initial commit of ebook 15500HEADmain

5 files changed, 4245 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/15500-8.txt b/15500-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..2741125
--- /dev/null
+++ b/15500-8.txt
@@ -0,0 +1,4229 @@
+The Project Gutenberg EBook of Sanny Kortmanin koulu, by Robert Kiljander
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Sanny Kortmanin koulu
+       Huvinäytelmä 3:ssa näytöksessä
+
+Author: Robert Kiljander
+
+Release Date: March 29, 2005 [EBook #15500]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SANNY KORTMANIN KOULU ***
+
+
+
+
+Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+SANNY KORTMANIN KOULU
+
+HUVINÄYTELMÄ 3:SSA NÄYTÖKSESSÄ
+
+
+Kirjoittanut
+
+R. Kiljander
+
+
+Ensimmäisen kerran julkaissut
+Kustannusosakeyhtiö Otava 1902.
+
+
+
+
+_Tätä kappaletta ei saa missään julkisesti näytellä ilman tekijän tahi
+hänen oikeuden omistajan suostumusta. Tekijän nykyinen osoite on
+Jyväskylä._
+
+
+
+
+HENKILÖT:
+
+_Sanny Kortman_, yksityistyttökoulun johtajatar pienessä kaupungissa.
+_Liisi_, hänen veljensä tytär.
+_Neiti Forslund_    }
+_Neiti Kauppila_    }
+_Pastori Pölkkynen_ } Opettajia.
+_Maisteri Lassinen_ }
+_Maisteri Vuorela_  }
+_Professori Stobenius_, kouluhallituksen jäsen.
+_Kauppaneuvoksen rouva_.
+_Asessorin rouva_.
+_Pankinjohtajan rouva_.
+_Kapteenin rouva_.
+_Pormestari_.
+_Juonas_, vahtimestari.
+_Tapper_, makkarantekijä.
+_Alma_, hänen tyttärensä, oppilas koulussa.
+_Kolme muuta koulutyttöä_.
+_Räätäli_.
+_Torikaupustelija_.
+_Kaksi musiikin-johtajaa_.
+_Postiljooni_.
+_Herroja_ ja _rouvia_.
+
+Ensimmäisen ja toisen näytöksen välillä on viikko kulunut.
+
+
+
+
+Ensimmäinen näytös.
+
+
+Näyttämö kuvaa opettajahuonetta. Huonekalut vanhat ja kuluneet. Ovi
+oikealla ja perällä. Vasemmalla ikkuna. Ikkunan edessä pöytä, jolla on
+päiväkirja ja pari muuta kirjaa, paperia, kirjoitusneuvot ja
+vesikarafiini lasineen. Vasempaan, nurkassa kakluuni. Peräseinällä joku
+kartta ja pari kuvaa kasvimaailmasta. -- Oikea ja vasen luetaan
+näyttämöltä.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+_Juonas_. _Postiljooni_.
+
+_Juonas_
+
+(virittää tulta uuniin.)
+
+Saakelin tikut kun eivät tahdo syttyä! On taas ostanut niitä halpoja
+halkoja, tuo saita. Puh, puh! Aivanhan tässä keuhkonsa puhki puhaltelee.
+Puh, puh, puh!
+
+_Postiljooni_
+
+(vanha mies, laukkuineen perältä.)
+
+Huomenta, Juonas!
+
+_Juonas_.
+
+Kuka se on? (nousematta.) Vai niin, Mattsson! Onko kirjeitä meille?
+(Puhaltaa).
+
+_Postiljooni_.
+
+Onhan niitä tipoille muutamia. Mutta kuuleppas Juonas miksi teidän
+postia nyt on määrä kantaa, ennenhän sinä aina kävit sitä konttorista
+hakemassa? Ryökkynä kävi itse siitä ilmoittamassa postimestarille.
+
+_Juonas_.
+
+Miksikä sitä nyt kannetaan. Joo, kyllä minä sen tiedän. (Puhaltaa.)
+Mutta se on salaisuus.
+
+_Postiljooni_.
+
+Salaisuus --?
+
+_Juonas_.
+
+Niin, se tulee ryökkynän hyväntahtoisuudesta. (nousee) Katsoppas, hän
+huolehtii teidän kirjeenkantajien terveydestä ja tahtoo sillä tapaa
+antaa teille tilaisuutta vähän jalotella raittiissa ilmassa ja -- --
+
+_Postiljooni_.
+
+Mene hiiteen! (Kaivaa esille kirjeet laukustaan.) Tuoss' on kirjeet.
+
+_Juonas_
+
+(niitä ottamatta.)
+
+Juu, juu, kyllä se Mattsson jo on näitä meidän katujamme laukku
+kainalossa muutamia vuosia mittaillut. On niitä saappaita sillä ajalla
+kerran tahi parikin täytynyt puolipohjata, vai mitä?
+
+_Postiljooni_.
+
+No, eläs sanokkaan. Viisitoista vuotta olen nyt jo näin juossut
+hölkähtänyt, niin että tuntuu se, tuntuu se. Mutta onhan Juonaskin mies,
+joka paikkansa on pitänyt.
+
+_Juonas_.
+
+Tulee neljätoista vuotta nyt ensi köyrinä. Mutta kaunis ja pulska on
+tämä Tipo-Juonas sittenkin, eikö totta? (Lyö rintaansa.)
+
+_Postiljooni_.
+
+Hehe, Juonas taitaakin olla ainoa, joka tuon ryökkynän kanssa on tullut
+toimeen. Opettajathan sen kanssa aina kuuluu olevan alinomaisessa
+riidassa ja lapsetkaan eivät hänestä tykkää. Olihan tässä toissa päivänä
+ollut niin kova riita ja mellakka että se oli kuulunut luokille asti,
+niinkuin se meidän tyttö kertoi.
+
+_Juonas_.
+
+Vai oli ollut? Juonas ei tiedä siitä mitään, ei niin mitään.
+
+_Postiljooni_.
+
+Oli ollut kysymys eräästä kirjeestä. Joku ylimmän luokan tyttö oli
+kutsuttu opettajahuoneeseen tutkittavaksi ja täällä oli sekä itketty
+että riidelty, sanoi meidän tyttö.
+
+_Juonas_.
+
+Vai niin, vai niin. Soo-o.
+
+_Postiljooni_.
+
+Niin no, enhän minä teidän koulusalaisuuksiinne tahdo tunkeutua,
+ajattelin vaan että olisikohan joku kirje hävinnyt -- -- Mutta tuoss' on
+nyt kirjeet, täytyy taas täältä mennä eteenpäin pötkimään.
+
+_Juonas_.
+
+En minä niitä ota. Vie ne suoraan ryökkynälle. Semmoinen on käsky.
+
+_Postiljooni_.
+
+Vai niin, eikö hän enää luota sinuun, Juonas?
+
+_Juonas_.
+
+En tiedä.
+
+_Postiljooni_.
+
+Vai epäileekö hän, he, he, he, tipoja rakkauden kirjeenvaihdosta, vaikka
+itse vielä vanhoilla päivillään kuuluu -- --
+
+_Juonas_.
+
+Hyss, hyss! Ei saa puhua niin meidän kunnioitettavasta neidistä. Minä
+kiellän sen viran puolesta.
+
+_Postiljooni_.
+
+Puhun vaan mitä kaupungissa kerrotaan ja kyllähän Juonaskin ne asiat
+tuntee. Sanovathan sen hakkaavan tuota opettajaa, tuota sileänaamaista,
+joka -- --
+
+_Juonas_.
+
+Sanon sinulle vielä kerran Mattsson, tyst nyh! Asia ei meitä liikuta.
+Vai liikuttaako ne ehkä sinua nuo ilo- ja surusanomat, joita sinä joka
+päivä laukustasi ihmisille jakelet? Ei ollenkaan. Ja liikuttaako ne
+minua nuo käskyt, jotka minulle täältä annetaan? Yhtä vähän. Mutta sinä
+hölkötät ja jakelet ja minä lennän ja tottelen ja silloin käy kaikki
+hyvin ja kaikki ovat tyytyväiset. Se on minun villesohviia, niinkuin ne
+oppineet sanovat.
+
+_Postiljooni_.
+
+Niin niin, kyllähän se Juonas rupattaa osaa, mutta olen minäkin, vaikka
+olen vaan tämmöinen halpa postiljooni, tullut huomaamaan että kyllä
+täällä koulussa on yhtä ja toista, joka olisi korjattava ettei -- (Kello
+lyö 11.)
+
+_Juonas_.
+
+No, nyt on kello yksitoista ja opettajat tulevat luokilta. Ja tuo
+juuttaan valkea, joka taas on sammunut -- --!
+
+_Postiljooni_.
+
+No, hyvästi sitten. Näkemään asti. (Menee.)
+
+_Juonas_
+
+(tulta virittäessään.)
+
+Hyvästi, hyvästi. Orrevojaa, sanoo saksalainen. (Puhaltaa.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+_Juonas_, _Liisi_, (sitten) _Vuorela_.
+
+_Liisi_
+
+(tulee perältä ja menee pöydän luo.)
+
+Ei ketään täällä vielä. Kiiruhdan kirjoittamaan nimeni ennenkuin hän
+ehtii -- -- (kirjoittaa päiväkirjaan.) Voi kuinka olen väsynyt ja
+onneton!
+
+_Juonas_.
+
+Hyvää huomenta, Liisi neiti!
+
+_Liisi_.
+
+Huomenta! Juonas se siellä valkeata virittää, näen mä.
+
+_Juonas_.
+
+Täytyy, täytyy, kun ei ole lämmitetty viiteen päivään ja opettajat jo
+siitä murisevat.
+
+_Liisi_.
+
+Niin, kolkoltahan täällä tuntuu -- kolkolta.
+
+_Vuorela_
+
+(perältä.)
+
+_Liisi_
+
+(itsekseen.)
+
+Ah, tuossa hän on! (nousee.)
+
+_Vuorela_.
+
+Huomenta, neiti! (itsekseen.) Mikä onni että kerran hänet kahden kesken
+-- --!
+
+_Liisi_.
+
+Huomenta, herra maisteri! (menee sivuovea kohti.)
+
+_Vuorela_.
+
+Mutta minnekäs neiti nyt --? Eikös ole aikaa vähäisen --?
+
+_Liisi_.
+
+En voi, en voi. Täytyy mennä tätin aamiaista valmistamaan.
+
+_Vuorela_
+
+(hauskasti.)
+
+Siis sekä kokki että pedagoogi.
+
+_Liisi_
+
+(hymyillen.)
+
+Ja luultavasti kumpaisenakin yhtä taitamaton.
+
+_Vuorela_.
+
+Ei suinkaan. Teidän kokkitalangiini valitettavasti kyllä en ole ollut
+tilaisuudessa tutustua, koska tätinne ei vielä ole pitänyt minulle
+mitään juhlapäivällistä, josta erityisestä syystä ei taida paljon toivoa
+ollakkaan. Mutta opettajattarena minä kyllä olen teitä kuunnellut.
+Oikeinhan tytöt teitä jumaloitsevat, neitiseni.
+
+_Liisi_.
+
+Ei ei. Minä olen hyvin epäonnistunut opettajatar! Ei mitään metoodia --
+ei mitään respektiä -- --
+
+_Vuorela_.
+
+Ja kumminkin ovat tytöt teidän tunnillanne niin hiljaa kuin hiiret,
+huomaavaiset ja ahkerat. Mitä te muuta sitten vaaditte?
+
+_Liisi_.
+
+Niin -- en tiedä. Ehkä ne pitävät minusta vähän -- ehkä ne minua
+sääliivät -- --
+
+_Vuorela_.
+
+Niin, siinäpä se onkin. Ne pitävät teistä, niin ne pitävät teistä, neiti
+Liisi. Ja kuka ei teistä pitäisi! Neiti Liisi -- saanko minä -- --?
+
+_Liisi_.
+
+Ei ei, minun täytyy lähteä -- minun täytyy lähteä --
+
+_Vuorela_.
+
+Ei, ette saa. Yksi minutti -- yksi sekunti vaan -- --
+
+(_Neiti Kortmanin ääni_ oikealta: Liisi, oletko siellä? Liisi?)
+
+_Liisi_
+
+(pois oikealle.)
+
+Taivaan Herra, täti täti!
+
+_Vuorela_.
+
+Kas niin! Taas yksi tilaisuus, joka meni minulta hukkaan. Tämä on
+ainakin kahdeskymmenes kerta kuin koetan häntä saada puhutella
+kahdenkesken sillä kuukauden ajalla kuin täällä olen ollut, mutta aina
+on tuo täti vastassa. Hän vihaa minua, se lohikäärme. Mutta kyllä minä
+vielä pelastan kyyhkyseni hänen kynsistään, sen lupaan. (Ottaa
+päiväkirjan ja näkee siinä Liisin nimen.) Katsos hänen
+nimikirjoituksensa! Kuinka se on siro! Kuinka runollisesti vieno! Kuinka
+aivan hänen kaltaisensa kultakutrineen ja sinisilmineen! Oi Liisi,
+Liisi, mun rakas Liisini. (Suutelee nimikirjoitusta.)
+
+_Juonas_
+
+(nousee ja sanoo kovalla äänellä.)
+
+No nyt se palaa.
+
+_Vuorela_
+
+(hämmästynyt.)
+
+Häh, kuka siellä? Mitä sinä siellä tiet?
+
+_Juonas_.
+
+Ei enää mitään. Sanoin vaan että nyt se on täydessä liekissä. Huomenta!
+(Menee perältä.)
+
+_Vuorela_.
+
+Juuttaan mies, joka aina on saapuvilla! (kirjoittaa nimensä.)
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+_Vuorela_, _Lassinen_.
+
+_Lassinen_
+
+(huolimaton puku, ikä 40 vuotta.)
+
+Hoh hoh, olipa se pitkä tuo algebran tunti! Olin aivan siihen paikkaan
+torkahtaa, (haukottelee.) Hoh, hoh! Sinä karkasit eilen niin hiton
+aikaseen sieltä seurahuoneelta, veliseni. (Kaataa vettä ja juo.)
+
+_Vuorela_.
+
+Niin, kun seura oli minulle tuntematon, niin en viitsinyt kauemmin -- --
+(nousee ja rupeaa kävelemään.)
+
+_Lassinen_.
+
+Me otimme sitten vielä heelan ja halvan ja söimme illallisen ja joimme
+kahvia avekilla kun isäntä juuri oli saanut uutta konjakkia -- »Bon --
+Bon» -- jota hän ylisti taivaaseen saakka, tuo vanha Luukkas. No
+hyväähän tuo onkin -- ei sovi moittia. (Juo taasen lasillisen.) Se on
+siinä Hennesyn ja Duboisin välillä. Kyllä kai sinä sitä Duboista
+muistat? Se oli sitä samaa sorttia, jossa joimme veljenmaljaa --?
+
+_Vuorela_.
+
+Paljon mahdollista. En pannut siihen etikettiin niin merkkiä --
+
+_Lassinen_.
+
+Niin no, se on nyt siinä välillä. Ehkä se sentään enemmän vivahtaa
+Hennesyyn, mutta maku on pikantimpi, aromaattisempi ja niin sanoakseni
+intensiivimpi. Ja sitten se on niin halpaa. Ainoastaan 4:25 kvartti.
+(kun ei Vuorela vastaa.) Niin no, meillä oli siellä aika hauskaa ja
+sinua kaivattiin kovasti. Tästä meidän koulustakin siellä puhuttiin.
+
+_Vuorela_.
+
+Vai niin. No, mitä ne siitä puhuivat?
+
+_Lassinen_.
+
+Haukkuivat, tietysti, haukkuivat.
+
+_Vuorela_.
+
+Vai haukkuivat. No, se oli oikein! Ikävää että läksin pois. No, mitä nuo
+sanoivat?
+
+_Lassinen_.
+
+Sitä vanhaa trallia taas veisasivat. Että johtajatar on kelpaamaton, ei
+ymmärrä oppilaitaan, eikä niitä rakasta. Rettelöi turhanpäiväsistä
+asioista. Että huoneet ovat huonossa kunnossa -- ettei lämmitetä
+tarpeeksi -- No, totta tosiaankin eikö tänään vihdoinkin ole tulta
+pesässä! -- Että tomukasoja ja hämähäkkiverkkoja erityisesti
+suositetaan, että koko kouluhomma on otettu vaan puhtaan affäärin
+kannalta j. n. e. j. n. e. En viitsinyt heitä kuunnella -- onhan siitä
+jo ennenkin niin monasti jankutettu. Jouduin sitä paitsi isännän kanssa
+intresanttiin keskusteluun siitä minä vuonna se Hennesyn konjakki -- --
+
+_Vuorela_.
+
+Mutta onhan tuo kaikki aivan totta.
+
+_Lassinen_.
+
+No, tottahan se on, tottahan se on. Mutta -- --
+
+_Vuorela_.
+
+Mutta jos se on totta, niin siinä pitää tulla muutos, perinpohjainen
+muutos. Hävettäähän se olla opettajakin tämmöisessä laitoksessa. Ja
+kuinka johtajatar meitä sitten kohtelee? Niinkuin olisimme orjia eikä
+opettajia hänen vertaisiaan. Ei, jos en olisi tänne niin vasta tullut
+eikä lukukausi niin lopussa, niin kyllä minä panisin täällä toimeen aika
+mullistuksen, sen saisit nähdä.
+
+_Lassinen_.
+
+Niin no, onhan se näinä viimeisinä aikoina käynyt vähän tyrannimaiseksi
+ja oikulliseksi, niinkuin aina kun tuo valtioapu on uudistettava. Mutta
+pakoittaa meitä tulemaan aamurukoukseen, vaikk' ei ole tuntejakaan, se
+on julmaa, se on sydämmetöntä, sen sanon!
+
+_Vuorela_.
+
+Se on tietysti tuon luikertelevan pappismiehen, tuon hänen Adooniksensa,
+syy. Sitä miestä minä epäilen. Hakkaako hän todellakin tuota vanhaa
+kaunotarta, vai mitä hänellä on mielessä. Niin, sitä en minä vaan
+ymmärrä.
+
+_Lassinen_.
+
+En minäkään. Mutta palkka-etumaksuja hän näkyy saavan.
+
+_Vuorela_.
+
+No, liikuttavaahan se on meidän nähdä kuinka imelätä tuo väli on
+molemmin puolin, mutta en minä hänen sijassaan olisi ruvennut
+rettelöimään tyttöjen rakkauden kirjeistä kun itsellään vielä on niin
+hellä sydän.
+
+_Lassinen_.
+
+Niin, se oli hävytön juttu, tuo kirjejuttu. Sinä sanoitkin hänelle,
+veliseni, muutamia sanoja, joita hän ei niin pian unhota. -- Mutta
+kuuleppas hyvä veli, (katsoo ympärilleen, matalammalla äänellä) asia on
+nyt semmoinen, että voitko sinä vipata minulle markka 50 penniä? Pitäisi
+saada niinkuin vähän päänparannusta -- ja Matti on kukkarossa niinkuin
+tavallista.
+
+_Vuorela_.
+
+No, miks' ei. Tuoss' on 5 markkaa.
+
+_Lassinen_.
+
+Kiitos jaloudestasi! Olenhan minä sinulle vähän velkaa entisestäkin,
+mutta sen maksan sitten yhtaikaa. (Rupeaa kirjoittamaan päiväkirjaan.)
+Niin, kyllä se todellakin oli vahinko ettet jäänyt, sillä tuo konjakki
+ei ollut ollenkaan hullumpata -- --
+
+
+Neljäs kohtaus.
+
+_Entiset_, _Neiti Forslund_. _Neiti Kauppila_.
+
+_Neiti Forslund_
+
+(noin 60 paikoilla, vanhanaikainen, kulunut puku.)
+
+Niin kultaseni, kyllä se minua niin loukkasi, etten sitä kyllin voi
+sinulle selittää. Se oli nyt juuri tunnin lopussa. Me harjoitimme
+paraikaa marssia. Tytöt tepastelivat nätisti ja hyvällä ryhdillä, minä
+tapani mukaan istuin pöydällä ja löin tahtia (markkeeraa sormellaan)
+yks' kaks', yks' kaks', ein zwei, ein zwei, ja kaikki olimme me
+iloisella tuulella. Silloin yht'äkkiä avataan ovi ja Sanny astuu sisään
+ja katselee meitä kuin mikähän kenraali -- niin juuri kuin kenraali --
+ja sitten hän sanoo näin: »Täällä vallitsee huono järjestys
+voimistelutunnilla», sanoo hän, »ja minun täytyy muistuttaa teitä neiti»
+-- minua näetsen -- »että vaikka ette ole voinut itsellenne hankkia
+mitään respektiä, niin pitäisi teidän ainakin opettaa oppilaitanne sen
+verran respekteeraamaan johtajatarta että tervehtivät häntä, kun hän
+tulee inspekteeraamaan». Ja sitten hän meni ja löi oven lukkoon että
+romahti. Niin, ajatteleppas kultaseni, aivan luokan edessä. En voi sanoa
+kuinka pahastuin. Pitäisikö tyttöjen kesken temppuja ruveta hänelle
+niijaamaan, ja kumartamaan? Olisiko se järjestystä? Ja nuo pistokset
+huonosta respektistä! Neljäkymmentä vuotta olen minä -- --
+
+_Neiti Kauppila_
+
+(lyhyt tukka, miehekkään näköinen.)
+
+No niin, mitä tantti nyt tähän vastasi sitten? Myöskin minä olen tänään
+saanut osani.
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Mitäkö vastasin? En mitään. Mutta kyllä minä aijoin sanoa hänelle, että
+neljäkymmentä vuotta minä nyt olen ollut opettajana enkä tarvitse muuta
+kuin että komennan vaan: (markkeeraa sormellaan.) Ein, zwei, drei, niin
+heti tytöt seisovat suorana kuin kynttilät. Ja vaikk'en olekkaan
+turhanpäiväisen ankara niin -- --
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Niin no, tantti aikoi vastata mutta _minä_ vastasin.
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Niin, sulla on aina semmoinen kuraassi, etkä sinä häntä ollenkaan
+pelkää. Mutta kyllä minäkin niin suutuin että tulkoon vaan vielä kerran
+hokemaan tuosta respektistä, niin minä aivan varmaan -- -- No, mikä se
+oli se teidän välinen asia? Kerroppas kaiken mokomin. (Tunnustaa
+niskaansa, jossa jokin näkyy häntä vaivaavan.)
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Ei juuri niin erinäistä. Hän tuli luokalle ja teki heti muistutuksia
+Anna Kinnusen kiikkutuolinmatosta, jonka yläpuolelta hän käski
+ratkomaan. »Ei tarvita», sanoin minä. »Juu», sanoi hän. »Ei», sanoin
+minä. »Juu-u», sanoi hän. »Ulos!» sanoin minä. (viittaus.) Niin, siinä
+se oli kaikki.
+
+_Neiti Forslund_
+
+(taputtaa sormenpäitään.)
+
+Hahaha, mainiota, mainiota! Siinä minä olisin tahtonut olla läsnä. Ja
+hän meni? (Myöntyvä liike neiti K:n puolelta.) No, kyllä sinä nyt vähän
+aikaa saat olla hänestä rauhassa, hahaha. Mutta Anna, eikö hän vaan tule
+siitä kärsimään. Tyttö parka on vieläkin niin onneton tuosta
+kirjejutusta. Hyi, se oli vastenmielinen kohtaus, tuo! Pakottaa tytön
+meidän kaikkien läsnäollessa aukaisemaan ja ääneensä lukemaan tuon
+kirjeen, joka oli tullut hänelle tuolta lyseolaiselta. Ja kumminkin se
+oli niin viaton, sehr unschuldig. Nimipäivä-onnentoivotus vaan. Hyi, se
+oli rumaa, epägentiiliä Sannyltä.
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Ja sitä paitsi aivan laitonta. (Kirjoittaa nimensä päiväkirjaan. --
+Täll'aikaa ovat Vuorela ja Lassinen siirtyneet perälle, jossa ne
+keskustelevat, Lassinen lämmitellen selkäänsä uunia vastaan.)
+
+_Neiti Forslund_
+
+(menee myöskin kirjoittamaan jolloin huomataan että hänellä on kaulasta
+riippuva, pitkin selkää ulottuva laite paperilapuista ja kirjavista
+nauhoista.)
+
+Niin, ja pormestari oli sanonut että voi hänet saada edesvastaukseenkin
+jos häntä siitä syytetään. Mutta mitä taivaan nimessä minulla on täällä
+niskassani?
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Mitä --? (erikseen.) Oi, niitä sydämmettömiä! (ääneen.) Ei mitään.
+Pikkuinen roska vaan. (Koettaa piiloittaa koristeen.)
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Onko se pikkuinen roska tuo? Kokonainen komeettihan tuo on! Tämä on
+loukkaavata. Eikös niin, hyvät herrat, eikös tämä ole loukkaavata? Ja
+siellä se nyt luultavasti on riippunut koko tunnin vaikk'en ole siitä
+mitään tiennyt. Mutta hassunkuriselta se kuitenkin näyttää, hyvin
+hassunkuriselta, hahaha! Niin niin, kaikkea ne keksivätkin, kaikkea ne
+keksivätkin nuo veitikat! (Pudistaa päätään ja rupeaa kirjoittamaan.)
+
+
+Viides kohtaus.
+
+_Entiset_. _Pölkkynen_.
+
+_Pölkkynen_
+
+(perältä, noin 30 vuotta.)
+
+Taas yksi lukutunti Herran nimessä lopetettu, (Ei kukaan vastaa.) Niin,
+on se sentään suurta ja jaloa ohjata nuorison kasvatusta siinä oikeassa
+hengessä. (vaitiolo.) Varsinkin kun sen saa tehdä semmoisessa
+laitoksessa kuin tässä neiti Kortmanin etevässä koulussa.
+
+_Vuorela_
+
+(puoliääneen.)
+
+Kyll' olet sinäkin etevä, sinä fariseus.
+
+_Neiti Kauppila_
+
+(totisesti.)
+
+Pastori on hurskas ja ylevämielinen mies, joka katsoo asiat ainoastaan
+niiden parhaimmalta kannalta.
+
+_Pölkkynen_.
+
+En suinkaan. En minä voi koristella. Puhun vaan yksinkertaisella
+tavallani aina suuni puhtaaksi.
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Ainakin johtajattarelle. Sen tiedämme.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Hänelle myöskin, hänelle myöskin. Sillä minä häntä suuresti kunnioitan.
+Pidän sitä todellakin harvinaisena onnena että olen saanut tilaisuutta
+tutustua häneen ja nauttia hänen jokapäiväisestä seurastaan.
+
+_Vuorela_.
+
+Jaa-a, kyllähän sen arvaa.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Sillä hän on vakava ja ymmärtäväinen nainen, tottunut petakooki ja voi
+pitää hyvää tissipliiniä.
+
+_Vuorela_.
+
+No -- kyllä. Mutta minä puolestani en tässä tahtoisi käyttää tuota sanaa
+»tissipliini» minä sanoisin inkvisitioni.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Inkvisitioni! Ei suinkaan, ei suinkaan. Ajatelkaapas, hyvä herrasväki,
+se edesvastaus, joka meidän kunnioitettavalla neidillä on. Semmoinen
+liuta tyttöjä täynnä syntisiä ja vaarallisia taipumuksia! Eikö
+petakookiakin opeta meitä että rangaistuksia ei saa laiminlyödä.
+
+_Vuorela_.
+
+Mutta eikö »petakookia» myöskin opeta että rangaistus on oleva jossakin
+suhteessa rikoksen laatuun sekä ettei opettaja omavaltaisuudellaan saa
+tehdä itseään halveksituksi oppilain silmissä?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Aivan oikein, aivan oikein. Mutta onhan se, niinkuin me kaikki tiedämme,
+hyvin vaikeaa välttää mitä nuoret kokemattomat oppilaat sokeudessaan
+meistä opettajista ajattelevat. Ja kun kerran on vakavasti päättänyt
+poistaa jonkun paheen, niin minun ymmärrykseni mukaan ei saa keinoista
+välittää.
+
+_Vuorela_.
+
+Jahah, »tarkoitus pyhittää välikappaleet». Te puolustatte siis neiti
+Kortmanin menettelyä tuossa Anna Kinnusen asiassa?
+
+_Lassinen_
+
+(nykii Vuorelaa hihasta).
+
+Elä viitsi -- anna sen olla.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Jos minä häntä puolustan tai en, sehän nyt on aivan yhden tekevä. Minun
+yksinkertainen mielipiteeni on vaan, että aina pitää olla luottamusta
+johtoon. Se tarkoittaa meidän parastamme, joskin voi tapahtua, sen
+myönnän, ettei aina pikkuseikoissa täydellisesti voi sen toimenpiteitä
+hyväksyä. Täytyy olla tissipliiniä.
+
+_Vuorela_.
+
+Te olette sangen lojaali mies, herra pastori. Minä onnittelen! Mutta
+sanokaa nyt suoraan ilman verukkeita, puolustatteko häntä todellakin?
+
+_Pölkkynen_
+
+(suuttumatta).
+
+Mutta johan minä sanoin mitä minulla on sanomista, herra maisteri.
+(Menee kirjoittamaan päiväkirjaan; neiti Forslund on jo aikasemmin
+noussut ja mennyt neiti Kauppilaa puhuttelemaan.) Sitä paitsi minun on
+syytä otaksua, että me valitettavasti vielä vast'edeskin saamme tätä
+kysymystä pohtia, koska samallainen ikävä kohtaus kuin se
+toissapäiväinen ehkä taas tänään tulee täällä tapahtumaan.
+
+_Vuorela_
+
+(kiivaasti).
+
+Mitä? Mitä te sanotte?
+
+_Pölkkynen_
+
+(huokaa).
+
+Niin, minä tapasin neidin korritoorissa. Posti oli tullut ja hän oli
+niin huolissaan kuinka hän --
+
+_Vuorela_.
+
+Ei. Se ei saa tapahtua.
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Minä protesteeraan.
+
+_Lassinen_.
+
+Minä myöskin.
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Voi voi tuota Sannyä, kun ei voi olla reistaamatta, kun ei voi olla
+reistaamatta!
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+_Entiset_. _Neiti Kortman_ (oikealta).
+
+_Neiti Kortman_
+
+(noin 40 v., harmahtava tukka, mutta muuten jokseenkin hyvästi säilynyt;
+modeerni puku, viuhka ja muutamia kirjeitä kädessä. Nyykäyttää päätään
+jäykästi).
+
+Päivää! (Ei kukaan vastaa paitsi Lassinen, joka murisee jotain.)
+
+_Neiti Kortman_
+
+(pistävästi).
+
+Päivää, sanoin minä.
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Päivää, päivää! Mutta onhan sitä jo tänään tavattu, kultaseni, ja
+kävithän sinä minun tunnillani -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Se ei kuulu tähän. Yleinen tapa sivistyneiden kesken vaatii, että
+kohteliaisuuteen vastataan kohteliaisuudella. Varsinkin tämmöisessä
+suuressa kasvatuslaitoksessa, jossa opettajien esimerkki vaikuttaa niin
+laajoihin piireihin kuuluu se jo tavalliseen koulujärjestykseenkin.
+Mutta ehkä herrasväki siinäkin on minun kanssani eri mieltä. En tiedä.
+(Ystävällisesti Pölkkyselle.) Onko herra pastori niin hyvä ja antaa
+minulle päiväkirjan.
+
+_Pölkkynen_
+
+(suloisesti hymyillen).
+
+Olkaa niin hyvä, kunnioitettava neiti.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(silmäilee kirjaa).
+
+Jaa-a, kolmannelta luokalta poissa Tyyne Rintanen. Onko taudista
+ilmoitettu?
+
+_Vuorela_
+
+(lyhyesti).
+
+On. Hammassärky.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Viidenneltä luokalta -- Rosa Pollari ja Mimmi Laks. Mikä tauti?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Päänkivistystä. (Matalammalla äänellä.) Mutta minulle on kerrottu että
+molemmat eilen olivat lyseolaisten kekkerissä, niin etten -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Kiitoksia, kyllä sen jo tiedän. Se pannaan muistiin. Ensimmäiseltä
+luokalta -- Laura Lemberg. Onko ilmoitettu?
+
+_Lassinen_.
+
+Sisar on mennyt kihloihin, ilmoitettiin.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+No, se nyt kannatti! Ja sitten vielä on toiselta luokalta ollut poissa
+Selma Tanttinen. Onko siitä annettu ilmoitus?
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Kyllä, kultaseni. Hänen pappansa kirjoitti ettei Selma nyt tänään voi
+tulla kouluun koska hän viime yönä on saanut pienen veljen, kultaseni.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(lyhyesti).
+
+Vai niin, se oli tarpeetonta. Onko muuten mitään muistuttamista
+oppilaiden käytöstä vastaan?
+
+(Vaitiolo.)
+
+_Pölkkynen_.
+
+Olisihan minulla vähäisen. Viidennen luokan Alma Tapper nauroi kun
+selitin Lothin vaimosta.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Alma Tapper! Jassoo! Se on juuri tuon harakan kanssa kuin minä nyt
+tahdon tiliä tehdä. Voitte antaa hänelle tunnin istumista -- jos se
+herra pastoria tyydyttää? (Pölkkynen kumartaa.) Ei siis ole mitään muita
+muistutuksia?
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Ei ole, ei ole.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(antaa päiväkirjan Pölkkyselle, joka panee sen paikalleen).
+
+No, siinä tapauksessa ja koska välitunti ei vielä ole loppunut, niin
+tahtoisin minä puolestani tehdä muutamia muistutuksia, johon tämän
+vanhan ja suositun laitoksen johtajattarena luulen olevani oikeutettu.
+Minä en ole oikein tyytyväinen teidän kanssanne, hyvä herrasväki.
+
+(vaitiolo.)
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Me emme ymmärrä toisiamme, pelkään minä. Minun ainoa päämaalini tässä
+elämässä on tämän koulun ja sen nuorison edistyminen ja kehittyminen.
+Sitä varten olen huolehtinut monta raskasta päivää ja valvonut monta
+unetonta yötä. Mutta mitä voin minä heikko nainen yksin, jos eivät
+apulaiseni minun kanssani myötävaikuta. Kun minä vaadin järjestystä ja
+discipliiniä, niin näyttää siltä kun te, hyvä herrasväki, päinvastoin
+puolustaisitte epäjärjestystä ja vallattomuutta.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Kunnioitettava neiti, minä puolestani olen vielä niin vasta-alkaja tällä
+petakookian alalla että tuo tissipliini vielä minusta on niin -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+No, mutta enhän minä teistä puhukkaan, hyvä herra pastori. Mutta esim.
+te neiti Forslund. Onko sekin järjestystä mikä teidän
+voimistelutunnillanne vallitsee? Yleinen melu ja sorina. Säännöllisiä
+temppuja ei tehdä, tytöt juoksevat sinne tänne, loilottavat ja nauravat
+ja hoitavat omia asioitaan ja itse istutte te pöydällä jalat riippuen
+niinkuin kyytipojalla ja huudatte ja komennatte yli kaikkein, vaikk'ei
+kukaan siitä ollenkaan välitä. Tämä ei käy laatuun. Teidän pitää koettaa
+hankkia itsellenne enemmän respektiä, paljon enemmän respektiä. Pankaa
+se mieleenne, neiti Forslund.
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Kuule Sanny, elä puhu tuosta respektistä enää, elä puhu siitä. Muuten
+minä suutun -- aivan varmaan minä suutun -- -- (nyyhkii).
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Minun velvollisuuteni on lausua ilmi mielipiteeni ja toivomukseni.
+(Vuorelalle.) Samalla perusteella en voi olla herra maisteri
+Vuorelaakaan huomauttamatta eräästä sopimattomuudesta, johon te pitemmän
+ajan kuluessa olette tehnyt itsenne syypääksi. Kysymys on minun
+veljentyttärestäni, jonka armosta olen ottanut luokseni. Tyttö on
+niinkuin kaikki tietävät aivan vaatimaton ja kaikkia lahjoja vailla.
+Mutta kumminkin osoitatte te hänelle mitä suurinta huomaavaisuutta,
+kuuntelette hänen tuntejaan, puhutte hänelle teidän helsinkiläisiä
+kohteliaisuuksianne ja vaivaatte häntä missä hän vaan liikkuu. Tämä
+kaikki on tehnyt minuun hyvin piinallisen vaikutuksen, enkä minä sitä
+koulun maineen vuoksi kauvemmin voi suvaita. Saan sen vuoksi ilmoittaa
+teille, herra maisteri, että jos ette herkiä tyttöä ahdistamasta, niin
+täytyy minun lähettää hänet pois luotani.
+
+_Vuorela_.
+
+Kiitoksia tiedonannosta! Silloin minä häntä seuraan. (Kumartaa.)
+
+_Neiti Kortman_
+
+(ei ole kuulevinaan).
+
+Myöskin teille, maisteri Lassinen, olisi minulla muutama sana
+sanottavaa, vaikka se ei kumminkaan taida mitään hyödyttää. Kun on niin
+vanha pedagoogi eikä sen enemmän välitä niin kauniista ja ylentävistä
+tavoista, niin kyllä sitä silloin on jokseenkin parantumaton. Miksi ette
+taas tänä aamuna ollut rukouksessa, herra maisteri?
+
+_Lassinen_.
+
+Makasin niin kauvan etten -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Niin, tietäähän sen kun istuu kapakassa yökaudet. Haisihan koko luokka
+kuin viinaränni, kun tulin sisään.
+
+_Lassinen_.
+
+Minä en juo viinaa, sen sanon, ainoastaan konjakkia. Ja se oli vielä
+semmoista hienoa sorttia, »Bon-Bon» Hennesyn vertaista. Minä olen siitä
+jo puhunut Vuorelalle. »Bon-Bon», joka sekä maun että aroomin puolesta
+-- --!
+
+_Neiti Kortman_
+
+(keskeyttäen).
+
+Pyydän, minä en ole mikään konjakki-specialisti. Mutta te, neiti
+Kauppila, mitä minä teille sanoisin! Siihen puuttuu minulta todellakin
+sanoja. Olisiko se tuon äskeisen ennen kuulumattoman kohtauksen johdosta
+liian näsäviisasta kysyä teiltä: Kuka on täällä johtajatar, tekö vai
+minä?
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Johtajatar te kyllä olette, mutta johtaa ette voi.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Jaa-a, siinä sitä siis nyt ollaan. Senhän minä arvasinkin. Me olemme
+siis tässä kaksi johtajatarta. Mutta niinkuin sananparsi vähän
+lystikkäästi sanoo: kaksi kukkoa ei samalla orrella laula, niin olen
+minäkin miettinyt että toinen meistä on tässä liikaa. Jos teidän kallis
+aikanne sen myöntää, niin ehkä sopisi teidän tulla luokseni
+iltapäivällä, niin saisimme suorittaa pois nuo pienet likviidit ja muut
+ikävät formaliteetit ennenkuin erotaan. Sopisiko?
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Loruja! Minun kontrahtini kestää termiinan loppuun. Mutta ensi
+lukukautena olette minusta vapaa.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+No, mielellään minun puolestani te voitte jäädä jos se ei vaan tule
+teille liian vaikeaksi, neiti Kauppila. Sillä sen minä kumminkin panen
+ehdoksi, että itse nämä loppuviikot saisin kouluani johtaa. Niin, muuta
+minulla ei herrasväelle ole sanottavaa. -- Olkaa hyvä, herra pastori,
+kutsukaa Juonas sisään.
+
+_Pölkkynen_
+
+(kiirehtii peräovelle).
+
+Juonas, Juonas, johtajatar käskee.
+
+(Samassa rupeaa porokello soida rämisemään ulkopuolella, josta jo
+aikasemmin on kuulunut pientä melua. Opettajat katsovat kellojaan.)
+
+_Pölkkynen_.
+
+Juonas, tulkaa pian!
+
+(Kello herkiää soimasta.)
+
+
+Seitsemäs kohtaus.
+
+_Entiset_. _Juonas_. _Alma Tapper_. _Kolme koulutyttöä_. _Liisi_.
+
+_Juonas_.
+
+Täällä ollaan, täällä ollaan.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Juonas kutsuu tänne 5:nen luokan oppilaat Hanna Korhonen, Helmi Hallman,
+Kerttu Palonen ja Alma Tapper, mutta heti.
+
+_Juonas_
+
+(laskee sormillaan ja mainitsee nimet puoliääneen).
+
+Lennän kunnioitettava ryökkynä, lennän. (Poistuu.)
+
+_Pölkkynen_
+
+(neiti Kortmanille).
+
+Saanko luvan kysyä, tahtooko neiti että menen luokalle vai jäänkö tänne
+siksi kun -- --?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Päinvastoin katsoisin mielelläni että jäisitte. Se tuntuisi
+turvallisemmalta -- --
+
+_Vuorela_
+
+(toisille opettajille joiden kanssa hän muodostaa ryhmän. Pölkkynen
+seisoo erikseen).
+
+Minäpä jään myöskin.
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Minä samoin.
+
+_Lassinen_.
+
+Jäädään kaikki vaan, jäädään kaikki oikein miesjoukolla -- --
+
+_Koulutytöt_ perältä.
+
+_Liisi_
+
+(oikealta, aikoo mennä luokalle, mutta pysähtyy kun näkee että muut
+vielä ovat koossa).
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Tulkaa lähemmäksi tytöt. (Tytöt lähestyvät.) Kun tullaan johtajattaren
+eteen niin tavallisesti niiataan, mutta armolliset ryökkynät eivät
+tietysti semmoisista vanhanaikuisista tavoista välitä. (Tytöt niiaavat
+väkinäisesti.) Niin -- olen kutsunut teidät tänne koska teille on
+saapunut kirjeitä postissa. Mutta kun minun velvollisuuteni
+johtajattarena on valvoa myöskin teidän siveellistä elämätänne, niin
+tahdon ennenkuin ne teille annan tietää kuka ne on lähettänyt. -- Hanna
+Korhonen -- --
+
+_Vuorela_.
+
+Yksi sana, neiti Kortman.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Jahah. Mistä on kysymys?
+
+_Vuorela_.
+
+Tahdon vaan sanoa, että omasta sekä näiden kumppalieni puolesta panen
+jyrkän vastalauseen tätä inhoittavaa poliisitutkintoa vastaan. Teillä ei
+ole mikään oikeus tunkeutua oppilastenne kirjeenvaihtoon. Vielä
+kumminkin pysyy kirjesalaisuus Suomessa pyhänä. Me vaadimme siis että
+luovutte laittomasta aikeestanne. Jos ette sitä tee, niin me lähetämme
+protestin asianomaiseen paikkaan. Siinä mitä minulla oli sanomista.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mutta, hyvä Jumala, herra maisteri -- hillitkää toki itseänne! Enhän
+minä voi teitä estää protesteeraamasta -- olkaa niin hyvä vaan. Mutta
+jos suvaitsette, niin kuitenkin -- -- Hanna Korhonen, tässä on sinulle
+kirjekortti, jossa seisoo: (lukee) »Onnea syntymäpäiväsi johdosta! Minä
+nipistän ja pussaan sinua tuhat kertaa. Kalle.» Kuka tämä Kalle on, jos
+saan luvan kysyä?
+
+_Ensimmäinen tyttö_.
+
+Se on minun veljeni.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Rakas veli todellakin, joka niin intohimoisesti tunteitaan ilmaisee. Elä
+sinä tässä pistä valheeksi. Tunnusta suoraan vaan että se on -- --.
+
+_Ensimmäinen tyttö_.
+
+Se on minun oma rakas veljeni -- kaksoisveljeni -- eikä johtajattarella
+ole sen asian kanssa mitään tekemistä. (Sieppaa häneltä kortin, jota
+rupeaa lukemaan.)
+
+_Neiti Kortman_
+
+(ankarasti).
+
+Hiljaa, sanon minä! -- Helmi Hallman. Sinulle on tullut kuvakortti
+ulkomaalta. Mitään kirjoitettua siinä kyllä ei ole, mutta kuva itsestään
+on jo niin vastenmielinen, että olen kahden vaiheella annanko sen
+sinulle vai enkö. Puolialaston nainen, joka katsoo itseään peiliin! Hyi!
+
+_Toinen tyttö_
+
+(vilkkaasti.)
+
+Se on Neapolista, Nannetta Bambinilta. Me vaihdamme korttia. Antakaa se
+tänne.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Kauniita tuttavia todellakin! Jonkun positiivinvääntäjän tytär
+luultavasti. No, tällä kertaa minä nyt sen annan sinulle, mutta sillä
+ehdolla ettet sitä albumiin pistä etkä sitä kellenkään näytä. Lupaatko
+sen?
+
+_Toinen tyttö_.
+
+Kyllä, kyllä.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Kerttu Palonen, tule esille. Kas vaan kuinka sinä tänään olet pukeutunut
+fiiniksi! Tuommoiset rimsut ja petsit ovat aivan tarpeettomia tässä
+meidän vakavassa laitoksessamme, sen sanon. Mutta ehkei se olekkaan
+meitä varten kun sinä olet itseäsi noin koristellut? Niin, ehkä tämä
+kuvakortti, joka on saapunut kaupungin postissa voi siitä jotain
+selitystä antaa. Sinun luvallasi luen tästä ääneen nuo muutamat mutta
+sentään sisältörikkaat sanat. Kuulkaamme! »Tule iltasella 1/2 8
+rantapuistoon. Elä anna minun odottaa! Sinun A. T.» Sano heti kuka on
+tämä A. T.?
+
+_Kolmas tyttö_
+
+(silmäilee korttia.)
+
+Kyllähän minä sen tiedän.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mutta et tahdo sitä sanoa. Niinkö?
+
+_Kolmas tyttö_.
+
+Ei, kyllä minä voin sen sanoakin. A. T. se merkitsee Alma Tapper.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Alma Tapper -- --?
+
+_Kolmas tyttö_.
+
+Niin, me vaihdamme korttia. Katsokaa muutkin, eikö se ole Alman käsiala
+ja voihan Alma itsekin sen todistaa.
+
+_Alma_.
+
+Minunhan se on lähettämäni. (Tytöt nauravat.)
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Hiljaa! Tämä ei ole mikään naurunasia. Tästä lähtien on kaikki
+kortinvaihto koulussa kielletty. Mutta sinä, Alma Tapper, sinun kanssasi
+minä nyt tässä oikeastaan tahtoisinkin puhua. Pelkään todellakin että
+sinulla on muutakin kirjeenvaihtoa kuin Kertun kanssa. Keltä tämä kirje
+on? Tunnusta heti! (Näyttää kirjeen hänelle.)
+
+_Alma_
+
+(itsekseen hiljaa.)
+
+Herra jee, sehän on Jussilta.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Nooh, keltä se on?
+
+_Alma_.
+
+En tiedä.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Käsiala on miehen, eikö se ole tunnettu?
+
+_Alma_.
+
+En tunne.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+No, kyllä siitä pian selville päästään. Tuoss' on kirje, aukaise se ja
+lue sen sisältö meidän kaikkein kuullen.
+
+_Alma_.
+
+En. Sitä en tee.
+
+_Vuorela_.
+
+Oikein vastattu!
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Elä lue!
+
+_Liisi_.
+
+Täti täti, tämähän on väärin, ihan väärin --!
+
+_Neiti Kortman_
+
+(työntää häntä luotaan.)
+
+Pois sinä! -- No, luetko? Muista että se on johtajatar, joka käskee.
+Ajattele arvosanojasi.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Alma Tapper, muista mitä neljännessä käskyssä -- --
+
+_Alma_.
+
+Voi voi, täytyykö minun sitten -- -- (aukaisee kirjeen, silmäilee siihen
+ja joutuu hämilleen.)
+
+(Vaitiolo.)
+
+_Neiti Kortman_.
+
+No, tuleeko siitä mitään?
+
+_Alma_.
+
+En voi sitä lukea, sisältö on semmoinen ettei -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Jahah, luultavasti täydellinen rakkauden tunnustus. Se ei minua
+ollenkaan kummastuttaisi.
+
+_Alma_.
+
+Ei juuri -- päinvastoin --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Lue vaan ilman verukkeita!
+
+_Alma_.
+
+Mutta jos johtajatar suuttuu -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Luetko sinä, vai täytyykö minun itse -- --
+
+_Alma_.
+
+No, koska siihen pakoitetaan, niin näin se kuuluu: (lukee kovalla
+äänellä.) »Rakas pikku serkkuni! Nyt on kevät, päivä paistaa, linnut
+laulaa, laineet loiskii ja jos tuo mamma Kortman tulisi näitä riviä
+nuuskimaan, niin sano sille että pitkän nenän saitkin nyt, sinä vanha
+harppu. Pikkuserkkusi Jussi.»
+
+(Tukahdettua naurua.)
+
+_Pölkkynen_
+
+(katsoo taivaaseen.)
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mikä julkeus! Sinä hävytön kappale! (Antaa Almalle korvapuustin.)
+
+_Alma_
+
+(ulvoen.)
+
+Ai ai, te löitte minua, vaikka olen aivan syytön -- vaikka jo sanoin
+teille -- vaikka en ois tahtonut lukea -- -- Mutta minä menen pois --
+menen kotiin -- enkä enää milloinkaan tule kouluun, koska täällä niin --
+--
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Menet heti luokallesi! Saat kolmen tunnin istumista.
+
+_Alma_.
+
+Enpä menekkään. Kotiin minä lähden ja sanon papalle kuinka täällä
+ihmisiä syyttömästi hakataan ja rääkätään. Sen teen, sen teen -- ja nyt
+aivan heti, aivan heti. (Menee itkein peräovesta.)
+
+_Liisi_
+
+(seuraa häntä.)
+
+Mutta Alma kuuleppas kuin puhun sinulle -- --
+
+_Neiti Kortman_
+
+(tytöille.)
+
+No, mitä te muut täällä töllistelette! Mars luokalle! (Tytöt menevät.)
+Niin, hyvä herrasväki, iloitkaa nyt. Nythän teillä on oivallinen syy
+protesteerata. Onnea ja menestystä vaan!
+
+_Neiti Kauppila_
+
+(joka viimeisenä lähtee ulos.)
+
+Se on tarpeetonta. Te protesteeraatte itse kylliksi itseänne vastaan.
+
+
+Kahdeksas kohtaus.
+
+_Neiti Kortman_. _Pölkkynen_.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(kävelee muutamia askeleita edes takaisin, sanoo sitten.)
+
+No, herra pastori, mitä te tähän sanotte? Kun sekä opettajat että
+oppilaat nousevat minua vastaan! Eikö asemani ole kadehdittava, vai
+kuinka?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Kunnioitettava neiti, minä olen aivan kuin puusta pudonnut. (itsekseen.)
+Nythän olisi pitänyt puhua tuosta asiasta, mutta tämän häiriön perästä
+-- --? Mutta jos kumminkin koettaisin.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(vilvottelee kasvojansa viuhkalla.)
+
+Ja tätä minun on täytynyt kestää jo niin monta vuotta. Ja sillä ajalla
+olen tullut tämmöiseksi »vanhaksi harpuksi» kuin tuossa kirjeessä
+sanottiin. Ettekö te sentään vähän surkuttele minua, herra pastori?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Mutta hyvä neiti, te saatatte minut todellakin hämilleni -- kuinka te
+noin voitte puhua? Te joka olette niin nuorekas, niin täysissä sekä
+sielun että ruumiin voimissa. Minun tapani ei ole koristella ja
+imarrella, mutta jos saisin sanoa ajatukseni, niin -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ei ei, sitä te ette saa, ei ollenkaan. Se on vaan teidän hyvä
+sydämmenne, joka silloin puhuu. Kun näette kuinka sorrettu ja poljettu
+minä olen, niin teidän ritarillinen luonteenne siitä kärsii ja te
+tahdotte minua lohduttaa. Mutta sallikaa minun kumminkin teitä kiittää
+hyvästä aikomuksestanne. Kiitos, herra pastori.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Ooh, hyvä neiti, minun puoleltanihan se vasta kiitos on. Yhden termiinan
+vaan olen täällä ollut, mutta kuinka te ette sillaikaa ole rikastuttanut
+sieluelämääni ja maallisissakin asioissa ollut minulle niin antelias.
+Eilen juuri sain taas sieltä Hyrynsalmelta kirjeen, jossa mummu raiska,
+isoäitini parka, niin sydämmellisesti kiittää siitä minun viimeisestä
+rahalähetyksestäni, josta kiitos teille -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Joutavata! Mitä niistä pienistä etumaksuista. Enhän minä ole niin köyhä
+etten minä ystäviäni voi joskus auttaa. (lempeästi.) Ja tehän olette
+minun ystäväni, eikö totta?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Minä olen ylpeä siitä. Mutta -- mutta jos nyt en vielä kaikkeen tähän
+tyytyisi, jos olisin kiittämätön kyllä että vaatisin vielä enemmän --
+jos esim. kysyisin teiltä jos te tahtoisitte -- -- En, en voi sitä sanoa
+-- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mutta miks'ei, herra pastori? Olenko minä niin vaarallisen näköinen?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Ei suinkaan, tehän olette herttainen kuin aina, mutta minä pelkään, että
+jos teen tuon kysymyksen, niin te annatte siihen kieltävän vastauksen.
+Ja sehän olisi ikävää meille molemmille.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Te pidätte sitä siis niin tärkeänä ettei tuo hyvä sopu meidän kesken
+millään tavalla rikkoutuisi. Niinkö?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Aivan oikein, aivan oikein. Sillä kun ette voisi täyttää minun
+toivomustani, niin suuttuisitte minuun että olen tehnyt niin tyhmän
+kysymyksen ja minä taas en voisi antaa anteeksi itselleni etten ole
+pitänyt suutani kiini. Sen vuoksi taitaa olla parasta etten minä mitään
+puhu, vaikka niin monta kertaa jo olen sitä yrittänyt -- --
+
+_Neiti Kortman_
+
+(keikailevasti.)
+
+Jaa, mitä me nyt sitten siihen voimme! Salaisuus on teidän ja se jää
+salaisuudeksi, vaikka sen paljastaminen aivan varmaan tekisi ainakin
+erään naisen hyvin onnelliseksi ja iloiseksi. Mutta te miehet, te olette
+aina samanlaisia!
+
+_Pölkkynen_.
+
+No, koska neiti antaa minulle niin suuret toiveet, niin -- --
+
+(Samassa kuuluu ulkoa Tapperin ääni.)
+
+_Neiti Kortman_
+
+(säikähtyy.)
+
+Ah, mikä se on!
+
+_Pölkkynen_
+
+(itsekseen.)
+
+No sun perhana, nyt kun kaikki oli niin hyvässä alussa!
+
+
+Yhdeksäs kohtaus.
+
+_Edelliset_. _Tapper_. _Juonas_.
+
+_Tapper_
+
+(keski-ikäinen roteva mies, työpuvussaan, esiliina edessä ja keppi
+kädessä.)
+
+Ei, minun täytyy päästä sisään, minun täytyy sen kanssa puhua ja sanoa
+sille pirulle että minä -- --
+
+_Juonas_
+
+(koettaa häntä turhaan estää.)
+
+Et saa mennä, minä kiellän sen sinulta -- viran puolesta -- --
+
+_Tapper_
+
+(seisattuu neiti Kortmanin eteen.)
+
+Tehän se olette tämän koulun johtajatar? Tehän se olette, vai mitä?
+
+_Neiti Kortman_
+
+(ankarasti.)
+
+Kukas _te_ olette, joka semmoisella melulla tunkeudutte sisään
+rauhallisten ihmisten huoneisiin?
+
+_Tapper_.
+
+Minä olen makkarantekijä Tapper, kyllä te minut tunnette. Te olette
+usein ostanut puodistani makkaroita, vieläpä haukkunut niitä
+huonoiksikin, mutta se nyt ei tähän kuulu. Minä tahdon vaan tietää tekö
+se olette tämän roskalaitoksen johtajatar?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Kyllä. Ja senvuoksi minä sanon teille -- tuoss on ovi! Ulos heti, sanon
+minä!
+
+_Juonas_.
+
+Tapper, Tapper -- tule nyt --!
+
+_Tapper_.
+
+Jassoo -- vai niin! Te siis olette se joka on lyönyt ja hakannut
+tyttäreni, antanut hänelle korvapuustin että poski punottaa kuin
+savustettu kinkku ja häväissyt häntä koko koulun edessä. Suurta tyttöä!
+lihaa omasta lihastani ja jota kyllä itse voin pehmittää jos tarvis
+tulee. Se on sikamaista, se on -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Juonas, vie ulos tuo mies -- vie ulos hänet, sanon minä!
+
+_Tapper_.
+
+Ei kiirettä. Niin, se on sakramentskatun hävytöntä, se! Ensin maksetaan
+suuret rahat siitä kunniasta että lapset pääsevät tähän kouluun, jossa
+niille opetetaan kaikenlaista rimsramssua, josta niillä ei ole mitään
+hyötyä ja josta ne viikon perästä eivät muista hölyn pölyä -- mutta tuo
+nyt on muotiasia, joka ei tähän kuulu -- Niin, mutta sen sijaan että
+teidän pitäisi olla iloinen ja kiitollinen siitä että lapsemme kautta
+tienaatte niin monet markat ja kohdella niitä sen mukaan, niin te
+päinvastoin reistaatte ja rimpuilette niiden kanssa niinkuin ne olisi
+teille vaan rasitukseksi ja harmiksi. Se on helvetin väärin, sen minä
+sanon! Ja sen vuoksi minä -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mutta, herra pastori, ettekö te voi hänelle -- --
+
+_Pölkkynen_
+
+(joka on mennyt pöydän taakse, herittää sormellaan ja sanoo
+varoittavalla äänellä).
+
+Hyvä mies, hiljaa -- hiljaa -- --!
+
+_Tapper_.
+
+Vait siellä! Ja sen vuoksi minä olen tullut sanomaan että tämä ei
+kelpaa. (opettajat tulevat näkyviin avonaiseksi jätetystä peräovesta.)
+Minä kirjoitan siknaattiin, joka teille antaa niin suuren valtioavun ja
+vaadin että se on otettava pois teiltä ja annettava toiselle henkilölle,
+joka paremmin voi hoitaa asiat ja käyttäytyä ihmisten tavoin. Ja minä
+saan monta mukaani, herrasväkeäkin -- jaa-a! Ja sen pitää tapahtua vielä
+tänä päivänä, sillä nyt minä olen äkäinen enkä pelkää koko maailman
+maistereita ja koulumamselia. Ja hyvästi nyt, koko töskä! Hyvästi!
+(Menee Juonaksen seuraamana.)
+
+_Neiti Kortman_
+
+(joka on vaipunut tuoliin istumaan, käyttää viuhkaansa
+kuumeentapaisesti).
+
+Lasi vettä -- tuokaa minulle lasi vettä!
+
+_Pölkkynen_
+
+(aikoo kaataa vettä, mutta Liisi ehtii aikaisemmin).
+
+Kantaali -- kantaali!
+
+(Esirippu putoaa nopeasti.)
+
+
+
+
+Toinen näytös.
+
+
+Neiti Kortmanin yksityinen asunto. Mukavasti ja aistikkaasti sisustettu
+huone. Tauluja, bystejä ja kasveja. Oikealla puolella sohva ja sen
+edessä pöytä, jolla on kukkiva ruusupensas. Vasemmalla kirjoituspöytä.
+Tuolilla sen vieressä pari sjaaleja. Ovi oikealla ja vasemmalla. Perällä
+kaksi ovea, joista oikeanpuoleinen on avonainen ja vie lasiverandalle,
+jossa myöskin on kasveja, niin ettei huoneesta verandalla olevia
+henkilöitä selvästi voi eroittaa.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+_Neiti Kortman_. _Liisi_.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(istuu mietteissään kirjoituspöydän ääressä; katsoo sitten kelloonsa).
+
+Jo viittätoista vailla kaksitoista, eikä häntä vielä näy. Sinä kutsuit
+siis kommersserodinnaa k:lo 11, Liisi?
+
+_Liisi_
+
+(joka järjestää kahvikupit toisella pöydällä).
+
+Niin tein.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ja muut vasta k:lo 12?
+
+_Liisi_.
+
+Kyllä minä toimitin niinkuin täti käski.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ja ne lupasivat varmaan tulla, niinkö?
+
+_Liisi_.
+
+Hyvä täti, johan minä sen sanoin -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+No, jos nyt tulisi kysymykseen mitä vasten niitä on kutsuttu eri
+ajoilla, niin se tuli erehdyksestä, kaikki oli kutsuttu 11:sta, vaikka
+sinä ymmärsit minua väärin. Muista se.
+
+_Liisi_.
+
+Täytyykö minun siis valehdella?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Et tarvitse sanoa mitään, kyllä minä puhun. Pääasia on, että olet vait.
+No, näyttikö siltä kun olisivat epäilleet että tuo ruusupensas oli vaan
+tekosyynä ja että minulla tällä kutsumuksella oli toinenkin ja tärkeämpi
+tarkoitus? Huomasitko sinä?
+
+_Liisi_.
+
+Mistä minä niiden ajatuksia voisin -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Niin no, mistä sinä -- sehän on luonnollista. Kysyivätkö josko olen
+hyvin levoton ja alakuloinen?
+
+_Liisi_.
+
+Surkuttelivathan ne teitä ja päivittivät ihmisten pahuutta ja minä
+sanoin ettei se suinkaan mahda tuntua tädistä hauskalta kun kaksi
+valitusta tällä viikolla jo on hänestä mennyt kouluhallitukselle,
+sanoin.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Menkööt vaikka kolme, minä en niistä välitä. On minullakin ystäviä ja
+tänään sitä koetetaan mitä me voimme. (Nousee.) Mutta ensin täytyy
+valmistaa Liinaa, kyllä loput sitten menee itsestään. -- Mutta eikö
+sinne joku tullut tambuuriin? Meneppäs katsomaan, se on varmaan hän.
+
+_Liisi_
+
+(mennessään vasemmalta peräovelta).
+
+Tahi telegraaffivahtimestari, jota täti kysyi -- -- (Tulee takaisin).
+Täti, se on kommersserodinna.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Hyvä! Nyt takomaan raudan kuumana ollessa. -- Tuo sisään kahvikannu --
+appelsiinit ja omenat syödään sitten verandalla niinkuin tiedät. (Liisi
+menee oikealle.)
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+_Neiti Kortman_. _Kauppaneuvoksen rouva_. _Liisi_.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(menee vierastaan vastaan).
+
+No, terve, terve tuhannesti, rakas Liinaseni! Kuinka hauskaa että tulit
+kun jo pelkäsin että olet saanut esteitä. Käy istumaan, kultaseni.
+
+_Kauppan. rouva_
+
+(noin 65 v. lihava ja flegmaattinen sekä silmiinpistävän yksinkertaisen
+näköinen).
+
+Hyvää päivää, mutta eihän ne muutkaan vielä ole tulleet. (Istuutuu
+sohvaan.) Puh, puh! (Osoittaa ruusupensasta.) Vai tuoko se nyt on se
+ruusu, jota kutsuit meitä katsomaan. Jaa-a onhan siinä kukkia. Se on
+sarmant.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Niin, eikö se nyt sitten olekkin viehättävä. Katsos, neljä
+vastapuhjennutta ja viisi nuppua! Kannattaa se pitää pienet
+kahvikekkerit sen kunniaksi, jos itse saan kerskaella, vai mitä?
+
+_Kauppan. rouva_
+
+(joka ei sen koommin katsele ruusuja).
+
+Miks' ei, kannattaahan se. (Haukottelee). No, kuinka sinä olet voinut?
+Sinulla on ollut ikävyyksiä.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+No, kellä niitä ei ole. Varsinkin niillä, joilla on niin huomattava
+paikka yhteiskunnassa kuin minulla. Mutta mitäs siitä, (työskentelee
+kuppien kanssa) omatuntoni kumminkin on puhdas.
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Minä surkuttelen sinua. (Liisille, joka tuo kahvikannun.) Päivää,
+lapseni! Mutta johan minä sinua tervehdinkin. Miks et sinä ole käynyt
+meillä niin moneen aikaan. Tule nyt joskus soittamaan, tytöillä on
+siellä uusi polkka Beethovenilta, joka on hyvin nätti.
+
+_Liisi_.
+
+Kiitoksia paljon, kun vaan joudun. (Menee oikealle).
+
+_Neiti Kortman_
+
+(kaataa kahvia ja tarjoo).
+
+Niin no, eihän minun pitäisi puhua näistä tyhmistä koulurettelöistä kun
+ne ei sinua huvita ja kun ne koskevat vaan minua yksityisesti, mutta sen
+verran minulla kumminkin lienee lupa sanoa että surkeata se on huomata,
+että kun koettaa pitää hyvää kuria ja säilyttää nuorison sydämet
+puhtaina ajan turmeluksesta, niin sekä opettajat että oppilaat ja niiden
+vanhemmat liittäytyvät yhteen ja tekevät valituksia minua vastaan. Niin,
+jos ei asia olisi niin vakavata laatua, niin sille melkein voisi nauraa.
+Mutta minnekkä me joudumme jos tuommoinen vahingollinen ja levoton henki
+saa jalansijaa kouluoloissa, minä vaan kysyn?
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Niin, sen minäkin olen huomannut että nuoriso ja alhaisempi väki on
+tullut hyvin vaativaksi ja uppiniskaiseksi. Ajatteleppas kun sille
+meidän konttoristillekaan ei enää kelpaa kuorittu maito, vaan pitää
+sille junkkarille olla aamumaitoa, niinkuin meillekin. Miehelle jolla on
+vaan 200 markkaa kuukaudessa! Hävetköön! (juoden kahvia.) No, mitä ne
+sinulle sitten aikovat tehdä, nuo valittajat?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Saada valtioapu minulta kielletyksi ja sillä tapaa pakoittaa minua
+lopettamaan kouluni, tietysti. Ja varmaan ne luulevat onnistuvansakin
+juonissaan, koska niitä kuuluu olevan noissa listoissa niin monta nimeä
+sekä virkamiesluokasta että porvaristostakin. Mutta en minä sentään
+luule että koko kaupunki on niiden kanssa yhtä mieltä -- ainakin elän
+siinä toivossa. En voi uskoa että kaikki vanhat ystävät minusta nyt
+yhtäkkiä olisivat luopuneet. Pitäisihän niitä vielä yksi ja toinen olla
+jälellä, joka tuntee minua paremmin ja joka ei tulkitse asiata sen aivan
+pahimmalta kannalta. Vai mitä luulet?
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Olenhan minäkin sinun ystäväsi.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Kiitos niistä sanoista, senhän minä jo kauan olen tiennyt ja olen siitä
+iloinen. Mutta mitä sinä ja ehkä joku muu sinun kanssasi voitte
+ylivoimaa vastaan? Teillä on hyvä tahto ja te surkuttelette minua, mutta
+te olette liian rauhaa rakastavaiset, joka nyt on aivan luonnollista --
+eihän naiset mielellään sekaannu yhteiskunnallisiin asioihin, joissa ne
+aina joutuvat alakynteen. Niin, eihän sitä siis siihen mitään voi.
+Täytyy alistua vaan kun kaikki jotka minua haluisivat puolustaa ovat
+siihen voimattomia, tuiki voimattomia. (Huokaa.)
+
+_Kauppan. rouva_
+
+(suorittaa selkäänsä).
+
+Vai niin. Mitä siihen tarvitaan?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Puolustaakseenko minua?
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Niin juuri. Minä tahdon niille näyttää enkö _minä_ mitään voi. Kun vaan
+tietäisin millä tavalla -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Oikeinko todella! Sinun lupauksesi tekee minut hyvin onnelliseksi. Mutta
+ei, ei -- eihän se käy laatuun. En minä sitä voi sallia, että sinä minun
+tähteni noin uhrautuisit -- --
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Ole sinä vaan aivan tyyni. Kun minä kerran jotain sanon, niin sen
+teenkin. Täytyykö tästä kirjoittaa senaattiin vai kuinka?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ei, sitä ei tarvita. Paras keino olisi -- -- Mutta tämä tuntuu
+todellakin vastenmieliseltä ruveta sinua neuvomaan omassa asiassa -- se
+on kerrassaan vähän hassua. Mutta jos nyt sentään tahdot kuulla
+mielipiteeni -- se on nyt vaan minun oma yksityinen mielipiteeni -- niin
+paras keino olisi lähettää kouluhallitukselle vastaprotestin näitä
+valittajia vastaan. Sinä panisit sinne nimesi ensimmäiseksi ja sitte
+hankkisit sinne muita meidän tuttavien nimiä. Mutta niinkuin jo sanoin,
+niin se on vaan minun omia -- --
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Mutta sehän on sarmant. Anna tänne paperia, minä kirjoitan heti nimeni.
+Mutta mitä siihen muuta kirjoitetaan?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Niin, -- sehän on minun mahdotonta sanoa -- ymmärräthän sen. Voithan
+niiden toisten kanssa siitä neuvotella. Te kirjoitatte mitä ystävyytemme
+ja monivuotinen tuttavuutemme teille sanoo -- ei mitään imartelemista,
+suora totuus vaan. Siitä vanhasta maineesta, joka minun koulullani on --
+minun pedagoogisesta kyvystäni -- siitä hyvästä hengestä, joka aina on
+koulussa vallinut. -- Niin, kyllähän te sen itse tiedätte. Pääasia on
+nyt vaan, että sinä toimitat tuota protestia, sillä silloin minä tiedän
+että se on hyvissä käsissä.
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Niin, minuun voit luottaa. Kyllähän se on niin, etten moneen vuoteen ole
+kirjoittanut mitään, mutta minä annan sen konttoristien kirjoitettavaksi
+-- niillä on siellä hyvä käsiala. -- Mutta missä ne muut ovat? Eikö ne
+tulekkaan? Minä tahtoisin heti puhua niiden kanssa tästä asiasta.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mutta ei millään muotoa siitä että ehdotus on lähtenyt minusta --
+niinkuin se ei olekkaan. Silloin sinä ymmärrät minut aivan väärin.
+Sinähän se olet tämän vastalauseen toimeenpanija, Liina kultaseni.
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Ole sinä huoleti, kyllä minä vastaan töistäni. Ihmiset sanovat että minä
+olen tyhmä, mutta nyt saavat nähdä että kyllä minäkin jotain voin.
+Kiitos ensimmäisestä kupista! Mersii pokkuu! (Ottaa korista pientä
+leipää, jota hän rupeaa pureskelemaan.)
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Kiitos itse vaan, kultaseni! (Liikuntoa kuuluu ulkoa.) Mutta kas niin,
+nyt ne tulevat. (Vieraat ilmestyvät ovessa.) No, vihdoinkin! (Menee
+niitä tervehtimään.)
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+_Edelliset_. _Asessorin_, _pankinhoitajan_ ja _kapteenin rouvat_.
+
+_Ass. rouva_
+
+(noin 45 v., tulee puhuen esille).
+
+Vai vihdoinkin! Kun tullaan niin täsmälleen että kello juuri löi 12 kun
+tavattiin torilla ja vielä sanoinkin Emmalle ja Jennylle että
+kävelläämpäs täällä vielä ulkona vähän aikaa, ehkei hän vielä ole
+päässyt tunniltaan kun tullaan niin varhain, sanoin minä. Mutta
+täällähän jo on meidän komersserodinnakin. Päivää Liina! (Nyökähdys
+hänelle.) Sinähän olet ollut vielä aikasemmin liikkeellä kuin me. Mitä
+sinulle kuuluu? Hyvää vaan, tietysti.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mutta hyvät ystävät, kello 11:stahan se jo oli aikomus. Kutsuiko Liisi
+teitä vasta kello kahdeltatoista? Voi voi, tuota tyhmää tyttöä --
+antakaa nyt anteeksi! Mutta istukaa nyt, ystäväni! (Osoittaa ruusuja.)
+Kas tässä se nyt on se päivän sankari!
+
+_Ass. rouva_.
+
+Ai jestandeeraa, kuinka se on kaunis ja rehevä! Fransiska Kryger, eikö
+niin? Mitä keinoja sinä käytät kun saat niitä niin menestymään ja niin
+aikaseen kukkimaan? Minä olen kuullut että tupakkituhka olisi
+terveellistä, mutta se meidän pappa se on niin hiljainen ja siisti ettei
+edes poltakkaan. Voi voi tuota nuppua tuossa, kun se on söötti! Se
+muistuttaa niin Pekasta kun hän makasi vaunussaan pienenä! Niin, hän
+tulee nyt ylioppilaaksi tänä kevännä jos ei -- --
+
+_Pankinh. rouva_
+
+(50 v. laiha ja kulmikas, puhuu kimakalla äänellä).
+
+Sull' on iloa ruusustasi, Sanny, on sulla.
+
+_Kapt. rouva_
+
+(noin 35 v. kaunis ja elegantti).
+
+Sanny kulta, elä sano: ei. Anna minä otan tuosta yhden? (Katkaisee yhden
+ruusun.) Kas, nyt se jo on tehty. (suutelee sitä.) Ah, mikä herttainen
+tuoksu! (Pistää ruusun tukkaansa.) Eikö se kaunista minua vai mitä!
+(Katsoo peiliin.)
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mainiosti! Mutta, hyvät vieraat, -- --
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Sarmant! Olet ollut niin näkymätön näinä viimeisinä aikoina, Jenny.
+Käyppäs nyt meillä niin kauan kuin miehesi tuolla valtamerellä heiluu.
+Minulla on taas uusia romaania -- Herman Södermannilta, Björnbergiltä,
+Isbeeniltä ja -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mutta ottakaa nyt kuppinne, hyvät vieraat, minä pelkään että kahvi jo on
+aivan jäähtynyt. -- Niin, sinä puhuit totta, Emma, kun sanoit että
+minulla on iloa ruusustani. Näinä päivinä juuri olen tuon tullut
+huomaamaan. Kun maailma on tyly ja raaka, niin tuntuu niin rauhalliselta
+saada turvautua ruusujeni hiljaiseen ja hienoon seuraan. Ainakaan ne ei
+ymmärrä väärin kun niiden parasta tarkoittaa. Mutta mitäs siitä. --
+Enemmän pientä leipää, olkaa niin hyvä.
+
+_Ass. rouva_.
+
+Niin, herra jee, sinua vastaanhan on tehty valituksia, nyt vasta sen
+muistankin. Anna anteeksi etten heti sinua surkutellut. Minä aijoin
+tulla tänne jo toissapäivänä kun kuulin papalta että tuommoisia
+allekirjoituksia hommataan ja sanoinkin vielä hänelle että: ei, nyt minä
+menen Sannyn luo kun häntä vastaan ollaan noin hävyttömiä ja kun hän on
+minun vanha ystäväni, sanoin minä. Mutta samassa muistinkin että Ulla
+piti tulla paikkaamaan Pekan alushousut ja pappakin tykkäsi että -- --
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Se on tuo makkaramestari, joka on asian alkuunpanija. Konnamainen mies!
+Uhkasi tappaa meidän Prissenkin kun vei hänen kärrystään lihapalaisen.
+Uhkasi se.
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Ja pormestarikin kuuluu luvanneen panna nimensä yhteen listaan. Mutta
+jos se on totta, niin kyllä minä sille sanon, että annappas olla tuo,
+muuten Jenny suuttuu sinuun niin ettei hän koskaan enää siitä lepy,
+tiedä se sinä vanha bisi, sanon minä.
+
+_Ass. rouva_.
+
+Niin, paras mies juuri hän kuin itse sietäisi muistutuksia. Meidän pappa
+kuin on niin fiini eikä maista mitään on aivan onneton kun hän tulee
+houkuttelemaan häntä ulos, kävelemään muka. Tässä viime viikollakin tuli
+pappa kotiin eräänä aamuna vasta kun pojat jo olivat menneet kouluun ja
+sanoi että pormestari on häntä vietellyt ja oli niin sairas että vaan
+makasi selällään sohvalla ja töllötti kattoon ja sanoi että hän kuolee
+ja että pojat täytyy tulla kotiin, sillä hän aikoo tehdä testamenttinsä.
+Ja sitten hän lauloi semmoisia tyhmiä lauluja että Herra varjelkoon
+niitä miehiä mistä ne niitä -- --!
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Menisi raittiuteen niinkuin minun mieheni ja joisi vaan kahvia, niin ei
+noin häpäiseisi itseään. No, mitä sinä nyt aijot tähän tehdä Sanny?
+Mitä?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Niin -- mitä minä voin. Yksinäinen nainen!
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Mutta antakaapas nyt minunkin puhua. Minä olen tässä miettinyt että
+meidän pitäisi auttaa Sannyä kun ollaan hänen vanhoja tuttaviaan.
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Oikein sanottu, aivan oikein. Mutta millä tavalla?
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Niin, minäkin niin mielelläni -- --
+
+_Ass. rouva_.
+
+Jahah, sitähän minä juuri ajattelinkin kun läksin kotoa, että jotainhan
+sitä täytyy meidän Sannyn vuoksi tehdä ettei -- --
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Niin, minä olen miettinyt että lähetetään Helsinkiin tästä Sannyn
+koulusta tuommoinen kiitoskirje, jonka minä kirjoitan alle ja te myöskin
+ja -- --
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Vastaprotestiko? Mainiota, mainiota! Mistä sinä sen keksit? Siinä minä
+tahdon olla mukana.
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Minä myöskin.
+
+_Ass. rouva_.
+
+Juuri sama asia, jota minä aijoin ehdottaa! Merkillistä, se pyöri juuri
+kielen kärellä, vaikkei se sieltä vielä -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ooh, hyvät ystävät, te tahtoisitte todellakin -- te tekisitte minulle
+sen ilon että -- --
+
+_Ass. rouva_.
+
+Ole sinä huoletta, kyllä me asia hommataan. Ja se pannaan nyt heti
+toimeen kun ollaan täällä koossa. Mutta ensin täytyy meidän kirjoittaa
+konsepti. Onko sulla täällä vähän paperia, niin ruvetaan heti
+ajattelemaan tuota ylöspanoa ja -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ei ei, en minä sitä voi sallia. Siitä on liian paljon vaivaa minun
+tähteni -- --
+
+_Ass. rouva_.
+
+Elä sinä puhu. Anna sinä vaan kaikki meidän huostaamme. Kyllä me sen
+parhaiten ymmärrämme. (Noutaa paperia ja mustetta kirjoituspöydältä.) Se
+on siis kouluhallitukselle kuin se -- --?
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Annappas nyt tänne tuo paperi, niin minä siihen pistän nimeni
+ensimmäiseksi.
+
+_Ass. rouva_.
+
+Ei, ensinhän kirjoitus on laadittava -- sitten vasta nimet.
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Mutta nimihän on pääasia.
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Mutta kuuleppas nyt Liina, kun kirjoitat kirjeen, niin ainahan nimesi
+tulee viimeiseksi. Etkö sinä sitä muista?
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Niin, se on vallan toista, mutta meidän kirjeissä seisoo aina
+ensimmäisenä ylänurkassa: John Drankman ja K:ni.
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Elä nyt juonittele taas, Liina! Elä nyt juonittele!
+
+_Ass. rouva_
+
+(kynä ja paperi kädessä).
+
+»Korkeasti kunnioitettava». -- -- Vai »korkea-arvoisa kouluhallitus» --
+mikähän niistä olisi parempi? Mitä sinä Sanny luulet?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Se nyt taitaa olla yhdentekevä kumpiko niistä. -- -- Mutta (hymyillen)
+eihän tuo nyt oikein sovellu että minä tässä asiassa teille neuvojaksi
+rupean -- -- Jos siis annatte minulle anteeksi, niin pistäydyn
+katsomassa josko se meidän vaatimaton kyökkimme voisi meille ehkä vielä
+jotain muutakin tarjota. Ottakaa nyt sill'aikaa enemmän kahvia, omat
+ystäväni. (Menee oikealle.)
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Kiitoksia, minä join jo kotona puoli pannua. Kiitoksia!
+
+_Kauppan. rouva_
+
+(puoleksi itsekseen, nureissaan).
+
+Kyllä se nyt vaan on merkillistä että vaikka itse olen tämän asian
+alkuunpanija, niin en edes saa määrätä missä minun nimeni pitää olla.
+(Halveksivasti.) Sarmant.
+
+
+Neljäs kohtaus.
+
+_Edelliset_ paitsi _neiti Kortman_.
+
+_Ass. rouva_.
+
+»Korkea-arvoisa ja oppinut kouluhallitus!» Niin, se on oikein -- se
+kuuluu juhlalliselta.
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Hyvin juhlalliselta. Kirjoita se heti ettet sitä unhota. Voi voi, kun se
+sentään on hauska panna nimensä tuommoisten adressien alle. Ajatella
+itsekseen että minkäännäköiseksihän ne tuonkin nimen omistajaa
+kuvittelevat. Esimerkiksi Jenny Palm. Onko hän nuori? Onko hän kaunis?
+Kuinka hän käy puettuna? Ja kumminkaan ei kukaan minua siellä tunne. Se
+on todellakin pikanttia, hyvin pikanttia! -- Mutta luuletteko että tämä
+protesti mihinkään auttaa?
+
+_Ass. rouva_.
+
+Tietysti, eihän muu voi tulla kysymykseenkään. Kun me kaupungin
+arvoisammat rouvat ja Sannyn parhaimmat ystävät vaivaamme itseämme näin
+paljon, niin kuinka ne kehtaisi -- sehän olisi kerrassaan sopimatonta.
+Tässä muutamia vuosia takaperin kun myöskin oli valituksia Sannyä
+vastaan, niin hän matkusti itse Helsinkiin ja puhui siellä herrojen
+kanssa ja selitti asiansa kuinka se oikeastaan oli ja ne olivat olleet
+hänelle niin kohteliaita ja kiittäneet häntä että tuli ja sanoneet että
+nyt ne selvästi näkevät että Sanny on viaton ja koko valitus vaan
+paljasta juorua ja ilkeyttä. Niin, Sanny kertoi siitä itse minulle ja
+oli hyvin tyytyväinen ja nauroi makeasti koko jutulle.
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Niin, kyllä se Sanny puhua osaa ja hyvällä tuulella näkyy olevankin.
+Mutta ehk'ei hän enää niin paljon koko koulustaan välitäkkään, koska
+ihmiset puhuvat että -- niin kyllähän te sen kaikki olette kuulleet --
+että hän olisi salakihloissa tuon pastorin -- tuon Pölkkysen kanssa
+nimittäin. Mutta en minä sentään voi uskoa että hänellä olisi niin huono
+maku. Semmoinen vastenmielinen ja talonpoikaismainen mies! En antaisi
+hänen suudella kättänikään, vielä vähemmin -- hyi!
+
+_Ass. rouva_.
+
+Niin, en minäkään sitä luule, vaikka meidän kesken sanottuna, onhan se
+Sanny aina ollut vähän höpsöttelevä noissa rakkaudenasioissa.
+Muistattehan toissa kesänä kun hän Naantalissa rakastui tuohon
+ruotsalaiseen paroniin, joka sitten olikin vaan tavallinen kyyppari. Ja
+mitä vasten hän menisi naimisiin kun hänellä muutenkin on niin hyvä
+toimeentulo? Pappa sanoi että hänellä on 30,000 markkaa pankissa.
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+35,000 se on.
+
+_Ass. rouva_.
+
+30,000 sanoi pappa.
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Pappa ja pappa! Sinä olet aina siinä pappasi kanssa. 35,000 se on. Olen
+nähnyt sen pankin kirjoista. Uskotko nyt?
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Mutta hyvät rouvat -- tuo protesti. Mitä sinä Liina sanot, eikö alku ole
+hyvä?
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Onpahan tuossa. Mutta jos minun mielipiteitäni kysytään, niin kirjoitus
+pitäisi olla ranskaksi -- se olisi fiinimpää.
+
+_Kapt. rouva_
+
+Ranskaksi? Mutta emmehän taida ranskan kieltä.
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Sen voi antaa meidän konttoristille käännettäväksi. Hän osaa ranskaa,
+hän on käynyt Lübeckissä.
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+No, tuleeko siitä mitään koko protestista, vai eikö?
+
+_Ass. rouva_.
+
+Kyllähän minun puolestani, mutta kun ei tässä saa suun vuoroa.
+(Miettii.) Jos pantaisiin esim. näin: (sanelee ja kirjoittaa.) »Sen
+ilkeän ja aiheettoman valituskirjan johdosta, jonka muutamat
+kaupunkilaiset» -- -- Mutta tietääkö kukaan mitä tuo valitus sisältää?
+En minä suinkaan.
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Niin, en minäkään.
+
+_Ass. rouva_.
+
+Pappa kyllä sanoi kuulleensa että se olisi hyvinkin ankara ja vielä
+sanoi että viisainta on olla koko asiaan sekaantumatta, muuta hän ei --
+--
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Pankissa sitä oli käytetty, mutta miehelläni ei ollut aikaa sitä lukea.
+Kelpaamattomaksi sekä opettajattareksi että johtajattareksi oli häntä
+siinä haukuttu. Riittää se.
+
+_Ass. rouva_.
+
+No, hyvä! Jos sitten pantaisiin että »tuon valituksen johdosta olemme
+me, (Kirjoittaa) elävästi tuntien velvollisuutemme ihmisinä ja
+kansalaisina -- --»
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Se on hyvä!
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Hm, meneehän tuo.
+
+_Ass. rouva_.
+
+(kuin edellä).
+
+»Olemme me syvästi vakuutetut siitä -- että oppi ja tieto ovat ne
+pylväät, -- joilla yhteiskuntamme riippuu».
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Hyvä!
+
+_Ass. rouva_
+
+(kuin edellä.)
+
+»Ja kun neiti Kortman, tämän kaupungin ainoan tyttökoulun johtajatar,
+nyt on jo 15 vuotta -- harvinaisella sitkeydellä -- riippunut»
+(Keskeyttää.) Ei -- ei se passaa -- --
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Hahaha, riippunut! Ei, pannaan, että neiti Kortman on ollut se pylväs --
+se pylväs -- se vankka pylväs, jonka ympärillä -- --
+
+_Ass. rouva_.
+
+Jahah. (Jatkaa.) »Ollut se vankka pylväs -- jonka ympärillä -- tämän
+kaupungin kasvavat tytöt -- eri asemassa -- 15 vuotta ovat riippuneet
+--» (Keskeyttää.) Ei, ei --
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Hahaha! Sepä hassua! Eri asemassa 15 vuotta! Hahaha!
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Jättäkää pois tuo riippuminen sen sanon. Tyhmyyksiä!
+
+_Ass. rouva_.
+
+No, kirjoittakaa te sitten paremmin jos voitte. Ei tämä niinkään hauskaa
+ole, tietäkää se.
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Se on parasta että annamme Sannyn kirjoittaa -- hän kyllä tietää mitenkä
+se pitää olla.
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Ei, otetaan nyt vielä kaikki uudestaan alusta, ehkä se sitten sujuu
+paremmin. Kuinka se olikaan? »Korkeasti oppinut --»?
+
+_Ass. rouva_
+
+(paperista).
+
+»Korkea-arvoisa ja oppinut kouluhallitus!»
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Se on hyvin juhlallista!
+
+
+Viides kohtaus.
+
+_Edelliset_. _Neiti Kortman_. _Liisi_.
+
+_Liisi_
+
+(niiaa sivumennen vieraille kun hän vie tarjottimen hedelmineen
+verandalle).
+
+_Neiti Kortman_.
+
+No parhaat ystäväni, saanko nyt kutsua teitä tuonne ulos verandalle
+maistamaan minun vasta tulleita etelämaalaisia hedelmiäni. Ilma on
+tänään niin lämmin ja kesäinen ja sjaaleja saadaan kyllä jos tarvitaan.
+Olkaa niin hyvä!
+
+_Ass. rouva_
+
+(kiittäen samoin kuin muut).
+
+Kiitoksia paljon! Mutta, voi voi, se meidän protesti, se on vielä vasta
+alussa. Elä katso siihen vielä, kyllä me sitten näytämme sen sinulle
+että saat sitä korjata -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ooh, siinähän on jo niin paljon kirjoitettu. Minä olen hyvin iloinen
+tästä ystävyyden osoituksesta ja siitä tulee varmaan jotain hyvin hyvää,
+siitä minä olen vakuutettu.
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Niin, valmistetaan se tuolla ulkona verandalla. Siellä on niin hauska
+nähdä kuinka ihmiset liikkuvat kadulla ja kevään tuulet siellä varmaan
+antaa meille hyviä ajatuksia.
+
+_Ass. rouva_.
+
+Mainiota, sitä minä juuri aijoin sanoakin vaikka sinä -- --
+
+(Kaikki menevät verandalle, kapt. rouva katsoo sivumennen peiliin
+istuuko ruusu paikallaan).
+
+_Kauppan. rouva_
+
+(itsekseen).
+
+Sen minä vaan sanon että minun nimeni pitää siinä olla, tulkoon sitten
+mitään koko prosessista tahi ei. (Menee.)
+
+(Näyttämö muutamia sekunteja tyhjä.)
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+_Vuorela_, (sitten) _Liisi_, (viimein) _Neiti Kortman_.
+
+_Vuorela_
+
+(vasemmalta ensin koputettuaan ovelle).
+
+Tyhjät suojat! Pöpö on poissa.
+
+(_Neiti Kortmanin ääni_ ulkoa.) "Minulle myöskin. Ne ovat sohvalla tahi
+tuolilla kirjoituspöydän vieressä -- --"
+
+_Vuorela_.
+
+Sillä on vieraita tuolla verandalla. Menen sitten sinne ilmoittamaan --
+--
+
+_Liisi_.
+
+Kyllä kyllä -- kirjoituspöydän vieressä -- -- Tuossahan ne ovatkin.
+(Ottaa sjaalit ja aikoo kääntyä takaisin kun huomaa Vuorelan.) Mitä?
+Maisteri Vuorela! Kuinka te uskallatte -- --?
+
+_Vuorela_.
+
+Tullakko tänne lohikäärmeen omaan luolaan?
+
+_Liisi_.
+
+Vait, vait, ne voivat kuulla --
+
+_Vuorela_.
+
+(osoittaa verandaa).
+
+Hexensabbath -- --?
+
+_Liisi_.
+
+Teidän pitää mennä! Menkää heti -- --!
+
+_Vuorela_.
+
+En suinkaan. Minä tahdon ensin tavata lohikäärmeen.
+
+_Liisi_.
+
+Mitäs hänellä -- --?
+
+_Vuorela_.
+
+Vaikka taistella hänen kanssaan elämästä ja kuolemasta, jos niin
+vaaditaan -- ja vapauttaa prinsessa, jonka hän pitää vankina. Mutta
+silloin täytyy prinsessan ritaria auttaa niinkuin saduissakin aina -- --
+
+_Liisi_.
+
+Ei, nyt minä menen -- --
+
+_Vuorela_.
+
+Prinsessa siis ei sitä tahdo. Prinsessa odottaa ehkä jotakin toista
+komeampata ritaria, joka pärskyvällä oriillaan, vie häntä kauas pois
+rikkauteen ja loistoon. Silloin tuolla köyhällä ritarilla ei ole muuta
+neuvoa kuin -- --
+
+_Liisi_.
+
+Voi voi -- mitäs te nyt noin puhutte -- -- Antakaa minun mennä -- enhän
+minä -- --
+
+_Vuorela_.
+
+Ei, nyt minä en enää teitä päästä kun kerran olen saanut teidät kiinni.
+Neiti Liisi, minä olen köyhä, mutta minulla on tulevaisuutta. Minulla on
+hyvät arvosanat -- velkoja ei ole -- Neiti Liisi -- kultakutrinen pikku
+prinsessani -- sano nyt minulle -- tahtoisitko -- uskaltaisitko --
+tunnetko minua siksi että sinä -- --?
+
+_Neiti Kortman_
+
+(tulee sisään).
+
+Missä se Liisi nyt taas --? Ooh, mitä näen minä? Pyydän anteeksi että
+häiritsen! Saanko luvan kysyä mistä erinomaisesta syystä minulla on
+kunnia nähdä herra maisteria täällä minun yksityisessä asunnossani?
+
+_Vuorela_
+
+(jäykästi).
+
+Tulin vaan ilmoittamaan, että pastori on ollut poissa sekä edellisellä
+että tällä tunnilla eikä ole ketään opettajaa, jota voisi panna hänen
+sijalleen. Olisin lähettänyt vahtimestarin sanomaan, mutta hän kuuluu
+olevan kaupungilla teidän asioillanne.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Hyvä! Saan taas puolestani ilmoittaa että minä kyllä pidän huolta siitä
+ettei opetusta minun oppilaitoksessani laiminlyödä. Onko mitään muuta?
+
+_Vuorela_.
+
+Ei.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Hyvästi sitten!
+
+_Vuorela_
+
+(ärjäsee).
+
+Hyvästi! (Mennessään.) Saatanan noita-akka! Ja nyt kun kaikki oli
+melkein valmiina.
+
+
+Seitsemäs kohtaus.
+
+_Neiti Kortman_. _Liisi_.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ei, kyllä se nyt jo menee liian pitkälle! Että omassa huoneessani aivan
+silmieni edessä tavata rakastajansa! Se on kerrassaan julkeata!
+
+_Liisi_.
+
+Hän ei ole minun rakastajani. Semmoisia sanoja täti ei saa käyttää.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Niin, valitettavasti en tiedä kuinka pitkälle suhteenne jo on edistynyt.
+Minä olen koettanut sinua varoittaa, mutta millä tuloksella, sen kait
+itse parhaiten tiedät.
+
+_Liisi_.
+
+Sulla on katkera sydän, täti. Kaikista sinä vaan luulet pahinta.
+Kyllähän minä jo olen niin vanha että ymmärrän kuinka käyttäytyä. Elä
+paheksu täti, mutta minun täytyy nyt sen vihdoinkin sanoa että tämmöistä
+tyranniutta en enää jaksa kärsiä. Minä tahdon pois omaan kotiini,
+rakkaiden vanhempieni luo.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Vai niin, ryökkynä siis sanoo itsensä ylös. No, täytyyhän tuota surua
+kestää, eihän muu auta. Semmoista uppiniskaista ja kiittämätöntä
+kasvattia, josta sitä paitsi ei ole mitään hyötyä, en enää tahdokkaan
+pitää luonani. Niin, ole hyvä vaan -- en minä sinua pidätä.
+
+_Liisi_.
+
+Olenhan minä sentään tehnyt työtäkin leipäni edestä ja voimieni mukaan,
+mutta kun en koskaan ole saanut kuulla mitään ystävällistä ja hyvää
+sanaa, niin työ on tuntunut minusta niin sanomattoman raskaalta ja
+vaikealta -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Äh, elä siinä lörpöttele! Vie sjaalit rouville ja mene sitten katsomaan
+eikö Juonasta näy.
+
+(Liisi menee verandalle. Samassa tulee Juonas perältä.)
+
+
+Kahdeksas kohtaus.
+
+_Neiti Kortman_. _Juonas_. (sitten) _Assessorin rouva_.
+
+_Juonas_.
+
+Ei tarvita, ei tarvita! Juonas on täällä jo.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Hyvä! Mitä olet saanut kuulla? Puhu heti mutta hiljaa. (Viittaus
+verandalle päin.)
+
+_Juonas_
+
+(matalammalla äänellä).
+
+Ymmärrän. Salaisuus.
+
+_Ass. rouva_
+
+(verandan ovessa paperi kädessä).
+
+Sanny Sanny, tässä on eräs vaikea paikka. Tuleppas meitä neuvomaan.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Tulen kultaseni, tulen heti. (Rouva katoo.)
+
+_Neiti Kortman_
+
+(Juonakselle).
+
+No -- mitä --?
+
+_Juonas_.
+
+Ensiksi: Makkaramestari on torilla haukkunut ryökkynätä ihmissyöjäksi --
+kaikella kunnioituksella. (Kumartaa.)
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ei mitään -- --
+
+_Juonas_.
+
+Kaupunginvoudin Santralta kuulin että rouva oli sanonut että
+korvapuustista on sakkoa 3 markkaa.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Vai niin.
+
+_Juonas_.
+
+Viskaalin Iita kertoi että herrasväki oli aamiaispöydässä puhunut tuosta
+rotestista ja että viskaali oli sanonut että »te vaa rett oot ten
+maaran». Merkitseekö se sitten hyvää vai pahaa, sitä en tiedä.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(lyhyesti).
+
+No, se on yhdentekevä.
+
+_Juonas._
+
+Makkaramestarin listassa kuuluu olevan vaan kolme nimeä, mutta
+herrasväen listassa enemmän. Pormestari on itse kirjoituksen ylöspannut.
+Mutta paljon on tullut kieltäviäkin vastauksia sanoi Jaakko-rumpali,
+joka listan kanssa laputtaa; moni olisi mielellään kirjoittanut, mutta
+ei uskalleta kun pelätään rettelöitä, sanoi Jaakko. Pari lyseon
+opettajaa ovat kirjoittaneet, mutta latinan lehtori oli puolustanut
+ryökkynätä ja pitänyt puheen latinaksi, sanoi koulu-Matti. Rehtori oli
+sanonut ettei taida tulla mitään koko asiasta. Niin, siinä on kaikki
+mitä olen saanut urkituksi. Menenkö vielä uudelleen, vai -- --?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ei, ei vielä -- ehkä myöhemmin. Onko Juonas nähnyt pastoria retkillään?
+
+_Juonas_. Olen kyllä, hän tulee perästäni hiki otsassa.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Hyvä! Juonas mene nyt kyökkiin, ehkä siellä vielä on pannun pohjassa
+kupillinen vaivasta.
+
+_Juonas_
+
+(kumartaa).
+
+Ki-iitoksia! (Mennessään itsekseen.) No, mitä nyt, kun oikeen kahvia
+tarjoo!
+
+_Neiti Kortman_
+
+(yksin, kävelee ensin pari askelta).
+
+Tulenko häviämään vai voittamaan? Jos sen vaan tietäisin! Näkyyhän
+minulla olevan puolustajiakin. Niin, nyt vaan toimeen rohkeasti ja
+ujostelematta. Jos häviän, niin menen kihloihin. Sillä nolata ei Sanny
+Kortman itseään anna.
+
+
+Yhdeksäs kohtaus.
+
+_Neiti Kortman_. _Pölkkynen_.
+
+_Pölkkynen_
+
+(hattu kädessä pyyhkii otsaansa).
+
+Pyydän anteeksi että olen viipynyt niin kauan. En tiedä missä kaikki
+ihmiset tänään ovat. Olen juossut katuja pitkin, enkä kumminkaan ole
+saanut kaikkia toimitetuksi. Puh, puh!
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ooh herra pastori, te panette minut oikein häpeämään kun vaivaatte
+itseänne minun tähteni. Ja vielä tämmöisissä asioissa, jotka ehkä
+tuntuvat teistä hyvinkin vastenmielisiltä. Mutta itsehän te tarjoudutte
+herra pastori.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Ei siitä kannata puhua, kunnioitettava neiti. Mutta teillä on vieraita.
+(Matalammalla äänellä.) Kävin ensin pastoorskan luona, joka on
+Zionin-tyttärien laulukunnan johtajatar. Selitin hänelle kuinka tämä
+muutamain kaupunkilaisten hyökkäys neitiä vastaan on teitä
+hämmästyttänyt ja surettanut ja viittasin noin sivumennen siihen että
+eiköhän pieni ystävyyden merkki vastapuolelta, esim. lauluntervehdys,
+olisi tässä hyvinkin paikallaan. Pastoorska oli ystävällinen kuin aina,
+myönsi että ihmiset ovat julmia ja lupasi jossakin sopivassa
+tilaisuudessa tulla laulamaan köörineen, mutta hänen piti
+välttämättömästi ensin kysyä pastorilta, joka ei ollut kotona, sanoi
+hän.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Oi, sitä herttaista pastoorskaa!
+
+_Pölkkynen_.
+
+Sieltä menin raittiusseuran maisterin luo ja hän joutui heti intoon. Hän
+sanoi että se on kaikki kapakkaherrojen ja virkamiesten syy, ne tahtovat
+päästä valtaan ja vihaavat petakookeja. Hän lupasi lähettää
+torvisoittokuntansa milloinka vaan tarvitaan.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Niin, maisteri on oikeutta harrastava mies.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Kauppalaiskvartetin johtajaa en tavannut, vaikka hain häntä kolme
+kertaa, mutta kaupungilla kuulin sitten että kvartetti on hajoitettu
+koska molemmat ensi tenorit olivat joutuneet tappeluun ja -- ikävää
+sanoa -- toinen purrut nenän toiselta. Mutta suutarien soittokunta tulee
+varmaan. Mutta ne pyysivät siitä 10 m:kkaa -- ja minä lupasin. Mutta
+kaikessa salaisuudessa tietysti.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+No, mitäs siitä kunhan se ei vaan tule tunnetuksi. Ovathan ne köyhiä
+miehiä -- ja näkeehän sitä että ne ovat minun puolellani.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Niin, sitähän minäkin -- ja sen vuoksi -- -- Mutta kukkatervehdystä en
+ole voinut saada, vaikka kävin molempien puutarhurien luona. Ei ollut
+niillä kuin muutamia ruusuja. Mutta voihan sitä Helsingistä tilata jos
+neiti tahtoo. Kirjoituksen silkkinauhoineen tilasin jo kirjapainosta.
+(Pyyhkii otsaansa.) Puh, puh!
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Oi, kukista ette tarvitse huolehtia. Onhan minulla omiakin, jos niin
+että -- Mutta kuinka minä nyt voin teitä kiittää, herra pastori,
+kaikesta tästä vaivastanne ja itseuhraamisestanne? Ottakaa nyt edes
+kuppi kahvia. Vai tuletteko ehkä meidän kanssamme sinne verandalle?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Kiitoksia, mutta jos suvaitsette niin jään tänne. Minulla olisi vähän
+neidin kanssa puhumista. (Itsekseen.) Nyt käytän tilaisuuden ja sanon
+asiani (Rykii.) Hm! Tässä joku aika taaksepäin uskalsin ottaa puheeksi
+erään asian, joka -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Hyss! Minä pyydän, puhukaa vähän hilemmin. Ehkä -- --
+
+_Pölkkynen_.
+
+Jahah, jahah, minä ymmärrän. Niin, se on asia, joka koskee sekä minua
+että neitiä. Teitä ehkä vielä enemmän, koska te olette nainen, jolla on
+arempi luonto ja hienommat tunteet -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Herra pastori on vieläkin yhtä salaperäinen. Kuinka teillä voi olla
+sydäntä noin kiduttaa meitä molempia?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Minä vakuutan se ei suinkaan ollut minun tarkoitukseni, mutta -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Tuleeko se siis minun tehtäväkseni nostaa tuota huntua, joka tätä
+salaisuutta peittää. Olisiko sopivata että minä tunnustaisin että tiedän
+mistä on kysymys?
+
+_Pölkkynen_.
+
+Ooh, todellako!
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Hyss, hyss! Että sen olen jo kauan tiennyt, ainakin luullut tietäväni --
+ja toivonnut. Mutta, täytyyhän minun tunnustaa, onhan epätoivokin minua
+suuresti vaivannut kun ette milloinkaan ole puhunut. Mutta jos minä
+sillä voin tehdä teitä onnelliseksi, niin -- (Luo silmänsä maahan.)
+
+_Pölkkynen_.
+
+Ja sitä vielä kysytte?
+
+_Neiti Kortman_
+
+(samassa asennossa).
+
+Oi Evergistus, Evergistus!
+
+_Pölkkynen_
+
+(ällistynyt.)
+
+Mitäh?
+
+(Rouvat huutavat verandalta: "Sanny Sanny, missä sinä viivyt? Nyt se on
+valmis, tule nyt korjaamaan.")
+
+_Neiti Kortman_
+
+(joka syyksi pastorin ällistymiseen luulee kosimisensa).
+
+Tulen, tulen. (Puristaa pastorin kättä.) Hyss, ei sanaakaan tästä
+kenelle. Ainoastaan meidän kesken. Ymmärrät. Me tapaamme. Oi
+rakastettuni! (Ulos verandalle.)
+
+_Pölkkynen_
+
+(yksin).
+
+No, nyt on piru merrassa! Sitäkö hän luuli --? Ja minä kuin tarkoitin
+1,000 m:kan vekseliä. Ja nyt minä olen kihloissa hänen kanssaan --
+Kihloissa! Minä! Minä joka --! Taivas varjelkoon aivojani! Ulos, ulos
+koko talosta, muuten tulen hulluksi! (Kiiruhtaa ulos perältä.)
+
+
+Kymmenes kohtaus.
+
+_Juonas_. _Neiti Kortman_. _Liisi_. _Rouvat_.
+
+_Juonas_
+
+(oikealta).
+
+Onko neiti täällä? Sähkösanoma -- -- (Menee verandalle, josta kohta
+tulee takaisin.) Mitähän tuokin sisälsi? Ei tainnut olla sitä aivan
+hauskempaa laatua, jos Juonas oikein ymmärtää. Ai ai! (Pudistaa päätään
+mennessään.)
+
+(_Neiti Kortman_, _Liisi_ ja _rouvat_ verandalta.)
+
+_Ass. rouva_.
+
+Annappas kun vielä kerran sen luen. (ottaa telegrammin neidiltä ja
+lukee.) »Kouluhallitus ei vielä ole lähettänyt valtioapuanomustanne
+senaattiin. Eilen saapui tänne valituksia teistä. Vakava asia.
+Tarkastaja tulee huomenna». (Puhuu.) »Vakava asia»! Sanny raukka! Mutta
+me viemme protestin tarkastajalle itselle -- me tulemme tänne koululle
+sitä antamaan -- tulemme oikein processioonissa -- --
+
+_Kauppan. rouva_.
+
+Ja minä annan sen hänelle, koska minä olen alkuunpanija ja koska minun
+nimeni -- --
+
+_Pankinh. rouva_.
+
+Niin, luota vaan meihin -- --
+
+_Kapt. rouva_.
+
+Ai ai, kun se tulee hauskaksi! Minä otan keltaisen silkkipukuni
+päärlygarnityyrineen ja -- --
+
+_Kaikki rouvat_.
+
+Niin, kyllä me tulemme -- kyllä me tulemme.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Kiitos paljon, ystäväni, kiitos paljon! Tarkastusta en pelkää. Sillä
+minä tiedän (paatoksella) että oikeus aina voittaa.
+
+(Esirippu putoaa.)
+
+
+
+
+Kolmas näytös.
+
+
+Sama huone kuin ensimmäisessä näytöksessä, mutta koristettu kasveilla.
+Mukava nojatuoli neidin omasta salongista on nostettu pöydän eteen,
+jolla on iso jardinieri riippuvine silkkinauhoineen, joissa suurilla
+kirjaimilla on painettu "Sanny Kortmanille kiitollisilta oppilailta."
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+_Neiti Kauppila_. _Neiti Forslund_. _Liisi_. _Lassinen_. _Vuorela_.
+_Juonas_.
+
+(Naiset istuvat oikealla puolella perällepäin tässä järjestyksessä:
+_Neiti Kauppila, Liisi, Neiti Forslund_ ja supattavat keskenään,
+_Lassinen_ kävelee kädet selällä perällä ja _Vuorela_ seisoo nojautuen
+pöytää vastaan. Kaikki ovat juhlapuvussa; neiti Forslundin puku on
+silmiinpistävästi vanhanaikuinen ja Lassisen frakki on hänelle aivan
+liian pieni.)
+
+_Juonas_
+
+(joka myöskin on frakkipuvussa, pyyhkii vielä kerran tomua ja järjestää
+paperit pöydällä.)
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Voi voi, kuinkahan nyt käy sen Sanny raukan kanssa. Olen niin levoton.
+Viime yönä en saanut untakaan hänen tähtensä, uskotteko sen, ystäväni.
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Syyttäköön itseään vaan!
+
+_Liisi_.
+
+Mutta tuo professorihan kuuluu olevan niin hyväluontoinen mies ja niin
+lystikäs.
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Tuo kuuluisa Stobeniusko? Niin, kuka ei hänestä ole kuullut puhuttavan?
+Jo minun nuoruuden aikoinani -- -- (Liikuntoa oikealta.) Hyss! Nyt ne
+tulevat! (Kaikki seisovat odotuksissa.) Ei -- ei se mitään ollutkaan.
+
+_Vuorela_.
+
+Olisi kyllä ollut aikaa jo kun me tässä puoli tuntia olemme odottaneet
+tuota tarkastusta.
+
+(Naiset istuvat taas).
+
+_Juonas_
+
+(katsoo avaimen reijästä ja kertoo supattaen).
+
+Ne juovat paraikaa kahvia. -- Papereita on pöydällä. -- Neiti on hyvin
+juhlallisen näköinen. -- Professorilla on hattu päässä -- --
+
+_Lassinen_.
+
+Hattu päässä! Niin, se on juuri ukon kaltaista. Ei hän sitä itse huomaa,
+vanha Stobe.
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Niin, eikö hän ole hirveän hajamielinen?
+
+_Lassinen_.
+
+Josko hän on hajamielinen? Sepä kysymys! Kerrankin hän pisti palavan
+sikarrin housuntaskuunsa eikä huomattu mitään ennenkuin hän valitti
+kuumuutta ja käry tuntui nenässämme. Vähän ylpeä hän kyllä on nimestään
+ja sitten hänellä on se omituisuus että hän aina ajattelee ääneen, mutta
+hauska ukko hän sentään on. Niin niin, saapas nähdä muistaako hän vielä
+minua, vanha Stobe.
+
+_Neiti Forslund_
+
+No, sittenhän se ei ollenkaan ole niin vaarallista. Sanny pääsee varmaan
+pienellä muistutuksella, vai mitä luulee maisteri? Voi voi, jos nyt vaan
+kaikki olisi ohi ja me entisissä oloissamme taas!
+
+_Lassinen_.
+
+Niin, mutta eihän se Stobe mikään lepsukaan ole. Mutta toivotaan,
+toivotaan. (Ääniä ulkoa.)
+
+_Juonas_
+
+(menee perälle).
+
+Ai ai, nyt yleisö tulee levottomaksi kun niin kauan saa odottaa. Täytyy
+mennä niille puhumaan.
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+_Edelliset_. _Ensimmäinen musiikinjohtaja_ (sitten) _toinen_.
+
+_Ensim. joht._
+
+(keski-ikäinen mies, punanen nenä, kornetti kädessä).
+
+Tahtoisin tavata johtajatarta. Juonas, missä sinun ryökkynäsi on?
+
+_Juonas_.
+
+Kotona. Mutta ei ole nyt tavattavissa. Meillä on tarkastus. Mitä sinä
+hänelle?
+
+_Ensim. joht._
+
+Joo, kuule, raittius-seura aikoo tänään häntä tervehtiä soitolla,
+kunnian-tervehdys näet, ja nyt tulin kysymään milloinka se hänestä sopii
+parhaiten. Voitko sinä sen sanoa, Juonas?
+
+_Juonas_.
+
+Vai oikeinko kunniantervehdys! Sepä kaunista! Toitottakaatte päälle
+sitten milloinka lystäätte vaan.
+
+_Ensim. joht._
+
+Hyvä! Minä kiirehdin sanomaan pojille. Suutarinmusiikki tulee tänne
+myöskin, mutta meidän täytyy ehtiä aikasemmin, sillä ne hävyttömät
+juonittelevat aina meitä vastaan. Me soitamme »Naisen ylistys». Näkemään
+asti! (Katoo.)
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Voi voi, kun ne ovat ystävällisiä, kun ne ovat ystävällisiä sentään.
+
+_Vuorela_.
+
+Tarkastus musiikin säestyksellä! Siitähän tulee oikea melodramma.
+
+_Toinen musiikinjohtaja_
+
+(laiha tummanverinen mies, tuuheat mustat viikset, kornetti kädessä).
+
+Onko johtajatar tavattavissa? Minulla olisi hänelle tärkeä asia.
+
+_Juonas_.
+
+Ei ole. Meillä on tarkastus.
+
+_Toinen joht._
+
+Sepä ikävää! Me tulemme häntä tervehtimään musiikilla. Tiedätkö sinä
+Juonas milloinka olisi paras aika? Raittiusseuran soittokunta tulee
+myöskin, mutta me tahdomme soittaa ensin, sillä ne tuuppaavat aina
+meidän tiellemme, nuo juonittelijat.
+
+_Juonas_.
+
+No, ota sitten ja lennä veikkonen, sillä niiden mestari kävi juuri
+täällä samassa asiassa -- --
+
+_Toinen joht._
+
+Sen tiedän. Näin sen pirun pakenevan korridooria pitkin. Juoksen heti
+sanomaan soittajille. Me soitamme »Napoleonin marssi Sankta Heleenaan».
+Näkemään asti! (poistuu).
+
+_Vuorela_
+
+(nauraen).
+
+Mutta tämähän on suurenmoista! Mikä jalo kilpailu!
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Tilattua tietysti. Mutta missä meidän pastorimme viipyy? Ei ole käynyt
+koulullakaan.
+
+_Lassinen_.
+
+Niin, en minäkään ole häntä nähnyt sittenkun hän eilen päivällä tukka
+pystyssä töyttäsi ulos neidin salongista ja huusi että hänellä oli
+hammastauti. Kummallinen mies!
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Lemmentuskia, mitäs muuta. (Liikuntoa oikealla.)
+
+_Vuorela_.
+
+Nyt ne tulevat. Smirnaa, hyvä herrasväki!
+
+(Naiset nousevat. Vuorela menee seisomaan neiti Kauppilan oikealle
+puolelle ja Juonas seisahtuu lähelle peräovea.)
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+_Edelliset_. _Neiti Kortman_. _Stobenius_.
+
+_Stobenius_
+
+(päässä matala huopahattu, jonka hän ottaa pois kun astuu sisään. Musta
+pitkä nuttu, kaulahuivi vinossa. Papereita kädessä. Ikä noin 60 v. --
+Kumartaa kohteliaasti).
+
+Saan esitellä itseni: Karl Johan Stobenius, professori ja jäsen
+kouluhallituksessa. Toivon että nimeni on tunnettu. Minulla on kunnia!
+(Kumartaa.) Saanko nyt pyytää teitä, hyvä neiti, esittelemään minut
+tälle kunnioitettavalle opettajakunnalle, joka -- -- Niin, minä
+tarkoitan että opettajakunta -- minulle -- Niin, niin -- --
+
+_Neiti Kortman_
+
+(koko ajan jäykkänä ja suorana. Hienosti puettu.)
+
+Maisteri Vuorela, opettaja historiassa. (itsekseen levottomasti)
+Täälläkään hän ei ole. Mitä minun pitää ajatella -- --? (Jatkaen
+esittelemistä). Neiti Kauppila -- --
+
+_Stobenius_
+
+(Vuorelalle).
+
+Vai niin, vai historiassa? Oma aineeni. Sepä intressanttia! (Ääneen
+ajatellen). Jokseenkin hyvännäköinen nuori mies. (Kääntyen neiti
+Kauppilaan.) Anteeksi, kuinka oli nimi? En kuullut -- --
+
+_Neiti Kauppila_
+
+(lyhyesti).
+
+Kauppila. Käsityötä ja maantiedettä.
+
+_Stobenius_.
+
+Jahah jahah, hauskoja aineita kumpanenkin -- varsinkin käsityö niinkuin
+esim. sukanparsiminen. (Ääneen ajatuksissaan.) Äkäiset silmät kuin minun
+vanhalla Kaisallani, mutta muuten ymmärtäväisen näköinen.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(esitellen Liisiä).
+
+Neiti Kortman, opettaja laulussa, luonnonhistoriassa ja
+kaunokirjoituksessa.
+
+_Stobenius_.
+
+Kortman? Tyttärenne? Ah ei, sehän on totta! Ilahuttavaa tehdä
+tuttavuuttanne, neiti, sangen ilahuttavaa. Minäkin pidän paljon laulusta
+-- olin ylioppilaana tenoristi -- ja Fredrik Pacius löi minua kerran
+tahtipuikolla päähän, he he. (Ääneen kuin edellä.) Oikein sievä tyttö
+tuo, oikein sievä!
+
+_Neiti Kortman_
+
+(kuin edellä).
+
+Neiti Forslund, voimistelun opettaja.
+
+_Stobenius_.
+
+Voimistelun opettaja. Jahah, se on tärkeä toimi, hyvin tärkeä.
+Reippautta -- terveyttä -- »Mens sana in corpore sano». Ymmärrätte?
+(Ääneen kuin edellä.) Voi voi, tuota vanhaa variksen pelätintä! En voi
+muuta kuin nauraa. (Nauraa hytkättää hattuunsa).
+
+_Neiti Kortman_
+
+(kohottaa äänensä esitellen).
+
+Maisteri Lassinen, matematiikkaa ja algebraa.
+
+_Stobenius_.
+
+Lassinen -- jahah, Lassinen. Tuon nimen olen ennen kuullut, mutta siitä
+on kauan. Noin 10 vuotta takaperin oli siellä Helsingissä eräs vanha
+ylioppilas, jota sanottiin hienoksi konjakintuntijaksi, mutta -- --
+
+_Lassinen_.
+
+(vilkkaasti).
+
+Herra professori, se olin minä, se oli juuri minä. Minulla oli kunnia
+istua teidän seurassanne samana iltana kuin housut paloi. Jos muistatte?
+
+_Stobenius_.
+
+Niin, kyllä minä vähän -- mutta minulla on sittemmin ollut muita
+housuja. Vai tekö se olette? No, sepä hauskaa tavata vanhoja tuttavia.
+(Ääneen kuin yllä.) Vai tänne se nyt on joutunut, tuo slarvendarius.
+(Kääntyen Juonaksen puoleen.) Entäs te, minun herrani, mitä ainetta te
+tässä koulussa edustatte? Luultavasti uskontoa, eikö niin?
+
+_Juonas_.
+
+Kunnioitettava herra professori ja ritari, minä olen vaan koulun
+vahtimestari. (Kumartaa syvään.)
+
+_Stobenius_.
+
+Ooh, ooh! Vai vahtimestari -- vahtimestimestari! Niin, se on myöskin
+hyvin tärkeä toimi. Mutta missä --?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Pastori taitaa olla vähän pahoinvoipa. Lähetän heti hänelle sanaa.
+
+_Stobenius_.
+
+No, sillaikaa voimme tässä aloittaa toimitusta. (Panee hatun pöydälle,
+istuutuu nojatuoliin ja levittää paperit eteensä.) Tjaa! Niinkuin
+kunnioitettavat läsnäolijat tietää on minua lähetetty tänne niiden
+valitusten johdosta, joita tätä koulua vastaan on kouluhallitukselle
+tehty. Asiakirjat, jotka ovat täällä pöydällä, olen jo antanut
+johtajattarelle luettaviksi ja olen samalla tänne kutsuttanut
+allekirjoittajat, että, jos tahtovat, suullisesti saisivat uudistaa
+valituksiaan. Jos siis joku niistä on tänne tullut siinä tarkoituksessa,
+niin olisi parasta että annettaisiin hänelle sana että hän voi tulla
+sisään. -- Uff, tämä on ikävä juttu!
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Juonas menee katsomaan. Ja sitten samassa lähetät vossikan hakemaan
+pastoria. (Matalammalla äänellä.) Hänen täytyy tulla. (Juonas menee.)
+
+_Stobenius_.
+
+Ja antaa minulle tämmöisen toimen! Minulle, Karl Johan Stobeniukselle!
+Niinkuin ei siinä hallituksessa sitten olisi nuorempia jäseniä. Minä en
+ollenkaan ole tyytyväinen, en ollenkaan. Mutta missä on juomavettä?
+Jahah. (ottaa karafiinin) Kas, kuinka kauniita kukkia! Ja vielä
+nauhojakin! »Kiitollisilta oppilailta». Ooh, ooh! Ja kumminkin sanotaan
+valituskirjeissä että oppilaat häntä vihaa. Sepä merkillistä! Olisiko
+hän itse? Hehehe! (Neiti Kortmanille.) Niin, kaunis jardinièri kuin
+oppilaanne ovat teille antaneet, neiti! (Kaataa vettä hattuunsa siinä
+luulossa, että se on lasi.)
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Ai ai, herra professori! Mitä te nyt -- (Auttaa häntä ja pyyhkii
+hattua.)
+
+_Juonas_
+
+(kirje kädessä).
+
+Siinä on koko etuhuone täynnä ihmisiä. (Neiti Kortmanille.) Vossikka
+meni ja tässä on neidille kirje.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(itsekseen).
+
+Mitä? Emman käsiala eikö hän! (Lukee hiljaa sillaikaa kun professorin
+hatun kanssa hommataan.) »Asiasi pahempi kuin meille kerroit -- --
+mieheni kieltää minua tulemasta -- Jenny -- Klaara -- esteitä -- eivät
+voi tulla.» (Rutistaa kirjeen.) Nuo kurjat! Nuo raukat! Mutta Liina
+kumminkin tulee.
+
+_Stobenius_
+
+(neiti Forslundille).
+
+Kiitoksia, kiitoksia! -- Hyväntahtoinen ihminen, vaikka niin julman
+antiikin näköinen! -- Vai niin, siinä on yleisöä. (Juonakselle.) No
+kutsukaa sitten sisään makkaramestari Tapper, koska hänen kirjeensä tuli
+ensiksi. Istukaa, hyvä herrasväki, istukaa. (Kaikki hakevat paikkojaan.
+Vuorela koettaa päästä Liisin viereen, mutta neiti Kauppila ehtii
+aikasemmin.)
+
+_Neiti Kortman_
+
+(jäykästi).
+
+Kiitoksia! (Jää seisomaan.)
+
+
+Neljäs kohtaus.
+
+_Edelliset_. _Tapper_.
+
+_Tapper_
+
+(sunnuntaipuvussaan, kumartaa kömpelösti).
+
+Päivää!
+
+_Stobenius_.
+
+Jassoo, te olette makkarantekijä Tapper, joka on lähettänyt
+kouluhallitukselle valituksen siitä että johtajatar, neiti Kortman, on
+pakoittanut tyttärenne Alman, tämän koulun 5:nen luokan oppilaan,
+opettajakunnan läsnäollessa aukaisemaan ja ääneensä lukemaan hänelle
+tulleen kirjeen ja sitten vielä häntä pahoin pidellyt. Onko teillä vielä
+mitään suullisesti tähän syytökseen lisättävää? Teillä on puhevuoro.
+(Katselee papereitaan.) Sepä oikein verenhimoinen naama, tuo!
+
+_Tapper_.
+
+Ei ole minulla mitään lisättävää. Pysyn siinä mitä olen
+allekirjoittanut. (Osoittaa opettajia). Tässä ovat minun todistajani.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(pienen vaitiolon perästä).
+
+Todistajia ei tarvita. Ei ole minulla tapana kieltää mitä olen tehnyt.
+Kun olin seminaarissa käytettiin tätä kirjeentutkimista kun tyttöjä
+epäiltiin rakkaudensuhteista ja Alma sitä paitsi on näsäviisas ja
+koketti tyttö, joka aivan hyvin ansaitsi tuon pienen letkauksen.
+
+_Tapper_.
+
+Tietäkää huutia! Itse voitte olla koketti! Vai pienen letkauksen! Olin
+juuri liiterissä lehmän sisuksia perkaamassa kun tyttö ulvoen ja poski
+pyöreänä kuin eidamerjuusto töyttää sisään ja huutaa: en mene kouluun
+enää, johtajatar tappaa, johtajatar tappaa. Ei, kyllä se oli oikea reima
+korvapuusti, se on varmaa ja se on koululaissa kielletty, sen olen itse
+lukenut. Eikös niin, herra maisteri ja tirehtööri?
+
+_Stobenius_.
+
+Tirehtööri! Minä en ole mikään tirehtööri. Minä olen professori
+Stobenius, Karl Johan Stobenius. Ettekö ole kuullut minusta puhuttavan?
+-- Tyhmä mies, sangen tyhmä mies!
+
+_Tapper_.
+
+Voi kyllä olla että olen tyhmä, mutta tyhmällä on sama oikeus kuin
+viisaallakin, ymmärtääkseni. Ja sen vuoksi minä nöyrimmästi pyydän että
+korkea esivalta ottaisi valitukseni huomioon ja kieltäisi valtio-avun
+nykyiseltä johtajattarelta ja antaisi sen jollekulle sopivammalle
+henkilölle, joka kohteleisi oppilaitaan kuin ihmisten lapsia eikä niitä
+löisi ja hakkaisi kuin vieraita sikoja. Niin, sen minä vaadin ja oikeus
+on minun puolellani, sen tiedän. Ja muuta minulla ei ole sanottavaa.
+
+_Stobenius_.
+
+Jahah, jahah -- selvää puhetta. No, onkos neidillä tähän mitään
+vastattavaa.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Ei ole.
+
+_Stobenius_.
+
+No, sitten makkarantekijä Tapper saa mennä. Kouluhallitus tulee vastedes
+antamaan teille tiedon siitä mitä se valituksenne johdosta on päättänyt.
+Mutta kuulkaapas, ystäväni, minä annan teille pienen neuvon. Enemmän
+gentlemannisuutta, enemmän hienoutta sanoissa ja käytöksessä, hyvä
+ystäväni.
+
+_Tapper_.
+
+Kiitoksia! Ymmärrän, herra proviisori. (Kumartaa hänelle. Pui nyrkkiä
+neiti K:lle.) Nylkiä! (Menee.)
+
+_Stobenius_
+
+(selailee papereitaan).
+
+Ikävä juttu, hyvin ikävä juttu. Tunnustaa itse -- hm -- hm --! Kutsukaa
+sisään räätälimestari Fingerborg. (Rupeaa kirjoittamaan.)
+
+_Juonas_
+
+(menee ja tulee heti takaisin, antaa kirjeen neidille).
+
+Tässä olisi kirje neidille. Vinkerpori tulee heti kun vaan silittää
+tukkansa.
+
+_Neiti Kortman_
+
+(itsekseen).
+
+Mitä, taas! John Drankman! Jumalani -- --! (Lukee) »-- kohteliaammin
+ilmoittaa -- ettei vaimoni -- erehdys -- narrattu -- ei voi tulla --»
+Siis petti sekin toivo! Mutta kun nyt _hän_ vaan tulisi!
+
+
+Viides kohtaus.
+
+_Edelliset_. _Räätäli_.
+
+_Räätäli_
+
+(laiha mies, vaalea, sileäksi kammattu tukka).
+
+Pyydän nöyrimmästi anteeksi että vaivaan, pyydän nöyrimmästi anteeksi!
+(Tekee yleisen syvän kumarruksen.)
+
+_Stobenius_
+
+(katsoo ylös papereistaan).
+
+Jassoo, räätälimestari Fingerborg, joka myöskin tahtoo valtioavun
+poistettavaksi johtajattarelta?
+
+_Räätäli_.
+
+Ei suinkaan, ei suinkaan.
+
+_Stobenius_.
+
+Mitä? Ettekö sitten ole sama mies, joka -- --?
+
+_Juonas_
+
+(kumartaa).
+
+Kunnioitettava herra professori ja ritari, kyllä se on Vinkerpori.
+
+_Räätäli_.
+
+Niin niin, kyllähän minä se olen -- en minä sitä kiellä, mutta -- --
+
+_Stobenius_.
+
+Sama henkilö, joka on tämän paperin allekirjoittanut --?
+
+_Räätäli_.
+
+Aivan oikein -- itse minä siihen nimeni pistin, aivan oikein, mutta --
+--
+
+_Stobenius_.
+
+Sama joka valittaa että johtajatar on kelpaamaton ja -- --?
+
+_Räätäli_.
+
+Ei millään muotoa, ei millään muotoa. Antakaapas kun minä selitän. Se
+oli tässä viime viikolla -- taisi olla tiistaina -- anteeksi en muista
+oikein -- niin tulee Tapperi minun luokseni verstaaseen ja antaa minulle
+kirjoitetun paperin ja sanoo: »lue se ja kirjoita sitte siihen nimesi
+jos olet mies», sanoo hän. »Mutta eihän ryökkynä koskaan», sanon minä,
+»ole minulle tehnyt mitään pahaa, eikä hän ole minulle mitään velkaa,
+sillä se viimetalvinen kapan korjaus on jo maksettu». (Kumarrus neiti
+K:lle.) Niinkuin se onkin. »Eikä minulla vielä ole tyttöjäkään siellä
+koulussa, että mitä varten minun sitten pitäisi siihen panna nimeni,
+sitä en ymmärrä», sanon minä. »Ei se sinun nimesi», sanoo hän »siinä
+yksistään mitään vaikuta, pääasia on vaan saada niin monta nimeä kuin
+mahdollista että paremmin saataisiin neiti pois», sanoo hän ja sitten
+hän katsoo minuun kauheilla häränsilmillään niin että paikalla muistin
+että olin hänelle velkaa viime joulusta asti, ja sitten minä -- --
+
+_Stobenius_.
+
+Kirjoitin alle -- jahah. No mitäs sitten? Asiaan hyvä mestari, asiaan.
+
+_Räätäli_.
+
+Anteeksi -- paikalla. Minulla on muija. Taivas varjelkoon minua
+sanomasta hänestä mitään pahaa, koska hän on minun laillisesti vihitty
+vaimoni, mutta -- mutta onhan se noin vähän vikkelä liikkeissään ja kun
+jotain ikävätä sattuu, niin hän prätisee ja sihisee kuin kymmenen
+prässirautaa yhtaikaa -- antakaa anteeksi että niin sanon. No, kun
+Juonas tulee minua tänne hakemaan, niin siitäkös vasta mellakka syntyi.
+En viitsi sitä kertoakkaan. Niin, ja nyt olen täällä ja pyydän
+nöyrimmästi, että eiköhän sitä voisi antaa anteeksi minulle mitä minä
+tyhmyydestä ja pelosta parempaa tahtoani vastaan olen tehnyt. Sillä --
+--
+
+_Stobenius_.
+
+Haha, itsenäisyys ja miehuus ei juuri näy olevan teidän
+pääominaisuuksianne, nuori ystäväni. No, mitä te nyt sitten tahdotte?
+Että nimenne pyyhitään pois tuosta listastako?
+
+_Räätäli_.
+
+Aivan niin, aivan niin, sillä minä en tahdo tulla siitä mihinkään
+edesvastaukseen. Minä olen köyhä mies, viisi lasta ja sitten tuo muija,
+joka -- -- No niin -- -- Mutta kaikessa hiljaisuudessa vaan ettei
+Tapperi saa siitä mitään vihiä, sillä silloin olen hukassa. Niin, eikö
+se kuuluisa ja maailman mainio professori Stobenius voisi -- --
+
+_Stobenius_.
+
+Ooh, te tunnette minua --?
+
+_Räätäli_.
+
+No, kuka ei teitä tuntisi, herra professori! Kansanvalistusseuran
+kalenterista olen lukenut teidän elämäkertanne ja nähnyt teidän
+muotokuvanne.
+
+_Stobenius_.
+
+Vai niin, se ilahuttaa minua kuulla, vai niin. Kuva tosin ei ole oikein
+onnistunut, nenä on liian pitkä, mutta meneehän tuo paremman puutteessa.
+Vai niin, te tahdotte nimenne poispyyhityksi. (Vetää viivan nimen yli.)
+Kas niin, nyt se on tehty! Mutta mitä sanoo neiti tähän? Onko se teidän
+suostumuksellanne -- --?
+
+_Neiti Kortman_
+
+(Ironiialla).
+
+Ooh, enhän minä millään muotoa -- -- Sehän on vaan minulle eduksi.
+
+_Räätäli_
+
+(kumartaa).
+
+Kiitos nöyrimmästi, kiitos nöyrimmästi! Nyt tuntuu elämä taas niin
+helpolta ja köykäseltä kuin tanssi musliinihousuissa. Anteeksi että
+vaivasin, anteeksi! (Katoo.)
+
+_Stobenius_.
+
+Hyvästi vaan! Tervehdi prässirautaasi, haha! -- Miellyttävä nuori mies!
+Ehkä liian herkkä vaikutuksille, mutta muuten herttainen ja
+ymmärtäväinen. -- No, sitten seuraa vielä torikauppias, rouva
+Tuppurainen. Kutsukaa sisään ihminen! (_Juonas_ aukaisee oven, josta
+heti rouva Tuppurainen töyttää sisään.)
+
+
+Kuudes kohtaus.
+
+_Edelliset_. _Rouva Tuppurainen_.
+
+_Rouva Tuppurainen_.
+
+No, vihdoinkin! Kuinka kauvanhan täällä pitää odottaa oikeastaan!
+Kokonaisen tunnin olen jo saanut istua tuolla ulkona kädet ristissä ja
+tyhjää töllistelemässä. Ja parhaimpana toriaikana! Ja se tyhmä Mari
+antaa ostajien mennä sivu ja vielä antaa varastaa minulta
+kaupanpäällisiksi. (Kädet kupeella.) Mutta minä tahdon korvausta hukkaan
+menneestä ajasta, sen minä tahdon. Ja mitä varten minua on tänne
+kutsuttu sitten? Ja mikä poliisitutkinto tämä on? Mitä minä olen tehnyt?
+Olenko käyttäytynyt epärehellisesti? Olenko loukannut kenenkä kunniata?
+Olenko jättänyt verojani maksamatta? Kiitoksia paljon, sitäpä en
+luulisi. Mutta Juonas sanoo että minun täytyy tulla, että minun täytyy
+vastata sanoistani. Mitä minä olen sanonut? En niin mitään. Minä olen
+kirjoittanut nimeni siihen listaan ei mitään muuta, ja sen minä tein
+mielihyvällä. Sillä mitä varten hän onkin niin ylpeä, tuo neiti. Niin
+niin, katsokaa vaan minuun, olkaa niin hyvä! Emmekö ole tässä samassa
+kaupungissa syntyneet ja kasvaneet, vai mitä? Mutta luuleeko kukaan että
+hän minua edes tervehtii kadulla? Kiitoksia paljon, vielä mitä! Siihen
+minä olen liian halpa. Ja kun menee pöytäni sivu tuolla torilla -- eihän
+se tulisi kysymykseenkään että hän mitään ostaisi, kaikkea vielä -- niin
+hän vaan nyrpistää nenäänsä ja katsoo toisaalle, mokomakin! Mutta kyllä
+hän silloin on lipevä ja viekas kun koulumaksut ottaa vastaan ja kyllä
+ne minunkin rahani silloin hänelle kelpaa. Mutta Jumalan kiitos ettei
+Helvini enää ole koulussa! Voi voi, tyttö parka, kuinka se silloin sai
+päntätä ja sittenkin aina vaan tuli huonoja arvosanoja ja haukkumisia ja
+istumisia. Mutta nyt hän on naimisissa insinööri Donnerwetterin, oikean
+insinöörin kanssa ja niillä on pieni tyttö, jonka nimi myöskin on Helvi,
+mutta jos minä saan määrätä, niin ei se pikku Helvi ainakaan tähän
+kouluun -- --
+
+_Stobenius_
+
+(joka monta kertaa on koettanut häntä keskeyttää, töyttää ylös tuolilta,
+kääntää rouvan ovelle päin ja työntää häntä ulos, matkien hänen
+papatustaan).
+
+Häpäpäpäpä, häpäpäpäpä, häpäpäpäpä! (Vetää oven kiinni ja kävelee pari
+kertaa edes takaisin, jolla ajalla vielä ulkoa kuuluu rouvan ääni, joka
+vähitellen hiljenee.) Sepä vasta akka, se! Uff! Ja tämmöistä minun pitää
+kärsiä, minä Stobenius! Ei kyllä se nyt on viimeinen kerta kun minä --
+-- Kutsukaa sisään pormestari! (Rupeaa kiivaasti kirjoittamaan ja kastaa
+kynänsä hattuun muutamia kertoja ennenkuin huomaa erehdyksensä.)
+
+
+Seitsemäs kohtaus.
+
+_Edelliset_. _Pormestari_ (ja hänen seurassaan) _kolme herraa ja kaksi
+vanhempaa rouvaa_ (säätyläisluokasta.)
+
+_Pormestari_
+
+(noin 45 vuotta, harmaa parta, uniformutakissa, jäykkä ja virallinen.
+Kumartaa, samoin seuraajansa).
+
+Herra professori on kutsunut meitä tänne. Minä olen pormestari
+Petterson.
+
+_Stobenius_
+
+(joka on noussut istuiltaan ja kumartanut).
+
+Niin, pyydän anteeksi että olen vaivannut. Ilahuttaa minua että
+herrasväki tuli. Aikomukseni tällä kutsumuksella oli vaan saada tietää
+josko allekirjoittajilla on mitään suullisesti lisättävää näihin
+kirjallisiin valituksiin. -- Tsjinovnikan näköinen herra!
+(Kohteliaasti.) Niin, herra pormestarilla on puheenvuoro, olkaa niin
+hyvä. (Istuutuu.)
+
+_Pormestari_.
+
+Herra professori! Sekä omasta että lähetystön puolesta uudistan vaan
+mitä kirjelmässä on laveammin perustettu. Koulu on monta vuotta ollut
+huonossa kunnossa. Johtajatar on sitä käyttänyt vaan rahalähteenä.
+Hankkinut vanhoja tahi ihan nuoria opettajia, joita hän on saanut
+halvalla. Omia tuntejaan hän on laiminlyönyt. Kurinpidon hän on hoitanut
+aivan omavaltaisesti ja välistä kaikkea ihmisoikeutta vastaan niinkuin
+näissä kirjejutuissa, jotka tämän valituksen ovat aiheuttanutkin,
+niinkuin herra professori tietää; koko koulu on ollut vaan
+humbuugilaitos. Sen vuoksi me nyt tässä, herra professori, nöyrimmästi
+pyydämme että kouluhallitus, hylkäämällä neiti Kortmanin anomuksen
+valtioavun uudistamisesta, puoltaisi sitä kaupunkilaisten ehdotusta joka
+näinä päivinä tämän saman asian johdosta sinne lähetetään ja johon jo
+tuossa kirjelmässäkin on viitattu. Herra professori, muuta meillä ei ole
+sanomista. (Vetäytyy takaisin.)
+
+_Stobenius_.
+
+Jahah -- kiitoksia! Juttu on ikävä, sangen ikävä. (Panee sormensa nenää
+pitkin.) Tjaa. Hitto vieköön jos minä sitä ymmärrän kuinka hän tässä voi
+nahkansa pelastaa. (Kohteliaasti.) No, onko neiti Kortmanilla mitään
+tämän johdosta sanottavaa?
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Pyydän saada vastata kirjallisesti. Mutta yksi seikka minua vähän
+kummastuttaa. Kun 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran hain valtioapua,
+niin herra pormestari silloin oli minun lämpimimpiä ja innokkaampia
+puolustajiani. Ja nyt -- --?
+
+_Pormestari_.
+
+Asia on asia, hyvä neiti. Persoonalla ei ole mitään merkitystä.
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Kiitoksia paljon! Minä huomaan sen.
+
+(Torvisoittoa ulkona "Naisen ylistys".)
+
+_Stobenius_.
+
+Torvisoittoa pihalla, torvisoittoa! Mitä se merkitsee? (Menee ikkunalta
+katsomaan.)
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Musiikkia! Sen minä jo olin unhottaa. (Kaikki tulevat liikkeelle.
+Samassa aloittaa toinen soittokunta "Napoleonin marssia" ja molemmat
+kappaleet sekaantuvat yhteen hirveään sekamelskaan.)
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Jumalani! Molemmat yhtaikaa! Niitä täytyy kieltää.
+
+_Stobenius_
+
+(pitää korviaan ja huutaa).
+
+Onko ne tulleet hulluiksi? Mitä varten ne soittavat yhtaikaa? Eikö
+toinen voi odottaa siks' kuin toinen -- --! Juoskaa hakemaan poliisseja
+-- paloruiskuja -- vettä -- vettä --!
+
+(Musiikki vaikenee yhtäkkiä ja molemmat johtajat kornetit kädessä
+töyttäävät sisään.)
+
+
+Kahdeksas kohtaus.
+
+_Entiset_. _Johtajat_.
+
+_Ensim. Johtaja_.
+
+Missä on neiti? Jassoo, tässä. Hyvää päivää! Minä olen
+raittiussoittokunnan johtaja. Me tulimme teitä tervehtimään musiikilla.
+Maisteri lähetti. Me tulimme ensin, mutta tuo suutari tuossa -- --
+
+_Toinen Johtaja_.
+
+Se on valhe, me tulimme ensin. Hyvää päivää! Mutta ennenkuin me ehdimme
+-- nuotit kuin ei olleet reilassa -- niin tuo antaa merkin,
+häväistäkseen meitä, vaikka me -- --
+
+_Ensim. Johtaja_.
+
+Sinä minua olet häväissyt. Aina sinä olet juonitellut minua vastaan.
+Sinä olet puhunut kaupungilla että minä en ymmärrä musiikista mitään,
+vaikka olin kaartissa ennenkuin sinä vielä --
+
+_Toinen Johtaja_.
+
+Ja sinä olet sanonut etten minä voi eroittaa allegrota andantesta ja
+että minä otan polkat valssitahdissa ja valssit marssitempossa ja että
+me soitamme falskisti ja ettei minulla ole korvaa sen verran että voin
+sanoa mikä on dur ja mikä moll, vaikk'et itse voi eroittaa Porin marssia
+Hollolan polskasta -- --
+
+_Ensim. Johtaja_.
+
+Se on helvetin valhe, sillä minä olen ollut musiikkikoulussa ja tunnen
+harmoniiat, kontrapunktit ja intervallit. Mutta mitä sinä tiedät?
+Sanoppas, mikä intervalli se on a -- e? Sanoppas, mikä se on -- --
+
+_Toinen Johtaja_.
+
+Sanoppas sinä missä äänilajissa menee Donauwellen.
+
+_Ensim. Johtaja_.
+
+Sanoppas sinä ensin mikä intervalli se on a--e. Sanoppas, jos tiedät --
+sanoppas --!
+
+_Toinen Johtaja_.
+
+Minä en rupea sinun kanssasi turhia riitelemään, kun olet tyhmä pässi.
+Minä tulin vaan ryökkynältä kysymään emmekö me saa soittaa ensin? Meitä
+kun on tilattu ja siitä luvattu kymmenen markkaa ja -- --
+
+_Ensim. Johtaja_.
+
+Jassoo, te soitatte maksun edestä, se on juuri teidän kaltaistanne, se
+on suutarin tapaista. Mutta me soitamme vapaaehtoisesti, jalossa
+tarkoituksessa, asian vuoksi. Mutta mitä sinä siitä ymmärrät, viheliä
+pikihousu --
+
+_Toinen Johtaja_.
+
+Suus kiinni!
+
+_Ensim. Johtaja_.
+
+Suus kiinni itse!
+
+_Toinen Johtaja_.
+
+Olenko minä pikihousu?
+
+_Ensim. Johtaja_.
+
+Olenko minä tyhmä pässi?
+
+_Toinen Johtaja_.
+
+Tyhmä pässi! (Lyö häntä torvella.)
+
+_Ensim. Johtaja_.
+
+Pikihousu. (Lyö torvellaan.)
+
+_Pormestari_.
+
+Kuinka te uskallatte, lurjukset! Vie ulos ne, vahtimestari!
+
+_Stobenius_.
+
+Ei, antakaa niiden olla, herra pormestari. Kukkotaistelu, hahaha!
+(Samassa kun niitä viedään pois tulee Pölkkynen.)
+
+_Toinen Johtaja_.
+
+Kas, tuoss' on juuri se herra joka ryökkynän puolesta lupasi minulle
+kymmenen markkaa. Minä tahdon maksua -- maksua -- --?
+
+
+Yhdeksäs kohtaus.
+
+_Edelliset_ (paitsi) _Juonas_ ja _Johtajat_. _Pölkkynen_.
+
+_Pölkkynen_.
+
+Antakaa anteeksi, herra professori, että tulen näin myöhään --
+Hammastautini -- --
+
+_Stobenius_.
+
+Kenen kanssa minulla on kunnia -- --?
+
+_Neiti Kortman_
+
+(esitellen).
+
+Pastori Pölkkynen.
+
+_Stobenius_.
+
+Ah, niin se oli oikein. Mutta te tulitte todellakin liian myöhään, sillä
+tarkastus on jo lopussa. Olisi muuten ollut hauskaa tehdä tuttavuutenne
+-- Sepä vasta oikein jesuitan näköinen mies. (Kääntyen deputationiin.)
+Niin, hyvä herrasväki, tehtäväni on nyt suoritettu. Minä annan
+protokollat hallitukselle, joka sitten antaa päätöksensä asiassa.
+Minulla on kunnia, hyvä herrasväki! (Kumartaa.)
+
+_Pormestari_.
+
+Me kiitämme ja uskallamme toivoa että herra professori puoltaa
+anomustamme. Meillä on kunnia. (Deputationi menee).
+
+_Stobenius_.
+
+Ja nyt, hyvät ystäväni, puuttuu ainoastaan että sanon jäähyvästiä teille
+ja -- --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Herra professori, yksi sana vielä. Olisin pitänyt sanoa sitä aikasemmin,
+mutta ei ollut minulla siihen tilaisuutta. Tahdon siis nyt sen tehdä.
+Saan ilmoittaa että riippumatta siitä kuinka kouluhallituksen päätös
+tulee kuulumaan, en enää aijo jatkaa kouluani. (Ottaa Pölkkysen käden.)
+Tässä saan esitellä sulhaseni.
+
+_Pölkkynen_
+
+(huutaa).
+
+Ei ei, Jumalan tähden, ei se käy laatuun -- ei millään muotoa -- --!
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mitä??
+
+_Pölkkynen_.
+
+Se -- se -- sen vuoksi vaan että -- kun palkka on niin pieni -- kun ei
+kannata naineena elää täällä -- Kun -- kun -- Se oli tuota vekseliä,
+jota, minä --
+
+_Neiti Kortman_.
+
+Mitä? Mitä te tarkoitatte??
+
+_Pölkkynen_.
+
+Minä -- minä _olen_ jo naimisissa. Vaimoni on siellä Hyrynsalmella ja --
+-- Anteeksi Herran nimessä tämä kauhea erehdys -- --!
+
+(Yleinen hämmästys.)
+
+_Neiti Kortman_
+
+(pitäen päätään molemmin käsin).
+
+No, onko nyt maailma aivan ylösalasin! Kuka meistä tässä on mielipuoli,
+minäkö vai -- --? (Raivoissaan Pölkkyselle.) Ulos heti täältä, roisto,
+ulos! Ulos!! (Pastori hiipii ulos.) Niin, naurakaa nyt, hyvä herrasväki,
+nythän Sanny Kortman on nolattu, eikö se ole hauskaa, hahaha! (vaipuu
+istumaan.) Ai ai, päätäni! Naimisissa hahaha, naimisissa!
+
+_Liisi_.
+
+Täti täti, sinä olet sairas, sinä tarvitset apua -- --
+
+_Neiti Kortman_
+
+(nousee).
+
+En suinkaan. Surkutella minua ei tarvitse. Nauraa saatte, mutta ei
+surkutella, sitä en kärsi. Minä olen vaan ulosvihelletty näytteliätär,
+joka huonosti on näytellyt osansa. (Työntää pois Liisin.) Anna minun
+olla. (Aukaisee oven.) Tahdon olla yksinäni -- yksinäni kuin aina olen
+ollut. (Menee horjuen ja sulkee oven.)
+
+_Liisi_.
+
+Täti täti, laske minua sisään. Jään sinun luoksesi -- en mene kotiin.
+Ei, hän ei kuule minua.
+
+_Stobenius_
+
+(pienen äänettömyyden perästä).
+
+Tjaa, hyvät ystävät, miksi nyt tämänlaatuiset tapahtumat kutsutaankaan?
+Skandaali cause celebre -- niin mitä vaan tahdotte. Mutta myöntää
+täytyy, ryhtiä hänessä on kaikissa tapauksissa. (Panee kokoon
+paperinsa).
+
+_Neiti Forslund_.
+
+Voi voi kultaseni, näin minä nyt jään ilman paikkaa --!
+
+_Lassinen_.
+
+Ja nyt taas hakemaan ja hakemaan. Hitto vieköön! Ei minä kirjoitan
+tuolle »Bon -- Bon» firmalle ja rupean sen agentiksi, sen teen.
+
+_Stobenius_.
+
+Jaa, hyvät naiset ja herrat, saan vaan kiittää hauskasta seurasta ja --
+Mutta se on totta -- Neiti, te -- te siellä Kaisan silmillä -- Anteeksi,
+en muista nimeä -- --
+
+_Neiti Kauppila_
+
+(lyhyesti).
+
+Kauppila.
+
+_Stobenius_.
+
+Kauppila, aivan oikein. Minä pyydän että väliaikaisesti hoidatte
+johtajattaren virkaa -- jos soveltuu?
+
+_Neiti Kauppila_.
+
+Kiitoksia! Koetan ansaita luottamustanne, herra professori.
+
+_Stobenius_
+
+(kumartaa ja panee hatun päähänsä).
+
+Minulla on kunnia! (Menee. Kaikki seuraa häntä ulos, paitsi Liisi, joka
+peräovelta kääntyy takaisin.)
+
+_Liisi_.
+
+Täti, täti! (Koputtaa ovelle.)
+
+_Vuorela_
+
+(tulee takaisin).
+
+Neiti, sanokaa, saanko puhua teidän kanssanne pari sanaa? Se on pian
+tehty. Ainoastaan yhden kysymyksen tahdon teille esittää, jos saan?
+
+_Liisi_.
+
+Ei ei, minun täytyy mennä tädin luo -- --
+
+_Vuorela_.
+
+Ovi on reikelissä, sen hyvin tiedätte ja ett'ette tuosta toisesta ovesta
+pääse, siitä minä kyllä pidän huolta. -- Neiti Liisi, kuinka te raskitte
+antaa minun olla tämmöisessä epätoivossa? Mitä varten te aina minua
+pakenette? Neiti Liisi, vastatkaa: rakastatteko minua?
+
+_Liisi_.
+
+Ei nyt -- toinen kerta -- toinen kerta --
+
+_Vuorela_.
+
+Toinen kerta ja toinen kerta! Se ei tule milloinkaan, sen kyllä tiedän.
+Epäilettekö minua ehkä? Naimaton olen -- papinkirja on minulla taskussa.
+Ei, teidän täytyy nyt minulle vastata, muuten tulen minäkin tässä
+hulluksi. Vastatkaa!
+
+_Liisi_.
+
+En tiedä. Kyllähän minä pidän teistä -- niin kovin paljon! Enkä minä
+tahdo että kukaan minun tähteni -- tulisi -- hulluksi.
+
+_Vuorela_
+
+(ottaa hänet syliinsä).
+
+Liisi, se on siis totta, sinä rakastat minua! Liisi, rakas pikku
+Liisini, nyt sinä vihdoinkin olet omani!
+
+(Esirippu putoaa).
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Sanny Kortmanin koulu, by Robert Kiljander
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SANNY KORTMANIN KOULU ***
+
+***** This file should be named 15500-8.txt or 15500-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        https://www.gutenberg.org/1/5/5/0/15500/
+
+Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed
+Proofreaders Europe.
+
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+https://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH F3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at https://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+https://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at https://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit https://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including including checks, online payments and credit card
+donations.  To donate, please visit: https://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     https://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/15500-8.zip b/15500-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..5e5224c
--- /dev/null
+++ b/15500-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..848d7a7
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #15500 (https://www.gutenberg.org/ebooks/15500)