diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 15967-8.txt | 1159 | ||||
| -rw-r--r-- | 15967-8.zip | bin | 0 -> 23378 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 15967-h.zip | bin | 0 -> 248511 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 15967-h/15967-h.htm | 1183 | ||||
| -rw-r--r-- | 15967-h/images/suomen1.jpg | bin | 0 -> 107805 bytes | |||
| -rw-r--r-- | 15967-h/images/suomen2.jpg | bin | 0 -> 116597 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
9 files changed, 2358 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/15967-8.txt b/15967-8.txt new file mode 100644 index 0000000..10e0983 --- /dev/null +++ b/15967-8.txt @@ -0,0 +1,1159 @@ +The Project Gutenberg EBook of Suomen maan Meripedot, by Gustaf Erik Eurén + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Suomen maan Meripedot + maalikuvilla selitetyt + +Author: Gustaf Erik Eurén + +Release Date: June 1, 2005 [EBook #15967] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN MAAN MERIPEDOT *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm, images by +Helsinki University Library. + + + + + + + + + +Suomen maan Meripedot + +maalikuvilla selitetyt. + + +[Kirjoittanut Gustaf Erik Eurén.] + + +Turussa 1855, +J. W. Lillja & Co. kirjapainossa. + + +Imprimatur: C. A. Sanmark. + + + + +Johdanto. + + +Meripedot ovat kahta heimoa, #hylkeet¤ ja #mursut¤. + + + + +Hylkeet. + + +Hylkeillä on etuhampaita ylisessä leuassa 6 ja alisessa 4, eli ylisestä +4 ja alisessa 2. Kulmahampaat ovat pitkät ja puikkomaiset, mutta huulet +peittää ne täydellisesti. Sivuhampaita on ylhäällä ja alhaalla +kummallakin puolella 5, ainoasti yhdellä suvulla on 4. Raatohammasta ja +kuhlohampaita ei ole näillä ollenkaan. + +Jalkoja on 4, uimaan soveliaat, mutta ruumista kantamaan kelvottomat. Ne +ovat aivan lyhyt; etujalat pistävät ulos sivullepäin ja takajalat +taanpäin. Kynsiä on 5 ja niiden välissä kesi uimisen tarpeeksi. + +Ruumis on muutoin jäykkä ja vähä latistetun munan kaltainen, karvoilla +peitetty. Häntä on aivan lyhy. + +Kielen pää on kahden haarainen. Korvalehtiä ei ole ollenkaan ja korvan +aukko on aivan vähäinen. Sieramet saattaa hän avata suuriksi ollessansa +veden päällä, mutta vetää peräti kokoon sukeltaissansa. Viiksit ovat +tukevat ja latistetut. + +Hylkeet ovat aivotut enimmästi vedessä elämään, jonka mukaan heidän +ruumiinsakin rakennus on muodostunut. Ruumis pitkämäinen, vähän +latistettu ja molemmat päät kapenevaiset, jalat lyhyt ja melkein kuin +kalain uimukset. + +Hylkeet elävät erinomattain meressä, sekä jäämeressä että niiden +lahdissa. Muutamat kulkevat meristä pitkin virtoja ylöspäin ja tulevat +niin järviin, joista he eivät enää löydä tietä takaisin. Niin löytyy +hylkeitä suomenki sisävesissä, Saimassa ja Ladogassa. + +Hylkeet ovat paljo maapetojen kaltaiset sekä rakennuksensa että elämänsä +suhteen. Heillä ei kuitenkaan ole raatohammasta. Hylkeet elävät +enimmiten laumoissa. He syövät eläviä vesi-eläimiä tuoreeltansa, +erinomattain kelpaa heille kalat, ankeriaiset ja myös puutteessa +huonommatki vesi-elävät. Usein sieppavat he saaliinsa veden pohjasta ja +tekevät sitä niin äkisti että samassa seuraa kiviäki heidän mahaansa, +jossa niitä usein löydetään. Enimmästi on vatsa alaspäin, mutta usein +kääntävät he myös vatsansa ylöspäin, jossa tilassa he usein sieppaavat +saaliinsa. + +Myös kesyttymisen vuoksi ovat hylkeet maapetojen kaltaiset. Ne ovat +melkein yhtä huokiat kesyttää ja opettaa kuin koirat. He suostuvat myös +ihmisiin yhtä hyvin kuin koirat, joiden virkaa he myös oppivat +toimittamaan. Kesyttynyt hylje seuraa uiden isäntänsä venettä; pysättyä +nousee hän veneesen ja vartioitsee sitä niinkuin koira kuormaa isäntänsä +pois ollessa. Hylkeet kalastavat sekä itsellensä että isännällensä. He +leikittelevät mielellänsä niinkuin koirat ja ottavat hyvin mielin +vastaan ihmisen liehakoitsemisia. Joka tahtoo tämmöisen hylkeen saada, +hän ottakoon hylkeen penikan ja antakoon sen vaan olla ihmisten parissa. + +Hyljetten uidessa ovat etujalat kylkeen liitetyt; ainoasti kääntäissä on +etujalka airona liikkeellä. Takajalat ovat hänen kuljettajansa, joiden +voimalla hän kulkee ihmeellisen nopiaan. Usein nähdään hän vähän ajan +perästä nousevan kaukana siitä, missä hän meni alas. Hänen täytyy usein +tulla veden pintaan hengittämään, muutoin ei hän taida elää vedessä. + +Toisinaan nousevat hylkeet kuivalle, joko maalle eli jäälle, ja tahtovat +siinäkin kuljeskella, vaikka se on heille vaikia; sillä heidän jalkansa +ovat luodut uimiseksi eikä käymiseksi; heidän jalkansa eivät kannata +ruumista, niin kuin muiden imettäväisten eläväin. Jos he kuivalla +tahtovat paikastansa siirtää, täytyy sen tapahtua matojen tavalla eli +matelemalla. Heidän täytyy vetää peräpuolen ruumistansa eteenpäin että +tulevat köyryyn ja sysäävät sitte etupuolen ruumista eteenpäin; taas +uudestansa vetävät he takapuolen kokoon ja viskaavat sitte etupuolen +eteenpäin j. n. e. Tässä eivät he luota ainoasti etujalkainsa, vaan myös +rintansa päälle. Imettäväiset maa-elävät sitä vastaan kulkevat sillä +tavalla että he aina luottavat kahden jalan päälle, koska toiset kaksi +siirretään eteenpäin. Hylkeen kulku kuivalla näyttää kuin +kuupakkajuoksu. Lumisessa maassa pääsee hän joksikin nopiasti +kuupakoitsemaan. + +Pohjaisimpain kansain ainoa rikkaus on hylje, joka heille antaa kaikki +heidän tarpeensa. Hylje on heille yhtä suuresta arvosta kuin +sivistyneitten kansain kaikki elukat yhteensä. Grönlantilaisen koko +maallinen onni eli onnettomuus tulee siitä kuinka hyvin he hylkeitä +saavat. Kuin Kristin opin saarnaajat ensin tulivat Grönlantiin ja +kuvailivat ihmisille taivaan autuaallisuutta, iloa ja riemua, huusivat +he kohta: tottahan siellä sitte on kyllin hylkeitä! Hylkeet ovat +ikäänkuin heidän koti-eläimensä, liha ja rasva syödään; rasvasta saadaan +vielä valoa ja lämmintä; nahka antaa veden pitävän, lämpimän vaatteen ja +rekiä päällisen veneillekin että ne tulevat aivan pitäviksi; nahasta +tehdään vielä huoneita ja suksien alustimia; suonista saadaan lankaa; +suolista tehdään paitoja, purjeita ja akkunoita; luista askaroitaan +kaikenlaisia kovia tarvekaluja. + +Grönlantilaiset pyytävät hylkeitä keihäällä, jonka päässä on nuora ja +nuoran päähän on sidottu rakko täynnä ilmaa. Keihäässä on terä ja +terässä vääkkä. Keihään pistettyä sukeltaa hylje, mutta rakko estää ja +tekee sukeltamisen vaikiaksi; se näyttää myös aina mihin hylje kulkee +että taidetaan sitä seurata. Maalla ja jäällä lyödään se kapulalla +kuoliaksi. Sillä ei hylje tarvitse muuta kuin pienen kolauksen kuonoonsa +ennenkuin hän siitä kuolee, jos vaan lyöjä osaa oikian paikan. + +Emme tiedä jos meidän maassa missään käytetään rakkoa keihään perässä, +mutta luulisimme sen hyväksiki neuvoksi hylkeen pyytäjille. + +Eskimolaiset Amerikassa pyytävät hylkeitä kummasti. Tietysti on +hylkeellä läpi jäässä talvella, johon hän tulee hengittämään. Siitä +tulee hän myös ylös synnyttämisen ajalla ja jättää penikkansa aina +aluksi kuivalle. Mutta vähänki vaaran havaitessa pulkahtaa hän äkisti +veteen. Kaksi Eskimolaista ovat nyt yhdessä toimessa; toinen pitää +kaukana erinomaista ääntä, jolla hän houkuttelee hylkeen kuulemaan +sinnekäsin; toinen juoksee toisaalta hylkeen luoksi ja koppaa hänen +kuoliaksi. Houkuttelia on aina tuulen puolella ja juoksia kulkee +vastatuuleen; muutoin haistaisi hylje pian lähenevän ihollisensa. + +Suomessa on hylje meren rannoilla hyvin rakastettu ja häntä pyydetään +sekä Itämeressä että suomen- ja Pohjanlahdissa. Moni ihminen ansaitsee +siitä elatuksensa. Talvella helmikuun lopulla ja maaliskuun alulla +lähtevät saarelaiset joukottain hylkeen pyyntiin. He kulkevat ulos +merelle usein monet penikulmat, kuinka kylmä talvi on ja meri on jälkeen +kauvas jäätynyt. Sillä hylje ei saa silloin tarpeellista aventoansa +pysymään auki lähellä maata, jossa jää käy kovin paksuksi. Joukossa on +useampia miehiä 3--7, jotka vetävät perässänsä venettä, jolla on valtoin +köli eli #rouki¤. Aina matkan pituuden mukaan otetaan ruokaa joko +muutamaksi päiväksi eli välistäin pariksi viikoksi. Itse pyytäminen +tapahtuu monella tavalla. + +Syksyn myrskyt kokoovat usein suuret läjät jäitä yhteen että meri +näyttää ikäänkuin pieniä vuoria ja lumittuneita kiviläjiä täynnä. +Tavallisesti on näitä enimmiten lähellä sulan rajaa; sentähden tulevat +hylkeet näiden sekaan poikimaan. Koirat ovat penikkain kanssa hyvät; +penikat eli #kuutit¤, niinkuin heitä kutsutaan, eivät vielä pääse omin +voimin veteen, ja ovat siis pyytäjäin suora ja helppo saalis. Kuuttien +avulla pyydetään sitte emiäkin sillä tavalla, että #kuutin rauta¤ eli +koukku pistetään kuutin selkänahan alitse ja sen siima lävistetään nahan +alitse jalkain välitse; nyt päästetään kuuti tehdyssä lävessä uimaan ja +houkuttelemaan äitiänsä, joka useimmasti tuleeki jo 10 minutin kuluessa, +mutta välistäin puolen eli noin tiimanki kuluttua, välistä ei ollenkaan. + +Pyssymies panee itsensä piiloon ja houkuttelee äänellänsä taikka +viheltämällä hylkeitä lähenemään että hän saa ampua. Pyssy on paras ase +hylkeen pyynnössä; se on luodipyssy, mutta semmoinen että mannermaan +pyy-ampujat sitä pelästyisivät nähdessänsäkin. Sen pyssyn piippu painaa +leiviskän; sen mukaan ovat muutki osat, tukki, lukku, siiat, helat, +kiskot ja rautainen laastikku, että tämä kokonansa taitaa painaa 5 eli 6 +leiviskää. Sentähden ei tällä ammutakaan vapaalla kädellä, vaan jonkun +kappaleen päälle luottain. Suurisaarelaisilla on erityinen raudasta +tehty ase täksi tarpeeksi, jonka he kutsuvat #harkki¤, jonka alinen pää +pistetään seisomaan jäähän. Mutta kyllä ovat hylkeen ampujat myös tarkat +eivät mies muistossa he ammu turhaan. Heidän koettelemuksensa on +semmoinen että maaliksi pannaan veitsen terä, jota vastaan hän ampuu +kuulan halki 200 askeleen päästä. Myös ammutaan hylkeitä 400 askeleen +päästä, vaikka harvoin niin pitkältä ampua tarvitaan. Vaikka ampujat ja +pyssyt omat kyllä tarkat, pääsee kuitenki hylje välistäin karkuun; sillä +hylkeen täytyy aina ampua suoraan kuoliaksi, muutoin menee hän, jos +vähäkin voimaa on, veteen ja katoo ijäksi päiväksi. + +Vielä hiljempään talvella, koska jää repee roukkoihin, kulkevat hylkeen +pyytäjät ja hakevat saalista; tässä on aina katsominen että saadaan +hylje tapetuksi ennenkun se pääsee alas roukosta taitto avennostansa. +Häntä tapetaan kirveellä, keihäällä taikka muulla käden varalla. + +Ahvenanmaalla pyydetään paljo hylkeitä, ja erittäin on Kökarin kappeli +merkillinen siitä ettei koko seurakunnassa ole peltoa, sillä pellon +viljelyksen aikana ovat he merellä hylkeen ja kalan pyynnössä; Itämeri +on heidän peltonsa. Talvella ei nämät vie myötänsä venettä, vaan kelkan, +jolla he vetävät ruokansa ja aseensa merelle ja hylkeensä kotiin. Heillä +on myös hyvä ase keihäässä, jolla on vääkkä. Tällä aseella tavoitetaan +aina hylkeen päätä. Tapahtui kerran että pyytäjä pisti tämän suureen +hylkeesen eikä piste ollut kuolettavainen; mies istui veneessä ja hylje +riensi uimaan kaikin voimin ja tahtoi vetää veneen etupään veden alle; +miehellä oli täysi työ pidättää veneen vaipumasta, ennenkuin hylkeen +veri oli vuotanut ja hän tullut voimattomaksi. + +Eräs pyytäjä keksi hyvän neuvon tulla hylkeitä lähelle. Hän oli myös +jäneksen pyytäjä ja vaatetti sekä itsensä että pyssynsä ja kelkkansa +umpi-valkoisiksi jäneksen nahoilla. Tässä tilassa eivät hylkeet häntä +kamoksuneet, vaan hän lähestyi heitä niin ettei tarvinnut monesti pyssyä +laukaistakaan; hän vaan koppasi heitä totutulla tavalla kuonon päälle. + +Hiljaan keväällä jäiden lähteissä on tavallisesti hyvä hylkeen saalis; +silloin ovat hylkeen pyytäjät liikkeellä ja heillä on aina vene myötä; +mutta välistäin lohkee suuri jään kappale erillänsä ja ne ihmiset, jotka +osaavat olla sen päällä kaukana veneestä, tulevat kovaan pulaan. Moni +hukkuu surullisesti sillä tavalla. Sentähden he aina eroitessansa +veneessä tiedustelevat onko vaara läsnä; he päästävät jotakin, esim. +leivän muruja, veteen, ja jos niillä on halu kulkea ulospäin, arvaavat +siitä että vesi juoksee ulospäin mereen ja vie seurassansa jään +lohkareita. Silloin ei ole erkaneminen kauvas veneestä. + +Tähän aikaan keväällä tulee mannermaalta paljo susiakin merille, tieten +silloin olevan hyvän hylkeen saaliin. Mutta nämät eivät ymmärrä ihmisen +tavalla vartoa jään lohkeamista, vaan jäävät usein joukottain erinäisten +jääkappalten päälle, jotka kulkevat ulos valtamereen. Sen havaittuansa +nousee huuto ja ulvominen, jonka kaltaista tuskin on kuultu muualla. +Sitte he katoovat meren valtaan jäiden sulatessa. + +Tästä jo ehkä näkyy että hylkeen pyynti on ihmisillekin vaarallinen. +Niin tapahtuukin niissä usein vahingoita, vaikka ihmiset kyllä tuntevat +meren luonnon ja omituisuudet. Suuret, virstan ja penikulman suuret jään +kappaleet eriävät rantajäistä, eivätkä ihmiset, jotka näiden päällä +ovat, useinkaan tiedä ennenkuin ovat kauas maajäistä eroitetut. Jos nyt +tuuliki aina viepi merelle kohden, sulaa vihdoin jää ja ihmiset ovat +onnettomat. He löytämät meressä hautansa. Toisinaan saavat he kulkea +jäiden seurassa meren toiselle rannalle ja tulevat monen nälkäpäivän +jälkeen vieraisin maihin. Ahvenanmaalta on sillä tavoin tullut ihmisiä +sekä Kuurin maan että Gottlannin rannoille, Itämeren toisella puolella. +Kerran tuli muutamia hylkeen pyytäjiä Kökarin kappelista sillä tavalla +Kuurin maan rannalle; he olivat nälästä ja vilusta puolikuolleena, mutta +armahtavaiset ihmiset havaitsivat heidän, pitivät murheen ja palauttivat +heidän henkiin. Aikoja kului eikä heitä kuulunutkaan kotiin. Sukulaiset +surivat ja tekivät niinkuin täällä usein tehdä saadaan: he menivät papin +luokse, kertoivat asian ja pyysivät hänen tekemään kiitoksen heidän +menostansa toiseen elämään. Pappi teki mitä pyydettiin, mutta samana +sunnuntaina tulivat nämät kaivatut ihmiset kotiin ja laskivat rantaan +aivan kirkon lähellä; sillä Kökarin kirkko on saaren rannalla. Toisella +mielellä menivät he kirkkoon, mutta taitaapa kukin arvata heidän +mielensä kuin kuulivat heidän kuolematansa siunattavan ja siitä +Jumalalle kiitosta tehtävän. -- Monta Virolaista tulee samalla tavalla +suomen rannoille. Mutta niin on ihmisen luonto ettei mikään häntä taida +eroittaa siitä elämän laadusta, jonka hän on isiltänsä oppinut ja +johonka luonto on hänen määrännyt. Niin on se kaikissa muissakin +kohdissa. + +Kesällä on hylkeen pyynti melkein mitätön. Silloin on häntä vaikea +lähestyä; silloin on myös hän laihimmallansa. Kuitenki ottaa ampuja aina +merelle mennessänsä pyssyn mukaan; sillä usein onnistuu kuitenki hylje +tulemaan hänen tiellensä. + +Hylkeen nahka kuivataan naulattuna laattiaan leveällänsä ja kelpaa +moniin tarpeisin. Hylkeen pyytäjät tekevät niistä kenkiä, joissa ei ole +yhtään saumaa, ja jotka siis pitävät veden aika lailla. Saarelaiset +syövät aina lihan, vaikka se on hylkeenrasvanen; toiset tottumattomat +keittävät ensin ulos rasvan ja syövät sitte. Saarelaiset myös paistavat +vedessä rasvan liiskoja, joita he pitämät herkkuna. Kuutin lihaa +kiitetään aivan herkkumaiseksi. Parhaan voiton antaa kuitenki silava; se +maksaa 10 kopekkaa hop. naula ja hyvästä hylkeestä saadaan 8--12 +leiviskää. Sillä voidellaan nahkoja kaikesta laista. + +Kaikilla hylkeillä on paksu silava lihan ja nahan välissä. Hyljettä +nylkeissä seuraa silava nahkaa ja eroitetaan siitä. + +Naaras-hylje ei kanna vuoteensa koskaan muuta kuin yhden penikan, joka +syntyissänsä on peitetty hienoilla karvoilla, jotka ovat melkein kuin +hieno villa. Niin kauan kuin kuutti tätä kantaa, ei hän mene veteen, +vaan pysyy kuivalla ja emä tuo hänelle ruokaa. + +Hylkeitä on kaikissa merissä. Pohjan merissä on 6 erilaija, joita +oppineet eroittavat kolmeen sukuun + +I. Ne, joilla on 6 etuhammasta ylisessä leuassa ja 4 alisessa, ja joilla +on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 5 sivuhammasta, joilla +kaikilla on kaksi juurta. Viikari, Norppa, Grönlannin hylje ja +partahylje. + +II. Ne, joilla on 6 etuhammasta ylisessä leuassa ja 4 alisessa, ja +joilla on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 2 sivuhammasta, +joista ainoasti kahdella takamaisella on kaksi juurta. Halli. + +III. Ne, joilla on 4 etuhammasta ylisessä leuassa ja 2 alisessa, ja +joilla on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 5 sivuhammasta, +joilla kaikilla on ainoasti yksi juuri. Lakkinorppa. + + + + +1. Viikari eli Lahtilainen. + +(Kuva 1) + + +Ruumis on kirjava, mustan ja vaalean, eli ruskean ja keltaisen näköinen, +pitkin selkää mustempi; ympäri silmiä vaalea yhden näköinen rengas. Sen +mitta täysikasvaneena on lähes 3 kyynärää. + +Tämä hylkeen lai on kyllä tavallinen ja nähdään usein. Se tavataan +pitkin Ruotsin ja Norjan rantoja, Itämeren lahdissa, Suomen ja Pohjan +lahdissa. Myös Frankriikin länsirannalla on se tavallinen, samaten +Englannin, Islannin, Grönlannin ja Amerikan rannoilla. Se asuu kyllä +lahdissa (josta nimiki tulee; Ruotsin sana: #vik¤ on suomeksi #lahti¤), +saaristoissa, virtain suussa j. n. e. mutta ei nouse ylös virtoihin eikä +järviin. Kiville ja karille nousee hän lepäämään ja kuuttiansa +imettämään. Talvella pitää hän salan aukon, jossa hän käy hengittämässä; +myös on hänellä suurempi avento, josta hän nousee jäälle. + +Tämä lai ei elä suurissa laumoissa; ainoasti muutamia tavataan koossa. +Mutta syyskuulla kiiman aikana kokoontuu hän suurempiin laumoihin. + +Tämä lai synnyttää kesäkuulla ja kuutti on jo äitinsä kohdussa +kadottanut villapukunsa että se syntyissänsä jo on melkein äitinsä +muotoinen. + +Tätä pyydetään tavallisesti sillä tavoin että häntä vartotaan kivellä +eli karilla, jossa hän lepää, ja ammutaan kuulalla. Parahiten käy tämä +laatuun varhain aamulla eli hiljaan ehtoolla, eli puolipäivän helteessä. +Mutta saa ampuja olla hyvin varokas ja tarkka; sillä viikari on suuri +pelkuri. Näillä on aina omat kivensä ja karinsa, joille he nousemat +lepäämään vähä ennen auringon laskua ja makaavat siinä koko yön kello 7 +eli 8 asti aamulla. Usein tappelevat he keskenänsä ja purevat toinen +toisiansa, kuin samalle kivelle pyrkivät. Ampuja tekee itsellensä majan +noin 90 eli 70 askelta tämmöisestä kivestä. Myös pannaan verkkoja +tämmöisten kivien ympäri, ja hylkeet sekaantuvat niihin tapellessansa ja +kiivetessänsä. Tavallisesti pannaan verkot tyvenellä puolella kiveä; +sillä hylje nousee kivelle tuulen puolelta ja menee veteen tyvenellä +puolella. Niin sekaantuu hän verkkoon veteen mennessänsä. + +Usein tekee hylje kalastajille paljo vahingoita; hän noukkii pyydyksistä +kalat ja repii usein pyydykset rikki; sillä ei hän pidä lukua kalain +selittämisestä irti. + + + + +2. Norppa. + +(Kuva 2) + + +Ruumis on päältäpäin mustamainen; selkä taikka sen sivut omat täynnä +pytkyliäisiä valkosenmoisia renkaita noin 1 1/2 eli 2 tuuman pituudesta. +Silmäin ympärystät yhdenkarvaiset. Tämä on Pohjan hylkeistä vähin eli +tavallisesti lähes 2 kyynärän pituinen. + +Saiman järvessä on tämä mustan harmaa, kyljet ja vatsa täynnä +pytkyliäisiä suurempia renkaita, 2 1/2 eli 3 tuuman pituisia. Pitkin +selkää omat renkaat sekaantuneet yhteen, noin 3 korttelin pituudesta. + +Ladogan järvessä on tämä melkein umpimusta; kyljissä sekanaisia vaaleita +pilkkuja. + +Norppa asuu paitsi näissä Suomen järvissä, joihin hän on tullut merestä, +Suomen ja Pohjan lahdissa. Talvella tekee hän kynsillänsä pienen läven +jäähän, josta hän hengittää. Niin tässä kuin muissakin kohdissa elää +norppa aivan edellisen (viikarin) tavalla, jonka kanssa hän myös on +hyvässä sovinnossa. + +Tämä on kaikista hylkeistä vahingollisin ihmisille; hänen paras ruokansa +on silakka ja silli. Tullen paikalle ja ajain takaa kaloja, karkoittaa +ja pelättää hän kalat pois rannasta. Lisäksi vielä kokee ja repii hän +kalastajain pyydykset. + +Kiiman aika sanotaan olevan kesäkuulla ja synnyttämisen tapahtuman +talvella (saman sanovat muutamat viikarista). Kuutti on ensin vaatetettu +valkoiseen villapukuun. Emä holhoo häntä huolella eikä päästä veteen +ennenkuin villa on pudonnut. Sitte seuraa hän äitiänsä siksi että kiiman +aika tulee, jolloin äiti ajaa hänen pois seurastansa. + +Norppa ammutaan ja otetaan verkkoon samalla tavalla kuin viikarikin; +usein ammutaan hän myös nenään, jonka hän pistää ylös veden pintaan +hengittääksensä. Sillä hän on niin lihava että hän kuoltuansa nousee +veden pinnalle. + +Norppa on suuresti hyödyllinen; sillä hänessä on kokonsa suhteen enempi +rasvaa kuin muissa, ja sekin on vielä hienompaa ja parempaa. + + + + +3. Grönlannin hylje. + +(Kuva 3) + + +Tämä on joksiki edellisen kaltainen, vähän suurempi; mutta sen karva on +harmaa, täynnä suurempia eli vähempiä mustia pilkkuja. Sen karva muuttuu +paljo ikänsä jälkeen vuosi vuodelta. Äitin kohdussa on sillä kiiltävä +hopean valkoinen villa; kohta synnyttyä vaalean harmaa ja vielä samana +vuonna muutamia mustia pilkkuja, jotka toisena vuonna enenevät; sitte +enenee kirjavuus ja viidentenä vuonna on hän valkoinen, mutta +kummassakin kyljessä suuri luun kaltainen musta pilkku, jotka häpäitten +ylitse yhdistyvät. + +Tämä hylje asuu Pohjaisessa jäämeressä ja sen tahdissa sekä Europan ja +Aasian että Amerikan puolella. Joka vuosi kulkee hän määrätyllä ajalla +paikasta paikkaan, johon arvellaan monta syytä; toiset sanovat hänen +hakevan rauhallista paikkaa synnyttääksensä, toiset luulevat hänen +seuraaman Lodna-kalaa (eräs norren lai), jota hän rakastaa ruaksensa, +toiset arvaavat hänen seuraavan kulkujäitä, joiden päällä hän kernaasti +lepää. Ehkä on kaikissa näissä vähän perää kussakin. Valkiaan mereen +tulee hän syksyllä ajojäitten seurassa ja lähtee pois huhtikuulla. +Spitsbergen luodoissa on hän koko vuoden; sillä siellä ei koskaan puutu +ajojäitä. + +Rauhallisessa paikassa ja tyvenellä oleskelee tämä hylje joukoissa +monella tavalla pyörien vedessä. Kalaparven havaitessa sukeltavat kaikki +äkisti ja nousevat ylös samassa paikassa. Mutta jos yksi heistä äkkää +vaaran, syöksee hän metelillä veteen, joka on toisille merkkinä +pikaisesti pakenemaan. Yhtä haavaa katoo koko joukko ja näkyy vasta +kaukana siitä paikasta. Vaaraa pelätessä, pistää hän ainoasti sieramensa +veden rajaan hengittääksensä ja vaipuu kohta alas paikasta pakenematta. + +Kiiman aika luullaan olevan elokuulla; maaliskuulla synnyttää emä yhden +penikan. + +Tämä hylje on Grönlantilaisten ainoa rikkaus ja heidän ainoa +elatuksensa. Mutta paljo muitakin on tämän vihollisia pohjaisessa +jäämeressä; valaskalan pyytäjät tappamat näitä paljo. + + + + +4. Partahylje. + + +Ruumis on harmaa ja yhdenkarvainen; ylisessä huulessa on paljo viiksiä, +jotka ovat valkomaisia ja päästä kiharia. Se on kaikista Pohjan +hylkeistä suurin, 4 eli 5 kyynärää pitkä. + +Myös tämä asuu pohjaisessa jäämeressä niinkuin edellinenki, mutta +tuntematon on jos hän tekee vaelluksia paikasta paikkaan. Enimmiten asuu +hän ulkona valta-meressä ja tulee ainoasti harvoin rantoja lähelle. + +Sanotaan että tämä hylje kyllä on suuri pelkuri, mutta myös kovin +uutelias ja tiedusteleva, joka tekee hänen toisinaan +vaarinottamattomaksi. Harvoin on hän muuta kuin parittain eli yksin. +Uidessa on pää ja selkä veden päällä, ja hän näyttää kyllä julmalta +suurien silmäinsä ja paksun partansa vuoksi; mutta katsomisen halu vetää +hänen tiedustelemaan veneitä, jotka ovat merellä; tässä tulee hän niin +liki että hän helposti ammutaan eli pistetään keihäällä. + +Emän sanotaan helmikuulla synnyttämän yhden penikkansa. + +Näitä pyydetään paljo jäämeressä ja pyynti on helpompi kuin luulisikaan, +sillä tämä on liikunnoissansa typerä ja raskas. Pyssyllä, keihäällä ja +verkoillakin petetään tämän pedon elämä. + +Tämän hylkeen nahka on vahvempi muita ja siitä tehdään köysiä. Vanhaan +aikaan tekivät Pohjan asukkaat siitä laivainsa köysiä, jotka taisivat +ankkurin pidättää. Muutoin antaa tämä kokonsa vuoksi myös paljo rasvaa. + + + + +5. Halli. + +(Kuva 4) + + +Ruumis on harmaa ja paljo mustia eli mustamaisia pilkkuja sekavaisesti +sen päällä. Pituus on 2 eli 3 kyynärää. + +Halli asuu erittäin Itämeressä, jossa hän oleskelee ulkona meressä, +lähestyen ainoasti ulkosaaria, ja tulee vaan aikaharvoin lähemmäksi +mannermaita. Ja silloinki harvoin, kuin hän maita lähestyy, kuullaan +hänen myrskyä aavistavan eli kalaparvia takaa ajavan. + +Ulkona Itämerestä tavataan tämä hylje Pohjanmeressä ja vieläki edempänä. +Mutta Itämeressä on hän luultavasti lukuisin; paikottain ei muusta +hylkeestä tiedetäkään kuin tästä. Illalla tulee hän kiville, jotka ovat +tuskin veden pintaa korkiammat; tässä lepää hän joukottain yökauden. +Toisinaan on heitä niin koolta että peittävät kaikki koko paikkakunnan +ulkokarit. Silloin ulvovat he tapellessansa leposioista. Päivällä +tavataan halli ulkona meressä pystyssä niin syvästi nukkuneena että +taidetaan tulla häntä veneessä lähelle. Päivälläkin nousee hän toisinaan +karille. + +Eriajoilla vuodessa matkustaa halli paikasta paikkaan. Pohjan lahdesta +ja Itämeren pohjaisesta puolesta kulkee hän maaliskuun lopulla +kuuttinensa etelään. Tämä kulku tapahtuu niin pian kuin kuutit taitavat +itsensä elättää. Silloin sanotaan että penikat kulkevat aivan suorassa +linjassa etelään käsin, ja ylitse kivien, maiden ja karien, jos +semmoisia osaa olla heidän tiellänsä, jonka tähden he myös usein saavat +tämmöisen oikomatkan maksaa hengellänsä. Jos kevämyrskyt särkevät jään +meressä ennenkuin he ovat valmiit poikinensa lähtemään, turvaavat he +suurille jään kappaleille, joilla itse ja penikat taitavat oleskella. +Tässä tahtovat mielellänsä kaikki olla jäällä, mutta harvoin löydetään +niin suurta kappaletta että se kaikki kannattaisi. Siinä sitte nousee +meteli, sota ja tappelus, huuto ja ulvominen, pureminen ja repiminen, +että suuret haavat jäävät merkiksi nahkaan. Halli ei sovi hyvin muiden +heimolaistensa seuraan; sillä viikari ja norppa muuttaa pohjaiseen hänen +tullessansa etelään. + +Tämä on meidän julmin petomme vedessä; kaikki kalat ovat häneltä +vaarassa, ja niitä syö hän koolta erältänsä. + +Kiiman aika on mittomaarin aikana ja emä synnyttää yhden penikkansa +kynttiläpäivän ja matinpäivän välillä paljaalla jäällä, usein kovimmassa +pakkaisessa. Emän kohdussa ja syntyessä on poika peitetty hienolla +keltaisella villalla, joka synnyttyä muuttuu valkoiseksi ja viikon +kuluttua rupee putoomaan. Villapuvussansa ei mene penikka veteen, vaan +ilmoittaa määkymisellä nälkänsä, jonka kuultua emä tulee jäälle häntä +imettämään. Vaaran havaitessa ottaa emä penikan suuhunsa ja vie toiselle +jään kappaleelle. Kuukauden vanhana on kuutti kelvollinen itse ruokansa +hakemaan ja valmis matkustamaan. + +Hallia pyydetään Itämeressä enempi kuin kaikkia muita hylkeitä koko +Europassa yhteensä. + +Hallia pyydetään erittäin kahdella ajalla. Matinpäivästä talvella +lähdetään, 4 eli 5 ampujaa yhdessä, pitkin merijäätä aina sen partaalle +asti; muutaman päivän ruoka otetaan mukaan. Halli on silloin jään +partaalla synnyttämässä. Usein on heitä koko joukko. Heitä lyödään +kuoliaksi nuijalla eli ammutaan pyssyllä. + +Keväällä aikaisin jäiden joukkoon lähtee monesta pitäjästä veneitä +suurempia ja vähempiä, kussakin 8 miestä ja parin kolmen kuukauden +ruoka. Kolme eli neljä venettä pysyvät toinen toistansa läsnä +keskinäiseksi avuksi tältä haikialla matkalla. Jäävuoren kohdatessansa +sitovat veneen varjon puolella ja koettelevat onko hylkeitä. Tämmöinen +jäävuori on puolen penikulman pituinen ja 10 eli 12 kyynärän korkuinen +veden rajasta. Se on keottu suurista jään lohkareista, joita myrsky +ajelee toinen toisensa päälle; se on täynnä läpiä ja puroja. Tämmöisen +jäävuoren päällä tavataan halli usein suurissa joukoissa. Ihmiset +menevät ja lyövät niitä kuoliaksi nuiilla niin paljo kuin ehtivät, +ennenkuin he löytävät läpensä jäässä. Penikat tapetaan viimeisiksi; +sillä vähäisinä ei ne itsestänsä mene veteen. Mutta jos jäässä on paljo +läpiä, täytyy ampujan kontata hylkeitä lähelle; ja jos niitä on paljo, +nousee semmoinen meteli ettei pyssyn paukaus pelätä mitään, vaan ampuja +ampuu heitä koko joukon toinen toisensa perästä. Ampuja on vaatetettu +hylkeen nahkaan, kääntelee itseänsä niinkuin hylje ja pitää samaa ääntä +kuin hyljekin, jolla menetyksellä hän sitä paremmin pettää hylkeet. -- +Myös pitää mies vaaria hylkeen hengityslävessä ja pistää häneen +keihäänsä, jossa on nuora että hylje sitte pääsee vähän matkan uimaan; +veren vuotamisesta katoovat pian voimat, mies vetää hänen liki ja +enentää läven jäässä, josta hän otetaan jäälle. Naarat ovat lihavammat +ja pysyvät veden päällä; koirat eivät pysy koskaan. + +Näitä pyydetään myös verkoilla; verkot tehdään tukevasta 3säisestä +hamppulangasta, noin pienen sulkasen vahvuudesta. Verkon silmukset ovat +4 eli 5 tuumaa solmusta solmuun. Halli kulkee joukossa ja sentähden +saadaan toisinaan kymmenkunta erällänsä. Mutta vanhoja ei saada; ne +vievät verkotki myötänsä taikka repivät rikki. Saman taikka entisen +vuotisia penikoita saadaan verkoissa. + +Halli tulee vanhaksi noin 20 vuotta, ja pudottaa viimein hampaansa ettei +hän enää taida ansaita ruokaansa, vaan laihtuu kelvottomaksi. + +Hyvä halli, noin 4 kyynärän pituinen, painaa 20 leiviskää, josta rasva +painaa 12 leiviskää. Nahka on juuri kuin naudan vuota; se on harmaa ja +kauniin kiiltäväinen. Tämmöinen halli maksaa pyytäjänsä vaivan; sillä +siitä tulee 22 hop. ruplaa. + + + + +6. Lakkinorppa + +(Kuva 5) + + +Ruumis on peräti kirjava harmaasta ja mustasta. + +Pää on suuri ja merkillinen siitä että koirasella on kuonon päällä aina +korviin asti valtoin nahka, jonka se taitaa puhaltaa henkeä täyteen, +että se on ikäänkuin lakki, sivullepäin ympyriäinen mutta keskellä +selkämäinen. Sentähden antavat Lappalaiset tälle hylkeelle nimen #Fatte +nuorjo¤ (vattanorppa), sillä sen pään ja kuonon katsovat he peuran +vatsan kaltaiseksi. + +Tämä hylje asuu kaukaisissa pohjan merissä ja tulee vaan aikaharvoin +rannoille; hänen rakkain tyyssiansa on ajojäiden päällä, joilla hän +kernaasti makaa. Hän kulkee joukottain paikasta paikkaan vuoden aikain +jälkeen. Näitä pyytävät erinomattain Englannin ja Hollannin valaskalan +pyytäjät, koska valaskalan saalis on huono. He ottamat näistä koko +laivain lastit rasvaa. Sillä tämä hylje nousee ajojäille usein +tuhansittain; merimiehet lähestyvät hiljaksensa jäävuorta, kiipeevät sen +päälle, lähestyvät hylkeitä verkan ja syöksevät sitte suurella metelillä +niiden päälle, josta ne niin hämmästyvät ja kummastuvat etteivät taida +paeta eikä ottaa vastusta. Sanotaan että kyynelet tippumat silmistä ja +räkä nenästä kuin murhaaja lähenee ja antaa kuoleman lyömän. + + * * * * * + +Hylkeillä on viiksit ja suuret silmät; välistäin seisovat he vedessä +aivan pystyssä. Pelästyneet ihmiset ovat usein luulleet nähneensä +aaveita ja haltioita, kuin ovat hylkeen tavanneet. Siitä ovat tulleet +monet tarinat merihaltioista ja veden väestä. + +Norjan pispa Gunnerus matkusti vuonna 1770 pispankeräjissä pohjaisissa +maissa; kalastajat juttelivat hänelle paljo tarinoita kuinka Klakkekolle +(se on: lakkinorppa) näkyi suureksi kuin härkä; sillä oli kaksi kättä, +mutta sormet yhteen kasvaneet; korkia lakki oli sen päässä; se seisoi +pystyssä meressä, kasvot tuulta vastaan j. n. e. + +Samaten kertoivat eräälle matkustajalle vuonna 1816 Norjan kalastajat +Klakkekollen; se oli heistä suuri mustan karvainen mies, jonka sormet +olivat kasvaneet yhteen uimuksiksi, piikkilakki päässä. Harvoin sanoivat +näkevänsä tätä hahmua. + +Merkillisin on seuraava kertomus Holhergin Danmarkin historiassa: + +"Samaan aikaan (joulukuulla vuonna 1349) saatiin Dresalmessa äärettömän +suuri ja kumman muotoinen kala; sillä oli pää kuin ihmisellä ja +päälaella kruunu niinkuin munkin kruunu; sen vaateet olivat tehdyt +niinkuin munkin kaapu. Kuningas Kristian III antoi haudata kalan +Köpenhaminassa ja lähetti kuvan siitä keisari Kaarlelle Spaniaan." Tässä +näkyy että kuningaskin piti sen vielä kummallisena ihmisenä taikka +haltiana; mitä sitte yksinkertainen kansa ajatteli? Toista nyt +ajattelevat Englannin ja Hollannin merimiehet, jotka niitä tuhansittain +tappavat kamoksumatta. + + + + +Julmuus hyljettä vastaan. + + +Monia vuosia sitten saatiin hylkeen poika kiini meren rannalta ja +vietiin elämänä lähellä olevaan kartanoon. Se oli niin sievä ja lapset +suostuivat siihen niin ettei sitä maltettu tappaa. Eikä siitä +pikkuisesta elämästä olisi suurta hyötyäkään tapettuna ollut, jonka +vuoksi ei se ärsyttänyt ihmisten ahneuttakaan, joka kaikista ihmisen +vioista on julmin sekä lähimmäistä että eläimiä kohtaan. + +Hylje kasvoi ja kesyttyi, leikitteli lasten kanssa ja turvasi aina talon +väkeen. Hän oli viaton luonnostansa, lähestyi kuin häntä kutsuttiin, +sanalla sanottu: hän oli uskollinen kuin koira ja leikkinen kuin kissan +poika. Joka päivä meni hän mereen kalastamaan, ravitsi itsensä ja toi +usein myös taloonki kauniin kalan. Kesällä makasi hän mielellänsä +auringon paisteessa, talvella valkian edessä, taikka, jos vaan sopi, +kiipesi hän lämpimään uuniin. + +Neljä vuotta oli hylje näin ollut talossa kaikkein ystävänä. +Onnettomuudeksi sekä hylkeelle että muille rupesi nyt tauti vaivaamaan +talon elukoita. Noita-ämmä kutsuttiin neuvoa antamaan. Tämä sai isännän +uskomaan että eläinten kuolevaisuus tuli siitä että talossa pidettiin +saastaista elävätä, jolla ämmä tarkoitti tuota hyljeparkaa. Tämä on, +sanoi ämmä, vietävä kohta pois, muutoin en taida minä mitään tehdä. +Tyhmä isäntä uskoi ämmän sanan; hylje pantiin veneesen, soudettiin +merelle ja heitettiin kauas maasta. Vene palasi kotiin, väki meni +lepoon, mutta seuraavana aamuna makasi hylje tapansa jälkeen uunissa. +Armas elävä oli tullut yöllä rakastettuun kotoonsa ja hakenut tavallisen +leposiansa. + +Seuraamana päivänä sairastui jällen yksi elukka. Mikä nyt oli muu syynä +kuin tuo onneton hylje, joka taas oli taloon tullut! Hylje oli vietävä +pois teille tietämättömille. Se annettiin siis vieraalle, joka lupasi +kuljettaa sen kylläki kauas. Vuorokausi kului; mutta toisena iltana +kuuli piika jotakin kaappimista oven takana. Ovi avattiin ja tuo +uskollinen eläin tuli sisälle, ei tieten kuinka kiittämättömille ja +tyhmille ihmisille hän tuhlasi rakkauttansa. Väsynyt pitkästä +matkastansa, näytti hän kaikin tavoin ilonsa kotiin päästyänsä, meni +uunin eteen ja nukkui. + +Isäntä kuuli kohta mitä tapahtunut oli. Noita-ämmä otettiin taas +neuvoksi. Ei ole, sanoi ämmä, onneksi jos tuo peto tapetaan; mutta kyllä +siitä muutoinki päästään; puhkaistaan sen silmät, niin ei se enää osaa +taloon tulla jos se vielä kerran viedään kauas merelle. Julma isäntä +suostui julmaan neuvoon; tämän uskollisen ja viattoman elävän silmät +puhkaistiin. Verta vuotavana ja kivuissansa kiertelevänä pantiin hylje +taas veneesen ja vietiin ja jätettiin kauvas merelle. + +Viikko kului eikä talossa sen enempää iloa ollut. Karjasta kuoli yksi +toisensa perään, ja vihdoin sanoi noita-ämmä toden että tauti oli hänen +taitoansa väkevämpi. Tulemana yönä puhalsi mereltä aimollinen myrsky; +tuulispäiden välissä kuului usein heikko valittava ääni. Aamu tuli, ovet +avattiin ja armas hylje makasi kuolleena kynnyksellä. Hän ei taitanut +sokiana enää saada elatustansa, vaan kuoli nälkään. Hänen ruumiinsa +haudattiin santakuoppaan. Mutta talossa seurasi onnettomuus +onnettomuutta. Kaikki meni nurin; karja kuoli, katovuosi tuli, lapset +kuolivat ja vihdoin kuoli itse isäntäkin sokiana ja köyhtyneenä. +Noita-ämmä tuli lain edessä osalliseksi ihmisen murhaan ja hirtettiin. + + + + +Mursu. + +(Kuva 6) + + +Ruumis on lyhykarvainen; karvat ruskiat eli harmaat. Sen pituus on 7 eli +8 kyynärää. Pitkät ja paksut viiksit. Isot silmät, silmän valkia on +punainen niin kuin vertynyt. Kaula paksu käy mutkaan niinkuin hevosen +kaula. Levätessänsä etujaloillensa ja kaula köyryssä on mursu miehen +korkuinen. Sen nahka on paksu ja avara että näkyy olevan niinkuin säkki +sen yllä monissa laskuissa, jotka siirtyvät mursun kävellessä. Jalat +ovat lyhyt ja typerät, varpaat 5, varustetut lyhyillä kynsillä. + +Etuhampaita on ylisessä leuassa 4, joista 2 keskimäistä ovat pienet ja +pian putoovat, alisessa leuassa 2, jotka kuitenkaan ei koskaan kasva +täydellisiksi, ainoasti alku nähdään penikoilla. Kulmahampaat ylhäällä +ovat pitkät, usein kyynärää pitkät valkoiset torahampaat; alhaalla +vähäiset ja sivuhammasten kaltaiset. Sivuhampaita on ylhäällä ja +alhaalla kummallakin puolella 4, vaikka viiminen niistäkin on pieni ja +aikaisin putoo. + +Mursulla ei ole niinkuin hylkeellä silavaa lihan ja nahan välissä. Jos +silavaa on, on se sekaisin lihassa. Mursuja pyydetään ainoasti nahkansa +ja torahammastensa vuoksi. + +Mursu elää pohjaisessa jäämeressä kernaimmin ajojäiden seassa, jossa hän +uiskelee ja toisinaan nousee niiden päälle. Hän elää joukossa, usein +sadottain. Jäälle kiipee hän niin että hän lyö suuret torahampaansa +jäähän ja vetää niin raskaan ruumiinsa ylös jäälle. Tyvenellä ilmalla he +leikittelevät ja poukkuroitsevat, antavat kuulla äänensä, joka on +melkein härän äänen kaltainen. Leikki lakkaa tavallisesti nukkumisella, +jossa tilassa he makaavat toinen toisensa niskassa niinkuin siat. +Nukkuissansa kuorsuvat he kovin. Yksi on aina hereellä ja pitää vaaria. +Vaaran havaitessa lähtee tämä vartia liikkeelle ja hänen seurassansa +koko läjä. Tässä nousee kumma ja ääretön meteli; kukin tahtoo ensin +päästä veteen, mutta maatessansa ristin rastin on toinen aina toisen +tiellä ja esteenä; niin ne sitte vihastuvat, purevat, tappelevat, +torahampaat kopisevat toisiansa vastaan, he huutavat ja määkyvät +hirmuisesti. Niin pian kuin vaan pääsevät, kaapivat ja vierivät he jään +partaalle ja heittävät itsensä päitäpitäin mereen. + +Vedessä ne usein karkaavat läheneväin venetten päälle; ollessa suuressa +joukossa tekevät ne sen vaikka ei heille mitään olisi tapahtunutkaan +pahaa. Torahampaillansa lyövät he läven veneesen; toiset uivat veneen +sivuilla, nostavat ruumiinsa ylös ja lyövät hampaillansa sinne ja tänne. +Välistäin tapahtuu että heidän pitkät hampaansa tarttuu ihmiseen, jonka +he kohta vetävät mereen. + +Emä synnyttää keväällä yhden, harvoin 2 penikkaa. Kiiman aika on touko- +eli kesäkuulla. Silloin kulkevat he pitkät matkat pohjaisesta. Penikka +kesyttyy helposti ja on sitte aivan ystävällinen. Pietarissa pidettiin +ja ehkä pidetään vieläki mursu, jolle syötettiin kauran krynistä lientä, +johon lisättiin leikatuita nauriita ja muita kasvaimia. Emä on aivan +hellä lastansa kohtaan; hän sulkee sen rintaansa kohden kämmeniensä +välissä ja vähemmänki vaaran tullessa painaa sen veden alle. Jos lapsi +haavoitetaan, tulee äiti julmaksi ja hirmuiseksi vihassansa, eikä jätä +sitä vaikka se kuollutkin olisi. + +Jäällä maatessa taikka korkealla uidessa lyödään vääkkäinen keihäs +rintaan ja annetaan sitte uida siksi että hän veren vuodatuksesta väsyy. +Köydestä, joka on keihääsen sidottu, saadaan hän sitte lähelle ja +tapetaan piikeillä. Pyssyn luodi ei pysty sen paksuun ja liukkaasen +nahkaan. + +Torahampaat ovat suuresta arvosta ja pidetään yhtä kalliina kuin +elfenluu. Amerikan villit ihmiset tekevät niistä veitsiä, kalan arinoita +ja muita teräviä kaluja. Nahka on myös kelpaava moniin tarpeisin. +Muinaan tehtiin siitä köysiä ja erinomattain vahvoja laivain köysiä. Nyt +tehdään niistä vahvimpia mänttikaluja; meillä nähdään paljo mursun +nahkaisia ruomia. Vielä on tallella erään, Otheren, Norjalaisen, +matkakertomus, koska hän kävi mursun hampaita ostamassa Permalaisilta +Valkian meren rannoilla. Hän kulki siellä yhdeksännellä vuosisadalla eli +noin 1000 vuotta sitten. Pitkät ajat sen jälkeen maksoivat Lappalaiset +ja muut suomalaiset kansat veroa Norjalaisille mursun luissa ja +nahoissa, josta nähdään että nämät elävät ovat arvossa pidetyt kauan +aikaa. Muinasaikaan olivat nämät ehkä vieläki arvoisemmat kuin nyt, +koska ei näiden nahkoja enään tehdä laivan köysiksi. + +[Kuva] + +[Kuva] + +Hinta: 18. kop. hop. + + + + + +End of Project Gutenberg's Suomen maan Meripedot, by Gustaf Erik Eurén + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN MAAN MERIPEDOT *** + +***** This file should be named 15967-8.txt or 15967-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/5/9/6/15967/ + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm, images by +Helsinki University Library. + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/15967-8.zip b/15967-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..29dcea6 --- /dev/null +++ b/15967-8.zip diff --git a/15967-h.zip b/15967-h.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..e953be2 --- /dev/null +++ b/15967-h.zip diff --git a/15967-h/15967-h.htm b/15967-h/15967-h.htm new file mode 100644 index 0000000..a808f66 --- /dev/null +++ b/15967-h/15967-h.htm @@ -0,0 +1,1183 @@ +<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN"> +<html> +<head> +<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=ISO-8859-1"> +<title>Suomen maan Meripedot, kirjoittanut Gustaf Erik Eurén</title> +</head> +<body> + + +<pre> + +The Project Gutenberg EBook of Suomen maan Meripedot, by Gustaf Erik Eurén + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Suomen maan Meripedot + maalikuvilla selitetyt + +Author: Gustaf Erik Eurén + +Release Date: June 1, 2005 [EBook #15967] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN MAAN MERIPEDOT *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm, images by +Helsinki University Library. + + + + + + +</pre> + +<center><h1>Suomen maan Meripedot</h1> + +<h2>maalikuvilla selitetyt.</h2> + +<p> </p> +<h2>[Kirjoittanut Gustaf Erik Eurén.]</h2></center> + +<p> </p> +<p>Turussa 1855,<br> +J. W. Lillja & Co. kirjapainossa.</p> + +<p> </p> +<p>Imprimatur: C. A. Sanmark.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>Johdanto.</h2></center> + + +<p>Meripedot ovat kahta heimoa, <b>hylkeet</b> ja <b>mursut</b>.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>Hylkeet.</h2></center> + + +<p>Hylkeillä on etuhampaita ylisessä leuassa 6 ja alisessa 4, eli ylisestä +4 ja alisessa 2. Kulmahampaat ovat pitkät ja puikkomaiset, mutta huulet +peittää ne täydellisesti. Sivuhampaita on ylhäällä ja alhaalla +kummallakin puolella 5, ainoasti yhdellä suvulla on 4. Raatohammasta ja +kuhlohampaita ei ole näillä ollenkaan.</p> + +<p>Jalkoja on 4, uimaan soveliaat, mutta ruumista kantamaan kelvottomat. Ne +ovat aivan lyhyt; etujalat pistävät ulos sivullepäin ja takajalat +taanpäin. Kynsiä on 5 ja niiden välissä kesi uimisen tarpeeksi.</p> + +<p>Ruumis on muutoin jäykkä ja vähä latistetun munan kaltainen, karvoilla +peitetty. Häntä on aivan lyhy.</p> + +<p>Kielen pää on kahden haarainen. Korvalehtiä ei ole ollenkaan ja korvan +aukko on aivan vähäinen. Sieramet saattaa hän avata suuriksi ollessansa +veden päällä, mutta vetää peräti kokoon sukeltaissansa. Viiksit ovat +tukevat ja latistetut.</p> + +<p>Hylkeet ovat aivotut enimmästi vedessä elämään, jonka mukaan heidän +ruumiinsakin rakennus on muodostunut. Ruumis pitkämäinen, vähän +latistettu ja molemmat päät kapenevaiset, jalat lyhyt ja melkein kuin +kalain uimukset.</p> + +<p>Hylkeet elävät erinomattain meressä, sekä jäämeressä että niiden +lahdissa. Muutamat kulkevat meristä pitkin virtoja ylöspäin ja tulevat +niin järviin, joista he eivät enää löydä tietä takaisin. Niin löytyy +hylkeitä suomenki sisävesissä, Saimassa ja Ladogassa.</p> + +<p>Hylkeet ovat paljo maapetojen kaltaiset sekä rakennuksensa että elämänsä +suhteen. Heillä ei kuitenkaan ole raatohammasta. Hylkeet elävät +enimmiten laumoissa. He syövät eläviä vesi-eläimiä tuoreeltansa, +erinomattain kelpaa heille kalat, ankeriaiset ja myös puutteessa +huonommatki vesi-elävät. Usein sieppavat he saaliinsa veden pohjasta ja +tekevät sitä niin äkisti että samassa seuraa kiviäki heidän mahaansa, +jossa niitä usein löydetään. Enimmästi on vatsa alaspäin, mutta usein +kääntävät he myös vatsansa ylöspäin, jossa tilassa he usein sieppaavat +saaliinsa.</p> + +<p>Myös kesyttymisen vuoksi ovat hylkeet maapetojen kaltaiset. Ne ovat +melkein yhtä huokiat kesyttää ja opettaa kuin koirat. He suostuvat myös +ihmisiin yhtä hyvin kuin koirat, joiden virkaa he myös oppivat +toimittamaan. Kesyttynyt hylje seuraa uiden isäntänsä venettä; pysättyä +nousee hän veneesen ja vartioitsee sitä niinkuin koira kuormaa isäntänsä +pois ollessa. Hylkeet kalastavat sekä itsellensä että isännällensä. He +leikittelevät mielellänsä niinkuin koirat ja ottavat hyvin mielin +vastaan ihmisen liehakoitsemisia. Joka tahtoo tämmöisen hylkeen saada, +hän ottakoon hylkeen penikan ja antakoon sen vaan olla ihmisten parissa.</p> + +<p>Hyljetten uidessa ovat etujalat kylkeen liitetyt; ainoasti kääntäissä on +etujalka airona liikkeellä. Takajalat ovat hänen kuljettajansa, joiden +voimalla hän kulkee ihmeellisen nopiaan. Usein nähdään hän vähän ajan +perästä nousevan kaukana siitä, missä hän meni alas. Hänen täytyy usein +tulla veden pintaan hengittämään, muutoin ei hän taida elää vedessä.</p> + +<p>Toisinaan nousevat hylkeet kuivalle, joko maalle eli jäälle, ja tahtovat +siinäkin kuljeskella, vaikka se on heille vaikia; sillä heidän jalkansa +ovat luodut uimiseksi eikä käymiseksi; heidän jalkansa eivät kannata +ruumista, niin kuin muiden imettäväisten eläväin. Jos he kuivalla +tahtovat paikastansa siirtää, täytyy sen tapahtua matojen tavalla eli +matelemalla. Heidän täytyy vetää peräpuolen ruumistansa eteenpäin että +tulevat köyryyn ja sysäävät sitte etupuolen ruumista eteenpäin; taas +uudestansa vetävät he takapuolen kokoon ja viskaavat sitte etupuolen +eteenpäin j. n. e. Tässä eivät he luota ainoasti etujalkainsa, vaan myös +rintansa päälle. Imettäväiset maa-elävät sitä vastaan kulkevat sillä +tavalla että he aina luottavat kahden jalan päälle, koska toiset kaksi +siirretään eteenpäin. Hylkeen kulku kuivalla näyttää kuin +kuupakkajuoksu. Lumisessa maassa pääsee hän joksikin nopiasti +kuupakoitsemaan.</p> + +<p>Pohjaisimpain kansain ainoa rikkaus on hylje, joka heille antaa kaikki +heidän tarpeensa. Hylje on heille yhtä suuresta arvosta kuin +sivistyneitten kansain kaikki elukat yhteensä. Grönlantilaisen koko +maallinen onni eli onnettomuus tulee siitä kuinka hyvin he hylkeitä +saavat. Kuin Kristin opin saarnaajat ensin tulivat Grönlantiin ja +kuvailivat ihmisille taivaan autuaallisuutta, iloa ja riemua, huusivat +he kohta: tottahan siellä sitte on kyllin hylkeitä! Hylkeet ovat +ikäänkuin heidän koti-eläimensä, liha ja rasva syödään; rasvasta saadaan +vielä valoa ja lämmintä; nahka antaa veden pitävän, lämpimän vaatteen ja +rekiä päällisen veneillekin että ne tulevat aivan pitäviksi; nahasta +tehdään vielä huoneita ja suksien alustimia; suonista saadaan lankaa; +suolista tehdään paitoja, purjeita ja akkunoita; luista askaroitaan +kaikenlaisia kovia tarvekaluja.</p> + +<p>Grönlantilaiset pyytävät hylkeitä keihäällä, jonka päässä on nuora ja +nuoran päähän on sidottu rakko täynnä ilmaa. Keihäässä on terä ja +terässä vääkkä. Keihään pistettyä sukeltaa hylje, mutta rakko estää ja +tekee sukeltamisen vaikiaksi; se näyttää myös aina mihin hylje kulkee +että taidetaan sitä seurata. Maalla ja jäällä lyödään se kapulalla +kuoliaksi. Sillä ei hylje tarvitse muuta kuin pienen kolauksen kuonoonsa +ennenkuin hän siitä kuolee, jos vaan lyöjä osaa oikian paikan.</p> + +<p>Emme tiedä jos meidän maassa missään käytetään rakkoa keihään perässä, +mutta luulisimme sen hyväksiki neuvoksi hylkeen pyytäjille.</p> + +<p>Eskimolaiset Amerikassa pyytävät hylkeitä kummasti. Tietysti on +hylkeellä läpi jäässä talvella, johon hän tulee hengittämään. Siitä +tulee hän myös ylös synnyttämisen ajalla ja jättää penikkansa aina +aluksi kuivalle. Mutta vähänki vaaran havaitessa pulkahtaa hän äkisti +veteen. Kaksi Eskimolaista ovat nyt yhdessä toimessa; toinen pitää +kaukana erinomaista ääntä, jolla hän houkuttelee hylkeen kuulemaan +sinnekäsin; toinen juoksee toisaalta hylkeen luoksi ja koppaa hänen +kuoliaksi. Houkuttelia on aina tuulen puolella ja juoksia kulkee +vastatuuleen; muutoin haistaisi hylje pian lähenevän ihollisensa.</p> + +<p>Suomessa on hylje meren rannoilla hyvin rakastettu ja häntä pyydetään +sekä Itämeressä että suomen- ja Pohjanlahdissa. Moni ihminen ansaitsee +siitä elatuksensa. Talvella helmikuun lopulla ja maaliskuun alulla +lähtevät saarelaiset joukottain hylkeen pyyntiin. He kulkevat ulos +merelle usein monet penikulmat, kuinka kylmä talvi on ja meri on jälkeen +kauvas jäätynyt. Sillä hylje ei saa silloin tarpeellista aventoansa +pysymään auki lähellä maata, jossa jää käy kovin paksuksi. Joukossa on +useampia miehiä 3–7, jotka vetävät perässänsä venettä, jolla on valtoin +köli eli <b>rouki</b>. Aina matkan pituuden mukaan otetaan ruokaa joko +muutamaksi päiväksi eli välistäin pariksi viikoksi. Itse pyytäminen +tapahtuu monella tavalla.</p> + +<p>Syksyn myrskyt kokoovat usein suuret läjät jäitä yhteen että meri +näyttää ikäänkuin pieniä vuoria ja lumittuneita kiviläjiä täynnä. +Tavallisesti on näitä enimmiten lähellä sulan rajaa; sentähden tulevat +hylkeet näiden sekaan poikimaan. Koirat ovat penikkain kanssa hyvät; +penikat eli <b>kuutit</b>, niinkuin heitä kutsutaan, eivät vielä pääse omin +voimin veteen, ja ovat siis pyytäjäin suora ja helppo saalis. Kuuttien +avulla pyydetään sitte emiäkin sillä tavalla, että <b>kuutin rauta</b> eli +koukku pistetään kuutin selkänahan alitse ja sen siima lävistetään nahan +alitse jalkain välitse; nyt päästetään kuuti tehdyssä lävessä uimaan ja +houkuttelemaan äitiänsä, joka useimmasti tuleeki jo 10 minutin kuluessa, +mutta välistäin puolen eli noin tiimanki kuluttua, välistä ei ollenkaan.</p> + +<p>Pyssymies panee itsensä piiloon ja houkuttelee äänellänsä taikka +viheltämällä hylkeitä lähenemään että hän saa ampua. Pyssy on paras ase +hylkeen pyynnössä; se on luodipyssy, mutta semmoinen että mannermaan +pyy-ampujat sitä pelästyisivät nähdessänsäkin. Sen pyssyn piippu painaa +leiviskän; sen mukaan ovat muutki osat, tukki, lukku, siiat, helat, +kiskot ja rautainen laastikku, että tämä kokonansa taitaa painaa 5 eli 6 +leiviskää. Sentähden ei tällä ammutakaan vapaalla kädellä, vaan jonkun +kappaleen päälle luottain. Suurisaarelaisilla on erityinen raudasta +tehty ase täksi tarpeeksi, jonka he kutsuvat <b>harkki</b>, jonka alinen pää +pistetään seisomaan jäähän. Mutta kyllä ovat hylkeen ampujat myös tarkat +eivät mies muistossa he ammu turhaan. Heidän koettelemuksensa on +semmoinen että maaliksi pannaan veitsen terä, jota vastaan hän ampuu +kuulan halki 200 askeleen päästä. Myös ammutaan hylkeitä 400 askeleen +päästä, vaikka harvoin niin pitkältä ampua tarvitaan. Vaikka ampujat ja +pyssyt omat kyllä tarkat, pääsee kuitenki hylje välistäin karkuun; sillä +hylkeen täytyy aina ampua suoraan kuoliaksi, muutoin menee hän, jos +vähäkin voimaa on, veteen ja katoo ijäksi päiväksi.</p> + +<p>Vielä hiljempään talvella, koska jää repee roukkoihin, kulkevat hylkeen +pyytäjät ja hakevat saalista; tässä on aina katsominen että saadaan +hylje tapetuksi ennenkun se pääsee alas roukosta taitto avennostansa. +Häntä tapetaan kirveellä, keihäällä taikka muulla käden varalla.</p> + +<p>Ahvenanmaalla pyydetään paljo hylkeitä, ja erittäin on Kökarin kappeli +merkillinen siitä ettei koko seurakunnassa ole peltoa, sillä pellon +viljelyksen aikana ovat he merellä hylkeen ja kalan pyynnössä; Itämeri +on heidän peltonsa. Talvella ei nämät vie myötänsä venettä, vaan kelkan, +jolla he vetävät ruokansa ja aseensa merelle ja hylkeensä kotiin. Heillä +on myös hyvä ase keihäässä, jolla on vääkkä. Tällä aseella tavoitetaan +aina hylkeen päätä. Tapahtui kerran että pyytäjä pisti tämän suureen +hylkeesen eikä piste ollut kuolettavainen; mies istui veneessä ja hylje +riensi uimaan kaikin voimin ja tahtoi vetää veneen etupään veden alle; +miehellä oli täysi työ pidättää veneen vaipumasta, ennenkuin hylkeen +veri oli vuotanut ja hän tullut voimattomaksi.</p> + +<p>Eräs pyytäjä keksi hyvän neuvon tulla hylkeitä lähelle. Hän oli myös +jäneksen pyytäjä ja vaatetti sekä itsensä että pyssynsä ja kelkkansa +umpi-valkoisiksi jäneksen nahoilla. Tässä tilassa eivät hylkeet häntä +kamoksuneet, vaan hän lähestyi heitä niin ettei tarvinnut monesti pyssyä +laukaistakaan; hän vaan koppasi heitä totutulla tavalla kuonon päälle.</p> + +<p>Hiljaan keväällä jäiden lähteissä on tavallisesti hyvä hylkeen saalis; +silloin ovat hylkeen pyytäjät liikkeellä ja heillä on aina vene myötä; +mutta välistäin lohkee suuri jään kappale erillänsä ja ne ihmiset, jotka +osaavat olla sen päällä kaukana veneestä, tulevat kovaan pulaan. Moni +hukkuu surullisesti sillä tavalla. Sentähden he aina eroitessansa +veneessä tiedustelevat onko vaara läsnä; he päästävät jotakin, esim. +leivän muruja, veteen, ja jos niillä on halu kulkea ulospäin, arvaavat +siitä että vesi juoksee ulospäin mereen ja vie seurassansa jään +lohkareita. Silloin ei ole erkaneminen kauvas veneestä.</p> + +<p>Tähän aikaan keväällä tulee mannermaalta paljo susiakin merille, tieten +silloin olevan hyvän hylkeen saaliin. Mutta nämät eivät ymmärrä ihmisen +tavalla vartoa jään lohkeamista, vaan jäävät usein joukottain erinäisten +jääkappalten päälle, jotka kulkevat ulos valtamereen. Sen havaittuansa +nousee huuto ja ulvominen, jonka kaltaista tuskin on kuultu muualla. +Sitte he katoovat meren valtaan jäiden sulatessa.</p> + +<p>Tästä jo ehkä näkyy että hylkeen pyynti on ihmisillekin vaarallinen. +Niin tapahtuukin niissä usein vahingoita, vaikka ihmiset kyllä tuntevat +meren luonnon ja omituisuudet. Suuret, virstan ja penikulman suuret jään +kappaleet eriävät rantajäistä, eivätkä ihmiset, jotka näiden päällä +ovat, useinkaan tiedä ennenkuin ovat kauas maajäistä eroitetut. Jos nyt +tuuliki aina viepi merelle kohden, sulaa vihdoin jää ja ihmiset ovat +onnettomat. He löytämät meressä hautansa. Toisinaan saavat he kulkea +jäiden seurassa meren toiselle rannalle ja tulevat monen nälkäpäivän +jälkeen vieraisin maihin. Ahvenanmaalta on sillä tavoin tullut ihmisiä +sekä Kuurin maan että Gottlannin rannoille, Itämeren toisella puolella. +Kerran tuli muutamia hylkeen pyytäjiä Kökarin kappelista sillä tavalla +Kuurin maan rannalle; he olivat nälästä ja vilusta puolikuolleena, mutta +armahtavaiset ihmiset havaitsivat heidän, pitivät murheen ja palauttivat +heidän henkiin. Aikoja kului eikä heitä kuulunutkaan kotiin. Sukulaiset +surivat ja tekivät niinkuin täällä usein tehdä saadaan: he menivät papin +luokse, kertoivat asian ja pyysivät hänen tekemään kiitoksen heidän +menostansa toiseen elämään. Pappi teki mitä pyydettiin, mutta samana +sunnuntaina tulivat nämät kaivatut ihmiset kotiin ja laskivat rantaan +aivan kirkon lähellä; sillä Kökarin kirkko on saaren rannalla. Toisella +mielellä menivät he kirkkoon, mutta taitaapa kukin arvata heidän +mielensä kuin kuulivat heidän kuolematansa siunattavan ja siitä +Jumalalle kiitosta tehtävän. – Monta Virolaista tulee samalla tavalla +suomen rannoille. Mutta niin on ihmisen luonto ettei mikään häntä taida +eroittaa siitä elämän laadusta, jonka hän on isiltänsä oppinut ja +johonka luonto on hänen määrännyt. Niin on se kaikissa muissakin +kohdissa.</p> + +<p>Kesällä on hylkeen pyynti melkein mitätön. Silloin on häntä vaikea +lähestyä; silloin on myös hän laihimmallansa. Kuitenki ottaa ampuja aina +merelle mennessänsä pyssyn mukaan; sillä usein onnistuu kuitenki hylje +tulemaan hänen tiellensä.</p> + +<p>Hylkeen nahka kuivataan naulattuna laattiaan leveällänsä ja kelpaa +moniin tarpeisin. Hylkeen pyytäjät tekevät niistä kenkiä, joissa ei ole +yhtään saumaa, ja jotka siis pitävät veden aika lailla. Saarelaiset +syövät aina lihan, vaikka se on hylkeenrasvanen; toiset tottumattomat +keittävät ensin ulos rasvan ja syövät sitte. Saarelaiset myös paistavat +vedessä rasvan liiskoja, joita he pitämät herkkuna. Kuutin lihaa +kiitetään aivan herkkumaiseksi. Parhaan voiton antaa kuitenki silava; se +maksaa 10 kopekkaa hop. naula ja hyvästä hylkeestä saadaan 8–12 +leiviskää. Sillä voidellaan nahkoja kaikesta laista.</p> + +<p>Kaikilla hylkeillä on paksu silava lihan ja nahan välissä. Hyljettä +nylkeissä seuraa silava nahkaa ja eroitetaan siitä.</p> + +<p>Naaras-hylje ei kanna vuoteensa koskaan muuta kuin yhden penikan, joka +syntyissänsä on peitetty hienoilla karvoilla, jotka ovat melkein kuin +hieno villa. Niin kauan kuin kuutti tätä kantaa, ei hän mene veteen, +vaan pysyy kuivalla ja emä tuo hänelle ruokaa.</p> + +<p>Hylkeitä on kaikissa merissä. Pohjan merissä on 6 erilaija, joita +oppineet eroittavat kolmeen sukuun</p> + +<p>I. Ne, joilla on 6 etuhammasta ylisessä leuassa ja 4 alisessa, ja joilla +on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 5 sivuhammasta, joilla +kaikilla on kaksi juurta. Viikari, Norppa, Grönlannin hylje ja +partahylje.</p> + +<p>II. Ne, joilla on 6 etuhammasta ylisessä leuassa ja 4 alisessa, ja +joilla on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 2 sivuhammasta, +joista ainoasti kahdella takamaisella on kaksi juurta. Halli.</p> + +<p>III. Ne, joilla on 4 etuhammasta ylisessä leuassa ja 2 alisessa, ja +joilla on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 5 sivuhammasta, +joilla kaikilla on ainoasti yksi juuri. Lakkinorppa.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>1. Viikari eli Lahtilainen.</h2> + +<h2>(Kuva 1)</h2></center> + + +<p>Ruumis on kirjava, mustan ja vaalean, eli ruskean ja keltaisen näköinen, +pitkin selkää mustempi; ympäri silmiä vaalea yhden näköinen rengas. Sen +mitta täysikasvaneena on lähes 3 kyynärää.</p> + +<p>Tämä hylkeen lai on kyllä tavallinen ja nähdään usein. Se tavataan +pitkin Ruotsin ja Norjan rantoja, Itämeren lahdissa, Suomen ja Pohjan +lahdissa. Myös Frankriikin länsirannalla on se tavallinen, samaten +Englannin, Islannin, Grönlannin ja Amerikan rannoilla. Se asuu kyllä +lahdissa (josta nimiki tulee; Ruotsin sana: <b>vik</b> on suomeksi <b>lahti</b>), +saaristoissa, virtain suussa j. n. e. mutta ei nouse ylös virtoihin eikä +järviin. Kiville ja karille nousee hän lepäämään ja kuuttiansa +imettämään. Talvella pitää hän salan aukon, jossa hän käy hengittämässä; +myös on hänellä suurempi avento, josta hän nousee jäälle.</p> + +<p>Tämä lai ei elä suurissa laumoissa; ainoasti muutamia tavataan koossa. +Mutta syyskuulla kiiman aikana kokoontuu hän suurempiin laumoihin.</p> + +<p>Tämä lai synnyttää kesäkuulla ja kuutti on jo äitinsä kohdussa +kadottanut villapukunsa että se syntyissänsä jo on melkein äitinsä +muotoinen.</p> + +<p>Tätä pyydetään tavallisesti sillä tavoin että häntä vartotaan kivellä +eli karilla, jossa hän lepää, ja ammutaan kuulalla. Parahiten käy tämä +laatuun varhain aamulla eli hiljaan ehtoolla, eli puolipäivän helteessä. +Mutta saa ampuja olla hyvin varokas ja tarkka; sillä viikari on suuri +pelkuri. Näillä on aina omat kivensä ja karinsa, joille he nousemat +lepäämään vähä ennen auringon laskua ja makaavat siinä koko yön kello 7 +eli 8 asti aamulla. Usein tappelevat he keskenänsä ja purevat toinen +toisiansa, kuin samalle kivelle pyrkivät. Ampuja tekee itsellensä majan +noin 90 eli 70 askelta tämmöisestä kivestä. Myös pannaan verkkoja +tämmöisten kivien ympäri, ja hylkeet sekaantuvat niihin tapellessansa ja +kiivetessänsä. Tavallisesti pannaan verkot tyvenellä puolella kiveä; +sillä hylje nousee kivelle tuulen puolelta ja menee veteen tyvenellä +puolella. Niin sekaantuu hän verkkoon veteen mennessänsä.</p> + +<p>Usein tekee hylje kalastajille paljo vahingoita; hän noukkii pyydyksistä +kalat ja repii usein pyydykset rikki; sillä ei hän pidä lukua kalain +selittämisestä irti.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>2. Norppa.</h2> + +<h2>(Kuva 2)</h2></center> + + +<p>Ruumis on päältäpäin mustamainen; selkä taikka sen sivut omat täynnä +pytkyliäisiä valkosenmoisia renkaita noin 1 1/2 eli 2 tuuman pituudesta. +Silmäin ympärystät yhdenkarvaiset. Tämä on Pohjan hylkeistä vähin eli +tavallisesti lähes 2 kyynärän pituinen.</p> + +<p>Saiman järvessä on tämä mustan harmaa, kyljet ja vatsa täynnä +pytkyliäisiä suurempia renkaita, 2 1/2 eli 3 tuuman pituisia. Pitkin +selkää omat renkaat sekaantuneet yhteen, noin 3 korttelin pituudesta.</p> + +<p>Ladogan järvessä on tämä melkein umpimusta; kyljissä sekanaisia vaaleita +pilkkuja.</p> + +<p>Norppa asuu paitsi näissä Suomen järvissä, joihin hän on tullut merestä, +Suomen ja Pohjan lahdissa. Talvella tekee hän kynsillänsä pienen läven +jäähän, josta hän hengittää. Niin tässä kuin muissakin kohdissa elää +norppa aivan edellisen (viikarin) tavalla, jonka kanssa hän myös on +hyvässä sovinnossa.</p> + +<p>Tämä on kaikista hylkeistä vahingollisin ihmisille; hänen paras ruokansa +on silakka ja silli. Tullen paikalle ja ajain takaa kaloja, karkoittaa +ja pelättää hän kalat pois rannasta. Lisäksi vielä kokee ja repii hän +kalastajain pyydykset.</p> + +<p>Kiiman aika sanotaan olevan kesäkuulla ja synnyttämisen tapahtuman +talvella (saman sanovat muutamat viikarista). Kuutti on ensin vaatetettu +valkoiseen villapukuun. Emä holhoo häntä huolella eikä päästä veteen +ennenkuin villa on pudonnut. Sitte seuraa hän äitiänsä siksi että kiiman +aika tulee, jolloin äiti ajaa hänen pois seurastansa.</p> + +<p>Norppa ammutaan ja otetaan verkkoon samalla tavalla kuin viikarikin; +usein ammutaan hän myös nenään, jonka hän pistää ylös veden pintaan +hengittääksensä. Sillä hän on niin lihava että hän kuoltuansa nousee +veden pinnalle.</p> + +<p>Norppa on suuresti hyödyllinen; sillä hänessä on kokonsa suhteen enempi +rasvaa kuin muissa, ja sekin on vielä hienompaa ja parempaa.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>3. Grönlannin hylje.</h2> + +<h2>(Kuva 3)</h2></center> + + +<p>Tämä on joksiki edellisen kaltainen, vähän suurempi; mutta sen karva on +harmaa, täynnä suurempia eli vähempiä mustia pilkkuja. Sen karva muuttuu +paljo ikänsä jälkeen vuosi vuodelta. Äitin kohdussa on sillä kiiltävä +hopean valkoinen villa; kohta synnyttyä vaalean harmaa ja vielä samana +vuonna muutamia mustia pilkkuja, jotka toisena vuonna enenevät; sitte +enenee kirjavuus ja viidentenä vuonna on hän valkoinen, mutta +kummassakin kyljessä suuri luun kaltainen musta pilkku, jotka häpäitten +ylitse yhdistyvät.</p> + +<p>Tämä hylje asuu Pohjaisessa jäämeressä ja sen tahdissa sekä Europan ja +Aasian että Amerikan puolella. Joka vuosi kulkee hän määrätyllä ajalla +paikasta paikkaan, johon arvellaan monta syytä; toiset sanovat hänen +hakevan rauhallista paikkaa synnyttääksensä, toiset luulevat hänen +seuraaman Lodna-kalaa (eräs norren lai), jota hän rakastaa ruaksensa, +toiset arvaavat hänen seuraavan kulkujäitä, joiden päällä hän kernaasti +lepää. Ehkä on kaikissa näissä vähän perää kussakin. Valkiaan mereen +tulee hän syksyllä ajojäitten seurassa ja lähtee pois huhtikuulla. +Spitsbergen luodoissa on hän koko vuoden; sillä siellä ei koskaan puutu +ajojäitä.</p> + +<p>Rauhallisessa paikassa ja tyvenellä oleskelee tämä hylje joukoissa +monella tavalla pyörien vedessä. Kalaparven havaitessa sukeltavat kaikki +äkisti ja nousevat ylös samassa paikassa. Mutta jos yksi heistä äkkää +vaaran, syöksee hän metelillä veteen, joka on toisille merkkinä +pikaisesti pakenemaan. Yhtä haavaa katoo koko joukko ja näkyy vasta +kaukana siitä paikasta. Vaaraa pelätessä, pistää hän ainoasti sieramensa +veden rajaan hengittääksensä ja vaipuu kohta alas paikasta pakenematta.</p> + +<p>Kiiman aika luullaan olevan elokuulla; maaliskuulla synnyttää emä yhden +penikan.</p> + +<p>Tämä hylje on Grönlantilaisten ainoa rikkaus ja heidän ainoa +elatuksensa. Mutta paljo muitakin on tämän vihollisia pohjaisessa +jäämeressä; valaskalan pyytäjät tappamat näitä paljo.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>4. Partahylje.</h2></center> + + +<p>Ruumis on harmaa ja yhdenkarvainen; ylisessä huulessa on paljo viiksiä, +jotka ovat valkomaisia ja päästä kiharia. Se on kaikista Pohjan +hylkeistä suurin, 4 eli 5 kyynärää pitkä.</p> + +<p>Myös tämä asuu pohjaisessa jäämeressä niinkuin edellinenki, mutta +tuntematon on jos hän tekee vaelluksia paikasta paikkaan. Enimmiten asuu +hän ulkona valta-meressä ja tulee ainoasti harvoin rantoja lähelle.</p> + +<p>Sanotaan että tämä hylje kyllä on suuri pelkuri, mutta myös kovin +uutelias ja tiedusteleva, joka tekee hänen toisinaan +vaarinottamattomaksi. Harvoin on hän muuta kuin parittain eli yksin. +Uidessa on pää ja selkä veden päällä, ja hän näyttää kyllä julmalta +suurien silmäinsä ja paksun partansa vuoksi; mutta katsomisen halu vetää +hänen tiedustelemaan veneitä, jotka ovat merellä; tässä tulee hän niin +liki että hän helposti ammutaan eli pistetään keihäällä.</p> + +<p>Emän sanotaan helmikuulla synnyttämän yhden penikkansa.</p> + +<p>Näitä pyydetään paljo jäämeressä ja pyynti on helpompi kuin luulisikaan, +sillä tämä on liikunnoissansa typerä ja raskas. Pyssyllä, keihäällä ja +verkoillakin petetään tämän pedon elämä.</p> + +<p>Tämän hylkeen nahka on vahvempi muita ja siitä tehdään köysiä. Vanhaan +aikaan tekivät Pohjan asukkaat siitä laivainsa köysiä, jotka taisivat +ankkurin pidättää. Muutoin antaa tämä kokonsa vuoksi myös paljo rasvaa.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>5. Halli.</h2> + +<h2>(Kuva 4)</h2></center> + + +<p>Ruumis on harmaa ja paljo mustia eli mustamaisia pilkkuja sekavaisesti +sen päällä. Pituus on 2 eli 3 kyynärää.</p> + +<p>Halli asuu erittäin Itämeressä, jossa hän oleskelee ulkona meressä, +lähestyen ainoasti ulkosaaria, ja tulee vaan aikaharvoin lähemmäksi +mannermaita. Ja silloinki harvoin, kuin hän maita lähestyy, kuullaan +hänen myrskyä aavistavan eli kalaparvia takaa ajavan.</p> + +<p>Ulkona Itämerestä tavataan tämä hylje Pohjanmeressä ja vieläki edempänä. +Mutta Itämeressä on hän luultavasti lukuisin; paikottain ei muusta +hylkeestä tiedetäkään kuin tästä. Illalla tulee hän kiville, jotka ovat +tuskin veden pintaa korkiammat; tässä lepää hän joukottain yökauden. +Toisinaan on heitä niin koolta että peittävät kaikki koko paikkakunnan +ulkokarit. Silloin ulvovat he tapellessansa leposioista. Päivällä +tavataan halli ulkona meressä pystyssä niin syvästi nukkuneena että +taidetaan tulla häntä veneessä lähelle. Päivälläkin nousee hän toisinaan +karille.</p> + +<p>Eriajoilla vuodessa matkustaa halli paikasta paikkaan. Pohjan lahdesta +ja Itämeren pohjaisesta puolesta kulkee hän maaliskuun lopulla +kuuttinensa etelään. Tämä kulku tapahtuu niin pian kuin kuutit taitavat +itsensä elättää. Silloin sanotaan että penikat kulkevat aivan suorassa +linjassa etelään käsin, ja ylitse kivien, maiden ja karien, jos +semmoisia osaa olla heidän tiellänsä, jonka tähden he myös usein saavat +tämmöisen oikomatkan maksaa hengellänsä. Jos kevämyrskyt särkevät jään +meressä ennenkuin he ovat valmiit poikinensa lähtemään, turvaavat he +suurille jään kappaleille, joilla itse ja penikat taitavat oleskella. +Tässä tahtovat mielellänsä kaikki olla jäällä, mutta harvoin löydetään +niin suurta kappaletta että se kaikki kannattaisi. Siinä sitte nousee +meteli, sota ja tappelus, huuto ja ulvominen, pureminen ja repiminen, +että suuret haavat jäävät merkiksi nahkaan. Halli ei sovi hyvin muiden +heimolaistensa seuraan; sillä viikari ja norppa muuttaa pohjaiseen hänen +tullessansa etelään.</p> + +<p>Tämä on meidän julmin petomme vedessä; kaikki kalat ovat häneltä +vaarassa, ja niitä syö hän koolta erältänsä.</p> + +<p>Kiiman aika on mittomaarin aikana ja emä synnyttää yhden penikkansa +kynttiläpäivän ja matinpäivän välillä paljaalla jäällä, usein kovimmassa +pakkaisessa. Emän kohdussa ja syntyessä on poika peitetty hienolla +keltaisella villalla, joka synnyttyä muuttuu valkoiseksi ja viikon +kuluttua rupee putoomaan. Villapuvussansa ei mene penikka veteen, vaan +ilmoittaa määkymisellä nälkänsä, jonka kuultua emä tulee jäälle häntä +imettämään. Vaaran havaitessa ottaa emä penikan suuhunsa ja vie toiselle +jään kappaleelle. Kuukauden vanhana on kuutti kelvollinen itse ruokansa +hakemaan ja valmis matkustamaan.</p> + +<p>Hallia pyydetään Itämeressä enempi kuin kaikkia muita hylkeitä koko +Europassa yhteensä.</p> + +<p>Hallia pyydetään erittäin kahdella ajalla. Matinpäivästä talvella +lähdetään, 4 eli 5 ampujaa yhdessä, pitkin merijäätä aina sen partaalle +asti; muutaman päivän ruoka otetaan mukaan. Halli on silloin jään +partaalla synnyttämässä. Usein on heitä koko joukko. Heitä lyödään +kuoliaksi nuijalla eli ammutaan pyssyllä.</p> + +<p>Keväällä aikaisin jäiden joukkoon lähtee monesta pitäjästä veneitä +suurempia ja vähempiä, kussakin 8 miestä ja parin kolmen kuukauden +ruoka. Kolme eli neljä venettä pysyvät toinen toistansa läsnä +keskinäiseksi avuksi tältä haikialla matkalla. Jäävuoren kohdatessansa +sitovat veneen varjon puolella ja koettelevat onko hylkeitä. Tämmöinen +jäävuori on puolen penikulman pituinen ja 10 eli 12 kyynärän korkuinen +veden rajasta. Se on keottu suurista jään lohkareista, joita myrsky +ajelee toinen toisensa päälle; se on täynnä läpiä ja puroja. Tämmöisen +jäävuoren päällä tavataan halli usein suurissa joukoissa. Ihmiset +menevät ja lyövät niitä kuoliaksi nuiilla niin paljo kuin ehtivät, +ennenkuin he löytävät läpensä jäässä. Penikat tapetaan viimeisiksi; +sillä vähäisinä ei ne itsestänsä mene veteen. Mutta jos jäässä on paljo +läpiä, täytyy ampujan kontata hylkeitä lähelle; ja jos niitä on paljo, +nousee semmoinen meteli ettei pyssyn paukaus pelätä mitään, vaan ampuja +ampuu heitä koko joukon toinen toisensa perästä. Ampuja on vaatetettu +hylkeen nahkaan, kääntelee itseänsä niinkuin hylje ja pitää samaa ääntä +kuin hyljekin, jolla menetyksellä hän sitä paremmin pettää hylkeet. – +Myös pitää mies vaaria hylkeen hengityslävessä ja pistää häneen +keihäänsä, jossa on nuora että hylje sitte pääsee vähän matkan uimaan; +veren vuotamisesta katoovat pian voimat, mies vetää hänen liki ja +enentää läven jäässä, josta hän otetaan jäälle. Naarat ovat lihavammat +ja pysyvät veden päällä; koirat eivät pysy koskaan.</p> + +<p>Näitä pyydetään myös verkoilla; verkot tehdään tukevasta 3säisestä +hamppulangasta, noin pienen sulkasen vahvuudesta. Verkon silmukset ovat +4 eli 5 tuumaa solmusta solmuun. Halli kulkee joukossa ja sentähden +saadaan toisinaan kymmenkunta erällänsä. Mutta vanhoja ei saada; ne +vievät verkotki myötänsä taikka repivät rikki. Saman taikka entisen +vuotisia penikoita saadaan verkoissa.</p> + +<p>Halli tulee vanhaksi noin 20 vuotta, ja pudottaa viimein hampaansa ettei +hän enää taida ansaita ruokaansa, vaan laihtuu kelvottomaksi.</p> + +<p>Hyvä halli, noin 4 kyynärän pituinen, painaa 20 leiviskää, josta rasva +painaa 12 leiviskää. Nahka on juuri kuin naudan vuota; se on harmaa ja +kauniin kiiltäväinen. Tämmöinen halli maksaa pyytäjänsä vaivan; sillä +siitä tulee 22 hop. ruplaa.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>6. Lakkinorppa</h2> + +<h2>(Kuva 5)</h2></center> + + +<p>Ruumis on peräti kirjava harmaasta ja mustasta.</p> + +<p>Pää on suuri ja merkillinen siitä että koirasella on kuonon päällä aina +korviin asti valtoin nahka, jonka se taitaa puhaltaa henkeä täyteen, +että se on ikäänkuin lakki, sivullepäin ympyriäinen mutta keskellä +selkämäinen. Sentähden antavat Lappalaiset tälle hylkeelle nimen <b>Fatte +nuorjo</b> (vattanorppa), sillä sen pään ja kuonon katsovat he peuran +vatsan kaltaiseksi.</p> + +<p>Tämä hylje asuu kaukaisissa pohjan merissä ja tulee vaan aikaharvoin +rannoille; hänen rakkain tyyssiansa on ajojäiden päällä, joilla hän +kernaasti makaa. Hän kulkee joukottain paikasta paikkaan vuoden aikain +jälkeen. Näitä pyytävät erinomattain Englannin ja Hollannin valaskalan +pyytäjät, koska valaskalan saalis on huono. He ottamat näistä koko +laivain lastit rasvaa. Sillä tämä hylje nousee ajojäille usein +tuhansittain; merimiehet lähestyvät hiljaksensa jäävuorta, kiipeevät sen +päälle, lähestyvät hylkeitä verkan ja syöksevät sitte suurella metelillä +niiden päälle, josta ne niin hämmästyvät ja kummastuvat etteivät taida +paeta eikä ottaa vastusta. Sanotaan että kyynelet tippumat silmistä ja +räkä nenästä kuin murhaaja lähenee ja antaa kuoleman lyömän.</p> + +<hr> + +<p>Hylkeillä on viiksit ja suuret silmät; välistäin seisovat he vedessä +aivan pystyssä. Pelästyneet ihmiset ovat usein luulleet nähneensä +aaveita ja haltioita, kuin ovat hylkeen tavanneet. Siitä ovat tulleet +monet tarinat merihaltioista ja veden väestä.</p> + +<p>Norjan pispa Gunnerus matkusti vuonna 1770 pispankeräjissä pohjaisissa +maissa; kalastajat juttelivat hänelle paljo tarinoita kuinka Klakkekolle +(se on: lakkinorppa) näkyi suureksi kuin härkä; sillä oli kaksi kättä, +mutta sormet yhteen kasvaneet; korkia lakki oli sen päässä; se seisoi +pystyssä meressä, kasvot tuulta vastaan j. n. e.</p> + +<p>Samaten kertoivat eräälle matkustajalle vuonna 1816 Norjan kalastajat +Klakkekollen; se oli heistä suuri mustan karvainen mies, jonka sormet +olivat kasvaneet yhteen uimuksiksi, piikkilakki päässä. Harvoin sanoivat +näkevänsä tätä hahmua.</p> + +<p>Merkillisin on seuraava kertomus Holhergin Danmarkin historiassa:</p> + +<p>"Samaan aikaan (joulukuulla vuonna 1349) saatiin Dresalmessa äärettömän +suuri ja kumman muotoinen kala; sillä oli pää kuin ihmisellä ja +päälaella kruunu niinkuin munkin kruunu; sen vaateet olivat tehdyt +niinkuin munkin kaapu. Kuningas Kristian III antoi haudata kalan +Köpenhaminassa ja lähetti kuvan siitä keisari Kaarlelle Spaniaan." Tässä +näkyy että kuningaskin piti sen vielä kummallisena ihmisenä taikka +haltiana; mitä sitte yksinkertainen kansa ajatteli? Toista nyt +ajattelevat Englannin ja Hollannin merimiehet, jotka niitä tuhansittain +tappavat kamoksumatta.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>Julmuus hyljettä vastaan.</h2></center> + + +<p>Monia vuosia sitten saatiin hylkeen poika kiini meren rannalta ja +vietiin elämänä lähellä olevaan kartanoon. Se oli niin sievä ja lapset +suostuivat siihen niin ettei sitä maltettu tappaa. Eikä siitä +pikkuisesta elämästä olisi suurta hyötyäkään tapettuna ollut, jonka +vuoksi ei se ärsyttänyt ihmisten ahneuttakaan, joka kaikista ihmisen +vioista on julmin sekä lähimmäistä että eläimiä kohtaan.</p> + +<p>Hylje kasvoi ja kesyttyi, leikitteli lasten kanssa ja turvasi aina talon +väkeen. Hän oli viaton luonnostansa, lähestyi kuin häntä kutsuttiin, +sanalla sanottu: hän oli uskollinen kuin koira ja leikkinen kuin kissan +poika. Joka päivä meni hän mereen kalastamaan, ravitsi itsensä ja toi +usein myös taloonki kauniin kalan. Kesällä makasi hän mielellänsä +auringon paisteessa, talvella valkian edessä, taikka, jos vaan sopi, +kiipesi hän lämpimään uuniin.</p> + +<p>Neljä vuotta oli hylje näin ollut talossa kaikkein ystävänä. +Onnettomuudeksi sekä hylkeelle että muille rupesi nyt tauti vaivaamaan +talon elukoita. Noita-ämmä kutsuttiin neuvoa antamaan. Tämä sai isännän +uskomaan että eläinten kuolevaisuus tuli siitä että talossa pidettiin +saastaista elävätä, jolla ämmä tarkoitti tuota hyljeparkaa. Tämä on, +sanoi ämmä, vietävä kohta pois, muutoin en taida minä mitään tehdä. +Tyhmä isäntä uskoi ämmän sanan; hylje pantiin veneesen, soudettiin +merelle ja heitettiin kauas maasta. Vene palasi kotiin, väki meni +lepoon, mutta seuraavana aamuna makasi hylje tapansa jälkeen uunissa. +Armas elävä oli tullut yöllä rakastettuun kotoonsa ja hakenut tavallisen +leposiansa.</p> + +<p>Seuraamana päivänä sairastui jällen yksi elukka. Mikä nyt oli muu syynä +kuin tuo onneton hylje, joka taas oli taloon tullut! Hylje oli vietävä +pois teille tietämättömille. Se annettiin siis vieraalle, joka lupasi +kuljettaa sen kylläki kauas. Vuorokausi kului; mutta toisena iltana +kuuli piika jotakin kaappimista oven takana. Ovi avattiin ja tuo +uskollinen eläin tuli sisälle, ei tieten kuinka kiittämättömille ja +tyhmille ihmisille hän tuhlasi rakkauttansa. Väsynyt pitkästä +matkastansa, näytti hän kaikin tavoin ilonsa kotiin päästyänsä, meni +uunin eteen ja nukkui.</p> + +<p>Isäntä kuuli kohta mitä tapahtunut oli. Noita-ämmä otettiin taas +neuvoksi. Ei ole, sanoi ämmä, onneksi jos tuo peto tapetaan; mutta kyllä +siitä muutoinki päästään; puhkaistaan sen silmät, niin ei se enää osaa +taloon tulla jos se vielä kerran viedään kauas merelle. Julma isäntä +suostui julmaan neuvoon; tämän uskollisen ja viattoman elävän silmät +puhkaistiin. Verta vuotavana ja kivuissansa kiertelevänä pantiin hylje +taas veneesen ja vietiin ja jätettiin kauvas merelle.</p> + +<p>Viikko kului eikä talossa sen enempää iloa ollut. Karjasta kuoli yksi +toisensa perään, ja vihdoin sanoi noita-ämmä toden että tauti oli hänen +taitoansa väkevämpi. Tulemana yönä puhalsi mereltä aimollinen myrsky; +tuulispäiden välissä kuului usein heikko valittava ääni. Aamu tuli, ovet +avattiin ja armas hylje makasi kuolleena kynnyksellä. Hän ei taitanut +sokiana enää saada elatustansa, vaan kuoli nälkään. Hänen ruumiinsa +haudattiin santakuoppaan. Mutta talossa seurasi onnettomuus +onnettomuutta. Kaikki meni nurin; karja kuoli, katovuosi tuli, lapset +kuolivat ja vihdoin kuoli itse isäntäkin sokiana ja köyhtyneenä. +Noita-ämmä tuli lain edessä osalliseksi ihmisen murhaan ja hirtettiin.</p> + + +<p> </p> + +<center><h2>Mursu.</h2> + +<h2>(Kuva 6)</h2></center> + + +<p>Ruumis on lyhykarvainen; karvat ruskiat eli harmaat. Sen pituus on 7 eli +8 kyynärää. Pitkät ja paksut viiksit. Isot silmät, silmän valkia on +punainen niin kuin vertynyt. Kaula paksu käy mutkaan niinkuin hevosen +kaula. Levätessänsä etujaloillensa ja kaula köyryssä on mursu miehen +korkuinen. Sen nahka on paksu ja avara että näkyy olevan niinkuin säkki +sen yllä monissa laskuissa, jotka siirtyvät mursun kävellessä. Jalat +ovat lyhyt ja typerät, varpaat 5, varustetut lyhyillä kynsillä.</p> + +<p>Etuhampaita on ylisessä leuassa 4, joista 2 keskimäistä ovat pienet ja +pian putoovat, alisessa leuassa 2, jotka kuitenkaan ei koskaan kasva +täydellisiksi, ainoasti alku nähdään penikoilla. Kulmahampaat ylhäällä +ovat pitkät, usein kyynärää pitkät valkoiset torahampaat; alhaalla +vähäiset ja sivuhammasten kaltaiset. Sivuhampaita on ylhäällä ja +alhaalla kummallakin puolella 4, vaikka viiminen niistäkin on pieni ja +aikaisin putoo.</p> + +<p>Mursulla ei ole niinkuin hylkeellä silavaa lihan ja nahan välissä. Jos +silavaa on, on se sekaisin lihassa. Mursuja pyydetään ainoasti nahkansa +ja torahammastensa vuoksi.</p> + +<p>Mursu elää pohjaisessa jäämeressä kernaimmin ajojäiden seassa, jossa hän +uiskelee ja toisinaan nousee niiden päälle. Hän elää joukossa, usein +sadottain. Jäälle kiipee hän niin että hän lyö suuret torahampaansa +jäähän ja vetää niin raskaan ruumiinsa ylös jäälle. Tyvenellä ilmalla he +leikittelevät ja poukkuroitsevat, antavat kuulla äänensä, joka on +melkein härän äänen kaltainen. Leikki lakkaa tavallisesti nukkumisella, +jossa tilassa he makaavat toinen toisensa niskassa niinkuin siat. +Nukkuissansa kuorsuvat he kovin. Yksi on aina hereellä ja pitää vaaria. +Vaaran havaitessa lähtee tämä vartia liikkeelle ja hänen seurassansa +koko läjä. Tässä nousee kumma ja ääretön meteli; kukin tahtoo ensin +päästä veteen, mutta maatessansa ristin rastin on toinen aina toisen +tiellä ja esteenä; niin ne sitte vihastuvat, purevat, tappelevat, +torahampaat kopisevat toisiansa vastaan, he huutavat ja määkyvät +hirmuisesti. Niin pian kuin vaan pääsevät, kaapivat ja vierivät he jään +partaalle ja heittävät itsensä päitäpitäin mereen.</p> + +<p>Vedessä ne usein karkaavat läheneväin venetten päälle; ollessa suuressa +joukossa tekevät ne sen vaikka ei heille mitään olisi tapahtunutkaan +pahaa. Torahampaillansa lyövät he läven veneesen; toiset uivat veneen +sivuilla, nostavat ruumiinsa ylös ja lyövät hampaillansa sinne ja tänne. +Välistäin tapahtuu että heidän pitkät hampaansa tarttuu ihmiseen, jonka +he kohta vetävät mereen.</p> + +<p>Emä synnyttää keväällä yhden, harvoin 2 penikkaa. Kiiman aika on touko- +eli kesäkuulla. Silloin kulkevat he pitkät matkat pohjaisesta. Penikka +kesyttyy helposti ja on sitte aivan ystävällinen. Pietarissa pidettiin +ja ehkä pidetään vieläki mursu, jolle syötettiin kauran krynistä lientä, +johon lisättiin leikatuita nauriita ja muita kasvaimia. Emä on aivan +hellä lastansa kohtaan; hän sulkee sen rintaansa kohden kämmeniensä +välissä ja vähemmänki vaaran tullessa painaa sen veden alle. Jos lapsi +haavoitetaan, tulee äiti julmaksi ja hirmuiseksi vihassansa, eikä jätä +sitä vaikka se kuollutkin olisi.</p> + +<p>Jäällä maatessa taikka korkealla uidessa lyödään vääkkäinen keihäs +rintaan ja annetaan sitte uida siksi että hän veren vuodatuksesta väsyy. +Köydestä, joka on keihääsen sidottu, saadaan hän sitte lähelle ja +tapetaan piikeillä. Pyssyn luodi ei pysty sen paksuun ja liukkaasen +nahkaan.</p> + +<p>Torahampaat ovat suuresta arvosta ja pidetään yhtä kalliina kuin +elfenluu. Amerikan villit ihmiset tekevät niistä veitsiä, kalan arinoita +ja muita teräviä kaluja. Nahka on myös kelpaava moniin tarpeisin. +Muinaan tehtiin siitä köysiä ja erinomattain vahvoja laivain köysiä. Nyt +tehdään niistä vahvimpia mänttikaluja; meillä nähdään paljo mursun +nahkaisia ruomia. Vielä on tallella erään, Otheren, Norjalaisen, +matkakertomus, koska hän kävi mursun hampaita ostamassa Permalaisilta +Valkian meren rannoilla. Hän kulki siellä yhdeksännellä vuosisadalla eli +noin 1000 vuotta sitten. Pitkät ajat sen jälkeen maksoivat Lappalaiset +ja muut suomalaiset kansat veroa Norjalaisille mursun luissa ja +nahoissa, josta nähdään että nämät elävät ovat arvossa pidetyt kauan +aikaa. Muinasaikaan olivat nämät ehkä vieläki arvoisemmat kuin nyt, +koska ei näiden nahkoja enään tehdä laivan köysiksi.</p> + +<center><img src="images/suomen1.jpg" alt=""></center> +<br> +<center><img src="images/suomen2.jpg" alt=""></center> + +<p>Hinta: 18. kop. hop.</p> + + + + + + + +<pre> + + + + + +End of Project Gutenberg's Suomen maan Meripedot, by Gustaf Erik Eurén + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN MAAN MERIPEDOT *** + +***** This file should be named 15967-h.htm or 15967-h.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/5/9/6/15967/ + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm, images by +Helsinki University Library. + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + + +</pre> + +</body> +</html> diff --git a/15967-h/images/suomen1.jpg b/15967-h/images/suomen1.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..f723ce1 --- /dev/null +++ b/15967-h/images/suomen1.jpg diff --git a/15967-h/images/suomen2.jpg b/15967-h/images/suomen2.jpg Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..450a022 --- /dev/null +++ b/15967-h/images/suomen2.jpg diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..79058c8 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #15967 (https://www.gutenberg.org/ebooks/15967) |
