initial commit of ebook 15969HEADmain

5 files changed, 1297 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/15969-8.txt b/15969-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..2753315
--- /dev/null
+++ b/15969-8.txt
@@ -0,0 +1,1281 @@
+The Project Gutenberg EBook of Mestarin nuuskarasia, by Robert Kiljander
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Mestarin nuuskarasia
+       Yksinäytöksinen huvinäytelmä
+
+Author: Robert Kiljander
+
+Release Date: June 2, 2005 [EBook #15969]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MESTARIN NUUSKARASIA ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.
+
+
+
+
+
+
+
+
+MESTARIN NUUSKARASIA
+
+YKSINÄYTÖKSINEN HUVINÄYTELMÄ
+
+
+Kirjoitti R. Kiljander
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaissut
+K. J. Gummerus 1887.
+
+
+
+
+HENKILÖT
+
+
+BLOM, suutari, vanhapoika.
+MARI, hänen veljensä tytär.
+VILHO, nuori kauppias, Marin sulhanen.
+JANNE, Blom'in kisälli.
+
+
+_Näyttämö kuvaa huonetta Blom'in talossa. Perällä ja molemmissa
+sivuseinissä ovet. Vasemmalla puolen sohva, sen edessä pöytä, jolla on
+sanomalehtiä ja eräs rouvas-käsityö. Etunäyttämöllä oikealla puolen
+ikkuna valkoisine kartiinineen. Ikkunan edessä lattialla muutamia
+korkeita suurilehtisiä kasvia. Nuuskarasia on tuolilla._
+
+
+ENSIMMÄINEN KOHTAUS.
+
+_Vilho ja Mari (istuvat sohvassa)_.
+
+VILHO. Sinä olet oikeassa, vallan oikeassa, armahani.
+
+MARI. Niin, kuinka voi onnellista avioliittoa toivoakaan, elleivät
+kihlatut ole täydesti vilpittömät toisiaan kohtaan?
+
+VILHO. Juuri samaa mieltä olen minäkin. Sinä olet siis aina ollut
+täydesti vilpitön minua kohtaan, Mariseni!
+
+MARI. Niin olen. En koskaan ole tahtonut tehdä itseäni paremmaksi kuin
+todenperään olenkaan. Mutta kuinka sinun laitasi on, Vilho? Etkö ole
+sinäkään minulta mitään salannut? Teillä miehillä tavallisesti on niin
+avara omatunto. Sinä veitikka, teeppä heti tili töistäsi! Vastaa, onko
+sinulla mitään salaisuutta, jota et vielä ole Marillesi ilmoittanut?
+
+VILHO. Minullako? Mikähän tuo olisi?
+
+MARI. No, sitähän juuri tahdon tietää.
+
+VILHO. Mutta minä vakuutan -- minun on tosiaankin mahdoton muistaa
+mitään, jota olisin sinulta salannut. Se pahoittaa minua, pahoittaa
+oikein kovasti, ellet sinä minua usko.
+
+MARI. Suo anteeksi, armas Vilhoni! Kuinka voisinkaan sinua epäillä!
+Kehenkä luottaisin tässä maailmassa, ellen sinuun, mun oma sulhoni!
+Annathan minulle anteeksi? _(Nojautuu Vilhelmin olkapäähän)_.
+
+VILHO. Oi, kuinka sievä ja suloinen sinä olet, ja kuinka oivallisen,
+pienen eukon minä sinusta saan! _(Suutelee Maria)_.
+
+
+TOINEN KOHTAUS.
+
+_Edelliset. Janne (tulee oikealta)_.
+
+JANNE _(itsekseen)_. Voi, hyvä Jumala, kuinka herttaista ja imelätä!
+Kaksi kyhertävää kyyhkyisen poikaa! _(Yskii)_. Hm -- hm -- suokaa
+anteeksi jos häiritsen!
+
+MARI. _(säikähtää ja suuttuu)_. Janne! Mitä sinä tahdot?
+
+JANNE. Aion vaan kysyä, neiti hyvä, oletteko nähneet mestarin
+nuuskarasiaa?
+
+MARI. Tietäisinkö minä hänen ilettävästä nuuskarasiastaan! Tuollahan se
+näkyykin olevan tuolilla.
+
+JANNE. Kiitoksia! _(Ottaa rasian)_. Pyydän vieläkin kerran anteeksi,
+että häiritsin herrasväkeä hauskassa toimessanne, mutta älkää olko siitä
+millännekään. Pitkittäkää vaan! Hahah!
+
+
+KOLMAS KOHTAUS.
+
+_Mari. Vilho._
+
+VILHO. Häijy mies, tuo kisälli!
+
+MARI. Hän on ilkein ihminen koko maailmassa. Hän on vihoissaan siitä,
+kun olen sinun kanssasi kihloissa, sillä hän lienee luulotellut, että
+tulisin hänelle vaimoksi, vaikka en koskaan ole voinut häntä kärsiä ja
+olen aina ollut hänestä hyvin välinpitämätön.
+
+VILHO. Ahaa, hän on siis mustasukkainen!
+
+MARI. Mustasukkainen! Vieläpä mitä! Se vaan häntä harmittaa, että tällä
+tavoin muutama tuhat markkaa menee hänen käsistään. Sillä hän tietää
+minun tulevaisuudessa saavan periä setäni, ja rahoja hän himosi eikä
+minua, vaikka tosin olisin voinut käydä kaupan päälle minäkin.
+
+VILHO. Mutta etköhän tuomitse häntä liian ankarasti, kenties hän
+hyvinkin sinua rakastaa. Siinä tapauksessa hän toki ansaitsisi
+sääliväisyyttä.
+
+MARI _(hymyellen)_. Kunhan et vaan sinä olisi mustasukkainen?
+
+VILHO. Ole huoletta, minulla ei siihen ole vähääkään taipumusta. Mutta
+nytpä johtuukin mieleeni eräs asia, josta vuorostani saan sinua tilille
+vaatia. Etkö sinä itse kerran oikein todenperään käynyt mustissa
+sukissa?
+
+MARI. Hyi sinua, mitä puhut!
+
+VILHO. Älä väitä, minä huomasin sen selvään. Se oli Eva Ruususen, tuon
+nuoren lesken tähden, joka asuu tässä vastapäätä kadun toisella
+puolella. Kas vaan, sinä punastut! Kuinka saatoitkaan olla niin
+lapsellinen?
+
+MARI. Niin kun luulin -- kun näin sinut niin usein hänen parissaan.
+
+VILHO. Mutta olemmehan jo monia vuosia olleet tuttuja keskenämme ja sitä
+paitsi olemme vähän sukuakin.
+
+MARI. Niin, mutta hän on niin viehättävä ja panee kaikkein nuorten
+herrain päät pyörälle.
+
+VILHO. Se on tosi, että hän on vilkas ja iloinen nainen ja että hän
+mielellään puhelee ja laskee leikkiä herrojen kanssa, jotka sentähden
+ovat huvitetut hänen seurastaan; mutta ei siinä sen enempää ole.
+
+MARI. Niin he luulevat, mutta ennenkuin asiasta tietävätkään, joutuvat
+he paulaan.
+
+VILHO. Noo, huonomman vaimon voisi saada kuin Eva on, sillä perinpohjin
+hän on hyvä ihminen. Minua ei hän kuitenkaan ansoihinsa saa, minä kun
+näet jo olen joutunut toisen ansoihin kiinni.
+
+MARI. Hm, kuinka nyt sitten oikeastaan lieneekin sen asian laita? Sinä
+puolustat häntä aina niin suurella innolla, että varmaankin luulen sinun
+häntä vähän rakastelleenkin! Tunnusta vaan!
+
+VILHO. No, totta tosiaankin, etkös ole aina vieläkin mustasukkainen!
+Tuopa vasta on hullunkurista! Ha, ha, ha!
+
+MARI. Eikö mitä, enhän minä sitä enää ole. Mutta koska sinä sen perille
+olet tullut, niin täytynee mun tunnustaa, että ensimmältä kihloissa
+ollessamme väliin todella kävinkin mustissa sukissa; vaan se tuli
+ainoastaan siitä, etten sinua vielä silloin tuntenut niin hyvin kuin
+nyt, kultaseni.
+
+VILHO _(syleilee häntä)_. Niinpä sinä kuitenkin salasit minulta jotakin,
+vaikka äsken väitit aina olleesi täydesti vilpitön minua kohtaan. Nyt
+sinua siitä rankaisen. Katsos näin. _(Suutelee häntä)_.
+
+
+NELJÄS KOHTAUS.
+
+_Edelliset. BLOM (tulee oikealta työpuvussa, hyräillen vanhaa rakkauden
+laulua. Hänen sisääntullessaan huudahtaa Mari: »ah, setä!» ja sieppaa
+työnsä pöydältä; Vilho ottaa sanomalehden jota on lukevinaan)._
+
+BLOM. La, la, la, la -- No no, älkää ilveilkö vanhan sedän kanssa, kyllä
+minä näin kaikki. Ja vaikka en olisikaan mitään nähnyt, pitäisihän
+kuitenkin tietää, ettei Vilho täällä sanomalehtien tähden aamusta
+varhain iltaan myöhään oleskele. Ha, ha, ha, ylös alasin se näkyy
+sinulla olevankin, ha, ha, ha!
+
+MARI. Kuinka sinä saatat olla noin häijy, setä!
+
+BLOM. Olenko minä häijy, vaikka olen sinulle hankkinut niin oivallisen
+ja sievän sulhonkin? Sillä se nyt on varma, että ilman minua et sinä
+häntä ikinä olisi saanut. Ell'emme me Vilhelmin kanssa olisi
+satunnaisesti tulleet tutuiksi klubissa noin kuukausi takaperin ja
+ell'emme siellä olisi joutuneet niin hyviksi ystäviksi, ei hän
+luultavasti koskaan olisi jalkaansa kynnyksemme ylitse astunut. Niin,
+kyllä sinun vaan on minua hänestä kiittäminen, tipaseni!
+
+MARI. Tuota setä aina kehuu. Mutta kuinka te oikeastaan tulitte niin
+hyviksi ystäviksi? Sitä ette vielä ole minulle kertoneet.
+
+VILHO. Minä olin tilaisuudessa tekemään sedälle pienen avun. Hän näet
+oli unhottanut rahakukkaronsa kotiin, ja minä tarjosin hänelle omani.
+Vähäpätöinen asia tykkänään, vaikka setä siitä nosti niin suurta pauhua.
+
+BLOM _(itsekseen)_. Voi sinua, veitikka! _(Ääneen)_. Aivan niin, minä
+olin unhottanut kotiin _(arvellen ja tarkoittavalla silmäyksellä
+Vilhoon)_ -- rahakukkaroni. _(Nuuskaa)_. Prosit, veljeni! Hahaha!
+
+MARI _(uhkaa sormellaan)_. No, setä, setä!
+
+BLOM _(pistää sukkelaan rasian taskuunsa)_. Voi, heikkari!
+
+MARI. Et sinä koskaan muista, mitä olet minulle luvannut, setä.
+
+BLOM. En muista, se on kyllä tosi.
+
+MARI. Sinä olet auttamaton.
+
+BLOM. Myönnetään, myönnetään. Mutta liian kovaa tuo kumminkin on, kun ei
+omassa talossaankaan saa nuuskata.
+
+MARI. Saathan sinä omassa kamarissasi ja verstaassa nuuskata niin paljon
+kuin vaan haluat, ainoastaan minun kamarissani ja täällä vierashuoneessa
+tulee sinun sitä välttää. Siitähän jo olemme sopineet.
+
+BLOM. Mutta kuka sitä voi aina muistaa. Ja sitä paitsi minä nuuskaan
+niin sievästi ja varovasti; harvat niin vähän panevat nuuskaa maahan
+kuin minä.
+
+MARI. Kyllä kaiketi! Siltä näyttävätkin matot ja huonekalut,
+sanomalehdet ja, sanalla sanoen, kaikki paikat täällä kotona. Hyi, ei
+ole mitään ilettävämpää kuin tuo nuuskaaminen! Etkö sinä kuitenkin voisi
+siitä luopua, setä hyvä? Minä silloin pitäisin sinusta kahta vertaa
+enemmän.
+
+BLOM. Äläs vielä, tyttöseni! Siitä ei ilmoisna ikinä mitään tule.
+Kieltäisinkö itseltäni parhaimman iloni tässä maailmassa? Eihän toki;
+ennen sinun vihaasi kannan.
+
+MARI. Mutta en ymmärrä, mitä iloa tuosta nuuskaamisesta voi olla.
+
+BLOM. Sinä et ymmärrä sitä sentähden, kun et koskaan ole nuuskannut.
+Mutta tahdotko, niin kerron sinulle sen hyödyn? Näes! Nuuskaaminen
+elähdyttää sielua ja ruumista, se selvittää ajatukset ja auttaa meitä
+tyytyväisyydellä vastaanottamaan ja kantamaan kaikki harmit ja
+vastukset. Mikä se on, joka aamuisin avaa silmäni unen ummistuksesta?
+Mikäs muu kuin nuuska! Mikä valtuusmiesten kokouksissa antaa minulle
+viisaat ajatukset ja neuvot kaupungin eduksi ja hyödyksi? Ei muu kuin
+nuuska! Mikä estää minua lyömästä tuota Janne lurjusta joka kerran, kun
+hän tärvää minulta jonkun työn? Nuuska, tietysti. Kuka on kumppalini
+yksinäisyydessä, kuka lohduttajani murheessa, ilomestarini kun nauraa
+tahdon? Nuuska -- ja aina vaan nuuska. -- Noh, ihmetteletkö vielä, että
+nuuskaa rakastan?
+
+MARI _(hymyellen)_. Mitä sinä, Vilho, pidät tuosta ylistysvirrestä? Onko
+siinä järkeä vähääkään? Luuletko nuuskan koskaan tuollaisia matkaan
+saavan?
+
+VILHO. Hm, en tiedä. Se kaiketi riippuu tottumuksesta.
+
+MARI. Lienee sen laita niinkuin tupakoitsemisenkin, arvatakseni. Onpa
+tosiaankin onni, ett'et sinä, Vilho, nuuskaa etkä tupakoitse.
+Tupakoitseminen sittenkin voisi käydä laatuun, mutta nuuskaaminen. Hyi,
+se on oikein hirveätä! Eikö ole totta, Vilho?
+
+VILHO. Epäilemättä, epäilemättä. Se on tosiaankin inhottavaa.
+
+BLOM _(alkaa kovasti yskiä)_. Hm, hm!
+
+MARI. Kas nyt on nuuska mennyt sedän kurkkuun! Mutta hyvästi nyt, hyvät
+herrat hetkeksi! Kello on jo kohta kymmenen ja minun täytyy mennä meille
+toimittamaan aamiaista. Hyvästi Vilho.
+
+_(Heittää Vilholle suutelon ja menee vasemmalle)_.
+
+
+VIIDES KOHTAUS.
+
+_Blom. Vilho._
+
+BLOM. Kyllä sinä vaan olet aika veitikka!
+
+VILHO. Vaiti, herran tähden!
+
+BLOM. Semmoinen riivattu veijari? Panee kokoon mokomankin valhejutun ja
+kertoo sen sitten niin tavattomalla viattomalla katsannolla.
+
+VILHO. Älkää puhuko niin kovaa! Hän saattaisi kuulla.
+
+BLOM. Rahakukkaroni olin unhottanut! Ha, ha, ha! No, otetaankos sitten
+pikkuinen penni rahakukkarostamme? Ha, ha, ha! _(Tarjoo nuuskaa)_.
+
+VILHO. Ei, en minä ota.
+
+BLOM. Kyllä sinä nyt olet hieno olevinasi, mutta toista oli silloin, kun
+ensi kerran yksissä olimme. Mahdottoman suuren avun sinä kuitenkin
+minulle teit tuona klubi-iltana. -- Olin juuri istunut pelipöydän ääreen
+ja aioin virkistää voimiani nuuskalla, kun suureksi harmikseni
+huomasinkin nuuskarasiani kadonneeksi. Minä, pöllö, olin jättänyt sen
+nuttua muuttaessani kotiin! Kun ei peluutoveristani kukaan nuuskaa
+käyttänyt, eikä kyypparikaan voinut sitä minulle hankkia, ei tullut muu
+eteen kuin tyytyä siihen, mitä ei auttaa voinut, ja seurata peliä niin
+hyvin kuin voi. Minä tietysti hävisin. Kumppalit nauroivat minulle, minä
+suutuin siitä vielä enemmän ja aioin juuri jättää koko seuran, kun sinä,
+veljeni, kohteliaasti kumartain lähestyit, esittelit itsesi, sanoit
+kuulleesi minun kadottaneen nuuskarasiani ja tarjosit minulle hienoimman
+hajuista havannaa sievimmästä, pienestä hopearasiasta koko maailmassa.
+Olinpa, totta tosiaankin, vähällä langeta kaulaasi pelkästä
+ihastuksesta. Siitä illasta se oli, josta ystävyytemme alkunsa sai.
+_(Tarjoo taaskin nuuskaa)_. Kas niin, ota nyt sentään hyppysellinen sen
+illan muistoksi.
+
+VILHO. En ota, en, tiedäthän setä, ett'en enää käytä nuuskaa.
+
+BLOM. Olet sitä tosin vakuuttanut monta monituista kertaa, mutta en sitä
+lempo vieköön sittenkään voi uskoa. Koska oikeastaan teit tuon suuren
+päätöksen? _(Nuuskaa, varovasti katsahtaen taakseen, laskee rasian
+pöydälle ja niistää kovalla äänellä nenäänsä)_.
+
+VILHO. Samana päivänä sen tein, jona Marini opin tuntemaan. Olinhan jo
+sitä ennen teiltä kuullut, ettei hän voinut kärsiä niitä, jotka
+nuuskaavat ja tietysti tahdoin ennen kaikkea häntä miellyttää.
+
+BLOM. Etkä sen koommin ole kertaakaan nuuskannut?
+
+VILHO. En kertaakaan.
+
+BLOM. Onko se oikein totta? Luota vain minuun ja sano totuus, en minä
+sitä Marille kerro.
+
+VILHO. Uskotte tai ei, totta se kuitenkin on.
+
+BLOM. Vaan eikö ollut hirveän vaikeata jättää tuo vanha, totuttu tapa?
+
+VILHO _(huoaten)_. Totta puhuakseni, tuntui se jotensakin vaikealta,
+setä hyvä.
+
+BLOM. Sen hyvin arvaan, poika parka!
+
+VILHO. Mutta siinä ei mikään auttanut; kuinka olisin muussa tapauksessa
+rohjennutkaan Maria kosia?
+
+BLOM. Vaan millä tavalla siitä kuitenkin saatoit luopua? Kerroppa tuo
+minulle!
+
+VILHO. Varsin yksinkertaisesti. Nuuskan viskasin pihalle, ja rasian
+lahjoitin eräälle ystävälle.
+
+BLOM. Se oli huono keino. Vähitellen sinun olisi pitänyt siitä luopua,
+vähitellen. Saatpa nähdä, sinä vielä kerran aloitat uudestaan! Saatpa
+nähdä!
+
+VILHO. Siitä ei ole pelkoa. Enhän sitä enää haluakaan.
+
+BLOM. Joutavia! Kyllä sinun välistä vieläkin tekee mielesi nuuskaa.
+
+VILHO. No, kyllä tosin. Mutta minä taistelen haluani vastaan, taistelen
+voimieni takaa.
+
+BLOM. Poika poloinen! Eiköhän olisi parasta että tunnustaisit kaikki
+Marille? Kun hän saa tietää, kuinka paljon olet hänen tähtensä alttiiksi
+pannut, ei hän voi sinulta kieltää tuota viatonta nautintoa.
+
+VILHO. Mitä ajattelette, setä! Nytkö sen ilmoittaisin, kun näin kauvan
+olen sen salassa pitänyt! Ei, myöhäistä jo olisi tunnustaa.
+
+
+KUUDES KOHTAUS.
+
+_Edelliset. Janne._
+
+JANNE _(pysähtyy perälle)_. Mestari!
+
+BLOM. No, mitä nyt?
+
+JANNE. Eräs herra tahtoisi antaa mittaa. _(Erikseen mennessään)_.
+Vieläkö hän on täällä, tuo etana!
+
+BLOM. Hyvä, minä tulen. _(Janne menee)_. Niin, seuraa sinä vaan
+neuvoani, Vilho! Ei Mari niin vaarallinen ole kuin luulet, ja kyllä
+minäkin puolestasi puhun.
+
+VILHO. Jumalan tähden, setä hyvä, ei sanaakaan Marille minun
+nuuskaamisestani, jos vähääkään pidätte ystävyydestäni!
+
+BLOM. No no, olkoon sitten sillänsä, jos niin tahdot, mutta kyllä minä
+vaan neuvoisin sinua -- _(menee oikeaan)_.
+
+
+SEITSEMÄS KOHTAUS.
+
+_Vilho (yksinään)_.
+
+VILHO. Tunnustaa hänelle kaikki! Sepä vasta olisi kaunista! Ei hän
+minulle ikänänsä antaisi anteeksi pitkällistä teeskentelemistäni ja
+hänen luottamuksensa ainiaaksi menettäisin. Ei, kun kerran olen valheen
+alkanut, täytyy minun sitä myöskin pitkittää, muuta neuvoa ei ole. Kyllä
+olin kuitenkin aika hölmö, kun en heti rehellisesti kertonut tuosta
+onnettomasta tavastani! _(Istuu sohvaan)_. Niin, niin olin, mutta
+myöhäistä, liian myöhäistä on nyt katuminen. _(Huomaa rasian)_. Kas, kun
+ukko unhotti tänne nuuskarasiansa! _(Ottaa sen käteensä)_. Mitä nyt?
+Mitä aiot tehdä? No, en mitään, en niin mitään. Tätä rasiaa vaan aion
+katsella. Se näyttää olevan vanhanaikainen. Samanlainen oli minullakin
+ennenkuin hopeisen rasiani ostin -- teki näet mieleni keikailla.
+_(Aukaisee kannen)_. Ah, kuinka hyvälle se lemuaa! Ah!! _(Panee rasian
+pöydälle ja nousee äkkiä ylös)_. E, ei -- ei mitään heikkoutta, ei
+mitään heikkoutta! No, mitäpäs siitä! Ei ole vielä mikään onnettomuus
+tapahtunut. Minä en ole sanani syöjä, eikä minua kiusaukset saa
+vietellyksi. Mutta ensiksi täytyy minun valmistua niitä vastustamaan.
+Sitten ei ollenkaan ole vaikeata pysyä lujana. Tahdonpa lystinvuoksi
+oikein koetella itseäni. _(Ottaa rasian)_. Kas tässä! Nyt pidän tuota
+pientä rasiaa kädessäni -- minä aukaisen kannen -- minä tunnen nuuskan
+lemun -- ah! _(Paiskaa kannen kiinni)_. No, otinkos hyppysellistäkään?
+Enpä, enpä ottanutkaan. Niin, minä en ole sellainen raukka, että
+antaisin himoilleni valtaa, sen voin sanoa. Rohkenenpa tehdä saman
+kokeen vielä uudestaankin. _(Aukaisee rasian ja vetää nuuskan lemua
+nenäänsä)_. Ah! Ah! _(Paiskaa kannen kiinni)_. Kas noin! -- Teen sen
+vaikka vieläkin kerran. _(Niinkuin ennen)_. Ah!! -- No, tulkoonpa nyt
+joku sanomaan, ett'ei minulla ole mielen lujuutta! -- Mutta on se
+kuitenkin naurettavaa, että moista mitätöntä asiaa kuin nuuskaamista
+niin tärkeänä pidän -- oikein se tosiaankin on lapsellista. Olipa tuo
+nyt sitten jotakin, jos pistäisinkin joskus vähän nuuskaa nenääni! Mitä
+se tekisi, kun vaan olen varuillani, ettei se tavaksi tule? Ja nythän
+olen jo kokonaisen kuukauden ajan näyttänyt, että kyllä voin olla
+ilmankin, jos vaan tahdon. Ei se miksikään pahennukseksi ole, vaan
+päinvastoin osottaa se sitä suurempaa miehuutta, kun rohkenee jonkun
+kerran palata entiseen tapaansa, eikä tarvitse pelätä, että sen kautta
+uudelleen joutuisi tapansa orjaksi. Hm, ell'en olisi niin vakavasti
+päättänyt, ett'en ainoatakaan kertaa enää nuuskaa käytä, tahtoisin nyt
+suottakin koetella olenko jo tykkänään tuosta himostani päässyt. Ja
+tarkemmin asiata miettiessäni, vaatii *velvollisuutenikin* minua tähän
+kokeeseen, sillä eihän kukaan voi olla varma siitä, jota hän ei vielä
+tutkinut ole. Kun pikkuruisen vaan pistän nuuskaa nenääni, olen heti
+asiasta selvillä. Jos se minulle nautintoa tuottaa, tiedän samassa, että
+mun edeskinpäin tulee yhä olla varuillani, ja ellei se taas tuotakaan
+mitään nautintoa, saan olla varma siitä, että jo olen päässyt tuosta
+pahasta tavastani. -- Mitähän, jos nyt todellakin pistäisin tuota
+rahtuisen nenääni? Koetteeksi vaan. Olisinkohan silloin sanani syöjä?
+Mitä vielä, kun en sitä kerran himon pakosta tee, vaan ainoastaan
+koetellakseni itseäni. Mutta jos sattuisi joku tulemaan? Eikös mitä,
+tuossa tuokiossa se on tehty. Noh, olkoon menneeksi! _(Aikoo juuri
+nuuskata, kun Janne äkkiä astuu sisään. Vilho pistää nuuskarasian
+taskuunsa)._
+
+
+KAHDEKSAS KOHTAUS.
+
+_Vilho. Janne._
+
+JANNE. Onko herra sulhainen nähnyt täällä mestarin nuuskarasiaa?
+
+VILHO. Mestarinko nuuskarasiaa? E-e-ei, en minä muista sitä nähneeni.
+
+JANNE. Kummallista! Hän sanoi jättäneensä sen tänne pöydälle.
+
+VILHO. Vai niin, vai tänne pöydälle? Mutta en minä sitä ainakaan näe.
+
+JANNE. En minä myöskään. _(Erikseen mennäkseen)_. Miksi hän noin
+kummalliselta näyttää -- --?
+
+
+YHDEKSÄS KOHTAUS.
+
+_Vilho (yksin)._
+
+VILHO. Lempo vieköön, kuinka tuo mies minua säikähdytti! Onneksi ei hän
+kumminkaan mitään huomannut. Hän varmaankin olisi heti -- -- -- Mutta
+nyt joutuisasti ennenkuin muita ennättää tulla. Jos asettuisin tuonne
+noiden kasvien taakse, ollakseni paremmin kätkössä. Kas noin; täältä
+minua ei kukaan näe, siitä voin olla varma. Eikös hittoa! Tuolla istuu
+Eva Ruusunen vastapäätä ikkunassaan ja katselee aivan suoraan tänne. No,
+mutta täällä kartiinin takana? Kas, täällä on hyvä, vallan hyvä! Hiljaa!
+luulin kuulleeni astuntoa! -- -- -- Ei, ei, luulottelua se vaan lienee
+ollut. Noniin! _(Nuuskaa kuumeentapaisella kiivaudella)_. Ah, kuinka
+ihanata, kuinka taivaallista! Kuinka, se virkistää ja vahvistaa! Tulen
+aivan kuin toiseksi ihmiseksi! Sydämeni käy niin keveäksi, koko olentoni
+muuttuu! Oi, kuinka onnellinen, kuinka autuas olenkin! Ah! Vielä kerran
+-- ja toinen -- kolmas -- neljäs -- ja viides --!
+
+
+KYMMENES KOHTAUS.
+
+_Vilho. Janne._
+
+JANNE _(kovalla äänellä)_. Prosit, herra hyvä! Ha, ha, ha, ha!
+
+VILHO. Ai! _(Kavahtaa ja pudottaa samassa rasian lattiaan)_.
+
+JANNE. No, herrallako rasia olikin! Ja te, joka ette koskaan nuuskaa
+käytä! Ha, ha, ha, ha!
+
+VILHO. Suokaa anteeksi -- nenäni rupesi vuotamaan -- minun täytyy lähteä
+-- minä -- _(rientää ulos peräovesta)_.
+
+
+YHDESTOISTA KOHTAUS.
+
+_Janne (yksin) _.
+
+JANNE. »Nenäni rupesi vuotamaan!» Kyllä kaiketi! Ha, ha, ha, kissa
+vieköön tuon pässinpään! Kuka olisi häntä älykkääksi luullut!
+Päästäkseen Marin suosioon hän on soimaavinaan nuuskaamista, ja
+kuitenkin hän salavihkaa itse nuuskaa. Eikä Marilla ole asiasta
+aavistustakaan. Tuopa oli hyvä juttu, hahaha! Mutta, peijakas, minäpä
+ilmoitan Marille koko salaisuuden, sen totta tosiaankin teen! Kun vaan
+häntä tapaan, kerron heti kaikkityyni. Saapas nähdä kuinka sitten
+sulhasen käy, ha, ha, ha! Taikka -- en aluksi kerrokkaan asiata suoraan,
+vaan kiusaan häntä ensin vähäisen, koska hän on niin ylpeä, mokomakin!
+No, lempo vieköön, nyt tulee hauskaa, nyt tulee oikein hauskaa! Ha, ha,
+ha! _(Kerää nuuskan rasiaan, jonka sitten pistää taskuunsa)_. Kas,
+tuollapa' hän tuleekin! No, sehän sattui parhaaseen aikaan.
+
+
+KAHDESTOISTA KOHTAUS.
+
+_Janne. Mari._
+
+MARI. Kas niin, nyt on aamiainen valmiina. Mutta missä on Vilho?
+
+JANNE. Hm --!
+
+MARI. Eikö Vilho ole täällä?
+
+JANNE. Kyllä hän täällä oli, mutta taisi tulla vähän kipeäksi.
+
+MARI _(levottomasti)_. Kipeäksi! Mitä sinä sanot?
+
+JANNE. Ei vaaraa mitään. Nenänsä rupesi vaan vuotamaan. Mutta kaiketi se
+jo on lakannutkin, ha, ha, ha!
+
+MARI. Mitä sinä noin naurat?
+
+JANNE. Muuten vaan, kun tuo sulho on niin kovin arka; kun niin vähästä
+säikähtyy.
+
+MARI. Mitä tuossa nyt lörpöttelet? Puhu suusi puhtaaksi!
+
+JANNE. No niin, en minäkään ole sitä ennen uskonut, mutta nyt sen tulin
+näkemään. Kun tulin äsken sisään, seisoi sulhanen tässä ikkunassa ja --
+No, no, sama se, minua tuo ei kumminkaan liikuta. Mutta, lyhyesti
+sanoen, hän parkasi säikähdyksestä minut nähdessään, sanoi ruvenneen
+nenänsä vuotamaan ja töyttäsi kuin nuoli ovesta ulos.
+
+MARI. Mitä ihmettä! Mitä hän sitten teki tuolla ikkunan luona?
+
+JANNE. Ohoh, niin huononako neiti minua pitää, että menisin toisten
+salaisuuksia ilmoittamaan! En toki semmoista tekisi; en varsinkaan kun
+siitä onnettomuuksia voisi seurata, niinkuin tässä kohden tapahtuisi.
+Ohoh, olisinpa silloin aika lurjus!
+
+MARI _(kiivaasti)_. Sano heti asia minulle! En minä siitä kenellekään
+puhu, sen lupaan.
+
+JANNE. En tohdi sitä ilmaista, en millään tavalla; sulho iskisi minuun
+ijankaikkisen vihansa. Kuitenkin varottaisin teitä, neiti, panemasta
+liian suurta luottamusta miehiin ja heidän vakuutuksiinsa, olkoonpa
+sitten mies vaikka oma sulhokin.
+
+MARI. Mitä rohkenet sanoa?
+
+JANNE. En mitään muuta kuin että sulhasenne teitä -- pettää! _(Erikseen
+poismennessään)_. Kas niin, nyt sinulla on hetkeksi miettimistä, senkin
+prinsessa! Ha, ha, ha!
+
+
+KOLMASTOISTA KOHTAUS.
+
+_Mari (yksin)_.
+
+MARI. Pettää minua!? Oma Vilhoni! Voisiko se olla mahdollista!
+Saattaisiko hän olla minulle uskoton! Eikö mitä! Tuo oli vaan Jannen
+juonia. Ja kuitenkin, jotakin perustusta lienee hänellä yhtäkaikki
+ollut, ei hän muuten olisi rohjennut sellaista syytöstä esiintuoda. --
+Vai niin, täällä ikkunan luona siis! Tosin näiden kasvien suojassa on
+hyvä lymypaikka, mutta en täällä mitään epäiltävää voi huomata. Ooh,
+kuinka yksinkertainen olenkin! Hän varmaan puheli jonkun naisen kanssa,
+joka käveli tästä ohitse. Mutta mitä salaisuuksia hän olisi
+kahdenkertaisen ikkunan kautta voinut puhua? Olisivathan silloin kaikki
+muutkin niitä kuulleet. Vaan jos he silmän iskulla vaihtoivat
+ajatuksiaan? Tunnenpa erään rouvan täällä, joka sitäkin kieltä hyvin
+ymmärtää, ja Vilho hänet myöskin tuntee. Vilho on häntä rakastellut,
+niinkuin kaikki muutkin nuoret herrat, vaikk'ei hän sitä koskaan tahdo
+myöntää. -- Ah, mitä näen minä! Tuolla hän istuukin ikkunassaan
+varmaankin odottaen, että Vilho näyttäytyisi! Oi, nyt ymmärrän kaikki!
+Ilkeä, petollinen Vilho! Minä olin siis kuitenkin oikeassa, kun sen
+tapaista hänestä epäilin. Oi Vilho, kuinka saatoit noin teeskennellä,
+kuinka saatoit noin kavalasti pettää uskollisen Marisi!
+
+
+NELJÄSTOISTA KOHTAUS.
+
+_Mari. Vilho (perältä)._
+
+VILHO _(raottaa ovea. Erikseen)_. Hän näyttää olevan yksin. _(Tulee
+sisään)_.
+
+MARI _(erikseen)_. Ah, tuossa hän on!
+
+VILHO. Luulin sinun vielä kyökissä oleskelevan, armas Mari.
+
+MARI _(erikseen)_. Kuinka viaton hän on olevinaan! Oi, petturi!
+
+VILHO. Mutta sinä kenties jo rupesit minua ikävöimään, samoin kuin
+minäkin sinua.
+
+MARI _(erikseen)_. Mikä hävyttömyys! _(Ääneen halveksien)_. No, joko
+nenäsi lakkasi vuotamasta?
+
+VILHO. Nenänikö vuotamasta? _(Erikseen)_. Janne on kielinyt -- minä olen
+hukassa! _(Ääneen)_. Kyllä -- kiitos kysymästä -- kyllä se jo taukosi.
+Eikä se varsin pahasti päässytkään vuotamaan.
+
+MARI. Suotta sinä teeskentelet. Minä tiedän jo kaikki. Janne on minulle
+kertonut. Oi, Vilho!
+
+VILHO. Sinä sen siis tiedät -- _(Rukoillen)_. Armas Mari! Suo minulle
+anteeksi!
+
+MARI _(kylmästi)_. Siis myönnät, että olet minua pettänyt?
+
+VILHO. Tosin sen tein, mutta minä --
+
+MARI. Myönnät, että sulla oli tämä salaisuus jo ennen kuin minua kosit.
+
+VILHO. Paljoa ennen, armas Mari, paljoa ennen.
+
+MARI. Ja kuitenkin rohkenit minut omaksesi pyytää! Oi, kehnoutta!
+
+VILHO. En sitä niin suureksi esteeksi arvannut.
+
+MARI. Et arvannut niin suureksi esteeksi! Oletko järjiltäsi, vai
+pilkkaatko minua?
+
+VILHO. Luulin voivani luopua --
+
+MARI. Mutta nyt huomaat sen mahdottomaksi, niinkö?
+
+VILHO. Sitä en juuri tahdo sanoa, mutta kiusaus oli suuri, ja ihminen on
+heikko. Aikaa voittaen kyllä tapani parantaisin.
+
+MARI. Noin tyynesti hän saattaa puhua!
+
+VILHO. Niin, näethän, minä en tahdo lupauksia tehdä, joita en kentiesi
+voisikaan täyttää.
+
+MARI. Ihmettelen rehellisyyttäsi. Vahinko vaan, ett'et alusta alkaen
+ollut noin suorapuheinen.
+
+VILHO. Siinä tosin tein väärin. Mutta arvaathan, Mari, etten uskaltanut.
+
+MARI. Pelkäsit, tiedämmä, rukkaset saavasi.
+
+VILHO. Enkä juuri sitäkään niin pelännyt, mutta tietysti olisi minulla
+ollut vaikeampi voittaa rakkauttasi.
+
+MARI. Niinkö arvelet! Tosiaankin! Pois, minä en tahdo sinua enää
+nähdäkään!
+
+VILHO. No, mutta kuulehan, Mari, tämä todellakin menee liian pitkälle.
+Tosin olen pahoin tehnyt, mutta --
+
+MARI. Sinä olit minua rakastavinasi, saadaksesi vaan minun rahani. Mene,
+minä halveksin sinua!
+
+VILHO. Mari, kuinka saatat, kuinka julkeat noin sanoa --?
+
+MARI. Tämä hetki on meidät eroittanut. Mene, äläkä rohkene enää tulla
+näkyviini!
+
+VILHO. Mutta Mari! Maltahan toki mielesi! Semmoisesta vähäpätöisestä
+asiasta -- --!
+
+MARI. _(Ottaa kihlasormuksen sormestaan ja heittää sen
+ylenkatseellisesti Vilholle)_. Tuossa on sormus! Pidä se muistona
+tyttöhupakosta, joka sinua niin lämpimästi rakasti, vaan jonka sinä niin
+armahtamatta petit! Oi, Vilho --! _(Puhkeaa itkuun ja rientää
+vasempaan)_.
+
+
+VIIDESTOISTA KOHTAUS.
+
+_Vilho (yksin) _.
+
+VILHO. Mutta, Mari, kuulehan toki! Saatatko todellakin olla noin kova?
+Mari! -- Ei, hän ei minua enää kuule. Voi, onnetonta, minua! Voi, miksi
+en voinut olla koskematta tuohon kirottuun rasiaan! Noin minun nyt kävi!
+Ja itse olen kaikkeen syynä. Oi surkeutta, oi kauheata onnettomuutta,
+jota varmaankaan en kantaa voi!
+
+
+KUUDESTOISTA KOHTAUS.
+
+_Vilho. Blom._
+
+BLOM _(nuuskaten)_. Mainio herra, tuo! Ei tinkinyt eikä kysellyt
+edeltäpäin työpalkkaa, niinkuin muutamat nykyaikaan ovat tavakseen
+ottaneet. No mitä nyt, kuinka sinä noin surkealta näytät, poikaseni?
+
+VILHO _(ottaa nolomielisenä lakkinsa ja aikoo lähteä)_. Hyvästi nyt,
+setä kulta!
+
+BLOM. Mitä aiot? Eikö sinun pitänyt syömän aamiaista täällä?
+
+VILHO. Ei mitään aamiaista enää! Hyvästi vaan ja kiitoksia kaikesta
+hyvyydestänne ja ystävyydestänne!
+
+BLOM. Mitä hullua! Tämähän on niin juhlallista kuin ijäksi talosta
+lähtisit. Mitä täällä on tapahtunut?
+
+VILHO. Välimme on rikkoutunut.
+
+BLOM _(osottaa itseensä)_. Meidänkö välimme?
+
+VILHO. Ei vaan Marin ja minun.
+
+BLOM. Marin ja sinun?
+
+VILHO. Niin, näethän _(ottaa sormuksen lattialta)_ -- tuossa on
+kihlasormus -- hän heitti sen pois -- hän ei siitä enää huoli -- minä en
+enää ansaitse sellaista tyttöä kuin Mari on -- minä olen häntä
+loukannut, pahoin loukannut. _(Nyyhkii ja pyyhkii silmiään kädellään)_.
+
+BLOM. Lempo vieköön, jos minä tätä ymmärrän! Selitä tarkemmin, puhu
+suusi puhtaaksi, sanon minä!
+
+VILHO. Suoraan sanoen, minä panin nuuskaa nenääni ja hän -- Voi, voi, en
+minä voi sitä kertoa --!
+
+BLOM. Mitä hittoa! Koska se tapahtui?
+
+VILHO. Vast'ikään. Setä unhotti tänne nuuskarasiansa, kiusaus oli niin
+suuri, minä en voinut sitä vastustaa, vaan pistin tuota kirottua
+hiukkasen nenääni. Janne samassa tuli sisään ja näki toimeni.
+Hämmästyneenä juoksin minä ulos, ja kun tulin takaisin, oli Mari täällä
+ja tiesi kaikki. _(Nyyhkii)_. Uh-uh-uh!
+
+BLOM. Ja sentähden hän antoi sormuksen sinulle takaisin?
+
+VILHO. Ei mitään muuta syytä hänellä ollut.
+
+BLOM. Luulen sinun laskevan tässä leikkiä kanssani, mies!
+
+VILHO. En, lempo vieköön, laskekaan; se valitettavasti on täyttä totta.
+Tiedättehän itsekin, kuinka hän inhoo nuuskaamista. Hän sanoi minua
+teeskentelijäksi ja petturiksi, soimasi minun kosineen häntä rahojen
+tähden, sanoi halveksivansa minua, kielsi minua tuon koommin tulemasta
+hänen näkyviinsä, ja mitä kaikkea hän lieneekään lausunut. Uh -- uh!
+
+BLOM. No, kaikkia kuulla pitää! Mutta odotahan! Missä hän on nyt? Kyllä
+minä hänelle lakia luen, minä!
+
+VILHO. Älkää herran tähden! Viatonhan Mari on. Syy on minun, ainoastaan
+minun. Minkätähden hänelle valehtelin? Minkätähden en hänelle heti
+totuutta ilmaissut? Minun on syy, ainoastaan minun!
+
+BLOM. Senkin kiukkunenä! Vai niin, vai rahojen tähden! Tahtoisin tietää,
+mitä rahoja hänellä on. Mutta varrohan! Ellei tyttöletukka ota sanojaan
+takaisin, ei hänen pidä penniäkään perimän, se olkoon sanottu, ei niin
+penniä! _(Huutaa)_. Mari, tulehan tänne!
+
+VILHO. Mitä ajattelette setä! Antakaa taivaan nimessä minun ensin pois
+päästä.
+
+BLOM. Ei paikastakaan! Sinä jäät tänne.
+
+VILHO. Minäkö? En, vaikka maailma repeisi.
+
+BLOM. Sinä jäät tänne, sanon minä. Mari, tule heti tänne, minä tahdon
+sinua puhutella.
+
+VILHO. Minä kiidän tieheni. Jääkää hyvästi!
+
+BLOM _(sieppaa lakin hänen kädestään)_. Mene nyt, jos tahdot!
+
+VILHO. Setä --!
+
+BLOM. Etkö sinä kuule, Mari?
+
+VILHO. No, minä sitten kätkeyn näiden kasvien taakse, sillä hänen
+näkyviinsä en saa mennä. Oi, mikä päivä tämä on, mikä onneton päivä!
+
+BLOM. Mari! Kuinka monta kertaa täytyy huutaa, ennenkuin saan sinut
+tulemaan? _(Laskee lakin kädestä tuolille)_.
+
+
+SEITSEMÄSTOISTA KOHTAUS.
+
+_Mari. Blom. Vilho (kasvien takana); sitten Janne._
+
+MARI _(oven takana)_. Oletko yksin, setä?
+
+BLOM. Niin olen.
+
+MARI _(kuin edellä)_. Onko Vilho mennyt?
+
+BLOM. Hän on mennyt.
+
+MARI _(tulee ja heittäytyy Blomin rintaa vasten)_. Setä, oi setä, minä
+olen onnettomin tyttö maailmassa! En enää milloinkaan saata iloinen
+olla! Ei, setä, tuota pikaa saat minut kätkeä turpeen alle!
+
+BLOM. Hm, oma syysi, lapsi raukka. Kuka sinun käski olemaan semmoinen
+tuittupää.
+
+MARI. Onko Vilho kertonut?
+
+BLOM. Tietysti hän sen kertoi. Poika parka on vallan epätoivossa. Hyi,
+häpeä toki vähän, Mari, antaessasi rukkasia niin kunnon miehelle kuin
+Vilho on! Nyt olet hänet ijäksi onnettomaksi saattanut.
+
+MARI. Kunnon miehelle? Kavala petturi hän on!
+
+BLOM. Opi paremmin punnitsemaan sanojasi, tyttöseni! Jos hänellä onkin
+vähäinen salaisuus ollut, ei hän sentähden petturin nimeä ansaitse.
+
+MARI. Kuinka saatat sellaista puolustaa, setä? Eikö hän petturin nimeä
+ansaitse, kuin sillä tavoin teeskentelee ja on minua rakastavinaan,
+vaikka sydämensä on toisen oma.
+
+BLOM. Hä? Toisen oma?
+
+MARI. Niinpä kyllä. Eikö hän sitä sinulle tunnustanut?
+
+BLOM. Ei -- eikä -- Varsin toista hän minulle kertoi --
+
+MARI. Hän on siis pettänyt sinutkin. Eva Ruususta, tuota ilkeää
+virnakkaa hän lempii.
+
+BLOM. Eva Ruususta! Kuka on sinulle semmoista kertonut!
+
+MARI. Janne minua varoitti. Hän sanoi Vilhon minua pettävän, ja sisään
+tultuaan Vilho itse tunnusti kaikki. Oi, setä kulta, peitä minut mustaan
+multaan, turpeen alle!
+
+BLOM. Niin minä olen kuin puusta pudonnut! Minulle hän vallan toista
+puhui.
+
+VILHO _(tulee esiin)_. Armas Mariseni! Mikä erehdys!
+
+MARI _(huutaa ja irtautuu Blomista)_. Ah, hän onkin täällä, setä!
+
+BLOM. Niin, puhdista itsesi nyt, jos voit poikani.
+
+VILHO. Armas Mariseni! Enhän voinut aavistaakaan, että sinä Eva
+Ruususesta puhuit. Luulin sinun vallan toista tarkoittavan.
+
+MARI. Ketä toista!
+
+VILHO. Hm --!
+
+MARI. Kehenkä siis on mielesi hehkunut jo aikoja ennen kuin minua kosit?
+
+VILHO. Uh -- uh -- täytyykö minun se sanoa?..
+
+MARI. Kenestä on sinun mahdoton luopua? Sano suoraan!
+
+VILHO. Nuuskasta, armas Mariseni, nuuskasta vaan ja -- sinusta!
+
+MARI. Nu -- nuuskasta!?
+
+BLOM _(nauraa täyttä suuta)_. Ha, ha, ha! Hyvä juttu! Ha, ha, ha!
+
+MARI. Mitä? Nuuskaatko sinä?
+
+VILHO. Valitettavasti niin teen. Ja Janne sattui näkemään, kuinka äsken
+tuolla kasvien takana --
+
+MARI. Ah, sinä et siis rakastakaan ketään toista? Nyt ymmärrän kaikki.
+Oi minä häpeän, minä häpeän --! _(Kätkee kasvonsa käsiinsä)_.
+
+BLOM. Ha, ha, ha! Tässä nähdään mustasukkaisuuden seuraukset. Ha, ha!
+
+VILHO. Ja puuttuvan totuuden seuraukset myöskin. Armas Mari! Otatko
+minun jälleen armoihisi ja etkö närkästy, jos kerran tai kaksi
+pistäisinkin nuuskaa nenääni? Huomaan, ettei siitä tavasta niin helppo
+ole luopua kuin luulin.
+
+MARI. Älä siitä enää mitään hiiskahda, vaan sano, voitko pahan
+käytökseni unhottaa ja anteeksi antaa?
+
+VILHO. Vielä sitä kysyt! _(Sulkee Marin syliinsä)_.
+
+BLOM. Kas niin! Sovinto on tehty, ja sen päälle otamme hiukan nuuskaa.
+_(Tarjoo Vilholle)_. Tee niin hyvin! _(Janne tulee perältä)_.
+
+VILHO. Ei, kiitos! En huoli tällä kertaa.
+
+MARI. Ota vaan, jos mielesi tekee, ota vaan!
+
+VILHO. En huoli. Tänä päivänä siitä jo olen kylläkseni saanut.
+
+JANNE _(ojentaa kätensä ottaakseen nuuskaa)_. Jos minä saan luvan --?
+
+BLOM. Sinä! _(Lyö häntä korvalle)_. Tuossa on sinulle nuuskaa! Sinä koko
+tämän rettelön sait toimeen, lurjus!
+
+JANNE _(pitää poskestaan)_. Ai, ai! Minkä rettelön?
+
+_(Esirippu putoaa nopeasti)_.
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Mestarin nuuskarasia, by Robert Kiljander
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MESTARIN NUUSKARASIA ***
+
+***** This file should be named 15969-8.txt or 15969-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/5/9/6/15969/
+
+Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+*** END: FULL LICENSE ***
+
diff --git a/15969-8.zip b/15969-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..1f197e9
--- /dev/null
+++ b/15969-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..a33a394
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #15969 (https://www.gutenberg.org/ebooks/15969)