiin.
+
+Vihollisten laivasto saapuikin rannikoillemme heti purjehdusvesien
+keväällä jääkahleistaan vapauduttua. Laivastoon kuului tällä kertaa 80
+alusta ja se purjehti milloin Nargön, milloin Porkkalan, milloin taas
+Hankoniemen seutuville, sulkien ja piirittäen siten Suomenlahden.
+Venäläiset laivat taas kiiruhtivat tyynesti ja sangen varovaisesti
+Kronstadtin ja Viaporin tykkien suojaan, kuten viime kesänäkin. Joka
+hetki odotettiin, että voimakas vihollinen ryhtyisi luonnollisesti
+joihinkin toimenpiteisiin, mutta päivä päivältä, viikko viikolta kului
+aikaa, eikä vihollisen taholla minkäänlaista toimintahalua ollut
+havaittavissa. Levottomuus ja odotus jännitti mieliä.
+
+Koko kevät ja alkukesä oli sinä vuonna tavattoman kaunis; ilma oli aina
+mitä ihanin, luonto hymyili ja versoi viehkeimmässä kukoistuksessaan ja
+kirkkaan sinervältä taivaalta paistoi miltei lakkaamatta säteilevä,
+heloittava aurinko. Vaikka vihollinen kiertelikin niin lähellä
+kintereillämme, oli eloisuus ja huvitusten hilpeys siitä huolimatta
+vallalla kaikkialla, miltei entistään ehompanakin, ainakin niissä
+piireissä, joihin minäkin kuuluin. Kun keisarisurua vielä kesti, ei
+luonnollisestikaan toimeenpantu mitään suurempia ja julkisia
+huvitilaisuuksia, mutta eihän se ollut esteenä kuitenkaan
+toimeenpanemasta pikku huvituksia perheissä taikka sitten tänne
+sijoitetun Grodnon husaariupseeriston toimesta vaikkapa joka päivä.
+
+Niinpä muodostuikin huvituksien jakso sangen vaihtelevaksi. Milloin
+kodeissa niitä toimeenpantiin, milloin tehtiin huvimatkoja ympäristölle,
+jolloin soittokunta oli aina mukana ja jolloin luonnon helmassa, milt'ei
+vihollisen nenän edessä ja nähden syötiin päivällisiä ja tanssittiin.
+Tavallisimmin oli huvitilaisuudet kuitenkin järjestetty Kaivohuoneelle,
+jolloin väliajoilla aina riennettiin, joku naisista käsivarteen nojaten,
+katselemaan rantapattereilta mahtavia, valtavia savupatsaita, jotka
+mereltä nousivat ja siellä liikkuivat edestakaisin -- kaukana
+etäisyydessä, kimmeltävällä merellä. Tuntui niin omituiselta --
+tällainen huumaava hilpeys ja ilo uhkaavan vaaran edessä, jolloin
+huomispäivä epävarmuuden hämärään oli kiedottu. Tämä kaikki tuntui kuin
+tanssilta tulivuoren aukolla, jossa vuoren purkaantumista joka hetki
+voitiin odottaa.
+
+Lukukausi oli jo kauan sitten loppunut, juhannuskin livahtanut ohi,
+mutta alituiset loppumattomat huvitukset pidättivät minua yhä
+kaupungissa ja houkuttelivat minua lykkäämään lähtöäni päivästä päivään.
+Eikä minulla mitään erityistä aihetta ollutkaan lähtöäni kiirehtiä,
+sillä isäni, jota talven aikana oli kohdannut pari kertaa lievä halvaus,
+oli päättänyt kesällä olla kylmävesiparannuksilla Turussa ja muuten niin
+vieraanvarainen ja vieraita täynnä tulvehtiva Björkboda tulisi senvuoksi
+olemaan tänä kesänä autio ja tyhjä. Minulla ei näinollen ollut mitään
+kiirettä matkustaa sinne.
+
+Päätinpä siis tämän aikani käyttää pistäytymällä hieman itäänpäin,
+syntymäkaupungissani Viipurissa, jossa en senkoomin ollut käynytkään kun
+sen paikkakunnan kaksivuotiaana lapsukaisena jätin vanhempieni
+muuttaessa Helsinkiin. Paitsi tätä mieltäkiinnittävää puolta asiassa,
+oli minulla siellä useita läheisimpiä ystäviäni, kuten Vilhelm Tavast,
+veljekset Otto ja Jaakko Alfthan ja Georg Palmroth (sittemmin Viipurin
+hovioikeuden varapresidentti); hänen piti tulla matkatoverikseni ja
+hänen luonaan piti minun asuakin Viipurissa ollessani.
+
+Heinäkuun 5 päivänä läksimme matkalle, Palmroth ja minä; koko matkaa
+varten vuokraamillani vanhoilla, rämisevillä vaunuilla sitä lähdettiin.
+Kun olimme Porvooseen päässeet, jouduimme hieman selkkauksiin sinne
+sijoitetun sotilaspäällystön kanssa. Vihollisten laivoja oli
+näyttäytynyt kaupungin läheisimmässä saaristossa, jonka vuoksi oli
+annettu erityinen määräys, ettei kukaan saanut matkustaa ilman
+paikallisvirastojen todistusta. Kun me emme tuosta säännöstä mitään
+tienneet ei meillä myöskään moista passia ollut ja niinpä kuletettiin
+meidät yllämainittujen viranomaisten eteen, josta vihoviimein,
+sittenkuin meitä siellä oli perinpohjin tutkisteltu ja tultu varmuuteen
+siitä että olimme vain rauhallisia ylioppilaita emmekä mitään
+valepuvussa liikuskelevia vihollisia, meille tuo tarpeellinen todistus
+annettiin. Mutta tuo rettelö viivytti meitä kuitenkin siksi paljon, että
+ilta oli jo joutunut ja me katsoimmekin senvuoksi mukavimmaksi lykätä
+lähtömme seuraavaan päivään.
+
+Jatkoimme matkaa sitten aamulla 6 päivänä heinäkuuta. Kun olimme
+ennättäneet noin penikulman päähän Loviisasta, alkoi sieltä kohota
+sakeaa mustaa savua, joka yhä sakeni ja näytti yhä kamalammalta kuta
+lähemmä kaupunkia me tulimme. Laajalta alueelta kohoili tiheitä, mustia
+savupilviä korkealle taivaalle ja niiden lomasta näkyi liekkien hulmunta
+kuinka ne vinhan tuulen mukana leimusivat, kiemurtelivat ja
+nuoleskelivat ympäriinsä ja kuinka ne hetki hetkeltä yhä kiivaammiksi ja
+laajemmiksi kasvoivat. Oli selvä, että koko kaupunki oli tulessa.
+
+Vihdoin pääsimme onnellisesti majataloon; se sijaitsi kaupungin
+syrjäpuolella ja kuului senvuoksi niiden harvojen talojen joukkoon,
+jotka olivat säästyneet liekkien uhriksi joutumasta. Yleensä vallitsevan
+kauhistuksen ja sekasorron vuoksi oli kerrassaan mahdotonta saada
+hevosia jatkuvaa matkaa varten. Meidän täytyikin sentähden jäädä
+kaupunkiin ja niin jouduimme olemaan kaupungin perinpohjaisen hävityksen
+todistajina.
+
+Nähdessä kokonaisen kaupungin ilmitulessa palavan, oli se kauhea
+näytelmä, joka ei voi koskaan mielestä häipyä. Kaikkialta kuului avun,
+epätoivon ja valituksen huutoja, kaikkialla pakeni onnettomia asukkaita,
+asettautuen vähäisen omaisuutensa kanssa, mitä liekkien syleilystä
+pelastetuksi olivat saaneet, teille ja torille. Kauhistusta ja
+sekasortoa on mahdoton kuvailla. Tuolla juoksenteli epätoivon valtaan
+joutunut äiti hakien lapsiaan, tuolla taas etsiskelivät lapsiraukat
+vanhempiaan, kaikki itkien ja valittaen nähdessään vanhat, hauskat ja
+kodikkaat talonsa ja niiden mukana vähäiset talous- ja huonekalunsa,
+monen ainoa omaisuus, perustuksiaan myöten poroksi palaneen.
+
+Epätoivon ensimäisessä huumauksessa syytettiin englantilaisia koko
+onnettomuudesta. Muutamia englantilaisia laivoja näet majaili kaupungin
+ulkopuolella ja olivat ne edellisenä päivänä räjäyttäneet pienen
+Svartholman linnoituksen ilmaan. Ajateltiin, että he jollakin harhaan
+tähdätyllä pommillä olisivat sytyttäneet kaupungin, mutta tulipalon
+olikin todellisuudessa, kuten sittemmin tuli ilmi, aiheuttanut
+huolimattomuus, ja »vihollinen» sensijaan osoitti huomattavaa
+ihmisystävällisyyttään tarjoten apuaan sammutustöihin; avunkättä eivät
+kaupunkilaiset kuitenkaan vastaanottaneet. Tulipalo raivosi koko päivän,
+pahimmin ja tuhoisimmin kuitenkin yöllä, kunnes sen vimma aamun
+koittaessa talttui, mutta silloinpa olikin jo milt'ei koko kaupunki --
+90 taloa -- palanut poroksi.
+
+Oltuamme kokonaisen vuorokauden ajan Loviisan kauhistuttavan palon
+todistajina ja vietettyämme yömme omissa matkavaunuissamme, pääsimme
+vihdoin seuraavana aamupäivänä jatkamaan matkaamme Viipuriin. Siellä
+vietin minä yli kaksi viikkoa silkkoja ilonpäiviä odottavien hyvien
+ystävieni Tavastin, Alfthanin veljesten ja matkatoverini Georg
+Palmrothin kanssa, jonka herttaisen äidin luona minä asuin. -- Hän oli
+vielä, vaikkakin vanhuusvuosiaan vietti, kerrassaan kaunis ja komea
+nainen. -- Alustapitäen oli tarkoitukseni ollut viipyä Viipurissa vain
+muutamia päiviä, mutta joka taholta minulle osoitettu sydämellinen
+vieraanvaraisuus houkutteli helposti minut jäämään sinne pitemmäksikin
+aikaa. Siihen aikaan ei ollut kulunut kuin kaksikymmentä vuotta siitä,
+jolloin isäni luopui Viipurin läänin maaherranvirasta; maaherrana siellä
+oli hän ollut seitsemän vuotta, voittaen olinajallaan puolelleen läänin
+ja kaupungin asukkaiden arvonannon ja kunnioituksen; he pitivät
+maaherrastaan. Siellä olikin vielä elossa useita, jotka kiitollisuudella
+ja rakkaudella isääni ja hänen iloista, aina avointa ja vieraanvaraista
+taloaan muistelivat ja jotka tiesivät äitini herttaisuudesta kertoa. Kun
+he kuulivat, että joku heidän pojistaan nyt oli paikkakunnalla,
+pyydettiin minua vieraisille useihin sellaisiin perheisiin sekä
+kaupungissa että ympäristössä sijaitsevilla maatiloilla. He tahtoivat
+nähdä vanhan ystävänsä pojan ja lähettää hänen mukanaan tervehdyksensä.
+Tällä tavalla jouduin minä aivan odottamatta olemaan monet päivät
+erinomaisen suosittu juhlittava ja kutsuttiin minua vierailulle paljon
+useampaan paikkaan kuin voin ajan niukkuuden vuoksi mennä. Tunsin itseni
+onnelliseksi ja olin erittäin mielissäni siitä, että minut niin
+ystävällisesti ja hyvin vastaanotettiin. Enkä ollut sen vähemmän
+iloinen, vaikka hyvin huomasinkin, että tällainen kohtelu oli kokonaan
+vanhempieni ansio. Erityisesti muistan Viipurissa viettämistäni päivistä
+ne kolme päivää, jotka elin Alfthanien luonnonihanalla maatilalla
+Kirjolassa; siellä ei heidän vanha, kunnon äitinsä hetkeksikään väsynyt
+mitä ylistävimmin sanoin puhumasta läheisesti tuntemastaan ja
+pitämästään ystävästään, minun äidistäni.
+
+Wiipurissa olin muun muassa tullut tutuksi kolmen nuoren
+insinööriluutnantin kanssa, jotka kaikki olivat toimessa Saimaan kanavan
+rakennustöissä. He olivat Carl August Ekström (sittemmin kapteeni ja
+toiminimi Hackman & C:o osakas), Alfred Vasastjerna (sittemmin
+everstiluutnantti ja yli-insinööri) ja hänen veljensä Evert (myöhemmin
+ratatirehtööri). He ehdottivat minulle, että lähtisin huviretkelle
+Saimaan kanavalle ja matka heidän kanssaan olikin kerrassaan huvittava.
+Kun vihdoin saavuimme Lappeenrantaan, jossa eräs höyrylaiva oli
+parhaillaan lähdössä Kuopioon, ehdotin minä vuorostani retkeilyä
+kauniille Saimaalle. Ehdotus oli liian houkutteleva vastaanpantavaksi ja
+niinpä siihen vaikeuksitta ja tinkimättä suostuttiinkin. Vanhat vaunumme
+sovitettiin laivaan ja niin lähdettiin matkalle nykyaikaisiin
+vaatimuksiin verraten sangen alkuperäisellä laivalla.
+
+Oli niin ihana, kaunis kesäpäivä kuin toivoa suinkin voi. Koko Saimaa
+päilyi rasvatyynenä, ei tuulen löyhähdyskään sen pintaa rikkonut.
+Lukemattomilta kaskimailta kohonnut hieno sauhu oli kuin ohuena harsona
+laskeutunut koko seudun yli, joka senvuoksi väriltään vivahteli
+vaaleansinisenä ja sinipunervana. Viillätimme pitkin Saimaan pintaa kuin
+halki pieniä saaria ja luotoja tiheässä kasvavan saaristomeren; saarilla
+ja luodoilla nuorta, mehevää lehtimetsää kasvoi vedenkalvoon saakka, ja
+ne muodostivat välilleen loppumattomia katsantoaloja, jotka silmien
+eteen avautuivat milloin puukujanteiden tapaisina, milloin pienten
+vihreiden kukkavihkojen kaltaisina, joita valkoiselle liinalle on
+siroteltu. Ihanaa, kaunista kaikkialla, minne hurmaantuneen silmäyksensä
+vain suuntasi! Mutta kuitenkin siitä huolimatta teki luonto
+surumielisen, jopa vihdoin väsyttävänkin vaikutuksen, sillä kuva,
+vaikkakin niin kaunis, oli aina samanlainen ja tuntui senvuoksi
+yksitoikkoiselta. Vaihtelua puuttui. Kaikki täällä oli niin hiljaista ja
+rauhaisaa, ei näkynyt ihmisasuntoa missään päin, ei jälkeäkään
+viljelyksestä, tuskin ainoatakaan venettä matkan varrella tapasimme.
+Kaikki oli autiota ja kuollutta tämän viheriöitsevän loiston ja
+ihanuuden keskellä. Tuntui kuin olisi kulkenut asumattomilla erämailla,
+ja senpävuoksi iloisiksi tultiin, kun vihdoinkin muutamia rakennuksia
+päivällisen seutuvilla pilkahti esiin ja laiva laski laituriin Puumalan
+kirkonkylän edustalla.
+
+Sieltä jatkettiin matkaa yhtä autioiden, mutta jos suinkin mahdollista
+vieläkin kauniimpien seutujen läpi Savonlinnaan, jonne myöhään illalla
+saavuimme ja astuimme laivasta maihin. Koko päivän olimme tuolla
+kiipperällä laivapahasella viettäneet ja se päivä olikin ollut sangen
+hauska, sillä kaikeksi onneksi olimme me niin sanomattoman hilpeän
+tunnelman valtaamina, ett'emme sanottavasti tunteneet sitä synkkää
+vaikutusta, jonka tuo salomaa muuten, ihanuudestaan huolimatta olisi
+herättänyt.
+
+Seuraavana päivänä katseltuamme Savonlinnan pientä kaupunkia, sen
+ympäristöjä ja vanhaa Olavinlinnaa, joka sievällä, vuolaan virran
+ympäröimällä pienellä saarella kaupungin vieressä sijaitsee, läksimme
+paluumatkalle, tällä kertaa maanteitse Punkaharjun kautta. Kun
+Punkaharjulle olimme saapuneet, lähetimme vaunut tyhjänä edeltäpäin ja
+itse kävelimme perässä pitkin harjua koko ajan ihastuksen ja hurmauksen
+valtaamina, sillä hurmaava oli tosiaankin se näköala, joka siellä
+hämmästyneiden silmiemme eteen avautui. Edessämme leveni helmi kaikkien
+maamme ihanien maisemien ja näköalojen joukossa. Korkealta, kapealta,
+paikoin jyrkältä harjunselänteeltä näki loppumattomia näköaloja, joissa
+metsät ja järvet keskenään vaihtelivat, taampana jälleen metsät ja
+järvet lomikkain kuvastellen kunnes maisema kaukana taivaanrannan kanssa
+kangastavaan syleilyyn yhtyi.
+
+Punkaharjulta johti matkamme etelään päin Imatralle, jossa viivyttiin
+yksi päivä katsomassa kosken suuremmoista näytelmää, kuinka siinä
+tavattomat vesimäärät vaahtoavalla vauhdilla syöksyvät alas korkeudesta
+pitkin kosken uomaa. Pistäytyämme sieltä käsin Vallinkoskella,
+matkustimme Imatralta seuraavana aamuna ja saavuimme iltasella
+Viipuriin. Siellä vietin vielä pari hauskaa päivää ystävien parissa,
+jonka jälkeen läksin paluumatkalle Helsinkiin.
+
+Ainoastaan vähäpätöisempiä tapauksia on tämän kesän alkupuolelta
+huomattava. Kesäkuun 5 päivänä vaihdettiin muutamia laukauksia erään
+Hankoniemen luona sijaitsevan patterin kanssa; kesäkuun 21 päivänä taas
+räjäytettiin »fort Slavan» pieni varustus Kotkan luona ja poltettiin
+muutamia rakennuksia siellä; 22 päivänä ammuttiin muutamia laukauksia
+Santahaminan pattereita vastaan, joiden päällikkönä silloin oli
+kenraalisetäni; heinäkuun 5 päivänä räjäytettiin taas ilmaan Svartholman
+vähäpätöinen linnoitus. Senjälkeen purjehtivat laivastot Pohjanlahdelle
+ja kävivät siellä tervehtimässä useampia avoimia rantakaupunkeja.
+Kaikeksi onneksi ei amiraali Plumridge tänä kesänä ollut laivaston
+päällikkönä; sen taholta osoitettiinkin nyt suurempaa ihmisyyttä, jonka
+vuoksi ei laivasto mitään mainittavampaa vahinkoa tällä kertaa
+tehnytkään. Kaikki näytti siltä kuin ei liittoutuneella laivastolla
+muuta tehtävää olisikaan kuin pitää purjehdusvetemme piiritystila, sulku
+edelleen voimassa.
+
+Englantilainen laivasto ulotti tuollaiset vakoilemis-ja
+tiedusteluretkeilynsä pitkin meidän rannikoitamme myöskin Turkuun. Mutta
+niille seuduille oli pattereita sijoitettu sekä Ruissaloon että sen
+kohdalla olevalle rantamaalle ja muutamat tykkivenheet sulkivat pääsyn
+kaupunkiin. Kun näille vesille saapuneet muutamat vihollisten laivat
+olivat ampuneet jonkun laukauksen, katsoivat he viisaimmaksi ankkuroida
+Airiston selälle tarpeellisen välimatkan päähän. Silloin sattui eräs
+soma pieni sattuma, joka koski meikäläisiä maalaisoloja Björkbodassa.
+
+Sikäläisessä meijerissä valmistettiin juustoja, jotka olivat sangen
+haluttua tavaraa Turussa ja joilla siellä oli hyvä menekki. Vanha
+silmäpuoli matami, nimeltään Tojander, lähetettiinkin toisinaan viemään
+venelasti juustoja Turun torille. Kun ei Björkbodassa tiedetty vähääkään
+englantilaisen laivaston piirityksestä Turun edustalla, lähti mummo
+taaskin kerran sinne tavalliselle torimatkalleen, vene täynnä juustoja
+ja kaksi miestä airoissa. Mutta kun he parhaiksi kääntyivät erään niemen
+suojasta Airiston selälle, näkivätkin he aivan odottamatta vihollisten
+laivat edessään. Tällaisella hetkellä olivat hyvät neuvot kalliita. Oli
+jo liijan myöhäistä kääntyäkin, sillä laivoista laskettiin heti venheet
+vesille ja muutaman silmänräpäyksen perästä ne jo ympäröivät torille
+menijät. Mutta eukko ei hämmästynytkään hölmöksi, hän sieppasi yhden
+juuston käteensä, nosti sen korkealle ilmaan niin että viholliset sen
+näkivät ja huusi täyttä kurkkua:
+
+»Mitä tahdotte, hyvät ihmiset? Oletteko aivan hulluja? Minähän olen
+Tojanderska Björkbodasta ja tottakai nyt näette, että nämät ovat
+juustoja eikä suinkaan ryssänluotia. Antakaa minun siis rauhassa mennä
+menojani!»
+
+Mutta he eivät luultavasti ymmärtäneet eukon puheesta sanaakaan, sillä
+he tulivat vain yhä lähemmä ja laskivat aivan venheen viereen. Kun he
+sitten huomasivat, että lastina tosiaankin oli vain juustoja ja
+ett'eivät ne maistuneet Chesteriltä eikä Stilton'iltakaan, eivät he
+niistä sen enempää välittäneet, vaan antoivat mummon mennä matkoihinsa.
+
+Vene jatkoi siis matkaansa kaupunkia kohden ja saapui onnellisesti jo
+Pukinsaaren salmeen, mutta silloinpa taaskin useita venheitä yht'äkkiä
+työnnettiin maista vesille ja ne ohjasivat tulonsa tietysti suoraan
+matkalaisiin päin. Ruissalon pattereilta oli huomattu, että venhe tuli
+Suomen vihollisten laivojen luota ja arveltiin siellä senvuoksi, että se
+kulkisikin joillakin englantilaisten asioilla. Ja niinpä joutuikin nyt
+mummo-parka juustolastineen paljon vaikeamman tarkastuksen ja ankaramman
+kuulustelun alaiseksi kuin äsken vihollisten käsissä. Häntä kuletettiin
+yhden sotilashenkilön luota toisen tutkittavaksi ja hänen täytyi
+lakkaamatta ylen tarkasti tehdä tiliä sekä itsestään että asioistaan.
+
+Kun mummo lopultakin oli onnistunut selvittämään ja todistajain avulla
+saamaan todistetuksi kuka hän oli, päästettiin hänet vapaaksi ja hän sai
+rauhassa tehdä kauppansa. Mutta tämä tapaus muodostui hänen elämänsä
+suuremmoiseksi muistoksi, ja hän kertoi sittemmin mielellään ja ylpeästi
+kuinka hän oli piirityksen murtanut. Hän oli ollut sodassa mukana.
+
+Matkaani Viipuriin ja Saimaalle oli kulunut täsmälleeen yksi kuukausi
+tullessani takasin Helsinkiin elokuun 5 päivänä, ja minä aijoinkin
+viipymättä jatkaa matkaani Turkuun, jossa perheemme silloin oleskeli
+isäni kylpykauden aikana. Mutta kun sain kuulla, että millä hetkellä
+tahansa voitiin odottaa tapahtuvan suuremmoisia tapahtumia, päätin
+viipyä Helsingissä vielä jonkun aikaa. Ja minä olinkin tullut oikeaan
+aikaan saadakseni olla todistajana suuremmoisimmassa näytelmässä, mitä
+yleensä milloinkaan on tilaisuudessa näkemään.
+
+Sillä parahiksi näinä päivinä olivat laivastot jälleen kokoontuneet
+Porkkalan luo, jonne sitäpaitsi oli tullut vedenpäällisiä
+tykistöpattereja, bombardeja ja joukko tykkivenheitä; tämä kaikki
+osoitti että jotain vakavampaa nyt oli tekeillä. Senpävuoksi ei minua
+haluttanutkaan matkustaa pois Helsingistä.
+
+Elokuun 8 päivänä purjehti koko yhdistynyt laivasto Viaporia kohden ja
+kaikkien suureksi hämmästykseksi sellaista reittiä pitkin, jota eivät
+meidän luotsimme, ei merikortit, eikä meriväen päällikkökuntakaan
+tuntenut. Laivasto asettui taistelulinjaan Rönnskärin ja Gråharan
+välille noin neljän kilometrin päähän linnoituksesta. Puoliväliin,
+linnoituksen ja suurien sotalaivojen välille asetettiin veden päälliset
+patterit, bombardit ja tykkivenheet, jotka lakkaamatta liikuskelivat
+edestakasin. Långörin kalliolle sijoitettiin patteri järeitä, kauaksi
+kantavia tykkejä.
+
+Kun me kaupunkilaiset, joita oli tungokseen asti sulloutunut seisomaan
+Ullanlinnan kalliolle, näimme vihollisten tuollaisia järjestelyjä
+puuhailevan, valtasi meidät sanomaton kauhistus. Että Helsinki nyt oli
+tuomittu varmaan perikatoon, sen jokainen selvästi havaitsi, eikä siinä
+epäilemistä ollutkaan. Kaikki koettivat nyt kiireesti pelastautua itse
+ja pelastaa tavaroitaan, omaisuuttaan odotetun hävityksen käsistä.
+Joukonneuvosta pakenivat asukkaat asunnoistaan ottaen mukaansa
+kalleimman omaisuutensa. Osa sijoittui esplanadeille, jotka pian
+olivatkin täynnä väkeä ja tavaraa. Myöhästyneemmät valtasivat huostaansa
+samalla tavalla Kaisaniemen puiston, Töölön ja Eläintarhan, ja kun nekin
+olivat täyttyneet, suunnattiin pako ja tavarain vienti Korkeasaarelle ja
+Sörnäisten viereisille rannoille.
+
+9 päivän aamulla ryhtyi vihollinen pommitukseen. Silloin alkoivat
+tulikuulat viuhua kaarenmuotoista rataansa korkealla ilmassa samalla kun
+tuliraketit suoremmassa tasossa ja lähempänä vedenpintaa kiitivät. Ja
+hämmästys oli suuri nähdessämme kuinka uskomattoman varmalla
+tarkkuudella ne sattuivat tarkoitettuun maaliinsa. Vain joku ainoa
+putosi veteen tahi räjähti ilmassa. Jo parin tunnin ampumisen perästä
+alkoi linnoituksesta kohota valtavia savupatsaita, jotka yhä enemmän ja
+enemmän laajenivat. Linnoituksessa oli näet suuret halkovarastot, useat
+puusta rakennetut asuinrakennukset ja muutamia vanhoja
+ruotsalaisaikuisia kasarmeja syttynyt palamaan ja joutunut siten
+liekkien uhriksi.
+
+Ensialussa vastasivat venäläiset tykit vihollisen tuleen, mutta
+montakaan laukausta ei ollut ammuttu ennenkuin jo huomattiin, ett'ei
+heidän luotinsa kantaneet kuin puoliväliin, pudoten jo siellä mereen.
+Siihen katsoen olikin jatkuva ammunta turhaa ja vain ruudin hukka.
+Senpävuoksi kreivi Berg käskikin lopettaa ampumisen. Tykit olivat liijan
+vanhanaikaisia ja ruuti liijan heikkoa. Ainoastaan uudelleen
+rakennetuilta pattereilta Santahaminassa ja Drumsössä ammuttiin muutamia
+laukauksia, nekin tosin mennen mitättömiksi saamatta aikaan mitään
+sanottavaa vaikutusta.
+
+Yöllä saatiin nähdä kamala mutta samalla suuremmoinen näytelmä. Liekit
+palavasta Viaporista kohoilivat kirkkaina laajoilta aloilta kohti
+tyyntä, tummansinistä taivasta, valaisten taivaankannen laajalti
+heijastuksellaan. Pommit ja paloraketit lätisivät herkeämättä ilmassa,
+ja silloin tällöin kuului tärisyttävää jyrinää jostakin ilmaan
+räjähtävästä ruutikellarista, jolloin aina valtavat savupatsaat
+pöllähtivät korkealle taivasta kohden.
+
+Pelko ja säikähdys oli päivän pitkään yhä voimakkaammin vallannut
+kaupunkilaiset. Jokainen kellä vain elävä henki oli pakeni läheisiin,
+ympäröiviin puistoihin, vieden mukanaan kaikki mitä suinkin voi.
+Kauppiaat koettivat pelastaa varastojaan ja epätoivon hetkellä yrittivät
+vielä monet talonomistajat tarjota talojaan pilkkahinnasta, mutta eivät
+saaneet luonnollisesti ostajaa tällaisen yleisen pakokauhun vallitessa.
+
+Yön ajaksi yrittivät pakolaiset järjestää olonsa niin hyvin kuin
+olosuhteet suinkin sallivat. Lakanoilla, matoilla ja uutimilla,
+kaapeilla, lautalaatikoilla ja tavaramytyillä aitasi kukin itseään ja
+perhettään varten jonkunlaisen eroitetun alueen naapurien ja muiden
+ihmisten nenäkkäiden, julkeiden katseiden suojaksi. Siellä sattui
+kulkija usein näkemään monenlaisia perheenkeskeisiä hullunkurisia
+kohtauksia. Jotkut makasivat vuoteillaan ympärillään lapset ja kätkyet;
+toiset keittivät itselleen ruokaa; jotkut mummoset juttelivat rakkaan
+kahvitilkkansa ääressä nyt tulemaisillaan olevasta maailmanlopusta;
+jotkut taas hakivat lohdutusta pullon suusta tänä surun vaikeana
+hetkenä. Kaikkialla kohtaukset kirkkaansinisen yötaivaan alla
+luonnonhelmassa, jonne valaistus palavasta linnoituksesta heijastui.
+
+Seuraavana päivänä jatkoi vihollinen vielä ampumistaan yhtäläisellä
+voimalla, joskaan se ei nyt enää aikaansaanut samanlaista komeaa
+näytelmää liekkipaljouksineen ja palavine rakennuksineen, sillä kaikki
+mikä suinkin palaa voi, oli jo liekkinä ilmaan kohonnut. Nyt oli jälellä
+vain savua ja pienempiä tulen tuikahduksia. Mutta yhtä voimakkaana
+kuului kuitenkin yhä räjähteleväin pommien jylinä ja sortuvien muurien
+ryske. Alussa kaikki vallannut kauhistus alkoi vähitellen häipyä, sillä
+nyt oltiin jo asioita ennätetty ajatella ja tultu huomaamaan, että jos
+vihollisen aikomus olisi ollut ampua kaupunki raunioiksi, olisi hän
+hyvin kyllä voinut sen tehdä, mutta vihollinen osoitti aivan selvästi,
+koskapa ei ainoatakaan laukausta sille taholle suunnannut, ett'ei se
+sellaista ensinkään tarkoittanutkaan eikä aikonut.
+
+Pommitusta kesti kuitenkin koko päivän ja vieläpä seuraavan yönkin kello
+5 asti aamulla, jolloin se yht'äkkiä loppui. Arvion mukaan oli näiden 46
+tunnin aikana noin 20,000 pommia singahutettu linnoitusta vastaan.
+
+Laivastot jäivät vielä vuorokaudeksi samoihin asentoihin; sitten
+vetäytyivät ne takaisin Porkkalaan.
+
+Kaupunkilaiset vetäytyivät samoin pakopaikoiltaan kimpsuineen
+kampsuineen takasin tyhjentämiinsä asuntoihin, ja ilo oli suuri siitä,
+että vaara ainakin tällä kertaa oli ohitse.
+
+Kun vihollisten laivastot olivat purjehtineet pois ja olot alkoivat
+jälleen palautua tavanmukaisille latusilleen, matkustin minäkin Turkuun
+tapaamaan omaisiani. Vietettyäni siellä muutamia päiviä menin
+Louhisaareen, jossa viivyin viikon. Vasta kuukauden lopulla saavuin
+Björkbodaan; ennen se oli ollut ilon tyyssija ja vieraita täynnä, mutta
+nyt se isäni äkkiä kiihtyvän sairauden tähden oli hiljainen ja tyhjä.
+Tahdoinkin senvuoksi niitä pikimmin päästä takasin Helsinkiin, ja
+saavuinkin sinne jo syyskuun puolivälissä.
+
+Tultuani kaupunkiin pääsin erään setäni adjutantin seurassa pistäytymään
+Viaporissa. Suuresti hämmästyin minä siellä nähdessäni kuinka vähäinen
+noiden tuhansien pommien aikaansaama vahinko oikeastaan oli. Tosinhan
+halkovarasto ja puurakennukset olivat poroksi palaneet ja näkyipä
+kivirakennuksissakin reikiä siellä täällä, mutta tuo vahinko oli
+kuitenkin verrattain vähäpätöinen katsoen hävityksen suuriin
+ponnistuksiin, sillä varsinaiset kiinteät muurit eivät näyttäneet
+erittäin pahoin turmeltuneen. Muutamin paikoin näkyi kyllä suurempia
+orkosia valleissa, mutta katsoen vallien mahdottomaan paksuuteen, olivat
+ne aivan vähäpätöisiä. Pahimmin näyttivät luodit hävittäen temmeltäneen
+itse amiraalikuntarakennuksen seuduilla; rakennus olikin jonkun verran
+turmeltunut, mutta ihmeellistä kyllä -- ei yksikään pommi ollut sattunut
+Ehrensvärdin hautaan.
+
+Liittoutunut laivasto viipyi tänä syksynä kuten edellisenäkin meidän
+vesillämme aina marraskuun puoliväliin saakka, kuitenkaan ryhtymättä
+enää mihinkään urotöihin; vasta talven lähestyessä vetäytyi se pois
+rannoiltamme.
+
+Tosin tuntui kerrassaan helpotukselta nähdessä laivaston purjehtivan
+näiltä vesiltä matkoihinsa, mutta pitkä talvi, joka nyt jälleen
+edessämme värjötti, eroitti meidät kuitenkin muusta maailmasta ja
+vaikutti, että täällä yhä raskaammalta tuntui se eristetty tila, jota jo
+oli kestänyt kaksi vuotta. Levottomuudella ja jonkunlaisella
+vavistuksella kysyikin kukin itseltään, vieläkö tällaista tilaa kauemmin
+tulisi kestämään ja tulisiko vihollinen jälleen näyttäytymään
+vesillämme, kun aallot ensi kerran taaskin vapaina rantojamme huuhtovat?
+
+Huolimatta parhaillaan kestävästä sodasta ja ajan suuresta vakavuudesta
+ei iloinen seuraelämä Helsingissä kuitenkaan näyttänyt siitä
+ehkäisevästi ensinkään kärsineen. Keisarisuru oli nyt jo ohi ja samalla
+myöskin poissa se painostus, joka edellisenä talvena oli estänyt
+toimeenpanemasta suurempia ja yleisiä huvituksia ja muita sellaisia
+tilaisuuksia. Eloisa, hilpeä tunnelma hulmahti jälleen valloilleen, nyt
+vielä entistään ehompana, ikäänkuin tahtoen korvata sen mitä tässä
+suhteessa oli menetetty. Huvi- ja tanssikaudesta näytti senvuoksi
+tulevan erinomaisen loistava ja se alkoikin tänä vuonna tavallista
+aikaisemmin. Huvikausi alotettiin jo syyskuun lopulla, jolloin ruhtinas
+Tscherkaski ja hänen puolisonsa toimeenpanivat suuren juhlan ja
+tanssiaiset siihen aikaan asumassaan Valleenin (sittemmin Karamsinin)
+Hakasalmi-nimisessä huvilassa. Mikä tämän harvinaisen juhlan aiheutti,
+siitä kertoo oma pikku tarinansa.
+
+Eräs Venäjän rikkaimmista ja mahtavimmista ylimyksistä, nuori monien
+miljoonain omistaja, ruhtinas Tscherkaski asui hovilinnassaan Moskovassa
+erinomaisen kauniin, komean puolisonsa kanssa, joka oli sanotun
+kaupungin kuvernöörin, kenraali Uschakoffin tytär. Mutta hän oli
+kiihkeästi, hillittömästi ja intohimoisesti kiintynyt erääseen
+tanssijattareen sikäläisessä suuressa oopperassa. Kun tanssijatar
+kuitenkin ylenkatseellisesti hylkäsi kaikki hänen houkuttelevat
+tarjouksensa, antoi hän eräänä iltana ryöstää neitosen, kun tämä
+teaatterista lähti kotiinsa päin, ja tuoda hänet palatsiinsa. Kun nainen
+sielläkin kylmäverisesti teki tenän, sanotaan nuoren ruhtinaan, viinin
+ja rakkauden huumaamana, hillitsemättömän, rajun vihan ja intohimon
+hetkenä murhanneen hänet ja heittäneen ruumiin ikkunasta kadulle.
+
+Tämä tapahtui keisari Nikolain, tuon ankaran, aikana. Ei ruhtinaan
+syntyperä, ei varallisuus, eikä mahtavain sukulaisten rukoukset
+pystyneet häntä pelastamaan. Hänet tuomittiin karkoitettavaksi
+Siperiaan. Hän olikin jo matkalla sinne kun vihoviimein muutamain hänen
+vaikutusvaltaisten ystäväinsä onnistui saada rangaistus lievennetyksi
+siten, että ruhtinas alennettiin sotamieheksi koko elinijäkseen. Hänet
+pantiin sitten erääseen rykmenttiin, joka sodan aikana lähetettiin
+Suomeen ja sijoitettiin Helsinkiin.
+
+Siten tuli tämä rikas ruhtinas-sotamies kaupunkiimme, jossa hän
+puolisonsa kanssa vuokrasi silloin vapaana olevan Valleenin huvilan ja
+järjesti sinne itselleen erittäin mukavan ja hienon kodin. Tosin täytyi
+hänen toisinaan saapua huvilan lähellä sijaitsevaan venäläiseen
+kasarmiin ja siellä astua toisten sotamiesten kanssa riviin, puettuna
+karkeisiin sotilasvaatteisiin, tehdä kiväärillä kunniaa ja harjoitella
+sotatemppuja, mutta sillä välin sai hän asua kotonaan ja oli silloin
+aina siviilipukuun puettuna. Usein nähtiin hänen ajelevan
+ruhtinattarensa kanssa sangen hienoissa ajopeleissä.
+
+Pian olivat he tulleet tutuiksi kaupungin koko hienomman seurapiirin
+kanssa, joka oli sangen mielissään saadessaan seurustella ruhtinaallisen
+murhaajan kanssa. Hänen selitettiin tehneen inhoittavan rikoksensa
+tilapäisen mielenhäiriön vallassa ja annettiin se senvuoksi
+syyntakeettomana anteeksi. Myöskin vaikutti tähän suvaitsevaiseen
+mielialaan osaltaan se yleinen myötätuntoisuus ja kunnioitus, jonka tuo
+ihastuttava, mainio ruhtinatar oli voittanut puolelleen.
+
+Tuli sitten sota. Kun vihollisten laivastot Viaporia pommittivat, oli se
+rykmentti, jossa ruhtinas palveli, sijoitettu Drumsön pattereille,
+joista muutamia laukauksia ammuttiin. Kun vihollinen oli mennyt
+menojaan, annettiin sodan menosta täydellinen selostus, jossa m. m.
+erityisesti mainittiin siitä kuolemaa halveksivasta urhoollisuudesta,
+jota ruhtinas Tscherkaski oli osoittanut, ja suositeltiin hänelle tämän
+urhoollisuutensa johdosta annettavaksi jonkunlainen palkinto.
+
+Onnellista kyllä hänelle oli nyt keisari Aleksanterin lempeä aika. Armo
+sai silloin käydä oikeuden edellä, ja ruhtinaallinen rikkoja ylennettiin
+upseeriksi. Se olikin hänelle kaikki, mitä hän tarvitsi, sillä tällä
+arvoasteella ollen oli hänellä oikeus pyytää ero, eikä hän pyyntöään
+viivytellytkään.
+
+Tämän upseeriksi nimittämisen johdosta toimeenpani ruhtinaallinen
+pariskunta kysymyksessäolevan loistavan juhlan. Kenraalikuvernööristä,
+kreivi Berg'istä alkaen oli näissä suuremmoisiksi järjestetyissä
+tanssiaisissa läsnä kaikki hienoimpaan seurapiiriin kuuluvat, ja tämä
+juhlatilaisuus muodostui samalla kertaa heidän hyvästijätökseen sille
+yhteiskunnalle, joka oli heille osoittanut niin suurta hyväntahtoisuutta
+ja suvaitsevaisuutta.
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Muistoja lapsen ja hopeahapsen 3, by Anders Ramsay
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTOJA LAPSEN JA HOPEAHAPSEN 3 ***
+
+***** This file should be named 16483-8.txt or 16483-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/6/4/8/16483/
+
+Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/16483-8.zip b/16483-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..f6eb66b
--- /dev/null
+++ b/16483-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..200d2d2
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #16483 (https://www.gutenberg.org/ebooks/16483)