diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 15814-8.txt | 3097 | ||||
| -rw-r--r-- | 15814-8.zip | bin | 0 -> 38055 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 3113 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/15814-8.txt b/15814-8.txt new file mode 100644 index 0000000..9e11580 --- /dev/null +++ b/15814-8.txt @@ -0,0 +1,3097 @@ +The Project Gutenberg EBook of Lauluja ja ballaadeja, by Robert Burns + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Lauluja ja ballaadeja + +Author: Robert Burns + +Release Date: May 11, 2005 [EBook #15814] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LAULUJA JA BALLAADEJA *** + + + + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm. + + + + + + + + +LAULUJA JA BALLAADEJA + + +Robert Burns + + +Suomentanut +Valter Juva + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +Kustannusosakeyhtiö Fundament 1918. + + + + +Robert Burnsin elämästä. + + +Skotlannin kansan lempirunoilija Robert Burns on maailmankirjallisuuden +suuria lyyrikoita. Hänen runoutensa perustuu Skotlannin moni-ilmeiseen, +rikkaaseen kansanrunouteen, jonka Burns kohotti korkeimpaan +täydellisyyteen, nuorentaen ja hedelmöittäen samalla Englannin +kansalliskirjallisuutta. + +Burns on raikas luonnonrunoilija. Rousseausta riippumatta hän ihailee +luontoa, jonka keskellä itse elää ja johon on kiinni kasvautunut. Hänen +lemmenlaulujensa ja ballaadiensa takamona on aina kotiseutu, +suurenmoisen mahtava "Ylämaa" harmaine sammalevuorineen ja +hongikkorinteineen, tai viljava "Alamaa" Clyden ja Forthin rannoilla +sekä Ayr- ja Nith-virran viehkeissä laaksoissa. + +Robert Burns syntyi 25 p:nä tammikuuta 1759 Allowayn kylässä Ayrshiren +piirikunnassa, Etelä-Skotlannin länsiosassa. Isä oli varaton +maanviljelijä, jolla oli maksettava raskas vero pahanpäiväisestä +vuokratilastaan. Taloudellisista vaikeuksista huolimatta, hänen +kuitenkin onnistui antaa pojilleen ajan oloihin nähden verraten hyvä +koulukasvatus. Saamiaan alkeistietoja vanhin poika, Robert, sittemmin +kartutti ja laajensi kautta elämänsä iän. Etenkin hän harrasti +englanninkielistä runoutta. Oman maansa runoilijoista hän erittäin +rakasti kansanomaista Allan Ramsayta ja Fergusonia; mutta tämän ohella +hän tutustui perinpohjin Skotlannin kansanrunouteen, joka näihin +aikoihin oli kirjallisissa piireissä kohonnut suureen arvoon. + +Jo varsin aikaisin täytyi Robertin olla isälleen avuliaana maatöissä. +Käsi auran kurjessa hän ensi nuoruudestaan alkaen sepitti +luonnonraikkaita, leikillisen vilkkaita runoja, joihin hän sai aiheita +omista sydänsytöistään, ympäröivästä luonnosta, havaitsemistaan +pikkutapauksista työssään tai kylillä ja mailla. + +Lempi ja lemmenseikkailut ovat hänen laulujensa pääasiallisena +sisältönä. Robert Burnsilla on helposti syttyvä sydän; alinomaa hän on +rakastunut, välistä useaan tyttöön melkein yht'aikaa, ja jokaisesta hän +kirjoittaa hienon herkän runoelman. Burnsin nuoruudenaikoina oli tuskin +ainoaakaan neitoa koko paikkakunnalla, jolle hän ei olisi lemmenlaulua +omistanut. Lempensä esineitä hän ei koskaan unhottanut, mutta taas ja +taas hän ihastuu uusiin viehkeihin kasvoihin, ja jälleen on valmiina +uusi, entistä ehompi laulu. + +Nämä nuoruuden lemmenjutut näkyvät kuitenkin olleen laatuaan varsin +viattomia. Robert Burns eli nyt onnellisinta aikaansa. Hänen herttainen, +hilpeä luonteensa oli puhjennut keväisen raittiina orastamaan, ja +nuorison kisoissa hän lumosi kaikki iloisella ystävällisyydellään ja +lämpimällä sydämellään. + +Huikentelevasta mielestään huolimatta hän kiintyi syvemmin nuoreen +talontyttäreen, Ellison Begbie'hin, joka lopulta kuitenkin hylkäsi +varattoman ihailijansa. Murtunein mielin Burns muutti v. 1780 Irvine'iin +ja perusti siellä pellavarohtimon. Liike ei kannattanut, tulipalo tuhosi +laitoksen, ja seuraavana vuonna Robert oli jälleen isänsä kodissa +maanviljelystöissä. + +Isän kuoltua v. 1784, Robert yhdessä erään veljensä kanssa vastaanotti +uuden vuokratilan Mossgielissä, Ayr-joen rannalla. Nyt alkoi Robert +Burnsin tuotteliain runoilukausi. Suuri osa hänen parhaista ja +tunnetuimmista lauluistaan on syntynyt vuosien 1784--1786 välillä. +Vuokratilaa hän viljeli uupumattomalla tarmolla, kokien saattaa sen +raastetut maat parempaan maanviljelyskuntoon. Mutta mikään ei auttanut. +Kuivuus ja kato tekivät kaikki toiveet tyhjiksi. Maanviljelys tuotti +tappiota. + +Läheisessä Mauchlinen kaupungissa Burns oli saanut ystävikseen eräitä +kirjallisesti sivistyneitä henkilöitä, ja vilkas seurustelu näiden +kanssa oli omansa monipuolisesti kehittämään Burnsia. Hänen henkensä +saavutti nyt itsetietoisen varmuuden, ja nyt hän pääsi tajuntaan +runoilijanlahjoistaan ja todellisesta kutsumuksestaan. Myöskin +paikkakunnan uskonnollisiin ja yhteiskunnallisiin taisteluihin hän näinä +vuosina otti osaa, vastustaen silloisen presbyterisen papiston +uskonkiihkoa, jyrkkyyttä ja suvaitsemattomuutta. Pian hän tuli +julkisesti tunnetuksi eräistä ivalauluistaan, mutta saavutti samalla +papiston vihan ja kerettiläisen maineen. + +Mauchlinen kaupungissa oli tähän aikaan summa kuusi kaunotarta, jotka +kaikki Burns luettelee nimeltä eräässä runossaan. Mutta "kaikkien näiden +helmi" oli Johanna Armour. Tähän neitoon Robert Burns rakastui, joutuen +sittemmin läheisiin suhteisiin häneen. Ankara isä ei tahtonut tietää +vapaauskojasta vävykseen. Tyttären onnettomuudesta huolimatta hän +loukkaavalla tavalla sulki ovensa Burnsilta ja toimitti hänelle +hairauksestaan kirkonrangaistuksen tuomion. + +Vihoissaan häväistyksestä, ja kun häntä lisäksi uhkasi taloudellinen +tuho Mossgielin vuokratilalla, päätti runoilija jättää kotimaansa ja +lähteä Länsi-Intiaan, Jamaikkaan, jossa hänellä oli istutusmaan +kirjanpitäjänpaikka tiedossa. Matkarahoja saadakseen hän nyt kokosi ja +järjesti runoelmansa ja julkaisi ne syrjäisessä Kilmarnockissa kesällä +v. 1786 kuudensadan kappaleen suuruisena painoksena. Näissä touhuissa +Robert Burns oli jo toukokuulla rakastunut uudestaan, -- ja syvemmin +kuin koskaan ennen! Johanna Armour näytti joka tapauksessa iäksi +menetetyltä, ja runoilijan herkän sydämen nyt kokonaan valtasi nuori +maitotyttö, vienon henkevä Meeri Campbell, jonka hän eräänä aamuna +kohtasi Montgomeryn linnan tiellä. + +Kumpaisetkin olivat yhtä köyhät, kumpaisellakin oli miero edessä! Nuoret +kihlautuivat ja viettivät yhdessä muutamia runollisia viikkoja Ayrin +armaissa siimeistöissä. Kihlautuneiden yhteinen tuuma oli tämä: Robert +matkustaa Jamaikkaan vain lyhyeksi aikaa raha-ansioille, palaa +varakkaana miehenä takaisin, ja silloin solmitaan avioliitto. Tämän +väliajan viettää Meeri sukulaistensa luona Ylämaassa, jossa voi saada +työtä ja tilaisuutta omain myötäjäistensä valmistamiseen. Meeri lähtikin +jo edeltäkäsin matkaan mitä sydämellisimmän ja hellimmän eron jälkeen. + +Vaikka kiirehdimme ajan edelle, on Meeri Campbellin tarina tässä +yhteydessä kerrottava loppuun. + +Robert Burnsin ei tarvinnutkaan jättää kotimaataan. Hänen taloudellinen +asemansa oli lokakuulla muuttunut. Lempiväin oli määrä jälleen kohdata +toisensa; Meeri jätti sukulaisensa, mutta sairastui paluumatkalla +kuumeeseen ja kuoli äkkiarvaamatta Greenockin kaupungissa. + +Lempi "Ylämaan-Meeriin" oli Robert Burnsin syvin tunne, ja häntä +runoilija muistaa elämänsä loppuun saakka. Tytön traagillinen kuolema +jätti runoilijan mieleen kaipuun, joka yhä uudestaan puhkeaa ilmi mitä +ihanimmin sävelin. Vielä niin myöhään kuin v. 1792 hän on Meerille +omistanut erään kauneimpia laulujaan. + +Seikka, että runoilijan ulkomaamatka jäi viime tingassa sikseen, oli +riippuva siitä huomiosta, jonka hänen runokokoelmansa oli herättänyt. +Tilauskirjoituksella julkaistusta runovihkosta, joka oli tuottanut +Burnsille 20 puntaa, oli muutamia kappaleita eksynyt myöskin +pääkaupunkiin. Runoilija oli syyskuulla jo ostanut matkalipun Clydestä +Länsi-Intiaan lähtevään laivaan, kun kirje, jonka tri Blacklock oli +Edinburghista kirjoittanut Burnsin ystävälle, äkkiä muutti Robert +Burnsin kaikki aikaisemmat suunnitelmat. Kirjeessä annettiin suuri +tunnustus runokokoelmalle ja neuvottiin, miten uusi painos siitä +voitaisiin saada aikaan pääkaupungissa, niin että se tuottaisi +runoilijalle taloudellisia etuja. + +Burns jätti matkansa sikseen ja lähti Edinburghiin syksyllä v. 1786. Nyt +hänen kohtalonsa äkkiä muuttui. Uuden painoksen tilauskirjoitus +avattiin; Burns oli kuuluisa runoilija, aikansa kirjallisuuden +merkkimiehiä, ja pääkaupungin kaikki seurapiirit olivat hänelle avoinna. +Hienosto kilpaili saadakseen saleissaan näytellä "Ayrshiren +kyntömiestä", joka osasi kirjoittaa niin kauniita lauluja, ja joka +esiintymisessään ja käytöksessään oli niin älykäs, vaikka oli pelkkä +moukka. + +Runoilija kuitenkin oivalsi, että hienojen seurapiirien +kunnianosoitukset olivat pääasiallisesti uteliaisuuden aiheuttamia. Kun +ensi kiihko oli asettunut, kylmenivät välit, ja ylväs katkeruus jäi +runoilijan mieleen. Muutamia todellisia suosijoita onnistui Burns +kuitenkin saamaan, Glencairnin kreivin ja Gordonin herttuattaren. +Ystävyyden siteet koko elämänsä ajaksi hän sitoi m. m. Cunninghamin +veljesten ja William Nicolin, Edinburghin korkeakoulun opettajan kanssa. +Kuinka hyvänsä, pääkaupungissa Burns ei viihtynyt. Runokokoelman uusi, +melkoisesti laajennettu painos valmistui. kesällä v. 1787, tuottaen +Burnsille kokonaista 500 puntaa. Hän oli nyt taloudellisesti verraten +riippumaton mies. + +Tällä välin oli Meeri Campbell runoilijan suruksi kuollut. + +Tehtyään laajoja matkustuksia Skotlannin eri osiin, tutustuakseen +lähemmin kansaansa ja maansa luontoon, vanhempaan ja uudempaan +kansanrunouteen sekä kotimaisiin sävelmiin, ja huomattuaan, että hänellä +pääkaupungissa ei ollut ajan pitkään todellista kannatusta +odotettavissa, hän päätti lopullisesti jättää Edinburghin ja palata +takaisin maalaiselämän yksinäisyyteen. Jo matkoillaan hän oli käynyt +myöskin Mauchlinessä ja siellä uudistanut suhteensa aikaisempaan +lemmittyynsä Johanna Armouriin, jonka isällä ei enää ollut mitään +muistutettavaa kuuluisaa vävypoikaa vastaan. + +Järjestettyään asiansa Edinburghissa, Burns vuokrasi keväällä v. 1788 +kauniin Ellislandin maatilan Nith-virran rannalla Dumfriesin +piirikunnassa ja meni naimisiin Johanna Armourin kanssa. + +Pari ensi vuotta, Ellislandin verraten itsenäisissä oloissa, perheen +keskuudessa oli onnen aikaa Robert Burnsille. Puoliso Johanna oli +herttainen, toimelias vaimo ja hellästi kiintynyt huikentelevaan +mieheensä, jonka elämäntapojen säännöttömyyksiä oleskelu pääkaupungissa +ei suinkaan ollut parantanut. Että kiintymys todellisuudessa ja loppujen +lopuksi oli molemminpuolinen, todistavat useat Burnsin runoelmat, m. m. +runo "Kaledonia", joka on kirjoitettu vuotta ennen runoilijan kuolemaa. + +Mutta pian ilmaantui ulkonaisia vaikeuksia. Vuokraehdot olivat ylen +rasittavat, maatila oli kokonaan rappiolla, ja maanviljelys osoittautui +huonosti kannattavaksi. Perheen lisääntyessä, entiset säästöt pian +hupenivat, ja puute alkoi ahdistaa. Saadakseen lisätuloja, Burns +vastaanotti tullivartian toimen läheisessä Dumfriesin kaupungissa, +hoitaen sen ohella maanviljelystään yhä edelleen v. 1791 loppuun saakka. + +Vaikka vastoinkäymiset ahdistivat, ja runoilijan itsetakeisuuden kaipuu +ja oman arvon tunto eivät näissä toimissa näkyneet voivan saada +tyydykettä, oli Ellislandin oloaika, vuosina 1788--1792, kuitenkin +runollisessa suhteessa varsin tuottelias. Yhä vielä Burnsin runosuoni +uhkui ehtymättömänä ja välittömän raikkaana. Herkkyydessä, syvässä +tuntemuksessa, käsittelyn hienoudessa ja muotovalmiudessa moni tämän +ajanjakson runo voittaa kaikki aikaisemmat. Tältä ajalta on m. m. runo +"Meerille taivaassa", Burnsin korkein runollinen ennätys. + +Kun kävi mahdottomaksi hoitaa rinnan kahta ihan erilaista tointa, myi +Burns vuokraoikeutensa Ellislandiin, ja muutti v. 1792 vaihteessa +Dumfriesiin, Solway-lahden rannalle, antautuen yksinomaan tullin +palvelukseen. Tämä oli raskas ja Burnsille itselleen onneton askel, +mutta runoilijan terveys oli huonontunut ja hän tahtoi kuoleman varalta +turvata perheelleen valtioneläkkeen. + +Runoilijan elämän viime jakso oli monessa suhteessa pettyneiden +toiveiden katkera aika, joka saattoi hänet joskus hakemaan lohdutusta +lasista. Sisäisesti hän oli tyytymätön, ja ulkonaisia selkkauksia +ilmaantui. Voimakkaassa itsetunnossaan ja halveksien luokkaeroitusten +rajoja, hän vilkkaalla myötätunnolla seurasi Ranskan vallankumouksen +tapahtumia, mutta joutui sen kautta valtiollisesti epäiltyjen kirjoihin. +Lisäksi häntä rasitti murtunut terveys. Kuitenkin hän Dumfriesissakin +saavutti monta arvokasta ystävyyttä ja sai tilaisuuden nauttia +sivistyneiden naisten virkistävää seuraa. Loma-aikoinaan hän usein lähti +Dumfriesista matkoille ihailemaansa Ylämaahan ja sen raittiille +tuntureille. Kirjalliset harrastukset askarruttivat Burnsia yhä +edelleen, ja tuon tuostakin hänen henkensä kohosi yleviin runo-luomiin. +Tämän ohella hän ystävänsä George Thomsonin kanssa toimitti kokoelman +isänmaallisia kansanlauluja ja sävelmiä, josta työstä hän auliisti +kieltäytyi vastaanottamasta palkkiota. + +Taloudellinen ahdinko, suru tyttären kuolemasta ja reumaattinen kuume +vihdoin mursivat Robert Burnsin heikontuneen ruumiinrakenteen. Runoilija +kuoli Dumfriesissa 37 vuoden ijässä 21 p:nä heinäkuuta 1796. + + * * * * * + +Robert Burns käyttää runoelmissaan yleensä Skotlannin kansanmurretta ja +vain ani harvoin puhdasta englannin kirjakieltä. Hänen lemmenlaulunsa ja +ballaadinsa ovat aina laulettavia. Noissa lyhytsanaisissa, sointuvissa, +reippaasti iskevissä rytmeissä on omituinen viehätys, mikä Burnsia +vieraille kielille käännettäessä jää aina suureksi osaksi hukkaan. + +Burnsin runot ovat sanan kauneimmassa merkityksessä kansanomaisia, ja +useat niistä ovat muuttuneet todellisiksi kansanlauluiksi. Kaikkialla, +missä englanninkieltä puhutaan, ne ovat käyneet rakkaiksi, ja on +sanottu, että Englannin laajassa maailmanvallassa tuskin kuluu +hetkeäkään, ilman että jossakin paikassa brittiläistä aluetta jokin +Robert Burnsin laulu kajahtaisi. Hänen runoelmiaan on uudestaan ja yhä +uudestaan käännetty useimmille Euroopan kielille, ja hänen hedelmöittävä +vaikutuksensa eri maiden runoilijoihin on viime aikoihin saakka ollut +selvästi havaittavissa. + +Robert Burns on Shakespearen ja Lord Byronin välisellä ajalla Englannin +alkuperäisin runoilija. Laulurunoilijana ei kukaan englantilainen häntä +voita, ja Eduard Engel lausuu, että täytyy vertaukseksi ottaa Goethe +nuoruudenrunoelmineen, jos mieli mainita toinen samanaikuinen _laulaja_ +Burnsin rinnalla. + +_V. J._ + + + + +Lauluja ja ballaadeja. + + + + +Hyvästi, Ylämaa! + + +Ylämaahan ma kaihoon, ma aina sen nään, +Ylämaahan ma kaihoon metsästämään: +polut kauriin ma käyn läpi viidan ja maan, +Ylämaahan ma kaihoon, jos minne mä saan. +Jää hyvästi, Pohja ja vuoristovyö, +koti kunnon, miss' asuu tarmo ja työ! +Jos missä on tieni ja matkani pää, +Ylämaa ja sen kukkulat mieleeni jää. + +Te hyvästi, tunturit, jäätikkömaat, +ja hyvästi, laaksot ja vihreät haat! +Te hyvästi, metsät ja aarniopuut, +ja te vaahtiset virrat ja vuonojen suut! +Ylämaahan ma kaihoon, ma aina sen nään, +Ylämaahan ma kaihoon metsästämään: +polut kauriin ma käyn läpi viidan ja maan, +Ylämaahan ma kaihoon, jos minne mä saan. + + + + +Roobin. + + +Tuli poika Kyless' ilmoihin, +mut päivä, Herran vuosikin +ois turha muistaa tarkemmin, +kun kyseessä on Roobin. + + Roobin oli reipas poika, + reipas rento, reipas rento; + Roobin oli reipas poika, + reipas veijon-vento! + +Kuu kului vuoden vaihtehen, +kuninkaan viimeist' eellisen: +kun puhkui tammipakkanen, +sai raittiin kehdon Roobin. + +Kätilö kättä tarkastaa: +"Jos eloon jää, sen nähdä saa, +on pojass' aika veitikkaa, -- +jos pannaan nimeks Roobin! + +"Myös monet kohlut mailma suo, +mut sydän terve kestää nuo, +ja kunnian hän meille tuo. +On riemuks meille Roobin. + +"Jos totta tietää uurteet nää +ja kaks ja kolme viideks jää, +on tyttöin mielitietty tää. +Sen kyllä näyttää Roobin! + +"Kun missä liikkuu, -- turma vie! -- +on neittä nuorta täynnä tie, +mut seikka tuo ei viaks lie. +Siis siunaus sulle, Roobin!" + + Roobin oli reipas poika, + reipas rento, reipas rento; + Roobin oli reipas poika, + reipas veijon-vento! + + + + +Ruispientarella. + + +Sää leuto oli Uodin yön, +ja huumas rukiin tuokse. +Kuu loisti, luoden valovyön, +mä läksin Annin luokse. +Yö kului meiltä puolehen +vain hilpein piloin siellä; +mua saattoi hän nyt empien +ruispientarelle vielä. + +Ol' ilma sees, yö äänetön, +kuu kulki taivaan tiellä. +Hän tähkäin taa jäi kätköhön +ruispientarella siellä. +Ma hehkuin, säikyin, sykähdin, +hän lempeään ei kiellä; +hänt' taas ja taas ma suutelin +ruispientarella siellä. + +Mä häntä hain, hän hiipi luo, +hän värjyi hehkumiellä: +saa siunauksen hetki tuo +ruispientarella siellä! +Mut kautta kirkkaan kuudanvyön +ja aamun valon vielä: +hän puhtain riemuin muistaa yön +ruispientarella siellä! + +Mun hurmoksiinhan useinkin, +sai veikkoin ilonvietteet; +kun menestyin, mä riemuitsin; +toi onnen uljaat mietteet: +mut innon, riemun ylimmän, +min tunsin elon tiellä, +toi onni ensi lemmen tän +ruispientarella siellä! + + + Kuoro. + + Käy tähkäin taa, kun viljamaa + luo yöhön sulo tuokseen! + On onnenmies, ken kullan saa + ruispientarelle luokseen! + + + + +Roobin leikkas ruista. + + + Roobin leikkas ruista, + ma rinnan riivin. + Hui! pienen sirpin sain, + mut jäljess' yhä hiivin. + +Mä lähdin kauppalaan, +vein kankurille lointa. +Isänsä töllillä +on Roobin ilman tointa. + +Ei ollut milläänkään, -- +voi, mitä luulla mahtoi? +Jo keksi kepposet, +kun talontytärt' tahtoi! + +Niin vannoi: "Pöydässäin +sua talvest' alkain ruokin!" +Hui! tyhjän isäntä +ja huippakenkä tuokin! + + Roobin leikkas ruista, + ma rinnan riivin. + Hui! pienen sirpin sain, + mut jäljess' yhä hiivin. + + + + +Montgomeryn Kerttu. + + +Jos täytyis kankahalla nyt +mun vaipassani viettää yötä, +ma oisin onnenmies, jos vaan +Montgomeryn Kerttu oisi myötä. + +Kun riehuis tuuli tunturin, +ja syysyön sade saavuttaisi, +niin vuorenrotkoss' sylissäin +Montgomeryn Kerttu suojan saisi. + +Jos oisi mun nää linnan maat, +ja vaunut, ratsut, väki vakaa, +ois riemuni, kun saisin nuo +Montgomeryn Kertun kanssa jakaa. + + + + +Meeri Morison. + + +Oi, Meeri, tule ikkunaas, +yö uinuu, kiiltää kaste haan! +Sä silmäs suo mun nähdä taas, +ne voittaa kaikki helyt maan. +Sua ilomielin vuotan vaan +kuin orja aamunkoittohon, +jos ikionnen palkaks saan, +sun, armas Meeri Morison. + +Kun eilen tanssisaliin sain, +ja valot välkkyi, soitot soi, +sun luonas olin aatteissain; +jäin kylmäks, muut kun karkeloi. +Siell' immet loisti, liehakoi +ja voitti kaikkein suosion. +Ma huokasin: "Ei noista, oi, +oo kenkään Meeri Morison." + +Miks, Meeri, riistät rauhan sen, +mi eestäs kuoloon mennä vois? +Sa voitko murtaa sydämen, +mi sulle lempens' antoi pois? +Lemmestä lempi! Etkö sois +ees säälin sanaa, armoton? +En usko, että tyly ois +sun mieles, Meeri Morison! + + + + +Elli Dunbar. + + +Tule kanssani mailmaan, +sulo Elli Dunbar! +Tule kanssani mailmaan, +sulo Elli Dunbar! +Sano, ostanko ratsut +ja vaunutkin maar? +Vai käymmekö rinnan, +sulo Elli Dunbar? + +En taattoas kaipaa, +en mantuja maan, +en heimoas neljää, +sua halaan ma vaan: +Tule tielle, mi väikkyy +kuin taivahankaar! -- +Tule röijyssä tuossa, +sulo Elli Dunbar! + + + + +Afton-puro. + + +Solu hiljaa nyt, Afton, sa kukkeaparras, +solu hiljaa, ja soiva on lauluni harras; +oma Meerini nukkuu, -- sa loiskiva vuo, +solu hiljaa ja vienoisen uinua suo! + +Salon rastas, mi helkytät siimeissä ehtoon, +sä kyyhky, min ruikutus kaikuvi lehtoon, +puron kirkuva hyyppä, te vaientukaa, -- +ei armahan unta nyt häiritä saa! + +Niin uljahat, Afton, on tunturis laidat, +joit' uurtavat ourujen välkkyvät raidat! +Siell' astelen aamuin ja rinteiltä voin +ma karjani nähdä ja Meerini ko'in. + +Niin vihreinä niittys ja vehmastos hymyy, +miss' esikko kukkii ja lehdoissa lymyy! +Siell' illoin, kun kasteen jo kiiltävän nään, +kera Meerin ma koivujen siimeihin jään. + +Niin vienona, Afton, sa kastelet nientä, +solut kaartaen Meerini mökkiä pientä! +Sulo jalkoja äsken sä huuhtelit, oi, +kun uomahas astuin, hän lumpeita toi! + +Solu hiljaa nyt, Afton, sa kukkeaparras, +solu hiljaa, ja sulle on lauluni harras; +oma Meerini nukkuu, -- sa loiskiva vuo, +solu hiljaa ja vienoisen uinua suo! + + + + +Meeri. + + +Taivaanvallat, joiden suojaa +kaino sydän aina saa, +muilla mailla viipyessäin, +Meeriä te varjelkaa! +Immen hempi, sulo ruumis, +puhdas niinkuin teidänkin, +Meerin armas mielenhyvyys +jääköön taivaan turvihin. + +Leyhkät häntä liekutelkoot, +vienot, kuin hän itse on; +ilma, jota hengittää hän, +rintaan rauhaa tuokohon. +Enkelit! kun pois mun kauas +tieni vie, hänt' turvatkaa! +Immen sydän olkoon mulle +muilla mailla kotimaa! + + + + +Ayrin rannalla. + + +Jo ilta kolkko hämärtäy, +syystuulen puuskat viuhuin käy, +on sankka pilven sumuvyö, +ja vihmoin sade maahan lyö. +Olalla pyssy soilta saan, +siell' linnut jätin rauhaan vaan. +Jäähyväishetki tuskaa tuo, +kun rantaas astun, Ayrin vuo! + +Syys sänkipeltoon kyynelöi, +miss' yrmyt säät ne isännöi; +sen sinitaivas rauhainen +jäi tieksi talvimyrskyjen. +Mun hyytyy veri suonissain: +ma aion pauhuun ulappain; +kun laivaa viskoo aaltoin vuo, +taas kaipaan armaan Ayrin luo. + +Mut kuohut vyöryin käykööt vain, +en pelkää turmaa rantamain; +vaikk' kuolonuhka eessä ois, +ei kammottaa se kurjaa vois! +Mut kahlein kiinni kotiin jäin, -- +oi, haavat polttaa sydäntäin! +Mua ahdistaa ja vaivaa nuo, +kun nyt sun jätän, Ayrin vuo! + +Hyvästi, Coilan vuorimaat +ja laaksot, kankaat, viidat, haat, +miss' suru viipyy, saattaen +taas lemmen muistot mielehen. +Sees olkoon, ystävä, sun ties! +Myös sulle rauhaa, vihamies! -- +Oi, kyynelveet ei hoivaa suo: +Hyvästi, armas Ayrin vuo! + + + + +Pois Intiaan tule, Meeri! + +_Meeri Campbellille_. + + +Pois Intiaan tule, Meeri, +jätä kanssani Skotteinmaa! +Pois Intiaan tule, Meeri, +meren aukean tyrskyin taa! + +Siell' oranssi, sitruuna kypsyy, +tuo terttuja ananas; +mut Intian ihmeet kaikki +on tyhjiä rinnallas. + +Kautt' taivahan vannoin, Meeri: +"Sinut heitän kuolossa vain", +ja unhottakoon minut taivas, +jos unhotan lupaustain! + +Sanas anna jo mulle, Meeri, -- +otan liljakätöses näin! +Sanas anna jo mulle, Meeri, +kotirannasta lähteissäin! + +Luja liittomme nyt on, Meeri, +sydän kummankin annettu pois. +Nyt koskaan emme me eroo! +Ei, hetki se kirottu ois! + + + + +Mun kultani on ruusunen. + + +Mun kultani on ruusunen, +kuin rusoruusu haan; +mun kultani kuin sävel on, +mi uhkuu sointujaan. + +Niin kaunis kuin sa, tyttö, oot, +niin syvän lemmen luot; +sua lemmin, kulta, kunnes pois +ne virtaa meren vuot. + +Niin, kunnes meri virtaa pois, +ja sulaa vuorten jää: +Sua lemmin vielä, armahin, +kun suljen silmät nää. + +Ja hyvästi nyt, lemmittyin! +Hyvästi hetkeks vaan! +Taas tulen luokses, lemmittyin, +vaikk' äärest' ääreen maan. + + + + +Hän veitikka on pieno. + + +Hän veitikka on pieno, +niin veikeä ja vieno; +hän on niin hellän hieno, +mun vieno armahain. + +Vaikk' kaino, täynnä tulta! +Hän sydämen vei multa, +ja alta vainoin kulta +saa suojaa rinnoillain. + +Hän veitikka on pieno, +niin veikeä ja vieno; +hän on niin hellän hieno, +mun vieno armahain. + +Pois huolten lentää annan, +ja vaivat mailmanrannan +ma hänen kanssaan kannan; +nään onnen riemut vain. + + + + +Casslis-purolla. + + +Nyt rannat, rinteet vihannoi, +ja laulaa linnut, oksill' leijuin; +nyt tuoksuu kielot Girvan-vuon, +miss' suviöin käy kisat keijuin. +Suuss' illan Casslis-puron luo +vien rantain rauhaan immen kainon +ja sieluun kätken katsehet, +nuo silmäniskut Meerin ainon. + +Ken kysyy kultaa, kunniaa, +vain hurjaa huolta saa hän kantaa. +Mut omaksein kun Meerin sain, +mit' enää onni voiskaan antaa! +Niin jään mä Casslis-puron luo, +kanss' immen heitän huolten painon; +ma sieluun kätken katsehet, +nuo silmäniskut Meerin ainon. + + + + +Ylämaan Meeri. + + +Te metsärinteet, versokaa +Montgomeryn linnan luona, +maat, kukkaan käykää, virran veet, +kohiskaa vaahtovuona! +Siell' ilo kevään kerkein on, +syyshohde haikein varmaan; +näet siellä viime kerran näin +Ylämaan Meerin armaan. + +Ol' lehdet hennot koivuilla +ja kukat pihlajalla, +kun painoin immen povellein +puun valkolatvan alla. +Vait hiipi hetket kultaiset, +voin kuulla sykkeet parmaan; +näin valoks, innoks elämän +Ylämaan Meerin armaan. + +Toi ero pitkät syleilyt +ja valat lujain liittoin; +taas yhteen tulla luvattiin, +jäähyväisiä viittoin. +Mut oi, jo ruusun äkkipäin +vei vilu kuolon karmaan! -- +Nyt nurmi peittää, haudan yö +Ylämaan Meerin armaan! + +Oi, kalvas nyt on rusosuu, +min hehkuun suukot painoin! +Ei säihky enää silmät nuo, +joiss' asui puhtaus kainoin! +Jäi tomuks sydän lemmekäs +ja kätköön paaden harmaan, -- +mut säilyy muisto sielussain +Ylämaan Meerin armaan! + + + + +Meerille taivaassa. + + +Sä viime tähti, kalvas koi, +mi hymyin vilkut aamuin ain, +nyt sätees taas sen päivän toi, +mi Meerin riisti rinnoiltain. +Oi, Meeri, henki häipynyt, +miss' asut tuolla väikkeessäs? +Mun, vaisun, voitko nähdä nyt, +nää murheet kuulla ystäväs? + +Kuink' unhottaisin päivän tuon +ja Ayrin armaat siimehet, +kun liiton teimme luona vuon: +oi, eronhetket kaihoiset! +Ei ikiaikain kulkuhun +nuo riemuin muistot häivy pois, +sun kuvas, viime suukkos sun! -- +Ken viimeiseks sen luullut ois? + +Ayr solui, hiekkaan loiskahtain, +sen kätki viidat metsämaan, +ja koivut, kukat pihlajain +loi sulo seutuun tuoksujaan. +Liversi linnut, lempi soi, +jäi kielot kainot patjoikses; -- +oi, liian joutuin lännen koi +toi hetket illan mielehes! + +Nuo maisemat ma aina nään, +visusti vaalin muiston tuon! +Oi mieleen yhä syvempään +se uurtuu vain, kuin uoma vuon! +Sä Meeri, henki häipynyt, +miss' asut tuolla väikkeessäs? +Mun vaisun, voitko nähdä nyt, +nää murheet kuulla ystäväs? + + + + +Ballochmylen maat. + + +Käy Catrine-metsä kellervään, +syyshohteen nurmet, kentät saa; +ei leivo laula niityillään +ja luonto hiljaa uinahtaa. +Syys-teiltä Meerin laulu raikas +se helkkyi, täyttäin lehdot, haat, +ja kaukometsä vastaan kaikas: +"Hyvästi, Ballochmylen maat!" + +Taas kukat takaa talven jään +ne kentät, laaksot kirjavoi; +käy linnut esiin kätköistään, +ja ilmaan riemulaulut soi. +Mut pois jää multa laulupuistot +ja sulo siimeet kukikkaat; +hyvästi, Ayr, ja armaat muistot, +hyvästi, Ballochmylen maat! + + + + +Vaikk' kävis mistä tuulen tie. + + +Vaikk' kävis mistä tuulen tie, +sain rakkaaks länsituulen; +se saapuu luota lemmityn, +tuo viestit armaan huulen. +Veet välill' on, vyö hongikon +ja vuoret ilmanrannan; +mut aikaan työn ja uniss' yön +oon aina luona Hannan. + +Sun nään, kun kukat tuoksuilee +ja hohtaa kasteess' aamun; +sun äänes lintuin lauluss' soi +ja ihastuksiin saa mun! +Jos missä vaan on kielo haan, +tai lilja puron-sannan, +jos pesällään mä kyyhkyn nään, +ne mieleeni tuo Hannan. + +Ja Clyden rannall' liiveissään +on neidoill' lastikoita; +mut vaikka vaatteet hienot on, +ei Hannaani he voita. +Kun kauppalaan hän saapuu vaan, +on muita kaunihimpi; +sen joka mies ja poika ties, +vaikk' onkin röijyss' impi. + +Et vartta nää niin viehkeää, +mut hymy saa sun taikaan, +ja silmät nuo ne säihkeen luo, +kuin kaste aamun aikaan! +Hän veikaroi, taas olla voi +luo äidin mieli keidon. +Mua lempii hän, -- vain seikan tän +voit väittää viaks neidon. + +Oi, leyhki, länsi vienoinen, +kautt' alhoin, metsänrantain; +mailt' tuoksujen sä mettisten +suo tulla simaa kantain! +Sa pojan luo taas tyttö tuo, +luo kevätkoivun kannan! +Pois huolet jäis, kun hymyäis +taas sulo huulet Hannan. + +Taas valat sois, ja siimeiss' ois +niin armaat meillä retket; +oi, minkä hurman kohtaus tois, +min kaihon eronhetket! +Sa Taivainen, vain tiedät sen, +kuink' kaikki hälle annan +ja ainiaks ma kalleimmaks +sain rakkaan sulo Hannan! + + + + +Hannalle. + + +En, Hanna, jää vain kasvojas +ja varttas ihannoimaan, +vaikk' ilmestyen sulossas, +saat veret kuumat soimaan. +Tuo hempi itse olennon +mua viehtää, hurmaa, impi; +sun muotos mulle kallis on, +sydämes kallihimpi. + +Oi, iät päivät tuota vaan +ma hartain mielin soisin, +ett' onnekkaaksi ainiaan +mä tiesi tehdä voisin. +Sä hälle, taivas lempeä, +suo riemua vain seestä! +Kanss' armaan elää mielin mä, +käyn kuoloon armaan eestä. + + + + +Jos Parnassolle nousta voisin. + + +Jos Parnassolle nousta voisin, +tai runon hetteillä mä oisin, +niin sulokielin ilmi toisin, +kuink', armahin, sua lemmin. +Mut Corsincon vain siintää tuolla! +Runottareni Nithin vuolla +sä itse oot, kun Pohjan puolla +ma laulan, kuin sua lemmin. + +Siis, runotar, suo soinnut mulle +ja innon sanat ihailulle, +kun suviaamuun laulan sulle, +kuink', ainoinen, sua lemmin. +Niin norjin liikkein haassa leijaat: +nään hoikan vartes, silmäs seijaat, +mun veikeänä luokses veijaat, -- +kautt' taivasten, sua lemmin! + +Öin, päivin, kentällä ja ko'issa +sua muistan, helkyt lauleloissa, +et aatoksistain ole poissa; +kuin henkeäin sua lemmin. +Vaikk' aavain taa veis tieni milloin, +pois maille, miss' on päivä illoin, +ma kuoloon saakka vielä silloin, +myös sielläkin sua lemmin. + + + + +John Anderson. + + +John Anderson, mun ystäväin, +kun vietettiin me häät, +sull' oli mustat hiukset +ja sorjat poskipäät. +Jo otsaas kurtut sait, John, +ja lunta hiuksiss' on; +mut siunaan valkohapsias, +mun ystäväni, John. + +John Anderson, mun ystäväin, +kun noustiin kukkulaa, +sun kanssas monta päivää +mä vietin riemuisaa. +Nyt alas kulku käy, John, +mut tiemme yksi on; +ja rinnan laaksoon uinutaan, +mun ystäväni, John. + + + + +Tarhuri Jörö-Jaakko. + + +Kun kevät saapuvi kukkasin, +ja puut käy puistossa lehtihin, +niin touhut, touhut on sullakin, +sa tarhuri Jörö-Jaakko. +Vuot kaikki kuohuvat vaahtivöin, +taas rastas lempeä laulaa öin, +sa tunnet tuoksua lehvistöin, +voi, tarhuri Jörö-Jaakko! + +Jänis aamukoissa kun jättää haat, +maas penkoo, popsien istukkaat, +läpi kasteheinikon hätään saat, +sa tarhuri Jörö-Jaakko. +Kun päivä painuvi läntehen +ja sulkee yöksi jo uutimen, +luo armaan lähdet sä rientäen, +myös tarhuri Jörö-Jaakko! + + + + +Tullut läpi viljan. + + +Viljast' tullut, pikku rukka, +läpi viljamaan; +on kosteana helma, sukka, +viljast' tullessaan. + + Jenni on kuin aurankukka + viljass' ainiaan: + on kosteana helma, sukka, + viljast' tullessaan. + +Jos sun, kukka, kohtas Jukka, +viljaan hiipien! +Soi ehkä Jukka suuta, kukka, -- +nähnyt ken? + +Jos sun, kukka, kohtas Jukka, +tullen läpi haan! +Soi ehkä Jukka suuta, kukka, -- +käynkö kertomaan? + + Jenni on kuin aurankukka + viljass' ainiaan: + on kosteana helma, sukka, + viljast' tullessaan. + + + + +Jaska, sa siellä! + + +Jaska, sa siellä, +tiedustas vielä, +suostunko kullaksesi +Jaska, sa siellä! + +Jos kysyt kullakses, +ehkä en kiellä. +Pyydäskin kullakses +tässä nyt tiellä! + +Lienetkö tullakses +suukoinkin vielä: +vaatinet kullakses, +ei sua niellä! + +Jaska, sa siellä, +tiedustas vielä, +suostunko kullakses! +Jaska, sa siellä! + + + + +On kaihoin syynä mielitietty. + + +Ma kaihoan -- mut vaiti oon, -- +on kaihoin syynä mielitietty! +Oi, yksin pitkät talviyöt +mun valvomaan saa mielitietty. +On tuskaks mielitietty! +On riemuks mielitietty! +Mun kiertämään vaikk' ääret maan +vois saada mielitietty! + +Sä lemmen puhtaan valtias, +oi, ota turviis mielitietty! +Sä hymys hellä häneen luo, +tuo kaukaa kotiin mielitietty. +On tuskaks mielitietty! +On riemuks mielitietty! +Mun sais -- oi, mihin kaikkeen mun +vois saada mielitietty! + + + + +Viime suudelma nyt sulta. + + +Viime suudelma nyt sulta, -- +hyvästi, ja iäks, kulta! +Murhein sulle, kyynelöiden +pyhitän mä kaipuut öiden. +Sit' en kurjaks sano vielä, +kelle toivo tuikkii tiellä: +Mulle ei näy lohdutusta, +tähdetön on yöni musta! + +Houreen huumako mun sytti? +Ei sua vastustaa voi, tytti! +Näin sun vain, ja sydän kiehtyi, +sinuun vain se iäks viehtyi! -- +Ei ois oltu lemmekkäitä, +lemmess' ei niin lyhytpäitä, +tultu yhteen, -- menty eriin, +sydän nyt ei sortuis veriin. + +Hyvästi, sä viehkein, vienoin! +Hyvästi, sä hennoin, hienoin! +Sulle ilot, onni lauha, +toivo, lemmenriemu, rauha! +Viime suudelma nyt sulta, -- +hyvästi, ja iäks, kulta! +Murhein sulle, kyynelöiden +pyhitän mä kaipuut öiden. + + + + +Jäi talven valta taa. + + +Jäi talven valta taa, ja vihdoin suvi saa, +taas laulelut pikkulintuin soi; +ilo täyttää keväthaan, mut murhe mun on vaan, +kun kulta mun hylkäsi, oi! + +Haan ruusukukan luo, miss' soluu sinivuo, +nyt perhonen liihotella voi; +sydän pieni sykähtää, se lemmen lumoon jää, +mut kulta mun hylkäsi, oi! + +Kuin aurinko, mi käy ja horjuvan ei näy, +mun lempeni on muuttumaton, +mut perhon on kuin kuu, mi aina uudistuu +ja jo käänteessä vaihtunut on. + +Mun sääli on, kun mies, mi kylmäks tytön ties, +pois lempensä ainiaaksi soi! +Mä itsehän sen koin, kuink' on hän onnetoin: +-- ei kenkään häntä hoivata voi! + + + + +Mieleni on raskas. + + +Mieleni on raskas, mä itken yöt ja päivät; +aikaa sitten riemut ne vieraiks mulle jäivät: +mä hyljättynä yksin saan kuormaani kantaa, +ja säälin sulo hoivaa ei kenkään tahdo antaa. + +Lemmellä on auvot, ma tunsin sen leimun, +lemmellä on murheet, ja tuskihin se vei mun; +mun vertyy sydän kuiviin, ma vuodosta haavan +jo herpoovan sen tunnen ja rauhaa pian saavan. + +Onni olis tuolla, miss' istuimme rinnan +kirkkaan puron luona ja lehvistöissä linnan; +siell' ystäväni astuu, mua muistellen varmaan, -- +oi, silmät pian pyyhkis hän ikävöivän armaan! + + + + +Niin vapaa olin, riemuinen. + + +Niin vapaa olin, riemuinen, +kun lauloin aamukoihin; +mut lännen poika, kankuri +toi tuskaa lauleloihin. + + Kun käytte, tytöt, kankuriin + ja viette sinne työtä, + niin taivaltaa te muistakaa + taas kotiin ennen yötä! + +Mun laittoi äiti kaupunkiin: +"Käy, kehi kankaas loimi!" +Mut kehinpuuta käyttäissäin, +toi sydänhuolta toimi. + +Ja kaunis lännen kankuri +sai kuteelle jo kankaan; +kuin pauloin sitoi sydämein +hän joka niiden lankaan. + +Vait istuin siinä kehien, +kun sukkula se ensi; +mut kaiteen joka iskuhun +mun veret poskiin lensi. + +Kuu verkkaan vaipui läntehen, +loi yöhön kalvaan valon, +kun kaunis lännen kankuri +mua saattoi kautta salon. + +Mit' toivottu ja tehty lie, +se salaan jäädä sietää; +mut oi! ma pelkään, kohta sen +jo kylät kaikki tietää. + + Kun käytte, tytöt, kankuriin + ja viette sinne työtä, + niin taivaltaa te muistakaa + taas kotiin ennen yötä! + + + + +Gallan rannalla. + + + Pojat sorjat on Gallan rannan, + pojat sorjat on Gallan rannan! + Puron poikki ma seuraan armastain + ja kahlaten helmoja kannan. + +"Yli otsas kutrit ne kaareutuu, +niin siintää silmäs, sä impi pieno; +niin hohtaa posket, ja hymyy suu, +joka suukosta rakkaammaks saan sun, vieno!" + +Yli kangasmaan, yli kanervain, +yli hienon, huuhdotun sannan! +Puron poikki ma seuraan armastain +ja kahlaten helmoja kannan. + +"Pois vaapukkaan läpi viitojen, +pois vaapukkaan, oma kulta vieno! +Hävis sukkanauhas silkkinen, -- +nyt mättäällä istuu ja itkee pieno!" + + Pojat sorjat on Gallan rannan, + pojat sorjat on Gallan rannan! + Puron poikki ma seuraan armastain + ja kahlaten helmoja kannan. + + + + +Meidän armas Perthin Maikki. + + +Dyen sillall', luona Darletin, +me vielä viivähdimme kaikin. +Hei, aamukoissa pikarin +me joimme kunniaksi Maikin, +meidän armaan Perthin Maikin. +Kalle vaippans' antaa sai: -- +sen maksoi suukko Maikin! + +"Niin silmä sees, niin hoikka vyö, +ja suu --" Niin vai! sa ensin naikin! +Sai hehkuun meidät kutrein yö +ja raikkaat rusohuulet Maikin, +meidän armaan Perthin Maikin. +Kalle vaippans' antaa sai: -- +sen maksoi suukko Maikin! + +Me iltaan jäimme karkeloon, +kun soittajat jo kylläns' saikin. +"Hei, Kalle kaikki maksakoon, +myös hän vei suukon suulta Maikin, +meidän armaan Perthin Maikin!" +Kalle vaippans' antaa sai: -- +sen maksoi suukko Maikin! + + + + +Niin pitkä on ja kolkko yö. + + +Niin pitkä on ja kolkko yö, +kun kauas lähti kulta! +Yöt umpeen valvon vuoteellain, +jää uni vaivatulta. +Yöt umpeen valvon vuoteellain, +jää uni vaivatulta. + +Kun onnen aikaa aattelen, +min vietin kanssas, kulta, +ja muilla mailla kuljet nyt, +on poissa rauha multa. +Kun muilla mailla kuljet nyt, +on poissa rauha multa. + +Yön raskaat hetket hievahtaa +ei muista kaihoilulta. +Kuin vilahtain ne kiiti pois, +kun istuin kanssas, kulta. +Kuin vilahtain ne kiiti pois, +kun istuin kanssas, kulta. + + + + +Jo taatto kielsi, äiti kielsi. + + +Jo taatto kielsi, äiti kielsi, +ei kieltoa kuullut hän; +ei tyttö kuullut, ei liemen luullut +niin karvaaks kääntyvän. +Ja poikahuippari Hyppy-Heikki, +hän petti kaunoisen. +Oi, poikahuippari Hyppy-Heikki, +kun petti kaunoisen! + +Kili, lehmä ja allas, nurmenkallas, -- +sata taatolla taskussaan! +Lisäks impi kaino ja torpan aino, +sulo, viehkeä katseeltaan! +Mut poikahuippari Hyppy-Heikki, +hän petti kaunoisen. +Oi, poikahuippari Hyppy-Heikki, +kun petti kaunoisen! + + + + +Myllärin Miska. + + +Hui hai, Myllärin Miska, +jauhomekko mies! +Pussiin markkoja pyytää, +penneiks jäävän ties. +Niin oli jauhossa mies, +jauhossa lakki ja niska, +jauhoinen oli suu, +jolla suuteli Miska. + +Hei, sitä Myllärin Miskaa, +säkkein jauhajaa! +Siinä se virkamies on, +kokoo tavaraa; +jauhoja laariin saa, +markkoja arkkuun viskaa. +Sattuis, -- liivini sais +Myllärin Jauho-Miska! + + + + +Vekkuli-Ville. + + +Sa hurja Vekkuli-Ville! -- +Hän markkinoille saa; +hän aikoo viulunsa myydä +ja ostaa rihkamaa. +Mut kun tuli luopua siitä, +suli silmät kyyneliin. +Sa hurja Vekkuli-Ville, +no terve näkemiin! + +Hei, Ville, myy sie viulus, +ei sillä sielua lie! +Hei, Ville, myy sie viulus, +ja osta viinaa sie! -- +"Jos myin oman rakkaan viulun, +mua hurjaks he luulla vois: +niin monta riemun päivää +me yhdessä soitimme pois." + +Mut kun tulin Taivalkylään, +kävin kievariss' äkkipäin +ja hurjan Vekkuli-Villen +jalat ristissä pöydällä näin; +hän kumppaniseurass' istui, +suli kaikki hurmoksiin. +Sa hurja Vekkuli-Ville, +no, terve näkemiin! + + + + +Bruce sotajoukolleen ennen +Bannockburnin taistelua. + + +Pojat uljaan Wallace'in, +usein teitä johdatin: +voittoon nyt ja kuoloonkin +käykää klaaneittain! + +Tää on päivä, hetki tää, +tuoss' on joukko tasapää; +Edvard uhkaa, -- jälkeen jää +kahleet, sorto lain. + +Ken se oiskaan pelko-mies! +Keltä sortaa saadaan lies? +Kelle kelpaa orjan ies? +Pois hän joukostain! + +Kenpä eestä kuninkaan +miekkaan käy ja lain ja maan? +Ken jää vapaaks kuollessaan? +Taistoon seurassain! + +Nimeen sorron synkän yön, +nimeen lasten orjantyön: +viime hengenvetoon lyön, +puollan kotiain! + +Mies ja mies te taistelkaa! +Iskut kohtaa sortajaa! +Joka isku vapauttaa! -- +Voittoon, kuoloon vain! + + + + +Hyvästi, maine Skotlannin! + + +Hyvästi, maine Skotlannin +ja vanha voimas tunto! +Hyvästi Skottein nimikin +ja miehen mieli ja kunto! +Miss' soluu Tweed ja mereen saa, +miss' Sark käy Solwayta kohti, +nyt Englannill' on rajamaa, -- +rutiruojat ne maatamme johti! + +Mitä taistot kaikki ei tehnehet, +ei väkivalta ja kettuus, +sen aikaan nyt sai lahjukset +ja harvain kurjien pettuus. +Jäi Englannin miekka pilkaks vaan, +ja uljuus meissä hohti, +mut vieras kulta lannisti maan, -- +rutiruojat ne maatamme johti! + +Oi, miks sain nähdä päivät nää, +kun maan he möi ja osti! +Jos kuollut ma oisin, harmaapää, +kun Bruce ja Wallace kosti! +Mut uhkapäin mä huudan näin, +-- ja ken sit' eittää tohti --: +maan petos löi ja kultaan möi, -- +rutiruojat ne maatamme johti! + + + + +Kuningatar Maria Stuartin valitus +kevään saapuessa. + + +Jo maa sai verhon vihreän, +puut lehteen käy ja kukkaan, +ja satakaunot kaistojaan +jo kutoo nurmen nukkaan. +Nyt päivä kirkas säteitään +luo sini-ilmain heloon; +mut valoa ei mikään luo +mun, kurjan vangin eloon. + +Jo aamu-utuun ilmoilleen +saa leivo liitää laulain; +soi päiväll' ilot kerttujen +lymystä viidan vaulain; +yörastas saloon helkyttää +suuss' illan unelmoivan: +Vapaus, lempi niiden on, -- +mist' onneton sais hoivan? + +Nyt esikot ne täyttää haat +ja liljat puroin juoksut; +tuo tuuli lemut pihlajain +ja tuomistoiden tuoksut. +Maan halvin tyttö vapain tein +käy luonnoss' ihanassa; +mut kuningatar Skotlannin +vain kituu vankilassa. + +Kun ruhtinatar Ranskanmaan +ma nuorna olin ennen, +niin liedoin mielin heräsin, +iloitsin maata mennen. +Oon kuningatar Skotlannin, +näin kurjaa kavallusta; +mua vieraat kahleet painaa nyt +ja ikimurhe musta. + +Mut sulle, sisko, -- vihamies! -- +mi turvaat salajuoniis, +jo kosto miekkaa teroittaa, +jok' iskee sydänsuoniis! +Et naisen rintaa tajunnut, +miss' säälintunteet palaa, +et hoivaa, jota haavahan +voi naisen kyynel valaa. + +Sa poika! tielles suopeina +hymyilkööt tähdet taivaan, +jott' auvoks, loistoks valta ois, +mi äidin johti vaivaan! +Jää turviin vihamiehiltäin, +tai heidät itsees liitä; +mut äitis ystävän jos näät, +mua muistain, häntä kiitä. + +Pian säteet kesäauringon +jää ristikostain kaihoon! +Ei enää lainehia luo +syystuulet kultalaihoon! +Kun synkkään kuolinkoppihin +säät talven vielä pauhaa, +niin ensi kevään kukkaset +koristaa haudan rauhaa! + + + + +Maanpakolainen. + + +"Vain turvaks lain ja kuninkaan +me Skotlannista lähtiin; +vain teillä lain ja kuninkaan +me Iirin-rannat nähtiin, + kulta, +me Iirin-rannat nähtiin. + +"Min uljuus voi, se tehtihin, +mut turhaks kääntyi koitos. +Nyt lempi jää ja synnyinmaa, +taa merten lähden loitos, + kulta, +taa merten lähden loitos!" + +Hän katseen Iirin-rantaan loi, +miss' salaa vuotti haaksi; +hän ratsuaan löi ohjaksin: +"Hyvästi ainiaaksi! + Kulta, +hyvästi ainiaaksi!" + +Soturit palaa, merimies +taas kotiin purttaan johtaa; +mut iäks armaan kadotin, +en koskaan häntä kohtaa. + Kulta, +sua koskaan en mä kohtaa! + +Kun hämärtyy, ja tyynnä maa +jo uneen vaipuu illoin, +hänt' aatellen, mi kauas läks, +mä yksin itken silloin. + Kulta, +sua yksin itken silloin! + + + + +Hatun keikkua anna! + + +Nuor Jehki kun kaupunkiin +tuli vuorilta vasta, +niin kurkisti tukka +lakin halkeamasta. +Nyt hattu ja sulka +on päähän panna. -- +Sa uljas Jehkini, hei, +hatun keikkua anna! + +Hatun keikkua anna vaan, +ja liehuta sulkaa! +Nyt taistohon, raukat, +rajan takaa te tulkaa! +Saa kyydin, ken miekkaa +ei kourassa kanna. -- +Sa uljas Jehkini, hei, +hatun keikkua anna! + + + + +Ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa. + + +Suuss' illan, miss' ylpeän linnan ma nään, +soi laulelo vanhuksen harmajapään, +ja poskia laulajan kyynelet valaa: +"Ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa. + +"Sota kirkkoa raasti ja vaimensi maan, +näät kiistoja, sortoa, vainoa vaan; +ei lausuta julki, mut huokaamme salaa: +ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa! + +"Läks uljaina poikani, Jaakko kun huus; +miss' yksin nyt itken, on kumpua kuus. +Suru eukkoni mursi, hän hautaan jo halaa, +ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa. + +"Nyt taakaksi nään elon raskahan tän, +on lapseni poissa ja kruunuton hän; +mut kuolohan säilytän mieleni-alaa: +ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa!" + + + + +Ylämaan Heiska. + + +Ja Heiska huima, huolta vailla, +läks reippain rinnoin sotimaan; +nyt pattona on kaukomailla, +ja häntä en nää milloinkaan. +Oi, jos hän palais vaan! +Oi, jos hän palais vaan! +Nuo vuoret antaisin, jos kotiin +Ylämaan Heiska palais vaan! + +Kun muut käy maata uneen vaipuin, +mä lähden humuun öisen haan; +veet karvaat itken, -- sydän kaipuin +taas kotiin häntä halais vaan. +Oi, jos hän palais vaan! +Oi, jos hän palais vaan! +Nuo vuoret antaisin, jos kotiin +Ylämaan Heiska palais vaan! + +Jos moni kelmi palkkans' saisi, +ja roikkuis ruojat nuorassaan, +taas onnenpäivät sarastaisi, +ja Heiska pääsis palaamaan. +Oi, jos hän palais vaan! +Oi, jos hän palais vaan! +Nuo vuoret antaisin, jos kotiin +Ylämaan Heiska palais vaan! + + + + +Invernessin impi. + + +Oi, Invernessin sulo impi +ei murheen hoivaa saada voi; +hän karvaat veet nyt itkee vaan +ja myöhään, varhain vaikeroi: +"Drumossien taisto, Drumossien päivä, +se raskaat tuskat mulle toi! +Se taaton rakkaan tempas pois, +se kolmen veikon haudan loi. + +"Jäi käärinliinaks kunnaan heinä, +min punahurme purppuroi; +ja vieress' sorjin poika on, +jot' impi koskaan ihannoi! +Voi verikättäsi, julma herra, +sua hurjaa murhamiestä voi! +Sa monen mielen musersit, +mi rauhaa vain ja hyvää soi." + + + + +Macphersonin jäähyväiset. + + +"Hyvästi tyrmät, yö ja hyy, +ja kurjuus hornan suun! +Macpherson joutuin selviytyy +tuoss' alla hirsipuun!" + + Käy keikkaillen, niin seikkaillen, + niin veikkaillen hän vaan. + Hän hyppäs, -- kieppuin kierroksen, + jäi hirteen roikkumaan. + +"Mi kuollessain? Sua, surma, hain, +verikentät sadat näin: +en häikäillyt, ja tänään nyt +sun kohtaan pystypäin. + +"Hei, siteet nää te päästäkää, +ja miekan tuokoon ken! +Ja miestäkään jos maassa nään, -- +mut muistoks sananen: + +"Ain eläissäin mä iskin päin, +tän kuolon petos toi! +Syän leimuaa: en jäädä saa +ja kostaa en mä voi. + +"Hyvästi jo, sa aurinko, +sees ilma, kaikki maa! +Mies kunnoton vain raukka on, +ken pelkää kuolemaa!" + + Käy keikkaillen, niin seikkaillen, + niin veikkaillen hän vaan. + Hän hyppäs, -- kieppuin kierroksen, + jäi hirteen roikkumaan. + + + + +John Otrapää. + + +Ja pyhät, kuulut kuninkaat, +nuo viisaat Itämaan, +he vannoivat: "John Otrapää +on syypää kuolemaan". + +He sahrat sai ja syvään tuon +jo kynti multahan; +he vannoivat: "John Otrapää +sai julman kuoleman". + +Mut kevät armas kerkeää +jo satein vienoisin; +John Otrapää, hän nousten taas +sai kaikki ihmeihin. + +Ja saapui suvi helteinen, +nyt vahvaks varttui hän; +pää keihäin asestettu on: +"Pois tieltä urhon tän!" + +Sai vakaa syys, ja silloin hän +käy kalvaaks, painuu pää; +kumara varsi ilmaisee: +jo vaivat väsyttää! + +Ja yhä vaan hän kelmistyi +ja voipui vanhuuttaan; +taas hälle julmat vainoojat +voi näyttää raivoaan. + +He käyrin asein polveen löi +ja poikki silpas sen; +he kytki hänet kärryihin: +"Mies kuolkoon hirtehen!" + +He nosti hänet riippumaan, +kun syysyön myrsky soi; +he kaatoi hänet selälleen +ja löi ja mukkiloi. + +He yli reunain vettä nyt +kaas suureen sammioon: +"Hei, alassuin John Otrapää, +hän uikoon, -- vajotkoon!" + +Taas permannolle paiskattiin +hän uusiin piinoihin: +sai vatkailun, jos näytti vaan +viel' elonmerkinkin. + +Niin yli liekin paahtoivat +he luut ja ytimet, +ja myllynkivi vihdoinkin +jo ruhjoi jättehet. + +Mut sydänveret sarkoissa +he juhlaseuraan toi, +ja into nousi ilmoihin +ja riemu, kun he joi. + +John Otrapää ol' uljas mies +ja sankareita maan; +siks rohkaistut, jos verta tuon +vain huulin kosketkaan. + +Se mieles murheet häätää pois, +sun intoon, hehkuun saa! +Se viihtää lesken kyynelveet, +se syämet soinnuttaa. + +Hei, onneks siis John Otrapään! +Hei, maljat pohjaan vaan! +Tuon suku suuri varttukoon +maass' Skottein ainiaan! + + + + +Pitkäst' aikaa. + + +Ei vanhat veikot unhoon jää +ja välit ystäväin! +Sa vanha veikko, terve, mies, +taas pitkäst' aikaa näin! + +Taas pitkäst' aikaa tavattiin, +taas pitkäst' aikaa näin; +hei, muistoin malja otetaan +taas pitkäst' aikaa näin! + +Me kaksi kautta kukastoin +haat juostiin pilanpäin; +on liesuiss' oltu, siitä kuin +sun pitkäst' aikaa näin. + +Me muinoin ruuhta melottiiin, +vuon vettä läiskyttäin: +veet tyrskyilleet on, siitä kuin +sun pitkäst' aikaa näin. + +Sa viljo veikko, kättä lyö +ja kouraa kämmentäin; +ja reilu ryyppy otetaan +taas pitkäst' aikaa näin. + +Kai täyden tuopin kestät, mies, +voin taata itseäin: +hei, muistoin malja otetaan +taas pitkäst' aikaa näin! + +Taas pitkäst' aikaa tavattiin, +taas pitkäst' aikaa näin; +hei, muistoin malja otetaan +taas pitkäst' aikaa näin! + + + + +Ei ketään. + + +On mulla vaimo, lies, +en jakoon päästä ketään; +mua ei hae lautamies, +enk' käräjiin vie ketään. + +Lie penni joutaviin, +mut siit' en kiitä ketään; +jos takuuseen en kelpaa, niin +en lainoin kiusaa ketään. + +Ma herrasmies en lie, +mut pokkuroi en ketään; +on miekka, lempo vie! -- +en liki laske ketään. + +Vain vapaa, iloinen, +en koskaan sure ketään! +Jos ei mua kysy ken, +en myös mä kysy ketään. + + + + +Saa rengit vetää unta. + + + Nyt aamuin unta vedetään, + saa rengit vetää unta; + jo valkovaippaan peittyi maa, + ja lisää tulee lunta! + +Kun puhkuu kylmä koillinen, +lyö pöytään vaikka punta: +se tuuli talvituiskuin on, -- +saa rengit vetää unta! + +Vait istuu, värjyin kätkössään, +tuo lintuin laulukunta; +yö ehtoost' aamuun pitkä on, +kun rengit vetää unta! + + Nyt aamuin unta vedetään, + saa rengit vetää unta; + jo valkovaippaan peittyi maa, + ja lisää tulee lunta! + + + + +Ken luhdin oveen kolkuttaa? + + +Ken luhdin oveen kolkuttaa? +Kukas muu kuin Findlay. +Pois joutuin vaan, -- ei tulla saa! +Ois aikeet, sanoi Findlay. +Miks kopeloit kuin rosvo yön? +Kurki, sanoi Findlay. +Teet vielä vaikka minkä työn -- +Sen takaan, sanoi Findlay. + +Jos nousen nyt ja avannen, -- +Avaa, sanoi Findlay; +mua valvotat kai kujeillen. +Sen takaan, sanoi Findlay. +Jos luhdiss' annan seistä sun, -- +Anna, sanoi Findlay; +sä jäisit, pelkään, aamuhun. -- +Sen takaan, sanoi Findlay. + +Tän yön jos täällä viivyt nyt, -- +Viivyn, sanoi Findlay; +teet toiste samat retkeilyt! +Sen takaan, sanoi Findlay. +Jos mitä luhdiss' sattuiskaan, -- +Sattuu, sanoi Findlay; +kuin hiiri ole vaiti vaan! +Sen takaan, sanoi Findlay. + + + + +Ylämaan-naisen kehtolaulu. + + +Tuuti tuulan! armas Donald, +pieni, ilmeinen Clanronald; +tietää taattos, mistä saa +reiman rosvon Ylämaa. + +Tyydyt vielä kehtos koriin, +suureks saat ja ryöstät oriin, +vuoret viistät, notkelmat, +kotiin lehmän talutat. + +Puikkii poika miehen lailla +lannon laajan rajamailla: +heilan ryöstää, kiirein tuo +Ylämaahan äidin luo! + + + + +Piru ja tulliherra. + + +Piru soitellen nilkutti kaupunkiin, +pois tanssitti tulliherran. +Kaikk' eukot ne huus: "Kas Kehnoa vaan! +No onneksi kaappaus kerran!" + + Ja piru on pois, ja piru on pois, + piru pois vei tulliherran; + hän tanssi pois, hän tanssi pois, + pois tanssitti tulliherran! + +Nyt maltaita pannaan, ja olvet ne käy, +on tanssia, riemua kerran: +Rakas murjaani musta, kiitos, kun pois +sa tanssitit tulliherran! + +Kakstahtiset näin, nelitahtiset näin, +hypyt, tanssit, jos minkäkin verran; +mut yks oli tanssi, ja sukkelin maan, +pirun tanssi ja tulliherran. + + Ja piru on pois, ja piru on pois, + piru pois vei tulliherran; + hän tanssi pois, hän tanssi pois, + pois tanssitti tulliherran! + + + + +Surulaulu Nicolin Liisun kuolemasta. + + +Nicolin Liisu, tamma tuo, +sai virkun eleet vereen; +mut ohi Crainin nyt se ui +Nith-virran myötä mereen. + +Nicolin Liisu, tamma tuo, +sai nähdä päivät pahat; +Nith-virtaa nyt se mereen ui, +ja poiss' on siltä nahat. + +Nicolin Liisu papin luo +jäi ajojuhdaks ennen; +Nith-virtaa nyt se mereen ui, +pois turskain saaliiks mennen. + +Nicolin Liisu, tamma tuo, +sai papin armot tietää; +hän piinas sitä, ruoski, löi, +mut koni paljon sietää! + + + + +Elämän talvi. + + +Oi, väike ehtoon viel' äsken lehtoon +loi loiston hehkeän; +yön sulo vihmeet toi ilmi ihmeet, +näin kukkain päilyvän. +Nyt talvi riemut vei, +on poissa vihannuus! +Mut kevät ehtii, ja puut ne lehtii, +taas uhkuu into uus. + +Vaan hyytä parmaan ei enää varmaan +voi lientää kevätsäät! +Tää varsi taipuu, se maahan vaipuu, +kun riehuu tuulispäät. +Niin raskas päivä on, +yö vaivaks vanhuksen! +Oi, onnen päivät ne iäks jäivät, +jäi nuoruus kultainen! + + + + +Sä petyt, poika! + + +Sä petyt, poika! -- Nainen +jos lempimään sua taipuu, +näät virvatulta vainen, +mi harhaks pian haipuu. + +Kas, tuuli liehuu ilvein, +ja läikkyy meren pinta, +käy ees-taas kulku pilvein: -- +niin vaihtuu naisen rinta. + +Voi, viitsit juosta teitä, +kun äkkäät keltahapset! +Jos olet mies, niin heitä +nuo turhat tyttölapset. + +Hae oiva veikko, kaulaa +sa kasta viininmehuin; +kun enää et voi laulaa, +käy maata, päivääs kehuin. + + + + +Sulo Jenni. + + +Missä on onni, min tunsin ma aamuin, + kun leivojen liverrys soi? +Missä on rauha, min äänetön metsä + suuss' illan mun mieleeni toi? + +Enää en, seuraten mutkia virran, + nää viehkeitä kukkia haan, +etsi en jälkiä häipyvän riemun; + käyn huolteni vallassa vaan. + +Pois joko siis suvi laaksoista lähti? + Syys synkkäkö saapunut lie? +Ei toki! Kilvanhan ruusujen kisaan + säät seijahat mettiset vie. + +Kätkeä tahtoisin tunteeni salaan, + mut aikaa jo selville sain: +rintani kaikkien kaihojen syynä + sulo Jenni on, Jenni on vain! + +Vuodet ei voi ikimurhetta lientää, + ja lohtua toivo ei tuo. +Niinpä nyt vaivaani vaalin, ja hoivaa + sulo tuskien auvo se suo. + + + + +Craigie-Burnin metsä. + + +Yön rauhaan Craigie-Burn jo jää, +se aamun iloon herää, +mut mulle kevään loisto tää +vain murheen syitä kerää. + +Nään kukkain, lehväin versovan, +yörastaan laulut soivat; +mut rinnan raskaan vaivahan, +oi, mistä saisin hoivat? + +En tuskaa tätä tunnustaa +sais sulle, vaikka halaan; +mut sydän lempeen ratkeaa, +jos kauemmin sen salaan. + +Jos kylmäks mua kohtaan jäät +ja lohtuas voit eittää, +niin haudallein jo syksysäät +varisseet lehdet heittää. + + + + +Oma armas Maikki. + + +Sun ma olen, lemmittyin, +oma armas Maikki; +sun on sykkeet sydämein, +aatokseni kaikki. + +Painun vasten poveas, +sydän kaihoon vaipuu; +vaikka epätoivoon jäin, +huolet jälleen haipuu, + +Pois jos käännät rusosuus +lohdukkaan ja raikkaan, +sulo silmäs pois jos luot, +kuolen siihen paikkaan. + +Mit' on elo lemmetön? +Yö, mi johti vaivaan. +Lempi päivänpaiste on, +riemun tuoja taivaan. + + + + +Jo kevät riemuisa saapuu hymyin. + + +Jo kevät riemuisa saapuu hymyin, +ja kaikkoo talvi tuittupää; +sulo taivas siintää, ja pilvet poutii, +veet kirkkaat rinteiltä syöksähtää. +Säde vuorten huipuilla illoin valvoo, +meri päilyy hohteess' aamukoin; +koko luonto riemuiten päivää palvoo, +ma omaa Bellaani jumaloin. + +Ja kevät kukkea kesään vaihtuu, +syys keltaan käy, ja riehuu säät; +jo silloin eessä on synkkä talvi, +kunis kevään riemuisan jälleen näät. +Noin aika kierii, vuodet vierii, +elo itse muuttuu ja vaihtuu noin; +Mut kuoloon asti ma intoisasti +vain omaa Bellaani jumaloin. + + + + +Oi, ylhät ikitunturit. + + +Oi, ylhät ikitunturit sammalevuorten, +emo-kantajat Clyde-joen ourujen nuorten, +mihin paimenpojat vuohensa soitellen vie, +ja riistalle riekon on linnustajan tie! +Mihin paimenpojat vuohensa soitellen vie, +ja riistalle riekon on linnustajan tie. + +Ei Gowryn suvilaaksot, ei Forthin norot armaat +niin mieltäni viehdä kuin vuorenselät harmaat; +lymyss' siimeisen rotkon on kirkas sinivuo, +kaikk' aatokseni sinne käy lemmittyni luo. +Lymyss' siimeisen rotkon on kirkas sinivuo, +kaikk' aatokseni sinne käy lemmittyni luo. + +Ikitunturille nousen ma rinteiden laitaa, +miss' ourut alas syöksyvät uomaansa kaitaa; +siell' immen sulo seuraan ma iltahan jään, +ja huomaamatta hetket ne kiitää kerkeään. +Siell' immen sulo seuraan ma iltahan jään, +ja huomaamatta hetket ne kiitää kerkeään. + +Hän ei ole kaunein, vaikk' kaunis on mulle; +ei kasvatusta hienoa vuorilla tulle. +Hänen syntynsä on halpa, kuin ollakin voi, +mut lempensä kumpikin toisellensa soi. +Hänen syntynsä on halpa, kuin ollakin voi, +mut lempensä kumpikin toisellensa soi. + +Saa hätään sinut kauneus, jousin ja nuolin, +punehduksin ja hymyin ja haaveilevin huolin! +Äly, hienostus jos nuolia singauttaa, +ne häikäisevät silmäs, kun haavan sydän saa. +Äly, hienostus jos nuolia singauttaa, +ne häikäisevät silmäs, kun haavan sydän saa. + +Mut herttainen hyvyys ja silmän sulo kaipuu, +min säihkyissä safiiri himmeäksi haipuu, +syvä lempi, -- mun syliinsä vangittuaan, +on voittoisan impeni viehäkkeenä vaan. +Syvä lempi, -- mun syliinsä vangittuaan, +on voittoisan impeni viehäkkeenä vaan. + + + + +Allan-virralla. + + +Vei tieni Allan-virran luo, +kun länness' iltarusko nousi; +haan leyhkät liehui, vilkkui vuo, +ja kultalainein laiho sousi. +Siell' lemmenlaulun kuulla sain; -- +mun tykki suonet tulisemmin, +kun rinteet raikui kajahtain: +"Sua sydämestäin, Anni, lemmin! + +"En kuusainkätköön, sun ja mun, +yön peikkoin koskaan päästä sallis; +ja siunattu on hetki, kun +siell' liiton teimme, tyttö kallis! +Pääs painui vasten poveain, +ja kuiskees soi: 'Sun iäks, kulta!' +kun kesken kuumain suudelmain +sa valat ikuiset sait multa." -- + +On kevään riemuks esikot, +ja kesä viehtyy laidunmaihin; +syys väriloistoon vehmastot +luo tunnelmiinsa kaihokkaihin. +Mut kaipuutas ei viihdä nuo, +sua niin ei sykähdytä varmaan, +ei sitä onnen hurmaa tuo, +kuin silmäinluonti oman armaan! + + + + +Kaledonia. + + +Suven maat muka myrteistä ylpeillä voivat: +siell' uhkeita tuoksuja, lounainen, tuot! +Mua viehtävät rotkot ja rintehet loivat, +sanajalkain ja ginstien kätkemät vuot. +Mua viehtävät viidat ja pihlajat lehtoin, +miss' siimeissä mulla on mökki ja lies; +haan kielojen keskellä useinpa ehtoin +käen kukkuissa siellä on, Hanna, sun ties! + +Jää lounahan leyhkissä raskaiksi rinnat, +Kaledoniass' siuhuvat raittihit säät! +Suven mailla on puistoissa ylvähät linnat: +vain sortoa siellä ja orjuutta näät! +Sulo tuoksujen huumat ja kiehtovat keimat, +ne hyljätä voit, Kaledonian mies; +kuin tunturin tuulten on retkesi reimat, +ja on ainoa kahlehes armahan ies! + + + + +Jos mikä lie! + + +Ken rehti-miesnä köyhyyttään +on häpeissään ja mitä lie, +se raukka jääköön nöyrtymään! +Ei, pystyyn pää, jos mikä lie! +Jos mikä lie ja mikä lie, +lie halpa työs, tai mitä lie! +Vain kullan leima sääty on, +mies kultaa on, jos mikä lie. + +Viis siitä, syökö kontistaan, +on sarkainen, vai mikä lie! +On houkka houkka loistossaan, +mut mies on mies, jos miten lie! +Jos mikä lie ja mikä lie, +jos kiilloton ja mikä lie, +niin suora mies, vaikk' köyhäkin +on kuningas, jos mikä lie. + +Kas pöyhkää, röyhkää nulikkaa, +-- ties, Loordiko, vai mikä lie! -- +jos sadatkin tuo pelkoon saa, +hän nahjus on, jos mikä lie. +Jos mikä lie ja mikä lie, +jos helyt, tähdet mitä lie, +mies itsenäinen näkee nuo +ja naurahtaa, jos mikä lie. + +Kuningas viittaa: valmis on +parooni, kreivi, -- mikä lie! -- +mut kunnonmiehen tekohon +ei pysty hän, jos mikä lie. +Jos mikä lie ja mikä lie, +jos nimein sointu mikä lie, +niin kykys, tarmos tunto tyyn' +on ylempää, jos mikä lie. + +Niin käyvän, oi, sa ihannoi, +-- ja käykin niin, jos mikä lie, -- +ett' tunnontyös ja kuntos myös +vie valtaan sun, jos mikä lie. +Jos mikä lie ja mikä lie, +viel' aika saa, jos mikä lie, +kun mies ja mies ne kautta maan +on veljiä, jos mikä lie! + + + + +Jessy. + + + Elon onnea sulle, pieno! + Elon onnea sulle, pieno! + Olet armas kuin kohtaus lempiväin, + kuin jäähyväis-kyynel niin vieno, -- Jessy! + +Vaikk' koskaan et ole mun, +ja jo toivokin turha ois, +en mailman riemuihin vaihtaa +sulo tuskani kaihoa vois, -- Jessy! + +Sees päivä mun murheiseks saa, +kun ma, toivoton, hempesi nään; +mut terve, te yön unet armaat, +ma silloin sun kaulaas jään, -- Jessy! + +Hymys enkelin-armaan suot, +sun katseessas lempeä on; +mut tunnustustas en pyydä: +ero meidän on auttamaton! -- Jessy! + + Elon onnea sulle, pieno! + Elon onnea sulle, pieno! + Olet armas kuin kohtaus lempiväin, + kuin jäähyväis-kyynel niin vieno, -- Jessy! + + + + +Muistutuksia ja selityksiä. + + + Siv +_Roobin_. Kuvailee runoilijan omaa syntymää 25 tammik, 1759. -- +*Kyle* (myös *Coila*), kunta Ayrshiren piirikunnassa Ayr-virran +rannalla, oli Burnsin syntymäseutu. -- Kuninkaana oli Yrjö III, +vv. 1727--60. --Hyväntuulisen runon johdosta on Stothard tehnyt +hauskan taidekuvan...................................................16 + +_Ruispientarella_. Burnsin varhaisimpia runoja. Laulun sankaritar +lienee Annie Ronald, sittemmin rouva Paterson, "vaikka tämä itse +ei koskaan tahtonut sitä myöntää". Nuorena vuokralaisena +Mossgielissä v. 1784 Burns kävi ahkerasti hänen kodissaan ja oli +ukko Ronaldin hyvässä suosiossa. -- Kesäisin luhdit ja +ruispientaret näyttelevät tärkeätä osaa nuorison tuttavuuksien +teoissa Skotlannissa, samoin kuin Suomessakin! -- Runosta Eduard +Engel lausuu: "Saa kauan hakea, ennenkuin viime neljänkymmenen +vuoden aikuisessa Englannin kirjallisuudessa tapaa ainoankaan +laulun, missä ilmenee niin puhtaan-kainoa +aistillisuutta"......................................................18 + +_Roobin leikkas ruista_. Varhaisimpia Burnsin runoja. -- Roobin +on runoilija itse, -- tytön kannalta katsottuna......................20 + +_Montgomeryn Kerttu_. Alkukielessä "*Montgomery's Peggy*", +runoilijan kotiseudulla, Montgomeryn linnan läheisyydessä asuva +neiti *Ellison Begbie*. Peggy vastaa Margaretaa. Samalle neidolle +Burns on omistanut useita muita nuoruudenrunoja, käyttäen +nimityksiä "*Meeri Morison*", "*Peggy Alison*", "*Tibbie Dunbar*" +y. m. Runoilija kirjoittaa: "Hän (Ellison Begbie) oli kuuden tai +kahdeksan kuukauden ajan kokonaan minun jumalattarenani". Neiti +Begbie oli kasvanut verraten hienoissa elämänoloissa ja otti +mielellään vastaan runoilijan huomaavaisuudet, kunnes eräänä +päivänä ilmoitti hänelle menneensä kihloihin toisen kanssa, joka +nähtävästi voi tarjota varmemmat toimeentulon ehdot..................22 + +_Meeri Morison_ = Ellison Begbie. Kats. ylemp. muist.................23 + +_Elli Dunbar_ = Ellison Begbie. Alkukielen nimi *Tibbie Dunbar* +on vaihdettu suomalaisen korviin sulavampaan Elliin..................25 + +_Afton-puro._ Afton on pieni Nith-virran lisäjoki Ayrshiressä, +lähellä runoilijan myöhempää kotia Ellislandissa.....................26 + +_Meeri_. Meeri Campbell, runoilijan nuoruudenlemmitty, jolle +hänen sydämellisimmät ja hienoimmat runoelmansa ovat omistetut. +Runo on kirjoitettu Burnsin aikoessa jättää kotimaansa ja siirtyä +Länsi-Intiaan, Jamaikkaan............................................28 + +_Ayrin rannalla_. Burnsin jäähyväisruno syntymäseudulleen, +kirjoitettu vähää ennen aiottua maasta-muuttoa. *Coila* = Kyle, +kats. siv. 16........................................................29 + +_Pois Intiaan tule, Meeri_. Intialla Burns tarkoittaa +Länsi-Intiaa. Kats. muist. siv. 28...................................31 + +_Casslis-purolla._ *Casslis*- l. *Cassilis*-puron ja +*Girvan*-vuon rantamat Ayrshiressä ovat kuuluisat +luonnonihanuudestaan. Runo on omistettu Meeri Campbellille...........37 + +_Ylämaan Meeri_ = Meeri Campbell. Kihlatun morsiamensa +äkkikuolemaa runoilija muistelee kaihoin kautta elämänsä iän. +Meeri oli nuori tyttölapsi, joka aamuisin kantoi maitoa +Ayr-virran pohjoispuolella olevaan Montgomeryn linnaan. Lähimmät +sukulaiset asuivat Ylämaassa.........................................38 + +_Meerille taivaassa_. Kirjoitettu Meeri Campbellin kuoleman +kolmantena vuosipäivänä. Kohtaus, johon runoilija viittaa, +tapahtui toukokuulla Ayr-virran rannalla, missä lempivät olivat +koko päivän yhdessä. Meerin oli määrä seuraavana päivänä lähteä +sukulaistensa luo Ylämaan länsi-osaan, jäädäkseen toistaiseksi +sinne ja hankkiakseen itsellensä jonkinlaista vaatevarastoa +avioliiton solmiamista varten. Lempivät asettuivat kummallekin +puolen pientä puroa, pesivät kätensä ja vannoivat sormet +runoilijan lahjoittaman raamatun päällä toisilleen uskollisuutta, +niin kauan kuin Montgomeryn hongikkorinteet vihannoivat ja +purossa vesi virtasi. Paikkakunnan maalaisväestö osoittaa +vieläkin orapihlajaa, jonka alla lemmityt olivat istuneet. +Paluumatkallaan Ylämaasta lokakuulla Meeri sairastui kuumeeseen +ja kuoli äkkiarvaamatta Greenockissa v. 1786. Myöhemmin on +hänelle hautakivi pystytetty. Albert Träger lausuu: "Burns lempii +maitotyttöä ja kohottaa halpasäätyisen lemmittynsä Tasson +prinsessa Leonoran ja Byronin kreivitär Therese Quicciolin +rinnalle, ja ylväs, rikas Englanti pystyttää v. 1842 muistokiven +köyhän tytön haudalle"...............................................40 + +_Ballochmylen maat_. Ballochmyle on kaunis, upea aateliskartano +Ayr-virran rannalla lähellä Burnsin vuokratilaa Mossgielissä. +Runo on omistettu kartanonomistajan tyttärelle *Meeri +Whitefordille*, sittemmin naimisissa Cranstonin kanssa. *Catrine* +on kylä Ayrin rannalla...............................................42 + +_Vaikk' kävis mistä tuulen tie_. Kirjoitettu v. 1788 runoilijan +nuorelle vaimolle Johannalle, o. s. Armour. Runoon kuului +alkujaan vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, joista Burns lausuu: +"Tämän laulun kirjoitin vaimoni kunniaksi. Huom.! Oli +lempiviikkojen aika". Vasta myöhemmin Burns jatkoi runoa, lisäten +siihen neljä uutta säkeistöä. Runon aiheutti seikka, että Burnsin +otettua haltuunsa Ellislandin vuokratilukset Nith-virran +rannalla, nuori vaimo jäi aluksi vielä vanhempainsa kotiin +Mauchlinéiin, kunnes asunto oli saatu vuokratilalla kuntoon. -- +*Clyde*, Skotlannin suurin virta. -- Oikullinen sointujen kudonta +esiintyy jo alkuperäisessä runossa...................................43 + +_Hannalle_ = Johanna Armourille. Kats. edell. muist..................46 + +_Jos Parnassolle nousta voisin_. Runoilijan tuliaislaulu nuorelle +vaimolleen, hänen saapuessaan uuteen kotiinsa. Vrt. muist. siv. +43. --*Parnassos*, vuori Kreikassa, Apollon ja runotarten +tyyssija. --*Corsincon*, Nith-virran lähdevuori......................47 + +_On kaihoin syynä mielitietty_. Tämä laulu, joka on useille +kielille käännetty, on ajateltava *neidon* lausumaksi kaipuuksi......55 + +_Viime suudelma nyt sulta_. Runoelma lienee katsottava +romanssiksi. Alkukielessä esiintyy tekaistulle vivahtava neidon +nimi *Nancy*, vastaten sointuun *fancy*. (Suomennoksessa: tytti +-- sytti). Walter Scott lausuu runosta, että siinä on "tuhansien +romaanien sisällys"..................................................56 + +_Jäi talven valta taa_. Runoelman pohjana on kansanlaulu.............58 + +_Niin vapaa olin, riemuinen_. Burns kirjoittaa: "Laulun kuoro +(s. o. 2:nen ja 8:s säkeistö) on vanha, muu minun omaani". -- +Ballaadi perustuu Skotlannin maalaisväestön vanhaan tapaan +kudottaa kankaansa omista langoistaan kaupungin ammattikutojilla. +Jotta työ tulisi halvemmaksi, oltiin itse avuliaina kangasta +kuteelle pantaessa...................................................61 + +_Gallan rannalla_. Runo on kirjoitettu kylärenkutuksen jatkoksi. +Kuoron (1:sen ja 5:nen säkeistön) on Burns saanut kansan suusta. +*Galla* on Pohjanmereen virtaavan Tweed-joen syrjäjoki...............63 + +_Meidän armas Perthin Maikki_. Poikaparven ihailema neito on +alkukielessä *Theniel Menzie*, joka nimi jää suomalaiselle +oudoksi. Olen valinnut nimen *Perthin Maikki*, koska *Dye*-joki +ja *Darletin* kauppala ovat Perthin piirikunnassa. Samaan tapaan +on Gustav Legerlotz saksannoksessaan käyttänyt tunnusnimeä +"*Allans* holdes Kind *Marie*". -- Runo kirjoitettiin Burnsin +ensimmäisellä matkalla Ylämaahan v. 1787, "jolloin runoilija, +tanssittuaan kaiken yötä Pohjan veikeiden tyttöjen kanssa, +aamulla malja kädessä tervehti päivää, sen noustessa yli +Ben-Lomondin jäätiköiden"............................................65 + +_Niin pitkä on ja kolkko yö_. Vanhaa laulua mukailemalla +kirjoitettu geeliläiseen kansansävelmään.............................67 + +_Bruce Bannockburnin taistelussa_. Kuningas Robert Bruce voitti +Bannockburnin taistelussa v. 1314 Englannin kuninkaan Edvard II:n +ja turvasi siten Skotlannin itsenäisyyden. -- Burns kirjoitti +tämän ballaadin v. 1787 ukkosenilmalla metsässä, käytyään +muinaista taistelukenttää katsomassa.................................73 + +_Hyvästi, maine Skotlannin!_ Tämän historiallisen ballaadin +tapahtuma-aika johtaa meidät David II:n (vv. 1329--71) ja Edvard +Baliolin välisiin taisteluihin ja on pantu vanhuksen suuhun, joka +on ottanut osaa Skotlannin kansallissankarien, William Wallacen +ja Robert Brucen vapaustaisteluun. Englannin kannattamana Edvard +Baliol sai kuningas David II:n väliaikaisesti vangiksi. -- +Runoilija on kuitenkin näiden muinaisten aikain kehykseen +kätkenyt omia ajatuksiaan myöhempäin aikain tapahtumista ja oman +myötätuntonsa karkoitettua Stuartien hallitsijasukua kohtaan, +antaen runoelmalleen värityksen, joka viittaa Cullodenin +taistelun aikoihin. Mainitussa taistelussa (v. 1746) viimeinen +Stuart-suvun valtaanpyrkijä joutui tappiolle. -- *Tweed* ja +*Sark* ovat Skotlannin rajajokia Englantia vastaan...................75 + +_Kuningatar Maria Stuartin valitus_. Skotlannin kaunis, +kevytmielinen, onneton kuningatar Maria Stuart (vv. 1560--1568) +sai viettää lähes kaksikymmentä vuotta läheisen sukulaisensa, +Englannin kuningattaren Elisabetin vankeudessa, kunnes Elisabet +hänet mestautti v. 1587. --Maria Stuart oli ollut Ranskan +kuninkaan Frans II:n puoliso. Tämän kuoltua (v. 1560) hän otti +perintömaansa, Skotlannin, kruunun haltuunsa. -- Maria Stuartin +poika Jaakko nousi Elisabetin viime säädöksen mukaan yhdistetyn +Englannin, Skotlannin ja Irlannin valtaistuimelle ja hallitsi +Suurbritanniaa Jaakko I:n nimellä (vv. 1603--1625)...................77 + +_Maanpakolainen_. Ballaadin kuvaama aika on v. 1690, jolloin +karkoitettu Jaakko II Stuart Ranskan ja Skotlannin katolilaisten +avustamana oli noussut maihin Irlannissa, voittaakseen takaisin +kruununsa Wilhelm III:lta, mutta kärsi tappion Boyne-joen +taistelussa. Ballaadin sisällys kokonaisuudessaan on pantu +irlantilaisen neidon suuhun, jonka skotlantilainen ritari on +onnettoman taistelun jälkeen henkipattona lähtenyt maanpakoon. +Neito muistelee yksityiskohdittain ritarinsa lauseita ja viime +eleitä eronhetkenä...................................................80 + +_Hatun keikkua anna!_ Ylämaasta Alamaahan (Lawland) muuttanut +poika kulkee sotarivissä armaansa ikkunan ohi taisteluun +Stuart-suvun puolesta. Aika on vähää ennen Cullodenin taistelua +v. 1746. Vrt. muist. siv. 75.........................................82 + +_Ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa_. Karkoitettu Jaakko II +Stuart on kärsinyt tappion Boyne-joella v. 1690. Kapinaan +nousseita Skotlannin katolilaisia kohtaa rangaistus ja vaino. +Vrt. muist. siv. 80..................................................83 + +_Ylämaan Heiska_ on lähtenyt Amerikkaan Cullodenin onnettoman +taistelun jälkeen v. 1746. Vrt. muist. siv. 75.......................85 + +_Invernessin impi_. Inverness on Skotlannin Ylämaan pääkaupunki, +Drumossie Cullodenin taistelukentällä oleva kangasmaa; Vrt. +muist. siv. 75. Cullodenin taistelussa v. 1746 joutui Stuartien +asia kerta kaikkiaan häviölle, ja Englannin käskynhaltija, +herttua Wilhelm toimeenpani heti sen jälkeen ankaran verioikeuden +ja koston Skotlannin Ylämaassa.......................................87 + +_Macphersonin jäähyväiset_. James Macpherson, suunnattomista +ruumiinvoimistaan ja rohkeudestaan kuuluisa sissi ja +klaanipäällikkö eli 1700-luvun alkupuolella. Hänet vangittiin +salakavalasti ja hirtettiin joko Invernessissä tai Bauchissa, +kertoo Walter Scott. Hirsipuun telineellä hän soitti rakkaalla +viulullaan viime sävelmänsä, joka hänestä on saanut nimensä, ja +tarjosi käsi ojossa viulunsa sille, joka ottaisi soittaakseen +samat sävelet yli hänen ruumiinsa. Kun läsnäolevan klaanin miehet +olivat vaiti, hän iski viulun teloittajan päähän ja teki +kuolonhyppäyksensä. Macphersonin kuuden jalan mittainen kalpa on +vieläkin nähtävänä Fifen kreivin asesalissa Duff-Housessa. -- +Burns on muodostanut ballaadinsa "Macphersonin kerskaus" +nimisestä kansanlaulusta, jota hän on karsinut, jatkanut, +parannellut ja pyöristellyt..........................................88 + +_Ei ketään_. Tällä runolla Burns tervehti nuorta vaimoaan Hannaa, +hänen saapuessaan Ellislandin vuokratilalle ja astuessaan yli +tuvan kynnyksen. Vrt. muist. siv. 43. Runoilija lausui usein, +että hänen onnellisin aikansa oli ensimmäinen talvi Ellislandissa +(vv. 1788--89), jolloin hän sai elää perhe-elämää ensi kerran +oman kurkihirren alla. -- Runomitta ja kertaussana *ei ketään* +(naebody) on kansanlaulusta lainattu.................................96 + +_Saa rengit vetää unta_. Burns kirjoittaa: "Tämän laulun kuoro +(s. o. 1:nen ja 4:jäs säkeistö) on vanha, molemmat muut säkeistöt +ovat minun omani"....................................................98 + +_Ylämaan-naisen kehtolaulu_. Klaani-järjestelmän aikana oli +rosvous ja naisen ryöstö 1700-luvun alkupuolella vielä varsin +yleistä Ylämaassa. Rosvoretket tehtiin Alamaan laajoille +rannoille...........................................................102 + +_Piru ja tulliherra_. Kirjoitettu v. 1792, Burnsin yksin +vartioidessa eräänä myrskyisenä talviyönä salakuljetuslaivaa, +joka pääsi livahtamaan, kun hänen apulaisensa eivät ajoissa +saapuneet virkaansa hoitamaan. Runo on hauska todistus runoilijan +itseironiasta, mutta osoittanee myöskin, kuinka väärässä asemassa +hän tunsi olevansa tullivartijan toimessaan.........................103 + +_Nicolin Liisun kuolema_. Burns oli ystävältään, Edinburghin +korkeakoulun opettajalta *William Nicolilta* saanut Ellislandin +vuokratilalle lahjaksi jo vanhahkon hevosen, joka aikaisemmin oli +ollut presbyteriläisen papin oma. Hyvästä hoidosta huolimatta +hevonen sai taudin ja kuoli runoilijan suruksi. Katkeran mielensä +hän purki ivalauluun. -- *Crain* (myös Clouden), *Nith-virran* +syrjäjoki. Viimemainitun rannalla oli runoilijan koti...............105 + +_Sulo Jenni_. Burnsin myöhäisimpiä runoja. Omistettu Jane +Lorimerille, harvinaisen kauniille ja henkevälle rouvalle, joka +lyhyen avioliiton jälkeen oli eronnut miehestään, ja "oli Burnsin +viimeisinä elinvuosina hänen runottarensa"..........................110 + +_Craigie-Burn_. Dumfriesin lähellä oleva metsä, jossa runoilija +mielellään käveli ja missä hän ensin tutustui Jane Lorimeriin.......112 + +_Oma armas Maikki_. Burnsin loppu-iältä. Lempensä "esineet" +runoilija usein salasi tekaistujen nimien verhoon. Alkukielessä +on neidon nimenä epätavallinen *Nancy*, säkeen "ev'ry rovin' +fancy" vastineena. Kun nimellä sellaisenaan ei tässä ole +merkitystä, on se vaihdettu nimeen Maikki, joka etsimättä antaa +vastasäkeen "aatokseni kaikki"......................................114 + +_Jo kevät riemuisa saapuu hymyin_. Runoelma on viime aikoihin +saakka pysynyt nuorison lempilauluna Nith-virran laaksossa..........116 + +_Oi, ylhät ikitunturit_. Runoelma on muuttunut yleiseksi +kansanlauluksi. -- *Clyde* virtaa länttä kohden valtamereen, +*Forth* läpi *Gowryn* viljavain laaksojen Pohjanmereen..............117 + +_Allan-virralla._ *Allan* on Ylämaan sisäosissa Grampian-vuorten +alueella, minne runoilija teki retkeilyn kesällä v. 1793. Hän +istahti kesä-iltana orapihlajan alle ja kirjoitti siinä samassa +laulunsa alusta loppuun valmiiksi. Aiheen hän sai vanhasta, +arvottomasta renkutuksesta "My love Annie's very bonnie", jonka +tapahtumapaikka on Allan-virralla. Seuraavana aamuna hän +kirjoitti Edinburghiin ystävälleen, toimittaja G. Thomsonille: +"Sen minä sanon: tässä saat hyvän laulun!"..........................120 + +_Kaledonia_, Skotlannin vanha, runollinen nimitys. Runo +kirjoitettiin v. 1795. -- *Hannalla* runoilija tarkoittaa omaa +vaimoaan. -- Burnsin elämänkertoja, Allan Cunningham, lausuu: +"Oivallisessa Kaledonia-laulussa yhtyy puolison-rakkaus +isänmaan-rakkauteen, ja on laulu tavattoman laajalti levinnyt"......122 + +_Jos mikä lie!_ Kertaussanat ja sävelmä ovat peräisin vanhasta +skottilaisesta laulusta. Tämän jyhkeän miehekkään, itsetietoisen +ja kansanvaltaisen runoelman Burns kirjoitti v. 1795. Jos Burnsin +koko runollinen tuotanto häviäisi, niin että siitä säilyisivät +vain runot "Hyvästi, Ylämaa!", "Meerille taivaassa" ja "Jos mikä +lie", niin nämä yksistään riittäisivät tekemään Burnsin suureksi +lyyrikoksi..........................................................123 + +_Jessy_. Kirjoitettu Jessy Lewarsille, jonka hellä huolenpito +lievensi kuolevan runoilijan viimeisiä raskaita päiviä, "ja jos +laulussa saavutettu kuolemattomuus on katsottava palkinnoksi, +niin hän on palkinnon saanut", lausuu Allan Cunningham. +Kahdeksantoista-vuotias Jessy Lewars oli runoilijan ystävän ja +virkakumppanin sisar ja itse läheisissä ystävyyssuhteissa Burnsin +puolisoon...........................................................126 + + + + +Sisällys: + + + Siv. +_Robert Burnsin elämästä_.......................5 +_Lauluja ja ballaadeja_........................13 +Hyvästi, Ylämaa!...............................15 +Roobin.........................................16 +Ruispientarella................................18 +Roobin leikkas ruista..........................20 +Montgomeryn Kerttu.............................22 +Meeri Morison..................................23 +Elli Dunbar....................................25 +Afton-puro.....................................26 +Meeri..........................................28 +Ayrin rannalla.................................29 +Pois Intiaan tule, Meeri!......................31 +Mun kultani on ruusunen........................33 +Hän veitikka on pieno..........................35 +Casslis-purolla................................37 +Ylämaan Meeri..................................38 +Meerille taivaassa.............................40 +Ballochmylen maat..............................42 +Vaikk' kävis mistä tuulen tie..................43 +Hannalle.......................................46 +Jos Parnassolle nousta voisin..................47 +John Anderson..................................49 +Tarhuri Jörö-Jaakko............................50 +Tullut läpi viljan.............................51 +Jaska, sa siellä!..............................53 +On kaihoin syynä mielitietty...................55 +Viime suudelma nyt sulta.......................56 +Jäi talven valta taa...........................58 +Mieleni on raskas..............................60 +Niin vapaa olin, riemuinen.....................61 +Gallan rannalla................................63 +Meidän armas Perthin Maikki....................65 +Niin pitkä on ja kolkko yö.....................67 +Jo taatto kielsi, äiti kielsi..................69 +Myllärin Miska.................................70 +Vekkuli-Ville..................................71 +Bruce Bannockburnin taistelussa................73 +Hyvästi, maine Skotlannin!.....................75 +Kuningatar Maria Stuartin valitus..............77 +Maanpakolainen.................................80 +Hatun keikkua anna!............................82 +Ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa.........83 +Ylämaan Heiska.................................85 +Invernessin impi...............................87 +Macphersonin jäähyväiset.......................88 +John Otrapää...................................90 +Pitkäst' aikaa.................................94 +Ei ketään......................................96 +Saa rengit vetää unta..........................98 +Ken luhdin oveen kolkuttaa?...................100 +Ylämaan-naisen kehtolaulu.....................102 +Piru ja tulliherra............................103 +Nicolin Liisun kuolema........................105 +Elämän talvi..................................107 +Sä petyt, poika!..............................108 +Sulo Jenni....................................110 +Craigie-Burnin metsä..........................112 +Oma armas Maikki..............................114 +Jo kevät riemuisa saapuu hymyin...............116 +Oi, ylhät ikitunturit.........................117 +Allan-virralla................................120 +Kaledonia.....................................122 +Jos mikä lie!.................................123 +Jessy.........................................126 +_Muistutuksia ja selityksiä_..................129 + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Lauluja ja ballaadeja, by Robert Burns + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LAULUJA JA BALLAADEJA *** + +***** This file should be named 15814-8.txt or 15814-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/5/8/1/15814/ + +Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm. + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/15814-8.zip b/15814-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..c095123 --- /dev/null +++ b/15814-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..6fb6162 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #15814 (https://www.gutenberg.org/ebooks/15814) |